• Metsästäjä 2 l Mistä tila Suomen susille? 2013 Toiveena latvalinnustus
• Tässä numerossa l 2 l 2013 Metsällä pienestä pitäen s. 28 Ilves saalistajana. s. 10 SRVA - metsästäjien virka-apu poliisille s. 20 3 Pääkirjoitus 4 Susikonfliktin biologia 6 Suoraa puhetta suurpedoista 8 Puheenjohtajan palsta 10 Ilves sorkkaeläinsaalistajana 13 MMM: Suurpetopolitiikan arviointi käynnistyy 16 Valtakunnallinen riistaneuvosto koolla 18 Riistapäivät 2013 20 SRVA huolehtii riistasta loppuun asti 24 Riista.fi uudistuu 25 Metsästäjä 50 vuotta sitten 28 Karjaa ja riistaa Johannan maatilalla 30 Metsästäjäliiton haasteena maineenhallinta 32 Riistalihaa omaan käyttöön ja myytäväksi 33 Riistamakkaroita käsityönä 34 Suomen pohjoisimpien metsäkauriiden mailla 2 l Metsästäjä 2 l 2013 Metsäkauriit Suomen pohjoisrajalla s. 34 36 Riistavalli ei nuku koskaan 38 Hirvi- ja peurasaalis 2012 39 Jäljestäjät tehdään kesällä 40 Sidosryhmäseminaari metsähanhen kannanhoidosta 42 Áigeguovdilis ságat sámegillii 44 Ajankohtaista 48 Merkillisiä tapahtumia 50 Rikoksia ja rangaistuksia 52 Törkeän metsästysrikoksen seuraamuksista 54 Ekin kanssa erällä 56 Isoahde ? metsäluonnon kosteikkohelmi 59 Lajiesittelyssä pyy 60 Junnupalsta 61 Kaupantekoa 63 Osoitteita
• Pääkirjoitus Reijo Orava Johtaja Suomen riistakeskus Mistä tila Suomen susille? Kuluvan talven susitapahtumat, laittomat tapot ja lailliset kansalaisten kokoontumiset vahvoine mielenilmauksineen, ovat roihauttaneet liekkiin kiivaan suurpetokeskustelun. Keskustelun toivoisi jatkuvan niin kauan, että saamme aikaan suomalaisen susirauhan; yhteiskunnallisen sopimuksen siitä, miten suurpetojen suojelutavoitteet sovitetaan toteutettavaan susipolitiikkaan niin, että maaseudun asukkaiden oikeutetut odotukset ja muiden kansalaisten arvomaailma saadaan yhteen. Keskustelussa olisi toivottavaa, että huomio keskittyisi kaikkia osapuolia palvelevien ratkaisuiden hakemiseen: Mistä tila Suomen susille? Jyrki Kataisen hallitusohjelmaan sisältyvä suurpetopolitiikan arviointihanke luo arvokeskustelulle hyvän kehyksen. Ulkopuolisen evaluoinnin tarkoitus on toiminnan tulosten arviointi, mutta maa- ja metsätalousministeriön toimeksiannossa on korostettu, että hankkeen pitää tuottaa myös ideoita ja ehdotuksia petopolitiikan kehittämiseksi. On hyvä, että Suomi on avannut yhdessä Ruotsin kanssa keskustelut Brysselin suuntaan. On tärkeää saada loppumaan keskinäinen kinastelu siitä, mitä EU meiltä oikeasti vaatii; käydä keskustelu luontodirektiivin soveltamisesta pohjoismaisiin oloihin. Maamme tekemät sitoumukset EU:n suuntaan ovat joka tapauksessa edelleen voimassa. Suurpetopolitiikan arvioinnin ja EU keskusteluiden yhteydessä tai jälkeen tarvitaan korkean tason poliittiset päätökset kotoisen suurpetopolitiikan linjaukista. Tullaanko toimeen nykyisillä vai pitääkö jotain muuttaa. Näiden linjausten jälkeen on edellytykset sudenhoitosuunnitelman uusimiselle. Suomen riistakeskus onkin saanut jo toimeksiannon valmistautua työhön. Työssä otetaan huomioon evaluointityössä löydettävät kehittämisehdotukset. Nöyrä lähtökohta työlle on se, että aikaisemman sudenhoitosuunnitelman tavoitteissa on epäonnistuttu. Susikanta on hoitosuunnitelmakauden aikana puolittunut, mutta ? johtuen suden levittäytymisestä uusille alueille ? suteen liittyvät ristiriidat ovat lisääntyneet ja kärjistyneet. Susialueilla olevien ihmisten mielipideilmaukset tai heidän kokemansa pelot ja haitat eivät ole saaneet yhteiskunnalta ja hallinnoilta konkreettista vastausta tai apua. Tässä piilevät varmasti myös keskeiset avaimet lukkiutuneen tilanteen avaamiseen. Metsästäjäkunnalle kulunut talvi on ollut raskas. Laittomuuksien paljastuminen on pudottanut vaikenemisen suojaverhonverhon ja vahvistanut tutkijoiden jo pidempään esillä pitämän arvion, että susien laittomalla tappamisella on keskeinen merkitys susikantamme kehityksessä. Kaikki olemme varmasti yhtä mieltä siitä, että myös petoasioita hoidetaan vain laillisin ja yhteisesti hyväksytyin keinoin. Metsästäjiin on luotettu. Metsästäjille on annettu Suomessa poikkeuksellisen suuri vastuu riistatalouden hallinnossa ja kestävän metsästyksen toteuttamisessa. Nyt tarvitaan moraalista ryhtiliikettä. Vetoan metsästäjien suureen lainkuuliaiseen enemmistöön. Laittomuudet on tuomittava ja saatava loppumaan. On palautettava luottamus avoimella yhteistyöllä. Metsästäjä 2 l 2013 l 3
• Ilpo Kojola, Samuli Heikkinen ja Salla Kaartinen Susikonfliktin biologia Seppo Ronkainen Suden ja ihmisen välinen konflikti on tihentynyt. Susi ei ole pelkkä takamaiden asukki, vaan viihtyy myös kulttuurimaisemissa. Tilanne on synnyttänyt kansalaisliikkeitä ja kampanjoita, jotka näyttävät mustaavan suden imagoa entisestään. S uden aiheuttaman haitan ja vahingon taustalla on suden biologia. Ihmisen niin salliessa susikannan esiintymisalue laajenee tavattoman nopeasti, sillä nuoret synnyinlaumoistaan itsenäistyneet sudet jolkottavat usein satojen kilometrien päähän kotikonnuiltaan. Nuori uros ja naaras ovat suunnilleen yhtä innokkaita vaeltamaan,minkä takia uusi pari ja pentuelauma voi periaatteessa syntyä melkein minne tahansa Suomessa. Tämän tarkastelun juonena on tutkia susien liikuskelua ihmisasutuksen piirissä sekä susien aiheuttamien vahinkojen ja haitan taustoja. Provosoiva susi Luontaisesti susi elelee yksin vain nuorena,pariutumiskumppania etsiessään.Suomalaisissa syystalven perhelaumoissa on viime vuosina keskimäärin seitsemän yksilöä. Ennätys on Kuusamosta vuodelta 2009. Siellä kaadettiin 15 hukan ?tokka?, jossa oli nelivuotiaiden emojen matkassa kymmenen pentua ja kolme yksivuotiasta sutta. Sudet tekevät itsestään numeron tappamalla itseään kookkaampia saaliseläimiä.Kannanseurannan kannalta tämä on hyvä asia,sillä kaataessaan hirviä ja peuroja sudet eivät pysy piilossa.Tämä piirre kuitenkin myös voimistaa suden pelottavuutta ihmisen mielessä. Kun nuori susi on lähtenyt synnyinlaumastaan, mikä tavallisesti tapahtuu keväällä sen ollessa noin vuoden ikäinen, se alkaa etsiä pariutumiskumppania ja sopivaa aluetta pesimiseen. Alue, jonne susi asettuu, löytyy lyhimmillään vain muutaman kymmenen kilometrin päästä, mikä tarkoittaa synnyinlauman reviirin välitöntä naapuruutta. Susiparin hallitseman reviirin pinta-ala on Suomessa keskimäärin 1 200 km2. 4 l Metsästäjä 2 l 2013 Kun matkavauhti on noin 15 km vuorokaudessa, susi tulee uudelle alueelle useimmiten täysin yllättäen. Pienimpien tonttien koko on ollut Suomessa noin 600, suurimpien lähes 2 000 km2. Pisimmillään suora etäisyys uudelle reviirille on ollut Suomessakin lähes 500 km,mikä on lähellä maksimia,jonka Itä-Suomesta lähtenyt susi voi siirtyä, jos pysyy Suomen rajojen sisäpuolella. Reitti sinänsä on tavallisesti sangen polveileva, ja sillä voi enimmillään olla mittaa tuhansia kilometrejä. Nuoret sudet taittavat matkaa yöllä ja päinvastoin kuin tutulla reviirillään elävät sudet, ne käyttävät esimerkiksi metsäteitä harvoin kulkureitteinään. Kun matkavauhti on noin 15 km vuorokaudessa, susi tulee uudelle alueelle useimmiten täysin yllättäen.Aineistomme viittaa myös siihen,että susi voi löytää pariutumiskumppanin kesken matkanteon,minkä jälkeen pari vaeltaa yhdessä tulevalle pesimäalueelle. Nuorten susien joutuisa liikkuminen seuduille, mistä sudet ovat olleet pitkään poissa, on synnyttänyt tarinoita siirtoistutuksista,jollaisia ei ainakaan Suomessa ole koskaan tehty. Milloin sudet ovat lähellä asumuksia? Sudet liikkuvat tavallista useammin ihmis- asuntojen lähellä sellaisilla reviireillä, joissa asutusta on keskimääräistä enemmän. Suhtautuminen asutukseen vaihtelee kuitenkin yksilöstä toiseen, kuten jutun mukana olevasta pylväiköstä voi helposti havaita. Kaksi samanikäistä ja asutuksen pirstomalla alueella elävää sutta voi suhtautua asutukseen lähes äärimmäisiä ääripäitä edustavalla tavalla. Lumijoelle Sotkamosta vuonna 2003 jolkottanut ja sinne asettunut vuoden ikäinen uros (oikeanpuoleisin pylväikön susista) vältteli uudella reviirillään aika tavalla huolellisesti asuinrakennusten lähiympäristöjä, siinä missä samanikäinen Keuruulta 2012 Äänekosken pohjoispuolelle siirtynyt uros (korkea punainen pylväs) on uudella elinalueellaan kuljeskellut talojen lähellä huomattavan paljon. Vierailut asuinrakennusten tuntumassa tapahtuvat ensisijaisesti yöllä. Milloin sudet tappavat koiria? Sudet tappavat Suomessa merkittävän määrän koiria. Tilasto valtion varoista korvattujen koirien määrästä ei ilmaise tapausten kokonaismäärää, mutta on vuosien välillä
• vertailukelpoinen. Tapausten määrä on ollut 2000-luvulla vahvasti korreloitunut susien lukumäärää koskevan arvion kanssa. Kannan ollessa suurimmillaan vuonna 2006, valtion varoista korvattiin 54 koiraa, viime vuonna 37 koiraa. Vahinkojen määrä on todennäköisesti monen tekijän summa. Kun verrataan tilastoja naapurimaiden välillä, vastaan tulevat erot erilaisten metsästyskoirien käytön suosiossa. Vahva vaikutus näyttää olevan myös luontaisilla saaliseläinkannoilla. Esimerkiksi Virossa, missä on runsaasti villisikoja, on normaalisti kyse vain muutamasta tapauksesta vuosittain.Tämä kertoo myös siitä,että pihapiireistä koiria tappavat sudet ovat siellä harvinaisia. Jossain määrin sopivampi vertailukohta on Ruotsi, missä valtion varoista korvattujen koirien määrä suhteutettuna susilaumojen määrään on ollut viime vuosiin asti samaa luokkaa kuin Suomessa. Viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana susien tappamien koirien määrä on kuitenkin noussut susilaumojen määrään suhteutettuna selvästi suuremmaksi Suomessa kuin Ruotsissa. On ennenaikaista päätellä Suomen hankalamman tilanteen johtuvan siitä, että Ruotsin susialueiden hirvikanta on 3-5 kertaa tiheämpi kuin Suomen susireviireillä, mutta olisi loogista olettaa susien olevan motivoituneempia tappamaan toinen koiraeläin tontiltaan, jos sorkkaeläinkanta on harva. Susiparin tai -lauman alttius tappaa koiria on yhteydessä urossuden ikään. Kun uros on alle kolmevuotias, riski toistuvista koiran kimppuun käynneistä on suurempi kuin alfauroksen ollessa varttuneempi ja kokeneempi. Taustalla on todennäköisesti alfauroksen iän vahva vaikutus menestymiseen hirvenpyynnissä, mikä on tullut esiin Ruotsissa kerätyissä aineistoissa. Kun uros oli yksivuotias, saalistusyrityksistä onnistui keskimäärin 10 %, kaksivuotiaiden urosten johtamissa laumoissa 40 % ja viisivuotiaiden noin 70 %. Sudet poronhoitoalueella Poronhoitoalueella liikkuvat sudet käyvät harvoin koirien kimppuun, mihin on ilmeisenä syynä porojen tarjoama helppo ja runsas saalis. Susien tappamia poroja löytyy vuosittain 600 ? 900. Vahingot ovat viime vuosina keskittyneet poronhoitoalueen kaakkoisosiin sekä Koillis-Lappiin. Etelä- ja kaakkoisosan paliskunnissa vahinkojen määrä linkittyy Suomen susikannan edellisvuoden pentuelaumojen määrään. Selityksenä on se, että pesivä susikanta keskittyy poronhoitoalueen eteläpuoliselle vyöhykkeelle, johon kuuluu Kainuu,Ylä-Karjala ja Pohjois-Savo. Osa tällä alueella synnyinlaumoistaan itsenäistyneistä nuorista susista vaeltaa pohjoiseen, missä lähimmät porotokat ovat suden liikkumisen mittakaavassa suhteellisen lähellä. Nuorten susien vaellusreittejä synnyinreviireiltä (mustat ympyrät). 12 10 8 % Lähellä asuinrakennuksia olevien paikannusten prosenttiosuus kaikista paikannuksista (paikannus < 100 m lähimmästä talosta) Etäisyysvyöhykkeen (< 100 m lähimmästä talosta) prosenttiosuus reviirin pinta-alasta 6 4 2 0 Susi (22 eri yksilöä) Pannallisten susien GPS -paikannusten sijoittuminen asuinrakennusten lähelle on yleisintä reviireillä, missä asutusta on keskimääräistä enemmän. Yksilöllinen vaihtelu on huomattavaa, mutta suurin osa tutkituista susista (22 sutta, yhteensä 34 688 GPS -pistettä) on vältellyt asuinrakennusten lähellä liikkumista. Kuvassa ovat mukana aineistomme kaikki sellaiset sudet, joiden reviirillä ihmisasutuksen tiheys on ollut keskimääräistä suurempi. Lisäksi on satunnaisia esimerkkejä reviireiltä, missä asutusta on vähän. 9 8 Päivä 7 Paikannus < 100 m lähimmästä talosta (% kaikista paikannuksista) 6 Yö 5 4 3 2 1 0 Susi (22 eri yksilöä) Sudet liikkuvat asuinrakennusten lähellä pääasiassa yöllä. Suden onnistuminen hirvenpyynnissä vaikuttaa sen kiinnostukseen tappaa koiria. Kun uros on alle kolmevuotias, riski toistuvista koiran kimppuun käynneistä on suurempi kuin lauman alfauroksen ollessa varttuneempi ja kokeneempi. Metsästäjä 2 l 2013 l 5
• Jarkko Nurmi Suoraa puhetta suurpedoista MMM jalkautui riistakeskuksen toiminta-alueiden sidosryhmätilaisuuksiin Suomalainen suurpetopolitiikka on vuonna 2013 murroskohdassa. Suurpetokannat ovat kasvaneet ja levittäytyneet uusille elinalueille, joiden asukastiheys on suurempi kuin ?perinteisillä? suurpetoalueilla. Ongelmilta ei ole vältytty. Maaja metsätalousministeriön virkamiehet jalkautuivat syksyllä kuulemaan kansalaisten tuntoja alueellisten riistaneuvostojen järjestämiin kuulemistilaisuuksiin. Suurpetomielipiteiden kirjo Tilaisuuksissa kartoitettiin ihmisten kokemia suurpeto-ongelmia ja niiden alueellista sijoittumista, mutta niissä pohdittiin myös mahdollisia lajeihin liittyviä hyötynäkökohtia, yhteiselon kehittämisideoita ja lainsäädännön muutostarpeita. Suurimmat koetut ongelmat liittyivät suteen. Laji on viime vuosien aikana levinnyt uudelleen myös Länsi-Suomeen, josta se on ollut käytännössä poissa toistasataa vuotta. 6 l Metsästäjä 2 l 2013 Seppo Ronkainen T ilanne etenkin suden osalta on kärjistynyt, kun Perhossa ja Sonkajärvellä on paljastunut epäily susien salatapoista ja niiden yrityksestä. Tapaukset vaikuttanevat laajasti suurpetopolitiikkaan ja metsästyksen valvontaan lähitulevaisuudessa. Ministeriön jalkautumisessa alueille oli kyse uudenlaisen riistapolitiikan toteuttamisesta. Riistaneuvostot vastaavat alueensa sidosryhmien osallistamisesta päätöksentekoon ja niiden tehtävänä on varmistaa se, että riistapolitiikkaan liittyvä päätöksenteko tapahtuu moniarvoisesti ja eri osapuolia kuullen. Riistaneuvostot järjestivät tilaisuudet ja MMM:n virkamiehet pitivät suurpetoihin liittyvät asiantuntijaesitykset sekä kuuntelivat kansalaisten kokemuksia. Alueen ihmistiheys on paljon korkeampi kuin Itä-Suomessa, jossa ihmiset ovat ehkä tottuneet paremmin suurpetojen läsnäoloon. Koti- ja tuotantoeläinvahinkojen lisäksi suteen liittyvät sosiaaliset kysymykset ? ihmisiin kohdistuvan uhkan tunne ja pelko ? ovat nousseet voimakkaasti esiin. Ratkaisuina näihin ongelmiin tarjottiin muun muassa tarkennettua tietoa susilaumojen liikkeistä ja lainsäädännön joustavoittamista pyynnin osalta. Useassa susipalautteessa todettiin, että hallinnon tulisi tunnustaa se tosiasia, että lajin vaikutuspiirissä elävät ihmiset pelkäävät sutta, eikä tätä pelkoa saa vähätellä. Hyötynäkökohtiakin susista löytyi: metsäalan ja liikenteen toimijat pitivät hyvänä sitä, että sudet vähentävät hirviä ja lajista todettiin olevan hyötyä luontomatkailulle. Karhukannan hoidon osalta tilanne oli palautteen perusteella paljon helpompi. Karhu koetaan jo arvokkaaksi riistalajiksi, jota voidaan metsästää kestävän käytön perusteella. Lajin aiheuttamat mehiläisvahingot mainittiin etenkin Länsi-Suomen kehittyvän kannan vyöhykkeellä ongelmana,johon tulisi reagoida panostamalla vahinkojen ennaltaehkäisyyn.Lisäksi karhukannan hoitosuunnitelman vyöhykejaon todettiin vanhentuneen kannan alueel-
• Miten susikanta jatkossa hoidetaan? Maa- ja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston neuvotteleva virkamies Sami Niemi on ollut pitkään suomalaisen susikonfliktin myrskyn silmässä. Hänen vaativiin tehtäviinsä kuuluu tasapainoilu susikannan hoidon kansainvälisten sopimusvelvoitteiden täyttämisen ja kansalaisten kokemien susiongelmien välisellä ohuella nuoralla. EU katsoo, että Suomen elinkelpoisen susikannan minimikokovaatimus on 20 lisääntyvää laumaa. Nyt virallinen kanta-arvio on reilusti tämän alle, mutta kansalaisten kokemat susiongelmat ovat lisääntyneet. Esitimme Samille pari kysymystä vaativan yhtälön ratkaisemiseksi. rän pinta-alayksikköä kohden, mutta petojen lukumäärää se ei suoraan kerro. Punaisella esitetyllä alueella on tehty runsaasti petohavaintoja ja vastaavasti vihreällä esitetyllä alueella havaintoja on vähän. (Kartta: RKTL) listen muutosten takia. Päivitys olisi tarpeen biologisen tiedon tarkentumisen perusteella. Ilveskannan hoidon suurimmaksi ongelmaksi koettiin se, että kannan koosta saatava tutkimustieto ei ole pysynyt nopean kasvun kyydissä ja kannan koko on aliarvioitu. Lajin todettiin aiheuttavan riistataloudellisia ongelmia etenkin pienten hirvieläinten kannanhoidolle Länsi- ja Etelä-Suomessa. Metsäpeuran direktiivilajistatus todettiin painavana perusteena ilveksen poikkeuslupien kohdentamisen alueellisessa harkinnassa. Tähän Suomen riistakeskuksessa reagoitiin jo kuluneena metsästyskautena ja poikkeuslupia ohjattiin metsäpeura-alueille.Ilveskantojen kasvun hyötynäkökohtana todettiin, että ilves saalistaa kettuja ja supikoiria. Vaikutusten arvioitiin jo näkyvän joidenkin alueiden vahvistuneina metsäkanalintukantoina. Ahman porotaloudelle aiheuttamat ongelmista keskusteltiin, mutta selkeitä lainsäädännöllisiä muutostarpeita ei ahman osalle esitetty. Susikannan hoitosuunnitelman päivitys alkaa syksyllä 2013 Susikannan hoitosuunnitelman päivitys alkaa Suomen riistakeskuksessa syksyllä 2013.Epäillyt susien salakaatotapaukset ovat lisänneet Mitkä ovat omat neuvosi sudenhoitosuunnitelman päivitystä aloittavalle Suomen riistakeskukselle? Toivon, että riistakeskus onnistuu luomaan prosessin, jossa vuorovaikutus, tieteellinen tieto, tunteet ja toisten näkökulmien kunnioitus johtavat laajaan yhteisymmärrykseen susikannan hoitamiseksi. Olennaista olisi se, että ymmärretään, että tähän konfliktiin ei ole yhtä ratkaisua, vaan sen hallinta edellyttää useiden eri toimien samanaikaista ja jämäkkää toteuttamista. tehtävän haasteellisuutta ja susikanta-arvio on laskenut. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen erikoistutkija Ilpo Kojola arvioi Suomen susikannan kooksi tällä hetkellä noin 120 ? 135 yksilöä. Suomi on sitoutunut susikannan kestävään hoitoon kansainvälisillä sopimuksilla ja kannanhoito tulisi jatkossa toteuttaa tavalla, joka ottaa nykyistä paremmin huomioon susien vaikutuspiirissä elävien ihmisten mielipiteet ja vahingot. Vastuu Suomen susikannan hoidosta ei saa jäädä muutamien alueiden kontolle, vaan jatkossa on todennäköisesti tavoiteltava kannan nykyistä tasaisempaa jakautumista. Sen tueksi tarvitaan laaja yhteiskunnallinen tahtotila ja poliittisen järjestelmän tuki. Kimmo Pöri Karttkuva kertoo susihavaintojen lukumää- Voidaanko valtionhallinnon toimilla edistää susikonfliktin ratkaisua? Maa- ja metsätalousministeriön ikävänä roolina on aina nostaa esille se, että susikannan hoidon linjaukset eivät ole vain meidän itsemme päätettävissä. Susi on luontodirektiivin suojelema laji, jonka metsästystä säädellään hyvin tiukasti. Tämä sääntely on seurausta muun muassa aiemmista komission käynnistämistä valvontamenettelyistä Suomen kohtaan. Ruotsi on hakenut luontodirektiivin puitteissa joustavampia ratkaisuja kannanhoidollisten lupien avulla. Komissio on kuitenkin suhtautunut hyvin kielteisesti näihin avauksiin ja näyttääkin siltä, että Ruotsi löytää itsensä pian EU- tuomioistuimesta. Maa- ja metsätalousministeriö aikoo yhdessä Ruotsin viranomaisten kanssa avata neuvottelut komission kanssa siitä, minkälaisia joustavia ratkaisuja olisi löydettävissä erityisesti asutuksen läheisyydessä liikkuvien susien aiheuttamien ongelmien hallintaan. Suomen ja Ruotsin tilanne poikkeaa monen Keski-Euroopan maan susitilanteesta siinä, että täällä sudet eivät elä vuoristoalueilla, joissa on hyvin vähän asutusta. Onnistuessamme näissä neuvotteluissa, voimme osaltamme auttaa hoitosuunnitelman valmistelussa tarjoamalla nykyistä laajempia keinoja ongelmien hallintaan Metsästäjä 2 l 2013 l 7
• Puheenjohtajan palsta Tauno Partanen hallituksen puheenjohtaja Suomen riistakeskus Riistanhoitoyhdistykset suurpetopolitiikan häränsilmässä Viime vuoden lopulla eri puolilla maatamme liikuttaessa alkoi vahvistua käsitys, että suurpetopolitiikkamme tietynlainen kulminaatiopiste oli saavutettu. Asioista puhuttiin hyvin kärkevään sävyyn ja sellaisetkin metsästäjät, jotka aikaisemmin olivat olleet hyvin pidättyväisiä petoasioissa, ottivat reippaasti kantaa nykyiseen menoon. Tammikuun lopulla viikon sisään kaikki pahimmatkin uhkakuvat olivat toteutuneet suurpetojen salatappotapausten paljastuessa. Edessä on samantyyppinen uskottavuuden palautuskampanja, kuin konsanaan murtomaahiihdossa Lahden käryn jälkeen. Ilman puolueettoman tutkimuslaitoksen mukana oloa laskentojen tuloksilla ei ole uskottavuutta ulkopuolisten tahojen suuntaan. Suurpetohavaintojen panttaamisella tai kokonaan ilmoittamatta jättämisellä metsästäjät vain vetävät mattoa altaan ja varmistavat jatkossa kielteisten poikkeuslupapäätösten saamisen. On erittäin valitettavaa, mikäli yhteistyö riistantutkimuksen ja kentän metsästäjien välillä katkeaa. Tämä esimerkillinen yhteistyö on ollut yksi keskeisimpiä peruspilareita maamme korkeatasoisen riistantutkimuksen saralla. Luottamuksen palauttaminen on yksi lähiajan keskeisimpiä tehtäviä. Erityisen ihmetyksen kohteena on ollut, että näihin laittomuuksiin on epäilty osallistuneen myös riistahallinnon eriasteisissa luottamustehtävissä toimineita henkilöitä. Riistanhoitoyhdistyksen toiminnassa mukana olevat henkilöt ovat joutuneet todella pahaan välikäteen suurpetopolitiikan linjausten ja haja-asutusalueen väestön asettaman paineen välimaastossa. Kun otetaan huomioon, että toiminta on sekä oma- että vapaaehtoista, niin tilanne käy yhä tuskallisemmaksi. Herää kysymys, kuinka jatkossa saamme toimi- ja luottamushenkilöitä kentällä tehtäviin, joiden hoitaminen on nykyisessä tilanteessa petoalueilla muuttunut näin vaikeaksi. Suurpetojen kantojen hoidon perusasioita pitäisi olla, että niiden aiheuttamat tuhot korvataan täysimääräisesti ja että sen lisäksi tarjolla olisi myös porkkanoita alueille, joilla suurpetojen tihentymiä esiintyy. Valtakunnallinen riistaneuvosto käsitteli viime kokouksessaan esitystä, jonka mukaan riistanhoitomaksuvarojen kohdentamisessa alueille otettaisiin huomioon myös suurpetojen määrä eri alueilla. On kiistämätön tosiasia, että suurpedot työllistävät riistanhoitoyhdistyksiä huomattavasti ja aiheuttavat monenlaista painetta kentän toimijoille. Viime päivinä on sieltä täältä kantautunut tietoja, että suurpetotietojen tallentamisesta Tassujärjestelmään tultaisiin kieltäytymään. Osin ilmiö on varmaan jo täyttä totta, joten ilmeisesti RKTL:n viimeisimmässä susikanta-arviossa on kysymys myös siitä, että kaikki susihavainnot eivät ole tutkijoiden tiedossa. Samoin on oltu virittelemässä oma-aloitteisia laskentoja, joissa riistantutkimus ei olisi mukana millään tavalla. Kannattaisi tarkoin miettiä, mitä hyötyä tästä on, ja kenelle? 8 l Metsästäjä 2 l 2013 Jos noista viime aikojen hyvin traagisistakin asioista haluaa jotain myönteistä hakea, niin viimeistään nyt on käynyt selväksi, että ongelman lakaisu maton alle ei enää onnistu: on tullut aika käydä perusteellinen yhteiskunnallinen arvokeskustelu suurpetopolitiikan linjauksista. Meillä tulisi olla nyt malttia odottaa, millaisia muutoksia suurpetopolitiikkaan on tulossa. Ilman paikallisten ihmisten hyväksyntää ei suurpetojenkaan suojelu tule onnistumaan. Hallitusohjelmassa mainittu suurpetopolitiikan evaluointi ja tänä vuonna aloitettava sudenhoitosuunnitelman päivitys eivät voisi ajoittua juuri parempaan ajankohtaan.
• Avattu uusi edullinen verkkokauppa! Koiravaruste.fi Kaikki vakuumipussit maalis- ja huhtikuun ajan -15% Elementtejä saatavana myös yksittäin. Tilaa haluamasi kokoinen tarha! Helppo ja nopea pystyttää! PetSafe 3x3 koiratarha 529,- Tyylikäs ja neutraali 3x3 m koiratarha kotipihaan tai mökille! Sinkitty ja jauhemaalattu teräsrunko 4mm hitsatulla teräs-verkolla. Uusi elementtien kiinnitys-mekanismi. Elementin leveys n. 150cm ja korkeus n. 180cm. Hinta sisältää rahdin kotipihaan (poislukien erikoisalueet). 3 värivaihtoehtoa Huippusuositut koiranruoat edullisesti ? toimitus kotiovelle 0 ? Maintenance 15 kg 6,70 /100 kpl Garmin Astro 320 ja DC40-panta Uusi erittäin monipuolinen koira-GPS. Garminin navigointiominaisuudet ovat tunnetusti parasta laatua. us! 749,- Tarjo 598,- Koiravaljas Astroon Huippuus! o 599,j r a T Tunnettua valiolaatua jo vuodesta 1995 Erinomaiset ravintoainekoostumukset ? korkeat lihapitoisuudet Yhdistelmä parhaita raaka-aineita ja lisäravinteita Laaja valikoima suosittuja eri kokoisia vakuumipusseja suoraan maahantuojalta! alk. Pyydä tarjous suuremmista eristä! Laajenna! 0? Premium Vakuumipussit ? Täysin uudistettu verkkokauppa ? Laajempi tuotevalikoima ? Parasta palvelua ? parhaat tarjoukset Toim. kotipihaan Meiltä Pointer / Tracker GPS-pantojen huollot edullisesti! Esim. Akunvaihto 69 ? Kaikkien kausien ruoat ? kestävään suoritukseen Kaiken kokoisille ja rotuisille koirille Meiltä myös penturuoat! Super 15 kg Myös ruokien rullakko- tai lavatoimitus edullisesti! 79,- HUIPPUUUTUUS! Koko Suomen Tarjous! maastokarttaasennus ,Garminiin 59 Bellman & Flint 1900 luolatutka HUIPPU-UUTUUS! Helppokäyttöinen ja suosittu, täysin digitaalinen veden- ja iskunkestävä luolatutka. Active 15 kg 529,- Puriste HE 15 kg HUIPPUUUTUUS! Lihaa 30 % 2290 / 15 kg Min. tilaus 2 säkkiä Lihaa 44 % 2790 / 15 kg Min. tilaus 2 säkkiä Lihaa 51 % 2990 / 15 kg Min. tilaus 2 säkkiä Lihaa 44 % 3290 / 15 kg Min. tilaus 2 säkkiä Katso lisää tuotteita ja tilaa kätevästi verkkokaupastamme! www.koiravaruste.fi tai soita 0500 176 596 Hintoihin lisätään toimituskulut. Oikeudet muutoksiin pidätetään. Tarjoukset voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää.
• Teksti ja kuvat: Mikael Wikström Ilves Ilveksen vaikutusta sorkkaeläinkantoihin ei ole vielä erityisen paljon Suomessa tutkittu. Muissa maissa tutkimus on osoittanut, että ilvesten esiintymisellä saattaa olla hyvinkin ratkaiseva merkitys sorkkaeläinkantojen kehitykselle. sorkkaeläinsaalistajana Ilves on viimeisten vuosikymmenten aikana lisääntynyt voimakkaasti Suomessa. Sorkkaeläinkannat eri puolilla maata ovat taas selvästi pienentyneet. I lvesten vaikutus alueen sorkkaeläinkantoihin riippuu muun muassa ilveskannan tiheydestä, ilvesten saaliseläinvalinnasta, saalistustahdista, sorkkaeläinkantojen tiheyksistä ja sorkkaeläinkantojen lisääntymiskapasiteetista. Merkitystä on myös sillä, onko ilvesten tiettyyn sorkkaeläinkantaan kohdistama saalistaminen ?additiivista? vai ?kompensoivaa?. Mikäli saalistaminen on additiivista, tietää uuden saalistajan eli uuden ilvesyksilön tulo kuvaan, että saalislajin kokonaiskuolleisuus kasvaa, mikä taas johtaa saaliseläinkannan tiheyden pienenemiseen. Jos taas saalistaminen on kompensoivaa,saalistajat tappavat yksilöitä, jotka olisivat muista syistä kuolleet muutenkin. Kompensoivalla kuolleisuudella ei siis ole merkittävää seurausta saaliseläinkannan tiheydelle. Kysymys siitä,onko saalistaminen additiivista vai kompensoivaa,riippuu lähinnä saaliseläinkannan tiheydestä suhteessa alueen kantokykyyn. Jotta saalistaminen olisi kompensoivaa, on saaliseläinkannan tiheyden oltava erittäin korkea,lähellä alueen kantokykyä niin että heikkoja ja nujerrettuja saaliseläimiä löytyy. Jos saaliseläinkannan tiheys on alhainen ja metsästyspaine kova, saalistus on additiivista, koska jäljellä on vain hyväkuntoisia saaliseläimiä. Ilveksen ravintotottumukset Ilvekset syövät 1,5?2,5 kiloa lihaa vuorokaudessa. Tämä tietää suurin piirtein noin 730 kiloa lihaa ilvestä kohden vuodessa. Minkälaista lihaa ilvekset syövät,riippuu siitä,millaisia saaliseläimiä alueella on. Muun muassa Ruotsissa, Norjassa, Virossa, Liettuassa, Puolassa, Saksassa, Sveitsissä, Sloveniassa,Valkovenäjällä ja jossain määrin myös Suomessa on tutkittu sitä, mitä ja paljonko ilvekset syövät. 10 l Metsästäjä 2 l 2013 Kaikissa näissä maissa tulokset ovat samat; ilves on erikoistunut saalistamaan sorkkaeläimiä, mutta sen on todettu myös syövän tavattoman monia erikokoisia lajeja aina myyrästä hirveen. Jos alueella on sorkkaeläimiä, ilvekset syövät pääasiassa juuri niitä, mutta niiden puutteessa ilvekset tyytyvät myös pienriistaan. Tapetuista sorkkaeläimistä ilvekset hyödyntävät 5 - 90 %.Missä sorkkaeläimiä on saatavilla, nämä muodostavat yleensä 80 - 90 % kaikesta ilvesten syömästä lihasta. Kauris tärkein saaliseläin Ilveksen levinneisyysalueella Euroopassa kauris on selvä suosikki ja muodostaa myös suhteellisen alhaisen kauristiheyden alueilla niiden tärkeimmän ravinnon.Norjan Hedmarkin maakunnassa, jossa kauriskannan tiheys oli noin 3 kaurista 1 000 hehtaaria kohti, kauris oli ilveksen lukumääräisesti tärkein saalis,ja muodosti peräti 83 % syödystä biomassasta. Skandinaviassa myös poro ja saksanhirvi kuuluvat ilveksen tärkeimpiin saaliseläimiin.
