• NUORET TOIMITTAJAT ALOITTIVAT SOTKAKOSTEIKOITA HAETAAN SUSIEN AIHEUTTAMAT VAHINGOT TALVINEN RIEKKO­ JAHTI LUE VERKOSSA: www.metsastajalehti.fi 2/2020 Lehti yli 300 000 metsästäjälle
• 32 12 50 52 TUTKITTUA: Paljonko metsästäjät verottavat metsäkanalintuja? Talvivaellus riekkoja metsästäen tarjoaa upottavia hankia sekä ikimuistoisia hetkiä Suden aiheuttamat eläinvahingot vuonna 2019 RIISTA 20 SOTKA siivilleen ja sorsakannat nousuun! 22 SOTKA-hanke on massiivinen yhteisponnistus 28 Vesilintulaskennat sähköistyvät – uusia laskentapisteitä tarvitaan 30 Riistapäivät 2020 58 Reseptit a la Akseli Herlevi 64 Lajiesittely: Kanadanhanhi LAIT JA LUVAT 60 Vesialueiden vuokraus hirvieläinten metsästykseen Linnusta kauriiseen yleisluoti .222 Remingtoniin 16 Metsästäjä-lehden nuorten toimitus Lyijyn rajoittaminen ammuksissa 56 AJANKOHTAISET 5 Uutiset 16 Nuoret toimittajat 32 Kanalintusaalis 2019 38 Hirvisaalis 2019 48 Uusi hanke vie suunnittelijan susien jäljille 50 Suden aiheuttamat eläinvahingot vuonna 2019 56 Lyijyn rajoittaminen ammuksissa 65 Eräilmoitukset 66 Áigeguovdilis ságat sámegillii KOLUMNIT 3 Pääkirjoitus 6 Varapuheenjohtajalta 55 Ministeriön kuulumisia METSÄSTYS 4 Ensiosuma 12 Talviriekot – erämaan valkoiset 24 Vieraspedoille kyytiä: luolapyynti 34 Hirvenmetsästystavat Suomessa: Hirvi hiihtämällä 40 Koiran kanssa – haaverit ja ensiapu 43 Tapahtui erästellessä 44 Hyvinvointia riistasta -hanke etenee 46 Lahtivajan vaihtoehdot 52 Metsästäjän aseet: Yleisluoti .222 Remingtoniin 54 Tuelta ampuminen – opeteltava taito 2 Metsästäjä 2/2020 Sisältö
• Maksettujen metsästys­ korttien ja suoritettujen metsästäjä tutkintojen määrät olivat nousseet. JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus Kohti valoisaa kevättä A lkuvuodesta valmistuivat tilastot viime kauden metsästäjämääristä. Niistä löytyi myönteinen yllätys. Maksettujen metsästyskorttien ja suori­ tettujen metsästäjätutkintojen määrät olivat nousseet. Syitä on varmasti monia, mutta ison työn ovat tehneet riistanhoitoyhdistysten aktiivit. He ovat pitäneet tutkin­ tokursseja ja ­kokeita sekä kertoneet harrastuksestamme erilaisissa tapahtumissa. Kiitoksen ansaitsevat myös kaikki ne seurat, seurueet ja yksittäiset metsästäjät, jotka ovat rohkaisseet uusia metsästäjiä mukaan toimintaan ja ottaneet heidät mukaansa metsälle. Yritämme toimituksessa luoda uusia kanavia nuorten näkemyksille. Nuorten metsästäjien ääni alkaa kuulua yhä vahvemmin Metsästäjä­lehdessä, kun tässä nume­ rossa julkaistaan ensimmäiset uuden nuorisotoimituksen artikkelit. Saimme hyviä uutisia myös mainetutkimuksesta, joka mittaa tavallisten kansalaisten mielipidettä julkisista organisaatioista. Maineemme oli parantunut edellisvuo­ desta tavallisten kansalaisten keskuudessa. Mainetta ei rakenneta täällä kirjoituspöydän ääressä, vaan se syntyy teoista, julkisesta keskustelusta ja ihmisten kohtaami­ sesta arjessa. Tässä työssä ovat onnistuneet erityisesti riistanhoitoyhdistykset, jotka edustavat riistahallinnon paikallistasoa sekä suuren yleisön suuntaan kaikki met­ sästäjät. Olemme viime vuosina joutuneet varautumaan metsästäjämäärän laskuun, joka johtuu ennen kaikkea ikäluokkien pienentymisestä. Tässä tilanteessa kasvaneet metsästäjämäärät saavat kevään näyttämään aiempaa valoisammalta. Varautuminen, aktiivinen nuorisotyö sekä kestävä ja eettinen metsästys kantavat hedelmää. Mieti­ tään porukalla, miten saisimme myönteisen kehityksen jatkumaan. 20 SOTKA-hanke auttaa kosteikoiden kunnostamisessa Pääkirj itus 3 Metsästäjä 2/2020
• L ahtelainen Marianna Saren innostui metsästyksestä aikuisena ammuntakokeilun kautta. Pienriistaa aikansa metsästettyään hänestä tuntui, että oli aika metsästää myös suurempaa riistaa. Saren lähti kaverinsa kanssa lokakuisena perjantai-iltana vieraaksi Nokialle. Peuroja oli ruokinnalla, mutta sopivaa hetkeä ei tullut ennen pimeää. Hiivimme aikaisin aamulla takaisin kyttäyskoppiin. Huomasimme jälleen peuroja, mutta oli liian hämärää ja sumuista ampua. Vihdoin aamu hieman kirkastui. Näin yhden pukeista erillään muista sopivalla etäisyydellä, Saren kertoo. Näytti siltä, että pukki on lähdössä pois. Aamua oli jo kulunut, ja peurat olivat jo syöneet. Pukki pysähtyi sivuttain ja tiesin, että nyt minun on käytettävä tilaisuuteni. Tein päätöksen lopulta aika nopeasti. Syke nousi, mutta ampumaharjoittelu oli antanut varmuutta itse suoritukseen, hän jatkaa. Pukkiin osui ja se hyppäsi heinikkoon. Verijälkiä seuraamalla eläin löytyi kaatuneena joidenkin kymmenien metrien päästä. Minut valtasi valtava onnistumisen ilo, mutta samaan aikaan haikeus. Olin saanut hyvän osuman ja riistalihaa. Toisaalta ison ja kauniin eläimen elämä oli päättynyt. Surumielisyys oli pienessä roolissa, mutta silti olemassa. Herkempi olisi jättänyt ampumatta seurattuaan eläinten touhuja ruokinnalla edellisiltana. Mietin aiemmin, tuntuuko eläimen ampuminen pahalta. Toisethan haluavat lihansa vain suoraan kaupan tiskiltä. Ei se tilanne kuitenkaan tuntunut pahalta aiemmin, eikä nytkään, Marianna Saren toteaa. ”Jos aion metsästää, minun täytyy osata saaliinkäsittely” Saren kokee, että lihan arvostus kasvaa metsästyksen kautta. Hänestä on tärkeää osata myös itse käsitellä saalis alusta loppuun. Kun on ampunut, nylkenyt ja paloitellut hieman isomman eläimen ja saanut useammaksi kerraksi lihaa ruoanlaittoon, niin onhan se hieno juttu, Saren iloitsee. Saren kertoo kokeneensa ampuessaan uudenlaista varmuutta, vaikka kyseessä oli uusi, aiempaa isompi riistaeläin. Ahkera ampumaharjoittelu ja pienriistan metsästys kannattivat. Sarvet päätyivät seinälle muistoksi ensimmäisestä isosta kaadosta. Valkohäntäpeura oli Marianna Sarenin ensimmäinen iso riistasaalis. Riemu ja haikeus ovat jääneet hetkestä mieleen. teksti Johanna Hellman kuva Petri Vartiainen ”Itsevarmuuteni metsästäjänä otti askeleen eteenpäin” 4 Metsästäjä 2/2020 Ensi suma
• HANHIVAHINGOISTA SUURKORVAUKSET Rauhoitettujen lajien aiheuttamista vahingoista haettiin ennätysmäärä korvauksia vuonna 2018, kertoo ympäristöministeriö. Suurin osa maksetuista korvauksista kohdistui valkoposkihanhien maataloudelle aiheuttamiin vahinkoihin. PANNOITUKSELLA LISÄÄ TIETOA VILLISIKAKANNASTA Luken arvion mukaan villisikakanta on pienentynyt noin 30 % edelliseen vuoteen verrattuna. Villisikojen liikkeitä ja kannan kokoa aiotaan seurata tänä vuonna aloitettavalla pannoituksella Kaakkois-Suomessa. Lyhyesti UUDEN METSÄSTÄJÄN KOULUTUSPILOTIT KÄYNNISTYVÄT Y hä useammalta aloittavalta metsästäjältä puuttuu konkreettiset mahdollisuudet hankkia käytännön perustaitoja ja -tietoja metsästyksestä. Kasvaneeseen kysyntään pyritään vastaamaan uuden metsästäjän koulutuskokonaisuudella. Kokonaisuus on suunniteltu Suomen Metsästäjäliiton ja Suomen riistakeskuksen yhteistyönä ja sen tavoitteena on tutustuttaa osallistujat metsästykseen käytännössä. Pilottikoulutukset järjestetään riistanhoitoyhdistysten, Metsästäjäliiton piirien ja metsästysseurojen yhteistyönä. Koulutukset järjestetään vuoden aikana. Yksi koulutus kestää enintään yhden päivän. Sisällöt vaihtelevat pilottikohteittain, pitäen kuitenkin sisällään vähintään Metsästysammunnan ABC -koulutuksen, metsästysseuratoimintaan tutustumisen ja metsästyspäivän. Lisäksi se voi sisältää tutustumisen ampumakokeeseen ja ampumakokeen suorittamisen julkisessa ampumakoetilaisuudessa, metsästyskoiriin liittyvää koulutusta, riistanhoidon koulutusta sekä toisen metsästyspäivän. KULTASAKAALI LUULTUA AIEMMIN SUOMESSA Riistakameraan tallentui kultasakaali jo elokuussa 2018, Kajaanissa. Tämä on kolmas varmistettu havainto Suomessa. Virossa varma ensihavainto tehtiin 2013. Kyllähän tämä silti yllätti, sanoo erikoissuunnittelija Marko Svensberg riistakeskuksesta. LUMETON TALVI EI PIENENTÄNYT PEURASAALISTA Vaikka talvi oli haasteellinen, peurajahti oli menestys. Monin paikoin kynnysarvot kannan pienentämiselle ylittyivät reilusti. Kanta kääntynee jo laskuun, sillä metsästys painottui naaraisiin, iloitsee riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi. Sinustako osallistuja Uuden metsästäjän koulutuspilottiin? Oletko yli 18-vuotias, mutta vailla metsästysmahdollisuuksia oleva, hiljattain metsästäjätutkinnon suorittanut henkilö? Pystytkö liikkumaan Uudenmaan, Tampereen seudun tai Mikkelin seudun alueella järjestettäviin tapahtumiin? Haluaisitko sitoutua osallistumaan vuoden aikana samalle ryhmälle järjestettäviin, pilottikohteesta riippuen, yhteensä 3–5 tilaisuuteen? Jos vastasit kaikkiin kohtiin kyllä, ilmoittaudu sinulle sopivimpaan pilottikoulutukseen https://metsastajaliitto. fi/ilmoittautuminen-koulutukseen Suomen riistakeskus ja Suomen Metsästäjäliitto maksavat pilottikoulutuksen järjestämisen ja siihen osallistumisen (pois lukien mahdollinen ampumakoemaksu). Koulutukseen osallistuneilta, ja sitä järjestäneiltä, kerättävän palautteen avulla kokonaisuutta kehitetään tarkoituksenmukaisella tavalla laajemmin käyttöön otettavaksi. 5 Metsästäjä 2/2020 Uutis t
• TAUNO PARTANEN Puheenjohtaja Suomen riistakeskus Tästä on hyvä jatkaa Tammikuussa metsästäjät pääsivät vuosikymmenien odotuksen jälkeen kokeilemaan ukkometson ja -teeren talvimetsästystä. Palaute metsästäjiltä on ollut kauttaaltaan erittäin positiivista ja useimmille kokemus oli ainutkertainen. Lumitilanne ja sääolosuhteet metsästysalueilla jäävät myös varmasti mieleen – lunta ja pakkasta riitti. Saalismäärät jäivät varsin pieniksi, joten talvimetsästyksellä ei taatusti vaarannettu lintukantojen kestävyyttä. Monelle metsästäjälle tuntui riittävän jo pelkästään mahdollisuuden saaminen, vaikkei itse metsälle lähtenytkään. Valkohäntäpeuran osalta metsästäjät ylsivät erittäin haasteellisista sääolosuhteista huolimatta loistavaan lopputulokseen. Kaatomäärä kohosi ennätyslukemaan, saaliiksi saatiin yhteensä 60 454 peuraa. Saalismäärä ylitti Luonnonvarakeskuksen laskeman kynnysarvon Satakunnan, Varsinais-Suomen sekä Pohjois-Hämeen alueilla. Kynnysarvo tarkoittaa peuramäärää, jonka arvioidaan kääntävän kannan koon kehitystrendin laskevaan suuntaan. Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueilla naaraspeurojen osuus aikuisista ylitti saalismäärässä selvästi urosten osuuden. Tällä on luonnollisesti merkittävä vaikutus peurakannan lisääntymiseen. Osaltaan hyvään lopputulokseen vaikuttivat koirapykäliin tehdyt väljennykset sekä metsästysseurojen tekemät muutokset metsästysjärjestelyihin. Seuruemetsästystä jouduttiin lisäämään, koska kyttäysjahti oli lumen puutteen vuoksi vaikeaa. Lisäksi peuroilla oli yllin kyllin ruokaa saatavilla, joten niiden ei tarvinnut turvautua ruokintapaikkojen tarjoamaan sapuskaan. On hyvin todennäköistä, että koirien avulla tapahtuva seuruemetsästys lisääntyy vielä jatkossa, mikä tarjoaa hyvän mahdollisuuden peurakannan hallintaan. Vähäluminen talvi tarjosi loppujen lopuksi hyvän tilaisuuden peurajahdin kehittämiseen ja monipuolistamiseen. SUOMESSA ON 2152 AKTIIVISTA PETOYHDYSHENKILÖÄ. Haluatko tulla meille töihin? Suomen riistakeskus hakee • Riistasuunnittelijaa Kainuuseen • Riistasuunnittelijaa Pohjois-Savoon vuorotteluvapaan 1.6.–27.11.2020 ajaksi • Taloushallinnon osaajaa asiantuntijaksi vuorotteluvapaan 4.5.–30.10.2020 ajaksi Hakemukset pyydetään toimittamaan 3.4.2020 mennessä. Lue lisää avoimista paikoista ja hakumenettelystä: riista.fi/avoimet-tyopaikat Lähetä meille metsästysvideosi Saitko napattua videolle upean metsästyshetken, jonka haluaisit jakaa muille? Julkaisemme verkkolehdessämme (www.metsastajalehti.fi) lukijoiden videoita. Me hoidamme videoiden muokkauksen, joten voit huoleti lähettää videosi sellaisenaan osoitteeseen metsastaja@riista.fi. Annamme kuvaajalle palkkion jokaisesta julkaistusta videosta. 6 Metsästäjä 2/2020 K lumni
• Jos haluat kuvasi tähän, käytä IG-tägiä #metsästäjälehti. Poimimme joka lehteen yhden kuvan ja otamme kuvaajaan yhteyttä tarinan jakamiseksi. Kuvan julkaisusta maksetaan 50 euron palkkio. Aino Vaittinen viettää metsästyksen lisäksi paljon aikaa ampumaradoilla: ”Olin heti alusta saakka koukussa ammuntaan, kun huomasin olevani siinä hyvä. Kuvassa olen ampumassa ensimmäistä kertaa pienoiskiväärillä. Sitä ennen olin harrastanut muutaman kuukauden ilmakiväärillä ampumista. Nykyään kilpailen liikkuvassa maalissa, joka tukee hyvin metsästystä. Harjoittelen erikseen kilpailuja ja metsästystä varten, sillä käytän niissä eri aseita.” TUTKIJAT VAHVISTAVAT NORJAN SUSIEN OLEVAN SKANDINAVIAN KANTAA Suomenkin mediassa syksyllä esiintynyt väite norjalaisten susien alkuperästä osoittautui virheelliseksi. Norjalainen maatalousjärjestö väitti joulun alla dna-tutkimuksien osoittaneen norjalaisten susien olevan osittain hybrideitä ja osan olevan peräisin pariisilaisesta eläintarhasta. Uutinen herätti jo tuoreeltaan paljon epäilyjä. Nyt Norjan luonnontutkimusinstituutin (NINA) suurpetoja tutkiva Rovdata on tutkinut samojen susien perimän ja todennut väitteet virheellisiksi. Kaikki näytteet ovat samaa Skandinavian susikantaa, jolla on selkeät yhtymäkohdat myös Suomen ja Venäjän susikantaan. Siirrä riistanhoitomaksusi e-laskutukseen! Tee e-laskusopimus oman pankkisi kanssa ja saat metsästysvuoden 2020–2021 riistanhoitomaksun e-laskuna verkkopankkiisi. Maksa se eräpäivään mennessä, niin saat lompakkokokoisen metsästyskortin Metsästäjä-lehden nelosnumeron lisäkannessa. Oma riistaan metsästyskortti päivittyy muutamia päiviä maksamisen jälkeen. Toimi näin: 1. Kirjaudu omaan verkkopankkiisi. 2. Tee sopimus (uusi e-lasku) ja valitse laskuttajaksi Suomen riistakeskus ja laskutusaiheeksi riistanhoitomaksu. 3. Käytä yksilöintitietona henkilötunnustasi. E-laskusopimusta ei tarvitse uusia vuosittain. € 7 Metsästäjä 2/2020 Uutis t SOMESTA POIMITTUA
• Ampuma-aselain muutoksella 1.12.2015 muutettiin myös ampuma-aseiden, aseen osien ja patruunoiden säilyttämisen säännöksiä. Uutena asiana tuli 106 §:n vaatimus turvakaappisäilytyksestä, jos säilytettävänä on yli viisi ampuma-asetta, aseen osat useampaan kuin viiden ampuma-aseen kokoamiseen tai yksikin erityisen vaarallinen ampuma-ase (määritelty ampuma-aselain 9 §:ssä). Turvakaapin hankkimiselle säädetty siirtymäaika umpeutuu 30.11.2020. Siirtymäsäännös on mahdollistanut sen, että henkilöt, joilla on ollut säilytettävänä yli viisi ampuma-asetta ennen lain voimaan tuloa, ovat voineet säilyttää niitä vanhojen säännösten mukaisesti. Joulukuun alusta lähtien heidänkin tulee säilyttää aseensa hyväksytyssä turvakaapissa tai poliisilaitoksen hyväksymässä säilytystilassa. Jos viiden aseen haltija hankkii kuudennen aseensa ennen marraskuun loppua, velvoite säilyttää aseita turvakaapissa astuu heti voimaan. Turvakaappivelvoite ei synny pelkästään henkilökohtaisten aseiden määrästä. Jos samassa taloudessa asuvilla henkilöillä on säilytettävänä yhteensä yli viisi asetta, kaikki aseet on säilytettävä turvakaapissa tai poliisilaitoksen hyväksymässä tilassa. Hyväksytyt turvakaapit Yli viiden aseen säilyttämiseen hyväksytyn turvakaapin tunnistaa kaapin sisältä olevasta tarrasta, josta tulee löytyä kaapin valmistamisessa noudatetut standardit. Sisäministeriön asetuksen (956/2017) mukaan hyväksyttyjä standardeja ovat EN 14450 taso S1 ja EN 1143-1 taso 0. Poliisihallitus on lisäksi arvioinut ruotsalaisen SSF 3492 -normin vastaavan edellä mainittujen standardien vaatimuksia ja hyväksynyt normin mukaiset kaapit yli viiden aseen säilyttämiseen. SISÄMINISTERIÖ TIEDOTTAA Aseiden säilyttäminen siirtymäaika umpeutuu marraskuun lopussa Nuoret toimittajat valittu Haimme edellisessä numerossa nuoria, kirjoittamisesta ja kuvaamisesta innostuneita metsästäjiä toimitukseemme. Saimme useita kymmeniä hyvin laadukkaita hakemuksia lahjakkailta nuorilta, jotka haluavat tuoda esiin oman näkökulmansa metsästykseen. Nuoret toimittajat -palstan tekijöiksi valittiin Reetta Hokkanen Suomussalmelta, Lauri Liuko Kangasalta, Elisabeth Mattsson Houtskarista, Hanna Metsälä Kouvolasta, Karlo Ruotsalainen Hämeenlinnasta ja Johan Salminen Lahdesta. Onnea valituille ja kiitos kaikille hakemuksensa lähettäneille! ERÄAKATEMIAN NUORTEN ERÄLEIRI 29.6.—3.7.2020 Leirillä tutustutaan monipuolisesti luontoon, kalastukseen, metsästykseen ja luonnossa liikkumiseen. Mahdollisuus suorittaa myös metsästäjätutkinto. Leirille otetaan 32 iältään 10-15-vuotiasta poikaa tai tyttöä. Paikka: Luumäen Metsästysseura ry:n maja, Teeriaho 13, 54590 KAITJÄRVI Osanottomaksu: 180,Ilmoittautuminen: 31.5.2020 mennessä Lemi-Taipalsaaren riistanhoitoyhdistys, Petteri Saarnia puh. 050 336 2293 SavitaipaleenSuomenniemen ja Luumäen riistan hoito yhdistykset, Pasi Laari puh. 0400 298 308 8 Metsästäjä 2/2020 Uutis t
• HUOMASITKO? Metsästäjä-lehti on nyt myös verkossa Pysy ajan hermolla Verkkolehdessä on jatkuvasti päivittyvä ajankohtaista-palsta, jossa näkyvät niin paikalliset, alueelliset kuin valtakunnallisetkin riistauutiset. Nyt voit lukea lehtesi myös mobiililaitteelta tai tietokoneelta. Voit helposti jakaa parhaat jutut somessa! www.metsastajalehti.fi Lisäksi lehdellä on nyt Instagram-tili: @metsastajalehti – Seuraa ja jaa omat metsästyshetkesi.
