Me tsästäjä 2 l 2015 Maailman laajin valikoima aseseppätarvikkeita ja -työkaluja Jälleen latausvälineet ja komponentit Aseiden osat ja varusteet Asesepän tarvikkeet RCBS Rock Chucker Supreme Kit ATI tukki Mosin Nagant Pilaripetausholkit Kymmeniä tuhansia tuotteita varastossa! Ma-Pe 12-17 ? 09-5122933 tiedustelut@brownells.fi www.brownells.fi Räjäytyskuvat aseista nettisivuillamme 490€ 139€ 12€ UUSI VERKK OKA UPP A AVAT TU! 100009441 019210010 080000418 PSE Fever Ready To Shoot AMS Bowfishing Majava-/kalastuskela Gamo Delta Fox GT Set 4,5mm 449€ Ase ja Erä Aninkaistenkatu 16 20100 Turku info@asejaera.fi www.asejaera.fi 165€ 80€ Jousimetsästys, ilma-aseet, varusteet ja tarvikkeet Laatua luontoon metsastaja_takakansi.indd 1 4.3.2015 13:53:08 Ohjeet aseluvan hakijalle Riistapeltoja peltopyylle
2 l Metsästäjä 2 l 2015 Metsästäjä -lehti Nro 2/2015 64. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Levikki on 303 241 kpl (LT 2009). Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 15.5.2015. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite : Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki. Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus : Vastaava päätoimittaja: Reijo Orava Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Laura Ticklén, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Ilkka Eskola, (Hansaprint Oy) Toimitusneuvosto : Klaus Ekman, Ilkka Eskola, Erkki Kiukas, Jouni Tanskanen, Laura Ticklén, Marko Svensberg, Petri Vartiainen ja Henna Väyrynen. Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Kaupantekoa-palstalle: Marja Kraufvelin, puh. 029 431 2112 Muut ilmoitusasiat: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Osoitteenmuutokset Puh. 030 600 2301, metsastajarekisteri@innofactor.com Kirjapaino : Hansaprint 2015/Met15_02 Kansikuva : Tuomo Karsikas ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakauslehtien liiton jäsen Osoitteet Sompiontie 1, 00730 Helsinki Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri c/o GoExcellent Munkkiniemen puistotie 25 00330 Helsinki puh. 030 600 2301 fax. 030 600 2302 metsastajarekisteri@innofactor.com Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001 arkisin klo 9 – 15 asiakaspalvelu@riista.fi Yhteystietoja 1. Muuttoilmoitus Postin tai maistraatin kautta Postin tai maistraatin kautta tehty virallinen muuttoilmoitus päivittyy myös Suomen riistakeskuksen metsästäjärekisteriin. Osoitteenmuutoksen Postille ja muuttoilmoituksen maistraatille voi tehdä yhdessä ja samassa palvelussa, joko a) sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi (24 h/vrk) verkkopankkitunnusten, henkilökortin tai Postin käyttäjätunnuksen avulla. Postin tunnus on maksuton. Sen saa postitoimipaikasta. b) soittamalla muuttopuhelimeen, puh. 02 95 535 535 (pvm/mpm). Myös jonotus on maksullista. Avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.00–16.00. Numerossa palvellaan suomen ja ruotsin kielellä. c) muuttoilmoituslomakkeella, jonka voi noutaa postista tai maistraatista. 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: Metsästäjätai Jägaren–lehden osoitetiedot päivittyvät postiin tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Maaja metsätalousministeriö PL 30, 00023 Valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 0295 160 01. www.mmm.fi Luonnon virkistyskäyttöyksikkö Käyntiosoite, Hallituskatu 3 A, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 Valtioneuvosto Metsähallitus PL 94 (Vernissakatu 4), 01301 Vantaa, Vaihde 0205 64 100 www.metsa.fi Metsähallituksen luvat Erälupien palvelunumero 020 692 424, www.eraluvat.fi Luonnonvarakeskus Viikinkaari 4, 00791 Helsinki, puh. 029 5302 6000. www.luke.fi Riistan tautija kuolinsyyselvitykset Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA/ Tuotantoja villieläinterveyden tutkimusyksikkö, Elektroniikkatie 3, 90590 Oulu (käyntiosoite: Elektroniikkatie 5), puh. 029 530 4924. Eläinnäytteet osoitteella: EVIRA, Matkahuolto, Oulu. www.evira.fi Suomen Metsästäjäliitto Kinturinkuja 4, PL 91, 11101 Riihimäki. Puh. vaihde 010 8410 050 www.metsastajaliitto.fi Varasto ja tilaukset Puh. 029 431 2111 marion.sundqvist@riista.fi kauppa.riista.fi Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Jägaren-lehti samoin kuin metsästyskortti, toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri c/o GoExcellent Munkkiniemen puistotie 25 00330 Helsinki puh. 030 600 2301 fax. 030 600 2302 metsastajarekisteri@innofactor.com
Metsästäjä 2 l 2015 l 3 Tässä numerossa l 2 l 2015 5 Pääkirjoitus: Onko metsästysbyrokratiaa mahdollista purkaa? 7 Ohjeita metsästysaseiden luvanhakuun 8 Haulikkoammunnan ABC 12 Riistalaukauksia Riistatalolla 16 Hyödynnä tukia riistanhoidossa, osa 3: Riistapellosta varmaa tuloa 18 Riistakaistat kunniaan 20 Uusia tuulia riistapelloilla 24 Metso-ohjelma osana kestävää riistataloutta 26 Jokainen kosteikko on menestystarina 28 Riistapäivät 2015 30 Mikä metsään vetää? 32 Juliste: Harmaahylje 34 Puheenjohtajan palsta: Susisopassa riittää hämmentäjiä 35 Loppuuko vesilinnustus valtion merialueilla? 36 Mitä kuuluu merihylkeille? 40 Villisikakanta haltuun Suomessa 42 Villisika, muinaissuomalainen 44 Riistatalous kansainvälistyy, osa 3: Hallinnon ja järjestöjen yhteistyö on tärkeää 46 Valtion maat kuuluvat kaikille 50 Riistanhoidon vuosikello 51 Elämyksiä Eräkerhosta 52 Riistantutkimuksen historiaa, osa 2: Riistantutkimus muuttaa RKTL:een 55 Luo Oma riista -tunnus 56 Ilmastonmuutos vaikuttaa vesilintuihin 57 Lajiesittely: Jouhisorsa 58 Uutismakasiini 61 Kaupantekoa 62 Áigeguovdilis ságat sámegillii Odotukset vesilintuparatiisista ovat realistisia, s. 26 Luonnonhoidon ei tarvitse olla monimutkaista, s. 24 Ammuntasimulaattorin ase säädetään ampujan mittojen mukaan, s. 12 Villisiat eivät kuuluneet pääriistalajistoon kivikaudella, s. 42 Ka is a H ut tunen M ar ko S vensbe rg Mik ko K ar pp inen
Laadukkaat ja suositut -koiranruoat Tunnettua valiolaatua jo vuodesta 1995. Erinomaiset ravintoaine-koostumukset ja korkeat lihapitoisuudet. Yhdistelmä parhaita raaka-aineita ja lisäravinteita. Kaiken kokoisille ja rotuisille koirille. Tilaa kätevästi netistä! PetSafe koiratarha 3 x 3 m 549€ 50 kpl erä nopeille! Vain koLME VÄriÄ kotiintoimitus 0€ Ei koske erikoisalueita 2590 /15kg vain 3090 /15kg vain 3290 /15kg vain 3690 /15kg vain 0€ kotiintoimitus* Kun tilaat 2 säkkiä tai enemmän. Myös lava ja rullakko toimitukset! ” M. 11-12 X X Hakatien Rico, Ajokuningas 2011 ja 2012 Valio-ruoka on auttanut Ricoa menestyksessä ja päivittäisessä hyvinvoinnissa. Ruoka maistuu hyvin ja sisältää kaikki koiran tarvitsemat ravintoaineet. Matti ja Ville Haapaniemi, Simo Valitse tilauksen yhteydessä yksi nopean tilaajan etu verkkokaupassa tai puhelimessa. tiLaajaEtu yLi 100 € oStokSESta! € BEStDoG Reflex-panta heijastimella. Väri: oranssi, vihreä tai sininen arVo 19,90 € BEStDoG Reflex-talutushihna. Väri: oranssi, vihreä tai sininen arVo 24,90 € € nitEcorE Tube ladattava avaimenperävalo. Väri harmaa. arVo 29,90 € 490 Maksat vain Valio koirataLo Talvilämmin Valio-koiratalo. Siirrettävä tuulikaapin väliseinä, läpinäkyvä ovipeite molemmissa ovissa, kaksinkertainen ikkuna, säädettävä ilmastointi luukku. Avattava katto. Ulkomitat n. 126x96 cm, sisäkorkeus 75 cm. Varustettavissa koirankopin lämmittimellä. 126x96 cm 549€ Vain tarjous! 27€ Valio PEhMuSti koirankoPin kuiVikE Kotimainen PehMusti auttaa pitämään koirankopin kuivana ja raikkaana. Eristää ja lämmittää koleilla keleillä. Paalin koko n. 100 x 35 x 45 cm. Tilaus 5-8 sk • SÄÄStÄ 1 €/Sk Tilaus 9-16 sk • SÄÄStÄ 2 €/Sk Tilaus 17-24 sk • SÄÄStÄ 3 €/Sk Tilaus 25-45 sk • SÄÄStÄ 4 €/Sk tiLaa EnEMMÄn MakSa VÄhEMMÄn! tiLaukSEt www.koiravaruste.fi aSiakaSPaLVELu p. 0500 176 596 ark klo 8-16 tarjous!
Metsästäjä 2 l 2015 l 5 Yhteiskunnan säätelyn ja byrokratian purkaminen ovat vahvasti esillä kevään poliittisessa keskustelussa. Eräs poliitikko kirjoitti taannoin, että eduskunta on lainsäädäntölaitos ja nyt tarvittaisiin toinen, joka ryhtyy purkamaan sen luomaa turhaa lainsäädäntöä. Yhteiskunnan säätelynhalusta syntyy aika ajoin sekä huvittavia että närkästystä herättäviä otsikoita. Mutta kun sitten lähdetään asioiden kriittiseen uudelleenjärjestelyyn, asia ei ole lainkaan yksinkertainen. Vallitsevalle asiantilalle löytyy aina puolustajia ja perusteita. Metsästyslaille valmistellaan parhaillaan osittaisuudistusta. Työlistalla on sekä lainsäädäntöä yksinkertaistavia tai tarkentavia aiheita että säätelyä lisääviä esityksiä. Houkutteluhaaskojen ja karhunmetsästyksen välillä nähdään vakavia ristiriitoja, ja siksi kesäaikaista haaskanpitoa harkitaankin luvanvaraiseksi. Kesähaaskat sallittaisiin vain hyväksyttävässä tarkoituksessa, esimerkiksi matkailuyrittäjille suurpetojen kuvaustai katselukohteissa. Kivutonta ansastusta koskevan kansainvälisen sopimuksen siirtymäaika päättyy kesällä 2016. Sen jälkeen saataisiin käyttää vain pyyntilaitteita, jotka on sopimuksessa määrättyjen kriteerien mukaan hyväksytty ja rekisteröity Suomessa käytettäviksi. Jousimetsästys halutaan sallia yhä suurempien sorkkaeläinten pyynnissä. Samalla kuitenkin jousimetsästäjille säädettäisiin tiukka ampumakoe. Tätä vaativat nimenomaan jousimetsästäjien omat järjestöt. Tuossa oli esimerkkejä uusista säätelytarpeista. Kaikilla on asiallinen tai jopa kansainvälisoikeudellinen perusta. Ajatuksilla on myös vankka kannatuksensa. Kaikki toisivat kuitenkin uutta byrokratiaa kansalaisille ja työkuormaa hallinnolle. Lakiuudistuksen työlistalla on myös byrokratian keventämiseen tähtääviä aiheita. Siirtyminen kolmivuotiseen hirven pyyntilupaan vähentäisi luvanhakijan ja myös riistahallinnon paperityötä. Laaja ja yhtä lailla perusteltu on kuitenkin myös tätä muutosta vastustava käsitys: vuotuista lupamenettelyä tarvitaan hirvikannan säätelyn ohjaajana. Erityisesti Pohjois-Suomessa nähdään, että lisätty vapaus johtaisi yliverotukseen. Metsästyksen kestävyys vaarantuisi. Valkohäntäpeuran pyyntilupa on myös byrokratiaa. Pyyntiluvan poisto onnistui metsäkauriin kohdalla. Peuroja on paikoitellen liikaa, joten kantaa pitäisi voida säädellä vapaammin. Hyviä perusteluita, mutta laajaa kannatusta saavat myös vastustavat mielipiteet. Peuraluvat haetaan hirven pyyntiluvan ohessa, jolloin lisäbyrokratia on erittäin vähäinen. Lupaprosessilla ja pyyntilupamaksuilla kerätään varat myös vahingonkorvauksiin. Ilman pyyntilupien mitoitukseen liittyvää riistanhoitoyhdistystason verotussuunnittelua peurakantojen hallinta liukuu käsistä eikä kukaan ole kannustamassa riittävään metsästysmäärään. Yhtä lailla saatetaan ajautua paikalliseen liikaverotukseen ja metsästysoikeuden haltijoiden riitoihin sopivasta metsästysmäärästä. Yhteiskunnallisen säätelyn lisäämisen tai yhtä lailla sen purkamisen pitäisi lisätä yhteistä hyvinvointiamme. Muutos, joka saattaa jollekin intressiryhmälle olla hyvinkin mieleinen, tuottaa toiselle harmia ja haittaa. Vaalikevään muutostoiveita herättävistä puheista huolimatta lienee syytä olla realisti. Yhteiskunnan säätelyä ja byrokratiaa on sekä turhaa että tarpeellista. Turhaa pitää poistaa ja tarpeellista keventää. Muutoksen vaikutusten on kuitenkin oltava ennustettavia ja harkittuja. Saavutettavien hyötyjen olisi oltava suurempia kuin nykytilan tai muutoksen tuomien haittojen. Byrokratia on siis taitolaji. Keskustelua, viisautta ja hyvää harkintaa tarvitaan. PS Mikä säätely on mielestäsi tarpeellista ja mikä turhaa? Vastaa kyselyyn Suomen riistakeskuksen verkkosivuilla. Onko metsästysbyrokratiaa mahdollista purkaa? Reijo Orava Johtaja Suomen riistakeskus Pääkirjoitus
HUIPPU-UUTUUTEMME 2015 Nordic Distribution Oy Nordis PL 5, 62101 LAPUA www.nordis.fi Tutut merkit — uusi ilme! Kauppiailla heinäkuussa! Nordis Oy_uudet haulikonpatruunat_Metsästäjä nro 2_2015_210x297.indd 1 2.3.2015 8:58:49
Metsästäjä 2 l 2015 l 7 Kaisa Huttunen Hakemuksen jättäminen ja vaadittavat asiakirjat Aseen hankkimislupatai rinnakkaislupahakemus jätetään aina henkilökohtaisesti mihin tahansa poliisin toimipisteeseen, josta se siirretään oman kotikunnan poliisilaitokselle ratkaistavaksi. Mukaan otetaan virallinen henkilötodistus, sotilaspassi ja voimassa oleva metsästyskortti sekä muut selvitykset metsästysharrastukseen liittyen. Lupahakemuksiin liitetään kirjallinen selvitys metsästysharrastuksesta, jossa ilmoitetaan, mitä riistaa haettavalla aseella on tarkoitus metsästää ja kenen omistamilla alueilla. Aseen pitää sopia siihen käyttötarkoitukseen, johon se hankitaan. Haulikkoon ei esimerkiksi voi hakea lupaa hirvenmetsästystä varten. – Metsästysseuraan kuuluminen on yksi tapa osoittaa harrastuneisuus, mutta Suomessa on yhdistymisvapaus, joten se ei voi olla edellytys luvansaamiselle. Usein voimassa oleva metsästyskortti harrastuksen osoittamisineen riittää perusteluksi, selventää Vantaan poliisin ylikomisario Jouko Aromäki. Haettaessa lupaa käsiaseella tapahtuvaan metsästykseen, toimitetaan yksityiskohtainen suunnitelma loukkutai luolapyyntiharrastuksesta kyseisen alueen riistanhoitoyhdistykselle, jolta tulee saada puoltava todistus aktiivisesta harrastuksesta hakemuksen liitteeksi. Rinnakkaislupaa varten tarvitaan aseen omistajan suostumus ja alaikäiseltä hakijalta vaaditaan myös huoltajien suostumus. Soveltuvuustesti, lupahaastattelu ja aseen näyttö Hakijat tekevät poliisilaitoksella 270 kyllä / ei -väittämää sisältävän atkpohjaisen soveltuvuustestin, jonka tulos on voimassa kolme vuotta. Vaihtoehtoisesti soveltuvuudesta voidaan toimittaa lääkärintodistus. Jos lupaa haetaan ensimmäiseen ampumaaseeseen tai ensimmäiseen käsiaseeseen, kutsutaan hakija poliisin luo haastatteluun. Ylikomisario Aromäen mukaan tätä on turha jännittää. – Kyse ei ole mistään kuulustelusta. Siinä käydään läpi ihan normaaleja asioita, joita hakija on joutunut pohtimaan jo ennen luvan hakemista. Jos kaikki on kunnossa, hakijalle toimitetaan muutaman viikon kuluessa rinnakkaislupa tai aseen hankkimislupa postitse. Aseen hankkimislupa on voimassa kuusi kuukautta, minkä aikana ase tulee ostaa. Ostajalla on ostopäivästä 30 päivää aikaa esittää ase poliisille missä tahansa Suomen poliisilaitoksella, jossa aseita tarkastetaan. Mukaan otetaan henkilötodistus sekä asekaupan jälkeen ostajalle jääneet osat aseen hankkimisluvasta. Ase tuodaan näyttötilaisuuteen suojuksessa ja lataamattomana, ja otetaan esille vasta, kun siihen saadaan lupa. Kun poliisi on tarkastanut, että ase on hankkimisluvan mukainen, hakija saa muovisen hallussapitoluvan aikanaan postitse. – Pääsääntöisesti luvat pitkiin metsästysaseisiin myönnetään aina toistaiseksi voimassa olevina. Rinnakkaisluvat pitkiin aseisiin myönnetään enimmillään kymmeneksi vuodeksi ja käsiaselupien enimmäisaika on viisi vuotta, kertoo Aromäki. Ohjeita metsästysaseiden luvanhakuun Er kk i Ka uppi Aseluvan hakeminen metsästysaseelle voi vaikuttaa mutkikkaalta. Sitä se ei kuitenkaan ole, kunhan noudattaa ohjeita.
8 l Metsästäjä 2 l 2015 Teksti: Jussi Partanen, koulutussuunnittelija, Suomen Metsästäjäliitto l Piirrokset: Pasi Sairanen Haulikkoammunnan ABC Ratakausi lähestyy. Sitä odotellessa kannattaa palautella mieleen haulikkoammunnan perusteita. Paikallaan olevaan maaliin ampuminen ja kuivaharjoittelu onnistuvat toki talviaikaankin. l Haulikolla ammutaan lähtökohtaisesi molemmat silmät auki. Tällöin näkökenttä on mahdollisimman laaja. Tämä edellyttää, että aseenpuoleinen silmä on hallitseva eli dominoiva. Dominoivan silmäsi saat helposti selville. Ojenna yhdessä olevat kätesi suoraan eteenpäin niin, että etusormesi muodostavat eräänlaisen tähtäimen. Valitse muutaman metrin päästä sopiva piste, ja tähtää siihen molemmat silmät auki. Sulje sitten vasen silmäsi. Jos tähtäin pysyy paikallaan, oikea silmäsi dominoi. Jos tähtäin siirtyy, vasen silmäsi dominoi. Jos olet oikeakätinen ja oikea silmäsi on dominoiva, voit ampua haulikolla molemmat silmät auki. Jos olet oikeakätinen, mutta vasen silmäsi dominoi, ammuntaan tulee lisähaasteita. Nostaessasi haulikon oikealle poskelle vasen silmäsi muodostaa tähtäinkuvan viistosti aseen piipunsuun yli kohti maalia. Tällöin laukaus menee vasemmalta ohi. Vasenkätisillä edellä mainittu menee päinvastoin. Helpoin tapa välttää tämä on sulkea silmä, joka ei ole tähtäyskiskon kohdalla. Hallitseva silmä Jos väärä silmä dominoi, voi osumapiste olla jopa kaksi metriä sivussa.
Metsästäjä 2 l 2015 l 9 Ampuma-asento l Liikkuvaan maaliin ammuttaessa on tärkeää, että vartalo kiertyy lantion kohdalta ja siitä alaspäin luontevasti molemmille puolille. Kädet, pää ja ase ovat yhtä ”pakettia”, joka on aina samassa asennossa. Liikkeen ja suunnan ”paketille” antavat jalat ja lantio. Jalkojen perusasento oikealta puolelta ampuvalla voidaan ottaa kuvan esittämällä tavalla. Nuoli esittää kohtaa, jossa haulikko kutakuinkin laukaistaan. Jalkaterien etäisyys toisistaan on noin 20–30 senttimetriä. Jalat ovat noin 45 asteen kulmassa ampumasuuntaan nähden. Tässä asennossa vartalo pääsee kiertymään lantiosta molempiin suuntiin ja ampuminen voidaan suorittaa luontevasti. Vasemmalta puolelta ampuvalla jalkojen asento on päinvastainen. Jos jalat ovat liian kiinni toisissaan, asento on epävakaa. Jos jalat ovat liian kaukana toisistaan, vartalon kierto ei suju luontevasti. Jalkojen asento on henkilökohtainen asia, joka hahmottuu taidon kehittyessä. Kun ylävartalon ”paketti” on aina lukittu samalla tavalla, voidaan ampua käytännössä kaikkiin suuntiin vartaloa kiertämällä. Ampujan liike on robottimainen. Lantio ja jalat vievät ylävartalon lukittua ”pakettia” ylös, alas ja sivuille kuvan esittämällä tavalla. Aseen nosto l Hyvä nosto on onnistuneen haulikonlaukauksen perusta. Toista nosto aina samalla tavalla. Oikeakätisellä ampujalla nosto on seuraavanlainen: Kun ampujan asento on hieman etunojassa ja olkapääsekä poskikontaktit ovat lujat, rekyylinhallinta on huomattavasti helpompaa. Silmä– piippu-linja säilyy koko noston ajan. Oikea käsi lähtee nostamaan aseen perää lantiolta ylös kohti olkapäätä. Vasen käsi pitää kiinni etutukista ja pitää piiput maalin korkeudella. Etutukin otteen tulee aina olla samanlainen, myös metsästettäessä. Noston loppuvaiheessa perä painuu vasten olkapäätä ja samanaikaisesti poski tukeutuu reippaasti vasten perää. Silmälinjan tulisi olla pitkin tähtäyskiskoa. Jalanjälkien välissä kulkeva nuoli osoittaa oikean ampumasuunnan. l Hyvä nosto on onnistuneen haulikonlaukauksen perusta. Toista nosto aina samalla tavalla. Oikeakätisellä ampujalla nosto on seuraavanlainen:
10 l Metsästäjä 2 l 2015 l Noston jälkeen aseen on oltava suorassa. Pää ei saa olla kallellaan. Posken on oltava haulikon perää vasten. Pää, ase ja kädet ovat yhtä ”pakettia”, jota liikutetaan lantiosta ja jaloista. Huomaa! Liikkuvaa maalia ampuessasi pidä katse aina tarkennettuna maaliin, ei piippujen jyvään. Tähtäinkuva l Ammu 10 metrin päästä esimerkiksi 1,2 x 1,2 metrin paperiin, johon on piirretty viisi maalia. Ammu kaikki laukaukset alapiipulla ja kiekkopatruunoilla. Käytä mahdollisimman suppeaa supistinta. Aseta ampuessasi haulikon kisko maalikuvion palkin kohdalle. Haulinreikien keskipisteen tulisi olla kutakuinkin palkin yläpuolisessa renkaassa. Ota ampumapaikalla valmiusasento. Aseen perä on alhaalla ja rintamasuuntasi on tauluun päin. Avustaja ilmoittaa taulun numeron (esimerkiksi 3). Nosta ase ja ammu nostoa korjaamatta nopeasti kyseiseen maaliin. Pura asento, lataa ase ja ota valmiusasento uudelleen. Avustaja ilmoittaa uuden numeron, ja näin edetään aina viimeiseen maaliin asti, joka jätetään ampumatta. Ammu viimeiseen maaliin harkittu, tähdätty laukaus, josta saat vertailupohjaa vaistomaisesti ammutuille. – Jos haulikuvioiden keskipiste on kutakuinkin keskellä maalia, nosto on kunnossa ja aseen perä sopii sinulle. – Jos osumapiste heittelee eri puolille maalia, nosto on joka kerta erilainen ja sitä on kuivaharjoiteltava lisää. – Jos osumat ovat aina samassa kohdassa mutta eivät maalin keskellä, vika saattaa olla aseen perässä. Ammu lisää testilaukauksia tuloksen varmistamiseksi. Jos olet ampunut Paikallaan oleva maali 2-6 mm 2-6 mm Jos kiskoa näkyy liikaa, laukaus menee maalin yli. Näin voi tapahtua myös, jos perä ei ole aina kiinni poskessa. Tähtäinkuva on kuva, jonka silmä noston jälkeen näkee. Silmä katsoo tähtäyskiskoa hieman sen yläpuolelta, ja maali näkyy piippujen yläpuolella. Kun silmälinja kulkee haulikon lukkorungon päältä noin 2–6 millimetriä piipun etujyvälle, hauliparvi lähtee hieman ylös ja parven keskus on heti etujyvän yläpuolella. Näin ammuttaessa piippua voidaan kuljettaa juuri maalin alapuolella. Jos ammutaan niin sanotusti tasakiskolla tai jos piipun pää on tähtäyslinjan alapuolella, laukaus menee maalin alapuolelle. 20–30 laukausta ja olet varma, että vika on aseen perässä, keskustele asiantuntevan tukkisepän kanssa. Huomaa! Jos sinulla ei ole mahdollisuutta ampua pahviin, voit laittaa savikiekkoja esimerkiksi lumista hiekkapenkkaa vasten. Avustaja ilmoittaa kiekkojen ampumajärjestyksen satunnaisesti samaan tapaan kuin pahviin ammuttaessa. Lumipenkkaan jää näkyviin haulien osumakuvio. Jos ampumaradallasi ei ole paikkaa, jossa voi ampua haulikolla paikallaan olevaan maaliin, ehdota ratahenkilökunnalle sellaisen tekemistä.
Metsästäjä 2 l 2015 l 11 l Metsästysammunnan ABC on selkeästi kuvitettu ja seikkaperäinen opas parempiin riistalaukauksiin. Oppaasta löydät ammunnan teoriaa, aseja tähtäintekniikkaa sekä käytännön harjoituksia. Se sopii niin aloittelijalle kuin edistyneemmällekin. Oppaan voit ostaa Eräkontista. www.erakontti.fi Suomen Metsästäjäliiton piirit järjestävät Metsästysammunnan ABC -oppaaseen pohjautuvaa peruskoulutusta. Ilmoittaudu mukaan oppimaan uudenlaisia harjoittelutapoja. Tietoa tulevista koulutuksista saat Suomen Metsästäjäliiton koulutuskalenterista ja piirin toiminnanjohtajalta. www. metsastajaliitto.fi Ak u Ah lholm l Liikkuvaan maaliin ammuttaessa piipun on oltava laukaisuhetkellä maalin etupuolella, muuten laukaus menee takaa ohi. Kuinka paljon – se riippuu useista tekijöistä. Liikkuvaan maaliin ampumiseen on kaksi toimivaa tekniikkaa: svingi ja tasainen ennakko. Taitavat metsästäjät yhdistelevät niitä tarpeen mukaan. Svingi ja tasainen ennakko Svingi sopii hyvin tilanteisiin, joissa maali liikkuu kovalla nopeudella ja on näkyvissä hyvin lyhyen ajan. Svingillä ampuminen: 1. Etsi kohde ja nosta piippujen suu maalin korkeudelle. 2. Tee varsinainen nosto niin, että piippulinja seuraa maalia. 3. Kun nosto on valmis, piiput ovat hieman maalin takana. 4. Kuljeta asetta kohteen ohi liikettä kiihdyttäen (svingi). Muista, että vartalo liikuttaa asetta kohteen lentoradalla ja katse on tarkennettu maaliin. 5. Kun piiput ovat ohittaneet maalin, laukaise ase. 6. Laukaisun jälkeen ase ei saa pysähtyä, vaan piiput jatkavat liikettä (ns. saatto). l Kaikki tapahtuu yhtäjaksoisena, nopeana liikesarjana. Tasainen ennakko sopii hyvin tilanteisiin, joissa maali liikkuu hitaammin ja on näkyvissä pidemmän ajan. Tasaisella ennakolla ampuminen: 1. Etsi kohde ja nosta piippujen suu maalin korkeudelle. 2. Tee varsinainen nosto niin, että piippulinja seuraa maalia. 3. Kun nosto on valmis, piiput ovat jo hieman maalin etupuolella. 4. Kuljeta asetta tasaisella nopeudella maalin etupuolella arvioidun ennakon verran. Muista, että vartalo liikuttaa asetta kohteen lentoradalla ja katse on tarkennettu maaliin. 5. Kun arvioitu ennakko on oikea, laukaise ase. Esimerkiksi metsästyshaulikossa 4-paikalta ammuttavan kiekon tasainen ennakko on noin1,6 metriä. 6. Laukaisun jälkeen ase ei saa pysähtyä, vaan piiput jatkavat liikettä (ns. saatto). l Kaikki tapahtuu yhtäjaksoisena, nopeana liikesarjana. Haluatko oppia lisää metsästysammunnasta? Artikkeli perustuu Metsästäjäliiton ja Suomen riistakeskuksen julkaisemaan ampumaratajulistesarjaan.
