• DNA-KERÄYS MONIPUOLISTAA år vuotta 2/2021 Lehti yli 300 000 metsästäjälle SUOMEN RIISTAKESKUS 10 VUOTTA PETOYHDYS­ HENKILÖN TEHTÄVÄÄ HIRVIELÄIN LUVAT HAETAAN HUHTIKUUSSA METSÄKAURIIN KANNANHOITO
• METSÄSTYS 9 Tapahtui erästellessä 10 Luminen riekkoreissu Inarissa 14 Allan Arponen, 1960-luvun metsästäjä 26 Hirvenmetsästysmuodot: Hiljainen ajo 30 Koiran kanssa: Karkottajat tulevat! 41 Yhteisluvan ja pankkilupien hyödyt 44 Metsästysmatkalla Suomessa: Pohjois-Suomi 46 Miksi pyydän vieraspetoja: Kaikki lintujen puolesta 48 Haavoittuneen pienriistan lopettaminen 52 Reseptit a la Kati Pohja 56 Pysy hengissä, osa 1: Kiristysside 60 Kauriin kannanhoitoon ryhtiä, osa 2 62 Lyijykiellon vaikutus metsästysaseisiin 44 46 22 62 Metästysmatkalla Suomessa -juttusarjassa kerrotaan Pohjois-Suomen metsästyksellisistä erityispiirteistä Suomen riistakeskus 10 vuotta 1.3.2011 Metsästäjäin Keskusjärjestö ja riistan hoitopiirit fuusioitiin Suomen riistakeskukseksi Lyijyn käytön rajoitukset kannattaa huomioida asetta hankittaessa RIISTA 34 Teeren iän määrittäminen 36 Kohti tarkempaa valkohäntäpeurakannan arviota 38 DNA-keräys monipuolistaa petoyhdyshenkilön tehtävää 42 Hampaat kertovat hirven iästä 50 Sijoita telkänpönttö viisaasti AJANKOHTAISET 5 Uutiset 18 Nuorten toimitus 22 Suomen riistakeskus 10 vuotta 40 Metsästäjämäärät 2020 65 Eräilmoitukset 66 Áigeguovdilis ságat sámegillii KOLUMNIT 3 Pääkirjoitus 4 Vieraskynä 6 Puheenjohtajalta 59 Ministeriön kuulumisia TUTKITTUA 54 Miten metsästäminen tuo terveyttä ja hyvinvointia? LAIT & LUVAT 58 Hirvieläinten pyyntiluvat haetaan huhtikuussa 36 Kohti tarkempaa valko­ häntäpeurakannan arviota Valtakunnallinen havaintojen keruu alkaa syyskuussa 2021 Lintuharrastaja William Velmala halusi parantaa vesija rantalintujen pesimämenestystä ja päätti aloittaa vieraspetojen pyynnin 2 Metsästäjä 2/2021 Sisältö ME0221-book.indb 2 4.3.2021 8.48
• Peuratalkoot V alkohäntäpeurakannan kanssa on lounaisessa Suomessa eletty ristiriitaisia aikoja. Peurakanta on muutamassa vuodessa paisunut niin suureksi, että ongelmissa ovat niin maatalous kuin ihmisten pihamaatkin. Myös kolarimäärä on kasvanut. Metsästäjiä on pyydetty apuun ja samalla on epäilty, löytyykö mieltä keinoja kannan hallintaan. Tätä kirjoittaessani on päättymässä kolmas jahtikausi, jolloin tihentymäalueella on saavutettu ennätyssuuri peurasaalis. On ongelmallista, ettei peurakannan koosta ja rakenteesta ole tarkkaa tietoa. Kauden jälkeen on useina vuosina huomattu kannan olleen suurempi kuin edellisessä arviossa oli oletettu. Kanta ei ole pienentynyt, vaikka kaatomäärät ovat lisääntyneet kaksinumeroisilla prosenteilla. Toivottavasti ennätysjahti on nyt saanut kannan oikeasti merkittävään laskuun. Kaikki peurajahdissa ja saaliin käsittelyssä sekä muissa järjestelyissä mukana olleet ansaitsevat ison kiitoksen. On hyvä muistaa myös metsästäjän taustajoukkoja. Harrastukseen käytetty aika on jostain muusta pois, ja siitä muusta vastaavat usein kotijoukot. He osallistuvat toki myös moneen suoraan metsästykseen liittyvään asiaan, kuten koirien hoitoon, välinehuoltoon ja saaliin käsittelyyn. Kiitokset siis teille kaikille. Metsästäjät kotijoukkoineen tekevät parhaansa peurakannan hallinnassa. Maanomistajat ovat metsästäjän tärkein sidosryhmä ja heidän näkemystään kuunnellaan. Yhteistyöllä pyrimme saamaan kannat hallintaan tihentymäalueilla ja monia hyviä käytäntöjä on jo syntynyt jahtien tehostamiseksi. Tihentymäalueen ulkopuolella tavoitellaan kantaa, jossa peuraa päästään metsästämään ja haitat pysyvät hyväksyttävällä tasolla. Peurakannan hoidossa otetaan merkittävä askel keväällä, kun alueelliset riistaneuvostot asettavat peurakannalle ensimmäistä kertaa tiheystavoitteet. Olisi hyvä, että pääsisimme tilanteeseen, jossa voisimme yhdessä nauttia kaikista hienoista hirvieläimistämme ilman, että niiden aiheuttamien tuhojen taakka muodostuu kenellekään kestämättömäksi. 10 20 ”Lapissa on jahti­ maata ja erä­ miehen hyvä olla” Hirvieläinten pyyntiluvat haetaan huhtikuussa ­Ennakkovalmistelut kuntoon viimeistään NYT JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus 3 Metsästäjä 2/2021 Pääkirj itus ME0221-book.indb 3 4.3.2021 8.48
• Y hteiskuntatieteelliselle ympäristötutkijalle metsästys näyttäytyy moniulotteisena eettisenä, ekologisena, taloudellisena, poliittisena, historiallisena ja käytännöllisenä kysymyksenä. Kuka metsästyksestä saa keskustella, ja mistä näkökulmasta? Metsästyksestä käytävässä keskustelussa näkyvät samat ongelmat kuin julkisessa keskustelussa monista muistakin aiheista. Keskustelu poteroituu mustavalkoiseksi, hyvä-paha -akselille, me vastaan ne -asetelmaan. Omaa argumenttia rakennetaan kuvitellun vastapuolen teilaamiseksi. Terveisiä vaan keski-ikäiseltä, korkeakoulutetulta kaupunkilaiselta viherpiipertäjänaiselta. Noista ominaisuuksistahan on pääteltävissä kantani metsästykseen – vai onko? Monimutkaisessa maailmassa selkeiden moraalisääntöjen kaipuu on inhimillistä. Haluaisin ajatella yksiselitteisesti, että eläinten tappaminen ja syöminen on väärin, ja siksi metsästys on väärin. En ole syönyt lihaa pariinkymmeneen vuoteen, mutta jos lihaa on syötävä, on riista eettisempi vaihtoehto kuin tehotuotannossa elämänsä viettäneen eläimen liha. Tutkimusaiheideni kannalta ajattelen, että metsästys voi olla tapa ylläpitää luonnon tuntemusta ja selviytymistaitoja epävarman tulevaisuuden varalta. Me ihmiset olemme siitä erikoisia olentoja, että pystymme omaksumaan samanaikaisesti vastakkaisiakin arvoja. Tämän ristiriitaisuuden tunnistaminen voi auttaa rakentavan keskustelun käymisessä. Metsästyksen yksilötason merkitykset, niin ihmiskuin eläinyksilöille, ovat moninaisia. Kiinnostava kysymys on, miten karttuva tutkimustieto eläinten tiedollisista kyvyistä vaikuttaa metsästykseen. Ja toisaalta: eläinten kanssa tekemisissä oleville tutkimus vain vahvistaa sen, mikä oli jo tiedossa – eläimet ovat älykkäitä ja tuntevia olentoja. Yksilötason merkitysten lisäksi metsästys on laaja yhteiskunnallinen kysymys. Riistanhoito on sukua sanalle metsänhoito. Samallalailla kuin metsä kasvaakseen, eivät luonnonvaraiset eläimet tarvitse ihmisen hoitoa. Metsänhoidon käytännöt ja suurpetopolitiikka ovat luoneet tilanteen, jossa ”kannanhoitoa” pidetään välttämättömänä talouden ja turvallisuuden vuoksi. Metsästys vaikuttaa paitsi lajien sisäiseen geneettiseen monimuotoisuuteen, myös muuhun luonnon monimuotoisuuteen. Pienpetojen metsästys nähdään metsästäjän hyveenä, luonnonsuojelutekona. Siinäkin kyse on ihmistoiminnan jälkien korjaamisesta. Media-aineistoja hyödyntävänä tutkijana silmäilin Metsästäjä-lehden sisältöjä verkossa. Ulkopuolisen katse poimi monenlaista kiinnostavaa. Vesilintujen, jopa uhanalaisten lajien, ampuminen viljaruokinnalle on käsittämätöntä. Ja mikä hinku metsästäjillä on ”pitkän odotuksen jälkeen” päästä ampumaan ukkometsoja ja -teeriä? Kannanhoidollinen metsästys ja trofee-metsästys asettuvat eri kohtiin eettisellä jatkumolla. Lehdessä käyty keskustelu yllätti moniäänisyydellään. Edellisessä Vieraskynässä piispa Jari Jolkkonen ehdotti metsästäjän etiikan kirjaamista metsästyskorttiin. Metsästäjäkunnalla on jaettuja eettisiä ja lainsäädäntöönkin kirjattuja periaatteita: on tiedettävä mitä ampuu ja vältettävä eläimen kärsimystä. Laajana yhteiskunnallisena kysymyksenä metsästyksen etiikka on kuitenkin liikkuva maali, johon tähdätessä on tarkennettava jatkuvasti. Tähtäillessään metsästäjät eivät voi välttää monimutkaisia kysymyksiä ihmisten, muiden eläinten ja muun luonnon muuttuvista suhteista. MINNA SANTAOJA yhteiskuntatieteellinen ympäristötutkija, hallintotieteiden tohtori. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto Mistä puhutaan, kun puhutaan metsästyksestä? 4 Metsästäjä 2/2021 Vi raskynä ME0221-book.indb 4 4.3.2021 8.48
• alueelta. Myös yksittäisistä isoista petolinnuista on hyvä ilmoittaa. Virkaeläinlääkäri huolehtii tarvittavien näytteiden lähettämisestä Ruokavirastoon. Lisätietoa: www.ruokavirasto.fi RUOKAVIRASTO TIEDOTTAA LINTUINFLUENSSA VAATII TEHOKKAITA TORJUNTATOIMIA Linnuille tappavaa virustautia, korkeapatogeenista H5N8-tyypin lintuinfluenssaa, on todettu tänä talvena luonnonvaraisissa linnuissa Etelä-Suomessa. Janakkalassa tauti pääsi leviämään myös fasaanitarhalle. O n ilmeistä, että lintuinfluenssavirus leviää erittäin herkästi. Sen vuoksi riistatarhojen ja siipikarjan pitopaikkojen tautisuojaus on viimeistään nyt tarkistettava ja tehtävä kaikki mahdollinen, jotta kontaktit luonnonvaraisiin lintuihin estetään. Lintujen ruokintapaikat etäälle lintutarhoista Lintujen ruokintapaikat tulee sijoittaa mahdollisimman etäälle tarhattujen lintujen pitopaikoista. Ruokkimisessa tulee käyttää sellaisia varusteita ja välineitä, joita ei käytetä siipikarjan tai muiden lintujen hoidossa. Riistalintujen vapauttaminen luontoon on kielletty lintuinfluenssan takia perustetulla rajoitusvyöhykkeellä. Ruokavirasto suosittelee, ettei tarhattuja riistalintuja istutettaisi luontoon siipikarjan ulkonapitokiellon aikana muuallakaan maassa. Jos luonnonvaraisia lintuja ruokitaan, tulee ruokintaa jatkaa koko talven ajan, jotta linnut pysyvät samalla alueella. Ruokinta tulee kuitenkin lopettaa heti kun linnut saavat riittävästi ravintoa luonnosta. Pienpetojen haaskapyyntiin varovaisuutta Haaskat voivat houkutella lintuja, joten Ruokavirasto suosittelee, ettei haaskaa perustettaisi siipikarjan pitopaikan lähelle. Haaskapaikalle vietävän ravinnon määrä tulee pitää kohtuullisena, ja se kannattaa viedä vasta iltahämärissä. Myös haaskan suojaaminen katoksella tai havuilla vähentää sen houkuttelevuutta linnuille. Kun pienpetopyyntiä ei enää harjoiteta, haaska tulee poistaa. Muista rekisteröidä haaskapaikat haaskapaikkarekisteriin. Ilmoituslomakkeen saa Ruokaviraston internetsivuilta ja se toimitetaan sijaintikunnan kunnaneläinlääkärille. Ilmoita tautiepäilyistä virkaeläinlääkärille.. ..mikäli havaitset sairauden oireita tarhatuissa linnuissa tai jos havaitset luonnonlintujen joukkokuolemia tai -sairastumisia. Joukkokuolemana voidaan pitää esimerkiksi useamman kuin yhden joutsenen, yli viiden muun vesilinnun tai yli kymmenen muun kuolleen linnun löytymistä samalta YKSITYINEN HENKILÖKIN VOI LÄHETTÄÄ NÄYTTEITÄ Luonnonlintujen taudinsyyntutkimuksia tehdään jatkuvasti. Näytteeksi toivotaan erityisesti petoja vesilintuja. Ohjeita näytteiden lähettämiseksi löytyy Ruokaviraston internetsivuilta. Yksittäiset kuolleena löytyneet linnut voi myös haudata kertakäyttökäsineitä käyttäen ja esimerkiksi lapiolla siirtäen. Vaihtoehtoisesti kuolleen linnun voi poimia muovipussiin ja laittaa sekajätesäiliöön (ei biojätteisiin). Pese kätesi tämän jälkeen huolellisesti sekä desinfioi alkoholipohjaisella käsidesillä. Syrjemmällä kuolleen linnun voi jättää luonnon hajottajaeliöstön ruuaksi. 5 Metsästäjä 2/2021 Uutis t ME0221-book.indb 5 4.3.2021 8.48
• TAUNO PARTANEN Puheenjohtaja Suomen riistakeskus Suomen riistakeskus ”kymppikerhoon” Vuonna 2009 Metsästäjäin Keskusjärjestön edustajakokouksessa käytiin laaja keskustelu metsästäjäorganisaation tulevaisuudesta. Kokouksen yksimielinen päätös oli Suomen riistakeskuksen perustaminen osana organisaation uudistamista. Hankkeen suunnitteluun luotiin lukuisia työryhmiä sekä maaja metsätalousministeriön vetämä ohjausryhmä valmistelemaan riistahallintolakia. Lisäksi perustettiin erillinen ohjausryhmä tukemaan Suomen riistakeskuksen perustamisen valmistelutyötä. Kovan rutistuksen tuloksena riistahallintolaki ja valtioneuvoston asetus riistahallinnosta hyväksyttiin ja Suomen riistakeskus aloitti toimintansa 1.3.2011. Uudistuksen keskeisimpiä tavoitteita oli julkisten hallintotehtävien eriyttäminen riippumattomaksi toimintaprosessiksi. Eri sidosryhmien kuuleminen riistapolitiikan valmistelussa mahdollistui alueellisten riistaneuvostojen ja valtakunnallisen riistaneuvoston kautta. Samalla otettiin tavoitteeksi tehostaa riistahallinnon toimintaa ja lisätä resursseja riistanhoitoyhdistysten toiminnan tukemiseen. Kuluneen kymmenen vuoden aikana Suomen riistakeskus on saavuttanut tunnustetun aseman ja luottamuksen julkishallinnon toimijana. Hyvä osoitus tästä on 10. sija Julkishallinnon luottamus & maine 2020 -tutkimuksessa yli 70 organisaation joukossa. Tutkimuksen vastaajina oli yli 8000 suomalaista. Kymppikerhon jäsenyys osoittanee kiistatta sen, että jotain on asiakaspinnassa tehty oikein! Myös Metsästäjä-lehdellä on merkkivuosi, sillä lehti täyttää 70 vuotta. Vastikään lehden ulkoasua ja sisältöä uudistettiin. Tänä vuonna uutena avauksena on vieraskynä-palsta, jonka kautta metsästykseen eri tavoin suhtautuvat henkilöt voivat tuoda julki näkemyksensä harrastuksestamme. Saadun palautteen perusteella lehden sisällön uudistaminen on otettu myönteisesti vastaan lukijoiden keskuudessa. Metsästäjä-lehti on iästään huolimatta virkeä ja uudistumiskykyinen julkaisu. VUONNA 2020 RIISTANHOITOMAKSUN LUNASTI 310 074 Siirrä riistanhoitomaksusi e-laskutukseen 7.5.2021 mennessä Tee e-laskusopimus oman pankkisi kanssa ja saat metsästysvuoden 2021–2022 riistanhoitomaksun e-laskuna verkkopankkiisi. Kun maksat sen eräpäivään mennessä, saat ”maksettu” -merkinnällä varustetun pankkikortin kokoisen metsästyskortin Metsästäjä-lehden nelos numeron mukana. Toimi näin: • Kirjaudu omaan verkkopankkiisi. • Tee sopimus (uusi e-lasku) ja valitse laskuttajaksi Suomen riistakeskus ja laskutusaiheeksi riistanhoitomaksu. • Käytä yksilöintitietona henkilötunnustasi. E-laskusopimusta ei tarvitse uusia vuosittain. Suoraa puhetta sorkkaeläimistä – laita podcast seurantaan Hirvien lentolaskennat, metsästyksenjohtajan vastuut, peurojen ruokinta… Sorkkia ja sarvia -podcastissa keskustellaan hirvieläimistä ja niiden metsästyksestä asiantuntijoiden kanssa. Laita kuulokkeet korviin, ja liity seuraan! Jaksot löytyvät Spotifysta ja osoitteesta: riista.fi/blogi/sorkkiajasarvia/aihe/kaikki Sivulta löytyy myös Sorkkia ja sarvia -blogi, joka ilmestyy vuorotellen podcastin kanssa. Sorkkia ja sarvia riista.fi K lumni Metsästäjä 2/2021 6 ME0221-book.indb 6 4.3.2021 8.48
• Kuusamolainen Arla Suorsa oli alkuvuodesta latvalinnustamassa. Hain kaverilta paljon kehutut liukulumikengät lainaan ja lähdin Kuusamon itärajalle metsonpyyntiin. Pakkanen paukkui reilussa -20 asteessa ja keli oli mitä hienoin. Todennäköisesti kovan pakkasen takia linnut lentelivät vain pitkin taivaanrantaa lämpimikseen, joten huurremetso jäi tällä kertaa saamatta. Siitä huolimatta hiihtoretkeni oli varsin onnistunut ja mukava. ASETURVALLISUUDEN 4 SÄÄNTÖÄ 1. kaikki aseet ovat aina ladattuja Älä koskaan oleta aseen olevan lataamaton. Tarkasta aseen tila jokaisen käsittelykerran aluksi ja noudata sen jälkeenkin muita sääntöjä. 2. älä ikinä osoita aseen piipulla mitään, mitä et ole valmis ampumaan Aseella saa osoittaa vain kohteeseen, jonka ampumiseen on henkinen valmius, vaikka sitä ei olisikaan tarkoitus ampua. Tilannetta ei muuta edes se, että ase olisi lataamaton (katso sääntö 1). 3. pidä sormi pois liipaisimelta Aseet eivät laukea itsekseen, vaan joku laukaisee ne. Pidä sormi suorana liipaisinkaaren ulkopuolella aina siihen saakka, kunnes näet kohteen tähtäimessä. 4. ole varma kohteesta Älä ammu kohdetta, jota et ole tunnistanut. Varjoa, ääntä tai siluettia ei tule ampua, jos kohdetta ei voi nähdä kunnolla. Varmista myös tausta, jotta kohteen kokonaan läpäisevä luoti tai kohteeseen osumattomat haulit eivät aiheuta vaaraa. Nämä säännöt ovat voimassa aina ja kaikissa tilanteissa. Oma riista on myös lupahakukone Kaikkia lupatyyppejä voi nyt hakea Oma riistan kautta lähes 190 000 henkilöä on jo ottanut Oma riista -palvelun käyttöönsä. Puhelimessa mukana kulkeva metsästyskortti, ampumakoetodistus sekä saalisja havaintokirjaustoiminnot ovat suosittuja, samoin verkkopalvelun alueiden määrittely ja jakaminen koiratutkiin sekä mobiilisovellukseen. Pyyntilupia hakeneille Oma riistan lupahaku on tullut tutuksi neljän viime vuoden aikana sähköisten hirvieläinlupien kautta. Nyt sen kautta on haettavissa kaikki riistakeskuksen käsittelemät lupatyypit. Hirvieläinten jälkeen sähköisesti haettavaksi tulivat rauhoittamattomien lintujen ja suurpetojen poikkeusluvat. Viimeisimpinä luetteloon lisättiin hakemusmäärältään vähälukuisempia lupatyyppejä, kuten lupa aseen kuljettamiseen moottoriajoneuvolla maastossa ja koirien koulutusluvat kesäajalle. Käyttö ei vaadi metsästyskorttia Oma riistan kautta voi hakea lupia, vaikkei omista metsästyskorttia. Ohjeita Oma riistan käyttöönottoon ja lupien hakemiseen löytyy riistainfo.fi-sivulta. Lupahaku on rakennettu siten, että pyydetyt kohdat täyttämällä ja tarvittavat liitteet lisäämällä hakemus on valmis lähetettäväksi. Hakemuksen huolellinen täyttäminen varmistaa nopean käsittelyn. Hakemuksen voi tallentaa luonnoksena ja jatkaa tekemistä myöhemmin. Vuonna 2020 Oma riistassa haettiin 2 389 hirvieläinten pyyntilupaa, 258 suur petojen ja 284 rauhoittamattomien lintujen poikkeus lupaa. 7 Metsästäjä 2/2021 Uutis t Jos haluat kuvasi tähän, käytä IG-tägiä #metsästäjälehti. Poimimme joka lehteen yhden kuvan ja otamme kuvaajaan yhteyttä tarinan jakamiseksi. Kuvan julkaisusta maksetaan 50 euron palkkio. SOMESTA POIMITTUA @MILLI_TII ME0221-book.indb 7 4.3.2021 8.48
• Lyijy II –rajoitusehdotus Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) uusi rajoitusesitys koskee kaikkia ammuksia metsästyksessä ja urheiluammunnassa ulkoradoilla. H aulikon osalta esityksen mukainen rajoitus johtaisi lyijyn täyskieltoon, koska lyijyhaulipatruunoiden käyttö ja myyminen olisi kielletty. Kiväärin osalta lyijy olisi kielletty metsästyksessä ja vain luotiaseilla tapahtuvassa urheiluammunnassa lyijypitoisten luotien käyttäminen voisi olla sallittua, jos lyijy saadaan talteen luotiloukuilla. Kemikaaliviraston arvion mukaan rajoitus tulee voimaan vuonna 2023. Kaavaillut siirtymäajat vaihtelevat 18 kuukaudesta viiteen vuoteen. Linkki rajoitusesitykseen löytyy tämän uutisen verkkoversiosta: www.metsastajalehti.fi Riistanhoitoyhdistyksen vaihtaminen Jos haluat vaihtaa riistanhoitoyhdistystäsi, se tapahtuu toimittamalla Metsästäjärekisteriin kirjallisesti seuraavat tiedot: nimi, metsästäjänumero sekä nykyinen ja uusi riistanhoitoyhdistys. Ilmoitus tulee allekirjoittaa. Jotta muutos ehtii metsästysvuoden 2021–2022 metsästyskorttiin, ilmoitus tulee tehdä 7.5.2021 mennessä. metsastajarekisteri@innofactor.com tai Metsästäjärekisteri, PL 22, 00331 Helsinki Riistanhoitomaksun maksanut henkilö voi kuulua jäsenenä siihen riistanhoitoyhdistykseen, jonka toiminta-alueella hän pääasiassa metsästää, tai siihen riistanhoitoyhdistykseen, jonka toiminta-alueella olevassa kunnassa hänellä on kotipaikka. Tietoa ja taitoa minkin ja supikoiran pyyntiin Suomen riistakeskuksen uusi sivusto antaa ohjeita, miten jokainen voi toimia vieraspeto-ongelman ratkaisemiseksi sekä tarjoaa pienpetopyytäjille eväitä monipuoliseen pyyntiin. Haitallisiksi vieraslajeiksi luokiteltavien minkkien ja supikoirien pyynti on tärkeää Suomen luonnon monimuotoisuuden varjelemiseksi. Vieraspeto.fi Juuri kun metsästäjät yrittävät päästä selville, mitä lyijy haulikielto Ramsar-alueilla tarkoittaa, on jo seuraava rajoitus ovella. Ympäristöministeriö haluaa laajentaa kertakäyttömuovidirektiivin kansallista toimeenpanoa vapakalastus välineisiin ja sisä vesille. Direktiivin tarkoituksena on estää muoviroskan joutuminen meriin. Direktiivi sinänsä koskee vain merialueita, mutta kansallinen laajennus aiheuttaisi kustannusten nousua ja vaikeuttaisi kalastusharrastusta ja alan elinkeinotoimintaa koko Suomessa. Alan toimijat ovat vedonneet ympäristöministeriöön, että kansallisesta laajennuksesta luovuttaisiin. Myös muovia aiotaan rajoittaa KOIRAT JA KESÄ – VIISI FAKTAA 1 Maaliskuun 1. päivästä elokuun 19. päivään ulkona oleva koira on pidettävä kytkettynä tai siten, että se on välittömästi kytkettävissä. 2 Koiraa ei saa pitää irti ilman maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan lupaa. 3 Kiinnipidosta saadaan poiketa, kun muuta kuin ajavaa koiraa käytetään metsästykseen tai, kun kanakoiraa tai muuta lintukoiraa koulutetaan rauhoitettuja riista eläimiä niiden lisääntymisaikana häiritsemättä. 4 Suomen riistakeskus voi antaa luvan koirakokeen pitämiseksi tai koiran kouluttamiseksi. 5 Koiran ollessa irti kokeessa, kouluttamisessa tai muuten se ei saa häiritä riista eläimiä niiden lisääntymisaikana eli riistakontaktia ei saa syntyä. 8 Metsästäjä 2/2021 Uutis t ME0221-book.indb 8 4.3.2021 8.48