• Kausi Tapetut sorkkaeläimet / 100 vuorokautta Tapetut keskimäärin UrosYksinäinen Pennullinen vuodessa ilves naarasilves naarasilves Norja; Hedmark Metsäkauris kesä talvi 10,7 10,3 17,6 17,0 11,2 20,2 52,9 Norja; Akershus, Østfold Metsäkauris kesä talvi 22,4 22,0 10,1 25,4 21,9 41,7 87,3 Norja; Buskerud, Metsäkauris, Telemark, Vestfold saksanhirvi, lammas kesä talvi 18,1 12,8 14,8 10,4 11,1 14,4 49,6 Norja; Troms, Finnmark Poro kesä talvi 35,7 17,5 11,6 7,7 10,6 12,0 57,9 Ruotsi; Sarek Poro kesä talvi 30,3 16,4 20,8 18,2 16,9 24,4 75,4 Ruotsi; Bergslagen Metsäkauris koko vuosi 12,5 8,9 18,4 49,2 Sveitsi; Jura Metsäkauris, gemssi koko vuosi 15,2 16,1 20,0 60,8 Puola; Bialowieza Metsäkauris, saksanhirvi koko vuosi 21,3 12,0 28,1 67,6 Ilvesten sorkkaeläinsaalistus eri alueilla Norjassa, Ruotsissa, Sveitsissä ja Puolassa riippuen ilvesten statuksesta. Missä sorkkaeläimiä esiintyy, jokainen ilves tappaa tavallisesti noin 50 ? 70 sorkkaeläintä vuosittain. Tapettujen sorkkaeläinten lisäksi, ilvekset ovat jokaisella alueella tappaneet myös pienriistaa. Verotusaste % Talvikanta / 1 000 ha 2011 Verotuksen osuus talvikannasta, % 0% 2012 0 2010 5% 2009 1 2007 10 % 2008 2 2006 15 % 2004 3 2005 20 % 2003 4 2001 25 % 2002 5 1999 30 % 2000 6 1997 35 % 1998 7 1996 40 % 1994 8 1995 45 % 1993 9 1991 Ilveksen vaikutus saaliseläinkantoihin Norjan Nord-Trøndelagin ja Hedmarkin maakunnissa sekä Ruotsin Bergslagenin maakunnassa on kauriiden kuntoa tutkittu luuytimen rasvapitoisuuden avulla. Tutkimukset osoittavat että ilvekset tappavat kauriita sattumanvaraisesti kannan eläimistä. Toisin sanoen ilvekset eivät valikoi esimerkiksi heikompia yksilöitä,jotka olisivat kuolleet muista syistä. Kauriskannan sukupuolijakauman, ikäjakauman tai kunnon suhteen ei ole mitään valikointia. Ilvesten saalistaminen on siis additiivista. Suden kauriisiin kohdistuva saalistaminen on muuten todettu seuraavan samaa mallia. Konkreettisia seurauksia tästä on havaittavissa monella alueella. Bergslagenin maakunnassa Keski-Ruotsissa on ilveksillä havaittu olevan merkittävä vaikutus kauriskantoihin. Eräällä alueella, missä kauristiheys oli noin 5 kaurista / 1 000 hehtaaria talvikannassa, kauriiden lukumäärä väheni neljän vuoden aikana noin 2 kauriiseen / 1 000 hehtaaria. Toisella alueella, jolla oli noin 32 kaurista / 1 000 hehtaaria, Sorkkaeläinlaji 1992 Saalistustekniikka Ilvesten taktiikka perustuu hiipimiseen hiljaa lähelle saalista. Hiipiminen huipentuu hyökkäykseen nopealla ryntäyksellä. Ilvesten ryntäys saaliin perään on yleensä muutamasta metristä aina muutamaan kymmeneen metriin. Kun ilves on saavuttanut saaliinsa, se tappaa uhrinsa puraisulla kaulaan,joskus sekä kaulaan että niskaan. Mitä isompi saaliseläin on, sitä tehokkaampaa näyttäisi ilvesten saalistaminen olevan. Ilvesten porojen saalistamisyrityksistä noin 80 % johtaa tapettuun saaliiseen.Ilvesten saalistaessa kauriita 59 - 86 % saalistamisyrityksistä onnistuu ja kun kyse on pienriistan saalistamisesta,keskimäärin noin 50 % yrityksistä onnistuu. Alue Metsäkauriita / 1000 ha Muualla Euroopassa esiintyy muun muassa gemssi, saksanhirvi ja villisika ruokalistalla. Suomessa kauris ja valkohäntäpeura ovat tärkeitä saaliseläimiä niillä alueilla, joilla näitä esiintyy. Ilvekset kykenevät tappamaan myös aikuisia valkohäntäpeuroja, sekä uroksia että naaraita. Jos sorkkaeläimiä ei ole saatavissa, ilvekset syövät lähinnä jäniksiä. Verotus / 1 000 ha Uudenmaan läntisimmän rannikkoalueen kauriskanta on esimerkki siitä, mihin suuntaan kehitys on menossa. Alue käsittää Tammisaaren seudun, Hankonniemen, Inkoon-Snappertunan, Karjaan, Pohjan ja Tenholan riistanhoitoyhdistysten toiminta-alueet, kaikkiaan 140 000 hehtaaria. Oltuaan hävitettynä pitkät ajat, kauriskanta alkoi palautua vuoteen 2003 saakka, minkä jälkeen kehitys on jälleen selvästi taantuva huolimatta vaatimattomasta metsästyksestä. Vuonna 2011 kaadettiin kaikkiaan kahdeksan kaurista 140 000 hehtaarilla. tiheys laski neljässä vuodessa noin 15 kauriiseen / 1 000 hehtaaria. Yhdeltä Sveitsin alpeilla sijaitsevalta alueelta kauriit hävisivät kokonaan, sen jälkeen kun ilveksiä oli palautusistutettu samalle alueelle ja Kun ilves on tavoittanut saaliinsa, se tappaa tämän kaulaan osuvalla purennalla. luotu ilveskanta, joka käsitti noin 0,143 ilvestä / 1 000 hehtaaria. Kun kauriit olivat poissa, ilvekset siirsivät saalistuspaineen alueen gemssikantaan, mikä kuuden vuoden aikana kutistui noin 60 %. Alueilla joilla ilvesten lisäksi esiintyy myös joku muu suurpetolaji, sorkkaeläimiin kohdistuva saalistuspaine on tietenkin kovempi, kun kuolevaisuus on additiivista. Lumipeitteen paksuudellakin on merkitystä. Tällöin pedoilla on helpompi saalistaa hangen vaikeuttaessa saaliseläinten pakoa. Ilvesten esiintyminen Suomessa Suomen ilveskanta on lisääntynyt keskimäärin 32 % vuodessa 1980-luvulta alkaen. Nykyään ilveksiä esiintyy runsaasti koko eteläisessä Suomessa. Metsästäjä 2 l 2013 l 11
• Tammikuussa 2010 Länsi-Uudellamaalla jälkihangessa toteutetun laskennan mukaan, 482 700 hehtaarin suuruiselta alueelta löytyi 19 ilvespentuetta tai 110 - 155 ilvestä.Tämä tietää 0,228 - 0,321 ilvestä / 1 000 hehtaaria eli 0,039 ilvespentuetta / 1 000 hehtaaria. Tämä on äärimmäisen korkea tiheys verrattuna muissa maissa oleviin ilvespopulaatioihin. Ruotsissa 0,030 ilvespentuetta / 1 000 hehtaaria pidetään äärimmäisen tiheänä ilveskantana ja sellaiset tiheydet ovat hyvin harvinaiset. Talven 2009 ? 2010 ilveslaskenta osoitti, että Ruotsin korkein ilvestiheys oli Uppsalassa. Siellä löydettiin 0,030 ilvespentuetta / 1 000 hehtaaria. Jo lyhyen matkan päässä Uppsalasta pohjoiseen, ilvestiheydet laskivat tasolle 0,006 ilvespentuetta / 1 000 hehtaaria. Norjasta saatujen tietojen mukaan sikäläiset ilvestiheydet ovat suuruusluokkaa 0,03 0,05 ilvestä / 1 000 hehtaaria. Sorkkaeläimet ja ilvekset Suomessa Mikäli Suomen ilvekset käyttäytyvät kuin ilvekset naapurimaissa ja muualla Euroopassa, voidaan odottaa suurilukuisia saalistusmääriä sorkkaeläinkantojen esiintymisalueilla.Ilvesten on todettu tappavan sorkkaeläimen ravinnokseen 4-7 päivän välein. Eri puolella Suomea on jo useita alueita,joilla kauriskantoja ei enää voi metsästää kestävän käytön periaatteen,eli kaiken metsästyksen perusedellytyksen mukaisesti. Tilanne on vastaavanlainen kuusi- ja metsäpeurakantojen osalta. Monella suunnalla myös valkohäntäpeurojen määrät ovat kutistuneet merkittävästi. Tulevaisuuden metsästysmahdollisuuksia ajatellen, olisi todennäköisesti tärkeätä, etteivät valkohäntäkannat enää pienenisi.Mikäli valkohäntätiheydet laskevat liikaa, lisääntymiskapasiteetti voi laskea liian pieneksi tuottamaan ravintoa sekä nelijalkaisille että kaksijalkaisille metsästäjille. Esimerkiksi Ruotsissa ja Puolassa saadut kokemukset osoittavat, että saattaa olla hyvin vaikeata päästä tilanteesta, jossa saaliseläinkantojen kokoa on harvennettu ja pedot jatkavat pitämään kannat harvalukuisina. Suhteessa naapurimaihin ja muihin Euroopan maihin, Suomen sorkkaeläinkannoilla on hyvin alhaiset tiheydet. Sen sijaan petoeläinten tiheydet ovat paikoin varsin korkeat.Esimerkkinä voidaan mainita että Ruotsissa talvella 2011 ? 2012 laskettiin 243 ilvespentuetta, kun taas Suomessa, Riista- ja kalataloudentutkimuslaitoksen mukaan,vuonna 2011 oli ainakin 431 ? 487 ilvespentuetta. Ruotsin eduskunta on Ruotsin hallituksen esityksestä asettanut tavoitteeksi pitää ilveskannan tasolla, joka vastaa 250 ilvespentuetta eli noin 1 250 ilvesyksilöä.Suomen ilveskanta on kahdenkymmenen vuoden ajan kasvanut yhtäjaksoisesti. Olisiko Suomessakin aika asettaa selkeät tavoitteet ilveskannan koolle? 12 l Metsästäjä 2 l 2013 Metsästysmahdollisuudet riippuen ilvesten ravinnonvalinnasta lll On vaikeaa arvioida montako pientä hirvieläintä ilvekset tappavat ja montako hirvieläintä jää meille kaksijalkaisille metsästäjille kaadettavaksi. Tässä esitetään yksinkertaistettu malli perustuen tutkimustuloksiin Ruotsista ja Norjasta. Mallin lähtökohtana on että jokainen ilves syö keskimäärin 2,0 kiloa lihaa vuorokaudessa ja että ilves hyödyntää keskimäärin 50 % jokaisen saalistetun hirvieläimen lihamäärästä. Ilveksen oletettu talvikanta on 0,27 ilvestä / 1 000 hehtaaria, kuten Länsi-Uudellamaalla vuonna 2010. Pienten hirvieläinten tuottavuus on oletettu olevan 60 %. Mallissa ei ole huomioitu hirvieläinten muuta kuolevaisuutta, kuten esimerkiksi liikenneonnettomuudet ja hukkumiset. Pienten hirvieläinten osuus ilvesten ravinossa Tapettuja pientä hirvieläintä / ilves Tapettuja pientä hirvieläintä /1 000 ha 0% 0 50 % 40 90 % 70 kaataa yhtä monta saaliseläintä kuin aikana, jolloin ilvekset eivät vielä vaikuttaneet hirvieläinkantoihin, talvikantaa on kasvatettava noin 40:een pieneen hirvieläimeen / 1 000 ha, jos 50 % ilvesten ravinnosta muodostuu pienten hirvieläinten lihasta. Jos 90 % ilvesten ravinnosta muodostuu pienistä hirvieläimistä, tarvitaan talvikantaa, joka kooltaan on noin 50 pientä hirvieläintä / 1 000 ha. Jos metsästäjät jatkossakin kaatavat yhtä paljon hirvieläimiä kuin aikaisemmin, ottamatta huomioon ilvesten saalistamista, hirvieläinkantojen tiheydet alenevat. Vaihtoehtoisia toimenpiteitä Ajatellen tulevaisuuden sorkkaeläinkan- Esimerkki A Esimerkki B Esimerkki C Pientä hirvieläintä metsästäjille / 1 000 ha Pientä hirvieläintä metsästäjille / 1 000 ha Pientä hirvieläintä metsästäjille / 1 000 ha 0 12 24 30 11 1 13 19 19 0 5 11 Jos ilvekset eivät söisi hirvieläimiä ollenkaan, metsästäjät voisivat kaataa suurin piirtein sen määrän pieniä hirvieläimiä, mitä taulukon ylin rivi osoittaa. Jos ilvesten syömä lihamäärä koostuisi puoliksi hirvieläinten lihasta ja puoliksi pienriistasta, tämä tietäisi noin 40 saalistettua hirvieläintä / ilves vuodessa. Tämä taas tietäisi Länsi-Uudenmaan ilvestiheydellä noin 11 saalistettua hirvieläintä 1 000 hehtaarilta. Jos pienten hirvieläinten osuus ilvesten ravinnosta nousisi 90 %:iin, mikä on yleinen tilanne muissa maissa, tietäisi tämä noin 70 tapettua hirvieläintä / ilves eli 19 pientä hirvieläintä / 1 000 hehtaaria. Yllä olevan asetelman pohjalta voidaan karkeasti laskea montako pientä hirvieläintä jää metsästäjien kaadettavaksi. Taulukon esimerkissä A on pienten hirvieläinten talvikanta 20 eläintä / 1 000 hehtaaria, mikä on ollut yleinen tiheys Uudenmaan läntisimmällä rannikkoalueella. Esimerkissä B on pienten hirvieläinten talvikanta 40 eläintä / 1 000 hehtaaria ja esimerkissä C on talvikannan tiheys 50 pientä hirvieläintä / 1 000 hehtaaria. Jos metsästäjät haluavat jatkossa toja, petoeläinkantoja ja metsästystä Suomessa, on käytännössä olemassa kolme vaihtoehtoista toimenpidettä. Voidaan joko rakentaa sellaisia sorkkaeläinkantoja, että ne pystyvät täyttämään sekä petoeläinten että ihmisten saaliseläintarvetta. Toinen mahdollisuus on laskea petoeläinten tiheyksiä ja siten pienentää saaliseläinten tarvetta. Mikäli ei valita kumpaakaan näistä kahdesta vaihtoehdosta, on vielä jäljellä kolmas vaihtoehto; voidaan lopettaa sorkkaeläinten metsästäminen jos petoeläimet ottavat koko sorkkaeläinkantojen tuoton. Mikä toimenpide tai mitkä vaihtoehtojen yhdistelmät on järkevin/ovat järkevimmät, on jokaisen metsästäjän punnittavissa. Selvää on, että kaikki jonkin alueen lajit ovat osaa paikallista ekosysteemiä. Kaikki nämä lajit pitäisi luonnollisesti voida hoitaa sellaisella tavalla että kaikille lajeille löytyisi olemassaoloedellytyksiä. Suurpetokysymykset ovat viime aikoina synnyttäneet voimakkaita reaktioita Suomessa. Petokantojen kokoa on luonnollisesti hoidettava toimivan lainsäädännön mukaisesti.
• Ministeriön kuulumisia Sami Niemi Neuvotteleva virkamies maa- ja metsätalousministeriö Suurpetopolitiikan arviointi käynnistyy Hallitusohjelmaan kirjataan kerran neljässä vuodessa asioita maan ja taivaan väliltä. Monet isot uudistukset (esim. SOTE-uudistus tai kuntauudistus), joita hallitus aikoo aikaan saada, on aina linjattu hallitusohjelmassa. Samoin on lähes kaikkien pienempienkin uudistusten ja muutosten laita. Maa- ja metsätalousministeriön organisaatiouudistuskin pohjautuu hallitusohjelmaan: ?Maa- ja metsätalousministeriön ja sen alaiset hallintorakenteet uudistetaan vastaamaan paremmin ajanmukaisen maaseutu- ja elinkeinopolitiikan tavoitteita?. Metsästysasioita ei enää käsitellä yhdessä poroasioiden kanssa, vaan osana luonnon virkistyskäyttöä luonnonvaraosastolla. Suurten - ja vähän pienempien - uudistusten ja muutosten rinnalla hallitusohjelmassa on aina myös yksityiskohtia. Meidän kannaltamme tietenkin nousevat esille nk. hallitusohjelmalajit. Eli luonnonvaraiset eläinlajit, jotka nousevat yhteiskunnallisesti niin merkittäviksi tekijöiksi, että hallitusohjelmasta löytyy niistä usein erityismaininnat. Viimeaikoina näitä lajeja ovat olleet saimaannorppa, lohi, merimetso, merihylkeet ja tietenkin susi, karhu, ilves ja ahma. Tosin on sanottava, että nämä neljä viimeksi mainittua harvoin ovat suoraan lajina mainittu, vaan ne ovat aina niputettu yhteen suurpedoiksi. ?Suomen suurpetopolitiikan onnistumisesta tehdään kokonaisarvio?. Näin hallitusohjelmassa linjattiin. Ministeriö halusi odottaa, että Suomen riistakeskuksen toiminta ja erityisesti riistaneuvostojen toiminta vakiintuu, ennen kuin arviointiin lähdetään. Toisaalta meille oli jo lähtökohtaisesti selvää, että tämänkaltainen arvio on syytä teettää ulkopuolisella taholla ja että laajalti eri intressit olisivat mukana ohjaamassa arvioinnin edistymistä. Maa- ja metsätalousministeriö on valinnut suurpetopolitiikan arvioinnin toteuttajaksi Helsingin yliopiston Ruralia-Instituutin. Kehittämisarvioinnin tavoitteena on arvioida, kuinka tarkoituksenmukais- ta, tuloksellista, vaikuttavaa ja tehokasta kansallinen suurpetopolitiikka on vuosien 2007-2012 välisenä aikana ollut. Lisäksi arviossa listataan kehittämismahdollisuuksia tulevaisuutta varten. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota suurpetopolitiikan ekologiseen, taloudelliseen ja sosiaaliseen kestävyyteen. Ekologista kestävyyttä arvioitaessa tarkastellaan uhanalaisuusselvitystä, metsästyksen mitoitusta sekä sitä, kuinka suurpetokannat ovat kehittyneet tarkastelujaksolla. Taloudellisen kestävyyden tarkastelussa otetaan huomioon mm. hallinnon ja tutkimuksen kustannukset sekä määrärahat, jotka on osoitettu suurpetovahinkojen korvaamiseen ja ennaltaehkäisyyn. Sosiaalisen kestävyyden tarkastelussa huomioidaan politiikan avoimuus, osallistavuus sekä sen yhteiskunnallinen hyväksyntä. Ministeriö on asettanut arvioinnin tueksi ohjausryhmän, jossa on maa- ja metsätalousministeriön lisäksi edustajat ympäristöministeriöstä, sisäasianministeriöstä, Suomen riistakeskuksesta, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta, Suomen ympäristökeskuksesta, Metsähallituksesta, Rajavartiolaitoksesta, Poliisihallituksesta, Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitosta, Suomen metsästäjäliitosta, Suomen Luonnonsuojeluliitosta, WWF Suomesta, Paliskuntain yhdistyksestä sekä Saamelaiskäräjistä. Lisäksi ohjausryhmä kuulee myös muita asiantuntijoita työn aikana. Ohjausryhmän työtä johtaa maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jaana Husu-Kallio. Arvioinnin on määrä valmistua vuoden loppuun mennessä, mutta sen alustavia tuloksia käytetään jo syksyllä käynnistyvässä susikannan hoitosuunnitelman päivityksessä. Työ käynnistyy huhtikuussa. Kun on seurannut talven aikana käytyä kiivasta julkista keskustelua suurpetopolitiikan eri ulottuvuuksista pihasusista laittomiin jahteihin ja huimiin ahmavahinkoihin, niin on todettava, että ei hetkeäkään liian myöhään. Metsästäjä 2 l 2013 l 13
• Alensimme hintoja ? Katso uskom attomat tarjoukset Retkitukku.fi! 100% tyytyväisyystakuu! Nopea ja edullinen toimitus 1-3 päivää! ä yT R ! N i e Le iL eN e pi op N Alaska Superior metsästyspuku Scout Guard 550M-8M lähettävä riistakamera Alaska Superior tarjoaa teknisten huippuominaisuuksien ohella tyylikkyyttä, arvokkuutta ja mukavuutta kovaan ympärivuotiseen käyttöön. Uusinta kalvoteknologiaa, erinomainen vedenpitävyys ja hengittävyys. Testattu maailman johtavissa testilaboratorioissa. Runsaat yksityiskohdat ja ylivertaiset ominaisuudet monipuoliseen käyttöön. Kulutusta kestävä äänetön pintamateriaali sekä takin ja housujen säätömahdollisuudet takaavat täydellisen mukavuuden. Reilu mitoitus. Koot: XXS-XXL. e-MaiL / GpRS 30 iR led 159 ? 40 ? tarjous voimassa 30.4. 2013 asti SÄÄSTÄ 70 ? 100 Kpl eRä! ? norm. 199 1? metsästyspuku ALEHINTA Jättimenestys! Kevyt uuden sukupolven metsästyspuku Rain-Stop® -kalvolla. Miellyttävän pehmeät materiaalit, erinomainen vedenpitävyys ja hengittävyys. Soveltuu erityisesti teknisyyttä ja keveyttä arvostavalle liikkuvalle metsästäjälle. 159 ? X-Light Camo HD lumipuku -50 % /paRi ? norm. 9,90 TM 15 iR led norm. 79 ? ALEHINTA 179 ? ? norm. 249 99 ? Kodiak Light kalvokengät ? tarjous voimassa 30.4. 2013 asti Tyylikäs ja lämmin Alaska-villapaita on suunniteltu kerrospukeutumiseen, metsästykseen sekä vapaaaikaan. Materiaali 80 % villa, 20 % nylon. Koot XS-XXXXL. 30 iR led stealth muistikortti max. 32GB Tallentaa kuvat SD-muistikortille. Kuvat siirrettävissä myös tietokoneelle Ajastintoiminto mahdollistaa kuvaamisen valitulla aikavälillä. Pienikokoinen ja helppokäyttöinen RiiSTaKaMeRaTaRViKKeeT Tehoantenni (GSM/GpRS) 29,00 ? akkupaketti maastoon 29,90 ? asennuspalvelu + liittymä 35,00 ? Uuden teknologian liiketunnistin, inframustasalama ja -ledit (30 kpl) takaavat erinomaisen kuvanlaadun Näkymättömän leditekniikan ansiosta soveltuu erinomaisesti myös valvontakäyttöön. Myös videokuva Edullinen vaihtoehto riistan kuvaamiseen ja ympärivuotiseen käyttöön. Myös videokuva muistikortti max. 32GB 2.0? Tallentaa kuvat SD-muistikortille. Kuvat siirrettävissä myös tietokoneelle LCD-värinäyttö kuvien katseluun ja asetusten muokkaamiseen. Valikkojen kieli suomi tai ruotsi. 100 nopeimmalle riistakameran ostajalle 299 ? Valikot U ODOTETT ! S U UUTU uWay hD MB500 NoRDiC riistakamera e-MaiL / GpRS Muuta asetuksia etänä helposti tekstiviestikomennoilla. Lue tarkemmat ohjeet verkkokaupasta. eTäohJauS 60 iR led muistikortti max. 32GB stealth 2.0? Kuvien lähetys sähköpostiin (GPRS) tai kännykkään (MMS). Kysy edullista liittymä- ja asennuspalvelua Uusinta lediteknologiaa ? enemmän valotehoa! Näkymättömät inframustaledit 60 kpl Huipputarkat kuvat. LCD-värinäyttö kuvien katseluun ja asetusten muokkaamiseen. Valikkojen kieli suomi tai ruotsi. Transcend 2GB muistikortti panasonic 8 x AA-paristo kaupan päälle! 79 ? -23 % Arvo yht 18,90 ? ALEHINTA 79 ? Karibu softshell Rain-Stop® Shoftshell -kalvolla varustettu vettähylkivä, tuulenpitävä ja hengittävä Karibu-takki on paras valinta metsästykseen ja vapaa-aikaan. Koot XXS-XXXXL. TiLauKSeT www.retkitukku.fi tai puheLiMiTSe p. 040 828 1000 ark. 9-17 NouTopiSTe ? MyyMäLä Kauppiaantie 30, oulunsalo ark. 9-17. TeRVeTuLoa! VeNTuReheaT epiC ladattavat lämpöhanskat FiShpoiNT FiShFiNDeR pilkkitutka Tehokas apu pilkkimiseen. Löydä kalaparvet ja maksimoi kalasaalis. Laske luotain pilkkiavantoon ja näet heti onko reiällä kalaa. Tutka kertoo veden syvyyden, lämpötilan, pohjanmuodot ja kalahavainnot. 159 ? Värinäyttö! Villapaita Valikot Suosituin ! riistakamera uWay u250B NoRDiC riistakamera Laadukas kuvakenno, tehokkaat infrapunaledit (15kpl) takaavat tarkat kuvat yöllä ja päivällä ALE Max 2 pr/asiakas maaliskuun ajan! Tekninen hyvin istuva ja hengittävä Huippukevyt, täysin vedenpitävä sukka. Anatominen muotoilu. Koot: metsästysjalkine ympärivuotiseen 39-42 ja 43-47. käyttöön. Erinomainen istuvuus. 39 ? 159 ? Suomen pilkkimestaruusmaajoukkue suosittelee! ALEHINTA R CoolDry sukat pieni ja ton huomaama ! riistakamera Parhaat varusteet kevään pilkkireissulle Retkitukusta! ? norm. 129 TrekLite ALEHINTA 39 13 Kauden 20 erikoismalli! Kysy myös edullista liittymää alK. 3,90/KK Alaska Light ALE 30 infrapunalediä takaavat selkeät kuvat pimeässä. Myös videokuva LCD-värinäyttö kuvien katseluun ja kaukosäädin asetusten muokkaamiseen. 1.5? 99 ? poiNTeR CoNTRoL o CX5 riistakamera Kuvien lähetys sähköpostiin (GPRS) tai kännykkään (MMS) Reaaliaikaiseen riistan seurantaan. Uusi tehoantenni toimii heikossakin kentässä ALEHINTA SÄÄSTÄ Koot: XXS-XXXXL JÄTTITARJOUS! Pointer Control ? Erälehden riistakameratestin voittaja 2013. Kysy lisää! Valikot FiShpoiNT FiShFiNDeR pRo pilkkitutka 104 ALE ? -30 % ? Loppuerä -30%. Pitää sormet norm. 149 lämpimänä kovallakin pakkasella! Arktisiin olosuhteisiin suunniteltu laadukas kalvollinen lämpöhanska kelkkailijalle, pilkkijälle ja talviulkoilua harrastavalle. Säädät hanskan lämpöä helposti 3-portaisella säädöllä napista. Kämmenosa nahkaa, vanu 100 g Thinsulate. Maksimi akun kesto 8 h. Koot: M, L ja XL 299 ? FiShpoiNT FiShCaM CoBRa pilkkikamera Uutuus! Entistä tarkempi Pro -malli on varustettu Uutuus! Pilkkikameralla seuraat reaaliaikaikahdella keilalla. Seuraa kalaparvien liikkeitä sesti mitä pilkin ympärillä tapahtuu. Suuri 7? suurella värinäytöllä. Nopea ja helppokäyttöinen. värinäyttö, tehokkaat ledit pimeään. Hintoihin lisätään toimituskulut 5,90 - 9,90 ? (asusteet ja kengät) Todellinen vuosikorko vaihtelee summan ja valitun osamaksukampanjan mukaan. Esim. 36 kk:n maksukampanjalla maksetun 1000 ?:n ostoksen todellinen vuosikorko on 21,86 %. 50 nopeimmalle FishPoint -pilkkitutkan tai ?kameran ostajalle kaupan päälle! Tyylikäs nahkainen lupakotelo Arvo 15,00 ? RETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta
• Alensimme hintoja ? Katso uskom attomat tarjoukset Retkitukku.fi! 100% tyytyväisyystakuu! Nopea ja edullinen toimitus 1-3 päivää! ä yT R ! N i e Le iL eN e pi op N Alaska Superior metsästyspuku Scout Guard 550M-8M lähettävä riistakamera Alaska Superior tarjoaa teknisten huippuominaisuuksien ohella tyylikkyyttä, arvokkuutta ja mukavuutta kovaan ympärivuotiseen käyttöön. Uusinta kalvoteknologiaa, erinomainen vedenpitävyys ja hengittävyys. Testattu maailman johtavissa testilaboratorioissa. Runsaat yksityiskohdat ja ylivertaiset ominaisuudet monipuoliseen käyttöön. Kulutusta kestävä äänetön pintamateriaali sekä takin ja housujen säätömahdollisuudet takaavat täydellisen mukavuuden. Reilu mitoitus. Koot: XXS-XXL. e-MaiL / GpRS 30 iR led 159 ? 40 ? tarjous voimassa 30.4. 2013 asti SÄÄSTÄ 70 ? 100 Kpl eRä! ? norm. 199 1? metsästyspuku ALEHINTA Jättimenestys! Kevyt uuden sukupolven metsästyspuku Rain-Stop® -kalvolla. Miellyttävän pehmeät materiaalit, erinomainen vedenpitävyys ja hengittävyys. Soveltuu erityisesti teknisyyttä ja keveyttä arvostavalle liikkuvalle metsästäjälle. 159 ? X-Light Camo HD lumipuku -50 % /paRi ? norm. 9,90 TM 15 iR led norm. 79 ? ALEHINTA 179 ? ? norm. 249 99 ? Kodiak Light kalvokengät ? tarjous voimassa 30.4. 2013 asti Tyylikäs ja lämmin Alaska-villapaita on suunniteltu kerrospukeutumiseen, metsästykseen sekä vapaaaikaan. Materiaali 80 % villa, 20 % nylon. Koot XS-XXXXL. 30 iR led stealth muistikortti max. 32GB Tallentaa kuvat SD-muistikortille. Kuvat siirrettävissä myös tietokoneelle Ajastintoiminto mahdollistaa kuvaamisen valitulla aikavälillä. Pienikokoinen ja helppokäyttöinen RiiSTaKaMeRaTaRViKKeeT Tehoantenni (GSM/GpRS) 29,00 ? akkupaketti maastoon 29,90 ? asennuspalvelu + liittymä 35,00 ? Uuden teknologian liiketunnistin, inframustasalama ja -ledit (30 kpl) takaavat erinomaisen kuvanlaadun Näkymättömän leditekniikan ansiosta soveltuu erinomaisesti myös valvontakäyttöön. Myös videokuva Edullinen vaihtoehto riistan kuvaamiseen ja ympärivuotiseen käyttöön. Myös videokuva muistikortti max. 32GB 2.0? Tallentaa kuvat SD-muistikortille. Kuvat siirrettävissä myös tietokoneelle LCD-värinäyttö kuvien katseluun ja asetusten muokkaamiseen. Valikkojen kieli suomi tai ruotsi. 100 nopeimmalle riistakameran ostajalle 299 ? Valikot U ODOTETT ! S U UUTU uWay hD MB500 NoRDiC riistakamera e-MaiL / GpRS Muuta asetuksia etänä helposti tekstiviestikomennoilla. Lue tarkemmat ohjeet verkkokaupasta. eTäohJauS 60 iR led muistikortti max. 32GB stealth 2.0? Kuvien lähetys sähköpostiin (GPRS) tai kännykkään (MMS). Kysy edullista liittymä- ja asennuspalvelua Uusinta lediteknologiaa ? enemmän valotehoa! Näkymättömät inframustaledit 60 kpl Huipputarkat kuvat. LCD-värinäyttö kuvien katseluun ja asetusten muokkaamiseen. Valikkojen kieli suomi tai ruotsi. Transcend 2GB muistikortti panasonic 8 x AA-paristo kaupan päälle! 79 ? -23 % Arvo yht 18,90 ? ALEHINTA 79 ? Karibu softshell Rain-Stop® Shoftshell -kalvolla varustettu vettähylkivä, tuulenpitävä ja hengittävä Karibu-takki on paras valinta metsästykseen ja vapaa-aikaan. Koot XXS-XXXXL. TiLauKSeT www.retkitukku.fi tai puheLiMiTSe p. 040 828 1000 ark. 9-17 NouTopiSTe ? MyyMäLä Kauppiaantie 30, oulunsalo ark. 9-17. TeRVeTuLoa! VeNTuReheaT epiC ladattavat lämpöhanskat FiShpoiNT FiShFiNDeR pilkkitutka Tehokas apu pilkkimiseen. Löydä kalaparvet ja maksimoi kalasaalis. Laske luotain pilkkiavantoon ja näet heti onko reiällä kalaa. Tutka kertoo veden syvyyden, lämpötilan, pohjanmuodot ja kalahavainnot. 159 ? Värinäyttö! Villapaita Valikot Suosituin ! riistakamera uWay u250B NoRDiC riistakamera Laadukas kuvakenno, tehokkaat infrapunaledit (15kpl) takaavat tarkat kuvat yöllä ja päivällä ALE Max 2 pr/asiakas maaliskuun ajan! Tekninen hyvin istuva ja hengittävä Huippukevyt, täysin vedenpitävä sukka. Anatominen muotoilu. Koot: metsästysjalkine ympärivuotiseen 39-42 ja 43-47. käyttöön. Erinomainen istuvuus. 39 ? 159 ? Suomen pilkkimestaruusmaajoukkue suosittelee! ALEHINTA R CoolDry sukat pieni ja ton huomaama ! riistakamera Parhaat varusteet kevään pilkkireissulle Retkitukusta! ? norm. 129 TrekLite ALEHINTA 39 13 Kauden 20 erikoismalli! Kysy myös edullista liittymää alK. 3,90/KK Alaska Light ALE 30 infrapunalediä takaavat selkeät kuvat pimeässä. Myös videokuva LCD-värinäyttö kuvien katseluun ja kaukosäädin asetusten muokkaamiseen. 1.5? 99 ? poiNTeR CoNTRoL o CX5 riistakamera Kuvien lähetys sähköpostiin (GPRS) tai kännykkään (MMS) Reaaliaikaiseen riistan seurantaan. Uusi tehoantenni toimii heikossakin kentässä ALEHINTA SÄÄSTÄ Koot: XXS-XXXXL JÄTTITARJOUS! Pointer Control ? Erälehden riistakameratestin voittaja 2013. Kysy lisää! Valikot FiShpoiNT FiShFiNDeR pRo pilkkitutka 104 ALE ? -30 % ? Loppuerä -30%. Pitää sormet norm. 149 lämpimänä kovallakin pakkasella! Arktisiin olosuhteisiin suunniteltu laadukas kalvollinen lämpöhanska kelkkailijalle, pilkkijälle ja talviulkoilua harrastavalle. Säädät hanskan lämpöä helposti 3-portaisella säädöllä napista. Kämmenosa nahkaa, vanu 100 g Thinsulate. Maksimi akun kesto 8 h. Koot: M, L ja XL 299 ? FiShpoiNT FiShCaM CoBRa pilkkikamera Uutuus! Entistä tarkempi Pro -malli on varustettu Uutuus! Pilkkikameralla seuraat reaaliaikaikahdella keilalla. Seuraa kalaparvien liikkeitä sesti mitä pilkin ympärillä tapahtuu. Suuri 7? suurella värinäytöllä. Nopea ja helppokäyttöinen. värinäyttö, tehokkaat ledit pimeään. Hintoihin lisätään toimituskulut 5,90 - 9,90 ? (asusteet ja kengät) Todellinen vuosikorko vaihtelee summan ja valitun osamaksukampanjan mukaan. Esim. 36 kk:n maksukampanjalla maksetun 1000 ?:n ostoksen todellinen vuosikorko on 21,86 %. 50 nopeimmalle FishPoint -pilkkitutkan tai ?kameran ostajalle kaupan päälle! Tyylikäs nahkainen lupakotelo Arvo 15,00 ? RETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta
• Valtakunnallinen riistaneuvosto koolla Latvalinnustusta ja riistanhoitoyhdistysten varainjakoa Valtakunnallisen riistaneuvoston kanalintualoitteen yksi tavoite on se, että latvalinnustus olisi mahdollista kanalintukantojen Hannu Huttu huippuvuosina. Reijo Orava Valtakunnallisen riistaneuvoston aseman vakiintumiselle on oleellista se, miten sen asiantun- Valtakunnallisen riistaneuvosto on riistapolitiikan aloitteentekijä. Neuvoston työ on löytänyt uomansa. Helmikuisessa kokouksessaan neuvosto otti kantaa muiden muassa susikonfliktiin, metsäkanalintujen metsästysaikoihin ja riistanhoitomaksuvarojen jakoperusteisiin. temusta, työtä ja kannanottoja arvostetaan luonnonvarapolitiikkaa ohjaavissa ministeriöissä, sanoo puheenjohtaja Hannu S. Laine. 16 l Metsästäjä 2 l 2013 Reijo Orava S uomen riistakeskuksen yhteydessä toimii valtakunnallinen riistaneuvosto. Se on riistapolitiikan strategiseen suunnitteluun osallistuva toimielin,jonka tehtävistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksessa. Mitä tämän kapulakielen taakse kätkeytyy,selvisi seuraamalla neuvoston helmikuista kokousta Helsingissä. Riistahallinto painetestissä Maa- ja metsätalousministeriön uuden Luonnonvaraosaston uunituore osastopäällikkö Juha Ojala toi ministeriön tervehdyksen kokoukseen. Hän esitteli ministeriön uutta organisaatiota ja arvioi myös pari vuotta vanhan riistahallintouudistuksen onnistumista: Suurpetokonflikti on uuden riistahallintolain ja -organisaation painetesti. Saadaanko luontodirektiivin suojeluvaatimukset ja paikallisen väestön odotukset sovitetuksi yhteen käytännön petopolitiikassa, kysyi Ojala. Valtakunnallisen riistaneuvoston puheenjohtajana on sen perustamiset asti toiminut Hannu S. Laine. Hän on neuvostossa Etelä-Hämeen riistanhoitoyhdistysten valitsemana edustajana. Laine arvioi, että riistaneuvostotyö on alkanut alun harjoittelun jälkeen löytää uomansa. Oleellisena tekijänä Laine pitää sitä, että hoitosuunnitelmien tai riistapolitiikan valmisteluprosesseista tulee neuvostolle käsiteltäväksi strategisesti merkittäviä asioita.
