HYLJEJAHDISSA MEREN SUURRIISTAA VESILINTULASKIJOITA TARVITAAN NÄIN NOUDATAT LYIJYHAULIRAJOITUSTA VERTAILUSSA SORKKARIISTAMÄÄRÄT ASIALLISIN VOITTAA SOMESSA 2/2023 Lehti yli 300 000 metsästäjälle 01_Kansi_ME0223.indd 1 01_Kansi_ME0223.indd 1 27.2.2023 13.40 27.2.2023 13.40
METSÄSTYS 10 Villisikajahdissa pysäyttävällä koiralla 16 Kaupunkiympäristössä turvallisuus korostuu 22 Pennusta pyytökoiraksi, osa 4 24 Turvallisesti hyljejäillä 26 Hyljejahdissa 29 Miten pääsee hyljejahtiin? 34 Turvallisuus ensin: EA-paketti mukana? 35 Yritys tukee henkilöstön metsästysharrastusta 38 Varusteet: Paloitteluveitset 52 Tapahtui erästellessä – Vikatilahirvi 56 Riistareseptit a la Micke Björklund RIISTA 30 Sorkkaeläimet naapurimaissa 36 Rakkaudesta riistaan 40 Suden paluu 58 Tutkittua: varislinnut ovat tehokkaita pesärosvoja 60 Maatalouden uusi rahoituskausi tuo mahdollisuuksia riistanhoitoon AJANKOHTAISET 5 Uutisia 18 Nuorten toimitus 44 Rikos ja rangaistus 46 Näin noudatat lyijyhaulirajoitusta 48 Lukijatutkimuksen tuloksia 50 Asiallisin voittaa – havaintoja somen metsästyskeskusteluista 53 Näin teet oivallisen Oma riista -kartan 61 Testaa tietosi 62 Riistanhoitoyhdistykset lukuina 2022 64 Suomen suurin pyörittää mittavaa koulutustoimintaa 65 Eräilmoitukset 66 Áigeguovdilis ságat sámegillii KOLUMNIT 3 Pääkirjoitus 4 Vieraskynä 6 Puheenjohtajalta 55 Ministeriön kuulumisia LAIT & LUVAT 54 Havainnosta kaatoon – hirvieläinluvan vaiheet 55 Hirvieläinluvat hakuun huhtikuussa 40 Suden paluu 30 Sorkkaeläimet naapurimaissa 55 Hirvieläinluvat hakuun huhtikuussa 46 Näin noudatat lyijyhauli rajoitusta 2 Metsästäjä 2/2023 Sisältö 2-3_Sisa?llys+Pa?a?kirjoitus_ME0223.indd 2 2-3_Sisa?llys+Pa?a?kirjoitus_ME0223.indd 2 27.2.2023 13.42 27.2.2023 13.42
Uudet metsästäjät tuovat tuoreita ajattelutapoja ja uusia kiinnostuksenkohteita. Tervetuloa metsästyksen pariin V uonna 2022 saimme joukkoomme yli 8 000 uutta metsästäjätutkinnon suorittanutta. Se on suurin määrä pitkään aikaan. Uusia metsästäjiä kouluttaneet ja tutkintoja järjestäneet onnistuivat erinomaisesti ja harrastuksemme kiinnostaa. Tällä tiellä on hyvä jatkaa! Riistanhoitomaksun maksaneita taas oli 1 500 edellistä vuotta vähemmän. Muutos on osin seurausta ulkomaalaisten metsästäjien vähentymisestä koronan vuoksi, mutta suurin syy laskuun on metsästäjien ikääntyminen. Kehityskulku on ollut ennustetavissa ja uusien metsästäjien mukaan saaminen on ainoa tapa turvata tulevaisuus. Meidän olisi osattava toimia niin, että tutkinnon suorittaneet pääsevät mukaan ja metsästyksestä muodostuu mahdollisuuksien mukaan elämänmittainen taival. Toisaalta on hyväksyttävä ihmisten pilkkovan aikaansa eri tavalla kuin menneinä vuosikymmeninä ja elämä saattaa kuljettaa pitkäksikin aikaa toisille urille. Tärkeintä on, että jokainen on elämäntilanteen salliessa tervetullut metsästyksen pariin. Metsästäjien tarpeet ja kiinnostuksen kohteet vaihtelevat. Metsästysmahdollisuudet sijaitsevat voittopuolisesti siellä, missä väki vähenee. Maaseudun haja-asutusalueella käsiparit vähenevät huolestuttavasti, kun taas kaupungeissa ja niiden vaikutusalueilla tilanne on tulijoiden suhteen parempi. Haasteenamme on saada nämä kohtaamaan ja uudet metsästäjät kiinnostumaan metsästyksen lisäksi riistanhoidosta ja vapaaehtoistyöstä, joka muodostaa riistahallinnon perustan. Paljon on kiinni asenteistamme. Uudet metsästäjät tuovat tuoreita ajattelutapoja ja uusia kiinnostuksenkohteita. Haasteena onkin osata, ja ennen kaikkea haluta, yhdistää nämä ajatukset vuosikymmenien perinteeseen. Haluan toivottaa kaikki uudet metsästäjät tervetulleeksi mielenkiintoisen ja monipuolisen harrastuksen piiriin! JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus 10 Villisikajahdissa pysäyttävällä koiralla Tutkittua: varislinnut ovat tehokkaita pesärosvoja 58 Pääkirj itus 3 Metsästäjä 2/2023 2-3_Sisa?llys+Pa?a?kirjoitus_ME0223.indd 3 2-3_Sisa?llys+Pa?a?kirjoitus_ME0223.indd 3 27.2.2023 13.42 27.2.2023 13.42
A loitin metsästysharrastuksen 40 vuotta sitten. Näin kertoo ainakin ensimmäinen aseenkantolupani. Ensimmäisinä vuosina kiertelin metsissä pienriistan perässä lähinnä Rääkkylässä oman seuran alueilla sekä myöhemmin sorsastamassa Liperin suunnalla. Sitten metsästysharrastus hiipui, mutta maksoin kuitenkin riistanhoitomaksun ajatuksella, että pysyypähän metsästäjäntutkinto voimassa. Metsästys jäi sivuun yli vuosikymmeneksi. Viime vuoden puolella päätin hankkia hirvikiväärin ja metsästykseen vaadittavat luvat. Prosessi oli mielenkiintoinen – ostolupaa piti odotella koronaruuhkassa lähes kaksi kuukautta. Koska edellisestä aseen hankinnasta oli vierähtänyt aikaa, ohjelmaan kuului poliisiviranomaisen haastattelu. Siinä käytiin läpi elämäntilannetta yksityiselämästä työkuvioihin ja päihteidenkäyttöön saakka. Lupa heltisi lopulta ja sopiva asekin löytyi. Mikä sitten on muuttunut vuosikymmenten varrella? Metsästyksen tukena olevat karttajärjestelmät ovat ottaneet melkoisen digiloikan. Ehkä suurimman vaikutuksen minuun teki oman seuran hirviporukan tehokas koiratutkan ja sovellusten käyttö viestinnässä. Koirien toiminnasta kokeneet jahtikaverit päättelivät hirvien tulevat liikkeet ja vähän liioitellen hirven sukupuolen ja elopainon kymmenen kilon tarkkuudella. Toinen muuttunut seikka on maiseman raju umpeenkasvu pohjoiskarjalaisilla kyläaukeilla. Toisaalta metsien hakkuut ja taimikoiden varttuminen nuoriksi kasvatusmetsiksi ovat muokanneet maisemaa niin, että tutussakin metsässä piti pysähtyä pohtimaan, että olenko vanhalla pellolla vai ojitetulla metsämaalla. Hirven ajometsästys ja peurankyttyy olivat minulle uusia kokemuksia. Jahtiosaaminen teki vaikutuksen aloittelijaan: Ajot lähtivät suunnitellusti, rivit pysyivät suorassa ja jahtia johdettiin jämäkästi ja turvallisuus edellä. Kyttyyseen sain Ilari Pirttilältä hyvän evästyksen, joka johtikin onnistuneeseen kaatoon. Pedot ja niiden kannansäätely puhuttavat metsästäjiä. Luonnonvarakeskuksessa olen päässyt tutustumaan mittaviin seuranta-aineistoihin ja niiden hankintaan. Monen aineiston takana on suuri joukko vapaaehtoisia aineistontuottajia eli tässä tapauksessa metsästäjiä. Kanta-arvioiden tuottamisessa aineiston kattavuus ja harhattomuus ovat avainasioita. Laskentamalleilla ei voida paikata datassa olevia aukkoja. Kun sitten aletaan päättää metsästyskiintiöistä ja -ajoista, kuvaan tulevat mukaan kansallinen ja EU-tason säätely. Yhden jahtisyksyn perusteella voin suositella vanhan harrastuksen pariin palaamista. Jahtimaailma on muuttunut, mutta yksi asia on pysynyt ennallaan: Kun liikkuu metsässä metsästämässä, kuulee ja näkee paljon enemmän kuin muuten vain käveleskellessään. ANTTI ASIKAINEN Kirjoittaja on Luonnonvarakeskuksen tutkimusylijohtaja. Kerran metsästäjä, aina metsästäjä 4 Metsästäjä 2/2023 Vi raskynä 4-9_Uutiset_ME0223.indd 4 4-9_Uutiset_ME0223.indd 4 27.2.2023 13.42 27.2.2023 13.42
? Parhaimmillaan parilaskenta voi olla lisääntymishuumaan heräävässä kevätaamussa huikea kokemus. Kannattaa kokeilla. ? Taulukossa ovat ohjeelliset laskenta-ajankohdat kevään edistymisen suhteen normaalina keväänä. sästäjät kirjautuvat Oma riista -tunnuksilla. Laskentatiedot voi toimittaa myös Luonnonvarakeskukseen joko postitse tai sähköpostitse osoitteeseen: vesilinnut@luke.fi. Luonnonvarakeskus tuottaa vuosittain yhdessä Luomuksen kanssa arvion vesilintukantojen tilasta. Tietoa tarvitaan vesilintujen elinympäristöjen hoidon suunnitteluun ja metsästyksen mitoittamiseen sekä vesiluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. VESILINTULASKENNAT LÄHESTYVÄT – LISÄÄ LASKIJOITA TARVITAAN Suomi on merkittävä pesimäalue monille Euroopan sorsille. Siksi meillä on erityinen vastuu seurata vesilintukantojen muutoksia. TeksTi Olli Kursula ja Markus Piha L askentojen päätavoitteena on seurata pesimäkantojen muutoksia ja selvittää sorsien vuotuinen lisääntymistulos erityyppisillä vesillä ja eri puolilla Suomea. Laskettavia lajeja ovat kaikki vesilinnut. Vesilintulaskennat tehdään samoilla pysyvillä havaintopaikoilla niin sanottuna pistelaskentana. Toukokuussa lasketaan vesilintuparit kahteen kertaan. Ensimmäinen parilaskenta tehdään noin viikko jäiden lähtemisen jälkeen ja toinen 2–3 viikkoa myöhemmin. Poikueet lasketaan heinäkuussa samoilla pisteillä. Laskenta on helppoa Laskija tarvitsee kiikarit ja muistiinpanovälineet. Yhden pisteen laskemiseen kuluu aikaa vain 5–15 minuuttia, joten saman aamun aikana ehtii kiertää useamman pisteen laskentareitin. Sopivimpia laskentapisteitä ovat helposti saavutettavat niemenkärjet, rantakalliot, lintutornit tai laiturit, joista on hyvä näkyvyys vesialueelle. Aineiston edustavuuden kannalta on toivottavaa, että laskentoja tehdään seudun kaikilla vesistötyypeillä vuosittain. Vaikka yksittäisen pisteen seurannassa tulisi katkoksia joinain vuosina, seurantaa pisteellä kannattaa jatkaa, sillä katkonaisetkin aikasarjat voidaan hyödyntää kannanmuutosindeksin laskennassa. Vanhojen laskennasta pois jääneiden pisteiden henkiin herättäminen onkin erityisen suositeltavaa. Tulokset voi palauttaa sähköisesti Laskentapisteiden tiedot voidaan toimittaa sähköisesti Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) koordinoiman Lajitietokeskuksen kautta (https://laji.fi/), jonne metALUE PARILASKENTA 1 PARILASKENTA 2 POIKUELASKENTA Eteläja Lounais-Suomen rannikkoalue 1.-8.5. 22.-29.5. 1. – 20.7. Eteläja Keski-Suomen sisämaa alue 8.-15.5. 22.-29.5. 1. – 20.7. Pohjois-Suomi 20.-29.5. 5.-12.6. 1. – 20.7. LISÄTIETOJA JA LASKENTAAN ILMOITTAUTUMINEN: ? luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/riista/vesilinnut ? vesilinnut@luke.fi ? riistainfo.fi/vastuullinen-metsastaja/ vastuullinen-vesilinnustaja/seurannat PE TR I JA UH IA IN EN 5 Metsästäjä 2/2023 Uutis t 4-9_Uutiset_ME0223.indd 5 4-9_Uutiset_ME0223.indd 5 27.2.2023 13.42 27.2.2023 13.42
Metsänhoidon ja hirvikannan hoidon haaste S uomen metsäkeskus julkaisi murheellisia tarkastustuloksia ensiharvennusten laadusta Keski-Suomessa: yli puolet kohteista oli harvennettu metsälain vastaisen vähäpuustoisiksi, eikä yksikään täyttänyt hyvän metsänhoidon suosituksia. Metsänomistajalle tällainen vajaapuustoisuus tarkoittaa merkittävää tuoton menetystä loppukiertoajalle. Metsänomistajat ovat äänekkäästi käyneet hirvivahinkokeskustelua. Jokainen hirvivahinko on harmillinen, mutta unohdetaanko keskustelusta olennaisemmat asiat? Esimerkiksi Pohjois-Savossa hirvivahinkoja arviointikuluineen korvattiin vuonna 2022 noin 25 000 euroa. Samaan aikaan myöhästyneitä taimikonhoitokohteita oli noin 65 000 ha ja ensiharvennuskohteita noin 80 000 ha. Kaiken kukkuraksi Kemera-varoja jäi maassamme käyttämättä noin 20 miljoonaa euroa. Kannattaisiko metsänomistajien neuvonnassa keskittyä jatkossa mittaviin hoitorästeihin ja ensiharvennusten korjuujälkeen, mikäli puuntuotantoa ja hiilensidontaa halutaan edistää? Maamme hirvikanta on puolittunut 2000-luvun alkuun verrattuna. Tilanne toki vaihtelee eri osissa maata. Hirvivahingot eivät ole vähentyneet samassa suhteessa, koska männynviljelyn osuus on laskenut ja talvilaidunnus keskittyy yhä harvalukuisemmille kohteille. Samaan aikaan suurpetokannat ovat kasvaneet. Voidaan perustellusti kysyä, toimiiko yhtälö? On tarve kehittää monilajista kannanhoitoa, jossa riittävän tiheä hirvikanta on osa suurpetokantojen hoitoa. Se on myös osa kestävää metsästystä, sillä hirvikantojen hiipuessa metsästysseurojen toimintaedellytykset heikentyvät. Metsästysseurat ovat merkittävää maaseutukulttuuria ja niitä tarvitaan tulevaisuudessakin, niin kannanhoidossa kuin monien muiden yhteiskunnallisten tehtävien hoidossa. TAUNO PARTANEN Puheenjohtaja Suomen riistakeskus Riistanhoitoyhdistyksen vaihtaminen Jos haluat vaihtaa riistanhoitoyhdistystäsi, se tapahtuu ilmoittamalla Metsästäjärekisteriin seuraavat tiedot: nimi, metsästäjänumero sekä nykyinen ja uusi riistanhoitoyhdistys. Kirjallinen ilmoitus tulee allekirjoittaa. Jotta muutos ehtii metsästysvuoden 2023–2024 metsästyskorttiin, ilmoitus tulee tehdä 30.4.2023 mennessä. metsastajarekisteri@riista.fi tai Metsästäjärekisteri, PL 22, 00331 Helsinki tai 029 431 2002 (arkisin klo 9–16) Riistanhoitomaksun maksanut henkilö voi kuulua jäsenenä siihen riistanhoitoyhdistykseen, jonka toiminta-alueella hän pääasiassa metsästää, tai siihen riistanhoitoyhdistykseen, jonka toiminta-alueella olevassa kunnassa hänellä on kotipaikka. Siirrä riistanhoitomaksusi e-laskutukseen 30.4.2023 mennessä Tee e-laskusopimus oman pankkisi kanssa ja saat metsästysvuoden 2023-2024 riistanhoitomaksun e-laskuna verkkopankkiisi. Kun maksat sen eräpäivään mennessä, saat ”maksettu” -merkinnällä varustetun pankkikortin kokoisen metsästyskortin Metsästäjä-lehden nelosnumeron mukana. Toimi näin: ? Kirjaudu omaan verkkopankkiisi. ? Tee sopimus (uusi e-lasku) ja valitse laskuttajaksi Suomen riistakeskus ja laskutusaiheeksi riistanhoitomaksu. ? Käytä yksilöintitietona henkilötunnustasi. E-laskusopimusta ei tarvitse uusia vuosittain. SUOMEN RIISTAKESKUS HAKEE VIESTINTÄPÄÄLLIKKÖÄ Keskustoimistolle Helsinkiin RIISTAPÄÄLLIKKÖÄ Etelä-Hämeeseen RIISTASUUNNITTELIJAA Kaakkois-Suomeen ajalle 1.8.–3.12.2023 riista.fi/avoimet-tyopaikat K lumni Metsästäjä 2/2023 6 4-9_Uutiset_ME0223.indd 6 4-9_Uutiset_ME0223.indd 6 27.2.2023 13.42 27.2.2023 13.42
AMPUMAKOKEIDEN LAUKAUSMÄÄRÄ VUONNA 2022 1 000 000 @pohjosentuulia Kuusamolaisten Henna ja Lassi Kyrönkarin kaksivuotias on kulkenut innokkaasti eräretkillä mukana niin rintarepussa passissa kuin itse varvikoissa tarpoen: ”Joulupukki toi kauan halutun lelupyssyn, jolla on nyt harjoiteltu turvallista aseenkäsittelyä. Viimeksi ampumaradalla harjoitellessa tauluun tähtäämistä hän kuulemma ampui hirven. Ei ollenkaan huono osuma siis! Aina kotiin tullessa lelupyssykin täytyy saada laittaa asekaappiin muiden aseiden viereen. On ollut hauska huomata, että hän tiedostaa miten ja mistä liha tulee lautaselle. Iltasaduksi hän mieluiten katselisi Metsästäjän oppaan lajintunnistusta ja päivät viettäisi ulkona seikkaillen.” NUORTEN ERÄLEIRI 8-11.6.2023 Tervetuloa viettämään viikonloppua muiden nuorten joukkoon eräharrastusten pariin. Leiri järjestetään Siiponkosken jokikeskuksessa Haapajärvellä. Kohderyhmänä ovat 11–16 vuotiaat tytöt ja pojat, myös lasten vanhemmat voivat olla mukana. Leirin ohjelmassa on muun muassa: ? Metsästäjätutkintoon valmentavaa koulutusta ja metsästäjätutkinto ? Ampumakoulutus, ruutija jousiaseilla (ampumarata) ? Maastossa liikkumisen perusteita (kartan ja kompassin käyttö) ? Metsästyskoirien esittely / näytös ? Pienpetopyyntikoulutusta ja loukkujen valmistusta ? Vetouistelua ? Vapaa-ajan ohjelmana simulaattoriammuntaa, savusauna, makkaranpaistoa Leirille otetaan 45 leiriläistä ilmoittautumisjärjestyksessä, viimeinen ilmoittautumispäivä 20.5.2023. Leirimaksu on 105 €/henkilö, metsästäjätutkintoon osallistuvilta lisäksi 20 euroa. Majoitus tapahtuu omissa teltoissa. Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Miika Niskala, puh 044 445 6404, miika.niskala@haapajarvi.fi Tule tekemään telkänpönttö Suomen riistakeskus järjestää yhteistyössä Suomen Metsästäjäliiton kanssa 25.-26.3.2023 (klo: 9.00-16.00) tapahtuman osana Telkänpönttö-projekti Suomea. Tapahtumapaikkana on Voimatie 12:n parkkialue Joensuussa. Idean ”isä” Risto Virtanen tuo materiaalit ja päivien aikana on tavoitteena koota useita satoja pönttöjä. Lisäksi tarjoamme tietoa vesilinnuista, metsästyksestä sekä luonnosta. Mukaan tarvitset ruuvinvääntimen ja siihen TX20-kärjen sekä 15 euroa käteistä rahaa. Telkänpönttö-projekti Suomen tavoitteena on parantaa lintujen menestymistä, joten pönttöjen tekijät sitoutuvat viemään pöntön maastoon ja antamaan sen paikkatiedot sekä vuosittaiset pesimätiedot projektin käyttöön sekä luonnollisesti huolehtimaan myös pöntön vuosihuollosta. Ilmoittautumiset ja materiaalivaraukset 20.3.2023 mennessä: Kai-Eerik Nyholm, kai-eerik.nyholm@riista.fi, puh. 029 431 2295 7 Metsästäjä 2/2023 Uutis t Jos haluat kuvasi tähän, käytä IG-tägiä #metsästäjälehti. Poimimme joka lehteen yhden kuvan ja otamme kuvaajaan yhteyttä tarinan jakamiseksi. Kuvan julkaisusta maksetaan 50 euron palkkio. SOMESTA POIMITTUA 4-9_Uutiset_ME0223.indd 7 4-9_Uutiset_ME0223.indd 7 27.2.2023 13.42 27.2.2023 13.42
MMM avasi rahoitushaun riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja riistataloutta edistäville hankkeille Maaja metsätalousministeriö avasi 27.1.2023 riistanhoitoyhdistyksille suunnatun hankehaun. Erityisavustuksia myönnetään riistanhoitoyhdistysten yhdistymistä tukeviin ja riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjausta edistäviin hankkeisiin. Avustuksia voidaan myöntää hakemusten perusteella seuraaviin hakuilmoituksessa tarkemmin kuvattuihin tarkoituksiin: ? riistanhoitoyhdistysten yhdistymistä tukevat hankkeet, ? riistanhoitoyhdistysten ammattimaista toiminnanohjausta tukevat hankkeet. Ammattimaisen toiminnanohjauksen tuen tavoitteena on kehittää toiminnanohjaajan tehtävää ja sitä kautta suunnata resursseja riistanhoitoyhdistyksen toiminnan tai useamman riistanhoitoyhdistyksen toiminnan ja yhteistoiminnan kehittämiseen. Myös riistanhoitoyhdistysten yhdistymiseen liittyviä hankkeita tuetaan edelleen. Päätöksiä riistanhoitoyhdistysten yhdistymistä ja riistanhoitoyhdistysten ammattimaista toiminnanohjausta tukevista avustuksista voidaan tehdä hakuajan aikana. Haku hankkeisiin on jatkuva eli auki toistaiseksi. Avustuksia yksija useampivuotisiin hankkeisiin Myönnettävillä avustuksilla voidaan tukea sekä yksiettä useampivuotisia hankkeita, jotka toteutetaan valtion talousarvion käyttöajan puitteissa. Maaja metsätalousministeriö voi kuitenkin sitoutua avustuksen maksamiseen kerrallaan enintään määrärahan käyttöajan puitteissa. Riistanhoitoyhdistyksien avustukset voivat olla kerralla enintään 2-vuotisia. Hakuilmoitus, avustusten hakuohjeet ja hakulomakkeet löytyvät maaja metsätalousministeriön verkkosivuilta osoitteesta https://mmm.fi/erityisavustukset. Maaja metsätalousministeriön suunnitelmana on avata myöhemmin tänä vuonna laajempi riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja riistatalouden edistämistä tukeva haku. KELLUVA RAUTALAUTTA Minkki-invaasiolle stoppi ennen kesää Luonnonvarakeskus kerää tietoa metsästyksestä ja riistasaaliista Luonnonvarakeskus (Luke) laatii vuosittain metsästystilaston. Tilasto perustuu metsästyskyselyyn, jonka posti toimittaa satunnaisotokseen valikoituneille 7 500 metsästäjälle alkuvuodesta 2023. On tärkeää, että kaikki kyselyn saaneet vastaavat kyselyyn, myös ne, jotka eivät ole metsästäneet tai saaneet saalista. Vain riittävän runsas vastaajamäärä takaa luotettavan tilaston. Vuonna 2022 kyselyn vastaamisprosentti oli 58. Vuonna 2021 noin kaksi kolmesta riistanhoitomaksun maksaneesta kävi metsällä. Määrä on viime vuosina pysynyt suunnilleen samana. Suurin osa, yli 80 prosenttia metsästäneistä, metsästi pienriistaa. Näistä saalista sai arviolta noin 116 900 metsästäjää eli runsas 70 prosenttia. Hirvieläinmetsällä kävi hieman alle 60 prosenttia kaikista metsällä käyneistä. Suurimmat saaliit saatiin sepelkyyhkyistä, keskimäärin 11 sepelkyyhkyä saalista saanutta metsästäjää kohti. Metsästystilasto löytyy osoitteesta luke.fi/fi/tilastot/metsastys Hetitappaville raudoille on usein hankala löytää hyvää paikkaa. Kevättulvan aikaan rantaviivaan asennetut raudat ovat pian kaukana rantaviivasta heinikon sisällä ja vaativat uuden sijoittelun ennen syksyä. Liian alavalle paikalle viritetyt raudat taas jäävät helposti veden alle tulvan yllättäessä. Kelluva rautalautta on ratkaisu. Lautalla raudat ovat aina siellä missä minkitkin, ja rantaviivasta hieman irti olevissa raudoissa on pienempi riski sivusaaliille. Videolla vinkkejä kevyen, suhteellisen edullisen ja helposti rakennettavan sekä purettavan rautalautan tekoon. Ei muuta kuin kokeilemaan ja kehittämään sopivaa lauttaa omille minkinraudoille. Muutamia kokemusperäisiä ohjeita ? Minkit kulkevat pitkin ojia. Kelluvan lautan voi sijoittaa vaikka ojien risteykseen huippuluokan pyyntipaikalle! ? Rautoja kannattelevan laudan alle voi laittaa kaksi ponttonia, jolloin painavampikin rautalaatikko pysyy varmemmin vedenpinnan yläpuolella. ? Lautta kannattaa vetää talveksi kuiville. Kevätaurinko sulattaa rannalla olevan lautan nopeasti ja sen saa takaisin pyyntiin. Veteen jätetty lautta saattaa jäädä lumikerroksista muodostuneen jään sisään. Uutis t MUISTA KULKUAUKKO MAX 8 cm! 8 Metsästäjä 2/2023 4-9_Uutiset_ME0223.indd 8 4-9_Uutiset_ME0223.indd 8 27.2.2023 13.43 27.2.2023 13.43