• VARASTON TYHJENNYS – NYT SUOSIKKI RANGER ULKOILUPUKU Kevyt ja hyvin istuva ulkoilupuku on valmistettu kestävästä vettähylkivästä puuvillapolyesteristä. Housuissa joustavat Cordura Strech-paneelit. SUPERIOR METSÄSTYSPUKU Monipuolisilla ominaisuuksilla varustettu, tekninen metsästyspuku. Vedenja tuulenpitävä Rain-Stop® -erikoiskalvo. Retkitukku-hinta 279,00 € EXTREME LITE CAMOPUKU Erittäin tekninen ja kevyt puku liikkuvalle metsästäjälle ja eränkävijälle. Retkitukku-hinta 249,00 € PREDATOR METSÄSTYSHOUSUT Vedenpitävät metsästyshousut huippuominaisuuksilla. Mallit naisille ja miehille. ARENAS METSÄSTYSHOUSUT Liikkuvaan metsästykseen. Retkitukku-hinta 99,90 € CHEVAK 2.0 TOPPAHAALARI Erittäin lämmin toppahaalari monipuolisilla ominaisuuksilla. Rain-Stop®-kalvo. Retkitukku-hinta 199,00 € TUNDRA METSÄSTYSPUKU Hiljainen, topattu metsästyspuku. Retkitukku-hinnat: Ruskea 279 € Blaze 3D 299,00 € KODIAK KÄÄNTÖTAKIT Metsästäjän kääntötakki oranssilla ja vihreällä värillä. Hyvin hengittävä ja vedenpitävä APS-kalvo. Retkitukku-hinta 99,90 € CARIBOU TC -HOUSUT Kestävää, vettä hylkivää ja tuulenkestävää TC-Lite-kangasta. Retkitukku-hinta 89,00 € HUIPPUSUOSITTU ! 249,ALKAEN 79 90 KATSO HINTAA! 59 90 199,199,LÄMMIN! 149,79 90 VIHREÄ TAI HARMAA 199 90 BLINDTECH INVISIBLE II 249,MYÖS NAISILLE! MYÖS NAISILLE! MYÖS NAISILLE! MYÖS NAISILLE! APEX METSÄSTYSPUKU Hiljainen, ympärivuotiseen käyttöön suunniteltu täysin vedenpitävä metsästyspuku liikkuvalle metsästäjälle. Erinomaisesti hengittävä APS-kalvo ja Hi-Dry+ käsittely. SÄÄSTÄ JOPA 80 € SÄÄSTÄ JOPA 100 € SÄÄSTÄ JOPA 50 € SÄÄSTÄ 30 € SÄÄSTÄ 40 € SÄÄSTÄ 50 € HUNTER GREEN 199,(279,-) CAMOT 229,(299,-) 119 90 SAIMME LISÄERÄN! TILAUKSET 24/7 www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 10–17 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu Ark. 10-19, La 10-15
• KAIKKI MUCKBOOT -SAAPPAAT -25 % LOPUT IGLOO THERMO -KENGÄT -25 % LOPUT VIKINGIN TALVIKENGÄT -25 % ALK. 169 90 VALTAVA VALIKOIMA ASEKAAPPEJA! Asekaapin ostajalle Foodmaster Premium lihaveitsi KAUPAN PÄÄLLE! Etutuotteen arvo 24,90 €. S12HD + SMS3 RIISTAKAMERA Päivitetty malli Suomen suosituimmasta S12-sarjan riistakamerasta! Lähettää kuvat sähköpostiin tai puhelimeen. 12 MP kuvat, Full HD videot, etäohjaus ja mustasalama. HUIPPU-UUTUUS! 199,Muistikortti ja paristot 12kpl KAUPAN PÄÄLLE! TUOTTEITA SHOKKIHINNOIN! KATSO UUTUUSVÄRIT VERKKOKAUPAST A! MALLIT NAISILLE JA MIEHILLE! TREKKING LITE ULKOILUHOUSUT Laadukkaat ja hengittävät tekniset housut kaikenlaiseen ulkoiluun. Kevyestä materiaalista valmistetut housut joustavat ja istuvat hyvin stretch-osioidensa ansioista. Mallit miehille ja naisille. HBN BEAT HOUSUT Erinomaisesti istuvat ja kestävät ulkoiluhousut stretch-osilla. Edessä avotaskut sekä tilavat reisitaskut. Säädettävät lahkeensuut nepparikiristyksellä. USEITA VÄREJÄ! 79 90 USEITA VÄREJÄ! 79 90 DRIRELEASE HUPPARI Tekninen huppari metsästykseen ja vapaa-aikaan. Koot: XS-3XL. Mallit miehille ja naisille. MERINO HUPPARI Monikäyttöinen merinovillahuppari metsästykseen ja vapaa-aikaan. MARE PUUVILLAPAITA Tyylikäs, mukava ja perinteisen ruutukuvioinen paita. Retkitukku-hinta 99,90 € CHESTER CARDIGAN FLEECETAKKI Välikerrastoksi tai päällystakiksi. Retkitukku-hinta 99,90 € SUOSITTU! 99 90 79 90 44 90 39 90 SÄÄSTÄ 55 € SÄÄSTÄ 60 € HBN Strecht-vyö KAUPAN PÄÄLLE! Arvo 24,90 € HBN Strecht-vyö KAUPAN PÄÄLLE! Arvo 24,90 € LOPUT RAPALA WINTER BOOTSIT -25 % Toimitamme ostoksesi nopeasti ja edullisesti. NOPEAT TOIMITUKSET! Hinnat voimassa vähintään 5.4.2020 asti tai niin kauan kun tavaraa riittää. @ RE TK ITU KK U
• L ähes kolmemetrinen metsäsuksi vajoaa syvään nietokseen tunturikoivikon reunassa. Hanki olisi kantavampaa aukealla, parikymmentä metriä sivummalla, jossa on kovaa tuulen ja pakkasen pakkaamaa lunta. Pysähdyn huohottamaan sauvoihin tukeutuen ja nostan pipoa ylemmäs hikiseltä otsalta. Vilkaisen taakse huomatakseni ahkion kyntävän syvää uraa pehmeään lumeen. Kuorma on raskas, sillä pulkkaan on pakattu viikon varusteet lumilapiosta bensakeittimeen ja makuupussista telttaan. Yöt on kyllä tarkoitus viettää autiotuvilla, mutta täällä Käsivarren erämaassa on pakko varautua telttailuun tai jopa lumiluolan kaivamiseen. Hiihtovaeltajat suuntaavat erämaahan yleensä vasta huhtikuussa, kun kevätaurinko ja yöpakkaset taikovat hanget kantaviksi. Seurueemme on joutanut matkaan jo kuukautta aiemmin, sillä riekkojen metsästysaika päättyy maaliskuun lopussa. Talvivaellus riekkoja metsästäen tarjoaa upottavia hankia sekä ankaraa pakkasta ja viimaa, mutta myös ikimuistoisia hetkiä ystävien kanssa saaliista ja revontulista nauttien. teksti ja kuvat Joel Ahola Etenemisen suhteen purovarren koivikko ei ole paras reittivalinta, mutta ryven täällä aivan tarkoituksella. Samassa näen riekkojen jälkijonojen piirtyvän mutkikkaina polkuina puskien juurilla. Siinä on tämänpäiväiset ruokailun jäljet. Otan haulikon selästä, avaan piiput ja tungen patruunat sisään. Pidän vasemmalla kädellä etutukista ja asetan aseen perän vatsalle, vetovaljaiden lantiovyön kannattelemaksi. Tartun oikealla kädellä molempiin sauvoihin, mutten pujota käsiä lenkkeihin. Hiihto on entistä hankalampaa, mutta vähitellen rämmin eteenpäin. Tähystän tarkasti koivikon laitaa, sillä valkeat riekot piiloutuvat täydellisesti lumeen. Samassa riekko hyppää kymmenen metrin päässä siivilleen kopeekoita laskevan naurunsa saattelemana. Sauvat putoavat kädestä ja haulikko nousee poskelle. Laukauksen jyly rikkoo erämaan rauhan, ja eräksi jäävä riekko kiepsahtaa lennosta hankeen. Katselen vielä yksinäisen höyhenen leijailua alas lumelle ja hymyilen. TALVIRIEKOT Erämaan valkoiset 12 Metsästäjä 2/2020
• Sään armoilla Pakkanen puree armotta poskipäitäni. Nostan kaulusta ylemmäs ja vedän hupun alla piilottelevaa pipoa parem? min korville. Olemme hiihtäneet jo neljä päivää Utsjoella, Paistun? turin erämaassa. Keli on nyt parempi kuin alkumatkalla, sillä ensimmäisenä yönä oli pakkasta 37 astetta. Sen jälkeen sää lauhtui tavallisen pakastimen lukemiin, mut? ta kylmyyden rinnalle nousi lähes myrskyinen tuuli. Siitä on muistona pieni paleltuma appiukon poskipäässä. Kuivin kämpälle tuuli oli kasannut niin paljon lunta, että pystyin hiihtämään autiotuvan katolle. Nyt olemme majoittuneet Njavgoaivin tuvalle, jonne kaverini jäivät laittamaan aamupuuroa ja laiskottelemaan. En malttanut olla lähtemättä pienelle aamulenkille läheisiä puronvar? sia koluamaan, vaikka pakkanen on jälleen ankara. Koen olevani enemmän vaeltaja kuin metsästäjä, vaikka olen suorittanut metsästyskortin jo 11?vuotiaana. Monella mittapuulla olen kehno metsästäjä, sillä joi? denkin mielestä kanalintujahtiin ei saisi lähteä lainkaan ilman koiraa. Moitteista huolimatta arvostan saamiani erämaan riekkoja suuresti. Kukin nauttikoon lajista omalla tavallaan. Se on eränkäynnin rikkautta. Metsästysvaellukset aloitin syksyisiltä jotoksilta. Syyskuun ruskassa eteneminen ja eläminen ovat helppoa, mutta pidän enemmän lokakuusta. Silloin tunturikoivikot ovat lehdettömiä, ja liki valkoiset riekot erottuvat hyvin tummasta maastosta, jollei ensilumi jo peitä tienoota. Syysjahti on upeaa, mutta talvivaellus riekkojen pe? rässä on vielä jotain suurempaa. Molemmissa jahdeissa Syysjahti on upeaa, mutta talvivaellus riekkojen perässä on vielä jotain suurempaa. 13 Metsästäjä 2/2020
• ammun suurimman osan riekoista maahan. Yleensä paukkuja tarvitaan sama määrä kuin päiväkiintiössä on lintuja. Säpsähdän ajatuksistani hereille, kun kaksi riekkoa aloittaa hankijuoksun muutaman metrin päästä suksieni kärjistä. Ensimmäisen kiri loppuu lyhyeen, mutta toinen ehtii juosta kymmenen metriä pidemmälle. Siihen se jää ihmettelemään tilannetta. Sitä minäkin ihmettelen. Miksi toinen piippu ei toimi? Ilmeisesti pakkanen on jäädyttänyt iskurin. Äkkiä haulikko auki, hylsy pois toimivasta piipusta ja patruuna alemmasta putkesta ylempään. Toinenkin riekko jää saaliiksi, mutta ei kai tilannetta voi tuplaksi sanoa, kun jouduin ampumaan molemmat linnut samalla piipulla. Kaukana kaikesta Tienvarsi on tienvartta. Erämaa alkaa vasta sieltä, missä päiväretkiä tekevät metsästäjät käyvät kääntymässä. Kun auratulle tielle on matkaa kymmenen kilometriä, alkaa vapaus. Seudun metsästyspaine on mitätön, ja riekot käyttäytyvät toisin. Ne eivät ole ehkä koskaan tavanneet ihmistä, koiraa tai moottorikelkkaa. Usein linnut eivät säiky hitaasti etenevää hiihtäjää, vaikka lumipuvun tilalla olisi räikeä retkiasu. Pisin talvinen riekkovaellukseni on ollut lähes 200 kilometriä. Tällöin reitti ajoittui peräti kolmelle eri lupa-alueelle. Pienriista-alueiden rajaseudulle pitää ostaa usein tuplaluvat, jotta metsästystä saa harrastaa aamusta iltaan. Sääolot tai rikkoutuneen varusteen korjaaminen ovat joskus viivästyttäneet suunniteltua aikataulua tai laittaneet reittisuunnitelman täysin uusiksi. Tällöin metsästykseen on tullut välipäivä, kun luvat on hankittuna väärälle seudulle. Puuttuvan luvan voi periaatteessa ostaa myös puhelimella, mutta monella erämaa-alueella matkapuhelin löytää verkkoa vain tuntureiden laelta. Joka tapauksessa vaelluksella ei voi metsästää koko ajan. Kun aamulenkillä ampuu päivän saaliskiintiön täyteen, loppupäivän voi nauttia hiihdosta ja vaelluksesta. Sen vastapainoksi on monta päivää, jolloin ei näe merkkiäkään linnuista. Jäljet kertovat Koivikon laidassa on runsaasti riekkojen jättämiä jälkiä. Ruokailupaikalla hankeen on piirtynyt laskeutumisjälki, kävelyjonot puskasta toiselle ja sen perään muutama siiveniskun jättämä painauma, kun riekko on nousut jälleen lentoon. Kieppien pohjilla olevat ulostekeot osoittavat yöpymispaikat. Riekon jälkijono päättyy siiveniskuihin hangella eli lintu on jo vaihtanut ruokailupaikkaa. Illallistarpeet on hankittu, joten hymy on herkässä. Yhteinen riekkoillallinen autiotuvalla kruunaa illan revontulien leiskuessa erämaan yllä. 14 Metsästäjä 2/2020
• Jälkien runsaudesta huolimatta olen hiihtänyt jo pari tuntia tapaamatta linnun lintua. Syykin on melko selvä, sillä Norjan puolelta tullut ahma on kulkenut hetki sitten edelläni. Seuraan ahman jälkiä, sillä olisihan se hienoa nähdä peto tunturissa. Lopulta on pakko jättää ahmanjäljet ja kaartaa takaisin kohti tupaa, jotta ehdin perille ennen pimeää. Seuraavassa notkelmassa kohtaan monta laskeutumisjälkeä, jotka loppuvat lumeen. Riekot ovat kiepeissä aivan edessäni! Sydän pamppaillen otan haulikon valmiiksi ja hivuttaudun suksilla hiljaa eteenpäin. Samassa kuusi riekkoa pölähtää lumen alta lentoon. Haulikko poimii jyvälle pari reunimmaista. Dublee vaatii yhden paikon, kun päiväkiintiön toinen puolikas yrittää hankea pitkin juosten pakosalle. Nämä me syödään kohta illalliseksi kerman, muusin ja jälkiruokalettujen kera. Kynttilän valossa nautittu riekkoateria maistuu herkulliselta rankan hiihtopäivän päätteeksi. Tuvan lämpö tuntuu autuaalta, mutta välillä on pakko painua ulos pakkaseen. Revontulet leiskuvat taivaalla vihreän, valkoisen ja punaisen sävyissä. Tähdet tuikkivat pisteinä erämaan yllä linnunradan erottuessa vaaleana nauhana. Erämaa antaa ja ottaa, mutta tänään metsästäjä kokee olevansa saamapuolella. Elämä ja onni ovat vahvasti mukana tässä hetkessä, erämaassa yhdessä ystävien kanssa. luvat Vaelluksen suunnittelu alkaa kanalintulupien hankinnalla, sillä lupien saatavuus ja myönnettävät alueet vaihtelevat vuosittain lintukannan mukaan. reittisuunnitelma Vaelluksen reitti kannattaa suunnitella autiotupien kautta ja hankaliin keleihin pitää olla matkaa lyhentävä varasuunnitelma. varautuminen Erämaassa kaikki ei mene aina suunnitelmien mukaan, joten tupien varaan suunnitellulle retkelle pitää ottaa mukaan teltta, keitin, lapio ja muut maastoyöpymiseen vaadittavat varusteet. turvallisuus Selässä kuljetettava ase ladataan vasta esille otettaessa ja leirissä haulikkoa pidetään piiput avattuna, jotta kanssavaeltajien turvallisuus on taattu. ahkio Vaelluksen varusteet kulkevat ahkiossa rinkkaa kevyemmin ja samalla selkä vapautuu aserepun tai hihnallisen aseen kantamiseen. suojalasit Aurinkolasit ovat välttämättömät lumilakeudella ja laskettelulasit tarjoavat hupun kanssa suojan kovassa tuulessa ja tuiskussa. pilli Ongelmatilanteessa pillillä on hyvä kutsua kavereita apuun. Ihminen jaksaa puhaltaa pilliin useita tunteja, mutta huutaa vain pari minuuttia. kylmälaukku Ahkioon sopiva kylmälaukku pitää eväät hiihtäessä sulana ja tuvalla riittävän viileänä. kuivasäkit Elintärkeät vaihtovaatteet ja makuupussi pysyvät varmasti kuivina vain vedenpitäviin kanoottisäkkeihin pakattuina. pilkkikaira Kairalla puhkaisee nopeasti jopa metrisen jään, jolloin juomavettä ei tarvitse sulattaa lumesta. 10 VINKKIÄ RIEKKOVAELLUKSELLE Autiotuvat tarjoavat metsästäjälle lämpimän yöja taukosuojan – kodin erämaassa. 15 Metsästäjä 2/2020
• L intuperspektiivi antaa aivan uuden ilmeen tutullekin luontomaisemalle. Kuvauskopteri eli drone on helppo ottaa mukaan metsäreissulle, koska se vie kokoon taitettuna yhtä vähän tilaa kuin järjestelmäkamera. Parhaat kuvat ja videot saa, kun kuvaa samaa kohdetta erilaisista kuvakulmista ja korkeuksista. Dronen lennättämisessä on huomioitava sää, sillä tuulisena päivänä vakaus kärsii ja ohjaaminen vaikeutuu. Sateella dronea ei kannata käyttää lainkaan. Kuten aina luonnossa liikkuessa pitää myös dronea lennättäessä ottaa huomioon alueella liikkuvat eläimet. Riistaa voi olla mielenkiintoista seurata yläilmoista, mutta niihin on muistettava pitää tarpeeksi pitkä välimatka. Metsästyksessä kuvauskoptereita ei saa käyttää apuna, mutta ne mahdollistavat kauniisiin luontomaisemiin tutustumisen uudella tavalla. Luonnon tarjoamista elämyksistä ja kauniista maisemista tulee toki nauttia myös omin silmin. Drone eränkäynnin kuvaamisessa teksti ja kuva Johan Salminen ESITTELY Olen Johan Salminen, 17-vuotias metsästystä harrastava nuorimies Lahdesta. Metsästyksessä on parasta luonnossa oleminen. Mielenkiintoisin metsästysmuoto on mäyräkoiralla metsäkauriiden ajattaminen, koska silloin on koko ajan tilanne päällä. 16 Metsästäjä 2/2020 Nu rten toimitus
• LAURI LIUKO kangasalalainen, lukiota käyvä metsästäjä " Luonto ja musiikki ovat minulle kaksi tärkeintä asiaa elämässä" Kaikenikäisten yhteinen harrastus N uorten vastaanotto on kokemukseni mukaan ollut sekä omassa metsästysseurassamme että muissakin käymissäni jahdeissa ja metsästykseen liittyvissä tapahtumissa pelkästään lämminhenkinen ja hyvä, eikä ikäsyrjintää ole tullut vastaan. On hienoa nähdä, kuinka metsästyskulttuuri siirtyy eteenpäin uusille sukupolville ja metsästysperinne voi jatkua. Perinteen jatkuminen ei ole itsestään selvää. Monen metsästysseuran huolena on ”ukkoontuminen”, joka on puhuttanut viime aikoina metsästäjiä ympäri Suomen. Seuroissa väki vanhenee, eikä nuoria metsämiehiä tai -naisia tunnu löytyvän mistään. Näin ainakin väitetään. Mielestäni ukkoontumisen ehkäisy on lopulta suurimmaksi osaksi asennekysymys. Seurojen tulisi hyväksyä helpommin uusia, etenkin nuoria jäseniä mukaan ja tukea nuorisotoimintaa. Metsästysharrastuksesta saa enemmän irti, kun sen jakaa muiden kanssa. Ahneus ja kateus eivät edesauta metsästyksen jatkumista, vaan päinvastoin vähentävät nuorten metsästäjänalkujen halukkuutta osallistua metsästysja seuratoimintaan. Metsästys on meidän kaikkien metsästäjien yhteinen, tasavertainen harrastus, eikä sen vuoksi ole tarvetta arvostella tai vertailla toisia ihmisiä. Kaikenikäiset ja -näköiset metsästäjät ovat yhtä tärkeitä harrastuksen mahdollistamisen ja jatkuvuuden kannalta. Luonnon kunnioittamisen lisäksi metsästäjien tulisi kunnioittaa toisiaan, sillä olemme kaikki yhteisen harrastuksen ja elämäntavan äärellä. On valitettavaa kuulla riitaisista metsästysporukoista tai yksittäisistä riitapukareista, sillä riiteleminen ei edistä metsästysharrastusta millään tavalla. On tärkeää, että osaamme nauttia ja jakaa kokemuksia metsästyksestä muiden harrastuksen parissa viihtyvien kanssa. Metsästää voivat niin nuoret kuin vanhatkin, mikä tekee siitä meidän kaikkien yhteisen harrastuksen. K lumni Linnunpönttöjen keväthuolto teksti ja kuva Elisabeth Mattsson Ennen lintujen pesimisaikaa on hyvä huoltaa jo olemassa olevia pönttöjä ja ripustaa uudet. Täytteenä voi käyttää esimerkiksi ruohosilppua. Ennen vanhaan käytettiin heinän ripustamisesta tulleita jämiä. Ennen kuin täyte laitetaan pönttöön, kannattaa pönttöä koputtaa pari kertaa, jotta mahdollisesti sisällä oleva lintu ehtii lentää ulos. Uuden pöntön voi tehdä helposti puunrungosta, joka porataan ontoksi ja molempiin päihin naulataan laudanpalaset. Sen jälkeen pöntön voi ripustaa puuhun esimerkiksi rautalangalla. ESITTELY Olen Elisabeth Mattsson, 17-vuotias nainen Houtskarista. Hankin metsästyskortin 13-vuotiaana, mutta olen ollut pienestä pitäen perheeni mukana metsästämässä pienriistaa, eniten vesilintuja. Nyt metsästän itse pienriistaa ja kaurista.
• J okaisen vastuullisen metsästäjän tulisi harrastaa riistanhoitoa. Tehokkaimpia ja helpoimpia tapoja tähän ovat pienpetojen pyynti ja riistan ruokinta. Loukun tai ruokintakatoksen voi tehdä helposti itse, jos omaa vähän kädentaitoja. Ruokintakatoksen voi tehdä tavallisesta laudasta parissa tunnissa. Kattomateriaaliksi käy vaneri tai lauta. Jos haluaa heinien pysyvän varmasti kuivana, katto kannattaa päällystää huovalla. Ruokintalava syntyy nopeasti laudasta ja vanerista. Rumpuputkesta (n. 300 mm) saa ruokinta-automaatin lavan päälle. Loukkuja voi tehdä ilman erikoistyökaluja tai -koneita. Yleisloukkuun supikoiralle tarvitaan lautaa tai vaneria ja sopivaa verkkoa. Verkoksi kannattaa valita silmäkooltaan pientä verkkoa, jonka lanka on tarpeeksi vahvaa. Yksi hyvä vaihtoehto on silmäkooltaan 19 mm oleva kuumasinkitty minkkiverkko, jonka langan vahvuus on 1,45 mm. Luukun sulkeutumisen toimintatapana voi käyttää esimerkiksi saranoita tai metallikisRuokintakatoksen ja loukun voi rakentaa itse teksti ja kuva Karlo Ruotsalainen koja. Kanu-loukun voi tehdä myös puusta. Huomaamattomampi se on raudasta tehtynä, mutta tähän tarvitaan hitsausvälineet. Esimerkiksi 12 mm harjateräksestä syntyy kevytrakenteinen ja kestävä Kanu. Elävänä pyytävää loukkua tehdessä tulee muistaa, että lain mukaan eläimen tulee mahtua seisomaan ja makaamaan siellä luonnollisessa asennossa. Riistarakenteiden teossa vain mielikuvitus on rajana, mutta parhaimpia rakennusmateriaaleja ovat vaneri ja lauta. Esimerkiksi filmivaneri on hyvä materiaali, koska se kestää jonkin verran säätä. Lautaa käytettäessä tulee huomioida puun turpoaminen ja kaareutuminen. Jos haluaa lisätä säänkestävyyttä, puun voi käsitellä lakalla tai öljyllä. Silloin täytyy ottaa huomioon hajujäljet ja terveysriskit, sillä jotkin pinnoitteet sisältävät terveydelle haitallisia aineita. Esimerkiksi jänis voi nakertaa rakenteita, jos niihin on valunut suolaa. Siksi on hyvä suosia luonnollisia pinnoitteita, kuten pellavaöljyä ja välttää kyllästetyn puun käyttöä. ESITTELY Olen Karlo Ruotsalainen, sähköasentajaksi opiskeleva 16-vuotias metsästäjä Hämeenlinnasta. Metsästyksessä parasta on, kun arki unohtuu ja voi viettää aikaa luonnossa. 18 Metsästäjä 2/2020 Nu rten toimitus
• Haku elokuussa alkavaan riistapainotteiseen luontoohjaajakoulutukseen suoraan oppilaitokseen 30.4.2020 mennessä. Monimuotokoulutukseen jatkuva haku. Aloita vaikka heti! Lisätietoja: Teemu Keränen p. 040 747 7234 tai teemu.keranen@raahenedu.? www.riistalinja.info Ruukin riistalinja Riista-alan ammattilaiseksi? Metsästysopas? Riistanhoitaja? Riistayrittäjä? Yhteystiedot: Risto Pelkonen, 0400 477 743, risto.pelkonen@aristo.fi • Aristo Oy, Hämeentie 168, 32200 Loimaa Syksyllä 2020 maksamme suolatuista hirvennahoista seuraavasti: AIKUINEN 22,00 € / kpl* VASA 10,00 € / kpl* • Noutotakuu: noudamme nahat sopimuksen mukaan • Hirvennahoista valmistamme koirille puruluita RAUH! ® tuotemerkillä • Hirvikärpäsetkään eivät haittaa menoa… OSTAMME HIRVENNAH KAA * Vähintään 40 nahkaa samassa noutopaikassa * Voi toimittaa myös suoraan Loimaalle * Maksamme täyden hinnan ohjeen mukaan käsitellyistä nahoista * Ostamme rajoitetun erän Tee sopimus, saat suolat kaupan päälle! 1. Nylje huolella, vältä viillot ja reiät nahkaan 2. Leikkaa korvat ja häntä/häntäluu pois 3. Käytä 5–10 kg merija/tai vuorisuolaa jäähtyneeseen nahkaan 4. Säilytä nahat suojattuna, esim. katoksessa, pinottuna sisäpuoli ylöspäin OHJE HIRVEN KAADON JÄLKEEN: HUOM! OSTAMME MYÖS PEURANNAHKAA!