12 l Metsästäjä 2 l 2015 Kaisa Huttunen Varsinais-Suomen riistanhoitoyhdistysten voimanponnistus: Riistalaukauksia Riistatalolla Yhteistyön, tulisieluisuuden ja onnenkantamoisen avulla metsästäjät saivat ammuntasimulaattorin Kaarinaan. esällä 2013 Turun seudun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Lasse Heimo ja Suomen riistakeskus Varsinais-Suomen riistasuunnittelija Jörgen Hermansson pohtivat, miten riistanhoitoyhdistykset voisivat vastata kaupunkilaistuvan metsästäjäväestön haasteisiin ja mihin suuntaan tekninen kehitys vie metsästystä lähivuosina. Metsästäjätutkintoja ammuntakoulutusten ohjaajana Heimo oli huomannut, että etenkin aloittelevat metsästäjät kaipaavat tukea ammuntaharjoitteluun, nykytutkinto kun ei itsessään sisällä pakollista ammuntaharjoittelua. Ampumaratojen lakkauttamiset ja aukioloaikojen lyhentämiset sekä taajamaalueilla asuvien vaikeus päästä metsästyseuroihin hankaloittavat myös osaltaan taitavaksi ampujaksi kehittymistä. – Välillä on ollut ihan avuton olo, kun en ole pystynyt tarjoamaan uusille metsästäjille tarpeeksi ampumaharjoittelutilaisuuksia, Heimo huokaa. Rahoitus riistanhoitoyhdistyksiltä Lasse Heimon ja Jörgen Hermanssonin tapaamisesta syntyi idea ammuntasimulaattorin hankkimisesta. Ruotsalaisvalmisteinen Marksman ST-2 vaikutti lupaavalta. Laitetta lähdettiin katsomaan Ruotsiin: mukaan tuli myös porukkaa Turun seudun riistanhoitoyhdistyksen hallituksesta sekä Suomen riistakeskuksen Etelä-Hämeen ja Satakunnan aluetoimistoista. Testauksen myötä vakuututtiin, että laite on saatava myös Suomeen. Päätöksen jälkeen ensimmäisenä tehtävänä oli rahoituksen hankkiminen. Pelkkä laite kun tulisi maksamaan hieman yli 50 000 euroa. Aluksi rahaa haettiin Suomen riistakeskuksen rahastolta, joka myönsi hankkeelle 30 000 euron alkupääoman. Loppusumma saatiin Turun seudun riistanhoitoyhdistykseltä sekä muilta Varsinais-Suomen riistanhoitoyhdistyksiltä. Lepakkotalosta Riistataloksi – Koko hankkeen johtoajatuksena oli, että kaikilla tulee olla varaa ampumaharjoitteluun. Sen vuoksi oli löydettävä tila, jonka vuokrakustannukset olisivat edulliset, kertoo Jörgen Hermansson. Tässä vaiheessa sattuma astui mukaan peliin. Joulukuussa 2013 Lasse Heimo osallistui Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiirin pikkujouluihin, jossa tuli puhetta Kaarinan kaupungin omistamasta, purku-uhan alla olevasta Lepakkotalosta. Talo oli kuitenkin säilytettävä, l sijaitsee Kaarinan keskustassa osoitteessa Paraistentie 15 l tarjoaa metsästäjien käyttöön ammuntasimulaattorin sekä koulutusja kokoustiloja l ottaa ajanvarauksia vastaan nettisivujen kautta tai puhelimitse 0290300 190 l veloittaa simulaattorin käytöstä turkulaisilta 25, varsinaissuomalaisilta 30 ja muilta 50 euroa tunnilta l on maanantaisin varattu uusille varsinaissuomalaisille metsästäjille, jotka voivat puolen vuoden ajan tutkinnon suorittamisen jälkeen käyttää simulaattoria ilmaiseksi. www.turunseudun.rhy.fi K Vielä vuosi sitten talo oli huonossa kunnossa. Turun seudun riistanhoitoyhdistys keräsi rahaa sen vuokraamista ja käyttöönottoa varten.Viime syksynä riistanhoitoyhdistysaktiivit kunnostivat toiminnanohjaaja Lasse Heimon johdolla talkoohengessä Riistataloon koulutusja kokoustiloja sekä tilan ammuntasimulaattorille. Riistatalo La sse Heimo
Metsästäjä 2 l 2015 l 13 koska Suomen suurin tunnettu pohjanlepakkoyhdyskunta lisääntyy kesäisin sen kattorakenteissa. Luonnonsuojelijoiden ja metsästäjien yhteisymmärryksen seurauksena Turun seudun riistanhoitoyhdistys vuokrasi talon Kaarinan kaupungilta syksyllä 2014. Tämän jälkeen alkoivat talkoot talon kunnostamiseksi, ja vuoden lopulla kunnostustyö oli valmis ja simulaattori asennettuna. – Lasse on ammatiltaan kirvesmies ja pystyi ottamaan vastuun Riistatalon kunnostamisesta. Hänen tulisieluisuutensa ja osaamisensa olivat tässäkin asiassa ratkaisevia, Hermansson kertoo. Haasteita jokaiselle ampujalle Ammuntasimulaattori on tarkoitettu kaiken tasoisille metsästäjille, vaikka idea syntyikin aloittelevien harrastajien koulutustarpeista. Jörgen Hermansson ja Lasse Heimo ovat myös vakuuttuneita siitä, että simulaattori madaltaa etenkin aloittelevien metsästäjien kynnystä lähteä ampumaradalle harjoittelemaan kovilla panoksilla. – Nuori metsästäjä voi nähdä, kuinka oikea riista tulee passiin ja miten se ammutaan. Tavallinen metsästäjä ampuu ehkä viisikymmentä hirveä elämänsä aikana. Simulaattorin avulla hän voi tähdätä ja ampua 100 hirveä tunnissa. On selvä, että simulaattori antaa varmuutta ja valmiutta hyvään riistalaukaukseen, kun tositilanne sitten tulee eteen metsässä, sanoo Hermansson. lll Kokenut helsinkiläismetsästäjä Ari Lehtimäki pääsi kokeilemaan ammuntasimulaattoria Lasse Heimon ja Jörgen Hermanssonin ohjaamana. Marksman ST-2 -ammuntasimulaattorilla harjoittelu on hauskaa ja helppoa. Panoksiin ei kulu rahaa eikä ampuja ole säiden armoilla. Riistatalon ammuntasimulaattorissa on tarjolla eri urheiluja rata-ammuntalajeja ja riistaeläimiä: haulikolla voi harjoitella muun muassa maalitauluammuntaa sekä sorsan ja riekon metsästystä, kiväärillä muun muassa tölkkien ammuntaa sekä villisikaja hirvieläinmetsästystä. Aluksi Ari Lehtimäki kokeilee haulikkoa. Hän huutaa ”hep” ja riekkoja lähtee lentoon. Jokunen lintu jää haavakoksi. Kun laukausten jälkeen suoritusta analysoidaan grafiikalla,huomataanosanlaukauksistamenneenedestäyli.Pianriekot putoavat taas hienosti. – Tällaiseen riekkojahtiin kun pääsisi. Lintuja tulee aina vain lisää, Lehtimäki nauraa. – Lapissa voi kävellä päivätolkulla näkemättä ainuttakaan, nauraa Hermansson takaisin. Ari Lehtimäki pääsee metsästämään simulaattorilla myös sorsia ja fasaaneita. Laukausten jälkeen taulun yläkulmaan ilmestyvästä piirroksesta ampuja näkee, mihin kohtaan lintua on osunut. Ammunnan onnistumista voitarkastellamyöshidastetullapiirrosgrafiikalla. Ammuntasimulaattoriin on mahdollista ohjelmoida erilaisia animaatioita, joissa vaihdellaan muun muassa kohteen kulkusuuntia, etäisyyttä ja nopeutta. Haastavuutta voidaan muuttaa esimerkiksi muuttamalla animaation nopeutta, rajoittamalla ammusten määrää, vaihtamalla haavakanavan läpimittaa tai lisäämällä näköesteitä. Lasse Heimo kertoo, että simulaattoria kokeilleet kokeneet urheiluampujatkin ovat olleet vaikuttuneita laitteesta. – Ohjelma ja analyysi pohjautuvat englantilaisen Royal Military College of Sciencen tekemiin laskelmiin hauliparven käyttäytymisestä eri haulimateriaaleilla. Laitteella pystytään samanaikaisesti analysoimaan miten ja millä nopeudella aseella seurataan kohdetta, ammuttavan kohteen nopeutta ja vieläpä senttimetrin tarkkuudella sitä, kuinka paljon kohde liikkuu laukauksen jälkeen hauliparven leikatessa kohteen liikeradan. Haulikon jälkeen Ari Lehtimäki kokeilee kivääriä. Aluksi ase säädetään hänelle sopivaksi ja ammutaan kohdistuslaukaus. Sitten metsästetään hirveä, saksanhirveä, villisikaa ja karhua. Villisian metsästys on haastavinta, varsinkin ohjelmassa, jossa se juoksee nopeasti metsätien poikki. Jos laukaus osuu vatsaan, villisika jatkaa juoksuaan. Ohjelmassa pyritäänkin eettisiin riistalaukauksiin, ja ainoastaan vitaalialueelle eli keuhkoihin tai sydämeen osuneet laukaukset kaatavat eläimen. Hirvieläimet ovat huomattavasti helpompia. Saksanhirven kohdalla homma kuitenkin luisuu ajoittain räiskimisen puolelle. Laukauksia kun on tältä päivältä useampi sata takana. – Jatkossa varmasti jaan vuoron muutaman kaverin kanssa. Silloin käsi ei väsy ja jaksaa paremmin keskittyä laukausten analyysiin, Lehtimäki pohtii. – Tunnin aikana simulaattoria voi hyvin käyttää 3 – 4 ampujaa. Paras hyöty saavutetaan, kun välillä pidetään tauko, sanoo Hermansson. Ari Lehtimäki on odottanut erityisesti kohti tulevan karhun ampumista. Lasse Heimo ohjelmoi hommasta vähän vaikeamman ja antaa Lehtimäelle käytettäväksi vain kaksi luotia, kun vihainen karhu tekee eri suunnista hyökkäyksiä. – Onhan niitä karhuratoja jossain, mutta niiden rakentaminen on kallista eivätkä ne tällä tavalla vastaa oikeita olosuhteita. Tämän lähemmäksi oikeaa metsästystilannetta onkin vaikea päästä, Lehtimäki arvelee. Ari Lehtimäki pääsi testaamaan simulaattoria Jörgen Hermanssonin ja Lasse Heimon ohjauksessa. Kaarinan Riistatalolla sekä aloittelevat että kokeneet metsästäjät voivat kehittää ammuntataitojaan. Ei mikään videopeli Tutustu muihin ammuntasimulaattoreihin verkkosivullamme riista.fi. Lisätietoja www.metsastyssimulaattori.fi ja www.simwayhunt.fi. Ka is a H ut tunen
AlAskA lite -40° C neopreeni lämpösaapas Super-tarjous! Suunniteltu aktiiviselle talvikalastajalle ja -metsästäjälle, joka arvostaa erinomaista käyttömukavuutta, keveyttä ja suorituskykyä ääriolo-suhteissa. Erikoislämmin 10 mm neopreenirakenne sekä kylmyyttä hyvin eristävä pohjarakenne. koot: 39-47 -40°C MAX. 8990 vain 200 kpl erä nopeille! vastaavat 149 € TALVEN suosiTuiN TEsTimENEsTyjä! 100% TYYTYVÄIVYYs TAkuu AlAskA Neulepipo Arvo 19,90 € O€ Arvo 119,90 € BUrrel X-600 leD-otsalamppu AlAskA Blaze termospullo 0,5 l Arvo 19,90 € O€ 1990 Maksat vain skilHUNt s2 DeFier asevalaisinpaketti Markkinoiden tehokkain asevalo erittäin pienessä koossa! Sopii kaikkiin aseisiin. Uusi huipputehokas Cree XM-L2 LED sekä jäähdytysjärjestelmä takaavat uskomattoman valotehon. Asennusvalmis paketti. liSävirtaa puhelimeen maaStoSSa! Power BANk ladattavat maastoakut Lataa puhelin, GPS tai muu elektroninen laite kätevästi maastossa, matkoilla tai missä vain. Täydellä akulla lataat puhelimen täyteen 2-3 kertaa (5200 mAh) tai 4-6 kertaa (10000 mAh). 50 kpl erä –tilaa heti! 149€ vain 39,90€ vain 5200 mAh 59,90€ vain 10000 mAh 950 lm vAloteHo 289 m kANtAmA JättimeneStYS! FisHFiNDer pilkkitutkat löydä kalapervet helposti ja nopeasti! Pilkkitutkalla löydät kalaparvet helposti ja nopeasti. Näyttää pohjan muodot, veden syvyyden sekä yksittäiset kalat ja parvet. Pieni koko ja helppo käyttää. JättimeneStYS! 99€ ALE -50 % TiLAAjAETu yLi 100€ osTosTA! sHOkkITARJOus! 599€ valitse yksi nopean tilaajan etu verkkokaupassa tai puhelimessa: tai alk. 9 € / kk* alk. SääStä aikaa Ja rahaa! BUrrel t1 laserkohdistin Jättisuosio! Kohdista kivääri entistä nopeammin ja helpommin laserin avulla! Sopii kaikille kaliibereille (.22 .50). Mukana suomenkieliset ohjeet sekä paristot. 3990 JättiSuoSio! vain LÄHETTÄÄ kuVAT suORAAN MATkAPuHELIMEEN! ETÄOHJAus MATkAPuHELIMELLA! sCouT GuARD sG-550m-8m HD lähettävä riistaja valvontakamera •lähettää liikettä havaittuaan kuvan puhelimeen tai s-postiin (mms/GPrs) •erittäin tarkat HD kuvat ja videot mustasalama 30 kpl leD! •suositun tm-testimenetyjän uutuusmalli! 229€ vain tarjous! BuRREL JA sCOuT guARd – TEsTIVOITTAJAT MAAHANTuOJALTA! BuRREL s10 HD+sms lähettävä riistaja valvontakamera •Huomaamaton infrapunasalama ja erittäin tehokas liiketunnistin •lähettää liikettä havaittuaan kuvan puhelimeen tai s-postiin (mms/GPrs) 17/2014 TESTIVOITTAJA 17/2014 TESTImEnESTyJä norm.99,00 € oSta 3 makSa 2! 3 paria Yksittäin /pr 29,80€ 14,90€ koot: 39-42, 43-47 PowerFleeCe 300G tHermoDrY lämpötakki Tekninen lämpöfleece viileisiin ja kylmiin olosuhteisiin. Hengittävä, kosteutta siirtävä ja joustava THERMODRY -materiaali. Istuva leikkaus. koot: XXs-2Xl AlAskA wooleN thermoDry-sukat Tekninen ja istuva lämpösukka viileisiin ja kylmiin olosuhteisiin. Villaa 80 %. BlAze 3Dtm Pro takki + henkselihousut moUNt HUNter Pro pakattava untuvaliivi HUIPPU-UUTUUS! Lämmin, 90 % untuvatäytteinen liivi aktiiviseen ulkoiluun. Sopii erinomaisesti talvipakkasilla takin alle lämpöliiviksi ja keväällä uloimmaksi vaatekerraksi. koot: XXs-4Xl pakattaviSSa pieneen tilaan extra-lämmin untuvatäYte kaupan päälle! metallinen turvakotelo Arvo 45€ O€ kaupan päälle! 1. Burrel älypuhelinsovellus arvo 49,00 2. kameran sääsuoja arvo 29,90 3. 8 GB muistikortti arvo 15,00 Arvo yht. 93,90 € 259€ tarjous! tarjous! 4990 vain norm.59,90 € 3990 vain tarjous nopeille! tilAUkset www.retkitukku.fi tai PUHelimitse p. 040 828 1000 ark klo 9-17 RETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta mYYmälä rautionkatu 2 C oulu ark klo 9-17 ALE -33 % ALE -30 % aStro 320 +DC50 koira-GpS norm.638,90 € 19990 vain rajoitettu erä! norm.278 € suomen suosituin hirvimiehen puku henkselihousuilla! • Erinomainen vedenpitävyys • Optimoidut camokuviot • Housuissa korkea, lämmittävä selkäosa sekä lumilukot lahkeissa O€
AlAskA lite -40° C neopreeni lämpösaapas Super-tarjous! Suunniteltu aktiiviselle talvikalastajalle ja -metsästäjälle, joka arvostaa erinomaista käyttömukavuutta, keveyttä ja suorituskykyä ääriolo-suhteissa. Erikoislämmin 10 mm neopreenirakenne sekä kylmyyttä hyvin eristävä pohjarakenne. koot: 39-47 -40°C MAX. 8990 vain 200 kpl erä nopeille! vastaavat 149 € TALVEN suosiTuiN TEsTimENEsTyjä! 100% TYYTYVÄIVYYs TAkuu AlAskA Neulepipo Arvo 19,90 € O€ Arvo 119,90 € BUrrel X-600 leD-otsalamppu AlAskA Blaze termospullo 0,5 l Arvo 19,90 € O€ 1990 Maksat vain skilHUNt s2 DeFier asevalaisinpaketti Markkinoiden tehokkain asevalo erittäin pienessä koossa! Sopii kaikkiin aseisiin. Uusi huipputehokas Cree XM-L2 LED sekä jäähdytysjärjestelmä takaavat uskomattoman valotehon. Asennusvalmis paketti. liSävirtaa puhelimeen maaStoSSa! Power BANk ladattavat maastoakut Lataa puhelin, GPS tai muu elektroninen laite kätevästi maastossa, matkoilla tai missä vain. Täydellä akulla lataat puhelimen täyteen 2-3 kertaa (5200 mAh) tai 4-6 kertaa (10000 mAh). 50 kpl erä –tilaa heti! 149€ vain 39,90€ vain 5200 mAh 59,90€ vain 10000 mAh 950 lm vAloteHo 289 m kANtAmA JättimeneStYS! FisHFiNDer pilkkitutkat löydä kalapervet helposti ja nopeasti! Pilkkitutkalla löydät kalaparvet helposti ja nopeasti. Näyttää pohjan muodot, veden syvyyden sekä yksittäiset kalat ja parvet. Pieni koko ja helppo käyttää. JättimeneStYS! 99€ ALE -50 % TiLAAjAETu yLi 100€ osTosTA! sHOkkITARJOus! 599€ valitse yksi nopean tilaajan etu verkkokaupassa tai puhelimessa: tai alk. 9 € / kk* alk. SääStä aikaa Ja rahaa! BUrrel t1 laserkohdistin Jättisuosio! Kohdista kivääri entistä nopeammin ja helpommin laserin avulla! Sopii kaikille kaliibereille (.22 .50). Mukana suomenkieliset ohjeet sekä paristot. 3990 JättiSuoSio! vain LÄHETTÄÄ kuVAT suORAAN MATkAPuHELIMEEN! ETÄOHJAus MATkAPuHELIMELLA! sCouT GuARD sG-550m-8m HD lähettävä riistaja valvontakamera •lähettää liikettä havaittuaan kuvan puhelimeen tai s-postiin (mms/GPrs) •erittäin tarkat HD kuvat ja videot mustasalama 30 kpl leD! •suositun tm-testimenetyjän uutuusmalli! 229€ vain tarjous! BuRREL JA sCOuT guARd – TEsTIVOITTAJAT MAAHANTuOJALTA! BuRREL s10 HD+sms lähettävä riistaja valvontakamera •Huomaamaton infrapunasalama ja erittäin tehokas liiketunnistin •lähettää liikettä havaittuaan kuvan puhelimeen tai s-postiin (mms/GPrs) 17/2014 TESTIVOITTAJA 17/2014 TESTImEnESTyJä norm.99,00 € oSta 3 makSa 2! 3 paria Yksittäin /pr 29,80€ 14,90€ koot: 39-42, 43-47 PowerFleeCe 300G tHermoDrY lämpötakki Tekninen lämpöfleece viileisiin ja kylmiin olosuhteisiin. Hengittävä, kosteutta siirtävä ja joustava THERMODRY -materiaali. Istuva leikkaus. koot: XXs-2Xl AlAskA wooleN thermoDry-sukat Tekninen ja istuva lämpösukka viileisiin ja kylmiin olosuhteisiin. Villaa 80 %. BlAze 3Dtm Pro takki + henkselihousut moUNt HUNter Pro pakattava untuvaliivi HUIPPU-UUTUUS! Lämmin, 90 % untuvatäytteinen liivi aktiiviseen ulkoiluun. Sopii erinomaisesti talvipakkasilla takin alle lämpöliiviksi ja keväällä uloimmaksi vaatekerraksi. koot: XXs-4Xl pakattaviSSa pieneen tilaan extra-lämmin untuvatäYte kaupan päälle! metallinen turvakotelo Arvo 45€ O€ kaupan päälle! 1. Burrel älypuhelinsovellus arvo 49,00 2. kameran sääsuoja arvo 29,90 3. 8 GB muistikortti arvo 15,00 Arvo yht. 93,90 € 259€ tarjous! tarjous! 4990 vain norm.59,90 € 3990 vain tarjous nopeille! tilAUkset www.retkitukku.fi tai PUHelimitse p. 040 828 1000 ark klo 9-17 RETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta mYYmälä rautionkatu 2 C oulu ark klo 9-17 ALE -33 % ALE -30 % aStro 320 +DC50 koira-GpS norm.638,90 € 19990 vain rajoitettu erä! norm.278 € suomen suosituin hirvimiehen puku henkselihousuilla! • Erinomainen vedenpitävyys • Optimoidut camokuviot • Housuissa korkea, lämmittävä selkäosa sekä lumilukot lahkeissa O€
16 l Metsästäjä 2 l 2015 Mikko Alhainen & Hia Sjöblom Riistapellosta varmaa tuloa Hyödynnä tukia riistanhoidossa, osa 3 M ET SÄ ST ÄJ ÄT HOITAVAT LU ON TO A JÄ GA RN A VÅRDAR NAT UR EN Maatalouden ohjelmakausi on vaihtunut. Uusi kausi tarjoaa hyviä ympäristökorvausmahdollisuuksia myös riistanhoitoon. Niihin kannattaa paneutua ja niitä kannattaa käyttää. Riistanja luonnonhoito on osa viljelysuunnitelmaa, jonka pitää olla tehtynä huhtikuun loppuun mennessä. Juhani Toivakka Kauhajoelta: uden ohjelmakauden tuoma riistapeltokorvaus on viljelijälle vähintään kilpailukykyinen vaihtoehto. Riistapellon tuki on vakio, vaikka sato olisi mikä. Kauhajoen Kainastolla maata viljelevä aktiivinen metsästäjä Juhani Toivakka sanoo, että riistapeltotuki on varmaa tuloa etenkin nykyisten heiluvien ja epävarmojen viljanhintojen aikaan. – Ainakin, jos viljan hinnan alamäki jatkuu, kohta pitää sijoittaa viljelyyn enemmän rahaa kuin mitä lopputuotteesta saa. Kannattaa vähintään harkita riistapellosta saatavaa korvausta. Se ei ole säästä eikä viljahinnoista riippuvainen. Riistapellon tulo on varmaa ja ennustettavissa. Toivakka on tyytyväinen uuden ohjelmakauden riistanhoitomahdollisuuksiin. Hän sanoo, että ne vähän helpottavat ja selventävät kuvioita samalla, kun isäntien työtaakka hieman helpottuu. – Byrokratiaa ei uusikaan ohjelmakausi ole onnistunut poistamaan, mutta sen kanssa on vain elettävä, Toivakka tuhahtaa. Lisää riistapeltoja Toivakka arvelee, että riistapelloille maksettava korvaus todennäköisesti lisää riistapeltojen määrää. – Minä ainakin aion nostaa riistapeltojen määrän siihen 15 prosenttiin, jonka uusi ohjelmakausi sallii, Toivakka sanoo. U Hi a S jöbl o m Suojakaistat vesistön varrella pitävät tulvien aiheuttamia haittoja kurissa ja luovat hyviä elinympäristöjä peltoriistalle riistakaistojen ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden kanssa. T o m B jör kl und Lisää tietoa riistapelloista Järki-hankkeen tuoreessa tietoiskussa. www.jarki.fi/jarki-iskut Siemenet seuralta Yhteistyössä on voimaa. Riistapeltojen perustamista omalle metsästysalueelle voi vauhdittaa vaikka tarjoamalla viljelijöille siemenet metsästysseuran puolesta. Laadukkaat riistasiemenet ovat usein melko hintavia, ja niihin saatavan avun moni viljelijä ottaa ilolla vastaan. Hyvin onnistuneiden riistapeltojen verkosto on sekä metsästäjien että viljelijöiden etu. Kysy neuvoja: www.mavi.fi/fi/tuet-ja-palvelut/ neuvoja/neuvo2020 Viljelijä ja metsästäjä Juhani Toivakka muistuttaa, että riistapelto merkitään huhtikuun loppuun mennessä tehtävään viljelysuunnitelmaan ja ympäristökorvaushakemusten kasvulohkolomakkeisiin. Lisätietoa voi kysellä neuvojilta.
Metsästäjä 2 l 2015 l 17 Hänen tilallaan on viitisenkymmentä hehtaaria viljelyksessä. Nyt riistapeltoja voi olla noin seitsemän hehtaaria. Tilalla on tähänkin saakka ollut riistapeltoja, mutta niitä on kuitenkin ollut vain noin 10 prosenttia tilan viljelyalasta. – Uskon, että monet sellaisetkin viljelijät, jotka eivät metsästä, innostuvat perustamaan riistapeltoja. Ensi syksynä niitä tulee olemaan paljon enemmän kuin tänä syksynä. Riistalla on silloin paljon paremmat oltavat kuin nyt. Ruokaa ja suojaa on aiempaa enemmän. Monimuotoisuuslisää Samalla kasvipeitteisten peltojen määrä kasvaa. Esimerkiksi juuri Pohjanmaan lakeuksilla peltojen kyntäminen syksyllä on vesistöille uhkatekijä. – Rankat sateet saavat joet tulvimaan pelloille. Ravinteet karkaavat pelloilta vesistöihin, eikä siitä hyödy kukaan. Juhani Toivakka katselee pitkin peltoja, joiden läpi Kyröjoki virtaa kohti Pohjanlahtea, ja muistelee toistuvia tulvia peltolakeuksilla. – Ihan mustalla pellolla ei viihdy mikään eikä kukaan. Kasvipeitteisenä pelto on hyvä sekä vesiensuojelulle että peltojen eläimistölle. Muutkin kuin riista voivat paremmin. Peltoluonnon monimuotoisuudelle tärkeä pieneliöstö, hyönteiset ja linnut ovat myös voittajia tässä kisassa. Vältä sudenkuoppa Kasvipeitteisyyden säilyttämiseen ympäri vuoden kannustaa Toivakan mukaan myös korvausremontti. Uuden ohjelman mukaan, jos talviaikaisen kasvipeitteisyyden kohdentamisalueella 80 prosenttia tilan viljelyalasta on kasvipeitteisenä koko vuoden, saa tila 54 euroa korvausta kasvipeitteiseltä hehtaarilta vuodessa. – Sadan hehtaarin tilalla se tarkoittaa reilut 4 000 euroa, Toivakka laskee. Hän varoittaa samaan hengenvetoon sudenkuopasta. – Jos kasvipeitteisyysprosentti sadan hehtaarin tilan kokonaisvilja-alasta onkin vain 40 prosenttia, putoaa korvauskin reippaasti. Kasvipeitteen määrää voi nykyjärjestelmästä poiketen vaihtaa joustavammin kasvukaudesta toiseen. T o m B jör kl und Riistaparatiisi houkuttelee T o m B jör kl und 1. Riistaja monimuotoisuuskaista: Satokasvin alaan kuuluva enintään kolmen metrin kaista peltolohkon reunassa. Siihen voi kylvää nurmi-, riistatai maisemapeltokasveja. Se voi olla myös puimaton viljakaista, mikä tarkoittaa, että kolmen metrin kaistaleen viljapellon reunasta voi jättää korjaamatta, ilman että se vähentää viljelyalaa. 2. Riistapelto: Peltokasvien lisäksi esimerkiksi rehujuureksia ja kaalikasveja. 3. Viljapelto: Kerääjäkasveiksi sopivat hyvin apilat ja raiheinät. 4. Lintuniitty tai maisemapelto: Värikkäästi kukkivat kukat ja siemeniä notkuvat korret ovat ilo silmälle samalla, kun ne houkuttelevat lintuja ja pölyttäjiä. 5. Suojavyöhyke: Sopii hyvin laidunnukseen, tai kasvusto pitää kerätä pois niiton jälkeen. Elinympäristöt kuntoon peltoriistalle Peltopyyn, fasaanin ja muiden peltolintujen pärjäämisen edellytys on riittävä suoja peltoaukealla, erityisesti talvella. Vuosikymmeniä sitten sarkaojien, latojen ja saarekkeiden kirjomassa maisemassa oli läpi talven syötävää, eikä suojapuskaan ollut kuin muutama kymmenen metriä. Lintukannat kukoistivat. Nykyisillä suurilla peruslohkoilla suojapaikkaan voi olla satoja metrejä. Peltopyy ei pääse haukalta karkuun, eikä pesille löydy piiloa supikoirilta. Viljelykierto, monimuotoisuusja suojakaistat sekä riistaja lintuniittypellot luovat viljelysaukealle suojaja ruokailupaikkojen verkoston, jossa riista viihtyy. Kun maisemakuvassa on lisäksi kosteikkoja, reunavyöhykkeitä, laitumia ja hoidettuja saarekkeita, on tiedossa jo todellinen riistaparatiisi. Peltoriistan lisäksi kauriit, hirvet ja teeretkin löytävät tiensä sapuskan ääreen ja pysyvät samalla poissa tuotantopelloilta. Riistanja luonnonhoito on osa kannattavaa viljelyä, ja maa pysyy kasvukuntoisena. Vahvat ja metsästettävät riistakannat kertovat elinvoimaisesta maaseudusta, josta löytyy elinkeinoja harrastusmahdollisuuksia. Sekä metsästykselle että viljelylle on valettu avaimet tulevaisuuteen. Byrokratian kanssa on vain elettävä Juhani Toivakka 1. 1. 1. 1. 2. 2. 3. 4. 2. 5.
18 l Metsästäjä 2 l 2015 Mikko Alhainen & Hia Sjöblom M ET SÄ ST ÄJ ÄT HOITAVAT LU ON TO A JÄ GA RN A VÅRDAR NAT UR EN Riistakaistat kunniaan Puimatonta peltopyylle, kauraa kauriille Reilusti riistapeltoja ja -kaistoja maisemaan, se lisää riistaa ja harrastusmahdollisuuksia! Peltolohkon reunaa kiertävää riistakaistaa, josta virallisissa teksteissä puhutaan monimuotoisuuskaistana, voidaan hoitaa riistapeltona, peltolintupeltona, nurmena tai yksinkertaisesti jättämällä kaistale satokasvia puimatta tai nostamatta. Kaistale kuuluu lohkon satokasvin alaan. Se on mitä parhainta ja tehokkainta joka isännän ja emännän riistanja luonnonhoitoa. Ja ri Ko st et anhaan “hyvään” aikaan oli kaikki sato pakko korjata. Valvoja vihastui ja sanktiot rapsahtivat, jos jätti pellonreunaan kaurakaistaleen pikkulinnuille, peuroille tai peltopyille. Onneksi ajat muuttuvat. Uuden ohjelmakauden ympäristökorvausjärjestelmä toi muutoksia tullessaan. Nyt saa – oikein luvan kanssa – halutessaan jättää pellonreunaan kaistaleen puimatta, niittämättä tai nostamatta. Leveyskin saa vaihdella, kunhan ei keskimäärin kolmea metriä ylitä. Reunakaistaleella saa halutessaan kasvattaa myös riistapeltokasveja tai nurmea. Riistakaista, viralliselta nimeltään monimuotoisuuskaista, kuuluu peruslohkon viljelykasvin alaan ja siitä saa saman tuen. Se onkin korvausjärjestelmän ainoita byrokratialtaan helppoja kohtia. Riistanhoidon mahdollisuuksia Uudella ohjelmakaudella ympäristösitoumuksen kaikille maatiloille yhteinen toimenpide on ravinteiden tasapainoinen käyttö. Muun muassa viljelysuunnitelman ja viljavuustutkimuksen lisäksi toimenpiteeseen kuuluu suojaja monimuotoisuuskaistojen perustaminen. Lisäksi tilat voivat valita lohkokohtaisia toimenpiteitä, joista riistaa hyödyttävät erityisesti ympäristönhoitonurmet, peltojen talviaikainen kasvipeitteisyys sekä riistanhoitajia eniten kiinnostava peltoluonnon monimuotoisuus. Peltoluonnon monimuotoisuus -toimenpide pitää sisällään neljä erilaista pellonkäyttömuotoa. Viherlannoitusnurmet, saneerausja kerääjäkasvit sekä monimuotoisuuspellot tarjoavat suojaa ja sapuskaa riistalle, parantavat maan laatua ja edistävät vesien suojelua. Monimuotoisuuspelloilla tarkoitetaan yksivuotisia riisV taja maisemapeltoja sekä monivuotisia niittyja peltolintupeltoja. Ympäristösitoumuksen muita riistalle edullisia toimenpiteitä ovat ympäristönhoitonurmet sekä talviaikainen kasvipeitteisyys. Tutustu mahdollisuuksiin ja lopullisiin korvausehtoihin Maaseutuviraston julkaisemasta hakuoppaasta.