Kaarina Kauhala in memoriam RKTL:n ja sittemmin Luken pitkäaikainen erikoistutkija Kaarina Kauhala menehtyi jouluna nopeasti edenneeseen sairauteen. Kauhala työskenteli vuodesta 1986 alkaen koko työuransa riistantutkijana. Hän väitteli supikoiran ekologiasta 1992. Sittemmin Kaarinan tutkimus laajeni moneen muuhun keskikokoiseen nisäkkääseen, kuten mäyrään, kettuun, minkkiin, jäniksiin sekä majaviin. Työuransa viimeisen vuosikymmenen Kaarina keskittyi hyljetutkimukseen. Kaarina oli keskikokoisten nisäkkäiden huippuasiantuntija, ja hän julkaisi noin 100 tieteellistä artikkelia ja lukuisia suomenkielisiä riistakirjoituksia. Kaarina oli henkeen ja vereen luontoihminen, ja erityisesti koirat olivat hänelle läheisiä; useat hänen omat koiransa olivat jälkivaliota. HEIKKI HENTTONEN OTSO HUITU Metsästyskortin lunasti 306 106 metsästäjää Vuonna 2022 riistanhoitomaksun maksaneita oli oin tuhat vähemmän kuin edellisvuonna. Yli puolet heistä oli 30–59-vuotiaita, alle 30-vuotiaita oli 12 prosenttia ja yli 60-vuotiaita 37 prosenttia. Tilastojen valossa metsästäjien keski-ikä on noussut, mutta hyvin maltillisesti. Vuonna 2018 keski-ikä oli 50,6 vuotta ja vuonna 2022 51,6 vuotta. Miesten keski-ikä on noin 9 vuotta naisten keski-ikää korkeampi. Alle 18-vuotiaiden metsästäjien määrä on hitaasti noussut viime vuosien aikana ja vuoden 2022 lopussa heitä oli hieman yli 10 400. Nuorten ottaminen mukaan metsästykseen ja riistanhoitoon on suomalaisen metsästyskulttuurin säilymisen ja kehittymisen edellytys. Metsästyskaudelle 2023–2024 tulevan lakimuutoksen myötä alle 18-vuotiaiden riistanhoitomaksu alenee 20 eurosta 10 euroon. Tämän halutaan osaltaan edesauttavan nuorten metsästäjien. Metsästäjätutkinnon suorittaneiden määrä kasvoi Vuonna 2022 metsästäjätutkinnon suoritti 8 049 uutta metsästäjää. Suoritusmäärä kasvoi selvästi, vuonna 2021 metsästäjätutkinnon suoritti 7 281. Naisia uusista metsästäjistä oli 29,5 prosenttia. Selvästi yleisin metsästäjätutkinnon suoritusikä oli 10–14-vuotta. Kaikkien tutkinnon suorittajien keski-ikä oli 29,3 vuotta. Naisten osuus jatkaa kasvuaan Naisten osuus metsästäjäkunnasta on ollut koko 2000-luvun selvässä kasvusuunnassa. Kun vuosituhannen alussa metsästäviä naisia oli noin 9 000, ja tällä hetkellä heitä on noin 29 600. Metsästyskortin lunastaneiden naisten määrä kasvaa vuosittain noin tuhannella. Vuoden 2021 metsävahingot Luonnonvarakeskuksen inventointitietojen mukaan hirvieläinten aiheuttamia metsävahinkoja oli valtakunnallisesti 587 000 hehtaarin alueella. Vahinkojen määrä kasvoi edellisvuosista ja vahingoittuneiden taimikoiden määrä oli suurin alueilla, missä oli suurin hirvitiheys. Vuonna 2021 hirvieläinten lupamaksuvaroista vahinkoja korvattiin 627 000 euroa. Lue MTK:n Timo Leskisen blogi aiheesta metsastajalehti.fi Metsästyskortin 2022 lunastaneet ikäryhmittäin 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5000 Miehet Naiset 5-9 1014 1519 2024 2529 3034 4044 5054 6064 7074 8084 3539 4549 5559 6569 7579 8589 90Metsästäjätutkinnon 2022 suorittaneet ikäluokittain 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 Miehet Naiset 5-9 1014 1519 2024 2529 3034 4044 5054 6064 7074 8084 3539 4549 5559 6569 7579 8589 90Kuuntele Sorkkia ja sarvia -podcast metsästäjämääristä metsastajalehti.fi 9 Metsästäjä 2/2023 4-9_Uutiset_ME0223.indd 9 4-9_Uutiset_ME0223.indd 9 27.2.2023 13.43 27.2.2023 13.43
Villisikajahti on Suomessa vielä suhteellisen harvinaista herkkua. Joillain alueilla on kuitenkin pysyvämpi villisikakanta ja niillä metsästystavat ovat kehittyneet vuosien varrella. Pyhtäällä vannotaan pysäyttävän koiran nimeen. TeksTi ja kuvaT Antti Saarenmaa A amu alkaa jälkien etsinnällä. Pyhtääläinen Sauli Joas ajaa tuoreen lumen peittämää metsätietä ja tarkkailee tien penkkoja. Sikaporukasta jää selkeät jäljet, ja niitä etsimme toivoen, ettei aikaisemmin havaittu lauma ole poistunut yön aikana. Samaan aikaan alueen toisella puolella Jan Ylhäinen tarkistaa toista tieuraa samoissa aikeissa. Takakontissa Villisikajahdissa pysäyttävällä koiralla 10 Metsästäjä 2/2023 10-13_Villisika_pysa?ytta?va?lla?_ME0223.indd 10 10-13_Villisika_pysa?ytta?va?lla?_ME0223.indd 10 27.2.2023 13.43 27.2.2023 13.43
istuu jämtlanninpystykorva Kara – samaa rotua kuin suuri osa suomalaisten hirvikoirista. Kara on 4-vuotias ja sille on kaadettu toistakymmentä sikaa.Ylhäisen edellisen koiran, Neidin, avulla villisikoja metsästettiin yli 150. Tuoreita jälkiä ei ole ilmaantunut. Alueelle vievät vanhemmat jäljet kertovat sikojen olevan alueen sisällä, joten jahti voi alkaa. Villisika kulkee mielellään tuttuja reittejä – Tuolla ne todennäköisesti ovat käyneet tonkimassa, Joas toteaa. Metsäalueen kupeessa on pelto, jossa siat usein tonkivat apetta itselleen. Sieltä päästetään koira liikkeelle, ja juuri tarkistetut metsäurat passitetaan siltä varalta, että villisiat lähtevät liikkeelle vauhdilla. Metsäalue on pian motitettu passimiehillä ja erityisesti vanhojen jälkien kohdilta. Jos villisiat eivät jää haukkuun, on mahdollista, että passimies pääsee väliin ennen sikojen siirtymistä toiselle alueelle. Koira löysätään pellon reunalta tuoreille jäljille ja jäämme hetkeksi odottamaan. Koira taittaa muutaman sata metriä hujauksessa ja haukku alkaa todella pian. Siat löytyvät aivan pellon lähettyviltä, ja koiratutkan mukaan haku pysähtyy suoraan haukkuun. Tällä kertaa villisiat ottavat koiran saapumisen rauhallisesti ja jäämme hetkeksi tarkkailemaan. Sitkeää ja rohkeaa koiratyöskentelyä Tilanne etenee sikojen siirtyessä metsäteiden väliin, josta lauma koettaa puikahtaa pariin otteeseen tien yli, passimiesten päästessä kuitenkin väliin. Ensikertalaisen silmin toiminta on vaikuttavaa. Koira saa siat välillä pysähtymään, välillä saattelee niitä rauhallisesti. Passimiehet ovat tilanteen tasalla ja tulosta tulee nopeasti. Miten jännittävä villisikajahti eteni Pyhtään talvisissa maisemissa? Katso video: metsastajalehti.fi ? Villisikalauman jälkiä pellossa ei voi olla huomaamatta. Tämä jahti porukka vannoo pysäyttävien koirien, erityisesti jämtlannin pystykorvien, nimiin. Villisikaan tottunut koira pitää yllä sopivaa painetta, mutta ei aja laumaa pois alueelta. 11 Metsästäjä 2/2023 10-13_Villisika_pysa?ytta?va?lla?_ME0223.indd 11 10-13_Villisika_pysa?ytta?va?lla?_ME0223.indd 11 27.2.2023 13.43 27.2.2023 13.43
– Pysäyttävä koira ottaa usein yhden sioista kohteekseen ja saattaa joissain tilanteissa irrota sen perään, palaten myöhemmin jatkamaan toisilla lauman sioilla, Joas opastaa. Näin kävi nytkin. Laukausten myötä vähentyneestä sikaporukasta irtosi pariin otteeseen yksittäisiä sikoja, ja niiden kaaduttua koira palasi työskentelemään loppujen kanssa. Päälauma pysytteli melko lailla paikallaan metsäkaistaleella tieurien välissä. – Koira työskentelee parhaiten sen uskaltaessa olla hyvin lähellä villisikoja. Parhaiten ne pysyvät haukussa ja vähiten ne uskaltavat retuuttaa koiraa, kun koira itsessään on tarpeeksi röyhkeä ja menee iholle kiinni. Jos koira on liian varovainen ja anteeksipyytelevä, sika näkee tilaisuutensa tulleen ja antaa kyytiä tai karkaa, Ylhäinen kertoo. Ylhäisen koiran haukku kiihtyy välillä nopeaksi ja hän kertoo sen olevan merkki siitä, että koira on aivan sian vierellä. Lähelle voi päästä hangellakin Yksittäinen laumaa seurannut karju teettää jo enemmän töitä sekä koiralle että metsästäjille. Jaakko Läätin jämtlanninpystykorva otti lähestyvän kiima-ajan takia laumaa hännystelleen karjun haukkuunsa ja piti sitä haukussaan toista tuntia pyörien tiheässä kuusikossa. Karju väisteli Läätiä, kunnes kaato lopulta tapahtui aivan lähituntumalaukauksella Ylhäisen päästessä leikkaamaan sian eteen sen vaeltaessa tiheikköä pitkin. – Villisika suhtautuu haukulle hiipijään eri lailla kuin hirvi. Olen kulkenut haukulle rapeahkolla hangella aika suoraviivaisesti. Sika tiesi tasan tarkkaan missä metsästäjä kulkee, mutta siirtyi vain hiljakseen sivuun koiran saattaessa. Varsinaista pakoryntäystä se ei tehnyt, Lätti kertoo. Myös Joas nyökyttelee hyväksyvästi, sika ei välttämättä karkkoa haukusta, vaikka kuulisi jahtimiehen tulevan. Pysäyttävä koira toimii tiiviilläkin alueella Jahtia järjestelleet Joas ja Ylhäinen vannovat villisikajahdissa pysäyttävän koiran nimiin. Miehet kertovat kokeilleensa alueillaan monenlaisia jahtimuotoja ja Jos koira on liian varovainen ja anteeksipyytelevä, sika näkee tilaisuutensa tulleen ja antaa kyytiä tai karkaa. Pyhtääläisillä on vankka rutiini villisikojen käsittelyyn. Näytteenotto tapahtui järjestelmällisesti ja kootusti suolistamisen ja nylkemisen yhteydessä. Karju päätyi lopulta saaliiksi tiheässä kuusikossa. Lava-auto kävi nopeasti ahtaaksi jahdin käynnistyttyä toden teolla. 12 Metsästäjä 2/2023 10-13_Villisika_pysa?ytta?va?lla?_ME0223.indd 12 10-13_Villisika_pysa?ytta?va?lla?_ME0223.indd 12 27.2.2023 13.43 27.2.2023 13.43
koirarotuja, mutta päätyneet lopulta omissa jahdeissaan pysäyttävään koiraan, ja erityisesti jämtlanninpystykorvaan sen korkean maavaran ansiosta. Villisika liikahtaa paineen alla nopeasti ja pitkälle, mutta pysäyttävällä koiralla sen eteneminen saadaan usein pysymään hallittavampana, joka helpottaa passiketjujen asettamista ja jahdin pysyttämistä lähialueilla. Sikojen käyttäessä usein samoja kulkureittejä, passittaminen on tehokasta ja tulosta syntyy. Miehillä on kokemusta myös ajavista koirista ja Ylhäinen kokee ne tehokkaaksi tietynlaisilla alueilla. Joskus, metsästysalueen koon sen salliessa, Ylhäinen on käyttänyt ajavaa koiraa myös yhdessä pysäyttävän koiran kanssa. Ensikertalainen näki jahtitavassa aluksi paljon yhtäläisyyksiä hirvijahdin kanssa, ja niitä toden totta onkin. Jahti kuitenkin osoittautui nopeatempoisemmaksi ja hyvin aktiiviseksi. Pienehköllä jahtiporukalla passeja joudutaan vaihtelemaan, jotta estetään sikojen pakeneminen alueelta, mutta toiminta on silti kaukana autorallista. Päinvastoin, jahtipäivä osoittautui sopivaksi yhdistelmäksi rauhallista odottelua ja rivakkaa toimintaa. – Suomessa villisikaa pyydetään useilla eri koiraroduilla, ja tavoitteista riippuen moni rotu varmasti toimii, Ylhäinen toteaa. Kun jahti halutaan pitää tiiviillä alueella ja on pärjättävä pienemmällä passittajamäärällä, pysäyttävät koirat ovat Joasin ja Ylhäisen ykkösvalinta. Mitä Jan Ylhäinen hakee pysäyttävältä koiralta villisikajahdissa? ? Tarpeeksi rohkeutta edetä lähelle sikaa. Painostuksen alla villisika pääsee ”kikkailemaan” vähemmän. ? Taipumusta villisialle. Villisika jakaa koiria kuten suurpedot – kaikki koirat eivät uskaltaudu haukkumaan villisikaa. ? Villisika-alueilla on usein hirviä. Jos koiralla ensisijaisesti metsästää villisikaa, kannattaa välttää sille hirvien ampumista, jolloin koira ei vaihda villisialta hirville niin helposti. ? Koiralla pitää olla rohkeutta, mutta aggressio ja vihaisuus eivät ole toivottavia. Ne kun voivat koitua koiran kohtaloksi villisikatilanteessa. ? Tilanteen kuumentuessa myös artikkelin kirjoittajaa pyydettiin vaihtamaan kamera hetkeksi kivääriin. ? Jahti tapahtui Pyhtään Erämiesten ja Ahvenkosken Metsästäjien hyvässä yhteistyössä. 13 Metsästäjä 2/2023 10-13_Villisika_pysa?ytta?va?lla?_ME0223.indd 13 10-13_Villisika_pysa?ytta?va?lla?_ME0223.indd 13 27.2.2023 13.43 27.2.2023 13.43
Villisian metsästys on mielenkiintoista ja haastavaa. Mitä kaikkea metsästäjän on syytä tietää villisian metsästyksestä, näytteiden ottamisesta, saaliin käsittelystä sekä afrikkalaisen sikaruton torjumisesta? Lue lisää osoitteessa: HUIPPU-UUTUUS BURREL S22 WA VALVONTAPAKETTI – BLACK EDITION VAIN ELISALTA! BLACK EDITION VAIN ELISALTA! Burrel S22 WA on edistyksellisellä laajakulmaoptiikalla varustettu, helppokäyttöinen, lähettävä riistakamera valvontaan ja riistantarkkailuun. Burrel S22WA Valvontapaketti • Paras toimintavarmuus • Uudistettu kuorirakenne • Edistyksellinen optiikka • Näkymätön mustasalama • Havaitsee liikkuvan kohteen jopa 25 m asti • Myyntipakkaus sisältää seinäkiinnikkeen, valvontakyltin ja ikkunatarrat 24,90 €/kk, 12 kk sopimus. Kokonaishinta 298,80 €. 299 € BURREL-LIITTYMISSÄ TYYTYVÄISYYSTAKUU! EI AVAUSMAKSUA JA ENSIMMÄISET 14 VRK MAKSUTTA. TILAA OMASI: elisa.fi/burrelkamerat | elisa.fi/burrelplus 0800 93 93 93 9 99 € /KK SIS. RAJATTOMAN 4G -LIITTYMÄN JA BURREL+ -PALVELUN BURREL PLUS -LIITTYMÄ 897066_Elisa_Laitenetti_S22WA_Burrel_Plus_Metsastaja_210x275.indd 1 897066_Elisa_Laitenetti_S22WA_Burrel_Plus_Metsastaja_210x275.indd 1 3.2.2023 9.13 3.2.2023 9.13 14_Vastuullinen_villisianmetsa?sta?ja?_ME0223.indd 14 14_Vastuullinen_villisianmetsa?sta?ja?_ME0223.indd 14 27.2.2023 13.44 27.2.2023 13.44
HUIPPU-UUTUUS BURREL S22 WA VALVONTAPAKETTI – BLACK EDITION VAIN ELISALTA! BLACK EDITION VAIN ELISALTA! Burrel S22 WA on edistyksellisellä laajakulmaoptiikalla varustettu, helppokäyttöinen, lähettävä riistakamera valvontaan ja riistantarkkailuun. Burrel S22WA Valvontapaketti • Paras toimintavarmuus • Uudistettu kuorirakenne • Edistyksellinen optiikka • Näkymätön mustasalama • Havaitsee liikkuvan kohteen jopa 25 m asti • Myyntipakkaus sisältää seinäkiinnikkeen, valvontakyltin ja ikkunatarrat 24,90 €/kk, 12 kk sopimus. Kokonaishinta 298,80 €. 299 € BURREL-LIITTYMISSÄ TYYTYVÄISYYSTAKUU! EI AVAUSMAKSUA JA ENSIMMÄISET 14 VRK MAKSUTTA. TILAA OMASI: elisa.fi/burrelkamerat | elisa.fi/burrelplus 0800 93 93 93 9 99 € /KK SIS. RAJATTOMAN 4G -LIITTYMÄN JA BURREL+ -PALVELUN BURREL PLUS -LIITTYMÄ 897066_Elisa_Laitenetti_S22WA_Burrel_Plus_Metsastaja_210x275.indd 1 897066_Elisa_Laitenetti_S22WA_Burrel_Plus_Metsastaja_210x275.indd 1 3.2.2023 9.13 3.2.2023 9.13 14_Vastuullinen_villisianmetsa?sta?ja?_ME0223.indd 15 14_Vastuullinen_villisianmetsa?sta?ja?_ME0223.indd 15 27.2.2023 13.44 27.2.2023 13.44
Kaupunkiympäristössä turvallisuus korostuu Vantaalla on paikoin tiheät riistakannat, jotka mahdollistavat yllättävän monipuolisen metsästyksen. Kaupunkiympäristö asettaa silti omat rajoitteensa. TeksTi ja kuvaT Mirja Rantala V antaan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Juhani Laitinen tuntee taajaman tuntumassa tapahtuvan metsästyksen haasteet. Suomen väkiluvultaan neljänneksi suurin kaupunki Vantaa on tiiviisti asuttua aluetta, jota pirstovat lentokenttä, junaradat ja vilkkaat moottoritiet. – Hirvieläinten pyyntialuetta Vantaalla löytyy lähes 10 000 hehtaaria, mutta lentokentälle ei hirvet sovi. Lisäksi katuja asuntoalueet rajoittavat pyyntiä, Laitinen ynnää. Vantaalla metsästettävien riistalajien määrä on runsas. Pääkaupungin kupeessa metsästetään hirveä, valkohäntäpeuraa, metsäkaurista ja pienriistaa. Metsäkanalintuja ja vesilintupaikkoja on niukasti. Toisaalta sepelkyyhkyjä on peltoalueilla paljon ja kanadanhanhijahtiinkin on päästy. Rusakkoja on niin paljon kuin jaksaa metsästää, Laitinen sanoo ja kertoo, kuinka viereisellä pellolla taannoin olleet 11 rusakkoa hankaloittivat ajokoiran autoon saamista. Loukkuja lainaan Taajama-alueella viihtyvät myös vieraspedot. Jokien varsilla on minkkejä ja omakotialueilla vahva supikoirakanta. Toiminnanohjaaja saa paljon kansalaisten yhteydenottoja supikoirista. Vieraspedot pärjäävät hyvin taajamassa ja pysyvät jalkeilla myös talvella linnunruokintojen ja muun ihmisen tarjoaman ravinnon avulla. – Kapiset supikoirat ja ketut aiheuttavat paljon kyselyitä. Muutama vuosi sitten riistanhoitoyhdistys hankki muutaman yleisloukun, joita saa hakea lainaan, Laitinen kertoo. Juhani Laitinen ohjeistaa lainaajia loukun oikeaoppiseen käyttöön. Loukutetun eläimen lopettamisen hoitaa riistanhoitoyhdistys. Kuuntele Sorkkia ja sarvia -podcastin jakso taajamametsästyksestä metsastajalehti.fi 16 Metsästäjä 2/2023 16-17_Vantaan_taajamaela?imet_ME0223.indd 16 16-17_Vantaan_taajamaela?imet_ME0223.indd 16 27.2.2023 13.44 27.2.2023 13.44
Laitinen ohjeistaa kaupunkilaiset loukun virittämiseen ja syötitykseen sekä kertoo lainsäädännön vaatimukset. Loukun pitämiseen tulee olla metsästysoikeuden haltijan lupa. Taajamassa tämä tarkoittaa käytännössä tontin omistajaa tai taloyhtiötä. Loukku tulee tarkastaa kerran päivässä. – Loukkua pidetään vireessä kaksi tai kolme viikkoa. Syötiksi olen neuvonut laittamaan esimerkiksi koirannappulaa. Jos saalista tulee, soittavat minulle. Osan eläimistä Laitinen käy lopettamassa itse. Osan tapauksista hoitavat riistanhoitoyhdistyksen muut vapaaehtoiset. Vieraslajien lopettaminen onnistuu yleensä pyyntipaikalla. Riistalajien, kuten ketun, lopettaminen vaatii joskus kuljettamista toiselle alueelle. – Kanua pienempi yleisloukku on helppo tarvittaessa nostaa pakettiautoon. Loukkuja lainataan vuosittain noin 20–30 kertaa. Lainaajat ovat pääsääntöisesti tyytyväisiä riistanhoitoyhdistyksen tarjoamaan apuun. Neuvonnalle tarvetta Vantaan kokoisen kaupungin alueella toimivan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja saa vastata puhelimeen ja sähköposteihin. Toiminnanohjaajalta kysytään usein loukkaantuneista ja istutuksille tai rakennuksille vahinkoa aiheuttavista eläimistä. Riistanhoitoyhdistyksellä on lainata pieniä loukkuja ullakoilla mellastavia näätiä varten. Näädän pyyntiin Laitisella on vinkki. – Paras syötti on kaupasta ostetun grillatun broilerin luut. Monessa tapauksessa riistanhoitoyhdistyksellä on tarjottavana vain neuvoja vahinkokohteiden suojaamiseen. Vantaalla murheita aiheuttavat erityisesti puutarhoissa viihtyvät metsäkauriit. Taajaan asutuilla alueilla niiden metsästys on usein mahdotonta. Välillä metsästystä on pyritty järjestämään käymällä läpi koko naapurusto ovelta kysellen lupaa ampua lain vaatimaa 150 metrin etäisyyttä lähempänä. Turvallisuus korostuu taajamassa Vantaan suurriistavirka-apua (SRVA) vaativat tehtävät tapahtuvat pääosin taajamassa. Tehtävissä tulee korostetusti huomioida yleinen turvallisuus. – Toimimme alueella, jossa ihmisiä liikkuu ympäri vuorokauden. Tämä vaatii harkintaa ja aina tulee varmistaa muun muassa takavara-alue. Tehtäviin sopivat he, jotka voivat jättää myös ampumatta, Laitinen kertoo. Yleisen turvallisuuden lisäksi on pidettävä huolta SRVA-toimijoiden turvallisuudesta. Toimijoille on järjestetty koulutusta, jossa käydään eläimen lopettamisen lisäksi Pääkaupunkiseudun erikoisuutena osa kolarieläimistä myydään ruoaksi Korkeasaaren kissapedoille. Myös pahasti vaurioituneiden eläinten polttamista energiaksi selvitetään, koska maahan hautaaminen ei joka paikassa ole mahdollista. Vantaan rakentamattomilla alueilla liikkuu paljon ulkoilijoita. VANTAAN RIISTANHOITOYHDISTYKSEN TOIMINTA VUONNA 2022 ? 2 083 jäsentä ? 9 ampumakoetta ? 270 ampumakokeen suoritusyritystä ? 5 metsästäjätutkintotilaisuutta ? 165 tutkinnon suoritusyritystä ? 5 536 metsästäjää asuu kaupungin alueella läpi taajama-alueen erityispiirteitä, turvallisuutta painottaen. – Olen korostanut, että kuollutta eläintä ei tarvitse kehäkolmoselta hakea aamuruuhkassa. Vantaalla yleisin SRVA-tapahtuma on autokolari metsäkauriin kanssa. Hirvikolari on harvinaisuus ja valkohäntäkolaritkin vähenemään päin. SRVA on organisoitu kaupunginosittain viiteen eri ryhmään, jotka hoitavat omat maantieteelliset alueensa. Porukka on osaavaa ja Laitinen luottaa heidän hallitsevan haastavan ympäristön. Villisikakolarit ovat Vantaalla päättyneet eläimen kuolemiseen tielle, mutta loukkaantuneen sian jäljestykseen on varauduttu harjoittelemalla ja hankkimalla viiltohousut ja ensiapuvälineitä. – Viiltohousuja ei ole tarvinnut pukea päälle. Eikä muitakaan vahinkoja ole sattunut, Laitinen huokaa helpottuneena. 17 Metsästäjä 2/2023 16-17_Vantaan_taajamaela?imet_ME0223.indd 17 16-17_Vantaan_taajamaela?imet_ME0223.indd 17 27.2.2023 13.44 27.2.2023 13.44
Oletko joskus miettinyt metsästyskoiran ottamista kaupunkiin? Päätimme avopuolisoni kanssa antaa tälle hullunkuriselle ajatukselle mahdollisuuden. TeksTi ja kuvaT Reetta Hokkanen H ullunkurinen ajatuksemme on harmaa norjanhirvikoira Mukka, joka kasvaa nyt Tampereen keskustassa. Ikää neitokaiselle on karttunut pian neljä kuukautta. Mitä aineksia tarvitaan, jotta Mukka-neidistä kasvaa kaupungissa hyväkäytöksinen metsästyskoira? Harjoittelu alkaa heti Yksiömme vanhat lautalattiat itkivät jo pennun nähdessään, joten ensimmäisenä aloitimme tietysti sisäsiisteyskoulutuksen. Tarvitaan sinnikkyyttä, oveluutta, aikaa ja paljon toistoja. Muina hirvikoirina kaupungissa Kaupungissa siihenkin tulee twistiä, sillä emme voineet laskea yhdeksänviikkoista pentua yksinään ulko-ovesta, kuten aiemmassa kodissani maaseudulla. Pieni pissalinko ei sentään ole valvottanut meitä öisin. Joka tapauksessa sisäsiistiksi oppiminen vaatii kaupungissa pidempiä hermoja lähinnä koiran omistajalta. Pentumme ei poikkea tyypillisestä norjanharmaasta ainakaan dominoivan luonteensa osalta. Mukka on Jäärä, isolla j:llä. Näin ollen aloitimme myös peruskäskyjen harjoittelun heti pennun saavuttua. Hirvikoiran ja yleensäkin metsästyskoiran tärkein taito on luoksetulo. Sen pitää olla varmaa ja ehdotonta. Tätä on harjoiteltu kaikissa mahdollisissa paikoissa, joissa pentua on ollut turvallista pitää vapaana. Määrätietoista kouluttamista Oma haasteensa jääräpäisen Mukan kanssa on ollut se, miten pennun saa tottelemaan opittuja taitoja ja käskyjä. Olemme lähteneet harjoittelemaan helpoista ympäristöistä ja lisänneet vaikeustasoa pikkuhiljaa. Joskus sekin tuntuu tökkivän. Hirvikoiraa kiinnostaa ympäristö lähtökohtaisesti enemmän kuin omistajan sananheilautukset. Jotta ihminen olisi kiinnostavampi kohde, meidän suurin tavoitteemme pentuvaiheessa on ollut kontaktin luominen. Koulutuksen eteneminen vilkkaimmillekin paikoille vaatii pennulta kontaktinhaluisuutta. Aloitimme harjoittelun ihan vain siitä, että pennun nimen sanomalla se katsoo silmiin. Katsomisesta saa palkaksi namin tai lelun, jolloin kontaktista tulee kiva juttu. Meidän ahmattipentumme oppi tämän todella nopeasti. Hirvikoiran ottaminen kaupunkiin tarkoittaa myös paljon liikuntaa. Meille se tarkoittaa arjessa paljon hihnalenkkejä. Vaihtoehtoisesti energinen pentumme leviäisi yksiössä käsiin tai kiusaisi saksanseisojamme hengiltä. Toisaalta hermot kiristyvät myös hihnalenkillä, jos pentu ei osaa käyttäytyä. Tähän kontaktiharjoittelumme on auttanut kaikkein eniten: kun pentu oppii ottamaan kontaktia, sitä voi soveltaa hihnassa kävelyyn. Jos toinen koira tai ihminen on kiinnostanut Mukkaa hirveästi, olemme pyytäneet kontaktia ja antaneet siitä aina namin. Ideana on, että pentu pikkuhiljaa oppii ottamaan kontaktia eikä enää kiinnostu häiriöistä. Nu rten toimitus 18 Metsästäjä 2/2023 18-21_Nuorten_toimitus_ME0223.indd 18 18-21_Nuorten_toimitus_ME0223.indd 18 27.2.2023 13.45 27.2.2023 13.45