• H allitusohjelman mukaisesti aloitetaan kaksi hanketta, joiden avulla eri hallinnonalojen voimat yhdistetään vesilintujen parhaaksi ja kokonaisvaltaisen hoidon järjestämiseksi. Maaja metsätalousministeriön SOTKA-hankkeella ennallistetaan ja luodaan uusia sorsavesiä sekä tehostetaan vieraspetojen pyyntiä arkiluonnossa. Ympäristöministeriön HELMI-ohjelmarahoituksella aloitetaan muun muassa luonnonsuojelualueiden vieraspetojen suunnitelmallinen pyynti. Tahtotila ja tavoite on yhteinen – elinvoimaiset vesilintukannat. Suomen riistakeskus sai helmikuussa 1,3 miljoonan euron hankerahoituksen kosteikkojen kunnostamiseen ja noin 300 000 euron rahoituksen vieraspetojen tehopyyntimallien kehittämiseksi saaristossa ja sisämaassa. Metsästäjiä tarvitaan myös luonnon­ suojelualueiden hoidossa Ympäristöministeriön HELMI-ohjelma antaa mahdollisuuksia luonnonsuojelualueiden tehokkaampaan METSÄSTÄJIEN LUONNONHOITO MUKANA HALLITUSOHJELMASSA Sotka siivilleen ja sorsakannat nousuun! Suomen riistakeskuksen luonnonhoitohankkeet ovat lisänneet metsästäjien luonnon hoito­ työn yhteiskunnallista arvostusta. Hallitusohjelmassa osoitettiin riistaelinympäristöjen hoitoon ensimmäistä kertaa miljoonaluokan rahoitus. Kadonneita kosteikoita kunnostetaan ja kosteikkojen "gangstereita" eli minkkiä ja supikoiraa kuritetaan, riistan vuoksi. teksti Jarkko Nurmi ja Mikko Alhainen kuva Ari Seppä hoitoon. Suomen riistakeskus on jo pitkään tarjonnut oman vaihtoehtonsa suojelualueiden luonnon hoitoon vieraspetojen pyynnin osalta. Metsästystä tarvitaan myös suojelualueilla ja niiden hoidosta saadaan paljon tehokkaampaa, kun maanomistajat ja paikalliset metsästäjät ovat osa toimintaa. Tämä säästää myös valtion varoja ja lieventää suojeluun liittyvää konfliktia. Monien suojelualueiden luonto on kärsinyt kategorisista metsästyskielloista, rahoituksen ja vaihtoehtojen puutteesta. HELMI-ohjelman puitteissa on tarkoitus kunnostaa noin 80 lintuvettä ja vieraspetojen pyyntiä rahoitetaan jatkossa osana luonnonsuojelua. Metsästäjä ja maanomistaja – kunnosta kosteikkosi! Suomen riistakeskukseen on SOTKA-hankerahoituksen turvin palkattu maaliskuun alussa kolme kosteikkosuunnittelijaa. Heidän yhteystietonsa löytyvät netistä osoitteesta www.kosteikko.fi. 20 Metsästäjä 2/2020
• Kosteikkosuunnittelijat auttavat metsästysseuroja ja maanomistajia kunnostamaan kosteikkoja antamalla tarvittavaa suunnitteluja rahoitusapua hankkeiden toteuttamiseen. Työssä noudatetaan riistakeskuksen Kotiseutukosteikko LIFE+ -hankkeen (2010-2015) hyviksi havaittuja toimintamalleja. Oheisessa tietolaatikossa on ohjeet, miten heidän palveluitaan pääsee hyödyntämään. Metsästäjien luonnonhoitotyötä tuetaan maaja metsätalousministeriön SOTKA-hankkeessa voimallisesti ja on hienoa huomata, että työ on noussut myös yhteiskunnalliseen keskusteluun ja arvostukseen. Luonnon monimuotoisuuden hoitamisessa metsästäjät ovat Suomen kärkijoukko ja heillä on joukkueena metsästysseura jokaisessa maalaiskylässä. Metsästäjillä ja maanomistajilla on joukkovoimansa ja hyvän yhteistyönsä ansiosta mahdollisuus tehdä tuloksellista käytännön työtä monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämiseksi. Ryhdytään heti työhön – kautta Suomen. HYVIÄ KOHTEITA HAUSSA Esitä kohdettasi mukaan ja tutustu hankkeen toimintamalliin ja pelisääntöihin osoitteessa www.kosteikko.fi. Tavoitteena on auttaa maanomistajia, metsästäjiä ja muita kiinnostuneita tahoja kunnostamaan soveltuvia kosteikkoja hyviksi vesilintujen poikue-elinympäristöiksi. Pääkunnostusmenetelminä ovat patoaminen ja vedenpinnan nosto, niitto, raivaus, laidunnus sekä vedenpinnan säätely. Kosteikoilla tulee sitoutua kestävään metsästykseen, pienpetopyyntiin ja kohteen hoitoon. Kaikkien alueen omistajien sekä muiden paikallisten toimijoiden yksimielinen tuki on edellytys hankkeeseen mukaan pääsemiselle. Paikallinen omarahoitusosuus koskee käytännön kunnostustöitä ja materiaaleja, ja sitä voi kattaa myös talkootyöllä sekä muulla yksityisellä tai yritysten sponsorirahoituksella. Omarahoitusosuus sovitaan tapauskohtaisesti 25–75 prosenttiin. Hanke kattaa kohteiden suunnitteluja työnjohtokulut. Mahdollisten vesilain mukaisten lupien kuluista sovitaan tapauskohtaisesti. ”Suomen riistakeskus pyrkii hoito suunnitelmatyöllä ja niihin liittyvillä kehityshankkeilla parantamaan riistalajien elinympäristöjen tilaa maaja metsätalouskäytössä olevilla alueilla. Tämä tapahtuu aina yhteistyössä maa-, metsäja ympäristöalan toimijoiden ja paikallisten ihmisten kanssa.” Suomen riistakeskuksen luonnonhoitoja suojelustrategia KU VA : JU H A SI EK KI NE N 21 Metsästäjä 2/2020
• S orsista vain sinisorsan kannankehitys on vakaa, kaikilla muilla riistasorsilla kanta on laskusuunnassa. Syynä tähän pidetään elinympäristöjen heikentymistä. Huolestuttavaa on etenkin poikastuoton hiipuminen. Siksi hallituksen luonnonsuojeluun ohjaamista miljoonista osa on nyt suunnattu suoraan riistanhoitoon. Tämän tilaisuuden ei saa antaa valua hukkaan, vaan nyt on itse kunkin tartuttava lapioon ja loukkuun, jotta varmistetaan monipuolinen riistalajisto myös tulevaisuudessa. Valtava yhteisponnistus SOTKA-hanke koostuu osahankkeista, joilla on oma tehtävänsä ja vastuuorganisaationsa: haahka-vieraspetohankkeen ydinviesti on pesimärauha linnuille. sotka-poikastuotantokosteikot tuottavat kustannustehokkaasti laadukkaita elinympäristöjä. Lintuvesien kunnostuksessa on paljon byrokratiaa, mutta toimimalla arkiluonnossa, jopa täysin uusilla kohteilla voidaan välttää moni vesistöjen kunnostuksen hidaste, kuten vesilupien hankkiminen. sotka-levähdysalueverkosto luodaan tärkeiden muuttoreittien varrelle. Tarkoituksena on vapaaehtoisin rauhoituksin taata, ettei samaan aikaan kaikkialla alkava metsästys aja sorsia muille maille ennen aikojaan. riekko-hankkeessa suunnitellaan kerralla kokonaisen valuma-alueen kunnostus, alkaen riekkosoista SOTKA-HANKE ALKAA Massiivinen yhteisponnistus vesilintujen hyväksi Maaja metsätalousministeriön SOTKA-hankkeessa tehdään kosteikoita, rakennetaan levähdysalueverkostoa, kunnostetaan soita ja valuma-alueita sekä pyydetään pienpetoja. Näkyviä tuloksia odotetaan muutamassa vuodessa. teksti Heidi Krüger, maaja metsätalousministeriö kuva Veli-Matti Väänänen päätyen taimenille sopiviin puroihin. RIEKKO on jatkoa Metsähallituksen riistaelinympäristöjen hoitotoimille, joissa on ennallistettu soita palauttamalla riekoille tärkeä avoimuus. Suot ovat erinomaisia pintavaluntakenttiä ja puhdistavat metsäojien vesistä ruskeaa väriä, ravinteita ja kiinteää ainesta. Tämä hyödyttää alajuoksun järvien lintuja ja estää kunnostettujen taimenpurojen liettymisen. Lisäksi ympäristöministeriön HELMI-ohjelmassa kunnostetaan tällä hallituskaudella suojelualueiden 80 arvokasta lintujärveä. Näistä suurimmalle osalle tarvitaan jatkuvasti toimiva vieraspetojen poistopyynti. Osa alueista on valtion suojelualueita ja osa yksityisiä. Historiallinen saavutus: Hallituksen luonnon­ suojelurahaa suoraan riistanhoitoon! Metsästäjien riistanja luonnonhoitotyön arvo on tunnustettu hallitusohjelmassa. Maaja metsätalousministeri Jari Leppä on pitkään ajanut metsästäjien merkityksen nostamista myös luonnonsuojelun saralla. Riistaja ympäristöhallinnolla on nyt yhteinen intressi luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. Suojelualueet ja niitä ympäröivät maaja metsätalousalueiden kosteikot muodostavat vesilinnuille tärkeän kosteikkoverkoston, jota pitää hoitaa kokonaisuutena. Suojelualueiden arvokkaimpien kohteiden tuotto valuu hukkaan, jos niillä ja niitä ympäröivillä alueilla ei ole tehokasta vieraspetopyyntiä. Nyt tämä metsästäjien arvokas panostus saa myös laajemman yhteiskunnan arvostuksen, ministeri sanoo. 22 Metsästäjä 2/2020
• Vieraspetopyynnillä mahdollisuus poikasille Suomi on vastuussa monen vesilintulajin Euroopan kannan poikastuotannosta ja sitä myöten koko kannan kehityksestä. Jos nuoria lintuja ei saada siivilleen, ei pian ole aikuisiakaan. Lintujen pesintää uhkaavien petojen määrä on kasvanut viime vuosina. Samalla elinympäristöjen laatu on heikentynyt. Kotimaisten petojen lisäksi kosteikoilla lintuja vaanivat vierasta alkuperää olevat minkki ja supikoira. Pedot ovat linnuille häiriöksi jo läsnäolollaan, vaikkeivat ne edes saalistaisi. Lisäksi pedot ovat syynä naurulokkien katoamiseen kosteikoilta. Näiden luontaisten petovahtien yhteisöissä pesiminen tarjosi aiemmin turvaa monelle maassa pesijälle. Hallituksen luonnonsuojeluun ohjaamista miljoonista osa suunnataan suoraan riistanhoitoon! TUTUSTU VALIKOIMIIMME LÄHIMMÄSSÄ HANKKIJAN MYYMÄLÄSSÄ TAI VERKKOKAUPASSA hankkija.fi HANKKIJAN RIISTASIEMENVALIKOIMA TARJOAA MYÖS MAISTUVIA SEOKSIA RIISTALINTUJEN RUOKINTAAN. HYVINVOINTIA RIISTAELÄIMILLE HANKKIJAN HIRVI 1 KG HANKKIJAN RIISTA 10 KG 53,(5,30 €/KG) Sorkkaeläinten ruokintaan, myös jäniksille ja rusakoille. Rehurapsi 20 %, talvirehurapsi 50 % , italianraiheinä 30 %. 12,(12,00 €/KG) 5 KG 59,(11,80 €/KG) 10 KG 99 50 (9,95 €/KG) Hirvien ruokintaan. Talvirehurapsi 50 %, rehukaali 50 %. HANKKIJAN PEURA 5 KG 34 50 (6,90 €/KG) 10 KG 65 50 (6,55 €/KG) Valkohäntäpeurojen ja metsäkauriiden ruokintaan, myös jäniksille ja rusakoille. Rehujuurikas 15 %, talvirehurapsi 35 %, italianraiheinä 35 %, öljyretikka 15 %. HUKKAKAURA VAPAA RIISTAHERNE 30 kg säkki: 14 95 (0,49 €/KG) HUKKAKAURA VAPAA REHUKAURA 30 kg säkki: 16 50 (0,55 €/KG) TURNIPSI (REHUNAURIS) 1 kg säkki: 18 50 (18,50 €/KG) REHUJUURIKAS 1 kg säkki: 20 50 (20,50 €/KG) REHURAPSI 1/25 kg säkki: 7,-/121 50 (7,00/4,86 €/KG)
• OSA 2 Supikoiran luolapyynti Tässä numerossa esitellään keinot, joilla saadaan supikoiran luolapyyntiin tehoa ja paras riistanhoidollinen vaikutus pesiviin vesilintuihin. teksti Kari Karhula kuvat Hannu Huttu, Kari Karhula S upikoirakannan rakenne koostuu nuorista ja vanhoista yksilöistä. Nuorten supikoirien luonnollinen kuolleisuus on suurta ensimmäisen elinvuoden aikana. Vanhoilla supikoirilla ja nuorilla hyväkuntoisilla yksilöillä on suurin mahdollisuus selviytyä talvesta ja tuottaa jälkikasvua. Luolapyynnillä saadaan poistettua juuri näitä hyväkuntoisia ja tuottavia supikoirayksilöitä. Pyynti siis leikkaa tulevaisuuden supikoirakantaa erityisen tehokkaasti. Järjestelmällisyyttä luolapyyntiin Suurin vaikutus supikoirakantaan saadaan, kun luolapyyntiä tehdään järjestelmällisesti. Tämän edellytyksenä on, että metsästysalueen maaluolat ja muut piilopaikat ovat tiedossa. Kun talvipesäkartoitus on tehty hyvin, paikat käydään tyhjentämässä yksi kerrallaan. Parhaimman riistanhoidollisen hyödyn pyynnistä saa, kun se kohdistetaan poikastuotoltaan hyvän lintuveden läheisyyteen. Lintuveden ympärille voidaan esimerkiksi piirtää 3–5 kilometrin vyöhyke, jonka sisältä supikoirat pyritään poistamaan ennen kevättä. Pyyntiponnistelujen kohdentamisella saadaan paras vaikuttavuus vesilintujen poikastuottoon, vaikka urakka on suuri. Supikoiran talvipesien kartoittaminen Supikoiran käyttämiä luolia voi etsiä lumijälkiä seuraamalla, mutta myös sulan maan aikaan piilopaikkoja on mahdollista kartoittaa. Erityisesti keväällä eläimet liikkuvat aktiivisesti. Supikoira käyttää mielellään mäyrien kaivamia luolia ja koloja. Mäyrällä on tapana kulkea samoja polkuja luolalta toiselle, jolloin luolien välille muodostuu pol24 Metsästäjä 2/2020 Vi raspedoille kyytiä!
