• 3 / 2010 METSO - Kuukkelin, kanalintujen ja metsänomistajan hyödyksi, s. 26 Mikä vie miehet metsälle? s. 14 Yleiset vedet ja luodot merellä ­ yleinen nautintaoikeus myös eteläsuomalaisilla, s. 18 Vapaaehtoistyö riistataloudessa yli 300 henkilötyövuotta, s. 8 Googlea parempi hakukone, s. 38
• Vieraskynä Riistakeskus tulee Riistahallinnossa on tapahtumassa merkittävä muutos. Jos eduskunta hyväksyy nyt lausunnolla olevan lakiesityksen, Suomen Riistakeskus aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa. Riistakeskukseen yhdistetään nykyiset riistanhoitopiirit ja Metsästäjäin Keskusjärjestö. Suomen Metsästäjäliitto, joka on metsästysseurojen valtakunnallinen järjestö, tukee tätä uudistusta. Riistakeskus tehostaa ja yhtenäistää riistahallintoa ja tekee sen avoimemmaksi ja läpinäkyvämmäksi. Tärkeää on myös, että viranomaistehtävät ja muut tehtävät voidaan Riistakeskuksessa erottaa selvästi toisistaan. Metsästäjäliiton ja tulevan Riistakeskuksen yhteistyö on monella tavalla tärkeä asia. Jatkossakin riistanhoidossa tarvitaan metsästäjien vapaaehtoistyötä. Riistalaskentojen onnistuminen, suurpetolaskennat ja yhteinen koulutus esimerkiksi ovat tehtäviä, joissa metsästäjien tekemä vapaaehtoistyö on avainasemassa. Metsästysseurojen jäsenillä on edelleen keskeinen rooli näiden tehtävien läpiviennissä. Metsästäjäliitto on metsästäjien etujärjestö, johon kuuluu nykyisin jo yli 2500 metsästysseuraa. Metsästysseurat ja Metsästäjäliitto ovat kansalaisjärjestöjä, joihin liitytään vapaaehtoisesti. Jäseniä näissä seuroissa on yli 150 000. Jokaisen metsästysseuran ja metsästäjän kannattaa järjestäytyä Metsästäjäliittoon. Mitä vahvempi yhteinen etujärjestömme on, sitä paremmin metsästäjien ääni yhteiskunnassa kuuluu. Metsästäjien edunvalvojana Metsästäjäliitto on vahtikoira, joka ottaa kantaa sekä ajankohtaisiin että strategisiin metsästyspoliittisiin asioihin. Liitto on valtiovallasta ja hallinnosta riippumaton kansalaisjärjestö, jolla on myös hyvät kansainväliset yhteydet. Metsästäjäliitto on tänä päivänä sekä Pohjoismaiden metsästäjäliiton NJS:n että EU:n metsästäjäjärjestön FACEn jäsen. Lauri Kontro Kirjoittaja on Suomen Metsästäjäliitto ry:n puheenjohtaja EU:n tasolla tapahtuva edunvalvonta on nykyisin metsästäjien henkivakuutus. Oltiinpa EU:sta mitä mieltä tahansa, tosiasia on, että Brysselin direktiivit vaikuttavat nykyisin jokaisen metsästäjän elämään. Tällä hetkellä kansainvälisellä tasolla ovat kuumia asioita mm. maankäyttö- ja suojeluasiat, riistaeläinrekisterit, lyijyn käyttö hauleissa ja luodeissa, suurpetopolitiikka sekä koiran käyttö metsästyksessä. Listaa voisi jatkaa, mutta tämäkin osoittaa, että monissa asioissa on tosi kysymyksessä. Metsästäjäliitto toimii sen puolesta, että perinteinen suomalainen, pohjoismainen jahtikulttuuri voisi tässä maassa jatkua ja kehittyä tulevaisuudessakin. Jotta niin voisi tapahtua, tarvitsemme sekä osaavan ja tehokkaan Suomen Riistakeskuksen että vahvan ja toimintakykyisen Suomen Metsästäjäliiton. Metsästäjäliitto tukee Suomen Riistakeskuksen perustamista. Lakiesityksen peruslinjaukset ovat oikeita. n Mitä mieltä sinä olet? Säilyykö metsästäjien vaikutusmahdollisuus uudessa riistakeskuksessa? Kerro mielipiteesi osoitteessa www.riista.fi/vieraskyna Edellisen vieraskynän palautteet ovat sivulla 82. 2 l Metsästäjä l 3 l 2010 Havaintoja kaupunkikettujen elämästä Ketut kaupungistuvat 30
• 66 Kansallislintumme kahdet kasvot Tässä numerossa l 3 l 2010 2 Vieraskynä: Riistakeskus tulee 4 Eräkalenteri 5 Pääkirjoitus: Selkämeri ei tarvitse kansallispuistoa ­ elävä meri ja erämaa ei ole autiomaa ­ Palvelu paranee, alueellisuus säilyy 6 Suomen Riistakeskus aloittaa 1.1.2011 8 Vapaaehtoistyö riistanhoitoyhdistyksissä 10 Puheenjohtajalta: Suomen riistakeskusta perustetaan 12 Ministeriön kuulumisia: Riistahallinto uudistuu, miksi Sami Niemi? Naisilla hiukan eri motiivit kuin miehillä ­ yleinen nautintaoikeus myös eteläsuomalaisilla 14 Mikä vie miehet metsälle? 18 Yleiset vedet ja luodot merellä 20 22 23 26 30 Paratiisin roskankeräystalkoot Tiestön käyttö on metsästäjille etuoikeus Metsäsiat ovat tosi sikoja METSO - Kuukkelin, kanalintujen ja metsänomistajan hyödyksi Ketut kaupungistuvat Havaintoja kaupunkikettujen elämästä ­ Leader-rahalla kosteikot kuntoon Googlea parempi hakukone Eränkävijöitä ja vainolaisia 34 Lintukosteikkojen kunnostaminen maaseudun hanketuilla 38 Koiran kanssa metsällä: 44 Ekin kanssa erällä: 48 Metsästysjousi kiinnostaa yhä useampia 50 Riistakolmioiden jälkilaskenta 2010 52 Tutkijan tuntoja: Petotutkimusta Suomessa 54 Riistamestarin erikoisammattitutkinto: uudet tutkinnon perusteet valmistuivat Haahka, alli ja tavi 58 Laukauksesta lautaselle 62 Metsällä tarvitaan ensiaputaitoja 64 Metsästysmuseon arkisto ­ metsästyksen historian ja perinteen tallettaja 66 Kansallislintumme kahdet kasvot 70 Vain kolmannes jättää saalispalautteen 72 Eräaatoksia valtionmailta: Hylkeenpyynti saisi säilyä valtion vesillä Riistakolmioiden jälkilaskenta 2010 50 74 78 80 82 84 Riista-alan osaajien kysyntä kasvaa Aseet ja metsästys keskustelussa Erämessuilla! Metsästäjäorganisaatio tiedottaa Vieraskynäpalautteet Kaupantekoa Metsästäjä l 3 l 2010 l 3
• Teksti ja Kuvat: Eerikki Rundgren Eräkalenteri TOUKOKUU Helvetinjärven kansallispuiston alue Ruovedellä on aina ollut syrjäistä ja harvaan asuttua saloseutua. Kallioinen maasto ei suosi maanviljelyä, ja karulla järviylängöllä kevätkin koittaa alavampia maita viikkoa tai jopa kahta myöhemmin. Erämaatalojen asukkaat hakivatkin leivälle jatketta metsästyksestä ja kalastuksesta. KESÄKUU Luhdat ovat soistumia, joita on esimerkiksi jokien ja purojen tulvarannoilla. Riistan hyvinvoinnille metsä- ja vesiekosysteemin vaihettumisvyöhykkeellä on suuri merkitys, sillä luonnontilainen luhta tarjoaa suojaisan elinympäristön useille eri vesilintulajeille. Rantaluhta sitoo myös hakkuu- ja ojitusaloilta sekä pelloilta valuvia ravinteita. Metsälaissa luhdat lasketaankin arvokkaisiin elinympäristöihin. Tarinan mukaan Ruokkeen isäntä pihisti Sipilänä tunnetun noidan merrasta hauen. Tästä suivaantuneena noidan sanotaan puhisseen isännälle: "Tästä helvetinjärvestä ei tule haukia niin pitkään kuin minun kynteni ovat pehmeät." On tarina totta tai ei, alueen mahtavat rotkojärvet tunnetaan kuitenkin nykyään Helvetinjärvinä. Kaakkurin alkukantainen huuto on sykähdyttävä luontokokemus. Myös lintujen keväiset soidintanssit syrjäisillä erämaalammilla ovat erikoista seurattavaa. Vanhan kansan mukaan kaakkurin huuto ennusti milloin mitäkin, useimmiten kuitenkin sadetta: "Kaakko lentää lahdelle sateitten edellä" uskottiin vakaasti Kuhmoisissa. Avoluhdilla kasvaa yleisesti järviruokoa ja erilaisia saroja. Näitä kosteilla kasvupaikoilla viihtyviä kasveja niitettiin ennen heinän peltoviljelyä nautakarjan rehuksi. Luonnossa sarat ja varsinkin järviruoko maistuvat erityisesti hirville, joita saattaa nähdä ilta- ja aamuhämärissä laiduntamassa jokien ja järvien rannoilla. Raakkua eli jokihelmisimpukkaa vain harva on nähnyt, vaikka se on maamme pitkäikäisin eläin. Jopa 200-vuotiaaksi elävä raakku kasvaa hitaasti ja tarvitsee elämänsä alkutaipaleella lohikalojen apua. Helmenpyynti ei enää uhkaa vuonna 1955 rauhoitettua raakkua, mutta kylläkin muu ihmistoiminta ja taimenten häviäminen sen kotipuroista. Kultamuseon Virtaavien vesien raakku -näyttely kertoo raakun biologian lisäksi sen pyyntihistoriasta. Vanhojen pyynnistä kertovien valokuvien ohella esillä on käytössä olleita pyyntivälineitä ja helmikoruja. Raakkunäyttelyyn voi tutustua Sodankylässä Tankavaaran Kultamuseossa aina syyskuun loppuun. Kaakkurin monet nimet, kuten kaakar ja kakkuri, kuvaavat osuvasti linnun omintakeista ääntelyä. Kaakkolinnun mukaan on väitetty myös idän ja etelän välisen ilmansuunnan saaneen nimensä. Tämä ei liene kuitenkaan todennäköistä, sillä kaakkurit eivät tule keväisin kaakosta vaan pikemminkin lounaasta. 4 l Metsästäjä l 3 l 2010
• Pääkirjoitus Selkämeri ei tarvitse kansallispuistoa ­ elävä meri ja erämaa ei ole autiomaa Tupsahtipa tuossa lausuntopyynnölle ehdotus Selkämeren kansallispuistoksi. Oli syytä taas huokaista syvään. Teksti oli ihan odotetun kaltaista ympäristöhallinnon unelmahöttöä. Länsirannikolle esitetään suojeltavan pohjois-eteläsuunnassa noin 160 kilometrin pituinen Selkämeren aavan meren alue ja siihen liittyvää saaristoa ja eräitä rannikon alueita yhteensä yli 91 000 hehtaaria. Mitään erityisiä biologisia perusteita ei alueen suojelulle ole, mutta eipä niitä ole juuri tarvittukaan. Kynän terävällä kärjellä voi hoitaa tarvittavat perustelut paperille. Esitys ei ymmärrettävästi ole saanut paljon taputuksia eikä kannustusta osakseen vuosien varrella. Eikä ole saanut nytkään. Luonnonkalakannat pärjäävät ilman puistoakin, jopa paremmin kuin puiston kera. Puistoa on vastustuksesta huolimatta runnottu kuin niin sanotusti käärmettä pyssyyn. Hanke onkin melkoinen käärme paitsi paikallisten elinkeinojen niin myös etenkin metsästyksen osalta. Alueesta noin 85 000 hehtaaria on yleistä vesialuetta, jossa kaikilla suomalaisilla, ja ulkomaalaisilla heidän seurassaan, on perinteinen ja vanha oikeus harjoittaa metsästystä luvallisena pyyntiaikana. Muistettakoon sekin, että asumattomilla meren ulkosaarilla saa se, jolla on oikeus metsästää vesialueella, harjoittaa pyyntiä toiselle kuuluvalta avoimelta rannalta. Tämäkin on vanha turvallisuuteen perustuva yleiskäyttöoikeus, joka sekin voidaan tehdä tyhjäksi. Metsästäminen valtion yleisillä vesialueilla ja niillä olevilla luodoilla suunnitellaan lopetettavan kokonaan pitkällä selkämeren rannikkokaistalla. Tuollaista esitystä ei voine kukaan hyväksyä. Eikä pidä hyväksyä. Vain paikallisille esitetään voitavan Metsähallituksen luvalla sallia vesilintujen syysmetsästys kolmella erillisellä alueella. Heidän kannaltaan ymmärrettävää, mutta niin sanotusti halpaan ovat menossa. Mitäpäs jos sienestyksen ja marjastuksen osalta kansallispuistoissa säädettäisiin vastaavalla tavalla? Perinteisestä vapaasta oikeudesta harvoille annettavaan rajoitettuun Mh:n maksulliseen lupalappuun? PS! Suomen riistakeskus­valmistelut ovat jo pitkällä. Riistahallinnon uudistusprojektin pitäisi muuttua olemassa olevaksi organisaatioksi jo ensi vuoden alusta. Koko metsästäjäkenttä on vahvasti uudistumisprosessin takana. Vieraskynässä Suomen Metsästäjäliiton puheenjohtaja Lauri Kontro antaa täyden tukensa hankkeelle, hankkeelle joka tekee riistahallinnosta läpinäkyvän modernin toimijan ja selkiinnyttää vapaaehtoisuuteen perustuvan etujärjestön, kuten SML:n ja riistahallinnon välisen toiminnan ja työnjaon. Hallinpyynti alueella esitetään myöskin tehtävän niin vaikeaksi ja byrokraattiseksi, että sekin käytännössä loppuisi tai pyynti saataisiin ainakin niin hankalaksi, että tuskin kukaan viitsisi pyyntiin ryhtyä. Ehdotuksessa esitetään, että Metsähallituksen luvalla voitaisiin ryhtyä erityisiin toimiin harmaahylje- ja myös merimetsokantojen sääntelemiseksi. Hallinpyynti on jo sinällään niin haastavaa ja viitseliäisyyttä vaativaa, että turhanaikaista byrokratiaa ei ole syytä yhtään enää kehittää. Esimerkkinä nyt vaikkapa, että entäpä jos Metsähallituksen suojelujohtaja antaisi luvan tietylle henkilölle, tietylle päivälle ja yhdelle hallille ­ja luvan saaminen tietysti veisi muutamia vuorokausia tai vähän enemmän aikaa. Ideologisen näennäissuojelun tavoite siis saavutettaisiin. Kansallispuistoesityksen tavoitteet metsästyksen osalta ovat selkeät: Metsästyksen lopettaminen alueella. Sitä ei voi hyväksyä. Ei metsästys ole mikään pahe. Eikä metsästäminen vaaranna aluetta. Paheita ollaan kyllä sitä vastoin kehittelemässä alueelle. Selkämeren alueeseen esitetään liitettävän kansallispuiston perustamisen jälkeen myöhemmin myös noin 1200 ha Rauman kaupungin omistamia alueita. Tämä merkitsee auttamatta metsästyksen loppumista myös noilla alueilla, toivovat kaupunginisät ja ­äidit sitten mitä tahansa. Juna niin sanotusti meni, jos puisto perustetaan aiotuilla rauhoitussäännöksillä. Veikkaan myös, että jos kyseinen kansallispuisto perustetaan, siihen esitetään lähes välittömästi liitettävän myös sen "lähistöllä" olevia Natura ­alueita ja jo perustettuja suojelualueita ­puiston rauhoitussäännöillä. Voisi myös kysyä, miksi esimerkiksi Säppi, mufloneiden saari, jonka suojelu on jo toteutettu lehtojensuojelualueena, halutaan nyt sisällyttää perustettavaan puistoon. Suojelu ei liene epäonnistunut, mutta onko se"väärinsammutettu". Jos laki Selkämeren kansallispuistosta hyväksytään, samaa mallia halutaan myöhemmin käyttää muuallakin mm. etelärannikolla, muka suojelun edistämiseen, mutta tarkoituksena on metsästyksen kieltäminen - myös yleisvesialueilla. Sitä näytetään haluttavan tehdä keinolla millä hyvänsä. Ja jos luonnonsuojelulain uudistusasia alueiden liittämisen osalta etenee eduskunnassa ympäristöhallinnon haluamalla tavalla, niin kaikkia Metsähallituksen hallinnoimia alueita voidaan liittää puistoon ja puistoihin maanmittaustoimistoon tehtävällä hakemuksella. Olisi näennäissuojelun kannalta todella vaivatonta ja kätevää. Paljon lisää hehtaareita ja metsästys pois alueilta, eikä tarvitse perustella, neuvotella tai pyydellä lausuntoja. Eipä kannata ihmetellä, jos ympäristöhallinnon uskottavuus ja luottamus maakunnissa Naturan jälkeen on edelleenkin lievästi sanottuna alhaisella tasolla. n Metsästäjä l 3 l 2010 l 5 Jari Pigg Päätoimittaja
• Maria Nikunlaakso Suomen Riistakeskus aloittaa 1.1.2011 ­ Palvelu paranee, alueellisuus säilyy Metsästäjäin Keskusjärjestö ja 15 riistanhoitopiiriä yhdistyvät Suomen riistakeskukseksi vuoden 2011 alussa, mikäli eduskunta hyväksyy lakiesityksen syksyllä. Käytännössä tämä uudistus näkyy metsästäjille parempina palveluina. Vahva maakunnallisuus ja vapaaehtoistyön perinne riistahallinnossa säilyvät. Hannu Huttu 6 l Metsästäjä l 3 l 2010
• l ­ Yhdistämällä 16 erillisen organisaation voimavarat yhdeksi kokonaisuudeksi saadaan metsästäjille ja muulle yhteiskunnalle tarjottavia palveluita parannettua, kertoo Metsästäjäin Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jari Pigg. Yhtään riistanhoitopiirien toimipistettä ei olla lakkauttamassa, joten metsästäjät saavat palvelunsa edelleen tutuista toimipisteistä, nykyisten riistanhoitopiirien toimistoista. Riistakeskuksen henkilöstö pystyy kuitenkin yhtenäisessä organisaatiossa erikoistumaan entistä paremmin, ja toisinaan parhaat neuvot saattavat löytyä toiselta puolelta Suomea. Metsästäjä voi kuitenkin ottaa yhteyttä tuttuun aluetoimistoon, josta hänet ohjataan eteenpäin. Palvelut myös nopeutuvat: ­ Riistakeskus pystyy hoitamaan monet palvelut ja esimerkiksi vahinkolupien hoitamisen jopa vielä nykyistä sujuvammin. Vaikka oman alueen riistapäällikkö olisi lomalla tai työmatkalla, organisaatiosta löytyy aina sijainen, joka voi päätöksen tehdä tai palvella muutoin asiakasta, Pigg kertoo. Palvelu paranee, kun 16 erillisen organisaation voimavarat yhdistetään yhdeksi kokonaisuudeksi. toivoo myös selkeämpää ohjeistusta toiminnanohjaajan palkkaukseen ja tehtäviin, jotta tehtävään saataisiin jatkossakin päteviä henkilöitä. vaikuttaminen siirtyy siis pois luottamushenkilöhallinnolta. Tällaiset asiat on tarkoitus hoitaa ­ hyvää hallintotapaa ja perustuslain henkeä noudattaen ­ toimihenkilötyönä. Sen sijaan luottamushenkilöiden asema riistatalouden tulevaisuuden suuriin linjoihin eli strategioihin vaikuttajana vahvistuu niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. ­ Koska koko riistahallinto toimii metsästäjien maksamilla tuloilla, metsästäjien kuuluu luottamushallinnon välityksellä olla mukana ohjaamassa ja johtamassa kokonaisuutta, ja tämä näyttää uudistuksessa toteutuvan, sanoo Uudenmaan riistanhoitopiirin puheenjohtaja Mikael Antell. ­ Strategiatyöllähän koko toimintaa todellisuudessa ohjataan, Antell muistuttaa. Riistanhoitoyhdistykset riistahallinnon kulmakivi Suomen riistakeskuksen perustamisella halutaan pitää riistatalouden edistäminen ja siihen liittyvät viranomaistehtävät riistahallinnon ­ riistatalouden parhaiden asiantuntijoiden ­ käsissä. Vahva vapaaehtoistyön perinne on itsenäisen riistahallinnon tärkein voimavara. Kun Suomen riistakeskuksessa tehdään työtä vuodessa kaikkiaan 65 henkilötyövuoden verran, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tuoreen tutkimuksen mukaan riistanhoitoyhdistysten vapaaehtoistyö vastaa 350 henkilötyövuoden työtä, riistakantojen laskenta-apu 75 henkilötyövuotta ja suurriistavirka-avun varallaolopäivystykset 2115 henkilötyövuotta. Siksi yksi riistakeskuksen tärkeimpiä tehtäviä tuleekin olemaan riistanhoitoyhdistysten toiminnan entistä parempi tukeminen. ­ Koska riistanhoitoyhdistyksissä työt tehdään vapaaehtoispohjalta, on tärkeää, että yhteistyö riistakeskuksen kanssa on joustavaa, eikä riistanhoitoyhdistyksiä rasiteta lisääntyvällä byrokratialla, sanoo toiminnanohjaaja Matti Sundelin Lahden seudun riistanhoitoyhdistyksestä. Sundelin pitää tärkeänä sitä, että yhdistyksillä ja metsästäjillä säilyy luonteva yhteys aluetoimistoon. Hän Riistahallinto edullinen yhteiskunnalle Maa- ja metsätalousministeriössä riistakeskusratkaisua ­ jossa yksityistä kansalaista tai yhteisöä välittömästi koskevien julkisten hallintotehtävien hoitaminen on siirretty muualle kuin valtion viranomaisten hoidettavaksi ­ pidetään nykyaikaisena ratkaisuna, joka sopii erityisen hyvin valtiontalouden haasteelliseen tilanteeseen. Riistahallinto tulee erittäin edulliseksi yhteiskunnalle, sillä siihen ei käytetä lainkaan verovaroja, vaan harrastajat maksavat oman alansa hallinnon. ­ Riistakannanhoitoa, erilaisia avustustehtäviä ja järjestelmän ylläpitoa ei voisi ajatellakaan ylläpidettäväksi Suomen kaltaisessa maassa pelkästään viranomaisvoimin. Järjestelmä on edullinen ja hyvä, toteaa maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila. Anttilan mukaan keskeisenä periaatteena riistahallinnon uudistuksessa on säilyttää vapaaehtoistoiminta, erityisesti paikallinen toimintataso yhdistyksissä, hallinnon perustana. Ministeri Anttila kertoo seisovansa täysin riistakeskusuudistuksen takana. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin eli ELYihin hän ei missään nimessä tahdo riistahallintoa sulauttaa. ­ Yhteistyötä pitää olla niissä asioissa missä sitä tarvitaan, mutta ei missään nimessä sinne sulauttamista, Anttila sanoo. Luottamushenkilöt vaikuttamaan strategioihin Riistahallinnon uudistaminen tähtää myös hallinnon parempaan läpinäkyvyyteen. Siksi riistakeskuksen julkiset hallintotehtävät ­ joihin kuuluvat muun muassa pyyntilupapäätökset ­ eriytetään riistakeskuksen muista tehtävistä. Julkisten hallintotehtävien hoitoa varten perustetaan erillinen viranomaispäällikön toimi, mutta viranomaispäällikkö voi delegoida päätösten tekoa esimerkiksi riistapäälliköille. Yksittäisiin pyyntilupapäätöksiin seen riistaneuvostoon tulisivat ministeriöiden lisäksi edustajat muun muassa valtakunnallisista metsästys-, maatalous-, metsätalous- ja luonnonsuojelujärjestöistä. Myös riistanhoitoyhdistysten hallituksiin on esitetty paikallisen maanomistajajärjestön edustajaa. ­ Maanomistajatahon mukaan ottaminen aikoinaan riistanhoitopiirien hallituksiin on vienyt kokonaisuutta eteenpäin, ja uskon yhteistyön paranevan entisestään nyt, kun maanomistajataho otetaan mukaan riistanhoitoyhdistystenkin hallituksiin, sanoo MTK:n valtuuskunnan puheenjohtaja Aarno Puttonen. ­ Esimerkiksi hirvikantojen tasosta päätettäessä on tärkeää, että metsästäjien ja maan- ja metsänomistajien välillä on luonteva keskusteluyhteys, Puttonen jatkaa. Maakuntien asiantuntemuksesta ei luovuta Suomi on pitkä maa, ja riistatalouteen liittyvät kysymykset osittain erilaisia eri osissa maata. Vaikka Suomen riistakeskuksen ylintä päätösvaltaa käyttääkin riistakeskuksen hallitus, ei aluetason toimielimiä ole tarkoitus lakkauttaa. Päinvastoin, riistanhoitopiirien vuosikokouksen tilalle tulevan aluekokouksen lisäksi maakuntatasolle ovat tulossa myös alueelliset riistaneuvostot, joille kuuluu aluetason strategiatyö. ­ On tärkeää, että kullakin alueella tehdään niitä riistatalouden edistämistöitä, joita sen alueen luottamushallinto ja asiantuntijat pitävät tarpeellisina. Alueellisen toiminnan suunnittelu ja toteutus pitää riistakeskusaikanakin tehdä pitkälti niin kuin maakunnissa halutaan, sanoo riistapäällikkö Jukka Keränen Kainuun riistanhoitopiiristä. Sidosryhmät mukaan suunnitteluun Hallinnon läpinäkyvyyden parantamiseen kuuluu myös eri sidosryhmien laajempi mukaan ottaminen riistatalouden suunnitteluun. Alueellisiin riistaneuvostoihin kuuluisi riistanhoitoyhdistysten valitsemien jäsenten lisäksi edustajat myös maakuntaliitosta, ELYkeskuksesta, Metsäkeskuksesta sekä maanomistajatahosta. Valtakunnalli- Riistakeskus on palveluorganisaatio Suomen riistakeskus organisoituu viiteen pääprosessiin, joiden jokaisen keskiössä ovat asiakkaiden tarpeet. Strategian ja johtamisen, julkisten hallintotehtävien sekä sisäisten palveluiden prosessien on tarkoitus olla toiminnassa 1.1.2011. Riistakeskuksen ydinprosessien eli riistakantojen hoidon ja ulkoisten palveluiden käynnistämiseen on varattu aikaa vuosi enemmän, ja niiden on suunniteltu toimivan täysipainoisesti 1.1.2012 alkaen. Riistakeskuksen henkilöstö ­ joka koostuu nykyisistä riistanhoitopiirien ja Metsästäjäin Keskusjärjestön työntekijöistä ­ saa koulutusta asiakaskeskeiseen prosessityötapaan kuluvan vuoden aikana. Kehitystyö ei kuitenkaan pääty riistakeskuksen perustamiseen, vaan prosesseja on tarkoitus kehittää jatkuvasti. l Esitys laiksi riistanhoitoyhdistyksistä ja Suomen riistakeskuksesta on luettavissa internetissä www.riista.fi valitse vasemmalta MKJ:n tiedotteet Valitse tiedote 30.3.2010: Suomen riistakeskus aloittaisi toimintansa 1.1.2011 Linkki työryhmän loppuraporttiin on tiedotteen alalaidassa. Metsästäjä l 3 l 2010 l 7
• Riistahallinnon uudistuksesta kysyttyä Mitä tapahtuu luottamusmieshallinnolle? Luottamusmiehet eivät olisi tekemässä julkista valtaa sisältäviä päätöksiä. Sen sijaan luottamusmieshallinnon rooli strategiatyössä vahvistuu. Näin luottamusmieshallinto on linjaamassa riistatalouden suuria linjoja niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Luottamusmieshallinto toimii alueellisissa riistaneuvostoissa, jotka ovat Suomen riistakeskuksen alueellisia strategisia toimielimiä sekä valtakunnallisessa riistaneuvostossa, joka tekee valtakunnalliset linjaukset riistatalouden suuntaviivoista. Piirihallitusten vuosikokousten tilalle tulevat aluekokoukset, joissa valitaan edustajat riistaneuvostoihin. Suomen riistakeskuksen ylintä päätösvaltaa käyttää edelleen hallitus. Esityksen mukaan hallituksen 10 jäsenestä kuusi on riistanhoitomaksun maksaneiden henkilöiden eli metsästäjien edustajia. Sen sijaan luottamusmieshallinnon rooli strategiatyössä vahvistuu. Näin luottamusmieshallinto on linjaamassa riistatalouden suuria linjoja niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Luottamusmieshallinto toimii alueellisissa riistaneuvostoissa, jotka ovat Suomen riistakeskuksen alueellisia strategisia toimielimiä sekä valtakunnallisessa riistaneuvostossa, joka tekee valtakunnalliset linjaukset riistatalouden suuntaviivoista. Riistanhoitopiirien vuosikokousten tilalle tulevat aluekokoukset, joissa valitaan edustajat riistaneuvostoihin. Suomen riistakeskuksen ylintä päätösvaltaa käyttää edelleen hallitus. Esityksen mukaan hallituksen 10 jäsenestä kuusi on riistanhoitomaksun maksaneiden henkilöiden eli metsästäjien edustajia. Keskitetäänkö metsästysasioiden lupahallinto Suomen riistakeskukselle Helsinkiin? Pyyntilupahallinnon joustavuus ja läheisyysperiaate säilytetään riistakeskusuudistuksessa. Julkisuudessa olleet tiedot metsästysasioiden lupahallinnon keskittämisestä Suomen riistakeskukselle Helsinkiin ovat virheellisiä. Suurpetojen pyyntiä koskevien poikkeuslupien riittävän nopea ja asiantunteva käsittely edellyttää ratkaisuvallan hajauttamista riistakeskuksen aluetoimistoihin. Suurpetoja koskevia lupahakemuksia tuli riistanhoitopiireihin viime vuonna noin 370 ja erilaisia muita poikkeuslupahakemuksia yhteensä noin 800. Hirvieläinten pyyntilupahakemuksia jätettiin riistanhoitopiirien ratkaistavaksi runsas 1800. Viranomaispäällikkö ei pystyisi yksin asiallisesti ratkaisemaan tällaisia hakemusmääriä määräajassa. Tuleeko riistakeskuksesta valtion byrokraattinen virasto, jolla ei ole mitään yhteyksiä riistanhoitoyhdistyksiin? Ei tule. Riistanhoitoyhdistykset tulevat jatkossakin hoitamaan riistataloutta koskevia asioita yhdessä riistakeskuksen ja valtion viranomaisten Marcus Wikman, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos kanssa. Mutta mikäli riista-asioiden päätöksenteko siirtyisi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin, mitään linkkiä riistanhoitoyhdistyksiin ei säilyisi, ja yhdistyksillä olisi vain ulkopuolisen lausunnonantajan rooli. Riistakeskuksen työntekijöistä ei tule valtion virkamiehiä, ja heidän palkkansa maksetaan edelleen riistanhoitomaksuvaroilla. Miksi riista-asiat eroavat muista elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin siirrettävistä asioista eli miksi valtiovarainministeriö antaisi riista-asioiden päätöksenteon säilyä itsenäisenä? Riistakeskuksen toiminta ja koko riistahallinto rahoitettaisiin jatkossakin riistanhoitomaksuilla. Se tulee valtiolle halvemmaksi kuin saman ruljanssin pyörittäminen verovaroin. Riistahallinto siis rahoittaa itse itsensä. Itsenäisen aseman säilyttämisessä keskeistä on myös metsästäjien tekemä vapaaehtoistyö. Yhdistetäänkö metsästäjäorganisaatio ja Suomen metsästäjäliitto? Ei missään tapauksessa. Niillä on täysin erilaiset roolit: Suomen metsästäjäliitto on edunvalvontaorganisaatio, ja sen jäseniä ovat metsästysseurat. Suomen riistakeskuksella puolestaan on viranomaistehtäviä, ja sen tehtävänä on huolehtia riistatalouden yleisestä edusta. Kuka tekee jatkossa esimerkiksi hirvilupapäätökset? Hirvilupapäätökset tehdään Suomen riistakeskuksessa toimihenkilötyönä. Pääasiallisesti ne tehdään riistakeskuksen paikallisessa aluetoimistossa, mutta ne on mahdollista tehdä myös riistakeskuksen jossain muussa toimipisteessä, mikäli tilanne niin vaatii. Riistanhoitoyhdistykset antavat lausuntonsa kuten tähänkin asti. Mikä on riistanhoitoyhdistysten status jatkossa, tuleeko niistä rymuotoisia? Ei tule, vaan ne säilyvät jatkossakin julkisoikeudellisina yhteisöinä. Menevätkö riistanhoitomaksuvarat jatkossa vain riistakeskukselle ja jäävätkö riistanhoitoyhdistykset rahoituksen ulkopuolelle? Siitä ei ole kyse. Riistanhoitoyhdistyksille ohjataan jatkossakin osa riistanhoitovaroista niin kuin tähänkin saakka. Tehdäänkö riistanhoitoyhdistyksissä pakkoliitoksia? Ei tehdä. Yhdistyminen on vapaaehtoista, ja saattaa tuoda etuja, esimerkiksi mahdollisuutta osa-aikaisen toiminnanohjaajan palkkaamiseen suurempiin yhdistyksiin selvitetään. Kuka nimittää ja erottaa jatkossa aluetoimistojen toimihenkilöt eli riistapäälliköt, riistanhoidonneuvojat ja toimistonhoitajat? Heidän työnantajansa on jatkossa Suomen riistakeskus, ei riistanhoitopiirin hallitus. Täten riistakeskus on se taho, joka nimittää ja tarvittaessa erottaa työntekijänsä. Maakunnallista näkemystä kuunnellaan kuitenkin jatkossakin. Vapaaehtoistyö riistataloudessa 10 Toiminnanohjaus ja hallinto Ampumakokeet Riistalaskennat Hirvikolarit Metsästyksen vartiointi Omat ampumaradat Riistavahingot Suurpetotilanteet Metsästäjätutkinto Muu vapaaehtoistyö Metsästäjien vapaaehtoistyö tehtävittäin. Henkilövuotta 20 30 40 50 60 70 n Metsästäjät tekevät vuodessa yli 300 henkilötyövuotta aktiivista vapaaehtoista työtä riistataloudessa. Eniten työtunteja tehtiin riistanhoitoyhdistysten hallinnossa, noin 66 henkilötyövuotta. Seuraavaksi eniten työtä vaativat erilaiset riistalaskennat, hirvikolareiden selvittely ja ampumakokeiden järjestäminen. Näille toiminnoille arvioitiin yhteensä yli 30 henkilötyövuoden työpanos. Lukuihin ei sisälly SRVA-toiminnan varallaolo, johon kului kuusinkertaisesti aikaa muiden tehtävien työmäärään verrattuna. Eniten vapaaehtoistyötä tehtiin Oulun, Pohjanmaan ja Uudenmaan riistahoitopiireissä, lähes 30 henkilötyövuotta kussakin. Lisäksi metsästäjät osallistuivat valtakunnallisiin riistaseurantaohjelmiin noin 50 henkilötyövuoden panoksella. Työhön osallistuu arviolta 40 000 hen- kilöä. Odotetusti eniten väkeä osallistui riistalaskentoihin, yli 22 000 henkilöä. Ampumakokeet (15 000) ja hirvikolareiden selvittäminen (5 000) vaativat myös huomattavia henkilöresursseja. Eniten väkeä oli liikkeellä Uudenmaan ja PohjoisKarjalan riistanhoitopiireissä, lähes 3 000 henkilöä. Vähimmällä henkilömäärällä selvittiin pienimmässä piirissä Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla. Vapaaehtoistyön rahalliseksi arvoksi mitattiin noin 7 miljoonaa euroa, josta palkka- ja palkkiokustannuksia 6 miljoonaa ja matkakustannuksia 0,8 miljoonaa euroa. Tulokset käyvät ilmi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen riistanhoitoyhdistyksille tekemästä kyselytutkimuksesta, johon saatiin 214 vastausta. n 8 l Metsästäjä l 3 l 2010
• Metsästäjä l 3 l 2010 l 9
• Puheenjohtajalta Suomen riistakeskusta perustetaan n Metsästäjäorganisaation muutoshanke on edennyt vaiheeseen, jossa ohjaus- ja valmisteluryhmä luovuttivat työnsä maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilalle hallituksen esityksen muotoon laadituksi laiksi riistanhoitoyhdistyksistä ja Suomen riistakeskuksesta. Esitykseen sisältyy myös lakiesityksestä johtuvia teknisiä muutoksia metsästyslakiin ja eräisiin muihin lakeihin. Työryhmien aikataulu oli erittäin tiukka, mutta yksimielinen esitys kyettiin puristamaan aikataulun puitteissa. Huhtikuun aikana valmistui myös RKTL:n tutkimus metsästäjäorganisaatiossa tehtävästä vapaaehtoistyön määrästä. Alustavien tulosten mukaan riistanhoitoyhdistyksissä tehdään vuosittain vapaaehtoistyötä noin 290 henkilötyövuotta. Lisäksi riistanlaskentoja tuetaan noin 75 henkilötyövuodella ja suurriistavirka-aputoiminnan varallaolopäivystystä kertyy 2115 työvuotta. Luvut osoittavat kiistatta organisaatiomme suurimman vahvuuden. Luottamusmieshallinnon kautta on mahdollista sitouttaa kenttää todella mittaviin suoritteisiin, mikäli vain homma koetaan mielekkääksi. Nykyisin on muotia puhua ulkoistamisesta, ja jokainen voi helposti laskea vastaavan työpanoksen ulkoistetun hinnan! Samoin voi miettiä, mistä löytyisi yhtä osaavaa, ammattitaitoista ja vastaavan paikallistuntemuksen omaavaa työvoimaa. On selvää, että muutoshankkeen keskeisin tavoite on taata entistä paremmat toimintaedellytykset riistanhoitoyhdistystasolla, jossa em. mittava vapaaehtoistyö pääosin tehdään. Lakiesityksessä on selkeytetty riistanhoitoyhdistysten toimialuetta, jäsenyyttä, tehtäviä sekä kokouskäytäntöä. Lisäksi hallituksen jäseneksi valitaan jatkossa myös toiminta-alueen merkityksellisen maanomistajajärjestön esittämä jäsen. Lakiesitys selkeyttäisi myös toiminnanohjaajan asemaa sekä parantaisi eri tehtäviin nimettyjen toimihenkilöiden vakuutusturvaa. Riistanhoitoyhdistystasolla odotetaan aidosti riistakeskuksen pystyvän uuden organisoitumisen kautta tarjoamaan entistä parempaa ja asiakaslähtöisempää palvelua. Tähän pitäisi jatkossa olla entistä paremmat mahdollisuudet päällekkäisten tehtävien poistumisen, erikoistumisen ja toiminnan uudelleen suuntaamisen kautta. Riistakeskuksen tehtäväluettelo on esityksessä jaettu selkeästi julkisiin hallintotehtäviin ja muihin tehtäviin. Lista on luonnollisesti varsin pitkä, koska se sisältää nykyisten Metsästäjäin Keskusjärjestön ja riistanhoitopiirien tehtävien lisäksi myös joukon aivan uusia tehtäviä. Tällainen on muun muassa riistatalouteen liittyvän yleisen edun valvonta, ja uskoisin sen antavan riistakeskukselle entistä paremman mahdollisuuden vaikuttaa riistataloutta tavalla tai toisella koskettaviin asioihin jo niiden valmisteluvaiheessa. Ministeriö nimitti huhtikuun alussa Suomen riistakeskuksen toisen vaiheen valmistelua varten projektipäällikön ja ohjausryhmän, joiden tehtävänä on valmistella uudistumista siten, että Suomen riistakeskus voisi aloittaa toimintansa ensi vuoden alussa. Lainvalmistelun aikana mahdollisesti tulevat muutokset otetaan luonnollisesti huomioon uudistustyön edetessä. Keskeisimpiä asioita jatkovalmistelussa ovat henkilöstön perehdyttäminen toimimaan jokseenkin uudentyyppisessä organisaatiossa sekä henkilöstön ja luottamusmieshallinnon osallistaminen muutosvaiheen toteuttamiseen. Muutoshanketta on riistaorganisaation sisällä valmisteltu erittäin hyvässä hengessä, vaikka aikataulu on ollut todella tiukka. Lakiesitys on lausuntovaiheessa ja sen jälkeen menossa parlamentaariseen käsittelyyn. Jo tähän mennessä on käynyt selväksi, että riistahallinnostamme löytyy kykyä ja uskallusta ottaa tiikerinloikka tulevaisuuteen! n Tauno Partanen Puheenjohtaja 10 l Metsästäjä l 3 l 2010
• Metsästäjä l 3 l 2010 l 11
• Teksti: Klaus Ekman Ministeriön kuulumisia Riistahallinto uudistuu, miksi Sami Niemi? n Hanke Suomen riistakeskuksen perusta- miseksi on siirtynyt odottamaan poliittisia päätöksiä. Nopeasti edennyt valmisteluprosessi viime vuoden kevään evaluointiraportin valmistumisen jälkeen on sujunut juohevasti. Mutta miksi hyvin toimivaa riistahallintoa ylipäätään halutaan muuttaa? Kysyimme sitä suoraan riistahallinnon tulosohjauksesta vastaavalta henkilöltä eli Sami Niemeltä, joka toimii neuvottelevana virkamiehenä maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosastolla. ­ Nollavaihtoehtoa ei ole olemassa. Valtion aluehallinto on tämän vuoden alusta muuttunut radikaalisti, eikä tuo prosessi näytä päättyvän ELY-keskusten perustamiseen. Nyt on jo uudestaan aloitettu keskustelu siitä, mitä muita valtion aluehallinnon tehtäviä näihin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksiin liitetään. Taas on riistanhoitopiirit mainittu näissä pohdinnoissa. Me haluamme varmistaa, että lapsia ei mene pesuveden mukana. Olennaista on se, että Suomen riistakeskuksen rahoitus perustuisi edelleen riistanhoitomaksuihin ­ eli se ei rasita valtion verotuloja eikä lisäisi virkamiesten määrää sekä se, että samalla saadaan kanavoitua erittäin tärkeä metsästäjien vapaaehtoistyö yhteiseen hyvään. Tätä muutosta onkin tehty nopeasta aikataulusta huolimatta osallistamalla henkilöstö ja luottamushenkilöt? ­ Kyllä. Me halusimme lähteä siitä, että parhaimmat asiantuntijat ovat rakentamassa uutta organisaatiota. Erityistä huolta on valmistelussa pidetty siitä, että Suomen riistakeskuksen suhde riistanhoitoyhdistyksiin säilyy toimivana ja joustavana sekä siitä, että metsästäjät huomaavat muutoksen vain parantuneina palveluina. Tärkeätä onkin ollut sitouttaa henkilöstö ja luottamushenkilöt muutokseen, koska vain siten muutos on kestävällä pohjalla. Tätä ei ole voitu tehdä Helsingistä ohjaten tai käskyttäen. On toki huomattava se, että prosessi alkoi jo vuonna 2007 Julkisen riistakonsernin strategiaprosessin myötä. Muutostarpeen sisäistämiseen on siis ollut hyvää aikaa. Miten uskot, että muutosajatus otetaan muualla yhteiskunnassa vastaan? ­ Kuten sanoin, kyse ei ole hätäisestä reaktiosta ulkoiseen paineeseen, vaan työ pohjautuu usean vuoden strategiaprosessiin. Se on tämän muutoshankkeen vahvuus. Nythän yleisesti pohditaan mahdollisuuksia siirtää valtion tai yhteiskunnan vastuulle kuuluvia tehtäviä yksityisten toimijoiden hoidettavaksi. Tällä on hieno termikin: Public Private Partnership. Riistahallinto välillisen julkisen hallinnon toimijana on jo pitkään toiminut lähes tältä pohjalta ja Suomen riistakeskushanke jatkaa tätä samaa mallia. Nyt kuitenkin pystymme korjaamaan nykyisen järjestelmän perustuslailliset sudenkuopat ja varmistamaan jo lain tasolla, että kaikki hyvän hallinnon periaatteet ovat osa Suomen riistakeskuksen toimintaa. Miten kuvailisit projektia? ­ Projekti ei ole ollut helppo, vaan varsin työläs. Yhteisen kuvan luominen organisaatiosta jota ei vielä ole, vaati aikansa. Siinä vaadittiin kyseenalaistamista, uusi ideoita, keskusteluja ja väittelyitä. Valmisteluihin on liittynyt paljon kokouksia, jopa tiukkoja neuvotteluita, mutta yhteisymmärrys on löytynyt ja kaikkien kärsivällisyys on palkittu. Kiitos kaikille, jotka omalla panoksellaan ovat edistäneet tämän prosessin pääsemisessä tähän vaiheeseen. Matkaa lopulliseen tavoitteeseen on vielä, mutta suuret linjat on jo hahmoteltu. n HIRVENMETSÄSTYSALUE vuokrattavana Kouvolan Anjalankoskella Tarjoamme Halla-Sippolan tilasta noin 4000 ha:n alueen vuokrattavaksi hirvenmetsästykseen. Vuokra-aika on kolme hirvenmetsästyskautta. Alue on mukana yhteislupa-alueessa. Alueella on käytössä asianmukainen lahtivaja ja laavu. Alue on aikaisemmin ollut edustusjahtikäytössä ja sinne on rakennettu asianmukaiset passialueet ja hirvitorneja. Vuokratarjoukset jätettävä viimeistään 30.6.2010. osoitteella UPM-Kymmene Oyj, Norrgård, PL 32, 37600 Valkeakoski Lisäinformaatiota antaa Leif Norrgård puh. 0204 16 4646 12 l Metsästäjä l 3 l 2010
• TOIsTUMATON TIKKA-TARjOUs! 2010 jAHTIpAKETTI sIsälTää: · tikka t3 hunter .308 tai tikka t3 lite stainless .308 luodikon · burris fullfield ii 3-9x40mm tähtäinkiikarin · optilock jalustan ja renkaat. (musta tai rosteri) · tikka asepussin ja asehihnan · saatavilla liikkeistä toukokuusta lähtien 999 Rajoitettu erä! TIKKA T3 TIKKA T3 jAHTIpAKETTI 2010 HUNTER .308 lITE sTAINlEss .308 SAKO OY, PL 149, 11101 RiihimäKi SAKO FiRST CLASS KAuPPiAAT LöYdäT OSOiTTeeSTA www.SAKOSuOmi.Fi REdEfININg yOUR ExpEcTATIONs Of A RIflE.
