• 3 / 2008
• Pääkirjoitus Simo Syrilä puheenjohtaja Suojellaanko vai ei? Metsäpeuralla, arvokkaalla suojelumme kohteella, ei mene niin hyvin kuin olemme odottaneet. Tiedot kannan kasvun pysähtymisestä Suomenselällä ja kannan huomattavasta vähenemisestä Kainuussa ovat hälyttäviä. Syitä huolestuttavaan kehitykseen voi olla useita, mutta varsinkin Kainuussa tärkein -mitä ilmeisimmin- on susi. EU:n itärajan takana Venäjän Karjalassa olevaa pientä metsäpeurapopulaatiota rasittanee petojen lisäksi eniten metsästys. Tulee melkoinen ristiriita, kun pitäisi suojella sekä saalista että saalistajaa. On tehtävä valinta. Metsäpeuroja on varsinaisesti vain edellä mainituilla alueilla, mutta meidän susikantamme kuuluu pienenä osana suureen pohjoiseen euraasialaiseen populaatioon. Siksi susikantojen säätely metsäpeura-alueilla on hyvin perusteltua. Muuten olemme vaarassa menettää suuren nisäkkään, harvinaisen metsäpeuran. Jos ja kun vähäinen peurojen metsästys sallitaan, se on tehtävä tarkkojen kannanhoitoon tähtäävien suunnitelmien mukaan. Uutiset susien äkillisestä vähenemisestä kummastuttavat. Väitteet salakaadoista, jolloin useita kymmeniä eläimiä olisi tapettu, tuntuvat oudoilta, kun näyttöä ei ole. Maaseudun kylillä koettu susipelko ei saa kuitenkaan johtaa kansalaistottelemattomuuteen. Tilanne on voitava hoitaa laillisin keinoin. Metsästäjät ovat nyt kuten yleensä joutuneet suotta sylkykupeiksi. Metsästys on tarkoin lakien ja asetusten säätelemää. Korostan: se on laillinen, hieno ja arvokas harrastus sekä luonnonläheinen elämäntapa. Käydyssä susikeskustelussa on myös yllättävästi väitetty, että susikantamme on pieni ja sisäsiittoinen. Jopa asiantuntijoina itseään pitävät ovat olleet tällaista mieltä. On vaikea ymmärtää, ettei reilusti yli tuhannen kilometrin pituisen rajan yli tapahtuisi geenivaihtoa, olkoon suden reviirikäyttäytyminen millainen tahansa. Riistalaskentojen tehostaminen tulee entistä tärkeämmäksi oikean tiedon saamiseksi riistakannoista. Metsästäjien talkootyön arvo korostuu entisestään. Kantojen hoito tulee varmemmalle pohjalle ja eipäs - juupas -keskustelu "tutkijoiden" ja riistaihmisten välillä loppuu. Valinta Kansainvälinen metsästys- ja riistansuojeluneuvosto CIC valitsi kokouksessaan huhtikuun lopulla uudelleen järjestön varapresidentiksi viime vuonna eläkkeelle siirtyneen osastopäällikkö Seppo Havun. Valinta on merkittävä tunnustus paitsi hänelle itselleen myös Suomen harjoittamalle riistanhoitotyölle. Lämpimät onnittelut Seppo Havulle ja myös muille suomalaisille, jotka valittiin tärkeisiin tehtäviin eri komissioissa. G 2 Metsästäjä 3 / 2008
• Tässä numerossa N:o 3 16.05.2008 57. vuosikerta. Metsästäjä on Metsästäjäin Keskusjärjestön valistuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Painos on 290 000 kpl. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 11.07.2008. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimitus: Päätoimittaja: Jari Pigg Toimituspäällikkö: Klaus Ekman Ulkoasu: Ilkka Eskola Toimitusneuvosto: Tapani Pääkkönen (pj), Klaus Ekman, Juha Immonen, Leif Norrgård, Jarkko Nurmi, Marko Mikkola. Asiantuntijajäsenet: Ilkka Eskola ja Vesa Ruusila. Toimituksen osoite: Metsästäjäin Keskusjärjestö, Fantsintie 13-14, 01100 Itäsalmi, puh. 09-2727 8116. Osoitteenmuutokset ja metsästyskorttiasiat 0303 9777. Kirjapaino: HANSAPRINT 2008/ MET08_03 Kansikuva: Antti Saraja sivu 4 Riistapellolta ruokaa ja suojaa sivu 22 Metson soidinmetsät yhä nuorempia sivut 44-52 Suomenselän metsäpeurat tarkassa syynissä Metsäpeurojen lentolaskenta Kainuussa Hoitosuunnitelmalla suuntaviivat metsäpeurakannan hoidolle sivu 10 48 54 58 62 64 66 68 70 72 76 77 Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0047-6986 4 Riistapellolta ruokaa ja suojaa 10 Kosteikot vaativat hoitoa, osa I 14 Yli 30 vuotta vesilintujen ja kosteikkojen hyväksi - metsästäjät perustaneet ja kunnostaneet lähes 2 000 kosteikkoa 16 Maataloustuella kosteikkoja ­ tuet hakuun pikapuolin 18 Naturaa Baltiassa 22 Metson soidinmetsät yhä nuorempia 26 Metsojen soidin: Taistelua elämästä ja kuolemasta 30 Lumijälkilaskennat riistakolmioilla talvella 2008 34 Kymmenen vuotta kulttuuriympäristön riistan lumijälkilaskentoja 38 Valkohäntäpeuran metsästys käännekohdassa ­ naaraiden metsästystä lisättävä 44 Suomenselän metsäpeurat tarkassa syynissä - Peurakantaa inventoitiin maasta ja ilmasta Metsäpeurojen lentolaskenta Kainuussa Suurpetovahingot huipussaan Ekin kanssa erällä: Eräretki meloen Virusinfektiot Suomen vesilinnuissa - tuloksia vesilintujen viruskartoitustutkimuksesta Tutkijan tuntoja: Tutkijan verkostoituminen Eräaatoksia valtionmailta: Petovalvontaa kairassa Rakkaudesta ruokaan: Aila Hietala Nuorisopalsta Metsästäjäorganisaatio tiedottaa Osoitteet Kaupantekoa HUOM! MKJ tiedottaa sivut ovat vuoden alusta alkaen muuttaneet perinteiseltä paikaltaan sivulta 4 lehden loppuun ja ovat tässä lehdessä sivulla 72. Metsästäjä 3 / 2008 3
• Riistapellolta ruokaa ja suojaa Hannu Huttu Erkki Kiukas, agronomi, riistapäällikkö, Kymen riistanhoitopiiri Ravinto on yksi riistankin elinehdoista. Riistapelloilla voidaan parantaa riistan ravinnonsaantia, ohjata riistan ravinnonkäyttöä ja varsinkin pienille riistaeläimille riistapelto voi tarjota myös suojaisan turvapaikan. Riistapeltoihin liittyy monia asioita, joihin seuraavassa luodaan katsaus. iistapeltoja suunniteltaessa ja toteutettaessa kannattaa muistaa, että pelkästään tietty yksi riistaeläinlaji ei riistapeltoa hyödynnä vaan riistapellon käyttäjiä löytyy hyönteisistä nisäkkäisiin ja lintuihin. Kasvilajivalinnalla paikalliset olosuhteet huomioiden voidaan kuitenkin vaikuttaa riistapeltoa hyödyntäviin eläinlajeihin. Riistaeläinlajisto on sangen monimuotoinen ja vaihtelua lajistossa on maan eri osissa. Riistapelto on aina kompromissi olosuhteiden ja asiaan vaikuttavien eri tekijöiden kanssa. Tätä juttua luettaessa on kuitenkin muistettava, että yhtä ainoaa totuutta ei riistapelloista4 Metsästäjä 3 / 2008 kaan ole vielä kirjoitettu, vaan "totuus on tuolla ulkona". Vastaukset erilaisiin asioihin löytyvät useimmiten kysymällä. Siispä alla on joukko kysymyksiä otsikkoina ja otsikon alla hieman vastauksen poikasia. ruohoa. Riistapelloilla voidaan parantaa maisemallista elävyyttä, kuuluvat riistaeläimet oleellisena osana suomalaiseen luontoon. Mistä saadaan riistapelloksi tarkoitettu pelto? Metsäriistalle riistapelloiksi soveltuvat hyvin metsän keskellä olevat pellot, jolloin ne ovat valmiiksi riistan elinalueilla. Peltoalueen riistaeläimille voidaan käyttää alueita, jotka ovat peltoalueen reunoilla ja joilla maataloustyökoneilla työskentely normaaliviljelyssä aiheuttaa hankaluuksia. Tällaisia alueita ovat esimerkiksi kapeat pellon pohjukat ja luonnonesteiden (isot kivet, pienet metsäsaarekkeet, isot ojat) rajaamat alueet. Tietysti laajoilla peltoalueilla olisi hyvä, jos myös peltoalueen keskelle voisi järjestää riistapellon. Vesiriistalle sopivat tietysti vesistöjen, purojen ja jokien läheiset alueet. Lähes jokaisella tilalla olisi varmasti mahdollisuus perustaa kosteikko tai useampikin ja niiden viereen voi aina perustaa riistapellon, kun kaivausmaat levitetään kosteikon rannoille. Helpoimmalla esimerkiksi metsästysseura Mikä on riistapellon perimmäinen lähtökohta eli miksi riistapelto tehdään? Tähän kysymykseen jokainen riistapellon kylväjä joutuu miettimään vastauksen itse omalta kohdaltaan. Jollekin se voi olla se, että saa pidettyä riistan omalla alueellaan ja voi näin parantaa omia metsästysmahdollisuuksiaan. Toiselle riistapellon teko voi olla ekologinen avunanto luonnonvaraisille eläimille, myös muille kuin riistaeläimille. Kolmannelle riistapellon teko voi olla mukavaa ajankulua ja perinteiden vaalimista. Jossakin päin metsästysseurat järjestävät riistapellon kylvötapahtumia paikallisten koulujen kanssa, jolloin samalla tehdään nuorisotyötä ja voidaan opettaa riista- ja maatalouden perusasioita. Joku on perustellut riistapellon tekoa sillä, että eipähän alue ainakaan kasva pelkkää rikka- R
• Mille riistaeläimelle riistapelto ensisijaisesti halutaan tehdä? Suuret riistaeläimet (hirvieläimet, villisika) tarvitsevat tietenkin enemmän ravintoa kuin pienet. Tarkoituksenmukaista olisi saada käyttökelpoista ruokaa tarjolle mahdollisimman pitkään, jotta riista viihtyisi metsästysalueella ja metsästysaikana riittäisi alueella tapahtumia. Suurin sato kiloissa saadaan varmaankin hyvin hoidetuilta rehukaali, rehurapsi, kaura ja apilanurmiriistapelloilta. Toisaalta aina ei ratkaise se suuri sato vaan sen laatu ja käyttökelpoisuus. Pienemmille riistaeläimille, jäniksille ja peltokanalinnuille ravinnon tarjonnan ohella myös suojan saaminen on tärkeää. Riippuen ympäröivän alueen suojakasvillisuustilanteesta suojan saaminen riistapellosta voi olla pienelle riistaeläimelle vähintään yhtä tärkeä kuin ravinnon saantikin. Halutaanko suuritöinen vai helppotöinen menetelmä? Tähän vaikuttavat hyvin paljon riistapellon sijainti ja se, millainen perustyö riistapellon viljelykuntoon saattamiseksi on tehtävä. Jos riistapellolle päästään jo käytössä olevia tilusteitä pitkin, helpottaa se riistapellon perustamista ja hoitoa. Helpoin tapa on tietysti, jos käyttöön saadaan jo viljelyssä olevia peltoja. Jos halutaan paljon työtä, mikä sekin voi olla esimerkiksi kuntoilumielessä kannatettava projekti, voi lähtökohta olla "suo, kuokka ja Jussi"-periaate kaukana ajokuntoisesta tiestä. Tosin uskallan epäillä, että riistapellon koko voi nykyisiltä Jusseilta jäädä melko pieneksi. Sopivia kohteita kyllä löytyy suurempien metsäojien penkoista lähtien aina pitkään paketissa olleisiin pusikoituneisiin entisiin peltolohkoihin. Valitaanko kallis vai halpa menetelmä? Hintakin aina joskus merkitsee jotain. Halvin riistapelto on varmaan normaali apilapitoinen heinänurmi. Sille ei välttämättä tarvitse kylvön jälkeen pariin vuoteen tehdä mitään. Jos halutaan kalliimpi vaihtoehto, voidaan tietenkin tehdä erilaisia versioita aina tähän asiaan varatun budjetin mukaan. Yksivuotiset kasvit ja kalliit siemenet, lannoitteet, kasvinsuojeluaineet ja suurten koneiden käyttö nostavat kustannuksia, koska maanmuokkaukset ja kylvöt on tehtävä joka vuosi. Näidenkin ääripäiden välillä voi tehdä paikallisiin olosuhteisiin sopivia kompromisseja esimerkiksi siten, että osa riistapeltoalueesta on yksivuotisilla kasveilla ja osa monivuotisella nurmella. pääsee, jos se sopii paikallisten yksityisten viljelijöiden kanssa siitä, että viljelijä perustaa riistakesantoja jo viljelyssä oleville peltolohkoille, jolloin viljelijä itse saa korvauksen riistapellon hoidosta Eu-tukien kautta. Kesantopakkohan on poistunut viljelijöiltä, mutta itse metsästävät viljelijät voivat olla kiinnostuneita riistakesannon perustamisesta. Valmiilla peltolohkolla on yleensä ojitukset kunnossa, pellon kalkitukset hoidettu ja viljavuustutkimukset tehty, joten ne antavat valmiin onnistumien lähtökohdan riistapellolle. Riesana näissä Eu-tukikuvioissa on se, että tukiehtojen mukaan satoa ei saa korjata eikä kuljettaa pois pellolta. Jotta riistakesannon kasvusto ei jäisi lumen alle, se voidaan niittää karhelle tai nostaa seipäille. Kesanto on kylvettävä viimeistään 30.6. ja sitä voidaan lannoittaa kasvuston perustamisen yhteydessä. Viljelijän on myös ilmoitettava kasvulohkon riistalaidunkäytöstä tukihakemuslomakkeessa. Toinen mahdollisuus on se, että riistapelloksi käytetään viljelystä ja Eu-tukikuvioista poistuneita alueita, joilla Eu-tukisäädökset eivät aseta esteitä. Näissäkin pitää kuitenkin olla perusasi- at eli ojitukset ja maan kalkitus ja ravinnetase kunnossa, jotta riistapellolla olisi onnistumisen edellytykset. Riistapelto ei saa houkutella eläimiä "teille vaan meille". Edellinen tarkoittaa, että riistapeltojen sijoituksessa tulee huomioida alueen tiestö ja liikennemäärät siten, että riistaeläimet eivät joudu riistapeltoa hyödyntäessään autoilla tapetuiksi. Jos riistapellot houkuttelevat riistaeläimet autojen eteen, menetetään hyvä tarkoitus ja hyöty vaihtuu haitaksi. Jos alueella on erikoisviljelmiä, on niiden sijainti huomioitava niin, etteivät riistapellot houkuttele riistaeläimiä näille erikoisviljelmille vaan pikemminkin pois niiltä. Tällöin riistapellon houkuttelevuus ja sen pitkäaikainen käyttökelpoisuus nousevat arvoonsa. Olisi hyvä, jos riistapellon läheisyydessä olisi myös juomapaikka lähellä, niin että eläimet saisivat hoidettua myös nestetankkauksensa joutumatta kulkemaan pitkiä matkoja. Nuolukivillä voidaan riistapellon vetävyyttä myös parantaa. Jos riistapellon sato loppuu, voidaan riistapeltoa käyttää myös ruokinta-alueena. Viljelläänkö riistapeltoa luomuna vai tavanomaisesti? Mielellään itse sivutoimisena luomuviljelijänä näkisin, että riistapellotkin viljeltäisiin luomuna aina, kun siihen on mahdollisuus. Riistasta käytetään usein julkisuudessa luomu-nimitystä, vaikka se ei sitä virallisesti luomusäännösten mukaan olekaan. Tarjoamalla riistalle luomuruokaa voidaan asiaa kuitenkin suunnata jo oikeaan suuntaan. Luomuviljelyyn sopivia kasveja ovat tietysti palkokasvit, jotka sitovat typen omatoimisesti. Rehukaalin ja rehurapsin viljely ei oikein tuota tulosta ilman typpilannoitusta, mutta viljelykierrolla, esim. ensin apilaa pari vuotta ja sitten rehukaali-kaura seoksella voi asiaa kokeilla. Myös herne ja virna ovat itse typpeä sitovia kasveja, joiden jälkeen tai niiMetsästäjä 3 / 2008 5
• Hannu Huttu den kanssa seoskasvustona voi kokeilla typpeä vaativia kasveja. Apilanurmea kyllä käyttävät monet riistaeläimet: ainakin hirvet, valkohäntäpeurat, metsäkauriit, rusakot, metsäjänikset ja metsäkanalinnuista ainakin teeri ja metso. Varsinkin apila näyttää heti keväällä kasvun alussa maistuvan monille riistaeläimille. Nykyään on myös saatavana teollisia luomulannoitteita. Apilanurmi menestyy yleensä kaksi peräkkäistä vuotta, jonka jälkeen apilan osuus kasvustossa selvästi vähenee. Apilan jälkeen voi hyvin kokeilla rukiin orasta ja kevätviljaseoksia (esim. kaura tai ohra/rehukaali tai rehurapsiseosta). Tavanomaisessa viljelyssä voidaan käyttää normaaleja teollisia lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita. Jos riistapelto on Eu-tukien piirissä, vain lannoitus on mahdollista alkuvaiheessa. Riistaeläinlajisto on sangen monimuotoinen ja vaihtelua lajistossa on maan eri osissa. Riistapelto on aina kompromissi olosuhteiden ja asiaan vaikuttavien eri tekijöiden kanssa. hohyönteisten ruoaksi, jonka jälkeen rikkakasvit katsovat tilaisuutensa koittaneen. Pohjoinen vai etelä? Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä enemmän vaatimuksia riistapellolle tulee. Pohjoisessa kasvukausi on etelää lyhyempi ja lumipeite paksumpi. Mitä ylemmäs mennäänkin, sitä enemmän voi suositella nurmiheinä ja nurmipalkokasvivaltaisia riistapeltoja. Jos viljaa halutaan käyttää ruokinnassa, riistaeläinten talviruokintaan voi käyttää normaaliviljelystä tulevaa viljaa. Vaarana pohjoiseen mentäessä on, että lumi ehtii peittää viljakasvuston ennen kuin se ehditään hyödyntää, ellei sitä seivästetä tai muutoin nosteta lumirajan yläpuolelle. Poronhoitoalueella riistapelto voi mennä porojen suihin, mikä myös on otettava omana erityispiirteenä huomioon. Kuinka selvitään rikkakasveista ja tuholaisista? Rikkakasviongelma tulee yleensä esiin aikaisilla kylvöillä. Mitään kiirettähän riistapellon tekoon ei ole vielä normaaliin maatalouden kylvöaikaan. Riistapellolta voidaan rikkakasveja pitää kurissa esimerkiksi äestyksillä toukokuussa ja kesäkuun alussa. Äestyksien välillä odotetaan aina uuden rikkakasvuston itäminen ja taimelle tulo, jonka jälkeen ne äestetään nurin. Juolavehnä on yksi sitkeimpiä tuhottavia, mutta senkään juuret eivät pidä auringonpaisteesta. Arimmillaan juolavehnä on kolme-neljälehtiasteella, jolloin se on alkukasvuunsa kuluttanut juuris6 Metsästäjä 3 / 2008 ton voimavaroja. Alueilla, joilla on esimerkiksi sepelkyyhkyjä, voidaan riistapellon avokesannointiaikaan ruokkia sepelkyyhkyjä. Äestämällä haluttu alue aina parin viikon välein pidetään rikkakasvit kurissa ja samalla maan pinnalle voidaan kylvää herneitä ja viljaa sepelkyyhkyille. Tätä menetelmää voidaan myös vuorotella riistapellolla, jos sen koko on tarpeeksi suuri ja koneita saatavilla. Rehukaalin ja rehurapsin sekä juurikkaiden kylvö kannattaa lykätä kesäkuun puoliväliin tai lopulle. Tällä vältetään mm. kirppojen ja muiden tuholaisten aiheuttamia tuhoja kasvustoissa. Varsinkin liian aikaisin kylvetyt rehukaali- ja rehurapsikylvökset joutuvat yleensä metsästäjien kannalta katsottuna liian pienten eläinten eli tu- Miten maalaji vaikuttaa riistapeltokasveihin? Maalajithan jaetaan karkealla jaolla kivennäismaihin ja eloperäisiin maihin. Esimerkiksi savi ja hietamaat ovat kivennäismaita ja turvepitoiset maat eloperäisiä. Molemmilla mailla voidaan menestyksekkäästi viljellä esimerkiksi kauraa ja nurmikasveja. Nurmipalkokasveista puna-apila voin kosteilla turvemailla korvata alsikeapilalla, joka matalampijuurisena menestyy puna-apilaa paremmin. Vaateliaammat kasvit, kuten vehnä ja juurikkaat sopivat paremmin kivennäismaille. Varsinkin turvemaat, elleivät ne ole kunnolla
• RAVINTO- JA SUOJAKASVIT Lähde: Riistanhoito 1, Riistapellot, MKJ:n julkaisu PELTORIISTA Kasvilaji Kevätvehnä Syysvehnä Ohra Kaura Ruis(oras) Herne Tattari Rypsi Rapsi Sinappi Aurigonkukka Rehukaali Rehurapsi Öljyretikka Rehujuurik. Maa-artisokka Nurmiseokset Peltopyy *** *** ** ** *** ** *S ** S -S *S *S *S * *S ** Fasaani *** *** * ** * ** *** ** S ** S *S ***S * * * * ** S * Rusakko Sepelk. Peurat ** * ** ** *** ** * * * *** *** * *** * *** * *** * * * ** S *** ** S ** *** *** ** *** ** S *** *** * *** Metsäkauris ** ** * ** * *** *** ** *** *** *** S *** VESIRIISTA Kasvilaji Vehnä Ohra Kaura *** ** * S = = = = Sorsalinnut *** *** * Hanhet *** ** * ERITTÄIN HYVÄ RAVINTOKASVI HYVÄ RAVINTOKASVI RAVINTOKASVI SUOJAKASVI Siemenmäärät kg/ha MetsäYleisriista riistaseos 100 100 tai 100 METSÄRIISTA Kasvilaji Kaura Ohra (oras) Ruis (oras) Rehukaali Rehurapsi Öljyretikka Rehujuurikkaat Maa-artisokka Nurmiseokset Hirvi *** * *** *** *** *** ** ** Peurat *** * ** *** *** *** *** *** *** Metsäkauris * * * *** ** *** *** *** *** Metsäkanalinnut *** * * * Jänis * * ** ** ** ** * * ** Esimerkkejä riistapeltoseoksista PeltoPeltoKasvilaji riista riista 1 riista 2 Kevätvehnä 100 50 Kaura 20 20 Ohra Tattari 2 Rypsi, rapsi tai sinappi 3 Auringonkukka 5 Rehukaali tai Rehurapsi 3 Öljyretikka 0,5 Rehujuurikkaat 2-3 2-3 3-5 ojitettuja ja kalkittuja, ovat usein happamia, kosteita ja pitkään kylmiä. Kuinka kylvetään? Riistapellon kylvö voidaan tehdä monella eri tapaa. Suuret lohkot voi kylvää normaaleilla traktorikäyttöisillä kylvölannoittimilla. Myös käsin ja keskipakolevittimellä kylvö onnistuu, mutta siementen peittäminen on tehtävä erikseen. Pienempien alojen kylvö varsinkin pienillä siemenillä onnistuu nopeasti käsikäyttöisillä levittimillä. Jos haluaa kylvää kaistoja eri kasveille, voi senkin toteuttaa joko kylvämällä kylvökoneella ja jättämällä joka toisen kylvökoneen leveyden kylvettäväksi toisella siemenellä. Vanha nyrkkisääntöhän on, että kylvösyvyys on viisi kertaa siemenen pituus eli sentin mittainen siemen kylvetään viiden sentin syvyyteen. Millaisia kasveja? Kasveja on runsaasti tarjolla. On kotimaisia perinteisiä viljelykasveja ja uudempia osin vielä tuontitavaranakin Suomeen tuotavia kasveja. Seoksia kannattaa kokeilla, sillä jos yksi kasvi ei menesty niin aina joku seokseen laitetuista kasveista paikkaa toisen menetyksen. Onnistuessaan seoskasvusto on aina monimuotoisempi. Ohessa olevissa taulukossa on kättä pidempää, jolla pääsee alkuun. Yleensä työ neuvoo tekijäänsä ja niin riistapellonkin teossa. Vuodetkaan eivät ole veljeksiä. Jonakin vuonna kaikki hyväksi koettu voi mennä pieleen esimerkiksi säistä johtuen, mutta aina kannattaa yrittää. G Metsästäjä 3 / 2008 7 Sten Cristoffersson
• HUIPPU-UUTUUS KALASTAJALLE ERÄTUKKU-HINTAAN! Tilaa www.eratukku.fi tai numerosta 020 747 7000 (ma­pe 9­17)
• Erätukun etupaketti 0,JAHTIJAKT KALASTUS -PUKU Laadukas kalastajan kuoriasu nyt edulliseen Erätukku-hintaan! Vedenpitävä, hengittävä AIR-TEX-kalvo, teipatut saumat, rannetta lämmittävät hihansuut ja kaksinkertainen tuulilista. Käyttömukavuutta lisäävät mm. pehmeä materiaali, hengittävä verkkovuori, lukuisat tilavat taskut sekä muotoillut kyynärpäät ja polvet. Irrotettavat henkselit, takissa ripustusmahdollisuus haaville. Koot XXS­XXXL Liiv Liivi Liivi Vet Ve tä Vettä Vettähylkivää, pehmeää että mat ma mate materiaalia. 13 teknistä a tas tasku tasku taskua ­ mm. selkätasku, a v i he viehe viehelaatikkotaskut ­ seie kä rip kä rip ripustusmahdollisuus i ip ha haa ha v haaville. Vyötärösäätö. aa VEDENPITÄVÄ HENGITTÄVÄ sis. etupaketin 99,- + toimituskulut TEKNISTÄ MUKAVUUTTA -kalvo Vedenpitävä ja hengittävä, metsästys- ja vapaa-ajan vaatteisiin suunniteltu erikoiskalvo, joka on kehitetty yhteistyössä testilaboratorioiden ja käyttäjien kanssa. AIR-TEX-kalvotuotteiden käyttäjät ovat tutkimusten mukaan kaikkein tyytyväisimpiä niiden vedenpitävyyteen ja hengittävyyteen (2004 Taloustutkimus, 2006 Metsästysasututkimus). (vastaavat 198,- [puku] +49,- [liivi]) TILAA HETI, TUOTTEITA RAJOITETUSTI! Erätukun etupaketti 0,JAHTIJAKT FOREST -PUKU JahtiJakt Forest on erittäin kevyt ja hengittävä puku esim. kalastukseen, retkeilyyn ja metsästykseen. Likaa ja vettä hylkivä TeflonWax-materiaali ja lukuisat huippuominaisuudet tekevät asusta miellyttävän ja suojaavat käyttäjää erilaisissa sää- ja käyttöolosuhteissa. Koot: XS­L + toimituskulut Liivi Liivi Liivi v Kul st Kulutusta kestävää ja Ku utusta ke Kulutusta ke ta t ve tä hylkivää vettä hy kiv vettä hylkiv TeflonWaxettä y kiv et i ma er alia materiaalia. materiaalia. Runsaasti a eriaa a ta ku ek taskuja sekä taskuja sekä helman sääask tömahdollis tömahdollisuus. ömah o l s mh Shor Shor Shortsit K ut Kulut Kulutusta kestävää ja vettä vettä vettä hylkivää TeflonWaxe mat mate materiaalia. Runsaasti t säi sä säily säilytystaskuja. Elastinen vyötä vyötä vyötärö mahdollistaa erinö oma omai omaisen istuvuuden. ma m sis. etupaketin 99,- OULU Alasinti OULU, Alasintie 8 U asintie s VANTAA, Va im i 7 VANTAA, Valimotie 27 ANT NTAA TAMPERE, Possi ärvenka TAMPERE, Possijärvenkatu 4 AMP RE, s MPER venka n H APARA TA, I anoHAAPARANTA, Ikano- alo PARAN R o-ta
• Kosteikot vaativat hoitoa osa I Suurin ponnistuksin aikaansaatu kosteikko vaatii pitkäjänteistä hoitoa, jota voidaan tehostaa pesimälaitteilla ja pienpetopyynnillä. Hoitamaton kosteikko onkin äkkiä muuttunut entiseksi hyväksi sorsastuskohteeksi. Pentti Vikberg, riistanhoidon kokeilujohtaja, Metsästäjäin Keskusjärjestö K unnostuksen jälkeen kosteikko alkaa elää omaa elämäänsä. Niin ilmaversois- kuin kellus- ja uposlehtiset kasvit kilpailevat tilasta ja valosta. Rehevissä sorsajärvissä kortteet ja osmankäämit täyttävät pian matalat puolisukeltajille avoimiksi tarkoitetut rantareunat. Kaislat ja järviruoko alkavat laajentaa asuinaluettaan. Rahkasammalpatjat alkavat kasvaa rannasta avoveden suuntaan. Nopeasti, "räjähtävästi" laajenevat vesisammalpatjat alkavat täyttää sorsavettä pohjasta pintaan niin, ettei pian ole mahdollisuutta veneelläkään liikkumiseen. Vesirutto, ahven- ja uistinvita sekä lumpeet täyttävät avovettä. vempaa myöhempinä vuosina on liiallisen kasvillisuuden kurissapitäminen. Umpeenkasvun tapahduttua vesikasvillisuuden useammanvuotisella perättäisellä leikkuulla saadaan korte, kaisla ja järviruoko vähenemään siinä määrin, että harvennutta kasvillisuutta voidaan pitää vesikasvileikkuulla halutun tiheänä 5-6 vuoden väliajoin. On muistettava huomioida, että niitetyn kasvillisuuden poisvieminen ja kompostointi ovat usein paljon työteliäämpi vaihe kuin itse leikkuu. Kellus- ja uposlehtisiin lajeihin niitto vaikuttaa usein käänteisesti. Vesikasvit usein vain li- Umpeutumiseen varauduttava ajoissa Mitä aikaisemmin riistakosteikon umpeenkasvuun tartutaan, sitä paremmin umpeenkasvua voidaan ohjailla ja sitä vähätöisempää ja hal10 Metsästäjä 3 / 2008 Rehevissä sorsajärvissä kortteet ja osmankäämit täyttävät pian matalat puolisukeltajille avoimiksi tarkoitetut rantareunat. Kaislat ja järviruoko alkavat laajentaa asuinaluettaan. säävät kasvualaansa ja tiheyttään. Leikatut varren ja maavarren kappaleet, joista uusi kasvu lähtee nopeasti käyntiin, ovat lähes mahdottomia saada tarkasti talteen ja pois vesialueelta. Toisaalta näiden kasvien merkitys sorsien ruokana ja ruoaksi sopivien selkärangattomien kasvualustana on niin suuri, ettei kohtuullisenkaan tiheästä kasvillisuudesta vielä ole haittaa. Pienten kosteikkojen vesikasvillisuutta leikattaessa voidaan käyttää soutuveneeseen kiinnitettyä, koneellisesti toimivaa ns. Huvila-Samppa ­leikkuria. Kuitenkin, mahdollisuuksien mukaan tulisi käyttää ponttoonialustalle perustettua leikkuria, johon on yhdistetty tehokas niitettyjen kasvinosien kasaus- ja talteenottolaitteisto. Vesikasvileikkuussa ei kuitenkaan kannata mennä mahdottomuuksiin ja leikata kaikki eteen tuleva matalaksi. Paras tulos saadaan niin, että avoveteen päin jätetään harvahko vyöhyke ja sisemmälle joko leikkaamattomia tiheämpiä tuppaita sinne tänne tai jätetään harvempaa varsistoa kokonaan leikkaamatta. Kuivatuksen jälkeen pohja puhtaaksi Riistakosteikoilla tulisi jo pinnannoston suunnitteluvaiheessa varautua noin 6-7 vuoden välein tapahtuvaan yhden vuoden kestävään kuivatukseen sopivilla kuivatusrakenteilla ja toisaalta jär-
• Vesikasviniitossa syntyvä leikkuujäte on pyrittävä saamaan tarkkaan pois hoitokohteelta Riistakosteikon vedennoston yhteydessä on hyvä varmistaa mahdollisuus kosteikon kuivattamiseen. Munkin johtoputki tai korkeudeltaan säädeltävä kuivatusputki suunnitellaan riittävän syvälle. Kuivatun kosteikon kasvillisuuden ja pohjalietteen poistossa voidaan käyttää samoja periaatteita kuin turvetuotantoalueella ennen vedennostoa. Patorakennelman kuntoa on seurattava koko ajan ja ryhdyttävä sitä korjaamaan ajoissa Eräs kosteikon ja sorsien hoidon päätavoitteita on aukean ja esteettömän näköalan pitäminen rantavyöhykkeellä. Riistapeltojen viljely patopenkereellä tai kosteikon sijainti viljellyn peltoalueen keskellä pitävät tätä vesilinnuille välttämätöntä aukeutta yllä vuodesta toiseen. Vesikasviniiton yhteydessä olisi hyvä jättää avoveden puolelle harvan kasvillisuuden vyöhyke vesilintujen suojaisen liikkumisen varmistamiseksi. Metsästäjä 3 / 2008 11
• Pentti Vikberg veen laskevien ojien ja purojen typen ja fosforin talteenottoa varten tehtävään lietteen laskeutusaltaisiin. Kuivatusvaiheessa näillä kummallakin on merkitystä järven hoidossa, koska mataloituminen estetään ja ravinnekuormitusta vähennetään. Kuivatuksen osalta tämä tarkoittaa sitä, että ylijuoksupadon läheisyyteen on patopenkereen teon yhteydessä asetettu sen alittava kuivatusputki (noin 30 cm läpimitaltaan). Putken järven puoleinen pää on joko nostettu ylemmäksi vesitysaikana tai se makaa pohjassa ja viistotun putkenpään edessä on kumimatolla vuorattu saranoitu kansi. Kuivatusvaiheessa edellisessä tapauksessa putki lasketaan pohjaan ja jälkimmäisessä tapauksessa kansi voidaan avata. Kuivatus voi onnistua veden pinnan säätelyyn tarkoitetun munkin tai yksinkertaisemman lankkupadon avulla, jos säätelylaitteiston alareuna on suunniteltu riittävän matalaksi ja säätölevy vedetään ylös tai kaikki poikittaiset lankut poistetaan. Kun järvi on tyhjennetty, avovettä umpeuttaneiden vesisammalten ja kellus-upolehtikasvinosien kuivan aineksen keruu on yksinkertaista. Myös juurakoiden ja maavarsien poisto voidaan suunnitella samalla, kun riistakosteikon pohjaan kasautunut typpi- ja fosforipitoinen kuivunut liete poistetaan. Samalla laskeutusaltaiden liete poistetaan. d. a. Patopenger tarkastettava Varsinkin heti noston jälkeisinä vuosina on syytä katsoa, että patopenger pitää joka kohdassa. Jos työ on tehty talvikautena, on jäätä saattanut jäädä patoaineksen sisään. Jää on sulaessaan aiheuttanut keväällä vuotokohtia. Pahaan, upottavaan kohtaan tehty penger saattaa antaa aiheen miettiä, mitä tehdään, kun vesi virtaan penkereen alta. Pahimmillaan patopenger on painunut syvään ja veden alle. Heikentyneet kohdat pystytään yleensä hoitamaan kesäaikana, ajamalla kohdat tiiviiksi ja samalla paikkaamalla paikkoja kaivinkoneen tai traktorikaivurin avulla. Jos penger on painunut jossain kohdassa, ajetaan kunnollista täyteainesta tiivistämisen jälkeen ja korotetaan penger halutun korkuiseksi. Jos penkereen kohta näyttää vuotavan alta, voidaan ajatella, että kaivetaan kaivinkoneella ura kiinteään pohjaan asti tästä kohdasta ja sijoitetaan suodatinkangaskaista pystyyn niin, että saadaan vedenpitävä pystyseinä. Kaivettu kohta kankaan vieressä täytetään huolellisesti hyvällä sora- ja murskepitoisella kiviaineksella. e. b. f. Vesikasvillisuuden kurissapitämiseksi, vedennostossa syntyneiden kelluvien rahkalauttojen rantaan vetämiseen sekä kosteikon pohjan ruoppaamiseen on vuosien varrella kehitetty mitä erilaisimpia välineitä. Aikaisemmin vesipiirit kehittivät omaa kunnostusvälineistöään, mutta nykyisin tavallisesti suuremmissa hoitotoimenpiteissä tarjoukset pyydetään paikallisilta maansiirtokoneyrittäjiltä ja hoidossa käytetään sitä laitteistoa, joita urakoitsijoilla on tarjottavana. Kuvat a. Vesikasvileikkuri, b. Huvila-Samppa, c. ja d. kelluvan turpeen, vesisammalen sekä kellus-uposlehtikavillisuuden keruuvälineistöä, e. imuruoppaaja f. Sea-Dump -ruoppaaja. Säätelylaitteistotkin käytävä katsastamassa Kevättulvan aikana voimakkaasti virtaavalla vedellä on tuhoisat seuraukset. Uuteen kohtaan, säätelylaitteiston reunaan syntynyt syöpymä nopeasti laajenee ja syvenee. Myös suodatinkankaalla verhoiltu ylijuoksukohta voi vaatia tuekseen lisää kivenlohkareita. Veden alla, patopenkereen läpi menevän säätelyputken suojaverkko on saattanut tukkeutua järven puolelta ja vaatii roskien puhdistusta. Samalla on syytä tarkistaa putken ympäryksen maan tiiviys patopenkereellä. On hyvä tutkia, että koko systeemi toimii. Nostorissojen, saranoiden ja vaijereiden kunto saattaa vaatia tarkistusta ja liikkuvien osien rasvausta. Munkin säätelylaitteiston kunto on hyvä tarkistaa vuosittain ja uusia esimerkiksi vääntyneet tai hajoamassa oleva poikkilaudat. G 12 Metsästäjä 3 / 2008 c. Riistakosteikoilla tulisi jo pinnannoston suunnitteluvaiheessa varautua noin 6-7 vuoden välein tapahtuvaan yhden vuoden kestävään kuivatukseen.
• ERÄTUKUN RAJUT MESSUTARJOUKSET Olemme mukana kansainvälisillä Riihimäen Erämessuilla mahtavalla tuotevalikoimalla ja jättiosastolla. Tule tekemään uskomattomia löytöjä ja tutustumaan puhutuimpiin uutuuksiin! LIITY ERÄTUKUN E-KLUBIIN JA OSALLISTU ARVONTAAN! Nimi Osoite Palauta kuponki myymäläämme tai osastollemme Erämessuilla ja osallistu kesän kovimpaan arvontaan! Voittaja saa viideksi kuukaudeksi (1.8.­31.12.2008) käyttöönsä maastokäyttöön soveltuvan 800-kuutioisen Can-Am-tieliikennemönkijän, jossa on vakiovarusteena vinssi. Osallistu 8.6.2008 mennessä! Arvonta suoritetaan 16.6.2008. Voittajalle ilmoitetaan henkilökohtaisesti. Yhteistyössä: Sähköposti Puhelinnumero En liity tällä kertaa Erätukun E-klubiin, osallistun vain arvontaan. E-klubilaisena saat ensimmäisten joukossa uudet nettitarjoukset sekä ennakkotietoa tuoteuutuuksista ja tapahtumista. Lisätietoja E-klubista saat myymälöistämme, numerosta 020 747 7000 sekä osoitteesta www.eratukku.fi. Asiakastietoja ei luovuteta kolmansille osapuolille. www.eratukku.fi OULU, Alasin OULU, Alasintie 8 | VANTAA, Valimotie 27 | TAMPERE, Possijärvenkatu 4 | HAAPARANTA, Ikano-talo si VANT ANTAA, Valimotie 27 imoti AMPER PERE, ssi ärvenk tu sijärvenk k AAPARANTA, Ikano-talo AP RA kano-t o an
• Yli 30 vuotta vesilintujen ja kosteikkojen hyväksi - metsästäjät perustaneet ja kunnostaneet lähes 2 000 kosteikkoa Erikoissuunnittelija Marko Svensberg, Metsästäjäin Keskusjärjestö Kosteikkoasiat ovat olleet Metsästäjäin Keskusjärjestössä ja riistanhoitopiireissä edistämisen kohteena yli 30 vuotta. Tästä kertovat lukuisat kokeilu- ja koulutushankkeet ja toisaalta lehtiartikkelit sekä Metsästäjä ­lehdessä että muissa lehdissä. Metsästäjäkunnan toimesta kosteikkoja onkin perustettu ja kunnostettu lähes 2 000. Riistakosteikoista vuosikymmenten myötä saadut kokemukset ovat nyt arvokkaita ja niitä tullaan sopivasti tarvitsemaan vesiensuojelun tehostuessa niin maakuin metsätaloudessa. V arsinainen riistanhoitokokeilutoiminta alkoi Metsästäjäin Keskusjärjestössä 1970-luvulla. Johtavana ajatuksena oli kotoperäisen kokeilutoiminnan ohella tuoda ja testata Amerikassa ja Ruotsissa saatuja riistanhoitokokemuksia Suomeen sovellettuna. Vuonna 1976 Metsästäjäin Keskusjärjestöön palkattiin kokeilutoimintaa vetämään edelleenkin toimessaan aktiivisesti vaikuttava riistanhoidon kokeilujohtaja Pentti Vikberg. Vikbergin mukaan kokeilutoiminnan avulla vesilintu- ja kosteikkoasioita edistämään perus14 Metsästäjä 3 / 2008 tettiin mm. erilaisia kosteikkojen mallikohteita. Kokemuksia on kertynyt monenlaisista hankkeista. Mallikohteita on vuosien saatossa esitelty monenlaisille vierailijajoukoille, etupäässä metsästäjille. Vikbergin mukaan riistanhoidon kokeilutoimintaa käynnistettäessä, sen uskottiin olevan sijoitus, joka poikii kentälle toimintaa. Näin mitä luultavimmin myös tapahtui, sillä riistanhoidolliseen tarkoitukseen metsästäjäkunta on tehnyt lähes 1 000 uutta kosteikkoa sekä kunnostanut lähes 1 000 olemassa olevaa kosteikkokohdetta viimeisten 30 vuoden aikana. Eniten toimijoita kosteikkojen hoidossa on löytynyt edelleen kokeilutoiminnassa aktiivisimpien Pohjois-Savon ja Oulun riistanhoitopiirien alueilta. Vikbergin mukaan metsästäjien ja metsästysseurojen toiminnan mittakaava on kuitenkin laajempi, mitä perustettujen ja kunnostettujen kosteikkojen määrä antaa ymmärtää, sillä monissa laajoissa kosteikkohankkeissa metsästäjät ovat mukana vain yhtenä yhteistyökumppanina. Kokeilutoiminnasta on julkaistu paljon artikkeleita. Esimerkiksi vuosina 1966-1993 Metsästäjä-lehdessä oli erilaisista kokeiluista ja riistanhoidosta yhteensä 342 artikkelia ja niissä sivuja 550. Yli kolmasosa näistä jutuista on käsitellyt vesiriistan hoito-ohjeita. Juttujen aiheena on ollut muun muassa elinympäristöjen kunnostus- toimenpiteitä ja malleja erilaisista toteutuneista hankkeista. Vuosien 1968-88 välisenä aikana riistanhoidon kokeilutoiminnasta pelkästään vesilintujen osalta julkaistiin lähes 600 sivua tekstiä noin 130 artikkelissa. Tuloksia julkaistiin mm. metsästysalan lehdissä, oppaissa, tietokirjoissa ja tieteellisissä artikkeleissa. Julkaisuja on ollut toki myös näiden ajanjaksojen jälkeen varsin laajasti. Suuri osa metsästäjäkunnan suorittamista hoitotoimenpiteistä on tehty vapaaehtoisvoimin ja suurelta osin metsästäjien itsensä kustantamina. Mielenkiintoista on myös se, että metsästäjät ovat ymmärtäneet kosteikkojen hoidon ja kunnostuksen merkityksen vesilinnustolle ja metsästykselle jo paljon ennen kuin suojelutahot ja muut yhteiskuntamme tahot heräsivät kunnostusasiaan. Metsästäjien perustamista ja kunnostamista kosteikoista on ollut joka tapauksessa hyötyä sekä metsästäjillemme että suurelle joukolle lintuja, sillä kosteikoilla ja niiden ympäristöissä tavataan noin puolet maassamme pesivistä reilusta 200 lintulajista. Hoitotoimenpiteiden mittasuhteiden ja kustannustehokkuuden takia metsästäjäkunta on kosteikkoasioissa tulevaisuudessakin arvokas käytännön voimavara ja hankkeiden toteuttajataho, jonka motiiveja kantojen hoitoon tulee vaalia. G
• Esittelemme Lafayetten Bluetoothadapteri BTA 80:n Riihimäen erämessuilla 5­8 kesäkuuta. Löydät meidät osastolta B55. Tervetuloa tutustumaan!
