• SUDEN KARKOTTAMINEN METSÄSTÄJÄTUTKINTO SÄHKÖISTYY RIISTALIHAA HEIKOSTI SAATAVILLA KULUTTAJILLE HIRVILUVAT HAETAAN HUHTIKUUSSA PARIJÄLJEN KUTSU NÄÄTÄJAHTI ON PERINTEISTÄ ERÄNKÄYNTIÄ 2/2025 Lehti yli 300 000 metsästäjälle
• METSÄSTYS 10 Näädän pyyntiä pystykorvalla 24 Riistanhoitoyhdistys ja hirvi 26 Peurat lopussa omalta alueelta? 30 Rusakoita seisojalla 34 Metsästysja ampumaleirillä Ruotsissa 42 Kiväärinpatruunoiden lataaminen vasaralataussarjalla 45 Erävalvonta: Tarkastusoikeus selkiytyi vuodenvaihteessa 48 Etsivä löytää – riistalihaakin 58 Riistareseptit 60 Uuden metsästäjän koulutus auttaa alkuun 62 Koululaiset mukana hirvenmetsästyksessä Haapajärvellä 64 Fiksusti jahdissa RIISTA 14 Onnistunut karkotus säikäyttää suden pois pihapiiristä 36 Riistapäivät 2025 40 SRVA tuottaa tarkkaa tietoa riistakolareista 41 Samson-supikoiria Pohjois-Karjalassa 44 Muuttuuko vesilinnustus 55 Suden aiheuttamien koiravahinkojen määrä pysynyt ennallaan AJANKOHTAISET 4 Uutiset 18 Nuorten toimitus 29 Metsästäjämäärä Suomessa ja Ruotsissa 32 Metsästäjätutkinto sähköistyy 38 Kokemusperäinen tieto auttaa tutkijoita 65 Eräilmoitukset 66 Áigeguovdilis ságat sámegillii KOLUMNIT 3 Pääkirjoitus 6 Varapuheenjohtajalta 53 Ministeriön kuulumisia LAIT & LUVAT 50 Hirvieläinten pyyntiluvat ja metsästys oikeudet TUTKITTUA 46 Metsästäjämäärä hupenee, jos riistakannat hupenevat 52 Kansalaisten mielipiteet susista pysyvät vakaina 56 Metsästäjät kertovat – miksi metsästys herättää vastustusta? 14 Onnistunut karkotus säikäyttää suden pois pihapiiristä 26 Peurat lopussa omalta alueelta? 48 Etsivä löytää – riistalihaakin 50 Hirvieläinten pyyntiluvat ja metsästysoikeudet 2 Metsästäjä 2/2025 Sisältö
• 58 Hirvipaistia kermakastikkeessa, jäniksensatulaa ja perunaohukainen Näädän pyyntiä pystykorvalla 10 Metsästäjien keräämien tietojen perusteella määritetään esimerkiksi metsäkanalintujen metsästysajat. Riistakantojen hoito on yhteispeliä A lkuvuodesta oli jälleen aika kokoontua riistanhoitoyhdistysten ja metsästysseurojen vuosikokouksiin. Toivottavasti kokouksissa analysoitiin tarkasti kuluneen metsästysvuoden pyynnin sujumista ja tuloksia sekä suunniteltiin tulevan kauden riistallisia tavoitteita. Riistakannoista huolehtiminen on yhteispeliä, jossa paikallistuntemuksella on suuri merkitys. Tavoitteena on metsästyksen mitoittaminen kestävästi, tulevien metsästysmahdollisuuksien turvaaminen ja vahinkojen aisoissa pitäminen. Paikallistuntemusta tarvitaan havaintojen teossa, saaliiden kirjaamisessa ja mitä erilaisimmissa riistan elinympäristöjen kohentamiseen tähtäävissä riistanhoitotöissä. Metsästäjien keräämien tietojen perusteella määritetään esimerkiksi metsäkanalintujen metsästysajat niin, että kantojen kehitys turvataan ja metsästyksen kestävyys varmistetaan. Hirvieläinten verotussuunnittelussa pyritään saavuttamaan alueellisten riistaneuvostojen asettamat tavoitetiheydet mitoittamalla hakemukset ja niiden perusteella myönnettävät pyyntiluvat. Tavoitteena on kantojen tasainen kehitys, mikä helpottaa metsästysjärjestelyjä ja toimintaa monessa suhteessa. Alueet, joille tavoitteet on asetettu, ovat suuria, siksi paikallisesti on huolehdittava luonnonolosuhteiden vaatimasta hienosäädöstä. Yhteislupien lupapankkikäytännöt ovat tässä osoittautuneet toimivaksi ratkaisuksi. Ne luovat pelivaraa ja reagointikykyä tilanteisiin, joissa kehitys poikkeaa suunnitteluvaiheen odotuksista. JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus Pääkirj itus 3 Metsästäjä 2/2025
• HALUATKO METSÄSTÄÄ RIISTALINTUJA TULEVAISUUDESSA? Ajantasainen ja kattava riistatieto on ratkaisevan tärkeää, jotta metsästyksen kestävyys voidaan varmistaa. Tiedon puute voi johtaa metsästysrajoituksiin, jopa riistalajien rauhoittamiseen. S uomen 4. lintuatlaskartoituksessa (2022–2025) käynnistyy viimeinen vuosi. Tulevan pesimäkauden aikana on tärkeää saada myös riistalintujen pesimälevinneisyydestä mahdollisimman kattava kuva. Etsimme nyt lintukantojen tilasta kiinnostuneita, luonnossa kesäaikaan liikkuvia metsästäjiä selvittämään puutteellisesti kartoitettujen seutujen linnustoa kesän 2025 aikana. Ilmoittautuneille tarjotaan tietoa alueista, jonne havainnointiretkiä kannattaa suunnata ja mitä lajeja erityisesti kannattaa etsiä. Ilmoittautuminen ei sido mihinkään. Lähde mukaan merkitykselliseen kartoitustyöhön, niin olet osaltasi turvaamassa linnustuksen jatkumista myös tulevaisuudessa! Ilmoittaudu 15.4.2025 mennessä mukaan QR-koodilla tai osoitteessa q.surveypal.com/LINTUATLAS JA RI PE LT O M ÄK I H AR RI TA AV ET TI Uutis t 4 Metsästäjä 2/2025
• Verkkokurssi petoyhdyshenkilöille – päivitä osaamistasi! Petoyhdyshenkilöiden verkkokurssi on kattava paketti suurpetotietoa. Verkkokurssi on suunniteltu sekä uusille petoyhdyshenkilöille että jo tehtävässä toimiville vapaaehtoisille, jotka haluavat syventää osaamistaan. Kurssi on vapaasti selattavissa Riistainfossa suomeksi ja ruotsiksi, ja sen tarkoituksena on yhtenäistää petoyhdyshenkilöiden tietopohjaa. Materiaali korostaa petoyhdyshenkilöiden tärkeää roolia suurpetoja koskevan riistatiedon kokoajina ja tarjoaa käytännönläheisiä ohjeita tehtävän hoitamiseen. Uusilta petoyhdyshenkilöiltä vaaditaan peruskurssin suorittaminen joko verkossa tai osallistumalla Suomen riistakeskuksen järjestämään koulutukseen. Verkkokurssi koostuu useista osioista, joiden tentit on suoritettava hyväksytysti Riistainfossa. Kurssimateriaalissa käsitellään muun muassa suurpetojen tunnistamista ja havaintojen kirjaamista, havaintoaineiston käyttöä kanta-arvion muodostamisessa sekä suurpetojen kannanhoitoa. Lisäksi kurssialustalta löytyy erillisiä moduuleita, jotka syventävät petoyhdyshenkilöiden osaamista. Ne käsittelevät suden DNA-keräystä, viestintää sekä tuoreimpana lisäyksenä suurriistavirka-aputoimintaa. Tutustu kurssiin Riistainfossa ja vie suurpetotietämyksesi uudelle tasolle! PE TOY HDYSHENKIL Ö SU UR PET OJEN HAVAI NN OI N TI Poliisi selkeytti SRVA-sopimuksia Poliisi julkaisi uuden sopimuspohjan poliisilaitosten ja riistanhoitoyhdistysten väliseksi suurriistavirka-apu (SRVA) -sopimukseksi helmikuussa. SRVA-sopimuspohja on uudistettu selkeämmäksi, mutta sopimusten periaatteet eivät muutu. Ainoa varsinainen muutos koskee poliisin määräämistä suurpetojen ja villisikojen karkottamistai lopettamistehtävistä maksettavaa korvausta. Uusien sopimusten allekirjoittamisen jälkeen korvaus nousee 400 eurosta 600 euroon toteutetulta tehtävältä. Sopimuksella paikallinen poliisilaitos ja rhy sopivat siitä, että rhy ylläpitää toimialueellaan valmiutta huolehtia liikenneonnettomuudessa loukkaantuneiden tai muusta syystä poistettavien hirvieläinten jäljittämisestä, lopettamisesta, talteenotosta ja hävittämisestä. Lisäksi siinä sovitaan suurpetojen ja villisian jäljestämisestä, lopettamisesta tai karkottamisesta tilanteissa, joissa tehtävä kuuluu poliisille. Metsästäjän opas 2025 nyt myynnissä Metsästäjäksi aikovien oppikirjana toimiva perinteikäs Metsästäjän opas on uudistunut. Uusien kansien lisäksi sisältö on päivitetty ja kirjan loppuun on lisätty tietoiskuja asioista, jotka tutkinnon suorittaneen on hyvä muistaa erityisesti harrastuksensa alkutaipaleella. Metsästäjätutkintoon valmistautumisen lisäksi opas toimii kaikkien metsästäjien tietopankkina sekä tarjoaa ei-metsästäville lukijoille mahdollisuuden tutustua riistaeläimiin, riistanhoitoon sekä yleisesti siihen laajaan kokonaisuuteen, mitä suomalaiset metsästäjät tekevät varsinaisen metsästyksen lisäksi. Kirja on osa vastuullisuuden koulutusohjelmaa, johon kuuluvat Metsästäjän opas, tutkintoon valmentava koulutus ja itse metsästäjätutkinto. Opas on suositeltavaa lukea jo ennen tutkintoon valmentavaan koulutukseen osallistumista. Metsästäjän oppaan voi tilata Suomen riistakeskuksen verkkokaupasta: kauppa.riista.fi JA AK KO AL AL AN TE LA 5 Metsästäjä 2/2025
• Hirvieläinkantojen tulevaisuus taitekohdassa H irvieläinten tavoiteasetanta on meneillään ja luvat haetaan huhtikuussa. Toivon kaikkien nyt huomioivan, että Suomen hirvikanta on juuri käynyt pohjalukemissa. Viime vuonna alueelliset riistaneuvostot asettivat uudet hirvikantatavoitteet, joissa paikoin jo tehtiin pieniä korjausliikkeitä suuremman hirvikannan suuntaan. Mutta kevään prosessi on avainasemassa, jotta tilannetta ei pahenneta. Viime vuosina myös valkohäntäpeurakantaa on leikattu ja monin paikoin kanta on oikeasti leikkaantunut. Toki yhä on pistemäisiä tihentymiä, joissa kantaa voidaan pienentää, mutta valtaosan peuranmetsästäjistä on nyt syytä käyttää harkintaa verotuksen voimakkuudessa. Lupia voidaan toki hakea riittävä määrä, mutta niistä suuri osa on syytä laittaa lupapankkiin ja kun alueen tilanne kauden edetessä selkiytyy, ottaa vasta tarvittaessa käyttöön. Viimeistään nyt on ryhdyttävä huomioimaan myös suurpedot, jotka ottavat osansa hirvitai peurakannasta tai vähintäänkin niiden vasatuotosta. Jos alueella on suurpetoja, on metsästysverotuksen oltava varovaisempaa. Kyseessä ovat Suomen tärkeimmät riistalajit. Nyt on tarkan markan paikka, jotta kehitys kääntyy, eikä niitä pahimmillaan menetetä. Jos niin kävisi, koko metsästysharrastus on uhattuna, koska hirvi ja valkohäntäpeura pitävät Suomessa metsästyksen pyörät pyörimässä. Toivon metsästäjien tiedostavan myös sen, että enemmistö suomalaisista haluaisi syödä enemmän riistaa, mutta sitä ei nykyisellään riitä tarjolle. Riistalihan hyvä saatavuus on erinomainen tapa lisätä metsästyksen hyväksyntää, joten hirvieläinten verotusta pohtiessa olisi hyvä huomioida myös kotimaisen riistan saaminen kuluttajien ruokapöytiin tulevaisuudessa. MARTIN HÄGGLUND Varapuheenjohtaja Suomen riistakeskus Oma riistassa voi maksaa riistanhoitomaksun ja ampumakokeen Riistanhoitomaksun voi maksaa myös Oma riistassa verkkopankkitunnusten tai vaikkapa MobilePayn avulla. Voit maksaa Oma riistan kautta kuluvan metsästysvuoden 2024–2025 riistanhoitomaksun, mikäli et ole sitä vielä suorittanut. Tulevan metsästysvuoden 1.8.2025-31.7.2026 riistanhoitomaksun voit suorittaa Oma riistan kautta 15.7.2025 alkaen. Uusi, tutkinnon juuri suorittanut metsästäjä, voi maksaa riistanhoitomaksun Oma riista -palvelun kautta sen jälkeen, kun uusi metsästäjäprofiili on tallentunut metsästäjärekisteriin. Sähköinen maksutapa on hyvä ottaa haltuun, sillä nykyisin myös ampumakokeen maksaminen on mahdollista sähköisellä maksutavalla kaikissa riistanhoitoyhdistyksissä. Kaikki vanhat maksutavat, kuten käteinen, käyvät toki edelleen. Riistanhoitomaksu e-laskutukseen tai suoramaksuksi Jos haluat maksaa riistanhoitomaksusi e-laskulla tai suoramaksuna, varmista että sinulla on voimassa oleva laskutussopimus pankkisi kanssa viimeistään 30. huhtikuuta. Laskutussopimuksen tehneiden metsästäjien verkkopankkiin lähetetään toukokuussa metsästysvuoden 2025–2026 riistanhoitomaksun lasku, jonka eräpäivä on toukokuun lopulla. Eräpäivään mennessä maksaneille lähetetään heinäkuussa Metsästäjä-lehden 4/2025 liitteenä ”maksettu”-merkinnällä varustettu metsästyskortti. Laskutussopimusta ei tarvitse uusia vuosittain, vaan ainoastaan kun pankkitiedoissasi tapahtuu muutos. Pankkitilin vaihtuessa sinun tulee ensin purkaa vanha laskutussopimus, vasta sitten voit tehdä uuden sopimuksen. Lue lisää Suomen riistakeskuksen verkkosivuilta riista.fi K lumni Uutis t Metsästäjä 2/2025 6
• SUOMESSA JA RUOTSISSA ON METSÄSTÄJIÄ NOIN 550 000 OMA RIISTASSA NYT Metsästäjä ? Varmista että puhelimessasi on maastosovelluksen viimeisin versio Seuran/seurueen yhteyshenkilö ? Kopioi hirvieläinten metsästysalue tulevalle metsästysvuodelle ? Tee aluetietopäivitykset ja päivitä muutkin mahdolliset muutokset metsästysalueissa metsästysvuodelle 2025 – 2026 ? Poista sirpalealueet ja anna aluetunnus luvanhakijalle. ? Tarkista hirvenmetsästykseen osallistuvien ampujien tiedot Metsästyslain 8 § :n alueella. Luvanhakija ? Aluetunnukset lupaosakkailta, valmistele ja lähetä hirvieläinten pyyntilupahakemus Oma riista -palvelussa 30.4. klo 16:15 mennessä. Oma riista -helpdesk auttaa tarvittaessa arkisin 9:00–15:00, p. 029 431 2001 tai sähköpostilla oma@riista.fi Valkoposkihanhi ja merimetso -työryhmän työ jatkuu Valkoposkihanhen ja merimetson siirtoa metsästyslain piiriin valmistelevan työryhmän toimikautta on jatkettu elokuun 2025 loppuun asti. Työn painopistettä on siirretty kansallisen lainsäädännön kehittämisestä EU-vaikuttamiseen. Tavoitteeksi on asetettu EU-lainsäädännön muutos, eli lajien siirtäminen lintudirektiivin metsästettävien lajien liitteeseen. Lajien siirtäminen kansallisesti laista toiseen ei vaikuta lajien metsästettävyyteen, mikäli EU-lainsäädäntö sen kieltää. Nykyisen vakoposkihanhea ja merimetsoa koskevan oikeuskäytännön perusteella tappavia toimia voidaan käyttää vain, jos muut menetelmät eivät ole tyydyttäviä. EU:n lintudirektiivin liitemuutos on siis tarpeen, jotta metsästys tosiasiallisesti mahdollistuisi. Keväälle 2025 ei siis ole tiedossa muutoksia vallitsevaan käytäntöön. Työryhmän tuloksista viestitään työn valmistuttua. Ilmoita riistanhoito yhdistyksen vaihtaminen 30.4. mennessä Jos haluat vaihtaa riistanhoitoyhdistystäsi, ilmoita metsästäjärekisteriin nimesi ja metsästäjänumerosi sekä nykyinen ja uusi riistanhoitoyhdistyksesi. Jotta muutos ehtii metsästysvuoden 2025–2026 metsästyskorttiin, ilmoitus tulee tehdä 30.4.2025 mennessä. Riistanhoitoyhdistyksen jäsenyyttä ei voi vaihtaa kesken metsästysvuoden riistanhoitomaksun maksamisen jälkeen. Voit olla jäsenenä riistanhoitoyhdistyksessä, jonka ? toiminta-alueella pääasiassa metsästät tai ? toiminta-alueella olevassa kunnassa kotipaikkasi on. Voit tehdä ilmoituksen metsästäjärekisteriin suullisesti tai kirjallisesti. Metsästäjärekisteri p. 029 431 2002 metsastajarekisteri@riista.fi TE RO SA LM EL A JA AK KO VÄ H ÄM ÄK I 7 Metsästäjä 2/2025 Uutis t
• Uutis t Päättyneellä jahtikaudella kaadettiin runsaat 37 800 hirveä, mikä on 17 prosenttia viime kautta enemmän. Saalismäärä kasvoi lähes koko maassa ja viime vuoteen nähden suhteellisesti eniten Lapissa, Pohjanmaalla, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa. Vain Varsinais-Suomessa ja Etelä-Hämeessä saalis oli hiukan edellisvuotta pienempi. Hirvisaalis vuosina 2023–2024 riistakeskusalueittain Luonnonvaraisia vesilintuja toivotaan lintuinfluenssa­ tutkimuksiin Ruokavirasto toivoo tutkimuksiin erityisesti sairaita tai äskettäin kuolleina löydettyjä vesija petolintuja. Luonnonvaraisten lintujen näytteiden toimittamisesta tulee aina sopia ensin Ruokaviraston kanssa soittamalla numeroon 029 520 4181. Näin sovittujen näytteiden lähettäminen ja tutkiminen ovat lähettäjälle maksuttomia. Luonnonvaraisten lintujen joukkokuolemista tulee ilmoittaa kunnantai läänineläinlääkärille. Lintuinfluenssan epäilytapauksissa virkaeläinlääkäri toimittaa näytteet Ruokavirastoon. Kosteikkokohteita etsitään Sotka-kosteikot-hankkeessa suunnitellaan kosteikoita vesilintujen poikueelinympäristöiksi. Vuoden 2025 Sotka-kohdehaku on auki 31.3. saakka Esitä omaa kohdettasi mukaan hankkeeseen: www.kosteikko.fi Nuorten eräleiri Haapajärvellä 5–8.6.2025 Leirin kohderyhmänä ovat 11–16-vuotiaat tytöt ja pojat. Myös vanhemmat voivat olla mukana. Leirille otetaan 45 leiriläistä ilmoittautumisjärjestyksessä, majoitus omissa teltoissa. Ohjelmassa muun muassa metsästäjätutkintoon valmentavaa koulutusta, metsästäjätutkinto, ampumakoulutus ruutija jousiaseilla, maastossa liikkumisen perusteita (kartanja kompassin käyttö), metsästyskoirien esittely, pienpetopyyntikoulutusta, vetouistelua, SimWay-simulaattoriammuntaa ja makkaranpaistoa. Paikka: Siiponkosken jokikeskus, Siiponkoskentie 220, 85800 Haapajärvi. Hinta: 180 euroa / henkilö, metsästäjätutkintoon osallistuvilta peritään erillinen maksu 20 euroa. Lisätietoja: Nina Isoherranen, Haapajärven kaupungin nuorisopalvelut (044) 445 6404, nina.isoherranen@haapajarvi.fi Ilmoittaudu viimeistään 14.5.2025 TILASTOT TÄHTÄIMESSÄ Kainuu Uusimaa Varsinais-Suomi Rann.-Pohjanmaa Satakunta Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Pohjanmaa Pohjois-Häme Lappi Oulu Keski-Suomi Kaakkois-Suomi Etelä-Häme Etelä-Savo 1000 2000 3000 4000 5000 2023 2024 JU H A TI SS AR I 8 Metsästäjä 2/2025
• HANKKIJAN HIRVI Talvirehurapsi 50 %, rehukaali 50 %. 1 kg 18 29 5 kg 72 95 10 kg 129,18,29 €/KG 14,59 €/KG 12,90 €/KG HANKKIJAN PEURA Rehujuurikas 15 %, talvirehurapsi 35 %, italianraiheinä 35 %, öljyretikka 15 %. 5 kg 54 95 10 kg 109,10,99 €/KG 10,90 €/KG HANKKIJAN RIISTA Rehurapsi 20 %, talvirehurapsi 50 % , italianraiheinä 30 %. 10 kg 73 95 7,40 €/KG RIISTAHERNE 30kg 20 95 0,70 €/KG HUKKAKAURA VAPAA REHUKAURA 30kg 19 59 0,65 €/KG TURNIPSI REHUNAURIS 1kg 18 39 18,39 €/KG REHUJUURIKAS 1kg 19 79 19,79 €/KG REHURAPSI 1 kg 8 29 25 kg 129,8,29 €/KG 5,16 €/KG HINNAT VOIMASSA 31.5.2025 ASTI TAI NIIN KAUAN KUIN TUOTE ERIÄ RIITTÄÄ. VALIKOMAT VAIHTELEVAT MYYMÄLÖITTÄIN. KAIKKI TUOTTEET SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankk? a.fi HANKKIJALTA RIISTAPELLOLLE SUPILOUKKU 36X31X107 CM 79 95 Varmatoimiset, kotimaiset loukut. Valmistusmateriaalina säänkestävä alusinkkiverkko, galvanoidut 4 mm lankavahvikkeet. MINKKILOUKKU 16X18X72 CM 34 95 KANULOUKKU 150X100X50 CM 349,Erittäin tukeva kotimainen elementeistä koottava loukku supikoiran, mäyrän ja ketun pyyntiin. Sisältää laukaisulaitteen. JALMARIN LAATIKKORAUTA PIENPETORAUTA 64 95 Heti tappava laatikkorauta minkin ja näädän pyyntiin silloin kun loukkua ei voida käydä kokemassa päivittäin. MÄYRÄLOUKKU 116X41X46 CM 139,Kotimainen, vankkarakenteinen paksusta 3,5 mm verkosta valmistettu loukku. Silmäkoko 1x2”. Paino: 13 kg. HANKKIJAN RIISTASIEMENVALIKOIMA TARJOAA MYÖS MAISTUVIA SEOKSIA RIISTALINTUJEN RUOKINTAAN. RIISTAKAMERA BURREL N24 4G 199,Lähettää 12 MP:n kuvia sähköpostiin, tallentaa Full HD-laatuista videota muistikortille. Sarjakuvaus, kuvausväli 3 s. Videot 5-30 s. Inframustasalama. Toimii 4G ja 2G-verkoissa. RIISTAKAMERA BURREL E24 4G 249,Tallentaa 24 MP:n kuvia ja 2K -laadun 30 fps videota muistikortille ja lähettää sähköpostiin. Sarjakuvaus 1-10 kuvaa, video jopa 30 s. Inframustasalama. Toimii 4G ja 2G-verkoissa.
