• 3 / 2007
• Pääkirjoitus Simo Syrilä puheenjohtaja Hyvä kolmikanta Suomen riistahallinnon organisaatio poikkeaa naapurimaiden käytännöstä hoitaa riista-asioita. Useissa maissa ne kuuluvat valtionhallinnossa ympäristöministeriölle. Meillä laki sanoo yksiselitteisesti, että metsästys- ja riistanhoitotoimen ylin johto ja valvonta kuuluu maa- ja metsätalousministeriölle. Tästä johtamisesta ja valvonnasta on mielestäni saatu niin hyviä kokemuksia, että sitä on syytä jatkaa nykyisellä tavalla. Laissa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta todetaan lyhyesti, että se on maa- ja metsätalousministeriön alainen. Edellä mainittujen ministeriöja toimijatahojen kanssa metsästäjäorganisaatio, Metsästäjäin Keskusjärjestö, riistanhoitopiirit ja ­yhdistykset muodostavat tehokkaan ja toimivan kolmiyhteisön, josta kaikki osapuolet hyötyvät. Jotta tutkimus selviäisi haasteistaan, tarvitaan metsästäjien talkootyötä riistakantojen tilan selvittämiseksi. Metsästäjäkunnan edun mukaista on, että käytännön metsästyksen ja tutkimuksen antama tieto on käytettävissä. Jos nämä toimivat hyvin, hallinnon ja ministeriön tehtävät helpottuvat. Pyyntilupahakemuksiin saattaa tulla kielteisiä päätöksiä, kun ei ole osoittaa luotettavaa tietoa lajien kantojen tilasta. Suurpetojenkin kannansäätely metsästyksellä on mahdollista, jos kannat sen sallivat. Osana Euroopan unionia meiltä vaaditaan entistä laadukkaampaa seurantatietoa. RKTL on se virallinen taho, jonka luotettaviin tietoihin päätökset voivat perustua. Emme voi lähteä siitä, että voitaisiin poimia eri tahoilta tulevia kuhunkin tilanteeseen sopivia asioita. Toiminta ei olisi silloin uskottavaa. Järjestelmämme, jossa ns. virallisen tahon ohella metsästäjien valitsemat edustajat vastaavat hallinnosta, on ainutlaatuinen koko maailmassa. Yksityinen metsästäjä voi kokea järjestelmämme ainakin osaksi omakseen ollessaan mukana valitsemassa edustajiaan hallintoon. Hänellä on vaikutusmahdollisuudet omissa käsissään. Hän tuottaa kustannustehokkaasti palveluja yhteiskunnalle, joita ei muuten saataisi. Objektiivisuus ja luotettavat tiedot ovat tärkeitä, jotta niitä voidaan pitää riippumattomina. Varsinkin suurpetokeskustelussa järjestelmämme on kyseenalaistettu. Jotkut pienet mutta äänekkäät suojelutahoja edustavat ryhmät, jotka jostain syystä saavat mediassa äänensä painoarvoaan voimakkaammin - kuuluviin, ovat tarkoitushakuisesti nakertamassa uskottavuuttamme. Paljon suuremmalla syyllä voisi heittää pallon takaisin ja todeta, että väitteet on tehty kestämättömin perustein ja varsin tarkoitushakuisesti. Pitää pystyä näkemään metsä puilta. Metsästäjäorganisaatio toimii 50-luvun tarpeista luodun hallintomallin mukaan. Se on kantanut yllättävän hyvin, vaikka riistalajisto on muuttunut matkan varrella ratkaisevasti ja yhteiskunta on moniarvoistunut. Sosiaalisten näkökulmien esiinnousu on suurpetokantojen kasvun mukanaan tuomia tuoreimpia haasteita. Maa- ja metsätalousministeriö, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja metsästäjäorganisaatio muodostavat edelleen tehokkaan ja toimivan kolmiyhteisön. Toivottavasti sen resurssointi pysyy haasteiden tahdissa. Tätä kokonaisuutta on vahvistamassa myös Metsähallituksen eräasioiden uusi organisaatio, joka kehittää riistataloutta valtion mailla. Kaikilla riittää tekemistä riistan ja sen elinympäristön hoidossa sekä kestävän käytön turvaamisessa. G
• Tässä numerossa N:o 3 18.05.2007 55. vuosikerta. Metsästäjä on Metsästäjäin Keskusjärjestön valistuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun suorittaneelle. Painos on 290 000 kpl. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 13.07.2007. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimitus: Päätoimittaja: Raimo Vajavaara Toimittaja: Klaus Ekman Ulkoasu: Ilkka Eskola Toimitusneuvosto: Tapani Pääkkönen (pj), Klaus Ekman, Juha Immonen, Leif Norrgård, Jarkko Nurmi, Marko Mikkola ja Raimo Vajavaara. Asiantuntijajäsenet: Ilkka Eskola ja Vesa Ruusila. Toimituksen osoite: Metsästäjäin Keskusjärjestö, Fantsintie 13-14, 01100 Itäsalmi, puh. 09-2727 8116. Osoitteenmuutokset ja metsästyskorttiasiat 0303 9777. Kirjapaino: HANSAPRINT/ MET07_03/2007 Kansikuva: Jari Peltomäki. sivu 6 Susikanta vahvistuu ja levittäytyy uusille alueille Hylkeenmetsästystä ajojäällä sivu 20 sivu 54 Metsäkaurissarvet trofeiksi sivu 26 Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0047-6986 Erältä Elämyksiä ­ digikuvauskilpailu ratkesi 4 MKJ tiedottaa 16 Karhun kanssa osa 2. Nykyisyys 30 Villiä elämää metsässä ­ 4 H piirustuskilpailun tulokset 34 Keinoluolilla tehoa pienpetopyyntiin 38 Ota tuuli huomioon, kun metsästät luodikolla 44 Metsästysseuratutkimus 2005 osa 3: Seurojen riistanhoito muutostilassa 50 Kulttuuriympäristön riistan lumijälkilaskennat talvella 2007 58 Tutkijan tuntoja: Luontopoliitikot esiin 60 Eräaatoksia valtion mailta: Verestä jahtivoimaa Metsähallitukseen - uusi pääjohtaja on kanakoiramies 62 Ruoveden Metsästysseura - nuoriin panostaminen kasvaa korkoa 64 Rakkaudesta ruokaan: Aila Hietala 66 Piireissä tapahtuu 68 Osoitteet 69 Kaupantekoa
• MKJ tiedottaa MKJ:n varasto on suljettu heinäkuun ajan! G MKJ:n varasto on kiinni 1.-31.7.2007. Heinäkuun tilaukset on oltava MKJ:n varastolla viimeistään juhannukseen mennessä, jotta tavarat ehditään toimittaa kesäkuun puolella. Metsästävien kansanedustajien määrä nousi G Eduskuntavaaleissa valittiin kansanedustajiksi 27 metsästyskortin omaavaa ehdokasta. Siis uuden Eduskunnan metsästäjämäärä (13,5 %) ylittää koko väestön metsästäjämäärän (5,8 %) reilusti. Tämä viittaisi siihen, että metsästys olisi "myötätuulessa" myös uudessa Eduskunnassa. Hirvieläinten pyyntilupamaksuja korotetaan G Valtioneuvosto on päättänyt riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Muutoksella korotetaan aikuisen hirven pyyntilupamaksu 100 eurosta 120 euroon ja hirven vasan 34 eurosta 50 euroon. Korotuksella varmistetaan, että hirvieläinten aiheuttamat vahingot pystytään korvaamaan. Pyyntilupamaksuina kertyvät varat käytetään ensi sijassa hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemiseen ja korvaamiseen. Varoja voidaan käyttää myös kantojen seurannasta ja hirvieläinten tutkimuksesta aiheutuviin menoihin. Muutoksella halutaan varmistaa, että hirvieläinten aiheuttamat vahingot pystytään korvaamaan vahingonkärsijöille. Arvion mukaan vuonna 2007 hirven metsästyksen lupamäärä alenee edellisvuosista voimakkaasti, sillä hirvikantaa on jo saatu pienennettyä metsästyksellä. Hirvieläinten aiheuttamat vahingot ovat viime vuosina kasvaneet jatkuvasti. Koska vahinkoja voidaan ilmoittaa kolmen vuoden kuluessa vahingon tapahtumisesta, on aikaisemman korkean hirvikannan aiheuttamia vahinkoja vielä mahdollisesti tulossa korvauksen piiriin. Suurpetoseminaari Kuhmossa G Kuhmossa järjestetään mittava suurpetoseminaari 11.-12.6.2007. Kahden päivän tiiviiseen ohjelmaan sisältyvät EU-komission, maa- ja metsätalousministeriön, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, ympäristöministeriön ja suojelujärjestöjen sekä Venäjän ja Ruotsin johtavien suurpetoasiantuntijoiden alustukset suurpedoista sekä laaja katsaus paikallisen tason näkemyksiin petoasioissa. Ohjelma ja ilmoittautumisohjeet löytyvät tässä lehdessä sivulta 12. Riistanhoitoyhdistysten yhteystiedot RiistaWebistä G Metsästäjä-lehti ei enää julkaise riistanhoitoyhdistysten yhteystietoja. Yhteystiedot löytyvät RiistaWebistä joko Metsästäjäin Keskusjärjestön sivujen www.riista.fi kautta tai suoraan osoitteesta www.riistaweb.riista.fi. Trofeenäyttely Korialla 8. ­ 10.6.2007 G CIC Suomen näyttely- ja trofeekomissio on myöntänyt Kymenlaakson Messuille luvan trofeenäyttelyn järjestämiseen Korian pioneeripuistossa 8.-10.6.2007. Näyttelyssä arvostellaan kaikkien mittauskelpoisten riistaeläinlajien trofeet. Arvostelussa noudatetaan Kansainvälisen metsästyksen ja riistansuojeluneuvoston (CIC) arvosteluperusteita. CIC Suomen näyttely- ja trofeekomissio on nimennyt seuraavat trofeetuomarit: Ilkka Ala-Ajos, Kaarlo Nygren ja Veli Lappalainen. Trofeet on toimitettava arvosteluun hyvissä ajoin, eli 29. ­ 30.5.2007. Lisätietoja: Erkki Pentinniemi, 0400 636 611 ja messutoimisto p. 020 796 9540, tai www.kymenlaaksonmessut.fi/eratrofee.htm Osoitteenmuutoksia Etelä-Savon riistanhoitopiirin toimistolla ei ole enää lankapuhelimia. Ainoat käyttöön jäävät numerot: Fax säilyy entisellään: 015 452 831 Toimiston uusi numero on: 0440 452 830 Riistanhoidonneuvojan numero säilyy: 0400 257 407 Riistapäällikkö Vartiaisen numero säilyy: 0500 257 407 4 Metsästäjä 3 / 2007
• MKJ Laitialan toimintakeskus tiedottaa Järjestämme nuorisoryhmille ja maaseutuammattien oppilaitoksille sekä muille riistanhoidosta ja metsästyksestä kiinnostuneille tahoille mielenkiintoisia ja elämyksellisiä luontotapahtumia, joissa riista-alan eri teemat ovat korostuneesti esillä. G Tule ryhmäsi kanssa perehtymään asiantuntijamme opastuksella riistanhoidon ja metsästyksen taitoihin sekä näkemään ja kokemaan ympäristönhoidon monimuotoisuuden vaikutukset riistaan ja muuhun eläimistöön. Luontomme on parhaimmillaan juuri syyskaudella ja maastokohteiden samoin kuin muidenkin teemojen esittely on tuolloin antoisinta. Opintoretkiajankohta 1.9. ­ 30.11.2007. Koulutustapahtumat ja erilaiset teemapäivät ovat suunniteltavissa asiantuntijoidemme kanssa ja toteutettavissa lähes ympärivuotisesti. Räätälöimme kanssanne teille sopivan koulutuspaketin, teemoina mm. metsäkauriin hoito, metsä-, pelto ja vesiriistan elinympäristöjen hoito, pienpetopyynti tai vaikkapa saaliinkäsittely ja trofeiden arvostelun perusteet. Kiinnostus metsästysjousen käyttöön kasvaa. Järjestämme asiantuntijaverkostomme kanssa myös jousimetsästyskursseja. Suomen Metsästysmuseo Riihimäellä, Riihimäen messutapahtumat, Päijännetalo Rapala -museoineen Asikkalan Vääksyssä sekä Hämeen Ammattikorkea-koulun Evo ­keskus luontokohteineen ovat lähietäisyydellä (maks. 1h) täydentämässä ohjelmanne monimuotoisuutta. MKJ Laitialan toimintakeskukseen on käytännöllisintä saapua pikkubussilla tai linja-autolla. Täten ryhmän siirtyminen toimintakeskuksen maastokohteisiin on joutuisaa ja osa maasto-informaatiosta toteutettavissa siirtymien aikana. Sopiva ryhmäkoko opintoretkille tai koulutustapahtumiin on yleensä 20 ­ 25, kuitenkin enintään 40 henkilöä. Arkipäivien opintoretket ovat maksuttomia, viikonloppuihin ajoittuvasta opintoretki-toiminnasta perimme käyttömaksuna 200 e/päivä/ryhmä (Alv 0%). Varsinaisten koulutustapahtumien kustannukset arvioidaan ja toteutetaan tapauskohtaisesti. Pitopalvelun järjestämät ruokailujärjestelyt laskutetaan aina erikseen. Opintoretkiajankohtien varauksista pyydämme sopimaan elokuun 2007 loppuun mennessä. Koulutustapahtumien ja teemapäivien järjestämiseen liittyvät tiedustelut ohjataan asiantuntijoillemme ja niitä otetaan vastaan vuoden 2007 aikana. Koulutustapahtumasta on pyrittävä sopimaan vähintään kaksi kuukautta ennen toteutusta. Lisäinformaatiota koulutusohjelmastamme löytyy internetsivuiltamme www. riista.fi Metsästäjäin Keskusjärjestö MKJ Laitialan toimintakeskus. Tiedustelut ja ajanvaraus: MKJ Laitialan toimintakeskus Johanna Lehtikangas vt. riistataloussihteeri p. 03­882 570 Tulevan syksyn hirvisaaliiksi arvioidaan 58 000 - 64 000 hirveä G Maa- ja metsätalousministeriö, Metsästäjäin Keskusjärjestö, riistanhoitopiirit ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ovat käsitelleet nykyistä hirvitilannetta. Neuvottelussa käytiin läpi syksyn 2006 metsästyksen tulos ja hirvikannan sekä hirvivahinkojen kehitys riistanhoitopiireittäin. Neuvotteluissa todettiin, että hirvikannan tiheystavoitteet on pääosin saavutettu ja tavoitteena on nyt pyrkiä pitämään hirvikanta mahdollisimman vakaana. Vähentämistarvetta on lähinnä Oulun, Kainuun ja Lapin riistanhoitopiirien alueilla. Ennakkoarvioiden mukaan tulevana syksynä kaadetaan 58 000 - 64 000 hirveä. Hirvien pyyntilupien määrä tulee jäämään tulevana syksynä pienemmäksi kuin aikaisempina vuosina. Keskustelussa arvioitiin, että saalismäärä tulee olemaan 58 000 - 64 000 hirveä. Viime syksyn hirvisaalis oli 75 000 hirveä. RKTL:n mukaan syksyn 2006 metsästyksen jälkeinen hirvikanta on 79 000 - 93 000 yksilöä. Kevään vasomisen jälkeen hirvikanta kasvaa tästä noin puolitoistakertaiseksi. RKTL arvioi metsästyksen jälkeisen hirvikannan viime vuonna vastaavaan aikaan noin 95 000 - 105 000 yksilön suuruiseksi. Hirvieläinten aiheuttamat metsävahingot vähenivät olennaisesti viime vuodesta, jolloin vahingot olivat yli 5 miljoonaa euroa. Koska metsävahinkoja voi hakea kolmen vuoden aikana vahingon toteamisesta, saattaa kahden edellisen vuoden nykyistä tiheämmän hirvikannan synnyttämiä vahinkoja kuitenkin vielä tulla korvattavaksi. Myös hirvikolarien määrä on merkittävästi laskenut koko eteläisessä Suomessa. Neuvottelussa tarkasteltiin riistanhoitopiireissä kevään aikana käytyjä sidosryhmäneuvotteluja ja niissä esitettyjä ja arvioituja tulevan syksyn hirvenmetsästyksen mitoittamistarpeita. Alueelliset pyyntilupamäärätavoitteet selviävät, kun riistanhoitopiirien koordinoimat sidosryhmäneuvottelut on käyty loppuun. Hirvenmetsästäjät ovat jättäneet pyyntilupahakemukset asianomaiseen riistanhoitoyhdistykseen huhtikuun 30. päivään mennessä. Riistanhoitoyhdistykset ovat toimittaneet hakemusasiakirjat ja lausuntonsa asianomaiselle riistanhoitopiirille toukokuun 15. päivään mennessä. Riistanhoitopiirit antavat päätökset hakemuksiin viimeistään elokuun 10. päivänä. Tulevan syksyn hirvisaalis määräytyy paikallisen hirvitiheyden mukaan toteutettavan metsästyksen perusteella. Metsästäjä 3 / 2007 5
• Susikanta vahvistuu ja levittäytyy uusille alueille 6 Ilpo Kojola Metsästäjä 3 / 2007
• Susien lukumäärä Suomessa on yli kaksinkertaistunut viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Suomessa oli viime syksynä arviolta runsaat 250 sutta. Pyyntiluvilla on kuluvan talven aikana tapettu 33 yksilöä, mutta kanta näyttäisi siirtyvän alkavaan lisääntymiskauteen aiempaa vahvempana. Metsästäjä 3 / 2007 7
• Kainuun susilaskennassa havaitut sudet. Niilo Malinen mittaa pihapiireissä vierailevan suden jälkiä Kuhmon Juttualla. uomessa syntyi viime vuonna vähintään 25 pentuetta. Itärajan tuntumassa todettiin näiden lisäksi seitsemän pentuetta, jotka olivat ilmeisesti syntyneet Venäjän puolella. Pentuemäärä on viisinkertainen verrattuna 1990-luvun puolenvälin tilanteeseen. Pesivän kannan esiintymisalue on samalla vahvasti laajentunut, ja pentueita on tällä vuosikymmenellä syntynyt myös läntisimmässä Suomessa. S pentuetta. Oulunjärveä ympäröivistä alueista on muodostunut eräänlainen susikannan läntinen kasvukeskus. Toinen vakiintuneen susikannan alue sisämaassa sijaitsee Pohjois-Hämeen riistanhoitopiirin itäosaan ja Keski-Suomen riistanhoitopiirin lounaisosaan sijoittuvalla alueella, missä syntyi kaksi pentuetta sekä vuonna 2005 että vuonna 2006. syntyä tänä vuonna vielä jonkin verran enemmän kuin vuonna 2006. Joistakin laumoista (esimerkiksi Kaavi ja Kuhmoinen, mahdollisesti Vuolijoki) poistui kuluvan talven pyynnissä toinen emoista. Näillä voi jäädä pentue syntymättä tänä vuonna. Talvella todetusta parista ei myöskään voida varmuudella sanoa, saavatko ne seuraavana keväänä pentuja. Tavallisesti saavat, mutta tutkimusaineistossamme on myös tapauksia, joissa kihlajaisvaihetta on kestänyt vielä seuraavakin talvi. Susinaaraat lisääntyvät yleensä joka vuosi. Kevättalvisen kartoituksen perusteella on mahdollista, että Suomessa syntyy runsaat kolmekymmentä susipentuetta tänä vuonna. Pohjois-Karjalan laumat aiempaa pienempiä Riistanhoitopiirien kanssa helmikuussa tehty kartoitus osoitti Pohjois-Karjalan vakiintuneet susireviirit entiseen tapaan asutuiksi. Laumat olivat kuitenkin totuttua pienempiä (keskimäärin 4,1 sutta). Pohjois-Karjalan susikannan ydinalueilla Lieksassa ja Ilomantsissa ei tavattu neljää yksilöä suurempia laumoja. Taustalla voi olla tavanomaista korkeampi pentukuolleisuus, joka saattaa juontua näiden alueiden pienistä hirvitiheyksistä. Pohjois-Karjala on kuitenkin edelleen Kainuun ohella maamme susikannan ydinaluetta. Kainuun susilaskenta onnistui hyvin Kainuussa maaliskuun alussa toteutettuun susilaskentaan osallistui tuhatkunta metsästäjää. Laskenta suoritettiin lyhyenlaisen ennakkovalmistelun jälkeen ja onnistui kiireellisestä aikataulusta ja massiivisuudestaan huolimatta erinomaisesti. Ruotsissa kehitetyn laskentamenetelmän ideana oli susien jäljittäminen niin, että jäljentekijöiden määrä saadaan perustellusti arvioitua ja päällekkäiset, eli useat samoista yksilöistä tehdyt havainnot eliminoitua. Laskenta tulisi suorittaa mieluiten kaksi vuorokautta edellisen lumisateen jälkeen. Tämä ennakkoehto toteutui ja muutenkin maastolaskentaa hellivät lähes optimaaliset olosuhteet. Pentueita myös läntisessä Suomessa Läntisellä rannikkoalueella, Pyhäjoen ja Vihannin välisellä alueella syntyi ensimmäinen pentue vuonna 2002. Tapahtuma oli sataan vuoteen laatuaan ensimmäinen Pohjois-Pohjanmaalla. Kaksi vuotta myöhemmin syntyi pentue ruotsinkielisen Pohjanmaan alueella Kristiinankaupungissa ja vuonna 2005 uudelleen lähellä Pohjois-Pohjanmaan rannikkoa. Toissa talvena havaittiin susilauma Satakunnan ja Varsinais-Suomen rajoilla, mikä kertoi pesimäreviirin syntymisestä lounaiseen Suomeen. Mainitulla alueella syntyi pentue myös viime vuonna. Läntinen Suomi saa sutensa Itä-Suomen laumoista, mistä kymmeniä nuoria susia lähtee joka vuosi etsimään omaa, lisääntymisreviiriksi sopivaa aluetta. Löydettyään pariutumiskumppanin elinpiiri vakiintuu ja pesintä alkaa kihlajaisvaiheen jälkeen. Vaikka valtaosa siirtyjistä löytää uuden elinalueen alle 200 km:n päässä synnyinalueestaan, taivalta voi taittua yli 1000 km, joten koko läntinen Suomi on itäisten laumojen vaikutuspiirissä. Pentuemäärä edelleen kasvussa? Kevättalvella yhdessä riistanhoitopiirien kanssa tehdyt susikartoitukset viittaavat siihen, että alkavalla lisääntymiskaudella pentueita voi Susia 55 ­ 62 yksilöä Maastolaskennassa löytyi 55 ­ 62 sutta. Laskentatulokseen vaikuttavat susien liikkeet hal- Ilpo Kojola, RKTL Oulunjärven ympäristössä useita uusia elinpiirejä Susikannan vahvasta kasvupotentiaalista tuore esimerkki Oulunjärveen lännestä ja etelästä rajoittuvat seudut (Vaala, Kestilä, Piippola ja Vuolijoki), missä ei tavattu pentueita vielä vuonna 2005, mutta vuonna 2006 jo kolme 8 Metsästäjä 3 / 2007 Suomessa syntyneet susipentueet vuosina 1996 - 2006. Vuoden 2006 karttaan merkitty myös itärajalla havaitut pentueet, jotka ovat ilmeisesti syntyneet Venäjän puolella.
• Susilaskennan yhteydessä tavattiin 14 ilvespentueen jäljet Viisi sutta todettu Kostamus -radalla. linnollisten rajojen yli. Sudet eivät valtakunnanrajoja tai maakuntarajoja kunnioita, minkä takia susien määrä yksittäisen maakunnan alueella vaihtelee viikosta toiseen. Esimerkkinä on Sotkamon eteläosissa viihtyvä neljän suden lauma, joka oli laskentapäivänä Pohjois-Savon puolella. Laskennan tulos oli kohtalaisen hyvin linjassa ennen laskentaa tekemämme arvion kanssa. RKTL arvioi helmikuussa riistanhoitopiireille lähettämässään raportissa Kainuun susikannan olevan 70 ­ 75 yksilöä. Ennakkoon arvioitiin Kainuun susien keskittyvän Kuhmoon (noin puolet susikannasta) ja Sotkamoon (14 ­ 15 sutta). Sen sijaan syyskesällä 2006 tehty arvio Kainuun susikannasta (60 ­ 67 yksilöä) oli jonkin verran alakantissa, koska piirin alueella oli talven mittaan tapettu pyyntiluvilla yhteensä 13 sutta. Syyskesän pentuelaskentaan onkin panostettava erityisellä tarmolla, jotta susikiintiöistä päättävä Maa- ja metsätalousministeriö saa mahdollisimman luotettavan ja ajantasaisen tiedon susikannan tilasta ennen pyyntikauden alkua. Tehtävä on melkoisen epäkiitollinen viime vuoden kaltaisissa olosuhteissa, kun kuivan kesän kovettamilla metsäteillä eivät jäljet erotu kuin sattumalta. Tällaisessa aktiivisen petoyhdyshenkilöverkoston merkitys korostuu. Kevättalvinen susilaskenta voi antaa osviittaa jo tulevan kesän susipentueiden määrästä, jos laskennan yhteydessä on tilaisuus kulkea jälkiä niin pitkään, että voidaan nähdä onko naaras "tiputteleva" vai ei. Tämä näkökohta puolustaa laskennan järjestämistä kevättalvella ruotsalaisen esimerkin mukaisella tavalla. Kevättalvella on lumiolojen puolesta myös mahdollista liikkua moottorikelkalla, mikä tekee jäljentekijöiden määrän selvittämisen nopeammaksi kuin esimerkiksi ensilumilla, jolloin takajälkeen jouduttaisiin kulkemaan jalkapatikassa. Loppusyksyä puolustaa ajankohtana pyyntikauden alkaminen ja mahdollinen tarve saada mahdollisimman ajankohtaista tietoa susien esiintymisestä. Eräs laskennan oppeja oli susilauman koon hetkittäinen vaihtelu, joka helposti johtaa virhearvioihin. Esimerkiksi Etelä-Kuhmossa elelevässä laumassa liikkui välillä neljä, välillä viisi yksilöä. Jostain syystä yksi laumaan kuulunut susi kierteli välillä omilla teillään. Suurpetolaskenta sai metsästäjät liikkeelle Konserttisali täyttyi Kuhmossa G Kuhmo-talon Pajakka-sali täyttyi ääriään myöten, kun Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos tiedotti suurpetolaskennan alkamisesta maaliskuun 1. päivän iltana. "Kyllä miehet lähtevät liikkeelle, kun on oikea asia", murahti metsästäjä. Noin sadan istumapaikan saliin ahtautui 160 metsästäjää. Käytävät, portaat ja esiintymislavatkin täyttyivät. Ketkä paremmin pystyvät petolaskennan tekemään kuin metsästäjät itse, tunnusti tutkimusjohtaja Vesa Ruusila RKTL:sta. "Kainuun suurpetolaskenta on pilottihanke, jossa yhtenä päivänä lasketaan koko susikanta." Sudet vaikuttaneet peurojen elämään Petolaskennassa huomioidaan sudenjälkien lisäksi myös ahman, ilveksen ja metsäpeuran jäljet, evästettiin metsästäjiä. "Laskennan jälkeen susien lukumäärästä on yhtenäinen näkemys", lupasi erikoistutkija Ilpo Kojola RKTL:sta. "Metsäpeurakannan vähentyminen on kytkettävissä susikantaan, joka on voimakkaasti runsastunut. Voimakas epätasapaino on saatava kuntoon. Susilaumoja ja pareja on tiheimmin Pohjois-Kuhmossa ja EteläSotkamossa." Erikoistutkija Kojola ennakoi, että Kainuussa susikanta voi olla runsaampi kuin Pohjois-Karjalassa. Riistaväki lähti jälkiä jahtaamaan Petolaskentaan osallistuivat paikalliset metsästäjät, poromiehet ja rajamiehet. Laskijat liikkuivat maastossa autoilla, moottorikelkoilla, suksin ja jalan. Jokaiset reitille sattuneet jäljet kuljettiin "vastajälkiin". "Susi voi astua toisen jälkiin ja neljäkin sutta voi jolkutella peräkanaa. Susi merkkaa myös virtsallaan ja naaras tiputtaa verijälkiä." "Juostessaan ilves käyttää kantoja ja puunrunkoja hyväkseen, mutta muuten sen jäljet on hankala erottaa suden jäljistä. Ahmalla on viisi varvasta ja sudella neljä", tiesivät alan tutkijat. Kuhmolainen Leo Väisänen kertoi, että suden askeleen pituus vastaa haulikon piippua, joka on 63 senttimetriä. Petolaskentaan osallistuva yleisö hörähti myötätunnosta nauramaan. Petolaskijoille kerrottiin, että metsäyhtiö UPM antoi suullisen luvan liikkua maillaan myös moottorikelkoilla. Muille yksityismaille ei ole asiaa ilman maanomistajan lupaa. Metsähallitus on luvannut käyttää moottorikelkkaa omilla mallaan, esitteli Heikki Väyrynen. "Maastoliikennelupa ei kuitenkaan oikeuta tiellä ajamiseen. Jokainen liikkuu omalla vastuullaan siten, että kelkka on rekisterissä, kypärä päässä ja kuski ajokunnossa." Kainuussa 16 000 metsästäjää Kainuun riistanhoitopiirissä on noin 16 000 metsästäjää. Alueen kokonaispinta-ala on 2,3 miljoonaa hehtaaria, josta vesistöjä on 10 prosenttia, kertoo Kainuun riistanhoitopirin puheenjohtaja Tapani Pääkkönen Hyrynsalmelta. Kainuulaisilla on kotikuntansa valtionmailla vapaa metsästysoikeus. Kainuun laajat valtion metsät ovat myös monen lupametsästäjän pyyntimaita. Metsäkanalinnut ovat suosituin pyyntikohde. Riistalajeista esimerkiksi mäyrän, supikoiran ja rusakon esiintymisalueiden pohjoisraja kulkee läpi Kainuun. Kainuun riistanhoitopiirin erikoisuus on noin 960 eläimen metsäpeurakanta, joka laskettiin 22. maaliskuuta. Petohavainnot kirjattiin ylös Suurpetolaskenta keskittyi ensisijaisesti suteen, mutta myös muut suurpetohavainnot kirjattiin ylös. Laskennan suunnittelusta vastasi RKTL, ja päävastuullisia laskijoita olivat paikalliset metsästäjät. Myös RKTL:n henkilöstöä osallistui laskentaan. Laskennan toteuttamisessa hyödynnettiin Sotkamon riistanhoitoyhdistyksen tekemän petolaskennan kokemuksia. Sotkamon laskennassa yhdistyksen alue oli jaettu petoyhdyshenkilöiden vastuualueisiin, jotka paikallisten metsästysseurueiden kanssa koordinoivat ja jakoivat laskenta-alueet. Laskennassa tärkeänä menetelmänä oli jälkien seuraaminen päällekkäisten havaintojen poissulkemiseksi. Mauno Hyyryläinen Metsästäjä 3 / 2007 9
• Petoyhdyshenkilöiden toistuvasti korostama seikka, jälkien tarkastamisen merkitys, tuli myös esiin Kainuun susilaskennassa. Vaikka olosuhteet Kainuun laskentapäivänä olivat muutoin loistavat, pehmeä lumi teki jälkien tunnistamisesta tavanomaista hankalampaa. Suden jälkinä ilmoitetuista ja tarkastetuista 39 jäljestä oli suden jälkiä runsas puolet (22), loput ilvesten tai koirien tekemiä. Sudet keskittyivät Kuhmoon Kuhmosta löytyi 32 sutta. Kuhmossa on viisi, lähes kokonaan Suomen puolella sijaitsevaa laumareviiriä. Lähellä itärajaa oli liikuskellut kolmen suden parttio. Koillisosasta pitäjää löytyi lisäksi kaksikko, jotka olivat mitä ilmeisimmin nuoria, alueella liikkuvasta laumasta eroon jättäytyneitä eläimiä. Näiden eläinten ei todettu harrastavan reviiriä hallitseville aikuisille ominaista reviirin merkitsemistä. Yksinään liikus- kelevia susia tavattiin kolme. Sotkamosta löytyi vähintään 11 sutta. Sotkamon susikanta saattoi olla laskentapäivänä kolme yksilöä mainittua vähimmäismäärää suurempi, sillä Hiidenportin tuntumassa tavattiin kuuden suden lauman lisäksi kahden ja yksittäisen suden jäljet. Näiden susien kuulumista tai kuulumattomuutta mainittuun susilaumaan ei ollut RKTL:n toimesta mahdollista tuoreeltaan selvittää, sillä tällä alueella tarkastuksista vastaava tutkimusapulainen sairastui pahimmoilleen juuri laskentapäivänä. Kainuuta koskevan kokonaisarvion haarukka (55 ­ 62) ottaa huomioon mainitun epävarmuuden. Piirin länsiosassa Vuolijoella tavattiin kolmen suden lauma ja yksinään kuljeskellut eläin. Idempänä Vuolijoen ja Kajaanin rajalla tavattiin kaksi sutta. Tämä parivaljakko on elellyt alueella jo pitempään ja on mitä ilmeisimmin reviirilleen asettunut pariskunta. Kajaanin puolella tavattiin myös susikaksikko ja sen lisäksi yksinään liikuskellut eläin. Poronhoitoalueen puolella tavattiin kolme yksilöä, pariskunta Hyrynsalmen ja Puolangan välisen rajan tuntumassa ja Suomussalmella yksinään elelevä susi. Ilveskanta on runsastunut Laskennan yhteydessä tavattiin arviolta 14 ilvespentuetta. Tämän pentuemäärän perusteella Kainuun ilveskanta olisi noin 80 ­ 90 yksilöä. Määrä noussee yli sataan eläimeen ennen ensi talvea. Ilvesten lukumäärä oli jonkun verran suurempi kuin on arvioitu petoyhdyshenkilöiden kirjaaman aineiston pohjalta. Kanta oli tiheimmillään Paltamossa. Kiitokset Lämmin kiitos Kainuun riistanhoitopiirille, riistanhoitoyhdistyksille, laskijoille ja tarkastajille hyvän yhteistyön merkeissä sujuneesta susilaskennasta. G "Susikanta ylittää piirin tavoitteen" Laskennassa 62 sutta, 90 ilvestä ja 35 ahmaa G Suurpetolaskennassa Kainuusta löytyi vähintään 55 sutta ja mahdollisesti 62 yksilöä. Kainuun ilveskannan arvioidaan runsastuneen 80­90 yksilöön ja ahmoja maakunnassa liikkuu 30­35 eläintä. Kainuun riistanhoitopirin hallitus on edellyttänyt, että täällä saa olla enintään 20 sutta, mikä on kolmannes laskennan tuloksesta, puheenjohtaja Tapani Pääkkönen Hyrynsalmelta huomauttaa. Susia on liikaa ja siihen tarvitaan leikkausta, vahvistaa riistapäällikkö Jukka Keränen. "Runsaasta susikannasta paikallinen väestö joutuu kärsimään, koska pedot aiheuttavat monenlaista vahinkoa, sudet käyvät asumusten piirissä, aiheuttavat pelkoa ja haittaavat ulkona liikkumista." Susikannan runsastuminen on uusi tilanne sataan vuoteen, kerrotaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta. Tiettävästi yksikään susi Kainuusta ei ole loikannut Ruotsiin. Venäjältä susia tulee vähän, koska Karjalan susikanta on vähentynyt alueen hirvikannan myötä. Susi syönyt peurakantaa Riistapäällikkö Keräsen mukaan runsas susikanta haittaa myös metsästystä. Vuosittain Kainuussa käy tuhansia metsästäjiä, mutta nyt heitä vaivaa jo susipelko. "Koiran käyttö metsästykseen on vähentynyt ja Kainuun ulkopuolelta tulevat metsästäjät sanovat, että eivät taida enää tullakaan." Poronhoitoalueen ulkopuolella on tänä talvena saanut metsästää 7 sutta. Kainuussa poronhoitoalueella on tapettu 6 sutta. "Peurakannan elvyttäminen edellyttää susikannan rajoittamista. Susikannan runsastuminen näyttää olevan tärkeimpiä syitä Kainuun peurakannan vähentymiseen." Kainuun peurakanta laskettiin maaliskuun lopulla ja tulokset siitä valmistuvat lähiaikoina. Laskennan tulokset toimitetaan maaja metsätalousministeriöön mahdollisia toimenpiteitä varten. Erikoistutkija Kojolan mielestä petolaskenta voisi realisoitua pysyväksi käytännöksi. Kuhmossa peräti 32 sutta Kainuussa oli laskentapäivänä 55­62 sutta. Kanta keskittyy Kuhmoon, missä arvioitiin olleen 32 yksilöä. Vuosangassa havainnoitiin 7 suden lauma, erikoistutkija Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta esitteli. Sotkamosta löydettiin vähintään 11 suden jäljet. Hiidenportin suunnalla liikkui 6 sutta ja Pohjavaaralla 2. Vuolijoen ja Kajaanin alueella oli vähintään 9 sutta. Poronhoitoalueelta Suomussalmelta löytyi 1 susi sekä Puolanka-Hyrynsalmi -alueelta 2 yksilöä. Pentueita on Kuhmossa 5 ja Sotkamossa 2-3. Susikanta on jo kaksinkertaistunut Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvion mukaan Suomessa elelee 230­250 sutta. Lukumäärä on yli kaksinkertainen 1990-luvun lopussa tehtyyn arvioon verrattuna. Viime vuonna syntyi 25 pentuetta, mikä on viisi enemmän kuin vuona 2005. Susikanta keskittyy Kainuuseen ja PohjoisKarjalaan. Pesintöjä on viime vuosina varmistettu myös läntisessä Suomessa, erikoistutkija Ilpo Kojola kertoi Sotkamossa järjestetyssä tiedotustilaisuudessa. "Kainuussa on enemmän susia kuin PohjoisKarjalassa, jossa runsain susikanta on Lieksassa." Koko Kainuussa oli yhdeksän susipentuetta ja sen mukaan toukokuulla syntyy 36­40 uutta sutta. Osa susista lähtee Kainuun ulkopuolelle, vaikka maakunnassa on paljon vapaita alueita. Maalis-huhtikuussa osa susista lähtee vaeltamaan jopa satoja kilometrejä, ennätyksen ollessa 1 000 kilometriä. Ilveskanta runsastunut Kainuussa arvioitiin ennen laskentaa olevan 75 ilvestä, mutta ilveskanta on runsastunut 80­90 yksilöön, esitteli erikoistutkija Kojola. Ilveskantaa on pienennettävä poronhoitoalueella, riistapäällikkö Jukka Keränen Suomussalmelta vaatii. Kainuussa laskennassa havaittiin arviolta 14 erillistä ilvespentuetta. Pentuemäärän perusteella voidaan Kainuun ilveskanan arvioida runsastuneen 80­90 yksilöön. Pentueita havaittiin Paltamossa 4-5, Kuhmossa 3, Sotkamossa 3 ja Ristijärvellä 2. Ahmoja Kainuussa on arviolta 30­35 yksilöä. Suurimmat ahmakannat ovat Kuhmossa ja Suomussalmella. Laskennassa tuhat miestä Kainuun susilaskenta onnistui hyvin, kiitti tutkimusjohtaja, professori Vesa Ruusila Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta. Suurpetolaskentaan osallistui yli tuhat miestä, puheenjohtaja Tapani Pääkkönen kertoi. Metsästäjät suorittivat Kainuun riistanhoitopiirissä susien maastolaskennan 4. maaliskuuta. Mukana olivat alueen 300 metsästysseuraa, jotka kirjasivat suden, ilveksen ja ahman jäljet omilla alueillaan. Ilmoitetut sudenjäljet tarkastettiin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tai Kainuun riistanhoitopiirin maastohenkilökunnan toimesta. Tutkimusjohtaja Ruusilan mukaan laskentaolosuhteet olivat erittäin hyvät. Maastossa näkyivät tuoreina kahden yön jäljet, mikä vastaa täsmälleen Ruotsissa kehitetyn laskentamallin vaatimuksia. Vain tuoreet jäljet hyväksyttiin arvion perusteeksi. "Laajuudessaan Suomen oloissa ainutlaatuinen petolaskenta on osoitus metsästäjien, poromiesten, rajavartioston ja tutkimuksen välisen yhteistyön tuloksellisuudesta. Metsähallitus ja UPM-Kymmene vaikuttivat merkittävästi laskennan onnistumiseen sallimalla moottorikelkoilla liikkumisen maillaan. Kiitokset metsästäjille vaikeasta ja vapaaehtoisesta työstä." E Mauno Hyyryläinen 10 Metsästäjä 3 / 2007