• Maataloustuella kosteikkoja ­ tuet hakuun pikapuolin yt viljelijällä on hyvä tilaisuus maatalouskosteikon perustamiseen, sillä maataloustukea voi hakea monivaikutteisen kosteikon perustamiskustannuksiin. Hakuun tuleva ei-tuotannollinen investointituki kosteikon perustamiskustannuksiin on riistatalouden kannalta ehkä merkittävin tukimuoto uudessa maaseudun kehittämisohjelmassa. Maatalousalueiden kosteikkojen rakentamiseen ja hoitoon voi saada rahoitusta maatalouden ympäristötuesta ja ei-tuotannollisten investointien tuesta. Tukea voi saada maksimissaan 4000 e per hehtaari. Tämän lisäksi kosteikon hoitoon voi saada vuosittaista tukea enintään 450 e/hehtaari. Valtioneuvoston asetus ei-tuotannollisten investointien tuesta annettiin 27.3.2008 (185/2008). Kosteikon perustamiseen voidaan myöntää tukea vain sellaisiin kohteisiin, joilla peltoja on yli 20 prosenttia kyseisen vesistön tai valtaojan yläpuolisesta valuma-alueesta. Kosteikon pinta-alan on oltava vähintään 0,5 - 1,0 prosenttia yläpuolisen valuma-alueen pinta-alasta. Kosteikkojen perustamista tuetaan Suomenlahteen, Saaristomereen tai Selkämereen laskevan jokivesistön valuma-alueella tai sellaisten järvien valuma-alueella, jossa kosteikon perustamisella voidaan merkittävästi pienentää maatalouden aiheuttamaa vesistökuormitusta, lisätä maatalousalueiden luonnon monimuotoisuutta ja edistää riista-, kala- tai raputaloutta. Muilla 16 Metsästäjä 3 / 2008 N alueilla kosteikkojen perustamista voidaan tukea, jos kohde kuuluu alueellisen ympäristökeskuksen laatimaan tai hyväksymään suojavyöhykkeiden, luonnon monimuotoisuuden tai kosteikkojen yleissuunnitelmaan. Kosteikot on perustettava ensisijaisesti patoamalla. Tukea haetaan TE-keskuksista ja hakijoina voivat olla viljelijät tai Leader-toimintaryhmien alueilla olevat rekisteröidyt yhdistykset. Siis metsästysseuratkin! Kohteen on oltava tuen hakijan hallinnassa koko investointihankkeen toteutta- misen ajan sekä sen jälkeen alueelle tehtävän 5- tai 10-vuotisen ympäristötuen erityistukisopimuksen ajan. Hakijan on laadittava kosteikon perustamisesta asianmukainen suunnitelma. Alustavasti viimeiseksi hakupäivämääräksi on suunniteltu 16.6.2008, mutta se saattaa olla myöhäisempikin. Käytännön ohjeet hakemisesta antaa Maaseutuvirasto (www.mavi.fi.) Hakulomakkeet ja -ehdot löytyvät internetistä niiden valmistuttua ja niitä postitetaan myös TE-keskuksiin. Kosteikkojen yksityiskohtaista suunnittelua ja rakentamista ohjeistetaan Suomen ympäristökeskuksen julkaisemassa Monivaikutteisten kosteikkojen suunnittelu ja mitoitus -oppaassa (http://www.ymparisto.fi/default. asp?contentid=245183&lan=fi.) On kuitenkin sanottava, että oppaan mukaan perustettava, hyvin toimiva kosteikko edellyttää asiantuntevaa suunnittelua ja siksi monet viljelijät eivät välttämättä selviydy siitä omin voimin. Edellisessä Metsästäjässä oli tiivistetyt ohjeet kosteikon rakentajalle ja yksi mallipiirros monivaikutteisesta kosteikosta. G Erikoissuunnittelija Marko Svensberg, Metsästäjäin Keskusjärjestö
• Trackerin GPS-panna "iivari"-malli oli menestys syksyllä, ja sama tahti on jatkunut lepokauden tarjouskampanjassa! Laitteet vietiin käsistä, siksi tuomme nyt Point-kauppoihin toivotun lisäerän paikantamisen huipputeknologiaa. Vielä ehdit tarttua Trackerin Lepokauden shokkitarjoukseen ja säästää yli sata euroa! (Vastaavan paketin normaali myyntihinta aiemmin 928) Tracker 310i GPS-panta Tuhansien käyttäjien huippututkaksi toteama "iivari" malli. Rajoitettu erä! ß Trackerin historian laadukkain GPS-panta ß Kaikkien aikojen herkin SuperSense® GPS ß 33 % parempi virrankesto pannassa, liivissä käytettynä vieläkin parempi ß Huippuluokan paikannus- / seurantasominaisuudet, ß Haukkulaskuri (säädettävä) ß Haukkuhälytys (Alku-Lopetus) ß Paikkatiedossa koiran jälkihistoria (4 min) ß GPRS-toiminnot valmiina pannassa* ß Kevein, vain 230 g ß Sopii myös MyWay-turvaliiviin ß Kaikki yhdessä lujassa paketissa, voit turvallisesti kytkeä koiran pannasta toisin kuin kaapeliversioilla. ß Mikrofoni *GPRS:n käyttöönottoon tarvitset päivitetyn MyWay-ohjelmiston, päivitys heinäkuu 2008.* GPS-panta Tracker 310i i Koko pakettus asovell GPS-panta + kartt 928 ) (viimekauden hinta yWay Kaupan päälle M elle. kantokotelo puhelim 799 * Yhteensopivuus: Kaikki Tracker / Pointer -GPS-laitteet / sovellukset (ei MyWay Lite) MyWay Navigator ß ß ß ß ß ß ß ß MyWay Navigator Metsästäjän maastokarttasovellus, jossa on kaikki! Metsästäjien kehittämä, ammattitason helppo työkalu koiran seuraamiseen ja metsästyksen johtamiseen. ß Maastokartat Skandinaviasta sekä suuresta osasta Länsi-Eurooppaa, Yhdysvaltoja ja Australiaa ß Merikartat ß Sisältää 300 ruudun karttalisenssin, esim 1:50 000 maastokartta = n. 78 000 hehtaaria ß 2008 päivitetyt maastokartat ladattavissa alkukesästä ß Lista tuetuista kännykkämalleista osoitteessa www.tracker.fi Kaikki pantojen ja kavereiden seuraamistoiminnot* Useiden paikantimien yhtäaikainen seuranta Erittäin kattavat paikannustiedot Automaattinen maasto- ja merikarttojen lataaminen Navigointi maastossa ­ luo kiintopisteitä ja kulje reitillä Hälytystoiminto ­ hätäviesti toiselle käyttäjälle Metsästysalueiden rajojen piirto suoraan kännykässä. Tilarajat ja kiinteistönumerot tarkimmassa maastokartassa Tutustu uutuuksiimme MyWay P INT kauppiaasi Riihimäen Kansainvälisillä erämessuilla 5.-8.6. osastolla A23-25. MyWay Point tarjoaa täyden tuen MyWay -tuotteille. 36 ympäri Suomen sijoittunutta MyWay Pointia palvelee ja neuvoo asiakkaita sekä tarjoaa uutuudet, lisävarusteet, huollon ja varaosat. Lähimmän MyWay Point -myymälän löydät osoitteesta www.tracker.fi/mywaypoint. Tarjouksessa mukana olevat kauppiaat (katso päivitetty lista web-sivuiltamme www.tracker.fi): Forssa Tekniset Lehtovirta Helsinki Wextra Oy Häijää Neste Häijää Iisalmi Expert Saarivainio Jyväskylä Midare Kajaani Musta Pörssi Kemi Fotores Ky Kokkola Kokkotel Oy Kuhmo Paikallis-Sähkö Kuopio Markantalo Kuusamo Prisma Lieksa Esan Kodinkone Oy Mikkeli Karikon autotalo Nivala Expert Päivärinta Oulainen Tekniset Tokola Oulu Oulun Telepalvelu, Urheilu Rintamäki Pieksämäki Asennuspalvelu Reijo Halonen Pietarsaari Navitek Oy Rovaniemi A. Ollakka Oy Seinäjoki Wextra Oy Suomussalmi Expert Suomussalmi Suonenjoki Sonera Piste Turku Turun Tele-Pörssi Varkaus Sonera Piste Tracker Oy, Kauppiaantie 30, 90460 Oulunsalo, sales@tracker.fi Lisätietoja www.tracker.fi tai 08 521 9290 MyWay-myynti MyWay Point myymälät kautta maan Asiakastuki 0600 414 610 0,95 min+pvm (ma-pe klo 8-20, la klo 9-16)
• raa at u N Baltiassa Viides ja toistaiseksi viimeinen N2K- työpaja pidettiin Latviassa. Me Natura-lähettiläät eri EU maista keräännyimme tällä kertaa Riikaan tutustumaan tuoreen EU jäsenmaan Naturaan ja metsästykseen. Järjestelyistä vastasi FACEn lisäksi paikallinen metsästäjien järjestö ­ Latvian Hunters Association ja Metsänomistajien Liitto sekä Latvijas Valsts Mezi - Latvian Valtionmetsät. Kaikissa aiemmissa työpajoissa Latviaa edustanut pirteä nuori metsästäjätär Linda Dombrovska hoiti tällä kertaa ryhmämme emännyyttä ja opastusta. A amulla puoli kahdeksalta startattiin Riikasta puolentoista tunnin bussimatkalle länteen sumuista Riianlahden reunaa ohi kuuluisien Jürmalan hiekkarantojen kohteena Engure-järvi. Siellä aamukahvin jälkeen Vilnis Bernards ympäristöministeriöstä selvitteli Latvian N2K historiaa ja nykytilannetta. Latvian 64 600 neliökilometrin maapintaalasta metsäistä on 44 % ja maahan on määritetty 336 erilaista Natura-aluetta, noin 12 % koko maasta. Naturassa on neljä tiukasti suojeltua reservaattia, kolme kansallispuistoa, 38 luonnonpuistoa, yhdeksän maisemasuojelukohdetta ja samoin yhdeksän kansallista monumenttia, 23 pienialaista suojelukohdetta ja 230 "tavallista" N2K-aluetta. Näistä paikallinen ehkä lähinnä meidän Metsähallitustamme vastaava 18 Metsästäjä 3 / 2008 Latvijas Valsts Mezi ­ yhtiö hallinnoi yli 250 aluetta, noin 207 000 hehtaaria. Sen hallinnassa oleva kokonaismetsäpinta-ala on 1,6 miljoonaa hehtaaria ja puunmyynti noin 4 miljoonan kiintokuution luokkaa vuosittain. Kolmanneksi suurimmat tulonsa se saa metsästysvuokrista ja maksuista. Bernardsin mielestä vuoden 1995 EU-aiesopimuksen mukana ei tullut mitään oleellista muutosta. N2K-leima ei juurikaan muuttanut alueiden asemaa. Bernards oli sitä mieltä, että Naturan perustana olevat EU:n lintu- ja ympäristödirektiivit ovat enemmän Länsi-Eurooppaan suunnattuja ­ idässä on vielä riittävästi luonnollista/luonnontilaista aluetta, johtuen osittain muun muassa entisen vallanpitäjän sotilaallisista rajoituksista. Ankeriasjärveä hyödynnetään edelleen Työpajamme pitopaikka oli tutkijoiden tukikohta ja sijaitsi harvinaisen N2K-erityisalueen En- gure järven rannalla. Saimme seikkaperäisen alueraportin professori Janis Viksnen esityksissä ekologisista merkittävyyksistä ja suojelu- ja hoitosuunnitelmista. Järvi on saanut nimensä ankeriasta tarkoittavasta sanasta (engl. eel). Se on muodostunut muinaisen Litorina-meren kuroumasta noin 4000 vuotta sitten. Vuonna 1942 sen pintaa laskettiin parilla metrillä, jotta saatiin maataloudelle lisää aluetta. Pinta-ala nykyisellään on noin 40 neliökilometriä ja syvyyttä keskimäärin vain alle 2 metriä ja ruovikko peittää vesialasta lähes puolet. Siis mitä ihanteellisin ainakin monille vesilinnuille. Engurea on hyödynnetty kautta aikojen kalastuksella ­ erityisesti ankeriaan pyynnillä, vesilintumetsästyksellä, vesilintujen munien keruulla ja ruovikon ja heinänkorjuulla. Erikoista järven hyödyntämistä on myös sen pohjasta yhä löytyvän meripihkan kerääminen, jonka keräys on järjestetty erityisten vuokrattavien keräyskaistojen tai -palstojen pohjalle ja on edelleen
• taloudellises taloudellisesti tärkeää toimintaa. Järvi on muuten aina ollut vapaasti yleisessä käytössä, siis ei ollu yksityisomi yksityisomistuksessa, mutta vasta 1930-luvulla asetettiin rajoituksia muun muassa liikakav lastuksen välttämiseksi. Linnustonsuojelualue perustettiin osalle järveä vuonna 1957, samoin laiduntamin laiduntaminen kiellettiin tärkeimmillä pesimäpaikoilla pe pesimäaikaan. Osalla järveä on myös osittainen vierailu/kulkukielto muulloin kuin v talvella jääpeitteisenä aikana. Lisäksi 1998 alujääp eelle peruste perustettiin 19 700 hehtaarin luonnonpuisto, mihin osana kuuluu myös järven rantaa ja os merenrantamerenranta-aluetta läheisestä Riianlahdesta. Elinympär Elinympäristöjä hoidetaan jotta voidaan metsästää voida Tämän harvinaisen ja arvokkaan N2K-alueen harv hoitomenetelmissä olisi varmaan meilläkin hoitomenet opiksi otettavaa. Siihen sisältyy esimerkiksi veotetta silintujen elinolosuhteiden ja -ympäristöjen pael rantamista samalla, kun vesilintujen metsästys s on sallittu. Mahdollisimman soveliaan ja tarkoiM tuksenmuka tuksenmukaisen kasvuston luomiseksi linnustolle aluetta muokataan rakentamalla vedenalaisia särkkiä, tekemällä saarekkeita, raivaamalla pusikkoja, niittämällä ja polttamalla ruovikkoa, mitä on tehty jo 60-luvulta saakka. Pienpetojen ­ varsinkin minkin ja supikoiran - poistometsästys eri keinoin on perustoimenpide hoitosuunnitelmassa. Tuntuuko tutulta? Niinhän meilläkin on kokeiltu muun muassa Lintulahdet-Life-projektin yhteydessä ­ tosin viisikymmentä vuotta myöhemmin. Järven petopyyntiin arvellaan tarvittavan 2-3 täyspäiväistä metsästäjää ympäri vuoden. Lisäksi pyyntiä olisi tehtävä myös lähialueilla, koska "petotyhjiöön" valuu koko ajan täyttöä ulkoapäin. Rahasta tuntuu moni asia kuitenkin olevan kiinni. Vesilinnuille on hyvin menestyksellisesti kokeiltu esimerkiksi erityisillä petojen estolevyillä varustettujen pesimälaitteiden ja koripesien sijoittamista selvästi vedenpinnan yläpuolelle "tolppien" päihin. Varsinkin heinäsorsan pesimätulos on todella huomattavasti petraantunut. Tutkimuksissa on voitu myös osoittaa pesimätulosten parantuneen 10-20 % naurulokkiyhdyskuntien vaikutusalueella. Samoin sorsien pesimistiheys korreloi rantavyöhykkeen pituuden kanssa, eli "mosaiikkimaisuus" on eduksi. Alueelta metsästetään jatkuvasti vuosittain noin kaksituhatta lintua ­ huomaa: ainutlaatuiselta N2K-alueelta. Järvellä on erityisiä rauhoitusaluekaistoja. Sorsanmetsästys alkaa syyskuun toisena lauantaina ja se on sallittua ainoastaan kolmena päivänä viikosta. Siinäpä voisi olla hyvä systeemi meilläkin suosituimmilla sorsapaikoilla. Linnut pysyvät paremmin alueella, eikä muutolle lähtöön ole hätää. Koko alueella on menossa myös yleinen "älä roskaa metsää" - kampanja, osana ympäristön tilan edistämistoimenpiteitä. Paikalle on viime aikoina rakennettu opaste- ja infotauluja, lintutorneja, tutkimuskohteita ja pitkäaikaisseurantapaikkoja (esim. teeri ja mustahaikara). Riianlahden aluehan on melkoisen vuosittaisen turismin kulutuksen kohdetta. TULE GG TUTUSTUMAAN BENELLIN TUOTTEISIIN MAAHANTUOJAN OSASTOLLE B 79-80 RIIIHIMÄEN ERÄMESSUILLA 5.-8.6.2008 GG KOE G G BENELLIN HÄMMÄSTYTTÄVÄ HELPPOKÄYTTÖISYYS, USKOMATON NOPEUS, TEHO JA TARKKUUS NÄE AMPUJATÄHTI TOM KNAPPIN BENELLI SHOW RIIHIMÄEN ERÄMESSUJEN AMPUMARADALLA: 6.6., 7.6. JA 8.6.2008 Suomalainen kaipaa luontoon Kansainväliset Erämessut on Suomen merkittävin eräalan tapahtuma. Tervetuloa koko perheen voimin viettämään mukavaa kesäpäivää Riihimäen Urheilupuistoon. www.riihimaenmessut.fi KUN METSÄSTYS ON SINULLE SUURI NAUTINTO LÄMPIMÄSTI TERVETULOA: Metsästäjä 3 / 2008 19
• Metsästyksessä vivahteita monelta suunnalta Metsästysperinteet Latviassa juontavat juurensa saksalaiseen traditioon ja siihen on aika paljon sekoittunut vaikutteita Ruotsista, mihin latvialaisilla, kuten muillakin balteilla, on aina ollut paljon yhteyksiä. Samoin Puolasta ja tietenkin Venäjältä on siirtynyt perinteitä. Neuvostoliiton hallinta-aika jätti myös jälkensä metsästyksen moraaliin ja tapoihin. Latviassa on 25000 metsästäjää ja noin tuhat metsästysseuraa. Metsästäjäksi aikovan on suoritettava teoriakokeen lisäksi myös pakollinen ampumakoe Metsästysoikeus on sidottu alueen omistukseen. Voimassa on uusi metsästyslaki vuodelta 2003, missä on otettu pitkälti huomioon EU-ohjeistus ja -standardit, muun muassa lyijyhaulikielto. Metsästysvuosi on 1.4. ­ 31.3. Monissa maissa nykyään sallittu jousella metsästys on Latviassa kuitenkin kielletty. Erikoista näin meikäläisittäin on myös metsokukon kevätsoidinmetsästys, mikä on rajoitetusti mahdollista. Toisaalta taas tiedettyihin metson soidinpaikkoihin on kohdennettu hakkuukielto. Riistaeläinten maataloudelle aiheuttamia vahinkoja saa torjua kyttäämällä ja käyttämällä keinovaloa pimeällä esimerkiksi villisikaa metsästettäessä. Sama pätee kettuun ja supikoiraan. Lisäksi tällainen pimeäkyttäys on sallittu ainoastaan passitorneista, joiden on oltava maasta vähintään 2,5 metriä. Saaliskiintiöjärjestelmä koskee osaa metsästettävistä lajeista. Alueellisia kiintiöitä on kaikille hirvieläimille, villisialle, majavalle, ilvekselle, teerelle ja metsolle. Edellä mainittuja koskevat myös pyyntiluvat ja 20 Metsästäjä 3 / 2008 kirjallisen saalisilmoituksen velvoite. Tällä pääasiassa mitataan ja arvioidaan metsästyspainetta ja riistakantojen runsautta samalla. Metsästyskorttiin sisältyy ilmoituksen palautusvelvollisuus. Metsästysalueen pinta-aloilla on lajikohtaisia alarajoja. Metsäkauriille minimipyyntialue on 200 hehtaaria metsämaata tai aitaamatonta maatalousmaata. Villisian ja saksanhirven metsästykseen vaaditaan vähintään 1000 hehtaaria metsämaata, paitsi saksanhirviuroksen kohdalla vaatimus on 2000 hehtaaria ja hirvelle alaraja on 2500 hehtaaria. Merkille pantavaa on myös, että riistaeläinten kuvausta ja filmaamista on rauhoitusaikana rajoitettu. kentasysteemiä on kehitetty erityisesti susikantojen arviointiin. Niin kauan kuin rajan takana Venäjällä ja Valko-Venäjällä susikanta on nykyisellä tasolla, ei kuulemma susista ole puutetta, päinvastoin kaadettavaa riittää. Näinhän meilläkin usein kuulee suden pyyntiä perusteltavan. Maastoon lintutorniin Maastoon siirryttiin seuraavaksi vanhalle laidunniitylle rakennettuun reilun kokoiseen lintutorniin, mistä avautuvasta maisemasta sai hyvän käsityksen Engure-järven peitteisyydestä ja laajuudesta. Kauempana näkyi ankkurissa tutkijoiden käyttöön tarkoitettu parakkilautta. Karjaa ja hevosia oli tuotu laiduntamaan. Sama konsti on meilläkin käytössä esimerkiksi Pohjanlahden rannikon joillain lintualueilla pitämässä matalaa rantaa sopivasti avoimena. Loppupäivä menikin sitten EU-komission edustajan Anne Tellerin johdolla pyöreän pöydän keskusteluihin muun muassa tämän yhteisen Natura-lähettiläs-projektin saavutuksista ja tulevista toimenpiteistä sekä EU:n että kansallisilla tasoilla. Iltamyöhällä paluu Riikaan ja seuraavana aamuna vielä pari tuntia yhteenvetoja ja kansallisten näkökohtien vertailuja, ehdotelmia jatkoa varten FACE:n pääsihteerin Yves LeCocqin johdolla, diplomin jakoineen. Sitten ei muuta kuin kiireesti lentokentälle, vaikka Linda osallistujille olikin järjestänyt aikaa vapaaseen ohjelmaan sunnuntaille, jopa jonkinlaista jahtimahdollisuuttakin ­ mutta tällä kertaa työt odottivat ja kotiolot voittivat. Palataan vielä aiheeseen...G Terveisin Veikko Seuna, teidän N2K-lähettiläänne. Susi puhuttaa täälläkin Sudesta riittää Latviassakin keskustelua. Susia metsästetään vuosittain 130 yksilöä. Tilastojen mukaan esimerkiksi vuodesta 1998 vuoteen 2005 ammuttiin 1164 sutta. Oikeasta ja elinkelpoisesta suotuisan suojelutason kannasta ollaan montaa mieltä ­ ihan kuin meilläkin. Jälkilas-
• TÄY T TÄ V A S T I N E T TA R AHOILLESI A-bolt r lke Sta rg. p ite pos 0 -06 S m o / .3 lt C - Bo 8Win A . 30 A - B o l t St a i n l e s s St a l ke r . 30 8W i n / . 30 - 0 6 S p r g . A - B o l t H u nt e r Fi e l d . 30 8W i n / . 30 - 0 6 S p r g . ( . 3 0 8 my ö s v a s e n k ä t i n e n ) A - B o l t M10 0 0 E c l i s p e . 30 8W i n Värähtelevä piippu 60° kääntyvä lukkolaite Haulikkomainen varmistin Irrotettava sarnoitu lipas Säädettävä liipaisin 60° Jälleenmyyjät: Espoo: Budget-Sport | Forssa: Forssan Ase ja Retkeily | Haapajärvi: Raimo Olkkonen Oy | Heinola: Heinolan Urheilukontti | Helsinki: Ajanase, Eräliike Hiidenkivi, Finn Enterprise | Humppila: Aseliike Rantanen Ky | Häijää: Häijään Urheilutarvike | Hämeenlinna: Profish & Outdoor, Seppo Kastepohja | Härmä: H-H Sport Alahärmä | Iisalmi: Kalastusväline Rutilus | Imatra: Patruunamyynti Hämäläinen | Jalasjärvi: Kesport Jalasjärvi | Joensuu: Joensuun Sar | Juankoski: Sepon Urheilu & Patruuna | Juva: Juvan Rauta ja Maatalous | Jyväskylä: Armoria Ay | Jämsä: Av Ase ja Erä | Karhula: Karhulan Ase ja Erä | Kempele: Oulun Ase | Kirkkonummi: Kirkkonummen Erävaruste | Kiuruvesi: Rapakkojen Kauppa | Klaukkala: Juhani Sinisalo Oy | Kuusamo: Elmo Sport, P. Heiskanen T:MI | Kuusankoski: KT-Sport | Köyliö: Eräpuoti Ketunhäntä | Lahti: Asepiste Oy | Lappeenranta: Urheilu Koskimies, Wild Sport Finland | Lappväärti: Rosenbacks Butik | Lempäälä: Budget-Sport | Nivala: HH-Sport Nivala | Nummela: Lohjan Ase ja Osa | Nurmes: Nurmeksen Jakamo | Närpiö: TOP 5 | Oksakoski: Peritalo Ay | Oulu: J. Kärkkäinen Oy | Perniö: Eräeläin | Polvijärvi: Eräankkuri | Pori: Erä Pori | Porvoo: Fenno-Arms | Pulkkila: Kalaoskarin Teerikirnu | Pännäinen: Lucky-Eve | Raahe: Halpa-Halli Raahe | Raisio: Budget-Sport | Rauma: Sissos-Myymälä Oy | Riihimäki: Eräliike H. Mäkelä | Rovaniemi: City Sport, Intersport | Sauvo: Ase ja Korjausliike Talvitie Oy | Seinäjoki: EF-Security Oy | Siilinjärvi: Erä Sawo | Sodankylä: Sportia-Sodankylä | Soini: Ahti Huvila Oy | Tammisaari: Ekenäs Vildmarksboden | Tampere: Asekauppa Erkki Lähdeniemi, Kuningas Ase Oy | Turku: Turun Ampumakeskus | Vantaa: Budget-Sport | Vampula: Vampulan Erätarvike | Vaasa: Pomaco Oy | Ylivieska: J. Kärkkäinen Oy, Ylivieskan Urheilu & Lelu | Ylöjärvi: Ylöjärven Asetarvike
• METSON SOIDINMETSÄT YHÄ NUOREMPIA Äskettäin ensiharvennettu sopivan peitteinen männikkö on jo oivallista soidinmaastoa. Teksti ja kuvat: Pentti Valkeajärvi, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Käsitys metsosta pelkästään vanhojen metsien lajina on syytä vähitellen unohtaa. Jos metso viihtyisi vain vanhoissa satavuotiaissa metsissä, laji olisi jo sukupuuton partaalla. Onneksi metson elinympäristövaatimukset ovat suhteellisen väljät. Sopeutuvuudesta ja myös nuorten metsien kelvollisuudesta kertoo osaltaan metsokannan tuntuva vahvistuminen kolmen viime vuoden aikana. si pääosin nuorissa arviolta 30-40 -vuotiaissa metsissä. Keski-Suomessa parikymmentä vuotta seuratuilla viidellä soitimella nuorten metsien kasvava merkitys nähtiin 1980-luvulla. Tuolloin kukkomäärältään suurin (25) soidinpaikka sijaitsi lähes kokonaisuudessaan nuoressa (kehitysluokan II) ja varttuneessa (III) kasvatusmetsässä rämeellä. Nuorten metsien osuus yhä kasvanut Kartoitettaessa Keski-Suomessa metson soidinpaikkoja 2000-luvulla, havaittiin nuorten metsien osuuden edelleen lisääntyneen soidinmaastoina. Yli neljästä sadasta soidinpaikasta kolmannes sijaitsi alle 50-vuotiaassa metsässä. Osuus on saattanut olla suurempikin, sillä soitimia ei ole totuttu etsimään nuorista metsistä. Ovatko nuoren metsän soitimet nykypäivän ilmiö? Tuskinpa sentään, jos ajatellaan vaikkapa kaskikauden jälkeistä metsän kehitystä. Aina 1900-luvun puoliväliin asti avohakkuita käytettiin varsin vähän metsien uudistamiseen. Jatkuvassa kasvatuksessa olevat metsät näyttivät koko ajan varttuneilta metsiltä, ja mikä metson kannalta oli myös oleellista, metsäpeite oli yhtenäinen. Melko muuttumattomassa ympäristössä soidinpaikat muodostivat kattavan ja varsin kiinteän verkoston ja soitimet pysyivät paikoillaan vuosikymmeniä. Tästä syntyi käsitys perinteisistä soidinpaikoista. Ennen 1990-lukua ei ollut merkittävästi nykyisen kaltaisia laajoja nuorten mäntymetsien alueita, ensiharvennusvaihetta lähestyviä metsiä. M 22 etson viihtyvyydestä nuorissa metsissä on havaittu merkkejä ainakin 1970-luvulta lähtien. Tuolloin esimerkiksi Keski-Suomen soidinpaikkakartoituksen parista sadasta soitimesta kymmenen prosenttia sijaitMetsästäjä 3 / 2008 Soitimet siirtyvät Metsien pirstoutumisen myötä soidinmaastoja oli vaihdettava. Metsotyhjiöitäkin syntyi laajojen avohakkuitten seurauksena. Keski-Suomessa 1970-luvulla tiedustelulla selville saaduista
• soidinpaikoista oli 2000-luvulla käytössä enää kymmenen prosenttia. Uuden soidinpaikan syntyminen tai soidinpaikan siirtyminen ei näytä olevan metsolle erityinen ongelma, jos kelvollista metsää on tarjolla. Tämä on osoitettu useissa pohjoismaisissa tutkimuksissa. Metson soidinpaikat näyttävät siirtyvän paitsi hakkuiden vaikutuksesta, myös ilman näkyvää maisemallista muutosta. Tällöin siirtymisen takana lienee kukkojen valtasuhteiden muutokset ja kenties koppeloiden talvisten ruokailupaikkojen vaihtuminen. Norjalaiset tutkijat ovat havainneet, että soitimia syntyy koppeloitten kevättalvisten ruokapaikkojen lähistölle. Tuskinpa on kuntaa, josta ei löytyisi 1960- ja 1970-luvun avohakkuitten seurauksena laajoja nuorten mäntymetsien aloja, jotka olivat jokunen vuosi sitten vielä vailla metsoja. Nyt metsot ovat niihin palanneet. Tästä käy hyvänä esimerkkinä entinen "Osaran aukea", 200 neliökilometrin hakkuuala Pudasjärven ja Posion rajamailla, jossa on vankka metsokanta. Näiden nuorten metsien soitimet tunnetaan kuitenkin huonosti. Soidin paljastuu usein vasta metsän ensiharvennusvaiheessa, kun alueella liikutaan enemmän. Petäjävedellä Keski-Suomessa on metsästysseuran avustuksella pyritty kartoittamaan kaikki soidinpaikat vajaan sadan neliökilometrin alueelta, jossa metsät ovat pääosin nuoria. Kartoituksen tuloksena alueelta tunnetaan 12 soidinpaikkaa. Vanhimman soidinmetsän ikä oli löydettäessä 50 vuotta, useimpien 30-40 vuotta ja nuorimman metsän 26 vuotta. Tämä viime mainittu soidin sijaitsi tiheässä (1500 runkoa/ ha) kontortamännikössä. Nuorten metsien varttuessa alueelle odotetaan syntyvän vielä muutama uusi soidinpaikka. Männikön iäksi riittänee 30 vuotta Nuorissa metsässä olevien metson soidinmetsien tunnuspiirteitä on kuvattu toistaiseksi varsin vähän. Keski-Suomen Metsoparlamentti on nostanut asian esille edistämiensä hankkeitten kautta 2000-luvulla. Kun havaittiin nuorten mäntymetsien merkitys metson soidinmaastoina ja nuorten metsien laajuus, pääteltiin metson tulevaisuuden riippuvan juuri näiden metsien kehityksestä. Mitä nopeammin ne saadaan metsoa tyydyttäviksi, sitä paremmat edellytykset on vahvoihin metsokantoihin. Keski-Suomessa tehtiin vuonna 2006 metsikön tunnuslukujen mittauksia 39 metson soidinpaikalla ja 120 soidinreviirillä. Reviirin tunnusluvut saatiin viiden mittauspisteen keskiarvona. Kohteet oli valittu kehitysluokan II ja III metsistä, joissa valtapuuston ikä vaihteli 26-50 vuotta. Eniten oli ikäluokkiin 40-49 (37 %) ja 30-39 (30 %) kuuluvia metsiä. Soitimien syntyaikaan, jota ei tarkoin tiedetä, metsät ovat tietysti olleet vielä nuorempia. Soidinreviirien metsistä 58 prosenttia kuului kehitysluokkaan II (rungon läpimitta 8-16,9 cm) ja 42 prosenttia kehitysluokkaan III (läpimitta vähintään 17 cm). Rungon läpimittajakaumasta voidaan päätellä (kuva 1), että noin 60 prosenttia kehitysluokan II reviireistä oli saavuttamassa ylemmän kehitysluokan. Tutkittujen soidinreviirien metsät ovat lähes puhtaita männiköitä. Valtapuuston runkoluku oli kehitysluokan II nuorissa kasvatusmetsissä 900 runkoa/ha ja kehitysluokan III varttuneissa kasvatusmetsissä 720 runkoa/ha. Ensiharvennus oli tehty 60 prosentissa nuoria kasvatusmetsiä. Harventamattomilla reviireillä runkoja oli 1300 kpl/ha. Osassa kehitysluokan III metsiä oli tehty jo toinen harvennushakkuu. Näkyvyys metrin korkeudella oli kehitysluokan II metsissä keskimäärin 27 m ja kehitysluokan III metsissä 30 m. Melko alhainen näkyvyys kertoo runsaasta alikasvoksesta ja myös oksaisuudesta. Hakkuuta usein edeltävää alikasvoksen ennakkoraivausta ei oltu vielä tehty. Valtapuuston tilavuus oli kehitysluokan II reviireillä keskimäärin 107 m3/ha ja kehitysluokan III reviirimetsissä 146 m3/ha. Vaihtelurajat olivat suuret, 40-220 m3/ha. Taitekohta oli tilavuudessa 80 m3/ha. Sitä vähäpuustoisempia reviirimetsiä oli vain muutama (kuva 2). Norjalaiset tutkijat ovat äskettäin kuvanneet kahdeksan nuoressa metsässä olevan soidinpaikan piirteitä. Soidinmetsien ikä vaihteli heidän tutkimusalueellaan 26-45 vuoden välillä. Kyse on siis iältään hyvin samanlaisista nuorista istutusmetsistä kuin keskisuomalaiset soidinmetsät. Muissakaan puuston tunnusluvuissa kuten tilavuudessa, tiheydessä tai pituudessa ei ollut merkittäviä eroja. Myös heidän soitimistaan osa oli ensiharvennettu. Alikasvoskuusikko ratkaisee sopivan näkyvyyden Metson soidinpaikoista suuri ellei suurin osa sijaitsee jo nuorissa tai varttuneissa kasvatusmetsissä. Aiemmat soidintyhjiöt pyrkivät täyttymään, sillä uusia soidinpaikkoja näyttää syntyvän sitä mukaa, kun nuoret metsät täyttävät metson minimivaatimukset. Tähän tarvitaan 30-vuotiasta tai vanhempaa mäntymetsää ainakin 50 hehtaarin yhtenäinen ala ja kohtuullinen Aiemmat soidintyhjiöt pyrkivät täyttymään, sillä uusia soidinpaikkoja näyttää syntyvän sitä mukaa, kun nuoret metsät täyttävät metson minimivaatimukset. Soidinkeskus nuoressa äskettäin raivatussa kasvatusmetsässä. Metsästäjä 3 / 2008 23
• 20-70 metrin näkyvyys. Lisäksi päiväreviirien alueella kilometrin säteellä soidinpaikasta tulisi olla metsolle soveltuvan metsän osuus 40-50 prosenttia, jotta edellytykset vahvaan soitimeen olisivat olemassa. Kuinka ottaa huomioon metson toiveet erityisesti nuorten metsien hoidossa? Yksityiskohtaisia ohjeita juuri tähän tarkoitukseen ei vielä ole, mutta edellä mainitut periaatteet ja aiemmin julkaistut soidinmetsien hoito-ohjeet pätevät pitkälle. Valtapuuston tilavuutena noin 80 m3/ha tuntuu aika sopivalta ensiharvennuksen ajoituksen suhteen. Tämä ei kuitenkaan näytä olevan kynnyskysymys, sillä soitimia esiintyy sekä harvennetuissa että harventamattomissa männiköissä. Metso näyttää asustelevan yllättävän tiheissäkin metsissä. Ensiharvennuksen jälkeen puustoa jää aina metson kannalta riittävästi jäljelle. Merkittävämpi tekijä onkin alikasvoskuusikko, joka on tärkein näkyvyyteen vaikuttava tekijä. Mainitut näkyvyyskriteerit tulisi pitää mielessä, ja raivata sen mukaan tai olla raivaamatta. Nykyiset nuoren metsän soidinpaikatkin ovat syntyneet normaalein metsätaloustoimin käsiteltyihin metsiin, joten nuorten metsien käsittely metson mieleiseksi kaivannee lähinnä hienosäätöä. Sitä tietoa tutkimus pyrkii tuottamaan lähivuosina. G 20 18 16 14 12 % 10 8 6 4 2 0 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 N = 115 Kehitysluokka II Kehitysluokka III Rungon läpimitta, cm Kuva 1. Rungon läpimitta rinnan korkeudella metson soidinreviireillä nuoressa ja varttuneessa kasvatusmetsässä (kehitysluokat II ja III ). Kehitysluokkien raja merkitty pystyviivalla. 16 14 12 10 % 8 6 4 2 0 0 20 40 60 0 80 100 100 120 120 2 3 N = 120 Uuden soidinpaikan syntyminen tai soidinpaikan siirtyminen ei näytä olevan metsolle erityinen ongelma, jos kelvollista metsää on tarjolla. Nuori metsä kelpaa koppelolle elinympäristöksi ukkometsoa aikaisemmin. 1 140 160 180 200 220 Puuston tilavuus, m /ha Kuva 2. Valtapuuston tilavuus (m3/ha) metson soidinreviireillä nuorissa ja varttuneissa kasvatusmetsissä (kehitysluokat II ja III). 24 Metsästäjä 3 / 2008
• VALOVOIMAISTA OSUMATARKKUUTTA ERÄTUKKU-HINTAAN! Uusiss JahtiJak Premiu tähtäimissä Uusissa JahtiJakt Premium -tähtäimissä on kiinnitetty erity t huomiota niiden valovoimaiUusissa JahtiJakt Premium -tähtäimissä on kiinnitetty erityistä huomiota niiden valovoimaik Premiu imis issä ki n itett erityistä h m ota i de va ovoimai iin ett rit ityi valo oimai imai maisuuteen ja kestävyyteen. Tavanomaisia tähtäimiä vahvempi 30 millimetrin runkopaksuus tekee kiikarista unkopaksuus tekee kiikarista kopaksuus kee ikar t paksu aiempaa valovoimaisemman, jolloin tarkat laukaukset ovat mahdollisia hämärässäkin. Uusista JahtiJakttähtäimistä löytyy oikea ratkaisu niin suurriistalle kuin linnustukseenkin. Kaikissa Premium-kiikaritähtäimissämme on 11-portainen tähtäinpisteen valon voimakkuuden säätö, vakiona paristo ja ne ovat 100 % vesitiiviitä. Korkeasta laadusta kertoo sekin, että kaikille JahtiJakt Premium -kiikareille myönnetään 5 vuoden takuu. Premiume mi u m kiikaritähtäin i ka r it ä ht ä i n 1.5­6 x 42 5­6 42 + t oi Suurriistanmetsästykseen suunniteltu uusi JahtiJakt urriistanmetsästykseen suunniteltu uusi JahtiJakt rrii ta metsästy een uu niteltu us ah iJak el mium tähtäinkiikari, jossa mahdollisuus käyttä u ähtäinkiikari, ossa ahdollisuu käyttää äin dollisuu s Premium -tähtäinkiikari, jossa mahdollisuus käyttää istu pist is u pist ttä R n onvahvuu istua pistettä. Rungonvahvuus vahvuus hvuu ristikon keskellä valaistua pistettä. Rungonvahvuus 30 mm. Kaike koko se e ii talle oveltuva usi JahtiJakt Kaikenkokoiselle riistalle soveltuva uusi JahtiJakt Kaikenkokoiselle riistalle soveltuva uusi JahtiJakt oko veltu a k Prem Premiu -tähtäinkiikari, os a alaistu pist ristikon Premium -täh äinkiikari, jossa valaistu pist ristikon äh nki kar ossa aist piste ristikon st ste stik Premium -tähtäinkiikari, jossa valaistu piste ristikon ke kes vuus 0 mm. uu m. keskellä. Rungonvahvuus 30 mm. Premiumre m i u m kiikaritähtäin i ka r it ä ht ä i n 2.5­10 x 50 5­10 50 Kaikelle riistalle soveltuva JahtiJakt Premium -tähtäinikelle riista e soveltuva JahtiJakt Premium -tähtäinkelle riistalle veltuva a tiJakt emi m ähtäinlle ii inkari, joka suuren valovoimansa vuoksi on erit ä n ari, ok suuren alovoimans vuoksi ri, ovoi ns oima k si kiikari, joka suuren valovoimansa vuoksi on erittäin erittäin yttäysjahtiin. Optimaalin n tähtäin ttäysjahtiin Optimaalinen h äin sjaht h t hyvä hämärä- ja kyttäysjahtiin. Optimaalinen tähtäin lle matkoille. Valaistu piste ristikon le atkoil e Valaistu s e ist k stu ammuttaessa pitkille matkoille. Valaistu piste ristikon s 30 mm. m. keskellä. Rungonvahvuus 30 mm. + t oi Pitkille atkoi e/kyt äysjahtii suunnitelt uusi ahti Pitkille matkoille/kyttäysjahtiin suunniteltu uusi JahtiPitkille matkoille/kyttäysjahtiin suunniteltu uusi Jahtiitki e ko a ht ite tu ahti tiJakt r mium äh äinkiikari, oss mahdollisuus äyttää Jakt Premium -tähtäinkiikari, jossa mahdollisuus käyttää mium kiikari ri ahd hdol tää Jakt Premium -tähtäinkiikari, jossa mahdollisuus käyttää ris i alaistua pistettä. Rungonvahvuus la stua pistettä Rungonvahvuu u t ngo onva vuu uus ristikon keskellä valaistua pistettä. Rungonvahvuus 30 30 mm. Erätukun etupaketti 0,- Kiikarin in in asennuskiskot sko skot ko kot K Kiikarininininn re re renkaat at Kiikarin n linssien n pikasuojat oja oja ojat j Tilaa www.eratukku.fi tai numerosta 020 747 7000 (ma­pe 9­17) OULU, Alasin OULU, Alasintie 8 | VANTAA, Valimotie 27 | TAMPERE, Possijärvenkatu 4 | HAAPARANTA, Ikano-talo si VANT ANTAA, Valimotie 27 imoti AMPER PERE, ssi ärvenk tu sijärvenk k AAPARANTA, Ikano-talo AP RA kano-t o an + t oi tupa mit u ketin tupa ketin mit u sis. e 129,- P re m i u m Premiumk ii ka r it ä ht ä i n kiikaritähtäin 4­16 56 4­16 x 56 sis. e 149,- sk ul u sk ul u t t + t oi ketin tupa ketin mit u tupa mit u sis. e 99,- P re m i u m Premiumk ii ka r it ä ht ä i n kiikaritähtäin 3­9 40 3­9 x 40 sis. e 99,- t sk ul u sk ul u t
• Metsojen soidin Taistelua elämästä ja kuolemasta Kilpailu koppeloiden suosiosta on soitimella armotonta. Metsokukkojen yhteenotot päättyvät joskus toisen osapuolen kuolemaan. M etson terävä ja vahva nokka yhdistettynä pitkään ja jäntevään kaulaan on pelottava yhdistelmä. Kun salamannopean iskun takana on lisäksi muutaman kilon lihasmassa, saattaa jälki olla toisinaan tuhoisaa. Vastustajan pään alueelle osuessaan isku voi aiheuttaa tärähdyksen seurauksena hetken kestävän tajuttomuuden, jopa kuoleman. Myös metson siivet ovat pelottavan voimakkaat. Alakynteen jääneen lihaksisto joutuu koville ottaessaan niiden iskuja vastaan. Tavallista onkin, että taistelun jälkeen kumpikaan osapuoli ei muutamaan tuntiin kykene nousemaan siivilleen. - Viimein heikomman oli annettava periksi ja poistuttava verisenä näyttämöltä. kuin pienet porsaat. Kaikkiaan kukkoja oli kymmenkunta eri puolilla rämettä. Kamerani seurasi kahden nuorehkon kukon keskinäistä nokittelua muutaman kymmenen metrin päässä kuvausaukkojen suunnassa. Ne kuitenkin karttoivat lähikontaktia tyytyen mahtailemaan toisilleen muutaman metrin päästä. Lauoin muutamia ruutuja niistä. Kuuden jälkeen aamulla teltan takaa alkoi kuulua siipien pauketta. Paikalla piti olla vain soitimen valtakukko, jota olin kuvannut edellisaamuna moneen kertaan. Nyt siellä tapeltiin kunnolla haastajan ilmaannuttua kehään. Kun nujakointia oli jatkunut ehkä kymmenen minuuttia, puhkaisin viimein puukolla kuvausteltan takaseinään reiän. Riitapukarit olivat harmikseni tässä vaiheessa pudonneet soidinrämeen halki puhkaistuun ojaan. Verissä päin Totesin kameran laukomisen hyödyttömäksi. Toisen kukon pää vilahti sentään muutaman kerran ojan reunamättäiden takaa. Ruskea suovesi roiskahteli siiveniskujen seurauksena korkealle ilmaan. Mäiskettä jatkui vielä tovi, kunnes yhtäkkiä hiljeni. Valtakukko kömpi ojan penkalle ja hetken ympäristöään tarkkailtuaan palasi reviirinsä keskustaan. Otin siitä muutaman kuvan ja "unohdin" kiistan toisen osapuolen tässä vaiheessa. Kiivashenkinen soidin päättyi vasta yhdeksän jälkeen aamulla, sillä alueella oli myös koppeloita. Lintujen poistuttua kiirehdin tarkistamaan taistelutantereen. Aavistelin pahinta, koska hävinnyttä homenokkaa ei enää ollut näkynyt kahakan jälkeen. Ja siellähän se makasi pää verillä kuolleena ojassa siivet levällään. Muuten kukko näytti sammalvuoteellaan melko vahingoittumattomalta ja ehjältä. Nostin metson ojanpenkalle. Seuraavana yönä lumisade peitti sen lähes kokonaan. Vain pari höyhentä ja siiven tyvi pilkistivät lumesta päivän valjettua. Valtakukko tepasteli ja pörhisteli koko aamun sen ympärillä kuin mitään ei olisi koskaan tapahtunut. Siipien pauketta Pääsin viime vapun alla seuraamaan aitiopaikalta dramaattisia tapahtumia eräällä itäsuomalaisella metsojen soidinrämeellä. Olin kömpinyt kuvaustelttaani hyvissä ajoin edellisenä iltana. Tavalliseen tapaansa kukkojen näppäily ja hiominen alkoi verkkaisesti puoli viiden aikoihin aamuyöllä. Vähitellen meno muuttui riehakkaammaksi, kukkojen hypähdellessä tuon tuosta korkealle ilmaan. Välillä ne pörhistelivät kaulahöyheniään röhkien samalla 26 Metsästäjä 3 / 2008 Kimmo Pöri