• se hipaisi linnun vasenta siipeä, koska se korjasi hiukan siiven asentoa. Metso ei kuitenkaan lähtenyt lentoon. Tulin siihen olettamukseen, että luoti on mennyt hiukan ohitse oikealta. Käytettävissä oli enää yksi patruuna ja metso istui yhä männyn latvassa. Siirsin tähtäyspistettä hiukan vasemmalle, mutta laukauksen jälkeen metso vain istui liikkumatta männyn latvassa. Ette usko kuinka minua harmitti, kun viimeinenkään patruuna ei pudottanut lintua. Metso alkoi ikään kuin oikoa kaulaansa ja samalla ravisteli voimakkaasti päätään. Minulla heräsi toivo, onko metsoon kuitenkin luoti osunut sen käyttäytyessä niin oudosti. Aikansa ravisteltuaan metso pudottautui männyn juurelle. Juoksin nopein askelin katsomaan. Puun läheisyydessä seisoi suurikokoinen metso, joka minut nähtyään säntäsi karkuun. Kovan kilpajuoksun jälkeen kopistelin linnun hengiltä. Metso oli minulle ensimmäinen lintusaaliini ja olin siitä erittäin otettu ja onnellinen. Kantaessa sitä mietin, että tämä taitaa painosta päätellen olla vanha ukkometso. Kotona punnitus osoitti lukeman 4,6 kg. Lintua puhdistaessa selvisi, että luoti oli lävistänyt linnun kaulan sen alaosasta. Metson käytös osuman jälkeen ja tapahtuma kokonaisuudessaan on minua jälkeenpäin kovasti mietityttänyt. T ammikuussa 1960 täytin 15 vuotta ja aloin puhumaan isälle oman ampuma-aseen ostamisesta ja metsästyksestä. Isä oli ensin kovasti vastaan, mutta hyväksyi lopulta. Ensimmäinen ostamani ampuma-ase oli venäläisvalmisteinen pienoiskivääri. Oli pakkaspäivä, puut lumivaipoissaan ja luntakin maassa lähes 20 senttiä ajaessani traktorilla kotiamme kohti, kun kaksi ukkometsoa lensi edestäni maantien yli. Metsästysviettini heräsi ja saapuessani pihaan päätin, että otan pienoiskiväärin mukaan ja lähden metsojen perään. Harmikseni totesin patruunoita olevan jäljellä vain kaksi kappaletta, mutta siitä huolimatta puin valkoisen lumipuvun ja lähdin hiihtämään metsojen lentosuuntaan. Hiihdettyäni reilun kilometrin sainkin metsot näköetäisyydelle. Ne istuivat mäntyjen latvassa kaulat pitkinä ja olivat hyvin valppaan näköisiä. Kaiketi olivat havainneet liikkumiseni. Etäisyyttä metsoihin oli aivan liian paljon, joten irrotin sukset ja lähdin hiipimään lähemmäksi puiden suojassa. Etäisyyden ollessa vajaat 100 metriä otin tukea ison puun rungosta. Tältä matkalta olin usein ampunut pilkkaakin. Tähdätessäni elävää ukkometsoa kylmät väreet kulkivat selkärankaani pitkin. Kun laukaus lähti, kuulin kuinka luoti lentäessään vonkui kuin olisi ottanut jostakin kimmokkeen. Kenties Ensimmäinen ukkometso TeksTi Arto Särkelä piirros Antti Yrjölä 9 Metsästäjä 2/2021 Tapahtui erästell ssä ME0221-book.indb 9 4.3.2021 8.49
• Tunturiin kapuaminen on työlästä, mutta se palkitaan mahtavilla maisemilla. Koirat pystyivät ylempänä hakemaan paremmin. 10 Metsästäjä 2/2021 ME0221-book.indb 10 4.3.2021 8.49
• Luminen riekkoreissu Inarissa Tero Soronen teki metsästysmyönteisen elämänmuutoksen ja muutti Inariin opiskelemaan medianomiksi Saamelaisalueen koulutuskeskukseen. TeksTi Olli Kangas kuvaT Seppo Ahava L apissa on jahtimaata ja erämiehen hyvä olla. Gordoninsettereitä kasvattava Soronen viihtyy myös alkuperäisen kotikuntansa Pudasjärven maastoissa. Onhan sielläkin riekkoja, mutta kevätriekkoja saa vain pohjoisessa. Sorosen mielestä moni muukin asia on pohjoisessa paremmin etelän metsiin verrattuna. – Täällä on pitkä metsästyskausi, eikä täällä ole hirvikärpäsiä tai käärmeitä, hän listaa. Lisäbonuksena tulevat kaunis maisema ja puhtaat vedet. Nummien koira Gordoninsetteri on alun perin kehitetty Britannian nummille, joten se sopii Sorosen mukaan näihin maisemiin hyvin. Hänen riekostuksensa on tänä vuonna onnistunut vaihtelevasti. Tammikuussa kelit olivat suotuisat, hanki kantoi kävelijää ja metsäretkillä saattoi helposti tehdä pitkiä kävelyitä. Toki pakkasta oli usein parikymmentä astetta. 11 Metsästäjä 2/2021 ME0221-book.indb 11 4.3.2021 8.49
• Helmikuun alkuun mennessä lunta on tullut niin paljon, että sekä ihmisten että koirien työ on käynyt todella vaikeaksi. – Tämä keli on kaikista vaikein seisovilla kanakoirilla metsästämistä ajatellen, Soronen siunaa. Kun koira ei kykene hakemaan normaalilla laajuudella, on sen tietenkin vaikea löytää seisottavaa. – Mutta niinhän se on, että metsälle pitää päästä oli keli mikä hyvänsä, hän tunnustaa. – Koiran pitää ottaa metsästäjään kontaktia koko ajan. En halua käyttää tutkapantaa koiran liikkeiden seuraamiseen, vaan opetan koirat pitämään yhteyttä vaikka hakisivat kauempana, Soronen kertoo. – Seisomista ei voi koiralle opettaa, mutta muut tarpeelliset asiat kyllä. Näitä ovat lähestyminen, linnun ajo ylös käskystä ja se, että laukauksen jälkeen koira jää paikalleen sekä etsimisen aikana tiedottaminen. Koiran pitää metsästää yhdessä ihmisen kanssa, ei itsekseen. – Nämä gordoninsetterit eivät ole luonnostaan hyviä noutamisessa, sitä pitää todella opettaa pennusta asti, Soronen tunnustaa. Tärkein asia tunturimetsästyksessä Soroselle on maisten murheiden unohtuminen. Kun keskittyy luonnon tarkkailuun ja koirien suorituksien seuraamiseen, jäävät pandemiat ja muut huolet taka-alalle. – Tällä kertaa homma meni kyllä aika lailla kuntoilun puolelle, mutta onpahan illalla sitten erittäin rento olo saunan jälkeen. Pakkasrajalla Riekkoretki suuntautui ensimmäisenä päivänä Petsikon alueelle ja toisena päivänä ihailtiin Otsamo-tunturin huikeita maisemia. Otsamolta näkee hyvällä säällä Norjan hulppeat huiput. Petsikko puolestaan on tasaista tunturimaata Inarin rajan tuntumassa. Nelipäiväiseksi tarkoitettu retki lyheni kaksipäiväiseksi, sillä kahtena päivänä pakkasta oli rajusti yli 20 astetta. Se on koirien pakkasraja. Seurue lähti yhdeksän aikaan aamulla liikkeelle. Lumi oli niin paksua ja pehmeää, että met­ sässä koirat pysyivät mieluiten kelkka­ uralla. Sitä pitkin oli hiihtäminenkin helpompaa. Lumi teki tepposet Navajolle, joka joutui pitämään hengähdystaukoa lumessa. Tilanne selvästi ärsytti sitä. 12 Metsästäjä 2/2021 ME0221-book.indb 12 4.3.2021 8.49
• Puolen metrin puuterilumessa hiihdettiin päivän aikana vajaat kymmenen kilometriä. Lumi teki etenemisestä urheilullista hommaa, mutta ei sentään estänyt menoa kokonaan. Koirat olivat hiukan liian lujilla, ja hakemista tämä keli tietenkin haittasi. Hakua hangessa Kelistä huolimatta tilanteita saatiin. Seisontoja kertyi viisi. Ensimmäinen tapahtui melkein heti hiihtämään lähtemisen jälkeen. Seisonta oli komea, mutta pian kävi ilmi moottorikelkkailijan nähtävästi pelästyttäneen linnut pois paikalta jo ennen koiran havaintoa. – Kyllä riekkoja on vähän. Kuulin, että osassa riekkoja on ollut matojakin, harventaisikohan se kantaa myös, Soronen harmittelee. Vähäinen lintujen määrä ja runsas pehmeä lumi tekevät lintujen löytämisestä todella haasteellista. Eihän tämän helppoa pitänytkään olla, miehet tuumaavat. Onneksi hiihto helpottuu huomattavasti, kun päästään puurajan yläpuolelle. Soronen vuorottelee kolmea gordoninsetteriään. Kaksi on pääsääntöisesti lepovuorossa ja yksi tekee työtä. Kahdeksanvuotias Luna tosin joskus näyttää mallia ja vuoden ikäinen Navajo seuraa perässä ja taltioi tarkasti emän elkeet mieleensä. Kolmas koira on 5-vuotias Netta. Tero Sorosen kaverilla Kari Halosella puolestaan on punavalkoinen irlanninsetteri Freija. Se teki useita riekkohavaintoja ja teki hienoja seisontoja. Se löysi myös aivan tuoreen metson kiepin, josta olivat juuri asukkaat lähteneet. Koirat yrittivät ansiokkaasti tehdä hakua paksussa lumessa. Laajaan hakuun ne pääsevät vain avotunturissa, jossa lumipinta on kovempi. Mutta linnut tuntuvat viihtyvän paremmin puiden suojassa, missä lumi on pehmeää. Kaksi laukausta Ensimmäinen ammuttiin Petsikon päivänä. Sorosen koira otti aamupäivällä hienon seisonnan. Hän hiihteli lähemmäksi ja komensi koiran matkaan. Yksi riekko nousi. Se lensi viistoon ja vikkelästi niin, että laukaus meni takaa ohi. Toinen tilanne meni paremmin. Se tapahtui Otsamo-tunturilta laskeuduttaessa kello kahden aikoihin eli päivän loppupuolella. Koira oli yhtäkkiä seisonnassa puurajan tuntumassa. Soronen lähestyi parinkymmenen metrin verran, kunnes käski koiran eteenpäin. Tällä kertaa sihti oli tarkempi ja riekko päätyi reppuun. Osumaakin tärkeämpää Soroselle oli koiran täydellinen toiminta seisonnasta noutoon. Tämän jälkeen olikin aika suunnistaa takaisin. Vallitsevassa kelissä on ehdottomasti löydettävä se sama jälki, jota pitkin on noustu tunturiin. Kari Halonen pitää tärkeänä painaa mieleen maastonkohtia, joiden avulla löytää tulouransa. Suunnistustaitoa on ylläpidettävä. – Gepsi on kyllä repussa. Periaate on, että sitä käytetään vain hätätilanteessa, Halonen toteaa. Paluumatkalle lähdettäessä pakkanen kiristyy jälleen. Kylmä ja raskas hiihto tuntuu jäsenissä. Yksi hiihtäjistä pukee kaikkien ajatukset sanoiksi. – Kyllä tämä kuitenkin kotiolot voittaa. Gordoninsetteri Netta haki hienosti, seisoi ja lopulta nouti saaliin paksusta lumesta. Luna on seisonnassa. Netta ja Navajo odottavat nätisti isännän takana. 13 Metsästäjä 2/2021 ME0221-book.indb 13 4.3.2021 8.49
• V ain pesäpallo on sittemmin jäänyt vähemmälle. Metsästyksen rinnalle on noussut kylätoiminta. Allan Arponen esittelee ylpeänä Pajusen Eräilijät ry:n Eräja Luontokeskusta Ruoveden Pajuskylässä. Kokonaisuudessa on aihetta pienimuotoiseen rinnan röyhistelyyn. Komeita rakennuksia on tehty talkoovoimin vuosikymmeniä, ja alueella ylläpidetään luontopolkua näköalatorneineen. Luontopolulla on kymmeniä tauluja, joissa kerrotaan seikkaperäisesti sanoin ja kuvin alueen luonnosta, kasveista ja eläimistä. Uusin saavutus on mutterin muotoinen sauna, joka viime syksynä viimeisteltiin kauniin hiekkarannan tuntumaan. – Erämiehen elämään kuuluu minusta metsästyksen lisäksi sienet, marjat, kalastus ja luonnon tarkkailu muutenkin, Allan miettii. ALLAN ARPONEN, 1960-LUVUN METSÄSTÄJÄ Pesäpallo ja metsästys, 60-luvun huvit Metsästystä talvikautena, pesäpalloa ja kalastusta kesäisin. Näiden huvien parissa Allan Arponen vietti nuoruusvuosiaan 60-luvulla. TeksTi ja kuvaT Olli Kangas 14 Metsästäjä 2/2021 ME0221-book.indb 14 4.3.2021 8.49
• Allan Arponen ja itse tehty rantasauna, joka on toimeliaan erämiehen ahkerassa käytössä ympäri vuoden. 15 Metsästäjä 2/2021 ME0221-book.indb 15 4.3.2021 8.49
• Metsästäjä-lehdet on luettu Arposilla alusta asti, ja moni numeroista on säilytetty. Metsästys on Allanille osa eräilevää elämäntapaa. Arposet viettävät modernin metsästäjä-keräilijän elämää. Haastatteluviikolla on saaliiksi tullut 10 kuhaa ja kolme jänistä. Pakkanen pullottaa marjoja ja sieniä. Metsästys, kalastus, sienija marjametsä ovat hänelle elämäntapakokonaisuus. Allanin vaimo Sirkkakin on metsästäjä, mutta viime aikoina on polvivaiva estänyt jahtireissut. Sitäkin useammin Allan saa seurakseen tyttärensä Merja Kaitajärven. Merja emännöi Kaitajärven monitoimimaatilaa, mutta ehtii metsälle aktiivisesti. Allan ja Merja kuuluvat pieneen seitsemän hengen hirviporukkaan, jolla on Kurussa oma metsästysalue. Hirvestys on porukassa jännittävää metsästystä, jossa metsästäjien ja koirien taitoja todella mitataan ja jokainen kaato tuntuu mahtavalta saavutukselta. Seurueella on muutama lupa. Ne saadaan aina käytettyä, joten taitoa ryhmästä löytyy. Allanilla itsellään on tällä hetkellä kaksi pystykorvaa, 10ja 6-vuotiaat. Toinen on erikoistunut hirviin, ja onkin siinä lajissa tehokas metsästäjä. Nuorempi pystykorva on linturetkillä oiva kaveri. Tosin Allan toteaa kanalintuja olevan nykyään niin vähän, ettei oikein viitsi niitä ampua. Paitsi pyitä, joita tuntuu piisaavan pataan asti edelleen. – Metsoa en ole ampunut kymmeniin vuosiin. Minusta niitä on niin vähän tällä alueella, Allan toteaa. Joka vuosi jo 40 vuoden ajan hän on suunnannut Lapin lintumaille. Sieltä on aina tuliaisina lintuherkkua, ja lisäksi kalaja marjasaalista tilanteen mukaan. Metsästyskoe privaatisti Metsästäjätutkintoa Allan lähti 60-luvun alussa suorittamaan Visuveden koululle. Matka tuntui varsin jännittävältä: olihan se ensimmäinen asiointireissu kodin ulkopuolelle, jonka 15-vuotias poika pääsi ihan yksin tekemään. Kokeen otti vastaan riistanhoitoyhdistyksen johtaja Erkki Mauranen. – Kyllähän se todella jännittävältä tuntui mennä yksistään koululle koetta tekemään, sen muistan hyvin, Allan kertoo. Hän lisää, että koe meni läpi ensimmäisellä yrittämällä. Tämä kettu pääsi hengestään 1970-luvun puolella. Pajusen Eräilijöiden tuvan sisustus kertoo kerholaisten ahkerasta pienpetotyöstä. 16 Metsästäjä 2/2021 ME0221-book.indb 16 4.3.2021 8.49
• – Silloin minulla oli käytössäni vain pienoiskivääri. Lintujen perässä enimmäkseen menin, koitettiin hiipiä lähelle ja sitten pudottaa. Heinäsorsa oli ensimmäinen saaliini, hän muistelee. Pellon laidassa oli murarunniksi sanottuja kosteita paikkoja, jonne sorsat tulivat syömään. – Sinne onnistuin sitten ryömimään piekkarini kanssa, ja onnistuin sorsan saamaan. Huteja tuli paljon, kun pienoiskiväärillä yritettiin tähdätä teeriä ja metsoja. Muutama metso silti päätyi reppuun. – Kanalintuhommaa oli sitten paljon. Pyy oli yleisin saalis, kun osasi vähän pilliin puhaltaa, Allan muistaa. Yhden teeren Allan muistaa pudottaneensa pienoiskiväärillä lennosta. Petolinnutkaan eivät säästyneet nuorten hyökkäykseltä. – Kanahaukkaa ammuttiin tietenkin aina, kun sellainen nähtiin. Joskus se onnistuikin, Allan kertoo. Haulikko ja pystykorva Kuudentoista ikäisenä Allan sai hankittua ensimmäisen oman haulikkonsa. Haulikkoharjoituksissa käytiin Kurussa sijaitsevalla radalla, jonne kaverin isä kuljetti poikia kaksitahtisella Saabillaan. Radalla oli savikiekkoheitin ja vaijerissa rullaavia lintumaaleja. – Se oli sellainen halpishaulikko, rinnakkaispiippuinen Prior, mutta kyllä sillä tulosta sai aikaan, Allan kertoo. – Nythän minulla on kertynyt aika paljonkin aseita, piekkareitakin taitaa olla kolme erilaista. On haulikkoa, rihlakkoa joka lähtöön, hän ynnää. – Jänisjahtiin otan yleensä kevyimmän haulikkoni. En minä niin innostunut siitä ampumisesta enää ole, mutta kyllä oman passini pidän, hän miettii. Allan hankki 16-vuotiaana haulikon lisäksi ensimmäisen oman metsästyskoiransa. Se oli pys ty kor va. – Kyllä siitä hyvä lintukoira tuli, se haukkui hienosti teeret ja mettot. Sen kanssa rupesi saalista tulemaan enemmän, kertoo Allan. Allanin äiti joutui jopa toppuuttelemaan innokasta metsästäjää, kun lintuja tuli liikaa. Silloin ei ollut pakastinta, johon säilöä saalista. Myös kettuja Allan ystävineen jahtasi ahkerasti 60ja 70-luvulla. Monilla hänen tovereillaan oli hyviä kettukoiria. Hirviharrastuksen hän aloitti vasta 80-luvulla. Pajusen Eräilijät saalistavat pienpetoja edelleen ahkerasti, mistä todistavat monet nahkaniput seuran majan seinillä. Allan oli perustamassa seuraa vuonna 1968. – Pajusen Eräilijät on tämmönen pienriistaseura, oikeastaan eräkerho, eikä pelkkä metsästysseura. Seura sai alkunsa kylien välisistä haulikkokisoista. Kisoissa käytiin Pajusen Kyläseura -nimellä. Nopeasti keksittiin perustaa oma metsästysseura. Nyttemmin seuran toiminta on enemmän muuta kuin jahtia. – Tämä on enemmän sellainen kyläseura nykyään, "Pajusen Eräilijät on tämmönen pienriistaseura, oikeastaan eräkerho, eikä pelkkä metsästysseura." metsästys on muuttunut sivuharrastukseksi, Allan toteaa. Varsin tärkeäksi ja rakkaaksi sivuharrastukseksi kuitenkin. Seura on rauhoittanut metson kokonaan jo kauan sitten. Yksi teeri per jäsen on kiintiönä, pyitä saa vislailla enemmän. Viimeiset 20 vuotta on töitä riittänyt Eräkeskuksen rakennuksien kanssa. Koiranäyttely vai ei? Totta kai korona on sekoittanut myös eräilijöiden elämän. Neljän seuran suuri koiranäyttely järjestetään Ruovedellä tänä keväänä, jos korona suo. – Meillä on hyvät suunnitelman siitä, miten saataisiin koronasääntöjen mukaisesti asia hoidettua. Yli tuhat koiraa olisi tulossa, jos saadaan järjestää, Allan miettii. Onneksi metsästäminen on sen luonteista toimintaa, että pandemia ei sitä paljoa haittaa. Haastattelupäivänä on rapsakka pakkanen, ja Allan lähtee jänistä etsimään ystävänsä Pekka Aallon kanssa. Pekan ajokoiralla ne tämän viikon kolme jänistä taidettiin saalistaa. Tämän eräilijän ei tarvitse matkustaa mihinkään metsästääkseen. Kävellään vain pihasta metsään, ja jänisjahti alkaa siitä. Jahti voi alkaa suoraan Allanin pihasta. Pekka Aallon ajokoira löytää aina ajettavaa. Allanin kahdesta pystykorvasta vanhempi on erikoistunut hirvenajoon. 17 Metsästäjä 2/2021 ME0221-book.indb 17 4.3.2021 8.49
• J äniksen jälkiä on paljon ja tilanne näyttää hyvältä. Sulo pääsee vihdoin tositoimiin ja ei kauaakaan, kun maastonakki merkkaa tuoreen jäljen. Ajo raikaa ja passissa odotellaan valmiina. On uskomatonta, miten pienellä koiralla voi olla niin tarkka nenä ja kuinka kovaa koira pääseekään hangessa. Tai pääseehän sitä, kun on vain pidemmät jalat, nimittäin kantajalla. Välillä ajo on kulkenut eteenpäin koiran ohjaajan kainalossa. Kartasta näkee, kuinka ajo kulkee koko ajan samaa reittiä, isoa ympyrää metsän puolella eli koira on jäniksen jäljillä. Pian kuin tyhjästä jänis ilmestyy passin lähelle, pysähtyy ja lähteekin poispäin. Jänis jää liian kauas, ampumamatkan ulkopuolelle. Jänis on juoksuttanut koirankin aivan pyörryksiin ja koira hukkaa jäljen. Jänis oli ovela ja pääsi karkuun. Pienestä mäyräkoirasta näkee, kuinka häviö maistuu karvaalta jäniksen jäädessä tällä kertaa haaveeksi. Kun Sulo on keskittynyt hommaansa, on nenä tiukasti maassa ja korvat hukkuvat. Omistajan käskyt menevät ohi, kunnes koiraan saa taas otteen. Kova työ palkitaan aina On aika pitää tauko ja punoa uusi suunnitelma. Makkaratulet pystyyn ja nokipannukahvit porisemaan. Suloa ei paljon makkarat kiinnosta. Se lähtee tarmokkaasti itse takaisin metsään, kun isäntäväki laiskottelee. Kuinka ollakaan Sulo kaivaa jälleen jostain jäniksen ylös. Kuulen ajon metsän puolella, pellon toisella laidalla. Lähden harppomaan kohti ajoa. Lunta on pellolla mukavasti ja täytyy itsekin tehdä töitä päästäkseen passiin. Talvijahdissa parhaan kaverin kanssa Kerkeän odotella vain hetken, kun kuulen koiran ajon muuttuvan aivan vieressä kiivaammaksi. Pian ajouraa pitkin pomppii pitkäkorva. Nyt on tilaisuus. Tikka takoo tarkasti ja jänis saadaan eräksi. Sulo saapuu kaadolle. Sitkeä mäyräkoira palkittiin hienosta työstään. Tapio oli tällä reissulla suotuisa, kuten kelikin. Luminen pakkaspäivä metsällä parhaan jahtikaverin kanssa saa hymyn huulille. Ei haittaa, vaikka ei saalista saisikaan. Luonnosta nauttiminen on se pääasia ja se, että koira palkittiin hyvästä ja sitkeästä työstä! Aamu on aurinkoinen, lunta ja pakkastakin on kohtuullisesti eli tiedossa on hyvä päivä jänisjahtiin. Mäyräkoira Sulo on täynnä intoa ja virtaa, kun tutkapanta otetaan esiin. TeksTi Hanna Metsälä kuvaT Hanna Metsälä, Anssi Metsälä 18 Metsästäjä 2/2021 Nu rten toimitus ME0221-book.indb 18 4.3.2021 8.49
• Kaksin aina kaunihimpi N uorten vastaanotto on kokemukseni mukaan ollut sekä omassa metsästysseurassamme että muissakin käymissäni jahdeissa ja metsästykseen liittyvissä tapahtumissa pelkästään lämminhenkinen ja hyvä, eikä ikäsyrjintää ole tullut vastaan. On hienoa nähdä, kuinka metsästyskulttuuri siirtyy eteenpäin uusille sukupolville ja metsästysperinne voi jatkua. Perinteen jatkuminen ei ole itsestään selvää. Monen metsästysseuran huolena on ”ukkoontuminen”, joka on puhuttanut viime aikoina metsästäjiä ympäri Suomen. Seuroissa väki vanhenee, eikä nuoria metsämiehiä tai -naisia tunnu löytyvän mistään. Näin ainakin väitetään. Mielestäni ukkoontumisen ehkäisy on lopulta suurimmaksi osaksi asennekysymys. Seurojen tulisi hyväksyä helpommin uusia, etenkin nuoria jäseniä mukaan ja tukea nuorisotoimintaa. Metsästysharrastuksesta saa enemmän irti, kun sen jakaa muiden kanssa. Ahneus ja kateus eivät edesauta metsästyksen jatkumista, vaan päinvastoin vähentävät nuorten metsästäjänalkujen halukkuutta osallistua metsästysja seuratoimintaan. Metsästys on meidän kaikkien metsästäjien yhteinen, tasavertainen harrastus, eikä sen vuoksi ole tarvetta arvostella tai vertailla toisia ihmisiä. Kaikenikäiset ja -näköiset metsästäjät ovat yhtä tärkeitä harrastuksen mahdollistamisen ja jatkuvuuden kannalta. Luonnon kunnioittamisen lisäksi metsästäjien tulisi kunnioittaa toisiaan, sillä olemme kaikki yhteisen harrastuksen ja elämäntavan äärellä. On valitettavaa kuulla riitaisista metsästysporukoista tai yksittäisistä riitapukareista, sillä riiteleminen ei edistä metsästysharrastusta millään tavalla. On tärkeää, että osaamme nauttia ja jakaa kokemuksia metsästyksestä muiden harrastuksen parissa viihtyvien kanssa. Metsästää voivat niin nuoret kuin vanhatkin, mikä tekee siitä meidän kaikkien yhteisen harrastuksen. REETTA HOKKANEN Kirjoittaja on lukiossa opiskeleva innokas koirametsästäjä Suomussalmelta. ”Metsästän koirilla kaikenkarvaisia eläimiä hirvistä luolapetoihin” Pakkasen puremat Kova on kuori pinnalla, puulla pehmoinen sydän. Juuret kulkevat rinnalla maan hyisen kamaran. Oksat paljaana pakkases vain valkeaa lunta kantaa. Vuosien taakka vielä ees, kasvurauha siis hälle antaa. Istuu latvaan metso mahtava, tilan taivaalta itselleen ottaa. Isku siiven on linnul kantava, metsän kuningas liihottaa. Puun juurella jänis suojan saa, paukkupakkanen puraisee. Kylmä jokaista raajaa kangistaa, henkäys hallan kirpaisee. On talvi, talvi nyt olla saa, uinuu rauhassa luonto untaan. Tuuli laulaa pohjoisen laulua, kuura tarttuu myös naavapartaan. TeksTi ja kuva Lauri Liuko K lumni 19 Metsästäjä 2/2021 ME0221-book.indb 19 4.3.2021 8.49
