• 3 / 2009 Teeren soidin on huikea näytelmä MMM:n Sami Niemi : Niemi: Riistakonserni näyttää mallia! SRVA auttaa vapaaehtoisesti Maija Silvennoinen: Riistan makua ei kannata piilottaa Tassu: Nettipohjainen petoseuranta
• Vieraskynä Metsästys ja eläinkantojen sääntely luonnonsuojelualueilla Luonnonsuojelualueiden metsästysasiat ovat puhuttaneet pitkään. Varsinkin luonnonsuojelulain kokonaisuudistuksen yhteydessä vuonna 1996 ja Natura 2000 ­suojelualueverkon valmistelun yhteydessä vuonna 1998 metsästysasiat olivat näkyvästi esillä. Vireillä oleva luonnonsuojelulain osauudistus painottuu niin ikään luonnonsuojelualueiden metsästyskysymyksiin ja eläinkantojen sääntelyyn näillä alueilla. Myös tästä uudistuksesta käyty keskustelu on ollut vilkasta ja jakanut mielipiteitä. Metsästäjät ovat olleet lähtökohtaisesti sitä mieltä, että kestävän käytön periaatteella tapahtuvasta riistaeläinten verotuksesta ei yleensä aiheudu haittaa alueiden suojelutavoitteiden toteutumiselle. Suojelualueilla kävijät puolestaan ovat monesti sillä kannalla, että luonnonsuojelualueiden pitäisi muodostaa eläimille rauhallisia turvapaikkoja, joilla metsästystä ei tulisi lainkaan harjoittaa. Luonnonsuojelualueiden perustamissäädösten valmistelussa kyse onkin vaativasta tehtävästä, jossa suojelutavoitteet pyritään sovittamaan yhteen eri intressitahojen näkemysten kanssa, unohtamatta suojelualueiden perustehtävää, luonnon suojelua. Luonnonsuojelualueiden metsästyskysymykset ovat käytännössä varsin monisäikeisiä. Yksityismaiden luonnonsuojelualueilla alueen omistaja käytännössä päättää, sallitaanko suojelualueella metsästystä vai ei. Metsästyksestä valtionmaiden luonnonsuojelualueilla säädetään puolestaan luonnonsuojelulaissa. Valtionmaiden luonnonsuojelualueet ovat kansallispuistoja, luonnonpuistoja ja ns. muita luonnonsuojelualueita. Suojelualuetyypistä riippuu varsin pitkälti, miten lainsäätäjä suhtautuu metsästykseen näillä alueilla. Tieteellisen tutkimuksen tarkoituksiin varatuissa luonnonpuistoissa metsästys on kielletty. Tämä periaate on käsittääkseni hyväksytty varsin laajalti myös metsästäjäpiireissä. Kansallispuistotkin ovat metsästyksen ulkopuolella kuitenkin siten, että ns. vapaan metsästysoikeuden alueella (metsästyslaki 8 §) olevissa puistoissa metsästys on yleensä sallittu, tosin rajoitetusti vain paikallisille asukkaille. Muilla luonnonsuojelualueilla, kuten esimerkiksi soidensuojelualueilla, metsästyksestä päätetään tapauskohtaisesti. Käytännössä metsästykseen suhtaudutaan selvästi sallivammin metsästyslain 8 §:n alueelle sijoittuvilla suojelualueilla. Keskustelut metsästyksen sallittavuuden asteesta ovatkin painottuneet eteläiseen Suomeen, erityisesti Etelä-Suomen kansallispuistoihin. Metsästäjät ovat toivoneet nykyistä sallivampaa suhtautumista metsästykseen näissä puistoissa. Luonnonsuojelujärjestöjen mukaan nykykäytäntöä ei tulisi juurikaan muuttaa. Luonnonsuojelulain osauudistukseen on tarkoitus kirjata periaatteet siitä, miten metsästyskysymykset ratkaistaisiin valtionmaiden ns. muilla luonnonsuojelualueilla. Hallituksen esitys lähtee siitä, että vapaan metsästysoikeuden alueilla metsästys suojelualueilla lähtökohtaisesti sallittaisiin. Muilla alueilla valtioneuvostolle annettaisiin valtuus tapauskohtaisesti päättää metsästyksestä. Lakiesitys on näiltä osin melko salliva, eikä se sanottavasti muuttaisi olemassa olevaa käytäntöä. Kansallis- ja luonnonpuistojen metsästysasioista päättäisi eduskunta. Esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle siten, että se voitaisiin käsitellä ja hyväksyä vielä kuluvan vuoden aikana. Perustetun luonnonsuojelualueen hoito- ja käyttösuunnitelmassa sovitetaan yhteen alueen käyttäjien ja kävijöiden eri tarpeet ja päätetään myös alueen luonnonhoidollisista toimenpiteistä. Suojelualueverkon tärkein tavoite on siihen kuuluvien alueiden säilyttäminen mahdollisimman luonnontilaisina. Metsähallituksen ohjeessa suojelualueiden hoidon käytön periaatteista todetaankin, että suojelualueverkon alueilla ihmisen vaikutuksen luontoon tulisi olla mahdollisimman vähäinen, jolloin lajien välisiä suhteita ja eliölajien kantojen runsautta säätelisivät ensisijaisesti vain luonnon omat prosessit. Metsästyksen osalta on lisäksi erikseen todettu, että se on luonnon käyttömuoto, joka hyvin suunniteltuna ja toteutettuna ei välttämättä ole ristiriidassa suojelun tavoitteiden kanssa. Luonnonhoidollisiin toimenpiteisiin kuuluvat muut kuin metsästykseen perustuvat eläinkantojen sääntelytoimenpiteet. Tiettyjen vierasperäisten lajien, kuten minkin poisto on useimmiten suorastaan välttämätöntä esimerkiksi suojelualueen vesilintukantojen säilymisen turvaamiseksi. Useimmiten tässä työssä turvaudutaan paikallisten metsästysseurojen asiantuntemukseen ja apuun. Luonnonsuojelulain osauudistukseenkin ehdotetaan otettavaksi on uusi säännös, joka täsmentäisi ja tehostaisi vierasperäisten eliölajien poistamismahdollisuutta luonnonsuojelualueilta. Suomen luonnonsuojelualueet ovat - Lapin luonnonsuojelualueita lukuun ottamatta - pinta-alaltaan varsin pieniä, jolloin eläinlajien, varsinkin suurten riistaeläinten vuorovaikutus suojelualueen ja sitä ympäröivien alueiden välillä voi muodostua ongelmalliseksi. Esimerkiksi kansallispuisto voi rajautua sellaiseen tiehen, jossa hirvet vaarantavat liikenteen turvallisuutta. Osauudistus mahdollistaisikin sellaisten pyyntiluvanvaraisten riistaeläinten, jotka aiheuttavat suojelualueen ulkopuolisilla alueilla laissa lähemmin määriteltyä haittaa, poistamistoimet myös itse suojelualueelta. Luonnonsuojelulain osauudistus on syytä saada pikaisesti säädetyksi. Jo senkin vuoksi, ettei sellaisia luonnonsuojelualueita, joilla metsästystä voitaisiin harjoittaa, ole mahdollista perustaa ennen kuin uudistus on tullut voimaan. Se loisi muutoinkin hyvät puitteet suojelualueiden hoidon ja käytön sellaiselle suunnittelulle, jolla alueen käyttäjäryhmien tarpeet olisi mahdollista sovittaa yhteen kaikkia osapuolia tyydyttävällä tavalla.G Kirjoittaja on Ympäristöministeriön hallitusneuvos Hannu Karjalainen Mitä mieltä sinä olet? i ltä i ä l t? Pitäisikö suojelualueilla ­ luonnonpuistoja tietenkin lukuun ottamatta ­ saada metsästää? Pitäisikö Natura 2000 -suojelualueverkon alueilla saada metsästää, niin kuin Naturaa käynnistettäessä valtiovallan suulla luvattiin? Kerro mielipiteesi osoitteessa www.riista.fi/vieraskyna 2 Metsästäjä 2 / 2009 Vieraskynä on lehtemme uusi palsta, johon pyydämme kannanottoja.
• Tässä numerossa N:o 3 22.05.2009 58. vuosikerta. Metsästäjä on Metsästäjäin Keskusjärjestön valistuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Painos on 290 000 kpl. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 10.07.2009. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimitus: Päätoimittaja: Jari Pigg Toimituspäällikkö: Klaus Ekman Toimitussihteeri: Maria Nikunlaakso Ulkoasu: Ilkka Eskola Toimitusneuvosto: Tapani Pääkkönen (pj), Jari Pigg Klaus Ekman, Juha Immonen (vpj), Leif Norrgård, Jarkko Nurmi, Marko Mikkola. Asiantuntijajäsenet: Ilkka Eskola ja Vesa Ruusila. Toimituksen osoite: Metsästäjäin Keskusjärjestö, Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki, puh. 09-2727 8116. Osoitteenmuutokset ja metsästyskorttiasiat 0303 9777. Kirjapaino: HANSAPRINT 2009/ MET09_03 Kansikuva: Hannu Huttu sivu 6 Evaluointiraportti valmistui: Metsästäjäorganisaatiolle uusi suunta sivu 22 Suurriistavirka-apu on metsästäjien vapaaehtoistoimintaa yhteiskunnan hyväksi sivu 34 Yhteisten jahtimaiden juhlavuosi sivu 40 Teerien soidintantereella 2 Vieraskynä: Metsästys ja eläinkantojen sääntely luonnonsuojelualueilla 4 Eräkalenteri 5 Pääkirjoitus: Katse eteenpäin ­evaluoinnista evoluutioon 6 Evaluointiraportti valmistui: Metsästäjäorganisaatiolle uusi suunta 10 Kansallinen luonnonvarastrategia julkistettiin ­Riistakonserni näyttää mallia! 12 Puheenjohtajan palsta: Lopuksi 13 Ministeriön kuulumisia: Luonnonvarastrategia, riista ja liiketoiminta 16 Metsästäjäin Keskusjärjestö ja Tracker Oy yhteistyössä 20 Suurriistavirka-apu on metsästäjien vapaaehtoistoimintaa yhteiskunnan hyväksi 26 Tuulisella paikalla ­ suurpetotutkija Ilpo Kojola 28 Suurpetoyhdyshenkilö varmistaa petohavainnot 30 Suurpetohavainnot nettiin 33 Eräaatoksia valtion mailta: Metsähallitus ­ rikkautta luonnosta jo 150 vuotta 34 Yhteisten jahtimaiden juhlavuosi 40 Teerien soidintantereella sivu 30 Suurpetohavainnot nettiin 44 Linnansaaren kansallispuiston kanadanmajavia aletaan poistaa pilottihankkeella 48 Venäjän metsästäjien ja kalastajien järjestö 50 vuotta 50 Perkauksesta luonnonmukaiseen peruskuivatukseen ­ valtaojista riistaelinympäristöjä 56 Ekin kanssa Erällä: Tärkeimmät erätaidot ja -varusteet 60 Kulttuuriympäristön lumijälkilaskennat talvella 2009 64 Metsästäjän kuntostartti, osa II: Lihaskunnosta potkua jahtipoluille 66 Maija Silvennoinen: Riistan makua ei kannata piilottaa 68 Houkutteluniksi: Metsäkaurispukkia houkutellaan naaraan pariutumisäänillä 70 Metsästyskummi auttaa alkuun 72 Metsästäjäorganisaatio tiedottaa 73 Itä-Suomen Ympäristökasvatuspäivät kokosivat luontoalan toimijoita Ilomantsiin 74 Tutkijan tuntoja: Tiedenuorten esiinmarssi 76 Osoitteita 77 Kaupankäyntiä Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0047-6986 Metsästäjä 2 / 2009 3
• Eräkalenteri TOUKOKUU Teksti ja kuvat Eerikki Rundgren Hyvin luontoomme sopeutunut kanadanhanhi jatkaa levittäytymistään vallaten yhä uusia reviirejä Etelä-Suomen järviltä. Tulokaslaji ei kilpaile kuitenkaan ravinnosta kotoisten hanhiemme kanssa. Merihanhi on puhtaasti merellinen laji ja metsähanhea esiintyy lähinnä pohjoisen rimpisoilla. Ilveksen jäljillä -näyttely alkaa 3. kesäkuuta Evon retkeilyalueen opastuspisteessä. Suomen metsästysmuseon toteuttama näyttely kertoo ilveksen biologiasta ja elintavoista. Evolla esitellään myös vanhoja pyyntimenetelmiä, kuuluisia metsästäjiä ja näiden käyttämiä välineitä. Hanhiemo häviää hämmästyttävän hyvin aluskasvillisuuteen, vaikka onkin kookkain riistalintumme. Tästä huolimatta eläinten lisääntymisaikana ei voi olla korostamasta liikaa koirakurin merkitystä. Vapaana liikkuvat lemmikit voivat karkoittaa linnut pesältä ja aiheuttaa pesinnän keskeytyksen. Vuokot ovat kauneimmillaan luonnossa. Ne viihtyvät parhaiten luonnollisilla esiintymispaikoillaan ja kestävät huonosti siirtämistä uuteen kasvupaikkaan. Monen muun vuokon tapaan keltavuokkoa ei ole rauhoitettu, vaikka se onkin varsin harvinainen lounainen laji. Vuokot ovat tunnettuja ja pidettyjä kevätkasveja. Niistä neljä on nimetty jopa jonkun maakunnan nimikkokasviksi. Kangasvuokko on Etelä-Karjalan, hämeenkylmänkukka Kanta-Hämeen, valkovuokko Uudenmaan ja sinivuokko Hämeen maakuntakukka. KESÄKUU Kesäkuussa päivät ovat pisimmillään. Kuun alussa aurinko nousee Helsingin korkeudella aamuneljän maissa ja laskee illalla vasta lähempänä yhtätoista. Yöllä hämärää kestää ainoastaan vähän toista tuntia, ja varsinaista pimeyttä ei joudu kokemaan kuin pilvisinä öinä. Nykyisin ilvesjahti on tarkkaan säädeltyä suomalaista suurriistanpyyntiä. Kannanhoidollisin perustein tapahtuvan metsästyksen lisäksi riistanhoitopiirit voivat myöntää erillislupia vahinkoilvesten jahtiin. Viime talvena erityislupia myönnettiin esimerkiksi Itä-Lapissa, missä ilvekset ovat verottaneet poroja. Palautteet vieraskynä-palstasta Pitääkö valtion korvata riistaeläinten aiheuttamat vahingot? Vai pitäisikö vahingot pitää kurissa riistakantoja voimakkaasti rajoittamalla tai sälyttää korvausvastuu metsästysoikeuden haltijalle? Metsästäjä-lehden lukijoiden mielipiteitä viime lehdessä esitettyyn vieraskynä-kysymykseen: I Mielipiteeni on, että myös Etelä-Suomen petotilanteeseen on suhtauduttava kriittisesti ja kustannukset on jaettava valtion ja metsästysoikeuden haltijoiden kanssa tasan, koska säilytettävä kanta on valtion ja EU:n ohjelmien mukaista ja metsästys on suurpetojen metsästäjien intresseissä. Korvausmenettelyä on nopeutettava, selkeytettävä ja saatava selvät määrärahat maksatustahon käyttöön. Myös torjuntatoimiin on osoitettava edes muodollinen korvaus. I Jos eläin aiheuttaa vahinkoa, omistajalle kuuluu korvausvelvollisuus. Tämän luulisi olevan selvä asia. Jos minun sessekoirani syö naapurin kissan, tulee vallesmanni koputtamaan ovelle, jollen saa asiaa sovittua naapurin kanssa. Valtio omistaa villipedot: ainakin silloin, jos villipedon kaataa ilman lupaa, korvaus menee valtiolle. Pedon aiheuttama vahinko on siis valtion korvattava. ­ ­ Poro aiheuttaa vuosittain satoja liikennevahinkoja. Poron omistajan siis kuuluu korvata vahinko. I Omistaja on velvollinen korvaamaan eläintensä aiheuttamat vahingot. Poikkeuksena sellaiset hirvivahingot, jotka ovat tapahtuneet niiden maanomistajien mailla, jotka eivät ole vuokranneet maitaan metsästyskäyttöön. He kärsikööt vahingot nahoissaan.. Kenen pitäisi korvata riistaeläinten aiheuttamat vahingot? metsästysoikeuden haltijan suoraan maanomistajalle 17 % ei kenenkään 17 % valtion verovaroista 67 % Utsjoen yöttömässä yössä aurinko ei laske ensinkään. Suomineidon päälaella aurinko painuu seuraavan kerran taivaanrannan taakse vasta heinäkuun lopulla. Hieman etelämpänä Itäkairan Naltiotunturilla keskiyön aurinko kultaa Suomen suurimman metsäerämaan. Lukijoiden kommentit Käy osoitteessa www.riista.fi/vieraskyna ottamassa kantaa sivun 2 Vieraskynä-kirjoituksen kysymykseen. Osuvimmat mielipiteet julkaistaan jatkossa tällä palstalla. 4 Metsästäjä 2 / 2009
• Pääkirjoitus Jari Pigg päätoimittaja Katse eteenpäin ­evaluoinnista evoluutioon Edellisessä lehtemme numerossa kirjoitin pääkirjoituksen otsikolla "Evaluointi luo pohjaa metsästäjäorganisaation kehittämiselle". Lehden ilmestymisen jälkeen vain muutaman päivän kuluttua evaluointiraportti oli valmistunut ja se esiteltiin aprillipäivänä Julkisen riistakonsernin seminaariväelle Tuusulassa. Konserniväki kuunteli kiinnostuneena arvioinnin tulosten esittelyä miettien ja peilaillen havaintojen ja toimenpide-ehdotusten soveltuvuutta strategiamme toteuttamiseen. Organisaation uudistumiseenkin esitettiin toimenpiteitä. Se ymmärrettävästi herättää tunteita ja tuntemuksia joukossamme ­ ennen kaikkea henkilöstössä, muuta aivan samalla tavalla niin luottamusmieshallinnossa kuin laajassa muussa toimijakunnassamme. Tottahan toki olisi paljon turvallisempaa ja mukavampaa jatkaa vanhaan malliin totutulla tyylillä, mutta se ei näytä enää tulevan kyseeseen. Voisi kai sanoa, että maailma muuttuu ja muutokset edellyttävät meidänkin muuttuvan. Evaluoinnissa löydettiin myös monia kultakimpaleita, joiden olemassaolo on kyllä ollut hyvin tiedossa, ja nyt ne saivat siten myös virallisen vahvistuksen. Metsästäjien ja metsästysoikeuden haltijoiden tekemä valtava vapaaehtoistyö riistatalouden ja luonnon hyväksi, riista-alaan liittyvä omaehtoisuus ja sitä kautta myös riistanhoitoyhdistysten toiminnan tuloksellisuus ovat riistataloutemme kivijalkaa myös arvioinnin mukaan. Evaluoinnista ja sen tuloksista sekä toimenpide-ehdotuksista kerrotaan tarkemmin tämän lehden sivuilla 6-8. En ryhdy niistä siksi sen kummemmin tässä kertomaan. Metsästäjäorganisaation, eli riistanhoitoyhdistysten, riistanhoitopiirien ja MKJ:n toiminnan arvioinnista eli evaluoinnista meidän tulee kuitenkin siirtyä evoluutioon ­ kehittymiseen, uudistumiseen ja sopeutumiseen tarkoituksenmukaisella tavalla ympäristön muutoksiin. Luonnossakin olosuhteiden muuttuessa muuntautumis- ja sopeutumiskykyisimmät eliöt turvaavat lajinsa säilymisen tulevaisuudessa. Jos ei ole näitä kykyjä ole, niin kylmä, nälkä, tauti tai peto tulee ja korjaa pois. Olleeseen ja menneeseen tai edes evaluointiraporttiin meidän ei ole syytä takertua tahi jumiutua, vaan meidän on syytä luoda katseemme eteenpäin yhteisesti uutta tulevaa toimintaamme suunnitellen ja kehittäen koko toimijajoukollamme. Kultakimpaleemme me säilytämme uudistuksissa ja pyrimme jopa niitä kartuttamaan. Kultakimpaleista ja niiden vahvistumisesta puheen ollen en malta olla viittaamatta toisaalla tässä lehdessä olevaan juttuun, jossa kerrotaan huhtikuussa julkistetusta Kansallisesta luonnonvarastrategiasta. Luonnonvarojen kestävässä käytössä Suomi on mallimaa ja Kansallinen luonnonvarastrategia osoittaa riistatalouden kulkevan meillä kehityksen kärjessä. Esimerkiksi suurpetojen kannanhoitosuunnitelmien, joissa on sovitettu yhteen erilaisten intressiryhmien tavoitteet, voidaan katsoa toimivan malleina tuleville muiden alojen luonnonvarasuunnitelmille. Edellä kerroin kivijalkanamme olevasta toiminnastamme, johon kuuluu mm. yksittäisten kannanarvioitsijoiden maastotyö, toiminta riistanhoitoyhdistyksissä ja edelleen riistantutkijoiden ahkeroiminen kammioissaan ja heidän tekemänsä julkaisut. Toiminta on tuottanut suomalaiseen metsästykseen ja riistatalouteen sellaisia käytäntöjä ja saavutuksia aikasarjoineen, joista maailmalla voidaan vain olla kateellisia. Näyttää siltä, että nyt riistahallinnon työ saa myös kansallista tunnustusta, kun muut luonnonvara-alat ottavat oppia riistatalouden toiminnasta. Riistataloudessahan kolmannen sektorin toiminta on ollut käytäntöä jo kauan. Voimme reilusti sanoa, että vahva kivijalkamme on tukevasti graniitin päällä. G PS. Luonnonsuojelulain osauudistus on taas tulossa eduskuntaan. Edellisen hallituksen aikana uudistuksesta käytiin kovaa kädenvääntöä, joka johti siihen, että lakiuudistusta ei eduskuntaan tuotu. Tässä uudessa lakiehdotuksessa on muutamia edellisen kierroksen kysymyksiä saatu muutettua metsästyksen kannalta hieman parempaan suuntaan. Peruskysymys siitä, että metsästyksen tulisi olla lähtökohtaisesti sallittua, paitsi silloin, kun todellinen suojelun tarkoitus metsästyksen kieltämistä edellyttää, on kuitenkin yhä ratkaisematta. Mitä Naturan yhteydessä luvattiinkaan? Metsästäjä 2 / 2009 5
• Evaluointiraportti valmistui: Metsästäjäorganisaatiolle UUSI SUUNTA Hannu Huttu Metsästyksessä ja sitä kautta myös metsästäjäorganisaatiossa puhaltavat uudet tuulet. Muutokset yhteiskunnassa, julkishallinnossa ja riistakannoissa ovat johtaneet myös riistahallinnon uudelleen arviointiin. Ensin tehtiin riista-alalle uusi strategia, joka johti Julkisen riistakonsernin syntyyn viime vuoden vaihteessa ja nyt valmistui Metsästäjäorganisaation toiminnan arviointi eli evaluointi. Työkalut järjestelmän uudistamiseen ovat olemassa. 6 Metsästäjä 3 / 2009 aa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosaston johdolla käynnistettiin vuonna 2007 riistakonsernin strategiaprosessi, joka valmistui vuonna 2008 ja esiteltiin riistaväelle tammikuun 2009 Riistapäivillä. Strategiaprosessissa on ollut mukana laaja joukko riistakonsernin toimijoita ja prosessin yhtenä tavoitteena on ollut yhtenäistää ja selkeyttää riistakonsernin toimintaa. Yhtenä strategisena päämääränä strategiassa nousi esiin riistakonsernin palvelujen tehostaminen, rakenteiden uudistaminen ja johtamisjärjestelmän kehittäminen. M Evaluointi osa strategiaa Viime syksynä maa- ja metsätalousministeriön käynnistämä Metsästäjäorganisaation evaluointi on osa riistakonsernin strategiaa. Evaluoinnin tavoitteena oli saada kokonaisvaltainen kuva Metsästäjäin Keskusjärjestön, riistanhoitopiirien ja riistanhoitoyhdistysten toiminnasta, organisaatiorakenteen toimivuudesta ja resurssien kohdentumisesta sekä mahdollisuudesta lisätä tuottavuutta. Evaluointi, jonka teki ulkopuolinen konsultti, Talent Partners Public Consulting Oy, perustui laajaan aineistoon. Avainhenkilöhaastatteluja, työpajoja, sidosryhmäkuulemisia ja monia aikaisempien vuosien kehittämisraportteja ja ­ajatuksia ­ siitä evaluointiraportti syntyi. Laajapohjainen ohjausryhmä ohjasi ja tuki evaluointiprosessia alusta loppuun. Ajat muuttuneet Tuntuu aika uskomattomalta, että organisaatiomalli, joka perustettiin metsästyslainuudistuksen
• p pystyy vastaamaan tämän päivän haasteis siin ­ ja ehkä vieläkin tärkeämpää: kuinka vastata huomispäivän haasteisiin. v 2 / 2009 V Vapaaehtoistyö turvattava! M Metsästäjäorganisaatio on välillisessä valtio tionhallinnossa outo ilmestys. Organisaatiorak rakenne, joka perustuu hallinnon kohteena olev olevien vapaaehtoistyöhön, on vaikeasti ymmär märrettävässä. Mutta suomalaiseen perinteeseen on aina kuulunut vahva talkootyöperinne ja tämä perinne näkyy yhä tänä päivänä vahtä vasti Metsästäjäorganisaation toiminnassa. Ri Riistanhoitoyhdistykset toteuttavatkin merkittävän kittäv osan lakisääteisistä tehtävistään talkoilla, koilla johon merkittävän panoksensa antavat metsä metsästysseurat, yksittäiset metsästysoikeuden haltija haltijat ja metsästäjät. Vapaaehtoistoiminta on kustannustehokasta kutsumustyötä. Vapaaehkusta toistyön motivaationa on oman metsästyksen toisty tuleva tulevaisuuden turvaaminen ja metsästykseen ja riistanhoitotyöhön liittyvä vahva yhteisöllisyys. riistan Työn tehokkuutta lisää erinomainen paikallistuntem tuntemus. Rahallisiin panoksiin nähden riistanhoitoy hoitoyhdistysten vapaaehtoistyön tulokset ovat erinom erinomaiset. Ylijohtaja Lähteenoja : Julkinen Riistakonse rni lisää tehokkuutt a Pelt helppo ho opyy on idettava Valkohäntäpeuraa jousel Missourissa la Janne Pekk nne Pekkala: ala: Ei Ei fileitä ä jauhelihaksi Ilmoita oma moita oman n aluee alueesi kosteikkokoh tee t Aktii Aktiivisuustasot vaihtelevat Evalu Evaluoijan mukaan riistanhoitoyhdistysten heikkouks kouksina nähdään se, että tulokset ovat täysin riippuvaisia hallituksen jäsenten ja toiminnanohjaajan aktiivisuudesta. Mukana olevat henkilöt tekevät lakisääteisiä tehtäviä omalla ajallaan ja paljolti omalla kustannuksellaan. Tämän lisäksi tilanne vaihtelee erittäin paljon eri yhdistyksissä ja eri puolilla maata. Osa yhdistyksistä on liian pieniä toiminnan jatkuvuuden varmistamiseksi. Monessa yhdistyksessä koetaan, että tehtävät ovat lisääntyneet liikaa resursseihin nähden ja riistanhoitoyhdistystoiminnassa on liikaa paperityötä. Suuri kysymys kuuluukin, millä saadaan turha paperityö karsittua riistanhoitoyhdistysten toiminnasta, jotta talkooväki voisi keskittyä olennaiseen. Yksi ratkaisu on hallinto- ja tukipalvelujen siirto esimerkiksi keskitetysti tehtäväksi tai sitten, kuten evaluointiraportissa todetaan: tarjotaan riittävän suurille riistanhoitoyhdistyksille kokopäivätoimista toiminnanohjausta. yhteydessä 1962, on pysynyt tähänkin asti toiminnassa lähes alkuperäisessä kuosissaan. On selvää, että silloiset tarpeet ja organisaation avaintehtävät olivat jotain aivan muuta kuin tänä päivänä. Silloin koulutettiin suomalaisesta eränkävijästä kestävän käytön periaatteita noudattava eettisesti korkeatasoinen toimija. Tänä päivänä toiminnan painopisteet ovat merkittävästi muuttuneet. Organisaation asiakkaita eivät ole enää pelkästään metsästäjät vaan yhä enenevässä määrin muut ihmiset, muu yhteiskunta ja lukemattomat eri sidostahot. On siis korkea aika analysoida tilanne ja miettiä, miten metsästäjäorganisaation on muututtava, jotta se ALKU-hankkeen uhat kolmannen sektorin toiminnalle? Valtion aluehallinnon kehittämistyö on myös täydessä vauhdissa. Riistanhoitopiirejä on enemmän tai vähemmän pyritty saamaan mukaan tähän prosessiin. Valtiovarainministeriön selvityspyyntöön maa- ja metsätalousministeriö vastasi, että "ministeriön näkemyksen mukaan välilliseen julkiseen hallintoon kuuluvien riistanhoitopiirien hallinto ja organisoituminen poikkeaa siinä määrin muun alue- Metsästää 3 / 2009 7
• hallinnon organisoitumisesta, ettei niitä voida yhdistää muuhun aluehallintoon. Ministeriö ei myöskään näe tarkoituksenmukaisena koota riistanhoitopiirien tehtäviä uuteen aluehallintoon. Asiakkaiden omatoimisuuteen perustuvien organisaatioiden osallistuminen yhteiskunnan kannalta merkittävien tehtävien hoitamiseen tulee nähdä myös tuottavuusnäkökulmasta tavoiteltavana vaihtoehtona. Koska asiasta on säädetty laissa, täyttää se myös perustuslain vaatimukset." Esiin tuli siis taas "omatoimisuus" ja talkootyö. Eli talkootyön säilyminen osoittautuu jälleen kerran metsästäjäorganisaation kivijalaksi. Tämä talkootyö on juuri sitä muussakin yhteiskunnallisessa toiminnassa peräänkuulutettua kolmannen sektorin toimintaa! kokonaisetu on aika lailla erilainen kuin yksittäisen metsästäjän tai metsästysseuran etu. Kehittämistyö käyntiin Evaluointiraportissa on esitetty useita ajatuksia siitä, miten metsästäjäorganisaation toimintaa voitaisiin kehittää, modernisoida ja tehostaa. Evaluointiraportin julkistamistilaisuudessa, jossa läsnä olivat kaikki Julkisen riistakonsernin toimijat, keskusteltiin kehittämistyöstä ja sen tarpeesta laajasti. Maa- ja metsätalousministeriö odottaa nyt metsästäjäorganisaation kantaa siihen, että kehittäminen käynnistetään. Julkistamistilaisuudessa vallitsi jo yhtenäinen käsitys siitä, että toimeen on ryhdyttävä. Mielenkiintoisia esityksiä täynnä olevasta raportista voi nostaa esille muutaman kohdan: Metsästäjäin Keskusjärjestö ja riistanhoitopiirit esitetään yhdistettäväksi yhdeksi organisaatioksi, jonka nimi esitetään muutettavaksi esimerkiksi "Suomen riistakeskukseksi" ­ yhtä ja samaa organisaatiota Metsästäjäin Keskusjärjestö ja riistanhoitopiirit olivat aiemminkin, organisaation perustamisesta aina vuoden 1988 metsästyslain osittaisuudistukseen asti. Tällä yhdistymisellä saavutettaisiin valtavasti keskittämisetuja, jossa niin talouskuin henkilöstöhallintokin voitaisiin hoitaa keskitetysti samoin kuin monet muut "paperityöt". Nimenvaihdos toisi myös selvemmin esille koko organisaation todellisen toimintakentän, koska metsästäjäorganisaatio ei ole metsästäjien etujärjestö. On selvää, että nykyinen organisaation hajanaisuus, jossa jokainen riistanhoitoyhdistys, riistanhoitopiiri ja Metsästäjäin Keskusjärjestö ovat itsenäisiä juridisia toimijoita, joilla on oma talous, henkilöstö ja hallinto, kuluttaa turhan paljon resursseja ja nostaa kustannuksia. Mielenkiintoinen oli myös esitys riistanhoitomaksun nostamisesta 10 eurolla. Tällä rahalla rahoitettaisiin kokopäivätoimisia toiminnanohjaajia vapaaehtoisesti yhdistyvien suurempien riistanhoitoyhdistysten toiminnan turvaamiseen ja parantamiseen, jolloin koko järjestelmän tukijalka, riistanhoitoyhdistysten vapaaehtoistyö säilyisi! Teksti: Klaus Ekman "Pukki kaalimaan vartijana" Uskottavuusongelmien kanssa pyöritään myös pyyntilupahallinnossa. Vaikka me jokainen metsästäjä tiedämme, että kaikki metsästäjäorganisaation toimihenkilöt toimivat virkavastuulla käyttäessään julkista valtaa, on järjestelmän vastustajien äärimmäisen helppo kritisoida järjestelmää ja väittää, että metsästäjien valitsemat luottamusmiehet jakavat "keskenään" pyyntilupia toinen toisilleen. Riistanhoitopiirien hallitukset ovatkin delegoineet viranomaistehtävät, kuten pyyntilupien myöntämiset suurimmaksi osaksi virkamiehille eli riistapäälliköille ja riistanhoidonneuvojille. Mutta uhka viranomaistoiminnan uskottavuudelle on kuitenkin olemassa. Toinen uskottavuusongelmaa lisäävä tekijä on edunvalvonta. Metsästäjien keskuudessa Metsästäjäin Keskusjärjestöä (MKJ) ja koko metsästäjäorganisaatiota pidetään "metsästäjien edunvalvojina", mikä sekoittaa myös toimintakenttää. MKJ sekoitetaan jatkuvasti Suomen Metsästäjäliittoon, joka siis on se organisaatio, joka on metsästysseurojen ja sitä kautta metsästäjien etujärjestö. Metsästäjäorganisaation yksi keskeisistä tehtävistä on "riistatalouden edistäminen", joka terminä pitää sisällään edunvalvontatehtävän. Kyseinen edunvalvonta on kuitenkin "metsästyksen eli riistatalouden edunvalvontaa pitkällä aikajänteellä" eikä siis "metsästäjien edunvalvontaa". Saattaa kuulostaa saivartelulta, mutta niillä on vissi ero. Metsästäjäorganisaatio toimii hallinnon sisällä edistäen riistataloutta, eli huolehtii metsästyksen jatkuvuudesta. Ja silloin saattaa tulla vastaan tilanteita, jossa metsästyksen 8 Metsästäjä 3 / 2009 Lähde: Metsästäjäin Keskusjärjestön, riistanhoitopiirien ja riistanhoitoyhdistysten toiminnan arviointi, Talent Partners Public Consulting Oy, 31.3.2009
• Metsästää 3 / 2009 9
• Kansallinen luonnonvarastrategia julkistettiin Riistakonserni näyttää mallia! Kimmo Pöri Luonnonvarastrategian tavoitteena on sitouttaa toimijat laajapohjaisella valmistelulla niin sanottuihin sektoristrategioihin. Riista-alan lajikohtaiset kannanhoitosuunnitelmat on valmisteltu juuri tällä tavoin ­ laajalti eri intressiryhmiä projektiin sitouttaen. S 10 uomen Metsäyhdistyksen vuonna 2007 teettämä laajapohjainen Luodin-esiselvitys johti kansallisen luonnonvarastrategian syntyyn. Strategian, jolla haetaan Suomelle kansainvälisesti johtavaa roolia luonnonvarojen hyödyntämisessä ja hallinnoinnissa, valmistelun Metsästäjä 3 / 2009 vetovastuussa on ollut Sitra ­ Suomen itsenäisyyden juhlarahasto ­ ja strategian valmisteluun on osallistunut laaja joukko asiantuntijoita. Miten tähän kansallisesti merkittävään strategiaan sitten istuu riistapolitiikan uunituore strategia ja Julkinen riistakonserni, siitä kysyimme Sami Niemeltä maa- ja metsätalousministeriön kalaja riistaosastolta. Riista-ala on Suomessa aina ollut etulinjassa, edelläkävijä monella tavalla. Kestävän käytön mukainen metsästys on meillä ollut itsestäänselvyys jo viimeiset 100 vuotta. Jo vuonna 1964, aivan ensimmäisten joukossa siirryimme pakollisen metsästäjätutkinnon käyttöön. Riistalaskentamme ovat kansainvälisen "kadehdinnan kohteena" ja aikajanoja löytyy vuosikymmenten taakse. Riista onkin se osa luonnonvaroja, jonka hyödyntäminen on meillä hyvässä ja suunnitelmallisessa hallinnassa. "Palanen loksahti kohdalleen" Neuvotteleva virkamies Sami Niemi maa- ja metsätalousministeriöstä toteaa, että tuntuu kuin palapelin keskeltä puuttunut ratkaiseva pala löytyi ja loksahti paikalleen. ­ Meidän kannaltamme tärkeintä tässä prosessissa on, että luonnonvarat nostetaan keskusteluun. Tähän asti on keskusteltu vain monimuotoisuudesta ja ilmastonmuutoksesta ja sivuutettu luonnonvarat merkittävänä voimavarana, Sami Niemi korostaa. ­ Me olemme tämän meidän yhteisen riistakonsernistrategiamme ja esimerkiksi lajikohtaisten hoitosuunnitelmiemme osalta jo pitkällä
• Riistanhoitopiirien hallituksilla on huimat mahdollisuudet vaikuttaa maakunnalliseen riista-alan n. päätöksentekoon. Metsästäjäorganisaatiolla ja riistakonsernilla on selkeä yhteiskunnallinen paikka ja tilaus LUONNONSUOJELU RIISTAKONSERNI METSÄTALOUS MA MAATALOUS TALO Yhteistyö maanomistajien kanssa intressiryhmiä projektiin sitouttaen, Niemi täsmentää. ­ Nämä sektoristrategiat ovat ylimaakunnallisia, ja Sitrakin korostaa juuri tätä eli maakunnalliset tai muut ihmisen luomat rajat eivät saa olla luonnonvarastrategian rajoitteena. Me olemme hoitosuunnitelmissa lähteneet riistalajin tarpeesta liikkeelle eli riistamaantieteestä ­ ei maakunta- tai riistanhoitopiirirajoista. hallituksilla on tässä avainrooli. Voidaan jopa puhua historiallisesta mahdollisuudesta, johon ei järjestelmien jäykkyyden takia ole aiemmin ollut juurikaan mahdollisuuksia, Niemi hehkuttaa. Strategia elää koko ajan Julkisen riistakonsernin strategiaa tehtäessä lähdettiin siitä oletuksesta, että ympäröivä yhteiskunta ja olosuhteet muuttuvat myös tulevaisuudessa. Tästä syystä strategiaa ei hakattu kiveen, vaan se elää ajan hengessä. ­ Tärkeintä strategiassa on se, että sitä voidaan jatkuvasti kehittää ja muokata, päivittää ja oppia virheistä. Silloin meillä on toimiva ja käyttökelpoinen strategia. Sitran ajatukset kansallisen luonnonvarastrategian osalta ovat täysin yhteneviä meidän strategiamme kanssa, Sami Niemi maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosastolta vahvistaa. Kansallisen luonnonvarastrategian synty ja julkistaminen osoitti, että riista-ala on taas etulinjassa, suunnan näyttäjänä. G Teksti: Klaus Ekman tässä Sitran luotaamassa prosessissa. Riistakonserni on valmis ja näyttää mallia muille. Jo vuosituhannen vaihteessa tehdyt valinnat ovat osoittautuneet oikeiksi. Vaikuttamisen paikka Riistakonsernin synnyn ja Metsästäjäorganisaation evaluoinnin myötä syntynyt huoli riista-alan tulevaisuudesta on kääntynyt valtavaksi mahdollisuudeksi. Valtion aluehallintoremontti ALKU-hankkeineen on vahvistamassa maakuntien hallintoa. Samaan tähtää kansallinen luonnonvarastrategia. ­ Nyt on metsästäjien demokraattisesti valitsemien riistanhoitopiirien luottamusmiesten iskun paikka. Omatoimisuuteen perustuva toiminta aktiivisten ja asiansa osaavien luottamusmiesten kautta antaa huimat mahdollisuudet päästä vaikuttamaan maakunnalliseen keskusteluun ja päätöksentekoon. Riistanhoitopiirien Organisatoriset rajat madaltuvat Sitran tavoitteena on madaltaa hallinnollisia ja organisatorisia rajoja ja nähdä luonnonvarat kokonaisuutena näistä rajoista piittaamatta. Sami Niemi korostaa, että juuri tästä on riistakonsernin strategiassa ollut kyse. ­ Luonnonvarastrategian tavoitteena on sitouttaa toimijat laajapohjaisella valmistelulla niin sanottuihin sektoristrategioihin. Meidän lajikohtaiset hoitosuunnitelmamme, olivat ne sitten suurpetoja, hylkeitä tai hirviä koskevia, on valmisteltu juuri tällä tavoin ­ laajalti eri Metsästää 3 / 2009 11