• Valtakunnallisen riistaneuvoston aseman vakiintumiselle on oleellista se, miten sen asiantuntemusta, työtä ja kannanottoja arvostetaan luonnonvarapolitiikkaa ohjaavissa ministeriöissä, totesi Laine. Havainnot pihasusilupien perusteeksi Valtakunnallinen riistaneuvosto kokoontui hiihtolamaviikon vuoksi osin varamiehityksellä. Kokoonpanoon vaikutti myös valtakunnan susimyllerrys.Pohjanmaata edustanut neuvoston jäsen erosi neuvoston jäsenyydestä tammikuussa tultuaan kytketyksi Perhossa ilmi tulleeseen susien salatapon tutkintaan. Susikonflikti oli myös riistaneuvoston esityslistalta. Maa- ja metsätalousministeriö on pyytänyt valtakunnallista neuvostoa laatimaan yhteenvedon alueellisten riistaneuvostojen pihasusiongelmaa koskevista selvityksistä. Ministeriön uuden asetuksen perusteella sallitaan poikkeusten myöntäminen ns. sosiaalisin perustein. Lupaharkinnan ja lupapäätökset tekee itsenäisesti riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö. Kun neuvosto ei voi ottaa kantaa yksittäisiin lupahakemuksiin, se antoi kannanoton, jonka mukaan viiden suden lisäkiintiö tulisi suunnata niihin direktiivin reunaehdot täyttäviin kohteisiin, joissa on eniten havaintoja tai ilmoituksia asutuksen lähellä liikkuneista susia. Yksimielinen neuvosto ei asiassa ollut,vaan Suomen luonnonsuojeluliiton edustaja jätti eriävän mielipiteen. Liitto ei hyväksy viiden lisätappoluvan suuntaamista muuten kuin todennettujen vahinkojen perusteella ja välittömien vahinkojen ehkäisemiseen.Salametsästyksestä johtuva susikannan heikkeneminen estää liiton mielestä lisälupien myöntämisen. Jos salametsästys saadaan kuriin ja kanta kasvu-uralle,se mahdollistaa myös tappolupien myöntämisen lievemmillä perusteilla,tiivisti liiton puheenjohtaja Risto Sulkava. Valtakunnallisen riistaneuvoston tehtävät on säädetty riistahallinnosta annetun asetuksen 4 §:ssä seuraavasti: 1) osallistua Suomen riistakeskusta koskevaan strategiseen suunnitteluun ja valmisteluun sekä valtakunnalliseen riistatalouden suunnitteluun; 2) osallistua riistaeläinlajeja, riistaeläinkantoja ja lajien elinympäristöjä koskevien hoitosuunnitelmien valmistelu- ja päivittämistyöhön sekä huolehtia hoitosuunnitelmatyöhön liittyvästä valtakunnallisesta sidosryhmien kuulemisesta; 3) tehdä esityksiä riistatalouden valtakunnallisesta kehittämisestä; 4) käsitellä alueellisten riistaneuvostojen aloitteet ja päättää jatkotoimista; sekä 5) tehdä Suomen riistakeskuksen hallitukselle esitys riistanhoito yhdistysten ja Suomen riistakeskuksen varainjaon periaatteista. viimeisteli kokouksessaan maa- ja metsätalousministeriölle aloitteen,että kanalintujen perusmetsästysaika olisi syyskuun 10. päivästä tammikuun loppuun.Tämä mahdollistaisi sen,että kolmiolaskentatulosten niin näyttäessä, metsästysaikaa voitaisiin myös pidentää nykyisestään. Näin huippulintukannoilla myös talvinen latvalinnustus voisi toteutua. Riistaneuvosto arvioi, että tällä olisi myönteinen vaikutus riistakolmiolaskentoihin. Kolmiolaskennat voisivat tuoda lintukantojen salliessa myös positiivisia vaikutuksia metsästysaikoihin, tiivistivät riistapäällikkö Jukka Keränen ja riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi, jotka olivat valmistelleet neuvostolle asiaa koskevat esitykset ja niiden perustelut. Riistanhoitoyhdistysten valtionosuudelle uudet perusteet Riistanhoitoyhdistysten ja riistakeskuksen valtionosuuden jakoperiaatteiden esittäminen kuluu myös valtakunnallisen riistaneuvoston tehtäviin.Eduskunta linjasi jo riistahallintolain hyväksymisen yhteydessä kehityssuunnan: yhä suurempi osa riistanhoitomaksukerty- Reijo Orava Latvalinnustus mahdolliseksi Viime vuonna pystyttiin ensimmäistä kertaa hyödyntämään metsäkanalintujen kolmiolaskentatuloksia saman vuoden metsästysaikoja päätettäessä. Valtakunnallinen riistaneuvosto Valtakunnallisen riistaneuvoston tehtävät Valtakunnallinen riistaneuvosto on riistapolitiikan valmisteluun ja kehittämiseen osallistuva toimielin. Neuvosto koostuu riistanhoitoyhdistysten edustajista ja metsästyksen ja riistanhoidon tärkeimmistä sidosryhmistä. Neuvosto kokoontuu kolmesti vuodessa. Suomen riistakeskus vastaa neuvostossa käsiteltävien asioiden valmistelusta. mästä on suunnattava riistanhoitoyhdistyksille. Näin on myös tapahtumassa. Seuraavana kolmivuotiskautena riistanhoitoyhdistysten valtionosuuden on suunniteltu kasvavan 27 prosenttia, kun taas riistakeskuksen osuus vain inflaatiota ennakoiden on noin 7 prosenttia.Lopulliset päätökset tekee eduskunta,joka vuosittain päättää riistanhoitomaksun käytöstä. Maksu nousee 33 euroon, mutta pysyy sen jälkeen samana ainakin kolme vuotta. Riistanhoitoyhdistysten keskinäisen varainjaon perusteita on toivottu uudistettavaksi niin, että ne vastaisivat paremmin työmäärää. Riistaneuvosto päättikin antaa riistakeskuksen johtoryhmälle tehtäväksi valmistella yhdessä alueneuvostojen kanssa valtionosuuskriteerien uudistuksen.Riistanhoitoyhdistyksiä kuullaan kevään aluekokouksissa ja uuden jakomallin on tarkoitus valmistua neuvoston hyväksyttäväksi syksyllä. Alueneuvostot ja riistanhoitoyhdistysten aluekokoukset voisivat käyttää uutta mallia vuoden 2015 valtionosuuden jakoa päätettäessä. Kokouksessa esiteltiin myös ideoita kriteereistä, joista yhdistyksen palveluntarve ja työmäärä riippuu. Tällaisia voisivat olla yhdistyksen jäsenmäärä, pinta-ala, suurpetojen määrä alueella sekä alueella asuvan väestön määrä. Riistataloustoiminnan laajuus pitäisi myös kuulua perusteisiin ja sitä kuvaavat metsästysseurojen määrä, pyyntilupahakemusten määrä ja riistalaskentojen suoritusaktiivisuus. Valtionosuuteen vaikuttavista tekijöistä ja niiden painoarvosta tullaan varmaan käymään syksyyn mennessä laaja keskustelu niin, että riistaneuvostolla on perusteet tehdä mahdollisimman oikeudenmukainen päätös. Tärkeää on, että kriteerit eivät jarruta yhdistysten yhteistoimintaa ja palveluiden ja toiminnan kehittämistä. Metsästäjä 2 l 2013 l 17
• Marko Svensberg Kuvat: Marja Lammi l Riistapäivät 2013 Riistatieto metsästyksen perustana Mihin riistatietoa tarvitaan ja miten sitä kerätään? Mitä on selvinnyt susikonfliktin taustalta ja miten saada metsäkanalinnut viihtymään? Näihin kysymyksiin saatiin tietoa Riistapäivillä. S uomalainen metsästys ja sen oikeutus perustuu tietoon erilaisten riistalaskentojen tuottamista kanta- ja tiheysarvioista sekä saalistiedoista. Metsästäjien vastuullisuus riistatiedon tuottamisessa on erittäin keskeisellä sijalla ? toivottavasti myös tulevaisuudessa. Lahdessa tammikuun lopulla pidetyillä riistapäivillä teemana oli Riistatieto päätöksenteon perustana. Järjestelyistä vastasi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Suomen riistakeskus. Metsästyksen oikeutukseen tarvitaan tietoa Oikeus metsästää ei ole enää yhteiskunnassa itsestäänselvyys,vaikka se olisi ekologisesti täysin kestävää.Metsästystä ympyröi monitahoinen ja kiistanalainen arvo- MMM:n Luonnonvaraosaston osastopäällikkö, ylijohtaja Juha Ojala vastaamassa kysymyksiin. jen ja intressien joukko, valotti aluepäälliköksi Pirjo Ilvesviita Metsähallituksesta. Ilvesviidan mukaan metsästykseen liittyy aina vähintäänkin mielikuva eläimen tappamisesta. Eläimelle aiheutetulle kärsimykselle ja kuolemalle on löydettävä hyväksyttävä syy. Ilvesviidan mukaan metsästyksen yhteiskunnallinen hyöty ja arvo joudutaan aina perustelemaan uudelleen yhteiskunnan muuttuessa. Metsästäjien etua korostavista perusteista on siirrytty yhä enemmän riistaa ja luonnon intressejä korostaviin luonnonhoidollisiin perusteisiin.Tieto riistakannoista ja metsästyksen kestävästä mitoittamisesta onkin noussut keskeiseen asemaan metsästyksen oikeutuksen perustana, Ilvesviita totesi. Uuden teknologian ennakkoluuloton hyödyntäminen riistatiedon keruussa ja jakamisessa täytyy Suomen riistakeskuksen riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmen mukaan nostaa riistahallinnon yhteiseksi tavoitteeksi. Jotta tiedonkeruu vapaaehtoisvoimin kiinnostaisi vastaisuudessakin, palkka on saatava näkyvänä hyötynä: käyttökelpoiseen ja visuaalisen muotoon purettuna. Tietoa on myös käytettävä hallinnon päätöksenteossa ajantasaisesti ja joustavasti aina ministeriön metsästysaika-asetuksesta paikallisen metsästysseuran päätöksentekoon asti. Riistatiedon käsittelyyn ja jakamiseen on suunnitteilla yhteinen nettiportaali, työnimeltään Riistapäiväkirja. Tähän sovellukseen voitaisiin koota hyvinkin kattavasti erilaisia metsästäjien saalis- ja havaintotietoja, Nurmi kertoi. Päätökset metsästysajoista tarvitaan nopeammin Hyvä esimerkki ajantasaisen riistatiedon käytöstä on metsäkanalintujen metsästysajan säätely riistakolmiolaskentojen perusteella. Viime syksynä Suomen 18 l Metsästäjä 2 l 2013
• riistakeskuksen kestävä metsästys -tiimi valmisteli metsäkanalintujen metsästysaika-asetusta ja varsinainen rajoittamispäätös tehtiin maa- ja metsätalousministeriön asetuksella, valotti asiaa tiimin vetäjä,riistapäällikkö Jukka Keränen Suomen riistakeskuksesta. Asetus annettiin vasta 13.9, kun jahtikausi alkoi 10.9. Riistakeskuksen metsästysaikasivustolla olikin kesällä yli 120 000 kävijää ja puhelinlinjatkin olivat kuumina ministeriön metsästysaikapäätöstä odotellessa. Jotta rauhoitukset ja metsästysajan lyhentämispäätökset tulisivat voimaan ennen metsästyskauden alkua, aikataulua pitäisi kiristää. Kolmiolaskentakausi tulisi aikaistaa loppumaan elokuun 10. päivän tienoilla ja asetusluonnoksen lausuntoaika ja asetuksen voimaantuloaika olisi lyhennettävä viikkoon nykyisen parin viikon sijaan, Keränen kertoi. Susikonflikti puhutti ohjelmassa olleiden esitysten välillä. Keskustelemassa vas. erityistutkija Ilpo Kojola RKTL:sta, viestintäpäällikkö Klaus Ekman riistakeskuksesta ja neuvotteleva virkamies Sami Niemi MMM:stä. Taustaa susikonfliktien ratkaisuihin Susikonfliktin taustoja riistaväelle esitteli Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitoksen suurpetotutkija Ilpo Kojola.Sudet tappavat Suomessa laumojen määrään suhteutettuna enemmän koiria kuin Ruotsissa. Kojolan mukaan mahdollisia syitä tähän ovat esimerkiksi Ruotsin tiheämmät sorkkaeläinkannat tai koirien vähäisempi käyttö metsästyksessä. Susien aiheuttamat vahingot ovat yhteydessä ravinnonsaantiin. Susilauman menestyminen hirvenpyynnissä riippuu alfauroksen iästä ? parivuotiailla uroksilla 40 % saalistusyrityksistä onnistuu kun taas viiden vuoden ikäisillä alfauroksilla onnistumisprosentti on jo 80 % luokkaa. Kun lauman alfauroksen ikä ja sitä mukaa kokemus hirvenpyynnissä lisääntyy, riski tappaa koiria vähenee. Poronhoitoalueella ongelmia aiheuttavat pääasiassa etelästä siirtyneet nuoret sudet. Kojolan mukaan pentuelaumojen lukumäärällä ja sijoittumisella poronhoitoalueen etelärajan tuntumaan on vahva yhteys susien tappamien porojen määrään. Riista- ja Kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkijan Juha Hiedanpään mukaan susiristiriitojen ratkaisu edellyttää jalkautumista reviireille ja yhteistoimintaa,jonka päämäärä tulisi olla yhteisesti hyväksytty ja riittävän yleinen, jotta eri osapuolet voisivat sitoutua sen toteuttamiseen. Hiedanpään mukaan susikannan hoitosuunnitelman päivittäminen voisi olla tämän tyyppinen päämäärä. Hoitosuunnitelmatyön alkaessa on selvää, että vääryyskokemukset ja oikeudet nousevat esiin ja silloin avautuu toive konkreettisille paikallisille kokeiluille ja ratkaisuille. Yksi keskeinen kysymys Hiedanpään mukaan on se, kuka ottaa hoitaakseen reviirikohtaisen yhteistyön koordinoinnin, vääryyskokemusten vähentämisen sekä kokeiluista seuraavien mahdollisuuksien vähentämisen? Kohti parempia kanalintumetsiä Metsäkanalintukannat ovat viimeisen 50-70 vuoden aikana taantuneet valtaosassa Eurooppaa ja monin paikoin ne ovat hävinneet kokonaan,valotti asiaa saksalainen kanalintututkija Ilse Storch Freiburgin yliopistosta. Syitä ovat elinympäristöjen heikkeneminen, häviäminen ja pirstoutuminen maankäytön seurauksena. Metsästys ja muiden eläinten aiheuttamaan saalistus vaikuttavat etenkin alueellisesti, ja kantoihin vaikuttavat myös ihmisen aiheuttamat häiriöt ja ilmastonmuutos, kertoi Storch. Storchin mukaan metsän rakenne vaikuttaa moniulotteisesti metsäkanalintujen keskinäisiin suhteisiin, niiden ravintotilanteeseen ja saalistajiin. Sää ja ilmasto lisäävät tämän monimutkaisen palapelin vaikeusastetta.Storchin mukaan esimerkiksi ilmastonmuutos ei vaikuta suoraan kanalintujen poikasiin vaan vaikutus tulee elinympäristössä tapahtuvien kasvillisuusmuutoksien kautta. Suomessa valtion mailla askel kohti parempia kanalintumetsiä on kenties otettu. Metsähallituksen vuonna 2011 uudistetun ympäristöoppaan riistanhoitolinjauksissa otetaan erityisesti huomioon metsäkanalinnut, kertoi ympäristöpäällikkö Antti Otsamo Metsähallituksesta. Esille nostettiin neljä pääkohtaa: taimikoiden monipuolistaminen, kasvatusmetsien soveltuvuuden parantaminen, varvuston turvaaminen sekä avainelinympäristöjen turvaaminen ja lisääminen. Nämä pääkohdat on hyvä pitää mielessä myös yksityismetsien puolella. Metsähallituksessa erityisasemaan on nostettu metson soidinalueiden hoito soidinkeskusta laajemmalla alueella. Varvuston turvaamiseksi taimikonhoitotyöt ja kasvatushakkuut pitää tehdä ajallaan. Varpujen elpyminen nopeutuu kun kenttäkerroksen valon määrä lisääntyy puuston harventuessa. Myös säästöpuuryhmien jättämisessä suositaan runsasvarpuisia maastonkohtia. Suon ja kankaan välisten vaihettumisvyöhykkeiden ja riistatiheikköjen säästäminen ovat tärkeitä toimenpiteitä. Metsähallituksen saamat kokemukset riekkosoiden ennallistamisesta ovat olleet hyvin rohkaisevia, Otsamo kertoi. Turvemaiden avohakkuut puntariin Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Risto Sulkavan mukaan turvemaita pitäisi käsitellä avohakkuuttoman metsätalouden periaatteiden mukaan. Siis jatkuvan kasvatuksen periaatteilla. Vesiensuojelun kannalta suurimmat ongelmat liittyvät toimintaan turvemailla. Kunnostusojitus aiheuttaa ensimmäisinä vuosina suuremman vesistöpäästön kuin uuden ojan kaivaminen. Ojitus- ja naveromätästys on vaikutuksiltaan vähintään samaa luokkaa. Myös kantojen nosto aiheuttaa turpeenostoalueeseen verrattavia päästöjä, kertoi Sulkava. Monissa tapauksissa metsää kasvavaa suota ei tarvitse kunnostusojittaa lainkaan. Sulkavan mukaan noin 100 kuution puusto hehtaarilla riittää haihduttamaan kaiken ylimääräisen veden. Vähempikin puustomäärä riittää, jos sekapuuna on turvemaiden peruslajistoon kuuluvaa, runsaasti haihduttavaa hieskoivua. Periaatteellisesti turvemaiden metsätalouden vesiensuojelu on siis yksinkertaista ? ilman avohakkuita ei tarvittaisi työläitä kunnostusojituksia ja ojitusmätästyksiä,Sulkava tiivisti. Myös moni kanalinnun poikanen säästyisi tuhoisien ojien aiheuttamilta hukkumiskuolemilta, ojaverkoston petopainetta nostavalta vaikutukselta sekä elintärkeiden ruokailumaastojen, kuten mustikka-aittojen hupenemiselta. Metsästäjä 2 l 2013 l 19
• Teksti ja kuvat: Erkki Kauppi SRVA huolehtii riistasta loppuun asti kallisten metsästäjien käsiin.Ja kukapa sen osaisi paremmin tehdä.Metsästäjillä on paikallinen maastotuntemus, sopiva aseistus, jäljityskoiria, ruhojen käsittelytilat jne. Organisaation mukaan jokaisessa riistanhoitoyhdistyksessä on 3 ? 4 virka-apupyyntöjä vastaanottavaa yhteyshenkilöä.Heidän yhteystietonsa on ilmoitettu poliisille ja ne löytyvät myös Riistawebistä. Riistanhoitoyhdistyksen alueen metsästysseuroissa vastaavasti on omat yhdyshenkilöt ja SRVA avustajat, joiden tietoja yhdistys ylläpitää ja päivittää.Avustajilla on toimiessaan normaalisti oranssit huomioliivit, joissa on SRVA-merkintä. SRVA kutsutaan paikalle, kun riistaeläin on ollut kolarin osapuolena. Loukkaantuneen eläimen jäljitys ja lopettaminen vaatii sitkeyttä, taitoa ja oikeat apuvälineet. S uurriistavirka-apu ( SRVA ) on riistanhoitoyhdistysten ylläpitämä organisaatio, joka välittää poliisille metsästäjien virka-apua suurriistakonflikteissa. Näitä ovat hirvieläin- ja suurpetokolarit sekä suurpedot taajamissa ja vahinkokohteissa. Valtaosa tapauksista on hirvieläinkolareita ja tässä artikkelissa keskitytään pääosin niiden hoitoon. Suurpetoasioista,kuten kaikista SRVA-ohjeista löytyy monipuolista tietoa Riistakeskuksen nettisivuilta. SRVA-organisaatio saatettiin Poliisihallituksen ohjeistamana nykymuotoonsa vuonna 2009. Sitä ennen oli jo monin paikoin tehty poliisin ja riistanhoitoyhdistysten kesken sopimuksia, joilla kolaritapausten hoito jäi pai- 20 l Metsästäjä 2 l 2013 Jäljityshommia varten rakennettu ase. Avotähtäimet, kiikari ja valopistetähtäin pikajaloilla. Lampun kiinnitystä varten tukissa Weaver-kisko. Kevyen äänenvaimentajan käyttömahdollisuus. Tieto tarkasta kolaripaikasta ensisijaista Kun poliisi, joskus myös Hätäkeskus tai Pelastuslaitos ilmoittaa avun tarpeesta, ottaa ensiksi tavoitettu riistanhoitoyhdistyksen yhdysmies tilanteen hoitoonsa ja järjestää tarvittavat toimenpiteet. Hän selvittää minkä seuran alueella kolari on sattunut ja ilmoittaa paikalliselle seuralle tapahtuneesta. Kolarieläin kuuluu periaatteessa riistanhoitoyhdistykselle, mutta usein paikalli-
• nen metsästysseura hoitaa asian kaikkineen tästä eteenpäin. Jos eläin on jäänyt kolaripaikalle, on jälkihoito helppoa. Monasti ruho on niin murskaantunut tai odottanut noutoa liian kauan,että siitä ei ole kuin haaskaksi tai haudattavaksi.Parhaimmillaan noutajat saavat ruhosta hieman vaivanpalkkaa. Jos eläin ei jää kolaripaikalle, tilanne on vaihtelevan monimutkainen. Pahimmillaan hätääntynyt kolaroija on ajanut kotiinsa ja sieltä ilmoittanut tapahtuneesta poliisille. Kolaripaikan, jopa tien löytäminen on tällöin vaikeaa tai mahdotonta. Jäljitystä helpottaa merkittävästi jos kolaripaikka merkitään tien varteen esimerkiksi poliisin muovinauhalla, muovikassilla tai vastaavalla. Kolarieläimen lopettaminen kolaripaikalla, jäljitys ja mahdollinen ampuminen on eräänlainen poliisitoimi, ei metsästystä. Niinpä siinä saa käyttää tehtävään sopivaa kalustoa ja valon käyttö on sallittua. Pimeällä, tuloksen ja turvallisuuden vuoksi lisävalo on suorastaan välttämätöntä. Jos kolarieläin on vielä hengissä kolaripaikalla, pitää se lopettaa turhien kärsimysten estämiseksi. Lopetus voidaan tehdä vaikka pistoolilla ampumalla, helpoimmin korvan kohdalta aivoihin. Kiväärillä ampuminen on meluisaa ja saattaa asutulla alueella olla riskialtista. Lopetus voidaan tehdä myös pistämällä,jos eläin on tarpeeksi rauhallinen. Auton tunkin tai vastaavan käyttö ei ole suositeltavaa, ja tällöin suorittajan vaatteet saattavat joutua pyykkiin. Jälkikoira ja apuvälineet tarpeen Kolarieläimen etsimisessä jälkikoira on ehdottoman tärkeä apuväline. Talvikelilläkin jälkiä saattaa olla niin paljon, että ilman koiraa jäljitys on erittäin hidasta tai mahdotonta jos verijälkiä ei ole riittävästi. Kolarit sattuvat usein kulkupaikoilla, ja niissä on yleensä runsaasti jälkiä. Siksi koiraltakin vaaditaan ammattitaitoa. Jos eläin jättää verijälkiä tai muuten liikkuu epänormaalisti, tulee liinassa kulkevan koiran työskentelyä silloin tällöin tarkastaa, että pysytään oikeilla jäljillä. Jäljitys saattaa kestää pitkäänkin, ja mukana pitää ehdottomasti olla kartta ja kompassi. Metsästäjien koira-GPS puhelimessa helpottaa varsinkin korvesta kotiinpaluuta mukavasti. Myös juomapullo tms. on tarpeen ja jalkineet ja muu vaatetus tulee olla sään ja vuodenajan mukainen. Jäljityksessä on hyvä olla erikseen koira- ja asemies. Aseen käyttäjä ei saa olla kovin herkkäsorminen. Ampua saa vain silloin kun tilanne on täysin selvillä ja tausta turvallinen. Jos eläin taas löytyy makuulta, pitää sitä lähestyä hyvin varovasti ja hoitaa tilanne loppuun. Sopivat aseet ja ammukset Jäljityksen aikana ja lopetuksessa voidaan tietysti käyttää tavallista hirviasetta. Asiaan vihkiytyneet voivat rakentaa erikoisaseen jäljitystä varten. Sehän sopii erinomaisesti myös haavakoiden jäljitykseen normaalissa jahdissa. Kevyt ja lyhyt ase avotähtäimillä on peruslähtökohta. Erilaisia haulikon ?luoteja?. Vasemmalla alhaalla Original Brenneke, oikealla kuparista valmistettu alikaliiperireikäpää. Haulikon Buckshot-patruunoita. Haulien seassa muovifilleriä. Oikealla simppeli yksipiippuinen haulikko avotähtäimillä, vasemmalla pumppuhaulikko pienellä valopistetähtäimellä. Lisävarusteina voi olla kiikari pikajaloilla ja mahdollisesti myös valopistetähtäin. Jälkikoiraa käytettäessä äänenvaimennin on hyödyllinen lisävaruste koiran ja omienkin korvien säästämiseksi. Pimeätöitä varten tehokas lamppu aseeseen kiinnitettynä helpottaa nopeaa ja tehokasta osumista. Varalamppu pitää aina olla mukana hämärissä toimittaessa. Lampun patterit tai akku kestävät vain oman aikansa. Olosuhteista riippuen saattaa jokin muukin ase olla sopiva. Haulikko, ladattuna täyteisellä on aika hyvä vaihtoehto.Original Brenneke -täyteisiä lataa useampi yhtiö, ja ne ovat osoittautuneet varmatoimisiksi ja tarkoiksi. Täyteisiä löytyy kyllä lukemattomia erilaisia malleja. Useimmat täyteiset toimivat soliideina, muuta myös tehokkaita muotoutuvia tai sirpaloituvia on tarjolla. Peuralle riittävät myös ?susihaulit? eli buckshot-patruuna,6 ? 9 mm haulit. Näitä käytetään USA:ssa tiheästi asutuilla alueilla, joissa kiväärin käyttö peuranmetsästyksessä on kielletty. Ampumatestissä 6 ja 7,5 mm:n vaikuttivat hyviltä, niillä sai 40 metrin etäisyydeltä useita osumia peurankuvioon. Metsäkauriille taas 3,5 ? 4 mm haulit ovat riittäviä. Tavallinen kiekko- tai metsästyshaulikko ei kuitenkaan ole kovin hyvä näihin hommiin. Tähtäimien tulee olla sopivat, jotta osuma saadaan tarkasti perille. Aseen ja patruunan yhteensopivuus selviää vain kokeilemalla. Jäljityshaulikko voidaan edullisesti rakentaa vaikka yksipiippuisesta aseesta lyhentämällä piippua ja asennuttamalla siihen yksinkertaiset avotähtäimet. Pumppu- tai itselataava haulikko on tietysti monipuolisempi vaihtoehto. Aseeseen voidaan tietenkin asentaa erilaisia tähtäinvaihtoehtoja. Haulikkorihla on myös moneen tilanteeseen sopiva ase. Metsästäjä 2 l 2013 l 21
• Loukkaantunut eläin harhailee maastossa Käytännössä jäljitystilanteet vaihtelevat hyvinkin paljon. Viime syksynä poliisi ilmoitti peurakolarista vain kilometrin päässä kotoa, eli oman seuran alueella.Sopivat kaverit olivat päiväsaikaan töissä,joten lähdin koiran kanssa tutkimaan tilannetta.Mäyräkoira jäljitti peuran,joka oli makuulla vain sadan metrin päässä kolaripaikalta. Karkuun yrittänyt vasa pysähtyi hologrammitähtäimellä varustetun haulikon buckshot-laukaukseen. Tammikuussa taas oman seuran alueella oli hurjan näköinen peurakolari. Pelastuslaitos ilmoitti tapahtuneesta ja kertoi peuran makaavan ojassa kolaripaikalla. Tuota pikaa tuli kuitenkin ilmoitus, että eläin oli hävinnyt. Koska tilanne vaikutti helpolta,otin nuoremman mäyräkoiran mukaan opetusretkelle. Peura tiputti hieman verta ja lähti kuljeksimaan omakotialueelle pitkin pihoja ja kujia, välillä taas umpihankeen. Parin tunnin kuluttua pentu oli jo hieman kypsä ja vaihdoimme vanhempaan mäyrikseen.Peura pyöri edelleen noin neliökilometrin laajuisella alueella ja lähti lopulta lähes lumetonta asfalttitietä naapurikylää kohti. Siinä alkoi usko loppua niin koiralta kuin miehiltäkin. Monien vaiheiden jälkeen poikkijalkainen ja kolhittu vasa saatiin talteen. Riistasta huolehditaan loppuun asti Mikäli jäljityksessä käytetään muuta kuin vanhaa tuttua hirvikivääriä, pitää aseen käyttöä harjoitella. Tilanteet usein ovat hyvin äkkinäisiä, eikä hätiköityjä laukauksia kuitenkaan saa tehdä. Myös käytettäviin patruunoihin ja niiden ominaisuuksiin tulee perehtyä. Suurpetojen ollessa kyseessä, poliisi johtaa toimintaa. Metsästäjät suorittavat varsinaisen työn. Tilanteet saattavat olla hyvinkin vaihtelevia ja radiopuhelin on muun varustuksen lisäksi välttämätön. SRVA työ on joskus melko rasittavaa, mutta metsästäjien velvollisuuksiin kuuluu riistasta huolehtiminen loppuun asti.Hyvin suoritetun operaation jälkeen olo on suunnilleen samanlainen kuin mitalisonnin kaadolla. Kymmeniä lajeja, tuhansia tuotteita. Näkemistä, tekemistä ja kokemista. Välineet, varusteet ja viimeisimmät vinkit. Remingtonin 6 mm:n peurahauleista toistakymmentä osui kuvioon 40 metrin etäisyydeltä. Karkotushommiin löytyy mm. erilaisia kumiammuksia. Tervetuloa uuteen luontoon ja ulkona liikkumiseen keskittyvään messutapahtumaan. OSALLISTU KILPAILUUN JA VOITA HIENOJA PALKINTOJA! www.outdoormessut.fi Järjestäjä: Riihimäen Messut Oy. Paikka: Myyrmäen Urheilupuisto, Vantaa. AVOINNA: LIPUT: pe 17.5. klo 12-19, la 18.5. klo 10-18, aikuiset 13 ?, lapset (7-15) 5 ?, perhelippu 26 ?, ilmainen pysäköinti su 19.5. klo 10-17, outdoormessut.fi 22 l Metsästäjä 2 l 2013 Originaaleja ammuttuna 40 metrin etäisyydeltä lyhyellä sylinteripiipulla.
• KUN HETKI RATKAISEE Z6 ? 2. SUKUPOLVI. ALKUPERÄINEN. TÄYDELLINEN Käytössä erinomaisen toimiviksi todettuja Z6 tähtäinkiikareita on täydennetty tyylikkään kapealla muotoilulla ja uusilla toiminnoilla: uudistetut ballistiikka- ja parallaksitornit varmistavat optimaalisen käytön. Tähtäinristikon valaistuksen automaattisesti sammuttava SWAROLIGHT-tekniikka pidentää paristojen käyttöikää. SEE THE UNSEEN WWW.SWAROVSKIOPTIK.COM SWAROVSKI OPTIK NORDIC AB Tel. +358 3 364 13 54 info-fi@swarovskioptik.com facebook.com/swarovskioptik H20_Metsaest_185x133_FI_oB.indd 1 28.02.13 11:49 Ammatiksi metsästys? Opiskele riista-alan ammattilaiseksi Vapaamuotoiset hakemukset 31.5.2013 mennessä oppilaitokseen. Koulutus alkaa 13.8.2013 Lisätiedot: teemu.keranen@kpedu.fi 044-7250 657 toni.kumpuvaara@kpedu.fi 044-7250 654 Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto, Perhon yksikkö, Haanentie 26, 69950 PERHO www.riistalinja.info www.riistalinja.info www.kpedu.fi/perho Metsästäjä 2 l 2013 l 23
• Laura Ticklén, verkkosuunnittelija, Suomen riistakeskus Riista.fi-sivusto uudistuu Verkkopalvelu entistä monipuolisemmaksi Riistakeskuksen uusi verkkosivusto julkaistaan huhtikuussa. Sen tavoitteena on tuoda riistakeskuksen palvelut ja asiantuntijatieto saataville entistä helpommin. S uomen riistakeskuksen verkkosivustoa eli riista.fi-sivustoa uudistetaan. Nykyinen sivusto on kaksi vuotta sitten luotu edesmenneen Metsästäjäin keskusjärjestön käytössä olleen sivuston rakenteisiin. Se on yksi syy, miksi tämänhetkinen sivusto ei enää vastaa nykytilannetta. Toinen merkittävä syy uudistukselle on se, että alati kehittyvä teknologia mahdollistaa verkkosivustojen toimivuuden eri laitteilla pöytätietokoneista mobiililaitteisiin.Uudistuksen myötä parannetaan myös kielivaihtoehtoja: sivusto palvelee jatkossa paitsi suomen- ja ruotsinkielisiä myös saamen- ja englanninkielisiä käyttäjiä. Sivustouudistuksessa keskeisenä kriteerinä on pidetty kävijäystävällisyyttä. Tarkoituksena on, että uutta sivustoa on helpompi käyttää ja tietoa on helpompi löytää. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi kyselimme viime lokakuussa sivuston nykyisten käyttäjien kokemuksia nykyisestä sivustosta sekä toiveita uudelle sivustolle. Kyselyyn vastasi kaikkiaan 963 henkeä. Sivusto monella vakiokäytössä Vastaajista noin 40 prosenttia oli 20?39 -vuotiaita ja noin 45 prosenttia 40?62 -vuotiaita. Yli 63-vuotiaita vastaajia oli enemmän kuin alle 19-vuotiaita. Vastaajista neljännes asuu Etelä-Suomessa mukaan lukien pääkaupunkiseudun. Pohjois-Suomesta mukaan lukien Lapin tuli noin 20 prosenttia vastauksista kuten myös Länsi-Suomesta ja Itä-Suomesta.Keskisuomalaisia vastaajia oli vähiten. Kyselyn tuloksista selvisi muun muassa se, että lähes kaksi kolmesta käyttäjästä tulee sivustolle kirjoittamalla osoitteen. Loput käyttäjät 24 l Metsästäjä 2 l 2013 löytävät tiensä sivustolle uutiskirjeen, tiedotteen tai muun sivuston linkin kautta tai käyttämällä hakukonetta. Noin neljäkymmentä prosenttia käyttäjistä vierailee sivustolla viikoittain ja saman verran vierailee kuukausittain. Näin ollen vain noin kaksikymmentä prosenttia käyttäjistä käy sivustolla muutaman kerran vuodessa tai vieläkin harvemmin. Riistanhoitoa ja koulutustietoa tulossa Lähes 85 prosenttia vastaajista kertoi löytäneestä nykyiseltä sivulta etsimistään aiheista riittävästi tietoa.Ehdottomasti suosituin aihe, josta sivustolta etsitään tietoa, on metsästysajat ja lupahallinto. Melko tasaisesti vastaajat ilmoittivat hakevansa myös tapahtumatietoja, ohjeita metsästäjille ja yhteystietoja sekä tietoa lainsäädännöstä, riistaeläimistä ja riistanhoidosta. Kyselyn perusteella sivustolle kaivataan tietoa metsästysalueista ja -mahdollisuuksis- Kuvassa vielä vanhan sivuston etusivu ta sekä ohjeita riistaruokien valmistamiseen. Näitä aiheita käsitelläänkin uudella sivustolla, vaikka ne eivät ole riistakeskuksen varsinaista tarjontaa. Sen sijaan ohjeita riistanhoitoon sekä tietoa koulutuksista ja kursseista pyritään lisäämään ja tuomaan entistä paremmin esille. Myös aivan perustietoa riistataloudesta on luvassa enemmän. Toivomuksiin metsästyskauden edistymisen seurannasta sekä muun tutkimus- ja tilastotiedon jakamisesta vastaamme kertomalla kattavasti,minkä tahojen verkkosivuilta kyseisiä tietoja luotettavasti löytää. Lisää kuvia ja videoita Lähes puolet vastaajista uskoo käyvänsä sivustolla jatkossa useammin,jossa siellä on riista- ja metsästysaiheisia videoita. Tämä toive toteutetaan. Jo nyt riistakeskuksen YouTubekanavalla on katsottavissa aiemmin valmistuneita videoita, ja lähiaikoina riista.fi-sivustoa varten ryhdytään tekemään videomuotoisia ohjeita metsästäjille täydentämään kirjoitettuja ohjeistuksia. Myös valokuvia käytetään jatkossa enemmän, kuten noin kolmannes vastaajista on toivonut. Kysymykseen,mitä asioita kävijöillä olisi halua hoitaa sivustolla sähköisesti, tuli laajasti vastauksia.Lupa- ja lomakeasiat mainitsi moni. Myös saaliit, havainnot ja laskentatulokset, vuosi-ilmoitukset ja seuratoiminnan henkilöt haluttaisiin voida ilmoittaa kätevämmin. Samoin jäsenyys-, osoite- ja metsästyskorttiasiat nousivat monessa vastauksessa esille. Mahdollisuuksia näiden toteuttamiseen selvitetään. Uusi riista.fi-sivusto julkaistaan huhtikuussa.