• 1 ”Metsästys on vain tulilla istumista ja makkaran paistoa, ei siinä mitään liikuntaa saa.” Passissa istuminen ei juurikaan liikuntaa muistuta, mutta metsästäminen on paljon muutakin kuin istuskelua! Metsästys voi toimia hyvinkin liikunnallisena harrastuksena riippuen metsästysmuodosta. Riistaeläimen jäljestäminen, hirvenruhon vetäminen metsästä ja ketun maapesän kaivaminen ovat esimerkkejä metsästyksestä, joka saa hien pintaan. 2 ” Metsästys on pelkkää tappamista.” Eikä ole! Eläimen tappaminen on ymmärrettävästi osa harrastusta, mutta se on vain murto-osa suuresta kokonaisuudesta. Saaliin saaminen vaatii useimmiten paljon töitä, joten riistalaukaus on vain hetkellinen huipentuma metsästäessä. Suurin osa ajasta kuluu ennen itse ampumista ja sen jälkeen. Esimerkiksi riistaeläinten ruokkiminen, haaskan ylläpito, passissa istuminen ja saaliin käsittely vievät paljon aikaa. 3 ”Metsästys on vain vanhojen ukkojen harrastus!” Ei todellakaan ole! Metsästyskortin hankkimisella ei ole alaikärajaa. Mitä aikaisemmin aloittaa, sen pidempään kerkeävät metsästystaidot kehittyä. Nuorena tarvittavat taidot oppii nopeasti. Tällä hetkellä nuoria kaivattaisiin jatkamaan perinteistä harrastusta, jottei metsästyksestä tule ajan saatossa pelkästään eläkeikäisten miesten harrastus. Yhä enemmän naisetkin innostuvat lähtemään metsästyspiireihin mukaan. 4 ”Onko metsästämisestä mitään hyötyä?” Todellakin on! Ilman metsästämistä riistakannat kasvavat liian suuriksi, joka johtaa esimerkiksi metsien hirvituhoihin ja tautien leviämiseen. Metsästäjä itse hyötyy raittiissa ulkoilmassa olemisesta, ystävyyden lujittamisesta jahtikavereiden kanssa ja riistalihasta. Metsästysharrastus kasvattaa myös pitkäjänteisyyttä ja tarkkaavaisuutta, mistä on varmasti hyötyä vaikkapa työelämässä. 5 ”Metsästäminen on kallista” En sanoisi niinkään. Metsästäminen vaatii enimmäkseen kertainvestointeja varusteisiin, kuten aseen, luvat ja metsästysvaatteet. Toistuvia pienempiä kuluja ovat riistanhoitomaksu, patruunat ja metsästysseuran vuosimaksu, mutta ne eivät ole loppujen lopuksi mahdottoman suuria kuluja. Harrastamiseen kuluvan rahan määrän voi minimoida ostamalla vain tarpeellisimpia ja asiansa ajavia varusteita. Metsästäminen ja luonnossa liikkuminen auttaa pitämään mielen virkeänä ja tuo vastapainoa arkeen. 5 myyttiä metsästyksestä TeksTi ja kuva Johan Salminen HANKKIJALTA KATTAVA SIEMENVALIKOIMA RIISTAPELLON PERUSTAMISEEN Esim. Hankk? an Hirvi: Rehurapsia ja -kaalia sisältävä hyvin maittava seos hirvieläimille suunnatun riistapellon perustamiseen. Seoksen lajikkeita on muutettu maittavuuden parantamiseksi. RIISTAKAMERA BURREL S12HD+SMS3 199,RET810021 Näkymätön inframustasalama. Liiketunnistin, jopa 25 m. Tallentaa kuvat ja videot muistikortille ja lähettää kuvat sähköpostiin. Etäohjaus puhelimella. 12 Mb kuvanlaatu ja Full HD -videokuvaus. SUPILOUKKU 36X31X107 CM 79,GRAOF20 MINKKILOUKKU 16X18X72 CM 34 90 GRAOF10 Varmatoimiset, kotimaiset loukut. Valmistusmateriaalina säänkestävä alusinkkiverkko, galvanoidut 4 mm lankavahvikkeet. TILAA VERKKOKAUPASTA TAI KATSO MYYMÄLÄSAATAVUUS hankk? a.fi HANKKIJAN HIRVI Talvirehurapsi 50 %, rehukaali 50 %. 1 kg 12,5 kg 59,10 kg 99 50 12,00 €/KG 11,80 €/KG 9,95 €/KG KATSO VALIKOIMA JAHTI&VAHTI VILJATON 10 KG 36 90 JO4498 3,69 €/KG Lihaisa, maissiton ja viljaton täysravinto. Sopii hyvin normaaliaktiivisille tai herkille koirille, mutta takaa myös E-vitamiinin ja L-karnitiinin sekä riittävän energian saannin aktiivisilla koirilla. JAHTI&VAHTI VILJATON 10 KG JAHTI&VAHTI LOHIÖLJY 1 L 19 90 JV86124 Sisältää runsaasti elimistölle tärkeitä omega-3 rasvahappoja, joita tarvitaan muun muassa turkin, ihon, polkuanturoiden ja nivelten normaalin hyvinvoinnin ylläpitämiseen. JAHTI&VAHTI 20 Metsästäjä 2/2021 Nu rten toimitus ME0221-book.indb 20 4.3.2021 8.49
• HANKKIJALTA KATTAVA SIEMENVALIKOIMA RIISTAPELLON PERUSTAMISEEN Esim. Hankk? an Hirvi: Rehurapsia ja -kaalia sisältävä hyvin maittava seos hirvieläimille suunnatun riistapellon perustamiseen. Seoksen lajikkeita on muutettu maittavuuden parantamiseksi. RIISTAKAMERA BURREL S12HD+SMS3 199,RET810021 Näkymätön inframustasalama. Liiketunnistin, jopa 25 m. Tallentaa kuvat ja videot muistikortille ja lähettää kuvat sähköpostiin. Etäohjaus puhelimella. 12 Mb kuvanlaatu ja Full HD -videokuvaus. SUPILOUKKU 36X31X107 CM 79,GRAOF20 MINKKILOUKKU 16X18X72 CM 34 90 GRAOF10 Varmatoimiset, kotimaiset loukut. Valmistusmateriaalina säänkestävä alusinkkiverkko, galvanoidut 4 mm lankavahvikkeet. TILAA VERKKOKAUPASTA TAI KATSO MYYMÄLÄSAATAVUUS hankk? a.fi HANKKIJAN HIRVI Talvirehurapsi 50 %, rehukaali 50 %. 1 kg 12,5 kg 59,10 kg 99 50 12,00 €/KG 11,80 €/KG 9,95 €/KG KATSO VALIKOIMA JAHTI&VAHTI VILJATON 10 KG 36 90 JO4498 3,69 €/KG Lihaisa, maissiton ja viljaton täysravinto. Sopii hyvin normaaliaktiivisille tai herkille koirille, mutta takaa myös E-vitamiinin ja L-karnitiinin sekä riittävän energian saannin aktiivisilla koirilla. JAHTI&VAHTI VILJATON 10 KG JAHTI&VAHTI LOHIÖLJY 1 L 19 90 JV86124 Sisältää runsaasti elimistölle tärkeitä omega-3 rasvahappoja, joita tarvitaan muun muassa turkin, ihon, polkuanturoiden ja nivelten normaalin hyvinvoinnin ylläpitämiseen. JAHTI&VAHTI ME0221-book.indb 21 4.3.2021 8.49
• Suomalainen riistahallinto nauttii suurta luottamusta. Oikea-aikaiset kehitysloikat, ketteryys ja vahva asiantuntijuus yhdistettynä tuhansien vapaaehtoisten tekemään työhön on nostanut riistahallinnon maineen julkishallinnon Top 10 -listalle. TeksTi Klaus Ekman SUOMEN RIISTAKESKUS 10 VUOTTA Ketterää asiantuntijuutta riistan vuoksi L akisääteinen riistahallinto perustettiin vuonna 1962 silloisella uudella metsästyslailla. Valtakunnallisella tasolla toimintansa aloitti Metsästäjäin Keskusjärjestö ja läänijaon mukaisesti muodostetut alueelliset riistanhoitopiirit. Paikallistasolla oli jo aiemmin toiminut monin paikoin kuntapohjalle muodostuneita riistanhoitoyhdistyksiä, mutta lakiremontissa riistanhoitoyhdistykset muodostettiin kaikkiin kuntiin. Edelläkävijä Riista ja metsästys ovat olleet Suomessa tärkeässä roolissa kautta aikain. Vuoden 1962 lakiuudistus johti lakisääteisen metsästäjätutkinnon lanseeraamiseen ensimmäisten maiden joukossa koko maailmassa. Iso loikka oli myös pyyntilupien myöntämisen siirto lääninhallituksilta riistanhoitopiireille 30 vuotta sitten. Sitä ennen oli jo 1980-luvun loppupuolella yhteistyössä riistantutkimuksen kanssa käynnistetty laaja-alaiset riistakolmiolaskennat korvaamaan vuosikymmeniä käytössä olleet linjalaskennat. Näin luotiin vahva pohja vapaaehtoisten metsästäjien tuottamalle luotettavalle riistatiedolle. Perustuslaki uudistui Vuosituhannen vaihteessa uudistettu perustuslaki edellytti monien riistahallinnon säädösten ja valtuutusten uudelleen arviointia. 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälissä alkoi olla selvää, että suurempi hallinnon uudistus on edessä. Alkoi niin sanottu Gustavelundin aika. Maaja metsätalousministeriön johdolla kokoonnuttiin Gustavelundiin Tuusulaan kaksi kertaa vuodessa laajapohjaisesti keskustelemaan riista-alan tulevaisuuden visioista, uhkakuvista ja mahdollisuuksista. Kokoontumisissa syntynyt niin sanottu Gustavelundin henki johti 1.3.2011 uuteen riistahallintolakiin, jossa vanhan lakisääteisen riistahallinnon yksiköt eli Metsästäjäin Keskusjärjestö ja riistanhoitopiirit fuusioitiin yhdeksi organisaatioksi, Suomen riistakeskukseksi. Riistanhoitoyhdistysten toiminta jäi ennalleen. Digiloikka uudelle vuosikymmenelle Suomen riistakeskus sai lentävän lähdön. Julkiset hallintotehtävät säädettiin palomuurin taakse muusta toiminnasta riippumattomaksi ja sinne siirtyivät pyyntija poikkeusluvat ja metsästäjärekisteri. Julkisten hallintotehtävien riippumattomuus on testattu lukemattomia kertoja hallinto-oikeuksissa ja se on koeponnistuksen kestänyt. Samanaikaisesti alettiin kehittää Oma riista -palvelua, joka sittemmin sijoittui julkishallinnon digipalvelujen vertailussa toiselle sijalle. Oma riistan kehitystyö on jatkuvaa ja tänään sen kautta voi hakea kaikkia pyyntilupia ja suurinta osaa poikkeusluvista. Lisäksi jokaisen oma metsästyskortti ja ampumakoetiedot löytyvät palvelusta. Käyttäjiä on jo lähes 190 000, mikä on huikea määrä! Luotettava riistatieto kaiken perustana Kuluvan vuosikymmenen aikana riistatiedon keruu, määrä ja laatu ovat nousseet uudelle tasolle. Esimerkkinä tästä toimii huippuunsa viritetty metsäkanalintujen metsästysaikojen säätelymekanismi: heinä-elokuun vaihteessa laskettujen riistakolmioiden tulokset jalostuvat kolmessa viikossa tulevan kauden metsästysajoiksi. Mekanismin tuloksena on lähes 40 vuoden tauon jälkeen voitu nauttia tammikuisesta latvalinnustuksesta. Metsäkanalintujen metsästysaikojen muodostuminen on upea saavutus vapaaehtoisilta kolmiolaskijoilta, riistakeskuksen valmistelutiimiltä ja maaja metsätalousministeriön virkakoneistolta. Näistä ja muista saavutuksista voi lukea lisää seuraavissa Metsästäjä-lehdissä. 22 Metsästäjä 2/2021 ME0221-book.indb 22 4.3.2021 8.49
• 310 000 200 milj. € 66% 10. 1000 40 000 Metsästäjien määrä on kaksinkertaistunut viimeisten 50 vuoden aikana. Viime vuoden maksettujen riistanhoitomaksujen määrä ylitti 310 000. Suhtautuminen metsästykseen on viimeisten 35 vuoden aikana muuttunut merkittävästi. Metsästykseen myönteisesti suhtautuvien suomalaisten osuus on noussut 48 prosentista 66 prosenttiin ja kielteisesti suhtautuvien osuus on pudonnut 31 prosentista 10 prosenttiin. Julkishallinnon mainetutkimuksessa Suomen riistakeskus on noussut sijalle 10. Hirvieläinmetsästyksen arvo on yli 200 miljoonaa euroa vuodessa. Vielä vuonna 1968 hirvi oli rauhoitettu lähes koko maassa, metsäkaurista ei ollut ja valko­ häntäpeurakanta oli vielä erittäin pieni. OMA RIISTA -PALVELUN KÄYTTÄJIÄ JO LÄHES 190 000 METSÄSTYKSEN AVAINLUKUJA Yli 1000 vuosittain laskettavaa riistakolmiota. Lähes 300 henkilötyövuotta vapaaehtoistyötä 40 000 metsästäjän toimesta. 23 Metsästäjä 2/2021 ME0221-book.indb 23 4.3.2021 8.49
• S12 HD+SMS PRO LÄHETTÄVÄ RIISTAKAMERA Lähettävien S12HD+SMS -riistakameroiden 4G-versio. S12 HD+SMS3 LÄHETTÄVÄ RIISTAKAMERA Valikoimamme myydyin lähettävä riistakamera. EDGE HD RIISTAKAMERA Helppokäyttöinen tallentava riistakamera. 249 00 159 90 59 90 99 90 79 90 49 90 69 90 49 90 34 90 39 90 669 00 1399 00 39 90 5 00 149 90 199 90 129 90 SEWARD-TOPPAPUVUT Vedenja tuulenpitävä toppapuku. Retkitukku-hinta 199,90 MERINO-HUPPARIT Metsästykseen ja vapaa-aikaan. Retkitukku-hinta 79,90 EXTREME LITE HUNTER Kevyet ja vedenpitävät. Erinomainen istuvuus ja tukeva pohjarakenne. Huom! Koot 42-44. Retkitukku-hinta 149,90 CHASER Kevyet ja vedenpitävät. Liikkuvalle metsäställe. Värit: ruskea ja BlindTech Invisible. Huom! Koot 41-45. Retkitukku-hinta 129,90 POWER -LÄMPÖLIIVI JA VIRTALÄHDE Retkitukku-hinta 149,90 COMMANDER REPPUJAKKARA 40 L Järkihintainen pilkkija passireppu. Retkitukku-hinta 49,90 Tutustu laajentuneeseen valikoimaamme ja osallistu samalla Ulefone-puhelimen arvontaan! RIISTAJA KALASAKSET Lujat sakset juhlahintaan. Retkitukku-hinta 11,90 PILKKIMISEEN SOVELTUVAT KAIKULUOTAIMET ALKAEN TEDDY FLEECETAKKI Miellyttävän lämmin ja mukava fleecetakki. Retkitukku-hinta 69,90 MERINO-TAKIT Soveltuu mainiosti välikerrastoksi tai ulkoilutakiksi. Retkitukku-hinta 69,90 DRIRELEASE-KERRASTOT Tekninen alukerrasto. Nopeasti kuivuva materiaali. Retkitukku-hinta 54,90 R16 MAXI ASEKAAPPI SSF 3492 -standardin turvakaappi 16 aseelle. Kaapissa on irrotettavat välihyllyt, viisi kiinteää ovilokerikkoa sekä lukitus viidellä lukkotapilla. FAS 6880 -turvalukko. Saatavana myös elektronisella lukolla 799,R12 EVO ELECTRO ASEKAAPPI SSF 3492 -standardin turvakaappi 12 aseelle. Ulos liukuva kelkka maksimoi käytännöllisyyden ja suojaa aseita kolhiintumiselta. Viisi kiinteää ovilokerikkoa, lukittava ylälokero sekä neljä sisätasoa tarvikkeille. Lukitus viidellä lukkotapilla. Elektroninen turvalukko. MERINO-KERRASTOT Tekninen merinovillainen aluskerrasto metsästykseen ja vapaa-aikaan. Värit: vihreä ja harmaa. Retkitukku-hinta 99,80 DRIRELEASE HUPPARIT Tekninen huppari metsästykseen ja vapaa-aikaan. Retkitukku-hinta 59,90 MALLIT NAISILLE JA MIEHILLE! MALLIT NAISILLE JA MIEHILLE! MALLIT NAISILLE JA MIEHILLE! JUHLAN KUNNIAKSI! MALLIT NAISILLE JA MIEHILLE! MALLIT NAISILLE JA MIEHILLE! MALLIT NAISILLE JA MIEHILLE! LOPPUERÄ! -20 % KAUPAN PÄÄLLE! VERKKOKAUPPAMME LOI NAHKANSA! » Tutkaile avajaistarjouksia sekä asekaappiuutuuksia Suunnista uuteen verkkokauppaamme ja voita puhelin! TREKKING LITE ULKOILUHOUSUT Laadukkaat ja hengittävät tekniset housut kaikenlaiseen ulkoiluun. Retkitukku-hinta 59,90 RANGER HOUSUT Tekniset ja monipuoliset, kolmen vuodenajan housut. Retkitukku-hinta 79,90 TUNDRA TOPATUT METSÄSTYSPUVUT Vedenpitävä ja hengittävä Rain-Stop-kalvo. Lämmin SuperLoft-toppaus. Retkitukku-hinta 279,00-299,00 Riistakameran ostajalle riistakameran lyijyhappoakku ja Burrel-akkujohto Edun arvo 29,80 € 49 90 JUHLATARJOUS! 69 90 JUHLATARJOUS! 99 90 KAMPANJA! KATSO KAIKKI MALLIT UUDISTUNEESTA VERKKOKAUPASTA! + TILAUKSET 24/7 www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 10–17 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu Ark. 10-18, La 10-15 Toimitamme ostoksesi nopeasti ja edullisesti. NOPEAT TOIMITUKSET! Tarjoukset voimassa 28.3. saakka tai niin kauan kuin tavaraa riittää. ME0221-book.indb 24 4.3.2021 8.49
• S12 HD+SMS PRO LÄHETTÄVÄ RIISTAKAMERA Lähettävien S12HD+SMS -riistakameroiden 4G-versio. S12 HD+SMS3 LÄHETTÄVÄ RIISTAKAMERA Valikoimamme myydyin lähettävä riistakamera. EDGE HD RIISTAKAMERA Helppokäyttöinen tallentava riistakamera. 249 00 159 90 59 90 99 90 79 90 49 90 69 90 49 90 34 90 39 90 669 00 1399 00 39 90 5 00 149 90 199 90 129 90 SEWARD-TOPPAPUVUT Vedenja tuulenpitävä toppapuku. Retkitukku-hinta 199,90 MERINO-HUPPARIT Metsästykseen ja vapaa-aikaan. Retkitukku-hinta 79,90 EXTREME LITE HUNTER Kevyet ja vedenpitävät. Erinomainen istuvuus ja tukeva pohjarakenne. Huom! Koot 42-44. Retkitukku-hinta 149,90 CHASER Kevyet ja vedenpitävät. Liikkuvalle metsäställe. Värit: ruskea ja BlindTech Invisible. Huom! Koot 41-45. Retkitukku-hinta 129,90 POWER -LÄMPÖLIIVI JA VIRTALÄHDE Retkitukku-hinta 149,90 COMMANDER REPPUJAKKARA 40 L Järkihintainen pilkkija passireppu. Retkitukku-hinta 49,90 Tutustu laajentuneeseen valikoimaamme ja osallistu samalla Ulefone-puhelimen arvontaan! RIISTAJA KALASAKSET Lujat sakset juhlahintaan. Retkitukku-hinta 11,90 PILKKIMISEEN SOVELTUVAT KAIKULUOTAIMET ALKAEN TEDDY FLEECETAKKI Miellyttävän lämmin ja mukava fleecetakki. Retkitukku-hinta 69,90 MERINO-TAKIT Soveltuu mainiosti välikerrastoksi tai ulkoilutakiksi. Retkitukku-hinta 69,90 DRIRELEASE-KERRASTOT Tekninen alukerrasto. Nopeasti kuivuva materiaali. Retkitukku-hinta 54,90 R16 MAXI ASEKAAPPI SSF 3492 -standardin turvakaappi 16 aseelle. Kaapissa on irrotettavat välihyllyt, viisi kiinteää ovilokerikkoa sekä lukitus viidellä lukkotapilla. FAS 6880 -turvalukko. Saatavana myös elektronisella lukolla 799,R12 EVO ELECTRO ASEKAAPPI SSF 3492 -standardin turvakaappi 12 aseelle. Ulos liukuva kelkka maksimoi käytännöllisyyden ja suojaa aseita kolhiintumiselta. Viisi kiinteää ovilokerikkoa, lukittava ylälokero sekä neljä sisätasoa tarvikkeille. Lukitus viidellä lukkotapilla. Elektroninen turvalukko. MERINO-KERRASTOT Tekninen merinovillainen aluskerrasto metsästykseen ja vapaa-aikaan. Värit: vihreä ja harmaa. Retkitukku-hinta 99,80 DRIRELEASE HUPPARIT Tekninen huppari metsästykseen ja vapaa-aikaan. Retkitukku-hinta 59,90 MALLIT NAISILLE JA MIEHILLE! MALLIT NAISILLE JA MIEHILLE! MALLIT NAISILLE JA MIEHILLE! JUHLAN KUNNIAKSI! MALLIT NAISILLE JA MIEHILLE! MALLIT NAISILLE JA MIEHILLE! MALLIT NAISILLE JA MIEHILLE! LOPPUERÄ! -20 % KAUPAN PÄÄLLE! VERKKOKAUPPAMME LOI NAHKANSA! » Tutkaile avajaistarjouksia sekä asekaappiuutuuksia Suunnista uuteen verkkokauppaamme ja voita puhelin! TREKKING LITE ULKOILUHOUSUT Laadukkaat ja hengittävät tekniset housut kaikenlaiseen ulkoiluun. Retkitukku-hinta 59,90 RANGER HOUSUT Tekniset ja monipuoliset, kolmen vuodenajan housut. Retkitukku-hinta 79,90 TUNDRA TOPATUT METSÄSTYSPUVUT Vedenpitävä ja hengittävä Rain-Stop-kalvo. Lämmin SuperLoft-toppaus. Retkitukku-hinta 279,00-299,00 Riistakameran ostajalle riistakameran lyijyhappoakku ja Burrel-akkujohto Edun arvo 29,80 € 49 90 JUHLATARJOUS! 69 90 JUHLATARJOUS! 99 90 KAMPANJA! KATSO KAIKKI MALLIT UUDISTUNEESTA VERKKOKAUPASTA! + TILAUKSET 24/7 www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 10–17 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu Ark. 10-18, La 10-15 Toimitamme ostoksesi nopeasti ja edullisesti. NOPEAT TOIMITUKSET! Tarjoukset voimassa 28.3. saakka tai niin kauan kuin tavaraa riittää. ME0221-book.indb 25 4.3.2021 8.49
• T ätä pyyntimuotoa voi hyödyntää laajoillakin alueilla, mutta tällöin ajo helposti venyy reilusti yli kahden tunnin kestoiseksi. Silloin passimiehet alkavat liikuskella ja hirvi saa vihiä vaarasta ennen passiin tuloa. Asutuksen läheisyydessä elävät hirvet ovat tottuneet kovaäänisiin marjastajiin, sienestäjiin ja koiran ulkoiluttajiin. Tällaisten hirviyksilöiden saaminen ulos metsästä voi joskus olla työlästä ja parhaaseen tulokseen yleensä päästään suurempaa melua pitämättä. Hirven on vaikeampi tietää hiljaisen ajurin sijaintia, kun taas jatkuvasti ääntä pitävän häiritsijän voi helposti kiertää tai päästää ohi. Pyyntimuoto toimii erinomaisesti myös pienissä seurueissa, kun ajoon ei tarvita useita henkilöitä. Näin passeihin saadaan enemmän ampujia, jolloin saaliin saantiin on enemmän mahdollisuuksia. Tyhjään metsään on turha mennä Jotta ajo toimisi mahdollisimman tehokkaasti, tulee tietää missä metsikössä hirvet milloinkin majailevat. Tämä vaatii päivittäisen jälkiseurannan ja sulan maan aikaan ainoa varma keino on langoittaa tienvieret kulkupaikoilta. Kaikki maanomistajat eivät lankoja mailleen halua, joten asia on syytä varmistaa ennen niiden virittämistä. Seurueessamme ammutaan yleensä kaikki hirvet heti alkukaudesta, joten lumijäljille päästään vain harvoin. Lanka ei ole sataprosenttisen varma, mutta sen ollessa poikki on katkaisuun joku syyllinen. Katkojan jäljet yleensä löytyvät metsän puolelta, vaikka tiellä ei näkyisikään mitään. Myös valkohäntäpeurat toisinaan katkovat lankoja, metsäkauriit tuskin koskaan. Lumen tulo muuttaa tilanteen helpoksi. Lankoja ei enää tarvita ja ajoon riittää yksi metsästäjä. Ajossa On tärkeää, että ajuri tuntee maaston kuin omat taskunsa. Hänen tulee tietää, missä maastokohdissa hirvet Niin sanotussa hiljaisessa hirven ajometsästyksessä ei ole varsinaista ajoketjua, eikä ajaja pidä yllä jatkuvaa meteliä. Ajajia on tavallisesti vain yksi, joskus kaksi tai kolme. Omimmillaan jahtimuoto on pienehköillä alueilla asutuksen tuntumassa. TeksTi ja kuvaT Esa Höysniemi HIRVENMETSÄSTYSMUODOT, OSA 9 Ajo ilman ajoketjua tapaavat makailla ja lähestyä näitä paikkoja oikeasta suunnasta. Tämän takia joudutaan kulkemaan mutkitellen, joskus jopa palaamaan taaksepäin. Kaikkiaan ajo on muutenkin hidasta verrattuna suoraan metsikön halki kulkevaan kävelijään tai ajoketjuun. Koko ajan on tarkkailtava myös maata etsien tuoreita merkkejä eläimistä ja yrittää arvioida niiden mahdollisia olinpaikkoja. Kesäkelilläkin melko nopeasti oppii lukemaan jälkiä ja niiden tuoreutta sekä havaitsemaan, milloin hirvi on huomannut ajurin. Makauksille tullessa pystyy heti havaitsemaan, ovatko ne vanhoja tai, onko niiltä juuri häivytty. Usein hirvet päästävät ajajan niin lähelle, että makuulta lähdön näkee tai vähintään kuulee. Tällöin hirvien lähtö on paniikinomainen, jolloin sammaleet lentelevät. Melko nopeasti ne huomaavat, että perässä tullaan varsin hitaasti. Tällöin meno rauhoittuu kävelyksi ja jälkiä on vaikeampi seurata. Joskus hirvet voivat jäädä hyvin pieneen pusikkoon ja antaa jäljittäjän kulkea ohi. Mikäli ajuri on tarkkana, tilanne selviää jäljistä. Peli ei ole vielä menetetty, vaikka eläimet jäisivät selän taakse. Paluu takaisinpäin pienellä koukkauksella saattaa hyvin riittää tilanteen kääntämiseksi jälleen metsästäjien eduksi. Liikkeelle lähtiessään hirvet saattavat aluksi kulkea mihin suuntaan hyvänsä. Kun ne päättävät vaihtaa maisemaa, tapahtuu se enemmän tai vähemmän vastatuuleen. Tämä tulee huomioida ajon suunnitteluvaiheessa ja passitus järjestää sen mukaan. Susialueilla on huomattu hirvien vaihtavan taktiikkaa päinvastaiseksi ainakin koiran ollessa mukana. Ilmeisesti nopea ja vaarallinen takaa-ajaja on turvallisempi pitää ”hajupuolella”. Alkukaudesta lehtien ollessa vielä puissa pyrimme kahden tai kolmen ajajan porukkaan, koska maasto on hyvin peitteistä. Kun ajajia on useita, pystytään kattamaan suurempi alue kerralla ja ajot ovat näin nopeampia. Uudet hirviporukan tulokkaat toimivat meillä ainakin 26 Metsästäjä 2/2021 ME0221-book.indb 26 4.3.2021 8.49