• Anna-Liisa Toivonen, RKTL Mikä vie miehet metsälle? Naisilla hiukan eri motiivit kuin miehillä Harrastusmarkkinoilla on vilkasta. Erilaisten harrastusten määrä kasvaa ja harrastusmahdollisuudet lisääntyvät, kun niiden tarjonta monipuolistuu ja kasvaa. Harrastusmahdollisuudet tuntuvat lisääntyvän vielä nopeammin kuin vapaa-ajan määrä, jos niitä nyt edes voi verrata keskenään. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Metsästäjän profiili -tutkimuksessa kysyttiin metsästysharrastuksen motiiveja. l Metsästäjien määrä on pitkään ollut tasai- sessa kasvussa. Aivan pienen notkahduksen tai tasamaan jälkeen lukumäärä näyttää vakiintuneen 308 000 kohdalle eli vakaasti yli 300 tuhannen tasolle. Se on kansainvälisestikin katsoen väkilukuun suhteutettuna suuri määrä, mm. korkein Euroopassa. Korkea osallistumisosuus puhuu puolestaan metsästysharrastuksen arvostuksesta. Kaikki luontoharrastukset ovat lähellä metsästäjän sydäntä. Erityisen suuri osa metsästäjistä kalastaa, mutta myös muut luontoon liittyvät harrastukset vetävät metsästäjiä. Silti metsästykselle tuntuu riittävän aikaa. Puolet metsästäjistä ei pidä välivuosia, vaan metsästää joka vuosi. Tosin yli puolet sanoo käyttävänsä metsästykseen tavallista vähemmän aikaa ja todellisuudessa haluavansa omistaa sille aikaa nykyistä enemmän. Saalismahdollisuus tärkeää Alkaa jo olla suorastaan klisee, että metsästäjälle tärkein motiivi ei ole saaliin saaminen ja että saalis on vain sivuseikka. Uskoisin kuitenkin, että metsästäjät arvostavat saalistaan, kun sitä saavat, ja valmistavat sen ruuaksi erityisellä huolella. Näin kyselyssä vartavasten kysyttäessä metsästäjistä yli 60 % ilmoittaa, että saaliin saaminen on joko vain Klaus Ekman Nuoret metsästäjät arvostavat saaliin saamista huomattavasti enemmän kuin vanhemmat metsästäjät. 14 l Metsästäjä l 3 l 2010
• vähän tai ei ollenkaan tärkeätä. Tässä kysymyksessä vastausten hajonta oli pieni, sillä yhteensä 74 % metsästäjistä on sitä mieltä, että saaliin saaminen on joko tärkeää tai vain vähän tärkeää. Naiset ovat miehiä hienokseltaan saalishakuisempia. Naisista yli puolelle saaliin saaminen on tärkeää, huomattavan tärkeää tai erittäin tärkeää. Nuorille metsästäjille saalis on selvästi tärkeämpää kuin vanhemmille. Reilusti yli puolelle alle 40-vuotiaista metsästäjistä saaliin saaminen oli tärkeätä, huomattavan tärkeätä tai erittäin tärkeätä. Metsästyksen pariin houkuttelevista kannustimista selvästi tärkein ja ykkönen oli metsästys tapana nauttia luonnosta. Yli 95 %:lle metsästäjistä se oli tärkeää, huomattavan tärkeää tai erittäin tärkeää. Naisille nauttiminen luonnosta oli vielä tärkeämpi vetovoimatekijä kuin miehille. Myös alle 40-vuotiaita se kannusti vielä enemmän kuin sitä vanhempia. Yksi vastaajille tarjotuista motiiveista oli eläinkantojen säätely. Se ei noussut järjestyksessä kovin tärkeäksi. Silti lähes kaksi kolmannesta metsästäjistä piti eläinkantojen säätelyä tärkeänä, huomattavan tärkeänä tai erittäin tärkeänä motiivina metsästämiselle. Pelkkä luonnosta nauttiminen siis houkuttaa enemmän kuin varsinaisesti luonnonolosuhteisiin vaikuttaminen. Naisista yli puolelle saaliin saaminen on tärkeää, huomattavan tärkeää tai erittäin tärkeää. Koiraharrastus tuo naisia metsästyksen pariin Naisia taas vetää metsästyksen pariin koiraharrastus huomattavasti miehiä enemmän. 35 %:lle naisista koiran merkitys motiivina metsästysharrastukselle onkin erittäin tärkeä. Suunnilleen puolella kaikista metsästävistä naisista on oma koira tai useampia. Miehistä vain niukasti kolmannes omistaa metsästyskoiran. Kun kaikista metsästäjistä on naisia 6,4 %, koiran omistavista metsästäjistä heitä on 9,4 %. Vuorovaikutusta erilaisten ihmisten kesken arvostetaan niinikään kannustimena metsästysharrastukseen. Miehiin mahdollisuus erilaisten ihmisten kohtaamiseen metsästyksen myötä vetoaa hiukan naisia enemmän ja nuoriin selvästi yli nelikymppisiä enemmän. Suunnilleen yhtä tärkeä motiivina oli metsästysvietin toteuttaminen. Naisia metsästysvietti ei puhutellut, vaikkakin nuoria metsästäjiä sen sijaan erityisesti. Yksinolokaan ei tuntunut olevan tärkeä kannustin metsästämään lähtemiselle. Sitä piti jonkinverran tärkeänä lähinnä alle 40-vuotiaitten metsästäjien ryhmä. Riista ei ole luomua Naisille saalis ja riista on tärkeä suoraan luonnosta saatavana ravintona. Naiset arvostavat tätä huomattavasti miehiä enemmän. Nuoret ovat myös selvästi tietoisempia puhtaan riistaruoan merkityksestä kuin yli 40-vuotiaat. Tarkkaan ottaen on niin, että riista ei ole luomua. Luomu on "varattu" sana ja ilmaisu. Virallisesti luomulla tarkoitetaan valvottua ja sovittuihin tuotantomenetelmiin sitoutunutta kasvinviljelyä, kotieläintuotantoa sekä elintarvikkeiden jalostusta ja markkinointia. Luonnonmukaisten ruokajärjestelmien kehittämisessä lähtökohtana on luonnonmukainen alkutuotanto. Luomu liitetään ensisijaisesti elintarvikkeiden tuotantomenetelmiin ja jatkojalostukseen. Käsitteen käyttö on kuitenkin laajenemassa. Luomuna voidaan tuottaa ja jalostaa myös esimerkiksi kuitukasveja ja valmistaa tekstiilejä, jopa kauneudenhoitoaineita. Lisää tietoa oikeasta luomusta löytää luomutietopankista www.luomu.fi. Oleellista on, että riista ei ole luonnonmukaista, sehän tulee suoraan luonnosta ja on osa luontoa. Jos tässä, vuotta 2008 koskeneessa kyselyssä ilmoitettuja motiiveja verrataan edelliseen, 14 vuotta aikaisempaan kyselyyn, tulokset ovat hyvin samansuuntaisia. Tuolloinkaan metsästys ei ollut saaliskeskeistä. Tärkeimmät houkuttimet metsästykseen olivat luonnon läheisyyden kokeminen, irtautuminen arjesta, rentoutuminen sekä yhdessäolo muiden metsästäjien kanssa. Saattaahan olla, että kyselijät vain laittavat valmiilla vaihtoehdoilla sanoja ja ilmaisuja vastaajien suuhun. Suosituimpien vaikuttimien kokonaisuus on silti pysynyt hyvin samankaltaisena. Perinteet, ampumaharrastus, valokuvaus... Metsästäjän profiili -kyselyssä annettiin motivaatiokysymyksessä kymme- nen valmista motiivivaihtoehtoa. Lisäksi kysyttiin, vieläkö niiden lisäksi löytyy muita motiiveja. Metsästäjät kertoivat käyvänsä metsällä metsänhoidon ja riistanhoidon sekä luonnon tarkkailun vuoksi. Metsästystä pidetään perhettä yhdistävänä harrastuksena ja sitä kunnioitetaan ja ylläpidetään jo perinteenkin takia. Sellaiset metsästystä lähellä olevat harrastukset, jotka hyödyttävät toinen toisiaan, ajavat myös metsälle. Vaikka ammunta radalla on kokonaan eri laji kuin metsästysammunta, niitä harrastaessa harjaantuu kummassakin. Vielä toinen metsästystä sivuava harrastus, valokuvaus, on houkuttelemassa metsämieheksi. Metsällä kulkiessa valaistusolosuhteet voivat olla ainutkertaisia yhdessä kuvankauniiden luontomaisemien kanssa. Näiden harrastusten synergiasta näemme tavantakaa loistavia esimerkkejä Metsästäjä-lehden sivuilla. l Luonnonhoitotuotteita metsästäjille Loukut: - Ka-Nu- loukku - Yleis(verkko)loukku supikoiralle - Kani loukku - minkki verkkoloukku - Gävleborg minkkiloukku - Jalmarin laatikkorauta(loukku) UUTUUS! minkille ja näädälle 230 / kpl 69 / kpl 69 / kpl 29 / kpl 50 / kpl 59,90 / kpl Kuntoa ja terveyttä Melkoinen yksimielisyys vallitsee kaikille toiseksi tärkeimmästä motiivista. Niin miehet kuin naiset, nuoremmat ja vanhemmat metsästäjät arvostavat metsästysharrastuksen merkitystä terveydelle ja kunnolle. Neljännes pitää sitä jopa erittäin tärkeänä motiivina ja yli 60 % joko tärkeänä tai huomattavan tärkeänä. Kolmanneksi tärkeimmän motiivin suhteen naisten ja miesten välillä aukeaakin jo selvä ero. Miehet arvostavat yhdessäoloa muiden metsästäjien kanssa selvästi naisia enemmän. Miehet kokevat, että samoja asioita harrastavien ystävien yhteisö on tärkeä syy harrastaa metsästystä, ja että metsästys tarjoaa heille juuri oikeanlaista yhteisöllisyyttä. Nuoremmille metsästäjille metsästäjäyhteisö oli vielä tärkeämpi kuin vanhemmille. Nuolukivet: Knz Wild riistakivi (6,60/kpl), 112 kpl / lava, Kysy tarjous! Knz Standard nuolukivi (4,50 /kpl) 112 kpl / lava, Kysy tarjous! Riistapeltosiemeniä: - Hirvi Diana 1kg - Peura-Kauris Diana 3kg - Diana rehurapsi 1kg - Rehuöljyretikka 3kg 16 / pss 25 / pss 8 / pss 32 / pss Katso kaikki siemen ja loukkuvaihtoehdot www.erakontti.fi HINNAT SISÄLTÄVÄT ALV. 22% (riistakivet alv.12%) Rahti laskutetaan erikseen. tilauksia voit jättää sähköpostilla: erakontti@erakontti.fi tai soittamalla: p. 0104409410 Oy Eräkontti Ab, Kinturinkuja 4, 11120 Riihimäki Metsästäjä l 3 l 2010 l 15
• JahtiJakt Camo -kalvopuvun avulla pääset huomaamattomasti lähelle riistaa! JahtiJaktin Camo -kalvopuku kasvattaa suosiotaan jatkuvasti. Tekninen huippulaatu yhdistettynä mukavuuteen, toimivuuteen sekä muunneltavuuteen on lyömätön yhdistelmä. Vertaa ominaisuuksia ja totea itse! Etupaketti sisältää: 1. Irrotettava, säädettävä AIR-TEX2 -kalvohuppu muotoiltavalla lipalla. Uusi säätömekanismi 2. Irrotettava hirvikärpäshuppu 3. Miellyttävä ja pehmeä samettikaulus 4. Kainalo- ja lantioventilaatiot verkkosuojalla. Suojaa mm. mäkäräisiltä ja hirvikärpäsiltä 5. Kahisematon materiaali 6. Hengittävä ja kosteutta siirtävä verkkovuori 7. Takissa kahteen suuntaan aukeava etuvetoketju 8. Kolmen pisteen vyötärökiristys housuissa 9. Housuissa selkää suojaava vyötärökorotus, sekä joustovyötärö 10. Lahkeensuissa tarrakiristys ja hankaussuoja 11. Läppäsuojatut rintataskut 12. Monipuoliset ja toimivat taskut 13. Uusi vedenpitävä ja hyvin hengittävä AIR-TEX2 -kalvo takissa ja housuissa 1. Scentech Camo-alusasu Erityisesti kerrospukeutumiseen suunniteltu, Scentech -teknologialla toteutettu Camo-alusasu. MicroDry-kangas siirtää kosteuden pois iholta. 2. Camo-fleece Tyylikäs Camo-kuosinen fleecetakki kerrospukeutumiseen ja vapaaaikaan. 3. JahtiJakt Camo-henkselit + ETUpAKETTI vAIN JAHTIJAKT cAMo/KALvopUKU Joustavat ja kestävät Camo-kuvioidut henkselit. Vahvat nahkapidikkeet ja nappikiinnitys. 279 4. Camo-maastolakki Tyylikäs Camo-kuvioitu maastolakki. Etupaketin arvo yhteensä 101,60 + ToIMITUSKULUT Tilaukset: www.eratukku.fi puh. 020 747 7000 Asiakaspalvelu Ma-Pe klo 8-18 tai myymälöistä Espoo · Vantaa · Turku · Raisio · Tampere · Lappeenranta · Joensuu · Seinäjoki · Kuopio · Oulu * Puhelujen hinnat sis alv 22%: kiinteästä verkosta 8,21 snt/puh + 6,90 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 14,90 snt/min.
• Monikäyttöinen Forest -puku on uudistunut! Lisää värejä ja nyt myös naisille ja lapsille! Tyylikäs ja monikäyttöinen puku Suosittu JahtiJakt Forest -puku on erinomainen valinta monipuoliseen luonnossa liikkumiseen, kuten retkeilyyn, metsästykseen tai kalastukseen. Uudet tyylikkäät värivaihtoehdot ovat saapuneet, valitse suosikkisi! Uusi ruskea väri Toimiva valinta Likaa ja vettä hylkivä TelfonWax -käsitelty materiaali on kulutuskestävää. Laadukas materiaali yhdistettynä huippuominaisuuksiin tekevät asusta miellyttävän ja suojaavat käyttäjäänsä monipuolisesti eri sää- ja käyttöolosuhteissa. perinteinen vihreä Nyt myös naisille ja lapsille Huippuominaisuuksilla varustetuista Forest -puvuista on saatavilla nyt myös naisten ja lasten mallit. Tilaa luonnossa liikkujan ykköspuvut vaikka koko perheelle nyt uskomattoman edullisesti! Uusi ja tyylikäs camokuosi vIHREä JA RUSKEA JAHTIJAKT FoREST -pUKU vAIN 79 cAMo 90 vAIN 89 JAHTIJAKT LASTEN FoREST -pUKU vIHREä 90 vAIN 69 Pituus (cm) 90 cAMo vAIN + ToIMITUSKULUT 79 Erätukku Tunnus 5013247 90 Erätukku maksaa postimaksun + ToIMITUSKULUT Tilauskuponki Kyllä, tilaan *(Toimituskulut lisätään tilauksen hintaan) _____kpl JahtiJakt Forest Lady Ruskea -pukua postiennakolla hintaan 79,90 /kpl.* _____kpl JahtiJakt Camo -kalvopukua postiennakolla hintaan 279,90 /kpl.* _____kpl JahtiJakt Forest Suit vihreä -pukua postiennakolla hintaan 79,90 /kpl.* _____kpl JahtiJakt Forest Suit Ruskea -pukua postiennakolla hintaan 79,90 /kpl.* _____kpl JahtiJakt Forest Kid vihreä -pukua postiennakolla hintaan 69,90 /kpl.* _____kpl JahtiJakt Forest Suit Camo -pukua postiennakolla hintaan 89,90 /kpl.* _____kpl JahtiJakt Forest Kid Camo -pukua postiennakolla _____kpl JahtiJakt Forest Lady vihreä -pukua postiennakolla hintaan 79,90 /kpl.* hintaan 79,90 /kpl.* Tilaajan allekirjoitus Nimi Osoite Sähköposti* Puhelinnumero Metsästäjä 3/10 Postitoimipaikka (alle 18 vuotiaan holhooja) Puvun malli Paino (kg) vyötärö (cm) 90003 vaSTauSLähETyS (*Merkitse sähköpostiosoitteesi kuponkiin.) Liityn samalla ilmaiseksi Erätukku-Klubiin ja saan uusimmat tarjoukset suoraan sähköpostiin.
• Teksti ja kuvat: Visa Eronen, vs. riistapäällikkö, Uudenmaan riistanhoitopiiri Yleiset vedet ja luodot merellä ­ yleinen nautintaoikeus myös eteläsuomalaisilla Jahtiin lähtö vaatii merikelpoisen veneen, riittävät merimiestaidot ja hivenen suunnittelua. Pyyntimuotoihin kannattaakin tutustua kokeneempien pyytäjien matkassa. Jokaisen tulee lisäksi muistaa, että oikeuksiin liittyy aina myös velvollisuus ­ niiden käytöstä ei saa koitua haittaa luonnolle eikä muille luonnonkäyttäjille. Tässä jutussa neuvotaan, miten jahtireissun suunnittelu onnistuu. l Metsästyslain 7 § avaa periaatteessa jo- kaiselle Suomessa pysyvästi asuvalle mahdollisuuden ikimuistoisiin eräkokemuksiin rannikkojemme lukemattomilla luodoilla ja laajoilla merialueilla. Riistanhoitomaksun 18 l Metsästäjä l 3 l 2010 suorittanut metsästäjä voi metsästää yleisellä vesialueella meressä sekä sellaisilla yleisellä vesialueella meressä olevilla saarilla ja luodoilla, jotka kuuluvat valtiolle ja joiden hallintaa ei ole kenellekään luovutettu, sekä Suomen talousvyöhykkeellä. Lisäksi metsästyslain 24 § mukaan asumattomilla meren ulkosaarilla saa se, jolla on oikeus metsästää vesialueella, harjoittaa vesilintujen pyyntiä maalta toiselle kuuluvalla avoimella rannalla. Nämä kaikille suomalaisille metsästäjille avoimet nautintaoikeudet on metsästyslainsäädännössämme turvattu. Pyyntialueet selville Retkikartasta Vaikka soveltuva venekalusto ja riittävä merimiestaito löytyisivät, on ennen pyyn- tiin lähtöä vielä selvitettävä missä luvalliset pyyntialueet sijaitsevat. Aivan viime vuosiin asti luvallisten pyyntialueiden selvittäminen on tietyillä merialueilla ollut melkoisen haastavaa. Maastokartoista yleisen vesialueen raja löytyy, mutta merikorteista tämä tieto jostakin syystä puuttuu. Muutaman vuoden käytössä ollut Metsähallituksen ylläpitämä Retkikartta-sivusto on helpottanut tilannetta huomattavasti. Retkikartta-palvelusta löytyvät yleisten vesialueiden lisäksi myös luonnonsuojelualueet ja niiden mahdolliset liikkumisrajoitukset. Ennen jokaista metsästysreissua onkin aiheellista käydä tarkastamassa, että suunniteltu pyyntialue on edelleen luvallinen. Pyyntialueissa tapahtuvat muutokset liittyvät yleensä uusien luonnonsuojelualu-
• eiden perustamiseen tai olemassa olevien alueiden laajennuksiin. Myös luonnonsuojelualueiden liikkumisrajoituksia saatetaan aika ajoin päivittää, mikä yleensä vaikuttaa myös alueiden metsästyskäyttöön. Vaihtoehto valmiiksi Lähtijällä kannattaa olla selvitettynä muutama vaihtoehtoinen pyyntikohde. Yleisellä vesialueella metsästettäessä ei voi varmuudella ennakoida, onko suunniteltu paikka vapaa. Kun jo ennen reissua on varasuunnitelma valmiina, ei retki mene pieleen, vaikka aiotulle luodolle ei pyyntiin sillä kertaa mahtuisikaan. Pyyntikohdetta tarkistettaessa pitää huomiota kiinnittää muutamaan seikkaan. Ensinnäkin kohteen täytyy olla yleisellä vesialueella. Toisaalta jos kyseessä on saari tai luoto, ei sen hallintaa saa olla luovutettu kenellekään. Retkikartassa asian voi tarkistaa nappia painamalla ­ yleisen vesialueen kohdalla ja ns. yleisillä luodoilla tietolaatikossa lukee, että alue on yleistä vesialuetta. Mikäli mainintaa ei ole, on alueen hallinta jollekulle luovutettu, tai palvelun ennakkovalinnat pielessä. Sinänsä selkeään sääntöön luo poikkeuksen metsästyslain 24 §. Sen nojalla vesilintujen pyyntiä voi ulkosaariston asumattomien saarten avoimilta rannoilta harjoittaa se, jolla on oikeus metsästää ympäröivällä vesialueella. Tämän lainkohdan perusteella voi myös osalla niistä yleisellä vesialueella sijaitsevista luodoista ja saarista, joiden hallinta on jollekulle luovutettu, harjoittaa vesilinnustusta ilman erillistä lupaa. Edellisten täyttyessä on vielä tarpeen varmistaa, että alueella saa liikkua ja että metsästystä ei ole kielletty luonnonsuojelulain perusteella. Puolustusvoimien ammuntojen varoalueiden osalta rajoitukset löytyvät teksti-TV:stä. Luonnonsuojelualueiden liikkumiskiellot on helppo selvittää Retkikartasta. Samaisessa tietolaatikossa, jossa kerrotaan onko alue yleistä vesialuetta, kerrotaan myös, jos alueella on liikkumiskielto. Liikkumiskieltoalueet näkyvät myös kartassa punaisena rasterina. Retkikartasta ei kuitenkaan selviä, onko luonnonsuojelualueelle asetettu metsästyskieltoa. Monilla luonnonsuojelualueilla metsästys on kielletty, mutta linjasta on runsaasti poikkeuksia. Helpointa on yksinkertaisesti olettaa, että luonnonsuojelualueella ei saa metsästää ja mennä pyyntiin jonnekin muualle. Jos kuitenkin on valmis näkemään vaivaa, voi rauhoitusmääräykset selvittää. Tuoreimmat rauhoitusmääräykset voi tarkistaa Metsähallituksen tietokannoista puhelinsoitolla eräsuunnittelijalle. Vanhempien suojelualueiden osalta tietoja ei välttämättä löydy tietokannoista, vaan ne on kaivettava viranomaisten, esimerkiksi ELY-keskusten, arkistoista. Pyyntipaikat on valittava niin, että lintujen pesinnälle ei aiheudu haittaa. Luontoa ei roskata eikä häiritä Jokaisen pyynnissä kulkevan tulisi ymmärtää, että arvokasta meriluontoamme tulee vaalia. Kaikki mikä mahtuu veneeseen menomatkalla, mahtuu sinne myös paluumatkalla. Haulikon hylsyjen ja juomapurkkien maatumiseen ei tahdo miehen ikä riittää ­ niiden näkeminen kauniissa saaristoluonnossa pistää monella vihaksi ­ riippumatta siitä, millä asialla luodoilla liikkuu. Luonnon rauhaa ei saa tarpeettomasti häiritä. Lintukolonniat tulee jättää rauhaan ja kiertää ne riittävän kaukaa. Kesäkuussa alkavan kalkkaiden eli koirashaahkojen pyynnin aikaan monien lintujen pesintä on herkässä vaiheessa. Pyyntipaikat on valittava niin, että lintujen pesinnälle ei aiheudu haittaa. Lintujen pesimärauha on huomioitava myös koiranpidossa. Noutavan koiran käyttö on mahdollista, mutta koira on pidettävä niin, että se ei pääse häiritsemään lintujen pesintää. Metsästyslaki antaa oikeuden metsästää yleisellä vesialueella ja yleisillä luodoilla, mutta ei minkäänlaisia oikeuksia rakentaa pyyntiin tai muuhunkaan tarkoitukseen liittyviä rakennelmia. Esimerkiksi ampumasuojien rakentelu on siis luvanvaraista. Kaikille pitäisi olla sanomattakin selvää, että luonnonsuojelulain nojalla asetettuja määräyksiä liikkumisrajoituksineen tulee noudattaa. Nämä asiat lienevät lähes kaikille pyynnissä kulkeville itsestään selviä ­ toisinaan kuitenkin kuulee syytöksiä metsästäjien asiattomasta käyttäytymisestä upeassa saaristoluonnossamme. Osa metsästäjien kontolle laitetuista rötöksistä on ehkä muiden tekemiä, mutta selvää on, että vain muutamakin piittaamaton saa paljon pahaa aikaan. Havaittuja väärinkäytöksiä pyritään usein käyttämään perusteena metsästysoikeuksien rajoittamiselle merialueillamme. Etenkin syksyisin metsästäjät ja kalastajat ovat yleisen vesialueen käyttäjäryhmistä merkittävimmät. On äärimmäisen tärkeää, että pidämme omalta osaltamme hyvää huolta herkästä saaristoluonnostamme ja viemme aseet pois perinteisten käyttäjien mustamaalaajilta. l Näin käytät Retkikartta-palvelua Kun Retkikartta-palvelua oppii käyttämään, on siitä oiva apu, ja reissuun lähtevän on lisäksi helppo tulostaa itselleen luvallisesti suunnitellun retkikohteen kartta haluamassaan mittakaavassa. Yleisen vesialueen pyyntipaikat Metsähallituksen Retkikartasta Mene osoitteeseen www.retkikartta.fi. Tarvittavat valinnat: - kuvan oikea yläreuna ­ karttatasot - valitse näkyviin: retkeilypalvelut, metsästys ja kalastus, suojelu- ja retkeilyalueet, sekä kunnat Halutun kohteen tiedot saat klikkaamalla kerran karttaa hiiren vasemmalla napilla. Selaamalla tietolaatikkoa näet onko alue yleistä vettä, luonnonsuojelualue ja onko alueella liikkumisrajoitusta Kartalla yleinen vesialue on sinisellä rasterilla, punaiset rasterit ovat liikkumisrajoitusalueita ja luonnonsuojelualueet on merkitty vihreällä värillä. Karttaa liikutetaan vetämällä sitä haluttuun suuntaan hiirellä. Mittakaavan voi säätää sopivaksi karttaikkunan vasemmasta yläreunasta. Metsästäjä l 3 l 2010 l 19
• Teksti ja kuvat: Riitta Malve Paratiisin roskankeräystalkoot Ammuttu suojelu- aluetaulu on yhden linnustajan mielenilmaus. L l Långören sijaitsee kuutisen kilometriä Pitkä ja matala Långören näyttää toisinaan kohoavan horisontin yläpuolelle kuin aavemainen purjealus, kun sitä tähyilee mailien päästä aurinkoa vasten. Se houkuttelee lähemmäs, jolloin harhakuva paljastuu somerikoksi ja purjeet riviksi tuulten kiusaamia pihlajia. Loppujen lopuksi vastassa on yksi Suomenlahden persoonallisimmista saarista. Porvoon Emäsalosta suoraan etelään, keskellä ulappaa. Seuraa sille pitää joukko luotoja ja kiviä sekä valtava määrä vesilintuja, joista osa pesii siellä toisten viivähtäessä muuttomatkallaan. Harjumuodostuma kurkottaa pinnalle hädin tuskin sata metriä leveänä ja puoli kilometriä pitkänä kaistaleena. Pohjoisessa kärki kapenee kapenemistaan ja katoaa lopulta veteen. Etelärannalla on laaja kahlaajalintujen suosima matala, jota läheiset luodot suojaavat. Maihinnousu Långörenille ei ole helpoimpia, sillä kivikko ja usein voimakkaat mainingit haittaavat. Kovemmalla tuulella rantautumista tai poistumista ei kannata edes yrittää. Vierailu tyynellä kuitenkin maksaa vaivan. Långören on ympäröivine vesialueineen valtion luonnonsuojelualuetta, jolla metsäs- tetään syksyisin. Kun maihinnousukielto päättyy heinäkuun puolessa välissä, saaren sinivioletin, punaisen ja keltaisen kirjava kukkaloisto on parhaimmillaan ja jatkuu pitkälle elokuuhun. Kukat taas houkuttelevat perhosia ja sudenkorentoja. Ja kun tuuli hellittää, hyönteisten surina säestää lokkien kirkunaa ja sorsien käkätystä. Erikseen on vielä mainittava saaren erityinen, tasainen valo, joka syntyy kivien ja veden heijastuksesta. Mutta paratiisikaan ei ole täydellinen. Långörenin kiusa on roskaisuus, joka paljastuu, kun tarkastelee maastoa lähemmin. Luonnonkauniilla rannoilla se näyttää vielä raadollisemmalta kuin rakennetussa ympäristössä. Långörenin pohjoisesta etelään kulkeva harjusaari on otollinen meren kuljettamille roskille. Pitkän ajan kuluessa kerääntyneitä hylsyjä löytyy siivottavaksi säkeittäin. Elokuun kukkaloistosta on kiittäminen lintuja. Roskat vahingoittavat lintuja Vaikka suurin osa roskasta on meren tuomaa, luontoa rumentavat myös vierailijoiden jätteet. Onko niin, että Itämereltä asti vyöryvät muovit, metallit ja lasit, joita Långören hamuaa syliinsä tuulille otollisen sijaintinsa takia, saavat meidät välinpitämättömiksi? Kun roskaa on muutenkin, näyttää ettei ole väliä, vaikka nuotiopaikka jää sotkuiseksi tai juomatölkit upean harjanteen päälle. Samasta syystä ei kerätä hylsyjä, ja puiden väliin ripustettu pressukankainen suoja roikkuu säiden revittävänä. Saarelle poikkeavat vain harvat, eivätkä linnut murehdi roskasta. Näin ei kuitenkaan ole. Vaikka haitta onkin enimmäkseen esteettinen, myös eläimet saavat siitä osansa. Linnut voivat tarttua vyyhteihin ja vahingoittua lasinpaloista. Långörenillä liikkuva paikallinen metsästäjä toteaa ajopuiden kyllä kuuluvan mereen, mutta teollisen roskan syynä hän pitää ihmisten asennetta. Alueen linnustuskohteen kunto huolettaa myös häntä. Roskat eivät lähde voivottelemalla Viime kesänä eräs satunnainen veneretkeilijä siirsi resuisen pressun pois Långörenin pihlajista. Niin ikään hän kiinnitti huomiota roskiin, mutta myös poikkeukselliseen perhosten määrään, joista hän antoi palautetta valtion saarista huolehtivalle Metsähallitukselle. Hienoa, tästä omatoimisuudesta haluan ottaa oppia enkä vain valitella roskaisuudesta. Samainen retkeilijä ehdotti saaren siivoamista talkoovoimin. Paikallisella merivartioasemalla tiedetään, että roskaisia rantoja on kaikkialla ulkosaaristossa ja muilla otollisilla, asumattomilla rannoilla. Uudenmaan ympäristökeskuksessa, jossa on kokemusta virkistyssaarten siivoamisesta, arvioidaan rantojen kaipaavan siivoamista parin vuoden välein, sillä meri tuo roskia jatkuvasti lisää. Miten roskien keruu onnistuisi Långörenillä ja samankaltaisissa vaikeasti saavutettavissa paikoissa? Joku taho voisi tuoda paikan päälle muovisäkkejä, joihin me saaren käyttäjät retkeilijästä lintubongariin ja metsästäjästä kalastajaan voisimme säkittää törkyä. Loppukesällä joku sitten hakisi roskat pois. Samassa yhteydessä voitaisiin kitkeä maihinnousseet kurtturuusut, etteivät ne pääse valtaaman saarta. Entä löytyisikö joku yritys sponsoroimaan venekuljetuksia rantojen puhdistuksesta kiinnostuneille iskuryhmille? Se voisi kiinnostaa kouluja, yhdistyksiä, työyhteisöjä ja luonnossa liikkujia. Onhan kyse yhteisen elämäntyylimme tuloksista. l 20 l Metsästäjä l 3 l 2010
• kaliiperi 4,5 mm tai 5,5 mm John Sykesin suunnittelema. kaliiperi 4,5 mm tai 5,5 mm paketti 899¤ paketti BSA ULTRA Huippulaadukas paineilmakivääri! · paljon ominaisuuksia: äänenvaimennin, täydellä säiliöllä noin 35 laukausta, MMC ­viritysmekanismi, paineen säätömekanismi · pituus 82 cm, piipun pituus 30,5 cm, lähtönopeus 251 m/s, paino 2,7 kg · paketissa: 399¤ Ultra, tähtäinkiikari 3-9x40, kiikarijalat ja paineilmapumppu Laadukas jousikäyttöinen Tactical ­tukilla varustettu ilmakivääri. · paljon ominaisuuksia: äänenvaimennin, tarkkuuslaukaisu, MaxiGrip ­ kiikarikisko · pituus 95 cm, piipun pituus 37 cm, paino 3,0 kg, lähtönopeus 305 m/s · paketissa: XL Tactical, tähtäinkiikari 4x32 ja kiikarinjalat NEW BSA T10 Scorpion Tactical, täydellinen ilmakivääri! Saatavana myös puutukilla! · äänenvaimennin · 10 paketti 979¤ koko piipun pituudella patruunan lipas ja säädettävä liipaisin · tilava ja tehokas painesäiliö, 25 laukausta täydellä teholla. · pituus 103 cm, piipun pituus 47 cm, paino 3,3 kg, lähtönopeus 305 m/s · paketissa: T10, tähtäinkiikari 3-9x40, kiikarinjalat ja paineilmapumppu JSB, optisesti tarkastetut korkealaatuiset ilmakiväärin tarkkuusluodit. Valikoimasta löydät myös erityisen hyvin pidemmille etäisyyksille ja korkeammille lähtönopeuksille soveltuvia luoteja. Oheinen kasa on ammuttu BSA T-10 Scorpion ilmakiväärillä 50 metristä JSB Heavy 4,52 mm luodilla. Saatavana myös polymeerikärjellä varustettuja Skenco/JSB Predator ­luoteja kaliiperissa 4,5 ja 5,5mm. Kysy lisää jälleenmyyjältäsi! Ruger AirHawke Elite · kaliiperi paketti 339 ¤ 279¤ Tarkkuustukilla varustettu monipuolinen ilmakivääri. · paketissa: 4,5 mm, pituus 114 cm, lähtönop. 250 m/s. Elite, Ruger 3-9x40 tähtäinkiikari, kiikarinjalat, venttiloitu perälevy, säädettävä liipasin, automaattinen varmistin ja vaimennin. paketti Moving Range 2000 IK-ampumarata FUN 545 ¤ 2x75 cm kisko, 220V moottori · mitat: 1500x300x240mm, paino 4,5 kg · nopeus ja pysähtymisaika portaattomasti säädettävissä · Ruger AirHawk ja BlackHawk · AirHawk -ilmakiväärissä on puinen tukki ja paketti BlackHawk:ssa synteettinen. Kaliiperi 4,5 mm, pituus 114 cm, lähtönop. 250 m/s. maahantuoja: · paketissa: ilmakivääri, Ruger 4x32 tähtäinkiikari, kiikarinjalat, kuminen perälevy. 239¤ Lisävarusteet: 75 cm jatkopala,"Pop-Up" -taulupidike ja tauluja Katso lähin jälleenmyyjäsi osoitteesta www.hjorth.fi. Tarjoushinnat voimassa sitoumuksetta 30.10.2010 asti. Metsästäjä l 3 l 2010 l 21
• Juha Immonen , projektipäällikkö, Tornator Oy Vahingot voivat olla tuhansia euroja, jos kunnostettavana olevalla tierungolla ajetaan kelirikon aikana. loppuvuodesta ennen talven alkamista. Tierunko jätetään talvehtimaan, kunnes tielle seuraavana kesänä ajetaan sora- tai murskekerros. Sora- tai murskekerroksen tarkoituksena on muodostaa tielle kantava ja lanattavissa oleva kerros. Tämä parantaa tien kestoa ja tienpitoa. Suurimmat vahingot syntyvät juuri niillä kunnostettavilla tienosilla, joista tämä sora- tai murskekerros puuttuu. Kunnostuksen alla olevalla tierungolla ajettaessa kevätkelirikon aikaan voidaan saada helposti aikaan tuhansien eurojen arvoiset vahingot. Tiellä liikkumisen estäminen on monesti näissäkin tapauksissa hankalaa. Tiet ovat usein pelastusreittejä, joiden sulkeminen liikenteeltä ei ole mahdollista. Lisäksi talviaikaan tierunko kestää liikennöinnin jopa puutavara-autoilla, eikä siitä ole haittaa tien kunnostushankkeelle. Tämä voi luoda harhakuvan, että tie olisi käytettävissä, vaikka se ei ole vielä valmis sulan ajan liikennöinnille. Osa tienkäyttäjän tietämättömyydestä olisi ratkaistavissa myös siten, että korjattavat tienosat osoitettaisiin selvemmin liikennemerkein. Tiestön käyttö on metsästäjille etuoikeus Metsästäjät saavat pääsääntöisesti metsästysoikeuden mukana sopimusalueen tiestölle liikkumisoikeuden. Tienkäyttöoikeuden mukana tulee myös velvoite järkevästä tienkäytöstä. l Tiestö on usein maanomistajan suurin yksittäinen tilaansa koskeva investointi. Nykypäivänä metsätaloutta palvelevan tien rakentaminen maksaa noin 7 000 euroa kilometriltä. Voit laskea kuinka suuren investoinnin maanomistaja on antanut seuralle käyttöön korvauksetta. Kevään kelirikko rajoittaa ajallisesti varsin vähän tienkäyttöä. Silti kevätkelirikon aikaisen liikenteen aiheuttamat vauriot ovat vaikeimpia korjata. Kevään etenemisestä riippuen kevätkelirikon hankalin vaihe kestää yleensä kahdesta neljään viikkoa. Metsästyksellisesti tienkäyttötarve huh22 l Metsästäjä l 3 l 2010 ti­ toukokuussa perustuu yleensä majavanpyyntiin ja on siten varsin vähäistä. Muita metsästyksellisiä tarpeita tienkäytölle tuohon aikaan vuodesta ei juuri ole. Ongelmallisissa paikoissa kannattaa miettiä muita jahtipaikoille siirtymisen muotoja. Muutaman kilometrin hiihto- tai jalkapatikka monesti vain lisää jahtireissun nautintoa sen sijaan, että joutuisi pelkäämään autonsa vaurioitumisen puolesta. Sateisen syksyn aikana voi myös olla tarkoituksenmukaista tarkkailla tiestön kuntoa ja pohtia liikkumisen mielekkyyttä herkimmillä tieosuuksilla. Tierunko voi olla valmis, muttei ajettavissa Tienrakentaminen tai peruskunnostus toteutetaan usein kahdessa vaiheessa. Tierungon, ojien ja rumpujen teko suoritetaan usein Tienpito maksaa Sen lisäksi, että tieverkoston rakentaminen on maksanut valtavasti, kuluu rahaa tiestön kunnon ylläpidossa. Mitä huolimattomammin tienkäyttäjät käyttäytyvät, sitä suurempia tienpidon kustannukset ovat. Vastaavasti tienpidosta säästetyt varat voidaan ohjata perusparannushankkeisiin, joiden avulla varmistetaan turvallinen tienkäyttö kymmeniksi vuosiksi eteenpäin. Hyvään tienkäyttökulttuuriin kuuluu tienkäyttörajoitteiden noudattaminen. Hyviin tapoihin kuuluu myös tiellä olevien esteiden raivaaminen, jos esimerkiksi lanatessa on esiin noussut isoja kiviä. Myös talviaikainen nuotioiden tekeminen tieuralle on ajattelematonta. Osittain palamattomien puiden joutuminen aurauskalustoon saattaa aiheuttaa vakavia vaurioita, eivätkä ne ole tienkäyttäjän kaunistus lumien sulamisen jälkeenkään. Hyviin tapoihin kuuluu myös ilmoittaa tienpitäjälle havaituista turvallisuutta vaarantavista tekijöistä sekä normaalista poikkeavasta tienkäyttötarpeesta esimerkiksi talkoiden tms. vuoksi. On itsestään selvää, ettei sopimaton käyttäytyminen edesauta tulevien metsästysvuokrasopimusten neuvottelua. Toiset huomioiva tienkäyttö ei ole tähtitiedettä, vaan perustuu maalaisjärjen käyttöön. Ollessasi epävarma tien käyttökunnosta, kysy tienpitäjältä neuvoa. l M Hannu Huttu
• Urpo Kainulainen M l Mikä ihmeen metsäsika ? Metsäsikaa ei mainita riistaeläin- eikä rauhoitettujen lajien luettelossa. Kuitenkin tämä kummajainen esiintyy ja jättää merkkejä kiveliössäkin. Erä-ja kalamies törmää varsin usein havaintoihin sen oleilusta alueella. Näyttää siltä, että metsäsikaa esiintyy kohtuullisen runsaana koko maassa pohjoisinta Lappia myöten. Kaikille ei ole aivan helppoa heti tunnistaa kairapossun jälkiä alueella, joten on hyvä kertoa sen elintavoista ja varmoista tunnistuskeinoista. Pian huomataan, että asustaa niitä meilläkin - sekä paikallista että vaeltavaa kantaa. Metsäsiat ovat TOSI SIKOJA nyt tuvan nurkalle, niin kuitenkin mukavasti kelkkapelissä pihapiiriin. Metsäsika on ilmeisesti myös poron pahin ravintokilpailija, koska sen jälkiä löytyy varsinkin loppuunkalutuilta porolaitumilta. Porovihansa metsäsika on osoittanut parissakin Ylä-Lapissa viime talvena dokumentoidussa tapauksessa; peijakas oli kiikuttanut nälkään kuolleen poron kelkkauraa pitkin ahman jäljille ja repinyt vimmoissaan korvat irti. Poromiehet ovat ymmärrettävästi höperöksi leimaantumisen pelosta vaienneet metsäsiasta. Mutta uskottava se on, että metsäsika on totta ! Metsäsika ei nuku talviunta, joten keskitalvenkin aikana tarkkaavainen kulkija löytää yllättävän helposti merkkejä sen oleskelusta. Valtateiden levikkeet ja parkkipaikat ovat hyviä lajitunnistuspaikkoja. Yleensä metsäsika on paiskannut jätepussin tai pari levikkeen reunaan, raahannut kenties vanhan television tai sängyn metsäneläväisten iloksi sekä tylsän metsikkömaiseman koristukseksi. Älykkäimmät yksilöt keräävät myöskin erilaisia jäteöljyastioita maastoon. Harmi vain, että talven lumisateet peittävät nämä velikullan merkit luonnossa. Metsäsika ei kaihda suuriakaan kairoja. Valtateiden ulkopuolella tämä veijari kulkee talvella samoja jälkiä kuin moottorikelkat. Yleisimmin se jättää tyhjiä olutpurkkeja ja muovipusseja hangelle. Pilkkijäät ovat sen erityisessä suosiossa. Laji aktivoituu valon lisääntyessä ja se on entistä varomattomampi ja reuhakkaampi liikkeissään. Syrjäisellä Inarin Surnujärvellä viime keväänä metsäsika oli mellastanut lentokoneen ja moottorikelkan jäljillä; sottasika oli kaatanut satavuotisia ranta-aihkeja ja levitellyt rovioon kaljapulloja pilkkimiesten leiripaikan ympärille pelkäämättä sen kummemmin moottoripelejä. Päinvastoin kärsäkäs näyttää viihtyvän erityisen hyvin konevoimalla kulkevien matkassa. Paikalliset sellaiset viihtyvät vuorokausitolkulla autiotuvilla, jonne johtaa moottorikelkanjälkiä. Yleensä tällaisen tuvan porraspieltä reunustaa keltainen lumensulatusvyöhyke. Isompi tarve on tehty, jos ei Keväällä lumien sulaessa voidaan tehdä merkittävästi luotettavampia kannanarviomääritelmiä. Parkkipaikkojen ympäristöt suorastaan pursuilevat merkkejä metsäsiasta. Kairapossulla on erikoinen kevätsiivousvimma - se kokoaa mitä erilaisempaa talousjätettä risu-ja heinäkuormien seassa metsätiepistojen varrelle. Näyttääpä se jäljistä päätellen olevan tietoinen turvaseksistäkin. Kesä on sitten metsäsiallakin iloista poikasvaihetta ja uteliaan vilkasta ympäristöön tutustelua. Kalavesien varrella nähdään tavanomaisten olutpurkkikokoelmien lisäksi muoveista ja kevytpeitteistä rötistettyjä laavuntekeleitä, tuohista kuorittuja koivunrunkoja sekä kekseliäitä avomaavessoja. Metsäsika pitää kalasta. Se kerääkin lyijyä lohivesien rokastuspaikoille ja verkkoja emokalajärviin. Viattomat kalastajat joutuvat sitten lunastamaan verkkonsa seliselijutuilla poliisin huostasta. Hilla-aikaan metsäsika merkkaa jänkiä. Ilmeisesti sen porsaat eivät omaa suunnistusvaistoa, koska aikuiset possut ripustavat räikeitä muovipusseja jänkäpetäjiin suunnistusmerkeiksi. Järeitten kulkuneuvojen reitit maastossa veitikka taakoittaa polttoaine- ja öljytynnyreillä sekä erilaisilla suodattimilla. lisäksi metsäsika jättää sorsavesien ruohikoihin kiiltäviä haulikonhylsyjä ja saattaapa se koota niitä kekoihinkin patruunalaatikoiden ja muun muoviroskan kera ohikulkijan ihasteltavaksi. Possu on yllättävän kekseliäs; liikennemerkit, tienviitat ja opastuskyltit se muovaa ilmeisesti reviirirajauksena sekä haulin- että luodinrei´illä. Hiljaisten hanhiaapojen reunamilla sika saattaa asua laavussa tai reittikodassa ja ilmaisee itsensä yöaikaan karjumalla tai ammuskelemalla pimeässä umpimähkään. Tämä erikoinen käyttäytyminen näkyy korostuvan varsinkin laumautuneissa metsäsioissa. Petomaisen luonteensa metsäsika suuntaa hirviin. Se irrottaa vain lavat ja paistit ja jättää muun ruhon mätänemään ja orvot vasat hortoilemaan pitkin metsiä. Dokumentoituja metsäsian eli kairapossun jälkiä kalastajien leiriltä Inarin Rovijärveltä. Syksyllä metsäsika suosii metsästäjien kanssa samoja alueita. Aiemmin mainittujen tavanomaisten nuotionympärysmerkkien Metsäsika ei näytä lajityypillisesti osaavan, kykenevän tai haluavan peittää jälkiään. Onko sen käyttäytyminen perinnöllistä, opittua vai molempia? Ilmeisesti lajitutkimuksessa tulisi porautua sielunelämän kartoittamiseen. Olisi hauska tietää, mitä keskimääräisen metsäsian aivokopassa liikkuu ja voiko sen nykyiseen tai tulevaan käyttäytymiseen mitenkään vaikuttaa? l (Pakina on julkaistu Metsästäjä-lehdessä 6/2001) Metsästäjä l 3 l 2010 l 23
• Laadukkaat metsästysjouset Erätukusta! JAHTIJAKT 65 LBS TALJAJoUSI Aloita jousimetsästys edullisesti JahtiJaktin huippujousella! Jousi soveltuu myös nuorille ja naisille, vetopituus ja voimakkuus ovat säädettävissä ilman erikoistyökaluja. 65 paunan voimakkuus riittää myös suurriistan metsästykseen. Jousen mukana tulevassa etupaketissa saat kaiken tarvittavan! Ominaisuudet: Alumiinirunko Voimakkuus 40 - 65 paunaa Ampujan pituus 165 - 195 cm Jousen paino 1,8 kg Lähtönopeus 80 m/s Aseen pituus 105 cm Etupaketti sisältää: 1.Optinen 3-pinninen tähtäin 2. Kaatuva nuolihylly 3. Nokinpaikkarenkaat 4. Takatähtäin jänteeseen 5. Laukaisulaite 6. 6 kpl alumiininuolia Etupaketin arvo 82,00 Saatavana myös vasenkätisten malli! Ei koske kuluvia osia (esim. jänteet ja kaapelit) TAkUU 3 VUOTTA + ETUpAKETTI vAIN JAHTIJAKT 65 LBS TALJAJoUSI Katso koko valikoima osoitteesta www.eratukku.fi 229 1. 2-pinninen tähtäin 2. Nokinpaikkarenkaat 3.Sormisuojus 4. 6 kpl alumiininuolia Etupaketin arvo 40,00 + ToIMITUSKULUT JAHTIJAKT 40 LBS vASTAKAARIJoUSI Camokuosilla varustettu JahtiJaktin vastakaarijousi on täysiverinen metsästysase. Magnesiumrunkonsa ansiosta se on erittäin kevyt ja helppo kuljettaa maastossa. Rakenteeltaan yksinkertainen jousi on helppo hankinta harrastusta aloittelevalle. Vastakaarijousella metsästäminen on selvästi vaativampaa kuin taljajousella, joten se tarjoaa haasteita myös pidempään harrastaneille. Mukana kattava etupaketti! Ominaisuudet: Magnesiumrunko Voimakkuus 40 paunaa Ampujan pituus 170 - 190 cm Jousen paino 1,52 kg Lähtönopeus 47 m/s Aseen pituus 152 cm Etupaketti sisältää: + ETUpAKETTI vAIN JAHTIJAKT 40 LBS vASTAKAARIJoUSI Ei koske kuluvia osia (esim. jänteet ja kaapelit) TAkUU 3 VUOTTA 149 + ToIMITUSKULUT Tilaukset: www.eratukku.fi puh. 020 747 7000 Asiakaspalvelu Ma-Pe klo 8-18 tai myymälöistä Espoo · Vantaa · Turku · Raisio · Tampere · Lappeenranta · Joensuu · Seinäjoki · Kuopio · Oulu * Puhelujen hinnat sis alv 22%: kiinteästä verkosta 8,21 snt/puh + 6,90 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 14,90 snt/min.