• Huhtikuu 1962 Metsästäjä 50 vuotta sitten Piisamin nahoitus Maisteri Rolf Lilius opasti lehden lukijoita piisamin nahoituksessa: - Piisamin pyyntiaika lähestyy jälleen. Eri puolilta kantautuneiden ennakkotietojen mukaan on kanta tällä hetkellä runsaampi kuin pariin vuoteen ja ellei kevättalven sääsuhteissa tapahdu mitään odottamatonta, voimme odottaa kohtalaista piisamisaalista. Viimeisten tietojen mukaan on piisaminahkojen hinta ulkomailla jatkuvasti noussut, joten on todennäköistä, että pyytäjät saavat vaivoistaan kohtuullisen korvauksen. Jotta nahasta saataisiin mahdollisimman hyvä hinta, on se kuitenkin asianmukaisesti nahoitettava s.o. nyljettävä ja kuivattava. Erävalokuvaus Kevät ja kesä ovat valokuvaajan luvattua aikaa myös riistamailla. Luonto on valoa ja kohteita tulvillaan. Pyssykään ei ole valokuvaamista häiritsemässä, niin kuin monen innokkaan erämiehen kohdalla tahtoo helposti sattua sitten, kun metsästys on jälleen alkanut, kirjoittaa toiminnanjoht. Teppo Lampio. Riistanhoidon kuvaaminen on suhteellisen helppoa. On aikaa etsiä sopiva kuvakulma ja tarkentaa kamera. Valkohäntäpeura Maisteri Heikki Suomus kirjoittaa valkohäntäpeurasta. - Valkohäntäpeura on amerikkalainen riistalaji, joka on vuonna 1938 istutettu maahamme. Vesilahden Laukon kartanon, ensimmäisen istutuspaikkansa, mukaan sitä on myös totuttu nimittämään laukonpeuraksi. Vähäisestä alusta lähteneenä kanta on nyt levinnyt lounaisSuomesta ainakin osittain kolmen läänin alueelle ja se on tiheimmillään Hämeen, Satakunnan ja Varsinais-Suomen rajamailla. Tarkkaa lukumäärää yksilöluvuista on mahdoton sanoa, mutta joka tapauksessa eläimiä on satoja. Riistan kuvaamisessa on aina kiire. Tämä heinäsorsauros on otettu 400 mm:n kauko-objektiivilla. Metsästyskuviin olisi saatava mukaan toimintaa. Riistapäälliköt Riistavallilla Maan riistapäälliköt kokoontuivat 19.-23.2.62 neuvottelupäiville, joiden paikkana oli Pohjanmaan piirin kurssikeskus Riistavalli Ilmajoella. Oikea hetki on tärkeä, vaikka ei olisi kysymys muusta kuin kaatosavuista. Metsästäjä 2 l 2013 l 25
• SÄÄSTÄ SELVÄÄ RAHAA Erätukun kevättalven säästöviikot 22.3.? 5.4. JahtiJakt Camo -kalvopuku Suomen suosituin JahtiJakt Pro JahtiJakt Pro yhdistää AIR-TEX2-kalvon täydellisen vedenpitävyyden huippuvarusteltuun jahtipukuun. Suomen suosituin jahtipuku nyt kevättalven säästöviikkohintaan. Lämpimät fleecekäsineet. Koe täysin uusi elämysmaailma metsällä. Saat Camo-kalvopuvun nyt todella edullisesti. Erittäin hyvin maastouttava camokuvio, huippuluokan tekninen toimivuus. SÄÄSTÄ 120 ? Garnet-fleecetakki jahtiin ja vapaa-aikaan. MicroDry -alusasu MicroDry-alusasu siirtää iholla Sotka-käänsyntyvän kosteuden tehokkaastölippis ti pois. Materiaali myös kuivuu nopeasti. 92,60 ? Arvo yhteensä TILAA HETI! 159 90 SÄÄSTÄ NETISTÄ 4 90/KPL www.eratukku.fi ScenTech MicroDry -alusasu siirtää iholla syntyvän kosteuden tehokkaasti pois nopeassakin liikkeessä. Materiaali myös kuivuu no- Bandana Camohenkpeasti. Monikäyttöi- selit nappinen banda- kiinnityksellä. na toimii mm. päähineenä ja kaulaliinana. Lippalakki 116,50? Arvo yhteensä 28900 19 Camokuvioidut naamiointiverkot. Kaksi kokoa: 150x300 ja 200x500 cm. 90 00 Koot: 36-41 ja 42-48 90 Tyylikäs flanellipaita 100 % puuvillaa. 3 paria 10 169 70 ? 22900 Ohuet tekniset Liner-alussukat. Materiaali pitää jalat kuivina ja lämpiminä. Mukava ja lämmin fleecepusero TILAA HETI! 29 90 alkaen 15 90 90 2490 -34 PUHELIMELLA p. 020 747 7000* (ma-pe 9-17) *Puhelujen hinnat sis alv 23 %: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh + 6,85 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 16,56 snt/min
• Säästä selvää rahaa! Aito sarkapuku Aselain vaatimukset täyttävä OTSO 8 PRO -asekaappi n. 8 aseelle. Jämäkkä panssariovi, murtovarma saranasysteemi. Pehmustetut asetelineet ja sisustus. Tilat myös erikoispitkille aseille, kiikariaseille ja pistooleille. Extralämmin pilkkihaalari Perinteistä sarkapukua ei monien mielestä voita mikään. Sarka kestää pientä kastumistakin menettämättä lämmöneristävyyttään. Uusi erittäin lämmin JahtiJaktpilkkihaalari. Yläosassa 140 g lämpövanu, housuosassa 120 g. AIRTEX-kalvo. Polvissa ja takapuolessa irrotettavat kylmää eristävät EVApaneelit. SÄÄSTÄ 60 ? TILAA HETI! 169 22900 Kevyt irrotettava sisäkenkä 80 % villaa. TILAA HETI! 90 14990 Sisäkengän päällä lämpöä eristävä alumiinikalvo Komposiittivarvassuoja ja naulaanastumissuoja (ISO 20345 SBP -standardi) Koot: 40-47 40 ? 90 Liity klubiin osoitteessa www.eratukku.fi Saat tiedon uutuuksista ja tuntuvista klubitarjouksista suoraan sähköpostiisi. 9 26 299 00 5v 00 16990 MicroDry -väliasu Siirtää iholla syntyvän kosteuden tehokkaasti pois nopeassakin liikkeessä. Materiaali myös kuivuu nopeasti. Oikea asu talven valkoiseen Taitelija, metsästäjä Kimmo Takaraution suunnittelema camokuvio maastouttaa metsästäjän uskomattoman hyvin. Varta vasten talven olosuhteisiin suunnitellun asun tekniset ominaisuudet huolehtivat metsästäjän hyvinvoinnista. Hajakoot. SÄÄSTÄ 120 ? ERÄTUKUN I B U L K TILAA HETI! SÄÄSTÄ 129 90 Erittäin lämpimät Wintertyö-/pilkkikengät. Nilkan ja säären kohdalla kiristystarrat ja varressa lumilukko. 99 TILAA HETI! K 1500 x L 500 x S 370 mm, paino 65 kg, aseineen n. 125 kg. Kampalukko, 2 avainta Mukava Rib-Knitneule. 100 % villaa. Päälle ommellut vahvikkeet olkaja kyynärpäissä. Vain myymälöistä. 19 29 64,70? Arvo yhteensä TILAA HETI! 169 90 28900 Lämpimät fleecekäsineet 90 90 Fleecepipo ja -käsineet Lämmintä ja mukavaa fleeceä. 5 00 9 Koot: M-XXL MYYMÄLÖISTÄ ympäri Suomen JOENSUU | JYVÄSKYLÄ | KAJAANI | KUOPIO | LAPPEENRANTA | OULU | PORI | ROVANIEMI | SEINÄJOKI | TAMPERE | VANTAA | YLIVIESKA 90 Koot: S-L
• Marja Lammi Kuvat: Marja Lammi ja Johanna Ratian albumi l Karjaa ja riistaa Johannan maatilalla Johanna Ratia syntyi metsästävään Hallan sukuun ja tottui katsomaan loukut ja hirvijahdit jo pienenä. Kotitilan fasaanitarhan hän sai vastuulleen 11-vuotiaana. Fasaanit ja metsästys kanakoiralla ovat tärkeitä asioita myös omalla maatilalla. J ohanna Ratia, 25, kohentelee tulta tottuneesti metsästysseura Turha Toivon laavulla Pornaisissa. Irlannisetteriuros Fowlers Quality Red Devil, eli Redi pyörähtelee ympärillä ja vihjailee emännälleen, että metsässä odottaa monta mielenkiintoi28 l Metsästäjä 2 l 2013 sempaa asiaa. Kolmivuotias Redi on Johannan ja hänen miehensä Asmo Ratian ensimmäinen yhteinen koira, joka on alusta alkaen osoittautunut lahjakkuudeksi. Vuonna 2012 englantilaisten kanakoirien Derbyssä se oli ikäluokkansa toiseksi paras. - Irlanninsettereitä tulee varmasti meille lisää ajan kanssa. Mutta Redi toimii nyt niin hyvin, että haluan antaa sille tarpeeksi aikaa koulutukseen ja metsästykseen. Meillä on lisäksi kasvamassa kolmen kuukauden ikäinen australianpaimenkoira,joka roikkuu koko ajan Redin korvissa, Johanna nauraa. Vartuttuaan pentu pääsee paimentamaan Johannan parikymmenpäistä luomulihakarjaa. Isot pitkäturkkiset ja ?sarviset eläimet ovat ylämaankarjaa, joka laiduntaa ulkona ympäri vuoden.Hurjasta ulkomuodostaan huolimatta ne ovat erittäin rauhallisia ja ihmisystävällisiä ja pitävät siitä, että Johanna harjaa niitä päivittäin. - Näin ylämaankarjaa ensimmäisen kerran 9-vuotiaana maatalousnäyttelyssä ja ilmoitin jo silloin, että haluan kasvattaa niitä. Paikka kanakoiraharrastajille Eläinrakkaalle Johannalle oma maatila on toteutunut unelma. Isäntä löytyi onnekkaasti naapurikylästä, ja nyt pariskunnan yhteinen koti on sukupolvenvaihdoksen jälkeen Asmon kotitila. Asmo käy töissä kodin ulkopuolella ja tilanhoito,luomuvilja ja luomulihakarja,ovat Jo-
• koiran kanssa luonnossa ja katsoa, miten se nauttii menosta. Mieluiten olenkin kanalintumetsällä, Johanna tuumii. Johanna aloitti myös ampumaharrastuksen 11-vuotiaana ja hän on osallistunut moniin suomenmestaruuskisoihin. Vuosina 2006 ja 2008 tuloksena on ollut suomenmestaruus ilmahirviammunnassa N20 ?sarjassa ja muinakin vuosina menestystä on tullut. Johanna arvelee tarkkuutta vaativan lajin sopivan luonteelleen. Ilmahirviammunnassa radalla liikkuu hirvitaulu, joka on näkyvissä noin viiden sekunnin ajan kerrallaan. Tauluun ammutaan ilmakiväärillä 10 laukausta 10 metrin etäisyydeltä. Metsästystä hyvässä seurassa Johanna on jäsen kahdessa metsästysseurassa, Turha Toivo ry:ssä ja Monninkylän Erämiehet ry:ssä. Hän viihtyy seuratoiminnassa, tekee riistanhoitotöitä ja metsästää mielellään porukassa.Kavereita ympäri Suomen on tullut jo teini-iässä Metso-leireiltä. Muita metsästäviä naisia Johanna tapaa koirakokeissa ja tapahtumissa, kuten Ladyt Lakialla ?kisassa. Johannan isä Mikko Halla on päävastuussa fasaanien kasvatuksessa, jossa Johanna on mielellään mukana. Yhteistyö paikallisten metsästysseurojen kanssa sujuu hyvin ja alueille on yhdessä saatu juurtumaan hyvä luonnon fasaanikanta, josta kaikki voivat nauttia. - Fasaanien menestyminen edellyttää hyvien tarhojen lisäksi,että ympäristöä hoidetaan niin, että linnut viihtyvät. Tarvitaan muun muassa tarpeeksi pusikoita, joista linnut saavat suojaa niiden luontaisilta vihollisilta. Johanna ja Asmo ovat asuneet tilallaan vasta vuoden verran, mutta kehitysideoita on mietittävä jatkuvasti. - Ensin täytyy investoida,sillä ylämaankarja kasvaa hitaasti.Muutaman vuoden päästä tilalta olisi tarkoitus alkaa myydä ylämaankarjan lihaa. Voisin myös ajatella jossakin vaiheessa vaikkapa elämys- ja maatilamatkailua karjankasvatuksen oheen. Haluaisin myös lisää eläimiä kuten lampaita,kanoja onkin jo.Kanakoiraharrastajien lisäksi meillä käy jo nyt väkeä karjaa katsomassa, Johanna suunnittelee tyytyväisenä. Johanna Ratia ja Fowlers Quality Red Devil viihtyvät metsästysseura Turha Toivon laavulla. hannan päätyö. Sen lisäksi hän tarjoaa maillaan muillekin kanakoiraharrastajille mahdollisuutta juoksuttaa koiria ja kouluttaa niitä linnuilla. Koiran kanssa toimiminen on 14-vuotiaana metsästyskortin suorittaneelle Johannalle kaikkein tärkein asia. Hän sai ensimmäisen koiransa,suomenajokoira Simban,7-vuotiaana ja se oli metsästyskaverina 11 vuoden ajan. Kotona on aina ollut erirotuisia metsästyskoiria aina ajokoirista settereihin. Johanna oli myös koiramiehenä kun mäyräkoira-Uunolta kaadettiin sen ensimmäinen peura. Koira oli siihen saakka aina kulkenut tiiviisti isäntänsä mukana, mutta peurakaadon jälkeen se ryhtyi seuraamaan Johannaa kuin hai laivaa. Irlanninsetteri Redi taas on innostanut myös puolison metsästämään ja koetoimintaan,joten kanakoiraharrastuksesta on tullut yhteinen. - En ole passissa istuja vaan haluan liikkua Sama kampaus? Emäntänsä rapsuttelusta nauttii ylämaanhieho Iisa. Metsästäjä 2 l 2013 l 29
• Suomen Metsästäliitto on tyytymätön Suomessa harjoitettavaan susipolitiikkaan, jonka seurauksena on syntynyt paha ristiriita säädösten ja käytännön elämän välillä. Tasapainon saavuttamiseksi tarvitaan järjestelmä, jossa eri osapuolet voivat toimia avoimesti ja uskottavasti. Liitto korostaa, että se ei hyväksy jäseniltään minkäänlaista rikollista toimintaa. Marja Lammi Maineenhallinta haasteena Metsästäjäliitossa S Lisää luottamusta toimintaan Toiminnanjohtaja Panu Hiidenmies muistuttaakin jäsenistöä liiton julkaisemassa Jahti-lehdessä, että julkinen kuva koko metsästäjäkunnasta syntyy yksittäisten tekojen perusteella. Tunteita kuohuttavat teot leviävät median kautta nopeasti ja saavat lisävauhtia tahoilta, jotka käyttävät tilannetta hyväkseen ja rinnastavat toisiinsa laillisen metsästyksen ja metsästystä muistuttavan rikollisen toiminnan. Tilanne ei parane vastakkainasettelusta jos konkreettisia parannuskeinoja tilanteeseen ei löydetä. Hiidenmies kiirehtii pian laadittavan sudenhoitosuunnitelman toteutusta. Rikokset ansaitsevat rangaistuksensa, mutta sen jälkeen poliittisten vastuunkantajien on kyettävä luomaan järjestelmä, jossa osapuolet luottavat toisiinsa ja toistensa toimintatapoihin ja tietoihin. Tiedonkulun on oltava avointa, ja poikkeuslupia olisi annettava tarpeeksi. Metsästäjäliiton mielestä Suomen susikanta kestäisi hyvin nykyistä kovempaa verotusta. Metsästäjien suurimpana huolena ovat etenkin metsästyskoirat, joita sudet tappavat metsästystilanteissa.Metsästäjäliiton mielestä ratkaisu ei voi olla se,että perinteistä koiran kanssa metsästämistä rajoitetaan. Helppoja keinoja ei ole näkyvissä, sillä konflikti suden ja ihmisen kanssa on pysyvä. Panu Hiidenmiehen mukaan kannanarviointeihin liittyy epätarkkuuksia ja epävarmuustekijöitä. Esimerkiksi ilveskannan arvi30 l Metsästäjä 2 l 2013 Miira Sipiläinen uomen Metsästäjäliitto on myrskyn silmässä metsästäjien maineen hallinnassa. Kansalaisjärjestönä, metsästysseurojen ja niiden jäsenten edustajana, liiton vaikuttamiskeinoina ovat kuitenkin pääasiassa kannanotot ja valistus. Seurojen jäsenet ovat sitoutuneita noudattamaan yhdistystensä sääntöjä ja hyviä metsästystapoja. Suuri enemmistö näin tekeekin, mutta muutamat yksittäistapaukset heikentävät uskottavuutta. Tilannetta ei paranna se, että mielipidekyselyissä myös osa tavallisista kansalaisista ilmoittaa hyväksyvänsä laittomat susien tappamiset.
• ointi on laahannut pahasti jäljessä ja oikeista luvuista riidellään. ? On alueita, joissa metsästys on selkeästi kärsinyt pedoista. Tämä on ristiriidassa sille, että näiden alueiden muille riistaeläinkannoille on asetettu suuria odotuksia.Metsästäjät ovat tehneet valkohäntäpeurojen, metsäkauriiden ja jäniksien eteen vuosikymmeniä hoitotöitä, mutta kannat saattavat kadota nopeasti ilvesten suihin. ? Tarvitaan enemmän paikallista joustavuutta. Tilannetta voidaan parantaa kehittämällä avointa tiedonvälitystä ja jos todetaan suuria Poliittisten vastuunkantajien on kyettävä luomaan järjestelmä, jossa osapuolet luottavat toisiinsa ja toistensa toimintatapoihin ja tietoihin, sanoo Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Panu Hiidenmies. petokeskittymiä, metsästäjille pitäisi antaa lupia suurpetojahteihin, Hiidenmies sanoo. Kestävää metsästystä myös luonnonsuojelualueilla Petopolitiikan ohella Suomen Metsästäjäliiton toiminnan painopistealueiksi on valittu metsästyksen mahdollistaminen valikoidusti myös luonnonsuojelualueilla sekä ase-asiat. Ampumista pitäisi kohtuullisesti päästä harjoittelemaan kaikkialla maassa. Natura 2000 ?verkostossa on Hiidenmiehen mukaan lähdetty härskisti ajatuksesta, että metsästys Natura-luonnonsuojelualueilla on aina kielletty. Hänen mielestään alueita pitäisi katsoa tapauskohtaisesti, koska tästä on maailmalla monia hyviä esimerkkejä. Eränkäynti ja keräilytalous ovat osa suomalaista perinnettä.Monien riistalajien on todettu myös voivan paremmin sellaisilla alueilla, joilla metsää hoidetaan ja joilla harjoitetaan kestävää metsästystä. Natura-lakia säädettäessä Metsästäjäliitto vastusti totaalisuojelua, muttei onnistunut hankkimaan asialle kannatusta. ? Tapahtui virhe, eikä siinä ehkä osattu ajatella, miten suuria Natura-alueita Suomeen lopulta syntyisi, Hiidenmies toteaa. Myöhemmin halua joustoon on ilmennyt ja esimerkiksi maiden vuokrasopimuksissa on tehty räätälöintejä.Hiidenmies antaa kiitokset ympäristöministeriölle, joka hänen mukaansa on mennyt oikeaan suuntaan. Myös Suomen Luonnonsuojeluliiton hallituksen puheenjohtaja Risto Sulkava on uutena avauksena esittänyt pienempien, maakunnallisten luonnonpuistojen perustamista, jossa myös metsästys olisi mahdollista. ? Ensimmäisiä kertoja luonnonsuojeluväki puhuu metsästyksestä ja on aidosti kiinnostunut yhteensovittamisesta ja kestävän metsästyksen periaatteesta, Hiidenmies toteaa. Myös pieniä ampumaratoja tarvitaan Kolmas painopiste Metsästäjäliiton toiminnassa koskee ampumaratoja ja mahdollisuutta ampumisen harjoitteluun pienilläkin paikkakunnilla. Etenkin maaseudulla ne ovat tärkeitä liikunta- ja harrastuspaikkoja. ? Suomessa on ollut yli 2000 rataa, joista on nyt jäljellä yli 700.Metsästäjäliitto pitää nyrkkisääntönä, että harjoittelupaikka ampumiselle pitäisi löytyä puolen tunnin ajomatkan päästä. Ympäristölaki on kuitenkin tiukentanut toimintaa niin, että rataverkko ei ole riittävän kattava. Metsästämisessä on ensisijaista, että riistaeläintä kohti ammuttu laukaus osuu kunnolla eikä vain haavoita. Myös hirvenmetsästykseen osallistuvilta edellytetään ampumakokeen suorittamista. Metsästäjäliitto on ollut mukana uuden ampuratojakin koskevan lain valmistelutyössä. ? Ampumisen harjoittelu on tärkeää eetti- sen metsästyksen kannalta ja siihen pitää löytyä asiallinen ja turvallinen harjoittelupaikka. Ampumaradoista on tehty monia ympäristötutkimuksia ja toki harjoittelu kuormittaa ympäristöä jossakin määrin.Uusia ratoja rakennettaessa ympäristökysymykset otetaankin aina huomioon. ? Suurten ampumaratakeskusten lisäksi tarvitaan myös pienemmällä byrokratialla toteutettavia ampumapaikkoja, jossa aloitteleva metsästäjä voi ottaa ensiaskeleensa. Aselakiin tehdyt kiristykset ovat vaikuttaneet myös metsästäjiin. Hiidenmiehen mukaan joustavampikin menettely lupa-asioissa olisi mahdollista,mutta viranomaisilla on nyt tiukka ote ja ylilyöntejäkin on tehty. ? Metsästäjäliitto haluaa lisätä aseturvallisuutta kohtuullisin keinoin. Jo nyt muutokset ovat olleet kestämättömiä monille ase-alan yrityksille, jotka ovat joutuneet lopettamaan toimintansa. Aseiden säilytyssäädökset ovat liiton mielestä kohdallaan kunhan niitä vain noudatetaan. ? Pelkät lain kiristykset eivät saa ihmisiä toimimaan vaan tarvitaan myös valistusta, jossa haluamme tehdä osuutemme, Hiidenmies toteaa. Suomi riistamaana lisäisi hyvinvointia luonnosta Suomen Metsästäjäliitto toimii Pohjoismaisittain harvinaisen hyvässä tilanteessa: jäsenmäärä on viime vuosina kasvanut 2000-3000 jäsenen vauhtia vuosittain. Panu Hiidenmies uskoo,että Suomen ymmärtäminen riistamaana voisi merkitä hyvinvoinnin lisääntymistä monella taholla. Vaikutusta olisi niin taloudellisesti, henkisesti kuin toiminnallisestikin. ? Luonnon on tarjottava muitakin elämyksiä kuin maisemia. Meillä on loppujen lopuksi melko heikot riistakannat, Hiidenmies sanoo. Metsästäjäliitto on ennen kaikkea metsästysseurojen järjestö, jonka tehtävä on turvata seuratoiminnan jatkuminen. Aatteellisen toiminnan lisäksi alalle tarvitaan myös riistataloutta, riistanhoitoa ja tietty määrä elinkeinotoimintaa. Hiidenmiehen mielestä kaikkia yhdistävä asia on alkuperäinen luonto, jonka arvoja halutaan puolustaa. Tärkeimmät teemat kannattaisi nyt käydä läpi yhteistyössä, Hiidenmies sanoo. Suomen Metsästäjäliitto ? Finlands Jägarförbund ry on Suomen suurin metsästäjien etujärjestö, joka täyttää tänä vuonna 92 vuotta. Liitto on kansalaisjärjestö, joka palvelee toiminnallaan metsästäjiä ja metsästysseuroja. Metsästäjäliittoon kuuluu yli 2 600 metsästysseuraa ja niiden yli 155 000 jäsentä. Liiton päätehtävät ovat metsästäjien edunvalvonta, koulutustoiminta, viestintä sekä metsästysammunta. Liitto julkaisee Jahti-Jakt ?lehteä. Metsästäjä 2 l 2013 l 31
• Marja Lammi Riistalihaa omaan käyttöön ja myytäväksi ? turvallista syötävää Elintarvikelain uudet säädökset luonnonvaraisen riistan käsittelystä ovat herättäneet metsästäjien keskuudessa kysymyksiä. Perussääntö on, että jos liha menee täysin omaan käyttöön, siitä ei tarvitse tehdä mitään ilmoitusta kenellekään. Vasta jos lihaa jaetaan ja myydään oman porukan ulkopuolelle, täytyy varmistaa lihan laatu ja alkuperä. L Jari Niskanen uonnonvaraisen riistan käsitttelyä ohjaavat lait ja asetukset, joilla pyritään takaamaan ravinnoksi käytettävän lihan turvallisuus. Lain täsmällisyyteen pyrkivät ilmaisut eivät aina aukene tavalliselle lukijalle. Niinpä laissa metsästys on alkutuotantoa, jonka tuote on aina nylkemätön ja kynimätön ruho. Liha ei siis koskaan ole alkutuote. Vasta kun riistaeläin on loppuunteurastettu, sitä kutsu- 32 l Metsästäjä 2 l 2013 taan lihaksi. Laissa mainittu ilmoitettu elintarvikehuoneisto on paikka, joka täyttää hygieniasäädökset ja josta on tehty ilmoitus kunnan elintarvikeviranomaiselle. Lahtivajakin voi olla ilmoitettu elintarvikehuoneisto. Riistan käyttö omassa porukassa Jos metsästetään vain omaan käyttöön,saaliin kanssa voi toimia parhaaksi katsomallaan tavalla. Riistaeläimen, kuten hirven tai peuran, saa suolistaa ja sen voi myös jakaa porukan kesken pyyntipaikalla. Hirvenruhoa ei tarvitse kuljettaa tiettömien taipaleiden takaa kokonaisena lahtivajaan. Tosin tarkoituksenmukaisessa lahtivajassa paloittelu sujuu yleensä helpommin ja hygieenisemmin. Riistaa tai sen lihaa voi vähäisessä määrin luovuttaa lähipiirille.Eli esimerkiksi jäniksen tai hirvipaistin voi antaa omalla riskillä syötäväksi myös sukulaisille tai naapurille. Peijaisetkin voi pitää aivan rauhassa,koska peijaiset katsotaan yksityistilaisuuksiksi,vaikka kutsuvierasjoukko olisi suurempikin. Metsästäjä voi valmistaa tai teettää lihasta itselleen myös jalosteita, kuten savulihaa tai makkaroita. Ne pitää kuitenkin käyttää vain omassa taloudessa, eikä niitä saa ryhtyä myymään tai jakamaan yleiseen kulutukseen. Niin kauan kun riista ja siitä saatu liha pysyy omassa lähipiirissä,muuttuneista säädöksistä ei ole siis huolta. Tärkeintä on käsitellä riistaa aina puhtain käsin ja mahdollisimman hygieenisesti, jotta arvokas riistaliha säilyisi mahdollisimman turvallisena ja hyvänä myös maultaan. sivuilta: arviketurvallisuusvirasto Eviran Tietoa lainsäädännösta saa Elint keet arvik Elint et ohje ja et akke Lom Tietoa Evirasta www.evira.fi
• Riistaa myytäväksi nylkemättömänä Myös riistan myynnin suhteen laki on kohtuullisen antelias. Metsästäjä tai metsästysseura saa myydä suoraan kuluttajille melko suuret määrät riistaa, kunhan se on alkutuotetta eli nylkemätöntä ja kynimätöntä. Jäniksiä ja kaneja saa myydä kokonaisena enintään 1000 eläintä. Myös 3000 lintua, 10 hirveä, 30 peuraa ja 50 metsäkaurista voi toimittaa myyntiin tällä tavoin. Kauppaan myytäväksi voi toimittaa enintään 1000 jäniseläintä ja 3000 lintuja, kunhan ne ovat kynimättömiä ja nylkemättömiä. Kun nämä määrät eivät vuosittain ylity, ilmoituksia tai lihantarkastuksia ei tarvita. Riistan myynti lihana Kun riista on kynitty tai nyljetty, siitä tulee lain tarkoittamaa lihaa. Jos lihaa myydään eteenpäin kuluttajille, täytyy voida jäljittää, mistä se on peräisin. Tarvitaan siis ilmoitus elintarvikehuoneistosta. Metsästäjä, metsästysseura tai vaikkapa poliisi ja riistanhoitoyhdistys voivat myydä tai huutokaupata lihaa paikassa, josta on ilmoitettu elintarvikeviranomaiselle. Sieltä lihaa voi myydä myös paikalliseen kauppaan, kunhan edellä kerrotuissa lajeissa ja määrissä pysytään. Poikkeuksena on trikiinialttiiden eläinten liha, joka on tutkittava trikiinien varalta ennen kuin sitä voidaan myydä. Esimerkiksi karhun, villisian, hylkeen, mäyrän, majavan, nutrian ja ilveksen lihaa voi laittaa myyntiin vasta kun laboratoriotutkimus on varmistanut,että lihassa ei ole trikiiniä. Lisää koulutusta hygieniaan Elintarvikealalla toimivilta henkilöiltä edellytetään yleensä ns. hygieniapassin suorittamista. Jatkossa tämä koskee myös metsästäjiä, jotka käsittelevät lihaa myytäväksi. Vaihtoehtona metsästäjä voi suorittaa Eviran hyväksymän terveys- ja hygieniakoulutuksen. Koulutus tarvitaan 1.9.2014 alkaen. Varsinaisen lihantarkastuksen myytävälle lihalle tekee edelleen aina tarkastuseläinlääkäri. Riistalihantarkastus tehdään riistankäsittelylaitoksessa, poroteurastamossa, teurastamossa tai pienteurastamossa, jonka Evira on hyväksynyt paikaksi, jossa myös riistaa voidaan teurastaa .Riistankäsittelylaitoksessa tai teurastamossa noudatetaan tiukempia lihan käsittelyvaatimuksia, jolloin tuotetta voidaan toimittaa rajoituksetta erilaisiin käyttötarkoituksiin. Yleisesti ottaen riistaa voi nauttia turvallisin mielin. - Riistan lihassa ei ole juurikaan eläimestä ihmiseen siirtyviä taudinaiheuttajia, trikiiniä lukuun ottamatta.Toki liha sinänsä on herkästi pilaantuvaa ja vaatii huolellista käsittelyä, sanoo ylitarkastaja Anne Fagerlund Evirasta. Riistamakkaroita käsityönä H Hiljaisena sesonkina voi tutkia pakastimen aarteet, jollei makkaranvalmistukseen ole saatavana tuoretta lihaa. Omia makuyhdistelmiä voi kokeilla näiden reseptien avulla. Pieneen makkaraerään ei tarvita konetta. RIISTAMAKKARA TURUN TAPAAN 1 kg hirven tai peuran lihaa 200 g silavaa 1 dl kuivattuja suppilovahveroita 1 sipuli 2 tl valkopippuria ½ dl tuoretta persiljaa hienonnettuna 1-2 rkl tuoretta salviaa hienonnettuna 1 varsisellerin varsi n. 1½ rkl suolaa 1 dl makeaa sherryä, konjakkia, brandyä vettä (tarvittaessa) Aloita massan valmistus jauhaen liha ja silava kahteen kertaan. Sekoita massaan suppilovahverot, sipuli, mausteet ja yrtit sekä lisää sherry (tai konjakki tai brandy). Lisää vettä tarvittaessa. Vaivaa taikinaa noin 20 minuuttia. Pursota makkaramassa suoleen ja sido sopivan kokoisiksi makkaroiksi. Keitä 80-asteisessa vedessä niin kauan, että makkaran sisälämpötila on 70-80 astetta. Reseptin antoi Turun Mestaripalvi Oy, jolla on myynnissä myös makkaranvalmistuksessa tarvittavia suolia. METSÄSTÄJÄN RIISTALIHAMAKKARA 400 g jauhettua hirvenlihaa 300 g jauhettua villisikaa 200 g jauhettua riistalinnunmaksaa 2 dl puuroriisiä 1 iso sipuli 1 tl suolaa ½ tl maustepippuria 3-4 m hirven/villisian suolta 1 rkl voita paistamiseen Keitä puuroriisit. Paista hienonnettu sipuli ruskistamatta. Lisää jäähtyneeseen puuroriisiin jauhettu hirvenliha, villisianliha ja riistalinnun maksa. Lisää lopuksi sipuli ja mausteet. Sekoita kaikki keskenään tasaiseksi massaksi. Laita massa pursotinpussiin. Puhdista suoli hyvin, sido suolenpää, pursota tahna sitomattomasta päästä suolen sisälle. Tarkista, että massa on suolen sisällä tasaisesti. Sulje suolenpää sitomalla. Pistele ohuella piikillä suoleen reikiä, jotta makkara pysyisi koossa. Paista makkara uunissa 225 asteessa, kunnes se on kauniin ruskea ja kiinteä. Tarjoa puolukkasurvoksen tai sinapin kanssa. Hannu Räty, Vihtavuori Resepti on julkaistu kirjassa Riistaa arkeen ja juhlaan (MKJ/Panu Korhonen 2001) Metsästäjä 2 l 2013 l 33