Metsästäjä 2 l 2015 l 19 Perusta riistakaista ja nappaa siitä hyvä kuva Suomen riistakeskus haastaa kaikki metsästävät viljelijät perustamaan monimuotoisuuskaistan ainakin yhdelle lohkolle joko riistakasvustona tai jättämällä satokasvia korjaamatta. Ota monimuotoisuuskaistallasi viihtyvistä riistaeläimistä valokuva ja lähetä se meille Metsästäjä-lehteen. Viisi parasta kuvaa julkaistaan syksyn numerossa ja palkitaan tavaroin. Lähetä kuvat sähköpostitse 30.9.2015 mennessä osoitteella henna.vayrynen@riista.fi. Kirjoita viestiin RIISTAKAISTA 2015 sekä oma nimesi ja kotikuntasi. Satokasvin rinnalle kylvetyt kerääjäkasvit ottavat ravinteet käyttöön ja sitovat pintamaan sadonkorjuun jälkeen. Viljansängen seassa versova apilatai nurmikasvusto tarjoaa pitopöydän kaikelle riistalle. Samalla pidetään arvoravinteet pellossa seuraavaa satokautta odottamassa ja parannetaan maan laatua. Viljan, vihannesten, varhaisperunan ja monien muiden kasvien sadonkorjuun jälkeen pelto on melkoisen alaston tai sängen alla maa paljaana. Ravakat sadekuurot huuhtovat pintamaasta arvokkaita ravinteita, eikä fasaani tai rusakko pääse piilossa ruokailemaan. Kerääjäkasvi on tilanteen pelastaja. Kerääjäkasvi kylvetään pääkasvin juureen, sen kumppaniksi. Kerääjäkasvi sitoo ravinteita, parantaa maan rakennetta ja sitä edistää kautta pellon tuottoa. Nousussa ovat apilat, raiheinät, timotei, nurminata ja nurmimailanen. Korvaus on 100 euroa hehtaarilta satokasvin korvauksien päälle. Toimenpiteen merkitystä riistanhoidolle ja maatilan tuloille ei voi vähätellä. Talviaikainen kasvipeitteisyys kannattaa ottaa vakavasti: korvaustaso nousee merkittävästi mitä enemmän jättää syksyllä kyntämättä. Kerääjäkasvit hyvää ruokaa riistalle Paremmat korvaukset ja riistalle sapuskaa kerääjäkasveilla Saa jättää puimatta Nyt saa jättää kaistaleen satokasvia korjaamatta! Monimuotoisuuskaista tarjoaa suojaa ja sapuskaa riistalle ja pikkulinnuille pienellä vaivalla. Kaistat kuuluvat lohkon viljelykasvin alaan. Viljelykasvin alaan kuuluvia monimuotoisuuskaistoja saa perustaa peruslohkon kaikille reunoille, jotka eivät rajoitu vesistöön. Vesistöjen varsille perustetaan nurmea kasvava suojakaista. KUVAKISA! A nn a L ilje ström
20 l Metsästäjä 2 l 2015 Mikko Alhainen M ET SÄ ST ÄJ ÄT HOITAVAT LU ON TO A JÄ GA RN A VÅRDAR NAT UR EN Uusia tuulia riistapelloilla Korvausjärjestelmä tutustumisen arvoinen viidakko intuniityllä vilistävä peltopyypoikue saa seurata kevättoukoja valmiin kasvuston seasta. Viereiselle lohkolle kylvettävä riistapelto tarjoaa piilopaikan ja sapuskaa seuraavilla talvipakkasilla. Lintuniityn tilalle kylvetyllä syysriistapellolla on vihantaa orasta tarjolla pitkälle syksyyn. Hirvet, peurat tai teeretkään eivät karsasta pitopöytää. Kolmesataa euroa hehtaarilta on varsin kilpailukykyinen korvaus viljaan nähden varsinkin epävarmassa markkinatilanteessa. Monimuotoisuuspelto on kylvöajankohdaltaan joustava, eikä siihen liity satokasvin korjuukuluja tai hintariskejä. Riistapelloilla ja lintuniityillä saa varmaa tuottoa myös viljelyaukean keskiosista. Peltoluonnon monimuotoisuus -toimenpiteen monimuotoisuuspellot ovat juuri se palikka uudessa korvausjärjestelmässä, jota riistamiesten kannattaa käyttää. Pellot voi perustaa yksivuotisina joko riistatai maisemakasviseoksilla tai vähintään kahden kasvukauden ajaksi niittytai peltolintuseoksilla lintuniityksi. Kasvinsuojeluaineiden käyttö ja muokkaaminen on sallittua kasvuston perustamisen ja päättämisen yhteydessä. Tämä on merkittävä muutos aiempaan ja toivottavasti lisää viljelijöiden kiinnostusta perustaa riistapeltoja. Peltoja saa lannoittaa, jotta niille syntyy peittävä kasvusto. Lannoituksessa on noudatettava ympäristökorvausjärjestelmän lannoitustaulukoita. Monimuotoisuuspeltoja ei tarvitse niittää. Jos niitto on kuitenkin tarpeen esimerkiksi vaikean rikkakasvitilanteen tai vesakon vuoksi, on niitto tehtävä elokuun 1. päivän jälkeen. Jos niittää reunoilta keskelle, on keskelle jätettävä niittämätön alue, johon pellossa viihtyvät poikaset pääsevät piiloon pysyäkseen hengissä. Niitto suositellaan tehtäväksi keskeltä reunoille, jolloin eläimillä on aikaa paeta. Niittojätteen saa kerätä ja käyttää hyödyksi. L Kylvä syksyllä tai keväällä Yksivuotinen kasvusto on perustettava uudelleen jokaiselle kasvukaudelle. Riistapellon voi kylvää edellisenä syksynä syyskylvöisillä kasveilla tai perinteisenä riistapeltona viimeistään 30. kesäkuuta. Syksyllä kylvetty kasvusto säilytetään seuraavan kasvukauden ja sitä seuraavan talven ajan, joten riistapelto on kylvön jälkeen koskematta kaksi talvea ja yhden kesän. Keväällä kylvetty kasvusto säilytetään talven yli seuraavaan kevääseen asti. Riistapeltojen kasvusto on käytettävä riistan ruokintaan joko pellolla, sen läheisyydessä tai erillisellä ruokintapaikalla. Riistapeltoa ei saa perustaa vilkasliikenteisen tien läheisyyteen. Parasta luonnonhoitoa on se, että kasvustojen annetaan olla pellolla. Riistakasvien siemenseoksessa on oltava vähintään kaksi seuraavista: viljat, tattari, auringonkukka, öljypellava, herne, rypsi, rapsi tai sinappi, rehukaali, rehurapsi, öljyretikka, rehujuurikkaat (rehusokerijuurikas, naattinauris tai turnipsi), heinäkasvit ja apilat. Heinäkasvien ja apilan seoksissa on aina oltava myös jonkin yksivuotisen kasvin, joka ei ole heinä tai apila. Riistakasvit voidaan kylvää kaistoina. Syksyllä kylvettäviin peltoihin suositellaan syysviljojen ja syysöljykasvien sekoitusta, mutta muutakin voi kokeilla. Hyöty riistalle: Keväällä kylvetty kasvusto on valmis myöhään syksyllä ja tarjoaa suojaa ja ravintoa talvella. Edellisenä syksynä kylvetty kasvusto lähtee keväällä nopeasti kasvuun, ja tarjoaa suojaa ja sapuskaa alkukesästä aina sitä seuraavaan kevääseen asti. Hyöty viljelijälle: Syyskylvöinen riistapelto tasaa työpiikkejä, ja lohkolle mennään seuraavan kerran vasta puolentoista vuoden päästä. Aikaa ja rahaa säästyy. Riistapelto on helppoa ja varmaa tuloa tavanomaisen viljelyn kannalta ongelmallisissa pellonkulmissa. Riistapellolla kasvava rehukaali, nauris ja virna houkuttelevat sorkkaeläimiä. Mik ko A lh ainen Rikkakasveja saa torjua ennen kylvöä tai kylvön yhteydessä
Metsästäjä 2 l 2015 l 21 Vähintään kaksi kasvukautta säilytettävä peltolintupelto on kylvettävä 30. kesäkuuta mennessä. Kasvuston saa päättää kylvöä seuraavan vuoden syyskuun 1. päivästä lähtien tai 15. heinäkuuta alkaen, jos lohkolle tulee syyskylvöinen kasvusto. Jos lohkolle ei kylvetä syksyllä uutta kasvustoa, suositellaan se säilytettäväksi talven yli seuraavaan kevääseen. Kasvuston saa halutessaan jättää monivuotiseksi niityksi, jota tarvittaessa niitetään. Peltolintupellossa on oltava vähintään yhtä siementä seuraavista kolmesta ryhmästä: l nurmirölli, lampaannata tai jäykkänata l monivuotisia: harakankello, valkoailakki, ahdekaunokki, keltasauramo, ketoneilikka, mäkitervakko, nurmikohokki, purtojuuri, puna-ailakki, päivänkakkara, ruusuruoho, särmäkuisma tai muu vastaava niittykasvi l yksitai monivuotisia: ruisvirna, hunajakukka, kehäkukka, muu yksivuotinen kukkiva kasvi, pellavat, durra, punahirssi, tattari, hamppu, maissi, auringonkukka, kinua, rypsi, rapsi, kumina, viljat (enintään 50 kiloa hehtaaria kohden) tai muu vastaava peltokasvi. Hyöty riistalle: kylvöä seuraavana keväänä kasvusto on koskematon. Edellisvuoden talventörröttäjien seasta versova uusi kasvusto tarjoaa huippuluokan suojan pesille ja poikasille. Hyöty viljelijälle: Yhdellä kylvöllä saa perustettua vähintään kahden kasvukauden kasvustot täydellä tuella, jolloin rahaa säästyy ja riista hyötyy. M ar ko S vensbe rg Syyskylvöinen riistapelto ja vähintään kaksi kasvukautta säilytettävä peltolintukasvusto tarjoavat uusia mahdollisuuksia riistapeltojen viljelykierron kautta. Riistapellon voi jakaa useampaan eri vaiheessa olevaan lohkoon. Esimerkiksi elokuinen tilanne vasemmalta oikealle: l syksyllä kylvettävä riistapelto mulloksella ja orasmaana syksyllä ja talvella l edellisenä syksynä kylvetty luonnonhoitonurmi tarjoaa suojaa alkukesästä syksyyn ja edelleen talven yli seuraavaan kevääseen, jolloin lohko kylvetään uudelleen l keväällä kylvetty riistapelto täydessä kasvussa. Mik ko A lh ainen Talvella riistapellot tarjoavat peltopyille suojaa ja ravintoa, joita ilman ne eivät pärjää. To m B jör kl und Kahden kauden lintuniitty
Kaikkien suomalaisten ulkoilukauppa JAAKKO FLANELLIPAITA FOREST -PUKU LIPPALAKKI COOGER -HANSKAT NAAMIO VERKKO KUMISAAPPAAT KUORIHOUSUT MOOSE BANDANA VARIKSEN KUVA HUUHKAJAN KUVA Suosittu JahtiJakt Forest-puku on huippulaadukas asu erittäin monipuoliseen käyttöön esim. kalastukseen, retkeilyyn, marjastukseen ja metsästykseen. Likaa ja vettä hylkivä puku on todella kestävä. (19,90) 590 1990 (13,90) 990 1690 790 500 /metri BOAR HAULIKON PATRUUNAT BOAR HAULIKON PATRUUNAT Patruunat saatavilla Joensuun, Jyväskylän, Kuopion, Lappeenrannan, Oulun, Rovaniemen, Seinäjoen ja Vantaan myymälöistä. -25% 4990 (79,90) 3990 9990 (129,90) 7990 (99,90)
www.eratukku.fi MYYNTI JA ASIAKASPALVELU P. 020 747 7000* (MA-PE 10-16) *Puhelujen hinnat sis alv 24 %: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh + 6,85 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 16,56 snt/min KÄÄNNETTÄVÄ TOPPALIIVI PRO VHF/FM SETTI ROSTO PREMIUM Lämmin käännettävä toppaliivi puuvilla-polyesteriä. Likaa ja vettä hylkivä Teflon Wax -käsittely. Monipuoliset taskut, mm. panostasku ja VHF-puhelimen tasku. Väri: vihreä/oranssi. Pakkauksessa mukana pöytäteline, verkkoadapteri, head-set korvakuuloke aisamikrofonilla, tupakansytytinjohto 12V, perusantenni ja vyöpidike. Kevyt, kestävä ja äänetön puku vaativaan jahtikäyttöön. Yleisjahtipuku, joka sopii erinomaisesti lähes kaikenlaiseen jahtiin. Asu yhdistää metsästysasujen markkinajohtajan teknisen osaamisen ja suomalaisen huippusuunnittelun. Tuloksena on kevyt, kestävä ja äänetön puku vaativaan jahtikäyttöön. Päällimateriaali on erittäin hiljaista ja kestävää, harjattua polyesteria. Vedenja tuulenpitävä, erittäin hengittävä -silti kevyt rakenne Air-Tex2 -kalvon ansiosta, teipatut saumat. Scentech-käsittely vähentää tuoksuja ja auttaa pysymään saaliin huomaamattomissa. 3990 RADIOPUHELINTASKUT ROSTO-SETTIIN KAUPAN PÄÄLLE PAKETIN ARVO YHT. 102,60 € U.C.M -RIISTA KAMERAT TOPO LIGHT MAASTOKARTAT ALPHA 100 + T5 -KOIRATUTKA Suomenkieliset valikot, helppo käyttää ja kiinnittää. Liiketunnistimella toimiva infrapuna-yökuvaus mahdollistaa terävät kuvat myös pimeässä tai hämärissä. SMS-malli on kännykällä etäohjattava. Garmin-laatua voit seurata enintään 20 koiraa tai metsästäjää enintään 14,5 km:n päästä. Parempi turvallisuus aktivoi T 5 -laitteen merkkivalo etäältä tai kutsu muita metsästäjiä Alphan hätähälytyksellä. TALLENTAVA MALLI ETELÄTAI POHJOIS-SUOMI KOKO SUOMI 11990 68900 3900 6900 16990 S M S 19900 (LÄHETTÄVÄ/ ETÄOHJATTAVA MALLI) 19990 (249,90) (889,00) JAKE SCENTECH ALUSASU KAITUM -TURVALIIVI ROWAN FLEECEPAITA BANDANA SOTKAKÄÄNTÖ LAKKI
24 l Metsästäjä 2 l 2015 Eerika Tapio, projektitiedottaja, Lapin elinkeino-, liikenneja ympäristökeskus Vapaaehtoisesta metsiensuojelusta taloudellisia ja ekologisia hyötyjä: Metso-ohjelma osana kestävää riistataloutta Metsämiehet ja -naiset tietävät, että riista tarvitsee monimuotoista luontoa menestyäkseen. Usein metsästäjät tietävät jahtimailtaan luonnonhoitoon ja ennallistamiseen soveltuvia kohteita. Eri toimijoiden ja hankkeiden välisellä yhteistyöllä voidaan saada paljon hyvää aikaan riistamailla. uomalainen metsäinen maisema on murroksessa. Luonnollisten ekologisten yhteyksien katketessa voivat pienetkin suojelualueet tarjota elintärkeitä lisääntymis-, pesintäja suojaympäristöjä riistalajeille. Tällaisia alueita voidaan suojella Metsosuojeluohjelmalla. Lajien elinalueet muuttuvat, pienenevät tai katoavat. Ihmisen silmiin dynaaminen muutos maankäytössä voi olla kestämätön osalle elinympäristöistä ja lajeista. Maankäytön myötä maisemaa ja elinympäristöjä käsiteltäessä voivat monien muiden lajien ohella riistalajienkin vaatimukset jäädä huomiotta. Vapaaehtoinen metsäisten elinympäristöjen suojelu hyödyttää niin luonnon monimuotoisuutta kuin metsäomistajaa, metsästäjiä ja muitakin metsien virkistyskäyttäjiä. Vapaaehtoisen ohjelman avulla turvataan myös tuleville metsästäjäsukupolville jahtimaita ja saalista. Metsästäjät tuntevat metsämaansa usein paremmin kuin monet muut maanomistajat. Yhdistämällä metsästäjien ja maanomistajien paikallistuntemuksen alueen metsäja maisemarakenteesta Metso-toteuttajien tietoon voidaan hyviä kohteita sekä suojella että hoitaa vielä paremmiksi. Metsästysseurat voisivat olla hyvä apu kohteiden kartoituksessa ja halutessaan myös kohteiden hoitoja ennallistamistöissä. – On hyvä muistaa, että Metsossa suojelualue poistuu metsätalouskäytöstä, mutta alueen jokamiehenoikeudet säilyvät. Niin ikään yksityisellä suojelualueella myös maanomistus säilyy maanomistajalla, joten hän päättää edelleen esimerkiksi metsästyksestä alueellaan, muistuttaa projektipäällikkö Jouni Rauhala. Aktiivinen puuntuottaja, järkevä luonnonsuojelija Suojele tuolla – harjoita metsätaloutta toisaalla. Joillekin maanomistajille suojelu-sana kaikuu yhä kalseana korvissa. Metsien suojelu ei tarkoita koko metsätilan museoimista. Useasti maanomistaja on jo syystä tai toisesta jättänyt metsätalouden ulkopuolelle alueita, jotka sopivat suojeluun paremmin kuin hyvin. Metsän kestävä monikäyttö mahdollistaa maanomistajalle eri tavoitteiden ja tarpeiden yhdistämisen. Talouskäyttöön voi yhdistää luonnon ja riistaeläinten suojelua sekä hoitoa. S M ar ko S vensbe rg
Metsästäjä 2 l 2015 l 25 Luonnonhoidon ei aina tarvitse olla monimutkaista, aikaa vievää tai kallista. Metsänomistajan omat arvot ja valinnat voivat näkyä monikäyttömetsissä. – Monet metsänomistajat arvostavat maillaan taloudellisten arvojen lisäksi maisemallisia ja monimuotoisia virkistysarvoja. Metson avulla monien arvojen huomioiminen on mahdollista, Jouni Rauhala sanoo. Metsätalouskäyttöön soveltumaton alue NATNET Life+ Vuosina 2012–2016 toteutettava Natnet Life+ -hanke säilyttää, lisää ja hoitaa monimuotoisia metsäelinympäristöjä Lounais-Lapin alueella. EU-rahoitteinen hanke toteuttaa sekä Metso-ohjelmaa että ennallistamisettä luonnonhoitotöitä. Hankkeessa tehdään pysyviä rauhoitussopimuksia 2 800 hehtaarille, luonnonhoitosuunnitelmia 5 000 hehtaarille ja ennallistamistoimia 770 hehtaarille. Kysy lisää Jouni Rauhalalta (jouni.rauhala@ely-keskus.fi, 0295 037 454) tai tutustu hankkeeseen verkkosivuilla (www.natnet.fi). Askel riistametsään -hanke vie metsäkanalintujen hoitosuunnitelmaa ja riistapainotteisia metsänhoitosuosituksia käytäntöön. Toiminnan pääpaino on Pohjois-Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Pirkanmaalla, mutta neuvonta-apua pyritään antamaan riippumatta kohteen sijainnista. Tavoitteena on saada aikaan alku muutokselle, jolla normaalia metsänkäsittelyä muutetaan riistalajeja ja luonnon monimuotoisuutta paremmin huomioivaan suuntaan. Kysy lisää Janne Miettiseltä (janne.miettinen@riista.fi, 0294 312 264) tai tutustu työohjeisiin verkkosivuilla (www.riista.fi). Askel riistametsään Suojelusta saatava korvaus voi olla jopa parempi kuin metsätalouden tuotto voi olla oiva Metso-ohjelman kohde. Puuntuotannollisesti heikot tai korjuuoloiltaan hankalat kohteet ovat usein suojelullisesti arvokkaita ja tarjoavat riistalle tarpeellisia elinympäristöjä. Lisäksi pienillä muutoksilla metsätaloustoimissa mahdollistetaan parempia elinympäristöjä muun muassa riistalajeille. Myöskään suojelun ei tarvitse kuristaa metsänomistajan kukkaroa. Pysyvästä suojelusopimuksesta saatava verovapaa korvaus voi olla jopa parempi kuin metsätalouden tuotto. Puuntuoton ja riistan lisäksi monille metsien tarjoamille hyödyille on vaikea laittaa hintalappua. Luonnon tuottamien ekosysteemipalveluiden eli aineellisten ja aineettomien hyötyjen hinnoittelu on hankalaa. Riistametsä Metso-metsää? Monet riistaeläimet viihtyvät, piilottelevat ja lisääntyvät runsaslahopuustoisissa kangasmetsissä, korpialueilla ja rämeillä unohtamatta lehtoja ja pienvesien lähiympäristöjä. Useat lajit tarvitsevat tiheikköjä, alikasvosta, kerroksellisuutta ja erilaisia vaihettumisvyöhykkeitä. Luonnontilaiset kohteet ovat tärkeitä muun muassa metsäkanalintujen pesinnässä ja varhaisessa poikasvaiheessa. Näitä samoja luonnonpiirteitä on usein hyvissä Metso-kohteissa. Pesintä-, suojaja lisääntymisympäristöt ovatkin usein hyviä Metso-suojelukohteita, jotka turvaavat kestäviä riistakantoja. Vapaaehtoisessa metsiensuojelussa pyritään säilyttämään monimuotoisuuden kannalta tärkeitä elinympäristöjä luonnontilaisina. Laajat elinympäristöverkostot pystyvät parhaiten turvaamaan lajeja muuttuvissa oloissa. Suojelualueet ja luonnonhoitokohteet voivat parhaimmillaan muodostaa ekologisia yhteyksiä tai niin kutsuttuja askelkiviä, jotka edistävät monimuotoisuuden säilymistä. Suojelua ja hoitoa kaipaavista kohteista kannattaa vinkata niin maanomistajalle kuin alueellisille metsätoimijoille. Maanomistajat voivat ehdottaa soveltuvia kohteita vapaaehtoiseen Metso-ohjelmaan alueelliseen elinkeino-, liikenneja ympäristökeskukseen, Suomen metsäkeskukseen tai paikalliseen metsänhoitoyhdistykseen. Metso-ohjelma jatkuu vuoteen 2025 saakka, ja valtakunnallisesti sen avulla pyritään suojelemaan 96 000 hehtaaria metsäisiä elinympäristöjä. Ympäri Suomea toimii hankkeita, joiden avulla metsäja suoalueiden olosuhteita voidaan lähteä kohentamaan. Lounais-Lapin alueella soveltuvia suojeluja luonnonhoitokohteita etsii Natnet Life+ -hanke.
26 l Metsästäjä 2 l 2015 Samuli Karppinen & Jani Pellikka Vastoinkäymisistä selvitään kärsivällisyydellä Jokainen kosteikko on menestystarina uomen riistakeskus, Helsingin yliopisto ja Skenar Oy ovat yhteistyössä keränneet kokemuksia kaikkiaan 42 kosteikon toteuttamisesta. Nyt on aika koota tutkimuksen antia alustavasti yhteen. Kokemuksia kerättiin lomakekyselyin ja teemahaastatteluin kaivutöiden yhteydessä. Kysely toistettiin noin vuotta myöhemmin eli selvästi sen jälkeen, kun vesi oli jo noussut patoaltaisiin. Viimeiset vastaukset jälkimmäiseen kyselyyn saatiin viime vuoden lopulla. Mistä idea kosteikon perustamiseen? Kosteikon toteuttamisen rinnalla rakentuu myös sen syntytarina. Sitä toteuttajat kertovat ystävilleen, tutuilleen ja vieraammillekin, kosteikkojen perustamista harkitseville. Nämä tarinat alkavat useimmiten siitä, miten mielikuva kosteikosta jossakin itselle tutussa paikassa sekä kosteikon toteuttamisen polku alkavat hahmottua ja näyttää realistiselta mahdollisuudelta – sellaiselta, jonka toteutumista voi ja uskaltaa haluta. Kosteikon idea alkaa itää mielessä ratkaisuna, joka tuo selkeän tarkoituksen tuottamattomalle metsätai joutomaalle, märälle pellonpohjalle tai entiselle turvetuotantoalueelle. Se voi myös näyttäytyä esimerkiksi torjuntaratkaisuna ei-toivotulle järven umpeenkasvulle tai rehevöitymiselle. Syntytarinoissa mielikuvia ja toteuttamispolkuja ovat osaltaan luoneet esimerkiksi kosteikon jo toteuttaneiden henkilökohtaisesti välittämät kokemukset, takavuosien Metsästäjä-lehtien artikkelit, kosteikkojen esittelytilaisuudet tai asian esilläolo riistanhoitoyhdistyksen kokouksessa. Useiden kosteikkojen kohdalla mielessä siinsi odotus kosteikosta vesilintuparatiisina, ja samalla myös monipuolisena muiden lintujen ja nisäkkäiden sekä kasvilajien suosimana paikkana. Nämä odotukset nähtiin hyvin myönteisinä ja samalla monenlaisia ihmistarpeita toteuttavina. Yksimielisimmin toteuttajat näkivät kosteikon arvon luonnon havainnoinnin mahdollistajana. Kuinka ideasta edetään toteutukseen? Vaikka mahdollinen polku saa jonkinlaisen hahmon muista kosteikoista saadusta opista, ei toteutusmallia voi yksi yhteen soveltaa omaan tilanteeseen. Maiseman piirteet, maanomistusja toteuttajasuhteet, rahoitustavat sekä monet muut seikat on ratkaistava, jotta toteutuksessa päästään eteenpäin. Ratkaisevan aloitteen idean muodostumisesta itse toteuttamisen konkreettiseen valmisteluun ovat Life+-kosteikkojen kohdalla ottaneet liki puolessa tapauksista maanomistajat. Heidän rinnallaan aktiivisen roolin aloitteen tekijöinä on melkein kolmanneksessa kohteista ottanut metsästysseura tai -seurue, mutta yksittäisissä tapauksissa myös moni muu taho. Jotta toteutuksella olisi edellytyksiä, on osapuolten löydettävä yhteinen sävel siitä, mitä, minne ja miksi tavoitellaan. Yleisimmin yhteistyöhön päätyivät aktiiviset metsästäjät, kalastajat ja koiraharrastajat, jotka jakavat kiinnostuksen luonnon tarkkailuun ja hoitoon. Jotain tilanteen ja toteuttajien hyvistä lähtökohToteuttajien odotukset kosteikon vaikutuksista kysyttynä kaivutöiden aikaan ja vedennousun jälkeen (mediaani: 1 = pienenee paljon … 3 = ei vaikutusta ... 5 = kasvattaa paljon) (n = vastaajien määrä). Toteutuksen aikainen Jälkeen toteutuksen mediaani n mediaani n Riistalintujen lajija yksilömäärä 5 79 5 91 Muiden lintulajien lajija yksilömäärä 4 79 4 90 Vieraspetolajija yksilömäärä (supikoira, minkki) 4 79 4 87 Muiden lajien määrä 4 77 4 86 Alueen kasvilajisto 4 77 4 88 Maa-aineksen sitominen 4 78 4 89 Ravinteiden sitominen 4 79 4 89 Tulvariski lähialueella 3 77 3 89 Peltojen viljelyja lohkojakojen käyttökelpoisuus 3 78 3 88 Metsien kasvu 3 78 3 88 S Viime vuosina Metsästäjä-lehdessä on kerrottu useista Kotiseutukosteikko Life+ -hankkeen kohteista. Jokaisen kosteikon ja sen toteuttaneiden ihmisten tarina on omanlaisensa. Niitä kaikkia yhdistää kuitenkin yksi seikka: kosteikko, johon ladataan – ja jossa toteutuu – monenlaisia odotuksia.