• Laadukkaat tähtäinkiikarit Erätukusta! kaikki BXT -kiikarit on valmistettu yksiosaisesta 30 mm runkoputkesta ja niissä kaikissa on monikalvopäällysteiset linssit. kaikkien kiikarien objektiivit ovat valovoimaisia, kiikareissa on myös valaistu tähtäinpiste (tehoalueet 0-11). Black Series Saatavilla viikolla 21 Tähtäinkiikari Suurennusalue Objektiivin koko TAKUU 5 vUoTTA BXT-40 3-9 40 mm Monipuolinen ja kompakti tähtäinkiikari hirvestykseen, linnustukseen, villisika- ja kaurisjahtiin BXT-42 1,5 - 6 42 mm Suurriistan mesästykseen ja ajojahtiin. Erinomainen lyhyille ja keskipitkille matkoille BXT-50 2,5 - 10 50 mm Tehokas yleiskiikari keskipitkille ja pitkille matkoille, erinomainen myös hämärä -ja kyttäysjahtiin BXT-56 4 - 16 56 mm Valovoimainen ja suorituskykyinen kiikari pitkille matkoille, erinomainen hämärä -ja kyttäysjahtiin Sopii erityisen hyvin Hinta 119 1. Kiikarinrenkaat + ToIMITUSKULUT 119 + ToIMITUSKULUT 149 169 + ToIMITUSKULUT + ToIMITUSKULUT Etupaketti sisältää: 2. Kiikarinasennuskiskot Etupaketin arvo 99,00 Mallit Weaver, Tikka, Sako -kiskoihin. 3. Kiikarin linssien pikasuojat Tilauskuponki Kyllä, tilaan *(Toimituskulut lisätään tilauksen hintaan) _____kpl Black Series BXT-42 tähtäinkiikaria postiennakolla hintaan 119,00 /kpl.* _____kpl Black Series BXT-50 tähtäinkiikaria postiennakolla hintaan 149,00 /kpl.* _____kpl JahtiJakt 65 LBS taljajousia postiennakolla hintaan 229,00 /kpl.* _____kpl JahtiJakt 65 LBS taljajousia vas. kätisenä postiennakolla hintaan 229,00 _____kpl JahtiJakt 40 LBS vastakaarijousia postiennakolla hintaan 149,00 /kpl.* Erätukku maksaa postimaksun _____kpl Black Series BXT-40 tähtäinkiikaria postiennakolla hintaan 119,00 /kpl.* _____kpl Black Series BXT-56 tähtäinkiikaria postiennakolla hintaan 169,00 /kpl.* Tilaajan allekirjoitus Nimi Osoite Sähköposti* Puhelinnumero Metsästäjä 3/10 Postitoimipaikka (alle 18 vuotiaan holhooja) Erätukku Tunnus 5013247 90003 vaSTauSLähETyS (*Merkitse sähköpostiosoitteesi kuponkiin.) Liityn samalla ilmaiseksi Erätukku-Klubiin ja saan uusimmat tarjoukset suoraan sähköpostiin.
• Teksti: Risto Sulkava, kuukkelihankkeen vetäjä, SLL:n puheenjohtaja, kuvat: Kari Leo METSO - Kuukkelin, kanalintujen ja metsänomistajan hyödyksi K 26 l Metsästäjä l 3 l 2010
• K l Kuukkelin ja kanalintujen poikueet viih- tyvät samankaltaisissa metsissä. Etenkin metson, pyyn ja riekon poikueympäristöt ovat myös eteläisessä Suomessa vähentyneen kuukkelin suosimia "oikeita" metsiä. Parhaimmillaan kuukkelimetsä on melko vanhaa, usein naavaista, kuusivaltaista, mutta myös lehtipuita sisältävää kangasta tai suonlaidan korpea. Usein metsä on tiheä ja siinä on eri latvuskerroksia tai ainakin pensaskerros on runsas. Toisinaan tällaisessa "lintumetsässä" on myös kuollutta, hiljalleen lahoavaa puustoa tai se voi vaihettua käkkärämäntyiseksi suoksi. Tällainen "oikea" metsä miellyttää myös eränkävijän, marjastajan tai muuten vaan tulilla istujan silmää. Mutta miksi kuukkeli? Ja mikä METSO? Tai miten siitä voi hyötyä? Kuukkeli on useimmille lapinkävijöille tuttu lintu. Rohkeasti se tulee syksyllä nuotiopaikalle kärttämään palaa eväsleivästä, toisinaan meinaa napata osansa lähes väkisin. Tarkkaavainen kulkija havaitsee kuukkelin hiljaisen naukaisun kaikkina vuodenaikoina. Varastoidessaan syksyllä ravintoa kaarnankoloihin ja naavatukkoihin kuukkeli on kuitenkin näkyvimmillään. syy samassa tutussa kotimetsässään koko ikänsä, jos vain metsä säilyy asumiskelpoisena. Avohakkuulle ja taimikoihin kuukkeli ei lähde. Kuukkelipari pysyy yhdessä kunnes kuolema puolisot erottaa. Yksi etelän kuukkelin ongelmia on puolison löytäminen. Kuukkelit eivät mielellään lähde kauas kotiseudultaan. Ja jos asutut reviirit sijaitsevat kymmenien kilometrien etäisyydellä toisistaan, on nuoren reviirinetsijän melkein mahdotonta osua vastakkaisen sukupuolen edustajan kanssa samaan metsään. Millainen on kuukkelimetsä? Kuukkelireviirin ydinalue on yleensä seudun komein korpi tai muu vanha kuusivaltainen ja erirakenteinen sekapuustoinen metsä. Ydinalueen ulkopuolella kuukkelireviiriin kuuluu vaihtelevia metsiä; eri-ikäisiä kuusikoita, kalliometsiä, korpia ja soiden rämelaiteita, toisinaan myös varttuneita mäntyvaltaisia kuusialikasvoksellisia metsiä ja pienvesien ympärysmetsiä. Kuukkelin kanssa samoja metsiä käyttävät esimerkiksi pyy, riekko, metso, pohjantikka, pikkusieppo, metsäluonnon tilan indikaattorilajia, kuukkelia. Kuukkeli-yhteistoimintaverkoston tarkoitus on parantaa kuukkelin ja samalla kaikkien muiden kuukkelimetsien lajien tilannetta. Kuukkelin eläminen metsässä kertoo alueen olevan luonnoltaan arvokas. Yhtä hyvin indikaattorina voisi olla metsopoikueen esiintyminen ­ samoista elinympäristöistä on kyse. Kun metsässä elää kuukkeli, se todennäköisesti myös täyttää METSO-ohjelman suojelukorvauksiin vaadittavat kriteerit. Ja jos maanomistaja haluaa korvaukset hyödyntää, rauhoitussäännöt voi sovitella itselleen sopiviksi. Keskeisessä asemassa ovat metsänomistajat. Kuukkeli sinänsä ei aiheuta minkään alueen suojelua, mutta jos omistaja haluaa, kuukkelin avulla hän voi päästä hyötymään kilpailukykyisistä korvauksista, joita luontoarvoja sisältävän metsän suojelusta METSOohjelman aikakaudella maksetaan. Etelässä hankaluuksia Lapissa kuukkelilla menee yhä kohtuullisesti. Vaikka kanta on pienentynyt, elää Poh- jois-Suomessa yhä 30-50 tuhatta kuukkeliparia. Sekään ei ole paljon, sillä periaatteessa jokaiselle neliökilometrille mahtuisi kuukkelipari. Kuukkelin yhtenäinen levinneisyysalue on suunnilleen Torniosta Kainuuseen piirretyltä viivalta pohjoiseen päin. Etelämpänä lajilla menee huonosti. Aikanaan etelärannikkoa myöten elänyt kuukkeli on kadonnut pääosasta eteläistä Suomea. Nykyään aika harva on edes kuullut, että kuukkeleita elää yhä keskisen Suomen takamailla. Jäljellä on kuitenkin joitakin satoja lintuja. Etelän kuukkelit ovat pohjoisista sukulaisistaan poiketen hiljaisia ja piilottelevia. Uteliaana lintuna kuukkeli kuitenkin tulee usein katsomaan, jos ihminen vain malttaa pysyä paikallaan. Usein katsottava istuu tulilla tai hirvipassissa tai noukkii sammalikosta suppilovahveroita. Muutoin nykyihminen on yleensä liian kiireinen ja kuukkeli jää näkemättä. Kotipaikkauskollisena kuukkelipari py- puukiipijä, monet haukat ja pöllöt, puhumattakaan pienemmistä "ötököistä" tai sammal, jäkälä ja sienilajeista. Esimerkiksi myyriä syövät petolinnut ovat tärkeitä myyrien tiheyshuippujen tasaajia. Ne pienentävät myyrien metsätaloudelle aiheuttamia tuhoja. Kuukkelin elinympäristöistä erityisesti korvet ovat voimakkaasti vähentyneet. Mutta jokainen voi kotiseudullaan havaita, että myös muut, esimerkiksi metson poikuemaiksi sopivat sekapuustoiset tiheähköt metsät ovat vähentyneet. Korpien ja rämeiden laitoja puolestaan kiertävät ojat, jotka ovat paha uhka kanalintujen poikasille. Kuukkeli-yhteistoimintaverkosto osana METSOa METSO-ohjelma on vapaaehtoisuuteen perustuvat metsiensuojeluohjelma, jonka suojelukeinot ovat saaneet laajan hyväksynnän. Niin metsänomistajajärjestöt, luonnonsuojelijat kuin metsäteollisuuskin ovat ilmaisseet, että tämä ohjelma kannattaa hyödyntää. Ja hyviä puolia ohjelmassa on metsästäjällekin. Kuukkeli-yhteistoimintaverkosto puolestaan on osa METSOa. Siinä hyödynnetään yhtä Miten kuukkelia suojellaan? Kuukkeli ja metsopoikue tarvitsevat ympärilleen riittävän laajasti oikeaa metsää. Liian pienessä saarekkeessa toimeentulo ei onnistu tai poikastuotto heikkenee. Varmin tae suojella metsämiehen ikiaikaista ystävää, on säilyttää kuukkelimetsä ennallaan. Samalla se tuottaa jatkossakin sekä metso- että pyypoikueen kesässä ja rämeenlaidassa kenties vielä riekkokin onnistuu pesinnässään. METSO-aikana suojelualueen voi perustaa pysyvänä tai määräaikaisena. Pysyvää suojelua on esimerkiksi yksityismaan suojelualue. Yksityismaan suojelualueella metsä säilyy suojelun jälkeenkin omassa omistuksessa. Myös alueen rauhoitussäännöt voi räätälöidä siten, että esimerkiksi metsästysmahdollisuudet jatkuvat ennallaan. Pysyvää suojelua on myös suojelukohteen myynti valtiolle. Silloin omistusoikeus tietysti siirtyy, mutta esimerkiksi kuolinpesälle tämä vaihtoehto voi olla helpoin. Pysyvä suojelu tapahtuu ELY-keskuksen ympäristöosaston kautta. Määräaikainen suojelu voi olla metsäkeskuksen kautta haettava metsätalouden ympäristötuki, jossa sovitaan luontokohteen säilyttämisestä luonnontilassa 10-vuoden sopimuksin. Ympäristötuki sopii parhaiten metsälain mukaisille pienille, luonnoltaan erityisen arvokkaille kohteille. Toisinaan Metsästäjä l 3 l 2010 l 27
• myös ELY-keskus voi tehdä määräaikaisen 20-vuoden suojelusopimuksen. METSO-ohjelman logo on usein esillä kun nykyisestä vapaaehtoisuuteen perustuvasta metsiensuojelusta puhutaan. Suojeluarvoilla tehdään kauppaa Taloudellisena tulona laskien METSO-suojelu on kilpailukykyinen vaihtoehto mille tahansa muulle käytölle. Pysyvässä suojelussa alueen puusto korvataan markkinahinnalla, sillä erotuksella, että suojelukorvaus on verotonta tuloa ja esimerkiksi sisältä lahonneita puita ei suojelukorvauksia hinnoiteltaessa alenneta polttopuuluokkaan. Myynnissä myös maapohja korvataan. Määräaikaisessa suojelussa lasketaan suojelun aikana kertyvää taloudellisen tuoton vähenemistä, joka korvataan. Suosituimmalta näyttää tällä hetkellä yksityismaan suojelualueen perustaminen. Eikä ihme: Omistus säilyy entisellään, puustosta saa erittäin hyvän korvauksen ja toisin kuin hakkuussa, se tärkeä kanalintujen poikuealue, marjamaa tai muu omistajan vaalima erityiskohde muistoineen säilyy entisellään. Pitkään vaalitun alueen käyttö voi siis jatkua hakkuita ja ojituksia lukuun ottamatta kuten ennenkin, ja siitä vielä maksetaan. Tässä kuukkeli voi maanomistajaa auttaa: Alueellisesti uhanalaisena lajina se nostaa metsän mahdollisuutta päästä suojelukriteeristössä niin arvokkaaksi, että suojelu ja korvaus mahdollistuvat. Aina lopullisen päätöksen tekee kuitenkin maanomistaja. Jos tarjottu korvaus ei lopulta tyydytä, voi omistaja perua suojelun ja asia raukeaa siihen. Kuukkeliverkoston kohdealueena ovat lajin levinneisyyden etelärajan kuukkeliseudut. Jokaisella kolmella alueella toimii oma alueellinen ohjausryhmänsä: (A) Suupohjan seutu, (B) Keski-Suomi ­ Etelä-Pohjanmaan pohjoisosat, (C) Savo-Karjalan alue. Ryhmissä pohditaan kuukkelimetsien suojelukysymyksiä. Kuukkeli (Perisoreus infaustus) elää jopa 15-vuotiaaksi. Hieman närheä pienempi, utelias ja etenkin Lapissa seurallinen vanhojen metsien asukki. Helppo tunnistaa pyrstön ruosteenruskeasta väristä. Kuukkelilla ei ole närhellä lennossakin näkyvää valkeaa laikkua pyrstön yläpuolella. Pariuskollinen paikkalintu. Pariskunta elää samalla paikalla koko ikänsä ­ jos vain metsä säilyy. Syksyllä kuukkelit varastoivat ruokaa ja elävät varastojensa turvin sydäntalven yli. Varastojen tuhoutuminen tietää lähes varmaa kuolemaa. Pesintä jo varhain maalis-toukokuussa. Pesimäaikana hyvin piilotteleva. Tavallisesti yhdestä neljään poikasta, joista yksi jää vanhempiensa reviirille, avustamaan seuraavan vuoden poikasten hoidossa. Etelä-Suomessa kuukkeli on yksi nopeimmin vähentyneitä metsälintulajeja. Pohjois-Suomessa lajin kanta on 30 000 ­ 50 000 paria, etelässä muutamia satoja. Aikanaan uskottiin, että metsämiehen sielu muuttuu kuollessa kuukkeliksi. Kuukkelia, sielunlintua, ei saanut vahingoittaa. Nykyäänkin kuukkeli on tulilla istujan ystävä. Lisätietoja: www.sll.fi/kuukkeli, www.metsonpolku.fi Yksi mahdollisuus on metsäkeskuksen vetämä luonnonhoitohanke, jossa kuukkelin elinympäristöjen hoito on ensisijalla. Hankkeen kautta jaetaan tietoa METSO-ohjelman erilaisista suojelukeinoista sekä pyritään hakemaan vapaaehtoisia kohteita metsäluonnon hoitoon, esimerkiksi korpien ja rämeiden ennallistamiseen. Ennallistaminen tehdään valtion varoin, luonnonhoitohankkeen töinä. Samalla loppuu riekonpoikasten hukkuminen suo-ojiin. Kuukkeli-yhteistoimintaverkosto Kuukkeli metsäluonnon suojelun monipuolistajana -hanke on laajin METSO- yhteistoimintaverkosto (kuva 1). Kuukkelihankkeessa yhteistyötä tekevät Suomen luonnonsuojeluliitto, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, BirdLife Suomi, ympäristö- sekä maa- ja metsätalousministeriö ja kuukkelitutkijat. Alueellisissa ryhmissä ovat mukana metsäkeskukset, ELY-keskukset (entiset ympäristökeskukset), metsänomistajaliitot, monet metsänhoitoyhdistykset, alueen luonnonsuojelupiirit ja lintutieteelliset yhdistykset, Metsähallitus sekä metsäyhtiöt UPM, Tornator, Finsilva ja Innofor. Myös yksittäiset metsänomistajat ovat tervetulleita, ja kiinnostuneita yhteydenottoja on jo tullutkin. Laajapohjainen yhteistyö mahdollistaa eri alojen asiantuntijoiden ja ajatusten yhteen kokoamisen. Asenteiden liennytys ja tiedonkulun parantaminen on tärkeää. Samalla huomataan, että METSOn myötä olemme vihdoin samalla puolella; metsäluonnon hyvinvointia kaikki toivovat. Kuukkeli ja kuukkelimetsät yhdistävät. Missä kuukkeli piileksii? Tiedätkö missä kuukkeli piileskelee? Mietitkö miten saisit entisen lakkasuon ja mainion metsopoikuepaikan takaisin entiseen loistoonsa? Haluatko kenties omistamastasi korpikuusikosta taloudellisen tuoton, mutta et halua hakata aluetta? Jos kiinnostuit, ota rohkeasti yhteyttä lähimmän ELY-keskuksen, metsäkeskuksen tai muun kuukkeliverkoston yhteistyökumppanin METSO-vastaavaan. Voit ottaa yhteyttä myös kuukkeliverkoston vetäjään, eli tämän kirjoittajaan. Lisätietoa saat myös www.metsonpolku.fi tai www.sll.fi/kuukkeli ­ nettisivuilta. l 28 l Metsästäjä l 3 l 2010
• Air Arms S410, Tarkkuutta jopa 50 metrin etäisyyteen. · Katso 1 2 Moving Range 2000 IK-ampumarata tehoja! 27J/4,5 mm ja 38J/5,5 mm · säädettävä teho 9,5J ­ 27J mahdollistaa sisäammunnan myös lyhyillä etäisyyksillä! · säädettävä liipaisin · pituus · 10 1080 mm, paino 3,1 kg luodin lipas (Saatavana myös Thumb Hole tarkkuustukki) 545¤ 1 tehonsäädin 2 painemittari 2x75 cm kisko, 220V moottori mitat: 1500x300x240mm, paino 4,5 kg · nopeus ja pysähtymisaika portaattomasti säädettävissä lisävarusteet: 75 cm jatkopala,"Pop-Up" -taulupidike ja tauluja · · alk. 855¤ (4,5 tai 5,5 mm) Air Arms -tarvikkeet · Hill-pumppu, h. 235¤ · S410-äänenvaimennin h. 57¤ · 10 luodin varalipas 4,5 tai 5,5 mm, h. 39¤ SC Magentic -maalilaite · 4,5 mm ilma-aseille automaattisesti palautuva 49¤ JSB ilma-aseluodit Tarkkuutta pitkille etäisyyksille! Laadukas vipuviritteinen. (4,5 tai 5,5 mm) 675¤ (4,5 tai 5,5 mm) 755¤ Vipuviritteisten ilmakiväärien aatelia. Air Arms TX200 Mk3 · Lothar Walther -tarkkuuspiippu 21,6J/4,5 mm ja 22,85J/5,5 mm · pituus 1050 mm, paino 4,2 kg · tehokas: · Lothar Walther -tarkkuuspiippu · tehokas: 19,5J/4,5 mm ja 21,5J/5,5 mm · säädettävä kullattu liipaisin · pit. 1030 mm, paino 4,1 kg Air Arms ProSport ee Kuvien as . arustein t erikoisv jalat ja Kiikari, ntim vaime t sisäll et eivä an. y hinta Tarjoushinnat voimassa sitoumuksetta 30.9.2010 asti. maahantuoja: Katso lähin jälleenmyyjäsi osoitteesta www.hjorth.fi. Metsästäjä l 3 l 2010 l 29
• K Erämaiden arasta ketusta on tullut tuttu näky kaupunkialueilla. Ketun voi nykyisin nähdä Töölönlahden rannalla keskellä Helsinkiä tai Turun tuomiokirkon liepeillä. Turussa kettu alkoi yleistyä 1990-luvulla. Aluksi etenkin lehdenjakajat ja taksinkuljettajat näkivät aamuyön tunteina hiippailevia repolaisia, mutta nykyisin kettuja nähdään usein myös keskellä päivää. Turun alueelta keräämämme havainnot paljastavat yllättäviäkin piirteitä citykettujen elämästä. Kaarina Kauhala (RKTL), Kati Miettinen ja Timo Vuorisalo (Turun yliopisto), kuvat: Esa Pienmunne l Kettuja kulkee Turun keskustan tuntu- massa Aurajoen rannalla, yliopistonmäellä ja Kupittaan puistossa. Nilkuttipa ontuva kettu kaupunginsairaalan pihallakin. Muutama vuosi sitten pari täysin kesyyntynyttä kettua majaili Luostarinmäen museoalueella. Eräs kettu istui bussipysäkillä tiheästi rakennetulla teollisuusalueella. Myös Pansion satama-alueella kettuja on nähty usein. Yleensä ketut liikkuvat kuitenkin hieman väljemmin rakennetuilla alueilla parin kilometrin päässä ydinkeskustasta. Repolaiset hiippailevat hautausmailla, siirtolapuutarhoissa ja golfkentillä. Useita kettuja asustaa Hirvensalon saarella ja muilla omakoti- ja rivitaloalueilla. Ne viihtyvät kaupunkimetsiköissä, kuten Katariinan luonnonsuojelualueella, jossa on kuluvan talven aikana oleskellut ainakin kolme eri kettua. Alueen keskellä on suuri luolasto, jossa elelee myös supikoiria ja mäyriä. Myös Ruissalossa on ainakin yhden ketun reviiri. Repolainen tuntuu viihtyvän erityisesti golfkentän ympäristössä. Ketut käyttävät usein samoja kulkureittejä päivästä toiseen. Ne suuntaavat omakotitalojen pihojen läpi, kulkevat ulkoilupoluilla ja kaduilla ja jopa ylittävät kadun aina sa- Ketut kaupungistuvat Havaintoja kaupunkikettujen elämästä 30 l Metsästäjä l 3 l 2010
• masta kohdasta. Mielellään ne kulkevat joen rantaa, siltojen alitse tai aidan viertä. Katuja ylittäessään monet ketut joutuvat liikenteen uhreiksi, mutta jotkut osaavat väistää autoja. Olemme saaneet satoja havaintoja Turun cityketuista muutaman kuukauden aikana. Niiden perusteella arvioimme, että Turun kaupungin alueella on ainakin 10 reviiriä. Yksilöiden määrää emme toistaiseksi uskalla edes arvata, sillä useita pentueitakin on Turussa nähty. Yksi poikue tuli jopa leikkimään talon pihanurmikolle. Toinen pentue, jossa oli neljä ketunpoikaa, nähtiin tietä ylittämässä. Yksi kerrallaan ne loikkivat tien yli. Kettuja Turussa jo 100 vuotta sitten Joitakin kettuja seikkaili Turussa jo viime vuosisadan alkupuolella. Asennoituminen niitä kohtaan vaihteli. Koska kaupunkipihoilla vielä tuolloin pidettiin yleisesti siipikarjaa, tunnettua kanavarasta yleensä ahdisteltiin kanojen suojaamiseksi tai arvokkaan turkin toivossa. Aina tässä ei onnistuttu, ja niinpä kesäkuussa 1914 ketun kerrottiin vieneen Kakskerrassa kahdeksan kanaa. Uusi Aura -lehdessä oli mielenkiintoinen uutinen 28.9.1907: "Kettu putkassa. Yöllä eilistä wastaan tuli kettu Turun polii- sikamarin pihalle, jossa poliisit ottiwat sen kiinni sekä pistiwät putkaan, missä sitä hellästi pidettiin ja ruokittiin. Kettu, joka näkyi olleen kesy, wiihtyi siellä hywin. " Saman vuoden marraskuussa nähtiin toinenkin kettu Turussa, mutta sen kohtalo oli karumpi: "Sunnuntai-iltana nähtiin kettu Kristiinankadulla. Eilen aamulla oli luultavasti sama kettu Linnankadun varrella talossa 9 a. Talon renki näki ketun hätyyttelevän talon pientä koiraa, uhkailipa ensin renkiäkin, joka sai laudanpätkän käteensä ja lopetti elukan hengen." (Uusi Aura 12.11.1907). Turun Sanomat uutisoi 7.11.1921: "Kettu kiinni elävänä. Eilen aamulla huomattiin Vähän-Heikkilän kasarmin lähellä kettu. Sotilaat muodostivat heti ketjun ja ajoivat ketun kasarmin pääovesta sisään ja saivat sen kiinni kolmannessa kerroksessa. Se on nyt kasarmin elättinä." Ketuille runsaasti ruokaa kaupungissa Ketut ovat hyvin sopeutuvaisia ja oppivat nopeasti hyödyntämään ihmisen tahallisesti tai tahattomasti tarjoamaa ravintoa. Kaupungeissa ravintoa onkin yllättävän runsaasti. Englannissa on havaittu, että kaupunkien kettukannat ovat huomattavasti tiheämmät kuin maaseudulla juuri runsaan ravinnontarjonnan takia. Ketut vierailevat lintujen ruokintapaikoilla, kebab-kioskien roskiksilla ja kaatopaikoilla. Ne kaivelevat omakotitalojen komposteja. Monet ketut kulkevat säännöllisesti pihoilla: yksi kävi viikon ajan joka päivä syömässä koiranruokaa ja toinen kiersi rivitalon pihalla ovelta toiselle ilmeisesti etsien oven viereen jätettyjä roskapusseja. Kettu saalistaa kaupungissa muun muassa rottia, rusakoita, variksia ja fasaaneja. Helsingissä sille varmasti kelpaavat myös kanit. Runsas kanikanta saattaakin kasvattaa kaupungin kettukantaa. Lauttasaaren Lokkikujalla eräs kettu nappasi lokin poikasen. Turussa kettu tallusti keskellä päivää vanhalla omakotialueella rusakkoa kantaen ja toinen kulki pitkin pyörätietä myyrä tai hiiri suussa. Kerran kettu odotti saalista roikottaen vilkkaan kadun vieressä sopivaa hetkeä kadun ylitykseen. Ketun nähtiin kerran sivuuttavan lähistöllä ruokailleen rusakon ilman, että kumpikaan välitti toisesta mitään. Toisaalta eräs kaupunkilainen kertoi, että heidän pihastaan pinkaisi rusakko juoksuun ja heti perään lähti kettu. Seuraavassa risteyksessä niiden tiet kuitenkin erkanivat, toinen loikki oikeal- Kaupunkien tiheissä kettukannoissa taudit ja loiset leviävät helposti. Metsästäjä l 3 l 2010 l 31
• Vaikka kettu on hämäräeläin, kaupunkikettuja nähdään yhä useammin päiväaikaan. le, toinen pinkoi vasemmalle. Useita havaintoja on saatu siitä, miten harakat ahdistelevat saalistavaa kettua. ihminen puolestaan voi saada tartunnan koirasta. Mahdollisesti myös kissa voi saada tartunnan. Zürichissä Sveitsissä on havaittu, että lähes puolet kaupunkiketuista kantaa myyräekinokokkia. Loista on yritetty häätää kaupunkiketuista tarjoamalla niille pratsikvanteelia (heisimatoihin tehoava loislääke) sisältäviä syöttejä. Myyräekinokokki leviää Euroopassa kohti pohjoista ja on jo saavuttanut Viron. Aina kettu ei piittaa edes siitä, että koira rähisee sille, vaan jatkaa häiriintymättä puuhiaan. Eräs kettu viihtyi jopa koirapuiston aidan takana seurailemassa koirien puuhia. Taudit ja loiset leviävät tiheässä kannassa Kaupunkien tiheissä kettukannoissa taudit ja loiset leviävät helposti. Englannissa kapi iski kaupunkikettuihin, ja citykettujen kannat romahtivat. Turussakin on viime aikoina nähty useita kapisia kettuja. Jos kaupunkikettuihin iskisi rabiesepidemia, se voisi levitä todella nopeasti. Vaarassa olisivat myös koirat ja kissat, jotka puolestaan voisivat tartuttaa ihmisiä. Ihmisellekin vaarallinen myyräekinokokki-loinen (Echinococcus multilocularis) voisi myös levitä tiheässä kaupunkikettupopulaatiossa. Loisen väli-isäntinä toimivat pikkujyrsijät. Myös koira voi saada tämän pienen heisimadon syödessään myyrän, ja Kaupunkiketut pelottomia Vaikka kettu on hämäräeläin, nykyisin kaupunkikettuja nähdään yhä useammin päiväaikaan. Jotkut luikahtavat nopeasti karkuun ihmisen lähestyessä, mutta monet ovat varsin pelottomia. Ne päästävät ihmisen muutaman metrin päähän, väistävät sitten hieman esimerkiksi pensasaidan taakse, mutta jatkavat pian taas matkaa. Jotkut makailevat rauhassa korkeilla paikoilla, kuten hiekkakasojen päällä eivätkä piittaa, vaikka ihminen kulkee ohitse. Monet ketut näyttävät katselevan uteliaina ihmisten touhuja. Ketut ovat usein varsin kiinnostuneita koirista ja voivat jopa lähteä seuraamaan niitä. Toiset ketut eivät välitä koirista lainkaan. Kettuja jopa Helsingin ydinkeskustassa Myös Helsingissä kettuja on tavattu niin vanhoina aikoina kuin nykyään. Syksyllä 1900 nuori naaraskettu asusteli lankkukasan alla Sörnäisissä. Eläimen kohtalo oli kuitenkin kova: yöllisiltä retkiltään se palasi kintereillään haukkuvia koiria, ja lopulta se ammuttiin. Nykyään kaupunkikettuja nähdään pääkaupungissa usein. Pari vuotta sitten ympäristötarkastaja Raimo Pakarinen arvioi Helsingissä asustavan 50­100 repolaista. Niitä on nähty Töölönlahden rannalla, Kaisaniemen kasvitieteellisessä puutarhassa ja Museokadulla Töölössä. Eräs kettu saalisti variksenpoikaa Pasilassa Yleisradion sisäpihalla, toinen kulki sorsa suussa Lauttasaaren katuja ja ylitti kadut aina suojateitä pitkin. Jopa Korkeasaaren flamingot joutuivat ketun tappamiksi. Voi siis hyvällä syyllä sanoa, että ketut ovat sopeutuneet kaupunkilaiselämään. l Citykettuja tutkitaan n Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Turun yli- opisto ovat aloittaneet Turussa kettututkimuksen, jonka tarkoituksena on selvittää kaupunkikettujen elinympäristönkäyttöä, ravintoa ja suhdetta muihin keskisuuriin petoihin vapaana kulkevat kissat mukaan lukien. Hankkeessa tutkitaan myös tautien ja loisten leviämistä kettupopulaatiossa. Kettuja tullaan varustamaan radiopannoilla ja niiden ulosteita kerätään koirien avulla. Yleisöltä kerätään edelleen kettuhavaintoja. Otamme mielellään vastaan havaintoja myös muista kaupungeista. Jos haluat osallistua, ota yhteyttä: kati. miettinen@utu.fi tai Kati Miettinen, Ekologian osasto, Biologian laitos, 20014 Turun yliopisto. n 32 l Metsästäjä l 3 l 2010
• oUkSet! vaLiotaRJ kevään kovimmat -panta +ohjelma nYt! vaihtotarjous nYt! ennen POINTER ­ AITO SUOMALAINEN -panta 699e 899e e nYt noPeiLLe tiLaaJiLL e! LL PUHeLin kaUPan Pää Kun toimitat vanhan tutkasi vaihdossa meille, saat kaupan päälle Nokia 6210 tai Sony Ericsson C702 puhelimen. Ohjelmisto valmiiksi asennettuna! Tarjous voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää. LIVE-palvelu vuodeksi ja 300 karttaruutua. 899e ovh. 1149e Varma paikantaminen · Seurannat reaaliajassa (Pointer Live) · Haukkulaskuri-, hälytys ja haukunkuuntelu · Vesitiivis ja iskunkestävä: kuori lasikuituvahvistettu, eletroniikka iskusuojattu, vesitiiviys IP67 · A-GPS ja GPRS! · Ladattava, tehokas akku · Kahden vuoden takuu Pointer max Huippu-uutuus seurantaohjelmisto ­ kaikki mitä tarvitset! LIVE-palvelu viideksi vuodeksi ja 2500 karttaruutua ­ ilman erillisiä lisäkuluja! 30 kpl erikoiserä! 299e näkYmätön aitaUS LemmikiLLeSi! pienille ja isoille koirille, kissoille jne. ERITTÄIN SUOSITTU! rajoittava johto tuplajohto, ei signaalia radiolähetin PetSafe Näkymätön aitaus Rajaa lemmikillesi laaja ja viihtyisä juoksualue näkymättömällä PetSafe-pihavahdilla kotipihalle, mökille, mummolaan. Lemmikkisi voi vapaasti liikkua ulkona, mutta pysyy "näkymättömällä aidalla" rajaamasi alueen sisäpuolella. Aluetta voidaan laajentaa lisäaidalla tarpeen mukaan. ikke Meiltä myös tarvvikkeet, et! ös tar Valikoimistamme saat my paristot ym. kuten pantojen täyttöpullot, 229e alk. VALMISTETTU SUOMESSA! PERUSPAKET ILLA AITAAT JOPA 1400M 2 ALUEEN! sallittu liikkuma-alue kielletty liikkuma-alue HaUkUnRaJoitinPannat pienille ja isoille koirille valio koiRataRHat Ja -taLot SG-550 Hintoihin lisätään toimituskulut/rahti. MEILTÄ SAAT MYÖS 79e Kevyt ja ruostumaton alumiinirakenne. Luja teräsverkko. Tarhaelementin korkeus 184 cm ja leveys 198 cm. Myös yksittäin. Automaattinen liikkeen tunnistus. Tallennus infrapunan avulla myös pimeässä. 5 megapikselin kuvat tai digivideota muistikortille. SG-550 riistakamera soveltuu myös esim. omakotitalon, kesämökin tai koiratarhan valvontaan kun et itse ole paikalla. Valmiusaika maastossa jopa 6kk! Väsymätön vahti ­ riista/valvontakamera 129e alk. Esim. 4x4 m tarha 599e SG-550 ja GSM-lähetin, ennen 498e jonka avulla ! nYt vastaanotat kuvat kännykkääsi! SG-550+riistapalikka · POINTER / TRACKER koirapaikantimet · Koirankuljetushäkit · Korkeatasoiset VALIO-koiranruoat · Riistakamerat ym. alan tuotteet tilaa kätevästi verkkokaupasta! VALIO KOIRAVARUSTEET 399e www.valiokoiravarusteet.fi Metsästäjä l 3 l 2010 l 33 0500 176 596
• Mikko Alhainen, riistanhoidonsuunnittelija, Metsästäjäin Keskusjärjestö. Piirrokset: Jari Kostet Lintukosteikkojen kunnostaminen maaseudun hanketuilla ­ Leader-rahalla kosteikot kuntoon Rehevöitymisen ja ojituksista tulleen kiintoaineen umpeuttamia järviä ja lampia löytyy joka toisesta kylästä. Viime kevään kosteikkokartoitukseenkin kunnostusta kaipaavia rutakoita ilmoitettiin satoja. Vuosikymmeniä sitten sorsia kuhisseet alueet eivät enää kaunista kylämaisemaa, pursua luontoarvoja tai tarjoa mukavia metsästysmahdollisuuksia. siinä saadaan metsästysmahdollisuuksien ohella kaunista maisemaa, luontoharrastajille bongattavaa ja toimiva kosteikko sitoo myös ravinteita ja kiintoainetta valumavesistä. Lintujärven rantaan voi hankerahoilla tehdä myös lintutornin ja vaikka luontopolun. M l Maaseudun hanketuet eli Leader-rahoitus on yksi varteenotettava vaihtoehto umpeenkasvaneiden vesilintukohteiden kunnostamiseen. Yleishyödylliset kehittämis- ja investointihankkeet on tarkoitettu maaseudun kylien kehittämiseen siten, että toimenpiteistä on hyötyä mahdollisimman monelle. Vesijättömaaksi muuttuneen järven palauttaminen takaisin vesilintuelinympäristöksi on yleishyödyllinen toimenpide, koska Kylän yhteinen hanke Onnistuneen luonnonhoitohankkeen edellytys on kyläläisten ja maanomistajien rakentava yhteistyö. Avoimen keskustelun ja yhdessä suunnittelemisen kautta rutakon kunnostamisesta hyötyy rannanomistajien lisäksi myös metsästysseura, osakaskunta ja kyläyhdistys. Kylän yhteinen visio hankkeesta ja tahtotila muutaman vuoden mittaiseen projektiin on perusedellytys jouhevasti käynnistyvälle ja etenevälle kunnostushankkeelle. Mittava hanke tarvitsee innokkaan vetä- jän. Onnistuneiden hankkeiden takaa löytyykin lähes aina energiaa pursuava kylän monitoimi-ihminen, jolta löytyy ideoita ja energiaa hankkeen vetämiseen ­ sekä sinnikkyyttä puuduttaviin paperitöihin. Umpeenkasvaneen vesialueen kunnostaminen on kallista varsinkin, jos se joudutaan toteuttamaan kaivamalla. Laajamittaiset toimenpiteet vesialueilla ovat lisäksi luvanvaraista toimintaa. Vesiluvan ja rahoituksen saamisen edellytyksenä on hyvä suunnitelma kosteikkoalueen kunnostamisesta. Kymmenien hehtaarien laajuisen kunnostuksen suunnittelukin on kallista, ja kunnostushankkeessa kannattaa ensimmäiseksi hakea rahoitusta tasokkaan suunnitelman tekoon. Kosteikko ennen... 1. Hankeidean esittely Leadertoimintaryhmälle 2. Ohjeet hankesuunnitelman tekoon ja rahoituksen hakemiseen 3. Hankehakemus liitteineen toimintaryhmälle työt voi aloittaa omalla riskillä 4. Leader-toimintaryhmä käsittelee hakemuksen ja hyväksyy/hylkää sen 5. Toimintaryhmä lähettää hakemuksen ELY-keskukseen virallinen rahoituspäätös 6. Rahoituspäätös 7. Työt käyntiin omilla rahoilla 8. Hankerahoituksen hakeminen maksettujen laskujen perusteella maksatuslomake toimintaryhmälle tarkastus ja toimittaminen ELY-keskukseen 9. Rahat tulevat yhdistyksen tilille 10. Työt jatkuvat, uusia kuitteja kertyy ja tili tyhjenee kierto jatkuu kohdasta 8, kunnes kosteikko on kunnossa ja hankerahoitus käytetty Lisätietoja: www.maaseutu.fi LEADER Leader-hankkeen eteneminen 34 l Metsästäjä l 3 l 2010
• Leader-tukea voivat hakea esimerkiksi Kosteikkohanke ideasta vesilintuparatiisiksi 1. Idea umpeenkasvaneen järven kunnostamisesta Yhteydenotto kaikkiin maanomistajiin alustava suostumus Yhteistyötahoja mukaan: metsästys-seura, kalastuskunta, kyläyhdistys Hankeidean kiteyttäminen paikallisten kesken: a. Mitä ja miten halutaan tehdä Hankkeen tavoite b. Ketkä ovat hankkeessa mukana Hankeidean esittely paikalliselle Leader-toimintaryhmälle a. Hankeidean soveltuminen rahoitettavaksi b. Tarkemmat ohjeet hankesuunnitelman tekoon 1. Kosteikkokunnostuksen suunnittelu (kehittämishanke) 2. Kosteikon kunnostaminen (investointihanke) Hankehakemus liitteineen toimintaryhmälle 2. Kosteikon kunnostuksen suunnittelu yleishyödyllisenä kehittämishankkeena Tarvitaan, jotta kosteikon kunnostamiseen voidaan hakea rahoitusta ja tarvittavia lupia Suunnitelman voi tehdä itse tai se teetetään konsultilla tai opiskelijalla Kunnostussuunnitelma voidaan tehdä myös muulla rahoituksella rekisteröidyt yhdistykset (ry) kyläyhdistys metsästysseura kalastusseura ympäristöjärjestö maamiesseura Kunnat ja kuntayhtymät Oppilaitokset Rutakon kunnostaminen onnistuu esimerkiksi kaksivaiheisena hankkeena. Ensimmäisessä yleishyödyllisessä kehittämishankkeessa selvitetään edellytykset kunnostukselle ja laaditaan kunnostussuunnitelma viranomaislupien ja lisärahoituksen hakemiseksi. Viimeistään tässä vaiheessa pyydetään kirjallinen suostumus toimenpiteisiin kaikilta vesi- ja maa-alueen sekä rannanomistajilta. Toisessa vaiheessa, kun viranomaisluvat on saatu ja paperityöt on tehty, rutakon kunnostamiseen ruvetaan yleishyödyllisen investointihankkeen tuella. 3. Tarvittavien viranomaislupien hakeminen isommille kohteille Vesilupa vesistön vedenpinnan nostoon ja isompiin ruoppauksiin 4. Kosteikon kunnostaminen yleishyödyllisenä investointihankkeena Kosteikon kunnostussuunnitelma hankehakemuksen liitteenä 5. Kosteikon hoito hankkeiden jälkeen Kunnostettua luontokohdetta tulee hoitaa säännöllisesti. Jatkuva hoito onhuomattavasti helpompaa ja edullisempaa kuin parinkymmenen vuoden välein tehtävä kallis kunnostushanke. Omaa rahaa tarvitaan Leader-toimintaryhmillä on omat aluekohtaiset painotuksensa ja itsenäiset rahoituslinjauksensa, jotka vaikuttavat myös kosteikkohankkeiden rahoitusmahdollisuuksiin. Kotikylän lintujärven kunnostamisen mahdollisuuksista kannattaa ensimmäiseksi kysyä paikalliselta toimintaryhmältä. Hanketuen osuus koko projektin kustannuksista vaihtelee tapauskohtaisesti. Kaikkia hankkeen kustannuksia ei saa Leaderilta, joten osa kuluista jää oman rahoituksen varaan. Omarahoitusosuudesta jopa kolme neljäsosaa saa toteuttaa talkootyönä. Hanketuki maksetaan jälkikäteen hankepäätöksen ja toteutuneiden kustannusten mukaan, eli kustannuksista on oltava tositteet tallessa. Hankehakemusta sorvatessa, rahoituspäätöstä odotellessa ja mahdollisten viranomaislupien parissa aika kuluu nopeasti. Innokkaan porukan toimiessa ilman merkittäviä vastoinkäymisiä kosteikkohanke etenee ideasta vesilintuparatiisiksi kolmessa­ neljässä vuodessa. Työt eivät kuitenkaan lopu tähän, vaan kunnostettua kosteikkoa tulee hoitaa säännöllisesti, jotta kalliit investoinnit eivät valu hukkaan ja vesilinnut hylkää katoavaa paratiisia. l Omarahoitusosuudesta jopa kolme neljäsosaa saa toteuttaa talkootyönä ... ja jälkeen kunnostuksen. Metsästäjä l 3 l 2010 l 35