• JahtiJakt asukokonaisuus messuhintaan Huippu vedenpitävä Uudessa PRO-puvussa käytetään arvostettua ja testattua AIR-TEX -kalvoa, joka on osoittanut paremmuutensa lukuisissa testeissä ja käytännössä kymmenillä tuhansilla metsästäjillä. Metsästäjät ovat AIR-TEX -kalvoon kaikkein tyytyväisimpiä (Taloustutkimus 4/2004). VTT: n tutkimuksessa se sai parhaat arvot vedenpitävyydestä (VTT/pro6/3069/03). Huippu hengittävä JahtiJakt AIR-TEX® -kalvon hengittävyys on huippuluokkaa. Se on testattu Tampereen Teknillisen Yliopiston Älyvaatelaboratoriossa. Virallisen testiraportin mukaan kalvopuvun hengittävyys on erinomaista luokkaa ja yhdessä korkeimman mitatun vedenpitävyyden kanssa puku toimii erittäin hyvin metsästysoloissa. Huippu pinta Erälehti suosittelee "tyylikäs ja erinomainen eräasu äänettömyytensä vuoksi" Parhaan puvun pitää olla likaa hylkivä ja pinnan nopeasti kuivuva. Kehitimme yhteistyössä testilaboratorion kanssa pintakankaan uudelleen. Valitsimme kankaaseen markkinoiden parhaan suojan likaa ja vettä vastaan, aidon DuPontTM Teflon® -pintakäsittelyn. Uusi täydellinen pintakangas on myös äänetön. Messuhintaan! mess EräERÄTUKUSSA ut!VAIN Koko Kansan 169 1 2 3 4 5 Puhelintilaukset Vastaava asukokonaisuus muualla yli 1 000 ! Paras vedenpitävyys, Vesitiiviys yli 1 000 cm; Tampereen teknillisen yliopiston tutkimus 6/06 Asukokonaisuus sisältää JahtiJakt PRO puvun ja kaiken tämän: 1. MicroDRY -tekninen alusasu 2. Fleece-väliasu 3. Forest puku 4. Flanellipaita 5. Kääntölakki 6. Verkkohuppu 7. Kalvohuppu Internet-tilaukset 24h/vrk Myymälät: 6 7 www.eratukku.fi Soita ja tilaa! 020 7477 080 Ma-Pe klo 9-18 Ma-Pe klo 8-18 8-18, myös viikonloppuiOULU: Alasintie 8, Ark 10-18 la 10-16, VANTAA: Valimotie 27, Ark 10-19 la 10-16, TAMPERE: Possijärvenkatu 4, Ark 10-19 la 10-16 Borlänge: Maskinistgatan 2, Ark 10-19 la 10-16 Haparanda: Ikano-talo, Ark 10-19 la 10-19 su 10-17 020 747 7000 0400 245 083
• Metsästäjä pelkää koiriensa puolesta Suurpedon jäljet Kajaanissa G Kainuun suurpetolaskentaan osallistunut metsästäjä Jouni Suutari löysi tuoreet sudenjäljet Kajaanin Mainualta, aivan kaupungin eteläpuolelta. "Koirien puolesta saa pelätä, kun susia liikkuu näissä maisemissa. Se on vain ajan kysymys, kun koira joutuu suden hampaisiin." Jouni Suutarilla on kaksi koiraa: ajokoira ja hirvikoira. "Susi on peto, joka napsii koiria. Eräältä metsästäjältä susi söi koiran viime syksynä." Jouni Suutari laskee, että koiran menetyksestä koituu kallis vahinko. "Metsästyskoiraa joudutaan opettamaan satoja kertoja ja sitä pitää autollakin kuljettaa useita satoja kilometrejä." Susipari juoksi Katajamäkeen Kajaanin Metsäveikkojen Jouni Suutari osallistui Kainuun suurpetolaskentaan sunnuntaina 4. maaliskuuta. Suutari havainnoi suurpetojen jälkiä Kajaanin Mainualla, Kyntölän ja Piiralan maastossa. "Ilves pyöri alueella 2-3 viikkoa sitten. Toisen suden jäljet nähtiin perjantaina ja todennäköisesti ne kuumenevat, kun niitä lähdetään seuraamaan." Kaksi sutta oli lauantaiaamuna juossut soiden takaa, menneet tien uraa puolitoista kilometriä ja sitten kaartaneet kohti etelää Katajamäen ja Alemman Vuottojärven suuntaan. "Toistaiseksi ei ole tietoa, ovatko sudet menneet lääninrajan taakse Kuopion läänin puolelle." Petolaskentaa edeltävänä päivänä metsästäjä Niilo Palorinne sai näköhavainnon susista noin kilometrin etäisyydeltä. RKTL:n tutkija varmisti jäljet Kyllä nämä suden jälkiä ovat, vahvisti tutkija Antero Hakala RKTL:sta eli Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta. Kainuun suurpetolaskenta oli pilottihanke ja ensimmäinen laaja-alainen laskenta, joka toteutettiin samanaikaisesti koko maakunnassa. Tutkija Hakalan mukaan nyt oli entistä helpompi arvioida, mitkä jäljet kuuluvat eri yksilöille. "Suurpetolaskennan kannalta olosuhteet ovat aivan mainiot. Lauantain vastaisena yönä satoi vähän lunta ja nyt on aurinkoinen kevätpäivä. Jäljet erottuvat erittäin hyvin." Susikanta lisääntynyt Suurpetolaskennassa kirjataan suden, ilveksen ja ahman jäljet sekä havainnot metsäpeuroista. Petolaskennassa seurataan jälkiä vastajälkiin saakka. Ongelmana ovat moottorikelkkailijoiden liikkumisluvat. Metsähallitus ja UPM-Kymmene ovat myöntäneet luvat liikkua maillaan myös moottorikelkoilla, mutta yksityismaille ei ole asiaa ilman maanomistajan lupaa. Suomessa on RKTL:n mukaan 230-250 sutta.. Suomi on EU-tuomioistuimessa tuomittavana suden pyynnistä, vaikka maan susikanta on viime aikoina lisääntynyt. 12 Metsästäjä 3 / 2007 Kutsu Suomalaiset suurpedot ­ monitavoitteista kannanhoitoa -seminaariin PAIKKA: Kuhmo, Kuhmo-talo AIKA: 11.-12.6.2007 Metsästäjäin Keskusjärjestö järjestää yhteistyössä Kainuun riistanhoitopiirin ja Kuhmon riistanhoitoyhdistyksen kanssa suurpetoseminaarin Kuhmossa. Seminaarin tarkoituksena on välittää tietoa kaikille suurpetoasioista kiinnostuneille. Suomalaiset suurpedot ­ monitavoitteista kannanhoitoa -seminaari esittelee tuoreimmat suurpetoihin liittyvät tutkimustulokset, valottaa suurpetojen suojelua ja kannanhoidon linjauksia sekä tuo esille erilaisia näkökulmia ja haasteita suurpetoihin liittyvistä asioista. ALUSTAVA OHJELMA Maanantai 11.6 klo 10.00-18.00 I-osio Suurpetokannat Suomessa ja lähialueilla Seminaarin avaus (kansliapäällikkö Jarmo Vaittinen, maa- ja metsätalousministeriö) Suurpetokannat Suomessa: kantojen kehitys ja nykytila (ylijohtaja Eero Helle, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos) Suurpetotilanne Ruotsissa ja Norjassa (professori Jon Swenson, Norja) Suurpedot Venäjällä (professori Pjotr Danilov, Venäjä) II-osio Suurpetokantojen hoito Luontodirektiivi ja suurpetokantojen hoito (Luonto- ja biodiversiteettiyksikön päällikkö Patrick Murphy, EU- komissio) Suurpetokantojen hoito Suomessa, hoitosuunnitelmien tavoitteet (ylitarkastaja Madeleine Nyman, maa- ja metsätalousministeriö) Ympäristöministeriön näkökulma (ylitarkastaja Matti Osara, ympäristöministeriö) Petojen vaikutus metsäpeurakantaan (erikoistutkija Ilpo Kojola, RKTL) Ruotsin susikannan kehitys ja siihen vaikuttavat tekijät (suurpetotutkija Olof Liberg, Ruotsi) Osaammeko verottaa karhukantaa oikein? (professori Jon Swenson, Norja) Vierailu Petolaan Tiistai 12.6. klo 9.00-17.30 III-osio Paikalliset haasteet ja näkökulmat Suurpetojen metsästykseen liittyvät haasteet (Pekka Kunnas) Poro ­ kuolevuuslähetintutkimus (erikoistutkija Mauri Nieminen, RKTL) Ruokinnan vaikutus suurpetojen terveyteen (kunnaneläinlääkäri Tuulikki Mykkänen) Paikallisten tahojen näkökulmat IV-osio Tulevaisuus, haasteet ja mahdollisuudet Kannanseurannan menetelmät - tulevaisuus ja haasteet (tutkimusjohtaja Vesa Ruusila, RKTL) Hirvieläin- ja suurpetokantojen hoidon yhteensovittaminen (vanhempi tutkija Sauli Härkönen, METLA) Mitä ja miten suurpetoasioista pitäisi viestiä? (ylitarkastaja Jukka Bisi, Metsähallitus) Suurpetoneuvottelukuntien mahdollisuudet ja rooli ristiriitojen hallinnassa (tutkija Jani Pellikka, Helsingin Yliopisto) Seminaarin osallistumismaksu on 30 . Viimeinen ilmoittautumispäivä on 24.5.2007. Seminaarimaksu sisältää osallistumisen, aineistomaksun ja kahvin molempina päivinä. Ruokailut kukin osallistuja hoitaa itse. ILMOITTAUTUMINEN Tarkempaa tietoa ohjelmasta, ilmoittautumisesta ja majoitusmahdollisuudesta löytyy osoitteessa www.riista.fi Samassa osoitteessa myös tilinumero, johon seminaarimaksu pitää suorittaa ko. päivämäärään mennessä. Tiedustelut Metsästäjäin Keskusjärjestö 09-2727 810. HUOM! rajoitettu osallistujamäärä. Tervetuloa! Mauno Hyyryläinen
• Lähde Erätukun mukana karhunkaatoon Kanadaan! Ainutlaatuinen mahdollisuus päästä Kanadan kuuluisimpiin karhumaisemiin. Alueella yli 100.000 mustakarhua, mahtava luonto ja hyvin suunniteltu ohjelma kymmeneksi päiväksi. Välillä mahdollisuus kalastaa. Matkalla mukana suomalainen opas. Varaa nyt, sillä paikkoja on rajoitetusti! Lähdöt 13.8., 19.8., 26.8., 2.9. ja 9.9. Matkan hinta 2 895 sisältää kaikki luvat ja lisenssit, majoituksen ja aamiaiset. Nopealle varaajalle ennakkotilaajan etu 100 euroa! Vastuullinen matkanjärjestäjä Mecaclub ja Lakeuden Matkat, oppaana Paul Palmu. Lisätiedot ja varaukset p. 044-3508701, 0400-681877, www.eratukku.fi Suomalainen ryhmä kaatoi yhden viikon aikana 12 karhua syyskuussa 2006. Kuvia jahtimatkalta 2006. 2895 +lento Kanadaan www.eratukku.fi
• Koko Kansan Rajuja messutarjouksia! Yksittäiskappaleita! Löytöjä! Poskettomia poistoja! Erätukku Vantaa Erätukku Tampere Erätukku Oulu E Erätukun jättiosastolla Oulu E Oulun + kaikissa Erätukku-myymälöissä ja -ne Vantaa, Valimotie 27 p. 020 7477 070 Ark 10-19 la 10-16 Tampere, Possijärvenkatu 4 p. 020 7477 060 Ark 10-19 la 10-16 Oulu, Alasintie 8 p. 020 7477 020 Ark 10-18 la 10-16 Erätukku Borlänge Erätukku Haparanda Borlänge, Maskinistgatan 2 p. 020 7477 070 Ark 10-19 la 10-16 Haparanda, Ikano-talo p. 020 7477 060 Ark 10-19 la 10-19 su 10-17 Erätukku on arvostetuin erätuotteiden ostopaikka. Jo viisi myymälää ja huippusuosittu nettikauppa palvelevat laatutietoisia eräihmisiä yli rajojen. Testatut merkkituotteet tulevat suoraan tehtaalta etkä joudu maksamaan senttiäkään välikäsikuluja. Tervetuloa nyt messujen merkeissä tekemään entistäkin paremmat kaupat! Testatut huippuvarusteet eräilyyn, retkei ret suoraan tehtaalta ilman välikäsiä!
• Erämessut! a Oulun Erämessuilla 17.-20.5. nettikaupassa www.eratukku.fi 21.-26.5. Osallistu kaikkien aikojen messuarvontaan! Voita täydellinen Eräsetti! Täytä arvontalomake messuilla, jossakin liikkeessämme tai netissä www.eratukku.fi 26.5. mennessä. Onnea arvontaan! Jahtipuku Jahtikengät Asekaappi Asepussi GPS Reppujakkara Yhteisarvo yli 1000 t , retkeilyyn, metsästykseen ja ulkoiluun !
• Karhun kanssa Nykyisyys uomalaiset ovat, havaittuaan ja tunnustettuaan karhun ahdingon, onnistuneet viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana nostamaan maan rajojen sisällä vakituisesti elävän karhukannan yksilömäärän nelinkertaiseksi. Osa tästä kannanlisästä on syntyvyyttä ja osa muuttovoittoa itärajan takaa. Viime vuosisatoina karhuun kohdistettu lainsäädännön sanelema määrätietoinen hävityssota on historiaa, ja laji nauttii jälleen suomalaisten eittämätöntä kunnioitusta. Kansalliseläimen arvonimi karhulle suotiin 1985, mutta tittelin myöntämisen varsinaiset perussyyt juontavat kyllä huomattavan kaukaa. Artikkelin ensimmäisessä osassa kuvatusta vankasta perinnetaustasta johtuen kansakunnan asenteissa on ollut sijaa myötämielisyydelle karhua kohtaan myös vaikeampina aikoina. Karhun asema on siten täysin erilainen kuin vaikkapa suden. Ihmisen ja karhun rinnakkainelo voidaan pelkistää kahteen seikkaan. Yhtäältä karhu on osa maamme luontoa, ja suomalaiset haluavat ehdottomasti karhukannan säilyvän maassa elinkykyisenä. Toisaalta, karhu normaalia karhunelämäänsä viettäessään koettelee ihmisten sietokykyä. Karhu sekä aikaansaa ihmisissä pelkoa liian tuttavalliseksi käydessään, että aiheuttaa ravinnonhankinnallaan myös vahinkoa maaseutuelinkeinoille. Rinnakkainelon sujuvuuden takaamiseksi karhulle on kahden viime vuoden aikana hahmoteltu kannanhoitosuunnitelmaa, jolla olisi kansalaisten keskuudessa mahdollisimman laaja hyväksyntä. S Tutkimusta kannanhoidon tueksi Kannanhoitosuunnitelman taustaksi tehtiin maakunnallisten sidosryhmien parissa kyselytutkimus, jonka aineistonkeruu suunnattiin painotetusti tiheän karhukannan alueen väestöön. Kirjallisen kyselyn vastaanottajina olivat mm. kennelpiirit, luonnonsuojelupiirit, maakuntaliitot, eri maataloustuottajajärjestöt, maaseutukeskukset, Metsähallituksen paikallistoimistot, metsäkeskukset, metsänomistajien liitot, metsästäjäliiton piirit, eri matkailuyrittäjät, paliskuntain yhdistykset, poliisipiirit, rajavartiolaitos, riistanhoitopiirit, TE-keskusten maaseutuosastot ja alueelliset ympäristökeskukset. Vastauksia kertyi kaikkiaan 203. Tulosten esittämisen selkiyttämiseksi vastanneet luokiteltiin kahdeksaksi sidosryhmätahoksi (ks. taulukot). Tässä käsitellään tutkimuksen teemoista neljä keskeisintä: 1) Karhukannan suuruuteen liittyvät kannanotot; 2) Ihmisen ja karhun yhteiseloon liittyvät kannanotot; 3) Karhukannan säätelyn keinot; sekä 4) Karhun häiriökäyttäytymisen määritelmä ja ratkaisut. Koko tutkimusraportti, Kansalaisten karhukannat, on saatavilla pdf -tiedostona Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin verkkosivuilta www.helsinki.fi/ruralia/seinajoki/. Karhukannan suuruuteen liittyvät kannanotot Oman maakunnan karhukantaa piti sopivana tai muuten suhtautui siihen neutraalisti sidosryhmästä riippuen noin 27­80 % vastaajista (Taulukko 1). Ääripäinä tuossa haarukassa olivat luonnonsuojelujärjestöt ja lakisääteinen metsästäjäorganisaatio. Toisaalta kuitenkin suojeluväki ja molemmat metsästäjätahot olivat liian suurta kantaa koskevan mielipiteen suhteen hyvin lähellä toisiaan, joten näiden ryhmi- Yhteiskunta ehti vuosisadan verran muovautua nykyiseen hahmoonsa likimain karhuttomana, mutta nyt kannan kasvu ja karhun levittäytyminen uudelleen koko maahan on kärjistänyt tilannetta ja tuonut esiin eri tahojen erilaisia kannanhoitotavoitteita. 16 Metsästäjä 3 / 2007 Jari Peltomäki Sakari Mykrä
• en välisen eron voidaan katsoa johtuvan ennen kaikkea siitä, että lähestulkoon kaksi kolmannesta luonnonsuojelujärjestöjä edustaneista vastaajista toivoi karhukannan kasvavan alueellaan. Metsästäjätahoista kannan karttumista toivoi 12­23 % vastaajista. Liian suureksi maakuntansa karhukannan määrittelivät useimmin maa- ja metsätalouselinkeinojen edustajat. Koko aineistoa tarkastellen paljastui, että keskimäärin 64 % vastaajista suhtautuu alueellaan esiintyvään karhukantaa neutraalisti, noin 22 % haluaisi kannan kasvavan ja viitisentoista prosenttia haluaisi kannan pienenevän. Ihmisen ja karhun yhteiseloon edellytykset Kysymyksessä ihmisen ja karhun yhteiselon edellytyksistä vastaajat nostivat esiin useampia eri teemoja. Useimmin vastauksissa mainittiin tutkimus ja kantojen seuranta, tiedotus ja valistus, kannansäätely metsästämällä, ongelmayksilöiden poisto, haaska- ja muun ruokinnan rajoittaminen, vahingonkorvausjärjestelmän kehittäminen sekä karhuvahinkojen ennaltaehkäisy. Kaikki tahot ympäristöviranomaisia, maa- ja metsätalouden harjoittajia ja 'muita tahoja' lukuun ottamatta nostivat karhutiedotuksen sekä kannansäätelyn metsästämällä mielestään parhaiksi yhteiselon edellytyksiksi. Maa- ja metsätalouselinkeinoja edustavat vastaajat puhuivat kyllä hekin voimakkaimmin metsästyksen puolesta, mutta seuraavaksi he nostivat esiin toimivan vahinkokorvausjärjestelmän tarpeen. Koko aineistoa tarkasteltaessa kaikkein merkittävimmäksi tekijäksi nousi karhutiedotus ja valistus, jonka jälkeen seurasivat kannansäätely ja ihmisarkuuden ylläpito metsästäen sekä ongelmayksilöiden poisto (Kuva 1). järjestys- ja maanpuolustusviranomaiset kunnat ja maakuntaliitot luonnonsuojelujärjestöt maa- ja metsätalouselinkeinot lakisääteinen metsästäjäorganisaatio vapaaehtoiset metsästäjäjärjestöt ympäristöviranomaiset muut tahot yhteensä tasoitettu keskiarvo karhukanta on sopiva / karhukanta karhukanta suhtautuminen on pieni, on liian suuri, vastanneet neutraalia voisi kasvaa ei saa lisätä 77,8 5,6 16,7 18 31 14 30 83 13 4 9 202 54,8 28,6 56,7 79,5 69,2 75,0 66,7 63,5 22,6 64,3 0,0 12,0 23,1 25,0 22,2 21,8 22,6 7,1 43,3 8,4 7,7 0,0 11,1 14,6 Taulukko 1. Oman maakunnan karhukannan suuruudesta esitettyjen mielipiteiden jakauma sidosryhmätahoittain. Tasoitetussa keskiarvossa sidosryhmätahojen vastaajamäärien vaihtelusta aiheutuvat painotukset on poistettu, ja luku siis kertoo mielipiteiden keskinäisen suhteen tilanteessa, jossa kussakin sidostahossa olisi sama määrä vastaajia. lujärjestöt myös muita tahoja useammin päätyisivät pelkästään viranomaistoimin tehtävään yksilöiden poistoon (Taulukko 2). Karhun häiriökäyttäytymisen määritelmä ja ratkaisut Kyselyssä pyydettiin vastaajia määrittelemään karhun häiriökäyttäytymistä. Lisäksi tiedusteltiin vastaajan mielipidettä sopivista toimenpiteistä häiritsevästi käyttäytyvien karhuyksilöiden varalle. Vaikka ongelmapedot tosiasiallisesti koskettavat perin harvojen kansalaisen elämää, ne koetaan selvästikin hyvin tärkeäksi kannanhoidolliseksi kysymykseksi. Tähän kysymykseen nimittäin vastattiin sanallista vastausta vaativista kysymyksistä kaikkein ahkerimmin; vastausprosentti kipusi 97:ään. Karhun tulo ihmisasutuksen piiriin tai muu selvä osoitus ihmisarkuuden puutteesta koetaan erittäin ongelmalliseksi. Asiasta vallitsi aivan silmiinpistävä yksimielisyys, eikä yksikään sidosryhmätahoista poikennut toisista tämän asian suhteen. Monesti pelkkä asutuksen likelle tulo oli vastaajan mielestä riittävä osoitus siitä, että ollaan tekemisissä ongelmayksilön kanssa, mutta usein vastauksissa korostettiin nimenomaan käyttäytymisen toistuvuutta. Kerran tai kaksi voi karhulle ikään kuin käydä vahinko, mutta tavan takaa pihoihin hakeutuvan yksilön kohdalla on lähestulkoon kaikkien vastaajien mielestä kyseisen yksilön tappaminen ainoa varteenotettava ratkaisu. Yllättävän harvoin ehdotettiin karkotusta siihen nähden, kuinka paljon julkisuudessa on puhuttu liian tuttavalliseksi käyneiden karhujen karkotuksista puutarhoista ja taajamien liepeiltä väljempiin maisemiin. Myöskään ratkaisuehdotuksissa ei ollut eroa sidosryhmätahojen välillä. Kannanhoidon linjoista yksimielisyys Vaikka yllä oleva on vain pintapuolinen katsaus tehtyyn tutkimukseen, siitä selviää hyvin tulosten ydin; taustoiltaan ja luontosuhteeltaan hyvinkin erilaiset ihmiset ja samalla heidän Karhukannan säätelyn keinot edustamansa sidosryhmät ovat karhuun suhtautumisen ja karhukannan hoidon osalta suuKysyttäessä sidosryhmien edustajien mielipirista linjanvedoista lopulta aika lailla samaa dettä sopivista kannansäätelykeinoista, heille mieltä. tarjottiin kuusi erilaista vastausvaihtoehtoa: 1) Kaikki tahot katsovat, että karhu on kiistatta luonnon suorittama karsinta; 2) pyyntilupiin osa maamme luonnon monimuotoisuutta, ja perustuva metsästys; 3) vain häiriöyksilöihin että sillä on oma tehtävänsä luonnossa, eikä kohdistuva metsästys; 4) eläinten tappaminen kannan elinkykyä saa vaarantaa. Yksikään vain viranomaistyönä; 5) eläinten siirtoistutuktaho ei toisaalta suoranaisesti kiistä karhun aiset; ja 6) jokin muu. heuttamien pelkojen ja vahinkojen merkitystä. Yhdeksän kymmenestä vastaajasta piti nykyiIhmisen ja karhun siedettävän rinnakkainelon senkaltaista lupapyyntiä sopivimpana kannantoteutumisen perusedellytyksiä vaikuttavat olesäätelykeinona. Tästä linjasta poikkesivat käyvan kansalaisten karhutietouden lisääminen, tännössä ainoastaan luonnonsuojelujärjestöt. karhukannan säätely, ihmisarkuuden säilyNiiden osalta enemmistö vastaajista kannatti minen karhukannassa, sekä vahinkokorvauskannansäätelykeinoksi vain häiriöyksilöiden järjestelmän sekä vahinkojen ennaltaehkäisyn poistoa metsästyksen keinoin. Luonnonsuojehoitaminen kuntoon. vain poistoja vain Metsästäjätahot muu metsästys häiriöyksilöidenviranomaismuistuttavat mielelkeino vastanneet pyyntiluvin metsästys työnä lään, että karhu on järjestys- ja maanpuolustusviranomaiset 18 88,9 11,1 Suomessa edelleen riistaeläin ja sellaikunnat ja maakuntaliitot 31 93,5 3,2 3,2 sena pidettäessä sen luonnonsuojelujärjestöt 14 35,7 42,9 21,4 arvostus saadaan heimaa- ja metsätalouselinkeinot 31 96,8 3,2 dän mukaansa myös lakisääteinen metsästäjäorganisaatio 83 95,2 3,6 1,2 parhaiten säilytettyä. Käytännössä kaikki vapaaehtoiset metsästäjäjärjestöt 13 100,0 vastaajatahot katsoiympäristöviranomaiset 4 75,0 25,0 vat karhujen ihmismuut tahot 9 87,5 12,5 arkuuden hälveneyhteensä 203 misen johtuvan siitä, että karhu ei enää tätä tasoitettu keskiarvo 84,1 16,4 12,3 2,2 nykyä ole säännönmukaisesti pyynnin Taulukko 2. Karhukannan säätelyn keinot sidosryhmätahoittain tarkasteltuna. Prosenttiosuudet kuvaavat kunkin säätelykeinon kannatuksen osuutta sidosryhmätahon sisällä. Tasoitettu keskiarvo on selitetty taulukossa 1. Metsästäjä 3 / 2007 17
• kohteena. Karhun pitäminen edes jonkinlaisen pyynnin kohteena sai kannatusta kaikilta sidosryhmiltä. Tähän liittyen kannanhoidon osalta keskeinen kysymys on se, millä keinoin karhun ihmisarkuutta voidaan maanlaajuisesti vastedes ylläpitää. Toisinaan spekuloidaan metsästyksen vähäisestä merkityksestä karhujen ihmisarkuuden ylläpitäjänä. Näistä arveluista huolimatta juuri metsästys saattaa olla se ainoa toteuttamiskelpoinen keino. On tietysti selvää, että pyynnin yhteydessä saaliiksi saadut yksilöt eivät ihmisarkuutta kannassa levitä, mutta jokaista saaliiksi saatua kohti saa ehkä toinen mokoma jonkinmoisen äkkilähdön koirien ja metsästäjien toimesta selviten kuitenkin tapahtuneesta pelkällä säikähdyksellä. Ongelmayksilöiden osalta on oleellista suunnitella, kuinka luoda yleisesti hyväksytty toimintamalli toistuvasti asutuksen piiriin tulevien yksilöiden varalle. Vastausten yksimielisyys huomioiden sen ei pitäisi olla vaikeaa. Toki riistanhoitopiireillä on tätä nykyä myös harvan karhukannan alueella jo ainakin jonkinmoinen valmius ongelmia aiheuttavien yksilöiden ilmaantumisen varalle, mutta suurella yleisöllä ei tämänkaltaisesta valmiudesta näytä olevan juurikaan tietoa. Tästä tiedottaminen saattaisi osaltaan jo sekin hiukan hälventää karhupelkoa. Hyvin keskeinen ja toistaiseksi ratkaisematon kannanhoidollinen ongelma on se, että näinkin isokokoisella ja ihmisen kanssa tuon tuosta eturistiriitaan ajautuvalla nisäkäslajilla kannantiheys vaihtelee maassa niin paljon. Maan itäisissä osissa ja Sisä-Suomessa on suhteellisen selvärajaisia seutukuntia, joissa ihmisten on aivan normaaleissa arkisissa askareissaankin pakko huomioida karhun läsnäolo. Eteläsuomalaisen kaupunkiasukin voi toisinaan olla vaikeaa tätä käsittää saati yrittää asettua noiden ihmisten asemaan. Karhu- ja muun suurpetopolitiikan keinovalikoimaa määriteltäessä ja päämääriä asetettaessa tiheän kannan alueella asuvien ihmisten mielipiteet tulisikin ottaa erityisen tarkasti huomioon. nimenomaan metsästyksen tai vainon tähden. Ja kaikki ne ovat sieltä lainsäädännön ja asenteiden muututtua myös suhteellisen nopeasti nousseet. Tuolloin 1800-luvun puolivälin tietämillä ja sen jälkeen tapahtuneet ratkaisevat yhteiskunnalliset muutokset sekä muutokset asumattomien seutujen saavutettavuudessa ja pyytäjien aseistuksessa nostivat pyynnin tehokkuutta liiaksi. Valtakunnan tason kannanseurantamenetelmien puuttuessa tämä johti väistämättä ylilyönteihin. Menneiden sukupolvien virheet voisi näiden lajien osalta jo unohtaa, koska suomalaiset lainsäätäjät, metsästäjät, luonnonsuojelijat ja muut luonnonkäyttäjät ovat selvästikin osoittaneet kykynsä saattaa niin karhun kuin muidenkin kohdalla asiat takaisin oikealle tolalleen. Haasteellinen tulevaisuus? Nyky-Suomessa karhu kelpuuttaa vakituiseksi elinympäristökseen käytännössä kaikki ympäristötyypit laajoja viljelysseutuja ja taajempaa ihmisasutusta lukuun ottamatta. Eri metsätyypeistä ja metsän kehitysluokista sille kelpaavat aivan kaikki. Norjalaisen tutkimuksen mukaan Ruotsin ja Norjan maa-alasta yli 90 % on sopivaa elinympäristöä niin karhulle, sudelle kuin ilveksellekin. Voidaan siten perustellusti todeta, että meilläkään ei elinympäristöjen häviäminen tai muuttuminen uhkaa maan karhukannan elinkykyä. Elinympäristön ohella toinen karhukannan elinkyvyn säilymisen keskeinen mittari on se, ettei lajin luontainen levinneisyysalue pienene tai ole vaarassa pienentyä. Tilanne on meillä itse asiassa juuri päinvastainen, sillä nykylevinneisyys muistuttaa ennen kiivaimman petoeläinvainon aikakautta vallinnutta tilaa; vaikka kanta painottuu itäisen Suomeen, lisääntyviä yksilöitä esiintyy koko maassa. On myös syytä muistaa, että Suomen nykyinen, vajaan tuhannen yksilön kokoinen karhukanta on osa Euroopan suurinta ja elinalueeltaan yhtenäistä 37 500 karhuyksilön populaatiota. Tämän kannan levinneisyysalue ulottuu Suomen länsirannikolta Ural-vuoristoon idässä. Ja sivumennen sanoen Ural on tässä vain maantieteellisen Euroopan raja; karhun levinneisyysalue ulottuu yhtenäisenä aina Beringinsalmeen ja Kamtsatkaan asti. Maailman suurimman karhupopulaation läntisimmät yksilöt elelevät Satakunnan ja Pohjanmaan metsissä. Suomeen rajoittuvilla Venäjän hallintoalueilla elää 4 000­4 500 karhua, joista Karjalan tasavallassa 2 500­3 000. Rajantakainen kanta on siis paljon meikäläistä tiheämpi ja on sikäläisten arvioiden mukaan ollut vakaa ainakin 1970-luvun puolivälistä alkaen. Nykyisellään kannasta metsästetään vuosittain 4­5 %. Muuttovoittoa on näin ollen hyvinkin odotettavissa Suomeen päin myös jatkossa. Tietenkään Suomi ei voi toimia pelkästään karhunieluna, jonne Venäjän kanta syöttää jatkuvasti uusia tulokkaita. Mahdolliset itärajan takaiset muutokset pitää ottaa kannanhoidossa huomioon, jotta tarpeen vaatiessa voimme turvata täkäläisen kannan elinmahdollisuudet myös pelkästään suomalaisin voimin. Näköpiirissä ei kuitenkaan ole tekijöitä, jotka uhkaisivat muuttaa tilannetta noilla itärajan takaisilla harvaanasutuilla seuduilla. Kannantiheyden vaihtelua pitää meillä pyrkiä pikimmiten tasaamaan. Joillain alueilla kantaa tulee nykyisestä harventaa, kun taas toisaalle karhuja mahtuu elelemään nykyistä enemmänkin. Kannankehityksen suuntaa ja nopeutta on syytä pyrkiä ennakoimaan, jotta tulevaisuuden haasteisiin kyetään varautumaan ajoissa, ja karhun rinnakkainelo ihmisen kanssa pysyy suunnitelmallisesti hallinnassa. Kokemukset maan tiheimmän karhukannan alueelta osoittavat, että karhun kanssa tulee kyllä Suomessa toimeen. Täytyykin tulla, sillä sen me täällä Ison karhun alla olemme velkaa tälle kaikkien aikojen arvostetuimmalle riistaeläimellemme. G S N K S k u k j y e · · · · · · · · · Entisajan vainotut käyvät taloksi Karhu kuuluu samaan joukkoon, kuin monet muut aikanaan sykähdyttäviksi erämaisuuden symboleiksi ja suomalaisen alkuperäisluonnon suojelun keulakuviksi koetut lajit, jotka nykyään ovat tulleet noihin mielikuviin nähden melkeinpä kiusallisen tuttavallisiksi meitä ihmisiä kohtaan. Entiset rannattomien aapojen arat joutsenet hautovat pesyeitään pikkujärvissä Etelä-Suomen valtateiden varsilla. Naavaisten ikikuusikoiden vikkelät näädät jakavat jo asuinsijansa mökkikansan kanssa. Pääsemättömiä louhikoita asuttanut ilves alkaa olla joillain seuduin maatiaiskissojen vakavin hengenuhka. Kerran liki loppuun tapettu hirvikanta on heilunut tiheän ja ylitiheän rajamailla nyt jo vuosikymmeniä. Kotkat ruokittiin tukevaan kasvuun. Metsäpeuran ja euroopanmajavan sukupuutot olivat onneksi nekin väliaikaisia ­ jopa niin väliaikaisia, että ne nykyisin tietyillä seuduin ehtimiseen nostattavat tekemisillään karvaita tunteita maaseutuelinkeinojen harjoittajien piirissä. Mikään mainituista lajeista ei ole aikanaan taantunut elinympäristön häviämisen takia. Kaikkien kannat ovat sen sijaan olleet alamaissa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa 18 Metsästäjä 3 / 2007 tiedotus (1,0) metsästys (0,93) ongelmayksilöt pois (0,34) muut kannanotot(0,27) vahingonkorvaukset(0,27) tutkimus ja seuranta (0,22) vahinkojen ennaltaehkäisy (0,11) ruokintakielto (0,09) · · · · · T A t v h Kuva 1. Karhun ja ihmisen yhteiselon edellytysten keskinäinen merkitys kaikista vastauksista määritettynä. Luku kertoo kunkin tekijän suhteellisen tärkeyden verrattuna tärkeimpään, eli tiedotukseen, jolle määrättiin arvo 1. Vastaajamäärien vaihtelusta aiheutuvat painotuserot tahojen väliltä on poistettu.