• Lumen tultua ajo helpottuu ja muuttuu enemmän jäljitykseksi, joskin pientä hirvien ohjailua voi yrittää varsinkin suojasäällä. Ennen ajoon lähtöä varmistetaan, että passit ovat paikoillaan. 27 Metsästäjä 2/2021 ME0221-book.indb 27 4.3.2021 8.49
• kaksi kautta ajomiehinä opetellen ”kädestä pitäen” ajamisen ja muut tarvittavat taidot. Näin sekä maasto että passipaikat tulevat tutuiksi ja myöhemmin ampujana passissa odotellessa saa melko hyvän kuvan ajon etenemisestä, kun kuuntelee ajomiesten radioliikennettä. Muuta ajossa huomioitavaa On tärkeää, että ajurit pystyvät kommunikoimaan keskenään. VHF toimii tässä erinomaisesti ja samalla passimiehet ovat tilanteen tasalla. Vaikka ajossa olisi vain yksi henkilö, tilannetiedotukset tekevät passissa olijoiden odottelun huomattavasti mielekkäämmäksi kuin täydellinen hiljaisuus. Passimiehet voivat myös ilmoittaa omista näköhavainnoistaan, joten tarvittaessa ajo voi saada uuden suunnan. Samoin ajuri voi kertoa, kenen passia eläimet lähestyvät. Meillä metsästyksen johtaja on pääsääntöisesti ajomiehenä, sillä se on paras paikka kontrolloida metsästystä. Jokainen hirviporukkamme jäsen joutuu toimimaan kolme perättäistä vuotta jahdin johtajana. Hirvi käyttäytyy varsin eri tavoin ajossa päivästä riippuen. Sateisella ja sumuisella kelillä joutuu joskus hirviä paimentamaan kuin lehmiä, kun taas kuulaana pakkaspäivänä ei tahdo ehtiä metsään niiden lähtiessä jo liikkeelle. Ensin mainitussa tapauksessa ajosta tulee pitkä ja työläs, ja se vaatii paljon tarkkaavaisuutta onnistuakseen. Tällöin hirviä pystyy hieman ohjailemaan kiertämällä sivulle ja näin painostaa hirviä siirtymään haluttuun suuntaan. Kun ajajia on useita, yhteyttä voidaan pitää erilaisin äänimerkein radion lisäksi. Ajurien kulku jonkinlaisessa rintamassa on eduksi, vaikka kyseessä ei olekaan varsinainen ajoketju. Jos joku joutuu kiertämään muita enemmän tai palaamaan taaksepäin, hidastelevat silloin muut tahollaan. Lopuksi kaikki saapuvat passiketjuun likimain Uudet tulokkaat ovat ensin ajomiehinä, jolloin he oppivat tuntemaan jahtialueen maaston ja kaadon jälkeiset toimenpiteet kokeneempien opastuksella. Melko nopeasti oppii lukemaan jälkiä ja niiden tuoreutta sekä havaitsemaan, milloin hirvi on huomannut ajurin. Toisin kuin koirajahdissa, tässä ajomuodossa yleensä lauman kaikki hirvet tulevat passiin, jolloin kiintiö voi täyttyä hyvinkin nopeasti, ehkä jo parin ajokerran jälkeen. samaan aikaan. Passipaikkoja lähestyttäessä ajomiesten kannattaa turvallisuussyistä pitää tavallista enemmän meteliä, jotta passimies tietää ajajan olinpaikan. Joskus ajettavat eläimet ovat vain muutamia kymmeniä metrejä ajajien edessä. Tämän tyyppisessä ajometsästyksessä hirvet tulevat passiin pääsääntöisesti hyvin rauhallisesti, joten passissa on oltava äänettä. Toisaalta ampujalla on aikaa varmaan laukaukseen ja useamman kuin yhden hirven kaatamiseen. Näistä syistä olemme pyrkineet rakentamaan tornit lähes kaikille passipaikoille. Ase myös ajomiehellä Kun maasto on tuttu eikä ajomiehiä ole ruuhkaksi asti, voidaan asetta pitää turvallisesti mukana. Silloin tällöin ajajalle tarjoutuu tilaisuus hirven tai valkohäntäpeuran kaatoon ajon lomassa. Jos ajureita on useita, täytyy kommunikoinnin toimia saumattomasti puhelimitse niin, että jokaisen olinpaikka on tiedossa. Lähellä passeja ampuminen tulee jättää passimiehen tehtäväksi, mikäli saaliseläimen suunta on passia kohti. Ajosta ammumme myös muuta riistaa, kuten valkohäntäpeuraa, kaurista, kettua ja supikoiraa. Laukaus ei juurikaan vaikuta hirvien liikkeisiin ja usein hirvet tulevat passiin ennen muuta riistaa. Tällä jahtimuodolla käytämme nykyisin vähemmän aikaa hirvikiintiön täyttämiseen kuin muut lähiseudun seurueet. S12 HD +SMS Pro 4G Kuvien ja videoiden lähetys sähköpostiin, erinomainen säänkestävyys (IP67), ajastin ja time lapsetoiminnot. S12 HD +SMS III Lähettää kuvat sähköpostiin tai puhelimeen. 12 MP kuvat, Full HD -videot, etäohjaus ja mustasalama. Metallinen turvakotelo riistakameralle 39,Puukiinnike riistakameralle 14,90 Seinäteline riistakameralle 14,90 » Kodin ja vapaa-ajan asunnon valvonta » Riistan tarkkailu » Työkonevalvonta » Kulunseuranta Tilaa osoitteesta www.elisa.fi/ burrelkamerat 249 00 Kertamaksulla 199 90 Kertamaksulla Burrel-kamerat monipuoliseen seurantaan! 6 90 /kk 36 kk maksuajalla 5 55 /kk 36 kk maksuajalla Pakkaus sisältää itseaktivoitavan Burrel SIM-kortin Pakkaus sisältää itseaktivoitavan Burrel SIM-kortin Elisalta tilattuihin Burrel -kameroihin valvontakyltti ja ikkuntarrat veloituksetta! (arvo 14,90€) 28 Metsästäjä 2/2021 ME0221-book.indb 28 4.3.2021 8.49
• S12 HD +SMS Pro 4G Kuvien ja videoiden lähetys sähköpostiin, erinomainen säänkestävyys (IP67), ajastin ja time lapsetoiminnot. S12 HD +SMS III Lähettää kuvat sähköpostiin tai puhelimeen. 12 MP kuvat, Full HD -videot, etäohjaus ja mustasalama. Metallinen turvakotelo riistakameralle 39,Puukiinnike riistakameralle 14,90 Seinäteline riistakameralle 14,90 » Kodin ja vapaa-ajan asunnon valvonta » Riistan tarkkailu » Työkonevalvonta » Kulunseuranta Tilaa osoitteesta www.elisa.fi/ burrelkamerat 249 00 Kertamaksulla 199 90 Kertamaksulla Burrel-kamerat monipuoliseen seurantaan! 6 90 /kk 36 kk maksuajalla 5 55 /kk 36 kk maksuajalla Pakkaus sisältää itseaktivoitavan Burrel SIM-kortin Pakkaus sisältää itseaktivoitavan Burrel SIM-kortin Elisalta tilattuihin Burrel -kameroihin valvontakyltti ja ikkuntarrat veloituksetta! (arvo 14,90€) ME0221-book.indb 29 4.3.2021 8.49
• Useimmat karkottavat rodut ovat keskikokoisia koiria. Ne kykenevät etenemään myös lumipeitteisessä maastossa. 30 Metsästäjä 2/2021 ME0221-book.indb 30 4.3.2021 8.49
• Karkottajat tulevat! Karkottajina toimivat metsästyskoirat ovat edelleen monelle metsästäjälle uusia tuttavuuksia. Ne ovat hiljalleen yleistymässä iloisen luonteensa ja laajojen käyttöominaisuuksiensa ansiosta, vaikka rekisteröintimäärät ovat yhä pieniä muihin metsästyskoirarotuihin verrattuna. Karkottava koira on tehokas metsästyskoira, mutta vaatii hyvän hallinnan lisäksi paljon aktiviteetteja. Pelkästään tarhatai seurakoiraksi metsästyskoiraa ei tulisi hankkia. TeksTi Panu Hiidenmies kuvaT Kutri Tamminen K arkottavina koirina voidaan käyttää lähes mitä tahansa koiria, jotka eivät seuraa riistaa liian pitkälle, mutta saavat sen tehokkaasti liikkeelle. Useimpia mannermaisia kanakoiria on alun perin käytetty myös nisäkäsriistan karkotukseen. Kiinnostus tähän käyttömuotoon on lisääntynyt Suomessa ja esimerkiksi saksanseisojia käytetään jonkin verran riistan karkottajina. Useimmat noutajat ja spanielit soveltuvat myös karkottajiksi. Terriereistä yleisimmin käytettävä rotu lienee saksanmetsästysterrieri, joka soveltuu vallan mainiosti käyttötarkoitukseen. Pienriistametsästäjän väsymätön kumppani Rodusta riippumatta karkottavaa koiraa voidaan mainiosti käyttää monenlaisessa pienriistan pyynnissä. Alkusyksyn kyyhkyjahdissa se toimii kuten mikä tahansa noutava koira. Opetettuna se istuu passissa hiljaa ja noutaa pudotetut linnut ripeästi etumaastosta. Noutotyöskentely lisää mukavasti koiran käyttökautta ja antaa aktiviteettia varsinaisen karkottamistyön ohelle. Karkottajina käytetyt rodut ovat yleensä innokkaita ja kestäviä uimareita, jotka eivät kavahda viileitä vesiä. Etenkin eteläisen Suomen pitkä vesilinnustuskausi tarjoaa pitkän noutotyöskentelyjakson. Viiriäiskoira, spanielit, seisojat ja noutajat ovat energisiä ja innokkaiKatso video: www.metsastajalehti.fi 31 Metsästäjä 2/2021 Koiran kanssa ME0221-book.indb 31 4.3.2021 8.49
• ta noutajia, joilla on yleensä luontainen taipumus kantaa esineitä ja riistaa. Tämä helpottaa noudon opettamista. Pienimmät karkottajat kantavat yleisimmät sorsalinnut kepeästi ohjaajalleen, mutta hanhien kohdalla voi pienellä nartulla loppua voimat kesken. Usein saalis vaikka raahataan perille saakka, sillä kyseessä on sitkeä metsästyskoira. Kauden edetessä karkottavia koiria hyödynnetään ajojahdeissa, joissa metsästetään jäniksiä ja kettuja. Parhaimmillaan karkottajat ovat pienehköillä alueilla toteutettavissa seuruejahdeissa, kuten rikkonaisessa peltomaisemassa tai pienissä metsäkuvioissa sekä jokivarsissa. Yleensä ne ovat hyviä riistan löytäjiä ja karkottavat kuuluvalla haukullaan pienriistan passeihin tehokkaasti. Erämaisilla tai muuten laajoilla metsäalueilla muiden rotujen laajempi haku ja pitkä seuraaminen voittavat karkottajan työskentelyn. Sopii verijäljelle Yksi karkottavien koirien käyttömuodoista on verijäljestys eli haavoittuneen tai loukkaantuneen riistan etsintä. Niillä on tarkka hajuaisti ja luontainen halu seurata verijälkeä. Nuorten koirien opetuksessa usein painotetaan verijälkityöskentelyä ennen varsinaisen karkottavan riistatyöskentelyn aloittamista. Kerran riistalle kunnolla sytyttyään voi verijäljen seuraaminen olla haastavaa etenkin maastoissa, joissa riistaa on paljon. Verijäljen seuraamisen harjoittelun voi aloittaa leikkimielellä jo aivan pienen pennun kanssa. Hajuaistinsa avulla koira varmasti löytää hieman vanhemmankin verijäljen. Kyse on lähinnä siitä, riittääkö motivaatio verijäljen seuraamiseen tuoreiden tarjolla olevien riistanhajujen sijaan. Etenkin pieniin sorkkaeläimiin ja villisikoihin liittyvät SRVA-tehtävät lisääntyvät näiden lajien yleistyessä. Useimmilla karkottavilla koirilla riittää niin fyysinen kuin henkinen kantti vaativiin loukkaantuneen riistan jäljitystilanteisiin. Pääosin verijäljen seuraaminen tehdään kytkettynä. Jos koira päästetään irti, on sillä hyvä olla edellytykset saavuttaa sekä pysäyttää riista. Pienriistan etsimisessä on tarkoitus, että karkottava koira myös noutaa riistan ohjaajalleen. Pääleipälajina hirvieläimet Tällä hetkellä Suomessa eletään hirvieläinten esiintymisen suhteen runsauden aikaa. Ei olekaan yllättävää, Viiriäiskoirat kaadolla. Kaikille koirille on tärkeää opettaa sosiaaliset taidot. Seuruejahdeissa niitä tarvitaan. Karkottavat koirat yleistyvät. Jahti karkottajilla on nopeatempoista ja kiinnostaa siksi monia. 32 Metsästäjä 2/2021 ME0221-book.indb 32 4.3.2021 8.49
• että Suomessa ovat saavuttaneet suosiotaan runsaan riistakannan alueilla kehitetyt rodut. Karkottavan koiran ei ole tarkoitus hakea riistaa kovin kaukaa ohjaajastaan. Riistan löydyttyä oikeaoppisesti toimiva karkottava koira ajaa sen liikkeelle ajoalueen ympärille asetettuihin passeihin. Jahtimuoto ei sovellu harvan riistakannan alueille, mutta tiheän kannan alueella karkottajat laittavat useita riistaeläimiä liikkeelle ja palaavat lyhyen pyrähdyksen jälkeen hakemaan uutta riistaa. Suomen lainsäädäntö ei tunne karkottavan koiran työskentelytapaa. Mikäli karkottava koira on säkäkorkeudeltaan yli 39 cm, se ei saa ajaa hirvieläintä. Karkottavien koirien omistajien tulee kiinnittää tähän erityistä huomiota. Karkottavaa koiraa voidaan käyttää kaikkien Suomessa esiintyvien hirvieläinten sekä villisian metsästykseen. Tehokkaille karkottaville koirille on runsaasti käyttöä tulevaisuudessa, sillä näköpiirissä ei ole etenkään pienempien hirvieläinten osalta kantojen merkittävää vähenemistä. Metsästysseuroissa on totuttelun paikka karkottavien koirien käytössä, sillä koirien toimintaperiaate vaikuttaa jonkin verran jahdin suunnitteluun sekä toteutukseen. Parhaimmillaan karkottajia käytetään luovasti omissa ajoissaan sekä täydentämään muiden koirien työskentelyä. Tällä hetkellä karkottajien käyttö on jahtimuotona vielä uutta ja vaatii siksi jahdin johtajilta sekä metsästäjiltä tuoretta näkökulmaa metsästykseen. Ennen kaikkea jahtimuodon omaksuminen osaksi suomalaista metsästystä vaatii karkottavien koirien omistajilta paljon. He koirineen rakentavat kuvan karkottajajahdeista osana metsästyskulttuuriamme. Kettu on päätynyt eräksi karkottajajahdissa. Jahtimuoto sopii hyvin pienillekin metsästysmaille. Karkottavaa koiraa voidaan käyttää kaikkien Suomessa esiintyvien hirvieläinten sekä villisian metsästykseen. SUOMEN SUURIN metsästysja kalastusliike Katso koko 50 000 tuotteen valikoima verkkokaupastamme. 33 Metsästäjä 2/2021 ME0221-book.indb 33 4.3.2021 8.49
• <0,1 0,1–3 3–9 9–12 >12 Lintuja/ km² Lintuja/ km² Papanat Teerisaaliit Vuosittaiset saalismäärät Kappaletta Ravinto Talvella koivujen silmut ja urvut. Kesällä ruohovartiset kasvit. Syksyllä marjat, ja sänkipeltojen vilja. Poikaset syövät myös hyönteisiä. Puolukat Hyönteiset Siipi Jälki Pyrstö Teeri Lyrurus tetrix Black Grouse/Orre Talvella Kesällä Nuori Nuori Vanha Vanha Nuori Vanha Terävä kärki Kirjava väriltään ja usein kulunut Pidempi lyyranmuotoinen pyrstö Jykevä olemus Hintelämpi olemus Lyhyempi suorahko pyrstö Pyöreä kärki Tasaisempi väritys Vilja Lähde: Luke Kannan tiheys kesällä 2020 Vastakuoriutunut Kolmas käsisulka on aikuisella pitkä. Nuorella se on muita lyhyempi. Kolmas käsisulka muiden mittainen Kolmas käsisulka muita lyhyempi Kyynärsulat Tertiaalit 1 1 2 2 3 3 KUVITUS: ASMO RAIMOAHO Käsisulat 1 1 2 2 3 3 Aikuinen akkateeri Nuori poikateeri Teeren iän voi määrittää helpoiten käsisulkien kärjistä, pyrstön muodosta ja nokan vahvuudesta. Koivun silmut (kevät) Kirkkaan punainen ihopoimu Sinertävänmusta höyhenpuku Lyyrapyrstö Ruskeankirjava höyhenpuku Mahapuolelta harmaankirjava (kesä) Koiraan höyhenpuku vaihtuu kokonaan mustaan loppusyksyyn mennessä. kg cm Noin 55 cm 1,1–1,4 kg kg 0,9–1,0 kg Noin 43 cm cm 00 01 02 03 04 05 06 07 08 10 09 11 12 13 14 15 16 17 18 19 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 Poikkijuovikas kaula Teerikoiraat kokoontuvat keväisin ryhmäsoitimelle. Naaraalla lovipäinen pyrstö Teertä tavataan koko maassa lukuun ottamatta pohjoisinta Lappia. Teeret elävät aukkoisissa sekametsissä, talvella koivua kasvavilla alueilla, kesällä tuoreissa metsissä ja soiden reunoilla. Lajilla tyypillinen soidin maalis-toukokuussa aukeilla paikoilla. Munia 6–10. Pesä maassa aukkoisessa paikassa. Naaras hoitaa poikueen. C M Y CM MY CY CMY K Teeren_ika_aukeama.pdf 1 26/02/2021 18.46 34 Metsästäjä 2/2021 ME0221-book.indb 34 4.3.2021 8.49
• <0,1 0,1–3 3–9 9–12 >12 Lintuja/ km² Lintuja/ km² Papanat Teerisaaliit Vuosittaiset saalismäärät Kappaletta Ravinto Talvella koivujen silmut ja urvut. Kesällä ruohovartiset kasvit. Syksyllä marjat, ja sänkipeltojen vilja. Poikaset syövät myös hyönteisiä. Puolukat Hyönteiset Siipi Jälki Pyrstö Teeri Lyrurus tetrix Black Grouse/Orre Talvella Kesällä Nuori Nuori Vanha Vanha Nuori Vanha Terävä kärki Kirjava väriltään ja usein kulunut Pidempi lyyranmuotoinen pyrstö Jykevä olemus Hintelämpi olemus Lyhyempi suorahko pyrstö Pyöreä kärki Tasaisempi väritys Vilja Lähde: Luke Kannan tiheys kesällä 2020 Vastakuoriutunut Kolmas käsisulka on aikuisella pitkä. Nuorella se on muita lyhyempi. Kolmas käsisulka muiden mittainen Kolmas käsisulka muita lyhyempi Kyynärsulat Tertiaalit 1 1 2 2 3 3 KUVITUS: ASMO RAIMOAHO Käsisulat 1 1 2 2 3 3 Aikuinen akkateeri Nuori poikateeri Teeren iän voi määrittää helpoiten käsisulkien kärjistä, pyrstön muodosta ja nokan vahvuudesta. Koivun silmut (kevät) Kirkkaan punainen ihopoimu Sinertävänmusta höyhenpuku Lyyrapyrstö Ruskeankirjava höyhenpuku Mahapuolelta harmaankirjava (kesä) Koiraan höyhenpuku vaihtuu kokonaan mustaan loppusyksyyn mennessä. kg cm Noin 55 cm 1,1–1,4 kg kg 0,9–1,0 kg Noin 43 cm cm 00 01 02 03 04 05 06 07 08 10 09 11 12 13 14 15 16 17 18 19 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 Poikkijuovikas kaula Teerikoiraat kokoontuvat keväisin ryhmäsoitimelle. Naaraalla lovipäinen pyrstö Teertä tavataan koko maassa lukuun ottamatta pohjoisinta Lappia. Teeret elävät aukkoisissa sekametsissä, talvella koivua kasvavilla alueilla, kesällä tuoreissa metsissä ja soiden reunoilla. Lajilla tyypillinen soidin maalis-toukokuussa aukeilla paikoilla. Munia 6–10. Pesä maassa aukkoisessa paikassa. Naaras hoitaa poikueen. C M Y CM MY CY CMY K Teeren_ika_aukeama.pdf 1 26/02/2021 18.46 35 Metsästäjä 2/2021 ME0221-book.indb 35 4.3.2021 8.49
• Ei tietoa <= 1 > 1 > 2 > 3 > 5 > 10 > 20 > 30 > 50 EH ES KS KAS LA OU PO PH PK PS RP SA UU VS KA Ei tietoa <= 1 > 1 > 2 > 3 > 5 > 10 > 20 > 30 > 50 EH ES KS KAS LA OU PO PH PK PS RP SA UU VS KA Kohti tarkempaa valkohäntäpeurakannan arviota – yli 10 000 peurahavainnon voimin Seitsemän riistanhoitoyhdistyksen alueella aloitettiin syksyllä 2020 kokeilu, jossa metsästyksen yhteydessä tehdyt valkohäntäpeuran näköhavainnot kirjataan Oma riista -palveluun. Tiedot tarkentavat valkohäntäpeuran kanta-arviota Oma riistan uuden toiminnon avulla. TeksTi Eerojuhani Laine kuvaT Luonnonvarakeskus ja Eerojuhani Laine V alkohäntäpeura on puhuttanut viime vuosien aikana enenevissä määrin niin valtakunnallisissa medioissa kuin metsästäjäpiireissä eikä suotta. Luonnonvarakeskuksen 2020 julkaiseman kanta-arvion mukaan valkohäntäpeurakanta on kuluneen kymmenen vuoden aikana kasvanut hieman yli 50 000 eläimen kannasta noin 109 000 eläimeen. Suomen riistakeskus, Luonnonvarakeskus ja Turun yliopisto ryhtyivät vuonna 2017 selvittämään, millä keinoilla kanta-arviota voitaisiin tarkentaa ja millaista tietoa erityisesti tarvitaan. Selkein tarve oli valkohäntäpeurakannan alueelliselle rakennetiedolle eli ikäja sukupuolijakaumalle. Tuolloin lähdettiin testaamaan kolmea eri tapaa. Näitä olivat riistakamerat, papanoista kerätyt DNA-näytteet sekä metsästäjien jahdin yhteydessä kirjaamat näköhavainnot. Metsästäjien kirjaamat näköhavainnot todettiin toimivimmaksi keinoksi valtakunnallisen kannanarvion tarkentamiseen. Niinpä Oma riistaan rakennettiin tarvittavat ominaisuudet vuonna 2019. Havaintoja on voinut kirjata aiemminkin, mutta havainnot ovat olleet vain Oma riistan käyttäjille itselleen. Nyt havaintoja tullaan keräämään vakioidulla menetelmällä koko maasta. Miten pilotti järjestettiin? Toiminnallisuutta haluttiin pilotoida ennen syyskuussa 2021 alkavaa valtakunnallista havaintojen keruuta. Pilottia varten tarvittiin mukaan riistanhoitoyhdistyksiä eri puolilta Suomea. Tavoitteena oli, että kokemusta kertyisi mahdollisimman kattavasti erilaisista olosuhteista. Pilottiin osallistuvilta metsästäjiltä pyydettiin koko pilotin ajan palvelun parantamiseksi muutosehdotuksia, joita myös toteutettiin mahdollisuuksien mukaan. Heti aluksi kävi ilmi, että kaikki pilotin yhdistysPilottiin valikoitui seitsemän riistanhoitoyhdistystä koko valkohäntäpeuran levinneisyysalueelta. Ei tietoa ? 1 > 1 > 2 > 3 > 5 > 10 > 20 > 30 > 50 36 Metsästäjä 2/2021 ME0221-book.indb 36 4.3.2021 8.50