• Puheenjohtajan palsta LOPUKSI Toimintaamme tarkastellaan ja arvostellaan kriittisesti organisaatiomme ulkopuolelta. Hyvä esimerkki tällaisesta on hiljattain suoritettu evaluointi, josta aloite tosin lähti riistakonsernin sisältä. Ulkopuolinen, toimintaamme pikaisesti tutustunut konsultti ei välttämättä kaikkine ehdotuksineen ole osunut oikeaan. Uudistuksissa myös evaluointiraportin ehdotuksiin on suhtauduttava kriittisesti. Raportin suurten linjausten mukaan on silti järkevää edetä organisaatiomme uudistamisessa. Suurimpana huolena tulevissa uudistuksissa on riistanhoitoyhdistysten aseman turvaaminen. Ne muodostavat koko toimintamme kivijalan, jonka toiminnan on jatkuttava suunnilleen nykyisessä muodossa. Muuten olemme vaarassa menettää sen mittaamattoman arvokkaan talkootyön, jonka määrää on mahdoton korvata ulkoapäin tulevalla rahoituksella. Pienenä toivomuksena tulevaan päätöksentekoon esitän, että jos ja kun metsästyslakia uudistetaan, hallitusten jäsenten valinnassa palattaisiin vanhaan hyvään käytäntöön, erovuoroisuuteen. Toiminnan jatkuvuuden kannalta on kestämätöntä, että hallitukset kokonaisuudessaan voivat vaihtua kolmen vuoden välein. Käytännössä näin ei ole onneksi kovin usein tapahtunut, koska suomalaiset metsästäjät ovat fiksua väkeä. Yhdistyksissä nykyinen käytäntö on johtanut siihen, että vuosikokoukset kiinnostavat suurta joukkoa vain kolmen vuoden välein. Kansainväliset yhteydet ovat koko ajan lisääntyneet ja tulevat ilmeisesti vielä jatkossakin lisääntymään. Päätöksenteko monissa asioissa on siirtynyt maamme rajojen ulkopuolelle. On tärkeätä, että voimme olla puolustamassa suomalaisia ja pohjoismaisia metsästys- ja riistakäytäntöjä. On pystyttävä selittämään, miksi tapamme hoitaa asioita on mielestämme paras. Suomalaiseen elämänmuotoon kiinteästi kuuluvan metsästyksen on voitava jatkua suunnilleen entiseen tapaan. Vankkaan, varsinkin RKTL:n tuottamaan tutkimustietoon perustuvan metsästyksen aseman turvaaminen kansainvälisesti ja sen hyväksyttävyyden saavuttaminen kotimaassa ovat rajuja haasteita tulevaisuudessa. Organisaatiossamme työskentelee kohtalaisen pieni määrä toimihenkilöitä. He ovat osaavaa ja motivoitunutta joukkoa. Yhdessä innostuneen, eri tasoilla toimivan luottamushenkilöverkoston kanssa he muodostavat todellisen vahvuutemme. Toimintaamme uhkaavat jatkossakin itseään suojelijoiksi kutsuvien vyörytys ja pyrkimykset vaikeuttaa metsästystä. Tässä yhteydessä on syytä taas kerran muistaa, että olemme ainoa taho, joka tekee koko yhteiskunnalle palveluksia suurpetojen ja sorkkaeläinten kantojen hoidossa sekä vierasperäisten riistaeläinten kantojen säätelyssä. Meillä on taito ja välineet tässä tehtävässä. Metsästäjäkunnan sisältä tulevat henkilökohtaiset tai järjestölliset valtapyrkimykset ovat hajottamassa yhtenäisyyttämme ja uskottavuuttamme. Hajanaiseen joukkoon on helppo iskeä kiiloja. Luulisi, että ulkopuoliset uhat metsästystä ja metsästäjiä kohtaan riittäisivät. Yhtenäisyys omassa piirissä toimii tällaisissa tapauksissa ja yritelmissä vahvana kilpenä. Nyt puheenjohtajakauteni Keskusjärjestössä päättyessä kiitän suomalaisia metsästäjiä ja riistaväkeä. Olette antaneet minun vuosien ajan seurata näköalapaikalta, aluksi paikallis-, sitten alue- ja lopuksi valtakunnan tasolla, miten metsästäjäorganisaatiomme toimii. Ehkä tuohon toimintaan vähän osallistuenkin. Olen saanut tavata tuhansia hienoja ihmisiä, persoonia, siis suomalaisia ja vähän ulkomaisiakin metsästäjiä. Lämpimät kiitokset! G Simo Syrilä puheenjohtaja, eräneuvos Metsästäjäin Keskusjärjestö 12 Metsästäjä 3 / 2009
• Ministeriön kuulumisia Luonnonvarastrategia, riista ja liiketoiminta I Myös riistan hyödyntämiseen ollaan etsimässä uudenlaista liiketoimintaa. Riistakonsernin on syytä olla aktiivisesti mukana tämänkaltaisen uudenlaisen liiketoiminnan muotoilussa, jotta se ei vaaranna nykyisiä metsästysoikeuksien hallinnointi ja -vuokrauskäytäntöjä tai jopa riistakantoja, vaan kehittyessään täydentää perinteistä suomalaista metsästystä. Suomen itsenäisyyden juhlarahaston Sitran koordinoima kansallinen luonnonvarastrategia tarkastelee luonnonvaroja ja niiden käyttöä laajemmasta näkökulmasta kuin eri sektoreilta. Luonnonvarastrategian selvänä pyrkimyksenä on tuoda luonnonvarojen hallinnointiin ja tarkasteluun ohjattua sekä hallittua muutosta. Kansallinen luonnonvarastrategia nostaa hyvin arvovaltaisella tavalla luonnonvarat ja niiden hyödyntämisen yhteiskunnalliseen keskusteluun ilmastonmuutoksen, Itämeren tilan ja luonnon monimuotoisuuden häviämisen rinnalle. Se ei tietenkään poista näitä ongelmia tai vähennä niiden merkitystä, mutta luonnonvarastrategia tuo positiivisen näkökulman luonnonvarojen hyödyntämiseen. Viime aikoina luonnonvarojen hyödyntäminen onkin alkanut tuntua syyllisten touhulta. Erityisesti tältä osin luonnonvarastrategia on hyvin tärkeä riistakonsernille. Suomen tulevaisuutta ja hyvinvointia halutaan rakentaa luonnonvarojen hyödyntämisen varaan modernilla, mutta edelleen kestävällä tavalla. Luonnonvarastrategia lähtee hyvin pitkälle siitä, että strategian mukaisesti toimiessa luodaan ­ ei vain hyvinvointia virkistyskäytön osalta ­ vaan myös taloudellista hyvinvointia. Tästä syystä strategiassa esitetään, että luonnonarvojen, virkistysarvojen ja elämysoikeuksien hyödyntämiseen tulisi kehittää uutta liiketoimintaa. Käytännössä tämä tarkoittanee erämatkailun, muun luontomatkailun ja esimerkiksi valokuvauspalveluiden edelleen kehittämistä. Vastuu koordinoida tämän tavoitteen edistämistä on annettu maa- ja metsätalousministeriölle. Julkisen riistankonsernin strategiassa on ennakoitu tämänkaltainen taloudellisen toiminnan ja etenkin maaseudun pienyritystoiminnan ulottuminen aiempaa enemmän hyödyntämään myös riistaa. Myös hoitosuunnitelmissa on esitetty erinäisiä uudenlaisia riistan hyödyntämisen muotoja. Esimerkiksi Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelmassa haluttiin tukea Pohjanmaan rannikolla virinneitä hankkeita hyödyntää saaliiksi saatuja harmaahylkeitä pienimuotoisessa yritystoiminnassa. Harmaahylkeistä saatuja nahka-, liha-, traani- ja luutuotteita on lähdetty tuotteistamaan ja markkinoimaan pienimuotoi- sesti paikallisilla markkinoilla. Näin pyritään hoitosuunnitelman mukaisesti lisäämään hylkeiden hyväksyttävyyttä alueilla, joilla hylkeet aiheuttavat merkittävää taloudellista vahinkoa. Tämä lähtökohdiltaan erinomainen asia oli kaatua kansainvälisen eläinsuojelupolitikoinnin jalkoihin. Viime syksyn ja tämän kevään aikana Suomi ja Ruotsi ovat yrittäneet kaikkensa estääkseen Euroopan parlamentin vaatimuksesta tehdyn hyljetuotteiden kaupan kieltämistä koskevan asetuksen ulottuvan tähän Pohjoismaiseen erikoisuuteen. Aivan kalkkiviivoille asti näytti siltä, että asetus olisi kieltänyt kaiken hyljetuotteiden kaupan. Onneksi näin ei käynyt, vaan neuvottelujen lopputuloksena syntyi kompromissiteksti, joka epämääräisyydestään ja epäloogisuudestaan huolimatta turvaa meidän näkemyksemme mukaan juuri Suomen hoitosuunnitelmassa tarkoitetun toiminnan, jonka pääasiallisena tavoitteena ei ole yrittäjän voiton tavoittelu, vaan erityisesti rannikkoalueiden pienyrittäjien toiminnan tukeminen ja sitä kautta kompensoida sitä haittaa, minkä hylkeet aiheuttavat rannikkoalueiden talouksille. Riistan mahdollinen kaupallinen hyödyntäminen muodossa tai toisessa tuleekin perustua lajikohtaisiin hoitosuunnitelmiin, jolloin valmistelussa voidaan yhteensovittaa mahdollisia erilaisia intressejä. Riistan kaupallinen hyödyntäminen ei missään olosuhteissa voi kuitenkaan vaarantaa lajien suotuisaa suojelutasoa, eikä myöskään rajoittaa perinteistä metsästystä. Metsästykseen liittyy Suomessa aina myös vastuu riistanhoidosta ja riistakantojen tilan seurannasta. Jos tämä työ tuotteistettaisiin, maksaisi se valtiolle useita kymmeniä miljoonia euroja tai jos sitä edellytettäisiin erämatkailua tarjoavilta yrityksiltä, nousisi palvelun hinta pilviin. Kansallisessa luonnonvarastrategiassa ja maaseudun kehittämistä koskevissa strategioissa korostetaan ja halutaan edistää erämatkailua. Tämä koskee myös metsästysmatkailua tai muuta riistaan perustuvaa kaupallista hyödyntämistä ­ halusimme sitä tai emme. On kaikkien etu, että myös riistakonserni on tässä kehittämistyössä mukana, jotta me voimme varmistaa, ettei kaupallinen toiminta aiheuta minkäänlaisia ylilyöntejä. G Sami Niemi Neuvotteleva virkamies Maa- ja metsätalousministeriö Kala- ja riistaosasto Metsästää 3 / 2009 13
• Arvostetuimmat tuotteet parhaimpiin metsästyskokemuksiin Erätukusta Tulehan Rekku, eiköhän me nyt lähdetä jo kotiin? Koukataan vielä tuosta ruokintapaikan kautta ja vaihdetaan muistikortti riistakameraan. Sitten tuvassa nähdään, miten kauriit ovat paikan löytäneet. Syksyllä laitetaankin kamera sitten riistapellolle tallentamaan, mihin kellonaikaan kaurispukit ovat parhaiten liikkeellä. Huomenna päästään heti aamusta asentamaan uusi tähtäinkiikari paikoilleen ja kohdistamaan ase radalle. Siinä uudessa Erätukun kiikarissa on todella kirkas kuva, se tulee toimimaan hyvin syksyn hämärässä. Saat mennäkin syönnin jälkeen heti nukkumaan. Minä putsailen vielä vähän asetta ja laitan sen asekaappiin aamua odottamaan. Kysytäänpä vielä VHF:llä naapurin Jaskalta, lähteekö se huomenna radalle mukaan." Miksi Erätukku on arvostetuin erätuotteiden ostopaikka: 1. Metsästäjät mukana suunnittelussa Uusien tuotteiden kehittäminen lähtee käyttäjien tarpeista ja vie vuosia. Kehitys-ja testausryhmässämme on suuri määrä metsästäjiä ja ulkonaliikkujia. 5. Valmistus omissa sopimustehtaissa Valmistamme kaikki tuotteet testatuista materiaaleista omissa sopimustehtaissa suurissa erissä. Tehtaamme ovat keskittyneet vaativiin teknisiin asusteisiin. Jatkuva laaduntarkkailu on keskeisellä sijalla jokaisessa työvaiheessa. 2. Oma tuotekehitys Luomme jatkuvasti ratkaisuja, jotka parantavat metsästyksen ja luonnossa liikkumisen nautintoa. Kun tiedämme mitä tarvitsemme, etsimme maailmalta parhaat materiaalit laadusta tinkimättä. 6. Myynti ilman välikäsiä Erätukun liikeidea on suunnitella ja valmistuttaa korkealaatuisia teknisiä tuotteita suoraan käyttäjille ilman kaupan kalliita välikäsiä. Näin kuluttajat saavat laadukkaat tuotteet jopa alle puolen hinnan. 3. Laboratoriotestaukset Ennen markkinoille pääsyä tuoteuutuuksien toimivuus testataan tarkkaan alan parhaissa testilaboratorioissa. Yhteistyö mm. VTT:n ja vaatetukseen erikoistuneen Tampereen Teknillisen Yliopiston Älyvaatelaboratorion kanssa on jatkunut jo vuosia. 7 7. Tyytyväisyystakuu E Erätukun toimintamallin ansiosta käyttäjät ovat olleet ty ty tyytyväisiä tuotteisiimme ja palveluumme. Vaikka E Erätukku on valittu arvostetuimmaksi ostopaikaksi, t te teemme jatkuvaa kehitystyötä parantaaksemme e edelleen toimintaamme ja asiakaspalveluamme. 4. Maastotestaukset Testausta tehdään myös maastossa, oikeassa käyttöympäristössä ja aidoissa jahtitilanteissa; sateessa, kurassa, pakkasessa. Kovimmissa olosuhteissa missä hiki ja lika ovat arkea. Testaajien hyväksymä tuote on 100%:n valmis myyntiin. Tutustu kauden huippu-uutuuksiin ja tilaa omasi! Tilaa kätevästi: www.eratukku.fi tai puh. 020 747 7000 Ma-Pe 9 - 18 La klo 9 ­ 15
• Vapaa-ajan ykköspuku NYT USKOMATTOMAAN HINTAAN! Kalastukseen! Metsästykseen! Retkeilyyn! -ulkoilupuku puku yt ja JahtiJakt Forest on erittäin kevyt ja hengittävä puku esim. kalastukseen, kseen, seen en, retkeilyyn ja metsästykseen. Likaa ja kaa ja aa vettä hylkivä TeflonWax-materiaali ja aali ja al lukuisat huippuominaisuudet tekevät kevät eä asusta miellyttävän ja suojaavat käytkäytäyttäjää erilaisissa sää- ja käyttöolosuhosuhsuh teissa. Huippuominaisuudet maastossa liikkujalle: · Helposti irrotettava tekninen huppu · Erittäin kulutuskestävä ja hyvin vettä ja likaa hylkivä Teflonwax kangas · Tyylikäs ulkonäkö · Monipuoliset ja tilavat säilytystaskut · Vahvistetut taskunsuut · Säädettävä vyötärö ja helma takaavat aina ryhdikkään ulkonäön · Ilmava verkkovuori (takissa) · Toimivat lämmittelytaskut · Joustovyötärö · Kätevät tarrakiristykset hihassa ja lahkeensuussa Pintakangas likaa ja vettä hylkivää TeflonWax-materiaalia. lkoilupuku Forest uut yhteensä Takki ja hous VAIN 79 00 Vertaa ominaisuuksia, laatua, hintaa. TILAA HETI OMA FOREST-PUKUSI! Nouda Erätukku-myymälöistä! Vantaa · Turku · Tampere Lappeenranta · Seinäjoki · Oulu
• Metsästäjäin Keskusjärjestö ja Tracker Oy yhteistyössä Metsästäjäin Keskusjärjestö ja Tracker Oy ovat sopineet, että jokaisen riistanhoitomaksunsa eli metsästyskorttinsa maksavan metsästäjän on mahdollista saada ensi metsästysvuodeksi käyttöönsä ilmaiseksi omaan puhelimeensa Tracker Hunter maastonavigaattori. M etsästys ja metsästäjäkunta elää valtavassa murroksessa, kuten tämänkin lehden monilta sivuilta voidaan lukea ja tämän päivän metsästäjäprofiilia kartoitetaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen toimesta paraikaa. Yksi asia on kuitenkin selvä: teknologia kehittyy hurjaa vauhtia. Toisaalta uusavuttomuus, riippuvuus teknologiasta ja kuvitelma ihmisen kaikkivoipaisuudesta hämärtää luonnossa liikkumisen lait ja hätätilanne voi ilmaantua koska vain. Hätäpaikannus ja säätiedot Kun yhteistyötä suunniteltiin, olivat Metsästäjäin Keskusjärjestön kannalta tärkeimmät tekijät metsästäjän sijaintitiedon lisäksi hätäpaikannusmahdollisuus, muut turvallisuutta edistävät tekijät ja mahdollisuus tarjota metsästäjille uusia hyödyllisiä palveluja. Hätätilanteessa tarkan paikan tietäminen ja ilmoittaminen ja käytännön metsästyksessä tieto kanssametsästäjien ja Reijo Orava 16 Metsästäjä 3 / 2009
• esimerkiksi koiran tai auton sijainnista ja mahdollisuus suunnitaa näihin kohteisiin opastetusti luo ennen kaikkea turvallisuutta ja varmuutta metsästykseen. Yhteistyötä on suunniteltu juuri tältä pohjalta. Tarkoituksena on, että Tracker tarjoaa jo monille koiratutkan käyttäjille tutun maastonavigaatioohjelmiston uudistetun version jokaiselle metsästyskortin lunastaneelle metsästäjälle tulevalle metsästyskaudelle ilmaiseksi. Metsästäjä voi myöhemmin itse päättää jatkosta, eli onko ohjelmisto hänen käyttöönsä soveltuva vai ei. Ohjelmistoon on mahdollista piirtää oman metsästysalueen rajat. Tilarajat näkyvät automaattisesti tarkimmalla maastokartalla. Metsästäjän on siis mahdollista tietää koko ajan olevansa luvallisella metsästysalueella. Myös esimerkiksi hirven kaatumispaikka saadaan tietoon tarkasti ja edelleen kenelle näin ollen ammutusta hirvestä kuuluu vaikkapa "maanomistajapala". Ohjelmisto käyttää maanmitta- uslaitoksen kartta-aineistoja ja GPS-paikkaan sidottu säätieto tulee Forecalta. Säätieto on esimerkiksi rannikolla ja saaristossa merkittävä turvallisuustekijä ja muutoinkin metsästyksen suunnittelua tukeva tärkeä tieto. Tracker Hunter I Metsästäjän omassa puhelimessa toimiva maastonavigaattori I Toimii tietynmallisissa puhelimissa, yleisimmin sellaisissa Nokian, SonyEricssonin ja Samsungin ns. älypuhelimissa, joissa on GPSominaisuus. Tarkan listan puhelimista näkee osoitteesta www.trackerhunter.fi I Käyttäjä lataa ohjelman suoraan omaan kännykkäänsä. Ohjeet asennukseen tulevat seuraavassa eli heinäkuun Metsästäjä-lehdessä. Sen voi myös asennuttaa myymälässä (Tracker Store) tai pyytää asennusapua asiakastuesta. I Tracker Hunterin käyttäjä näkee sijaintinsa tarkasti maastokartalla, matkapuhelimensa näytöllä. Tracker Hunter on monille tuttu metsästyskoirien paikantamisesta ­ metsästäjä voi seurata matkapuhelimensa näytöllä GPSpaikanninta kantavan koiran riistatyötä. Lisäksi runsaasti muita ominaisuuksia, kuten I Oma, kaverin ja koiran paikka, etäisyys ja kulkusuunta- reaaliajassa "livenä" (Tracker Live ­palvelu) I Hätätilanteessa sijainnin voi lähettää yhdellä napinpainalluksella I Suunnistaminen opastetusti valittuihin kohteisiin (auto, kaveri, koira, nuotio) I Monipuoliset koiran haukkutoiminnot, kuten haukkulaskuri, haukuntiheys ja haukkuhälytys I Tracker Hunteriin voit ohjelmoida myös muiden valmistajien GPS-koirapannat I Tilarajat valmiiksi kartta-aineistossa ­ mahdollista myös metsästysalueiden rajojen piirtäminen ja jakaminen porukalle I Tracker Live -reaaliaikainen paikantaminen edullisin kustannuksin I Tarkka sääennuste juuri sieltä, missä käyttäjä kulloinkin on I Maastokartta on jaettu ruutuihin kolmella eri tarkkuustasolla. 50 karttaruutua kattaa tarkimmalla tasolla (1:20 000) n. 2800 hehtaaria. Monesti kannattaakin ladata mittakaavaltaan suurempia karttoja. Silloin aluetta mahtuu moninkertaisesti enemmän. I Suomesta ladattavissa 1:20 000, 1:50 000 sekä 1:100 000 maastokartat. Lisäksi erilaiset tiekartat ja merikortit. I Karttoja useasta eri maasta, esimerkiksi Ruotsista, Norjasta, Tanskasta, Ranskasta, Saksasta, Espanjasta ja Italiasta. Uutta vanhoille - kiinnostaa nuoria Järjestelmä kiinnostaa varmasti erityisesti nuoria metsästäjiä, jotka ovat tottuneet käyttämään ja toisaalta vaatimaan teknologiaa monissa eri yhteyksissä. Nyt on tarjolla uutta tekniikkaa "ulkokäyttöön" eli virtuaalimaailman ulkopuolella ­ aivan oikeassa luonnossa! Eli kyseessä on vastaisku virtuaalitodellisuudelle. Ehkä näin aktivoidaan lisää nuoria metsästyksen pariin. Tämä navigaatiosovellus parantaa Suurriistavirka-apu (SRVA) -organisaation toimintamahdollisuuksia, kun SRVA-yhteyshenkilöt hyvin tyypillisesti lähtevät perjantai-iltana tai sunnuntaiaamuyöstä auton alle jääneen hirven tai vaikkapa karhun perään. Navigaattori antaa myös erinomaisen apuvälineen lähes kaikkiin riistalaskentoihin. Riistakolmiolinjalla on paljon helpompi pysyä, kun kolmion sivu näkyy kännykän näytöllä. Suurpetohavainnoista saadaan tarkka koordinaatti esimerkiksi uuteen juuri käynnistyvään Tassuinternetpohjaiseen seurantajärjestelmään (Tassujärjestelmästä lisää tämän lehden sivulla 30). Tracker Hunter sisältää monia sellaisia ominaisuuksia, jotka soveltuvat metsästäjille ja varmistavat muutoinkin turvallisen liikkumisen luonnossa. - Kun tarjoamme kaikille metsästäjille ilmaisen maastonavigaattorin, saamme omasta mielestämme huipputuotteelle laajan käyttäjäkunnan, jonka antaman palautteen pohjalta on hyvä laajentaa navigaattorin toimintoja ja lisätä muutakin oheistuotekehitystä, Tracker Oy:n toimitusjohtaja Samuli Vanhala kertoo Maastonavigaattorin käyttökustannukset ovat Vanhalan mukaan alhaiset. - Maastonavigaattorin käyttäminen oman sijainnin määrittämiseen on käytännössä ilmaista. Myös kohteiden, kuten kavereiden ja koirien paikantaminen on edullista, kun tieto liikkuu datayhteyden kautta eikä tekstiviestein. Toki tekstiviestipaikantaminenkin on edelleen mahdollista, Vanhala selvittää. - Totta kai tavoitteemme on, että tämän ensimmäisen "koekäyttövuoden" jälkeen mahdollisimman moni metsästäjä toteaisi, että hän jatkaa palvelua ja maksaa siitä jatkosta sitten erikseen. Jatkolisenssin hinnan tulemme pitämään hyvin metsästäjäystävällisenä, Vanhala lupaa. G Lisätietoja heinäkuun Metsästäjä-lehdessä ja tämän lehden seuraavalla aukeamalla. Teksti: Klaus Ekman Tracker Hunter maastonavigaattori soveltuu erinomaisesti esimerkiksi riistakolmiolaskennan apuvälineeksi. Hannu Huttu Metsästää 3 / 2009 17
• 18 Metsästäjä 3 / 2009
• Metsästää 3 / 2009 19
• Suurriistavirka-apu on metsästäjien vapaaehtoistoimintaa yhteiskunnan hyväksi Reijo Orava Uudistunut suurriistavirka-apu-organisaatio (SRVA) aloitti toimintansa toukokuun alussa. Tämä "metsästäjien VPK" on riistanhoitoyhdistysten ylläpitämä organisaatio, joka antaa poliisille virka-apua ihmisen ja suurriistan välille syntyvien konfliktitilanteiden hoitamiseksi. Poliisi tarvitsee vapaaehtoisten metsästäjien ja koiranohjaajien apua esimerkiksi kolarissa loukkaantuneiden hirvien jäljestämisessä sekä asutuksen lähelle eksyneiden suurpetojen karkottamisessa. R iistanhoitoyhdistykset ovat aiemminkin koordinoineet metsästäjien ja jäljestäjien tarjoamaa apua hirvieläin- ja suurpetokolareissa loukkaantuneiden eläinten lopettamiseksi. 1990-luvulla perustettiin ensimmäiset valmiusorganisaatiot suurpetokolareiden varalle. Hirvieläinkolareiden hoidossa metsästäjät ovat olleet apuna siitä asti, kun hirvieläinkannat runsastuivat 1970-luvulta alkaen. ­ Viranomaisten paikallistuntemus on vähentynyt poliisi- ja hätäkeskusorganisaatioissa tapahtuneiden muutosten takia ja samanaikaisesti erilaiset suurpetotilanteet ovat runsastuneet. Sik20 Metsästäjä 3 / 2009 si valmiusorganisaation toiminta kaipasi päivitystä ja hälytysketju yhdenmukaistamista, kertoo Taajamasuurpedot-hankeryhmän puheenjohtaja, riistapäällikkö Reijo Orava Uudenmaan riistanhoitopiiristä. Suomessa sattuu vuosittain lähes 5000 hirvieläinkolaria, joista lähes kaikki aiheuttavat jälkitoimenpiteitä vapaaehtoisille. Hirvieläinkolareiden jälkihoito työllistääkin SRVA-toimijoita yli 97-prosenttisesti ja korkeintaan muutama prosentti (noin sata tilannetta vuosittain) toimenpiteitä vaativista tapauksista liittyy suurpetoihin. ­ Petotilanteiden vähäisestä lukumäärästä huolimatta niidenkin hoitamiseksi täytyy olla valmiudet. Suurpetotilanteet ovat yleistyneet siinä määrin, että jäljestäjät koirineen pitää saada paikalle nopeasti ja varmasti. Kolareiden ja karkotustilanteiden määrä kasvaa petojen lisääntyessä ja niiden levittäytyessä yhä asutummille alueille, Orava sanoo. SRVA eli suurriistavirka-apu lanseerattiin 17.4. EteläSuomen erämessuilla Vantaalla. Rikosylikomisario Markku Tuominen esittelee SRVA-toimintaa olympiavoittaja Satu Mäkelä-Nummelalle. Koirat tärkein työkalu Suurpetotilanteiden hoitaminen vaatii kokeneen koiranohjaajan ja koiran. Koirat ovat tärkein työkalu tilanteiden hoitamisessa. ­ Ilman treenattuja ja koulutettuja koiria näitä tilanteita ei pystyttäisi hoitamaan. Koirien koulutus vaatii valtavan talkoomäärän jäljestyskoirien ja karkottavien koirien ohjaajilta. Täytyy treenata satoja, jopa tuhansia tunteja ennen kuin koirat ovat siinä pisteessä, että niitä pystyy käyttämään virka-aputilanteissa, sanoo Pohjois-Hämeen piirin riistanhoidonneuvoja Marko Mikkola, joka toimi Taajamasuurpedot-hankkeen projektisihteerinä. Koska suurpetotilanteet eroavat toisistaan, myös vaatimukset käytettävälle koiralle vaihtelevat. Karkotustilanteissa työskennellään terveen eläimen kanssa, ja eläin löytyy helposti tai on valmiiksi näkyvissä. Parhaassa tapauksessa karkotus sujuu nopeasti, jolloin riittää, että koira tekee tehokkaan täsmäiskun. Sen sijaan kolarissa loukkaantuneen eläimen kanssa työskentelevän koiran on oltava erittäin sitkeä. Esimerkiksi loukkaantunutta karhua jäljestettäessä käytetään sellaisia koiria, joilla on virallinen dokumentti karhun haukun taipumuskokeen suorittamisesta tai on muuten käytännössä havaittu, että koira työskentelee riittävän hyvin karhun kanssa. Suomen Metsästysjäljestäjät ovat olleet alusta asti mukana Taajamasuurpedot-hankkeessa ja sitä kautta SRVA-organisaation valmistelutyössä.
• ­ Olemme tuoneet kentän ääntä SRVA-organisaatioon. Suurin ongelma jäljestäjille on yleensä niinkin arkipäiväinen kuin kolaripaikan löytäminen, jos poliisi on lähtenyt pois paikalta, kertoo Juha Toikka Suomen Metsästysjäljestäjistä. Kun eläin loukkaantuu kolarissa, ei siitä välttämättä tule heti verta. Kolaripaikka olisi hyvä tietää metrin tarkkuudella, ettei käy esimerkiksi niin, että peura-alueella koira ottaakin vainun terveestä peurasta. ­ Riittää, että tarkka kolaripaikka merkitään vaikka risuilla tai kuljettajan karvahatulla ­ tärkeintä on, että se merkitään, Toikka selittää. Varmistajalla kovat piipussa Jäljestys- ja karkotuspartiot koostuvat ohjaajasta, mielellään kahdesta tai useammasta koirasta sekä varmistajasta, jolla on aina kovat piipussa siltä varalta, että eläin hyökkää päälle. Karkotustilanteessa toisella on aseessaan karkotepatruunoita, mutta kolarissa loukkaantuneiden eläinten kanssa toimittaessa molemmilla on kovat piipussa, sillä silloin on tarkoitus päästää eläin kärsimyksistään. Perusvarustus karhun kanssa toimittaessa on haulikko ja täyteinen. Täyteinen pysäyttää hyökkäävän karhun tehokkaasti. Hirvi- tai karhukiväärillä toimiminen on usein liian hidasta. Karhulla on tapana paeta haukkuvaa koiraa tiheään maastonkohtaan, ja sen lähtönopeus on valtava. Kiikarista on enemmän haittaa kuin hyötyä päälle ryntäävän karhun ampumisessa. Karkotepatruunoitakaan ei saa käyttää kuka tahansa, vaan niitä on osattava käyttää oikein. Liian läheltä ammuttuna sillä voi vahingoittaa tervettä eläintä, kaukaa ammuttuna ei saavuteta toivottua pelotevaikutusta. ­ Jokaisesta riistanhoitoyhdistyksestä ei tarvitse löytyä karkotepatruunoiden käytön osaajaa, mutta on tiedettävä, mistä löytyy lähin tällainen henkilö, joka voi tulla paikan päälle, Mikkola selittää. Riistanhoitopiirit, jäljestysohjaajat ja RiistaWebistä löytyvät koirayhteyshenkilöt karhutilanteissa (SRVA) auttavat siinä, että virka-apupyyntöjä vastaanottavilla henkilöillä on tiedossa tarvittavien koira- ja karkotuspartioiden yhteystietoja, ellei niitä omalta tai lähialueelta vielä löydy. Jäljestys- ja karkotuspartioissa on pääosin samat ihmiset. ­ Ihannetilanne olisi, että löytyisi yhteenhitsautuneita partioita, jotka ovat treenanneet yhdessä. Kaveriin täytyy voida luottaa. Tuntuu turvallisemmalta, jos on varmuus siitä, että molemmat tietävät kuinka toimia tiukassa paikassa, Mikkola sanoo. VPK:laista hulluutta Suomen jokaisessa 298 riistanhoitoyhdistyksessä on nimetty kevään aikana 3­4 virka-apupyyntöjä vastaanottavaa SRVA-yhteyshenkilöä. ­ Katsoimme, että 3­4 on sellainen määrä, että aina joku vastaa poliisin tai hätäkeskuksen puheluun. Katsottiin, että kaksi olisi liian vähän, sillä pahimmillaan molemmat saattaisivat olla puhelimen tavoittamattomissa yhtä aikaa, Mikkola kertoo. Kaikkien SRVA-yhteyshenkilöiden yhteystiedot löytyvät Metsästäjäin Keskusjärjestön ylläpitämästä RiistaWebistä. SRVA-organisaatiossa mukana olevien henkilöiden koulutus on parhaillaan käynnissä kaikissa riistanhoitopiireissä. ­ Jokainen riistanhoitoyhdistys voi itse päättää, miten partiot, jäljestäjät ja passimiehet saadaan parhaiten liikkeelle. Keskeistä tässä uudistuksessa on se, että poliisi ja hätäkeskus saavat kaikkialla virka-avun paikalle yhdellä puhelulla, Mikkola sanoo. Myös Metsästysjäljestäjät ovat olleet tyytyväisiä huomatessaan, että SRVA-organisaatiossa luotetaan paikalliseen osaamiseen. Ainoa muutos on toiminnan parempi organisointi. Monet SRVA-yhteyshenkilöistä ovat joko entisiä hirvikolari- tai suurpetojäljestysyhteyshenkilöitä. He organisoivat partion puhelimitse, mutta eivät välttämättä itse ole mukana tapahtumapaikalla. Jäljestys- ja karkotuspartioissa on yleensä mukana kokeneita suurriistanmetsästäjiä. SRVA-toiminta perustuu täydellisesti vapaaehtoisuuteen. Mikä siis saa suuren joukon metsästäjiä mukaan SRVA-toimintaan? ­ Kyllä se on riistaveri, joka vetää metsään. Kun soitto tulee, sitä lähdetään ja jätetään kaikki muu, vaikka olisi työpäivä tai juhlat kesken. Kyse ei ole velvollisuudentunnosta, eikä kukaan lähde jäljestämään ampuakseen, Juha Toikka selittää. ­ Kai tässä on mukana VPK:laista hulluutta, Toikka nauraa. Poliisin apuna Hirvikolareissa virka-apupyyntö SRVA-yhteyshenkilölle tulee suoraan hätäkeskuksesta, joka välittää tiedon maastoon lähteville jäljestäjille. Suurpetotilanteissa toimintaa johtaa poliisi, joka ottaa yhteyden paikalliseen SRVA-yhteyshenkilöön. SRVA-organisaatio helpottaa poliisin työtä. Metsästää 3 / 2009 21 Reijo Orava
• SET! OUK TARJ Yhteensopiva useimpien ohjelmistoje n kanssa! jut Ra Kun on etukäteen suunniteltu organisaatio, poliisin ei tarvitse onnettomuustilanteessa miettiä, että kenelle soittaa. ­ Nyt tiedämme, että henkilöt, koirat ja välineistö ovat päteviä, koulutettuja ja ajantasaisia, sanoo SRVA-organisaation valmistelutyössä mukana ollut rikosylikomisario Markku Tuominen Keski-Uudenmaan poliisilaitokselta. Tuomisen mielestä SRVA-vapaaehtoisorganisaatio on iso kädenojennus poliisille, sillä viranomaiskoneisto ei kestäisi tarkastelua, jos kukaan ei huolehtisi kolarin siitä osapuolesta, joka ei osaa apua pyytää ­ vahingoittuneesta eläimestä. Taajamasuurpetotapauksissa SRVA-organisaatio on Tuomisen mukaan jo osoittanut ammattitaitoa siinä, että päätavoite ei ole saada eläintä hengiltä, vaan saatella se turvallisempiin olosuhteisiin. Vain ääritapauksissa eläin joudutaan lopettamaan. SRVA-toiminnassa ei siis ole kyse metsästyksestä. Siksi suurriistakonfliktitilanteita ei säätelekään metsästyslaki vaan eläinsuojelu- ja poliisilaki sekä muut varovaisuusvelvoitteet. ­ Yhteiskunnan kannalta on erittäin merkittävää, että vapaaehtoisorganisaatio harjoittaa itsensä toimimaan vaikeissa olosuhteissa ja tekemään vaativaa työtä. Poliisi on todella tyytyväinen tähän innostukseen ja siihen, miten toiminta on lähtenyt käyntiin, Tuominen ylistää. G Teksti: Maria Nikunlaakso Vaihda nyt tutkasi Testivoittajan uuteen Magnum pantaan ja ohjelmistoon Si M Sis. Magnum maastot karttaohjelmiston ja -pannan Ohjelmistolla näet 199 Tarjous! Etusi arvo 899 ovh.10 98 PUHELINPAKETTI! Nyt Magnum-paketti (GPS-panta+ohjelma) ja Sony Ericsson C702 puhelin uskomattomaan yhteishintaan. Kysy myös muita puhelimalleja! Jäljestäjä Juha Toikka ja koira Talikkosarven Atte demonstroivat SRVA-toimintaa messuyleisölle. KYSY USKOMATO N TARJOUS! MYYNTI SRVA-organisaatio tarjoaa osaamisensa: I suurpeto- ja hirvieläinonnettomuuksien hoitamiseksi I suurpetojen karkottamiseksi asutuksen läheisyydestä tai vahinkokohteilta I sairaiden ja vaarallisten eläinten lopettamiseksi (suurriistan ja villisian osalta) I SRVA-toimintaa ylläpitävät riistanhoitoyhdistykset. Mukana toiminnassa ovat myös paikalliset metsästysseurat ja jäljestyskoirien ohjaajat. Hälytysorganisaation ja sen koulutusohjelman kehittämisestä ovat vastanneet sisäasiainministeriön poliisiosasto, hätäkeskuslaitos, riistanhoitopiirit, Metsästäjäin Keskusjärjestö sekä asiantuntijat Suomen Metsästysjäljestäjistä, Suomen Kennelliitosta sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta. Tarjoukset voimassa 15 6 saakka! a 15.6. saakka! k asiakaspalvelu@valiokoiravarusteet.fi www.pointer.fi 22 Metsästäjä 3 / 2009 Reijo Orava
• Metsästää 3 / 2009 23
• Kalleimman luokan kiikaripaketit UUSI JahtiJakt Black Series varmoihin laukauksiin U usissa Black Series-sarjan tähtäimissä on kiinnitetty erityistä huomiota niiden valovoimaisuuteen ja kestävyyteen. Huippuluokan optiikka ja saumaton 30 millimetrin runkoputki tekevät uutuuskiikareista aiempaa valovoimaisempia, jolloin tarkat laukaukset ovat mahdollisia hämärässäkin. Uusista JahtiJakt-tähtäimistä löytyy oikea ratkaisu niin suurriistasta linnustukseen kuin ajojahdista kyttäysjahtiin. Valitse mallistosta sinulle parhaiten sopiva vaihtoehto. JahtiJakt kiikareille myönnetään 5 vuoden takuu! akt kareil ak kiikareille myönnetään uode takuu! akt kiikareill myönnetään vuoden takuu! nne uode den Black Series Uusi Black Series nyt valmiina jahtiin! UUSI HUIPPULUOKAN OPTIIKKA Korkealaatuinen ja valovoimainen optiikka. Tarkka ja kirkas kuva. VAHVA RAKENNE Saumaton 30 mm runkoputki HELPPO KOHDISTUS Erittäin helppo kohdistaa, helppokäyttöiset sivu- ja korkeussäädöt VALAISTU TÄHTÄINPISTE Valaistu tähtäinpiste ja punapisteen kirkkauden säätö (tehoalueet 0-11) LAAJA SUURENNUSALUE Nopea suurennuksen säätö, laaja suurennusalue. KORKEALAATUISET LINSSIT Huurtumattomat ja korkealaatuiset monikalvopäällysteiset linssit 5v YLIVOIMAINEN TAKUU Takuu 5 vuotta Tilaa kätevästi: www.eratukku.fi tai puh. 020 747 7000 Ma-Pe 9 - 18 La klo 9 ­ 15
• reilusti alle puolen hinnan! BXT-42 Tähtäinkiikari suurriistan metsästykseen ja ajojahtiin. Erinomainen lyhyille ja keskipitkille matkoille. · Suurennusalue 1,5 - 6 · Valovoimainen 42 mm objektiivi · Valaistu tähtäinpiste (tehoalueet 0-11) · Monikalvopäällysteiset linssit · Yksiosainen 30 mm runkoputki Black Series VAIN 119 119 00 BXT-40 Monipuolinen ja kompakti tähtäinkiikari hirvestykseen, linnustukseen, villisika- ja kaurisjahtiin. · Suurennusalue 3 - 9 · Valovoimainen 40mm objektiivi · Valaistu tähtäinpiste (tehoalueet 0-11) · Monikalvopäällysteiset linssit · Yksiosainen 30 mm runkoputki VAIN 00 BXT-50 Tehokas keskipitkän ja pitkän matkan yleiskiikari. Erinomainen myös hämärä- ja kyttäysjahtiin. · Suurennusalue 2,5 - 10 · Valovoimainen 50 mm objektiivi · Valaistu tähtäinpiste (tehoalueet 0-11) · Monikalvopäällysteiset linssit · Yksiosainen 30 mm runkoputki VAIN 149 169 00 00 BXT-56 Valovoimainen ja suorituskykyinen tähtäinkiikari pitkille matkoille. Erinomainen hämärä- ja kyttäysjahtiin. · Suurennusalue 4 - 16 · Valovoimainen 56 mm objektiivi · Valaistu tähtäinpiste (tehoalueet 0-11) · Monikalvopäällysteiset linssit · Yksiosainen 30 mm runkoputki VAIN äälle NYT kaupan p Serieskaikkiin Black in: tähtäinkiikareih Kiikarinrenkaat arinrenkaat Kiikarinasennuskiskot. Mallit Kiikarin linssien K ikarin sien n Weaver, Tikka, Sako -kiskoihin. pikasuojat Nouda Erätukku-myymälöistä! Vantaa · Turku · Tampere Lappeenranta · Seinäjoki · Oulu
• Tuulisella paikalla - suurpetotutkija Ilpo Kojola Suurpetotutkijan työ vaatii kylmiä hermoja ja itseensä uskomista. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen suurpetotutkija FT Ilpo Kojola tietää sen, jos kuka. Paineita tulee niin EU:sta kuin maaseudun ihmisiltä ­ omaan työhön on vain uskottava. län yliopistosta 1989 ja aloitti RKTL:n erikoistutkijana Taivalkosken suurpetotutkimuksessa vuonna 1996. Kolme vuotta vierähti Taivalkoskella, jonka jälkeen hän siirtyi Oulun riistan- ja kalantutkimukseen. Suurpetotutkijan työ on yksinäisen miehen puuhaa. Ilpo Kojola maastokäynnillä poronhoitoalueella. Resurssit aina vähäiset Kun Ilpo Kojola aloitti tehtävässään, hän oli yksin. Vuotta myöhemmin aloitti Seija-Sisko Kilpelä assitentin tehtävissä. Seuraavana vuonna tuli tutkimusmestariksi Seppo Ronkainen. Viisi vuotta sitten astui toiseksi tutkijaksi Samuli Heikkinen. Nykyisin vakituisessa työsuhteessa ovat myös Anita Kenttälä ja Elisa Määttä. Mää- I 26 lpo Kojola aloitti legendaarisen suurpetotutkija Erik S. Nyholmin saappaissa vuosi EU:hun liittymisen jälkeen. Virroilla syntynyt Kojola väitteli filosofian tohtoriksi JyväskyMetsästäjä 3 / 2009 räaikaisista ovat tiiveimmin mukana olleet tutkija Antero Hakala, tutkimussihteeri Harri Hiltunen sekä tutkimusapulaiset Leo Korhonen, Reima Ovaskainen ja Markus Suominen. Jorma Korhonen kanalintupuolelta on säännöllisesti käsittelemässä suurpetojen ruhoja Taivalkoskella. Tutkimuksen kohteena on neljä suurpetolajia, joihin kohdistuu valtava niin kansallinen kuin kansainvälinenkin huomio.