• Parasta ulkoiluun suoraan tehtaalta ilman välikäsiä! Pyöräilyyn Retkeilyyn Mökkeilyyn Puutarhaan Sauvakävelyyn Pitää veden ja tuulen! Suomen suosituin kalvopuku lenkkareineen Koko Kansant! mess EräERÄTUKUSSA u NYT MESSUHINTAAN vain 129 !!! Kalvopuku-suosikki Suomen suosituin NORTH ICE -kalvopuku on kuoriasujen kingi. Kehitetty monipuoliseen ulkoiluun. Veden- ja tuulenpitävä ja hengittävä kalvopuku pitää ulkoilijan kuivana ja lämpimänä joka säässä. Tyylikäs, kevyt jakestävä. Harkitut yksityiskohdat lisäävät käyttömukavuutta entisestään. Osta ja ihastu Sinäkin! · AIR-TEX kalvollinen tuulen ja vedenpitävä, hyvin säädettävä huppu · Veden- ja tuulenpitävä sekä hengittävä AIR-TEX -kalvo takissa ja housuissa · Teipatut saumat · Kulutusta kestävä RIP-STOP -materiaali · Kätevät kainalotuuletukset · Turvallisuutta lisäävät heijastinnauhat · Nopea kännykkätasku tuulilistan alla · Kätevä läpivienti kuulokejohdolle · Tuplatuulilista suojaa vetoketjun tuulelta ja sateelta · Tyylikäs verkkovuori · Housuissa kätevä vyötärön säätö · Helposti lyhennettävät riittävän pitkät lahkeet · Lahkeensuussa kiristys · Kevyt hyvin istuva puku kaikkeen liikuntaan 1 Nyt Suomi ulkoilemaan! NORTH ICE ulkoilijan toivesetti on täydellinen asukokonaisuus laadukkaita lenkkareita myöten: Kaikki valmiina toimivaan kerrospukeutumiseen ja mukavaan ulkoiluun. Näillä pysyt kuivana joka kelillä. Ja kaiken tämän saat ilman välikäsiä vain tavallisen tuulipuvun hinnalla. 1. NORTH ICE kalvopuku 2. NORTH ICE fleece-väliasu 3. NORTH ICE fleece-takki 4. NORTH ICE reppu 5. NORTH ICE sormikkaat 6. NORTH ICE pipo 7. NORTH ICE lenkkarit 2 5 3 NY TUSI E T 6 4 Testattu huippukalvo AIR-TEX®-kalvo on testatusti huippuluokkaa vedenpitävyydessä ja hengittävyydessä. ETTI KOKO TÄMÄ TOIVES LENKKAREINEEN N! NYT MESSUHINTAA 80% 0 7 VEDENPITÄVÄ! TUULENPITÄVÄ! HENGITTÄVÄ! ASUSETTI ILMAN ! LENKKAREITA VAIN 99 (Vastaavat 519 ) 129 (Vastaavat 618 ) TAI TAI Mukana myös NORTH ICE lenkkarit! (Cane, Mira tai Nordic) Internet-tilaukset 24h/vrk www.eratukku.fi Puhelintilaukset Ma-Pe klo 9-18 020 747 7000 Myymälät: OULU: Alasintie 8 Ark 10-18 la 10-16, VANTAA: Valimotie 27. Ark 10-19 la 10-16, TAMPERE: Possijärvenkatu 4 Ark 10-19 la 10-16
• HYLKEENMETSÄS T TY Pohjolan laajin koskematon erämaa on meren ajojäällä - vaihteleva, vaarallinen, kaunis ja kiehtova maailma. Hallinmetsästys on tullut yhä ajankohtaisemmaksi, koska hallikanta kasvaa. Ainakin pitkin Pohjanmaan rannikkoa tämä metsästysmuoto on kasvattamassa suosiotaan. Kiikarilla tiedustelua Pohjanlahdella 20 Metsästäjä 3 / 2007
• S TYSTÄ AJOJÄILLÄ Ajopuu, 4-5 metrin pituinen suksi Metsästäjä 3 / 2007 21
• A jojäällä metsästys on erittäin vaativa metsästysmuoto, joka panee niin metsästäjän kuin varusteetkin koville. Ajojää on muuttuva metsästysalue, koska jää liikkuu koko ajan, vaikka ilma on tyyni. Paikka, jossa äsken saattoi liikkua veneellä, voi hetkeä myöhemmin olla täysin jään täyttämä. Siksi on oltava varuillaan, jotta ei joudu paksun ajojään piirittämäksi. Venekalusto tilanteen mukaan Kauden alussa käytetään metsästyksessä pienempiä veneitä ja sitä mukaa, kun jää sulaa voidaan ottaa suurempia veneitä käyttöön. Veneiden on oltava lasikuitu- tai metalliveneitä, jotta ne kestäisivät jäiden aiheuttaman rasituksen. Hyvä yhdistelmä on noin 7-8 metriä pitkä dieselmoottorilla varustettu moottorivene, jolla on 3,5-4 metriä pitkä metsästysvene hinauksessa. Paras metsästysvene on niin kutsuttu "kaatojolla". Tällä lähestytään saalista, kunnes ollaan ampumamatkan päässä. Myös "suksilautaa" voidaan käyttää, mutta tämä tulee ehkä lähinnä kysymykseen, kun ollaan metsästämässä selvästi hallia arempaa norppaa tai erityisen vaikeissa jääolosuhteissa. Hylkeenmetsästyksessä ensimmäinen toimenpide on hylkeiden suosiman jään etsiminen. Tämä tapahtuu suuremmalla veneellä pienemmän ollessa hinauksessa. Kun hylje on havaittu, alkaa varovainen lähestyminen pienemmällä metsästysveneellä. Tähän tarvitaan vähintään kaksi henkilöä kolmannen jäädessä suureen veneeseen. Koskaan ei saa jättää venettä vartioimatta, koska vaikka se olisi kuinka hyvin tahansa ankkuroituna jäähän, se voi syystä tai toisesta lähteä ajelehtimaan, ja siinä sitten ollaan ilman venettä keskellä merta. Hallin metsästyksen alkaessa huhtikuun 16. päivänä ovat kuutit jo niin isoja, että ne pärjäävät omin neuvoin ilman emoa. Hallit ammu- Varmintluoti, kaliiperi 6,5mm Metsästysluoti, kaliiperi 30 Kuvat 1 ja 2 ammuttu noin10 cm paksuun kostutettuun puhelinluetteloon 100 metrin etäisyydeltä. taan pääasiallisesti jäältä ja haavoittamisia on vältettävä kaikin mahdollisin keinoin. Hallin kuutti voidaan menestyksellä ampua myös veteen, koska se tavallisesti kelluu metsästyskauden alussa. Tarkkakäyntinen kivääri ja malttia... Metsästys vaatii tarkkuusammuntaa ja hyvää harkintakykyä. Hallin metsästyksessä on käytettävän luodin paino oltava vähintään 3,2 g ja osumaenergian 100 metrin etäisyydellä piipun suusta vähintään 800 Joulea. Käytännössä tämä tarkoittaa kaliiperia 222 Remington ja siitä ylöspäin. Koska hallia on ammuttava päähän, ei "norsupyssyä" tarvita, vaikka halli saattaa painaa yli 300 kg. Hallin metsästykseen Torbjörn Enroth Kuvassa 11,7g Norma Oryx (308) luodin osuma ballistiseen 20 litraiseen gelatiinikappaleeseen. 22 Jägaren 3 / 2007
• Kalvokenkiä Koko Kansalle. Pohjoismainen menestyskenkä korkeinta laatua. Canadian Hunting Yukon on vedenpitävä, testattu kalvokenkä metsälle ja vapaa-aikaan. Kenkä on testattu hyvin tuloksin riippumattomissa testilaboratorioissa Tukholmassa (Läder- och textillaboratoriet i Stockholm: 27858) . Laboratorioiden lisäksi kenkä on testattu lukemattomissa maastotesteissä. 1. Pinta laadukasta ja kestävää härännahkaa 2. Vahvistettu oikeista paikoista 3. Pohjoismaisille jaloille suunniteltu lesti 4. Erittäin tukeva pohja ja tukeva kantakappi 5. Voimakkaasti kuvioitu pohja pitää kaikilla pinnoilla 6. Kengän Qex-Tex -kalvo pitää veden ja hengittää kosteuden ulos 7. Vahvat nauhoituslenkit mess EräERÄTUKUSSA ut! Koko Kansan ® N! NYT MESSUHINTAA 49 + toimituskulut Huom! Mittaa jalkateräsi pituus valmiiksi ennen soittoa. Oikean mitan saat, kun seisot, paperin päällä, piirrät jalkasi ja mittaat kuvan. JahtiJakt AIR-TEX Premium -kalvokenkien valmistuksessa käytetty uusin tietotaito varmistaa, että jaloilla on aina kuivat ja mukavat oltavat. Aivan uutta on myös hajunestoteknologia. 3-kertainen vedenpitävyys ja parempi hengittävyys JahtiJakt PREMIUM -jahtikengässä on käytetty kolminkertaista vedenpitävyysteknologiaa. Lisäksi lämpölaminoitu AIR-TEX -kalvo hengittää tehokkaasti ja pitää jalan kuivana. N! NYT MESSUHINTAA SCENTECH hajunestoteknologia Ainutlaatuisella JahtiJakt SCENTECHTM hajunestomenetelmällä valmistettu vuorikangas eliminoi ihmiskehosta tulevat hajua aiheuttavat bakteerit lähes täysin. Estää ihmisen hajua pääsemästä riistan vainuttavaksi. 129 + toimituskulut Mukavuutta jaloille Pohjassa on nelikerrosrakenne. Pohja on kiertojäykkä ja hyvin rullaava. Uusi kantavaimennus ja sisäpuolen uusi muotoilu tuovat jahtikenkään lenkkitossujen mukavuuden. Huom! Mittaa jalkateräsi pituus valmiiksi ennen soittoa. Oikean mitan saat, kun seisot, paperin päällä, piirrät jalkasi ja mittaat kuvan. Nopeille vielä JahtiJakt kenkärasva mukaan! Internet-tilaukset 24h/vrk Myymälät: www.eratukku.fi Puhelintilaukset Ma-Pe klo 9-18 020 747 7000 OULU: Alasintie 8, Ark 10-18 la 10-16, VANTAA: Valimotie 27, Ark 10-19 la 10-16, TAMPERE: Possijärvenkatu 4, Ark 10-19 la 10-16 Borlänge: Maskinistgatan 2, Ark 10-19 la 10-16 Haparanda: Ikano-talo, Ark 10-19 la 10-19 su 10-17
• Kolme luotia kaliiperissa 22-250. Vasemmanpuoleinen on varmintluoti ja muut kaksi tavallisia metsästysluoteja. Etäisyys 100 metriä ja kohteena kostutetut 10 cm paksut puhelinluettelot. Paperiarkki on sijoitettu noin metrin luetteloiden taakse sirpalevaikutuksen toteamiseksi. sopivat tarkkuusaseet, joilla pystyy ampumaan täysosumia vielä viiden kylmän ja kostean vuorokauden jälkeen. Tarkkuusaseella tarkoitetaan hyvin kohdistettua asetta, jolla pystyy ampumaan viisi laukausta tulitikkuaskin kokoiseen maaliin 100 metrin etäisyydellä. Käytännössä ampumaetäisyydet vaihtelevat paljon aina 50 metristä ylöspäin siihen mihin ampuja pystyy. 200-300 metrin ampumaetäisyydet eivät ole epätavallisia. Etäisyysmittarin käyttöä suositellaan, koska etäisyyden arviointi on varsin vaikeaa avoimilla jääkentillä. Hallia ammutaan aivoihin. Muuhun kohtaan ampuminen johtaa useimmiten saaliin menettämiseen, koska halli loikoilee usein jään reunalla, ja mikäli siinä on vähimmässäkään määrin eloa laukauksen jälkeen, se solahtaa laukauksen jälkeen mereen ja on pääsääntöisesti menetetty. Käytettävät luodit ovat puolivaippaluoteja eli lyijykärkiluoteja tai reikäpääluoteja. Erityisiä Varmint -patruunoita kannattaa käyttää, koska ne hajoavat heti osuessaan esteeseen ja näin vähentävät myös kimmokevaaraa. Näitä Varmint -patruunoita on kokeiltu ja testattu muun muassa Norjassa, jossa varsinkin avovedessä olevat hylkeet jäävät osuman saatuaan aina kellumaan. Tavallinen hirvipatruuna toimii myös hyvin, mutta luoti on usein hieman turhan "kova" ja ohi ammuttaessa luoti voi lentää pitkän matkan ja aiheuttaa näin vaaratilanteen. Tärkein kriteeri ase- ja patruunavalinnan suhteen on, että ammutaan aseella, jolla harjoitellaan ja ase on hyvin kohdalleen käyvä. Laakalentoinen kaliiperi 22-250 Remington, 243 Winchester tai 7mm Remington Magnum on suositeltavampi kuin esimerkiksi Kuva osoittaa, kuinka 6,5gramman varmintluoti osuessaan hajoaa gelatiiniin, yhtään sirpaletta ei tule läpi. 9,3x57. G Kaliiperi on 7mm Rem Mag ja lähtönopeus 1100m/s. 24 Jägaren 3 / 2007
• Kevyesti keskellä luontoa Nikonin uusi High Grade Light ­kiikari. Jatkat kävelyä... ...ja rakastat sitä. Koska Nikonin uusi HGL-kiikari on niin kevyt, tuskin huomaat sitä ennen kuin katsot sen läpi. Monikalvopäällystys takaa kirkkaan, terävän kuvan, jopa hämärässä. Vedenpitävä, huurtumaton rakenne varmistaa, että näet eteesi, minne tahansa polkusi vievätkään. Uusi HGL-kiikari Nikonilta. On aika nauttia askelten vapaudesta. 10x42 HG L DCF NIKON SUOMEN TOIMISTO NIKON NORDIC AB OJAHAANRINNE 4, 01600 VANTAA PUH: (09) 5660 060 FAX: (09) 5660 0626
• Erältä Elämyksiä ­ digikuvauskilpailu ratkesi 1. SIJA M etsästäjäin Keskusjärjestö järjesti nuorille suunnatun riista-aiheisen Erältä Elämyksiä-digikuvauskilpailun osana MKJ:n Nuorisorahaston toimintaa. Kilpailuaika alkoi heinäkuussa 2006 ja jatkui vuoden 2007 helmikuun loppuun asti. Kilpailuun saattoi osallistua kaikki 25 -vuotiaat tai sitä nuoremmat henkilöt ottamillaan riista-aiheisilla digikuvilla. MKJ:n Nuorisorahaston yhteistyökumppanit K. Hjorth Oy, Sako Oy sekä Metsästäjän Erätukku Oy luovuttivat osan vuoden 2006 rahastolahjoituksestaan digikuvauskilpailun palkintoihin. odotusten mukaisesti saaliskuvat olivat tässä kisassa hieman yliedustettuina. Kuvien kertomaa Päällimmäisenä kuvakilpailun satoa punnitessa tulee mieleen riista- ja metsästysharrastuksen tai paremmin ilmaistuna elämäntavan vahva asema ja elinvoimaisuus nuorisomme keskuudessa. Kuvista kumpusi aitoa toiminnan iloa sekä eränkäyntikulttuurimme kunnioitusta ja mikä parasta viestiä siitä, että tämä toiminta ei ole hiipumassa. Siitä näyttävät pitävän huolen innokkaat juuri ja juuri toisella kymmenellä olevat isänmaan toivot, joita tähän kisaan osallistui ja kuvissa esiintyi huomattavan määrä. Osallistujina oli myös monta kauniimman sukupuolen edustajaa, mikä ei sinänsä ihmetytä, sillä onhan metsästäjätutkinnon suorittajistakin nykyään naispuolisia noin 17 %. Osa kuvista teknisesti puutteellisia Kuten arvata saattaa, kuvia lähetettiin monessa muodossa ja koossa. Kuvien tuli kuitenkin kilpailuilmoituksen mukaisesti olla jpg- (jpeg) muodossa ja resoluutioltaan vähintään 300 dpi sekä pitkältä sivultaan vähintään 15 cm. Edellä mainitut vaatimukset sulkivat valitettavasti osan saapuneista kuvista pois loppukilpailusta. Joitakin erittäin hyviä ja onnistuneita otoksia jouduttiin siirtämään sivuun liian pienen koon takia. Tällaiset kuvat eivät kestä suurentamista eikä niitä voi käyttää painotuotteissa. Kolme parasta palkittiin Metsästäjäin Keskusjärjestön hallitus asetti kilpailun palkintoraadin. Siihen kutsuttiin Suomen Valokuvaajain Liiton Mestariarvolla kahdesti palkittu valokuvaaja Jaakko Ojala Köyliöstä, Metsästäjä-lehden toimitusneuvoston varapuheenjohtaja Juha Immonen Joensuusta sekä kehittämispäällikkö Tuomo Pispa Metsästäjäin Keskusjärjestöstä. Palkintoraati valitsi kuvista kolme parasta sekä lisäksi seitsemän kuvaa jotka saivat kunniamaininnan. Raati painotti valintoja tehdessään kuvan tunnelmaa ja kenties vaikeastikin toistettavan tilanteen vangitsemista kuvaan. Lukuisat lähetetyt saalispotrettikuvat ovat saaliin saajalle varmasti elinikäisiä muistoja, mutta eivät usein kuvina kohahduta positiivisesti. Kisaan lähetettyjen kuvien joukossa oli lisäksi joitakin laadukkaitakin kuvia, joiden sidonnaisuus metsästykseen oli perin vähäinen. Nämä jouduttiin kilpailun aiheen vuoksi hyllyttämään, olihan kilpailun nimi Erältä Elämyksiä. G Osallistujamäärä ylitti odotukset Kuvia otettiin vastaan sähköpostitse sekä CDrompuilla. Niitä saapuikin tasaiseen tahtiin koko syksyn huipentuen alkuvuoden melkoiseen kuvatulvaan. Saapuneiden kuvien määrä oli 835 kappaletta! Kuvaajia oli 305 henkilöä, joten kuvia saapui 2-3 kuvaajaa kohden. Kilpailuilmoituksessa toivottiin esimerkiksi metsästys-, riistanhoito-, riistaeläinlaji- tai muuten riista-aiheeseen selkeästi liittyviä kuvia sekä erityisesti tunnelmallisia tuokiokuvia sekä aitoja tilannekuvia. Saapuneissa kuvissa olikin edustettuna koko toivomuslista, tosin ennakko26 Metsästäjä 3 / 2007 Tuomo Pispa
• 2. SIJA Seuraavassa palkitut kuvat: 1. sija: Pikinokka pakkasessa (raadin antama nimi) Jarmo Heiskanen, Joensuu Palkinto: Leupoldin Wind River 15-24x60 mm Spotting scope kaukoputki jalustalla. Lahjoittaja K. Hjorth Oy Raadin arviota: Upeat värit ja onnistunut sommittelu herkässä tilanteessa. Erinomainen syksyisen pakkasaamun tunnelma. Kuvaaja on taatusti nauttinut kuvan ottaessaan, samoin koira odottaessaan pyyntiin lähtöä. Erinomaisen laadukas kuva, jossa kansalliskoiramme on pääosassa. 2. sija: Spaning efter gråsäl Kennet Pettersson, Ytteresse Palkinto: Beretta Back lite goretex-metsästysasu, Lahjoittaja Sako Oy Raadin arviota: Raikas poikkeava kuva, jossa kolme päätekijää; taivas, jää ja metsästäjä. Kuvastaa loistavalla tavalla metsästyksen yhtä perusasiaa, eli riistan etsimistä ja ampumatilanteeseen pääsyn vaikeutta. Harvinaisen metsästysmuodon tallenne. 3. sija: A Hard Day's Night Antti Peuna, Kuusamo Palkinto: Jahti-Jakt VHF-puhelin. Lahjoittaja Metsästäjän Erätukku Oy Raadin arviota: Hauska teknisesti korkeatasoinen kuva, jossa kaikki tarpeellinen; työnsä tehnyt koira, saalis, ase (olisi tosin saanut olla taitettuna) ja tulet. Loistava tilannekuva, jossa koiran haukottelu korvaa ehkä liian tiukan rajauksen. Lisäksi kaikkien osallistujien kesken arvottiin ilmoituksen mukaisesti Nuorisotoimintarahaston yhteistyökumppaneiden ja MKJ:n lahjoittamia arvokkaita tavarapalkintoja. Palkinnot menivät seuraaville henkilöille: Sakon Quad syntetic 22 LR pienoiskivääri tms.: Antti Kananen, Oulu Jahti-Jakt Premiun Air Tex ­metsästyspukusetti: Jussi Nupponen, Tampere Jahti-Jakt Laser-etäisyysmittari: Conny Holmblad, Yttermark 3. SIJA Lisäksi arvottiin seitsemän kappaletta Riistavisa-peli ja Metsästäjän lintuopas ­settiä. Setit menivät seuraaville: Kari Kinnunen, Suolahti Lauri Kokko, Espoo Henrik Zitting, Pielavesi Santeri Kinnunen, Helsinki Jari Nevalainen, Nurmes Jaakko Pulkkinen, Helsinki John Österlund, Maarianhamina Kuvien julkaisu Kuvakisassa kunniamaininnan saaneita kuvia julkaistaan Metsästäjä-lehdessä ja MKJ:n Internet-sivuilla. Lisäksi kilpailuun osallistuneita kuvia laitetaan näkyville Internetiin myöhemmin avattavaan kuvagalleriaan. Kiitos kaikille osallistuneille! Metsästäjä 3 / 2007 27
• 28 Metsästäjä 3 / 2007
• Suomen Riista 52t ynyt Maailmankuulun suomalaisen riistatieteellisen julkaisun, Suomen Riistan, viideskymmenestoinen nide on ilmestynyt. Vankka, 124-sivuinen nide keskittyy tällä kerralla luonnossamme esiintyviin muukalaisiin. uheenvuoro ­palstalla Petri Nummi ottaa kantaa muukalaislajien vaikutuksesta luontoon. Kysymys ei ole pelkästään Suomea koskeva vaan pikemminkin globaali. Eri puolilta maailmaa löytyy asiasta kosolti esimerkkejä ja useimmiten tulokaslajit aiheuttavat ongelmia alkuperäiselle luonnolle ja yhteiskunnille. Kysymys on haasteellinen niin biologisesti kuin yhteiskunnallisesti. Piisamin laidunnuksesta ja sen vaikutuksesta kasvillisuuteen ja selkärangattomiin kirjoittavat Petri Nummi, Veli-Matti Väänänen ja Jere Malinen. Tutkimusalueina olivat Maaningan Lapinjärvet, joiden pinta-ala on noin 200 hehtaaria. Artikkelissa tarkastellaan piisamin laidunnuksen vaikutusta rehevien järvien rantavyöhykkeeseen, laidunnuksen vaiheiden vaikutusta selkärangatonyhteisöjen rakenteeseen sekä muita kasvillisuusmuutoksia ja piisamin vaikutusta vesiriistanhoitajana. Fasaanien kevätistutuksista kirjoittavat Veli-Matti Väänänen ym. Kirjoitus käsittelee tuloksia radiolähettimin merkittyjen fasaaninaaraiden vaiheista kahdella erilaisen petotiheyden alueella. Niteen kolmas artikkeli käsittelee suurinta jyrsijäämme eli majavaa. Sen avainlajivaikutuksista eläimistöön selvittävät Saara Kattainen ja Petri Nummi. Huolimatta siitä, että majavaa on pidetty haitallisena lähinnä metsätaloudelle, sillä on positiivista vaikutusta kaloihin, lintuihin ja muihin nisäkkäisiin. Majavan vaikutuksia voidaan hyödyttää myös uhanalaisten lajien suojelussa. Metsäpeurakannan paluusta Suomenselälle raportoivat Jukka Bisi ym. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään alkuun ihastusta herättäneen ja sittemmin myös paikoin vihastusta aiheuttaneen "uusvanhan" hirvieläimen tilannetta Suomenselän kahdeksassa kunnassa. Missä oloissa metsäpeura on lähinnä viljelysalueille vahinkoa aiheuttava ja onko jotakin tehtävissä? Mm. näihin kysymyksiin artikkeli pyrkii vastaamaan. ilmes P Riistarikkaudesta ja maankäytöstä kirjoittavat Jani Pellikka, Harto Lindén ja Ari Nikula. Tutkimuksessa on käytetty pitkän aikavälin riistakolmiotuloksia ja maankäyttöaineistoja. Johtopäätökset tukevat päätelmää, jonka mukaan ihmistoiminnan suora ja epäsuora vaikutus riistaan on pääsääntöisesti ollut kestävän käytön mukaista. Toinen artikkeli riistarikkaudesta käsittelee seuranta-aineistoja historiallisesta näkökulmasta. Jukka Kauppinen on laatinut artikkelin siitä miten kansa on kokenut riistan runsauden tai niukkuuden ja miten se on ilmennyt puheissa ja kirjoituksissa. Kanahaukan ravinto on aina ajankohtainen puheenaihe niin tutkijoiden kuin muiden luonnonkäyttäjien keskuudessa. Seppo Sulkava ym. tutkimuksessa vertaillaan Hämeen kanahaukkojen ravinnonkäyttöä vuosina 1957-1960 ja 1995-2005. Tutkimus pyrkii vastaamaan siihen, miten haukan ravinnonkäyttö on muuttunut mm. kanalintujen vähenemisen takia. Pilkkasiiven poikashoidosta kirjoittavat Martti Hario ja Outi Ovaskainen. Tutkimuksessa selvitettiin pilkkasiiven huonoa poikuemenestystä Söderskärin vesillä. Niteen viimeinen artikkeli käsittelee hirven sarvityyppejä metsästäjäkunnan arvostuksissa. Tuire Nygrén ja Riitta Tykkyläinen selvittivät syitä hirvikantojen muuttumisesta entistä hankosarvisemmaksi. Ilmiö on tiedetty jo pitkään, mutta varsinaisia syitä ei ole selvitetty. Tutkimuksessa selvitettiin myös saaliin arvostusta sarvien ja/tai lihantuoton näkökohdista. Suomen Riista on tilattavissa Suomen RiistanhoitoSäätiöstä osoitteesta www.riistasaatio.fi/ Suomen Riista/tilaukset. Sivua päivitetään parhaillaan. G Tapio Halla Metsästäjä 3 / 2007 29
• Metsä ja eläimet villitsivät lähes läh Virpi Skippari-Vilminko ja Laura Halenius Suomen 1.-6.-luokkalaisille järjestettiin piirustuskilpailu "Villiä elämää metsässä" 15.1.­15.3.2007. Kilpailun ideana oli piirtää kuva metsästä ja sen asukkaista. Kilpailutöitä saapui 765 koulusta eri puolilta Suomea lähes 35 000 kappaletta, joista kymmenen palkittiin rahapalkinnoilla. Lisäksi koulujen parhaat saivat kirjapalkinnon. uomen 4H-liitto järjesti yhteistyössä Metsästäjäin Keskusjärjestön kanssa alakouluille suunnatun piirustuskilpailun. Kilpailussa oli kaksi sarjaa: 1.-3. luokkalaiset ja 4.-6. luokkalaiset. Alakouluikäiset tarkastelivat upeissa ja kekseliäissä töissään metsän asukkaiden elämää, niiden hyvinvointia sekä metsästys- ja riistanhoitokulttuuria. Palkitut työt ovat nähtävillä www.4h.fi-sivustolla. Palkituissa töissä näkyy selkeästi lasten tieto metsän monimuotoisesta S Sarja 1.-3.-luokat 1. palkinto Joonas Alankola, Visuvesi, Ruoveden kunta Ulla-Maj Saarinen: Hurrrjan hieno kuva hurjasta metsäneläimestä! Kiinnostava toteutus ja hauska, selkeä kuva. Tuomaristo: Viehättävät värit ja erilaiset pintastruktuurit. Mielellään laittaisi omalle seinälle. Piirtäjä on löytänyt karhun ylevyyden ja saanut turkkiin karhumaisuuden. Näyttää grafiikan lehdeltä. 4. palkinto Taru Ikonen, Kulloo, Porvoo 5. palkinto Amanda Luhtanen, Jalasjärvi Kunniamaininta Riina Toukola, Vesanka, Jyväskylän maalaiskunta Kunniamaininta Ville Tolppanen, Sodankylä 2. palkinto Hanna Kilponen, Simo U-M.S.: Selkeä ja hieno toteutus, paljon tapahtuu samassa hetkessä metsän yössä! Tuomaristo: Valtavan hyvä liike, humoristinen. Hahmot iskivät heti silmään, varsinkin jänis. Hieno sommittelu, tähtiä myöten. Jäniksen "lumikengät" piirretty upeasti ja tyylitellen. Jänistä on liioiteltu oikeaan suuntaan. 30 Metsästäjä 3 / 2007 3. palkinto Jaakko Seppänen, Kajaani U-M.S.: Visuaalisesti hillittömän hieno, iloinen ja raikas työ! Kuvaa katsoessa tulee väkisinkin hyvä mieli! Tuomaristo: Erikoinen ja mielenkiintoinen oivallus, jäniksillä on täysi säpinä päällä. Kauniit värit. Sopisi loistavasti kankaaksi. Sopisi hyvin mihin tahansa seinälle.
• lähes 35 000 lasta piirtämään ähes elämästä ja positiivinen suhtautuminen luontoon. ­ "Piirustuksista näkee, että aiheeseen on paneuduttu kunnolla. Ne ovat myös realistisia ja tuovat esille hienosti luonnon kiertokulun. Opettajat ovat varmasti pohjustaneet asiaa, mutta myös lasten mielikuvitus pääsee upeasti esille", kertoo Suomen 4H-liiton kehityspäällikkö Virpi Skippari-Vilminko. Töiden alkukarsinnan suoritti taiteen maisteri Ulla-Maj Saarinen. Loppukilpailun tuomaristoon kuuluivat viestintäpäällikkö Klaus Ekman ja kehittämispäällikkö Tuomo Pispa Metsästäjäin Keskusjärjestöstä sekä kuvittaja Seppo Leinonen. Suomen 4H-liitosta tuomaristoon kuuluivat kehityspäällikkö Tiina Rinne, nuorisotyön päällikkö Marjaana Liukko sekä toimitusjohtaja Seppo Hassinen. Suomen 4H-liitto toteutti valtakunnallisen piirustuskilpailun nyt 12. kerran. Metsäjäin Keskusjärjestö toimi yhteistyökumppanina nyt ensimmäistä kertaa. G Sarja 4.-6.-luokat 1. palkinto Laura Konttaniemi, Rovaniemi U-M.S.: Raikas ja hieno kuva. Kiinnostava, vauhdikas teos. Tuomaristo: Hieno kokonaisuus, vauhdikas, värikäs ja iloinen. Upea lumi, on aiheen annon mukainen. Loistavasti luotu liikettä. 4. palkinto Lumi Saari, Petäjäskoski, Oulaisten kaupunki 5. palkinto Anni Pitko, Saari, Parikkalan kunta Kunniamaininta: Eino Viitanen, Rusko Kunniamaininta: Robert Kankaanpää, Paimio 3. palkinto Pauliina Oiva, Kuloharju, Posion kunta U-M.S.: Upea, hieno teos. Toteutus loistavan selkeä ja toimiva! Nallen katse vangitsee katsojan. Tuomaristo: Herkkä ja hyvin tehty, erittäin ilmeikäs. Utelias, hieman pelokas karhunpentu. Pentuus tuo herkkyyttä. Työssä ei liikaa elementtejä, selkeät värit. 2. palkinto Sini Mahlamäki, Leväsjoki, Siikaisten kunta U-M.S.: Hieno, visuaalinen työ! Kiinnostava sommittelu, selkeä ja raikas. Tuomaristo: Erinomaisen ilmeikäs työ. Mäyrä on juuri tällainen, naama ja asento oikeanlaiset, hyvin saatu pelkistetysti esiin. Vahva sommittelu. Vanha metsä, jossa on liito-orava. Metsästäjä 3 / 2007 31
• 32 Metsästäjä 3 / 2007
• Uusi MyWay Navigator on nyt entistä helppokäyttöisempi. Sen avulla näet koirasi ja jahtikaveriesi sijainnin tarkasti maastokartalla. Myway toimii nyt myös S60 3rd sarjan matkapuhelimissa. MyWay Navigator Uusi helppokäyttöisempi sovellus. Selkeämpi parannettu valikko. MyWay Navigatorissa kulminoituu vuosien osaaminen matkapuhelimissa toimivista maasto- ja merinavigaattoreista. Uudistettu MyWay Navigator käyttää tehokkasti hyväkseen uusien matkapuhelinten suuret ja terävät näytöt. MyWay Navigatorissa on selkeät ikonipohjaiset valikot, parannettu patentoitu monen kohteen navigointi ja seuranta sekä helpotettu asennus. Uudistetulla kompassinäytöllä MyWay Navigator tarkkailee GPS moduulin* tilaa sekä liikettäsi ja opastaa sinua siten että saat kompassisuunnat kohteisiin mahdollisimman helposti ja nopeasti (pat.pending). Sovellus ja tarvikkeet erillispaketeissa, hanki vain tarvittava. Yhteensopiva vanhempien Tracker ja Pointer GPS paikantimien ja sovellusten kanssa.** Autonavigaation voit hankkia lisävarusteena myöhemmin kesällä. * Kompassisuunnan määritykseen ja oman paikan katsomiseen tarvitset Bluetooth GPS laitteen, esimerkiksi Tracker MyWay BT GPS 100:n. ** Symbian puhelimissa. MyWay Navigator 199 Dog GPS TTA-310i Testivoittajan uusi vielä parempi panta SuperSense® tekniikalla. Uudet sisukset hyväksi havaitussa kuoressa. Luja ja yksinkertainen yhden paketin rakenne. Uusi SuperSense® GPS jonka ansiosta käytännössä vähintään kaksinkertainen herkkyys vaikeissa olosuhteissa (testattu ajokoirilla).Virrankulutus vain 67% entistä. Haukkuhälytys ja laskuri.* P Kys y My tarjous W a INTy *Haukkuhälytyksen vastaanotto ja asettaminen käyttäjän itse päivitettävissä MyWay sovellukseen veloituksetta kesän aikana. Säädettävä haukkuhälytys hälyttää haukun alkamisen, loppumisen sekä kertoo tiheyden (suurinpiirtein) ja sen kuinka kauan koira on haukkunut / ollut hiljaa. MyWay Tracker Oy, Kauppiaantie 30, 90460 Oulunsalo, sales@tracker.fi MyWay Point kauppiaasi MyWay Point tarjoaa täyden tuen MyWay tuotteille. 28 ympäri Suomen sijoittunutta MyWay Pointia palvelee ja neuvoo asiakkaita sekä tarjoaa uutuudet, lisävarusteet, huollon ja varaosat. Lähimmän MyWay Point myymälän löydät osoitteesta www.tracker.fi/mywaypoint. Lisävarusteet Outdoor kännykkälaukku BT GPS erityisesti liikuttaessa jalan Dog GPS autolaturi Kolmekymmentävuotis-synttäreiden kunniaksi yllätyslahja Dog GPS:n ostajille. P INT Lisätietoja www.tracker.fi tai 08 521 9290 MyWay-myynti MyWay Point myymälät kautta maan Asiakastuki 0600 414 610 0,95 min+pvm (ma-pe klo 8-20, la klo 9-16) Metsästäjä 3 / 2007 33
• Keinoluolilla tehoa pienpetopyyntiin Marko Muuttola, riistanhoidon suunnittelija, MKJ:n Laitialan toimintakeskus Pienpetojen pyynti on yksi tärkeimmistä riistanhoidon muodoista. Valitettavasti pyynti-into tuntuu laskeneen tasaisen tappavasti luonnonturkisten markkinahintojen mukana. Ahkeralla pienpetopyynnillä voi kuitenkin olla merkittäviä seurauksia muun riistan, kuten esimerkiksi vesilintujen pesintämenestykseen. J otta pienpetojen pyynti olisi tehokasta on sitä harrastettava täysipainoisesti. Pyynnin tulisi tapahtua kaikella "kalustolla" laaja-alaisesti, pyyntimuoto toistaan tukien. Joka metsästysseuran alueelta löytyy varmasti "pesiä", jota ainakin luolakoiramiehet karttavat kuin ruttoa. Luolasto voi olla kallion alla tai niin laaja ja syvä, että paikka on syytä jättää rauhaan. Saalista saadaan tällaisilta paikoilta harvoin, päivä kuluu luolakoiraa ulos odottaessa ja ainakaan koiran työskentelyä ei voida juurikaan auttaa. Tällaiset paikat toimivat loistavina pienpetojen "rauhoitusalueina", mistä voi kesän tullen piipertää maailmaan suuri joukko uusia pesärosvoja. Näitä karvaturreja voikin yrittää houkutella muualle asumaan tarjoamalle niille runsaasti vaihtoehtoja asuntopaikoiksi. Tässä kannattaa hyödyntää eläinten luontaista taipumusta hakeutua suojaan säältä tai viholliselta, sekä etsiä mieluisia pesäpaikkoja. Kaikkiin näihin sopii kuiva, vedoton, lämmin ja riittävän ahdas onkalo missä ne tuntevat olonsa turvalliseksi. Tuskin pienen naposteltavankaan löytyminen lähialueelta on haitaksi. Oikeaan paikkaan sijoitettu, nämä kriteerit täyttävä keinoluola on vähintään yhtä käytetty kuin luonnonluolakin. Kulkureittien varrelle sijoitetut keinoluolat tarjoavat päiväleposuojan mm. räntäsateen yllättäessä, jolloin kettukin mielellään livahtaa luolansuojiin. Keinoluolan tarkoitus onkin tarjota tilapäissuojaa kulkureitin varrelta, jolloin ahkera pyyntimies korjaa turkin parempaan talteen. Sijoituspaikka suunniteltava Otollisia keinoluolan paikkoja ovat peltojen ympäröimät saarekkeet, peltoalueeseen pistävät niemet, kapeat metsäkannakset, vanhat käyttämättömät rakennukset ja ladot. Eläinten liikkeitä tarkkailemalla löytyvät otolliset rakennuspaikat. Keinoluola kannattaa rakentaa loivaan rinteeseen, jolloin sadevesistä ei ole haittaa. Maaperän on hyvä olla kaivuukelpoista, mieluummin vettä läpäisevää soramaata. Käytävää ei kannata kaivaa liian syvään, noin 50-100 cm riittää hyvin. Keinoluola voidaan kaivaa maan alle tai tehdä maanpinnalle. Maan alle kaivetun luolan etuna on parempi äänieneristys, jolloin hiljaa liikuttaessa kettukin saadaan ryntäämään ulos. Yleensä jos asukit kuulevat ulkopuolelta vieraita ääniä, eivät ne nenäänsä ulos pistä. Maanpäälle rakennettu luolasto syntyy helposti esimerkiksi puolikkaista betoniputkista. Putkien päälle laitetaan heinää reilusti eristeeksi ja samalla houkuttelee hiiriä asumaan. Mahdollisia keinoluolapaikkoja suunniteltaessa on hyvä olla yhteydessä maanomistajiin jo lupienkin suhteen, mutta yhteistyötä kannattaa tehdä muutenkin. Esimerkiksi maatalouden ympäristötuen erityistukisopimusten avulla voidaan kunnostaa latoja tai vaikka vanhoja kiviaitoja, jolloin ulkokuoren parantamisen yhteydessä voidaan sisään rakentaa luolasto. Näissä talkoissa kannattaa metsästysseurojen olla mukana jo yhteistyön merkeissäkin. Käytävistään luolasto tunnetaan Tunnetusti vuosikymmeniä asutut luolastot voivat olla useita metrejä syviä ja käytäviä kiemurtelee joka suuntaan kymmeniä metrejä. Keinoluola koostuu samoista komponenteista kuin luonnonluolakin. Luolaston muodolla ei juuri ole väliä onko se U, Y vai V mallinen, mutkia ja kiemuroita voi jokainen tehdä mielensä mukaan. Käytävät, joita on kuitenkin hyvä olla vähintään kaksi, saavat olla enintään Ulosmenoputken yhteyteen voi tehdä suljettavan luukun, jolloin yksin toimiessa saalis ei pääse livahtamaan ulos. Sopiviin kulmauksiin, tai risteyskohtiin kannattaa tehdä avattavia luukkuja, jolloin koiran työskentelyä voidaan helpottaa ja "pelikenttä" pienenee. 34 Metsästäjä 3 / 2007