• Ei tietoa <= 1 > 1 > 2 > 3 > 5 > 10 > 20 > 30 > 50 EH ES KS KAS LA OU PO PH PK PS RP SA UU VS KA ten metsästäjät eivät todennäköisesti tulisi kirjaamaan havaintoja: nämä metsästäjät kokivat se työlääksi ja toisaalta kaikilla ei ole osaamista tai halua Oma riistan käyttämiseen. Täydellisen kattavaa havaintojen kirjaamista ei voida saavuttaa. Tärkeintä on, että havaintoja kertyy riittävästi. Tämän vuoksi havaintojen kirjaaminen pyrittiin tekemään mahdollisimman helpoksi. Oma riista -mobiilisovelluksella peurahavainnon pystyy kirjaamaan muutamalla älypuhelimen näpäytyksellä. Havaintojen kirjaamisesta käytännössä tulee kattavampi artikkeli Metsästäjä-lehden syyskuussa ilmestyvään numeroon 5/2021. Havaintoja kertyi ja raporttia syntyi Hirvipuolelta tutut raportit tulevat nyt myös osaksi valkohäntäpeuran havaintojen ja saaliin tarkastelua Oma riistassa. Havaintoja helmikuun alkuun mennessä on kertynyt yhteensä 10 304 eläimestä yli 3 000 erillisen havaintokirjauksen myötä. Samalla tarkennetaan saalisraportointia. Saaliin kirjaamisen yhteyteen vapaaehtoiseksi kentäksi on tullut metsästystapa. Näin saadaan osviittaa siitä, kuinka suuri osuus valkohäntäpeurasaaliista kaadetaan vahtimalla ja toisaalta paljonko saalista kertyy koiria apuna käyttäen. Tähän mennessä niistä saaliista, joiden osalta metsästystapa on ilmoitettu, (N=4 299) noin 83 prosenttia on tullut vahtimalla. Suuri kiitos pilottiin osallistuneille Pilottiin osallistui metsästäjiä Pornaisten, Jokiläänin, Marttilan seudun, Lempäälän, Merikarvian, Laihian ja Leppävirta-Varkauden riistanhoitoyhdistyksistä. Suuri kiitos teille aktiivisesta havaintojen kirjaamisesta ja palautteen antamisesta. Pilotista kertyneellä aineistolla on päästy jo laskemaan kannan vasatuottoa ja aikuiskannan sukupuolijakaumaa. Tulokset näyttävät mielekkäiltä ja näin ollen vuodesta 2022 lähtien julkaistavien kanta-arvioiden voidaan odottaa olevan alueellisesti entistä tarkempia. Vuosina 2017 ja 2019 alkaneet hankkeet on mahdollistanut maaja metsätalousministeriön erillisrahoitus. Satakunnan riistakeskusalueen valkohäntäpeurasaaliin jakautumista tarkastellessa nähdään hyvin, miten äärevästi valkohäntäpeurakanta on Suomessa jakautunut. Tiheimmän kannan alue on neljän riistakeskusalueen risteämäkohdassa. Havaintoja on kertynyt tasaisesti koko metsästyskauden ajan, 10 000 havainnon rajapyykki ohitettiin tammikuun lopussa. 23 46 69 92 114.9 Ähtäri Närpiö Alavus Kaskinen Kauhajoki Kristiinankaupunki Virrat Parkano Kankaanpää Ikaalinen Ylöjärvi Nokia Harjavalta Kokemäki Huittinen Rauma Valkeakoski Loimaa Uusikaupunki Laitila Forssa PORI TAMPERE HÄMEENLINNA Toijala Vesistöt ja nimistö: Maanmittauslaitoksen yleiskartta (8/2016) 40 km 20 Riistakeskusalue Satakunta Saalis yhteensä / 1000 ha 05.02.2021 mennessä. Tiedot päivitetty 06.02.2021 10:42. Riistakeskusalue Satakunta saalis yhteensä / 1000 ha 5.2.2021 mennessä Index Suomi: Havaintokertymä yhteensä 06.02.2021 mennessä 20 00 40 00 60 00 80 00 10 00 päivämäärä ha va int ok er tym ä 1.9. 15.9. 29.9. 20.10. 10.11. 1.12. 22.12. 5.1. 19.1. 2.2. NA metsästyskaudet 2020?21 Tiedot on päivitetty 07.02.2021 10:08, (C) Luonnonvarakeskus Metsästyskaudet 2020-2021 Havaintokertymä yhteensä 6.2.2021 mennessä 37 Metsästäjä 2/2021 ME0221-book.indb 37 4.3.2021 8.50
• DNA-keräys monipuolistaa petoyhdyshenkilön tehtävää Petoyhdyshenkilöt ovat suden DNA-näytekerääjäverkoston selkäranka. Kokenut petoyhdyshenkilö Johannes Lehtomäki aloitti keräysvastaavan tehtävässä syksyllä. Halu oppia uutta motivoi vapaaehtoistyöhön suurpetojen parissa. teksti Mirja Rantala kuvat Janna Lehtomäki ja Riikka Hurri P itkän linjan petoyhdyshenkilö Johannes Lehtomäki lähti aikoinaan tehtävään, koska halusi oppia lisää suurpedoista ja luonnosta. Sama tiedonjano on säilynyt näihin päiviin. – Itseä motivoi halu tuntea oma ympäristönsä, vaikkapa millainen karhukanta alueella on, Lehtomäki kertoo. Syntyperäisenä multialaisena Lehtomäki on nähnyt kantojen muuttuvan ajan saatossa. Vuosien aikana alueella on tavattu kaikki Suomen neljä suurpetolajia ja petoyhdyshenkilölle on riittänyt tehtäviä. – Hyvin näkee kantojen muutoksen, kun on ikänsä asunut pitäjässä. Kun aloitin petoyhdyshenkilönä, ilves oli alueella uusi kapistus. Myöhemmin karhukanta kasvoi ja huippu koettiin vuosina 2013–2014. Noin kuusi vuotta sitten alueelle ilmestyi myös ahmoja, Lehtomäki kertoo. Tehtävänkuva laajentuu DNA-keräykseen Viime syksynä Lehtomäki ryhtyi alueensa DNA-keräysvastaavaksi, kun suden DNA-keräys laajeni valtakunnalliseksi. DNA-keräyksen avulla saadaan tietoa susireviirien rajoista, reviireillä elävien susien määrästä ja pentujen syntymästä. Keräysvastaavan tehtävänä on jakaa vapaaehtoisille kerääjille ohjeja näytekeräysmateriaalit, ottaa vastaan alueen näytteet ja toimittaa ne eteenpäin. Lehtomäen toiminta-alueella Multialla ei ole vakiintunutta susireviiriä, mutta viime aikoina siellä on tehty havaintoja susiparista, ja kautta aikojen alueella on ollut satunnaisia läpikulkijoita. Tehtävä on uusi, eikä Lehtomäki ole vielä saanut itse kerättyä suden ulostenäytteitä, joista DNA:ta tutkitaan. Sääolosuhteet ja ajoissa tullut tieto susihavainnosta vaikuttavat paljon keräyksen onnistumiseen. Petoyhdyshenkilöillä on DNA-keräyksessä tarvittavaa osaamista suurpetojen jäljistä ja jätöksistä. 38 Metsästäjä 2/2021 ME0221-book.indb 38 4.3.2021 8.50
• Tohmajärvellä oltiin susien jäljillä Luonnonvarakeskuksen, Suomen riistakeskuksen ja maaja metsätalousministeriön johtajat keräsivät susien DNA-näytteitä 13.2. Tohmajärvellä. Päivän tulos oli yksi ulosteja kolme virtsanäytettä. – Tämä oli todella onnistunut päivä. Osallistuimme työhön, jota tehdään ympäri Suomen mahdollisimman tarkan suden kanta-arvion laatimiseksi. Iso kiitos kaikille metsästäjille ja vapaaehtoisille, jotka keräävät näytteitä, totesi maaja metsätalousministeri Jari Leppä. Lehtomäki on houkutellut paikallisia metsästysseuroja mukaan näytteiden keräykseen, mutta verkoston rakentaminen on vielä aluillaan. – Keräysvastaavalla pitää olla verkosto ja innostuneita kerääjiä, jotta toiminta saadaan kunnolla vauhtiin, Lehtomäki pohtii. Lehtomäki kokee, että riistahallinnon ja -tutkimuksen on tärkeää avoimesti ja kansantajuisesti kertoa tutkimuksen teosta ja tuloksista. Tämä osaltaan osoittaa arvostusta vapaaehtoisten työtä kohtaan. – Vapaaehtoiselle on tärkeää kokea, että aidosti otetaan mukaan ja saa vastuuta. Kyse on psykologiasta. Kun metsästäjät saavat vastuuta syntyy myös vastuunkantamista, Lehtomäki pohtii. Petoyhdyshenkilöt luovat keräyksen perustan Suomen riistakeskus avustaa Luonnonvarakeskusta DNA-keräysverkoston luomisessa. Jokaiselle keräysalueelle tarvitaan vähintään yksi keräysvastaava ja 5–10 kerääjää. DNA-näytekeräysvastaavan tehtävä ei vaatinut Lehtomäeltä paljoa opiskelua. Riittää, että on tavoitettavissa ja pakastin näytteille. Petoyhdyshenkilön tehtävä puolestaan on jatkuvaa oppimista. – Ei näitä opi kuin käytännössä. Tarvitaan paljon toistoja, eikä koskaan tule valmiiksi, Lehtomäki sanoo. Lehtomäen tavoin moni keräysvastaava on petoyhdyshenkilö. Heillä on tarvittavan osaamisen lisäksi valmis alueellinen verkosto, jota hyödyntää kerääjien rekrytoinnissa. – Petoyhdyshenkilöt ovat DNA-näytekeräyksen onnistumisessa ratkaisevassa asemassa. Keräys kohdennetaan Tassuun tallennettujen havaintojen perusteella ja petoyhdyshenkilöiden asiantuntemusta tarvitaan keräyksen organisoinnissa, kertoo Keski-Suomen riistapäällikkö Olli Kursula. Kursula vastaa riistatiedon keräämisen organisoinnista Suomen riistakeskuksessa. Suden DNA-näytteiden keruu on sen yksi tärkeä osa. – Todennäköisesti DNA-näytteiden keruu tulee tulevaisuudessa olemaan osa petoyhdyshenkilön normaalia toimintaa, Kursula ennustaa. Kerääjäksi voi hakeutua kuka tahansa luontoharrastaja, jolla on kokemusta suden jälkien ja ulosteiden tunnistamisesta. DNA-näytteiden keräysaika on marraskuun alusta helmikuun loppuun. Kerääjäksi voi hakeutua kuka tahansa luonto­ harrastaja, jolla on kokemusta suden jälkien ja ulosteiden tunnistamisesta. Luonnonvarakeskuksen, maaja metsätalousministeriön ja Suomen riistakeskuksen johtoa osallistui susien DNA-näytteiden keräämiseen. 39 Metsästäjä 2/2021 ME0221-book.indb 39 4.3.2021 8.50
• Metsästyskortin lunastaneiden määrä kasvoi vuonna 2020 TeksTi Mari Kelkka ja Maria Mänty M etsästyskortin lunastaneiden määrä kääntyi vuonna 2020 mukavaan nousuun ja riistanhoitomaksun maksoi yhteensä 310 074 metsästäjää. Määrä on noin 2 300 enemmän kuin vuonna 2019. Metsästyskortin maksaneista oli miehiä 91 prosenttia ja naisia 9 prosenttia. Naisten osuus metsästäjäkunnasta on selvässä kasvusuunnassa. Vuonna 2000 naismetsästäjiä oli noin 9 000, mutta viimeisen 20 vuoden ajan heidän määränsä on kasvanut vuosittain tasaisesti ja tällä hetkellä metsästyskortin lunastaneita naisia on noin 27 000. Saman aikavälin tilastossa miesten määrä on lineaarisesti tarkasteltuna laskeva, mutta vuosittain on nähtävillä vaihtelua. Metsästäjien kokonaismäärä on vuosien 2000–2020 tarkastelujaksolla noussut naisten kasvavan määrän ansiosta. Koronaepidemian vuoksi metsästäjätutkintoja ei voitu järjestää edellisvuoden tavoin, mutta uusien metsästäjien määrä säilyi samalla tasolla kuin vuonna 2019. Viime vuoden aikana uusia tutkinnon hyväksytysti suorittaneita metsästäjiä tuli joukkoomme 7 326. Heistä naisia oli jo lähes 30 prosenttia. Naisten osuus tutkinnon suorittajista on kasvanut vuosittain tasaisesti, mikä tuo vuosien saatossa merkittävän muutoksen metsästäjäkunnan rakenteeseen. Naiset suorittavat metsästäjätutkinnon keskimäärin 31 vuoden iässä ja miehet muutamaa vuotta nuorempina. Eniten uusia naismetsästäjiä on ikäluokassa 25–29 vuotta, kun taas miehillä yleisin tutkinnon suoritusikäluokka on 10–14 vuotta. Kotikuntatilastoa tarkastellessa eniten metsästäjiä löytyy kasvukeskuksista. Yhteensä lähes 75 000 metsästäjää, eli noin 24 prosenttia koko metsästäjäkunnasta asuu näissä kymmenessä kaupungissa. Metsästäjämäärä 2000–2020 310 000 305 000 300 000 295 000 290 000 285 000 280 000 275 000 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 Metsästäjämäärä 2000–2020 (naiset) 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 Kunnat joissa asuu eniten metsästäjiä (2020) Rov ani em i Ou lu Jyv äsk ylä Kuo pio Kaj aan i Joe nsu u Van taa Esp oo Hel sin ki Tam per e 14 000 12 000 10 000 8000 6000 4000 2000 15212 10992 9124 8207 6199 5236 4992 4456 4350 5717 5-9 v. 1014v . 2024v . 5054v . 3034v . 6064v . 4044v . 7074v . 8084v . 1519v . 2529v . 5559v . 3539v . 6569v . 4549v . 7579v . 8589v . miehiä naisia 14 000 12 000 10 000 8000 6000 4000 2000 Metsästäjätutkinnon suorittaneet (2020) 40 Metsästäjä 2/2021 ME0221-book.indb 40 4.3.2021 8.50
• Y hteisja pankkilupien avulla voidaan päästä joustavasti asetettuihin tavoitteisiin hirvikannan hoidossa. Metsälle on mukava lähteä, kun lupa-asiat on sovittu yhdessä ja ne on hoidettu hyvissä ajoin. Pankkilupien käyttö antaa tilaa reagoida ennakoitua suurempaan hirvikantaan. Yhteisluvalla on monia yleisesti tunnettuja etuja. Osakkaiden alueet täydentävät toisiaan ja mahdollisesti laajentavat metsästyksen piirissä olevaa aluetta. Yhteislupa keventää myös metsästäjien työtä ja kustannuksia lupamenettelyssä, kun tehdään vain yksi yhteinen hakemus, eikä metsästysalueen päällekkäisyyksiä tarkastella lupaosakkaiden kesken. Mutta etuja on muitakin. Yhteisluvassa mukana oleminen kannustaa osakkaat keskinäiseen yhteistyöhön ja yhteydenpitoon, jota voidaan hyödyntää kannanhoidon toteutuksessa ja seurannassa. Alueellista lupien kohdentamista on mahdollista harkita itsenäisesti, eli vaikka sovittu lupajako on lupaosakasta sitova, voidaan sitä vielä erikseen sovittaessa muuttaa yhteisluvan sisällä metsästyksen kuluessa. Tarvitseeko yhteislupa ”nyrkin”? Käytännön asioiden hoito yhteisluvassa voidaan jättää yksin luvanhaltijan harteille, mutta erityisesti suurissa yhteisluvissa muutaman henkilön johtoryhmä eli ”nyrkki” voi olla yhtä henkilöä hyväksyttävämpi tapa hoitaa yhteisluvan käytännön tehtäviä ja päätöksentekoa. Osakkaiden yhteisissä kokouksissa voidaan toki hoitaa kaikki yhteisluvan päätöksenteko, mutta tämä ei ole aina se joustavin tapa. Kun pankkilupia painotetaan hirvitihentymiin tai jaetaan vahinkoja aiheuttavien yksilöiden kaatoon, muutaman hengen kesken päätöksenteko on helpompaa kuin yleisessä kokouksessa. Kun tällainen ”nyrkki” perustetaan, sen valtuudet, tehtävät ja kokoonpano pitää löytyä selkeästi kirjattuna yhteislupasopimuksesta. Pankkiluvilla joustoa kannanhoitoon Ylimääräisiä, keväällä yli laskennallisen verotustarpeen suunniteltuja lupia kutsutaan pankkiluviksi. Näiden tarkoitus on tuoda joustoa hirvenmetsästykseen. Kaadettavaa saalismäärää ei lyödä lukkoon jo keväällä vaan siitä päätetään keskustellen vasta syksyllä, kun hirvien määrä alueella on tarkentunut. Pankkilupien haasteena on niiden jakamisesta päättäminen. Suositeltavaa on pitää rhy:n yhteinen välitarkastelu hirvijahdin puolessa välissä kaikille luvanhakijoille, jossa Oma riistan havaintotietoja hyväksi käyttäen voidaan puntaroida hirvitilannetta yhden porukan aluetta laajemmin. Luvat olisi hyvä kohdentaa hirvitilanteen mukaan. ”Luvat kaikille tasan hehtaareiden mukaan” on kannanhoidollisesti huono jakoperuste, vaikka tasapuolinen se onkin. Yhteisluvissa erityisesti pankkilupien kohdalla on tärkeää, että jakoperusteet ovat ennalta sovittuja mahdollisten erimielisyyksien välttämiseksi. Pankkilupien suunnittelu ja hakeminen eivät ole kuitenkaan sidoksissa yhteislupaan vaan myös yksittäiset seurat/seurueet voivat käyttää omaa pankkia. Tällöinkin on hyvä keskustella hirvitilanteesta yleisemmin kuin vain oman porukan kesken. Halu yhteistyöhön tärkeää Tärkein edellytys yhteisluvan perustamiselle on, sopimuksen ohella, sen osakkaiden kyky ja halu toimia yhteistoiminnassa. Täydellisinkään sopimus ei ole kattava, jos tämä kyky ja halu puuttuu. Yhteislupaan kuuluminen ei ole kenellekään pakollista mutta ei myöskään perusoikeus. Yhteislupa voi valita jäsenensä. Toimiva yhteislupa tukee osakkaansa toimintaa, antaa joustoa, turvallisuutta ja kontrollia metsästykseen sekä tietoisuutta naapureidensa tilanteesta ja aikeista. Parhaimmillaan sen osakkaat toteuttavat yhteistä verotussuunnitelmaa ja puhaltavat ”yhteen hiileen”, yhteisillä pelisäännöillä. Yhteislupasopimus • Sopijoiden välinen yksityis­ oikeudellinen sopimus • Määrittelee yhteisluvan toiminnan • Osakkaiden hyväksyttävä ja allekirjoitettava ennen hakemuksen jättämistä • Valtuuttaa luvan hallinnollisen haltijan tekemään lupahakemuksen • Yhteisesti sovittu lupajako on osakasta sitova • Ei siirrä metsästysoikeutta kolmannelle osapuolelle Yhteisluvan ja pankkilupien hyödyt TeksTi Lauri Itkonen ja Joni Saunaluoma kuvaT Sanna Piirainen ja Joni Saunaluoma Pankkiluvat ovat yli laskennallisen verotustarpeen olevia ns. ylimääräistä lupia. 41 Metsästäjä 2/2021 ME0221-book.indb 41 4.3.2021 8.50
• Hampaat kertovat hirven iästä H irvenvasalla on syntyessään maitohampaita. Iän myötä puhkeaa pysyviä hampaita ja maitohampaat putoavat pois. Kaadetut hirvet voidaan suurella varmuudella, alueesta riippumatta, jaotella seuraaviin ikäryhmiin hampaiden vaihtumisen mukaan: ½-vuotiaat, 1½-vuotiaat ja vähintään 2½-vuotiaat. Normaalisti kehittyneellä vasalla (½-v.) on metsästysaikaan alaleuassa molemmilla puolilla neljä poskihammasta, joista edestä päin laskettuna kolmas (P3) on kolmiosainen. Hyvin kehittyneillä vasoilla voi erottua myös viides poskihammas (M2). Kolme ensimmäistä hammasta edestä päin laskettuna (P1–P3) ovat maitohampaita, kun taas viimeinen on pysyvä hammas. Ylivuotisella (1½-v.) hirvellä on yleensä alaleuassa molemmin puolin kuusi pysyvää poskihammasta. Kolme ensimmäistä hammasta (P1–P3) ovat usein muita vaaleampia, sillä ne ovat vastikään vaihtuneet maitohampaista pysyviksi. Heikosti kehittyneellä 1½-vuotiaalla voi olla vielä 1–2 maitohammasta jäljellä, mikä näkyy siinä, että edestäpäin laskettuna kolmas hammas (P3) on kolmiosainen. 2½-vuotiaalla tai sitä vanhemmalla hirvellä on kuusi pysyvää, täysin esiin kasvanutta poskihammasta. Ne ovat väriltään tummia ja niissä on eriasteista kulumaa. Alaleuan pituus Hirven kasvaessa myös sen alaleuan pituus kasvaa. Näin ollen alaleuan pituus voi auttaa määrittämään, onko kaadettu hirvi vasa (½ vuotta) vai ylivuotinen (1½ vuotta). Määrityksen apuna voi käyttää myös laitimmaisen etuhampaan (I4) ja ensimmäisen poskihampaan (P1) välistä etäisyyttä. Jos hirven alaleuka on alle 36 cm pitkä, kyseessä on vasa. Myös alle 13 cm:n väli etuja poskihampaiden välillä on yhtä lailla varma osoitus siitä, että kaadettu eläin on vasa. Jos alaleuka on yli 38 cm pitkä, kyseessä on ylivuotinen tai sitä vanhempi hirvi. Jos alaleuka on 36–38 cm pitkä, hirvi on yleensä heikosti kehittynyt ylivuotinen eläin eli myöhään syntynyt tai emättä jäänyt vasa. Jos etuja poskihampaiden välinen etäisyys on yli 13 cm pitkä, kyseessä on 1½-vuotias tai tätä vanhempi hirvi. Vuosirenkaat Tarkin tapa määrittää vähintään 2½-vuotiaan hirven ikä on irrottaa, halkaista ja värjätä toinen keskimmäisistä Oliko hirvi tarpeeksi vanha kaadettavaksi? Vastaus saadaan tutkimalla hampaita. Tämä yksilö oli noin 7½-vuotias. Ennen laukausta tehty hirven iänmääritys voidaan tarkistaa tutkimalla hampaiden lukumäärää ja ulkonäköä sekä alaleuan pituutta. TeksTi ja kuva Mikael Wikström 42 Metsästäjä 2/2021 ME0221-book.indb 42 4.3.2021 8.50
• Tietoa kannan ikärakenteesta Mikäli tarpeeksi monen kaadetun hirven ikä määritetään hampaiden perusteella vuosittain, saadaan tietoa kannan ikärakenteesta. Monen hirvitalousalueen tavoitteena on kaataa suhteellisen suuri määrä vasoja, ylivuotisia sekä täysikasvuisia (? 6½ vuotta) hirviä ja säästää 2½–5½-vuotiaat hirvet. Näin varmistetaan, että tarpeeksi moni hirvi ehtii kasvaa täysikasvuiseksi. Tästä syystä hirvisonneihin sovelletaan sarvirajoituksia, eikä hirvilehmistä kaadeta vasallisia naaraita tai sellaisia, joiden vasa on juuri kaadettu. etuhampaista (I1). Näin paljastuvat vuosirenkaat lasketaan mikroskoopin alla. Hirven vanhetessa jokainen eletty talvi jättää sen hampaaseen tumman, ohuen renkaan. Kesät puolestaan jättävät hampaaseen vaalean, leveän renkaan. Ikä saadaan laskemalla vaaleat renkaat ja lisäämällä lukuun puoli vuotta. Vuosirenkaat voidaan laskea myös ensimmäisestä pysyvästä poskihampaasta (M1). Varma tapa tarkistaa, onko hirvi 1½vai vähintään 2½-vuotias, on varovasti irrottaa laitimmainen etuhammas (I4) ja tutkia hammasjuuren aukkoa. Jos juuri on niin avoin, että sinne mahtuu tulitikku, kyseessä on 1½-vuotias hirvi. Jos juuren aukko on vain nuppineulan mentävä, hirvi on 2½-vuotias tai vanhempi. Jos etuhampaiden reunoissa erottuu ruskea rantu, hirvi on yleensä 5½-vuotias tai vanhempi. Jos reunoissa ei erotu ruskeaa rantua, hirvi on yleensä enintään 4½-vuotias. 43 Metsästäjä 2/2021 ME0221-book.indb 43 4.3.2021 8.50
• E räkirjailijoiden luoma mielikuva Kainuun tai Lapin selkosten metsohaukuista ja tervastulista pitää hyvin paikkansa. Pohjoissuomalaisessa eräperinteessä metsästäminen karhusta näätään tapahtuu usein yhden metsästäjän ja koiran yhteistyönä, kun eteläisemmässä Suomessa etenkin karhun ja hirven metsästäminen on useimmiten seuruemetsästystä. Metsästyslain 8 §:n mukaan pohjoissuomalalaisilla metsästäjillä on vapaa metsästysoikeus oman kotikunnan valtionmailla. Tämä oikeus koskee Lapin ja Kainuun maakuntien sekä Kuusamon, Pudasjärven, Taivalkosken ja Vaalan asukkaita. Poronhoitoalue kattaa Lapin (pois lukien Kemi-Tornio-alue) ja osan Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakuntia. Vahinkojen välttämiseksi ennen metsästyksen aloittamista on hyvä selvittää alueen poronhoitotyöt katsomalla ne www.porotyot.fi -karttapalvelusta tai soittamalla paliskunnan poroisännälle (https://paliskunnat.fi/ py/poroisannat). Pohjois-Suomi TeksTi Ville Viitanen ja Timo Toivonen METSÄPEURA on elänyt aikoinaan lähes koko maassa. Liiallisen pyynnin seurauksena se hävisi Suomesta viime vuosisadan vaihteessa palaten kuitenkin Venäjän Karjalasta luontoomme 1950-luvulla. Suomen metsäpeurakanta on jakautunut pääasiassa kahteen erilliseen, Kainuun ja Suomenselän populaatioon, jotka eivät kestä laajamittaista metsästystä. Kainuuseen poronhoitoalueen etelärajalle on rakennettu aita, jonka pyrkimyksenä on estää metsäpeurojen risteytyminen porojen kanssa. METSÄHANHI on suoalueiden riistalintu, jonka metsästyksellä on tärkeä kulttuurinen merkitys. Metsästystä on jouduttu rajoittamaan viime vuosina kannan heikentymisen vuoksi. HIRVI on yksi pohjoisen tärkeimmistä riistalajeista. Hirvikannan tiheys on matalampi ja sukupuolirakenne tasaisempi kuin muualla maassa. EUROOPANMAJAVIEN esiintymistä Lapissa selvitetään. Ruotsista Länsi-Lappiin levittäytyvää pyyntiluvanvaraista alkuperäislajia euroopanmajavaa ja Pohjois-Suomessakin esiintyvää vieraslajia kanadanmajavaa on liki mahdoton erottaa metsästystilanteessa. Lastunäytteiden (DNA) keräyksellä kartoitetaan lajien levinneisyyttä. NAALI on uhanalainen ja suojeltu laji, joka häviää ketulle kilpailussa. Ylä-Lapin metsästäjät tekevät tärkeää riistanhoitotyötä metsästämällä kettuja. M tsästysmatkalla Suomessa JUTTUSARJASSA KÄYDÄÄN LÄPI METSÄSTYKSEN ERITYISPIIRTEITÄ JA MONIPUOLISTA RIISTALAJISTOA ERI PUOLILLA SUOMEA. 44 Metsästäjä 2/2021 ME0221-book.indb 44 4.3.2021 8.50