• Supikoiran käyttämien luolien kunnostaminen kannattaa. Pesät pysyvät supikoirien käytössä myös tulevaisuudessa, mikä tekee pyynnistä helpompaa. 25 Metsästäjä 2/2020
• kuverkosto. Kun yksi luola on löydetty, voidaan polkuja pitkin kulkemalla löytää muut maaluolat ja makuupaikat. Polku on noin kämmenenlevyinen ja sen varrella olevat kivet ja kannot ovat yleensä kuluneet sammaleettomiksi. Kartoittaminen vaatii kärsivällisyyttä. Polun voi helposti kadottaa erityisesti hakkuuaukolla. Löydetyt luolat merkataan karttasovellukseen, jonka jälkeen ne voidaan käydä säännöllisesti läpi ja tyhjentää supikoirista. Maaluolien kunnostus takaa jatkuvuuden Maaluolaan juroutunut supikoira joudutaan usein kaivamaan ulos luolasta. Kaivuun yhteydessä pesän alkuperäinen rakenne muuttuu, ja siitä tulee supikoirille vetoisa ja epämiellyttävä paikka. Pesän kunnostaminen kannattaa, sillä hyvin korjatussa luolassa supikoirapariskunnat viihtyvät myös tulevaisuudessa, ja ne saadaan poistettua vähemmällä työllä. Vaikka pesiä ei kunnostettaisi, supikoirat löytävät itselleen alueelta uuden pesäpaikan. Eri asia on, pysyvätkö pyytäjät jatkuvasti muuttavien supikoirien perässä. Maanomistajalla saattaa olla myös sanansa sanottavana, jos metsä näyttää pyyntien jälkeen taistelutantereelta. Kunnostamien eli kansittaminen vaihtelee sen mukaan, millainen aukko on jouduttu kaivamaan maahan. Luola tai muu talvipesä pyritään palauttamaan mahdollisimman lähelle alkuperäistä tilaa, ja estämään valon ja vedon pääseminen luolan katosta sisälle. Kannen tukimateriaalina on käytettävä rankoja, jotka kantavat vähintään pyytäjän painon. Rankojen välit tiivistetään havuilla ja täytetään varovasti maalla. Kansi kannattaa merkata ranganpätkillä, jotta se voidaan helpommin löytää uuden lumen alta. MIKÄ ELÄIN LUOLASSA? Supikoirapariskunta asustaa usein mäyrän luolassa yhtä aikaa mäyrän kanssa. Tämä voi olla ongelma, jos halutaan pyytää pelkkää supikoiraa, eikä tassunjälkien perusteella voida olla varmoja mäyrän olemassaolosta. Aktiivisella mäyränpesällä on kuitenkin muutama ominaispiirre, josta voi päätellä mäyrän olevan paikalla. Mäyrät ovat siistejä ja innokkaita kaivamaan. Niiden pesän edustalla on tavallisesti ennen talviunille siirtymistä kaivettu maakasa sekä pesän pehmikkeenä käytettyä heinää ja muuta kasvillisuutta, jotka ne aika ajoin kantavat pesän ulkopuolelle. Vaikka mäyrä hylkäisi pesäluolaston, voi supikoira edelleen käyttää sitä hyödykseen. Tällöin pesäluolaston suulta puuttuvat mäyrälle tyypilliset maakasat sekä pesästä siivotut pehmikkeet. Supikoiralla on myös hyvin ominainen haju, jonka voi usein haistaa supikoiran asuttaman pesän suulta. Kettu käyttää myös luolia pesänään, mutta ketunkolot on helppo tunnistaa tassunjälkien perusteella ympäri vuoden. Ketunpesän ympäriltä löytyy yleensä myös ruuantähteitä ja luita, joita se on kalunnut. Aktiivisella mäyränpesällä on tyypillisesti runsaat maakasat kaivuun seurauksena. Pesien ympäristöstä voi myös löytyä mäyrien pesässä pehmikkeenä käyttämiä heinätuppoja. Mäyrän käyttämiä pesiä yhdistää polkuverkosto, joka syntyy mäyrän liikkumisen seurauksena. Kuvan polku on läheltä pesää, ja se on poikkeuksellisen selkeä. 26 Metsästäjä 2/2020
• M etsästäjillä on usein vääristynyt kuva oman alueensa supikoirien määrästä. Tämä tulee esille pyyntitapahtumissa, joissa ulkopuoliset metsästäjät saapuvat poistamaan supikoiria seuran alueelta. Moni paikallinen ei usko alueillaan olevan vieraspetoja edes viikonloppusaaliin verran. Erään viikonlopun kestäneen pyyntitapahtuman pinta-ala oli 150 000 hehtaaria, joka oli jaettu seitsemälletoista pyyntiryhmälle. Ryhmällä oli siis käytössään keskimäärin 8 823 hehtaaria. Viikonlopun aikana saatu saalis, 422 supikoiraa, saattaa vaikuttaa suurelta, mutta suhteutettuna alueen kokoon on se vain pintaraapaisu potentiaalisesta supikoiramäärästä. Tuhatta hehtaaria kohden saalis oli 2,81 supikoiraa. Yksittäinen pyyntitapahtuma ei siis riitä pitämään supikoirakantaa kurissa, mutta sen paikallisia metsästysseuroja aktivoiva vaikutus voi olla mittava. Pyyntitapahtumia jo pidempään järjestäneissä seuroissa supikoirien poisto onkin tehostunut jo niin paljon, että niissä supikoiramäärät on saatu systemaattisen työn ansiosta laskemaan. Kohteeksi myös vaikeammat tapaukset Paikalliset luolakoirametsästäjät saattavat pyytää supikoiria näennäisesti paljon, mutta pyynnille on tyypillistä tuttujen ja helposti saavutettavien pesien kiertäminen. Metsästysseuran pinta-alasta käydään läpi murto-osa ja vain tunnetut pesät tyhjennetään. Tämä saattaa olla syynä sille, ettei supikoirakantaan saada kunnon vaikutusta. Metsästäjien tulisi pureutua riittävän tehokkaasti myös hankalammin saavutettaville alueille. Pureutumalla riittävän tehokkaasti hankalasti saavutettaville alueille ja yhdistelemällä erilaisia pyyntimuotoja supeja löytyy paikoista, joissa niitä ei tiedetty olevan. Ilmoita supikoirahavaintosi paikallisille pyytäjille Eri metsästysmuotojen yhteydessä tehdään paljon havaintoja supikoirista, mutta nykyisellään seurojen pienpetopyytäjät eivät välttämättä saa niitä tietoonsa. Tähän olisi saatava muutos. Jos havainnot ilmoitetaan, pääsevät poistajat töihin ja pyyntiin saadaan lisää tehoa. Supikoiraharha teksti Arto Määttä kuva Dasa Ksandrova / Getty Images 27 Metsästäjä 2/2020
• Vesilintu­ laskennat sähköistyvät – uusia laskenta pisteitä tarvitaan Sähköinen vesilintulaskentojen tallennusmahdollisuus otetaan käyttöön keväällä. teksti ja kuva Sari Holopainen, Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS Lisää vesilintulaskijoita tarvitaan erityisesti Lappiin ja PohjoisPohjanmaalle. Pohjoiseen lisää laskentapisteitä Nykyinen vesilintuseuranta painottuu eteläiseen Suomeen, kun taas maan pohjoisosissa seuranta on heikommissa kantimissa. Tämä epävarmuus heijastuu etenkin pohjoisen riistasorsien, haapanan, jouhisorsan ja tukkasotkan kannanarvioihin. Kaikki kolme lajia on luokiteltu uhanalaisiksi. Nykyisiä seurantoja on kritisoitu siitä, että liiallinen eteläinen painotus voi antaa ylikorostuneen negatiivisen kuvan näiden lajien kannankehityksestä. Vesilintulaskentojen kehittämishanke Helsingin yliopiston, Luke:n sekä SYKE:n yhteistyöhankkeessa sähköistetään vesilinV esilintulaskenta on helppoa, edellytyksenä on vain hyvä lajintuntemus. Laskentapisteen voi perustaa aivan tavalliselle järvelle, lammelle tai merenlahdelle. Keväällä tehdään kaksi parilaskentaa ja kesällä lasketaan poikueet. Apuna käytetään kiikaria tai kaukoputkea. Laskentapiste tai kiertolaskennan reitti sekä laskennan kesto pysyvät vuosittain samana. Havaitut linnut kirjataan muistiin ja tallennetaan Suomen lajitietokeskuksen Laji.fi-portaaliin, jonne metsästäjät voivat kirjautua Oma riista -tunnuksilla. Perinteinen paperilomake toimii kuten ennenkin. Herätetään hiljentyneet pisteet Suomessa on paljon laskentapisteitä, joilla ei ole vuosikausiin laskettu lintuja. Näiden ’hiljentyneiden’ pisteiden laskentojen jatkaminen olisi erityisen tärkeää, jotta voidaan arvioida vesilintukantojen muutoksia suhteessa aiempiin laskentoihin. Täysin uudet laskentapisteet ovat myös tärkeitä, ja niiden perusteella voidaan arvioida vesilintukantojen muutoksia, kun aikasarja on riittävän pitkä. Vesilintulaskennat ovat sitoutumista vaativia pitkäaikaisseurantoja. Uusia laskentapisteitä olisi hyvä perustaa kattavasti kaikille vesistötyypeille, siten että verkosto on edustava. 28 Metsästäjä 2/2020 Tutkittua
• Sähköisen laskenta­ tulosten tallentamis­ mahdollisuuden toi­ votaan innostavan uusia laski joita mukaan. Tavoitteena vähintään 10 laskenta pistettä jokaisessa riistanhoito­ yhdistyksessä. tulaskentojen raportointi, minkä toivotaan innostavan uusia laskijoita mukaan laskentoihin. Vesilintutiedon käytettävyyttä parannetaan luomalla yhteinen havaintotietokanta, johon viedään myös aiempien laskentojen tiedot. Laajojen 1980-luvun laskentojen uusiminen erillisellä rahoituksella tuottaa tietoa vesilintukantojen muutoksista koko maan mittakaavassa. Hanke toteutetaan maaja metsätalousministeriön rahoituksella vuosina 2020 ja 2021. Hanketta koordinoi Luonnontieteellinen keskusmuseo (Luomus). Suomen riistakeskus ja BirdLife ovat mukana hankkeessa. 1980-luvun teholaskentojen uusintaan haetaan laskijoita Vesilintuja laskettiin vuosina 1986–1989 noin 1200 kohteella Hangosta Utsjoelle. Näistä kohteista vain harva on enää seurannan piirissä, varsinkaan pohjoisemmassa Suomessa. Kohteiden uudelleen laskeminen 30 vuoden jälkeen antaa tietoa vesilintukantojen valtakunnallisesta ja alueellisesta kehityksestä. Tavoitteena on saada selvyyttä siihen, onko vesilintujen taantuminen havaittavissa myös pohjoisessa Suomessa. Laskennat on tarkoitus toistaa vuosina 2020 ja 2021, jotta sääolosuhteiltaan mahdollisesti poikkeuksellisen vuoden havainnot eivät vääristä tuloksia. Suosittelemme samojen laskijoiden laskevan samat kohteet molempina vuosina. Kiinnostuneita, hyvät lajintunnistustaidot omaavia henkilöitä etsitään paikallisten lintuyhdistysten kautta sekä metsästäjien keskuudesta. Mikäli haluat osallistua erillislaskentaan, voit kysyä ohjeita projektikoordinaattori Sari Holopaiselta. Varsinkin pohjoisemman Suomen harvassa olevien kohteiden uudelleenlaskentoihin projekti on varannut kulukorvauksia. Vesilintujen valtakunnallisen kannanseurannan kehittäminen: Projektikoordinaattori Sari Holopainen (Luomus) sari.holopainen@helsinki.fi Kiinnostuitko vesilintupisteen laskemisesta? Ota yhteyttä Katja Ikoseen tai tutustu aiheeseen verkossa. katja.ikonen@luke.fi, 0295327010 www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/ riista/vesilinnut/vesilintujen-parilaskentaohjeet/ Riistainfosta www.riistainfo.fi/kurssi/ vesilintulaskennat/ Metsästäjät ovat jo perustaneet merkittävän määrän uusia laskentapisteitä viime vuosina. Jatketaan hyvää työtä ja perustetaan lisää pisteitä kattavan riistalaskentaverkoston perustaksi. 29 Metsästäjä 2/2020
• P ohjoismainen ja ylipäätään kansainvälinen yhteistyö on riista-asioiden tulevaisuutta. Riistanisäkkäiden levinneisyysalue on useimmiten yhtä maata suurempi, monet riistalinnut tekevät vuotuisen muuttomatkansa ja vieraslajit uhkaavat levitä rajojen yli yhä uusille alueille. Kaikkien näiden tutkimuksessa, kantojen hoidossa ja vieraslajien torjunnassa ei yksi maa voi tehdä määräänsä enempää. Ruotsin susikanta kaipaa kipeästi uutta verta Norjan luontotutkimusinstituutin (NINA) vanhempi tutkija Øystein Flagstad avasi neljän suurpetomme tilannetta Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Kaikkien suurpetojen kannat ovat jossain määrin eristäytyneet toisistaan, mutta pahin tilanne on Ruotsin susilla. Keski-Ruotsissa oleva sikäläinen kanta on alkujaan viidestä sudesta ja sisäsiittoisuusaste on nykyään merkittävä. Flagstadin mukaan se on jo niin voimakasta, että sitä voisi verrata lähinnä lisääntymiseen itsensä kanssa. Syynä tilanteeseen ovat Suomen ja Ruotsin poronhoitoalueet, joiden läpi sudet eivät pääse vaeltamaan. Keski-Ruotsin susikanta ei näin ollen saa geenivaihtoa Suomen susista. Naturvårdsverketin Jens Andersson sivusi aihetta myöhemmin kommenttipuheenvuorossaan pohjoismaisen susiyhteistyön etenemisestä. Hänen mukaansa Ruotsiin susikantaan tarvittaisiin vähintään yksi uusi lisääntyvä lisäyksilö viiden vuoden välein. Karhukannan tilanne on huomattavasti parempi Ruotsissa ja Norjassa tehdään kattavaa suurpetotutkimusta, jonka ansiosta suurpetojen perimä tunnetaan hyvin. Flagstadin mukaan karhut liikkuvat maiden välillä riittävästi geneettisen monimuotoisuuden kannalta. Suomen karhukanta on vahvasti yhteydessä Venäjän 2020 Valtakunnalliset Riistapäivät järjestettiin Turussa 14.–15.1.2020. Päivien teemana oli tällä kertaa Pohjoismainen yhteistyö. teksti ja kuva Tero Kuitunen karhukantaan ja saa muuttajia Skandinaviasta. Vastaavasti ”suomalaista” geneettistä alkuperää olevia karhuja on havaittu Ruotsin pohjoisosissa. Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojola esitelmöi aiheesta ”Tutkimus ja karhukannan hoito Suomessa”. Kojolan mukaan karhukantamme alueellinen rakenne ei ole muuttunut kahden karhusukupolven eli 21 vuoden aikana. Nuori, uusille alueille levittäytyvä ja myös metsästyksen saaliiksi päätyvä karhu on todennäköisesti uros. Matemaattisen skenaariomallin perusteella on laskettu, että Suomessa karhuja voidaan pyytää kestävästi 14 prosenttia karhukannasta. Norjan luonnontieteellisen yliopiston (NMBU) emeritusprofessori Jon Swenson kertoi Ruotsin karhunmetsästyksen nopeasta kasvusta ja mukautuvasta kannanhoidosta. Käytännössä mukautuva kannanhoito ei toistaiseksi ole onnistunut kuin harvoin eli karhukanta ei jostain syystä ole reagoinut hoitotoimiin toivotulla tavalla. Lisää tutkimusta siis tarvitaan. Eräänä esimerkRiistapäivät 30 Metsästäjä 2/2020
• kinä hän nosti esiin ajatuksen, että toistuva metsästyksen aiheuttama rasitus heikentäisi karhuja ja vaikuttaisi siten niiden selviytyvyyteen. Vesilintuja hoidetaan muuttoreittitasolla Muuttolintujen kohdalla yhden maan toimenpiteillä ei voida varmistaa kannan säilymistä suotuisan kokoisena, joten kansainväliset muuttoreittitason toimet ovat tarpeen. Professori Jesper Madsen Tanskan Aarhusin yliopiston biotieteen instituutista korosti muuttoreittitason kannanhoidon olevan kuitenkin myös paikallista. Kaikki osapuolet tutkijoista metsästäjiin on saatava mukaan, jotta kannanhoidossa voidaan onnistua. Hän valaisi tilannetta kahden esimerkin avulla. Lyhytnokkahanhen muuttoreittitason kannanhoito alkoi 2012, kun lintuja oli noin 70 000 ja kanta voimakkaassa kasvussa, kiitos aiempien metsästysrajoitusten. Samalla kuitenkin lisääntyivät lyhytnokkahanhien talvehtimisja levähdysalueillaan aiheuttamat maatalousvahingot, ja pesimäalueet tundralla alkoivat kärsiä liiallisesta laidunnuksesta. Lyhytnokkahanhikannalle asetettiin tavoitteeksi noin 60 000 lintua, jolloin kanta pysyy turvattuna, vahingot ovat kohtuullisia ja se tarjoaa metsästysmahdollisuuksia. Tutkijat arvioivat lyhytnokkahanhien lukumäärää jatkuvasti ja kantaa ohjataan kohti tavoitetta metsästyksellä. Lyhytnokkahanhien vuotuinen saalismäärä onkin kasvanut 1990-luvun alun muutamasta tuhannesta linnusta 10 000 ja 15 000 välille. Toinen esimerkki koski taigametsähanhia. Niillä on neljä populaatiota (läntinen, keskinen sekä kaksi itäistä), joista erityisesti keskinen koskettaa meitä suomalaisia. Sen muuttoreittitason kannanhoidon tavoitteena on 60 000–80 000 yksilöä ennen pesimäkautta siten, että kanta on joko kasvava tai vakaa. Madsenin mukaan kannan on havaittu viimeisimmissä laskennoissa toipuvan ja olevan pian tavoitteessa. Madsenin mukaan ansio toipumisesta kuuluu Suomessa vuodesta 2014 voimassa olleelle metsästysrajoitukselle. Professori Jesper Madsen Tanskan Aarhusin yliopiston biotieteen instituutista kertoi vesilintujen muuttoreittitason kannanhoidosta. 31 Metsästäjä 2/2020
• Miten metsäkana­ lintuja verotetaan? Tässä kolmiosaisessa juttusarjassa käsitellään viime vuosien metsäkanalinnustusta. Sarja alkaa aiheella metsästysverotus. teksti Jani Pellikka, Luonnonvarakeskus, Matti Kervinen, Suomen riistakeskus ja Ahti Putaala, Metsähallitus kuva Esko Inberg Metsoja teerisaaliit painottuivat voimakkaasti koiraslintuihin: Saaliismetsoista 2/3 ja -teeristä 3/4 oli koiraita. metson saaliiseen verrattuna. Pyysaalis oli samaa suuruusluokkaa metson kanssa, 34 900?40 100 lintua. Riekkoa sai pyytää vain osassa Lappia, ja sieltä kertynyt saalis jäi metsoon ja pyyhyn nähden noin puoleen, 14 700?20 400 riekkoon. Metsoja teerisaaliit painottuivat voimakkaasti koiraslintuihin: Saaliismetsoista 2/3 ja -teeristä 3/4 oli koiraita. Suurimmat teerisaaliit Kainuusta Lähes koko metsosaalis kertyi Keski-Lapista Pohjois-Karjalaan ulottuvalta alueelta. Teerisaaliin painopiste oli Kainuussa ja sitä L innunpyynnin edellytykset ovat viime vuosikymmeninä vaihdelleet voimakkaasti. Riistakolmiolaskentojen lintutiheyksissä on vuosien välillä ollut merkittäviä eroja, mikä luo haasteita kestävän saalismäärän ja verotusasteen tavoittelemiselle. Verotusastetta eli saalismäärän suhdetta lintukantoihin ohjataan epäsuorasti lajija aluekohtaisin metsästysajoin, valtion mailla lupaja saaliskiintiöillä ja metsästysseurojen mailla etenkin jäsenille asetettujen saaliskiintiöiden pohjalta. Viime kädessä saalismääristään vastaa kuitenkin jokainen metsästäjä itse. Millaista tämä metsästäjien toiminta on viime vuosina ollut? Metsäkanalinnustus aktivoitui voimakkaasti syksyllä 2018 Metsäkanalintuja metsästi noin kolmannes riistanhoitomaksun suorittaneista ja puolet kaikista metsällä vuonna 2018 käyneistä, eli runsaat 100 000 henkilöä syksyllä 2018. Lukumääräisesti eniten heitä oli Oulun riistakeskusalueen eteläosan, Kainuun ja Pohjois-Savon riistanhoitoyhdistyksien jäsenistössä. Suosituimpia linnunpyyntialueita olivat Kainuun jälkeen Oulu sekä Lapin eteläja keskiosat. Kanalintukannat olivat lähteneet nousuun, ja edellisinä vuosina pyynnin väliin jättäneet lähtivät taas lintumetsälle. Tämä heijastui myös saalismääriin. Reppuun päätyy useimmiten teerikukko Teerisaalista kertyi syksyllä 2018 kaikkiaan arviolta 84 700?97 000 lintua. Tämä on yli kaksinkertainen määrä 34 500?38 600 32 Metsästäjä 2/2020 Tutkittua
• ympäröivillä alueilla Keski-Lapista keskiseen Suomeen. Pyysaalis jakautui tasaisimmin ympäri maata ja riekot pyydettiin odotetusti lähes kokonaan Ylä-Lapista. Riistakolmioiden kesälaskentojen mukaisiin alueellisiin metsäkanalintutiheyksiin nähden saalismäärät olivat syksyllä 2018 suurimpia Kainuussa teerellä ja metsolla. Alueiden välillä näytti kerätyn aineiston perusteella olevan suuria eroja (1?15 %) verotusasteissa ja niiden epävarmuudessa. Seuraavassa Metsästäjä-lehden numerossa kerromme metsäkanalintusaaliin ajallisesta jakautumisesta syksyllä 2018. TEERI-SAALIS (kpl, alue) TEERI-VEROTUS (%) METSO-SAALIS (kpl, alue) METSO-VEROTUS (%) PYY-SAALIS (kpl, alue) PYY-VEROTUS (%) 15 % % 60000 Teerisaalis (kpl, alue) 2010 2018 16000 21000 2010 2018 Metsosaalis (kpl, alue) 2010 2018 Pyysaalis (kpl, alue) Teeriverotus (%) Metsoverotus (%) Pyyverotus (%) Arvio Epävarmuus Alueelliset metsäkanalintusaaliit 2010–2018 (Luke, tilastotietokanta) Karkeat verotusaste-arviot (saalistiheydet metsä-, kituja joutomailla / riistakolmioiden kesälaskennan lintutiheydet). 15 % % 60000 Teerisaalis (kpl, alue) 2010 2018 16000 21000 2010 2018 Metsosaalis (kpl, alue) 2010 2018 Pyysaalis (kpl, alue) Teeriverotus (%) Metsoverotus (%) Pyyverotus (%) Arvio Epävarmuus Huomaa, että eri lajeilla on eri mitta-asteikot saalismäärissä 33 Metsästäjä 2/2020