Metsästäjä 2 l 2015 l 27 dista ja toimintatavoista toteuttamisen eri vaiheissa kertoo se, että toteuttajat pitivät keskinäisiä suhteitansa kautta linjan hyvinä tai erittäin hyvinä. He myös arvioivat, ettei kosteikon toteuttaminen synnyttänyt kateutta muissa alueen ihmisissä. Miten toteutus suunnitellaan ja rahoitetaan? Kuten monissa muissakin hankkeissa, kynnyskysymys kosteikkojen rakentamiselle on ulkoinen rahoitus. Toteuttajat pitivät Suomen riistakeskuksen välittämää Euroopan unionin Life+-rahoitusta hyvin merkityksellisenä. Vaihtoehtona tälle he pitivät lähinnä maatalouden ei-tuotannollista tukea tai Leader-rahoitusta. Muita rahoituslähteitä ei joko oikein edes tunnettu tai nähty merkittävänä. Toteuttamista eteenpäin vieväksi ja toteuttamisen kannalta tärkeäksi vastaajat kuitenkin kokivat Suomen riistakeskuksen suunnitteluja toteutusavun. Yhteistyökuviot, ympäristön koneellinen muuttaminen ja siihen liittyvät lupa-asiat ja luonnonolosuhteet voivat tuoda yllätyksiä sekä vastoinkäymisiä. Näistä selvittiin monilla Life+-kosteikkokohteilla odottamalla vain kärsivällisesti ja aikataulua venyttäen. Toteuttajia yllättivät useimmiten luonnonolosuhteet, kuten lauhat talvet, tulvat ja maapohjan pehmeys. Yllätyksiä aiheuttivat myös lupaviranomaisten hidas toiminta ja selvitystarpeet liittyen vesilupa-hakemuksiin. Täyttyvätkö odotukset, palkitseeko lopputulos? Jokainen toteutettu kosteikko on aina myös menestystarina. Monta haastetta on voitettu, että on päästy siihen hetkeen, että kosteikon äärelle voi astahtaa ja nauttia näkymästä. Aikaansaannoksesta tunnetaan ansaitusti ylpeyttä. Kyselyt osoittivat, että patorakennelman valmistumisen aikaiset odotukset tulevasta kosteikosta ovat lähes identtiset sen kanssa, mitä ajateltiin myöhemmin, kosteikon jo alkaessa toimia kosteikkona. Odotukset ovat korkealla, mutta realistisia. Tällaisena ne ovat hyviä mallikosteikkoja – ja tulevien kosteikkojen edellytysten ja innostuksen luojina toteuttajat niitä pitävätkin. Kiitos kaikille kyselyihin osallistuneille ja haastatteluihin aikaansa antaneille Kotiseutukosteikko Life+ -kosteikkojen toteuttajille! Toteuttajien näkemykset ulkopuolisen tuen tarpeellisuudesta kosteikon perustamiselle kysyttynä kaivutöiden aikaan ja vedennousun jälkeen. Ulkopuolisten tukipalvelujen tarpeellisuus kosteikon perustamiselle. Ei lainkaan Melko tarpeen merkityksellinen Välttämätön Kohteella tehtävät työvaiheet Kosteikkokohteen suunnittelu Rahoituksen hakeminen Yhteistyön organisointi Tiedotuksen toteuttaminen Toteutuksen aikainen kysely (n=78) Toteutuksen jälkeinen kysely (n= 82-85) Rahoitusja suunnittelutukea pidetään suuressa arvossa Kosteikko luo tarkoituksen tuottamattomalle metsätai joutomaalle, märälle pellonpohjalle tai entiselle turvetuotantoalueelle Mik ko K ar pp inen
28 l Metsästäjä 2 l 2015 Teksti ja kuvat: Henna Väyrynen Riistapäivät 2015: Luontokokemus elvyttää ja aktivoi Eränkäynti ja metsästys virkistävät mieltä sekä tuovat matkailutuloja maakunnille. Myös kaupunkilaiset halutaan saada eräkasvatuksen ja luontoliikunnan pariin. Luonnonvarakeskus järjesti perinteiset Riistapäivät tammikuussa Oulussa. iistapäivillä käsiteltiin useassa esityksessä metsästyksen ja luonnossa liikkumisen hyvinvointivaikutuksia. Keskeisenä aiheena oli myös riistantutkimuksen tulevaisuus niin menetelmien kuin ajantasaisen tiedon näkökulmasta. Tämän vuoden teema ”riistantutkimus ja riistahallinto muutoksessa” liittyi osaltaan vuoden vaihteessa aloittaneeseen Luonnonvarakeskukseen, johon Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos uudistuksen myötä siirtyi. Virkistystä eränkävijälle, taloudellista hyötyä alueelle Riistapäivät avannut maaja metsätalousministeri Petteri Orpo kiitteli riistaväkeä ja Luonnonvarakeskusta hienosta työstä hallinnollisten ja rakenteellisten uudistusten keskellä. Orpon mielestä juuri aloittaneen Luonnonvarakeskuksen mahdollisuudet ovat ennen kaikkea sen monipuolisuudessa – asioita tutkitaan eri kanteilta ja poikkitieteellisesti. Avauspuheenvuorossaan ministeri Orpo nosti esille kaupungistumisen vaikutukset ihmisten luonnossa liikkumisen vähentymiseen ja summasi, että tavoite olisi saada ihmiset takaisin luonnon pariin. – Metsästyksellä ja luonnossa liikkumisella on hyvinvoinnin ja terveyden kannalta ennaltaehkäisevä vaikutus, totesi Petteri Orpo puheessaan. Metsähallituksen erikoissuunnittelija Mikko Rautiainen jatkoi hyvinvointiteemaa esittelemällä selvitystä valtion alueiden metsästyksen ja kalastuksen vaikutuksesta aluetalouteen ja hyvinvointiin. Esimerkkiryhmäksi metsästyksen aluetaloudellisista vaikutuksista Rautiainen nosti kanalinnustajat, jotka olivat selvityksen pohjana olleen kyselyn suurin vastaajaryhmä. – Kanalinnustajista 73 prosenttia matkusti kotimaakuntansa ulkopuolelle ja heistä 78 prosentille metsästys oli matkan ensisijainen syy. Keskimäärin metsästysmatkalla kulutettiin yhteensä 443 euroa, Rautiainen kertoi. Valtion alueiden metsästysja kalastusmahdollisuudet hyödyttävät alueita ja palveluille on kysyntää, kertoi Rautiainen johtopäätöksistä. Selvitys vahvisti osaltaan myös käsitystä luontokokemuksen elvyttävästä ja aktivoivasta vaikutuksesta. Metsänomistajille ja lapsille tietoa riistaluonnosta Projektipäällikkö Janne Miettinen Suomen riistakeskuksesta esitteli Riistapäivillä Suomen riistakeskuksen Riistapäivät keräsi Ouluun ennätyssuuren joukon riistaalan ihmisiä. Erityisesti päivitetty sudenhoitosuunnitelma puhutti ja kiinnosti yleisöä. Monipuolisuus on Luonnonvarakeskuksen vahvuus R
Metsästäjä 2 l 2015 l 29 ja Suomen metsäkeskuksen Askel riistametsään -hanketta, jossa metsien tarjoamaan hyvinvointiin pyritään lisäämällä metsien ekologista ja virkistyksellistä arvoa. Hankkeen tavoitteena on jalkauttaa riistan elinympäristövaatimuksia huomioon ottavia käytäntöjä metsätalouden toimijoille ja metsänomistajille. – Tärkeää on, että tämä perustuu maanomistajien ja metsäammattilaisten lisääntyneeseen kiinnostukseen ja osaamiseen, kertoi Miettinen. Riistapäivillä kuultiin myös Metsähallituksen koordinoimasta eräkummihankkeesta, jonka tarkoituksena on kehittää eräja luontokasvatusta lapsille. – Tällä hetkellä eräkasvatus on pienimuotoista ja paikallista, ja sen pariin voi olla haastavaa kaupungissa löytää. Eräaiheita ei myöskään käsitellä kouluissa niin materiaalin puutteen kuin aiheen arkuuden vuoksi, taustoitti eräsuunnittelija Madeleine Nyman. Eräkummi-hankkeen keskeisenä tavoitteena on tehdä luonnossa liikkumista tutuksi lapsille ja nuorille. Tähän hanke pyrkii eräkummiverkoston luomisella ja kokoamalla kummitoimintaan liittyvän opetuspaketin. Koulutetut eräkummit voivat järjestää lapsille esimerkiksi eräkerhoja ja leirejä. Riistantutkimus on tönäisyjä ja DNA:ta Metsästyksen ja eränkäynnin hyvinvointivaikutusten lisäksi Riistapäivillä kuultiin esityksiä riistantutkimuksen uusista menetelmistä ja sudenhoitosuunnitelman viimevuotisesta valmistelutyöstä. – Sudenhoitosuunnitelman työstämisessä käytettiin poikkitieteellistä lähestymistapaa, jossa keksittiin ”tönäisyjä”, kertoi Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Juha Hiedanpää. Hiedanpää selvensi, että tönäisyt ovat päätöksiin vaikuttavia lähestymistapoja, jotka pitävät yllä tai vahvistavat valinnan vapautta. Sudenhoitosuunnitelmassa on siis pyritty sovittamaan yhteen riistahallintopolitiikka ja reviiripolitiikka sekä luomaan yhteiskuntakuntasopimus, joka perustuu luottamukseen. Uudenlaisten lähestymistapojen lisäksi Riistapäivillä esiteltiin uusimpia tutkimuksia. Erikoistutkija Ilpo Kojola Luonnonvarakeskuksesta kertoi jätöksistä kerätyn DNA:n soveltuvan hyvin suurpetojen kannanseurantaan muiden paitsi ilveksen kohdalla. Tulevaisuudessa DNA:n eristäminen tassun jäljestä voi olla mahdollista, jolloin ilveksen kannanseuranta genetiikan avulla onnistuisi, totesi Kojola. Myös ajantasaisen riistatiedon ja vapaaehtoistyön merkitystä korostettiin Riistapäivillä. – Suurpetokantojen hoito perustuu viime kädessä petoyhdysverkoston tuottamaan tietoon, totesi Luonnonvarakeskuksen tutkija Samuli Heikkinen. Samuli Heikkisen ja Suomen riistakeskuksen riistasuunnittelijan Olli Kursulan mukaan ajantasaisen riistatiedon kannalta petoyhdyshenkilön roolin selkeyttäminen olisikin paikallaan – petoyhdyshenkilö tulisi nähdä riippumattomana tutkimuksen avustajana ja suurpetoasiantuntijana alueellaan. Tutustu Riistapäivien esitysten tiivistelmiin: http://bit.ly/riistapäivät2015 Rauli Helin , Suomen Metsästäjäliitto – Uskon, että riista-alan tulevaisuus on hyvä ja samanlainen kuin nykyhetki. Todennäköisesti säädökset kiristyvät edelleen, mutta riistanlihan arvostus tulee nousemaan. Saija Kuusela , Suomen ympäristökeskus: – Olen huolissani riistantutkimuksesta. Pelkään, että se jää Lukessa jalkoihin ja rahoitusta on niukasti. Toivottavasti riista integroituu enemmän kaikkeen tekemiseen – että puhuttaisiin ekosysteemipalveluista ja luonnonvaroista, ja tutkimus voimistuisi sitä kautta. Jani Suua , Metsähallitus – Näen tulevaisuuden positiivisena, näkymät ovat hyvät. Tosin väki vanhenee, joten mietin, onko nykynuorilla kiinnostusta niin paljon, että saadaan riittävästi jatkajia, vai vievätkö tietokoneet voiton. Maaja metsätalousministeri Petteri Orpo avasi tämän vuoden Riistapäivät: ”Metsä on melkein kuin lääke.” Petoyhdyshenkilö on alueensa suurpetoasiantuntija Millaisena näet riista-alan tulevaisuuden?
30 l Metsästäjä 2 l 2015 Mikä metsään vetää? Metsäluonto rauhoittaa, sielu lepää ja kunto kasvaa – nämä ja monta muuta näkökohtaa nousevat esille, kun metsästävältä suomalaiselta kysytään harrastuksen parhaita puolia. Neljä metsästäjää avasi omia ajatuksiaan siitä, mikä metsästyksessä tekee hyvää. un suomalainen lähtee metsään, on häntä vaikea saada sieltä pois. Tämä tuntuu pätevän erityisesti metsästyksen harrastajien kohdalla. Vaikka kauteen mahtuisi vain kymmenen jahtipäivää, harrastus on kokonaisvaltaisesti läsnä arjessa myös kauden ulkopuolella: varusteita hankitaan ja huolletaan, koiria kasvatetaan, ja samanhenkisten pariin hakeudutaan seuraja yhdistystoiminnan puitteissa. Harrastukseen menevää aikaa ei lasketa – rahanmenosta nyt puhumattakaan. – Kyllähän se kaiken ajan vie. Metsässä liikkumisen lisäksi aikaa kuluu petoasiamiehen tehtävissä, suurriista-virka-aputehtävissä, metsästysseuran johtokunnan hommissa, koirien koetoiminnassa – onhan näitä, laskeskelee metsästyksen monitoimimies ja ikänsä harrastanut lumijokinen Pekka Alalauri. Yhteistä aikaa, omaa aikaa Naisten määrä metsästysharrastuksessa kasvaa pikkuhiljaa. Edelleen moni löytää harrastuksen pariin joko miehen tai koiran kautta – osa molempien. Vaikka harrastus tarjoaa mahdollisuuden myös rauhoittumiseen ja yksinoloon, metsästys on erityisesti naisille myös sosiaalista toimintaa. – Meille metsästysreissut ovat ennen kaikkea yhteistä aikaa miehen kanssa. Pienen lapsen kanssa vapaa-aika on kortilla. Kun lähdemme linnunpyyntiin, se on meille myös parisuhteen laatuaikaa, puntaroi viisi vuotta kyyhkyja sorsajahdissa kulkenut Niina Seppänen. Tuttu ihminen on hyvä opettaja lajin pariin – ja joskus oikea henkilö heittämään myös haasteita. – Kahdeksan vuotta sitten jätimme ensimmäisen omakasvattipennun kotiin. Miehen ehtona oli se, että koulutan sen kokonaan itse. Sillä tiellä ollaan! kertoo spinoneharrastaja ja -kasvattaja Outi Kokko. Aloittelijalle metsästys voi näyttäytyä hyvinkin monimutkaisena touhuna. Omaan tahtiin eteneminen takaa sen, että kiinnostus säilyy. – Olen kokenut tärkeänä sen, että olen voinut ja malttanut rauhassa opetella asian kerrallaan. Miehen mukana kulkien ja koirien kouluttamisen kautta ja metsästyksen teoriapuoleen perehtymällä olen saanut osaamista ja kokemusta, joka on vienyt mukanaan, Kokko pohtii. – Kun koira toiminnallaan osoittaa onnistuneen riistatilanteen, niin siinä kyllä emännänkin riistavietti herää! Yhteinen harrastus lujittaa paitsi perheen sisäisiä välejä myös yhdistää sukupolvia ja hitsaa yhteen samanhenkisiä. – Metsästysharrastuksen kautta on löytynyt myös elämänikäisiä ystäviä, sielunveljiä, joita voi löytää vain samalla tavoin ajattelevista ihmisistä, pohtii Pekka Alalauri. – Pappana on ilo seurata myös lastenlasten innostumista ja on hienoa olla mukana ohjaamassa heitä tämän harrastuksen pariin. Tärkein nelijalkainen Metsämiehen mielessä ja sydämessä on yksi asia ylitse muiden: koiraa ei väsytä kiittämään. Kaikki muu jää sivuseikaksi silloin, kun koira innostuu ja onnistuu, nauttii tekemisestään ja metsästäjä saa kokea koiransa kanssa toimivaa yhteistyötä. – Jos koiralle saa onnistuneen riistatilanteen, se kruunaa kyllä reissun. Edes saalis ei sinällään ole niin tärkeä asia, puntaroi sekä seisojan että ajokoiran kanssa metsästävä Marko Kokko. – Ilman koiraa en varmasti enää metsästäisi, enkä tule metsästämään. Vaikka toimiva koira on metsästäjän ilo ja ylpeys, ymmärrystä riittää, ja paikka sohvannurkassa löytyy niillekin karvakuonoille, jotka eivät riistalle syty. Metsässä on pakko keskittyä täysillä siihen mitä on tekemässä. Päivänkin reissulla pääsee hyvin irti arjesta. – Toissavuotinen sorsa-aloitus on jäänyt mieleen yhtenä parhaista metsästysmuistoista. Yhdessäolo, odottava tunnelma ja jännitys ovat niitä asioita, jotka metsästyksessä kiehtovat, sanoo Niina Seppänen. K Teksti ja kuvat: Neena Kuukasjärvi
Metsästäjä 2 l 2015 l 31 – Myös ikääntyvä koira saa jatkaa työssään omien voimavarojensa mukaan, painottaa Pekka Alalauri. Tunteja ja kilometrejä laskematta Tutkimusten mukaan suomalainen metsästäjä liikkuu harrastuksensa ansioista sekä ajallisesti että matkallisesti enemmän kuin minimiliikuntasuositukset edellyttäisivät. Harva silti laskee kuljettuja matkoja – saati että mieltäisi metsässä liikkumisen kuntourheiluksi. Kehon lisäksi kokonaisvaltaisen homman parissa elpyy ja virkistyy myös mieli. – Metsässä on pakko keskittyä täysillä siihen mitä on tekemässä. Päivänkin reissulla pääsee hyvin irti arjesta. Kaikkine kommelluksineenkin metsästysreissut ja -päivät ovat meille aina hyviä reissuja, kertoo Niina Seppänen. Negatiivisia tai huonoja puolia harrastuksesta on äkkiseltään vaikea löytää. Pienen mietinnän jälkeen toistuvat samanlaiset mietteet: ihmisten välinen eripura, kateus ja huonot yhteistyötaidot harmittavat metsästäjiä kaikkein eniten. Myös epäeettiset metsästystavat tuomitaan jyrkästi. Pekka Alalauri heittää haasteen lajin yleisen imagon kehittämisen suuntaan. – Valitettavasti vieläkin on niitä, joille metsästys on punainen vaate. Metsästäjillä on kuitenkin paljon mahdollisuuksia levittää oikeaa tietoa ja näin muokata asenteita. Mutta se vaatii pitkäjänteistä työtä. Metsähallituksen syyskuussa julkaisemassa selvityksessä metsästäjistä 90 prosenttia arvioi sosiaalisen, psyykkisen ja fyysisen hyvinvointinsa kohentuneen metsästysreissulla. – Tutkimustulos ei tietysti sinällään yllättänyt, mutta toisaalta on tärkeää, että myös suomalaisen metsästyksen hyvinvointivaikutusten tutkimus on näin polkaistu käyntiin, kertoo erikoissuunnittelija Mikko Rautiainen Metsähallituksesta. Ihmisten hyvinvoinnin arviointi ja todentaminen ovat tätä päivää – niinpä myös Metsähallitus on kirjannut sen Luontopalveluiden toimintaohjelmaan. Myös Suomen julkisen riistakonsernin keskeinen tavoite on riistatalouden lisäämä hyvinvointi. – Tavoitteena on, että seurantaa jatketaan säännöllisesti ja näin voidaan osoittaa eränkäynnin tuottama yhteiskunnallinen hyöty hyvinvoinnin kautta. Tulevaisuus näyttää hyvältä, jos tutkimustuloksia tulkitsee: molemmat kasvavat harrastajaryhmät – sekä nuoret että naiset – kokivat metsästyksen erityisen hyvinvointia tuottavana. Tässä vaiheessa tutkimuksessa analysoitiin vain pienriistalupien lunastaneiden metsästäjien kokemuksia, mutta esimerkiksi hirvenmetsästäjien näkökulmaa ei vielä. Riistalajilla ja pyyntitavalla tuntui olevan vaikutusta – mutta miten, sekin jää jatkoselvityksissä tarkasteltavaksi. – Aineistoa on olemassa hyvinkin monipuolista jatkotutkimusta silmällä pitäen! Hyvä tilaisuus vaikkapa aihetta etsiville graduntekijöille, Mikko Rautiainen vinkkaa. Hyvinvoinnin tutkimus jatkuu ja toivottavasti laajenee – Samalla tavalla kokonaisvaltaisia elämyksiä tarjoavaa harrastusta on vaikea kuvitella. Sanotaan, että saalis ei ole tärkeä, mutta toisaalta kukaan ei kieltäydy myöskään hyvästä riistaateriasta, pohtivat Markku ja Outi Kokko, joille koirat ja metsästys ovat yhteinen intohimo. Pitkäänkin metsästäneelle luonto tarjoaa vielä kokemuksia jota on vaikea ylittää. – Karhunpyynnissä on jotain omanlaistaan jännitystä, jota on vaikea pistää paremmaksi, puntaroi metsästyksen monitoimimies ja ikänsä harrastanut Pekka Alalauri.
Niko Pekonen Harmaahylje Halichoerus grypus
Harmaahylje Halichoerus grypus
34 l Metsästäjä 2 l 2015 Edellisen kirjoitukseni jälkeen olemme saaneet Luonnonvarakeskuksen uuden susikanta-arvion ja niin kuin odottaa saattoikin, kanta on kasvanut merkittävästi verrattuna edelliseen arvioon. Laumojen määrä ylittää jo selvästi hoitosuunnitelmassa asetetun minimimäärän. Suomen riistakeskus myönsi heti hoitosuunnitelman vahvistamisen ja ministeriön antaman asetuksen jälkeen 24 kannanhoidollista pyyntilupaa. Metsästäjien hartaasti odottama ja vaatima susikannan kannanhoidollinen metsästys pääsisi alkamaan ja oletimme, että näistä luvista ei juurikaan valitettaisi hallinto-oikeuksiin. Tätä olettamusta tuki myös se, että Suomen Metsästäjäliitto ja Suomen Luonnonsuojeluliitto julkaisivat yhteisen kannanoton, jossa toivottiin pidättäytymään näihin lupiin kohdistuvista valituksista, jotta susikannan suunnitelmallisen harventaminen pystyttäisiin aloittamaan sudenhoitosuunnitelman pohjalta lupaehtojen mukaisesti. Toisin kuitenkin kävi – paikalliset luonnonsuojeluyhdistykset valittivat kaikista luvista hallinto-oikeuksiin, joten kolmen riistakeskuksen alueella jahtia ei päästy aloittamaan suunnitellusti, kun hallinto-oikeus asetti täytäntöönpanokiellon jo myönnetyille, yhteensä viidelle luvalle. Kun lupa on voimassa vain kolme viikkoa, niin käytännössä näillä alueilla susijahti tältä talvelta loppui ennen kuin se pääsi edes alkamaan. Tätä kirjoitettaessa on tosin vielä epäselvää, oliko näiden kolmen alueen valittajilla kaikilla edes valitusoikeutta kyseisessä asiassa. Kaiken lisäksi muutama päivä sitten uutisoitiin, että kaksi europarlamenttiedustajaamme teki komissiolle kantelun maassamme toteutettavasta kannanhoidollisesta susilupapolitiikasta. Mutta myös metsästäjien olisi toivonut odottavan rauhassa luvallisen jahdin alkua. Poliisin tutkinnassa on tällä hetkellä ainakin kaksi suteen kohdistunutta törkeää metsästysrikosepäilyä. Ei voi kuin ihmetellä sitä, miten välinpitämättömästi hallinto-oikeuksiin valittaneet suojeluyhdistykset suhtautuvat susireviireillä asuvan paikallisen väestön susiongelmiin. Kun kyseessä on hoitosuunnitelman perusteella tapahtuva kaksivuotinen kokeilu, niin olisi toivonut, että nämä yhdistykset olisivat malttaneet odottaa tämän kokeilun tuloksia. Kuitenkaan heillä ei ole tarjottavanaan mitään konkreettista vaihtoehtoa näiden susiongelmien poistamiseen. Käsitykseni mukaan nämä valittaneet tahot ajoivat itsensä susiasioissa kansalaisten suuren enemmistön mielestä sellaiseen paitsioon, josta on vaikea nousta rakentamaan yhteistyötä jatkossakaan. Vanhakantaisen ”pakkosuojelun” ideologian pohjalta kyhätyillä valituksilla on tehty käytännössä karhunpalvelus sudelle! Luonnonvarakeskuksen johdolla ollaan kehittämässä sudenhoitosuunnitelman pohjalta reviiriarvokauppahanketta, jossa eri tahot voisivat sijoittaa varoja susikonfliktien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon. Mikäli tästä hankkeesta tulee totta, niin on mielenkiintoista katsoa, kuinka paljon eri suojelutahot ovat valmiita todellisuudessa rahallisesti panostamaan näihin asioihin. Siinä vaiheessa eivät enää kauniit puheet auta, vaan vaaditaan muitakin näyttöjä. Toivotaan, että hanke toteutuu mahdollisimman pian ja seuraamme mielenkiinnolla hankkeen etenemistä. Onnistuessaan tämä olisi melkoinen harppaus vapaaehtoisen suojelun suuntaan susipolitiikassamme. Vuoden alussa aloitti toimintansa Luonnonvarakeskus ja se on ollut paljon julkisuudessa aloittaessaan toimintaansa. Sivusta seuraten näyttäisi siltä, että uudessa organisaatiossa vallitsee tekemisen meininki, kun toimintaa ollaan käynnistämässä. Entiset toimintamallit näyttävät jäävät historiaan, kun toiminta organisoidaan vastaamaan toimintaympäristössä tapahtuneita merkittäviä muutoksia. Varmasti riistantutkimukselle uusi asetelma tuo paljon haasteita, mutta uskon vakaasti, että uusiutunut organisaatio onnistuu tehtävässään. Yhteistyön onnistuminen metsästäjien ja riistaorganisaatioiden kesken on yksi keskeisimpiä tukipilareita myös uuden organisaation toiminnassa ja odotamme mielenkiinnolla uusia avauksia Luonnonvarakeskukselta. Uskoisin, että metsästäjäkunta antaa täyden tukensa uudelle toimijalle! Susisopassa riittää hämmentäjiä – palaako keitos silti pohjaan? Tauno Partanen Puheenjohtaja Suomen riistakeskus Puheenjohtajan palsta
Metsästäjä 2 l 2015 l 35 Teksti ja kuva: Visa Eronen, riistapäällikkö, Suomen riistakeskus Loppuuko vesilinnustus valtion merialueilla? etsähallitus on edellisen ympäristöministerin Ville Niinistön toimeksiannosta selvittänyt osana Suomenlahti 2014 -teemavuoden toimenpiteitä Suomenlahden merikansallispuistojen täydentämistarpeita ja -mahdollisuuksia. Selvityksen laadinnan aikana Metsähallitus on käynyt kahdenvälisiä neuvonpitoja alueen kuntien, maakuntaliittojen, elinkeino-, liikenneja ympäristökeskusten ja luonnonsuojelujärjestöjen kanssa. Parhaillaan selvitys on lausunnolla laajalla toimijajoukolla. Myös kalastuksen ja metsästyksen edustajilla on tässä vaiheessa mahdollisuus tuoda esille näkökulmiaan. Metsästysmahdollisuudet vaakalaudalla Selvityksessä punnitaan Tammisaaren saariston kansallispuiston, Itäisen Suomenlahden kansallispuiston ja Saaristomeren kansallispuiston laajentamismahdollisuuksia ja -tarpeita. Lisäksi raporttiin sisältyy neljä erilaista vaihtoehtoa Kirkkonummen Porkkalan seudun luonnonsuojelualueiden perustamisen osalta. Vaikka se ei kovin selvästi raportista esille tulekaan, kytkeytyvät kansallispuistojen laajentamissuunnitelmat myös Uudellamaalla parhaillaan käynnissä olevaan valtion luonnonsuojelualueiden säädösvalmisteluun. Ympäristöhallinnon tavoitteena on, että vuoden 2015 aikana valtion omistamat luonnonsuojeluohjelma-alueet Uudellamaalla perustetaan luonnonsuojelulain 17. pykälän mukaisiksi muiksi luonnonsuojelualueiksi – siis siltä osin kuin ne eivät sisälly kansallispuistojen laajennusalueisiin tai uusiin puistoihin. Säädösvalmistelua valmistellaan salassa, joten on erittäin vaikea arvioida kuinka laajoja merialueita suunnittelu koskettaa. Jutun otsikko herättänee lukijan miettimään, mistä oikein on kyse. Todellisuus hahmottuu vasta, kun lukee selvityksen kannesta kanteen. Tosiasiallisesti lähitulevaisuudessa tullaan ratkaisemaan se, voidaanko valtion luonnonsuojelualueiksi perustettavilla merialueilla, mukaan lukien metsästyslain 7. pykälän niin sanotuilla yleisillä vesialueilla, jatkossa harjoittaa metsästystä. Näillä alueilla on suuri merkitys paitsi paikallisille rannikkokuntien asukkaille, myös laajalle joukolle muita Suomessa pysyvästi asuvia metsästäjiä. Vesilintujen, harmaahylkeiden ja pienpetojen pyyntipaikkoja Asian mittasuhteita kuvaa se, että Suomenlahden merialueiden vesilinnustusta kartoittaneessa Metsähallituksen toisessa selvityksessä (Metsästäjä 6/2014) ilmoitetuista pyyntipaikoista valtaosa sijaitsee joko tarkastelussa olleilla kansallispuistojen laajennusalueilla tai Natura 2000 -ohjelmaan kuuluvilla valtion omistamilla merialueilla. On mahdollista, että niistä tullaan tekemään luonnonsuojelualueita tavalla tai toisella. Läntisen Uudenmaan tärkeiksi ilmoitetuista pyyntipaikoista karkeasti 60 prosenttia voi olla liipaisimella. Itäisellä Uudellamaalla vastaava osuus vaikuttaa olevan lähellä 100 prosenttia. KaakkoisSuomessa tilanne on selvempi ja prosenttiosuus 60. Ainoastaan keskisen Suomenlahden alueella tilanne on jonkin verran lohdullisempi. Tilanne on vakava myös hylkeenpyynnin osalta. Ehdotetuille kansallispuistojen laajennusalueille osuu 27 prosenttia Suomenlahden vuosien 2011–2015 hallisaaliista. Valtion omistamille Natura-ohjelma-alueille ja muille nyt ja tulevaisuudessa säädösvalmistelussa mukana oleville alueille sijoittuu vielä selvästi suurempi osuus pyydetyistä hylkeistä. Tosiasia on, että valtaosa Suomenlahden hallisaaliista saadaan ulkosaariston luodoilta ja mataliLähitulevaisuudessa ratkaistaan, jatkuuko metsästys yleisillä vesialueilla. Metsähallitus on selvittänyt Suomenlahden merikansallispuistojen laajentamisen ja perustamisen edellytyksiä. Metsästäjienkin kannattaa kertoa näkemyksestä suunnitelmista. M
36 l Metsästäjä 2 l 2015 Markus Ahola, tutkija & Kaarina Kauhala, erikoistutkija, Luonnonvarakeskus Lentolaskentoja jälleen loppukeväästä Mitä kuuluu merihylkeille? erihylkeiden eli hallien ja norppien runsaudenseuranta perustuu vuotuisiin karvanvaihtoaikaisiin lentolaskentoihin. Hyljekantojen rakenteesta, kunnosta ja lisääntymistehosta saadaan tietoa metsästysnäytteiden ja kalastuksen sivusaalisnäytteiden avulla. Tässä artikkelissa käymme läpi kannanseurannan menetelmät sekä tuoreimmat tiedot kantojen tilasta ja viimeaikaisista muutoksista. Hallilaumat kuvataan luodoilla Hallieli harmaahyljekannan runsaudenarviointi perustuu lentolaskentoihin, jotka ajoitetaan touko-kesäkuun vaihteeseen. Tällöin hallin karvanvaihtoaika on kiivaimmillaan ja hylkeet makailevat runsaslukuisimmin luodoilla ja viimeisillä jäillä. Karvanvaihtopaikoiksi ovat vakiintuneet rannikon ja saariston ulkovyöhykkeen uloimmat luodot. Laskentalennoilla kierretään kaikki luodot, joilla halleja on joskus tavattu. Muun muassa vedenkorkeus vaikuttaa siihen, millä luodoilla hallit kullakin laskentakerralla ovat. Hallien karvanvaihdonaikaisen esiintymisen ydinalue on Itämeren pääaltaan reunoilla: Suomen lounaissaaristossa, Keskioloissa vedessä, jolloin ne eivät tule lasketuiksi. Joidenkin arvioiden mukaan laskennoissa nähdään muun muassa laskentajakson sääolosuhteista riippuen 60–80 prosenttia kaikista yksilöistä. Joka tapauksessa samalla tavalla toteutettuna menetelmä antaa vertailukelpoisen ja seurannassa käyttökelpoisen kuvan hallikannan kehityksestä. Hallikanta kasvaa, kunto heikkenee Koko Itämeren alueen laskentakanta keväällä 2014 oli noin 32 000 hallia. Laskentakanta on kasvanut kolminkertaiseksi 2000-luvun alun noin 10 000 eläimestä, keskimäärin 7,9 prosenttia vuodessa (Kuva 1 ). Vuosituhannen alussa laskentamenetelmä ja -alue vielä hieman hakivat muotoaan, mistä johtuen seurantajakson ensimmäisinä vuosina nähtyjen eläinten osuus kokonaiskannasta on luultavasti ollut nykyistä pienempi. Paremmin todellisuutta vastanneekin kannan keskimääräinen kasvunopeus 5,8 prosenttia vuodesta 2003 alkaen. Kannan kasvu on 2000-luvun alkuvuosien jälkeen painottunut Keski-Ruotsin saaristoon. Toisella hallien karvanvaihdon painopistealueella, Suomen lounaissaaristossa, kanta ei ole 2000-luvun alun jälkeen enää kasvanut. Hallit liikkuvat karvanvaihtoajan ulkopuolella paljon, joten laskentaajankohdan tilanne ei välttämättä kuvaa hallien jakautumista eri merialueille muina vuodenaikoina. Olettaen laskennoissa nähtävän 60–80 prosenttia kaikista Ruotsin saaristossa ja Viron länsirannikolla. Näillä alueilla kaikki karvanvaihtopaikat käydään läpi kolmeen kertaan, muilla alueilla vähintään kahdesti. Laskenta toteutetaan kahden viikon jakson aikana koko sillä alueella, jolla karvanvaihtopaikkoja on. Lennoilla hallilaumat kuvataan, ja yksilömäärät lasketaan jälkeenpäin kuvista. Eri alueiden mahdollisimman yhtäaikaisilla laskennoilla minimoidaan eläinten mahdollisista siirtymistä aiheutuva virhe laskentatuloksessa. Kultakin merialueelta otetaan huomioon suurin päiväsumma. Tällä tavoin saadaan sekä hallien karvanvaihdon ajoittumisen että laskentasään suhteen paras mahdollinen tulos. Merialuekohtaiset luvut lasketaan yhteen, jolloin saadaan hallien koko Itämeren laskentakanta eli laskennoissa nähtyjen eläinten määrä. Laskentakanta on eri asia kuin kokonaiskanta. Osa hylkeistä on laskennan aikaan parhaissakin Traanikerros näyttää viime vuosina ohentuneen M Itämeren hylkeet lasketaan vuosittain ilmakuvien avulla ja niitä tutkitaan saalisnäytteistä. Sekä hallien että norppien kokonaiskanta on kasvanut ja lisääntymistä heikentäneet kohdunkuroumat ovat vähentyneet. Silti huolestuttavaakin kehitystä on kannoissa havaittavissa. Tutustukaa Metsähallituksen selvitykseen ja lähettäkää lausuntonne ympäristöministeriölle: http://bit.ly/suomenlahtiselvitys koilta. Hallien on pyynti erittäin tärkeää Suomenlahden ammattikalastuksen toimintaedellytysten säilyttämiseksi. Kansallispuistoselvityksessä on tiedostettu minkin ja supikoiran vahingollisuus ulkosaariston lintuluodoilla. Perinteiseen saaristoalueiden riistanhoitoon on kautta aikojen kuulunut linnustolle vahinkoa aiheuttavien petojen vähentäminen. Saaristoalueiden luonnonhoidossa paikallisen väestön ja muiden asiaan vihkiytyneiden henkilöiden panosta tarvitaan jatkossakin. Laadukasta luonnonhoitoa ennakkoluulottomasti Nyt haasteena on luoda luonnonsuojelualueille sellaiset perustamistarkoitukset, rauhoitussäännökset ja metsästysmenettelyt, että alueen eränkäyntikulttuuri säilyy elinvoimaisena ja samalla saaristoluonnon monimuotoisuus voi entisestään kohentua. Tämä vaatii eri osapuolilta uudenlaista ja ennakkoluulotonta asennetta sekä valmiutta ratkaisuihin, jotka eivät välttämättä noudata vanhoja kiveen hakattuja periaatteita. Maailmalla luonnonsuojelun trendi on tämän suuntainen. Tiukasta suojelusta ja suojelupintaalojen tuijottamisesta ollaan siirtymässä suojelualueiden laatuun ja hyvään hoitoon painottuvaan sekä alueiden perinteiset käyttäjät ja käyttömuodot huomioivaan sekä sitouttavaan suojeluun. Laajojen saaristoalueiden luonnonhoidossa tarvitaan käsiä ja monenlaista osaamista. Toivottavasti myös metsästäjien apu on tervetullutta. Talkoomiehiä on kuitenkin turha odottaa, jos metsästys Suomenlahden merialueilla lopetetaan eteläisessä Suomessa omaksutun etenkin pienriistan metsästystä vahvasti vieroksuvan luonnonsuojelulain tulkinnan hengessä. Nyt on aika katsoa tulevaisuuteen ja tehdä viisaita ratkaisuja.