• Kuolemat harvinaisia Soittokierroksella paljon metsojen soidinta seuranneelle tutkijalle ja muutamalle luontokuvaajalle selviää, että soidinkuolemat taitavat olla ukkometsoilla sittenkin melko harvinaista. Ainakin verityön silminnäkijäksi pääseminen lienee jopa melko ainutlaatuista. Se sattunee innokkaimmankin kuvaajan ja eränkäynnin harrastajan kohdalle korkeintaan kerran elämässä. Useimmiten ei koskaan. Suomussalmelainen erä- ja luontokuvaaja Hannu Huttu muistelee saaneensa parikin kertaa kiinni soidintaistelussa uupuneen metsokukon. - Kuuntelin kerran aamuyöllä pitkään tappelunryminää. Päivän valjettua päätin sitten mennä katsomaan, mitä oikein oli tapahtunut. Niinhän sieltä löytyi läpikotaisin kastunut, hapoille joutunut repaleinen, lentokyvytön kukko, jonka juoksin kiinni. Tarkastuksessa totesin sen muuten vahingoittumaksi, joten jätin sen metsään. Eräältä toiselta soidinpaikalta Huttu löysi iltapäivällä lentokyvyttömän metson. Myöskään sillä ei ollut päällepäin näkyviä vammoja muutamaa veristä nirhaumaa lukuun ottamatta. - Seuraavana aamuna se oli jälleen mukana soitimella, Huttu kertoo. Tappeluita pitkin kevättä Tuorein tapaus, jossa metson kuolema oli ilmeisesti hyvin lähellä, sattui Hutulle viime keväänä. Huhtikuun lopulla aikuiset metsot tappelivat sillä seurauksella, että toinen jäi maahan makaaman siivet levällään jalat kohti taivasta. - Tilanne kesti muutaman kymmenen sekuntia, kunnes metso palasi tajuihinsa. Valtakukko olisi helposti voinut nuijia hävinneen hengettömäksi. Sitä se ei kuitenkaan jostain syystä tehnyt. - Lopulta molemmat juoksivat omin jaloin omille tahoilleen. Lentämään ne eivät olisi varmasti kyenneet, Huttu arvelee. Kaikkiaan hän muistelee kuulleensa ainakin kahdesta suomussalmelaiselta soidinpaikalta vuosien varrella löytyneestä kuolleesta metsokukosta. - Niiden takaraivot oli hakattu verille. Eräs tunnettu, vuosikymmenet soivia metsoja kuvannut suomalainen luontokuvaaja kirjoittaa eteläsuomalaisten metsojen tappelevan erityisesti ennen koppeloiden tuloa. Pohjoisen serkut puolestaan ottavat kiivaimmin yhteen vasta parittelun jälkeen. Kainuussa otteluiden ajankohdalla ei Hutun mukaan ole niinkään väliä. Metsot tappelevat hänen mukaansa sekä ennen että jälkeen paritteluiden. - Joskus otellaan jopa maaliskuulla, toisinaan toukokuun puolivälin tienoilla, hän tietää kokemuksesta. Tappelussa alakynteen jäänyt osapuoli ei usko aina kerrasta, mutta yleensä kunnolla selkäänsä saanut ymmärtää väistää jatkossa valtiasta. - Samat kukot saattavat ottaa yhteen useampanakin aamuna ennen kuin soitimen herruus ratkeaa, Huttu toteaa. Eräs kummallisuus metson soidinkäyttäytymisessä on koppeloiden aggressiivisuus joissakin tilanteissa. Huttu kertoo nähneensä kerran, miten naarasmetso kävi arkailematta kukon kimppuun tämän yritettyä parittelua. - Ilmeisesti kukon tilannearvio meni vähän vikaan, hän naurahtaa. Tasavahvat kukot taistelevat Keskisuomalaisten metsojen soidinta paljon kartoittanut RKTL:n tutkija Pentti Valkeajärvi muistelee kuulleensa muutamista tapauksista, joissa metso on menehtynyt soitimella. - Eräs henkilö Uuraisista kertoi vuosia sitten l löytäneensä kuolleen, verisen metson soidinpaik kalta. Itse taistelua löytäjä ei ollut nähnyt, mutta h hänen mukaansa metso oli kuollut tappelussa t tulleisiin vammoihin. Soidinpaikoilta Valkeajärvi sanoo löytäneensä u useita kertoja verijälkiä, jotka kielivät vakavamm mista yhteenotoista. - Jälkiä pidemmälle seuraamalla olisi varm maan voinut löytyä todisteita soidinkuolemista, hän uskoo. h Valkeajärven mukaan nuoremmat kukot eivät y yleensä antaudu kamppailuun soitimen valtiask kukon kanssa, vaan pysyttelevät suosiolla alue een reunalla. - Tällaiset ottelut päättyisivät nopeasti heik komman kuolemaan. Sen sijaan valtakukolle ajoittain uhittelevat, v voimiltaan jokseenkin tasaveroiset haastajat eivät arkaile yhteenotoissa. v - Sellaisen ilmestyminen näkyviin kiihdyttää t toisinaan valtiaskukon raivon partaalle, Valkeaj järvi toteaa. Näin käy melkoisella varmuudella s silloin, jos paikalla on koppeloita. Kerran hän pääsi seuraamaan yli puoli tuntia k kestänyttä lähes tauotonta kahden tasaveroisen k kukon ottelua kymmenen koppelon seuratessa s sitä vierestä. - Viimein heikomman oli annettava periksi ja poistuttava verisenä näyttämöltä. p Valtiaskukon urakka ei suinkaan ollut vielä ohi, vaan kamppailun jälkeen se paritteli kaikkien kymmenen koppelon kanssa. - Melko uuvuksissa kukko kaiken sen jälkeen taisi olla, Valkeajärvi arvelee. G Metsästäjä 3 / 2008 27 Metson terävä ja vahva nokka yhdistettynä pitkään ja jäntevään kaulaan on pelottava yhdistelmä. Kun salamannopean iskun takana on lisäksi muutaman kilon lihasmassa, saattaa jälki olla toisinaan tuhoisaa.
• Lumijälkilaskennat riistakolmioilla talvella 2008 Riista ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistantutkimuksen ja Metsästäjäin Keskusjärjestön yhteistyönä käynnistyi 20 vuotta sitten valtakunnallinen riistakolmiolaskenta, jossa samoilla linjoilla tehtävät kesä- ja talvilaskennat antavat tietoa seurannan tarpeisiin yli 30 riistalajista. Jokaiselle lajille menetelmä ei ole ainoa eikä sopivinkaan, mutta riistakolmiot tarjoavat kuitenkin luotettavaa tietoa parinkymmenen riistaeläinlajin runsaudenvaihtelusta ja alueellisesta runsaudesta. löä/10 kilometriä. Menetelmään voi tutustua yksityiskohtaisesti osoitteessa www.rktl.fi/riista/ohjeet_lomakkeet/riistakolmiot/. Toinen perättäinen vaikea lumitalvi Talvet ovat 2000-luvulla olleet monessa suhteessa erikoisia. Edellisen talven tapaan talvi 2007/2008 oli erittäin leuto ja erityisesti etelässä vähäluminen. Talven keskilämpötila oli pääosassa Suomea yli 100-vuotisen mittaushistorian korkein. Itsepintaisesti etelästä ja lounaasta tulleet ilmavirtaukset pitivät lämpötilan korkeana ja ne toivat myös runsaasti sadetta, joka etelässä tuli vetenä tai räntänä. Lumipeite oli Lapissa ja Kainuussa keskimääräinen, mutta muualla maassa lunta oli vähän eikä etelä- ja lounaisrannikolla juuri lainkaan. Tärkeimmän laskenta-ajan kynnyksellä yli 25 cm lumipeite löytyi vasta Joensuu­Iisalmi­Tornio-linjan koillispuolelta. Osassa maata kovimmat pakkaset ja sankimmat lumisateet koettiin vasta maaliskuussa. Samaan aikaan kun suomalaiset tuskailivat loskassa kehnoa talvisäätä, Kiinassa koettiin kylmin talvi sataan vuoteen. Leudosta talvesta johtuen lumijälkilaskennat jouduttiin tekemään hyvin vaikeissa olosuhteissa. Etelärannikolla sopivat laskentapäivät oli laskettavissa yhden käden sormilla. Pohjois- ja Itä-Suomessa lumiolot olivat keskimääräiset ja laskentoja ajatellen vähintään tyydyttävät. Lu- mipeitteen paksuus ei ole tosin ainoa laskennan onnistumisen edellytys, vaan tärkeää on myös se, kuinka usein sataa uutta lunta. Viikon­parin lumisateeton jakso kovettaa hangen pinnan yleensä niin, ettei siihen jää ainakaan pienempien eläinten jälkiä. Jälkiä keskimääräisesti Vaikeat olosuhteet heijastuivat ainakin osaltaan laskettujen kolmioiden määrässä. Talvina 2001-2006 laskettujen kolmion määrä oli vakiintunut noin 750:ksi, mutta viime talven tapaan tästä tasosta jäätiin selvästi. Nyt lukumäärä oli hieman korkeampi (627) kuin vuosi sitten (606). Olikin hieman yllättävää, että laskentoja onnistuttiin tekemään viimevuotista enemmän, ja velvollisuuden tunteesta kertoo se, että paikoin laskentaan on lähdetty suorastaan epätoivoisen kehnoissa oloissa. Laskennat tehtiin aivan kuten viime talvenakin keskimäärin hieman myöhemmin kuin normaalisti; helmikuun viimeisenä viikonloppuna laskettiin ahkerimmin. Talven lumijälkilaskennassa kirjattiin yhteensä 37 100 nisäkkään lumijälkeä 23 lajista. Lintuhavaintoja (kanalinnut, kanahaukka ja korppi) tehtiin lähes 5 800 yksilöstä. Kaikkien lajien yhteisjälkitiheys oli tuntuvasti korkeampi kuin talvella 2007. Aineiston 10:stä lukuisimmasta lajista yhdeksällä jälkitiheys oli korkeampi kuin edellisenä talvena ja kymmeneskin laji oli vain iistakolmio on 12 kilometrin pituinen tasasivuinen kolmio. Niitä on perustettu yli 1 700, mutta esimerkiksi tänä talvena laskenta tehtiin runsaalla 600 kolmiolla. Talvilaskennassa kirjataan kolmiolinjan ylittävät nisäkkäänjäljet ja laskennan aikana nähdyt kanalinnut sekä korppi ja kanahaukka. Jäljet lasketaan 1­3 vuorokautta esikierrosta, jolloin olemassa olevat jäljet selvästi merkitään tai peitetään, tai jäljet kunnollisesti peittävän lumisateen jälkeen. Jälkitiheyden laskemisessa jälkien kertymäaika otetaan huomioon, ja jälkitiheys ilmaistaan ylitysjälkinä/10 linjakilometriä/vrk. Lintujen runsaus kuvataan havaittuina yksi30 Metsästäjä 3 / 2008 R Pekka Helle ja Marcus Wikman,
• Kuva 1. Riistakolmion jälkilaskennan kymmenen runsaimman lajin esiintyminen 50 x 50 km:n ruuduittain talvella 2008. Etelärannikolla hyvien jälkilaskentapäivien lukumäärä oli laskettavissa yhden käden sormilla, ja vielä jäi moni sormi käyttämättä. Mäyrät lähtevät liikkeelle pesästään vasta kun lämpötila nousee plussan puolelle. Talven laskennassa tehtiin enemmän jälkihavaintoja mäyrästä kuin edeltävien 19 vuoden aikana yhteensä. Tiepohjalla on eläintenkin helppo kulkea; yön aikana on metsäautotietä kulkenut mäyrä ja supikoira. Kuvan ylimmät jäljet eivät ole ketun vaan pienen koiran. Talvilaskennassa kirjataan kolmiolinjan ylittävät nisäkkäänjäljet ja laskennan aikana nähdyt kanalinnut sekä korppi ja kanahaukka. riistanhoitopiirikohtaisten keskiarvojen tarkastelussa. Runsaimmilla lajeilla alueiden väliset erot ovat todellisia, mutta mitä vähälukuisempi laji on, sitä vähäisempään jälkimäärään keskiarvo perustuu ja sitä alttiimpi se on sattuman vaikutukselle. Taulukossa 1 on yhteenveto nisäkäslajien jälkitiheyksistä ja kanalintujen suhteellisesta runsaudesta riistanhoitopiireittäin. Lajikohtaisissa kartoissa esitetään jälkitiheydet 50 x 50 kilometrin ruuduittain (kuva 1). Orava Oravan jälkitiheys 1,8-kertaistui edellistalvesta, laskennan runsaista lajeista eniten. Näin voimakas vuosikasvu on kuitenkin oravalle tyypillistä: vastaavansuuruinen kasvu on todettu neljä kertaa aikaisemminkin 20-vuotisen laskennan historiassa. Oravalla on hyvä lisääntymispotentiaali, kunhan vain olosuhteet ovat otolliset. Toisaalta myös kannan vähenemiset ovat oravalla jyrkkiä. Kannanmuutoksella edellisvuodesta oli selvä alueellinen piirre: kanta runsastui voimakkaasti Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta väheni Lapissa. Esimerkiksi Kymen riistanhoitopiirissä todettiin koko kolmiojakson kolmanneksi korkein jälkitiheys, kun taas Lapissa talvi oli oravalle jakson viidenneksi kehnoin. Metsäjänis Metsäjäniksen jälkitiheys kasvoi noin puolella edellisvuotisesta, ja näin tasoittui melkein samansuuruinen tiheyden aleneminen talvesta 2006 talveen 2007. Kasvua todettiin melkein koko maassa ja se oli voimakkainta eteläisessä Suomessa. Vain pienehköllä alueella Koillis-Lapissa metsäjäniksen jälkiä nähtiin edellistalvea vähemmän. Nyt havaitut jälkitiheydet olivat selvästi pienemmät kuin 20 viime vuoden aikana keskimäärin. Huomattavimmin kanta on vähentynyt tällä ajanjaksolla Etelä-Suomessa; Lapin jäniskannassa ei voida nähdä samaa vähenevää kehityssuuntaa. Myös rusakon jälkitiheydet kasvoivat vahvasti (jopa 60 %) edellistalvesta. Rusakko on runsastunut erityisesti Etelä- ja LänsiSuomessa kahden viime vuosikymmenen aikana, ja lumijälkiaineiston perusteella rusakkokannan voidaan arvioida vähintään 2­3-kertaistuneen. niukasti viimevuotista alhaisempi. Koko maan keskiarvot olivat yli 40 % edellisvuotista korkeammat oravalla, rusakolla, metsäjäniksellä ja metsäkauriilla. Talven jälkitiheydet olivat kuitenkin melko normaalit koko riistakolmioiden 20-vuotisjaksoon verrattuna. Kymmenestä valtalajista viidellä nyt havaittu jälkitiheys oli korkeampi kuin pitkän ajan keskiarvo (ilves, valkohäntäpeura, rusakko, metsäkauris, orava) ja vastaavasti viidellä tätä alhaisempi (näätä, hirvi, metsäjänis, kettu, kärppä). Kettu Ketun jälkitiheyden noin neljänneksen kasvu havaittiin lähes kauttaaltaan Suomessa ja ainoastaan Itä-Suomessa ja Koillis-Lapissa oli pienialaisia vähenemisen alueita. Itä-Suomessa oli todettavissa edellisten vuosien tapaan selvästi ympäristöään alhaisemman jälkitiheyden alue. Tälle ei ole löydetty pätevää selitystä. Jälkitiheyden kasvusta huolimatta se oli selvästi pitkäaikaiskeskiarvoa alhaisempi. Monissa Etelä- ja Keski-Suomen riistanhoitopiireissä ketun jälkitiheydet olivat 20-vuotisen kolmioseurannan alhaisimpia. Tästä huolimatta korMetsästäjä 3 / 2008 31 Jälkilaskennat runsaimmat lajit Koko maan keskiarvojen taakse kätkeytyy paljon alueellista vaihtelua, joka paljastuu esimerkiksi
• keimmat jälkitiheydet ovat edelleen lounaisessa Suomessa. Näätä Näätä runsastui edellisvuodesta jonkin verran ja sen koko maan jälkitiheys oli kolmiokauden keskiarvon tasolla. Jälkitiheyden kasvun alueita oli melko tasaisesti eri puolilla Suomea. Vastaavasti jälkitiheyden alenemisen ruudut, joita toki oli paljon vähemmän, sijoittuivat eri puolille maata. Vähän laaja-alaisempi vähentymisalue keskittyi keskiseen Itä-Suomeen. Näädän alueellinen runsausjakauma on nyt muotoutunut sellaiseksi, että korkeamman tiheyden alueet ovat Kaakkois-Suomessa ja toisaalta PohjoisLapissa. Oulun ja Lapin riistanhoitopiireissä jälkitiheydet ovat kolmiojakson parhaiden näätävuosien joukossa, mutta muualla havaitut tiheydet ovat jokseenkin keskinkertaiset. neksen edellistalvesta ja on vain puolet kolmiolaskentakauden keskiarvosta. Jälkitiheys kasvoi Keski- ja Pohjois-Suomessa, suunnilleen samaan tapaan kuin kärpällä. Aivan eteläisessä Suomessa jälkitiheys aleni ja paikoin voimakkaastikin. Vaikka vähentymisen alue on pinta-alaltaan suppea, sen vaikutus koko maan tiheysarvoon on huomattava, sillä Etelä-Suomi on lajin runsaimman kannan aluetta. Myös tiheimpien lumikkoruutujen sijainti viittaa kannan runsauden painopisteen siirtyneen edellisvuotista pohjoisemmaksi. varmasti se, että hirvi on tietyssä mielessä vakaa (laji on pitkäikäinen, vuosittainen lisääntymistulos ei kovin suuri) ja sen suunniteltu metsästys myös vaimentaa ääreviä heilahduksia. Valkohäntäpeura Lajin jälkitiheys oli kutakuinkin edellisvuoden tasolla ja selvästi korkeampi kuin kolmiojakson aikana keskimäärin. Omimmalla alueellaan valkohäntäpeura jatkaa runsastumistaan, mutta ainakaan kolmiolaskentojen mukaan levinneisyysalue ei ole merkittävästi kasvanut. Kannanmuutokset edellisvuodesta (kasvut ja vähenemiset) eivät osoita mitään selvää maantieteellistä johdonmukaisuutta. Riistanhoitopiiritasolla peuran jälkitiheys on selvästi korkein Varsinais-Suomessa: siellä sen jälkitiheys on yli kolminkertainen esimerkiksi hirveen verrattuna (muistettakoon kuitenkin, että ero jälkitiheydessä ei ole välttämättä sama asia kuin lajien todellinen runsausero). Saukko Saukon koko maan jälkitiheyden keskiarvo pieneni hieman edellisvuodesta ja se on samoin lievästi keskiarvovuotta pienempi. Tämä ei muuta sitä tosiseikkaa, että saukko on runsastunut riistakolmioiden 20-vuotisen historian aikana. Jälkitiheyden muutos edellisvuodesta on vaihteleva, joskin siinä on tiettyä säännönmukaisuutta. Saukon jälkitiheys koheni Väli-Suomessa, mutta laskua nähtiin toisaalta etelämpänä ja toisaalta Lapissa. Saukon jälkitiheys metsämaan hangilla on ongelmallinen lajin elintapojen vuoksi: jälkitiheyden muutoksiin vaikuttavat monet muutkin seikat kuin kannan tiheys, joten laskentatuloksiin tulee suhtautua aina varauksellisesti. Kärppä Kärpän koko maan jälkitiheyden keskiarvo oli lähes sama kuin vuotta aikaisemmin ja kärpän nykyrunsaus on pienentynyt lähes puoleen 20 vuoden takaisesta. Kärpälläkin alueellinen runsauskuva ja viimeaikainen kannankehitys olivat selvästi kaksijakoiset. Sen jälkitiheys pieneni edellisvuodesta pääosassa Etelä- ja Keski-Suomea, mutta vastaavasti kasvoi pohjoisessa. Korkeimman jälkitiheyden ruudut olivatkin tänä vuonna vahvasti Lappiin painottuneet. Lajin kannan pitkäaikaismuutoksen tarkastelua vaikeuttaa se, että aivan kolmioseurannan alkuvuosina (1989­1990) jälkitiheydet olivat ­ ainakin tämän ajanjakson puitteissa ­ poikkeuksellisen korkeat. Metsäkauris Metsäkauris on laskennoissa vähälukuinen laji, ja sattuma samoin kuin oletettavasti lumiolot vaikuttavat tuloksiin paljon. Tästä syystä jälkitiheyden erot vuodesta toiseen ovat suurempia kuin ne todellisuudessa ovat. Kolmiolaskenta antaa kuitenkin arvokasta tietoa kannankehityksestä. Edelliseen vuoteen verrattuna kauriin jälkitiheys kasvoi 40 %. Kauris on epäilemättä kolmiolaskentakauden suurin runsastuja: kasvuprosenttia ei voida ilmaista, sillä kolmioiden ensimmäinen vuosina kauriinjälkiä tuskin havaittiin (nyt lähemmäs 300). Lajin kanta vaikuttaa vahvistuneen edellisvuodesta LounaisSuomessa, lajin korkeimman tiheyden alueella, mutta vähentyneen Kaakkois-Suomessa ja Pohjanmaalla. G PK 22,2 + 0,1 + 3,5 + 0,1 1,2 0,1 + 0,8 ­ 0,5 ­ 0,3 1,0 0,1 ­ 0,1 ­ 1,1 + 0,0 ­ 5,4 ­ 0,0 ­ 0,8 5,8 ­ 0,9 0,2 ­ 0,0 0,3 PS 40,3 + 0,0 5,8 + 0,1 + 1,4 + 0,3 + 0,3 ­ 0,2 0,1 ­ 1,0 + 0,1 0,3 + 1,2 + 0,0 6,6 ­ 0,1 0,5 + 5,9 ­ 0,7 0,1 ­ ­ 0,1 ­ RP 26,2 + 0,9 + 6,6 + ­ 6,6 1,1 + 0,6 + 0,5 + ­ 1,3 + 0,0 0,0 0,4 0,4 6,0 ­ 0,4 + 0,2 + 2,4 ­ 0,3 + 0,1 ­ ­ 0,6 SA 14,0 2,8 + 10,0 + 0,1 9,8 0,8 0,5 + 0,2 ­ 0,0 0,9 + ­ 0,1 0,3 10,0 3,8 ­ ­ 1,3 + 0,5 ­ 3,2 0,4 ­ 0,0 ­ 0,0 ­ 1,0 + UU 11,3 6,3 6,1 ­ 5,6 ­ 4,8 + 0,2 0,2 ­ 0,4 0,8 ­ 0,2 + 1,2 + 7,4 ­ 7,4 ­ 0,7 ­ 1,2 + 2,8 ­ 0,2 + ­ ­ 1,0 + VS 11,7 + 4,8 + 2,5 ­ 0,2 10,7 1,5 0,3 + ­ ­ ­ ­ ­ 0,7 33,0 10,3 + ­ 2,9 + 0,2 ­ 2,1 ­ 0,5 ­ ­ 0,6 ­ Hirvi Koko maan jälkitiheys hirvellä oli käytännössä sama kuin vuotta aikaisemmin ja se oli myös sama kuin kolmiokaudella keskimäärin. Kasvun ja vähentymisen ruutuja on suunnilleen yhtä paljon ja suunnilleen samalla tavoin eri puolille maata sijoittuneina vailla selvää alueellista piirrettä. Hirven runsauden alueellinen runsauskuva ei ole vuodessa paljon muuttunut, eikä niin ole käynyt viime vuosina muutenkaan. Tähän vaikuttaa Lumikko Lumikon jälkitiheys pienentyi lähes kolman- Jälki-indeksi (jälkiä / 10 km laskentalinjaa / vrk) EH ES KA KS Metsäjänis 7,1 21,6 + 18,5 + 22,9 + Rusakko 4,5 0,6 + 0,0 0,5 + Orava 8,6 + 6,4 + 4,9 + 8,3 + Susi ­ 0,0 ­ 0,0 ­ 0,1 + Kettu 5,6 4,6 + 3,0 + 3,0 Supikoira 1,4 + 0,8+ ­ 0,2 + Kärppä 0,2 + 0,2 ­ 0,5 0,3 ­ Lumikko 0,0 ­ 0,2 0,6 0,5 + Minkki ­ 0,1 ­ 0,1 0,1 Näätä 1,6 + 1,4 + 0,7 0,9 Ahma ­ 0,0 0,3 + 0,0 Saukko 0,1 ­ 0,1 0,1 + 0,2 ­ Ilves 0,6 ­ 1,0 + 0,7 + 0,4 Valkohäntäpeura 8,5 0,1 + ­ 0,1 ­ Hirvi 3,8 ­ 5,7 3,1 ­ 4,2 Metsäpeura ­ ­ 0,4 ­ 0,7 ­ Metsäkauris 0,9 0,0 ­ 0,1 0,1 ­ Lintuja / 10 km laskentalinjaa Metso 0,7 + 0,5 0,4 1,2 Teeri 2,2 ­ 4,2 ­ 7,4 ­ 9,4 Pyy 0,5 1,1 + 0,7 1,2 Riekko ­ ­ 1,5 ­ 0,1 Kanahaukka ­ 0,0 0,0 0,1 + Korppi 1,0 0,4 + 0,0 ­ 0,3 KY 21,4 + 0,9 + 6,6 + 0,0 6,1 + 1,5 + 0,2 0,2 0,1 1,6 + ­ 0,1 0,6 0,3 + 4,4 ­ 0,2 + 1,0 + 3,8 1,2 + ­ ­ 0,7 LA 7,9 0,0 1,0 ­ 0,0 4,3 0,0 ­ 2,3 + 0,5 + 0,1 1,2 0,0 0,1 0,0 + ­ 2,6 ­ 0,0 0,6 2,0 0,1 ­ 2,2 0,0 0,3 OU 17,2 + 0,7 + 4,8 + 0,1 + 3,4 0,1 0,7 + 0,5 + 0,1 + 0,6 ­ 0,1 + 0,1 + 0,0 5,4 0,0 ­ 0,0 ­ 0,7 5,7 ­ 0,7 + 1,5 0,0 ­ 0,3 ­ PO 19,4 + 0,6 + 6,5 + 0,0 ­ 7,0 + 0,1 0,3 ­ 0,3 + 0,1 0,4 0,1 ­ 0,2 ­ 0,2 + 0,1 ­ 6,2 0,5 ­ 0,3 0,8 + 12,6 + 0,8 + 0,5 ­ 0,1 2,0 + PH 20,2 + 1,1 + 7,8 + 0,0 ­ 5,7 0,9 + 0,5 + 0,2 ­ ­ 1,0 + ­ 0,2 0,4 ­ 11,5 + 4,9 ­ ­ 0,4 + 1,0 9,1 + 1,0 0,1 ­ 0,1 ­ Taulukko 1. Riistakolmiolaskennan runsaimpien nisäkkäiden (17 lajia) ja lintujen (6 lajia) esiintyminen riistanhoitopiireittäin talvella 2008. Nisäkkäiden runsaus ilmaistaan jälki-indeksinä (laskentalinjan ylitysjälkiä / 10 km / vuorokausi) ja lintujen yksilöinä / 10 km laskentalinjaa. Taulukon merkinnät: 0,0 = runsaus pienempi kuin 0,1, ­ = lajia ei lainkaan laskennassa, merkittävät runsaudenmuutokset (>30 %) edellistalvesta on ilmaistu + ja ­ -merkein. 32 Metsästäjä 3 / 2008
• Ylä-Lapin riekkolupien myynti tapahtuu puhelinmyynnin kautta, puhelin 0203 44122. Riekkoluvissa ei ole ennakkohakua. Metsästys valtion mailla 2008-oppaasta selviävät metsästysalueet, lupatyypit ja hinnat. Opas on jaettu kaikille metsästäjille tammikuun numerossa Metsästäjä-lehden välissä. Lisäksi metsästysalueista ja luvista saa tietoa www.villipohjola.fi/metsastys. Metsästyslupien varaus- ja peruutusehdot ovat muuttuneet. Uusista lupaehdoista saa tietoa www.villipohjola.fi/metsastys. Pienriistan kausiluvat haettavana Metsähallituksen jahtimaat Pienriistan metsästyslupamyynti käynnistyy kesäkuussa. Nyt on jo aika miettiä syksylle omaa jahtiaikaa ja -paikkaa. Pienriistaluvat (1­7 vrk) Metsähallituksen pienriistan metsästysluvat myydään kahdessa erässä. Pääosa luvista myydään kesäkuussa. Riistakanta-arvioiden selvittyä mahdollinen lisäerä tulee myyntiin elo-syyskuun vaihteessa. Lupia myydään niin kauan kuin kiintiöitä riittää. Molempina ajankohtina myynti on porrastettu. Puhelinmyynti alkaa päivittäin klo 8.00 ja nettimyynti klo 10.00. Puhelin 0203 44122 tai www.villipohjola.fi/metsastys. Metsästysaluekohtaisesti myynti käynnistyy seuraavasti: Metsästysalueen sijainti Kesämyynti Syysmyynti Etelä-, Länsi- ja Itä-Suomen läänit sekä Oulun lääni lukuunottamatta Kuusamo, Pudasjärvi, Taivalkoski, Suomussalmi, Kuhmo 3.6. 26.8. Posio, Salla, Savukoski, Pelkosenniemi, Sodankylä 4.6. 27.8. Kuusamo, Pudasjärvi, Taivalkoski, Suomussalmi, Kuhmo 5.6. 28.8. Lapin lääni lukuunottamatta, Enontekiö, Inari, Utsjoki 6.6. 29.8. Enontekiö, Inari, Utsjoki (riekkoluvat) 9.6. 1.9. Pienriistan kausiluvat ovat haettavana ja hakemusten tulee olla 31.5.2008 klo 16.00 mennessä toimitettuna Metsähallitukselle. Kausilupia myönnetään osalle Länsi- ja Itä-Suomen läänien metsästysalueita, jolloin lupa käsittää kaiken pienriistan. Lisäksi lupia myönnetään Oulun läänin metsästysalueille, jolloin lupa käsittää muun pienriistan paitsi ei kanalintuja. Päätökset luvista tehdään viimeistään 13.7.2008 mennessä. Koska kausilupien määrä on rajallinen, lupia myönnettäessä etusijalle asetetaan sellaiset metsästäjät, joilla muutoin ei ole kohtuullista metsästysmahdollisuutta. Ne, joille kausilupia ei riitä, voivat hankkia vuorokausiluvan tai osakausiluvan. Osakausilupien eli loppukauden lupien (1.11.2008­30.4.2009) myynti alkaa 17.9.2008 klo 8.00. Muut luvat Pienpetolupia voi hankkia 10.6.2008 klo 8.00 alkaen ja tällöin alkaa myös maksukauden 2 pienriistalupien (1­7 vuorokauden luvat, lähinnä vesilintujen ja jäniksen metsästystä varten) myynti, joka koskee ajankohtia 1.8.­9.9.2008 ja 1.11.2008­30.4.2009. Alle 18-vuotiaille on edullinen 1-7 vuorokauden nuorisolupa (10 ). Karhulupien myynnistä tiedotetaan myöhemmin poronhoitoalueen kiintiöpäätöksen ja pyyntilupapäätösten valmistumisen jälkeen elokuun alkupuolella. Lisätietoja: www.villipohjola.fi/metsastys Lupamyynti: puh. 0203 44122 Metsästäjä 3 / 2008 33
• Juha Tiainen ja Jukka Rintala, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 34 Kymmenen vuotta peltokolmioita Metsästäjä 3 / 2008
• Eteläisessä ja läntisessä Suomessa tehdyt peltokolmiolaskennat onnistuivat hyvin, vaikka kulunut talvi oli erityisen ongelmallinen lumijälkiseurantojen kannalta. Talvi oli yksi leudoimmista vuoden 1900 jälkeen. Lumen puutteesta huolimatta peltokolmioita laskettiin 170. Peltokolmiolaskenta on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen hanke, jolla seurataan runsaspeltoisten alueiden riistaeläinkantojen kehitystä suunnilleen sadan kilometrin levyisellä vyöhykkeellä rannikoilta sisämaahan. Laskennat aloitettiin vuonna 1999. havaintoja. Havaintomäärät kasvoivat selvästi edellisestä vuodesta. Jälkiä kirjattiin kolmioilta keskimäärin 70 vuorokautta kohden laskettuna, kun talvella 2007 jälkiä kertyi keskimäärin 60 vuorokautta kohden. Metsäjänikset vähenevät Yleisimmät nisäkäslajit olivat aiempien vuosien tapaan kettu, rusakko ja orava, joiden jälkiä havaittiin 87­94 prosentilla kaikista kolmioista. Metsäjäniksen jälkiä havaittiin 69 prosentilla kolmioista, mikä oli 2­7 prosenttiyksikköä vähemmän kuin aiempina vuosina. Hirvieläimistä valkohäntäpeuran yleisyys on pysynyt suunnilleen samana vuodesta toiseen (havaintoja n. 40­50 prosentilla kaikista kolmioista). Metsäkauriilla niiden kolmioiden osuus, joilla jälkiä on havaittu, on kasvanut hitaasti, mutta tasaisesti alun 10 prosentista nykyiseen noin 40 prosenttiin. Hirven jälkihavaintoja taas tehtiin aluksi noin 40 prosentilla, nykyään alle 30 prosentilla kolmioista. Leudon talven ansiosta niin supikoiran kuin mäyränkin jälkiä havaittiin enemmän ja useammalla kolmiolla kuin minään aiempana vuotena. Yleisyysmuutokset näkyvät myös kannanmuutosindekseissä (kuva 1). Rusakon, oravan ja ketun kannat ovat vaihdelleet 1,5­2-kertaisesti vuodesta toiseen, mutta yleistä suuntausta niiden kannankehityksessä ei ole havaittavissa. Sen sijaan metsäjäniksen muutosindeksi osoittaa kannan suunnilleen puolittuneen niin eteläisessä kuin läntisessäkin Suomessa. Valkohäntäpeuran kanta kasvoi Länsi-Suomessa selvästi T ammikuun 2008 keskilämpötila oli EteläSuomessa 4,5­6 ja helmikuun yli 6 astetta tavanomaista lämpimämpi. Sademäärät olivat suuria, mutta sade tuli enimmäkseen vetenä. Kunnon lumipeitettä ei tullut ennen kuin helmi-maaliskuun vaihteessa, ja sitä ennen lumijälkien laskentamahdollisuudet olivat vähäisiä. "Viime hetken" lumisateet johtivat siihen, että tavallista useampi kolmio laskettiin vasta maaliskuun ensimmäisellä viikolla. Myös edellinen talvi oli poikkeuksellisen leuto ja vähäluminen, ja kolmioiden määrä jäi tavanomaista pienemmäksi. Laskennoissa tehtiin havaintoja 20 nisäkäslajin jäljistä (taulukko). Kaikki kahdeksan laskennan piiriin kuuluvaa lintulajia tuotti myös Metsäjänis 1.4 1.2 1.0 0.8 0.6 0.4 1999 2002 2005 2008 Rusakko 2.5 2.0 1.5 1.0 1999 2002 2005 2008 Orava 1.4 1.2 1.0 0.8 0.6 0.4 1999 2002 2005 2008 Kettu 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 1999 2002 2005 2008 Valkohäntäpeura 3.0 2.5 2.0 1.5 1.0 0,5 1999 2002 2005 2008 Hirvi 2.0 1.5 1.0 0.5 1999 2002 2005 2008 Muutosindeksi Metsäkauris 8 6 4 2 1999 2002 2005 2008 Pyy 1.0 0.8 0.6 0.4 0.5 1999 2002 2005 2008 Peltopyy 2.0 1.5 1.0 1999 2002 2005 2008 E Etelä-Suomi L Länsi-Suomi Kuva 1. Runsaimpien riistanisäkäslajien sekä pyyn ja peltopyyn kannankehitys peltokolmiolaskentojen perusteella. Etelä-Suomi käsittää Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Etelä-Hämeen ja Kymen riistanhoitopiirit, Länsi-Suomi Satakunnan, Pohjanmaan, Oulun ja Pohjois-Hämeen riistanhoitopiirit. Vuoden 1999 kannan vahvuuden indeksiarvo = 1, johon muiden vuosien kantaa verrataan. Metsästäjä 3 / 2008 35
• 2000-luvun alussa. Viime vuosina ei suuntausta ole enää havaittavissa, mutta kanta on vaihdellut melko paljon. Hirven kohdalla tämän vuosikymmenen aikana harjoitettu voimakas verotus vähensi kantaa Etelä-Suomessa voimakkaasti jo vuosikymmenen alussa, ja viime vuosina vaikutus on näkynyt myös läntisillä alueilla. Metsäkauriin runsastuminen jatkuu Metsäkauriin kannankasvu sen sijaan näyttää jatkuvan, tosin Länsi-Suomessa vuodesta toiseen heilahdellen. Laskimme Uudellemaalle ennusteen siitä, kuinka suuri kanta on runsastumisen päätyttyä (raportti MMM:lle). Lähtökohtana olivat kauriin esiintymistiedot pelto- ja riistakolmioilla vuonna 2002, jolloin jälkiä oli runsaimmin vuosien 1999­2007 aineistossa. Metsäkauriin jälkihavainnot yhdistettiin maanpeitetietokannan (CORINE) tietoihin erilaisten elinympäristöjen esiintymisestä koko Uudellamaalla (tarkkuus 25 × 25 m). Tiedot käsittivät puustoltaan ja maapohjaltaan erilaiset metsät, maatalousympäristöt, suot, vesistöt, asutuksen ja tiet. Näiden tietojen perusteella luotiin elinympäristönvalintamalli, jolla tutkittiin, miten elinympäristön rakenteen vaihtelu vaikuttaa metsäkauriin jälkihavaintojen määrän alueelliseen vaihteluun. Mallin perusteella peltoisuuden ja metsäisyyden suhde vaikutti eniten metsäkauriin esiintymiseen. Kauriit suosivat turve- ja kivennäismailla kasvavia havu- ja sekametsiä sekä kallioisia havumetsiä, mutta välttelivät laajoja peltoaukeita ja suuria vesistöjä. Metsäkauris on nykyään runsas Länsi-Uudellamaalla ja harvalukuinen Itä-Uudellamaalla. Uudenmaan riistanhoitopiirin järjestämän kevättalven 2007 maalaskennan parhaiden kaurisalueiden (kuten Tammisaari ja Kirkkonummi) tulosten pohjalta mallimme perusteella voi ennustaa metsäkauriin kannan kolminkertaistuvan, jos kauriiden elinympäristönvalintakäyttäytymisessä ei tapahdu ajallista muutosta (kuten oletettiin). Kanta voi kasvaa enemmänkin, jos kauriit runsastuessaan alkavat käyttää tarjolla olevia ympäristöjä nykyistä laajemmin. Toisaalta ilves saattaa rajoittaa kannankasvua, kuten paikoin Uudeltamaalta on raportoitu. den­kolmen vuoden aikana pysähtyneen ja mahdollisesti kääntyneen lievään nousuunkin. Vuoden 2007 raportissa olivat mukana myös muut kanalinnut (ks. Metsästäjä 3/2007); niiden kantojen vaihtelut ovat vuodesta toiseen suuria eikä niissä ole kuluneen talven tulosten perusteella havaittavissa uusia suuntauksia. Peltopyyn seurantaa myös pesimäaikana Peltopyy on ollut menneinä vuosikymmeninä maatalousympäristön voimakkaimmin taantuneita lintulajeja. Sen kanta on supistunut maassamme noin 90 prosenttia 1930-luvun jälkeen. Maa- ja metsätalousministeriö on laatinut pian julkaistavan kannanhoitosuunnitelman peltoLaji Kolmioita joilta laji havaittu Osuus kaikista kolmioista (%) 69 93 12 87 1 1 94 43 22 17 8 1 14 7 12 16 39 47 1 28 42 7 17 27 1 8 12 4 17 pyylle. Tavoitteena on vahvistaa peltopyykantaa ja palauttaa sen aiempaa asemaa. Suunnitelmaan kuuluu osana myös toimenpiteiden vaikutusten seuranta, jota ollaan tehostamassa. Peltokolmiotulosten perusteella peltopyyn kanta on jonkun verran vahvistunut viime vuosien aikana läntisessä Suomessa, kun taas eteläisessä Suomessa se on vaihdellut ilman selvää suuntausta (kuva 1). Maatalouden ympäristöohjelman vaikutusten seurannan yhteydessä peltopyystä on kertynyt Etelä-Suomesta havaintoja myös pesimäkaudelta. Pesimäaikaisessa kannankehityksessä on havaittavissa samanlainen kannan heilahdus kuin talviaikaisessakin (kuva 2). G Jälkien kokonaismäärä/ vrk (kaikki kolmiot) 795 4102 98 1204 5 3 1662 332 93 52 20 1 34 18 25 40 209 1599 72 207 690 12 229 77 2 189 43 7 85 Keskimääräinen jälkien lkm/10 km/vrk Kaikki Lajin kolmiot kolmiot 7,8 40,2 1,0 11,8 0,0 0,0 16,3 3,3 0,9 0,5 0,2 0,0 0,3 0,2 0,2 0,4 2,1 15,7 0,7 2,0 6,8 0,1 2,2 0,8 0,0 1,9 0,4 0,1 0,8 11,2 43,3 7,8 13,6 4,2 2,5 17,3 7,6 4,2 3,1 2,3 0,8 2,4 2,8 2,0 2,5 5,3 33,7 120,0 7,3 16,0 1,8 13,6 2,8 1,3 22,5 3,5 1,7 4,9 Pyykannat kääntymässä nousuun Pyy on ollut raporttiemme esimerkkilaji metsäkanalinnuista. Sen 2000-luvun alussa tapahtunut taantuminen näyttäisi viimeisten kah- Peltopyy Perper 47 3.0 2.0 1.0 2000 2003 2006 Kuva 2. Peltopyyn kannanmuutosindeksi maatalousympäristön pesimälinnuston laskentojen perusteella. Kuvio perustuu vuosittain eri puolilla Etelä-Suomea 59­119 alueella (noin 100 ha) tehtyihin laskentoihin, joissa on havaittu yhteensä 47 peltopyyreviiriä. Vuoden 2002 kannan vahvuuden indeksiarvo = 1; johon muiden vuosien kantaa verrataan. Metsäjänis Rusakko Jäniseläin Orava Majava Susi Kettu Supikoira Kärppä Lumikko Minkki Hilleri Näätä Mäyrä Saukko Ilves Kissa Valkohäntäpeura Kuusipeura Hirvi Metsäkauris Metso Teeri Pyy Riekko Peltopyy Fasaani Kanahaukka Korppi 117 158 20 148 2 2 160 73 37 29 14 2 24 12 20 27 66 80 2 48 71 12 29 46 2 14 20 7 29 Talven 2008 peltokolmiolaskennan tulokset 20 nisäkäs- ja 8 lintulajista. Tulokset perustuvat 170 kolmion aineistoon. Keskimääräinen lumijälkien lukumäärä/10 km/vrk on laskettu erikseen kaikille lasketuille kolmioille ja niille kolmioille, joilta kutakin lajia on tavattu. Lintujen jälkimääriin on lisätty nähtyjen lintujen lukumäärä. 36 Metsästäjä 3 / 2008
• Valkohäntäpeuran metsästys käännekohdassa ­ naaraiden metsästystä lisättävä Kasvaneen valkohäntäpeurakannan hoitoon liittyvät haasteet ovat herättäneet tarpeen keskustella arvokkaan ja Euroopan oloissa ainutlaatuisen riistaeläimemme metsästyksestä. Tavoitteista huolimatta ei peurakannan kasvua sen tihentymäalueella ole kyetty hillitsemään riittävällä tavalla. Etelä-Hämeen, Pohjois-Hämeen, Satakunnan, Uudenmaan ja VarsinaisSuomen riistanhoitopiirit kokoontuivat huhtikuun alkupuolella Jokioisilla pohtimaan tilannetta riistanhoitoyhdistystensä kanssa. valkohäntäpeurakanta painottuu valtaosin Uudenmaan, Etelä- ja Pohjois-Hämeen sekä Varsinais-Suomen ja Satakunnan riistanhoitopiirien raja-alueelle. Perinteisellä runsaan peurakannan alueella ei valkohäntäpeurojen aiheuttamien kolareiden lisääntymiselle ole nykymenolla nähtävissä taitekohtaa. Viiden keskeisen riistanhoitopiirin alueella tapahtui viime vuonna vajaat 2 700 valkohäntäpeurakolaria, muualla maassa runsaat kolme sataa. Etelä-Hämeen riistanhoitopiirin osalta kolarikehitys nähdään seuraavalla sivulla. Vielä enemmän peurakolareita tapahtuu Uudenmaan- ja Varsinais-Suomen riistahoitopiirien alueilla. naaraita. Tärkein asia tässä on tietenkin tuottaviin ikäluokkiin, eli aikuisiin peuroihin kohdistunut metsästys. Runsas vasametsästys on ollut aivan oikein, koska vasoja on paljon. Peurakanta on varsin naarasvoittoista, jolloin vasoja syntyykin sen mukaisesti. Tuoton metsästäminen on riistataloudellisesti tarkoituksenmukaista. Voidaan myös ajatella, että vasojen absoluuttisen määrän vähentämisellä torjutaan osa liikennevahingoista. Nuoret peurat ovat useimmiten kolariosapuo- Jyri Rauhala, riistapäällikkö, Etelä-Hämeen riistanhoitopiiriJ Valkohäntäpeurasaaliin rakenne Suomessa 2000-2007 Uros; 41052 25 % Naaras; 30331 19 % Peurasaaliin rakenne vinoutunut S uomen valkohäntäpeurakanta on lisääntynyt merkittävästi 2000-luvulla. Vuosituhannen vaihteessa peurojen määräksi arvioitiin noin 20 000 yksilöä ja tämän hetkisen talvikannan suuruudeksi arvioidaan noin 30 000 yksilöä. Laajassa maassa määrät eivät sinänsä ole erityisen suuria, mutta peurakannan kasvu on kuitenkin tapahtunut maantieteellisesti varsin rajallisessa lounaisen Suomen nurkassa, mistä on seurannut jatkuvasti kasvava ongelma suuren liikennesuoritteen alueilla. Maamme 38 Metsästäjä 3 / 2008 Jo vuosien ajan on tavoiteltu peurakannan kasvun pysäyttämistä ja osalla peuran keskeistä esiintymisaluetta myös talvikannan pienentämistä. Tässä ei ole onnistuttu. Kehityksen taustalta löytyy kaksi keskeistä tekijää: Eläimiä ei ole voitu kaataa tarpeeksi ja toisaalta ei ole myöskään kaadettu niitä yksilöitä, joihin metsästyksen olisi pitänyt kohdistua enemmän kuin on tapahtunut. Tutkittaessa 2000-luvun valkohäntäpeurasaalista huomataan, että 56 % verotuksesta on kohdistunut vasoihin, 25 % aikuisiin uroksiin ja vain 19 % saaliista on ollut aikuisia Vasat; 91372 56 % Valkohäntäpeurasaaliin rakenne kertoo aikuisten urosten selvästä yliverotuksesta. Grafiikka: Reijo Orava.