• ­ Vähänhän suurpetotutkimuksessa edelleen on väkeä muihin pohjoismaihin verrattuna, mutta riistantutkimuksen sisäisessä vertailussa meillä on kuitenkin varsin hyvät edellytykset toimintaan ja kun käytössämme on vielä ainutlaatuinen avustajajoukko ­ riistanhoitoyhdistysten suurpetoyhdyshenkilöt ­ on luotettavan seuranta- ja tutkimustiedon tuottaminen kuitenkin mahdollista, Ilpo Kojola tähdentää. Suurpetohavainnointi kaiken perustana Erik S. Nyholmin aikanaan käynnistämä suurpetohavainnoitsijaverkko on vielä tänä päivänäkin kannanseurannan keskeisin perusta. Ilpo Kojolan ensimmäisiä tehtäviä oli siirtää havaintoaineistot kauttaaltaan karttatietopohjaiseksi. ­ Aloitimme suurpetojen pantaseurannat 1998. Silloin pannat olivat radiolähettimiä ja seuranta vaati paljon aikaa ja vaivaa, jotta ristiin paikantamalla löydettiin eläimille karttakoordinaatti. Vuodesta 2002 alkaen olemme käyttäneet vain gps/gsm seurantapantoja suurpedoilla, Kojola kertoo tekniikan kehittymisestä. ­ Vuosina 1998-2008 olemme pannoittaneet yhteensä 93 sutta, 90 karhua, 14 ilvestä ja kolme ahmaa. arviot ovat varovaisia ja joskus myös todellisuutta pienempiä. Tämä selittyy varsinkin pohjoisen Suomen osalta sillä, että havainnoitsijaverkostossa on suurta aukkoisuutta johtuen aivan luonnollisesti siitä, että alueet ovat valtavan laajat ja asukkaita vähän. Havaintojen tarkastusmatkat muodostuvat kohtuuttoman pitkiksi. ­ Laskelmia petojen määristä ovat esittäneet muutkin tahot, tuoreeltaan esimerkiksi Paliskuntain yhdistyksen puheenjohtaja, joka arvioi poronhoitoalueella elelleen viime vuonna 60 sutta. Susien jäljiltä löytyi vuoden mittaan 625 tapettua poroa ­ vain kymmenkunta poroa yhtä sutta kohti. Suhdeluku vaikuttaa pieneltä, vaikka otettaisiin huomioon sen koskevan vain todettuja vahinkoja. Meidän alkutalvea 2008 koskeva arviomme pohjautui riistanhoitopiireiltä saatuihin tietoihin ja oli 34-40 sutta. Näistäkään huomattava osa ei ollut vakituisesti Suomessa, vaan liikuskeli itärajan molemmilla puolilla. ­ Eteläisen Suomen suuria ongelmia taas on lumen puute. Se vaikeuttaa erityisesti ilveskannan koon arviointia varsinkin tilanteessa, jossa ilveskanta on voimakkaassa kasvussa, Kojola korostaa arviointien vaikeutta. ­ Kun kaikkien tahojen havainnot saadaan kerättyä yhteen, on meillä paljon luotettavampaa kanta-arviotietoa. Suurpetoyhdyshenkilöt avainasemassa Koska koko suurpetokantojen arvioinnin perustana on suurpetoyhdyshenkilöiden keräämä havaintotieto, on sen järjestelmän "terävässä iskussa" pitäminen koko järjestelmän tukipilari. Tätä tarkoitusta varten on juuri käynnistetty pilottihankkeena internet-pohjainen TASSU-ohjelma, jolla suurpetoyhdysmiehet pystyvät reaaliajassa siirtämään havaintotiedon kartalle ja havaintojen luotettavuus ja kanta-arvioiden ajantasaisuus paranee merkittävästi. Kojolan mukaan nämä suurpetoyhdyshenkilöt tarvitsevat kaiken sen avun ja tuen mikä heille vain voidaan osoittaa ja vielä hiukan enemmänkin. ­ Näillä suurpetoyhdyshenkilöillä on tiedon keruun lisäksi myös muita merkittäviä avuja. He ovat paikallisina toimijoina tärkeitä hysterian lieventäjiä. Heillä on tieto ja taito siitä, mikä paikallinen suurpetotilanne on ja he voivat näin leikata siivet monilta uskomattomilta "tarinoilta" jo heti alkuvaiheessa, Kojola korostaa. ­ Kanta-arviot tehdään kestävien kriteerien mukaan, mutta jos havaintoja ei saada, on kanta-arvio tietenkin alakantissa. Tämä lienee itsestään selvää, Kojola muistuttaa ja jatkaa, että sertifioitu tutkimuslaitos ei voi antaa ulos muuta tietoa kuin sellaista joka kestää kaiken tieteellisen tarkastelun. ­ Mutta ihailtavan tehokas meidän havainnoitsijaverkostomme on: tänään me saamme sisään noin 32 000 suurpetohavaintoa vuodessa ­ ja näistä yli 18 000 on ilveshavaintoja, mikä siis kiistatta kertoo ilveskannan voimakkaasta vahvistumisesta. Vuodesta 1996 suurpetohavaintojen määrä on lähes nelinkertaistunut, mikä siis kertoo sekä suurpetokantojen kasvusta että havainnoitsijaverkoston aktiivisuudesta, kiitos siitä kentän toimijoille, Kojola suitsuttaa järjestelmää. G Teksti ja kuvat Klaus Ekman DNA-analyysi apuun karhututkimuksessa Havainnoitsijaverkon perusmateriaalin tueksi on nimenomaan karhun osalta tulossa vahvasti ulosteiden DNA-analyysit. Karhun jätöksiä keräämällä voidaan selvittää laajojen alueiden eri karhujen määrä varsin tarkasti, koska lähes jokaisesta ulostenäytteestä saadaan selvitettyä DNA. Tämä tieto saadaan myös suoraan kartalle, ja se yhdistettynä riistanhoitoyhdistysten petoyhdyshenkilöiden havaintoaineistoon ja pantaseurannan antamaan liikkuvuustietoon, antaa oon, erittäin tarkkaa tietoa karhukannan nnan koosta ja rakenteesta. ­ Tämä "paskajuttuna" tunnetnnettu Kuhmossa ja Suomussalmella ella käynnistetty DNA-hanke koki heti alkumetreillä takaiskun, kun yli puolet Kuhmossa kerätyistä näytteistä katosi ennen kuin olivat päätyneet analyysiin Oulun yliopistolla. Kaikki Suomussalmen runsaat aat 200 näytettä on saatu analysoitua. Kalleudesudestaan huolimatta DNA:han pohjautuvaa rinnakkaismateriaalia tarvitaan karhukannan seuranurannassa. Olemmekin saaneet 600 ulostenäytettä tettä Pohjois-Karjalasta, ja näytteet on lähetetty NorNo jaan analysoitavaksi, Kojola valottaa ulostekeräyksen kimuranttejakin kuvioita. Kaikki tahot mukaan Suurpetotutkimuksen ja varsinkin kanta-arvioiden kannalta on erityisen tärkeää, että kaikki tahot saadaan mukaan tuottamaan havaintotietoa. Varsinkin Pohjois-Suomen osalta Kojola toivoo, että riistanhoitoyhdistysten suurpetoyhdyshenkilöidenja Metsähallituksen lisäksi erityisesti paliskunnat liittyisivät konkreettisemmin mukaan y yhteistyöhön. Nyt näyttää Kojolan mukaan siltä, että tiedontuottajatahoksi saataisiin myös ett Rajavarti Rajavartiolaitos ja sieltä erityisesti emeritusprofessori Erkki Pulliaisen kehittämä ja keräämä Erk rajanylity rajanylitystieto. ­ Tämä niin sanottu Pulliaisen aineisto on erityisen tärkeää tietoa myös meille ja siitä kun on t ol olemassa pitkät aikasarjat, on sen arvo sitäkin suurempi, Kojola myöntä myöntää. "Lunta tupaan" Kojola myöntää, että kritiikkiä tulee usein varsin estottomasti monilta tahoilta. Milloin ovat kanta-arviot liian suuria ­ tästä muistavat mainita suojelutahot ­ ja milloin liian alhaisia, josta metsästäjät yleensä huomauttavat. Kojola muistuttaa, että suurpetojen laaja liikkuvuus on vaikeasti ymmärrettävä asia, että tänään täällä ja huomenna tuolla havaittu suurpeto on usein yksi ja sama yksilö, mutta antaa tunteen siitä, että nyt niitä on "joka paikassa". ­ On totta, että meidän antamamme kanta­ Kyllä tässä todennäköisesti on ilves kulkenut, mutta jälki on sen verran jo sulanut, että tieto on tarkastettava suurpetoyhdysmieheltä, toteaa jälkeä tarkastava suurpetotutkija. Metsästää 3 / 2009 27
• Suurpetoyhdyshenkilö varmistaa petohavainnot Kun nurmijärveläisen Markku Tuomisen puhelin pirahtaa, soittaja on usein joku paikkakuntalainen, joka ilmoittaa tekemästään suurpetohavainnosta: näkemästään pedosta, pedon käpälänjäljestä tai sen maastoon jättämästä muusta jäljestä. Tuominen ajaa paikalle tarkistamaan havainnon oikeellisuuden, sillä hän on alueen suurpetoyhdyshenkilö. ällä seudulla havaintoihin pitää suhtautua erittäin kriittisesti. Esimerkiksi raapimajäljet puussa ihmiset yhdistävät helposti karhuun nähtyään luontoelokuvissa karhun raapivan puuta. Puussa olevat jäljet ovat kuitenkin lähes aina tikan, palokärjen tai mäyrän aiheuttamia, Tuominen selittää. Tuominen arvioi, että susihavainnoista 95 prosenttia on muita kuin susia ­ yleensä koiria tai ilveksiä. Karhuhavainnot osuvat oikeaan keväisistä käpälänjäljistä, mutta muut kuin käpälänjälkihavainnot ovat niin ikään 95-prosenttisesti virheellisiä. Ilveshavainnot ovat luotettavimpia: niistä osuu kohdalleen joka toinen. Märässä lumessa ilveksen jäljen kanssa tulee ongelmia: yleensä kissaeläimen kynsi ei näy, mutta märässä lumessa sen käpäläkarvat kastuvat ja kynsi tulee näkyviin. Silloin moni erehtyy luulemaan jälkeä suden jättämäksi. ­ Siksi on käveltävä pitkään ja seurattava jälkiä, Tuominen selittää. Yleensä ihmiset ovat helpottuneita, jos käy ilmi, että kyseessä ei ole suurpeto. ­ Jotkut saattavat kuitenkin olla pettyneitä, jos oma havainto osoittautuu vääräksi. Suurpetoyhdyshenkilön on aina oltava kohtelias, kiitettävä hyvästä havainnosta ja kerrottava asiatietoa, Tuominen muistuttaa. Suurpetoyhdyshenkilön on oltava kriittinen myös omien havaintojensa suhteen ja varovainen siinä, ettei luokittele havaintoja mieleisikseen. Mikäli jotain havaintoa ei pysty tunnistamaan varmasti, se jätetään kokonaan merkitsemättä. ­ Toisaalta ei saa myöskään olla ennakkoluuloinen. Uskomattomalta vaikuttava havainto voi joskus olla oikea, Tuominen sanoo. ­T Susihavainnoista 95 prosenttia on muita kuin susia ­ yleensä koiria tai ilveksiä. ­ Jos jälki on havaittu lumesta ja lämpötila plussan puolella, havainto täytyy lähteä tarkistamaan välittömästi. Kesällä jäljet pysyvät kauemmin, mutta nekin pyrin käymään tarkastamassa päivän viiveellä. Suurpetoyhdyshenkilönä toimiminen perustuu täysin vapaaehtoisuuteen. Markku Tuomiselle se on osa elämäntapaa, johon kuuluvat luonnon tarkkailu, riistanhoito ja metsästys. Poliisina työskentelevän Tuomisen työpäivät kuluvat pääosin tietokoneen ääressä, mutta vapaaaika luonnossa. Kertaakaan miehen ei ole tehnyt mieli jäädä kotiin, kun ilmoitus petohavainnosta on tullut. ­ En pysty rentoutumaan tekemättä mitään, vaan on hienoa, jos työpäivän jälkeen on tilaus lähteä luontoon, Tuominen hymyilee. Tassu-järjestelmä tuo uusia mahdollisuuksia Suurpetoyhdyshenkilöverkosto on rakennettu riistanhoitoyhdistyksittäin, ja sen on tarkoitus kattaa koko maa. Kaikilla alueilla verkosto ei kuitenkaan ole kattava, vaan tarve suurpetoyhdyshenkilöille olisi suurempi kuin vapaaehtoisten määrä. Suurpetoyhdyshenkilö kirjaa kaikki oikeaksi todentamansa havainnot koordinaatteineen lomakkeelle, joka lähetetään Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle kolmesti vuodessa. Internet-pohjaisen Tassu-havaintojärjestelmän käyttöönottoa Markku Tuominen odottaa innolla. ­ Havainnot voi ilmoittaa reaaliajassa ja paikkakoordinaattien ilmoittaminen järjestelmän Vapaaehtoistyötä luonnossa Valtaosa havainnoista ajoittuu talvisiin viikonloppuaamuihin, jolloin lumi on maassa ja metsästäjät liikkuvat metsällä ja riistanruokintapaikoilla. Otollisimpaan havainnointiaikaan Tuomiselle saatetaan ilmoittaa jopa kymmenen suurpetohavaintoa yhden viikonlopun aikana. Ilman tarkistusta hän kirjaa havainnon muistiin ainoastaan silloin, jos hän tietää soittajan tuntevan petojen jäljet varmasti. Muutoin hän ajaa itse paikalle tarkastamaan havainnon oikeellisuuden. 28 Metsästäjä 3 / 2009 Tarve suurpetoyhdyshenkilöille olisi suurempi kuin vapaaehtoisten määrä.
• kautta on todella tarkkaa. Ainakin teoriassa esimerkiksi monen peräkkäisen karhuhavainnon avulla voidaan havaita, että kyseessä on sama eläin, ja mikäli karhu lähestyy taajamaa, siihen on mahdollista reagoida. RKTL kouluttaa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos kouluttaa suurpetoyhdyshenkilöt arvioimaan havaintoja. ­ Kurssilla opetetaan, että mitkä ovat niitä todellisia merkkejä, joiden perusteella havaintoa voi pitää oikeana, Tuominen kertoo. Havaintoja vertailevat paitsi tutkijat, myös suurepetoyhdyshenkilöt keskenään. Etelä-Suomessa yksittäisten riistanhoitoyhdistysten alueet ovat niin pieniä, että sama suurpeto liikkuu vaivatta useammankin yhdistyksen alueella. Siksi kanta-arvioita ei kannata edes yrittää tehdä yhden yhdistyksen alueelta vaan useamman. Isompien riistanhoitoyhdistysten alueilla Lapissa ja Kainuussa tilanne on toki toinen. ­ Omalla alueellani arvioin, että jos ilveshavaintoja tulee neljässä kuukaudessa 25­30, alueella on todellisuudessa 1­2 ilvestä. Alueellisia eroja on myös siinä, miten helposti ihmiset reagoivat suurpetoihin. ­ Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa kukaan ei välttämättä ilmoita mihinkään, jos omakotialueen läpi kulkee karhu. Havaintoja kotiovella Nurmijärven riistanhoitoyhdistyksen alueella suurpetoyhdyshenkilöitä on seitsemän, ja heillä jokaisella on oma perusalueensa, mutta tarvittaessa havaintoja käydään tarkistamassa toisenkin alueelta. Valtaosan petohavainnoista ilmoittavat metsästäjät. ­ Suurpetoyhdyshenkilöllä täytyy olla hyvät yhteydet alueen metsästysseuroihin ja myös yhdistyksen kokouksissa kannattaa käydä, Tuominen sanoo. Suurpetoyhdyshenkilö on kylillä monelle tuttu, ja niin peto- kuin muistakin luontohavainnoista tullaan kertomaan niin kauppareissuilla kuin joskus ihan kotiovellekin asti. Viranomaisiin suurpetoyhdyshenkilö on yhteydessä silloin, jos havainnoidaan, että peto alkaa käyttäytyä lajityyppinsä vastaisesti eli esimerkiksi karhu alkaa tonkia roskalaatikoita. Tällöin tehdään uhka-arvio siitä, mistä karhun käyttäytyminen johtuu eli onko se esimerkiksi tottumassa ravinnonhankintaan pihoista vain heikon ruokajätesäilytyksen vuoksi. Eläimen lopettamispäätös tehdään vain, jos karkottaminen ei saa aikaan toivottua tulosta tai uhka ihmisten hengelle ja terveydelle on todellinen. 15 vuotta suurpetoyhdyshenkilönä toiminut Tuominen ei myönnä itse koskaan pelänneensä suurpetoa. ­ Mutta marjaan en kyllä koskaan lähde ilman puukkoa, hän nauraa. G Alueesi petoyhdyshenkilön yhteystiedot löydät RiistaWebistä. Teksti ja kuvat: Maria Nikunlaakso Mittanauha on yksi suurpetoyhdyshenkilön apuvälineistä jäljen jättäjää selvitettäessä. 13-senttinen jälki voi kuulua myös ilvekselle, mutta kuvan jäljen on jättänyt hirvi. Ilvekset käyvät usein riistaruokintapaikoilla, sillä niiden ravintoa ovat valkohäntäpeura, metsäkauris ja rusakko. Metsästää 3 / 2009 29
• Suurpetohavainnot 30 Metsästäjä 3 / 2009
• nettiin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on siirtymässä nettipohjaiseen suurpetohavaintojen kirjaukseen ja raportointiin. Uusi järjestelmä, "TASSU", saataneen käyttöön jo kesän kuluessa. N ykyinen suurpetohavaintojärjestelmä on ollut toiminnassa vuodesta 1978. Havaintomäärä on kantojen runsastuessa vähitellen kasvanut. Viime vuonna kirjattiin jo yli 30 000 havaintoa. Tämä kertoo suurpetoyhdyshenkilöiden valtavasta panoksesta tiedon tuottajana. Uudella järjestelmällä pyritään parantamaan tiedon ajantasaisuutta ja kattavuutta. Kymen riistanhoitopiiri edelläkävijänä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos käynnisti vuonna 2007 projektin, jossa tavoitteena oli kehittää suurpetohavainnointiin perustuvaa seurantajärjestelmää. Nopeampi tietojen siirtäminen tehdään mahdolliseksi internetin välityksellä. Ajatus ei sinänsä ollut uusi, vaan Kymen riistanhoitopiirissä oli jo toiminnassa vastaavanlainen sovellus. Siitä kantautui erittäin myönteistä palautetta. Tutkimuslaitos on sitten panostanut sovelluksen suunnitteluun ja toteutukseen, ja nyt loppukeväästä 2009 sovellus saadaan testaukseen. Järjestelmässä monia etuja Järjestelmää suunniteltaessa päällimmäisenä ajatuksena on ollut oikaista tiedon kulkureittiä siten, että petohavainnoitsijat voivat itse kirjata havainnon suoraan tietokantaan internetin välityksellä, jolloin se olisi välittömästi kaikkien järjestelmän käyttäjien nähtävillä. Tällä tavalla voidaan korjata nykyisen järjestelmän suurinta epäkohtaa eli tiedonkulun hitautta. Toinen merkittävä parannus on tiedon joustava raportointi. Kaikki tähän Tassu-nimiseen järjestelmään syötetyt havainnot ovat välittömästi haettavissa tarkastelua varten. Tassuun on rakennettu hakukone, jonka avulla on mahdollista hakea havaintoja tietokannasta eri tekijöiden perusteella ja tarkastella karttapohjalla. Nopean raportoinnin ja tietojen selaamistoiminnon toivotaan antavan petoyhdyshenkilöille lisämotivaatiota havaintojen tekemiseen ja niiden kirjaamiseen alati kasvavasta työmäärästä huolimatta. Järjestelmän hyödyt ovat selkeät ja monitahoiset. Suurpetoyhdysmiehen kannalta aktiivisen tietojen keräämisen ja kirjaamisen etuna on oman alueen suurpetokantojen tarkempi tunteminen. Tutkijalle se antaa paremmat mahdollisuudet saada ajantasaista tietoa. Viranomaisille se antaa työkalun saada nopeammin tietoa alueelta muuttuvissa olosuhteissa, jolloin päätöksentekoa voidaan ohjata oikeaan suuntaan. Suurimmat muutokset järjestelmän myötä näkyvät siis tiedon ajantasaisuuden ja raportoinnin parantumisena. Riistantutkimuksessa hyöty konkretisoituu suoraan havaintojen tallennustyön vähenemisenä. Nykyinen paperikarttoihin perustuva järjestelmä pidetään kuitenkin edelleen toiminnassa. Niiden petoyhdyshenkilöiden, jotka eivät syystä tai toisesta halua siirtyä nettipohjaiseen järjestelmään, ei siis tarvitse lopettaa havainnointia ja havaintojen kirjaamista. Tassu muotoutuu vaatimusten mukaan Tassuun ilmoitettavat varsinaiset havaintotiedot Metsästää 3 / 2009 31
• Hinnasto 2009 6x42 6x42 7x50 7x50 8x56 8x56 8x56 8x56 10x42 1,1-4x24 1,1-4x24 1,5-6x42 1,5-6x42 1,5-6x42 3-12x42 3-12x50 3-12x50 3-12x50 2,5-10x56 2,5-10x56 2,5-10x56 2,5-10x56 4-16x50 12,5-50x50 12,5-50x56 1,1-4x20 1,5-6x20 3-12x50 3-12x50 3-12x50 4-16x42 4-16x50 4-16x50 5-25x56 5-25x56 12,5-50x56 12,5-50x56 Lisähintaan: Lisähintaan: HUN Klassik Klassik Klassik valoristikolla HUN Klassik HUN valoristikolla Klassik valoristikolla Klassik sis alv. alv. 560 760 940 1295 600 940 975 1295 795 1120 1575 995 1180 1595 1195 1225 1420 1795 1225 1420 1575 1795 1495 2095 2420 1995 1895 1790 1995 2360 2265 2070 2410 2595 2695 2270 2270 95 160 Zenith Zenith FlashDot Klassik Zenith Zenith FlashDot Klassik Klassik Zenith Zenith FlashDot Klassik Zenith Klassik valoristikolla Zenith FlashDot TESTIVOITTAJA TESTIVOITTAJA Varmint FieldTarget Parallax (ilmakiv) FT valoristikko+Parallax (ilmakiv) PM ShortDot PM P3 FlashDot PM II PM II/P Parallax säädöllä (*) PM II/LP valoristikko+Parallax (*) PM II PM II/P Parallax (*) PM II/LP valoristikko+Parallax (*) PM II/LP DT valoristikko+Parallax PM II/LP-2 DT, ristikko 2 kuvatasolla PM II/P Parallax, ristikko 1 kuvatasolla PM II/P Parallax, ristikko 2 kuvatasolla Klassik & Zenith ristikot 8 & FD8 PM II (*) merkittyjen DT double turn ovat aivan samoja kuin nykyisessäkin järjestelmässä. Kiinnostavia tietoja ovat muun muassa havainnon lajimääritys, yksilöiden lukumäärä havainnon perusteella ja havaintotyyppi eli määritetäänkö havainto jälki-, näkö- vai ulostehavainnoksi. Tassussa voi myös ilmoittaa esimerkiksi havainnon etäisyyden ihmisasutukseen tai pihapiiriin. Osa uusista ominaisuuksista, kuten suurpetojen aiheuttamien vahinkojen ilmoittaminen, toteutetaan Tassuun myöhemmin. Järjestelmään on seuraavissa vaiheissa tarkoitus liittää myös näytekeräysrekisteri ja kuvapankki. Sovelluksen valmistumisen vaiheistamisella on haluttu antaa riittävästi aikaa suunnitteluun ja toteutukseen, jotta järjestelmästä saadaan tarkoituksenmukainen ja toiminnallisuudeltaan korkeatasoinen. Keski-Suomi ja Satakunta) kootulla testiryhmällä. Testaamisen ohella ryhmä antaa neuvoja ja käyttökokemuksia sovelluksen jatkokehittämiselle. Varsinainen sovelluksen käyttö ja käytön koulutus aloitetaan tämän jälkeen kesällä ja sitä jatketaan syksyllä 2009. Vuoden lopulla käytön toivotaan olevan jo yleistä. Havainnoitsijat edelleen avainroolissa Tassu-järjestelmä joutuu tulevina vuosina tulikokeeseen, jossa nähdään lunastaako se ne odotukset, joita tutkimuslaitos, hallinto ja kenttä ovat sille mielessään asettaneet. Samalla on syytä muistaa kuitenkin se, ettei itse järjestelmä välttämättä paranna muuta kuin tietojen siirtymisen nopeutta. Suurpetohavainnot ja -havainnoitsijat ovat edelleen tärkeimmässä osassa, käytettiinpä havaintoja sitten kannan koon määrittämiseen tai eläimen levinneisyyden kartoittamiseen. Käytännön maastohavaintoja ei voida ohjelmasovelluksilla korvata ja havaintojen tarpeellisuus suurpetokantojen koon kasvaessa vaan korostuu entisestään. G Samuli Heikkinen ja Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Pilottijakso aloittaa järjestelmän käyttämisen Projektin edetessä pienistä vastoinkäymisistä on selvitty ja sovellus saataneen valmiiksi jo ennen kesää. Ennen varsinaista käyttöönottoa sovellusta testataan vielä kolmesta eri riistanhoitopiiristä (Kainuu, 32 Metsästäjä 3 / 2009
• Eräaatoksia valtion mailta Metsähallitus ­ rikkautta luonnosta jo 150 vuotta I Vuosi 1859 on merkkivuosi Suomen luonnonvarojen hallinnassa. Silloin valtiovalta tunnusti valtion omistamien metsien käytön niin merkittäväksi asiaksi, että perusti sitä johtamaan erityisen metsänhoitolaitoksen. Nykyään tämä laitos tunnetaan Metsähallituksena. Valtion alueiden hoidon ja käytön tavoitteet ovat muuttuneet aikojen saatossa. Kehitystä ovat tahdittaneet yhteiskunnan ja kansalaisten arvojen muutokset, viime aikoina myös kansainväliset poliittiset linjaukset. 150-vuotias Metsähallitus on historiansa aikana kokenut monet murrokset. Tämän päivän Metsähallitus osoittaa, kuinka eri aikojen haasteet on käännetty menestystarinaksi, tarvittaessa joskus kantapäänkin kautta oppia hakien. Metsästys on alusta alkaen kuulunut valtion metsien keskeisiin käyttöihin. Ensimmäinen Metsähallitusta koskeva ohjesääntö annettiin 13.5.1859. Siinä säädettiin, että metsänhoitaja sai metsästää hoitoalueessaan omiksi tarpeikseen. Metsänhoitajan velvollisuuksiin kuului toimia "jahdin johdattajana", jonka määräyksiä kruununmailla kaikkien tuli tarkoin totella. Myös pienempien alueiden vastuuhenkilöillä, metsänvahdeilla, oli sekä oikeus metsästää omilla vastuumaillaan että velvollisuus toimia metsästyksen valvojina ja "jahtipalvelijoina". Varmasti jo tuolloin valtion mailla tavattiin monenkirjavaa väkeä ja monenlaisissa tarkoituksissa. Nykyään valtion mailla käyskentelee jahtimielessä noin 100 000 virkistyjää. Saaliinhimo on enää harvoilla päällimmäisin motiivi. Niin kuin metsänkäytössä yleisemminkin, myös metsästäjäkunnan arvot ja tavoitteet ovat muuttuneet. Erävalvontaa tarvitaan silti edelleen. Vastuullisten kulkijoiden lisäksi valtion alueilla vierailee myös muuta väkeä. Valtion luonnonvarojen hallintaa leimaavat monitavoitteisuus ja moniarvoisuus. Eri intressien yhteensovittaminen, vuorovaikutus ja alueiden monikäyttö ovat keskeisiä Metsähallituksen toimintaperiaatteita. Haluamme myös olla edelläkävijä vihreillä markkinoilla ­ rohkealla mutta hallitulla etunojalla kehittämässä valtion luonnonvarojen tuottavaa ja samalla kestävää käyttöä. Vihreisiin markkinoihin luemme itsestään selvästi kaikki eräasiat. Eräetunojaamme tällä erää edustavat muun muassa mobiililuvat, modernit riista- ja kalatalouden seurantajärjestelmät ja monipuoliset internetpalvelut. Unohtamatta jatkuvaa edelläkävijyyttä perusasiassa eli riistan elinympäristöjen vaalinnassa. Siinä turvaamme tutkimustietoihin ja sovitamme elinympäristötarpeet metsänkäytön muiden tavoitteiden kanssa. Haluamme jatkossakin olla eräasioiden vankka kehittäjä kumppanuudessa muiden alalla toimivien kanssa. Haasteitahan riittää ­ lähtien ilmastonmuutoksen vaikutusten hallinnasta, lähemmin vaikkapa metsäriekkokantojen metsästettävänä säilyttämisestä. Eivät pelkästään talousmetsät vaan myös suojelualueet ovat monikäytössä. Niistä monilla metsästyskin on talousmetsien tapaan sallittua. Myös kansallispuistojen käyttömuodot ovat moninaiset: luonnon suojelua, virkistystä, matkailua, sienestystä ja marjastusta, kalastusta, tutkimusta, poronhoitoa... Monissa Pohjois-Suomen kansallispuistoissa on kuntalaisilla metsästysoikeus, etelässäkin voidaan monin paikoin esimerkiksi ajaa hirveä. Periaatteena tuleekin olla metsästyksen salliminen myös suojelualueella, jos se ei vaaranna suojelutavoitteiden saavuttamista ja jos se pystytään sovittamaan riittävästi yhteen alueen muiden tärkeiden käyttömuotojen kanssa. Metsähallituksen hallinnassa on kolmasosa Suomesta. Talousmetsiä, soita, vesialueita, kansallispuistoja, tunturierämaita, retkeilyalueita ­ monenlaista aluetta, jotain joka lähtöön. Luonnonoloiltaan, tavoitteiltaan ja mahdollisuuksiltaan erilaiset alueet muodostavat yhteenkuuluvan kokonaisuuden, jossa erityyppiset kohteet täydentävät toisiaan. Metsähallituksen menestystarina on syntynyt juuri tämän kokonaisuuden monipuolisesta yhteishallinnasta. Nyt valtionhallinnon uudistusten luvattuna aikana on huolehdittava valtion kaikkien maiden ja vesien kokonaishallinnan jatkuvuudesta. Kokonaisvaltaisella otteella luonnonvarojen käytössä on loistava tulevaisuus. Se on myös kaikkien eränaisten ja miesten etu. G Jyrki Kangas Pääjohtaja, Metsähallitus Metsästää 3 / 2009 33
• Yhteisten jahtimaiden juhlavuosi Lusto/Helsingin yliopiston Metsäkirjasto Koira oli usein metsänvartijan seuralainen. Niin myös metsänvartija Rustarilla Jalasjärven Rustarissa Etelä-Pohjanmaalla. Kuva on otettu 1930-luvulla. 34 Metsästäjä 3 / 2009
• Metsähallitus ­ kolmasosa Suomen maapinta-alasta ­ on kokonaisuus, jota on vaikea lokeroida. Sen toimintoja voidaan arvioida monesta näkökulmasta. Siksi se on herättänyt historiansa aikana paljon keskustelua. Ja herättää edelleen vuonna 2009 täyttäessään 150 vuotta. Yksi tehtävistä on järjestää jokaiselle mahdollisuus metsästää. M etsähallitus on melkein jokaisen metsästäjän tuttu. Valtion mailla metsästää vuosittain kymmeniätuhansia suomalaisia. Nyt kun luonnonvarojen merkitys kasvaa voimakkaasti ja Metsähallituksen palveluihin ja asiantuntemukseen kohdistuu entistä suurempi kysyntä, voi sanoa, että toukokuu on jokaisen metsästäjän juhlakuukausi. 150 vuotta täyttävän Metsähallituksen eräpalvelut ovat yksi kasvavan kysynnän kohde. Samalla kasvaa myös valtion tarve saada lisää tuottoa valtion maa- ja vesiomaisuudesta, tarve suojella lisää luonnon monimuotoisuutta ja tarve järjestää muita virkistysmahdollisuuksia suomalaisille. Juhlavuoden kunniaksi Metsähallitus on julkistanut pitkää historiaansa läpileikkaavan historiatutkimuksen. VTM Antti Parpolan ja FK Veijo Åbergin kirjoittama "Metsävaltio ­ Metsähallitus ja Suomi 1859­2009" ilmestyi Editan kustantamana toukokuun alussa. Kirjan yhtenä punaisena lankana kulkee ajatus "tyhjän tilan täyttymisestä": menneinä vuosisatoina paikallisten asukkaiden omana nautintanaan käyttämät alueet ovat muuttuneet monien käyttömuotojen kohtaamispaikaksi, missä karttojen eriväristen metsäkuvioiden ja eri toimintoja kuvaavien koodien lomassa ei ole enää valkoisia läiskiä. Syrjäisillä salomailla metsästäjä voi kokea tunteen maiseman kuulumisesta hetkeksi itselleen, vaikka metsästyspolun jokainen kuvio on jollain tavalla määriteltyä paikkatietomosaiikkia: varttunutta kasvatusmetsää, monimuotoisuuden lisäämisaluetta tai erikseen määriteltyä maisemanhoitoaluetta. Keskitetyn metsähallinnon perustamisessa 1800-luvun puolivälissä yhtyivät toisaalta metsänhoidon, toisaalta Suomen keskushallinnon tarpeet. Huoli metsävarojen tuhlaamisesta ja metsien hävittämisestä oli yleistä, ja niin valtion kuin yksityistenkin metsiin vaadittiin tiukempaa kontrollia. Kasvava sahateollisuus oli suurin huolenaihe ­ toisaalta myös uudisasutuksen ja maatalouden laajeneminen koettiin uhkana metsävaroille. Vuonna 1851 perustettiin väliaikainen metsänhoitolaitos valvomaan valtion metsiä ja pysyvä johtosääntö valtionmetsien hallinnosta annettiin 13.5.1859. Tätä päivämäärää pidetään Metsähallituksen perustamisajankohtana. siltakin laajan hyväksynnän. Tänä vuonna Metsähallitus palkkasi jo kymmenennen erätarkastajan johtamaan erävalvontaa. Laki määritteli 2006 alkaen erätarkastajat lainvalvojiksi poliisin, tullin, rajavartijoiden ja Puolustusvoimien tutkintaosaston lisäksi. Heistä tuli nyt pysyvästi ja virallisesti viides laillisuutta valvova viranomainen Suomessa. Jo tätä ennen erätarkastajilla oli ollut poliisivaltuudet. Ne oli myöntänyt sisäasiainministeriö aina viideksi vuodeksi kerrallaan. Erätarkastajat ovat virkapukuisia "eräpoliiseja", jotka valvovat laillisuutta valtion mailla yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Ennen ihmiset käyttivät metsiä vapaasti Tehtävät olivat jo tuolloin tutunkuuloiset: Metsähallituksen tuli hoitaa ja suojella valtion metsiä, myydä puuta sekä tuottaa tuloja valtiolle. Tulojen tuottaminen oli alkuun haasteellisinta ­ valtaosa valtion maistahan sijaitsi nollarajan takana Itä- ja Pohjois-Suomessa. Kulkuyhteyksien, lähinnä uittoväylien parantuessa sekä teollisuuden laajentuessa uusia alueita tuli kannattavan puunhankinnan piiriin. Usein jouduttiin tasapainoilemaan näiden metsien vapaaseen käyttöön tottuneen paikallisväestön kanssa. Metsähallinnon rakentaminen metsänvartijoineen merkitsi uuden kontrollikoneiston pystyttämistä saloseuduille. Valtakunnan kokonaishyödyn tavoitteleminen ja paikallinen uudisasukkaan näkökulma törmäsi usein paikallisen asukkaan tarpeisiin. Vähitellen valvonta vakiintui ja sai kansalai- Metsästysasioista tuli viranomaispäätöksiä Sama tasapainottelu valtakunnallisen ja paikallisen välillä kuvaa Metsähallituksen toimintaa edelleen. Niin metsätalouden, virkistyskäytön kuin suojelunkin tarve tunnustetaan yleisellä tasolla, mutta tietyssä tutussa metsäkohteessa etenkin metsätalous maiseman muuttajana koetaan jo negatiivisemmin. Luonnonsuojelua ei yleisellä tasolla vastusteta, mutta jos suojelualueen säännökset kieltävät metsästyksen, on paikallisella tasolla kanta jo toinen. Jotta yhteiskunnan kokonaishyöty ja paikalliset tarpeet saataisiin sovitettua hyvin yhteen, on Metsähallitus 1990-luvun alussa alkaneena liikelaitosaikana satsannut paljon osallistavaan suunnitteluun ja eri sidosryhmien kuunteluun. Puuta pitää hakata ja moottorikelkkareitit perustaa, mutta minne ­ siinä on usein pientä pelivaraa. Ja niiden mahdollisten vaihtoehtojen tarkastelussa ovat paikallisten näkemykset hyvin tärkeitä. Viime vuosina panostukset riistan elinympäristöön ja kalavesiin ovat lisääntyneet huimasti. Taustalla on metsähallituslaki, joka määritteli muun muassa kalastus- ja metsästysluvat viranomaispäätöksiksi vuonna 2005. Uudistus oli suurempi kuin miltä se aluksi kuulosti. Nyt luvat ovat valituskelpoisia, eli tyytymätön eränkävijä voi aina hakea lupapäätökseen muutosta. Lakimuutoksen jälkeen viranomaisluvat eivät enää voineet olla tytäryhtiö Villin Pohjolan vaan Metsähallituksen lupia. Luvista, kiintiöistä ja muista kalastus- ja met- Keskitetyn metsähallinnon perustamisessa 1800-luvun puolivälissä yhtyivät metsänhoidon ja Suomen keskushallinnon tarpeet. Nämä miehet olivat pitämässä valtion maita silmällä Metsähallituksen alkuaikoina. Metsäpäällysmiehet Janne ja Nicolai Lang (tai Long) sekä viskaali Phaler pitämässä taukoa oman jahdin lomassa. Kuva on otettu Ylitorniossa 1860tai 1870-luvulla. Metsästää 3 / 2009 35 J.W. Bäckström, Lusto/ Evon kokoelma
• sästysasioista päättää nyt Metsähallituksen erähenkilöstö, jossa ylin päätösvalta on in erätalouspäälliköllä. Metsähallitus ei myöskään enää tulouta metsästysa ja kalastusluvista saatuja tuloja tuja valtiolle, vaan tulot käytetään kalavesien tai riistakantojen kantojen hoitoon. Lupien hinnat ratnat kaisee edelleen maa- ja metsätalousministeriö. Lusto/ Paavo Niemen kok oe lm a Vapaasta metsän käytöstä äytöstä tarkkaan suunnitteluun luun Luonto on ollut suurin voittaurin ja, kun lupakäytäntö valtion mailla muuttui nykyisenlaiseksi viranomaisseksi työksi. Nyt Metsähallitus on kunnostanut entistus tä enemmän riekkosoita, vesilintukosteikkoja ja ita, muita riistan elinympäristöjä metsästysluvista saaduilla varoilla. Lakimuutoksen ansiosta Riista- ja kalantutkimuslaitokselta on tilattu muun muassa tutkimusta metsäriekon tilasta, ja YläLapissa on tuettu kettujahtia, jotta uhanalaisen naalin elintila säilyisi. Samalla tavoin kalastuslupatulot hyödyttävät nyt suoraan kalavesiä ja kalakantoja. Ulkoisesti eränkäynti valtion mailla on säilynyt ennallaan: elämyksellisenä metsästyksenä ja kalastuksena erämaissa, johon jokaisella suomalaisella on mahdollisuus. Taustalla eränkäynnin suunnittelu ja seuranta on kehittynyt huippuunsa. Metsähallituksella on käytössään ainutlaatuiset suunnittelu- ja seurantajärjestelmät sekä metsästyksessä että kalastuksessa. Järjestelmät perustuvat eränkävijöiden antamiin saalispalautteisiin, josta saatavan kattavan tiedon ansiosta erähenkilöstö pystyy mitoittamaan sekä metsästyksen että kalastuksen ja elinympäristöjen hoidon oikein. Uusien järjestelmien merkitys on korostunut, kun metsästäjät ja kalastajat ovat kaupungistuneet. Kun eränkävijät metsästivät ja kalastivat ennen omassa tutussa ympäristössään, he tiesivät, milloin lähimetsän teerikanta tai järven muikkukanta oli liian heikko pyydettäväksi. Nyt eränkäynti lisääntyy valtion mailla, jolloin metsästäjällä tai kalastajalla on entistä vähemmän ennakkotietoa alueesta tai kosketusta riista- ja kalakantoihin. Metsähallituksen vastuulla on korvata puuttuva tieto, mikä onnistuu vain nykyaikaisilla suunnittelu- ja seurantajärjestelmillä. Niiden ansiosta eränkäynti voi jatkua kestävänä. Metsähallituksen toimintaympäristö on voimakkaassa muutoksessa. Monilta osin kehitys Metsänvartijan virkamerkki. "Metsänvahdeiksi" kelpuutettiin alkuvuosina miehiä, jotka taisivat "lukea, kirjoittaa ja lukua laskea". Heidän tärkein työnsä oli valtionmetsien vartiointi puuvarkaita ja salametsästäjiä vastaan. Metsänhoitaja ja kirjailija riekkojahdissa. A.E. Järvinen valmistui metsänhoitajaksi vuonna 1915 ja toimi valmistuttuaan aina eläkkeelle jäämiseen asti vuoteen 1958 Metsähallituksessa Rovaniemellä muun muassa arvioimistoimiston johtajana. Järvinen oli myös Suomen tunnetuimpia eräkirjailijoita, jonka esikoisteos Erämaan valo ilmestyi vuonna 1925. ­ ei vähiten metsästäjäkunnan rakennemuutos ­ vaikuttaa myös eräasioihin. Metsähallitus haluaa olla kuitenkin askeleen edellä, joten panostamme tutkimukseen ja kehityshankkeisiin. Niiden myötä haluamme parantaa valtion maiden ja vesien suomia mahdollisuuksia myös metsästävien kansalaisten tarpeita ajatellen. G Teksti: Juha Mäkinen, viestintäjohtaja, Metsähallitus & Aku Ahlholm, erätiedottaja, Metsähallitus Metsähallitus näkyy juhlavuonna suurelle yleisölle etenkin juhlanäyttelyissään. Punkaharjulla sijaitsevan Metsämuseo Luston juhlanäyttely on avoinna talveen 2010 asti ja Arktikumissa Rovaniemellä kesän ajan 17.6.alkaen. Metsähallituksen luontokeskuksissa kiertää parin vuoden ajan Aikapuu-näyttely ja muitakin tapahtumia on tulossa. Tarkempi juhlavuosiohjelma on osoitteessa www.metsa.fi. Luonto on ollut suurin voittaja, kun lupakäytäntö valtion mailla muuttui nykyisenlaiseksi viranomaistyöksi. Metsästys valtion mailla Pienriistan metsästys: 37 000 lupaa /vuosi Karhunmetsästys: 1500­2000 metsästäjää /vuosi (sisältää yhteislupa-alueet ja poronhoitoalueen) Ns. vapaan metsästysoikeuden alue (8§) 50 000 metsästäjää (arvio) Hirvenmetsästys: 40 000 metsästäjää /vuosi (Luvut ovat 2000-luvun keskimääräisiä lukuja) Tutki lisää vanhoja metsästyskuvia: Esineistä ja kuvista voi etsiä lisätietoja Luston Kantapuu-museotietokannasta www.kantapuu.fi. E-alkuinen numero viittaa esinekokoelmaan ja V-alkuinen numero valokuvakokoelmaan. Valitse esinehaku tai kuvahaku, kirjoita kokotekstihakukenttään numero lainausmerkeissä, esim. "V01001:2287". Kantapuussa on tuhansia muitakin Metsähallituksen historiaan liittyviä esineitä ja kuvia, joita voi hakea esimerkiksi Metsähallitus-sanalla. 36 Metsästäjä 3 / 2009 Suomen Metsästysmuseo
• Metsästäjät! Nyt haja-asutusten jätevesijärjestelmät lainmukaiseen kuntoon! Suomalaiset metsästäjät tuntevat vastuunsa luonnosta ja huolehtivat kiinteistöjensä jätevesistä lain vaatimalla tavalla. Uusi jätevesilaki edellyttää, että haja-alueilla sijaitsevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmät täytyy laittaa lainmukaiseen kuntoon. Esimerkiksi vanha betonirakenteinen likakaivo ei itsessään täytä uusia määräyksiä. Ecolator-panospuhdistamo on Suomen Ympäristökeskuksen virallisesti testaama ja CE-hyväksytty. Se sopii niin mökkeihin kuin omakotitaloihinkin. Ecolator tarjoaa täydellisen suunnittelu-, asennus- ja huoltopalvelun, jotta puhdistamon hankkiminen ja ylläpito olisi helppoa ja varmaa. Tuoreen tutkimuksen mukaan Ecolator on ylivoimaisesti Suomen suosituin panospuhdistamo jätevesijärjestelmien uudistajien keskuudessa. Jo kuusi kymmenestä valitsee kotimaisen Ecolatorin uudistaessaan jätevesijärjestelmänsä. (Taloustutkimus 2009: Haja-asutusalueiden jätevesijärjestelmien markkinatutkimus) i 2008 luvista - vuos tä toimenpide et myönnetyis en %-osuud a amotoimittaji n = 52 kunta Panospuhdist 58% d Ecolator Finlan Oy 13% 11% ta lo u st u tk im us oy KWH Pipe Oy Ab Uponor Oy Wavin Labko Oy 5% 3% Kotitalo Kotitalousvähennys pienentää 60 % as asennustyökustannuksia Goodwell Oy Puhdistamon jo hankkineet kommentoivat Ecolatoria: "Erityiskiitos paperisodan hoitamisesta ja asentajille" Kari Roihankorpi, Nurmijärvi "Hajuhaitat poistuivat kerralla!" Johanna Siltala, Rusko "Kannatti olla liikkeellä hyvissä ajoin" Leif ja Carita Sjöholm, Kemiön saari "Helppo ja huoleton homma" Tauno ja Kaija Seppänen, Nivala "Purkuvesi on kuin luonnon lähdevettä" Kiviniemet, Kankaanpää Voita Suomen suosituin Ecolator -panospuhdistamo asennettuna! Osallistu arvontaan lähettämällä tämä kuponki tai netissä www.ecolator.fi Kyllä kiitos, pyydän ilmaisen jätevesikartoituksen* kotiini ja osallistun samalla arvontaan, jonka palkintona on Suomen suosituin Ecolator-panospuhdistamo asennettuna kiinteistölleni (arvo yli 9000 ) Mikäli voitan arvonnassa, sopiva asennusajankohta olisi kesä 2009 syksy 2009 muu ___________ Ecolator-panospuhdistamon asennuskohde olisi omakotitalo huvila uudisrakennus. * Jätevesikartoituksessa asiantuntija selvittää millainen lainmukainen puhdistamo kiinteistölle sopii. Samalla lasketaan uuden jätevesijärjestelmän kustannusarvio. Kartoitus on ilmainen eikä se sido asiakasta mitenkään. Postita heti! Ecolator maksaa tämän kupongin postimaksun Ecolator jätevesipalvelu Tunnus: 5015645 90003 VASTAUSLÄHETYS Osallistu heti. Arvonta suoritetaan 30.6.2009. Arvonnan säännöt: www.ecolator.fi. Nimi Osoite Postinumero ja -toimipaikka Puhelin Sähköposti Osallistun vain arvontaan, maksan itse kupongin postimaksun. Mets 3/09 ECOLATOR ® Jätevesien etevin puhdistaja.