• Kun kanalinnun metsästys loppuu, ei koiraa kannata jättää toimettomaksi. Silloin voi aloittaa näädän pyynnin. TeksTi ja kuvaT Hannu Huttu K ansalliskoiramme suomenpystykorva on monipuolinen rotu, jota kannattaa käyttää muuhunkin kuin kanalinnustukseen. Metsästyskautta voi jatkaa molemmista päistä. Ei koira siitä pilalle mene, päinvastoin. Alkusyksyllä se on hyvänä apuna sorsastuksessa, jos se on pennusta asti totutettu veteen. Sorsa pysyy yleensä koiran haukussa hyvin ja vettä pelkäämätön koira myös noutaa linnun. Kanalintukauden jälkeen siirrytään näädän jäljille. Sen metsästysaika alkaa ensimmäinen elokuuta, mutta käytännössä pyynti onnistuu hyvin vasta, kun jäljet näkyvät lumessa. Eikä näädän turkkikaan ole hyvässä talvikarvassa ennen marraskuuta. Näädän pyyntikausi pitää innokkaan koirakon aktiivisena aina maaliskuun loppuun saakka. Uusi lumi – jahtiin! Edellisenä päivänä satanut uusi lumi tarjoaa parhaan kelin näädän pyyntiin. Näätä liikkuu pääosin yöllä, joten tuore yöllinen jälki erottuu hyvin ja lumisade on peittänyt vanhat jäljet sotkemasta. Näätä asustelee laajoilla alueilla ja voi kulkea yön aikana monet kilometrit. Jälkiä kannatta etsiä näädän tyypillisimmiltä kulkupaikoilta, joita ovat usein puronvarret ja korvet. Ilman koiraa helpompaa kahdestaan Näädän metsästäjän kannattaa olla liikkeellä jo aamuhämärissä, koska talvipäivä on lyhyt. Ensimmäinen onnistumisen hetki tulee, kun löytää tuoreet jäljet. Se ei takaa saalista, mutta on hyvä alku reissulle. Joskus näätä on liikkunut niin paljon, että päivä loppuu kesken, joskus taas sitä ei saa ylös makuulta tai jäljitys vain jostakin syystä epäonnistuu. Päivällä tuleva runsas lumisade voi myös peittää jäljen. Kahden metsästäjän voimin voidaan kulkea jäljen molemmin puolin ja pienet jälkisotkut on helpompi selvittää. Jälkien päällä hiihtämistä kannatta välttää, jotta tarvittaessa voi palata tutkimaan niitä uudelleen. Kahdella metsästäjällä myös toiminta näädän makuupaikalla onnistuu paremmin. Toinen voi keskittyä tarkkailemaan ympäristöä, toisen yrittäessä saada näädän liikkeelle. Myös tavarat kulkevat kahden metsästäjän repuissa helpommin. Raskaalla upottavalla kelillä pyyntikaverista on suuri ilo: voi hiihtää peräkkäin välillä vetovuoroa vaihtaen. Näädän pyyntiä pystykorvalla 10 Metsästäjä 2/2025
• Näädän tuore jälkijono erottuu hyvin pehmeästä pakkaslumesta. Paksu lumikerros hidastaa koiran kulkua, mutta metsästäjän kolmemetriset sukset kantavat hyvin. ? Näädän jäljet päättyvät onttoon kuuseen. Menoreikä löytyy puun juurien alta. Koirilla on näädästä hajuja kuulohavainto. 11 Metsästäjä 2/2025
• Helpottaa huomattavasti kulkemista, kun saa välillä hiihtää valmista latua. Koira Kokenut näädälle oppinut koira helpottaa seuraamista. Koira pysyy jäljellä ja metsästäjän tarvitsee seurata sitä tutkasta ja voi oikoa mutkat suoriksi. Metsästyksessä voi käyttää myös kahta koiraa, jos ne tulevat toimeen keskenään. Useammasta koirasta on apua varsinkin maakomosta kaivettaessa. Tosin useampi koira sotkee helposti näädän jälkiä. Näädän käyttäytymistä kannattaa seurata Näätä voi joskus puittaa eli liikkua puita pitkin, jolloin koira yleensä hukkaa jäljen. Puista hangelle tippuneesta karikkeesta ja lumesta puhdistuneista oksista voi päätellä näädän kulkureitin. Jälkien kadottua on hyvä kiertää alue mottiin. Yleensä näätä puittaa ennen puussa sijaitsevaa päivämakuupaikkaa. Jos näädän jälkiä ei enää löydy, kannattaa etsiä oravan pesää tai puun koloa läheltä kohtaa, jossa näätä nousi puuhun. Jos hyvin käy koira haistaa näädän, ja se on haukussa metsästäjän saapuessa paikalle. Erilaisia makuupaikkoja Onttoon puuhun makuulle jääneen näädän sijainnin voi yrittää varmistaa varovaisella koputuksella puun kylkeen. Se saa usein näädän liikkumaan ja puun sisältä voi kuulla rapinaa. Joskus se jopa murisee. Puun kolosta näätä on sitkaampi lähtemään. Jos koputtelu kirveen hamaralla puun kylkeen ei tuota tulosta, näätää voi yrittää hätistellä kolon suulle työnnetyllä puunraipalla. Jos reikä on korkealla, usein käy niin, että näätä jumiutuu poteroonsa ja pitää nahkansa. Kovalla pakkasella näätä suosii päivämakuupaikkana usein maakoloja ja tuulen kaatojen alusia. Varsinkin paksun lumen aikaan, kun siellä on lämpimämpää. Lumen alle voi mennä ja sieltä tulla paljon jälkiä, koska usein näätä on liikkunut makuupaikan ympärillä paljon. Jälkien kanssa helposti sekoaa ja näädän olinpaikkaa on vaikea varmistaa. Silloin koiran ylivertaiset hajuja kuuloaistit ovat tarpeen. Koiraan kannattaa luottaa. Maahan haukkuva ja kaivava koira on yleensä haistanut näädän. Näätä voi yrittää karata melko kaukana oletetusta makuupaikasta siirtyen lumen alla. Tarkka koira kuulee näädän liikkeet ja pitää metsästäjän ajan tasalla siitä, missä näätä milloinkin liikkuu. Näätä liikkeelle Olipa päivämakuupaikka maassa tai puussa, näätä täytyy saada sieltä liikkeelle. Koiran tehtävänä on saada pakeneva näätä puuhun ja pysäyttää se haukkuun. Paikallaan puussa ollessaan se on helppo ampua. Maassa pakoon kirmaisevan näädän ampumisessa pitää olla varovainen, ettei perään säntäävä koira joudu tulilinjalle. Makuulta hätistetty näätä on nopea liikkeissään. Se yrittää karistaa koiraa kannoiltaan puittamalla. Näätä juoksee oksia pitkin vauhdilla ja hyppää monen metrin Makuulta tuulen kaatamasta haavasta hätistelty näätä lähtee kuin tykin suusta. Koirat ovat tilanteen tasalla ja ajavat näädän puuhun. Tuomo Huttu seuraa tilannetta. Näätä liikkuu puussa vauhdilla tehden useiden metrien hyppyjä puusta toiseen. Näädänmetsästyksen päätepiste. Näätä on saatu liikkeelle päivämakuulta, koira on pysäyttänyt sen haukkuun, josta metsästäjän on se helppo ampua. 12 Metsästäjä 2/2025
• Varusteet talviseen näätäjahtiin Lumen määrästä riippuen matka taittuu jalkaisin tai suksilla. Kainuun pehmeäja runsaslumisilla alueilla käytössäni on kolmemetriset metsäsukset. Metsäsuksen siteissä on viime vuosina tapahtunut kehitystä. Esimerkiksi kotimaisen valmistajan uudella mallilla voi hiihtää tukevimmilla jalkineilla, kun hiihtorantillista kenkää ei välttämättä enää tarvitse käyttää. Se tekee hiihdosta pitkillä suksilla helpompaa. Metsäsuksen sauva saa olla suhteellisen lyhyt. Pehmeässä lumessa suksi uppoaa aina jonkin verran, joten liian pitkillä sauvoilla joutuu nostelemaan käsiä turhan ylös saadakseen somman hangen päälle. Tämä on hankalaa, jos vielä raskas reppu painaa hartioita. Sauvat ovat umpihankihiihdossa lähinnä tasapainoa varten, joilla saa tukea lumesta. Sompa on luonnollisesti iso. Hiihtäessä reppu varusteineen myös lämmittää. Reppuun voi pakata kevyen taukotakin, jota voi käyttää evästauolla. Aseena käytetään haulikkoa, jota voi kuljettaa lumisessa metsässä, vaikka kevyessä asepussissa. Ase pysyy paremmin toimintakunnossa, kun se ei lumeudu eikä jäädy. Piipun suuhun kannattaa laittaa teippiä lumen suojaksi. Lisäksi ? Terävä kirves. ? Pieni, kevyt ja helposti kuljetettava lapio lumen lapiointiin. ? Puukko ja tulentekovälineet. ? Koiratutka, kännykkä ja varavirtalähde. Muista ladata täyteen ennen reissua! ? Otsalamppu. Aamuhämärissä jäljet erottuvat sillä hyvin ja jos päivä ei riitä ja pimeä yllättää, on mukavampi tulla metsästä pois lampun valossa. ? Koiran hihna. Jos koira ei malta lopettaa, vaikka kallionkolossa lymyilevän näädän jahtaamista, sen saa mukaan hihnassa. loikkia oksan päästä viereiseen puuhun. Lumiset puut ovat koiran etu. Koira pystyy paremmin mukana lumen varistessa näädän kulkureitillä. Tarpeeksi hajurakoa saanut näätä hyppää maahan korkealtakin petäjästä ja loikkii karkuun. Peli on yleensä siltä osin pelattu. Varsinkaan paksun lumen aikaan koira ei pysy näädän vauhdissa. Näätä tuntee alueensa hyvin ja tietää missä on turvallinen paikka pysähtyä. Itselläni on näätä karannut samalla metsästysalueel­ la kolme kertaa. Joka kerta suuntana oli sama kallio­ romeikko, jonne jäljet päättyivät. Siellä näätä oli hyvässä tallessa. Näädän metsästys lumisessa metsässä on hyvää lii­ kuntaa koiralle ja sitä voi harrastaa kelien puitteissa koko talven. Hyvää kuntoilua se on myös metsästäjälle. Näädälle turvallinen makuupaikka on isossa kelossa. Se voi käydä kurkkaamassa reiältä, mutta usein käy niin, ettei sitä saa sieltä ulos. Ei päivä kuitenkaan hukkaan ole mennyt. Elämyksiä tällaiseltakin reissulta tulee ja niitähän metsältä haetaan. 13 Metsästäjä 2/2025
• Pihoissa vierailevat sudet ovat aiheuttaneet turvallisuus­ riskejä ja lisänneet samalla tarvetta niiden karkotuksille. TeksTi Juha Tissari kuvaT Hannu Huttu ja Jaakko Alalantela S uomen susikannan hoitosuunnitelmassa on linjattu ohjeet pihaalueilla vierailevien susien varalta. Piha-alueella tarkoitetaan asuintai tuotantorakennusten muodostamaa hoidettua aluetta. Koska susi luokitellaan luontodirektiivissä suojelluksi lajiksi, suden aiheuttamiin ongelmatilanteisiin pyritään ensisijaisesti löytämään sellainen muu tyydyttävä ratkaisu, joka ei pakota suden tappamiseen. Hoitosuunnitelmassa mainitaan suden karkotuksesta muun muassa näin: ”Asutuksen läheisyydessä vierailevien susien karkotukset koirilla, erilaiset äänija valopelotOnnistunut karkotus säikäyttää suden pois pihapiiristä teet yhdistettynä kipuun saattavat muuttaa suden käyttäytymistä ja luoda ihmisarkuutta sudelle”. Asutuksen lähellä tehdystä susihavainnosta on aina ilmoitettava alueen petoyhdyshenkilölle, jotta tieto välittyy viranomaiskäyttöön. Välitöntä uhkaa tai vaaraa aiheuttavista susista on oltava yhteydessä hätäkeskukseen. Omalla vai viranomaisen luvalla? ”Luontodirektiivin tulkintaohjeen mukaan yksittäinen karkotus tai häirintä, joka ei vahingoita sutta, ei ole kiellettyä häirintää.” Susi on sallittua karkottaa esimerkiksi voimakasta ääntä käyttämällä hoidetusta pihapiiristä tai laitumelta. 14 Metsästäjä 2/2025
• Lain mukaan kuka tahansa voi karkottaa suden piha-alueelta vahingoittamatta eläintä. Karkotusta voidaan tehostaa esimerkiksi voimakkaan äänen avulla. Mikäli sutta seurataan tai ajetaan hoidetun pihapiirin tai laitumen ulkopuolella, on toiminta metsästyslain 37 §:n vastaista. Haja-asutusalueella suden karkottamiseen piha-alueen ulkopuolella tarvitaan Suomen riistakeskuksen myöntämä häirintäja Susien pihakäynnit 1.1.2025–15.2.2025 Pohjois-Karjalassa (suluissa karkotusluvat) Alueella on kaksitoista riistan hoito­ yhdistystä, joista Tohmajärvi­Värtsilä erottuu selkeästi susien pihakäyntien osalta. Pihakäyntien perusteella alueelle on myönnetty syksyn jälkeen seitsemän suden karkotuslupaa. Jokaisella luvalla on suoritettu kahdesta viiteen onnistunutta karkotusta. Karkotuksista huolimatta sudet ovat kuitenkin palanneet takaisin pihoihin kerta toisensa jälkeen. Koska karkotukset eivät ole tuottaneet tulosta, on Tohmajärvi­ Värtsilä rhy:n alueelle myönnetty poikkeuslupia suden tappamiseen. Poikkeuslupa on myönnetty yhden suden tappamiseen kerrallaan. Marraskuun jälkeen Tohmajärvi­ Värtsilä rhy:n alueella on metsästetty neljä sutta turvallisuusperusteisilla poikkeusluvilla. Lisäksi lähialueella on lopetettu yhteensä kaksi sutta vahinkoperusteisella poikkeusluvalla. ? Suden karkotus on mahdollisuuksien mukaan dokumentoitava esimerkiksi valo­ kuvaamalla pakenevan suden lumijäljet. Ylä-Karjala 6 (0) Keski-Karjala 8 (1) Lieksa (0) Ilomantsi (0) Tuupovaara 4 (0) Polvijärvi (0) Outokumpu (0) Liperi (1, poliisin) Joensuun seutu 12 (1, poliisin) TohmajärviVärtsilä 63 (7) Juuka 18 (0) Eno 25 (0) 15 Metsästäjä 2/2025
• Onnistunut karkotus Poliisihallituksen ohjeen mukaisesti Suurpedolle tehdään enintään kaksi onnistunutta karkotusta. Karkotukset tulee suunnitella ja toteuttaa huolellisesti. Suunnitelmat tulee hyväksyttää etukäteen päätöksen tehneellä poliisimiehellä. Tavoitteena tulee olla, että karkottaminen on niin tehokas toimenpide, että sillä saavutetaan tavoiteltu tulos – suurpeto muuttaa käytöstään ja alkaa karttaa tiettyä aluetta tai tilannetta. Onnistuneella karkotuksella tarkoitetaan seuraavaa: ? Suurpetoon saadaan kontakti ja karkotuspainetta kytkettyjen tai ajavien koirien avulla ? Suurpetoon saadaan kohdistettua kipua projektiililaukaisimella tai haulikon kipua tuottavalla ammuksella ? Suurpetoon saadaan kontakti ja karkotuspainetta moottorikelkalla, mönkijällä tai vastaavalla avonaisella ajoneuvolla, josta ihminen on suden aistittavissa ? Äänitai signaalikarkotteita on pystytty käyttämään siten, että niiden käyttö yhdistyy ihmisen toimintaan (näköyhteys) ja suurpeto reagoi kyseiseen karkotustoimenpiteeseen pakenemalla. Pakeneminen on mahdollisuuksien mukaan dokumentoitava esimerkiksi valokuvaamalla pakenevan suurpedon lumijäljet tai ajavien koirien tutkapantojen tiedoilla. karkotuslupa. Lupa voidaan myöntää, jos siihen on riittävät perusteet. Luvan myöntämisen ehtona ovat toistuvat susien pihavierailut, jotka petoyhdyshenkilöt ovat kirjanneet Tassujärjestelmään. Tassusta tiedot siirtyvät Riistavahinkorekisteriin, josta niitä voidaan käyttää karkotusluvan perusteluissa. Monet syyt houkuttelevat susia pihoihin Susien pihavierailut ovat luonteeltaan hyvin erilaisia. Aina pihavierailuihin ei liity omaisuuteen tai ihmiseen kohdistuvaa vaaraa tai uhkaa. Lähes poikkeuksetta sudet liikkuvat reviirillään myös lähellä ihmisasutusta, ellei reviiri sijaitse laajoilla erämaa-alueilla. Perusluonteeltaan arkana eläimenä susi pyrkii välttämään kohtaamista ihmisen kanssa. Yleensä poikkeavasti käyttäytyvä susi on joko sairas, ihmiseen liiaksi tottunut, koiran ja suden risteymä tai sudella on pennut lähialueella. Nuori susi voi käyttäytyä kokemattomuuttaan hyvinkin rohkeasti. Joillakin alueilla saalisja ravintoeläinten vähäisyys on saanut sudet hakeutumaan ravinnon perässä lähelle ihmisasutusta. Sudet hakeutuvat pihapiirin läheisyyteen myös ihmistoiminnan seurauksena. Sutta voi houkutella paikalle esimerkiksi ravinnoksi kelpaava taloustai teurasjäte, joka on jätetty odottamaan kuljetusta asutuksen liepeille. Ongelmia aiheuttavat myös pienpetoja varten perustetut haaskat, jotka on sijoitettu liian lähelle pihaa. Susireviireillä oman haasteensa tuovat kotieläimet. Esimerkiksi ulos jätetyt koirat vetävät susia puoleensa erityisesti iltaisin, öisin ja -aamuyön tunteina huolimatta siitä, vaikka koirat olisivatkin suojassa pedoilta tarhassa. Lampaat, hevoset ja monet muutkin kotieläimet houkuttelevat susia tuotantorakennusten tai laidunalueiden läheisyyteen. Suotuisissa olosuhteissa tarkan hajuaistinsa avulla susi kykenee paikantamaan esimerkiksi lampaat useiden kilometrien päästä. Suden käyttäytyminen vaihtelee yksilöittäin Suden käyttäytymisessä on yksilöllisiä eroja, joita ilmenee myös lauman sisällä. On vaikea ennustaa, miten eri yksilöt suhtautuvat ihmisiin, koiriin, muihin kotieläimiin tai rakennettuun ympäristöön. Suden käyttäytymistä ohjaa hengissä pysyminen, johon kuuluu olennaisena osana ravinnon hankkiminen. Susi on viisas eläin ja ottaa ravinnon sieltä mistä sitä on helpoiten saatavissa. Jos sudet ovat oppineet löytämään ravintoa pihalta, ne palaavat herkästi aina uudestaan samoille piha-alueille. Tämä korostuu erityisesti tilanteissa, joissa sudet eivät saa riittävästi ravintoa luontaisessa elinympäristössään tai niitä ei ole onnistuttu karkottamaan tehokkaasti pihoilta. Vuosien saatossa on tullut esiin tapauksia, joissa lopetetuista susista on löytynyt kapseloituneita hauleja. Haavoittunut tai loukkaantunut susi ei kykene saalistamaan terveen yksilön tavoin, mikä voi houkutella sen pihapiireihin etsimään helppoa ravintoa. Joskus pihapiirissä liikkunut susi voi olla myös nuori, juuri laumastaan eronnut yksilö, joka tutkii ympäristöään ja etsii tulevaa lisääntymiskumppania ja omaa reviiriä. Varsinkin päivällä piha-alueella vieraileva susi on usein kokematon nuori yksilö. Karkotuslupa pähkinänkuoressa Suomen riistakeskuksella ja poliisilla on omat lainsäädäntöön perustuvat ohjeistuksensa siitä, miten suden aiheuttamiin uhkatai vaaratilanteisiin reagoidaan. Riistakeskus tekee hakemuksen perusteella päätöksiä taajama-alueiden ulkopuolisilla piha-alueilla liikkuvan suden karkottamiseksi. Karkotus on metsästyslain alaista ja vaatii metsästysoikeuden alueelle. Taajama-alueilla tapahtuvat karkotukset kuuluvat vain poliisin toimivaltaan. Karkotuspäätöksessä määritellään alue ja ajankohta, jolloin suden karkottaminen voidaan aloittaa, sekä hyväksytyt karkotuskeinot. Poliisin määräämissä karkotuksissa toteuttajan on hyväksytettävä karkotussuunnitelma karkotuspäätöksen tehneellä poliisimiehellä. Poliisin määräämä karkotuspäätös on voimassa enintään 21 päivää kerrallaan, Suomen riistakeskuksen myöntämä 31 päivää. Riistahallinnolle tehdyssä suden karkotushakemuksessa on mainittava häirittävien yksilöiden lukumäärä, jos kyseessä on tietyn yksilön tai tiettyjen yksilöiden häiritseminen. Suomen riistakeskukseen ohjeistuksessa mainitaan myös, ”jos hakemus koskee poikkeuslupaa kiellettyjen pyyntivälineiden tai -menetelmien käyttöön, hakijan on esitettävä hakemuksessaan syy, jonka vuoksi pyynnissä tarvitaan kiellettyä pyyntivälinettä tai pyyntimenetelmää. Hakemus kielletyn välineen tai menetelmän käyttämiseen voidaan käsitellä yhdessä eläimen häiritsemistä koskevan poikkeusluvan kanssa”. Lisäksi Suomen riistakeskus vaatii, että hakijan on liitettävä poikkeuslupahakemukseensa selvitys metsästysoikeudesta alueella, jolle lupaa haetaan. Karkotuksen onnistumisen kannalta ratkaisevaa on, miten nopeasti susi tai sudet saadaan karkotettua pihapiiristä. Tehokkain tulos saavutetaan, kun karkotus toteutetaan välittömästi ensimmäisen pihakäynnin yhte16 Metsästäjä 2/2025
• Ohjeita susien pihavierailuihin Jos susi tulee pihalle: Kuka tahansa voi karkottaa suden esimerkiksi voimakasta ääntä käyttäen. Jos susi poistuu välittömästi alueelta, tee havainnosta ilmoitus petoyhdyshenkilölle. Viranomaiset voivat yrittää karkottaa asutuksen läheisyyteen tottuneita susia esimerkiksi äänikarkotteilla tai valopistoolilla. Pääsääntöisesti Suomen riistakeskus on taho, johon otetaan yhteyttä kohtien 1 ja 2 mukaisissa tapauksissa. Riistakeskus päättää karkotustoimenpiteistä. Poliisiin otetaan yhteyttä kohtien 3 ja 4 mukaisissa tapauksissa. Poliisi toimii näissä tapauksissa Poliisihallituksen ohjeiden mukaisesta ja päättää tarvittavista jatkotoimista tapauskohtaisesti. Ihmisen hengelle tai terveydelle vaaraa aiheuttavan eläimen kiinniottaminen tai lopettaminen on lain mukaan poliisin tehtävä. 1 Huolta aiheuttava susi Susi tai suden jäljet havaitaan alle 100 metrin etäisyydellä asuintai tuotantorakennuksesta, kuitenkin piha-alueen ulkopuolella tai tiellä. 2 Mahdollista uhkaa aiheuttava susi Suden jäljet havaitaan asutun rakennuksen tai tuotantorakennuksen piha-alueella. Samoin, jos susi havaitaan pihassa ja se poistuu paikalta välittömästi ihmisen havaittuaan. Piha-alueella tarkoitetaan asuintai tuotantorakennusten muodostamaa hoidettua aluetta. Tyhjillään olevia vapaaajanasuntoja ei oteta huomioon. 3 Uhkaa tai vaaraa aiheuttava susi Suden havaitaan liikkuvan rakennetussa ympäristössä tai ihmisten asuinalueilla satunnaista havaintoa ja välitöntä paikalta poistumista pidempään. 4 Vakavaa vaaraa aiheuttava susi Susi lähestyy ihmistä tai ei muussa kohtaamistilanteessa poistu paikalta vaan jää kiertelemään tai seuraamaan tai käyttäytyy uhkaavasti. Samoin tilanteet, joissa susi on jo aiheuttanut tai yrittänyt aiheuttaa henkilövahingon tai on käynyt tai yrittänyt käydä ihmisen ulkoiluttaman kytketyn koiran tai muun (ihmisen kytkettynä ulkoiluttaman) kotieläimen kimppuun. Jos susi käy esimerkiksi koiran kimppuun, kyseeseen voi tulla pakkotila, josta säädetään rikoslaissa. Omaisuuttaan saa hyökkäystilanteessa puolustaa, kunhan pakkotilan edellytykset täyttyvät. ydessä, jolloin susi parhaiten yhdistää epämiellyttävän karkotustilanteen pihakäyntiin. Tämä on usein käytännössä kuitenkin lähes mahdotonta. Kaikki karkotuskerrat, käytetyt menetelmät, karkotuksen ajankohta ja siihen osallistuneiden henkilöiden määrä ja toimenpiteen vaikutus on raportoitava riistakeskukselle. Karkotuspaikka jäljityksineen on merkittävä kartalle. Jos karkotukset eivät tehoa Käytännössä suden karkottaminen on haastavaa, koska tehokkaita karkotuskeinoja on vähän. Haasteet korostuvat, jos kyseessä on kokonainen susilauma. Poliisihallitus on asettanut onnistuneelle karkotukselle kriteerit, joiden tavoitteena on mahdollisimman tehokas toimenpide, jolla sudet saadaan pakenemaan riittävän etäälle alueelta. Jos tehokkaasti toteutetut karkotukset eivät poista suden pihavierailuja, voidaan hakea poikkeuslupa yhden suden tappamiseen kerrallaan. Jos ongelma jatkuu, voidaan hakea uusi poikkeuslupa. Käytetyt lähteet: Suomen susikannan hoitosuunnitelma, Maaja metsätalousministeriön julkaisuja 2019:24. Lisäksi artikkelia varten on haastateltu: Kai-Eerik Nyholm, Suomen riistakeskus Pohjois-Karjala, Mika Piiroinen, Tuupovaara-Värtsilä. Häirintälupapäätöksiä on tehty 2024-25 merkittävästi aikaisempaa enemmän. Kasvusta valtaosa koskee Varsinais-Suomea, Uuttamaata ja Pohjois-Karjalaa. Riistakeskuksen häirintälupapäätökset sudelle metsästysvuosina 2019/20–2024/25 2019-20 2020-21 2021-22 2022-23 2023-24 2024-25 35 30 25 20 15 10 5 17 Metsästäjä 2/2025