• Valkohäntäpeura - Suomi 50000 40000 30000 20000 10000 0 Valkohäntäpeurakannan ja saaliin kehitys Suomessa 2000-luvulla sekä peurakannan sijoittuminen. 2 20 20 20 2 2 2 00 01 02 00 200 005 006 007 4 3 S Saalis (yksilöä) J Jäävä kanta (yksilöä) Lounais-Suomen peurapäivän järjestäjät ja luennoitsijat sekä nuorten peurapukkien sarvilajitelma. Mikael Wikström. TARKKANÄKÖINEN KATSOO PIDEMMÄLLE. UUTTA! LEUPOLD MX: SEQUOIA RATAKAUKOPUTKi Uusi laadukas modulaarinen LED ­valo Leupoldilta. Hinnat alk. 159 euroa. Cascades 8x42 Cascades 10x42 Sequoia 15-45x60, sis. Alulaukku ja jalusta Joskus on päästävä lähemmäs ­ paljon lähemmäs ­ katseltavaa kohdetta, eikä se onnistu kiikareilla. Tällöin tarvitaan Leupoldin Green Ring Sequoia -kaukoputkea. Sekä Sequoia 15-45x60mm, että 20-60x80mm -kaukoputkella pääset niin lähelle kohdetta kuin haluat, ja kaukoputkien poikkeuksellisen hyvä valonläpäisy takaa erinomaisen terävyyden. Paketti sisältää kaukoputken, jalustan ja alumiini laukun. Leupold takuu 30 vuotta. CASCADES KATSELUKIIKARIT 455,- 390,- 435,- Loimme Leupold Green RingTM -tuotteet, jotta kaikilla on mahdollisuus ostaa laadukasta optiikkaa kohtuulliseen hintaan. Hyödynsimme tuotteita suunnitellessamme lähes sadan vuoden kokemustamme kestävimpien, luotettavimpien ja suorituskykyisimpien optisten laitteiden valmistamisesta. Cascades -kiikareissa on kristallinkirkas ja terävä ja että värit ovat tarkat valo- ja sääolosuhteista riippumatta. Lisäksi ne on tiivistetty kosteutta vastaan ja täytetty kuivalla typellä, joten ne ovat vesitiiviitä, huurtumattomia ja valmiita vuosien käyttöön. Leupold takuu 30 vuotta. Katso lähin Leupold ­jälleenmyyjäsi osoitteesta www.hjorth.fi Sequoia 20-60x80, sis. Alulaukku ja jalusta 675,- Leupold & Stevens Inc., Oregon, USA · www.leupold.com Metsästäjä 3 / 2008 39
• lina. Saavutettu etu kuitenkin menetetään vuodesta toiseen, koska eläinkantaan jää vuosittain liikaa tuottavia naaraita ja seuraavalla metsästyskaudella merkittävä osa metsästysponnistuksesta joudutaan jälleen suuntaamaan vasojen metsästykseen. Tämän tyyppinen menettely on tuottanut paljon metsästysmahdollisuuksia ja paljon peuranlihaa. Voidaankin puhua suorastaan lihantuotantomallista. Määrästä laatuun Onko mallimme oikea? Olisiko meidän ajateltava niin, että osa lihantuotannosta muutettaisiinkin laadun tuottamiseksi? Laatu tarkoittaa tässä tapauksessa aikuisten urosten keski-iän nostamista, jolloin sarvien trofeearvo nousee. Tällä hetkellä aikuisiän saavuttaneet pukit eivät muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta pääse vanhenemaan riittävästi, vaan kuolevat valtaosin alle kolmen vuoden ikäisinä. Lisäämällä naaraiden osuutta aikuissaaliissa parannetaan sarvilaatua, koska pukkien keski-ikä pääsee kasvuun. Näiden komeiden ilmestysten lisääntyminen on paitsi metsästyksellinen, myös esteettinen bonus luonnossamme. Samanaikaisesti helpottuu peurakannan määrällinen hallinta, koska kannan varsin korkea tuotto laskee jonkin verran, eikä liian suuri osa vuotuisesta metsästysponnistuksesta suuntaudu vasojen metsästämiseen. Liian suuri osa näistä kavereista kuolee ennenaikaisesti, miksihän todelliset trofeeluokan pukit ovat niin harvinaisia? Aleksi Alasillan riistakamerakuvaa Lopelta. ETELÄ-HÄMEEN RIISTANHOITOPIIRI Valkohäntäpeurakolarit 1980500 400 300 200 100 0 80 82 84 86 88 90 92 94 96 98 0 2 4 6 Mielenkiintoista on se, että useissa keskusteluissa kannatetaan kyllä kovasti laatua korostavaa trofeemallia. Vaikeudet astuvat kuvaan, kun aikuisten urosten ampumisessa tulisi käytännössä alkaa toteuttaa nykyistä suurempaa pidättyväisyyttä ja alkaa ampua entistä enemmän aikuisia naaraita. Kyseessä lienee pitkälti moniin metsästäjiin "sisäänrakennettu" toimintatapa, josta on ilmeisen vaikea luopua. Mitä pitäisi tehdä? Kun peurakanta on selvästi naarasvoittoinen, on tämä rakenteellinen epäsuhta korjattava. Grafiikasta voidaan nähdä, että kun syntyneistä vasoista uroksia on noin 52 %, kestää tilanteen korjaaminen kahdesta neljään vuotta, jos keskeisen peurakannan alueella 55­60 % aikuissaaliista kaadetaan naaraina. Kaadettujen vasojen osuuden saaliista tulisi tällöin olla 40­50 %. On korostettava, ettei ole syytä vähentää vasojen absoluuttista saalismäärää, vaan vasojen prosentuaalinen osuus vähenee kun aikuisia naaraita kaadetaan enemmän. Hyvä käytännön sääntö on se, että kolmea kaadettua vasaa kohti kaadetaan kaksi aikuista naarasta. Näin kuvaisimme korjaavan vaiheen toimenpiteet, esittämämme perustuu käytettävissä oleviin tietoihin ja arvioihin Suomen valkohäntäpeurakannasta. Korjaavan vaiheen jälkeen palataan luonnollisesti kannan rakennetta ylläpitävään verotukseen, jolloin naaraita ja pukkeja kaadetaan saman verran ja vasaosuus vaihtelee 50­60 %:n välillä, eli jokaista kaadettua aikuista naarasta kohti ammutaan kahdesta kolmeen vasaa. Kannan rakenteellinen säätely on se työkalu, jolla luodaan edellytykset vakauttaa tilanne pitemmällä aikavälillä. Erilaisten vahinkojen kurissapito edellyttää myös välittömästi valkohäntäpeurakannan kasvun pysäyttämistä sen ydinalueella. Yhteiskunnan näkökulmasta metsästäjien ja metsästäjäorganisaation on osoitettava, että pystymme riittävään peurakannan määrälliseen säätelyyn nykyjärjestelmän puitteissa. Arvioimme, että valkohäntäpeurakannan kään- Valkohäntapeurakolarit Valkohäntäpeurakolarien määrä Etelä- Hämeessä on lähes kaksinkertaistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Grafiikka: Jyri Rauhala. 4,5 4,0 Naaras / Uros -lukusuhde 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 Kannan rakenteen muuttamiseen kuluva aika 5 50 % Naarasverotus 55 % Naarasverotus 5 60 % Naarasverotus 6 0,0 2,0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 Aika vuosia Peurakannan rakenteen oikaisu edellyttää lähivuosina naarasmetsästyksen tehostamista. Grafiikka: Reijo Orava. 40 Metsästäjä 3 / 2008
• AMMATIKSI METSÄSTYS Riistanhoitajaksi Jahtioppaaksi Riistayrittäjäksi Riistamestariksi Opiskele riista-alan ammattilaiseksi metsästystapoja erätaitoja riistanhoitoa riistankäsittelyä asetekniikkaa koirankoulutusta Käytännön koulutusta.Kymmeniä metsästyspäiviä maalla, merellä, Suomessa ja ulkomailla Riistapainotteinen luonto-ja ympäristöalan perustutkinto Vapaamuotoiset hakemukset suoraan oppilaitokseen 30.5.2008 mennessä. Koulutuksen kesto: 12.8.2008 - 31.5.2010 KESKI-POHJANMAAN MAASEUTUOPISTO Lisätiedot: 044-7250 657 teemu.keranen@kpedu.fi 040-5815 326 toni.kumpuvaara@kpedu.fi www.kpedu.fi Metsästäjä 3 / 2008 41 Perhon yksikkö Haanentie 26, 69950 PERHO
• tämiseksi laskuun tulevalla metsästyskaudella olisi kaatomäärän yllettävä 25 000 yksilöön, enemmänkin se voisi kernaasti olla. Edellisellä metsästyskaudella kaadettiin 22 623 eläintä. Säädökset puhuttavat Jokioisten seminaarissa käytiin peuranmetsästyksen säädöksistä vilkas keskustelu, joka ansaitsisi täysin oman raportointinsa. Kun metsäkauriin pyyntiluvanvaraisuudesta luovuttiin jokin vuosi sitten, oli täysin selvää, että jossain vaiheessa asia nousee esille myös valkohäntäpeuran osalta. Tästä asiasta seminaariväki oli yksimielinen: Valkohäntäpeuran pyyntiluvanvaraisuudesta ei metsäkauriin mallin mukaisesti tule luopua. Vaarana nähdään kanta-arviotietojen menettäminen ja erilaisen epäsovun lisääntyminen, jos nykyisen 500 hehtaarin metsästysaluevaatimuksen häviäminen pirstoo metsästysalueet. Erityinen vaara olisi tärkeimpien toimijoiden eli metsästysseurojen roolin väheneminen, riistanhoitopiirien ja -yhdistysten neuvonta ja ohjaus tavoittavat paljon helpommin pyyntiluvan saajan kuin yksittäisen metsästäjän. Valkohäntäpeuran merkitys on niin suuri sekä arvokkaana saaliina että ongelmiakin aiheuttavana riistaeläimenä, ettei nykytilanteen muuttamista voi tässä suhteessa nähdä mitään hyvää tuovana. Metsäkauriista saadun kokemuksen perusteella voidaan myös kyseenalaistaa se, että tehostaisiko pyyntilupajärjestelmästä luopuminen metsästystä lainkaan. Jahtiin syyskuun alusta Viime keväänä viisi "suurta peurapiiriä" esittivät yhteisesti Metsästäjäin Keskusjärjestön edustajakokoukselle, että valkohäntäpeuran metsästyksen tulisi alkaa yhdenmukaisesti metsäkauriin metsästyksen kanssa syyskuun alusta. Useita vastaavia esityksiä on tehty koko uuden vuosituhannen ajan. Nykyäänhän peurajahti alkaa samaan aikaan hirvenmetsästyksen kanssa, syyskuun viimeisenä lauantaina. Kun tiedämme peurakolarihuipun saapuvan säännöllisesti joka vuosi marraskuussa ja suuri määrä kolareita sattuu jo lokakuun ja myöhemmin joulukuun aikana, on ainoa ja nopea keino kolareiden vähentämiseksi vähentää myös peurakantaa ennen tätä huippua. Riesanamme ovat olleet lumettomat ja pimeät loppusyksyt ja alkutalvet, jolloin peuranmetsästys on edennyt huonojen säiden vuoksi ajoittain varsin hitaasti. Syyskuun valoisuus ja eläinten kohtuullisen hyvä metsästettävyys heinämailla ja peltojen reunoilla, olisivat omiaan kerryttämään peurasaalista, ennen kuin eläimet alkavat joukoittain jäädä liikenteen jalkoihin. Asiaa on muissa yhteyksissä perusteltu laajasti, eikä näihin perusteluihin nyt tarkemmin palata. On muitakin säädösten kehittämiseen liittyviä asioita kuten jousimetsästyksen salliminen, ajavan koiran käyttöä koskevan säännön tarkastelu ja naaraspeurojen vasasuojan poistaminen vuoden vaihteen jälkeen. Näistä on syytä keskustella, koska niillä epäilemättä on oma merkityksensä sekä peuranmetsästyksen kiinnostavuuden että tarkoituksenmukaisen metsästyksen harjoittamisen kannalta. Eri toimijoiden roolit Miten valkohäntäpeuran metsästystä tulisi ohjata? Riistanhoitopiireillä on käytössään pyyntilupaviranomaisen rooliin kuuluen varsin koviakin 42 Metsästäjä 3 / 2008 keinoja. Pyyntilupapäätöksissä voidaan yksiselitteisesti määritellä millaisia eläimiä (vasa/aikuinen, sukupuoli) ja miten paljon voidaan kaataa. Pyyntilupapäätöksellä ei kuitenkaan voida määrätä ketään metsästämään tiettyjä eläimiä, ketään ei yleensäkään voida pakottaa metsästämään. Huomattavasti tuloksekkaampaa on perustellun neuvonnan kautta edistää haluttua metsästystä. Tätä työtä tekevät riistanhoitopiirien ohella riistanhoitoyhdistykset. Valkohäntäpeuran metsästys on omimmillaan silloin, kun metsästysseurat ja -seurueet toteuttavat sen oman riistanhoitoyhdistyksensä koordinoima- na. Kyse on konkreettisesti paljon puhutusta läheisyysperiaatteesta. Riistanhoitopiirien tehtävä on tuottaa tarvittavaa tietoa ja antaa metsästystä koskevia yleisiä, toimialuetta koskevia suosituksia. Avainasemassa ovat runsaimman valkohäntäpeura-alueen metsästysseurat ja ­ seurueet. Ne yksin voivat lopultakin saada käytännössä aikaan välttämättömän muutoksen valkohäntäpeurakannan verotuksessa. Tähän tarvitaan tahtotila, joka ei synny itsestään tai väkisin ­ se voi syntyä vain aktiivisen keskustelun ja pohdinnan tuloksena. G
• Huippu-uutuus! Co Colorado 300 ka r kartta-GPS ma maastokartalla 499,sis sis sis. etupaketin Garm n olorad 0 Garmin Colorado 300 on huippumalGarmin Colorado 300 on huippumalad u i pp m al pum li maastoliikkumiseen. Coloradossa li maastoliikkumiseen Coloradossa aastol ikkumisee stol kumise tolii l olo d s a lor on herkkä GPS-vastaan n herkkä GPS-vastaa erkk erkk GPS-vastaanotin, ilmanpaikä va nemitt ri, korkeusmittar nemittari, korkeusmittari, lämpömittaemi tar nemittari, o keu mittar ri, elektroninen kompassi sekä kuvien i elektroninen om ass ektr nen ri, elektr ninen kompassi ka seluma doll suu . Lisäksi katselumahdollisuus. Lisäk siitä löytyy doll säk katselumahdollisuus. is k pohjaka tana si ä nen maailmankarttapohjakarttana sisäinen maai hj n a pohjakarttana sisäinen aai kuva korkeusprofiililla. Laite m u orkeusprofi l lla. aite ie kuva korkeusprofiililla. Laite mahdollistaa karttoje lata kse sisä karttojen latauksen sisäi tto karttojen lata latauksen sisäiseen 384 Mt muistiin tai SD-muistikortille. tiin tai SD-mui n ai -mu Erätukun etupaketti 0,(arvo yhteensä 127,-) Vapaavalintainen Topo· Suomi PLUS asennettuna 1 Gt muistikortille Lisämuistikortti 1 Gt + adapteri Erätukku -pikalaturi + NiMH-akut 8-15 R PRO Erätukun etupaketti 0,Leijona 56 AM Vahva 6mm:n n teräsovi, helppppokäyttöinen n lukituselektroniikka, a, a, ovenavaus numerokoodilla tai henla a kilökohtaisella va ho viluki a holvilukitus, tur al iluk tu a kortilla, vahva holvilu itus turvalturvallinen paikka kodin arvoesineille, kiinnitysreiät pohjassa ja takaseinässä ja irroitettava hylly. Mitat: kork. 560 x lev. 370 x syv. 445 mm, Paino: 31,5 kg, Väri: valkoinen, Lukko: elektroninen · 8­15 aseelle · SIS-sertifioitu (SS 3492) · Valmistettu kovimman suomalaisen asekaappistandardin mukaan · 5 vuoden murtautumattomuustakuu · Täyttää aselain vaatimukset · Valmistettu vahvasta murtovarmasta 4 mm:n teräslevystä · Ovessa murtovarma mangaani-erikoisteräs · Erikoisvarmistettu tiirikointisuoja · Hyväksytty turvalukko, vara-avain · Kiinnitysreiät pohjassa ja takaseinässä · Hyvät tilat pitkille aseille, kiikariaseille ja pistooleille · Irroitettava ylähylly patruunoille ja varusteille · Ovessa 5 tilavaa säilytyslaatikkoa ja 4 puhdistuspuikon pidikettä Mitat: kork. 1500 x lev. 500 x syv. 370 mm Paino: tyhjänä 130 kg Väri: harmaa Lukko: Mayer-turvalukko ja vara-avain, vahva kampalukitus murtautumattomuustakuu 5 vuoden 439,sis. etupaketin + toimituskulut (vastaava (vastaava 50 (vastaavat 850,-) (vastaavat 850 vtv Tilaa www.eratukku.fi fi tai numerosta 020 747 7000 (ma­pe 9­17) ai OULU, Alasin e OULU, Alasintie 8 | VANTAA, Valimotie 27 | TAMPERE, Possijärvenkatu 4 | HAAPARANTA, Ika o-talo si VANTAA Valimotie 27 TAMPERE, ssijärv k tu AN limoti im PERE, s ärvenk AAPARA AAP RANTA, Ikan t o A kan ano-t an + toimituskulut
• Suomenselän metsäpeurat tarkassa syynissä Peurakantaa inventoitiin maasta ja ilmasta Suomenselän metsäpeurakanta on ollut viime syksystä saakka erityistarkkailussa. Pohjanmaan riistanhoitopiirin käynnistämän kannan rakenteen arvioimishankkeen lisäksi peuralaumat joutuivat suurennuslasin alle myös ilmasta käsin, sillä alueella suoritettiin kattava helikopterilaskenta. Metsäpeuroista on nyt siis tarkat rakenne- ja lukumäärätiedot. Mitä laskennat paljastivat? sä lähes kaikki havaitut peuralaumat kuvattiin. Ilmasta saatua kuvamateriaalia voitiin nyt verrata syksyisen, pelloilta tehdyn rakenneseurannan tuottamiin tietoihin. Helikopterilaskennan kuvamateriaalin avulla peuratokista laskettiin vasat, vaatimet ja hirvaat. Tässä työssä olivat apuna Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen metsäpeura-asiantuntijat Kalevi Heikura, Kauko Kilpeläinen, Ilpo Kojola sekä Johanna Tuomivaara. saa / 100 vaadinta. Tulos kertoo hyvästä vasatuottokyvystä. Todellisuudessa vasatuottoluku lienee kuitenkin hieman nyt havaittua suurempi, sillä aikuisiksi peuroiksi laskettiin myös nuoret vaatimet, joista kaikki eivät ole vielä lisääntymiskypsiä. Syksyinen pelloilla toteutettu rakenneseuranta antoi reilun yliarvion, sillä sen mukaan kannassa olisi ollut jopa 60 vasaa / 100 vaadinta. Lentolaskennassa kuvatut laumat antoivat paremmat eväät tämän tunnusluvun arvioimiseen, koska vaatimet ja vasat viihtyvät talvella samoissa tokissa. Hirvas vai vaadin? Syksyisen rakenneseurannan yhteydessä kirjattiin yhteensä 324 metsäpeuralaumahavaintoa, joista havainnoitiin reilut 3000 peurayksilöä. Monet laumat tietysti laskettiin useaan kertaan niiden liikkuessa laidunmaillaan useiden peuralaskijoiden "toimialueen" läpi. Päällekkäislaskenta ei kuitenkaan haittaa rakenneseurannan tulosten arviointia. Suurin yllätys oli suuri tunnistamattomien peurojen osuus. Tuntemattomiksi kirjattiin reilusta kaikkiaan n. 37 % koko peuramäärästä. Tämä tieto on hyvin merkittävä jatkossa, kun peurakannan valikoivan verotuksen menetelmiä halutaan kehittää. Erityisesti nuorempien aikuisten tunnistaminen näyttää olevan ongelmallista. Tämä on ymmärrettävää, kun muistetaan, että sekä vaatimet että hirvaat ovat syksyllä pelloilla liikkuessaan sarvipäistä sakkia. Rakenneseuranta antaa siis vasatuotosta käyttökelpoista tietoa, mutta aikuiskannan rakenteesta se tarjoaa vain karkean kuvan. Laskentatilanteet pelloilla ovat usein nopeita, ja liikkuvasta tokasta ei aina ehditä kirjaamaan muita yksilöitä kuin vasat. Kookkaammat, yli kymmenen yksilön laumat näyttivät myös aiheuttaneen erityistä päänvaivaa laskijoille. Seurannan haastavuudesta huolimatta Vasatuotto kohdallaan Yhdistettyjen seurantatulosten valossa Suomenselän metsäpeurakannan vasaosuus on hieman yli 20 %. Se on kohtuullinen lisääntymistulos lajilta, jonka teoreettinen maksimituotto vuositasolla on 25­30%. Kainuussa, jossa peuroja saalistavat suurpedot ovat runsaslukuisempia, vasaprosentti on ollut viime vuosina vaatimattomampi. Suomenselän peurakannassa oli noin 41 va- Mikko Rautiainen, hankekoordinaattori Jarkko Nurmi, riistapäällikkö, Pohjanmaan riistanhoitopiiri S eurannan tiivistäminen ja menetelmien kehittäminen on osa metsäpeurakannan valtakunnallista hoitosuunnitelmaa. Suomenselän metsäpeurakannan hoitovastuu on korostunut entisestään Kainuun peurakadon myötä. Viimeisestä kunnon lumioloissa toteutetusta helikopterilaskennasta alueella oli jo viisi vuotta aikaa, eikä kannan rakenteesta ollut juurikaan tietoa ennen viime syksynä aloitettua kehittämishanketta. Metsäpeurakannan tilan tarkkailu alkoi syksyisellä peuralaumojen rakenneseurannalla, jonka metodeja esiteltiin edellisessä Metsästäjä-lehdessä. Helmi-maaliskuun vaihteessa oli vuorossa pääasiassa kannan koon arvioimiseksi suoritettu helikopterilaskenta, jonka yhteydessä kaikki havaitut laumat pyrittiin myös valokuvaamaan. Ajoitus onnistui Säiden haltija oli tällä kertaa peuranlaskijoiden puolella, ja laskenta onnistuttiin suorittamaan noin seitsemässä päivässä. Tarkka lentolaskenta on mahdollista vain silloin kun lunta on vähintään 30 - 40 senttiä. Tällainen lumipeite tuntuu käyvän yhä harvinaisemmaksi nykytalvina. Tänä talvena kopteri oli laskijoiden käytettävissä koko sen lyhyen jakson aikana, kun lunta ylipäätään oli riittävä määrä. Laskennan yhteydes44 Metsästäjä 3 / 2008 Aina ei kahden vaatimen tunnistaminen ole näin helppoa. Erityisesti nuorehkojen metsäpeurojen sukupuolen tunnistaminen tuotti odotetusti eniten päänvaivaa.