• Huippu-uutuudet heti kaikki Uusi lyömätön Scout Guard -riistakamera tallentaa väsymättä, mitä maastossa tai ympäristössä tapahtuu. Hyödynnä kamera kaikissa tilanteissa. Uusi Scout Guard -riistakamera tunnistaa automaattisesti liikkeen ja aloittaa kuvan tallentamisen täysin huomaamattomasti. Tallennus toimii myös pimeässä. Kamera tallentaa laadukkaan 5 Mp:n kuvan tai digivideon muistikortille, josta kuvia ja videoita voidaan katsoa tavallisella tietokoneella. RIISTAPELLOT JA RUOKINTAPAIKAT Seuraa mitä eläimiä ruokintapaikalla käy ja mihin aikaan Scout Guard riistaja valvontakamera · Liiketunnistin aloittaa kuvauksen täysin huomaamattomasti* · Kuvaa myös pimeässä infrapunalla · Tallentaa digivideota tai digikuvia, joita voidaan katsoa tavallisella tietokoneella · 5 Mp tarkkuus · Muistikortille (2GB) mahtuu jopa 120 min videokuvaa tai 2400 digikuvaa · Käyttää yleisesti saatavia Micro-SDmuistikortteja · Toimii sormiparistoilla tai -akuilla · Valmiusaika maastossa jopa 6 kk · Laaja kuvakulma 90° · Kiinnityspisteet taustaan ja pintaan · Pienikokoinen ja huomaamaton · Sateen ja pakkasen kestävä RIISTAN KULKUREITIT JA RIISTAPOLUT Opi tuntemaan riistan liikkeet ja käytetyimmät kulkureitit LOUKUT JA HAASKAT Selvitä huomaamattomasti mitä loukulla tai haaskalla tapahtuu KETUNKOLOT Tunnista käytetyt kolot KOTI- JA LEMMIKKIELÄIMET Näe miten lemmikit touhuavat ja kotieläimet käyttäytyvät kun olet pois paikalta IN VA LIIKKUJIEN SEURAAMINEN JA TUNNISTAMINEN Tunnista liikkujat esim pihoilla, mökeillä ja yksityisteillä * Laite tallentaa digikuvan tai videokuvan havaitessaan liikettä. Videokuvan pituus säädettävissä välillä 1-60 sekuntia. Laite voi tallentaa digikuvan jopa joka toinen sekunti. 189 49 00 hintaan: tajalle samaan uard-kameran os lmointilaite. NYT Scout G langallinen ohje -OUT-kaapeli ja USB-kaapeli, TV ameroita Vastaavia riistak la. myydään 350 :lmuistikortti Paristot, akut ja n. eivät sisälly hintaa Useita kiinnosta i seurantakohteita? Hanki nyt kiinnostavia t t k hteita? t it yt samalla kertaa kaksi Scout Guard-kameraa yhteishintaan 329,- Säästät Etu voimassa . rajoitetun ajan Pidä kiirettä! Ma-Pe 9 - 18 La klo 9 ­ 15 Tilaa kätevästi: www.eratukku.fi tai puh. 020 747 7000
• en metsästäjien ulottuville! Uusi Pro-tason VHF-puhelin nyt kaikkien ulottuvilla! Uuden teknologian ansiosta huippupitkä kantomatka myös äärioloissa. Tehoakun ja virransäästön ansiosta pitkä akkukesto. Helppo käyttää, näppärä pieni koko. Tukeva rakenne. Roisketiivis. Täyttää korkeimmat viranomaiskriteerit. JahtiJakt VHF. · · · · · · · · · · · · · Uusi Pro-tason VHF-puhelin Vaihtelevassa maastossa testattu kantavuus Huippuluokan testattu äänen laatu Roisketiivis Pitkä akkukesto Tukeva rakenne Helppokäyttöinen; turhat napit karsittu pois FM-radio 26 kanavaa VOX-toiminto Tehonsäätö Kohinansalpaaja 2 antennia Nyt JahtiJakt VHF-puhelimen ost puhelimen ostajalle intaan: samaan hintaan: IN VA 1. Pöytäteline 2. Verkkoadapteri 3. Headsetkorvakuuloke ja aisamikrofoni 4. Tupakansytytin-johto Saatavana myös runsaasti lisävarusteita, esim "poliisikaiutin/mikrofoni"-yhdistelmä. 159 00 Hanki uusi VHF nyt, saat huippulaitteen vielä vanhalla hinnalla. Rajoitettu erä! Nouda Erätukku-myymälöistä! Vantaa · Turku · Tampere Lappeenranta · Seinäjoki · Oulu
• Teerien soidintantereella Teeren ja metson ryhmäsoidin on merkillinen ilmiö, joka on herättänyt kiinnostusta ja ihmetystä. Metson soidin on salaperäinen, mutta teeri on soitimella avomaastossa, ja tapahtuma on kuuluva ja näkyvä. Tällainen ryhmäsoidin on arvoituksellinen. 40 Metsästäjä 3 / 2009 T eerikukkojen keväinen ryhmäsoidin on merkillinen ja kiehtova tapahtuma. Missä oloissa ja millä edellytyksin tällainen käyttäytyminen voi syntyä? Samankaltaista ryhmäsoidinta tavataan lukuisissa eri eläinryhmissä. Muun muassa 14 eri lintulajiryhmässä ryhmäsoidin on toisistaan riippumattomasti muotoutunut keinoksi jatkaa sukua. Lintulajeja, joilla on ryhmäsoidin, on kaikkiaan lähes sata. Suomen linnussa ryhmäsoidinta esiintyy teeren ja metson lisäksi suokukoll ja heinäkursuokukolla palla. Ryhmäsoidinta tavataan myös lukuisissa hyönteisryhmissä, kaloilla ja joillakin nisäkkäillä. Meillä tavattavista nisäkkäistä vain kuusipeuralla (täpläkauriilla) on ryhmäsoidin. Kaikkiaan ryhmäsoidin on silti eläinmaailmassa varsin harvinainen ilmiö. Vallitsee melko laaja yksimielisyys siitä, että ryhmäsoidin voi syntyä vain lajeilla, joilla
• Kauden alussa teerikukot ovat komeimmillaan. Höyhenpuku on kiiltävän metallinhohtoinen ja linnun kaikki höyhenet ovat tallella ja hyvässä järjestyksessä. Vaikka tappeluissa harvoin tulee vakavia vammoja, pieniä vaurioita syntyy aina. Soidinkauden lopulla parhaiden huippukukkojen silmäkulmat ovat rikki ja niskahöyhenet pörröllään. naaras yksin huolehtii pesinnästä ja poikasten kasvattamisesta. Siten koiraan ainoa panos varsinaiseen lisääntymiseen on munien hedelmöittäminen. Ryhmäsoitimelle on tyypillistä, että koiraat kiivastikin puolustavat "reviiriään" soitimella, mutta ne eivät puolusta naarasta tai tarjoa sille mitään resurssia, joka olisi tärkeä lisääntymisessä. Edellytys on myös, että naaras voi vapaasti valita parittelukumppaninsa. Teeren parittelu ei käy päinsä ilman naaraan myötämielisyyttä ja -vaikutusta. Kukkona tunkiolla Naaras valitsee vapaasti parittelukumppaninsa soitimella. Kukon on siis tehtävä naaraaseen myönteinen vaikutus, jos se haluaa menestyä. Naaraat käyvätkin soitimella kuukautta ennen parittelukauden alkua. Ne tulevat usein pieninä parvina aamuvarhaisella katsastamaan soitimen kukkotarjontaa. Naaraiden saapuessa kukkojen soidininto kiihtyy, ja siellä missä naaraat liikkuvat, syntyy helposti myös rajakahakoita kukkojen välillä. Mitkä ovat ne ominaisuudet, joiden pohjalta naaraat tekevät valintansa? Kukon lyyrapyrstö, valkoiset pyrstön alapeitinhöyhenet, metallinhohtoinen väritys ja paisuneet silmäkulmat kertovat kukon iästä ja kunnosta. Keskeinen asema soitimella ja aktiivisuus antavat myös valintavihjeitä naaraille. Nuoret kukot pääsevät vain harvoin parittelemaan, ja kukkojen höyhenpeite komistuu vasta toisella vuodella. Kokeellisissa tutkimuksissa on silti ollut hankalaa tarkasti osoittaa, mihin ominaisuuksiin naaraat kiinnittävät eniten huomiota. Professori Rauno Alatalo onkin sanonut teeren soidinta tekniikkalajiksi. Teeren soidin ei ole leikin asia: kukkojen panostus soitimeen ylittää luultavasti selvästi naaraan vastaavan panostuksen pesimiseen. Vain pieni osa kukoista parittelee Kaikki teerinaaraat pääsevät aina yrittämään pesintää, kun taas kukoista vain pieni osa pääsee parittelemaan. Eläinmaailmassa on hyvin yleis- Teerinaaraat parittelevat vasta huhti­toukokuun vaihteessa, mutta ne vierailevat soitimella jo maaliskuun lopulta lähtien. Ne tulevat pienissä parvissa ja tarkkailevat usein pitkään tilannetta puusta ennen kuin laskeutuvat maahaan. Ne kulkevat laajalti soidintantereella kukkoja villitsemässä ja aiheuttamassa tappeluja. Näin kanat voivat arvioida kukkojen paremmuutta ja soveltuvuutta parittelukumppaniksi. Metsästää 3 / 2009 41
• Ryhmäsoidinta tavataan myös lukuisissa hyönteisryhmissä, kaloilla ja joillakin nisäkkäillä. estä, että vain pieni osa kannan yksilöistä tuottaa suuren osan seuraavan sukupolven yksilöistä. Kaikissa eläinkannoissa on aina melkoinen joukko, joka ei ylipäätään tuota jälkeläisiä. Teeren ryhmäsoitimessa tämä korostuu kukkojen osalta. Naaraat valitsevat tarkoin kukon, jonka kanssa parittelevat. Yleensä naaraas parittelee vain kerran, ja kaikki pesueen munat ovat siten saman kukon hedelmöittämiä. Nuoret ensikertalaiset naaraat eivät tiedä kukkojen paremmuudesta, mutta ne voivat matkia kokeneita naaraita ja paritella samojen kukkojen kanssa. Huippukukkojen menestystä lisää vielä se, että naaraat peräkkäisinä vuosina hyvin usein parittelevat saman kukon kanssa. Parittelujen lukumäärä soitimella kasvaa, kun kukkojen lukumäärä kasvaa. Kun tiedetään naaraan parittelevan vain kerran, tuottaa suuri soidin enemmän pesintöjä. tä lähtien, mutta muuten menot syyssoitimella ovat laimeammat kuin keväällä. Vanhat kukot varaavat paikkansa ja estävät tulokkaita valloittamasta niitä. Muilta osin soidin on enemmänkin pelkkää läsnäoloa. Luultavasti tapahtumaan ei ole aihetta polttaa tarpeettomasti ruutia juuri ennen talven tuloa. Tärkeää on huomata, että vanhat "tekijäkukot" ilmaantuvat aina soitimelle myös syksyllä. Nuoret uudistulokkaat käyvät soidinpaikalla epäsäännöllisesti ja paljon harvemmin. Siten teerien metsästäminen soitimelta on erittäin huono ajatus. Soitimelta saadaan todennäköisimmin saaliiksi juuri niitä kukkoja, jotka keväällä parittelisivat. Jos vanhat kukot poistetaan, ne eivät ole houkuttelemassa paikalle syksyn poikalintuja kohentamaan soitimen kukkomäärää. Seurauksena on vähemmän kukkoja seuraavana keväänä ja samalla myös vähemmän kanoja ja paritteluja. Kanat liikkuvat paljon laajemmin kuin kukot ja voivat helposti siirtyä naapurisoitimelle, jolla on enemmän lintuja. Korpimetso on soitimen häirikkö Tämän tarinan teeret on valokuvattu uusimaalaisella soitimella viiden vuoden aikana. Soitimella käyvien kukkojen lukumäärä oli 13 yksilöä vuonna 2005, ja määrä kasvoi 23:een vuoteen 2007 mennessä. Keväällä 2007 korpimetso ilmestyi soitimelle, tuolloin luultavasti vajaan vuoden ikäisenä. Kuluva kevät on siten sen kolmas teerien kiusana. Samaan aikaan teerien määrä on pienentynyt: keväällä 2008 niitä oli enimmillään 12, ja tänä keväänä teeriä on korpimetson lisäksi nähty vain kuusi. Kevään soidin on ollut hyvin vaimeaa, ja monena aamuna parhaaseen soidinaikaan teeret eivät ilmaantuneet lainkaan. Korpimetso oli ai- Syyssoitimella reviirit jaetaan uudestaan Teeret kokoontuvat soidinpaikoilleen myös syksyllä. Syksyisen soidinkäyttäytymisen merkitystä ei tarkasti tunneta, mutta ilmiö on niin säännöllinen, että sillä täytyy olla selvä tarkoitus. Kesän mittaan kukkoja kuolee, ja syksyllä tapahtuu soitimella "reviirien" uusjako. Puolet kevään soidinreviireistä vallataan jo edellisen syksyn aikana. Syksyllä myös nuoret kukot hakeutuvat soidinpaikoille, joille ne palaavat keväällä. Nuorten kukkojen houkutteleminen soitimelle on tärkeää myös mahtikukoille, sillä kukkojen lukumäärä soitimella keväällä vaikuttaa siellä vierailevien kanojen lukumäärään. Nuoriso tulee siis saada mukaan jo syksys- na paikalla. Usein teeret eivät soineet. Ne vain istuivat liikkumatta ja äänettöminä mättäillään. Myös Uudellamaalla kanalintukannat ovat taantuneet parina viime vuotena, ja on mahdollista, että korpimetso on väkivaltaisella käyttäytymisellään hiljentänyt soitimen. Lintumaailmassa on yleistä, että melko etäisestikin toisilleen sukua olevat lajit voivat risteytyä keskenään. Linnut ovat maailman liikkuvaisimpia eliöitä. Hyvänä esimerkkinä liikkuvuudesta mainittakoon kotoinen lapintiiramme, joka pesii pohjoisen arktisten alueiden reunamilla ja talvehtii Etelänapamantereen tuntumassa. Lintujen lajiutuminen tapahtuu luultavasti usein täysin maantieteellisessä eristyksessä, jolloin mekanismeja risteymien estämiseksi ei ole tarvetta kehittää. Kun lajit aikanaan kohtaavat uudestaan, ne voivat esteittä risteytyä. Tämä tapahtuu yleisimmin silloin, kun laji harhautuu levinneisyysalueensa ulkopuolelle eikä uudella alueella löydä oman lajinsa kumppania. Metso ja teeri eivät ole erityisen läheisiä sukulaisia. Lajit ovat eriytyneet kauan sitten, ja niiden kehitys on pitkään kulkenut eri reittejä. Korpimetsoja, metson ja teeren risteymiä, on tavattu runsaasti. Eri museoiden kokoelmista löytyy satoja korpimetsoja. Korpimetsot havaitaan ja tunnistetaan paljon helpommin kuin korpikoppelot, joita täytyy syntyä saman verran kuin korpimetsoja. Helsingin ja Oulun eläinmuseoiden kokoelmissa korpimetsoja on kuitenkin kymmenkertaisesti enemmän kuin korpikoppeloita. Metson ja teeren risteytyminen tapahtunee lähes yksinomaan niin, että koppelo tulee teeren soitimelle ja parittelee teerikukon kanssa. Sellaista tilannetta ei tunneta, jossa teerinaaras olisi luonnossa paritellut metsokukon kanssa. Varhaisin maininta koppelon vierailusta tee- Käsitys kukkojen näyttelijälahjoista vain vahvistuu, kun näkee, miten tappelupukarit uupuneena aamupäivän tunteina sulassa sovussa nukkuvat kasvotusten. Uni on hyvin katkonaista ja lyhyttä. Vähän väliä ne sätkähtävät hereille ja ovat heti uhkailuasennossa pyrstö pystyssä. Tekijäkukot soitimen keskustassa uhkailevat toisilleen näyttävästi. Usein ne ovat jo aiemmin selvittäneet välinsä, joten varsinaisia tappeluja syntyy harvemmin. Niiden touhuja seuratessa ei voi välttyä vaikutelmalta, että enimmäkseen ne vain näyttelevät eikä niillä ole aikomustakaan ryhtyä tappelemaan. Kunnon kevätsade viilentää kuumimmatkin tunteet. Tässä vaiheessa soitimen alempiarvoiset laitakukot ovat jo hyvissä ajoin siirtyneet metsään sateelta suojaan. Vain kestävimmät jäävät uhmaamaan rankkasadetta. 42 Metsästäjä 3 / 2009
• ren soitimella Suomessa on vuodelta 1828. Tämä kertomus on kiintoisa siinä mielessä, että se luultavasti hyvin kuvaa koppelon mielentilaa, kun se ei ole löytänyt parittelukumppaniksi oman lajinsa edustajaa ja on vihdoin kulkeutunut teeren soitimelle. "Koppelo laskeutui teerien keskelle, ja kukot ryhtyivät heti sitä piirittämään. Teerikukko toisensa jälkeen paritteli koppelon kanssa sillä välin kuin 6­7 kukkoa tappeli ympärillä. Kaksi päivää myöhemmin koppelo ammuttiin soitimelta, ja tällöinkin teerikukko selässään." Korpimetsot ovat lisääntymiskykyisiä, mutta korpikoppelot eivät. Teeren soitimella korpimetso on iso väkivaltainen häirikkö, jota teerikanat eivät näytä katsovan kahdesti. Korpimetson soidinääntely on vaimeaa röhkimistä, joka eniten muistuttaa metson hiontaa. Teerikukkojen on syytä tarkkailla korpimetsoa koko ajan, sillä se tappaa teerikukon varmasti, jos vain saa sen kiinni. G Teksti ja kuvat: Marcus Wikman Korpimetso toisena keväänään teeren soitimella. Höyhenpuvussa ei ole havaittavia muutoksia ensikeväältä, mutta silmäkulmat ovat selvästi pulleammat. Professori Rauno Alatalo tutkimusryhmineen on tutkinut teeren soidinta, ryhmäsoitimen evoluutiota ja merkitystä teeren populaatiodynamiikalle kahden vuosikymmenen ajan. Työn tulokset ovat merkittävästi lisänneet tietämystämme ryhmäsoitimesta ja teeren lisääntymisestä, ja tutkimusryhmällä on lukuisia julkaisuja aiheesta kansainvälisissä korkeatasoisissa tieteellisissä sarjoissa. Jyväskylän yliopiston teeriryhmä ei ole kunnostautunut ainoastaan tieteen areenalla, vaan ryhmä on myös osoittanut olevansa varsin ylivertainen käytännön maastotöissä. Tästä esimerkkinä on pelkästään tutkimuksen tarpeisiin pyydystettyjen teerien lukumäärä. Pelkkä luku ei vielä kerro mitään, mutta Keski-Suomen länsiosissa on useita kuntia, joissa teeren metsästyssaaliissa on enemmän merkittyjä lintuja kuin merkitsemättömiä. Teeriä on toki pyydetty soitimelta pitkään ­ aina tuliaseiden yleistymisestä saakka ­ mutta tehokkuudessa kaikki aiemmat pyyntiponnistukset jäävät täysin Jyväskylän teeriryhmän varjoon. Metson ja teeren risteytyminen tapahtunee lähes yksinomaan niin, että koppelo tulee teeren soitimelle ja parittelee teerikukon kanssa. Aikaisemmissa kuvissa esiintyneet teerikukot ovat osallisia tähän paritteluun. Naaras painautuu yllättäen, ja kolme kukkoa ryntää parittelemaan. Myöhästyneet kukot käyvät raivokkaasti parittelua yrittävän kukon kimppuun. Parittelu epäonnistuu, ja naaras kulkee joitakin metrejä eteenpäin. Se levittää ja nostaa pyrstön pystyyn kukon tavoin. Näin se uhittelee edessään olevalle toiselle naaralle, ja hetken päästä se taas painautuu. Lähinnä oleva kukko ryhtyy parittelemaan, mutta taas naapurikukko hyökkää takaapäin. Hässäkässä jäi epäselväksi, oliko parittelua yrittänyt kukko sama molemmilla kerroilla. Toinen parittelu ehkä onnistui, sillä naaras poistui pian soitimelta. Metsästää 3 / 2009 43
• Linnansaaren kansallispuiston kanadanmajavia aletaan poistaa pilottihankkeella Tulokaslaji uhkaa rantalehtoja ja valkoselkätikkaa Rantalehtojen ja valkoselkätikan suojelemisessa otetaan järeät keinot käyttöön Saimaan Haukivedellä. Linnansaaren kansallispuistoon asettuneita kanadanmajavia uhkaa häätö. Osasta puistoa lättähännät pyritään poistamaan lähivuosien aikana kokonaan. ansallispuiston majavat ovat lisääntyneet parissa vuosikymmenessä erittäin voimakkaasti. Erityisen nopeaa kannan kasvu on ollut parin viimeisen vuoden aikana. Syksyllä 2008 tehdyssä laskennassa pesien vähimmäismääräksi kansallispuiston alueella todettiin 28. Majavien kokonaismääräksi on arvioitu vähintään 150­200 yksilöä. Majavien nopea lisääntyminen on ollut hienoinen yllätys. Aluksi arvioitiin, että Linnan44 Metsästäjä 3 / 2009 saaren sijainti Haukiveden suurten selkävesien keskellä ei olisi kovin otollinen elinpiiri kanadanmajavalle. ­ Kun kannan kasvun vaikutuksia kansallispuiston suojelutavoitteisiin alettiin selvittää, todettiin, että varovaisuusperiaatteen mukaan majavakantaa on perusteltua jossain vaiheessa leikata, toteaa pilottihankkeen koordinaattori, suunnittelija Arto Vilén Metsähallituksesta. K Valikoitua ravintoa Majavan valikoiva ravinnonkäyttö vaikuttaa hänen mukaansa erityisesti Linnansaaren järeisiin rantahaavikoihin sekä tikkametsien ja lehtojen puulajisuhteisiin. ­ Majava ei Linnansaaressa näytä kelpuuttavan ravinnokseen juuri muita puulajeja kuin haavan ja raidan, Vilen hämmästelee. ­ Ainoastaan muutaman pitkään asuttuna olleen pesän edustan ravintolautasta on löytynyt myös koivua. Tämä tarkoittaa Vilénin mukaan sitä, että pääsääntöisesti yhdyskunta lähtee mieluummin muuttamaan paremman rantahaavikon äärelle kuin hyödyntää huonompilaatuista ravintoa, kuten koivua. Tämä ilmiö on tullut esille myös majavakannan seurannassa. Esimerkiksi vuodesta 2005 vuoteen 2008 asuttujen pesien kokonaismäärä on kasvanut seitsemällä, mutta vuonna 2008 asutuista pesistä puolet (14) sijaitsee paikoissa, joissa ei aikaisemmin ollut havaittu merkkejä majavista. ­ Järeiden rantahaavikoiden määrä puiston alueella vähenee kiistatta, koska uusia ei pääse syntymään hirvien laidunnuksen vuoksi, Vilén toteaa. Hänen mukaansa myös jänikset ja myyrät käyttävät haavan vesoja ravinnokseen, samoin haavanmustaversosienen on havaittu hidastavan taimien kasvua.­ Merkittävin majavan laidunnuksen seuraus on kuitenkin majavan elinym-
• Majavan valikoiva ravinnonkäyttö vaikuttaa erityisesti Linnansaaren järeisiin rantahaavikoihin sekä tikkametsien ja lehtojen puulajisuhteisiin. päristöjen nopea kuusettuminen, mikä on selvästi näkyvissä vanhemmissa kohteissa. ristöihin. Ensi vuonna painopiste on puiston pohjoisosassa Vuorisaaresta pohjoiseen. Kansallispuiston keskiosissa pääsaaren ympäristössä elää tällä hetkellä noin puolet alueen majavista. Vilén arvioi, että majavien poistaminen tältä alueelta olisi nykytilanteessa lähes mahdotonta. ­ Onneksi pääsaaren arvokkaimmat haapametsiköt sijaitsevat majavien ulottumattomissa saaren sisäosissa, joten poistamiseen ei ole kovin suurta tarvetta. ­ Pääsaari on myös kansallispuiston vetovoimaisin käyntikohde, hän jatkaa. Valkoselkätikka uhattuna Kuusi valtaa nopeasti alaa tuoreilla kankailla ja sitä rehevämmillä kasvupaikoilla. ­ Kun järeät haavat kaadetaan ja hirvet tuhoavat niiden juurivesat, paikalle kasvaa 5­10 vuoden kuluessa tiheä kuusentaimikko, Vilén kertoo. Jos nämä taimikot sijaitsevat valkoselkätikan ruokailualueilla, elinympäristön laatu heikkenee nopeasti tikalle kelpaamattomaksi. Vuoden 2005 inventoinneissa todettiin, että majavan ja valkoselkätikan elinpiirit osuvat päällekkäin kymmenien hehtaarien alueella eri puolilla kansallispuistoa. Kolme vuotta myöhemmin löydettiin majavan asuttamia tikkaalueita lisää erityisesti puiston keski- ja pohjoisosista. Lisäksi majavien hakkuut rantametsissä vaikuttavat Vilénin mukaan myös Linnansaaren maisemien laatuun. ­ Yksi kansallispuiston päätavoitteista lehtipuuvaltaisen järvisuomalaisen saaristomaiseman säilyttäminen, hän muistuttaa. Majavien määrää ryhdytään rajoittamaan jo tänä keväänä. Osasta puistoa majavat on tarkoitus poistaa pysyvästi. ­ Toimenpiteet painottuvat lajistonsuojelullisesti kansallispuiston arvokkaimpiin osiin, tärkeimmille valkoselkätikan ruokailualueille sekä lehtokohteisiin, Vilén korostaa. Hänen mielestään on selvää, että silloin, kun vastakkain ovat asettumassa Suomessa äärimmäisen uhanalainen valkoselkätikka ja vierasperäinen kanadanmajava, jälkimmäinen joutuu väistymään. Tavoitteena on poistaa pesästä ensin vähintään toinen lisääntyvistä vanhoista yksilöistä ja vasta tämän jälkeen nuoremmat. ­ Pilottihankkeen alkuvaiheessa vuonna 2009 keskitytään Vuorisaaren ja Iso-Kontion ympä- Ensimmäiset majavat saaliiksi Metsähallituksen luontovalvoja Oke Herranen ja Vilén pakkaavat tavaroitaan moottorikelkan rekeen Savonlinnan Oravissa huhtikuun loppupuolella. Mukaan matkalle otetaan kaksi äänenvaimentimella varustettua järeää luodikkoa, sillä edessä on ennen kokematon virkatehtävä ­ majavien poistaminen käytännössä. ­ Tänä iltana majavat saattavat lähteä liikkeelle, Herranen toteaa ilmanalaa hetken nuuhkittuaan. Huristelemme aavaa jääkenttää kohti Linnansaaren sydänalueita. Matkalla pysähtelemme siellä täällä ihmettelemään majavien aikaansaamien tuhojen laajuutta. ­ Järeät haavat ovat melko totaalisesti nurin, Herranen päivittelee. Jatkamme passipaikoille, jotka sijaitsevat entuudestaan tiedettyjen majavanpesien tuntumassa. Äkkiä Herranen keksii jäällä kapeassa salmessa lepäilevän norpan. Se ei juurikaan välitä meistä, kun ohitamme sen parinsadan metrin etäisyydeltä. Vaikka olemme hyvissä ajoin liikkeellä, saavumme ensimmäiseen passiin hieman myöhässä. Majava on jo noussut jäälle ruokailemaan. Varovaisesti hiiviskellen Herranen pääsee kuitenkin ampumaetäisyydelle. Ammattimiehen Kanadanmajava on lisääntynyt Linnansaaren kansallispuistossa erittäin voimakkaasti viime vuosina. Niitä arvioidaan kaikkiaan olevan 150­200 yksilöä. Majavien poisto aloitettiin Linnansaaressa tänä keväänä ampumalla jäälle tai rannalle nousevia talttahampaita. Pitkään asuttu pesä saattaa kasvaa valtavaksi risulinnaksi. Luontovalvoja Oke Herranen poimii sulasta ensimmäisen Linnansaaressa ammutun majavan. Haukivedellä suurten selkien keskellä sijaitseva Linnansaaren kansallispuisto on erittäin haasteellinen ympäristö majavien poistolle muun muassa saimaannorpan vuoksi. Metsästää 3 / 2009 45
• Kun vastakkain ovat Suomessa äärimmäisen uhanalainen valkoselkätikka ja vierasperäinen kanadanmajava, jälkimmäinen joutuu väistymään. tarkkuudella hän suorittaa annetun luonnonhoidollisen tehtävän. ­ Ensimmäinen talttahammas on sitten poistettu Linnansaaren majavakannasta, Herranen myhäilee. Siirrymme joutuisasti toiselle passipaikalle, jossa majavat ovat myös käyneet jäällä. Asetumme Vilénin kanssa passiin jyrkän kallion alla sijaitsevan pesän tuntumaan. Sen edustalla on muutaman neliömetrin laajuinen sula, jossa majavat ovat selvästi liikuskelleet viime aikoina Tarinoidessamme majavien aiheuttamista ongelmista Herranen on jo ehtinyt seuraavaan passiin. Pian sieltä kajahtaakin laukaus, ja Vilén saa kännykällä tiedon, että nuori majavayksilö on taas poistunut rivistä. Parin tunnin odottelun jälkeen majava ilmestyy vihdoin meidänkin eteemme. Se ei kuitenkaan nouse jäälle ennen kuin aivan hämärissä. Äänenvaimentimella varustetun luodikon jyrähdys muistuttaa piiskansivallusta. ­ Kolme majavaa pilottihankkeen ensimmäisenä iltana, Vilén toteaa tyytyväisenä. Metsähallituksen suunnittelija Arto Vilén valitsi passipaikan majavanpesän yläpuolelta, jolloin jäälle nousevan majavan ampuminen on turvallista. Jatkoa luvassa syksyllä Projektin kokonaisvastuu on Metsähallituksen luontopalvelujen luonnonsuojeluprosessilla, jonka vastuuhenkilönä toimii Tero Sipilä. Majavien poiston suorittaa hankkeen alkuvaiheessa Metsähallituksen henkilökunta metsästyslain mukaisia pyyntiaikoja noudattaen. Ensimmäiset majavat pyydettiin jo ennen vappua ampumalla jäälle tai maalle ruokailemaan nousevat yksilöt äänenvaimentimilla varustetuilla luodikoilla. Syksyllä kokeillaan mahdollisesti myös metsästysjousen käyttöä. ­ Syyspyynti aloitetaan vasta syyskuun 15. päivän jälkeen, jolloin puiston virkistyskäytön kesäsesonki on jo ohi, Vilén kertoo. Pyynnin käytännön toteutuksessa on huomioitu mahdollisimman tarkkaan häiriöille alttiiden lajien ­ kuten saimaannorpan ­ pesimäalueet, tutkimustoiminta sekä alueen virkistyskäyttö. Loppusyksyllä 2010 toteutetaan kansallispuiston alueella aiemmin käytettyyn pesien ravintolauttojen määrään perustuva kattava laskenta, jolla selvitetään majavien poiston vaikutus kokonaismajavakantaan. ­ Erityisesti havainnoidaan sitä, onnistutaanko lisääntyvien yksilöiden poistolla karkottamaan majavat suojelutoimien kannalta merkittävimmiltä alueilta. Samalla seurataan, syntyykö lähialueille aiempaa merkittävästi enemmän pesäkekoja vai siirtyvätkö muuttavat yksilöt mantereen puolelle tai kauemmaksi saaristoon, Vilén kertoo. Ammutut eläimet korjataan talteen ja kuljetetaan pois puiston alueelta jatkokäsittelyä ja -tutkimuksia varten. G Teksti ja kuvat: Kimmo Pöri Majavien poiston aloittaneet suunnittelija Arto Vilén ja luontovalvoja Oke Herranen kiikaroivat kauempaa majavanpesää ennen passiin asettumista. Majavat ovat monin paikoin tehneet selvää kansallispuiston järeistä, myös valkoselkätikan suosimista rantahaavikoista. 46 Metsästäjä 3 / 2009
• kaliiperi 4,5 mm tai 5,5 mm John Sykesin suunnittelema. kaliiperi 4,5 mm tai 5,5 mm paketti 799¤ paketti BSA ULTRA Huippulaadukas paineilmakivääri! · paljon ominaisuuksia: äänenvaimennin, täydellä säiliöllä noin 35 laukausta, MMC ­viritysmekanismi, paineen säätömekanismi · pituus 82 cm, piipun pituus 30,5 cm, lähtönopeus 251 m/s, paino 2,7 kg · paketissa: 399¤ Ultra, tähtäinkiikari 3-9x40, kiikarijalat ja paineilmapumppu Laadukas jousikäyttöinen Tactical ­tukilla varustettu ilmakivääri. · paljon ominaisuuksia: äänenvaimennin, tarkkuuslaukaisu, MaxiGrip ­ kiikarikisko · pituus 95 cm, piipun pituus 37 cm, paino 3,0 kg, lähtönopeus 305 m/s · paketissa: XL Tactical, tähtäinkiikari 4x32 ja kiikarinjalat NEW BSA T10 Scorpion , täydellinen ilmakivääri! Saatavana myös puutukilla! · äänenvaimennin · 10 paketti 1130 ¤ koko piipun pituudella patruunan lipas ja säädettävä liipaisin · tilava ja tehokas painesäiliö, 25 laukausta täydellä teholla. · pituus 103 cm, piipun pituus 47 cm, paino 3,3 kg, lähtönopeus 305 m/s · paketissa: T10, tähtäinkiikari 3-9x40, kiikarinjalat ja paineilmapumppu JSB, optisesti tarkastetut korkealaatuiset ilmakiväärin tarkkuusluodit. Valikoimasta löydät myös erityisen hyvin pidemmille etäisyyksille ja korkeammille lähtönopeuksille soveltuvia luoteja. Oheinen kasa on ammuttu BSA T-10 Scorpion ilmakiväärillä 50 metristä JSB Heavy 4,52 mm luodilla. Saatavana myös polymeerikärjellä varustettuja Skenco/JSB Predator ­luoteja kaliiperissa 4,5 ja 5,5mm. Kysy lisää jälleenmyyjältäsi! Ruger AirHawke Elite Tarkkuustukilla varustettu monipuolinen ilmakivääri. · kaliiperi paketti 339 ¤ 4,5 mm, pituus 114 cm, lähtönop. 250 m/s. · paketissa: Elite, Ruger 3-9x40 tähtäinkiikari, kiikarinjalat, venttiloitu perälevy, säädettävä liipasin, automaattinen varmistin ja vaimennin. FUN Moving Range 2000 IK-ampumarata paketti 259¤ Ruger AirHawk ja BlackHawk 535 ¤ 2x75 cm kisko, 220V moottori mitat: 1500x300x240mm, paino 4,5 kg · nopeus ja pysähtymisaika portaattomasti säädettävissä · · · AirHawk ­ilmakiväärissä on puinen tukki ja BlackHawk:ssa synteettinen. Kaliiperi 4,5 mm, pituus 114 cm, lähtönop. 250 m/s. · paketissa: ilmakivääri, Ruger 4x32 tähtäinkiikari, kiikarinjalat, kuminen perälevy. maahantuoja: Lisävarusteet: 75 cm jatkopala,"Pop-Up" ­ taulupidike ja tauluja Katso lähin jälleenmyyjäsi osoitteesta www.hjorth.fi. Tarjoushinnat voimassa sitoumuksetta 30.9.2009 asti. Metsästää 3 / 2009 47
• Venäjän metsästäjien ja kalastajien järjestö 50 vuotta Venäjän metsästäjien ja kalastajien yhdistys (Russian Association of Hunters and Fishermen) juhlii 50-vuotista taivaltaan. Moskovassa pidettyihin juhlallisuuksiin kuului konferenssi, juhlakokous ja gaalapäivällinen sekä osalle vieraista metsästystä. onferenssissa oli CIC:n ja viidentoista valtion edustajia. Suomea konferenssissa edusti Metsästäjäin Keskusjärjestön pitkäaikainen puheenjohtaja Simo Syrilä, joka vei samalla Metsästäjäin Keskusjärjestön onnittelut juhlivalle järjestölle. Konferenssin aiheena oli "Kestävän käytön periaate metsästyksessä ­ yhteistyön näkymät". Tarkoitus oli keskustella metsästyshallinnon roolista villieläinten suojelussa ja kestävästä käytöstä sekä arvioida tulevaisuudennäkymiä. Kokouksessa tultiin johtopäätökseen, että organisoitu metsästyshallinto on tehokkain väline villieläinten ja niiden elinympäristöjen suojelussa. Keskusteluja ja yhteistyötä aiheesta on tarkoitus jatkaa ja laajentaa. ­ Kaikki tilaisuudet oli hoidettu taidolla, täsmällisesti ja arvokkaasti. Vieraat otettiin vastaan lämmöllä ja meistä pidettiin venäläisen tavan mukaan hyvää huolta, kertoo Simo Syrilä juhlatunnelmista. G K 48 Metsästäjä 3 / 2009