• SUPIKOIRA on haitallinen vieraslaji. Aktiivisella metsästyksellä pyritään estämään kannankasvu Suomessa ja sen leviäminen Ruotsiin. RIEKKO ja KIIRUNA ovat pohjoisen riistalintuja. Suoympäristössä viihtyvää riekkoa voit tavata aina Suomenselän korkeuksista saakka. Kiiruna esiintyy ainoastaan tuntureilla. Utsjoen, Enontekiön ja Inarin kunnan paikkakuntalaiset metsästäjät voivat pyytää riekkoa ja kiirunaa ansoilla. 45 Metsästäjä 2/2021 ME0221-book.indb 45 4.3.2021 8.50
• MIKSI PYYDÄN VIERASPETOJA? Kaikki lintujen puolesta Pitkään kytenyt ajatus sai lopulta kipinän, kun lintuharrastaja William Velmala päätti aloittaa vieraspetojen pyynnin. Opeteltavaa riittää, mutta päättäväisyyttä ei tulevalta pyytäjältä puutu. TeksTi ja kuvaT Johanna Hellman Osa kunnostushankkeista on varsin mittavia. Ruoppauksiin ja vedenpinnan nostoihin laitetaan satoja tuhansia euroa. Koko työ valuu hukkaan, mikäli runsas vieraspetokanta tuhoaa pesinnät tai syö poikaset. Suojelualueilla vieraspetopyynti on nostettu tärkeään rooliin, mikä herätteli Velmalan ryhtymään toimeen. Lopullinen päätös oli melko spontaani päähänpisto, kun viime kesänä Velmala ilmoittautui suorittamaan metsästäjätutkinnon. Valmistautuminen oli opettavaista, sillä tutkinnon suorittaminen vaatii yllättävän laaja-alaista osaamista. A jatus vieraspetopyynnin aloittamisesta oli hautunut helsinkiläisen William Velmalan mielessä jo useamman vuoden. Hän haluaisi parantaa vesija rantalintujen pesimämenestystä, jota vieraspedot minkki ja supikoira paikallisesti heikentävät. Iso osa vesija kosteikkolinnuista on nykyään uhanalaisia, joten niiden auttamiseksi tulisi tehdä kaikki mahdollinen, Velmala sanoo. Työkseen Velmala koordinoi Helmi-ohjelman lintuvesikunnostuksia, joiden tarkoituksena on parantaa linnuston pesimäedellytyksiä suojelualueilla. 46 Metsästäjä 2/2021 ME0221-book.indb 46 4.3.2021 8.50
• Aivan vasemmalla kädellä sitä ei läpäistä, Velmala toteaa. Vaikka minkin ja supikoiran pyynti ei vaadi metsästyskorttia, Velmala koki tutkinnon suorittamisen hyväksi tavaksi oppia pyynnin periaatteet. Pyyntiin ja aseisiin liittyvä lainsäädäntö tuli tutuksi, ja aselupaa oli tutkinnon myötä helppo perustella. Metsästys on muutenkin alkanut kiinnostaa ja Velmala pohtii, että saattaisi tulevaisuudessa metsästää runsaslukuisia lajeja, kuten sepelkyyhkyjä tai metsäkauriita. Olisi upeaa saada luonnossa elänyttä riistaa ruoaksi. Saan yhä vain lisää syitä viettää aikaa luonnossa, hän sanoo hymyillen. Yhteinen tavoite kaipaa sillanrakentajia Lintuharrastajat ja metsästäjät asetetaan monesti vastakkain, eikä mustavalkoiselta ajattelulta ole helppoa välttyä. Velmala tunnistaa ilmiön, ja kokee osaltaan tärkeäksi osallistua keskusteluun ja tuoda siihen harmaan sävyjä. Olisi hyödyllisempää keskittyä yhteistyöhön esimerkiksi luonnonhoidossa, jota sekä metsästäjät että lintuharrastajat tekevät paljon. Vieraspetojen pyynti on kiistatta asia, jossa näiden ryhmien intressit ovat yhtenevät. Silti haastattelu ja profiloituminen Metsästäjä-lehdessä mietitytti lintuharrastuspiireissä tunnettua Velmalaa. Näkökannoissa on ryhmien välillä joskus voimakkaita eroja. Hiljattain on puhuttu paljon esimerkiksi uhanalaisten lajien metsästyksen kieltämisestä. Erimielisyydet tulisi laittaa syrjään, kun on mahdollisuus tehdä työtä yhteisten tavoitteiden eteen, eikä sanoutua tyystin irti yhteistyöstä. Velmala kertoo lähipiirinsä ajattelevan vieraspetopyynnistä valtaosin samoin kuin hän, vaikka täysin näkökantojen törmäyksiä ei voi välttää. Haastattelun myötä saattaa joitain Facebook-kavereita kadota. Tiedän, että osa tutuista ei hyväksy metsästystä missään muodossa, mutta tarve tehdä jotain lintujen hyväksi on suurempi kuin tarve miellyttää kaikkia. Vieraspetopyynnin hyötyjä linnustolle ei kukaan voi kyseenalaistaa asiaperustein, Velmala korostaa. Saariston lintutuhoja estämään Velmalan vieraspetopyynti on vasta aluillaan. Selviteltävää riittää, kun ei ole omia maita pyyntiin tai tuttua pyytäjää näyttämään lajin saloja. Syksyllä Velmala osti vieraspetojen lopettamiseen soveltuvan aseen ja on nyt kysellyt maanomistajilta supiloukulle pyyntimaita, mikä on ruuhkaisessa Etelä-Suomessa osoittautunut paikoin vaikeaksi. Kesälle suunnitelmat ovat selvät, sillä hän aikoo pyytää minkkejä saariston valtionmailla. Vieraspetojen aiheuttamat haitat saariston linnustolle hän on nähnyt omin silmin tehdessään linnustoseurantoja 1990-luvulla Saaristomerellä. Tuhot tulivat liiankin tutuksi. Minkki voi pyyhkäistä kokonaisen tiirayhdyskunnan poikastuotannon yhdellä kertaa. Velmala kertoo viehättyneensä linnuista jo lapsena, ja hämmästelleensä niiden lukuisia sopeumia. Miten pieni pajulintu jaksaa lentää muuttomatkan Afrikkaan tai hippiäinen sinnitellä Suomen pakkasissa? Sopeumien kehittymiseen on kulunut paljon aikaa. Vieraspetojen läsnäoloon linnut eivät ole ehtineet sopeutua. Mitä enemmän linnuista tietää, sitä enemmän kysymyksiä herää, ja sitä enemmän niiden hyväksi tahtoo tehdä, Velmala sanoo. Vieraspetojen pyyntiin voi hakea vinkkejä uudelta vieraspeto.fi -sivustolta. Velmala on saanut käyttöönsä vanhan kanu-loukun, jonka uusi sijoituspaikka on toistaiseksi vielä auki. Linnut ovat lähellä Velmalan sydäntä, joten hän haluaa tehdä kaikkensa niiden suojelun eteen. 47 Metsästäjä 2/2021 ME0221-book.indb 47 4.3.2021 8.50
• M etsästystilanteessa ei aina voida välttyä haavakolta, vaikka laukaus olisi harkittu ja ampumataito kohdallaan. Onnistuneeseen riistalaukaukseen vaikuttaa niin moni asia. Metsästäjä on myös henkilö, jolta helposti kysytään lopettamisapua. Lopettamistilanne voi olla vaativa, nopea ja stressaavakin. Harkintakykyä ei saa kuitenkaan koskaan menettää, ampuma-asetta käytettäessä turvallisuudesta on huolehdittava aina ensisijaisesti. Yksikään laji ei ole ”lainsuojaton” Eläimillä on erilaisia lakiin perustuvia määritelmiä: on riistaeläimiä, rauhoitettuja ja rauhoittamattomia eläimiä, on haitallisia vieraslajeja ja tulokaslajeja. Keskeistä on muistaa, ettei yksikään laji ole ”lainsuojaton”. HaitalHaavoittuneen pienriistan lopettaminen Eläimen lopettaminen saattaa tulla eteen monenlaisissa tilanteissa. Asia on hyvä tiedostaa ja varautua siihen henkisesti, sillä lopettamisen on tapahduttava nopeasti, määrätietoisesti, rauhallisesti ja eläintä tarpeettomalta kärsimykseltä säästäen. TeksTi ja kuva Paula Laukkanen 48 Metsästäjä 2/2021 ME0221-book.indb 48 4.3.2021 8.50
• lisen vieraslajin pyynnissä tapahtuvaan lopettamiseen sovelletaan täsmälleen samoja periaatteita kuin minkä tahansa muun eläimen lopettamiseen metsästystilanteessa. Supikoiran kohdalla kyseeseen tulee käytännössä lopettaminen ampuma-aseella. Metsästystä tai eläimen pyyntiä ja lopettamista ei koskaan saa motivoida viha tai aggressio. Suomalaiseen metsästyskulttuuriin ei myöskään kuulu antaa koiran tarkoituksellisesti raadella eläintä tai edes repiä kuollutta saaliseläintä. Eettiseen metsästykseen ja pyyntiin kuuluu aina saaliseläimen kunnioittaminen. Laki velvoittaa Lainsäädännön mukaan esimerkiksi loukkuun, luolaan, rakennuksen alle tai muuhun vastaavaan tilaan eläin on mahdollista lopettaa myös käsiaseella. Hukuttaminen, tukehduttaminen, kaasuttaminen tai muu vastaava lopetusmenetelmä on kielletty sekä metsästys-, että eläinsuojelulaissa. Lain mukaan siis ”Eläin on lopetettava mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti sen lopetukseen soveltuvalla menetelmällä ja tekniikalla.” On myös säädetty poikkeuksia helpottamaan haavoittuneen riistan jäljitystä ja lopettamista. Tällöin – samoin kuin eläintä loukkuun lopetettaessa – on luvallista käyttää keinovaloa. Tämän lisäksi merialueella haavoittuneen riistaeläimen saa lopettaa ampuma-asetta käyttäen poikkeuksellisesti veneen moottorin käydessä. Eläinsuojelulain 14 § on velvoittava: ”…Jos eläin on kuitenkin sellaisessa tilassa, että sen hengissä Pakenevaa haavoittunutta eläintä on seurattava ja se on etsittävä aikaa ja vaivaa säästämättä. Koira on tässä erinomainen apu. pitäminen on ilmeistä julmuutta sitä kohtaan, eläin on lopetettava tai on huolehdittava siitä, että se lopetetaan.” Lopetustavan ja olosuhteiden lisäksi laki määrää myös lopettamisen jälkeisistä toimenpiteistä. Metsästäjän on varmistettava, että eläin on kuollut ennen kuin sen suolestamiseen, nylkemiseen, hävittämiseen tai muihin toimenpiteisiin ryhdytään. Käytännön tilanteissa esimerkiksi vaikkapa supikoira saattaa esittää kuollutta ja lähteä tilaisuuden tullen karkuun. Jos se on jo lopetusyrityksessä vammautunut, aiheutuu sille kohtuutonta kärsimystä ja todennäköisesti hidas kivulias kuolema. Käytäntöä Haavoittavan osuman jälkeen pyritään tietenkin ampumaan paikkaava laukaus välittömästi. Pakenevaa haavoittunutta eläintä on seurattava ja se on etsittävä aikaa ja vaivaa säästämättä. Koira on tässä erinomainen apu. Jos metsästäjä saa eläimen käsiinsä vielä elävänä, pienet eläimet, kuten esimerkiksi linnut ja jänikset voidaan lopettaa napakalla iskulla päähän. Sorsastettaessa, mukana voi hyvinkin olla perinteinen ”kalapappi”, joka käy lopettamistarkoitukseen mainiosti. Linnun nopeaan lopettamiseen käy myös puukko, jos terän osaa työntää nopealla liikkeellä leuan alta nokan tyveltä aivoihin. Metsästysasetta ei koskaan saa käyttää lyömäaseena, riski vahingonlaukaukseen ja aseen rikkoutumiseen on tällöin suuri. Lopettamistekniikkaa on hyvä käydä läpi ja opetella rauhallisessa tilanteessa, kun käsissä on saaliiksi saatu eläin. Jos otteet ja eläimen anatomia ovat hallussa, varsinaisen lopettamisen osaa tehdä asiallisesti ja eläintä säästäen. 49 Metsästäjä 2/2021 ME0221-book.indb 49 4.3.2021 8.50
• Sijoita telkänpönttö viisaasti Telkkä on kolopesijä ja kiitollinen autettava. Hyvin sijoitettu telkänpönttö saa suurella todennäköisyydellä pesijän ja hyvän poikastuoton edellytykset paranevat. Miten pönttö kannattaa sijoittaa ja mitä muuta tulee huomioida pesinnän onnistumiseksi? TeksTi ja kuvaT Antti Saarenmaa L uontaisten poikastuottoalueiden väheneminen ja elinympäristöjen muutos yhdistettynä runsaaseen pienpetokantaan ahdistavat useat vesilintulajit nurkkaan. Jokainen meistä kykenee kuitenkin kantamaan kortensa kekoon. Telkänpönttöjen tekeminen on helppo, käytännönläheinen ja toimiva tapa auttaa. Parhaimmillaan hyvään elinympäristöön oikein sijoiteltu pönttö synnyttää uuden jokavuotisen pesimäpaikan ja auttaa matkaan lukuisia telkkäpesueita elinkaarensa aikana. Muista nämä rakentaessa Telkänpöntön teko on monelle tuttua, mutta tässä tärkeimmät huomioitavat: Pöntön karkea etuseinän sisäpinta. Telkänpoikaset kipuavat ulos pöntöstä jo varhaisessa vaiheessa, eivätkä 50 Metsästäjä 2/2021 ME0221-book.indb 50 4.3.2021 8.50
• välttämättä saa otetta täysin tasaisesta, höylätystä puusta. Voit tarvittaessa itse uurtaa etuseinään pienille telkänpojan kynsille sopivaa otepintaa. Pöntön lentoaukon halkaisija on 10 senttiä. Jos haluat mahdollistaa myös isokoskelon pesinnän pöntössä, voit porata lentoaukon 13 sentin läpimittaan, mutta muista tällöin tehdä pöntöstä hieman syvempi. Laita pöntön pohjalle valmiiksi sopivaa kuiviketta. Toimiva vaihtoehto on esimerkiksi lemmikkijyrsijöille tarkoitettu sahanpuru, joka ei vety. Telkkä ei kanna pönttöön materiaalia, mutta rakentaa itse pesämaljan höyhenistään. Vinkkejä sijoitteluun Telkkä pesii sekä rehevillä että karuilla alueilla. Ota huomioon sekä vesistön koko että sen ravintomäärä asentaessasi pönttöjä – karu pieni metsälampi on sopiva varttumisalue enintään yhdelle telkkäpoikueelle, rehevämpi voi elättää useamman. Asenna pönttö vesistön lähettyville, mutta älä aivan vesirajaan. Jos asennat pöntön aivan rantaviivaan, telkkä toki löytää sen – näin kuitenkin tekee suurella todennäköisyydellä myös minkki. Koeta katsoa mahdollisuuksien mukaan sijoituspaikka, jossa pesän alla on pehmeä laskeutumispaikka, kuten varvikko tai sammalta. Telkänpojat hyppäävät jossain vaiheessa pesästä ja alastulo on pehmeälle alustalle turvallisempaa. Sijoita pönttö niin, ettei välittömästi sen edessä ole lentoesteitä. Telkkä lentää vauhdilla ja viime hetken väistelyt voivat olla haastavia. Pienpedot ja varislinnut Aktiivinen pienpetopyynti alueella parantaa telkän pesinnän onnistumisen todennäköisyyttä huomattavasti. Sekä näätä että minkki ovat merkittävä uhka telkän pesinnälle, ja niiden rautapyynti on hyvä keino vähentää telkkään kohdistuvaa saalistusta. Voit varmuudeksi asentaa pönttöpuun alaosan ympärille kiedottavan, puun kasvun mukana laajenevan, liukkaan nousuesteen. Se ehkäisee pedon kiipeämistä puuhun estämällä sen kynsien pureutumisen kaarnaan. Pienet saaret ja luodot ovat erinomaisia sijoituspaikkoja, koska näätä viihtyy keväisin muunlaisessa ympäristössä. Varislintujen uhkaa voidaan pienentää valitsemalla saaria, joista puusto on poistettu. Kun varislinnuilla ei ole istumapuita, vähenee sekä kolopesijöiden että maassa pesivien lajien pesätuhoriski. Puuston poiston yhteydessä on hyvä jättää luodolle tai pienelle saarelle pökkelöitä, joihin telkänpöntön saa ripustettua. Sama sijainti toimii hyvin myös sorsalintujen pesälaatikoiden sijoituspaikkana. Haudonta-aikana naaras poistuu pesästään ruokailemaan pari kertaa vuorokaudessa ja peittää siksi aikaa munat untuvillaan. Telkkäkoiras ja -naaras. 51 Metsästäjä 2/2021 ME0221-book.indb 51 4.3.2021 8.50
• HIRVIWALLENBERG 4 annosta 3 viipaletta kuivahtanutta vaaleaa leipää 400 g hirvenjauhelihaa, mielellään vasaa 3 keltuaista 1 dl kermaa 1 tl suolaa ½ tl valkopippuria ½ tl muskottipähkinää ¼ tl maustepippuria Pinnalle korppujauhoja Paistamiseen voita ja rypsiöljyä Jauha leipäviipaleet hienoksi muruksi esimerkiksi tehosekoittimessa. Sekoita jauhelihaan leipämurut ja kaikki muut ainekset. Anna massan vetäytyä noin 10 minuuttia. Muotoile massasta 4 paksua pihviä ja ripottele pinnoille korppujauhoja. Kuumenna pannulla voita ja öljyä. Kun voi kuohahtaa, nosta 2 pihviä paistumaan. Pienennä lämpöä ja anna pihvien kypsyä rauhassa. Kun pinnalle tihkuu kudosnestettä, käännä pihvit ja anna toisenkin puolen saada väriä. Pidä kypsät pihvit lämpiminä, ja kypsennä loput kaksi pihviä samoin. Klassinen wallenberginpihvi tarjotaan perunamuusin ja höyrytettyjen herneiden kanssa. Mehevä pihvi ei kaipaa kastiketta, mutta tarpeen vaatiessa ruskistettu voi sopii hyvin. Mehevää jauhelihasta Hirvenjauheliha on monikäyttöinen raaka-aine, joka taipuu niin arkeen kuin juhlaan. Hirvieläimiä paloiteltaessa syntyy yleensä runsaasti jauhelihaa. Jotta elämä ei olisi pelkkää kastikkeen ja lihapullien syöntiä, kannattaa välillä valmistaa myös klassista wallenberginpihviä sekä uudenlaista kiinankaalikäärylettä. Wallenberginpihvi on alkujaan ruotsalainen ohje, joka valmistetaan vasikanjauhelihasta. Pihvi muotoillaan paksuksi, leivitetään korppujauhoilla ja paistetaan hitaasti kypsiksi. Perinteisesti wallenberginpihvit tarjotaan perunamuusin ja höyrytettyjen herneiden kanssa. Hirvi-kiinankaalikääryle on saanut ideansa jauhelihamurekkeen käärimisestä kääretortun tapaan. Kiinankaali on turhaan aliarvostettu raaka-aine, jota soisi käytettävän monipuolisemmin. Se on hyvin säilyvää lähiruokaa, sillä vielä keväällä kaupoissa myytävät kiinankaalit ovat yleensä kotimaisia. Jos kiinakaali mietityttää, sen voi korvata keräkaalilla, mutta tällöin lehtien keittoaikaa ja uunikypsennystä tulee pidentää. Ru ka Seuraa Kati Pohjaa Instagramissa @sorsalassa LUKIJOILLEMME RIISTAHERKKUJA VALMISTAA METSÄSTÄVÄ RUOKATOIMITTAJA KATI POHJA, JOLTA ILMESTYI VUONNA 2018 RIISTARUOKAKIRJA RIISTAA LAUTASELLA. kuvat Laura Riihelä Metsästäjä 2/2021 52 ME0221-book.indb 52 4.3.2021 8.50
• ¾ dl ohrasuurimoita 12 kiinankaalinlehteä 1 sipuli 2 valkosipulinkynttä 1 tl öljyä 600 g hirvenjauhelihaa ½ dl kermaa 2 rkl siirappia ½ tl mustapippuria 1 ruukku persiljaa Voiteluun voisulaa ja siirappia Keitä ohrasuurimot kypsiksi lihaliemikuutiolla maustetussa vedessä pakkauksen ohjeen mukaan. Valuta ohrat. Ohran kiehuessa keitä toisessa kattilassa vettä. Leikkaa kiinankaalinlehdistä tyven paksuin osa pois. Kasta lehdet kiehuvan kuumaan veteen noin minuutiksi. Nosta, valuta ja kuivaa. Aseta 8 kiinankaalinlehteä leivinpaperin päälle pellille lomittain niin, että saat noin 25 x 35 cm kokoisen levyn. Kuullota kuoritut, hienonnetut sipulit öljyssä pannulla. Hienonna loput neljä kiinankaalinlehteä. Sekoita ohra, hienonnetut lehdet, sipulit, jauheliha, kerma, siirappi, pippuri ja hienonnettu persilja keskenään. Ota nokare massaa ja kypsennä se paistinpannulla. Maista ja lisää massaan tarvittaessa suolaa. Levitä jauhelihamassa kiinankaalilevyn päälle. Kääri rullalle leivinpaperin avulla. Nosta käärö pellillä 175-asteiseen uuniin ja anna kypsyä noin 45 minuuttia. Kypsennysaikaan vaikuttaa kääryleen paksuus. Valele kääröä paistamisen aikana voisulalla ja siirapilla. Tarjoa hirvi-kiinakaalikääryle perunoiden ja puolukkasurvoksen kanssa. Vinkki: Lihaliemessä keitetyt ohrat ovat suolaisia, joten lisää murekemassaan tarvittaessa suolaa vasta koemaiston jälkeen. HELPPO HIRVI-KIINANKAALIKÄÄRYLE noin 6 annosta 53 Metsästäjä 2/2021 ME0221-book.indb 53 4.3.2021 8.51
• Miten metsästäminen tuo terveyttä ja hyvinvointia? Uunituore tutkimus kuvaa metsästäjien kokemia terveysja hyvinvointivaikutuksia. Se on uusi avaus kotimaisen ja kansainvälisen metsästystutkimuksen kentässä. TeksTi Jani Pellikka, Ann Ojala, Marjo Neuvonen ja Liisa Tyrväinen, Luonnonvarakeskus Kaikissa profiileissa kärkeen kuuluivat luonnon rauhan ja hiljaisuuden kokeminen sekä luontoelämykset. leissa kärkeen kuuluivat luonnon rauhan ja hiljaisuuden kokeminen sekä luontoelämykset (80–90 prosentille tärkeitä tai erittäin tärkeitä motiiveja). Etenkin profiilissa 3 (hirvieläinspesialistit) tärkeäksi koettiin myös yhdessäolo, ja profiilissa 2 stressistä palautuminen ja rentoutuminen. Vastaajat arvioivat myös oman terveytensä kyselyhetkellä ja suhteessa vuoden takaiseen tasoon. Profiilista riippumatta terveytensä koki vähintään keskitasoiseksi noin 95 prosenttia, ja noin 90 prosenttia vähintään samanlaiseksi kuin vuosi takaperin – vaikka kyselyajankohtaan maalis-huhtikuuhun 2020 ajoittui koronapandemian alkaminen Suomessa. Metsästyksestä saadut terveysja hyvinvointivaikutukset eivät näyttäneet erottelevan harrastajia erilaisten aktiivisuusja suuntautuneisuusprofiilien mukaan. Millaisille metsästäjille terveysja hyvinvointivaikutukset kertyvät? Vaikka profiilien välillä havaittiin monia eroja, ei keskimääräistä aktiivisempi metsästys näkynyt parempana koettuna terveytenä. Kiinnostava kysymys on, miksi metsästyksen kautta erityisen paljon ulkoilua ja luontoliikuntaa vuoden kierron L uonnonvarakeskus toteutti vuonna 2020 yhdessä Suomen riistakeskuksen ja Metsähallituksen kanssa metsästyksen terveyshyötyjä kartoittavan kyselyn. Siihen vastasi 1 732 metsästäjää eri puolilta Suomea. Kyselyssä käsiteltiin henkilökohtaisen taustan ja metsästystaustan lisäksi metsästystoimintaa, liikuntaa ja ulkoilua arjessa, sekä koettua elämänlaatua ja terveyttä. Kantavana ajatuksena tutkimuksessa oli, että metsästysaktiivisuuden ja -suuntautuneisuuden suhteen erilaisilla metsästäjillä voi ilmetä erilaisia hyvinvointivaikutuksia. Tämän selvittämiseksi heidät luokiteltiin neljään profiiliin. Profiilissa 1 metsästystä harjoitettiin keskimäärin 10 päivänä vuodessa, se oli monipuolista ja sisälsi erityisen usein metsäkanalinnustusta. Profiilissa 2 jahtipäiviä kertyi eniten, ja pyynti kohdistui monenlaiseen riistaan pitkin metsästysvuotta. Profiilissa 3 metsästys koostui lähinnä hirvieläinjahdeista, ja profiilissa 4 painotus oli pienriistan metsästyksessä. Miten eri profiilien metsästäjät liikkuvat? Vähiten kävelyä (5 km) ja liikunnallista ajankäyttöä (alle 3 tuntia per käynti) kertyi jahtipäivän aikana profiilin 3 metsästäjille (hirvieläinspesialistit), ja eniten pienriistan pyyntiin keskittyville aktiivimetsästäjille (profiili 4). Eniten metsästäneiden profiilissa 2 metsästys kerrytti enemmistölle (72 %) vapaa-ajan ulkoiluista ja luonnossa liikkumisesta vähintään puolet, ja 8 prosentille lähes kaiken. Tässä profiilissa myös työ liittyy lähes kolmasosalla luontoon. Liikuntaharrastusten rasittavuudessa profiilien välillä oli eroja vähän. Esimerkiksi kaikissa profiileissa noin joka kolmas metsästäjä harrastaa rasittavaa liikuntaa vapaa-ajallaan vähintään kolme tuntia viikossa. Elämyksiä ja yhdessäoloa Metsästysharrastusta motivoivista tekijöistä saatiin tietoa metsästyksen merkityksestä mielialaan ja hyvinvointiin. Kaikissa profiiTutkimusraportti on julkaistu Suomen Riista -sarjassa. Painettu nide on tilattavissa osoitteesta asiamies@riistasaatio.fi 54 Metsästäjä 2/2021 Tutkittua ME0221-book.indb 54 4.3.2021 8.51