• Ensimmäinen riistalaukaus on varmasti unohtumaton kaikille. Tilanne ja tunne jää pysyvästi mieleen. Omani tapahtui muutama vuosi sitten kyyhkyn metsästyksessä. TeksTi Kerttu Korpi O tin puolet koulupäivästä vapaaksi ja lähdimme isäni kanssa kyyhkyjahtiin. Paikan päällä äkkiä camo-vaatteet niskaan ja passiin. Lintuja ei lentänyt kovin usein, ja ne harvat, jotka jäivät puihin tarkkailemaan, eivät olleet otollisella paikalla. Ensimmäinen osuma Päätimme lähteä kotiin. Jäin passipaikalle pakkaamaan kamppeita, kun isä lähti vielä heittämään alueelle herneitä. Juuri, kun isä oli kävelemässä takaisin, kyyhky lensi puuhun. Isä kyyristyi sivuun makaamaan ja odotteli minun tekevän jotain. Kivääriä en ollut vielä pakannut, joten aloin tähtäilemään. Kyyhky oli mainiolla paikalla. Ei mitään ylimääräistä edessä. Sain linnun hollille ja ammuin varman laukauksen, tosin aika jännittyneenä ja sydän pamppaillen. Ohi. Lähdimme kotiin. Ei onnistunut tällä kertaa. Minua ei kuitenkaan harmittanut, sillä sain ainakin ammuttua ensimmäisen riistalaukaukseni. Niinhän sitä sanotaan, että yrittänyttä ei laiteta. Kotona heräsi ajatus toisella metsästyspaikalla käyHyvillä mielin passissa märästä kelistä huolimatta. 18 Metsästäjä 2/2025 Nu rten toimitus
• misestä. Keli oli hyvä, eikä kummallakaan ollut loppupäivälle tekemistä. Suuntasimme toiselle passipaikalle istumaan iltaa. Niin kaunis on maa Oli ihanan rauhallista. Tavallaan oli harmi, ettei lintuja lentänyt useammin, tai ne eivät jääneet pidemmäksi aikaa, mutta samalla nautin tilanteesta. Isä kertoi tarinoita nuoruuden metsästyskokemuksistaan. Ilta-aurinko paistoi aukiolle, ja sen kajo näkyi kellertävänä puiden latvoissa. Luonto oli parhaimmillaan. Sai vain maata, kuunnella ja tarkkailla. Viimein kyyhky lensi edessämme olevaan keloon. Täydellinen paikka. Täydellinen hetki. Ei tuullut, lintu näkyi selkeästi ja se oli hyvässä asennossa kylki minuun päin. Yritin ottaa rauhallisemmin kuin viimeksi. Sain kyyhkyn tähtäimeen ja näin sen selkeästi. Pidätin hengitystäni ja aloin puristaa liipaisinta sen verran tietämättömästi, etten tiennyt, milloin luoti lähtee. Juuri, kuten minulle oli opetettu. Yritin pysyä paikallani ja pitää kiikarin ristikon kohdassa, johon halusin ampua. Sydämen tykytys alkoi häiritä keskittymistäni. Pidätin hengitystä, kunnes sain ammuttua. Pam. Kyyhky lähti liitämään metsään päin. Olin näkevinäni höyhenten pöllähtävän. Olin varma, että näin höyhenten pöllähtävän. Isä uskoi, että oksa oli katkennut ampumisen, tai linnun lähtemisen takia, ja risun palaset näyttivät auringon valossa höyheniltä. Lintu oli kaikonnut niin vaivattoman näköisesti puiden sekaan, että osumaa oli vaikea uskoa. Kävelimme kelolle tarkistamaan tilannetta. Olin oikeassa. Maassa lojui höyheniä. Olin osunut, mutta en tarpeeksi hyvin. Hätäännyin hieman, sillä haavoittunut kyyhky saattoi olla jo kaukana. Lähdimme yhdessä haravoimaan metsää. Vaikeaa maastoa, eikä koiria ollut apuna. Etsimme hyvän aikaa, kunnes epätoivoisina päätimme palata takaisin passiin. Isä ei vieläkään uskonut minun osuneen. Hän sanoi, että höyhenet olivat saattaneet irrota linnun äkkilähdöstä. Sen miettiminen helpotti hieman oloa. Lintu ei ainakaan olisi vahingoittunut. Passissa tähyilin metsään, ja tajusin, että olimme etsineet hieman väärästä paikasta. Halusin lähteä vielä takaisin. Toistin mielessäni kuvaa kyyhkyn liidosta, ja suunnasta, johon se oli leijaillut, ja päädyimme tutkimaan hieman eri kohtaa metsästä. Kului hetki. Mitään ei löytynyt, kunnes isä huusi nimeäni ja kutsui minut luokseen. Tähyilin isääni ja bongasin hänet puiden lomasta virne kasvoillaan. Kävelin lähemmäs ja siinähän se oli. Kyyhky oli liitänyt metsään, ja tepastellut vanhan kannon taakse kuolemaan. Helpotus oli suuri. Isä kietoi kätensä ympärilleni naurahtaen ja seisoimme siinä hetken. Opin hyvin tärkeän asian: vahingoittuneen riistan löytämisen eteen täytyy tehdä kaikkensa. Pitää ainakin yrittää. Jos tilanne vaikuttaa toivottomalta, kannattaa palata takaisin lähtöpisteeseen, ja miettiä uudelleen. Tunteet pinnassa Loppu hyvin kaikki hyvin. Ainoa asia, joka hieman latisti tunnelmaa, oli makoilun seurauksena allani puristunut mustikka, jonka väri oli imeytynyt lempiverkkareihini camo-vaatteiden läpi. Opin useamman asian sinä päivänä. Paluumatkalla liikutuin hieman. Ensimmäinen osunut riistalaukaus oli kaunis ja mieleenpainuva hetki, mutta eläinrakkaana ihmisenä haikeammatkin tunteet ja ajatukset tulvivat mieleen. Ne eivät kuitenkaan painaneet mieltä kauaa, kun kaikista ajatuksista ylitse muiden nousi harrastuksen arvokkuus, sekä juuri kokemani hetken ainutlaatuisuus. Viimein kyyhky lensi edessämme olevaan keloon. Täydellinen paikka. Täydellinen hetki. Löytyipäs! Vahingoittuneen riistan löytämisen eteen täytyy tehdä kaikkensa. 19 Metsästäjä 2/2025
• Muistatko vielä Mukan, harmaan norjanhirvikoiran pennun, josta kirjoitin maaliskuussa 2023? Mukka on nyt kaksivuotias hirvikoiran uransa aloittanut kaupunkilaiskoira. TeksTi ja kuvaT Reetta Hokkanen E dellistä juttua kirjoittaessani asuimme vielä Tampereella. Aloitettuani yliopiston muutimme Helsinkiin ja Mukasta tuli hirvikoira pääkaupungissa. Hullunkurisesta ideastamme on kasvanut valtavan hieno ja hauska persoona, joka ilahduttaa minua ja avopuolisoani joka päivä. Asumme kerrostalossa, josta on Mukan mielestä viihdyttävää vahtia ohi lentäviä lentokoneita ja kuunnella naapureiden pitämiä ääniä. Sohvalta voi kuulla toisinaan pienen murahduksen, kun joku pitää normaalia kovempaa meteliä rappukäytävässä. Nykyisellään hirvikoirat on jalostettu työskentelemään pitkälti itsenäisesti. Mukka on rotunsa hyvin tyypillinen edustaja. Se on äärimmäisen vietikäs, itsenäinen ja kotioloissa leppoisa. Kaupunkiolosuhteissa ominaisuudet tuovat myös haastetta. Itsenäisen koiran motivointi ei ole helppoa. Mukan mielestä olisi mukavampaa, jos aina saisi kirmailla vapaana ja puuhailla yksin. Erityisesti silloin, kun ulko-oven avatessa rusakko lähtee juoksemaan silmien alta, voi jo kuulKaksi koiranvuotta kaupungissa la mielessään ”Mukkaan ei juuri nyt saada yhteyttä”tyyppisen lausahduksen. Metsällä rusakot tai muukaan pienriista ei onneksi kiinnosta. Kaupungissa ne ovat viihdettä. Keskiverto työskentelijä Aloittelimme Mukan hirvikoiran uraa syksyllä 2023, kun Mukka oli vuoden ikäinen. Pääsin itse kaatamaan sille ensimmäisen hirven lyhyeen siirtyvään haukkuun. Toinen kaato tapahtui hirven juostessa passiketjuun. Kuluvana metsästyskautena emme saaneet Mukalle kaatoja. Useita hienoja työskentelyjä, mutta tuuri ampumatilanteissa ja oikeanlaisten hirvien löytämisessä puuttui. Kärsimme myös jonkin verran tassujen aukeamisesta. Onneksi pihkasalvan ja kärNu rten toimitus 20 Metsästäjä 2/2025
• sivällisyyden voimalla tassut ovat kuntoutuneet ja kestäneet käyttöä loppukaudesta. Kävimme syyskuussa ensimmäisissä haukkukokeissa, joissa jäimme hakupisteille. Ensimmäisestä näyttelystä 11 kuukauden iässä saimme erittäin hyvän, mutta toisessa näyttelyssään viime elokuussa Mukka sai sertin ja oli rotunsa paras narttu. Kotona harrastamme omaksi iloksemme myös noseworkia, jossa etsitään piilotettua kohdehajua, kuten eukalyptusta. Mukan työskentely on yleensä melko varmaa. Hakuvauhti on norjanharmaaksi ripeää ja hirvien löytötehokkuus on hyvä. Löytöhaukut eivät tahdo vielä oikein kestää, sillä Mukka juoksee hirville liian kovalla vauhdilla. Useimmiten hirvet säikähtävät tällaista vähän yli-innokasta koiraa. Onneksi näköyhteyden kadotessa myös äänen antaminen loppuu. Yleensä Mukka ei pysy hirvillä kiinni, vaan jää pikkaisen jälkeen. Vauhtikestävyys ei ole sen paras ominaisuus. Haukku puolestaan on kiinteää ja haukkutyöskentely paimentavaa. Kiinnostusta karhulle emme ole vielä päässeet testaamaan. Arjessa sopivan harmaa Kotioloissa Mukka on rauhallinen sohvalla pötköttelijä ja joka ilta televisiota katsellessa on ängettävä syliin. Aamuisin on mukavaa nukkua pitkään ja illalla kömmitään sängyn alle. Muutamia koirakavereita lukuun ottamatta Mukka ei ole kiinnostunut muiden koirien kanssa seurustelemisesta. Työskennellessään se sivuuttaa muut koirat kokonaan. Teini-iässä meillä oli jonkin verran haasteita muiden koirien ohittamisessa, mutta niistä on päästy eteenpäin toistoilla, namipalkalla ja kovalla kehumisella. Sisällä haukkumisesta ei ole tullut ongelmaa, kun koiralle on alusta asti kerrottu säännöt: sisällä ei haukuta joutavia. Yksi Mukan parhaista piirteistä kaupungin vilskeessä on sen neutraali tai positiivinen suhtautuminen ympäristöön. Se ei pelkää mitään ja pennusta asti sitä on saanut kuskata millä tahansa kulkuvälineellä. Nykyään kuljemme eniten busseilla, omalla autolla ja ratikalla, mutta toisinaan myös metrolla ja junalla. Kaikkialla on mielettömän hauskaa saada rapsutuksia ja ihmiset Mukka ottaa vastaan iloisesti. Lapset ovat sen mielestä parhaita rapsuttajia. Mukan rauhallinen, innokas ja peloton luonne ovat ehdotonta plussaa kaupungin sykkeessä. Arka koira olisi hankala yhdistää jatkuvaan ärsykeja äänitulvaan, mutta hirvikoiran luonne tänne sopii. Paljon enemmän, kuin pelkkä hirvikoira Tietysti koiranomistajana ja metsästäjänä toivoisin, että voisin sanoa Mukan pelaavan hirvijahdissa ja haukkukokeissa täydellisesti ilman suurempia haasteita. Mielestäni haasteet ja epäonnistumiset kuuluvat silti jokaisen koiran elämään. Lähinnä ne kertovat kehittymisen paikoista. Mukka on kasvanut sekä työkoiraksi että lemmikiksi, ystäväksi, joka odottaa minua luennoilta kotiin. Sen elämä on paljon täydempää, kuin monien tarhassa asuvien rotutovereidensa. Haluaisin painottaa, että hirvikoira voi olla yhtä hyvä koira kaupungissa, kuin mikä tahansa muukin, kunhan sen rodunomaiset tarpeet huomioidaan koulutuksessa ja arjessa. Mukasta on kasvanut hieno hirvikoira kaupungissa. Hokkanen kirjoitti nuorten toimitukseen viimeistä kertaa. Toimitus kiittää Reettaa ja toivottaa hänelle menestystä elämään ja eräpolulle! Kokenut junamatkaaja Mukka toimii loistavana esimerkkinä myös lauman uusille jäsenille. 21 Metsästäjä 2/2025
• Beef Wellington, suomalaisittain Wellingtonin pihvi, on tunnettu kotikokkien haasteena, jopa painajaisena. Onko ruoka kuitenkaan niin haastava kuin yleensä luullaan? TeksTi ja kuvaT Eelis Keränen B eef Wellington koostuu kolmesta kerroksesta, jotka luovat sen ikonisen rakenteen ja maun. Uloimpana on taikinakuori, joka paistuu uunissa kullankeltaiseksi ja pinnalta rapeaksi. Taikinan sisään kätkeytyy kerros mausteista sieni-sipulitäytettä, yrttiset aromit tuovat raikkautta annokseen. Ytimessä on fileepihvi, joka kruunaa annoksen mehukkuudellaan ja mureudellaan. Perinteisesti Wellington valmistetaan naudan sisäfileestä, ja erityisesti sen keskiosaa käytettäessä tuloksena on yksi, jopa kilon painoinen täydellisen pyöreä käärö, joka leikataan viipaleiksi tarjoilua varten. Ruokalajin voi kuitenkin sovittaa paikalliseen makumaailmaan hyödyntämällä riistalihaa kuten hirveä, peuraa tai kaurista. Riistan voimakas maku tuo Wellingtoniin uusia ulottuvuuksia. Riistalihaa käytettäessä ruoka on helpompi tehdä annoskokoisena. Wellingtonin pihvi vaatii aikaa ja keskittymistä, mutta palkitsee tekijänsä tasapainoisella makujen harmonialla. Makumaailmaa voi rikastaa entisestään käyttämällä täytteessä suomalaisia metsäsieniä. Herkkusienet voi korvata vaikkapa herkkutateilla, suppilovahveroilla tai kanttarelleilla, jotka lisäävät annokseen suomalaisia aromeja. Wellingtonin pihvi – todellinen haaste? WELLINGTONIN PIHVI 3 annosta 450 g hirven ulkofileetä suolaa ja pippuria voita paistamiseen TÄYTE: 200 g tuoreita herkkusieniä 2 salottisipulia 1 rkl kuivattua persiljaa 1 tl kuivattua timjamia suolaa ja pippuria voita paistamiseen LISÄKSI: 300 g voitaikinaa (kolme levyä) 200 g parmankinkkua VOITELUUN: 2 kananmunan keltuaista 1. Leikkaa ulkofilee poikkisyyhyn kolmeksi noin 2–3 senttiä paksuksi pihviksi. Muotoile pihvit tasaisiksi reunoilta. Mausta suolalla ja pippurilla. 2. Paista pihvejä reilussa voissa pannulla minuutin ajan molemmilta puolilta. Jäähdytä pihvit. 3. Hienonna salottisipulit ja paista ne paistinpannulla. 4. Viipaloi herkkusienet sipulien joukkoon. Kuumenna miedolla lämmöllä viiden minuutin ajan. Lisää persilja, timjami, suola ja pippuri. 5. Laita sieni-salottisipuliseos kulhoon ja sekoita sauvasekoittimella tasaiseksi massaksi. 6. Nosta taikina pakastimesta huoneenlämpöön. Levitä pöydälle muovikelmua. 7. Levitä kolmasosa parmankinkuista kelmun päälle. Levitä kinkkusiivujen päälle sieni-salottisipulimassaa. Asettele pihvi kinkkusiivujen suuntaisesti ja rullaa tiiviiksi kelmun avulla. Toista jokaiselle pihville. (kuvat A ja B) 8. Kaulitse voitaikinalevyt pihvikääröä pari senttiä leveämmiksi suorakaiteen muotoisiksi levyiksi. Asettele pihvikäärö taikinan päälle ja rullaa tiiviiksi. Tiivistä päädyt painelemalla. Viillä pintaan koristelukuvio. (kuvat C ja D) 9. Kuumenna uuni 250 asteeseen. Nosta kääröt leivinpaperilla päällystetylle uunipellille ja voitele ne keltuaisella. Paista uunin alatasolla kunnes lihan sisälämpötila on 50-55 astetta. Anna vetäytyä folion alla 15 minuuttia. 22 Metsästäjä 2/2025 Nu rten toimitus
• A B C D allesi koir Lihaisaa laatua ja ht iv ah ti. fi Saatavilla Hankkijan myymälöistä ja muilta hyvin varustelluilta jälleenmyyjiltä. Kotimainen Jahti&Vahti Kana ja Riisi -kuivamuona sisältää laadukkaan kanan lisäksi huolellisesti kypsennettyä kauraa ja riisiä. Rasva on hyvin imeytyvää ja sulavaa kananrasvaa. Jahti&Vahti Maitohappobakteeri on tarkoitettu tasapainottamaan ruuansulatuskanavan häiriöitä. Suoliston normaalia toimintaa ja koiran luontaista vastustuskykyä tukee Progut ® -valmiste. HERKKÄVATSAISEN LUOTTOTUOTTEET 150 g 12 kg / 3 kg
• Kevät on hirvieläinasioiden osalta kiireistä aikaa riistanhoitoyhdistyksissä, onhan hirvieläinverotuksen suunnittelu yksi riistanhoitoyhdistyksen lakisääteisistä tehtävistä. Verotussuunnittelun tarkoitus on tuottaa tietoa luvanhakijoille ja pyyntiluvista päättäville. TeksTi Jani Körhämö kuva Keijo Väänänen N ykyisin hirvikantaa hoidetaan hirvitalousalueisiin pohjautuen. Hirvitalousalueita on Suomessa 59 kappaletta. Tavoitteet hirven ja muiden hirvieläinten tiheydelle ja kannan rakenteelle asettaa alueellinen riistaneuvosto (ARN). Tavoitteet asetetaan kullekin hirvitalousalueelle ja ne pyritään toteuttamaan metsästyksellä. Keskeisenä periaatteena on, että samaan hirvitalousalueeseen kuuluvat riistanhoitoyhdistykset suunnittelevat ensin yhdessä raamit koko hirvitalousalueen verotukselle ja vasta tämän pohjalta kukin riistanhoitoyhdistys tekee alueelleen verotussuunnitelman. Suunnitelulla laajat taustatiedot Verotussuunnitteluun valmistautuminen alkaa riistanhoitoyhdistyksissä hirvieläintilanteeseen perehtymällä. Edellisen kauden hirvisaalis on tiedossa kauden päättyessä. Luonnonvarakeskus tuottaa kantaarviot, verotussuositukset hirvitalousalueille ja hirvikanta-arvion jokaiselle riistanhoitoyhdistykselle maaliskuun puoliväliin mennessä. Samalla julkaistaan valkohäntäpeuran kanta-arvio. Suomen riistakeskus koostaa hirvitalousalueiden suunnittelukokousten käyttöön tiedot hirvieläinonnettomuuksista, maaja metsätalousvahingoista, edellisten metsästyskausien tavoitteiden toteutumisesta sekä alueellisten sidosryhmien näkemyksistä. Lisäksi riistanhoitoyhdistysten saatavilla voi Riistanhoitoyhdistys ja hirvi Riistanh itoyhdistys Lisää tietoa pyyntiluvan vaiheista ja riistanhoito yhdistyksen roolista sivulla 28 24 Metsästäjä 2/2025
• olla esimerkiksi lentotai maalaskentojen tuloksia. Riistanhoitoyhdistyksille on kehitetty laskuri, joka auttaa niitä tekemään verotussuunnitelman alueelleen. Laskuri on kenen tahansa käytettävissä Luonnonvaratietopalvelussa. Kun laskuriin syötetään alue, käyttöön tulevat Luonnonvarakeskuksen kanta-arvioihin pohjautuvat tiedot alueen hirvikannasta. Aikataulussa ei löysää Suunnittelun eri vaiheet täytyy toteuttaa noin kuukauden kuluessa. Suunnittelu aloitetaan, kun kanta-arviotiedot on saatu käyttöön. Riistanhoitoyhdistykset kuulevat alueellisia sidosryhmiään, kuten maataloustuottajayhdistyksiä ja metsänhoitoyhdistyksiä sekä mahdollisesti muita hirvieläinkantojen säätelyyn liittyviä tahoja. Menettelytapa voi vaihdella, kunhan sidosryhmillä on mahdollisuus tuoda näkemyksensä esiin. Hirvitalousalueen riistanhoitoyhdistykset kokoontuvat suunnittelukokoukseen, jossa laaditaan alueen hirviverotuslaskelma sekä alustavat laskelmat riistanhoitoyhdistyksille. Näillä verotuslaskelmilla pyritään mitoittamaan tulevan metsästyskauden saalis niin, että tavoitteet toteutuvat. Tarvittaessa alue voidaan jakaa lohkoihin, mikäli hirvikannan rakenne, muut kantatiedot ja vahinkojen määrä eroavat merkittävästi riistanhoitoyhdistyksen eri osien välillä. Lohkoista käytetään nimeä verotusteholohko. Lisäksi voidaan keskustella muiden pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten verotustarpeista. Osalle riistanhoitoyhdistyksiä kokouksia kertyy enemmänkin, jos ne kuuluvat useampaan kuin yhteen hirvitalousalueeseen. Riistanhoitoyhdistys ei voi ottaa kantaa hakijakohtaiseen lupien määrään tai lupien jakoon yhteisluvan sisällä. Kun kokoukset on pidetty, riistanhoitoyhdistys pitää alueensa hirvieläinten luvanhakijoille palaverin, jossa esitellään alustavat verotussuunnitelmat ja kuullaan seurojen näkemyksiä. Riistanhoitoyhdistys laatii lopulliset verotuslaskelmat, jotka riistanhoitoyhdistyksen hallitus vahvistaa metsästysasetuksen edellyttämään määräaikaan 15.4. mennessä. Verotussuunnitelmat tallennetaan Oma riista -palveluun. Luvat haetaan itsenäisesti Riistanhoitoyhdistys ei voi ottaa kantaa hakijakohtaiseen lupien määrään tai lupien jakoon yhteisluvan sisällä. Hakijat päättävät hakemansa pyyntilupamäärän itsenäisesti. Luvanhakijoiden kannattaa kuitenkin hyödyntää verotussuunnitelmia ja muita käytettävissä olevia tietoja lupamäärää harkitessaan. Hakijoiden onkin suositeltavaa jättää pyyntilupahakemuksensa vasta huhtikuun jälkipuoliskolla tutustuttuaan ensin verotussuunnitelmiin ja muihin aineistoihin. Suomen riistakeskus tekee lopullisen päätöksen verotuksen määrästä ja pyyntiluvista. Kanalinnustajan kausilupaa haetaan tänä vuonna uudessa Eräluvat.fi-palvelussa. Kausilupaa voi hakea huhtikuun aikana osalle Metsähallituksen pienriistaalueista. Kausiluvissa etusijalla on metsästäjä, jolla ei ole valtion alueiden ohella muuta metsästysmahdollisuutta eli käytännössä jäsenyyttä missään metsästysseurassa. Käy tutustumassa uuteen Eräluvat.fi-palveluun hyvissä ajoin, luo uusi asiakastili ja jätä hakemuksesi huhtikuussa! Metsähallituksen kausilupien haku muuttuu
• Valkohäntäpeuran kanta Suomessa on tullut selvästi alaspäin vuoden 2020 huippulukemista voimakkaan ja valikoidun verotuksen ansiosta. Kanta on edelleen runsas muiden sorkkaeläinten kantoihin verrattuna, mutta mitä peurakannan suhteen nyt tavoitellaan? TeksTi Valto Kontro kuva Heikki Mikkola V alkohäntäpeurasta on tullut Eteläja LounaisSuomessa merkittävin riistalaji. Vuosikymmenen taitteessa vallitsi yhtenäinen näkemys siitä, että niin sanotun tiheän kannan alueella (Helsinki-Tampere-Pori-linjan lounaispuolella) kantaa tulisi harventaa. Tuoreimman Luonnonvarakeskuksen kanta-arvion perusteella peurakanta oli keväällä 2024 noin 22 prosenttia pienempi kuin neljä vuotta aiemmin ja suurin pudotus on tapahtunut kaikkein tiheimmän peurakannan omanneilla alueilla. Paikoin voimakas harventaminen on nostanut metsästäjien keskuudessa huolen siitä, että arvokasta riistaresurssia leikataan liiaksi samaan aikaan, kun peurakantaan kohdistuva petopaine kasvaa. Alueelliset tavoitteet antavat raamit verotussuunnittelulle Suomen riistakeskus on jaettu 15 alueeseen, joista jokaiselle on nimetty alueellinen riistaneuvosto (ARN). Se koostuu sekä riistanhoitoyhdistysten että tiettyjen sidosryhmien edustajista. ARN asettaa hirvitalousaluekohtaiPeurat lopussa omalta alueelta? Metsästäjien paikallistuntemus on keskeinen seikka pyyntilupien kohdentamisessa 26 Metsästäjä 2/2025