• Perkauksesta luonnonmukaiseen peruskuivatukseen ­ valtaojista riistaelinympäristöjä Suurin osa entisaikojen sarkaojista on muutettu salaojiksi, ja peltojen keskellä virtaa enää leveitä valtaojia. Sarkaojien häviämisen myötä jäljelle jääneiden ojanvarsien merkitys maatalousalueiden luonnolle ja riistalle on entisestään korostunut, mutta peltoaukeiden suorat ja jyrkkäreunaiset uomat eivät juurikaan tarjoa elinympäristöä riistalle tai kaloille. Vanhojen ojien perkaushankkeissakin puhaltavat uudet tuulet ­ luonnonmukainen peruskuivatus tuo uusia mahdollisuuksia maatalousalueiden riistanhoitoon. Kaivetut ojat ja purot muotoutuvat vähitellen kohti luonnontilaa eroosion ja kasvillisuuden kehittymisen myötä. Ojien liettymisen ja umpeenkasvamisen aiheuttama kuivatussyvyyden pieneneminen on yleisin syy uomien perkaamiselle. Perinteisellä perkaustavalla kunnostettaessa menetetään uoman luiskiin mahdollisesti kehittynyt riistalle edullinen rakenne ja kasvillisuus. Umpeenkasvaneen ojan perkaaminen takaisin suoraksi kanavaksi ei vähennä tulevaisuuden perkaustarvetta. Nykyisin käytettävässä luonnonmukaisessa perkauksessa pyritäänkin jäljittelemään uoman luontaista virtausdynamiikkaa, mikä oikein toimiessaan vähentää merkittävästi ojan tulevia kunnossapitokustannuksia. Toisaalta luonnonmukaisen peruskuivatuksen suunnittelu- ja toteuttamiskustannukset ovat useimmiten perinteistä perkausta korkeammat. on tehdä kuivatusojan rakenteesta kestävä ja itseään puhdistava, ja siten vähentää tulevaisuuden kunnossapitotarvetta. Samalla edistetään luonnon monimuotoisuutta eli riistan ja kalaston elinolosuhteita uomassa ja sen lähiympäristössä. Ojien syöpymistä ehkäistään erilaisin eroosiosuojauksin ja liettymistä kiintoainetta pysäyttävien rakenteiden avulla. Tulva-alttiiden ja vaikeasti viljeltävien peltojen muuttaminen suojavyöhykkeiksi tai kosteikoiksi on osa luonnonmukaista peruskuivatusta, sillä nekin pienentävät maatalouden vesistökuormitusta toimien samalla riistaelinympäristöinä. Mutkittelevassa alivesiuomassa vesi virtaa nopeasti ympäri vuoden. Virtaus pitää kapean ja syvän uoman puhtaana kiintoaineesta, ja uomaan kehittyy luontaista virtavesilajistoa ­ jopa taimen saattaa viihtyä vuolaassa peltopurossa. Tulvavedet eivät kapeaan uomaan sovi, ja niitä varten ojaan kaivetaankin tulvatasanteet. Tasanteiden kasvillisuus suojaa niitä eroosiolta tulva-aikoina. Lisäksi tulvavesien mukanaan kuljettamaa kiintoainetta pysähtyy tulvatasanteiden kasvillisuuteen, jolloin alavirtaan huuhtoutuvan kiintoaineen määrä vähenee. Tavallisesti kuivilla olevilla tasanteilla kasvaa monipuolista kasvillisuutta, joka tuo suojaa ja ravintoa riistalle. Alivesiuoma ja tulvatasanteet toimivat parhaiten viettävillä alueilla, missä veden virtaus aiheuttaa suorien uomien syöpymistä ja toisaalta liettymistä. L uonnonmukainen peruskuivatus on itse asiassa työkalupakillinen uusia menetelmiä, joilla vähennetään ojien kunnossapitotarvetta sekä pienennetään maatalouden ravinnehuuhtoumia ekologisesti kestävällä tavalla eli luonnon monimuotoisuus huomioiden. Ojien luonnonmukaisella perkauksella ylläpidetään uomien vedenjohtokykyä ja hyvää kuivatustilaa sekä ehkäistään tulvahaittoja. Samalla saadaan lisättyä riistaelinympäristöjä usein varsin alastomaan maatalousmaisemaan ­ ja mahdollisesti taimenet ja ravut takaisin peltojen läpi virtaaviin puroihin Tulvatasanteita taveille Tukkeutuneita ojia perattaessa tulee ottaa huomioon edellisen perkauksen jälkeen uomissa tapahtunut muutos. Uoman syöpymisen ja umpeenkasvun myötä muodostuneita alivesiuomia ja mutkia ei suoristeta eikä ojaa syvennetä ilman erityistä tarvetta. Ojauoman vedenjohtokyvyn parantaminen tapahtuukin pääosin ojaa leventämällä eli tulvatasanteita kaivamalla. Luonnonmukaisen perkauksen tarkoituksena Piirros Kimmo Lemetti Perkauksesta luonnonmukaiseen Ojat on perinteisesti kaivettu suoriksi, leveiksi ja jyrkkäreunaisiksi. Uomat kärsivät usein eroosiosta ja vedenlaatuongelmista. Luontaisten mutkien, tulva-alueiden ja kasvillisuuden puuttuminen voimistaa tulvavirtaamia ja aiheuttaa ojan pohjan ja luiskien syöpymistä, mikä johtaa jatkuvaan perkaustarpeeseen. 50 Metsästäjä 3 / 2009
• Penkkoja peltoriistalle Ojanpenkkojen loiventaminen on perustoimenpide, kun halutaan estää luiskien sortumista ja samalla tarjota riistalle sopivaa rantavyöhykettä. Loivat penkat saavat nopeasti maata sitovan eli eroosiolta suojaavan kasvipeitteen. Ojaluiskien korkea heinikko ja matalat pajupuskat ovat sopivaa suojaa esimerkiksi peltopyille ja rusakoille. Luiskien loivennus voidaan tehdä myös toispuoleisena kaivuna, jolloin säästetään ojan toiselle penkalle kehittynyt luontainen suojakasvillisuus. Kasvillisuuden valtaamia luiskia pitkin ojaan suodattuva valumavesikin saattaa puhdistua matkalla. Sopiva luiskien kaltevuus on vähintään 1:2. Hienojakoisilla mailla kannattaa luiskat kaivaa reilusti loivemmiksikin. Marko Svensberg Suvantoja sorsille Luonnonmukaiseksi kunnostettu Viikinoja tarjoaa elinympäristöä sorsille ja peltoriistalle Vanhankaupunginlahden lintuveden läheisyydessä. Keväiset tulvavedet nousevat tulvatasanteille, jolloin kasvillisuus ja hidastunut virtaus pysäyttävät kiintoainetta, joka muutoin päätyisi umpeuttamaan jo ennestään rehevää lintulahtea. Kesällä kuivana aikana vesi virtaa mutkittelevassa alivesiuomassa, ja tulvatasanteilla kasvaa monimuotoista kasvillisuutta. Kapea alivesiuoma on ojan monimuotoisuuden kannalta hyvä asia, ja sorsillekin jyrkkäreunaista kanavaa houkuttelevampi ympäristö, mutta parhaita paikkoja sorsanpoikasille ovat ojan leveämmät suvannot ja muut hitaan virran alueet. Pienillä pohjapadoilla toteutetut hitaan virtauksen alueet eli pienkosteikot ovat hyödyllisiä paitsi sorsille myös vesiensuojelulle. Kiintoaine laskeutuu seisovassa vedessä, ja suvantokohtiin kasvava vesikasvillisuus sitoo ravinteita sekä tuottaa elintärkeää selkärangatonravintoa untuvikoille. Kiintoaine voi kuitenkin täyttää hitaasti virtaavat alueet nopeasti. Pienkosteikkojen yläpäähän, kohtaan missä virtaus alkaa hidastua, kaivetaan muutaman metrin pituinen ja vajaan metrin syvyinen lietekuoppa, johon karkea kiintoaine py- peruskuivatukseen Ojien vedenjohtokykyä voidaan parantaa kaivamalla mutkitteleva alivesiuoma ja tulvatasanteet sekä kiintoainetta sitovia suvantomaisia lietekuoppia. Virtaus pitää alivesiuoman puhtaana ja kulkeutuva kiintoaine pysäytetään lietekuopilla, jotka tyhjennetään tarvittaessa. Tulvatasanteilla kasvava kasvillisuus sitoo tulvavesien mukana kulkeutuvaa kiintoainetta ja tuo suojaa sorsille ja peltoriistalle. Marko Svensberg Metsästää 3 / 2009 51
• kko Mi Pohjapadoissa ja niiden alapuolisissa virtapaikoissa kannattaa käyttää karkeaa soraa, joka estää uoman syöpymistä ja toimii samalla vaelluskalojen kutupaikkana. Taimen voi lisääntyä pienissäkin puroissa, kunhan sopivia soraikkoja on tarjolla. Uusien kutupaikkojen luominen voi poikia mukavia kalastusmahdollisuuksia alapuolisissa järvissä ja koskissa. Alha inen Mistä apua ja rahoitusta ojakunnostuksiin ja kosteikkoihin? sähtyy. Lietekuoppa käydään tarpeen mukaan tyhjentämässä, jolloin ylävirrasta kulkeutuva kuormitus saadaan pysäytettyä ennen kuin se täyttää sorsien suosimat ruokailualueet. Parhaita paikkoja pohjapadoille ovat luontaisesti tasaiset alueet, joissa virtaus on muutenkin hidas. Ojien risteyksiä on helppo laajentaa loivarantaisiksi pienkosteikoiksi, ja samalla saadaan hyötykäyttöön vaikeasti viljeltävät terävät pellonkulmat. Luontaisen kaltaiseksi kunnostettu valtaoja onkin suvantojen, lietekuoppien, virtapaikkojen ja mutkittelevan alivesiuoman muodostama kokonaisuus. Ojan vedenjohtokyky säilytetään lietekuoppien säännöllisellä tyhjennyksellä, jolloin yläpuolinen alivesiuoma pysyy kunnossa. I Ojaverkoston kunnostusta suunniteltaessa on otettava yhteyttä ojitusyhtiöön tai salaojayhdistykseen. Peruskunnostushankkeista on ilmoitettava myös TE-keskukseen ja alueelliselle ympäristökeskukselle. Kuivatushankkeiden yhteydessä toteutettaviin riistan tai kalaston elinympäristöjen kunnostustoimiin saa neuvoja riistanhoitopiiristä ja maakunnan kalatalouskeskuksesta. Rahoituslähteitä kunnostuksille: Valtion rahoitustuki peruskuivatushankkeille Maatalouden ympäristötuen ei-tuotannollinen investointituki Maatalouden ympäristötuen erityistuki: maiseman ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen TE-keskusten rahoitus kalavesien kunnostukseen Luonnonmukaisen peruskuivatuksen työkalut Tulvatasanne ja alivesiuoma Luiskien loiventaminen ja toispuoleinen kaivu Vesikasvillisuuden niitto ja penkkojen raivaus Luonnonmukaiset eroosiosuojaukset Pohjapadot ja -kynnykset Laskeutusaltaat, lietekuopat ja -taskut Monivaikutteiset kosteikot ja tulva-alueiden palauttaminen Suojakaistat ja -vyöhykkeet Lisätietoja saa www.ymparisto.fi > Suomen ympäristökeskus > Julkaisut > SYKEn esitteet > Purojen hoito maatalousalueilla ­ luonnonmukainen peruskuivatus www.salaojayhdistys.fi www.ymparisto.fi/syke/puro www.ymparisto.fi/vesikunnostus Kutupaikkoja kaloille Puroissa elävät kalat, kuten taimenet, tarvitsevat elinympäristöltään vettä, suojaa ja ruokaa. Kapea alivesiuoma on pienissä puroissa elinehto, sillä siinä vettä riittää kuivinakin aikoina. Varsinkin uoman jyrkkiin mutkiin muodostuu monttuja, joissa kalat ja ravut viihtyvät. Puroon tai ojaan pohjapadoilla muodostettavat kosteikot ovat kaloille edullisia, sillä niissä on usein syvänne ja paljon ravintoa. Lietekuoppa on usein ojan syvin kohta ­ puron mörkötaimenen kotipaikka. Taimenen asuttamissa ojissa ja puroissa pohjapatoihin ja niiden alapuoliseen 52 Metsästäjä 3 / 2009 Marko Svensberg
• virtaan tulee laittaa karkeaa soraa kalojen kutualustaksi. Kapea ja syvä uoma sekä kutusoraikot eivät taimenta auta, jos kesähelteillä vesi lämpenee liiaksi. Kalaston eduksi kunnostettavissa uomissa tuleekin ottaa huomioon riittävä suoja- ja varjopuuston säilyttäminen. Varsinkin uoman etelä- ja länsirannalla tulisi olla melko yhtenäinen varjopuusto ja mielellään jyrkempi varjostava penkka. Rantapuusto ei ainoastaan varjosta ja suojaa taimenpuroa, vaan se on myös merkittävä ravinnon lähde: lehvästöstä varisee hyönteisiä jatkuvalla syötöllä kalojen napsittavaksi. Purojen pohjois- ja itärannat voidaan mahdollisuuksien mukaan muotoilla loiviksi ja avoimiksi siten, että ne kelpaavat paremmin sorsille ja toimivat leveinä tulvatasanteina. G Mikko Alhainen riistanhoidonsuunnittelija Metsästäjäin Keskusjärjestö Viikinojan kunnostus loi sorsaparatiisin I Helsingin Viikin alueella sijaitsevan valtaojauoman palauttaminen suorasta "valtaojaputkesta" entisaikojen mutkittelevaksi ojauomastoksi altaineen on yksi hyvä esimerkki siitä, miten samalla rysäyksellä saadaan aikaan sorsille poikueympäristöjä, kaupunkilaisille maisemaa ja hyötyä vesiensuojelulle. Nykyisen asuinalueen tieltä siirretyn ojauomaston teko luonnonmukaisen peruskuivatuksen työkaluilla on parantanut sorsien elinympäristöä huomattavasti, sillä monimuotoisuuteen on kiinnitetty huomiota muun muassa lisäämällä rantaviivan pituutta niemekkeiden, saarten ja rannan muotoilulla sekä pienillä altailla ja tulvaalueilla. Alueen loivarantaisuuden myötä eroosio on vähäistä ja vesialueen pinta-ala vaihtelee huomattavasti eri vedenkorkeuksilla. Metsästäjän silmin Viikin ojauomasto on varsin mielenkiintoinen mallikohde. Seurasin vuoden 2008 aikana alueen sorsakantaa ­ siipien suhinaa ja poikueiden piipitystä tuntui riittävän. Rajasin seurantaani pääsääntöisesti ojajakson parhaalle noin puolen kilometrin pituiselle pätkälle ja tällä kaistalla näin keväällä yleensä kymmenkunta sinisorsaa, vaihdellen muutamasta lähes pariinkymmeneen lintuun. Kesäkuun puolivälin tienoilla hämmästykseni oli suuri, kun löysin samalta pieneltä ojan pätkältä neljä sinisorsapoikuetta. Yhteensä poikasia oli 17, ja poikuekoko vaihteli kahdesta seitsemään. Kesän kuluessa poikueiden havainnointi tiheän kasvillisuuden seasta hieman vaikeutui. Poikuehavaintoja kertyi kuitenkin lähes joka kerralla ja monesti useammastakin poikueesta. Alue näytti selvästi tarjoavan riittävästi ravintoa useammallekin poikueelle, ja poikueet viihtyivät alueella koko kesän mutkittelevan ojauomaston ja matalan rantavyöhykkeen ja mosaiikkimai- Kosteikkokartoitus jatkuu I Riistanhoitopiirit kartoittavat kosteikkoja kevään aikana. Metsästysseuroille lähetään kyselylomakkeet, jotka palautetaan omaan riistanhoitopiiriin. Kyselyn postimaksu on valmiiksi maksettu. Kartoituksessa etsitään muun muassa seuraavantyyppisiä kohteita: kuivatut tai umpeenkasvaneet järvet/ lammet järvikortteen tai kaislan valtaamat järvien lahdet savenottoalueet notkot/ alavat alueet, joihin voitaisiin padota/kaivaa uusi kosteikko kosteikoiksi soveltuvat käytöstä poistuneet turvetuotantoalueet/ojitusalueet/pellot Kosteikkokysely on täytettävissä myös internetissä osoitteessa www.riista.fi sen kasvillisuuden tarjoaman ravinnon ja suojan ansiosta. Poikuekoko väheni hieman kesän kuluessa, mutta kokonaisuudessaan tuo seuraamani ojapätkä tuotti laskelmieni mukaan 12­14 lentokykyistä sinisorsaa. Tuotto pinta-alaltaan pienellä alueella on huikaiseva parhaimpiin lintuvesiimme verrattaessa. Näiden lisäksi alueella oleskeli kesällä useampia koiraita ja myös muutama pesänsä menettänyt naaras. Vaikka Viikin alueella elävät sinisorsat ovatkin puolikesyjä pullasorsia, pätevät niihin samat lainalaisuudet kuin villeihinkin lintuihin. Tiheän asutuksen ja ulkoilualueen rajamailla oleva ojauomasto ja sen linnut ovat jatkuvasti alttiina ihmisen aiheuttamalle häirinnälle ja petopaineelle, joka muodostuu vapaana juoksevista koirista ja kissoista sekä ketuista ja supikoirista. Petopaine on näkemykseni mukaan keskimääräistä kovempaa tällä alueella, ja siksi on oletettavaa, että vastaavanlaiset kunnostukset rauhallisemmilla ja petovapaammilla alueilla poikivat vieläkin runsaampia sorsatuotoksia. Aktiivisille riistanhoitajille vastaavat ojakunnostukset tarjoavat erittäin mielenkiintoisen ja kannustavan riistanhoitomahdollisuuden ­ kohteita löytyy maaseudulta tuhansittain, ja hyötyä kunnostuksista koituu sorsien lisäksi myös muille riistalajeille kuten peltopyylle, fasaanille ja rusakolle. G Marko Svensberg erikoissuunnittelija Metsästäjäin Keskusjärjestö Viikin ojauomasto tarjoaa nykyisin hyvät pesimäedellytykset ja ravintovarat sekä toisaalta mosaiikkimaisen kasvillisuuden tuomaa suojaa avoimessa maisemassa. Marko Svensberg Tulevana kesänä on mielenkiintoista seurata, miten syksyllä 2008 tehty lähes täydellinen kasvillisuuden "niittopuhdistus" maisemien avartamiseksi vaikuttaa sorsaparatiisin tuottoon. Metsästää 3 / 2009 53
• Suomen suosituimmat aseka Suomalaisille metsästäjille ja aseharrastajille on kunnia-asia säilyttää aseitaan turvallisesti ja lain mukaisesti. Suomen suosituimmista asekaapeista löytyy sopiva vaihtoehto jokaiseen tarpeeseen. Erätukun asekaapit ovat turvallisin tapa säilyttää aseita! TÄYTTÄÄ ASELAIN VAATIMUKSET Vastuullinen harrastaja hankkii aseilleen lainmukaisen säilytystilan. Erätukun asekaapit täyttävät aselain tiukimmatkin vaatimukset. HYVÄT SÄILYTYSTILAT Kaikille aseille oma muotoiltu ja pehmustettu paikka, myös kiikariaseille. Patruunat, puhdistusvälineet, puukot, tutkat ja kartat säilyvät myös kätevästi omilla paikoillaan. LUJAA TEKOA Erätukun asekaapit valmistetaan laadukkaista materiaaleista, tarkasti ja normien mukaisesti. Vankka murtosuojattu kampatai holvilukitus pitää aseet turvassa. EDULLINEN HINTA ILMAN VÄLIKÄSIÄ Erätukku suunnittelee, valmistuttaa ja markkinoi tuotteensa suoraan käyttäjille ilman kaupan kalliita välikäsiä. Saat laatutuotteet jopa alle puolen hinnan. MALLIT JOKAISEEN TARPEESEEN Erätukun laajasta mallistosta löydät itsellesi sopivan asekaapin, olipa aseita sitten yksi tai useampia. Murtovarmassa asekaapissa voit säilyttää myös muita arvotavaroita. VAIVATON TOIMITUS Asekaapit ovat noudettavissa Erätukun myymälöistä tai tilattavissa puhelimitse tai netistä, jolloin toimitus on suoraan kotiovellesi. NÄYTTÄVÄ ULKONÄKÖ JA SISUSTUS Asekaapin näyttävä ulkonäkö viestii omistajansa harrastuksesta ja vastuullisesta asenteesta. Tyylikkäästi sisustetussa kaapissa kaikille aseille on oma paikkansa. MURTAUTUMAT MURTAUTUMATTOMUUSTAKUU 5v E Er Erätukun asekaapit on valmistettu kovimman su u suomalaisen asekaappistandardin mukaan. Tä Tä Tästä syystä niille myönnetäänkin 5 vuoden murtautumattomuustakuu. m IN. SI OIKE I! ASEE ÄILYTÄ ASEKAAPPIS S MA TILAA O Premium Gun Case Hanki nyt turvallinen ja tyylikäs asesalkku käsiaseillesi! Vastuunsa tunteva aseharrastaja huolehtii aseturvallisuudesta myös matkoilla. Aselaukussa on tilaa jopa neljälle käsiaseelle tai kahdelle aseelle ja puhdistustarvikkeille. Säädettävät vaahtomuovipehmusteet. Mitoitettu yhteensopivaksi JahtiJakt Premium Gun Safen kanssa. Kestävää 2,5 mm teräspeltiä. Vahva sarana ja murtovarma Euro locks lukko. Kiiltomusta maalaus kullanvärisillä koristeilla. Mitat: leveys 320 mm, korkeus 150 mm, syvyys 220 mm AIN V 159 00 Ma-Pe 9 - 18 La klo 9 ­ 15 Tilaa kätevästi: www.eratukku.fi tai puh. 020 747 7000
• apit Erätukusta! Leijona 5 Markkinajohtajaksi ei tulla ilman syytä. 5 vuoden murtautumattomuustakuu Erittäin järeää tekoa Murtovarma holvilukko Tilava ylähylly Uusi tyylikäs ulkonäkö Ovessa kullattu Leijona-vaakuna Kiinnitysreiät pohjassa ja takaseinässä Mitat: kork.1380 x lev.300 x syv.450 mm Paino: tyhjänä; 67 kg Väri: burgundin ruskea Lukko: avain- ja holvilukitus AIN V 289 529 229 479 749 00 Leijona 16 5 vuoden murtautumattomuustakuu Erittäin järeää tekoa Murtovarma holvilukko ulkonäkö Ovessa kullattu Leijona-vaakuna Kiinnitysreiät pohjassa ja takaseinässä Mitat: kork.1500 x lev.700 x syv.460 mm Paino: tyhjänä 145 kg, aseineen ja varusteineen n.200 kg Väri: burgundin ruskea Lukko: avainlukko + kolmipuolainen kullattu avauskahva Uusi tyylikäs IN VA 00 Täyttää aselain vaatimukset Vahva kampalukko Jämäkkä panssariovi Murtovarma saranasysteemi Enemmän tilaa, uudet ovilokerot Kiinnitysreiät pohjassa ja takaseinässä Pehmustetut asetelineet ja sisustus Tilaa myös pistooleille, pitkille aseille Mitat: kork.1380 x lev.350 x syv.300 Paino: tyhjänä 45 kg aseineen ja varusteineen n.80 kg Väri: harmaa Lukko: avainlukko, 2 avainta, kampalukko Otso 5 IN VA 00 SIS-hyväksytty Sertifikaatti Valmistettu kovimman suomalaisen asekaappistandardin mukaan 5 vuoden murtautumattomuustakuu Valmistettu vahvasta murtovarmasta 4 mm:n teräslevystä Ovessa murtovarma mangaani-erikoisteräs Erikoisvarmistettu tiirikointisuoja Hyväksytty turvalukko, vara-avain Kiinnitysreiät pohjassa ja takaseinässä Hyvät tilat pitkille aseille, kiikariaseille ja pistooleille Irroitettava ylähylly patruunoille ja varusteille Ovessa 5 tilavaa säilytyslaatikkoa Ovessa 4 puhdistuspuikon pidikettä Mitat: kork.1500 x lev.500 x syv.370 Paino: tyhjänä 130 kg Väri: harmaa Lukko: Mayer-turvalukko ja vara-avain, vahva kampalukitus Otso 8-15 R PRO AIN V 00 Premium Gun Safe SIS-hyväksytty sertifikaatti (SS3492) Valmistettu kovimman suomalaisen asekaappistandardin mukaan Murtautumattomuustakuu Valmistettu vahvasta murtovarmasta 4 mm:n teräslevystä Ovessa murtovarma mangaanierikoisteräs Erikoisvarmistettu tiirikointisuoja Hyväksytty turvalukko, vara-avain Kiinnitysreiät pohjassa ja takaseinässä Hyvät tilat pitkille aseille, kiikariaseille ja pistooleille Ovessa 5 tilavaa säilytyslaatikkoa Mitat: k. 1500 x l. 575 x s. 400 mm. Paino: tyhjänä 152 kg. Väri: musta/kullanvärinen. Lukko: Mayer-turvalukko ja vara-avain, vahva kampalukitus. AIN V 00 Nouda Erätukku-myymälöistä! Vantaa Turku Tampere Lappeenranta Seinäjoki Oulu
• Ekin kanssa erällä Tärkeimmät erätaidot ja -varusteet Suunnistus ja tulenteko ovat esimerkkejä luonnossa liikkujan välttämättömistä perustaidoista. Vaikka eränkävijän henkilökohtaiset tiedot ja taidot ovatkin varusteita tärkeämpiä, kannattaa reppuun pakata muutama tarpeellinen varuste joka kerta retkelle lähdettäessä. V iimeistä huutoa olevat varusteet eivät tee vielä kenestäkään erämiestä. Pikemminkin niiden merkitystä korostetaan aivan liikaa. Paljon tärkeämpiä ovat henkilökohtaiset tiedot ja taidot sekä kyky liikkua ja selviytyä luonnossa. Näiden taitojen puuttumista ei voi korvata millään varusteilla. Erätaitojen harjoittelun voi aloittaa kotinurkilla. Tähän ei tarvita liikoja varusteita, ja useimmat niistä löytyvät sitä paitsi valmiiksi jokaisen kodista. Kaikki liikkuvat joskus ulkona, ja samoilla vaatteilla voi lähteä ensimmäisille lyhyille retkille. Lenkkikengillä ja varsinkin kumisaappailla pääsee jo pitkälle. Lapset kannattaa opettaa alusta alkaen kantamaan ainakin osa omista varusteistaan. Päiväretken vähäiset eväät ja taukovaatteet mahtuvat hyvin tavalliseen koulu- tai kauppareppuun. Vasta yön yli kestävät pidemmät retket vaativat hieman isomman vaellusrepun. Repun tärkein ominaisuus on kannettavuus, 56 Metsästäjä 3 / 2009 mikä tulee selvittää huolellisesti ennen ostopäätöstä. Liikkeessä reppuun laitetaan jotain painoksi, minkä jälkeen sitä sovitetaan huolellisesti selkään. Samalla tulee testatuksi repun toiseksi tärkein ominaisuus eli pakattavuus. Mitä repussa sitten pitäisi olla lyhyemmilläkin retkillä? Luonnontuntemus, suunnistus, ensiapu ja tulenteko ovat erätaitoja, jotka jokaisen metsästäjänkin olisi hallittava ainakin jollain tasolla. Nämä taidot määrittävät myös muutamat välttämättömimmät varusteet, joiden tulisi kulkea aina mukana. Ei oppi ojaan kaada... Luonnontuntemus kehittyy luonnossa liikkumalla eikä vaadi sen erityisempiä retkivarusteita. Vaikka kirjoja luetaan ensisijaisesti kotona, kannattaa retkelle ottaa mukaan luonto-oppaat, joita katsoo siellä tarvitsevansa. Metsästäjillä on käyttöä erityisesti riistalajien tunnistus- ja jälkioppaille. Luonnontuntemuksen merkitys korostuu liikuttaessa merkittyjen reittien ulkopuolella. Kokenut vaeltaja osaa välttää jyrkimmät kurut ja ylittää suon helpoimmasta kohtaa. Tunturissa tulkitaan sään muuttumisesta kertovia ennusmerkkejä, sillä suojaan on hakeuduttava ennen myrskyn nousemista. Luonnontuntemuksen tavoin suunnistuksen perusteet opitaan kirjoista, mutta käytännön taidot harjaantuvat vasta maastossa. Kartan suun- Kupoliteltta on nopea pystyttää ja aamulla siitä on helppo ravistella roskat pois. Aurinkoisessa ja tyynessä kesäyössä pelkkä kupolin sisätelttakin riittää hyttyssuojaksi.
• Jäätiköllä auringonpaiste voi vaihtua nopeasti vesisateeseen. Tunneliteltta kestää hyvin tuulta ja sopii meikäläisissä olosuhteissa esimerkiksi tunturivaeltajan majoitteeksi. Pienet nuotiopuut pilkkoo kirveellä eikä sahaa tarvita. Sahan tapaan kenttälapiokin on enemmän leiri- kuin retkivaruste. Se on silti kätevä käännettäessä turpeita syrjään nuotiopohjan tieltä. Laavukangas on kevyt taukosuoja, joka ei vie repussa paljoa tilaa. Se on myös erinomainen majoite muulloin kuin räkkäaikana. Makuupussin täytyy olla mitoiltaan käyttäjälleen sopiva. Pieni retkeilijä palelee isossa makuupussissa, kun tämän keho ei pysty lämmittämään ympärillä olevaa turhaa tilaa. Retkikeittimellä ruuat valmistuvat siellä missä tulien tekeminen ei ole mahdollista. Keittimen käyttö on sallittua myös metsäpalovaroituksen aikana. taamisen, oman olinpaikan määrittämisen ja suunnan ottamisen oppii kuka tahansa. Kartan lisäksi tähän tarvitaan vain kompassi. Suunnistaminen on jatkuvaa tulevan ennakoimista. Pidemmillä vaelluksilla kilometrienkin päässä olevat kohteet saattavat vaikuttaa oleellisesti reitin valintaan. Kartta kertoo lähes kaiken edessä olevasta maastosta, ja kompassilla kartan saa suunnattua huonollakin näkyvyydellä. Paikannuslaite kertoo ainoastaan olinpaikan ja suunnan haluttuun pisteeseen. Kulkureitin suunnittelu jää edelleen ihmiselle, sillä GPS:n kertoma suora reitti on aniharvoin paras mahdollinen. GPS on toki oiva apuväline etsittäessä sumussa autiotupaa tai pimeässä tien varteen jätettyä autoa. ...eikä vahinko tule kello kaulassa Ensiapu- ja pelastuspalvelutaitoja tulisi metsästysseuroissakin harjoitella huomattavasti nykyistä enemmän. Varsinkin hirviporukoissa on hyvä olla kurssit käyneitä ensiapuvastaavia, joilla on ajan tasalla olevien tietojen ja taitojen lisäksi jahdissa mukana riittävä määrä tarvikkeita. Yleisimpiä metsästysvahinkoja lienee kompastumisesta johtuva nilkan nyrjähtäminen. Ensiapuna tarvittavat kylmä, koho ja kompressio eivät vaadi välttämättä mitään varsinaisia ensiapuvarusteita mutta kylläkin osaavia käsiä suoriutua tilanteesta. Vahinko voi sattua myös jollekin aivan toiselle Suunnistamaan oppii vain tekemällä. Aikuisen täytyy kuitenkin pitää itsensä kartalla, jotta jälkikasvun voi ohjata tarvittaessa oikealle uralle. Paperikartta voi olla jo ensimmäisen reissun jälkeen entinen ellei sitä suojaa muovitaskulla. Kartan saa suunnattua helposti marssikompassin avulla. Metsästää 3 / 2009 57
• www.erakontti.fi ku045 Peltor SportTac kuulevat kuulonsuojaimet Suunniteltu erityisesti metsästäjille ja ampujille. Pehmeästi toimiva aktiivinen kuuleva kuulonsuojain, joka estää äänen äkillisen katkeamisen. Väriä helppo vaihtaa vaihdettavien kupujen ansiosta. Voidaan liittää metsästysradioon. Automaattinen virrankatkaisu. Kokoontaitettava. ku046 Lafayette DC-70 tehopaketti 4 Taajuusalue 67-73 MHz Lähtöteho 6/1 Wattia Kanavia 40 Kotelointirakenne IP 67 vesitiivis Toiminta-aika noin 12-15 tuntia Li-Ion akulla Mitat 59x36x14 mm Paino radio-osa 179g ja akku 100g Hetitappavat raudat ja elävänä pyytävät loukut pienpetopyyntiin Ampumataulut kaikkiin metsästysampumalajeihin Asiantuntijoiden kehittämät riistapeltosiemenseokset Aseet ja patruunat Metsästysjouset ja varusteet 120 360 M Metsästyskirjallisuus E Erikoisvarusteet metsästäjille K Kaikki metsästysseurojen t tarvitsemat tuotteet seuratoimintaan ja riistanhoitoon TERVETULOA OSTOKSILLE UUDISTUNEESEEN VERKKOKAUPPAAMME. Meillä voit maksaa ostoksesi suoraan verkkopankkiin tai luottokortilla. OY ERÄKONTTI AB Tehtaankatu 13, Riihimäki Puh. 010 440 9410 www.erakontti.fi Seuraavassa on lyhyt esimerkkilista kaikkein välttämättömimmistä varusteista, jotka on hyvä pitää mukana lyhyemmilläkin reissuilla. 1. Suunnistusvälineet I kestokartta tai paperikartta vesitiiviissä muovitaskussa I retkikompassi kaulaan roikkumaan tai marssikompassi ranteeseen 2. I I I I I 3. I I I Ensiapuvälineet vesitiiviissä pakkauksessa ensiside ja/tai sideharsorullia steriilejä sidetaitoksia erikokoisia laastareita ideaaliside tai pari omat henkilökohtaiset lääkkeet ml. särkylääke Tulentekovälineet kirves, jolla onnistuu myös pienempien puiden katkominen käyttäjänsä käteen hyvin istuva vuolupuukko tulukset ja/tai vesitiiviisti pakatut tulitikut kuin oman seurueen jäsenelle. Metsässä on aivan mahdollista kohdata itsensä loukannut, hätääntynyt retkeilijä tai marjastaja. Jahtiporukalle on ainoastaan kunniaksi auttaa loukkaantunutta ja saattaa tämä asianmukaisesti jatkohoitoon. Tulien tekeminen on edelleen yksi tärkeimmistä erätaidoista. Sään äkillinen kylmeneminen tai vaatteiden kastuminen ovat riittävän painavia syitä osata tehdä ripeästi tulet. Onnettomuustilanteessa loukkaantunut on pidettävä lämpimänä kunnes hoitohenkilöstö saapuu paikalle. Toki useimmiten kyse ei ole niinkään suoranaisista selviytymistaidoista kuin kyvystä tehdä olo mukavaksi hankalissakin olosuhteissa. Tuskin kukaan viitsii kärvistellä maastossa päivätolkulla, jos ei onnistu pitämään itseään kuivana jatkuvassa vesisateessa. Puiden pilkkomista, sytykkeiden vuolemista ja nuotion sytyttämistä voi harjoitella vaikka retkeilyalueiden huolletuilla tulipaikoilla. Tulistelu on myös oleellinen osa suomalaista eränkäyntikulttuuria, johon suvun vesatkin kannattaa harjaannuttaa pienestä pitäen. Ota neuvosta vaarin Erätaitojen ja -varusteiden puuttuminen ei saa tietenkään olla syy 58 Metsästäjä 3 / 2009 jättää retkeilyharrastus aloittamatta. Jos itsellä ei ole riittävästi uskallusta lähteä luontoon, voi pyytää kokeneempaa kaveriksi. Monella vanhemmalla jahtimiehellä on paljon annettavaa nuoremmilleen tällä saralla. Tuttujen erämiesten seurassa tiedot ja taidot karttuvat nopeasti. Muilta saa myös vinkkejä erilaisista varusteista ja niiden käytöstä. Hyvin pian varusteista kertyy sen verran näkemystä, että omista tarpeista ja mieltymyksistä alkaa hahmottua riittävä kuva ensimmäisiin hankintoihin. Täydellistä varusteluetteloa ei ole olemassakaan, ja siksi varusteiden listaaminen muiden tarpeisiin on aina hieman hankalaa. Viime kädessä jokainen joutuu laatimaan oman listan varusteistaan retken tai jahtireissun luonteen ja pituuden mukaan. Hyväksi koettu keino on käydä lista läpi vaelluksen jälkeen ja kirjata, mitä varusteita tarvitsi ja mitä ei. Kokemuksen karttuessa turhat varusteet jäävät pois ja mukaan lähtee vain tarpeellisia. Toki on varusteita, joita ei ikinä jätetä pois matkasta. Tällaisia ovat esimerkiksi ensiapuvälineet. G Teksti ja kuvat: Eerikki Rundgren Nettivinkkejä retkeilyyn I Retkeilyn ABC -oppaassa on tietoa retken suunnittelusta, varusteista ja retkeilytaidoista. Opas löytyy Metsähallituksen retkeilijöille suunnatuilta internetsivuilta osoitteesta www.luontoon.fi. I Suunnistuksen perusteet ja oman paikkakunnan kuntorastit löytyvät Suomen Suunnistusliiton kotisivuilta osoitteesta www.suunnistus.fi. I Ensiapuohjeet ja omalla paikkakunnalla pidettävät ensiapukurssit löytyvät Suomen punaisen ristin kotisivuilta osoitteesta www.redcross.fi.