• Pesäkammio tehdään joko avattavaksi tai sinne johtaa kaksi käytävää, jolloin riistalla on mahdollisuus paeta koiraa. Keinoluoliakaan ei kannata "rassata" joka välissä, jäljet kyllä paljastavat asukkaan. Varsinkin koiran laskemista tyhjään luolaan kannattaa harkita, sillä etenkin kettu voi karttaa paikkaa sen jälkeen pitkään. 25 cm sisähalkaisijaltaan, sillä liian avaraan käytävään eivät eläimet helposti mene. Jos saatavilla oleva putki on isompaa, voidaan sitä pienentää heittämällä sisälle hiekkaa, maata tai heinää. Asukkaat kyllä itse muokkaavat käytävän mieleisekseen. Ahdas käytävä luo turvallisuuden tunteen ja kettukin uskaltaa paremmin viipyä pesässä. Supikoirat saattavat viihtyä lyhyissäkin umpiperissä, mutta yleensä käytävän pituus on hyvä olla vähintään kuusi metriä. Innosta ja saatavilla olevasta materiaalista riippuen, käytävää voi tehdä pitemmästikin ja suuaukkoja useampia, jolloin pyyntiteho usein paranee. Käytävään tehdään muutaman metrin välein mutka, jolloin vetoisuus vähenee. "Ränniin" on hyvä tehdä avattavia luukkuja sopiviin kohtiin, esimerkiksi mutkiin ja risteyksiin, jolloin koiran työtä voidaan helpottaa. Luukut kannattaa tehdä "väliovella" tai muuten eristää, jotta luolasto säilyy lämpimänä. Hyvin rakennetusta keinoluolasta saalista saadaan ilman koiraakin. Itse putkimateriaali voi olla melkein mitä vain, toki kannattaa miettiä mahdollisimman pitkäikäisiä materiaaleja. Betoni on materiaalina lähes ikuinen, huonona puolena karkean pinnan koiran silmäkulmia kuluttava vaikutus. Puutavara lahoaa maan sisällä helposti, mutta esimerkiksi latojen alle se on varteenotettava materiaali. Kattohuovalla maasta eristämällä saadaan ikää pidennettyä. Muovisesta rumpuputkesta saa helposti liikuteltavaa käytävämateriaalia. Noin puolimetrinen putki halkaistaan, jolloin saadaan seinät ja katto. Käytävän pohjalle asetetaan sinkittyä verkkoa joka peitetään pienellä kerroksella maata ja putken puolikas asetetaan tämän päälle. Lopuksi koko putkisto peitetään maalla. Saumakohdat tulee peittää esim. kattohuovalla tai silikonilla, jolloin vesi ei pääse käytävään. Pehmikettä peräkammariin Pesä tehdään sisähalkaisijaltaan vähintään 60 cm leveäksi, erinomaisia valmiita löytyy betonirenkaista. Pohjalle on hyvä laittaa verkko kaivamisen estämiseksi, sitä kautta mahdollinen sisään tuleva vesikin pääsee pois. Vetoisuutta voidaan estää tekemällä pohja noin 30 cm alemmaksi käytävän pohjasta, jolloin mahdollinen viima pyörii eläinten yläpuolella niiden maatessa. Viihtyvyyttä voi parantaa laittamalla pesään heiniä. Pesäkammioita on oltava vähintään yksi, johon molemmat käytävät johtavat, taikka ne voivat yhdistyä ennen pesää, jolloin pesästä tulee ns. umpiperä. Pesäkammio, tai siihen johtava putki on ehdottomasti tehtävä avattavaksi, jolloin koiran umpiperään painostama saalis saadaan vaivattomasti talteen. Toinen vaihtoehto on tehdä pesästä "kierrettävä", jolloin riis- Metsästäjä 3 / 2007 35
• talla on mahdollisuus paeta koiraa. Tällaisissa paikoissa on mahdollista opettaa nuorta koiraa ajamaan saalis ulos luolasta. Pesätilan voi jakaa esimerkiksi isolla kivellä. Pesäkammion kattoon voi asentaa myös kolistimen, mitä kolistamalla yritetään hätistää riista ulos. Tällöin luolalle on saavuttava ehdottoman hiljaa ja siitä huolimatta varsinkin mäyrä ja supikoira ovat haluttomia tulemaan ulos, vaan jäävät usein putkeen. Heinäladot, pienpetojen mekka Yleensä ladonaluset pysyvät kuivina ympäri vuoden ja lattian raoista varisseet heinät tarjoavat mukavan pehmikkeen asukkaille. Tällaisista "mestoista" saattaa saaliina olla muutama supikoira ja pari mäyrääkin kerralta. Vanhat heinäladot ja muut käyttämättömät rakennukset ovatkin loistavia keinoluolan paikkoja. Huonokuntoisetkin rakennukset kelpaavat tähän tarkoitukseen. Tärkeintä on, että pesäkammiot pysyvät kuivina. Yksinkertaisemmillaan keinoluolan rakentaminen ladon alle onnistuu laittamalla sinne runsaasti heinää ja tukkimalla seinänvierustoja, jolloin paikasta tulee vedoton. Toki "pelikenttää" voi pienentää tekemällä lattian alle käytäviäkin. Lattian niskapuita voi hyödyntää tässä toisena seinänä. Maanrajassa oleviin Metsänreunassa sijaitsevat ladot ovat otollisia pienpetojen pyyntikohteita. Yhteisvoimin latoja kunnostamalla paranevat maisema-arvot sekä hyötyvät riistanhoitajat. Kunnostustoimenpiteisiin on myös mahdollista saada ympäristötukea. niskapuihin tehdään alitukset ja pohjalle asetettava verkko estää asukkaiden luolaston laajennusyritykset. Pesäkammiot ja risteyskohdat tehdään tässäkin avattaviksi. Luukkujen paikat merkitään ja lopuksi lattialle laitetaan heinäkerros eristeeksi. Irtoheinää tai kerros pikkupaaleja on riittävä. Ulkoseinään voi tehdä suljettavan luukun, jolloin sisään erehtynyt repolainen ei vaihda maisemaa yksinkään toimittaessa. Kulkureiät on hyvä tehdä vastakkaisille seinille, jolloin passimies hallitsee sektorinsa ja laukaus on turvallista ampua. Vinkkilista Viljaa luolaston sisään heinien sekaan, se hou- kuttelee paikalle hiiriä, jotka puolestaan kiinnostavat pienpetoja. Lisäksi luolaston tai sen ympärystän voi hajustaa syötittämällä (liha, kala, koiranruokanappulat, keinotekoiset hajusteet). Pehmeää hiekkaa kulkuaukkojen suulle, jolloin liikettä voi seurailla sulanmaan aikaankin. Kaksi maahan asti ulottuvaa lankaa roikkumaan kulkureiän eteen, toinen työnnetään hieman luolan sisään, jolloin langoista näkee onko menty ulos vai sisään. Keinoluolillakaan ei kannata ravata jatkuvasti, pari tarkastuskäyntiä kuukaudessa riittää, mieluiten "huonolla säällä". G Kuiva, lämmin ja vedoton pesäkammio kelpaa mäyrällekin. Pesän pohjan ja sinne johtavan käytävän korkeuserolla saadaan makuutila vedottomaksi. Eläimet kulkevat tällaisesta noin 30 cm "portaasta" luontevasti. I 2 36 Metsästäjä 3 / 2007
• mess EräERÄTUKUSSA ut! Koko Kansan JahtiJakt Forest-asukokonaisuus JahtiJakt Forest on erittäin kevyt ja hengittävä puku esim. kalastukseen, retkeilyyn ja metsästykseen. Likaa ja vettä hylkivä TeflonWax-materiaali ja lukuisat huippuominaisuudet tekevät asusta lyttävän s miellyttävän ja suoj suojaavat käyttäjää erilaisissa säääyttöolosuh hteis ja käyttöolosuhteissa. Asukokonaisuuteen kuuluvat lisäksi: 1. Liivi · Kulutusta kestävää ja vettä hylkivää TeflonWax-materiaalia · Runsaasti taskuja · Helman säätömahdollisuus 1. 2. Shortsit · Kulutusta kestävää ja vettä hylkivää TeflonWax-materiaalia · Runsaasti säilytystaskuja · Elastinen vyötärö mahdollistaa erinomaisen istuvuuden 2. Messuhintaan! 99 + toimituskulut Irroitettava ja säädettävä huppu Takissa ilmava verkkovuori Runsaasti säilytystaskuja Hyvät säätömahdollisuudet Lahkeensuissa tarrakiinnitys Internet-tilaukset 24h/vrk Myymälät: www.eratukku.fi Puhelintilaukset Ma-Pe klo 9-18 020 747 7000 OULU: Alasintie 8, Ark 10-18 la 10-16, VANTAA: Valimotie 27, Ark 10-19 la 10-16, TAMPERE: Possijärvenkatu 4, Ark 10-19 la 10-16 Borlänge: Maskinistgatan 2, Ark 10-19 la 10-16 Haparanda: Ikano-talo, Ark 10-19 la 10-19 su 10-17
• Ota tuuli huomioon, kun metsästät luodikolla Monesti metsästäjän ei tarvitse välittää tuulen vaikutuksesta luotiin. Mutta tiettyjen metsästysmuotojen osalta tuulen huomioiminen on kerta kaikkiaan välttämätöntä. Talvinen riekon tai kiirunan metsästys, latvalinnustus tuulisena päivänä tai hylkeen metsästys avojäällä, ovat tuuliherkkiä lajeja. uotiaseella ampuminen ei ole helppoa, kun tuuli on kova ja tarkkuusvaatimukset tiukat. Tuuli nykii vaatteista ja heiluttaa seisovaa ampujaa. Puiden rungot eivät enää anna tukea. Maanpinnan tasolla saattavat lumikinokset olla näköesteinä tai sitten tuuli piiskaa ruohoja ja pensaita edestakaisin luodin oletetulla lentoradalla. Kaiken lisäksi tuulen voimakkuus vaihtelee aika ajoin ja pitkin luodin lentorataa. Ampujan aikaansaamat osumakuviot ovat huonompia kuin tyynen sään vallitessa. Suurin ongelma ammuttaessa luodikolla 38 Metsästäjä 3 / 2007 L tuulisella säällä on kuitenkin se, kuinka paljon sivutuuli siirtää osumakohtaa sivusuuntaan. Tätä asiaa on puitu monessa yhteydessä ja tullaan edelleenkin käsittelemään. Tuuli vaikuttaa kaikkiin luoteihin, mutta kuinka paljon tämä vaikutus vaihtelee eri kaliipereilla, luodeilla ja latauksilla. Samanaikaisesti vaihtelevat myös tarkkuusvaatimukset eri metsästysmuotojen välillä. Tavallinen hirvenmetsästäjä voi kaikessa rauhassa ohittaa tämän aiheen. Oikeaoppinen laukaus kohti hirven keuhkoja 80 metrin matkalta osuu normaalisti, vaikka tuuli kuinka riehuisi puiden latvoissa. Mutta jos riekko istuu kiven vieressä 60 metrin päässä ja lunta pyryttää pitkin rinnettä, on kyllä pienikaliiperisella ammuttaessa miettimistä. Sama koskee myös kukkoteertä jo kohtuullisen kovassa tuulessa, kun se oleilee latvassa 200 metrin päässä. Näissä tapauksissa ampuja, joka ei osaa huomioida tuulta, ampuu kyllä ohi. Kuinka paljon vierestä ohi ammutaan, riip- puu metsästäjän aseesta ja tuuliolosuhteista. Jos aloitetaan laskelmien ja käytännön sovellusten yksinkertaisemmasta päästä, todettakoon, että ampumatarvikevalmistajilla on usein taulukoita siitä, miten juuri sinun patruunasi käyttäytyy tietyssä kovassa kohtisuorassa sivutuulessa. Vaikeudet ilmaantuvatkin yleensä silloin, kun pitäisi muuntaa nämä annetut korjauskertoimet toisenlaista tilannetta varten, missä matka, tuuli ja kulma ovat erilaiset. Onneksi on olemassa sekä teoreettista perustietoa että muutamia nyrkkisääntöjä. Tähän liittyy tärkein teoria taidosta osua oikein tuulessa. Ei ainoastaan niinä kertoina, kun riekko tai kiiruna istuu rauhassa paikallaan ja antaa sinun kohdistaa aseesi luotien aiheuttamien lumipöllähdysten mukaan, vaan ensimmäisellä laukauksella! Jos opiskelet vähän teoriaa, et juurikaan tarvitse harjoittelua tuulisissa olosuhteissa, ennen kuin alat hallita tilanteen. On tietysti muitakin tapoja ratkaista ongelma - oikeastaan kaksi tapaa. Toinen on ampua niin paljon tuulessa metsästyksessä käytetyillä Ulf Lindroth
• Tämä on .22 hornetin osumakuvio, silloin, kun on ammuttu tehdasvalmisteisella 3 gr Winchester reikäpääluodilla 50 metrin etäisyydeltä, oikealta tulevan sivutuulen ollessa 3 m/s. Aseen osumakohta samalta etäisyydeltä tyynellä ilmalla on merkitty nastalla. (Kaikki kolme asetta on kohdistettu tyynellä, mutta hivenen kylmemmällä säällä kuin tuuliammunnan yhteydessä. Nastojen sijainnit johtuvat tästä) Tässä on samalla .22 hornet -aseella ammuttu 100 metrin etäisyydeltä samassa tuulessa. Aseen kohdistuspiste myös tällä kertaa merkitty nastalla. (Vähän enemmän oikealla kuin 50 metrin etäisyydeltä, koska pieni sivusuuntainen virhe on kaksinkertaistunut ampumaetäisyyden kaksinkertaistuessa) Kuten näkyy on tuulen aiheuttama poikkeama noin nelinkertaistunut. .22 lr ampui samassa tuulessa 50 metrin ampumaetäisyydeltä noin kaksinkertaisen tuulipoikkeaman verrattuna .22 hornetiin. Patruuna on Lapua Speed Ace. Neljä laukausta 6,5x55 Norma Jaktmatch Elektron patruunoilla oikealta 3 m/s puhaltavassa tuulessa, 100 metrin etäisyydeltä, osoittaa selvästi, että 6,5: nen on vähemmän altis tuulelle kuin .22 hornet. Poikkeama on vain muutama sentti. (Ylempi reikä on itse asiassa kolme eri luodinreikää.) Mutta 200 metrin matkalta (oletettavasti nelinkertainen) poikkeama antaisi osuman teeren osuma-alueen aivan vasempaan ulkolaitaan ja 4 m/s tuulessa tulisi todennäköisesti ohilaukaus. Ulf Lindroth Riekon tai kiirunan metsästyksessä talvisilla tuntureilla on usein tärkeä muistaa tuulen aiheuttama sivupoikkeama. Jo kohtalaisella tuulella ja pitkähköllä ampumaetäisyydellä, on tähdättävä linnun "ohi" osuakseen. Tuulen ja etäisyyden muuttuminen I Tuulen aiheuttama poikkeama on karkeasti laskettuna verrannollinen tuulen voimakkuuteen. Tämä tarkoittaa sitä, että tietyllä kaliiperilla ja latauksella kaksinkertaistunut tuulen voimakkuus johtaa kaksinkertaistuneeseen tuulen aiheuttamaan poikkeamaan tietyllä etäisyydellä. Sen sijaan tuulen aiheuttama poikkeama on karkeasti laskettuna etäisyys korotettuna neliöön. Tämä tarkoittaa taas sitä, että jos ampumaetäisyys kaksinkertaistuu, niin tuulipoikkeama nelinkertaistuu. Kolminkertainen ampumaetäisyys antaa yhdeksänkertaisen poikkeaman jne. Tästä seuraa, että etäisyyden oikea arvioiminen on äärimmäisen tärkeää, kun ammutaan tuulessa pitkiltä matkoilta. Jo suhteellisen alhaisilla tuulen voimakkuuksilla pidemmillä etäisyyksillä, tuulipoikkeama kasvaa suuremmaksi kuin luodin radan normaali kaarevuus on pystysuoraan suuntaan. Se jo sinänsä saattaa aiheuttaa aivan riittävästi huolia latvalinnustajalle. Lähde: Rifle Accuracy Facts, Harold R. Vaughn. kaliipereilla, että aivot lähinnä vaistomaisesti alkavat laskeskella tuulen aiheuttamaa sivupoikkeamaa, arvioimalla pikaisesti etäisyyttä suhteessa arvioituun tuulen voimakkuuteen. Jopa innokas ampumaharjoittelun puolestapuhuja toteaa mielellään, että menetelmä sinänsä on kyllä hyvä, mutta kallis ja vie erittäin paljon aikaa. Mutta mikäli kyseessä on pienoiskivääri eli 22 lr, niin mikä ettei? Toinen menetelmä sopii sille, joka ei halua lukea teoriaa eikä harjoitella käytännössä: älä ammu lainkaan, mikäli tuulee kovasti! G Metsästäjä 3 / 2007 39
• Pienehkö korkeussiirtymä I Enemmän fysiikkaa, vähemmän syventävää tietoa: Pyörivät kappaleet ovat alttiita gyroskooppisille voimille. Nämä voimat johtuvat nimenomaan pyörimisestä. Luoti, joka on ammuttu rihlatun piipun läpi, on tällainen pyörivä kappale. Kun pyörivä kappale joutuu sivusuuntaisen voiman kohteeksi, niin kappale joutuu sekä sivuun vievän että ylöspäin suunnatun voiman kohteeksi. Kappale, joka pyörii myötäpäivään ja joutuu oikealta tulevan voiman kohteeksi joutuu myös alttiiksi ylöspäin suuntautuvalle paineelle. Jos sama kappale joutuu vasemmalta tulevan voiman kohteeksi, se painuu alaspäin. Jos kappale pyörii vastapäivään, vaikuttavat tietysti vastaavat vastakkaiset voimat. Sivusuuntaisen tuulen vallitessa tulee siis luotisi saamaan myös tietyn korkeussiirtymän sivusuuntaisen siirtymän lisäksi. Kannattaa muistaa, että tämä on useimmille metsästäjille hyvin harvinainen ilmiö. Nyrkkisääntönä pidetään sitä, että korkeussiirtymä sivutuulen johdosta vastaa noin kymmenesosaa sivusuuntaisesta siirtymästä. Lähde: Rifle Accuracy Facts, Harold R. Vaughn Kun tuuli ei ole suora sivutuuli I Tuuli ei tietenkään aina tule 90 asteen kulmassa kohti luodin lentorataa. Sille, joka haluaa nyrkkisääntöjä siitä, miten eri kulmilta tulevaa tuulta käsitellään, niin käytännön ampumisesta on olemassa oheinen piirros. Jotta sinulla olisi käytännön hyötyä piirroksesta, sinun on tietysti tunnettava minkälaista tuulipoikkeamaa voit odottaa tietyllä ampumaetäisyydellä ja selvällä sivutuulella. Olkoon kuinka hyvänsä, niin saattaa olla mielenkiintoista nähdä, miten luodin radan ja tuulen suunnan välisen kulman pieneneminen vaikuttaa tuulipoikkeamaan. Piirros osoittaa, kuinka paljon ampujan on kompensoitava poikkeamaa, jotta hän osuisi maaliin tuulen puhaltaessa tietyssä luodin radan ja tuulen suunnan välisessä kulmassa. Yksikkö on prosentteja teoreettisesta tuulen aiheuttamasta poikkeamasta, kun tuuli samalla voimakkuudella puhaltaa 90 asteen kulmassa kohti luodin rataa. Lähde: Understanding Firearm Ballistics, Robert A. Rinker 40 Metsästäjä 3 / 2007
• Tuulensuoja lähellä ampujaa parempi kuin lähellä kohdetta! I Jos osa luodin radasta on tuulelta suojassa, on huomattava merkitys osumakohdan kannalta siinä, joutuuko luoti radallaan alttiiksi tuulelle radan alkuvaiheessa vai loppuvaiheessa. Jotta tämän ymmärtäisi, tulee ajatella kuin fyysikko. Sivutuulessa lentävä luoti on koko ajan sivusuuntaisen kiihtyvyyden alaisena. Tästä syystä tuulen aiheuttama sivusuuntainen poikkeama ei ole suhteellinen etäisyyteen nähden, vaan etäisyyden neliöön. Jos sivutuuli lakkaa, niin myös sivusuuntainen kiihtyvyys lakkaa. Luoti on jo kuitenkin saavuttanut tietyn sivusuuntaisen nopeuden ja tämä nopeus on periaatteessa vakio sivutuulen laannuttua. Toisin sanoen: kun sivutuuli lakkaa niin sivusuuntainen nopeus lakkaa kiihtymästä, mutta jo saavutettu sivusuuntainen nopeus pysyy. Jos luodin matka jatkuu tuulen suojassa, niin sivusuuntaisvirhe kasvaa suhteellisesti laukauksen suuntaan. Jos sivutuuli olisi jatkunut, olisi sivusuuntaisvirhe sen sijaan jatkunut kasvaen etäisyyden neliöllä yhä nopeammin. Siis: Jos luoti altistuu tuulelle aikaisin radallaan, se saa sivusuuntaisen liikkeen, mikä tulee jatkumaan myös tuulen suojassa. Jos luoti esim. joutuu 50 metrin matkalla tuuleen ja sitten lentää 150 metriä tuulen suojassa, kohti 200 metrin päässä olevaa kohdetta, tulee se siksi osumaan huomattavasti enemmän tuulen alle tähtäyspistettä, kuin luoti, joka ensin lentää 150 metriä tuulen suojassa ja loput 50 metriä sivutuulessa. Lähde: Understanding Firearm Ballistics, Robert A. Rinker Luoti lähtee ilman sivusuuntaista nopeutta. Saavuttaakseen sentin sivusuuntaispoikkeaman 50 metrin etäisyydellä, luodin on täytynyt saavuttaa sivusuuntaisnopeutta kaksi senttiä 50 metrin matkalla. Tämä nopeus säilyy sitten tuulen suojassa. Osumakohta on 200 metrin jälkeen siirtynyt seitsemän senttiä. Ylä-Lapin riekkolupien myynti tapahtuu puhelinmyynnin kautta, 0203 44122. Riekkoluvissa ei ole ennakkohakua. Metsästys valtion mailla 2007 -oppaasta selviävät metsästysalueet, lupatyypit ja hinnat. Opas on jaettu kaikille metsästäjille tammikuun numerossa Metsästäjä-lehden välissä. Lisäksi metsästysalueista saa tietoa www.villipohjola.fi/metsastys. Valtaosa luvista myydään kesäkuussa, loput luvista lasketaan myyntiin syksyllä riistakannan arvion selvittyä. Lupia myydään niin kauan kuin kiintiöitä riittää. Pienriistan kausiluvat haettavana Pienriistan kausiluvat ovat haettavana ja hakemusten tulee olla 31.5.2007 klo 16.00 mennessä toimitettuna Metsähallitukselle. Kausilupia myönnetään osalle Länsi- ja Itä-Suomen läänien metsästysalueita, jolloin lupa käsittää kaiken pienriistan. Lisäksi lupia myönnetään Oulun läänin metsästysalueille, jolloin lupa käsittää muun pienriistan paitsi ei kanalintuja. Päätökset luvista tehdään viimeistään 13.7.2007 mennessä. Koska kausilupien määrä on rajallinen, lupia myönnettäessä etusijalle asetetaan sellaiset metsästäjät, joilla muutoin ei ole kohtuullista metsästysmahdollisuutta. Ne, joille kausilupia ei riitä, voivat hankkia vuorokausiluvan tai osakausiluvan. Osakausilupien eli loppukauden lupien (1.11.2007-30.4.2008) myynti alkaa 17.9.2007 klo 8.00. Metsähallituksen jahtimaat Pienriistan metsästyslupamyynti käynnistyy kesäkuussa. Nyt on jo aika miettiä syksylle omaa jahtiaikaa ja -paikkaa. Pienriistan metsästysluvat (1-7 vrk) Metsähallituksen pienriistan metsästysluvat myydään kahdessa erässä. Ensimmäisen erän myynti aloitetaan kesäkuussa ja toisen erän syyskuussa. Molempina ajankohtina myynti on porrastettu. Puhelin- ja nettimyynti alkavat samanaikaisesti päivittäin klo 8.00. Puhelin 0203 44122 tai www.villipohjola.fi/metsastys. Metsästysaluekohtaisesti myynti käynnistyy seuraavasti: Kesä 2007 Etelä-, Länsi- ja Itä-Suomen läänit sekä Oulun lääni lukuun ottamatta Kuusamo, Pudasjärvi, Taivalkoski Lapin lääni lukuun ottamatta Posio, Salla ja Savukoski Posio, Salla, Savukoski Kuusamo, Pudasjärvi, Taivalkoski Enontekiö, Inari, Utsjoki (riekkoluvat) 5.6. 6.6. 7.6. 8.6. 11.6. Syksy 2007 28.8. 29.8. 30.8. 31.8. 3.9. Muut luvat Pienpetolupia voi hankkia 16.7.2007 klo 8.00 alkaen ja tällöin alkaa myös maksukauden 2 pienriistalupien (1-7 vuorokauden luvat, lähinnä vesilintujen ja jäniksen metsästystä varten) myynti, joka koskee ajankohtia 1.8.-9.9.2007 ja 1.11.2007-30.4.2008. Alle 18-vuotiaille on edullinen 1-7 vuorokauden nuorisolupa (10 ). Karhulupien myynnistä tiedotetaan myöhemmin poronhoitoalueen kiintiöpäätöksen ja pyyntilupapäätösten valmistumisen jälkeen elokuun alkupuolella. Lisätietoja: www.villipohjola.fi/metsastys Lupamyynti: puh. 0203 44122 www.villipohjola.fi/metsastys Metsästäjä 3 / 2007 41
• Lue lisää luodikolla ampumisesta I Paljon nyt esitetystä, tuulipoikkeamasta luodikolla ampumisen yhteydessä, käsittelevästä aineistosta on peräisin kahdesta amerikkalaisesta ammattikirjasta, Harold R. Vaughn: Rifle Accuracy Facts sekä Robert A. Rinkerin: Understanding Firearm Ballistics. Molemmat kirjat ja paljon muuta ampumista ja aseita käsittelevää kirjallisuutta voi tilata esimerkiksi amerikkalaisesta nettikirjakaupasta www.amazon.com. Miten eri luodit käyttäytyvät? I Aika, jonka luoti on ilmassa, on hyvin tärkeä tuulen aikaansaaman poikkeaman suuruuden kannalta. Jos kaksi samanlaista luotia lentää samanlaisissa olosuhteissa, mutta niin erilaisin nopeuksin, että toinen saavuttaa kohteensa sadan metrin etäisyydellä samassa ajassa kuin toinen luoti tarvitsee saavuttaakseen kahden sadan metrin päässä olevan kohteensa, molemmilla tulee olemaan yhtä suuri osumakohdan muutos tuulen aiheuttaman sivusuuntaispoikkeaman vuoksi. Suuri nopeus on siis tärkeä tekijä tuulipoikkeaman minimoimiseksi. Luoti, jolla on suuri ballistinen kerroin, on periaatteessa muodon ja painon lentoystävällinen yhdistelmä, joka samasta syystä on paljon parempi kuin luoti, jolla on pieni ballistinen kerroin. Myös edellä esitettyjen kohtien takaa löytyy fysiikan laki. Kun arvioidaan tuulen aiheuttamaa poikkeamaa matemaattisella tarkkuudella, tärkein seikka ei ole lentoaika tai nopeus, vaan se ajanhukka, mikä aiheutuu luodille ilmanvastuksen takia. Tämä ei ole ainoastaan hirvenmetsästäjälle tärkeä tieto vaan se on tärkeää tietoutta kaikelle metsästykselliselle soveltamiselle. (Lisää tästä aiheesta alla mainitussa kirjassa, mikäli tiedonhalusi on herännyt) Myös luodin suurempi paino antaa pienemmän tuulipoikkeaman - edellytyksenä on se, että lataus antaa painavalle luodille saman lentoajan maaliin kuin kevyellä on. Käytännössä tätä asiaa vastaan on se seikka, että painavammalla luodilla usein on laajempi sivupinta-ala, johon tuuli voi tarttua. Suurempi luodin paino ei ole yhtä yksinkertainen tie pienempään tuulipoikkeamaan kuin suurempi nopeus tai ballistinen kerroin. Pienempi tiheys eli kevyempi luotiaines lisää tuulen aiheuttamaa poikkeamaa. Täysin kuparista tehdyt luodit tulevat aina olemaan huonompia tässä suhteessa kuin lyijyä sisältävät luodit. Lähde: Understanding Firearm Ballistics, Robert A. Rinker Erikoistapaukset, joissa suurempi nopeus ei anna pienempää tuulipoikkeamaa I On eräs poikkeustapaus, jossa suurempi nopeus ei anna pienempää tuulen aiheuttaa poikkeamaa. Tämä perustuu erityisiin ballistisiin olosuhteisiin äänen nopeuden tienoilla. Koska .22 lr on ainoa luotikaliiperi tällä nopeustasolla, jota mainittavassa laajuudessa käytetään metsästyksessä Ruotsissa ja Suomessa, tämä ongelma koskee käytännössä ainoastaan tätä kaliiperia. Tämän poikkeuksen fysiikka on luku sinänsä (lue tästä enemmän alla mainitusta kirjasta), mutta periaatteessa ilmiö on seuraus siitä, että juuri äänen nopeuden (joka on noin 340 m/s, vaihdellen ja riippuen lämpötilasta, ilmanpaineesta ym.) yläpuolella olevissa nopeuksissa nopeuden hidastuminen on nopeampaa. Käytännön merkitys tällä on se, että metsästäjä, joka vaihtaa .22 lr-patruunat, joilla on lähtönopeus esim. 330 m/s, patruunoihin, joilla lähtönopeus on 400 m/s, havaitsee saavansa laakeamman luodin lentoradan, mutta tosiasiassa myös suuremman tuuliherkkyyden. Lähde: Understanding Firearm Ballistics, Robert A. Rinker Ei yksistään sivutuuli! I Eräissä yhteyksissä vaikuttavat myös muut tekijät kuin sivutuuli luotiin. Erityisesti talvisilla tuntureilla voi olla, että riekonmetsästäjän täytyy ottaa huomioon tunturijyrkänteitä pitkin ylös ja alas pyyhkivät tuulet. Nämä tuulet eivät kuitenkaan ole sen kummempia kuin muutkaan tuulet. Täytyy vain muistaa ottaa ne huomioon samalla tavalla kuin sivutuulen kohdallakin. Kiinnitä huomiota tuiskuavaan lumeen ja muihin ilmiöihin, jotka voivat antaa vihjeitä tuulen suunnasta. 42 Metsästäjä 3 / 2007 Lisätietoa tuulipoikkeamasta I Monella patruunanvalmistajalla on taulukoita valmistamiensa patruunoiden tuulipoikkeamista. Ruotsin Norma on eräs näistä taulukoiden laatijoista, mutta se tarjoaa myös todella mielenkiintoisen mahdollisuuden tutkia tuulipoikkeamaa kotisivuillaan www.norma.cc. Jos käyt näillä sivuilla ja valitset otsikon Ballistik, niin saat esille sivun, jolla voit valita Norma-patruunan tai voit syöttää jonkun muunkin patruunan ominaisuuksia ja sitten mainita tuulen voimakkuuden, tuulen kulman ja ampumaetäisyyden. Ohjelma antaa sinulle tämän jälkeen tuulipoikkeaman niissä olosuhteissa, jotka olet ilmoittanut. Siinä oppii nopeasti, mitä voi patruunaltaan odottaa. Tämä antaa hyvän pohjan omille "kenttäkokeille". (Aineisto julkaistu Svensk Jakt 1/2007 lehdessä) I 2 M
• GPS-laitteet NYT MESSUHINTAAN! Moninkertainen testivoittaja sai seuraajan! Testeissä menestystä ja suosiota kerännyt Garmin 60C -kartta-GPS sai seuraajakseen Garmin 60Cx:n. Nyt voit ladata MUISTIKORTILLE TOPO·Suomi PLUS karttaa enemmän kuin koskaan aiemmin. 60Cx Suomen edullisimpaan hintaan, vain Erätukusta. TOPO·Suomi PLUS -maastokarttojen kanssa täysin ylivoimainen GPS mm. metsästyskäyttöön. Nopeimmille yli 200 :n arvoinen etupaketti kaupan päälle! mess EräERÄTUKUSSA ut! Tuemme MKJ:n nuorisotyötä Koko Kansan nüvi 200/nüvi 250 Garminin nüvi 200 tuoteperheen tuotteet ovat tyylikkäitä ja erittäin ohueksi muotoiltuja, helppokäyttöisiä gps- navigaattoreita. Laitteistossa on yksityiskohtainen katukartasto, automaattinen suomenkielinen reititys käännös käännökseltä ja kosketusnäyttö. Vain Erätukusta: Uusi TOPO·Suomi PLUS + Garmin 60Cx kartta-GPS · Tarkka ja suuri värinäyttö · Tarkka ja helppo pinta-alanmittaus · Neuvoo suomeksi, erittäin helppo käyttää · Tehokas GPS-antenni. Toimii mm. taskussa. · TOPO·Suomi PLUS -aineisto CD:llä mukana (vain Erätukusta) · Kehittyneen karttateknologian sekä uuden muistikorttiominaisuuden ansiosta uutta, tarkkaa TOPO·Suomi PLUS -karttaa mahtuu kerralla muistiin jopa KOKO SUOMI · Ylivoimainen paristojen kesto: Erätukun ladattavilla akuilla jopa 50 h · Toimii vaivatta kovallakin pakkasella · KATTAVA MAAHANTUOJAN TAKUU 13 kk Tuotteiden ominaisuudet ja tekniset tiedot: · Kirkas 3.5" värinäyttö; 320 x 240 resoluutio; QVGA TFT näyttö, taustavalolla ja kosketusnäytöllä. · Mahdollisuus laajentaa muistia SD muistikortilla. · Garmin Lock varkaussuoja. Avaus PIN-koodilla tai käynnistys 50 metrin säteellä lukitussijainnista. · Muokattavat ajoneuvokuvakkeet. · 3-ulotteinen tai perinteinen yläpuolinen karttanäkymä ja opasteet. · Laitteen mitat: 9,65 cm x 7,11 cm x 2,03 cm. · Paino: 148 grammaa. · Sisäinen Li-ioni akku. Akun kesto: 4 - 5 tuntia käyttötavasta riippuen. · Sisältää tukevan imukuppitelineen joka on helposti säädettävissä sekä nopeasti irrotettavissa. MUKANA 64 Mb MUISTIKORTTI! (Jopa 100 x 100 km TOPO·Suomi PLUS -karttaa) Meiltä myös lisämuistikortit! TESTIVOITTAJA! TM (19/05) testasi Garmin 60 CS ja Erätukun TOPO·Suomi PLUS -kartat UPAKETTI GARMIN 60 CX + ET AAN! NT NYT MESSUHI Uutuus Pohjoismaiden kartoilla! Nopeimmille kaupan päälle + ohjelmointi- ja toimituskulut YLI 200 :n arvoinen etupaketti 1 TOPO·Suomi PLUS (vastaavat 99 ) 499 Garmin nüvi 200 · Nüvi 200: Esiladatut City Navigator Europe NT kartat ­ sisältää yksityiskohtaiset kartat Pohjoismaista Garmin nüvi 200 N! NYT MESSUHINTAA Uutuus Euroopan kartoilla! 229 + toimituskulut Garmin nüvi 250 · Nüvi 250: Esiladatut City Navigator Europe NT kartat ­ sisältää yksityiskohtaiset kartat Euroopasta 2 3 24h/vrk Erätukku-pikalaturi + NiMH -akut (vastaavat 59 ) Garmin nüvi 250 N! NYT MESSUHINTAA Lisämuistikortti 512 Mb (vastaavat 49 ) 279 + toimituskulut Internet-tilaukset Myymälät: www.eratukku.fi Soita ja tilaa! 020 7477 080 Puhelintilaukset Ma-Pe klo 9-18 Ma-Pe klo 8-18 8-18, myös viikonloppuisin OULU: Alasintie 8, Ark 10-18 la 10-16, VANTAA: Valimotie 27, Ark 10-19 la 10-16, TAMPERE: Possijärvenkatu 4, Ark 10-19 la 10-16 Borlänge: Maskinistgatan 2, Ark 10-19 la 10-16 Haparanda: Ikano-talo, Ark 10-19 la 10-19 su 10-17 020 747 7000 0400 245 083
• Osa 3 Metsästysseuratutkimus 2005 Seurojen riistanhoito muutostilassa G Riistanhoidon kohteet vaihtuvat. Pienten sorkkaeläinten suosio kasvaa. G Innokkuus jänisten ruokintaan ja telkänpönttöjen hoitoon hiipuu. G Riistalle yli 15 miljoonaa kiloa rehua vuodessa. ässä metsästysseurakyselyn kolmannessa artikkelissa tuomme esille monia metsästysseurojen riistanhoitotoimintaan liittyviä asioita. Käsiteltäviin asioihin kuuluvat esimerkiksi eri lajeille perustettujen ruokintapaikkojen määrää, riistalle tarjottujen rehujen määrää, elinympäristökunnostuksien laajuus sekä pöntötyksen, riistapeltojen että pienpetojen pyyntilaitteiden määrä. Tarkastelemme aikaisempiin kyselyihin verraten myös mihin suuntaan riistanhoitotoiminta on maassamme muuttumassa. T Ruokintapaikkojen määrä on selvästi kasvanut pienten hirvieläinten, kuten valkohäntäpeuran ja metsäkauriin osalta. Myös hirven, vesilintujen ja peltokanalintujen osalta ruokintapaikkojen määrä on hieman kasvanut. Vähentymistä on sen sijaan tapahtunut metsäkanalintujen ja jänisten ruokintapaikkojen osalta. Pienet hirvieläimet ruokkijoiden suosiossa Innostus pienten hirvieläinten ruokintaan on lisääntynyt voimakkaasti varsinkin 2000-luvulla. Ruokintapaikkojen määrä on lisääntynyt vuoden 2000 seurakyselyn 6 000 ruokintapaikasta puolella. Ruokintapaikkojen määrä ei ole aikaisemmin lisääntynyt näin vahvasti. Vuonna 1983 ruokintapaikkoja oli pienille hirvieläimille jo 2 400 ja vuonna 1986 yhteensä 3 000 paikkaa. Pienten hirvieläinten ruokintapaikkojen määrä on 2000-luvun viitenä ensimmäisenä vuotena kuusinkertaistunut Oulun riistanhoitopiirin alueella, viisinkertaistunut Kymessä ja nelinkertaistunut Pohjanmaalla. Kiinnostavaa on myös se, että määrällisesti eniten ruokintapaikkoja on tullut kuitenkin lounaisen Suomen riistanhoitopiirien Varsinais-Suomen, Satakunnan, Uudenmaan ja Etelä-Hämeen alueille. Siis alueille, joissa valkohäntäpeurakanta on ollut vahva jo monia vuosikymmeniä ja joissa metsäkauriskantakin on vahvimmillaan. Kasvusuunnassa ollut kauris- ja valkohäntäpeurakanta on nähtävästi tarvinnut yhä enemmän ruokintapaikkoja. Metsäkauriin elinpiirien pienemmän koon takia on tärkeää, että ruokintapaikkoja on niille enemmän kuin esimerkiksi valkohäntäpeuroille ja että ne viedään kauriiden kannalta sopiviin paikkoihin. Myös ilveskannan runsaus on voinut lisätä halua useamman ruokintapaikan perustamiseen. Riistalle 76 000 ruokintapaikkaa Seurakyselyn mukaan koko maassa metsästysseuroilla on eri riistalajeille kaikkiaan 76 000 ruokintapaikkaa. Ruokintapaikkoja oli metsäkanalinnuille 3 600, peltokanalinnuille 2 600, vesilinnuille 4 800, hirville 28 000, pienille hirvieläimille 9 000 ja jäniksille 26 000. Määrällisesti ruokintapaikkoja eri lajeille on eniten Pohjois-Savossa. Ruokintapaikkojen kokonaismäärä on valtakunnan tasolla on pysynyt lähes samana kuin se oli vuoden 2000 kyselyssä. Varsin mielenkiintoista on se, että lyhyellä eli viiden vuoden aikajaksolla on tapahtunut eri riistalajien ruokintapaikkojen määrässä hyvin selviä muutoksia. Jänisten ruokinta hiipunut 2000-luvulla Pitkään riistanhoidon ykköskohteena ollut jäniksen ruokintainnokkuus on 2000-luvulla hieman hiipunut. Ruokintapaikkoja jänikselle oli vuonna 2000 yhteensä 35 000 ja tästä määrä väheni viidessä vuodessa 10 000 paikalla. Pidemmän ajanjakson tilastoja katsottaessa näyttäisi siltä, että jäniksen osalta ruokintainnokkuus on yhteydessä saaliin määrään. Ruokintapaikkoja perustetaan jäniskannan kasvaessa yhä enemmän ja tällöin myös saalista saadaan enemmän. Jäniskannat eivät näytä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tekemien pitkän ajan saalistilastojen perusteella vahvistuneen 80-lu- Hannu Huttu Marko Svensberg, Pentti Vikberg Uusi ruokintapaikka metsäkauriille. Innostus pienten hirvieläinten ruokintaan kasvaa monilla alueilla ­ viidessä vuodessa ruokintapaikkojen määrä on lisääntynyt 50 %. 44 Metsästäjä 3 / 2007