• sesti kolmeksi vuodeksi kerrallaan peurakannalle tiheystavoitehaarukan. Haarukka on muotoa ”yksilöä / 1 000 hehtaaria metsästyskauden jälkeen jäävässä kannassa”. Tavoitteet asetettiin edellisen kerran keväällä 2024. Eteläja Lounais-Suomessa ARN:t pääsääntöisesti päätyivät asettamaan varsin laajat tavoitehaarukat, mikä sallii paikallisen harkinnan peurakannan hoidon suhteen. Vuosittain maaliskuussa Luonnonvarakeskus julkaisee peurakanta-arvion. Kantaarvion lähdeaineistona käytetään runsaasti metsästäjien tuottamaa tietoa (muun muassa jäävän kannan arvio, metsästyksen aikaiset havainnot, SRVA-tilastot) sekä tutkimuskirjallisuutta. Menetelmään voi tutustua tarkemmin Luonnonvaratieto-palvelussa. Huomion arvoista on, että kanta-arvio laajasta aineistosta huolimatta sisältää aina jonkin verran epävarmuutta. Mitä pienempää aluetta tarkastellaan, sen suuremmaksi epävarmuus kasvaa. Tämä tulee huomioida esimerkiksi riistanhoitoyhdistyskohtaisesti ilmoitettuja peurakannan yksilömääriä tarkasteltaessa, sillä luvut saattavat poiketa merkittävästikin paikallisten metsästäjien käsityksestä. Metsästäjien paikallistuntemus onkin keskeinen seikka pyyntilupien käytössä ja kohdentamisessa tiheille ja vahinkoherkille peura-alueille. Kanta-arvion avulla voidaan vähintään suuntaa antavasti päätellä, mikä hirvitalousalueen peurakanta on suhteessa ARN:n asettamaan tavoitteeseen. Eli tuleeko kantaa hirvitalousalueen tasolla leikata tai kasvattaa, jotta päästään tavoiteraamiin. Vai onko kanta kenties jo siellä. Tämän perusteella hirvitalousalueen riistanhoitoyhdistykset laativat verotussuunnitelmat yhdessä koko alueelle ja kukin omalle toiminta-alueelleen. Yhteislupa mahdollistaa pyyntipaineen kohdentamisen Suomen riistakeskus tekee pyyntilupaharkintansa verotussuunnitelmien, alueellisten tavoitteiden ja kanta-arvioiden avulla. Viime vuosina niin sanotun tiheän kannan alueella riistakeskus on kannustanut hakemaan runsaasti lupia ja pääsääntöisesti myöntänyt haetut luvat. Kesällä 2024 riistakeskus päätyi pyyntilupaharkinnassa jo paikoin runsaammankin kannan alueella myöntämään haettua vähemmän lupia edellä mainittujen seikkojen perusteella. Jos riistakeskus päätyy myöntämään jollekin hakijalle haettua vähemmän lupia, tulee vallitsevat oikeuskäytännön mukaan saman riistanhoitoyhdistyksen kaikkia hakijoita kohdella samanveroisesti: kaikille hakijoille myönnetään saman verran pyynti lupia suhteessa pinta-alaan. Oikeuskäytäntö on valkohäntäpeuran kohdalla hieman epätarkoituksenmukainen, sillä peura on hirveä huomattavasti paikallisempi laji ja kannan runsaus saattaa vaihdella huomattavasti riistanhoitoyhdistyksen tai jopa yksittäisen seuran alueen sisällä. Riistakeskus on kuitenkin velvollinen noudattamaan tätä käytäntöä. Lupien kohdentamista tarkoituksenmukaisesti helpottaa yhteislupa. Pyyntilupien käyttö ja kohdentaminen on yhteisluvan sisäinen asia, johon riistakeskus ei puutu. Lupia ei ole pakko käyttää Viime kädessä luvanhaltijat, metsästysseurat ja yksittäiset metsästäjät päättävät missä ja milloin koukistavat sormeaan vai koukistavatko ollenkaan. Myönnetty lupa ei siis tarkoita velvollisuutta käyttää sitä. Metsästyksen perusedellytys on kestävä metsästysverotus, jossa tulee ottaa huomioon paitsi metsästäjien saalis, myös muu kuolleisuus, kuten petojen ja liikenteen aiheuttama poistuma. Riistakeskus paitsi myöntää pyyntiluvat, toimii riistanhallintolaissa määriteltyjen tehtäviensä mukaisesti edistämällä kestävää riistataloutta, seuraamalla eläinkantojen kestävyyttä ja elinvoimaisuutta sekä tuottamalla metsästykseen, riistatalouteen ja riistaeläimiin liittyvää asiantuntija-, koulutusja neuvontapalveluita. Riistakeskus voi antaa suosituksia ja neuvoja peurakannan hoitoa koskien, mutta paras paikallistietämys peurakannasta tulee aina olemaan kentällä metsästäjien ja muiden paikallisten toimijoiden keskuudessa. Hirvitalousalueittain asetetut peurakannan tiheystavoitteet (yksilöä / 1000 ha) Viivalla merkityillä leviämisalueilla ja niiden pohjoispuolella ei valkohäntä­ peurakannalle ole asetettu numeerisia tavoitteita. Niillä tavoitteet on ilmaistu esimerkiksi näin: ”Etelä­Savon hirvitalous­ alueilla tavoitteena on vahinkotilanne huomioiden hallittu valkohäntäpeura­ kannan leviäminen ja kasvu”. – – – – – – – – – – – – – 2–2,5 20–25 20–30 21–31 25–35 25–35 27–37 2–2,5 2–2,5 1–1,5 1–2 3–4 3–4 6–7 12–15 12–16 11–15 14–17 7–10 3–4 5–6 5–9 15–21 19–29 19–29 9–14 27–33 27 Metsästäjä 2/2025
• Rhy ei ota kantaa luvanhakijan hakemaan lupien määrään, lupien jakamiseen yhteisluvan sisällä tai lupien käyttämiseen. Hirvieläinpyyntiluvan vaiheet Pyyntilupaprosessin tavoitteena on edistää suunnitelmallista ja tavoitteellista hirvieläinten metsästystä. Lähtökohtana ovat kanta-arviot ja asetetut kantatavoitteet. Sidosryhmäkuulemiset ja riistanhoitoyhdistysten paikallistuntemus antavat lupakäsittelijälle hyvät eväät lupaharkintaan. Kanta-arvioon vaikuttavat metsästäjien tekemät jäävän kannan arviot, metsästyksen aikaiset havainnot ja saalisilmoitukset. Lisäksi arviossa muuta kuolleisuutta mallinnetaan ilveksen kanta-arvion sekä kolarija ajosuoritetilastojen avulla. Luke hirvikanta-arvio hirvitalousalueille viikolla 9. ARN sidosryhmien kuuleminen Rhy sidosryhmien kuuleminen Luke hirven ja valkohäntäpeuran kanta-arviot ja verotussuositukset viikolla 11 Rhy:t laativat verotuslaskelmat hirvitalousalueella ja omille alueilleen Rhy ja riistakeskus esittelevät verotussuunnitelmat ja ne julkaistaan Rhy vahvistaa verotussuunnitelmansa viimeistään 15.4. mennessä Hakijat jättävät pyyntilupa-hakemukset viimeistään 30.4.2025 klo 16.15 mennessä Suomen riistakeskus: pyyntilupaharkinta, lisäselvitykset hakijoille sekä lupapäätökset ja verotuksen lopullinen määrä heinäkuun 20. päivään mennessä Metsästäjä 2/2025 28
• Naisten osuus metsästyskortin lunastaneista Suomessa ja Ruotsissa vuosina 2015–2024 Suomi Ruotsi 12 10 8 6 4 2 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Metsästäjien ikäjakauman kehitys Suomessa ja Ruotsissa tarkasteluvuosien 2016 ja 2024 välillä Ruotsi 2015-16 Ruotsi 2023-24 Suomi 2016 Suomi 2024 70 000 60 000 50 000 40 000 30 000 20 000 10 000 0-17 18-29 30-30 40-49 50-59 60-69 70+ Vertailimme Suomen ja Ruotsin metsästäjämääriä kymmenen viime vuoden ajalta. TeksTi Mari Kelkka S uomessa metsästäjämäärät on tilastoitu kalenterivuosittain, Ruotsissa metsästysvuosittain. Ruotsin tietojen lähteenä on käytetty Ruotsin ympäristöviranomaisen (Naturvårdsverket) metsästäjätilastoja. Suomessa metsästyskortin lunasti vuonna 2024 kaikkiaan 301 963 metsästäjää, lähes yhtä moni kuin vuotta aiemmin. Ruotsissa metsästyskortin maksoi viime metsästysvuonna 249 564 metsästäjää. On huomattava, ettei Ruotsin luvussa ole mukana niitä alle 18-vuotiaita metsästäjiä, joilla ei ole omia aselupia. Ruotsissa alaikäisen metsästäjän ei tarvitse maksaa riistanhoitomaksua, jos omia aselupia ei ole. Tilastoissa ei myöskään ole huomioitu Ruotsissa vierailevien ulkomaalaisten metsästäjien lunastamia metsästyskortteja. Pääpiirteissään Suomen ja Ruotsin metsästäjätilastot ovat samansuuntaisia. Molemmissa maissa metsästäjien kokonaismäärä on tarkastelujaksolla ollut laskeva, naismetsästäjien osuus sen sijaan on selvästi nouseva. Tämä kehityskulku näyttää jatkuvan: viime vuonna Suomessa metsästäjätutkinnon suorittaneista 6 649 henkilöstä 27 prosenttia oli naisia. Ruotsissa metsästäjätutkinnon suoritti 6 866 henkilöä ja 20 prosenttia heistä oli naisia. Metsästäjämäärä Suomessa ja Ruotsissa Metsästyskortin lunastaneiden täysiikäisten metsästäjien ikärakenne on Suomessa ja Ruotsissa melko samanlainen. Suurimmat ikäluokat ovat 50–59-vuotiaissa ja 60–69-vuotiaissa. Yli 70-vuotiaiden metsästäjien määrä on molemmissa maissa ollut selvästi kasvussa. Metsästyskortin lunastaneiden metsästäjien määrät Suomessa ja Ruotsissa vuosina 2015–2024 32 000 30 000 28 000 26 000 24 000 22 000 20 000 2015 2016 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Suomi Ruotsi 29 Metsästäjä 2/2025
• Tiheämmin asutuilla vahvan tieverkoston alueilla ajokoiran käyttö on haastavaa. Myös peltoympäristössä ajometsästykselle saattaa kaivata vaihtoehtoa riistan oleskellessa pienissä metsäsaarekkeissa, ojanvarsipusikoissa ja latojen alla. TeksTi ja kuvaT Antti Saarenmaa J ari Vihersalo käy ahkerasti kutsuttuna osaajana erilaisissa pyyntitapahtumissa. Vihersalo on kouluttanut saksanseisojansa Ulmen monipuo­ liseksi usean pyyntitavan koiraksi, ja pyytää sillä linturiistan lisäksi myös runsaasti pienpetoja pinta­ pyyntinä sekä pöllyttää metsästysalueen peltopusikot läpi rusakoiden toivossa. Ulme on Vihersalon kolmas saksanseisoja, ja hän toteaa rodun toimivan erinomaisesti kaikenlaisessa pyynnissä. Mahdollistaa pyynnin pienemmilläkin alueilla Karkottava koira, tässä tapauksessa seisoja, on pidet­ tävissä hyvällä koulutuksella melko tarkalleen ohjaa­ jan toivomalla alueella. Vihersalo antaa koiran perata rauhassa aluetta, mutta pillillä ja käsimerkeillä oh­ jaamalla vaihtaa koiran kulkusuuntaa, mikäli ei halua sen etenevän esimerkiksi liian lähelle junaraiteita tai pois alueelta. Vihellyksen kuullessaan Ulme pysähtyy, katsoo omistajaansa ja singahtaa käden osoittamaan Rusakoita seisojalla ? Vihersalo metsästää Ulmen kanssa monenlaista riistaa ja toimii lisäksi HELMIvieraspetohankkeen pyytäjänä. Katso video Rusakkojahdissa seisojan kanssa metsastajalehti.fi 30 Metsästäjä 2/2025
• suuntaan. Pelto-ojan pusikko tulee kammattua tarkasti läpi miltei huomaamatta, ja saksanseisoja suuntaa kohti seuraavaa tilkkua. Ulme hakee avoimessa maastossa laajalti ja lähtökohtaisesti seisoo riistan, mutta ajaa lyhyen pätkän, mikäli rusakko ei jää aloilleen. Rusakko pysyy Vihersalon kokemuksen mukaan heikommin aloillaan kuin esimerkiksi metsäjänis tai linturiista, ja hän usein toppuuttelee koiran etenemistä seisontaan, mikäli välimatka koiraan on pidempi. Pillillä viheltämällä Ulme pysähtyy, jolloin metsästäjä pääsee lähemmäs haulikkonsa kanssa. – Helpompaahan tämä on, jos metsästäjiä on useampia. Silloin kulkuväyliä ja pellonreunoja voidaan passittaa, Vihersalo toteaa. Hänellä on kuitenkin keinoja päästä riistan eteen myös yksin metsästäessään. – Mikäli alue on tuttu ja tiedän joidenkin paikkojen olevan niin sanotusti “kuumia”, ohjaan koiran etenemään alatuulesta sopivasta suunnasta ja siirryn itse hiljaa vastaan ylätuuleen, jolloin riista tulee hyvällä tuurilla miltei kopiksi. Koira oppii erottamaan riistalajit Saksanseisoja toimii peltopyynnissä rusakoiden kanssa kuten peltolintujenkin kanssa. Koira luovii vastatuuleen ilmavainulla, tarkentaa saadessaan hajun ja hakeutuu seisontaan. Vihersalon mukaan rusakkojahti ei eroa peltolintujen metsästämisestä, ja sanoo koiran kalibroineen nenänsä jahdattavan riistan mukaan. Peltolintujen kohdalla koira etenee seisontaan lähemmäs, mutta metsälintuihin se on oppinut pitämään hieman enemmän etäisyyttä. – Ulme on oppinut olemaan varovaisempi metsälintujen kanssa niiden alkuun pärähdettyä karkuun liian röyhkeää lähestymistä. Huolimatta siitä, että Ulme saa ajaa rusakkoa 100–200 metriä, se ei silti ajele lintuja itsekseen ilmaan, Vihersalo kertoo. Koska koira työskentelee avoimella alueella laajalti, voi ajo lähteä kaukaakin ja silloin olisi hyvä olla useampi metsästäjä. Joskus rusakko räjähtää liikkeelle yllättäen eikä koirakaan ehdi varoittamaan millään tavoin. – Kun koira ottaa seisonnan ja edessä on todennäköisesti rusakko, ei metsästäjän kannata hukata hetkeäkään vaan siirtyä hollille pikaisesti. Vihersalon mukaan rusakkojahti ei eroa peltolintujen metsästämisestä, ja sanoo koiran kalibroineen nenänsä jahdattavan riistan mukaan. 31 Metsästäjä 2/2025
• Metsästäjätutkinnon kehittämisessä on otettu seuraava iso askel. TeksTi Marko Mikkola kuvaT Tero Salmela I lmoittautumisen, kokelaiden tunnistamisen, tutkintosuorituksen maksamisen ja suoritustietojen siirron testaaminen oikeissa tutkintotilaisuuksissa aloitettiin syksyllä 2024. Toimintoja testattiin loppuvuoden aikana. Myönteisten kokemusten myötä siirryttiin seuraavaan vaiheeseen, jossa tutkintoon saapuvien oli mahdollisuus suorittaa tutkinto valintansa mukaisesti joko omalla päätelaitteella sähköisesti tai perinteisesti kynällä paperille. Helpotusta ja hyötyjä kaikille Ensimmäinen sähköisen tutkinnon suorittanut uusi metsästäjä saatiin 21.1.2025 Lehtimäen-Soinin riistanhoitoyhdistyksen järjestämässä tutkintotilaisuudessa. Uuden järjestelmän ansiosta tietojen käsittely sujui aiempaa vauhdikkaammin ja henkilöllä oli jo seuraavana aamuna mahdollisuus maksaa riistanhoitomaksu Oma riista -palvelussa ja lähteä metsälle. Aiemmin tämä ei ole ollut mahdollista. Uusi järjestelmä muistuttaa tutkinnon tekijää, jos johonkin kysymykseen on vielä vastaamatta. Tutkinnon vastaanottaja puolestaan näkee koko ajan kokelaiden suorituksen etenemisen. Tutkinnon vastaanottajat voivat tulostaa päätökset suoraan järjestelmästä oikeilla esitiedoilla täytettynä. Järjestelmä myös tarkastaa oikeat vastaukset vastaanottajan puolesta. Voidaan todeta, että sähköisestä tutkinnosta hyötyvät kaikki, tutkinnon suorittaja, vastaanottaja, riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja ja Metsästäjärekisteri, johon uuden metsästäjän tiedot siirtyvät. Kehitys jatkuu Kokemukset ovat olleet hyvin rohkaisevia. Kehityksen seuraavassa vaiheessa mahdollistuu myös kysymysten arpominen. Näin jokaisessa tutkintotilaisuudessa Metsästäjätutkinto sähköistyy Luo Oma riista -tunnukset ennen metsästäjätutkintoon ilmoittautumista. 32 Metsästäjä 2/2025
• sähköisesti vastattaessa arvotaan aihealueiden tärkeyden painotuksen mukaisesti tietty määrää kysymyksiä. Tavoitteena on ottaa sähköinen tutkintojärjestelmä käyttöön kaikissa riistanhoitoyhdistyksissä huhti-toukokuusta alkaen. Käytössä olevasta riistanhoitoyhdistysten asiointipalvelusta on tutkintosuoritusten ilmoittamisen osalta tarkoitus luopua 1.8.2025 alkaen. Tavoiteaikataulut elävät pilotin etenemisen mukaan. Tutkinnon suorittajan muistilista ? Lue Metsästäjän opas, joko kirjana tai sähköisesti. ? Osallistu vapaaehtoiseen tutkintokoulutukseen. Se nostaa läpäisytodennäköisyyttä merkittävästi. ? Luo Oma riista -tunnukset hyvissä ajoin. ? Ilmoittaudu tutkintoon riista.fi/metsastys/ tapahtumahaku ? Saavu tutkintoon ajoissa! ? Ota tutkintoon mukaan henkilötodistus (ajokortti, henkilökortti, passi, kelakortti tai vastaava), jossa on QRtai viivakoodi. ? Mieti etukäteen, mihin riistanhoitoyhdistykseen haluat liittyä: kotikunnan tai siihen, jonka alueella metsästät pääsääntöisesti. ? Paperille tehtävän metsästäjätutkinnon rinnalle tulee tänä vuonna mahdollisuus suorittaa tutkinto sähköisesti omalla päätelaitteellaan. Pilottitilaisuuksien kokemusten myötä näyttää siltä, että vain ani harva suorittaa jatkossa tutkinnon paperilla. ? Vapaaehtoinen metsästäjätutkintokoulutus täydentää Metsästäjän oppaasta saatavia tietoja ja helpottaa asioiden omaksumista ja tutkinnon läpäisemistä. Metsästäjän opas on tutkintoon valmistautuvan tärkein oppimateriaali. Tutkintoon valmistautuminen kannattaa aloittaa lukemalla kirja kannesta kanteen. 33 Metsästäjä 2/2025
• Riistanhoitoyhdistykset panostavat nuorisotoimintaan. Syyskuun viimeisenä viikonloppuna kokoontui 12 nuorta metsästäjää Pohjanmaalta Junseleen Ruotsiin leirille oppimaan turvallista aseenkäsittelyä, ampumatekniikkaa ja osallistumaan käytännön metsästykseen. TeksTi Patrik Fängström ja Jaakko Hautanen kuvaT Anton Larsson, Wild Event & Media AB L eiri oli muunnelma ruotsalaisesta Jägarskolan 3.0 -konseptista (suomeksi metsästäjäkoulu), jonka järjesti ruotsalainen yritys Sports & Recreation Sweden AB yhdessä usean toimijan, muiden muassa Svenska Jägareförbundetin kanssa. Kaikki, lukuun ottamatta käytännön metsästystä, tapahtui Junselessa, Kåtabyn-nimisessä paikassa, jonka omistavat ja toimintaa vetävät Jocke ja Lena Smålänning. Jocke Smålänning on kuuluisa ruotsalainen kilpaja temppuampuja, jolla on nykyisin oma ampumakoulu. Metsästys tapahtui SCA:n mailla Junselen ympäristössä. Teoriasta käytäntöön Teoriakoulutuksen, missä osallistujat saivat oppia aseista ja niiden toiminnoista, lisäksi ohjelmaan sisältyi käytännön harjoituksia. Osallistujien mielestä käytännön ammunnan harjoittelu antoi aivan erilaisen käsityksen asiasta kuin pelkkä teoriapohjainen tutustuminen. Ammunnan harjoittelun jälkeisenä päivänä oli aika lähteä jänisja metsäkanalintujahtiin. Osallistujat jaettiin ryhmiin, joissa jokainen sai päivän aikana olla vuorollaan jänisjahdissa ajokoiran kanssa aamupäivällä ja metsäkanalintujahdissa pystykorvalla iltapäivän aikana. Janne Björklund, leiri-idean keksijä Maalahden seudun riistanhoitoyhdistyksessä on sitä mieltä, että ruotsalainen metsästäjäkoulu -konsepti ”Jägarskolan 3.0” sopii täydellisesti nuorisoryhmille ja he ovat erittäin tyytyväisiä leirin antiin. Metsästysja ampumaleirillä Ruotsissa Osallistujat seuraavat tarkkaavaisina ampumaharjoittelua. ? Kurssin osallistujat, ohjaajat ja koiranohjaaja yhteiskuvassa onnistuneen jahtipäivän jälkeen. 34 Metsästäjä 2/2025
• – Suomessa meillä on metsästäjätutkinnossa vain kirjallinen koe. Sen vuoksi halusimme osallistua ruotsalaiseen metsästäjäkouluun, jotta turvallisen aseen käytön merkitys nähtäisiin eri tilanteissa. Ja myös käytännön ampumataidon harjoittelemiseksi. Turvallisen ja oikean tekniikan oppiminen heti alusta alkaen on uskomattoman tärkeää, Björklund painottaa. Ensi syksynä uudestaan? Neljän leiripäivän aikana, kokemukset ja yhteinen kiinnostus metsästykseen ja luontoon hitsasivat nuoret yhteen. Osallistujat tulivat Maalahden seudun, Vaasan seudun ja Vöyrin seudun riistanhoitoyhdistyksistä. Riistanhoitoyhdistyksillä oli yhteistyökumppaneina Pohjanmaan Aktia Säästöpankkisäätiöt, varustamo Wasaline, Vaasan Käyttöauto ja Petsmo Products, jotka mahdollistivat ikimuistoisen retken nuorille. Nyt samat riistanhoitoyhdistykset ovat alkaneet suunnitella uutta kurssia ja suunnitelmissa on kehittää ja laajentaa nuorisotyötä. Nuorisoleirin pääjärjestäjä, Maalahden seudun riistanhoitoyhdistys, on jo usean vuoden ajan tehnyt kattavaa nuorisotyötä. He esimerkiksi vierailevat Maalahden seudun kouluissa viikoittain opettamassa lapsille ja nuorille metsästyksestä, luonnosta, riistasta ja riistanhoidosta. Metsästysja ampumaleiristä on julkaistu artikkeli aikaisemmin ruotsalaisessa metsästyslehdessä, Allt om jakt & vapen 1/2025. Metsästäjä odottaa saalista passissa. ? Ampumaharjoittelua haulikkoradalla. 35 Metsästäjä 2/2025
• Riistapäivät järjestettiin tänä vuonna Joensuussa, jonne oli kokoontunut 230 riista-alasta kiinnostunutta. TeksTi ja kuvaT Tero Kuitunen R iistapäivät järjestettiin ensimmäisen kerran jo vuonna 1990 ja tapahtumasta on 35 vuoden aikana muodostunut riista-alan tärkein sidosryhmätapaaminen. Kuten Luonnon varakeskuksen (LUKE) Katja Holmala avauspuheenvuorossaan totesi, Riistapäivistä on tullut instituutio. Riistapäivien ohjelma koostuu aina ajankohtaan liittyvistä aiheista, ja niitä esittelevät parhaat asiantuntijat. Nyt päivien aiheina olivat muun muassa riistantutkimuksen ja kannanarvioinnin tulevaisuus sekä suuren painoarvon ohjelmassa saanut EU:n ennallistamisasetus. Professori Nigel Yoccoz Tromssan yliopistosta Norjasta sai ensimmäisen puheenvuoron ja kertoi riistalajien ja muiden lajien kantojen kehityksen ennustamisesta. Koska luonnossa kaikki vaikuttaa kaikkeen, voidaan sitä ajatella ravintoverkkona. Ennustemallissa onkin keskityttävä ravintoverkon keskeisiin lajeihin. Esimerkiksi riekkokannan ennustamisessa koivuun, pajuihin, petoihin ja pienjyrsijöihin, joiden välillä on vahva yhteys. Malli on monimutkainen ja sitä muutetaan tilanteen vaatiessa. Mallin kehittämiseen pitää saada mukaan myös metsästäjät. Tätä professori Yoccoz piti erittäin tärkeänä, koska metsästäjät ovat ”usein hyviä ennustamaan”. Pohjana on laadukas tieto, jota on kerätty Norjassa 20 vuotta. Se on mahdollistanut ennustemallin, jota voidaan käyttää esimerkiksi saaliskiintiöiden asettamisessa. Näihin ennusteisiin uskotaan Norjassa jo niin, että jos ennuste näyttää hyvää lintuvuotta, paljon metsästäjiä lähtee liikkeelle sen perusteella. Jatkossa Norjassa pyritään ennustamaan myös erilaisten saaliskiintiöiden vaikutusta. Riistapäivät 2025 Huolena on ilmaston muuttuminen, joka voi tehdä malleista käyttökelvottomia. Suurpetotutkimuksen viestinvaihto Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Ilpo Kojola avasi suurpetotutkimuksen menneisyyttä ja tulevaisuutta. Suomalaisten tutkimusjulkaisujen määrä on kasvanut merkittävästi 50 vuoden aikana ja erityisesti 2000-luvulla. Suomessa on tutkimustarkoituksissa pannoitettu 202 sutta ja 130 karhua. Vaikka karhuja ei ole pannoitettu vuoden 2013 jälkeen, suomalaisesta pantakarhudatasta on tehty lukuisia tutkimuksia monissa eri maissa. Suomalainen tutkimus on aikoinaan muun muassa osoittanut karhukannan saavan tulomuuttoa Venäjältä, joka mahdollisti uhanalaisuusluokituksen muuttamisen. – Suomi on esimerkki maasta, jossa hallinto kuuntelee tutkimusta. Siksi täällä tutkimus on julkisen ja myös poliittisen suurennuslasin alla, Kojola totesi. Tulevaisuudessa tutkimusaiheita Kojola 36 Metsästäjä 2/2025