Luonnossa olemisen hyödyt Metsässä rämpimisestä on paljon hyötyä niin metsästystä kuin muutakin elämää ajatellen. TeksTi ja kuva Mika Linna M etsässä oppii paljon eläinten tavoista ja kulkureiteistä. Lisäksi kunto kehittyy ja maaston tuntemus kasvaa seuraavaa jahtia ajatellen. Metsä rauhoittaa ja tuo mukavaa vastapainoa arjen kiireelle. Suosittelen kaikille ajan viettämistä metsässä, harrasti metsästystä tai ei. Kannattaa aloittaa harrastus, joka vie metsään, kuten lintujen bongaus, vaeltaminen tai valokuvaus. Luontovalokuvaamisen harrastaminen Itselle valokuvaus on ollut eniten metsään vievä harrastus, sillä alle 15-vuotias ei saa vielä kulkea haulikon kanssa yksin. Valokuvaus on myös palkitsevaa. Välillä kohdalle sattuu täys osumia, kuten toissa keväänä ikuistamani kauris. Kävimme kaverin kanssa tarkistamassa läheisen pellon kauriiden varalta. Pellon laidasta huomasimme kolme kaurista syömässä pellon toisessa päässä. Kiersimme toista reittiä kauriiden taakse ja kävelimme pellon laitaa lähemmäksi aina, kun kauriilla oli pää alhaalla. Lopulta noin sadan metrin päässä pysähdyimme odottamaan. Pikkuhiljaa kaurispukki käveli lähemmäs ruoan perässä ja oli lopulta enää parinkymmenen metrin päässä. Sain napattua pari kuvaa hienosti näyttäytyvästä eläimestä ennen kuin se loikki metsään. Tällaisten tilanteiden takia tykkään valokuvaamisesta. Kun jokin harrastus antaa syyn mennä metsään, näkee ja kuulee monenlaista. Valokuvauksen yhtymäkohdat metsästykseen Valokuvaus on tekniikaltaan ehkä muista eräilymuodoista kaikkein lähimpänä metsästystä. Pyritään pääsemään tarpeeksi lähelle eläintä. joko kyttäämällä tai hiippailemalla, jotta saadaan hyvä otos. Olen myös hirvenmetsästyskauden ulkopuolella koiria haukuttaessa yrittänyt päästä haukulle kameran kanssa. Taktiikat ovat siis monesti samanlaisia. Tämän edellytyksenä on tietysti, että palkka on mieluisampi kuin häiriö. Siinä meillä onkin eniten tekemistä! ”Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa” Suurin ero pennun kasvattamisessa kaupungin ja maaseudun välillä on se, millaisen maailman koira kohtaa joka päivä. Siksi olemme pyrkineet viemään pentua erilaisiin paikkoihin ihan pienestä asti. Se tarkoittaa tunneleita, hissejä, ritilöitä, kaivonkansia, raitiovaunua, kahviloita, junia, liukuportaita ja taloyhtiön pelottavaa, kaikuvaa käytävää. Se tarkoittaa kaikkea mahdollista, jota aikuinen koira voi joutua kohtaamaan kaupungissa. Koiranpennun määrätietoisen kouluttamisen on oltava ainakin kaksi kertaa määrätietoisempaa kaupungissa. Tarvitaan sinnikkyyttä, oveluutta, aikaa ja paljon toistoja, että pieni metsästyskoiran alku sopeutuu kaikkialle. Tietysti myös vierailut tulevilla työmailla eli metsässä ovat tärkeitä. Kaupunki tuo oman kuransa tassuihin, mutta se on varmasti kaikkien tulevien hirvihaukkujen arvoista. ? Junassa matkustaminen oli 10-viikkoisen Mukan mielestä varsin rentouttavaa, kun ihmismatkaajan paikan sai varastaa vessareissun aikana. ? Kaupungissa pennun kanssa on helppoa harjoitella erilaisten kummajaisten, kuten sorsien ohittamista. 19 Metsästäjä 2/2023 18-21_Nuorten_toimitus_ME0223.indd 19 18-21_Nuorten_toimitus_ME0223.indd 19 27.2.2023 13.45 27.2.2023 13.45
Riistahampurilaiset ovat herkullinen ja täyttävä ruoka, joka ehdottomasti voittaa kaupan valmishampurilaiset. TeksTi ja kuvaT Martta Malin K esäisin paistamme pihvit ulkona muurinpohjapannulla, jolloin maku on hieman erilainen. Lämpimällä säällä hampurilaiset maistuvat myös terassilla, ja syksyllä niitä voi tehdä evääksi metsästyspäiville. Nuotiolla paistettu hampurilainen maistuu jokaiselle metsästäjälle. Omat lempitäytteeni ovat hyvin yksinkertaiset. Tykkään laittaa hampurilaisen väliin juustoa, salaattia, tomaattia ja ketsuppia. Parasta hampurilaisissa on niiden muunneltavuus, joten kyllästymisen riski on olematon. Aikaa tietenkin kuluu, mutta lopputulos miellyttää varmasti. Riista hampurilaiset SÄMPYLÄT (10 isoa sämpylää) 5 dl maitoa 1 pussi kuivahiivaa 1 dl kaurahiutaleita 1 dl lesettä 3 dl vehnäjauhoja Kohota 20–30 min 2 tl sokeria 1 tl suolaa 5 dl vehnäjauhoja 1 tl suolaa 5 dl vehnäjauhoja Sekoita reilusti kädenlämpöiseen maitoon ainekset. Kohota vesihauteessa 20–30 min. Lisää loput ainekset ja sekoita. Paista 225 asteessa 10 minuuttia. JAUHELIHAPIHVIT 100 g /pihvi hirven jauhelihaa suolaa, pippuria, mausteita oman maun mukaan Muotoile jauhelihasta palloja. Litistä pihvit. Kun pinta on ruskistunut, mausta pihvit suolalla ja pippurilla. Kokoa hampurilainen haluamallasi tavalla. RIISTAKAMERA BURREL S12HD+SMS3 199,RET810021 Liiketunnistin, jopa 25 m. Tallentaa kuvat ja videot muistikortille ja lähettää kuvat sähköpostiin. Etäohjattava. 12 Mb kuvanlaatu ja Full HD -videokuvaus. SUPILOUKKU 36X31X107 CM 79 95 GRAOF20 MINKKILOUKKU 16X18X72 CM 34 95 GRAOF10 Varmatoimiset, kotimaiset loukut. Valmistusmateriaalina säänkestävä alusinkkiverkko, galvanoidut 4 mm lankavahvikkeet. HINNAT VOIMASSA 30.4.2023 SAAKKA. TILAA VERKKOKAUPASTA TAI KATSO MYYMÄLÄSAATAVUUS hankkija.fi JALMARIN LAATIKKORAUTA PIENPETORAUTA 64 95 KAJAL001 Erityisesti minkin ja näädän pyyntiin silloin kun loukkua ei voida käydä kokemassa päivittäin. HYVINVOINTIA ELÄIMILLE HANKKIJAN HIRVI Talvirehurapsi 50 %, rehukaali 50 %. 1 kg 15 15 5 kg 75 75 10 kg 116 90 (15,15 €/KG (15,15 €/KG) (11,69 €/KG) HANKKIJAN PEURA Rehujuurikas 15 %, talvirehurapsi 35 %, italianraiheinä 35 %, öljyretikka 15 %. 5 kg 53 80 10 kg 105 55 (10,76 €/KG) (10,56 €/KG) HANKKIJAN RIISTA Rehurapsi 20 %, talvirehurapsi 50 % , italianraiheinä 30 %. 10 kg 64 50 (6,45 €/KG) RIISTAHERNE 30 kg 20 50 (0,68 €/KG) HUKKAKAURA VAPAA REHUKAURA 30 kg 18 50 (0,62 €/KG) TURNIPSI (REHUNAURIS) 1 kg 18 50 (18,50 €/KG) REHUJUURIKAS 1 kg 19 55 (19,55 €/KG) REHURAPSI 1 kg 8 15 25 kg 121 50 (8,15 €/KG) (4,86 €/KG) HANKKIJAN RIISTASIEMENVALIKOIMA TARJOAA MYÖS MAISTUVIA SEOKSIA RIISTALINTUJEN RUOKINTAAN. KUN OSTAT RIISTAPELTOSIEMENIÄ YLI 100€:LLA, SAAT HIRVIKIVI 10 KG NUOLUKIVEN KAUPAN PÄÄLLE! KAMPANJA VOIMASSA 30.4.2023 SAAKKA. HIRVIKIVI 10 KG 6 90 VF30765 (0,69 €/KG) Hirvikivi on kivennäisiä, hivenaineita ja E-vitamiinia sisältävä suolakivi riistalle ja kotieläimille. 20 Metsästäjä 2/2023 Nu rten toimitus 18-21_Nuorten_toimitus_ME0223.indd 20 18-21_Nuorten_toimitus_ME0223.indd 20 27.2.2023 13.45 27.2.2023 13.45
RIISTAKAMERA BURREL S12HD+SMS3 199,RET810021 Liiketunnistin, jopa 25 m. Tallentaa kuvat ja videot muistikortille ja lähettää kuvat sähköpostiin. Etäohjattava. 12 Mb kuvanlaatu ja Full HD -videokuvaus. SUPILOUKKU 36X31X107 CM 79 95 GRAOF20 MINKKILOUKKU 16X18X72 CM 34 95 GRAOF10 Varmatoimiset, kotimaiset loukut. Valmistusmateriaalina säänkestävä alusinkkiverkko, galvanoidut 4 mm lankavahvikkeet. HINNAT VOIMASSA 30.4.2023 SAAKKA. TILAA VERKKOKAUPASTA TAI KATSO MYYMÄLÄSAATAVUUS hankkija.fi JALMARIN LAATIKKORAUTA PIENPETORAUTA 64 95 KAJAL001 Erityisesti minkin ja näädän pyyntiin silloin kun loukkua ei voida käydä kokemassa päivittäin. HYVINVOINTIA ELÄIMILLE HANKKIJAN HIRVI Talvirehurapsi 50 %, rehukaali 50 %. 1 kg 15 15 5 kg 75 75 10 kg 116 90 (15,15 €/KG (15,15 €/KG) (11,69 €/KG) HANKKIJAN PEURA Rehujuurikas 15 %, talvirehurapsi 35 %, italianraiheinä 35 %, öljyretikka 15 %. 5 kg 53 80 10 kg 105 55 (10,76 €/KG) (10,56 €/KG) HANKKIJAN RIISTA Rehurapsi 20 %, talvirehurapsi 50 % , italianraiheinä 30 %. 10 kg 64 50 (6,45 €/KG) RIISTAHERNE 30 kg 20 50 (0,68 €/KG) HUKKAKAURA VAPAA REHUKAURA 30 kg 18 50 (0,62 €/KG) TURNIPSI (REHUNAURIS) 1 kg 18 50 (18,50 €/KG) REHUJUURIKAS 1 kg 19 55 (19,55 €/KG) REHURAPSI 1 kg 8 15 25 kg 121 50 (8,15 €/KG) (4,86 €/KG) HANKKIJAN RIISTASIEMENVALIKOIMA TARJOAA MYÖS MAISTUVIA SEOKSIA RIISTALINTUJEN RUOKINTAAN. KUN OSTAT RIISTAPELTOSIEMENIÄ YLI 100€:LLA, SAAT HIRVIKIVI 10 KG NUOLUKIVEN KAUPAN PÄÄLLE! KAMPANJA VOIMASSA 30.4.2023 SAAKKA. HIRVIKIVI 10 KG 6 90 VF30765 (0,69 €/KG) Hirvikivi on kivennäisiä, hivenaineita ja E-vitamiinia sisältävä suolakivi riistalle ja kotieläimille. 18-21_Nuorten_toimitus_ME0223.indd 21 18-21_Nuorten_toimitus_ME0223.indd 21 27.2.2023 13.45 27.2.2023 13.45
Metsästäjä-lehden seuraamasta englanninsetterin pentu Vilistä on kasvanut nuori kanakoira, jolla riittää riistaintoa ja energiaa. Kiinnostuksen suuntaaminen oikeisiin asioihin on osoittautunut osittain haasteelliseksi. TeksTi ja kuvaT Panu Hiidenmies sojien kanssa aloitettu linnustustaival johti aikoinaan toiseen ääripäähän eli englantilaisen pointterin hankintaan. Olisiko niin, että englanninsetteri on omistajan korvien välissä paluuta aivan äärimmäisestä päästä tukevammalle alustalle? Toisaalta aina ei ole helppoa tietää, onko kyse rotukohtaisista vai sittenkin yksilökohtaisista eroista. Villi ja herkkä Vili Englanninsetteri on tyypillisesti luonteeltaan villi, mutta herkkä. Se tekee ohjauksesta ja kasvatuksesta haastavaa ja antoisaa. Englanninsetteri on sähäkkä liikkeissään PENNUSTA PYYTÖKOIRAKSI – OSA 4 Vietit heräävät M etsästyskoiran hankintaa suunnittelevalla on edessään valintamylly. Rotuja ja käyttötarkoituksia riittää. Jonkin verran valintaa näyttää ohjaavan riistakantojen kehitys: jos hirvikanta on vahvassa kasvussa, hankitaan enemmän hirvenmetsästykseen soveltuvien rotujen pentuja ja lintujen runsastuessa haetaan lintukoiran pentuja. Valintaa ohjaavat myös metsästyksen trendit. Vilin hankintaa eivät ohjanneet niinkään edellä mainitut ”suuret linjat”, vaan omistajan kehitysvaihe metsästäjänä ja koiranohjaajana. Karkeakarvaisten saksansei22 Metsästäjä 2/2023 K iran kanssa 22-23_Pennusta_pyyto?koiraksi_osa4_ME0223.indd 22 22-23_Pennusta_pyyto?koiraksi_osa4_ME0223.indd 22 27.2.2023 13.45 27.2.2023 13.45
ja toiminta etenkin vapaana maastossa on energistä. Se asettaa ohjaukselle vaatimuksia, koska nopeassa liikkeessä pitäisi ohjaajan pystyä pysymään mukana. Perinteinen käskeminen ja komentelu ei kuitenkaan sovi herkälle rodulle. Suosimme positiivisuutta sekä palkitsemista. Tottelevaisuuden ja hallinnan sekä nuorelle kanakoiralle myönnettävien vapauksien välimaasto on riskialtista aluetta. Toisaalta tekee mieli antaa Vilin viilettää metsässä ja pellolla itsenäisesti luovien. Pelkästään se on hienoa katseltavaa. Koiran liike on nopeaa, jäntevää ja eloisaa. Se käyttää jatkuvasti vainuaan ilmavirtojen analysoimiseen. Toisaalta tekee mieli puuttua, kun se etenee haussa liian kauas tai jahtaa pikkulintuja. Olen pyrkinyt etenemään sopivalla vauhdilla vastatuuleen, ja puuttunut mahdollisimman vähän. Vili on tähän saakka pitänyt kohtuullisen hyvin yhteyttä ja hausta on muodostumassa varsin hyvin maastonpeittävää. Hakua, hakua Toisen elinvuotensa aikana kanakoirat usein starttaavat ensimmäisissä kokeissa. Niin kokeita kuin käytännön metsästystä ajatellen haku on varmasti yksi tärkeimpiä osa-alueita kanakoiran toiminnassa. Ilman maksimaalisesti tuulta hyödyntävää ja maastoon mukautettua hakua ei lintuja löydetä tehokkaasti. Vaikka tehokas-sana ei oikein sovi metsästykseen, metsästyskoiran haun osalta termi on hyvin käyttökelpoinen. Mitä tehokkaampaa haku on, sitä nopeammin riista löytyy. Voidaan hyvällä syyllä kehua tehokasta riistan löytäjää hyväksi metsästyskoiraksi, vaikka toki lintujen löytymisen jälkeen on vielä useita tärkeitä vaiheita. Vilin osalta hakua on harjoiteltu harvakseltaan. Olen pyrkinyt käymään erilaisissa maastoissa. Koiraa ei juurikaan lenkitetä narukävelyillä, vaan se joko leikkii muiden koirien kanssa tai on vapaana haussa metsästysalueella. Vietit nousevat pintaan Vili on hyvin kiinnostunut riistasta. Kotipuutarhan pikkulinnut kiinnostavat edelleen ja niitä "pyydystetään" väsymättömällä innolla. Myös jänikset ja sorkkaeläimet kiinnostavat. Varta vasten maastoon istutetuista fasaaneista on tullut kokemuksia kahden harjoituskerran verran. Kanakoiran on ensin löydettävä lintu, seisottava sitä ja kun lupa tulee ohjaajalta, nostettava lintu siivilleen. Ensimmäinen harjoitus sujui loistavasti. Vili löysi kaikki maastoon tuodut linnut ja sai seisonnan jokaiselle. Mikä parasta, myös nostot tapahtuivat hienosti vasta luvan saatuaan. Lintujen lähdettyä lentoon Vili saatteli niitä palan matkaa, mutta ei aivan kohtuuttomasti. Koiraa ei vielä käsketty pysähtymään. Nuoren koiran kierrokset eivät vaikuttaneet nousevan harjoituksen aikana. Toisella harjoituskerralla vauhtia ja vaarallisia tilanteita sitten riittikin. Oliko Vilillä ilottelut mielessä vai rapsakka lumihanki virittänyt fasaanit herkiksi, mutta ensimmäisen harjoituksen vaikutelmat rauhallisuudesta lintua seisottaessa olivat osittain kadonneet. Tällä kertaa Vili ei ollut täysin vapaana, vaan juoksevan koiran perässä oli usean metrin liukas naru. Kun Vili sai seisonnan, pääsin ottamaan narun päästä kiinni ja jarruttelemaan kovia ryntäyshaluja. Pari lintua Vili nosti oma-aloitteisesti. Viimeisessä tilanteessa pääsin sille rauhallisesti puhumaan seisonnan aikana. Koira selvästi kuunteli ja rauhoittuikin kiinteyttäen seisonnan ja nosti fasaanin vasta luvalla. Katso video Vilin hakuharjoittelusta metsastajalehti.fi Toisella harjoituskerralla vauhtia ja vaarallisia tilanteita sitten riittikin. 23 Metsästäjä 2/2023 22-23_Pennusta_pyyto?koiraksi_osa4_ME0223.indd 23 22-23_Pennusta_pyyto?koiraksi_osa4_ME0223.indd 23 27.2.2023 13.45 27.2.2023 13.45
Keväiseen hylkeenpyyntiin liittyy runsaasti perinteitä, mutta hyljejäillä kulkeminen vaatii myös vahvaa osaamista ja kokemusta. TeksTi Antti Saarenmaa kuvaT Kari Karhula H armaahylkeen ja itämerennorpan metsästys ovat olleet osa rannikkomme perinteistä elinkeinoa tuhansia vuosia. Itämeren hyljekanta on vaihdellut voimakkaasti viimeisen sadan vuoden aikana, mutta kanta on jälleen elinvoimainen nykyisen harmaahyljekannan lisääntyessä joidenkin arvioiden mukaan viiden prosentin vuositahtia. Keväinen hyljejahti tapahtuu jäälautoilla – Kevät on sekä lisääntymisen että karvanvaihdon aikaa, jolloin hylkeet viettävät runsaasti aikaa jäällä. Harmaahylje usein Turvallisesti hyljejäillä lähellä jään reunaa tai pienemmillä jäillä ja itämerennorppa keskemmällä, jäähän kairaamiensa aukkojen lähettyvillä, Rannikko-Pohjanmaan riistapäällikkö Stefan Pellas kertoo. Hyljejahdissa liikutaan pidemmät matkat yleensä suuremmalla, keskimäärin 8–10 metrin, veneellä. Jäälautan saavuttamisen jälkeen matkaa jatketaan jollalla tai soutuveneellä sekä ajopuulla jään päällä edeten. Suuremmalla veneellä ei mennä lähelle hylkeitä, sillä niiden pakoetäisyys on pitkä. – Alle 300 metriin pääseminen edellyttää varovaisuutta, naamioitumista ja rauhallista etenemistä, Pellas toteaa. Oleellinen osa metsästystapahtumaa on huolellinen kiikarointi jäälauttoja kiertäen. Hylkeiden löytäminen vaatii joskus huomattavaa ajankäyttöä. Jäätilanne Perämerellä, kuten muuallakin Itämerellä, vaihtelee vuosittain ja vaikuttaa hyljejahtiin voimakkaasti. Mikäli jäätä on rantaan asti, hylkeenpyyntiin ei välttämättä päästä veneellä. Avoveden reunaan olisi päästävä, erityisesti Hylkeiden löytäminen vaatii havainnointia ja etsimistä. Hyvät katselu kiikarit ovat välttämättömät. Joskus jääkenttää pitkin saa hiihtää pitkiäkin taipaleita. Itämerennorppa viihtyy keskellä jääalueita. 24 Metsästäjä 2/2023 24-25_Turvallisesti_hyljeja?illa?_ME0223.indd 24 24-25_Turvallisesti_hyljeja?illa?_ME0223.indd 24 27.2.2023 13.47 27.2.2023 13.47
hallien löytämiseksi. Jääalueella kulkeminen on tällöin todella aikaa vaativaa. – Jäälautat itsessään voivat olla myös valtavia, joskus jäätä voi olla Pietarsaaresta Kemiin asti, Pellas kertoo. Jäälautat liikkuvat jatkuvasti – Jäälautat liikkuvat merellä jatkuvasti. Ne voivat liikkua kymmeniä kilometrejä päivän aikana. Keväinen Perämeri ajojäineen on jatkuvasti elävä maisema, Pellas kertoo. Veneellä jäälauttojen lomassa liikkuminen vaatii Pellaksen mukaan ennakointia ja jatkuvaa tilanteen seurantaa. Jäähän aukeava kulkuväylä voi johtaa umpikujaan ja pahimmillaan sulkeutua pian siitä kulkemisen jälkeen tai metsästäjien ollessa jalkautuneina jään päälle. Toisiaan kohti työntyvien jäälauttojen voima pullauttaa veneen kevyesti joko jään päälle tai lipsauttaa sen jään alle, kummankin ollessa metsästäjän kannalta huonoja vaihtoehtoja. Kulkuväylän sulkeutuessa hylkeenpyytäjät voivat löytää itsensä keskeltä jääkenttää sen päälle nousseen monisataakiloisen veneen kanssa. Myös ahtojäiden kanssa on oltava varovainen. – Ahtojäätä voi olla kasaantuneena metrikaupalla, ja jopa runsaammin veden alla kuin sen päällä. Yllättäen ahtojääkasan alta vapautuva jäälaatta tulee veden nosteen ansiosta pinnasta läpi korkealle, eikä veneen massa sitä pidättele. Tunnetaan tapauksia, joissa yhtäkkiä pintaan pulpahtava jäälautta on kaatanut veneen. Ahtojäistä on siis hyvä pysytellä veneen kanssa turvallisen välimatkan päässä, Pellas varoittaa. Hylkeenmetsästys vaatii varustautumista Hylkijäillä, keväisillä jäillä hylkeen pyynnissä, kulkeminen vaatii metsästäjältä huolellista varustautumista. Jäätilanne elää jatkuvasti meren virtausten mukaan, ja paikoitellen jää voi olla hyvin ohutta. Jäällä kulkijan on osattava lukea tilannetta ja koeteltava jään paksuutta jatkuvasti. Pelastautumispuku on hylkeenpyytäjälle pakollinen varuste. Metsästäjän on kyettävä havaitsemaan jäällä lepäilevä hylje kaukaa ja ampumaan riistalaukaus joskus tavanomaista kauempaa. Laadukkaat katselukiikarit ja hyvällä tähtäinoptiikalla varustettu huolellisesti kohdistettu hyväkäyntinen kivääri ovat hylkeitä metsästävälle tärkeitä työkaluja. Pellas kannustaa suosimaan niin sanottuja varmint-patruunoita, joiden luodit hajoavat sekä osumassa että mahdollisessa ohilaukauksessa nopeasti ja kauas kantavat kimmokkeet vältetään. Varmint-patruuna pitää turvallisuuden lisäksi huolen siitä, että osuma jättää hylkeen sijoilleen, eikä se pääse livahtamaan jäältä veteen. Turvallisuus ennen kaikkea ? Tarkkaile jäätä ja sen elämistä. Älä jää satimeen umpeutuviin kulkureitteihin. ? Pidä mukana VHF-puhelin, merellä ei aina ole matkapuhelinkenttää. ? Pelastautumispuku pitää pyytäjän kuivana ja pinnalla, mikäli jää pettää. ? Käytä nopeasti hajoavia varmint-luoteja kimmokkeiden välttämiseksi. ? Varmista aina tausta! Erityisesti avovedessä saaristossa metsästettäessä alueilla voi olla runsaastikin muita kulkijoita. ? Hankkiudu kokeneemman mukaan erityisesti alkuvaiheessa. Ajopuu ja naamioituminen mahdollistavat lähestymisen Yksi hylkeenpyynnin haasteista on edetä ampumaetäisyydelle aukealla jääkentällä ilman että tarkkanäköinen hylje havaitsee metsästäjän. Valkoinen lumipuku yhdistettynä valkoiseksi maalattuun ajopuuhun – pitkään, leveään, eteen sijoitetulla näkösuojalla varustettuun sukseen – vähentää hylkeen Ajopuu antaa metsästäjälle mahdollisuuden liukua matalana kohti hylkeitä. Vene ankkuroituna. Jäätilanne vaatii jatkuvaa seuraamista, ettei kulkureitti umpeudu ja jätä metsästäjiä satimeen. mahdollisuuksia havaita rauhallisesti ja tasaisesti suoraan kohti hyljettä etenevää metsästäjää. – Naamioitumisen lisäksi on oltava tarkkana lähestymissuunnasta ja edettävä tuulen sivusta tai alapuolelta, sillä haistaessaan ihmisen hylje karkkoaa nopeasti. Soutaessakin on oltava tarkkana ja soutaa hiljaa, sillä airot eivät saa loiskia, Pellas lisää. 25 Metsästäjä 2/2023 24-25_Turvallisesti_hyljeja?illa?_ME0223.indd 25 24-25_Turvallisesti_hyljeja?illa?_ME0223.indd 25 27.2.2023 13.47 27.2.2023 13.47
Vierasjahti asiantuntijoiden opastamana tarjosi ensikertalaisille mahdollisuuden nauttia harmaahylkeen metsästyksestä. Valmistautuminen alkoi jo hyvissä ajoin, eikä kokemus päättynyt jahtipäivään. TeksTi Maarit Krug kuvaT Sirke Lehtilä K aikki järjestyy?, oli jahtipäällikkömme Pontus Enestamin rauhoittava lause ensi kertaa hyljejahtiin osallistuneille seitsemälle, metsässä viihtyvälle VarsiNaiset EräLadyt ry. -metsästysseuran jäsenelle. Niinhän kaikki järjestyikin. Hyvin suunniteltu, puoliksi tehty Kolme metsästysseuran jäsenistä kävi jahdin alkukartoituksessa keväällä Kemiönsaareen kuuluvassa Kasnäsissä. Enestam kertoi tuolloin yleisesti hyljejahdin periaatteita ja käytänteitä. Jatkoa seurasi Kaarinan Riistatalolla kesäkuussa, jolloin esitettiin paljon kysymyksiä hylkeiden pyynnistä, kiintiöistä, aseista ja patruunoista. Myös hyljejahdin tunnelmat herättivät uteliaisuutta pienen jännityksen seuratessa matkassa. Kesällä harjoiteltiin ampumaradalla ja lopulta aseet kohdistettiin ”hyljepatruunalle”. Bipodin eli ampumatuen hankinta tuntui myös järkevältä. Jahtia edellisenä iltana saavuimme Kasnäsiin upeassa loppukesän säässä. Seurue kokoontui hotelliin hyvän ruuan pariin ja tapasi jahdin järjestäjät jahtipäällikkö Pontus Enestamin, metsästysja rantautumisveneen kuljettajan Dan Mickelssonin, kuljetusveneen kuljettajan Juha Saukkoriipin ja harppuunoinnista vastanneen Niklas Turun. Koska selkeät säännöt ja rajat luovat turvallisuutta, ampujajärjestys arvottiin valmiiksi. Metsästyspäivä koittaa Puoli yhdeksältä siirryimme veneisiin. Arpaonniset Nora Niemi ja Katriina Murto matkasivat lähestymisveneellä ja loppuseurue kuljetusveneellä. Mukaan Hyljejahdissa ? Kuljetusveneen kippari Juha Saukkoriipi arvioi tilannetta. ? Metsästäjä 2/2023 26 26-29_Hyljejahdissa_ME0223.indd 26 26-29_Hyljejahdissa_ME0223.indd 26 27.2.2023 13.47 27.2.2023 13.47