• Ylivoimainen ratkaisu Kuvassa kaiverrettu Trumpf '09 OSASTOLLAMME PERINTEISESTI · KIPPLAUFIT · DRILLINGIT · KAKSOISLUODIKOT · HAULIKOT · ASIANTUNTEMUS Juhlan kunniaksi johtaja Peter Brass esittelee sinulle koko asevalikoiman. Tilatessasi aseen Erämessuilla, saat messuetuna tukin luokkaa paremmasta puusta. H U N T I N G A N D S P O RT I N G G U N S Osasto D 131 VUODESTA Pohjoisranta 22, 00170 Helsinki, Finnland, Tel. 09-135 135 8, Fax 09-135 167 1 1960
• UUTUUDET 1-8x24 Zenith FlashDot FlashDot parempi osuma päivällä ja hämärissä off on 50 vuotta tervetuloa osastollemme! · Tuoteuutuudet (1 - 8 x 24 Zenith, 1 - 8 x 24 PM ShortDot, 3 - 20 x 50 PM II, 5 - 25 x 56 PM II) · Erämessuilla tilatut kiikarit ­ 10 % www.schmidt-bender.de Pohjoisranta 22, 00170 Helsinki, Finnland, Tel. 09-135 135 8, Fax 09-135 167 1 Osasto D 131
• Teksti: Juha Immonen, Kuvat: Tommy Arfman Koiran kanssa metsällä Googlea parempi hakukone Noutajat ovat erikoistuneet noutamaan ammuttua tai haavoittunutta riistaa niin vedessä kuin maallakin. Noutajat sietävät hyvin kylmiä olosuhteita ja ovat vesilintumetsästäjän korvaamattomia apureita. Noutajien työmaa pääsääntöisesti alkaa, kun riistalaukaus on ammuttu. Noutajat ovat miellyttämisenhaluisia, varsin helposti monipuolisiin tehtäviin koulutettavia koiria, jotka viihtyvät hyvin perhekoirina asumismuodosta riippumatta. N 38 l Metsästäjä l 3 l 2010
• N Haahkajahdissa on usein vaativat olosuhteet, teistyötä ohjaajan kanssa. ja ne edellyttävät koiralta hyvää kuntoa ja yh- l Noutajat ovat korvaamattomia olosuh- teissa, joissa metsästäjän liikkuminen tai saaliiksi saadun riistan löytäminen on epätoivoista tai peräti mahdotonta. Varsin usein vesilintujen iltalentopassit sijoittuvat paikkoihin, joissa voidaan ampua vasten auringon kajoa, mutta saalis tippuu usein "pimeän puolelle". Noutajat, eivätkä koirat yleensä, ole riippuvaisia ihmisen lailla valon määrästä. Hyvä hajuaisti ohjaa koiran vaikeissakin olosuhteissa saaliin luokse tai haavoittuneen jäljille. Tällaisissa olosuhteissa noutajat ovat mestareita. Olit passissa veneessä tai mailla, noutajan seuratessa rauhallisesti mutta tarkkaavaisesti tapahtumia voi metsästäjä keskittyä riistaan vailla tarpeettomia häiriötekijöitä. Ihmeidentekijöitä noutajatkaan eivät ole. Haavoittuneen linnun kyky "peittää jälkensä" on joskus hämmästyttävä. Tällöin koira ohjaajineen vetää helposti lyhyemmän tikun. Tällaisissa tapauksissa noutajan ohjaaja korjaa yleensä linnun talteen seuraavana aamuna edellisillan vaikeuksista huolimatta. Riistan talteen saantia helpottavan eräkaverin käyttäminen jahdissa ei silti oikeuta huolimattomiin laukauksiin. Järkevien ampumamatkojen noudattaminen ja oman ampumataidon ylläpitäminen helpottaa noutajan työskentelyä ja tekee jahdista entistä miellyttävämmän. Onnistumisia syntyy, ja saalis löytyy nopeasti reppuun saakka. teisen kompetenssin edistämistä kuvaava termi. Noutajan tulee säilyttää kuitenkin itsenäinen työskentelykyky. Aina ei voi turvautua ohjaajan tukeen. Sankassa kaislikossa tai pimeässä pitää noutajan osata itsenäisesti selviytyä annetusta tehtävästä. Noutajilla on erittäin vahva halu kantaa tavaroita. Varsinaiseen noutamiseen koulutusta tarvitsee tehdä muita rotuja vähemmän, mutta yhteistyön puute näkyy aina huonona noutohalukkuutena. Tässä tapauksessa se tarkoittaa sitä, että koira hakee mielellään noudettavan riistan, muttei tuokaan sitä enää mielellään Sinulle. Ohjaamalla noutajaa kunnioittaen, mutta lempeän vaativin ottein tulee ohjaajasta paras paikka, jonne se voi aarteensa tuoda. Halu tehdä yhdessä Koirien yleinen ominaispiirre on se, että ne ovat laumaeläimiä. Yksinäinen susikin on pian tuomittu epäonnistumaan selviytymisen karussa maailmassa. Sama sisäinen viesti on "koodattu" koiriemme genetiikkaan. Koirilla on vahva halu tulla ohjatuksi. Ellei ohjaajaa omasta kotilaumasta löydy, koiran perimä opastaa koiraa ottamaan vastuun lauman menestymisestä. Ohjaamaton laumakaan ei menesty. Yhdessä tekemisen ja ohjaamisen lähtökohdista syntyvä yhteistyö luo hyvän pohjan tuleville jahtireissuille. Ohjaamisen ja yhdessä tekemisen ei tarvitse aina liittyä pelkästään metsästys- tai noutoharjoituksiin, vaan siitä kannattaa tehdä oman kotilauman tapa. Tämä ei luonnollisesti tarkoita "äksiisiharjoituksia" joka käänteessä, vaan päivittäistä muistuttamista siitä, että tekemistä ohjaa kaksijalkainen laumanjäsen. Ohjaaminen on sinällään parhaiten yh- Varisjahti on hyvää harjoitusta Keväiset varisjahdit ovat noutajille hyviä kenraaliharjoituksia syksyn ensi-iltoja varten. Varisjahti koostuu täysin samoista elementeistä, jotka toistuvat varsinaisessa metsästyksessä. Rauhallisuus passipaikalla, ohjaajan seuraaminen, laukauksiin tottuminen ja käskyjen totteleminen ovat peruselementtejä. Toistuvissa varisjahdeissa noutaja alkaa jo oppia tulkitsemaan ampumasuunnan merkityksen saaliin löytymiselle. Noutaja oppii "lukemaan" ohjaajaa. Saaliiksi saadun variksen noutaminen ja mahdollinen etsiminen opettavat noutajalle tuulen hyödyntämistä ja jäljittämisen taitoja. Lisäksi riistan käsittely ja ripeä palauttaminen ohjaajalle ovat annetun tehtävän loppuun saattamisen vaiheita. Noutajan hakiessa pudotetut varikset voi jahti jatkua keskeytyksettä, eivätkä arat varikset näe piilokojussa vaanivaa jahtimiestä kuin aikaisintaan jahdin päätyttyä. Noutajan työskentelystä varikset saattavat usein vain innostua ja tehdä valehyökkäyksiä myös noutajaa kohti. Varisjahdin intensiteetti ja metsästyksenomaisuus ovat myös erinomaisia opetushetkiä kokemattomalle noutajalle. Koiran on helppo havaita ohjaajan jännitys ja jahtitilanteeseen sisältyvät maneerit. Nämä toistuvat luonnollisesti myös ns. oikean metsästyksen yhteydessä. Noutajan tutustuttua ohjaajan "omituiseen jahtikäyttäytymiseen" sitä ei enää tarvitse hämmästellä varsinaisessa passissa tai kokeessa. Varisjahti ei ole kuitenkaan aivan nuoren koiran koulutuspaikka. Kyttäyskojun Hyvä uimataito, oikeanlainen karvapeite ja valtava noutamishalu tekevät noutajista merilinnustuksen erikoisosaajia ulkosaaristossa. Metsästäjä l 3 l 2010 l 39
• Noutajan kyvyt korostuvat, kun haavoittunut riistaeläin tai kuten tässä ­ varis ­ on nopeasti lopetettava. ahtaus, lähellä ampuminen ja haavoittuneen variksen puolustava nokka eivät ole omiaan nostamaan nuoren koiran metsästysintoa. Noutaja on valmis väkevään varisjahtiin vasta sen ollessa kokeneempi jahtikaveri muista ympyröistä ­ kenties vuoden kahden iässä. Uroshaahkajahti erottaa jyvät akanoista Kesäkuun alussa alkava kalkasjahti on varaslähtö noutajajahtien aateliin. Merilinnustus ulkosaaristossa on henkeäsalpaavan hieno kokemus. Meriolosuhteissa erottuvat jyvät akanoista niin metsästäjien kuin koirienkin osalta. Meri on ympäristö, jota tulee kunnioittaa. Ylimielisyys luontoa kohtaan ­ eritoten merellä ­ saattaa muodostua kohtalokkaaksi. Noutajien jalostuksen lähtökohdat polveutuvat nimenomaan vesityöskentelyn kestävyydestä ja ääriolosuhteiden sietokyvystä. Labradorinnoutajien jalostushistorian alkuvuosilta on kuvattu tapahtumia, joissa noutajat noutivat kalastajille hyisestä merestä verkkojen kohoja. Hyvä uimataito, oikeanlainen karvapeite ja valtava noutamishalu 40 l Metsästäjä l 3 l 2010 tekevät noutajasta tämän metsästysmuodon erikoisosaajia. Ulkosaariston avokallioluodoilla tapahtuvassa jahdissa tulee noutajan olla myös hyväkuntoinen ja totella ohjaajan käskyjä järkähtämättä. Merenkäynnin ollessa kohtuullista voi noutaja noutaa kaikki saaliiksi saadut linnut. Metsästäjät voivat keskittyä "lentoliikenteeseen" rutinoituneen noutajan varmistaessa saaliin talteen. Kuten varisjahti, myös merilinnustus on kokeneemman noutajan työmaa. Nuoren koiran kanssa ei kannata lähteä olosuhteisiin, jotka saattavat vaikeuttaa tarpeettoman paljon koiran työskentelyä. Pelkästään kaaveiden käyttö on kokemattomalle noutajalle hämmentävä tilanne. Miksi noita ei saa noutaa, tuntuu neuvoton noutaja itseltään kysyvän. Noutaja karkottaa ja jäljittää Noutajat ovat monikäyttöisiä työkoiria. Niitä voisi luonnehtia kaikkien toivomiksi talonmiehiksi, joilta luonnistuu useat tehtävät hyvin. Noutajat voivat toimia riistaintonsa ohjaamina myös ylösajavina ja karkottavina lintukoirina. Harvoin, jos koskaan, ne pääse- vät alan erikoisosaajien ­ spanieleiden ­ tasolle, mutta täyttävät tehtävän vähintäänkin välttävästi. Kaislikossa lymyävät vesilinnut ja taimikoissa piileskelevät kanalinnut saavat siivet alleen kiihkeän noutajan törmätessä kohti. Myös kuusen juurella päivämakuulla oleva jänis "ottaa Ritolat" noutajan osuessa paikalle lahjomattoman kuononsa opastamana. Noutajia käytetään usein myös haavoittuneiden sorkkaeläinten jäljittäjinä. Noutajien metsästyskokeiden alemmissa luokissa testataan noutajien halukkuus seurata maajälkeä. Se on hyvän metsästyskoiran erinomainen ominaisuus. Erityisesti haavoittuneen riistan seuraamisessa vaaditaan kylmää päätä ja hyviä hermoja niin koiralta kuin ohjaajaltakin. Harva asia palkitsee niin paljon kuin saaliiksi saatu haavoittunut riistaeläin. Monikäyttöisiä noutajia käytetään monipuolisuutensa ansiosta niin huumekoirina kuin haavoittuneen hirven tai eksyneen ihmisen etsinnöissä. Osittain juuri tämän monipuolisuutensa ansiosta noutajat ovat potentiaalinen aihio työstää itselleen erinomainen jahtikaveri. l
• Aj At te le , jo s ko ir As i vo isi el ä ä jo pA k Aksi vuottA pitempä än terveenä! Ajattele, mitä kaikkea jopa kaksi lisävuotta merkitsisivät sinulle ja koirallesi: enemmän aamulenkkejä, enemmän hännänheilutuksia ja ennen kaikkea paljon enemmän ihania kosteita pusuja! Purinan 14 vuotta kestäneessä tutkimuksessa* ilmeni, että koirat, jotka pidettiin FRISKIES Life Plus Nutrition -ravinnolla ihannekuntoisina varhaisesta pentuiästä läpi koko elämän voivat elää terveinä jopa kaksi vuotta pitempään. tutkimus oli merkittävä monesta syystä: ·seolilajissaanensimmäinen,jonka aikana koiraa seurattiin koko sen elinajan ·sekestiperäti14vuotta ·kaikkikoiratsaivatsamaa100%tasapainoista täysravintoa, vain annetun ruoan määrä vaihteli ·tutkimustodisti,ettäihanteellisessa kunnosssa pidettyjen koirien terve elinkaari voi pidentyä uusi Friskies life plus nutrition -ravinto vastaa ainesosiltaan koirien tutkimuksen aikana saamaa ruokaa. kun pidät koirasi ihannepainoisena antamalla sille juuri oikean määrän Friskies life plus nutrition -ravintoa, voitte yhdessä kokea näin paljon enemmän: jopa5000kiinnostunutta nuuhkaisua jopa1000helläähalausta jopa1500riemukastaleikkihetkeä Tutkimus* osoitti, että koirien säännöllinen ruumiinkunnon seuranta ja niiden pitäminen optimaalisessa kunnossa rajoittamalla ruokintaa varhaisesta pentuiästä läpi koko niiden elinajan toi huomattavia lisäetuja: ·optimaalisessakunnossaolleetkoirat elivät15%pitempäänkuinkontrolliryhmän koirat ·nepysyivätpitempäänterveinä:puolet kontrolliryhmän koirista alkoi tarvita tiettyjen terveysongelmien hoi- toa keskimäärin 9,9-vuotiaina, hoikat koirat vasta 12-vuotiaina ·hoikillakoirillailmenivähemmänikääntymiseen liittyviä ulkoisia merkkejä, kuten kuonon harmaantumista näin helppoa on ihannekunnon saavuttaminen: Jokaisessa FRISKIES Life Plus Nutrition -pakkauksessa on ruokintasuositus ja ihannekunnon seurantaohje. Ne auttavat sinua säännöstelemään ruokintaa ja seuraamaan koiran ruumiinkuntoa varhaisesta pentuiästä läpi koko niiden elinajan. *Kealy RD, Lawler DF, Ballam JM, Mantz SL, Biery DN,Greeley EH, Lust G, Segre M, Smith GK, Stowe HD (2002). Effects of diet restriction on life span and age-related changes in dogs. J AmVet Med Assoc 220:1315-13202. // Lawler DR, Larson BT, Ballam JM, Smith GK, Biery DN, Evans RH, Greeley EH, Segre M, Stowe HD, Kealy RD (2008). Diet restriction and aging in the dog. Summary of major observations over two decades. Br J Nutr 99: 793-805 Metsästäjä l 3 l 2010 l 41
• SUOMEN PUOLUSTUK m/31 Suomi ykkösmalli 775 m/31 Suomi kp suujarrulla 675 m/44 "Peltiheikki" kp 575 m/27 Degtjarev pk "Emma" 625 Jokaisen aseen mukana toimitetaan kenttälapio ja saksalaismallinen kypärä Kaikki aseet ovat viranomaisten hyväksymiä deaktivoituja ja lupavapaita muistoesineitä. Kuvat ovat malleja, esineiden kunto on käytetty ja niissä on eroja värin yms. suhteen.
• SEN MUISTOESINEITÄ MYYNTI: www.asenetti.fi www.asetalvitie.fi www.finnenterprise.fi puh. 09 480 003 puh. 02 473 2108 puh. 09 135 1358 Voit itse tulla valitsemaan omasi usean sadan aseen erästä! OSASTOLTA D130
• Teksti ja kuvat: Eerikki Rundgren, piirros: Jaakko Puuperä Ekin kanssa erällä Eränkävijöitä ja vainolaisia Entisaikaan kotiseutu sijaitsi tutun vesireitin varrella. Maailma vedenjakajan toisella puolella saattoi olla täysin tuntematon ja jopa vihamielinen. Vesistöt ovat kautta historian sekä yhdistäneet että erottaneet ihmisiä toisistaan. "Monesti päivässä pyörähti Vesainen venheensä perästä katsomaan tuota seuruetta. Siinä on miesjoukko, jolla jo kelpaa vainolaista vähän kurittaa!" ote Santeri Ivalon teoksesta Juho Vesainen 44 l Metsästäjä l 3 l 2010
• vesitse. Jokapäiväinen elämä oli enemmän tai vähemmän kytköksissä vesistöihin. Niitä pitkin lähdettiin metsästämään ja kalastamaan tai kuljettiin niittypalstoille. Asutus keskittyi lähes yksinomaan jokia ja järviä seuraavien vesireittien varrelle. Monet erämaiden hallinnasta johtuvat kiistat koskivat juuri vesistöalueita ja niiden välitöntä vaikutuspiiriä. Viimeiset saamelaisten ja suomalaisten väliset käräjöinnit koskivat nekin kalastus- ja metsästysoikeuksien hallintaa vesistöjen latvajoissa ja -järvissä lapin ja lannan epämääräisellä rajalla. Heimojen ja sittemmin valtakuntien välisiä rajoja ei vedetty niinkään jokiin vaan vesistöjä erottaville vedenjakajille. Jokien väliset kairat saattoivat olla myös niin sanottua ei-kenenkään-maata. Monet paikannimet, kuten Riitasuot ja Rajakankaat, kertovat näistä rauhattomista ajoista. Suomen pisimmän joen, Kemijoen, valuma-alue kattaa yli puolet nykyisen Lapin läänin pinta-alasta. Sen sivuhaarat kurottavat paikoin Norjan ja Venäjänkin puolelle. Pohjanlahdelta kuljettiin Kemijokea Jäämerelle aikoinaan useatakin eri reittiä, joissa veneen joutui vetämään vedenjakajan yli. Pohjois-Suomessa vesireitit säilyttivät asemansa huomattavasti muuta maata pidempään. Maantie Sodankylästä Kyröön eli nykyiseen Ivaloon valmistui vasta vuonna 1914. Tätä ennen Inarin Lappiin kuljettiin vesitse Ounasjoen tai Kitisen latvoilta. Usein myös talvitiet seurasivat vakiintuneita vesireittejä. Vesireitit jäivät kuitenkin nopeasti pois käytöstä maantieverkoston ulotuttua Lapin perukoille asti. Vaikka autoistumisen myötä vanhat vesireitit ovat miltei jo unohtuneet, ovat ne silti yhä kuljettavissa. Kemijoen latvavesillä on kaksi maanselän ylittävää reittiä, jotka ovat historiansakin puolesta erittäin mielenkiintoisia retkikohteita. l Ennen teitä ihmiset ja tavarat liikkuivat Kemihaaran rajavartioasemaa huollettiin vesitse aina 1960-luvun alkupuolelle saakka. Vasta teiden valmistuminen Lattunasta Kemihaaraan ja Tulppioon lopetti liikenteen Kemijoella ja Sotataipaleen veneenvetotiellä. Viljo Aution ottama valokuva kirjasta Rajavartiointia Koillis-Kairassa Ennen vesistöjä pitkin lähdettiin metsästämään ja kalastamaan tai kuljettiin niittypalstoille. tään kulkeneen sen kautta hävitysretkillään. Vuonna 1591 oli suomalaisten vuoro tavoitella syrjäistä vedenjakajaa. Juho Laurinpojan johtaman sotajoukon aikeena oli hyökätä Kuollan kaupunkiin ja täydentää Pekka Vesaisen kahta vuotta aikaisemmin Petsamossa aikaansaama hävitys. Jälkipolvet alkoivat kutsua Täyssinän rauhaan vuonna 1595 päättynyttä neljännesvuosisadan mittaista sotaa vanhaksi vihaksi. Jäämerelle suuntautuneiden suurvaltaintressien ohella kyse oli erämaiden hallinnasta. Venäläisten liittolaiset, vienankarjalaiset, pitivät Oulu-, Ii- ja Kemijokea omina nautinta-alueinaan ja polttivat tuon tuosta pohjalaisten erämiesten kalamajat ja savolaisten uudisasukkaiden savupirtit jokivarsilta. Mietimme poikani kanssa kuinka pitkälle joki olisi melottavissa ja löytäisimmekö legendaariset Kemin kuohuvat kaltiot. Aikomuksemme oli ylittää myös vedenjakaja. Raskaan vetotaipaleen arvelimme jäävän sitä lyhyemmäksi, mitä pidemmälle pääsisimme Vouhtujokea etenemään. Huomiomme kiinnittyi etäiseen kohinaan, joka muistutti purossa virtaavan veden solinaa. Tutkin karttaa, jonka mukaan lähimailla ei pitäisi olla allamme virtaavan joen lisäksi muita virtavesiä. Matkanteko loppuikin miltei saman tien edessä avautuvaan pyöreään kaltioon. Olimme tavoittaneet Kemin lähteet. Vanhoissa 1800-luvun asiakirjoissa mainitut kuohuvat kaltiot ovat todellakin olemassa ja löytyvät Vouhtunaavalta. Seurasimme hetken veden vinhaa pyörimistä pienessä lampareessa, josta lähtevä vesimäärä riittää pitämään Vouhtujoen soutukelpoisena kesän kuivimpinakin kuukausina. Edessämme oli kuitenkin vielä raskas maataival. Nostin kanootin suolle ja kiinnitin vetoköyden vyötärölleni Eliel-pojan tunnustellessa reittiä jo hieman edempänä. Saimme urakoida suolla useammankin tunnin ennen kuin totesimme purojen virtaavan samaan suuntaan mihin itsekin kuljimme. Olimme ylittäneet Lapin suuren maanselän historiallista vainoreittiä pitkin. Kauempana edessä erotimme tiheän pajupensaikon vierustaman Sotajoen uoman. Kohta saisimme laskettua kanootin jälleen vesille Vihdoinkin Sotajoella! Nuorttin kautta Tulomajokeen ja edelleen Jäämereen virtaava Sotajoki on alusta pitäen leveä ja hyvä kulkea. Vanha vainotie Edesmennyt kirjailija ja tunnettu Lapin kuvaaja Tuomo Itkonen esitti Kemi-nimen johtuvan saamen kielen sanasta kemme, joka tarkoittaa kiehuvaa pataa. Saamelaiset olisivat näin ollen nähneet kiehuvia patoja vuolaissa lähteissä, joista vanhojen asiakirjojen mukaan Kemijoki saisi alkunsa. Meloin pari vuotta takaperin poikani kanssa Vouhtujoella, jota pyrimme nousemaan näille Kemijoen alkulähteiksi mainituille Kemin kuohuville kaltioille. Kapea joki kiemurtelee Savukosken harvaanasutussa pohjoisosassa, jossa useat pienet Kemijoen latvahaarat kurottavat lähelle Venäjän vastaista rajaa. Synkän historiansa vuoksi Kemi- ja Jäämereen laskevan Tulomajoen vesistöjä erottava maakannas on nimetty Sotataipaleeksi. Niin venäläisten kuin suomalaistenkin tiede- Metsästäjä l 3 l 2010 l 45
• Lähellä Venäjän vastaista rajaa Nuortti painuu komeaan kanjoniin. Saamenkielen nuortti tarkoittaa itää, mikä kuvaa hyvin Kemijoen latvoilta Jäämerelle kulkevaa ikivanhaa vesireittiä. Korsatunturilla on ollut ikimuistoisista ajoista lähtien merkittävä rooli yhtenä Lapin tärkeimmistä rajapyykeistä. Vielä nykyäänkin sen rinteillä kohtaavat neljän paliskunnan ja kolmen kunnan rajapyykit. ja pääsisimme jatkamaan meloen kohti itää ja Jäämerta laskevaa Nuorttijokea. Kerroin pojalleni kuinka vuoden 1591 sotaretki epäonnistui täydellisesti. Yli tuhannesta matkaan lähteneestä miehestä valtaosa lienee kuollut Kuollan muurien edustalle. Henkiin jääneet pakenivat verissäpäin Norjan puolelle ja tappoivat paluumatkalla johtajansa turhauduttuaan pitkään sotaretkeen. kylä ennen vedenjakajan suuria erämaita, kertyi Rovaniemeltä sauvottavaa 260 kilometriä. Ivalojoelle pyrkineiltä on toden teolla vaadittu hyvää kuntoa ja erämiestaitoa. Me laskimme kanootin vesille Puljussa, johon nykyään pääsee autolla. Tästä huolimatta edessämme oli Puljun erämaan ja Lemmenjoen kansallispuiston muodostama Suomen suurin yhtenäinen erämaa. Vedenjakajalle on matkaa kolmisenkymmentä kilometriä ja Ivalojokea Pokan tielle viitisenkymmentä. Ylävirtaan matka sujui enimmäkseen kanoottia rannalta käsin uittaen. Ainoastaan muutamilla suvantotaipaleilla saatoimme kaikki kolme istua kanootissa. Karttaan merkityt tievat tarkoittavat hiekkaharjua tai -kumpua ja osoittautuivatkin mitä erinomaisimmiksi leiripaikoiksi. Haarakoskella vastavirtaan pyrkivän pitää osata valita vähävetisempi Vietkaoja. Vuolaamman Perseojan veikkasimme saaneen nimensä väärän jokiuoman kautta laajoille soille eksyneiltä kullankaivajilta. Ihmettelimme silti ihmisten aikaisempaa kykyä kulkea kartatta erämaassa. Vietka-aavalla vesi kävi ojassa niin vähiin, että edes kanootin uittaminen ei enää onnistunut. Kanootin ja varusteiden kantaminen vedenjakajan yli Korsalompolon rantaan vei meiltä lähes kaksi päivää. Vietkavaaran alarinteeltä löysimme vanhan polunpohjan ja veneenvetotien maatuneita rakenteita. Vaikka Ivalojoelle saati lähimmälle maantielle olikin vielä matkaa, kävi kulkumme tästä eteenpäin alavirtaan. Vihdoin Korsaojalla eteemme avautui näkymä Korsatunturille. Pienestä koostaan huolimatta se on näytellyt huomattavaa roolia tienviittana Kemin Lapista Inarille ja edelleen Jäämerelle. Korsan vesireitin hiljennyttyä vedenjakajalle rakennetut veneenvetotiet ja autiotuvat purettiin ja siirrettiin toisaalle tai niiden annettiin maatua niille sijoilleen. Yksi merkittävä aikakausi Lapin ja koko maamme historiassa oli lähestymässä loppuaan. l Vesireitti kultamaille Konrad Lihrin johtama retkikunta löysi kultaa Ivalojoelta vuonna 1868. Tämä johti paria vuotta myöhemmin Suomen ensimmäiseen kultaryntäykseen kauas Lapin perukoille. 1870-luvulla Kemistä pääsi jo Rovaniemelle asti kärrytietä, mutta tästä eteenpäin kultamaille matkaa täytyi jatkaa vesitse. Raskas taival ylävirtaan alkoi heti Ounasjoen vapauduttua jäistä. Pelkästään Puljuun, joka oli ja on edelleen viimeinen asuttu Isä ja poika koskenlaskussa. Ivalojoki saa alkunsa Korsaojan yhdyttyä Avisuorajokeen. Tästä eteenpäin matka taittuu jo huomattavasti leppoisammin. 46 l Metsästäjä l 3 l 2010 Mikko Rundgren
• Metsästäjä l 3 l 2010 l 47
• Mikko Alhainen Metsästysjousi kiinnostaa yhä useampia S l Siinä, missä muutama vuosikymmen sit- Jousi oli tuhansia vuosia yksi tärkeimmistä metsästysaseista. Koska ruuan saaminen pöytään oli varmempaa pitkän kantaman tuliaseella, jouset jäivät pitkäksi aikaa niiden varjoon. Viime vuosina jousi on kuitenkin vähitellen saavuttanut uutta asemaa. ten metsästysjouseen tarttui vain muutama alan pioneeri, kiinnostaa se metsästysaseena jo tuhansia suomalaisia metsästäjiä. Viimeisimmässä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen julkaisemassa metsästäjäprofiilissa jousella metsästäviä arvioitiin olevan Suomessa noin 8 900, mikä on vajaa kolme prosenttia koko metsästäjäkunnasta. Viime vuosina myös metsästysjousien kauppa on kasvanut aiempaa nopeammin harrastajamäärien lisääntymisen myötä. Suomen Jousimetsästäjäin Liitto ry:n (SJML) tekemän kyselyn mukaan 70 prosenttia jousella metsästävistä metsästää myös ruutiaseilla. Useimmin metsästysjouseen tarttuukin jo pitkään metsästystä harrastanut henkilö, joka haluaa piristystä harrastukselleen opettelemalla metsästämään hieman uudesta näkökulmasta. Monelle jousi on tullut asevalikoimaan haulikon ja kiväärin rinnalle. Erälle mukaan otetaan se ase, joka tuntuu kulloinkin mielekkäimmältä. Vaativa metsästysase Harrastajamäärän kasvu asettaa vaatimuksia koulutukselle ja tiedottamiselle. Tarvittava tieto jousiaseen ominaisuuksista ja sille asetetuista vaatimuksista pitää saada jousella metsästävien tietoon. Metsästysjousien ja jousella metsästämisen ympärillä pyörii joitakin sitkeitä uskomuksia ja myyttejä. Tämä johtunee osin harrastajakunnan pienuudesta, mutta myös siitä, että tietoa on ollut saatavilla lähinnä englannin kielellä. Koko metsästäjäkunnan etu on, että metsästysaseisiin liittyviltä vääriltä tiedoilta saadaan katkaistua siivet, ja aseiden käyttömuodoista ja ominaisuuksista voidaan keskustella asiapohjalta. Jousi on metsästysaseena haastava, ja harjoittelun merkitys korostuu muihin aseisiin verrattuna. Hyvä ampumarutiini, kyky ampua tarkasti eri asennoissa sekä harkintakyky riistatilanteessa ovat perusta eettiselle metsästykselle. Ampumarutiini ja aseenkäsittelytaito hankitaan radalla. Marko Kukkamaa Rusakko on yleisin jousella ammuttu riistaeläin. Suurin osa ammutaan kyttäämällä, mutta taitavimmat pyyntimiehet saavat saalista myös jäljittämällä. 48 l Metsästäjä l 3 l 2010
• Suomen Jousimetsästäjäin Liitto ry n Suomen Jousimetsästäjäin Liitto ry (SJML) on perustet- tu 1982. Liiton jäsenmäärä on vuosien saatossa kasvanut noin viiteensataan. Jäsenseuroja on yli 20, ja niistä suuri osa on perustettu viimeisen kymmenen vuoden aikana. Liiton tehtäviä ovat muun muassa: Nuoleen kiinnitettävä siima mahdollistaa veteen ammutun saaliin talteen saamisen. Jousen säilyminen hyväksyttynä metsästysaseena ja mahdollisesti jopa suurempien riistalajien metsästäminen tulevaisuudessa edellyttää, että metsästäjät hallitsevat jousiaseen käytön. Riistatilanteissa ei ole varaa harjoitteluun. Nuoli on helposti tunnistettava käyntikortti. Vitaalialueelle osuminen aiheuttaa nopean kuoleman oli kyse sitten luodista, hauleista tai leikkaavasta metsästyskärjestä. Jousen osalta vitaalialueen merkitys korostuu. Parhaan osuma-alueen ­ keuhkojen etuosan ja sydämen ­ lähistöllä olevia etujalan luita ja selkärankaa pyritään väistämään. Niitä ei nuoli välttämättä läpäise. Metsästysnuolelle optimaalinen osuma-alue on pienempi kuin kiväärillä ammuttaessa. Tämä tulee huomioida riittävän lyhyinä ampumaetäisyyksinä. Järjestää koulutusta jousiaseen käytöstä metsästyksessä Tiedottaa ja opastaa viranomaisia sekä järjestöjä vastaamaan jousiaseeseen ja sen metsästyskäyttöön liittyviin kysymyksiin Parantaa mahdollisuuksia käyttää jousta metsästysaseena Suomessa SJML tarjoaa muun muassa: Jousi sopii aseeksi moniin metsästysmuotoihin Metsästysjousella riista ammutaan useimmiten alle 20 metrin etäisyydeltä, ja riistalaukaus pyritään ampumaan paikallaan olevaan eläimeen. Ampumaetäisyydelle pääseminen onkin usein jousella metsästämisen haastavin osuus. Juoksevan tai lentävän riistan ampumisessa jousi ei ole parhaimmillaan. Joskus kuuleekin sanottavan, että jouselle sopiva riistatilanne on kuin kiväärimiehen paikka haulikkomiehen hollilla. Suurin osa jousella ammutuista riistaeläimistä metsästetään kyttäämällä. Illan hämärtyessä ruokintapaikalle saapuva rusakko lienee yleisin saalis. Piilossa tai puussa kyttäävän metsästäjän nuoli saattaa tavoittaa myös kauriin, supikoiran tai sorsan. Taitavimmat pyytäjät onnistuvat myös hiipimään ampumaetäisyydelle tai osaavat houkutella riistan luokseen. Hyvä koira on verraton apu myös metsästysjousen kanssa riistamailla kulkevalle. Mäyräkoiran hitaassa ajossa aika-ajoin pysähtelevä kauris sekä pystykorvan haukussa oleva metso tai supikoira antaa mahdollisuuksia rauhalliseen riistalaukaukseen jousella. Riippumatta siitä millä aseella metsästetään, eläintä pyritään aina ampumaan vitaalialueelle eli sydämeen ja keuhkoihin. Jousella metsästämisen perus- ja erikoiskursseja sekä leirejä. Osana kurssivalikoimaa on myös kansainvälinen IBEP-tutkinto, joka on jousella metsästyksen edellytys esimerkiksi Ahvenanmaalla. Metsästysmahdollisuuksia mm. kahdella jäsenten käyttöön vuokratulla alueella. Kilpailutoimintaa jäsenseurojen järjestämänä (SJML Cup) Jäkkärä-lehden jäsenille ja tärkeimmille sidosryhmille. Liiton internetsivujen kautta uutisia ja ladattavia tietopaketteja Lisätietoa liitosta, tilaisuuksista, kursseista sekä liiton tuottamaa koulutusmateriaalia löytyy SJML:n sivuilta osoitteesta www.jousimetsastys.fi n Elisa Ahtosaari Paras majava-ase Majavanpyynnissä haasteena on usein saaliin talteen saaminen. Rannan tuntumassa ruokaileva lättähäntä potkaisee itsensä syvyyksiin melko hyvästäkin osumasta, ja veteen ampumista ei haulikolla tai kiväärillä kannata edes yrittää. Metsästysjousi avaakin uusia mahdollisuuksia majavan metsästykseen. Nuoleen kiinnitettävä siima mahdollistaa veteen ammutun saaliin saamisen talteen, mikä on merkittävä etu. Usein majavat eivät edes nouse maalle, ja purossa hiljalleen uivan majavan saa varmimmin eräksi jousella. Yhä useampi majavanpyynnistä kiinnostunut metsästäjä valitseekin aseekseen jousen, vaikka muissa jahdeissa käyttäisi haulikkoa tai kivääriä. Pienpetojen pyynti on arvokasta luonnonhoitotyötä. Erityisesti supikoirat ovat elokuussa aktiivisia alkuillasta, ja varsinkin nuoret eläimet käyvät mielellään haaskalla jo päivänvalolla. Alkukauden valoisat illat tarjoavatkin mielenkiintoisia mahdollisuuksia jousella metsästykseen, eikä nuolen suhahdus häiritse elokuisen illan rauhaa. l Jousi sopii hyvin alkukauden pienpetopyyntiin. Eläimet liikkuvat ennen pimeää ja tulevat hyvin haaskalle, eikä nuolen suhahdus häiritse illan rauhaa. Metsästäjä l 3 l 2010 l 49 Mika Rutanen
• Pekka Helle ja Marcus Wikman, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Talven 2010 lumitilanne hillitsi niin jälkilaskijoiden kuin eläintenkin liikkumishaluja. Lyhytjalkainen saukko joutuu koville Riistakolmioiden jälkilaskenta 2010 Talvi 2009/2010 oli ankarampi kuin vuosikymmeniin. Lunta saatiin runsaasti ja suojasäiden puuttuessa pehmeässä lumessa liikkuminen oli vaikeaa. Laskettujen riistakolmioiden määrä jäi vähäiseksi. Poikkeuksellisten talviolojen laskentatuloksiin täytyy suhtautua erityisellä varauksella. l Talvisen jälkilaskennan luonnollinen syvässä upottavassa lumessa, joten lajille ennakoitiin pieneneviä jälki-indeksejä. Talvesta 2009 saukon jälkitiheys vähenikin 8 riistanhoitopiirissä, mutta yllättäen jälkitiheys oli edellisvuotista suurempi peräti 7 piirissä. T 50 l Metsästäjä l 3 l 2010 edellytys on, että maassa on lunta. Tavallisin huoli on se, onko Etelä-Suomessa riittävästi lunta, ja riittävän pitkän aikaa, jotta laskijoille sopivina päivinä laskenta voitaisiin tehdä. Tammikuun pakkaskausi jatkui koko kuukauden, ja lunta saatiin lisää. Ilmatieteen laitoksen mukaan yhtä kylmiä tammikuita on nykyilmastossa kerran 20 vuodessa. Kuun lopussa eniten lunta, yli puoli metriä, oli pääkaupunkiseudulla, Kymenlaaksossa ja Länsi-Lapissa. Sama tahti jatkui myös helmikuussa. Lämpötila pysyi sitkeästi pakkasen puolella, ja yhtämittainen pakkasjakso oli kolmen pisimmän joukossa 50 viime vuoden aikana. Maaliskuun puolivälissä mitattiin Helsinki-Vantaalla lumenvahvuudeksi 61 cm ja Ivalossa 55 cm. Kulunut talvi osoittautui hyvin hankalaksi laskentavuodeksi, ja ironista kyllä, säiden kylmyyden ja liiallisen lumipeitteen vuoksi! Aivan laskentajakson alussa lumen kanssa ei vielä ollut suuria ongelmia, mutta tiukat pakkaset hillitsivät laskentaintoa. Laskentoja niukasti Kolmioita saatiin lasketuksi 515, mikä on 70 % edellistalvina laskettujen kolmioiden määrästä. Laskennat painottuivat myöhempään kuin normaalisti. Vaativissa oloissa kolmion kiertäminen ei ole ollut helppoa, ja laskennassa tarvittiin sinnikkyyttä. Viidessä riistanhoitopiirissä jäätiin alle 20 riistakolmion määrään, jota voidaan pitää tilastollisesti jokseenkin luotettavan aineistomassan vähimmäismääränä. Kaventuneen aineistopohjan vuoksi laskennan tulokset esitetään riisutusti. Erityisesti kannanmuutosten alueellisten erojen tulkitsemisessa on oltava varovainen, sillä pienempien otosten vuoksi lajikohtaisissa luvuissa on paljon 'hälyä', sattumasta aiheutuvaa epävarmuutta. Oletko jo sinä ottanut käyttöön MKJ:n ja Trackerin tarjoaman ilmaisen maastonavigaattorisi ­ Tracker Hunterin? n Tracker navigaattori ilmaiseksi käyttöön kaikille uusille metsästäjille ja niille jotka eivät ole vielä aiemmin ottaneet sitä käyttöön! Ilmainen käyttölisenssi on ensikäyttäjille voimassa 1.4.2010 alkaen ensi metsästysvuoden loppuun eli 31.7.2011 asti. Käy tutustumassa tuotteeseen ja katso ohjeet www.trackerhunter.fi! Marcus Wikman