Metsästäjä 2 l 2015 l 37 yksilöistä olisi vuoden 2014 koko Itämeren laskentakanta (32 000) kokonaiskannaksi muutettuna 40 000–53 000 hallia. Laskennoissa nähtävien hallien osuuden arviointi sisältää kuitenkin vielä paljon epävarmuustekijöitä. Traanin eli rasvakudoksen paksuutta käytetään hylkeiden kunnon mittarina. Traanikerros näyttää viime vuosina ohentuneen, tosin Suomen aineisto on vielä pieni. Kunnon heikentyminen voi johtua kannan tiheyden kasvusta, ravintotilanteen muutoksesta tai esimerkiksi loisista. Traanin paksuuden mittaaminen saalishylkeistä on jatkossakin erittäin tärkeää, jotta kyetään seuraamaan, miten Itämeren hylkeet voivat. Yhä harvempi hallinaaras synnyttää Hallikannan rakenteen muutoksesta 2000-luvulla on kerrottu Metsästäjä-lehdessä 2/2014: urosten osuus kannasta on kasvanut ja vastaavasti varsinkin lisääntymisikäisten naaraiden osuus on pienentynyt. Suomesta saatujen näytteiden perusteella myös naaraiden lisääntymisteho on heikentynyt: 2000-luvun puolivälissä parhaassa lisääntymisiässä 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 Vuosi 80 60 40 Synn ytt äneiden naar aiden osuus (%) 1999 2001 2003 2005 2007 2009 2011 2013 2015 Vuosi 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 Lask ent ak ant a (yk silöä) Hallin laskentakanta Itämerellä ja Suomessa Kuva 1. Lentolaskennoissa havaittujen hallien lukumäärät (laskentakanta) koko Itämerellä (sininen neliö) ja Suomen merialueella (avoin neliö) vuosina 2000–2014. Kasvukäyrät ovat erikseen aikaväleille 2000–2014 ja 2003–2014, joista jälkimmäisellä laskentamenetelmä on ollut vakioitu. Kuva 2. Hallin lisääntymistehon muutos 2000-luvun aikana Suomen metsästyssaaliin perusteella. Synnyttäneiden naaraiden osuus on laskettu parhaassa lisääntymisiässä oleville naaraille (7–25 v.). Aineisto on pehmennetty laskemalla kolmen vuoden liukuvat keskiarvot. Merihylkeiden kannanseuranta on Suomessa kuulunut Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen tehtäviin. Vuoden 2015 alusta vastuu siirtyi Luonnonvarakeskukselle, joka kerää edelleen näytteitä sekä metsästetyistä että sivusaaliiksi jääneistä hylkeistä. Tutkijat tarvitsevat hylkeiden alaleuan ja lisääntymiselimet sekä tiedot traanin paksuudesta. Myös koko maksan voi lähettää. Metsästysvuonna 2014–2015 näytteet tulee toimittaa pakastettuna Matkahuollon välityksellä osoitteeseen Luonnonvarakeskus, Kaarina Kauhala, Itäinen Pitkäkatu 3 A, 20520 Turku. Kun paketin päälle kirjoittaa tunnuksen HYLJE, lähetys on maksuton. Harmaahylkeen eli hallin metsästyskausi alkaa 16.4. ja jatkuu vuoden loppuun saakka. Hallin pyyntiin ei tarvita pyyntilupaa vaan sitä metsästetään kiintiöpyyntinä. Maaja metsätalousministeriö asettaa metsästysvuosittain suurimman sallitun saalismäärän Perämeren–Merenkurkun, Lounais-Suomen ja Suomenlahden kannanhoitoalueille. Jäljellä olevan kiintiön määrä on tarkastettavissa riista. fi-sivustolta ja kiintiön täyttymisestä ilmoitetaan esimerkiksi alueellisin tiedottein. Kalastajien ja metsästäjien yhteistyöllä metsästys kohdistuu vahinkoa aiheuttaviin yksilöihin. Mar ku s Ahola
38 l Metsästäjä 2 l 2015 olevista (7–25-v.) naaraista synnytti vuosittain noin 90 prosenttia, mutta synnyttäneiden osuus on sen jälkeen vähentynyt 65–70 prosenttiin (Kuva 2 ). Synnyttäneiden naaraiden osuus korreloi negatiivisesti kannan koon kanssa, eli tiheässä kannassa lisääntymisteho on heikentynyt. Kyseessä saattaa olla luonnollinen tiheydestä riippuva muutos, koska heikentymistä ei ole havaittu etelämpänä Ruotsin merialueella, missä kanta kasvaa edelleen. Kohdunkuroumia, jotka heikensivät lisääntymistehoa aiemmin, ei ole enää viime vuosina havaittu. Muita mahdollisia syitä lisääntymistehon heikentymiseen ei kuitenkaan voida sulkea pois. Norpat lasketaan kiintojäiltä Myös norpan runsaudenseuranta perustuu lentolaskentoihin. Valtaosa itämerennorpista elää Perämerellä. Päävastuu Perämeren norppalaskennoista on ruotsalaisilla, jotka ovat tehneet laskentoja vuodesta 1988 lähtien. Norpan karvanvaihto tapahtuu huhtikuussa, jolloin Perämerellä on normaaleina talvina laaja kiintojääalue. Norpalla karvanvaihtoaikainen esiintyminen ei ole hallin tavoin sidoksissa tiettyihin paikkoihin vaan kiintojääalueeseen, joten laskentalennot toteutetaan koko kiintojääalan ylittävänä linjastona. Linjoilta havainnoitu alue ei kata koko linjojen välistä jääalaa, joten havaittujen norppien määrä on otos koko jääalalla olevien norppien määrästä. Otoksen perusteella lasketaan jäällä makaavien norppien määrä eli laskentakanta koko senhetkisellä kiintojääalalla (laskentakanta = nähdyt norpat x koko jääalue / laskettu alue). Kaikki norpatkaan eivät ole yhtä aikaa jäällä laskettavissa. Myös norppien laskentakannan arvioidaan olevan 60–80 prosenttia kokonaiskannasta. Itämerennorpan eteläisemmillä esiintymisalueilla laskentoja päästään toteuttamaan vaihtelevasti jäätalvista riippuen. Laskentalinjasto Saaristomerellä ja Suomen-puoleisen Suomenlahden itäosissa on tiheämpi kuin Perämerellä, ja koko linjojen vä<1995 1994-2004 2004 Vuodet 70 60 50 40 30 20 10 Osuus aik uisis ta naar ais ta (%) Kohdunkuroumia Synnyttäneitä naaraita Kuva 4. Norppanaaraiden lisääntymistehon muutos ja kohdunkuroumien esiintyminen. Aineisto käsittää yli 4-vuotiaat naaraat Suomen ja Ruotsin aineistoissa. 1986 1991 1996 2001 2006 2011 2016 Vuosi 10000 9000 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 Lask ent ak ant a (yk silöä) Norpan laskentakanta Perämerellä Kuva 3. Norppien laskentakannan kehitys Perämerellä vuosina 1988– 2014. Kuvassa on myös kannan kasvukäyrä. Itämerellä arvioidaan olevan 40 000 – 53 000 hallia ja 10 000 – 14 000 norppaa meren ja Ahvenanmaan alueen laskennoissa kiintojääalueella on havaittu enintään vähän toistasataa norppaa ja alueen kokonaiskannaksi on arvioitu 200–300 yksilöä. Suomenlahdella seurantatiedot viittaavat kannan voimakkaaseen taantumiseen. Alueelta tapahtui 1990-luvulla selittämättömäksi jäänyt norppien joukkokuolema, josta alueen norppakanta ei ole toipunut. Vuosien 2010 ja 2012 Venäjän-puoleisen Suomenlahden lentolaskentoihin perustuvien arvioiden mukaan Suomenlahdella elää enää 50–150 norppaa. Itämeren eteläisimmät norpat esiintyvät Riianlahdella Viron ja Latvian alueilla. Laskenta-aikainen jäätilanne on siellä ollut heikko, ja arviot alueen kokonaiskannasta ovat olleet vain noin 1 000–1 500 yksilöä. Näiden arvioiden mukaan itämerennorpan eteläisillä esiintymisalueilla elää siis yhteensä noin 1 250–1 950 ja koko Itämerellä noin 10 000–14 000 norppaa. Norppanaaraat lisääntyvät aiempaa paremmin Aikuisista norppanaaraista 46 prosenttia oli lisääntymiskyvyttömiä kohdunkuroumien vuoksi ennen 1990-luvun puoliväliä. Kohdunkuroumat ovat vähentyneet niin, että 2000-luvun puolivälin jälkeen niitä on enää havaittu kaksi tapausta (4,5 % aikuisista naaraista): 26-vuotias naaras vuonna 2008 ja 17-vuotias naaras vuonna 2011 (Kuva 4 ). Vastaavasti synnyttäneiden naaraiden osuus on kasvanut: ennen vuotta 1995 vain noin viidennes yli 4-vuotiaista norppanaaraista synnytti, kun taas vuoden 2005 jälkeen synnyttäneiden naaraiden osuus on ollut 72 prosenttia. Nordström, M., Högmander, J., Halkka, A., Keränen, S., Kunnasranta, M., Nummelin, J., Miettinen, M., Niinimäki, T. & Tolvanen, P. 2011. Itämerennorppa Saaristomerellä – unohdettu uhanalainen. – Maailman luonnon säätiön WWF Suomen rahaston raportteja 28. linen alue havainnoidaan. Kiintojäätä ei kuitenkaan tavallisesti ole koko norpan esiintymisalueella, ja norpat saattavat etenkin Suomen lounaissaaristossa makoilla karvanvaihdossa myös saariston luodoilla, jolloin ne jäävät havaitsematta. Norppakanta kasvaa Perämerellä ja taantuu Suomenlahdella Perämeren norppakanta on kasvanut keskimäärin 4,94 prosentin vuosivauhtia. Laskentakanta on ylittänyt 7 000 norpan rajan, jolloin alueen kokonaiskanta olisi noin 8 750–11 670 norppaa, kun oletetaan, että laskentakanta on 60– 80 prosenttia kokonaiskannasta (Kuva 3 ). Itämerennorpan eteläisemmillä esiintymisalueilla niiden määrät eivät ole kasvaneet. Suomen lounaissaaristossa ja Suomen-puoleisella Suomenlahdella norpat on karvanvaihdon aikaan laskettu vuosina 2005, 2010, 2011 ja 2013. Saaristo
40 l Metsästäjä 2 l 2015 Ohto Salo, projektipäällikkö, Suomen riistakeskus Villisikakanta haltuun Suomessa Villisika on Suomessa uusi ja mielenkiintoinen riistaeläin. Kokemukset Euroopasta osoittavat, että tarkkojen kanta-arvioiden tekeminen on vaativaa ja kannat kasvavat voimakkaasta metsästyksestä huolimatta. Kovin pitkään villisikaa ei voidakaan pitää pelkästään eteläisen Suomen eksoottisena lajina. uomessa kokemuksia villisioista on jo usealla metsästäjällä, maanomistajalla ja heidän tuttavillaan. Uuden riistalajin ominaisuuksien ja vaikutusten ymmärtäminen vaatii useimmiten omakohtaisen kokemuksen ja riittävästi aikaa. Villisiasta voi vilpittömästi sanoa, että se on erittäin kiehtova metsästyksen kohde. Vaikuttaa siltä, että kotimaan kokemukset villisioista lisääntyvät lähitulevaisuudessa entisestään. Villisikakannan kehityksellä voi olla erittäin kauaskantoiset seuraukset. Kyselytutkimuksella tarkkuutta kanta-arvioon Suomen riistakeskuksen tuoreimman arvioin mukaan Suomessa oli loppuvuodesta 2014 noin 1 000 – 1 300 villisikaa. Määrä on moninkertainen verrattaessa sitä vuoden 2010 tilanteeseen. Arviot perustuvat metsästysoikeuden haltijoiden kyselyvastauksiin villisian niin sanotuilla ydinalueilla Kaakkois-Suomessa ja Uudellamaalla sekä muiden alueiden osalta riistapäälliköille tehtyihin kyselyihin. Kannanarvion tarkentamiselle on selvä tarve, sillä kokemukset muualta Euroopasta osoittavat tarkemmillakin menetelmillä tuotettujen kanta-arvioiden usein aliarvioivan villisikakannan koon. Paikallistasolla tärkeitä menetelmiä ovat avoimuus metsästysseurojen välillä, aktiivinen riistakameroiden käyttö sekä houkutteluruokinta. Villisikasaalis on Suomessa kasvanut, ja arvioiden mukaan kaudella 2014–2015 maassamme kaadettiin reilut 300 villisikaa. On huomattava, että vaikka Euroopassa monin paikoin villisian saalismäärät ovat kasvaneet, myös kanta on siitä huolimatta jatkanut kasvamistaan. Tätä taustaa vasten Suomen riistakeskus järjestää tänä keväänä koko maassa tutkimuksen porsimisen onnistumisesta ja saalismääristä. Metsästysoikeuden haltijoille suunnattu kysely toteutetaan mahdollisimman käyttäjäystävällisesti sähköisessä muodossa. Tarkka riistavaratieto on perusedellytys kaikelle riistataloudelle, mutta villisikakannan hallinnan kannalta se on välttämätöntä. Saavutettuaan tietyn tason ei kannanhallinta pelkästään metsästämällä enää riitä. Riistavaratiedon lisäämiseksi on toivottavaa, että jokainen villisian kaataja tekisi saalisilmoituksen Oma riista -asiointipalvelussa. S Ha n nu H ut tu Keväällä tarkennetaan kanta-arviota maanlaajuisella kyselytutkimuksella
Metsästäjä 2 l 2015 l 41 Näin vältät tautien leviämisen Villisian tiedetään levittävän ainakin 45 tarttuvaa tautia, joista osa on virusja osa bakteeriperäisiä. Taudit saattavat uhata tuotantoja villieläimiä sekä joissain tapauksissa myös ihmisten terveyttä. Monet taudeista leviävät suoran eläinkontaktin tai ruumiinnesteiden, erityisesti veren, välityksellä. Luonnonvaraisten villisikojen kanssa tekemisissä olevat ihmiset, varsinkin metsästäjät, ovat alttiita tautien leviämiselle. Ulkomailta, edes Virosta, ei pidä tuoda mitään villisiasta tehtyjä tuotteita tai trofeita. Metsästysmatkailija ei voi luottaa jahtijärjestelijän vakuutteluihin taudittomuudesta. Tuotantosikojen kanssa toimivien on syytä toistaiseksi pidättäytyä villisian metsästyksestä niin kotimaassa kuin ulkomailla. Villisikajahdin varusteet tulee kuivattaa saunassa tai kuivauskaapissa yli 60 asteessa sekä pitää erillään muista metsästysvarusteista. Varusteet voi puhdistaa esimerkiksi Virkon S -desinfiointiaineella, jolloin näkyvä lika on ensin pestävä pois ja 200 grammaa Virkonia sekoitetaan 10 litraan vettä. Jos löydät kuolleen villisian maastosta, ilmoita siitä kunnaneläinlääkärille. Varotoimet ovat yksinkertaisia l Säilytä villisian metsästyksessä käytettyjä varusteita erillään muista varusteista. l Suojaa villisian kuljetusvälineet (esim. auton takakontti) muovilla. l Käsittele villisikaa aina suojahansikkain (nitriili tai lateksi). l Huolehdi teurastuspaikan hygieniasta ja välineiden desinfioimisesta. l Vältä teurastusvaiheessa veren ja muiden ruumiinnesteiden läikyttämistä. l Hävitä teurasjätteet siten, että ne eivät päädy eläinten ulottuville, ja suojahansikkaat ynnä muut tarvikkeet mieluiten polttamalla. Sikataloudenkin suojauduttava taudeilta Elintarviketurvallisuusvirasto Evira kehottaa sikojen pitäjiä varmistamaan tilansa tautisuojauksen tason. Kaikki suora tai epäsuora kosketus luonnonvaraisten villisikojen ja kotieläiminä pidettävien sikaeläinten välillä esimerkiksi laidunten tai rehun välityksellä on estettävä. Ruokajätteen syöttäminen sioille on kiellettyä. Alue, jolla villisiat todennäköisimmin kulkevat Venäjältä rajan yli Suomen puolelle, ulottuu Eviran arvion mukaan noin sadan kilometrin päähän itärajasta, pohjoisessa Lieksan pohjoisrajalle asti. Tällä alueella kesysiat suositellaan pitämään sisätiloissa ja tarhatut villisiat suojaamaan vähintään kaksinkertaisilla aidoilla. Eviran ja Eläintautien torjuntayhdistyksen yleisten tautisuojausohjeiden mukaan ulkomailla tehdyn maatilavierailun jälkeen ei pidä mennä suoraan suomalaiseen sikalaan. On myös tärkeää perehdyttää tilojen kaikki työntekijät ja vierailijat suojavarusteiden käyttöön ja oikeisiin toimintatapoihin. Villisiasta on aiemmin kerrottu Metsästäjä-lehdessä 5/2014 ja afrikkalaisesta sikarutosta 6/2014. Kuolleena löydetystä villisiasta on ilmoitettava kunnaneläinlääkärille O X Ekologisen lokeronsa pioneerilaji Villisian tehokas lisääntyminen ja monipuolinen ravintokäyttäytyminen erottavat sen monista muista sorkkaeläimistä. Kymmenen prosenttia lajin käyttämästä ravinnosta on eläinperäistä, joten riistataloudellisessa mielessä uhkaa pienriistakannalle ei pidä väheksyä. Muualla Euroopassa villisika on aiheuttanut lisääntyvissä määrin konflikteja maatalouden harjoittajien ja metsästäjien välillä. Näiden tahojen välinen yhteistyö riittävän laajoilla alueilla on avainasemassa villisikakannan hallinnassa. Villisian vaellusviettiä on kirjallisuudessa saatettu väheksyä, sillä jopa porsaallisten emakoiden on todettu vaeltavan satoja kilometrejä. Mikäli vaellusvietti on Suomen oloissa samaa tasoa, lajia tullaan tapaamaan enenevissä määrin myös Suomen pohjoisemmissa osissa. Toistaiseksi kylmät ja lumiset talvet hillitsevät leviämistä. Varovaisuusperiaatteen mukaan myös ydinalueiden ulkopuolella tulisi kannanseurantaa tehostaa ja välttää kannan kasvattamista. Villisikakanta saadaan elpymään huomattavasti helpommin kuin esimerkiksi kanalintukannat. Gün the r H ussl O h to S al o
42 l Metsästäjä 2 l 2015 Petri Nummi, Kristiina Mannermaa & Pirkko Ukkonen, Helsingin yliopisto VILLISIKA, muinaissuomalainen Villisika on viimeisen puolen vuosisadan ajan levinnyt Suomeen luontaisesti. Se on kuitenkin saanut osakseen tylyn kohtelun. Uusien arkeologisten löytöjen perusteella villisika ei ole muualta siirretty vieraslaji. Jo muinoin metsästys vaikutti voimakkaasti sen leviämiseen. illisian puuttuminen arkeologisesta luumateriaalista jääkauden jälkeisenä lämpökautena, 8 000 – 4 500 vuotta sitten, on pitkään kummastuttanut eläintieteilijöitä ja arkeologeja. Uudet radiohiiliajoitukset arkeologisista aineistoista viittaavat siihen, että villisikaa on esiintynyt Suomessa noin 9 000 – 8 000 vuotta sitten eli ennen lämpimintä ajanjaksoa. Eläimiä oli kuitenkin ilmeisesti niin vähän, että pysyvää kantaa ei muodostunut. Syinä villisian vähyyteen lämpimimpänä aikana lienevät olleen liikkumista rajoittava lumisuus, mikä on altistanut siat metsästykselle, sekä ripeästi kasvanut ihmispopulaatio. Ajalta ennen kesysikaa Suomesta tunnetaan sian luita 18 kivikautisesta kohteesta. Asuinpaikat ovat usein olleet käytössä monena aikakautena jopa tuhansien vuosien mittaan, ja pelkän arkeologisen löytöyhteyden perusteella on joskus vaikeaa varV Ja ri Nis ka nen
Metsästäjä 2 l 2015 l 43 mistua luiden iästä. Niinpä sikalöytöjen iät on selvitetty radiohiiliajoituksin. Ennen tätä tutkimusta Vantaalta oli ajoitettu sian luu, joka oli aivan liian vanha ollakseen peräisin kesysiasta. Suomen sikojen esiintymisen tutkimus on hankalaa viimeisten 4 000 vuoden ajalta, jollon sika on ollut kesytettynä. Kesyja villisika voidaan kyllä erottaa isotooppitutkimuksissa, jos niiden ruokavalio on ollut erilainen. Isotooppitutkimuksia ei kuitenkaan voida tehdä palaneista luista. Suomen maaperässä taas ainoastaan palaneet luut voivat säilyä tuhansien vuosien ajan. Uuden tutkimuksen näytteet ovat Askolasta ja Joutsasta. Ne ovat samalta ajalta kuin aiemmin ajoitettu Vantaan luu, 8 800 – 7 900 vuoden takaa eli ennen niin sanotun holoseenin lämpömaksimia. Ilmasto rajoittaa Nykyisin Suomen ilmasto ei ole suotuisa villisioille maan eteläosia lukuun ottamatta. Syinä ovat talven kylmyys sekä routa ja paksu lumipeite, jotka vaikeuttavat ravinnonsaantia. Villisian levinneisyyden rajana pidetään 160 lumiEläinluiden radiohiiliajoituksessa mitataan aikaa, joka on kulunut eläimen kuolemasta mittaushetkeen. Menetelmä perustuu hiilen radioaktiivisen isotoopin eli 14C-isotoopin määrään ilmakehässä suhteessa hiilen pysyvään muotoon eli 12C-isotooppiin. Ilmakehän hiilikoostumus siirtyy yhteyttämisen kautta kasveihin, ravinnon kautta kasvinsyöjiin ja näistä edelleen petoihin. Kun eläin kuolee, sen elimistöön ei enää kerry uutta hiiltä. Hiilen radioaktiivinen isotooppi alkaa kuitenkin hajota, joten sen suhteellinen osuus luiden kokonaishiilestä vähenee. Vähenemisnopeus tunnetaan, ja tämän perusteella voidaan arvioida, kuinka kauan sitten eläimen 12C/14C-suhde oli tasapainossa ilmakehän 12C/14C-suhteen kanssa. Ajoitus ilmaistaan radiohiilivuosina, esimerkiksi 6000±50 BP. Tässä BP tarkoittaa ”ennen nykyaikaa” (Before Present), joka on sovittu vuodeksi 1950. Luun ikä selviää hiilestä Tämä villisian kämmenluun palanen noin 8 800 vuoden takaa on löytynyt kivikautiselta asuinpaikalta Joutsasta. Mu se ov ir as to / K ris tiin a M anne rm aa kivikauden metsästäjät olivat jo taitavia pyytäjiä päivää vuodessa, eikä lumen syvyys saa ylittää puolta metriä. Kylminä ja lumisina talvina sikoja kuolee esimerkiksi Venäjällä runsaasti. Keskija Pohjois-Suomessa villisikojen leviämistä todennäköisesti hillitsee paksu lumipeite. EteläSuomessa tilanne on toinen, sillä olosuhteissa on samoja piirteitä kuin alueilla, joilla villisika on elänyt koko holoseenin ajan – esimerkiksi Virossa. Ilmasto on viimeisen jäätiköitymisen jälkeen vaihdellut paljon. Niinpä meillä on ollut selvästi lämpimämpiä jaksoja, jolloin kasvillisuus ja ilmasto olisivat mahdollistaneet villisikojen pysyvän asutuksen Suomessa. Noin 8 000 – 4 500 vuotta sitten Suomessa oli lämmintä: vuoden keskilämpötila oli jopa useita asteita korkeampi kuin nykyisin. Lehtimetsät valtasivat alaa Pohjois-Suomea myöten. Etelä-Suomessa tammimetsät korvasivat mäntymetsiä, ja pähkinä, jalava, tammi, lehmus ja saarni esiintyivät valtalajeina. Mikä oli kivikauden metsästäjien vaikutus? Sikojen luut ovat hyvin harvinaisia Suomen kivikautisissa aineistoissa, ja niiden kohdalla on yleensä epäilty asuinpaikkakerrostumien sekoittumista. Tämän vuoksi on ajateltu, ettei villisikoja olisi elänyt Suomessa edes silloin, kun se ilmaston ja kasvillisuuden perusteella olisi ollut mahdollista. Nyt ajoitetut villisiat elivät joko ennen lämpöhuippua noin 8 000 – 4 500 vuotta sitten tai sen aikana. Ajoitusten myötä on selvää, että villisikoja on pyydetty Suomessa, vaikka ne eivät kuuluneet pääriistalajistoon missään kivikauden vaiheessa. Villisika on ollut suosikkipyyntikohde ja tärkeä osa elinkeinoa eteläisemmillä alueilla, joilla se on elänyt runsaana. Jos villisika olisi ollut yleinen, se näkyisi arkeologisissa luuaineistoissamme. Pienistä määristä ei kuitenkaan jää paljon merkkejä vuosituhansien päähän. Kiinnostavasti näyttää siltä, ettei villisika muodostanut pysyvää kantaa eikä esiinny arkeologisissa aineistoissa myöhempinä lämpiminä jaksoina. Ilmaston lämmetessä ihmisten määrä Suomessa kasvoi rivakasti. On todennäköistä, että ihminen esti sian vakiintumisen tänne levinneisyyden äärirajoille – aivan kuten on tapahtunut viime vuosikymmeninä. Sikaa on voitu metsästää muun pyynnin yhteydessä silloinkin, kun se on ollut vähälukuinen. Kivikauden metsästäjät olivat jo taitavia pyytäjiä. Villisikojen tärkeä leviämisreitti Suomeen kulkee Karjalan kapean kannaksen kautta. Jostain syystä tämä reitti ei ole otollinen leviämiseen; myös metsäkauris on edennyt sitä pitkin varsin verkkaan. Syytä hitaaseen leviämiseen ei täysin tunneta, mutta arvellaan, että sielläkin ihmisellä saattaisi olla vaikutusta. Kasvillisuus ja ilmasto olisivat mahdollistaneet pysyvän kannan