otimme päivärepussa varavaatteet, kiikarit, puukkoja, pusseja ynnä muuta tarpeellista sekä aseet pusseissaan ja patruunat. Matkasimme noin puoli tuntia Vänön edustalle, jossa Enestam alkoi viittoa pientä luotoa kohti. Luodolla näkyi hylkeitä ja siitä noin sadan metrin päässä oli toinen luoto, johon isäntä ja ensimmäinen ampuja siirtyivät. Muut seurasivat veneistä tapahtumaa. Ensimmäiset hylkeet Niemi sai aseensa kohdilleen. Enestam seurasi vierellä ja antoi ohjeita. Varma rauhallinen laukaus ja ensimmäinen hylje saatiin saaliiksi 125 metrin etäisyydeltä. Murton vuorolla sama toistui. Mickelsson ja Turku hakivat hylkeet. Aito ilo onnistuneista riistalaukauksista ja saaliista valtasi koko seurueen. Vesi oli alhaalla ja rantautuminen toi välillä haasteita. Hylkeitä etsiessä syntyi kuitenkin tunne, että jahti-isäntämme tuntevat joka luodon ja poukaman Saaristomerellä. Arvontajärjestyksessä seuraavat ampujat siirtyivät vuoroon, jolloin kokenut metsästäjä Sirke Lehtilä ja seurueen nuorin Beda Öhman saivat näyttää ampujantaitojaan hyvällä menestyksellä. Hyljepata Rantauduimme lounastamaan saareen Römskäriin, mutta ensin jo saadut hylkeet nyljettiin Enestamin opastamana. Hän näytti oikeaoppisen nylkemisen: miten nahka saadaan mahdollisimman hyvin talteen, miten pään voi jättää siihen, eturäpylöiden reiät ja rasvanpoiston sekä tietysti miten saada lihat talteen. Hylkeen veri teki kalliot hyvin liukkaiksi, mutta onnettomuuksilta vältyttiin. Asialliset vaatteet ja suojat ovat tärkeitä esimerkiksi hyljekäden, vakavan bakteeri-infektion välttämiseksi. Tuntien aherruksen jälkeen koitti eväshetki aurinkoisen luodon poukamassa. Isännät olivat hoitaneet eväät kahveineen päivineen. Lounaan kruunasi isännän aiemmin kokkaama hyljepata ulkofileestä. Pienen epäluulon saattelemana maistelimme sitä, mutta pata oli todella hyvää. On jännittävää maistaa jotain uutta, kun ei ole etukäteen mitään tuntumaa, miltä liha tuntuu ja maistuu. ? Saalista etsitään. Niklas Turku harppuunan kera, Beda Öhman seuraa kippari Dan Mickelssonin kanssa ja Pontus Enestam paikantaa luodolta. Kaisa Railomäki valmistautuu ampumaan Pontus Enestamin neuvoessa. Pontus Enestam ja Katriina Murto poistavat hylkeenrasvaa. 27 Metsästäjä 2/2023 26-29_Hyljejahdissa_ME0223.indd 27 26-29_Hyljejahdissa_ME0223.indd 27 27.2.2023 13.47 27.2.2023 13.47
Peuran ja sorsalinnun sekoitus sekä pehmeä ja hyvä suuntuntuma oli ensimaistajana toimineen artikkelin kirjoittajan mielipide. Tähän yhtyi koko seurue. Lisää onnistumisia Hyljepadan maistelemisen jälkeen Kaisa Railomäki ja kirjoittaja siirtyivät lähestymisveneeseen ja matka jatkui. Hylkeitä sai etsiä nyt kauemmin. Lopulta löytyi luoto, jossa makoili paljon halleja paistattelemassa päivää. Poistin yhden sairaan yksilön ja Kaisa sai kotiin vietäväksi päivän komeimman, eli 100 kiloa painaneen naarashylkeen. Aamupäivän neljä yksilöä olivat kaikki nuoria uroksia. Takaisin Kasnäsiin saavuimme illalla kahdeksalta. Ison mammahylkeen käsittelyyn jäi vielä muutama seuran jäsen. Vieläkin Enestam jaksoi ystävällisesti neuvoa meitä. Iltayhdeltätoista me loputkin lähdimme ajamaan kohti kotejamme onnellisina, mutta väsyneinä. Varsinainen työ alkaa Aherrus ei jäänyt jahtipäivään, päinvastoin. Seuraavan viikon aikana hyljejahtiseurueen viestittelyryhmä kävi kuumana. Emme osanneet varautua, että saamme saalista niin hyvin. On liotettu lihoja, vaihdettu reseptejä ja pohdittu hylkeenlihan saloja ja säilyvyyttä. Näistä vielä selviää, mutta nahankäsittely on suuritöistä – varsinkin vasta-alkajalle. Pitää oppia ja hankkia uusia työkaluja, nätkin ja ulu esimerkiksi. Niemen kotiväki kaatoi puun ja veisteli pukin nahankäsittelyä varten, kun taas Sirke Lehtilän isä valmisti päivässä metallisen ulun. Pakastin, Fairy-liemi ja suolaus ovat tulleet tutuksi. Usein kuulee hylkeennahan menneen piloille tai keltaiseksi. Rasvanpoisto ja bakteerikasvun välttäminen ovat kaiken a ja o. Parkitseminen vaatii omat niksinsä. Osa seurueesta lähetti nahkansa kaupalliselle nahanmuokkaajalle, jonkun padassa porisi hylkeen kallo. Pikkuiset siitinluut saavat uuden elämän muistona tästä upeasta harmaahyljejahdista. Jahdin järjestelyistä vastasi Rosala Skärgårdsservice Ay. Hylkeennahan käsittelyssä riittää aloittelijalle opeteltavaa. Tutuksi tulevat esimerkiksi nätkin ja ulu. Hylkeen liha oli jahdin ensikertalaisille uusi kokemus. Hyljepata todettiin herkulliseksi. 28 Metsästäjä 2/2023 26-29_Hyljejahdissa_ME0223.indd 28 26-29_Hyljejahdissa_ME0223.indd 28 27.2.2023 13.47 27.2.2023 13.47
Miten hyljejahtiin pääsee? Harmaahylkeen ja itämerennorpan pyytäminen ei vaadi pyyntilupaa, kumpikin hyljelaji on kiintiöillä rajoitetun pyynnin piirissä. Kummankin lajin pyyntikiintiötä metsästäjä voi seurata riista.fi -sivujen etusivulta. TeksTi Antti Saarenmaa M etsästäjällä on oltava metsästysoikeus vesialueilla, joilla hylkeitä pyytää, joko oman seuransa kautta tai ollessaan vieraana. Merellä yleisillä vesialueilla sekä niillä sijaitsevilla valtion omistamilla saarilla ja luodoilla hylkeitä voivat pyytää kaikki Suomessa pysyvästi asuvat henkilöt ilman erillistä lupaa. – Hylkeenpyyntiin pääseminen ei ole lupateknisesti vaativaa, mutta käytännön metsästykseen kiinni pääseminen vaatii runsaasti varustautumista ja osaamista, Rannikko-Pohjanmaan riistapäällikkö Stefan Pellas sanoo. Hylkeenpyynti vaatii lähtökohtaisesti veneen, paikallistuntemusta, jäätilanteen lukutaitoa ja merillä kulkemisen osaamista. Lisäksi hylkeenpyynnissä on aina oltava useampi henkilö mukana, jotta pyytäjän lähestyessä hyljettä joku on vahtimassa venettä ja kykenee reagoimaan, mikäli jäätilanne sitä vaatii. Helpointa ja turvallisinta ensikertalaiselle on lähteä kokeneemman hylkeenpyytäjän mukaan, esimerkiksi vaihtojahdin merkeissä. Paikoitellen myös kaupalliset palveluntarjoavat järjestävät hylkeenpyyntiä, jolloin metsästäjä saa osana palvelua avukseen ammattitaitoisen oppaan veneineen ja majoituksineen. Hylkeenpyytäjille on Pellaksen mukaan tarve, sillä hyljekanta kasvaa koko ajan, eikä kiintiöitä ole pyydetty aikoihin täyteen. Erityistä tarvetta olisi kalastajien rysien ympäristössä liikkuvien ja rysiä vahingoittavien hylkeiden vähentämisessä. – Rannikko-Pohjanmaalla hylkeiden kalataloudelle aiheuttamat vahingot ovat euromääräisesti selkeästi suurempia kuin hirvien aiheuttamat maatalousja taimikkovahingot, mutta silti vahinkokeskustelu pyörii enemmän hirvieläinten ympärillä, Pellas kertoo ja lisää ettei aktiivisia hylkeenpyytäjiä ole enää paljoa. allesi koir Lihaisaa laatua ja ht iv ah ti. fi Hankkijan myymälöistä ja hyvin varustelluilta jälleenmyyjiltä. Kotimainen Jahti&Vahti Lammas ja Riisi -kuivamuona on erityisen laadukas, gluteeniton täysravinto aikuiselle koiralle. Se sisältää kaikki koiran tarvitsemat ravintoaineet tasapainoisessa suhteessa ja sopii myös monille allergisille koirille. Sisältää Progut ® -valmistetta, joka tukee vastustuskykyä ja suoliston normaalia toimintaa. JOKAISEEN PÄIVÄÄN tarkemmallekin kaverille 40, 39 12 kg norm. 44,95€ Uusi 3 kg pussi! 15, 29 3 kg norm. 16,99€ Tarjous voimassa 31.3. asti. 26-29_Hyljejahdissa_ME0223.indd 29 26-29_Hyljejahdissa_ME0223.indd 29 27.2.2023 13.47 27.2.2023 13.47
Suomeen saapuvat metsästäjät ovat tottuneita siihen, että saalista saadaan. Suomalaiset riistatiheydet saattavat tulla monelle ulkomaalaiselle metsästäjälle yllätyksenä. TeksTi ja kuvaT Mikael Wikström S uomessa vierailee vuosittain parisentuhatta ulkomaista metsästäjää. Suuri osa tulee Ruotsista, Tanskasta ja Saksasta, lähinnä valkohäntäpeuranja hirvenmetsästyksen vuoksi. Suomi on ainoa maa Euroopassa, jossa on mahdollista metsästää luonnonvaraisia valkohäntäpeuroja. Euroopan maista hirvenmetsästys on yleistä vain Suomessa, Ruotsissa Norjassa ja Baltian maissa. Aivan kuten Suomessa, metsästysoikeus kuuluu Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa maanomistajalle. Suomi eroaa kuitenkin näistä maista monella tavalla. Pyyntilupajärjestelmämme on ainutlaatuinen, kuten myös suhtautuminen vahinkoihin. Suomessa mitataan ja tilastoidaan vahinkoja maataloudessa, metsätaloudessa ja liikenteessä, ja vahingonkärsijälle maksetaan korvauksia. Näin ei ole muualla. Kolmas merkittävä ero on hirvelle ja valkohäntäpeuralle kehitetyt valtakunnalliset ja systemaattiset kannanarviomenetelmät. Muissa maissa kantojen kokoa ei arvioida jatkuvasti. RUOTSI Ruotsalaiseen metsästäjätutkintoon kuuluu teoreettinen osa ja aseenkäsittelyosa. Kurssi ja koulutusmateriaali ovat Ruotsissa laajempia kuin Suomessa, joten ruotsalaisen metsästäjän lähtökohta on perusteellisempi kuin suomalaisen. Ruotsissa on 287 000 metsästäjää, eli yhdeksän metsästäjää tuhatta maaja metsätalousmaahehtaaria kohti. Riista ja saalis Hirven kannanhoitoa varten on hirvitalousalueita, joille asetetaan tavoitteita. On myös hirvenhoitoalueita, jotka toimivat samantyyppisillä periaatteilla kuin meidän Sorkkaeläimet naapurimaissa ? Ruotsin keskimääräinen hirvitiheys maaja metsätalousmailla oli 9 hirveä tuhannella hehtaarilla kaudella 2020–2021. ? Kaudella 2020– 2021 Ruotsissa kaadettiin keskimäärin kolme kertaa enemmän sorkka eläimiä tuhannelta hehtaarilta kuin Suomessa. Tanskassa kaadettiin 7 kertaa ja Saksassa 15 kertaa enemmän kuin Suomessa. 30 Metsästäjä 2/2023 30-33_Vertailu_riistakannat_ME0223.indd 30 30-33_Vertailu_riistakannat_ME0223.indd 30 27.2.2023 15.57 27.2.2023 15.57
yhteislupamme. Tavoitteiden asettelussa ja verotuksen suunnittelussa on kuitenkin suuria eroja suomalaiseen kannanhoitojärjestelmään verrattuna. Hirviä ja metsäkauriita esiintyy lähes koko Ruotsissa. Kaudella 2020–2021 hirvikannan koon arvioitiin olevan 275 000 yksilöä. Keskimääräinen hirvitiheys maaja metsätalousmailla oli 9 / 1000 ha. Metsäkauriita arvioitiin olevan 450 000 ja keskimääräiseksi tiheydeksi noin 15 / 1000 ha. Keskija Etelä-Ruotsissa on myös villisikoja, kuusipeuroja sekä jonkin verran saksanhirviä ja mufloneita. Villisikakanta arvioitiin 250 000 yksilön suuruiseksi ja kuusipeurakanta 225 000 peuraksi. Yleinen tiheys kuusipeuran levinneisyysalueella on 200 / 1000 ha, mutta tiheydet nousevat paikoitellen 400 peuraan / 1000 ha. Saksanhirviä arvioitiin olevan 25 000. Ruotsin yhteenlaskettu sorkkaeläinmäärä oli siis noin 1,2 miljoonaa. Mikäli sorkkaeläimet esiintyisivät tasaisesti koko maassa, näiden keskimääräinen tiheys olisi 40 / 1000 ha. Näin ei tietenkään käytännössä ole. Esimerkiksi maan keskiosissa on yleistä, että sorkkaeläimiä on useita satoja tuhannella hehtaarilla. Villisika on nykyisin yleisin sorkka eläin saalis. Kaudella 2020–2021 kaadettiin noin 160 000 sikaa. Metsäkauriita kaadettiin toiseksi eniten, 116 000, ja hirviä runsaat 80 000, mikä on pienin määrä pitkään aikaan. Ruotsalaiset alkavat olla huolissaan hirvikannan nopeasta pienentymisestä ja nähdään todennäköisenä, että laji päätyy punaiseen kirjaan eli saa ”uhanalaisuusluokituksen”. Kuusipeuroja kaadettiin 69 000 ja saksanhirviä 7 500. Yhteenlaskettu sorkkaeläinsaalis oli 432 000. Mikäli saalis jaettaisiin tasaisesti kaikille maaja metsätalousmaille, saalistiheys olisi ollut keskimäärin 14 sorkkaeläintä / 1000 ha. Jokaista metsästäjää kohti kaadettiin 1,5 sorkkaeläintä. Vahingot Vuonna 2020 Ruotsin liikenteessä tapahtui 60 700 sorkkaeläinonnettomuutta (metsäkauris 45 200, villisika 7 200 ja hirvi 4 600). Myös maaja metsätaloudessa oli suuria vahinkoja, mutta niistä ei ole kattavia tilastoja. Vahingoista ei makseta korvauksia maanomistajille, mutta moni maanomistaja saa merkittäviä metsästysvuokratuloja. TANSKA Tanskalaiset metsästäjät ovat suorittaneet pakollisen metsästäjäkurssin, teoreettisen metsästäjätutkinnon ja aseenkäsittelytutkinnon. Tietämys metsästysja riista-asioista on yleensä samalla tasolla kuin suomalaisilla metsästäjillä. Tanskan pinta-alaan nähden maassa on paljon metsästäjiä. Metsästäjätiheys on 54 / 1000 maaja metsätaloushehtaaria, mistä seuraa kilpailua metsästysmaista. On hyvin yleistä, että tanskalaiset metsästäjät käyvät ulkomailla metsästämässä, esimerkiksi Ruotsissa, Saksassa ja Puolassa. Riista ja saalis Tanskassa ei ole pyyntilupajärjestelmää, vaan metsästystä ohjataan eripituisilla alueellisilla metsästyskausilla. Saksanhirvelle on 14 aluetta ja kuusipeuralle 21 aluetta, joilla on omat metsästyskaudet. Saksanhirven metsästysaika voi olla esimerkiksi: vasa 1.9.–29.2., naaras 1.10.–31.1., puolitoistavuotias uros 1.9.–31.1. ja ? 2,5vuotias uros 16.10.–31.12. Metsästys on valikoivaa, jotta hirvieläinkantojen sukupuolijakaumat ja ikäjakaumat Sorkkaeläinsaalis / 1000 ha kaudella 2020-2021 80 70 60 50 40 30 20 10 Suomi Ruotsi Tanska Saksa Hirvi Valkohäntäpeura Metsäkauris Villisika Saksanhirvi Kuusipeura Mufloni Metsäpeura Gemssi Japaninpeura H AN N U HU TT U 31 Metsästäjä 2/2023 30-33_Vertailu_riistakannat_ME0223.indd 31 30-33_Vertailu_riistakannat_ME0223.indd 31 27.2.2023 15.57 27.2.2023 15.57
olisivat luonnonmukaisia. Tästä syystä urokset kaadetaan yleensä vahtimalla tai hiipimällä. Metsästyskauden 2020–2021 talvikannaksi arvioitiin 423 000 sorkkaeläintä. Keskimääräinen tiheys metsäkauriilla oli 109, kuusipeuralla 13 ja saksanhirvellä 9 / 1000 ha. Yhteenlaskettu sorkkaeläinmäärä oli keskimäärin 131 /1000 ha. Yleisin sorkkaeläinsaalis Tanskassa on metsäkauris. Kauden 2020–2021 saalis oli 88 800 metsäkaurista, eli maaja metsätalousmailta keskimäärin 28 /1000 ha. Kuusipeuroja kaadettiin 10 500, saksanhirviä 9 700 ja lisäksi japaninpeuroja, villisikoja ja mufloneita. Yhteenlaskettu saalis oli 110 000 sorkkaeläintä, eli keskimäärin 34 / 1000 ha. Vahingot Tanskassa ei tilastoida sorkkaeläinten aiheuttamia vahinkoja maaja metsätaloudessa. Tilastoja kolarimääristä ei myöskään ole. Arvio on, että 30 000–40 000 hirvieläintä kuolee liikenteessä vuositasolla. Tämä tarkoittaa keskimäärin 11 / 1000 ha. Sorkkaeläimet aiheuttavat vahinkoja maaja metsätaloudessa, mutta maanomistajille ei makseta korvauksia. Katsotaan, että maanomistajan metsästysoikeus toimii kompensaationa vahingoille. Maanomistajat saavatkin merkittäviä metsästysvuokratuloja. Metsästysvuokrat ovat monelle suurempi tulonlähde kuin metsätaloudesta saadut tulot. SAKSA Saksalaisilla metsästäjillä on yleensä kattavaa ja syvällistä osaamista metsästyksestä ja riistakantojen hoidosta. Metsästäjäkoulutus on noin kymmenen kertaa laajempi kuin suomalainen metsästäjäkurssi. Metsästäjän on muun muassa osattava ennen laukausta määritellä, mihin ikäryhmään hirvieläin kuuluu. Saksalaiset metsästäjät ovat yleensä hyvin kokeneita, koska he kaatavat suuria määriä riistaa. Kaudella 2020–2021 keskimääräinen saalis oli yli viisi sorkkaeläintä per metsästäjä. Metsästäjätiheys on Saksassa samaa luokkaa kuin Suomessa, keskimäärin 14 / 1000 ha maaja metsätalousmaata. Riista ja saalis Saksassa ei ole pyyntilupajärjestelmää, mutta viranomaiset edellyttävät metsästäjien tekevän verotussuunnitelmia ja -ilmoituksia. Tyypillinen metsästysalue on 250–350 hehtaaria ja ne muodostavat kannanhoitoalueita, joiden pinta-ala on usein 20 000–50 000 hehtaaria. Kannanhoitoalueen osapuolet (metsästysseurueet ja maanomistajat) keskustelevat keskenään tavoitteista ja tekevät vuosittaisia verotussuunnitelmia. Alueellinen viranomainen hyväksyy verotussuunnitelmat, minkä jälkeen niitä voidaan toteuttaa. Metsästyksen on metsästyslain mukaan oltava valikoivaa, joten verotussuunnitelmassa on omat kiintiöt sukupuolija ikäryhmille. Esimerkiksi kuusipeuralle on viisi ikäryhmää; vasat, 1,5-vuotiaat, 2,5-vuotiaat, 3,5–7,5-vuotiaat ja ? 8,5-vuotiaat. Tällä tavalla voidaan säädellä kannan sukupuolijakaumaa ja saada toivottu osuus täysikasvuisia. Nopeissa metsästystilanteissa on vaikeaa määritellä elävän hirvieläimen ikäryhmää, joten ajojahdeissa kaadetaan yleensä vain sarvettomia, siis vasoja ja naaraita. Saksalaisissa ajojahdeissa on yleistä, että kaadetaan keskimäärin kaksi sorkkaeläintä per ampuja. Seurue kaataa monesti useita kymmeniä eläimiä päivässä. Villisika on nykyään yleisin sorkkaeläin saalis Ruotsissa. Tämä on kaadettu Saksassa, jossa viime vuosien saalismäärät ovat olleet 600 000–880 000 sikaa. Metsästäjäkoulutus Saksassa on noin kymmenen kertaa laajempi kuin suomalainen metsästäjäkurssi. 32 Metsästäjä 2/2023 30-33_Vertailu_riistakannat_ME0223.indd 32 30-33_Vertailu_riistakannat_ME0223.indd 32 27.2.2023 15.57 27.2.2023 15.57
Sarvellisia kaadetaan useimmiten vahtimalla tai hiipimällä. Metsästyskauden jälkeen metsästäjät lähettävät saalisilmoituksen alueellisille viranomaisille. Saksan yleisin sorkkaeläin on metsäkauris ja kaudella 2020–2021 kaadettiin noin 1,2 miljoonaa kaurista. Villisikasaaliit ovat kasvaneet Saksassa ja kaudella 2020–2021 kaadettiin lähes 690 000 sikaa. Villisiat esiintyvät lähes koko Saksassa ja keskimääräinen saalistiheys maaja metsätalousmailla oli 25 tuhannelta hehtaarilta. Siellä missä metsästettiin, saalistiheydet vaihtelivat muutamasta yli sataan sikaan tuhannelta hehtaarilta. Saksanhirviä esiintyy neljäsosalla maan pinta-alasta ja tällä alueella arvioidaan elävän noin 240 000 saksanhirveä. Keskimääräinen kevätkannan tiheys saksanhirven levinneisyysalueella oli noin 30 saksanhirveä tuhannella hehtaarilla. Vaihtelu on suurta, sillä joillain alueilla on alle 15 ja toisilla yli 100 saksanhirveä tuhannella hehtaarilla. Kaudella 2020–2021 kaadettiin 76 500 saksanhirveä, eli keskimäärin noin 10 tuhannelta hehtaarilta. Metsästyskaudella 2020–2021 Saksassa kaadettiin 2,1 miljoonaa sorkkaeläintä. Mikäli kaikkialla olisi saatu yhtä paljon saalista, saalistiheys olisi keskimäärin 76 sorkkaeläintä tuhannelta hehtaarilta maaja metsätalousmaata. Vahingot Saksassa tilastoidaan liikenneonnettomuudet, mutta ei maaja metsätalousvahinkoja. Korvausjärjestelmää ei ole. Metsästäjät ja maanomistajat sopivat riistamääristä ja mahdollisista vahingonkorvauksista, ja metsästysvuokra on yleensä sidottu saalismäärään. Runsaan riistakannan, tiheän tieverkoston ja vilkkaan liikenteen seurauksena vuonna 2020 yhteensä 226 500 sorkkaeläintä kuoli liikenneonnettomuuksissa (8 / 1000 ha). SUOMI Vuonna 2020 Suomessa oli 310 000 metsästäjää eli 11 / 1000 maaja metsätalousmaahehtaaria. Sorkkaeläimiä oli jäävässä kannassa suurin piirtein yhtä paljon. Riista ja saalis Hirvikannan tiheys oli keskimäärin 3 / 1000 ha ja hirvisaalis 1,7 / 1000 ha. Valkohäntäpeuroja esiintyi 40 prosentilla maan pinta-alasta, jossa kannan tiheys oli keskimäärin 10 / 1000 ha. Kaikkein tiheimmän kannan alueella (10 % valkohäntäpeuran levinneisyysalueesta ja noin 4 % koko maan pinta-alasta), oli peuroja keskimäärin 40 / 1000 ha. Peuroja saatiin saaliiksi keskimäärin 6 / 1000 ha ja tiheimmän kannan alueella keskimäärin 30 / 1000 ha. Kaudella 2020–2021 kaadettiin yhteensä 70 000 valkohäntäpeuraa, 49 100 hirveä, 21 400 metsäkaurista, 1 300 villisikaa, 200 kuusipeuraa ja muutama metsäpeura ja mufloni. Yhteenlaskettu sorkkaeläinsaalis oli 142 200. Jos sorkkaeläimiä olisi kaadettu yhtä paljon kaikkialla, keskimäärin saalistiheys olisi ollut 5 / 1000 ha ja metsästäjäkohtainen saalis 0,5 sorkkaeläintä. Vahingot Vuonna 2020 Suomessa tapahtui 1 685 hirvikolaria, 7 421 valkohäntäpeurakolaria, 5 187 kauriskolaria, 66 metsäpeurakolaria, 51 villisikakolaria ja 29 kuusipeurakolaria eli yhteensä 14 439. Tämän lisäksi oli 4 600 porokolaria. Jos sorkkaeläinonnettomuuksia olisi ollut yhtä paljon kaikkialla, keskimääräinen kolaritiheys olisi ollut 0,5 / 1000 ha. Sorkkaeläinten aiheuttamia maatalousvahinkoja korvattiin pyyntilupamaksuvaroista 730 000 euroa ja metsätalousvahinkoja 1 281 000 euroa. ? Maaja metsätalouspinta-alaan suhteutettuna Ruotsissa oli sorkkaeläinkolareita liikenteessä 4 kertaa ja Saksassa 16 kertaa enemmän kuin Suomessa. Sorkkaeläinkolarit / 1000 ha vuonna 2020 Hirvi Valkohäntäpeura Metsäkauris Villisika Saksanhirvi Kuusipeura Mufloni Metsäpeura 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Suomi Ruotsi Saksa GE TT YI M AG ES 33 Metsästäjä 2/2023 30-33_Vertailu_riistakannat_ME0223.indd 33 30-33_Vertailu_riistakannat_ME0223.indd 33 27.2.2023 15.57 27.2.2023 15.57
EA-paketti mukana? haavansulkuja urheiluteippejä, ideaaliside, särkylääkettä, ripulilääkettä, rakkolaastareita, tulitikkurasioita vakuumissa, kirurginveitsen terä, injektioneula ja hakaneuloja. Lisäksi kannan mukanani ensihoitolääkäriystävältäni saamaani kiristyssidepakettia vakavien verenvuotojen tyrehdyttämiseen. Niin sanotusta korjausvälinepaketista löytyy lisäksi esimerkiksi lastan tekemiseen tarvittavaa ilmastointiteippiä, nippusiteitä ja rautalankaa. Joskus loukkaantuneen lämpimänä pitäminen on yksi kriittisimmistä asioista, joten mukana kannattaa pitää kevyttä avaruuslakanaa. Myös tulentekovälineet on oltava jokaisella reissulla mukana. Muista aika ajoin käydä ensiapupaketti läpi ja korvaa vanhentuneet välineet tuoreilla. Kirkkaana mielessä Kokemuksen karttuessa muistaa ottaa huomioon kaikki todennäköisimmät vahinkoja 112-sovellus Lataa puhelimeen 112-sovellus, jotta pelastusyksiköt osaavat perille mahdollisimman nopeasti. onnettomuusskenaariot, mutta aloittelevan metsästäjän kannattaa tehdä itselleen muistilista mukaan otettavista tavaroista. Koskaan ei tiedä, mitä seuraavalla metsästysretkellä voi olla edessä. Metsästäjän perusensiapu paketti sisältää monipuolisesti välineitä erilaisiin vahinko ja onnettomuustilanteisiin. ”Vahinko ei tule kello kaulassa” -sananlasku on syytä pitää mielessä. Pienellä perusensiapu paketilla voi hoitaa suurimman osan metsästäessä vastaantulevista tilanteista. TeksTi ja kuva Kai-Eerik Nyholm Y leisin virhe maastoon lähtiessä on luulo, ettei tälle reissulle kannata ottaa juurikaan mitään mukaan. Jokaiselle reissulle pitää ottaa mukaan perusensiapupaketti ja ladattu puhelin avun hälyttämistä varten. Metsästäjän perusensiapuvälinepaketin sisältöön on itselläni jo vuosia kuulunut hyvä valikoima laastareita, ensisiteitä, haavasuojia, desinfioivia haavapyyhkeitä, 34 Metsästäjä 2/2023 Turvallisuus nsin 34_Turvallisuus_ensin_ME0223.indd 34 34_Turvallisuus_ensin_ME0223.indd 34 27.2.2023 13.50 27.2.2023 13.50