• Paksu lumipeite rajoittaa liikkumista Toinen tulosten tulkitsemiseen liittyvä pulma on se, miten paksu ja pehmeä lumipeite on vaikuttanut eläinten liikkuvuuteen. Lumioloiltaan keskenään samankaltaisten talvien tuloksia voidaan verrata turvallisesti. Mutta miten on tilanteessa, jossa lumiolosuhteet ovat aivan toiset, kuten kuluneena talvena, jolle hädin tuskin löytyy vertaista koko kolmiolaskennan historian ajalta? Toisiin lajeihin (kuten metsäjänis) lumioloilla ei ole niin suurta merkitystä kuin toisiin (hirvieläimet). Keskitymme tässä huomattavimpiin muutoksiin edellistalveen verrattuna pääosin koko maan aineiston valossa. Kuten taulukko osoittaa, jälkitiheyden muutoksista kertovat merkit ovat vahvasti miinusvoittoisia. Riistanhoitopiirikohtaiset muutokset tulevat herkästi esille kaksimerkkisinä, eli muutos on yli 30 %, kun aineistopohja on kapea. Edelleen on syytä korostaa, että muutokset ovat jälkitiheyden muutoksia, eivät välttämättä eläinkantojen muutoksia. Kettu ja näätä ennallaan Ketun ja näädän jälkitiheydet näyttävät olevan edellisvuotisella tasolla. Kummallakaan lajilla ei ole kannankehityksessä selviä alueellisia piirteitä. Myöskin metsäjäniksen jälkitiheyden koko maan keskiarvo on jotakuinkin viimetalvisissa lukemissa. Jälkitiheysarvot viittaavat siihen, että metsäjänis on menestynyt viime vuoteen verrattuna hieman paremmin Pohjois-Suomessa kuin etelämpänä. Rusakko sitä vastoin vaikuttaa runsastuneen edellisvuodesta sen omimmalla esiintymisalueella Lounais-Suomessa. Kärppä ja lumikko vähentyneet Kärpän ja lumikon jälkitiheydet alenivat edellisestä talvesta noin 60 %, hyvinkin samankaltaisesti koko maassa. Tämä oli odotettua, sillä myyrät ovat olleet vähissä. Ennakko-odotuksista poiketen saukko näytti runsaasta lumesta huolimatta jättäneen jälkiä maastoon edellistalven tapaan. Saukon jälkitiheyteen vaikuttaa myös epäilemättä myös se, miten kattavasti vesistöt jäätyvät talven mittaan. Kaventuvat sula-alueet varmaan pakottavat saukon vaihtamaan maisemaa, lumioloista riippumatta. Hirvieläimet ovat jälki-indeksien tulkinnassa ehkä ongelmallisimpia. Riistakolmioaineiston yksityiskohtainen tutkimus on osoittanut, että paksu lumipeite lisää hirven laumautumista, pienentää jälki-indeksejä ja lisää arvioiden epävarmuutta. Tässä valossa on mielenkiintoista, että hirven jälkitiheys pieneni vain aavistuksen edellistalvisesta. Pienemmillä hirvieläimillä lumipeitteen vahvuuden merkityksen otaksuisi olevan suurempi. Valkohäntäpeuran jälkitiheyden pienentyminen kolmanneksella edellisvuodesta tukee tätä ajatusta, toki on peurakantaa pyritty vähentämään. Metsäkauriin jälkitiheys pieneni huomattavasti edellisvuodesta. Taustalla on varmasti sekä lumenpaksuuden että kuolleisuuden vaikutusta. Näin ankaria talvia on kuitenkin harvoin, eikä kolmioaineisto ole analysoijiaan vielä opettanut tulkitsemaan tällaisen vuoden aineistoa. l Metsäjäniksen, ketun, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäkauriin jälki-indeksi (jälkiä/10 km/vrk) 50 x 50 km:n ruuduissa talvella 2010. Jälki-indeksi (jälkiä/10 km/vrk) EH ES KA KS KY LA OU PO PH PK PS RP Metsäjänis 10,1 ­ ­ 12,5 ­ ­ 13,5 ± 19,8 ± 24,1 + 6,3 ± 13,3 ± 11,4 ­ ­ 22,3 + + 17,0 ­ 31,8 ± 9,7 ­ ­ Rusakko 8,4 + + 0,3 ­ ­ ­ 0,0 ­ ­ 0,7 ­ ­ ­ 0,2 + + 1,7 + + 2,3 + + 0,2 + + 0,1 ­ ­ 0,9 + + Orava 1,6 ­ ­ 1,0 ­ ­ 0,5 ­ ­ 1,0 ­ ­ 1,2 ­ ­ 0,4 ­ 0,6 ­ ­ 0,8 ­ ­ 3,9 ± 0,7 ­ ­ 1,0 ­ ­ 2,4 ­ ­ Kettu 4,9 ± 2,3 ­ ­ 2,3 ± 2,7 ± 5,3 ± 2,4 ­ ­ 2,5 ± 2,9 ­ ­ 5,4 + 1,0 ± 0,9 ­ 6,7 + + Supikoira 0,3 ­ ­ 0,1 ­ ­ ­ 0,0 ­ ­ 0,2 ± 0,1 + 0,0 ­ ­ 0,0 + + 0,1 ­ ­ 0,1 ­ ­ 0,3 + + 1,2 + + Kärppä 0,5 ­ ­ 0,5 ­ ­ 0,2 ­ ­ 0,3 ­ ­ 0,1 ­ ­ 0,3 ­ 0,3 ­ ­ 0,2 ­ ­ 0,4 ­ ­ 0,5 ­ 0,4 ­ ­ ­ Lumikko 0,3 ­ ­ 0,2 ­ ­ 0,1 ­ ­ 0,3 ­ ­ 0,2 ­ ­ 0,1 ­ ­ 0,2 ­ ­ 0,5 ­ 0,6 ­ ­ 0,6 + 0,4 ­ ­ 0,3 ­ ­ Minkki 0,0 ­ ­ 0,3 ­ 0,1 + + 0,1 ­ 0,1 ­ ­ 0,1 + + 0,2 + + 0,0 + + 0,1 ­ ­ 0,3 ± 0,2 ­ 0,2 ­ ­ Näätä 1,3 ± 2,2 ± 0,4 ­ 0,9 ­ 2,4 + + 0,8 ­ ­ 0,7 + + 0,8 + + 1,4 ­ 0,8 ­ ­ 0,6 ­ 0,9 ­ ­ Ahma ­ ­ 0,2 ­ ­ ­ ­ ­ ­ 0,2 + + ­ 0,2 ± ­ ­ Saukko 0,6 + + 0,3 ± 0,1 ­ 0,5 + 0,3 + + 0,1 ± 0,2 + + 0,1 ­ ­ 0,3 + + 0,2 ± 0,3 ­ ­ Ilves 0,4 ­ ­ 0,6 ­ 0,3 ­ ­ 0,5 ­ 0,3 ­ ­ 0,1 + + 0,3 ­ ­ 0,3 + + 1,5 + + 1,5 ± 0,8 ­ ­ ­ Valkohäntäpeura 4,3 ­ ­ 0,1 ­ ­ ­ 0,3 ± ­ ­ ­ 0,0 ­ ­ 6,5 ± ­ ­ ­ Hirvi 5,0 + + 5,4 + 3,3 ± 4,2 + 5,0 ­ 2,3 ­ 4,9 ± 5,2 ± 6,2 + 4,9 + + 5,0 ± 4,0 ­ ­ Metsäpeura ­ ­ ­ 0,1 ­ ­ 0,1 + + 0,9 + + ­ ­ ­ ­ Metsäkauris ­ 0,0 ­ ­ 0,1 ± 0,2 + 0,1 ­ ­ 0,1 + ­ 0,9 ± ­ ­ 0,1 ± 1,1 ± SA UU VS 9,0 ­ ­ 14,6 ­ 11,4 + 2,6 ± 7,9 + 13,8 + + 1,9 ­ ­ 3,8 ­ ­ 8,6 ­ 5,6 ­ 8,3 ± 15,2 + + 0,1 ­ ­ 0,7 ± 0,4 ­ ­ 0,5 ­ ­ 0,4 ­ ­ 1,6 + + 0,1 ­ ­ 1,1 ± 0,4 ­ ­ ­ ­ 0,0 0,6 ­ ­ 1,3 + + 0,9 + + ­ ­ ­ 0,2 ­ 0,1 ­ ­ 0,2 + + 0,3 ­ ­ 0,7 ­ ­ 0,7 + + 6,4 ­ ­ 5,8 ­ ­ 18,7 ± 4,9 ± 7,3 ­ ­ 7,2 ­ ­ ­ ­ 0,9 ± 0,4 ­ ­ 1,8 ­ ­ Runsaimpien nisäkkäiden jälki-indeksit (ylitysjälkiä/10 km/vrk) riistanhoitopiireittäin riistakolmiolaskennoissa talvella 2010. Runsauden muutos edellisvuodesta on ilmaistu + ja -merkein (± muutos <15 %, + ja ­ muutos 15­30 %, ++ ja ­ ­ muutos >30 %). Lyhenteet: EH = Etelä-Häme, ES = Etelä-Savo, KS = Keski-Suomi, KA = Kainuu, KY = Kymi, LA = Lappi, OU = Oulu, PO = Pohjanmaa, PH = Pohjois-Häme, PK = Pohjois-Karjala, PS = Pohjois-Savo, RP = Ruotsinkielinen Pohjanmaa, SA = Satakunta, UU = Uusimaa, VS = VarsinaisSuomi. Metsästäjä l 3 l 2010 l 51
• Tutkijan tuntoja Petotutkimusta Suomessa Metsästysneuvos Seppo Mattila johdatteli minua 1990-luvulla petotutkimuksen maailmaan mainitsemalla jotakuinkin sellaista, että Suomessa on jo valmiiksi olemassa 300 000 suurpetoasiantuntijaa. Tämä evästys osoittautui tavallaan oikeaksi, sillä metsästyksen harrastajilla on usein vahva näkemys suurpetoasioista. Suurpetotutkimus Suomessa henkilöityi aiemmin professori Erkki Pulliaiseen ja dosentti Erik S. Nyholmiin. Oma roolini RKTL:n suurpetotutkijana on jääkiekkotermein ilmaistuna vaihdellut peliä rakentavasta keskushyökkääjästä maalivahtiin. Aina ei otteluissa ole ollut erotuomareita eikä sääntöjä, mutta ainakin kahdessa suhteessa on otettu harppaus suuntaan, jossa voidaan lähteä tavoittelemaan vähintään kunniakasta tasapeliä. Suurpetojen paluu suomalaiseen luontoon on velvoittanut uusien tutkimustekniikoiden käyttöönottoon sekä yhteistyötutkijoiden piirin laajentamiseen. Nettipohjainen TASSU on painanut pysyvän jäljen suurpetokantojen seurantaan kehittelijänsä ja puolestapuhujansa tutkija Samuli Heikkisen välityksellä. Petoyhdyshenkilöiden tuottama valtava materiaali on RKTL:n kannanarvioinnin kivijalka, mutta aivan yhtä olennaista on se, että käytössä on paras mahdollinen arviointimenetelmä. GPS -lähettimien antama liikkumistieto on osoittaunut tärkeäksi tausta-aineistoksi esimerkiksi tiheän susikannan alueella ja tuonut esiin niitä virheriskejä, joita susikannan arvioinnissa on. Susien kunta- ja maakuntarajoja kunnioittamaton liikkuminen on pääsiallinen syy siihen, että esimerkiksi Etelä-Kainuun kolmen pantasusilauman 14 sutta näyttävät tuoreesti kirjautuneen erään tahon laskelmissa seitsemäksi laumaksi ja 40 sudeksi. RKTL:n keräämät aineistot ovat auranneet tien yhteistyölle, jonka toisena osapuolena ovat yliopistolliset tutkimusryhmät erityistaitoineen. Peli avattiin kymmenkunta vuotta sitten, kun professori Hans Ellegrenin genetiikkatiimi Uppsalassa sai meiltä susinäytteitä Ruotsin ja Suomen tilanteen väliseen vertailuun. Vaihto Venäjän kanssa on pitänyt suomalaisen kannan tyydyttävän monimuotoisena, ruotsalaisten kärsiessä ankaran eristyneisyyden ja sukusiittoisuuden seurauksista. Oulun yliopistossa dosentti Jouni Aspin johdolla tehty geneettinen vertailu todistaa kuitenkin, ettei Venäjältä Suomeen sentään joukoittain muuteta, vaan että uutta verta idästä saadaan oletettua vähemmän. Julmettu susien liikkumisaineisto on päätynyt myös muihin osaaviin käsiin. Matemaatikko, professori Otso Ovaskainen Helsingin yliopistosta on yhdessä amerikkalaisen Eliezer Gurarien kanssa saanut aineistoille uusia merkityksiä. Suden kulkuihin ja saalistukseen vaikuttavat sekä tieverkosto että metsän ikä. Suden tilankäyttöä tutkii Oulun RKTL.ssä Salla Kaartinen, jonka loppusuoralla oleva väitöskirja tulee olemaan toinen biologin väitöskirja suomalaisesta sudesta. Erkki Pulliaisen opinnäytteestä onkin vierähtänyt jo runsaat 40 vuotta. Oulun yliopiston maantieteilijä Jukka Bisi tohtoroitui hiljattain tutkimuksella, jossa hän tarkastelee ihmisten näkemyksiä ja kokemuksia sudesta. Suurpetotutkimus on perinteisesti miesten puuhamaata, mutta nykyisin väitöskirjojen tekijöissä on enemmän naisia kuin miehiä. Pioneerina toimi muutama vuosi sitten Jonna Katajisto, joka oli sen verran varhain liikkeellä, että hänen tutkimuksessaan eivät elinympäristöä vielä valinneet meikäläiset metsän omenat, vaan aineistona olivat Ruotsin mesikämmenet. Jonnan opinahjo Helsingin yliopisto on sen sijaan edelläkävijä tutkimuksessa, jossa GPS-GSM -tekniikan avulla otetaan selvää, miten karhu käyttäytyy ihmisten sitä lähestyessä. Professori Ilkka Hanskin ideaan pohjautuvassa, dosentti Janne Sundellin vetämässä tutkimuksessa karhut ovat osoittaneet erinomaista tilannetajua ja hermojen hallintaa, sillä viidessäkymmenessä lähestymiskokeessa vain kerran on itse otso päästy näkemään. Helsingin yliopiston kasvatti on myös RKTL:n ilveshankkeen tutkija Katja Holmala. Hänen työssään itäsuomalaisilla ilveksillä on vahva kansainvälinen rooli, sillä metsäjäniksestä riippuvaisia tupsukorvia ei muilla eurooppalaisilla tutkimusalueilla esiinny. Yliopistollinen tutkimus on keskittynyt Helsinkiin ja Ouluun. Kun mukaan otetaan petopolitiikkaan kohdistuva yhteiskuntatieteellinen tutkimus, maantieteellinen painopiste tasapainottuu entisestään Joensuussa työskentelevän professori Pertti Rannikon tutkimusryhmän myötä. Suurpetotutkimus nojaa Maa- ja metsätalousministeriön ja Suomen Akatemian rahoitukseen. Julkinen sektori painii supistustavoitteiden kanssa, mutta uskon, että ajantasaisesti petokantojen hoitoa palvelevalla tutkimuksella on siinä määrin kysyntää myös tulevaisuudessa, että tasapelien tavoittelu voi jatkua. Ilpo Kojola RKTL:n erikoistutkijana toimiva kirjoittaja on tutkimuslaitoksen suurpetotutkija 52 l Metsästäjä l 3 l 2010
• Monarch ­ tarkkuutta kun tarvitset sitä eniten Nikonin uusi Monarch-kiikaritähtäin ­ ratkaisevaan hetkeen näköpiirissä Nikonin uusi, loistava kiikaritähtäin aloittaa metsästyskauden. Monarch E1,1-4x24 puna/viher-näkökentällä ja pienellä 1,1-kertaisella ille suurennuksella sopii parhaiten lyhyille ja keskipitkille seen. s ampumaetäisyyksille, esimerkiksi hirvenmetsästykseen. pa p Kiikaritähtäimen näkökenttä on laaja ja kirkas ­ jopa hämärässä ja sumussa. Optiikka on Nikonin huippulaatua. aatua. a Uusi Monarch nopeuttaa ja helpottaa tähtäämistä ­ lopun opun jätämme sinulle. Monarch E 1,1-4x24 , NIKON NORDIC AB Äyritie 8 B, 01510 Vantaa, Puh. 0207589570, www.nikon.fi Metsästäjä l 3 l 2010 l 53
• Pekka Tauriainen, rehtori Vantaan ammattiopisto Varia & Jouni Suoheimo, opetusneuvos, Opetushallitus Riistamestarin erikoisammattitutkinto: R Riistamestari Vesa Paldanius tosi toimissa opastamassa nuoria metsästäjänalkuja ampumaradalla. uudet tutkinnon perusteet valmistuivat l Riistatalous on uusien haasteiden edessä muun muassa sen toimintaympäristön muutosten vuoksi. Alaa koskeva lainsäädäntö on muuttunut EU:n myötä. Riistalajit ja niiden määrät ovat muuttuneet. Yritystoiminnan entistä vahvempi mukaantulo on muuttanut perinteistä suomalaista metsästyskulttuuria. Myös riistantutkimuksen uudet tulokset ovat lisänneet tietämystämme riistataloudesta. Lisäksi riistamestarin erikoisammattitutkinnon uudistaminen tuli ajankohtaiseksi yhtäältä tutkintorakenteen yleisen muutostarpeen vuoksi, ja toisaalta jo 15 vuotta palvelleessa vanhassa riistamestarin tutkinnon perusteessa havaittujen, edellä mainittujen muutostarpeiden vuoksi. Opetushallitus hyväksyi uudet riistamestarin erikoisammattitutkinnon perusteet 18.11.2009. Uudet tutkinnon perusteet on laadittu laajapohjaisessa yhteistyössä työnantajien, työntekijöiden, koulutuksen järjestäjien sekä riista-alan sidosryhmien kanssa. Luonnollisesti myös Metsästäjäin Keskusjärjestö oli uudistustyössä aktiivisesti mukana. Uudet perusteet lähetettiin toukokuussa 2009 laajalle lausuntokierrokselle, jonka aikana saadut lausunnot ja kommentit tukivat ehdotettuja muutoksia riistamestarin erikoisammattitutkinnon perusteisiin. Vaativa tutkinto Riistamestarin erikoisammattitutkinto on vaativa tutkinto. Tutkintoon vaaditaan paljon muutakin kuin sitä, että harrastaa metsästystä ja viihtyy luonnossa. Sen suorittaminen vaatii usean vuoden monipuolisen riista-alan työkokemuksen. Lisäksi se vaatii useimmilla valmistavaan koulutukseen osallistumista. Aikaisemmat, vuonna 1995 voimaantulleet tutkinnon perusteet edellyttivät kaikilta tutkinnon suorittajilta samaa osaamista. Uusissa tutkinnon perusteissa on neljä kaikille pakollista tutkinnonosaa. Lisäksi tutkinnon suorittajan on suoritettava vähintään kolme valinnaista osaa. Kaikille pakollisilla tutkinnonosilla varmistetaan, että kaikki riistamestarin erikoisammattitutkinnon suorittaneet saavat riittävän laajaalaiset tiedot ja taidot alalla toimimiseen. Valinnaiset tutkinnonosat tarjoavat mahdollisuuden erikoistua eri osaamisaloihin, esimerkiksi kouluttamiseen ja viestintään, riista-alan yritystoimintaan sekä riistan tarhaukseen ja istutukseen sekä metsästyskoiriin. Valinnaisuudella pyritään parantamaan tutkinnonsuorittajan ja työssä vaadittavan osaamisen kohtaamista, jolloin vältytään aiempaa paremmin ns. ylimääräisten tutkinnonosien suorittamiselta. Tutkintoon vaaditaan paljon muutakin kuin sitä, että harrastaa metsästystä ja viihtyy luonnossa. Vanhoillakin perusteilla 2011 loppuun asti Vuonna 1995 voimaantulleiden tutkinnonperusteiden mukaiset riistamestarin erikoisammattitutkinnot voidaan suorittaa loppuun vanhojen perusteiden mukaisesti vuoden 2011 loppuun mennessä. Vanhojen riistamestarin tutkinnonperusteiden mukaisesti osan tutkinnosta suorittaneiden aikuisopiskelijoiden kannattaa selvittää myös mahdollisuus suorittaa tutkinto loppuun uusien riistamestarin näyttötutkinnon perusteiden mukaisesti. Näin maamme riistatalous saa lisää kaivattuja riistatalouden huippuosaajia. Riistamestarikoulutusta järjestetään muun muassa maamme ammatillisissa metsäoppilaitoksissa. Monipuolinen koulutus Riistatalouden merkityksen odotetaan kas- vavan tulevaisuudessa edelleen osana monipuolistuvia maaseutuelinkeinoja. Riistamestarin erikoisammattitutkinnon suorittaneet voivat työskennellä riistamestareina esimerkiksi Metsähallituksessa, riistanhoitopiireissä tai alan yrityksissä. Riistamestari tuntee riistatalouden tarjoamat mahdollisuudet muun muassa maatila- ja metsätaloudessa, erä- ja luontomatkailussa, elintarviketuotannossa sekä riistan jatkojalostuksessa. Hän tuntee suomalaisen ja eurooppalaisen metsästyskulttuurin, riista-alan organisaatiot ja lainsäädännön. Riistamestari voi erikoistua riistan metsästykseen liittyvien matkailupalvelujen tuottamiseen, riistantutkimukseen tai riistan tarhaukseen. Riistamestari osaa tehdä riistanhoitosuunnitelman sekä hirvi-, valkohäntäpeura- ja metsäkauriskannan verotussuunnitelman. Hän tietää miten estetään riistavahinkoja ja osaa järjestää riistaeläinten ruokinnan. Hän osaa järjestää pienpetopyynnin sekä rauhoittamattomien eläinten pyynnin. Lisäksi riistamestari osaa valmistaa riistanhoitoon ja metsästykseen tarvittavia laitteita ja rakenteita. Riistamestari osaa järjestää metsästystapahtuman ja valvoa metsästystä. Hän tuntee metsästysaseet ja niiden rakenteen, toiminnan ja soveltuvuuden eri tarkoituksiin. Lisäksi riistamestari osaa suolistaa, nylkeä, paloitella ja nahkoa saaliin. Hän osaa valmistaa trofeen asiakkaan toivomusten mukaisesti. Riistamestari tuntee metsästyskoirarodut ja niiden käytön sekä osaa koirien peruskoulutuksen ja koiria koskevat määräykset ja lait. l Kirjoittajat vastasivat riistamestarin erikoisammattitutkinnon perusteiden uudistamisesta Opetushallituksessa vuosina 2008­2009. 54 l Metsästäjä l 3 l 2010
• UUS UUT Kissasi ja koirasi uusi kaveri, kirppu-, puutiaisja väivetartuntoja vastaan Frontline Comp Frontline Comp paikallisvaleluliuos. Vaikuttavat aineet: Fiproniili ja (S)-metopreeni. Kohde-eläinlajit: Kissa ja Koira. Käyttöaiheet kohde-eläinlajeittain: Kissa: Kirpputartuntojen tai samanaikaisten kirppu-, puutiais- ja / tai väivetartuntojen hoitoon. Kirppujen (Ctenocephalides spp.) häätöön. Insektisidinen vaikutus uusia kirpputartuntoja (aikuismuodot) vastaan kestää 4 viikkoa. Ehkäisee kirppujen lisääntymistä estämällä munien kehittymistä (ovisidinen vaikutus) sekä toukkien ja koteloiden kehittymistä jo munituista munista (larvisidinen vaikutus) 6 viikon ajan annostuksesta. Puutiaisten häätöön (Ixodes ricinus, Dermacentor variabilis, Rhipicephalus sanguineus). Valmisteen akarisidinen vaikutus puutiaisia vastaan kestää 2 viikkoa (kokeellisten tutkimusten perusteella). Väiveiden (Felicola subrostratus) häätöön. Koira: Kirpputartuntojen tai samanaikaisten kirppu-, puutiais- ja / tai väivetartuntojen hoitoon. Kirppujen (Ctenocephalides spp.) häätöön. Insektisidinen vaikutus uusia kirpputartuntoja (aikuismuodot) vastaan kestää 8 viikkoa. Ehkäisee kirppujen lisääntymistä estämällä munien kehittymistä (ovisidinen vaikutus) sekä toukkien ja koteloiden kehittymistä jo munituista munista (larvisidinen vaikutus) 8 viikon ajan annostuksesta. Puutiaisten häätöön (Ixodes ricinus, Dermacentor variabilis, Rhipicephalus sanguineus). Valmisteen akarisidinen vaikutus puutiaisia vastaan kestää 4 viikkoa (kokeellisten tutkimusten perusteella). Väiveiden (Trichodectes canis) häätöön. Vasta-aiheet: Ei saa käyttää alle 8-viikkoisille ja / tai alle 1 kg painaville kissoille. Ei saa käyttää alle 8-viikkoisille ja / tai alle 2 kg painaville koirille. Ei saa käyttää sairaille tai sairaudesta toipuville eläimille. Ei saa käyttää kaneille, koska haittavaikutuksia joihin liittyy jopa kuolleisuutta, voi esiintyä. Koirien valmistetta ei saa käyttää kissoille. Haittavaikutukset: Ovat hyvin harvinaisia. Antokohdan paikallisia ohimeneviä ihoreaktioita (hilseily, värjääntymistä, paikallista karvanlähtöä, kutinaa ja punoitusta) sekä yleistä kutinaa on esiintynyt käytön jälkeen. Runsasta syljeneritystä, ohimeneviä hermostollisia oireita (tuntoherkkyyttä, masennusta) tai oksentelua tai hengitystieoireita on myös esiintynyt käytön jälkeen. Älä yliannostele. Pakkaukset: Kissa: 3 x 0,5 ml. Metsästäjä l 3 l 2010 l 55 Koira: 3 x 0,67 ml, 3 x 1,34 ml, 3 x 2,68 ml ja 3 x 4,02 ml. Tutustu pakkausselosteeseen. Merial Norden A/S, PL 4440, 00002 Helsinki. Puh 050 5051 399. Päiväys: 02/2010 FL/SF/031
• Paras valikoima ja halvin hinta myymälöissämme ja verkkokaupassamme! Ta r j o u k s e t v o i m a s s a K ä r k k ä i s e n m y y m ä l ö i s s ä j a v e r k k o k a u p a s s a 2 1. 5 . - 14 . 6 . t a i n i i n k a u a n k u i n t a v a r a a r i i t t ä ä e ran ostajall Riistakame an 229,a hinta riistapalikk 17 49 11 Allen Claymaster KIEKONHEITIN - Heitä savikiekot kätevästi! - Jalallinen kiekonheitin. Kiinnitys maahan tai autorenkaaseen. Heittää jopa 2 kiekkoa kerralla. 90 Mtm PITKÄ KIEKONHEITIN Savikiekonheitin pitkällä varrella. - Entistä pidemmät heitot ja nopeammat lähdöt. - Kokonaispituus 127cm 149 Suosituin riistakamera! Uusi valvontakamera kesämökille kotiin tai riistanruokintapaikalle. Kamerassa vakiona esikatselutoiminto jolla voit helposti ja vaivatta katsella otettuja kuvia. Kamera toimii AA paristoilla. Maastovärityksen ansiosta huomaamaton, pienikokoinen tehopakkaus 5 mpixelin kameralla. Kamerassa on huomaamaton infrapunasalama, eli sillä saa tarkkoja kuvia ja videoita yöllä ja päivällä. - Uudessa kamerassa muistikorttipaikka jopa 8gb:n kortille. - Huom! kamerassa suomenkieliset käyttöohjeet. - Rajoitettu erä! - Lisävarusteena riistapalikka, jolla siirrät kuvat reaaliajassa matkapuhelimeesi. Mtm Throw II KIEKONHEITIN 8 20 90 Helppokäyttöinen ja varmatoiminen kiekkolinko. Scout DTC530V RIISTAKAMERA 90 Allen KUULOSUOJAIMET 19 80 690 4490 990 490 1350 2190 3700 650 590 190 300 Allen TÄYTETTY ASEEN ETUTUKI Radalle asianmukaisin apuvälinein! - Ampumatuki kiinnityshihnoilla Kuulet puheen, mutta voimakkaammat äänet vaimenee. Ehdoton valinta ampumaradoille ja yleiskäyttöön. - Paino 48 g - Säädettävä pituus- Koko taitettuna 15x6,5 cm - Varapehmusteet - Musta Kärkkäisellä laaja valikoima käytettyjä aseita ja tarvikkeita! YLIVIESKAN VAIHTOASEET Kiväärit MANNLICHER kal.7x53R, suoravetolukko, Sakon piipulla, siisti TIKKAKOSKI M/27 kal.7,62x53R, alkuperäinen TIKKA M65 SPORTER Kal. 308win SAKO 85 VARMINT kal.308, herkistin, BR-vaimennin, uudehko, tehdastakuu BAIKAL TUPLALUODIKKO kal.308 FN BAR kal.30-06, p-auto, kunnossa SAKO L579 kal.243 win, ampumahiihto malli, diobterit, keräilykunto SAKO AMPUMAHIIHTO kal.243 win, alkuperäinen diobtereilla, malli sapporo SAKO L-46 kal.7x33, IV malli, hieno kunto TIKKA T3 TACTICAL kal.308, ampumaton FG RESERVILÄISKIVÄÄRI kal. 7,62x39, jyrsitty runko KARABIN M44 kal. 7,62x53R, taittopistin, alkuperäinen HUSQVARNA M/42 kal. 6,5x55, alkuperäinen Haulikot SKB 500 kal.12/70, pääl.piiput, ejektorit BERETTA 682 SKEET kal.12/70,hyvä kunto TIKKA 512SD Kal. 12/76, Siisti, Vaihtosupistajat, REMINGTON G1100 kal.12/76, uusin malli, ampumaton MERKEL M8 kal.12/76, siisti BAIKAL MP-153 kal.12/89, puutukkinen, käyttö kunto PEDRETTI Kal. 10/89. kunto kohtalainen, BAIKAL IJ-27 Kal. 12/70 kunto käytetty. REMINGTON 1100 / 20 cal. kal. 20/76, p-auto, 3xsupistin, siisti WINCHESTER 1200 kal.12/70, camo,full, siisti pumppu TIKKA M712 Kal. 20/76. Ase on kohtalaisessa kunnossa. MOSSBERG 500 kal.12/76, BERETTA 686 E SPORTING kal.12/76, erit.siisti BERETTA SPORTING kal.12/76, silver pigeon, säätö liipasin, kunto ok BROWNING BPS Kal. 12/76. 30" piipulla+täyteis piippu mukaan. siisti. SUHL kal.12/70, siisti suhuli YILDIZ PROFESSIONAL Kal. 12/76 p-auto. siisti. Puutukilla. WINCHESTER 1400 RANGER kal.12/70, p-auto, vaiht.sup. TIKKA MA92GL Kal. 12/76, Siisti, p-auto, BAIKAL MP-153 kal.12/89, synt. REMINGTON 1100 kal.12/76, full BAIKAL IJ-58 kal.12/70, rinnakkaispiiput, 290 290 890 1850 450 650 950 890 590 1690 380 290 350 290 1400 850 1190 890 250 150 150 690 180 490 250 1490 1590 690 190 360 290 390 290 290 150 BAIKAL IJ-18 kal.12/70, hyvä VALMET 220 kal.20/76, virheetön, Yhdistelmäaseet MERKEL 96K DRILLINKI kal.20/76-6,5x55, esittelyase FINNCLASSIC 512SD Kal. 12/76-222rem, Säätöperällä. Siisti. VALMET Rihlapiiput 12/30-06 VALMET 412 S kal.12/76-222 rem, Leupold 6x Optilock pikajal. erit.siisti SIMSON RIHLAKKO kal.20/76-22HORNET,kääntöjalka+ZEISS, 2,5kg, vm-05 FERLACH DRILLINKI kal.16/70-7x57R, Smidht&Bender hakajaloin, Jakob Koechin valmist., varmistin kaulalla BRNO Kal. 12/70-222rem. Siisti. Mak pikajalka mukana. Pienoiskiväärit SAKO QUAD Kal. 22LR. 100 LAUKAUSTA AMMUTTU. SIS. VAIMENNIN. SAKO P46 Kal. 22lr. Keräilykunto. SAKO P54 Kal. 22lr. Siisti. LINCOLN 12/76 Hyvä kuntoinen, sis vaihtosupistajat. ESCORT Luxano 12/76 Komeilla puilla ja hyvässä kunnossa. BERETTA 12/76 Urika 490 290 990 Yhdistelmäaseet KRIEGHOFF PIIPPU SISÄPIIPPU 22MAG. 350 BAIKAL Taiga 12/7,62X53R 450 KRIEGHOFF Trumpf Drillinki 12/70, 243win. Vuoden -89 drillinki alkup. omistajalta. Sis. Schmidt&Bender 6X42 hakasjaloin. Ase teräsrunkoinen, piiput 63,5cm, 1/2 ja 1/1 supistuksilla. Hyvä kuntoinen! 6500 Pienoiskiväärit VALMET m45 LAHDEN VAIHTOASEET Kiväärit SAKO L61 R 30-06 APEL pikajalka TOZ 7.62X53R SA-Leimattu CZ 750 S1M1 Uudenveroinen, 2 lipasta, kovalaukku SAVAGE 11 308 win CZ 550 9.3x62, battue, vuoden vanha TIKKA T3 Lite stainless 222 rem 3 vuotta vanha, kuin uusi, + meopta meostar r1 3-12x56 Haulikot MIROKU 12/70 TRAP 30" BREDA VEGA LUSSO Päällekkäispiipuinen 12/76 BROWNING 325 Grade 2 30" trap kiinteät supistimet ESCORT FIEL HUNTER Rihlattu piipu + walker punapiste VALMET 12/70 WINCHESTER 12/76 PUMPPU FABARM 12/70 BERETTA S 682 12/70 WINCHESTER X2 12/76 Puutukki, hyväkuntoinen Yhdistelmäaseet BAIKAL TAIGA 12/76-308 win, pikajalka, shirstone 1.5-6x42 920 250 1800 450 750 1400 680 950 1000 350 350 400 400 1600 800 700 490 Kiikarit SWAROVSKI Z6 1,7-10x42L siisti kiikari, TDS-PLEX-ristikko 1450 MEOPTA 2000 ARTEMIS 6X42 , 4B-ristikolla, tuuman runkop. käyttämätön 380 LEUPOLD VARI-X III 8,5-25X50, 30mm runko, target dot-ristikko, target nupit mukaan 950 OULUN VAIHTOASEET Kiväärit BAIKAL IJ-94 Express 308 Uutta vastaava tuplaluodikko. REMINGTON M7400 308WIN Sis. kiikarin. BROWNING FN 30-06 Sis. kiikarinjalat. Haulikot REMINGTON 11-87 12/76 POISTO HINTA! FN BROWNING Auto 500 12/70 hyvä kuntoinen BENELLI NOVA 12/89 JAGUAR 12/70 RINNAKKAISPIIPPUINEN POISTO HINTA! MOSSBERG 5500 FINNCLASSIC 512s BENELLI M3 12/76 Uuden veroinen haulikko kahdella piipulla. YILDIZ Elegant 12/70 Kuin uusi. Kevyt rinnakkainen kiinteillä supistuksilla. 550 490 690 390 290 490 150 270 800 1500 590 Osta myös verkosta: www.karkkainen.com
• Allen JOUSILAUKKU 27 9 - Vuorillinen jousilaukku maastokuosilla - Koko: 46x117 cm 90 - Aseisiin joissa on hihnalenkin kiinnikkeet valmiina - Max. kiinnikkeen leveys 32 mm Allen HIHNALENKKISARJA 1,25" Allen Full KASVONAAMIO 6 5 4 90 Kevyt kokokasvonaamio - Värit: Realtree ja Mossy oak. - Yksi koko 89 Anar Real CAMOPUKU Allen HAULIKONPATRUUNAVYÖ 50 Keveyden, toimivuuden ja vedenpitävyytensä ansiosta puku soveltuu loistavasti niin alku-, kuin loppusyksynkin metsästys- ja kalastusreissuille. Kangasmateriaalin ja värin olemme suunnitelleet niin että se sulautuu erinomaisesti suomalaiseen luontoon. Harjatun pintakankaan ansiosta, puku on "hiljainen" ja sopii siksi myös hiipimisjahtiin. Kokeile itse ja totea, ettei jahtireissuilla tarvitse kastua eikä näkyä. - Väri: Real Camo - Hengittävyys: 3000mg/m2/24h. - Vedenpitävyys: 5000mm - Pintamateriaali: 100% polyesteri - Vuori: 100% polyesteri - Täyte: 100% polyesteri - Koot: S-XXXXL 169 Armusa SAVIKIEKKOPATRUUNAT 1000kpl Laadukkaat espanjalaiset ratapatruunat - Cal 12/70 - Trap 24g - Skeet 24g - Kysy lavakauppatarjoukset! Meiltä myös 28 gramman trap-patruunat Allen Hardwoods NAAMIOTEIPPI - Camoväri - 5 cm leveä tekstiiliteippi - 3 m/rulla 90 90 5 90 5 50 Nailoninen patruunavyö 12 kaliiberin patruunoille - Pikalukko - Tilaa 20 patruunalle - Maksimi vyötärönympärys: 132cm - Väri: musta - 9 patruunalle Allen PATRUUNATASKU KIVÄÄRINPERÄÄN 12 Muovinen säilytysrasia kiväärinpatruunoille. Laatikkoon mahtuu 50 patruunaa kaliibereissa 243,308 win,6mm rem. Mtm RM-50 PATRUUNALAATIKKO 90 Mtm Deluxe RASIA .222/100kpl Kestävä kuljetusrasia 5,7 patruunoille. - Vetoisuus 100 patruunaa Mtm RL-50 PATRUUNALAATIKKO 4 Muovinen patruunarasia 50 patruunalle. Rasiaan mahtuu mm. kaliiberit 270 win, 25.06, 30-06 spr, 6,5 x 55, 7x57, 8x57, 9,3x74. se edullisen ostamisen tavaratalo Kärkkäinen Ylivieska Ollilanojankatu 2, Ylivieska Kärkkäinen Oulu Alasintie 12, Limingantulli, Oulu Kärkkäinen Ii Infopiste 010 430 3820 Sorosentie 2, Ii Kärkkäinen Lahti Pasaasi 2, Renkomäki, Lahti Verkkokauppa osoitteessa: Keskus 010 430 3000 Keskus 010 430 3020 Keskus 010 430 3630 www.karkkainen.com
• Teksti: Jaakko Kolmonen, kuvat: J. R. Kokkinen Laukauksesta lautaselle Haahka, alli ja tavi Linnunkintut muusissa Valmista notkea perunamuusi ja mausta se hienonnetulla pinaatilla. Pane muusi voideltuun uunivuokaan ja upota kypsät linnunkintut puolittain muusiin. Kietaise sääriluiden päihin foliopalat. Näin luut eivät pala ja niistä on näppärä pitää kiinni syödessä. Anna paistoksen hautua 150-asteisessa uunissa tunnin verran. Tarjoa lisäkkeeksi puolukkaa. H 58 l Metsästäjä l 3 l 2010
• H Vesilintuja on Suomessa 16 metsästettävää lajia. Osa niistä esiintyy kaikkialla Suomessa, mutta jotkut lajit vain meren rannikoilla. Keuhkot ovat kovasti kiinni selkärangan molemmin puolin kaulan lähellä. Työnnä kaulan pistoreiästä sormi keuhkojen alle selkärankaa seuraten irrottaen keuhkot. Poista samalla kupu, joka on ruokatorven laajentuma. Avaa kupu ja tarkisPoista suolisto peräaukon kautta. Poista myös munuaiset, sillä niiden kitkerä maku pilaa hienoa lihanmakua. Munuaiset sijaitsevat lantioluiden välissä lonkkanivelten ja peräreiän alueella. Kuvassa räpylän vieressä ovat munuaiset ja niiden alapuolella ovat kivipiira, sydän ja maksa, joista saa herkullista kropoa. ta mitä se sisältää. Kerää luonnosta kuvun sisällä olevia kasvia linturuoan mausteeksi. hi, joka on muutaman viime vuosikymmenen aikana sopeutunut luontoomme oltuaan aiemmin tarhattu laji. Meren rannikolla elää merihanhi, kun taas sitä hieman pienempi metsähanhi on soiden kasvatti. Sini- eli heinäsorsaa pyydetään runsaasti. Sen vuosittainen saalismäärä on 200 000­300 000 kappaletta. Toinen sangen yleinen metsästettävä vesilintu on pieni tavi. Sitä saadaan saaliiksi vuosittain yli 100 000 yksilöä. Syysmuuton aikaan rannikoilla metsästetään vuosittain 10 000­30 000 allia. Kahlaajiin kuuluvaa lehtokurppaa metsästetään vuosittain alle 10 000 yksilöä; Italiassa ja Ranskassa lehtokurpan vuosisaaliit ovat miljoonan luokkaa. Rantakanalajia Suomessa edustaa nokikana, joka on uusi tulokas metsästyksen parissa. 1990-luvulta alkaen saalismäärät ovat olleet 900­3400 yksilöä vuosittain. l Hanhista suurikokoisin on kanadanhan- Allin haukkumiset ja traanin maut Tässä ote Jaakko Kolmosen muistiinpanoista saaristolintujen perinteisestä käytöstä Turun ja Hangon vesillä Jorma Lindblomin ja Pertti Pihlströmin kertomana: "Riista uusiutuu nopeasti, ja näin se on ekologinen liha ruoaksi. Kun valmistat esimerkiksi rasvaista peuraa, hyljettä tai allia, käytä aina eläimen omaa rasvaa. Kypsennä riista aina miedolla lämmöllä, jolloin rasvan ravintoaineet ja hieno aromi säilyvät. Keitä rasvaa sisältävät lihat aina kannen alla. Muuten liemen pinnalla oleva rasva nousee höyryn mukana ilmaan ja rasvoittaa keittiön seiniä ja kattoa." "Saaristolaiset metsästivät lintuja rannalla olevista kivikojuista. Rantaveteen laitettiin houkutuskuvia, sillä veteen ammuttaessa linnun rintalihat säilyvät ehjinä. Isot haahkat taas ammuttiin lentoon. Halutuin lintu oli alli. Suurimmat saaliit ammuttiin keväällä, sillä silloin liha on parhaimmillaan. Linnut säilytettiin suolaamalla: linnut halkaistiin ja ladottiin suolan kanssa lihapuoli alaspäin saaviin. Ennen ruuaksi valmistamista linnuista liotettiin vedessä liika suola pois. Yleensä linnut keitettiin ensin kypsiksi ja sitten niitä tarjottiin paistettuina tai keittoina. Klimpit ja peruna olivat sopan sattumia. Saaristossa kunnioitettiin 1940­50-luvulla kaikkia luonnosta saatavia raaka- aineita niin, että ne pyrittiin käyttämään mahdollisimman tarkkaan. Kropo eli linnun sisäelimistä valmistetut pyörykät oli suosittu linturuoka. Suurta herkkua olivat myös kieli ja räpylät. Keväällä munitettiin haahkoja ja lokkeja, joiden munista saatiin ruskeankeltaisia leivonnaisia." Kolkkaa ja pistä heti ampumisen jälkeen Kolkkaa lintu heti ampumisen jälkeen. Pistä veri valumaan heti kolkkaamisen jälkeen. Ota linnun kaulasta kiinni. Työnnä puukko 5­6 sentin päästä kaula-aukosta siten, että henki- ja ruokatorvi sekä verisuonet jäävät terän toiselle puolelle. Katkaise torvet ja suonet. Pistäminen on tärkeätä maun ja pakastimessa säilymisen takia. Verta sisältävä lihas ei ole maultaan raikasta, ja pakastamisen aikana lihaan tulee tunkkainen maku jo parin kuukauden kuluessa. Sydän on rintalastan alla keuhkojen yläpuolella. Irrota se kaula-aukon kautta etusormella pyöräyttäen. Keuhkot ja sydän poistetaan peräaukon kautta. Suolista lintu Sorsanmetsästys alkaa elokuussa, jolloin ilmat ovat lämpimät. Jos näissä olosuhteissa lintua säilytetään suolistamattomana, lihan pilaantuminen alkaa hyvin nopeasti. Pistäminen on tärkeää maun ja pakastimessa säilymisen takia. Useamman haahkan rintaosat pakataan lomittain pakastamista varten. Näin linnut saadaan pienempään tilaan. Yksittäin pakastettaessa sisäelimet ja kintut voidaan työntää tyhjään rintaonteloon. Metsästäjä l 3 l 2010 l 59
• Kyni ensin peräaukon seutua. Nappaa peräsuolen päästä kiinni ja leikkaa typykkää sen verran pois, että suoli irtoaa. Viillä poikittaisviilto peräaukon ja rintalastan väliin sormien mentävä reikä. Yleensä keuhkot, sydän ja kupu irrotetaan kaulanahan alta ja samalla poistetaan kupu. Lintukin mureutuu riiputtamalla Myös lintu mureutuu, jos sitä riiputtaa. Kun linnusta on veri laskettu ja sisäontelo on suolistamisen jälkeen pyyhitty puhtaaksi ja kuivaksi, voidaan sorsalintuja riiputtaa höyhenineen pari päivää 3­4 asteessa. Vanhempia metsälintuja voi riiputtaa hyvissä olosuhteissa jopa viikon. Moni metsästäjä riiputtaakin linnut nykyään tilavassa kylmiössä. Tällöin suojana on rei'itetty ja avoin muovipussi. Lintu alkaa helposti limoittua vatsaontelosta, jos lämpötila ja ilman kosteus ulkoilmassa riiputettaessa vaihtelevat. Samalla sorsalintujen rasvat alkavat vanheta. Riiputtamisen jälkeen linnut kynitään tai nyljetään. Kyniminen on suositeltavaa, koska rasvainen nahka suojaa rintalihoja ja antaa kypsymisen aikana aidon maun linturuualle. Metsästettäessä parveilevia lintuja ­ kuten allia, haahkaa ja sepelkyyhkyä ­ linnut yleensä nyljetään runsaan saaliin takia. Kropasta irrotetaan kintut ja selkärankaosa. Näistä keitetään maukas liemi pippureiden ja kasvisten kanssa. Liemi siivilöidään ja pakastetaan keittoja ja kastikkeita varten. Kinttulihoista tehdään kastiketta tai haudutetaan perunamuusissa. Luiset rintaosat pakataan neljän kappaleen erissä lomittain pakastimeen. Linnun tölkittäminen Linnun lihan voi tölkittää painekeittimessä joko raakana tai kypsänä. Yleensä lintu kuitenkin keitetään tai paistetaan ennen tölkitystä. Kypsät lihat pannaan luuttomina noin neljä senttiä korkeisiin tölkkeihin ja tyhjä tila täytetään liemellä. Mausteena riistalinnulle käytetään yleensä vain hiven suolaa. Kaikissa työvaiheissa kannattaa noudattaa tarkkaa hygieniaa. Suljetut tölkit saatetaan säilyvään muotoon painekeittimessä. Pitkän säilyvyyden takaa 121-asteen paine tunnin ajan kypsälle lihalle. Raa'alle luuttomalle lihalle paineajan pitää olla puolitoista tuntia. Tölkkilintu on hieno leikkele ruokapöytään, maittavaa evästä ja siitä saa myös hyvän kastikkeen. Reetan lintukastike 2 dl marjaviiniä 1 tölkki sorsaa 20 g rasvaa 1 rkl vehnäjauhoja 1 rkl marjahyytelöä (variksenmarjaa ja puolukkaa) ripaus suolaa Avaa sorsatölkki ja lämmitä sen sisältö ja marjaviini kattilassa. Viiniksi sopii hyvin raikas ja runsasmakuinen mustaviinimarjaviini. Sulata rasva toisessa kattilassa ja sekoita jauhot. Kaada hetken kuluttua siihen kuumaa lientä sorsakattilasta koko ajan tehokkaasti vispaten. Mausta kastike hyytelöllä ja suolalla. Anna kastikkeen kiehua viitisen minuuttia. Lisää sorsapalat kastikkeeseen ja tarjoa lisäkkeenä keitettyä perunaa, variksenmarjahyytelöä ja vihersalaattia. Säilyketölkkiin linnun lihat kannattaa laittaa luuttomina. Sorsan luuton kypsä liha on hyvää jo sellaisenaan. Reetan lintukastikkeen liha on mureaa. Kropo 10 allin sydämet, kivipiirat ja maksat vettä ripaus suolaa 4 dl lintulientä 2 rkl ruisjauhoja muna Perinteiseen kropotaikinaan sekoitetaan myös linnun verta ja keitettyjä linnun keuhkoja hienonnettuna. Keitä sydämet ja kivipiirat pehmeiksi lintuliemessä. Arvioitu keittoaika on 1 1/2 tuntia. Lisää maksat kattilaan ja jatka keittämistä viisi minuuttia. Leikkaa elimet hyvin pieneksi hakkelukseksi. Vatkaa muna ja lisää hakkelus ja jauhot munan joukkoon. Mausta massa suolalla ja pippurilla sekä kostuta hieman lintuliemellä. Keitä taikinasta pieni koepala liemessä. Kypsä pallero pitää olla mahdollisimman pehmeä. Kiinteytä taikinaa tarvittaessa jauhoilla tai löysää liemellä. Keitä kananmunan kokoisia kropoja liemessä noin viisi minuuttia. Tarjoa kropojen kanssa puolukkahilloa ja leipää sekä lientä kastikkeena. Linnun kielipata Linnut hyödynnettiin 1940­50-luvuilla hyvin tarkkaan. Turun saaristossa otettiin perkaamisen yhteydessä myös kielet käyttöön. Tapaa ei ole vieläkään kokonaan unohdettu. Kieliä keitetään maukkaassa lintuliemessä pehmeiksi noin tunti. Liemestä valmistetaan kastike. Kattilassa sulatetaan 30 g voita ja siihen sekoitetaan 1/2 desiä jauhoja. Hetken kuluttua lisätään 4­5 desiä kuumaa lientä koko ajan vispilällä sekoittaen. Kielet tarjotaan maukkaassa kastikkeessa. Kielipadan kanssa tarjotaan saaristolaisleipää. Ota kivipiira eli lihasmaha, sydän ja maksa talteen. Irrota maksasta sappi. Leikkaa kivipiira puolittain auki ja poista kalvolla ympäröity lihasmaha. Katso mielenkiinnon vuoksi mitä kivipiira sisältää. Kuvassa mukana sydän ja maksa. Jos vatsaontelo on ampumisen yhteydessä vereentynyt, huuhtele se kylmällä vedellä ja kuivaa ontelo. Riistaruokien kanssa suosittelen nautittavaksi itse kerätyistä marjoista tehtyä mehua. Niillähän riistakin on lihaansa marinoinut. Hiilijalanjäljen kannalta ajatellen ei ole mitään järkeä tarjota toiselta puolelta maailmaa tuotuja juomia. l Lisää riistan käsittely- ja ruokaohjeita löydät Suomen, Karjalan ja Petsamon riistaruoat -kirjasta ja osoitteesta www.kokkikolmonen.com. Kirjaa saatavana tarjoushintaan 21 euroa em. internetsivuilta. 60 l Metsästäjä l 3 l 2010