• Suomenselän metsäpeurakannan tunnusluvut vuonna 2008 pähkinänkuoressa Kannan koko: 1100-1300 yksilöä Vasoja: 21 % Vasoja / 100 vaadinta: 41,4 Hirvaita aikuisista: n. 30-35 % Valtahirvaita: n. 5 % Lentolaskennan tulokset Kuluneen talven lauhat säät olivat ilmeisesti johtaneet tilanteeseen, jossa peurat eivät olleet kokoontuneet perinteiseen tapaan yhdeksi tiiviiksi talvikeskittymäksi. Peurat löydettiin pääasiassa kahdelta laajahkolta alueelta. Toinen sijaitsi Vetelin alueella Patanan tekojärven ja Kemoran moottoriradan välisellä alueella, ja toinen Perhon keskustan itäpuolella Koirajärven ympäristöön ulottuvalla kaistaleella. Molemmat keskittymät sijaitsevat alueilla, joilta peuroja ei ole edellisissä laskennoissa tavattu merkittävissä määrin. Niiden lisäksi pienempiä, muutaman kymmenen peuran erillisiä ryhmittymiä löytyi Vetelin Pilvinevan pohjoispuolelta, Lappajärven Pitkäsalosta sekä Karstulan ja Soinin rajamailta. Peuroja laskettiin kopterista kaikkiaan 954 yksilöä. Havaittujen peurojen lisäksi Koirajärven koillispuolelta saatiin luotettava maastohavainto 52-päisestä laumasta, joten lopputulokseksi saatiin 1006 yksilöä. Laskennalla arvioidaan tavoitetun karkeasti 80­90 % kokonaismäärästä. Lentolaskennoissa ei koskaan löydetä kaikkia yksilöitä, ja tällä kertaa hukkaan jääneiden osuus saattaa olla entistä suurempi. Peurat olivat sijoittuneet laajalle alueelle, jolloin joitakin tokkia on todennäköisesti jäänyt löytämättä ennakkokartoituksessa. Lisäksi osa laitumesta sijoittui tiheisiin, nuoriin metsiin, josta laumojen havaitseminen oli huomattavasti vaikeampaa. Lisäksi Soinin ja Karstulan alueella peuroja tiedettiin liikkuvan joitakin kymmeniä laskettua enemmän, mutta näitä yksilöitä ei pystytty paikallistamaan alueen laajuuden vuoksi. Koska tarkkoja lukuja näistä laumoista ei pystytty määrittelemään, ei niitä myöskään lisätty laskennan lopputulokseen. Todellinen metsäpeurakanta onkin jossakin 1100 ja 1300 yksilön välimaastossa. Suomenselän helikopterilaskennalla haravoitu alue (harmaa katkoviiva) sekä havaitut peuralaumat (punaiset pisteet). Metsästäjä 3 / 2008 45
• jopa reilu kolmannes lasketuista laumoista oli laskijoiden mielestä kuitenkin tunnistettu sataprosenttisesti. "Väestölaskennan" yhteydessä helikopterista kuvattujen laumojen rakenne paljastuu kuvia tarkastelemalla. Hirvaat kadoksissa Edes lentolaskenta ei aina kerro koko totuutta aikuiskannan sukupuolisuhteesta. Sarvensa pudottaneet hirvaat tapaavat keskitalvella kulkea omissa ryhmissään ikään kuin häpeillen, mahtinsa menettäneenä. Tällaiset hirvaiden "terapiaporukat" liikkuvat usein loitommalla varsinaisista laidunkeskittymistä. Helikopterista otettujen valokuvien suhteellisen vaatimaton hirvasosuus (noin 23 %) selittyykin todennäköisesti sillä, että joitakin laskenta-alueen ulkopuolella majailleita hirvaslaumoja jäi löytymättä. Eri aineistoja yhdistelemällä aikuiskannan hirvasosuudeksi voidaan arvioida 30­35 %, joka on metsäpeuralle hyvin tyypillinen sukupuolijakauma. Syksyn rakenneseurantojen perusteella voidaan alustavasti tarkastella myös niin sanottujen valtahirvaiden määrää. Tällaisina voidaan pitää hirvaita, joilla sarvipiikkejä on reilusti (yleensä yli 30). Valtahirvaan määritelmä on tosin hieman liukuva, sillä toisinaan lauman johtajana voi toimia myös vaatimattomampi hirvas. Kiimatokkia johtavia uroksia ilmoitettiin vain noin 5 % kokonaishavaintomäärästä, eikä lentolaskentojen valokuvistakaan vanhempia hirvaita juuri löytynyt. Tämä voi selittyä osittain hirvaslaumojen piilottelulla, mutta isojen hirvaiden liiallisella metsästykselläkin on varmasti osuutta asiaan. erityisesti aikuisten yksilöiden ikä- ja sukupuoliryhmän tunnistamisessa pyritään parantamaan myös koulutuksen ja tiedotuksen avulla. Rakenneseurantahanke antoi paljon lisätietoa myös metsäpeurojen elin- ja laidunalueiden metsästysaikaisesta sijoittumisesta. Tieto on riistanhoitopiirille tärkeää, jotta pyyntiluvat voidaan kohdentaa oikeudenmukaisesti niille alueille, joilla peurat ovat metsästyskauden aikana. Peurojen elinalueet vaihtelevat vuosien saatossa, ja laidunkierto voi aiheuttaa yllätyksiä metsästyksen suunnittelussa. Rakenneseuranta antaa hyvät mahdollisuudet laidunkierron ennakointiin, ja sitä kautta lupien kohdentamiseen oikeille alueille. Ennen rakenneseurannan kehityshanketta tällaista tietoa ei ole ollut saatavilla. Mitä metsäpeurakannassa on tapahtunut? Lentolaskennan tuloksen valossa on selvää, että Suomenselän metsäpeurakannan kasvu on hidastunut merkittävästi. Laskentatulos oli selvästi odotettua pienempi. Pohjanmaan riistanhoitopiiri on tiedostanut tilanteen, ja pyyntilupamäärään on odotettavissa merkittävä pudotus. Onkin viisainta toimia varovaisuusperiaatteella, sillä peurakannan hoidossa ei jatkossa ole varaa yliverotuksen virheisiin. Myös pyynnin ohjaukseen on tulossa tarkennusta. Valtahirvaiden osuutta saaliissa aiotaan vähentää, ja pyyntiä ohjataan nuorempiin hirvaisiin sekä vaatimiin. Suurten hirvaiden voimakas verotus ei ole hyväksi kannan geneettiselle perimälle saati kannan yleiskehitykselle. Seikat, jotka ovat metsästyspaineen lisäksi johtaneet metsäpeurakannan kasvun taantumiseen viimeisen viiden vuoden aikana, jäävät osittain arvailujen varaan. Mikä on ikääntyvän metsäpeurakannan luontainen kuolleisuus tai loisten vaikutus populaatioon? Valokuvien tarkastelu paljasti useiden peurojen karvan laikkuisuuden niskan alueella. Onko esimerkiksi hirvikärpäsillä jotain tekemistä asian kanssa? Tämän hetkisellä suurpetotilanteella ei syksyn seurannan ja lentolaskennan perusteella ole merkittävää vaikutusta Suomenselän metsäpeurakannan kehitykseen. Karhu on runsaslukuisin suurpeto alueella ja sen saalistus kohdistuu lähinnä vastasyntyneisiin vasoihin. Susien aiheuttaman saalistuksen olisi pitänyt puolestaan näkyä vasaosuuden laskemisena syksyn rakenneseurannan ja talven lentolaskennan välillä. Tätä ei kuitenkaan ollut havaittavissa. Suomenselän peurakannan tutkimukseen tarvitaan lisäpanostuksia, ja metsäpeuroja tullaankin pannoittamaan GPS- laitteilla, joiden avulla selvitetään muun muassa luontaisen kuolleisuuden osuutta ja peurojen liikkumista. Verotusmallit ja metsäpeuran tunnistamisopas Metsäpeurakannan rakennetietojen perusteella lajille luodaan tänä vuonna käytännönläheisiä verotusmalleja, joiden avulla metsäpeurakantaa voidaan jatkossa hoitaa entistä suunnitellummin. Niiden avulla vuotuinen pyyntipaine ja pyydettävien eläinten sukupuolisuhteet pyritään määrittämään siten, että metsästys ei vaaranna peurakannan kehitystä ja kannan rakenne säilyy luontaisena. Havaittu valtahirvaiden pieni osuus kannasta antaa aiheen suunnata pyyntiä jatkossa nuorempiin ikäluokkiin. Metsäpeura- Yhteenveto: arvokasta tietoa metsästyksen ohjaamiseen Metsästäjien suorittama rakenneseuranta on aineiston perusteelRAKENNESEURANNAN TULOKSET RIISTANHOITOYHDISTYKSITTÄIN la luotettava tapa vasatuoton vuotuiseen RiistanhoitoLaumaLauman Vasat Vaatimet Hirvaat Valtahirvaat TunnistaYht. seurantaan, ja hanke yhdistys havaintoja keskikoko mattomat poikii jatkossa lukuikpl % kpl % kpl % kpl % kpl % kpl sia käytännön toimenAlajärvi 8 3,6 2 6,9 3 10,3 15 51,7 1 3,4 9 31,0 29 piteitä kannanseuranHalsua 110 9,2 222 22,0 301 29,8 180 17,8 53 5,2 307 30,4 1010 nan sekä valikoivan Karstula-Kyyjärvi 1 10,0 0 0,0 0 0,0 1 10,0 0 0,0 9 90,0 10 metsästyksen kehittäLappajärvi-Vimpeli 7 5,7 4 10,0 3 7,5 10 25,0 5 12,5 23 57,5 40 miseksi. Ensi syksynä Pohjanmaalla otetaan Lestijärvi 8 6,1 9 18,4 30 61,2 10 20,4 4 8,2 0 0,0 49 käyttöön metsäpeuraPerho 67 11,7 152 19,4 213 27,2 175 22,4 37 4,7 242 30,9 782 kannan havaintokortVeteli 123 11,1 237 17,4 288 21,1 193 14,1 56 4,1 647 47,4 1365 tijärjestelmä, jonka Yhteensä 324 10,1 626 19,1 838 25,5 584 17,8 156 4,7 1237 37,7 3285 toteuttamisesta vastaavat pyyntiluvansaajat. Taulukko 1: Havaintojen keskittyminen paljastaa peurojen elinpiirin syksyllä 2007. Tulevaisuudessa tätä tietoa voidaan hyödyntää pyyntiSeurannan tarkkuutta lupien kohdentamisessa. 46 Metsästäjä 3 / 2008 alueen riistanhoitoyhdistysten ja riistanhoitopiirien yhteistyötä tullaan lisäämään, jolloin koko Suomenselän metsäpeurakantaa voidaan hoitaa paremmin yhtenä kokonaisuutena. Pohjanmaan riistanhoitopiirin hankkeen työlistalla on myös runsaasti kuvitetun metsäpeuraoppaan laatiminen. Oppaan tavoitteena on parantaa metsästäjien valmiuksia metsäpeurayksiöiden ikä- ja sukupuoliluokkien tunnistamiseen. Syyskuussa ilmestyvässä Metsästäjä -lehdessä on luvassa tietopaketti, jossa paneudutaan vasojen, vaatimien ja hirvaiden tunnistamiseen. G
• Monarch ­ tarkkuutta kun tarvitset sitä eniten Nikonin uusi Monarch-kiikaritähtäin ­ ratkaisevaan hetkeen näköpiirissä Nikonin uusi, loistava kiikaritähtäin aloittaa metsästyskauden. Monarch E1,1-4x24 puna/viher-näkökentällä ja pienellä 1,1-kertaisella suurennuksella sopii parhaiten lyhyille ja keskipitkille ampumaetäisyyksille, esimerkiksi hirvenmetsästykseen. Kiikaritähtäimen näkökenttä on laaja ja kirkas ­ jopa hämärässä ja sumussa. Optiikka on Nikonin huippulaatua. Uusi Monarch nopeuttaa ja helpottaa tähtäämistä ­ lopun jätämme sinulle. Monarch E 1,1-4x24 NIKON NORDIC AB Äyritie 8 B, 01510 Vantaa, Puh. 0207589570, www.nikon.fi Metsästäjä 3 / 2008 47
• Tuoreimmat tiedot Kainuun metsäpeurakannan kehityksestä Metsäpeurojen lentolaskenta Kainuussa Kainuun metsäpeurojen lentolaskenta suoritettiin 19.­25. helmikuuta Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Kainuun riistanhoitopiirin yhteistyönä. Lentojen tukikohtana oli Kuhmon keskusta, mutta kaikkiaan lentoja tehtiin neljän kunnan eli Kuhmon, Sotkamon, Ristijärven ja Paltamon alueella. Teksti ja kuvat Johanna Tuomivaara & Kalevi Heikura, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 48 Metsästäjä 3 / 2008
• yksilön laumasta. Laskennan tarkka lopputulos on siten 900 yksilöä. Helikopterista laumoja havaittiin yhteensä 48 kappaletta ja niiden koko vaihteli 1-140 yksilöön. Suurin osa laumoista oli kuitenkin kooltaan pieniä, 1-10 yksilön suuruisia. Sotkamon kaakkoispuolelta havaitut laumat olivat pääosin hirvastokkia, joista suurimmassa oli lähes 30 yksilöä. Peurakanta voimakkaassa laskussa Edelliseen, vuoden 2007 laskennan tulokseen verrattuna peurakanta on vähentynyt 6,9 prosentin vuosivauhdilla ja on nyt kooltaan 1990-luvun puolivälin tasolla. Suurimmillaan Kainuun peurakanta oli vuonna 2001, jolloin lentolaskennassa havaittiin 1700 yksilöä. Tämän jälkeen kanta kääntyi laskuun siten, että voimakkaimmillaan väheneminen vuositasolla oli 19,7 prosenttia vuosien 2003­2005 välillä. Ennen 2000-luvun alkua kanta kasvoi noin 10 %:n vuosinopeudella ollen parhaimmillaan 12,8 % vuosien 1996 ja 1999 laskentojen välisellä ajanjaksolla. Pedot merkittävä tekijä Viime vuosilta tiedetään tarkkaan liikenteestä, rotupuhtauspoistoista sekä metsästyksestä johtuva sekä suhteellisen hyvin myös petojen aiMaastohavaintojen perusteella myös heuttama poistuma. hirvaiden osuus näyttäisi vähentyneen Suurin osa löydetyistä petojen tappamista peuselvästi 2000-luvun alun jälkeen. roista on joko suden tai ilveksen tappamia aiennakkokartoitetut peura-alueet 150­1000 met- kuisia yksilöitä. Vasakuolleisuuden havainnoirin etäisyydellä toisistaan olevia havaintolinjoja minen sen sijaan on vaikeampaa vasanraatojen pitkin. Normaali linjaväli oli noin 400 metriä. nopean häviämisen takia, mutta erityisesti karhu Linjoilta havaitut eläimet laskettiin, määritet- on todennäköisesti merkittävä pienten vasojen tiin ja valokuvattiin kiertämällä niitä sopivalla saalistaja. Yksi keskeinen tekijä kuolleisuuden, korkeudella. Tarvittaessa tiedossa olleiden peu- erityisesti vasakuolleisuuden nousulle on joka ra-alueiden reunaosille ja ulkopuolelle tehtiin tapauksessa alueen suurpetokantojen vahvistuvarmistuslentoja sekä suljettiin laskenta-alue minen. Yksittäisiä eläimiä löydetään myös esiyhtenäisellä alueen ulkopuolelta kiertävällä merkiksi loukkaantumisesta tai tuntemattomista lennolla. syistä johtuen kuolleena, lisäksi joitakin yksiHavainnot keskittyivät kolmelle alueelle seu- löitä joudutaan aina silloin tällöin lopettamaan raavasti: noin 240 yksilöä Kuhmon keskustan huonokuntoisuuden takia. Salakaadettuja peulähialueella sekä Ontojärven ja Hietaperän alu- roja on löydetty muutamia. eilla, noin 210 yksilöä Sotkamon kaakkoispuoErilaisista taudinaiheuttajista johtuvasta kuollella ja noin 420 yksilöä Ristijärven kaakkois- leisuudesta ei ole toistaiseksi olemassa tietoa, puolen, erityisesti Hiisijärven alueella. Yhteensä mutta asiaa selvitetään ja kuolleina löydetyistä helikopterista laskettiin 873 metsäpeuraa ja yk- eläimistä otetaan erilaisia eläinlääketieteellisiä si poro. Lisäksi ennen lentoja rajavyöhykkeeltä näytteitä jatkotutkimuksia varten. Esimerkiksi Viiksimosta tehtiin varma maastohavainto 27 vuoden 2007 ja 2008 lentolaskentojen välissä M etsäpeuralaskennassa käytettiin EvesAir Oy:n nelipaikkaista Robinson R44 helikopteria. Lentäjän lisäksi miehistöön kuului kolme laskijaa, joista kukin vastasi oman näkymäsektorinsa tarkkailusta. Lisäksi yksi laskijoista toimi yleissuunnistajana ja eläinten iän sekä sukupuolen määrittäjänä, yksi vastasi käsikirjanpidosta ja valokuvauksesta ja yksi niin ikään käsikirjanpidosta sekä lentokartoitusjärjestelmän käyttämisestä. Ennakkokartoitus suunnittelun pohjana Ennen laskentaa suoritettiin peurojen esiintymisalueen ennakkokartoitus, jolla selvitettiin eläinten pääasialliset oleskelu- ja liikkumisalueet. Tämän perusteella pystyttiin rajaamaan lennettävä alue sekä suunnittelemaan lentoreitit. Talven hyvät lumiolosuhteet suosivat laskentaa, sillä peurat olivat keskittyneet kolmelle selkeälle alueelle. Lisäksi ennen laskentaa ja sen aikana sataneen uuden lumen ansiosta eläinten tuoreiden jälkien ja kaivupaikkojen havaitseminen sekä peurojen tekemien jälkien erottaminen hirvien tekemistä oli helppoa. Käytännössä laskenta suoritettiin lentämällä 1800 1600 1400 1200 Kainuun metsäpeurakannan Kainuun metsäpeurakannan kehitys Aita poronhoitoalueen etelärajalle kehitys 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 Kainuun kannan lukumäärämuutokset ja vuotuiset kasvuprosentit viimeisen 16 vuoden aikana -0,3 10,2 14,4 10,5 7,1% 8 8,9% 1993 993 1995 12,8% 1 1997 1999 -5,9% 2001 2003 -19,7% -2,5% -6,9% 2005 2007 -15,4 1,6 0,9 Yksilömäärä 1000 800 600 400 200 0 1971 1974 1977 1980 1983 1986 1989 1992 1995 1998 2001 2004 2007 Yksilömäärä Vuodet L Laskennassa havainnoitu L Laskentojen välinen poistuma Vuosi Metsästäjä 3 / 2008 49
• LAATUA LYÖMÄTTÖMÄÄ H EN G IT TÄVÄ | LÄ T Ä VÄ | JAHTIJAKT PREMIUM -PUKU PR O Ot Ota seuran ja koiran lisäksi me si metsästysreissulle mukaan myös myös myös huipputekniikkaa. Hiivi yh l yhä lä yhä lähemmäksi riistaa uudesa Jakti Jakti ak sa JaktiJaktin Premium-kalvopuvussa vussa. vussa. Mukana Scentech-hajunestote estotek sto estoteknologia ja AIR-TEX2-kalvo Mukava, kestävä ja entistä vo. M vo. kevyempi myös sateella. Koot XXS­XL Koot: XX XL Koot: XXS XL N M PÖLA MI N PI sis. etupak (v sta (vastaavat t etin 600,-) - Erätukun etupaketti 0,etup tupaketti + toimitusku lut Fleece-väliasu Kosteutta siirtävä, miellyttävä väliasu kerrospukeutumiseen. Tilaa www.eratukku.fi tai numerosta 020 747 7000 (ma­pe 9­17) OI TU | VED E 279,- AIR-TEX2-kalvo, kätevä kääntöominaisuus. Kääntölakki Scentech-alusasu Hajuttomaan kerrospukeutumiseen. Erityisesti JahtiJakt Premium -pukuun suunniteltu. Micro1Dry-kangas imee kosteuden pois. Flanellipaita Metsästykseen ja vapaa-aikaan. Laadukasta puuvillaa. Uusi muodikas ulkonäkö. Kaksi rintataskua. Jatketut helmat peittävät alaselän. Turvaliivi Heijastinnauhat edessä ja takana. Uusi erottuva huomioväri. Nopeat pikakiinnikkeet. Auton istuinsuoja Sopii kaikkiin automalleihin. Helppo irrottaa ja pestä jopa 60-asteessa. Vettä ja likaa hylkivää polyesteriä.
• N ERÄTUKKU-HINTAAN! EN G IT TÄVÄ | LÄ H M PÖLA MI Sulaudut maastoon paremin n min, kun puet yllesi JaktiJaktin uusinta pukuteknologiaa. dun du dun AIRTEX2-kalvon, Camo-kuvioidun ton on kankaan ja Scentech-hajuneston elpansiosta jahti on mukavaa ja helphelppoa. Koot XXS­XXXL sis. etupaketin (v taavat 520 (vastaavat 520, 20,-) ,-) 279,Erätuku Erätukun etupaketti 0,p , TEKNISTÄ EDISTYSTÄ -kalvo Uusi AIR-TEX2-kalvo on lämpölaminoitu suoraan puvun pintakankaaseen. Huippuominaisuudet kestävät kovaa käyttöä ja useita pesukertoja. Tampereen Teknillisen Yliopiston Älyvaatelaboratorion testeissä AIR-TEX2-kalvon hengittävyys todettiin erinomaiseksi sekä uutena että kolmen pesukerran jälkeen (hengittävyys > 11 000 g/ m3/24 h). Lisäksi kalvo sai parhaat arvot erinomaisesta vedenpitävyydestään (vesipilarin korkeus > 10 000 mm). C m fl ece Camo-fleece Camo-fleece c Tyylikäs C m -kuosine eeTyylikäs Camo-kuosinen fleeyylik yy ik s Camo-kuosinen ee -kuosine k e ce a cetakki kerrospukeutumiseen cetakki ker ospukeutumiseen e erros ukeutumi n r spukeutumis t ja vapaa-aikaan. p Micr D y mo-alusasu MicroDry Camo-alusasu MicroDry Camo-alusasu usas Kosteutta siirtävä, miellyttävä osteu ta siirtävä, mielly äv osteutta siirt ä miellyttävä steutta eu t u tävä ie yt ävä t el yttäv Camo-kuosinen MicroDry-alusasu k rrospukeutum seen. kerrospukeutumiseen. kerrospukeutumiseen. ospu eutumiseen. ukeut mi uk umise m ÄLÄ PALJASTU -hajunestoteknologia Uusi JaktiJakt Camo -metsästyspuku ja sen innovatiivisen ScentechTM-hajunestoteknologian avulla estetään ihmisestä lähtevää hajua kulkeutumasta pintakankaan läpi maastoon riistan vainuttavaksi. Teknologia on kehitetty yhteistyössä alan parhaiden asiantuntijoiden ja tutkimuslaitosten kanssa ensimmäisenä Suomessa. Camo-henkselit amo-henkselit mo henks li o-h Joustavat ja kestävät Camo-kuvi ustavat j ke tävät Camo-kuvistava t tav kestävät Camo- u ävät mo ä o oidut h k l Vahvat nahkapid henkselit. h hk dikkeet ja nappikiinnitys. OULU Alasinti OULU, Alasintie 8 LU, asintie U VANTAA Val moti VANTAA, Valimotie 27 TAA AA, tie TAMPERE, ossijä v nkatu TAMPERE, Possijärvenkatu 4 M RE i t H P RANTA Ikan HAAPARANTA, Ikan -talo TA, ano- lo o OI TU | VED E JAHTIJAKT CAMO -PUKU PI T Ä VÄ | N N + toimitusku lut Camo Camo maastolakki Camo-maastolakki Camo-maastolakki o-m ast lakki t
• Vasahävikistä saatava lisätietoa Kainuun metsäpeurakannan väheneminen jatkuu siis edelleen, mutta vuoden 2003 tapahtuneeseen voimakkaaseen notkahdukseen nähden huomattavasti hitaampana. Syy kannan taantumiseen on poikkeuksellinen kuolleisuuden nousu, joka kohdistuu entistä voimakkaampana myös kannan aikuisosaan. Kuolleisuuden osalta tarvitaan lisää tietoa varsinkin petojen aiheuttamasta poistumasta, erityisesti vasahävikistä. Tärkeää olisi myös saada tietoa mahdollisten tautien ja loisten esiintymisestä ja niiden merkityksestä eläinten terveydelle. Muitakin selvittämättömiä tekijöitä löytyy, kuten esimerkiksi Venäjän puolelle kesälaidunalueille vaeltavien yksilöiden osuus ja niiden kohtalo. Paikannuspannoilla varustetuista vaatimista noin puolet on vaeltanut kesäksi Venäjän puolelle ja vaikka ne kaikki ovatkin palanneet viimeistään syksyn aikana takaisin Suomeen, on mahdollista, että osa rajan taakse vaeltavista muista yksilöistä jää palaamatta. Venäjällä tehtyjen selvitysten mukaan runsaslukuisin peurakanta rajan läheisyydessä sijoittuu Karjasille seudulle, Yhteensä helikopterista laskettiin lassa nimenomaan Suomen puojonne peurat myös 873 metsäpeuraa ja yksi poro. lelta vaeltavat eli on hyvinkin mahdollista, että kuhmolaisia peuroja kulkeutuu sikäläisten kokonaisosuudessa että suhteessa vaadinten laumojen matkaan. Esimerkiksi kuluvana talveosuuteen. Esimerkiksi vasojen osuus 100 vaa- na havaittiin Viiksimon alueella liikkuvan rajan dinta kohden oli ennen 2000-luvun alkua keski- molemmin puolin arviolta lähes 100 yksilöä. Osa määrin lähes 40 %, mutta vuoden 2003 jälkeen näistä oli aiemmin länsipuolelta Kuhmoa siirenää vain noin puolet tästä eli keskimäärin hie- tyneitä, mutta osa mahdollisesti alkutalven Veman yli 20 %. Tämän kevään lentolaskennan näjällä talvehtineita tai alun perinkin Karjalassa perusteella vasojen osuus koko kannasta on eleleviä yksilöitä. Kainuun metsäpeurakannasta 12,5 % ja vastaavasti viime vuoden laskennas- puhuttaessa tarkoitetaankin itse asiassa Kuhsa 12,6 %. Maastohavaintojen perusteella myös mo-Kamennojeozeron osakantaa, joka kuvastaa hirvaiden osuus näyttäisi vähentyneen selvästi kannan syntyhistoriaa sekä perinteistä liikkuma2000-luvun alun jälkeen. aluetta rajan molemmin puolin. G raportoitiin 73 kuollutta yksilöä, joista kaksi kolmasosaa kuoli liikenneonnettomuuksissa, 16 prosenttia petojen tappamina ja loput muista syistä johtuen. Liikenteestä johtuva kuolleisuus on lisääntynyt voimakkaasti 2000-luvun alusta lähtien. Viime vuosina liikenteessä on kuollut Kainuun alueella keskimäärin 30 yksilöä. Suurin osa peurakolareista tapahtuu talvella marras-helmikuun aikana, jolloin peurat liikkuvat suurempina laumoina talvilaidunalueillaan. Ikäkuolleisuus (siis "vanhuuden" aiheuttama luonnollinen poistuma) peuroilla on vakiintuneessa kannassa normaalisti 6-8 % vuodessa. Viimeisen kymmenen vuoden jaksolla talvikannan rakenteessa on tapahtunut maastohavaintojen perusteella alenemista sekä vasojen Metsäpeurojen liikenneonnettomuuksien vuosijakauma Kainuussa vv. 1996-2007 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 Yksilömäärä 19 19 19 19 20 20 20 20 20 20 20 20 96 97 98 99 0 01 0 0 0 2 03 4 05 06 07 Vuodet Metsäpeurojen kuolinsyiden jakauma 2.4.2007-2.4.2008 70 60 50 40 30 20 10 0 K Kuolleet P Polyn. (Kuolleet) % kaikista (73) Metsäpeurojen liikennekuolemien kuukausijakauma vv.1996-2006 Kainuussa % kaikista (281) 18 16 14 12 10 8 6 4 2 0 Lo pe tet tu Lii ke nn e Pe do t Am mu ttu K Kuolleet Kuolinsyy Tu Lo nte uk ka ma an ton tum ine n 1 2 3 4 567 Kuukaudet 8 9 10 11 12 K Kuolleet 52 Metsästäjä 3 / 2008
• Suurpetovahingot HUIPUSSAAN Vuosangan ampuma-alue muistuttaa suurelta osin laajaa aukkohakkuuta. Oltiinpa sitten missä päin Suomea tahansa tänä päivänä, suurpedot ja niiden aiheuttama vahingot tai ainakin niiden aiheuttama uhka nousee esiin. Pohjois-Suomessa päivitellään suurimpia porovahinkoja 20 vuoteen: yli 4000 poroa meni petojen suihin. Samaan aikaan poronhoitoalueen eteläpuolella metsäpeurakanta on petoalueilla kääntynyt voimakkaaseen laskuun. Yhtälö johon ei juuri yksiselitteistä vastausta löydy. K ainuussa eletään tänä päivänä orastavan toivon aikaa. Laajat kaivoshankkeet, Kajaani-Sotkamo akselin hyvät talousnäkymät ja väestökadon pysähtyminen näillä keskeisillä alueilla on myös myönteistä kuultavaa. Mutta reuna-alueilla väestökato kuitenkin jatkuu tasaisena. Samanaikaisesti myös luonnossa tapahtuu hurjia... Poropuolella ankeissa tunnelmissa Istun Hyrynsalmen kunnan maaseutusihteerin Jouko Saarnian kanssa Hyrynsalmen kunnanvirastossa, jossa Saarnia esittelee korvattuja porovahinkoja Hallan, Näljängän ja Hossa-Irnin paliskuntien osalta. Porovahingot ovat voimakkaassa kasvussa. Vaikka paljon puhutaan susien aiheuttamista porovahingoista, kyllä meillä ilves on kuitenkin täällä poronhoitoalueen eteläosissa se suurpeto joka suurimmat vahingot aiheuttaa, Saarnia korostaa. 54 Metsästäjä 3 / 2008 Viime vuosi oli kuitenkin sillä lailla poikkeus, että sudet aiheuttivat ensimmäistä kertaa suuremmat vahingot kuin ilves. Yhteensä viime vuonna pedot tappoivat näiden eteläisten paliskuntien alueella 667 poroa. Keskustelun pohjalta nousee kysymys suurpetojen vaikutuksesta poroelinkeinolle. Onhan poroelinkeino juuri niitä harvoja "työpaikkoja" kasvukeskusten Kajaani ja Sotkamo ulkopuolella. Tilanne on meillä vakava. Koko porotalouden tulevaisuus näillä petokannoilla on epävarma. Pienen poroyrittäjän ääni ei kauas kuulu, kun äänekkäät petojen suojelijat ovat liikkeellä, Saarnia pahoittelee. Apua tilanteeseen toivotaan poronvasojen kuolinkellotutkimuksesta. Silloin saadaan luotettavaa tietoa petojen vaikutuksesta myös vasakuolleisuuden osalta. Poronvasasta ei paljon jälkiä jää, kun pedot sen vastasyntyneenä tappavat ja syövät ­ ja petokorvaukset jäävät saamatta. Sen takia tutkimustietoa tarvitaan kuumeisesti. ta. Kuolinkellojako peuran vasoille? Se ei liene yhtä helppoa kuin porojen ollessa kyseessä, mutta aikuisia peuroja on jo radiomerkattu niiden vaellusten ja elinpiirien kartoittamiseksi samoin kuin vasoma-alueiden kartoittamiseksi ja tietysti myös vasomisen onnistumisen tarkkailemiseksi. Vuosanka suuri kysymysmerkki Paikallisesti metsäpeurakeskustelua on värittänyt ajoittain varsin kuumana käynyt keskustelu puolustusvoimien Vuosangan ampuma-alueesta ja sen suunnitelluista laajennuksista. Alueen metsästäjillä on ollut huoli alueen metsästyskäytöstä, mutta myös ammuntojen aiheuttamasta häirinnästä. On esitetty arveluja siitä, että armeijan metsäpeurojen vasoma-aikaan ajoittuvat kovapanosammunnat olisivat yksi syy vasakuolemiin ja muuhun vasahävikkiin. Vaatimet saattavat pelästyä pauketta ja vasonta häiriintyä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on käynnistänyt vuonna 2006 tutkimuksen "Metsäpeuran populaatiodynamiikka", jossa on tarkoitus selvittää metsäpeurakannan laskuun johtaneet syyt, jolloin myös Vuosangan vaikutus tutkitaan. Vuosangan yli 13 000 hehtaaria toimivat toki myös "rauhoitusalueena", vaikka riista toiminnasta monin paikoin häiriintyykin. Sudet ja niistä pantaseurannassakin ollut alfanaaras Viki on tehnyt alueella neljät pennut. Mitä vaikutuksia ammunnoilla ja ampuma-alueen käytöllä on esi- Metsäpeurakin pahassa notkahduksessa Kainuun ylpeys ­ metsäpeura ­ voi myös huonosti. Tämän kevään laskennat osoittavat, että Kainuun peurakanta on pudonnut puoleen viidessä vuodessa. Laskennoista on enemmän tietoa toisaalla tässä lehdessä. Peurakannan laskun syitä on tietysti monia liikenteestä, taudeista, vaelluksista suurpetoihin. Yksi ongelma on vasakuolleisuus. Kainuun metsäpeurapopulaatio tuottaa aikuisikään paljon vähemmän vasoja kuin Suomenselän kan- Klaus Ekman
• Täytyy aina muistaa, että salametsästys on rikollista toimintaa, eikä sillä ole mitään tekemistä laillisen metsästyksen kanssa. Vuosangan ampumaalue aiheuttaa vilkkaita keskusteluja Kainuussa. Onhan se itse nähtävä ­ allekirjoittanut lähdössä ampuma-alueelle... Susilaumat ja parit helmikuussa 2008, Lähde: RKTL Ilves on eteläisten paliskuntien suurin porovahinkojen aiheuttaja. Ilvekselle maistuu myös metsäkanalinnut. Kuva Ranuan eläinpuistosta. Susi on tappanut metsäpeuran Kellojärven jäälle. Metsästäjä 3 / 2008 55
• merkiksi suden käyttäytymiseen? Moniin kysymyksiin toivotaan vastauksia käynnissä olevista tutkimuksista. Susikanta vähentynyt - salametsästystäkö? Kun metsäpeurakannan kohtalonhetkiä eletään, on erittäin tärkeä tietää myös alueen suurpetokanta. Metsäpeuran ja suurpetojen välinen symbioosi on kuitenkin kaiken pohjana. Kun Kainuun hirvikantaa leikataan paraikaa voimakkaalla kädellä, on suurpetojen aiheuttama uhka metsäpeuralle kasvamassa: onhan metsäpeura luonnollinen vaihtoehto hirvenlihalle, kun suurpedoista on kysymys. Kainuun suurpetolaskennasta on ohessa oma artikkelinsa, mutta se on jo selvää, että tämän Poronvasasta ei paljon jälkiä jää, kun pedot sen vastasyntyneenä tappavat ja syövät ­ ja petokorvaukset jäävät saamatta. hetkiset luvut osoittavat susikannan vähentyneen ensimmäisen kerran yli kymmeneen vuoteen. Kun arviot viimevuoden koko maan susikannasta liikkuivat 250-270 yksilössä, päädyttiin tämän kevään arvioissa reiluun 200. Laillinen poistuma ei koko hävikkiä selitä ja heti herääkin kysymys suden salametsästyksestä. Muutamia tapauksia ­ jopa törkeitä sellaisia ­ on paljastunut ja siitäkö ovat metsästyksen vastustajat saaneet vettä myllyyn. Täytyy aina muistaa, että salametsästys on rikollista toimintaa, eikä sillä ole mitään tekemistä laillisen metsästyksen kanssa. Mitä RKTL:n petotutkimuksen oheinen "susilaumat ja parit helmikuussa 2008" kartta kuitenkin kertoo, on, että susikanta tottelee mitä mainioimmin EU-komissionkin hyväksymää "Susikannan hoitosuunnitelmaa". Kanta on levittäytynyt varsin tasaisesti koko maahan. Vaikeimmilla tihentymäalueilla, kuten Kainuussa metsäpeura-alueilla ja esimerkiksi Pohjois-Karjalassa, kanta on vähentynyt. Eli olemmeko tavoitetilassa? G Kainuussa järjestettiin suurpetojen talvilaskenta maaliskuussa Laskennassa mukana noin 1500-2000 metsästäjää, 900 moottorikelkkaa ja 300 autoa I Kainuun riistanhoitopiiri järjesti yhdessä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen sekä riistanhoitoyhdistysten kanssa suurpetojen maastolaskennan piirin alueella maaliskuun ensimmäisenä päivänä. Mittavan laskentaoperaation tarkoituksena oli saada aiempaa selvästi luotettavampaa tietoa Kainuun suurpetojen määristä. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, voidaanko nyt toteutettua laskentamenetelmää kehittää sellaiseksi, että sitä voidaan käyttää toistuvana suurpetokantojen seurantamenetelmänä jatkossa sekä Kainuussa että myös muualla. Projektissa arvioitiin myös sitä, kuinka hyvin metsästäjät tunnistavat suurpetojen jäljet. Laskennan yhteydessä kartoitettiin myös hirvieläinten talvehtimisalueita. Laskennasta saatavia tuloksia voidaan käyttää hyväksi sekä suurpeto- että hirvieläinkantojen hoidon suunnittelussa ja pyyntikiintiöitä määritettäessä. Lisäksi tietoja hirvieläinten talvilaitumista voidaan käyttää hyväksi metsänhoidossa. Kainuun suurpetojen määrän arviointi on ollut jo useita vuosia kovien kiistojen kohteena. Suurpetojen määrät ovat kasvaneet viime vuosina ja kantojen tarkempi arviointi on ollut vaikeata. Vastaavanlainen laskenta järjestettiin pilottitutkimuksena myös vuosi sitten nopealla aikataululla. Hyvistä tuloksista huolimatta se sisälsi myös puutteita. Kuljetut reitit ja laskennan todellinen alueellinen kattavuus jäi osittain epäselväksi. Myös petojen jälkien tunnistaminen osoittautui vaikeaksi. Nyt tehdyssä laskennassa näitä epävarmuustekijöitä pyrittiin poistamaan. Laskentareittiverkosto erittäin kattava Laskennan suorittivat Kainuun metsästysseurat, joista noin 90 prosenttia osallistui laskentaan. Lisäksi laskentaan osallistuu rajavartiolaitos itärajalla sekä Metsähallituksen henkilöstöä valtion mailla. Erittäin kattava laskentareittiverkosto (kuva 1) käytiin läpi lauantaina 1.3.2008 saman päivän aikana. Etukäteen suunnitellut reitit kuljettiin jälkiä etsien riittävän hitaasti autoilla, 56 Metsästäjä 3 / 2008 moottorikelkoilla sekä hiihtäen. Suurpetojen jälkiä löydettäessä kyseessä oleva laji, yksilömäärä ja kulkusuunta pyrittiin selvittämään. Lisäksi eläinten määrä pyrittiin varmistamaan ja karsimaan päällekkäiset havainnot pois joko seuraamalla löydettyä jälkeä tulosuuntaan, motittamalla tai kulkemalla erillään olevien jälkihavaintojen välistä. Ilmoitetut jälkihavainnot susista, ilveksistä ja ahmoista tarkistettiin koulutettujen tarkastajien toimesta. Laskennassa kirjattiin ylös myös "tiputtavat" susinaaraat sekä hirvieläinten jälkihavainnot (hirvi, peura ja kauris ilman yksilömääriä). Itse laskenta onnistui hyvin ja toteutui pääosin ennakkosuunnitelmien mukaisesti. Paikoitellen jälkihavaintojen tekoa kuitenkin hieman vaikeutti lumisade ja tuuli, joka alkoi laskentapäivän aamuna sääennusteesta poiketen. Lisäksi aiemmin talvella kertynyt paksu ja upottava lumipeite vaikeutti eläinten jälkien seuraamista maastossa sekä jonkin verran myös suunniteltujen reittien läpikäyntiä. Aivan kaikkia ilmoitettuja jälkihavaintoja ei myöskään saatu tarkistettua. Tekeillä olevien tutkimusjulkaisujen lisäksi projektin keskeiset tulokset tullaan julkaisemaan seuraavissa Metsästäjä-lehden numeroissa. Ensimmäisenä on vuorossa Kainuun suurpetojen määriä koskevat tulokset seuraavaksi hirvieläinten talvilaidun selvitys ja viimeisenä itse laskentamenetelmään ja sen kehittämiseen liittyvät tulokset. G Antti Siira, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kuva 1. Kainuun suurpetolaskennan 2008 reittiverkosto. Läpikäydyt reitit näkyvät ohuena mustana viivana. Poronhoitoalueen eteläraja esitetty paksulla punaisella viivalla.
• Testivoittajan Huippumalli 2008 Pointer koira GPS, Erä-lehden 8-2007 testivoittaja Pointer on maailmanlaajuisesti ylivoimainen koira-GPS -laitteissa! 799,+ gps moduli + ohjelmointi + toimituskulut Pa n t a + o h j e l m i s t o Toimii myös ajavilla koirilla moitteettomasti! - Huipputuote koiramiehelle, passimiehelle ja navigointiin - Voit seurata pantaa edellisillä Pointer GPS:illä tai Nokian kännyköillä+ Pointer Gps ohjelmalla - Laaja karttavalikoima: kaikki yleisimmät kartat metsistä, maastoista, teistä ja meristä - Täydelliset maasto GPS-ja koiranseurantaominaisuudet! - Haukun kuuntelu soittamalla - Paikannus, seuranta, alueseuranta - Kestävä rakenne, täysin vesitiivis - Kevyt, pienikokoinen, soveltuu kaikille koirille - Tehokas 1700 mAh akku - Takuu 2 vuotta Huippuedullisesti täydellinen paketti NOKIA-puhelimella, asennettuna ja käyttövalmiina! esim. N70, N73, N95, E60, 6110 ym Nokian malleja. KYSY TARJOUS! ERITTÄIN SUOSITUT Valio tuotteet valio koirille Valio koiratarha Kevyt ja ruostumaton alumiinirakenne, luja verkko. + rahti Toimitetaan täydellisenä elementtisarjana, joka on helppo koota. Tarhan korkeus 184 cm.Leveys 198cm. Hintaesimerkki: 16 m2, 4x4 m Näkymätön aitaus 599 Valio koiratalo Talvilämmin asunto koirallesi. Siirrettävä tuulikaapin väliseinä, läpinäkyvä ovipeite molemmissa ovissa, kaksinkertainen ikkuna, sekä säädettävä ilmastointiluukku.Avattava katto + rahti helpottaa puhdistusta. Elementit on helppo koota ja purkaa. Ulkomitat 126.5 x 96.5 cm sisäkorkeus 75 cm. Rajaa koirallesi laaja ja viihtyisä juoksualue näkymättömällä PetSafe + toimituskulut pihavahdilla. Koirasi voi vapaasti liikkua ulkona, mutta pysyy "näkymättömällä aidalla" rajaamasi alueen sisäpuolella. Peruspaketilla rajaat, jopa 1400m2:n alueen, lisäaitausta saatavana 150 metrin erissä. 249 Haukunrajoitinpanta 430 Haukunrajoitinpanta kehitettiin, jotta koirien omistajat saisivat + toimituskulut häiritsevän haukkumisen loppumaan. Pantaa voidaan käyttää haukkumisen rajoittamiseen silloin, kun omistajat eivät ole kotona. Toimii myös ulkona. 79 Tilaa! 0400 245 083 tai 0500 176 596 asiakaspalvelu@valiokoiravarusteet.fi www.valiokoiravarusteet.fi Metsästäjä 3 / 2008 57
• Ekin kanssa erällä Eräretki meloen Julma-Ölkky on Suomen suurin rotkojärvi. Mahtavista maisemista ja hiljaisuudesta nauttivat Mikko ja Eliel eivät anna pienen sateen häiritä itseään. Kanootissa istuttaessa perinteiset sadetakki ja -housut tai sadeviitta pitävät erinomaisesti sateella melojat kuivina. Avo- eli intiaanikanootti on erittäin monikäyttöinen eränkävijän kulkupeli. Pienellä vaivalla retkimeloja tavoittaa syrjäisemmätkin kalavedet ja metsästysmaat. M Teksti ja kuvat Eerikki Rundgren elonta on minulle yksi keino patikoinnin tapaan lähteä retkelle. Toisinaan kiinnitän reppuni kanoottiin ja lähden seuraamaan polkujen ohella vesireittejä. Yhtä lailla tarkoitukseni on kuitenkin liikkua ulkona ja nauttia ympäröivästä luonnosta. Kanootissani kulkevat retkivarusteiden lisäksi kalastustarvikkeet ja syksyisin myös sienikori. Muutaman kerran olen kokeillut vesilintu- ja kyyhkyjahtia ja lähes joka retkelle otan mukaan valokuvausvälineet. Mela tulee usein laskettua kanootin pohjalle, kun alan seuraamaan jonkin elävän toimia kameran tai kiikarin linssien läpi. Hyvän ruuan ystävänä otan melontaretkelle ruuanlaittovälineitä aina pienestä savustuspöntöstä lähtien. Mielestäni mikään ei voita itse pyydettyä kalaa, jonka pääsee heti tuoreltaan savustamaan. Tuiki tavallinen ahven on parhaimpia 58 Metsästäjä 3 / 2008 ruokakalojamme ja yksinkertainen mato-onki usein paras ottivehje sen pyytämisessä. Melontaretkellä rantaudun mielelläni pidemmäksikin aikaa. Pystytän leirin jollekin valmiille tulipaikalle, tai eteen osuneeseen kauniiseen niemenkärkeen ja teen lähistölle päiväretkiä joko meloen tai jalkaisin. Saatan myös siirtää retkivarusteet kanoottisäkeistä reppuun ja lähteä jalkaisin valloittamaan suon takana siintäviä vaaroja. Kanootteja on erilaisia Metsästettäessa kanootti on erinomainen kulkupeli vesilintu- ja varsinkin majavajahdissa. Taitava meloja pääsee kanootilla lähestymään lähes äänettömästi majavaa, tätä arkaa ja vaikeasti pyydettävää eläintä. Sorsajahdissa kanootin saa piilotettua ruovikon sekaan ja auton katolla kulkupeli siirtyy helposti järveltä toiselle. Mutta ennen kuin kanootilla kannattaa lähteä syksyllä metsästysretkelle, on eränkävijän syytä hieman perehtyä kanoottien ominaisuuksiin sekä opetella niiden käsittelyä ja ohjaamista. Melontaharrastuksen voi aivan mainiosti aloittaa laina- tai vuokrakalustolla ja vasta kokemuksen kartuttua investoida omaan kanoottiin. Avokanootit ovat yleensä yhden, kahden tai kolmen melottavia ja niissä on pääsääntöisesti kiinteät penkit. Kahden melottaviin kanootteihin voi saada lisäpenkin kolmannelle melojalle. Varsinkin retkikanooteissa on hyvä olla runsaasti kiinnityspisteitä varusteiden sitomiseksi paikoilleen. Retkimelontaan tarkoitetut kanootit ovat pituudeltaan noin viisimetrisiä. Joki- ja koskikanootit ovat hieman tätä lyhyempiä ja järvikanootit vastaavasti pidempiä. Kanootteja siirretään monesti autolla tai joudutaan raahataan pahimpien koskipaikkojen ohi, joten keveys on yksi niiden tärkeimmistä ominaisuuksista. Yleensä Kaksin melottaessa melotaan pääsääntöisesti eri puolilta, sillä näin kanootin ohjattavuus ja tasapaino ovat paremmat.