• Hiljaisuudesta huolimatta tunturi on täynnä elämää. 34 Metsästäjä 2/2020
• H elander on metsästänyt hirviä parikymmentä vuotta. Omia hirvikoiria hänellä ei ole ja metsästys tapahtuu pääasiassa jäljestämällä eli naakimalla. – Viimevuosina Utsjoella on lisääntynyt hirvikoirien määrä, mutta yhä yli puolet metsästää ilman koiria, Helander sanoo. Vähäiseen hirvikoirien käyttöön on olemassa käytännön syitä. – Etenkin Tenojokivarressa puuraja on vain yhdestä kahteen kilometriä leveä. Hirvi ei jää helposti haukkuun vaivaiskoivikkoon tai tunturipaljakkaan. Voi olla, että hirvi ja koira karkkoavat joko Norjaan tai Kevon luonnonpuistoon saavuttamattomiin. Miten naakiminen tapahtuu? – Yleensä liikun yksin, mutta se onnistuu myös muutaman metsästäjän porukalla. Tällöin kaikkien pitää tuntea maastot hyvin. Hirvet viihtyvät pitkälti samoilla alueilla, kuten laaksoissa ja kurujen rinteillä vuodenajasta riippuen. Kannattaa hakeutua korkealle paikalle tarkkailemaan. Pisimmillään olen nähnyt hirven parin kilometrin päästä. Aluetta lähestytään tuulen alta tai sivusta. Jos löytyy tuore jälki, päätellään hirven mahdollinen paikka, ja kierretään alue sen mukaisesti. Marraskuun lopulla alkaa Utsjoella kaamos, ja lyhyt päivä on metsästäjälle kiireinen. Utsjokelainen hirvenmetsästäjä Jarmo ”Jame” Helander laittaa sukset jalkaan jo aamuvarhain. teksti Ville Viitanen kuvat Jarmo Helander Hirvi hiihtämällä HIRVEN METSÄSTYSMUODOT, OSA 3 35 Metsästäjä 2/2020
• – Sinun pitää nähdä hirvi, ennen kuin hirvi näkee sinut, Helander muistuttaa. Kun hirvi on löydetty, painottaa Helander tuulen suunnan ja näkösuojan tärkeyttä. – Hiivintämatka voi olla useita kilometrejä, jotta pääsee ampumatilaisuuteen. Kannattaa valita reitti niin, että pysyt suojassa. Jos avomaastossa täytyy edetä, niin silloin mennään kohtisuoraan hirveen päin, koska hirvi tunnistaa sivuliikkeen. Helander välttää kaikkea turhaa ääntä, ja hän kiertää muun muassa suolla olevat jäätiköt, joista tuuli on puhaltanut lumen pois. – Suksenpohjat pitävät ääntä jään päällä. Reittiä kannattaa välillä suunnitella. Pehmeässä lumessa liikkuminen on hiljaisempaa, mutta tällöin liikkuminen voi olla raskasta. Karkeassa lumikelissä ei välttämättä pääse kovin lähelle hirveä. Helander mainitsee vielä yhden tärkeän taidon. –Avoimessa maastossa etäisyyksien arviointi on haastavaa. Ampumaetäisyyksien on oltava kohtuulliset. Ilmoita itsestäsi Laajat erämaaja tunturialueet luovat metsästykseen hienot olosuhteet. Välimatkat ovat pitkiä ja sää voi joskus yllättää. Etenkin talvikelillä tarvitaan hyvät varusteet, kuten sukset ja lämpimät tuulenpitävät vaatteet. Helander painottaa yhteydenpidon tärkeyttä, sillä joka paikassa puhelin ei kuulu. – Kotijoukoille kannattaa ilmoittaa, mikäli päivä menee kovin pitkäksi. Siinä saattaa herkästi itsellä unohtua kellonajat, kun hirven perässä hiihtää. Alueen erityispiirteet Utsjoki ja Tenojokilaakso ovat hirvien talvehtimisaluetta. Osittain Norjasta tulevilla hirvillä on vakituiset kulkureitit ja tavat. Naakimiskulttuuri painottuu Pohjois-Suomeen. Oma riista -tietojen perusteella liki 90 prosenttia ”jäljitys ilman passeja” -metsästysmuodosta tapahtuu Lapissa ja etenkin Ylä-Lapissa. Tunturissa hirven voi nähdä jopa kilometrien päästä. Hirvet ovat riipineet katajaa. Saalista lumikengillä. 36 Metsästäjä 2/2020
• – Alkutalvesta hirvet viihtyvät myös avotuntureissa ja katajikossa. Talven edettyä hirvet menevät jokivarsiin ja rinteisiin, joissa ne pysyttelevät pienellä alueella. Utsjoella voi olla keskimäärin vähemmän lunta kuin muualla Lapissa, mutta talvet ovat kylmiä ja pitkiä. Olosuhteet etenkin vasoille ja nuorille hirville ovat haastavia. Hirvitiheydet ovat alhaisemmat muuhun Suomeen verrattuna. Pyyntikulttuureissa on eroja. Metsästys tapahtuu pienissä porukoissa, monesti jopa yksin. – Hyvin yleisesti pariskunnat ja perheet metsästävät keskenään, Helander tuumaa. Riistaa ja kalaa Utsjokelaisille kalastus ja poronhoito ovat metsästyksen lisäksi tärkeitä taitoja, jotka opitaan niin kotona kuin koulussa. Helander itsekin viihtyy lohensoudussa ja riekkometsällä verenperintönsä ansiosta. Nykyään Utsjoen peruskoululaisille on pidetty kursseja muun muassa riekon ansapyynnistä ja hirven käsittelystä. Aina hirvi ei ole ollut Utsjoella yleinen riistalaji. Helanderin mukaan vielä 80-luvun lopussa hirven näkeminen oli jopa harvinaista. – Hirvikanta on lisääntynyt ja uskon, että hirvenmetsästyksen myötä naakimiskulttuurikin säilyy. Alueet ovat naakimisille suotuisat, Helander pohtii. Sana ”naakia” tarkoittaa hiipiä ja se juontuu saamen kielestä. Hiipiä on inarinsaameksi ”njaahâd”, pohjoissaameksi ”njáhkat” ja koltansaameksi ”njaakkâd”. 37 Metsästäjä 2/2020
• H irven pyyntilupia myönnettiin noin kahdeksan prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Suurin pudotus myönnetyissä lupamäärissä oli Pohjois-Suomessa, jossa hirvikanta oli monin paikoin asetettujen tavoitteiden mukainen. Suuressa osassa muuta maata tavoitteena oli kannan pienentäminen. Valtakunnallisesti pyyntilupien käyttöaste oli noin 80 %. Hirven pyyntiluvalla saa pääsääntöisesti ampua yhden aikuisen hirven tai kaksi vasaa. Hirvisaalis pieneni erityisesti Oulun, Kainuun ja Lapin riistakeskusalueilla, sekä maan eteläisemmissä osissa Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomessa. Muualla maassa muutokset saalismäärissä olivat vähäisempiä. Huolimatta saalismäärän pienentymisestä, Lapin ja Oulun isoilla riistakeskusalueilla saatiin suurin osa saaliista, yhteensä noin 15 000 hirveä. Suhteessa riistakeskusalueiden pinta-alaan, saatiin saalista eniten Rannikko-Pohjanmaalla ja Pohjois-Hämeessä. Aikaistettu hirvenmetsästys 1.9. – 20.9. oli mahdollista Lapin maakunnassa sekä Kuusamon ja Taivalkosken kunnissa. Muualla maassa välillä 1.9. – 11.10. sallittiin ainoastaan peltopyynti. Ensimmäisellä pyyntijaksolla Lapissa saatiin noin kolmannes koko Lapin kokonaissaaliista. Tammikuun hirvenpyynti ilman koiraa oli nyt toista kertaa mahdollista ja saaliiksi saatiin valtakunnallisesti reilu 600 hirveä. Näistä noin kolme neljäsosaa pyydettiin Lapin, Oulun ja Kainuun riistakeskusalueilla. Luonnonvarakeskus tuottaa arvion hirvikannan koosta ja rakenteesta vuosittain maaliskuussa. Vuoden 2020 kanta-arvion mukaan metsästyksen jälkeisen kannan arvioitiin olevan noin 87 200 hirveä (95% luottamusväli 74800 – 100600). Hirvitalousalueille asetetut tavoitteet tähtäävät noin 68 000 – 85 000 yksilön talvikantaan. Hirvisaalis pieneni edellisvuodesta Metsästyskaudella 2019 saatiin saaliiksi hieman yli 52 000 hirveä. Saalis on noin 6000 hirveä vähemmän kuin kaudella 2018. Saaliista noin 45 prosenttia oli vasoja ja aikuissaaliin urososuus oli noin 52 prosenttia. teksti Pirkka Peltonen ja Ville Viitanen kuva Hannu Huttu Lappi Oulu Kainuu Muu Suomi 400 350 300 250 200 150 100 50 Hirvisaalis 1.1.2020–15.1.2020 158 31 74 342 (e=603) 30000 20000 40000 50000 60000 70000 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 Hirvisaalis 2010–2019 Kuusamo ja Taivalkoski Lappi % 20 40 60 80 100 Aikaistetun pyynnin saalisosuus kokonaissaaliista 1.9.–20.9.2019 12.10.2019–15.1.2020 38 Metsästäjä 2/2020
• Hirvivahinkokorvausten määrä laski Hirvieläinten aiheuttamista metsävahingoista maksettavien korvausten määrä väheni 0,6 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Tänä vuonna korvauksia maksetaan noin 1,4 miljoonalla eurolla. Lisäksi metsänomistajille maksetaan aiemmilta vuosilta siirtyneitä viljelykustannuksia noin 65 000 euron verran. Hirvieläinvahinkoja esiintyi pääosin samoilla alueilla kuin edellisvuosina. Eniten hirvivahinkokorvauksia maksetaan Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Hirvivahinkoja esiintyy tyypillisesti noin kolmen metrin mittaisissa mäntytaimikoissa. Hirvet syövät puuntaimien oksia, latvuksia ja kuorta sekä katkovat puunrunkoja. Metsänomistajat voivat hakea Metsäkeskuksesta korvausta hirvieläinvahingoista. Hirvieläinvahinkoilmoitus kannattaa tehdä sähköisesti Metsään.fi-palvelussa. RIISTAKESKUSALUE HIRVISAALIS 2018–2019 (kpl) HIRVISAALIS 2019–2020 (kpl) MUUTOS % SAALIIN VASAOSUUS % AIKUISSAALIIN UROSOSUUS % Etelä-Savo 4102 3739 -8,8 45,6 50,4 Etelä-Häme 2002 1957 -2,2 43,5 49,0 Kaakkois-Suomi 3198 2794 -12,6 45,1 52,8 Keski-Suomi 4595 4252 -7,5 47,2 50,9 Oulu 8564 6084 -29,0 47,8 50,4 Lappi 10097 9058 -10,3 33,2 52,2 Pohjois-Häme 2459 2482 0,9 48,8 49,1 Pohjanmaa 4738 4675 -1.3 53,1 52,2 Pohjois-Savo 3552 3337 -6,1 49,4 51,9 Pohjois-Karjala 1692 1730 2,2 38,8 51,4 Satakunta 3428 3299 -3,8 47,6 49,7 Rannikko-Pohjanmaa 2459 2471 0,5 51,2 53,6 Varsinais-Suomi 2015 1923 -4,6 49,1 53 Uusimaa 2756 2348 -14,8 49,6 54,9 Kainuu 2507 2176 -13,2 47,1 54,8 KOKO SUOMI YHT. 58 164 52 325 -10,0 45,0 52,0 39 Metsästäjä 2/2020
• Metsästäjä 2/2020 40
• M etsästysretkellä voi tapahtua monenlaisia haavereita. Yleisimmät metsästyskoirien vammat ovat tassuihin tulleet haavaumat ja hiertymät. Nurmolainen eläinlääkäri Sami Takala on innostunut metsästäjä ja koirankasvattaja, joten hänellä on työnsä lisäksi kenttäkokemusta metsästyskoirien elämästä ja tarpeista. – Pienikin vieras esine voi mennä tassuun ja aiheuttaa elinikäisen vamman, jos sitä ei hoideta kunnolla, Sami Takala sanoo. Suuret haavat on helppo havaita ja niitä varten on syytä olla mukana sidetarpeita. Koira ei valita, joten ihmisen on tunnistettava sen käytöksen muutos. – Tärkein ensiaputaito on huomata koiran vaiva tai vamma ajoissa. Jos jatkaa metsästystä kipeän koiran kanssa, saattaa kausi olla kerralla ohi, Takala muistuttaa. Tai vielä pahempaa – koko metsästysura voi Jokaisen metsästävän koiranomistajan olisi hyvä hallita ensiavun antaminen koiralle. teksti Olli Kangas kuvat Jari Niskanen, Olli Kangas, Eisepure KOIRAN KANSSA Osaatko antaa ensiapua koirallesi? olla vaakalaudalla, jos omistajan kiihko vie sairaan koiran jahtiin. – Kyllä näitä liian innokkaitakin on tavattu. Olisi maltettava antaa koiralle sairasloma, kun se sitä tarvitsee, Takala toteaa. Ensiapuvälineet ja -taidot kuntoon Metsästysreissulla olisi Sami Takalan mielestä aina oltava mukana ensiapulaukku. Sellaisen voi helposti koota itse, mutta markkinoilta löytyy valmiitakin tuotteita. – Luulenpa, että valmis setti on paitsi helpompi hankkia myös halvempi kuin erikseen ostettaessa, Takala tuumii. Pääasia on, että mukana on tärkeimmät apuvälineet ja niitä myös osataan ja halutaan käyttää tarvittaessa. Sidetarvevalikoiman, punkkipinsettien ja silmähuuhteen ohella paketissa olisi hyvä olla muun 41 Metsästäjä 2/2020
• Amputaatio ei ole typistämistä Jotkut eläinlääkärit eivät tee häntäamputaatiota vaikka röntgenkuvassa näkyvä murtuma tekee koiran elämästä erittäin tuskallista. – Minusta on väärin olettaa, että kyllä se häntä siihen luutuu. Se on tuskallista koiralle ja amputaatio olisi monesti oikeutettu, ja jopa välttämätön, Takala ihmettelee. Hännän typistys kiellettiin Suomessa vuonna 1996. Takala muistuttaa, että hännän lyhentäminen murtuman takia on amputaatio, ei typistys, ja se tehdään painavasta syystä koiran terveyden vuoksi. muassa vety peroksidia, jolla koiran saa oksentamaan myrkytystapauksissa. Annostuksen kanssa pitää olla huolellinen ja olisi aina tiedettävä, mitä koira on syönyt. Se on voinut niellä jotain terävää, joka ylös tullessaan aiheuttaa lisää vahinkoa ruokatorvessa. Koiran on myös oltava täysin tajuissaan jotta oksennuttaminen voi tulla kysymykseen. Ensiaputaitojen kehittämiseen on tarjolla koiranomistajille tarkoitettuja kursseja. Jokainen toivoo, ettei tosikoitosta tulisi koskaan omalle kohdalle. mutta opiskelu auttaa mieltämään tilanteita etukäteen. Helpon haavan osaa varmasti jokainen sitoa, mutta oikeanlaisen ensiavun antaminen hätätilanteissa ei ole itsestäänselvyys. Haavakin voi olla hankalassa paikassa sidonnan kannalta. Ensiapukursseilla näitä taitoja voi harjoitella. Niillä neuvotaan mitä koiranomistaja voi itse tutkia koirastaan, millaisia ovat koiran fysiologiset normaaliarvot, kuinka havaitaan ortopedisiä vaivoja ja tehdään ontumatutkimusta. Laadukkaan kurssin sisältöön kuuluvat tiestysti myös hätätilanteessa toimiminen, vammat ja haavat, myrkylliset aineet, luonnon vaarat koiralle ja akuutit sairastumiset. Takala kannustaa jokaista metsästävän koiran omistajaa opiskelemaan koiraansa, jotta tunnistaisi ajoissa mahdolliset vaivat ja vauriot. Näin pienestä harmista ei tulisi suurta tragediaa. – Mutta tuleehan niitä yllätyksiä ammattilaisillekin, kun paljon metsästää, Takala myöntää. Hännän murtuma tekee koiran elämästä tuskallis­ ta. Amputaatio voi tällöin olla välttämätöntä. Ensiapulaukun sisältöesimerkki: Sideharso, taitos­ paketti, kipsin­ alusvanu, itsestään tarttuva side, teippi, kynsisakset, koiran kuumemittari, ste­ riili liukaste, akuutin ripulin ensihoitoval­ miste, vetyperoksidi 3 % 100 ml, NaCl silmähuuhde 20 ml x 3, lääkeruiskut 3 ml & 5 ml sekä punkki pinsetit. ”Ritvan” ham­ paat syynissä. Hirvenluun syö­ minen saattaa rikkoa hampaat. Koiran ensiapua voi opiskella myös ope­ tusvideoiden avulla. Eläinlääkäri Teppo Heinonen opettaa haavansidontaa. Tärkein ensiaputaito on huomata koiran vaiva tai vamma ajoissa. 42 Metsästäjä 2/2020
• PI IR RO S AN TT I YR JÖ LÄ duin lähemmäksi ja ammuin kaksi laukausta. Sama tulos. Näin jatkui yhä uudestaan. Kaksi ohilaukausta ja hivuttautuminen lähemmäs. Lopulta tarkistin pahvisen panosrasiani. Vain kaksi patruunaa oli jäljellä, vaikka rasiassa niitä oli ollut 20! Nyt tajusin, että oli päästävä paljon lähemmäksi silläkin uhalla, että metso lähtee lentoon. Hiivin nyt hakkuuaukion loppuun saakka, jonka jälkeen oli edessä sileä suo ilman mitään näkösuojaa. Matkaa oli ehkä 100 metriä. Ammuin ja metso putosi alas. Kaukaa takanani kuului haulikon laukaus. Kari oli seurannut jännitysnäytelmää kannon päällä istuen ja ampui nyt kunnialaukauksen onnistumisen kunniaksi. Sitkeä oli metso, mutta niin olivat metsästäjätkin. O lin nuori metsästäjä ja ostin naapurin pojalta metsästyskiväärin. Se oli ESA 5,6x36 Vierling. Käsittääkseni juuri pienoiskivääristä seuraava, hieman järeämpi ase. Jostain taulukosta muistan lukeneeni, että luodin lentorata laskee 300 metrin matkalla peräti 139 cm. Siis varsinainen ”kaaripyssy”. Olin metsällä sisarenpoikani kanssa. Tulimme hakkuuaukealle ja näin kaukana männyn latvassa metson. Jätin haulikon Karille, joka istahti kannolle seuraamaan tilannetta. Lähdin nelinkontin lähestymään metsoa käyttäen hakkuuaukiolle jääneitä pensaita ja muita näkösuojia hyväkseni. Päästyäni lähemmäs, ammuin makuulta kaksi laukausta. Mitään ei tapahtunut. HivuttauKAARLO VIITALA Yhdeksästoista laukaus toden sanoi 43 Metsästäjä 2/2020 Tapahtui erästell ssä
• T yöpajoissa käydään kevään ja kesän aikana läpi eri teemoja, kuten riistan käsittely ja hygienia, lihan hyödyntämiseen liittyvien kanavien suunnittelu ja metsästysseuran talousja verotusasiat. Metsästysseurat ovat päässeet jakamaan erilaisia kokemuksiaan ja haasteitaan, mikä osaltaan nopeuttaa seuran kehittymistä, kun kaikkea ei tarvitse miettiä alusta alkaen yksin. Seuroilla ja seurueilla on käytössään myös oma Facebookin keskusteluryhmä ja kaikille yleinen keskusteluryhmä; Hyvinvointia riistasta – Välmående av vilt. Monella seuralla on erittäin toimivat tilat riistan käsittelylle, mutta osa painii lahtivajan nykyvaateiden kanssa. Tähän hanke on tuonut selkeää tietoa ja kokemusten vaihtoa eri seurojen kesken. Yhteisesti pohdituttavia asioita ovat myös teurasjätteiden käsittely sekä luiden, nahkojen ja sarvien aiempaa parempi hyödyntäminen. Jo tässä vaiheessa voidaan todeta, että vuorovaikutus ja yhteistyö metsästysseuran ja maanomistajien kanssa koetaan erittäin merkitykselliseksi. Suuresta peurakannasta pääsevät hyötymään sekä maanomistajat että metsästäjät. Metsästys vähentää liikenne-, viljelysja metsävahinkoja ja maanomistajat, metsästäjät ja paikallinen yhteisö puolestaan hyötyvät riistalihasta ja mahdollisesti pienimuotoisesta riistamatkailusta. Vierasjahti koirilla tuonut hyviä tuloksia Metsästysseuran tilat, esimerkiksi lahtivaja ja itse toiminnan ylläpitäminen tuovat yllättävän paljon kustannuksia. Seura voi tukea talouttaan tarjoamalla metsästystä vierasmetsästäjille ja tekemällä pienimuotoista riistalihan myyntiä. Hyvä ja avoin vuorovaikutus metsästäjien ja maanomistajien välillä on tärkeää, jotta molemmat osapuolet kokevat hyötyvänsä metsästyksestä, olipa toiminnan laajuus sitten pientä tai laajempaa. Tarjoamalla vierasmetsästystä on mahdollisuus saada uusia jäseniä seuraan. Vieraat toimivat myös hyvänä resurssina suurten kaatomäärien maailmassa. Heikkolumisena talvena vierasjahti koirien kanssa on ollut monelle pelastus, kun kyttäysjahtia ei ole voitu kunnolla järjestää. Metsästysseura tai -seurue on tärkeä osa toimivaa paikallisyhteisöä. Monet seurat tekevät tärkeää vastuullisuustyötä esimerkiksi lahjoittamalla kouluihin riistalihaa tai järjestämällä luontosuhteeseen liittyviä tapahtumia. Nämä teot osaltaan parantavat metsästyksen imagoa ja hyväksyttävyyttä. Hyvinvointia riistasta -hanke etenee Valtaosa Hyvinvointia riistasta -hankkeeseen osallistuvista metsästysseuroista ja -seurueista on tavattu ja työpajat ovat aloittaneet toimintansa. teksti ja kuvat Petteri Pietarinen Mukana hankkeessa: 44 Metsästäjä 2/2020
• Hyvinvointia riistasta -hanke Kehittää vierasmetsästyksen sekä peuranlihan käsittelyn ja myynnin käytänteitä yhdessä metsästysseurojen ja -seurueiden kanssa. Hankkeessa on tuotettu Riistan lihan myynnin -opas, joka antaa hyvin konkreettisesti tietoa siitä, mitä metsästäjän tai metsästysporukan on syytä ottaa huomioon suunnitellessaan riistalihan myyntiä kuluttajille tai esimerkiksi paikalliseen ravintolaan. Opas antaa erinomaista tietoa hygieenisestä riistan käsittelystä, lahtivajan vaatimuksista sekä lihan myynnin ja käsittelyn valvonnasta. Lisäksi opas antaa vinkkejä ostajalle. Opas on tehty laajassa yhteistyössä riistaketjun eri sidosryhmien kanssa. Saarenpäähirviseurueen itsenäisyyspäivän vieraspeurajahti Kemiönsaarella 2019. Mukana oli myös riistakeskuksen Hyvinvointia riistasta -hankkeen edustajia. 45 Metsästäjä 2/2020