• vun alun huippuvuosista, jolloin saalista kertyi viitenä peräkkäisenä vuotena yli 500 000 jäniksestä lähes miljoonaan asti. 1980-luvun alkuvuosina jänisten ruokintapaikkojen määrä oli myös huipussaan ­vuosittain ruokintapaikkoja pitkäkorville oli 50 000-70 000 välillä. Näiden huippuvuosien jälkeen ei saaliin osalta ole kertaakaan ylletty edes puolen miljoonan jäniksen tasolle. Myös ruokintapaikkojen määrä on pudonnut oleellisesti tämän ajanjakson jälkeen - vuonna 1986 paikkoja oli enää 29 000 ja vuonna 1991 sama määrä kuin vuonna 2005 eli 25 000. Viime vuosina saalis on pysynyt vain 200 000 jäniksen tienoilla. Jänisten ruokinnassa Pohjois-Savon metsästäjät eroavat vuodesta toiseen selvästi muiden alueiden metsästäjistä ­ alueen lähes 8 000 ruokintapaikkaa on yli puolet enemmän kuin kakkoseksi sijoittuneella Pohjois-Karjalalla. Jäniksen ruokinnan suosio on kuitenkin PohAntti Saraja Metsästysseurojen riistan ruokintapaikkojen määrä vuonna 2005 Riistanhoitopiiri metsäkana- peltokana- vesilinnut pienet hirvi linnut linnut hirvieläimet Etelä-Häme 149 75 120 1322 396 Etelä-Savo 307 77 466 218 2166 Kainuu 59 5 98 63 2197 Keski-Suomi 123 14 368 334 2145 Kymi 86 111 284 178 332 Lappi 222 5 102 213 2475 Oulu 196 100 507 377 3154 Pohjanmaa 599 1224 646 359 3504 Pohjois-Häme 306 74 153 702 1126 Pohjois-Karjala 365 69 554 63 3487 Pohjois-Savo 303 11 618 447 4392 Ruots. Pohjanmaa 127 110 305 249 578 Satakunta 355 317 366 1793 1050 Uusimaa 244 304 231 1400 786 Varsinais-Suomi 301 214 204 2102 561 Koko maa 3632 2613 4819 8917 27891 Pienten hirvieläinten suosio kasvaa - niille on jo lähes 9 000 ruokintapaikkaa. Kiinnostus jänisten ruokintaan on hiipunut 2000-luvulla. jänikset 628 2385 884 1641 1629 1199 2175 1515 838 3701 7794 276 1383 971 827 25960 jois-Savossakin laskenut viidessä vuodessa roimasti - ruokintapaikkojen määrä on vähentynyt liki kolmanneksella. Sen sijaan ajokoiraharrastajista tutulla Pohjanmaalla jänisten ruokintapaikkojen määrä on tuplaantunut viiden vuoden aikana. Voi olla, että Pohjanmaan alueilla muutama vuosi sitten esiintyneen jänisruton jälkeinen kannan vahvistuminen on saattanut lisätä ruokintaintoa. Pienpetojen pyyntilaitteiden määrä metsästysseuroissa vuonna 2005 loukut Etelä-Häme Etelä-Savo Kainuu Keski-Suomi Kymi Lappi Oulu Pohjanmaa Pohjois-Häme Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Ruots. Pohjanmaa Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Koko maa 1748 4752 1440 3276 2290 2702 3184 3155 1347 2933 4469 2297 2203 1460 1112 36793 hetitappavat raudat 564 2556 1611 1403 865 2388 2114 812 379 2077 2161 494 1050 495 173 18168 jalkanarut 90 1045 1099 1287 355 5100 3134 844 153 598 958 16 202 139 51 14768 Ruokintaan yli 15 miljoonaa kiloa Telkkäkannat ovat moninkertaistuneet pöntötyksen ansiosta. Pöntötysinto on kuitenkin hiipumassa. Riistan ruokintaan metsästäjät panostavat vuosi vuodelta yhä enemmän. Aikaisempiin tilastoihin verrattuna tämän kyselyn 15,6 miljoonan kilon rehumäärää voidaan pitää ennätyksenä. Vuoden 2000 seurakyselyyn verraten ruokintamäärä on noussut yli 6 miljoonalla kilolla. Kaikkein voimakkain kasvu riistanrehuissa on näkyvissä juuresten käytössä. 6,5 miljoonaa kiloa juureksia on lähes kolminkertainen määrä verrattuna vuoden 2000 kyselyyn. Viljan alhainen hintataso on nostanut sen käyttöä riistan ruokinnassa. Vuonna 2005 viljaa vietiin riistalle 4,3 miljoonaa kiloa. Viljan suosio kasvoi viidessä vuodessa 1,5 miljoonalla kilolla. Neljäkymmentä vuotta aikaisemmin viljaa vietiin riistalle noin miljoona kiloa vuodessa. Koko valtakunnan tasolla myös keinorehun ja rehukaalin käyttö on lisääntynyt viimeisen viiden vuoden aikana, kun taas rehurapsi, heinä ja suola on pysytelleet samoissa lukemissa. Satakunnan ja Varsinais-Suomen seurat panostavat voimakkaimmin riistan ruokintaan, kummassakin piirissä riistalle tarjotaan rehua vuosittain 3,5 miljoonan kilon kieppeillä. Ruokinnan määrä on vahvaa myös muiden lounaisen Suomen sekä Oulun riistanhoitopiireissä. Riistapeltoja oli vuonna 2005 koko maassa yhteensä 10 600 kappaletta ja niiden pinta-ala oli lähes 5 000 hehtaaria. Viiden vuoden takaiseen kyselyyn verrattaessa riistapeltojen määrä on laskenut vajaalla parilla tuhannella. Tosin keskimääräinen pinta-ala näyttäisi nousseen, sillä yhteispinta-ala on kasvanut 600 hehtaarilla. Eniten riistapeltoja löytyy Oulun riistanhoitopiiristä ­ 1 900 kappaletta, pinta-alan ollessa 850 hehtaaria. Elinympäristöjen parantamisella pysyvämpiä vaikutuksia Elinympäristöjä parantamalla metsästäjäkunta pystyy pitkävaikutteisemmin vaikuttamaan sekä riistakantojen että muun luonnon hyvinvointiin. Tehokkaiden elinympäristöjen hoitotoimenpiteiden merkitys riistakannoille on monissa seuroissa ymmärrettykin, sillä elinympäristöjä kunnostettiin seurojen toimesta Metsästäjä 3 / 2007 45
• yli 3 200 kohteella. Metsäriistan ja vesilintujen elinympäristöjen kunnostuksia oli molempia lähes saman verran ­ 1 300 kohdetta. Peltoriistan elinympäristöjä parannettiin 650 kohteella. Vesilintujen elinympäristöjen osalta Pohjanmaan ja Lapin seurat olivat innokkaimpia. Metsäriistan elinympäristökunnostuksissa Pohjois-Savon seurat olivat selvästi muita aktiivisempia. Peltoriistan osalta Pohjanmaan ja Uudenmaan alueilla tehtiin puolestaan eniten työtä näiden riistalajien hyväksi. Varsinaisia lintukosteikoita on viimeisen viiden vuoden aikana tehnyt ja kunnostanut 10 % seuroista. Uusia lintukosteikoita tehtiin viiden vuoden aikana 330 ja kunnostettiin 310. Pinta-alaa näille on kertynyt yhteensä lähes 2 400 hehtaaria. Vahvimmin tätä tehokasta ja pitkävaikutteista riistanhoitotoimintaa on tehty Uudenmaan, Pohjanmaan ja Oulun riistanhoitopiireissä. Pienpetojen pyynti on mielenkiintoista metsästystä ja hyvin tärkeää riistanhoitoa. Telkänpönttöjen määrä laskee Metsästysseurojen innostus telkänpönttöjen hoitoon ja tekemiseen näyttäisi vähenevän. Vuoden 2005 kyselyn mukaan seuroilla oli maastossa 63 000 telkänpönttöä. Viisi vuotta aiemmin pönttöjä oli 23 000 enemmän. Telkänpönttöjä maastossa on muita enemmän Lapissa, yli 10 000. Pöntötys on vahvaa myös Pohjois-Savossa, Oulussa ja Keski-Suomessa. Telkänpönttöjen lisäksi metsästäjät huolehtivat varsin laajasti myös muiden lajien pönttötarpeesta - yli 18 000 pöntön avulla. Telkän pöntötyksen hiipuminen on harmillista, puhutaanhan saalismäärältään kolmanneksi tärkeimmästä vesilinnustamme. Telkkä kun on hyvin kiitollinen riistanhoidon kohde - pönttöjen avulla on saatu kohennettua paikallista telkkäkantaa ja laji on saatu helpohkosti leviämään myös uusille alueille jo muutamassa vuodessa. Pöntötysten ansiosta parimäärä on kohonnut saaristossa ja sisämaassa monikertaiseksi verrattuna 1950-luvun tilanteeseen telkkä kun ei ole ollut enää niin riippuvainen luontaisista pesäpaikoista kuin aikaisemmin. Koko Euroopan mittakaavassa suomalaisten metsästäjien merkitys telkkäkantojen hoidossa on hyvin tärkeä, sillä 60-70 % koko Euroopan telkkäkannasta pesii Suomessa. Jänissaalis lisääntyy ruokintapaikkojen lisääntyessä? I Moni metsästäjä varmasti miettii mikä merkitys ruokinnalla on tuvat riistanhoitopiirikohtaisiin keskiarvolukuihin, joiden perustana on riistakantoihin? Vaikuttaako se riistakantojen tilaan pysyvästi? Vai molemmissa tietoa yli 800 metsästysseuran vastauksista. imeekö se riistaa pois ympärillä olevilta alueilta? Asiaa voi varmasti Kuvioiden avulla näyttäisi siltä, että jänissaalis nousee ruokintapaikkatsella monelta kantilta ja mielipiteitä asiasta on moneen suuntaan? kojen määrän lisääntyessä hyvin suoraviivaisesti. Asia ei kuitenkaan Yhden mielestä varsinkaan alkuperäisten luontoomme kuuluvien käytännössä ole näin yksiselitteinen ja siksi emme uskalla sanoa, että lajien osalta ruokintaa ei tarvita, kun taas toisen mielestä ruokinnasta jäniskanta ja saalis kasvaisivat ruokinnan ansiosta. Ruokintapaikkoja on jo silloin hyötyä riistalle, saatetaan perustaa vasta silloin jos riista käy ruokintapaikoilla. runsaasti, kun jäniskanta on jo Jänisten ruokintapaikkojen yhteys Näkökulmia asiaan on varmasti noussut ja innostus metsäsjänissaaliiseen v. 2000 monia muitakin. Itse uskomme, tykseen on kasvanut - kannan 16 että monien lajien ruokinnalla nousun syyn ollessa kuitenkin 14 voidaan edesauttaa eri riistaihan toinen. Jäniskantaan ja 12 lajeja selviytymään ankarasta saaliin määrään vaikuttavat 10 talvestamme. Tämän lisäksi varmasti hyvin monet tekijät 8 riistan ruokinta yhdistää ja ja ne voivat olla yhteydessä 6 elävöittää seurojen toimintaa ja ruokintapaikkojen määrään. 4 pitää yllä huolta riistakannoista. Esimerkiksi pienpetopyynti voi 2 Ruokinnan avulla kanta-arvioiolla tehokkaampaa sellaisten 0 den teko on yleensä helpomseurojen alueella, jotka innok0 1 2 3 4 5 6 7 8 paa. Riistaruokintaa suunnikaasti ruokkivat jäniksiä. Myös Ruokintapaikkojen määrä/1000 ha teltaessa kannattaa kuitenkin kiinnostus jäniksen metsästykyleensä panostaa ruokintapaikseen ja itse metsästyskin voi kojen riittävään määrään, sillä olla tehokkaampaa innokkaasti järkevää ei ole perustaa suuria ruokintaa hoitavilla seuroilla. Jänisten ruokintapaikkojen yhteys kerääntymispaikkoja, joissa Spekulaatioista huolimatta jänissaaliiseen v. 2005 riskit mahdollisiin tauteihin voidaan kuitenkin sanoa, 16 ja lisääntyvään saalistukseen Pohjois-Savon metsästäjät 14 kasvavat. innokkaina jäniksen ruokkijoi12 Seuraavissa kuvioissa on na myös saavat jänissaalista 10 tarkasteltu jänisten ruokintahuomattavasti muun maan 8 paikkojen määrän suhdetta metsästäjiä enemmän, vuonna 6 jänissaaliin määrään. Tarkaste2005 yli viisinkertaisen 4 lua varten ruokintapaikkojen ja määrän verrattuna koko maan 2 jänissaaliin määrä on vuoden keskilukuun. 0 0 1 2 3 4 5 6 2000 ja 2005 kyselystä laskettu 1000 hehtaarin pinta-alaa Ruokintapaikkojen määrä/1000 ha kohti. Tehdyt havainnot perusJänissaalis/1000 ha Jänissaalis/1000 ha 46 Metsästäjä 3 / 2007
• MICRO 4 Lafayette DC-70 Micro 4 on täysin vesitiivis metsästyskäyttöön tarkoitettu VHF-radiopuhelin. Vesitiiviys määritellään IP-67 -normien mukaisesti upottamalla radiopuhelin veteen yhden metrin syvyyteen 30 minuutiksi. Metsästyspuhelin huippuominaisuuksilla Lafayette on täysin vesitiivis metsästyspuhelin ja ainoa, jonka lähtöteho on täydet 6 wattia. Metallikotelonsa ja tehokkaan antenninsa ansiosta Lafayetten kuuluvuus on huippuluokkaa. Erinomainen äänentoisto mahdollistaa myös tärkeän "kuiskaus" -toiminnon käyttöä. Lafayetten pakettiratkaisuista jokainen löytää itselleen sopivan vaihtoehdon. Lafayetten uudet metsästyspuhelimet löydät mm. näistä asiantuntijaliikkeistä: Alahärmä: HH-Sport, Evijärvi: Ilpon Katiska, Forssa: Forssan Erä ja retkeily, Haapajärvi: Olkkonen Raimo, Joensuu: Joensuun TV ja Video, Joutsa: Agripalvelu, Jyväskylä: Midare, Juva: Juvan Rauta ja Maatalous, Kankaanpää: Radio ja TV Markku, Klaukkala: Juhani Sinisalo, Kurikka: Ase- ja Patruuna, Lahti: LSK Kodintekniikka, Lapväärtti: Rautia Rosenback, Loppi: Erä-Loppi, Mänsälä: Ritkos, Nivala: HH-Sport, Oulu: Viestimaa, Parkano: Parkanon Ompelu- ja Kodink., Porvoo: Porvoon Mikrokulma, Rauma: Sissos-Tuote, Riihimäki: Eräkontti, Salo: Radio Laxell, Seinäjoki: Wextra, Sulkava: Neste Lohilahti, Tammisaari: Ekenäs Telehörnan, Tampere: RXTX-Tuote, Turku: Turun Ampumakeskus, Uusikaupunki: UKI Elektroniikka TELKO GROUP Puh 09 5211 /RADIOPUHELIMET WWW.LAFAYETTE.FI Metsästäjä 3 / 2007 47
• Riistan istutus vaatimatonta Riistalintujen istutus on suomalaisissa metsästysseuroissa melko vaatimatonta toimintaa. Vuonna 2005 maastoon istutettiin seurojen toimesta noin 15 000 lintua. Näistä valtaosa on fasaaneja. Peltopyitä istutettiin noin 500 ja vesilintuja noin 700. Fasaanien istuttamisessa Pohjanmaan ja Uudenmaan metsästäjät ovat muita aktiivisempia. Istutettava määrä ovat viiden vuoden aikana laskenut parilla tuhannella linnulla. Suomessa jo yksikin kaupallista metsästystä tarjoava yritys saattaa istuttaa maastoon enemmän lintuja vuodessa kuin kaikki metsästys- seuramme yhteensä. Istutettavien lintujen hyvin vaatimaton määrä kertoo paljon myös suomalaisesta metsästyksestä. Suomalainen metsästäjä arvostaa villisti luonnossa kasvanutta riistaa. Pienpetojen pyynnissä 70 000 pyyntilaitetta Pienpetojen pyyntilaitteita metsästysseuroissa on käytössä koko maassa yhteensä 70 000 kappaletta. Loukkuja on 37 000, hetitappavia rautoja 18 000 ja jalkanaruja 15 000 kappaletta. Loukkupyynnin innostus näyttää vähentyneen viiden vuoden takaisesta tilanteesta. Tällöin pyyntilaitteita oli maastossa yli 100 000 kappaletta. RKTL:n saalistilastojen 19992005 mukaan mitään vähenevää suuntausta pienpetosaaliissa ei ole kuitenkaan nähtävissä. Innokkaimpia loukkupyytäjiä ovat Etelä- ja Pohjois-Savon metsästäjät. Loukkujen määrällä mitattuna näyttää siltä, että vähiten kiinnostusta loukkupyyntiin on Varsinais-Suomessa ja yleensäkin maan lounais-osien riistanhoitopiireissä. Siis alueilla, missä kettukannat ovat vahvimmillaan. Ja luultavasti myös supikoirakannatkin. Työtä siis riittäisi. Hetitappavia rautoja käyttävät eniten Etelä-Savon, Lapin ja Pohjois-Savon metsästäjät. Ketun pyynti jalkanarulla on suosituinta odotetusti Lapin ja Oulun piireissä. Varishäkkejä on koko maassa noin 700. Talkoolaiset vähenevät Metsästysseurojen riistanhoitotal- koisiin osallistujien määrä on vähentynyt viimeisen viiden vuoden aikana joka neljännessä seurassa. Kymmenellä prosentilla seuroissa talkoolaisten määrä on lisääntynyt, kun taas suurin osa eli 67 % seuroista ilmoittaa talkoolaisten määrän pysyneen samana. Joka kolmannella seuralla riistanhoitotyöhön osallistuminen kuuluu jäsenen velvollisuuksiin ja 2/3 osalla seuroista osallistuminen on vapaaehtoista. Kahdeksassa prosentissa seuroista riistanhoitovelvoitteen voi korvata rahalla. Talkootyön väheneminen saattaa selittää eräitä riistanruokinnassa tapahtuneita muutoksia. Vain 4 prosenttia seuroista pitää mahdollisena sitä, että seuran riistanhoitotöitä teetettäisiin tulevaisuudessa ulkopuolisilla. Vahvimmin tämä vaihtoehto nähdään mahdollisena Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. G Vaikuttaako vesilintujen kevätmetsästyskielto pöntötykseen? I Kiinnostava ilmiö vuoden 2000 seurakyselyyn verrattuna on se, että metsästysseurojen pöntötyksen määrä on laskenut neljäsosaan Varsinais-Suomen riistanhoitopiirin alueella. Lasku lähes 17 000 telkän sekä muiden lajien pöntöstä 4 000 pönttöön on hyvin romahdusmainen. Herää väkisinkin kysymys siitä, ovatko VarsinaisSuomen metsästysseurat tympääntyneet kansallisten tahojen ja EU-komission ajamiin kevätlinnustuksen rajoituksiin? Vesilintujen kevätmetsästyshän kiellettiin Suomessa allia lukuun ottamatta Eytuomioistuimen antaman tuomion takia. Perinteisesti kevätmetsästyksellä on ollut vahvin jalansija juuri Varsinais-Suomen rannikolla ja saaristossa. Kevätmetsästysrajoituksen jälkeen kentältä kuuluikin puheita pöntötyksen lopettamisesta. Närää herättäneessä päätöksessään Ey-tuomioistuin myönsi, että metsästäjillä on hyödyllinen tehtävä saaristoluonnon hoidossa, vaikkakaan se ei kuitenkaan antanut tälle vapaaehtoistyölle juurikaan arvoa, vaan se katsoi, että tehtävät suoritetaan ilman kevätmetsästystäkin. Kevätlinnustusalueellahan metsästäjät pyydystivät vuosittain 4 000-5 000 lintujen lisääntymisen kannalta haitallista pienpetoa (minkkiä ja supikoiraa), korvasivat tuhansilla pöntöillä saariston vähentyneitä kolopuita, huolehtivat laajoista lintulaskennoista sekä metsästyksen vartioinnista saaristoalueella. On valitettavaa, että pöntötyksen kehitystä tarkasteltaessa suuntaus saaristoluonnon hoidossa näyttää toiselta mihin Ey-tuomioistuin päätöksessään uskoi. Rößler TITAN ITÄVALTALAINEN VAIHTOPIIPPUINEN SNELLARILLA Cal 6,5, 308, 30-06, 9,3x62 100 METSÄSTYSKIVÄÄRIÄ TEHTAAN ERIKOISEHDOIN STANDARD perusase 975 e LUXUS parempi puu 1260 e LUXUS K lyhyt versio 1370 e STAINLESS ruostumaton 1150 e LUXUS LH täysvasuri 1390 e Aseessa vakiona 3-patr teräsirtolipas 5-patr.teräsvaralipas 75 e 48 Metsästäjä 3 / 2007 · 09 135 4455 09 135 1358 Pohjoisranta 22 C 00170 HELSINKI · Ase ja korjausliike Talvitie Sauvo 0500 526 008 Asetalvitie.fi I 2 M
• JahtiJaktin aloittama tähtäinteknologian uudistus ja hintojen alennus jatkuu! Nyt yhteistyökumppaninamme on yksi maailman johtavista tähtäinvalmistajista, jonka kanssa kehitimme aivan uudet JahtiJakt PRO -tähtäimet. Näiden JahtiJakt PRO -tähtäimien ominaisuudet kestävät vertailun huippukalliiden tähtäinmerkkien kanssa. Tilaa ja kokeile itse! mess EräERÄTUKUSSA ut! Koko Kansan Huippulaatuiset JahtiJakt PRO -tähtäimet suoraan tehtaalta ilman välikäsiä PRO Tähtäinkiikari 3-9X40 Linnustukseen ja hirvestykseen · Yleiskiikari hirvestykseen, linnustukseen, villisikajahtiin, jne. · Valaistu ristikon keskiosa · 11-portainen tähtäinpisteen valonvoimakkuudensäätö Tuemme MKJ:n nuorisotyötä · 100 % vesitiivis · 5 vuoden takuu · Vakiona linssisuojat ja varaparisto · Helppo kohdistaa Messuhintaan! Kaikenkokoiselle riistalle soveltuva uusi JahtiJakt PRO -tähtäinkiikari, jossa valaistu piste ristikon keskellä. Tähtäinpisteessä 11-portainen valonvoimakkuudensäätö. Vakiona paristo. Rungonvahvuus yleisimmin käytetty (1 tuuma). Tuote ei sisällä jalkoja. VAIN (vastaavat 500 - 99 700 ) PRO Tähtäinkiikari 1,5-6X42 Suurriistalle · Suurriistalle, esim. hirvi, karhu, jne. · Valaistu ristikon keskiosa · 11-portainen tähtäinpisteen valonvoimakkuudensäätö · 100 % vesitiivis · 5 vuoden takuu · Vakiona linssisuojat ja varaparisto · Helppo kohdistaa Suurriistanmetsästykseen suunniteltu uusi JahtiJakt PRO -tähtäinkiikari, jossa mahdollisuus käyttää ristikon keskellä valaistua pistettä. Tähtäinpisteessä 11-portainen valonvoimakkuudensäätö.Vakiona paristo. Rungonvahvuus yleisimmin käytetty (1 tuuma). Tuote ei sisällä jalkoja. Messuhintaan! VAIN (vastaavat 500 - 99 700 ) PRO Tähtäinkiikari 2,5-10X50 Hämärään ja pitkille matkoille · Pitkille matkoille · Hämärä- ja kyttäysjahtiin · Valaistu piste ristikon keskellä · 11-portainen pisteen valonvoimakkuudensäätö · 100 % vesitiivis · 5 vuoden takuu · Vakiona linssisuojat ja varaparisto · Helppo kohdistaa Messuhintaan! Kaikelle riistalle soveltuva JahtiJakt PRO -tähtäinkiikari, joka suuren valovoimansa vuoksi on erittäin hyvä hämärä- ja kyttäysjahtiin. Optimaalinen tähtäin ammuttaessa pitkille matkoille. Valaistu piste ristikon keskellä. Vakiona paristo. Rungonvahvuus yleisimmin käytetty (1 tuuma). Tuote ei sisällä jalkoja. VAIN 129 (vastaavat 700 800 ) Internet-tilaukset 24h/vrk Myymälät: www.eratukku.fi Soita ja tilaa! 020 7477 080 Puhelintilaukset Ma-Pe klo 9-18 Ma-Pe klo 8-18 8-18, myös viikonloppuisin OULU: Alasintie 8, Ark 10-18 la 10-16, VANTAA: Valimotie 27, Ark 10-19 la 10-16, TAMPERE: Possijärvenkatu 4, Ark 10-19 la 10-16 Borlänge: Maskinistgatan 2, Ark 10-19 la 10-16 Haparanda: Ikano-talo, Ark 10-19 la 10-19 su 10-17 020 747 7000 0400 245 083
• JUHA TIAINEN JA JUKKA RINTALA, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kulttuuriympäristön riistan lumijälkilaskennat talvella 2007 Talvi 2007 jää mieleen ainakin Etelä-Suomessa säähavaintohistorian lyhimpänä talvena. Terminen talvi ei kestänyt puoltakaantoista kuukautta. Lumisateen määrä oli vähäinen. Niinpä moni peltokolmiolaskija joutui toteamaan, että laskennan kannalta sopivia päiviä ei osunut kohdalle. Supikoirat puolestaan ulkoilivat tavallista enemmän varsinkin Etelä-Suomessa. Vuosina 1999­2007 perustettujen (ja vähintään kertaalleen laskettujen) peltokolmioiden sijainti riistanhoitopiireittäin (vain niiden piirien rajat piirretty, joiden alueella on kolmioita). Jari Peltomäki 50 Metsästäjä 3 / 2007
• aikka laskettujen peltokolmioiden määrä jäi lähes kolmanneksen tavanomaista pienemmäksi, kierrettiin niitä kuitenkin yhteensä 187. Kaiken kaikkiaan peltokolmioita on perustettu yhdeksän vuoden aikana 435. Runsaimmin niitä on Uudenmaan riistanhoitopiirin alueella, ja siellä erityisesti länsi- ja keskiosissa. Peltokolmiot ovat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vuonna 1999 käynnistämä lumijälkiin perustuva seurantahanke, jolla saadaan tietoa riistan runsauden kehityksestä maatalousympäristön, metsän ja asutuksen muodostamassa rikkonaisessa kulttuurimaisemassa. Peltokolmiot täydentävät riistakolmiolaskentaa, joka sijoittuu metsävaltaisille alueille. Peltokolmiolaskenta on tarkoitettu runsaspeltoisille alueille suunnilleen sadan kilometrin levyiselle vyöhykkeelle rannikoista. V Jälkien kokonaismäärä hieman edellisvuotta pienempi Peltokolmioilla kolmiokohtaiset jälkimäärät ovat yleensä melko suuret. Vuonna 2007 lasketuilla kolmioilla havaittiin yhteensä 13 971 jälkeä. Keskimääräinen kertymä oli 75 jälkeä kolmiota kohden (edellisten vuosien ka. 81 jälkeä/kolmio). Keskimääräinen lumisateesta laskentaan kulunut aika oli noin 1,6 vuorokautta eli hieman pidempi kuin keskimäärin aiempina vuosina (1,5 vrk). Yhtä vuorokautta kohden laskettuna jälkiä oli keskimäärin 55, mikä oli hieman vähemmän kuin keskimäärin aiempina vuosina (61 jälkeä/vrk/kolmio). Havaintoja kertyi 20 nisäkäslajista sekä kaikista laskennan piiriin kuuluvista kahdeksasta lintulajista (taulukko). Yksittäisillä kolmioilla havaittiin keskimäärin 7 lajia, vähimmillään kaksi ja enimmillään 14 lajia. Yleisimmät lajit olivat edellisvuosien tapaan rusakko, kettu, metsäjänis ja orava, joita tavattiin 73­93 prosentilla kaikista kolmioista. Rusakko ja kettu tuottivat entiseen tapaan eniten jälkiä aineistoon, mutta metsäjänis ja orava saivat luovuttaa seuraavan sijan valkohäntäpeuralle, jonka jäljet tavattiin kuitenkin vain joka toisella kolmiolla. Rusakon, metsäjäniksen, lajilleen määrittämättömien jäniseläinten, oravan ja ketun yhteenlaskettu osuus putosi 64 prosenttiin kaikista jäljistä, mikä oli vähemmän kuin aiempina vuosina keskimäärin (70 %). Hirvieläinten osuus nousi 24 prosenttiin, mikä oli hiukan enemmän kuin aiempina vuosina (22 %). Yhdeksän seurantavuoden tuloksia Oheiseen kuvaan on koottu tulokset 23 seurannan kohteena olevan lajin jälkimäärien vaihte- Metsäjänis 1,0 1,4 Rusakko 1,2 0,8 Orava 1,8 Kettu 2,5 Supikoira 0,5 0,8 0,4 1,2 2,5 Kärppä 2,5 2,5 lumikko Minkki 1,2 0,8 Näätä 1,4 0,5 1,5 Saukko 1,5 1,5 1,5 0,5 0,8 0,5 Muutosindeksi 3,0 Ilves 234 0,5 Kissa 2,5 Valkohäntäpeura 1,5 0,4 Hirvi 5 7 0,5 0,2 0,8 Metsäkauris 2,0 1,5 01 1,0 0,5 Metso 1,5 0,8 Teeri 0,9 Pyy 1,5 Peltopyy 1,0 0,2 0,6 1 3 fasaani 0,6 0,5 0,4 3,5 Kanahaukka 1,5 Korppi Etelä-Suomi Länsi-Suomi 0,5 0,5 2,0 2000 2004 Peltokolmioilla laskettavien 15 nisäkäs- ja seitsemän lintulajin kannanvaihtelut vuosina 1999­2007 erikseen Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Kymen ja Etelä-Hämeen riistanhoitopiirien muodostamassa Etelä-Suomessa sekä Satakunnan, Pohjanmaan, Pohjois-Hämeen ja Oulun riistanhoitopiirien muodostamassa Länsi-Suomessa. Vuoden 1999 kantoja merkitään luvulla 1. Jälkimmäisten vuosien indeksi kertoo kuin moninkertainen kanta on ollut suhteessa vuoteen 1999. 0,3 0,5 Metsästäjä 3 / 2007 51
• lusta vuosina 1999­2007. Seurannoissa havaittujen muiden lajien jälkimäärät ovat niin pieniä, että tuloksilla ei ole merkitystä kannanvaihteluiden toteamiseksi. Yhdeksänvuotisista aikasarjoista näkee mielenkiintoisia suuntauksia. Selvästi runsastuneita lajeja ovat metsäkauris ja valkohäntäpeura (Länsi-Suomessa), mahdollisesti myös kärppä Etelä-Suomessa. Selvästi vähentyneitä ovat metsäjänis Etelä- ja Länsi-Suomessa, sekä pyy ja fasaani. Hirvikanta väheni etelässä jo vuonna 2000, mutta lännessä vasta viime vuosina. Myyräkantojen syklinen vaihtelu heijastuu kauniisti ketun, kärpän ja lumikon kantojen vaihteluihin. Etelässä ketun ja rusakon kannat vaihtelevat silmiinpistävän samankaltaisesti. Oravakannat vaihtelevat vuorovuosin käpysatojen mukaan. Metson kanta vaihteli Etelä-Suomessa samassa rytmissä kuin oravan. Länsi-Suomessa metson vaihtelu sen sijaan tapahtui kolmen vuoden jaksoin, ja vaihtelun rajat olivat paljon laajemmat kuin etelässä. Metson tapaan pyyn kannanvaihtelu tapahtui etelässä vuorovuosin, mutta lännessä se oli epäsäännöllisempää. Teeren vaihtelut näyttävät yhdeksänvuotisessa sarjassa metsoa ja pyytä epäsäännöllisemmiltä. Muiden lajien kannanvaihtelut olivat joko melko suuria ja jokseenkin epäsäännöllisiä (näätä, saukko, ilves, peltopyy, kanahaukka, korppi) tai enimmäkseen vähäisiä (supikoira, minkki). Kaikkien lajien kannanvaihteluista saatuihin kuviin sisältyy virhevaihtelua, jonka vuoksi yksityiskohtiin tulee suhtautua varovaisesti. G Jälkien kokonaismäärä/ vrk (kaikki kolmiot) 1044 2643 164 991 1 1 1678 283 76 112 20 30 4 35 38 118 1333 42 1 298 760 10 190 86 6 81 23 11 135 Keskimääräinen jälkien lkm/10 km/vrk Kaikki kolmiot 9,3 23,6 1,5 8,8 0,0 0,0 15,0 2,5 0,7 1,0 0,2 0,3 0,0 0,3 0,3 1,1 11,9 0,4 0,0 2,7 6,8 0,1 1,7 0,8 0,1 0,7 0,2 0,1 1,2 Lajin kolmiot 12,7 26,7 8,5 10,8 1,7 0,8 16,1 7,6 2,3 3,7 2,2 2,3 1,9 2,8 1,9 4,0 23,9 70,0 2,1 7,3 18,4 1,7 10,9 3,4 10,0 14,9 2,7 2,0 5,9 Kolmioita joilta laji havaittu Metsäjänis Rusakko Jäniseläin Orava Liito-orava Susi Kettu Supikoira Kärppä Lumikko Minkki Näätä Mäyrä Saukko Ilves Kissa Valkohäntäpeura Kuusipeura Metsäpeura Hirvi Metsäkauris Metso Teeri Pyy Riekko Peltopyy Fasaani Kanahaukka Korppi 137 165 32 153 1 1 174 62 54 51 15 22 3 21 33 49 93 1 1 68 69 10 29 42 1 9 14 9 38 Osuus kaikista kolmioista (%) 73,3 88,2 17,1 81,8 0,5 0,5 93,0 33,2 28,9 27,3 8,0 11,8 1,6 11,2 17,6 26,2 49,7 0,5 0,5 36,4 36,9 5,3 15,5 22,5 0,5 4,8 7,5 4,8 20,3 Talven 2007 Peltokolmiolaskennan tulokset 20 nisäkäs- ja 8 lintulajista. Kolmioita laskettiin yhteensä 187 kappaletta. Keskimääräinen lumijälkien lukumäärä/10km/ vrk on laskettu erikseen kaikille lasketuille kolmioille ja niille kolmioille, joilta kutakin lajia on tavattu. Lintujen jälkimääriin on lisätty nähtyjen lintujen lukumäärä kerrottuna kertymävuorokausien lukumäärällä. 52 Metsästäjä 3 / 2007
• Baikal IJ-513M -ilmakivääri K-18! Ammuntatuet Kevyet ja käytännölliset ammuntatuet. Jalkojen päissä tulppien alla metallipiikit, jotka saavat pitävän otteen alustaan. Korkeus säädettävissä. 1-jalkainen 29,2-jalkainen 39,3-jalkainen 49,- Kaliiperit 4,5 tai 5,5 mm Erittäin tehokas jousimäntätoiminen ilmakivääri, lähtönopeus 300 m/s (4,5 mm) / 250 m/s (5,5 mm) 179,- Baikal MP-233EA 12/76 sporting-haulikko Uutuusmalli urheiluammuntaan ja metsästykseen. Portatut piiput, 5 vaihtosupistajaa. Irrotettava 1-liipaisinkoneisto, ejektorit/ulostyöntäjät käyttäjän valittavissa. Tukki valikoitua pähkinäpuuta. Piippujen pituus 29,5", paino n. 3,6 kg. 770,- Trius-kiekonheittimet Näppärä ja pitkäikäinen kiekonheitin, jonka T-muotoisen jalustan voi kiinnittää maahan, lankkuun tai esimerkiksi vararenkaaseen. Helppo virittää ja käyttää. - Mahdollisuus käyttää korkeitakin kulmia - Yhdelle tai kahdelle kiekolle - Lähtönopeus säädettävissä One Step - Säätöihin ei tarvita työkaluja Uutuusmalli One Step viritetään ja laukaistaan jalalla, helppo ampua myös yksin! Tack Driver -ammuntapussit Yksiosainen ammuntapussi jonka pitävien kylkien väliin ase kiristyy tukevasti. Sopii haulikolle ja kiväärille. Vähentää rekyyliä ja aseen hyppäämistä huomattavasti. 39,- Birdshooter 79,- (myydään tyhjänä, täytä esimerkiksi riisillä) Dead Shot -pussit Vakaa ja nopeakäyttöinen kaksiosainen ammuntatuki. Kestävää nailonia, ei naarmuta asetta. Myydään tyhjänä, täytä esimerkiksi 19,hiekkapuhallushiekalla. 129,- Caldwell-bipodit Himmeän mustaa alumiinia. Kääntyy 20° kumpaankin suuntaan, kallistuu 18° korkea (35-76 cm) 85,matala (20-30 cm) 59,- Hylsynkiillotusvälineet Likaiset ja hiekkaiset hylsyt voivat vaurioittaa asettasi ja latausholkkejasi. Hylsynkiillotuskoneella puhdistat helposti satoja hylsyjä 2-3 tunnissa. Nyt uusi, entistäkin parempi malli! Paketissa laitteen lisäksi: kiillotuspuru (norm. 6,- / kg) kiillotusaine (norm. 11,- / 220g) Zos 1x22x33 punapiste integroitu Weaverkiinnitys 69,Zos 3-9x40 parallaksisäätö alkaen 8 m 1" runkoputki kaikkiin aseisiin! hiusristikolla 64,Mil-Dot -ristikolla Pakettihintaan 120,Lee juhlavuoden lataussarja 55,- Zos 6-24x50E parallaksisäätö alkaen 20 m 1" runkoputki punapisteristikolla 120,valaistulla Mil-Dot -ristikolla 95,- Sisältää kaiken tarvittavan patruunoiden jälleenlataukseen. Lisäksi tarvitset vain latausholkit kaliiperillesi! Zos 6-24x50AOE Tactical Mil-Dot -ristikko säädettävällä 11-portaisella valaisulla, sniper-säätötornit, parallaksisäätö alkaen 10 m 30 mm runkoputki 119,190,Stag Arms -tuotteet Uutuutena valikoimissamme Stag Armsin laadustaan tunnetut AR-15 -tyyppiset reserviläiskiväärit. Katso lisää nettisivuiltamme! Eräliike Riistamaa Espoo Oravannahkatori 1 02120 Espoo puh. (09) 4110 1290 ma-pe 12-18 Kouvola Tapiontie 2 45160 Kouvola puh. (05) 375 0288 ma-pe 10-18 www.riistamaa.fi Metsästäjä 3 / 2007 53