• Hymy on vielä herkässä neljä päivää kestäneestä sateisesta säästä huolimatta. Tunnelmaa on omiaan kohottamaan lomakeskuksessa odottavat sauna ja illallinen. Teen joka kesä isän ja pojan kanssa yhden hieman pidemmän vaellusretken. Tammukat paistuvat tulilla runsaassa voissa ja öljyssä. Isä keittää pojille aamupuuroa Laukkujärven autiotuvan nuotiopaikalla. Monilla suosituilla retkeilyalueilla tulipaikat sijaitsevat vesistöjen äärellä ja ruuanlaitto niillä on helppoa ja mukavaa. Kanootissa nokikattilat ja -pannut eivät paljoa paina tai vie tilaa. Metsästäjä 3 / 2008 59
• Taitavalta melojalta kanootin melominen onnistuu myös yksin. Mari sieniretkellä Nuuksion maisemissa yhdessä Marjan ja Antin kanssa. Taitava meloja pääsee kanootilla lähestymään lähes äänettömästi majavaa, tätä arkaa ja vaikeasti pyydettävää eläintä. kanoottien painot vaihtelevat 20 - 40 kilon välillä. Kanootin suuntavakaus, nopeus ja ketteryys riippuvat mallista. Ulkopuolinen köli yhdessä tasaisen pohjan kanssa parantavat suuntavakautta, mutta nopeita ohjausliikkeitä vaativissa koskissa ja matalissa vesissä kölistä on vain haittaa. Lievästi päistä ylöskaartuva kölilinja on hyvä joki- ja koskimelontaan käytettävissä kanooteissa. Tällainen kanootti kääntyy taitavan melojan käsissä pienelläkin alueella ja sillä puikkelehtii nopeita ohjausliikkeitä vaativissa virta- ja koskipaikoissa. Avokanootin sivuttaisvakauteen vaikuttavat pohjan leveys ja muoto sekä reunojen ja painopisteen sijainti. Tasapohjaista kanoottia kutsutaan alkuvakaaksi. Se ei aluksi kallistu juuri ensinkään, mutta pahasti kallistuttuaan kaatuu helposti. Tasapohjainen kanootti pyrkii pullistumaan pohjasta sisäänpäin ja tämä saattaa hidastaa hieman menoa. Lievästi kaareva U tai loiva V tekevät pohjasta jäykemmän ja kanootista suuntavakaamman. Kanootti saattaa kuitenkin aluksi tuntua varsinkin vasta-alkajan käsissä kiikkerältä meloa. Tällainen niin sanottu loppuvakaa kanootti ei kuitenkaan kaadu niin helposti kuin voisi aluksi luulla. vedellä melotaan yleensä istualtaan mutta virtaavassa vedessä, tai kovassa aallokossa, laskeudutaan polvilleen istuimen eteen. Kaksin melottaessa melotaan pääsääntöisesti eri puolilta, sillä näin kanootin ohjattavuus ja tasapaino ovat paremmat. Etummainen meloja määrää puolen ja tämän vaihtaessa puolta tulee myös takimmaisen siirtää mela toiselle puolelle. Etummainen meloja määrää puolen lisäksi myös tahdin, jota takimmainen seuraa. Avokanootilla melottaessa etummainen meloo ja takimmainen melomisen lisäksi myös ohjaa. Eteenpäin melottaessa etummainen meloja vetää melalla lähes yksinomaan niin sanottuja suoria vetoja. Veto tapahtuu rungon suuntaisesti ja vedon aikana melan tulee olla mahdollisimman pystyssä. Vauhti pysyy parhaiten yllä, kun kanoottia ohjataan pienillä kaarivedoilla eli pyyhkäisyillä. Melalla pyyhkäistään vettä laajassa kaaressa, jolloin kanootti lähtee kääntymään vastakkaiseen suuntaan. Molemmat melojat osallistuvat kanootin ohjaamiseen tekemällä tarvittaessa kaarivetoja. Takimmainen meloja tekee suorien ja kaarivetojen lisäksi välillä myös niin sanottuja J-vetoja. J-veto kannattaa opetella heti alusta alkaen. Parhaita opettajia ovat joku kokeneempi meloja ja ahkera harjoittelu. J-vedossa meloja aloittaa suoralla vedolla mutta vie lopuksi melan lavan veteen nähden pystyasentoon, jolloin mela toimii peräsimenä. Oikein opeteltu ohjausliike on kanootin suorassa kulkemisen kannalta tärkeää ja yksin melottaessa sen hallitseminen on välttämätöntä. Takimmainen meloja kääntää kanoottia käyttäen melaa peräsimenä viemällä sitä sivusuunnassa haluttuun suuntaan. Melan lavan vieminen vasemmalle kääntää kanoottia vasemmalle ja päinvastoin. Sillä, kummalla puolella kanoottia mela on, ei ole väliä. Loivassa käännöksessä etummainen voi jatkaa melomista, eikä vauhti pääse kärsimään. Etummainen voi tehostaa kääntymistä käyttämällä melaa etuperäsimenä. Kanootin saa kääntymään melasta vastakkaiselle puolelle heittämällä mela otetta vaihtamatta toiselle puolelle kanoottia. Melalla voi myös jarruttaa ja meloa taaksepäin. Virtaavassa vedessä vähemmän meloneiden kannattaa suosiolla jarruttaa ja meloa taaksepäin ja pyrkiä etenemään reilusti virtaa hitaammin. G Kirjavinkki I "Retkimelonta" opastaa lukijansa suomalaisille melontavesille. Kirjassa esitellään kolmisensataa joki- ja järvireittiä sekä merimelontakohdetta etelärannikolta pohjoisen erämaihin. Mukana on tiedot reittien varrella olevista palveluista ja luontokohteista. Kirjassa käydään läpi retkimelojan tärkeimmät tiedot ja taidot sekä annetaan ohjeet retkien suunnitteluun ja toteuttamiseen. Kirjan avulla onnistuvat kaikenlaiset melontaretket lyhyistä päiväretkistä aina pitkiin erävaelluksiin. Kirjan kirjoittanut erä- ja luonto-opas Eerikki Rundgren on itse melonut muun muassa kaikki Suomen mereen laskevat joet itärajalta länsirajalle. Melominen on yhteistyötä Avokanootilla melotaan yksilapaisella melalla joko polviltaan tai istualtaan. Mitä matalammalla kanootissa melojien ja varusteiden painopiste on, sitä tukevampi kanoottia on meloa. Sileällä 60 Metsästäjä 3 / 2008
• SUOMI www.midwaysuomi.com Lee Breech Lock uusi, parannettu jälleenlataussarja Maailman laajin valikoima asetarvikkeita suomalaisen aseharrastajan saatavilla! - toimitusaika 1-2 viikkoa - varastotilanne nettisivuilla - jo lähes 100000 tuotetta! - postitse koko Suomeen! ejä e: rkk ta mm es ta im a Es laaj mas i ko ali tev tuo Moultrie Game Spy riistakamera 4.0 Megapikseliä Warne pikakiinnitysrenkaat Sakoon, 1" unkoputkelle runkoputkelle Tuote 423081 129 Tuote 912450 190 Tuote ote 815672 100 Crooked Horn Outfitters reppu kiväärin kantotaskulla! Caldwell Steady Rest NXT ammuntatuki Simmons Whitetail Classic 6.5-20x50AO tarjouserä! Tuote 214636 190 Tuote 838651 69 Tuote 746570 190 Tilauspuhelin arkisin 9-17 09-5122933 - Verkkokaupasta 24h www.midwaysuomi.com - Sähköposti info@midwaysuomi.com SILENTUM VAIMENNIN Kemiön Metsästyspuoti Kapakkakuja 9 25700 Kemiö Puh. (02) 423 804 www.kimitojaktbod.fi e-mail: info@kimitojaktbod.fi Auki-Öppet Arkisin-Vardagar 12-18 Kaanaatie 68 Raisio Puh. (02) 239 0930 Avoinna ma-pe 10-17, la 9-14 Aseet & ampumatarvikkeet, optiikka, loukut, koiratutkat, asesepän palvelut, vaimenninasennukset, kiikariasennukset, korjaus, entisöinti, custom-aseet. Metsästäjä 3 / 2008 61
• Lintuinfluenssa nousi meilläkin otsikoihin toissa vuonna. Sen jälkeen ei hysteriaa ole syntynyt, mutta tarkkaa seurantaa lintuinfluenssan ja muiden virusinfektioiden osalta tehdään koko ajan. nfluenssa A -virus on linnuissa yleisesti esiintyvä monimuotoinen virusryhmä. Koska sitä esiintyy suuressa osassa luonnonvaraisista vesilinnuista, eikä infektio yleensä liene isännälleen haitallinen, uskotaan vesilintupopulaatioiden muodostavan influenssavirusten luontaisen 'varaston'. Influenssaa on tavattu yli sadasta lintulajista, mutta yleisimmin sitä esiintyy sorsalinnuissa (heimo Anatidae) sekä rantalinnuissa. Kaakkois-Aasiassa influenssainfektioiden nopea leviäminen johtuu pitkälti saastuneen siipikarjan ja siipikarjatuotteiden kaupasta ja salakuljetuksesta, mutta Eurooppaan ja Afrikkaan levinneet infektiot viittaavat vahvasti virusten kulkeutumiseen muuttolintujen mukana maanosasta toiseen. Viruksen H ja N -pintaproteiinit muodostavat viruksen eri alatyypit. Nämä rakenteet määräävät pitkälti missä isäntälajeissa, kuten linnussa, ihmisessä, siassa tai hevosessa, virus kykenee monistumaan ja aiheuttamaan tautia. Kaikkia tunnettuja H-N alatyyppejä on tavattu luonnon- I varaisissa linnuissa, mutta ihmisen jokavuotiset tartunnat ovat H1N1 tai H3N2 tyyppien aiheuttamia. Lintujen influenssa A -virukset jaetaan taudinaiheuttamiskyvyn perusteella matala- (LPAI) ja korkea- (HPAI) patogeenisiin kantoihin. Korkeapatogeeniset kannat ovat toistaiseksi kaikki olleet H5 tai H7 alatyypin kantoja, kuten H5N1 joka on levinnyt Aasiasta Eurooppaan aiheuttaen vakavaa tautia sekä siipikarjassa että villilinnuissa. Ajoittain, pääasiassa Kaakkois-Aasiassa ja Egyptissä, nämä lintuvirukset ovat aiheuttaneet vakavaa tautia myös ihmisille. kuten seuraamalla siipikarjaa ja siipikarjatuotteita, tilojen välistä liikennettä sekä rajoittamalla luonnonvaraisten lintujen ja siipikarjan kontakteja etenkin kevätmuuton aikaan. Lintuperäiset influenssa A ja APMV-1 virukset voivat aiheuttaa sidekalvontulehdusta ihmisessä, mutta nämä tapaukset ovat harvinaisia. Influenssakartoitus Suomessa Influenssaepidemioiden ja korkeapatogeenisten kantojen yleistyessä on sekä siipikarjan että luonnonvaraisten lintujen virusinfektiovalvontaa kiristetty maailmanlaajuisesti. Vaikka influenssaviruksia on havaittu runsaasti siipikarjassa ja luonnonvaraisissa linnuissa useista Euroopan maista, on aikaisempia suomalaisia löydöksiä vain muutamasta linnusta. Vuonna 2006 aloitimme influenssavirusten kartoitusprojektin, joka perustuu vapaaehtoisten metsästäjien sorsastuskaudella keräämien näytteiden laboratorioanalyysiin. Hankkeen päämääränä on selvittää virusten, erityisesti influenssa A -viruksen, vuosittaista esiintyvyyttä ja alatyyppijakaumaa sekä tuottaa tietoa luonnossa esiintyvistä kannoista. Näytteenkeruusta vastaa RKTL, Lapin yliopisto sekä Helsingin yliopisto. Laboratorio- ja geneettiset analyysit tehdään Evirassa (Elintarviketurvallisuusvirasto) ja Helsingin yliopiston Haartman-instituutissa. Vuosittainen metsästäjien eri riistanhoitopiireissä keräämä näytemäärä on noin 300 veri- Erika Lindh, Virologian osasto, Haartman-instituutti, Helsingin yliopisto Hannu Pöysä, Riistan- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Joensuu Virusinfektioiden valvonta Influenssa A-virus ja Newcastlen tautia siipikarjassa aiheuttava paramyxovirus-1 (APMV-1) ovat siipikarjateollisuuden kannalta tärkeimmät taudinaiheuttajat. Siipikarja on usein vesilintuja huomattavasti herkempi vakavalle taudille ja influenssa A ja APMV-1 virusten taudinaiheuttamiskyky voi muuttua korkeaksi virusten kiertäessä siipikarjassa. Virukset leviävät nopeasti kanaloissa ja kanaloiden välillä muun muassa siipikarjan tai saastuneen rehun ja veden välityksellä. Varotoimenpiteet todettaessa influenssa A- tai APMV-1 virusinfektioita siipikarjassa ovat mittavat ja kalliit, eikä rokotteita sovelleta Suomessa siipikarjan infektiotautien ehkäisymenetelmänä. Sen sijaan infektioita pyritään torjumaan rajoittamalla mahdollisia tartuntalähteitä Virusinfektiot Suomen vesilinnuissa - tuloksia vesilintujen viruskartoitustutkimuksesta Hannu Huttu 62 Metsästäjä 3 / 2008
• näytettä imupaperiliuskoille ja noin 100 sivelynäytettä nielusta ja kloaakista. Sivelynäytteet ovat pääasiassa kolmelta alueelta: Utajärveltä, Maaningalta ja Lammilta. Infektiot todetaan verinäytteistä tutkimalla virusvasta-aineet ja sivelynäytteistä tutkimalla niistä virus-RNA. Sivelynäytteistä voidaan myös kasvattaa virusta, mikä mahdollistaa taudinaiheuttajan tarkemman tutkimisen. Kun viruksen RNA-emäsjärjestys tunnetaan, voidaan päätellä viruksen alatyyppi, alkuperä sekä taudinaiheuttamiskyky. Virusten esiintyminen vuosien 2006 ja 2007 näytteissä Vuoden 2006 näytteet on tutkittu kokonaisuudessaan ja tulokset julkaistu (www.virologyj.com): influenssaa todettiin 11.3 %:ssa kaikista vesilintunäytteistä. Noin puolet näytteistä oli peräisin sinisorsista ja niissä influenssa A-viruksen esiintyvyys oli peräti 16.3 %. Virus- ja vasta-ainelöydösten maantieteellinen sijainti ilmenee oheisesta karttakuvasta. Näytteistä onnistuttiin eristämään 7 influenssaviruskantaa tarkempia tutkimuksia varten. Kaikki vuoden 2006 viruseristykset olivat H3N8-alatyypin matalapatogeenisiä kantoja, lähisukuisia viruksia on aiemmin eristetty muissa Pohjoismaissa sekä Kiinassa. Syksyn 2007 näytteissä oli useampaa alatyyppiä, H3- alatyypin lisäksi linnuista eristettiin myös H5- ja H6-alatyypin matalapatogeenisiä kantoja. Newcastlen tautia aiheuttavaa APMV-1-virusta todettiin 5.2 %:lla linnuista, yleisimmin tavilla. Kahta eri APMV-1 tyyppiä edustavaa virusta eristettiin neljästä näytteestä, joista toista ei aiemmin ole tavattu Suomessa. Vaikka lintujen Atlantin ylittävän muuton uskotaan olevan vähäistä, osoittautui osa eristetyistä APMV-1 viruksista perimältään hyvin samankaltaisiksi Pohjoisamerikkalaisiin kantoihin verrattuna. Sivelynäytetutkimus osoittautui vasta-ainetutkimusta tehokkaammaksi menetelmäksi virusten osoittamiseksi. Metsästäjien keräämät näytteet vastasivat lajijakaumaltaan hyvin metsästettävää vesilinnustoa; otoksen neljä runsainta lajia olivat sinisorsa, tavi, haapana ja telkkä, jotka muodostavat noin 90 % vuotuisesta valtakunnallisesta vesilintusaaliista. Näytteet osoittautuivat myös korkealaatuisiksi korkean eristysprosentin perusteella. aikaan tutkituista yli 800 muuttolinnusta kyettiin osoittamaan Sindbis-virusvasta-aineita kolmesta yksilöstä; pikkulepinkäisestä, punarinnasta ja laulurastaasta. Puutiaisaivokuumetta, eli Kumlingen tautia (aiheuttaja TBE-virus), todetaan vuosittain 16-41 tapausta joista osa on vakavia hermostoinfektioita. Lintujen merkitys tämän viruksen kiertoon luonnossa on epäselvä; TBE-virusta on eristetty mm. rastaista Suomessa. TBE -virukselle lähisukuinen Länsi-Niilin (West Nile) virus aiheuttaa hyttysvälitteistä kuumetautia ihmisessä ja hevosessa ja sitä on eristetty yli 300 lintulajista. Lähestulkoon kaikki linnut ovat alttiita West Nile -infektioille mutta varsinkin varislinnut ovat muita herkempiä vakavalle sairaudelle. Vuonna 1999 Pohjois-Amerikassa puhkesi West Nile viruksen aiheuttama epidemia, joka on levinnyt yli koko mantereen ja aiheuttanut eriasteista kuume- tai hermostollista tautia yli 16 000 ihmisessä. Muuttolintujen uskotaan levittävän myös West Nile -virusta ja mahdollisesti TBE -virusta. Vesilintunäytteet tutkittiin myös näiden virusten vasta-aineiden varalta. Vesilintuaineistosta löydettiin kolmessa sinisorsassa vasta-aineita West Nile viruksen kaltaista virusta kohtaan. Tutkimus jatkossa Metsästäjien aktiivisuus on ollut keskeisessä osassa tutkimuksen onnistumisen kannalta ja kiitämme kaikkia näytteitä toimittaneita ja tutkimukseen muuten osallistuneita arvokkaasta työstä. Vesilintujen virustutkimushanke jatkuu vuosittaisella sivelynäytekeräyksellä ja toivomme aktiivisen yhteistyön jatkuvan myös vastaisuudessa. Tarkoituksena on seurata lintuvirusten alatyyppijakaumaa, vuosittaista esiintyvyyttä sekä taudinaiheuttamiskykyä. Myös verinäytteiden kerääminen metsäkanalinnuista jatkuu ainakin vuoteen 2009 saakka, jolloin seuraava pogostantautiepidemia on odotettavissa. G Muita vesilintujen virusinfektioita Viruksia jotka tarttuvat ihmiseen eläimistä kutsutaan yleisesti zoonoosi-viruksiksi. Monet selkärankaiset voivat infektoitua viruksella luonnossa tai toimia satunnaisina isäntinä. Tunnusomaista reservoaarille, eli 'varasto-isännälle', on viruksen korkea esiintyvyys populaatiossa ja isännän matala alttius sairaudelle. Luonnonvaraisten lintujen arvellaan olevan osallisia influenssa A -virusten lisäksi useiden muiden zoonoosi-virusten leviämiseen. Sindbis-virus aiheuttaa ihmisillä nivel- ja ihottumaoirein ilmenevän pogostantaudin, jota esiintyy lähinnä Pohjois-Euroopassa ja etenkin Suomessa. Noin 5 % suomalaisista on sairastanut infektion. Tuntemattomasta syystä pogostantautia esiintyy runsaammin joka seitsemäs vuosi. Sindbis-virus infektoi ihmisten lisäksi myös lintuja, ja eräiden lintujen arvellaan toimivan viruksen isäntinä levittäen virusta pohjois-eteläsuunnassa ja joista virus siirtyy hyttysten välityksellä ihmisiin. Metsäkanalintujen populaatiot ovat aiemmin romahtaneet 6-7 vuoden välein muistuttaen pogostantaudin epidemiasykliä; tämän havainnon vuoksi metso, teeri, pyy ja riekko ovat viime vuosina olleet Sindbis-virustutkimuksen aktiivisena kohteena. Vuodesta 2003 lukien eri riistanhoitopiirien metsästäjät ovat keränneet näytteitä vuosittain 300-400 yksilöstä. Peräti 27,4 % metsäkanalinnuista oli vasta-ainepositiivisia vuonna 2003 eli vuoden kuluttua ihmisten pogostantautiepidemiasta. Sen sijaan vuosina 2004­2006 vain pari prosenttia oli positiivisia. Tulokset viittaavat siihen, että metsäkanalinnuilla on rooli pogostantaudin seitsemän vuoden välein esiintyvissä epidemioissa. Vesilintujen vuoden 2006 viruskartoituksessa ei todettu Sindbis-virusvasta-aineita, mutta vuosina 2004 ja 2005 Suomessa kevätmuuton Vesilintujen virustutkimuksen tulokset on julkaistu helmikuussa Virology Journal-sarjassa: Lindh E, Huovilainen A, Ratti O, Ek-Kommonen C, Sironen T, Huhtamo E, Poysa H, Vaheri A, Vapalahti O: Orthomyxo-, paramyxo- and flavivirus infections in wild waterfowl in Finland. Virology Journal 2008, 5:35. Sindbis-virustutkimuksista vastaa LT Satu Kurkela (Haartman-instituutti, Helsingin yliopisto. satu.kurkela@helsinki.fi). Sindbis-virukseen liittyvän lintututkimuksen tuloksia on aikaisemmin julkaistu: Kurkela S, Rätti O, Huhtamo E, Uzcátegui NY, Nuorti PJ, Laakkonen J, Manni T, Helve P, Vaheri A, Vapalahti O: Epidemiology of Sindbis virus infection in birds and human population in Finland. Emerging Infectious Diseases 2007, 14:1-194. Metsästäjä 3 / 2008 63
• Tutkijan tuntoja Tutkijan verkostoituminen Oheinen kuva viime huhtikuulta esittää suomalaisen ekologian kärkijoukkoa symposiotauolla. Joensuussa pohdittiin porukalla suomalaisen ekologian nousua kansainväliseen kärkeen, toki muistettiin myös synkempiä kausia. Kuvan ikääntyvät karvapäät poistuvat aktiivisesta tieteenteosta yllättävän pian jättäen suuren aukon täytettäväksi ­ tai pikemminkin ihmeteltäväksi. Suomalainen ekologikunta kuitenkin tuntee toisensa, tutkijat ovat verkostoituneet, mikä saattaa koitua pelastukseksi. I Kaivoin esille melko ajanmukaisen julkaisuluetteloni, keräsin siitä tietoja kanssakirjoittajistani, ja yritin analysoida verkostoitumistani tutkimusmaailmaan. Otin mukaan vain tiedeyhteisölle suunnatut tekstit, joiden kirjoittajakunta muodostuu ammattitutkijoista tai opiskelijoista. Rajaus pudotti artikkelien määrää noin viidestäsadasta noin kahteensataan. Yhteensä 104 henkilöä on ollut kanssakirjoittajani, 46 heistä vain kerran, vähintään viisi yhteiskirjoitusta kanssani on tehnyt yli 20 tutkijaa. Kolmen kärki ei ole yllättävä: Pekka Helle (työparini kanalintututkimuksessa), Marcus Wikman (osaava apu osaamattomalle) ja Esa Ranta (iso tiedemies). Kaikkien 104 tutkijan ylle voidaan kuvitella yhteysverkko, jonka säikeiden paksuus kuvaa yhteistyön tiiviyttä. Tutkijoita voi myös ryhmitellä intressipiireittäin; populaatioekologit tähän ja tautitutkijat tuonne, näin verkoston antama kuva selkeytyy. Seuraavassa joitakin tuloksia, joissa oli jopa pieniä yllätyksiä, vaikka omia töitä koskivatkin. Kansainvälisten yhteyksien määrä ­ tällä tavoin mitattuna ­ on hämmentävän pieni, alle 20 %, ja niistä valtaosa on venäläisiä, joiden tiedekulttuuri kirjoittajaluetteloineen poikkeaa meikäläisestä. Etenkin Ruotsi ja Norja jäävät lapsipuolen asemaan. Miten tämä on mahdollista, olenhan käynyt työmatkoilla kummassakin maassa puolensataa kertaa. Olen kuitenkin juossut siellä tutkimushallinnon tehtävissä, en niinkään itse tutkimuksen. Erilaiset jäsenyydet, työryhmät, asiantuntijakokoukset, symposioiden järjestelyt, esitelmät ja kongressit, tieteellisen julkaisun synnyttäminen ja toimittaminen jne., nämä ovat vieneet aikani Skandinaviassa. Ne jutut, jotka olen tehnyt yhdessä esim. ruotsalaisten kanssa ovatkin melko teoreettisia, yleensä ottaen riistaeläinten (etenkin kanalintujen) populaatioekologia on hyvin paikallista, joten myös yhteisartikkelit jäävät vähemmälle. Mutta yllätys tuo oli, pakko myöntää! Puolet kirjoittajakumppaneista sijoittuu kansallisiin yliopistoihimme, ja näistä yli puolet Helsingin yliopistoon. Jakaisin hieman risuja itselleni: Turun ja Joensuun yliopistot ovat jääneet vähemmälle, aivan turhan päiten. Tosin annan dosenttiopetusta Joensuun yliopistossa, joten pika-analyysini ei todellakaan kerro koko totuutta yhteistyön määrästä ja laadusta. Tutkimuslaitokset ovat outoa kyllä pienessä roolissa näissä yhteistutkimuksissa. Jos tämä on yleisemminkin totta, on lupa epäillä mahdollisten tutkimuslaitosfuusioiden synergiaetuja. Omin tutkimuskenttäni käsittää seitsemän eri osa-aluetta: populaatioekologia (selvästi suurin), maisemaekologia ja elinympäristövaatimukset, ekologinen energetiikka, fysiologia, metsästys ja saalistus, biodiversiteetti ja riistanrikkaus, sekä metodologiset työt. Kullakin osa-alueella on työskennellyt niin tohtoriopiskelijoita kuin gradulaisiakin, mikä näkyy tietenkin "julkaisuanalyysissäkin". Edellä mainitut ovat sitten ehkä eräänlaisia osaamisalueita, mutta siellä loistaa poissaolollaan myös tiettyjä puutealoja, esimerkiksi genetiikka. Monet metsokantojen populaatiodynamiikkaan, metson soitimien rakenteeseen ja metson maantieteellisen esiintymisen kirjoon liittyvät sulot ja salat jäänevät minulta ratkaisematta. Joitakin puutealoja voi täydentää tietoisella yhteistyöllä, näin etenkin esimerkiksi tutkimuslaitostason julkaisuanalyysien avulla. Verkoston kuntotarkastus pitäisi tehdä aika ajoin, se voisi auttaa tekemään oikeita linjaratkaisuja. Ruotsissa ei ole meikäläistyylistä riistantutkimuslaitosta tai vastaavaa, riistantutkimus tapahtuu eri yliopistojen suojissa. Erikseen nimetty komitea, jonka ulkomainen jäsen olin, jakoi riistarahoja tutkijoille, jotka kokoontuivat parin päivän tutustumis- tapaamiseen Tukholman saaristossa olevaan kongressikeskukseen. Aluksi osanottajat esittelivät itsensä lyhyesti. Jonkin ajan kuluttua aloin epäillä jotakin merkillistä, mikä sitten osoittautui karuksi totuudeksi. Tuossa tilaisuudessa olin ­ suomalaisena ­ ainoa henkilö, joka tunsi entuudestaan kaikki läsnäolijat. Ruotsalaisen riistantutkijan ikuinen taistelu stipendikurimuksessa on kovaa elämää, eikä kilpakumppania edes välttämättä tunneta. G Kirjoittaja on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimusprofessori 64 Harto Lindén, Metsästäjä 3 / 2008
• H EN G IT TÄV Ä | LÄ H EN G IT TÄV Ä | LÄ M PÖLA MI | M PÖLA MI ÄVÄ + toimituskulut 99,- 59,VEDENPITÄVÄ HENGITTÄVÄ N North Ice U ULKOILIJAN KALVOPUKUSETTI > AIR-TEX-kalvopuku. Naisille pun./musta, miehille sin./musta ja harm./musta. > Microfleece-väliasu. Väri musta. > Fleecetakki. Naisille musta/pun., miehi l m miehille mu miehille musta/harmaa. eh hi > Tekninen t-paita. Teknin n Te inen tTekninen N isille pun Naisille pun Naisille pun./harmaa, s le e m ehi le harmaa/musta. miehille har miehille a h le > Liner-sukat. Liner- uka Liner-sukat e > RIB-pipo. RI -pipo RIB-pipo. IB p o Nai il e Na sille a ai il Naisille koot XXS­S koot XXS­S XS S Miehille koot XXS­XL, XXXL 119,Tilaa www.eratukku.fi tai numerosta 020 747 7000 (ma­pe 9­17) OULU, Alasint OULU, Alasintie 8 | VANTAA, Valimotie 27 | TAMPERE, Possijärvenkatu 4 | HAAPARANTA , Ikano-talo i VANT N Valimot 27 limoti im AMPERE, o sijärvenkatu M r ku A ARANTA Ikano al ARA A RANTA n + toimituskulut + toimituskulut OI TU | VED E OI TU | VED E North Ice TRAVIS-KUORITAKKI miehille ja naisille Vedenpitävä, hengittävä AIR-TEX2kalvo. Teipatut saumat, päällystaskuissa roisketiiviit vetoketjut. Hihassa teipattu tasku esim. kännykälle. Säädettävä huppu ja helma, kainaloventilaatiot. Koot XXS­XL. P IT N P IT ÄVÄ | N N N North Ice HANS (miehille) TAI YLVA (naisille) KUORIHOUSUT Takaa korotettu vyötärö, lantioventilaatiot. Säädettävät lahkeensuut, vetoketjulliset sivutaskut. Koot XXS­XXXL.
• Eräaatoksia valtion mailta Petovalvontaa kairassa I Yksi Metsähallituksen erävalvonnan erityistavoitteista vuonna 2008 on ahmakannan turvaaminen. Valvonnan keinoihin ei kuulu elinympäristöjen hoito, joten tämä tarkoittanee ihmisen aiheuttaman uhan eli salametsästyksen torjuntaa. Tavoite on sinänsä kuulunut aina valvontaan kaikkien petojen ja muidenkin lajien osalta. Valvonnassa pyritään varmistamaan, että suurpetojen metsästys tapahtuu laillisesti, sekä paljastamaan mahdollisia rikkomuksia. Tässä pitää korostaa, että epäkohtien esiintyessä kyseessä ei ole enää metsästys vaan petojen häirintä tai laiton tappaminen. Tassu ja telamatto Petojen häirintä ja petovalvonta korostuvat erityisesti kevättalvella, jolloin jäljet ovat näkösällä ja pedoista suurinkin eli karhu on jo jalkeilla. Tassunjälkien seuraksi saattaa ilmestyä telamaton jälki. Valvonnan kenttäväen karu yhteenveto on ollut, että jokaista lumen aikana liikkuvaa petoa seurataan moottorikelkoilla. Tällaisen tullessa viranomaisen tietoon on pyrittävä selErkki Turtinen, aluepäällikkö vittämään, onko kyseessä laillinen toiminta vai laiton hätyyttäminen. Kyseessä voi olla laillinen toiminta porovahinkojen toteamiseksi. Myös vahinkoja aiheuttaneiden petojen pyynnissä on mahdollista saada lupa käyttää kelkkaa apuna. Lisäksi petoja otetaan kiinni riistantutkimukseen liittyen. Nämä kaikki ovat luonnollisia selityksiä, mutta taas kerran tiedonkulun merkitys korostuu. Jos tieto toiminnasta on kulkenut valvojalle, asia ei aiheuta enempää selvittelyä eikä resurssia suunnata väärin. Ellei tätä tietoa ole, toimintaa joudutaan selvittämään edelleen. Törkeää vai ei Metsähallituksen erätarkastajat yhdessä poliisin ja rajavartiolaitoksen kanssa valvovat tilannetta kairassa ja pyrkivät paljastamaan erärikoksia. Jos kyse on laittomasta toiminnasta, selvitetään mitä on tapahtunut. Tässä yhteistoiminnassa vuonna 2007 todettiin 16 tapausta, joissa varmasti voitiin todeta, että peto oli laittomasti tapettu tai vähintään sitä oli hätyytetty. Lukumääräisesti monin verroin enemmän todettiin tilanteita, joissa oli epäilyä laittomuudesta, mutta peto oli säilyttänyt nahkansa tai lopputulos jäi epäselväksi. Petojen häirintään ja salametsästykseen liittyvien rikosten toteaminen ja tutkiminen on vaikeaa. Tutkintaa hoitaa poliisi ja nykyisin myös rajavartiolaitos. Toteen näytettyjen tapausten seuraamuksilla on ennaltaehkäisevää merkitystä. Seuraamusten ankaruus ja pelotevaikutus on muissa Pohjoismaissa selvästi suurempi kuin meillä. Tämän oikeuskäytännön syytä voi arvailla, mutta liittynee siihen, että länsinaapureihin verrattuna suomalaisen eräsielu lienee edelleen lähempänä metsää niin hyvässä kuin pahassakin. Poliisikenttä on esittänyt törkeän metsästysrikoksen tekomuodon lisäämistä rikoslakiin (tätä esitti myös Metsästäjäin Keskusjärjestön Edustajakokous jo vuonna 2003, toim. huom.). Kovempia seuraamuksia tärkeämpi merkitys tällä lisäyksellä olisi tutkintakeinojen tehostumiseen, joka edelleen lisäisi kiinnijäämisen riskiä. Onnistunut tutkinta motivoi myös kenttävalvontaa kun nähdään, että asioihin voidaan vaikuttaa. G Rajavartiolaitos 66 Metsästäjä 3 / 2008
• Valmistaudu jahtikauteen laittamalla "kepsi" kuntoon. Lähetä laitteesi keväthuoltoon! Kevään huoltotarjous koskee GPS-pantaamme TRACKER TTA310 V1.03-V1.06 (tarjous ei koske TTA-310i pantaa) Huoltoon sisältyvät seuraavat elementit: ß ß ß ß ß ß ß Akku (Norm. 35 ) A-kuori (18,18 ) B-kuori (7,8 ) Pantapidike (20 ) SIM-luukun tiiviste (2,5 ) Työ (70 ) Ohjelmistopäivitys (lisäominaisuudet mm. virtakytkin 1,5 kierrosta, jolloin ei sammu vahingossa, yhteensopivuus MyWay Navigator -tuotteisiin ilman Telematic Proxy -ohjelmaa) Saat ohjeet pannan huoltoon lähettämisestä netistä www.tracker.fi Ny t 99 + toimitusk (OVH 153,50 ) ulut Tutustu uutuuksiimme Riihimäen Kansainvälisillä erämessuilla 5.-8.6. osastolla A23-25. Tracker Oy, Kauppiaantie 30, 90460 Oulunsalo | sales@tracker.fi Lisätietoja www.tracker.fi tai 08 521 9290 Asiakastuki 0600 414 610 | 0,95 min+pvm (ma-pe klo 8-20, la klo 9-16) '
• destaan akkau uoka R r Aila Hietala Sveitsinleike 4:lle 650 gr 1½ tl 1½ tl 4 4 hirven ulkofileetä suolaa riistamaustetta viipaletta savukinkkua viipaletta mustaleimajuustoa Hirvenfilee 6:lle 900gr hirvenfileetä Marinadi: 1 dl öljyä 2 dl punaviiniä 2 sipulia 1 porkkana 3 valkosipulinkynttä 20 katajanmarjaa 1 tl viherpippuria 1 tl mustapippuria 1 tl riistamaustetta 1 rkl soijakastiketta 1 pieni kaali (noin 800gr) kaalin keittämiseen: 1½ l vettä 1 rkl suolaa 1 tl meiramia 2 pkt Amerikan-pekonia 1 tl suolaa Kastike: 4 dl paistolientä +vettä 1 lihaliemikuutio 4 rkl tummaa maizenaa 1 dl ruokakermaa 1. Riko huhmarissa katajanmarjat ja pippurit rouheeksi. Sekoita marinadiaineet. Pyyhi filee kuivaksi. Laita filee marinadiliemeen. Laita kansi päälle ja siirrä astia kylmään. Anna marinoitua 2 vrk. Kääntele filettä välillä. Metsästäjä 3 / 2008 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. Kiehauta vesi ja lisää suola ja meirami. Tee viilto kaalin kantaan veitsellä. Laita kaali kiehumaan maustettuun veteen. Irrota kaalinlehtiä sitä mukaa, kun niitä irtoaa kiehuessa. Leikkaa lehdistä paksumpi kantaosa pois. Levitä työlaudalle kaalin lehdet limikkäin. Ripottele ½tl suolaa kaalinlehdille. Levitä Amerikan-pekoniviipaleet kaalinlehtien päälle. Ota filee marinointiliemestä ja ripottele 1 tl suola fileen pinnalle. Laita filee Amerikan-pekoniviipaleiden päälle. Kääri rullalle. Laita hammastikuilla rulla kiinni. Siirrä kääryle voideltuun uunivuokaan. Laita marinadiliemi vuokaan. Lisää vettä 2 dl vuokaan. Valele 1rkl siirappia kääryle päältä. Laita paistokelmu vuona päälle. Laita uuniin 175 asteeseen paistumaan. Valele paiston aikana vuoassa olevalla liemellä. Anna paistua filee kypsäksi 1½- 2 tuntiin. Voit käyttää lihamittaria apuna, jos sinulla on sellainen. Ota kypsä filee pois vuoasta. Siivilöi liemi kasariin. Lisää lihaliemikuutio liemeen. Suurusta tummalla maizenalla. Kiehauta ja lisää ruokakerma ja kuumenna kastike. Leikkaa filee ohuiksi viipaleiksi. Siirrä tarjoiluastiaan. Kaada kastiketta hiukan fileeviipaleiden päälle. Tarjoa loppu kastike erikseen. Tarjoile Pariisin-perunoiden ja uunijuuresten kanssa. Leivitys: 4 rkl vehnäjauhoja 1 tl suolaa ½ tl valkopippuria 2 kananmunaa 6 rkl korppujauhoja Paistamiseen: Voita tai öljyä Koristele: sitruunalohkoilla ja persiljalla Leikkaa filee pihveiksi niin, että se jää joka toisesta reunasta kiinni. 2. Nuiji pihvit hyvin ohuiksi. 3. Mausta suolalla ja riistamausteella. 4. Laita pihvin toiseen päähän savukinkkuja juustoviipale. 5. Käännä toinen reuna päälle. 6. Sekoita vehnäjauhoihin valkopippuri ja suola. Riko kananmunat lautaselle. Mittaa korppujauhot syvälle lautaselle. 7. Laita paistinpannu kuumenemaan. 8. Pyöräytä leikkeet ensin vehnäjauhoseoksessa, kananmunassa ja lopuksi korppujauhoissa. 9. Paista miedolla lämmöllä molemmin puolin kauniin ruskeaksi. 10. Koristele sitruunalohkoilla ja persiljalla, kun laitat leikkeet tarjolle. 12. Tarjoa lohkoperunoiden, uunijuuresten ja vihreän salaatin kanssa. 1. PS. Pihvit ovat täyttävät ja herkulliset. 68
• Metsäkaurispata ohje 3-4:lle 750 gr 100 gr 50 gr 50 gr 50 gr 2 1 3 100 gr 6 dl 1 1 tl 15 15 15 10 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. metsäkauriinpaistia porkkana palsternakkaa selleriä purjoa sipulia punasipuli valkosipulinkynttä mangoa öljyä vettä lihaliemi suolaa kokonaista viherpippuria kokonaista roseepippuria kokonaista mustapippuria katajanmarjaa Jäniskiusaus ohje 6:lle 600 gr jäniksen jauhelihaa 1 sipuli 3 valkosipulinkynttä öljyä 1 tl suolaa 1 tl mustapippuria 1 tl riistamaustetta 1 kg perunaa 150 gr bataattia 120 gr palsternakkaa 50 gr purjoa 4 dl ruokakermaa 2 dl vettä 200 gr viherpippurisulatejuustoa 1 tl paprikajauhetta 1 tl yrttitarhanmauste sekoitusta 1 tl suolaa 1. Sulata jänis, mutta jätä se hiukan kohmeiseksi. Kuivaa talouspaperilla. Ota kalvot pois ja paloittele pieniksi paloiksi. Jauha jänis lihamyllyllä yhteen kertaan. Tähän ohjeeseen menee puolikas jänis. Ruskista öljyssä jauheliha, sipuli ja valkosipuli. Mausta suolalla, mustapippurilla ja riistamausteella. Kuori perunat. Suikaloi ja huuhtele kylmällä vedellä. Valuta. Kuori bataatti ja palsternakka. Suikaloi ohuiksi tikuiksi. Viipaloi purjo. Voitele uunivuoka. Laita kerroksittain vuokaan perunaa, juurekset, purjo ja jauheliha. Päällimmäiseksi peruna. Laita kasariin vesi ja kerma. Kiehauta. Lisää sulatejuusto pieninä nokareina. Sekoita niin, että juusto sulaa liemeen. Lisää mausteet. Kaada liemi vuokaan. Painele vuokaan, että neste imeytyy tasaisesti. Laita 200 asteiseen uniin 30 minuutiksi. Alenna lämpö 175 asteeseen. Paista vuoka kypsäksi noin 1½-2 tuntia. Tarjoile puolukkahilloa, herkkukurkkua ja porkkanaraastetta lisäkkeenä. Savupeuranlihalaatikko 250 gr 5 dl 5 1 tl 1 tl ½ tl ½ tl 1. 2. 3. 4. 5. savupeuranlihaa kuutioina maitoa kananmunaa suolaa paprikajauhetta valkopippuria mustapippurirouhetta Kuutioi savupeuranliha pieniksi kuutioiksi. Sekoita munat, maito, mausteet ja lihakuutiot. Kaada seos voideltuun uunivuokaan. Paista 150 asteessa noin tunti. Voit nostaa loppuvaiheessa lämpötilaa 175 asteeseen. Vuoka saa silloin kauniin värin. Tarjoile iltapalalla salaatin kanssa tai lisäkkeenä esimerkiksi jäniskaalikääryleiden kanssa. Kuutioi liha isoiksi kuutioiksi. Ruskista lihakuutiot öljyssä. Kuutioi sipuli. Ruskista myös öljyssä. Kiehauta vesi ja lisää lihaliemikuutio. Lisää ruskistetut lihapalat, sipulit sekä mausteet ja suola pataan. Laita uuniin 175 asteeseen kypsymään. Sekoita pataa välillä. Kuori juurekset, punasipuli ja mango. Kuutioi hiukan pienemmiksi kuin lihapalat. Ruskista öljyssä juureskuutiot. Kun pata on kypsynyt 1 tunnin, lisää kuutioidut juurekset ja punasipuli pataan. Sekoita. Anna kypsyä padan vielä noin puolituntia niin, että liha ja juurekset ovat kypsiä. Lisää mangokuutiot viimeiseksi pataan ja anna kuumentua niin, että mangopalat kuumentuvat. Koristele persiljalla, kun tarjoilet pataa perunamuusin, puolukkahillon ja punakaalisalaatin kanssa. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. Aila Hietala on Oulun läänin Paavolassa syntynyt keittäjä-emäntä, jolla on 40 vuoden ruoanlaittokokemus suurtalouksissa. Tällä hetkellä hän toimii keittäjä-emäntänä Punkalaitumen yhteiskoulussa. Työn lisäksi hänellä on harrastuksena uusien reseptien suunnittelu ja kokeilu. Sen myötä on syntynyt kaksi keittokirjaa, jotka ovat loppuunmyyty. Tässä tarjolla teille Ailan herkullisia reseptejä. Metsästäjä 3 / 2008 69