• Lahtivaja – Oma käyttö ja nylkemättömien riistaeläinten myynti seuran omaan toimintaan Lahtivaja on tila, jossa riista voidaan loppuunteurastaa. Lahtivajaa ei tarvitse ilmoittaa elintarvikehuoneistoksi, jos siellä käsitellyt ruhot myydään yleiseen kulutukseen nylkemättöminä tai ne tulevat metsästäjän omaan käyttöön. Metsästysseura tai metsästäjä voi myydä nylkemätöntä riistaa (niin sanottu alkutuotannon tuote) paikalliseen vähittäismyyntiin (koko Suomi) vuodessa 10 hirveä, 30 peuraa, 50 metsäkaurista, 1000 jänistä tai kania ja 3000 lintua. Myyntimäärien ylittyessä toiminnasta tulee tehdä elintarvikehuoneistoilmoitus. Ilmoitettu elintarvikehuoneisto – Tarkastamaton riistaliha MAHDOLLISTAA LAAJEMMAN TOIMINNAN Kun lahtivajasta tehdään ilmoitettu elintarvikehuoneisto, on metsästysseuralla entistäkin paremmat mahdollisuudet riistan hyödyntämiseen. Ilmoitetusta elintarvikehuoneistosta voi myydä tarkastamattomana 10 hirveä, 30 peuraa, 50 metsäkaurista, 1000 jänistä ja 3000 lintua per ilmoittaja. Lihaa voi myydä suoraan kuluttajille tai paikalliseen vähittäismyyntiin (kauppa, ravintola, ammattikeittiö) kokonaisena ruhona tai leikattuna. Lihan lahjoittaminen rinnastetaan myyntiin, joten ilmoitetusta elintarvikehuoneistosta voi seura lahjoittaa riistalihaa paikalliseen yhteisöön, esimerkiksi kouluun. Lahtivajan vaihtoehdot Riistalihan oikeanlaiset säilytystilat takaavat laadukkaat elintarvikkeet. Riistalihan myynti on mahdollista eri tasoisten tilojen mukaisesti. Esittelemme lahtivajan, elintarvikehuoneiston ja riistankäsittelylaitoksen tasoiset tilat. teksti ja kuva Petteri Pietarinen Jos seura haluaa myydä jauhelihaa tai muita lihatuot­ teita (makkarat, säilykkeet, palviliha), pitää ennen liha­ tuotteiden valmistusta ottaa yhteyttä oman kunnan elintarvike valvonta viranomaiseen. Ilman tätä tapaus­ kohtaista lupaa, seura ei voi myydä lihaa jauhettuna. Kun nykyinen lahtivaja halutaan päivittää ilmoitetuksi elintarvikehuoneistoksi, on minimivaatimukset hyvä selvittää etukäteen. Samaa koskee tietenkin uudisrakennusta. Tilassa tulee olla ainakin erillinen tila loppuunteurastamiselle ja kylmätilalle. Jäähdytetyt ruhot voidaan leikata ja pakata samassa tilassa, jossa ruhot loppuunteurastetaan, mutta tällöin pitää suorittaa tilan huolellinen pesu vaiheiden välissä. Lahtivajassa, joka on ilmoitettu elintarvikehuoneisto, on oltava asianmukaiset työskentelyvälineet, kuten pöydät, leikkuualustat, veitset ja muut leikkuuvälineet. Lisäksi välineet on pystyttävä steriloimaan, esimerkiksi kiehuvalla vedellä. Liha voidaan myydä tuoreena tai se voidaan jäädyttää tai pakastaa. Ilmoitettu elintarvikehuoneisto tarkastamattomalle riis­ talihalle on erittäin hyvä ja riittävä vaihtoehto metsäs­ tysseuralle, joka myy riistalihaa oman toimintansa tur­ vaamiseksi. Riistalihaa ei tarvitse virallisesti tarkastaa, mikäli metsästäjä tai metsästysseura haluaa myydä sitä kuluttajille tai vähittäismyyntiin. Hyvin ja oikeaoppisesti ilmoitetussa elintarvikehuoneistossa käsitelty riistaliha on turvallinen valinta ja mahdollistaa nopean toimittami­ sen metsästysseuralta kuluttajalle. Kalvolan met­ sästysseuran lahtivajan kylmiö (ilmoitettu elin­ tarvikehuoneisto). 46 Metsästäjä 2/2020
• Hyväksytty elintarvikehuoneisto eli laitos – Tarkastettu riistaliha AMMATTIMAISEEN TOIMINTAAN Hyväksytyssä elintarvikehuoneistossa voi käsitellä ja varastoida vain tarkastettua luonnonvaraisen riistan lihaa. Tarkastamatonta riistalihaa ei laitoksessa saa käsitellä. Ennen toiminnan aloittamista on haettava hyväksyntä elintarvikeviranomaiselta. Kaikki laitokseen tuotavat ruhot tarkastaa valtion virkaeläinlääkäri. Hyväksyttyjä elintarvikehuoneistoja on viime vuosina rakennettu erityisesti tiheällä peura-alueella. Tämä on mahdollistanut elinkeinotoiminnan aloittamisen ja tarjonnut yhden väylän riistalihan toimittamiseen markkinoille. Tällaisen laitoksen rakentaminen on merkittävä investointi, joten se on vaihtoehto lähinnä elinkeinonharjoittajalle. Metsästysseura voi halutessaan toimittaa ruhoja myös tänne. LÄHDE: HYVINVOINTIA RIISTASTA -HANKE / RIISTAN LIHAN MYYNNIN OPAS 11/2019 Lisätietoa riistankäsittelytiloista ja riistalihan myynnistä: • https://riista.fi/wpcontent/uploads/2019/ 11/Riistan-lihan-­myynninopas-11-2019.pdf • https://www.ruokavirasto.fi/yritykset/ elintarvikeala/elintarvikkeidenalkutuotanto/elaimista-saatavatelintarvikkeet/riista/ • https://riista.fi/riistatalous/hyvinvointiariistasta/hyvinvointia-riistasta-hanke/ RIISTAN LIHAN MYYNNIN OPAS Yksinkertaisen lahtivajan periaate. Likainen puoli punaisen ruhokiskon alueella, puhdas puoli vihreällä. Eläin tulee teurastilaan (A), asetetaan nylkypukille, piirretään ja vatsapuoli nyljetään (1). Eläin nyljetään loppuun ja nostetaan samalla riippumaan (2). Elinten poisto ja ruhon viimeistely kohdassa 3, josta ruho siirtyy jäähdytettyyn ruhovarastoon (B). Puhdistuksen jälkeen ruho voidaan palauttaa teurastilaan paloittelua ja leikkausta varten. (Lähde: Laaksonen, S. 2013. Metsästäjän terveysoppi, s. 247) 47 Metsästäjä 2/2020
• SusiLIFE SusiLIFE-hanke välittää tietoa sudesta ja sen käyttäytymisestä, edistää paikallistason vuorovaikutusta ja tuo työkaluja susien aiheuttamien haittojen ja vahinkojen ennaltaehkäisyyn. Kuusivuotista hanketta toteuttavat Luonnonvarakeskus, Suomen riistakeskus, Metsähallitus, Itä-Suomen poliisilaitos ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri. Hanketta rahoittavat Euroopan unionin LIFE-ohjelma, maaja metsätalousministeriö, ympäristöministeriö ja toteuttavat organisaatiot. Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry rahoittaa kotieläinten suojaamista ja vahinkojen ennaltaehkäisyä koskevia toimenpiteitä. Lisää tietoa hankkeesta: www.susilife.fi Suunnittelija Jaakko Alalantelan työ on käytännönläheistä. Hän liikkuu maastossa ja kohtaa susialueiden asukkaita. 48 Metsästäjä 2/2020
• H irvikoiria ja metsästystä harrastava Jaakko Alalantela on toiminut vuodesta 2014 Lappajärven-Vimpelin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajana ja 10 vuotta petoyhdyshenkilönä. Halu syventää riistahallinnon osaamista sai hänet hakeutumaan SusiLIFE-hankkeen suunnittelijaksi. Kenttä tutuksi Alalantela aloitti suunnittelijan työt Suomen riistakeskuksen Pohjanmaan aluetoimistolla marraskuussa 2019. Ensimmäiset kuukaudet kuluivat perehdytyksessä, hankkeen suunnittelussa ja verkostoitumisessa. Sidosryhmistä hän on ollut yhteydessä riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajiin ja petoyhdyshenkilöihin sekä MTK:n ja reviiriyhteistyöryhmien toimijoihin. – Sidosryhmillä on paljon kysymyksiä siitä, miten toimintaa lähdetään viemään eteenpäin. Erityisesti kiinnostaa konkreettinen tekeminen, Alalantela sanoo. Alalantela on yllättynyt siitä, kuinka hyvin paikalliset toimijat ovat ottaneet hänet vastaan. Vaikka aihe on herkkä, vastaanotto on ollut asiallinen. Tutut metsästyskaverit ovat olleet uteliaan kiinnostuneita, ja palaute on ollut kannustavaa. – Se, mitä somessa näkee on erilainen maailma kuin kenttä, jossa touhutaan ja keskustellaan ihmisten kanssa, Alalantela kertoo. Uusi hanke vie suunnittelijan susien jäljille Tiedonjano ja halu oppia lisää riista-alasta olivat Jaakko Alalantelalle motiivi hakea suunnittelijaksi SusiLIFE-hankkeeseen. Uusi työ on käytännönläheistä. Suunnittelija liikkuu maastossa, kohtaa susireviireiden asukkaita ja auttaa kotieläintiloja petovahinkojen ennaltaehkäisyssä. teksti Mirja Rantala kuvat Jaakko Alalantela Metsästäjä nauttii maastotöistä Alalantela on ikänsä viihtynyt metsässä. Metsästyskortin hän suoritti 11-vuotiaana, ja ensimmäinen hirvi kaatui vain kaksi vuotta myöhemmin. Nykyään tarhassa haukkuu kaksi jämtlanninpystykorvaa, joiden kanssa käydään hirvija karhujahdissa. Työtehtäviin kuuluvat maastotyöt ovat käytännönläheiselle Alalantelalle mieleisiä. Eilisen maastopäivän kuvailu saa miehen innostumaan. Neljästä sudesta koostuvan lauman takajälkeä kuljettiin yhdessä paikallisen petoyhdyshenkilön kanssa. Mukaan tarttui kaksi DNA-näytettä. Sää oli komea, vaikka tuuli puhalsi kylmästi. Takajäljen seuraamisella tarkoitetaan jäljen seuraamista eläimestä poispäin. Tällä kulkusuunnan valinnalla vältetään hätistämästä jäljitettävää laumaa liikkeelle. Kerätyt DNA-näytteet analysoidaan Turun yliopistossa, Eilisen maastopäivän kuvailu saa miehen innostumaan. Neljästä sudesta koostuvan lauman taka­ jälkeä kuljettiin yhdessä paikallisen petoyhdyshenkilön kanssa. An im at ed fu nk / Ge tty Im ag es 49 Metsästäjä 2/2020
• ja tuloksia hyödynnetään suden kanta-arviossa laumojen ja reviirien koon määrittelyssä. Koirien suojaamiseen etsitään uusia ratkaisuja Kevään edetessä Alalantelan työ keskittyy susien aiheuttamien vahinkojen ennaltaehkäisyyn. Koirien suojaamisesta on suunnitteilla seminaari, joka käynnistää kehitystyön vahinkojen minimoimiseksi. – Joudumme miettimään, miten koiravahinkojen ehkäisyä lähdetään työstämään. Saamme varmasti kehitettyä uudenlaisia tapoja suojata koiria, mutta työtä pitää jatkaa hankkeen jälkeenkin, Alalantela pohtii. Sudet aiheuttavat vahinkoja myös eläintiloilla. Alalantelan tehtäviin kuuluu eläintilojen riskikartoitus ja tilallisten auttaminen petoaitojen suunnittelussa ja aitahakemusten täyttämisessä. Hankkeessa on tarkoitus kokeilla uusia suojauskeinoja. – Kotieläintiloista painotetaan lammastiloja. Niiden riskit ovat suurimmat. Maastotöihin lähtöä tekevä suunnittelija on hyväntuulinen. Työ on lähtenyt hyvin käyntiin. Haastavia paikkoja on varmasti edessä, mutta niitä ei tarvitse kaunistella. Pakkanen on kiristynyt eilisestä, mutta onneksi tuuli on tyyntynyt. Ehkä tänään onnistuu suon ylittävän jotoksen kuvaaminen dronella ja DNA-näytteitä saadaan lisää. Ensi viikolla Alalantelan on tarkoitus siirtyä maastotöihin toiselle alueelle. Ennen sitä maastotöiden tuloksista tiedotetaan paikallista riistanhoitoyhdistystä. Franchi Affinity 3 Max-5 camo, 12/76 puoli automaattihaulikko, hinta 845 €. Toimitus Franchi-aselaukussa vain meiltä! Franchi Affinity 12/76 puoliautomaattihaulikko, musta synteettinen myös comp malli, hinta 795 € Benelli SuperBlackEagle 2, 12/89 Musta synteettinen, Comfortech tukki, hinta 1800 € Benelli M1 Super 90, 12/76 Musta synteettinen hinta 895 € Franchi Affinity 3 Elite Cobalt, 12/76 puoli automaatti haulikko, hinta 895 €. Tämä Cobalt-väri ja toimitus Franchi-aselaukussa vain meiltä! Meopta Optika 6 4,5–27x50 Uusi, edullinen Optika 6 -sarja tarjoaa suorituskykyä ja luotettavuutta. Kysy myös muita Optika 6 -sarjan kiikareita Steiner Nighthunter Extreme 3-15x56 Uno Prima 28g 395 m/s, 60 €/ 250 ptr OULUN ASE OY Planeettatie 5, 90440 KEMPELE | Puh. 08-516 370 | info@oulunase.com | Liike auki ark 10–18 ja la 10–14 | Verkkokauppa www.oulunase.fi VUODEN SAKOKAUPPIAS Tikka T1X 17 HMR ja 22Lr Pienoiskivääri 599€ Saatavilla pakettina sis: jalat + kiikari ja vaimennin alkaen 729 € ZEISS Conquest V4 1-4x24 Valaistu piste 789,1390,880,– Maahantuomme laadukkaat NSI-patruunat urheiluammuntaan ja metsästykseen. erä 4 kpl erä 6 kpl OULUN ASE Neljän suden lauma on kulkenut suon yli ja jättänyt komean jotoksen
• S uurin osa korvauksista kohdentui porovahinkoihin, joiden osalta löydetyistä suden tappamista poroista korvattiin noin 770 000 euroa. Lisäksi paliskunnille maksetaan laskennallisesti määräytyvää vasahävikkikorvausta löytymättömistä vasoista. Kesällä ja syksyllä löytyvistä petojen tappamista vasoista ei makseta erillistä korvausta, vaan ne korvataan niin ikään laskennallisen vasahävikkikorvauksen yhteydessä. Kotieläinvahinkoja korvattiin viime vuoden vahinkojen perusteella yhteensä yli 234 000 euron edestä. Lukumääräisesti eniten kotieläinvahinkoja kohdistui tarhattuihin kettuihin ja lampaisiin. Vahinkojen arvossa mitattuna omassa luokassaan ovat koirat, joihin kohdistuneita vahinkoja korvattiin noin 164 000 eurolla. Koiriin kohdistuneita vahinkoja korvattiin 47 tapausta, joista kymmenen kohdalla koira on korvausarvon perusteella selvinnyt eläinlääkärikäynnillä. Menetettyjen 37 koiran korvaukset muodostivat yhteensä noin 161 000 euroa keskimääräisen korvauksen ollessa 4 360 euroa (vaihtelu 800–11 500 euroa). Muut kotieläimet -luokassa on mukana muun muassa tarhatut ketut. Merkittävimmät vahingot kohdistuiTYYPPI Vahinkoja (kpl) Vahinkojen arvo € Koira 47 163 976,54 Lammas 131 39 149 Nauta 12 2 880 Muut kotieläimet 213 28 289 Poro (löydetyt/korvatut) 588 771 221,65 Poro (löydetyt vasat*) 64 YHTEENSÄ 1 055 1 005 516,19 Suden aiheuttamat korvatut kotija tuotantoeläinvahingot sekä porovahingot kalenterivuodelta 2019. Porovahingot eivät sisällä RvL 14 §:n mukaista paliskunnille laskennallisin perustein maksettavaa vasahävikkikorvausta. * vasonnan ja marraskuun viimeisen päivän välillä löydetyistä petojen tappamista poron vasoista ei makseta erillistä korvausta, vaan korvaukset maksetaan paliskunnille RvL:n 14 §:n mukaisen vasahävikkikorvauksen mukaisesti Suden aiheuttamat eläinvahingot vuonna 2019 Vuonna 2019 suden aiheuttamia kotieläinja porovahinkoja hyväksyttiin korvattavaksi yhteensä yli miljoonan euron arvosta. teksti Harri Norberg ja Antti Rinne vat kuitenkin porotaloteen, sillä yhteensä porovahinkoja korvattiin 588 löytyneestä porosta. Lisäksi korvaussummaan vaikuttaa niin sanottu vasahävikkikorvaus. Taustana on se, että suurin osa kesällä suurpetojen saalistamista poronvasoista jää löytymättä. Poronhoitoalueella on ammuttu tälle metsästysvuodelle jo 16 sutta vahinkojen vähentämiseksi. Ilmoitus maaseutu­ elinkeinoviranomaiselle Viljelys-, eläin-, irtaimistoja porovahingoista vahinkoilmoitus tehdään viipymättä paikalliselle maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Vahingon tapahduttua kannattaa myös soittaa alueen petoyhdyshenkilölle, joka pystyy auttamaan esimerkiksi vahingon aiheuttajan selvittämisessä. Kirjallinen korvaushakemus on jätettävä maaseutuelinkeinoviranomaiselle kuukauden kuluessa vahingon arvioinnin valmistumisesta. Tämän artikkelin yhteydessä oleva tilasto ei ole lopullinen vahinkotilasto vuodesta 2019, sillä Ruokavirasto tuottaa vahinkoyhdistelmän kalenterivuoden aikana arvioiduista vahingoista alkuvuoden aikana. Muun muassa korvaussummat saattavat joiltakin osin vielä hieman muuttua. LÄHDE: RIISTAVAHINKOREKISTERI. Ku va : Di et er M ey rl Ge tt y Im ag es 51 Metsästäjä 2/2020
• mm laminaattilevyä toimittamassa kauriin luun virkaa. Levyistä myös nähtiin, kuinka nopeasti luoti oli avautunut. Luotien soveltuvuus Rihlannousu 1–14” vakauttaa .222 Rem -kaliiperin nopeustasolla tavanomaisen lyijysydänluodin (kokotai puolivaippa) noin 4 grammaan asti. Nosler BSB / Rhino Solid Shank -tyyppinen ”puolikupariluoti” vakautuu vielä 3,6-grammaisena, mutta yksiaineisista kuparitai messinkiluodeista vakautuvat maksimissaan 2,9-3,2 gramman painoiset. Tässä kokeilussa oli mukana vain yksi 3,2 g painava monometalliluoti (Naturalis), joka oli vakaa ainakin 100 metriin asti. Metsäkauriille soveliaita kokeen luodeista ovat Rhino Solid Shank (3,2 ja 3,6 g), Norma Oryx (3,6 g), Nosler Partition V alikoima 5,7 mm (.244) luodeissa on erinomaisen kattava, mutta .222 Remingtonin perinteisessä 1–14” rihlauksessa vakautuvia monikäyttöluoteja ei ole montaa. Uuden metsästysasetuksen myötä kauriin pyynnissä kupariluoti saa nyt olla hieman lyijyistä kevyempi eli kaliiperin .222 tapauksessa 2,9 g. Näin yleisluodiksi soveltuvien luotien valikoima hieman laajeni aiempaan verrattuna. Koejärjestelyt ja -aseet Koeammunalla tutkittiin luodin vakautumista 100 metriin etäisyydelle. Kyseessä ei ollut varsinainen tarkkuuskoe, vaan tärkeintä oli varmistaa luodin lentäminen suorassa. Kokeissa ammuttiin ensin kiväärillä, jonka piipun pituus oli 14 tuumaa ja rihlannousu 1–12” (= yksi kierros 12 tuuman matkalla). Mikäli luodit vakautuivat, niitä ammuttiin myös kahdella kiväärillä, joista toisessa oli tavanomainen ja toisessa mikrorihlaus. Molemmissa rihlannousu oli perinteisen loiva 1–14". Osumakuvioiden sijainnit toivat esiin todella suuret osumapiste-erot eri latauksilla ja luodeilla. Myös tästä syystä olisi hyvä pysytellä yhdessä monikäyttölatauksessa, jolloin asetta ei aina tarvitsisi kohdistaa uudelleen patruunan vaihtuessa. Vakautuneiden luotien monikäyttöisyyttä selvitettiin ampumalla ne 35 metrin etäisyydeltä märkiin puhelinluetteloihin. Tiiviiksi puristettu veden täyttämä paperi on luodille kova vastus ja siinä koossa pysyvä luoti kestää hajoamatta osuman myös riistaeläimeen. Lisäksi ensimmäisen 4 cm jälkeen luetteloiden välissä oli kaksi 6 Mitäpä jos löytyisi luoti, joka lintua ammuttaessa laajenee vain vähän ja kaurista ammuttaessa taas enemmän? Näin voisi käyttää yhtä luotityyppiä linnusta kauriiseen ja samalla päästä kokonaan eroon kokovaipoista metsästyskäytössä. teksti ja kuvat Esa Höysniemi Linnusta kauriiseen Yleisluoti .222 Remingtoniin? Kaksi eri versiota 3,6 g luodista Lapua E369 3,6 g Lapua E539 4 g Norma SP 4,5 g Speer Varmint (vaatii 1 – 10” rihlauksen) Hornady 2,9 g Varmint 3,2 g Sako Arrowhead 3,2 g Sako Gamehead 3,56 g Sako Gamehead 3,25 g Norma SP 52 Metsästäjä 2/2020 M tsästäjän aseet