44 l Metsästäjä 2 l 2015 Laura Ticklén Euroopan Unionin riistatalousjohtajien kokouksen perustaja Christian Krogell: Hallinnon ja järjestöjen yhteistyö on tärkeää Jotta Suomi voi hoitaa riistaasiansa hyvin, virkamiesten pitää tuntea paikalliset, kansalliset ja kansainväliset ajatusmaailmat sekä verkostot. Apulaisosastopäällikkö Christian Krogell haluaa pitää maamme junan etuvaunussa eikä jäävän asemalle ruikuttamaan. un on yhteyksiä ja kumppaneita, ei olla yksin ongelmien edessä. Yhdessä ollaan vahvempia, sanoo Christian Krogell, suomalaisen ja kansainvälisen riistahallinnon pitkäaikainen vaikuttaja. Hänen aloitteestaan sai alkunsa niin sanottu EU 28 -ryhmä eli riistatalousjohtajakokous (European Hunting Directors Meeting), johon voi osallistua jokaisen Euroopan unioniin kuuluvan valtion johtava riistaja metsästyslainsäädännön virkamies. Krogell on maaja metsätalousministeriön luonnonvaraosaston apulaisosastopäällikkö ja Suomen edustaja EU 28 -kokouksessa. Vuonna 2011 Unkari kutsui koolle virkamiesneuvoston ensimmäisen tapaamisen. Seuraavana vuonna Suomessa puhuttiin muun muassa muuttohanhista. – Vesilintuja koskeva problematiikka oli ollut minulla pitkään mielessä. Jatkuvasti vähenevä taigametsähanhipopulaatio ja lajia koskeva rauhoituskeskustelu avasi oven koko muuttoreittiä koskevalle Flyway-prosessille. Metsähanhen kansainvälisen hoitosuunnitelman on tarkoitus toimia jatkossa mallina myös muiden muuttavien vesilintulajien hoitosuunnitelmille. Viime vuonna ryhmä tapasi Maltalla. Kokouksissa käsitellään yleensä yhteisiä ja yleisluontoisia aiheita, mutta myös maakohtaisia erityispiirteitä. Virkamiestapaamiset lisäävät ymmärrystä. – Tuntematta jotain asiaa perinpohjaisesti Riistatalous kansainvälistyy on vaikea kehua tai kritisoida muiden maiden olosuhteita tai ratkaisuja, Krogell toteaa. Riistahallinnon mallia Suomesta maailmalle Christian Krogell näkee Suomen julkisen riistakonsernin ja työn hoitosuunnitelmien eteen tärkeiksi ja kertoo toimintamuotojemme saaneen huomiota ja ihailua kansainvälisestikin. – Maanomistajat ja metsästysoikeuden haltijat parantavat elinympäristöjä vapaaehtoispohjalta. Kysymys on luonnon monimuotoisuuden edistämisestä ja säilyttämisestä. Voidaankin hyvällä syyllä puhua maanomistajista ja metsästysoikeuden haltijoista varsinaisina luonnonhoitajina. Krogellin mielestä on olennaista, että virkamiehet pysyvät itse ajan tasalla ja pitävät maansa lainsäädännön ajan tasalla. Euroopan perspektiivistä EU 28 -kokous on siihen ainoa kunnollinen väline. – Asioiden läpivienti on kiinni siitä, kuinka lainsäätäjä ne ymmärtää ja niitä edistää. Sidosryhmien on pyrittävä yhdessä viestittämään tarpeistaan ja toivomuksistaan virkakoneistolle, mutta samalla ymmärrettävä reunaehdot. Suomen tasolla kyse on maaja metsätaChristian Krogell perusti EU 28 -riistatalousjohtajakokouksen foorumiksi, jossa virkamiehet voivat käsitellä maidensa yhteisiä asioita ja ongelmia, oppia toistensa kokemuksista ja sopia valtionrajat ylittävästä riistahallinnosta. K M aij a V uok ko nen
Metsästäjä 2 l 2015 l 45 lousministeriön ja Suomen riistakeskuksen yhteistyöstä Suomen Metsästäjäliiton ja muiden järjestöjen kanssa. Pohjoismaissa julkista sektoria edustaa Direktörsmöte ja kolmatta sektoria Nordiskt jägersamvirke. – Aikoinaan olemme esimerkiksi miettineet, olisiko yhteispohjoismainen metsästyskortti mahdollista toteuttaa maakohtaisen riistanhoitomaksun sijaan. Silloin se ei ollut mahdollista Tanskan lainsäädännön vuoksi. Euroopassa virkamiesten työhön vaikuttavat Euroopan komissio ja metsästäjäjärjestöjen katto-organisaatio FACE sekä muut kansainväliset toimijat kuten CIC, IUCN ja AEWA. – Kontaktit ja tieto siitä, mitä missäkin tapahtuu, on ensisijaisen tärkeää, jotta voidaan riittävän ajoissa reagoida ja ottaa Suomea koskevat asiat ja vaatimukset ennakoivasti huomioon omassa lainsäädäntöä koskevassa työssämme, Krogell kertoo. ”Kauniit sanat eivät riitä” Christian Krogellin mielestä byrokratia on monimutkaistunut, erityisesti Suomen liityttyä Euroopan unioniin. Esimerkiksi valitusoikeuden laajentuminen näkyy selvästi viime vuosien suurpetopäätöksissä. Toisaalta päätöksiä on opittu myös perustelemaan laajemmille joukoille. – Meidän on vastattava yhteiskunnan vaatimuksiin ja otettava huomattavasti laajemmin kantaa asioiden valmistelussa muidenkin näkemyksiin kuin vain omiimme. Budjettivaroista pitäisi kustantaa yhä enemmän sekä vahingonkorvauksia että tutkimusta. Kun taloudelliset reunaehdot asettavat rajoituksia, kauniit sanat eivät riitä, Krogell pahoittelee. Hän ei usko, että Euroopan unioni muuttaa luonnonsuojeludirektiivejä. Konsensuksen löytäminen olisi liki mahdotonta, sillä 28 jäsenmaalla on jokaisella ongelmia, joita ei poliittisella kaupanteolla voida ratkaista. – Direktiivi hajoaisi käsiin jo alkumetreillä, sillä kaikki haluavat omat erityistoivomukset hyväksytyiksi. Krogell kuitenkin kaipaa komissiolta linjauksia direktiivien noudattamisesta siten kuin ne alkujaan on tarkoitettu. Ne ovat suuntaviivoja ja tavoitteita – niissä ei anneta tarkkoja lukumääriä esimerkiksi riistalajien suotuisalle suojelutasolle. Tulkintaohjeille voidaan luoda joustoa. Suurin häviäjä on luonto – Yksi suurimmista pettymyksistä virkaurani aikana oli saaristolaisten kevätlinnustuksen loppuminen, kun Suomi hävisi EU-komissiolle kevätmetsästystä koskevan jutun EY-tuomioistuimessa, Christian Krogell sanoo. Perinteisen metsästysmuodon säilyttämiseksi tehtiin paljon työtä ja saariston riistanhoidon merkitys pesivälle linnustolle, muillekin kuin metsästettäville lajeille, osoitettiin myös tieteellisesti. Se ei kuitenkaan riittänyt. Kaikkein pahiten Krogellin mukaan päätöksestä kärsi kuitenkin luonto. Riistanhoidon avulla lintukannat olivat kasvaneet ja lajeja oli palannut. Metsästyskiellon vuoksi katosi motivaatio huolehtia saariston linnuista ja luonnosta. Toisen kerran Suomi on joutunut oikeuteen susista. Silloin kävi paremmin. – Meitä ei tuomittu komission esittämien syytösten perusteella. Hallintomme oli toiminut siten, että direktiivin tavoitteet täyttyivät. Ehkä olimme myös oppineet jotakin ensimmäisestä kerrasta. Mutta on muistettava, että jokainen uusi syytös on uusi tapaus ja se käsitellään itsenäisenä uutena asiana. Krogell toivoo, että myös muut maat ovat hyötyneet Suomen kokemuksista ja saaneet niistä apua omiin oikeustapauksiinsa. Luonnosta vieraantuminen lisää ristiriitoja Osoituksena merkittävästä kansainvälisestä ja kansallisesta työstään riistatalouden edistämiseksi Christian Krogell on neljä vuotta sitten nimitetty St. Hubertus -ritarikunnan jäseneksi. Hänen uransa riistaviranomaisena alkoi oikeastaan sattumalta. – Nuorena tutustuin ampumakilpailuissa Varsinais-Suomen riistapäällikköön Vilho Riihimäkeen, joka ensiksi otti minut kesätöihin ja sen jälkeen pysyvään pestiin riistanhoidon neuvojaksi. Yliopistossa Krogell luki biologiaa ja eläinfysiologiaa. Metsästäjäin Keskusjärjestön (nyk. Suomen riistakeskus) ja Metsähallituksen kautta tie vei maaja metsätalousministeriöön. Viime joulukuussa hänelle myönnettiin valtion virka-ansiomerkki tunnustukseksi valtion hyväksi sen virassa suoritetusta pitkäaikaisesta palveluksesta. Vuosikymmenten aikana metsästyksen lainalaisuudet ovat säilyneet ennallaan, mutta yhteiskunta on muuttunut. – Ennen kysyttiin, kävitkö metsällä. Nykyään kysytään, montako sait. Näyttäisi siltä, että metsästysreissuista on yhä enemmän tullut suorittamista, hän harmittelee. Krogell on huolissaan siitä, että kaupungistuminen vieraannuttaa ihmisiä luonnosta. Luontotietämys heikkenee ja ristiriidat lisääntyvät. Metsästyksen hyväksyttävyys on sidoksissa yhteiskunnan arvoihin. Krogellin mukaan harrastajakunnan harveneminen on jo havaittavissa monessa maassa. – Joudumme miettimään myös täällä Suomessa metsästyksen ja riistanhoidon jatkuvuutta ja asemaa. Metsästäjien vähetessä myös rahat vähenevät. Hallinto joutuu ottamaan tämän huomioon toimintansa suunnittelussa. Meillä metsästys on yleisesti hyväksyttyä toimintaa ja riistataloushallinto hyvällä pohjalla, joten metsästysharrastuksen tulevaisuus näyttää kuitenkin myönteiseltä. Juttusarjan aiemmissa osissa on kerrottu FACEsta ja sen varapuheenjohtajasta Lauri Kontrosta (6/2014) sekä CIC:stä ja sen Suomen delegaation puheenjohtajasta Mikael Antellista (1/2015). Budjettivaroista pitäisi kustantaa yhä enemmän sekä vahingonkorvauksia että tutkimusta Kontaktit ja tieto siitä, mitä missäkin tapahtuu, on ensisijaisen tärkeää
46 l Metsästäjä 2 l 2015 Teksti: Sauli Härkönen, Keijo Kapiainen, Jukka Keränen & Antti Siira, Suomen riistakeskus Kuvat: Tuomo Karsikas irven pyynti ei ole mielekästä pienillä alueilla. Pohjoisen hirvilupa-alueet ovatkin olleet aina pinta-alaltaan suuria. Kun seurueita on paljon, niin tarkoituksenmukaista on sallia pyynti samalla valtion alueella usealle hirviseurueelle. Valtaosa seurueista on paikallisia metsästysseuroja, joiden vuokramaat yhdistyvät valtion alueeseen. Muualta tulevien hirviseurueiden jäsenet ovat usein vailla muuta metsästysmahdollisuutta. Näiden seurueiden määrät kasvoivat viime vuosiin saakka, mutta kasvu on nyt pysähtynyt ainakin osaksi hirvikannan leikkausten takia. Valtion maille ei kenelläkään ole etuoikeuksia, vaan ne kuuluvat kaikille. On luonnollista, että paikallinen metsästysseura hakee aluelupaa Metsähallitukselta yksityismaihin rajoittuvalle valtion alueelle. Monesti yksityismaaalueet vielä ovat Metsähallituksen alueiden kanssa lomittain tai yksityismaat eivät yksinään edes riitä pyyntiluvan saamiseen valtion alueiden rikkoessa ne liian pieniin paloihin. Paikallisissa seuroissa on myös usein ulkopaikkakuntalaisia jäseniä. Samoin on ymmärrettävää, voidaan ampua. Pyyntilupa voidaan myöntää vain niille valtion maan hakijoille, joilla on alueluvan antama metsästysoikeus valtion maille. Poikkeuksena ovat vapaalla oikeudella hakijat. Tällöin paikallisen hakemuksessa tulee olla ampumakokeen suorittaneita paikallisia vähintään kymmenen henkilöä Ylä-Lappia lukuun ottamatta. Muita kuin paikallisia ei saa olla yhtään paikallisen oikeudella haettaessa. Metsähallitus ja Suomen riistakeskus käyttävät täysin samoja kriteerejä metsästysoikeuksista ja pyyntiluvista päättäessään. Kun hirvikanta on pieni, edes se, että hakijalla on vähimmäismäärä ampujia ja aluelupa, ei välttämättä takaa sitä, että hakija saa varsinaisen pyyntiluvan Suomen Jokainen paikallinen ja muualta tuleva seurue on samalla viivalla Tasapuolisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota Pohjois-Suomen hirvilupa-asioissa: Valtion maat kuuluvat kaikille H Lapissa, Kainuussa ja Koillismaalla kuntalaisella on oikeus metsästää valtion mailla metsästyslain 8. pykälän mukaisesti. Tämän oikeuden käyttämistä kuitenkin rajoitetaan monin tavoin metsästyslainsäädännössä. Esimerkiksi hirveä kuntalaiset eivät voi metsästää vapaasti, vaan hirven pyyntiin tarvitaan aina Suomen riistakeskuksen myöntämä pyyntilupa. että ne henkilöt, joilla ei seuran jäsenyyttä edes ole, muodostavat seurueita ja hakevat lupia nimenomaan valtion maille. Lisäksi Suomessa on yhdistymisvapaus, ja vaikka on jäsenenä useassakin seurueessa tai seurassa, se ei estä liittymästä hirvilupaa hakevaan seurueeseen, mutta tämä täytyy lomakkeella selkeästi ilmoittaa. Samoin kuin se, kuuluuko johonkin seuraan jäsenenä ja metsästääkö tässäkin seurassa. Nämä ovat ratkaisevia tietoja, kun Metsähallitus tekee aluelupapäätöstä ja Suomen riistakeskus tekee pyyntilupapäätöstä. Metsähallituksella se vaikuttaa siihen, saako hakija ollenkaan metsästysoikeutta, ja Suomen riistakeskuksessa siihen, kuinka monta pyyntilupaa hakijalle myönnetään. Aluelupa ja pyyntilupa ovat kaksi eri asiaa Metsästysoikeuden valtion maille saa Metsähallitukselta alueluvalla tai paikallisen oikeudella. Ylä-Lappia lukuun ottamatta lähes aina tuo metsästysoikeus saadaan Metsähallituksen alueluvalla. Suomen riistakeskuksen myöntämä pyyntilupa taas määrittää sen, kuinka paljon hirviä
Metsästäjä 2 l 2015 l 47 riistakeskukselta. Suomen riistakeskuksen päätös on täysin Metsähallituksen alueluvasta riippumaton hallintopäätös. Suomen riistakeskus ottaa omassa päätöksessään huomioon muun muassa hakijoiden yhdenvertaisen kohtelun, hirvikannan koon ja turvallisuuden harkitessaan seurueiden kokonaismäärää samalle alueelle. Vapaa metsästysoikeus ei ole rajoittamaton Halukkuutta hirven pyyntiin Pohjois-Suomen valtion maille löytyy kovasti niin paikallisilta kuin muualta tulevilta. Myönnettäviä pyyntilupia on kuitenkin niin vähän, että metsästäjä ei voi saada yksin omaa hirven pyyntilupaa, vaan sitä varten tarvitaan aina seurue. Paikallisella seuralla tai paikallisella seuroihin kuulumattomalla ei ole minkäänlaista etuoikeutta pyyntilupiin. Jokainen ulkopaikkakuntalainen seurue on yhtä hyvässä tai huonossa asemassa lupaharkinnassa. Vapaa metsästysoikeus ei ole rajoittamaton, kun on kyse hirvenmetsästyksestä. Kuntalaisella on kyllä vapaa ilmainen oikeus metsästää hirveä. Mutta tämä ei tarkoita sitä, että paikallisella seurueella olisi tämän perusteella etuoikeus hirven pyyntilupiin, vaan paikallista hakijaa koskevat kaikki samat metsästyslain vaatimukset kuin muita luvanhakijoita varsinaisia pyyntilupia myönnettäessä. Muualta tulevillakin metsästäjillä on mahdollisuus hakea hirven pyyntilupaa, mutta sitä ennen heidän on saatava Metsähallitukselta oikeus metsästää valtion mailla. Yleisintä onkin hakea Metsähallitukselta aluelupa ja metsästää sen suomalla oikeudella. Metsähallituksen aluelupa onkin aina haettava, jos seurassa tai seurueessa on yksikin ulkopaikkakuntalainen. Metsästyslain mukaan vapaan metsästysoikeuden tarkoittamalle alueelle hirven pyyntilupia myönnettäessä on kiinnitettävä huomiota metsästysmahdollisuuksien tasapuoliseen jakaantumiseen. Tämä asettaa suuren haasteen pyyntiluvan myöntäjälle, koska hakijoiden seurueet ovat erilaisia kooltaan niin pinta-alojen kuin ampujamäärien suhteen. Monissa hakemuksissa on mukana myös yksityismaita, ja samalla valtion alueella saa metsästää useita seurueita. Pyyntilupien myöntämisessä on vielä lisäksi erityisen tärkeää huolehtia siitä, etteivät hirvien aiheuttamat vahingot kasvaisi kohtuuttomiksi millään alueella. Ampujien vähimmäismäärä lisää turvallisuutta ja tasavertaisuutta Jotta Suomen riistakeskus voisi noudattaa metsästyslain vaatimaa tasapuolisuutta ja lisätä metsästysturvallisuutta, se on ottanut käyttöön kaikkia hakijoita koskevan vaatimuksen vähimmäisampujamäärästä. Hakijalla tulee olla vähintään kuusi ampujaksi luettavaa, joilla ei ole muuta hirven metsästysmahdollisuutta. Lisäksi hakemuksessa voi olla neljä sellaista ampujaa, joilla tämä muu mahdollisuus esimerkiksi seuran jäsenyyden kautta on, mutta henkilö ei sitä käytä. Yhteensä ampujia tulee olla vähintään kymmenen. Tätä menettelytapaa voidaan aiempien oikeusratkaisujen perusteella pitää jo vakiintuneena ja useaan kertaan hyväksyttynä ja tunnustettuna. Oulun ja Kainuun alueella menettely on ollut käytössä paljon pidempään kuin Lapissa, koska hakijoita valtion maille on ollut enemmän jo pitkään. Yksi henkilö voidaan pyyntilupaharkinnassa ottaa tuottoa kerryttävänä huomioon vain yhdessä hakemuksessa. Edellä mainittu ei kuitenkaan estä kyseistä ampujaa myöhemmin osallistumasta jäseneksi kuulumattomana vieraana toisen seuran tai seurueen valtion mailla Metsähallituksen aluelupa on haettava aina, kun seurueessa on yksikin ulkopaikkakuntalainen Katso lisää: erämessut.com Eräja vapaa-aikamessujen juhlavuosi, Tervetuloa!
48 l Metsästäjä 2 l 2015 Metsähallituksen ja Suomen riistakeskuksen (aiemmin riistanhoitopiirien) yksittäisistä päätöksistä on valitettu hallinto-oikeuksiin (aiemmin maaseutuelinkeinojen valituslautakuntaan) ja korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Näiden epäselvinä pidettyjen tapausten osalta on saatu kattava ennakkotapausten rekisteri. Ratkaisut ovat osaltaan ohjanneet Metsähallituksen ja Suomen riistakeskuksen toimintaa. Lisäksi ratkaisut edellyttävät hakijoilta tarkkuutta ja rehellisyyttä hakemuksia tehdessään. Suomen riistakeskus päättää hirvieläimen pyyntiluvista metsästyslaissa ja metsästysasetuksessa säädettyjen perusteiden mukaisesti. Näiltä osin Suomen riistakeskuksella on viranomaisasema, ja väärien tietojen antaminen on rangaistava teko. Esimerkkinä mainittakoon tuore käräjäoikeuden päätös, jossa hakija sai tuomion annettuaan riistakeskukselle väärää tietoja hirvieläimen pyyntilupahakemuksessa koskien hakijan ampujien muun metsästysmahdollisuuden olemassa oloa. Väärien tietojen antaminen voi johtaa myös hakemuksen hylkäämiseen, asiavirheen korjaamiseen itse päätöksen osalta tai mahdolliseen tutkintapyyntöön poliisille. Suomen riistakeskus korostaa, että hakemuksen allekirjoittanut henkilö on aina lähtökohtaisesti vastuussa hakemukseen merkittyjen tietojen oikeellisuudesta. Oikeusratkaisut vaikuttavat päätösperusteisiin Niin luvanhakijan kuin -myöntäjän on oltava tarkkana Suomen riistakeskuksen ohjeet hirven pyyntilupien hakuun ovat riista.fi-verkkosivuilla. Viime numerossa (Metsästäjä 1/2015) kerroimme, mitä tulee ottaa huomioon metsästysvuokrasopimusten osalta ennen pyyntiluvan hakua. viisikymmentä henkeä sijoitetaan alueelle kolmen hengen porukoissa, niitä tulee jo 17 viiden seurueen sijaan. Edellä olevan perusteella on helppo huomata, mikä vaikutus ampujamäärävaatimuksella on esimerkiksi turvallisuuteen ja metsästysmahdollisuuden turvaamiseen mahdollisimman monelle. Paljon kyselyitä on tullut siitä, mitä tarkoittaa, kuuluuko ampuja muuhun hirveä metsästävään seuraan tai seurueeseen. Jos ampuja kuuluu jäsenenä sellaiseen metsästysseuraan tai seurueeseen, joka hakee hirvenpyyntilupaa muualle, hänen on tästä ilmoitettava lomakkeella hakiessaan aluelupaa Metsähallitukselta sekä hakiessaan pyyntilupaa Suomen riistakeskukselta. Edelleen hänen on ilmoitettava, käyttääkö hän tätä oikeutta metsästämällä hirveä seuraavana syksynä tässä seurassa tai seurueessa. tai yksityismailla tapahtuvaan hirven pyyntiin. Kun seurueessa on vähintään kymmenen ampujaa, antaa se metsästysmahdollisuuden mahdollisimman monelle. Turvallisuuden kärsimättä samalle alueelle voidaan myöntää lupa vain rajatulle määrälle seurueita. Jos alueelle myönnetään lupa päällekkäin vaikka viidelle seurueelle, joiden kunkin koko on kymmenen henkeä, tarjoaa se metsästysmahdollisuuden viidellekymmenelle metsästäjälle. Jos alueelle myönnetään lupa viidelle seurueelle, joissa on vain kolme ampujaa kussakin, metsästysmahdollisuuden saa vain viisitoista henkilöä. Toisaalta, jos tuo Metsästäjä ei voi saada yksin pyyntilupaa vaan sitä varten tarvitaan aina seurue Jousimetsästäjille on omat luvat. Tarkista Eräluvat.? -sivuilta, mille alueille voi hakea kausilupia kaikelle pienriistalle tai muulle pienriistalle kuin kanalinnuille. Vuorokausiluvat tulevat myyntiin kesäkuussa. Lisätietoja osoitteesta www.eraluvat.? tai palvelunumerosta 020 69 2424. KAUSILUVAT HAETTAVANA HUHTIKUUSSA Pienriistan kausiluvat ajalle 1.8.2015?30.4.2016 ovat haettavissa huhtikuussa. Haku alkaa aprillipäivänä 1.4. ja päättyy 30.4.2015 kello 16. Jousimetsästäjille oma edullisempi lupa!
Esittelypäivät: varuste.net • 7-5-2015 • SSG radalla klo. 11 18 ERÄ+, Kuopio • 21-5-2015 • Siilinjärven radalla klo. 12 20 Ase ja Kone, Turku • 22-5-2015 • klo. 10 17 Eräkellari, Kaustinen • 5-6-2015 • klo. 10 17 Forssan Ase ja Retkeily • 12-6-2015 • klo. 10 17 Ahti Huvila • 18-7-2015 • klo. 9 14 Häijään Urheilutarvike • 24-7-2015 • klo. 10 17 Ase ja Optiikkahuolto Korhonen • 5-8-2015 • klo. 11 17 Kajaanin radalla klo. 18 2030 Tule tutustumaan uuteen valikoimaamme ja hyödyntämään jäätävät tarjoukset esittelypäivänä! Merkitse jo nyt kalenteriisi ! Schultz & Larsen Schultz & Larsen Schultz & Larsen lisätietoja netissä: www.gyttorp.fi
KUVITUS: ASMO RAIMOAHO Muista vaihtaa myös uudet nuolukivet. Huolehdi, että ruokintapaikalla on jatkuvasti ruokaa metsästysajan päätyttyäkin. Älä vaihda rehua kesken kiivaimman talven, ettei eläinten ruoansulatus häiriinny. Talviruokintaa on jatkettava aina siihen asti, kunnes lumet sulavat. Poista reviiriminkit tehokkaasti hetitappavilla raudoilla tai päivittäin koettavilla loukuilla. Kevät on pönttöhuollon aikaa. Nyt viimeistään on käytävä tarkastamassa kaikki pöntöt, poistettava niistä edellisen vuoden kuoriutumattomat munat ja vaihdettava uudet kuivikkeet. Tämä koskee tietysti myös pikkulintujen pönttöjä. Kettu on rauhoitettu 15.4.–31.7. (Lapissa 1.5.–31.7.) Mäyrä on rauhoitettu koko maassa 1.4.–31.7. Pienpetojen pyynti on keväällä tehokkaimmillaan. Myös supikoiran pyynti on nyt tehokkaimmillaan. Haaskametsästys on tehokas tapa pitää supikoirasekä kettukannat aisoissa. Haaskana saa käyttää vapaasti vain luonnonvaraisia kaloja tai riistaeläinten perkuujätteitä. Jos tuotantoeläimiä käytetään (nautoja, lampaita ja vuohia ei saa lainkaan käyttää) on haaskasta tehtävä ilmoitus virkaeläinlääkärille. C M Y CM MY CY CMY K riistakalenteri_1.pdf 1 02/03/15 22:52 50 l Metsästäjä 2 l 2015
Metsästäjä 2 l 2015 l 51 Erkki Nyyssönen & Kyösti Pöllänen l Kuvat: Kyösti Pöllänen Elämyksiä Eräkerhosta – Meri-Lapin riistanhoitoyhdistykset näkevät nuorissa tulevaisuuden Meri-Lapin Eräkerho järjesti näyttävät avajaiset 17.–18. tammikuuta Torniossa. Paikalla kävi kahden päivän aikana arviolta noin 400 kävijää. eri-Lapin alueen riistanhoitoyhdistykset ovat perustaneet yhteistyössä paikallisten metsästysseurojen ja Tornion Seudun Ampujat ry:n kanssa Meri-Lapin Eräkerhon. Sen toiminnasta vastaavat Tornion, Ylitornion, Tervolan, Keminmaan ja Simon Eräkerhon avajaisissa riitti vilskettä, katso video: http://bit.ly/eräkerho Taitojen kartuttua nuori voi niin halutessaan suorittaa metsästäjätutkinnon ja osallistua kokeneiden metsästäjien opastuksella aktiiviseen metsästystoimintaan. Elias Urpilainen, 12, on suorittanut tutkinnon jo viime vuonna ja käy metsällä veljiensä kanssa. Eräkerhossa nuoret oppivat muun muassa tuntemaan luonnon kiertokulkua, kestävän käytön periaatteita ja metsästyksen etiikkaa. Emmi Sirniö (vas.) ja Juliaana Lehto ovat 16-vuotiaita metsästäjiä. Sirniö kulkee metsällä isänsä kanssa ja toimii karkeakarvaisen saksanseisojan ohjaajana kettuja lintujahdissa. Lehto on ollut pappansa mukana hirvijahdissa ohjaamassa yhteistä karjalankarhukoiraa. Eräkerhossa harjoitellaan myös turvallista aseenkäsittelyä ja kehitetään omaa ampumataitoa. Nuoret voivat osaavien valmentajien ohjauksessa edetä jopa ampumaurheilun mestaruustasolle. Kuvassa haulikkosimulaattorilla opastaa Tornionseudun ampujien valmentaja Reijo Alkku. Simulaattoria kokeileva Katri Lakso on jo ollut isänsä ja parivuotiaan suomenpystykorvan mukana metsällä. Vuoden 2014 Erämies Risto Viljanen on tehnyt elämäntyönsä metsäkanalintujen riistanhoitotyössä. Avajaisissa hän esitteli metsäkanalintujen hoitoa, ja kuulijoita riittää naperoista aikuisiin. riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajat ja nimetyt toimihenkilöt. Eräkerhon tarkoituksena on saattaa nuoria eräharrastuksen monipuoliselle ja elämysrikkaalle polulle metsästyksen, kalastuksen ja ampumaurheilun pariin. Tavoitteena on innostaa heitä nauttimaan luonnosta ja eränkäynnistä sekä perehdyttää luonnossa kohdattaviin haasteisiin. M Eräkerhossa perusasiat tulevat lapsille tutuiksi, jotta heidän on myöhemmin aikuisina luontevaa liikkua luonnossa. Eveliina, 16, ja Eemeli, 11, Huhtala olivat mukana avajaisissa vanhempiensa kanssa. Isosisko paitsi metsästää myös suunnistaa kompassia käyttäen ja valokuvaa luontoa. Pikkuveli aikoo suorittaa ensi kesänä hirvimerkin.