• näkee useita: Miksi Sisä-Suomessa ei ole susia? Onko Itäja Länsi-Suomen susikantojen geneettinen erilaisuus pysyvää? Monilaisuus? ”Metsästysjumin” vaikutus suurpetojen elintapoihin ja käyttäytymiseen? Kultasakaalin vaikutus? Tällä hetkellä SLU:ssa Ruotsissa vaikuttava tuleva LUKE:n suurpetotutkimuksen professori Göran Spong esittäytyi Riistapäivillä. Spong on geneetikko, joka on aloittanut uransa 1990-luvun alussa. Puheenvuorossaan hän kertoi aina olleensa kiinnostunut siitä, kertooko genetiikka totuuden. Hän korosti geneettisten sukupuiden selvittämisen merkitystä esimerkiksi suurpetotutkimuksessa. Kun yksilöiden sukulaisuussuhteet tunnetaan, mahdollistuu muun muassa eläinten liikkumisen tutkiminen. Hän näki tärkeänä keinotekoisten rajojen, kuten valtakunnanrajojen, ylittämisen ja lajien käsittelyn oikeina biologisina kokonaisuuksina. Koiran hajuaisti kartoittamaan riistan elinympäristöjä? Riistanhoitosäätiön viimevuotinen stipendinsaaja väitöskirjatutkija Reetta Kangaslampi kertoi hajutunnistuskoirien mahdollisuuksista riistan elinympäristöjen kartoittamisessa. Pilottitutkimuksessa koirat oppivat tunnistamaan metson ulosteet 96 prosenttisesti muista hajuista. Ennallistamisasetus – suuri mahdollisuus riistalle Euroopan Unionin ennallistamisasetuksesta ja sen vaikutuksesta riistaan kuultiin laajasti esitelmiä eri näkökulmista. Osallistujille avattiin ympäristöministeriön, Metsähallituksen, Luonnonvarakeskuksen, Suomen riistakeskuksen, Suomen Luonnonsuojeluliiton sekä Maaja metsätaloustuottajain Keskusliiton (MTK) näkemyksiä. Kenties yllättäen kaikkien esitelmien pohjavire oli, riistanäkökulmasta ja muutoinkin, samansuuntaisesti varsin positiivinen. Päivi Gummerus-Rautiainen ympäristöministeriöstä painotti, että vaikka Suomessa on tehty paljon työtä monimuotoisuuden parantamiseksi, silti suuri määrä lajeja on uhanalaisia. Nykytoimien mittakaava ei yksinkertaisesti riitä luontokadon pysäyttämiseen. Nyt tavoitteena on ennallistaa vuoteen 2030 mennessä 20 prosenttia ja vuoteen 2050 mennessä 100 prosenttia asetus koskevista luontotyypeistä, joita on Suomessa yli 60. Se mitä ennallistetaan, määräytyy tulevissa selvityshankkeissa. Tavoitteita ja myös keinoja on tulossa kattavasti kaikkiin ekosysteemeihin. – Asetus tuo väistämättä muutoksia, tavoitteet ovat sen verran kunnianhimoisia. Näin ei voida jatkaa, Gummerus-Rautiainen totesi. Kansallinen ennallistamissuunnitelma on toimitettava komissiolle kahden vuoden kuluessa. Vuoden päästä kesällä käydään läpi lausuntoja. Ennallistaminen koskee kaikkea aina kaupunkija meriympäristöistä metsäluontoon saakka. Ennallistaminen tarjoaa riistaväelle mahdollisuuksia parantaa elinympäristöjä ja riistakantojen runsautta. Metsästävillä maanomistajilla on huomattava mahdollisuus ottaa riista huomioon esimerkiksi metsänhoidossa ja maataloudessa. – Riistaväelle asetuksen toimeenpano on ehdottomasti mahdollisuus. Metsähallituksen Antti Otsamo kertoi ennallistamisesta valtion metsissä. Metsähallitus on jo ennallistanut 80 000 hehtaaria soita, mutta arviolta 200 000 hehtaaria olisi vielä tehtävää. – 1/3 Metsähallituksen hallinnoimasta pinta-alasta on metsätalouskäytössä. Metsätalousyksikössämme on intoa ja aktiivinen luonnonhoito nähdään erittäin tärkeänä, Otsamo kertoi. Riistan kannalta soiden ennallistamisella on valtava potentiaali, mutta Otsamon mukaan talousmetsien ”tolkullinen” hoito on vielä merkityksellisempää: suojatiheiköt, soidinpaikat, peitteisyys ja niin edelleen. Järjestöjen ääni Suomen luonnonsuojeluliiton puheenjohtaja Hanna Halmeenpää avasi suojelun näkökulmaa ja korosti, muiden esitelmöitsijöiden tavoin, ettei ennallistaminen tarkoita paluuta menneeseen. Se on satsaus tulevaisuuteen, nykyisen tilanteen parantamista palauttamalla lähemmäs luonnontilaa. Hän korosti Suomen olevan tässä edelläkävijä, esimerkiksi Metsähallituksen ensimmäiset toimet suojelualueilla tehtiin jo 1980-luvulla. Mutta kaipasi ennallistamisasetuksen toimeenpanoon rahoitusta EU:lta, koska Suomen talous on tiukka. MTK:n kenttäjohtaja Timo Leskinen toi esiin maanomistajanäkökulmaa ja painotti MTK:n haluavan olla edistämässä asioita. MTK:n selvityksen mukaan yli 80 % maanomistajista pitää monimuotoisuuden turvaamista tärkeänä omassa toiminnassaan. Heitä motivoivat omat arvot, oikea tieto ja taloudellinen tuki toimille. Pakottavat keinot eivät heitä motivoi. Monimuotoisuus onkin otettu vahvemmin osaksi maanomistajajärjestön toimintaa. Se toivoo kansallisesti luotavaa järkevää suunnitelmaa, joka perustuu vapaaehtoisuuteen ja huomioi myös sosiaaliset vaikutukset. Riistan kannalta se pitää asetusta suurena mahdollisuutena. – Maanomistajat mukaan valmisteluun ja myös metsästysoikeus kaikille kohteille kattavasti, Leskinen painotti. Ylen toimittaja ja Luken johtokunnan jäsen Mikko ”Peltsi” Peltola käsitteli metsästyksen kohtaamaa vastustusta esimerkiksi sosiaalisessa mediassa. ? Tuleva LUKEn suurpetotutkimuksen professori Göran Spong esittäytyi Riistapäivillä. 37 Metsästäjä 2/2025
• Ymmärryksemme luonnosta ja eläimistä perustuu monenlaiseen ja monesta lähteestä rakentuvaan tietoon. Lapsena ensimmäiset kuvamme muodostuvat kaikilla aisteilla tehdyistä havainnoista. Aikuiset täydentävät ja muokkaavat lapsen käsityksiä kotona, luonnossa ja luokkahuoneessa. TeksTi Mikko Jokinen ja Katja Holmala K ulttuuriympäristömme tarjoaa meillä jaettua ja perinteistä tietoa siitä, millainen jokin eläin on ja miten sen kanssa toimitaan. Luonnon ihmettelijästä saattaa tulla innokas harrastaja tai jopa akateeminen luonnontutkija, joka rakentaa luontokäsityksensä omista kokemuksistaan, kertyneestä tutkimustiedosta ja tutkimustyönsä kautta. Tietolähteitä voi olla useita Ei ole mitenkään itsestään selvää, mitä tieto on. ”Hyvin perusteltu uskomus”, on yksi käyttökelpoinen filosofinen määritelmä. Se muistuttaa siitä, että tietoa ja totuutta tavoittelee tosiasiassa epätäydellinen ihminen, joka myös viime kädessä päättää – hyvin tai huterasti perustellen – mikä on totta. Perinteinen tieto luonnosta kantaa ylisukupolvisia käsityksiä ja on kumuloitunutta sukupolvelta toiselle. Kokemusperäistä tietoa kerätään koko ajan, ja se voi muuttua nopeastikin, esimerkiksi luonnonolojen muuttumisen myötä. Tieteellinen tieto perustuu teorioihin ja hypoteeseihin eli olettamuksiin, joita sitten testataan. Kokeellisten tulosten perusteella teoriat joko hyväksytään tai hylätään. Tiedeyhteisö valvoo toistensa tekemisiä vertaisarvioinnin kautta ja todellisuutta koskeva tieto koko ajan täsmentyy ja korjaantuu. Tutkimus voi hyötyä kokemusperäisestä tiedosta Tutkittua tietoa saadaan yleensä hitaasti ja se on kallista. Monesti on tilanteita, että päätöksenteon tueksi ei ole tarjolla tutkittua tietoa. Suuren järven kalastollisen tilan systemaattinen tutkimus voi viedä tuhottomasti aikaa ja vaatia resursseja, joita ei kuitenkaan ole käytettävissä. Siksi voi olla järkevää kuulla ammattikalastajia ja osakaskuntia, joilla on kokemusperäistä tietoa senhetkisistä kalakannoista. Tiede on hyötynyt myös vanhan kansan uskomuksista. Esimerkiksi pihkan Ytimessä YTIMESSÄ-PALSTALLA LUONNONVARAKESKUKSEN (LUKE) ASIANTUNTIJAT KÄSITTELEVÄT AJANKOHTAISIA RIISTA-AIHEITA TUTKIMUKSEN NÄKÖKULMASTA. Kokemusperäinen tieto auttaa tutkijoita esittämään oikeita kysymyksiä 38 Metsästäjä 2/2025
• parantava vaikutus haavojen hoitamisessa on kliinisen tutkimuksen myötä todettu toi­ mivaksi. Pihkan lääkinnällisestä vaikutuk­ sesta tuli tieteellisesti totta. Perinteinen tieto voi myös osoittautua vääräksi. Tästä löytyy runsaasti esimerkkejä kansanlääkinnästä. Suomalaisen Kirjallisuu­ den Seuran mittavassa perinnearkistossa voi perehtyä, miten vanha kansa lääkitsi itseään ennen lääketieteen saapumista. Monet kons­ tit olivat niin hurjia, että harva niihin enää turvautuisi, ja on osoitettu myöhemmin jopa terveydelle haitallisiksi. Päätöksenteon perusta painottuu Suo­ messa vahvasti tieteellisin menetelmin tuo­ tettuun tutkimustietoon. Tutkijat kuitenkin kehittävät aktiivisesti menetelmiä tieteelli­ sen tiedon ja kokemusperäisen tiedon par­ haaseen yhdistämiseen. Luontohavainnot tärkeitä Monet metsästäjien, kalastajien tai poro­ miesten luontohavainnot osuvat usein hy­ vinkin oikeaan, ja yhteisistä keskusteluista tutkijat voivat saada ajatuksia tieteellisesti testattavaksi. Näin etenkin silloin kun tutki­ muksellisesti lähestytään uutta aihetta. Yhtenä esimerkkinä tästä on ilveksen TIETEELLINEN TIETO ? Käyttää tieteellistä menetelmää, joka sisältää testattavien hypoteesien asettamisen, kokeilun, aineiston keräämisen ja tulosten analysoinnin. ? Tavoittelee objektiivisuutta ja toistettavuutta – tulosten tulee olla riippumattomasti varmennettavissa. ? Varmennetaan vertaisarvioinnin, kokeiden toistettavuuden ja empiiristen todisteiden avulla. ? Tietoa tarkistetaan ja päivitetään jatkuvasti uuden tutkimuksen perusteella. ? On falsifioitavissa eli osoitettavissa vääräksi. ? Norjalaisten vuonna 2023 Tenolle rakentaman poikkipadon tarkoitus oli pysäyttää kyttyrälohi ja päästää Tenon (Atlantin) lohi nousemaan kutemaan. Kävikin päinvastoin. Paikallisten saamelaisten kalastajien mielestä pato rakennettiin väärin koska rakentamisessa ei hyödynnetty perinnetietoa millaista uomaa pitkin tenonlohi nousee. käyttäytymiseen, liikkumiseen ja elinympä­ ristön käyttöön liittyvät hypoteesit, joita on kotimaisissa tutkimushankkeissa testattu ja jotka ovat saaneet inspiraationsa kokenei­ den eränkävijöiden tarinoinnista ja jaetuista havainnoista. Genetiikka paljasti naa pu ri­ elin pii reil lä elävien naaraiden olevan usein toisilleen sukua ja monipuolisti käsitystä yksineläjänä pidetyn ilveksen sosiaalisista rakenteista. Yhteistyö kannattaa. HE ID I BL O M M IK KO JO KI NE N Luken ja Oulun yliopiston tutkijat pyydystävät kyttyrälohta Utsjoen saamelaisten tekemillä nuotilla. Lohestukseen liittyvää perinnetietoa hyödynnetään tutkimuksessa. PERINTEINEN JA KOKEMUSPERÄINEN TIETO ? Perustuu kokemukseen, havaintoihin ja käytännön kautta saatuihin tietoihin, jotka liittyvät elinympäristöön ja kulttuuriin. ? Päteväksi hyväksyminen perustuu käytännön kokemukseen siitä, onko tieto hyödyllistä ja paikkaansa pitävää yhteisön arjessa. ? Sisältää usein henkisiä ja uskonnollisia elementtejä, joita ei aina voida mitata tai todistaa tieteellisin menetelmin ? Perinnetietoa ei koetella vertais­ arvioinnilla, mutta se saattaa ajan myötä muuttua tai kumoutua. 39 Metsästäjä 2/2025
• Suurriistavirka-avun (SRVA) keräämä tieto parantaa liikenneturvallisuutta, tarkentaa kanta-arvioita ja auttaa pyyntija poikkeuslupien harkinnassa. TeksTi Reima Laaja ja Mirja Rantala S RVA on riistanhoitoyhdistysten organisoimaa toimintaa, jossa vapaaehtoiset metsästäjät tarjoavat poliisille apua suurriistakonflikteissa. Tyypillisiä SRVA-tehtäviä ovat liikenneonnettomuuksissa loukkaantuneiden hirvieläinten ja villisikojen jäljestäminen sekä suurpetojen karkottaminen taajama-alueilta. Toiminta perustuu poliisin ja riistanhoitoyhdistysten välisiin sopimuksiin sekä riistahallintolakiin. SRVA-toimijoiden työmäärä on huomattava: vuosittain kirjataan noin 14 000– 15 000 virka-aputapahtumaa, joista valtaosa, noin 13 000, on hirvieläinkolareita. Suurpetoihin liittyviä tehtäviä on noin 200 vuodessa. Tehtävä käynnistyy hälytyksestä Suurriistavirka-aputehtävä saa alkunsa poliisin hälytyksestä riistanhoitoyhdistyksen SRVA-yhteyshenkilölle. Alueen toimijat lähtevät hoitamaan tilannetta, joka voi sisältää loukkaantuneen eläimen jäljestämisen, tilanteen arvioinnin ja eläimen lopettamisen tarvittaessa. SRVA-toimijan tehtävä päätyy tietojen tallentamiseen Oma riista -palveluun. Liikenneturvallisuutta tarkalla tiedolla Vuodesta 2017 alkaen SRVA-toimijoiden keräämä data on tallennettu Oma riista -järjestelmään. Tiedot hirvieläinliikenneonnettomuuksien määristä, paikoista ja ajankohdista tarkentuivat. Avoimen rajapinnan kautta tiedot tulivat muidenkin tarvitsevien käyttöön. SRVA-toimijoiden keräämä tieto on parantanut riistakolareiden tilastointia merkittävästi, mikä auttaa kohdentamaan riista-aitoja, varoitusmerkkejä ja muita liikenneturvallisuustoimenpiteitä. Esimerkiksi hirvieläinvaroitusalueet käydään tienpitäjän kanssa aika ajoin läpi ja seurannassa hyödynnetään tätä tapahtumatietoa. Tietoa metsästyksen suunnitteluun SRVA:n keräämää tietoa hyödynnetään kanta-arvioissa ja metsästysverotuksen suunnittelussa. Aineiston avulla tarkennetaan arviota eläinten kuolleisuudesta. Aineistoa käytetään myös hirvien ja valkohäntäpeurojen pyyntilupien harkinnassa. Tarvittaessa pyyntilupia voidaan myöntää enemmän alueilla, joilla riistakolareita tapahtuu paljon. SRVA:n tallentamat suurpetojen karkotustiedot ovat arvokasta aineistoa. Karkotusten määrä ja niiden laatu auttavat arvioimaan, onko tarpeen poistaa poliisin määräyksellä ongelmia aiheuttava suur peto. SRVA tuottaa tarkkaa tietoa riistakolareista Paikkatieto: maankäytön suunnittelu, varoitusmerkit ja riista-aidat Poikkeusluvat: muiden tyydyttävien ratkaisujen käyttöyritykset, suurpetojen kuolleisuusraportointi Toimijoiden vakuutusturva: yksilöinti missä organisoidussa tapahtumassa mukana Kanta-arviot: kuolleiden eläinten määrät, sukupuolet ja ikäluokat Tilastot: Väylävirasto Verotussuunnitelmat: liikennekuolleisuuden huomiointi, esim. urosten poistuma Mihin SRVA:n keräämää aineistoa käytetään? Metsästäjä 2/2025 40
• Esimerkiksi ketulla voi olla synnynnäinen kehityshäiriö, jonka seurauksena yksilöltä puuttuu kokonaan peitinkarva. Ilmiötä kutsutaan Samsoniksi. TeksTi ja kuva Kai-Eerik Nyholm H einäkuun 23. päivä sain tunnistettavaksi Liperin Mattisenlahdesta riistakamerakuvan, jossa oli huonossa valaistuksessa noin kissan kokoinen nisäkäs. Epävarma loppupäätelmä olikin kissa. Elokuun puolella samalta kameralta tuli parempilaatuinen kuva, jonka perusteella tunnistin eläimen supikoiraksi. Mutta se oli oudonnäköinen; yksilön karvapeite näytti olemattomalta, mutta tasaiselta. Mietin, voisiko supikoirassa olla Samson. Loukku laukeaa, mutta havainnot jatkuvat Syyskuun 8. päivänä riistakameran lähellä oleva kanu-loukku laukesi ja mysteerieläin jäi kiinni. Pyysin loukun omistajaa lopettamaan supikoiran ja toimittamaan sen minulle tutkittavaksi. Yksilö oli saman vuoden naaraspentu painoltaan kolme kiloa, mutta eläin oli todella erikoisen näköinen. Jalat näyttivät suhteettoman pitkiltä, koska peitinkarvaa ei ollut. Samoin kuono näytti normaalia pidemmältä. Lähetin yksilön tutkittavaksi Ruokavirastoon, josta sillä vahvistettiin olevan Samson eli synnynnäinen peitinkarvojen puuttuminen. Supikoiralla ei ollut kapia eikä trikiiniä, mutta se oli heikkokuntoinen ja siinä oli näppylöitä, rupia sekä useita puutiaisia kiinnittyneenä. Samson-supikoiria Pohjois-Karjalassa Samson pähkinänkuoressa ? Ilmiö yleisin ketuilla, mutta esiintyy joskus myös supikoirilla ? Samson-yksilöillä peitinkarva puuttuu kauttaaltaan (joillakin yksilöillä voi olla osittainen peitinkarvojen puutos) ? Ilmiön geneettistä syntymekanismia ei tunneta hyvin, mutta se on väistyvä (resessiivinen) geneettinen mutaatio ? Harvinainen ilmiö luonnossa Samson-supikoiralla peitinkarva puuttuu kokonaan. Seuraavat havainnot Lokakuun 12. päivänä hirvikoira tappoi alueella samankaltaisen eläimen. Viimeisin havainto elävästä Samson-supikoirasta tuli joulukuun 14. päivänä, jolloin samalla alueella maatalon pihassa oli vieraillut peitinkarvaton yksilö. Kyseessä oli todennäköisesti supikoirapentue, jossa oli useita kehityshäiriöstä kärsiviä yksilöitä. 41 Metsästäjä 2/2025
• M tsästäjän varusteet Vasaralataussarja on edullinen ja helppo tapa aloittaa patruunoiden lataaminen. TeksTi ja kuvaT Arto Määttä P atruunoiden lataaminen on kuulunut suomalaiseen metsästyskulttuuriin kautta tuliaseiden historian. Tarpeet ovat muuttuneet ja niin on myös patruunoiden lataaminen, jonka kynnys on noussut monille tarpeettoman korkeaksi. Vasaralataussarja on paluu lataamisen juurille. Siinä kaluston määrä ja alkuinvestointi on kaikkein pienin. Vasaralataamista ei pidä ylenkatsoa, se on täysin toimiva tapa erityisesti pienten patruunasarjojen tekemiseen. Vasaralataussarjan lisäksi tarvitaan • Omalla kiväärillä ammuttuja hylsyjä • Nalleja • Ruutia • Ruutivalmistajan lataustaulukko tai -sovellus • Suojalasit! • Työntömitta • Vasara. Mieluummin pehmytpäävasara, jotta holkit tai hylsyt eivät murjoonnu. • Ruutivaaka. Suositeltava, vaikka lataussarjassa onkin usein mukana ruutikauha ja ohjeet sen käyttöön. Vaaka mahdollistaa ruutiannoksen valinnan sen mukaan, mitä kukin luoti vaatii, eikä lataaja ole sidottu käyttämään niitä harvoja ruutilaatuja ja luodinpainoja tai -tyyppejä, jotka löytyvät vasaralataussarjan taulukosta. Kiväärinpatruunoiden lataaminen vasaralataussarjalla 42 Metsästäjä 2/2025
• Hylsy napautetaan irti supistusholkin otteesta nallituskaralla, mutta hylsyä ei vielä poisteta holkista. Nallitus­ kammion koloon asetetaan nalli, su­ pistusholkissa oleva hylsy sen päälle ja hylsyn sisään asetetaan nallitus­ tanko. Tankoa vasaralla naputtamalla nalli asetetaan niin syvälle, että sen pinta on vähintään hylsyn kannan ta­ solla, mutta mieluummin aavistuksen syvemmällä. Muista suojalasit! Lataaminen alkaa asettamalla omalla aseella ammuttu hylsy nallinpoistojalustaan ja lyömällä nallinpoisto­ piikiin avulla käytetty nalli irti hylsystä. Hylsy naputellaan vasaralla supistusholkkiin niin pitkälle, että holkin suu ja hylsyn kanta ovat samalla tasolla. Nyt hylsy on kaulastaan supistettu. Voi­ telemalla hylsyn suu kevyesti voidaan vähentää supistami­ sessa tarvittavaa voimaa. Nallitettuun hylsyyn kaadetaan taulukon mukainen annos ruutia holkin säätöosan kautta. Suositeltavinta on mitata annos ruutivaa'alla. Lopuksi asetetaan luoti. Ruudi­ tettu hylsy asetetaan nallin­ poistojalustalle ja holkki sen päälle. Pudotetaan holkkiin luo­ ti ja naputellaan se paikoilleen asetuskaralla. Karaa naputel­ laan niin kauan, että säätören­ gas ja karan jalusta koskettavat toisiaan. Huomaa, että asetus­ pituuden säätäminen aloitetaan aina ylipitkästä, ja lyhennetään sopivaksi kiertämällä holkin säätörengasta alemmas. Kun työntömitalla on todettu luodin olevan halutussa asetussyvyydessä, on patruuna valmis. 1 2 3 4 5 6 43 Metsästäjä 2/2025