• (3,9 g), Lapua Naturalis (3,2 g), Fox (2,9 g) ja Barnes TSX (2,9 g). Parhaat tavanomaisista luodeista, kuten Lapua E539, Norma SP 4 g ja Sako 3,2 g 106G toimivat myös kohtuullisen hyvin. Linturiistalle edellä mainituista sopivat parhaiten vähintään 90 prosentin jäämäpainon saavuttaneet Rhinot ja Oryx sekä kupariluodit Naturalis, Barnes ja Fox. Niiden ”jäykähkö” rakenne ja sirpaloitumattomuus vähentävät luodin tuhovaikutusta kohteessa, mutta parantavat samalla tappavuutta verrattuna kokovaippaan. Pienpedoille voidaan käyttää kaikkia kokeen luoteja, jos vain käynti on riittävää. Kevyellä kauas Uuden asetuksen sallima lyijyttömän luodin paino mahdollistaa pidemmän ampumamatkan. Jos valittu luoti on painava, vakautuminen marginaalista ja halutaan ampua kauemmas kuin 100 metriä, tulee käynnin riittävyys varmistaa pidemmiltä matkoilta ennen jahtia. Uudella piipulla laajempi luotivalikoima Mikäli pääkohteena on metsäkauris ja haluaa siirtyä raskaampien luotien käyttöön, voi aseen piipun vaihdattaa jyrkempinousuiseen, esimerkiksi 1–10”. Kustannukset ovat vielä uutta asetta huokeammat ja sen jälkeen kaikki tässäkin koeammutut luodit vakautuvat ongelmitta. Koeammunta LU OT I LA TA US / g NO PE US V5 , m /s JÄ ÄM ÄP AI NO % SI SÄ ÄN R/ P Ø m m UL OS Ø MM LÄ PÄ IS Y CM VA KA UT UU 1 – 14 ” HU OM ! Lapua Naturalis 3,2 g N135/1,5 950 100 11/22 24 24 + Lapua SP E369 3,6 g N135/1,45 850 43 14/31 17 20 + Lapua SP E369 3,6 g tehdas 880 47 17/49 31 18 + Lapua SP E539 3,6 g tehdas 880 79 12/30 18 23 + Nosler Partition 3,9 g N140/1,42 810 86 10/31 19 27 + Nosler Partition 3,9 g N140/1,42 810 72 11/40 25 24 + Nosler E-Tip 3,6 g N135/1,4 840 1 – 10” Nosler BSB 4,2 g N140/1,4 791 95 11/37 29 28 1 – 10” Norma SP 3,25 g tehdas 975 54 16/48 19 21 + Norma Oryx 3,6 g N135/1,45 872 92 11/43 25 24 + Norma SP 4,0 g N140/1,43 850 79 17/40 22 26 + Sako 106G 3,2 g Gamehead tehdas 970 70 11/33 19 21 + Sako 422G 3,2 g Arrowhead tehdas 965 22 28/47 39 18 + Sako 110G 3,56 g Gamehead tehdas 950 60 12/30 23 22 + Barnes TSX 2,9 g N135/1,5 980 100 10/25 20 26 + Barnes TTSX 3,2 g N135/1,45 965 100 10/23 24 29 1 – 12” Rhino Solid Shank 3,2 g N135/1,45 965 90 27/40 27 21 + Rhino Solid Shank 3,6 g N135/1,4 890 94 23/39 23 23 + Rhino Penetrator 3,6 g N135/1,3 830 1 – 10” Fox 2,9 g tehdas 1028 100 10/36 19 19 + Fox 3,2 g N135/1,45 960 100 12/33 25 23 1 – 12” Fox 3,6 g N135/1,3 820 1 – 10” Hornady 2,9 g Varmint N125/1,3 1020 46 19/62 29 18 + Hornady 3,2 g GMX N135/1,45 940 1 – 10” Hornady 3,6 g GMX N135/1,4 890 1 – 10” Speer SP 4,5 g N140/1,4 720 78 13/32 23 21 1 – 12” Tehdaspatruunoiden nopeudet ovat tehtaan ilmoittamia. Sisään r/p = laminaattiparin sisäänmenoreiän koko/painealueen läpimitta Ulos = ulostuloreikä laminaattiparin takana + = vakautuu 1 – 14” rihlauksessa 100 metrissä = ei vakaudu Huom. = tehtaan ilmoittama rihlannousuvaatimus Tämän kokeen ainoat kupariluodit, jotka vakautuivat .222 Remingtonin loivassa 1 – 14” rihlauksessa. Vasemmalta 2,9 g Barnes TSX, 3,2 g Lapua Naturalis ja 2,9 g Fox. Uuden asetuksen myötä tämän trion kaikki jäsenet kelpaavat myös metsäkaurisjahtiin. 3,2 g Rhino Solid Shank 3,6 g Rhino Solid Shank 3,6 g Norma Oryx 3,9 g Nosler Partition 4,2 g Nosler BSB (vaatii 1 – 10” rihlauksen) 53 Metsästäjä 2/2020
• T uetussa ammunnassa on tavoitteena eliminoida suoritukseen liittyvät inhimilliset virheet. Tuennassa on aina pyrittävä siihen, että ampujan vaikutus aseen kannatteluun ja suuntaamiseen olisi mahdollisimman vähäinen. Kaksi tukipistettä Vain etutuen varassa oleva ase on altis liikkumaan ampujan yläruumiin liikkeiden mukana, jolloin tuki toimii lähinnä nivelpisteenä. Kun ase tuetaan myös takaa, on ampujan vaikutus aseen suuntaamiseen vähäinen tai olematon. Koska metsästystilanteessa täysin kiinteä kaksipisteinen tuenta on usein mahdottomuus, on ajatusmallia sovellettava siten, että ampuja saa aikaiseksi toisen tukipisteistä. Tämä tarkoittaa kiinteää etutukea ja ampujan varassa olevaa takatukea. Oleellinen ero yhden ja kahden tukipisteen välillä on se, että myös ampujan asetta tukeva osa kehosta on tuettu. Eli jos takatuennassa tukki on nyrkin varassa, tulee nyrkin olla tuettu kiinteään alustaan. Hirvikokeessa huomattua Yleisin virhe on aseen tukeminen vain etutukista asennon muutoin muistuttaessa istuma-asentoista pystyasentoa, jossa käsiä ei ole tuettu ampumapöytään. Tällä tavoin ampuja antaa mahdollisuuden stressin vaikutukselle ampumasuorituksessa ja kehon tärinät ja liikkeet välittyvät aseen suuntaukseen. Vähimmäisvaatimus on tukea kyynärpäät ampumapöytään. Vielä parempi on, jos aseen takatukin ja pöydän väliin saa nyrkin. Ampumapussin käytöllä päästään jo miltei kasatarkkaan tuentaan. TUELTA AMPUMINEN Opeteltava taito Tuelta ampuminen on kivääri­ metsästyksen perustaito, joka jokaisen metsästäjän tulisi hallita. teksti ja kuvat Arto Määttä Hyvän tuennan tarkistaminen on varsin helppoa Ase tuetaan ja suunnataan tähtäyspisteeseen. Tämän jälkeen silmät suljetaan muutamaksi sekunniksi. Avattaessa silmät huomataan, jos ase on liikkunut pois kohteesta. Jos ase ei enää suuntaudu kohteeseen, on tuennassa mukana inhimillinen elementti, jota ampuja ei huomaa. Huono tuki tulee konkreettisesti esille kehon stressitilassa. Tällaisen tilanteen voi laukaista fyysinen rasitus, kisatai koejännitys tai jännittävä riistatilanne. Hyvin tuettu ase ei petä missään näistä tilanteista, eikä kehon adrenaliiniryöppy pääse vaikuttamaan suoritukseen aseen heilumisen muodossa. Käytännön sovellukset Tuetun ampumisen opetteleminen on metsästäjälle hyödyllinen taito. Vaikka hirvitai karhukokeen ampuminen ei olisi ensimmäisenä asialistalla, niin aseen Myös metsästysrakenteissa voidaan huomioida aseen tuettavuus. Esimerkiksi pienpetokyttäyskoppiin kannattaa tehdä riittävän leveä ampumapöytä. 54 Metsästäjä 2/2020 M tsästäjän aseet
• kohdistaminen on äärimmäisen tärkeässä roolissa, metsästettiinpä kiväärillä mitä hyvänsä. Vain hyvin tuetulla aseella kohdistamiseen saadaan tolkkua, eikä suorituksen lopputuloksena ole suurpiirteisesti kohdistettu ase. Aseen tukemisen merkitys tulee esiin niissä metsästysmuodoissa, joissa kohde on pieni tai etäisyyttä kohteeseen on paljon. Toisaalta sen merkitys kasvaa, kun riistatilanne saa aikaan jännitystä. Hyvin tuetulla aseella on mahdollista ampua tarkasti myös kaukana olevaan pieneen kohteeseen riistatilanteen aiheuttaman jännityksen alaisuudessa. Kiväärin käyttötaito on kaikessa yksinkertaisuudessaan kyky poistaa ampumasuorituksesta inhimillinen elementti. Aseelle voi lähes aina saada paremman tuen ja tämän mahdollisuuden hyödyntäminen on avain menestyksellisempään kivääriammuntaan kenttäolosuhteissa. Aseen täydellinen liikkumattomuus onnistuu tukemalla ase tukin etuja takaosasta. 55 Metsästäjä 2/2020
• E CHA:n tavoitteena on tehdä metsästyksestä entistä kestävämpää. ECHA kuulee muun muassa kansainvälisiä ja kansallisia metsästysjärjestöjä, ampumaurheilujärjestöjä, aseteollisuutta, tutkijoita, kansalaisjärjestöjä ja jäsenmaiden valvontaviranomaisia. Helmikuussa ECHA järjesti Helsingissä työpajan, johon osallistui eurooppalaisia ja kansainvälisiä metsästys-, ampumaurheiluja asealan edustajia. Mukana Suomesta olivat muun muassa maaja metsätalousministeriö, Suomen riistakeskus sekä ammusja aseteollisuutta. Tavoitteena oli kerätä näkemyksiä ja tieteellistä tutkimustietoa. Tilaisuudessa tulivat hyvin esille asian monimutkaisuus sekä perinteisiin ja metsästyskulttuureihin liittyvät erot. Miksi lyijy? Lyijy on myrkyllinen aine. Liian suuri altistuminen lyijylle aiheuttaa terveyshaittoja. Erityisen herkkiä vaikutuksille ovat odottavat äidit ja lapset. Lyijy on neurotoksinen ja lisääntymisterveydelle haitallinen aine. Sen on todettu muun muassa alentavan altistuneiden lasten älykkyyttä, eikä sille voida laskea alinta turvarajaa, jonka alla altistuksella ei olisi haitallisia vaikutuksia. Ympäristössä lyijy voi päätyä ravintoketjuun esimerkiksi luontoon leviävien haulien kautta tai imeytymällä pohjavesiin ampumaradoilta. Metsästyksen yhteydessä lyijy saastuttaa ampumahaavan kohdalla lihan syömäkelvottomaksi. Näistä syistä Suomessa vesilintujen metsästys lyijyhauleilla kiellettiin jo 1996. Metsästyksen kautta arvioidaan Euroopassa päätyvän luontoon noin 20 000 tonnia lyijyä. Lisäksi tieteellisen näytön pohjalta voidaan arvioida 1-2 miljoonan linnun menehtyvän vuosittain lyijymyrkytyksiin. Sekä Suomessa että EU:n tasolla lyijyn käyttöön ECHA kerää parhaillaan tietoa siitä, pitäisikö EU:n tasolla harkita lyijyn rajoittamista kuivalla maalla tapahtuvassa metsästyksessä, ampumaurheilussa sekä kalastustarvikkeissa. teksti Mikko Väänänen, Euroopan kemikaalivirasto kuva Tero Kuitunen ECHA ei esitä metsästyksen kieltämistä. Mahdollisen rajoitusehdotuksen tavoitteena on vähentää ihmisten ja ympäristön altistumista lyijylle. EUROOPAN KEMIKAALIVIRASTO (ECHA) TIEDOTTAA Lyijyn rajoittaminen ammuksissa liittyviä riskejä hallitaan monin tavoin esimerkiksi polttoaineissa, maaleissa, ruoassa, koruissa ja muissa kuluttajatuotteissa. Lyijyn työperäiselle altistumiselle on asetettu raja-arvo, jota on noudatettava myös esimerkiksi sisäampumaradoilla. Lyijy metsästyksessä eri Euroopan maissa Monissa Euroopan maissa on jo vuosia ollut lyijyhaulien käyttökielto vesilintujen metsästyksessä. Parhaillaan Brysselissä keskustellaan EU:n laajuisesta lyijyhaulien kiellosta kosteikkoalueilla. Lyijyhaulien kiellon on järkevää koskea kaikkia EU-maita yhdenmukaisesti, sillä vesilinnut ovat pääosin muuttolintuja. Säädäntö lyijyn käytöstä metsästyksessä muualla kuin kosteikoissa vaihtelee suuresti jäsenmaissa. Esimerkiksi Tanskassa ja Hollannissa on lyijyammusten käyttö nykyisin jo kokonaan kielletty. Monissa muissa EU-maissa lyijyn käyttöä rajoitetaan vain vesialueilla, ja osassa jäsenmaita ei ole ollenkaan säädöksiä lyijyn käytöstä. Koska lyijyn käyttö on jo kielletty vesilintujen metsästyksessä ja joissain maissa myös kuivalla maalla, vaihtoehtoisia aineita ammuksiin on olemassa ja niiden käytöstä on jo kokemusta. Monet metsästäjät eivät halua saaliiseensa lainkaan lyijyä ja ovat siksi vapaaehtoisesti siirtyneet myrkyttömiin ammuksiin. Muutos ei ole kuitenkaan käynyt kivuttomasti missään. ECHA kannustaa vapaaehtoiseen muutokseen, mutta 56 Metsästäjä 2/2020
• mahdollisen rajoitusehdotuksen valmistuttua. Nämä näkemykset otetaan huomioon lopullisessa ehdotuksessa. Kuuleminen tapahtunee aikaisintaan loppuvuodesta, sanoo ECHA:ssa rajoitusehdotuksia valmistelevan yksikön päällikkö Mark Blainey. Tämän jälkeen ehdotus etenee Euroopan komissioon, jossa jäsenvaltiot tekevät asiasta päätöksen. Jos rajoitusehdotus etenee ja siitä tehdään päätös, astuu se voimaan aikaisintaan vuoden 2022 lopussa. Todennäköisesti esityksessä olisi myös poikkeuksia ja siirtymäaikoja. viraston tavoitteena on lisäksi edistää Euroopan teollisuuden innovaatioita ja taata yrityksille tasapuoliset edellytykset toimia koko EU:n markkinoilla. Siksi asiaa katsotaan EU:ssa kokonaisuutena. Metsästystä tai ampumista ei olla kieltämässä ECHA ei esitä metsästyksen kieltämistä. Viraston esitykset eivät myöskään ole poliittisia, vaan perustuvat aina parhaaseen saatavilla olevaan tieteellisen näyttöön. Euroopan kemikaaliasetuksen (REACH) mukainen rajoitus voi myös tarkoittaa muutakin kuin käyttökieltoa, kertoo yksikönpäällikkö Matti Vainio ECHA:sta. Esimerkiksi on mahdollista, että ampumaradoilta, joissa lyijyammuksia käytetään edellytetään jatkossa tarkoituksenmukaisia riskienhallintamenetelmiä kaikissa EU-maissa. Näin estetään myrkyllisten aineiden pääsy ympäristöön tai pohjaveteen. Suomessa tällä tiellä ollaan jo pitkällä. Miten asia etenee? Ennen kuin ECHA:n esitykset menevät poliittiseen päätöksentekoon antavat Euroopan parhaat tieteelliset kemikaaliriskien ja sosioekonomisten vaikutusten asiantuntijat riippumattoman näkemyksensä ehdotuksista. ECHA myös kuulee uudelleen kaikkia osapuolia LISÄTIETOA: • Lyijyn kemialliset ominaisuudet https://echa.europa.eu/substance-information/-/ substanceinfo/100.028.273 • ECHA: Ammusten, luotien ja kalastus­ tarvikkeiden sisältämä lyijy https://echa.europa.eu/fi/hot-topics/lead-in-shotbullets-and-fishing-weights • Mikä ECHA on? https://echa.europa.eu/fi/about-us 57 Metsästäjä 2/2020
• kuvat Elina Himanen PULLED PORK -BURGERI Neljälle Tässä reseptissä on tarkoitus näyttää, miten kerralla enemmän valmistettua ylikypsää lihaa voi käyttää myös toisella tapaa. Lisäksi juustoviipaleiden sulattaminen sämpylöiden sisäpinnoille estää niitä kostumasta liikaa. Tässä on nimittäin kyseessä aika mehukas burgeri! 4 kpl Vaasan Naughty BRGR -sämpylöitä 8 kpl cheddarjuusto-viipaletta 600 g ylikypsää villisian lihaa, mieluiten niskaa (katso villisian ribs -resepti) 2 dl BBQ-kastiketta (katso villisian ribs -resepti) 2 dl chilihapankaalia 2 dl tuoretta punakaalia, suikaloituna ¼ pun tti tuoretta korianteria, hienonnettuna 2 dl Naughty BRGR Kimchi Mayoa Revi ylikypsä liha pieniksi paloiksi ja lämmitä paistinpannulla miedolla lämmöllä. Lisää joukkoon BBQ-kastike ja anna maustua ja mehustua 5–10 minuuttia. Sekoita kulhossa chilihapankaali, punakaalisuikaleet ja hienonnettu korianteri. Paahda sämpylöitä uunissa 180 asteessa 2–3 minuuttia, laita sen jälkeen sämpylöiden leikkauspinnoille cheddarjuustoviipaleet ja lämmitä niitä vielä minuutin verran uunissa, jotta juusto sulaa. Ota pois uunista ja kokoa burgerit reseptin aineksista ja nauti. 58 Metsästäjä 2/2020 Ru ka METSÄSTÄJÄ-LEHDEN ERÄKOKKINA HÄÄRII TOP CHEF -VOITTAJA, "MISTER NAUGHTYBRGR" AKSELI HERLEVI. INNOKKAANA METSÄSTÄJÄNÄ HÄN LOIHTII RESEPTIT SUUSSA SULAVIIN RIISTAHERKKUIHIN. Seuraa Akseli Herleviä Instagramissa @akseliherlevi
• Laita villisian kylki uuninkestävään pataan tai kattilaan ja lisää vettä, kunnes liha on peittynyt kokonaan. Mausta vesi suolalla ja laita liedelle kuumenemaan. Kun neste on kuumaa, laita kansi päälle ja astia uuniin 120 asteeseen 5–6 tunniksi tai kunnes liha on täysin ylikypsää. Nosta kattila pois uunista ja anna jäähtyä huoneenlämmössä noin puoli tuntia. Nosta liha toiseen astiaan erittäin varovasti, jottei se hajoaisi. Laita yöksi jääkaappiin jäähtymään ja kiinteytymään. Laita pieneen kattilaan HP-kastike, kolajuoma, siirappi, liquid smoke, hienonnettu valkosipuli ja timjami. Keitä seosta 1 kg villisian kylkeä luineen tai ilman 2 dl HP-kastiketta 1 dl tummaa siirappia 1 dl kolajuomaa 4 kpl valkosipulin kynttä, kuorittuna ja hienonnettuna 2 rkl tuoreen timjamin lehtiä 2 rkl liquid smoke -savutiivistettä 400 g kiinteitä perunoita, pestyinä ja lohkottuina 2 kpl valkosipulinkynsiä, kuorittuna ja hienonnettuna 4 rkl oliiviöljyä 2 tl jauhettua juustokuminaa 2 dl maustamatonta jogurttia suolaa ja pippuria VILLISIAN RIBSIT JA PANIIKKIPERUNAT Neljälle Tässä on huikea grillattava, vaikka kesäjuhliin. BBQ-kastiketta voisi tehdä kerralla ehkä enemmänkin, koska se säilyy hyvin jääkaapissa. Tämä tapa kypsentää liha ensin nesteessä ylikypsäksi ja lopuksi grillaten soveltuu lähes kaikille ruhonosille ja on siksi hyödyllinen oppia ja kokeilla! Veden sijasta padassa voisi periaatteessa käyttää öljyäkin tai vaikka sian tai ankan rasvaa, jolloin ruoanvalmistustapa olisi nimeltään confit. miedolla lämmöllä, kunnes se on hieman sakeutunut. Laita isoon sekoituskulhoon oliiviöljy, hienonnettu valkosipuli, puolet juustokuminajauheesta ja rouhi päälle suolaa ja pippuria. Laita perään pestyt ja lohkotut perunat ja sekoita huolella. Kumoa perunat uuninpellille leivinpaperin päälle ja kypsennä uunissa 180 asteessa 20 minuuttia tai kunnes perunat ovat kypsyneet. Sekoita pienessä kulhossa maustamaton jogurtti ja loput juustokuminajauheesta. Anna maustua vähintään 15 minuuttia kylmässä. Ota liha pois jääkaapista ja grillaa kuumassa grillissä välillä BBQ-kastikkeella valellen, kunnes liha on lämmennyt ja kastike tarttunut ja karamellisoitunut lihan pintaan. Tarjoile liha paniikkiperunoiden ja kuminajogurtin kera. Paniikkiperunareseptin on nimennyt entinen tyttöystäväni, koska ensitreffeillä pyysin häntä kokkaamaan ja häntä kuulemma niin kovin jännitti. 59 Metsästäjä 2/2020
• teksti Suomen riistakeskuksen Julkiset hallintotehtävät kuva Hannu Huttu Y ksityisillä vesialueilla metsästysoikeuden omistaa yleensä osakaskunta. Yhteisen maatai vesialueen vuokraamisesta hirvieläinten metsästykseen tuleekin päättää osakaskunnassa yhteisaluelain edellyttämällä päätösvaltaisella tavalla. Samoja eli päällekkäisiä yksityisiä vesialueita ei saa olla useassa eri hirvieläinten lupahakemuksessa eivätkä yksityishenkilöiden osakkuudet osakaskunnissa oikeuta merkitsemään osakaskunnan vesialueita pyyntilupahakemukseen ilman osakaskunnan ja hakijan välillä tehtyjä metsästyslupatai vuokrasopimuksia. Suositeltava ratkaisu on sellainen, että osakaskunta jakaa vesialueen pyyntiluvan hakijoille, eli kullekin pyyntiluvan hakijalle tulee oma, kyseisen hakijan maa-alueita yhdistävä, karttaan rajattu vesialue. Tälle alueelle osakaskunta antaa tietylle ajalle hirvieläimen metsästysluvan tai vuokraa metsästysoikeuden hirvieläinten metsästystä varten. Jos hakijalla on metsästysoikeuden suhteen epäselviä vesialueita, ne jätetään huomioon ottamatta pyyntilupaharkinnassa. Tällöin vesialue ei yhdistä hakijan maa-alueita toisiinsa, jolloin yhtenäisen yli 1000 ha:n tai 500 ha:n (muut hirvieläimet) maa-alueen vaatimukset eivät välttämättä täyty. Näissä tapauksissa Suomen riistakeskuksen on rajattava kyseiset alueet pois pyyntilupaharkinnasta sekä lupien käyttöalueesta, eivätkä nämä alueet ole mukana kerryttämässä maapinta-alojen perusteella myönnettävää lupamäärää. Huomioon otetaan vain alueet, joihin hakijalla on koko metsästyskauden ajan kestävä ko. hirvieläimen metsästysoikeus tai -lupa. Vuokrasopimuksen ei tarvitse olla voimassa hakemushetkellä (30.4.), mutta sopimus siitä on täytynyt tehdä 30. huhtikuuta mennessä. Saarissa poikkeukset yhtenäisyyteen mahdollisia Vesistön vaikutus metsästysalueen yhtenäisyyteen selvitetään pyyntilupaharkinnassa aina tapauskohtaisesti. Useimmiten alueen katsotaan säilyvän yhtenäisenä, jos hakijalla on kapean vesistön vastakkaisella puolella olevalla alueella metsästysoikeus. Kapeita jokia sekä ojia ja puroja ei katsota vesialueeksi, jotka erottavat maa-alueita toisistaan. Jos taas hirvieläimen metsästys tapahtuu saarella, joka on alle 1 000 hehtaarin kokoinen, saaren täytyy yleensä olla vuokratun metsästysalueen kautta yhteydessä mantereella tai toisella saarella sijaitsevaan metsästysalueeseen niin, että pinta-alavaatimus täyttyy. Suomen riistakeskus voi kuitenkin poiketa säädetyistä pyyntilupaan liittyvistä alueen pinta-alaa tai yhtenäisyyttä koskevista vaatimuksista ja 37 §:n mukaisesta pyyntiluvanvaraisen hirvieläimen rauhoitusajasta, jos alue on saari tai alueeseen liittyy muu vastaava erityinen syy. Vesialueiden pinta-aloja ei lasketa mukaan hakijan ilmoittamaan kokonaispinta-alaan, eikä niitä oteta huomioon pyyntilupaharkinnassa pyyntilupatuottoa kerryttävinä. Vuokra-asiat kuntoon ajoissa Suomen riistakeskus suosittelee hakemaan lupaa sähköisesti sekä tekemään kaikki metsästysvuokrasopimukset kirjallisesti. Pyyntiluvan hakijoiden kannattaa olla liikkeellä ajoissa, jotta vuokrausasia on mukana osakaskunnan vuosikokouskutsuissa ja se ehditään käsitellä kokouksessa. Vesialueiden vuokraaminen hirvieläinten metsästykseen HIRVIELÄINTEN PYYNTILUVAT HAETAAN HUHTIKUUSSA Hirvieläinten pyyntilupahaku aukeaa Oma riista -palvelussa 1. huhtikuuta ja hakemus on jätettävä viimeistään 30. huhtikuuta. Myöhästyneitä hakemuksia ei käsitellä. Lupahaku oma.riista.fi Luvan saamisen ehdot, hakuohjeistus sekä hakuprosessit www.riista.fi 60 Metsästäjä 2/2020 Lait ja luvat LAIT & LUVAT ON SUOMEN RIISTAKESKUKSEN JULKISTEN HALLINTOTEHTÄVIEN (JHT) PALSTA. JHT ON RIIPPUMATON PROSESSI, JOKA MUUN MUASSA KÄSITTELEE PYYNTIJA POIKKEUSLUVAT, HOITAA METSÄSTÄJIEN RYHMÄVAKUUTUKSEN SEKÄ METSÄSTÄJÄREKISTERIASIAT JA NIMITTÄÄ MONET RIISTANHOITOYHDISTYSTEN TOIMIJAT.