• A M M A T I K S I M E T S Ä S T Y S Riistanhoitajaksi Jahtioppaaksi Riistayrittäjäksi Riistamestariksi Opiskele riista-alan ammattilaiseksi metsästystapoja erätaitoja riistanhoitoa riistankäsittelyä asetekniikkaa koirankoulutusta Käytännön koulutusta.Kymmeniä metsästyspäiviä maalla, merellä, Suomessa ja ulkomailla Vapaamuotoiset hakemukset suoraan oppilaitokseen 30.5.2009 mennessä. Koulutus alkaa 17.8.2009 Lisätiedot: 044-7250 657 teemu.keranen@kpedu.fi 044-7250 654 toni.kumpuvaara@kpedu.fi www.kpedu.fi Riistapainotteinen luonto-ja ympäristöalan perustutkinto KESKI-POHJANMAAN MAASEUTUOPISTO Perhon yksikkö Haanentie 26, 69950 PERHO Isot merkit - pienet hinnat Tarjoukset voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää. Koko- ja värivaihtoehdot voivat vaihdella myymälöittäin! BIG BANG BIG BANG BIG BANG ti ti Savotta Jahtimatti sästysreppu met Väri: vihreä. Sauer Select Nordic luodikko Saatavana kaliiberit: 6,5x55, 308 Zeiss Classic 2,5-10X50 tähtäinkiikari erä! Rajoitettu erä! ja 9,3x62 (100,-) IG BIG BANG BIG BANG BIG BANG R SmartReloader SR 112 kuulosuojaimet Elektroninen kuulosuojain, joka vahvistaa heikot äänet ja vaimentaa kovia. VHF -liitäntämahdollisuus. 29,90 1995,- 895,- (1170,-) Deer Hunter DH 2000 metsästyspuku i ri rip Sako kivääripussi (96,-) 69,90 (223,-) 99,90 17,90 (49 90 (49,9 ) Vantaa Tammisto Espoo Friisilä Lempäälä Ideapark Raisio Kuninkoja Oulu Limingantulli dget Budget Sport on nyt myös ! verkkokauppa en tteese Klikkaa osoi tsport.fi .budge www Metsästää 3 / 2009 59
• Kulttuuriympäristön lumijälkilaskennat talvella 2009 Eteläisen ja läntisen Suomen peltokolmiolaskennat toteutettiin tammikuun alun ja maaliskuun alun välillä yhdennentoista kerran. Kolmioita laskettiin yhteensä 234, mikä oli hiukan keskimääräistä enemmän. jolle se vuosikymmenen takaisella suuremmalla metsästysverotuksella pudotettiin. Ennätysmäisen myyrävuoden vaikutus näkyy Kärpän ja lumikon kannanvaihteluissa näkyvät selvästi kolmen vuoden välein toistuvat myyräsyklit (Kuva 1). Molemmilla lajeilla saavutettiin etelässä kuluneena talvena koko laskenta-ajan voimakkain huippu. Runsas myyräkanta saattoi johtaa ainakin lumikon kohdalla jopa lisääntymiseen loppuvuoden aikana, mistä on yksi uusmaalainen havainto. Myyräsyklit ovat saattaneet vaikuttaa myös ketun kannanvaihteluun. Vaikutus ei kuitenkaan ole selvä, sillä ketun muutosindeksien huiput osuvat vaihtelevasti myyrähuippuihin tai niitä seuraaviin talviin. Myyrätilanteen sijaan supikoiran ja kissan kohdalla kahden viime vuoden korkeat indek- siarvot heijastelevat ensisijassa talvien leutoutta ja vähälumisuutta. Talvien luonne näkyy myös mäyrän käyttäytymisessä. Kuluneena ja edellisenä talvena mäyrän jäljet on havaittu yhteensä 20 kolmiolla, kun niitä oli aiempina yhdeksänä vuotena yhteensä vain seitsemällä kolmiolla. T Harvalukuisilla lajeilla satunnaisvaihtelua Nisäkäslajeista, joiden muutosindeksit on esitetty kuvassa, ilveksen, saukon, minkin ja näädän havaintomäärät ovat pienimpiä. Kun laji tavataan vain pienellä osalla kolmioita, sattuma saa aikaan ylimääräistä vaihtelua muutosindekseihin. Ilves on seurantajakson aikana runsastunut läntisten riistanhoitopiirien alueella, mutta kuluneelle talvelle osuva muutosindeksin 2-3-kertainen hypähdys edellistalvesta ei kuvasta todellista kannan kasvua. Ilveksen asettuminen parin uuden kolmion alueelle on johtanut siihen, että laskettu muutosindeksi liioittelee vahvasti koko alueen kannan kasvua. Esimerkiksi suurpetoseurannan perusteella tiedetään, että näin voimakasta kannan kasvua ei ole tapahtunut. Minkki ja saukko ovat ilvestäkin vähälukuisempia peltokolmioilla. Niiden muutosindeksit vaihtelevat vuodesta toiseen, mutta selvää suuntausta ei ole havaittavissa. alvella 2009 lumipeite oli edellisiä talvia kestävämpi, mutta lumisateita saatiin melko harvakseltaan. Sen vuoksi soveliaita laskentapäiviä ei ollut kovin monia varsinkaan laskentakauden alkupuolella. Helmikuun lopulla ja maaliskuun alussa saatiin uutta lunta, ja suuri määrä laskentoja tehtiinkin silloin. Kaikissa riistanhoitopiireissä tutkittuja kolmioita oli saman verran tai hiukan enemmän kuin keskimäärin vuodesta 1999 lähtien (Taulukko 1). Rusakko laskentojen yleisin laji Edellisten vuosien tapaan rusakon jälkimäärät olivat jälleen suurimmat (Taulukko 2). Jälkimääristä lasketun kannanmuutosindeksin perusteella rusakon kannat putosivat selvästi edellisvuodesta, mutta vuosivaihtelun puitteissa kannan runsaustaso on pysynyt samana koko peltokolmioiden laskenta-ajan (Kuva 1). Metsäjäniksen kanta on vain puolet siitä, mitä se oli alkuvuosina. Läntisten piirien alueella voimakas pudotus tapahtui kahden ensimmäisen laskentavuoden jälkeen, mutta etelässä väheneminen on ollut jatkuvampaa kuluneen talven pientä elpymistä lukuun ottamatta. Ketun runsausindeksi on tullut alaspäin 2000-luvun huipun jälkeen. Orava on kaikkina vuosina ollut laskentojen runsaimpia lajeja. Sillä oli erityisen vahvan kannan talvi etenkin etelässä. Näädän runsaudessa näyttäisi olevan samankaltaista vaihtelua vuoden viiveellä oravaan nähden etenkin etelässä. Metsäjäniksen kanta on vain puolet siitä, mitä se oli alkuvuosina. Kanalinnuista vähän havaintoja Kaikkien kanalintujen havaintomäärät ovat melko pieniä peltokolmioilla. Runsaimmin on havaittu teeriä ja pyitä, joiden muutosindekseissä on - varsinkin pyyllä - havaittavissa selvä laskeva suuntaus. Metsäkanalinnuista metso on selvästi edellisiä vähälukuisempi; sen muutosindeksit ovat vaihdelleet voimakkaasti etenkin läntisten riistanhoitopiirien alueella. Peltokanalinnuista peltopyyn muutosindeksi putosi edellistalven huipusta puoleen ja seuranta-ajan keskimääräiselle tasolle. Eteläisten piirien alueella ei samanlaista pudotusta ole havaittavissa, mutta edellisvuoden huippukin oli alhaisempi kuin vuosina 1999 ja 2003. Fasaanin muutosindeksi puolestaan kääntyi etelässä nousuun useiden vuosien laskevan Yhteensä 99 56 102 225 44 556 1090 261 2433 Metsäkauris runsastuu ja levittäytyy edelleen Metsäkauris runsastuu niin eteläisten kuin läntistenkin riistanhoitopiirien alueella, lännessä voimakkaammin kuin etelässä (Kuva 1). Muutosindeksin perusteella sen kanta on etelässä suunnilleen viisin- ja lännessä kahdeksankertainen vuoteen 1999 verrattuna. Myös valkohäntäpeura on runsastunut lännessä, mutta etelässä sen kanta on pysytellyt samalla tasolla koko peltokolmioiden laskentaajan. Hirven kanta on muutosindeksin perusteella pysynyt viime vuodet sillä alemmalla tasolla, Kettu kulkenut kuin orava ... 2000 2002 2003 2004 2005 2006 2008 12 5 10 18 6 40 68 16 175 Ilveksen asettuminen parin uuden kolmion alueelle on johtanut siihen, että laskettu muutosindeksi liioittelee vahvasti koko alueen kannan kasvua. 60 Metsästäjä 3 / 2009 Riistanhoitopiiri Etelä-Häme Kymi Oulu Pohjanmaa Pohjois-Häme Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Yhteensä 10 2 4 4 49 24 2 95 8 4 13 29 6 65 59 37 221 3 3 10 21 6 54 139 31 267 7 4 12 26 1 52 141 31 274 7 3 8 14 2 49 120 20 223 11 6 6 26 2 60 133 24 268 9 5 10 21 3 49 116 23 236 9 10 11 27 6 53 102 31 249 11 7 8 17 3 34 89 22 191 12 7 10 26 5 51 99 24 234 Taulukko 2. Talven 2009 peltokolmiolaskennan tulokset 22 nisäkäs- ja 7 lintulajista. Tulokset perustuvat 234 kolmion aineistoon. Keskimääräinen lumijälkien lukumäärä/10 km/vrk on laskettu erikseen kaikille tutkituille kolmioille sekä niille kolmioille, joilta kutakin lajia on tavattu. 2009 2007 2001 1999
• Lumijälkilaskennat pelto- ja riistakolmioilla I Lumijälkiin perustuvaan riistakantojen seurantaa tehdään peltokolmioilla ja riistakolmioilla. Peltokolmiot on perustettu pellon, metsän ja asutuksen muodostamaan maisemamosaiikkiin; kuuden kilometrin mittaisesta reitistä tulisi 1,5­4 kilometrin kulkea maatalousympäristössä. Riistakolmiot on perustettu laajemmille metsäalueille. Siten pelto- ja riistakolmiot täydentävät toisiaan; edellisillä seurataan kulttuuriympäristön ja jälkimmäisellä metsäseutujen riistakantoja. Lumijäljet lasketaan yleensä yhden tai kahden vuorokauden kuluttua lumisateesta, jolloin jälkien kertymää vuorokautta kohden laskettuna voidaan käyttää hyväksi runsausarvioinnissa. Vaikka peltokolmioiden pituus on kuusi kilometriä, lasketaan jälkitiheys tavallisesti kymmentä reittikilometriä kohden, jolloin luvut ovat suoraan vertailukelpoisia riistakolmioiden tulosten kanssa. Orava 1,4 Kettu Juha Tiainen Saukko on nykyään melko tavallinen kulkija kulttuuriseutujenkin vesireiteillä. suuntauksen jälkeen. Läntisten piirien alueella kanta oli yhtä heikko kuin edeltävien kuuden vuoden aikana. Seuranta-aineiston hyödyntäminen Yksittäisten kolmioiden tuloksiin sisältyy runsaasti laskenta-aikaisista ja laskentaa edeltävistä olosuhteista sekä eläinten liikkumisaktiivisuudesta johtuvaa vaihtelua, joten ne eivät yksinään kerro paikallisen riistatilanteen vuosivaihteluista kovin tarkasti. Kun laajempien alueiden kolmioiden tuloksia yhdistetään toisiinsa, yleistettävyys paranee. Laskija saa tiedon 10 ja 50 kilometrin säteellä omalta kolmiolta sijaitsevien kolmioiden antamasta tuloksesta. Riistanhoitoyhdistykset ja -piirit saavat yhteenvedon omien alueidensa kolmioista. Tämän artikkelin kuva yleistää tuloksen vielä laajemmalle, todellisten populaatioiden alueille. Esimerkiksi metsästysverotusta mietittäessä on hyödyllistä tarkastella kannan tilaa monella eri aluetasolla. G Teksti: Juha Tiainen & Jukka Rintala Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Metsäjänis Rusakko Jäniseläin Orava Majava Piisami Susi Kettu Supikoira Kärppä Lumikko Minkki Hilleri Näätä Mäyrä Saukko Ilves Kissa Valkohäntäpeura Kuusipeura Hirvi Metsäkauris Metso Teeri Pyy Peltopyy Fasaani 189 219 24 222 1 1 1 226 75 71 97 24 1 44 8 27 45 98 125 1 72 107 5 42 45 17 30 Supikoira 81 94 10 95 0,4 0,4 0,4 97 32 30 41 10 0,4 19 3 12 19 42 53 0,4 31 46 2 18 19 7 13 Jälkien kokonaismäärä vrk (kaikki kolmiot) 1354 3781 174 2552 1 1 1 2122 345 189 252 28 1 90 25 32 106 234 2213 110 328 1021 5 286 54 131 78 Kolmioita joilta laji havaittu Osuus kaikista kolmioista (%) Taulukko 1. Lasketut peltokolmiot (lukumäärä) riistanhoitopiireittäin ja vuosittain. 1,8 Metsäjänis 2,0 Rusakko 1,0 0,0 5 Kärppä 3,5 5 Lumikko 2,5 Minkki 1,0 Näätä 1,5 kk Saukko Ilves 8 4,0 Kissa 2,0 V lk hä tä Valkohäntäpeur ä Valkohäntäpeura 1,5 Hirvi Metsäkauris M t Metso 2,0 1,4 Teeri 1,0 Pyy 2,0 Peltopyy 0,8 i Fasaani 2000 2008 E Etelä-Suomi Lä Länsi-Suomi Kuva 1. Peltokolmioilla laskettavien 15 nisäkäs- ja viiden kanalintulajin kannanvaihtelut vuosina 1999­2009 erikseen Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Kymen ja Etelä-Hämeen riistanhoitopiirien muodostamassa Etelä-Suomessa sekä Satakunnan, Pohjanmaan, PohjoisHämeen ja Oulun riistanhoitopiirien muodostamassa Länsi-Suomessa. Vuoden 1999 kantoja merkitään luvulla 1. Jälkimmäisten vuosien indeksi kertoo kuin moninkertainen kanta on ollut suhteessa vuoteen 1999. 1,0 0,4 Muutosindeksi 2,0 1,5 3 0,8 0,4 0,5 1 0,5 0,4 4 2,5 0,5 1,0 0,8 0,5 0 1,0 0,6 1,0 0,2 0,0 0,2 0,0 0,2 2 6 0,5 1 3 Metsästää 3 / 2009 Kaikki Keskimääräinen kolmiot jälkien lkm/10 km/vrk Lajin kolmiot 9,6 11,9 26,9 28,8 1,2 12,1 18,2 19,2 0,0 1,7 0,0 0,8 0,0 1,7 15,1 15,6 2,5 7,7 1,3 4,4 1,8 4,3 0,2 2,0 0,0 0,8 0,6 3,4 0,2 5,3 0,2 2,0 0,8 3,9 1,7 4,0 15,8 29,5 0,8 183,3 2,3 7,6 7,3 15,9 0,0 1,6 2,0 11,4 0,4 2,0 0,9 12,8 0,6 4,3 61
• SUOMI www.midwaysuomi.com Weaver 1-3x20 hirvikiikari Maailman laajin valikoima asetarvikkeita suomalaisen metsästäjän saatavilla! - toimitusaika 1-2 viikkoa - varastotilanne nettisivuilla - jo lähes 100000 tuotetta! - postitse koko Suomeen! ejä e: rkk ta mm e s ta im a Es laaj mas i ko ali tev tuo Mosin-Nagant synteettinen tukki Ameristep kyttäyskoju tuolilla Tuote 777174 119 Tuote 183610 250 Tuote 796212 120 Simmons 6.5-20x50 AO kiikaritähtäin Moultrie ruokinta-automaatti Moultrie D40 riistakamera Tuote 746570 250 Tuote 940724 100 Tuote 912450 179 Tilauspuhelin arkisin 9-17 09-5122933 - Verkkokaupasta 24h www.midwaysuomi.com - Sähköposti info@midwaysuomi.com SILENTUM VAIMENNIN Kemiön Metsästyspuoti Kapakkakuja 9 25700 Kemiö Puh. (02) 423 804 www.kimitojaktbod.fi e-mail: info@kimitojaktbod.fi Auki-Öppet Arkisin-Vardagar 12-18 Kaanaatie 68 Raisio Puh. (02) 239 0930 Avoinna ma-pe 10-17, la 9-14 www.asejaera.fi Aseet & ampumatarvikkeet, optiikka, loukut, koiratutkat, asesepän palvelut, vaimenninasennukset, kiikariasennukset, korjaus, entisöinti, custom-aseet. 62 Metsästäjä 3 / 2009
• Varaudu metsälle! Metsähallituksen pienriistalupien myynti alkaa kesäkuussa. Heikon kanalintutilanteen vuoksi Lapin ja Koillismaan luvat tulevat myyntiin vasta elokuussa. Muille alueille myymme kesäkuussa kanalintulupia vain syyskuuksi, koska mahdolliset rauhoitukset ovat tiedossa vasta kesäkuun lopussa. Luvat kaikelle pienriistalle (ns. kanalintulupa) Kesämyynti alkaa: ·Lappi ei kesämyyntiä ·Koillismaa ei kesämyyntiä ·Suomussalmi ja Kuhmo 4.6. ·Muu Oulun lääni 2.6. ·Etelä-, Länsi- ja Itä-Suomi 2.6. Luvat muulle pienriistalle kuin kanalinnuille (ns. vesilintu- ja jänislupa) Kesämyynti alkaa koko maassa 9.6. Kausiluvat Pienriistan kausilupia voi hakea 31.5. saakka. Huomaa, että kausilupaa voi hakea erikseen jousimetsästykseen. Sähköinen kausilupien haku: www.metsa.fi/metsastys > pienriista 1. Lupamyynnin puhelinpalvelu 0203 44122 2. Villin Pohjolan verkkokauppa www.villipohjola.fi 3. Muut kuin kanalintuluvat kännykällä. Soita automaattinumeroon, saat luvan tekstiviestillä. Toimii vain muulle pienriistalle kuin kanalinnuille. · · · · · 0600 829003 - 1 vrk:n lupa 0600 829004 - 2 vrk:n lupa 0600 829005 - 3 vrk:n lupa Pienpetokausilupa: 0600 829006 Nuorisolupa: 0600 829007 www.metsa.fi/metsastys Luvan osto Metsästää 3 / 2009 63
• Lihaskunnosta potkua jahtipoluille Metsästäjän kuntostartti Osa II Metsästäjälle tärkeimmät lihasryhmät ovat vatsa- ja jalkalihakset. Heikot vatsalihakset ovat useimmiten syynä siihen, että selkä väsyy pitkien metsälenkkien aikana. Loppuuko jaloistasi puhti hankalassa maastossa? Särkeekö selkääsi metsäreissujen jälkeen? Nyt on aika laittaa piste näille ongelmille lihaskunto- ja liikkuvuusharjoittelulla. Samalla saat vaihtelua ja lisähaastetta kuntoiluun, jonka starttasimme viime kerralla kevyellä kestävyysharjoittelulla. useimmiten syynä siihen, että selkä väsyy pitkien metsälenkkien aikana. Selkää ei jakseta pitää oikeassa asennossa, vaan se taipuu notkolle. Se johtaa pian kipuun ja jäykkyyteen. Vatsalihaksia treenaat liikkeellä 1. Jaloilla taas otetaan ne tuhannet askeleet, joista viime artikkelissa puhuimme. Lisäksi jalkojen hyvä lihasvoima auttaa pääsemään hankaliinkin jahtipaikkoihin, vaikkapa soisessa tai mäkisessä maastossa. Äkkitilanteitakaan ei voi aina välttää. Jos jalat lähtevät alta ryteikössä, pysäytetään horjahdus juuri vahvoilla jalkalihaksilla. Hirvenruhon nostaminen tai vetäminen pitää myös tehdä etupäässä jaloilla, ei selällä, mikäli haluat pitää selkäsi hyvässä kunnossa. Jalkoja treenaat liikkeellä 2. ryhti paranee silmissä. Jos treenikärpänen oikein puraisee, kannattaa toki käydä tutustumassa lähimpää harjoitussaliin. Rautakankikin taipuu! Metsällä joutuu myös notkeushaasteiden eteen, vaikka siellä ei spagaatteja joudukaan tekemään. Ojia, tuulenkaatoja, tai muita esteitä ei aina pääse kiertämään, vaan on mentävä yli. Silloin jalan on hyvä nousta sen verran, että hommasta selviää kunnialla. Hartiaseutua notkistamalla taas saat aseen nopeasti poskelle ja pidät niskajumit loitolla koko metsäreissun ajan. Kenties tärkein hyöty hyvästä liikkuvuudesta koituu kuitenkin ryhdille. Kireät takareidet ja lonkan koukistajat (jotka löytyvät lantion etuosasta) nimittäin vetävät helposti selän väärään asentoon. Passissa kipeytyvä selkä saattaa johtua juuri kireistä takareisistä. Kireät lonkan koukistajat taas vetävät selkää väärään asentoon erityisesti kävellessä. Takareisiä ja lonkankoukistajia venytät liikkeillä 3. ja 4. Onko notkeutesi ollut aina rautakanki-tasoa? Jos on, älä lannistu. Kuten voimakin, paranee myös liikkuvuus nopeasti, jos sitä vain harjoitetaan. Älä kyllästytä itseäsi tunnin venyttelytuokioilla, vaan tee muutama yksinkertainen venytys vaikka iltaisin uutisia katsoessasi. Parin viikon päästä huomaat jo selkeän eron. Notkeus on yksilöllistä ja se heikkenee iän J oillekin voimaa on siunaantunut kuin pieneen kylään. Toiset taipuvat akrobaattisiin asentoihin kuin luonnostaan. Onkin totta, että toisille voimaa tai notkeutta on siunautunut enemmän, mutta yksi asia on varma: niitä voi parantaa kuka tahansa ­ ja helposti. Treeni puree myös kaiken ikäisiin. Bodarin lihaksia tai ballerinan notkeutta ei tarvita, mutta silti lihaskuntotreeni ja venyttely auttavat metsästäjää enemmän kuin uskotkaan. Tuloksia saa nopeasti Voiman ja lihaskunnon harjoittelu on erittäin palkitsevaa, sillä säännöllisellä treenillä saa jopa huimempia tuloksia kuin kestävyysharjoittelulla. Metsästäjän ei kuitenkaan tarvitse suin päin sännätä kuntosalille, vaan metsästyskauteen valmistautumisen voi hyvin aloittaa kotioloissa muutamalla perusliikkeellä. Jos teet pari lihaskuntoliikettä 2­3 kertaa viikossa, huomaat kehitystä jokaisella treenikerralla. Tämä parannus näkyy takuulla heti myös arkielämässä: portaiden nouseminen helpottuu, sängystä pääsee ylös muutenkin kuin kierähtämällä ja kropan Mihin metsästäjä voimaa tarvitsee? Totta, metsällä ei yleensä isoja taakkoja nostella. Silti hyvä lihaskunto auttaa metsästäjää. Jalka nousee helpommin vaikeissakin maastoissa, ja kun lihaksissa on reserviä, tuntuu askeltaminen lasten leikiltä. Metsästäjälle tärkeimmät lihasryhmät ovat vatsa- ja jalkalihakset. Heikot vatsalihakset ovat 64 Metsästäjä 3 / 2009
• Ikä ja lihasvoima I Ihminen on vahvimmillaan noin 30-vuotiaana. Siitä eteenpäin lihasvoima tippuu melko hitaasti, kunnes noin 60-vuotiaana voimat alkavat tippua nopeammin. Tähän eläkeiän tuntumassa alkavaan ilmiöön liittyy myös lihasmassan hävikki. Erityisesti jalat alkavat kutistua pikkuhiljaa. Onko mitään tehtävissä? On, paljonkin. Vastoin yleisiä käsityksiä, voima ja jopa lihasmassa kasvavat iässä kuin iässä, kun niitä vain treenataan. 70­90-vuotiaillakin on saatu harjoittelulla aikaan jopa yli 100 prosentin parannuksia voimatasoissa. Voit siis jopa kaksinkertaistaa voimatasosi. Itse asiassa on ihme, jos toistomääräsi eivät kaksinkertaistu artikkelin esimerkkiliikkeissä, jos vain harjoittelet 2­3 kertaa viikossa. Metsästäjän lihaskuntoja venyttelyohjelma, osa I Tee harjoitteet 2­3 kertaa viikossa. Lepää noin minuutti liikkeiden välillä. Voi tehdä liikkeet erikseen tai vaikkapa kävelylenkin päälle. Vatsarutistus lattialla Monipuolisella treenillä kohti syksyä Syksyyn on vielä runsaasti aikaa. Tässä vinkkejä kesän harjoitteluun. I Harjoittele 3­4 kertaa viikossa, pidä 2­3 kerralla mukana lihaskuntoharjoittelua. I Harjoitteluun ei edelleenkään tarvitse uhrata koko vapaa-aikaa, vaan kestävyysja lihaskuntotreenit voi mukavasti yhdistää samaan pakettiin. Kävele tai hölkkää alle ja tee lihaskuntoliikkeet sen jälkeen. Treenin kesto voi olla 45­60 minuuttia. I Jos aloitit kävelyllä, voit lisätä haastetta ripottelemalla kevyitä hölkkäpätkiä kävelylenkkien lomaan. I Kokeile kesäisiä lajeja kuten uintia, soutua ja vesijuoksua. I Hyödynnä hyötyliikuntaa. Esimerkiksi metsätyöt ja puiden pilkkominen ovat oiva lisä liikuntaohjelmaan. I Tee venyttelyliikkeet sinulle parhaaseen aikaan, 3­4 kertaa viikossa. Voit tehdä ne myös lihaskunto- ja liikkuvuusharjoituksen päälle. myötä. Heikkeneminen johtuu osittain iän tuomista muutoksista kudoksissa, mutta pitkälti myös siitä, että liikkuvuushaasteita ei arkielämässä ole pahemmin tarjolla. Siksi harjoittelu tuottaakin nopeasti tuloksia varsinkin silloin, jos notkeus on vaikkapa vuosien istumatyön takia päässyt kehnonlaiseksi. I Vaikutusalue: Vatsalihakset I Tee näin: Asetu selällesi ja koukista polvet noin 90 asteen kulmaan. Nosta toinen käsi reiden päälle ja tue toisella päätäsi. I Vedä vatsaa kevyesti sisään ja nouse ylöspäin, kunnes kämmen on polven päällä. I Tunnet lihastyön vatsan alueella. I Tee 2­3 kertaa10­20 toistoa. Voit lisätä toistoja, kun liike helpottuu. I Vaihda käsien paikkaa puolessa välissä toistoja Jalkakyykky I Vaikutusalue: Käytännössä kaikki jalkojen ja lantion alueen lihakset I Tee näin: Seiso noin hartioiden levyisessä haara-asennossa, kädet vartalon sivuilla. I Laskeudu kyykkyyn, kunnes reidet ovat lähes vaakatasossa lattian kanssa ja nouse ylös. Ota tarvittaessa tukea seinästä tai pöydänkulmasta. I Pidä katse jatkuvasti edessä ja rintakehä ryhdikkäänä, selkä ei saa pyöristyä. I Pidä polvien ja varpaiden linja suorassa ja kantapäät lattiassa koko suorituksen ajan. I Tunnet lihastyön reisilihaksissa. I Tee 2­3 kertaa 20­30 toistoa. Voit ottaa käsipainot käteen, jos liike alkaa tuntua liian helpolta. 3. Takareisivenytys I Nosta jalka vaikkapa penkin päälle ja taivuta vartaloa kevyesti jalan päälle. I Tunnet venytyksen reiden takaosassa. I Vie venytystä eteenpäin, kunnes jalassa on miellyttävä venytyksen tunne. Kipua ei saa tuntua. I Hengitä rauhallisesti ja pidä venytystä yllä 30­60 sekuntia. Toista 2 kertaa molemmilla jaloilla. 4. Lonkankoukistajien venytys I Ota reilu askel eteenpäin ja pidä jalkaterien suunta suoraan eteenpäin. I Tuo nyt lantiota hitaasti eteenpäin, mutta pidä selkä suorassa. I Tunnet venytyksen lantion etuosassa. I Hengitä rauhallisesti ja pidä venytystä yllä 30­60 sekuntia. Toista 2 kertaa molemmilla jaloilla. Kesätreeneillä kuntoa syksyn jahtiin Jatka siis kuntoiluohjelmaa uusin lihaskunto- ja liikkuvuusmaustein. Jos et ole vielä startannut, ei ole lainkaan liian myöhäistä aloittaa. Kun seuraava artikkeli ilmestyy, ovat lihaskuntosi ja notkeutesi uudella tasolla ja olet valmis vielä haastavampiin harjoitteisiin. Niiden avulla selätät vaikeat metsämaastot ja pääset jahtimaille, joille et viime vuosina ole enää tohtinut lähteä! Teksti ja kuvat: Timo Haikarainen Metsästää 3 / 2009 65
• Tyypillisin ongelma riistaruokien laitossa on ali- tai ylimaustaminen niin, ettei riistan oma maku tule esiin. ­ On ihanaa katsoa, kun metsästäjät osaavat homman kokonaisvaltaisesti ja suolistavat, riiputtavat ja raakakypsentävät lihan vakuumissa huolella, sanoo Maija Silvennoinen. Maija Silvennoinen: Riistan makua ei kannata piilottaa 66 Metsästäjä 3 / 2009
• Yrteillä kuorrutettu hirvenfilee 600 g ulkofileetä tai sisäfileetä 2 rkl öljyä suolaa vastajauhettua mustapippuria Yrttikuorrutus: 1 3 40 2 dl rkl g dl persiljaa hienonnettuna sitruunamehua pehmeää voita ruisleipää kuutioina suolaa vastajauhettua mustapippuria Hunaja-timjamikastike: 2 rkl voita 2 tl timjamia 1 rkl hunajaa 4 dl demi glace -kastiketta 2 dl kuohukermaa suolaa vastajauhettua valkopippuria Kuullota voissa timjami. Lisää joukkoon hunaja, demi glace -kastike, kuohukerma ja mausteet. Hauduta miedolla lämmöllä 10 minuuttia. Siivilöi kastike. Valmista yrttikuorrutus. Yhdistä kaikki kuorrutuksen ainekset kulhoon ja hienonna ne sauvasekoittimella tasaiseksi tahnaksi. Leikkaa huoneenlämpöinen filee annospaloiksi. Ruskista pinta ja mausta suolalla sekä pippurilla. Sivele kuorrutusta päälle. Ruskista pinta 220-asteisessa uunissa kauniin ruskeaksi. Anna vetäytyä hetki ja leikkaa annospalat viistosti puoliksi. Metsästäjä saa minulta valmistusvinkkejä, ja minä saan palkkioksi riistanlihaa, Silvennoinen hymyilee. Timo Viljakainen Bon Apetit -ohjelmasta tutuksi tullut kokki Maija Silvennoinen kokkaa mielellään riistaruokia, erityisesti pitkään haudutettavia. Silvennoiselle riista onkin kalan ohella lempiraaka-aine. R iista on kiehtova ja hyvin vaativa raaka-aine. Sen makua ei voi jäljitellä mitenkään, Silvennoinen sanoo. Riistan kiehtovuus ja vaativuus sekä lukuisat pyynnöt innoittivat Silvennoisen kirjoittamaan vuonna 2006 Maijan riistakeittokirjan. Vaativaa riistaruokien laitto on Silvennoisen mielestä siksi, että valmistettavasta eläimestä pitää tietää paljon. Esimerkiksi eläimen ikä on syytä selvittää. ­ Nuorta eläintä ei kannata marinoida tai liottaa pilalle, vaikka vanhemman eläimen voikin liottaa vaikkapa piimässä, Silvennoinen selittää. Tyypillisin ongelma riistaruokien laitossa onkin Silvennoisen mielestä ali- tai ylimaustaminen niin, ettei riistan oma maku tule esiin. Koska riistanliha on hyvin vähärasvaista, myös siinä saa olla tarkkana, ettei lihaa kypsennä liian kuivaksi liian suurella lämmöllä. Sesongin mukaan Maija Silvennoinen noudattaa ruuanlaitossa suomalaisia sesonkeja. Sienet kuuluvat syksyiseen riista-ateriaan. Riistalihaa vaihtokaupalla Maija Silvennoinen on monessa mukana. Alkuvuodesta hän aloitti Huomenta Suomen Makuja-kokkina, lisäksi hän pyörittää kasvisravintolaa Jyväskylässä, suunnittelee ruokalistat ja kouluttaa henkilökunnan Suomen suurimmalle sisävesilaivastolle, kirjoittaa kahta uutta keittokirjaa, pitää kokkikursseja ja tekee pitopalvelukeikkoja. Metsästykseen hänellä ei löydy aikaa eikä haluakaan, mutta onneksi tuttavapiiriin kuuluu metsästäjiä, joilta hän saa riistanlihaa. ­ Muuten riistalihaa olisi todella vaikea saada. Hallistakin sitä saa huonosti, ja silloinkin kun saa, se maksaa maltaita. Riistan Silvennoinen haluaa keittiöönsä patavalmiina, asianmukaisesti käsiteltynä. ­ On ihanaa katsoa, kun metsästäjät osaavat homman kokonaisvaltaisesti ja suolistavat, riiputtavat ja raakakypsentävät lihan vakuumissa huolella, Silvennoinen toteaa. Siinä vaiheessa, kun liha pitäisi valmistaa ruuaksi, moni metsästäjä kääntyy Silvennoisen puoleen. ­ Se onkin hyvä vaihtokauppa molemmille. Maija Silvennoinen tekee riistaruokia säännöllisesti vuoden ympäri, mutta erityisesti riistaruuat kuuluvat syksyyn ja loppuvuoteen. Hän noudattaa ruuanlaitossa suomalaisia sesonkeja. Sesonkiajattelu näkyy myös työn alla olevassa uudessa keittokirjassa Sesongin herkut. ­ Loppuvuoden ateriaan kuuluu alkuruuaksi kalan mäti, pääruuaksi riista juuresten ja sienten kera, ja jälkiruoka valmistuu kotimaisista marjoista. Silvennoisella hirvipaisti kuuluu myös joulupöytään kinkun seuraksi. Suosikkiriistaa ovat hirvi ja riekko ­ pitkään haudutettuna tietenkin. Metsästäjä-lehden lukijoille Silvennoinen antaa ohjeen juhlavaan, yrteillä kuorrutettuun hirvenfileeseen. G Teksti: Maria Nikunlaakso Metsästää 3 / 2009 67
• tteluniksi Houku kit saada tulemaan paikalle hyvinkin nopeasti. Vaikka pukilla olisikin kuulemishetkellä kierroksessaan naaras, voi kiimahuipulla olevan toisen naaraskauriin äännähtely olla ylivoimainen ärsyke. Houkuttelijaa lähestyvä metsäkauris on hyvin selvillä äänilähteen sijainnista, joten asianmukainen naamioituminen ja varovaiset liikkeet ovat tässäkin metsästysmuodossa hyve. Kaitsemisvietti Kiima-aikana naarailla on huolehdittavaan kesäkuun alussa syntyneet jälkeläiset. Muutaman sadan metrin päässä naaraasta ovat aluskasvillisuuden sekaan painautuneena edellisen kesän hedelminä syntyneet vasat, joita on yleensä 2-3. Vaikka naaraas käykin imettämässä vasojaan vain muutaman kerran päivässä, se puolustaa niitä sisukkaasti mahdollista uhkaa vastaan. Vasa voi ilmoittaa vaarasta lyhyellä, aikuista metsäkaurista korkeammalla vihellyksellä joka toistuu hengityksen tahdissa noin sekunnin välein. Tähän naaras reagoi tulemalla välittömästi paikalle. Mikäli naaraan seurassa on tuolloin ollut metsäkaurisuros, seuraa se todennäköisimmin naarasta. Tässäkin tilanteessa riistatilanne voi aueta nopeasti yllättävästä suunnasta. Turvalliset ampumalinjat on siis syytä varmistaa ennen houkuttelun aloittamista. Metsäkaurispukkia houkutellaan naaraan pariutumisäänillä Metsäkauriin runsastuminen ja leviäminen laajemmalle alueelle tekee siitä lähes koko maassa potentiaalista riistaa. Kauriskannan hoito vaatii selkeää tavoitteellisuutta ja oman alueen kannan tuntemista. Sama pätee metsäkaurisurosten houkuttelumetsästykseen. Alkukesällä kaurispukkien muodostamat reviirit tulee hahmottaa ja valtaurokset erotella niin sanotusta peruspukista. Kestävän verotuksen toteuttaminen urosmetsästyksessä on paikallisen kannan perusta. kutsuminen on mahtailua toisen uroksen äänirepertuaalilla. Sopivan kokoista urosta matkimalla saadaan kiiman kilpakumppani tulemaan paikalle tarkastamaan pelin henki ­ onko ääntelijänä kilpaileva uros? Metsäkauriiden houkuttelussa oman suvun jatkaminen on vahvasti esillä. Tahdin määrää kuitenkin naaras, jonka ääntelyllä saadaan kiinnitettyä metsästysalueen valtapukkien huomio. Muihin hirvieläimiin verrattuna metsäkauriin houkuttelu on hienovaraista tunnustelua, ja se vaatii hyvää paikallisen kannan tuntemusta sekä eri urosten reviirien hahmottamista. Keväästä syksyyn metsäkauris elää varsin tiivistä elämään muiden kaurisyksilöiden kanssa olematta kuitenkaan laumaeläin. Uroksilla on omat reviirinsä, joita ne puolustavat muita uroksia vastaan. Samoilla nurkilla elävät myös naaraat, vasalliset ja vasattomat. Naarailla on omat elinpiirinsä, jotka voivat olla lomittain muiden naaraiden kanssa. Urosten merkitsemiä reviirirajoja naaraiden elinpiirit eivät kunnioita, ja paras uros etsitään tarvittaessa elinalueen ulkopuoleltakin. Hakija Kiiman noustessa naaras voi vaellella elinalueellaan, joskus sen ulkopuolellakin, äännellen lyhyin kii-ääntein. Kutsuäänen rytmi soi kaurisnaaraan hengitystiheyden mukaisesti. Äänen voimakkuus tulee pitää hyvin maltillisena. Naaraan liikkumista ja sen erilaisia pään asentoja voi simuloida pitämällä pillin taskussa tai käsien sisällä sormia raotellen. Tällä tavalla houkutellessa pukki voi ilmestyä mistä suunnasta tahansa. Useimmiten metsäkauris suojaa lähestymisensä suojaisien maastokohtien ja kasvillisuuden hyväksikäytöllä. Houkuttelijan täytyykin varautua arvaamattomiin lähitilanteisiin. G Teksti ja kuva: Veli-Matti Pekkarinen Pillit pähkinänkuoressa Kilpikonna: I Mahdollista tuottaa kahta eri houkutteluääntä. Painallus puoleenväliin tuottaa hakuäänen. Konnan pään reikiä sulkemalla voidaan tuottaa eri voimakkuuksia. Paritteluäännähdys tuotetaan painamalla peukalolla pilliä hiljaa noin 2/3 varoen tuottamasta ääntä. Loppu kolmasosa tuottaa vingahtavan ja parahtavan äänen. Liian kovaa soitettu ääni on varoitusääni, joka ei tunnetusti ainakaan houkuttele kauriita. Haitarimalli: I Ääni tuotetaan painamalla pilliä peukaloa tai kämmenpohjaa vasten. Kutsun tuottaminen on suhteellisen helppoa. Jos irrottaa haitarin varsinaisesta pilliosasta, voi äänen korkeutta säädellä liikuttamalla kieltä pitelevää rengasta. Tällöin voidaan tapailla myös kaurisvasan korkeaa hätäkutsua. Sikarimalli: I Monipuolinen puhallettava pillimalli. Pilliä kannattaa pitää kämmenkuppien sisällä, jolloin äänen väriä ja voimakkuutta voi säädellä sormia availemalla. M etsäkauriin houkuttelu liittyy merkittävästi pariutumiskäyttäytymiseen. Erilaisilla vihellyksillä voidaan tapailla kauriiden omaa ääntelyä ja saada ne toimimaan toivotulla tavalla. Metsästysmuotona metsäkauriin houkuttelu on Suomessa lapsipuolen asemassa. Tämä johtuu pääosin siitä, että Suomessa kaurispukin kevätmetsästysaika on 16.5.­15.6. eli se ajoittuu ennen varsinaista kiimahuippua. Syyskaudella rauhoitus päättyy elokuun lopussa, jolloin kiima alkaa olla jo lopussa. Houkuttelulla voidaan kiimasesongin ulkopuolella kiinnittää urosten huomio ja saada kehitettyä jännittäviä metsästystilanteita. Riistan houkuttelumetsästys on haastava metsästysmuoto, joka vaatii eläinten elintapojen tuntemista sekä varsinaisen houkuttelun hyvää taitamista. Äänivalta naarailla Mitä sitten tapahtuukin metsäkauriiden keskikesäisen kiimahuipun aikana, se tapahtuu naaraiden ehdoilla. Kaurispukit liikkuvat naaraan vanavedessä, ne jopa näyttävät ahdistelevan naaraita keskikesäisen kiimahuipun aikana. Kiivaimmillaan piirileikiksi kiihtyvä rituaali voi jättää maastoon ympyrän muotoisen kehän. Tänäkin aikana naaras kontrolloi tilannetta ja viimekädessä valitsee uroksen, jonka kanssa parittelee. Tämän, pukille vuoden tärkeimmän hetken naaras ilmaiseen muun muassa äännähtelemällä kaksitavuisella, jopa kiihtyneellä laskevalla kiii-ah-parahduksella. Samaa äännähdystä matkimalla voidaan äänenkantaman metsäkaurispu- Metsäkauris on poikkeuksellinen hirvieläin Hirvieläinten houkuttelu metsästäjän itsensä tuottamin äänin liittyy pääosin eläinten kiimakäyttäytymiseen. Hirven ja valkohäntäpeuran 68 Metsästäjä 3 / 2009
• TARKKANÄKÖINEN KATSOO PIDEMMÄLLE Leupold Cascades® 8x42 390,- 10x42 429,- Leupold Yosemite® 6x30 Black 129,- Leupold SequoiaTM-sarjat 15-45x60 459,- 20-60x80 679,- www.leupold.com Katso lähin Leupold ­ jälleenmyyjäsi osoitteesta www.hjorth.fi Metsästää 3 / 2009 69
• Hirvijahdin kohokohta on kaato ja sen jälkeiset toimenpiteet. Kaadon jälkeen on paljon tehtävää ennen kuin lihat saadaan pakastimeen. Kuvaan on sattunut useita aloittelijoita. Vasemmalta lukien kokeneet Jukka ja Hannu Salminen, opissa olevat Miikka Salminen, Outi Haapamäki, Väinö Haapamäki ja Maritta Bergström. Hannu Salmisen Rilla-koiralle hirvi oli ensimmäinen. Metsästyskummi auttaa alkuun Mitä tehdä, kun lapsi tai nuori haluaa metsälle, eikä perheessä tai lähipiirissä ole ketään joka voisi auttaa? Kuinka pääsee alkuun vaativassa harrastuksessa, jossa kokemus on tärkeä eikä asioita opita pelkästään kirjoja lukemalla? tysseuraan ja tiedustelemaan mahdollisuutta päästä vaikka ajomieheksi hirvijahtiin, kertoo Outi Haapamäki. Hongiston Erä kummina Paikallinen metsästysseura, Hongiston Erä, otti Väinön, äidin ja isän mielihyvin mukaan. Annetaanpa Outi-äidin kertoa, kuinka ensimmäinen syksy sujui ja minkälaiset olivat tuntemukset. ­ Olemme päässeet alkuun matkallamme "tyvestä puuhun", ja kivaa on ollut. Paikallinen hirviseura on lähes adoptoinut meidät, poika hämmästyttää innollaan ja sillä, että on niin nuorena vihkiytynyt asialleen. Minä taas olen ainut sukupuoleni edustaja porukassa ja saankin pakan "kivasti sekaisin" ­ ihan kaikella ystävyydellä. ­ Hämmästyneeltä ovat kuulostaneet jahtikaverit, siis siitä, että minullakin on kortti. Ovat jo tarjoutuneet hirvien kaadon jälkeen viemään jänismetsälle ja opettamaan ampumaan. ­ Olemme päässeet katsomaan kaadon jälkeiset Nylkeminen on vaativa vaihe hirven käsittelyssä. Väinö ei pelkää tarttua tehtävään, vaan on innolla mukana. Kuvassa opetuskummina on kokenut Jari Marttila ja työn alla hirven peräpää. E limäkeläisen Haapamäen perheessä asia tuli ajankohtaiseksi, kun silloin seitsenvuotias Väinö-poika ilmoitti haluavansa pienriistan metsästäjäksi. Vanhemmat eivät metsästäneet, eikä metsästäviä sukulaisiakaan ollut lähistöllä. Toki Harri-isä oli nuoruudessaan aloitellut, mutta lopettanut sen sitten varsin pian. Kotona ymmärrettiin Väinön olevan tosissaan. Outi-äiti ryhtyi ottamaan selvää siitä, kuinka metsälle on mahdollista päästä ja mitä kaikkea se edellyttää. Ensimmäisenä oli vuorossa metsästäjätutkinto. Sen Väinö läpäisi seitsenvuotiaana toisella yrittämällä. Äiti ja isä hankkivat kortin samalla kertaa. Aseiden hankkimisesta ei tässä vaiheessa puhuttu mitään, ne saisivat odottaa vielä tovin aikaa. Ensin piti saada kokemusta eränkäynnistä ja perehtyä metsästykseen rauhassa. Outi-äiti turvautui internetiin ja laittoi erähenkiselle keskustelupalstalle kysymyksen, että kuinka on mahdollista päästä perehtymään metsästykseen. ­ Ensimmäiset vastaukset olivat aivan jotain muuta kuin olin tarkoittanut. Vaihdoin keskustelupalstaa ja sain asialliset ohjeet. Niissä opastettiin ottamaan yhteyttä paikalliseen metsäs70 Metsästäjä 3 / 2009 toimenpiteet. Ajoketjussa metsää samotessani olemme päässeet paikkoihin, jollaisia en näiltä nurkin ole edes kuvitellut löytäväni. ­ Tulilla olen vain ihmetellyt, millaisia ritareita maa päällään kantaa. Miehet pitävät meistä todella hyvää huolta, jakaen jopa eväänsä ja istuimensa, ellen ole itse tajunnut varautua. Väinö on toisinaan jopa "päivähoidossa" porukan mukana, miehet ottavat hänet ketjuun silloinkin, kun en itse pääse. ­ Ruhoja paloitellessamme pojalle annetaan, totta kai, oma veitsi ja kimpale, mistä saa erotella luut. Ja sitten saa käyttää lihamyllyä. Ja tuoda tullessaan kimpaleet lihaa, vaikkemme edes ole vielä seuran jäseniä, emmekä oikeutettuja saaliinjaolle. Että kyllä on innostettu ­ jos sitä intoa tosin on ollut ihan omastakin takaa.