• SOTKA-levähdysalueet tasaavat syysmuuttoa ja valmistelevat seuraavaa poikastuotantokautta Suomen Metsästäjäliiton ja BirdLife Suomen hanke kasvattaa vapaaehtoisuuteen perustuvien syyslevähdysalueiden verkostoa. Hankkeessa etsitään luonnonvesiä ja rakennettuja kosteikoita, joilla vesilinnut voisivat valmistautua syysmuuttoon luonnollisen rytminsä mukaisesti. Kohteilla ei ole lisäruokintaa eikä niillä metsästetä vesilintuja. Alueet toimivat lintujen reservaattina jäiden tuloon saakka, kullekin lajille ominaisella tavalla. V esilinnustus poikkeaa muista metsästysmuodoista siinä, että pyynnin kohteet viettävät suuren osan vuodesta rajojemme ulkopuolella. Vesistöillämme pesineet linnut muuttavat elosyyskuussa metsästyksen saattelemina ja samaa muuttavaa eurooppalaista kannanosaa pyydetään vielä useita kertoja muuttoreitin varrella sekä talvehtimisalueilla. Vesilintulaskennat ovat metsästyksen sormi lintukantojen valtimolla Kestävyyden nimissä Euroopassa tarvittaisiin flywayeli muuttoreittitason kannanhoitoa. Suunnitelmallisuus vaatii tietoa lisääntyvien kantojen koosta sekä niiden lisääntymispotentiaalista ja -tuloksesta. Suomen vahvuus on pitkä aikasarja vesilintujen parija poikuelaskentoja. Tutkimuksen laatu ja laajuus ovat maailman huippuluokkaa! Kannat muuttuvat – muuttuuko vesilinnustus? Vesilinnustuksessa tieteellistä tietoa on käytetty lähinnä suosituksiin ja ohjeistukseen. Toistaiseksi sitä ei olla hyödynnetty vesilintukantaan reagoivalla säätelyllä lajitai aluekohtaisesti sekä metsästysaikoina. Riistakolmiolaskennoista tutulle reagoivalle käytännölle on tilausta myös vesilinnustuksessa. Saalistietoja ja siipien tulkintaa Suomen vahvuutena on palkintopallipaikka riistalaskentojen aikasarjoissa. Emme kuitenkaan pääse edes välieriin vesilintujen saalistiedon keruussa. Vesilintusaaliista kerättävä tieto perustuu kyselytutkimukseen ja taantuneiden lajien pakollisin saalisilmoituksiin. Tarkempaa lisätietoa saaliista voidaan kerätä siipinäytekeräyksellä, joka tulkittuna kertoo saalissuhteesta lajeittain sekä saalislintujen ikäluokan ja sukupuolen. Samalla saataisiin kerättyä ajantasaista tietoa lintujen syysmuutosta, naarasja poikasosuuksista sekä tuottosuhteesta. Nämä kaikki ovat niitä elementtejä, joita voidaan käyttää yhdessä kestävämmän vesilinnustuksen rakentamisessa. Kirjoittaja on Sotka-levähdysaluehankkeen lintu vesiasiantuntija Suomen Metsästäjäliitossa. Tervon Koroslampi on osakaskunnan lahja vesilinnuille. Vesilintukantojen taantuma on seurausta elinympäristöjen vähenemisestä. Pikkuhiljaa tapahtuva muutos on siinä mielessä salakavala, että sitä on vaikea huomata. Vesilinnustuksessa se tarkoittaa verotuksen hidasta reagointia kantojen muutoksiin. TeksTi Veli-Matti Pekkarinen kuva Heikki Helle 44 Metsästäjä 2/2025
• Metsästyslakiin lisättiin vuodenvaihteessa valvontaviranomaisten tarkastusoikeus. TeksTi Aku Ahlholm kuva Katri Lehtola J os viranomaisella on syytä epäillä luvatonta pyyntiä, metsästysrikosta tai laittoman saaliin kätkentää, heillä on oikeus saaliintarkastukseen. Valvontaviranomaisia ovat Metsähallituksen erätarkastajat, poliisi, rajavartijat ja tulli. Lakimuutos herätti alkuvuonna paljon keskustelua siitä, kuinka laajasti metsästäjien reppuja tullaan tarkastamaan ja millä perusteella. Erityisesti liian vähälle huomiolle jäi ’syytä epäillä’ -kynnyksen ylittymisen merkitys tarkastuksen tekemiselle, mitä metsästyslain 89 § muutos edellyttää. – Moni huolestui siitä, että reppuja tarkastettaisiin jatkossa rutiininomaisesti. Tästä ei ole kyse. Epäilisin, että metsästyslain mukaisia tarkastuksia tulee eteen muutama vuodessa, erävalvontapäällikkö Henri Pelkonen sanoo. Tarkalleen lainkohdassa todetaan, että kun edellä mainittu syytä epäillä -kynnys ylittyy, viranomaisella on oikeus tarkastaa, että henkilön mukana olevissa tavaroissa oleva saalis ja pyyntivälineet ovat säännösten ja määräysten mukaiset. Lisäksi viranomaisella on oikeus tarkastaa kuljetusja varastotiloja, joissa saalista säilytetään. Saaliintarkastusta ei kuitenkaan lähtökohtaisesti lakipykälän mukaan saa ulottaa ”pysyväisluonteiseen asumiseen käytettäviin tiloihin”. METSÄSTYSLAIN 89 §: Valvontaviranomaisen tarkastusoikeus Jos on syytä epäillä, että henkilö on syyllistynyt rikoslain 28 luvun 10 §:ssä tai 48 a luvun 1, 1 a, 4 tai 4 a §:ssä tarkoitettuun rikokseen, viranomaisella on oikeus tarkastaa, että henkilön mukana olevissa tavaroissa oleva saalis ja pyyntivälineet ovat säännösten ja määräysten mukaisia. ? rikoslain 28 luvun 10 § – Luvaton pyynti ? rikoslain 48 a luvun 1 § – Metsästysrikos ? rikoslain 48 a luvun 1 a § – Törkeä metsästysrikos ? rikoslain 48 a luvun 4 § – Laittoman saaliin kätkeminen ? rikoslain 48 a luvun 4 a § – Törkeä laittoman saaliin kätkeminen Viranomaisella on myös oikeus tarkastaa kuljetusja varastotiloja, joissa saalista säilytetään. Tarkastusta ei saa kuitenkaan ulottaa pysyväisluonteiseen asumiseen käytettäviin tiloihin, ellei se ole välttämätöntä tarkastuksen kohteena olevien seikkojen selvittämiseksi ja on perusteltua syytä epäillä jonkun syyllistyneen rikoslain 48 a luvun 1, 1 a, 4 tai 4 a §:ssä tarkoitettuun rikokseen. Tarkastusoikeus selkiytyi vuodenvaihteessa Metsähallituksen erätarkastajat kuuluvat viranomaisiin, joille metsästyslain tarkastusoikeus kuuluu. 45 Metsästäjä 2/2025
• Saaliskantojen runsaus vaikuttaa merkittävästi metsästyksen houkuttelevuuteen ja siten metsästäjämääriin. Tämä ilmenee tuoreesta tutkimuksesta. TeksTi Maria Perkkola, Mikael Wikström ja Jon Brommer kuva Mikael Wikström T ilastolliset analyysit osoittavat, että metsästäjämääriin riistakeskusalu­ eiden välillä sekä metsästäjämäärien vuotuisiin vaihteluihin riistakeskus­ alueiden sisällä vaikuttavat merkittävästi hirvi­, valkohäntäpeura­, jänis­ ja sepel­ kyyhkysaaliit. Alueilla, joissa saalismäärät ovat suurempia, metsästäminen on houkut­ televampaa ja metsästäjämäärät korkeampia. Riistakantojen runsaus ja monimuotoi­ suus vaikuttavat siis merkittävästi metsäs­ täjien määrään. Erityisesti vahva hirvikan­ ta näyttää vaikuttavan metsästäjämääriin positiivisesti. Tämä on luonnollista, sillä hirvenmetsästys on monille metsästäjille, seuroille ja seurueille tärkeä sosiaalinen metsästysmuoto. Myös alueen demografia, eli väestö, vaikuttaa metsästäjämääriin. Väestön vähe­ neminen ja syntyvyyden lasku vaikuttavat merkittävästi metsästäjämääriin, mikä voi johtaa keski­iän nousuun ja metsästyskult­ tuurin heikentymiseen. Väestön muutokset, kuten kaupungistu­ minen ja väestön ikärakenteen muutos, ovat keskeisiä tekijöitä metsästäjämäärien taus­ talla. Erityisesti harvaan asutuilla alueilla, joilla väestö vähenee ja syntyvyys laskee, metsästäjämäärien väheneminen voi olla tulevaisuuden trendi. Metsästäjämäärät pysyneet tasaisina, mutta alueellisia eroja löytyy Suomessa metsästäjien kokonaismäärä on pysynyt pitkään suhteellisen vakaana. Se on kuitenkin alkanut hieman laskea vuodesta 2011 ja siinä on alueellisia eroja: joillakin riistakeskusalueilla metsästäjämäärät ovat kasvaneet, kun taas toisaalla ne ovat laske­ neet. Viimeisen 10 vuoden aikana selvää väestönkasvua on tapahtunut ainoastaan Oulussa, Pohjois­Hämeessä, Uudellamaalla sekä Varsinais­Suomessa. Samoilla riista­ keskusalueilla metsästäjämäärä on pysynyt samana tai kasvanut. Näitä alueita yhdistä­ vät isot kaupungit; Oulu, Tampere, Helsinki Metsästäjämäärä hupenee, jos riistakannat hupenevat Tutkittua ja Turku. Näin ollen erityisesti harvaan asutuilla alueilla, joissa väestönkehitys on laskusuuntainen, myös metsästäjien määrä voi tulevaisuudessa vähentyä. Naiset ja nuoret keskiöön metsästyskulttuurin jatkumiseksi Metsästäjistä suurin osa on edelleen miehiä, mutta naisten osuus on kasvanut merkittä­ västi 1990­luvulta lähtien. Muutos on edis­ tänyt metsästyskulttuurin monimuotoisuutta ja lisännyt naisten näkyvyyttä metsästyksen parissa. Naisten aktiivinen innostaminen metsästyksen pariin on tärkeää, sillä lajin perinteinen miesvaltaisuus saattaa vaikeut­ taa uusien harrastajien mukaan saamista. Tasa­arvoisempi sukupuolijakauma voi vahvistaa metsästyksen yhteisöllisyyttä ja edistää sen jatkuvuutta tuleville sukupolvil­ le. Myös yhteiskunnan myönteinen suhtau­ tuminen metsästykseen saattaa vahvistua, kun naisten osuus metsästäjistä kasvaa. Tutkimuksen mukaan metsästyskult­ tuurin jatkuvuuden varmistamiseksi myös nuorten rekrytointi metsästyksen pariin on ? Tulevaisuutta ajatellen on tärkeää saada mukaan enemmän naisia ja nuoria metsästysharrastukseen. Raportti luettavissa metsastajalehti.fi 46 Metsästäjä 2/2025
• tärkeää, erityisesti harvaan asutuilla muuttotappiollisilla alueilla. Edellyttää sopeutumista muutoksiin ja aktiivista työtä Metsästäjäkunnan ikääntyminen ja miesten määrän väheneminen voivat tulevaisuudessa heikentää metsästysseurojen toimintakykyä. Tilastojen mukaan osa metsästäjistä maksaa vuosittain riistanhoitomaksun, muttei enää metsästä aktiivisesti. Tämä voi johtaa tilanteeseen, jossa metsästäjiä on nimellisesti tarpeeksi, mutta todellinen aktiivisuus laskee. Metsästäjäkunnan muutoksen huomioiminen ja erityisesti naisten roolin vahvistaminen voivat auttaa säilyttämään suomalaisen metsästyskulttuurin elinvoimaisena myös tulevaisuudessa. Tämä vaatii aktiivisia toimia yhteisöllisyyden vahvistamiseksi – niin perinteisten metsästäjien kuin uusien harrastajien keskuudessa. Ei riitä, että saadaan naisia ja nuoria houkuteltua mukaan metsästämään. Heille on myös luotava vaikutusmahdollisuuksia metsästysseurojen ja riistanhoitoyhdistysten hallituksissa, kuten myös riistaneuvostoissa. Samanaikaisesti on keskeistä ylläpitää riistakannat sellaisella tasolla, joka mahdollistaa riittävät metsästysmahdollisuudet. Nykyisten ja mahdollisten uusien metsästäjien halu metsästää hiipuu, jos metsästysmahdollisuudet hiipuvat. Jos metsästys muuttuu makkaranpaistamiseksi, muut harrastukset vievät voiton. Metsästäjillä tärkeä rooli yhteiskunnassa Metsästäjien riittävä määrä on keskeinen tekijä riistatalouden onnistumiselle. Ilman metsästäjien panosta esimerkiksi hirvieläinkantojen hallinta ei onnistuisi. Jos metsästäjien määrä vähenee liikaa, ei ole myöskään riittävä määrä ihmisiä tekemässä riistalaskentoja, SRVA-työtä ja muuta vapaaehtoistyötä. Metsästäjät myös rahoittavat riistanhoitoja pyyntilupamaksuillaan muun muassa riistahallinnon, hirvieläinvahinkokorvaukset ja riistantutkimusta, eli edellytykset metsästysharrastukseen. Tulevaisuudessa on tärkeää tutkia tarkemmin sosiaalisia tekijöitä, kuten syitä metsästyksen aloittamiseen tai liittymistä metsästysseuroihin sekä näiden helpottamista. Erityisesti olisi tärkeää ymmärtää paremmin, mitkä tekijät kannustavat yhä useampia nuoria naisia metsästämään. Tutkimustulokset perustuvat Suomen riistakeskuksen, Luonnonvarakeskuksen sekä Tilastokeskuksen aineistoihin, jotka Turun yliopisto on analysoinut Suomen riista keskuksen tilauksesta. Metsästäjien määrään riistakeskusalueiden välillä vaikuttaa tilastollisesti merkitsevästi hirvisaaliin määrä. Mitä enemmän on hirvisaalista, sitä enemmän on metsästäjiä. Virhemarginaali on suhteellisen kapea, joten vaikutukset ovat vahvoja. Naismetsästäjien kokonaismäärä Suomessa 1993–2023. Määrä on kasvanut huomattavasti viimeisen 30 vuoden aikana. Metsästäjämäärän kehitys vuosina 1990–2023 eri riistakeskusalueilla. Monilla alueilla metsästäjien määrä on pysynyt suhteellisen vakaana, mutta löytyy myös alueita, joilla metsästäjien määrä on kasvanut tai vähentynyt. Metsästäjien lukumäärä 1993-2023 Riistakeskusalueet Oulu Uusimaa Pohjanmaa Pohjois-Karjala Keski-Suomi Kaakkois-Suomi Varsinais-Suomi Etelä-Häme 1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011 2014 2017 2020 2023 10 00 20 00 30 00 40 00 Riistakeskusalueet Lappi Pohjois-Savo Etelä-Savo Kainuu Satakunta Pohjois-Häme RannikkoPohjanmaa 1990 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011 2014 2017 2020 2023 10 00 20 00 30 00 40 00 Naismetsästäjien määrän kehitys 1993-2023 1993 1996 1999 2002 2005 2008 2011 2014 2017 2020 2023 10 00 20 00 30 00 Metsästäjien määrä suhteessa hirvisaaliiseen 2000 4000 6000 8000 Hirvisaaliin määrä 4.6 4.5 4.4 4.3 4.2 4.1 47 Metsästäjä 2/2025
• Saako ei-metsästäjä lautaselleen riistalihaa muualtakin kuin ravintolasta? Kyllä, ainakin anoppilasta ja hyvällä onnella lihatiskiltä. TeksTi ja kuvaT Heikki Hamunen M ieliruokaani tarvitaan hirven kylkiluita. Ensin luut puhdistetaan verestä. Sitten ne pyöritellään ruokaöljyssä ja maustetaan suolan, mustapippurin ja murskatun katajanmarjan seoksella. Ribsit kypsyvät uunipellillä parisen tuntia sen mukaan, minkä ikäisestä hirvestä on kyse. Tätä maistuvaa herkkua saa Pohjois-Savossa sijaitsevasta anoppilasta. Tekee mieli syödä useampikin. Etenkin kun talonväen silmä välttää. Tunne houkuttaa Sinnittelen kovasti, jotta en tuhraa elämääni toisten kadehtimiseen. Mutta sen tunnustan, että appivanhempia kyllä käy hieman kateeksi riistan ja luonnonkalan takia. Hirven lisäksi heillä katetaan pöytään metsäkanalintujen, jäniksen ja rusakon, joskus myös metsäkauriin tai jopa villisian lihaa. Jääkaapissa on hyvin harvoin kaupasta ostettua lihaa, kalaa vielä harvemmin. Lähes kaikki tulee ympäröivistä metsistä ja vesistä muutaman kilometrin säteellä. Järkisyiksi riistalihan puolesta voi nostaa eettisyyden, luonnonmukaisuuden, kasvatuslihaa pienemmän hiilijalanjäljen tai vähärasvaisuuden. Sanotaan, että päätökset tehdään tunteella ja perustellaan järjellä. Riistalihan arvottamisessa omat ajatukset kulkevat ehkä samaa rataa. Tunnepuoli tulee siis ensin: riistassa vaan on jotakin, joka ajatuksena houkuttaa. Some osuu etelään Käyttäisimme riistaa nykyistä enemmän myös omassa neljän hengen ruokakunnassamme. Taloustutkimuksen vuonna 2023 tekemän tutkimuksen mukaan ajatuksemme käyvät yksiin suomalaisten enemmistön kanssa: 63 prosenttia haluaisi syödä enemmän riistalihaa. Oma tilanteemme on kuitenkin sellainen, että meillä perheen vanhemmilla metsästäjätutkinnot ja metsästysharrastus ovat jääneet muun elämän jalkoihin. Siksi riistalihaa ei pakastimeen kerry omasta takaa. ? Perunamuussin, suolakurkun ja puolukan kanssa tarjoiltava käristys on suomalainen klassikko, joka maistuu koko perheelle. Etsivä löytää – riistalihaakin 48 Metsästäjä 2/2025
• Jollakin tavalla tilanteen voinee ratkaista. Netin avulla ainakin, eikös? Facebookista löytyy ”Myydään riista­ lihaa” ­yhteisö. Seinällä on eniten myynti­ ilmoituksia: valokuvia lihasta ja kuvien päällä tekstiä siitä, mitä on tarjolla, mihin hintaan ja millä paikkakunnalla. Siellä täällä seassa näkyy myös ostaja­ kandidaattien kyselyjä, olisiko lihaa tarjolla. Ainakin osa ostotiedusteluista on saanut ilahduttavasti vastauksia. Ryhmään on viiden vuoden aikana liit­ tynyt kunnioitettava määrä suomalaisia, yli 20 000. Viime viikolla uusia jäseniä tuli mu­ kaan parikymmentä, ja joulukuussa seinälle jätettiin yli 70 ilmoitusta. Riistalihamarkki­ nat kiinnostavat muitakin. Omaan tilanteeseen ryhmästä ei kyllä taida olla apuja. Suurin osa tarjonnasta sijoittuu nimittäin selvästi kotiseutuamme Pohjois­Karjalaa etelämmäksi. Viimeisim­ mät hirvenlihaa markkinoineet ilmoitukset Joensuun ja Liperin hakusanoilla löytyvät vuodelta 2023. Ei taida tämän seudun hirvitiheyksillä jäädä jakovaraa muille kuin hirviporukan omille jäsenille. Eikä oma riistanhimo ole niin vahva, että lähtisin hakemaan lihoja satojen kilometrien takaa. Tiskiltäkin sitä saa Olisiko sitten vanha konsti parempi kuin someseinällinen uusia? Voisiko riistaa saada perinteisesti ihan kaupan lihatiskiltä? Bingo! Ylämyllyn kyläkaupan altaasta löytyy valkohäntäpeuraa. Ei löytyisi kyllä muuten, mutta kauppias itse harrastaa met­ sästystä. Nyt hän oli hankkinut sata kiloa peuraa, jota on liha­altaassa kuluttajien ostettavissa useammassa muodossa. Omaan kainaloon tarttuu reilun kilon kulmapaisti – kilohintaa tasan kolmekymppiä. Toinen osuma tulee kilometrin päässä. Karelian Lihajalosteen tehtaanmyymälän pakastealtaista löytyy sekä virolaista että suomalaista hirveä, hirvisäilykkeitä ja muu­ tamia jalosteitakin. Kotiin viemisiksi lähtee paketti hirviryynäriä ja pussi hirvenluita koiran kaluttavaksi. Yrittäjä kertoo, että yhtiö sai viime syksynä myyntiin viitisen hirveä Suomesta ja viitisenkymmentä Virosta. Lokakuusta lähtien tiskissä oli tarjolla tuorelihaa. Nyt tammikuussa jauhelihat ja paistit ovat jo pakasteena. Jos oma maantieteellinen sijaintimme ei ollut eduksi somemaailmassa, niin paikal­ listen lihatiskien tarjonta on sitä vastoin iloinen yllätys. Joulupukiltakin voi toivoa Muutakin lihaa olemme ostaneet. Poronliha suoramyyntitilalta ei ole ollut mitenkään Harkitsetko lihan myymistä kuluttajille? Muista nämä! ? Metsästysseura/metsästäjä saa myydä riistalihaa kuluttajille tai vähittäis­ myyntiin joko tarkastamattomana tai sen jälkeen, kun valtion virkaeläinlää­ käri on tarkastanut sen riistankäsittelylaitoksessa. ? Myyjä voi nylkeä riistan sekä leikata, jäähdyttää ja pakata myytävän lihan lahtivajassa, joka on ilmoitettu elintarvikehuoneistoksi sijaintikunnan elin­ tarvikevalvontaviranomaiselle. ? Jos riista myydään kuluttajille tai vähittäismyyntiin nylkemättömänä/kyni­ mättömänä tai metsästäjän omaan käyttöön, lahtivajaa ei tarvitse ilmoittaa elintarvikehuoneistoksi. Lisätietoja: Riistan lihan myynnin opas 29.9.2023 huono vaihtoehto. Viimeksi joulukuussa pa­ kettiauto ajoi Kittilästä Joensuun raviradan parkkipaikalle. Kimppatilaukseen osallistu­ neet – meidän perheemme muiden mukana – kaappasivat omat laatikkonsa vakuumipa­ kattua poroa. Homma on toiminut suoramyyntinä myös kalastajien kanssa. Tänään omaan pakastinarkkuun meni jauhettua haukea ja kuhafileitä, edellisillä kerroilla myös siikaa. Pieniä kukkoahvenia ja madetta olisi ollut tarjolla niitäkin. Ahvenfileitä joutunee odot­ tamaan keväälle asti. Monella meistä on onneksi metsästäjiä ympärillämme. Tärkein keino riistalihan löytämiseen näyttää olevan, että aukaisee suunsa ja kertoo toiveistaan muuallakin kuin oman perheen sisällä. Ymmärtäväistä apua voi löytyä yllättä­ vänkin läheltä. Näin kävi hiljattain meille­ kin. Saimme nimittäin joulutervehdyksenä satsin hirveä lähipiiristä. Paikallisen lihanjalostajan altaista löytyi hirveä pakastettuna, säilykkeinä ja jalosteina. ? Myydään riistalihaa -Facebook-ryhmässä ohjeistetaan liittämään myyntiilmoitukseen muun muassa paikkakunta, yhteydenottotapa ja lihan määrä. Hinnan kertominen julkisesti ei ole pakollista mutta suotavaa. 49 Metsästäjä 2/2025
• On viimeinen hetki laittaa metsästys­ vuokrasopimukset kuntoon. Kuva Asko Hämäläinen L uvan myöntämisen edellytysten tulee täyttyä hakuajan päättymishetkellä (30.4.2025, klo 16:15). Sen jälkeen hakemukseen ei voi lisätä uusia metsästysalueita tai kiinteistön osia. Pyyntilupaharkinnassa otetaan huomioon vain hakemuksessa olleet alueet, joihin hakijalla on kyseisen hirvieläimen metsästysoikeus tai -lupa koko metsästyskauden ajan. Kausi ei pääty vuoden vaihtuessa. Suomen riistakeskus voi edellyttää selvitystä hakemusalueen metsästysoikeudesta. Jotta vuokrasopimus voidaan hyväksyä, sen osapuolten tulee olla oikeustoimikelpoisia ja allekirjoittajilla pitää olla oikeus allekirjoittaa sopimus. Esimerkiksi perikunnan jäsenen allekirjoitus ilman valtuutusta ei riitä. Sopimuksessa pitää olla voimassa oleva kiinteistötunnus. Jos sopimus koskee vain kiinteistön osaa, tulee vuokratun alueen käydä ilmi sopimuksesta. Lakannutta rekisteriyksikköä ei voi vuokrata. Lisäksi metsästysoikeuden tai -luvan tulee sisältää oikeus sen hirvieläimen metsästämiseen, mitä hakemus koskee. Esimerkiksi oikeus hirvieläimen ajamiseen ja jäljittämiseen täyttää metsästyksen määritelmän, mutta pelkän moottoriajoneuvon käyttöluvan tai haavakkohirven nouto/ jäljitysluvan perusteella aluetta ei voi sisällyttää pyyntilupahakemukseen. Sopimusta laadittaessa kannattaa kiinnittää huomiota irtisanomisehtoon. Ja sopia siitä, voiko metsästysoikeuden siirtää kolmannelle osapuolelle, joka mahdollistaa vaihtomaasopimuksen tekemisen. Yhteisistä vesialueista tarvitaan osakaskunnan kanssa solmittu yhteisaluelain mukainen vuokrasopimus tai metsästyslupa. Pyyntilupapäätös määrittää lupien käyttöalueen Pyyntilupaa voidaan käyttää vain luvassa rajatulla alueella. Pyyntilupapäätöksessä yksilöidään alueet, jotka rajataan pois lupa-alueesta. Nämä alueet eivät myöskään Muistilista ? Ennen hakemuksen jättämistä tutustu hakuohjeisiin ja laita vuokrasopimukset kuntoon. ? Ennen jahdin aloittamista lue päätös huolellisesti. Huomioi lupaalueeseen mahdollisesti tehdyt rajaukset ja sisäistä lupien käyttöehdot. ? Päivitä hirviporukan metsästyskartta vastaamaan päätöstä. ? Tutustu päätöksen saatekirjeeseen! Se sisältää tärkeitä ohjeita muun muassa lakisääteisistä ilmoituksista, havaintojen tekemisestä sekä pyynnin päättämiseen liittyvistä toimenpiteistä. Hirvieläinten pyyntiluvat ja metsästys­ oikeudet kerrytä hakijalle pyyntilupatuottoa. Yleensä ne ovat niin sanottuja sirpalealueita, muuten metsästykseen soveltumattomia alueita tai alueita, joista hakija ei ole esittänyt metsästysoikeuden osoittavia asiakirjoja. Hakijalla on voinut olla myös riidanalaisia alueita, esimerkiksi päällekkäisistä metsästysvuokrasopimuksista johtuen. Myös nämä rajataan pois lupa-alueesta. 50 Metsästäjä 2/2025 Lait ja luvat LAIT & LUVAT ON SUOMEN RIISTAKESKUKSEN JULKISTEN HALLINTOTEHTÄVIEN (JHT) PALSTA. JHT ON RIIPPUMATON PROSESSI, JOKA MUUN MUASSA KÄSITTELEE PYYNTIJA POIKKEUSLUVAT, HOITAA METSÄSTÄJIEN RYHMÄVAKUUTUKSEN SEKÄ METSÄSTÄJÄREKISTERIASIAT JA NIMITTÄÄ MONET RIISTANHOITOYHDISTYSTEN TOIMIJAT.