• Lyijyttömien metsästysluotien tehoja painorajat muuttuivat Metsästysasetukseen lisättiin 1.3.2020 alkaen lyijyttömiä luoteja koskevat painoja osumaenergiavaatimukset. Lyijyä sisältävien luotien osalta ei tapahtunut muutoksia, eli tutut painoja osumaenergiavaatimukset ovat yhä voimassa (lyijyttömien uudet vaatimukset lihavoitu): 2) metsäkaurista, itämeren norppaa, hallia, kirjohyljettä, sutta, ilvestä, ahmaa, euroopanmajavaa, kanadanmajavaa ja muflonia saa ampua vain aseella, jonka patruunan: a) luodin paino on vähintään 3,2 grammaa ja osumaenergia 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 800 joulea; tai b) lyijyttömän luodin paino on 2,9 grammaa tai enemmän ja osumaenergia a kohdassa tarkoitetulla tavalla mitattuna vähintään 800 joulea; 3) valkohäntäpeuraa, saksanhirveä, metsäpeuraa, kuusipeuraa ja japaninpeuraa saa ampua vain aseella, jonka patruunan: a) luodin paino on vähintään 6 grammaa ja osumaenergia 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 2 000 joulea; b) luodin paino on 8 grammaa tai enemmän ja osumaenergia a kohdassa tarkoitetulla tavalla mitattuna vähintään 1 700 joulea; tai c) lyijyttömän luodin paino on 5,1 grammaa tai enemmän ja osumaenergia a kohdassa tarkoitetulla tavalla mitattuna vähintään 1 700 joulea; 4) hirveä, villisikaa ja karhua saa ampua vain aseella, jonka patruunan: a) luodin paino on vähintään 9 grammaa ja osumaenergia 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 2 700 joulea; b) luodin paino on 10 grammaa tai enemmän ja osumaenergia a kohdassa tarkoitetulla tavalla mitattuna vähintään 2 000 joulea; tai c) lyijyttömän luodin paino on 7,5 grammaa tai enemmän ja osumaenergia a kohdassa tarkoitetulla tavalla mitattuna vähintään 1 900 joulea. Vaikutus ampumakokeeseen Lyijyä sisältävillä luodeilla kaikki on ennallaan ja vanhat tutut rajat ovat voimassa. Lyijyttömillä luodeilla noudatetaan uusia, matalampia painoja tehorajoja. Kummassakaan tapauksessa luodin ei ampumakokeessa tarvitse olla laajeneva. HEIDI KRÜGER Asiantuntija (Riistatalous) Maaja metsätalousministeriö Viisi vieraspetoa vuodessa Metsästäjän etiikkaan ajatellaan monesti kuuluvan reiluus. Mutta mitä se on? Tästä voi monilla metsästystä harrastamattomillakin olla voimakkaita mielipiteitä. Tämä tuli esille, kun Häijään pienpetopyyntikilpailu kuumensi tunteita niin metsästäjien kuin kilpailua kritisoineiden riveissä. Netin keskusteluihin ja lehtien palstoille päätyi toiveita metsästyksen kieltämisestä kokonaan. Häijään tapahtuman nostattamista kommenteista voisi päätellä, että saaliin määrällä ei sopisi kilpailla. Kilpaa tappaminen ei kuulosta hyvältä. Ensisijainen tarkoitus on kuitenkin aktivoida luonnonja riistanhoitoa ei kilpailu itsessään. Eläinsuojelulaki velvoittaa välttämään turhaa kärsimystä myös vieraslajien pyynnissä. Kuohunnasta huolimatta suurin osa kilpailun vastustajista kannatti vieraspetojen pyyntiä. Vieraslajien sijaan huomio kiinnittyi riistalajeihin, kuten mäyrään. Huiman yli neljänsadan saaliiksi saadun supikoiran lisäksi saaliiksi päätyi lähes sata mäyrää. Vieraslajien pyynnin ei tarvitse olla reilua, mutta kilpaa talviunille tapettavat mäyrät eivät sopineet kaikkien käsitykseen reilusta metsästyksestä. Riistanhoidollisesti mäyrän pyyntiä voidaan silti perustella, sillä nekin tuhoavat lintujen pesiä. Lisäksi rakennusten alle pesiytyneet mäyrät joudutaan joka tapauksessa poistamaan. Tehopyyntiin ei kuitenkaan ole tarvetta riistan tai muun luonnon suojelemiseksi. Monet riistanhoitoyhdistykset ja metsästysseurat ovat kautta historian palkinneet vuosikokouksissa aktiivisimpia pienpetojen pyytäjiä. Pitkäjänteisen ja ahkeran luonnonhoitotyön palkitsemisessa ei ole mitään pahaa. Toivomme, että seurat edelleen kannustavat jäseniään pienpetopyyntiin. ”Viisi vieraspetoa vuodessa” ei ole lainkaan huono idea. Tänä vuonna vieraspetoja poistetaan niin maaja metsätalouskuin ympäristöministeriönkin rahoittamana saaristossa ja mantereen kosteikoilla. Mutta jätetään mäyrät tehopyynnin ulkopuolelle, ne ovat osa Suomen luonnon monimuotoisuutta. 61 Metsästäjä 2/2020 K lumni
• M etsästysvuokrasopimus voidaan laatia täysin sopimusosapuolten tahdon mukaisesti. Sitä eivät rajoita muotoseikat. Sekä maanomistajilla että metsästäjäjärjestöillä on kuitenkin valmiita metsästysvuokrasopimusmalleja. Molemmilla tahoilla on tavoitteita metsästyksen sisältöön sekä toteutukseen ja nämä on pyritty varmistamaan myös metsästysvuokrasopimukseen tulevin kirjauksin. Käytännön elämässä järkevä metsästysseuran edustaja kuuntelee sopimuksen osapuolena olevaa maanomistajaa herkällä korvalla ja joustaa sopivasti. Näin päästään molemmin puolin usein parhaaseen lopputulokseen pitkällä aikavälillä. Yksityisten maanomistajien kanssa on usein aikojen saatossa kehittyneet suhteet, ja toiminnan raamit on kirjattu vuokrasopimukseen. Keskeiset ehdot Metsästysvuokrasopimuksen tärkeimmät kohdat koskevat vuokraajan oikeuksia toimia alueella sekä yhteistyöstä aiheutuvia velvoitteita. Oikeuksien osalta tärkeimmät kirjaukset liittyvät alueen pinta-alan määrittelyyn sekä siihen, mitä alueella on lupa tehdä. Lähtökohtaisesti paras tilanne vuokraajan kannalta on tietysti se, että toiminnan rajat on määritelty mahdollisimman laajoiksi. Näin ollen kaikki mahdolliset riista-lajit, mukaan lukien suurpedot, pienriista ja alueelle mahdollisesti levittäytyvät metsäkauris ja villisika ovat kaikki sopimuksen piirissä. Mikäli riistaeläinlajistoa ei joltain osin ole mukana sopimuksen listauksessa tai se on rajattu pois, kyseisen lajin tai lajien jahti ei ole mahdollista vuokra-alueella. Keskeisiin ehtoihin kuuluvat myös oikeus harjoittaa ja toteuttaa riistanhoitotoimia alueella, käyttää riistakameraa riistan kuvaamiseen ja tarkkailuun sekä vaikkapa käyttää mönkijää saaliin poiskuljettamiseen vahinkoa aiheuttamatta. Sopimusmalleissa on pyritty huomioimaan kaikki mahdolliset tarpeet sekä eteen tulevat tilanteet. Etenkin Metsähallitus sekä suuret metsäyhtiöt ovat tarkasti kirjanneet sopimusmalleihinsa ehtokohtia, joista on saattaSeuran tärkein sopimus Metsästysseuran ydintehtävä on tarjota jäsenilleen metsästys-, riistanhoitosekä koirankoulutus mahdollisuuksia, joihin oikeudet on yleensä määritelty metsästysvuokrasopimuksissa. teksti Panu Hiidenmies nut olla epäselvyyksiä tai joihin liittyy vuokranantajan tavoitteita. Vastikkeella vai ilman? Metsästysvuokrasopimuksen rahallinen vastikkeettomuus on edelleen useisiin metsästysvuokrasopimuksiin kirjattu toimintaperiaate Suomessa. Täysin vastikkeeton ei metsästysvuokrasopimus kuitenkaan yleisesti ole, vaan vuokralainen on useimmiten velvollinen toimimaan alueella metsästyksen ja riistanhoidon osalta vuokranantajan edellyttämällä tavalla. Onkin katsottu, että vuokralaisen toteuttamat toimet ovat luonteeltaan vastiketta: Vuokralainen toteuttaa toiminnallaan maanomistajan tahtotilaa enemmän kuin mitä toteuttaisi, jos rahavastike olisi merkittävä. Mikäli rahavastike metsästysoikeudesta olisi hyvin suuri, voisivat roolit kääntyä. Vuokralaisesta tulisi enemmänkin metsästysmahdollisuuden ostaja, jolla olisi ehkä enemmän vaatimuksia. Ristiriidoista neuvoteltava Metsästysvuokrasopimuksista ja niiden sisällöstä päätyy harvoin riitoja oikeuden ratkaistavaksi. Pääsyynä lienee se, että alueen omistaja usein irtaantuu riitatilanteessa vuokrasopimuksesta. Tällöin alue saatetaan menettää metsästyskäytöstä kokonaan ja pysyvästi. Tämä vaihtoehto on haitallinen metsästysoikeuden vuokranneelle taholle ja sitä pyritään välttämään viimeiseen saakka. Vuokralainen saa useimmiten alueen käyttöönsä veloituksetta tai vain hyvin pienellä korvauksella, jolloin oikeuden vuokranneella on lähinnä menetettävää. Mahdolliset ristiriidat pyritään ratkaisemaan neuvotteluteitse. Ristiriitatilanteet voivat liittyä riistakantojen hoitoon, riistavahinkoihin tai menettelyihin metsästykTärkeimmät kirjaukset liittyvät alueen pinta-alan määrittelyyn sekä siihen, mitä alueella on lupa tehdä. 62 Metsästäjä 2/2020
• sen suhteen. Kaikki kysymykset on ratkaistavissa yhteydenpidolla ja molemminpuolisella joustamisella. Toisen sopimusosapuolen aito kuunteleminen sekä aktiivinen yhteistyö ovat parhaimpia lähestymistapoja. Vakiintuneet aluejaot ehkä pysyviä Metsästysvuokraoikeuksien käytöllä on Suomessa pitkät perinteet ja vakiintuneet tavat. Monilla paikkakunnilla metsästysseurojen kattava, sekä alueet käytännössä peittävä verkko on jo olemassa ja metsästysvuokrasopimuksissa tapahtuu vain vähän muutoksia. Metsästysseurojen väliset rajajaot ovat pääsääntöisesti pysyviä ja naapurit kunnioittavat toisiaan pidättäytymällä aktiivisista vuokramaiden kasvatuspyrkimyksistä. Muutokset metsästyskäytännöissä, kaupallinen metsästys sekä maanomistusolojen muutokset saattavat vaikuttaa jatkossa metsästysvuokraoikeuksien jakaantumiseen. Myös metsästysseurojen fuusiot tai jakaantumiset ovat luontevia muutoskohtia metsästysvuokraoikeuksien uusille kohdentumisille. Määräaikaisen sopimuksen irtisanominen Vuokranantaja (maanomistaja) voi purkaa sopimuksen seuraavissa tapauksissa: • vuokran maksamattomuus • sopimusehtojen rikkominen • merkittävä metsästysoikeuden väärinkäytös, jolloin vuokranantaja saa purkaa sopimuksen heti päättyväksi Vuokralainen voi purkaa sopimuksen seuraavissa tapauksissa: • sopimusehtojen merkittävä rikkominen • vuokrattu alue muuttuu metsästykseen soveltumattomaksi • merkittävä metsästysoikeuden väärinkäytös, jolloin vuokralainen saa purkaa sopimuksen heti päättyväksi 63 Metsästäjä 2/2020
• Kanadanhanhi on kookas valkomusta hanhi. Leuan valkea laikku erottuu mustasta päästä ja kaulasta kauas. Rinta on vaalea. Yläpuoli on tummanruskea, alapuoli on vaalean harmahtavanruskea. Valkea perä eroaa jyrkästi mustasta pyrstöstä. Nokka ja koivet ovat tummat. Siipisulat ovat mustat, siiven peitinhöyhenten kärjet ovat vaaleat. Nuorten yleiskuviointi on suomumaista, ei poikkijuovikasta ja värit ovat himmeämmät, kaulan tyven väriraja on epäselvä, vanhalla se on terävä. Pohjoisamerikkalainen laji. Istutettu Eurooppaan jo 1600-luvulla ja Pohjoismaihin 1930-luvulla. Lounais-Suomessa ja länsirannikon merialueella paikoin runsaat kannat. Runsastunut sisämaassa. Ruotsissa erittäin runsaslukuinen. Munia 4–7 kermanvalkeita. Pesä saaressa tai veden ympäröimällä mättäällä. Suuri osa Suomen kanadanhanhista muuttaa talveksi Itämeren eteläsosiin ja Etelä-Ruotsiin, ja pienempi määrä Baltiaan. Kanadanhanhi lähtee muutolle suhteellisen myöhään. K UVITUS : A SMO R AIMOAHO Kanadanhanhi Branta canadensis Canada goose/Kanadagås Suomessa metsästettävät hanhet suuruusjärjestyksessä Ravinto Vesikasvit, ruoho, vilja ja poikasilla hyönteiset. Siipi Muna Lähde: Lintuatlas.fi Ruoho ja vilja Vesikasvit Kanadanhanhisaalis Vuosittaiset saalismäärät Metsähanhi Merihanhi Kanadanhanhi 3,5–7 kg 15 5– 18 cm 90–106 cm kg Pesintä Pesintä Varma Todennäköinen Mahdollinen Musta nokka Musta pää ja kaula Pitkä kaula Valkoinen laikku leuassa Yläpuoli tummanruskea Alapuoli vaaleanharmaa Valkoinen perä Tummat koivet Musta pyrstö Tuhatta yksilöä 00 08 04 12 16 14 10 06 02 18 2 4 6 8 10 Kanadanhanhi Valkoposkihanhi 64 Metsästäjä 2/2020
• MYYDÄÄN Osuus metsästysseurasta Keski-Suomessa: pienriista/hirvi/karhu. 040 517 1844 FASAANEJA Munintansa aloittavia. Haaremi (1+4)250€ 045-3496096 FASAANITILA.NET Tukikohta metsästysporukalle. Myydään metsästysmaja 80m2 ja 5ha maata valtion metsästysmaiden (Kukkaro-Lakla) keskeltä Lieksan Nurmijärven Kivivaarassa. 3h+k+s+WC, lvv, porakaivo, sähkölämmitys, vuolukivileivinuuni. Pihassa grillikatos ja varasto. Lieksaan 40km. HP 20000€ Tiedustelut 050 63934 tai 050 5685001 Myydään erähenkinen omakotitalo/maatila Pyhäjoella. Etuovi.com:kohdenro 9888443. Metsästys mökki kts.Linkki https://www.etuovi.com/kohde/k69397 Myydään 2 tilaa Vihannista jotka sitten vuokraamalla pääsee metsästysseuran jäseneksi. Kyselyt 0456722174 Lataus-, ammuntaja metsästystarvikkeet, optiikka ja koiratutkat edullisesti netistä www.asetarvike.com puh. 0405401182 Myydään talo Savukosken Kuoskussa 40 000 €. Kts. ilmoitus Etuovi. Marja Merivirta 0408290321, marja.merivirta@gmail.com. Karhu metsästys Venäjän Karjalassa. Yhdistetty karhu-ja hirvimetsästys Kamchatkalla. Syyskuun loppu-15.10.2019. Todennäköisyys karhu-95%, hirvi-89%. Taiga Delight Oy +358445258695 Fasaani ja Prons.kal.tipuja.p050-5225178 Käytettyjä aseita,tarvikkeita,aseenosia. 040 5417308 www.porinase.fi 4X4 ja mönkijän renkaat www.riekko.eu Tila,1,84h. Asuinrak.100m2.Rak.vuosi 1933,peruskorj.1990. Tupa,keittiö,makuuhuone,kamari. Kolme tulipesää.Pieni ulkosauna,aitta,puuvaja,liiteri-autotalli sekä pajarak.huonokuntoisia.iso hoid.piha. Syötteelle 75km. Pudasjärvi,Ruottisenharju. Talviasuttava.55tuhatta. Puolangan vaaramaisemassa lomakiinteistö (8,8ha) rakennuksineen myytävänä. Metsästystä ja muuten ulkoliikuntaa harrastavalle. Katso Metsätilat.fi/Kainuu/Puolanka/Murtola.Lisätietoja myös n:o 0405145423. 42v.Rehtiä kauppaa.Mossber308+kiik399€ Mossb12/89synt 450€, TikkaT3x,Sako,Yildiz, Marlin.Sasta Gorepuvut, HAIX vael kengät ,Ultrapoint GPS-tutkat, Anon Ase ja Tukku,Pudasjärvi 0400-384118, Posti, MH:Edullinen ja Nopea WWW.ANONASE.COM VERKKOKAUPASTA NOPEASTI Myydään heinäsorsan poikasia kosteikoille ym. Sorsat tuovat eloa maisemaan ja houkuttelevat myös villilintuja. Toimitukset ympäri maata. Puh. 0400930690 Kesäpaikka Pielisellä. Saima 040-7631265 Sitä saa mitä pyytää! Aseet, patruunat ja muut metsästystavikkeet Sissokselta! www.sissos.fi, puh. 02-8228282 Ranualla pieni tila. Mahd.liittyä Toljan Erän metsästysseuraan. Vesioikeus Toljanjärveen, josta yhteys Simojokeen. Hp. 15 000 €. Raimo Toljamo p.040-7573438. Laatuvalikoima aseita, osia, tarvikkeita Asealan erikoisliike www.euroase.fi ERÄTAPIO PURKINSULKIJAT suoraan valmistajalta. p. 040 585 8133 www.eratapio.fi MUUT Tarjolla hieno varishuuhkaja 0400-407109 OSTETAAN Turkisnahkoja R Pentinmäki Jäpintie 344C, 60800 Ilmajoki 0505546852 Turkisnahkoja O Mauranen Toppalantie 136, 41900 Petäjävesi 0400271291 Vanha saksalainen drillinki tai rihlakko miel. kal.25-35 (6,5x52R)sekä pitkäp. Parabellum. P. 0400-209010. ELÄINTENTÄYTTÄJIÄ KALAT. Studio Antti Saraja Oy. 0400 712149 SUOMEN ELÄINTÄYTTÄMÖ p,0405015166,soita MARKKU HAAPANIEMI 0500360962 TEUVA m.a.haapaniemi@gmail.com Täytän kalat, linnut ja nisäkkäät. Juhani Hirvonen 045-3303417, Liperi Pasi Ahopelto 040 056 7078 lehonpaja.net TYÖSUORITUKSIA HUOM!!!!!!!!Aseiden huollot ja korjaukset! YLÖJÄRVEN ASETARVIKE. Puh. 0407188170 Hei metsästäjat.Voitte teettaa itse pyytämistänne nahoista hatun,ruukkaset liivin turkin.Teemme turkistyöt ammattitaidolla.p.0505004233 Luonnonturkisten muokkauspalvelu R.HALKOLA BROKER. 0405278219 halkolareijo@gmail.com Riistakylmiöt ja lahtivajojen kylmätilat tarpeidenne mukaan räätälöitynä. Myös kylmälaitteiden mitoitus ja toteutus sekä vanhojen koneiden huollot, korjaukset sekä lakisääteiset tarkastukset. Kohteita ympäri Suomea. KOIRIA Varattavissa viiriäiskoiran pentuja toimivista vanhemmista.tied. 0407018999 Metsästäjille lyhytkarv. saksanseisojan pentuja, luov. kesä-20.Uros S Mva+Kva ja emä koepalk.. Nummiriekon Kennel, p 0405106935 Gordoninsetterin pentuja metsästykseen. Puh. 0400-542472. www.gordoninsetteri.fi Jämtlanninpystykorvan pentuja varhaiskypsistä valiovanhemmista P. 0405268571 Metsästyslinjan Labradorinpentue tulossa kesä-20 www.metsänhengen.com, 0409138310 Jämptin narttu pentuja käyttövalio vanhemmista. synt. 8.2. Tied. 0407168497/Salla 10.2.20 synt.karjalankarhukoiran pentuja. Emä Rahkanevan Milla. P. 0400745262 METSÄSTYSTÄ Lähde Kanadan karhumaille tai lohivesille. Toimi nopeasti. www.paulpalmu.fi Opastettuja metsästysja kalastuspalveluja Kuusamossa. Soveltuu kokemattomillekin harrastajille. 0405814337 Jari Suoraniemi. www.seikkailupalvelut.fi. Riekon pyyntiin tai rautupilkille Ylä-Lappiin. Topin kalajahti p. 0503221377 Kanu laukaisulaitteet ja loukut ym. Soita 0505662691 / pentti.holla@ph-riista.fi Afrikan savannit kutsuvat. Avullamme suunnittelet ja toteutat oman metsästysunelmasi. Ota yhteyttä: risto@goodhope. fi tai 050 585 2535 Erämessuilla osastomme C158 http://www.ghsafaris.com Karhun metsästysmatkat Venäjälle www.taigaerapalvelut.fi Unto Myllyvirta 0400 199 470 65 Metsästäjä 2/2020 ERÄILMOITUKSET HUOM! Metsästäjä-lehden Eräilmoituspalstan ilmoitusmyynti tapahtuu Eräverkko-palvelussa. Osoitteessa www.eraverkko.fi/ilmoitukset voit jättää sähköisesti ilmoituksen valitsemaasi Metsästäjä-lehteen. Eräverkko-palvelussa on selkeät ohjeet ilmoituksen jättämiseksi sekä lisätiedot palvelusta. Käy tutustumassa! Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (42 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden ja korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien. Vuonna 2020 hinta on 20 euroa/ rivi (40 merkkiä). Ilmoitukset maksetaan verkkopankkitunnuksilla ilmoituksen jättöhetkellä. Eräverkko-palvelu tuottaa aineiston lehteä varten siinä muodossa kuin asiakas sen palveluun syöttää. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Metsästäjä nro 3/2020 ilmestyy 15.5.2020. Siihen tarkoitettu aineisto on jätettävä Eräverkko-palvelun kautta viimeistään 23.4.2020. Huom! Rivi-ilmoitukset Eräilmoituspalstalle otetaan vastaan ainoastaan Eräverkko-palvelun kautta. Eräverkon asiakaspalvelun yhteystiedot ovat osoitteessa www.eraverkko.fi.
• H elander lea bivdán ealggaid njáhkamiin moaddelot jagi. –Dábála??at bivddán okto, muhto lihkostuvvá dat maiddái moatti bivdi joavkkuin. Dalle buohkat fertejit dovdat eatnamiid bures. Ealggat bissot oalle olu seammá guovlluin, legiin ja skur??uid vilttiin jagi áiggis fuolatkeahttá. Gánneha mannat alla báikái várdát. Lean áican ealgga juobe moatti kilomehtera duohken. Guovllu lahkonit biegga vuolábealde dahje siiddus. Jus varas luodda gávdno de galgá vihkkehallat ealgga vejolaš báikki, ja garvit guovllu dan mielde. –Fertet oaidnit ealgga, ovdalgo dat oaidná du, Helander muittuha. –Njáhkanmátki sáhttá leat má?ggaid kilomehteriid ovdalge beassá báh?ádahkii. Gánneha válljet njáhkama nu, ahte bisot suojis. Jus jalgadasas galgá ovdánit, de Ealgabivddus ?uoigga Skábmamánu loahpas Ohcejogas álgá skábma, oanehaš beaivvi áigge meahccebivdis lea hoahppu. Ohcejohkalaš Jarmo ”Jame” Helander ?uoigala bivdui jo árrai?it. Ville Viitanen Njáhkankultuvrra lea eanáš Davvi-Suomas. Oma riista -die?uid mielde measta 90 proseantta ”vuohttin almmá vuordinbivddu” -meahcástanhámiin dáhpáhuvvá Lappis ja eandalii Davvi-Sámis dalle mannat njuolga ealgga guvlui, go ealga áicá doares lihkadeami. Helander garvá buot joavdelas jienaid, son garvá jeakkis lean jie?a, man biegga lea bosson muohttaga eret. –Sabetvuo?uin šaddá garra jietna jie?a alde. Njáhkama gánneha gaskkas plánet. Helander máinnaša ovtta dehálaš dáiddu: –Jalges eat66 Metsästäjä 2/2020 Áig guovdilis ságat sámegillii
• LÁGAT JA LOBIT Lajuhis meahcástanluo?aid beaktoja deaddoráját rivdet Meahcástanásahussii lasihuvvojedje 1.3.2020 rájes lajuhis luo?aid guoskevaš deaddoja deaivanenergiijagáibádusat. Laju sisttisdoallan luo?aid bokte eai leat boahtán rievdadusat. 2) ruoiggu, nuortameara njurjo, deavuha, ránesnjurjo, gumppe, albasa, geatkki, eurohpámádjiga, kanádamádjiga ja muflona sáhttá báh?it dušše bissuin, man látta: b) lajuhis luo?a deaddu lea 2,9 grámma dahje eanet ja 100 mehtera duohken bissu biippu geažes mihtiduvvon unnimustá 800 joule; 4) ealgga, vildaspiinni ja guovžža oažžu báh?it dušše bissuin, man látta: c) lajuhis luo?a deaddu lea 7,5 grámma dahje eanet ja deaivanenergiija 100 mehtera duohken bissu biippu geažes mihtiduvvon unnimustá 1 900 joule; Váikkuhus báh?iniskosii Lajus sisttisdoallan luo?ain visot bissu ovddežis ja boares oahpás ráját leat fámus. Lajuhis luo?aid ektui ?uovvut o??a, vuollegut deaddoja beaktorájáid. Goappáge dáhpáhusas luo??a ii báh?iniskosis dárbbaš leat viidudeaddji. namis mátkegaskka árvvoštallan lea váttis. Báh?ádat galgá lea govttolaš. Almmut alddát Helander deattuha oktavuo?a doallama dehálašvuo?a, go juohke sajis telefovdna ii gullo. –Ruoktot gánneha almmuhit, jus bivdu ádjána. Njágadettiin diimmu ?uovvun sáhttá vajálduvvat. Guovllu sierraiešvuo?at Ohcejohka ja Deanuleahki leat ealggaid dálvádanbáikkit. Oassái Norggas boahtán ealggain leat fásta johtingeinnodagat ja vierut. –Álgodálvve ealggat lihkadit maiddái rabas duoddaris ja reatkkáid luhtte. Dálvvi ovdánettiin ealggat johtet johkalegiide ja vilttiide, gos dat bissot smávva guovllus. Ohcejogas sáhttá leat gaskamearála??at muohta unnit go eará guovllus Lappis, muhto dálvvit leat guhkit ja galbmasat. Dilit eandalii misiide ja nuorra ealggaide leat váddásat. Ealgadávjodagat leat vuollegut eará Suoma ektui. Bivdu dáhpáhuvvá smávva joavkkuin, juobe okto. –Dávjá bivdojuvvo eallinguimmežiin ja bearrašiin, Helander smiehtada. Álo ealga ii leat leamašan Ohcejogas dábálaš bivdoealli. Helander mielde vel 80-logus ealgga oaidnin lei measta hárvenaš. –Ealganálli lea lassánan ja jáhkán, ahte ealgabivddu mielde maiddái njáhkankultuvrrage seailu. Guovllut leat njáhkamii heivvola??at, Helander vihkkehallá. Nro 2/2020 69. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 15.5.2020. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus Vastaava päätoimittaja: Jari Varjo Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Arja Karjula (Aste Helsinki Oy) Toimitusneuvosto: Klaus Ekman, Tero Kuitunen, Marko Mikkola, Mirja Rantala, Jouni Tanskanen, Marko Svensberg, Petri Vartiainen, Johanna Hellman ja Arja Karjula. Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset-palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 ja Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Paino: Hansaprint 2020/Met20_02 Kansikuva: Matti A. Nieminen ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakauslehtien liiton jäsen Verkkokauppa ja varasto Puh. 020 331 515 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001 arkisin klo 9 – 15 asiakaspalvelu@riista.fi Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Oma riista –helpdesk Puh. 029 431 2111 arkisin klo 12–16 oma@riista.fi Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Sompiontie 1, 00730 Helsinki Osoitteet Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL 22, 00331 Helsinki ,puh. 029 431 2002 metsastajarekisteri@innofactor.com
• Premium Tour 2020 Eränkävijän ykköstapahtuma! Pvm Paikkakunta Yhteistyössä 15.4. Hyvinkää Ruoto Oy 2.5. Rantasalmi EräJuva 6.5. Loimaa Forssan Ase ja Retkeily Oy 7.5. Vaasa Erä ja Kalastus Kurre 13.5. Nokia Häijään Urheilutarvike Ky 20.5. Ylistaro Asepaja M. Vuorela 27.5. Iisalmi Pohjois-Savon Luontovaruste Oy 13.6. Mikkeli Green Trail Oy 16.6. Haapajärvi Raimo Olkkonen Oy 30.6. Oulu Oulun Ase Oy Lisätietoja: Nordic Distribution Oy NorDis www.nordis.fi Tervetuloa!