52 l Metsästäjä 2 l 2015 Harto Lindén, FT & Petra Partanen, tutkimusassistentti, Luonnonvarakeskus Riistantutkimuksen historiaa osa 2/6 Riistantutkimus muuttaa RKTL:een iistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen ensimmäinen vuosikymmen elettiin maassa, joka toipui sotien viimeisistä jälkiheijasteista. Maaseudun väestöpainetta tasoitti vuosikymmenen alkupuolelle jatkunut muutto Ruotsiin. Kotimaassa muutettiin maalta lähitaajamiin, ja kaupungistuminen alkoi tuoda luonnon virkistyskäyttöön uusia muotoja ja ohjaustarpeita. Kansainvälisyys teki tuloaan kaikkiin kansankerroksiin. Halvat seuramatkat yleistyivät ja Interrail-reissut tulivat. Opiskelijaliike vastusti enemmän Yhdysvaltoja kuin Neuvostoliittoa. Suomi eli melko suljetussa sekatalousjärjestelmässä. Teollisuus kehittyi nopeasti, mutta suuri osa väestöstä oli lähtöisin maalta ja kasvanut suomalaisilla maan ja veden antimilla. Kansaa jakavia näkemyseroja riistan pyyntioikeuksista ei ollut. Sudesta ja muista vahinkoeläimistä maksettiin tapporahaa vuoteen 1975 asti. R Historiasarjassamme on edetty kultakaudelta 1970-luvulle, jolloin tutkimus siirtyi Riistaja kalatalouden tutkimuslaitokseen ja tuloksilta vaadittiin yhä enemmän käytännöllisyyttä. Niin tutkimuksessa kuin yhteiskunnassa metsäkanalinnut saivat tuohon aikaan enemmän huomiota kuin vaikka suurpedot. Petri Timonen tapeltoja, ruokittiin teeriä talvella ja syötettiin omenia peuroille. Monia avainhenkilöitä siirtyi muihin työtehtäviin, muun muassa Ilkka Koivisto Korkeasaareen, Matti Helminen Metsähallitukseen ja Tapio Raitis Metsästäjäin Keskusjärjestöön. Kun vielä hajasijoitushuuma oli ajamassa laitoksen pääkonttoria milloin Ouluun, milloin Rymättylään, tutkimus jähmettyi. Riistantutkimuksessa koettiin, että edellisten vuosikymmenten kultakausi oli muuttunut päämäärättömäksi puuhasteluksi. Riistantutkimuksen tieteellinen tuotanto jäi 1970-luvulla vähäiseksi. Suomen Riista -vuosikirja, tutkimuksen tärkein julkaisufoorumi, ei ilmestynyt viiteen vuoteen. Toivo paremmasta alkoi kuitenkin heräillä, kun huhuttiin, että Suomen Akatemian viehättävät lobbarit Valtion tutkimuslaitokset nähtiin enemmän sivistysvaltion elementteinä kuin kilpailukyvyn kehittäjinä. RKTL:een siirtyminen muutti jonkin verran riistantutkimuksen toimintamalleja, mutta vanhat rutiinit pysyivät ennallaan: akateemisia teititeltiin, tutkijat söivät ennen rahvasta, ja monitoimineito Kaija Pönni keitti johtoportaalle pussikeittoja lounaaksi. Kalantutkijat eivät tulleet tutuiksi riistaväelle. Takuten tutkimustyöhön Vaateet tutkimuksen aikaisempaa aktiivisemmasta soveltamisesta käytäntöön edellyttivät uudelta tutkimuslaitokselta uudenlaista otetta työhön. Tutkimus joutui sopeutumaan melko vieraisiin toimintamalleihin: tehtiin riisLaskinten teknistyminen antoi uutta vauhtia tilastollisiin analyyseihin
Metsästäjä 2 l 2015 l 53 olivat saaneet presidentti Urho Kekkosen vakuuttuneeksi perustutkimuksen tärkeydestä. Valtiomiesmäisesti Kekkonen osoittikin tutkimuslaitoksille lisärahoitusta nimenomaan perustutkimusta varten. Taloudellinen tilanne oli muutoinkin kohtuullinen. Sekä Evon että Meltauksen riistantutkimusasemille valmistui uudet päärakennukset. Meltauksen laboratorio varustettiin tarkoituksenmukaisin analyysilaittein, Evon asema keskittyi telemetriatekniikan kehittämiseen. Tutkimusaineistojen tilastolliset analyysit saivat uutta vauhtia laskinten teknistymisen myötä. Perinteikäs metsäkanalintututkimus saa jatkoa Riistantutkimuksen maine oli rakentunut voimakkaasti metsäkanalintututkimuksen varaan – jopa riistantutkimuksen silloinen logo oli tyylikkään graafinen soiva metsokukko. Logo kertoi totta, sillä likipitäen kaikki riistantutkimuksessa tehdyt väitöskirjat pohjautuivat metsäkanalintututkimuksiin. Valtakunnalliset poikuearvioinnit nojautuivat valtavaan kenttätyöhön: vuotuinen reittipituus ylitti monena vuonna 30 000 kilometriä. Paavo Rajala väitteli 1974 poikuearviointien annista, mikä olikin riistantutkimuksessa vuosikymmenen suurimpia kohokohtia. Kymmenluvun loppupuolella Meltauksen riistantutkimusasemalla alkoi laaja metsotarhaus, jonka alkuperäisenä tarkoituksena oli metsonpoikasten kuolevuussyiden selvittely ja metson ekologisen energetiikan eli ravintotalouden tutkimus. Hirvikannat työllistävät, petotutkimus orastaa Aikaisempi hirvitutkimus oli ollut lähinnä tunnustelevaa, ja tutkimuksen lisäämiselle oli ilmeinen tarve. Työhön palkattiin uutta tutkimusväkeä, ensin Kaarlo ja myöhemmin Tuire Nygrén. ”Hirviperhe” paneutui ongelmiin monilla rintamilla. Panostuksen lisääminen osoittautui oikeaksi ratkaisuksi, sillä Ylimetsänhoitaja Aarno Liuksialan suunnittelema graafinen metso oli riistantutkimuksen logo yli neljännesvuosisadan ajan. Hirvikannan räjähdysmäinen kasvu 1970-luvulla liittyi metsätalouden uusiin käytäntöihin, ja ilmiö tunnettiin laajalti Pohjois-Euroopassa. Tulipalo tuhosi arvokkaat vesilintujen siipinäytteet Z4i-tähtäinkiikarissa yhdistyvät klassisuus ja luotettava suorituskyky. Voit valita suosikkimallisi kolmesta vaihtoehdosta: Z4i 1,25-4x24 on suunniteltu ajometsästykseen, Z4i 2,5-10x56 vaativiin valaistusolosuhteisiin ja Z4i 3-12x50 niille, jotka haluavat monikäyttöisen tähtäinkiikarin. Kaikissa malleissa on käytetty laadukasta optiikkaa, ja perinteinen, intuitiivinen muotoilu tekee käytöstä helppoa. Täydellinen kokonaisuus ilahduttaa kerta toisensa jälkeen. Herkkä valaistu ristikko toisessa kuvatasossa on säädettävissä tarkasti kaikkiin olosuhteisiin, niin auringonpaisteessa kuin utuisessa kuunvalossakin. Kun sekunnit ratkaisevat – SWAROVSKI OPTIK. SEE THE UNSEEN WWW.SWAROVSKIOPTIK.COM TUOTTEISTAMME SAAT TIETOA ASIANTUNTEVISTA JÄLLEENMYYNTILIIKKEISTÄ JA VERKKOSIVUSTOLTA WWW.SWAROVSKIOPTIK.COM Z4i PERINTEINEN MUOTOILU, UUDENAIKAINEN TEKNIIKKA H12_Metsas_185x133_FI.indd 1 02.03.15 10:12
54 l Metsästäjä 2 l 2015 Laitoksen alkuvaiheissa tutkijat ja avustava henkilöstö olivat ”eri kerrosten väkeä”, puhumattakaan osastonjohtajasta, professorista. Pekka Grenquist piti yllä vanhoja perinteitä. Hän vietti kesiään Söderskärin riistantutkimusasemalla Porvoon maalaiskunnassa. Merilintututkijana hän tietenkin kierteli Söderskärin eri saarilla tutkaillen ja havainnoiden. Eräänä korkean veden päivänä vesieste uhkasi rajoittaa tutkimusretkeä, sillä lippaskengät eivät olleet oikea retkivaruste. ”Pappa G” ei kuitenkaan jäänyt neuvottomaksi, vaan tokaisi seuranaan olleelle tutkimusmestarille: ”Komu kantaa.” Ja Komuhan kantoi. Alkoholi ei Söderskärillä suinkaan ollut sääntö, mutta joskus mieluisa poikkeus. Ulkosaaristossa illat voivat ajan myötä olla raskaita ilman seuraa. Niinpä ”Pappa G” poikkeustilan aikana ehdotti kantajalleen sinunkauppoja. Aamulla, poikkeustilan jo haihduttua, Grenquist kuitenkin havahtui ja ilmoitti: ”Komu, teititellään taas.” Tapaus oli kuitenkin ensi askel ammatillisen lähentymisen viettävällä pinnalla. Kerrosten välinen juopa oli kuroutumassa umpeen. Teititellään taas hirvikannat lähtivät odotetusti kasvuun lisääntyneiden mäntytaimikoiden turvin. Nopeaa hirvikantojen kasvua edesauttoi myös uuden ajattelutavan, valikoivan verotuksen, käyttöönotto. Hirvitutkimusta varten perustettiin tutkimusasema Pohjois-Karjalaan. Kun nisäkästutkimuksen rajalliset voimavarat keskitettiin hirvitutkimukseen, muut metsäneläimet saivat odotella vuoroaan. Suurpetotutkimus oli RKTL:ssa vasta oraalla. Oulun yliopisto kartoitti suurpetojen itärajan ylityksiä Rajavartiolaitoksen avustuksella ja kaadetut suurpedot tilastoitiin, joten seuranta pysyi jonkinlaisella tasolla. Kannansuuruusarviot vasta tekivät tuloaan. Median suurpetokiinnostus oli laimeaa, eivätkä pedot herättäneet suuriakaan intohimoja. Myöskään satujen suosikkihahmoista, ketusta ja metsäjäniksestä, ei ollut juuri minkäänlaista tutkimustietoa lajien yleisyydestä ja tunnettuudesta huolimatta. Mukaan eurooppalaiseen vesilintuyhteistyöhön Vesilintututkimus oli RKTL:ssa alusta alkaen merkittävää. Riistantutkimuksen johtaja Teppo Lampio panosti kansainväliseen yhteistyöhön. Yhteistyötä lisäämällä haluttiin rationalisoida siihen asti epätasapainoisesti Euroopan maiden kesken jakautunutta vesilintusaalista. Kotimaan sorsametsästystä ja paikallisten rauhoitusten vaikutusta tutkittiin Perämerellä Hailuodossa. Suomi kulki eurooppalaisen flyway-ajattelun eturintamassa. Tavoitteena oli luoda ilmasilta pesimäalueilta talvehtimisalueille. Yhteistyössä Kansainvälisen vesilintutoimiston (IWRB) kanssa Suomessa tehtiin laajamittaisia keskitalven vesilintuinventointeja. Vesilintujen pesimäkantojen seuranta kotimaassa ei ollut valtakunnallisesti täysin ajan tasalla, sillä pääpaino oli Pohjoiskalotin kokonaisvaltaisissa lentoinventoinneissa, jotka järjesti Pohjoismainen riistantutkimuskollegio (NKV). Lentoinventoinneista siirryttiin metsähanhen populaatioiden ja muuttomallien pariin. Laajat kaularengasmerkinnät tuottivat täsmällistä tietoa hanhien muutosta, ja suomalais-ruotsalainen sorsalintuyhteistyö jatkui hedelmällisenä ja monimuotoisena. Matti K. Pirkola seurasi vesilintusaaliiden rakennetta laajojen siipinäytekeräysten avulla. Niistä julkaistiin muutamia vuosiraportteja, mutta lopulliselta yhteenvedolta vei pohjan Unioninkadun toimipaikan ullakkotiloissa raivonnut tulipalo, joka tuhosi arvokkaat siipinäytteet. Merilintututkimus keskittyi Söderskärin riistantutkimusasemalle, jossa rengastettiin etenkin haahkoja ja riskilöitä. Varsinaisia analyyttisiä tutkimustuloksia jouduttiin vielä odottamaan. Riistantutkimuksen hiljaiselo alkoi lähetä loppuaan. Seuraava vuosikymmen toisi tutkimukselle uutta nostetta ja uudet haasteet. Kekkonen osoitti rahoitusta perustutkimukseen Einari Väyrynen merkitsi kaularenkain liki tuhat metsähanhea. Rakettiverkot otettiin hanhipyynnin avuksi 1970-luvun loppupuolella. Ha n nu H ut tu
Metsästäjä 2 l 2015 l 55 Rekisteröityminen: Viisi vaihetta 1 Lähetämme antamaasi sähköpostiosoitteeseen viestin, jolla varmistamme osoitteen toimivuuden. 2 Jatkat rekisteröitymistä klikkaamalla sähköpostiviestissä olevaa linkkiä. 3 Hyväksyt palvelun käyttöehdot. 4 Tunnistaudut pankkitunnuksillasi Vetuma-palvelussa. 5 Määrittelet itsellesi salasanan ja matkapuhelinnumeron. TEHDÄÄN VAIN KERRAN Henkilökohtainen: Riistaloki Palvelu toimii ja ja päivittyy verkon kautta. Käytä kotikoneellasi ja älypuhelimessasi. Rekisteröidy ensin! Voit lisätä kuvan ja tarinaa saaliista. Tiedot tallentuvat automaattisesti Oma riista -palveluun. Onnistunut jahtireissu? – Kyllä! Voit kirjata saaliisi helposti talteen heti paikan päällä. Rekisteröityäksesi oma.riista.fi -palveluun tarvitset toimivan, henkilökohtaisen sähköpostiosoitteen. 13.10.2014 11:00 Voit kirjoittaa myös kuvauksen jahtireissustasi Lakisääteinen: Saalisilmoituksen tekeminen Oma riista -palvelussa teet saalisilmoituksen helposti 1 2 3 Täytä ja tallenna kaavake Luvanvaraiset saaliit Metsäkauris Halli Ilves Karhu Ahma Saukko Susi 1 Mene osoitteeseen oma.riista.fi, klikkaa rekisteröidy ja anna sähköpostiosoitteesi 1 1 3 2 2 3 4 5 4 4 Vetuma on kansalaisen tunnistuspalvelu 5 s-postiosoite + salasana = Oma riista -tunnuksesi Luo Oma riista -tunnus ja hoida riista-asioitasi verkossa Näin rekisteröidyt Oma riistaan Näin käytät Oma riistaa Lataa ilmainen mobiilisovellus Mobiilipalveluun pääsyyn vaaditaan rekisteröityminen LATAA JA KÄYTÄ ILMAISEKSI
56 l Metsästäjä 2 l 2015 Sari Holopainen, Petri Nummi & Veli-Matti Väänänen, Helsingin yliopisto Hannu Pöysä & Jukka Rintala Luonnonvarakeskus Tutkijat koolla Islannissa: Ilmastonmuutos vaikuttaa vesilintuihin erisorsakongressi pidettiin syyskuussa Islannissa. NOWAC-yhteistyön kokouksessa suomalaisten laadukkaita tutkimuksia esiteltiin yhteensä kahdeksassa esitelmässä ja kolmessa posterissa. Kongressin järjestäjät vitsailivatkin sorsatutkimuksen suomalaisesta imperiumista. Kokouksessa todettiin, että kokonaiskuva on monen lajin kohdalla puutteellinen joillakin alueilla tapahtuvan runsastumisen ja toisaalla tapahtuvan vähenemisen takia. Todelliset kannanmuutokset voidaankin havaita vain kansainvälisellä yhteistyöllä eri alueiden laskentatietoja yhdistämällä. Haahkojen uhkana jääkarhut ja metsästys Ilmaston muutokset vaikuttavat sorsakantojen, esimerkiksi haahkojen, taantumiseen monin tavoin, niin suoraan kuin epäsuorasti. Yksi yllättävä ilmiö on havaittu Kanadassa ja Huippuvuorilla. Kun jääkarhujen hyljesaalistus vaikeutuu jäällisen ajan lyhentyessä, karhut ilmaantuvat haahkakolonioihin. Varsinkin sellaiset koloniat, jotka ovat kaukana mantereesta ja välttyneet kettujen saalistukselta, jääkarhut saattavat tuhota kokonaan. Tanskassa on selvitelty talvehtivien haahkakantojen muuttumista yhä koiraspainotteisemmiksi. Tutkimusten mukaan vanhoja, lisääntymiselle arvokkaita haahkanaaraita ammuttiin erityisesti metsästyskauden lopussa, joten niiden metsästysaikaa rajoitettiin. Tämä osoittaa, että myös vesilintuja voidaan täsmähoitaa kohdistamalla saalistusta vain toiseen sukupuoleen. Kannanhoitopäätösten tueksi tarvitaan kuitenkin pitkiin aikasarjoihin pohjautuvia tutkimustuloksia. Tanskalaisilla on kokemusta myös metsästykseltä rauhoitettujen alueiden vaikutuksesta lintumääriin. Parin viime vuosikymmenen aikana metsästyskieltoalueiden määrä Tanskassa on tuplattu, ja talvehtivien sorsien määrä sekä uusilla että laajennetuilla alueilla on lisääntynyt selvästi – vuonna 2013 talvehtivia lintuja oli eniten sitten vuoden 1965. Uivelot talvehtivat yhä pohjoisempana Suomelle ovat perinteisiä pitkiin aikasarjoihin pohjautuvat vesilintujen populaatioanalyysit. Ne paljastavat muun muassa sen, että niin kutsuttujen habitaattigeneralistien (lajien, jotka pesivät runsaina sekä karuilla että rehevillä vesillä) pesimäkannat ovat taantuneet rehevillä vesillä voimakkaammin kuin karuilla vesillä. Tulos on yhdenmukainen sen kanssa, että rehevien lintuvesien lajit ylipäätään ovat taantuneet voimakkaammin kuin karujen vesien lajit. Ilmastonmuutoksen odottamattomat vaikutukset käytännön suojelutyöhön näkyvät suomalaisessa uivelotutkimuksessa. Kun kansainvälisiä suojelualueita aikoiLintujen ja tutkijoiden kohtaamispaikka Islanti oli erinomainen paikka sorsakongressille, sillä maa sijaitsee muuttoreittien välissä. Islannin pesivään vesilinnustoon lukeutuu useita pohjoisamerikkalaisia lajeja, kuten virta-alli ja amerikantelkkä. Islannin kuululla Myvatn-lintujärvellä on vuosikymmeniä tutkittu, miten ravintotilanne vaikuttaa sorsien poikastuottoon ja kannanvaihteluun. Myös haahkatutkimuksella on Islannissa pitkät perinteet. Reykjavikin keskustassa kesyt merihanhet laiduntavat lammen rannalla kuin valkoposkihanhet konsanaan Helsingin nurmilla. Kokouksen aikaan lammessa uiskenteli myös sinisorsia, tukkaja lapasotkia ja laulujoutsenia. Sa ri H o lop ainen Viides kansainvälinen merisorsakongressi järjestettiin viime syksynä ensimmäistä kertaa Euroopassa. Kongressin yhteydessä Nordic Waterbirds and Climate Network -kokouksessa käsiteltiin ilmaston lämpenemisestä johtuvia muutoksia sorsien esiintymisalueissa ja tämän vaikutuksia kantojen arviointiin. Suomen osuus kokouksen ohjelmassa oli huomattava. M naan perustettiin Itämeren piiriin esimerkiksi uivelon talvehtimisalueita silmällä pitäen, talvet olivat valtaosin kylmiä ja pohjoiset merialueet pääsääntöisesti jään peittämiä. Uivelo on vain yksi esimerkki Itämerellä ja sen lähipiirissä talvehtivista lajeista, joiden talvehtimisalueet ovat lämpenemisen myötä siirtyneet pohjoisemmaksi. Suojelualueverkosto ei näin ollen enää välttämättä vastaa lajin nykyisiä tarpeita, vaikka kanta sinänsä on kasvamaan päin.
Jouhisorsa on lähes heinäsorsan kokoinen puolisukeltajasorsa. Rakenteeltaan kuitenkin selvästi pidempi ja hoikempi. Parhaimpia tuntomerkkejä ovat pitkä ohut kaula, pitkä terävä pyrstö ja pitkähkö ja kapea nokka. Pitkät ja kapeat pyrstöjouhet ovat jouhisorsakoiraan lisäksi vain allikoiraalla. Uivan jouhisorsan kaula on pystyssä tai hiukan kaarella, terävä pyrstö osoittaa vinosti ylös. Syyspukuinen koiras muistuttaa naarasta. Siiven peitinhöyhenet säilyvät harmaina. Nuoret jouhisorsat muistuttavat syksyllä naarasta. Naaraan yleisväri on vaaleampi ja harmahtavampi kuin muiden puolisukeltajien. Paras lentävän naaraan tuntomerkki on kyynärsiiven valkoinen takareuna (joka on myös koiraalla) sekä siipipeilin loisteen puuttuminen. Esiintyy koko maassa, mutta on PohjoisSuomessa selvästi runsaampi. Täällä pesivät jouhisorsat muuttavat elo-syyskuussa talvehtimaan Länsi-Eurooppaan ja Välimeren alueelle. Munii 6–11 vaaleanvihertävää munaa. Pesä rantaniityllä, heinikossa tai pensaan alla. Pesintä huhti-toukokuussa. Vuosittaiset saalismäärät ovat muutamia tuhansia yksilöitä. Jouhisorsa Anas acuta Pintail/Stjärtand Suomen puolisukeltajat suuruusjärjestyksessä Heinätavi Tavi Haapana Lapasorsa Jouhisorsa Heinäsorsa Siipi Munia 6–11 kpl Koiraalla pitkät ja kapeat pyrstöjouhet (kesä) KUVITUS: ASMO RAIMOAHO (alkukesä) Jouhisorsasaaliit Vuosittaiset saalismäärät Tuhatta 00 01 02 0304050607 08 10 09 11 12 13 1 3 5 7 9 11 13 Lähde: Lintuatlas.? 0,9–1,1 kg 79 –8 7 cm 55– 75 cm kg Ravinto Juhlapukuinen koiras on pääosin vaaleanharmaa Syyspukuinen koiras muistuttaa naarasta Pitkän kaulansa ansiosta jouhisorsa yltää syömään muita puolisukeltajia syvemmältä. Ravintona: selkärangattomat, siemenet, kasvit ja kasvien osat. Tiheämpi kuviointi kuin heinäsorsalla Naaras on vaaleampi ja harmahtavampi kuin muut puolisukeltajat Vihreä siipeili Pitkä kaula Naaraalla ruskeankirjava höyhenpuku Jyvät ja siemenet Kotilot Vesihyönteiset Siniharmaa nokanpieli Pesintä Pesintä Varma Todennäköinen Mahdollinen (kevät) Valkoinen rinta ja vatsa Sekaparvi Harmaat räpylät Suklaanruskea pää Jouhisorsa Haapana Tavi C M Y CM MY CY CMY K jouhisorsa_sivu.pdf 1 24/02/15 11:43 Metsästäjä 2 l 2015 l 57
58 l Metsästäjä 2 l 2015 Uutismakasiini Uusia toiminnanohjaajia Varsinais-Suomi lll Kalannin seudun riistanhoitoyhdistys : Osmo Luotonen, Pyhämaantie 941, 23930 Pyhämaa, kalanti@rhy.riista.fi, 0440 718 565 Pöytyän seudun riistanhoitoyhdistys : Hannu Aalto, Vimpantie 34, 21900 Yläne, poytya@rhy.riista.fi, 040 674 6944 lll Varastollamme ja verkkokaupassamme on 1.4 alkaen paljon loppuunmyytäviä tuotteita saatavissa alennettuun hintaan. Tervetuloa ostoksille! kauppa.riista.fi Kaupassamme alennusmyynti Olemme muuttaneet lll Suomen riistakeskuksen keskustoimisto on muuttanut. Uusi toimisto sijaitsee Helsingin Tapanilassa. Postija käyntiosoite on Sompiontie 1, 00730 Helsinki. Keskustoimiston osoite on myös kirjaamon, lupahallinnon, Metsästäjä-lehden ja Uudenmaan aluetoimiston osoite. Lupahakemukset lupahallintokirjaamoon lll Maaliskuusta 2015 alkaen Suomen riistakeskukselle osoitetut lupahakemukset (lukuun ottamatta hirvieläimiä) tulee lähettää postitse tai sähköpostitse lupahallintokirjaamoon. Uusitut lupahakemuslomakkeet on päivitetty riista.fi-verkkosivuille. Suomen riistakeskus, lupahallintokirjaamo Sompiontie 1, 00730 Helsinki lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Tassun osoite vaihtunut lll Suurpetohavaintojen kirjaamiseen käytettävän Tassu-järjestelmän verkko-osoite on vaihtunut. Uusi osoite on http:// tassu.luke.fi. Osoitteenmuutos liittyy Luonnonvarakeskuksen (Luke) toiminnan aloittamiseen. Uusia metsästäjiä yli 6 500 lll Metsästäjärekisteriin kirjattiin viime vuonna 6 577 henkeä. Naisten osuus tutkinnon suorittaneista ja riistanhoitomaksun maksaneista kasvoi edellisvuodesta: koko maassa naisia oli lähes 23 prosenttia uusista metsästäjistä. Metsästäjärekisterissä oli vuoden 2014 lopussa 372 544 mannersuomalaista, joista riistanhoitomaksun maksoi kaikkiaan 306 542 henkeä. Metsästyskortin lunastaneiden keski-ikä oli noin 49 vuotta. Alle 25-vuotiaita metsästyskortin lunastaneita oli noin 27 000 ja yli 65-vuotiaita noin 62 000. Kettu ja mäyrä rauhoitettuja kesällä lll Kettu on rauhoitettu Lapin maakunnassa 1.5.–31.7. ja muualla maassa 15.4.–31.7. ja mäyrä on rauhoitettu koko maassa 1.4.–31.7. metsästysasetuksen 24. pykälän mukaisesti. Tarhatun naalin, supikoiran, pesukarhun, hillerin, minkin ja rämemajavan naaras, jota saman vuoden jälkeläinen seuraa, on rauhoitettu 1.5.–31.7. metsästysasetuksen 25. pykälän mukaisesti. Rajoituksia rautojen läpimittoihin lll Riistaeläinten pyydystämisessä saa käyttää vain rautoja, jotka aiheuttavat lauetessaan eläimen välittömän kuoleman, kuten metsästysasetuksen 10. pykälä sanoo. Raudat on huollettava säännöllisesti ja sijoitettava siten, ettei niistä aiheudu vaaraa ihmisille tai muille kuin pyydystettäville eläimille. Maalla rautoja saa käyttää hillerin, kärpän, minkin, näädän ja oravan metsästämiseen sekä rauhoittamattomien nisäkkäiden pyydystämiseen. Rautojen läpimitta saa olla enintään 20 senttimetriä. Veden alla rautoja saa käyttää euroopanmajavan, kanadanmajavan, minkin ja piisamin metsästämiseen sekä rauhoittamattomien nisäkkäiden pyydystämiseen. Rautojen läpimitta saa olla enintään 30 senttimetriä. Vaikuta kansalaisaloitteella lll Riista-asioihin voi pyrkiä vaikuttamaan oikeusministeriön Kansalaisaloite.fi-verkkopalvelussa. Kansalaisaloitteen eteneminen eduskunnan käsittelyyn edellyttää 50 000 kannatusilmoitusta. Tällä hetkellä palvelussa on esimerkiksi lakiehdotus kanahaukan kokonaisrauhoituksen osittaisesta purkamisesta, aloite eläinten aseman ja oikeuksien parantamisesta sekä eläimen omistajan vastuun lisäämisestä. Myös vaihtolupa käytännön lisäämistä ampuma-aselakiin ehdotetaan sekä ympäristönsuojelulain muuttamista ampumaratoja koskevissa asioissa. Sivulta löytyy myös kansalaisaloite suurpetokantojen pienentämisestä aloitteessa vaaditulle tasolle. www.kansalaisaloite.fi Muistoissamme Ylijohtaja emeritus Heikki Suomus 1928–2015 Mar ko M uu tt ola