• METSÄKAURISSARVET trofeiksi etsäkaurista voidaan metsästää varsin monella tavalla. Pukkijahti toteutetaan yleisemmin väijymällä ja jäljittämällä, koska alkukesän jahdissa ei ole mahdollista käyttää koiraa. Metsästäjän tulee tuntea hyvin metsästysalueensa ja eläinten käyttäytyminen, koska metsäkauris poikkeaa elintavoiltaan muista hirvieläimistä. Alkukesän pukkijahti on perusteltua monestakin syystä. Pukit eivät ole vielä "kiinnittyneet" reviireihinsä. Lisäksi metsästys tapahtuu ennen kiima-aikaa, eikä jahti ole siten sotkemassa kiimaa ja lisääntymiskautta. Sarvensa pukki pudottaa jo alkusyksystä, kohta kiima-ajan jälkeen. Sarvet alkavat kasvaa uudelleen heti vuoden vaihteen jälkeen. Kasvaessaan ne ovat karvapäällisiä. Sarvensa pukki keloaa yleensä toukokuulla, kun ne ovat kasvaneet täyteen mittaansa ja luutuneet kokonaan. Kesäkuulla vielä voidaan havaita nuorilla pukeilla nahkapäällisiä sarvia. Metsäkaurispukki puolustaa aktiivisesti omaa reviiriään muilta uroksilta. Talvisilta ruokintapaikoilta pukkeja ei enää keväällä tavoita. Keväällä pukit voi parhaiten tavoittaa aamu- tai iltahämärissä peltojen, taimikoiden ja hakkuuaukkojen tuntumasta, missä ne kiertelevät merkkaamassa reviiriään ja ovat etsimässä kevään esiintuomia uusia ravintokohteita. Pukkijahti voi onnistua myös pillillä houkutusjahtina, vaikkakin houkutuspillin teho on vasta parhaimmillaan varsinaiseen kiima-aikaan keskikesällä. Pukkijahti on mielenkiintoista jahtia. Väijyntäjahdissa on syytä pitää mielessä myös se seikka, ettei metsästys kohdistu liikaa valtapukkeihin. Niiden liiallinen poistaminen voi tyhjentää joksikin aikaa hyvätkin reviirialueet. Sten christoffersson Metsäkauriin metsästys ajoittuu maassamme kahteen vaiheeseen, kevääseen ja syksyyn. Alkukesästä toukokuun puolesta välistä kesäkuun puoleen väliin metsästetään uroksia, eli metsäkaurispukkeja. Syksyllä syyskuun alusta tammikuun loppuun saakka kestävällä metsästyskaudella voidaan metsästää myös naaraita ja vasoja. Uroksia ei ole mielekästä metsästää loppusyksystä, koska ne ovat jo sarvensa pudottaneet. Keväinen ja alkukesän pukkijahti on siten paikallaan. M Veli Lappalainen Metsäkauriilla esiintyy kahta sarvityyppiä. Yleisin on munamallinen sarvityyppi. Vtyypin sarvet leviävät kärkiään kohti. Sarvien rungolla esiintyvästä helmisyydestä voidaan antaa 0-4 pistettä. Kun helmisyyttä on 2/3 sarvesta voidaan antaa 4 pistettä. Sisäleveyssuhteesta voidaan antaa 0-4 pistettä. Sisäleveyttä verrataan sarvien pituuteen. Jos sarvet ovat kapeat tai selvästi ylileveät, pisteitä ei anneta. Erittäin hyvä leveyssuhde on 45-75 %. 54 Metsästäjä 3 / 2007
• MITTAUSOHJEET: I Seuraavassa käydään läpi metsäkauriin sarvien mittausperusteet. Mittausohjeita apuna käyttäen voidaan itse mitata ja arvioida sarvet ja nähdä mihin pistemäärään ne yltävät. Tästä on apua kun harkitsee kannattaako sarvet viedä viralliseen näyttelyyn arvosteltavaksi. Seuraavalla sivulla on myös arvostelulomake, johon tiedot voidaan kirjata. MITTAUS- JA ARVIOINTIOHJEET I Metsäkauriin sarvissa esiintyy kahta eri sarvityyppiä V- ja munatyyppinen sarvimalli. Yleisin sarvityyppi on munatyypinen sarvi. Metsäkauriin sarvet muodostuvat seuraavista osista; sarvenjuuri, tyviruusuke ja sarvirunko. Sarvirungosta erkanee normaalista yksi etu- ja takapiikki. Tyypillisimmillään metsäkauriin sarvissa on siis 3+3 piikkiä. I Mittaukset tehdään ohuella taipuisalla mittanauhalla. Mittaustulokset ilmoitetaan senttimetreinä yhden desimaalin tarkkuudella (esim. 21,3 cm). Trofeen paino ilmoitetaan grammoina (gr.) ja tilavuus kuutiosenttimetreinä.(cm³). Muotopisteitä annetaan 0,5 pisteen tarkkuudella. MITTAUKSET I Sarvien pituus (cm). Molempien sarvipuoliskojen sarvien pituus mitataan pintaa pitkin tyviruusukkeen alareunasta sarven kärkeen. Sarvien pituuksista lasketaan niiden keskiarvo. Mittaukset tehdään millimetrin tarkkuudella ja kirjataan senttimetreinä (esim. 18,3). I Sisäleveys (cm). Sarvista mitataan sisäleveys, jolla tarkoitetaan leveintä kohtaa sarvipuoliskojen välissä. Mikäli sarvet ovat V-tyypin sarvet ja laajenevat kärkiään kohti, mitataan vastaavana mittana kärkiväli. Tämä mitta on ns. tukitieto, jolla on merkitystä muotopisteitä annettaessa. I Sarvitrofeen paino (gr). Sarvien paino ilmoitetaan grammoina. Trofeearvostelussa sarvitrofeeseen luetaan kuuluvaksi sarvet ja ns. takaraivo-silmä-nenäluulinjaa pitkin sahattu kallo. Mikäli kallo on kokonaisena (ilman alaleukaa), vähennetään trofeen painosta 90 gr., ja sahattuna siten, että ylähampaat puuttuvat 65 gr. I Sarvien tilavuus (cm³). Sarvien tilavuus mitataan upottamalla sarvet veteen ruusukkeita myöten kallorajaan asti. Tilavuus saadaan määriteltyä seuraavasti; Sarvitrofeen todellinen paino ­ upotusmittauspaino = tilavuus. I Mikäli sarvien tilavuuden määrittäminen upotusmittauksella ei ole mahdollista, voidaan sarvien likimääräinen tilavuuspistemäärä määrittää kertoimen 0.13 avulla. Sarvien paino X 0,13 = tilavuuspistemäärä. I Muotopisteitä annetaan eri ominaisuuksista. Sarvien värisyydestä annetaan 0-4 pistettä. Valkoisista ja värjätyistä sarvista ei voida antaa muotopisteitä. Mitä tummempi sarvien väri on, sitä suurempi on pistemäärä. Tyviruusukkeista voidaan antaa 0-4 pistettä. jos se on olematon pisteitä ei voidaan antaa. Sen sijaan jos tyviruusuke on vahva ja massiivinen kuten peukalon levyinen, voidaan antaa 4 pistettä. Metsästystrofeiden arvostelusta löytyy lisätietoja MKJ:n kotisivuilta www.riista.fi takaraivoluusta korva- ja silmäaukon kautta nenäluun alapuolelle. Sahauslinjalla on merkitystä trofeen arvostelussa, koska se vaikuttaa trofeen kokonaispainoon. Mikäli kalloa ei ole sahattu, voidaan arvostelussa trofeen painosta vähentää 90 gr. Täytettyjä metsäkaurispukin päitä ei voida arvostella. Tällaiset trofeet on syytä käyttää näyttelyssä arvosteltavana ennen pään täyttämistä. Tällaisissa tapauksissa eläintentäyttäjät antavat nylkemisen ja muun alkukäsittelyn osalta omat ohjeensa. Peruukki- ja karvapeitteisiä sarvia ei voida myöskään arvostella. Myöskään tekokalloon kiinnitettyjä sarvia ei voida arvostella, koska sarvien asentoa on voitu muuttaa, joka vaikuttaa mittaustulokseen. Trofeet näyttelykuntoon Jahdista metsästäjälle jää muistoksi sarvet. Jotta ne säilyisivät hyvin, niin ne on syytä laittaa säilytys- ja esittelykuntoon. Asiallisesti valmistettu sarvitrofee säilyy lähes ikuisesti. Yleensä muistoksi itselle otetaan sarvet kalloineen. Metsästysmuistoksi voi myös täytättää kauriin koko pään. Sarvien valmistuksessa oikeaan trofeekuntoon voidaan edetä eri työvaiheittain. Työvaiheet ovat alkupuhdistaminen, kalloluun sahaus tarvittaessa, keittäminen, puhdistus, Piikkien kärjistä voidaan antaa 0-2 pistettä. Parhaat valkaisu ja taustalevylle asettaminen. Sarvet tupisteet annetaan piikeistä, jotka ovat teräväkärkilee kiinnittää taustalevylle siten, että ne voidaan siä ja vaaleat. Lisäpisteitä voidaan antaa vielä, jos irrottaa siitä mittauksia varten. piikkien pituudet ovat yli 5cm. Sarvet eivät sinällään kaipaa mitään erityistä käsittelyä, mutta kalloluu on syytä puhdistaa hygieenisistä syistä. Sarvitrofeen kallosta tulee poistaa kaikki irtonaiset kudokset. Aluksi kallosta nyljetään nahka pois. Sen jälkeen tehdään tarvittaessa kallon sahaus. Kallosta sahataan pois sen verran luuta, että sarvet pysyvät alkuperäisessä asennossaan ja trofee on silti aseteltavissa luontevasti alustalleen. Oikeaoppinen Onnistuneen jahdin jälkeen seuraa ruhon käsittely. Lihat laitetaan talteen ja sahauslinja kulkee sarvista ruvetaan tekemään trofeeta. Kallo puhdistetaan keittämällä Kalloluun yleisin puhdistusmenetelmä on keittäminen. Avotulella keitettäessä on syytä olla huolellinen, etteivät liekit pääse polttamaan sarvia. Keittämällä pehmuskudokset irtoavat kalloluusta. Keittämisen ja puhdistuksen jälkeen kalloluu ei kaipaa muuta pintakäsittelyä kuin valkaisemisen vetyperoksidin avulla. Yleisemmin käytetään 10-30 % vetyperoksidiliuosta. Sarvia ei saa värjätä. Tämän jälkeen sarvitrofee voidaan laittaa taustalevylle. Kiinnityksessä on syytä muistaa, että sarvet tulee voida irrottaa taustalevystä arvostelun punnitusta ja tilavuuden määritystä varten. Sarvet on hyvä kiinnittää taustalevylle ruuveilla taustalevyn takaa kalloluuhun. Sarvien tulee olla vähintään 3 kuukautta kuivuneita, ennekuin ne voidaan virallisesti arvostella. Metsästäjä 3 / 2007 55
• METSÄKAURIS Capreolus capreolus CIC Suomen näyttely- ja trofeekomissio TROFEEARVOSTELU CIC:n mukainen arvostelu MITTAUS Oikea Vasen Yht. ka. X Sarven pituus (cm) ____ ____ ____ ____ 0,5 Sisäleveys tai kärkiväli ____ Sarvien paino (gr.) ____ 0,1 Sarvien tilavuus (cm³) ____ 0,3 (Likimääräinen tilavuuspistemäärä; sarvien paino X 0,13 = tilavuuspistemäärä) ARVIOINTI Värisyys Helmisyys Ruusukkeet Sisäleveyssuhde Piikkien kärjet Lisäpisteet Virhepisteet Epäsymmetria (0-4 P.) (0-4 P.) (0-4 P.) (0-4 P.) (0-2 P.) (0-5 P.) (-0-5 P.) HOPEA 115 p. ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ Pisteet ____ ____ ____ Kuivuessaan trofeista poistuu kosteutta ja ne menevät hiukan "kasaan". Huoneenlämpö on suositeltavin kuivumisolotila. Trofeearvostelun kannalta taustalevyn muodolla ei ole merkitystä. Taustalevy toimii kiinnitysalustana ripustamista varten. Taustalevy suojaa trofeeta ja kallonluun osia kolhuilta ja siihen voidaan merkitä kaatotietoja, kuten kaatoaika ja ­paikka sekä trofeen omistaja. Trofeet arvostellaan vain kerran Trofeet voidaan arvostella vain kerran virallisissa trofeenäyttelyissä. Suomessa trofeiden arvostelusta vastaa CIC Suomen näyttely- ja trofeekomissio. Trofeenäyttelyjä järjestetään yleensä erilaisten näyttelyjen ja messujen yhteydessä. CIC Suomen näyttely- ja trofeekomissio antaa KOKONAISPISTEMÄÄRÄ MITALILUOKAT KULTA 130 p. ____ PRONSSI 105 p. MUOTOPISTEET tuomariston yhteiseen näkemykseen. Arvostelussa käytetään alla olevia Muotopisteiden arviointi perustuu arviointimäärityksiä. Muotopisteet annetaan 0,5 pisteen tarkkuudella. Värisävy ja tummuus (0 - 4 pistettä) · vaalea tai keinotekoisesti värjätty · keltainen tai vaalean ruskea · keskiruskea (tavanomainen) · tummanruskea · tumma, melkein musta Helmien koko ja peittävyys (0 - 4 pistettä) · sarvi sileä, melkein helmetön · heikko · keskimääräinen · hyvä · erittäin hyvä Tyviruusukkeet (0 - 4 pistettä) · hento (matala ja kapea) · keskimääräinen (narumainen, vähähelminen) · hyvä (vahva ja melko korkea, tavanomainen) · vahva (leveä ja korkea) · erittäin vahva 0 pistettä 1 piste 2 pistettä 3 pistettä 4 pistettä 0 pistettä 1 piste 2 pistettä 3 pistettä 4 pistettä 0 pistettä 1 piste 2 pistettä 3 pistettä 4 pistettä Virhepisteitä voidaan antaa 0-5 pistettä. Nysäpiikeistä, jotka ovat alle 3 cm, voidaan antaa 0-2 virhepisteitä. Myös selkeästä epäsymmetriasta voidaan antaa enintään 3 virhepistettä. Sisäleveyssuhde (0 - 4 pistettä) Sisäleveys tulee mitata kohtisuoraan sarvipuoliskoista. Jos sarvet ovat ylöspäin levenevät V-tyypin sarvet, mittana käytetään kärkivälimittaa. Leveyssuhteen laskentakaava; (leveys / pituus x 100= leveyssuhde). Sisäleveyden tai kärkivälin suhteesta sarvien pituuteen annetaan pisteitä seuraavasti: (suhde alle 30 %) 0 pistettä · erittäin kapea (30 - 35 %) 1 piste · kapea (35 - 40 %) 2 pistettä · keskimääräinen (40 - 45 %) 3 pistettä · hyvä (45 - 75 %) 4 pistettä · erittäin hyvä (yli 75 %) 0 pistettä · ylileveä (epänormaali) Piikkien kärjet (0 - 2 pistettä) · tynkämäiset ja tummat · tylpät ja väri vaihtelee vaalea tai tumma · terävät ja valkeakärkiset Lisäpisteet (0 - 5 pistettä) Piikkien pituuksista ja symmetriasta voidaan antaa enintään 5 pistettä. Piikkien pituudesta voidaan antaa enintään 2 lisäpistettä. · normaalit piikit (3,5 -5,0 cm) · hyvät piikit (5,0- 6,0 cm) · erittäin hyvät piikit (yli 6 cm) Sarvitrofeen tasapainoisesta symmetriasta voidaan antaa enintään 3 lisäpistettä. Virhepisteet Epäsymmetria (0 ­ 5,0 virhepistettä) Virhepisteitä voidaan antaa enintään 5 virhepistettä. Huonosti kehittyneistä piikeistä voidaan antaa enintään 2 virhepistettä. · piikit puuttuvat tai ovat "nysät" (alle 2,5 cm) · piikit ovat 2,5 ­ 3,0 cm tai vain toisessa sarvipuoliskossa · piikit normaalit (yli 3,5 cm) Epäsymmetriasta ja erilaisista virheellisyyksistä voidaan antaa 3 virhepistettä. 0 pistettä 1 piste 2 pistettä 0 pistettä 1 piste 2 pistettä 2 virhepistettä 1 virhepiste 0 virhepistettä Vaurioituneita sarvia ei voida arvostella. Täytettyjä pukinpäitä ei voida myöskään arvostella. 56 Metsästäjä 3 / 2007
• luvat näyttelyjen järjestämiseen ja samassa yhteydessä nimeää näyttelyn arvostelutuomarit. Kansallisissa ja paikallisissa näyttelyissä trofeearvostelijoina tulee olla kolme trofeetuomaria. CIC Suomen näyttely- ja trofeekomissio toimii kansainvälisen CIC:n alaisuudessa ja arvostelussa noudatetaan CIC:n vahvistamia arvostelunormeja ja mittausohjeita. Kansainvälisissä näyttelyissä on nimettynä viisi trofeetuomaria. Näihin näyttelyihin voidaan lähettää myös kansallisissa näyttelyissä olleita trofeita. Näyttelyissä voidaan arvostella kaikkia trofeita, riippumatta siitä, missä ne on kaadettu. Arvostellusta trofeesta omistajalle annetaan mittauslomake, josta ilmenee mittaustulokset ja trofeen saama pistemäärä. Samoin omistajalle annetaan erityinen kunniakirja ja mitali. Mitaliluokat ovat kulta, hopea ja pronssi. Mittaukset arvostelun perustana Trofeiden arvostelu perustuu CIC:n määrittämiin mittausnormeihin. Kunkin lajin kohdalla on tarkkaan määritelty eri mittauskohdat. Trofeearvostelu perustuu siis pitkälti matemaattisiin menetelmiin. Mittauksien lisäksi arvostelussa arvioidaan erilaisia muototai virhepisteitä. Trofeearvostelija pyrkii työssään mahdollisimman oikeaan ja tarkkaan mittaussuoritukseen ja muotopisteiden osalta objektiiviseen näkemykseen arvosteltavista trofeen ominaisuuksista. Lopullinen trofeen pistemäärä saadaan laskettua edellä mainittujen mittaus- ja muotopisteiden sekä eri kertoimien perusteella. Pistemäärien perusteella trofeille on määritetty mitaliluokat. Mitaliluokat ovat kulta 130 p., hopea 115 p. ja pronssi 105 p. G Trofeearvosteluun kuuluu myös sarvitrofeen painon mittaus. Sarvitrofeeseen kuuluu sarvet ja kallon osa, joka on sahattu takaraivo- silmäaukko nenäluulinjaa pitkin. Mikäli kalloa ei ole sahattu, tehdään 90 gramman painovähennys. Sarven pituus mitataan tyviruusukkeen reunasta sarvirungon eli keskimmäisen piikin kärkeen. Tyypillisimmillään metsäkauriin sarvissa on 3+3 piikkiä. Metsästäjä 3 / 2007 57
• Tutkijan tuntoja Y T Luontopoliitikot esiin G Edesmennyt ystäväni, Helsingin yliopiston eläintieteen professori Olli Järvinen, lateli paljon viisauksia erilaisilla foorumeilla. Hän oli niitä harvoja biologeja, jotka ovat kyenneet yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen omaa tieteenalaansa huomattavasti laajemmin, laajemmissa kuulija- ja lukijakunnissa. Olli johti eturivistä suomalaisen ekologian tieteen huipulle, missä se onkin sitten kiitettävästi pysynyt. Luin tässä jälleen kerran Ollin esseekokoelman Aikalisä luonnolle, mikä on tämänkin palstan innoittaja. Meidän ajassamme on vikana se, että tulevaisuus ei ole entisensä. Sinisilmäisinkin optimisti näkee, että aikamme ei kulje kohti onnelaa. Meitä uhkaavat ahneuden ja välinpitämättömyyden myötä mm. ilmastomuutokset, luonnonvarojen ylihyödyntäminen ja ihmisen yleensäkin epäpyhä suhtautuminen luonnonarvoihin. Suomessa metsien hyödyntäminen ­ kestävästi ­ tuntuu vielä täysin rationaaliselta toiminnalta, mutta esimerkiksi soiden ja kosteikkojen ojittaminen ja kuivattaminen on jo lopullisen pimeää ja itsekästä, silkkaa tyhmyyttä. Kuivatuksella yksinkertaistetaan ja tasapäistetään luontaisesti monimuotoisia elinympäristöjä. Turpeennostoalueilta kärrätään autojen lavoilla kokonaisia ekosysteemejä. Tutkijat ja tiedemiehet tunnistavat näitä ongelmia ehkä herkimmin, mutta heistä on harvoin yhteiskunnallisiksi vaikuttajiksi, jotka pystyisivät kääntämään kelkan kulkua. Tutkimusta ja tiedettä käytetään "häikäilemättä" hyväksi piireissä, jotka ajavat esimerkiksi ympäristönsuojelun ja ekologian varjolla omia intressejään. Heidän päämääränsä saattavat olla ihan hyviä ja tavoiteltavia, mutta tutkimukseen ei saa milloinkaan vedota valheellisesti. Näin ekologia on hankkinut negatiivisen tieteen maineen: kaikkea vastustetaan ekologian nimeen. Tämä maa on täynnään tutkimuksia väärin siteeraavia "sekologeja" (Olli Järvisen joskus käyttämä ilmaus), pseudoasiantuntijoita, jotka pilaavat paitsi tutkijoiden maineen, saattavat päätöksentekijät hämmennyksiin ristiriitaisen tietotulvan keskellä. Biologit voisivat nostaa asemiaan yhteiskunnallisessa keskustelussa ja valtakunnallisessa politiikassa, nyt heidän panoksensa on mitätön. Vasta aivan viime vuosina valovoimaisimmat biologit ovat ottaneet voimakkaasti osaa esimerkiksi metsäkeskusteluun. Akatemiaprofessori Ilkka Hanski on tuonut uudenlaista ajattelua metsänhoitoon ja -suojeluun; häntä kuunnellaan laajalti eri puolilla maailmaa, vieraissa ehkä jopa paremmin kuin kotimaassa. Meikäläinen luontopolitiikka vierastaa omaa asiantuntijaa, koska se on tottunut kähmimään asioita omien poliittisten tarkoitusperiensä ajamiseksi. Biologit, luonnonsuojelijat ja -hoitajat sekä metsästäjät voisivat osallistua valtakunnan politiikkaan paitsi asiantuntijoina myös aktiivisina päätöksentekijöinä. Esimerkiksi eduskunnassamme on viime vuosikymmeninä ollut vain yksi "luontoammattilainen", eläintieteen emeritusprofessori Erkki Pulliainen, joka tosin on ollut valtavan työteliäs ja aikaansaapa. Mutta "tällaisia pulliaisia" tarvittaisiin paljon lisää, kaikkiin puolueisiin. Emme tarvitse poliitikkokaartiin metsästäjien edunajajia, vaan metsästyksen ymmärtäjiä. Emme tarvitse suojeluaktivisteja, vaan suojelubiologeja. Emme tarvitse pelkkää intomieltä, vaan osaamista. Paitsi metsästyksen asiantuntijoita, tarvitaan myös metsästysfilosofeja, nykypäivän sellaisia. Heitä tarvitaan arvottamaan metsästystä, osoittamaan sen itseisarvo siitä vieraantuneille. Jorma Lindblom Varsinais-Suomesta kirjoittaa Metsästäjä-lehden numerossa 1/1995: "Metsästettäessä tavallaan puetaan koko maisema päälle, syvennytään vuoropuheluun luonnon kanssa. Tämä merkitsee myös vapautumista eräistä rationaalisista käsityksistä, mitä mikäkin merkitsee ja on tyytymistä siihen, että asiat vain ovat niin kuin ovat." Metsästys on hänelle elämän asia. Metsästäjäkunnassa on paljon ihmisiä, jotka ovat yhteiskunnan avainhenkilöitä. Nykyisellään metsästyspoliittinen keskustelu käydään riistatalouden sisällä, maa- ja metsätalousministeriön, Metsästäjäin Keskusjärjestön, muiden metsästäjäjärjestöjen ja tutkimuslaitoksemme kesken. Se ei riitä. Keskustelua on laajennettava yhteiskuntaan, metsästyksestä pitää keskustella avoimesti yleisillä areenoilla. G P P P Y p · · · · · · · · · · Harto Lindén, Kirjoittaja on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimusprofessori P O m k P s · · · · · Esimerkiksi eduskunnassamme on viime vuosikymmeninä ollut vain yksi "luontoammattilainen", eläintieteen emeritusprofessori Erkki Pulliainen, joka tosin on ollut valtavan työteliäs ja aikaansaapa. 58 Metsästäjä 3 / 2007 2
• Ylivoimainen Pointer Panta-GPS Testivoittajan Huippu-uutuusmalli 2008 2008 Pointer Panta-GPS + Pointer GPS -ohjelmisto Koko Kansan Pointer on maailmanlaajuisesti ylivoimainen koira-GPS -laitteissa. Yli viiden vuoden ja kymmenien tuhansien käyttäjien toiveiden pohjalta on nyt kehitetty uusi Pointer Panta-GPS. · Huipputuote koiramiehelle, passimiehelle ja maastonavigointiin · Voit seurata pantaa edellisillä Pointer GPS:illä tai Nokian kännyköillä + Pointer GPS -ohjelmalla · Laaja karttavalikoima: kaikki yleisimmät kartat metsistä, maastoista, teistä ja meristä · Täydelliset maasto-GPS- ja koiranseurantaominaisuudet! · Haukun kuuntelu soittamalla · Paikannus, seuranta, alueseuranta · Kestävä rakenne, täysin vesitiivis · Kevyt, pienikokoinen, soveltuu kaikille koirille · Tehokas 1 700 mAh akku · Takuu 2 vuotta www.pointersolutions.com mess EräERÄTUKUSSA ut! Kaikki Pointer-pannat ja -GPS:t ovat keskenään yhteen sopivia. VAIN 669 899 VAIN + toimituskulut + ohjelmointikulut Panta + ohjelmisto NYT MESSUHINTA AN Panta ilman ohjelmistoa + toimituskulut + ohjelmointikulut Pointer GPS -ohjelmisto Ostamalla vain Pointer GPS -ohjelmiston, saat kännykkääsi täydelliset maasto-GPS -ominaisuudet. Lisäksi passimiehenä voit seurata vaikkapa kaverin koiraa! Pointer GPS -ohjelmapaketti sisältää: · · · · · Uusi seurantaohjelmisto Muistikortti Kartat Latausoikeus 1 000 karttaruutuun Bluetooth-GPS Pointer GPS -ohjelmisto Nopeille tilaajille kaupan päälle: GPS-puhelimen suojakotelo ja pannan autolaturi! VAIN 279 + toimituskulut Huippuedullisesti täydellinen paketti NOKIA-puhelimella. Kysy tarjous! Pieni erä Pointer Quick GPS:ää! Kysy tarjous! Internet-tilaukset 24h/vrk Myymälät: www.eratukku.fi Soita ja tilaa! 020 7477 080 Puhelintilaukset Ma-Pe klo 9-18 Ma-Pe klo 8-18 8-18, myös viikonloppuisin OULU: Alasintie 8, Ark 10-18 la 10-16, VANTAA: Valimotie 27, Ark 10-19 la 10-16, TAMPERE: Possijärvenkatu 4, Ark 10-19 la 10-16 Borlänge: Maskinistgatan 2, Ark 10-19 la 10-16 Haparanda: Ikano-talo, Ark 10-19 la 10-19 su 10-17 020 747 7000 0400 245 083
• Eräaatoksia valtion mailta Uusi pääjohtaja on kanakoiramies Verestä jahtivoimaa Metsähallitukseen Pyysimme Metsähallituksen pääjohtajana tämän vuoden alussa aloittanutta Jyrki Kangasta valottamaan, millainen metsästäjä hän oikein on ja minkälainen on hänen metsästäjänäkökulmansa valtion metsiin. Oheisessa kirjoituksessa Jyrki ­ toimeksiantomme mukaisesti ­ taustoittaa maailmaansa näiltä osin. G Suoritin metsästäjätutkinnon vasta yli kaksikymppisenä. Keskeisenä pontimena oli työni metsien monikäytön tutkijana. Arvelin, että asiaan pureutuminen onnistuu paremmin, jos pystyy sisäistämään myös metsästäjän näkökulman ja hankkii omakohtaisia jahtielämyksiä. Metsästysasioita on kuulunut töihini jatkuvasti myöhemminkin. Metlassa tutkimusaseman johtajana rooteliini kuuluivat yksikön tutkimusmetsien metsästysoikeudet ja metsästyksen valvonta. UPM:ssä ennen Metsähallitukseen siirtymistä vastasin yhtiön metsistä Suomessa, metsästysasioineen. Luonnonvarojen käytön suunnittelu, metsien monikäyttö ja eri intressien yhteensovittaminen ovat olleet leipälajini läpi työuran. Metsähallituksessa ne ovat ydinbisnestä. Olikin hienoa tulla töihin taloon, jossa perinteisesti on nähty metsän monet arvot. Valtion talousmetsissä otetaan korostetusti huomioon metsien muita kuin puuntuotannollisia tavoitteita. Metsätalous hakkuineen on kuitenkin monikäytön ydin talousmetsissä. Kansallispuistoihin kaupalliset hakkuut eivät istu, mutta niissäkin monikäyttö on voimissaan: suojelua, virkistystä, poronhoitoa, tutkimusta jne. Metsähallituksen liikevoitto on runsaat 70 milj. euroa. Liiketoiminnan satsaus muihin tavoitteisiin on lähes 40 milj. euroa vuodessa. Sen verran liikevoitto on alempi kuin se olisi ilman erityistä panostusta biodiversiteettiin, virkistykseen, riistaan, poronhoitoon ja kulttuuriin. Olemme Metsähallituksessa ylpeitä tällaisesta metsästäjiäkin hyödyttävästä monikäyttöotteesta. Jatkamme samoilla linjoilla. Tosin voidaan kysyä, onko liikevoiton ja muuhun satsauksen suhde nyt tasapainossa. Kyse on poliittisesta valinnasta, johon aina löytyy eriäviä mielipiteitä. Palataanpa metsästäjä-minääni. En voi luonnehtia itseäni kovin intohimoiseksi saalistajaksi. Tärkeämpää on maastossa samoilu ja koirien treenaminen sekä niiden kiihkeän tulisen, mutta samalla määrätietoisen tehokkaan jahtityöskentelyn seuraaminen. Asiaan kuuluu jo koirien takia linnun pudotus silloin tällöin. Riista tietenkin jalostetaan kulinaarisiksi nautinnoiksi. Kanalintujahti seisovilla kanakoirilla on mielestäni metsästysmuodoista jaloin. Parhaimmillaan se on Lapin erämaissa ja tuntureilla. Itselläni on ollut yhteensä viisi englanninsetteriä. Rodun valinta tuli aikoinaan perheeseemme verenperintönä appiukolta. Harrastukseen liittyy metsästyskokeissa käynti, olenpa viittä vaille ylituomarikin sillä saralla. Takavuosina olin myös rodun jalostustoimikunnassa ja seuraan kasvatustoimintaa edelleen. Itselläni on Woodgoing-kennel ja yksi kasvatettu pentue. Jos en muuta niin sen olen kanakoiraillessa oppinut, että kuuma koira tarvitsee koleen (engl. cool) isännän. Näillä taustoilla katson Metsähallituksessakin maailmaa kanakoiramiehen silmin. Muutaman kuukauden kokemuksella voin todeta, että kuten kanakoiraurheilussa myös täällä riittää vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Monenlaista turbulenssia pörrää valtion suuren luonnonvaratalon ympärillä. Ydinasioista kuitenkin pidetään koleesti kiinni. Niihin kuuluu metsäkanalintukantojen vaaliminen. Niin, että lajit säilyvät metsästettävinä. G Jyrki settereineen, Ami (oikealla) oli ikäluokkansa Kultamalja-kilpailun kolmas ja Olga toinen. Jyrki Kangas, pääjohtaja 2 60 Metsästäjä 3 / 2007
• LEIJONA-ASEKAAPIT NYT MESSUHINNOIN! LEIJONA 140 * * * * * * * * mess EräERÄTUKUSSA ut! 9 - 15 aseelle Koko Kansan 8 - 11 aseelle * * * * LEIJONA 160 5 vuoden murtumattomuustakuu Erittäin järeää tekoa Murtovarma holvilukko Tilava ylähylly Ovessa tilavat säilytyshyllyt Uusi tyylikäs ulkonäkö Ovessa kullattu Leijona-vaakuna Kiinnitysreiät pohjassa ja takaseinässä Mitat: kork.1500 x lev.550 x syv.400 mm Paino: tyhjänä 135 kg, aseineen ja varusteineen n. 175 kg Väri: burgundin ruskea Lukko: avain- ja numeroyhdistelmälukko, holvilukitus 5 vuoden murtumattomuustakuu Erittäin järeää tekoa Murtovarma holvilukko Helposti muunneltava; oikealla 2 irrotettavaa välihyllyä * Uusi tyylikäs ulkonäkö * Ovessa kullattu Leijona-vaakuna * Kiinnitysreiät pohjassa ja takaseinässä Mitat: kork.1500 x lev.700 x syv.460 mm Paino: tyhjänä 145 kg, aseineen ja varusteineen n. 200 kg Väri: burgundin ruskea Lukko: avainlukko + kolmipuolainen kullattu avauskahva T SÄÄS Ä 65% VAIN ) SÄÄS TÄ 60% 1 200 ) VAIN 349 + toimituskulut 1 000 (Vastaava tuote jopa Internet-tilaukset 24h/vrk Myymälät: 449 + toimituskulut (Vastaava tuote jopa Puhelintilaukset Ma-Pe klo 9-18 www.eratukku.fi 020 747 7000 OULU: Alasintie 8, Ark 10-18 la 10-16, VANTAA: Valimotie 27, Ark 10-19 la 10-16, TAMPERE: Possijärvenkatu 4, Ark 10-19 la 10-16 Borlänge: Maskinistgatan 2, Ark 10-19 la 10-16 Haparanda: Ikano-talo, Ark 10-19 la 10-19 su 10-17
• Ruoveden Metsästysseura: - nuoriin panostaminen Ruoveden Metsästysseura on aloittanut nuoriin kohdistuvan toiminnan tehostamisen. Tavoitteena on antaa oikeaa tietoa metsästyksestä, antaa elämyksiä, opettaa erätaitoja kasvattaa positiivista asennetta metsästystä kohtaan. Askel tähän suuntaan on viime syksynä toteutettu nuorten jahtipäivä. Metsästysseura kiittää lämpimästi MKJ:ltä saadusta huomionosituksesta. kasvaa korkoa kusteltu jahtipäivä saatiin vihdoin toteutettua lauantaina 28. lokakuuta. Kaikki alkoi kutsusta kirkonkylän ala-asteen 1 ­ 4 luokkien oppilaille. Suunniteltu lauantai oli vapaapäivä oppilaille ja siitäkin huolimatta ilmoittautuneita oli liki 20 oppilasta sekä 8 lasten vanhempaa. Kyyditys oli varauduttu hoitamaan myös yhteiskuljetuksella, mikäli siihen olisi tarvetta. Kutsussa oli sekä ohjeita vaatetuksesta että mitä päivän aikana tultaisiin tekemään seuraavasti: Ohjeita oppilaille: I sään mukainen varustus mutta lämmintä päälle runsaasti I punainen päähine tai pusero, jos sellainen on olemassa I kumisaappaat, sadeasu, jos tarpeellinen, käsineet, retkipuukko I tarvittaessa omat eväät, ainakin juotavaa I iloista mieltä Majalla tapahtuvia asioita: I kerrotaan metsästyksestä I kerrotaan hirvenmetsästyksestä I opetellaan erätaitoja I seurataan jahdin aloittaminen I johtajan puhuttelulla ja paikkojen jakamisella I seurataan jahdin etenemistä I jahtivälineistön ja varustuksen esittelyä I muuta mukavaa puuhaa Oppilaat noudattivatkin kiitettävästi pukeutumisohjeita, kuten oheisesta kuvasta on helposti nähtävissä. Punaista vaatetta ja päähinettä oli lähes jokaisella lapsella! Onnistunut päivä vaikkei sää suosinutkaan Jahtipäivän sääksi oli tilattu aurinkoinen ja sateeton sää mutta toisin kävi. Ilmassa oli lunta ja räntää sekä pienoinen viimakin kävi, mutta siitä huolimatta vain kaksi lasta jäi pois tilaisuudesta ja hekin ilmoittivat siitä jo edellisenä päivänä! Päivä aloitettiin toivottamalla tulijat tervetulleiksi puheenjohtajan, Matti Seppäsen, toimesta pihamaalla ja kertomalla lyhyesti paikasta, seuran historiasta sekä antamalla yleiset ohjeet alueella olemisesta sekä rantaan menemisestä. Tämän jälkeen esiteltiin jahtiin lähteviä koiria, joista varsinkin 4 kuukautta vanha norjan harmaapystykorva sai jakamattoman suosion niin, että pentu oli "pelastettava" välillä autoon innokkailta ihailijoilta. Jahdin johtajana toiminut Samppa Keskinen kertoi lyhyesti jahdista ja sen toteuttamisesta sekä jakoi metsästäjille passipaikat. Metsästäjien poistuttua jahtiin jatkettiin esittelyjä majan sisällä kertomalla seuran jäsenyydestä, metsästysmaista, metsästämisestä, eettisistä ohjeista ja kaikesta muustakin metsästykseen liittyvästä. Aamupäivän aikana esiteltiin M Juhani Sillanpää etsästysseura on perustettu vuonna 1953 ja siinä on jäseniä tasan 103 henkeä, joista naisia on vain yksi, toistaiseksi! Jäsenten keski-ikä on nyt 49,6 vuotta ja nuoria alle 30-vuotiaita on neljä sekä alle 35-vuotiaita 11 metsästäjää. Vapaajäseniä on 12 ja seuran kunniapuheenjohtajana on Kalervo Rantanen, joka palkittiin kuluvana talvena Pohjois-Hämeen riistanhoitopiirin toimesta ansiokkaasta ja pitkäaikaisesta riistanhoitotyöstä. Metsästysmaita on runsaat 5400 hehtaaria. Alueen riistakanta on runsas ja varsinkin metsäkanalintujen kannat ovat viime vuosina voimakkaasti nousseet. Hirviä on myös ollut kiitettävästi, joten metsämiehillä riittää askaretta syksyisin. Omalla maalla on myös metsästysmaja ja sauna Kalettoman lammen rannalla. Lasten jahtipäivä Runsas puolitoista vuotta suunniteltu ja seuran kokouksissa kes- myös metsästäjän varusteita, metsästysmaja ja sen ympäristö, majavan kaatamien haapojen kannot halkaisijaltaan 30 ­ 50 cm, majalla olevat trofeet ja palkinnot. Erityisen innokkaasti harjoiteltiin radiopuhelimien käyttöä, opeteltiin ampumaan ilmakiväärillä hirvikuvioon sekä käytiin tikka tikkakisa. Erätaidoissa opeteltiin myös nuotion tekemistä, esiteltiin erilaisia metsästysaseita. Kiinnostusta herätti myös, minkälaiseksi hirviluoti muuttuu hirveen osumisen jälkeen. Siinä touhun ohessa myös nautittiin makkaran paistamisesta sekä lettujen syömisestä ja mehun sekä kahvin juomisesta. Ilmakivääriammunnan lopuksi näytettiin miten tehokas ase ilmakiväärikin itse asiassa on. Maalitaulun pohjana olleet kaksi päällekkäistä tuulensuojalevyä olivat nimittäin takaosaltaan pirstaleina ja repeytyneinä. Tämä sai selvästi monen oppilaan kasvot mietteliäiksi. Oppilaat olivat tyytyväisiä ja aikoivat tulla vastakin, kun tilaisuus tulee. Eräskin oppilas vastasi spontaanisti kysyttäessä millainen on hirvimies: "hirvimies on kunnon mies". Varsinaiseen jahtiin osallistui koiria 3 kappaletta sekä yksi pentu, joka tosin odotti autossa isoksi kasvamista. Osa lapsista ilmoitti alkavansa vanhempana metsästäjäksi ja osa hankkivansa koiran. Hanke ja tapahtuma sai runsaasti myös alueellista julkisuutta, Kova ilmakiväärikilpailu menossa ja jatkuva jono odottaa vuoroaan. Juhani Sillanpää valvoo suorituksia. Matti Seppänen opastaa kädestä pitäen radiopuhelinten käyttöä sekä niillä viestittämistä. 62 Metsästäjä 3 / 2007 Susanna Yläjärvi