Baronan työntekijät ovat perustaneet metsästysseuran. Se sitouttaa työntekijöitä ja antaa vastapainoa työlle. TeksTi Antti Möller kuva Jani Kinnunen V uonna 2014 palveluyhtiö Baronan työntekijät perustivat Barona Hunting Club ry:n. Ajatus metsästysseuran perustamiseen syntyi, kun useat työntekijöistä olivat kiinnostuneita kokeilemaan metsästystä, ja osalla nuoruusvuosien harrastus oli hiipunut töiden vietyä uudelle paikkakunnalle. Yhtiön sisällä kiinnostus on sittemmin kasvanut merkittävästi. Sisäisesti järjestettyihin metsästäjätutkintoihin on osallistunut yli seitsemänkymmentä työntekijää, joista noin puolet on ollut naisia. Seurassa on tällä hetkellä noin viisikymmentä jäsentä. Jäseneksi ovat tervetulleita kaikki yhtiön työntekijät. Peuranmetsästyksestä on tullut seuran pääasiallinen metsästysmuoto. – Toiminnan kulmakivi on ollut, että olemme löytäneet muutamia metsästysseuroja, joiden vieraana olemme päässeet osallistumaan metsästykseen. Ilman metsästysseurojen yhteistyötä metsästäminen olisi huomattavasti rajoitetumpaa ja eräilyn tuomaa yhteisöllisyyttä olisi vaikeampi kokea, toteaa Barona Barona Hunting Club ry:n jäseniä Hämeenlinnassa järjestetyn peura jahdin tauolla tammikuussa 2023. Yritys tukee henkilöstön metsästys harrastusta Hunting Club Ry:n puheenjohtaja ja perustajajäsen Jani Kinnunen. Kinnunen kiittelee metsästysseuroja avarakatseisuudesta ja mukaan ottamisesta. – Osallistumalla metsästystapahtumiin olemme voineet auttaa paikallisia metsästysseuroja muun muassa varainkeruussa sekä peurakannan hallinnassa tihentymäalueilla. Yksi seuran perustajajäsenistä on Baronan nykyinen toimitusjohtaja Lassi Määttä. – Itselleni luonto on ollut aina tärkeä osa elämää, vietän suurimman osan vapaa-ajastani erilaisten luontoharrastusten parissa. Lisäksi olen huomannut, että tällainen henkilöstökerhotoiminta sitouttaa meidän työntekijöitämme sekä antaa ennen kaikkea oivaa vastapainoa työelämälle, Määttä toteaa. Yhteisten erätapahtumien myötä yritys on kyennyt tarjoamaan elämyksiä metsästyksestä kiinnostuneille, ja vastapainona metsästysseurat ovat saaneet tukea omaan toimintaansa. Yrityksillä ja niiden henkilöstöllä voisikin olla paljon annettavaa paikallisille metsästysseuroille. Barona rohkaisee metsästysseuroja olemaan aloitteellisia yhteistyön rakentamisessa elinkeinoelämän kanssa. Ilman metsästysseurojen yhteistyötä metsästäminen olisi huomattavasti rajoitetumpaa. 35 Metsästäjä 2/2023 35_Yritys_tukee_metsa?stysta?_ME0223.indd 35 35_Yritys_tukee_metsa?stysta?_ME0223.indd 35 27.2.2023 13.51 27.2.2023 13.51
Maaseudun vetovoima syntyy usein rakkaudesta riistaan. Se yhdistää, luo yhteishenkeä ja saa tekemään hyvää. Kuvat Tero Salmela M aaseudun vetovoima syntyy hyvistä harrastusmahdollisuuksista, viihtyisästä ja riistarikkaasta elinympäristöstä ja asukkaiden hyvästä yhteishengestä. Yhteisenä nimittäjänä on usein rakkaus riistaan ja metsästykseen. Se yhdistää samanhenkiset ja tuo kaupunkiin muuttaneet juurilleen. Vetovoimaan kuuluu vahvoja tunteita. Elämyksiä, joita riista ja metsästys tarjoavat. Elämän kohokohtia. Se kokoaa metsästäjät ja maanomistajat talkoisiin – saa puhaltamaan yhteen hiileen. Katse tulevaisuuteen Valistunut metsästäjä kantaa vastuuta ja huolehtii metsästyksen tulevaisuudesta. Tarvitaan riistakannan seurantaa, oikein mitoitettua metsästystä ja elinympäristöjen hoitoa. Yksin ei pärjää – tarvitaan yhteistyötä. Yhdessä tekeminen voimaannuttaa – tekevät kädet monistuvat. Esimerkin voima on vahva. Siksi on hyvä kertoa ääneen riistan hyväksi tehdyistä toimista ja antaa arvostusta tekijöille. Yhdessä kiikaroidaan tulevaisuuteen, riistarikkaaseen maisemaan. Toivo paremmasta saa pinnistelemään. Asenteitakin voi olla tarvetta miettiä uudelleen. Onko metsästyksemme kestävää? Miten yhdessä lisäämme riistan elinmahdollisuuksia riistanhoidon, monimuotoisuuden, rauhoitusalueiden ja tarvittaessa myös lajien rauhoituksen kautta? Yhteistyö avaa ovia Yhteistyön mahdollisuudet ovat laajat. Se on kantava voima, kun hoidetaan elinympäristöjä laajasti – pelloilElinvoima syntyy yhdessä Kyläyhteisön hyvä yhteis henki parantaa maalais maiseman riistanhoito mahdollisuuksia. 36 Metsästäjä 2/2023 36-37_Rakkaudesta_riistaan_ME0223.indd 36 36-37_Rakkaudesta_riistaan_ME0223.indd 36 27.2.2023 13.52 27.2.2023 13.52
Katso video: Kauhajoen Kainastolla maanomistajat ja metsästäjät tekevät laajaa yhteistyötä metsastajalehti.fi la, metsissä ja vesillä. Yhteistyö luo mahdollisuuden saada mukaan myös muiden kuin metsästäjien omistamia maita. Peltoriistalle monipuolisuus on mannaa. Yhdessä luodaan riistapeltojen, suojavyöhykkeiden ja -saarekkeiden, talviaikaisen kasvipeitteisyyden ja perinnebiotooppien verkosto. Riistapeltoverkostoa on hyvä kehittää pusikoituneisiin rantapeltoihin. Talkoilla voi latvoa kuusia ja pajukoita peltojen reunuksilta. Kylän yhteisistä vesialueista kannattaa kantaa vastuuta yhdessä. Ei päästetä ruovikoita umpeutumaan ja kunnostetaan rantaniityt. Pidetään pienpedot kurissa ja tehdään keinopesiä vesilinnuille. Riistametsänhoitoonkin yhteisö tuo voimaa laajojen kokonaisuuksien kautta. On tärkeää näyttää itse mallia. Jätetään riistatiheikköjä ja alikasvosta. Vaalitaan varvustoa ja sekapuustoisuutta. Säilytetään korvet ja vaihettumisvyöhykkeet peitteisinä. Ennallistetaan turhaan ojitetut suot. Rakkaudesta riistaan. VI LL E KA NK AR E 37 Metsästäjä 2/2023 36-37_Rakkaudesta_riistaan_ME0223.indd 37 36-37_Rakkaudesta_riistaan_ME0223.indd 37 27.2.2023 13.52 27.2.2023 13.52
Ammattilihanleikkaaja Mikko Peltola antaa neuvoja paloitteluveitsen valintaan ja käyttämiseen. TeksTi ja kuvaT Antti Saarenmaa L ihanleikkaaminen on ammattilaistasolla pitkälle hiottu, motoriikkaa ja tarkkuutta vaativa prosessi, jossa ergonomialla on valtava vaikutus jaksamiseen ja työn tehokkuuteen. – Lihanleikkaajan on pysyttävä liikkeellä koko ajan. Myös jalkojen pitää liikkua jatkuvasti, jotta kroppa pysyy kunnossa. Jopa leikkuutilan lattian joustavuuteen kiinnitetään huomiota. Betonilattialla ei leikata, Peltola kertoo. Ammattilihanleikkaajan käsien läpi kulkee päivisin parhaimmillaan tuhansia kiloa lihaa. – On tärkeää, ettei leikkaaja tee turhia liikkeitä, käyttää nostamiseen oikeaa tekniikkaa ja pitää veitsen terävänä. Veitsen pitää toimia juuri oikein, liian paksuteräinen, jäykkä tai pitkä veitsi käy nopeasti raskaaksi käyttää. Hyvä paloitteluveitsi ei välttämättä ole kallis. Tärkeintä on, että se on käyttöominaisuuksiltaan juuri sopiva, Peltola lisää. Hyvän lihanleikkuuveitsen ominaisuuksia Peltola painottaa veitsen ergonomian merkitystä ammattilihanleikkaajan työssä. Keskivertometsästäjän muutamien vuosittaisten sorkkaeläinten paloittelussa huomiota voi kiinnittää myös muihin ominaisuuksiin. – Veistä käyttäessäni haluan kahvan muotoilun oleAmmattilaisen vinkit lihanleikkuuveitsen käyttöön ? Erikokoisia paloitteluveitsiä. Lyhyimmät, joustavalla terällä varustetut ja paljon käytetyt ovat kuvassa alimpana. ? Peuran takakinkku odottamassa paloittelua. Työssä toimisivat huomattavasti paremmin kuvan veitsiä pienemmät veitset. 38 Metsästäjä 2/2023 M tsästäjän varusteet 38-39_Varusteet_paloitteluveitset_ME0223.indd 38 38-39_Varusteet_paloitteluveitset_ME0223.indd 38 27.2.2023 13.53 27.2.2023 13.53
van sopiva. Käden pitää pysyä tukevasti kiinni kahvassa eikä ote saa lipsua hanskoillakaan. Kun veitsi istuu käteen hyvin, siitä tulee luonteva käden jatke ja leikkaaja saa keskittyä itse tekemiseen. Kahvan muotoilun lisäksi Peltola nostaa esiin terän pituuden. Sen pitää sopia leikattaviin kohteisiin. Monessa metsästäjille myytävissä seteissä on hänen mukaansa turhan pitkiä ja paksuja veitsiä, jotka nopeasti osoittautuvat sekä raskaiksi ja kömpelöiksi käyttää. – Moni kova lihanleikkaaja käyttää pientä veistä. Meillä terät ovat pituudeltaan noin 12 sentin luokkaa ja ne joustavat, mikä helpottaa tarkkaa leikkaamista. Kun kuljettaa terää luuta vasten, saa joustavalla terällä leikattua tarkasti lihan talteen. Kauriin takakinkun paistien erottelu pitkällä, jäykällä veitsellä on kaikkea muuta kuin tarkkaa ja mukavaa, eivätkä kyllä suuremmatkaan sorkkaeläimemme vaadi pitkää terää, Peltola kertoo. Peuralle ja hirvelle Peltola kertoo viiden tuuman eli 12,5 cm terän riittävän paremmin kuin hyvin, ja kannustaa kiinnittämään ensisijaisesti huomiota veitsen terävänä pitämiseen, turvallisuuteen sekä leikkuutilojen ja -tapahtuman siistinä pitämiseen. Mikko Peltolan vinkit lihan leikkaamiseen kotioloissa ? Älä koske muuhun kuin lihaan. Jos likaa pääsee käsiin, vaihda hanskat heti. ? Myös veitsi voi levittää epäpuhtauksia. Mikäli veitsi likaantuu, se kannattaa puhdistaa välittömästi. ? Vältä valmisteluvaiheessa ruhon palojen pinoamista päällekkäin, sillä se levittää epäpuhtauksia. ? Leikkaa jäähtyneestä ruhosta saastuneet palat pois eri veitsellä ennen leikkuun aloittamista. Katso videolta, miten Mikko Peltolalta sujuu hirvenvasan paloittelu: metsastajalehti.fi Siististi leikattua lihaa on ilo valmistaa. 39 Metsästäjä 2/2023 38-39_Varusteet_paloitteluveitset_ME0223.indd 39 38-39_Varusteet_paloitteluveitset_ME0223.indd 39 27.2.2023 13.53 27.2.2023 13.53
Suden biologia ja elintavat tunnetaan hyvin, sillä laji on meillä esiintyvistä riistaeläimistä parhaiten tutkittu. TeksTi Ilpo Kojola kuva Mari Tikkunen S uden esiintymisalueen ulottuminen korkean elintason maihin Euroopassa ja Pohjois-Amerikassa on mahdollistanut tiiviin tutkimusotteen. Tieteelliseen tutkimukseen motivoivana yhtenä taustatekijänä ovat lajin herättämät ristiriidat. Suden runsastuminen Suomessa on herättänyt kysymyksiä suden elintavoista ja esimerkiksi mahdollisesta kesyyntymisestä. Suden levinneisyysalue on 2000-luvulla merkittävästi laajentunut. Euroopassa suden paluu on tarkoittanut sen esiintymisalueen merkittävää laajentumista alueille, joissa ihmisiä toimintoineen on enemmän. Esimerkiksi Saksassa on nykyisin yli tuhat sutta melko tiiviisti asutulla maaseudulla. Laaja tutkimustieto auttaa ennustamaan susien edesottamuksia niiden uusilla elinalueilla, mutta jättää yksityiskohdissa paljon tilaa vaihtoehdoille. Taustalla on suden biologiaan kuuluva sopeutumiskyky ja elintapojen joustavuus. Älykkään ja oppimiskykyisen eläimen SUDEN PALUU – kysymyksiä ja pohdintoja 40 Metsästäjä 2/2023 40-43_Suden_ekologia_ME0223.indd 40 40-43_Suden_ekologia_ME0223.indd 40 27.2.2023 13.53 27.2.2023 13.53
käyttäytymisessä on yksilöllisiä eroja, jotka aiheuttavat sääntöihin poikkeuksia. Millaisessa maastossa susi viihtyy? Suomalaista sutta esittävät valokuvat ovat tavallisesti tallennettu itärajalla maisemassa, joka muodostaa kauniin kehyksen susien ympärille. Luonnontilainen suo tai metsä on kuitenkin suden suosiossa vain siksi, että sieltä löytyy ihmisen tarjoamaa ravintoa. Sudella itsellään on rajalliset kyvyt maisemien ihailuun, sillä koiran tapaan se näkee tarkasti vain noin 30 metrin päähän. Susi liikkuu siellä, missä sillä on parhaat mahdollisuudet kohdata hirvieläimiä. Luonnonvaraisista hirvieläimistä vain metsäpeura suosii sen kaltaisia viehättäviä maastoja, joissa susia yleisimmin valokuvataan. Metsäpeura on vähälukuinen saaliseläin, minkä takia saalistavien susien liikkumista ohjaa muiden hirvieläinten maastonvalinta. Minne susi tekee pesänsä? Metsäiset takamaat ovat osa lähes kaikkia Suomen susireviireitä ja ne sijaitsevat yleensä reviirin keskiosissa. Täällä naaraat tavallisesti synnyttävät pentunsa. Maastokartta ei anna vihjeitä pesän tarkemmasta sijainnista, sillä pennut synnytetään yleensä helmakuusen tai juurakon alle. Susi ei hae luonnontilaista metsää pesimiseen, eikä pesää ympäröivä metsä eroa iältään tai puulajisuhteiltaan alueen keskimääräisestä metsästä. Suomessa eläville susille on ominaista, että synnytyspesä on käytössä vain kerran. Seuraavana vuonna naaras yleensä synnyttää eri paikkaan. Lieneekö sitten kyseessä vuosisatojen saatossa kehittynyt varotoimenpide, jolla susi edelleen varmuuden vuoksi harhauttaa ihmistä. Ero pesimiseen liittyvässä käyttäytymisessä on selvä verrattuna vaikkapa Alaskan Denalin kansallispuiston susinaaraisiin, jotka synnyttävät samoissa luolissa vuosi vuoden jälkeen. Suomessa ja muuallakin metsävyöhykkeessä synnytyspesän sijainti on muutaman viikon mittainen alkutaival pentujen elinympäristössä. Kesän mittaan pentueella on useita leiriytymispaikkoja, joista löytyy suojaa ja juomavettä. Minne sudet vaeltavat? Olemme tottuneet ajatukseen, että Venäjältä ja Itä-Suomen laumoista jolkottaa nuoria susia Länsi-Suomeen, mikä takaa geneettisen monimuotoisuuden pysymisen korkeana kaikkialla Suomessa. Viime vuosina Kainuusta tai Pohjois-Karjalasta on kuitenkin vaeltanut vain vähän susia läntisen Suomen susikantaan. Länsi-Suomessa uusia reviirejä perustavat sudet ovat siis nyttemmin syntyneetkin Länsi-Suomessa. Vallitseva tilanne ei ole hyvä läntisen Suomen susikannan geneettisen monimuotoisuuden kannalta. Etäisyydet eivät ole nuorelle sudelle ylikäymätön ongelma. Tästä ovat osoituksena 2000-luvulla 800–1100 kilometrin päästä Skandinavian susikannasta Suomen poronhoitoalueen itäosiin vaeltaneet yksilöt. Tavallisesti sudet löytävät omaksi reviirikseen sopivan alueen huomattavasti lähempää, keskimäärin noin sadan kilometrin päästä synnyinreviiriltään. Suomessa nuoret sudet lähtevät tavan mukaan vaeltamaan keväällä ollessaan vasta 11–12 kuukauden ikäisiä. Ovatko sudet kesyyntyneet? Usein toistuva kysymys liittyy muutokseen susien suhtautumisessa ihmiseen. Ovatko sudet muuttuneet tuttavallisemmiksi? Pihapiirissä havaittu susi ei sinänsä ole ilmiönä uusi, vaan se on kuvattu jo sata vuotta vanhassa lehtiartikkelissa. Suden liikkuminen asutuksen parissa on 2000-luvulla yleistynyt yhtä jalkaa sekä kannan kasvun että myös sen maantieteellisessä painottumisessa tapahtuneen muutoksen kanssa. Onko ilmiön yleistyminen vain seuraus susikannan runsastumisesta ja sen painopisteen hivuttautumisesta läntiseen Suomeen, missä ihmisasutusta on tiheämmin? Vastausta pohdittaessa on hyvä tunnistaa syitä susien liikkumiseen asutuilla alueilla. Oman ryhmänsä Poronhoitoalueen ulkopuolelta riistahavainto rekisteriin kirjatut, vahinkotarkastuk sissa hyväksytyt koiravahingot vuosilta 20172022. Osan vahingoista ovat aiheuttaneet reviirien ulko puolella liikkuvat sudet. 41 Metsästäjä 2/2023 40-43_Suden_ekologia_ME0223.indd 41 40-43_Suden_ekologia_ME0223.indd 41 27.2.2023 13.53 27.2.2023 13.53
Näin kerätään tietoa Suomen susista S usista saadaan tietoa sekä havaintojen että ulosteista kerättävien DNA-näytteiden avulla. Susihavaintoja ilmoitetaan alueellisille petoyhdyshenkilöille, jotka kirjaavat havainnot Luonnonvarakeskuksen ylläpitämään Tassu-järjestelmään. Luonnonvarakeskuksen ja Suomen riistakeskuksen koordinoima suden DNA-näytekeräys järjestetään vuosittain marraskuun alusta helmikuun loppuun. Näytteitä keräävät Luonnonvarakeskuksen ja Suomen riistakeskuksen kenttätyöntekijät sekä keräykseen osallistuvat lukuisat vapaaehtoiset, joiden kautta saadaan suurin osa näytteistä. DNA paljastaa susien parija laumareviirien määrän ja auttaa piirtämään reviirien rajat kartalle. Olosuhteet suden jätösten keräämiselle DNA-näytteiksi ovat otollisimmat talvella pakkassäällä. Lumijäljet helpottavat susien liikkeiden seuraamista, ja pakkasessa DNA säilyy hyvin jätöksen pinnalla. Suden DNA-näytteet toimitetaan tutkittavaksi Luonnonvarakeskuksen laboratorioon ja tulokset julkaistaan kesäkuussa suden kanta-arvion yhteydessä. Susihavainnot sekä DNA-keräyksen avulla saatu tieto ovat suden kannanhoidon perusta. Vuoden aikana susikanta muuttuu: uusia reviirejä syntyy ja vanhoja häviää. Itärajalta vaeltaa Suomeen uusia yksilöitä, ja meiltä liikkuu susia toiseen suuntaan, joten tietoa täytyy jatkuvasti päivittää. Mitä tarkempaa ja kattavampaa tieto on, sitä parempia työkaluja myös viranomaiset saavat käyttöönsä. Kuka tahansa jätöksiä ja jälkiä tunnistava luonnossa liikkuja voi ryhtyä vapaaehtoiseksi DNA-näytekerääjäksi. Ohjeet DNA-näytekerääjäksi ryhtymiseen sekä näytteitä vastaanottavien keräysvastaavien tiedot löytyvät Luonnonvaratieto.luke.fi-palvelusta. KAISA NISSI muodostavat emojen seurasta hiljattain itsenäistyneet nuoret, jotka jolkottavat itselleen ennalta vierailla alueilla ja saattavat harhautua yöaikaan liikkuessaan jopa kaupunkiympäristöön. Tällaisten tapausten yleistyminen lienee etupäässä kytköksissä paitsi susikannan kasvuun myös susikannan syntymiseen Etelä-Suomeen, jossa kaupunkeja on enemmän. Omalla reviirillään vakiintuneesti elävien parien ja perhelaumojen liikkumiseen pihapiireissä vaikuttavat keskeisesti vuorokaudenaika ja ihmisasutuksen tiheys susien reviirillä. Mahdolliset vierailut pihapiireissä tapahtuvat tavallisesti vasta hämärän tultua. Päivällä sudet lepäilevät kaukana asutuksesta. Paikannukset lähellä asuinrakennuksia ovat yleisimpiä reviireillä, joilla asuinrakennusten määrä pinta-alaa kohden on keskimääräistä korkeampi. Joitakin vuosia sitten julkaistussa tutkimuksessa havaittiin, että hiljattain reviirin perustaneet nuoret sudet liikuskelivat ensi alkuun piha-alueilla useammin kuin muutamia kuukausia myöhemmin. Edellä kuvattu ei pyyhi pois sitä, etteikö susien suhtautuminen ihmiseen olisi voinut muuttua etenkin reviireillä, missä asutusta ja ihmisen erilaisia aktiviteetteja on enemmän. Susia saattavat vetää pihaan kotieläinten pitoon liittyvät hajut tai pihaa vartioiva koira. Pihavierailujen määrä on kuitenkin vain yksi tapa arvioida mahdollista muutosta suden suhtautumisessa ihmiseen. Miksi koiravahinkoja on vähän Lounais-Suomessa? Lounaisessa Suomessa elää noin kolmannes Suomen 300 sudesta, mutta koiriin kohdistuvia hyökkäyksiä tulee tällä alueella ilmi erittäin harvoin. Voisiko syynä olla ero saaliseläinten runsaudessa? Yksi selitys se luultavasti on. Lounais-Suomen tiheä kanta pieniä hirvieläiPihavierailujen määrä on vain yksi tapa arvioida mahdollista muutosta suden suhtautumisessa ihmiseen. M IK KO JO KI NE N Riistapatojen täsmäviini Keskitäyteläinen punaviini, joka pehmeän mausteisuutensa vuoksi on omiaan riistapataruokien kanssa. Tyylikäs El Coto on Riojan alueen johtava viininvalmistaja. – El Coto Crianza – Ruokatoimittaja Mari Moilasen peurapata reseptin löydät viiniposti.fi -sivulta. Juhlavammille riistaruoille ryhdikkään täyteläinen Coto de Imaz Gran Reserva 27,89 €/0,75 l, Espanja El Coto Crianza 14,20 €/0,75 l Espanja 42 Metsästäjä 2/2023 40-43_Suden_ekologia_ME0223.indd 42 40-43_Suden_ekologia_ME0223.indd 42 27.2.2023 13.53 27.2.2023 13.53
Vaikutus muihin riistaeläimiin Kun tarkastellaan suden vaikutusta muihin riistaeläimiin, mietitään tavallisesti sen vaikutusta saalieläintensä kannanrunsauksiin. Arviointipohjaa antaa Kainuussa, Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa vuosina 2006–2013 kerätty aineisto, jossa susien tappamien hirvieläinten määrä selvitettiin intensiivisillä, kahden kuukauden mittaisilla seurantajaksoilla. Karkeasti yleistäen voi todeta, että hirvenpyyntiin keskittyvä susilauma tappaa talvella hirven noin 5-7 päivän välein, kesällä keskimäärin kaksi kertaa viikossa. Vuodenaikainen ero selittyy sillä, että saaliiksi päätyvät vasat ovat kesällä pienempiä kuin talvella ja niitä tulee tämän takia olla suurempi määrä susien energiatarpeen tyydyttämiseen. Susi tarvitsee 4–5 kg lihaa vuorokaudessa. Pienempien hirvieläinten, esimerkiksi valkohäntäpeuran tai metsäkauriin korkea osuus saaliissa moninkertaistaa suden vuosittain tappamien hirvieläinten määrän verrattuna vain hirveä saalistaviin, mutta vähentää samalla susien hirvikantaan kohdistamaa saalistusta. miä, ennen muuta valkohäntäpeuroja, vähentänee susien motiivia käydä koirien kimppuun. Vaihtoehtoinen selitys lähtee alueellisesta erosta metsästyskoirien käytössä. Hirviä ja jäniseläimiä metsästetään koiraa käyttäen myös Lounais-Suomessa. Metsät ovat siellä pienialaisia Kainuuseen tai Pohjois-Karjalaan verrattuna. Tämä ero maisemarakenteessa helpottanee susien tuoreen liikkumisen paikantamista ainakin silloin, kun maassa on lunta. Sukellus vanhempaan aineistoon tukee saaliseläinkantojen merkitystä vahinkojen vähentäjänä. Harvahkosta hirvikannasta ravinnonsaannissaan riippuvaiset sudet tappoivat aiemmin Pohjois-Karjalassa koiria usein myös pihapiireissä. Riistanhoitopiirin vuosina 1998–2009 kirjaamista tapauksista 30 (26 %) tapahtui pihoilla. Näiden tapausten määrään metsästyskäytännöillä on luultavasti vain rajallinen vaikutus. Kun suhteutetaan pelkät pihatapaukset susilaumojen arvioituun määrään, saadaan tunnusluvuksi 0,61. Kun valkohäntäpeura-alueelta summattiin sekä metsästystilanteissa että pihoilla sattuneet tapaukset vuosilta 2018–2020, saatiin suhdeluvuksi 0,39. Kiinnostavaa on havaita koiravahinkojen käyvän Lounais-Suomessa vuosi vuodelta harvinaisemmaksi. Vaikka valkohäntäpeura on ylitiheänä kantana harmeja ja vahinkoa aiheuttava, sillä näyttää olevan merkitystä suden ja metsästävän ihmisen välisen ristiriidan lieventäjänä. Riistapatojen täsmäviini Keskitäyteläinen punaviini, joka pehmeän mausteisuutensa vuoksi on omiaan riistapataruokien kanssa. Tyylikäs El Coto on Riojan alueen johtava viininvalmistaja. – El Coto Crianza – Ruokatoimittaja Mari Moilasen peurapata reseptin löydät viiniposti.fi -sivulta. Juhlavammille riistaruoille ryhdikkään täyteläinen Coto de Imaz Gran Reserva 27,89 €/0,75 l, Espanja El Coto Crianza 14,20 €/0,75 l Espanja 40-43_Suden_ekologia_ME0223.indd 43 40-43_Suden_ekologia_ME0223.indd 43 27.2.2023 13.53 27.2.2023 13.53