• ­ On ollut todella ihanaa päästä mukaan joukkoon. Metsästäjien myötä tulevat kyläläisetkin tutuiksi. Väinön into metsästykseen vei meidät vanhemmatkin mukaan, isän jo toistamiseen, ja olemme Väinön kanssa olleet jo kaksi vuotta Hongiston Erän jäseniä. Lintujahtia Vesivehmaalla Metsästys on toki paljon muutakin kuin hirvijahtia. Pienriista, aseet ja metsästystavat alkoivat kiinnostaa Väinöä entistä enemmän. Kolmannen metsästysvuoden alkaessa äiti lähti taas asialle, ja pienriistaa metsästävä metsästyskummi löytyi Asikkalan Vesivehmaalta. Siellä oli mahdollisuus perehtyä lintujahtiin ja kokeilla oikeaa asetta. Sovittu päivä oli syyskuun loppupuolella, sopivasti juuri ennen hirvijahdin alkamista. Metsälle varustauduttiin aikaisin lauantaiaamuna, ja suuntana oli Jenkkapirtin takana oleva laaja männikkökangas. Linnut olivat tällä kertaa kadonneet muihin maisemiin, edes pyytä ei näkynyt. Ei auttanut, vaikka mukana oli Leiju, kaksivuotias suomenpystykorva. Aamu ei kuitenkaan mennyt hukkaan, sillä metsässä oli paljon yhteistä tutkittavaa. Jo jälkien lukeminen oli Väinölle uutta ja mielenkiintoista. Kokenut metsästyskummi pystyi kertomaan metsästyksestä paljon sellaista, mitä muuten ei opi vuosiin. Eräaiheinen taukopaikkakin löytyi kankaalta. Kyläläisten talkoilla rakentama komea hirsilaavu on kaikkien käytettävissä, myös metsästäjien. Iltapäivä oli pyhitetty pyyn pillittämiselle, mutta tulos oli yhtä laiha kuin aamupäivälläkin. Paria heikkoa vastausta lukuun ottamatta kokemusta tuli vain maastossa liikkumisesta. Toki päivän aikana perehdyttiin myös aseisiin. Aamupäivällä mukana ollut rihlakko oli Väinölle uutta, ja siihen perehdyttiin tarkasti. Lounastauolla kokeiltiin pienoiskivääriä, jolla ampuminen kiinnosti kovasti. Pienoiskivääri on myös metsästysase, ja Väinö sai samalla oppia aseen käsittelyssä. Illansuuhun suunniteltu hanhien kuvastaminen tyssäsi yksinkertaisesti siihen, ettei Vesivehmaan aukeilla ollut näkynyt hanhia koko syksynä. Edellisvuonna pellolla ruokailleet satojen hanhien muuttoparvet suunnistivat nyt jotain muuta reittiä. Jahdin lomassa on nautinto istua tulille ja maistella eväitä. Vesivehmaan Jenkkapirtin maastossa on komea hirsilaavu, jossa Väinö ja Outi-äiti lintujahdin lomassa kertasivat aamun tapahtumia. Väinö sovittaa samalla metsästyskummin rihlakkoa olalle. Kummitoiminta auttaa sellaisia nuoria, joilla ei ole metsästystä harrastavaa isää, äitiä tai sukulaista opastamassa alkuun. Metsästys on niin vaativa harrastus, ettei ketään saisi päästää metsälle ilman pätevää opastusta ja ohjausta. Nylkyvajalla Väinö käsitteli puukkoa kuin vanha tekijä. Jari Marttila oli kummina siinä vaiheessa, kun hirveltä pyöräytettiin nahka pois hännän ympäriltä. Siinä ei tarvita niinkään voimaa kuin taitoa, että saadaan kaikki asiallisesti irti. Jahtipäällikkönä toiminut Mikko Salminen ei voinut muuta kuin ihmetellä Väinön tarmoa ja taitoja. ­ Kyllä on pojalla intoa ja puukko pysyy hyvin kädessä! Hirvi- ja lintujahdin lisäksi Väinö on Outi-äidin kanssa päässyt tutustumaan myös pomppujänisjahtiin. Helmikuinen lauantai käytettiin samoiluun Itä-Asikkalan metsästysseuran komean erämajan maastossa, jossa jäniksen ja rusakon jälkiä oli runsaasti. Muutama saatiin ylöskin makaukselta, mutta eräksi ei yhtään. Väinöä laiha tulos ei harmittanut. Päivä oli muuten antoisa, ja uutta tietoa eränkäynnistä tuli lisää roppakaupalla. Väinö etenee metsästysharrastuksessaan pienin askelin. Kokemusta erällä kulkemisesta alkaa olla jo mukavasti. Aseet tulevat kuvaan mukaan vähitellen. Perheen ensimmäinen asehankinta oli pienoiskivääri, jolla opetellaan isän opastuksella aseenkäsittelyn ja ampumisen alkeet. Tehokkaampia aseita hankitaan vasta siinä vaiheessa, kun Väinö pystyy itse kantamaan ja käsittelemään niitä. Kummin osuus on siinäkin vaiheessa tärkeä. ta. Vanhemman opastus auttaa myös kitkemään mahdolliset ramboilut, jotka eivät missään tapauksessa sovi eränkäyntiin. Hongiston Erän puheenjohtaja Tapani Nuuttila pitää luonnollisena, että nuoria otetaan mukaan seuran toimintaan. ­ Otamme avosylin mukaan Väinön tapaisia nuoria. Olemme tiedostaneet porukan ikääntymisen. Hirvijahdissa keski-ikä alkaa olla viidenkympin paikkeilla. Jos nuoria ei oteta mukaan silloin, kun he itse ovat kiinnostuneita, eivät he yritä toiste, painottaa Nuuttila. Hongiston Erä ottaa jäsenikseen miesten ja nuorten lisäksi myös naisia. Väinön Outi-äiti oli ensimmäinen seuran naisjäsen, eikä hän ole jäänyt ainoaksi. G Teksti ja kuvat: Pekka Pasanen Metsästäjätutkinto, metsästysoikeus ja aselupa I Suomessa metsästyskortin voi saada kuka tahansa, joka läpäisee hyväksyttävästi metsästäjätutkinnon. Tutkinto käsittää 60 monivalintakysymystä, joista 10 on lajintunnistuskuvia. Oikea vaihtoehto merkitään rastittamalla. Tutkinto on läpäisty hyväksyttävästi, kun virheitä on enintään 8 kappaletta. Riistanhoitoyhdistykset järjestävät tutkintoon valmistavia koulutuksia. Tutkinto ei kuitenkaan edellytä koulutusta. Suomessa voi metsästää riistaeläimiä iästä riippumatta, kunhan on hankkinut metsästyskortin ja oikeuden metsästää kyseisellä alueella. Asetta alle 15-vuotias saa käyttää vain sellaisen 18 vuotta täyttäneen välittömässä valvonnassa, jolla on hallussapitolupa kyseiseen tai vastaavaan aseeseen. Välitön valvonta tarkoittaa käytännössä sitä, että valvoja voi tarttua tarvittaessa kädellään aseeseen. Hankkimis- ja hallussapitoluvan henkilö voi saada erinäisin edellytyksin 18 vuotta täytettyään. Alle 18-vuotias, mutta 15 vuotta täyttänyt voi saada hankkimis- tai hallussapitoluvan vain holhoojansa suostumuksella. Puukko pysyy kädessä Hirvijahtiin lähdettiin Vesivehmaan kummin kanssa lokakuisena lauantaina Elimäelle Väinön kotimaisemiin. Jälleen tuli uutta tietoa ja kokemus karttui entisestään, vaikka hirvijahdissa Väinö oli jo konkari. Hongiston Erän maat ovat muodoltaan sellaisia, että jahti sujuu parhaiten ajoketjun avustuksella. Väinölle tämä oli jo tuttua hommaa, ja kilometri toisensa jälkeen selattiin maastoja. Tuoretta jälkeä oli paljon, ja oli vain ajan kysymys, koska pamahtaa. Ja tulihan se kaato, vaikka ei ihan ajoketjun edessä. Hannu Salminen kaatoi nuoren Rilla-koiransa seisontahaukulta sen ensimmäisen hirven. Väinölle päivän kohokohta oli kaadolle pääsy ja toimenpiteet sen jälkeen. Suolistamisen jälkeen tiheikköön kellahtanut mullikka vedettiin väljemmille vesille, ja Väinö oli tomerasti köydessä kiinni. Oppia tuli siitä, että jahti voi joskus kysyä voimiakin. Kummi auttaa alkuun Kummitoiminta auttaa sellaisia nuoria, joilla ei ole metsästystä harrastavaa isää, äitiä tai sukulaista opastamassa alkuun. Metsästys on niin vaativa harrastus, ettei ketään saisi päästää metsälle ilman pätevää opastusta ja ohjaus- Metsästää 3 / 2009 71
• Metsästäjäorganisaatio tiedottaa TOIMIJÄRJESTELYJÄ I Keski-Suomen riistanhoitopiirin riistapäällikkö Jukka Purhonen on vuorotteluvapaalla ajalla 1.5.-20.9.2009. Edellä mainittuna aikana toimii vs. riistapäällikkönä Olli Kursula ja vs. riistanhoidonneuvojana Teemu Lamberg. Yhteystiedot: Olli Kursula, 0400-243 414, olli.kursula@riista.fi Teemu Lamberg, 040-4878 987, teemu.lamberg@riista.fi . Etelä-Häme Piirit Nuorille Syventävä metsästäjätutkinnon valmennuskurssi Metsästäjäin Keskusjärjestön Laitialan toimintakeskus, Hollola 10.­12.6.2009 I Etelä-Hämeen riistanhoitopiiri ja sen itäiset riistanhoitoyhdistykset jatkavat yhteistyötä Metsästäjäin Keskusjärjestön Hollolan Laitialan toimipisteen kanssa. Kesäkuussa 2009 järjestäen 12­18 vuotiaille nuorille suunnattu metsästäjätutkintoon valmentava kurssi. Kurssi sisältää koulutuksen perusmateriaalin lisäksi runsaasti käytännönläheisiä osioita. Niissä keskitytään havainnollisin välinein, materiaalein ja toimintaympäristöin erityisesti lajitunnistukseen, riistan elinympäristöjen hoitoon, pienpetojen pyyntiin ja saaliin käsittelyyn sekä turvallisiin metsästysmenetelmiin. Lisätietoa: MKJ Laitialan toimintakeskus (03) 882 570, mkj.laitiala@riista.fi tai Etelä-Hämeen riistanhoitopiiri (03) 644 650, etela-hame@riista.fi, sekä www.riista.fi sivun kohdista: MKJ:n tiedotteet ja palvelut / koulutus / nuoriso. Vapaamuotoiset mutta sitovat ilmoittautumiset yhteystietoineen tulee toimittaa perjantaihin 29.5.2009 mennessä kirjallisesti s-postina os. mkj.laitiala@riista.fi , fax 03-882 5711 tai kirjeitse osoitteeseen MKJ Laitialan toimintakeskus, Metsästäjäntie 39, 16790 Manskivi. Haetaan Toiminnanohjaajaa I Vanhan-Korpilahden riistanhoitoyhdistys hakee toiminnanohjaajaa. Hakemukset 15.6 mennessä ja tiedustelut: puheenjohtaja Seppo Hormalainen Tuulantie 9 41800 Korpilahti puh. 044-0821 919, 0400-239 491 Mikko Alhainen riistanhoidonsuunnittelijaksi I Metsästäjäin Keskusjärjestöön on valittu MMK Mikko Alhainen määräaikaiseksi riistanhoidonsuunnittelijaksi 1.2.­31.12.2009 suunnittelemaan ja valmistelemaan valtakunnallista kosteikkojen kunnostushanketta. Töiden ohessa hän viimeistelee metsäekologian ja riistaeläintieteen opintoja Helsingin yliopistossa. Satakunta Nuorten metsästäjien leirit 2009 I Satakunnan Riistanhoitopiiri ja Suomen Metsästäjäliiton Satakunnan piiri järjestävät tulevana kesänä kaksi nuorten metsästäjien leiriä. Leireille otetaan osallistujia ensisijaisesti piirien toimialueelta. Leirillä on aikaisempina vuosina ollut suuri suosio, joten ilmoittaudu ja varaa paikkasi hyvissä ajoin. Leirit järjestetään: HONKAJOELLA 21.- 23.7.2009 ja HÄMEENKYRÖSSÄ 27.7. - 29.7.2009 I Leirillä tehdään mm. pyyntilaitteita, opetellaan käsittelemään riistaa ja perehdytään metsästyskoiriin ja niiden kouluttamiseen. Osallistujilla on mahdollisuus osallistua metsästäjätutkintoon. Kaikkia tutkinnossa tarvittavia asioita ei käsitellä leirin aikana, joten oppilaiden tulee etukäteen tutustua perusteellisesti Metsästäjän opas- kirjaan. Leirimaksu on 60 euroa ja se sisältää ruuan, majoituksen 4-6 hengen huoneissa, vakuutuksen ja tarvikkeet. Metsästäjätutkinnon maksu on 13 euroa. Osoitteenmuutoksia I Euran seudun rhy: Timo Nurminen, Kirkkovainiontie 4 B, 27500 Kauttua, p. 0400-7751 78, 02-865 2270, timo.nurminen@dnainternet.net I Kihniön rhy: Tommi Ojala, Hongistontie 36, 39820 Kihniö, p. 050-554 3122, tommi.ojala@ippnet.fi I Mouhijärven piirin rhy: Olli Nuotio, PL 110 (Raivionkatu 3), 38201 Sastamala, p. 050-575 7179, olli.nuotio@oikeus.fi I Lavian seudun rhy: Hannu Lindstedt, Pyhänojantie 45, 38600 Lavia, p. 040-574 8969, hannu.lindstedt@suomi24.fi I Vetelin riistanhoitoyhdistyksen: uusi toiminnanohjaaja Erkki Lassila, Mäntöläntie 110, 69730 Tunkkari, erkki.lassila@luukku.com Ilmoittautuminen ja tiedustelut: Honkajoen leiri ( 20 osallistujaa ) Tapio Loukkaanhuhta, puh. 040-550 0001 Hämeenkyrön leiri (15 osallistujaa) Esa Virtanen, puh. 050-52 72 187 Pohjois-Savo METSÄSTYSELOKUVAT KESÄHINNOIN! Laadukkaat Videosaran dvd-elokuvat nyt tosi edullisesti,kun tilaat useampia saman tien! Esim. uutuus KETTUKOIRIA JA ERÄNKÄVIJÖITÄ, elokuva kettujahdeista amerikankettukoirilla, PEURAMAILLA, suomalaista valkohäntäpeuran metsästystä parhaimmillaan, AFRIKKA - METSÄSTÄJÄN PARATIISI, saalisrikas eräretki Afrikkaan. LINNUSTAJAN ERÄSYKSY, linnustajan toive-elokuva! Yhteensä 22 erilaista metsästyselokuvaa kiehtovista aiheista! Ovh 26 , mutta kysy kesätarjous, jos tilaat useampia! Lisätietoja www.videosara.fi tai gsm 0400-229 739. Voit tilata tekstiviestillä tai sähköpostilla, os. arttu@videosara.fi. Videosara/Arttu Kotisara, 44500 Viitasaari Riistakurssi Villa Tarpisella Nilsiässä 31.7.-2.8.2009 I Kurssi on tarkoitettu nuorille ja vähän varttuneemmillekin ja kurssin päätteeksi on mahdollisuus suorittaa metsästäjätutkinto. Tarkempia tietoja kurssiohjelmasta ja kurssimaksuista saa vetäjiltä. Ilmoittautumiset 15.07. mennessä Henry Kainulainen p. 050 577 2760, tai sähköposti henry.kainulainen@villatarpinen.com Tiedustelut Esko Mertanen p. 0400 385 879 Riistakurssi Metsäkartanolla Rautavaaralla 22.-25.6.2009 I Nuorten riistakurssi, jonka päätteeksi on mahdollista suorittaa metsästäjätutkinto. Ilmoittaudu 5.6. mennessä p. 040-8396350, info@metsakartano.com Lisätietoja kursseista: Metsäkartano p. 040 839 6350 info@metsakartano.com www.metsakartano.com 72 Metsästäjä 3 / 2009
• Itä-Suomen Ympäristökasvatuspäivät kokosivat luontoalan toimijoita Ilomantsiin I Pohjois- ja Etelä-Savon sekä Pohjois-Karjalan riistanhoitopiirit olivat mukana Itä-Suomen Ympäristökasvatuspäivillä Mekrijärvellä 23.­24.3.2009. Tutkimusaseman tiloissa kokoontui nelisenkymmentä toiminta-alueen ympäristökasvattajaa kouluista, yhteisöistä ja yksityiseltä sektorilta. Tapahtuman vastuullisena järjestäjänä toimi Pohjois-Karjalan ympäristökeskus. Muut Itä-Suomen ympäristökeskukset olivat mukana ohjausryhmässä jota johti sivistystoimenjohtaja Kari Lehtola Itä-Suomen lääninhallituksesta. Riistanhoitopiirejä edusti Veli-Matti Pekkarinen Etelä-Savosta. Teemoina olivat kestävän kehityksen moninaiset haasteet myös ympäristökasvatukselle. Tarkoituksena oli käsitellä käytännön opetusta helpottavia mahdollisuuksia tuoreista näkökulmista. Ympäristökasvatuspäivien ohjelmassa oli erilaisia alustuksia, työpajoja sekä paneelikeskustelu. Riistanhoitopiirit järjestivät Vierasperäiset Eläimet -työpajan. Itä-Suomen Ympäristökasvatuspäivät järjestettiin nyt toista kertaa. Koulutuspäivät perustettiin, koska haluttiin saattaa yhteen ympäristökasvatuksen hyväksi toimivia tahoja, ja Itä-Suomi muodostaa tarpeeksi laajan alueen suurempien asiakokonaisuuksien käsittelemiseksi. ­ Usein toiminta on niukkojen resurssien kanssa painimista ja yksinäistäkin eli ei yksinkertaisesti ole aikaa pitää riittävästi yhteyttä muihin toimijoihin. Tämä toisaalta johtaa siihen että tehdään asioita tavoilla, joista toisilla jo olisi kokemuksia. Keksitään siis pyörää yhä uudestaan, kun voimavaroja voitaisiin keskittää hyvien käytäntöjen jakamiseen ja toisilta oppimiseen. Paitsi ruohonjuuritason toimijoiden, myös viranomaisten yhteistyötä haluttiin kehittää, koska vuosien varrella on kuitenkin huomattu, että yhteistyötä täytyy jollain tavalla koordinoida, sanoo Juha Kokkonen Pohjois-Karjalan ympäristökeskuksesta. Ympäristökasvatuspäivien kohderyhmänä voidaan pitää kaikkia ympäristökasvatuksen piirissä toimivia. ­ Kuitenkin eniten näistä päivistä katsotaan hyötyvän opettajien. Valitettavasti nykyinen taloudellinen tilanne vaikeuttaa heidänkin kohdallaan osallistumista. Se nähtiin näidenkin päivien aikana pienempänä osallistujamääränä sekä viime hetken peruuntumisina, Kokkonen valittelee. Vastuu ympäristöstä lähtee lähiympäristöstä Kokkosen mielestä nyt eletään ympäristökasvatuksen tulevaisuuden kannalta mielenkiintoisia aikoja. ­ Meneillään oleva valtion aluehallinnon uudistus tulee aiheuttamaan varmasti muutoksia myös tässä aihepiirissä. Vielä ei tiedetä tuleeko esimerkiksi ELY-lakiin/asetukseen maininta ympäristökasvatuksesta ja pyritäänkö sitä yleensä jotenkin vastuuttamaan jollekin taholle. Toivottavasti näin tapahtuu, koska sen täytyy sitten tarkoittaa myös työn jonkinasteista resursointia. On mielenkiintoista nähdä, miten ympäristökasvatuksen kokonaisuus kehittyy koulumaailmassa opetussuunnitelmineen: saako se asiaan kuuluvan painoarvon vai hautautuuko se kaiken muun sälän alle, Kokkonen pohtii. ­ Joka tapauksessa on selvää, että viime kädessä paljon on kiinni yksittäisten ihmisten, oli sitten kyseessä opettaja tai kuka tahansa meistä, aktiivisuudesta ja innostuneisuudesta ympäristökasvatusta kohtaan. Tietoisuus ja vastuu ympäristöstä lähtee kuitenkin jokaisen lähiympäristöstä ja siksi ruohonjuuritason toiminta on kaiken perusta. Viranomaisten vastuulla on sitten se, miten tältä pohjalta lähteviä ideoita ja toimintamuotoja voidaan jalostaa ja jakaa eteenpäin kestävän kehityksen periaatteita noudattaen. Monet Ympäristökasvatuspäivien osanottajat kertoivat saaneensa uusia virikkeitä arkiseen työhönsä, erityisesti opettajat. Kestävän kehityksen teema oli vahvasti mukana sekä alustuksissa että työpajoissa. Ympäristökasvatuspäivät huipentuivat paneelikeskusteluun, jonka aiheena oli muun muassa kestävä kehitys. ­ Ehkäpä tuota kestävän kehityksen problematiikkaa saatiin jollain lailla avattua ja saatiin osallistujat pohtimaan kestävän kehityksen toteutumista arkipäivässä, Kokkonen toivoo. Jatkossa on suunniteltu, että koko Itä-Suomea koskevat pidettäisiin joka toinen vuosi ja välivuosina voitaisiin keskittyä maakunnallisiin tapahtumiin. Aihepiirejäkin voitaisiin siis sorvailla alueen mukaan. Seuraavat päivät järjestää Etelä-Savo joko vuoden tai kahden kuluttua. G Teksti: Veli-Matti Pekkarinen Ampumataulut 2009 Oy Eräkontti Ab TA006 TA007 TA008 TA009 TA010 TA011 TA012 TA013 TA014 TA015 TA016 TA017 TA018 TA019 TA020 TA021 TA022 TA023 TA024 TA025 TA027 TA028 TA029 TA030 TA034 TA035 TA040 TA041 TA042 TA043 TA044 TA045 TA046 TA047 TA048 TA049 TA050 TA051 TA052 TA053 TA054 TA055 TA056 TA061 TA065 TA066 HINNAT Hirvenhiihtotaulu kartonkia 0,95 e / kpl Hirvenhiihdon viestitaulu 0,45 Arviokuva hirvenhiihtoon 2,85 Pienoishirvitaulu, 50m 2,85 Pienoishirvitaulun keskiö, 50m 0,35 Ilmahirvitaulu 0,15 Luodikkotaulu 100m 0,90 Pienoisluodikkotaulu, 50m 0,55 Keskieuroop.taulu, kettu 100m 4,90 Keskieuroop.taulu, gemssi 100m 4,90 Keskieuroop.taulu, kauris 100m 4,90 Keskieur.taulu, villisika 100m 4,90 Kettutaulun keskiö 100m 0,70 Gemssitaulun keskiö 100m 0,70 Kauristaulun keskiö 100m 0,70 Villisikataulun keskiö 100m 0,70 Hirvitaulun paikkatarra 3,50 Luodikkopaikka 12 mm 2,50 Luodikkopaikka 16 mm 2,95 Luodikkopaikka läpinäkyvä 4,50 Levytulkki luodikko 6,90 Tappitulkki 5,7mm/ .222 9,90 Tappitulkki 6,16mm/ .243 9,90 Tappitulkki 7,62mm/ .308 9,9 Pohjoismainen kauristaulu 100m 9,50 Pohjoism. kauristaulun keskiö 0,90 Ilmaluodikkotaulu- nauha 0,15 Kohdistustaulu 2,90 Negatiivitulkki 4,5 ilmakiväär 9,90 Ilma-asetaulu villisika 0,20 Ilma-asetaulu kettu 0,20 Ilmakivääritaulu gemssi 0,20 Ilmakivääritaulu kauris 0,20 Paikkarulla keskieur. kauris 5,90 Paikkarulla keski-eur. kettu 5,90 Paikkarulla keski-eur.villisik 5,90 Kauristaulu 50m pienoiskivääri 3,90 Villisikataulu 50m pienoiskivä 3,90 Kettutaulu 50m pienoiskivääri 3,90 Keskiö kauristaulu 50 m 0,40 Keskiö villisikataulu 50m 0,40 Keskiö kettutaulu 50 m 0,40 Iso hirvitaulu 75/100 m 6,00 Valkoinen paikka 16 mm 4,00 Juokseva villisikataulu 4,90 Ilmaluodikkotaulu nauha 3000 kpl 300 e / 3000kpl rulla Katso lisää www.erakontti.fi Tilaukset: puh. 0104409410 erakontti@erakontti.fi Ville Hokkanen MKJ kansainvälistä edunvalvontaa Metsästäjä 3 / 2009 73
• Tutkijan tuntoja Tiedenuorten esiinmarssi Viime viikolla ­ kirjoitan tätä vappuaattona ­ Katja Holmala väitteli keskikokoisten nisäkäspetojen yhteisöstä. Väitöksen aihepiiri on riistantutkimusta tyypillisimillään. Ensi viikolla Kim Jaatinen väittelee lajinsisäisestä pesäparasitismista tutkimuskohteenaan islannintelkkä. Kolme tuntia Kimin jälkeen aloittaa Aleksi Lehikoinen oman puolustautumisensa; Aleksin väitös käsittelee ilmaston vaikutuksia lintukantoihin, riistalinnut ovat tutkimuksissa tärkeässä roolissa. Nämä kolme väitöstä tarkastetaan Helsingin yliopistossa, Kim Jaatisen opponenttina toimii kollegani Hannu Pöysä. I Kesäkuun alussa Janne Miettinen väittelee Joensuun yliopistossa aiheenaan talousmetsiemme metson elinympäristöt. Janne on koulutukseltaan metsätieteilijä, mutta metsomies henkeen ja vereen, häntä voisi luonnehtia metsäekologiksi. Tämä poikkitieteellinen ote antaa hänelle toivottavasti merkittävän postin luonnonhoidollisessa metsänsuunnittelussa ja -hoidossa. Minä häiritsen ­ toki pieteetillä ­ Jannen väittelyä opponenttina. Riistarintamalla siis tapahtuu, ja vaikka tällainen väitössuma onkin harvinainen, se heijastaa kuitenkin hyvin ajan henkeä ja aktiviteettia. Riistantutkijat ja yliopistojen eläntieteilijät kulkivat tiukasti omia polkujaan vielä muutama vuosikymmen sitten. Tutkijat eivät juuri jalallaan astuneet kilpakumppanien toimitiloihin. En tarkalleen tiedä eripuran perussyitä, mutta eiköhän ne henkilökemioihin liity ja virkajärjestelyihin, osin myös tutkimuksen rahoitusmalleihin. Kumpikaan osapuoli ei voinut tuntea ylenpalttista ylemmyydentunnetta, siihen ei ollut ainakaan mitään ns. tieteellistä syytä, suomalaisen eläintieteen tila oli varsin vaatimaton. Maailma muuttui hyvin nopeasti 1970 ja ­80-luvun taitteessa, uusi ekologisukupolvi professori Olli Järvisen johdolla johdatti silloiset nuoret tutkijat itsetietoisuuteen ja aitoon kansainvälisyyteen. Ollin äkillinen poismeno ­ hän ehti olla professorina vain kymmenen vuotta ­ pysähdytti suomalaisen tutkijakunnan, mutta onneksi vain hetkeksi. Ilkka Hanski otti ohjat haltuunsa ja hänen henkilökohtainen panoksensa on tehnyt suomalaisesta ekologiasta maailmanluokan tieteenalan. Myös edesmennyt professori Esa Ranta ymmärsi erinomaisesti riistantutkimuksen merkityksen, tuttujen ja tunnettujen eläinten tutkiminen edesauttaa tutkimustiedon leviämistä. Suomalaisen riistantutkimuksen tutkimus- ja seuranta-aineistot ovat kansainvälisen kateuden kohteita, etenkin Esa-vetoiset mittavat populaatioanalyysit ovat vain lisänneet niiden arvoa. Suurena kulinaristina Esa ymmärsi myös sen, että tutkimuskohteet saavat olla maukkaita. Näiden herrojen myötä riistantutkimus ja yliopistot ovat Suomessa löytäneet toisensa, ehkä paremmin kuin monessa muussa maassa. Hyvin nopeasti tämä ekologian nousukausi tarttui myös riistantutkimukseen. Tästä meidän on kiittäminen Olli Järvistä paljon enemmän kuin yleisesti osataan edes arvata. Paljon on puhuttu yliopistojen tohtoriputkista, niin hyvää kuin pahaakin. Alkuperäinen tavoitehan oli paitsi lisätä oppineisuutta ja tohtorien määrää, myös laventaa väitelleiden sijoittumista työmaailmaan ja yhteiskuntaan. Tohtorien ei tarvitse jämähtää tutkimuksen pariin, tohtorikykyjen tulee olla varteenotettavia monilla elämän saroilla. Tämä näkyy mielestäni myös monien väitöskirjojen rakenteessa: yhteiskunnallinen aspekti vilkkuu entistä useammin. Tohtoriputket, inhimillistä tekijöistä johtuen, eivät aina tuota laadukkainta "ainesta", mutta toisaalta on kiistämätön tosiasia, että tämän päivät laatuväitökset ovatkin todella hyviä. Heti uran alussa tutkijanuoret pääsevät työskentelemään kansainvälisellä huipputasolla ja "vierastutkijoiden" tunku Suomeen on kova. Riistaeläinten lisääntyneestä suosiosta huolimatta niitä tutkivat tiedenuoret eivät ole yhtä "puhdasoppista" riistantutkimusväkeä kuin ennen, mikä sekin lienee vain positiivinen asia tänä monitieteisenä aikana. Suurimmat ongelmamme rekrytoimisessa liittyvät sitouttamiseen, metsästystä on ymmärrettävä ja eräetiikkaa kunnioitettava, silti sallien erilaisia mielipiteiden vivahde-eroja. Sitouttamisen tulee tapahtua kasvattamalla, ilman bonuksia. Riistantutkimusta koettelee yllättävänkin pian sukupolvenvaihdos, se nähdään joko peikkona tai mahdollisuutena. Nykyinen tohtoribuumi auttaa näkemään valoisammin tulevaisuuteen. Lopuksi tahdon jälleen kerran väittää, että suomalainen biologi ymmärtää sekä suojelua että hyödyntämistä metsäläisen tapaan, aidosti. Tämä ymmärrys on myös iskostunut nykybiologeihin, eikä ihme sillä tämän nuorison on kasvattanut ja kouluttanut tuo 80-luvun alun murroksen hurmahenkien joukko. Pyydän paljon, mutta siitä huolimatta toivon pojasta polven paranevan. G Teksti: Harto Lindén Kirjoittaja on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimusprofessori. 74 Metsästäjä 3 / 2009
• Otatteko Roosan mukaan lomamatkalle tänä vuonna? Muista suojata hänet punkkeja, kirppuja ja niiden levittämiä tauteja vastaan. Anna yksi hoitokerta viimeistään viikko ennen lähtöä, sen jälkeen säännöllisesti joka neljäs viikko. (fipronil) Punkkeja, kirppuja ja täitä vastaan sekä koirille että kissoille Lue lisää osoitteessa Metsästäjä 3 / 2009 75 FL/SF/A2/02.09 Vaikuttava-aine: Fiproniili 100 mg/ml. Käyttöaiheet kohde-eläinlajeittain: Koiran ja kissan kirppujen ja punkkien häätö ja ennaltaehkäisy. Koiran ja kissan täiden ja väiveiden häätö. Vasta-aiheet; Valmistetta ei tule käyttää 8 viikkoa nuoremmilla koirilla ja kissoilla, koska ei ole tutkimustuloksia alle 8 viikon ikäisten pentujen hoidosta. Ei saa hoitaa kaneja, koska näillä on esiintynyt haittavaikutuksia ja kuolemantapauksia. Haittavaikutukset: Nuolemisesta voi olla seurauksena lyhytaikainen runsas syljeneritys, joka pääasiassa johtuu kantaja-aineesta. Poikkeustapauksissa on esiintynyt hypersalivaatiota, ohimeneviä neurologisia oireita (tuntoherkkyyttä, masennusta ja rauhattomuutta) oksentelua tai hengitysvaikeuksia. Haittavaikutukset ovat harvinaisia, mutta paikallisia ihoreaktioita on esiintynyt antokohdassa (ihomuutoksia, karvattomuutta, kutinaa ja ihon punoitusta ). Älä yliannosta. Pakkaukset: 3 x 0,5 ml, 3 x 0,67 ml, 3 x 1,34 ml, 3 x 2,68 ml. www.frontline.com Merial Norden PL 4440, 00002 Helsinki Puh. 050 5051 399
• Osoitteita Metsästäjäin Keskusjärjestö, MKJ Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki Puhelimet: Vaihde 09-2727 810, Fax. 09-2727 8130 e-mail: etunimi.sukunimi@riista.fi www.riista.fi Riistanhoitopiirit e-mail: etunimi.sukunimi@riista.fi Etelä-Häme: Lukiokatu 14, 13100 Hämeenlinna, puh. 03-644 650, fax. 03-6446 522. Riistapäällikkö Jyri Rauhala, puh. 0400-225 745. Etelä-Savo: Virastotie 3, PL 14, 51901 Juva, puh. 0440-452 830, fax. 015-452 831. Riistapäällikkö Petri Vartiainen, puh. 0500-257 407, rh-neuvoja Veli-Matti Pekkarinen, puh. 0400-257 407. Kainuu: Syväyksenkatu 1 B 27, 89600 Suomussalmi, puh. 0400-188 565, fax. 08-712 397. Riistapäällikkö Jukka Keränen, puh. 0400-137 028, rh-neuvoja Marko Paasimaa, puh. 0400-268 390. Keski-Suomi: Vs. Olli Kursula, Kauppakatu 19 A 7, 40100 Jyväskylä, puh. 020 7479 630, 0400-243 414, telefax 020 7479 639. Rh-neuvoja vs. Teemu Lamberg, puh. 040-4878 987. Kymi: Pikkuympyräkatu 3 A, 49400 Hamina, puh. 0440-494 005 fax. 05-344 0998. Riistapäällikkö Erkki Kiukas, puh.0400-258 479, rh-neuvoja Jouni Tolvanen, puh. 040-7162 223. G Toiminnanjohtaja: Jari Pigg, puh. 09-2727 8111. G Apulaistoiminnanjohtaja: Sauli Härkönen, puh. 09-2727 8112, 050-5055 635. G Talous: Pekka Lehikoinen, puh. 09-2727 8118, 0400-648 678. G Metsästys ja riistanhoito, koulutus ja neuvonta: Tuomo Pispa, puh. 09-2727 8115, 0400-700 778. Marko Svensberg, puh. 09-2727 8117, 040-5573 827. G Viestintä, Metsästäjä- ja Jägaren-lehdet: Klaus Ekman, puh. 09-2727 8116, 0400-463 943. Maria Nikunlaakso, puh. 09-2727 8119, 040-7425 626 G Varasto ja tilaukset: Marion Sundqvist, puh. 09-2727 8150. G Laitialan toimintakeskus: Metsästäjäntie 39, 16790 Manskivi, puh. 03-882 570, fax. 03-8825 711, Ilkka Ala-Ajos, 0500-817 913, Marko Muuttola, 050-9113 832. Osoitteenmuutokset: 0303 9777 Lappi: Vanamokatu 3 D, PL 8050, 96101 Rovaniemi, puh. 016-3790 081, 0400-864 329 (tsto), fax. 016-3790 085. Riistapäällikkö Teuvo Eskola, puh. 0400-392 667, rh-neuvoja Urpo Kainulainen, puh. 0400-394 329. Pohjois-Savo: Kiekkotie 4, 70200 Kuopio, puh. 044-3653 810, fax. 017-2823 005. Riistapäällikkö Jouni Tanskanen, puh. 0500-376 800, rh-neuvoja Ville Hokkanen, puh. 050-4311 276. Ruots. Pohjanmaa: Kungsgårdsvägen 58 G, 65380 Vaasa, puh. 06-3560 352, fax. 06-3560 360. Riistapäällikkö Mathias Lindström, puh. 050-3490 175, rh-neuvoja Stefan Pellas, puh. 06-3560 351, 050-5117 279. Satakunta: Porintie 9, 29250 Nakkila, puh. 02-5319 000, fax. 02-5319 001. Riistapäällikkö Mauri Krusberg, puh. 0500-638 062, rh-neuvoja Reima Laaja, puh. 0500-742 354. Uusimaa: Sompiontie 1, 00730 Helsinki, puh. 09-3507 230, fax. 09-3872 878. Riistapäällikkö Reijo Orava, puh. 0500-420 810, rh-neuvoja Visa Eronen, puh. 050-3661 114. Pääkaupunkiseudun metsästäjätoimisto: Veikko Seuna, puh. 09-3507 244, 0500-458 357. Varsinais-Suomi: Tehdastie 2, 21530 Paimio, puh. 02-4779 610, fax. 02-4779 615. Riistapäällikkö Heikki Uotila, puh. 0400-530 548, rh-neuvoja Jörgen Hermansson, puh. 02-4779 620, 0400-909 565. Karhupalvelunumero 016-379 0086. Oulu: Ratatie 41, PL 35, 91501 Muhos, puh. 08-5353 500, fax. 08-5333 555. Riistapäällikkö Keijo Kapiainen, puh. 0500-387 705, rh-neuvoja Harri Hepo-oja, puh. 0500-282 082. Pohjanmaa: Vapaudentie 32­34 B 21, 60100 Seinäjoki, puh. 06-4217 223, fax. 06-4217 225. Riistapäällikkö Jarkko Nurmi, puh. 0400-180 084, rh-neuvoja Juha Heikkilä, puh. 06-421 7222, 0400-180 083. Pohjois-Häme: Finnentie 8, 36200 Kangasala, puh. 03-3140 9400, fax. 03-3140 9450. Riistapäällikkö Jani Körhämö, puh. 0400-231 452, rh-neuvoja Marko Mikkola, puh. 03-3140 9417, 045-1359 690. Pohjois-Karjala: Teollisuuskatu 15, 80100 Joensuu, puh. 013-285 260, fax. 013-285 263. Riistapäällikkö Juha Kuittinen, puh. 013-285 261, 0400-376 189, rh-neuvoja Reijo Kotilainen, puh. 013-285 262, 0500-196 622. Metsähallitus Maa- ja metsätalousministeriö PL 30, 00023 valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 09-160 01. Kala- ja riistaosasto Käyntiosoite, Mariankatu 23, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 valtioneuvosto, fax. 09-1605 2284. Osastopäällikkö Pentti Lähteenoja Apulaisosastopäällikkö Christian Krogell, puh. 09-16053 373, 040-7353 173. Neuvotteleva virkamies Sami Niemi, puh. 09-1605 3374. Ylitarkastaja Jussi Laanikari, puh. 09-1605 2283, 040-7336 229. Ylitarkastaja Outi Helander, puh. 09-1605 2188, 040-4847 778. Luontopalvelut / metsästys- ja riistanhoitoasiat Erätalouspäällikkö Olavi Joensuu, PL 81, 90101 Oulu, puh. 020-5646 609, 0400-290 707, olavi.joensuu@metsa.fi Ylitarkastaja vs. erätalouspäällikkö Jukka Bisi, puh. 040-5370 993, jukka.bisi@metsa.fi Ylitarkastaja Ahti Putaala, puh. 040-8272 574, ahti.putaala@metsa.fi Villi Pohjola Asiakaspalvelu ja lupamyynti puh. 020-344 122, www.villipohjola.com Riistan tauti- ja kuolinsyyselvitykset: Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA, Oulun tutkimusyksikkö, Satamatie 15, 90520 Oulu, Postiosoite: PL 517, 90101 Oulu, puh. 020-772 003. Eläinnäytteet osoitteella: EVIRA, Matkahuolto, Oulu. Rengas-, hirvieläin ja siipimerkkilöydöt: Rengastustoimisto, PL 17, 00014 Helsingin yliopisto (Käyntios. P. Rautatienkatu 13), puh. 09-1912 8847. Suomen Metsästysmuseo: Metsästyskirjasto, arkisto. Tehtaankatu 23 A, 11910 Riihimäki, puh. 019-722 293, fax. 019-719 378, sähköposti: info@metsastysmuseo.com, internet: http://www.metsastysmuseo.com Metsästäjävakuutus: Tiedustelut metsästykseen liittyvissä vakuutusasioissa: Tapiola-Yhtiöt puh. 09-4531. Suomen Metsästäjäliitto: Kaartokatu 1 C, PL 91, 11101 Riihimäki. Puh. 019-760 490, fax. 019-7604 910 sähköposti: suomen@metsastajaliitto.fi, http://www.metsastajaliitto.fi Suomen Kennelliitto: Kamreerintie 8, 02770 Espoo. Puh. 09-887 300, fax. 09-8873 0331, internet: http://www.kennelliitto.fi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistantutkimus, PL 2, 00791 Helsinki, Käyntios.: Viikinkaari 4 puh. 020-57 511, fax. 020-5751 201. G Ilomantsin riistantutkimusasema, 82900 Ilomantsi, puh. 020-57 511, fax. 020-5751 509. G Joensuun riistan- ja kalantutkimus, Yliopistokatu 6, 80100 Joensuu, puh. 020-57 511, fax. 020-5751 409. G Evon riistantutkimusasema, Rahtijärventie 291, 16970 Evo, puh. 020-57 511, fax. 020-5751 429. G Oulun riistan- ja kalantutkimus, Tutkijantie 2 A, 90570 Oulu, puh. 020-57 511, fax. 020-5751 879. G Söderskärin riistantutkimusasema, puh. 020-5751 896. G Taivalkosken riistan- ja kalantutkimus, Ohtaoja, 93400 Taivalkoski, puh. 020-57 511, fax. 020-5751 559. G Turun riistan- ja kalantutkimus, Itäinen Pitkäkatu 3, 20520 Turku, puh. 020-57 511, fax. 020-5751 689. 76 Metsästäjä 3 / 2009