• josta julkaistut lehtileikkeet ovat hyvänä osoituksena. Kaikille oppilaille sekä heidän vanhemmilleen jaettiin muistona tilaisuudesta pienet muistolahjat sekä palkittiin kaikki kilpailuihin osallistuneet. Jahdissa ei saatu hirveä kaadettua, vaikka yksi tilanne oli lähellä. Päivän lopuksi todettiin yhteisesti jahdin onnistuneen kaadon puutteesta huolimatta, jonka jälkeen alkoi tyytyväisten lasten ja heidän vanhempiensa kotimatka. Ruovesi-lehti ja Aamulehti kirjoittivat tilaisuudesta positiiviset ja näkyvät jutut. Tilaisuus poiki sitten myös pientä kirjoittelua yleisönosastoilla, pääosin myön- teisinä, mutta joku myös ihmetteli kuuluuko lapsille antaa metsästyksen opetusta. Lumisten kairojen metsohaukut G Uskomattomalla tavalla kuvattu elokuva taitavan pystykorvan Pirkanmaan koulutusinstituutti Lehtikirjoitukset innoittivat kuitenkin paikallisen koulutusinstituutin opettajan ottamaan seuraan yhteyttä ja hän kysyi mahdollisuutta järjestää heidän oppilailleen vastaavanlaisen tapahtuman. Nämä oppilaat olivat kokkilinjalla opiskelevia nuoria, joilla oli parhaillaan menossa riistakurssi. Seuran metsästäjät suostuivat ilomielin toteuttamaan vastaavanlaisen tapahtuman. Toteutus ta- ja tarkkakätisen miehen retkistä metsojen asuttamaan erämaahan. Hienoja haukkuja, komeita pudotuksia, erätunnelmia vailla vertaa! Kesto 50 min., hinta 26 euroa (vhs ja dvd). G Hirviporukoille uusi opetus-dvd Hirvenruhon paloittelu. Tämän avulla paloittelun oppii kuka hyvänsä! Hinta 20 euroa (vain dvd). G Runsaasti myös muita eräelokuvia! Tilaa sähköpostilla osoitteesta arttu@videosara.fi tai soita/tekstitä numeroon 0400-229739. Voit noutaa omasi myös Viitasaaren ABC-liikennemyymälästä. Lisätietoja sivuilla www.videosara.fi Videosara, Arttu Kotisara, 44610 Kärnä pahtui kuitenkin keskellä viikkoa, koska lauantait oli varattu muuhun toimintaan. Varsinainen jahti toteutettiin sovellettuna riistakurssilaisille keskiviikkona 22.11.2006 ja siihen osallistui 14 opiskelijaa (12 tyttöä ja 2 poikaa) ja heidän opettajansa. Kurssilaiset jaettiin passipaikoille metsästäjien mukaan ja kaksi halukasta lähti vielä koiramiehen kanssa kulkemaan läpi sovittu alue. Hirveä ei kuitenkaan tälläkään kertaa löytynyt ja jahdin jälkeen olikin sitten hedelmällistä aikaa keskustella metsästyksestä, seuratoiminnasta ja kaikesta siihen liittyvästä. Oppilaiden joukossa oli kuitenkin yksi poika, joka oli itse ampunut viikkoa aikaisemmin hirven. Jatkosta sovittiin seuraavan kurssin osallistuvan myös hirven ajoon ajoketjuna syksyllä 2007 erikseen sovittavana ajankohtana. Tilaisuuteen osallistui 10 hirvimiestä sekä 2 koiraa. Molemmat tilaisuudet toivat positiivista palautetta sekä metsästäjienkin asenteen muuttumista myönteiseksi koulutustilaisuuksia kohtaan. Metsästysseura on päättänyt jatkaa samanlaista toimintaa myös tulevaisuudessa sekä aloittaa uutena toimintamuotona RIISTA - stipendin jakamisen kolmella kouluasteella keväästä 2007 alkaen. G Anu Kuivasmäki Tulevaisuuden "hirvimiehet" vas. Fanni Pylvänen, Henna Rintanen, ja Vilma ja Saana Pylvänen Metsästäjä 3 / 2007 63
• udestaan Rakka ruoka Kestosuosikki kaikissa lehdissä on ruokasivut. Metsästäjä-lehdessä ei ole muutamaan vuoteen ollut "reseptinurkkaa", mutta nyt on! Kuluvan vuoden ajan metsästäjien keittiöniksejä rikastuttaa Aila Hietala Punkalaitumelta. Viettäkää herkullisia hetkiä riistan parissa! Peuransuikalepata noin 4-5:lle 550 3 3 1 1 ½ ½ ½ 1 4 2 ½ 1½ ½ gr peuranpaistia rkl öljyä valkosipulinkynttä tl raastettua inkivääriä porkkana pss luumuja tl viherpippuria tl pippurisekoitusta tl suolaa dl vettä dl viidenhedelmänmehua dl ruokakermaa rkl tummaa Maizena suurustetta dl punaviiniä Keitetty hirvipaisti 1,2­1,5 kg 3l 1-2 rkl 1 tl 1 tl 5 1 tl 3 3 4 Kastike: 4 dl 1 dl 1 dl 20 gr 3 rkl 3 tl hirvenpaistia vettä karkeaa merisuolaa kokonaisia maustepippureita kokonaisia valkopippureita laakerinlehteä rosmariinia sipulia porkkanaa valkosipulinkynttä keitinlientä vettä ruokakermaa voita vehnäjauhoja (kukkuraa) piparjuurijauhetta (suolaa) 3. Kun liemi alkaa kiehua kuori vaahto pois pinnalta. Lisää mausteet sekä lohkotut sipulit, porkkanat ja valkosipulit. 4. Anna paistin kiehua hiljaisella lämmöllä kypsäksi. Noin 2½-3 tuntiin. 5. Ota paisti pois liemestä. Jäähdytä paistia hiukan, että saat leikattua siitä ohuita viipaleita. 6. Siivilöi liemi. 7. Sulata voi kattilassa ja lisää vehnäjauhot. Sekoita tasaiseksi. Lisää keitinliemi ja vesi vähitellen. 8. Sekoita kastike tasaiseksi. Kiehauta kypsäksi noin viisi minuuttia. Lisää kerma ja piparjuurijauhe. Kiehauta ylös. (Lisää myös suola, jos makusi tarvitsee sitä) 9. Kaada kastiketta hiukan paistiviipaleiden päälle ja koristele hakatulla persiljalla. Tarjoile lisäkkeenä keitetyt perunat, pienet porkkanat sekä sienillä täytettyjä paprikoita. PS. Paistin voit keittää jo edellisenä päivänä valmiiksi silloin saat leikattua ohuita viipaleita paistista. Kuumenna uunissa viipaleet miedolla lämmöllä kuumaksi ja sitten kastiketta päälle. Tarjoile. 1. Paloittele peuranpaisti suikaleiksi. 2. Ruskista padassa öljyssä kauttaaltaan kauniin ruskeaksi. 3. Lisää pataan mausteet, vesi, valkosipulinkynnet ja suola. 4. Laita uuniin kypsymään noin tunniksi. Sekoita pataa välillä. 5. Ota pata pois uunista ja lisää mehu, inkivääriraaste, luumut, porkkanalantit, ruokakerma, punaviini ja tumma maizena. 6. Laita vielä uuniin muhimaan noin 30 minuutiksi. 7. Laita hienonnettua persiljaa pinnalle, kun tarjoilet pataa riisin tai perunamuusin kanssa. PS. Sopii myös gluteenittomille Voit tehdä tämän myös hirvenlihasta Jauheliharisotto Noin 5-6:lle 400 1 1 2 ½ 2 n.1 300 ½ ½ 1 1 1 1/4 1 gr riista jauhelihaa sipuli pieni pala purjoa valkosipulinkynttä öljyä pitkää riisiä vettä kasviksia (pakaste) kukkakaali paprika (punainen ja keltainen) lihaliemikuutio valkosipulista pippuriseosta mustapippuria chilipippuria suolaa dl dl l gr 1. Sulata paisti. Pyyhi hyvin kuivaksi talouspaperilla. 2. Kiehauta vesi ja lisää paisti kiehuvaan liemeen. Lisää suola. 64 Metsästäjä 3 / 2007 tl tl tl tl
• ¼ dl makeaa chilikastiketta (sweet chili sauce) Persiljaa ja sipulinvarsia 2 1 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. rkl tummaa maizena suurustetta dl ranskankermaa Sulata sorsat ja pyyhi hyvin kuivaksi talouspaperilla. Kiehauta vesi ja lisää suola. Lisää sorsat kiehumaan. Kun liemi alkaa kiehua, kuori vaahto pois pinnalta. Lisää mausteet. Anna kiehua yksi tunti hiljaisella lämmöllä. Ota sorsat pois liemestä. Hiero sorsien pintaan suola ja mausteet. Siirrä pataan. Lisää sipulilohkot. Siivilöi keitinliemi päälle. (Lientä on keittämisen jälkeen yksi litra jäljellä) Laita 200 asteeseen uuniin 15 minuutiksi. Alenna lämpö 175 asteeseen ja anna paistua kypsäksi. (Nämä sorsat kypsyivät tunnissa) Ota pois liemestä. Anna hiukan jäähtyä ennen kuin perkaat luut irti. Leikkaa viipaleiksi tarjoiluvadille. Siivilöi liemi. (Lientä jäi padasta 5 dl) Lisää 1 dl vettä. Kiehauta liemi. Lisää tumma maizena suuruste ja anna kiehahtaa. Ruskista pannulla sienet ja sipulikuutiot. Lisää sieni-sipuliseos kastikkeeseen. Lisää myös ranskankerma ja kiehauta ylös. Kuumenna sorsaviipaleet uunissa ja tarjoile sienikastikkeen, uunijuuresten ja esim. perunapyöryköiden kanssa. Lisänä vihreää salaattia ja puolukkahilloa. Voiteluun: 1 kpl kananmunaa 1. Kuumenna maito 42 asteiseksi. Lisää suola ja mausteet. 2. Lisää pieneen jauhomäärään kuivahiiva. Alusta taikina. Lisää loppuvaiheessa öljy. 3. Anna taikinan kohota leivinliinan alla hyvin. 4. Tee täyte. 5. Keitä riisit ja huuhtele ja jäähdytä. 6. Ruskista jauheliha ja sipulit. Lisää mausteet. 7. Jäähdytä seosta hiukan. 8. Yhdistä aineet. 9. Kaaviloi noussut taikina levyksi. Tee oman mielen mallisia pasteijoita. 10. Laita seosta pasteijalle ja voitele vedellä reuna. Painele reuna hyvin, että se pysyy kiinni paistamisen ajan. 11. Voitele munalla. 12. Paista 225­200 asteessa noin 12­15 min. 13. Tarjoile keiton kanssa tai suolaisena iltapalana esim. kinkku-riisi salaatin kanssa. PS. Tässä voit käyttää hirven jauhelihaa tai esim. sieniäkin täytteenä. Pinnalle: 1. Ruskista öljyssä jauheliha ja sipulikuutiot. 2. Kuullota myös riisit öljyssä läpikuultavakasi. 3. Kiehauta vesi kattilassa. Lisää sitä varovasti vähän kerrallaan, sillä riisi vetää nestettä koko ajan. 4. Lisää myös mausteet. 5. Anna kiehua kypsäksi noin 15 minuuttia. 6. Lisää pakastekasvikset. Anna kiehua vielä niin, että kasvikset ovat kypsiä. 7. Keitä kukkakaali erikseen. 8. Kuutioi paprikat. 9. Koristele kukkakaalilla, paprikakuutioilla, hienonnetuilla lehtikaalin varsilla, persiljalla ja sipulin varsilla. PS. Tämän voi tehdä kesällä muurinpohjapannulla. Voit suurentaa ohjetta niin siitä saa isommallekin joukolle. Keittiössä risoton voi tehdä paistin- tai wokkipannulla. Kasviksina käytä oman mielesi mukaan mistä pidät, kunhan määrä on oikea. Tämä on erittäin nopea ja maukas ruoka. Jos jää, helppo lämmittää uudestaan. Sorsapaisti+sienikastke 4 sorsaa Keitinliemi: 2l vettä 1 rkl karkeaa merisuolaa 20 kpl kokonaisia valkopippureita 20 kpl kokonaisia viherpippureita 20 kpl kokonaisia maustepippureita 5 laakerinlehteä Pataan: keitetyt sorsat hiero sorsien pintaan: 2 tl mustapippuria 2 tl rosmariinia 2 tl suolaa 2 sipulia 4 valkosipulinkynttä 1l keitinlientä Kastike: 5 dl 1 dl 220 gr 1 2 rkl paistolientä vettä metsäsieniä (valmiiksi puhdistettuna) sipuli öljyä 9. 10. 11. 12. 13. 14. Riistapasteijat 7 2 1 1 1,2 ½ 1 dl maitoa pss Kuivahiivaa tl suolaa tl yrttitarhan sekoitusta litraa hiivaleipäjauhoja (sunnuntai) jauhomäärä riippuu siitä, mitä jauhoja käytät dl öljyä dl hiivaleipäjauhoja kaulimiseen jauhelihaa (hirven tai peuran) riisiä keitettynä sipulia kuutioina valkosipulin kynttä puristettuna ranskankermaa suolaa paprikajauhetta mustapippurirouhetta rosmariinia Täyte: 500 gr 2 dl 2 kpl 2-3 kpl 1 dl 2 tl 1 tl 1 tl 1 tl Aila Hietala on Oulun läänin Paavolassa syntynyt keittäjä-emäntä, jolla on 40 vuoden ruoanlaittokokemus suurtalouksissa. Tällä hetkellä hän toimii keittäjä-emäntänä Punkalaitumen yhteiskoulussa. Työn lisäksi hänellä on harrastuksena uusien reseptien suunnittelu ja kokeilu. Sen myötä on syntynyt kaksi keittokirjaa. Ailan keittokirja 2 ilmestyi keväällä 2006, josta on reseptejä tässä teille tarjolla. Nämä ja lisää maukkaita reseptejä löytyy Ailan Keittokirja 2:sta, jonka saa tilaamalla gsm 040-8314418 tai sähköpostilla aila.hietala@kolumbus.fi Metsästäjä 3 / 2007 65
• Piireissä tapahtuu Etelä-Häme Pienpetojen pyynnin tehostaminen I Etelä-Hämeen riistanhoitopiiri järjestää Janakkalan Turengissa torstaina 7.6.2007 klo 18.00 alkaen pienpetojen pyyntiä kosteikko- ja taajama - alueilla käsittelevän tilaisuuden. Tilaisuus järjestetään Lounaskellari Emmissä (Harvialantie 7). Asiantuntijana ja luennoitsijana toimii riistanhoidonneuvoja Marko Mikkola Pohjois-Hämeen riistanhoitopiiristä. Tilaisuus on maksuton ja kaikille vapaa. Osallistujamäärä on kuitenkin rajallinen, pyydämme ilmoittautumaan tilaisuuteen ennakolta 31.5.2007 mennessä puhelimitse; 03 - 644 650 tai 0400 ­ 225 745 tai sähköisesti jyri.rauhala@riista.fi. Tervetuloa! Messujen teemoina ovat metsästys, kalastus, retkeily, vapaa-aika, luontomatkailu, luonnonsuojelu ja koirat. Messuvieraan kannattaa suunnata Pioneerilinjalle, jossa sijaitsee Kymen riistanhoitopiirin, Suomen Metsästäjäliiton Kymen piirin ja Kymenläänin Kennelpiirin yhteinen osasto, metsästyskoiraosastot, Kimolan Riistamiehet ry:n nuorisokerhon Metsoleiri ja Kymijoen 4H-yhdistyksen lasten ja nuorten metsäteemapäivien toimintaa esittelevä osasto. Metsästystrofeenäyttely on Pioneerikoulun luokkatiloissa. Tervetuloa tutustumaan ja tarinalle! harrastuksena, katsomalla mm. eri metsästysmuotoihin liittyviä koulutusfilmejä. Kouluttajana riistanhoidonneuvoja Marko Mikkola. Pohjois-Savo METSO ­ nuorten leiri Vuosikirja 2007 Ellit erätulilla -naisten riistaleiri Lopella 10.­12.8.2007 I Kymen riistanhoitopiirin, Suomen Metsästäjäliiton Kymen piirin ja Kymenläänin Kennelpiirin julkaisema Vuosikirja 2007 on painettu. Kirja sisältää mm. piirien osoitteistot, metsästysseurahakemiston, metsästäjätutkinnon koulutus- ja tutkintotilaisuudet, ampumakokeet, kilpailukalenterin sekä koiranäyttelyt ja -kokeet. Kirjaa on saatavissa ilmaiseksi piirien toimistoista sekä riistanhoitoyhdistyksistä. I Tapahtuma on viikonlopun mittainen erätaito- ja ampumaleiri luonnossa viihtyville ja metsästyksestä kiinnostuneille naisille. Ohjelmassa on sekä metsästäjätutkinnon suorittamiseen että ampumakokeeseen liittyvää koulutusta. Halukkaat voivat myös suorittaa metsästäjätutkinnon ja ampumakokeen. Näiden suorittaminen ei sisälly leirimaksuun; metsästäjätutkinnon suoritusyrityksestä peritään 13 euroa ja ampumakokeen suoritusyrityksestä 7 euroa. Leirille voi osallistua vaikka jo omistaisi metsästyskortin ja mukaan voi tulla mistäpäin Suomea tahansa. Leirimaksu 245,00 euroa sisältää: I harjoituspäivän Lopen ampumaradalla panoksineen, ratamaksuineen sekä koulutuksineen I erätaito-opetusta I metsästäjätutkintoon valmentavaa koulutusta I kuljetukset leirin aikana I majoituksen Lopen ampumaurheilukeskuksessa I iltapalan pe I aamiaiset la-su I lounaan la I illallisen la I lounaan su I vakuutukset I alv:n Lisätietoja ja sitovat ilmoittautumiset: Ellit Erätulilla/leirisihteeri Mari Skogberg, p.050­325 4559, info@elliteratulilla.fi Yhteistyössä ovat mukana Etelä-Hämeen riistanhoitopiiri, Lopen riistanhoitoyhdistys, Lopen ampumaratayhdistys ja SAKO Oy. Oulu Nuorten Eräleiri 10.6 ­ 15.6.2007 I Järjestäjänä: Muovaaran jahti ry Erähenkisille 10 ­ 16 -vuotiaille nuorille tarkoitettu leiri, jolla opastetaan liikkumaan luonnossa, tutustutaan metsästykseen ja riistanhoitoon ja valmennetaan metsästäjätutkintoon. Paikka: Kuusamossa, Sossonniemen kylässä, Ollilan lomamajat Hinta: 160 e /hlö, sis. majoituksen mökeissä, ruokailut, opastukset, koulutukset, opetusmateriaalit ja vastuuvakuutuksen leirin ajalle. Lisäksi tutkintoon osallistujilta 13 e tutkintomaksu Tiedustelut ja ilmoittautumiset: Kajava Pekka, 040 ­ 552 8921, pekka.kajava@pp.inet.fi Ollila Tuomo, 0400 ­ 286 528, info@ollilanlomamajat.com lisätietoa: www.ollilanlomamajat.com I leirille otetaan 30 leiriläistä ilmoittautumisjärjestyksessä. I leirille tuleville lähetetään tarkemmat ohjeet ja leiriohjelma. I ilmoittautuminen viim. 31.5.2007 mennessä. I Aika: 8. ­ 12.7.2007 Paikka: Siilinjärvi, Punttisilimä Majoitus: Mökkimajoitus, liinavaatteet tai makuupussi mukaan. Mahdollisuus majoittua myös leiriläisten omissa teltoissa. Kohderyhmä: 12 -16 vuotiaat Hinta: 100 e Ohjelmassa mm. I Ampumakoulutus ilma- ja ruutiaseilla I Erätaitojen harjoittelua I Liikunnallisia kilpailuja I Mahdollisuus suorittaa metsästäjätutkinto I Riistanhoitoa I Ensiapukoulutusta I Leirille mahtuu n. 50 henkilöä Tiedustelut: Harri Saarela 040 5373 633 Vesa Paldanius 040 7363 622 Heimo Lindström 044 0671 740 Rautavaaran Metsäkartanon kurssit 2007 I 11.-14.6. Riistakurssi, jonka päätteeksi on mahdollista suorittaa metsästäjätutkinto. 18.-21.6. Jatkoriistakurssilla mm. loukun rakennusta ja saaliin käsittelyä 14.-16.9. Erämimmit, eli metsästystä ja luentoja metsästäville naisille. Lisätietoja kursseista: Metsäkartano, p. 017 - 688 2240 myynti@metsakartano.com, www.metsakartano.com Riistakurssi Nilsiässä Villa Tarpisella 3.­5.8.2007 Kurssi on tarkoitettu nuorille ja vähän varttuneemmillekin ja kurssin päätteeksi on mahdollisuus suorittaa metsästäjätutkinto. Tarkempia tietoja kurssiohjelmasta ja kurssimaksuista saa vetäjiltä. Ilmoittautumiset 31.07. mennessä Henry Kainulainen p. 050 577 2760, tai sähköposti henry.kainulainen@villatarpinen.com Tiedustelut Esko Mertanen p. 0400 385 879 Pohjanmaa Pohjanmaan Eräleiri 20. ­22.7.2007 Kymi Eräleiri I Miehikkälän, Virolahden ja Ylämaan riistanhoitoyhdistykset järjestävät ERÄLEIRIN 10-14-vuotiaille tytöille ja pojille 31.8. ­ 2.9.2007 Ylämaalla Metjärven leirikeskuksessa. Leirin hinta on 20 e, sisältää myös ruoat ja vakuutuksen. Maksu suoritetaan leirin alussa. Leiriläisillä tulee olla mukana normaali leirivarustus, myös makuupussi ja telttapatja. Leiri alkaa pe 31.8. klo 18 ja päättyy su 2.9. n. klo 13. Sitovat ilmoittautumiset 20.8.2007 mennessä riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajille. Miehikkälän rhy: Kimmo Kuuva, p. 040 5639 835 tai Kimmo.Kuuva@rajavartioliitto.fi Virolahden rhy: Tapani Rainio, p. 040 5269 187 tai virolahti@riista.fi Ylämaan rhy: Jenni Kinnunen, p. 050 3306 353 tai ylamaa@riista.fi Ilmoittautumisen yhteydessä tulee mainita, jos leiriläisellä on tarve erityisruokavalioon! Leiri on ensisijaisesti tarkoitettu järjestävien yhdistysten alueen nuorille. Mikäli tilaa jää, mukaan otetaan nuoria myös muista kunnista! I SHHJ ­ Pohjanmaan Suurriistakoirat ry, Kauhavan rhy ja Kauhavan Ylikylän Metsästysseura järjestävät eräleirin Kauhavalla 20. - 22.7.2007. Leiri on tarkoitettu n. 12­18-vuotiaille eränkäynnistä kiinnostuneille nuorille. Osallistujamäärä max. 35 henkeä. Osallistumismaksu 15 e / hlö. Sitovat ilmoittautumiset 6.7. mennessä. Alustava ohjelma: Leirin ohjelma tarkennetaan ilmoittautuneiden määrän ja ikärakenteen mukaan. Ohjelmassa mm. seuraavaa: I pennun valinta, hoito ja kasvatus I koiran esittäminen näyttelyissä I ensiapukoulutusta I vaellusta I asekäsittelyä I palkintotuomarikurssi I metsästäjätutkinto (mahdollinen) I Vapaata seurustelua, ongintaa, iltanuotiot, saunat, uinnit ym... Lisää Kauhavan Riistanhoitoyhdistyksen sivuilta www. kauhava.fi/riistanhoitoyhdistys Tiedustelut ja ilmoittautumiset Juha Miiluniemi puh 0400 662 037 juha.miiluniemi@rautia.fi Satakunta Nuorten metsästäjien leirit 2007 Pohjois-Häme Erämessut Korialla 8.-10.6.2007 Nuorten metsästäjien koulutus I Kymenlaakson Messut ry järjestää kuudennet Erämessut Elimäellä Korian Pioneeripuistossa 8.-10.6.2007. I 22.5.2007 klo 18.00, Valkeakoski, Kaakon maja. (Kaakonojan ampumarata) Max. 40 hlöä. Tutustutaan ampumaratatoimintaan sekä metsästykseen ja riistanhoitoon I Satakunnan Riistanhoitopiiri ja SML:n Satakunnan piiri järjestävät tulevana kesänä kaksi nuorten metsästäjien leiriä. Hämeenkyrön leiri on tarkoitettu ensisijaisesti Hämeenkyrön - Viljakkalan ja Ikaalisten - Jämijärven riistanhoitoyhdistyksien nuorille. Honkajoella pidettävälle leirille otetaan metsästäjänalkuja koko piirin alueelta. Leirillä on aikaisempina vuosina ollut suuri suosio, joten ilmoittaudu ja varaa paikkasi hyvissä ajoin. Leirit järjestetään: Honkajoella 17.- 19.7.2007 ja Hämeenkyrössä 30.7. ­ 1.8.2007 Leirillä tehdään mm. pyyntilaitteita, opetellaan käsittelemään turkisriistaa ja perehdytään metsästyskoiriin ja niiden kouluttamiseen. Aloittelevilla metsästäjillä on mahdollisuus yrittää läpäistä metsästäjätutkinto. Kaikkia tutkinnossa tarvittavia asioita emme ehdi käsitellä leirin aikana, joten oppilaiden tulee tutustua etukäteen Metsästäjän opas- kirjaan perusteellisesti. Leirimaksu on 60 euroa, sisältäen ruuat, majoituksen 4-6 hengen huoneissa, vakuutuksen ja tarvikkeet. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: Honkajoen leiri (20 osallistujaa ) Tapio Loukkaanhuhta puh. 02-57 888 89 tai 040-550 0001 Hämeenkyrön leiri (15 osallistujaa) Esa Virtanen 050-52 72 187 66 Metsästäjä 3 / 2007
• off on FlashDot ­ parempi osuma päivällä ja hämärissä 1,5­ 6x42 Hinnasto 2007 6x42 6x42 7x50 7x50 8x56 8x56 8x56 8x56 10x42 1,1-4x24 1,1-4x24 1,5-6x42 1,5-6x42 1,5-6x42 3-12x42 3-12x42 3-12x50 3-12x50 3-12x50 3-12x50 2,5-10x56 2,5-10x56 2,5-10x56 2,5-10x56 4-16x50 12,5-50x56 12,5-50x56 2,5-10x56 3-12x50 4-16x50 1,1-4x20 3-12x50 3-12x50 3-12x50 4-16x50 4-16x50 5-25x56 12,5-50x56 HUN Klassik Klassik Klassik valoristikolla HUN Klassik HUN valoristikolla Klassik valoristikolla Klassik ovh sis alv. 505 620 750 1.045 555 750 875 1045 670 Tule opiskelemaan riistapainotteista luonto- ja ympäristöalan perustutkintoa! Koulutus alkaa 14.8.2007 ja päättyy toukokuulla 2009. Pääsyvaatimuksena ammatillinentai yo-tutkinto, vähintään 20 vuoden ikä ja arvostamme palavaa innostusta metsästykseen. Opiskelemme laajasti: aseasiaa, metsästystä, koiratietoa ja riistanhoitoa. Aiempia opiskelijoitamme toimii ammattiriistanhoitajina, oppaina, eräalan yrittäjinä sekä alan koulutus- ja myyntitehtävissä. Pyydä hakukaavake koululta tai laita vapaamuotoinen hakemus. Haku päättyy 1.6.2007 ja paikkoja on avoinna 18. Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto, Perhon yksikkö, Riistan- ja luonnonhoidon opetus, Haanentie 26, 69950 Perho, puhelin 06-8241254, e-mail info.perho@kpedu.fi Riista-ala! Zenith 965 Zenith FlashDot 1270 Klassik 830 Zenith 995 Zenith FlashDot 1225 Klassik 990 valoristikolla 1305 Klassik 990 Klassik valoristikolla 1260 Zenith 1170 Zenith FlashDot 1380 Klassik 1005 Zenith 1170 Klassik valoristikolla 1285 Zenith FlashDot 1380 Varmint 1285 FieldTarget Parallax 1835 (Ilmakiv.) FT valoristikolla+Parall. 2055 (Ilmakiv.) Precision Hunter (P3Mildot) 1220 Precision Hunter (P3Mildot) 1205 Precision Hunter (P3Mildot) 1440 PM Short Dot PM II PM II Parallax säädöllä PM II/LP valoristikolla+parallax PM II PM II/LP PM II/LP PM II/LP 1580 1490 1660 2020 1715 2015 2185 UUSI Tilaa UUSI esitteemme! Pohjoisranta 22, 00170 HELSINKI, FINLAND, Tel. 09-135 135 8, Fax 09-135167 1 Metsästäjä 3 / 2007 67
• Osoitteita Metsästäjäin Keskusjärjestö, MKJ Fantsintie 13-14, 01100 ITÄSALMI Puhelimet: Vaihde 09-272 7810, telefax 09-272 78130 e-mail: etunimi.sukunimi@riista.fi www.riista.fi Riistanhoitopiirit e-mail: etunimi.sukunimi@riista.fi Etelä-Häme: Jyri Rauhala, Lukiokatu 14, 13100 Hämeenlinna, puh. 03-644 650, 0400-225 745, telefax 03-644 6522. Etelä-Savo: Virastotie 3, PL 14, 51901 Juva, telefax 015-452 831. Rp Petri Vartiainen puh. 0500-257 407, Rh-neuvoja Veli-Matti Pekkarinen, puh. 0400-257 407. Kainuu: Jukka Keränen, Syväyksenkatu 1 B 27, 89600 Suomussalmi, puh. 08-713 480, 0400-137 028, telefax 08-712 397. Rh-neuvoja Markus Pekkinen, puh. 0400-268 390. Keski-Suomi: Jukka Purhonen, Kauppakatu 19 A 7, 40100 Jyväskylä, puh. 020 747 9630, 0400-242 727, telefax 020 7479 639. Rh-neuvoja Olli Kursula, puh. 0400-243 414. Kymi: Erkki Kiukas, Pikkuympyräkatu 3 A, 49400 Hamina, puh. 05-344 0965, 0400-258 479, telefax 05-344 0998. Rh-neuvoja Jouni Tolvanen, puh. 040-716 2223. Lappi: Teuvo Eskola, Vanamokatu 3 D, PL 8050, 96101 Rovaniemi, G toiminnanjohtaja, Raimo Vajavaara, puh. 09-2727 8111. G talous: Pekka Lehikoinen, puh. 09-2727 8118, 0400-648 678. G metsästys ja riistanhoito, koulutus ja neuvonta: Jari Pigg, puh. 09-2727 8112, 0400-463 942, Tuomo Pispa, puh. 09-2727 8115, 0400-700 778, Pentti Vikberg, puh. 09-2727 8117, 0400-341 771, Marko Svensberg, puh. 09-2727 8119, 040-557 3827. G viestintä, Metsästäjä- ja Jägaren-lehdet: Klaus Ekman, puh. 09-2727 8116, 0400-463 943, G varasto ja tilaukset: Marion Sundqvist, puh. 09-2727 8150. G Laitialan toimintakeskus: Metsästäjäntie 39, 16790 Manskivi, puh. 03-882 570, telefax 03-882 5711, Ilkka Ala-Ajos, 0500-817 913, Marko Muuttola, 050-911 3832. Osoitteenmuutokset: 0303 9777 puh. 016-379 0081, 0400-864 329 (tsto), 0400-392 667, telefax 016-379 0085. Rh-neuvoja Urpo Kainulainen, puh. 0400-394 329. Karhupalvelunumero 016-379 0086 Oulu: Keijo Kapiainen, Ratatie 41, PL 35, 91501 Muhos, puh. 08-535 3500, 0500-387 705, telefax 08-533 3555. Rh-neuvoja Harri Hepo-oja, puh. 0500-282 082. Pohjanmaa: Jarkko Nurmi, Vapaudentie 32­34 B 21, 60100 Seinäjoki, puh. 06-421 7223, 0400-180 084, telefax 06-421 7225. Rh-neuvoja Juha Heikkilä, puh. 06-421 7222, 0400-180 083. Pohjois-Häme: Jani Körhämö, Finnentie 8, 36200 Kangasala, puh. 03-3140 9400, telefax 03-3140 9450, 0400-231 452. Rh-neuvoja Marko Mikkola, puh. 03-3140 9417, 045-135 9690. Pohjois-Karjala: Teollisuuskatu 15, 80100 Joensuu, puh. 013-285 260, telefax 013-285 263. Rp Juha Kuittinen, puh. 013-285 261, 0400-376 189. Rh-neuvoja Reijo Kotilainen, puh. 013-285 262, 0500-196 622. Pohjois-Savo: Kiekkotie 4, 70200 Kuopio, telefax 017-282 3005. Rp Jouni Tanskanen, puh. 017-265 3830, 0500-376 800. Rh-neuvoja Ville Hokkanen, puh. 017-265 3820, 050-431 1276. Ruots. Pohjanmaa: Mathias Lindström, Kungsgårdsvägen 58 G, 65380 Vaasa, puh. 06-356 0352, 050-349 0175, telefax 06-356 0360, Rh-neuvoja Stefan Pellas, puh. 06-356 0351, 050-511 7279. Satakunta: Mauri Krusberg, Porintie 9, 29250 Nakkila, puh. 02-531 9000, 0500-638 062, telefax 02-531 9001. Rh-neuvoja Reima Laaja, puh. 0500-742 354. Uusimaa: Reijo Orava, Sompiontie 1, 00730 Helsinki, puh. 09-350 7230, 0500-420 810, telefax 09-387 2878. Rh-neuvoja Visa Eronen, puh. 050-366 1114 Pääkaupunkiseudun metsästäjätoimisto: Veikko Seuna, puh. 09-350 7244, 0500-458 357. Varsinais-Suomi: Heikki Uotila, Tehdastie 2, 21530 Paimio, puh. 02-477 9610, 0400-530 548, telefax 02-477 9615. Rh-neuvoja Jörgen Hermansson, puh. 02-477 9620, 0400-909 565. Maa- ja metsätalousministeriö PL 30, 00023 valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 09-16 001. Kala- ja riistaosasto Käyntiosoite, Mariankatu 23, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 valtioneuvosto, telefax 09-1605 2284. Osastopäällikkö Seppo Havu, puh. 09-1605 3360, 040-545 2146. Apulaisosastopäällikkö Christian Krogell, puh. 09-1605 3373, 040-735 3173. Metsästysneuvos Seppo Mattila, puh. 09-1605 3362, 0400-106 086. Ylitarkastaja Sami Niemi, puh. 09-1605 3374. Ylitarkastaja Madeleine Nyman, puh. 09-1605 2469, 040-752 3302. Ylitarkastaja Jussi Laanikari, puh. 09-1605 2283, 040-733 6229. Metsähallitus Luontopalvelut / metsästys- ja riistanhoitoasiat Erätalouspäällikkö Olavi Joensuu, PL 81, 90101 Oulu, puh. 020 564 6609, 0400-290 707, olavi.joensuu@metsa.fi Ylitarkastaja Jukka Bisi, puh. 040-537 0993, jukka.bisi@metsa.fi Villi Pohjola Asiakaspalvelu ja lupamyynti puh. 020 344 122, www.villipohjola.com Riistan tauti- ja kuolinsyyselvitykset: Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA, Oulun tutkimusyksikkö, Satamatie 15, 90520 Oulu, Postiosoite: PL 517, 90101 Oulu, puh. 020 772 003. Eläinnäytteet osoitteella: EVIRA, Matkahuolto, Oulu. Rengas-, hirvieläin ja siipimerkkilöydöt: Rengastustoimisto, PL 17, 00014 Helsingin yliopisto (Käyntios. P. Rautatienkatu 13), puh. 09-1912 8847. Suomen Metsästysmuseo: Metsästyskirjasto, arkisto. Tehtaankatu 23 A, 11910 Riihimäki, puh. 019-722 293, telefax: 019-719 378, sähköposti: info@metsastysmuseo.com, internet: http://www.metsastysmuseo.com Metsästäjävakuutus: Tiedustelut metsästykseen liittyvissä vakuutusasioissa: Tapiola-Yhtiöt puh. 09-4531. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistantutkimus, PL 2, 00791 Helsinki, Käyntios.: Viikinkaari 4 puh. 020 57 511, telefax 020 575 1201. G Ilomantsin riistantutkimusasema, 82900 Ilomantsi, puh. 020 575 1500, telefax 020 575 1509. G Joensuun riistan- ja kalantutkimus, Yliopistokatu 6, 80100 Joensuu, puh. 020 575 1400, telefax 020 575 1409. G Evon riistantutkimusasema, Rahtijärventie 291, 16970 EVO, puh. 020 57 511, telefax 020 575 1429. G Oulun riistan- ja kalantutkimus, Tutkijantie 2 A, 90570 Oulu, puh. 020 575 1870, telefax 020 575 1879. G Söderskärin riistantutkimusasema, puh. 020 575 1896. G Taivalkosken riistan- ja kalantutkimus, Ohtaoja, 93400 Taivalkoski, puh. 020 575 1550, telefax 020 575 1559. G Turun riistan- ja kalantutkimus, Itäinen Pitkäkatu 3, 20520 Turku, puh. 020 575 1680, telefax 020 575 1689. MKJ kansainvälistä edunvalvontaa 68 Metsästäjä 3 / 2007