AN TT I YR JÖ LÄ M etsästysseurojen ja niiden jäsenten väliset riidat työllistävät juristeja säännöllisesti. Usein riidat liittyvät kurinpitotoimiin. Saattaa käydä niin, että jäsen kokee yhdistyksen loukkaavan oikeuksiaan ja hän riitauttaa asian nostamalla moitekanteen käräjäoikeudessa. Jäsen vaatii päätösten kumoamista, vahingonkorvausta sekä oikeudenkäyntikulujensa korvaamista. Usein asiaan haetaan lopulta ratkaisua myös valittamalla vääräksi koetusta käräjäoikeuden tuomiosta hovioikeuteen. Kaikki tapaukset ovat yksittäistapauksia, joihin liittyy mitä moninaisimpia tulkintakysymyksiä ja lukuisia tosiseikkoja. Tuomioistuin joutuu ottaman kantaa monenlaisiin väitteisin ja tapahtumiin, sekä lopuksi ratkaisemaan asian yhdistyslain ja yhdistyksen sääntöjen perusteella. Hävinnyt osapuoli maksaa usein oikeudenkäynnistä aiheutuneet kulut. Nyt käsiteltävässä tapauksessa metsästäjä oli erotettu metsästysseurasta (yhdistyksestä). Erottamisesta oli käytetty nimitystä irtisanominen, mutta tällaista termiä yhdistyslaki ei tunne. Metsästäjä nosti moitekanteen erottamispäätöksen kumoamiseksi. OLIKO METSÄSTYSSEURALLA OIKEUS EROTTAA JÄSEN? Metsästysseuran johtokunta oli yksimielisellä päätöksellään ”irtisanonut” metsästäjän jäsenyyden yhdistyksessä. Metsästäjä oli ollut metsästysmaat seuralle vuokranneen kuolinpesän osakas, mutta kuolinpesä irtisanoi metsästysvuokrasopimuksen. Metsästysvuokrasopimuksen irtisanominenhan on oikeuskäytännön perusteella erottamisperuste. Nyt kysymys olikin siitä, oliko metsästäjällä ollut vaikutusmahdollisuus vuokrasopimuksen irtisanomiseen, koska hän ei omistanut maita yksin. Metsästäjälle tiedoksi annetussa Riita metsästysseurasta erottamisesta tuli kalliiksi ilmoituksessa irtisanomisperusteena oli ollut yhdistyksen sääntöjen 4 §:n vastainen toiminta ja jäsenten yhdenvertainen kohtelu. Metsästäjä oli käräjäoikeudelle tekemässään hakemuksessa pyytänyt, että käräjäoikeus kieltää tai määrää päätöksen täytäntöönpanon keskeytettäväksi. Käräjäoikeus hylkäsi täytäntöönpanon kieltoa koskevan hakemuksen. Tosiasiassa kyse oli erottamisesta. METSÄSTÄJÄN VAATIMUKSET KÄRÄJÄOIKEUDESSA Metsästäjä oli vaatinut, että käräjäoikeus toteaa päätöksen yhdistyslain 32 §:n nojalla pätemättömäksi tai 33 §:n nojalla mitättömäksi ja kumoaa mainitun päätöksen. Lisäksi metsästäjä vaati, että yhdistys velvoitetaan korvaamaan hänen asianosaisja oikeudenkäyntikulunsa korkoineen. 44 Metsästäjä 2/2023 METSÄSTÄJÄ-LEHTI JULKAISEE JA KÄSITTELEE ”RIKOS JA RANGAISTUS” -PALSTALLA AJANKOHTAISIA, RIISTAAN, METSÄSTYKSEEN, YHDISTYSTOIMINTAAN SEKÄ ASEISIIN LIITTYVIÄ OIKEUSTAPAUKSIA. TAPAUKSET ON KOONNUT ASIANAJAJA PANU HIIDENMIES APPLEX ASIANAJOTOIMISTOSTA. Rik s ja rangaistus 44-45_Rikos&rangaistus_ME0223.indd 44 44-45_Rikos&rangaistus_ME0223.indd 44 27.2.2023 13.54 27.2.2023 13.54
Metsästäjä perusteli vaatimuksiaan muun muassa seuraavasti. Päätös, joka loukkaa jäsenen yhdenvertaisuutta, on yhdistyslain 33 §:n nojalla mitätön. Metsästäjä myös väitti, ettei ollut toiminut seuran sääntöjen 4 §:n vastaisesti, eikä hänelle oltu ilmoitettu erottamisen syytä. Johtokunnan erottamispäätöksessä ei määritellä, mikä metsästäjän menettelyssä tosiasiallisesti on ollut yhdistyksen sääntöjen vastaista. Erottamispäätöstä ei siten ole perusteltu yhdistyslain tarkoittamalla tavalla. Metsästäjälle ei ennen erottamispäätöstä oltu yhdistyslain 15 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla varattu tilaisuutta tulla kuulluksi. Metsästäjä ei edes ollut voinut käytännössä antaa selitystä, koska hänelle ei ole ilmoitettu erottamisen syytä. Seurassa oli ollut mahdollista olla jäsenenä myös ilman vuokramaita. Metsästäjä oli tullut jäseneksi aikoinaan maattomana ja hänen edesmenneelle isälleen kuuluneet maat olivat olleet jakamattoman kuolinpesän kautta vuokrattuina. Metsästäjä ei siten ollut hallinnut yksin kyseessä olevia maita. Erottaminen sillä perusteella, että kuolinpesä on irtisanonut vuokrasopimuksen, loukkaa metsästäjän mukaan olennaisesti jäsenten yhdenvertaista kohtelua. Metsästäjä oli tullut jäseneksi maattomana ja seurassa on nykyiselläänkin maattomia jäseniä. Yhdistyksessä on lisäksi ollut jäseniä, jotka ovat vuokranneet seuralle vain osan maistaan. METSÄSTYSSEURAN VASTAUS KÄRÄJÄOIKEUDESSA Metsästysseura vaati kannetta hylättäväksi ja asiaosaissekä oikeudenkäyntikulut korvattaviksi. Yhdistys toi lisäksi esiin muitakin perusteita kuin mitä erottamisilmoituksessa oli mainittu. MISTÄ LOPULTA OLI KYSYMYS? Asiassa oli ensinnä kysymys siitä, onko yhdistyksellä ollut sääntöjensä 4 §:n tai yhdistyslain 14 §:n nojalla peruste erottaa jäsen ja toiseksi siitä, onko erottamisessa noudatettu yhdistyslain 15 §:n menettelytapavaatimuksia. Asiassa oli riidatonta, että vuokrasopimuksen irtisanoi jakamaton kuolinpesä. Riidatonta oli myös, ettei yhdistyksen jäsenellä ole oikeutta operoida maanvuokrasopimusten parissa metsästysseuran vahingoksi. Ensin olikin ratkaistava, onko yhdistyksellä oikeus vedota erottamisessa yhdistyslain 14 §:ssä säädettyihin perusteisiin siitä huolimatta, ettei niitä ole ilmoitettu erotetulle erottamisperusteina. Seuraavaksi oli ratkaistava, oliko metsästäjällä oikeus olla vuokrasopimuksen irtisanomisesta huolimatta edelleen yhdistyksen jäsen ja onko erottamisella loukattu olennaisesti jäsenten yhdenvertaisuutta ja onko päätös siten yhdistyslain 33 §:n nojalla mitätön tai ainakin 32 §:n nojalla pätemätön. Erottamisperusteiden osalta kysymys oli vielä siitäkin, onko yhdistyksellä ollut peruste erottaa jäsen hänen väitetysti seuraa vahingoittaneen ja halventaneen sekä muun häiriökäyttäytymisen ja hyvän metsästystavan vastaisen toiminnan perusteella ja onko päätös siten tällä perusteella yhdistyslain 32 §:n nojalla pätemätön. KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU Käräjäoikeus hylkäsi kanteen ja velvoitti metsästäjän maksamaan oikeudenkäyntikulut. Tuomioistuin siis katsoi, että seuralla oli oikeus erottaa metsästäjä. Sen sijaan seuran vaatimia asianosaiskuluja koskeneen vaatimuksen oikeus hylkäsi. METSÄSTÄJÄ VALITTAA Metsästäjä valitti hovioikeuteen ja vaati erottamispäätöstä kumottavaksi sekä yhteensä lähes 29 000 euron oikeudenkäyntikuluja korvattavaksi. Hovioikeus totesi kysymyksenasettelussaan muun muassa seuraavaa. Asiassa oli riidatonta, että yhdistyksen johtokunta on päätöksellään ”irtisanonut” metsästäjän jäsenyyden yhdistyksessä. Yhdistyksen ilmoituksen mukaan perusteena ”irtisanomiselle” on ollut yhdistyksen sääntöjen 4 §:n vastainen toiminta ja jäsenten yhdenvertainen kohtelu. Hovioikeuden mukaan oli kysymys siitä, oliko metsästäjän erottamiselle ollut olemassa yhdistyksen sääntöjen 4 §:ssä tai yhdistyslain 14 §:ssä tarkoitetut perusteet metsästäjän isän kuolinpesän irtisanottua yhdistykselle vuokratun metsästysoikeuden. Siltä osin kuin seura on vedonnut erottamisperusteena sääntöjensä 4 §:ään tai yhdistyslain 14 §:n 2 kohtaan yhdistystä huomattavasti vahingoittaneen menettelyn osalta, kysymys on siitä, oliko metsästäjä pyrkinyt saamaan myös muut maanomistajat irtisanomaan metsästysoikeuden mailtaan, oliko hän pyrkinyt puheillaan ja toiminnallaan hajottamaan yhdistyksen ja oliko hän ”savustanut” yhdistyksen puheenjohtajia pois tehtävistään sekä solvannut ja ”mustamaalannut” johtokuntaa. Jos metsästäjän todetaan menetelleen edellä kerrotulla tavalla, on hovioikeuden mukaan arvioitava, täyttyykö yhdistyksen sääntöjen mukainen erottamisperuste, tai onko menettelyä pidettävä yhdistystä huomattavasti vahingoittaneena. Lisäksi kysymys oli siitä, oliko erottamismenettelyssä noudatettu yhdistyslain 15 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja määräyksiä. Mikäli erottaminen oli perusteeton tai siinä ei noudatettu laillista menettelyä, on kysymys siitä, onko erottamispäätös yhdistyslain 32 §:n nojalla pätemätön tai yhdistyslain 33 §:n nojalla mitätön. HOVIOIKEUDEN TUOMIO Hovioikeus ei muuttanut tuomiota muutoin kuin oikeudenkäyntikulujen osalta. Tuomioistuin siis totesi erottamisen olleen yhdistyslain ja metsästysseuran sääntöjen mukainen. Metsästäjälle jäi maksettaviksi kaikki omat kulut, mutta hovioikeus tuomitsi yhdistyksen kuluista maksettaviksi vain osan eli noin 10 500 euroa. 45 Metsästäjä 2/2023 METSÄSTÄJÄ-LEHTI JULKAISEE JA KÄSITTELEE ”RIKOS JA RANGAISTUS” -PALSTALLA AJANKOHTAISIA, RIISTAAN, METSÄSTYKSEEN, YHDISTYSTOIMINTAAN SEKÄ ASEISIIN LIITTYVIÄ OIKEUSTAPAUKSIA. TAPAUKSET ON KOONNUT ASIANAJAJA PANU HIIDENMIES APPLEX ASIANAJOTOIMISTOSTA. Rik s ja rangaistus 44-45_Rikos&rangaistus_ME0223.indd 45 44-45_Rikos&rangaistus_ME0223.indd 45 27.2.2023 13.54 27.2.2023 13.54
Näin noudatat lyijyhaulirajoitusta Ampumaratojen osalta Tukes on ohjeistanut viranomaisia ampumasuunnasta seuraavasti: "Jos ampumaratojen valvontaa priorisoidaan riskiperusteisesti, voidaan ampumapaikkojen sijainnin sijaan huomioida ampumasuunnat: ampumasuunnan ollessa kosteikkoalueelta poispäin riski haulien päätymiseen kosteikkoalueelle on hyvin pieni, vaikka ampumapaikka sijaitsisi alle 100 metrin etäisyydellä kosteikkoalueesta." Lyijyhaulipatruunoiden mukana pitäminen Kun metsästetään edellä mainitulla kosteikkoalueella tai suojavyöhykkeellä, lyijyhaulipatruunoiden mukana pitäminen on lähtökohtaisesti kielletty. Poikkeuksena on kosteikkoalueen ylittäminen, jos voidaan osoittaa lyijyhaulipatruunoiden käytön tapahtuvan jossain muualla. Tilanteissa, joissa voi tulla epäselvyyksiä, Tukes neuvoo jättämään lyijyhaulipatruunat esimerkiksi ajoneuvoon. Tällainen tilanne voisi olla vaikkapa aamuinen teeren metsästys määritelmän mukaisen suon suojavyöhykkeellä. T urvallisuusja kemikaalivirasto (Tukes) on antanut yleisluontoiset ohjeet, jotta metsästäjät, urheiluampujat, viranomaiset ja muut ampuma-aseiden käyttäjät pystyvät määrittämään rajoituksen piiriin kuuluvat alueet. Kielto koskee: • meret (syvyys 6 m tai alle), järvet, joet, lammet, kanavat, tekojärvet, altaat ja muut vastaavat suuremmat vesialueet. Maastokartoilla viivoina kuvatut ojat ja purot eivät ole tällaisia vesialueita. • niityt, jotka rajautuvat edellä mainittuihin vesialueisiin • vesikivet ja vesikivikot • maatuvat vesialueet, tulva-alueet, matalikot ja avoimet vesijättöalueet • vaikeakulkuiset puuttomat suot • sekä kaikki 100 metrin säteellä edellä mainituista alueista olevat alueet (suojavyöhykkeet). Metsästyksessä kielto koskee mainittuja alueita, vaikka laukaukset eivät suuntautuisi kosteikolle. Rajoitusalueita kuvaavat termit, kuten maatuva vesialue tai vaikeakulkuinen puuton suo, tulevat karttamerkeistä. Oman metsästysalueen tilanne selviää helpoimmin tekemällä ”karttaharjoitus”: Ensin tutustutaan karttamerkkeihin, jotka tarkoittavat rajoitusalueita ja sitten käydään metsästysalue kartalla läpi. Kun rajoitusalue löytyy, laitetaan merkille se sekä sitä ympäröivä 100 metrin suojavyöhyke. Maastokartta: https://asiointi. maanmittauslaitos.fi/karttapaikka/ Merkkiselite: maanmittauslaitos.fi/ sites/maanmittauslaitos.fi/files/ attachments/ 2020/01/karttamerkkien_selitys.pdf Myöhemmin tänä vuonna julkaistaan karttapalvelu, josta kosteikkoalueiden ja niiden suojavyöhykkeiden sijainnin voi tarkistaa. Lyijyhauleja sisältävien patruunoiden käyttäminen kosteikoilla kiellettiin 16.2.2023 alkaen. TeksTi Tero Kuitunen kuva Tero Salmela TEE ”KARTTAHARJOITUS” 46 Metsästäjä 2/2023 46-47_Lyijyhaulirajoitus_ohje_ME0223.indd 46 46-47_Lyijyhaulirajoitus_ohje_ME0223.indd 46 27.2.2023 13.54 27.2.2023 13.54
Laajempi rajoitus on valmisteilla Lyijyhaulien käyttökielto kosteikkoalueilla on todennäköisesti vain välivaihe ennen lyijyn käytön laajempaa rajoittamista. Valmisteilla oleva rajoitus kieltäisi lyijyhaulien ja lyijyä sisältävien kalastustarvikkeiden markkinoille saattamisen ja rajoittaisi merkittävästi myös lyijypitoisten luotien käyttämistä. Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) tieteelliset komiteat ovat puoltaneet rajoitusehdotusta ja Euroopan komission odotetaan päättävän rajoituksen hyväksymisestä lähitulevaisuudessa. KA RT TA -A IN EI ST O T: M AA N M IT TA US LA IT O S Karttakuvassa on kolme rajoitusluettelosta löytyvää karttamerkkiä. Järvi on ”vesialue” ja sen rannoista alkaa 100 metrin suojavyöhyke. ”Maatuvasta vesialueesta” kertova karttamerkki esiintyy useimmiten juuri näin, eli osana vesialuetta. Varmuuden vuoksi nekin kannattaa etsiä oman metsästysalueen kartalta. Kuvassa ”niitty” rajautuu vesialueeseen, eli on rajoituksen piirissä. Vesialue Maatuva vesialue Niitty Niityt, jotka eivät rajaudu luettelossa mainittuun vesialueeseen, ovat rajoituksen ulkopuolella. Vaikeakulkuinen avosuo on myös määritelty omalla karttamerkillään. Vaikka kuvassa suon toinen pää on helppokulkuista avosuota, jota rajoitus ei koske, jää se lähes kokonaan 100 metrin suojavyöhykkeen sisään. Rajoitus ei koske puroja tai ojia, jotka on merkitty karttaan yhdellä sinisellä viivalla. Rajoitus koskee jokia, jotka on onneksi helppo tunnistaa kartalta: kahden sinisen viivan välissä on vaaleamman sininen alue. Myös avoimet vesijättöalueet kuuluvat rajoituksen piiriin. Ne ovat tavallisimpia rannikkoseudulla. Vaikeakulkuinen avosuo Avoin vesijättöalue Joki (ylempi) ja oja 47 Metsästäjä 2/2023 46-47_Lyijyhaulirajoitus_ohje_ME0223.indd 47 46-47_Lyijyhaulirajoitus_ohje_ME0223.indd 47 27.2.2023 13.54 27.2.2023 13.54
Metsästäjä-lehden numero 6/2022 ilmestyi kokeiluna vain verkossa. Verkkolehden lukijoilla oli mahdollisuus osallistua lukijatutkimukseen ja kertoa mielipiteensä. TeksTi ja kuva Tero Kuitunen V erkkolehden lukijatutkimuksen saatiin 1 829 vastausta. Vastaajat olivat keskimäärin kokeneita ja innokkaita metsästäjiä. Yli 70 prosenttia vastaajista oli iältään yli 40-vuotiaita ja lähes puolelle oli metsästyskokemusta kertynyt yli 30 vuotta. Vastaajista joka Lukijatutkimuksen tuloksia toinen metsästää vähintään 30 päivää vuosittain. Vastaajista 90 prosenttia oli miehiä. Suosituimmat aiheet Vastaajien viisi suosituinta syytä lukea Metsästäjä-verkkolehteä olivat tiedon saaminen riistasta, riistanhoidosta, metsästysvälineistä ja metsästystavoista sekä uusien ideoiden saaminen omaan harrastukseen. Heti niiden vanavedessä tulivat lainsäädäntömuutoksiin ja riistantutkimuksen tuloksiin liittyvä tieto. Riistaeläinaiheiden ikisuosikit, metsäkanalinnut ja hirvi, olivat jälleen kiinnostavimmat. Niiden rinnalle on kuitenkin noussut ”haastajaksi” pienet hirvieläimet, jotka kiinnostivat verkkolehden lukijakyselyn vastaajia lähes yhtä paljon kuin hirvi. Haastatteluja ja kolumneja vastaajat toivoivat erityisesti tavallisilta ja nuorilta metsästäjiltä, riistanhoitoyhdistysten aktiivien ja riistantutkijoiden ollessa toivomuslistalla seuraavina. Paperilehdellä vankkumaton kannatus Verkkolehden lukijakyselyn kenties yllättävin anti oli voimakas perinteisen lehden kannatus. Kysyimme, missä muodossa vastaajat haluat lukea Metsästäjä-lehden. Noin 80 prosenttia vastaajista ilmaisi haluavansa lukea lehtensä paperille painettuna. Merkittävä osa heistäkin kelpuuttaa lisäksi verkkolehden, jota haluaa lukea 28 prosenttia vastaajista, tai näköislehden (14 % vastaajista). TE RO KU IT UN EN 48 Metsästäjä 2/2023 48-49_Lukijatutkimuksen_tuloksia_ME0223.indd 48 48-49_Lukijatutkimuksen_tuloksia_ME0223.indd 48 28.2.2023 9.27 28.2.2023 9.27
Riistakamerat palkintona Lukijatutkimukseen vastanneiden kesken arvottiin kolme Uovision 4g LTE Cloud -riistakameraa. Kameran voittivat Jari Hämäläinen, Halkia, Hannele Saastamoinen, Koppeloharju ja Timo Lehtonen, Himanka. Metsästäjä-lehden toimitus onnittelee voittajia! Verkkolehti on monelle uusi tuttavuus Lukijatutkimuksen osallistuneista lähes joka toinen, 46 prosenttia, kertoi lukevansa Metsästäjä-verkkolehteä ensimmäistä kertaa. Uusien lukijoiden tavoittaminen on hienoa, koska Metsästäjä-verkkolehden on tarkoitus palvella riistanhoitomaksun maksaneita mahdollisimman laajasti. Kun kysyimme, millä välineellä lukijat haluaisivat tiedon verkkolehden uusista jutuista, Oma riista -viestiä pidettiin mieluisimpana tavoittamistapana. Esimerkiksi sosiaalisen median kanavia (Facebook, Twitter ja Instagram) piti hyvänä huomattavasti harvalukuisempi joukko. Valinnanvaraa kaikille Vuonna 2023 Metsästäjä ilmestyy sekä painettuna että verkkoja näköislehtinä, joten jokainen voi valita itselleen sopivimman tavan lukea lehteä. Vaikka painettu lehti olisikin mieleisin, kannattaa myös verkkolehti ottaa seurantaan. Sieltä löytyvät ajankohtaiset uutiset, videot, podcastit ja muut sähköiset sisällöt, joita ei löydy paperilehdestä. Lisäksi verkkolehdessä on suosittu metsäkanalintujen metsästysaikahaku. Verkkolehti: metsastajalehti.fi Näköislehti: lehtiluukku.fi/lehdet/metsastaja Lukijatutkimukseen osallistuneet olivat keskimäärin kokeneita ja aktiivisia metsästäjiä. Lähes joka toinen oli metsästänyt yli 30 vuotta ja sama osuus vastaajista metsästää yli 30 päivää vuodessa. Ennakko-oletukset nuorten ja iäkkäämpien metsästäjien aktiivisuuseroista verkkosisältöjen kuluttajina eivät saaneet lukijakyselyn perusteella vahvistusta. TE RO KU IT UN EN Arvosanani Metsästäjän verkkolehdelle Vastaajat antoivat Metsästäjä-verkkolehdelle arvosanan asteikolla 1 = huono, 5 = erinomainen. Kuinka monena päivänä vuodessa metsästän? yli 40 (35 %) 30-39 (15 %) 5-9 (7 %) 1-4 (3 %) 20-29 (20 %) 10-19 (15 %) En metsästä (2 %) Harvemmin (1 %) Noin joka toinen vuosi (1 %) Olen kiinnostunut verkkolehden videoista Kolme neljästä kyselyyn vastanneesta oli vähintään kohtuullisen kiinnostunut Metsästäjä-verkkolehden videoista: 1 = ei kiinnostunut, 5 = erittäin kiinnostunut Kuinka monta vuotta olen metsästänyt? alle 1 (6 %) 1-9 (18 %) 10-20 (13 %) 20-30 (13 %) yli 30 (48 %) En metsästä (2 %) Kuinka usein luen verkkolehteä Päivittäin, Viikoittain, Kuukausittain, Satunnaisesti, Tämä on ensimmäinen kerta Minkä ikäinen olen? 1 (13 %) 2 (15 %) 3 (24 %) 4 (23 %) 5 (26 %) 1 (11 %) 2 (11 %) 3 (25 %) 4 (39 %) 5 (14 %) alle 20 (4 %) 20-29 (7 %) 30-39 (15 %) 40-49 (18 %) 50-59 (24 %) 60-69 (23 %) yli 70 (10 %) 7 % 1 % 19 % 28 % 45 % 49 Metsästäjä 2/2023 48-49_Lukijatutkimuksen_tuloksia_ME0223.indd 49 48-49_Lukijatutkimuksen_tuloksia_ME0223.indd 49 28.2.2023 9.27 28.2.2023 9.27
Sosiaalisen median ilmapiiri on saanut monet metsästäjät välttämään julkista keskustelua. Jos metsästäjät katoavat keskustelusta, ensisijaisesti metsästysvastaiset yllyttäjät luovat mielikuvat metsästyksestä. Siihen metsästäjillä ei ole varaa. TeksTi ja kuvaT Aleksi Lumme Y ksi ikävimmistä havainnoistani metsästyksen julkisuuskuvaan liittyen on, että suuri osa metsästyksen julkisuuden ongelmista johtuu metsästäjien omasta viestinnästä. Hyvä puoli on se, että omaan toimintaan on paljon helpompi vaikuttaa kuin muiden. Muutos parempaan on metsästäjien omissa käsissä. Kaksi keskustelijaa, tuhansia katsojia Unohdamme somekeskusteluissa usein, että kahden ihmisen väittelyä saattaa seurata satoja tai jopa tuhansia silmäpareja. Kannattaa aina tavoitella sitä, että tämä hiljainen enemmistö haluaisi kuunnella mitä meillä on sanottavana. Se onnistuu kaikkein parhaiten asiallisuudella. Erityisen hyvin se onnistuu silloin, kun toinen osapuoli käyttäytyy asiattomasti. Solvaukset ovat kutsuja mutapainiin, josta kannattaa kieltäytyä. On järkevämpää ja tehokkaampaa pysytellä mutakuopan ulkopuolella ja antaa asiattoman kurata itsensä yksin mudassa liukastellen. Katsojille on selvää, kumpi toimii fiksummin. On vaikeaa jättää solvaukset huomiotta. Verbaalit hyökkäykset suorastaan vaativat vastausta samalla mitalla. Vaatii luonteen lujuutta jättää lyömättä takaisin, mutta se kannattaa sata kertaa sadasta. Kaikkein brutaalein vastaisku on jatkaa täysin asialinjalla hyökkäyksestä huolimatta. Kysy yhtä paljon kuin vastaat Somekeskustelun ylivoimaisesti tärkein virke on: “Voisitko tarkentaa, mitä tarkoitat?” Osa virkkeen arvokkuudesta tulee valitettavasti siitä, että sitä käytetään niin harvoin. Somessa on aivan liian helppo tehdä vääriä tulkintoja siitä, mitä keskustelukumppaAsiallisin voittaa – havaintoja somen metsästyskeskusteluista ni tarkoittaa, tai millä tarkoituksella hän viestiään kirjoittaa. Väärintulkinnat ovat lähes kaikkien some-ongelmien takana. Ymmärrämme väärin ja keskustelu lähtee väärille urille. Kuinka hienolta tuntuisi löytää ihminen, joka on valmis tarkentamaan omia käsityksiään metsästyksestä? Muista ihmisistä tuntuu aivan yhtä hyvältä löytää metsästäjä, joka on valmis kuulemaan, mitä kommentoija todella tarkoittaa. Siksi kysyminen on niin arvokasta. Se luo luottamusta. Tosiasiassa suurin osa niin metsästyksen kuin koko yhteiskunnan ongelmista syntyy torjunnasta. Ihmisillä on usein täysin perusteltuja huolia metsästykseen liittyen. Aivan samalla tavalla perusteltuja huolia herää energiapolitiikasta tai vaikkapa maahanmuutosta. Mikäli kysymykset torjutaan, tiedossa on ongelmia. Torjunnan sijasta somessa kannattaa tavoitella tasapainoa kertomisen ja kysymisen välillä. Kerro metsästyksen perusasioista Suomalaisista 95 prosenttia ei metsästä ja heille lähes kaikki metsästykseen liittyvä on uutta. Mikäli metsästykseen liittyvä tieto on heille hyödyllistä, se lähtee leviämään. Esi50 Metsästäjä 2/2023 50-51_Metsa?sta?ja?_somessa_ME0223.indd 50 50-51_Metsa?sta?ja?_somessa_ME0223.indd 50 27.2.2023 13.55 27.2.2023 13.55