• Tutut konstit ennallistamiseen – ja vähän uusiakin E U:n ennallistamisasetus on nostanut ennallistamisen luontoja riistaväen sekä maanomistajien huulille. Suomessa valmistellaan nyt kansallista ennallistamissuunnitelmaa, jonka tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden väheneminen. Suunnitelma tulee kattamaan niin maatalousympäristöt, metsä-, merikuin kaupunkiluontoakin – luontotyyppien että lajien elinvoimaisuuden turvaamiseksi. Ihmisen kieli on luonnon monimuotoisuuden äärellä kankea. Ehkei luontoa edes pystytä ennallistamaan menneisyyden tilaan – luonto kun on jatkuvassa muutoksessa. Oikeastaan nyt parannetaankin luonnon monimuotoisuutta ja riistakantoja tulevaisuutta varten. Konsteja riistaväellä on kosolti. Riistametsänhoidon keinoja on kehitetty toteutettaviksi osana kannattavaa metsätaloutta: säästämällä riistatiheikköjä, pensaskerrosta ja aliskasvosta sekä lisäämällä sekapuustoisuutta metsät olisivat monimuotoisempia ja myös kestävämpiä tulevaisuuden muuttuvassa ilmastossa. Ennallistamisasetuksen mittareissa kannattaisi valita tavoitteeksi riistametsänhoidon kanssa käsi kädessä kulkevat: puuston monilajisuus, eri-ikäisrakenteisten metsien osuus ja metsien kytkeytyneisyys. Meriluonnossa tulisi jatkaa hyvin alkanutta saariston vieraspetopyyntiä, millä on saatu hienoja ja näkyviä tuloksia. Virtavesien ja lopulta meriluonnon tilaan vaikuttaa valuma-alueilta ojien kautta tuleva aines, jota voidaan pysäyttää suojavyöhykkeillä, kosteikoilla ja uomien tulvatasanteita kunnostamalla. EU:n tasolla on taantuvien lintujen elvyttämisessä nostettu esiin myös suunnitelmallinen pienpetokantojen säätely – mitä perinteisintä riistanhoitoa. Samalla on huolehdittava siitä, että emme toisella kädellä tee ennallistamistoimia tyhjiksi esimerkiksi liiallisella taantuvien lajien metsästyksellä. Metsästyksen mahdollisuus on tärkeä motivaatiotekijä elinympäristöjen hoitoon, mutta se on pidettävä kestävällä tasolla, jotta kannat saadaan elpymään. JANNE PITKÄNEN Erityisasiantuntija Maaja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Erätalousyksikkö Suomen riistakeskus ei ratkaise metsästysvuokraoikeutta koskevia riita-asioita, ne kuuluvat yleisten tuomioistuinten toimivaltaan. Kaivospiirien, lentokenttien, energiantuotantoalueiden ja muiden erityisalueiden osalta hakijoiden tulee etukäteen vuosittain selvittää metsästysoikeuden voimassaolo ja siihen liittyvät rajaukset. Päivitä metsästyskartta ehtojen mukaiseksi Lupa-alueen rajaukset eivät päivity automaattisesti Oma riista -palvelussa määritettyihin alueisiin, vaan hakijan tulee itse tehdä tarvittavat poistot ja muutokset. Luvansaaja vastaa siitä, että metsästäjillä on tiedossaan pyyntilupapäätöksen mukainen lupa-alue ja että alueelle, jossa lupia käytetään, on tosiasiallinen metsästysoikeus tai -lupa. Huomioi, että metsästykseen osallistuvilla ampujilla on oltava oikeus tai lupa metsästää päätöksessä tarkoitettua hirvieläintä pyyntialueella. Esimerkiksi, jos metsästetään niin sanotun kuntalaisen vapaan metsästysoikeuden alueella (metsästyslain 8§), jokaisella ulkopaikkakuntalaisella metsästäjällä tulee olla Metsähallituksen myöntämä kyseisen hirvieläimen metsästyslupa. Hakuohjeet: riista.fi Oma riista -helpdesk: p. 029 431 2001, oma@riista.fi LUE HUOLELLA ? hakuohjeet ? lupapäätös ja sen ehdot ? saate PÄIVITÄ ? ennen hakemuksen jättämistä vuokrasopimukset ja hakemuskartta ? ennen jahdin aloitusta varsinainen metsästyskartta päätöstä vastaavaksi VUOKRASOPIMUSTEN TULEE OLLA ? tehtynä ennen hakemuksen jättämistä ? voimassa koko kyseisen hirvieläimen metsästyskauden ajan ? koskea metsästyslain 2 §:n mukaista metsästyksen määritelmää PYYNTILUPIA EI VOI KÄYTTÄÄ SEURAAVILLA ALUEILLA: ? jotka eivät olleet mukana hakemuksessa ? joista ei ole tehty sopimusta ennen hakuajan päättymistä ? joille ei ole koko metsästyskauden ajan voimassa olevaa metsästysoikeutta tai -lupaa ? jotka on rajattu pois lupa-alueesta ? päätöksen ehtojen vastaiset alueet K lumni Lait ja luvat 51 Metsästäjä 2/2025
• Tuore selvitys osoittaa, että vaikka susikanta Suomessa on kasvanut, kansalaisten susiin liittyvät tunteet ja käsitykset ovat pysyneet vakaina. TeksTi Iina Ala-Kurikka ja Jani Pellikka kuva Mari Tikkunen S usien ja niiden kannanhoidon ympärillä on käyty vilkasta keskustelua viime vuodet. Susikanta on viiden vuoden aikana kasvanut, ja uusia reviirejä on syntynyt etenkin läntiseen Suomeen, jossa on tiheää asutusta. Samalla suurpetojen kannanhoidollinen metsästys on käytännössä loppunut kokonaan. Mutta miten suomalaiset kokevat sudet ja susikannan hoidon? Onko suhtautumisessa tapahtunut muutoksia? Näitä kysymyksiä selvitettiin kyselyllä, johon osallistui 2 000 täysi-ikäistä MannerSuomessa poronhoitoalueen eteläpuolella asuvaa suomalaista. Puolet vastaajista asui niin sanotuissa ”susikunnissa” eli kunnissa, joissa susista on viimeisen vuoden aikana tehty eniten havaintoja. Susiin liittyvät tunteet ja uskomukset Noin 35 prosenttia poronhoitoalueen eteläpuolella asuvista pelkää paljon tai erittäin paljon suden kohtaamista luonnossa liikkuessaan. Osuus on sama kuin vuonna 2020. Sutta enemmän suomalaisia pelottavat karhun tai punkin kohtaaminen. Susikunnissa suden kohtaamista pelätään enemmän kuin muissa kunnissa. Muutokset susipelossa ovat yllättävän pieniä, kun otetaan huomioon, että kanta on kasvanut monen vuoden ajan ja levittäytynyt uusille alueille. Pelon taustalla vaikuttaa esimerkiksi uskomus suden arvaamattomuudesta: mitä arvaamattomampana eläimenä susi koetaan, sitä voimakkaampaa kohtaamisen pelko on. Vaikka tämä käsitys on hieman viiden vuoden aikana lieventynyt, susikunnisTutkittua SUSIKANTA ON KASVANUT Kansalaisten mielipiteet susista pysyvät vakaina 52 Metsästäjä 2/2025
• Kansalaisten mielipiteet susista pysyvät vakaina LUE LISÄÄ: sa se on pysynyt vahvana. Useat uskovat, että susi voi menettää ihmisarkuutensa, jos se ei joudu pelkäämään ihmistä. Myös haaskaruokinnan epäillään vahvistavan tätä ilmiötä. Kaksi kolmasosaa alle 15-vuotiaiden lasten vanhemmista pitää sutta pienenä tai olemattomana uhkana lapsilleen. Suurempia huolenaiheita heille ovat tieliikenneonnettomuudet, tuntemattomat ihmiset, tapaturmat, sairaudet ja veden varaan joutuminen. Vanhempien huoli sudesta on samanlainen niin susikunnissa kuin muualla maassa. Koiranomistajista 14 prosenttia on ulkoillut alueilla, joilla tietää tai arvelee susien liikkuvan. Näistä koiranomistajista selkeä enemmistö (85 %) kokee jonkinasteista huolta susista. Vaikka vilkkaat tiet ja heikot jäät nähdään suurempina riskeinä, susialueilla ulkoilevat koiranomistajat pitävät myös susia merkittävänä uhkana. Vaikuttavatko sudet luonnossa liikkumiseen? Suden läsnäolo voi vaikuttaa luonnossa liikkumiseen ja harrastamiseen. Osa välttelee ulkoilua susipelon vuoksi, kun toiset taas hakeutuvat luontoon toivoen näkevänsä tai kuvaavansa suurpetoja. Verrattuna muihin luontoharrastuksiin susilla on selkein vaikutus metsästykseen. Noin 26 prosenttia metsästäneistä arvioi susien vaikuttavan siihen, miten tai missä metsästystä harjoitetaan. Mitä aktiivisempi metsästäjä, sitä todennäköisemmin sudet vaikuttivat harrastukseen. Vuoden 2020 jälkeen suden vaikutukset marjastamiseen, sienestämiseen sekä muuhun ulkoiluun ovat vähentyneet. Nykyään 5,3 prosenttia marjastajista ja sienestäjistä sekä 4,8 prosenttia ulkoilijoista kokee suden vaikuttavan harrastukseensa. Laillisuuden rajamailla: laiton ja laillinen sudenpyynti Suden suojelun kannatus on vahvistunut viime vuosina. Suuri osa tutkimusalueen ihmisistä (30 %) kertoo suhtautuvansa suden 53 Metsästäjä 2/2025
• Kuvassa näkyy todennäköisin arvo ja 90 % todennäköisyysväli. Arvio koskee kokonaan Suomen puolella elävää maaliskuista susikantaa, eli rajalaumojen sudet eivät ole tässä kuvassa mukana. Vastaukset on esitetty prosenttijakaumana kullekin eläinlajille. Vastaajille esitettiin kysymys: ”Kuinka paljon pelkäät seuraavia asioita luonnossa liikkuessasi?” Vastaajilta kysyttiin: ”Missä määrin koet seuraavat seikat riskeiksi lapsellenne?” Vastaajilta kysyttiin ensin, ovatko he ulkoilleet viime vuosina vapaana olevan koiran kanssa alueella, jossa on ollut tai voinut olla susia. Myöntävästi vastanneilta kysyttiin: ”Missä määrin koet seuraavat seikat riskeiksi koirallenne sen ollessa kytkemättömänä irti metsässä tai metsällä?” Lä hd e: Lu on no nv ar ak es ku s En pelkää Pelkään vähän Pelkään jonkin verran Pelkään paljon Pelkään erittäin paljon En osaa sanoa Ilves Hirvi Susi Karhu Punkit Ennakoitu pelko eri eläinten kohtaamiseen metsässä (%) 40 25 18 8 6 4 33 30 22 8 5 2 18 21 23 16 19 3 12 20 21 20 24 3 12 16 24 20 26 2 Ei lainkaan Pienessä määrin Kohtalaisessa määrin Suuressa määrin Erittäin suuressa määrin Vieraat ihmiset Sairaudet Tapaturmat Veden varaan joutum. Tieliikenne onnettom. Koirat Sudet Karhut Alle 15-vuotiaiden lasten vanhempien kokemat riskit (%) 2 23 39 27 9 3 23 44 22 8 2 18 45 27 9 4 30 42 16 8 2 17 45 26 10 30 41 22 5 1 33 33 19 10 6 37 37 15 7 6 Susien yksilömäärä Suomessa vuosina 2000–2024 350 300 250 200 150 100 50 200 202 200 8 200 4 202 4 201 2 201 6 200 2 202 2 201 200 6 201 4 201 8 Ei lainkaan Pienessä määrin Kohtalaisessa määrin Suuressa määrin Erittäin suuressa määrin Vilkas tie Muut koirat Sudet Heikot jäät Rautatie Koiranomistajien kokemat riskit kun koira on kytkemättömänä metsässä (%) 7 16 32 34 11 14 36 31 14 4 15 33 23 14 15 17 28 26 21 8 30 23 24 14 9 suojeluun neutraalisti, eikä joko koe tarpeelliseksi tai osaa muodostaa voimakasta mielipidettä suden metsästyksestä. Toisaalta yli kolmannes vastaajista on sitä mieltä, että susia on viimeisen viiden vuoden aikana metsästetty liian vähän. Vaikka susi on tehokas lisääntyjä, susikanta Suomessa on kasvanut hitaasti. Hidasta kasvua eivät selitä luonnollinen kuolleisuus, liikenneonnettomuudet tai sairaudet. Yhtenä syynä pidetään susien laitonta pyyntiä. Keväällä 2024 Itä-Suomen poliisi tiedotti epäillyistä metsästysrikoksista Pohjois-Savossa, jossa laittomasti metsästettiin muun muassa susia. Poliisin mukaan paikallisten yhteisöjen hiljainen hyväksyntä ja vaikenemisen kulttuuri vaikeuttavat rikosten paljastumista ja tutkintaa. Kyselyssä vastaajilta kysyttiin hyväksyntää kahdeksassa eri tilanteessa, joissa susien laiton tappaminen voisi tapahtua. Yksi esimerkkitilanne oli, että susia on paljon, mutta laillisia lupia ei myönnetä. Noin 20–25 prosenttia kansalaisista torjuu laittomuudet täysin tilanteesta riippumatta. Toisaalta noin 7–10 prosenttia kansalaisista hyväksyy suden laittoman pyynnin kaikissa tilanteissa. Susikunnissa laittomuudet täysin hyväksyvien osuus on pienentynyt vuodesta 2020, mutta useammat vastaajista ovat epävarmoja tai haluttomia ottamaan kantaa. Merkittävä osuus tukee jossain määrin laittomuuksia eri tilanteissa. On siis tarve jatkaa vuoropuhelua ja löytää toimivia laillisia keinoja, joilla parannetaan ihmisten ja susien rinnakkaiseloa sekä vähennetään laitonta toimintaa. Asia ei ole mustavalkoinen Ihmisillä on hyvin erilaisia kokemuksia ja näkemyksiä sudesta. Kyselytutkimus osoittaa, että suurin osa susialueiden ihmisistä ei pidä sutta merkittävänä riskinä arjessaan, mutta esimerkiksi koiran kanssa metsästäviä huoli susista saattaa kuormittaa huomattavasti. Mediassa korostuvat voimakkaat tunteet. Pelottavat ja huolta herättävät tarinat kiinnostavat lukijoita ja leviävät helposti. Uutisointi voi luoda vaikutelman, että kaikki ovat susista huolissaan, vaikka todellisuudessa moni suhtautuu asiaan neutraalisti tai ei seuraa keskustelua ollenkaan. Susi symboloi erilaisia asioita eri ihmisille – joillekin luonnon monimuotoisuutta ja suojelun tarvetta, toisille uhkaa ja pelkoa. Keskustelu aiheesta on väistämättä monisävyistä ja joskus vaikeaa. Näin kysely tehtiin: Kysely toteutettiin kesäkuussa 2024 M3Panel-internetpaneelilla SusiLIFE-hankkeen toimeksiannolla. Vuoden 2024 tuloksia verrattiin vastaavalla tavalla toteutettuun kyselyyn vuonna 2020. 54 Metsästäjä 2/2025
• Vuonna 2024 maksettiin korvaus 53:sta suden aiheuttamasta koiravahingosta. Vaikka koiravahingot olivat paljon julkisuudessa, tilastojen valossa ei vahinkojen määrässä tapahtunut selkeää muutosta viime vuosiin verrattuna. TeksTi Mari Lyly ja Harri Norberg kuva Jaakko Alalantela K oiravahinkoja korvattiin eniten Pohjois-Karjalassa (10 kpl) ja Kainuussa (9 kpl), mutta useita vahinkoja sattui myös Pohjanmaan, Oulun, Pohjois-Savon ja Satakunnan riistakeskusalueilla. Tiheimmän susikannan alueella Varsinais-Suomesta kirjattiin ainoastaan neljä tapausta suden aiheuttamasta koiravahingosta. Ainakin kaksi kolmasosaa vahingoista sattui metsästystilanteissa tai metsästyskoiraa harjoitettaessa, mutta kaikkien vahinkotapausten osalta tätä tietoa ei ollut saatavilla. Syksy oli totutusti riskialtteinta aikaa, kun maastossa liikkui suuri määrä metsästäjiä koirineen. Syyskuulta kirjattiin 15 koiravahinkoa, lokakuussa 14 ja marraskuussa 15. Vain yhdeksän vahinkoa sattui näiden kolmen aktiivisimman metsästyskuukauden ulkopuolella. Suden hyökkäyksen kohteeksi joutui eniten kookkaita metsästyskoirarotuja, kuten hirvikoiria ja isoja ajokoiria. Vain yksi kolmasosa koirista edusti pieniä tai keskikokoisia rotuja, tyypillisesti suomenpystykorvia, beagleja tai dreevereitä. Hyökkäyksistä eläinlääkärihoidolla selvisi 11 koiraa. Näiden joukossa oli sekä isompiettä pienempikokoisia rotuja. Vuonna 2024 suden aiheuttamista koiravahingoista maksettiin korvauksia yhteensä noin 184 800 euroa. Lisäksi osa koiranomistajista sai korvausta vakuutuksen kautta. Keskimääräinen riistavahinkolain nojalla korvattu summa oli noin 3 500 euroa, mutta kun tarkastelusta jätetään pois pelkistä eläinlääkärikuluista koostuneet summat, korvattiin koiravahingoista keskimäärin yli 4 200 euroa. Korkeimmat yksittäiset korvaukset olivat 7 000–8 000 euron luokkaa. Viimeisen viiden vuoden aikana vuotuiset korvaussummat ovat vaihdelleet 133 000– 205 000 euron välillä. Kartalla on esitetty vuonna 2024 tapahtuneet suden aiheuttamat koiravahingot (kuolleet koirat punaisin neliöin ja loukkaantuneet oranssein kolmioin). Maaliskuun 2024 kanta-arvion susireviirit näkyvät kartassa harmaalla. RIISTAKESKUS-ALUE 2022 2023 2024 Etelä-Häme 1 (-) (-) (-) Etelä-Savo 2 (2) 1 (1) 1 (1) Kaakkois-Suomi (-) (-) 1 (1) Kainuu 9 (8) 6 (5) 9 (8) Keski-Suomi 2 (2) 2 (2) 2 (1) Lappi 1 (-) (-) 1 (1) Oulu 3 (3) 5 (5) 5 (2) Pohjanmaa 4 (3) 11 (11) 7 (6) Pohjois-Häme 2 (2) 1 (-) (-) Pohjois-Karjala 11 (10) 11 (8) 10 (9) Pohjois-Savo 5 (5) 11 (8) 6 (6) Rannikko-Pohjanmaa 2 (2) 6 (5) 1 (1) Satakunta 3 (3) 5 (5) 6 (3) Uusimaa 1 (1) (-) (-) Varsinais-Suomi (-) 5 (1) 4 (3) YHTEENSÄ 46 (41) 64 (51) 53 (42) Suden aiheuttamien koiravahinkojen määrä pysynyt ennallaan Korvatut suden aiheuttamaksi tunnistetut koiravahingot riistakeskusalueittain. Suluissa on mainittu vahinkotapahtumissa kuolleiden koirien lukumäärä. Lä ht ee t: Ri is ta va hi nk or ek is te ri (2 8. 1. 20 25 ) ja Lu on no nv ar ak es ku s Lä hd e Ri is ta va hi nk or ek is te ri 28 .1. 20 25 55 Metsästäjä 2/2025
• Tutkittua Metsästäjät kokevat itsensä luonnonsuojelijoiksi ja näkevät metsästyksen ja luonnonsuojelun välille julkisessa keskustelussa rakennettavan tarpeetonta ristiriitaa. TeksTi ja kuvaT Tiia Tuomisto T utkin metsästyksen ja luonnonsuojelun yhteyttä pro gradu -tutkielmassani Kunnioitusta ja konkretiaa: Metsästäjien rooli luonnonsuojelussa. Aihe koettiin kummallisena tai itsestään selvänä riippuen kuulijasta. Tämä näkökulmien yhteentörmäys rohkaisi minua uskomaan, että aiheeseen on tarvetta pureutua. Kunnioittava ja läheinen luontosuhde Tutkielmaan osallistuneet metsästäjät kuvaavat luontosuhdettaan kunnioituksen ja vastavuoroisuuden kautta. Poikkeuksellisen syväksi koetaan suhde luonnon eläimiin, jotka usein jäävät muille luonnossa liikkujille vieraiksi. Metsästyksen vastustus liittyy vahvasti sen tavoitteeseen tappaa eläin. Tutkielman metsästäjät määrittävät eettisyyttä metsästyksen haastavuuden kautta. Eläimellä on oltava mahdollisuus paeta tilanteesta, mikä erottaa riistaeläimen tuotantoeläimestä. Eläimen tappaminen herättää tutkielman metsästäjissä ristiriitaisia tunteita. Osan mielestä se tuntuu samaan aikaan väärältä ja välttämättömältä. Tästä muodostuu ristiriita, joka saa toisaalta arvostamaan liharuokaa. Metsästäjien luonnonsuojelu Metsästäjät määrittävät luonnonsuojelun toiminnaksi, jolla lisätään luonnon hyvinvointia ihmisen toimintaa rajoittamalla sekä virheitä korjaamalla. Luonnonsuojelua pohditaan myös kriittisesti sen kannalta, miten ja millaista luontoa suojellaan. Monet osallistujat kokevat, että metsästäjät usein suljetaan luonnonsuojelutyön ulkopuolelle. Heidän mukaansa suojelupäätöksissä on tärkeää ottaa huomioon ekologisen kestävyyden lisäksi myös sosiaalinen kestävyys eli yhteiskunnallinen hyväksyntä. Tutkielman osallistujat esittelevät luonnonsuojelullista identiteettiään nimeämällä metsästäjälle sopivia Metsästäjät kertovat – miksi metsästys herättää vastustusta? Keräsin aineistoa osallistumalla kahteen metsästystapahtumaan havainnoiden metsästäjien toimintaa. suojelutoimia, kuten vieraspetopyynti, jonka kautta metsästyksellä on välttämätön rooli osana luonnonsuojelua. Lopulta jokainen metsästäjä määrittää itse omalla toiminnallaan metsästyksen yhteyden luonnonsuojeluun. Itse eläinten tappaminen ei osallistujien mielestä ratkaise sitä, välittääkö luonnosta ja sen hyvinvoinnista. Kun sen tekee eettisesti ja eläinkantoja vaarantamatta, myös metsästäjä voi hyvin kutsua itseään luonnonsuojelijaksi. Miksi metsästys herättää vastustusta? Metsästäjien puheessa toistuvat kolme ilmiötä, joilla selitetään metsästyksen kohtaamaa vastustusta. Näkökulmaerojen taustalla nähdään arvomaailmojen erot ja luonnosta vieraantuminen. Arvomaailmojen ja moraalikäsityksen nähdään muodostuneen hyvin erilaisiksi maaseutuja kaupunkikulttuurissa. Metsästäjät kokevat, että ymmärtääkseen luontoa on elettävä osana sitä. Erityisesti koetaan, että luontoon kuuluva kuolema ja kärsimys ovat nykyään monelle vieraita. 56 Metsästäjä 2/2025
• Toisena tekijänä nähdään keskustelun siirtyminen sosiaaliseen mediaan, jossa algoritmit luovat vinoutuneen todellisuuden ja ääripäät saavat eniten huomiota. Kolmanneksi tekijäksi nimetään metsästykseen liittyvän tiedon ja sen myötä ymmärryksen puute. Toisaalta osan mielestä metsästäjätkään eivät ole onnistuneet viestinnässään. Metsästyksen on mukauduttava muuttuvaan yhteiskuntaan saavuttaakseen sen hyväksynnän, ja tässä osa metsästäjistä ja metsästyksen toimintatavoista ovat jääneet jälkeen. Syvä kahtiajako Tutkielmassa nousee esille kaksi ilmiötä, jotka vaikuttavat metsästyksen ja luonnonsuojelun välisen kiistan taustalla: tunne omien vaikutusmahdollisuuksien puutteesta sekä erilaiset käsitykset oikeanlaisesta tiedosta. Tässä näkyy maaseudun ja kaupungin välinen kahtiajako. Tunne omien vaikutusmahdollisuuksien puutteesta näyttäytyi viranomaisten tuottaman tiedon kyseenalaistamisena ja vaikeutena samastua päätöksentekijöihin. Keskustelua herätti myös se, millaista tietoa pidetään arvokkaimpana. Tieto jaetaan kahteen ryhmään: kokemustietoon ja tutkittuun tietoon. Kokemustieto muotoutuu elämän aikana havaittujen tapahtumien kautta ja voi näyttäytyä ristiriidassa akateemiseen, tutkittuun tietoon. Metsästäjien nähdään edustavan pääosin kokemustietoa, jonka moni kokee jäävän päätöksenteon ulkopuolelle. Tutkielmaani osallistui monenlaisista taustoista tulevia metsästäjiä. Osa koki metsästäjät vahvasti osaksi luonnonsuojelua, toiset epäröivät asiaa. Yksi asia kuitenkin yhdisti osallistujia: aiheesta puhuminen nähtiin tärkeänä. Osallistujat kokivat, että metsästys on kaikesta negatiivisesta julkisuudestaan huolimatta Suomessa yhä arvostettua toimintaa. Tutkielma tehtiin Tampereen yliopistossa yhteiskuntatieteiden tiedekuntaan yhteiskuntatutkimuksen pro gradu -työnä. Aineisto on kerätty haastatteluilla ja etnografisella havainnoinnilla vuosina 2023 ja 2024. Metsästäjien nähdään edustavan pääosin kokemustietoa, jonka moni kokee jäävän päätöksenteon ulkopuolelle. 57 Metsästäjä 2/2025
• HIRVIPAISTI KERMAKASTIKKEESSA Mehukas linnapaisti on loistava valinta sunnuntaiaterialle. Ruoka maistuu entistä herkullisemmalta, kun valmistat kastikkeen keitinliemestä. 800 g hirvipaistia 1 tl suolaa 2 keltasipulia 2 omenaa 10 maustepippuria 1 porkkana 4 laakerinlehteä 5 anjovisfileetä 1 nippu timjamia 5 dl kermaa 2 rkl maizenaa 2 rkl mustaviinimarjahyytelöä suolaa ja pippuria Hiero hirvipaistiin suolaa ja pippuria. Ruskista lihaa suuressa kattilassa. Kuori sipulit ja omenat, paloittele ne sitten lohkoiksi. Leikkaa porkkana viipaleiksi. Lisää kattilaan sipulit, omenat, porkkanat, suola, maustepippurit, laakerinlehdet, anjovisfileet ja timjami. Kaada päälle vettä sen verran, että liha ja vihannekset peittyvät. Anna kiehua kannen alla noin 1 ½ tuntia. Keittoaika riippuu siitä, mitä hirvenosaa valmistat. Liha on valmista, kun veitsi tai tikku uppoaa lihaan helposti. Nosta hirvenliha kattilasta. Keitä lihalientä kokoon, kunnes nesteen määrä on puolittunut. Kaada joukkoon kerma. Jos haluat tehdä kastikkeesta paksua, suurusta se maizenalla. Mausta kastike mustaviinimarjahyytelöllä, suolalla ja pippurilla. Sekoita kastike sauvasekoittimella ja siivilöi se. Leikkaa hirvenliha siivuiksi, ja kaada kastike lihan päälle. Tarjoile hyytelön, puolukkasurvoksen ja omenaviipaleiden kanssa. 58 Metsästäjä 2/2025 Ru ka VUONNA 2025 METSÄSTÄJÄ-LEHDEN LUKIJOILLE HERKUT VALMISTAA MICKE BJÖRKLUND. TeksTi Michael Björklund kuvaT Linus Lindholm