• Metsästäjä l 3 l 2010 l 61
• Niina Kataikko Metsällä tarvitaan ensiaputaitoja Metsästyksessä yhdistyvät niin fyysiset, psyykkiset kuin sosiaalisetkin taidot. Henkistä hyvinvointia tarvitaan niin seurueessa metsästämiseen kuin saaliin odottamiseenkin metsällä. Metsällä kuitenkin sattuu ja tapahtuu, ja siksi jokaisella metsästäjällä olisi hyvä olla valmiudet ensiapuun. taidot ja erilaisten vaaratilanteiden ennaltaehkäisyn. K 62 l Metsästäjä l 3 l 2010 l Kirjoituksen pohjana olevaa opinnäytetyötä varten tehtiin kysely 60:lle Suomessa asuvalle metsästyksen harrastajalle. Kyselyllä kerättiin tietoa siitä, minkälaisia tapaturmia ja sairauskohtauksia metsällä ollessa oli tapahtunut. Samalla selvitettiin myös sitä, minkälaisia ensiapuvalmiuksia tämän päivän metsästäjillä on ja kuinka moni vastanneista tiesi, missä lähin ensiapulaukku sijaitsi. Moni metsästystä harrastavista ei ole ammattinsa puolestakaan saanut minkäänlaista ensiapukoulutusta. Tilanteet, joissa ensiapua tarvittaisiin, tulevat metsällä nopeasti eteen aiheuttaen myös maaston puolesta lisähaastetta auttajalle. Jotta metsästyskaverin vammat saataisiin minimoitua ja oikea apu tilanteeseen nopeasti, olisi tärkeää, että metsästystä harrastava osaisi perusensiapu- Vakavia metsästystapaturmia sattuu harvoin Vuonna 2008 tapahtui seitsemän metsästäjävahinkoa, jotka metsästäjävakuutus korvasi. Korvaukset maksetaan henkilövahingoissa vahingonkorvauslain nojalla eli korvattaviksi tulevat tapaturmasta aiheutuneet sairaanhoito- ja muut kulut, ansionmenetys, kipu, särky sekä pysyvä haitta. Kipu ja särky määritellään liikennevahinkolautakunnan normien mukaisesti. Suomessa tapahtuu vuosittain noin 300 tapaturmaa, joissa ampuma-aseet ovat mukana, mutta näistä metsästyksen aikana vain muutama. Metsästystapaturmia tapahtuu siis harvoin, mutta jokainen metsästäjä on varmaankin kuullut harrastusvuosiensa aikana "läheltä piti" -tilanteista. Elämä voi loppua yhdestä aseen liipaisimen painalluksesta. Tapaturmien riski kasvaa suuresti metsästystä aktiivisesti harrastavilla. Myös suuressa seurueessa metsästäminen lisää tapaturmariskin määrää. Saaliin vaaniminen, passissa oleminen ja kilpailujen aiheuttama jännitys lisäävät tapaturmariskin syntymistä. Tapaturmien seurauksena monesti myös maasto asettaa auttajalle lisähaastetta, koska usein ollaan kaukana lähimmästä apteekista ja lääkäristä, ja lähimmälle tiellekin voi olla matkaa. Välttämättä kaikkialla maastossa ei kuulu matkapuhelinkaan, jonka avulla voisi hankkia lisäapua paikalle. Usein metsästäjä jättää vielä repustaan pois kaiken ylimääräisen painon lähtiessään metsälle, eikä ensiaputarvikkeitakaan ei välttämättä ole heti saatavilla. Ensimmäisenä tapaturmatilanteeseen tulleella on monesti vain kädet ja jalat, joiden avulla toverille pitäisi mahdollisimman nopeasti saada annettua tilanteen vaatimaa ensiapua. l Kirjoitus perustuu terveydenhoitajasairaanhoitaja Niina Kataikon vuonna 2009 valmistuneeseen opinnäytetyöhön Metsästystapaturmien ja yleisimpien metsästyksessä tapahtuvien sairauskohtauksien ennaltaehkäisy, Saimaan ammattikorkeakoulu. Osana opinnäytetyötä valmistui myös raportissa käsiteltyihin asioihin perustuva metsästäjän ensiapuopas ja metsästäjän ensiapulaukku. Työ on tehty yhteistyössä Kymen riistanhoitopiirin kanssa. Jokaisella metsästäjällä olisi hyvä olla valmiudet ensiapuun. Hannu Huttu
• Metsästyksessä tapahtuvat tapaturmat Alaraajojen vammat: Yleisimpiä alaraajojen vammoja ovat nyrjähdykset ja venähdykset. Yleisimmin näissä on kyseessä nilkka, joskus polvi ja harvemmin muut nivelet. Usein nyrjähdyksen tai venähdyksen aiheuttaja on oksaan kompastuminen tai liukastuminen märällä kalliolla käveltäessä. Hypotermia: Hypotermialla tarkoitetaan tilaa, jossa ihmisen elimistön lämpötila laskee alle +35 asteen. Hypotermian ensioireita ovat vilunväristys, kylmäntunne, nopeutunut syke ja kananlihalla oleva iho. Silmävammat: Murtumat: Silmään kohdistunut vamma vaatii aina välitöntä lääkärinhoitoa. Metsässä liikkuessa yleisin silmävamman aiheuttaja on roskan meneminen silmään tai risun raapaiseminen käveltäessä. Harvinaisempia vammojen aiheuttajia ovat kipinän lentäminen nuotiosta silmään, haulin osuminen silmän alueelle tai sarveiskalvolle tarttunut metallirikka. Murtumien yleisin aiheuttaja metsällä oltaessa on kaatuminen, liukastuminen, putoaminen tai iskeytyminen jotakin vasten. Murtumassa luu on yleensä poikki tai siihen on tullut särö. Vammamekanismi määrää yleensä murtuman laadun. Murtuman yhteydessä voivat vaurioitua myös lihakset, verisuonet, luuydin, hermot ja nivelsiteet. Yleisimpiä murtuneita kehonosia ovat kylkiluut ja ranne. Kuulovammat: Haavat: Yleisin kuulovamman aiheuttaja metsästyksessä on ampuminen ilman kuulosuojaimia. Ilman kuulosuojaimia ampuminen aiheuttaa yleensä voimakasta kipua korvassa, korvien soimista, huimausta tai mekaanisen vaurion väli- tai sisäkorvaan. Harvemmin korvakivun aiheuttaa korvakäytävän tai välikorvan tulehtuminen. Tulehduksen voi aiheuttaa esimerkiksi hirvikärpäsen meneminen korvakäytävään. Palovammat: Palovamma on ihon tai sen alaisen kudoksen vaurio, joka yleensä syntyy lämmön, sähkön tai kemiallisten aineiden vaikutuksesta. Haavalla tarkoitetaan ihon tai ihonalaisen kudoksen vioittumista, kudososien puuttumista tai irtoamista toisistaan. Haavat voidaan jakaa eri tyyppeihin niiden aiheuttajan mukaan: Naarmun tai pintahaavan aiheuttaa yleensä jonkin raapaiseminen tai kaatuminen. Viiltohaavan yleisin aiheuttaja on jokin terävä tai leikkaava esine, esimerkiksi puukko. Pistohaavan yleisin aiheuttaja on naula, tikku tai jokin muu terävä esine, joka puhkaisee ihon. Ruhjehaavan aiheuttaja on yleensä jokin tylppä esine, joka rikkoo ihon, ja vamma-alue voi olla repaleinen. Ampumahaavan yleisin aiheuttaja on metsästysase. Pistot ja puremat: Lämpösairaudet: Yleisimpiä lämpösairauksien aiheuttajia olivat auringonpistos ja lämpöpyörtyminen. Auringonpistoksen oireina ilmenivät päänsärky, ärtymys, pahoinvointi ja huimaus. Lämpöpyörtymisen oireita ovat päänsärky, huimaus, haukottelu, kalpeus ja yleinen heikkouden tunne. Yleisimpiä eläimen aiheuttamia pistoja ja puremia ovat ampiaisen pisto sekä hirvikärpäsen ja kyykäärmeen puremat, harvinaisempi on puutiaisen eli punkin purema. Metsästyksessä käytetään usein apuna koiraa, joka saattaa olla aggressiivinen etenkin saaliin saamisen jälkeen ja purra. Koiran puremasta voi saada esimerkiksi rabies-infektion, minkä takia jokaisen metsästäjän on tärkeä huolehtia jäykkäkouristusrokotteen voimassaolosta. Metsästyksessä tapahtuvat tyypillisimmät sairauskohtaukset Rintakipu: Rintakehän sisällä sijaitsevat sydän, keuhkot, suuret verisuonet ja ruokatorvi. Jokin näistä elimistä on yleensä rintakehällä tuntuvan kivun syynä. Rintakehän luu- ja lihaskivut ovat yleisimpiä näistä, joiden syynä on yleensä vamma. Vamman on aiheuttanut suora isku, venähdys tai pitkäaikaisen rasituksen aiheuttama ärsytys. Sydänperäisen kivun aiheuttaa yleensä sepelvaltimotaudin rasitukseen liittyvä puristava kipu tai levossakin tuntuva puristava kipu rintalastan takana. Ennaltaehkäistäessä rintakivun syntymistä tulisi sydän- ja verisuonisairautta sairastavan muistaa ottaa lääkkeensä aina oikeaan aikaan. Sydäninfarktin yleisin oire on rintakipu, joka on huomattavasti voimakkaampaa kuin muussa rintakivussa eikä se häviä levolla tai nitraattilääkityksellä esimerkiksi nitroilla. Sydäninfarktin voivat laukaista yli 50 vuoden ikä, fyysinen stressi, rasitus ja jännitys. Sydäninfarkti: Matala verensokeri: Matalan verensokerin yleisin aiheuttaja oli yksipuolinen ruokavalio ja ruokailuaikojen liian pitkä väli. Tapaturmien ennaltaehkäisy Suurin osa tapaturmista voitaisiin ennaltaehkäistä huolellisella toiminnalla ja harjoittelulla. Nuori ja innostunut metsästyskortin juuri suorittanut henkilö ei välttämättä osaa aina edetä yhtä rauhallisesti metsästystilanteessa kuin vanhempi kokenut metsästäjä. Kaikilta tapaturmilta ei kuitenkaan voida välttyä, vaikka riskitekijät olisikin yritetty minimoida. Vahinkoja sattuu esimerkiksi saalista käsiteltäessä, kun ote teräaseesta irtoaa saaden aikaan vuotavan haavan käteen. Metsästystä harrastettaessa tapaturmien ennaltaehkäisyn lähtökohtana on hyvä omien voimavarojen tunnistaminen ja riskitekijöiden minimoiminen. Metsästystapaturmien ennaltaehkäisyssä avainasemassa ovat oikeanlainen pukeutuminen, tekniikka etenkin ammuttaessa, turvallisuus ja fyysinen jaksaminen. Metsästäjä l 3 l 2010 l 63
• Pekka Allonen, arkistonhoitaja, Suomen Metsästysmuseo Metsästysmuseon arkisto ­ metsästyksen historian ja perinteen tallettaja Suomen järjestäytyneen metsästyksen historia on jo niin pitkä, että sen myötä on kertynyt melkoinen määrä asiakirjoja ja perinneaineistoja. Vanhat asiakirjat tarvitsevat aina asianmukaisen säilytyspaikan. Tähän tarpeeseen pyrkii vastaamaan Suomen Metsästysmuseon arkisto. l Jo silloin kun Metsästysmuseo perus- J J.J. Maexmontanin sinetti. tettiin Porvooseen Suomen Metsästys- ja Riistanhoitomuseon nimellä vuonna 1972, asetettiin tavoitteeksi myös metsästykseen liittyvien arkistoaineistojen kokoaminen. Varsinainen sysäys toiminnalle saatiin vasta museon siirryttyä vuonna 1990 Riihimäelle, jossa se aloitti nykyisellä nimellään. Riihimäellä arkisto sai uudesta museorakennuksesta käyttöönsä varta vasten suunnitellut arkistotilat. Palkattu henkilökunta arkistolta on kuitenkin puuttunut. Marraskuun 2008 alusta pääsin aloittamaan arkistoon kertyneiden aineistojen järjestämisen ja tätä sangen mielenkiintoista työtä olen tehnyt siitä pitäen. tujen, paljon metsästyksestä kirjoittaneiden ja sen kehitykseen vaikuttaneiden metsästysgurujen, kuten metsästyskuningas J.J. Maexmontanin tai Ludwig Munsterhjelmin arkistoja, mutta myös tavallisten pitkän linjan metsästäjien, jotka ovat tallettaneet kirjoittamiaan muistiinpanoja ja lehtiartikkeleita. Suurin kokoelma on C.A. Borgströmiltä, 47 arkistokoteloa. Arkistoon on myös koottu erilaista metsästysperinnettä, kuten metsästyskronikoita ja metsästyspäiväkirjoja, metsästysmajojen vieraskirjoja, äänitettyjä erälauluja, riistaruokaohjeita yms. Tämän aineiston osuutta pyritään jatkossa erityisesti kasvattamaan. Muistitietoa ryhdytään jatkossa keräämään haastattelemalla systemaattisesti vanhoja metsästäjiä. Arkistonhoitaja Pekka Allonen arkistossaan. Monipuoliset kokoelmat Arkiston kokoelmat ovat karttuneet vähitellen viimeisen 30 vuoden kuluessa. Mitään suunniteltua keruuohjelmaa ei ole ollut, mutta arkisto on vähitellen saanut sellaisen muodon kuin metsästykseen keskittyvältä arkistolta sopii odottaakin. Suuren työn ovat tässä tehneet jo edesmennyt professori C.A. Borgström ja eräneuvos Juha K. Kairikko. Kokoelmien ytimen muodostaa museon oma virka-arkisto, johon siirretään museon omia julkaisuja, näyttelyitä ja tapahtumia koskevat aineistot. Tärkeimpiä yksittäisiä arkistonmuodostajia ovat Suomen Metsästäjäliitto ja sen piirijärjestöt. Metsästäjäliitto onkin päättänyt, että Metsästysarkisto toimii sen päätearkistona. Liiton vanhat aineistot siirretään arkistoon säännöllisesti. Piirien kohdalla siirrot ovat satunnaisia ja aukkoja onkin paljon. Esimerkiksi Pohjanmaan, Lapin ja Kymen piireistä ei ole juuri mitään aineistoa. Monien muidenkin järjestöjen aineistoa arkis- tossa toki on. Niistä tärkein on Suomen Riistanhoitosäätiö, jonka arkiston järjestäminen saatettiin loppuun viime helmikuussa. Erittäin tärkeä osa arkiston kokoelmissa on metsästysseuroilla. Tällä hetkellä arkistossa on luetteloituna 163 seuran aineistoa ja lisäksi on vielä ainakin 20­30 seuraa, joilta on pieniä määriä järjestämätöntä aineistoa. Lisää silti toivottaisiin. Suomalainen metsästyskulttuuri elää seurojen piirissä, ja niiden vanhat arkistot ovat meille siksi erittäin arvokkaita. Metsästysseurojen, kuten monien muidenkin yhdistysten vanhoja arkistoja joutuu helposti hukkaan. Puheenjohtajat ja sihteerit vaihtuvat tiuhaan, ja seuran arkisto ei aina pysy vaihtuvien luottamushenkilöiden mukana. Monesti vanha arkisto katoaa tai unohtuu vaikka vintille tai kellariin, jossa se huonoissa olosuhteissa tuhoutuu. Oma lukunsa ovat lakkautettujen seurojen arkistot, joista usein kukaan ei kanna huolta. Ne olisi parasta saattaa asianmukaisiin arkistotiloihin. Henkilöarkistoja on myös runsaasti, kaikkaan 57 henkilöltä, joista osa on vielä järjestämättä. Joukossa on yleisesti tunnet- Palvelua metsästyksestä kiinnostuneille Metsästysarkisto on kaikille avoin julkinen arkisto. Aineistot ovat hyvä lähde kaikille tutkijoille tai muuten metsästyksestä kiinnostuneille. Seurojen ja Suomen Riistanhoitosäätiön arkistoluettelot ovat luettavissa seitsemän museon yhteisestä Kantapuu-tietokannasta, www.kantapuu.fi. Paperiarkistot otetaan vastaan järjestämättöminä. Vanhat tilitositteet on kuitenkin hyvä seuloa pois jo edeltäkäsin. Niiden säilytysaika on 10 vuotta eli kirjanpitolain vaatima aika. Niitä emme talleta. Valokuvat digitoidaan ja talletetaan erikseen museon kuva-arkistoon. Aineistoa voi lähettää postitse tai tuoda itse arkistoon. Aineiston luovutuksesta on kuitenkin hyvä sopia edeltäkäsin. Metsästykseen liittyvää muistitietoa voi lähettää joko paperimuodossa, sähköpostin liitteenä tai cd:llä. l Metsästysarkisto on avoinna ma­pe klo 8.00­15.30 ja kesällä 8.00­15.00 osoitteessa Suomen Metsästysmuseo, Tehtaankatu 23 A, 11910 Riihimäki. Puh. (019) 723 751 tai toimisto (019) 722 293. Sähköposti: pekka.allonen@metsastysmuseo. fi tai info@metsastysmuseo.fi 64 l Metsästäjä l 3 l 2010
• Maailman laajin valikoima asetarvikkeita suomalaisen metsästäjän saatavilla. - toimitusaika 1-2 viikkoa - jo lähes 100.000 tuotetta - varastotilanne nettisivuilla - postitse koko Suomeen OSASTO B 54-55 Hornady GS-1500 Digivaaka 100g /1500gr TU TU TUOTENRO 4 438260 Caldwell Rock Jr. Kiväärin kasa-ammuntatuki Cuddeback Capture Riistakamera 3.0 60 TUOTENRO 682659 49 349 Pentax punapiste weaverkiskoon TUOTENRO 362044 Gerber kirves + puukko varressa Barska 18-36x50 kaukoputki laukulla ja jalustalla TUOTENRO 185778 TUO NRO TUOTENRO TUOTENRO OT 165079 60 160 TUOTENRO 549247 90 puhelin arkisin 12-17 09-5122 933 ASE ja KONE Kaanaatie 68 Raisio - Reso Puh./Tel. (02) 239 0930 Avoinna/Öppet: Arkisin-Vardagar 10-17 www.midwaysuomi.com Kemiön Metsästyspuoti Kapakkakuja - Kroggränd 9 25700 Kemiö - Kimito Puh./Tel. (02) 423 804 Auki-Öppet Arkisin-Vardagar12-18 OSASTO/ AVDELNING B 54-55 www.asejaera.fi Metsästäjä l 3 l Aseet & ampumatarvikkeet, optiikka, loukut, koiratutkat, asesepän 2010 l 65 palvelut, vaimenninasennukset, kiikariasennukset, korjaus, entisöinti, custom-aseet.
• Einari Väyrynen Minun mielestäni Kansallislintumme kahdet kasvot Olen seurannut mielenkiinnolla lehtikirjoituksia kansallislintumme laulujoutsenen ja metsähanhen välisestä yhteiselosta suomalaisessa suomaisemassa. Ja kieltämättä lukuhetkiä on viime vuosina hemmoteltu monenkirjavalla tarinalla ja kannanotolla. Valkoinen kansallislintumme nostattaa suuria tunteita monissa suomalaisissa. Sen vuoksi tiedän kynääni tarttuessa astuvani varsin tulenaralle alueelle. l Kun vertaa joutsenkirjoituksia hanhisoil- la näkemäänsä herää väkisinkin epäilys, että onkohan "asiantuntijoitten" suonissa virtaava veri ollut hanhisoitten suosääskille ihan jokapäiväistä arkiruokaa. Kirjoitusten valkolintua ei tunnista kaikilta osin samaksi linnuksi, jota on päässyt seuraamaan hanhitutkimusten yhteydessä vetisillä soilla jo vuosikymmenien ajan. Vaikka laulujoutsen ei ole kuulunut tutkimuksen varsinaiseen aihepiiriin, lajin hanhikäyttäytymistä on seurattu vähintäänkin nurkkasilmällä. Veli vesilinnuille, hankala hanhelle Reviirinsä ulkopuolella joutsenet ja metsähanhet tulevat hyvin toimeen toistensa kanssa. Ne leekaavat keskenään kuin parhaat ka66 l Metsästäjä l 3 l 2010 verit. Tämä on päästy toteamaan moneen kertaan muun muassa hanhien ruokintapaikalla. Toistensa läheisyys ja läsnäolo eivät näytä pilaavan kummankaan ruokahalua. Myöskään pesimättömät vailla reviirisidonnaisuutta olevat joutsenet eivät osoita vihamielisyyttään pesimätalkoisiin valmistautuvaa hanhipariskuntaa kohtaan. Tämä jos mikä saattaa hämätä äkkinäistä suolla kulkijaa ja on varmasti sitä tehnytkin, sillä juuri näillä kuvilla ja tilannekuvauksilla lajien välistä konsensusta lehtien palstoilla yleisesti markkinoidaan. Mutta pesimäreviirillä joutsen on kokonaan kuin toinen lintu. Se omaa sisimmässään esihistoriallisen metsäsuomalaisen perusluonteen. Reviirille ilmestyvä harmaalintu on sille yhtä suuri ärsyke kuin muinai- selle metsäsuomalaiselle joen yläjuoksulta lipuva kirveenlastu. Metsähanhi tietää mitä "joutsenmerkin" ilmestyminen sen aiemmin asuttamalle suolle tarkoittaa. Ja jos metsähanhi erehtyy uhmaaman sitä, valkoinen siipikirves pistää tunkeilijan ruotuun, aivan samalla tavoin kuin metsäsuomalainen hoiteli aikoinaan liian lähelle leiriytyvän naapurinsa. Joutsenen puolustukseksi on syytä tuoda esille, että sen aggressiivisuus reviirillään rajoittuu oman lajinsa ohella lähes yksinomaan metsähanheen. Sorsat ja muut vesilinnut se jättää rauhaan. Ne saavat touhuta kaikessa rauhassa joutsenparin "pihapiirissä" ja monet vesilintulajeista jopa loisivat ravinnokseen joutsenen esiin nostamia "murusia". Mutta samoille eineksille pyrkivän
• metsähanhen se katsoo siinä määrin kilpailijakseen, ettei harmaalinnulle jää muuta vaihtoehtoa kuin pakeneminen. Kilpailu rajua, vaan ei reilua Siivekkäillä luontokappaleilla lajien väliset kahakat reviirien hallinnasta ovat normaalia arkielämää, joten tässä mielessä joutsenesta ei pitäisi olla suurtakaan harmia hanhelle. Mutta onko kilpailu hanhen ja valkolinnun välillä myös reilua, se onkin jo toinen kysymys. Joutseneltahan puuttuu käytännössä kokonaan kannan kasvua ja lajien tasapainoa säätelevät viholliset eli luonnon pelikenttien erotuomarit. Erämaitten "viirupaidat" kotka ja kettu pistävät jäähylle tuon tuostakin harmaan joukkueen jäseniä, mutta eivät juuri rohkene puuttua kentäl- le lappaviin vastapuolen ylimääräisiin pelintekijöihin. Näin hanhi joutuu jatkuvasti luovuttamaan elintilaansa sitä vahvemmalle kilpailijalleen, mikä ei voi olla näkymättä kannan kehityksessä. Mikäli joutsen kuuluisi kotkan ja ketun ruokavalioon samalla tavoin kuin hanhi, lajien tasapaino tuskin pääsisi vinoutumaan nykyisellä tavalla. Toisaalta tuskinpa joutsen siinä tapauksessa olisi enää väriltään se, mikä se tänä päivänä on. Kömpelö ja kesäympäristöstään helposti erottuva lintu olisi etenkin kotkalle liiankin helppoa herkkua. Mutta suurella aggressiivisella linnulla on vara valita värinsä ja lähinaapurinsa. Ja itse asiassa valkoinen maastopuku on sille hyvin tarkoituksenmukainen. Petoja vastaan sen ei tarvitse piileksiä, ja siivekkäille kilpailijoille näkyvä väri on ennakkovaroitus, jonka turvin se välttyy tarpeettomilta yhteenotoilta. Kolmen viikon "sulkeiset" heinäkuussa Monien mielestä joutsenen vaikutusta hanhiin on liioiteltu, eihän joutsen sentään tapa kilpailijaansa. On totta, ettei laji tässä mielessä ole varsinainen "maalintekijä", mutta mikäli luonnon pelikentillä jaettaisiin "syöttöpisteitä", niissä tehotilastoissa kansallislintumme voisi yltää varsin korkealle. Sulkimispaikoilta joutsenten häätämät ja jalkapatikassa taapertavat lentokyvyttömät hanhet ovat sen päävihollisille ketulle ja kotkalle helppoa evästä. Korvaavia sulkimiskohteita ei välttämättä ole kovin tiheässä, ja niinpä linnut joutuvat räpylöimään lukuisan Metsästäjä l 3 l 2010 l 67
• määrän "vaaksanmittaisia" vaihtopaikkaa hakiessaan. Jopa yli kymmenen kilometrin siirtymiä on pystytty varmentamaan merkittyjen lintujen avulla. Nykyisillä joutsentiheyksillä vaihtopaikankin löytäminen on arpapeliä. Kannan edelleen kasvaessa uusi paikkakin on yhä varmemmin jonkun toisen joutsenperheen asuttama, jolloin vaarallinen vaelluskierre vain jatkuu. Metsähanhethan uusivat lenninsulkansa joka vuosi ja ovat sulkimisaikaan heinäkuussa täysin lentokyvyttömiä noin kolmen viikon ajan. Nuoret pesimättömät hanhet sen sijaan siirtyvät kesäkuussa siivenvaihtoon itärajan takaisille laveammille laitumille. Luonto on hyvin tarkoituksenmukainen; nuoret eivät jää tänne kuluttamaan sulkimispaikkojen niukkoja ravintovaroja. Sinänsä sulkiminen ei ole hanhelle kovinkaan vaarallinen jakso sen elämässä, mikäli se pystyy sen toteuttamaan häiriöttä perinteisen turvalliseksi kokemansa lammen tai rimmen äärellä. Vesi antaa niille turvan niin kotkaa kuin kettuakin vastaan, eivätkä suovesistöt ole minkin suosimaa elinympäristöä. Mutta joutsenta vastaan hanhi on sulkimisaikaan aseeton. Joutsenperheen ilmestyminen sulkimislammille merkitsee hanhelle vääjäämättä turvapaikasta luopumista, ja maalle karkotettuna niiden elämä on onnen kauppaa. Kuivan maan lintulajeilla kanalinnut mukaan lukien evoluutio on muokannut vesilinnuista poikkeavan sulkimismallin, jossa linnut säilyttävät lentokykynsä jonkin tasoisena koko siivenvaihdon ajan. Maalinnuille se onkin ainoa toimiva malli, sillä vesilintuja matkimalla ne olisivat sulkineet itsensä sukupuuttoon jo ajat sitten. Ei liene sattumaa, että hanhet sulkivat vuodesta toiseen samoilla lammilla ja rimmillä. Se on räpylän kautta opittua sukupol- vesta toiseen periytyvää tietoa, josta hanhi on joutunut pulittamaan ajan saatossa kovan hinnan. Luonnon verotusjärjestelmä on inhimillisesti ajatellen nurinkurinen: hyvästä sulkimispaikasta hanhi maksaa huomattavasti pienemmän "kiinteistöveron" kuin huonosta lampipahasesta. Ja maksuvälineeksi luonnon verokarhullehan kelpaa luonnollisesti vain kertaperinnäinen valuutta eli henki. Hanhisoitten autioituminen jatkuu Suomen pesivä metsähanhikanta jatkaa tasaista hiipumistaan varsin "ennakoidusti". Pesimäalueen saalismäärät ovat suorastaan romahtaneet vuoden 1994 jälkeen, jolloin niitä alettiin tilastoida nykyisen aluejaotuksen mukaisesti. Saalistilastoilla on toki omat heikkoutensa, mutta ne kuvastanevat parhaiten hanhikannan kehitystä maassamme, koska laji ei muutoin kuulu minkään riistalaskennan piiriin. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen saalistilastojen mukaan metsästäjien hanhireppu on keventynyt eniten Keski- ja Ylä-Lapissa, mutta myös muualla pesimäalueella taantuma on ollut selkeää. Lappi, Kainuu ja Oulu pohjoinen ovat metsähanhen keskeisintä pesimäaluetta maassamme. RKTL:n saalistilastoihin nojautuen hanhisaalis tällä alueella on pienentynyt kuluneella vuosikymmenellä lähes 40 prosenttia edeltävän vuosikymmenen tasosta. Sitä vastoin pesimäalueen ulkopuolella hanhisaaliit ovat samalla vertailujaksolla jopa kohonneet, joten tilanne hanhen koko levinneisyysalueella ei näytä yhtä huolestuttavalta. Hanhen merkintätietoja tulkiten pesimäalueen ulkopuolinen saaliimme koostuu läntistä rannikkoaluetta lukuun ottamatta lähes yksin omaan Venäjän lin- nuista. Joutsen on samanaikaisesti jatkanut tasaista kasvuaan maassamme, ja monella hanhisuolla isännän väri on vaihtunut arkisesta "sarkapuvusta" valkoiseen. Hanhikannan hiipumista ei kuitenkaan rohkenisi vierittää edes osaltaan joutsenkannan kontolle näinkään suorasanaisesti, ilman hanhitutkimuksen yhteydessä kertyneitä mittavia maastohavaintoja. Ainakin sulkimispaikkojen autioitumiselle näyttäisi löytyneen yhteinen nimittäjä. Mielestäni Suomen metsähanhien pesimäkanta lähestyy uhkaavasti jo sitä tasoa, jolloin "viisaitten päitten yhteen kolistelu" olisi ajankohtainen ja perusteltu. Tätä menoa metsähanhestamme on tulossa varsin pian menneen ajan riistalaji. Metsästyksen rajoittaminen lienee vain ajan kysymys, mutta tuskin sekään pysäyttää kannan alenevaa kehitystä hanhen elintilan edelleen kaventuessa. Toki luonto on ihmeellinen, eikä joutsenenkaan kasvu voi olla loputon. Myös joutsenen metsästys on aika välein noussut julkiseen keskusteluun, ja se lienee varteenotettavia kinastelun aiheita tulevaisuudessakin. Ainakaan pienimuotoisella joutsenen metsästyksellä tuskin kuitenkaan saavutettaisiin hanhelle helpotusta. Se saattaisi olla jopa merkittävä lisänaula harmaalinnun arkkuun. Vainottuina valkolinnut vetäytyisivät nykyistä syrjäisemmille pesimäalueille, jolloin kilpailu hanhen omimmassa elinympäristössä kävisi entistä kiivaammaksi. Pienestä raapaisusta aiheutuisi haittaa vain kummallekin lintulajille. Suurempaan joutsensavottaan ryhtyminen on jo paljon suuremman luokan kysymys, ja siihen päätyminen edellyttäisi päättäjiltä huomattavasti pitempiaikaista "tuulipussiin tuijottamista". Luulenpa, että sopivan "tuuliraon" löytäminen tämän vuosituhannen virtauksissa saattaa osoittautua päätöksenteolle liian tuuliseksi tehtäväksi. Myös puuttuva kuva on tuhannen sanan väärti Vakavan asiani loppukevennykseksi haluan heittää haasteen luonto- ja eräihmisille ja etenkin niille, jotka sanoistani huolimatta edelleen uskovat joutsenen ja metsähanhen sopuisaan yhteiselämään. Käykää näppäämässä kuvia yhteiseloa viettävistä hanhi- ja joutsenpoikueista kesäisiltä poikuelammilta tai rimmiltä. Mutta varatkaa aikaa ja reppuun reilusti eväitä, sillä ihmiselämä saattaa osoittautua liian lyhyeksi aikayksiköksi tämän mitättömältä tuntuvan projektin toteuttamiselle. Ainakin minulle se on ollut yhtä harvinainen luontoelämys kuin nähdä karhun parittelevan oravan kanssa, vaikka ulkoilutunteja kummankin havainnon toteamiseen lienee kertynyt jo riittävästi tuhannen metsähanhen merkinnän aikana, reilun parin vuosikymmenen kuluessa. Mutta ainahan kannattaa yrittää! l 68 l Metsästäjä l 3 l 2010
• Jälleenlatauslaitteiden kestosuosikit! Vaivaton ja varmatoiminen latauspuristin vahvalla valetulla o-rungolla ja tukevalla kahvalla. (ei sis. holkkeja ja hylsynpidintä) pakettissa: · · · · · · · · · · latauspuristin 5-0-5 ruutivaaka Uniflow ­ruutimitta Speer ­latauskäsikirja (eng.) kuusiokoloavainsarja latausalusta suuaukonjyrsijä hylsyöljy voitelualusta ruutisuppilo PA K E T RCBS Rock Chucker Supreme Kit T AR IT JOUS 495¤ (pelkkä puristin 259 ¤) RCBS Uniflow ruutiannostelija Sopii kaikkien ruutityyppien mittaamiseen. Saatavana lisävarusteena myös mikrometriannostelusäätimiä ja pöytäjalusta. 159¤ tarjous 189¤ tarjous 129¤ (pöytäjalusta 49 ¤) tarjous Pro Manual Trimmer Kit hylsytrimmerisarja sis. 4 hylsynpidintä ja 9 pilottia maahantuoja: RangeMaster 750 digitaalinen ruutivaaka max 750 gr / 48,6 g, sis. tarkistuspainot Hinnat voimassa sitoumuksetta 30.10.2010 asti. Tervetuloa tutustumaan RCBS-tuotteisiin hyvinvarustetuissa aseliikkeissä kautta maan! Katso lähin jälleenmyyjäsi osoitteesta www.hjorth.fi. Metsästäjä l 3 l 2010 l 69
• Aku Ahlholm, vs. erikoissuunnittelija, eräviestintä, Metsähallitus Vain kolmannes jättää saalispalautteen Metsästäjä on lain mukaan velvollinen täyttämään saalispalautteen metsästettyään valtion mailla. Silti palautteita tulee vähän. Nyt Metsähallitus miettii, pitäisikö luvat myydä vain niille, jotka ovat jättäneet saalispalautteet edelliseltä kerralta. Näin tehdään jo Ruotsissa. l ­ Saalispalaute on metsästäjien oma etu, S Aku Ahlholm Matias Silvasti metsästi majavia Metsähallituksen mailla huhtikuussa. Metsästyksen jälkeen opeteltiin myös saalispalautteen täyttöä. pohtii erätalouspäällikkö Olavi Joensuu. Vain palautteiden avulla metsästäjät voivat hänen mukaansa osoittaa muille, että metsästys on kestävällä pohjalla. Tämä viesti ei ole vielä lyönyt läpi. Viime vuonna Metsähallitus sai kylläkin 12 000 saalispalautetta, mutta lupia myytiin 34 000 kappaletta. Lain mukaan metsästäjien olisi pitänyt täyttää saalispalaute jokaisesta luvasta. Vaikka laki onkin selkeä, Metsähallitus ei ole toistaiseksi halunnut pakottaa metsästäjiä täyttämään ilmoitusta. Ylitarkastaja Ahti Putaala toivoo edelleen, että metsästäjät sisäistäisivät palautteen merkityksen. ­ Tietoja käytetään ekologisesti kestävän metsästyksen suunnitteluun ja sen osoittamiseen yhteiskunnalle ja metsästystä kritisoiville tahoille, Putaala muistuttaa. Metsähallituksen suunnittelu- ja seurantajärjestelmä kokoaa palautteista arvokasta tietoa. Jos palautteita on riittävästi, erähenkilöstö saa tarkat tiedot metsästyspaineesta eri lintutiheyksillä tai vaikka siitä, kuinka monta tuntia metsästäjä jollakin alueella metsästää keskimäärin ennen kuin saa saalista. Myös eri pyyntitapojen erot eri aikoina näkyvät järjestelmässä. Kaikki tieto parantaa metsästyksen kestävää suunnittelua. Siis jos tietoa on. ­ Vaikka saalispalautteita annetaan noin kolmasosa, annettu palaute käy usein riittämättömäksi riistanhoitoyhdistystason tarkastelussa, Putaala sanoo. Ruotsissa palautteen antaminen on myös pakollista. Naapuri on tosin jo ottanut käyttöönsä selkeän sanktion: voit ostaa seuraavan metsästysluvan vasta, kun olet täyttänyt saalisilmoituksen edelliseltä kerralta. Niinpä Ruotsissa täytetään saalispalaute 95-prosenttisesti metsästyksen jälkeen. Suomalaisista metsästäjistä 20 prosenttia täyttää palautteen heti metsästyksen jälkeen. Viime vuosina Metsähallitus on lähettänyt sähköpostimuistutuksen niille, jotka eivät ole täyttäneet palautetta. Vasta tämän jälkeen vastausprosentti on noussut yli kolmenkymmenen. Tänä vuonna kausilupametsästäjät saavat paperisen saalispalautelomakkeen samalla, kun he saavat postissa päätöksen kausiluvasta. Lomakkeen on tarkoitus toimia muistutuksena, mutta palautetta toivotaan edelleen sähköisesti saalispalautejärjestelmässä. Heiltä saalispalautetta odotetaan ennen vuodenvaihdetta, vaikka kausilupa kestääkin luonnollisesti pidempään. Pohjois-Suomessa niin sanotun vapaan metsästysoikeuden alueen metsästäjillä ei ole lain velvoitetta jättää saalispalautetta. Heidän metsästyksestään on saatu tietoa erillistutkimusten avulla vuosina 2003 ja 2008. Tulevaisuudessa Metsähallitus suunnittelee kehittävänsä paremmaksi järjestelmää, jossa saalispalaute annetaan. Yksi ajatus olisi luoda palautejärjestelmästä saalispäiväkirja, jossa palautteen antajat saisivat mielenkiintoisia lisätietoja tai taulukoita suosikkialueiltaan. Myös suojelualueiden saalisseurantaa ollaan kehittämässä. Tavoitteena on pystyä arvioimaan paremmin metsästyksen tehokkuutta luonnon kantokykyyn. l Saalispalautteen antaa nopeasti Saalispalautteen antaa helpoiten verkossa osoitteessa www.metsa.fi/saalispalautteet. Palautteen pakollisuus perustuu metsästyslain 46. pykälään. Saalispalaute on annettava myös saaliittomasta metsästyksestä. Jos palautetta antavat vain saalista saaneet metsästäjät, tilastot vääristyvät. Saalispalautteen avulla osoitetaan yhteiskunnalle, että metsästys on ekologisesti kestävää. 70 l Metsästäjä l 3 l 2010