merkiksi Kysy metsästäjältä -tiliä ylläpitävä Metsästäjäsyndikaatti on saanut kaikkein parhainta näkyvyyttä Twitter-ketjuille, jotka käsittelevät metsästyksen perusasioita: veitsen teroittamista, hirven käsittelyä tai SRVA-työtä. Tärkeintä on muotoilla julkaisun ensimmäinen lause siten, että se kiinnostaa lukijaa. Taito on tärkeä, mutta vaikea oppia. Sitä helpottaa, kun lähtee selvittämään, mitkä asiat metsästyksessä liittyvät muiden ihmisten elämään. Peurojen syömät pelargoniat, riistakolarit, ruoanlaitto tai mikä tahansa muu tulokulma, josta metsästyspiirien ulkopuoliset ihmiset saavat kiinni, ovat hyviä lähtökohtia. Opeta jotain aidosti hyödyllistä. Kerro jostain itsellesi tärkeästä. Käsittele yleistä ennakkoluuloa aiheeseen liittyen. Ole inhimillinen ja nöyrä, älä ole alentava. Voiko keskustelua edes voittaa? Keskustelun voittaminen ei tarkoita sitä, että saa toisen kiinni virheestä tai nöyryytettyä. Voittaminen on uusien keskusteluyhteyksien avaamista, asiallisen keskustelun edistämistä ja sitä, ettei keskustelija aiheuta haittaa omille tavoitteilleen. Joskus jopa se, ettei edes osallistu koko keskusteluun, voi olla voitto. Oikea elämä on metsällä. Muutos parempaan on metsästäjien omissa käsissä. Hanki samanhenkinen tukiryhmä Paras vastalääke somen kauheutta vastaan on samanhenkinen porukka. Ei mikä tahansa porukka, vaan sellainen, jota kiinnostaa edistää metsästyksen ja luonnon asioita positiivisen keskustelun kautta. Muodostuu arvokas vertaistukiryhmä, jonka WhatsAppiin on hyvä päästellä ensimmäiset höyryt. Kun someen julkaistavat viestit kirjoitetaan kahteen kertaan, ensin omalle porukalle ja sitten harkinnan jälkeen someen, jälki on moninkertaisesti toimivampaa. Jos haluaisit liittyä tällaiseen ryhmään, voit laittaa minulle viestiä: Instagramissa @thepleksi tai sähköpostitse metsastakirja@gmail.com Kannattaa aina tavoitella sitä, että somen hiljainen enemmistö haluaisi kuunnella mitä meillä on sanottavana. Se onnistuu parhaiten asiallisuudella. 51 Metsästäjä 2/2023 50-51_Metsa?sta?ja?_somessa_ME0223.indd 51 50-51_Metsa?sta?ja?_somessa_ME0223.indd 51 27.2.2023 13.55 27.2.2023 13.55
H irvi oli haukussa kolmisen tuntia kierrellen rauhallisesti meitä passimiehiä, eikä rapsakassa pakkassäässä haukulle hiipiminenkään ensin onnistunut. Lopulta yksi passimiehistä onnistui menemään metsäkoneuraa pitkin haukkua vastaan ja sai hirven ammuttua. Hyvästä osumasta huolimatta hirvi juoksi vielä hollin matkaa ja sen taival päättyi kohtaan, josta metsäautotielle oli uraa pitkin noin 700 metriä. Meitä oli metsällä seitsemän ja kaadettu hirvi oli suuri vanha naaras, jonka ruhopainoksi punnittiin sittemmin 208 kg. Metsäkoneura oli hurjassa kunnossa urien ollessa valtavan syvät ja epätasaiset. Ympäröivä raivattu mäkinen metsä oli täysin kulkemattomassa kunnossa. Ei kun mönkijän ja kärrin hakuun. Hissukseen ajamalla sillä pääsi perille, ja saimme muutaman ärräpään voimin ja kippaamalla kärriä hirven kyytiin. Parisataa metriä meni hyvin, kunnes tiukan mutkan ja syvän uran yhdistelmä oli liikaa. Kärrin laidat hajosivat hirven painosta. Mönkkäri sammuksiin ja hirvimiehet hikoilemaan. Vaan eihän se hirvi inahtanutkaan, kun vastassa oli painovoima. Jostain syystä ei inahtanut enää mönkijäkään. Herjattuaan kerran vikatilaa näytössä se ei startannut, vaikka kuinka aneli. Ei muuta kuin taas tallaamaan autolle ja jälleen kotiin, nyt traktorin hakuun. Lopulta hirvi saatiin traktorin kyytiin ja lähdettiin hitaasti matkaan. Me jalan perässä kulkeneet taisimme pari kertaa pidättää matkalla hengitystä traktorinkin kallistellessa ja taistellessa pehmeissä ja syvissä kohdissa. Onneksi puikoissa ollut mieheni on sopivasti rämäpäinen ja kokenut kuski, joka suomalaisella sisulla menee läpi vaikka harmaan kiven, etenkin kun kyse yhteisestä hyvästä. Lopulta hirvi saatiin auton kärriin, traktori kotiin ja pari hirvimiestä reilusti myöhässä pikkujouluihinsa. Seuraavana päivänä sitten hinattiin mönkijä kärryineen traktorilla pois metsästä. Vaikka metsällä ei kaikki mene aina niin kuin suunnitelmissa, niin tämänkin hirven kanssa teutaroitiin hymyssä suin ja vanhoja sattumuksia ja tarinoita kerraten. Tuostakin viikonlopusta saimme tulille muistelemista, ja ovathan haasteet kuin hitsipilli, joka hitsaa porukan aina vaan tiiviimmin yhteen. Vikatilahirvi TeksTi ja kuva Salla Turunen 52 Metsästäjä 2/2023 Tapahtui erästell ssä 52_Tapahtui_era?stellessa?_ME0223.indd 52 52_Tapahtui_era?stellessa?_ME0223.indd 52 27.2.2023 13.56 27.2.2023 13.56
Nyt on oikea aika laittaa seuran kartta-asiat kuntoon. Tarvitset tietokoneen, maanvuokrasopimukset ja ehkä edellisen lupapäätöksen. Sekä tietenkin seuran Oma riista -yhteyshenkilön roolin. Aloita kartta-asetuksista Oma riistan kartta-asetuksista löytyy valinta: ”Taustakartta”. Se on lähes aina paras valinta, jos karttoja muokataan tai tarkastellaan. Asetus tuo seuran vuokramaat esille vihreänä ja vuokraamaton alue näkyy vaaleana. Sama asetus tuo esiin muokatun kartan piirtovirheet, tiealueet ja vesistöt. Vaihda metsästysvuodeksi 2023-24 Muokkauksia ei kannata tehdä edellisen kauden karttaan. Vaihda kausi, jolle hakemus osoitetaan eli metsästysvuosi 2023-24. Helpoimmin uusi kausi ja kartta saadaan kohdasta: ”Toiminnot/Tee kopio” Joskus on järkevintä aloittaa kartan laatiminen alusta kohdasta: ”+ Lisää alue”. Näin erityisesti, jos kartta on aikaisempina vuosina muokattu ja kopioitu sotkuiseksi. Seuraavaksi: ”Päivitä alue!” Seuralle tärkeä ominaisuus on Maanmittauslaitokselta tulevat päivitykset kartta-aineistoon. Ilmoituksena päivityksestä on punainen alueen nimikenttä. ”! Päivitettävät” -kiinteistöt tulee käydä läpi yksi kerrallaan valinnalla ”Korjaa” ja tarkistaa kartalla tapahtuvat muutokset. Osa muutoksista voi poistaa seuran alueita. Tarvittaessa ole yhteydessä kiinteistön omistajaan. Tarkista myös osio ”Metsähallitus” ja tarvittaessa korjaa MetsL 8§:n -aluelupa-alue kaudelle 2023. Muokkaamaan aluetta Muokkaukset tehdään valitsemalla yksittäiset palstat ”Lisää/poista…” -toiminnolla. Jos kiinteistö on jaettava, niin valitse ensin koko kiinteistö ja leikkaa sopimukseton osuus pois ”Leikkaa palstan osia/Piirrä murtoviiva” -työkalulla. Poisleikattu alue näkyy määrittelytilassa punaruskeana, mutta ei näy valmiissa kartassa. Tärkeää on merkitä hakemuskarttaan myös vesialueet, joista on sopimukset olemassa. Aluetunnus toimitetaan luvanhakijalle Muista tarkistaa, että kaikki osakkaan alueet – niin yksityisvuokramaat kuin valtion alueet – ovat samalla kartalla ja vastaavat sopimuksia. Yhden aluetunnuksen alla. Luvanhaku ei onnistu edelliskauden aluetunnuksella. Tärkeää on nimetä alue selkeästi, esimerkiksi: ”Aallon seurueen hirvialue 2023”. Yhteislupa tarkistaa vielä kertaalleen kartan ja rajaukset edellisen vuoden päätöksestä Yhteisluvan luvanhakija koostaa alueen osakkaiden tunnuksista. Hakija tarkistaa, että hakemuskartta ei sisällä sirpalealueita, yleisiä teitä tai muita vastaavia ja ettei edellisessä lupapäätöksessä poisrajattuja alueita tarjota virheellisesti uudelleen. Näin teet oivallisen Oma riista -kartan TeksTi Lauri Itkonen 53 Metsästäjä 2/2023 53_Hirvilupa_kartta-ohje_ME0223.indd 53 53_Hirvilupa_kartta-ohje_ME0223.indd 53 27.2.2023 13.56 27.2.2023 13.56
Havainnosta kaatoon – hirvieläinpyyntiluvan vaiheet Luke tekee kanta-arvion ja antaa verotussuosituksen Arvio perustuu useita taustatietoja huomioon ottavaan mallinnukseen Lainsäädäntö asettaa puitteet • hirvieläinkantoja ei saa vaarantaa • vahingot säilyvät kohtuullisella tasolla Metsästystä johtaa nimetty metsästyksenjohtaja Huolehtii turvallisuudesta, lupaehtojen ja säännösten noudattimisesta, saaliista tehdään saalisilmoitus 7 vrk kuluessa kaadosta Luvanhakijalla valitusoikeus • hallinto-oikeus > korkein hallinto-oikeus Suomen riistakeskus tekee pyyntilupapäätöksen ja ottaa huomioon • kanta-arvion ja verotussuunitelman • tavoitteet esim. hirvitiheys • lainsäädännön • pinta-alan • vahingot • ampujamäärät metsästyslain 8 § -alueella Luvanhakija hakee haluamansa määrän pyyntilupia alueelle, jolla on oikeus metsästää hirvieläimiä • yhteislupa • seura • seurue Verotussuunnitelmat julkaistaan ja viestitään luvanhakijoille Rhy:t laativat verotussuunitelmat hirvitalousalueille ja omille alueilleen • kuulevat paikalliset sidostahot • riistakeskus ohjeistaa ja tukee suunnittelua • suunnittelu pohjautuu riistatietoon Muut tiedot • vahinkotieto • historiatieto • arvio muusta poistumasta esim. kolarit ja suurpedot Metsästäjien keräämä hirvieläintieto • saalisja havaintotiedot • arvio jäävästä kannasta Arn:t asettavat tavoitteet hirvitalousalueittain kolmen vuoden välein Arn:t kuulevat alueelliset sidosryhmät vuosittain MAALISKUU MAALISKUU MAALISHUHTIKUU HUHTIKUU HUHTIKUU KESÄHEINÄKUU Metsästäjät • toteuttavat metsästyksen • tekevät ja kirjaavat hirvieläinhavaintoja Tilanneseuranta • ajantasaiset raportit Oma riista ja luonnonvaratieto.luke.fi • metsästyksen mukauttaminen, esim. pankkilupien käyttö SYYSHELMIKUU ALUELUPA HAETAAN VALTIONMAILLE TAMMIKUUSSA METSÄSTYSLAIN 8 § -ALUEELLA Metsästäjä 2/2023 54 TE RO SA LM EL A LAIT & LUVAT ON SUOMEN RIISTAKESKUKSEN JULKISTEN HALLINTOTEHTÄVIEN (JHT) PALSTA. JHT ON RIIPPUMATON PROSESSI, JOKA MUUN MUASSA KÄSITTELEE PYYNTIJA POIKKEUSLUVAT, HOITAA METSÄSTÄJIEN RYHMÄVAKUUTUKSEN SEKÄ METSÄSTÄJÄREKISTERIASIAT JA NIMITTÄÄ MONET RIISTANHOITOYHDISTYSTEN TOIMIJAT. Lait ja luvat 54-55_Lait_ja_luvat_ME0223.indd 54 54-55_Lait_ja_luvat_ME0223.indd 54 27.2.2023 13.57 27.2.2023 13.57
H irvihavainnon ja kaadon väli voi pyyntitapahtumassa olla hyvinkin lyhyt. Harva tulee sarvipiikkejä kaadolla laskiessaan ajatelleeksi, että juuri koettu tapahtuma on jo pieni osa seuraavan kauden pyyntilupaprosessia. Havainnon ja kaadon tiedot ovat pisarana virrassa, jonka lopputuloksena on tavoitteellinen ja suunnitelmallinen hirven metsästys seuraavana syksynä. Merkittävä rooli ketjussa havainnosta tuleviin kaatoihin on metsästäjien lisäksi Luonnonvarakeskuksella (Luke), alueellisilla riistaneuvostoilla (ARN), riistanhoitoyhdistyksillä (rhy), sidosryhmillä, Suomen riistakeskuksella, luvanhakijoilla ja metsästyksenjohtajilla. Unohtamatta metsästysoikeudenhaltijoita, jotka antavat metsästää alueillaan. JANNE PITKÄNEN Erityisasiantuntija Maaja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Erätalousyksikkö Hallituskauden panoksia ja tuotoksia S OTKA-hanke nousi hallitusohjelmassa siivilleen ennennäkemättömänä panostuksena riistanja luonnonhoitoon. Yhdeksän miljoonan euron lisärahoitus ei tullut pyytämättä ja yllättäen: valmistelu alkoi jo ennen vaaleja syksyllä 2018 riistakonsernin strategiaseminaarissa. Mukaan kutsuttiin myös ympäristöministeriön luonnonsuojeluhallinto. Lopulta luonnonsuojelun lisärahasta osoitettiin merkittävä osuus maaja metsätalousministeriön riistanhoitomäärärahaan. Tarkastelimme taantuvien vesilintujen metsästyskäytäntöjä kriittisesti. Hallituskauden päätteeksi työryhmä laati ehdotuksen vastuullisen vesilintujen metsästyksen ja riistalintukasvatuksen strategiaksi. Riistakolmiolaskentaan perustuva ajantasainen metsästyksen säätely mahdollisti syksystä 2019 alkaen talvisen latvalinnustuksen. Metsähanhen kuuden vuoden rauhoitus auttoi ja Lapissa päästiin varovaisesti elvyttämään metsähanhen suopyyntikulttuuria. Riista ei tunne rajoja, joten pohjoismaiden yhteistyötä lisättiin ahman ja suden ympärillä. Suomen aloitteesta laadittiin haahkakannan kansainvälinen hoitosuunnitelma. Susi-, karhuja ilveskannan hoitosuunnitelmat päivitettiin ja konflikteja lievitettiin SusiLIFE-hankkeessa. Eduskunta sai metsästysasioissa kansalaisaloitteiden vyöryn. Muun muassa pyyntirautojen kieltoa vaadittiin karhujen tassuihin joutuneiden rautojen vuoksi. Valkohäntäpeurakannan säätelemiseksi ja afrikkalaisen sikaruton torjumiseksi metsästystä tehostettiin poikkeusluvilla ja -keinoilla. Nuorten riistanhoitomaksua alennettiin. Riistanhoitoyhdistyksiä yhdistyi vapaaehtoisesti ja niiden haasteita selviteltiin sekä tuettiin kehittämishankkeita. Jo ennen Venäjän hyökkäystä Ukrainaan rahoitusta kohdennettiin ampumaratojen ympäristölupien selvittämiseen ja Metsästysammunnan ABC -koulutusten järjestämiseen. Riistahallinto on valmis vastaamaan EU:n biodiversiteettistrategiaan ja elvyttämään taantuvat lajit. Motivoimalla maanomistajia ja metsästäjiä ennallistamaan elinympäristöjä vapaaehtoisesti saadaan aikaan vaikuttavaa luonnonhoitotyötä myös suojelualueiden ulkopuolella. KARTTOJEN MUISTILISTA Hakemuskartta: ? lue hakemusohjeet huolellisesti läpi ? vaihda metsästyskausi ? lisää ja päivitä hakemukseen valtionmaat, myös erillisalueet ? vertaa karttaa ja sopimuksia ? vertaa aluetta edellisen vuoden pyyntilupapäätöksen poistoihin ? varmista erikseen, että olet poistanut sirpaleet ja ilman metsästysoikeutta olevat alueet ? tee korjaukset ja päivitä tiedot uuteen hakemuskarttaan ? toimita aluetunnus luvanhakijalle Metsästyskartta: ? poista ja päivitä pyyntilupapäätöksessä mainitut pyyntilupien käyttöalueen rajaukset ja kiinteistöjen poistot metsästyksenjohtajia ja metsästäjiä varten Oma riista -neuvonta palvelee (arkisin klo 12–16) s-posti: oma@riista.fi puh: 029 431 2111 Hirvieläinluvat hakuun huhtikuussa Pyyntilupien haku aukeaa huhtikuun 1. päivä. Vuonna 2023 lupahakemusten tulee olla jätettynä viimeistään 2. toukokuuta klo 16.15. Luvat haetaan Oma riista -palvelussa. Monelle hakijalle sähköinen pyyntilupien haku sujuu rutiinilla. Ennen hakua on kuitenkin tarpeen lukea ohjeet. Erityistä huomiota tulee kiinnittää lupahakemuskarttojen päivitykseen (katso sivu 53), jotta edelliskerroilla lupaharkinnassa poistettuja sirpaleita tai päällekkäisyyksiä ei jouduta selvittämään uudelleen. Pyyntiluvan hakemiseen liittyvät ehdot, voimassa oleva yleisohjeistus ja hakuprosessi: https://riista.fi/metsastys/ lupien-haku/pyyntiluvat/hirvielaimet Metsästäjä 2/2023 55 K lumni 54-55_Lait_ja_luvat_ME0223.indd 55 54-55_Lait_ja_luvat_ME0223.indd 55 27.2.2023 13.57 27.2.2023 13.57
VOISSA PAISTETTU LEHTIKAALI Voissa paistettu lehtikaali on värikäs ja ravinteikas lisuke. Lisäksi se on superhelppo valmistaa. 200 g lehtikaalia 1 dl hienonnettua keltasipulia 50 g voita suolaa ja pippuria Kuori ja hienonna sipulit. Paista lehtikaalia runsaassa voissa, kunnes sen väri on kauniin vihreä. Lisää sipulisilppu ja reilusti suolaa, mausta pippurilla. Ja hups, lehtikaali on valmista tarjottavaksi. KAALIKÄÄRYLEET RIISTAJAUHELIHASTA Kaali ja riistajauheliha sopivat hyvin yhteen, eikä kaalikääryleiden valmistaminen ole lainkaan hankalaa. Tarjoile kaalikääryleet keitettyjen perunoiden ja puolukkasurvoksen kanssa. 1 iso keräkaali 1 dl pyöreäjyväistä riisiä 6 dl maitoa 1 dl kermaa 600 g riistajauhelihaa 1 dl hienonnettua keltasipulia 2 kananmunaa suolaa ja pippuria 1½ dl siirappia 100 g voita Kuori ja hienonna sipuli ja leikkaa pois keräkaalin kanta. Keitä kaalia kevyesti suolatussa vedessä, kunnes sen lehdet alkavat irrota. On tärkeää, että kaalinlehdet ovat sopivan pehmeitä. Irrota kaalinlehdet ja laita suurimmat lehdet odottamaan. Säästä hieman keitinvettä. Kaada maito ja riisi kattilaan ja keitä, kunnes koostumus on puuromainen. Sekoita riisipuuron joukkoon kerma ja liha. Lisää seokseen hienonnettu sipuli. Riko kananmunat ja yhdistä ne riisi-lihaseokseen. Mausta suolalla ja pippurilla. Laita uuni lämpenemään 250 asteeseen. Ota iso kaalinlehti ja laita nokare puuroseosta lähelle lehden kantaa. Käännä reunoja sisäänpäin ja kääri rullalle. Laita kaalikääryleet uunivuokaan tiiviisiin riveihin. Kaada päälle siirappia ja sulatettua voita. Paista uunissa 15 minuuttia. Ota kaalikääryleet uunista ja kaada päälle hieman kaalin keitinvettä. Halutessasi voit valuttaa päälle myös hiukan lisää siirappia. Laita kääryleet takaisin uuniin 180 asteeseen 45 minuutiksi. VINKKI: Jos haluat valmistaa maultaan miedompia kääryleitä, käytä valkokaalin sijaan kurttukaalia tai suippokaalia. Metsästäjä 2/2023 56 Ru ka TeksTi Michael Björklund kuvaT William Wallin VUONNA 2023 METSÄSTÄJÄ-LEHDEN LUKIJOILLE HERKUT VALMISTAA MICKE BJÖRKLUND. 56-57_Reseptit_ME0223.indd 56 56-57_Reseptit_ME0223.indd 56 27.2.2023 13.57 27.2.2023 13.57
OSSO BUCO RISONIMUHENNOKSEN KANSSA Suorastaan rakastan tätä klassista italialaista ruokaa, jossa tomaatit, valkosipuli ja rosmariini antavat ruoalle sen mausteisen maun. Ahvenanmaalainen valkohäntäpeura tekee osso bucon mausta entistä hienomman. Osso buco Kauriin tai peuranpotka tai hirvenpotkakiekkoja (noin 6 cm paksuja) 1 dl vehnäjauhoja suolaa voita 2 keltasipulia 2 porkkanaa 1 l tomaattimurskaa 4 valkosipulinkynttä 2 rkl sitruunankuorta 5 dl valkoviiniä 2 nippua timjamia 4 salvianlehteä 4 laakerinlehteä 7 dl lihalientä Tarjoiluun: ½ dl lehtipersiljaa 2 valkosipulinkynttä 1 rkl sitruunankuorta Kuori ja hienonna sipulit ja valkosipulinkynnet. Kuori porkkanat ja leikkaa ne reiluiksi siivuiksi. Kääntele liha vehnäjauhoissa ja mausta suolalla ja pippurilla. Ruskista liha paistinpannulla ja laita se sitten uunivuokaan yhdessä muiden ainesten kanssa. Lisää lihalientä niin, että liha mieluusti peittyy. Peitä vuoka alumiinifoliolla ja kypsennä uunissa 170 asteessa 1 ½–2 tuntia tai kunnes liha on niin mureaa, että se melkein irtoaa luusta. Suikaloi lehtipersilja ja hienonna valkosipulinkynnet. Pese sitruuna huolellisesti ja raasta sen uloin keltainen kuori hienoksi. Ripottele seos lihan päälle ja tarjoile. Risonimuhennos Italialaiset käyttävät ruoanlaitossa jyvänmuotoista pastaa riisin korvaamiseen. Haudutettu risoni muistuttaa tästä syystä nopeasti valmistuvaa risottoa. 1 keltasipuli 1 rkl voita 8 dl kasvislientä tai riistalientä 3 dl risonipastaa 3 dl kermaa 1 dl juustoraastetta suolaa ja pippuria Hienonna sipuli ja kuullota silppua kattilassa voinokareessa. Kaada joukkoon liemi ja anna seoksen kiehahtaa. Lisää risonipasta. Anna kiehua noin viisi minuuttia. Sekoita, ja kaada joukkoon kerma. Mausta suolalla ja pippurilla. Anna kypsyä, kunnes koostumus on täydellisen kermainen. Sekoita joukkoon juustoraaste. 57 Metsästäjä 2/2023 56-57_Reseptit_ME0223.indd 57 56-57_Reseptit_ME0223.indd 57 27.2.2023 13.57 27.2.2023 13.57
Helsingin yliopiston riista kamera kokeet paljastavat varislintujen olevan tehokkaita löytämään ja tuhoamaan keinopesiä. TeksTi Heidi Krüger ja Sari Holopainen R iistakameroita hyödyntävät keino pesäkokeet paljastavat armotta pesien ryöstäjät. Vaikka pesällä kävisi monta petoa, voidaan kuvista päätellä, kuka munat on oikeasti vienyt. Helsingin yliopiston Kosteikkoekologian ryhmä on tutkinut jo useamman vuoden ajan riistalintujen pesäsaalistusta erilaisissa ympäristöissä. Keinopesiä on perustettu niin peltokanalintujen suosimaan maatalousym päristöön kuin erilaisiin sorsaympäristöihin, vesistöjen laitamilta metsiin. Pesiin laitettiin tarhattujen fasaanien tai sorsien munia, ja kokeita toteutettiin laajalti Suomessa ja Tanskan Jyllannissa. Yli 500 keinopesän aineisto antaa kattavan kuvan pesiä ryöstävistä lajeista, vaikka keinopesä kokeiden tuloksia ei voikaan aivan suoraan verrata luonnonpesien saalistukseen. Varislintujen osuus on huomattava Peltokanakokeiden pesätuhoista varislin tujen osuus oli 36 prosenttia ja sorsanpe sätuhoista 52 prosenttia. Koko aineistosta Varislinnut ovat tehokkaita pesärosvoja eniten pesiä tuhosivat varikset (60 pesää) ja harakat (46 pesää). Maatalousympäristössä erityisen ahkeria pesien ryöstäjiä ovat varikset ja harakat. Peltokanakokeissa varislinnut tuhosivat erityisesti peltojen keskellä olevia pesiä. Naakkojen tilille päätyi lopulta vain yksi pesä, vaikka niitä riitti koejärjestelyiden maisemissa. Metsäisessä ympäristössä kosteikoiden läheisyydessä pesiä ryöstettiin harvoin. Varislinnuista metsässä pesiä tuhosivat närhi (10 tuhottua pesää) sekä korppi (7). Muita useasti havaittuja pesäpetoja olivat supikoira (39 tuhottua pesää), kettu (14), näätä (12) sekä erityisesti Tanskassa myös ruskosuohaukka (23). Monta vierailua samalla pesällä Varislinnuille vaikutti olevan tyypillistä vie railla pesillä useasti, todennäköisesti saman, pesän löytäneen linnun toimesta. Jo ryös tettyä pesää käytiin katsomassa uudelleen, vaikka munia ei ollut enää jäljellä. Käy tös viittaa siihen, että varislinnut kävivät tarkistamassa, olisiko emo tuottanut lisää munia. Varsinkin närhet saattoivat vierailla löytämillään pesillä monta kertaa ilman, että 58 Metsästäjä 2/2023 Tutkittua 58-59_Tutkittua_Varislinnut_ME0223.indd 58 58-59_Tutkittua_Varislinnut_ME0223.indd 58 27.2.2023 13.58 27.2.2023 13.58
tuhosivat munat. Toisinaan närhet vaikutti vat piilottavan löytämänsä pesän paremmin siirtämällä lisää kariketta munien päälle. On hyvä muistaa, että keinopesiä ei todennäköisesti piiloteta maastoon yhtä hyvin kuin emolintu piilottaa pesänsä, joten visuaalisesti saalistavien lintupetojen osuus luultavasti korostuu keinopesillä. Keino pesäkokeiden heikkoutena pidetään usein myös sitä, että niiltä puuttuu pesää puo lustava emolintu. Etenkin isommat linnut kykenevät puolustamaan pesää. Keinopesä kuitenkin jäljittelee tilannetta ennen hau donnan alkua, jolloin munat ovat pitkään ilman emon suojaväriä ja puolustusta, usein hyvinkin avoimesti näkyvillä. Varislinnut hyödyttävät nisäkäspetoja Monimuotoisessa petoyhteisössä riskit pesä tuhoille korostuivat. Usein varikset, harakat ja närhet nimittäin rikkoivat löytämänsä munat. Rikotuista munista lähtevä haju vai kutti houkuttelevan paikalle nisäkäspetoja. Nisäkkäiden havaittiin löytävän rikottujen munien pesille useammin kuin pesille, joilta munat vietiin kokonaisina. Useimmiten hajun perässä paikalle il mestyi supikoira, kettu tai minkki. Luonnol lisessa tilanteessa varislintujen aiheuttama munien ryöstely voi näin ollen lisätä pesän paljastumisen ja emon riskiä. Varislinnuista ei ole emolinnulle vaaraa, mutta nisäkäspe dot voivat munien lisäksi saalistaa emon. PohjoisAmerikassa on todettu, että sorsae mot hylkäävät pesänsä useammin, mikäli osittain tuhottuun pesään on jäänyt jäljelle munan kuoria. Mitä riistanhoitaja voi oppia tutkimuksista? Varislintujen aiheuttamat pesätuhot ovat kuuma puheenaihe. Toisaalta EUkomis sion suunnalta tulee painetta vähenevistä harakka ja variskannoista, ja samaan aikaan on suuri huoli taantuvista sorsalinnuista. Monen kokemus kentältä on, että varislinnut ovat ahkeria pesien verottajia, eikä sympati aa niiden säästämiselle juuri heru. Avokaatopaikkojen ja tunkioiden katoa minen kerää varislinnut ruokailemaan sinne missä ruokaa on tarjolla, kuten kosteikoille. Poikkeuslupien hakeminen varislintujen häätöön vaikuttaa aiheuttavan vastakkain asettelua lintuharrastajien ja riistanhoitajien välillä. Maassa pesivien lintujen pesimämenestystä voi parantaa myös seuraavin keinoin: ? Lisäämällä suojaisaa pesimäympäristöä. Korkea kuloheinikko tai vadelmikko estää pesien näkyvyyden ilmasta. Joillakin alueilla on hyviä kokemuksia erilaisista pesälaatikoista ja -putkista sorsien pesinnän edistämisessä. ? Poistamalla varislintujen kyttäyspuut, joista saalistajat tarkkailevat emolintujen liikkumista ja löytävät piilotetut pesät. ? Edistää lokkikolonnian syntyä, koska pienten lokkilintujen pesäkolonian keskellä pesiminen takaa toimivan ilmatorjunnan petoja vastaan. Lokkikolonian pesinnän onnistumista varten vieraspetojen poistaminen kosteikolta on avainasemassa. ? Fasaanin muna mahtuu hyvin harakan nokkaan. Harakka tyhjensi koepesän usein vain muutamien minuuttien aikana kuljettaen munat muualle. ? Varis ryöstää sorsan munan kokonaisena. Fasaaninmunan se kantaa helposti nokassaan myös lennossa. ? Harakka sorsanmunan kimpussa kosteikon laidalla. Rikotusta munasta lähtevä haju voi houkutella paikalle nisäkäspetoja. Suomeen ja Tanskaan perustettujen 418 sorsan keinopesän petojakauma. Pesäpedot ovat pesän tuhonneita petoja ja toissijaiset pedot käyntejä pesän tuhoutumisen jälkeen. Nisäkkäät Varislinnut Muut linnut % Pesäpeto 32 52 16 % Toissijainen peto 35 58 7 HE ID I KR ÜG ER 59 Metsästäjä 2/2023 58-59_Tutkittua_Varislinnut_ME0223.indd 59 58-59_Tutkittua_Varislinnut_ME0223.indd 59 27.2.2023 13.58 27.2.2023 13.58