• Angelissa kauriit tulevat ruokailemaan Jarmo Turhasen lintulaudan alle. Maiju Saijets Kuvat: Maiju Saijets ja Jarmo Turhanen l Suomen pohjoisimpien metsäkauriiden mailla Ruokinta auttaa selviämään talvesta Pohjois-Inarin Angelissa Norjan rajalla talvi kestää ainakin seitsemän kuukautta. Alueen luonto, lumiolosuhteet ja ilmasto eivät suosi sirojalkaista metsäkaurista, mutta silti siellä sinnittelee pieni ja herkkä metsäkauriskanta. E räänä heinäkuisena yönä hipsuttelen ikkunan pielessä roikkuvan kännykkäni luo. Vilkaisen samalla ikkunasta ulos ja huomaan ikkunan alla punaruskean eläimen. ? Se on metsäkauris! ajattelen ja yritän saada kännykällä eläimestä kuvaa. Arka kauris ilmeisesti kuulee liikkeen seinän läpi ja hypähtää metsikköön nopeasti. Ihmettelen vielä monta päivää näkemääni eläintä, sillä täällä Pohjois-Inarin Angelissa ja Inarijokivarressa metsäkauris ei kuulu alueen eläimistöön. Olen kuullut, että edellisenä talvena poromiehet ovat nähneet metsäkauriita porojen ruokintapaikalla. 34 l Metsästäjä 2 l 2013 ? Nyt minäkin pääsin näkemään tämän harvinaisuuden, ajattelen. Tuosta tapahtumasta on nyt melkein viisi vuotta. Sittemmin metsäkauriskin on tullut Inarijokivarressa tutummaksi, koska alueelle on asettunut vakituisesti suunnilleen kymmenen,jopa parinkymmenen metsäkauriin kanta. Kannanarvio perustuu alueen asukkaiden havaintoihin ruokintapaikoilla vierailleista metsäkauriista. ? Meidän ruokintapaikalla käy yleensä neljä tai viisi metsäkaurista. Yksi niistä on Lovikorva, se on näiden muiden emo, kertoo Angelissa asuva Jarmo Turhanen. Muutaman metsäkauriin parttioita,eli muutaman kauriin ryhmiä,esiintyy pitkin Inarijokivartta Angelista aina Utsjoen Karigasniemelle saakka. ? Inarijokivarressa ainakin kolmessa tai neljässä paikassa tiedetään olevan kauriita,sanoo Utsjoen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Esa Vuomajoki. Angelilainen Jarmo Turhanen on puolisonsa Tuula Ledentsan ja naapurinsa Antti Lanton kanssa seurannut metsäkauriiden elämää vuo- desta 2008,jolloin he aloittivat metsäkauriiden säännöllisen talviruokinnan.Ruokintapaikoilla vierailevat metsäkauriit ja niiden tavat ovat tulleet vuosien saatossa tutuiksi. ? Ne ovat oikeita herkkusuita. Kerrankin Tuula teki mehulingolla porkkanamehua ja me huomattiin viedä koneeseen jäänyt mäski kauriiden ruokintapaikalle. Ne oikein lipoivat suupieliään, kun söivät sitä, naurahtaa Turhanen. Ruokinta auttaa selviämään talvesta Angeli sijaitsee Pohjois-Inarissa Norjan rajalla noin kolmesataa kilometriä napapiiriltä pohjoiseen. Pisin vuodenaika tällä alueella on talvi, jota kestää ainakin seitsemän kuukautta. Lumi alueelle sataa jo lokakuussa. Pakkasia ja lumisia kelejä jatkuu jopa toukokuulle saakka. Alueen luonto, lumiolosuhteet ja ilmasto eivät suosi sirojalkaista metsäkaurista. Tikkujalat uppoavat paksuun lumeen kuin sommaton suksisauva, ja liikkuminen yli puolen metrin lumikinoksissa on metsäkauriille vaikeaa ja vaatii runsaasti energiaa. Metsästäjäin keskusjärjestön vuonna 2007 julkaiseman Metsäkauris ?oppaan mukaan
• talven pituudella ja lumipeitteen paksuudella on suuri vaikutus metsäkauriiden selviämiseen talvikaudesta. Oppaan arvion mukaan metsäkauriin pääesiintymisalue on myös tulevaisuudessa seuduilla, joilla lopputalven lumipeitteen paksuus jää alle 50?60 senttimetrin. Pohjoisessa ja lumisessa Lapissa juuri jokivarret ovat tarjonneet kauriille vähälumisemman asuinalueen. Inarin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Pertti Vikeväkorva sanoo, että rhy on avustanut angelilaisia metsäkauriiden ruokinnassa. Vikeväkorvan mukaan kauriiden selviäminen näin pohjoisessa olisi hyvin vaikeaa ilman ruokintaa,sillä pakkas- ja lumiolosuhteet ovat vaikeat joka vuosi. ? Inarin riistanhoitoyhdistys on hankkinut jonkin verran rehuja ja viljaa metsäkauriiden ruokintaa varten, kertoo Vikeväkorva. Jarmo Turhanen kertoo, että metsäkauriiden ruokintaa ovat tukeneet myös paikalliset kauppiaat. Kun harvakseltaan käy kauppareissuilla kuudenkymmenen kilometrin päässä Karigasniemessä tai Inarissa, niin auton peräkontissa on ollut murkinaa sekä itselle että metsäkauriille. ? Olemme saaneet kaupoista vanhoiksi jääneitä leipiä ja hedelmiä. Omenoita, päärynöitä, mangoja ja ties mitä, Turhanen sanoo ja jatkaa, että kauriit syövät niitä hyvin mielellään. Joku on kyllä sanonut ettei leipää pitäisi antaa,mutta antavathan ne poromiehetkin leipää poroilleen. Metsäkauriita pyritään ruokkimaan jopa toukokuulle saakka, jotta eläimet selviäisivät pitkästä talvesta. Riistanhoitoyhdistyksissä onkin tähdennetty säännöllisen ruokinnan tärkeyttä. ? Me olemme sanoneet ihmisille, että jos aloittaa ruokinnan syksyllä, niin sitä pitää jatkaa koko talven. Ruokintaan tottuneet eläimet eivät välttämättä selviä talven yli, jos ruokinnan keskeyttää, Esa Vuomajoki sanoo. Muutaman metsäkauriin ryhmiä esiintyy pitkin Inarijokivartta Angelista aina Utsjoen Karigasniemelle saakka. Kun kysyn metsästyksestä Inarin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajalta Pertti Vikeväkorvalta, hän kertoo esimerkin parin vuoden takaa. ? Metsäkauriin metsästyshän on luvallista syksyllä. Pari vuotta sitten Ivalon alueella eräs metsästäjä ampui metsäkauriin aivan laillisesti. Mutta kun muut metsästäjät kuulivat asiasta, niin ampuja sai heiltä kovasti nuhteita, Vikeväkorva naurahtaa. Metsäkauriiden alkuperä ihmetyttää Suomessa metsäkauris on levittäytynyt pysyvästi Etelä- ja Länsi-Suomesta aina keskiseen Suomeen saakka. Myös Lapissa kauriita esiintyy paikoin,mutta Ylä-Lappi ei varsinaisesti ole sen pysyvää asuinaluetta kovien talvien vuoksi. Inarijokivarressa metsäkauriit ovat asustaJarmo Turhasen pihalla Angelissa kauriit herkuttelevat hedelmillä ja pororehuilla. neet reilut viisi vuotta. Kenelläkään ei oikein ole varmaa tietoa siitä, mistä kauriit ovat alueelle tulleet. Osa uskoo näiden Euroopan pienimpien hirvieläinten tulleen alueelle valtakunnanrajan takaa Norjasta. ? Tuossa naapurissa Norjan puolella Kaarasjokilaaksossa metsäkauriita on ollut jo parikymmentä vuotta, tietää Esa Vuomajoki. On myös teorioita siitä, että kauriit olisivat voineet vaeltaa kesämaalla Tornio-Muoniojokilaaksosta kairojen halki kohti pohjoista ja lopulta päätyneet Inarijokilaaksoon. Inarilainen luontokuvaaja Martti Rikkonen kertoo käyneensä tutustumassa metsäkauriisiin 1970-luvulla Torniojokivarressa. ? Ne ovat voineet tulla myös Torniojokivartta pitkin pohjoiseen ja vaeltaa Länsikairan kautta Inarijokivarteen, koska Enontekiön puolella on myös metsäkauriita. Luulen, että kauriit ovat kuitenkin tulleet alueelle Norjan puolelta, Rikkonen pohtii. Muutamassa vuodessa Inarijokivarren kauriskanta on lisääntynyt jo parikymmenpäiseksi joukoksi. Jos alueella vielä ollaan innostuneita tulevaisuudessakin kauriiden talviruokinnasta, niin kauriista saattaa hyvinkin tulla alueelle pysyvä asukas. Onhan melkein yhtä pohjoisessa Kemijärvelläkin jo vuosia sinnitellyt pieni metsäkauriskanta kaukana lajin pääesiintymisalueesta, Lounais-Suomesta. Metsätystä vältetään Vaikka Inarijokivarren metsäkauriskanta on muutamassa vuodessa vahvistunut parista ? kolmesta yksilöstä lähes pariinkymmeneen, niin kanta on yhä pieni ja herkässä tilassa. Näin pohjoisessa esiintyvää metsäkauriskantaa halutaan suojella metsästykseltä,koska sen ei koeta aiheuttavan harmia kenellekään. Ehkä myös kauriiden kaunis ulkomuoto lisää niiden suosiota ja ruokintapaikoilla vierailevista eläimistä kuulee vain kehuja. ? Mikään muu eläin ei taida olla yhtä tykätty täällä kuin nämä metsäkauriit, sanoo Esa Vuomajoki Utsjoen riistanhoitoyhdistyksestä Vuomajoki mainitsee, että viime keväänä Karigasniemen kylän lähistöllä olevalla ruokintapaikalla vieraili kaurisnaaras kahden vasan kanssa. ? Ne olivat todella somia,pieniä ja pilkullisia vasoja. Metsästäjä 2 l 2013 l 35
• Silja Kilponen, Vastavalo.fi RIISTAVALLI EI NUKU KOSKAAN Etelä-Pohjanmaan kenneltoiminnan sykkivä sydän Jarkko Nurmi Metsästyskoirien koetoiminta on Etelä-Pohjanmaalla laajamittaista ja intohimoista. Ilmajoen Riistavallista on muodostunut eräänlainen koiraharrastajien keskuspaikka, jossa kaikenkarvaiset koirat ja niiden omistajat tapaavat ? toimintaa löytyy agilitysta karhunhaukun taipumuskokeekseen saakka. Syksyllä ja alkutalvella Riistavallilla palaa aina valo. R iistavallin koko historia on ollut toiminnantäyteinen. Nykyajan metsästyskoirien koetoiminnassa on vahvaa pohjalaisten erityispiirteiden leimaa ja alun perin paikalla toimi Ilmajoen suojeluskunta ja ampumarata. Historia on läsnä vieläkin, sillä Riistavallin yläkerran tuolit ovat peräisin seinäjokelaisesta Musta Karhu- ravintolas36 l Metsästäjä 2 l 2013 ta, joka oli osa maamme kuohuvaa historiaa. IKL (Isänmaallinen kansanliike, oikeistoradikaali puolue Suomessa 1932 - 1944) perusti aikoinaan tämännimisen ravintolaketjun. Sen tavoitteena oli tukea liikkeen toimintaa. Puolueen ja ravintoloiden toiminta loppui vuonna 1944 välirauhan myötä. Riistavallin alue siirtyi tämän jälkeen Ilmajoen Maatalouskerhosäätiön omistukseen, jolta Ilmajoen metsästysseura osti sen vuonna 1974. Suojeluskunnan peruja oli alueella sijainnut ampumaratakin, jota Ilmajoen metsästysseuran jäsenistö käytti ahkerasti vuoteen 1982 asti. Ampumaratatoiminta säilyi alueella poikkeuksellisen pitkään, sillä Riistavalli sijaitsee kohtalaisen taajaan asutun Palonkylän alueella. ?Pauket? loppui vasta Korkeimman hallintooikeuden päätöksellä: pohjalaiseen tapaan peli katsottiin loppuun asti. Nykyään alueelta kaikuu koirien haukku, mutta siihen on kylällä totuttu. Riistavallintien varressa koira löytyy lähes jokaisesta talosta. Kenneltoiminta alkoi 1970-luvulla Riistavallin kiinteistö ja maa-alue on Ilmajoen metsästysseuran omistuksessa ja kenneltoiminta on seuran aktiivisuuden ansiota. 1970-luvulla koirakokeiden ja niitä järjestävien jaostojen lajimäärä lisääntyi. Perinteisintä on suomenpystykorvien ja suomenajokoirien koetoiminta.Riistavallilla järjestettiin Suomen ensimmäinen virallinen ketunajokoe vuonna 1979.Hirvikoirien käyttöominaisuuksia alettiin vaalia laajemmin 1980-luvulla ja nykyään hirvikoirat ovatkin yleisimpiä koulittavia. Koetoiminnassa aktiivisia ovat myös metsästysseuran naiset.He muonittavat osallistujat aamusta iltaan.Naisten järjestelmällisyyttä tarvitaan myös koepaperien järjestyksessä pitämiseen.Yksi aktiiveista on Soile Pentinmäki. - Hirvikoirakokeita oli tänä vuonna yhteensä 16. Toimintaa pyörittää noin 50 hengen ydinjoukko, joten kyllä talkoointoa edelleen löytyy. Muut jaostot pyörittävät omaa koetoimintaansa, mutta aktiivisin ja laajin harrasta- Pohjanmaalla kun ollaan, niin tavanomainen ei kauaa ?tyyrytä?.
• Koiran avulla tapahtuva pyynti on eettistä metsästystä parhaimmillaan. Harmaa norjanhirvikoira työssään. Riistavallin kiinteistö ja maa-alue ovat Ilmajoen metsästysseuran omistuksessa. jajoukko löytyy hirvikoiraharrastajista, kertoo Soile. Lista jatkuu: linnunhaukkukokeet, kanakoirakokeet, ajokokeet, luolakoirat, metsästyskoirien jäljestämisekokeet, spanieleiden taipumuskokeet? Hopiasarvi -haukut on tarkoitettu alle 30 kuukauden ikäisille hirvikoirille. Soile Pentinmäki, Kirsi Kallioniemi ja Päivi Ristikangas. Ilmajokisia erityispiirteitä ? Hopiasarvi ja Kuutamohaukut Pohjanmaalla kun ollaan, niin tavanomainen ei kauaa ?tyyrytä?. Niinpä Riistavallilla on kypsytelty myös erikoisempia kenneltoiminnan muotoja: Hopiasarvi- ja Kuutamohaukut. Kuutamohaukkujen idea on syntynyt siitä käytännön kokemuksesta, että riistaverisimmät koirat eivät välttämättä menesty hirvenhaukkukokeissa.Sitkeä riistainto voi rokottaa merkittävästi yhteydenpidosta saatavia pisteitä. Pohjalainen käytännön tuntuma on kuitenkin ollut, että tällaiset yksilöt periyttävät hyviä käyttökoiria varmemmin kuin monet kokeiden huippukoirat. Kuutamohaukuissa hirvenhaukkukoe alkaa lauantaiaamuna ja loppuu sunnuntaina kello 16:00. Sitkein koira voittaa ja joskus on käynyt niinkin, että muutamalla koiralla on edelleen haukku päällä määräajan täyttyessä. Hopiasarvi -haukkujen idea taas on ollut varhaiskypsyyden periytyminen ja koe on tarkoitettu alle 30 kuukauden ikäisille hirvikoirille.Molempien ideoiden takana on pitkän linjan metsästäjä ja koiramies Heikki Ahola. - Kaikki on perinnöllistä ja siitä lähtökohdasta nuo molemmat ideat aikoinaan syntyivät. Uskon että niillä on ollut merkitystä jalostustoiminnassa ja niiden ansiosta on saatu metsiin entistä toimivampia ja riistaverisiä metsästyskoiria, joiden ominaisuudet olisivat muuten voineet jäädä pimentoon, iloitsee ideastaan Heikki Ahola. Ilmeisesti Aholan ideoista on pidetty rotujärjestöissä,sillä pystykorvien linnunhaukkukisoihin on luotu Metsopoika-koe ja karjalankarhukoirien kisakalenterissa on Tappisarvi-kisa. Niiden molempien tarkoituksena on tuoda varhain kehittyneitä ja riistaverisiä koiria esille. Kenneltoimintaa kaikkialla Metsästyskoiriin liittyvä toiminta on Suomessa laajaa ja jokaisesta maakunnasta löytyy oma ?riistavallinsa?. Koiran käyttö metsästyksessä tuo harrastukseen uuden syvällisemmän ulottuvuuden ja takaa sen, että metsästykseen soveltuvia käyttökoiria on kattavasti saatavilla. Koiran avulla tapahtuva pyynti on eettistä metsästystä parhaimmillaan. Kenneltoimintaan kannattaa lähteä tutustumaan,mutta varoituksen sana on paikallaan ? se voi viedä mukanaan. Riistavallillakin haukkukokeisiin osallistuu joka syksy veteraaneja, joiden kunto ei enää salli metsään menoa. Jos omaa koiraa ei enää ole, niin sitten puuhataan koko koeviikonloppu saunamajurin hommissa. Poiskaan Riistavallilta ei osaa olla. Metsästäjä 2 l 2013 l 37
• Antti Impola, Suomen riistakeskus Hirvisaalis selvästi edellisvuotista pienempi Syksyn 2012 hirvijahdeissa kaadettiin kaikkiaan noin 40 000 hirveä, mikä on 32 prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Hirvikantaa on pienennetty viime vuosina suunnitelmallisesti, mikä näkyy myös saalismäärässä. Hirvenmetsästykseen osallistuu Suomessa vuosittain noin satatuhatta metsästäjää. V iime hirvenmetsästyskaudelle Suomen riistakeskuksen aluetoimistot myönsivät kaikkiaan 37 000 pyyntilupaa,joka oli 34 prosenttia edellisvuotista vähemmän.Myönnetyistä pyyntiluvista käytettiin noin 82 prosenttia. Saaliista aikuisia hirviä oli noin 20 500 ja vasoja noin 19 500.Yhdellä pyyntiluvalla saa pääsääntöisesti ampua yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa. Aikuisista hirvistä saaliissa oli naaraita 49 prosenttia. Viime vuosina hirvikantaa on vähennetty suunnitelmallisesti.Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen tekemien arvioiden mukaan viime talvena koko maassa oli noin 80 000 hirveä, kun vuosituhannen vaihteessa talvikanta oli suurimmillaan 140 000 hirveä. Tämä on näkynyt muun muassa hirvikolarien määrän vähenemisenä. Valtakunnalliseksi hirvitiheystavoitteeksi on asetettu 2?4 hirveä tuhatta hehtaaria kohden. Viime talven arvion mukaan koko maan hirvitiheys oli tavoitteen mukainen. Hirvitiheys vaihtelee alueittain. Viime talvena hirvitiheys oli PohjoisSuomessa noin 2,2 hirveä tuhannella hehtaarilla ja Etelä-Suomessa noin 3 hirveä tuhannella hehtaarilla. Viime talven arvion mukaan hirvikanta pienentyi edellisestä vuodesta noin 16 prosentilla sekä Etelä-Suomessa että Pohjois-Suomessa. Tämän hetkisestä hirvikannasta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos antaa myöhemmin keväällä arvion, joka perustuu suurelta osin hirvenmetsästyksen aikana kerättyihin hirvihavaintotietoihin. Hirvikannan pienentymisen seurauksena viime syksyn hirvisaalis pieneni koko maassa. Pienimmät muutokset saalismäärissä olivat Varsinais-Suomessa,Satakunnassa sekä Etelä- ja Pohjois-Hämeessä.Viime vuosina hirvikantaa on vähennetty erityisesti Kainuussa,Oulun alueella ja Lapissa,ja hirvisaalis olikin kaikilla näillä alueilla nyt 30?40 prosenttia edellisvuotista pienempi.Muualla maassa suurin pudotus saalismäärissä oli Pohjois-Savon (lähes 50 prosenttia) ja Rannikko-Pohjanmaan (lähes 40 prosenttia) alueilla.Lukumääräisesti eniten hirviä metsästettiin edelleen Lapin ja Oulun alueilla. Peurasaalis viime vuoden tasolla Metsästyskaudella 2012-2013 valkohäntäpeuroja kaadettiin valtakunnan tasolla kutakuinkin saman verran kuin vuotta aikaisemmin, huolimatta siitä että pyyntilupia oli käytössä noin 13 % edellisvuotta vähemmän. Tämä johtuu pyyntilupien kohonneesta käyttöasteesta, joka oli nyt noin 73 %. Kaatomäärä on kuitenkin selvästi alhaisempi kuin huippuvuosina 2008-2011, jolloin Suomessa kaadettiin vuosittain yli 25 000 valkohäntää. Peurakannan onkin arvioitu pienentyneen näistä huippuvuosista. Metsästyskauden 2012-2013 jälkeen metsästäjät arvioivat peurakannan jälleen kääntyneen kasvusuuntaan etenkin lounaisessa Suomessa, eli Suomen riistakeskuksen Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Uudenmaan toimialueilla. Valkohäntäpeurasaalis on Suomessa useimmiten vasa- ja pukkivoittoinen, kuten myös päättyneellä metsästyskaudella; kokonaissaaliista vasoja oli noin 58 %,ja aikuisista saalispeuroista noin 59 % oli uroksia. Hirvisaalis Alue Pyyntilupia kpl Saalis - Aikuinen Saalis - Vasa Saalis Pyyntilupien käyttöaste Uros Naaras Yhteensä Uros-% Uros Naaras Yhteensä Uros-% Yhteensä Vasa-% yksilöä yksilöä yksilöä % yksilöä yksilöä yksilöä % yksilöä % % Etelä-Häme 1077,5 319 286 605 52,7 319 294 613 52 1218 50,3 84,6 Etelä-Savo 3011 732 753 1485 49,3 842 783 1625 51,8 3110 52,3 76,3 Keski-Suomi 3085 790 854 1644 48,1 924 914 1838 50,3 3482 52,8 83,1 Kaakkois-Suomi 1496 424 377 801 52,9 377 419 796 47,4 1597 49,8 80,1 Lappi 5810,5 2257 1862 4119 54,8 970 918 1888 51,4 6007 31,4 87,1 Oulu 5426 1424 1427 2851 49,9 1419 1350 2769 51,2 5620 49,3 78,1 Pohjanmaa 3538,5 720 752 1472 48,9 1067 922 1989 53,6 3461 57,5 69,7 Pohjois-Häme 1437 417 382 799 52,2 455 449 904 50,3 1703 53,1 87,1 Pohjois-Karjala 1685 515 579 1094 47,1 479 441 920 52,1 2014 45,7 92,2 Pohjois-Savo 1792 445 461 906 49,1 569 510 1079 52,7 1985 54,4 80,7 Rannikko-Pohjanmaa 1377 367 284 651 56,4 457 423 880 51,9 1531 57,5 79,2 Satakunta 2089 584 577 1161 50,3 601 559 1160 51,8 2321 50 83,3 Uusimaa 1806 320 409 729 43,9 528 498 1026 51,5 1755 58,5 68,8 Varsinais-Suomi 1313 382 386 768 49,7 462 394 856 54 1624 52,7 91,1 Kainuu 2190 700 737 1437 48,7 570 541 1111 51,3 2548 43,6 91 Suomi 37133,5 10396 10126 20522 50,7 10039 9415 19454 51,6 39976 48,7 81,5 38 l Metsästäjä 2 l 2013
• Löydä aito luontosi. Katso lisää: www.erämessut.com matsastaja_kvla_eramessut_060313.indd 1 25.2.2013 11.27 Valkohäntäpeurasaalis Alue Pyyntilupia kpl Saalis - Aikuinen Saalis - Vasa Saalis Pyyntilupien käyttöaste Uros Naaras Yhteensä Uros-% Uros Naaras Yhteensä Uros-% Yhteensä Vasa-% yksilöä yksilöä yksilöä % yksilöä yksilöä yksilöä % yksilöä % % Etelä-Häme 3185 831 613 1454 57,5 977 931 1919 51,2 3373 56,9 75,3 Etelä-Savo 157 15 9 24 62,5 10 9 19 52,6 43 44,2 21,3 Keski-Suomi 299 31 14 45 68,9 14 17 31 45,2 76 40,8 20,2 Kaakkois-Suomi 181 32 19 51 62,7 10 15 25 40 76 32,9 35,1 Pohjanmaa 385 64 40 104 61,5 69 67 136 50,7 240 56,7 44,7 Pohjois-Häme 2392 574 404 978 58,7 648 599 1247 52 2225 56 67 Pohjois-Savo 84 1 0 1 100 0 0 0 0 1 0 1,2 Rannikko-Pohjanmaa 339 5 0 5 100 2 4 6 33,3 11 54,5 2,4 Satakunta 4223 1116 641 1755 63,5 1306 1230 2536 51,5 4293 59,1 71,6 Uusimaa 3407 760 589 1349 56,3 946 970 2535 49,4 4290 58,7 67,7 Varsinais-Suomi 7075 2024 1444 3468 58,4 2485 2290 4775 52 8243 57,9 82,8 Suomi 21727 5453 3773 9226 59,1 6467 6132 12599 51,3 21825 57,7 71,5 Pyyntilupia Saalis - Aikuinen Kuusipeurasaalis Alue kpl Saalis - Vasa Saalis Pyyntilupien käyttöaste Uros Naaras Yhteensä Uros-% Uros Naaras Yhteensä Uros-% Yhteensä Vasa-% yksilöä yksilöä yksilöä % yksilöä yksilöä yksilöä % yksilöä % % Etelä-Häme 1 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Satakunta 20 6 1 7 85,7 3 1 4 75 11 36,4 45 Uusimaa 104 13 11 24 54,2 4 10 14 28,6 38 36,8 29,8 Suomi 186 28 17 45 62,2 13 17 30 43,3 75 40 32,3 Pyyntilupia Saalis - Aikuinen Metsäpeurasaalis Alue kpl Saalis - Vasa Saalis Pyyntilupien käyttöaste Uros Naaras Yhteensä Uros-% Uros Naaras Yhteensä Uros-% Yhteensä Vasa-% yksilöä yksilöä yksilöä % yksilöä yksilöä yksilöä % yksilöä % % Keski-Suomi 6 2 1 3 66,7 1 0 1 100 4 25 58,3 Pohjanmaa 31 10 7 17 58,8 8 9 17 47,1 34 50 82,3 Suomi 37 12 8 20 60 9 9 18 50 38 47,4 78,4 Metsästäjä 2 l 2013 l 39
• Arto Marjakangas ja Mikko Alhainen, Suomen riistakeskus ja Antti Paasivaara, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Sidosryhmät esittivät näkemyksensä metsähanhen kannanhoidosta sähanhikannan muutoksista, metsästyksen säätelystä, kanta- ja saalistiedon lisäämisestä, elinympäristöjen hoidosta ja metsähanhen arvostuksesta. Pesimäkannan vähenemisen syiksi esitettiin muun muassa pesimäympäristöjen muutokset kuten ojitus ja turvetuotanto,runsastuneet peto- ja laulujoutsenkannat ja muuttuneiden metsästystapojen aiheuttama liikametsästys. Metsähanhea pidetään vaikeasti pyydettävänä suurriistana ja sen suopyyntiä arvokkaana eräperinteenä. Metsästyksen säätely katsottiin tarpeelliseksi,ja velvollisuutta ilmoittaa kaikki saalisyksilöt kannatettiin lähes yksimielisesti. Nykyistä metsästyksen alkamisajan myöhentämistä moitittiin etenkin siksi, että se haittaa perinteistä suopyyntiä. Sen sijaan ehdotettiin kaksivaiheista pyyntiaikaa: lyhyt pyyntijakso vain pesimäalueilla elokuussa,sitten rauhoitus ja valtakunnallinen pyyntiaika myöhemmin syksyllä. Säätelyyn voisi liittyä kiintiö,jonka käyttöä mahdollisesti valvottaisiin tunnistemerkillä. Metsästykseen liittyvä jyväruokinta tuomittiin yleisesti. Suomen metsähanhikannan hoitosuunnitelmahankkeessa järjestettiin tammi-helmikuussa 2013 neljä alueellista seminaaria, joissa koottiin sidosryhmien näkemyksiä metsähanhen kannanhoidosta. Osallistujia oli kaikkiaan 103, kaikista keskeisistä sidosryhmistä. Enemmistö osallistujista edusti metsästäjätahoja. Saaliin ilmoittamisvelvollisuutta kannatetaan Seminaariväeltä pyydettiin näkemyksiä met40 l Metsästäjä 2 l 2013 Asko Kettunen S eminaarien alustuksissa käsittelimme kannanhoidon taustoja,uusimpia tutkimustuloksia ja riistavesilintujen kannanhoitoa Pohjois-Amerikassa. Pääosa Suomen metsähanhikannasta on taigametsähanhia, joiden kokonaiskannaksi Euroopassa arvioitiin 1990-luvun puolivälissä 100 000 yksilöä, 2009 enää 63 000 yksilöä. Taantumisen syitä ei tarkemmin tunneta. Suomessa pesimäalueilla kaularengastettujen metsähanhien eri ikäluokille laskettiin vuotuiset säilyvyydet. Pesimäikäisten aikuisten säilyvyys, joka vaikuttaa suuresti kannan kehitykseen, osoittautui yllättävän heikoksi. Tulos merkitsee sitä, että tehokkain keino saada kanta runsastumaan on parantaa aikuisten hengissä säilymistä. Taigametsähanhen suojeluluokitusta muutettiin Afrikkalais-euraasialaisessa muuttavien vesilintujen suojelusopimuksessa 2012 siten, että sen metsästys on periaatteessa mahdollista vain kansainvälisen hoitosuunnitelman puitteissa.Suunnitelmaa on Suomen aloitteesta ja panostuksella alettu valmistella, ja kaikki taigametsähanhen levinneisyysalueen maat halutaan mukaan hankkeeseen. Pohjois-Amerikassa riistavesilintujen kannanhoito perustuu koko mantereen kattavaan hoitosuunnitelmaan. Lintukannat pidetään runsaina ja niiden metsästys turvataan hoitamalla aktiivisesti elinympäristöjä ja sovittamalla metsästysverotus kantojen kulloiseenkin tilaan ja kehityssuuntaan. Laskentoihin löytyy vapaaehtoisia Pesimäaikaista laskentaa pidettiin vaikeana mutta mahdollisena, ja siinä nähtiin tilaisuus metsästäjien ja luontoharrastajien yhteistyöhön.Saalistiedon keruuseen toivottiin sähköistä palautejärjestelmää,johon voisi myös lähettää kuvan saaliista.Vastineeksi tiedonkeruusta toivottiin mahdollisuutta metsästää. Metsähanhen pesimäympäristöt on seminaariväen mielestä otettava nykyistä paremmin huomioon metsänhoidon ohjeissa ja suosituksissa ja maankäytön suunnittelussa. Suojelemattomien luonnontilaisten soiden suojelua, ojikoiden ennallistamista ja turvesoiden jälkikäyttöä metsähanhen tarpeisiin kannatettiin. Metsästyksen eettisyyttä ja vastuullisuutta voidaan lisätä valistuksella ja koulutuksella.Taigametsähanhen kansainvälinen hoitosuunnitelmahanke ja Suomen vahva panos siinä saivat täyden tuen. Esitämme parhaat kiitokset seminaareihin osallistuneille vilkkaista ja rakentavista keskusteluista.Eiköhän näillä eväillä saada metsähanhikanta uuteen nousuun! Pääosa Suomen metsähanhikannasta on taigametsähanhia.