• Madeleine Nyman, eräsuunnittelija, Metsähallitus Eräaatoksia valtion mailta Hylkeenpyynti saisi säilyä valtion vesillä n Metsähallitus on kartoittanut mahdollisuutta hylkeenmet- sästykseen valtion yleisillä vesialueilla. Mahdollisuudet ovat nyt laajat, mutta uusien luonnonsuojelualueiden perustaminen voi vaikuttaa hylkeenpyyntiin tulevaisuudessa. Hylkeenmetsästys pitäisi ottaa esille silloinkin, kun uutta kansallispuistoa perustetaan. Hylkeenmetsästyksellä on pitkät perinteet Suomessa. Itämeren rannikolta löytyneissä muinaisjäänteissä on hylkeenluisia esineitä aina kivikaudelta saakka. Hylkeet ovat olleet tärkeä ja arvokas saalis rannikkoseudun ihmisille jo vuosisatoja. Hylkeenliha oli ihmisten perusravintoa niinä vuodenaikoina, kun kalastus oli mahdotonta. Hylkeennahkasta ihmiset tekivät vaateparsia ja hylkeenrasvasta traania, jota tarvittiin lamppuihin tai talonmaalaukseen. Hyljetuotteet ovat olleet myös tärkeää kauppatavaraa. Aina 1970-luvulle saakka maksettiin vieläpä tapporahaa sekä harmaahylkeen että norpan ampumisesta sekä Suomessa että Ruotsissa, mikä oli tervetullut lisä hylkeenmetsästäjän kassassa. Nykyisin hylkeenmetsästys on melko harvinainen metsästysmuoto. Hylkeitä ei voinut metsästää pariin vuosikymmeneen, koska hyljekannat olivat laskeneet minimiin. Toisaalta saaristoseudun asukasluku on pienentynyt yhteiskuntarakenteen muuttuessa, kun yhä useammat ihmiset ovat hakeutuneet mantereen puolelle kaupunkeihin. Samalla kun erityisesti harmaahyljekanta on elpynyt, myös niiden metsästys on alkanut uudelleen. Erityisesti Etelä-Suomessa metsästys kohdistetaan lähinnä ehkäisemään hylkeen kalastukselle aiheuttamaa vahinkoa. Metsästys kohdistetaan ongelmayksilöihin, jotka ovat oppineet kokemaan kalastajien rysiä, minkä vuoksi hylkeet ammutaan usein kalastuspyydysten lähistöltä. Asenteet vahinkohylkeitä kohtaan ovat usein kielteiset. Hylje nähdään vahinkoeläimenä eikä arvokkaana luonnonvarana, jota se on. Hylkeenmetsästyksen ongelmana on, että siihen liittyvä kulttuuriperintö on kokonaan katoamassa. Jäljellä on enää harvoja osaavia hylkeenmetsästäjiä, joista suuri osa on liian iäkkäitä harjoittamaan metsästystä suuremmassa mitassa. Jopa taito ottaa talteen nahka, rasva tai liha on katoamassa pyynnin vähentyessä. Kansallinen hyljekannanhoitosuunnitelma vuodelta 2007 (www.mmm.fi) asettaa joitakin tavoitteita hylkeenmetsästyksen ja siihen liittyvän perinteen elvyttämiseksi. Yksi tavoitteista on tehostaa tämänhetkistä metsästystä siten, että pyynti olisi mahdollista myös saariston uloimmilla luodoilla ja saarilla. Näin jäättömän ajan metsästys voitaisiin järjestää eettisesti hyväksyttävällä tavalla eli kiinteältä alustalta kiinteälle alustalle. Kyseisessä metsästyksessä voidaan varmistua siitä, että saalis otetaan talteen ja hyödynnetään tehokkaasti, aivan kuten metsästysetiikka edellyttää. Hylkeitä esiintyy jäättömänä aikana erityisesti ulkomerellä, jotka ovat lähinnä valtion omistamia yleisiä vesialueita. Näillä alueilla on kaikilla Suomessa pysyvästi asuvilla ihmisillä oikeus metsästää ja kalastaa. Alueita hallinnoi Metsähallitus, joka on kartoittanut mahdollisuutta metsästää hylkeitä valtion alueilla. Kartoitusta on tehty analysoimalla hylkeenmetsästysmahdollisuuksia pitkin rannikkoa ja haastattelemalla tai kuulemalla entisiä ja nykyisiä hylkeenmetsästäjiä. Selvitys paljasti, että hylkeenmetsästys on sallittua suuressa osassa perinteisiä luotoja, jotka sijaitsevat valtion vesillä. Tällä hetkellä kaksi kolmannesta valtion merialueista kuuluu Natura 2000 -verkostoon ja noin 25 prosenttia kansallispuistoihin tai muihin suojelualueisiin. Kansallispuistoissa hylkeenmetsästys on kielletty eri hallintomenetelmin perinteisillä hyljeluodoilla, vaikka muu metsästys olisikin sallittua paikallisille asukkaille joissakin puistoissa. Yleisillä vesialueilla ja Natura 2000 -alueilla hylkeenmetsästys on sallittua. Kartoitus osoitti, että valtion alueilla voidaan metsästää laajasti nykyäänkin, mutta uusien luonnonsuojelualueiden perustaminen rannikon Natura 2000 -alueille voi vaikuttaa hylkeen metsästettävyyteen tulevaisuudessa. Kysymys hylkeenmetsästyksestä pitäisi nostaa esille mahdollisuuksien mukaan, kun Selkämeren uutta kansallispuistoa ollaan perustamassa tai kun olemassa olevien kansallispuistojen hoito- ja käyttösuunnitelmia päivitetään. Valtion alueiden hallinnassa pitäisi mitä suurimmassa määrin huomioida saaristolaisten rajalliset toimeentulomahdollisuudet. Saaristosta katoavat muutkin aktiviteetit samalla, kun valtiolliset laitokset, kuten puolustusvoimat ja merivartiostot, siirtävät kiinteitä toimintojaan pois tehokkuuden nimissä. Kun ajatellaan hylkeenmetsästyksen kulttuurista ja nykyisin jopa sosio-ekonomista arvoa saaristolaisille, metsästysmuodon säilyttämiseen kannattaa panostaa. Näin voitaisiin pitää elossa yhtä merkittävää osa-aluetta Itämeren saaristolaiselämän kulttuuriperinnössä. n Mikko Rautiainen 72 l Metsästäjä l 3 l 2010
• Pienriistalupienmyyntialkaakesäkuussa KesäkuussamyymmeLappiinlupiakokokanalintukaudelle,muttamuuallevainsyyskuuksi. Muutriistanhoitopiiriteivätolevieläilmoittaneetmahdollisistakaudenlyhennyksistä.Muiden alueidenlokakuunlupiavoiostaaelokuunlopussaallaolevantaulukonmukaan. kesämyynti 1.6. 2.6. 3.6. syysmyynti 24.8. 25.8. 26.8. 27.8. 30.8. Etelä-,Länsi-jaItä-SuomisekäPohjois-PohjanmaajaKainuu (poislukienKuusamo,Pudasjärvi,Taivalkoski,SuomussalmijaKuhmo) Posio,Salla,Savukoski,Pelkosenniemi,Sodankylä,Kemijärvi Kuusamo,Pudasjärvi,Taivalkoski,Suomussalmi,Kuhmo Keminmaa,Kittilä,Kolari,Muonio,Pello,Rovaniemi,Ranua,Simo,Tervola,Ylitornio 4.6. Enontekiö,Inari,Utsjoki(riekkoluvat) 7.6. 8.6. Pienriistaluvat,jotkaeivätsisälläkanalintujasekäosakausiluvatjapienpetoluvat Metsästyslupiavoialkaahankkiamainittunapäivänäpuhelimitsekello8janetistäkello10 Puhelinpalvelu020344122,Nettikauppawww.villipohjola.fi/nettikauppa Pienriistaluvatmuillekuinkanalinnuillemyöskännykällä:0600829003-1vrk:nlupa,0600829004-2vrk:nlupa, 0600829005-3vrk:nlupa.Myösnuorisoluvankaikellepienriistallesaasuoraankännykällä:0600829007 www.metsa.fi/metsastys metsästyslehti Trapper Finland Ab on vuodesta 2008 lähtien julkaissut ruotsinkielistä metsästyslehti Trapperia. Nyt Trapper Finland tuo markkinoille suomenkielisen metsästyslehden. Metsästyslehti Trapper ilmestyy 4 kertaa vuodessa; helmikuussa, toukokuussa, elokuussa ja marraskuussa. Lehden saa vain vuositilauksena. Hinta 44 /vuosi. jakttidningen TRAPPER TRAPPER NR 2 2010 EN NATT I TROLLSKOGEN JAKT MED SPETT OCH SPADE FÄLLFÅNGST DEL 3 RASSPECIAL GRÅ NORSK ÄLGHUND EN ANNORLUNDA LO-JAKT SKOGE ÄLGEN NS KONUNG Kauan odotettu uTtuus lehti! uR APP metsästyslehti ER NR 1 2010 TRAPPER TuhaT TulimmaisTa, meTsäsTäjäT! meTsoa pyyTämässä luoNNoN ehdoilla ei keNeNkääN maa VihellysTä eRämaasT a jousella hiRVimeTs äll ä keTTujahTia peRjaNTaiNa 13:NT eNa NieRiää pilkillä lapissa jakttidningen TRAPPER NR 1 2010 VARGJAKTEN TOPPJAKT TJÄDER FÄLLFÅNGST DEL 2 TuRkispyyNNiN spes Kauan ttu t odoueutuus! iaali · NÄÄTÄ · MINKKI · SUPIKOI RA koiRaRoTujeN esiTTelyssä: bReToNi ÅRETS NYHET BROWNING X-BOLT NYTT LIV I SKOGSKNIVEN VILTJAKT I NAMIBIA TRAPPER nr 01 ­ 2010 ÄLGJAKT MED BÅGE REPLOT JAKTKLUBB SÄLJAK T VARGJAKT SKOGSFÅGEL SPE CIAL · tjäder · orre · 5 sidor 7 sidor FÄLLFÅNGST SPECIA L RASSPECIAL BRETON · MÅRD · MINK · MÅRDHUND 04 ­ 2009 TRAPPER nr Riihimäen Erämessuilla löydät meidät C-hallin sisäpihalta! T i l a a l e h t i o soitteesta www.trapper.fi t a i s o i t a j a t i l a a n u m e r oista 050-5592882 tai 050-3248951 Metsästäjä l 3 l 2010 l 73
• Tekssti ja kuvat: Kimmo Pöri Savon ammatti- ja aikuisopiston ja Pohjois-Savon riistanhoitopiirin yhteissavotalla tietotaitoa maakuntaan Riista-alan osaajien kysyntä kasvaa Riistanhoitopiireiltä kysytään monenlaista ammattiosaamista ja apua erilaisten riistan elinympäristöihin liittyvien hankkeiden suunnittelussa ja toteuttamisessa. Esimerkiksi sivutoimisille kosteikkojen suunnittelijoille ja rakentajille on paitsi PohjoisSavossa myös muualla Suomessa yhä enemmän kysyntää. l Tähän saumaan iskee vuoden alussa T loukun yhteistyönä. Jouni Tanskanen Pohjois-Savon riistanhoitopiiristä arvioi. ­ Kysyntä ja tarjonta on vain saatava kohtaamaan, hän jatkaa. Savon ammatti- ja aikuisopiston metsäopetusyksikössä Siilinjärven Toivalassa käynnistynyt riista-alan osaajakoulutus. PohjoisSavon riistanhoitopiiri on ollut alusta alkaen mukana kurssin sisällön suunnittelussa. ­ Monipuolisten sivutoimisten riistaalan osaajien tarve kasvaa tulevaisuudessa monista eri tekijöistä johtuen, riistapäällikkö Kosteikko tarvitsee osaamista Toivalan metsäopetusyksikössä on takavuosina järjestetty riista-alan koulutusta normaalina päiväopetuksena. Heikot työllistymisnäkymät sekä alaan liittyvät epävarmuustekijät saivat oppilaitoksen luopumaan päätoimisen opiskelun järjestämisestä. Viiden vuoden tauon jälkeen oppilaitoksessa virisi viime keväänä ajatus uudenlaisen riista-alan osaajakoulutuksen järjestämisestä yhtenä arki-iltana viikossa sekä kerran kuussa myös lauantaisin. ­ Otimme yhteyttä riistanhoitopiiriin, ja muutaman yhteispalaverin jälkeen päätimme toteuttaa idean, riistakurssin vetäjä ja suunnittelija Juha Tarvainen kertoo. Kohderyhmäksi haarukoitiin Tanskasen ja Tarvaisen mukaan jo työelämässä olevat, syystä tai toisesta riista-alan lisäkoulutusta tarvitsevat henkilöt. ­ Kurssin käytyään he toivottavasti ottavat työssään entistä enemmän huomioon myös riistan liittyvät asiat, Tanskanen toivoo. ­ Myös pienimuotoiselle yritystoiminnalle näyttäisi olevan jo nyt tilausta, hän uskoo. Eräänä kurssin tärkeänä painopistealueena ovat riistakosteikkojen suunnittelu ja perustaminen. Niiden määrä tulee lisääntymään tulevaisuudessa merkittävästi muun muassa erilaisten tukien ansiosta. ­ Kosteikkojen rahoituskuviot ja rakentaminen käydään kurssin aikana perusteellisesti läpi, Tarvainen painottaa. Kurssia suunniteltaessa oli juuri meneillään valtakunnallinen kosteikkokartoitus, joten sekä Tarvaisen että Tanskasen mukaan oli luontevaa, että myös riistakurssilla käsitellään aihepiiriä laajasti. Pyyntilaitteiden toiminta ja rakenne tulivat kurssilaisille tutuiksi. Jukka Kettunen ja Timo Juutilainen valmistivat supikoira- Runsaasti hakijoita Kurssin sisältöjä suunniteltaessa toinen tärkeä lähtökohtana oli Tarvaisen mukaan Opetushallituksen laatimat luonto- ja ympäristöalan perustutkinnon perusteet. ­ Riista-alan osaaja-kurssi on sen osatutkinto. Kaikille kurssilaisille tarjotaan mahdollisuus myös koko tutkinnon suorittamiseen, Tarvainen selventää. Perustutkintoon kuuluvat metsästys ja saaliin käsittely sopivat Tarvaisen mukaan kuin nakutettu riista-alan osaajakoulutukseen. Niihin perehdytään vähimmäisvaatimuksia paljon syvällisemmin. Myös toinen opetussuunnitelman perusteissa mainittu kokonaisuus, erityiskohteiden kunnostaminen, soveltuu Tarvaisen mielestä erittäin hyvin riistakurssin sisällöksi nimenomaan kosteikkojen muodossa. Myös 74 l Metsästäjä l 3 l 2010
• metsälliset kohteet tulevat hänen mukaansa kysymykseen. ­ Kokonaisuudessaan kurssi on rakennettu täysin Opetushallituksen edellyttämien ammattitaitovaatimusten mukaan. ­ Pientä pelivaraa sisällöissä toki on kohderyhmän ja paikkakunnan mukaan, Tarvainen tarkentaa. Kaikkiaan kurssille oli vähän yli neljäkymmentä hakijaa. Tämä kertoo niin riistanhoitopiirin kuin metsäopettajien mielestä siitä, että tällaiselle koulutukselle on olemassa nk. sosiaalinen tilaus. Kurssia markkinoitiin melko suppeasti, mutta samalla täsmällisesti, jotta oikea kohderyhmä tavoitettaisiin. Pääosa hakijoista oli Tarvaisen mukaan Pohjois-Savosta, mutta myös pääkaupunkiseudulta ja Pohjanmaalta olisi ollut muutamia tulijoita. Myös Kainuun suunnalta otettiin yksi hakija sisään. Kaikki kurssille hakeneet haastateltiin Tarvaisen mukaan vielä erikseen. Lisäpisteitä sai, jos hakija arveli pystyvänsä hyödyntämään kurssin oppeja joko nykyisessä työssään tai jollain muulla tavalla mahdollisimman tehokkaasti. ­ Myös sivutoiminen työllistymismahdollisuus luettiin eduksi hakijalle. Esimerkiksi sivutoimisille kosteikkojen suunnittelijoille ja rakentajille on yhä enemmän kysyntää. Riistatalkkareita tarvitaan Riistanhoidonneuvoja Ville Hokkaen Pohjois-Savon riistanhoitopiiristä arvioi hänkin, että tulevaisuudessa myös erilaisten "riistatalkkareiden" tarve vain kasvaa. ­ Kysyntää tulee, kun huomataan, että joku tarjoaa sopivia palveluja. Esimerkiksi erilaisten riistarakenteiden tekemisessä, huoltamisessa ja kunnostamisessa olisi Hokkasen mielestä työsarkaa laajemmallekin monitaitoiselle osaajajoukolle. ­ Hirvitornit ja muut passirakenteet sekä ruokintakatokset voisivat olla yksi mahdollisuus, Hokkanen miettii. ­ Joku toinen haluaisi ehkä perustaa riistapellon, mutta oma tietämys ei ehkä riitä viemään hanketta läpi. Kolmas puolestaan haluaisi ruokkia riistaa, mutta ei työnsä puolesta yksinkertaisesti ehdi sitä tehdä, Hokkanen luettelee erilaisia mahdollisuuksia tuottaa ostopalveluita.. Monet metsästysseurojen jäsenet saattavat asua hyvinkin kaukana jahtialueista, jolloin tarvitaan luotettava henkilö suorittamaan riistanhoitoa sekä muutenkin pitämään aluetta silmällä, ­ Läheskään kaikilla kaupunkilaismetsästäjillä ei myöskään ole sopivia työkoneita, joita riistanhoidossa toisinaan tarvitaan, Tanskanen täydentää. Eri yhteisöillä, kuten kunnilla tai seurakunnilla saattaisi Tanskasen mukaan myös olla ainakin paikallisesti tarvetta esimerkiksi vahinkoeläinten poistamiselle. Metsästysseuroissa tarvitaan jatkuvasti koulutusta sekä erilaisten hankkeiden vetäjiä. Myös yhdistystoiminnan kiemuroihin perehtyneitä henkilöitä kaivataan lisää. ­ Osa riista-alan osaajista voisi hyvinkin toimia kouluttajina seurojen puitteissa, Tanskanen uskoo. Riistarenkinä huhkimaan Karttulalainen pienpetojen pyynnin asiantuntija Pekka Heikkinen on jo pitempään hautonut ajatusta jonkinlaisena riistarenkinä toimimisesta. Osaajakurssille pääsystä hän on enemmän kuin tyytyväinen. ­ Koulutus tuli tässäkin mielessä erittäin hyvään saumaan, hän iloitsee. Kaikille tarkoitettuun, eräänlaiseen riistarenkipalveluun kuuluisivat hänen mukaansa kaikki riista-alan työt yksilöllisesti suunniteltuina ja toteutettuina kulloisenkin asiakkaan tarpeiden ja toiveiden mukaan. Erityisesti kosteikkojen suunnittelu ja hoito "avaimet käteen" -periaatteella olisi maanrakennuskoulutuksen saaneen Heikkisen yrityksen kivijalka, mutta myös riistaja maisemointipellot sekä perinnebiotoopit voisivat työllistää ainakin jonkin verran. Hirvitornien rakentaminen ja passilinjojen raivaus on perinteisesti tehty talkoilla. Merkkejä talkooinnostuksen hiipumisesta on ollut Heikkisen mielestä pitempään nähtävissä. ­ Sitoutuminen vapaaehtoiseen toimintaan on kaiken kaikkiaan vähenemässä. Silloin työt voisi teettää rengillä pientä korvausta vastaan, hän toteaa. Eräänä mahdollisuutena kauempana asuville metsästäjille Heikkinen näkee myös metsästyksen valmisteluun liittyvät toimet, kuten ruokinnan aloittamisen sopivalla hetkellä. ­ Riistakantojen seuranta muun muassa riistakolmiolaskentojen avulla sekä koulutus ja neuvonta istuisivat myös luontevasti toiminta-ajatukseen, Heikkinen maalailee tulevaisuuden näkymiä. l Kokenut pienpetojen pyytäjä, siilinjärveläinen Osmo Pylkkänen näytti kurssilaisille, miten näätäraudat viritetään suojakotelon sisään. Tuhti paketti tietoa ja taitoa riistan hyväksi n ­ Osallistuminen koulutukseen on tähän saakka ollut liki sataprosenttista, opettaja Harri Karppinen kiittelee riistakurssilaisten aktiivisuutta. Kevään mittaan kurssilla on perehdytty muun muassa vesilintujen tunnistamiseen, riistaekologiaan, suurpetojen käyttäytymiseen sekä valmistettu itse loukkuja pienpetojen pyyntiä varten. Myös suurpetohavainnot verkkoon kirjaava Tassu-koulutus sekä perehtyminen yhdistystoimintaan ovat kuuluneet kurssin antiin. ­ Osalla hakijoista oli niin vankka asiantuntemus riista-alasta jo entuudestaan, että se asetti kurssin sisällölle melkoisia paineita, Karppinen tunnustaa. Myös kosteikkojen suunnittelu ja rahoituksen hankkiminen on tuotu perusteellisesti esille. Metsästyslaeista ja niiden valvonnasta ovat olleet luennoimassa muun muassa Metsähallituksen erätarkastaja sekä poliisin edustaja. Ajankohtaisia ovat myös olleet metson soidinpaikkakartoitukset sekä keväinen majavajahti. ­ Syksyn sisällöt ovat vielä osin auki, mutta tuhdisti tietoa ja käytännön oppeja on silloinkin tarjolla, Karppinen lupaa. n Metsästäjä l 3 l 2010 l 75
• TARKKANÄKÖINEN KATSOO PIDEMMÄLLE Leupold Cascades® 8x42 420,- 10x42 440,- Leupold Yosemite® 6x30 Black 135,- 8x30 Black 155,- Leupold SequoiaTM-sarjat 15-45x60 459,- 20-60x80 679,- www.leupold.com Katso lähin Leupold ­ jälleenmyyjäsi osoitteesta www.hjorth. Tilaa kirjoja, filmejä ja pelejä! Tutustu laajempaan tuotevalikoimaamme netti-sivuillamme www.riista.fi Oppaat ja kirjat: UUTUUS!! Riistakosteikko -opas Askel riistapolulle Vesilinnustus-kirja Metsästäjän uusi keittokirja Pyy pivossa Metsäpeuraopas Metsästäjän opas Lintukoirat metsästyksessä Lumijälkiopas Villiä elämää Jäniksen selässä Askel riistapolulle Postikortit: Riistanisäkäs -postikortti Riistalinnut -postikortti (postikortteja lähetetään minimissään 4 kpl/tilaus) 5 _______kpl 5 _______kpl 40 _______kpl 35 _______kpl 5 _______kpl 5 _______kpl 30 _______kpl 35 _______kpl 5 _______kpl 5 _______kpl 7 _______kpl 8 _______kpl 1 _______kpl 1 _______kpl Julisteet: (taitettuna) Riistalinnut Riistanisäkkäät Pelit: Riistaeläimet -muistipeli Pelikortit: Suomen riistaeläimet Ranta- ja vesilinnut Suomen kalat Pihapiirin lintuja Pihapiirin kasveja Pihapiirin pikkueläimiä DVD:t Hirvenruhon paloittelu Unelmien Hanhisyksy Hirvimetsä Peuramailla Lumiset pienpetojahdit Karhun todelliset kasvot (suomi+ruotsi) Laukauksia ja latvateeriä Haaveitteni metsähanhi Lumisten kairojen metsähaukut Metsästäjä­vastuu­turvallisuus 1,50 _______kpl 1,50 _______kpl 10 _______kpl 5 _______kpl 5 _______kpl 5 _______kpl 5 _______kpl 5 _______kpl 5 _______kpl 23 _______kpl 26 _______kpl 24 _______kpl 26 _______kpl 26 _______kpl 15 _______kpl 26 _______kpl 26 _______kpl 26 _______kpl 28 _______kpl Nimi: Lähiosoite: Laajempi tuotevalikoima internetsivuillamme www.riista.fi Tilaukset postitetaan postiennakolla (postiennakkomaksu 3,70 + postimaksu paketin painon mukaan) Postitoimipaikka: Postinumero: Puhelinnumero: Tilaukset: nettitilaukset: www.riista.fi, kauppapaikka postitse: Metsästäjäin keskusjärjestö, Varasto, Fantsintie 13­14, 00890 Helsinki puhelimitse: (09) 2727 8120 76 l Metsästäjä l 3 l 2010
• Metsästäjä l 3 l 2010 l 77
• KUTSU Aseet ja metsästys keskustelussa Erämessuilla! Metsästäjäin Keskusjärjestö ja Riihimäen Messut Oy järjestävät ajankohtaisesta aiheesta "Aseet ja metsästys" paneelikeskustelun XIX Kansainvälisillä Erämessuilla. Tule kuulemaan alan asiantuntijoiden mietteitä ja samalla ajankohtaisimmat uutiset jo pitkään otsikoissa olleista aseasioista. Edellyttää ennakkoilmoittautumista. Suomalainen kaipaa luontoon Kansainväliset Erämessut on metsästyksen ykkösmessut Suomessa. Tule tutustumaan maan laajimpaan valikoimaan alan uutuuksia, tekemään löytöjä ja viettämään antoisaa päivää harrastustesi parissa! ASEET JA METSÄSTYS Paneelikeskustelu Aika pe 11.6.2010 klo 12-14.30 Paikka Luentosali, E-halli, 2 krs. Tilaisuuden juontaa Metsästäjäin Keskusjärjestön viestintäpäällikkö Klaus Ekman Alustava ohjelma: klo 12.00 Tilaisuuden avaus, viestintäpäällikkö Klaus Ekman, Metsästäjäin Keskusjärjestö klo 12.05 Projektipäällikkö Mika Lehtonen, sisäasiainministeriön poliisiosasto klo 12.20 Apulaistoiminnanjohtaja Sauli Härkönen, Metsästäjäin Keskusjärjestö klo 12.35 Toiminnanjohtaja Panu Hiidenmies, Suomen Metsästäjäliitto ry klo 12.50 Puheenjohtaja Antti Sukuvaara, Asealan Elinkeinonharjoittajat ry klo 13.05 Riistanhoidonneuvoja Ville Hokkanen, Pohjois-Savon riistanhoitopiiri klo 13.20 Paneelikeskustelu klo 14.20 Yhteenveto Lisätietoja ja ilmoittautuminen: www.eramessut.fi. Erämessujen pääsylipun lunastaneille paneeli on maksuton. Mukaan pääsee ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautumislomake suljetaan, kun luentosali on täysi. 78 l Metsästäjä l 3 l 2010
• SALAMANNOPEA tähtäys, TÄYDELLINEN osuma. 99¤ Tarjous! TÄHTÄINKISKOUUTUUS EasyHit SightRib Tähtäinkisko haulikkoammuntaan SightRib on uudenlainen kuituoptinen tähtäinkisko, joka auttaa ampujan oikeaan asentoon jo siinä vaiheessa, kun asetta vasta nostetaan poskelle. SightRib:n avulla sinun on helppo hahmottaa piippusi pysty- ja vaakasuunnassa. Hanki SightRib, ja huomaat kuinka vaistomaista ja nopeaa tähtääminen voi olla. EasyHit kuituop t i n e n j y v ä tähtäys epäsuoralla katseella mahdollistaa kohteen paremman seuraamisen myös vaikeissa valo-olosuhteissa · nopeampi tähtäys ja tarkempi osuma myös korkeisiin kohteisiin ammuttaessa · · · · ohjaa ampujaa parempaan ampuma-asentoon sopii kaikkiin haulikoihin, joissa min 6 mm leveä kisko voimakkaasti itseloistava ja testatusti kestävä EasyHit Hunt Värit: punainen tai vihreä/musta. Saatavana 2 eri pituutta. tarjous ta r j ou s Lyhyt EasyHit Hunt 29 ,90 ¤ alkaen maahantuoja: Katso tuotevideo osoitteessa w w w. e a s y h i t . c o m . Tarjous voimassa sitoumuksetta 30.9.2010 asti. L ä h i m m ä n j ä l l e e n m y y j ä s i l ö y d ä t : w w w. h j o r t h . f i Metsästäjä l 3 l 2010 l 79
• Metsästäjäorganisaatio tiedottaa Reijo Orava Suomen riistakeskuksen perustamishankkeen projektipäälliköksi Uudenmaan riistanhoitopiirin riistapäällikkö Reijo Orava on kutsuttu vetämään metsästäjäorganisaation muutoshankkeen toista vaihetta eli Suomen riistakeskuksen perustamista. Oravan siirtyminen muutoshankkeen projektipäälliköksi aiheuttaa muutoksia Uudenmaan riistanhoitopiirissä. MMM Visa Eronen toimii Uudenmaan riistanhoitopiirin vs. riistapäällikkönä ja MMM Markku Laulumaa vs. riistanhoidonneuvojana 12.4.­31.12.2010. Jari-Juhani Nyberg ja Rain Hirv uudet Riistamestarit Jari-Juhani Nyberg Hyvinkäältä ja Rain Hirv Viljandimaalta, Virosta ovat suorittaneet Riistamestarin erikoisammattitutkinnon kaikki kuusitoista vaadittavaa näyttökoetta hyväksytysti ja heille on myönnetty Riistamestarin ammattinimike 15.5.2009 alkaen. Jari-Juhani Nyberg on kuudes suomalaisen riista-alan erikoisammattitutkinnon suorittanut henkilö. Riistamestari opinnot Jari-Juhani Nyberg aloitti Porin metsäopistossa vuonna 2004. Rain Jari-Juhani Nyberg Hirv on ensimmäinen ulkomaalainen henkilö, joka on suorittanut suomalaisen riistamestarin erikoisammattitutkinnon. Hän on samalla seitsemäs suomessa valmistunut riistamestari. Riistamestarin opinnot Rain Hirv aloitti Keski-Pohjanmaan maaseutuakatemian, Perhon riistalinjalla vuonna 2002. Metsästäjäin Keskusjärjestö sekä MKJ Laitialan toimintakeskus onnittelevat Jari-Juhani Nybergiä ja Rain Hirveä toivottaen riistamestareille menestystä Rain Hirv riista-alan työtehtävissä. Metsästäjäin Keskusjärjestö ja MKJ Laitialan toimintakeskus kiittävät samalla lämpimästi riistamestaritutkinnon järjestämisessä mukana olleita yhteistyökumppaneita pitkästä ja hyvästä yhteistyöstä. Trofeet arvosteltavaksi Riihimäen XIX Kansainvälisille Erämessuille Toimita trofeesi CIC:n hyväksymien kansainvälisten tuomareiden arvosteltavaksi. Vähintään pronssipistemäärän saavuttaneet trofeet asetetaan näytteille Kansainvälisten Erämessujen perinteiseen trofeenäyttelyyn 10.-13.6.2010. Arvosteltavaksi voi toimittaa hirvieläinten sarvia, villisian torahampaita, karhun, ilveksen, ketun, supikoiran, mäyrän tai majavan kallon ja karhun, ilveksen tai suden nahan. Trofeemittaus uudistumassa Trofeiden mittauksesta vastaa CIC:n Suomen näyttely- ja trofeekomissio, joka ylläpitää myös rekisteriä näyttelyissä mitatuista trofeista. CIC on uudistamassa trofeemittauksen perusteita. Toukokuusta 2010 alkaen hirvieläinten hampaista aletaan tehdä ikämääritys. Näin saadut tarkemmat trofeetiedot palvelevat entistä paremmin kestävän käytön periaatteita ja eläinkantojen hoitoa. Riihimäellä on trofeenäyttelyitä järjestetty Erämessujen yhteydessä vuodesta1980 alkaen, nyt 16. kerran. Suomessa on mitattu kaikkiaan 2970 trofeeta, joista merkittävä osa Riihimäen Erämessuilla. Trofeiden toimitusaika mittaukseen päättyy 25. toukokuuta 2010 Tarkemmat ohjeet osoitteessa: www.riihimaenmessut.fi tai tuomarit Ilkka Ala-Ajos 0500-817 913 ja Veli Lappalainen 0400-910 263 Piireissä tapahtuu Satakunta Ympäristötuista entistä tehokkaampia luonnonhoitoinstrumentteja -hanke Maa- ja metsätalousministeriö myönsi Metsästäjäin Keskusjärjestölle rahoituksen Ympäristötuista entistä tehokkaampia luonnonhoitoinstrumentteja -hankkeelle. Hankkeen keskeinen tavoite on selvittää ympäristötukien käyttömahdollisuuksia riistanhoidossa, sekä tehdä kehittämisehdotuksia vuonna 2014 alkavalle seuraavalle maatalouden ohjelmakaudelle. Nykyinen ympäristötuki ei vastaa kaikilta osin tarkoitustaan luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen ja vesiensuojelun suhteen. Keskeisinä ongelmina tuessa ovat sen monimutkaisuus ja byrokraattisuus, sekä tavoitteet, jotka eivät juuri motivoi viljelijöitä huomioimaan ympäristötuen suomia mahdollisuuksia käytännön riistanhoitotyössä. Tehtävien ehdotusten tavoitteena on että ympäristötuella olisi mahdollista kunnostaa ja hoitaa vesilintujen ja peltoriistan elinympäristöjä nykyistä enemmän, ja samalla edistää luonnon monimuotoisuuden säilymistä ja vesiensuojelua. Hankekoordinaattoriksi on palkattu hanketta alkuvuoden aikana valmistellut MMM Mikko Alhainen. Hanke päättyy 31.8.2010. Hankkeen työryhmässä on kahdeksan edustajaa asiantuntija- ja sidosryhmäorganisaatioista. 80 l Metsästäjä l 3 l 2010 Nuorten metsästäjien leiri 2010 Satakunnan Riistanhoitopiiri ja Suomen Metsästäjäliiton Satakunnan piiri järjestävät kesällä nuorten metsästäjien leirin. Leirille otetaan ensisijaisesti piirien toimialueelta noin 20 osallistujaa. Leirillä on aikaisempina vuosina ollut suuri suosio, joten ilmoittaudu ja varaa paikkasi hyvissä ajoin. Leiri järjestetään: Honkajoella 20.- 22.7.2010 Leirillä tehdään mm. pyyntilaitteita, opetellaan käsittelemään riistaa ja perehdytään metsästyskoiriin ja niiden kouluttamiseen. Osallistujilla on mahdollisuus osallistua metsästäjätutkintoon. Kaikkia tutkinnossa tarvittavia asioita ei käsitellä leirin aikana, joten oppilaiden tulee etukäteen tutustua perusteellisesti Metsästäjän opas- kirjaan. Leirimaksu on 45 euroa ja se sisältää ruuan, majoituksen 4-6 hengen huoneissa, vakuutuksen ja tarvikkeet. Metsästäjätutkinnon maksu on 13 euroa. Ilmoittautuminen ja tiedustelut: Honkajoen leiri Tapio Loukkaanhuhta puh. 040-550 0001 tai tapio.loukkaanhuhta@dnainternet.net
• Piireissä tapahtuu Pohjois-Savo Etsimme Suomen Metsästäjäliiton neljästi vuodessa ilmestyvälle Jahti­Jakt-jäsenlehdelle energistä ja osaavaa Merkittävä DVD-videomateriaalilahjoitus Pohjois-Savon riistanhoitopiiri lahjoitti toukokuussa videokirjastonsa Pohjois-Savon Maakuntakirjastolle ja Kuopion Puijonlaakson kirjastolle. Lahjoitus on arvoltaan yli 2000 euroa. Aineisto on kirjastojen välisen kaukolainauksen avulla koko maakunnan ihmisten käytössä. Lahjoitus sisältää noin 40 DVD videota ja ne ovat pääasiassa Arttu Kotisaran tuottamaa erä- ja luontoaiheista aineistoa. Lisäksi lahjoitukseen kuuluu mm. Suomen Metsästysjäljestäjät ry:n loukkaantuneiden eläinten jäljestykseen perehdyttäviä videoita. TOIMITUSSIHTEERIÄ Toimitussihteerin tehtäviin kuuluu: · Lehden sisällön hallinta · Artikkelien toimittaminen · Sisällön kehittäminen Hakijalta toivomme: · Kykyä itsenäiseen, innovatiiviseen ja joustavaan työskentelyyn · Erinomaista suomen kielen taitoa · Aitoa kiinnostusta metsästysasioita kohtaan · Hyvää koordinointikykyä ja jouhevia vuorovaikutustaitoja · Soveltuvaa koulutusta Katsomme eduksi: · Muun kielitaidon · Journalististen taitojen hallinnan · Metsästysseuratoiminnan tuntemuksen · Lehdenteossa tarvittavan visuaalisen pelisilmän Toimipaikkana on Metsästäjäliiton keskustoimisto Riihimäellä. Aloitus sopimuksen mukaan. Hakemukset liitteineen ja palkkatoivomuksineen on toimitettava 28.5.2010 klo 15 mennessä Metsästäjäliittoon Sari Sirkiälle, sähköposti: sari.sirkia@metsastajaliitto.fi. Lisätietoja antavat päätoimittaja Panu Hiidenmies, puh. 040­534 6967 ja toimitussihteeri Anna Grenfors, puh. 050­526 7170. Tutustu liittoon ja Jahti-lehteen sivuilla www.metsastajaliitto.fi Suomen Metsästäjäliitto ­ Finlands Jägarförbund ry Suomen Metsästäjäliiton Itä-Suomen Metso-leiri 2010 Aika: 4.­9.7.2010 Paikka: Nilsiä, Villa Tarpinen Kohderyhmä: 10­16-vuotiaat tytöt ja pojat Hinta: 125 . Sisältää vakuutuksen, 2 ruokaa sekä aamupalan ja iltapalan / päivä. Metsästäjätutkintoon osallistuvilta lisäksi erillinen tutkintomaksu 13 . Ohjelmassa mm: erilaisten erätaitojen harjoittelua ja opastusta ampumakoulutusta ampumaradalla kalastusta koirien toiminnan esittelyjä jousiammuntaa metsästäjätutkinnon suoritusmahdollisuus Ilmoittautuminen: Kirjallisesti osoitteeseen Nilsiän Rhy/ Janne Kokkonen, Kauppisenjoentie 10, 73350 Haluna tai sähköpostitse nilsia(at)riista.fi Ilmoittautumisen yhteydessä mainitse osallistutko metsästäjätutkintoon ja mahdolliset erikoisruokatoiveet. Ilmoittautuminen 4.6.2010 mennessä. Tiedustelut: Janne Kokkonen, 050 539 0986 (iltaisin) Muuta: Leirille otetaan 45 leiriläistä (metsästäjätutkintoa suorittavia max. 20). Leiriläisille lähetetään leiriohjelma ja lisäinfo kirjeitse tai sähköpostilla kesäkuun alussa. Osoitteenmuutokset Satakunta Harjavallan rhy: toiminnanohjaaja Jari Hakala, uusi puhelinnumero on 044 057 3473. Etelä-Savo Savonrannan rhy: uusi toiminnanohjaaja Seppo Honkanen, Kurenlahdentie 113, 58300 SAVONRANTA, p. 044 262 8110, savonranta@riista.fi Pohjois-Häme Rautavaaran Metsäkartanon riistatapahtumia 14.-17.6. Riistakurssi, jonka päätteeksi on mahdollista suorittaa metsästäjäntutkinto 17.-19.9. Erämimmit eli kurssi metsästäville naisille Lisätietoja kursseista, myynti@metsakartano.com www.metsakartano.com p. 040 - 839 6352 Kangasalan rhy: uusi toiminnanohjaaja Esa Mäntylä, Innalantie 8 C 29, 37600 Valkeakoski, p. 046 810 9641, kangasala@riista.fi Kuhmoisten rhy: uusi toiminnanohjaaja Kari Laatikainen, Sumioistentie 193, 17710 Torittu, p. 0400 122 494, kari.laatikainen@silvadata.fi Pyhtään rhy: uusi toiminnanohjaaja Ari Luoma, Vastilantie 173, 49220 SILTAKYLÄ, p. 040 832 1248, ari.luoma@pp2.inet.fi Kymi Metsästäjä l 3 l 2010 l 81
• Mitä mieltä sinä olet? Palautteet vieraskynä-palstasta Onko Suomessa liikaa aseita? Miten aseturvallisuutta voidaan lisätä? Metsästäjä-lehden lukijoiden mielipiteitä viime lehdessä esitettyyn vieraskynä-kysymykseen: "Tosiasia on, että suomalaisten suhtautuminen aseisiin, metsästysja harrastuspyssyihin, on aina ollut esimerkillisen normaali. Muistan miten 90-luvulla hämmästelin miten brittiläinen tuttu suhtautui aseisiin lapsellisen innokkaasti, pelokkaasti ja mielestäni merkillisen glorifioivasti - hysteerisesti. Ihmettelin tuota kulttuuria, niin vieras se oli. Nyt tämä sama asenne on Suomessa. Kysymys miten aseturvallisuutta voidaan lisätä on jo itsessään harhaanjohtava. Suomessa aseturvallisuus ON hyvä. Väärinkäytökset ja tapaturmat ovat miten päin tahansa mitattuna niin marginaalinen ilmiö, johon puuttuminen taitaa olla mahdotonta. ­ ­ Aseturvallisuutta ei voida lisätä. Se on jo erittäin hyvä." "Suomen aseturvallisuutta voidaan lisätä siten, että alamme välittää lähimmäisistämme sen sijaan, että elämme nykyisen kovan kvartaalitalousyhteiskunnan pelisäännöillä. Enemmän aikaa lapsille ja nuorille, ei pelkästään vanhempien läsnäolon korvikkeina toimivia pelejä tai muuta ajanvietettä. Sama pätee myös vanhempiin ihmisiin joilla perhe- ja ystävyyssuhteet ovat huonolla tolalla. Suomen aseturvallisuus tuskin mainittavasti paranee itselataavien käsiaseiden tai muidenkaan asetyyppien kieltämisellä. Jos joku haluaa tehdä veritekoja, välineet kyllä löytyvät vaikka omasta keittiökaapista. Luvattoman aseen hankkiminen tuskin lienee ongelma sellaiselle, joka jaksaa pitkäjänteisesti suunnitella henkirikosta." "Mehän kaikki "tiedämme", että Amerikassa pyssyt paukkuvat ja viattomia kuolee kuin kärpäsiä. Tämä tieto on kuitenkin luuloa. Todellisuudessa tilastot osoittavat, että kotitalouksien takapihojen uima-altaat tappavat enemmän ihmisiä ja lapsia kuin kaikki Amerikan käsiaseet yhteensä. Tämä on siis se fakta. Mutta, mutta, tällaisella tiedolla ei ole merkitystä kun aseet herättävät asenteita. Sama Suomessa, ensin tulisi kysyä onko meillä ylipäätänsä ongelmaa aseiden kanssa ja vasta sitten tulisi alkaa ratkoa ongelmaa. Näyttää siltä, että ei ole ongelmaa, mutta tämä taitaa olla sivuseikka." "Tiedän, että suomalaisissa kodeissa on metsästysaseita, joiden käyttö on loppunut ja niiden omistajat eivät enää kykene ja jaksa valvoa aseiden turvallista säilytystä. ­ ­ Niiden valvonta voi olla tulevaisuudessa vaikeaa ja kenen vastuulle se jää? Toinen seikka missä aseturvallisuutta pitää lisätä on väkivaltatuomiot mitä metsästäjät saavat (sakkoja, korvauksia tai ehdollista) käräjäsaleissa. Mielestäni henkilö, joka uhkailee suullisesti tai käyttää fyysistä väkivaltaa toista ihmistä kohtaan, ei tarvitse mitään aseita säilytykseen kotiinsa. ­ ­ Myös metsästystilanteissa toistuvasti vaaratilanteita aiheuttavat metsästäjät on saatava harrastuksen piiristä pois. " Onko Suomessa liikaa aseita? ei 75 % kyllä 25 % en osaa sanoa 0 % Isot merkit - pienet hinnat Tarjoukset voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää, ellei tuotteen yhteydessä toisin mainita. Koko- ja värivaihtoehdot voivat vaihdella myymälöittäin! BIG BANG McKinley Laguna makuupussi LämpötilaLämmin kevät-kesämakuupussi. e -8C. arvot: Comfort +8C, Limit +3C, Extrem pakattuna n. Paino 1,4kg ja mitat 225x82cm, 80 kpl erä. 20x30 cm. BIG BANG Halti Kalve metsästyspuku Drymax kalvollinen, täysin vedenpitävä ja kulutuskestävä puku metsästykseen ja ulkoiluun. Koot: S-XXXL. BIG BANG Nordic Hunter M68 VHF-puhelin (49,90) BIG BANG Fiocchi Top Due Skeet ja Trap patruunat Huippuedullinen ja laadukas ratapatruuna. Kaliiperi 12/70. Lataus 24 g. 19,90 45,- Ostettavissa myös verkkokaupasta! BIG BANG Gamo Bigcat 1200 ilmakivääripaketti 179,149,- (249,-) Ostettavissa myös verkkokaupasta! BIG BANG Kolme vaihtosupistajaa, extraktorit. Sopii Finnclassicin vaihtopiipuille. Vuoden takuu. 179,- tettu korkeaM68 on metsästyskäyttöön tarkoi . 256 kanatasoinen ja luotettava VHF-puhelin LCD-näyttö, vaa, skannaustoiminto, valaistu , roiskevesitiivis. automaattinen kohinasalpa Li-ion-akku, vyökiinnike ja pöytälaturi kuuluvat hintaan. Takuu 5 vuotta. Ostettavissa myös verkkokaupasta! Leijona Hunter 12/76 päällekkäispiippuinen haulikko kiikari. PolymeeLähtönopeus 305m/s, mukana 4x32 styksen harjoitritukki. Huippulaadukas Gamo metsä . Vuoden takuu. teluun tai vapaa-ajan ammuntaan 250 kpl Tarjous voimassa 6.6. saakka. 795,- (919,-) Espoo Friisilä Lempäälä Ideapark Raisio Kuninkoja Oulu Limingantulli 82 l Metsästäjä l 3 l 2010 Kuitinmäentie 27, 02240 Espoo · Ark. 10-20 la 10-17 su 12-16 urheilukauppa Ideaparkinkatu 4, 37570 Lempäälä · Ark. 10-20 la 10-18 su 12-18 www.budgetsport.fi Itäniityntie 11, 21280 Raisio · Ark. 10-19 la 10-16 su 12-16 Kempeleentie 4, 90400 Oulu · Ark. 10-19 la 10-17 su 12-16 Liikuttavan halpa