• HUNAJALLA MAUSTETTUA JÄNIKSENSATULAA Lämpimät onnittelut niille onnekkaille, jotka ovat saaneet käsiinsä jäniksensatulan! Se on ylellisyystuote, jota vain harvat pääsevät maistamaan. Kun jäniksen maustaa hunajalla, esiin nousee minulle mieluisa kukkainen maku. 4 jäniksensatulaa voita ½ valkosipuli rosmariinia 3 rkl hunajaa suolaa ja pippuria Hiero satuloiden pintaan suolaa ja pippuria. Ruskista liha paistinpannulla yhdessä valkosipulin ja rosmariinin kanssa. Laita liha uunipellille ja valuta sen päälle hunajaa. Paista jäniksensatuloita uunissa 100 asteessa, kunnes lihan sisälämpötila on 60 astetta. Nosta pois uunista ja tarjoile perunaohukaisen, sienikastikkeen ja hyytelön kera. PERUNAOHUKAINEN 4 annosta Tähän ruokaan tarvitaan ainoastaan perunoita, suolaa ja nokare voita. Lopputuloksena on rapea, kullanruskea perunaohukainen. Muista käyttää uuninkestävää paistinpannua. Itse suosin kunnon valurautapannua. 500 g perunoita suolaa ja pippuria voita Kuori perunat ja raasta ne hienoksi raasteeksi. Mausta suolalla ja pippurilla. Ruskista nokare voita paistinpannulla kullanruskeaksi. Laita perunaraaste paistinpannulle ja tasoita se noin senttimetrin paksuiseksi levyksi. Paista perunaohukainen kullanruskeaksi. Kypsennä sitä vielä 170-asteisessa uunissa 15 minuuttia. Ota paistinpannu uunista ja nosta ohukainen lautaselle odottamaan. Laita sitten paistinpannu liedelle ja paista perunaohukaisen toinen puoli kullanruskeaksi. Siirrä vielä paistinpannu takaisin uuniin noin 15 minuutiksi. Nosta uunista ja tarjoile. 59 Metsästäjä 2/2025
• Täysi-ikäisille uusille metsästäjille suunnatut koulutukset tarjoavat riistanhoitoyhdistyksille ja metsästysseuroille mahdollisuuden helpottaa harrastuksen aloittamista. TeksTi Marko Mikkola kuvaT Tero Salmela M etsästyksen aloittaa usein hieman varttuneempi henkilö, erityisesti eteläisessä Suomessa ja isompien kaupunkien lähellä. Kaikilla ei ole kaveria tai sukulaista, joka opastaisi harrastuksessa alkuun. Myös metsästysseuUuden metsästäjän koulutus auttaa alkuun raan pääseminen voi olla vaikeaa, jos asuu seuran alueen ulkopuolella. Metsästyskortti ja aseluvat ovat kuitenkin hankittuna, mutta miten jatkaa eteenpäin? Uuden metsästäjän koulutus antaa hyvät eväät jatkaa harrastusta omatoimisesti ja tuo yhteen muita samassa tilanteessa olevia. Koulutuksen yksi tärkeä anti onkin ryhmäytyminen – kurssilaiset löytävät kavereita, joiden kanssa jatkaa harrastusta. Metsästyskortti ja vähintään 18-vuoden ikä osallistumisen edellytys Kerrallaan 12 henkilön ryhmä pääsee osallistumaan vähintään neljän päivän ajan erilaisiin koulutuksiin. Näihin kuuluu tutustuminen metsästysseuratoimintaan, riistanhoitoon, metsästysammunnan ABC-koulutukseen ja käytännön metsästystapahtumaan. Metsästyksen lopuksi pyritään järjestämään myös mahdollisuus opetella saaliin käsittelyä käytännössä. Koulutuksen järjestäminen tarjoaa riistanhoitoyhdistyksille mahdollisuuden yhteistyöhön. Jaettu järjestämisvastuu pienentää koulutuksen järjestämisen vaatimaa aikaa, kun on useampia henkilöitä edistämässä asiaa. Leveämmät hartiat helpottavat käytännön järjestelyitä, kuten metsästysmahdollisuuksien tarjoamista isolle porukalle. Metsästysseuroille koulutukseen mukaan lähteminen antaa tilaisuuden jakaa osaamistaan sekä tutustua potentiaalisiin uusiin jäseniin. Jos seuralla on tarvetta uusille jäsenille, yhdessä vietetty aika antaa mahdolli60 Metsästäjä 2/2025
• Uuden metsästäjän koulutus sisältää minimissään: ? metsästysseuratoiminta -päivän ? metsästysammunnan ABC -koulutuksen ? riistanhoitopäivän ? metsästyspäivän Koulutuskokonaisuuden suositushinta on 250 euroa / henkilö. Tampereen ja Nokian Seudun riistanhoitoyhdistysten osallistujapalautteita: Saitko vastinetta rahoillesi: ”Koen ehdottomasti saaneeni rahalle ja ajalle vastinetta. Suosittelisin varauksetta kurssia kaikille metsästystä aloittaville henkilölle, joilla ei ole muuten valmista ‘mentoria’, jonka avulla päästä sisään harrastukseen.” Koulutuskertojen määrä: ”Määrät ja aiheet olivat sopivat, saattaisin lisätä yhden metsästyspäivän lisää, esimerkiksi Sorsastus. Koulutusohjelma voisi myös toimia alustana yhdistää alueella toimivia metsästysseuroja ja uusia metsästäjiä.” Saitko uusia kavereita: ”Sain ja uskon että jatkamme pitkään yhdessä tämän harrastuksen parissa, sovittu jo yhdessä metsälle menosta.” ”Kyllä, koulutus oli hyvä verkostoitumismahdollisuus.” ”Kyllä. Olemme sopineet pari yhteistä pyyntireissua.” suuden tutustua kurssilaisiin. Jo pelkkä sitoutuminen koulutukseen ja sen maksamiseen kertoo osallistujan motivaatiosta. Voisiko Uuden metsästäjän koulutus tulevaisuudessa toimia myös metsästysseurojen jäsenvalinnan apuna? Tampereen ja Nokian Seudun riistanhoitoyhdistykset ovat olleet edelläkävijöinä koulutuskokonaisuuden järjestämisessä jo useiden vuosien ajan. Alkuvaiheessa järjestettiin laajempia pilottikoulutuksia, ja niiden kokemusten perusteella koulutuksen sisältö ja suositushinta ovat asettuneet nykyiseen muotoonsa. Tampereella ja Nokialla jatketaan perinnettä myös vuonna 2025 ja uusia harrastajia koulutetaan kahden riistanhoitoyhdistyksen koordinoimana hyvässä yhteistyössä. Kiinnostusta koulutuksen järjestämiseen on ollut talven aikana havaittavissa myös muualla. Metsästyskortin voimassaolo varmistaa, että osallistujalla on metsästäjävakuutus voimassa. Tämä on tärkeää, sillä koulutuksessa toimitaan sekä ampumaradalla että metsällä aseiden kanssa. 61 Metsästäjä 2/2025
• Pohjois-Pohjanmaan Haapajärvellä sijaitsevan Parkkilan kyläkoulun viidesja kuudesluokkalaiset saivat mahdollisuuden tutustua ja osallistua hirvenmetsästykseen. Osallistuminen eräpäivään oli vapaaehtoista, mutta kaikki olivat innokkaasti mukana. TeksTi ja kuvaT Tanja Kopsa O pettaja Tero Liljeblad kertoi, että koululaisten kanssa oli tutustuttu koulussa ennalta asiaan. Oli keskusteltu mikä eläin hirvi on, miten se liittyy suomalaiseen metsäluontoon, ja miksi ja miten sitä pyydetään. Haapajärvellä on seitsemän metsästysseuraa. Muutama niistä järjestää koululaisille mahdollisuuden tutustua ja osallistua hirvenmetsästykseen. Nyt koululaiset pääsivät mukaan Haapajärven Pohjoisen Metsästysseura ry:n porukan jahtiin. – Yhteistyöllä koulujen kanssa on pitkät perinteet. Sitä on tehty liki parikymmentä Koululaiset mukana hirvenmetsästyksessä Haapajärvellä vuotta, muistelee seuran entinen puheenjohtaja Lauri Varila. Turvallisesti yhdessä Metsästäjät ja koululaiset kokoontuivat koulun parkkipaikalla. Metsästäjät varmistivat, että kaikilla osallistujilla oli yllään lainmukaiset varusteet, eli selvästi näkyvät oranssit liivit tai takki, sekä oranssi päähine. Joillakin lapsilla ei ollut mukanaan riittäviä varusteita. Metsästäjät olivat varautuneet tähän ja kaikille löytyi lainmukaiset kamppeet. Seuraavaksi koululaiset jaettiin metsästäjien mukaan. Yhden metsästäjän mukana 62 Metsästäjä 2/2025
• seuranneille koululaisille luvan poistua passipaikoilta ja siirtyä paikalle, johon hirven vasa oli kaadettu. Se oli metsäautotien varrella, joten kaikkien oli helppo päästä sinne. Metsästäjät ja koululaiset kokoontuivat kaatuneen hirven luokse. Kaadon jälkeen tehtiin normaalit toimenpiteet. Koululaiset vetivät hirven metsästäjien apuna tielle, jossa metsästäjät nostivat saaliin autoon. Kylmyys yllätti Seuraavaksi ohjelmassa oli makkaranpaistoa ja eväiden nauttimista laavulla. Koululaiset palelivat, vaikka moni sanoi pukeutuneensa lämpimästi. Kolea sää yllätti ja porukka oli kylmissään. Se oli monen mielestä päivän kurjin juttu. Koululaisista yksi kertoi jännittäneensä vähän sitä, tulevatko hirvet päälle. Toista lasta oli ennalta harmittanut se, että hirvenmetsästyksessä olisi tylsää, mutta hän yllättyi iloisesti, kun päivän lopussa huomasi oppineensa paljon uusia asioita. Osalla lapsista oli aiempaa kokemusta eri eläinten metsästyksestä sukulaisten kanssa. Muutama oli käynyt hirvimetsälläkin. – Parasta tässä päivässä oli suloiset metsästyskoirat, erityisesti jämtlanninpystykorva Diablo, iloitsivat lapset. Lisäksi he mainitsivat, että erityisen kivaa oli kaverit, kivat metsästäjät ja passissa oleminen, makkaranpaisto ja eväät. ? Metsästyksen johtaja Jan Katvala näyttää Iina Myllylahdelle ja Amanda Olkkolalle Tracker-kännykkäsovelluksesta missä metsästäjät ja koirat ovat. ? Koululaiset ja metsästäjät vetivät saaliin metsästä tielle. Koululaisten mielestä parasta päivässä oli koirat, kaverit, makkaranpaisto ja eväät, sekä kivat metsästäjät. kulki kaksi oppilasta. Seuran puheenjohtajan ja metsästyksen johtajan Jan Katvalan mukana olivat kuudesluokkalainen Iina Myllylahti ja viidesluokkalainen Amanda Olkkola. Jälkimmäinen oli osallistunut aiemminkin hirven pyyntiin. Passipaikalla tytöt seisoivat Katvalan takana. Etupuolelle ei ollut mitään asiaa turvallisuussyistä. Katvala painotti, että kesken pyynnin ei vaihdeta passipaikkaa, koska se vaikuttaa ampumasektoreihin ja ilman metsästyksen johtajan lupaa siirtyminen aiheuttaa myös vaaratilanteen. – Metsästäjien ja koirien paikat näkyvät tässä Tracker-kännykkäsovelluksessa. Metsästäjät pitävät keskenään yhteyttä radiopuhelimilla, selvitti Katvala. Koululaiset pääsivät vetämään hirveä Hirven kaatoon meni pari tuntia. Kaadosta ilmoitettiin heti metsästyksen johtajalle, joka antoi metsästäjille ja heidän mukanaan 63 Metsästäjä 2/2025
• Fiksusti m tsällä Testaa tiet si Maaliskuu on siirtymäaika metsästäjille – monen lajin metsästys on loppunut, mutta ei kaikkien. Koirien kiinnipitoaika alkaa 1.3. ja jatkuu 19.8. asti (Metsästyslaki 51 §). TeksTi Marko Mikkola V aikka koiria voidaan tietyin poikkeuksin pitää vielä irti ja käyttää metsästykseen, on huomioitava lainsäädännöstä tulevat reunaehdot. Metsästyksen yhteydessä ei saa vahingoittaa riistaeläimiä, joilla on rauhoitusaika, eikä soidinta, pesintää tai poikasia saa häiritä. Myöskään koirankoulutuksen yhteydessä ei saa kiinnipitoaikana häiritä lisääntymisaikana riistaeläimiä, saati sitten luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja lajeja. Rajoitusta on syytä kunnioittaa, koska luonnossa alkaa maaliskuussa lisääntymisaika. Metsot vetävät siipiään ja valmistautuvat soidinmenoihin, jäniksillä on kiima-aika ja hirvieläinnaaraiden keväällä syntyvät vasat ovat kehittyneet siihen kokoon, että naaraan perään ryntäävä koira voi aiheuttaa pahimmillaan jopa keskenmenon. On äärimmäisen tärkeää, että metsästykseen käytettävät ja koulutettavat koirat ovat saaneet sellaisen tottelevaisuuskoulutuksen, että ne voidaan tarvittaessa käskyllä pysäyttää tai kutsua ohjaajan luokse. Myös tilanteessa, jossa niiden mielenkiinto alkaa kohdistua rauhoitettuihin lajeihin. Jos koira on työskentelyvarma ja pysyy esimerkiksi 1. Mikä on Uuden metsästäjän koulutuksen suositushinta? a) 100 euroa b) 250 euroa c) 350 euroa 2. Mihin SRVA:n keräämää tietoa käytetään? a) riista-aitojen kohdentamiseen b) hirvikoirien kouluttamiseen c) kaatomaksujen kohdentamiseen 3. Metsästäjätutkinto on jatkossa mahdollista suorittaa a) kotoa käsin b) omalla päätelaitteella c) vain kynällä ja paperilla 4. Suomessa ja Ruotsissa on yhteensä metsästäjiä a) yli puoli miljoonaa b) 600 000 c) lähes miljoona 5. Samson-supikoirat kärsivät a) virustaudista b) loisesta c) synnynnäisestä kehityshäiriöstä 6. Hirvitalousalueita on Suomessa a) 48 b) 59 C) 62 7. Poliisin määräämä karkotuspäätös on voimassa kerrallaan enintään a) 15 päivää b) 21 päivää c) 31 päivää 8. Taloustutkimuksen tutkimuksen (2023) mukaan suomalaisista haluaisi syödä enemmän riistalihaa a) 43 prosenttia b) 53 prosenttia c) 63 prosenttia 9. Hirvieläinten pyyntilupien hakuaika päättyy 30.4.2025 klo a) 16:15 b) 17:00 c) 23:59 10. Riistapäivät järjestettiin ensimmäisen kerran jo vuonna a) 1978 b) 1985 c) 1990 Oike at vas tau kse t: 1b, 2a, 3b, 4a, 5c, 6b, 7b, 8c, 9a, 10c Koirat kiinni! vain supikoiran tai näädän jäljillä, maaliskuun pyyntiä voidaan hyvin toteuttaa. Lintukoiraakin voidaan kouluttaa, mutta tässäkin pätee sama asia – se tulee tehdä rauhoitettuja riistaeläimiä häiritsemättä, esimerkiksi paikalla, jossa ei ole riistaa tai pelkkänä noutokoulutuksena. Tunne koirasi ja ole rehellinen itsellesi Jos koiran tietää säntäilevän muiden riistalajien perään, tulee keväällä pidättäytyä sen käytöstä. Tai sitä on käytettävä niin harkiten, että koiran päästää irti vain tilanteessa, jossa se voi heti tavoittaa jäljitettävän saaliseläimen. Pelisääntöjen noudattaminen on luonnon ja eläinten parhaaksi. Kun eläimet saavat lisääntymisrauhan, voidaan seuraavana syksynä jatkaa paremmin mielin myös koirien metsästyskäyttöä ja koulutusta. Metsästyslain 37 §: Rauhoitusaikana riistaeläintä ei saa metsästää tai vahingoittaa eikä soidinta, pesintää tai poikasia saa häiritä. Metsästyslain 51 §: Kiinnipitovelvollisuudesta saadaan poiketa, kun muuta kuin ajavaa koiraa käytetään metsästykseen. Kiellosta saadaan poiketa myös, kun kanakoiraa tai muuta lintukoiraa koulutetaan rauhoitettuja riistaeläimiä niiden lisääntymisaikana häiritsemättä. Metsästyslain 52 §: Koirakokeen ja kouluttamisen tulee tapahtua siten, että rauhoitettuja riistaeläimiä ei niiden lisääntymisaikana häiritä. TE RO SA LM EL A 64 Metsästäjä 2/2025
• Luonnontieteellisen alan konservaattorit Heikki 0400 249 094, Pasi 0400 567 078 Lehonpaja Taxidermy, lehonpaja.fi TYÖSUORITUKSIA Aseen tukkien korjausta ammattitaidolla. Hartwood Oy / Puh. 050 404 7042 Asesepän työt ammattitaidolla ! YLÖJÄRVEN ASETARVIKE P: 040-7188170 Neulomme asiakkaiden toimittamista turkiksista turkistuotteita. Myös valmiita tuotteita. www.kuhis.com Harmaan hirvikoiran pentuja val.vanhem. p. 040 532 0523, Mikkonen s. 09/25 Joensuu METSÄSTYSTÄ Hyljejahdit seanature.net 0400-154600 Hanhijahtiin Ruotsiin syksyllä 2025 Kysy lisää 0500 567 350 SORSASTAMAAN HYVINKÄÄLLE! kalastuskunta.ridasjarvi.fi 040 191 3200, 0400 464 362 ELÄINTENTÄYTTÄJIÄ Tom's Taxidermy, Kouvola. 040 736 1609 MYYDÄÄN P-Lappi 13 ha mökki ranta tie 040 776 4812 P-autom. haulikko Tikka M97A cal12/76. 2 piiput joista toinen erikoispitkä malli ”Lokka”. Nouto Hki/Jkl p. 050-3700252 Heinäsorsan poikasia istutuksiin kosteikoille yms. Toimitukset ympäri maata sovitusti ajoreitin varrelle. Puh. 0400 930 690 Hyväkuntoisia käytettyjä aseita ja tarvikkeita. 040-5417308 porinase.fi Jämtlanninpystykorvan pentuja varattavissa KVA vanhemmista puh 045 111 8944 Kokoontumis ja taukopaikka jahtiporukoille. Kuusikulmainen kota ulkoeteisellä. Höylähirsi 70/148. Pohja pa 35m2 korkeus 3-5 m. Täysi puuosa-toimitus + ulko-ovi. Lisätoim. huuva + savupiippu katon läpivientimutteri rakennuslupakuvat. Hinta 6900 € sis alv. Tied. ja kuvia 0500 867 664 Karhuntalja, pää täyt. Keskikok h. 1050 €. Täyttäjä A.Lahtela. Puh.nro 050 3499 333. 2v. Venäjänajok. narttu jänis-ja petojahtiin. p. 050 550 1371 Viljanmaa,Kajaani OSTETAAN Näädän ym.t urkisnahkoja. T. Virta Askonkatu 13 15100 Lahti puh. 040 508 1167 Turkisnahkoja ja Sarvia p. 050 554 6852 R Pentinmäki, Jäpintie 344 C, 60800 Ilmajoki NÄÄDÄN nahkoja, myös ruhona 050-5988359 Nyt on mitta täysi. Kiitos luottamuksesta. En osta enää turkisnahkoja. Soitella voidaan. O. Mauranen Toppalantie 136 41900 Petäjävesi 0400 271 291. VUOKRALLE TARJOTAAN Erähenkinen mökki Levillä p. 045 154 1500 KOIRIA Suomenpystykorvan pentuja p. 050 598 8158 Lielahti s. 03/25 Parkano Suomenpystykorvan pentuja. Kilpailuja linnunhaukkusuvuista. 0400 218 622 Toni Kinnunen s. 3/2025 Saarijärvi Ketunajuri suvuista suomenajokoira urospentu. puh. 040-5232069 Elokarin kennel Sakari Eloranta synt. 22.11. Karijoki Tiesitkö, että lintuinfluenssarokotetta suositellaan nyt myös lintuja käsitteleville riistanhoitajille? Saat rokotteen maksutta hyvinvointialueeltasi. Lue lisää thl.fi/lintuinfluenssarokote Riistainfo.fi on Suomen riistakeskuksen koulutussivusto. Se on tarkoitettu kaikille luonnosta ja riistasta kiinnostuneille. Riistainfo.fi sisältää koulutusmateriaaleja sekä tietoa metsästyksen aloittamisesta, riistaeläimistä, suomalaisesta metsästyksestä ja riistahallinnon tehtävistä. 65 Metsästäjä 2/2025 ERÄILMOITUKSET HUOM! Metsästäjä-lehden Eräilmoituspalstan ilmoitusmyynti tapahtuu Eräverkko-palvelussa. Osoitteessa www.eraverkko.fi/ilmoitukset voit jättää sähköisesti ilmoituksen valitsemaasi Metsästäjä-lehteen. Eräverkko-palvelussa on selkeät ohjeet ilmoituksen jättämiseksi sekä lisätiedot palvelusta. Käy tutustumassa! Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (42 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden ja korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien. Vuonna 2025 hinta on 25 euroa/ rivi (40 merkkiä). Ilmoitukset maksetaan verkkopankkitunnuksilla ilmoituksen jättöhetkellä. Eräverkko-palvelu tuottaa aineiston lehteä varten siinä muodossa kuin asiakas sen palveluun syöttää. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Metsästäjä nro 3/2025 ilmestyy 9.5.2025. Siihen tarkoitettu aineisto on jätettävä Eräverkko-palvelun kautta viimeistään 10.4.2025. Huom! Rivi-ilmoitukset Eräilmoituspalstalle otetaan vastaan ainoastaan Eräverkko-palvelun kautta. Eräverkon asiakaspalvelun yhteystiedot ovat osoitteessa eraverkko.fi.
• Dárkkistanriekti ?ielggasmuvai jahkemolsašumis Meahcástanláhkii lasihuvvui jahkemolsašumis bearráigeah??ovirgeoapmaha??a dárkkistanriekti. TeaksTa Aku Ahlholm govva Katri Lehtola J us virgeoapmahaš oaidná siva eahpidit lobihis bivddu, meahcástanrihkkosa dahje lágahis sállaša ?iehkama, sis lea riekti sálašdárkkistussii. Bearráigeah??ovirgeoapmaha??at leat Meahcirá??ehus bivdobearráigeah??it, boles, rádjegozáhus ja tuollu. Láhkanuppástus bovttii seammás álgojagi olu ságastallama das, man viidát meahccebivdiid rehpuid bohtet dárkkistit ja mainna ákkain. Menddo unnán fuomášumi oa??ui ”sivva eahpidit” -šielmmá rasttildeami mearkkašupmi dárkkistusa ?a?aheapmái, Ealgaealli lobit ohccojuvvojit njuk?amánus Ohcanáigi nohká 30.4.2025, dmu 16:15. MUITOLISTU ? Ovdal ohcamuša guo??ima oahpásmuva ohcanrávvagiidda ja ordne láigosoahpamušaid. ? Ovdal bivddu álggaheami loga mearrádusa fuolala??at. Váldde vuhtii lohpeguvlui vejola??at dahkkojuvvon ráddjehusaid ja ipmir lobiid geavahaneavttuid. ? Beaivát ealgajoavkku meahcástankártta dávistit mearrádusa. ? Oahpásmuva mearrádusa sáttareivii! Dat sisttisdoallá hui dehálaš rávvagiid earret eará lágas geatnegahtton almmuhusain , áicamiid dahkamis ja bivddu loahpaheapmái gullevaš doaimmain. maid meahcástanlága 89 § nuppástus gáibida. – Má?gasis lei fuolla das, ahte rehpuid dárkkistit boahttevuo?as rutiinna láhkai. Dás ii leat sáhka. Jáhkášin, ahte meahcástanlágas oaivvilduvvon dárkkistusat šaddet moadde jagis, bivdobearráigeah??ooaivámuš Henri Pelkonen dadjá. Dárkilit láhka?uoggáš gávnnahuvvo, ahte go ovdalis máinnašuvvon sivva eahpidit -šielbmá ollašuvvá, virgeoapmaha??as lea riekti dárkkistit, ahte olbmo mielde lean gálvvuin lean sálaš ja bivdobiergasat leat njuolggadusaid ja mearrádusaid mielde. Dasa lassin virgeoapmaha??as lea riekti dárkkistit fievrridanja vuorkusajiid, gos sálaš seailluhuvvo. Sálašdárkkistus ii goittotge vuolggasajistis láhka?uoggá mielde oa??o ollit ”sajiide, mat geavahuvvojit bissovašlundosis ássamii”. 66 Metsästäjä 2/2025 Áig guovdilis ságat sámegillii
• Rávvagat gumppiid šiljuin johtimiidda Jus gumpe boahtá šilljui: Gii beare sáhttá baldit gumppe ovdamearkan garra jienain. Jus gumpe jávká seammás guovllus, daga áicamis almmuhusa spireoktavuo?aolbmui. Virgeoapmaha??at sáhttet figgat baldit ássama lahkasii hárjánan gumppiid ovdamearkan jietnabalddonasain dahje ?uovgapistovllain. Váldonjuolggadusla??at Suoma fuo??oguovddáš lea oassebealli, geasa váldojuvvo oktavuohta ?uoggáin 1 ja 2 oaivvilduvvon dáhpáhusain. Fuo??oguovddáš mearrida vuodjelandoaimmain. Bolesii váldojuvvo oktavuohta ?uoggáid 3 ja 4 oaivvilduvvon dáhpáhusain. Boles doaibmá dáin dáhpáhusain Boleshálddahusa rávvagiid mielde ja mearrida dárbbašlaš joatkkadoaimmain dáhpáhusaid mielde. Olbmo heggii dahje dearvvašvuhtii áitaga dagahan ealli gittaváldin dahje goddin lea lága mielde bolesa doaibma. 1 Fuola boktán gumpe Gumpe dahje dan luottat áicojuvvojit vuollel 100 mehtera geažes ássandahje buvttadanráhkadusas, goittotge šilljoguovllu olggobealde dahje geainnu alde. 2 Vejolaš áitaga dagahan gumpe Gumppe luottat áicojuvvojit ássojuvvon ráhkadusa dahje buvttadanráhkadusas šilljoguovllus. Seammá, jus gumpe áicojuvvo šiljus ja dat jávká seammás olbmo áiccadettiin. Šilljoguovlluin oaivvildat ássandahje buvttadanráhkadusas oktavuo?as lean dikšojuvvon guovllu. Guoros lustaáiggevisttit eai váldojuvvo vuhtii. 3 Áitaga dahje vára dagahan gumpe Gumpe áicojuvvo lihkadit huksejuvvon birrasis dahje olbmuid ássanguovlluin guhkit go soaittáhas áicama dahje njuolggo báikkis jávkama. 4 Duo?alaš vára dagahan gumpe Gumpe lahkona olbmo dahje ii eará deaivvadandilis jávkka báikkis muhto báhcá gálbbardit dahje ?uovvut dahje láhtte balddihahtti vugiin. Seammá dilit, main gumpe lea dagahan dahje figgan dagahit olmmošvahága dahje lea fallehan dahje figgan fallehit olbmuin olgun lávžegeažis lean beatnaga dahje eará (olbmos lávžegeažis lean) ruovttuealli. Jus gumpe falleha beatnaga, sáhka sáhttá leat bággodilis, mas ásahuvvo rihkuslágas. Opmodagas oažžu fallehandilis bealuštit, go beare bággodili eavttut ollašuvvet. H AN N U HU TT U Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL 22, 00331 Helsinki, puh. 029 431 2002 metsastajarekisteri@riista.fi Sompiontie 1, 00730 Helsinki ASIAKASPALVELU | Oma riista -helpdesk Puh. 029 431 2001, arkisin klo 9–15 asiakaspalvelu@riista.fi | oma@riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Verkkokauppa Puh. 09 5840 4500, kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi 67 Metsästäjä 2/2025 Nro 2/2025 74. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuusi kertaa vuodessa, seuraavan kerran 9.5.2025. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Verkkolehti: metsastajalehti.fi Toimituksen osoite Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus Vastaava päätoimittaja: Jari Varjo Päätoimittaja: Mikko Sirkiä, puh. 029 431 2109 Toimitussihteeri: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Markku Pakarinen (Aste Helsinki Oy) Ilmoitukset Toimitussihteeri tai päätoimittaja. Toimitusneuvosto Jörgen Hermansson, Tero Kuitunen, Marko Mikkola, Markku Pakarinen, Mirja Rantala, Tero Salmela, Mikko Sirkiä, Marko Svensberg ja Petri Vartiainen. Paino: Hansaprint 2025/Met25_2 Kansikuva: Hannu Huttu ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakausmedia ry:n jäsen
• NorDis Oy Strasser Metsästäjä nro 2 2025 210x240mm.indd 1 NorDis Oy Strasser Metsästäjä nro 2 2025 210x240mm.indd 1 3.2.2025 10.25.36 3.2.2025 10.25.36