• liikuntamäärästä metsästystapaan liittyen voi olla merkittäviä eroja, joita tässä tutkimuksessa ei pystytty mittaamaan. Kokonaisuus ratkaisee Tutkimusten kautta tiedetään, että kansalaisten hyvinvointi ja kansanterveys kasvaisivat, jos liikuttaisiin arjessa ja vapaa-ajalla enemmän. Tämä tutkimus osoittaa, että metsästys on tärkeä tapa ylläpitää hyvinvointia osalle aktiivisimmista metsästäjistä. Muillekin eri osissa saavat metsästäjät eivät erotu joukosta? Heillähän myös työ sisälsi useammin luonnossa liikkumista. Osaselityksiä tähän voivat olla esimerkiksi muut luontoaktiviteetit, jotka tasaavat eroja – metsästäjät tunnetusti harjoittavat usein esimerkiksi vapaa-ajan kalastusta, heillä on koiraharrastuksia ja niin edelleen. Toinen selitys voi liittyä elämäntapa-altistuksiin. Esimerkiksi tupakointia ja merkittävää ylipainoa esiintyi eniten paljon metsästävien profiilissa. Myös todellisessa se tarjoaa – satunnaisenakin kausiharrastuksena – tärkeää tukea omalle terveydelle ja hyvinvoinnilleosana muita liikuntaja luontoliikuntaharrastuksia. Kiinnostavia jatkotutkimuskysymyksiä ovat esimerkiksi, onko metsästäjillä erilaista sairastavuutta kuin muulla väestöllä alueittain, ja miten suurriistan metsästyksen nykyaikaiset paikannusja viestintävälineet sekä ajoneuvojen käyttö vaikuttavat metsästyksen yhteydessä saatuun liikunnan määrään. PROFIILI 1 Metsäkanalintupainotteiset ? Miehiä 91 %, naisia 9 % ? Muihin profiileihin nähden useammin alle 20-vuotias (9 %) ? Koulutustausta erityisen harvoin ammattikoulu (26 %) ? Asuu harvoin haja-asutusalueilla (32 %), usein rhy:n jäsen Oulun, Lapin, Pohjanmaan, Uudenmaan alueella ? Erityisen vähän metsästyspäiviä (10) ? Metsästys harvimmin erittäin tärkeää elämässä (näitä 9 %), on usein kohtalainen (39 %) ? Metsästysliikunnan rooli osana arjen ulkoiluja erityisen usealla (59 %) hyvin pieni PROFIILI 2 Aktiivigeneralistit ? Miehiä 98 % ? Erityisen usein 20–39-vuotiaita ? Koulutustausta usein: ammattikoulu (54 %), harvoin yliopisto tai AMK (4 %) ? Rhy:n jäsenenä erityisen usein maan eteläosien riistakeskusalueilla ? Erityisen paljon metsästyspäiviä (69) ? Metsästys useimmin erittäin tärkeä osa elämää (60 %) ? Erityisen usealla (38 %) metsästysliikunta vähintään 3/4 arjen ulkoilusta PROFIILI 3 Hirvieläinspesialistit ? Miehiä 90 %, naisia 10 % ? Erityisen usein yli 60-vuotias (67 %), ja erityisen harvoin kaikkia muita ikäluokkia ? Ei erityisiä koulutustai asuinpaikkapainotuksia ? Erityisen usein rhy:n jäsen Rannikko-Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa tai Uudellamaalla ? Suhteellisen runsaasti metsästyspäiviä (26) ? Saalis erityisen usein tärkeä tai erittäin tärkeä metsästyksen motiivi (26 %) ? Metsästysliikunnan rooli osana arjen ulkoiluja usein 1/4 tai vähemmän (70 %) PROFIILI 4 Pienriistapainotteiset ? Erityisen usein naisia (18 %) ? Verrattain usein yli 60-vuotiaita (42 %) tai 40-59-v. (35 %) ? Suhteellisen runsaasti metsästyspäiviä (35) ? Erityisen harvoin yhdessäolo tärkeä motiivi metsästykselle ? Metsästysliikunnan rooli osana arjen ulkoiluja usein 1/4 tai vähemmän (65 %) 33 % 24 % 22 % 21 % Metsällä käyneiden metsästäjien neljä profiilia. 55 Metsästäjä 2/2021 ME0221-book.indb 55 4.3.2021 8.51
• Tapaturmat ja sairastumiset ovat erätilanteissa huomattavan erilaisia kuin kaupunkiolosuhteissa. Suojaan ja lämpimään hakeutuminen on hankalampaa, avun saaminen on vaikeaa ja pelastusyksiköiden saaminen paikalle on huomattavasti hitaampaa. TeksTi ja kuvaT Ville Voipio PYSY HENGISSÄ, OSA 1 Kiristysside T arkoituksemme ei ole vähimmässäkään määrin astua esiapukoulutusten järjestäjien varpaille, saati väheksyä kurssien sisältöä. Sydänpysähdyspotilaan elvytys ja murtumien lastoitus on ehdottoman tärkeää, mutta tässä juttusarjassa keskitytään massiivisen verenvuodon tyrehdyttämiseen, lämpötalouden hallintaan sekä ilmatien aukipitämiseen. Puhumme siis hätäensiavusta ennen ammattihenkilöstön saapumista. Kuoleman kolmio Kontrolloimaton verenvuoto raajoista on yksi suurimpia kriisitilanteissa hoidettavissa olevia kuolinsyitä. Kriisitilanteesta puhuminen voi vaikuttaa eräihmiselle erikoiselta, mutta jos ajattelemme vammamekanismia, helppo opettaa ja toteuttaa, mikäli saatavilla on yksinkertainen välineistö. Ensiapulaukut, jotka sisältävät pienen mutta tarpeellisen välinemäärän, ovat olleet avainasemassa. Laukut tunnetaan nimellä IFAK, joka on lyhenne sanoista Individual First Aid Kit, henkilökohtainen ensiapusetti. Sellainen on hyvä olla aina erällä mukana ja käsiin nopeasti saatavilla, esimerkiksi vyöllä tai repun viilekkeessä. Isot ja mittavat ensiapulaukut kun tapaavat jäädä auton takakonttiin. Kirjoittajan oma IFAK koostuu kiristysiteestä, ideal/painesiteestä, vertahyydyttävästä (hemostaattisesta) sidosnauhasta sekä avaruuslakanasta. Kaikki välineet on aukaistu muovisista paketeista, jotta käyttöönotto olisi nopeaa. Kokemus on opettanut, että verisin käsin muovisen suojan avaaminen on hankalaa. Henkeä uhkaavan verenvuodon tyrehdyttäminen on yksi harvoista syistä, joka saa viivästyttää lisäavun hälyttämistä. Kiristysside Eedelleen kuulee usein puhuttavan, ettei kiristyssidettä pitäisi käyttää. Useissa tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että alle kolmen tunnin kiristyssiteen pitäminen ei ole aiheuttanut pysyviä vaurioita. 3-6 tunnin yhtäläisyys on selvä. Elimistö ei erota, syntyykö pisto tai ampumavamma väkivalta/ taistelutilanteessa, vaiko vahinkona erällä. Myös hätäensiapu molemmissa on sama. Verenvuodon suhteen puhutaan kuoleman kolmiosta, joka muodostuu veren hyytymistekijöiden vähenemisestä vuodon myötä, alilämpöisyydestä, joka vaikuttaa veren hyytymiseen, sekä veren happamoitumisesta muun muassa edellisistä syistä. Tämän kolmion kahteen kulmaan, alilämpöisyyteen ja vuotoon voimme vaikuttaa hyvin yksinkertaisilla toimenpiteillä. Henkilökohtainen ensiapusetti Kriisitilanteiden hoidettavissa olevia kuolinsyitä tarkasteltaessa on todettu, että juuri nämä hyvin yksinkertaiset toimenpiteet on Esimerkki ensiapulaukun sisällöstä. 56 Metsästäjä 2/2021 ME0221-book.indb 56 4.3.2021 8.51
• käyttö saattaa aiheuttaa vaurioita ja yli kuusi tuntia voi johtaa raajan amputaatioon. Toisaalta on huomioitava, että toisessa vaa'an kupissa voi olla verenvuodosta johtuva kuolema. Kiristyssidettä käyttäessä tulee potilas asettaa heti maahan makuulle tai istumaan. Kiristysside asetetaan raajan tyveen, niin ylös kuin mahdollista, side vedetään tiukalle ja kiinnitetään tarraosa kiinni. Jos siteen ja ihon väliin mahtuu kolme sormea, on side liian löysä ja sitä pitää kiristää. Kun kiristysside on saatu asetettua tiukalle, tulee pyörittää kiristyssiteessä olevasta muovisesta kahvasta. Kahvan pyörittäminen kiristää sidettä entisestään. Kahvaa pyöritetään, kunnes vuoto lakkaa. Tämän jälkeen kahva kiinnitetään siteessä olevaan muoviseen holkkiin ja tarkistetaan vielä, että verenkierto on lakannut raajassa. Jos vuotokohta vuotaa yhä, tulee auttajan tarkistaa siteen tiukkuus ja mahdollisuuksien mukaan asettaa toinen kiristysside aiemmin asetetun kiristyssiteen yläpuolelle. Kiristysside aiheuttaa kipua, ja potilasta onkin rauhoiteltava sekä huolehdittava, ettei potilas saa avattua sidettä. Ensisijaisen tärkeää on myös harjoitella kiristyssiteen asettamista itselle! Henkilökohtainen ensiapulaukku asemoituna reppuun. Ensiapua, turvallisuutta ja erätaitoja TeksTi Kai-Eerik Nyholm Metsästäjä-lehden tulevissa numeroissa kerromme lisää tärkeimmistä henkeä pelastavista hätäensiaputaidoista sekä ensiapuun liittyvästä varustuksesta. Lisäksi käsitellään nelijalkaisiin eräkavereihimme liittyviä ensiapuvalmiuksia. Teknologian vahva asema metsästyksessä on vähentänyt tarvetta perinteisten erätaitojen ylläpitämiseen. Haluamme kannustaa metsästäjiä kehittämään taitojaan muun muassa kartan luvun, suunnistuksen, tulien teon, metsässä majoittumisen, metsästysretkelle varustautumisen sekä jokamiehen oikeuksien suhteen. Ensiapu, turvallisuusja erätaidot tietoiskun tarkoituksena on aktivoida metsästäjiä kehittämään näitä tärkeitä taitoja ja ennen kaikkea ottamaan omassa toiminnassa turvallisuuteen liittyvät asiat mahdollisimman hyvin huomioon. Lisäksi eräperinteen kunnioittaminen ja niihin liittyvien perustaitojen ylläpitäminen ovat projektin tärkeitä tavoitteita. Lähdetään turvallisesti metsään hakemaan aitoja elämyksiä! 57 Metsästäjä 2/2021 ME0221-book.indb 57 4.3.2021 8.51
• Hirvieläinten pyyntilupaa voi hakea Suomen riistakeskukselta Oma riista -palvelussa 1.04.2021 alkaen. Hakemus on jätettävä viimeistään 30. huhtikuuta 2021 klo 16:15.00. R iistakeskus suosittelee jättämään hakemuksen hyvissä ajoin, koska luvan myöntämisen edellytysten tulee täyttyä hakemuksen jättöajan päättymishetkellä. Myöhästyneitä hakemuksia ei käsitellä. Oma riista -palvelun sähköisessä haussa hakemus syötetään erillisen ohjeistuksen mukaisesti. Metsästyslain 8 §:n alueella hakemukseen täytyy liittää ampujaluettelo ja Metsähallituksen aluelupapäätös. Pyyntiluvan hakemiseen liittyvät luvan saamisen ehdot, voimassa oleva yleisohjeistus sekä hakuprosessi ovat luettavissa Suomen riistakeskuksen kotisivuilla: https://riista.fi/metsastys/lupien-haku/pyyntiluvat/hirvielaimet/ Määritä ja päivitä hakemusalueesi hyvissä ajoin Seuran / seurueen metsästysalueita voi määrittää ja päivittää jo ennen hirvieläinten pyyntilupien hakutoiminnon aukeamista. Lisäksi hakijalla on hakuaikana huhtikuussa mahdollisuus tallentaa hakemuksensa keskeneräisenä ja muokata sitä hakemuksen viimeiseen jättöhetkeen asti. Mikäli hakijalla on esimerkiksi edellisen vuoden pyyntilupapäätöksessä tehty alueiden poistoja, eikä tilanne ole todistettavasti muuttunut näiden kyseessä olevien alueiden osalta, hakijan tulee itse tehdä tarvittavat poistot ja muutokset päivittäessään aluetta Oma riista -palvelussa ennen uuden hakemuksen jättämistä. Muista lisätä ja päivittää valtionmaat hakemukseen Hirvieläinten metsästyksen aluelupaa, eli metsästysoikeutta valtion maille, on tullut hakea Metsähallitukselta jo tammikuussa 2021. Hakijan tulee päivittää Metsähallituksen myöntämät alueet Oma riista -palvelussa ennen Hirvieläinten pyyntiluvat haetaan huhtikuussa Ennakkovalmistelut kuntoon viimeistään NYT Mitä tarkemman ja ohjeiden mukaisemman hakemuksen hakija tekee, sitä vähemmän riista­ keskuksella on selvityspyyntöjen osalta kysyttävää lupaharkinnassa. Hae lupaa osoitteessa oma.riista.fi Oma riista ­neuvonta palvelee arkisin klo 12–16 sähköposti: oma@riista.fi p. 029 431 2111 58 Metsästäjä 2/2021 Lait ja luvat LAIT & LUVAT ON SUOMEN RIISTAKESKUKSEN JULKISTEN HALLINTOTEHTÄVIEN (JHT) PALSTA. JHT ON RIIPPUMATON PROSESSI, JOKA MUUN MUASSA KÄSITTELEE PYYNTIJA POIKKEUSLUVAT, HOITAA METSÄSTÄJIEN RYHMÄVAKUUTUKSEN SEKÄ METSÄSTÄJÄREKISTERIASIAT JA NIMITTÄÄ MONET RIISTANHOITOYHDISTYSTEN TOIMIJAT. ME0221-book.indb 58 4.3.2021 8.51
• JANNE PITKÄNEN Erityisasiantuntija Maaja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Erätalousyksikkö Erilaista suojelua E uroopan unionin luonnon monimuotoisuuden strategiassa asetettiin tavoite, että vuoteen 2030 mennessä EU:n pinta-alasta 30 % on suojelualueita. Suomen maa-alasta 13,2 % on suojeltu. EU:ssa suojelualueita on 26 %. On yllättävää, että näinkin suuri osa Suomea paljon tiheämmin asutetusta maanosasta on ”suojelualueita”, mutta joissakin maissa suojelualueilla voidaan esimerkiksi sallia teollinen toiminta tai maanviljely. Kymmenen vuoden päästä 10 % tulisi kuulua ”tiukan suojelun” piiriin. Tällaisia alueita on nyt 3 prosenttia, joista merkittävä osa on Suomessa ja Ruotsissa. EU:n strategiassa on pienellä printillä todettu, että ”Tiukalla suojelulla ei välttämättä tarkoiteta sitä, että ihmisillä ei ole pääsyä tiukan suojelun alueille, vaan sillä pyritään siihen, ettei alueen luonnollisia prosesseja juurikaan häiritä, jotta kunnioitetaan sen ekologisia tarpeita.” EU:n komissio haluaisi tiukan suojelun alueilla kielletyksi muun muassa kaivostoiminnan ja metsähakkuut. Samaan kieltoluetteloon ehdotetaan metsästystä ja kalastusta. Ruotsissa, Tanskassa ja monissa muissa EU:n maissa niitä ei haluta automaattisesti kieltää suojelualueilla. Ruotsissa kuulemma halutaan sallia rajoitettua metsästystä osana luonnon virkistyskäyttöä – ja sen salliminen on tärkeää luonnonsuojelun yleisen hyväksyttävyyden vuoksi. Vaikka metsästystä on Suomessa sallittu viime vuosina perustetuilla uusilla luonnonsuojelualueilla, niin tiukan suojelun ideologian sanoittaminen ääneen on nostanut esiin suomalaisen luonnonsuojeluaatteen kipuilevan suhteen metsästykseen. Joskus oppia voisi ottaa naapurista. Joissakin maissa metsästäjät ja kalastajat ovat kuulemma ensimmäisinä puoltamassa suojelualueita. Näin voisi olla Suomessakin, mutta siihen tarvitaan metsästäjien ja luonnonsuojelijoiden yhteistyötä. pyyntilupien hakemista. Muistathan myös tarkistaa mahdollisesti Metsähallituksen myöntämät valtion erillisalueet ja päivittää ne mukaan pyyntilupahakuun ohjeiden mukaisesti. Huolellisuus kannattaa Suomen riistakeskuksen tulee hakemuksia käsitellessään rajata pois sellaiset alueet, jotka eivät ole täyttäneet metsästyslaissa säädettyjä pinta-alan ja yhtenäisyyden vaatimuksia (MetsL 27 §). Lisäksi metsästysasetuksen nojalla hakijoilta voidaan edellyttää selvitystä pyyntilupahakemuksessa tarkoitettujen alueiden metsästysoikeudesta (MA 6 §). Myös ampujaluettelolomakkeen tiedot tarkastetaan metsästyslain 8 §:ssä tarkoitetulle alueelle haettaessa. Pyyntilupaharkinnasta ja pyyntilupien käyttöalueesta on muun muassa rajattava pois alueet, joihin hakijalla ei ole ollut tehtyjen selvitysten perusteella esittää metsästysoikeutta tai jotka ovat riidanalaisia. Ohjeet tuleekin lukea tarkasti, sekä hakemus että kartat merkitä, syöttää ja tehdä huolella. Näin vältetään ylimääräistä työtä hakijalle ja nopeutetaan hakemusten käsittelyä. Tarkista myös hakemusalueen yhtenäisyys ja oikeus metsästää kyseisiä hirvieläimiä hakemallasi alueella koko metsästyskauden keston ajan. Epäselvien tai muutoin täydennystä vaativien hakemusten osalta hakijoille lähetetään aina selvityspyyntö, jossa pyydetään tarkempaa selvitystä täydennystä vaativiin hakemusasiakohtiin. Luvanhakija päättää itsenäisesti hakemansa lupamäärän Pyyntilupia hakevissa metsästysseuroissa ja -seurueissa kannattaa tutustua alueellisiin kanta-arvioihin sekä Oma riista -palvelussa julkaistuihin hirvieläinsaalista ja havaintoja koskeviin raportteihin. Tulevan metsästystarpeen suunnittelemiseksi paikallistasollakin on tärkeää tarkastella riistanhoitoyhdistyksen ja hirvitalousalueen hirvieläintilannetta. Hirvieläinten luvanhaku muistilista hakemuskartan valmisteluun • Metsästyskauden vaihto • Aluetietojen päivitys • Kartan ja sopimusten vertaaminen • Alueen vertaaminen edelliseen lupapäätökseen ja korjaukset uuteen hakemuskarttaan • Aluetunnus hakijalle Ohjeet ja videot: riistainfo.fi Neuvonta: Oma riista -helpdesk (arkisin 12–16) p. 029 431 2111, s-posti oma@riista.fi Metsästäjä 2/2021 59 K lumni ME0221-book.indb 59 4.3.2021 8.51
• METSÄKAURIS RIISTANA, OSA 2 Katse metsäkauriin kannanhoitoon Metsäkauris on hieno riistalaji, ja seurat ovat pitkälti vastuussa siitä, miten sitä kestävästi ja eettisesti hyödynnetään. Hirvitai kettujahdin varjolla ei kauriita tulisi alueelta hävittää. TeksTi Jörgen Hermansson ja Antti Rinne kuva Markku Paananen Talvisin metsäkauriit kerääntyvät pienlaumoiksi ja pysyttelevät pienillä alueilla läpi talven. M etsäkauris on paikallinen laji ja sitä pitää myös paikallisesti hoitaa. Periaatekeskustelu metsäkauriin kannanhoidosta ja metsästyksestä on käytävä niissä seuroissa ja riistanhoitoyhdistyksissä, joissa metsäkaurista esiintyy. Oikeuksien mukana tulee vastuu Lainsäätäjä on antanut metsästäjille varsin laajat ja jopa väljät rajat metsäkauriin metsästykseen; ei ole pyyntilupavelvoitetta, metsästysaika on pitkä, vasasuojaa on höllennetty, kaurista saa metsästää myös haulikolla ja pukkijahti on sallittu keväällä. Ajavan koiran käyttö on jo pitkään ollut sallittu ja ajavan koiran maksimisäkäkorkeus on nostettu 39 senttimetriin. Meille metsästäjille on siis annettu paljon mahdollisuuksia ja oikeuksia. Oikeuksien mukana tulee myös vastuuta. Eettinen metsästys ja eläinsuojelullinen ulottuvuus tulee pitää kaikessa metsästyksessä mielessä. Metsäkauris on tehokas lisääntymään, sillä se voi tuottaa joskus jopa neljä vasaa kerralla. Vaikka kauris on pienikokoisempi kuin valkohäntäpeura, niin myös kauris voi aiheuttaa vahinkoja niin maataloudelle kuin liikenteelle. Kauriin kannanhoito on siis hyvin tärkeää, eikä kantoja pidä päästää kasvamaan liian suuriksi. Haasteena kannan koon arviointi Tiheän kannan alueella Oma riistan SRVA-liikenneonnettomuustilastot, saalistilastot sekä keväällä pelloilla havaittujen kauriiden määrä antavat osviittaa kannan koosta. Harvan kannan alueella kanta voidaan myös arvioida lumijälkien avulla ja metsästysajan havainnoilla. Vertailemalla havaintoja vuosien välillä, voidaan arvioida muutoksia kannan koossa sekä ennakoida tulevan kauden metsästysmahdollisuuksia. Metsäkauriille ei tuoteta virallista kannanarviota, eikä riistakolmiomateriaali ole riittävän tarkkaa paikallisen verotussuunnittelun ja oman alueen kestävän metsästyksen mitoittamiseen. Saalistilasto on kuitenkin luotettava lähde saalisilmoituvelvollisuuden ansiosta. Oma riistassa on myös nähtävillä metsästysseuran vuosittainen kaurissaalis. Kannan koon ja kestävän metsästyksen rajan arvioinnit jäävät kuitenkin paikallisten metsästäjien ja metsästysseurojen arvioitavaksi. Toki riistanhoitoyhdistyksenkin on syytä keskustella oman alueensa metsäkauriskannasta ja metsästyksestä sekä tarvittaessa antaa ohjeita alueensa metsästysoikeuden haltijoille. Saalis Metsäkaurissaaliit ovat kasvaneet Suomessa viimeisten vuosien aikana noin 25 prosenttia vuodessa. Samaan aikaan SRVA-liikennekolarikirjaukset ovat kasvaneet noin 10 prosenttia vuodessa. Saalismäärien nosto ei siis ole riittänyt laskemaan kauriskantaa, sillä kolarien määrä kertoo kohtalaisen hyvin myös kannan koon muutoksista. Kaurissaaliin rakenteessa on paljon petrattavaa. Käytännössä kaurissaaliin urososuus aikuisista on aina ollut 60 prosentin paikkeilla tai sen yli. Vasaosuus saaliissa oli pitkään yli 40 prosenttia, mutta viime metsästyskausina vasaosuus on tippunut sen alle, ollen viime kaudella vain 36 prosenttia. Kun vuodesta toiseen ammutaan reilusti enemmän uroksia kuin naaraita, on sanomattakin selvää, että 60 Metsästäjä 2/2021 ME0221-book.indb 60 4.3.2021 8.51