• KATSO BEST-IN VIDEO best-in.fi/esittelyvideo TUORETTA SUOMALAISTA LIHAA. EI SÄILÖNTÄAINEITA. Poistoaseita, yksittäiskappaleita, esittelyaseita mm; Haulikoita mm; Ege Silah Super magnum 12/89, puol autom. VS 28?, uusi 440,- nyt.. 390,Ege Silah 12/76 pumppuhaulikko, uusi 28? VS .......................390,- nyt.. 320,Stefano Fausti Dallas 10/89 pääll.piipuinen, 26?, uusi ....... 1030,- nyt.. 950,Stefano Fausti Elegant 12/76, pääll.piippuinen 28?, uusi ....990,- nyt.. 890,AYA Coral 12/70 pääll.piippuinen, uusi................................... 1050,- nyt.. 950,SKB 505 Skeet 12/70 pääll.piip. 28? ,uusi ................................ 1500,- nyt.. 990,SKB M605 Trap 12/70 pääll.piip.30?, uusi .............................................. nyt 990,Stefano Fausti Sporting 12/70 pääll.piippuinen, uusi .........940,- nyt 850,Miroku MK-10 Skeet 28?, uusi ..................................................... 1700,- nyt 1300,Renato Gamba Grinto Skeet 12/70 28?, käy/hyvä .............. 1800,- nyt 1200,Browning BDF Trap 12/70 pääll.piippuinen, uusi .............. 2400,- nyt 1950,- Pienoiskivääreitä,uusia mm; Toz 78-16 22lr raskaspiip,lipas+ vaim. + 3-9x40IR kiik+ laser/valo yht.. 450,Ruger 96/22 22 wmr vipulukko+ 3-9x40 valolla + jalat ..................nyt 490,Anschutz Achiever 22lr pulttilukko, lippaalla................................................ 400,USSR CM-2 Match kilpamalli, dioptereilla ...................................................... 490,Henry 22lr vipulukko pienoiskivääri .......................................................alk. 380,Henry Acu-Bolt paketti kal 22lr , 22 WMR tai 17 HMR sis. 4x32 kiikari kertalaukaus................................................................................. ovh 375,- nyt 320,- Ilma-aseita harjoitteluun! Kaikki Best-In-ateriat sisältävät 100 % kotimaista tuoretta lihaa. Ateriamme valmistetaan yhden päivän sisällä valmiiksi tuotteeksi ja toimitetaan kylmäketjussa kaupan kylmäaltaaseen. Koska ruoka valmistetaan tuoreeltaan luonnollisista ja puhtaista suomalaisista lähiraaka-aineista, aterioihimme ei lisätä koirallesi haitallisia säilöntäaineita. Best-In Extra Energy on runsaasti energiaa sisältävä tuoreateria aktiivisesti liikkuvalle koiralle. Se sisältää paljon lihaa ja 20 % rasvaa, josta osa on puhdasta silavaa kuutioina. Sopii vehnä- ja soija-allergisille. Hämmerli AR20FT tarkkuusilmakivääri 4,5mm kertalaukaus, 300 bar ilmasäiliöllä, säätötukki, 7,5J, kokopituus 1009 mm. ................................................... Hämmerli AR20FT 4,5 mm 16J ilman kiikaria ........................................ Hämmerli AR20FT 5,5mm /16J ilman kiikaria ....................................... Hämmerli Hunter Force 900 lähtönopeus 228m/s + kiikari ........... Hämmerli Hunter Force 1000 lähtönopeus 305m/s + kiikari .......... Magtech AR600 4,5mm 160 m/s (9) ilmakiv sin. .................................. Magtech AR1000 4,5mm 305m/s (23,4J) ilmakiv. ............................... Magtech AR750 5,5mm 230m/S (23,4J) ilmakiv. ................................. Magtech AR N2 1000 4,5mm kaasumäntä!............................................ 790,00 790,00 790,00 245,00 295,00 149,00 195,00 235,00 255,00 Korkealaatuiset Karl Kaps tarjoukset et 2,5-10x56 ristikossa valaistu keskipiste .......... ..................................................... .. ..... .. ..... ... .. ... ... . ... .. ... .. ... .. ..... ...... . ... ...................... 11 1189,.................... ... ..... .. . ... .. ... .... .. .. ... ..... .. . .. .. .. ................. 9 8x56 ruistikossa valaistu keskipiste............................................................... 923,tiin.............................. .. .. .. .. . ..... .. ... ..... ... .. ... ... . ... .. .. . ....... 7 1,5-6x42 ristikko 4, perusmalli hirvijahtiin................................................... 729,........................................... .. .. . .. ... .. ... .. ...... ... ..... ..... .... ... ... 615,6 8x56 ristikko 4, hämäräkiikari........................................................................... malli hirveen/lintuun ............... 861,8 2,5-10x56 ristikko 4, peruskiikari, yleismalli 2,5-10x56 Sniper ristikko malli ....................................................................... 1170,- PENTAFLEX valopistekiikarit radalle/jahtiin! KOIRAN TERVEYDEN PUOLESTA ? BEST-ININ TUORERUOKAFILOSOFIA 1,5-6x42 Illuminator .............. 220,00 3-12x56 Illuminator ............... 280,00 3-9x40IR Cazorla ........................90,00 Tarjous! Safepower SP-75 turvahyväksytty SS3492 asekaappi! 100% TUORETTA LIHAA Vain kotimaisia puhtaita raaka-aineita. 1-4x24 Illuminator ...............195,00 2,5-10x50 Illuminator .........245,00 4x32 Cazorla 11mm jaloilla 45,00 Vitamiinit luonnollisessa, hyvin imeytyvässä muodossa. Ei koirallesi haitallisia säilöntä-, väri- tai lisäaineita. Korkeus 150cm, leveys 38cm, syvyys 28cm, paino 110kg. 6-8 aseelle! Hinta ......590,- (+rahti) ! Saatavissa myös muita Safepower turva(SS3492)kaappeja! SP66 125x40x30 cm ....... 93 kg .....570,00 SP88 150x55x40 cm ......152 kg ....720,00 SP99 150x65x55 cm ......200 kg ....990,00 KYSY TUOTTEISTA KAUPPIAALTASI TAI SUORAAN MEILTÄ! Varastossamme runsaasti käytettyjä metsästys? ja urheiluaseita. Kysy tuotteistamme kauppiaaltasi tai meiltä tai vieraile sivuillamme www.asetalo.com. TUOREEN RUOAN LÖYDÄT RUOKAKAUPAN KYLMÄALTAASTA. www.best-in.fi Kotisivumme: www.asetalo.com ? E-mail: asetalo@asetalo.fi LIIKKEEMME AVOINNA MA-PE 9.00-17.00, LA 10.00-13.00 MAAHANTUONTI-, TUKKU-, POSTI- JA VÄHITTÄISMYYNTILIIKE PL 32, 34801 VIRRAT. Puh. (03) 4755 371, fax (03) 4753 151 Metsästäjä 2 l 2013 l 41
• Áigeguovdilis ságat sámegillii Suoma davimus ruoigguid luhtte lll Ruoiggut leat dihtton Anárjot siste logenar jagi. Jagiid mielde dat leat maid laskagoahtán ja sáhttá dadjat, ahte ruoigu lea ásaiduvvan guvlui. Báikkála? olbmot árvalit, ahte Ánárjot siste leat measta moaddelogi ruoiggu. Á??ella??at Jarmo Turhanen, su eamit Tuula Ledentsa ja ránnjá Antti Lantto leat biebman ruoigguid vihtta jagi. Elliid vierut leat ?addan oahpisin, go dat fitnet gitta lása vuolde borramin bohccofuo??ariid, láibemoaluid, he?emiid ja eará ?attuid. Dat leat albma herskostallit. Liikojit hui ollu ovdamearkka dihtii mollejuvvon ru?ppiide, muitala Jarmo Turhanen mojunjálmmiid. Biebman veahkeha ruoigguid ceavzit garra dálvvis. Anára fuo??ogáhttensearvi lea veahkehan á??ella??aid biebmamis ja orden sidjiide muhtin veardde fuo??ariid. Fuo??ogáhttensearvvi doaimmajo?iheaddji Pertti Vikeväkorva deattuha, ahte ruoiggut eai ceavzzá?ii biepmakeahttá ná davvin, gos lea vel gassamuohta. Fuo??ogáhttensearvvis deattuhitge, ahte jus álggaha biebmat ruoigguid, de daid galgá biebmat dassá?iigo bievlá. Ruoiggut leat dábála? fuo??oeallit ja daid o??o?ii bivdit ?ak?at. Davimus guovlluin ruoiggut leat goittotge o??on leat oalle ráfis meahcásteaddjiin. Avvilis gal ovtta ?av??a báh?e ovtta ruoiggu, muhto go earát das gulle, de báh??i ?ikkohalai sakka, muitala Vikeväkorva. Riista.fi-siiddut o?asmuvvet lll Fuo??oguovddá?a o??a interneahttasiiddut almmustahttojit cuo?ománus 2013. O?asmahttima ulbmil lea buktit bálvalusaid ja á??edovdámu?a álkibut oa??unláhkái. Siiddut bálvalit boahtteáiggis suoma- ja ruo?agielagiid lassin maid sáme- ja ea?galsgielagiid a?kke muhtun osiin. Fuo??ogáhttemii gulleva? die?uid ja skuvlen- ja kursadie?uid geah??alit muitalit eanet ja buorebut. Áigut muitalit eanet maid áibbas vuo??odie?uid bivdodoalus. Juo dál fuo??oguovddá?a YouTube -kanálas sáhttá geah??at videoid. Laga?áiggiid lasihi?goahtit riista.fi ?siidduide maid videohápmása? rávvagiid, mat dievasmahttet meahcásteaddjiide dárkkuhuvvon ?álala? rávvagiid. Siidduide bohtet maid eanet govat go ovdal. Boahtteáiggi plánema oktavuo?as guorahallat, leago vejola? dik?ut lohpe- ja skovveá??iid elektronala??at. Boahtte áiggis sáhttá leat olu álkit dik?ut ovdamearkka dihtii sálla?iid, áiccuid, rehkenastinbohtosiid ja jahkealmmuhusaid elektronala??at. Elektronala? bálvalusat sáhtá?edje guoskat maid servviid olbmuid, miellahttovuohta-, ?ujuhus- ja meahcástangoartaá??iid. Trofee?ájáhus Davvi-Suoma Erämessut -dáhpáhusas lll Suoma fuo??oguovddá? Oulu ordne Davvi-Suoma Erämessut -dáhpáhusa áigge (23.5. - 26.5.2013) Aktiivihalli nammasa? báikkis meahcástantrofee?ájáhusa. ?ábbámus trofeet leat oaidninláhkai olles meassuid áigge. AImmut ?álala??at ie?at trofee ?ájáhussii ovdal 13.5.2013. Almmuheamit ?ujuhussii Suomen riistakeskus Oulu, PL 35, 91501 MUHOS. Almmuhanskoviid oa??u guovlludoaimmahagain dahje daid sáhttá ?álihit Suoma fuo??oguovddá?a Áigeguovdil ?spálttas (www. riista.fi) dahje Davvi-Suoma Erämessuid ruovttusiidduin. Trofeeid galgá doaimmahit Muhosii vahkus 20 (13.5. - 15.5.2013). Eanet die?uid addá Suoma fuo??oguovddá? Oulus, tel. 029 431 2263. 42 l Metsästäjä 2 l 2013
• Gumpe johtá viidát lll Jus olmmo? udno, de gumppiid ássanguovllut viidot hui jo?ánit. Nuorra gumppet, mat leat guo??án ie?aset riegádanvalvvi, dávjá njolggástit ?u?iid kilomehteriid geah?ai sin ruovttuguovllus. Nuorra rávjját ja ciikkut leat seamma á?girat vádjolit. Dan dihte o??a bárra dahje bárra ?ivggaiguin sáhttá ásaiduvvat gosa beare Supmii. Go gumpe johtá sullii 15 km jándoris, de dat ihtá dego fáhkka o??a guovlluide. Nuorra gumppiid vádjoleapmi guovlluide, gos dat eai leat guhkes áigái leama?an, leage dávjá bohciidahttán máidnasiid gumppiid sirdimis. Dan eai goittotge Suomas leat goassige dahkan. Guhkimus mátkki, man gumpe lea Suomas johtán o??a ássanguvlui, lea measta 500 km. Dat lea viehka lahka dan mátkki, man Nuorta-Suomas vuolgán gumpe sáhttá oba johtitge, jus dat beare bissu Suoma rájáid siskkobealde. Mátkki lea dábála??at oalle mohkkái, ja dan guhkkodat sáhttá leat duháhiid kilomehteriid. Nuorra gumppet johtet ovddosguvlui dábála??at ihkku, eaige dat jo?e meahccegeainnuid mielde nugo fas oahpes guovlluin ássi gumppet dahket. Gumppet johtet dábáleabbo olbmuid dáluid lahkosis dakkár guovlluin, gos juo mu?uige leat eanet viesut. Gumppet fitnet dáluid lahkosis eana? ihkku, muhto seamma ahkása? gumppiid gaskkas leat stuorra erohusat, man duostilat dat leat boahtit viesuid lahka. Nubbi ii mange namas boa?e dáluid lahka, go fas nubbi sáhttá johtit ássanviesuid lahka oalle dávjá. Dat man bures gumpe ja su valvvi lea lihkosmuvvan ealgabivddus, váikkuha dasa leago gumpe bero?tuvvan goddit beatnagiid. Jus valvvi njunu?gumpe lea vuollái golmma jahkása?, de dan valvi sáhttá dávjjibut fallehaddat beatnagiid ala, go dakkár valvi, man njunu?gumpe lea rávvásut. Go rávjá lea ovtta jahkása?, de dan valvi lihkosmuvai bivddus sullii 10 %:s dáhpáhusain, guovtti jahkása? gumppiid valvvit lihkosmuvve bivddus sullii 40 %:s dáhpáhusain ja vi?a jahkása??aid valvvit sullii 70 %:s dáhpáhusain. Boazodoalloguovllus gumppet fallehit hui hárve beatnagiid ala, masa lea jáhkket sivvan dan, ahte bohccot leat álkibut oa??umis. Gumppiid goddin bohccot gávdnojit jahkása??at sullii 600 ? 900. Vahágat dáhpáhuvvet eanemusat boazodoalluguovllu nuortamátta osiin ja Nuortadavve-Lappis. Mátta- ja nuortamátta osiid bálgosiin vahágiid mearri lea gitta das, man ollu ovddit jagi Suomas leat leama? ciikogumppet oktan ?ivggaiguin. ?ilgehussan lea dat, ahte gumppet, mat orrot ovtta báikkis, leat eanemusat boazodoalloguovllu mátta osiin. Daidda guovlluide gullet Kainuu, Badje-Gárjil ja Davvi-Savo. Go nuorra gumppet dáin guovlluin rávásmit, de oassi dain vuolgá johtit davás. Doppe bohccot leat oalle lahka gumppe dábála? johtinmátkkiid dáfus. Boraspirepolitihka guorahallan álgá lll Rá??ehusprográmmas leat linjen, ahte Suoma boraspirepolitihka lihkosmuvvama galgá guorahallat ja árvvo?tallat. Eanan- ja meahccedoalloministeriija lea válljen guorahallama dahkkin Helssega universitehta Ruralia-instituhta. Guorahallama ulbmil lea árvvo?tallat dan, man heivvola?, makkár bohtosat, váikkuhusat ja man beaktil riikka siskkáldas boraspirepolitihkka lea leama? jagiin 2007 ? 2012. Guorahallamis maiddái ohcalit ovddidanvejola?vuo?aid boahtte áiggi váras. Das maid giddejit fuobmá?umi boraspirepolitihka ekologala?, ekonomala? ja sosiála beliide. Bargu álgá cuo?ománus. Guorahallama doarjjan lea stivrenjoavku. Das leat ovddasteaddjit eanan- ja meahccedoalloministeriija lassin birasministeriijas, sisá??iidministeriijas, Suoma fuo??oguovddá?is, Fuo??o- ja guolledoalu dutkanlágádusas, Suoma birasguovddá?is, Meahcirá??ehusas, Rádjegozáhusas, Boleshálddahusas, Eana- ja vuovdedoalubuvttadeaddjiid guovddá?lihtus, Suoma meahcásteaddjilihtus, Suoma luonddusuodjalanlihtus, WWF Suomas, Bálgosiid ovttastumis ja Sámedikkis. Stivrenjoavku gullá barggus áigge maiddái eará á??edovdiid. Stivrenjoavkku jo?iha eanan- ja meahccedoalloministeriija kansliijahoavda Jaana Husu-Kallio. Guorahallan galgga?ii gárvvásmuvvat ovdal jagi loahpa, muhto dan vuosttas bohtosiid vurdet juo ?ak?ii. Dalle álgá Suoma fuo??oguovddá?is gumpenáli dik?unplána o?asmahttinbargu. Metsästäjä 2 l 2013 l 43
• Uutismakasiini Siirrä riistanhoitomaksusi e-laskutukseen Nyt voit vaihtaa paperisen laskun riistanhoitomaksusta eli metsästyskortista sähköiseen e-laskuun, jonka saat jatkossa suoraan omaan verkkopankkiisi. Maksettuasi riistanhoitomaksusi e-laskuna viimeistään 10.6.2013, saat pienen pankkikortin kokoisen ?maksettu? -merkinnällä varustetun metsästyskorttisi suoraan kotiisi kannettuna Metsästäjä -lehden nelosnumeron lisäkannessa. lll Paperisen laskun riistanhoitomaksusta voi nyt hoitaa e-laskulla. Voit tehdä e-laskusopimuksen omassa verkkopankissasi. Valitse laskuttajaksi Suomen riistakeskus ja kirjaa yksilöintitiedoksi henkilötunnuksesi. Lisätietoja laskusopimuksen tekemisestä saat omasta pankistasi. Riistanhoitomaksun maksaminen sähköisenä e-laskuna on mahdollista kesällä 2013. Tekemällä e-laskusopimuksen oman pankkisi kanssa saat metsästysvuoden 2013?2014 riistanhoitomaksun sähköisenä e-laskuna omaan verkkopankkiisi. Maksa riistanhoitomaksusi e-laskuna viimeistään 10.6.2013, niin saat pienen pankkikortin kokoisen ?maksettu? -merkinnällä varustetun metsästyskorttisi suoraan kotiisi kannettuna Metsästäjä -lehden nelosnumeron lisäkannessa. Pankkikortin kokoinen metsästyskortti on sekä tyylikäs että helppo säilyttää vaikka muovitaskussa tai lompakon pankkikorttitaskussa. Kortti on muovitettu, joten se säilyy pidempään ja kestää paperikorttia paremmin vettä. Siirtyminen e-laskutukseen säästää myös aikaa ja vaivaa: sinun ei tarvitse itse syöttää laskun tietoja, vaan hyväksyt sen maksuun vain yhdellä klikkauksella verkkopankissasi. Kaikki tiedot, kuten viite- ja tilinumerot ovat siinä jo valmiina, joten niitä ei tarvitse erikseen näppäillä. Sinun tarvitsee ainoastaan tarkistaa ja hyväksyä lasku nappia painamalla. Siirtyminen riistanhoitomaksun e-laskutukseen on yksinkertaista. Toimi näin: 1. Mene omaan verkkopankkiisi. 2. Tee sopimus (uusi e-lasku) ja valitse laskuttajaksi Suomen riistakeskus ja laskutusaiheeksi riistanhoitomaksu. 3. Käytä yksilöintitietona henkilötunnustasi. 4. Valmis! Siirrä riistanhoitomaksusi e-laskutukseen heti, niin saat metsästysvuoden 2013?2014 riistanhoitomaksusi e-laskuna. Toukokuun 24. päivään 2013 mennessä tehdyt e-laskusopimukset ehtivät mukaan metsästysvuoden 2013?2014 laskutukseen. E-laskusopimusta ei tarvitse uusia vuosittain. Lue lisää e-laskun käyttöönotosta oman pankkisi sivuilta ja siirrä riistanhoitomaksusi e-laskuksi jo tänään. E-laskun hyötyjä l Lasku tulee suoraan verkkopankkiisi, pankkitunnusten haltijana pääset laskuun käsiksi Pankki tunnistaa e-laskujen lähettäjät Laskussa on laskun tili- ja viitenumerot täytetty jo valmiiksi E-laskuun siirtyminen ei maksa sinulle mitään Halutessasi voit muuttaa laskun tietoja Laskun voit maksaa missä ja milloin tahansa vain napin painallus riittää l Halutessasi lasku voidaan veloittaa suoraan tililtäsi l Laskusi arkistoituvat verkkopankkiin l l l l l Suoraveloituksesta siirrytään e-laskuun SEPA -uudistus tulee aiheuttamaan muutoksia Suomessa käytössä olevaan suoraveloitusjärjestelmään. Riistanhoitomaksunsa suoraveloitukseen siirtäneet metsästäjät voivat maksaa riistanhoitomaksunsa suoraveloituksena vielä kesällä 2013, mutta tuleviin muutoksiin voi varautua jo nyt siirtymällä suoraveloituksesta e-laskun käyttöön. Metsästäjät, joilla ei ole e-laskutussopimusta ja jotka eivät ole suoraveloituksen piirissä, menettelevät tulevana kesänä samoin tähänkin asti. He maksavat riistanhoitomaksunsa automaatilla, kotipäätteellä tai heidän on käytävä maksamassa korttinsa pankissa. Säästä siis aikaa ja vaivaa ? siirrä riistanhoitomaksusi e-laskuksi. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksella uudet puhelinnumerot lll Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen puhelinnumerot ovat vaihtuneet. Vaihteen uusi numero on 0295 301 000. Uudet numerot ovat muotoa 0295 3xx xxx. Matkapuhelinnumerot säilyvät ennallaan. Soittaminen kotimaassa 0295-alkuisiin valtakunnallisiin puhelinnumeroihin maksaa soittajalle oman operaattorin sopimuksen mukaisen paikallisverkko-, matkapuhelin- tai tekstiviestimaksun. Osoitteenmuutoksia ja uusia henkilöitä riistanhoitoyhdistyksissä Ilomantsin rhy:n uusi toiminnanohjaaja on Jari Inkinen. lll Osoite on Hatuntie 260 B 2, 82960 Lehtovaara, puh. 0500 192 559. 44 l Metsästäjä 2 l 2013 Padasjoen uusi toiminnanohjaaja on Matti Lehtimäki. lll Osoite on Hirtniementie 38, 17510 Nyystölä, puh. 050 529 4260 ja sähköposti padasjoki@rhy.riista.fi. Kesälahden rhyn osoite on muuttunut: lll Uusi osoite on Kesälahden rhy, toiminnanohjaaja Veikko Ihanus, Lappeenrannantie 65, 59800 Kesälahti.
• Etelä-Hämeessä kahden rhy:n toiminnanohjaaja lll Juha Papinsaari aloittaa maaliskuun alusta Hattula-Kalvolan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajan tehtävät. Hän jatkaa edelleen myös Hämeenlinnan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajana. Hämeenlinnalainen Juha Papinsaari toimii opistoupseerina Panssariprikaatissa Parolannummella. Hän on aktiivinen metsästäjä ja Juha Papinsaari koiraharrastaja. Kolme Rhy:tä yhteistyön pilottihankkeeseen lll Etelä-Hämeen alueella Hausjärvi-Riihimäen, Janakkalan ja Lopen riistanhoitoyhdistykset aloittivat tämän vuoden alusta yhteisen projektin. Kari Sankala toimii nyt kaikkien kolmen rhy:n toiminnanohjaajana. Vuoden aikana on tarkoitus selvittää mitä hyötyjä saadaan, kun toiminnanohjaus yhdistetään. Projekti tuottaa selvityksen riistanhoitoyhdistysten yhteistyöstä ja mahdollisuuksista rationalisoida toiminnanohjaajan tehtäviä. Pilottihankkeen aikana seurataan tarkoin myös toiminnanohjaukseen käytettävää kokonaistyöaikaa ja kohdentumista eri tehtäviin. Suomen riistakeskuksen hallitus myönsi hankkeelle 5 000 euron avustuksen. Jousimetsästystä esitetään myös valkohäntäpeuralle lll Maa- ja metsätalousministeriö valmistelee esitystä jousimetsästyksen sallimiseksi pienten hirvieläinten metsästyksessä, vastasi maa- ja metsätalousministeri Eduskunnassa esitettyyn kirjalliseen kysymykseen helmikuun lopulla. Asian valmistelu perustuu muualla maailmassa hyväksyttyihin normeihin. Peurojen metsästys edellyttää jousiammunnan kokeen suorittamista. Tarkoitus on yhdistää jousimetsästyksen säännökset hirvieläimiä koskevaan lainsäädännön tarkistamiseen, joka tullaan antamaan hirvikannan hoitosuunnitelman valmistumisen jälkeen. Riistan- ja kalatalouden tutkimuslaitos tiedottaa lll Ilveksen pentuehavainnot keskeisiä kannan-arvioinnissa ? petoyhdyshenkilöitä pyydetään huomioimaan tärkeät päivämäärät kirjaamiseen liittyen Vuoden 2013 ilvesten kanta-arvion perusteena ovat pentuehavainnot aikajaksolta 1.9.2012-30.4.2013. Jotta havainnot ehditään saamaan mukaan 2013 kantaarvioon, ne pitäisi olla sähköisesti: kirjattu TASSUun viimeistään pe 3.5.2013 klo 12 mennessä paperimuodossa: postin kuljettamina perillä Taivalkosken Riistantutkimusasemalla ti 7.5.2013 Tarkemmin kanta-arvioiden muodostumisesta ja suurpetohavainnoista: http://www.rktl.fi/riista/suurpedot/ Kolmen riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtajat ja toiminnanohjaaja Kari Sankala lyövät kättä yhteistyösopimuksen allekirjoitustilaisuudessa. Vasemmalla toiminnanohjaaja Kari Sankala, Juha Lahti (Janakkalan rhy:n pj) Hannu S. Laine (Hausjärvi-Riihimäen rhy:n pj) ja Kari Kuparinen (Lopen rhy:n pj) Evira tekee rabiestutkimuksia lll Elintarviketurvallisuusvirasto Evira pyytää lähettämään pienpetoja rabiestutkimuksiin. Pienpetojen aivonäytteistä tutkitaan, onko eläimellä raivotautia. Lisäksi tutkitaan raivotaudin syöttirokotteiden aikaan saamia vasta-aineita rokotuskattavuuden selvittämiseksi. Näytteeksi voi lähettää ammutun, muuten pyydetyn tai kuolleena löydetyn eläimen, kunhan se ei ole liian pilaantunut. Tärkeää on, että eläimen aivot ovat ehjät. Normaaliturkkiset eläimet voi nylkeä. Näytteitä pyydetään alueilta: Pohjois- ja Etelä-Karjala sekä Pohjois- ja Etelä-Savo. Lisätietoja näytteiden toimittamisesta antaa tutkija Minna Nylund, puh. 040 489 3393, minna.nylund@evira.fi tai Oulun toimisto puh. 029 530 4924. Näytteet lähetetään Oulun toimipaikkaan: Evira Oulu, Matkahuolto Oulu Metsästäjä 2 l 2013 l 45
• Hirven aivokalvomato ei vaikuta saaliin hyödyntämiseen lll Lounais-Suomen saaristossa hirvenvasoista on löytynyt aivokalvomatoja. Tutkituista 54 hirvenvasasta hieman yli puolelta löytyi tartunta. Näytetutkimuksella etsittiin syytä saaristossa pitkään jatkuneeseen hirvenvasojen painon pienentymiseen. Hirven aivokalvomato on sukkulamato, jonka aikuiset yksilöt elävät hirven selkäytimessä ja lihaksissa. Madot tuottavat toukkia, jotka päätyvät verenkierron mukana ruuansulatukseen ja ulosteena ympäristöön. Loinen tarvitsee väli-isännäkseen etanan tai kotilon. Hirvi saa tartunnan nieltyään nilviäisiä kasvien mukana. Aivokalvomato on tyypillisesti vasojen loinen. Loinen voi vaikuttaa vasan kasvuun ja se voi aiheuttaa vakavan hermostollisen sairauden. Lievä tartunta voi olla oireeton. Aivokalvomato ei vaikuta hirvenlihan elintarvikekäyttöön eikä se tartu ihmiseen eikä kotieläimeen. Mahdollisesta aivokalvomatotartunnasta huolimatta hirvisaalis voidaan siten hyödyntää normaalisti. Metsästäjille oma älypuhelinsovellus metsästäjille älypuhelinsovelluksen, Jahtioppaan. Jahtiopas on ensimmäinen suomalaisille metsästäjille tuotettu puhelinsovellus. Sieltä löytyvät muun muassa laajat tietopaketit ja tunnistuskuvat kaikista riistaeläimistä. Sovellus sisältää riistapäiväkirjan, johon voi tallentaa kätevästi yhteen paikkaan kaatohetken tiedot ja vaikkapa kännykkäkuvat saaliista. Oppaasta löytyvät myös riistalaukaussimulaattori, luodin lentoratalaskuri, uuden ajan hirvikello ja paljon muuta. Oppaasta voi tarkistaa metsästyksen johtajan ohjeet, aseen huoltamisen ja ajankohtaiset aiheet vaikkapa koiratutkista, maastoajoneuvoista ja metsästyskoiran ruokavaliosta. Uusimmat metsästysuutiset löytyvät myös sovelluksesta. Paketti kulkee aina mukana, kun kännykkä on taskussa. Jahtiopas-sovelluksen saa ladattua ensivaiheessa Apple- ja Androidälypuhelimiin. Lataaminen tapahtuu verkossa iTunes:sta, Appstore:sta ja Google Play:sta. Myöhemmin keväällä sovelluksen saa myös Windows-puhelimiin. Sovelluksen kokeiluversio on ilmainen. Maksullinen versio maksaa vain 4,49 euroa. Lisätietoa ja tarkat ominaisuudet: www. jahtiopas.fi 46 l Metsästäjä 2 l 2013 Kalle Ahonen lll Suomen Metsästäjäliitto ja Gummerus ovat tehneet Havainnekuva Jahdin lumo -näyttelystä. Jahdin lumo -näyttely Metsästysmuseossa lll Suomen Metsästysmuseossa avautui 1.3.2013 uusi perusnäyttelyosio Jahdin lumo. Se esittelee suomalaisen metsästyksen nykypäivää ja historiaa viimeisen sadan vuoden ajalta. Samalla sukelletaan metsän siimekseen ja pyritään selvittämään, mikä metsästyksessä metsästäjiä viehättää. Riistaeläimistä pääosassa on viime aikojen tärkein saaliseläin hirvi. Näyttelyn arkkitehtuurin on suunnitellut lavastustaiteen maisteri Kalle Ahonen, joka käsialaa olivat mm. Helsingissä järjestettyjen Euroviisujen laulukilpailun lavasteet. Jahdin lumo näyttelyssä onkin käytetty hyväksi teattereista tuttua tekniikkaa. Näyttelytilaan luodaan metsäinen tunnelma erikoisvaloin, seinämaalauksin ja tyllikankain. Valoihin yhdistyy tilaan räätälöity äänimaailma. Näyttelyn tunnus: Kalle Ahonen
• Metsästäjätutkimus! Metsästystrofeenäyttely Pohjois-Suomen erämessuilla 23.5. - 26.5.2013 lll Suomen riistakeskus Oulu järjestää metsästystrofeenäyttelyn Pohjois-Suomen Erämessuilla Aktiivihallissa 23.5. - 26.5.2013 seuraavasti: lll Suomen riistakeskus avaa riista.fi ?sivustolle kyselyn, jolla kerätään tietoa metsästäjien käsityksestä riistakeskuksen toiminnasta ja onnistumisesta tehtävissään. Samassa kyselyssä voit antaa arviosi myös Metsästäjä-lehden uudistuksesta ja sen onnistumisesta. Kysely on auki 22.3. 2013 alkaen. Grammari susijahdissa lll Susijahdeista on kirjoitettu kymmeniä palstakilometrejä, Näyttävästi Ilta-Sanomien palstoille päätyi kolmen kiteeläisen miehen sudenmetsästys lokakuussa 1961. Miehet tekivät teurasjätteistä haaskan ja asensivat sen lähettyville yhtä aikaa syttyviä valonheittäjiä. Uusi idea oli käyttää lisähoukuttimena magnetofoninauhalta tulvivaa lampaiden määkinää. Nailonsiimat välittivät öisessä passissa olleille miehille tiedon hukan saapumisesta paikalle. Susi saapui aterioimaan haaskalle yöllä klo 00.20. Nopea painallus valonheitinkatkaisijasta ja kolmen metsästäjän yhteislaukaus merkitsivät naarassuden saalistusretkien päättyneen. Ampumaratojen kansalaisaloitteella haetaan muutosta ympäristösuojelulakiin lll Metsästäjät keräävät nimiä kansalaisaloitteeseen, jolla haetaan ratkaisua maasto- ja pohjavesitutkimusten oikeaoppiseen tulkintaan. Aloitteessa haetaan myös ratkaisua vanhojen ampumaratojen kaavoituskiistoihin. Metsästäjien, urheilijoiden, reserviläisten ja poliisien pitää kerätä kuuden kuukauden aikana 50 000 nimeä. Nimen keruun jälkeen eduskunnan pitää ottaa asia käsittelyyn. Kansalaisaloite on laadittu Oikeusministeriön Kansalaisaloite.fi -palveluun. Linkki aloitteeseen löytyy osoitteella www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/58 Ilmoittaminen Trofeiden ilmoittaminen kirjallisesti maanantaihin 13.5.2013 mennessä osoitteeseen Suomen riistakeskus Oulu, PL 35, 91501 MUHOS. Ilmoittautumislomakkeita saa aluetoimistosta tai sen voi tulostaa Suomen riistakeskuksen tai Pohjois-Suomen Erämessujen kotisivuilta. Ilmoituksessa on mainittava omistajan yhteystiedot, kaatopäivä ja ? paikka (kunta). Maksukuitti tai sen jäljennös on toimitettava ilmoituksen liitteenä. Kuitissa on mainittava sarvien omistajan nimi ja osoite. Osallistumismaksu Sarvet 75 ? Nahat ja kallot 30 ? Osallistumismaksuun sisältyvät trofeiden arvostelu, todistus, vakuutus sekä mahdollinen mitali. Maksu suoritetaan Suomen riistakeskuksen tilille: Danske Bank FI31 8000 1100 4884 86. Maksutiedoissa on mainittava sarvien omistajan nimi ja trofeenäyttely Oulu 2013. Tuomaristo Kilpailun tuomareina toimivat CIC Suomen näyttely- ja trofeetyöryhmän nimeämät tuomarit. Toimitusaika ja ? osoite Kaikki trofeet tulee toimittaa tarvittaessa pakattuina omistajan yhteystiedoilla varustettuna viikolla 20 (13.5. - 15.5.2013) Muhokselle. Ottakaa tuodessanne yhteys riistakeskuksen aluetoimistoon. Puh. 029 431 2263. Näyttely Trofeet tai niiden parhaimmisto on esillä Aktiivihallissa Pohjois-Suomen Erämessuilla 23.5. - 26.5.2013. Trofeiden nouto Trofeet on noudettava sunnuntaina 26.5. messujen loppuessa. Poikkeustapauksessa voimme säilyttää sarvia maanantaihin 27.5. Säilytyksestä maanantaihin tulee sopia erikseen. Hakijan on esitettävä henkilöllisyystodistus trofeita noutaessaan. Lisätietoja Suomen riistakeskus Oulu, puh. 029 431 2263 Tervetuloa! SUOMEN RIISTAKESKUS OULU POHJOIS-SUOMEN ERÄMESSUT Metsästäjä 2 l 2013 l 47
• Juha K. Kairikko Merkillisiä tapahtumia Luoti kimposi kohtalokkaasti Kettu pakeni sairaalasta lll Riistaeläintä kohden ammutut luodit voivat saaliiseen lll Toholammin kunnansairaalan ylihoitaja ajoi1950- luvun osuttuaan tai ohilaukauksen jälkeen osua täysin sattumanvaraisesti hyvinkin etäällä olevaan ihmiseen aiheuttaen pahimmissa tapauksessa jopa kuoleman. Vuosia sitten Yhdysvalloissa nuori tyttö ajautui autollaan moottoriteiden välissä olevaan pensasaitaan. Tyttö todettiin kuolleeksi ja syyksi arveltiin ensin sairaskohtausta. Tutkimuksessa selvisi kuitenkin, että kuoleman oli aiheuttanut päähän osunut luoti, joka oli tullut autoon avoinna olleesta pienestä tuuletusikkunasta. Heti aluksi todettiin sekin, että kukaan ei pysty ampumaan tarkoituksellisesti tuollaista laukausta, joten kyseessä täytyi olla vahinko. Luoti oli melko harvinaista kaliiperia, minkä ansiosta sitkeiden selvittelyjen jälkeen selvisi, että kaksi ystävystä oli ollut kyseisenä päivänä merellä ampumassa kiväärillä olutpurkkeja. Matkaa onnettomuuspaikalle oli runsaasti, mutta kuitenkin meren pinnasta lähtenyt kimmoke oli kohtalokas. Helsingin Sanomien heinäkuun 2012 kuukausiliitteessä kerrotaan, kuinka 1970-luvun lopulla pohjoisesta kohden Oulua matkasi autolla kaksi miestä.Yhtäkkiä tuulilasi särkyi. Sen molemmilta puolilta löytyi miehen pään kokoinen reikä. Ainoa selitys tapahtumalle oli, että kovaa ajaneen auton tuulilasin oli rikkonut sivulta suhahtanut luoti. Mikäli auto olisi ajanut vielä hiukankin nopeammin, seuraukset olisivat olleet paljon vakavammat, luoti oli nimittäin kulkenut miesten päiden korkeudella. lopulla autollaan päin koiraa, joka menetti tajuntansa. Kauhistunut hoitaja kuljetti uhrin sairaalan toisessa kerroksessa olleeseen huoneeseen toipumaan vammoistaan. Jonkin ajan kuluttua potilas oli paennut raolleen jääneestä ikkunasta. Asiaa tutkittaessa kävi ilmi, että yksikään toholammilaiskoira ei ollut jäänyt auton kolhaisemaksi, tuntomerkit sopivat sen sijaan täydellisesti eräältä turkistarhalta karanneeseen hopeaketun ja platinaketun risteytykseen. Tohelointia kerrakseen lll Kolme lehtiuutisissa nimeltä mainittua miestä oli Pielisjärvellä 60-luvun alussa jänisjahdissa. Puoliltapäivin yksi porukan jäsenistä ilmoitti lähtevänsä kotiin. Kotvan kuluttua toinen metsälle jääneistä havaitsi jäniksen ja ampui nopean laukauksen sitä kohti. Hän ei huomannut, että ampumalinjalle oli tullut kotiinsa matkalla ollut metsästyskaveri. Tämä huomasi täysin samanaikaisesti jäniksen ja ampui sitä kohden hänkin. Hänen ampumalinjallaan oli kolmas jahdissa ollut metsästäjä, jota kohti tämän veikon laukaus lähti. Ainoa tapaukseen osallisista, joka selvisi onnettomuudesta ilman fyysisiä tai psyykkisiä ongelmia oli jänis, johon ei osunut hauliakaan. Ilvesjahtia tulitikuilla lll Pyhtään Purolassa järjestettiin marraskuussa 1958 ajokokeet. Yksi koekoirista haistoi kesken ajon merkillisen hajun ja lähti seuraamaan sitä. Koiraa seurannut omistaja totesi ajurinsa karkottaman eläimen menneen isohkoon luolaan ja ryömi perään. Luolan perällä hän oli havaitsevinaan ison eläimen. Tulitikun valossa hän tunnisti kysymyksessä olevan ilveksen. Osa ajokokeissa olleista muista henkilöistä oli havainnut metsästäjän kadonneen luolan suuaukosta sisään. Yhteyttä pystyttiin pitämään puhumalla. Luolassa olijan toive oli, että joku lähtisi kiireen vilkkaa hakemaan hänelle aseen. Vikkeläjalkainen veikko lähti matkaan asetta hakemaan, toinen lähti noutamaan taskulamppua. Tunnin verran aikaa kului ?luolamiehen? ja ilveksen jurottaessa ahtaassa onkalossa. Aina ilveksen yrittäessä lähestyä metsästäjää pakoreitin löytääkseen, tämä raapaisi tulitikun, jolloin tupsukorva vetäytyi takaisin. Kun taskulamppu ja ase saapuivat, ilveksen kohtalo oli sinetöity. Kyseessä oli 22 kilon painoinen uros. 48 l Metsästäjä 2 l 2013
• Rusakko oli syyllinen lll Helsingin Sanomissa julkaistiin 25.9.1956 suurikokoinen valokuva, jossa oli täysin romuttunut henkilöauto, Sen oli lävistänyt koko pituudelta jykevä puinen tienreunuskaide. Tuhoa täydensi kaiteen pystytolppana ollut järeä kivipaasi. Onnettomuus oli tapahtunut Turuntiellä Lahnajärven suoralla. Tapahtumaselostuksen mukaan nelihenkinen seurue oli matkalla autolla pimeään aikaan, kun tielle hyppäsi jänis. Se sokaistui auton valoista ja lähti pinkomaan täysillä tien vasenta laitaa pitkin suoraa. Kuljettaja painoi kaasun pohjaan ja onnistui kymmeniä metrejä jänistä seurattuaan ajamaan sen ylitse siten, että auton pohja kopautti pakenijan hengiltä. Samalla kulkuneuvo kuitenkin törmäsi kaiteeseen romuttuen täydellisesti. Kuvatekstissä mainitaan neljä autossa ollutta ihmistä kuljetetun sairaalahoitoon, mutta ei kerrota heidän vammoistaan lähemmin. Auton merkki mainitaan, samoin kuljettajan nimi ja ammatti. Alkoholilla arvellaan olleen myötävairi Pö o kutusta onnettomuuden syntymiseen. m Kim Kuvassa on isokokoinen nuoli, jonka todetaan osoittavan onnettomuuden aiheuttajaa. Ja kukako leimattiin syylliseksi ? Rusakkovainaa tietysti. Kulosaaren karhu lll Huhtikuussa 1959 joitakin Helsingin Kulosaaressa asuvia hämmästytti kirkonmäen nurmikolla käyskennellyt täyskasvuinen karhu. Pian selvisi, että kyseessä oli seudulla osittain filmattavan Punainen viiva ?elokuvan tähti. Kyseisen Pipsa-karhun piti asua lepoaikoina palokunnan entisen letkunkuivausvaraston pomminvarmassa huoneessa. Pipsa oli kuitenkin kokeillut vahvan kiviseinän lohkareiden liikkuvuutta ja huomatessaan pystyvänsä heiluttelemaan yhtä, saanut sen pian paikaltaan ja poistunut syntyneestä aukosta vapauteen. Onneksi tilanne huomattiin ajoissa. Karhun nuori hoitaja sai talutettua kontion kuljetushäkin luo ja työnnettyä sen kaltereiden taakse. Lehdistölle hän vakuutti Pipsan olevan hyvin lempeä, mutta kuitenkin oli hyvä, ettei tuntemattomia sattunut lähettyville, Pipsa saattoi nimittäin antaa korvapuustin, joka ei ollut ihan kevyt hipaisu. Muutamaan kertaan se oli läppäissyt hoitajansakin tajuttomaksi. Tuolloin filmattua Punaista viivaa televisiosta jossain vaiheessa katsoville kerrottakoon, että kohtaus, jossa karhu surmaa Topi Romppasen ainoan lehmän, oli hankala filmata, koska Pipsa oli totutettu pelkästään kasvissyöjäksi. Se saatiin kiinnostumaan lehmästä sivelemällä raatoon hunajaa. Konsti tepsi, sillä Pipsa kävi raskasta ruhoa korvasta ja riiputti sitä kuin se ei olisi painanut mitään. Hoitaja kiiruhti paikalle heti filmikameroiden sammuttua ja antoi karhulle kaksi mojovaa korvapuustia, jotta se ei olisi tottunut lihaan. Filmausten päätyttyä Pipsa lähti hoitajansa kanssa kiertämään markkinoita, joilla parin esitykset olivat suosittuja. Hurja hirviansa lll Pukkilan Ranttilassa sattui lokakuussa 1960 erikoinen onnettomuus. Yksi henkilö oli vähällä saada surmansa hirville tarkoitetusta ansassa, johon oli asennettu viritetty kivääri. Salametsästäjä oli rakentanut ansan samalla periaatteella, jota aikoinaan käytettiin karhupyydyksissä. Törkeään metsästysrikokseen syyllistynyt saatiin selville nopeasti ja asetettiin syytteeseen. Metsästystrofeet mitataan Kuopion Erätaika ?messuilla huhtikuussa lll Metsästysmuistojen eli trofeiden mittauttaminen on mahdollista Kuopiossa järjestettävillä Erätaika-messuilla. Kaikki mukaan ilmoitetut trofeet arvostellaan ja niiden parhaimmisto, on nähtävillä messualueen Sarvinäyttelyssä. Juhlavuoden kunniaksi järjestäjillä on tavoitteena saada trofeenäyttelystä aikaisempia vuosia näyttävämpi. Riistaeläinten kallot ja villisian hampaat arvostellaan ilmaiseksi Savon Erämessujen juhlavuoden kunniaksi kallot ja villisian hampaat arvostellaan ilmaiseksi. Näille trofeille tuleva mahdollinen mitalimaksu (12 ?/mitali) maksetaan paikan päällä käteisellä. Myös muiden metsästysmuistojen arvostelumaksuja on pudotettu alaspäin. Osallistumismaksu sarvilta ja jättösarvipareilta on 60 ?. Nahkojen ja yksittäisen jättösarven arvostelumaksu on 25 ?. Osallistumismaksuun sisältyvät trofeiden arvostelu, todistus ja mahdollinen mitali. Trofeet on ilmoitettava kirjallisesti 12. huhtikuuta mennessä, osoitteella: SAVON ERÄMESSUT, PL 1, 73100 LAPINLAHTI. Ilmoittaminen tapahtuu tarkoitusta varten suunnitellulla lomakkeella. Ilmoitukseen on liitettävä mukaan maksukuitti tai sen jäljennös. Lisätietoja: Vesa Paldanius, 0400-199599 http://www.savoneramessut.fi/trofeenayttelyn_saannot http://www.savoneramessut.fi/ilmoittautuminen Metsästäjä 2 l 2013 l 49
• Aku Ahlholm Rikos ja Rangaistus Rikos- ja rangaistus -palstalla kerrotaan metsästykseen liittyvistä oikeuden päätöksistä. Palstan aiheet kokoaa metsästystä valvovista viranomaisista koottu ryhmä. Peto hengiltä vaikka kelkalla lll Kuluva pakkastalvi on ollut kuuma. Poliisi tutkii parhaillaan suden ja ilveksen laittomia tappoja ja epäilee useita henkilöitä törkeästä metsästysrikoksesta. Myös näissä tammikuisissa tapauksissa on ilmeisesti käytetty hyväksi moottoriajoneuvoja, mikä on tällä kerralla Rikos & Rangaistus -palstan teemana. Pedon nahka on nimittäin ollut löysässä ennenkin. Vuonna 2005 käytiin Hyrynsalmen lumilla verinen takaa-ajo, jossa mies ajatti moottorikelkalla ilvestä. Kelkka oli petoa nopeampi, ja mies ajoi lopulta ilveksen yli. Lopuksi hän löi ilvestä kirveellä. Käräjäoikeus tuomitsi miehen metsästysrikoksesta, ja hovioikeus määräsi vielä lisäksi metsästyskieltoa. Moottoriajoneuvon käyttö voi johtaa tuomioon vaikka tappaisi oman tai rauhoittamattoman eläimen. Otetaan vaikka esimerkiksi pari vanhempaa tapausta. Pohjoissuomalaisen miehen tarhasta karkasi kettu, ja mies ampaisi karkulaisen perään moottorikelkalla. Päästyään hollille mies ampui ketun. Tapausta käsiteltiin hovioikeudessa saakka 1980-luvulla. Koska eläin ei ollut riistaa, miestä ei tuomittu metsästysrikoksesta, mutta koska hän kuljetti metsästysasetta, hänet tuomittiin metsästysrikkomuksesta. Toisessa tapauksessa mies ampui silloin vielä rauhoittamattoman naurulokin moottoriveneestä, kun moottori oli vielä käynnissä. Linnun olisi muuten saanut ampua, mutta kun ase ei selvästikään ollut kulkenut lataamattomana suojuksessa, tuomio tuli metsästysrikkomuksesta. Autolla teeren yli ? tuomio tupsahti lll Metsäkanalintuja kuolee runsaasti autojen alle, mutta harvoin on yliajoja puitu oikeudessa. Uudellamaalla tällainen tapaus päätyi käräjille viime syksynä. Mies oli teeren soidinaikana nähnyt linnun tiellä, ajanut pakettiautolla yli ja viimeistellyt urakkansa lapiolla. Syytteen mukaan mies pahoinpiteli eläintä ja kohteli tätä julmasti ja aiheutti tarpeetonta kärsimystä, kipua ja tuskaa. Pakettiautoilija myönsi tapahtuneen, mutta kiisti tahallisuuden. Hän sanoi yrittäneensä hätistää linnun tiehensä, mutta kun se jäikin alle ja kitumaan, oli se lopetettava. Tapahtuma tallentui kuitenkin valvontakameraan, sillä teeri mahtaili aivan eteläsuomalaisen laitoksen portilla. Oikeuden mukaan mies peruutteli kuvassa useita kertoja siten, että lintu oli välillä auton alla. Tuomio tuli metsästysrikoksesta ja eläinsuojelurikoksesta: 70 päiväsakkoa ja korvauksena teeren arvo 300 euroa. Kuskille tuomio avunannosta lll Varsinkin hyvinä lintusyksyinä valvojat ovat raportoineet metsästyskurin höltyneen teillä. Myös metsästäjät tuomitsevat yleisesti tieltä metsästämisen tai niin sanotun autometsästyksen. Lapissa kaidalta tieltä sortui parivaljakko, jonka jahtia käsiteltiin käräjäoikeuden lisäksi hovioikeudessa. Kartanlukijan paikalla istunut metsästäjä oli pyytänyt kuljettajaa pysäyttämään auton. Kyytiläinen olikin noussut autosta ja ampunut kiväärillä metson. Metson ampunut sai tuomion metsästysrikoksesta. Hänet tuomittiin sakkoihin, korvauksiin ja vuodeksi metsästyskieltoon. Hovioikeudessa puitiin kuitenkin vielä sitä, syyllistyikö autoa ajanut metsästäjä rikoksessa avunantoon. Oikeuden mukaan ei voitu näyttää toteen, että hän olisi autoa pysäyttäessään tiennyt kaverinsa aikeista ampua metso. Kuljettaja osallistui kuitenkin laittomasti ammutun metson etsintään. Koska myös saaliin haltuunotto on metsästyslain 2 §:n mukaan metsästystä, kuljettaja sai lopulta sakkorangaistuksen avunannosta metsästysrikokseen. 50 l Metsästäjä 2 l 2013 Tiellä ylväästi kävelevää metsäkanalintua jäädään yleensä asiallisesti ihastelemaan, kuten kuvan koppeloa. Joskus paljastuu tapauksia, joissa linnun kohtaloa on edistetty auton keulalla tai aseella. Kuva ei liity tapauksiin.