• Nuorten palsta Vuoden 2008 kaikissa Metsästäjä-lehden numeroissa esitellään yksi kerrallaan viisi MKJ:n Nuorisorahastosta palkittua kärkipään hanketta ja toimijaa malliksi ja esimerkiksi kaikille metsästäjille. Tässä numerossa esitellään Oravalan Metsästäjien pitkäjänteistä toimintaa, tietyllä lailla joka huipentui vuonna 2007 Oravalan koulun oppilaiden kirjoituksista koottuun Oravalan Koulun luontotarinoita -julkaisuun. Nuoret ja Oravalan Metsästäjät! Vuonna 1957 perustettu yhden kylän metsästysseura aloitti työnsä nuorten parissa jo 60-luvun lopulla. Silloin olivat muodissa opintokerhot, joiden toiminta oli vilkkaimmillaan ja niin aloitti myös Oravalan Metsästäjät ry nuorisotyönsä. Alkuun opiskeltiin Häkämiehen Pekan johdolla riistanhoitoa ja Mannisen Pentin ohjaillessa kokoustekniikkaa. 1980 -luku sai toimintaan väriä, kun aloitettiin hiihtokilpailut myös lapsille omien ampumahiihtojen yhteydessä. Tässä yhteydessä alkoi mielissä kyteä lasten ja nuorten tutustuttaminen kylämme luontoon ja sen eläimiin. Erä- ja luontopolkuaiheiset "kilpailut" saatiin pyörimään kesäisin teemalla "jokainen osallistuja on voittaja". Majamme "Riista-Riihen" maastossa oli merkitty polku ja rasteja yli 10. Nuoret kiersivät rastit ryhmissä ja lapset vanhempiensa kanssa. Kesäinen lenkki keräsi osallistujia runsaasti ja siinä kisattiin jo Valkealan-Kouvolan rhy:n mestaruustasolla, myöhemmin jo yli rhy:n rajojen. Oli siirryttävä Oravalan ala-asteen pi- halle, jotta kaikki mahtuivat mukaan ja reitit tehtiin Oravalan kartanon metsiin. Palkintoina jaettiin jokaiselle mitalit kaulaan ja makeisia mukana olosta. Yhteistyö koulun kanssa sai alkunsa kuultuamme Savitaipaleelta opettaja Kalevi Pekkasen kautta alkaneesta metsästäjien ja koulun yhteistyöstä. Kyläkoulumme opettajat ottivat tarjotun tiedon viestittämisen koululaisille mielihyvin vastaan. Johtajaopettaja Pirkko Iiskolalla oli kerran tilaisuus keskustella kollegansa kanssa kahden ja se antoi yhteisen pohjan tuleville toimille. Koulu sai opetussuunnitelmaansa kerran syksyllä ja keväällä erätietojen välittämisen oppilail- Ari Mikkola Terhakka Anni Solanterä tarttui jouseen ja näytti, kuinka nuolta ammutaan eräpolun tehtävärastilla. 70 Metsästäjä 3 / 2008
• le ja siitä se alkoi... kävelimme kylän raitteja ja reunoja, etsimme eläinten jälkiä, tunnistelimme lintuja, kaadoimme haapoja jäniksille, rakensimme yhdessä katoksen jäniksille koulun viereen, seura toimittaa heinät ja kaurat, lapset hoitavat tarpeet paikoilleen...olipa kiva katsella koulun ikkunasta ruokintapaikan tapahtumia. Jukka Junnola ja Pekka Häkämies ovat odotetut vieraat koululla, kun sedät puhuvat eläimistä ja vastailevat joskus kinkkisiinkin kysymyksiin. Keväisin käydään Lintukymellä seuraamassa lintujen muuttoa, onpa käyty pari kertaa onnistuneesti seuraamassa teerien soidintakin Selänpään lentokentällä, eipä ole aikainen herätyskään ollut mitään nähdyn rinnalla. Myös Jaalan lintutornilla nähtävää on riittänyt. Linja-autoilla on matkaa tehty aina Suomen Metsästysmuseoon, Elimäellä villisikatarhalle, sorsien kosteikkoalueelle ja esimerkiksi Mustilan Arboretumiin jossa oli luontopolku. Olemme kutsuneet koulutilaisuuksiin asiantuntijoita myös muilta tahoilta: Lassi Kujala: Kuvia ja tietoa Repoveden kansallispuistosta, Timo Suomalainen: lintujen äänien taitaja...viime lumilla teemana oli suomenajokoira, josta Kymen kennelpiirin Seppo Lahtela kertoi värikkäästi laavulla makkaranpaiston ohessa ja kotimatkalla poikettiin katsomassa kymmentä kaksiviikkoista ajokoiran pentua. Kymen rh-piirin riistanhoidonneuvoja Jouni Tolvanen ja Valkealan-Kouvolan rhyn: Leena Huuhilo ovat merkittävästi olleet järjestäjien apuna. Ja saatua oppia on Pekka ja Jukka jakaneet useissa pitäjän kylissä eteenpäin. Havaintomateriaaliksi on koulu saanut ukkometson ja supikoiran kokoelmiinsa. Miltei jokaisen reissun jälkeen ovat oppilaat piirtäneet omat näkemyksensä paperille ja kerran jopa piirustuskilpailuna, arvovaltaisen tuomarin valitessa parhaat! Jukka Junnolan inspiraatiosta lapset ovat kirjoittaneet omat luontokokemuksensa ja ne taltioitiin kirjaksi vuonna 2007: ORAVALAN KOULUN LUONTOTARINOITA. Sen on toimittanut Jukka Junnola, piirrokset on tehnyt Pekka Junnola, kuvat ovat Jouni Tolvasen ja taitto Ulla Parikan. Kaksi painosta on jo loppuunmyyty! Kirjan tuotto menee nuorisotyöhön! Kymen-Vuoksen 4-H piirin järjestämissä Luontokoulu SIIVET -ohjelmissa olemme saa- neet vuorollamme olla riistarastia hoitamassa, reitistö jossa Tarja Lappalainen ja Seija Ruokonen ovat loihtineet uskomattomat puitteet lapsille ja nuorille. Eikä ole ihme, että reilussa kuukaudessa reitillä on käynyt parhaimmillaan noin 2900 koululaista. Ja miltei aina on riistarasti ollut kävijöiden mielestä kärkipäästä. Utin ja Valkealan kouluissa 4-H:n "pimeä metsä" sisätiloissa on antanut myös metsästäjille rastityötä parhaasta päästä. Niin...pidetään lapset ja nuoret tietoisina ympärillämme olevasta luonnosta ja eränkäyntitavoista...annetaan heille mahdollisuus sellaiseen luontoon, joka on kaunis ja kantaa meille satoa...paikka jossa voimme rentoutua ja nauttia! G Nuorisotoimintarahaston yhteistyökumppanit: Leupold tähtäinkiikarit, pitkät Baikal - ruutiaseet Metsästyskiväärit Garmin kartta-GPS, Jahti-Jakt -eräasusteet Huomaa!!! Tutustu!!! Metsästys - Visa sivuillamme osoitteessa www.riista.fi. Huippusuosittu metsästysaiheinen visa Älypää Oy:n toimittamana. Visa löytyy myös osoitteesta www.alypaa.com visailusivuston Luonto-osiosta. Testaa ja kertaa tietosi tai opettele ja pelaa aikaa vastaan! Riista-muistipeli osoitteessa www.riista.fi ! Metsästäjän Oppaan lajintunnistuskuvat Webbi-muistipelissä. Peli arpoo aina uudet kahdeksan paria löydettäviksi ja aika vaikuttaa tulokseen. Myös tietoa lajien tuntomerkeistä omassa osiossaan. Erinomainen harjoittelumateriaali esimerkiksi metsästäjätutkintoa varten! Metsästäjä 3 / 2008 71
• Metsästäjäorganisaatio tiedottaa I Keski-Suomen riistanhoitopiirin riistapäällikkö Jukka Purhonen on vuorotteluvapaalla ajalla 1.4.-31.10.2008. Edellä mainittuna aikana toimii vs. riistapäällikkönä Olli Kursula ja vs. riistanhoidonneuvojana Teemu Lamberg. Yhteystiedot: Olli Kursula 0400-243 414, olli.kursula@riista.fi Teemu Lamberg, 040-4878 987, teemu.lamberg@riista.fi . TOIMIJÄRJESTELYJÄ Osoitteenmuutoksia I Forssan-Tammelan rhy: uusi toiminnanohjaaja Heikki Sillanpää, Ihamäentie 21, 30100 Forssa, puh. 050-5923 224, forssa-tammela@riista.fi I Jyväskylän seudun rhy: uusi toiminnanohjaaja Jani Nuijanmaa, Liinakatu 5, 41160 Tikkakoski, puh. 040-5052 274, jyvaskyla@riista.fi . I Pihtiputaan rhy: Onni Nykänen, Tahkonpolku 10 B 9, 44800 Pihtipudas, puh. 040-575 6397, onni.nykanen@gmail.com Ampumaharrastuksen tulevaisuus huolestuttaa I Ampumarataverkosto uhkaa harventua tiukentuvien ympäristövaatimusten, kuten maaperään kerääntyvän lyijyn aiheuttaman mahdollisen pilaantumisriskin ja toiminnasta aiheutuvan melun vuoksi. Ampumaratojen toimintaa säädellään lähes 20 lain perusteella. Mitä vaatimuksia uusi ampuma-asedirektiivi tuo suomalaiseen lainsäädäntöön? Näistä ja monista muistakin metsästäjien kannalta oleellisista asioista ase- ja ampuma-alan päättäjät, harrastajat, järjestöt ja yritykset kokoontuivat huhtikuun lopulla keskustelemaan seminaarin merkeissä. Europarlamentaarikko Lasse Lehtisen mukaan hiljattain muutettu Euroopan unionin ampuma-asedirektiivi antaa mahdollisuuden ase- ja ampumaharrastuksen jatkumiseen lähes nykyisellään Suomessa. Se ei edellytä tiukennuksia ikärajoihin. Direktiivistä tulevat velvoitteet pitää sisällyttää Suomen omaan lainsäädäntöön ja eikä niistä saa poiketa löysempään suuntaan. Lehtisen mukaan EU:ta ei kuitenkaan voi syyttää, jos Suomeen säädetään hallituksen ja eduskunnan toimesta direktiivin edellytyksiä tiukempi laki. Sisäasiainministeriön arpajais- ja asehallintoyksikön johtajan, hallitusneuvos Jouni Laihon mukaan ampujia ja metsästäjiä tyydyttävä lakiehdotus saataneen aikaan direktiivin muutoksista. Lehtisen kertomus direktiivin muutoksen etenemisestä oli hyvin mielenkiintoinen. Muutoksen alkuperäinen tarkoitus oli olla rutiinitoimenpide, jolla siirretään YK:n tuliaseita koskeva kansainvälinen pöytäkirja ampuma-aseiden laittoman valmistuksen ja laittoman kaupan torjunnasta osaksi eurooppalaista lainsäädäntöä. Direktiivin muutosta valmisteltiin parlamentin sisämarkkinavaliokunnassa, saksalaisen vihreän poliitikon johdolla. Lehtisen mukaan valiokunnan reilusta 40 jäsenestä neljällä oli ollut joskus ase kädessään. Niinpä rutiinitoimenpiteestä kehkeytyikin hyvin tunteikas ja monivivahteinen prosessi. Parlamentin innokkaat jäsenet halusivat lisätä esitykseen monia maailmaa parantavia yksityiskohtia. Esimerkiksi alle 18-vuotiaiden aseenkäyttöä esitettiin kiellettäväksi kokonaan. Tämä olisi ollut toteutuessaan tuhoisaa tuhansien nuorten metsästäjiemme ja ampujiemme kannalta. Onneksi järki lopulta voitti ja lopputulos direktiivin suhteen on hyvä. Suomalaisten nuorten metsästäjien kannalta on hienoa, että meillä on europarlamentissa Lasse Lehtisen kaltaisia vaikuttajia, joiden vahvana motiivina on säilyttää suomalaisten nuorten metsästysmahdollisuus, suomalainen asekulttuuri ja hyvät käytännöt nykyisellään myös tulevaisuudessa. Uutta ampumaratalakia tarvitaan Sisäasiainministeriön Jouni Laiho toi esille nykyisiä ampumaratoja koskevat hyvin puutteelliset ja ristiriitaiset säännökset. Laihon mukaan ampumaratoja koskevat lait ovat hyvin vanhoja - niiden laittamisesta ja kunnossapidosta on säädetty kahdella lailla 1900-luvun alussa. Näiden lisäksi ampumaratoja koskevat keskeisimmät säännöt ovat ympäristösuojeluasetus, melutasoa koskeva valtioneuvoston päätös ja ampumaaselaki. Laihon mukaan ongelmia on aiheuttanut se, että ampumaradat kuuluvat usean eri ministeriön - sisäasiainministeriön, ympäristöministeriön, opetusministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan. Vastuunkantajaministeriötä ei ole löytynyt, vaikka hajanaisia neuvotteluja eri ministeriöiden kesken on käyty jo 1990-luvulla ja 2000-luvulla. Laihon mukaan nykyinen tilanne on kestämätön ja siksi hän toivoikin valtioneuvoston asettuvan ratkaisijan rooliin ja antavan jollekin ministeriölle tehtäväksi uuden ampumaratalain valmistelun. Samaa mieltä ampumaratatoiminnan monimutkaisesta pykäläviidakosta oli myös Suomen Ampumaurheiluliiton toiminnanjohtaja Risto Aarrekivi. Hänen mukaansa ongelmallista on, että ampumaratatoimintaa säädellään lähes 20 lain voimalla. Ampumaradoista perusliikuntapaikkoja Aarrekiven mielestä ampumaratoja koskevan lainsäädännön uudistamisen lisäksi yhteiskunnan tulisi olla voimakkaasti mukana ampumaratojen kehitystoiminnassa, turvaamalla nykyisten ampumaratojen toimintaedellytykset kaavoituksella. Nykyisin asuinrakentamisen tiivistyessä ratojen käyttöä rajoitetaan. Ei ole ammunnan harrastajan tai ampumaradan vika, jos joku rakentaa ampumaradan melualueelle ja alkaa sitten valittamaan laukausten äänistä. Ongelmana on, että ampumaradat tuntuvat olevan pelkästään rasitteita kunnalle ja ne ovat kaavoituksen ja paikallisten päättäjien mielivallan alla. Ampumarataa tulisikin pitää yhtenä perusliikuntapaikkana urheilukenttien tai ­hallien rinnalla. Tämä olisi suotavaa 500 000 ammunnan harrastajallemme. Kuudensiin olympialaisiin valmistautuvan, huippuampuja Juha Hirven mielestä on turha odottaa uusia huippuampujia, ellei meillä ole ampumaratoja ja suorituspaikkoja tarpeeksi. ­ Minä en olisi täällä tänään puhumassa, jos ampumarataa ei olisi ollut Kotkan kaupunkialueella 80-luvun alussa. Aarrekiven mukaan ratojen määrä tulisi kaksinkertaistaa väestörikkaalla Uudellamaalla. Suur-Helsingin alueella ei ole tällä hetkellä yhtään siviilikäyttöön tarkoitettua useamman lajin ampumakeskusta, kun Tukholman alueella ratoja on 45. Olisiko meidän syytä ottaa oppia kerrankin ruotsalaisilta? Erikoissuunnittelija Marko Svensberg, Metsästäjäin Keskusjärjestö Lasse Lehtinen oli pääarkkitehtejä EU:n asedirektiivikiemuroissa. Lopullinen sanamuoto mahdollistaa meikäläisen aselupapolitiikan jatkumisen lähes ennallaan. Kiitos Lasse! Jouni Laiho oli ampumarataseminaarin toinen pääalustaja. Laiho myönsi, että asedirektiivin sanamuoto antaa mahdollisuuden ampumaharrastajia tyydyttävään lakitekstiin. 72 Metsästäjä 3 / 2008
• I FACE, the Federation of Associations for Hunting and Conservation of the EU I La FACE, la Fédération de chasse et de Conservation de la Faune Sauvage de l'EU, I FACE, der Zusammenschluss der Verbände für Jagd und Wildtiererhaltung in der EU, is seeking to recruit from June 2008 onwards for its Brussels' based Secretariat, a souhaite engager à partir de juin 2008 pour son Secrétariat basé à Bruxelles, un sucht ab Juni 2008 für sein Sekretariat in Brüssel einen Director "Public Affairs & Communication" to develop and implement - as part of the Senior Management Team and in cooperation with the Secretary-General and the Public Affairs and Communication Teams as well as with Member organisations - the Federation's lobbying, advocacy and communication programmes and associated policies for promoting and defending sustainable hunting as a tool for conservation in Europe. pour développer et mettre en oeuvre - en tant que membre du Senior Management Team et en coopération avec le Secrétaire Général et les équipes de Public Affairs et de Communication, ainsi qu'avec les associations Membres - les programmes de lobbying, conseil et communication de la Fédération ainsi que les politiques associées pour la promotion et la défense de la chasse durable en tant qu'instrument pour la conservation de la nature en Europe. für die Gestaltung und Umsetzung - als Teil des Senior Management Teams und in Zusammenarbeit mit dem Generalsekretär, den Public Affairs und Communication Teams sowie mit den Mitgliedsorganisationen - des Lobbying und der Interessenvertretung, der Kommunikationsprogramme und dazugehörigen Verfahrensweisen zur Förderung und Verteidigung der nachhaltigen Jagd als Mittel des Naturschutzes in Europa. A full description of the position as well as the terms and conditions can be found on www.face.eu Une description complète de la fonction ainsi que les termes et conditions peuvent être consultés sur www.face.eu Eine ausführliche Stellenbeschreibung sowie die Voraussetzungen und Konditionen können gefunden werden auf www.face.eu Send cover letter and CV for this post, to arrive no later than the closing date of 21th May 2008, to: FACE - the Secretary-General Rue F. Pelletier 82 ­ B-1030 Brussels Tel: +32.2.732 69 00 administration@face.eu Fax: +32.2.732 70 72 Haetaan Riistanhoitajaa Tarjoamme haastavan, vastuunalaisen ja monipuolisen ympärivuotisen riistanhoitotyön. Edellytämme kykyä itsenäiseen ja vastuunalaiseen työskentelyyn. Vapaamuotoiset kirjalliset hakemukset palkkatoiveineen kesäkuun loppuun mennessä osoitteeseen: Kartanon Riista Kytäjäntie 846 05720 Hyvinkää. Hakemuksia ei palauteta. I Toni Henrik Kumpuvaara Tyrnävältä, on suorittanut Riistamestarin erikoisammattitutkinnon kaikki kuusitoista vaadittavaa osiota hyväksytysti ja hänelle on myönnetty Riistamestarin ammattinimike 29. tammikuuta 2008 alkaen. Hän on viides suomalaisen riista-alan erikoisammattitutkinnon hyväksytysti suorittanut henkilö. Toni aloitti varsinaiset riista-alan opinnot vuonna 2002. Tuolloin hänelle avautuivat KeskiPohjanmaan maaseutuopiston Perhon riistalinjan ovet ja sen myötä riistamestaritutkinnon haasteet. Vuoden kestäneen valmistavan koulutuksen jälkeen alkoi näyttöjen antaminen tutkinnon eri osissa. Muiden töiden, kuten ase- ja metsästystarvikekaupan sekä harrastusten ohella näyttöjen antamisessa vierähti tammikuuhun 2007 asti. Riista-ala on tällä hetkellä täystyöllistänyt miehen ja päätoimikin on löytynyt omasta opinahjosta Perhossa. Metsästyksen ja riistanhoidon lehtorina Perhon riistapainotteisella luontoyrittäjälinjalla toimivalla Tonilla riittää haastetta jatkossa myös riista-alalle suuntautuvien opiskelijoiden koulutuksessa. Mestarin vastuulle on sälytetty muun muassa käytännön metsästyksen, saaliin käsittelyn, erätaitojen ja varustepuolen opetus. Sivutoimenaan Toni konsultoi kaupallisen metsästyksen yrityksiä. Tällä hetkellä työn alla ovat karhu- ja hirvijahtipaketit Venäjälle. Tonilla on myös kokemusta riista-alan luottamustehtävistä niin metsästysseura, kuin riistanhoitoyhdistys tasolta. Metsästäjänä tuore riistamestari on kaikkiruokainen, mutta suurriista kiehtoo nykyään eniten. Kotimainen riista on lähes kautta linjan "tullut eräksi" ja kokemusta on kertynyt myös ulkomailta, aina Keski-, ja Itä-Euroopasta Afrikkaan asti. Koiramiehenä Toni tuntee ajokoirat, laikat ja seisojat sekä jämttit. Metsästysvarusteet, etenkin ruutiaseet ja patruunat ovat olleet aina kiinnostuksen kohteena, viime aikoina myös jouset ja jousimetsästys. Korkeanpaikan kammo ei kuulu Tonin sanavarastoon. Harrastuksiin on näet aiemmin kuulunut myös vuorikiipeily pohjoisen pallonpuoliskon, Alppien ja jopa Kirgisian (1999 Khan Tengri, 7010m) vuortenseinämillä. Siipan kautta tutuksi ovat tulleet myös hevoset ja yksi puoliverinen varsa on kasvamassa, ties vaikka jahtikiesin eteen valjastettavaksi. Metsästäjäin Keskusjärjestö riistamestaritutkintoa järjestävine yhteistyökumppaneineen sekä Otso ­rahasto onnittelevat lämpimästi Toni Kumpuvaaraa ja Tonin perhettä sekä toivottavat mestarille menestystä riista-alan työtehtävissä. (I.A-A.) Toni Kumpuvaarasta riistamestari Riistamestari ja koiramies Toni Kumpuvaara Metsästäjä 3 / 2008 73
• Piirit Oulu NUORTEN ERÄLEIRI I Aika: 08.06 ­ 13.06.2008 Järjestäjät: Muovaaran jahti ry/ Ollilan Lomamajat Erähenkisille 10 ­ 16 vuotiaille nuorille tarkoitettu leiri, jolla opastetaan liikkumaan luonnossa, tutustutaan metsästykseen ja riistanhoitoon ja valmennetaan metsästäjätutkintoon. Paikka: Kuusamo, Sossonniemen kylä, Ollilan Lomamajat Hinta: 185,00 e/hlö, sisältää majoituksen mökeissä, ruokailut, opastukset, koulutukset, opetusmateriaalit ja vastuuvakuutuksen leirin ajalle. Lisäksi tutkintoon osallistujilta peritään 13 e tutkintomaksu. Ohjelmassa mm: - metsästäjätutkintoon valmentavaa koulutusta - metsästäjätutkinto - ampumakoulutusta radalla - suunnistuksen perusteet - ensiapukoulutus - metsästyskoirien käyttö - pienpetopyyntikoulutus/ loukkujen valmistus - riistanhoitotyöt - luontokoulutus ja ­opastus - kalastus Ilmoittautumiset ilmoituslomak- keella (löytyy: www.ollilanlomamajat.com) sähköpostilla osoitteeseen: info@ollilanlomamajat.com Lisätietoja: Kajava Pekka, 040 ­ 552 8921, pekka.kajava@wippies.com Ollila Tuomo, 0400 ­ 286 528, info@ollilanlomamajat.com Pitkänen Teemu, 0400 ­ 243 001 Pitkänen Risto, 040 ­ 839 0209 - leirille otetaan 40 leiriläistä ilmoittautumisjärjestyksessä. - leirille tuleville lähetetään tarkemmat ohjeet ja leiriohjelma. - ilmoittautuminen viim. 30.05.2008 mennessä. Kymi Rainio puh. 040 5269 187 tai virolahti@riista.fi Ilmoittautumisen yhteydessä tulee mainita, jos leiriläisellä on tarvetta erityisruokavalioon. Lisäksi on ilmoitettava leiriläisen huoltajan puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite. Leiri on ensisijaisesti tarkoitettu järjestävien yhdistysten alueen nuorille. Mikäli tilaa jää, mukaan otetaan nuoria myös muista kunnista! Pohjois-Karjala NUORTEN ERÄLEIRI 2008 I Aika: 23.-27.6. 2008 Paikka: Leiri pidetään Kesäkoti Osviitassa Luumäellä. Leirillä tutustutaan monipuolisesti luontoon, kalastukseen, metsästykseen ja luonnossa liikkumiseen. Mahdollisuus suorittaa myös metsästäjätutkinto. Leirille otetaan neljäkymmentä 10-14-vuotiasta poikaa tai tyttöä. Osallistumismaksu 70 e. Tule mukaan kokemaan villejä elämyksiä! Ilmoittautumiset 31.5.08 mennessä ja lisätietoja: Luumäen riistanhoitoyhdistys, Pasi Laari puh. 0400 298 308 Lemi-Taipalsaaren riistanhoitoyhdistys, Seppo Lappalainen puh. 0500 752 602 Savitaipaleen-Suomenniemen riistanhoitoyhdistys, Tarmo Hjerppe puh. 040 739 2848 Leirimuotoisia metsästäjätutkintoon valmentavia kursseja I Enossa Rukaveden Erä ry:n metsästysmajalla perjantai 6.6 klo 17.00 ­ sunnuntai 8.6 klo 12.00. Ilmoittautumiset 30.5. mennessä Asko Vänskälle 050 3366324. Kurssimaksu 50 euroa, sisältää majoituksen, ruokailut ja kahvit. Ilomantsissa 6. ­ 8.6.2008 Ukkolanvaaran kämpällä. Leirimaksu 50 e sisältää majoituksen, ruokailut, oppitunnit, oheistoiminnat ja vakuutuksen, pelkät teoriatunnit (12 h) ja valinnan mukaan oheistoiminnat 20 e. Ilmoittautumiset 31.5. mennessä Minna Leppäselle 0500 192 559. 741 078 ja Hannu Tahvanainen 0400 451 677. Erä-Nestorit ry järjestää nuorisoleirin Enon Naurisvaarassa 22.­24.8.2008. Leiri on tarkoitettu 9­15 -vuotiaille nuorille. Leirille otetaan 30 nuorta ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumiset 31.7. mennessä. Leirimaksu 70 e sisältää majoituksen, ruokailut ja ohjelman. Leiriohjelmassa on ammuntaa, metsästyskoiriin tutustumista maastossa, tutustumista pienpetojen pyyntiin ja riistanruokintaan. Ilmoittautumiset ja tiedustelut Terho Honkanen 0400 371 314. Satakunta NUORTEN METSÄSTÄJIEN LEIRIT 2008 I Satakunnan Riistanhoitopiiri ja Suomen Metsästäjäliiton Satakunnan piiri järjestävät tulevana kesänä kaksi nuorten metsästäjien leiriä. Leireille otetaan osallistujia ensisijaisesti piirien toimialueelta. Leirillä on aikaisempina vuosina ollut suuri suosio, joten ilmoittaudu ja varaa paikkasi hyvissä ajoin. Leirit järjestetään: HONKAJOELLA 22.-24.7.2008 ja HÄMEENKYRÖSSÄ 28.7.-30.7.2008 Leirillä tehdään mm. pyyntilaitteita, opetellaan käsittelemään riistaa ja perehdytään metsästyskoiriin ja niiden kouluttamiseen. Osallistujilla on mahdollisuus osallistua metsästäjätutkintoon. Kaikkia tutkinnossa tarvittavia asioita ei käsitellä leirin aikana, joten oppilaiden tulee etukäteen tutustua perusteellisesti Metsästäjän opaskirjaan. Leirimaksu on 60 euroa ja se sisältää ruuan, majoituksen 4-6 hengen huoneissa, vakuutuksen ja tarvikkeet. Metsästäjätutkinnon maksu on 13 euroa. Ilmoittautuminen ja tiedustelut: Honkajoen leiri ( 20 osallistujaa ) Tapio Loukkaanhuhta, puh. 040-550 0001 Hämeenkyrön leiri ( 15 osallistujaa) Esa Virtanen, puh. 050-52 72 187 Pohjois-Savo Tunnelma syntyy tulilla... LAPIN KOTA (LAAVU) Metsien miesten illanistujaisiin. Kotipihan kaunistus. Suojaisa kokoontumispaikka hirviporukalle ja perheen luontoharrastukselle. Lahja erä- ja luontoihmiselle. Mökille tai tontille asunnoksi. Helppo ja nopea pystyttää. Laavussa voit: - istua tulilla - kokea eräelämää parhaimmillaan - tuntea luonnon läheisyyden - herkistyä löytämään uusia arvoja elämään - keittää nokipannukahvit yllätykseksi vieraille - nauttia hiljaisuudesta ja rauhasta sekä savun tuoksusta arjen paineiden keskellä Koot: halkaisija 4 ja 5 m Erikoistarjous INARI puh. 0400 172 268 Nuorten eräleirejä I Nurmeksen riistanhoitoyhdistys järjestää yhdessä MehtovaaraHyrinän Erä ry:n kanssa Eräleirin 6.-8.6.2008. Leiri on tarkoitettu 10-15 -vuotiaille tytöille ja pojille. Leiri pidetään Matolammen majalla teemalla luonto läheiseksi. Tiedustelut ja ilmoittautumiset sähköpostitse: nurmes@riista.fi Koivurinteen Erä ry järjestää Lieksan Viekijärvellä nuorisoleirin 27.­29.6.2008. Leiri on tarkoitettu 10­15 -vuotiaille tytöille ja pojille. Leirille mahtuu 20­25 nuorta. Luvassa monipuolista ohjelmaa, mm. ammuntaa, kalastusta, tutustumista luontokuvaukseen ja vanhoihin metsästystapoihin. Leirimaksu 30 e. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Mauri Piironen 0400 498 953 tai sähköpostitse: koivurinteenera@ gmail.com Kesälahden ja Kiteen riistanhoitoyhdistykset järjestävät Keski-Karjalan nuorten eräleirin Kesälahden Villalassa Villalan Erä ry:n majalla 9.­10.8.2008. Leiri on tarkoitettu 10­15 -vuotiaille tytöille ja pojille. Leirille otetaan 30 nuorta. Leirimaksu 40 e sisältää ruokailut, majoituksen ja vakuutuksen. Leiriohjelmassa on mm. eräpolku ja kyyhkyjahti. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Veikko Ihanus 0400 Eräleiri Virolahdella I Aika: 13.6.­ 15.6.2008 Paikka: Virolahdella, Klamilan Vedon hiihtomajalla Miehikkälän, Virolahden ja Ylämaan rhy:t järjestävät ERÄLEIRIN 10-14 -vuotiaille tytöille ja pojille. Leirin hinta on 20 e, maksu suoritetaan leirin alussa. Leiriläisillä tulee olla mukana normaali leirivarustus, myös makuupussi ja leiripatja. Mukaan voi ottaa myös kompassin ja matoongen. Leiri alkaa pe 13.6. klo 11 ja päättyy su 15.6. noin klo 13. Leirillä annetaan mm. valmistavaa koulutusta metsästäjätutkintoa varten. Tiedustelut: toiminnanohjaajat Miehikkälän rhy Kimmo Kuuva puh. 040 5639 835 tai miehikkala@riista.fi, Ylämaan rhy Jenni Kinnunen puh. 050 3306 353 tai ylamaa@riista.fi, Virolahden rhy Tapani Rainio puh. 040 5269 187 tai virolahti@riista.fi Leirille sitovat ilmoittautumiset 26.5.2008 mennessä Tapani RAUTAVAARAN METSÄKARTANON KURSSIT 2008 23.-26.6. Nuorten riistakurssi, jonka päätteeksi on mahdollista suorittaa metsästäjätutkinto. 12.-14.9. Erämimmit, eli metsästystä ja luentoja metsästäville naisille. Lisätietoja kursseista, Metsäkartano p. 040 839 6350 info@metsakartano.com www.metsakartano.com ERÄ-TIKKI 74 Metsästäjä 3 / 2008
• LATAA PUHELIMEESI NAVIGAATTORI NETISTÄ. WWW.TRACKER.FI 19,90 Pohjakartta (C) Maanmittauslaitos 49/MML/07 Vihdoinkin! Uusi todella edullinen navigaattori, jossa on maastokartat. Koko paketti kätevästi kännykässä. MyWay Navigator Lite soveltuu kaikille oman tien kulkijoille ja luonnossa liikkujille. MyWayllä löydät oman, kaverisi ja merkittyjen paikkojesi sijainnin tarkasti maasto-, kaupunki- tai merikartalla. 19,90 / yksi kuukausilisenssi tai 69 / vuosi. Sisältää 300 karttaruutua. Tracker Oy sales@tracker.fi | 08 521 9290 MyWaymyynti MyWay Point myymälät kautta maan Asiakastuki 0600 414 610 | 0,95 min+pvm (ma-pe klo 8-20, la klo 9-16) Metsästäjä My Way Never get lost 3 / 2008 75
• Osoitteita Metsästäjäin Keskusjärjestö, MKJ Fantsintie 13-14, 01100 ITÄSALMI Puhelimet: Vaihde 09-272 7810, telefax 09-272 78130 e-mail: etunimi.sukunimi@riista.fi www.riista.fi Riistanhoitopiirit e-mail: etunimi.sukunimi@riista.fi Etelä-Häme: Jyri Rauhala, Lukiokatu 14, 13100 Hämeenlinna, puh. 03-644 650, 0400-225 745, telefax 03-644 6522. Etelä-Savo: Virastotie 3, PL 14, 51901 Juva, puh. 0440-452 830, telefax 015-452 831. Rp Petri Vartiainen puh. 0500-257 407, Rh-neuvoja Veli-Matti Pekkarinen, puh. 0400-257 407. Kainuu: Jukka Keränen, Syväyksenkatu 1 B 27, 89600 Suomussalmi, puh. 08-713 480, 0400-137 028, telefax 08-712 397. Rh-neuvoja Markus Pekkinen, puh. 0400-268 390. Keski-Suomi: Vs. Olli Kursula, Kauppakatu 19 A 7, 40100 Jyväskylä, puh. 020 7479 630, 0400-243 414, telefax 020 7479 639. Rh-neuvoja Vs. Teemu Lamberg, puh. 040-4878 987. Kymi: Erkki Kiukas, Pikkuympyräkatu 3 A, 49400 Hamina, 0400-258 479, telefax 05-344 0998. Rh-neuvoja Jouni Tolvanen, puh. 040-716 2223. Lappi: Teuvo Eskola, Vanamokatu 3 D, G apul. toiminnanjohtaja, Jari Pigg, puh. 09-2727 8111. G talous: Pekka Lehikoinen, puh. 09-2727 8118, 0400-648 678. G metsästys ja riistanhoito, koulutus ja neuvonta: Jari Pigg, puh. 09-2727 8112, 0400-463 942, Tuomo Pispa, puh. 09-2727 8115, 0400-700 778, Pentti Vikberg, puh. 09-2727 8117, 0400-341 771, Marko Svensberg, puh. 09-2727 8119, 040-557 3827. G viestintä, Metsästäjä- ja Jägaren-lehdet: Klaus Ekman, puh. 09-2727 8116, 0400-463 943, G varasto ja tilaukset: Marion Sundqvist, puh. 09-2727 8150. G Laitialan toimintakeskus: Metsästäjäntie 39, 16790 Manskivi, puh. 03-882 570, telefax 03-882 5711, Ilkka Ala-Ajos, 0500-817 913, Marko Muuttola, 050-911 3832. Osoitteenmuutokset: 0303 9777 PL 8050, 96101 Rovaniemi, puh. 016-379 0081, 0400-864 329 (tsto), 0400-392 667, telefax 016-379 0085. Rh-neuvoja Urpo Kainulainen, puh. 0400-394 329. Karhupalvelunumero 016-379 0086 Oulu: Keijo Kapiainen, Ratatie 41, PL 35, 91501 Muhos, puh. 08-535 3500, 0500-387 705, telefax 08-533 3555. Rh-neuvoja Harri Hepo-oja, puh. 0500-282 082. Pohjanmaa: Jarkko Nurmi, Vapaudentie 32­34 B 21, 60100 Seinäjoki, puh. 06-421 7223, 0400-180 084, telefax 06-421 7225. Rh-neuvoja Juha Heikkilä, puh. 06-421 7222, 0400-180 083. Pohjois-Häme: Jani Körhämö, Finnentie 8, 36200 Kangasala, puh. 03-3140 9400, telefax 03-3140 9450, 0400-231 452. Rh-neuvoja Marko Mikkola, puh. 03-3140 9417, 045-135 9690. Pohjois-Karjala: Teollisuuskatu 15, 80100 Joensuu, puh. 013-285 260, telefax 013-285 263. Rp Juha Kuittinen, puh. 013-285 261, 0400-376 189. Rh-neuvoja Reijo Kotilainen, puh. 013-285 262, 0500-196 622. Pohjois-Savo: Kiekkotie 4, 70200 Kuopio, telefax 017-282 3005. Rp Jouni Tanskanen, puh. 017-265 3830, 0500-376 800. Rh-neuvoja Ville Hokkanen, puh. 017-265 3820, 050-431 1276. Ruots. Pohjanmaa: Mathias Lindström, Kungsgårdsvägen 58 G, 65380 Vaasa, puh. 06-356 0352, 050-349 0175, telefax 06-356 0360, Rh-neuvoja Stefan Pellas, puh. 06-356 0351, 050-511 7279. Satakunta: Mauri Krusberg, Porintie 9, 29250 Nakkila, puh. 02-531 9000, 0500-638 062, telefax 02-531 9001. Rh-neuvoja Reima Laaja, puh. 0500-742 354. Uusimaa: Reijo Orava, Sompiontie 1, 00730 Helsinki, puh. 09-350 7230, 0500-420 810, telefax 09-387 2878. Rh-neuvoja Visa Eronen, puh. 050-366 1114 Pääkaupunkiseudun metsästäjätoimisto: Veikko Seuna, puh. 09-350 7244, 0500-458 357. Varsinais-Suomi: Heikki Uotila, Tehdastie 2, 21530 Paimio, puh. 02-477 9610, 0400-530 548, telefax 02-477 9615. Rh-neuvoja Jörgen Hermansson, puh. 02-477 9620, 0400-909 565. Metsähallitus Maa- ja metsätalousministeriö PL 30, 00023 valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 09-16 001. Kala- ja riistaosasto Käyntiosoite, Mariankatu 23, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 valtioneuvosto, telefax 09-1605 2284. Osastopäällikkö Pentti Lähteenoja Apulaisosastopäällikkö Christian Krogell, puh. 09-1605 3373, 040-735 3173. Ylitarkastaja Sami Niemi, puh. 09-1605 3374. Ylitarkastaja Madeleine Nyman, puh. 09-1605 2469, 040-752 3302. Ylitarkastaja Jussi Laanikari, puh. 09-1605 2283, 040-733 6229. Luontopalvelut / metsästys- ja riistanhoitoasiat Erätalouspäällikkö Olavi Joensuu, PL 81, 90101 Oulu, puh. 020 564 6609, 0400-290 707, olavi.joensuu@metsa.fi Ylitarkastaja Jukka Bisi, puh. 040-537 0993, jukka.bisi@metsa.fi Villi Pohjola Asiakaspalvelu ja lupamyynti puh. 020 344 122, www.villipohjola.com Riistan tauti- ja kuolinsyyselvitykset: Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA, Oulun tutkimusyksikkö, Satamatie 15, 90520 Oulu, Postiosoite: PL 517, 90101 Oulu, puh. 020 772 003. Eläinnäytteet osoitteella: EVIRA, Matkahuolto, Oulu. Rengas-, hirvieläin ja siipimerkkilöydöt: Rengastustoimisto, PL 17, 00014 Helsingin yliopisto (Käyntios. P. Rautatienkatu 13), puh. 09-1912 8847. Suomen Metsästysmuseo: Metsästyskirjasto, arkisto. Tehtaankatu 23 A, 11910 Riihimäki, puh. 019-722 293, telefax: 019-719 378, sähköposti: info@metsastysmuseo.com, internet: http://www.metsastysmuseo.com Metsästäjävakuutus: Tiedustelut metsästykseen liittyvissä vakuutusasioissa: Tapiola-Yhtiöt puh. 09-4531. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistantutkimus, PL 2, 00791 Helsinki, Käyntios.: Viikinkaari 4 puh. 020 57 511, telefax 020 575 1201. G Ilomantsin riistantutkimusasema, 82900 Ilomantsi, puh. 020 575 1500, telefax 020 575 1509. G Joensuun riistan- ja kalantutkimus, Yliopistokatu 6, 80100 Joensuu, puh. 020 575 1400, telefax 020 575 1409. G Evon riistantutkimusasema, Rahtijärventie 291, 16970 EVO, puh. 020 57 511, telefax 020 575 1429. G Oulun riistan- ja kalantutkimus, Tutkijantie 2 A, 90570 Oulu, puh. 020 575 1870, telefax 020 575 1879. G Söderskärin riistantutkimusasema, puh. 020 575 1896. G Taivalkosken riistan- ja kalantutkimus, Ohtaoja, 93400 Taivalkoski, puh. 020 575 1550, telefax 020 575 1559. G Turun riistan- ja kalantutkimus, Itäinen Pitkäkatu 3, 20520 Turku, puh. 020 575 1680, telefax 020 575 1689. MKJ kansainvälistä edunvalvontaa 76 Metsästäjä 3 / 2008