Ympäristösitoumus ja ympäristösopimus Y mpäristökorvaus on jaettu sitoumuksiin ja sopimuksiin. Sitoumus koskee pellolla tehtäviä toimenpiteitä, jotka ovat tilatai lohkokohtaisia. Ympäristösopimuksia ovat maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito sekä kosteikkojen hoito. Ympäristösitoumuksen riistanhoidon vinkit: ? tilakohtaisten toimenpiteiden monivuotiset monimuotoisuuskaistat ? lohkokohtaisten toimenpiteiden kerääjäkasvit, suojavyöhykkeet, turvepeltojen nurmet sekä lintupellot Ympäristösopimuksien tukitasoja ? maatalousluonnon monimuotoisuuden ja maiseman hoito ? hoitokorvaus 460 euroa / ha / vuosi, arvokkaat perinnebiotoopit 610 euroa / ha / vuosi ? raivaus 450 euroa / ha ? aitaaminen 1500 euroa / ha ? petoaita 2 400 euroa / ha ? kosteikkojen hoito 500 euroa / ha / vuosi Maatalouden uusi rahoituskausi tuo mahdollisuuksia riistanhoitoon Maailma muuttuu ja maatalous monipuolistuu. Uusi rahoituskausi tuo mukanaan aimo tukun pieniä ja isoja uudistuksia, joihin on hyvä perehtyä ennen kevään kylvöjä ja kosteikkotukien sekä hoitosopimusten hakua. TeksTi Mikko Alhainen kuvaT Mikko Alhainen ja Lauri Laitila 60 Metsästäjä 2/2023 60-61_Maatalouden_ohjelmakausi_ME0223.indd 60 60-61_Maatalouden_ohjelmakausi_ME0223.indd 60 27.2.2023 13.58 27.2.2023 13.58
Testaa tiet si 1. Mitä tarkoittaa hyljekäsi? a) hylkeennahan käsittelytaitoa b) ampumavuorossa olevaa hylkeenmetsästäjää c) vakavaa bakteeri-infektiota 2. Mikä on Tanskan yleisin sorkkaeläinsaalis? a) metsäkauris b) kuusipeura c) villisika 3. Montako prosenttia uusista metsästäjistä oli naisia vuonna 2022? a) 12,9 % b) 29,5 % c) 36,1 % 4. Kuinka paljon Ruotsissa kaadettiin villisikoja kaudella 2020–2021? a)5 300 b)160 000 c)390 000 5. Mikä on alle 18-vuotiaan riistanhoitomaksu kaudella 2023–2024? a)10euroa b)20euroa c) 39 euroa 6. Minkä ikäisenä nuoret sudet lähtevät vaeltamaan? a) 11–12 kuukauden iässä b) 1,5-vuotiaina c)2–3-vuotiaina 7. Mikä on Vantaalla yleisin SRVA-tapahtuma? a) hirvikolari b) valkohäntäpeurakolari c) metsäkauriskolari 8. Kuinka monta riistanhoitoyhdistystä Suomessa oli vuoden 2022 lopussa? a) 284 b) 282 c)280 9. Milloin hirvieläinten pyyntilupien haku aukeaa Oma riistassa? a) 1. huhtikuuta b)30.huhtikuuta c) 1. toukokuuta 10. Sorsan keinopesätutkimuksessa pesän tuhosi useimmin a) nisäkkäät b) varislinnut c) petolinnut Oike at vas tau kse t: 1c, 2a, 3b, 4b ,5a ,6 a,7 c,8 b,9 a,1 0b Ekojärjestelmä – täältä löytyvät riistapellot E kojärjestelmä on kokonaan uusi tukimuoto, johon kuuluu tärkeimmät peltoriistanhoidon peruspalikat. ? monimuotoisuuskasvit ? riistakasvit ? pölyttäjäja maisemakasvit ? niittykasvit ? peltolintukasvit ? talviaikainen kasvipeitteisyys ? luonnonhoitonurmet ? viherlannoitusnurmet ? luonnonhoitonurmia, viherlannoitusnurmia ja monimuotoisuuskasveja saa olla jopa 25 prosenttia tilan tukikelpoisesta alasta. Kosteikkojen investointikorvaus M onivaikutteisten kosteikkojen perustamiseen on jälleen rahoitusta tarjolla. Korvaus nousi enintään12000euroonhehtaarilleja toteutus patoamalla, jos mahdollista. Kosteikon tulisi olla vähintään 1 prosentti valuma-alueesta, josta vähintään 10prosenttiatuleeollapeltoa.Näistäon mahdollista poiketa tietyin edellytyksin. Uutta ovat turvepelloille tarkoitetut kosteikot, joiden tavoitteena on pysäyttääturpeenlahoaminen.Näilläkohteilla ei ole valuma-aluevaatimuksia, joten tarjolla on huimia mahdollisuuksia muuttaa vielä tukikelpoisia märkiä suopeltoja elämää kuhiseviksi kosteikoiksi. Maatalousympäristön uomakunnostuksiin on nyt rahoitusta hyvin tarjolla. Pohjapatoketjut, pienkosteikot, tulvatasanteet sekä lintujen, kalojen ja rapujen elinympäristöjen laadun parantaminen ovat esimerkkejä hyväksyttävistä kustannuksista. Korvaustaso jopa 21 euroa metriltä. Riista pelloista lisää toukokuun numerossa 3/2023 61 Metsästäjä 2/2023 60-61_Maatalouden_ohjelmakausi_ME0223.indd 61 60-61_Maatalouden_ohjelmakausi_ME0223.indd 61 27.2.2023 13.58 27.2.2023 13.58
Naisten osuus tutkinnon suorittaneista 29,5 % VASTAANOTETTUJA AMPUMAKOKEITA 250 952 kpl 180 014 hyväksytty / 70 938 hylätty AMMUTUT LAUKAUKSET 1 003 808 Suoritetut tutkinnot 8 048 kpl Metsästäjäkurssit 1 115 iltaa Muita koulutuksia 858 kpl Tutkintokoulutukset & tutkinnot Riistanhoitoyhdistykset lukuina 2022 Riistanhoitoyhdistys on riistahallinnon paikallistason yksikkö, jonka toiminta-alue on tyypillisesti yhden tai useamman kunnan alue. Riistanhoitoyhdistykset toimivat pääosin vapaaehtoisvoimin ja niissä tehdään vuosittain uskomaton määrä vapaaehtoistyötä. Keräsimme muutamia niiden toimintaa kuvaavia lukuja vuodelta 2022. Riistanhoitoyhdistysten työ jatkuu ja uudet vapaaehtoiset ovat tervetulleita mukaan toimintaan! Riistahoitoyhdistyksiä 282 kpl Hallituksissa yli 1 800 jäsentä Ampumakoulutuksissa opetetaan turvallista aseenkäsittelyä ja hyvää riistalaukausta. Koulutuksia järjestetään eri asetyypeillä. 268 AMPUMAKOULUTUSTA GR AF IIK KA TE RO SA LM EL A JA SA NN A PI IR AI NE N 62 Metsästäjä 2/2023 62-64_Rhy_kokousreppari_ME0223.indd 62 62-64_Rhy_kokousreppari_ME0223.indd 62 27.2.2023 13.59 27.2.2023 13.59
63 Riistakolmioiden määrä 1 594 kpl Aktiivisia petoyhdyshenkilöitä 2 446 hlö Kirjatut suurpetohavainnot 50 183 kpl Kuljetut kolmiokilometrit 42 960 km SRVA tilanteet vuodessa 15 364 Tavallisimpia SRVAtehtäviä ovat kolareissa loukkaantuneiden hirvieläinten, suurpetojen ja villisikojen jäljestäminen sekä suurpetojen karkotukset taajaan asutulta alueelta. Riistanhoitoyhdistykset – riistatalouden kivijalkana jo 60 vuotta Riistanhoitoyhdistykset muuttuivat lakisääteisiksi toimijoiksi vuonna 1962, jolloin uudistettiin riistahallintoa ja metsästyslakia. Varsinainen toiminta käynnistyi useissa riistanhoitoyhdistyksessä vuonna 1963. Riistalaskennat 10 000 paistettua vaahtokarkkia 95 000 paistettua makkaraa Järjestettyjen tilaisuuksien määrä 9 752 kpl 4 km 4 km 4 km Riistakolmio on metsäriistan runsauden laskentamenetelmä. Kolmioita laskevat vapaaehtoiset. Vastausnopeus SRVA-puheluun 45 sekuntia! Hallituksen kokouksissa juotujen kahvien määrä: 1 480 litraa joka on noin 11 844 kuppia Nuorisotyö Erilaisia nuorisokoulutuksia 1 250 kpl Linnunpönttöihin porattujen reikien määrä noin 1 750 kpl Nuorille järjestetään erilaisia kursseja, kerhoja ja tapahtumia. Lisäksi tehdään vierailuja kouluihin ja päiväkoteihin. RIISTANHOITOYHDISTYKSET VUOTTA 60 63 Metsästäjä 2/2023 62-64_Rhy_kokousreppari_ME0223.indd 63 62-64_Rhy_kokousreppari_ME0223.indd 63 27.2.2023 13.59 27.2.2023 13.59
L aura Siro on toiminut Helsingin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajana reilun vuoden. Takana on yksi kokonainen vuodenkierto ja työn kausiluonteisuus on käynyt selväksi. – Alkuvuodesta työllistävät vuosikokouksen valmistelut. Esimerkiksi avustuksen hakeminen ja toimintakertomuksen kokoaminen teettävät työtä, Siro kertoo. Takana on paitsi Siron ensimmäinen vuosi myös ensimmäinen kalenterivuosi ulkopuolisen kirjanpitäjän kanssa. Avun ostaminen on helpottanut toiminnanohjaajan työtä, mutta vaatii edelleen paljon yhteydenpitoa kirjanpitäjään. Päättyneen vuoden toimintatietojen lisäksi vuosikokoukseen mennessä täytyy saada kuntoon kuluvan vuoden suunnitelmat eli toimintasuunnitelma ja budjetti. Helsingin riistanhoitoyhdistys painii jäsenmäärältään omassa sarjassaan. Suuri jäsenmäärä tarkoittaa myös suurta taloutta. – Meillä on isot tulot, mutta myös isot menot. Kuluja syntyy ammattimaisen toiminnanohjaajan palkan lisäksi tiloista, toimijoiden palkkioista ja yleisistä kuluista, Siro avaa riistanhoitoyhdistyksen taloutta. Muista riistanhoitoyhdistyksistä poiketen Helsingin alueella ei metsästetä hirviä, joten toiminnanohjaajan työlistalta puuttuvat hirviverotukseen liittyvät tehtävät. Aktiivien määrä on maltillinen Siro ei odota vuosikokoukseen väenpaljoutta. Vaikka riistanhoitoyhdistys on jäsenmäärältään jättiläinen ja kokouksista viestitään aktiivisesti, on vuosikokouksessa perinteisesti melko hiljaista. Helsingin hallitukseen on tähän asti löytynyt jäseniä ja esimerkiksi SRVA-toiminta kiinnostaa, mutta uusille aktiivisille jäsenille on tarvetta. Toiminnan pyörittäminen vaatii muun muassa ampumakokeen vastaanottajia, metsästäjäkurssien pitäjiä ja tutkinnon vastaanottajia. – Uudet vapaaehtoiset ovat tervetulleita mukaan, Siro kannustaa. Vuosikokouksessa on tapana tarjota kahvit. Siro muistuttaa, että ne eivät suinkaan ole ainut syy osallistua. Kokouksessa voi vaikuttaa oman riistanhoitoyhdistyksen hallituksen kokoonpanoon ja toimintaan tai tuoda asioita esille joko yhdistyksessä toteutettavaksi tai eteenpäin riistahallinnossa vietäväksi. Hallituspaikoissa on kiertoa ja tulevassa kokouksessa erovuoroisia jäseniä on kaksi. Suomen suurin kouluttaja Helsinki on Suomen suurin metsästäjäkurssien järjestäjä. Tutkintokursseilla ja tutkinnoissa käy paljon myös vieraspaikkakuntalaisia ja toki pääkaupungin väestö tarjoaa omaa luokkaansa olevan asiakaskunnan. Metsästäjäkursseja ja -tutkintoja järjestetään ympäri vuoden noin kaksi kertaa kuukaudessa. Vuonna 2022 yli 650 uutta metsästäjää suoritti tutkinnon Helsingissä. Tutkintojen lisäksi järjestetään paljon ampumakokeita. Lisämausteensa ampumakokeisin tuovat erityiset ampumaratajärjestelyt. Helsingissä riistanhoitoyhdistyksellä ei ole omaa rataa, joten ampumakokeet järjestetään Santahaminan sotilasalueella yhteistyössä Puolustusvoimien kanssa. – Sotilasalueelle tarvitaan kulkulupa, jolla pääsee porteista. Teen ennen jokaista koetta listat ilmoittautuneista, Siro kertoo. Haulikkokoulu ja nuorten leiri Helsingissä on vuosia pyöritetty haulikkokoulua, jossa opetetaan turvallista aseenkäsittelyä. Vuodelle 2023 kursseja on suunnitteilla kuusi kappaletta. Ensi kesänä koulutustoimintaan uuden vivahteen tuo maaja metsätalousministeriön rahoittama hanke, joka on suunnattu alle 18-vuotiaille metsästyksestä kiinnostuneille nuorille. Leirimuotoisella kurssilla opiskellaan metsästäjätutkintoon tavallista kurssia toiminnallisemmin. Kurssiin kuuluu teoriaopetuksen lisäksi muun muassa tutustumista turvalliseen aseenkäsittelyyn ja metsästyskoiriin. Toiminnalla turvataan metsästyksen tulevaisuutta. HELSINGIN RIISTANHOITOYHDISTYKSEN TOIMINTA VUONNA 2022 ? 7 692 jäsentä ? 29 ampumakoetta ? 799 ampumakokeen suoritusyritystä ? 22 metsästäjätutkintotilaisuutta ? 611 tutkinnon suoritusyritystä ? 14 447 metsästäjää asuu kaupungin alueella Yli 650 metsästäjää suoritti tutkinnon Helsingissä vuonna 2022. Suomen suurin pyörittää mittavaa koulutustoimintaa Alkuvuosi on riistanhoito yhdistyksessä kiireistä aikaa. Helsingin riistan hoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Laura Siro on valmistellut vuosikokousta yhdessä hallituksen kanssa. Mitä Suomen jäsen määrältään suurimman riistanhoito yhdistyksen pyörittäminen vaatii? TeksTi ja kuva Mirja Rantala Helsingin riistanhoitoyhdistyksen luokkatiloissa on hyvät tilat metsästäjäkurssien järjestämiseen. Täytetyt eläimet auttavat myös kurssikouluttajana toimivaa Laura Siroa opettamaan lajintunnistusta. 64 Metsästäjä 2/2023 62-64_Rhy_kokousreppari_ME0223.indd 64 62-64_Rhy_kokousreppari_ME0223.indd 64 27.2.2023 13.59 27.2.2023 13.59
METSÄSTYSTÄ Hyljejahdit seanature.net 0400-154600 Karhujahtiin Kanadaan. Jahdin aloituspäivät: 14.8. ja 24.8. sekä 3.9. Naiset huomio. Olisiko nyt sinun vuorosi. www.paulpalmu.fi SORSASTAMAAN HYVINKÄÄLLE! kalastuskunta.ridasjarvi.fi 0401913200, 0400882871 Kuusamo Mökki+Luvat 0400-281229 Karhun metsästystä Suomussalmella. 050 325 8966. www.erapalvelu.net MUUT Valkosipulit! www.anttilanluomutila.fi 4x4 mönkijän ja auton renkaat riekko.eu TURKISMUOKKAUSTA R. Halkola Puh. 040 5278 219 halkolareijo@gmail.com Ota yhteyttä! VUOKRALLE TARJOTAAN Vuokrataan mökki metsästysoikeudella omistajan maille + kyyhkyt 2 ruok.paikkaa. 0400 362 985, 86800 Pyhäsalmi Lomamökit Ylä-Kainuussa laattaja.fi Koitereella valmistuva 40 neliön mökki ja rantasauna. Rauhallinen paikka. 0400 572575 Sarvitrofeetaustalevyjä Hirvi 15 €, peura 12 €, kauris 10 €, minkkiloukku18 € 050 5616493 Kämppäosuus ja metsästysseuran jäsenyys Keski-Suomessa. 0407317063 TYÖSUORITUKSIA Hei metsästäjät. Voitte teettää itse pyytämistänne parkituista nahoista hatun, rukkaset liivin ym. p.0505004233 Turkisatelje Vesitä suunnitelmasi> perusta kosteikko! Kosteikkosuunnittelua Juha.Siekkinen@kosteikkomaailma.fi, p.0404139606, Kempele OSTETAAN Turkisnahkoja R Pentinmäki Jäpintie 344 C 60800 Ilmajoki p. 0505546852 Turkisnahkoja O. Mauranen Toppalantie 136, 41900 Petäjävesi 0400 271291 Pohjanpystykorvan pentu P. 040-5640317 KOIRIA Hannoverinvihikoiran pentuja s. 25.12.22. www.dolnywiatr.fi Kk-saksanseis.pentuja syntyy vk 13, metsästäviin koteihin. P. 040 594 7355. Oulu. Itäsiperianlaikan 2 narttupentua suurriistalle/pienriistalle. Puh. 0400 990 139 Pystykorvan pentuja; 3n/1u.s3/1.Rok/chip. +46707511393 stall.lumberman@gmail.com Suomenpystykorvan pentuja 050 5988158 ilt Englanninspringerspanielin pentuja puhtaista Engl. käyttölinjoista. Tuomo Kotasaari 0400 287465. Jalostukseen tarjotaan jämptiuros KVA FI 44690/20 Rovehelmen Rymy Karhukoe hyväksytty Terveystarkastukset tehty Aimo Kuivalainen puh. 040 7342603 ELÄINTENTÄYTTÄJIÄ Esa Kemppainen, 0505630169, www.trofeet.fi Suomen eläintäyttämö p. 0405015166, Akaa Täytän kalat linnut ja nisäkkäät. Juhani Hirvonen puh. 045-3303417 Ilomantsin eläintentäyttö. Nyt myös verkkokauppa: Puukkoja, koruja ym. www.ilomantsin-elaintentaytto.fi ikonenaki1@gmail.com, p. 050 3385729 MYYDÄÄN Tikka M65 5 ja 10ptr lippaita 040 7581366 Lämpöeristetyt koirankopit 1-os 350 € ja 2-os 460 €. Meiltä myös lämmittimet ja oviläpät 050-5117465, www.koirankoppi.fi Sako cal 222 kiikari 4-9x40. Hyväkunt. Benelli 12cal 3vaihtosup. p. 0505165601 Myydään heinäsorsan poikasia kosteikoille ym. Sorsat tuovat eloa maisemaan ja houkuttelevat villilintuja. Toimitukset ympäri maata sovitusti ajoreitin varrelle. Puh.0400930690 Tikka-haulikko mets/skeet 0500 882470 Sako 243, Sako 308 ja haulikko Tikka 512 yhdistelmäase 3 piippuparia. 040 7317063 Eräilyyn sopiva pieni metsätila,erämökki ja luonnonlähde. Etelä-Pohjanmaa,Tampere 130km, Jyväskylästä 95 km. Autotie perille. Hyvä metsä, jossa aito luonnonrauha. Riistaa, sieniä, marjoja. Puh. 040 2491804 RIISTANHOITAJA, Luontoalan ammattitutkinto 150 osp TUTKINNON OSAT riistanhoito, luontoja metsästyspalvelujen järjestäminen ja luonnon tuotteistaminen KOULUTUSAIKA 22.8.2023 – 20.12.2024 monimuotokoulutuksena (tiistai-iltaisin / vko ja lauantaisin / 1 krt kk.). Iltoihin mahdollisuus osallistua myös verkon välityksellä. KATSO LISÄÄ JA HAE 30.4. mennessä www.sakky.fi/riista LISÄTIETOJA Harri Karppinen, vastuukouluttaja, 044 785 4161 Sähköposti: etunimi.sukunimi@sakky.fi SAVON AMMATTIOPISTO Haapamäentie 1, 70900 Toivala Puh. 044 785 4109 K E S T Ä V Ä N T U L E V A I S U U D E N T E K I J Ä LAADUKKAAT DIANA RIISTAPELTOSIEMENET SUOMEN LAAJIMMASTA VALIKOIMASTA! Tuotetiedot kaikista lajikkeista löydät sivulta www.erakontti.fi Oy Eräkontti Ab P. 010 440 9410 erakontti@erakontti.fi 65 Metsästäjä 2/2023 ERÄILMOITUKSET HUOM! Metsästäjä-lehden Eräilmoituspalstan ilmoitusmyynti tapahtuu Eräverkko-palvelussa. Osoitteessa www.eraverkko.fi/ilmoitukset voit jättää sähköisesti ilmoituksen valitsemaasi Metsästäjä-lehteen. Eräverkko-palvelussa on selkeät ohjeet ilmoituksen jättämiseksi sekä lisätiedot palvelusta. Käy tutustumassa! Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (42 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden ja korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien. Vuonna 2023 hinta on 20 euroa/ rivi (40 merkkiä). Ilmoitukset maksetaan verkkopankkitunnuksilla ilmoituksen jättöhetkellä. Eräverkko-palvelu tuottaa aineiston lehteä varten siinä muodossa kuin asiakas sen palveluun syöttää. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Metsästäjä nro 3/2023 ilmestyy 12.5.2023. Siihen tarkoitettu aineisto on jätettävä Eräverkko-palvelun kautta viimeistään 14.4.2023. Huom! Rivi-ilmoitukset Eräilmoituspalstalle otetaan vastaan ainoastaan Eräverkko-palvelun kautta. Eräverkon asiakaspalvelun yhteystiedot ovat osoitteessa eraverkko.fi. 65_Era?ilmoitukset_ME0223.indd 65 65_Era?ilmoitukset_ME0223.indd 65 27.2.2023 14.00 27.2.2023 14.00
Ladjohávllaid sisttisdoallan patrovnnaid geavaheapmi lávttasbáikkiin gildojuvvui 16.2.2023 rájes. TeaksTa Tero Kuitunen Gielddus guoská: • mearat (?ik?odat 6 m dahje vuollel), jávrrit, jogat, láddot, kanálat, dahkujávrrit, áldát ja earát sullasaš stuorát ?áhceguovllut. Meahccekárttaide sárgáiguin govvejuvvon ádjagat eai leat dákkár ?áhceguovllut. • niittut, mat rádjašuvvet ovdalis máinnašuvvon ?áhceguovlluide • ?áhcegea?ggit ja ?áhcegea?geguovllut • eanaiduvvi ?áhceguovllut, dulveguovllut, coahkásat ja rabas ?áhcehilggohagat • fasttes muorahis jeakkit • ja buot 100 duohken ovdalis máinnašuvvon guovlluin lean guovllut (suodjeavádagat). Ladjohávlapatrovnnaid hálddus doallan Go bivdit ovdalis máinnašuvvon lávttasbáikkiin dahje suodjeavádagain. ladjohávlapatrovnnaid mielde fievrrideapmi lea vuolggasajistis gildojuvvon. Spiehkastahkan lea lávttasbáikkiid rasttildeapmi, jus sáhttá ?ujuhit, ahte ladjohávlapatrovnnain báh?in dáhpáhuvvá juoga eará sajis. Diliin, mas sáhttet boahtit eahpe?ielggasvuo?at, Tukes rávve guo??it ladjohávlapatrovnnaid ovdamearkan vuodjinfivrui. Dákkár dilli sáhtašii leat vaikkoba i?ida hurrebivdu meroštallamis oaivvilduvvon jeakki suodjeavádagas. Daga ”kártahárjehusa” Ráddjehusguovlluid válddahallan tearpmat bohtet kártamearkkain. Iežas bivdoguovllu dilli ?ielgáge álkimusat go dahká “kártahárjehusa”: Vuos oahpásmuvvat ráddjehusguovlluid oaivvildan kártamerkejumiide ja dasto mannat ?a?a bivdoguovllu kárttas. Go ráddjehusguovlu gávdno, bidjat muitui dan ja dan birastahttán 100 mehtera suodjeavádaga. Meahccekárta: https://asiointi.maanmittauslaitos.fi/ karttapaikka/ Mearka?ilgehus: www.maanmittauslaitos.fi/sites/ maanmittauslaitos.fi/files/attachments/2020/01/ karttamerkkien_selitys.pdf Ma??elis dán jagi lea maiddái ulbmil almmustahttit kártabálvalusa, mas lávttasbáikeguovlluid ja daid suodjeavádagaid sajádaga sáhttá dárkkistit Ná ?uovut ladjohávlaráddjehusa Áig guovdilis ságat sámegillii 67 Metsästäjä 2/2023 Metsästäjärekisteri PL 22, 00331 Helsinki, puh. 029 431 2002 metsastajarekisteri@riista.fi Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Oma riista -helpdesk Puh. 029 431 2111 arkisin klo 12–16 oma@riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Verkkokauppa ja varasto Puh. 09 5840 4500 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi Sompiontie 1, 00730 Helsinki Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001, arkisin klo 9–15, asiakaspalvelu@riista.fi EU Ecolabel : Nro 2/2023 72. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 12.5.2023. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus Vastaava päätoimittaja: Jari Varjo Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Markku Pakarinen (Aste Helsinki Oy) Toimitusneuvosto: Klaus Ekman, Johanna Hellman, Tero Kuitunen, Marko Mikkola, Markku Pakarinen, Mirja Rantala, Marko Svensberg, Jouni Tanskanen ja Petri Vartiainen. Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset-palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 ja Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Paino: Hansaprint 2023/Met23_02 Kansikuva: Pirkko Roinila ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakausmedia ry:n jäsen 66-67_Saame_ME0223.indd 67 66-67_Saame_ME0223.indd 67 27.2.2023 14.00 27.2.2023 14.00
Premium Tour 2023 Eränkävijän ykköstapahtuma! Pvm Paikkakunta Yhteistyössä 7.6. Nokia Häijään Urheilutarvike Oy 8.6. Vaasa Erä ja Kalastus Kurre Oy 9.6. Ylistaro Asepaja M. Vuorela 14.6. Kuopio Ruoto Oy 15.6. Oulainen Kärkkäinen Oy 16.6. Muhos Ruoto Oy Tervetuloa! Nordic Distribution Oy NorDis www.nordis.fi www.facebook.com/NorDisOy Premium Tour 2023 -kiertueella järjestämme toiminnallista ammuntaa sekä tuote-esittelyjä ja -testausta. Osallistumalla tapahtumiin pääset mukaan myös upeiden palkintojen arvontaan! Lue lisää kotisekä fb-sivultamme. Nordis Oy_Premium Tour 2023_Metsästäjä_nro 2_210x240.indd 1 Nordis Oy_Premium Tour 2023_Metsästäjä_nro 2_210x240.indd 1 21.2.2023 8.49.55 21.2.2023 8.49.55 68_Takakansi_ME0223.indd 68 68_Takakansi_ME0223.indd 68 27.2.2023 14.00 27.2.2023 14.00