• Omasta kontista Tuleeko Sinulle jo Jahti-lehti? Diana -riistapeltoseokset DIANA-riistapeltoseokset ovat Suomen oloihin kehitettyjä siemenseoksia riistapeltojen perustamiseen. Huolehdi riistan hyvinvoinnista ja paranna metsästysmahdollisuuksiasi. Jahti?Jakt on Metsästäjäliiton jäsenlehti, saat sen, jos kuulut metsästäjien omaan liittoon. T ME SÄ S TÄ J Ä AR FÖR BU EN SUOM ND R.Y. JÄSENLEHTI RFÖRBUND RY:N - FINLANDS JÄGA SÄSTÄJÄLIITTO SUOMEN MET G S JÄ LIITTO - FINLAND Riistapeltopäivä ERÄKONTISSA la 6.4.2013 klo 9-14 Luennot: 09.15 ? 10.00 Ketun ja Metsäkauriin houkuttelupyynti (Aki S. Perälä) 10.15 ? 10.45 Miten onnistun riistapellon teossa (Markus Weissenberg) 10.45 ? 11.30 Riistaelinympäristöjä parantavat vaihtoehdot peltojen tukijärjestelmissä nyt ja tulevina vuosina. (Kimmo Härjämäki) 12.00 ? 12.30 Miten onnistun riistapellon teossa (Markus Weissenberg) 12.45 ? 13.30 Ketun ja Metsäkauriin houkuttelupyynti (Aki S. Perälä) Nro 3 2011 7,00 ? JÄSENLEHTI RFÖRBUND RY:N - FINLANDS JÄGA SÄSTÄJÄLIITTO SUOMEN MET Eräkontti avoinna klo. 9.00 ? 14.00 Nro 2 2012 8,00 ? Pyy menee n vanhaan vipuu I MAAILMAN JAHTIA YMPÄR VOITTAJARUNO OLI ETIÄINEN MA JAVA KIIK 16 ?/ 1 kg pss 34 ?/ 3 kg pss 9 ?/ 1 kg pss Katso koko valikoima www.erakontti.fi Iso hirvitaulu 2,4 mm voimapahvista Koostuu kolmesta osasta koko 214x143 cm129?/ 4 taulunpakkaus ja Amerikan lah Suomelle HYLKIJÄILLÄ Hirvi Diana Peura- Kauris Diana Diana rehurapsi ARISSA ME SATAVUOTIAS TSÄMIES Jahti ilmestyy nyt viisi kertaa vuodessa! Uutena jäsenetuna Jahti-lehden viides numero, suurriistan tabloid-erikoisnumero syksyllä. Keskiosa 10 kpl pakkaus 139? koko: 66,5x143 cm Lapuan luotitarjous .30 leikkuri G477, 6,5 g rajoitettu erä 199 ?/ 1000 kpl to p p e r - ja Nois t. m u t n e Sil ime n aiment äänenv Jahtivarustee uppa n e m lla. Verkkoka Su o a ik a p ja ed u st a .fi ontti .erak w w w 24 h metsastajaliitto.fi Eräkontti Avoinna: ark. klo 10-17, la suljettu Eräkontti on Suomen Metsästäjäliiton ja sen piirien omistama yritys. ERÄKONTTI, Kinturinkuja 4, 11120 Riihimäki, p. 010 440 9410, www.erakontti.fi
• Markku Tuominen, rikosylikomisario, Keski-Uudenmaan poliisilaitos Törkeän metsästysrikoksen seuraamuksista Törkeä metsästysrikos on käsitteenä ollut viime aikoina näkyvästi esillä tiedotusvälineissä. Rikosylikomisario Markku Tuominen kertoo, mikä tekee metsästysrikoksesta törkeän ja millaisia seuraamuksia teoista on. M etsästäjät ovat sitoutuneet toteuttamaan metsästyslain riistanhoidon määritelmää, joka edellyttää riistaeläinkantojen säätelyssä, niiden elinolosuhteiden turvaamisessa ja parantamisessa,eri eläinkantojen välisestä tasapainosta huolehtimista. Kyse on kestävän käytön periaatteesta. Tästä poikkeaminen voi tietyissä olosuhteissa täyttää jopa rikoksen tunnusmerkit. Tällaisen toiminnan tunnistamiseksi on metsästyslakiin ja rikoslakiin sisällytetty rikoslajit. Viime aikoina näistä näkyvimmin on ollut esillä törkeä metsästysrikos. Metsästysrikos on törkeä jos rikos tehdään erityisen raa´alla tai julmalla tavalla tai rikoksen kohteena on erityisen suuri määrä riistaeläimiä, tai jos rikoksessa tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä tai rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti.Samoin jos tapetaan ahma, ilves, karhu, metsäpeura, saukko tai susi tai vahingoitetaan sitä, ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä metsästysrikoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. Laki puuttuu laittomaan tappamiseen Törkeä metsästysrikos rikoslajina tuli rikoslain luonnonvararikoksiin maaliskuussa 2011. Lakiuudistuksen taustalla olivat havainnot varsinkin hirvieläimiin ja suurpetoihin kohdistuvan laittoman tappamisen muuttumisesta aiempaa suunnitelmallisempaan ja suurempaa taloudellista hyötyä tuottavaan suuntaan. Rangaistusasteikon koventamisella haluttiin viestittää yhteiskunnan kiinnostus riistakantoja kohtaan ja samalla torjua niiden laitonta tappamista. Metsästyksen valvonnassa poliisilla on ollut varsin ohut rooli ja painopiste onkin ollut ilmitulleiden rikostapausten Kimmo Pöri tutkinnassa. 52 l Metsästäjä 2 l 2013
• Metsästyksen valvonnassa poliisilla on ollut varsin ohut rooli ja painopiste onkin ollut ilmitulleiden rikostapausten tutkinnassa. Lakiuudistus mahdollisti pakkokeinolain nojalla suoritettavan televalvonnan hyödyntämisen törkeinä pidettävien metsästysrikosten yhteydessä. Tuomioistuimen luvalla poliisilla on mahdollisuus saada lupa kuunnella matkaviestimiä ja saada tieto niiden sijainnista. Julkisuudessa tämän tutkintakeinon käyttö on saanut vähän suhteettoman suuren huomion, koska rikostutkinnassa huolellisen perustyön tekemisellä saadaan rikos selvitettyä eikä yksittäisellä keinolla. Taloudelliset seuraamukset ja metsästyskielto Vaikka rangaistuksella on varmaankin aika lailla merkitystä siihen, alkaako joku lainvastaisesti tappaa riistaeläimiä, niin voisi kuvitella myös taloudellisilla seuraamuksilla olevan merkitystä. Törkeän metsästysrikoksen seurauksena tuomitaan valtiolle menetetyksi käytetyt pyyntivälineet ja rikoksen toteuttamisen kannalta välttämättömät muutkin välineet tuomioistuimen harkinnan mukaan. Jo aiempi oikeuskäytäntö on jo osoittanut,että ainakin moottorikäyttöiset kulkuvälineet on tuomittu valtiolle. Taloudellisesti vähäisenä ei voida myöskään pitää laittomasti tapetun eläimen arvon menetystä. Varsinkin suurpetojen kohdalla kyse on aina tuhansista euroista. Törkeästä metsästysrikoksesta seuraa myös metsästyskielto, joka on vähintään kolme mutta enintään kymmenen vuotta. Käytännössä tämä merkitsee tarkoittaa varsin merkittävää keskeytystä harrastukselle. Nykyinen ampuma-aselaki edellyttää myös sitä, että lupaviranomainen ottaa tarkasteltavakseen ampuma-aseen haltijan sopivuuden toimia aseluvan haltijana milloin hänen käyttäytymisensä voi osoittaa sopimattomuutta pitää hallussaan mitään asetta. Poliisi tukeutuu metsästäjäkuntaan Törkeän metsästysrikoksen moitittavuuden arvioi tietenkin syyttäjä ja tuomioistuin. Poliisin on kuitenkin ampuma-aselain mukaisia toimenpiteitä harkitessaan ottaa huomioon esitutkinnassa siihen asti tulleet seikat. Merkitystä on sillä, onko tarkoituksella lähdetty tappamaan pyyntiluvanvaraisia ja muutoin tiukasti suojeltuja eläimiä vai onko tappotilanteeseen ajauduttu laillisen metsästyksen yhteydessä. Rikosasian esitutkinnassa poliisi toimii aiheuttamatta suurempaa vahinkoa tai haittaa kuin on välttämätöntä toimenpiteen suorittamiseksi. Poliisilta odotetaan tehokkuutta ja tarkoituksenmukaisuutta ja tämän vuoksi törkeä metsästysrikos on tärkeysjärjestyksessä sellaisessa asemassa kuin tämänhetkinen yhteiskunta edellyttää. Poliisi tukeutuu edelleenkin toiminnassaan metsästäjäkuntaan eivätkä yksittäiset teot saa horjuttaa tätä asemaa. Rikosten selvittäminen koituu koko yhteiskunnan ja samalla myös lakia noudattavan metsästäjäkunnan hyväksi. TÖRKEÄT METSÄSTYSRIKOKSET JA RANGAISTUKSET (Lähde: Finlex) Laki rikoskolain 48 a luvun muuttamisesta (232/2011). Voimaantulo 1.4.2011 48 a luku: Luonnonvararikoksista 1?§ Metsästysrikos Joka tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta oikeudettomasti ----2)? metsästää vastoin metsästyslain tai sen nojalla annettua riistaeläimen rauhoitusta tai metsästyskieltoa tai -rajoitusta tai kiintiötä koskevaa säännöstä tai määräystä taikka ilman pyyntilupaa, hirvieläimen pyyntilupaa tai poikkeuslupaa tai ---on tuomittava metsästysrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi. 1 a?§ Törkeä metsästysrikos Jos metsästysrikoksessa 1)? rikos tehdään erityisen raa?alla tai julmalla tavalla, 2)? rikoksen kohteena on suuri määrä riistaeläimiä, 3)? tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä, 4)? rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti tai 5)? tapetaan ahma, ilves, karhu, metsäpeura, saukko tai susi taikka vahingoitetaan sitä ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä metsästysrikoksesta vankeuteen vähintään neljäksi kuukaudeksi ja enintään neljäksi vuodeksi. 4?§ Laittoman saaliin kätkeminen Joka kätkee, hankkii, kuljettaa, välittää tai kauppaa metsästysrikoksella tai kalastusrikoksella saatua saalista, vaikka tietää, että se on tällä tavalla saatu, on tuomittava laittoman saaliin kätkemisestä sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. ----4 a?§ Törkeä laittoman saaliin kätkeminen Jos metsästysrikoksella saadun laittoman saaliin kätkemisessä 1)? rikoksen kohteena on suuri määrä riistaeläimiä, 2)? tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä, 3)? rikos tehdään erityisen suunnitelmallisesti tai 4)? rikoksen kohteena on ahma, ilves, karhu, metsäpeura, saukko tai susi ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä laittoman saaliin kätkemisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kolmeksi vuodeksi. 6?§ Metsästyskielto Törkeästä metsästysrikoksesta tuomittava on samalla määrättävä metsästyskieltoon vähintään kolmeksi ja enintään kymmeneksi vuodeksi. Tuomioistuin voi kuitenkin jättää kiellon määräämättä, jos siihen on erityisen painavia syitä. Metsästysrikoksesta tuomittava, joka on menettelyllään osoittanut ilmeistä piittaamattomuutta metsästystä koskevista säännöksistä, voidaan määrätä metsästyskieltoon vähintään yhdeksi ja enintään viideksi vuodeksi. Metsästyskieltoon määrättävä on samalla velvoitettava luovuttamaan metsästyskorttinsa riistanhoitoyhdistykselle. Metsästyskielto tuomitaan syyttäjän vaatimuksesta. Metsästäjä 2 l 2013 l 53
• Linnunpöntöt kestävät pidempään kun ne viitsii huoltaa pesimäkauden päätyttyä. Pöntöt siivotaan katon kautta, sillä ennemmin tai myöhemmin avattavat lattiat tahtovat pudota. Ekin kanssa erällä Nosta pönttö puuhun Teksti ja kuvat: Eerikki Rundgren Pöntöistä on iloa lintujen ohella laittajalleenkin. Kotipihalla poikasiaan ruokkiva tiainen tai mökkirannassa jälkikasvuaan kaitseva telkkäemo saavat kenet tahansa hyvälle mielelle. 54 l Metsästäjä 2 l 2013 I hminen osasi jo varhain hyödyntää joidenkin vesilintujen tapaa pesiä puiden koloihin. Telkille, sotkille ja uiveloille rakennettiin pönttöjä eli uuttuja, jotta niiden pesiä saisi helpommin verotettua. Vaikka linnuilta vietiinkin muna parin päivän välein, jatkoivat ne munimista jonkin aikaa tämän jälkeenkin. Lintuja munitettiin koska ruuasta oli pula. Helpotus nälkään tuli muuttolintujen muodossa, joita osaa kannatti mieluummin munittaa kuin metsästää.Munitus oli yleistä vielä 1800-luvulla lähes kaikkialla Suomessa ja tä- män jälkeenkin saaristo- ja rannikkoseuduilla sekä Kainuussa ja Lapissa. Suomalaisen metsästyksen kulttuurihistoriasta kirjoittaneen Heikki Lehikoisen mukaan Lapista on löytynyt vielä 1990-luvulla uuttuja, joissa oli omistajiensa nimikirjaimet sekä 1800-luvulta peräisin oleva vuosiluku. Pöntöttäminen jatkuu vielä nykyäänkin vaikka munittaminen onkin kiellettyä. Linnuilla jatkuva asuntopula Luonnonystävät ripustavat puihin pönttöjä, koska luonnonkoloista on huutava pula. Varsin-
• kaan talousmetsistä linnut eivät tahdo löytää pesäkoloja, koska kasvatusmetsiin ei useimmiten jätetä riittävästi sen enempää iäkkäitä puuvanhuksia kuin kookkaita lahopuitakaan. Monet linnut, kuten tikat, tekevät joka kevät uuden kolon jos sopivia puita vain on tarjolla. Lintujen hyvinvoinnista huolehtiva metsänomistaja jättääkin järven rantaan suojavyöhykkeen, missä lintumaailman omat nikkarit voivat nakuttaa lahopuihin pesäkoloja omiksi ja muiden tarpeiksi. Muutama haapa ja koivu eivät kuitenkaan riitä tyydyttämään lintumaailman tarpeita.Lahopuuta täytyy antaa syntyä kaiken aikaa lisää, sillä varsinkaan koivupökkelöt eivät kauan pysy pystyssä. Luonnonkolojen jatkuvaa puutetta on siis joka tapauksessa hyvä paikata pöntöillä. Pöntön asettaminen telkälle on mitä parhainta riistanhoitoa mutta myös luonnonsuojelutyötä. Pöntöstä maailmalle lähteneistä telkänpojista aina joku päätyy saaliiksi valtaosan kuitenkin jatkaessa sukua seuraavana kesänä. Itsekkääksi pöntöttäjää ei voi kutsua pahalla tahdollakaan. Lähes kuka tahansa osaa tehdä linnunpöntön. Rakennusmateriaaliksi kelpaa miltei mikä tahansa ylijäämälauta, ja esimerkiksi pintalaudasta tai harmaaksi patinoituneesta seinälaudasta saa tehtyä yksilöllisen hienoja asumuksia. Vesivanerista tehty katto lisää pöntön käyttövuosia. Pönttöjä voi myös sorvata puupölleistä. Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Karjalan piirin pönttösorvilla on tehty vajaassa viidessä vuodessa yli 35 000 erikokoista linnunpönttöä. Metsästäjien Pohjois-Karjalassa tekemä luonnonhoitotyö onkin tällä saralla aivan omaa luokkaansa. Käpytikka tekee itse oman pesäkolonsa kun lahopuuta vain on saatavilla. Tikkojen ja muiden kolonikkareiden jäljiltä metsiin jää pesäkoloja, joita muut kolopesijät hyödyntävät tulevina kesinä. Talousmetsissä lahopuuta ja kolopuita on yleensä vähemmän kuin luonnontilaisissa metsissä. Varttuneessa kasvatusmännikössä huutavaa pulaa sopivista Linnunpöntön rakennusohjeet Yksinkertainen linnunpönttö syntyy seuraavista tarpeista: n tuuman vahvuista höyläämätöntä lautaa seiniin ja pohjaan n 12 - 25 mm:n vahvuista vesivaneria kattoon n sinkittyjä 2 - 3 tuuman nauloja n metallilankaa tai sinkittyä rautalankaa valmiin pöntön ripustamiseen Pöntön rakentamisessa tarvitaan ainoastaan sahaa, suorakulmaa, vasaraa, poraa ja puukkoa. Aukko asukkaan mukaan Ensimmäiseksi porataan lentoaukko etuseinäksi tulevaan lautaan. Lentoaukko tulee etuseinän ylä- ja keskiosan puoleen väliin. Jos pönttöjä tehdään kerralla useampi, voi lentoaukot porata lautaan yhdellä kertaa ennen kuin se sahataan lyhyemmiksi palasiksi. Lentoaukon koolla saadaan rajoitettua, kuinka iso lintu siitä mahtuu sisään. Halkaisijaltaan 2,8 sentin aukosta mahtuvat kulkemaan useimmat tiaiset mutta eivät esimerkiksi kirjosiepot. Pienemmät linnut kuitenkin saattavat pesiä vaikka telkän pönttöön jos se ei ole kelvannut isommille linnuille. Pienemmille linnuille tarkoitettujen pönttöjen lentoaukot voi suojata ohuella pellinpalasella.Pedoista näätä ja myös orava kun rosvoavat erittäin mielellään pikkulintujen pesiä. Orava saattaa jopa nakertaa pönttöjen lentoaukkoja isommaksi mahtuakseen niistä sisään. kolopuista saa paikattua linnunpöntöillä. Pöntön seinissä laudan sydänpuu tulee jättää ulospäin, jotta pönttö ei ala irvistellä kulmista. Pohjalauta sahataan pöntön sisäläpimitan mukaiseksi ja naulataan seinälautojen sisäpuolelle. Liitoksista saa pitävät lyömällä naulat aina eri suuntiin vinoon. Vesivanerisesta kattopalasta sahataan riittävän iso, jotta pöntön sivu- ja etuseinien suojaksi jää lyhyet lipat. Etulippa voi olla hieman pidempikin. Katto pysyy varmemmin paikoillaan, kun kattopalaan naulataan laudasta sahattu pöntön sisämittaa hieman pienempi sisäkatto. Kiinnitä pönttö tukevasti Ilkivallan takia linnunpöntöt joutuu monin paikoin ripustamaan varsin ylös vaikka muutoin tähän ei olisi mitään syytä. Suojaisissa paikoissa vesi- ja pikkulinnuille tarkoitetut pöntöt voi aivan hyvin ripustaa sopivaan kohtaan puuhun 1,5 - 2 metrin korkeuteen. Kyyhkyille, haukoille ja pöllöille tehdyt pöntöt on ripustettava kuitenkin jopa 4 - 6 metrin korkeuteen maasta jos aikoo saada niihin asukkeja.Kaikki pöntöt on hyvä sijoittaa niin, ettei keski- ja iltapäivän aurinko pääsee porottamaan niihin suoraan. Hyvin tehty ja tukevasti paikoilleen kiinnitetty pönttö kestää niillä sijoillaan vähintäänkin useita vuosia ellei pidempäänkin. Lisää ikävuosia pöntölle saa kun puhdistaa sen sisällön talvisin. Samalla kun pesäainekset vaihdetaan uusiin kannattaa tarkistaa pöntön kiinnitykset. Yksityiskohtaiset rakennus- ja ripustusohjeet erilaisiin linnunpönttöihin löytyvät lintujärjestö Birdlife Suomen nettisivuilta osoitteesta: http://www.birdlife.fi/lintuharrastus/ linnunponttojen_rakennusohjeet.shtml Metsästäjä 2 l 2013 l 55
• Teksti ja kuvat: Timo Niemelä, riistasuunnittelija, Kotiseutukosteikko Life -hanke Saara Kattainen Isoahde - metsäluonnon kosteikkohelmi Isoahteen tilan maita omistava Ville Porkka kiinnostui oman kosteikon perustamisesta naapureidensa maille rakennettujen kosteikkojen innoittamana. Kun ajatus tilalla olevan kosteapohjaisen ja vain osittain metsittyneen vanhan peltonotkon muuttamisesta kosteikoksi kypsyi, päätti hän ottaa yhteyttä Kotiseutukosteikko Life -hankkeen suunnittelijaan. V ierailen Kotiseutukosteikko Life -hankkeen suunnittelijana ensi kertaa Raaseporin Kuovilan kylässä sijaitsevalla Isoahteen tilalla. Kiinnitän huomiota kumpuileviin maastonpiirteisiin, erirakenteisina hoidettuihin metsiin ja elinympäristöjen monimuotoisuuteen. Kaikki näkyvä viestii siitä, miten onnistuneesti riistan elinympäristöjä, monimuotoisuutta ja maisema-arvoja on voitu yhteen sovittaa tilan metsien taloudellisten käyttötavoitteiden rinnalla. Tutkin ja havainnoin mielessäni maanomistaja Ville Porkan esittelemää maaston notkopaikkaa. Vaikutun näkemästäni,mutta jään kaipaamaan välkehtivää vettä. 56 l Metsästäjä 2 l 2013 Välkehtivä kosteikko luo maisemallista vaihtelua met- Haluan herättää notkon uuteen eloon ja päätän, että tilan kadoksissa ollut kosteikkohelmi on palautettava. säympäristöihin. Vetten äärellä retkeilijän on mukava viivähtää ja vietetyn evästauon lomassa voi tarkkailla vaikka kosteikolla uiskentelevia vesilintuja. Vajaatuottoiset maat hyötykäyttöön Isoahteen tilan maita omistava Ville Porkka kiinnostui oman kosteikon perustamisesta naapureidensa maille rakennettujen kosteikkojen innoittamana. Kun ajatus tilalla olevan kosteapohjaisen ja vain osittain metsittyneen vanhan peltonotkon muuttamisesta kosteikoksi kypsyi,päätti hän ottaa yhteyttä Kotiseutukosteikko Life -hankkeen suunnittelijaan.Pian tämän yhteydenoton jälkeen pidetyssä maastokatselmuksessa luotiin jo yhteisiä suuntaviivoja uuden mallikosteikon perustamiselle ja hankkeen jatkosuunnittelulle. Porkan näkökulmasta oli luontevaa, että kosteikon perustaminen ja muu aktiivinen riistanhoito voitiin keskittää tilan heikkokasvuisimmille ja osin jopa vajaatuottoisille joutomaa-alueille, joiden tarkoituksenmukainen hyötykäyttö oli ollut vaikeaa alueiden hallanarkuuden ja liiallisen märkyyden vuoksi. On harmillista, ettei esimerkin kaltaisia vajaatuottoisia alueita osata tai haluta hyödyntää nykyistä yleisemmin luonnonhoitotarkoituksissa,vaikka niiden maankäyttöä uudelleen suuntaamalla voitaisiinkin parantaa merkittävästi riistan elinolosuhteita ja maiseman moni-ilmeisyyttä.
• millaiset kosteikon rakennepiirteet edistävät parhaiten tavoitteeksi asetettuja monimuotoisuusvaikutuksia. Isoahteen kosteikolla patopenger oli mahdollista rakentaa kovan kiintosaven päälle ja padon materiaalina voitiin käyttää yksinomaan kosteikon puolelta kaivettua savea.Erilaisten kosteikkohankkeiden toteutuksesta saatujen kokemusten mukaan patorakennustöiden toteutus on helpointa Isoahteen kaltaisilla aidoilla savimailla, joissa maaperän vakaus ja kantavuus helpottavat painavilla koneilla työskentelyä. Lisäksi onnistumisen taustalla korostuvat saven ominaisuuksiin liittyvät hyvä vedenpidätyskyky,muovailtavuus ja mekaaninen jäykkyys,jotka edesauttavat pitävän ja kestävän padon rakentamista. Riistakosteikkoa patoamaan Isoahteen kosteikko perustettiin patoamalla, sillä hankkeen varsinainen suunnittelualue oli selvästi muuta lähiympäristöään alavampaa, eikä tavoiteltavasta vedennostotasosta aiheutunut mittausten mukaan kuivatushyödyn pienenemistä muiden maanomistajien mailla. Patoaminen on muutoinkin ylivoimaisesti eniten käytetty vesilintu- ja monimuotoisuuskosteikkojen perustamismenetelmä, jolla voidaan parhaiten jäljitellä majavan toiminnan vaikutuksia. Padottujen kosteikkojen suureksi kasvavat vesilintumäärät eivät ole sattumaa, joten on hyvä oppia tuntemaan keskeisimmät syyt ja prosessit linnustovaikutuksien taustalta. Patoamisessa vettä nostetaan suoraan olemassa olevan kasvillisuuden päälle. Vedennoston seurauksena käynnistyvän hajoamisprosessin myötä kuolevista kasvinosista vapautuu vähitellen ravinteita,mikä kiihdyttää kosteikon tuotantoa. Perustuotannon kasvu ja hajoava kasviaines luovat puolestaan perustan vesiselkärangottomien runsastumiselle, mistä hyötyvät lopulta näitä ravintonaan käyttävät vesi- ja kahlaajalinnut. Kuten kosteikon perustamismenetelmänkin valinta, vähintään yhtä oleellista on kiinnittää huomiota kosteikon rakentamisen tekniseen toteutukseen tai siihen Isoahteen kosteikon pato rakennettiin yksinomaan kosteikkoalueen puolelta kaivetusta savesta. Ratkaisuja monimuotoisuuden hyväksi Kosteikon suunnittelu- ja rakentamisvaiheessa tehdään niin ikään monia kauaskantoisia päätöksiä ja ratkaisuja kosteikon vedenkorkeuden säätöön ja vedenjohtamiseen liittyvistä rakenteista,jotka luovat perustan kosteikon tulevalle hoidolle. Isoahteen kosteikon patoon asennetun säätösalaojakaivon avulla kosteikon vedenpinnan korkeutta voidaan säädellä laajoissa rajoissa, mikä parantaa olennaisesti kohteen hoitomahdollisuuksia kosteikon kehityksen eri vaiheissa. Lisäksi kaivon sisäinen tyhjennysventtiili mahdollistaa kosteikon tyhjentämisen kesannoinnin tai mahdollisten hoitoniittojen ajaksi. Veden hallittu johtaminen kosteikosta varmistettiin patoon asennetulla ylivuotoputkella, joka antaa mielenrauhaa mahdollisissa patokaivon tukkeutumis- ja jäätymistilanteissa. Vesilintujen viihtyvyyden ja kosteikon vesiensuojeluarvon parantamiseksi kosteikkoalueelle rakennettiin erimuotoisia ja -korkuisia pesimä- ja lepäilysaaria, poukamia, vedenalaisia harjanteita, laskeutusallas ja monia muita kosteikon rakenteellista monimuotoisuutta ja veden viipymäaikaa lisääviä yksityiskohtia. Kosteikon rakenteen suunnitteluun ja elinympäristöjen laadulliseen parantamiseen kannattaa ehdottomasti panostaa,sillä kosteikon toteutunut vesisyvyyksien vaihtelu, kasvillisuusvyöhykkeiden jakautuminen, rantaviivan pituus ja laatu sekä erilaisten pienelinympäristöjen määrä selittävät huomattavasti kosteikon vesipinta-alaa Metsästäjä 2 l 2013 l 57
• Tuottavan vesilintukosteikon perusta luodaan rakennusvaiheessa paremmin kohteiden välillä havaittavia vesilintujen laji- ja yksilörunsauden vaihteluja. Useimmat vesilintujen kannalta tärkeät kosteikon rakennepiirteet miellyttävät myös ihmissilmää. Lähes 70 sorsanpojan peräkammari Isoahteen kosteikko lunasti jo heti rakentamista seuraavana kesänä monia sille asetettuja tavoitteita, eikä Porkan ole tarvinnut jälkeenpäin hankkeen toteuttamista katua. Jo kesäkuun alkupuolella kosteikolla mekasti pirteä sorsajoukko ja lisäksi maanomistajaa oli tervehtimässä 5 kosteikon rantamille laiduntamaan hakeutunutta valkohäntäpeuraa. Tämän jälkeen vilske kosteikolla tuntui vain kiihtyvän ja heinäkuun alkupäivinä Porkan kotikosteikolla piipitti jo 66 sorsanpoikaa tavi,- telkkä, sinisorsa- ja haapanapoikueet yhteenlaskettuina. Ensimmäisen poikastuottovuoden tunnuslukujen perusteella mukavia vesilintujen laskentahetkiä on odotettavissa kosteikolla vastaisuudessakin. Vaihettumisvyöhykkeet luovat lisäarvoa Kosteikon perustaminen luo varsinaisen vesialueen lisäksi myös täysin uusia kosteikkoon rajautuvia elinympäristöjä. Isoahteella vaihettumisvyöhykkeiden kirjosta ovat edustettuina ainakin erilaiset kosteikon ja metsän sekä kosteikon ja niityn yhdistelmät. Vaihettumisvyöhykkeissä yhdistyy eri elinympäristötyyppien piirteitä ja ne ovat tästä syystä usein yksittäin esiintyvää peltoa, niittyä tai metsää monimuotoisempia.Lukuisista positiivisista riista- ja luontovaikutuksistaan johtuen vaihettumisvyöhykkeet ovat nousseet ryminällä uusien riistanja luonnonhoito-ohjeiden keskiöön. Isoahteen kosteikkoon rajoittuvat metsäiset ja avoimina hoidetut vaihettumisvyöhykkeet luovat alueesta arvokkaan riistan- ja luonnonhoidon mallialueen. Monimuotoisuuden kannalta erityisen arvokkaita elinympäristöjä on kehittymässä mm. kosteikon latvaosiin, jossa on tulvavaikutteista korpimetsää.Tulviva metsä on myös hautovien naaraiden ja poikueiden suosiossa oleva turvasatama. Kosteikkoon rajautuvat avoimet rantaniityt ja notkon ylärinteen puoliavoimet vanhat hakamaat lisäävät niin ikään elinympäristöjen monimuotoisuutta ja kosteikkolajistolle tärkeää avoimuuden tuntua. Kosteikon reunametsät ovat yleisesti rakenteellisesti vaihtelevia ja niiden hoidossa on käytetty paljon jatkuvan kasvatuksen ja erirakenteistavien hakkuiden periaatteita. Synkkien korpipainanteiden ja kuusitiheikköjen vastakohtana osa kosteikon lähimetsistä on valoisia ja mikroilmastoltaan jopa paahteisia metsänreunoja,jotka ovat monien vaateliaiden päiväperhosten ja sudenkorentojen ensisijaisia elinympäristöjä. 58 l Metsästäjä 2 l 2013 Telkkäpoikue koolla. Heinäkuun alkupäivinä noin 2,5 hehtaarin laajuisella kotikosteikolla piipitti jo 66 sorsanpoikaa tavi,- telkkä, sinisorsa- ja haapanapoikueet yhteenlaskettuina. Kosteikkoalueella toteutettiin erilaisia kaivutöitä, joiden tavoitteena oli parantaa vesilintujen viihtyvyyttä sekä lisätä kosteikon vesiensuojeluarvoa ja maisemallista moni-ilmeisyyttä. Sitoututumista kosteikkojen hyväksi Isoahteen kosteikko ja sen lähiympäristön hoito tulevat pitämään Ville Porkan kiireisenä tulevina vuosina. ?Kyllähän tässä työsarkaa on varsinkin,jos haluan toteuttaa visioni kosteikon rantaniittyjen ja vanhojen hakamaiden laidunnuksesta. Aivan lähitulevaisuuden suunnitelmiin tämä ei kuitenkaan varmaan vielä kuulu,mutta pitäähän sitä olla unelmia?, tuumii Porkka. Kosteikon vesipinta on laskettu nyt talvikauden ajaksi melko alas,sillä tavoitteena on kurittaa kosteikon kasvillisuutta ja ylläpitää kosteikon tuotto-odotukset korkeina myös ensi kesän pesimäkaudella. Paraskaan kosteikko tai lintuvesi ei säily tuottavana ilman asianmukaista hoitoa,mikä tiedetään ennen kaikkea monista suojelualueilla toteutettujen kosteikkoluonnon kunnostushankkeiden kokemuksista.Kotiseutukosteikko Life -hankkeen toimintamallissa onkin tietoisesti haluttu peräänkuuluttaa maanomistajien ja kosteikon paikallisten toteuttajatahojen sitoutuneisuutta ja tahtotilaa ylläpitää omien kohteidensa tuottavuutta pitkällä tähtäimellä. Tässä suhteessa olemme hyvällä tiellä,sillä meillä on ollut kunnia saada kumppaneiksemme erittäin motivoituneita ihmisiä.