• Kaupankäyntiä Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (43 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden, korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien, painetussa lehdessä rivimäärä voi vaihdella painoteknisistä syistä johtuen. Käytä tekstauskirjaimia. Vältä faxien lähettämistä, jotta vältymme turhilta epäselvyyksiltä. Vuonna 2008 hinta on 15 Eur / rivi. Ilmoituksen vähimmäiskoko on kaksi riviä. Ilmoitukset laskutetaan lehden ilmestyttyä. Toistoalennus peräkkäisissä numeroissa julkaistusta ilmoituksesta on 15 %. Ilmoitusta ei julkaista, mikäli ilmoittajalla on erääntyneitä laskuja. Ilmoitusaineisto on lähetettävä lehden toimitukseen. Os. on Fantsintie 13-14, 01100 Itäsalmi. E­mail: marja.kraufvelin@riista.fi. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Otamme vastaan vain metsästyksen ja riistanhoidon aihepiiriin kuuluvia ilmoituksia. Metsästäjä nro 4/2008 ilmestyy 11.07.2008. Siihen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa viimeistään 5.6.2008. Harmaa norjanhirvik. synt. 13.4.08 isä Kva Lazutiinan Vikke, emä K & Mva Käkikorven Hippu, puh. 050-599 2521 Harmaa norjanhirvikoiran pentuja s, 26.01.2008 Rovaniemi 0400-139 236. Itäsiperianlaikan pentuja s.28.3.08 Hyvät hirvi ja karhugeenit p 0500-276 917. Länsisiperianlaikan pentuja. Puh. 0400-186 986 A. Halonen Varat. jämtl.pystykorvan pent. sitkeistä karhh. KVA vanh. Puh. 0400-191 138 Jämtlanninpystykorvan pentuja e.Killerin Pella toimii hirvellä ja villisialla. isä K&mva Huhtian Albert ast.23.03.08 puh.0500-671 749 Suomenajokoiran pentuja synt. 3.4. hyvin ajavista vanhemmista. Isä kaksoisvalio ym. puh. 050-377 8830 Suomenajokoiran pentuja synt.3.5 puh.050-326 0662, 040-866 1279. Suomenajokoiran pentuja synt. 26.3.2008. Puh. 0400-841 724. Asikkala. Suomenajokoiran pentuja synt.vko23 Isä M-07 KVA Nokikallion Haka. Emä koe-palk. Puumala. puh. 050-305 9227/Janne Venäjänajokoiran pentuja / aikuisia puh. 050-548 5403, kotisivu.mtv3.fi/itarajan. Sileäkarv. noutajan pennut terveistä palkituista metsästykssä käyt. vanhemmista puh. 040-706 6659 www.blackpepoon.com Sileäkarvainennoutajan metsästyslinjaisia pentuja. Tanskalais/Englantilaiset sukulinjat. Vanhemmat terveitä & koepalkittuja. Metsästys ja koeharrastajille www.batzis.com Carita 040-551 7465 Sileäkarvaisen noutajan pentuja luov. alk. 27.4. puh. 050-373 4713. Sileäkarvaisen noutajan pentuja. P. 040-746 6397, www.freewebs.com/sileston Sileäkarvaisen noutajan pentuja, s. 17.3, puh.0400-842 998, Kaarina. Myytävänä dreeverin pentuja synt. viikko 18. Ajavista vanhemmista. Puh. 0400-241 330 Sievi Dreeverin pentuja koepalkituista Ruotsintuonti vanh. Puh. 040-913 8660. Dreeverin pentuja, syntyvät viikolla 21. Isä: Fin kva & mva Drevmarkens Jimi, emä: Track-Action Mandi AVO 1. Kennel Milk White, Henna ja Jyri Rauhala, 044-020 3956 ja 0400-225 745. Beaglen pentuja palkituista vanhemmista. vain metsästäjille. Pennut syntyvät noin 26-27.4.08 puh.0500-775 667,050-535 150 Rekisteröityjä beaglen pentuja ajavista vanhemmista s. vk 16. puh 050-593 3354 Beaglen pentuja varattavissa. Hyväsukuisista, ajavista vanhemmista. Luovutus juhannuksen tienoilla. Puh. 040-705 8463, Lahti Beagle-pentuja KVA-suvuista. Puh. 019-677 1041, 0400-607 415. Gordoninsetterin pentuja korkeasti palkituista käyttövanhemmista. Puh.050-357 7003. www.kkk-hhs.fi. Englanninsetterin pentuja koepalkituista vanhemmista. Puh. 044-537 5628. Englanninsetterin pentuja käyttölinj. hyväsuk. vanhemmista Jurva 0400-862 408. Kk. mäyräkoiran pentuja KVA-A vanhemmista. Puh. 040-779 6916. KK mäyräkoiran pentuja ajokäyttövalio vanh. Puh. 040-913 8660 Varattavissa lk.mäyräkoiran pentuja. Erittäin hienoluonteisista ja monipuolisen riistavietin omaavista vanhemmista. Puh. 050-410 9251. Kk.saksanseisojan pentuja metsästäjille, puh. 02-473 0538, 0400-528 021. Kk saksanseisojan pentuja puh 0400-850 299. Metsästäjille kk.saksanseisojan pentuja. Erittäin hienoluonteisista käyttökoirista (isä jalostusrekisterissä).Luovutus huhtikuun alusta läht. puh. 0400-458 057 Lk.saksanseisojan pentuja valiovanhemmista. Tarkempia tietoja www.nugadogin.net tai 050-352 9430 Lkss:n pentuja varattavissa.Synt. vklla 19. Isä FIN MVA jalostus rek. nro 350. Emä Saksantuonti. Yht. puh. 0500-622 286 tai kirsti.syvari@vetpraxis.fi Lk seisoja- ja karj.karhukoira nartut puh. 040-820 5769 Lk.saksanseisojan pentuja hyväluonteisista vankan metsästyskokemuksen omaavista vanhemmista. Isä ja emä palkittu metsästyskokeissa. Koulutuksessa avustetaan. Puh. 0400-127 798 Hki. Käyttölinjan englanninspringerspanielin pentuja puhtaista Engl.metsästyslinjoista. Metsästyskokeissa hyvin palk. vanhemmat. Tuomo Kotasaari puh. 0400-287 465. Myydään Verkkoja. Minkki-, koira-, lammas-, poro-strutsi, sika- ym. Puh. 09-876 5291. Kalastukseen Timo-laatuverkot ja tarvikkeet edullisesti. T:mi Timo - Paula. Puh 044-584 3611. Minkki ja supikoira/kettuloukkuja. Erittäin tukevia ja toimintavarmoja. Soita ja kysy lisää tai katso metistä. www.granlunds.com. Granlundin Tarhatarvike 06-764 1033. Pienpetopyydykset valmistajalta. Valmistettu vahvasta sinkitystä verkosta. Minkille / näädälle 72 x 18 x 15 cm 24 e/kpl. Molemmista päistä pyytävä 105 x 18 x 15 cm 36 e/kpl. Supille ja ketulle 120 x 35 x 38 cm 55 e/kpl. Opetusvideo loukkupyyntiin 60 min 25 e/kpl + pk. V. Syynimaa, 62310 Voltti. Puh: 06-484 9116, 040-700 7528, 06-484 5221. Pienpetopyydykset:www.kesavaylan.net / Taisto Hietala, puh. 0400-181 498. Baikal IJ-27 415,-, Baikal MP-153 420,-Browning Citor 1190,-, A Bolt Stalker 660,-Remington 870 440,-, Remington 11-87 780,- Tikka T3 Hunter 770,-, Sako 75 cal 243 990,- Escort PS 360,-, Remington kiv. pak. 560,- P.kiv. Marlin+kiikari+jalat+vaim. 290,- Kahles 2,5-10x50 930,-, Aimpoint 7000L 245,- Leupold 2-7x33+läp. 249,-, 3-9x40+läp. 269,- Bushnell 3-12x56 val 298,-, 6-18x50 179,Ahti Huvila Oy,www.ahtihuvila.fi 63800 Soini, puh 06-528 1203, 31v. Rehtiä Asekauppaa! Mossber 12/76syn 360e,12/89 syn 440e Tikka T3, CZ, Yildiz, Baikal, Marlin Sasta Gorepuvut, Chiruca vaell. kengät Ultrapoint GPS-tutkat, Garmin GPS. Anon Ase ja Tukku, Pudasjärvi 08-821337, 0400-384118, 0400-384518 Posti,MH: Edullisesti ja Nopeasti! www.anonase.com Myymme uusia ja käyt. mets. aseita: Benelli, Remington, Lincoln, Baikal ym. sekä patruunoita, ruutia, nalleja, luoteja ja muita metsästystarvikkeita kilpailukykyiseen hintaan. Krono Järn, Torgarev. 2, Kruunupyy Puh. 06-834 5003, 050-411 0473. ASEITA,aseita,aseita,aseita,aseita Sako, Tikka, Beretta, Franchi, Stoeger, Browning, Cz,Toz, Ruger,Remington,Marlin, Finnclassic, ym. Suosituimmat kiikarit ja laaja valikoima patruunoita. Boar-patruunoiden maahantuonti. Kysy tarjouksia ja tervetuloa käymään! Kala-Oskarin Teerikirnu, Pulkkila. Puh. 08-812 1080/ 040-558 2016. www.teerikirnu.com Ase- ja jälleenlataustarvikkeet www.unlimitedammo.fi Lataustarvikkeet ja kiikaritähtäimet 040-742 7069 www.sarpoint.com Haulikko Baikal 12K. 1P.Puh. 0400-688 351 Sako M75 Fimlight 243 WIN. Ase uuden veroinen. Puh. 050-559 7386. Kiikaritarjous! Tasco 3-9x40 (75:-) takuu 10 v. Sako, Tikka kiväärit. Benelli, Beretta, Finn Classic ja Lincoln haulikot. Kysy Tarjous! Ylöjärven Asetarvike, Rantatie 7, 33480 Ylöjärvi. Puh. 03-348 4004, Käytetyt aseet netissä: www.ylojarvenasetarvike.com. IT-kiväärin vaimentimet kal..22 hornet-.458 ITAsepaja Runkotie 17, 54120 Joutseno puh. 0500-497 981 www.it-asepaja.fi. Kotimainen AU jet- Z ­ äänenvaimennin. Huipputehokas, kevyt ja kestävä. Kaikkiin kiväärikalibereihin (22LR ­ 0,50 MG). Asesepänliike Ase Utra, Rahkeentie 6, 80100 Joensuu.Puh. / fax 013-227 234, 050-569 0499. Pantentoidut Reflex-äänenvaimentimet kaikkiin luotiaseisiin, vaimennusteho yli 90%. Asesepänliike BR-Tuote Oy Sahamyllynkatu 33, 80170 Joensuu. Puh. 013-896 862. Nettiosoite guns.connect.fi, sähköposti: markku@guns.connect.fi Seinälle kiinnitettäviä lukittavia asetelineitä. Valmistettu teräksestä. Musta maalattu. Sopii kaikkiin aseisiin. 3 aseelle 50 e, 4 aseelle 55 e, 5 aseelle 60 e, 6 aseelle 65 e + toimituskulut. Puh. 06-834 5377, 040-547 0607, 050-594 9670. www.valiokoiravarusteet.fi, kopit, tarhat, lämmittimet, tutkat, haukunrajoitinpannat, pihavahdit ym. tuotteet. Puh. 0500-176 596. Koirankopit 1-os 250e ja 2-os 350e tilaa esite 050-511 7465 www.netikka.net/kivineva Järjestöt ja Yhdistykset Bassetit metsästykseen! Ota yhteys Suomen Bassetkerhon Seppo Erkkylä puh. 0400-174 992 Dreeveri on ajavien koirien "pikku jättiläinen" , joka kestävien jalkojensa ansiosta soveltuu erittäin hyvin jäniksen ja ketun metsästykseen. Pentuvälitys: 040-547 0448. Jäsenasiat 040-508 3588. www.dreeveri.fi Beagle on iloinen, vainunsa avulla riistaa, pääasiassa jänistä, ajava pieni englantilainen jäniskoira. Aikoessasi hankkia beaglen ota yhteys Suomen Beaglejärjestöön. Pentuvälitys, puh. 03-633 6150, jäsenrek. ja rahastonhoitaja Ritva Jauhiainen. Yhteyst. ritva.jauhiainen@beaglejarjesto.fi, puh.040-522 2839. Haluatko hyvän hirvikoiran? Suomen Harmaahirvikoirajärjestö - Finska Jämt- och Gråhundklubben ry:n pentuneuvojilta saat tietoa hyvistä pentueista. Jämptin pennuista tietää Petri Teräs puh. 0500-122 588 ja Norjan harmaista Jaakko Kytönen puh. 06-232 1269, 040-705 4785. Rotujärjestömme jäsenenä pysyt ajan tasalla hirvikoira asioissa. Soita Marja Kytönen puh. 050-572 7010 ja saat jo seuraavan jäsenlehden. Internet http:www.shhj.fi Laikoista, kaiken riistan koirista, tietoja antaa Suomen Laikajärjestö ry. Sihteeri Saara Heikkinen 044-526 5647 sekä www.laikajarjesto.fi Hankkiessasi noutajaa metsästyskäyttöön ota yhteys Suomen Metsästysnoutajat ry:n pentuvälitys puh. 0400-176 934 tai 03-515 3230 ja jäsenasiat puh. 09-874 7230. Kotisivut: http://www.metsastysnoutajat.com Oletko hankkimassa mäyräkoiraa? Ota yhteys Suomen Mäyräkoiraliiton ­ Finska Tax-klubben ry:n pentuvälitykseen, puh. 03-342 1532, 040-531 1340 tai 0400-774 914 www.mayrakoiraliitto.fi. Suomen Pystykorvajärjestön neuvojat auttavat pentujen valinnassa Suomenpystykorva: Asko Ränkman 050-569 9221, Pekka Inkinen 040-832 2858. Karjalankarhukoira: Marko Soini 040-761 1111, Jorma Tahkola 040-750 0246. Pohjanpystykorva: Timo Järvinen 050-563 8811, Ensio Lehisto 0400-286 311. Lisäksi: pj. Risto Ylitalo 044-274 8636. Kysy samalla jäseneduista ja liity jäseneksi. Järjestön internetsivut: www.spj.fi. Saksanseisojakerhon pentuvälitys: Kk-saksanseisoja, 0400-438 112, lk-saksanseisoja, 044-272 6622, bretoni, 0400-437 941, pk-saksanseisoja, 040-835 1289, münsterinseisojat, 040-539 1310, lk-unkarin vizsla, 040-722 1030, spinone, 040-517 8213, korthalsingriffoni, 0400-872 991, bracco italiano, 0400-205 933, lk-unkarinvizsla, 040-568 4426, weimarinseisoja, 040-503 4971, bourbonnais'n seisoja, 045-128 7262, stabyhoun, 044-504 8966. www.saksanseisojakerho.fi Hankkiessasi setteriä tai pointteria ota ensin yhteyttä rotujärjestön KanakoirakerhoHönshundssektionen ry:n jalostusneuvojiin. Pointteri: jalostusneuvoja Jorma Korpela 044-511 2013, englanninsetteri: Matti Juuti 040-505 6935 / me.juutit@kolumbus.fi, irlanninsetteri: Tero Savolainen 0440-130 703, Tapio Ranta 0400-870 788, gordoninsetteri: Juha Mäkinen 0400-017 270. Venäjänajokoirayhdistys Ry. Pentuvälitys p. 0400-798 704. Jäsenasiat puh.050-538 6434. Liity tyytyväiseen joukkoomme. Venäjänajokoira on monipuolinen ja säänkestävä jahtikaveri. Saatavana kettua ja jänistä ajavista vanhemmista. Internet: www.venajanajokoirayhdistys.net Kettuterrieri monipuolinen metsästyskoira. Pentuvälitys: 040-706 6810. Jäsensihteeri 040-734 6356. www.foxterrier.fi Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliitto ry Jo 60 vuotta metsästäjien ja kalastajien edunvalvontaa maa­ ja vesialueita omistamattomien harrastajien puolesta. Tule mukaan toimintaan! Lisätietoja 03-212 6543 ja www.eramies.org. Eläintentäyttäjiä Pasi Ahopelto, Soini. 0400-567 078. Joensuussa Kyösti 050-371 4496. Kaikki työt! www.lehonpaja.net Luonnontieteellisen alan konservaattori Esa Kemppainen, (15 km Riihimäeltä) Mattilantie 56, 12450 Vähikkälä. Puh. 050-563 0169, 019-449 223. Täytän linnut, nisäkkäät ja kalat. Opetan pienriistan täyttöä, sekä myyn täytettyjä eläimiä. Soini Kinisjärvi, Lehmilehto, 97420 Lohiniva. Puh. 016-659 131. Raimo Lietsala, 35300 Orivesi. Lasisilmiä ­ täyttötarvikkeita. Puh. 03-334 4719, 040 558 4019, www.lietsala.net Taxidermy Art, Markku Natri, Lapua. Myös lasisilmien myynti sekä alan opetus. Puh. 06-438 8901, 0400-363 345. markku.natri@taxidermy.inet.fi Jari Niskanen, Laukaa puh.0400-317828 Taitoa ja kokemusta Trofe Art Jarno Raiski, Ähtäri / Vaasa 040-581 9624 www.trofeart.tk Huippu laatua. Eläinkonservaattori Teemu Salonen, Inkoo puh. 050-563 7820. Ari Santala, Merikarvia puh. 0500-594 362. Kaikki työt. Erityisesti kalat, myös muut alan työt. Studio Antti Saraja Oy. Puh. 019-784 871 tai 0400-712 149. Preparoin linnut, nisäkkäät, teen myös trofeet. Pertti Siipola, Kilinkuja 10, 70780 Kuopio. Puh. 017-361 1073, 0400-177 588. Juhani Tyvelä, Kaijantie 12, Oulu. Puh. 0400-199 477. Trofeetyöt Vantaalla: Lauri Ylikorpi puh. 050-366 6876. Suomen eläintäyttämö Österberg, Palokalliontie 41, 01490 Vantaa. Puh. 09-823 5757, 040-501 5166. Koiria Hirven ja karhun metsästäjille karhukoiran pentuja. Kelpuutan jalostukseen vain koepalkitut nartut tai joilla on VOI I palkittuja jälkeläisiä. R. Ikonen, puh. 013-881 985, 0500-279 777. Karhukoiran pentuja. Vanhemmilla vahvat näytöt. Emä periyttänyt varhaiskypsiä jälkeläisiä. Puh. 0400-192 948. Karhukoiran pentuja varattavissa synt. vko 21. Koepalkitut vanhemmat. Köyliö puh. 0400-890 807. Karjalankarhukoiran pentuja synt.26.2.puh.0400-695 108 Simo. Harm.norjanhirvikoiran pent. 6 urosta ja 5 narttua. Isä: Kalliorannan Pele ja emä: Suviahon Lupsu. Kuhmo puh: 050-335 7377 Harm.norjanhirvik. pentuja kaksoisvaliovanh., s. 6.4.08 Risto Hämäläinen, Mikkeli. Puh. 044-351 2232. Harm.norj.hirvik. 3 narttu pen. s. 5.3.K & MVA vanhemmat, Holman kennel, Pauli Takanen Jämsä puh. 0400-731 289. Metsästäjä 3 / 2008 77
• Kotimaisia Tilaa nyt laadukkaat kotimaiset metsästyselokuvat ja koe unohtumattomat erähetket tv-tuolistasi! Valitse vaikka näistä: Hanhia mereltä, Näädänpyytäjät, Lumisten kairojen metsohaukut, Eränkäyntiä karhusaloilla, Tavoitteena talviriekot, Linnustajan eräsyksy, Kanalintuja Sompion kairoilta, Kruunupäiden jäljillä, Ajokoiralla alkusyksystä ensilumille, Unelmien huurremetsot ym. Koko valikoima on esitelty sivuilla www.videosara.fi Tutustu ja tilaa! Ei pilkkahintaan, mutta näistä on iloa moniksi katselukerroiksi! Videosara/Arttu Kotisara, 0400-229739 arttu@videosara.fi Luolatutkat,www.deben.com, Terrier Finder mallit Mark3 (170 e) ja pitkä kantama eli long range (230 e), sis kaikki kulut. Toimitus heti. Puh.02-458 8615 Deben luolatutka Terrier Finder MK III sekä long range.Heti tappavat näädän / minkin loukut. Aseet ja optiikka, kannattaa kysyä! Katso myös www.kimitojaktbod.fi puh. 0500-826 404 tai 02-423 804, fax 02-423 805 Ultrapoint-koira tutkat. Lafayette radiopuhelimet. Beretta, Sako ja Tikka aseet. TOZ 78-04 +kiikari+vaimennin 295,Tikka T3 alk. 790,Baikal IJ27 12/76vs 415,Baikal MP153 Tarjous! T:mi Ilpon Katiska Hovilantie 31, 62500 Evijärvi 06-765 1225,0400-335 016 www.ilponkatiska.fi Star Hunter ja Lafayette VHF-puhelimet, Akut, antennit, monofonit, autolaturit Peltor-kuulonsuojaimet, suojalasit Lafayette PMR-puhelimet, vaihtopörssi Edullisesti!! Nopea toimitus: Posti/MH Agripalvelu Ky, Joutsa Puh. 014-881 095, 0400-642 215 www.agripalvelu.fi. (netti-kauppa 24 h /vrk) VHF-jahtiradiot, GPS:t sekä tarv. myös koiratutka yms huolto edullisimmin Hankoniemestä Utsjoelle. RJAK, Pl 26, 44101 ÄKI. Puh. 050-557 2000. VHF-puhelimet edullisesti ja luotettavasti alan liikkeestä. Akut, antennit, monofonit ym. Peltor kuulonsuojaimet, uudet ja käytetyt aseet. Metsästäjän erikoisliike Raimo Olkkonen Oy, Haapajärvi, puh. 08-761 831, 0400-296 517. www.raimoolkkonen.fi VHF-puhelimet, uudet mallit. Lafayette, Star PA8099, sekä muut merkit. Kuulonsuojaimet, RitKos Oy Mäntsälä. 019-688 4111, 0400-203 398 www.ritkos.fi Garmin GBS 60C, käyttämätön varusteineen. 220e puh. 0400-720 033. Erätelttoja, kaminoita, yökiikareita. Puh. 040-586 7152. www.haukka.fi Kaislaleikkurit suoraan valmistajalta, myös mökkikäyttöön puh. 015-361 955, 0500-652 241 myös iltaisin ja viikonloppuisin. www.kaislaleikkuri.net Kiikarinjalat ja kiikarien erikoisasennukset suoraan valmistajalta. Myös pistoolien jalat. Asesepänliike BR-Tuote Oy, Sahamyllynkatu 33, 80170 Joensuu. Puh. 013-896 862. Nettiosoite: guns.connect.fi, sähköposti: markku@guns.connect.fi Kiikarinjalka haulikkorihloihin. Uusi jalka jättää aikaa vievät irrotus ja kiinnitys vaiheen pois koska se ei peitä tähtäimiä, maalia eikä maastoa. Näin ollen ase on jatkuvasti tilanne valmis kaikkiin ammunta muotoihin. Puh. 017-824 123 tai 040-527 4440 Kauko Hämäläinen, Kihmulank. 11, 74130 Iisalmi. Metsästys-, kalastus- sekä venetarvikkeet myy, ostaa, vaihtaa. Eräpori, Teljänkatu, 10 Pori. Puh. 02-633 0400. Puukonteriä ja tarvikkeita puukon-valmistukseen, myös retkiluistimia. Puh. ja faxi 06-724 7813,puh.06-729 0431. Reput, kotelot , panosvyöt. Aitoa nahkaa. Soita ja kysy lisää 040-767 4293 tai katso www.lukkojanahkapisila.com Nyt metsästäjille laadukkaat Pro Logic maastoasut kampanjahintaan. Eräpuoti. Puh.050-347 5181. www.erapuoti.fi. Kylmäsavuvastus, toimii 12 voltilla. Hinta 35e + tk. puh. 0400-304 633. MIDWAY SUOMI OY Jo noin 70000 tuotetta yli 300 valmistajalta! Jälleenlatausvälineet, luodit ja hylsyt. Kiikaritähtäimet, katselukiikarit, laserit. Jalustat, renkaat ja pikajalat kiikareille. Aseiden osat ja varusteet, mm. tukit, lippaat. Asesepän tarvikkeet ja työkalut, mm.kalvaimet. Luodinvalutarvikkeet, ammuntavarusteet jne. Puhelinmyynti ark. 09-17 puh. 09-5122 933 Kaikki tuotteet ja varastotilanne netissä www.midwaysuomi.com Yhdistetty maasto-/ lumipuku eli Wehrmachtkääntöpuku,. Tositoimissa testattu! Nyt repro / Saksa. ks.www.wh-varuste.fi tai tilaa esite puh. 0400-722 007 / Hki Katto- ja seinäpeltiä suoraan valmistajalta. Myös tiilikuvio. Koto-Pelti Oy, 43700 Kyyjärvi. Puh. 014-471 475, fax ­471 523, 0400-661 379. Houkutuspillit ja hajusteet maan laajimmasta valikoimasta, suoraan maahantuojalta. Sorsahanhi-pyy-varis-haukka-kyyhky-fasaani-hirvipeura-kauris-karhu-susi-kettu-supi-minkki-jne. puh. 0400-835 511. www.houkutuspillit.net. Metsästäjille leikkuulaudat, pienpetopyydykset, ampumataulut, riistapeltosiemenet ja metsästysvarusteet. Edulliset ja nopeat toimitukset. www.erakontti.fi puh.019-716 670 Perinteiset voirasiat, metsokuksat ym.. www.metsopuu.com puh. 0400-343 454 Laadukkaat, kotimaiset purkinsulkijat suoraan valmistajalta. Puh.040-585 8133. Katso netistä: www.eratapio.fi Kuksa-aihiot ym. pienimuotoiset puukäsityöt. www.ristovuorma.com 044-083 2149 Puuru hirvenvetolevyt, katso esittely www.puuru.com. Puh.044-368 1441. Hirviradan laitteisto Oy Aino Lindeman Ab, Säpsä. Perniönseudun rhy / Esko Lehti puh. 02-735 7215, 0400-333 995. Metsästysseura myy voimavirtakäyttöisen metsästyshirviratalaitteiston. Etelä-Suomessa, puh. 0500-715 344. Metsänpoika- metsästysseurojen ATK-ohjelma, jossa vuokra-alueet ja kaadot voidaan merkitä kartalle. Kattava seurakirjanpito jossa mm. vuokrasopimukset, jäsenet, s-postilaskutus, pyyntiluvat ja seuran ilmoitukset. Katso www.winsu.net tai tilaa ilmainen esittelyohjelma: p. 013- 651 023 /Pentti Kuokkanen. Suosittu, kestävä Joke-vetopressu Eur 130 sis alv. Heti varastosta. Puh. 0500-627 883 vaarala@phpoint.fi Valmistamme koivupuusta metsäsuksia Sotkamo puh. 040-869 8709 www.vilminkosukset.fi Sarvitrofeiden taustalevyjä. Massivi mänty. Hirvi 14e, peura 11e, kauris 9e. Puh. 050-438 2370. Fasaaneja untuvikkoja, kasvatettuja poikasia munivia kanoja ja kukkoja puh. 02-473 0538, 0400-528 021. Fasaaneja, ympäri vuoden, kaikenikäisiä, Forssa, puh. 050-307 3752 www.fasaanitila.net Aikuisia fasaaneja riistaistutuksiin. Linnut hyväkuntoisia ja munivia. Luovutus kesäkuun alussa. Puh. 040-771 9100. Fasaaneja aikuisista untuvikkoihin Hollolasta puh. 0400-124 051. METSÄSTYSELOKUVIA! Heinäsorsia metsästykseen puh. 0400-909 291. Eetterirasia termostaatteja hautomakoneisiin. Raahen seudun rhy. puh 044-558 8263 Hautomakone fasaaneille, kanoille, hanhille ym. Koot 16-120 munaa. Puh. 0500-561 529. Lapissa, Tanhuassa puronv. tontteja (1-2 ha). Pääsy metsästysseuraan. Rak.lupa ok. Myös marjastajille. H.alk.4000e. Puh.040-832 0190. 2/metsä/rantatilaa Kuusamossa 17ha, mets. kalast/vap.aj.käyttöön. tieyht. hyvät. rantav.700 m ,os.yhteismets.puh. 0400-831 067 1 ha rantatontti Suomussalmi Pärsämöjärvi. Raj. valtion maihin, puro palstan halki. h. 9000/tarj. Puh. 041-460 7145, vesres@elisanet.fi. Mets. seuran jäseneksi. Myydään 8,8 ha metsäpalsta. Pohj.Karjala. Riista, karhu + hirvi, pienriista. Seuralla oma talo, sauna, kota ym. Puh. 0500-181 177. Myydään Nurmeksen Nurmijärveltä, metsästys, kalastus ym. tukikohdaksi sopiva jalasmökki. Omalla 4000 m2 lammenrantatontilla. Ympärillä Metsähallituksen maat. Lähellä mm. Metsähallituksen Peurajärven 7624 metsästys- ja 7510 kalastusalueet. Puh. 040-519 6135 ja 0400-521 543. Vanha talo pihapiirineen noin 1 ha tontilla jossa 3 ulkorakennusta. Rakennukset on peruskorjattavia. Hyvät metsästysmaat vieressä. Mahdollisuus päästä metsästysseuraan. Nimimerkki: Etelä-Savossa. Tiedustelut puh. 0500-603 115. Eräpalsta 0,5 ha Konnevesi. Kal. ja mets. Rantaan 100m. 8 t.e. P 0400-709 652 Sodankylässä Porttipahtaalla hyväkuntoinen hirsimökki sauna+varasto. Puh. 040-751 8200 Metsästys-, yhdistys- ja muut lakiasiat. Puhelinjuristit 0600-17 270 (2,84 e + ppm) 10v. kokemuksella klo 8-20 nervk. 1, hki. Optifocus Oy, Suomen kiikarihuolto, kiikaritähtäinten huollot ja korjaukset. Peltoniementie 4, 36600 Pälkäne. Puh. 020-830 0030. www.optifocus.fi. Seuroille ja yhdistyksille optimoidut helposti päivitettävät internetsivut edullisesti! Puh. 050-336 8160 www.digipalvelu.net/metsastys Metsästystä Suomessa: Hirvi, valkohäntäpeura ulkolaisryhmille, Virossa: Villisika, hanhi, karhu, saksanhirvi, kauris. Puh. 050-520 6100. E-mail: juhani.tuomaala@nic.fi Afrikka, 3 kaadon paketti 1685e Kanada, mustakarhu-paketti 2000e puh.0400-220 557 www.jahtimatkat.net Metsästys-, kalastus-ja muut eräretket Karjala, Kainuu, Venäjä, Ruotsi, Lappi Karhu, villisika, linnut (latva), majava yms puh.040-772 0092 www.kauniskarjala.com Lähde yksilöllisille ja tasokkaille jahtimatkoillemme riistarikkaille alueille Viroon, Namibiaan tai Etelä Afrikkaan. Tied. scanhunting@co.inet.fi tai 040-561 1000. Metsästysmatkoja jo vuodesta 1993. Scanhunting Oy Karhujahdit. Metsästys- ja kalastusretket. puh.050-325 8966.www.erapalvelu.net. Villisika, karhu kaurapellolla, jättihirvi Kamchatkalla, vuorikauris Kirgistanissa. puh. 0400-888 875, hunt@vsdgroup.fi Lähde fasaanijahtiin Kauhajoen mets.seuran Kainaston kyläosaston 4000 ha:n peltolakeudelle. Majoitus Honkamajalla. Tied. ja lupamyynti: Juhani 0400-207 797, Jyri puh. 050-368 1001 Metsästystä Etelä Afrikassa. Edulliset paketit suoraan safarin järjestäjältä alk. 650 e. Puh: 040-564 9597. Ostetaan Ostetaan kaikkia turkisnahkoja kilpailukykyisin hinnoin jatkuvasti O. Mauranen, Tyyppäläntie 4 a 2, 40250 Jyväskylä. Puh. 0400-271 291. Ostetaan supin, ketun ym. nahkoja myös hirvensarvia R. Pentinmäki, Jäpintie 344 C, 60800 Ilmajoki. Puh. 050-554 6852. Riista, mm hirven, peuran, jäniksen ruhot. 3 ­ tähden sieniä, myös kuivattuna. Deliresta Oy / Autiosaari 050-522 5973. Hieno pyssy, haulikko, kivääri tai yhdistelmäase. Iällä ja kunnolla ei väliä, kunhan on syntyessään ollut hieno. Löytyykö Venäjän tuontiherkkuja? puh. 0400-209 010. Vuokralle tarjotaan Luostolla hirsimökki mukav. rauhallisella paikalla. Ympärillä hyvät jänismaat. Puh. iltaisin . 040-546 7385. Mökkejä vuokrattava Kuhmon Saunajärvellä. Hyvät metsästys- marjastus- ja kalastusmahdollisuudet. puh. 0400-892 194. personal.inet.fi/yritys/saunajarvi/default.htm Salla Naruskajärvi juuri valmistunut luxusmökki kaikilla herkuilla 8 hlöä. Puh. 045-137 4590. Lomamökki Ranuan Simojärvellä, hyvät pilkki, metsästys ja marj. mahd. puh 0400-193 351 Kinnula:Mökki 10 h. mukavuudet. P.Riista alue 4000 h. Lisät. Seppo Pekkarinen 040-834 7305 http://personal.inet.fi/koti/sivuaho Puolangan Paljakan hiihtokeskuksen läh. mökki. Laajat metsästysmaat vieressä. Puh. 040-545 5406 tai 050-407 3356. Lomamökkejä Kuhmon itärajalla. Puh. 0500-253 563. Sotkamossa ison erämaajärven rannalla sähköistetty, rauhall., mukava mökki 6-8:lle. VP alueet 2 km päässä. Järvessä on hyvin kalaa, vene, grilli yms. Puh. 044-2759 405. Kuhmossa mökkejä. Hyvät kalastus- ja metsästys mahd. Puh. 044-2759 405. Etelä-Pohjanmaalla Nurmossa joen rannalla sähköist. hirsimökki, rantasauna, aitta, kota. Hyvät metsästys-ja kalastusmahdollisuudet. Puh. 0400-894 857 Perusmökki Pielisellä Pohjois-Karjalassa, todella hyvät kalavedet. Puh. 0500 276 577 Työsuorituksia Turkisnahkojen muokkaus. Kiikalan Raktur Oy, Juhani Ahola, Takamaantie 10, 25390 Kiikala. Puh. 02-728 7503. Muokkaamme kaikkia turkisnahkoja; Lammas, nauta, hirvi, kettu yms. Nahkajalostamo M. Salonen Ky, Aikkalantie 176, 15880 Hollola. puh. 015-651 113. www.taljatukku.fi Turkisompelimo Helena Järvenpää 041-518 3183 Helsinki. T:mi Aseola. Kaikki asealan arviointi-, muutos-, sinistys- ja korjaustyöt. Iisalmi, puh. 0400-674 668. JP ­ Gunsmith Asesepänliike Pohjoiskymenlaaksossa. Puh. 0400-920 870, 08.00-17.00. www.jp-gunsmith.fi Aseiden korjaukset, varaosat, Apel kiikarinjalat Asekorjaamo K. Götsch puh. 03-779 6268. http://koti.phnet.fi/gotsch. Aseseppä J. Immonen. Tukit ja muut asealan työt. Koivuniementie, Kuhmo, puh. 044-565 0257 Aseet, korjaukset ja tarvikkeet. Asesepänliike Kettunen Ky. Puh. 040-410 2150 Valkeala Oulun Asepaja Ky. Kaikki asealan korjaus- ja muutostyöt. Myyntimiehenkuja 6, 90420 Oulu. Puh. 08-311 6520, 0500-435 703. Maahantuojan valtuuttama vaihtopiippujen sovituspalvelu. Finnclassic, Valmet ja Tikka 512 aseisiin. Kauttani myös suoraan vaihtopiiput sovitettuna. Nopea toimitus. Myös muut alan työt, aseet, patruunat ja tarvikkeet. Ase- ja optiikkahuolto. Vienankatu 14, 87100 Kajaani. Puh. 08-613 0655, 040-535 4134. www.asejaoptiikkahuolto.net Suomen Asetekniikka. Asesepänliike Varkaudessa. puh. 0400­528 098. Huollan jahtiradiot, koiratutkat... RJAK, Pl 26, 44101 ÄKI. Puh. 050-557 2000. Valt. Tracker - koiratutkahuolto Parkanon TV-EL Huolto, Peltokuja 6, 39700 Parkano. Puh. 03-448 1296. Auktorisoitu Tracker ja Pointer koiratutkahuolto. Lidholmnin TV-huolto, Pl 1, 66601 Vöyri, käyntiosoite: Uusikatu 1. Puh. 06-383 2980. Muut Rahaa rahaa !!! Kätevästi panttaamalla esim. aseesi. Tule tai soita P-H Pantti, Lahti 03-781 8350, Luottopantti, Joensuu 013-227 010 Ampumaratojen maaperätutkimukset ja saneeraukset yli kymmenen vuoden kokemuksella ympäri Suomea. www.PTI-Soil.fi puh 010-632 140 gsm 0400 315 511 PTI-Soil Oy Metsästys + koulutusta naisille Pohj.-Suomi koiran kanssa / ilman. Puh. 0400-708-281 / Maire. Liity naisten metsästys- ja eräklubiin! Lohilammelle 2.6. alkaen. Melontakurssi 9.-12.6. Jousiammunta/kiipeilyleiri 16.-19.6. Nuorten riistakurssi 23.-26.6. juhannusjuhlat 20.6. Erämimmit 12.-14.9. Kysy lisää ja seuraa nettisivujamme www.metsakartano.com puh. 040-839 6350 78 Metsästäjä 3 / 2008
• TILAA TILAA TILAA TILAA TILAA Riistaeläimiä ­ muistipeli! I Uusi muistipeli, jonka korteissa on maamme riistanisäkkäät Dick Forsmanin kuvittamina. Pelissä on 32 korttiparia. Tekstit suomeksi ja ruotsiksi. Hinta 10 euroa. Suomen riistaeläimet ­ julisteet I Nyt ensimmäistä kertaa Suomen riistalinnut ja- nisäkkäät laadukkaina julisteina. Metsästäjän Oppaan lajintunnistuskuvat ovat julisteissa Dick Forsmanin kuvittamina. Linnut ja nisäkkäät omissa julisteissaan. Koko A2. Hinta 1,5 euroa/juliste. Pelit: Riistaeläimiä ­ muistipeli Riistavisa Suomen riistaeläimet ­ pelikortit Ranta ja vesilintuja ­ pelikortit Suomen kalat ­ pelikortit Pihapiirin lintuja - pelikortit Pihapiirin kasveja ­ pelikortit Pihapiirin pikkueläimiä ­ pelikortit Julisteet: Riistalinnut Riistanisäkkäät DVD: Laukauksia ja latvateeriä Haaveitteni metsähanhi Lumisten kairojen metsähaukut Tavoitteena talviriekot Hirvieläimet liikenteessä Metsäkauris Oppaat ja Kirjat: Tuo hiisi hirviäsi Pyy pivossa Lumijälkiopas Pieni maastokirja ­ jäljet Metsästäjän opas Villiä elämää Jäniksen selässä 10 e 32 e 5e 5e 5e 5e 5e 5e _____ kpl _____ kpl _____ kpl _____ kpl _____ kpl _____ kpl _____ kpl _____ kpl Tutustu laajempaan tuotevalikoimaamme netti-sivuillamme www.riista.fi Tilaukset postitetaan postiennakolla, 3,55 postiennakkomaksu + postimaksu painon mukaan. Tilaukset postitse: Metsästäjäin Keskusjärjestö; Varasto, Fantsintie 13-14, 01100 Itäsalmi 1,50 _____ kpl 1,50 _____ kpl 26 e 26 e 26 e 26 e 17 e 25 e _____ kpl _____ kpl _____ kpl _____ kpl _____ kpl _____ kpl Puhelin: 09 - 2727 8120 Tilaukset netin kautta: www.riista.fi ___________________________________________________________________ Nimi ___________________________________________________________________ Lähiosoite ___________________________________________________________________ Postinumero Postitoimipaikka ___________________________________________________________________ Puhelinnumero 28 e 10 e 5e 6e 30 e 5e 7e _____ kpl _____ kpl _____ kpl _____ kpl _____ kpl _____ kpl _____ kpl Metsästäjä ­lehden osoitteenmuutokset ja metsästäjärekisteri 1. Muuttoilmoitus Suomen Postin kautta G Postin viralliselle lomakkeelle tehdyllä muuttoilmoituksella osoitteenmuutos päivittyy valtakunnalliseen väestötietorekisteriin (maistraatille) ja postin osoitetiedostoon. Posti lähettää ilmoituksen tehneelle vahvistuskirjeen, jossa ilmoitetaan, mille yrityksille ja yhteisöille uusi osoite välittyy. Metsästäjäin Keskusjärjestön metsästäjärekisteri on myös tässä luettelossa. Postin muuttopuhelimen numero on 0203 456 456 (suom.), 0203 457 457 (ruots.) Puhelun hinta on 0,08 e + 0,01 e/min, matkapuhelin 0,29 e/min. Muuttoilmoitus kääntää myös postinkulun uuteen osoitteeseen. G Metsästäjä- tai Jägaren ­lehden osoitetiedot päivittyvät postiin Jägaren -lehti samoin kuin metsästyskortti, toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä ­lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. Metsästyskorttiin liittyvät epäselvät tapaukset: YAP Solutions Oy /Metsästäjärekisteri Puhelin 0303 9777 (Paikallisverkkomaksu) Puhelun hinta on 0,0821 e + 0,0116 e/min, matkapuhelin 0,297 e/min. Puhelut ulkomailta: ulkomaisen operaattorin asettama hinta. Telefax 09-794031, e-mail: metsastaja.rekisteri@yap.fi 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: YAP Solutions Oy /Metsästäjärekisteri, PL 22, 01621 VANTAA Telefax 09-794031 e-mail: metsastaja.rekisteri@yap.fi 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Metsästäjä 3 / 2008 79
• Metsästäjänumero, laskutettavan nimi, osoite ja osoitetoimipaikka VALTAKIRJA Suoraveloitus * Laskuttaja Yhteyshenkilö METSÄSTÄJÄIN KESKUSJÄRJESTÖ METSÄSTÄJÄREKISTERI 030 39 777 Palvelutunnus Laskun aihe Palvelutunnus ohjaa maksun keräilytilille. Nordea pankin asiakkaat käyttävät riistanhoitomaksun keräilytiliä, Nordea 166030-107212, Osuuspankkien asiakkaat tiliä 500001-2378442 ja Sampo pankin asiakkaat tiliä 800013-35350. 002017244 * Riistanhoitomaksu Yksilöintitieto=Metsästäjänumero Valtuutan laskuttajan veloittamaan riistanhoitomaksun alla mainitulta tililtäni. Hyväksyn pankkini suoraveloitusehdot ja sitoudun noudattamaan niitä. Valtuuttajan pankki Tilinumero Valtuuttajan puhelinnumero päivisin ­ Paikka ja päivämäärä Valtuuttajan allekirjoitus ja nimen selvennys Valtakirja toimitetaan omaan pankkiin! SUORAVELOITUKSEN ENNAKKOILMOITUS Mikäli olette tehnyt pankkinne kanssa suoraveloitussopimuksen vuosittaisen riistanhoitomaksunne suorittamisesta, se veloitetaan valtuutukse ilmoitetulta tililtä valtuutuksessa 9.6.2008. Laskuttaja: Laskuttaja: j Metsästäjäin Kes Keskusjärjestö Maksun aihe: Riistanhoitomaksu 28 euroa metsästysvuodelta 1.8.2008 ­ 31.7.2009 Veloituksen tapahduttua lähetämme Teille maksumerkinnällä varustetun metsästyskorttinne heinäkuussa Metsästäjä-lehden numeron 4 mukana. Mikäli olette epävarma, oletteko tehnyt suoraveloitussopimuksen, tiedustelkaa asiaa omasta pankistanne. Huomautukset suoraveloituksesta tulee tehdä 23.5.2008 mennessä. 23.5.2008 jälkeen tehdyt suoraveloitussopimukset tulevat voimaan vasta kaudelle 2009-2010. HUOM! Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden numero 4/2008 kansiliitteessä heinäkuussa. Mikäli ette ole tehnyt suoraveloitussopimusta tai tekemänne sopimus on ollut virheellinen tai suoraveloitus tililtänne on epäonnistunut, Teille lähetetään tavalliseen tapaan heinäkuun Metsästäjä-lehden liitteenä tilillepanokortti riistanhoitomaksun maksamista varten.