• Kaupankäyntiä HUOM! Rivi-ilmoitusten hinta on muuttunut 15 eur / 40 merkkiä 1.1.2007 alkaen Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (43 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden, korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien, painetussa lehdessä rivimäärä voi vaihdella painoteknisistä syistä johtuen. Käytä tekstauskirjaimia. Vältä faxien lähettämistä, jotta vältymme turhilta epäselvyyksiltä. Vuonna 2007 hinta on 15 Eur / rivi. Ilmoituksen vähimmäiskoko on kaksi riviä. Ilmoitukset laskutetaan lehden ilmestyttyä. Toistoalennus peräkkäisissä numeroissa julkaistusta ilmoituksesta on 15 %. Ilmoitusta ei julkaista, mikäli ilmoittajalla on erääntyneitä laskuja. Ilmoitusaineisto on lähetettävä lehden toimitukseen. Os. on Fantsintie 13-14, 01100 Itäsalmi. E­mail: marja.kraufvelin@riista.fi. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Otamme vastaan vain metsästyksen ja riistanhoidon aihepiiriin kuuluvia ilmoituksia. Metsästäjä nro 4/2007 ilmestyy 13.07.2007. Siihen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa viimeistään 08.06.2007. Länsisiperianlaika pentuja, riistaveret vanhemmista, rekisteröity. Synt. 18.10.-06 Eränainen/- mies hanki nyt hyvä työpari itsellesi jahtiin / seuraksi. Puh. 044-581 0659, 040-703 6887 Vihti. Jämtlanninpystykorvan pentuja kovasukuisista vanhemmista puh 0500-198 163. Suomenpystykorvan pentuja terveistä valiovanh. Puh. 040-582 1043. Suomenpystyk. pentuja s. 11.4.07 3+3 hyvistä vanhemmista. Puh. 0500-919 324 LPR. Suomenajokoiran pentuja i.kva, e.palkittu 040-592 2661 jyväskylä. Suomenajok. pentuja. Väsymätt. metst. innon omav. vanhemm. synt. vko 19. Puh. 050-328 0356. Suomenajokoiran pentuja, synt. 24.4.2007. Isä V-06 XXX Mulonsalon Konsta, emä XXX Kotaniemen Lila. Puh. 040-573 0216. Suomenajokoiran pentuja i. KVA, e. palkittu. Puh. 040-592 2661 Jyväskylä. Suomenajokoiran pentuja s. 2-4-07. I. XX Vilppulan Vihtori, e. Riuttaskorven Taru. Puh. 0400-836 445. Venäjänajokoiran pentuja / aikuisia puh. 050-548 5403 kotisivu.mtv3.fi/itarajan. Chesapeakelahdennoutaja narttu pentu metsästyskäyttöön,puh. 040-551 7465. Metsästyslinjaisia labradorinnoutajan pentuja hyvistä vanhemmista. Luovutus vko 22. Käy kotisivuillamme www.jahtijellon.suntuubi.com. Puh. 0400-304 633, Kennel Jahtijellon, Porvoo. Sileäkarv. noutajan pentuja, terveet ja koepalkitut vanh. 040-706 6659 Valkeala. Beaglen pentuja syntyy viik. 20 vain metsästäjille puh. 050-912 6300. Beagle-pentuja metsämiehille jälleen Eräkaverista. Puh. 019-677 1041, 0400-607 415. Saksanmetsästysterrierin pentuja kaksoisvalio vanhemmista. Syntyy viikolla 17. Hungerstrang Kennel puh. 050-586 6764 Saksanmetsästysterrierin pentuja, valiovanhemmista. Mainarin kennel M.Nissinen puh.0400-157 055. Saksanmetsästysterrierin pentuja. Kovista käyttökoirista puh. 045-110 7825. Luolakoirametsästäjät huom. nyt niitä saa riistaverisiä patterdalenterrierin pentuja vain metsästäjille. Emä ja isä hyväkokoisia. Luonteet erinomaiset kovuus erinomainen ei hulluja, ei tappeluviettiä. Pennut synt.vk 15-16 puh. 0500-671 749. Englanninsetteripentuja metsästykseen ja metsästyskilpailuihin. Uros: Norjan käyttövalio ja 2006, 3. paras käyttöuros. Emä: metsästyskilp. 3xVOI1, 1xCacit. Norjan ja Suomen rotujärjestöjen hyväksymät jalostusuros ja jalostusnarttu. Pennut synt. 4.3.07. Tiedustelut puh. 040-566 4813. Englanninsetterin pentuja metsästykseen. Kokeissa ja näyttelyissä palkituista vanhemmista. Synt.5.3.2007 puh. 044-574 5534 Engl. setterin pentuja s. 1.5. kovista pohjoismaisista suvuista. Vanhemmat tosi metsästyskoiria ja varhaiskypsiä, koepalkittuja ja terveitä. Puh. 040-911 4674 Uutta verta ajaviinmäyräkoiriin kk.mäyräkoiranpentuja emä: Ajokäyttövalio isä: nuori 1 palk ajokoe( 9kk ) periyttäjä suvusta puh 02-538 2300. Kk.mäyräkoiran pentuja ajavista käyttövaliovanhemmista luovutus viikolla 25. Puh. 050-543 3029. Kk. saksanseisojan pentuja palkituista vanhemmista . Puh. 040-551 6677. Kk-saksanseisojan pentuja korkeasti palkituista, korkealuokkaisista valioluokan metsästyslinjoista. Metsästyskoulutuksessa avustetaan tarpeen mukaan. Lintuja ja hyvät maastot on. Puh. 0400-632 583. Lk saksanseisojan pentuja. Luovutus viikolla 21 puh. 040-778 0507/Pertti Lk saksanseisojan 12.3. s. urospentuja huippuvanhemmista. Puh.0400-626 767/Jouko Amerikankettukoiran urospentu ikä 7 kk. Emä K-KVA ja MVA Uhuverin Ritu ja Isä Blanton`s Disco. Puh. 040-559 6270. Minkki ja supikoira/kettuloukkuja. Erittäin tukevia ja toimintavarmoja. Soita ja kysy lisää tai katso metistä. www.granlunds.com. Granlundin Tarhatarvike 06-764 1033. Tikka T3 Hunter+aimp. 7000L+jalat 999,Remington 870 400,-, Lincoln 4-sup 680,Sako 75 syn ss 1290,-, Baikal IJ-27 395,Winchester Super X2 980,-,Super X3 1130,Ruger K77 kiv.pak. 820,-, Aimp. 7000L 245,Norinco TT Olymp.169,-, Baikal Marco 175,Yildiz SPZ 479,-, Leupold 2-7x33+läpät 270,Marlin pkiv.pak. 280,-, CZ ZKM452 330,Svarowski 1,5-6x42 995,-, Doct. 1-4x24 595,Sako, Tikka, Beretta, Benelli, Browning ym. Ahti Huvila Oy, puh. 06-528 1203 63800 Soini, www.ahtihuvila.fi 27 v. Rehtiä asekauppaa! Mossber 12/76 synt. 360 e,12/ 89 synt. 430 e. Tikka T3, CZ, Yildiz, Baikal, Marlin, Sasta Gorepuvut, Chiruca vaell. kengät Ultrapoint GPS-koiratutkat Anon Ase ja Tukku, Pudasjärvi, 08-821 337, 0400-384 118, 0400-384 518. Posti, MH: Edullisesti ja Nopeasti! www.anonase.com Aseet edullisesti Evijärveltä. pk. Toz78 04 195,-, Toz78 vaim.+kiik. 295,CZ 452+vaim.+kiik. 379,-, Sako Quad 549,Baikal IJ-27 399,-, IJ27E 429,-, MP-153 410,Beretta Es-100 790,-, Finnclassic 890,Franchi Falconet S 890,-, T3 hunter 720,Swarowski, Leupold, Burris, Bushnell, Tasco Ultrapoint 06 mallit poistohintaan. Tmi Ilpon Katiska www.ilponkatiska.fi katiska@japo.fi,puh.06-765 1225, 0400-335 016 Myymme uusia ja käyt. mets. aseita: Benelli, Remington, Lincoln, Baikal ym. sekä patruunoita, ruutia, nalleja, luoteja ja muita metsästystarvikkeita kilpailukykyiseen hintaan. Krono Järn, Torgarev. 2, Kruunupyy Puh. 06-834 5003, 050-411 0473. Metsästyskivääri CZ 550 cal. 458win.Lux-malli. Siisti. Hp. 800 e/tarj. Puh. 050-505 5086 Uudet haulikot: FinnClassic512sd 12/76 1000 e (3kpl) Marocchi 03 Field 12/76 990 e Käytetyt : Marocchi 99 Sporter12/76 2000 e Marocchi 03 Sporting 12/70 1000 e Tähtäimet: Aimpoint 7000L 265 e Shirstone 3 ­ 9x40 ­tähtäinkiikari 99 e Shirstone punapistetähtäin 89 e. Myös muita aseita. Savo Shot Ay Nilsiä 050-577 2760. Ratahaulikot: Marocchi 99 Sporter 12/70 28¨ 1400 e. Marocchi 99 Sporter 12/76 30¨ 1800 e. Kuin uusia! Puh. 044-025 8807. Sako 338 magn. Veaver kiik: suujar. h. 1200 puh. 0400-401 393 1. om. myy. Myyn tarpeettomana Otso asekaapillisen aseita 3 kpl haulikoita 2 kpl metsästyskivääriä 1 kpl haulikkorihla, yhteishintaan 3420 euroa. Tarkempia tietoja puh. 0400-256 105 Pekka Kiikaritarjous! Tasco 3-9x40 (75:-) takuu 10 v. Sako, Tikka kiväärit. Benelli, Beretta, Finn Classic ja Lincoln haulikot. Kysy Tarjous! Ylöjärven Asetarvike, Rantatie 7, 33480 Ylöjärvi. Puh. 03-348 4004, Käytetyt aseet netissä: www.ylojarvenasetarvike.com. IT-kiväärin vaimentimet kal..22 hornet-.458 IT-Asepaja Runkotie 17, 54120 Joutseno puh. 0500 497 981 www.it-asepaja.com. Kotimainen AU jet- Z ­ äänenvaimennin. Huipputehokas, kevyt ja kestävä. Kaikkiin kiväärikalibereihin (22LR ­ 0,50 MG). Asesepänliike Ase Utra, Rahkeentie 6, 80100 Joensuu. Puh. / fax 013-227 234, 050-569 0499. SAK-äänenvaimentajat hirvikiväärille 120.00 Lintukiväärille(5.7/222 rem)SAK-vaim. 75.00 Pienoiskiv./-pistooleille SAK-vaim. 37.00 Kivääreille SAK-MILrs-ampumatuki 120.00 Asetarvikkeita kotisivuilla, japanilaiset ja keskiaikaiset miekat. Puh. 08-311 3133. 040-508 5833, www.ouluntyostokeskus.com Pantentoidut Reflex-äänenvaimentimet kaikkiin luotiaseisiin, vaimennusteho yli 90%. Asesepänliike BR-Tuote Oy Sahamyllynkatu 33, 80170 Joensuu. Puh. 013-896 862. Nettiosoite guns.connect.fi, sähköposti: markku@guns.connect.fi Seinälle kiinnitettäviä lukittavia asetelineitä. Valmistettu teräksestä. Musta maalattu. Sopii kaikkiin aseisiin. 3 aseelle 50 e, 4 aseelle 55 e, 5 aseelle 60 e, 6 aseelle 65 e + toimituskulut. Puh. 06-834 5377, 040-547 0607, 050-594 9670. Järjestöt ja Yhdistykset Bassetit metsästykseen! Ota yhteys Suomen Bassetkerhon Seppo Erkkylä puh. 0400-174 992 Dreeveri on ajavien koirien "pikku jättiläinen" , joka kestävien jalkojensa ansiosta soveltuu erittäin hyvin jäniksen ja ketun metsästykseen. Pentuvälitys: 040-547 0448. Jäsenasiat 040-508 3588. www.dreeveri.fi Spanielit metsästyskäyttöön Working Spaniels Club Ry:n pentuvälitys, Puh. 08-378 160, 0400-286 892. Beagle on iloinen, vainunsa avulla riistaa, pääasiassa jänistä, ajava pieni englantilainen jäniskoira. Aikoessasi hankkia beaglen ota yhteys Suomen Beaglejärjestöön, jäs.rek. hoitaja ja pentuvälitys, puh. 03-633 6150. Haluatko hyvän hirvikoiran? Suomen Harmaahirvikoirajärjestö - Finska Jämt- och Gråhundklubben ry:n pentuneuvojilta saat tietoa hyvistä pentueista. Jämptin pennuista tietää Petri Teräs puh. 0500-122 588 ja Norjan harmaista Jaakko Kytönen puh. 06-232 1269, 040-705 4785. Rotujärjestömme jäsenenä pysyt ajan tasalla hirvikoira asioissa. Soita Marja Kytönen puh. 050-572 7010 ja saat jo seuraavan jäsenlehden. Internet http:www.shhj.fi Laikoista, kaiken riistan koirista, tietoja antaa Suomen Laikajärjestö ry. Sihteeri Saara Heikkinen 044-526 5647 sekä www.laikajarjesto.fi Hankkiessasi noutajaa metsästyskäyttöön ota yhteys Suomen Metsästysnoutajat ry:n pentuvälitys puh. 0400-176 934 tai 03-515 3230 ja jäsenasiat puh. 09-874 7230. Kotisivut: http://www.metsastysnoutajat.com Oletko hankkimassa mäyräkoiraa? Ota yhteys Suomen Mäyräkoiraliiton ­ Finska Tax-klubben ry:n pentuvälitykseen, puh. 03-342 1532, 040-531 1340 tai 0400-774 914 www.mayrakoiraliitto.fi. Suomen Pystykorvajärjestön neuvojat auttavat pentujen valinnassa. Suomenpystykorva: Sirpa Hokkanen 050-543 1223, Asko Ränkman 02-826 0491, Hannele Luukinen 040-567 0159. Karjalankarhukoira: Jorma Tahkola 014-485 429, Jukka Puominen 0400-178 417. Pohjanpystykorva: Timo Järvinen 050-563 8811, Ensio Lehisto 0400-286 311. Lisäksi: pj. Antti Aarnio, 050-338 9437. Kysy samalla jäseneduista ja liity jäseneksi. Järjestön internet-sivut: http://www.spj.fi Saksanseisojakerhon pentuvälittäjät: Kk-saksanseisoja, 0400-438 112, Lk-saksanseisoja, 040-721 5950 (ilt.ja vkl),Pk-saksanseisoja, 040-835 1289 Münsterinseisojat, 040-539 1301, Bretoni, 0400-437 941 Spinone, 040-517 8213, Bracco italiano, 0400-205 933 Korthalsingriffon, 0400-872 991, Kk-unkarin vizsla, 040-911 5755 Lk-unkarin vizsla 040-722 1030, Weimarinseisoja, 040-503 4971 Stabyhoun, 040-578 3130, Bourbonnais´n seisoja, 040-750 2298. www.saksanseisojakerho.fi Hankkiessasi setteriä tai pointteria ota ensin yhteyttä rotujärjestön KanakoirakerhoHönshundssektionen ry:n jalostusneuvojiin. Pointteri: Risto Lehmunen 014-372 1626, englanninsetteri: Matti Juuti 040-505 6935 / me.juutit@kolumbus.fi, irlanninsetteri: Pekka Soini 0400-688 616, Tapio Ranta 0400-870 788, gordoninsetteri: Juha Mäkinen 0400-017 270. Venäjänajokoirayhdistys Ry. Pentuvälitys p. 0400-798 704. Jäsenasiat puh.050-538 6434. Liity tyytyväiseen joukkoomme. Venäjänajokoira on monipuolinen ja säänkestävä jahtikaveri. Saatavana kettua ja jänistä ajavista vanhemmista. Internet: www.venajanajokoirayhdistys.net Kettuterrieri monipuolinen metsästyskoira. Pentuvälitys: 040-706 6810. Jäsensihteeri 050-375 4879. www.foxterrier.fi. Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliitto ry Jo 60 vuotta metsästäjien ja kalastajien edunvalvontaa maa­ ja vesialueita omistamattomien harrastajien puolesta. Tule mukaan toimintaan! Lisätietoja 03-212 6543 ja www.eramies.org. Eläintentäyttäjiä Pasi Ahopelto, Soini. 0400-567 078. Joensuussa Kyösti 050-371 4496. Kaikki työt! www.lehonpaja.net Tapio Eloranta, Ahlainen puh. 044-569 1604 Luonnontieteellisen alan konservaattori. Esa Kemppainen, ( 15 km Riihimäeltä) Mattilantie 56, 12450 Vähikkälä. Puh. 050-563 0169, 019-449 223. Täytän linnut, nisäkkäät ja kalat. Opetan pienriistan täyttöä, sekä myyn täytettyjä eläimiä. Soini Kinisjärvi, Lehmilehto, 97420 Lohiniva. Puh. 016-659 131. Raimo Lietsala, 35300 Orivesi. Lasisilmiä ­ täyttötarvikkeita. Puh. 03-334 4719, 040 558 4019, www.lietsala.net Taxidermy Art, Markku Natri, Lapua. Myös lasisilmien myynti sekä alan opetus. Puh. 06-438 8901, 0400-363 345. markku.natri@taxidermy.inet.fi Jari Niskanen, Laukaa puh. 0400-317 828 Taitoa ja kokemusta Trofe Art Jarno Raiski, Ähtäri / Vaasa 040-581 9624 www.trofeart.tk Huippu laatua. Eläinkonservaattori Teemu Salonen, Inkoo puh. 050-563 7820. Ari Santala, Merikarvia puh. 0500-594 362. Kaikki työt. Erityisesti kalat, myös muut alan työt. Studio Antti Saraja Oy. Puh. 019-784 871 tai 0400-712 149. Preparoin linnut, nisäkkäät, teen myös trofeet. Pertti Siipola, Kilinkuja 10, 70780 Kuopio. Puh. 017-361 1073, 0400-177 588. Juhani Tyvelä, Kaijantie 12, Oulu. Puh. 0400-199 477. Trofeetyöt Vantaalla: Lauri Ylikorpi puh. 050-366 6876. Suomen eläintäyttämö Österberg, Palokalliontie 41, 01490 Vantaa. Puh. 09-823 5757, 040-501 5166. Koiria Hirven ja karhun metsästäjille karhukoiran pentuja. Kelpuutan jalostukseen vain koepalkitut nartut tai joilla on VOI I palkittuja jälkeläisiä. R. Ikonen, puh. 013-881 985, 0500-279 777. Karj. karhuk. kasvateill. 6 I & 40 II + dipl. karhukok. Ammuttu 40 karhua. Vuolasvirt. p. v. 94, vuosim. v. 89 + 92, hirvikr. v. 93., 2 kpl jvr mv v. 98, voitt. v. 00, evv. v. 06. 5 peräkkäis.vuod. hirvik. Sukut. löytyy, vahvat Erauspoj. koirien veret. Pennut hirv. + karh. h. tak. Esko & Markku Halme puh. 0400-126 824, 0400-282 669. Karhukoiran pentuja synt. vko 18. Emä K & MVA, isä VOI1. Köyliö puh. 0400-890 807. Harmaa norjanhirvikoiran narttu pentuja ylisitkeistä huippusuvuista s. 12.1. puh. 0400-567 203 Alajärvi. Myydään Verkkoja. Minkki-, koira-, lammas-, poro-strutsi, sika- ym. Puh. 09-876 5291. Kalastukseen Timo-laatuverkot ja tarvikkeet edullisesti. T:mi Timo - Paula. Puh 044-584 3611. Metsästäjä 3 / 2007 69
• Maailman laajin valikoima asetarvikkeita suomalaisen metsästäjän saatavilla. Valio koiravarusteet, kopit, tarhat, lämmittimet, tutkat, haukunrajoitinpannat ym. alan tuotteet. Puh. 0400-176 596. Koiralle yli 5 000 laatutuotetta. Häkit, tutkat, pihapannat ym. puh. 09-224 7317, 045-636 0596 WWW.KOIRATUOTE.FI Koirankopit 1-os 220,- ja 2-os 320,- tilaa esite Puh. 050-511 7465 Koiratarhaelementtejä p.040-773 0562 www.elisanet.fi/kymppitarhat Luolatutkat, Deben, uusin malli Mark III(180e) ja pitkä kantama(260e), sisältää kaikki kulut. Puh.02-458 8615 Deben luolatutka Terrier Finder MK III sekä long range.Heti tappavat näädän / minkin loukut. Aseet ja optiikka, kannattaa kysyä! Katso myös www.kimitojaktbod.fi puh. 0500-826 404 tai 02-423 804, fax 02-423 805 Tracker GPS-tutkat aina edullisesti Myymälät sijaitsee Helsingissä ja Seinäjoella www.wextra.com, 06-215 0500. Tracker GPS-koiratutkia varastossa. Lisäksi Tracker Classic, Maxima vastaanottimet ( 1000 taajuutta) 138 Mhz ja 230 Mhz. Käytetyt takuuhuolletut tutkat. Nopea tutkahuolto, taajuuksien säädöt. Antennit ja paristot. Ostamme uudempia käytettyyjä Tracker-tutkia. VHF-puhelimet + täydellinen lisävarustus. Haukunrajoitin: Bark Control Deluxe. Koulutuspanta: Petsafe Deluxe Trainer. Larsmo Helcom, Nils Hellman, Peltotie 9, 68570 Larsmo. Puh. 0400-362 136, 06-728 1520, www.larsmohelcom.fi Star Hunter ja Lafayette VHF-puhelimet, Akut, antennit, monofonit, autolaturit Peltor-kuulonsuojaimet, suojalasit Lafayette PMR-puhelimet, vaihtopörssi Edullisesti!! Nopea toimitus: Posti/MH Agripalvelu Ky, Joutsa Puh. 014-881 095, 0400-642 215 www.agripalvelu.fi. (netti-kauppa 24 h /vrk) VHF-jahtiradiot, GPS:t sekä tarv. myös koiratutka yms huolto edullisimmin Hankoniemestä Utsjoelle. RJAK, Pl 26, 44101 ÄKI. Puh. 050-557 2000. VHF-puhelimet edullisesti ja luotettavasti alan liikkeestä. Akut, antennit, monofonit ym. Peltor kuu-lonsuojaimet, uudet ja käytetyt aseet. Metsästäjän erikoisliike Raimo Olkkonen Oy, Haapajärvi, puh. 08-761 831, 0400-296 517. www.raimoolkkonen.fi VHF-puhelimet, uudet mallit. Lafayette, Star PA8099, sekä muut merkit. Kuulonsuojaimet. RitKos Oy Mäntsälä. 019-688 4111, 0400 203 398 www.ritkos.fi Erätelttoja, kaminoita, yökiikareita. Puh. 040-586 7152. www.haukka.fi Kaislaleikkurit suoraan valmistajalta, myös mökkikäyttöön puh. 015-361 955, 0500-652 241 www.kaislaleikkurit.net. myös iltaisin ja viikonloppuisin. Kiikarinjalat ja kiikarien erikoisasennukset suoraan valmistajalta. Myös pistoolien jalat. Asesepänliike BR-Tuote Oy, Sahamyllynkatu 33, 80170 Joensuu. Puh. 013-896 862. Nettiosoite: guns.connect.fi, sähköposti: markku@guns.connect.fi Kiikarinjalka haulikkorihloihin. Uusi jalka jättää aikaa vievät irroitus ja kiinnitys vaiheen pois koska se ei peitä tähtäimiä, maalia eikä maastoa. Näin ollen ase on jatkuvasti tilanne valmis kaikkiin ammunta muotoihin. Puh. 017-824 123 tai 040-527 4440 Kauko Hämäläinen, Kihmulank. 11, 74130 Iisalmi. Metsästys-, kalastus- sekä venetarvikkeet myy, ostaa, vaihtaa. Eräpori, Teljänkatu, 10 Pori. Puh. 02-633 0400. Puukonteriä ja tarvikkeita puukon-valmistukseen, myös retkiluistimia. Puh. ja faxi 06-724 7813, puh.06-729 0431. MIDWAY SUOMI OY Jo noin 70000 tuotetta yli 300 valmistajalta! Jälleenlatausvälineet, luodit ja hylsyt. Kiikaritähtäimet, katselukiikarit, laserit. Jalustat, renkaat ja pikajalat kiikareille. Aseiden osat ja varusteet, mm. tukit, lippaat. Asesepän tarvikkeet ja työkalut, mm.kalvaimet. Luodinvalutarvikkeet, ammuntavarusteet jne. Puhelinmyynti ark. 09-17 puh. 09-5122 933 Kaikki tuotteet ja varastotilanne netissä www.midwaysuomi.com Yhditetty maasto-/ lumipuku eli Wehrmachtkääntöpuku,. Tositoimissa testattu! Nyt repro / Saksa. ks.www.wh-varuste.fi tai tilaa esite puh. 0400-722 007 / Hki Esimerkkejä laajasta tuotevalikoimastamme: TruGlo Titan säädettävä supistaja, sylinteristä erikoissuppeaan, myös teräs ja Hevi-Shot, portattu! 759080 Remington 581018 Mossberg 835, 935 971661 Win, Brown, Mossb 816315 Beretta Optima Plus 762302 Benelli, Beretta 843600 Brown Invector Plus HINTA: 190 Leupold VX-1 1-4x20mm Leupoldin uusin kiikari hirvijahtiin! Laaja näkökenttä, hyvin erottuva ristikko. Tuotenro: 840003 Toimitusaika n. 1 kk HINTA: 300 Katto- ja seinäpeltiä suoraan valmistajalta. Myös tiilikuvio. Koto-Pelti Oy, 43700 Kyyjärvi. Puh. 014-471 475, fax ­471 523, 0400-661 379. Aikuisia fasaaneja kevään istutuksiin, luovutukset kesäkuun alussa. Kysy isommistakin eristä. Janakkala 040-771 9100 Fasaanin poikasia ja (aikuisia 1.6.alkaen) Vesanto puh. 050-539 4963. Fasaaneja untuvikkoja, kasvatettuja poikasia, munivia kanoja ja kukkoja. Puh 02-473 0538 tai 0400-528 021 Myydään fasaaneja eri ikäisiä. A. Kuittinen puh. 040-767 8600 Leppävirta. Houkutuspillit ja hajusteet maan laajimmasta valikoimasta, suoraan maahantuojalta. Sorsa-hanhi-pyy-varis-haukka-kyyhky-fasaani -hirvi-peura-kauris-karhu-susi-kettu-supi-minkki -jne. puh. 0400-835 511. www.houkutuspillit.net Kylmäsavuvastus, toimii 12 voltilla. Hinta 35 e + tk. 0400-304 633. Janmatic-hirvipulkka kevyt ja lujarakenteinen. Puh. 0400-171 800. Ihmeteroitin 10 v. takuu Teroittaa veitset ­ puukot kirveet ­ viikatteet ­ sirpit sakset yms. e 15,Nahkareput e 60,Lammasliivit e 120,Hiiliteräspuukot alk e 26,www.villenpuoti.com Puh. 0400-547 850 Suosittu, kestävä Joke-vetopressu Eur 130 sis alv. Heti varastosta. Puh. 0500-627 883 vaarala@phpoint.fi Riistapeltosiemenet kevään kylvöihin! Toimitukset alkavat huhtikuun alussa. www.erakontti.fi, puh. 019-716670, Oy Eräkontti Ab Metsänpoika- metsästysseurojen ATK-ohjelma, jossa vuokra-alueet ja kaadot voidaan merkitä kartalle Kattava seurakirjanpito jossa mm. vuokrasopimukset, jäsenet, s-postilaskutus, pyyntiluvat ja seuran ilmoitukset. Katso www.winsu.net tai tilaa ilmainen esittelyohjelma: p. 013- 651 023 /Pentti Kuokkanen. Kuolinpesä myy edullisesti täytettyjä eläimiä. Hirvenpää,jänis ym. Hinta ja kuvatiedustelut halukkaille! Eero Rajala eero.rajala@elisanet.fi puh. 09-881 3963 Erämökki lintuvesien äärellä Hailuodossa. Oma 0.53 ha tontti. Lisäksi erillinen sauna/ varastorakennus. Mökin omistus oikeuttaan kahden vesilintuluvan saantiin. Tied. 040-544 1315 Entinen matkustajakoti Suomussalmella Juntusrannan kylässä Hieno tilaisuus metsästysseurueille! Valtion metsästysalueita runsaasti ja kalavedet vieressä. Arto Minkkinen puh. 0400-527 955 Myytävänä Mäntyharjulla, kalaisan Korpijärven etelärannalla, n. 95 m2 hirsimökki, joka sähköistetään kesän aikana. Tilalla rantaviivaa n. 300 m sekä 1,7 ha tontti. Etäisyys Helsingistä 175 km Hp 200.000/tarjous. Tiedustelut jarmo. moisander@kolumbus.fi tai 050-511 5355. Ostetaan rapuja läpi kauden. Käteismaksu ja nouto koko maasta. Raputukku Järf puh. 040-546 5995. Myös turkisnahkoja puh. 0400-561 267. Työsuorituksia Turkisnahkojen muokkaus. Kiikalan Raktur Oy, Juhani Ahola, Takamaantie 10, 25390 Kiikala. Puh. 02-728 7503. Muokkaamme kaikkia turkisnahkoja; Lammas, nauta, hirvi, kettu yms. Nahkajalostamo M. Salonen Ky, 51900 Juva. puh. 015-651 113, 0400-760 060. www.TALJATUKKU.FI Turkismuokkaamo Turkis-Jan Oy, Tarhatie 16, 73500 Juankoski. Puh. 050-434 1406. Katso lisätietoja http://www.turkisjan.com Turkisompelimo Helena Järvenpää 041-518 3183 Helsinki. T:mi Aseola. Kaikki asealan arviointi-, muutos-, sinistys- ja korjaustyöt. Iisalmi, puh. 0400-674 668. JP ­ Gunsmith Asesepänliike Pohjoiskymenlaaksossa. Puh. 0400-920 870, 05-331 235. Aseiden korjaukset, varaosat, Apel kiikarinjalat Asekorjaamo K. Götsch puh. 03-779 6268. http://koti.phnet.fi/gotsch. Aseseppä J. Immonen. Tukit ja muut asealan työt. Koivuniementie, Kuhmo, puh. 044-565 0257 Aseet, korjaukset ja tarvikkeet. Asesepänliike Kettunen Ky. Puh. 040-410 2150 Valkeala Oulun Asepaja Ky. Kaikki asealan korjaus- ja muutostyöt. Tukkitie 4, 90520 Oulu. Puh. 08-311 6520. Maahantuojan valtuuttama vaihtopiippujen sovituspalvelu. Finnclassic., Valmet ja Tikka 512 aseisiin. Kauttani myös suoraan vaihtopiiput saovitettuna. Nopea toimitus. Myös muut alan työt, aseet, patruunat ja tarvikkeet. Ase- ja optiikkahuolto. Vienankatu 14, 87100 Kajaani. Puh. 08-613 0655, 040-535 4134. www.asejaoptiikkahuolto.net Suomen Asetekniikka. Asesepänliike Varkaudessa. puh. 0400 - 528 098. Huollan jahtiradiot, koiratutkat... RJAK, Pl 26, 44101 ÄKI. Puh. 050-557 2000. Valt. Tracker - koiratutkahuolto Parkanon TV-EL Huolto, Peltokuja 6, 39700 Parkano. Puh. 03-448 1296. Auktorisoitu Tracker ja Pointer koiratutkahuolto. Lidholmnin TV-huolto, Pl 1, 66601 Vöyri, käyntiosoite: Uusikatu 1. Puh. 06-383 2980. Optifocus Oy, Suomen kiikarihuolto, kiikaritähtäinten huollot ja korjaukset. Peltoniementie 4, 36600 Pälkäne. Puh. 020-830 0030. www.optifocus.fi. Metsästys-, yhdistys- ja muut lakiasiat. Puhelinjuristit 0600-17 270 (2,84 e + ppm) 10v. kokemuksella klo 8-20 nervk.1,hki Metsästystä Suomessa: Hirvi, valkohäntäpeura ulkolaisryhmille, Virossa: Villisika, hanhi, karhu, saksanhirvi, kauris. Puh. 050-520 6100. E-mail: juhani.tuomaala@nic.fi Afrikka! 3 kaadon Pakettimatka,1585e 6 kaadon Pakettimatka,2420e WWW.JAHTIMATKAT.NET, 0400-620449 Karhua, kanalintuja, hanhia, villisikaa ja paljon muuta ! Metsästys-, kalastus- ja muut eräretket Karjalaan, Ruotsiin, Siperiaan, Viroon jne. Elämäsi Eräretket Kauniista Karjalasta ! www.kauniskarjala.com Unto Eskelinen puh. 040-7720092 Etelä-Afrikka, Namibia, Zimbabwe ja Mosambik. Laadukkaat metsästyssafarit, alk. 1490 e! www.brhunting.fi puh. 040-417 8807 Lähde yksilöllisille ja tasokkaille jahtimatkoillemme riistarikkaille alueille Viroon, Namibiaan tai Etelä Afrikkaan. Tiedustelut e-mail: scanhunting@co.inet.fi tai puh 040-561 1000. Laadukkaita metsästysmatkoja jo vuodesta 1993. Scanhunting Oy Kainuussa tarjotaan vesilinnun-, maalinnun-, jäniksen- ja hirven metsästystä kylän oman metsästysseuran (Ilveksen Erä) ja Villin Pohjolan mailla. Majoitus järjestetään Tololan Lomat, maatilamatkailukohteessa. Ota yhteyttä sovitaan metsästyksestä. Puhelin: 0400-838 031. Sähköposti: jorma.kemppainen@vjk-group.fi Omat sivut: www.vjk-group.fi Jättihirvi Kamchatkalla, karhu, villisika, saksanhirvi, vuorikauris. Afrikka alk. 1500 e! Puh. 0400-888 875, hunt@vsdgroup.fi Ostetaan Ostetaan kaikkia turkisnahkoja kilpailukykyisin hinnoin jatkuvasti O. Mauranen, Tyyppäläntie 4 a 2, 40250 Jyväskylä. Puh. 0400-271 291. Ostetaan supin, ketun ym. nahkoja R. Pentinmäki, Jäpintie 344 C, 60800 Ilmajoki. Puh. 050-554 6852. Ostan hirven ­ ja poronsarvia (ei seinämallia) 050-586 2157. Rihlapiippu Valmet 12/76-243. Tuplaluotipiippu 2x7,62x53R Puh. 040-537 8357 Tikka master sporter 22-250, tai kyseisen aseen raudat.18 jälk. 041-473 7654. Sako Carbine ja Sako Finwolf luodikot. Valmet puoliautom. kivääreitä. Sekä sotilaspistooleita ja niiden varusteita. Puh. 050-598 1646. Liity sähköpostilistallemme! Saat tiedot tuoteuutuuksista ja tarjouksista sähköpostiisi nopeasti ja turvallisesti. Liity kotisivuillamme www.midwaysuomi.com Tilauspuhelin arkisin 9-17 09-512 29 33 info@midwaysuomi.com Ve r k k o k a u p a s t a 2 4 h www.midwaysuomi.com 70 Metsästäjä 3 / 2007
• Tilaa luettavaa! Tilaa tietopaketti peltopyystä! Peltopyy on pelloillamme elävä pari- ja parvilintu. Yhdessä pesässä voi olla lähes 30 munaa mikä on maailmanennätys. Suuri poikastuotanto tuottaa hyvällä tuurilla suuret talvehtimisparvet, jotka keisaripingviinikoiraiden tavoin ryppäytymällä suojautuvat pakkasta ja viimaa vastaan. Peltopyy on alun perin arojen laji, joka menestyy laajaperäisesti viljellyillä peltoaukeillamme. 2000-luvun alussa tätä elintavoiltaan jännittävää riistalintulajia oli jäljellä vain 3500 paria. Lajimonografiassa Erkki Pulliainen kertoo mitä mahdollisuuksia nykyinen maanviljelyskulttuuri tarjoaa lajin elvyttämiseksi merkittäväksi riistalajiksi ja peltojen talviseksi elävöittäjäksi. Leikkaa tästä Varastomme on suljettuna heinäkuussa!!!!! * Kirjan kirjoittaja Erkki Pulliainen on eläinekologian emeritusprofessori ja tietokirjailija. Hän on ollut kaksi vuosikymmentä eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsenenä. Peltopyy UUTUUS Pyy pivossa ­opas Hirvenmetsästyksen käsikirja Suomalainen metsästys Säl-Hylje-Sel Hirvieläinten teurastus Jäljestäminen-DVD Metsäkauris-DVD Metsäkauris-VHS Eläinten jäljillä-vihko Metsästäjän opas Lumijälki ­opas Metsästäjän lintukirja Villiä elämää Jäniksen selässä Pelit: Riistavisa ­peli Suomen riistaeläimet ­pelikortit Ranta ja vesilintuja ­pelikortit Suomen kalat ­pelikortit Pihapiirin lintuja -pelikortit Pihapiirin kasveja ­pelikortit Pihapiirin pikkueläimiä ­pelikortit 30 e _______kpl 10 e _______kpl 35 e _______kpl 38 e _______kpl 39 e _______kpl 29 e _______kpl 16 e _______kpl 25 e _______kpl 25 e _______kpl 1 e _______kpl 30 e _______kpl 5 e _______kpl 10 e _______kpl 5 e _______kpl 7 e _______kpl 32 e _______kpl 5 e _______kpl 5 e _______kpl 5 e _______kpl 5 e _______kpl 5 e _______kpl 5 e _______kpl Tilaukset postitetaan postiennakolla 3,35 postiennakkomaksu + postimaksu painon mukaan. Palautusosoite: Metsästäjäin keskusjärjestö, Varasto, Fantsintie 13-14, 01100 ITÄSALMI, Puh: 09 ­ 27 27 8150 _______________________________________________________________________________ Nimi ______________________________________________________________________________ Lähiosoite ______________________________________________________________________________ Postinumero Postitoimipaikka ______________________________________________________________________________ Puhelinnumero Tutustu laajempaan tuotevalikoimaamme netti-sivuillamme www.riista.fi Tilava maatilan päärakennus Puolangalla, hiihtokeskus Paljakan tuntumassa. Puh. 045-633 8500, säh.post.: moilanen.mikko@elisanet.fi Lomalle Lappiin Kittilän Molkojärvelle ja samalla katsastamaan marjastus- ja metsästyspaikat! P. 040-584 2564 tai info@kittilanerakeskus.inet.fi Puolangan Paljakassa mökki mukavuuksin, laajat metsästysmaat vieressä. Puh. 040-545 5406. Nurmeksen Pirttimäellä hyvien riista ja marjamaiden keskellä oleva mökki. Mahtuu isompikin porukka p. 0400-355 754 Mökkejä Puolangalla www.korvenkummajainen.fi Mökit Kittilän Lompolossa. Hyvät metsästys, kalastus- ja marjastusmahd. Edulliset hinnat. p. 0400-123 879 www.aittatieva.net Porttipahdan rannalla Pomokairassa siisti hirsimökki ja hirsisauna. Erinomaiset metsästysmaat valtion maiden keskellä. Puh. 0400-282 829. Lomamökki Pallaksella mukavuuksin. Hyvät kalastus, marjastus ja vaellusmahdollisuudet. Ei lemmikkieläimiä. Soittele kerron lisää puh. 016-642 175. Leikkaa tästä Metsästystä Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä Pohjoisessa Keski-Suomessa: www.metsastysretket.fi/ puh 044-769 2476. Kesällä kaurispukki- ja karjujahtiin Saarenmaalle puh. 044- 502 1081. ERÄ-KORPINEN: Kesälomat-Metsästysretket: MH:n + seurojen maita n. 80000 ha: k yyhky, vesilinnut, hanhi, jänis, kanalinnut, hirvi. Tarvittaessa opastusta. Majoitukseen useita vaihtoehtoja, mökit järvien rannalla, osa mets. alueilla. www.reisjarvi.fi/erakorpinen Puh: 040-555 1394 Kuusamon yhteismetsän pienriistan vierasluvat metsästyskaudelle 2007 - 2008 osoitteesta www.reissulle.com. Kysy lisää toimistoltamme! osoite: Kitkantie 21, 93600 Kuusamo puhelin: 040-514 6058 internet: www.koillismaa.fi/yhteismetsa Mökkejä vuokrattava Kuhmon Saunajärvellä. Hyvät metsästys- marjastus- ja kalastusmahdollisuudet. puh. 0400-892 194. personal.inet.fi/yritys/saunajarvi/default.htm WWW.ULVOVASUSI.FI Majoitusta Ilomantsissa. 4-8 hlön huoneistoja mukavuuksilla + sauna, kota, kylmiöt, koiratarha jne. Keskellä VP 7652 (39 000 ha) ja VP 7638:n vieressä (60 000ha) varaukset puh. 0400-240 072 Salla Naruskajärvi juuri valmistunut luxusmökki kaikilla herkuilla 8 hlöä. Taivalkoski perusmökki 6hlö. Puh. 045-137 4590. Hirsihuviloita Enontekiön Hetassa. Puh. 016-521 055 www.ounasloma.fi Vuotso Lokka-Porttipahta alue 24m2 + parvi saunamökki mukav. 2-4hlöä. p 0400-632 548. Puolangan Auhonjärvellä hyvien riista- ja marjastusmaiden keskellä oleva mökki. Mahtuu isompikin porukka. Katso lisää netistä: www.asuntojamokki.fi Puh 040-557 3789 Lukuisia vuokramökkejä hyvillä paikoilla Inarissa ja Utsjoella www.ylalapinvuokramokit.com puh. 0400-949 972 iltaisin Metsästysmaja Suomussalmella http://vuokineramiehet.dnsalias.com. Puh. 040-531 7026. Sotkamossa rantamökki ison järven rann. 6-8:lle. VP alueet 2km päässä. Tilan mailla,mets.vapaasti. Puh. 040-737 0279. Muut RAHAA RAHAA !!! Kätevästi panttaamalla esim. aseesi. Tule tai soita P-H Pantti, Lahti 03-781 8350, Luottopantti, Joensuu 013-227 010 Tervetuloa Pohjois-Suomen Erämessuille 17.-20.5. osastolle U 232. Esillä riistakamerat, maastosuojat, camopuvut, lumipuvut ja paljon muuta. Tee samalla tarjouspyyntö laadukkaista hirviliiveistä koko seuralle painatuksin tai ilman. WWW.NORDICOUTDOORS.FI Vuokralle tarjotaan Ranuan Simojärvellä mukavuuksilla varustettu rantalomamökki. Hyvät metsästys-, pilkki-, kalastus- ja marjastusmahd. Puh: 0400-193 351 Luostolla hirsimökki mukav. rauhallisella paikalla. Puh. 040-546 7385. Metsästäjä 3 / 2007 71
• Metsästäjänumero, laskutettavan nimi, osoite ja osoitetoimipaikka VALTAKIRJA Suoraveloitus Laskuttaja Yhteyshenkilö Palvelutunnus METSÄSTÄJÄIN KESKUSJÄRJESTÖ METSÄSTÄJÄREKISTERI 030 39 777 002017244 Laskun aihe Riistanhoitomaksu Yksilöintitieto = Metsästäjänumero Valtuutan laskuttajan veloittamaan riistanhoitomaksun alla mainitulta tililtäni. Hyväksyn pankkini suoraveloitusehdot ja sitoudun noudattamaan niitä. Valtuuttajan pankki Paikka ja päivämäärä Tilinumero __ Valtuuttajan allekirjoitus ja nimen selvennys Valtuuttajan puhelinnumero päivisin VALTAKIRJA TOIMITETAAN OMAAN PANKKIIN! Leikkaa tästä! SUORAVELOITUKSEN ENNAKKOILMOITUS Mikäli olette tehnyt pankkinne kanssa suoraveloitussopimuksen vuosittaisen riistanhoitomaksunne suorittamisesta, se veloitetaan valtuutuksessa ilmoitetulta tililtä 11.6.2007. Laskuttaja: Metsästäjäin Keskusjärjestö Maksun aihe: Riistanhoitomaksu 24 euroa metsästysvuodelta 1.8.2007 ­ 31.7.2008 Veloituksen tapahduttua lähetämme Teille maksumerkinnällä varustetun metsästyskorttinne heinäkuussa Metsästäjä-lehden numeron 4 mukana. Mikäli olette epävarma oletteko tehnyt suoraveloitussopimuksen, tiedustelkaa asiaa omasta pankistanne. Huomautukset suoraveloituksesta tulee tehdä 25.5.2007 mennessä. 25.5.2007 jälkeen tehdyt suoraveloitussopimukset tulevat voimaan vasta kaudelle 2008-2009. HUOM! Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden numero 4/2007 kansiliitteessä heinäkuussa. Mikäli ette ole tehnyt suoraveloitussopimusta tai tekemänne sopimus on ollut virheellinen tai suoraveloitus tililtänne on epäonnistunut, lähetetään Teille tavalliseen tapaan seuraavan heinäkuun Metsästäjä-lehden liitteenä metsästyskortti maksamista varten.