• Harmaankirjava selkäpuoli Töyhtö Kirkkaan punainen ihopoimu Pyrstön kärki ruskea Vaaleankirjava leukalappu Musta leukalappu (kesä) (talvi) (kevät) Ruskeankirjavat siivet Lepän silmut Täplikäs vatsapuoli Noin 34 cm 250?350 g g cm Pyy Puolukat Hyönteiset Ravinto Talvella lepän ja koivujen silmut, urvut. Kesällä ruohokasvit, versot, siemenet ja marjat. Poikaset syövät myös hyönteisiä. Papanat Pyysaaliit Vuosittaiset saalismäärät 120 Tuhatta kappaletta 100 80 60 Talvella Noin 39 cm g 350?450 g cm Jäljet Kesällä Bonasa bonasia Hazel grouse/Järpe Poikaset Pyy on koko maassa pohjoisinta syksyllä kukko ilmoittaa reviirisLappia lukuunottamatta esiintyvä tään kuuluvasti viheltämällä. pienin metsäkanalintumme. Se Lennossa pyyn siivet synnyttäviihtyy tiheikköisissä, tuoreissa vät tunnusomaisen pehmeän sekametsissä, missä kasvaa varhurinan, jota kuulee lyhyinä sarsinkin leppää, koivua ja joina liitojen välissä. kuusta. Pyy hyötyy metsienkäPyitä on runsaasti ja sittelyssä jätettävistä laji kestää hyvin metpienistä hoitamattosästystä. Vuotuiset mista ojien tai puronkannanvaihtelut voivarsien tiheiköistä, vat kuitenkin kanalinjotka tarjoavat sille nuille tyypillisesti olla suojaa ja ravintoa. varsin suuria. Metsästysaika on Pyy on tyypillinen reviisyyskuun 10. alkaen rilintu, mistä syystä sitä lokakuun loppuun, mutta Munia 7?11 kpl voi metsästää houkuttelejos riistakolmiolaskennoismalla. Pyyn pillitys onkin sa todetaan kannan olevan hyvin perinteinen pyynmetalhainen, metsästysaikaa voisästysmuoto. Keväällä ja daan rajoittaa. Oppivat lentämään hyvin varhain, jo viikon ikäisinä. Kannan tiheys 50 x 50 km ruuduissa kesällä 2012 Lintuja/ km2 ?3,0 3,1?6,0 6,1?9,0 9,1?12,0 12,1? 40 Kesällä 2011 Suomen kanalinnut suuruusjärjestyksessä 20 0 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 Peltopyy Pyy Kiiruna Riekko Teeri Fasaani Metso Lähde: RKTL Metsästäjä 2 l 2013 l 59
• Sakari Lähteenmäki Piirros: Jouko Moisa Junnupalsta ä l p e a s i v T TEHTÄVÄ:  Missä sivun alaosassa olevat eläimet talvehtivat? Merkitse talvehtimispaikan kirjain eläimen vieressä olevaan ruutuun. Mikä eläinten talvehtimiseen liittyvä sana kirjaimista muodostuu? 60 l Metsästäjä 2 l 2013
• Kaupantekoa Koiria Palstalla julkaistaan yhden palstan (43 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden, korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien. Käytä tekstauskirjaimia. Vuonna 2013 hinta on 20 euroa / rivi. Vähimmäiskoko on kaksi riviä. Ilmoitukset laskutetaan lehden ilmestyttyä. Ilmoitusta ei julkaista, mikäli ilmoittajalla on erääntyneitä laskuja. Ilmoitusaineisto, jossa on laskutusosoite, lähetetään osoitteeseen Metsästäjä-lehti/ilmoitukset Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki tai sähköpostilla marja.kraufvelin@riista.fi. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Otamme vastaan vain metsästyksen ja riistanhoidon aihepiiriin kuuluvia ilmoituksia. Hirven ja karhun metsästäjille karhukoiran pentuja. Kelpuutan jalostukseen vain koepalkitut nartut tai joilla on VOI I palkittuja jälkeläisiä. R. Ikonen, puh. 013 881 985, 0500 279 777 Hirven ja karhun metsästykseen harmaa norjanhirvikoiran pentuja. Puh. 534 3736. Harmaa norjanhirvikoiran pentuja huuippuyhdistelmästä. Pennut syntyvät maalis-/huhtikuun vaihteessa. Puh. 045 112 4787 Jämtlanninpystykorvan pentuja 600 e Isä:KVA Rosmusan Pyry Emä:KVA Rävstranden Lotta puh. 0400 281 453 Jämtlanninpystyk. pentuja. Huippusuvut. Luovutusviikko 15. Puh. 050 431 4833 Metsästäjä nro 3/2013 ilmestyy 17.5.2013. Siihen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa viimeistään 10.4.2013. Suomenpystykorvan pentuja puh. 040 582 1043 HUOM! Emme ota ilmoitusaineistoa vastaan puhelimitse. Smoolanninajokoiran pentuja champerinkennel.com puh. 0400 671 677 Metsästyslinj.labradorinnout.pentuja metsästyks/harrastuk. P 040 596 5140 Järjestöt ja Yhdistykset Haluatko hyvän hirvikoiran? Suomen Harmaahirvikoirajärjestö -Finska Jämt- och Gråhundklubben ry:n Jalostusneuvojilta saa tietoa hyvistä pentueista. Jämptit/Janne Romakkaniemi 050 365 9222 tai Jussi Kuittinen 050 306 7480. Norjan harmaat/ Pauli Äijälä 050 327 1782 tai Marko Niemelä 045 131 6109. Rotujärjestömme jäsenenä pysyt ajan tasalla. Soita Marja-Helena Ilvonen 050 572 7010. Internet http://www.shhj.info Laikoista, kaiken riistan koirista, tietoja antaa Suomen Laikajärjestö ry. Sihteeri Marjo Halonen puh. 040 764 0104 sekä www.laikajarjesto.fi Hankkiessasi noutajaa metsästyskäyttöön ota yhteys Suomen Metsästysnoutajat ry:n pentuvälitys puh. 0400 176 934 tai 03 515 3230 ja jäsenasiat puh. 09 874 7230. Kotisivut: http://www.metsastysnoutajat.com Oletko hankkimassa mäyräkoiraa? Kattava tietopaketti ja Suomen Mäyräkoiraliiton pentuvälitys löytyy osoitteesta www.mayrakoiraliitto.fi. Liity samalla jäseneksi: jasenasiat@mayrakoiraliitto.fi Suomen Pystykorvajärjestön neuvojat auttavat pentujen valinnassa. Suomenpystykorva: Asko Ränkman 050 569 9221, Pekka Inkinen 040-832 2858. Karjalankarhukoira: Jaana Oinas, jaana@kaamosmetsan.com, 0400 740 443, Johannes Lehtomäki, johannes.lehtomaki@mhy.fi, 040 450 0024, Pohjanpystykorva: Soile Kattainen 050 327 4259. Lisäksi: pj. Uolevi Sirviö 044 296 8530. Kysy samalla jäseneduista ja liity jäseneksi. Järjestön internetsivut: www.spj.fi. Saksanseisojakerhon pentuvälitys: Kk-saksanseisoja, 0400 438 112 Lk-saksanseisoja, 040 715 7797 Bretoni, 040 764 8237 Münsterinseisojat, 040 539 1301  Pk-saksanseisoja, 040 835 1289 lk-unkarin vizsla 040 568 4426 Kk-unkarin vizsla, 050 372 7846 Weimarinseisoja, 040 911 1546 Spinone, 044 591 3642 Bracco italiano, 040 700 8320 Stabyhoun, 044 504 8966 Ranskalaiset rodut (pl. Bretoni) 045 111 4248 Muut rodut 040 530 8445 Hankkiessasi setteriä tai pointteria ota ensin yhteyttä rotujärjestöön KanakoirakerhoHönshundssektionen ry:n jalostusneuvjiin. Pointteri: Jorma Korpela p. 044 511 2013, englanninsetteri: Antti Korhonen p. 040 725 3148, irlanninsetteri: Tero Savolainen p. 0440 130 703,  gordoninsetteri: Jasu Sinkkonen p. 040 519 8819. Katso lisää myös osoitteesta www.kkk-hhs.fi Kettuterrieri monipuolinen metsästyskoira. Pentuvälitys: 040 706 6810. Jäsensihteeri 040 734 6356. www.foxterrier.fi Eläintentäyttäjiä Pasi Ahopelto 0400 567 078. www.lehonpaja.net Metsästyslinjan labradorinnoutajan pentuja, synt. vko 10, luov.vko 17  puh. 040 913 8310 www.metsänhengen.com Beaglen pentuja metsäverisistä, ajavista vanhemmista. P. 040 584 3751 Beagle pentueesta, joka syntyi 17.11.2012 2 urosta vailla metsästävää kotia. Metsästävistä vanhemmista. Soita ja kysy lisää. Sirutettu, lääk. tark., madotettu, rekisteröity ja 1 rokotus annettu. Puh. 041 728 5941 Jari Mäki Sk. kettuterrierin pentuja puh. 0500 160 830 KK.Mäyräkoiranpentuja Palkitusta käyttökoirista puh. 040 913 8660 Markku Haapaniemi Teuva Puh. 0500 360 962. KK.Mäyräkoiranpentuja, palkituista vanhemmista. Luovutus vko 13 puh. 040 833 9870 Täyttötyöt ja täyttötarvikkeet. Antti Kaatrasalo, p. 040 964 2611 www.tayttotarvike.fi, Lapinlahti Bretagnenbassetin pentuja metsästykseen. Emä SM toisessa sukupolvessa. http://kennelonnensepan.kotisivukone.com/ Luonnontieteellisen alan konservaattori Esa Kemppainen, Mattilantie 56,Janakkala. Puh. 050 563 0169. www.trofeet.fi Workingspanielipentuja, metsästyskoepalkittu sukuSparklecreaks kennel/ 050 527 4225 Raimo Lietsala, Orivesi. Lasisilmiä? täyttötarvikkeita. 040 558 4019,www.lietsala.net Koirien testaus villisioilla + karhulla! www.taistosulevi.fi tai 040 777 1495 Taxidermy Art, Markku Natri, Lapua. Puh. 06 438 8901, 0400 363 345. www.markkunatri.fi. Jari Niskanen, Laukaa puh. 0400 317 828, www.jariniskanen.net Taitoa ja kokemusta Trofe Art Jarno Raiski, Ähtäri / Vaasa 040 581 9624 www.trofeart.tk T:mi Eläinkonservaattori Teemu Salonen. www.elainkonservaattori.fi Inkoo. Puh. 050 563 7820 Erityisesti kalat, myös muut alan työt. Studio Antti Saraja Oy. Puh. 019 784 871 tai 0400 712 149. Preparoin linnut, nisäkkäät, teen myös trofeet. Pertti Siipola, Kilinkuja 10, 70780 Kuopio. Puh. 017 361 1073, 0400 177 588. Eero Suomus, Vihti Kaikki alan työt, puh. 0400 788 636 Suomen eläintäyttämö Österberg, Palokalliontie 41, 01490 Vantaa. Puh. 09 823 5757, 040 501 5166. Ve-laikan pentuja riistaverisestä suvusta. 050 374 7861 Myydään Beaglen pentuja, p. 050 352 3843 tai kuopusmaa@hotmail.com Kanuloukkuja + laukaisulaite, hinta 120,Mustasaari. puh 050 374 2562 Tikka T3 Hun 790,-, Armsan A612S 299,Sako 85 Syn SS 1550,-, Sako Kodiak 1800,Beretta A300 980,-, Beretta A400 Light 1550,-, Kahles 2,5-10x50 890,-, 3-12x56 valop 1420,-, Meopta 3-12x56 val 795,-, 4-16x44MilD 790,-, Docter 2,5-10x48 699,-, 3-12x56 valop. 899,Leupold VX-1 2-7x33 250,-, 3-9x40 295,-, Tubbs Mountaineer lumikengät 30?, 36? 235,Ahti Huvila Oy, www.ahtihuvila.fi 63800 Soini, puh 06 528 1203 31v. Rehtiä Asekauppaa! Mossber 12/76syn 360e,12/89 syn 440e Tikka T3, CZ, Yildiz, Baikal, Marlin Sasta Gorepuvut, Chiruca vaell. kengät Ultrapoint GPS-tutkat, Garmin GPS. Anon Ase ja Tukku, Pudasjärvi 08 821 337, 0400 384 118, 0400 384 518 Posti,MH: Edullisesti ja Nopeasti! www.anonase.com Tikka T3 Forest 308Win pakettitarjous Burris optiikalla 3-9x40 valopist. 1290e. Testivoittaja Howa-kiväärit alkaen 699 e. Beretta,Finn 412, CZ ja Benelli. Kiikaritarjous! Meopta R1r 3-12x56 4K 795e, Hawke 3-9x50 85e Ylöjärven asetarvike, Rantakiventie 7, Ylöjärvi Puh. 03 348 4004 www.asetarvike.fi Käytetyt: laaja vaihtuva asevalikoima Uudet: Howa, GRS, Guerini, Docter, Leupold ym. www.euroase.fi 050 465 4695 Lataus-, ammunta- ja metsästystarvikkeet, optiikka ja koiratutkat edullisesti netistä www.asetarvike.com puh. 040 540 1182 Aseet, patr. + lataustarv.+ratalaitteet + kahvat puh. 019 782 307 www.mattikauppi.fi Ostetaan, myydään ja vaihdetaan Varastossa yli 500 käytettyä asetta. Soita 050 367 6856, katso www.ace-gun.com tai käy Relanderinkatu 90, 78200 Varkaus Aseita ja tarv. myynnissä, katso kuvat netistä. porinase.fi Tehokas ALFA tai ULTRA-ALFA - kiväärin äänenvaimennin, alkaen 130euroa, asennus 65euroa teräs tai alum. runkoinen, ei hitsattu, halkaisija 50mm, paino alkaen 210g, Keveät piipun päälle menevät teleskooppiset mallit www.ouluntyostokeskus.com japanilaiset ja keskiaikaiset miekat puh. 08 311 3133, 040 508 5833 Silentum ja Noise Stopper kiväärivaimentimet cal 22LR-50BMG. Valmistaja Suomen Jahtivaruste Ky, Hästöntie 432, 25500 Perniö puh. 0400 842 196 www.jahtivaruste.fi Asekaappi, kotimainen SIS 3492- hyv. sertifikaatti. Lisätiedot www.corrosafe.fi  Gordoninsetterin pentuja s. 11.1.2013 Metsästyslinjasta ell.tark. 040 516 7509 www.valiokoiravarusteet.fi kopit, tarhat, lämmittimet, tutkat, haukunrajoitinpannat, pihavahdit ym.tuotteet. Puh. 0500 176 596 Myydään Luolatutkat, www.deben.com, Terrier Finder mallit Mk3 ja pitkä kantama eli long range edullisesti. Toimitus välittömästi. Puh. 0400 820 492. Koira-, minkki-, ym. verkkoja Rautarantala Oy puh. 09 876 5291 www.rautarantala.com Minkki ja supikoira/kettuloukkuja. Erittäin tukevia ja toimintavarmoja. Soita ja kysy lisää tai katso metistä. www.granlunds.com. Granlundin Tarhatarvike 06 764 1033. Pienpetopyydykset: ketun jalkanaru, heti tappavia loukkuja ja rautoja pienpedoille, myös majavalle. Puh. 0400 181 498, Taisto Hietala, http://www.kesavaylan.net/ Kanuloukun varmatoimiset laukaisulaitteet ym. pyyntilaitteita pienpedoille. Tutustu tuotteisiin www.ph-riista.fi / tai soittele 050 566 2691 Jouset ja tarvikkeet, vaimentimet, luolatutkat, loukut, riistakamerat, vacumipakkajat ja lihamyllyt, vaatteet, VHF-puhelimet, aseseppäpalvelut puh. 02 239 0930 WWW/ASEJAERA/FI Huollan jahtiradiot, koiratutkat RJAK, Pl 38, 44101 Äki ilt./vkl puh. 050 557 2000 VHF-puhelimet edullisesti ja luotettavasti alan liikkeestä. Akut, antennit, monofonit ym. Peltor kuulonsuojaimet, uudet ja käytetyt aseet. Metsästäjän erikoisliike Raimo Olkkonen Oy, Haapajärvi, puh. 08 761 831, 0400 296 517. www.raimoolkkonen.fi Metsästäjä 2 l 2013 l 61
• VHF-puhelimet, uusimmat mallit. Lafayette, Zodiac, Hunter, Rexon. Riistakamerat, kuulonsuojaimet. RitKos Oy, Mäntsälä 0400 203 398 www. ritkos.fi Kaislaleikkuri, myös mökkikäyttöön. Käyt. moott.leikkurista reilu hyvitys. puh. 0500 652 241 myös ilt./vk-lopp. www.kaislaleikkuri.net Puukonrakennustarvikkeita, www.brisa.fi puh. 06 729 0431, 06 724 7815 MIDWAY SUOMI OY Jo noin 100 000 tuotetta yli 300 valmistajalta! Jälleenlatausvälineet, luodit ja hylsyt. Kiikaritähtäimet, katselukii-karit, laserit. Jalustat, renkaat ja pikajalat kiikareille. Aseiden osat ja varusteet, mm. tukit, lippaat. Asesepän tarvikkeet ja työkalut, mm. kalvaimet. Luodinvalutarvikkeet, ammuntavarusteet jne. Puhelinmyynti ark. 12-17 puh. 09 5122 933 Kaikki tuotteet ja varastotilanne netissä www.midway.fi kivelaoutdoor.com puh. 040 728 4667 Valtava valikoima erävarusteita! Houkutuspillit ja hajusteet maan laajimmasta valikoimasta, suoraan maahantuojalta. Sorsa-hanhi-pyy-varishaukka-kyyhky-fasaani-hirvi-peurakauris-karhu-susi-kettu-supi-minkki- jne. puh. 0400 835 511. www.houkutuspillit.net Työsuorituksia Turkisnahkojen muokkaus. Kiikalan Raktur Oy, Juhani Ahola, Takamaantie 10, 25390 Kiikala. Puh. 02 728 7503 Muokkaamme kaikenlaisia turkisnahkoja. Nahkajalostamo M. Salonen Ky Röppääntie 3, 50670 OTAVA puh. 010 387 3090 www.taljatukku.fi Ompelen turkit-liivit-hatut-rukkaset ym. www.turkisjanahka-asu.com Puh. 040 509 0691 Aseiden korjaukset, varaosat, Apel kiikarinjalat Asekorjaamo K. Götsch puh. 03 779 6268. http://koti.phnet.fi/gotsch. Aseseppä J. Immonen. Tukit ja muut asealan työt. Koivuniementie, Kuhmo, puh. 044 565 0257 Oulun Asepaja Ky. Kaikki asealan korjausmuutostyöt. Myyntimiehenkuja 6, 90420 Oulu. Puh. 08 311 6520, 0500 435 703. Hylkeen metsästystä Perämerellä (Oulu) puh. 0400 154 600 Suomen Asetekniikka. Asesepänliike Varkaudessa. puh. 0400 528 098. Karhunmetsästystä Suomussalmella p. 050 325 8966 www.erapalvelu.net Asesepäntyöt, aseet, patruunat ja tarvikkeet. Ase ja Optiikkahuolto, Kasarminkatu 43 b , 87500 Kajaani, Puh. 08 613 0655, 040 535 4134 www.asehuolto.net Lappiin metsästämään! Vuokraa mökki ja eräkämppä Sodankylästä pienriistaluvilla. www.unarinkamppa.fi Aseiden korjaukset ja huollot ! Ylöjärven asetarvike puh. 040 718 8170 Kotimaiset purkinsulkijat suoraan valmistajalta. ERÄTAPIO OY Puh. 040 585 8133 www.eratapio.fi Huollan jahtiradiot, koiratutkat? RJAK, Pl 38, 44101 ÄKI. Puh. 050 557 2000. KAUsilUvAt hAettAvAnA hUhtiKUUssA Metsähallituksen pienriistakausilupia voi hakea huhtikuun aikana. Hakemusten oltava perillä 30.4.2013 kello 16 mennessä. Täytä hakemuksesi lupahakujärjestelmässä lupahaku.eraluvat.fi. Lisätietoja osoitteesta www.eraluvat.fi tai palvelunumerosta 020 69 2424. Teemu Järven eräaiheista grafiikkaa itselle tai lahjaksi. www.teemujarvi.com Karhunnahka. Feikkipää ja alushuopa. Lupa on h. 1880e. Puh. 0400 343 084 Osta ja myy www.jahtihuuto.net Vankka kelohonkamökki + sauna tontti 4850 m2, mökki 40 m2, sauna 9 m2 rantaviivaa n. 250 m Angeljoessa. hyvät kalastus ja metsästys mahdollisuudet. Mahdollisuus liittyä metsästysseuraan pienriistalle ja hirvelle. Sijainti Tanhuan kyläkaupalta 4,4 km. Hintapyyntö 53.000 euroa puh. 0400 653 866 email seppo.reijonen@kolumbus.fi Tilaisuus vaativalle erämiehelle Sauna ? erämaja 7,5 ha koskitilalla. Järeästä kelosta pieteetillä rakennettu kämppä vuolaan kosken partaalla Pohjois-Karjalan karhumailla. Puulämmitys, valaistus aurinkosähköllä, keittäminen puulla ja kaasulla. Sekametsää ja hoidettu mäntytaimikko. Omaa rantaa 600m. Osuus laajoihin vesi- ja suoalueisiin. Hp 94 000e. Lähemmin puh. 0500 307 895 Rovaniemen Vanttauskoskella (ent. Roi Mlk) n.1,1 ha määräala. Palsta hyvien metsästysmaiden kupeessa! Myydään tarjousten perusteella. Puh. 020 743 1200 (ark. 8-16). Myydään metsäpalsta K-Pohjanmaalla n. 3ha. Hp 10th e. Puh. 050 599 3949 Ostetaan Ostetaan kaikkia turkisnahkoja kilpailukykyisin hinnoin jatkuvasti. O. Mauranen, Tyyppäläntie 4 A 2, 40250 Jyväskylä. Puh. 0400 271 291. Ostetaan näädän, minkin, ketun ja supin turkisnahkoja. P. Hirvonen, Möykkylahdentie 9, 83700 Polvijärvi. Puh. 0500 328 875 Ostetaan supin, ketun ym. nahkoja myös hirven sarvia. R. Pentinmäki, Jäpintie 344 C, 60800 Ilmajoki. Puh. 050 554 6852. Pummppuhaulikko Marlin Glenfield 778. Vaurioituneetkin käy. Puh. 040 833 9870 62 l Metsästäjä 2 l 2013 Rådjursjakt på Åland från 15augusti till 30 november pris från 520 e person. 3dagar torn jakt, hundjakt .Fågeljakt knipa oktober .?december 3 dagar 250 e pers. Stuga 45m2 fullt utrustad dusch toalett själv hushåll linne slutstädning kyl frys tv. Båg jakt mot ofert Fiske havsöring gädda sik 3 dagar från 150 e person: Båtar stuga linne bastu licens 30km2 ingår från 15 aprill jakt område 1500 h. Fiske område 30 km2 säljakt  ordna all jakt med guide fiske guidad tillgänglig se www.svinostugby.com  svar gärna på svenska, engelska Tel: +358 183 5781 Gsm: +358 400 886 558 Sorkkaeläin-ja sorsanmetsästystä Sauvossa. www.prohunting.fi/ 040 558 9012 pro.hunting@luukku.com Puuru hirvenvetolevyt, katso esittely www.puuru.com. Puh. 044 368 1441. Heinäsorsan poikasia istutuksiin. Yli kahdenkymmenen vuoden kokemus sorsan kasvatuksesta. Puh. 0400 930 690. Virossa villisian ajojahdit huippupaikoilla! Ruotsissa unohtumattomat hanhijahdit! www.hanhijahdit.fi Tracker ja Pointer-koiratutkahuolto Parkanon TV-EL Huolto, Peltokuja 6, 39700 Parkano. Puh. 03 448 1296. Tracker sekä Pointer (ei GPS).) tutkahuolto. Lindholmin TV-huolto, Pl 1, 66601 Vöyri. Käyntios. Uusikatu 1. Puh. 06 383 2980 Optifocus Oy, Suomen kiikarihuolto, kiikaritähtäinten huollot ja korjaukset. Hirsimetsäntie 21, PL 12, 15101 Lahti. Puh. 0400 150 356. www.optifocus.fi. Vuokralle tarjotaan Hyvien metsästys-, kalastus- ja marjastusmaiden keskellä sijaitseva erämökki, Varusteltu; sähköt, 2mh+tupa+sauna, Jk, sähköliesi, tie pihaan, leivinuuni, vesi lähteestä pumpulla sisälle, viem. kts kuvat/sijainti Metsästysal. mökin läheltä Vp Hirvivaara - Rostua n. 19 000 ha. Hinta; 340 - 470 ?/vko; 70 ?/vrk sis. sähkön, puuhuolto, kalastusluvat, veneen. Tarmo Voutilainen p. 040 194 7533 Kuusamo-Ruka puolivälissä lomamökkejä hyvien metsästys ja kalastuspaikkojen läheisyydessä. Yksi erämökki Kuusamon yhteismetsän vieressä.Metsästys kanalintu, jänis, karhu ja hirvi. Puh. 0400 575 632 www.pajalanhirsituvat.fi Mökkejä Kuhmon itä-rajalla. Puh. 0500 253 563 Metsästystä Hanhi ja kaikki suurriista EST/FIN, 050 520 6100, juhani.tuomaala@netikka.fi 2 mökkiä Sotkamossa valtionmaiden keskellä. Puh. 040 582 6397 Elämäsi eräretket www.kauniskarjala.com Mökki Sallassa, hyvin varusteltu. Pyhäjärven rannalla 2-4 henk Kalaan, metsälle, kelkkailemaan. Puh. 040 088 5927 Laadukkaat metsästysmatkat ympäri maailman! Euroopan ajojahdit: villisika,saksanhirvi ja metsäkauris. Afrikka: linnustus, tasankoriista ja Big-5. Argentiina:linnustus ja suurriista. Kanadan karhujahdit, sekä useita muita vaihtoehtoja. Tarkoin valitut ja testatut kohteet kilpailukykyisin hinnoin! B&R Hunting Oy p. 040 417 8807 tai 050 545 4865 www.brhunting.fi, info@brhunting.fi Kuusamossa, Iivaaran juurella, erämökit, ruokailut, saunat. www.iivaara.fi Mökki Pyhäjärvellä. Metsästys+kalastus. 0400 362 985 Muut Rahaa rahaa !!! Kätevästi panttaamalla esim. aseesi. Tule tai soita P-H Pantti, Lahti 03 781 8350, Luottopantti, Joensuu 013 227 010 Huippusuositut ajojahdit Puolassa, 3 metsästyspäivää, 4 yötä. soita 0400 628 671. www.hanhijahdit.fi Riistapeltosiemenet 2013 Hirvi- Diana Peura- Kauris- Diana Moniv. Riistalaidun Diana Fasaani- Peltopyy- Diana Diana- Auringonkukka Diana- Rehukaali Grampian Diana- Rehukaali Keeper Diana- Rehurapsi Hobson Diana- Rehuöljyretikka Diana- Turnipsi Massif Diana- Naattinauris Tyfon Diana- Rehunauris Samson Luonnonhoitopelto seokset: LHP- Riista LHP- Maisema Hirviriistaseos Linturiistaseos 1 kg 3 kg 2 kg 3 kg 2kg 1 kg 1 kg 1 kg 3kg 1 kg 1kg 1kg 16 e 34 e 26 ? 34 ? 24 ? 23 ? 49 ? 9? 35 ? 18 ? 19 ? 15 ? 10 kg 10 kg 10 kg 10 kg 81 ? 95 ? 87 ? 75 ? Rehurapsi Akela Rehuherne Arvika Rehuöljyretikka Apoll Rehukaali Inka Rehujuurikas Brigadier Naattinauris Samson Meiltä saat myös laadukkaat KNZ nuolukivet riistalle. 25 kg 25 kg 10kg 1 kg 1 kg 0,5 kg Tilata voit: soittamalla p . 010 440 9410 verkkokaupastamme www.erakontti.fi, tai sähköpostilla erakontti@erakontti.fi Oy Eräkontti Ab Kinturinkuja 4 11120 Riihimäki 104 ? 49 ? 69 ? 20 ? 15 ? 10 ?
• Metsästäjä -lehti No. 1/2013 62. vuosikerta, Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Levikki on 303 241 kpl (LT 2009). Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 22.3.2013. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite: Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus, Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki. Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Kaupantekoa-palstalle: Marja Kraufvelin, puh. 029 431 2112 Muut ilmoitusasiat: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitusneuvosto: Reijo Orava (pj.), Aku Ahlholm, Klaus Ekman, Ilkka Eskola, Marja Lammi, Ilkka Lampi, Marko Mikkola, Vesa Ruusila, Marko Svensberg, Jouni Tanskanen, Petri Vartiainen. Osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri puh. 0303 9777, metsastaja.rekisteri@yap.fi Toimitus: Vastaava päätoimittaja: Reijo Orava Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Marja Lammi, puh. 029 431 2121 Ulkoasu: Ilkka Eskola, Hansaprint Kansikuva: Hannu Huovila, Vastavalo Kirjapaino: Hansaprint 2013/Met13_01 ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakauslehtien liiton jäsen Osoitteet Alueiden yhteystiedot www.riista.fi/yhteystiedot Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001, arkisin klo 9 ? 15, asiakaspalvelu@riista.fi Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri puh. 0303 9777, metsastaja.rekisteri@yap.fi Varasto ja tilaukset Puh. 029 431 2111, marion.sundqvist@riista.fi www.riista.fi/tilaukset Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset 1. Muuttoilmoitus Postin tai maistraatin kautta Postin tai maistraatin kautta tehty virallinen muuttoilmoitus päivittyy myös Suomen riistakeskuksen metsästäjärekisteriin. Osoitteenmuutoksen Postille ja muuttoilmoituksen maistraatille voi tehdä yhdessä ja samassa palvelussa, joko a) sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi (24 h/vrk) verkkopankkitunnusten, henkilökortin tai Postin käyttäjätunnuksen avulla. Postin tunnus on maksuton. Sen saa postitoimipaikasta. b) soittamalla muuttopuhelimeen, puh. 02 95 535 535 (pvm/mpm). Myös jonotus on maksullista. Avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.00?16.15. Numerossa palvellaan suomen ja ruotsin kielellä. c) muuttoilmoituslomakkeella, jonka voi noutaa postista tai maistraatista. 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: Metsästäjä- tai Jägaren?lehden osoitetiedot päivittyvät postiin tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan metsästäjä rekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Jägaren-lehti samoin kuin metsästyskortti, toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. Metsästyskorttiin liittyvät epäselvät tapaukset: YAP Solutions Oy /Metsästäjärekisteri Puhelin 0303 9777 Puhelut lankaverkosta 0,0821 euroa/puhelu + 0,0320 e/min Puhelut matkaviestimistä 0,190 euroa/min. Puhelut ulkomailta ulkomaisen operaattorin asettama hinta. Telefax 09 794 031, e-mail: metsastaja.rekisteri@yap.fi 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: YAP Solutions Oy /Metsästäjärekisteri, PL 243, 01511 VANTAA Telefax 09 794 031 e-mail: metsastaja.rekisteri@yap.fi Yhteystietoja Maa- ja metsätalousministeriö PL 30, 00023 Valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 0295 160 01. www.mmm.fi Kala- ja riistaosasto Käyntiosoite, Hallituskatu 3 A, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 Valtioneuvosto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistantutkimus, PL 2, 00791 Helsinki, Käyntios.: Viikinkaari 4, puh. 0295 301 000. www.rktl.fi Metsähallitus PL 94 (Vernissakatu 4), 01301 Vantaa, Vaihde 0205 64 100 www.metsa.fi Metsähallituksen luvat Erälupien palvelunumero 020 692 424, www.eraluvat.fi Riistan tauti- ja kuolinsyyselvitykset Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA/ Tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksikkö, Elektroniikkatie 3, 90590 Oulu (käyntiosoite: Elektroniikkatie 5), puh. 029 530 4924. Eläinnäytteet osoitteella: EVIRA, Matkahuolto, Oulu. www.evira.fi Suomen Metsästäjäliitto Kinturinkuja 4, PL 91, 11101 Riihimäki. Puh. vaihde 010 8410 050 www.metsastajaliitto.fi Metsästäjä 2 l 2013 l 63
• © Mikael Wikström www.asejaera.fi TURKU Puh. (02) 239 0930 KEMIÖ Puh. (02) 423 804 Aseet & ampumatarvikkeet, optiikka, loukut, koiratutkat, asesepän palvelut, vaimenninasennukset, kiikariasennukset, korjaus, entisöinti, custom-aseet. Puunuoli ECC kenttäkärjellä 45#10 kpl 370 ? 240 ? Hatsan 125 5,5 mm Asekaappi SP 88 239 ? SP 75 700 ? 570 ? SP 88 75 ? Deben Terrier Finder Long Range Laser Genetics ND 3x40 Sub Zero Maailman laajin valikoima asetarvikkeita suomalaisen metsästäjän saatavilla www.midway.fi ? 09 5122 933 Puhelinpalvelu arkisin 12-17 Mosin-Nagant ?sotilaskiväärin? tukki TUOTENRO 777174 119? Mosin-Nagant ?sotilaskiväärin? laukaisukoneisto varmistimella TUOTENRO 559350 180? BSA Goldstar 3-18x44 Hunter Ballistic ristikolla TUOTENRO 939230 290? RCBS Rock Chucker Supreme lataussarja TUOTENRO 937051 490? EGW picatinnykisko Tikka T3:een TUOTENRO 412774 70? Barnes LRX .308 175gr pitkien matkojen suurriistaluoti 50 kpl TUOTENRO 185355 70?