• Kaupankäyntiä Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (43 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden, korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien. Käytä tekstauskirjaimia. Vältä faxien lähettämistä, jotta vältymme turhilta epäselvyyksiltä. Vuonna 2008 hinta on 15 Eur / rivi. Ilmoituksen vähimmäiskoko on kaksi riviä. Ilmoitukset laskutetaan lehden ilmestyttyä. Toistoalennus peräkkäisissä numeroissa julkaistusta ilmoituksesta on 15 %. Ilmoitusta ei julkaista, mikäli ilmoittajalla on erääntyneitä laskuja. Ilmoitusaineisto on lähetettävä lehden toimitukseen. Os. on Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki. E­mail: marja.kraufvelin@riista.fi. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Otamme vastaan vain metsästyksen ja riistanhoidon aihepiiriin kuuluvia ilmoituksia. Metsästäjä nro 4/2009 ilmestyy 10.7.2009. Siihen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa viimeistään 4.6.2009. HUOM! Emme ota ilmoitusaineistoa vastaa puhelimitse. Venäjänajokoirayhdistys Ry. Pentuvälitys p. 0400-798 704. Jäsenasiat puh.050-538 6434. Liity tyytyväiseen joukkoomme. Venäjänajokoira on monipuolinen ja säänkestävä jahtikaveri. Saatavana kettua ja jänistä ajavista vanhemmista. Internet: www.venajanajokoirayhdistys.net Kettuterrieri monipuolinen metsästyskoira. Pentuvälitys: 040-706 6810. Jäsensihteeri 040-734 6356. www.foxterrier.fi Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliitto ry Jo 60 vuotta metsästäjien ja kalastajien edunvalvontaa maa­ ja vesialueita omistamattomien harrastajien puolesta. Tule mukaan toimintaan! Lisätietoja 03-212 6543 ja www.eramies.org. Jämtinpentuja synt. 5.4. i:KVA O. Enzo e:KVA Legenda puh.0400-380 375 S. pystykorvan pentuja, syntyvät viikolla 20. Hirvi-sukuisia. Puh.050-366 9490 Nurmes Suomenpystykorvan pentuja puh 0500-198 163 Suomenajokoira narttu 4,5 vuotias pitovaikeuksien vuoksi puh. 0400-429 565 Suomenajokoiran pentuja. I. tähtivalio XXX Pokon Mika. E. Ketjussin Misa synt. 20.05.09. Puh. +358 400-838 982 v.ryynanen@dnainternet.net Venäjänajokoiran pentuja ajotakuulla puh. 0400-274 744 www.usvavaarankennel.com Venäjänajokoiran pentuja hyväsukuisista jänistä ja kettua ajavista vanhemmista. Puh. 040-521 3520 Labradorin metsästyslinjaisia pentuja varattavissa puh. 0440-665 891 tai 0400-886 921 Sileäkarv. nout. pentuja, metsästyslinj. www.netikka.net/hultholm 0500-763 552 Sileäkarvaisen noutajan pentuja, puh. 0400-842 998, koti.mbnet.fi/msaaren Sileäkarv.noutajan pentuja. Terveet, metsästävät valiovanhemmat p.040-822 3112 Beagle-pentuja nyt ja edelleen kesällä. Hyväsukuisista, metsäverisistä eräkaveri. Puh. 019-677 1041, 0400-607 415. Saksanmetsästysterrireitä pentuja/aikuisia. Uroksia jalostukseen puh. 0500-198 163 Myydään saksanmetsästysterrierin urospentuja, synt. 4.4.2009 p. 044-337 7123 Sileäkarv. kettuterrierin pentuja käyttövaliovanhemmista. Puh.0400-788 636, Eero Suomus Gordon Setterin metsästyslinjaisia pentuja synt. vko 20 puh. 0400-299 877 Lk ­ mäyräkoiran pentuja, syntyy vko. 24. Isä FIN & S KVA-A, emä 2xMÄAJ 1. puh. 0500-724 484 Lk ­ mäyräkoiran pentuja. I XXX Lontometsän Pekko ajo 3. E. Aikakilvan Taika pennut synt. 06.04.09. Monipuoliseen käyttöön ja näyttöön. Puh. + 358 400-838 982 v.ryynanen@dnainternet.net Kk-sak.seisoj. pent. synt.vko12 palk. riistav. vanhemm. 050-546 5565 Hollola. Kk saksanseisojan pentuja huippusukuisista koepalkituista vanhemmista mahdollisesti myös osa pennuista valkopohjaisia 045-130 0224 Kk saksanseisojan pentuja synt. 10.3.09. Puhdasrotuisia, terveistä metsästävistä vanhemmista. Rek., siru, el.lääk. tark pian. Luovutus toukokuun alussa. Puh. 040-962 7505 Kk saksanseisojan pentuja varattavissa palkituista ja metsäverisistä vanhemmista. Luov. 1.5. Puh. 050-304 9559. Kk. saksanseisojan pentuja huippusuvut. Puh. 040-833 9870. Braque du Bourbonnais-pentuja koepalkituista, terveistä vanhemmista. Rotu pienikok., lyhytkarv., vahva riistainto, rauhallisia kotona. Puh. 050-554 7059 Bretagnenbassetin pentuja, luov.- vko 29-30. Puh. 02-865 4462/Mirja, 050-370 0765/Tarja Englanninspringerspanielin käyttölinjaisia pentuja. Luovutus 20.5. alkaen. p. 040-727 4791. PE-NA laukaisulaite, sopii Ka-nu tyyppisiinn pyyntiloukkuihin. Ruostumatonta terästä. Toimintavarma, helppo käyttää. H.29,- + tk. Myynti: PH - Riista puh. 050 - 566 2691 Baikal IJ-27 410,-, Baikal MP 153 410,- Lincoln Premier 698,-, Sabatti Falcon 650,-Lanber Selection 780,-, Lanber Light 895,-Remington 870 440,-, Browning Citor 1190,-Sako 850Syn 1300,-, Sako Hunter 1190,-Remington 770 + Bushnell 3-9x40+jalat 570,-Leupold 2-7x33+läpät 249,-, 4-12x40 325,-Meopta 31-12x56 val. 770,-, Kahles 1-4 798,- Ahti Huvila Oy, www.ahtihuvila.fi 63800 Soini, puh 06-528 1203, 31v. Rehtiä Asekauppaa! Mossber 12/76syn 360e,12/89 syn 440e Tikka T3, CZ, Yildiz, Baikal, Marlin Sasta Gorepuvut, Chiruca vaell. kengät Ultrapoint GPS-tutkat, Garmin GPS. Anon Ase ja Tukku, Pudasjärvi 08-821 337, 0400-384 118, 0400-384 518 Posti,MH: Edullisesti ja Nopeasti! www.anonase.com Myymme uusia ja käyt. mets. aseita: Benelli, Remington, Lincoln, Baikal ym. sekä patruunoita, ruutia, nalleja, luoteja ja muita metsästystarvikkeita kilpailukykyiseen hintaan. Krono Järn, Torgarev. 2, Kruunupyy Puh. 06-834 5003, 050-411 0473. Lataus-, ammunta- ja metsästystarvikkeet, optiikka ja koiratutkat edullisesti netistä www.asetarvike.com puh. 040-540 1182 Aseet, patr. + lataustarv.+ratalaitteet + kahvat puh. 019-782 307 www.mattikauppi.fi Alfa/Ultra-Alfa - vaimennin kivääriin 140 - 160 euroa, asennus 50 euroa teräksinen, ei hitsattu, tehovaimennin halkaisija 42mm, paino alkaen 250g, www.ouluntyostokeskus.com japanilaiset ja keskiaikaiset miekat puh. 08-311 3133, 040-508 5833 Jousimetsästys kasvaa! Tule tutustumaan aloittelijan tuotteisiin ja palveluihin. Meillä on kaikki, mitä tarvitset uuden harrastuksen aloittamiseen. Uutena palveluna sivuillamme käytettyjen jousien ja tarvikkeiden myyntifoorumi. www.merrysport.fi Sako,Tikka, CZ ja Remington kiväärit. Kivääritarjous! CZ 550 .308Win alk.650 Benelli, Beretta, FC ja Lincoln haulikot. Meopta R1 3-12x56 valopisteellä 775 ja Tasco 3-9x40 Pronghorn 75 , takuu 10v. Ylöjärven Asetarvike, Rantakiventie 7 Puh. 03-348 4004, Käytetyt aseet netissä: www.asetarvike.fi Hirvikivääri RWS-Mauser kal. 30-06 kiikari Leupold VX-II 3-9, Puh 040-567 8696 Sotilaskivääri Honkaranta, 9,3x53. Hp. 150 . Joensuu. Puh: 050-549 9702 Drillinkejä rihlakoita. Varastossa yli 200 käytettyä asetta.Myös patruunat Soita 050-367 6856, katso www.ace-gun.com tai käy Relanderinkatu 90, 78200 Varkaus Asetarjoukset. Myymme lähes kaikkia Suomeen tuotavia aseita ja kiikareita sekä SAKO- ja TIKKAkivääreitä kilpailukykyiseen hintaan. Kala-Oskarin Teerikirnu, Pulkkila. Puh. 040-558 2016/ 08-812 1080. www.teerikirnu.com Valmet 412 S. 9.3x74. Hyvä. Tukkikaiverr. ja norsunl. upot. Minimi 1170,- . Puh 040-759 6881. Kotimaiset supistinholkit ym. ase- ja jälleenlataustarvikkeet. www.unlimitedammo.fi IT-kiväärin vaimentimet kal..22 hornet-.458 IT-Asepaja Runkotie 17, 54120 Joutseno puh. 0500-497 981 www.it-asepaja.fi. Kotimainen AU jet- Z ­ äänenvaimennin. Huipputehokas, kevyt ja kestävä. Kaikkiin kiväärikalibereihin (22LR ­ 0,50 MG). Asesepänliike Ase Utra, Rahkeentie 6, 80100 Joensuu. Puh. / fax 013-227 234, 050-569 0499. Pantentoidut Reflex-äänenvaimentimet kaikkiin luotiaseisiin, vaimennusteho yli 90%. Asesepänliike BR-Tuote Oy Sahamyllynkatu 33, 80170 Joensuu. Puh. 013-896 862. Nettiosoite guns. connect.fi, sähköposti: markku@guns.connect.fi Kimber 89 BGR Deluxe 30-06, kiikaritähtäimet Swarowski Habicht 1,5-4,5x20A ja 3-9x36A EAWkääntöjaloilla, aselaukku. Ase käyttämätön, ain kohdistettu, hp.2150,-. Puh. 044-505 8071 Seinälle kiinnitettäviä lukittavia asetelineitä. Valmistettu teräksestä. Musta maalattu. Sopii kaikkiin aseisiin. 3:lle aseelle 55 e, 4:lle 60 e, 5:lle 65 e ja 6:lle 70 e + toimituskulut. Puh. 06-834 5377, 040-547 0607, 050-594 9670. Järjestöt ja Yhdistykset Bassetit metsästykseen! Ota yhteys Suomen Bassetkerhon Seppo Erkkylä puh. 0400-174 992 Dreeveri on ajavien koirien "pikku jättiläinen", joka kestävien jalkojensa ansiosta soveltuu erittäin hyvin jäniksen ja ketun metsästykseen. Pentuvälitys: 040-547 0448. Jäsenasiat 040-508 3588. www.dreeveri.fi Beagle on iloinen, vainunsa avulla riistaa, pääasiassa jänistä, ajava pieni englantilainen jäniskoira. Aikoessasi hankkia beaglen ota yhteys Suomen Beaglejärjestöön. Pentuvälitys, puh. 045-7730 4244, jäsenrek. ja rahastonhoitaja Ritva Jauhiainen. Yhteyst. ritva.jauhiainen@beaglejarjesto.fi, puh.040-522 2839. Haluatko hyvän hirvikoiran? Suomen Harmaahirvikoirajärjestö - Finska Jämt- och Gråhundklubben ry:n pentuneuvojilta saat tietoa hyvistä pentueista. Jämptin pennuista tietää Petri Teräs puh. 0500-122 588 ja Norjan harmaista Jaakko Kytönen puh. 06-232 1269, 040-705 4785. Rotujärjestömme jäsenenä pysyt ajan tasalla hirvikoira asioissa. Soita Marja Kytönen puh. 050-572 7010 ja saat jo seuraavan jäsenlehden. Internet http:www.shhj.fi Laikoista, kaiken riistan koirista, tietoja antaa Suomen Laikajärjestö ry. Sihteeri Marjo Halonen puh. 040-764 0104 sekä www.laikajarjesto.fi Hankkiessasi noutajaa metsästyskäyttöön ota yhteys Suomen Metsästysnoutajat ry:n pentuvälitys puh. 0400-176 934 tai 03-515 3230 ja jäsenasiat puh. 09-874 7230. Kotisivut: http://www.metsastysnoutajat.com Oletko hankkimassa mäyräkoiraa? Ota yhteys Suomen Mäyräkoiraliiton ­ Finska Tax-klubben ry:n pentuvälitykseen, puh. 03-342 1532, 040-531 1340 tai 0400-774 914 www.mayrakoiraliitto.fi. Suomen Pystykorvajärjestön neuvojat auttavat pentujen valinnassa Suomenpystykorva: Asko Ränkman 050-569 9221, Pekka Inkinen 040-832 2858. Karjalankarhukoira: Marko Soini 040-761 1111, Jorma Tahkola 040-750 0246. Pohjanpystykorva: Timo Järvinen 050-563 8811, Ensio Lehisto 0400-286 311. Lisäksi: pj. Risto Ylitalo 044-274 8636. Kysy samalla jäseneduista ja liity jäseneksi. Järjestön internetsivut: www.spj.fi. Saksanseisojakerhon pentuvälitys: Kk-saksanseisoja, 0400-438 112, lk-saksanseisoja, 044-272 6622, bretoni, 0400-437 941, pk-saksanseisoja, 040-835 1289, münsterinseisojat, 040-539 1310, lk-unkarin vizsla, 040-568 4426, spinone, 040-517 8213, korthalsingriffoni, 0400-872 991, bracco italiano, 0400-205 933, kk-unkarin vizsla, 045-110 6729, weimarinseisoja, 040-503 4971, bourbonnais'n seisoja, 045-128 7262, stabyhoun, 044-504 8966. www.saksanseisojakerho.fi Hankkiessasi setteriä tai pointteria ota ensin yhteyttä rotujärjestön KanakoirakerhoHönshundssektionen ry:n jalostusneuvojiin. Pointteri: jalostusneuvoja Jorma Korpela 044-511 2013, englanninsetteri: Matti Juuti 040-505 6935 / me.juutit@kolumbus.fi, irlanninsetteri: Tero Savolainen 0440-130 703, Tapio Ranta 0400-870 788, gordoninsetteri: Mika Maliniemi 0400 139 041 Eläintentäyttäjiä Pasi Ahopelto, Soini. 0400-567 078. Joensuussa Kyösti 050-371 4496. Kaikki työt! www.lehonpaja.net Täytän kalat, linnut ja nisäkkäät Juhani Hirvonen puh. 041-773 2910 Liperi. Luonnontieteellisen alan konservaattori Esa Kemppainen, Mattilantie 56, Janakkala. Puh. 050-563 0169. www.trofeet.fi Raimo Lietsala, 35300 Orivesi. Lasisilmiä ­ täyttötarvikkeita. Puh. 03-334 4719, 040 558 4019, www.lietsala.net Taxidermy Art, Markku Natri, Lapua. Myös lasisilmien myynti sekä alan opetus. Puh. 06-438 8901, 0400-363 345. www.markkunatri.fi. Jari Niskanen, Laukaa puh.0400-317 828, www.jariniskanen.net Taitoa ja kokemusta Trofe Art Jarno Raiski, Ähtäri / Vaasa 040-581 9624 www.trofeart.tk Huippu laatua. Eläinkonservaattori Teemu Salonen, Inkoo puh. 050-563 7820. Erityisesti kalat, myös muut alan työt. Studio Antti Saraja Oy. Puh. 019-784 871 tai 0400-712 149. Preparoin linnut, nisäkkäät, teen myös trofeet. Pertti Siipola, Kilinkuja 10, 70780 Kuopio. Puh. 017-361 1073, 0400-177 588. Juhani Tyvelä, Kaijantie 12, Oulu. Puh. 045-122 1380. Trofeetyöt Vantaalla: Lauri Ylikorpi puh. 050-366 6876. Suomen eläintäyttämö Österberg, Palokalliontie 41, 01490 Vantaa. Puh. 09-823 5757, 040-501 5166. Koiria Hirven ja karhun metsästäjille karhukoiran pentuja. Kelpuutan jalostukseen vain koepalkitut nartut tai joilla on VOI I palkittuja jälkeläisiä. R. Ikonen, puh. 013-881 985, 0500-279 777. Karjalankarhukoiran penikoita karhun- ja hirvenmetsästäjille. Vanhemmat koepalkittuja karhun ja hirvenhaukkujia. Tied. puh. 0440-331 245, Eno Karjalankarhukoiran urospentuja kovista käyttösuvuista, hirvelle sekä karhulle. Isä KVA emän emä KR-03. Puh. 044-966 0411 Harm. norjanhirvik. pentuja. Kovat käyttösuvut. Luov.vko 22-23 p. 0400-297 933 Harm. norjanhirvik. pentuja synt.vko.20. Isä k/ mva Mäentaustan Pula. Emä k/mva Jouttisillan Kati puh. 040-705 2188 Teuva. Harmaanorjanhirvik. pentuja sitkeistä ja riistaver. valiovanh. synt 31.3.09. Tied. puh. 0400-567 203 Alajärvi Länsisiperianlaikan pentuja. Puh.0400-186 986. A. Halonen Myydään Koira-, minkki-, ym. verkkoja Rautarantala Oy puh. 09-876 5291 www.rautarantala.com Kalastukseen Timo-laatuverkot ja tarvikkeet edullisesti. T:mi Timo - Paula. Puh 044-584 3611. Minkki ja supikoira/kettuloukkuja. Erittäin tukevia ja toimintavarmoja. Soita ja kysy lisää tai katso metistä. www.granlunds.com. Granlundin Tarhatarvike 06-764 1033. Pienpetopyydykset, myös majavalle. Puh. 0400-181 498 Taisto Hietala http://www.kesavaylan.net/ Pienpetopyydykset valmistajalta. Valmistettu vahvasta sinkitystä verkosta. Minkille /Näädälle 72x18x15cm 25 /kpl. Molemmista päistä pyytävä 105x18x15cm 40 /kpl. Supille ja ketulle 115x35x38cm 58 /kpl. Opetusvideo tai DVD 60min 25 /kpl + pk V.Syynimaa, 62310 Voltti. Puh.06-484 9116, 040-700 7528, 06-484 5221 Metsästäjä 3 / 2009 77
• www.valiokoiravarusteet.fi kopit, tarhat, lämmittimet, tutkat, haukunrajoitinpannat, pihavahdit ym.tuotteet. Puh. 0500-176 596 Koirankopit 1-os 250e ja 2-os 350e tilaa esite puh. 050-511 7465 www.netikka.net/kivineva Luolatutkat, www.deben.com, Terrier Finder mallit Mk3 ja pitkä kantama eli long range edullisesti. Toimitus välittömästi. Puh.02-458 8615 Deben luolatutka Terrier Finder MK III sekä long range.Heti tappavat näädän / minkin loukut. Aseet ja optiikka, kannattaa kysyä! Katso myös www. kimitojaktbod.fi puh. 0500-826 404 tai 02-423 804, fax 02-423 805 Lafayette ja StarHunter VHF-puhelimet. Ultrapoint ­koiraGPS, tutkaparistot. Peltor-kuulonsuojaimet, suojalasit. Nopea ja varma toimitus koko Suomeen. Agripalvelu Ky, Juva. HUOM! uusi puhelinnumero 050-585 5058 Verkkokauppa: www.agripalvelu.fi VHF-jahtiradiot, GPS:t sekä tarv. myös koiratutka yms huolto edullisimmin Hankoniemestä Utsjoelle. RJAK, Pl 26, 44101 ÄKI. Puh. 050-557 2000. Ultrapoint-koiratutkat käyttövalmiina Lafayette-metsästyspuhelimet+tarv. Toz 78 06+kiik.+jalat+vaim. 295 e CZ 452+vaim+kiik.+jalat 379 e Baikal IJ27 395 e, IJ27E 429 e, MP-153 395 e Tikka T3 770 e, T3 SS 800 e, T3 Battue 820 e Tmi Ilpon Katiska, Evijävi p.06-7651225,0400-335016, katika@japo.fi www.ilponkatiska.fi VHF-puhelimet edullisesti ja luotettavasti alan liikkeestä. Akut, antennit, monofonit ym. Peltor kuulonsuojaimet, uudet ja käytetyt aseet. Metsästäjän erikoisliike Raimo Olkkonen Oy, Haapajärvi, puh. 08-761 831, 0400-296 517. www.raimoolkkonen.fi VHF-puhelimet, uudet mallit. Lafayette, Star PA8099, sekä muut merkit. Kuulonsuojaimet, RitKos Oy Mäntsälä. 019-688 4111, 0400-203 398 www.ritkos.fi Erätelttoja, kaminoita, yökiikareita. Puh. 040-586 7152. www.haukka.fi Kaislaleikkurit suoraan valmistajalta, myös mökkikäyttöön, sekä kampiaks./terien korj. puh. 0500-652 241 myös ilt. ja vk-lopp. www.kaislaleikkuri.net Kiikarinjalat ja kiikarien erikoisasennukset suoraan valmistajalta. Myös pistoolien jalat. Asesepänliike BR-Tuote Oy, Sahamyllynkatu 33, 80170 Joensuu. Puh. 013-896 862. Nettiosoite: guns.connect.fi, sähköposti: markku@guns.connect.fi Kiikarinjalka haulikkorihloihin. Uusi jalka jättää turhan irrotus ja kiinnitys vaiheen pois koska se ei peitä tähtäimiä, maalia eikä maastoa. Näin ollen ase on jatkuvasti tilanne valmis kaikkiin ammunta muotoihin. Puh. 017-824 123 tai 040-527 4440 Kauko Hämäläinen, Kihmulank. 11, 74130 Iisalmi. Metsästys-, kalastus- sekä venetarvikkeet myy, ostaa, vaihtaa. Eräpori, Teljänkatu, 10 Pori. Puh. 02-633 0400. Puukonteriä ja tarvikkeita puukon-valmistukseen, myös retkiluistimia. Puh. ja faxi 06-724 7813,puh.06-729 0431. Kainuulaisia Tommi ja Jämerä puukkoja. Tauno Mäkeläinen puh. 0400-215 393. Eräaiheiset nahka-, turkis-, sarvi- ja puutuotteet ja esim. Victorinox. Ultima Thule Design Oy puh. 016-622 727 www.ultimathule.fi MIDWAY SUOMI OY Jo noin 70000 tuotetta yli 300 valmistajalta! Jälleenlatausvälineet, luodit ja hylsyt. Kiikaritähtäimet, katselukiikarit, laserit. Jalustat, renkaat ja pikajalat kiikareille. Aseiden osat ja varusteet, mm. tukit, lippaat. Asesepän tarvikkeet ja työkalut, mm.kalvaimet. Luodinvalutarvikkeet, ammuntavarusteet jne. Puhelinmyynti ark. 09-17 puh. 09-5122 933 Kaikki tuotteet ja varastotilanne netissä www.midwaysuomi.com Hirvikärpässuoja sis. käännettävän lakin. puh. 044-337 8877, jom-hunter.reiru.net Eräreput, asepussit, erävarusteet,ym. www.erakonttinen.kotisivukone.com puh.050-374 2409. Katto- ja seinäpeltiä suoraan valmistajalta. Myös tiilikuvio. Koto-Pelti Oy, 43700 Kyyjärvi. Puh. 014-471 475, fax ­471 523, 0400-661 379. Jälleenlatauslaitteiden kestosuosikit! PA K E T T RCBS Rock Chucker Supreme Kit Vaivaton ja varmatoiminen latauspuristin vahvalla valetulla o-rungolla ja tukevalla kahvalla. IT AR JOUS 499 499¤ 9 (pelkkä puristin (p el kk ä pur is ti n 249 ¤) p l k rs i 9 ) (ei sis. holkkeja ja hylsynpidintä) pakettissa: latauspuristin 5-0-5 ruutivaaka · Uniflow ­ruutimitta · Speer ­latauskäsikirja (eng.) · kuusiokoloavainsarja · latausalusta · suuaukonjyrsijä · hylsyöljy · voitelualusta · ruutisuppilo · · Houkutuspillit ja hajusteet maan laajimmasta valikoimasta, suoraan maahantuojalta. Sorsahanhi-pyy-varis-haukka-kyyhky-fasaani-hirvipeura-kauris-karhu-susi-kettu-supi-minkki-jne. puh. 0400-835 511. www.houkutuspillit.net. Kylmäsavuvastus, toimii 12 voltilla. Hinta 35e + tk. puh. 0400-304 633. Uusi vakuumikone + tarvikkeet kaikkeen ruoan säilytykseen. Päivittaiseen käyttöön sekä pakastukseen. Hinta nyt 59,-(ovh 129,-) +pk. puh. 040-581 1681. Laadukkaat, kotimaiset purkinsulkijat suoraan valmistajalta. Puh.040-585 8133. Katso netistä: www.eratapio.fi Nylje suurriista helposti skinnerillä. http://skinneri.suntuubi.com puh. 050-573 235 Puuru hirvenvetolevyt, katso esittely www.puuru.com. Puh.044-368 1441. Suosittu, kestävä Joke-vetopressu Eur 130 sis alv. Heti varastosta. Puh. 0500-627 883 vaarala@phpoint.fi Valmistamme koivupuusta metsäsuksia Sotkamo puh. 040-869 8709 www.vilminkosukset.fi Suomen halvinta sinkattua Minkkiverkkoa. Ennakkotilaukset. Toimitukset alkaen 1.6 Esim. 120cm x 25m rulla Silmäkoko 25.4mm. Hinta: 75 / rulla (+rahti) Useita eri kokoja. Tukkuerissä: Myös mittatilaustyönä ja valmiiksi leikattuna. Yht. tied. Marko Jylhä haukkuhalli@luukku.com puh. 040 4148 219 Laatumerkit parhain nettihinnoin, Riista- ja valvontakamerat Safari Scout Guard 5.0 MP IR 221,30 e, Spy Point IR-A 6.0 MP 289.80 e, Noise Stopper huippuvaimennin 154,90 e, BoreSnake puhdistuskäärmeet 15,85 e, ProChrono luodinnopeusmittari 106,60 e, Tuulimittari Caldwell 41,30e, Leupold VX-7 alk.1465,10 e, Burris Laser 4-12x42 851,20 e, etäisyysmittarit Camo värillä alk. 147,10 e, Lämmönhakulaite The Game Finder 355,20 e, myös lahjakortit! Kauppa auki 24 h osoitteessa: www.eranetti.fi Fasaaneja, käytössä uusi koulutusmaasto Forssa, www.fasaanitila.net puh. 050-307 3752 Peltopyyt, fasaanit riistatilalta Liperistä. Munat, nuorikot, istutuslinnut, käytössä koulutusmaasto, puh. 050-575 8984 Sorsia luontoistutukseen. Puh. 0400-909 291. Eetterirasiatermostaatteja hautomakoneisiin Puh. 044-558 8263 Erä- ja Lappi-kirjoja osoitteessa www.antikka.net. Metsänpoika- metsästysseurojen ATK-ohjelma, jossa vuokra-alueet ja kaadot voidaan merkitä kartalle. Kattava seurakirjanpito jossa mm. vuokrasopimukset, jäsenet, s-postilaskutus, pyyntiluvat ja seuran ilmoitukset. Katso www.winsu.net tai tilaa ilmainen esittelyohjelma: puh. 013- 651 023 /Pentti Kuokkanen. Mökki Erähenkiselle, kulku veneellä järven yli. Hirrestä 63m2 Puolangalla. Tontti 5000m2. Auho/ Vähäjärvi. Mahdollisuus liittyä metsästysseuraan. Hinta 42000 e. Lisätiedot Kemppainen 044-575 9146 tai kemppte@hotmail.com Lapissa Tanhuassa puronvarsi- ja vaaramaisematontteja eränkävijälle hinta alk. 4000 e. Puh. 040-832 0190 I-Lapista erämaamökki. Hyvät mets. kal. ja marj. mahdollisuudet, myös mets. seuraan. Puh. 0400-199 818 Ostetaan ajavasukuinen aikuinen beagle. Tarjoa puh. 040-584 3751. Työsuorituksia Turkisnahkojen muokkaus. Kiikalan Raktur Oy, Juhani Ahola, Takamaantie 10, 25390 Kiikala. Puh. 02-728 7503. Muokkaamme kaikenlaisia turkisnahkoja Nahkajalostamo M. Salonen Ky Tehtaantie 1 51900 JUVA puh. 010-387 3090 Aseiden korjaukset, varaosat, Apel kiikarinjalat Asekorjaamo K. Götsch puh. 03-779 6268. http://koti.phnet.fi/gotsch. Aseseppä J. Immonen. Tukit ja muut asealan työt. Koivuniementie, Kuhmo, puh. 044-565 0257 Aseet, korjaukset ja tarvikkeet. Asesepänliike Kettunen Ky. Puh. 040-410 2150 Valkeala Oulun Asepaja Ky. Kaikki asealan korjausmuutostyöt. Myyntimiehenkuja 6, 90420 Oulu. Puh. 08-311 6520, 0500-435 703. Maahantuojan valtuuttama vaihtopiippujen sovituspalvelu. Finnclassic, Valmet ja Tikka 512 aseisiin. Kauttani myös suoraan vaihtopiiput sovitettuna. Nopea toimitus. Myös muut alan työt, aseet, patruunat ja tarvikkeet. Ase- ja optiikkahuolto. Vienankatu 14, 87100 Kajaani. Puh. 08-613 0655, 040-535 4134. www.asejaoptiikkahuolto.net Suomen Asetekniikka. Asesepänliike Varkaudessa. puh. 0400­528 098. Ylöjärven Asetarvike, Rantakiventie 7. Teemme aseiden korjaukset, huollot ja muut asesepän työt. Puh: 03-348 4004, 050-404 7387 Huollan jahtiradiot, koiratutkat... RJAK, Pl 26, 44101 ÄKI. Puh. 050-557 2000. Valt. Tracker - koiratutkahuolto Parkanon TV-EL Huolto, Peltokuja 6, 39700 Parkano. Puh. 03-448 1296. Auktorisoitu Tracker ja Pointer koiratutkahuolto. Lindholmnin TV-huolto, Pl 1, 66601 Vöyri, käyntiosoite: Nygatan 1. Puh. 06-383 2980. Optifocus Oy, Suomen kiikarihuolto, kiikaritähtäinten huollot ja korjaukset. Peltoniementie 4, 36600 Pälkäne. Puh. 0400-150 356. www.optifocus.fi. Metsästys-, yhdistys- ja muut lakiasiat. Puhelinjuristit 0600-17 270 (2,84 e + ppm) 10v. kokemuksella klo 8-20 Nervk. 1, Hki. Koira-tutka huolto Huollamme kaikki perinteiset tutkat ja Tracker koira-gps tutkat Wextra Oy Seinäjoki Puh. 06-215 0500 Metsästystä Suomessa: Hirvi, valkohäntäpeura ulkolaisryhmille, Virossa: Villisika, hanhi, karhu, saksanhirvi, kauris. Puh. 050-520 6100. E-mail: juhani.tuomaala@nic.fi Afrikan-jahtipaketit, Kanadan-karhut puh. 0400-220 557 tai 040-551 5669 Lisää kohteita www.jahtimatkat.net Elämäsi eräretket www.kauniskarjala.com Lähde yksilöllisille ja tasokkaille jahtimatkoillemme riistarikkaille alueille Viroon, Namibiaan tai Etelä Afrikkaan. Tied. scanhunting@co.inet.fi tai 040-561 1000. Metsästysmatkoja jo vuodesta 1993. Scanhunting Oy Fasaanit istutuksiin Lohjalta. Torppa, r.sauna, s-sauna ja E-kylä puh. 040-558 1422 www.elamystila.net Majavan metsästystä eräkämpältä pitäen. Sotkamossa. p. 0400-166 870 M. Niskanen Riekko- ja kiirunajahtia Pohjois-Norjassa: www.eskoadventures.com Jahteja ulkomailla vuodesta 2000, Aasia, Afrikka, Et.-Amerikka, Eurooppa, Kanada, Venäjä, puh. 0400-888 875, hunt@vsdgroup.fi, www.vsdsafaris Metsästystä Etelä-Afrikassa. Edulliset metsästyspaketit suoraan safarin järjestäjältä. www.riistareissu.fi, 040-564 9597 Karhun metsästystä Suomussalmella. Kala- luonto ja metsästysretket. www.erapalvelu.net. puh. 050-325 8966 Erä-Korpinen: Kesälomat-Metsästysretket: MH:n + seurojen maita n. 80000 ha: kyyhky, vesilinnut, hanhi, jänis, kanalinnut, hirvi. Tarvittaessa opastusta. Majoitukseen useita vaihtoehtoja, mökit järvien rannalla, osa mets.alueilla V-P Sievi 5634, www.reisjarvi.fi/erakorpinen. puh. 040-555 1394 Ostetaan tarjous tarjous 159 159¤ 5 tarjous 197 197¤ 9 59¤ 9 RangeMaster 750 Pro Manual Trimmer Kit RCBS käsinallitin säiliöllä Helpota ja nopeuta nallittamista RCBS:n käsinallittimella. (ei sis. hylsynpidintä) hylsytrimmerisarja sis. 4 hylysynpidintä ja 9 pilottia Hyvinvarustetuista aseliikkeistä kautta maan! Hinnat voimassa sitoumuksetta 30.9.2009 asti. digitaalinen ruutivaaka max 750 gr / 48,6 g, sis. tarkastuspainot maahantuoja: Katso lähin j ä l l e e n m y y j ä s i osoitteesta www.hjorth.fi. K a t s o l ä h i n jälleenmyyjäsi o s o i t t e e s t a w w w. h j o r t h . f i . Ostetaan kaikkia turkisnahkoja kilpailukykyisin hinnoin jatkuvasti O. Mauranen, Tyyppäläntie 4 a 2, 40250 Jyväskylä. Puh. 0400-271 291. Ostetaan supin, ketun ym. nahkoja myös hirven sarvia R. Pentinmäki Jäpintie 344 C 60800 Ilmajoki Puh. 050-554 6852 Riista, mm hirven, peuran, jäniksen ruhot. 3 ­ tähden sieniä, myös kuivattuna. Deliresta Oy / Autiosaari 050-522 5973. Sako Carbine ja Sako Finnwolf luodikot. Valmet puoliautomaatti kivääreitä sekä Sotilaspistooleita. 050-598 1646. Pumppuhaulikko Glenfield 778, 12/76 puh. 040-833 9870. Vaatimaton eräkämppä Lapista. Puron / joen rannalta. Metsästys ja kalastus mahdollisuudet. 10.000 - 25.000 e. Puh. 0500-540 233, markku@sportclub.fi Ostetaan rantatontti Inarinjärveltä kalastustukikohdaksi. P 0500-447 744 78 Metsästäjä 3 / 2009
• Laadukasta sorsajahtia Ruovedellä Täyshoito upeassa maalaismiljöössä. Max. 10 hengen ryhmille. Saalistakuu! 050-320 6679 juha_kuukka@hotmail.com Vuokralle tarjotaan Luostolla hirsimökki mukav. rauhallisella paikalla. Ympärillä hyvät jänismaat. Puh. iltaisin . 040-546 7385. Mökkejä vuokrattava Kuhmon Saunajärvellä. Hyvät metsästys- marjastus- ja kalastusmahdollisuudet. puh. 0400-892 194. personal.inet.fi/yritys/saunajarvi/default.htm Lomamökki Ranuan Simojärvellä, hyvät pilkki, metsästys ja marj. mahd. puh 0400-193 351 Siikajoki jokisuistossa vanha maalaistalo nyk. mukavuuksin. Hyvät vesilintujenmetsästys-, marjastus- ja kalastusmahdollisuudet. Veneenlaskuluiska on kulkyht. vesitse merelle. Puh. 0500-583 649. Kaksi mummonmökkiä valtionmaiden keskellä Sotkamossa järven rannalla. Vene ja rantasauna. Monipuoliset riista-, kala- ja marjamaat. p. 040-582 6397 Puolangalla vuokrattavana nykyaikaisia mökkejä järven rannalla valtion maiden läheisyydessä. Katso netistä www.asuntojamokki.fi tai soita puh. 040-557 3789. Keski-Suomessa mökki rauhallisella paikalla. Hyvät metsästys-ja kalastusmahdollisuudet. Hyvälle porukalle (4hlöä) pitempiaikainen vuokraus. Tied. puh. 0400-264 288 Kuhmossa mökkejä luonnonhelmassa. www.kuhmonet.fi/ekinmokit/ puh. 0400-371 557 Mökkejä Puolangan Paljakan hiihtokeskuksen lähellä. Laajat metsästys- ja marjastusmaat vieressä. puh. 050-379 5533, 040-545 5406. Sotkamossa rantamökki sähköist. mukavuuksin,6-8 hlöä. 2 km valtion isot metsäst. alueet. Järvessä hyvin kalaa. Puh. 044-200 8705 Talo Norjanmeren rannalla vapaana elosyyskuussa 550e/viikko puh. 040-596 8980. Tilaa! UUTUUKSIA: Metsästäjä vastuu-turvallisuus-dvd Lintukoirat metsästyksessä -kirja 28 e ______kpl 35 e ______kpl Julisteet: (taitettuna) Riistalinnut Riistanisäkkäät Pelit: Riistaeläimiä-muistipeli Riistavisa Pelikortit: Suomen riistaeläimet Ranta- ja vesilinnut Suomen kalat Pihapiirin lintuja Pihapiirin kasveja Pihapiirin pikkueläimiä DVD: Peuramailla-DVD Lumiset pienpetojahdit -DVD Karhun todelliset kasvot (suomi+ruotsi) Laukauksia ja latvateeriä Haaveitteni metsähanhi Lumisten kairojen metsähaukut Tavoitteena talviriekot Hirvieläimet liikenteessä Metsäkauris Oppaat ja kirjat: Hylje-kirja Seal-kirja (englanniksi) Tuo hiisi hirviäsi Pyy pivossa Lumijälkiopas Pieni maastokirja -jäljet Metsästäjän opas Villiä elämää Jäniksen selässä Liekkaa tästä Tutustu laajempaan tuotevalikoimaamme nettisivuillamme www.riista.fi 1,50 e ______kpl 1,50 e ______kpl Tilaukset postitetaan postiennakolla: 3,65 e postiennakkomaksu + postimaksu painon mukaan. Tilaukset postitse: Metsästäjän keskusjärjestö, Varasto, Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki Puhelin: (09) 2727 8120. Tilaukset netin kautta: 10 e ______kpl 32 e ______kpl 5e 5e 5e 5e 5e 5e ______kpl ______kpl ______kpl ______kpl ______kpl ______kpl www.riista.fi Muut Rahaa rahaa !!! Kätevästi panttaamalla esim. aseesi. Tule tai soita P-H Pantti, Lahti 03-781 8350, Luottopantti, Joensuu 013-227 010 Metsäkartanon kesätapahtumat: 14.-19.6.Lasten kesäleiri. 208 e. 22.- 25.6. Riistakurssi Nuoret 159 e, aikuiset 189 e. 19.-24.7. Perhekesäleiri 220e. 11.-13.9. Erämimmit eli kurssi metsästäville naisille. P.040-839 6350 www.metsakartano.com 26 e 26 e 15 e 26 e 26 e 26 e 26 e 17 e 25 e ______kpl ______kpl ______kpl ______kpl ______kpl ______kpl ______kpl ______kpl ______kpl ____________________________________ ____________________________________ Nimi ____________________________________ ____________________________________ Lähiosoite 12 e 12 e 28 e 10 e 5e 6e 30 e 5e 7e ______kpl ______kpl ______kpl ______kpl ______kpl ______kpl ______kpl ______kpl ______kpl ____________________________________ Postinumero ____________________________________ ____________________________________ Postitoimipaikka ____________________________________ Puhelinnumero Metsästäjä­lehden osoitteenmuutokset ja metsästäjärekisteri 1. Muuttoilmoitus Suomen Postin kautta G Postin viralliselle lomakkeelle tehdyllä muuttoilmoituksella osoitteenmuutos päivittyy valtakunnalliseen väestötietorekisteriin (maistraatille) ja postin osoitetiedostoon. Posti lähettää ilmoituksen tehneelle vahvistuskirjeen, jossa ilmoitetaan, mille yrityksille ja yhteisöille uusi osoite välittyy. Metsästäjäin Keskusjärjestön metsästäjärekisteri on myös tässä luettelossa. Postin muuttopuhelimen numero on 0203 456 456 (suom.), 0203 457 457 (ruots.) Puhelun hinta on 0,08 e + 0,01 e/ min, matkapuhelin 0,29 e/min. Muuttoilmoitus kääntää myös postinkulun uuteen osoitteeseen. G Metsästäjä- tai Jägaren­lehden osoitetiedot päivittyvät postiin Jägaren-lehti samoin kuin metsästyskortti, toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. Metsästyskorttiin liittyvät epäselvät tapaukset: YAP Solutions Oy /Metsästäjärekisteri Puhelin 0303 9777 Puhelut lankaverkosta 0,0821 euroa / puhelu + 0,0320 e/min Puhelut matkaviestimistä 0,190 euroa/min. Puhelut ulkomailta ulkomaisen operaattorin asettama hinta. Telefax 09-794031, e-mail: metsastaja.rekisteri@yap.fi 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: YAP Solutions Oy /Metsästäjärekisteri, PL 22, 01621 VANTAA Telefax 09-794031 e-mail: metsastaja.rekisteri@yap.fi 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Metsästäjä 3 / 2009 79
• Metsästäjänumero, laskutettavan nimi, osoite ja osoitetoimipaikka VALTAKIRJA Suoraveloitus * Laskuttaja Yhteyshenkilö METSÄSTÄJÄIN KESKUSJÄRJESTÖ METSÄSTÄJÄREKISTERI 030 39 777 Palvelutunnus Laskun aihe Palvelutunnus ohjaa maksun keräilytilille. Nordea pankin asiakkaat käyttävät riistanhoitomaksun keräilytiliä, Nordea 166030-107212, Osuuspankkien asiakkaat tiliä 500001-2378442 ja Sampo pankin asiakkaat tiliä 800013-35350. 002017244 * Riistanhoitomaksu Yksilöintitieto=Metsästäjänumero Valtuutan laskuttajan veloittamaan riistanhoitomaksun alla mainitulta tililtäni. Hyväksyn pankkini suoraveloitusehdot ja sitoudun noudattamaan niitä. Valtuuttajan pankki Tilinumero Valtuuttajan puhelinnumero päivisin ­ Paikka ja päivämäärä Valtuuttajan allekirjoitus ja nimen selvennys Valtakirja toimitetaan omaan pankkiin! SUORAVELOITUKSEN ENNAKKOILMOITUS Mikäli olette tehnyt pankkinne kanssa suoraveloitussopimuksen vuosittaisen riistanhoitomaksunne suorittamisesta, se veloitetaan valtuutukse ilmoitetulta tililtä valtuutuksessa 8.6.2009. Laskuttaja: Laskuttaja: j Metsästäjäin Kes Keskusjärjestö Maksun aihe: Riistanhoitomaksu 28 euroa metsästysvuodelta 1.8.2009 ­ 31.7.2010 Veloituksen tapahduttua lähetämme Teille maksumerkinnällä varustetun metsästyskorttinne heinäkuussa Metsästäjä-lehden numeron 4 mukana. Mikäli olette epävarma, oletteko tehnyt suoraveloitussopimuksen, tiedustelkaa asiaa omasta pankistanne. Huomautukset suoraveloituksesta tulee tehdä 29.5.2009 mennessä. 29.5.2009 jälkeen tehdyt suoraveloitussopimukset tulevat voimaan vasta kaudelle 2010-2011. HUOM! Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden numero 4/2009 kansiliitteessä heinäkuussa. Mikäli ette ole tehnyt suoraveloitussopimusta tai tekemänne sopimus on ollut virheellinen tai suoraveloitus tililtänne on epäonnistunut, Teille lähetetään tavalliseen tapaan heinäkuun Metsästäjä-lehden liitteenä tilillepanokortti riistanhoitomaksun maksamista varten.