• kannassa on tällä hetkellä suuri määrä aikuisia naaraita. Kauriskannan tuottavuus on siis hyvin suuri, mikä näkyy myös saaliissa, jäävässä kannassa sekä kolarimäärissä. Metsästysseurojen suuri paine valkohäntäpeurojen metsästykseen vie resursseja metsäkauriin metsästykseltä. Metsäkauris ei ole pyyntiluvanvarainen riistaeläin kuten valkohäntäpeura, joten sen metsästystä ei myöskään pystytä ohjaamaan samaan tapaan. Vastaava tulisi hyvin todennäköisesti käymään myös peuran kohdalla, mikäli siltä poistettaisiin pyyntilupavaatimus. Sijainti määrittelee kannanhoidon reunaehdot Metsäkauriin elinmahdollisuudet ja nettotuottopotentiaali vaihtelevat Suomessa paljon. Lumitalven pituus ja lumen syvyys ovat ratkaisevassa asemassa. Lounaisimmassa Suomessa lauhat talvet eivät rajoita kannan kasvua käytännössä lainkaan ja metsästäjät voivat olettaa, että kanta kestää kovankin metsästyspaineen. Siellä on metsästettävä naaraita yhtä paljon kuin pukkeja, jotta kanta pysyy hallinnassa ja hallittavissa. Saaliissa aikuisten sukupuolijakauma noin 50/50 ja vasaosuus 50 – 55 prosenttia. Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä pienempi on nettotuotto ja sen seurauksena yleensä myös harvempi kanta. Pohjoisempana metsästäjien täytyy tarkemmin pohtia oman alueensa metsästyspainetta ja -kestävyyttä. Harvan kannan alueilla, joilla lunta on yleensä paljon, täytyy metsästää säästeliäästi ja kohdentaa metsästys pääosin vasoihin ja pukkeihin. Näin säästyy kannan tuottavin osa, vaikka talvikuolleisuus olisikin voimakasta. Näillä alueilla ei tarvitse pelätä kannan räjähdysmäistä kasvua. Saaliissa aikuisista uroksia 50 – 60 prosenttia ja vasaosuus 55 – 60 prosenttia. Metsäkaurissaalis metsästysvuosittain 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 3232 1729 2942 3972 2464 3515 5396 3337 4794 6258 4110 6878 2016-2017 2017-2018 2018-2019 2019-2020 Aikuinen uros Aikuinen naaras Vasa 61 Metsästäjä 2/2021 ME0221-book.indb 61 4.3.2021 8.51
• L yijy on kuulunut elimellisenä osana tuliaseisiin kautta niiden historian. Lyijyn pehmeys, sitkeys ja edullinen hinta ovat yhdistelmä, jota ei saavuteta millään muulla materiaalilla. Lyijyn ominaisuudet ovat vaikuttaneet myös aseisiin ja useimmat nykyaikaisetkin aseet on optimoitu lyijyä ajatellen. Erilainen haulimateriaali – erilainen haulikko Esimerkki lyijyn kieltämisen vaikutuksista löytyy kotimaasta, eli lyijyhaulien kiellosta vesilintujen metsästyksessä vuonna 1996. Tuolloin erityisesti maamme aktiivisilla vesilinnustusalueilla nähtiin nopea muutos asekannassa. Aiemmin haulikot olivat hyvin pitkälti samoja, joita nähtiin ja nähdään edelleen muuallakin, mutta lyijyn kieltäminen oli taitepiste ja nykyään itselataavien ja pumpputoimisten haulikoiden muodostamassa rintamassa ei ole enää juurikaan poikkeuksia. Syy muutokseen löytyy korvaavista haulikonpatruunoista. Hyvin nopeasti kiellon jälkeen ainoaksi järkeväksi korvaavaksi Lyijypatruunoiden käytön voimakas rajoittaminen EU-tasolla vaikuttaa tällä hetkellä todennäköiseltä. Tämä kannattaa huomioida uutta asetta hankittaessa. TeksTi ja kuvaT Arto Määttä Lyijykiellon vaikutus metsästysaseisiin Lyijyn poistuminen metsästysluodeista kirpaisee eniten pienriistan metsästystä: osumassa räjähdysmäisen nopeasti avautuvien varmint-luotien kohdevaikutusta on vaikea korvata muilla materiaaleilla ja pienriistan metsästykseen sopivia korvaavia vaihtoehtoja on ylipäätään marginaalisen vähän. Esimerkiksi linnustuksessa käytettävien tarkkakäyntisten kokovaippaluotien ja reikäpäisten tarkkuusluotien korvaaminen muodostaa haasteen toistaiseksi saatavilla olevilla vaihtoehdoilla. 62 Metsästäjä 2/2021 M tsästäjän aseet ME0221-book.indb 62 4.3.2021 8.51
• Kiinteitä supistuksia voidaan pitää jääntenä lyijyhaulikaudelta ja niitä näkee uusissa haulikoissa yhä harvemmin. Suomessa yleisimmin käytössä olevien haulikoiden kiinteiden supistajien ongelmana on myös niiden supistusaste — usein yläpiipun supistus on teräksen käyttöä ajatellen liian tiukka. Vaihtosupistajien roolia teräshaulien käytössä ei pidä väheksyä, sillä ne antavat laajat mahdollisuudet säätää haulikon käyntiä patruunakohtaisesti. Nykyään on olemassa koko joukko tarvikesupistajia, joiden ominaisuudet korostuvat juuri teräshaulipatruunoita käytettäessä. Itselataavien haulikoiden koneistot ”syövät” osan rekyylistä, ja ne on ylipäätään tehty tehokkaiden teräshaulilatausten ampumiseen. Itselataavat ovat hinnaltaan edullisia, toimintavarmoja ja ne on helppo säätää ampujakohtaisesti sopiviksi. Ne ovat usein myös hyvin säänkestäviä. haulimateriaaliksi osoittautui teräs, joka vie kevyempänä hylsystä enemmän tilaa kuin lyijy, vaatii korkeamman lähtönopeuden kuin lyijy ja vaatii suuremman haulikoon kuin lyijy. Tämä johti nopeasti siihen, että perinteisestä 12/70 pesityksestä siirryttiin magnumeihin. Magnum-patruunoiden käyttäminen taas ohjasi hankinnat itselataaviin, sillä niiden koneisto syö tehokkaasti rekyyliä. Myös itselataavien yksipiippuisuus ja vaihtosupisteisuus helpottaa patruunoiden ja aseen yhteensovittamista. Itselataavien ominaisuudet ovat 1990-luvulta asti olleet teräshaulikäyttöä puoltavia, joten siirtyminen niihin on ollut luonnollista. Toki nykyisistä päällekkäispiippuisistakin suurin osa on teräshaulikelpoisia, mutta ne eivät kesytä suorituskykyisten teräshaulilatausten rekyyliä, joka on laukausmäärien kasvaessa kerrassaan epämiellyttävä. Jos lyijy tulevaisuudessa kielletään muussakin metsästyksessä, teräs on ainoa haulimateriaali, jolla lyijyn korvaaminen on mielekästä ja isossa mittakaavassa edes mahdollista. Tällöin itselataavien haulikoiden osuus nousee entisestään, koska ne ovat kaikkein soveliaimpia teräshaulipatruunoiden ampumiseen. Uusien haulikoiden hankintamäärien kasvun ennustamiseenkaan ei tarvita kristallipalloa. Erona aiempaan olisi vain muutoksen laajuus. Itselataavia magnumpesäisiä ja vaihtosupistajilla varustettuja haulikoita kun hankittaisiin jatkossa aivan kaikkeen käyttöön. Vanhojen haulikoiden rooli olisi väistyvä, eli niitä käytettäisiin vain niihin metsästysmuotoihin, joissa miedommat teräshaulipatruunat (C.I.P. Standard Steel 63 Metsästäjä 2/2021 ME0221-book.indb 63 4.3.2021 8.51
• 45 40 35 30 25 20 15 10 5 Lyijy 12/70 24 g 410 m/s (ratapatruuna) Lyijy 12/70 32 g 380 m/s ("kyyhkypatruuna") Lyijy 12/70 36 g 380 m/s (metsästyspatruuna) Teräs 12/70 28 g 435 m/s (Standard) Teräs 12/76 33 g 470 m/s (High Performance) Teräs 12/76 36 g 435 m/s (High Performance) Erilaisten haulikonpatruunoiden aiheuttama rekyyli Shot Cartridges -määritelmään sopivat) ovat riittäviä. Tällaisista päällimmäisenä mieleen tulee kyyhkyjahti, jossa pienet teräshaulit toimivat vallan mainiosti tyypillisille ampumaetäisyyksille saakka. Pienriistakiväärit ongelmissa Kivääripuolella lyijykiellon vaikutukset olisivat kaksijakoiset. Yleisesti saatavilla olevat umpiainesluodit sopivat tyypilliseen suomalaiseen suurriistametsästykseen, mutta muissa käyttötarkoituksissa lyijyä sisältävien luotien ominaisuuksia on vaikea korvata. Erityisesti pienriistan metsästykseen sopivien korvaavien luotien kehitys on vielä alkutekijöissään. Suomessa tämä on ongelma, sillä meidän metsästyskulttuuriimme kuuluu pienriistan metsästys kiväärillä. Linnustus, pienpetokyttäyksen ja houkuttelupyynnin kasvava suosio, sekä haittalintujahdit ovat kaikki metsästyksen alalajeja, joissa lyijyä sisältävien luotien käyttö on ollut perusteltua joko tarkkuuden, kohdevaikutuksen, turvallisuuden tai kaikkien edellä mainittujen vuoksi. Korvaavien luotien vaikutus kiväärikalustoon näkyisi todennäköisesti hitaammin kuin haulikkopuolella, sillä vaihtoehtoiset luodit eivät tuo mukanaan merkittäviä muutoksia ampumiseen tai ampumatuntumaan. Sen sijaan osa kaliipereista on vaarassa tippua historian syövereihin, joka saattaa aiheuttaa jossain määrin kaluston päivittämistä. Niiden kaliipereiden, joiden käyttöä pitää hengissä enää muutama valmistaja yksittäisillä patruunamalleillaan, jatko olisi lyijystä luopumisen myötä vaakalaudalla. Erilaisten haulikonpatruunoiden rekyylienergia Lyijyn aikakaudella valmistajat noudattivat niin sanottua “96 sääntöä”. Kun hauliannoksen paino kerrottiin luvulla 96, saatiin vaadittu aseen paino, jolla kyseisen patruunan rekyyli ei muodostu liian kiukkuiseksi. Tässä esimerkissä erityyppisten patruunoiden rekyylivoiman laskemiseen on käytetty 3,2 kilogramman painoista perushaulikkoa. Rekyylivoiman rajapyykki on noin 30 joulen kohdalla, jota raskaammat lataukset muodostuvat ammuttavuudeltaan epämiellyttäviksi laukausmäärän noustessa. Rajapyykin ylittää jo tavallinen 36 gramman lyijyhaulipatruuna, mutta 12/76 High Performance Steel -luokituksen teräshaulilataukset ovat jo kirkkaasti rajan yläpuolella. Ne ovat kuitenkin juuri niitä, joilla päästään jopa samaan suorituskykyyn kuin perustason lyijyhaulipatruunoilla. Standard Steel -teräshaulilatauksissa rekyyli on huomattavasti vähäisempi, joten esimerkiksi kyyhkyjahdissa niiden käyttö onnistuu kivutta, vaikka laukausmäärä kasvaisikin ja aseena olisi taittuvapiippuinen haulikko. Kuvaajan sanoma on selkeä. Se selittää miksi siirtyminen lyijystä teräshauleihin aiheuttaa siirtymisen itselataaviin haulikoihin. Näin on jo tapahtunut maamme vesilinnustuspainotteisilla alueilla ja näin tullee tapahtumaan myös muualla, jos teräshaulien käyttö on laajamittaisesti edessä. Lyijyhauleja varten valmistettujen vanhojen haulikoiden kaupallinen arvo on lyijyrajoitusten myötä vakavasti uhattuna. 12/70 haulikko kiinteillä supistuksilla ei vastaa teräshauliajan vaatimuksia. +33% 64 Metsästäjä 2/2021 ME0221-book.indb 64 4.3.2021 8.51
• Oy Eräkontti Ab erakontti@erakontti.fi LAADUKKAAT DIANA RIISTPELTOSIEMENET SUOMEN LAAJIMMASTA VALIKOIMASTA! Tarkemmat tuotetiedot ja lisää lajikkeita löydät sivulta www.erakontti.fi Hirvi-Diana 1 kg 14,90 € / 3 kg 39,90 € / 10 kg 109,90€ Peura-Kauris Diana 1 kg 16,90 € / 3 kg 39,90 € / 10 kg 126,90 € Diana Rehukaali 1 kg 18,90 € / 3 kg 54,90 € / 10 kg 179,90 € Fasaani-Peltopyy Diana 1 kg 13,90 € / 3 kg 39,90 € / 10 kg 99,90 € Koristekukka Diana 250 g 24,90 € / 1 kg 69,90 € / 10 kg 549,90 € Riista-Diana 3 kg 24,90 € / 10 kg 59,90 € Diana Naattinauris 1 kg 19,90 € / 3 kg 49,90 € Diana Rehunauris 1 kg 13,90 € / 3 kg 34,90 € Diana Rehurapsi 1 kg 6,90 € / 3 kg 19,90 € / 10 kg 59,90 € Mesi -/perhospelto Diana 3 kg 29,90 € / 10 kg 84,90 € Tähkämaissi 3 kg 79,90 € /15 kg 239,90 € Riistalaidun Diana 3 kg 39,90 € / 10 kg 119,90 € Diana Auringonkukka 1 kg 13,90 € / 3 kg 29,90 € / 10 kg 89,90€ Peltoriista Diana 3 kg 49,90 € / 10 kg 159,90 € METSÄSTYSTÄ Hyljejahdit seanature.net 0400-154600 Jahdit Kanadassa: Hirvi, karhu, susi, karibou, myös kalastus. www.paulpalmu.fi TYÖSUORITUKSIA Hei metsästäjät.Voitte teettää itse pyytämistänne nahoista hatun,rukkaset,liivin,turkin.Teemme turkistyöt ammattitaidolla.p.0505004233 HUOM!!!!!!!!Aseiden huollot ja korjaukset! YLÖJÄRVEN ASETARVIKE. Puh. 0407188170 Ampumakoulutusta ja ampumatapahtumia: WWW.AMPUMAAN.COM Puh:0400 747533/ Marja TURKISMUOKKAUSPALVELU R HALKOLA BROKER puh 0405278219 halkolareijo@ gmail.com Jalostamme riistalihasi valmiiksi tuotteiksi: Aidot saunapalvit,wurstimakkara,riistasäilykkeet,grillimakkarat ja nakit. Meillä tuotteisiin lisätään vain mausteet, sekä lähituottajan possua asiakkaan haluama määrä!!Jarno Prittinen/Pertunmaan Savustamo 0408267709 Kevät tulossa > perusta kosteikko! Kosteikkosuunnittelua Juha.Siekkinen@ kosteikkomaailma.fi, p. 040 413 9606. OSTETAAN Turkisnahkoja o. Mauranen Toppalantie 136 41900 Petäjävesi 0400271291. Turkisnahkoja R Pentinmäki Jäpintie 344C, 60800 Ilmajoki P.0505546852 Reserviläiskivääri p.0504118243 MUUT 4x4/ATV renkaat www.riekko.eu 0447770506 MYYDÄÄN Käytettyjä aseita,tarvikkeita,aseenosia. 040 5417308 www.porinase.fi ERÄTAPIO PURKINSULKIJAT suoraan valmistajalta.P. 040 5858133 www.eratapio.fi Lataus-, ammuntaja metsästystarvikkeet, optiikka ja koiratutkat edullisesti netistä www.asetarvike.com puh. 0405401182 Tilava ok-talo Hyrynsalmella Ukkohallan lähellä, metsästysmaiden keskellä. Tied. puh. 040-7558477 / Matti PÖHISKÖ aurinkoilmakeräin pitää erä kämpän, kesämökin, piilopirtin tai vaikka kyttäyskopin sisäilman raikkaana. Lämmittää ja kuivattaa rakenteita täysin itsenäisesti aurinkoenergialla. Tutustu ja tilaa www.raksituote.fi Erämaatila 47-406-2-44 Enontekiö 8 kpl 18 ha määräalaa.Yhteismetsä-ja vesi-alueosuuksin. 30000€/kpl. Lisätiedot sirolaj@gmail.com puh.0500236850. Talviasuttava mökki,omalta pihalta pienriista lupa-alueelle Ranualla 0405146470 AMPUMATUKIPIIKKI UUTUUS!Lue Kaleva 13.2. ja ASE-LEHTI 5/19. GRIPFINGER kiinnitetään aseen kiikarikiskoon 11mm-PICATINNY. Käännä piikki esiin ja paina se puun kylkeen, saat hyvän tuen aseellesi. (Paino 50 g, aina mukana). Myyt.nyt! Tied.j.k.komulainen@gmail.com p.040-5606113. ALAN LIIK. Keräilijältä vanhoja käsiaseita (aitoja & jälj.) sekä vanha jalkajousi. 0500-572712 tai timo.ruotsalainen@atlaspoint.fi Auto/4x4/Mönkijä renkaat www.riekko.eu Fasaanikanoja, kukkoja, munia ja poikasia. Isojakin määriä! Ks. selkeensulka.fi. Kysy selkeensulka@gmail.com/0405003888. Eräkämppä pyörillä 4000€ 050 3275241 Myydään heinäsorsan poikasia kosteikoille ym. Sorsat tuovat eloa maisemaan ja houkuttelevat villilintuja. Toimitukset ympäri maata sovitusti ajoreitin varrelle. Puh.0400930690 WWW.ERAMESTA.COM jousiampujan, metsästäjän ja koirapaikantajan verkkokauppa. Meillä Tracker koirapaikantimien valtuutettu huolto. SURFFAA NETISSÄ TAI SOITTELE!! +358 45 112 8622 ARK. KLO 10-17 KOIRANKULJETUS PERÄKÄRRI JOSSA KOPPI JA HÄKKI p. 0405541629 ELÄINTENTÄYTTÄJIÄ Pasi Ahopelto 0400 567 078 lehonpaja.net Esa Kemppainen. trofeet.fi, 050 5630169 Täytän kalat, linnut ja nisäkkäät. Juhani Hirvonen puh. 045-3303 417 KOIRIA Englanninsetterin 23.1.synt. pentuja korkeasti palkituista terveistä vanh. Luov. el.lääk. tarkastamina 23.3. alk. Tietoja puh 0409114674 (miel. tekstiviesti) Ostetaan AIKUINEN REKISTERÖITY BEAGLE tarjoa p.040 5843751 Tietoa ja taitoa minkin ja supikoiran pyyntiin Vieraspeto.fi 65 Metsästäjä 2/2021 ERÄILMOITUKSET HUOM! Metsästäjä-lehden Eräilmoituspalstan ilmoitusmyynti tapahtuu Eräverkko-palvelussa. Osoitteessa www.eraverkko.fi/ilmoitukset voit jättää sähköisesti ilmoituksen valitsemaasi Metsästäjä-lehteen. Eräverkko-palvelussa on selkeät ohjeet ilmoituksen jättämiseksi sekä lisätiedot palvelusta. Käy tutustumassa! Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (42 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden ja korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien. Vuonna 2021 hinta on 20 euroa/ rivi (40 merkkiä). Ilmoitukset maksetaan verkkopankkitunnuksilla ilmoituksen jättöhetkellä. Eräverkko-palvelu tuottaa aineiston lehteä varten siinä muodossa kuin asiakas sen palveluun syöttää. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Metsästäjä nro 3/2021 ilmestyy 12.5.2021. Siihen tarkoitettu aineisto on jätettävä Eräverkko-palvelun kautta viimeistään 22.4.2021. Huom! Rivi-ilmoitukset Eräilmoituspalstalle otetaan vastaan ainoastaan Eräverkko-palvelun kautta. Eräverkon asiakaspalvelun yhteystiedot ovat osoitteessa eraverkko.fi. ME0221-book.indb 65 4.3.2021 8.51
• F uo??oguovddáš ávžžuha guo??it ohcamuša buriid áiggiid, go lobi mie?iheami eavttut galget ollašuvvat ohcamuša guo??ináiggi nogadettiin. Ma??onan ohcamušat eai gie?ahallo. Oma riista -bálvalusa elektrovnnalaš ohcamuš devdojuvvo sierra rávvagiid mielde. Meahcástanlága 8 §:a guovllus ohcamuššii galgá laktit báhccilogahallama ja Meahcirá??ehusa guovllulohpeohcamuša. Bivdolobi ohcamii laktásan lobi oažžuma eavttut, fámus lean oppalašráva ja ohcanproseassa leat lohkan láhkai Suoma fuo??oguovddáža (riista.fi) ruovttusiidduin: https://riista.fi/metsastys/lupien-haku/pyyntiluvat/ hirvielaimet/ Meroštala ja beaivit ohcamušguovllut buriid áiggiid Searvvi / bivdojoavkku meahcástanguovlluid sáhttá meroštallat ja beaivádit jo ovdal ealgaealliid bivdoloOza lobi ?ujuhusas oma.riista.fi Oma riista -rávven bálvala árgan dmu 12–16: šlea?gapoasta: oma@riista.fi tel.: 029 431 2111 Ealgaealliid bivdolobi sáhttá ohcat Suoma fuo??oguovddážis Oma riista –bálvalusas 01.04.2021 rájes. Ohcamuša galgá guo??it ma?imustá 30.cuo?ománu 2021 dmu 16:15.00. Ealgaealliid bivdolobit ohccojuvvojit cuo?ománus Ovdaválmmaštallamat ortnegii ma?imustá DÁL biid ohcandoaimma leahkkaseami. Lassin ohccis lea ohcanáigge cuo?ománus vejolašvuohta vurket ohcamuša gaskandagu ja rievdadit dan ohcamuša ma?imuš guo??ináiggi rádjai. Jus ohccis lea ovdamearkan ovddit jagi bivdolohpemearrádusas dahkkon guovlluid jávkadeamit, iige dilli lea duo?ašteami mielde nuppástuvvan dáid gažaldatvuloš guovlluid bokte, ohcci galgá ieš dahkat dárbbašlaš jávkademiid ja nuppástusaid go beaiváda guovllu Oma riista -bálvalusas ovdal o??a ohcamuša guo??ima. Muitte lasihit ja beaivádit stáhtaeatnamiid ohcamuššii Ealgaealliid meahcásteami guovllulobi, dahjege meahcástanvuoigatvuo?a stáhta eatnamiidda, lea galgan ohcat Meahcirá??ehusas jo o??ajagimánus 2021. Ohcci galgá beaivádit Meahcirá??ehusa mie?ihan guovlluid Oma riista -bálvalusas ovdal bivdolobiid ohcama. MuitMa?i dárkilut ja rávvagiid ?uvvon ohcamuša ohcci dahká, da?i vehábut fuo??oguovddážis leat ?ielggadusbivdagiid bokte jearramuš lohpeguorahallamis. 66 Metsästäjä 2/2021 Áig guovdilis ságat sámegillii ME0221-book.indb 66 4.3.2021 8.51
• táthan maiddái dárkkistit vejola??at Meahcirá??ehusa mie?ihan stáhta sierraguovlluid ja beaivádit daid mielde bivdolohpeohcamii rávvagiid mielde. Gánneha leat fuolalaš Suoma fuo??oguovddáš galgá ohcamušaid gie?ahaladettiin ráddjet eret dakkár guovlluid, mat eai leat deavdán meahcástanlágas mearriduvvon viidodagaid ja oktilašvuo?a gáibádusaid (MetsL 27 §). Lassin meahcástanásahusa vuo?ul ohcciin sáhttá gáibidit ?ielggadusa bivdolohpeohcamušas oaivvilduvvon guovlluid meahcástanvuoigatvuo?as (MA 6 §.) Maiddái báh??ilogahallanskovi die?ut dárkkistuvvojit meahcástanlága 8 §:s oaivvilduvvon guvlui ozadettiin. Bivdolohpeguorahallamis ja bivdolobiid ávkkástallanguovllus galgá ee. ráddjet eret guovlluid, maidda ohcci ii leat dahkkojuvvon ?ielggadusaid vuo?ul bastán ?ájehit meahcástanvuoigatvuo?a dahje mat leat riidduid vuolde. Rávvagiid galgáge lohkat dárkilit, sihke ohcamuša ja kárttaid merket, deavdit ja dahkat fuolala??at. Ná sáhttá garvit badjelmearálaš barggu ohccái ja ohcamuša gie?ahalliide. Dárkkis maiddái ohcamušguovllu oktilašvuo?a ja rievtti bivdit ohcamuša ealgaealliid du ohcan guovllus olles meahcástanbaji bistima áigge. Eahpe?ielga dahje mu?uid dievasmahttima gáibidan ohcamušaid bokte ohcciide sáddejuvvo álo ?ielggadanbivdda, mas bivdit dárkilut ?ielggadusa dievasmahttima gáibidan ohcamušášše?uoggáide. Lobiohcci mearrida ieh?anasat su ohcan lohpemeari Bivdolobiid ohcan meahcástanservviin ja -joavkkuin gánneha oahpásmuvvat guvllolaš nálleárvvoštallamiidda ja Oma riista -bálvalusas almmustahtton ealgaeallisállaša ja áicamiid guoskevaš raporttaide. Boahttevaš meahcástandárbbu plánemii báikkálašdásisge lea dehálaš guorahallat fuo??odikšunservviid ja ealgadoalloguovllu ealgaeallidili. Ealgaealliid lohpeohcan – muitolistu ohcamuškártta gárvvisteapmái • Meahcástanbaji molsun • Guovlludie?uid beaivádeapmi • Kártta ja soahpamušaid veardideapmi • Guovllu veardideapmi ovddit lohpemearrádussii ja divvumat o??a ohcamuškártii • Guovlludovddaldat ohccái Rávvagat ja video: riistainfo.fi Rávven: Oma riista -helpdesk (árgan 12-16) t. 029 431 2111, š-poasta oma@riista.fi 67 Metsästäjä 2/2021 Nro 2/2021 70. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 12.5.2021. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus Vastaava päätoimittaja: Jari Varjo Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Arja Karjula ja Markku Pakarinen (Aste Helsinki Oy) Toimitusneuvosto: Klaus Ekman, Tero Kuitunen, Marko Mikkola, Mirja Rantala, Jouni Tanskanen, Marko Svensberg, Petri Vartiainen, Johanna Hellman ja Arja Karjula. Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset-palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 ja Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Paino: Hansaprint 2021/Met21_02 Kansikuva: Getty Images ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakauslehtien liiton jäsen Verkkokauppa ja varasto Puh. 020 331 515 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001 arkisin klo 9 – 15 asiakaspalvelu@riista.fi Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Oma riista –helpdesk Puh. 029 431 2111 arkisin klo 12–16 oma@riista.fi Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Sompiontie 1, 00730 Helsinki Osoitteet Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL 22, 00331 Helsinki, puh. 029 431 2002 metsastajarekisteri@innofactor.com ME0221-book.indb 67 4.3.2021 8.51
• Eränkävijän ykköstapahtuma! Pvm Paikkakunta Yhteistyössä 5.5. Sipoo Ruoto Oy 11.5. Somero Eräsuomi Oy 19.5. Rauma Sissos-myymälä Oy 22.5. Mikkeli Green Trail Oy 25.5. Konnevesi Kärkkäinen Oy 3.6. Alajärvi Ahti Huvila Oy 1.7. Haapajärvi Raimo Olkkonen Oy 15.7. Oulu Oulun Ase Oy 21.7. Kajaani Aseja Optiikkahuolto H. Korhonen Oy 30.7. Vaasa Erä ja Kalastus Kurre Lisätietoja: facebook.com/premiumtour2021 instagram.com/premiumtour2021 Tervetuloa! Premium Tour 2021 nordis.fi teuvolouhisola.fi remes.fi hjorth.fi zeiss.fi hw-company.fi tracker.fi swarovski.com