Metsästäjä 2 l 2015 l 59 Vaalikone on avattu lll Huhtikuussa järjestettävät eduskuntavaalit lähestyvät. Sopivan ehdokkaan voi löytää Suomen Metsästäjäliiton vaalikoneella. www.metsastajaliitto.fi/vaalikone lll Suomen Metsästysmuseo ja Karjalan Liitto keräävät luovutetun Karjalan eräperinteitä. Keruu on kaikille avoin. Evakoiden jälkipolvien toivotaan haastattelevan esimerkiksi vanhempiaan tai muita sukulaisiaan. Lyhytkin muistelma on arvokas. Luovutettu Karjala oli riistamaantieteellisesti mielenkiintoinen ja monimuotoinen alue, ja karjalaiset muistetaan maankuuluina eränkävijöinä. Muistitietoa voi lähettää kaikesta karjalaiseen metsästykseen ja kalastukseen liittyvästä. Tietoa haetaan yhtä lailla riistaja kalaruokien valmistuksesta, metsästysja kalastustaioista kuin tunnetuista kalaja metsämiehistä. Keruuesite on luettavissa Karjalan Liiton ja Suomen Metsästysmuseon kotisivuilla. Kysymyksiin vastaa amanuenssi Pekka Allonen (019 723 751 tai 045 170 1585, pekka. allonen@metsastysmuseo.fi). Voita lippuja erämessuille! lll Tänä vuonna Suomen riistakeskus osallistuu erämessuille Kuopiossa, Oulussa ja Kouvolassa. Arvomme yhteensä viisi kahden pääsylipun pakettia vapaavalintaisille messuille. Ohjeet osallistumiseen kerrotaan kevään aikana Facebooksivullamme. www.facebook.com/riistakeskus Kiitos vastaajille! lll Kiitos teille yli 1 200 hengelle, jotka viime vuoden aikana vastasitte Metsästäjäkyselyyn. Yhteystietonsa jättäneiden kesken on arvottu pukuja kirjapalkintoja. Keräämme säännöllisesti tietoa metsästäjien käsityksestä Suomen riistakeskuksen toiminnasta ja onnistumisesta tehtävissään. Kuluvana vuonna Metsästäjätutkimusta tehdään lyhyinä jaksoina keväällä ja syksyllä – seuraa tiedotustamme. Trofeenäyttely Kemiönsaaressa Aika: 15.3.–12.4.2015 Paikka: Westankärrin kartano, Mjösundintie 726, Kemiönsaari lll Kemiönsaaren riistanhoitoyhdistys järjestää virallisen trofeenäyttelyn. Näyttely keskittyy valkohäntäja metsäkaurispukkeihin sekä hirvisonneihin, jotka on viimeisen vuoden aikana kaadettu alueella. Trofeenäyttely Oulussa Aika: 14.–17.5.2015 Paikka: Ouluhalli, Oulu lll Suomen riistakeskuksen Oulun aluetoimisto järjestää metsästystrofeenäyttelyn Pohjois-Suomen Erämessuilla. Trofeet tulee ilmoittaa mukaan kirjallisesti 27.4. mennessä. Ilmoittautumislomakkeita ja osallistumisohjeet saa aluetoimistosta sekä Suomen riistakeskuksen ja Pohjois-Suomen Erämessujen verkkosivuilta. Osallistumismaksuun (30 € / 75 €) sisältyvät arvostelu, todistus, vakuutus ja mahdollinen mitali. Lisätietoja: hallintosihteeri Ritva Oksanen, 029 431 2263 Vaistojousileiri Kärsämäellä Aika: 10.–12.4.2015 Paikka: Kyläkeskus Syke, Kärsämäki lll Suomen jousimetsästäjäin liitto järjestää vaistojousimetsästyksen koulutusleirin. Leirillä perehdytään vaistojousiammunnan teoriaan, välineiden valintaan, säätämiseen, huoltamiseen ja rakentamiseen sekä vaistojousimetsästyksen erityispiirteisiin. Lisäksi leiri sisältää runsaasti käytännön vaistojousiammunnan henkilökohtaista ohjausta ja harjoittelua. Leirin hinta on jäsenille 160 ja muille 190 euroa. Lisätietoja: www.jousimetsastys.fi Nuorten eräleiri Haapajärvellä Aika: 4.–7.6.2015 Paikka: Siiponkosken kyläja jokikeskus, Haapajärvi lll Tervetuloa viettämään viikonloppua muiden 11–16-vuotiaiden tyttöjen ja poikien joukkoon eräharrastusten pariin. Ohjelmassa on muun muassa ampumakoulutusta, maastossa liikkumisen perusteita, metsästyskoirien esittelyä, pienpetopyyntikoulutusta ja vapaa-ajan aktiviteetteja. Leirin hinta on 100 euroa per osallistuja, lisäksi tutkinnonsuorittajilta 20 euroa. Ilmoittautua tulee 20.5. mennessä, paikat täytetään ilmoittautumisjärjestyksessä. Lisätietoja: Miika Niskala, 044 445 6404, miika.niskala@haapajarvi.fi To mm y A rfm an Me tsäs ty sm use o Karjalaisii erätarinoi kerruu
60 l Metsästäjä 2 l 2015 Järjestöt ja yhdistykset Haluatko hyvän hirvikoiran? Suomen Harmaahirvikoirajärjestö-FJGK ry:n jalostusneuvojilta saat tietoa. Jämptit: Janne Rantanen 0400 267 098, Janne Romakkaniemi 050 365 9222 tai Keijo Vitri 0400 193 317. Harmaa norjanhirvikoira: Marko Niemelä 045 131 6109, Jyrki Piispa 050 330 4647. Hällefors ja valkoinen ruotsinhirvikoira: Esa Tammenoksa 040 709 8928. Jäsenja muut asiat. Marja-Helena ILvonen 050 572 7010. Internet www.shhj.info. Laikoista, kaiken riistan koirista, tietoja antaa Suomen Laikajärjestö ry. Puheenjohtaja Jukka Tuikka puh. 044 360 3178 Hankkiessasi noutajaa metsästyskäyttöön ota yhteys Suomen Metsästysnoutajat ry:n pentuvälitykseen 0400 176 934. Jäsenasiat 0500 562 679. www.metsastysnoutajat.com Oletko hankkimassa mäyräkoiraa? Kattava tietopaketti ja Suomen Mäyräkoiraliiton pentuvälitys löytyy osoitteesta www.mayrakoiraliitto.fi. Liity samalla jäseneksi: jasenasiat@mayrakoiraliitto.fi Suomen Pystykorvajärjestön neuvojat auttavat pentujen valinnassa. Suomenpystykorva: Asko Ränkman 050 569 9221, Marja Kontas 040 543 8382, Juha Prinkkilä 050 563 5983. Karjalankarhukoira: Annamari Pirinen 040 828 1489, Jenni Suoknuuti 044 579 3546. Pohjanpystykorva: Eija Karppila 050 411 9928, Raija Tiilikainen 040 778 9900. Kysy samalla jäseneduista ja liity jäseneksi. Järjestön internetsivut: www.spj.fi. Eläintentäyttäjiä Pasi Ahopelto 0400 567 078. www.lehonpaja.net Alf Cederlund, Pyhtää puh. 050 341 4947 Markku Haapaniemi Teuva Puh. 0500 360 962. Luonnontieteellisen alan konservaattori Esa Kemppainen, Mattilantie 56, Janakkala. Puh. 050 563 0169. www.trofeet.fi Kaupantekoa Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (43 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden, korkeintaan kymmenen rivin mittaisia . Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien . Käytä tekstauskirjaimia. Vuonna 2015 hinta on 20 euroa / rivi. Vähimmäiskoko on kaksi riviä. Ilmoitukset laskutetaan lehden ilmestyttyä. Ilmoitusta ei julkaista, mikäli ilmoittajalla on erääntyneitä laskuja. Ilmoitusaineisto, jossa on laskutusosoite, lähetetään osoitteeseen Metsästäjä-lehti/ilmoitukset Sompiontie 1, 00730 Helsinki tai sähköpostilla marja.kraufvelin@riista.fi. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Otamme vastaan vain metsästyksen ja riistanhoidon aihepiiriin kuuluvia ilmoituksia. Metsästäjä nro 3/2015 ilmestyy 15.05.2015. Siihen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa viimeistään 08.04.2015. HUOM! Emme ota ilmoitusaineistoa vastaan puhelimitse. Raimo Lietsala, Orivesi. Lasisilmiä – täyttötarvikkeita. 040 558 4019, www.lietsala.net Taxidermy Art, Markku Natri, Lapua. Puh. 06 438 8901, 0400 363 345. www.markkunatri.fi. Jari Niskanen, Laukaa puh. 0400 317 828, www.jariniskanen.net Taitoa ja kokemusta Trofe Art Jarno Raiski, Ähtäri 040 581 9624 www.trofeart.com T:mi Eläinkonservaattori Teemu Salonen. www. elainkonservaattori.fi Inkoo. Puh. 050 563 7820, huippulaatua! Erityisesti kalat, myös muut alan työt. Studio Antti Saraja Oy. Puh. 019 784 871 tai 0400 712 149. Preparoin linnut, nisäkkäät, teen myös trofeet. Pertti Siipola, Kilinkuja 10, 70780 Kuopio. Puh. 017 361 1073, 0400 177 588. Eero Suomus, Vihti Kaikki alan työt, puh. 0400 788 636 Suomen Eläintäyttämö, Uusimaa p.040-501 5166, Österberg. Koiria Luovutusikäisiä Riistaverisiä Karjalan karhukoiranpentuja. Erauspojan kennel Esko Halme 0400 126 824 Karjalankarhuk. pentuja hyvistä karhuperiyttäjistä. kolmessa polvessa kaikki toimivat karhulle. Hyviä myös hirvelle. J.Kuusisto 050 4152 700 Karjalankarhukoiran pentuja koepalkituista vanhemmista. S. vko 11 U:ki 040 761 1111 Jämtlanninpystykorvan pentuja I: KVA + KARH1, E: KVA puh. 040 720 1505 Jämtlanninpystykorvan pentuja Varhaiskypsät Valiovanhemmat S VKO15 puh 040 526 8571 Suomenpystykorvan pentuja p. 050 598 8158, 040 580 5977. Metsästyslinjan labradoripentue suunnit. www.metsänhengen.com 040 913 8310 dreeveri.fi pentu välitys: 040 547 0448 Dreeverin pentuja valiovanhemmista. p. 044 990 0668 tai 0400 139 236 Beaglen pentuja, tied. 050 352 3843 tai kuopusmaa@hotmail.com Gordoninsetterin pentuja käyttövanhemmista. Kaksi eri huippuyhdistelmää. Puh. 0400 542 472. www.gordoninsetteri.fi Englanninsetterin pentuja s. vk 12 vanhemmat VOI luokassa Haapajärvi 044 574 5534 Pointterin pentuja metsästävään kotiin. Koepalkitut vanhemmat. Rovaniemi 040 752 2570 Kk.mäyräkoiran pentuja perusterveistä, ajavista ja palkituista vanhemmista synt. vko 8 ja 10. Lisätiedot p. 045 675 7395 tai www.rantakaupin.fi 5,5v LK Saksanseisoja uros tuotu Saksasta, tarvitsee sijoitus paikan noin 7-8kk/v. Hieno ja hyvä. Vain hyvään kotiin maaseudulle ja metsästykseen. Ylläpito maksetaan. laswah@yahoo.com Weimarinseisojan käyttölinjaisia pentuja. E: KVA, MVA, I: KV, VAV, ÖTV, HZP, CACT. www.gamepoint.ee, puh +372 566 06400 Spinonepentuja linnustukseen, emä VOI2. www.spinone.fi Muuta Annetaan 4 1/2 vuotias kiltti, epäpuhdas, ajava Beagle hyvään kotiin. Puh. 050 406 2022. Myydään Koira-, minkki-, loukku-, ym. verkkoja www.rautarantala.com / 09 876 5291 Minkki ja supikoira/kettuloukkuja. Erittäin tukevia ja toimintavarmoja. Soita ja kysy lisää tai katso netistä. www.granlunds.com. Granlundin Tarhatarvike 06 764 1033. Jalkanarut, raudat ja loukut pienpedoille, myös majavalle. Puh. 0400 181 498, taisto.hietala@pp.inet.fi, www.kesavaylan.net. Lincoln Premier 20/76 790,Marlin pkiv +tasco 3-9x32 270,Tikka T3 Lite SS 890,Swarovski Z4i 2,5-10x56 1490, Sabatti rihlakko 20/76-222 650,Ahti Huvila Oy, 63800 Soini 06 528 1203. www. ahtihuvila.fi 31v. Rehtiä Asekauppaa! Mossber 12/76syn 360e,12/89 syn 440e Tikka T3, CZ, Yildiz, Baikal, Marlin Sasta Gorepuvut, Chiruca vaell. kengät, Ultrapoint GPS-tutkat, Garmin GPS. Anon Ase ja Tukku, Pudasjärvi 08 821 337, 0400 384 118, 0400 384 518 Posti, MH: Edullisesti ja Nopeasti! Käytetyt: laaja vaihtuva asevalikoima Uudet: Howa, GRS, Guerini, Docter, Leupold ym. www.euroase.fi p. 050 465 4695. Tikka T3 pakettitarjoukset kiikarilla alk.1099€ Sako A7.308Win + Burris Foux-X 3-12x56 paketti 1899€ Beretta,Benelli,Guerini, FC, ja Howa ! Ylöjärven asetarvike Rantakiventie 7, Ylöjärvi P. 03 348 4004 www.asetarvike.fi Beretta A300 camo 899,Remington 770 + Bushnell .243/.308/.30-06 495,Sordin Supreme Pro-X 189,Aselaukku Plano 2 aseelle 75,Rahti vain 2,95,21.5.2015 ampumapäivä Raumalla lisätiedot www.sissos.fi 02-822 8282, 9-17.30, la 10-14 Valmet Petra 308 + kiikari. Hyvä. H.1750e. p. 040 828 3690 Metsästysaseita myynnissä, esim. Valmet 212 220e, Valmet 312ke 350e. Kuvat ja hinnat: www. atomiase.fi Asekauppa Atomiase 045 129 1419. Myyn drillinki Blaser D99 2x20/76+6,5x55 kiikari Zeiss 1,5-6x42 sekä kiväärin Tokarev 7,62x53R ja haulikon Husqvarna16. P. 0400 914 036 (ostoluvat oltava) Sako 222 rem,. Tarkka erittäin hyväkuntoinen varusteilla. Schmidt & Bender 4-16x50 Abelin jaloilla. Täysin virheetön . Puh. 050 538 2355 Hollola Lataus-, ammuntaja metsästystarvikkeet, optiikka ja koiratutkat edullisesti netistä www.asetarvike.com puh. 040 540 1182 Aseet, patr. + lataustarv.+ratalaitteet + kahvat puh. 019 782 307 www.mattikauppi.fi Aseita ja tarv. myynnissä, katso kuvat netistä. porinase.fi VeTaRo-Tuotteen valm. latauspuristimia p. 040 751 9192, www.vetaro.net Tehokas ALFA tai ULTRA-ALFA kiväärin äänenvaimennin, alkaen 130 euroa, asennus 65 euroa teräs tai alum. runkoinen, ei hitsattu, halkaisija 50 mm, paino alkaen 210 g, Keveät piipun päälle menevät teleskooppiset mallit www.ouluntyostokeskus.com japanilaiset ja keskiaikaiset miekat puh. 08 311 3133, 040 508 5833 Silentum ja Noise Stopper kiväärivaimentimet cal 22LR-50BMG. Valmistaja Suomen Jahtivaruste Ky, Hästöntie 432, 25500 Perniö puh. 0400 842 196 www.jahtivaruste.fi Asekaappi, kotimainen SIS 3492hyv. sertifikaatti. Lisätiedot www.corrosafe.fi www.valiokoiravarusteet.fi kopit, tarhat, lämmittimet, tutkat, haukunrajoitinpannat, pihavahdit ym.tuotteet. Puh. 0500 176 596. Koirankoppi 1-os. 310,ja 2-osainen tuulikaapilla 390,tilaa esite 06 453 4333 Tracker tutkapanta G400 ja laturi, koiratarha alumiinia 4x4x2m, lämmitettävä juomakuppi ja kuljetushäkki. Kanuloukun varmatoimiset laukaisulaitteet sekä kanuloukkuja, ym. Tutustu tuotteisiin www.ph-riista.fi / tai soittele 050 566 2691. Jouset ja tarvikkeet, vaimentimet, luolatutkat, loukut, riistakamerat, vacumipakkajat ja lihamyllyt, vaatteet, VHF-puhelimet, aseseppäpalvelut puh. 02 239 0930 WWW.ASEJAERA/FI Huollan jahtiradiot, koiratutkat RJAK, Pl 38, 44101 Äki ilt./vkl puh. 050 557 2000 VHF-puhelimet edullisesti ja luotettavasti alan liikkeestä. Akut, antennit, monofonit ym. Peltor kuulonsuojaimet, uudet ja käytetyt aseet. Metsästäjän erikoisliike Raimo Olkkonen Oy, Haapajärvi, puh. 08 761 831, 0400 296 517. www.raimoolkkonen.fi www.lunarex.fi Lähettävä riistakamera Ohjaa kameraa PUHELIMELLASI! Lataa ilmainen OHJAUSSOVELLUS! GLX8 Download from Windows Phone Store nordhunter_metsastaja_lunarex_neljasosvaaka_032015.indd 1 3.3.2015 14.48
Jägaren 2 l 2015 l 61 VHF-puhelimet, uusimmat mallit. Lafayette, Zodiac, Hunter, Rexon. Riistakamerat, kuulonsuojaimet. RitKos Oy, Mäntsälä 0400 203 398 www.ritkos.fi Puukonrakennustarvikkeita, www.brisa.fi puh. 06 729 0431 06 724 7815 MIDWAY SUOMI OY Jo noin 100 000 tuotetta yli 300 valmistajalta! Jälleenlatausvälineet, luodit ja hylsyt. Kiikaritähtäimet, katselukiikarit, laserit. Jalustat, renkaat ja pikajalat kiikareille. Aseiden osat ja varusteet, mm. tukit, lippaat. Asesepän tarvikkeet ja työkalut, mm. kalvaimet. Luodinvalutarvikkeet, ammuntavarusteet jne. Puhelinmyynti ark. 12-17 puh. 09 5122 933 Kaikki tuotteet ja varastotilanne netissä www.midway.fi Houkutuspillit ja hajusteet maan laajimmasta valikoimastavisuoraan maahantuojalta. puh. 0400 835 511 WWW.HOUKUTUSPILLIT.NET Laadukkaita sarvitrofeetaustalevyjä. Hirvi 15e, Peura 12e, Kauris 10e. 050 561 6493 Puuru-hirvenvetolevyt, katso esittely www.puurutuote.fi puh 0400 368 144. Kotimaiset Erätapio purkinsulkijat. Erätapio Oy 040 585 8133 www.eratapio.fi Riistan ruokintaan kauraa, ohraa ja hernettä Siilin Mylly 050 387 0505 siilinmylly.weebly.com Fasaanin munia ja poikasia sekä munivia emoja kevään toimituksiin. Varaukset ennakolta. Puh 0400 709 967. Fasaanikanat ajoissa kevään istutuksiin. Laadukkaat fas. peltopyy ja sorsajahdit. juja. kuukka@hotmail.com 050 320 6679 WWW.FASAANITILA.NET Munintansa aloittavia fasaanikanoja 045 349 6096 Naamioverkkoja,kompasseja, kala ym. eriä huokealla pois 040 324 8880 surnu55@gmail.com Verkonuittolaite! Oiva apu verkkokalastukseen talvella. Katso videol www.verkonuittio.com. Puh 0442679246 Verkonuittolaite, paristokäyttöinen ! Oiva apu talvikalastukseen. www.verkonuittolaite. com /044 567 9249. ELORANNAN VERKKOKAUPPA/OUTLET Katso Elorannan uudet nettisivut, verkkokauppa erämiehille avattu. www.eloranta.fi, 0440 883 044 Kalustettu pieni metsämökki ja sauna Kuhmossa. Hyvät metsästysja kalastumahdollisuudet alueella. Lisätietoja puh. 0400 521 765 Myydään kalustettu loma-asunto Kuusamosta hyvien riistamaiden ja kalavesien ääreltä. Helppohoitoinen ja edulliset käyttökustannukset. 60m2 / 57.000 €. P. 0400 455 999. METSÄSTÄJÄT/METSÄSTYSSEURUEET. Jahtimaja Unkarissa 130m2 mukavuuksin. Villisika, peura, fasaani. Iso joki, jossa jättikarppi ja-monni, ym. Saalistakuu. Esim. neljälle a` 24.000€. Ympärivuotiset riistamaat 15.000ha ja vedet, myös lomailu. Osta P. 050 2694 Heinäsorsan poikasia istutuksiin. Yli kahdenkymmenen vuoden kokemus sorsan kasvatuksesta. Laadukkaita poikasia. Puh. 0400 930 690. Ostetaan Ostetaan kaikkia turkisnahkoja kilpailukykyisin hinnoin jatkuvasti. O. Mauranen, Tyyppäläntie 4 A 2, 40250 Jyväskylä. Puh. 0400 271 291. Ostetaan supin, ketun ym. nahkoja myös hirven sarvia. R. Pentinmäki, Jäpintie 344 C, 60800 Ilmajoki. Puh. 050 554 6852. Tikka M 77 K haulikkorihla hyväkuntoinen, luotipiippu 7 mm, oikeakätinen. 0400 396 090 Ostetaan suomen pystykorvan narttu pentu. Puh. 050 576 0064 Työsuorituksia Turkisnahkojen muokkaus. Kiikalan Raktur Oy, Takamaantie 10 25390 KIIKALA. Ahola 2 728 7503, 050 462 5938 Aseiden korjaukset, varaosat, Apel kiikarinjalat Asekorjaamo K. Götsch puh. 040 581 3124. Aseseppä J. Immonen. Tukit ja muut asealan työt. Koivuniementie, Kuhmo, puh. 044 565 0257 Oulun Asepaja Ky. Kaikki asealan korjausmuutostyöt. Myyntimiehenkuja 6, 90420 Oulu. Puh. 08 311 6520, 0500 435 703. Suomen Asetekniikka. Asesepänliike Varkaudessa. puh. 0400 528 098. Asesepäntyöt, aseet, patruunat ja tarvikkeet. Ase ja Optiikkahuolto, Kasarminkatu 43 b , 87500 Kajaani, Puh. 08 613 0655, 040 535 4134 www. asehuolto.net. Aseiden korjaukset ja huollot! Ylöjärven asetarvike puh. 040 718 8170. Asekomo O Putkonen MIKKELI Korjaa, huoltaa aseita ja tekee vaimentimie ja kiikareiden asennustyöt. Baikal aseisiin löytyy vara-osia. Puh. 0400 941 715 Huollan jahtiradiot, koiratutkat RJAK, Pl 38, 44101 ÄKI. Puh. 050 557 2000. Tracker ja Pointer-koiratutkahuolto Parkanon TV-EL Huolto, Peltokuja 6, 39700 Parkano. Puh. 03 448 1296. Optifocus Oy, Suomen kiikarihuolto, kiikaritähtäinten huollot ja korjaukset. Hirsimetsäntie 21, PL 12, 15101 Lahti. Puh. 0400 150 356. www.optifocus.fi. Metsästystä Hanhi ja kaikki suurriista EST/FIN, 050-520 6100, juhani.tuomaala@netikka.fi. Laadukkaat metsästysmatkat ympäri maailman! Euroopan ajojahdit: villisika, saksanhirvi ja metsäkauris. Afrikka: linnustus, tasankoriista ja Big-5. Argentiina: linnustus ja suurriista. Kanadan karhujahdit, sekä useita muita vaihtoehtoja. Tarkoin valitut ja testatut kohteet kilpailukykyisin hinnoin! B&R Hunting Oy p. 040 417 8807 tai 050 545 4865 www.brhunting.fi, info@brhunting.fi Hyljejahdit perämerellä Seanature.net p. 0400 154 600 Karhun ja pienriistan metsästystä Suomussalmella. P. 050 325 8966 www.erapalvelu.net Sorkkaeläin-ja sorsanmetsästystä Sauvossa. WWW.prohunting.fi/ 040 558 9012 pro.hunting@luukku.com MUSTAKARHUN metsästystä Kanadassa Merv Rinta,Sudbury, Ontario Kieli englanti puh. 705 522-7765 mrinta@xplornet.com JAHTIMATKAT UNKARIIN! Villisika, kuusipeura, saksanhirvi, kauris ajoja kyttäysjahdit P. 0400 659 247 Vuokralle tarjotaan Kuhmon itärajalta puh. 0500 253 563 www.kuhmonet.fi Kiekinkosken lomamökit. Muut Karhunmetsästyskurssi Sievissä 18.4 2015 os. Jussinmäentie 2. Kurssi on suunnattu karhunmetsästäjille, kolarihirven kanssa tekemisiin joutuville, ym. Luennoitsijoina mm.Markku Kejonen ja Alpo Turunen. Esitelmiä aseista ja patruunoista, ym. oheisohjelmaa. Illalla kurssijuhlat Urjanlinnassa Pekka Niskan poikien tahdissa. Kurssimaksu 35 €. Ilm. ja lisätiedot Hanne 045 638 4167 Jarkko 044 306 3346 30.3.2015 mennessä. Jär. Sievin Rhy / Joenkylän Metsästysyhdistys. ARMA asemessut Turussa sunnuntaina 26.4.2015 Turun Messuja Kongressikeskus klo 10-16 liput 10 € pysäköinti 6 € Arma Aboa ry www.armaaboa.fi
62 l Metsästäjä 2 l 2015 Áigeguovdilis ságat sámegillii Lappi, Kainuu ja Koillismaa guovllus gieldala??ain lea riekti bivdit stáhtaeatnamiid alde meahcástanlága 8. §:a vuo?ul. Dán rievtti goittotge ráddjejit má?ggaláhkai bivdolágaid olis. Ovdamearkka dihte ealgabivdui galgá leat álot Suoma fuo??oguovddáža lohpi. lll Davvin ealgabivdoeatnamat leat viidát. Lea jierpmálaš addit lobi má?ggaide bivdojoavkkuide. Eanaš bivdojoavkkut leat báikkálaš bivdosearvvit, main láigoeatnamat olahit gitta stáhta eatnamiidda. Eará guovlluin boahtán bivdoservviid lahtuin ii leat dávjá eará bivdinvejolašvuohta. Guovlolohpi ja bivdolohpi leat guokte sierra ášši Bivdinvuoigatvuo?a stáhtaeatnamiid ala oažžu Meahcirá??ehusas guovlolobiin dahje báikkálaš olbmo rivttiin. Suoma fuo??oguovddáSauli Härkönen, Keijo Kapiainen, Jukka Keränen & Antti Siira Dássebealátvuhtii earenoamáš fuomášupmi Davvi-Suoma ealgaáššiin Luondduriggodatguovddáš (su. Luonnonvarakeskus) ordnii árbevirolaš Fuo??obeivviid o??ajagimánus Oulus. Má?gga ovdanbuktimis gie?ahalle meahcásteami ja luonddus vádjoleami buriid váikkuhusaid. Guovddáš fáddán lei maid fuo??odutkamuša boahtteáigi sihke metodaid ja áigeguovdilis die?u oainnus. lll Fuo??obeivviid rabai eanaja meahccedoalloministtár Petteri Orpo. Son válddii ovdán dan, mo lassánan gávpogis ássan lea ?uohcán dasa, ahte olbmot eai šat jo?e nu ollu meahcis. – Meahcásteamis ja luonddus johtimis lea buorit váikkuhusat olbmuid návccaide ja dearvvasvuhtii, dajai Petteri Orpo sáhkavuorustis. Meahcirá??ehusa spesiálaplánejeaddji Mikko Rautiainen jotkkii buresveadjintemáin go ?ilgii dan, maid guollebivdu ja meahcásteapmi stáhtaeatnamiin mearkkašit guovlluid ekonomiijai ja buresbirgejupmái. – Eanaloddebivdiin 73 proseantta reisii ruovttuguovllus olggobeallái bivdui ja gaskamearála??at bivdoduvrras geavahedje ru?a oktiibuot 443 euro, Rautiainen ?ilgii. Meahcástanja guollebivdovejolašvuo?at stáhtaeatnamiid alde leat ávkin ja bálvalusaide lea jearaldat, ?ohkkii Rautiainen die?uid. Henna Väyrynen Fuo??obeaivvit 2015: Luondduvásáhus ealáskahttá ja aktivere Oahpásmuva Fuo??obeivviid ovdanbuktimiid ?oahkkáigeasuide: http://bit.ly/riistapäivät2015 Eanaeaiggádiidda ja mánáide diehtu luonddus ja fuo??uin Prošeaktahoavda Janne Miettinen Suoma fuo??oguovddážis ?ilgii olbmuide Fuo??obeivviid áigge Askel riistametsään -prošeavtta birra. Prošeavttas geah??alit lasihit mehciid ekologalaš ja virkkosmahtti árvvu. – Dehálaš lea, ahte dán vuo??un lea eanaoamasteddjiid ja vuovdedoalu ámmátolbmuid lassánan beroštupmi ja máhttu, muitalii Miettinen. Fuo??obeivviid áigge muitaledje maid Meahcirá??ehusa koordineren Eräkummi-prošeavttas. Dan ulbmil lea ovddidit meahccejohtima ja luonddubajásgeassima mánáide. – Luondduja meahccejohtinfáttáid eai gie?ahala skuvllas danin go eai leat materiálat ja fáddá lea maid rašši, ?ilgii fuo??oplánejeaddji Madeleine Nyman. Eräkummi-prošeavtta guovddáš ulbmil lea dahkat oahpisin mánáide ja nuoraide dan, mo luonddus galgá johtit. Ulbmila geah??alit juksat nu, ahte ?ohkkejit vánddardanofela??aid fierpmádaga ja nu, ahte ?ohkkejit ofela??aide oahpahuspakeahta. ža bivdolohpi fas mearrida dan, man galle ealgga sáhttá báh?it. Suoma fuo??oguovddáš váldá iežas mearrádusastis vuhtii earret eará ohcciid ovttaveardásaš meannudanvuogi, ealggaid meari ja dorvvolašvuo?a dan oktavuo?as go guorahallá man galle bivdojoavkku seamma guovllus sáhttet leat. Friija bivdorievttisge leat ráddjehusat Gieldala??as lea gal friija ja nuvttá riekti bivdit ealggaid. Muhto dat ii dárkkut dan, ahte báikkálaš joavkkus liv??ii dán vuo?ul ovdavuoigatTu o mo K ar sik as
Jägaren 2 l 2015 l 63 Meahccejohtin -riekkis (su. Eräkerho) Mearra-Lappis ordnii stuorra rahpandoaluid o??ajagimánu 17.–18. beivviid Durdnosis. Báikki alde fitne guovtti beaivves sullii 400 guossi. lll Mearra-Lappi fuo??ogáhttensearvvit leat vuo??udan ovttasrá?iid báikkálaš bivdoservviiguin ja Tornion Seudun Ampujat rs:in Mearra-Lappi meahccejohtin -rieggá. Doaimmas vástidit Durdnosa, Badje-Durdnosa, Tervola, Keminmaa ja Simo fuo??ogáhttenservviid doaimmajo?iheaddjit ja sierra nammaduvvon doaibmaolbmot. Teaksta: Erkki Nyyssönen & Kyösti Pöllänen l Govat: Kyösti Pöllänen Mearra-Lappis nuoraide meahccejohtinvásáhusat riekkesdoaimmain Riekkesdoaimma ulbmil lea hohkahit nuoraid johtit meahcis; meahcásteami, guollebivddu ja báh?invaláštallama ollái. Ulbmil lea movttiidahttit sin návddašit luonddus ja meahccejohtimis ja oahpahit, mo galgá meannudit go vásiha hástalusaid luonddus. Meahccejohtin-riekkis oahpista nuorra easkkaálgiid meahcis johtimii. Meahcásteaddjidutkkusskuvlejumit gullet boahtte áiggis Mearra-Lappi meahccejohtin -rieggá jahkásaš prográmmii. Makkárson lea boahtte áiggi ollesolbmuid ja mearrideaddjiid luondduoktavuohta? Meahccejohtin-rieggá rahpandoaluin ledje ollu olbmot, geah?a video: http://bit.ly/eräkerho Meahccejohtti Risto Viljanen lea eallenagi bargan eanalottiid fuo??ogáhttenbargguid. Rahpandoaluin son muitalii eanalottiid gáhttemis, ja su guldaledje unnit ja stuorit berošteaddjit. vuohta ealgalobiide. Báikkálaš ohcciide gusket maid buot seamma meahcástanlága mearrádusat go earáge lohpeohcciide. Dihto báh??iid mearri lasiha dorvvolašvuo?a ja ovttaveardásašvuo?a Go joavkkus leat unnimustá logi báh??i, de dat addá bivdovejolašvuo?a nu gallásii go vejolaš. Dorvvolašvuo?a dihte seamma guvlui sáhttet mie?ihit dušše dihto meari bivdolobiid. Ohcamušas galget leat unnimustá guhtta bivdi, geaid lohket báh??in ja geain ii leat eará ealgabivdovejolašvuohta. Dasa lassin ohcamušas sáhttet leat mielde njeallje dakkár báh??i, geain lea bivdovejolašvuohta ovdamearkka dihte bivdosearvvi bokte, muhto sii eai áiggo dan geavat doppe. Oktiibuot báh??it galget leat unnimustá logi. Suoma fuo??oguovddáža rávvagat ealgabivdolobiid ohcamii leat riista.fi-interneahttasiidduin.
Maailman laajin valikoima aseseppätarvikkeita ja -työkaluja Jälleen latausvälineet ja komponentit Aseiden osat ja varusteet Asesepän tarvikkeet RCBS Rock Chucker Supreme Kit ATI tukki Mosin Nagant Pilaripetausholkit Kymmeniä tuhansia tuotteita varastossa! Ma-Pe 12-17 ? 09-5122933 tiedustelut@brownells.fi www.brownells.fi Räjäytyskuvat aseista nettisivuillamme 490€ 139€ 12€ UUSI VERKK OKA UPP A AVAT TU! 100009441 019210010 080000418 PSE Fever Ready To Shoot AMS Bowfishing Majava-/kalastuskela Gamo Delta Fox GT Set 4,5mm 449€ Ase ja Erä Aninkaistenkatu 16 20100 Turku info@asejaera.fi www.asejaera.fi 165€ 80€ Jousimetsästys, ilma-aseet, varusteet ja tarvikkeet Laatua luontoon metsastaja_takakansi.indd 1 4.3.2015 13:53:08