• Metsästäjä l 3 l 2010 l 83
• Kaupantekoa Saksanseisojakerhon pentuvälitys: Kk-saksanseisoja, 0400-438 112, lk-saksanseisoja, 044-272 6622, bretoni, 0400-437 941, pk-saksanseisoja, 040-835 1289, münsterinseisojat, 040-539 1310, lk-unkarin vizsla, 040-568 4426, spinone, 040-517 8213, korthalsingriffoni, 0400-872 991, bracco italiano, 0400-205 933, kk-unkarin vizsla, 045-110 6729, weimarinseisoja, 040-503 4971, bourbonnais'n seisoja, 045-128 7262, stabyhoun, 044-504 8966. www.saksanseisojakerho.fi Venäjänajokoirayhdistys Ry. Pentuvälitys p. 0400-798 704. Jäsenasiat puh.050-538 6434. Liity tyytyväiseen joukkoomme. Venäjänajokoira on monipuolinen ja säänkestävä jahtikaveri. Saatavana kettua ja jänistä ajavista vanhemmista. Internet: www.venajanajokoirayhdistys.net Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliitto ry Jo 60 vuotta metsästäjien ja kalastajien edunvalvontaa maa­ ja vesialueita omistamattomien harrastajien puolesta. Tule mukaan toimintaan! Lisätietoja 03-212 6543 ja www.eramies.org. Suomenajokoiran pentuja kokeissa palk. vanhemmista. Synt. vko 14 puh. 050-544 2257 S- ajokoiran pentuja . Isä XXX v. Emän isä XX v. Synt. 10.04.10 ja 4v S- ajokoira narttu, ajava. Puh. 045-638 9297. Suomenajokoiran pentuja. Hyvistä käyttövaliovanhemmista. Puh. 0400-198 507, 02-538 8354. Venäjänajokoiran pentuja emä K&MVA, isä monipuolinen, ammuttu ilveksiä, suvussa myös karhuverisyyttä. Pentueella jalostussuositus. p.041-430 2862 Ylivieska. Metsästyskaveriksi mustia labradorinnoutajan pentuja Jkl luov vko 23. Puh. 050-366 5275 Labradorinnoutajanpentuja luov viik. 25 p. 0400-683 640 Käyttölinjaisen labradorinnoutajan pentuja yhdistelmästä Fin KVA Sirmakan Fanfaari FIN13267/06 ja Batzi`s Fairy Swallow FIN13997/08 NOME-B AVO-2. Luovutus kesäkuun alussa. Lisätietoja Erkki Lähteenmäki Puh. 040-585 4335 erkki.lahteenmaki@eurajoki.fi Labradorin käyttölinjaisia pentuja. Plott houndin pentuja varattavissa. Puh. 0400-380 415. www.teritaipaleenkennel.com Sileäkarvaisen noutajan urospentuja, h. 700 e http://koti.mbnet.fi/msaaren puh. 0400-842 998 Sileäkarv. noutajan pentuja, terveet palkitut suvut. Luovutus vko 24 Kouvola. www.blackpepoon.com puh. 040-706 6659. Sileäkarvaisen noutajan pentuja. Reppumiehille, myös kokeisiin. Puh. 0400-989 284. Dreeverin pentuja valiovanhemmista kolmivärisiä puh. 045-111 8944. Dreeverin pentuja valiovanhemmista. Puh. 050-390 9201 Dreeverin pentuja hyvin ajavat ja metsästysintoiset vanhemmat. Puh. 0400-264 727. Dreeverin pentuja valiovanhemmista. Puh. 050-564 5812 / Raahe. Dreeverin pentuja odotettavissa vko 16 korkeasti palkituista vanhemmista. Puh. 0500-260 867, 06-343 6358 Beaglen pentuja vain metsästäjille puh. 050-538 5150 tai 0500-775 667 Beaglen pentuja hyvistä vanhemmista. Puh. 050-352 3843. Beaglen pentuja metsäverisistä vanhemmista. Rekist., eläinl. tarkastamina ja sirutettuna. Puh. 050-569 1370. Saksanmetsästysterrierin pentuja valiovanhemmista. Kovat käyttösuvut. Puh.040-723 0146. Sileäk.kettuterrierin pentuja metsästykseen käytetyistä valio vanhemmista. Puh. 050-360 0615. Englanninsetterin pentuja metsästykseen kokeissa palkitut terveet vanhemmat Sänkipellon kennel, Jurva puh. 0400-862 408 Metsästyslinjaisia irlanninsetterin pentuja. Synt. 19.3. Emä Norjan tuoti, irlanninsetterien rotumestari 2009. Uros mm. Kultamalja -voittaja 2004 ja engl. kanakoirien SM 2006. Tiedustelut puh. 040-827 2574. Tyrnävä. Kk.mäyräkoiranpentuja, ruotsalaiset ajolinjaiset huippusuvut. Puh. 040-561 6817. Kk.mäyräkoiranpentuja s. vk 16. Ajavat suvut, i periyttäjä KVA-A Nordanbergets Hurja-Jätkä, e Kruunupään Peikko, ajokoe MÄAJ-1, näytt. Eri, sitkeä ajuri, toimii myös luolassa. Syysaamun Kenneö, Isojoki, puh. 045-114 8115 / Sisko, peikko12@hotmail.com, tai 040-833 5554 / Tapani. Myydään, ajalinjaisia lyhytkarvaisia mäyräkoiria. Isä N kva-a, S kva-a. Emällä kolmesta startista 2 x ykkönen. Sisko SM-kävijä Emä 2 x Mestari ajosta. Tiedustelut puh. 040-5000 770 syntyvät vk 20. Bourbonnaisinseisojan pentuja. Rotu on pienikok. lyhytkarv. ja rauhallinen kotona. Vahva riistainto ja vauhdikas. Ei rajuja. Emä jalosturekisterissä, koeja näyttelypalkittu. Lonkat B/B. Isä ranskalainen, lahjakas riistalla, A/A lonkat. H. 700-1000 e. Puh. 050-554 7059 Kk. saksanseisojan pentuja parhaista metsästyslinjoista. Tehokas koulutus, myös apua. Puh. 0400-632 583. Kk saksanseisojan pentuja metsästäjille. puh. 044-923 9724 www.Vitakiston.fi Kk.saksanseisojanpentuja terveistä A-lonkkaisista metsästyslinjaisista vanhemmista. Molemmat vanhemmat Voi luokassa Emä MVA puh. 044-305 6797 Kk saksanseisojan pentuja näyttely- ja koepalkituista vanhemmista. Puh. 0500-469 243 tai 050-529 0726 Kk-saksanseisojan pentuja varattavissa huippusukuisista koepalkituista vanhemmista pentueessa myös mahdollisesti valkopohjaisia pentuja edellisestä pentueesta syntyneet koirat ovat osoittautuneet erinomaisiksi metsästyskoiriksi niin vesityöskentelyssä kuin seisontapuolella pennut syntyvät 21.5.2010. Varaukset puh. 045-130 0224. Kk-saksanseisojan pentuja kaksoisvalio emästä. Erinomainen toimivuus havulinnuilla. Myös valmiiksi koulutettu seisoja. Puh. 0400-632 583. Kk-saksanseisojan 13.03.2010 synt. pentuja jalotusrekisterivanhemmista. www.tunturisuden.net puh. 0440-600 949 / Reijo. Lk Saksanseisojan pentuja kok. ja näyt palk.vanhem. Puh. 0500-953 847 http://sorsalammenkennel.tarinoi.fi Lk. Saksanseisojan pentuja palkituista käyttölinjoista. puh. 0400-620 042, www.iloksi.fi Amerikkalaisen kettukoiran pentuja varattavissa. Vanhemmat Rick / Amy, palkituista pedonmetsästyslinjoista. Pennut syntyvät viikolla 20. Puh. 050-378 1877. Bretagnen Bassetin pentuja ajavista vanhemmista u: SM1, e: SM2/09. Puh. 040-571 8145. Grand basset griffon vendeen pentuja ajometsästykseen. Emä kaksoisvalio, jolla jälkeläisnäyttöä. Isä ranskantuonti. Molemmat vanhemmat ovat terveitä metsästyslinjan koiria. Puh. 040-556 6986 www.kenneljolkipalki.net Lk unkarinvizslan pentuja metsästäviin koteihin. Riistavaaran kennel. Puh. 0400-248 850, 040-568 4426. Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (43 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden, korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien. Käytä tekstauskirjaimia. Vältä faxien lähettämistä, jotta vältymme turhilta epäselvyyksiltä. Vuonna 2010 hinta on 15 Eur / rivi. Ilmoituksen vähimmäiskoko on kaksi riviä. Ilmoitukset laskutetaan lehden ilmestyttyä. Toistoalennus peräkkäisissä numeroissajulkaistusta ilmoituksesta on 15 %. Ilmoitusta ei julkaista, mikäli ilmoittajalla on erääntyneitä laskuja. Ilmoitusaineisto on lähetettävä lehden toimitukseen. Os. on Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki. E­mail: marja.kraufvelin@riista.fi. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Otamme vastaan vain metsästyksen ja riistanhoidon aihepiiriin kuuluvia ilmoituksia. Metsästäjä nro 4/2010 ilmestyy 9.7.2010. Siihen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa viimeistään 3.6.2009. HUOM! Emme ota ilmoitusaineistoa vastaan puhelimitse. Eläintentäyttäjiä Pasi Ahopelto, Soini. 0400-567 078. Joensuussa Kyösti 050-371 4496. Kaikki työt! www.lehonpaja.net Luonnontieteellisen alan konservaattori Esa Kemppainen, Mattilantie 56,Janakkala. Puh. 050-563 0169. www.trofeet.fi Linnut, nisäkkäät, trofeet Tapio Kontula, Iitti. Puh. 040-729 3683. Raimo Lietsala, 35300 Orivesi. Lasisilmiä ­ täyttötarvikkeita. Puh. 03-334 4719, 040 558 4019, www.lietsala.net Taxidermy Art, Markku Natri, Lapua. Myös lasisilmien myynti sekä alan opetus. Puh. 06-438 8901, 0400-363 345. www.markkunatri.fi. Jari Niskanen, Laukaa puh.0400-317 828, www.jariniskanen.net Taitoa ja kokemusta Trofe Art Jarno Raiski, Ähtäri / Vaasa 040-581 9624 www.trofeart.tk Huippu laatua. Eläinkonservaattori Teemu Salonen, Inkoo puh. 050-563 7820. Erityisesti kalat, myös muut alan työt. Studio Antti Saraja Oy. Puh. 019-784 871 tai 0400-712 149. Preparoin linnut, nisäkkäät, teen myös trofeet. Pertti Siipola, Kilinkuja 10, 70780 Kuopio. Puh. 017-361 1073, 0400-177 588. Suomen eläintäyttämö Österberg, Palokalliontie 41, 01490 Vantaa. Puh. 09-823 5757, 040-501 5166. Myydään Koira-, minkki-, ym. verkkoja Rautarantala Oy puh. 09-876 5291 www.rautarantala.com Kalastukseen Timo-laatuverkot ja tarvikkeet edullisesti. T:mi Timo - Paula. Puh 044-584 3611. Minkki ja supikoira/kettuloukkuja. Erittäin tukevia ja toimintavarmoja. Soita ja kysy lisää tai katso metistä. www.granlunds.com. Granlundin Tarhatarvike 06-764 1033. Baikal MP27 395,-, Browning Citori 1330,Sabatti Falcon 650,-, Lanber Select 760,Winchester Select 1150,-, Escort PS 395,Remington m870 420,-, Browning Phoenix 950,Lincoln Premier 770,-, Mossberg m930 650,Pkiv. Marlin 925+kiikari+jalat+vaim. 295,CZ ZKM 452 295,-, Leupold 2-7x33+läpät 249,Tikka T3+Burris 3-9x40+jalat+pussi 995,Meopta 3-12x56 595,-, Burris 1,75-5x20 249,Docter 2,5-10x48 valop. 880,-, Aimp. 9000 310,Ahti Huvila Oy, www.ahtihuvila.fi 63800 Soini, puh 06-528 1203 31v. Rehtiä Asekauppaa! Mossber 12/76 syn 360 e,12/89 syn 440 e Tikka T3, CZ, Yildiz, Baikal, Marlin Sasta Gorepuvut, Chiruca vaell. kengät Ultrapoint GPS-tutkat, Garmin GPS. Anon Ase ja Tukku, Pudasjärvi 08-821 337, 0400-384 118, 0400-384 518 Posti,MH: Edullisesti ja Nopeasti! www.anonase.com Aseet/patruunat mm. Armed 12/76 VSpumppu 390,Armed 12/89 p-autoVS 440,-, Toz 12/76 VS 530,Fausti Albion12/76 1070,-, Marlin 45-70 760,Tokarev 7,62 kiv 590,-, Henry22 WMR+kiik 565,M44 7,62 kiv/karbiini "uusi" 290,Henry 22lr vipulukko piekkarit alk. 380,Toz .22 pk paketti sis kiik + vaim. alk 300,Lee 90050 lataussarja 140,- BSA kiikareita, Safepower kaapit, Redding lataus välineet, Trust ja Hull haulikon patr radalle/metsälle ym. Tilaa ilmainen kuvasto/luettelo + käyt. lista. Asetalo Oy, Virrat Puh. 03-475 5371. Drillinkejä rihlakoita... Käytettyjen aseiden erikoisliike. Nyt myös aseseppäpalvelut. Katso www.ace-gun.com Soita puh. 050-367 6856 tai käy Ace-Gun Oy Relanderinkatu 90 78200 VARKAUS Beretta- ja Franchi-haulikot sekä Sako-, Tikka-, CZ-, Remington-kiväärit. Pienoiskiväärit Sako, Toz, Ruger ja Marlin. Kaikki suosituimmat asemerkit ja laajat patruunavalikoimat löydät meiltä. Teerikirnu on aina metsästäjän asialla, joten otathan yhteyttä. Toimitukset kautta maan. Kala-Oskarin Teerikirnu. 92600 Pulkkila, puh. 08-812 1080/040-558 2016 www.teerikirnu.com Myymme uusia ja käyt. mets. aseita: Benelli, Remington, Lincoln, Baikal ym. sekä patruunoita, ruutia, nalleja, luoteja ja muita metsästystarvikkeita kilpailukykyiseen hintaan. Krono Järn, Torgarev. 2, Kruunupyy Puh. 06-834 5003, 050-411 0473. Järjestöt ja Yhdistykset Dreeveri on ajavien koirien "pikku jättiläinen", joka kestävien jalkojensa ansiosta soveltuu erittäin hyvin jäniksen ja ketun metsästykseen. Pentuvälitys: 040-547 0448. Jäsenasiat 040-508 3588. www.dreeveri.fi Beagle on iloinen, vainunsa avulla riistaa, pääasiassa jänistä, ajava pieni englantilainen jäniskoira. Aikoessasi hankkia beaglen ota yhteys Suomen Beaglejärjestöön. Pentuvälitys, puh. 045-7730 4244, jäsenrek. ja rahastonhoitaja Ritva Jauhiainen. Yhteyst. ritva.jauhiainen@ beaglejarjesto.fi, puh.040-522 2839. Haluatko hyvän hirvikoiran? Suomen Harmaahirvikoirajärjestö - Finska Jämtoch Gråhundklubben ry:n pentuneuvojilta saat tietoa hyvistä pentueista. Jämptin pennuista tietää Petri Teräs puh. 0500-122 588 ja Norjan harmaista Jaakko Kytönen puh. 06-232 1269, 040-705 4785. Rotujärjestömme jäsenenä pysyt ajan tasalla hirvikoira asioissa. Soita Marjo Viinikka puh. 050-307 8895 ja saat jo seuraavan jäsenlehden. Internet http:www.shhj.fi Laikoista, kaiken riistan koirista, tietoja antaa Suomen Laikajärjestö ry. Sihteeri Marjo Halonen puh. 040-764 0104 sekä www.laikajarjesto.fi Hankkiessasi noutajaa metsästyskäyttöön ota yhteys Suomen Metsästysnoutajat ry:n pentuvälitys puh. 0400-176 934 tai 03-515 3230 ja jäsenasiat puh. 09-874 7230. Kotisivut: http://www.metsastysnoutajat.com Oletko hankkimassa mäyräkoiraa? Kattava tietopaketti ja Suomen Mäyräkoiraliiton pentuvälitys löytyy osoitteesta www.mayrakoiraliitto.fi. Liity samalla jäseneksi: jasenasiat@mayrakoiraliitto.fi Suomen Pystykorvajärjestön neuvojat auttavat pentujen valinnassa Suomenpystykorva: Asko Ränkman 050-569 9221, Pekka Inkinen 040-832 2858. Karjalankarhukoira: Marko Soini 040-761 1111, Jorma Tahkola 040-750 0246. Pohjanpystykorva: Timo Järvinen 050-563 8811, Ensio Lehisto 0400-286 311. Lisäksi: pj. Risto Ylitalo 044-274 8636. Kysy samalla jäseneduista ja liity jäseneksi. Järjestön internetsivut: www.spj.fi. Hankkiessasi setteriä tai pointteria ota ensin yhteyttä rotujärjestön KanakoirakerhoHönshundssektionen ry:n jalostusneuvojiin. Pointteri: jalostusneuvoja Jorma Korpela 044-511 2013, englanninsetteri: Matti Juuti 040-505 6935 / me.juutit@kolumbus.fi, irlanninsetteri: Tero Savolainen 0440-130 703, Tapio Ranta 0400-870 788, gordoninsetteri: Mika Maliniemi 0400 139 041 Kettuterrieri monipuolinen metsästyskoira. Pentuvälitys: 040-706 6810. Jäsensihteeri 040-734 6356. www.foxterrier.fi Koiria Hirven ja karhun metsästäjille karhukoiran pentuja. Kelpuutan jalostukseen vain koepalkitut nartut tai joilla on VOI I palkittuja jälkeläisiä. R. Ikonen, puh. 013-881 985, 0500-279 777. Karj. karhuk. kasvateill. 6I & 40 II + dipl. karhuk. Ammuttu 55 karhua. Vuolasvirt. p. v. 94, vuosim. v. 89 + 92, hirvikr. v. 93. 2 kpl jvr mv v. 98, voitt. v. 00, evv. v. 06. 5 peräkkäis. vuod. hirvik. Sukut. löytyy, vahvat Erauspoj. koirien veret. Penut hirv. + karh. h. tak. Esko & Markku Halme. Puh. 0400-126 824, 0400-282 669 Karjalankarhukoiran pentuja. Emä periyttänyt aikaisemmin huippuhaukkujia valtakunnan tasolle. Puh. 0400-192 948. Harmaanorjanhirvik. pentuja kahdesta eri yhdistelmästä. Pennut synt. viikolla 18. Kuvat isä/ emä os. Reposaaren kennel. Juha Nikitin Teuva puh. 040-705 2188 Harmaanorjanhirvikoirapentuja varattavissa huippuyhdistelmästä I KVA&MVA Rajateeren Eetu E KVA Salolan Ringa. Riistaveriset ja varhaiskypsät vanhemmat. Pennut syntyvät viikolla 22. Tiedustelut puh: 045-112 4787 Myydään jämtlanninpystykorvan pentuja 3u 2n Kuusamo puh. 040-832 1816. Suomenpystykorvan pentuja p. 040-582 1043 S- ajokoiran pentuja val. vanhemmista luovutus vk25 p. 045-239 9704 Suomenajokoiran narttu pentuja luovutus ikäisiä . Isä MVA Hetekaiku Jysky. Emä Koppeloharjun Heli puh. 050-322 2436 Kiuruvesi. Suomenajokoiran pentuja Taivalkoskelta metsästysverisistä vanhemmista puh: Pentti 040-571 5791, Janne 050-405 8695 84 l Metsästäjä l 3 l 2010
• SUPERNETTOTARJOUKSET riistakamera infrapunasalamalla Raj.erä 115e TM Mönkijä- ja moottoripyöräkuljettajat johdoton kypäräpuhelin 169e 179e tai alk. 34e/kk alk. SPYP Passivahti valvoo, kun sinä nukut kyttäyskopissa. Raj.erä INT 199e riistakamera infrapunasalamalla Raj.erä Tracker 2010 GPS-paikantimet Kysy tuotteista ja tarjouksemme valmispaketista. Laaja valikoima riistakameroita ja radiopuhelimia. Katso lisätiedot netistä tai poikkea myymälässä. 699e DigiMesta.com Lauttakylänkatu 6-8, Huittinen, p. 045 112 8622 www.digimesta.com, myynti@digimesta.com Deben luolatutka Terrier Finder MK III sekä long range. Heti tappavat näädän / minkin loukut. Aseet ja optiikka, kannattaa kysyä! Katso myös www.kimitojaktbod.fi puh. 0500-826 404 tai 02-423 804, fax 02-423 805 Suomen suurin käytettyjen koiratutkien varasto. Tarcker 230 Mhz, Äly Supra, Classic, Comp, Pointer 2001 ­ 2007, Magnum, Ultrapoint. Haukunilmaisimella tai ilman. Lisäksi myymme Trackerin uusia tutkia G400 GPS, Classic, Maxima, Exact. Nopea, luotettava Tracker tutkahuolto. VHF-puhelimet + lisävarusteet. Petsafe haukunrajoittimet sekä koulutuspannat. Larsmo Helcom, Nils Hellman, Peltotie 9, 68570 LARSMO. Puh. 0400-362 136, 06-728 1520. www.koiratutkat.fi Koirankopit 1-os 290,- ja 2-os 370,- tilaa esite puh. 06-453 4333 tai katso www.koirankoppi.fi Huollan jahtiradiot, koiratutkat RJAK, Pl 38, 44101 Äki ilt./vkl puh. 050-557 2000 VHF-puhelimet edullisesti ja luotettavasti alan liikkeestä. Akut, antennit, monofonit ym. Peltor kuulonsuojaimet, uudet ja käytetyt aseet. Metsästäjän erikoisliike Raimo Olkkonen Oy, Haapajärvi, puh. 08-761 831, 0400-296 517. www.raimoolkkonen.fi VHF-puhelimet, uusimmat mallit. Lafayette, Zodiac, Hunter, Rexon. Riistakamerat, kuulonsuojaimet. RitKos Oy, Mäntsälä 0400-203 398 www.ritkos.fi Erätelttoja, kaminoita, yökiikareita. Puh. 040-586 7152. www.haukka.fi Kaislaleikkuri, myös mökkikäyttöön. Käyt. moott. leikkurista reilu hyvitys. puh. 0500-652 241 myös ilt./vk-lopp. www.kaislaleikkuri.net Kiikarinjalat ja kiikarien erikoisasennukset suoraan valmistajalta. Myös pistoolien jalat. Asesepänliike BR-Tuote Oy, Sahamyllynkatu 33, 80170 Joensuu. Puh. 013-896 862. Nettiosoite: guns.connect.fi, sähköposti: markku@guns.connect.fi Kiikarinjalka haulikkorihloihin. Uusi jalka jättää turhan irrotus ja kiinnitys vaiheen pois koska se ei peitä tähtäimiä, maalia eikä maastoa. Näin ollen ase on jatkuvasti tilanne valmis kaikkiin ammunta muotoihin. Puh. 017-824 123 tai 040-527 4440 Kauko Hämäläinen, Kihmulank. 11, 74130 Iisalmi. Puukonteriä ja tarvikkeita puukon-valmistukseen, myös retkiluistimia. Puh. ja faxi 06-724 7813, puh. 06-729 0431. Maasto-/ lumipuku eli Wehrmacht-kääntöpuku! Nyt repro / Saksa. Myös kesähousut. Til.esite puh. 0400-722 007 tai kts www.wh-varuste. fi MIDWAY SUOMI OY Jo noin 100000 tuotetta yli 300 valmistajalta! Jälleenlatausvälineet, luodit ja hylsyt. Kiikaritähtäimet, katselukiikarit, laserit. Jalustat, renkaat ja pikajalat kiikareille. Aseiden osat ja varusteet, mm. tukit, lippaat. Asesepän tarvikkeet ja työkalut, mm.kalvaimet. Luodinvalutarvikkeet, ammuntavarusteet jne. Puhelinmyynti ark. 12-17 puh. 09-5122 933 Kaikki tuotteet ja varastotilanne netissä www.midwaysuomi.com Deerhunter special hunting set 169 (ovh. 349 ) Kalvollinen ja vuorellinen huippulaadukas metsästyspuku nyt huippuhintaan. www.eraplus.fi www.kivelaoutdoor.com Valtava määrä erävarusteita! Asusteet, jalkineet, houtuspillit- ja kuvat jne. jne. Eberlestock aseenkantorinkat maahantuojalta! Puh. 040-728 4667 ­ Rovaniemi Katto- ja seinäpeltiä suoraan valmistajalta. Myös tiilikuvio. Koto-Pelti Oy, 43700 Kyyjärvi. Puh. 014-471 475, fax ­471 523, 0400-661 379. Houkutuspillit ja hajusteet maan laajimmasta valikoimasta, suoraan maahantuojalta. Sorsa-hanhi-pyy-varis-haukka-kyyhky-fasaani -hirvi-peura-kauris-karhu-susi-kettu-supi-minkki -jne. puh. 0400-835 511. www.houkutuspillit.net. Sako, Tikka, CZ ja Remington kiväärit. Kivääritarjous! CZ 550 .308 Win alk. 650 e Benelli, Beretta, FC ja Lincoln haulikot. Meopta R1 3-12x56 valopisteellä 775 e ja Tasco 3-9x40 Pronghorn 75 e, takuu 10v. Ylöjärven Asetarvike, Rantakiventie 7 Puh. 03-348 4004, Käytetyt aseet netissä: www.asetarvike.fi Lataus-, ammunta- ja metsästystarvikkeet, optiikka ja koiratutkat edullisesti netistä www.asetarvike.com puh. 040-540 1182 Aseet, patr. + lataustarv.+ratalaitteet + kahvat puh. 019-782 307 www.mattikauppi.fi Ase 338 Sako L61R+kiikari Carl Zeiss1,5-6x39 hinta 800 e. Puh. 050-564 5781. UNLIMITED AMMO OY 65% lyijyä raskaammat UnA18-shot haulit ym. tarvikkeet haulikonpatruunoiden jälleenlataukseen. UnA-supistimet jälleenlatauskomponentit ym. asetarvikkeet. www.unlimitedammo.fi Tehokas Alfa tai Ultra-Alfa - kiväärin äänenvaimennin vain 160 euroa, asennus 60 euroa teräs tai alum. runkoinen, ei hitsattu, halkaisija 50 mm, paino alkaen 210g, Nyt myös kevyet teleskooppiset mallit. www.Oulun Tyostokeskus.com japanilaiset ja keskiaikaiset miekat puh. 08-311 3133, 040-508 5833 IT-kiväärin vaimentimet kal. 22 hornet-.458 IT-Asepaja Runkotie 17, 54120 Joutseno puh. 0500-497 981 www.it-asepaja.fi. Kotimainen AU jet- Z ­ äänenvaimennin. Huipputehokas, kevyt ja kestävä. Kaikkiin kiväärikalibereihin (22LR ­ 0,50 MG). Asesepänliike Ase Utra, Rahkeentie 6, 80100 Joensuu. Puh. / fax 013-227 234, 050-569 0499. Pantentoidut Reflex-äänenvaimentimet kaikkiin luotiaseisiin, vaimennusteho yli 90%. Asesepänliike BR-Tuote Oy Sahamyllynkatu 33, 80170 Joensuu. Puh. 013-896 862. Nettiosoite guns.connect.fi, sähköposti: markku@guns.connect.fi Silentum ja Noise Stopper kiväärivaimentimet cal 22LR-50BMG. Valmistaja Suomen Jahtivaruste Ky, Hästöntie 432, 25500 Perniö puh. 0400-842 196 www.jahtivaruste.fi Jousimetsästys kasvaa!! Tulee tutustumaan aloittelijan tuotteisiin ja palveluihin. Meillä on kaikki, mitä tarvitset uuden harrastuksen aloittamiseen. Palvelemme kaikentasoisia harrastajia vuosien ammattitaidolla ja kokemuksella. www.merrysport.fi Tappavan tehokas jalkajousi cf-120 nyt huippuhintaan 99 Megaxo Challenger jalkajousi 169 . Teho 150 paunaa! www.erasawo.fi Seinälle kiinnitettäviä lukittavia asetelineitä. Valmistettu teräksestä. Musta maalattu. Sopii kaikkiin aseisiin. 3:lle aseelle 55 e, 4:lle 60 e, 5:lle 65 e ja 6:lle 70 e + toimituskulut. Puh. 06-834 5377, 040-547 0607, 050-594 9670. Asekaappi, kotimainen SIS 3492- hyv. sertifikaatti. Lisätiedot www.corrosafe.fi www.valiokoiravarusteet.fi kopit, tarhat, lämmittimet, tutkat, haukunrajoitinpannat, pihavahdit ym.tuotteet. Puh. 0500-176 596 Koiratarhaelementtejä p. 040-773 0562 www.elisanet.fi/kymppitarhat Koiratarhoja! Elementit 2mx1,8m 70 , Tarhaverkkorulla 150 /30m. Toimitukset maksutta kaikkialle Suomessa! Myös: kopit, kuppitelineet, kopin lämmittimet, kuivikkeet ym! www.huacaya.ota.fi / Puh. 050-359 4133 Luolatutkat, www.deben.com, Terrier Finder mallit Mk3 ja pitkä kantama eli long range edullisesti. Toimitus välittömästi. Puh. 0400-820 492. Monipuoliset riistasiemenet KALALLE Pohjois-Ruotsiin · taimen-harjus · isot ahvenet postikorttimaisemat hyvät kämpät Rehukaali Rehurapsi Rehuherne Öljyretikka Hunajakukka Sinimailanen, monivuotinen LHP-riista 12.18 /kg 3.54 /kg 1.06 /kg 4.03 /kg 8.17 /kg 10.37 /kg 5.98 /kg 6.04 /kg 8.42 /kg Helppo lähteä! w w w. e r a t a i t o . f i LHP-maisema LHP-niitty 0400-681 877 92400 Ruukki Puh. (08) 270 7200 (02) 762 6200 www.naturcom.fi 1-os 290,2-os 370,(kuvassa) 2-os maxi 440,Kuljetus järjestyy! Lämpöeristetyt koirankopit TMI R.Kivineva 06-4534 333 (tilaa ilmainen esite) Myös iltaisin ja viikonloppuisin www.koirankoppi.fi Metsästäjä l 3 l 2010 l 85
• Kaupantekoa Kylmäsavuvastus, toimii 12 voltilla. Hinta 35 e + tk. puh. 0400-304 633. Laadukkaat, kotimaiset purkinsulkijat suoraan valmistajalta. Puh. 040-585 8133. Katso netistä: www.eratapio.fi Puuru hirvenvetolevyt, katso esittely www.puuru.com. Puh. 044-368 1441. Suosittu, kestävä Joke-vetopressu Eur 130 sis alv. Heti varastosta. Puh. 0500-627 883 vaarala@phpoint.fi Valmistamme koivupuusta metsäsuksia Sotkamo puh. 040-869 8709 www.vilminkosukset.fi Fasaaneja, käytössä uusi koulutusmaasto Forssa, www.fasaanitila.net puh. 050-307 3752 Fasaanit untuvikoista istutusikäisiin Lapualta. Puh. 040-526 9508. Heinäsorsan poikasia istutuksiin. Kahdenkymmenen vuoden kokemus sorsan kasvatuksesta puh. 0400-930 690 / 050-563 1165. Ruista riistaruokintaan. Haapajärvi. Puh. 041-501 1961. Erä- ja Lappi-kirjoja osoitteessa www.antikka.net. Jahtipaikat.fi Internetissä toimiva metsästysseuran karttaohjelma. Nyt luvalliset metsästysmaat kunnolla kartalle! www.jahtipaikat.fi Lapissa Tanhuan erämaatontteja sekä valm. mökkejä. Pääsee myös seuraan. Kysy puh. 0400-199 818. Myydään talviasuttava mökki Kemijärvellä rantaviivaa n. 60 m Hyvät kalavedet ym. hinta. 28000 e puh. 0400-526 109 Ilomantsissa talo 3 h tila 2 heht. Mets. kalast. Puh. 0400-555 022 Aseet, korjaukset ja tarvikkeet. Asesepänliike Kettunen Ky. Puh. 040-410 2150 Valkeala Oulun Asepaja Ky. Kaikki asealan korjausmuutostyöt. Myyntimiehenkuja 6, 90420 Oulu. Puh. 08-311 6520, 0500-435 703. Maahantuojan valtuuttama vaihtopiippujen sovituspalvelu. Finnclassic, Valmet ja Tikka 512 aseisiin. Kauttani myös suoraan vaihtopiiput sovitettuna. Nopea toimitus. Myös muut alan työt, aseet, patruunat ja tarvikkeet. Ase- ja optiikkahuolto. Vienankatu 14, 87100 Kajaani. Puh. 08-613 0655, 040-535 4134. www.asejaoptiikkahuolto.net Suomen Asetekniikka. Asesepänliike Varkaudessa. puh. 0400-528 098. Ylöjärven Asetarvike, Rantakiventie 7 Teemme aseiden korjaukset, huollot ja muut asesepän työt. Puh. 03-348 4004, 050-404 7387 T:mi Asekomo Putkonen, Tuomik. 18, Mikkeli, puh. 0400-941 715. Aseiden korjaus, vaimennin/ tähtäyslaite asennus, aseromutus, varaosia Baikal-aseisiin. Aseiden tukit, karhennukset, korjaukset. Rauli Lönnfors puh. 044-283 2596 Valkeala Huollan jahtiradiot, koiratutkat... RJAK, Pl 38, 44101 ÄKI. Puh. 050-557 2000. Valt. Tracker - koiratutkahuolto Parkanon TV-EL Huolto, Peltokuja 6, 39700 Parkano. Puh. 03-448 1296. Auktorisoitu Tracker ja Pointer koiratutkahuolto. Lindholmnin TV-huolto, Pl 1, 66601 Vöyri, käyntiosoite: Nygatan 1. Puh. 06-383 2980. Optifocus Oy, Suomen kiikarihuolto, kiikaritähtäinten huollot ja korjaukset. Peltoniementie 4, 36600 Pälkäne. Puh. 0400-150 356. www.optifocus.fi. Metsästys-, yhdistys- ja muut lakiasiat. Puhelinjuristit 0600-17 270 (2,84 e + ppm) 10v. kokemuksella klo 8-20 Nervk. 1, Hki. karhu, hanhi, jänis, kanalinnut, hirvi. Tarvittaessa opastus. Majoitukseen useita vaihtoehtoja, mökit järvien rannalla, osa metsästysalueilla V-P Sievi 5634. www.erakorpinen.fi puh. 040-555 1394 Karhunmetsästystä Suomussalmella p. 050-325 8966 www.erapalvelu.net Metsälle Pohjois-Ruotsiin, Arvidsjaur / Arjeplog. Kanalinnustus 25.8-31.1 Eräkämpät kauniissa järvimaisemissa. Laajat metsästysmaat. Mets. Ryhm. 3-5 hlöä. Nyt helppo lähteä metsälle! Varaa oma jahtimatkasi heti. Puh. 0400-681 877, jouko.koskelo@gmail.com Jahtimatkoja Viroon yli 20 v kokemuksella. Huippualueet, villisika, kauris, hanhi, karhu. Matkoja myös yrityksille. Puh. 050-343 0453. Kalkas ja hallijahtiin Selkämerelle. Lähdöt 31.5 alkaen. Puh. 044-929 7885 Kalalle Pohjois-Ruotsiin upeisiin maisemiin, Arvidsjaur / Arjeplog. Runsaskalaiset joet / järvet. Ruotsin yksi parhaista ison taimenen pyyntipaikoista. Nyt helppo lähteä! Eräkämpät kauniissa järvimaisemissa. Varaa oma kalastusmatkasi hetimiten. Taimenen jokikalastus elokuun loppuun. Puh. 0400-681 877, jouko.koskelo@erataito.fi Metsästäjä -lehti No. 3/2010 59. vuosikerta, Metsästäjä on Metsästäjäin Keskusjärjestön valistuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Levikki on 303 241 kpl (LT 2009). Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 9.7.2010. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimitus: Päätoimittaja: Jari Pigg Toimituspäällikkö: Klaus Ekman Toimitussihteeri: Maria Nikunlaakso Ulkoasu: Ilkka Eskola Toimitusneuvosto: Jari Pigg (pj) Juha Immonen (vpj) Bror Blusi Klaus Ekman Visa Eronen Ilkka Eskola (Hansaprint) Mikaela Miekanmaa (MMM) Juha Mäkinen, (MH) Maria Nikunlaakso Vesa Ruusila (RKTL) Toimituksen osoite: Metsästäjäin Keskusjärjestö, Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki, puh. 09-2727 8116. Osoitteenmuutokset ja metsästyskorttiasiat 0303 9777. Kirjapaino: Hansaprint 2010/Met10_03 Kansikuva: Kari Leo Aikakauslehtien liiton jäsen Vuokralle tarjotaan Mökkejä vuokrattava Kuhmon Saunajärvellä. Hyvät metsästys- marjastus- ja kalastusmahdollisuudet. puh. 0400-892 194. pesonal.inet.fi/yritys/saunajarvi/default.htm Lomamökki Ranuan Simojärvellä, hyvät pilkki, metsästys ja marj. mahd. puh 0400-193 351 Siikajoki jokisuistossa vanha maalaistalo nyk. mukavuuksin. Hyvät vesilintujenmetsästys-, marjastus- ja kalastusmahdollisuudet. Veneenlaskuluiska on kulkyht. vesitse merelle. Puh. 0500-583 649. Vuokrataan metsästäjille ja luonnossa liikkujille majoitusta erikokoisissa huoneissa. puh. 040-596 5863. juha.turunen@ppc.inet.fi katso kuvia: personal.inet.fi/yritys/jstins/ Pallaksella lomamökki mukavuuksin, vieressä retkeily/vaellusreitit, hyvät marjastus, sienestys ja kalastus mahdollisuudet. Oma viehekalastusjärvi. Upeat tunturimaisemat. Puh. 040-552 7360. Sähköistetty mökki Jyväskylässä mahd. kalastus ja sorsastus. Puh. 0400-244 406. Vuokrataan OK-talo Savukosken Ruuvaojalla metsä- ja kalamiehille. Puh. 040-575 8996. Mökkejä Pohjois-Kuhmossa viikko alk. 220 e www.kuhmonet.fi/ekinmokit puh. 0400-371 557 Vuokrataan metsästäjille ja luonnossa liikkujille majoitusta Höntönvaaran entisellä kansakoululla Lieksassa. Puh. 040-596 5863, juha.turucnen@ppc.inet.fi. Katso kuvia netistä personal.inet.fi/yritys/jstins Naruskajärvi. Mökki saunalla. 24 m2 1-3 hlö. Vene. 225 e/vko puh. 0400-967 247 (ilt.) Ostetaan Ostetaan kaikkia turkisnahkoja kilpailukykyisin hinnoin jatkuvasti O. Mauranen, Tyyppäläntie 4 a 2, 40250 Jyväskylä. Puh. 0400-271 291. Ostetaan supin, ketun ym. nahkoja myös hirven sarvia R. Pentinmäki Jäpintie 344 C, 60800 Ilmajoki Puh. 050-554 6852 Riista, mm hirven, peuran, jäniksen ruhot. 3 ­ tähden sieniä, myös kuivattuna. Deliresta Oy / Autiosaari 050-522 5973. Ostetaan aseita ja asetarvikkeita. Erä+ Oy Siikaranta 4, 70620 kuopio posti@eraplus.fi Metsästystä Suomessa: Hirvi, valkohäntäpeura ulkolaisryhmille, Virossa: Villisika, hanhi, karhu, saksanhirvi, kauris. Puh. 050-520 6100. E-mail: juhani.tuomaala@nic.fi Afrikan-jahtipaketit, Kanadan-karhut puh. 0400-220 557 tai 040-551 5669 Lisää kohteita www.jahtimatkat.net Elämäsi eräretket www.kauniskarjala.com Hauholla fasaaninmetsästystä ja koirankoulutusmahd. sekä kasvatuslintujen myyntiä. Myös sorsajahteja. Kysy ruokailu- ja majoituspalv. http://koti.aina.net/~kokkala Ulla ja Auvo Kokkala 050-588 9593/040-841 0999. Laadukkaat metsästysmatkat Afrikkaan, Etelä-Amerikkaan ja Kanadaan. Laaja valikoima ja parhaat kohteet kilpailukykyisin hinnoin. B&R Hunting Oy p. 010-622 3940 www.brhunting.fi, info@brhunting.fi Lähde unelmiesi karhujahtiin Kanadaan! Soita heti puh. 041-7226 416 WWW.MECACLUB.NET Villisian ja kuusipeuranmetsästystä Ruotsissa tarjoaa wildexperience. www.wildexperience.fi Puh. +358 400-570 342. ERÄ-KORPINEN: Kesälomat-metsästysretket: Mets.alueita yht.n.100 000 ha: kyyhky, vesilinnut, Työsuorituksia Turkisnahkojen muokkaus. Kiikalan Raktur Oy, Juhani Ahola, Takamaantie 10, 25390 Kiikala. Puh. 02-728 7503. Muokkaamme kaikenlaisia turkisnahkoja lukuunottamatta onttokarvaisia. Nahkajalostamo M. Salonen Ky Röppääntie 3, 50670 OTAVA puh. 010-387 3090 www.taljatukku.fi Aseiden korjaukset, varaosat, Apel kiikarinjalat Asekorjaamo K. Götsch puh. 03-779 6268. http://koti.phnet.fi/gotsch. Aseseppä J. Immonen. Tukit ja muut asealan työt. Koivuniementie, Kuhmo, puh. 044-565 0257 Muut Rahaa rahaa !!! Kätevästi panttaamalla esim. aseesi. Tule tai soita P-H Pantti, Lahti 03-781 8350, Luottopantti, Joensuu 013-227 010 ISSN 0047-6986 Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset 1. Muuttoilmoitus Suomen Postin kautta Postin viralliselle lomakkeelle tehdyllä muuttoilmoituksella osoitteenmuutos päivittyy valtakunnalliseen väestötietorekisteriin (maistraatille) ja postin osoitetiedostoon. Posti lähettää ilmoituksen tehneelle vahvistuskirjeen, jossa ilmoitetaan, mille yrityksille ja yhteisöille uusi osoite välittyy. Metsästäjäin Keskusjärjestön metsästäjärekisteri on myös tässä luettelossa. Postin muuttopuhelimen numero on 0203 456 456 (suom.), 0203 457 457 (ruots.) Puhelun hinta on 0,08 e + 0,01 e/min, matkapuhelin 0,29 e/min. Muuttoilmoitus kääntää myös postinkulun uuteen osoitteeseen. 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: Metsästäjä- tai Jägaren­lehden osoitetiedot päivittyvät postiin tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Jägaren-lehti samoin kuin metsästyskortti, toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. Metsästyskorttiin liittyvät epäselvät tapaukset: YAP Solutions Oy /Metsästäjärekisteri Puhelin 0303 9777 Puhelut lankaverkosta 0,0821 euroa / puhelu + 0,0320 e/min Puhelut matkaviestimistä 0,190 euroa/min. Puhelut ulkomailta ulkomaisen operaattorin asettama hinta. Telefax 09-794031, e-mail: metsastaja.rekisteri@yap.fi 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: YAP Solutions Oy /Metsästäjärekisteri, PL 243, 01511 VANTAA Telefax 09-794031 e-mail: metsastaja.rekisteri@yap.fi 86 l Metsästäjä l 3 l 2010
• Osoitteita Metsästäjäin Keskusjärjestö, Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki Puhelimet: Vaihde 09-2727 810, Fax. 09-2727 8130 e-mail: etunimi.sukunimi@riista.fi Maa- ja metsätalousministeriö PL 30, 00023 Valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 09-160 01. Kala- ja riistaosasto Käyntiosoite, Mariankatu 23, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 Valtioneuvosto, fax. 09-1605 2284. Osastopäällikkö Pentti Lähteenoja Apulaisosastopäällikkö Christian Krogell, puh. 09-16053 373, 040-7353 173. Neuvotteleva virkamies Sami Niemi, puh. 09-1605 3374. Ylitarkastaja Jussi Laanikari, puh. 09-1605 2283, 040-7336 229. Ylitarkastaja Rami Sampalahti, puh. (09) 1605 2188, 040-178 2188. Ylitarkastaja Janne Pitkänen, puh. (09) 1605 2469, 040-867 2667. www.riista.fi Toiminnanjohtaja: Jari Pigg, puh. 09-2727 8111. Apulaistoiminnanjohtaja: Sauli Härkönen, puh. 09-2727 8112, 050-5055 635. Talous: Pekka Lehikoinen, puh. 09-2727 8118, 0400-648 678. Metsästys ja riistanhoito, koulutus ja neuvonta: Marko Svensberg, puh. 09-2727 8117, 040-5573 827. Kehittämispäällikkö: Tuomo Pispa, puh. 09-2727 8115, 0400-700 778. Viestintä, Metsästäjä- ja Jägaren-lehdet: Klaus Ekman, puh. 09-2727 8116, 0400-463 943. Maria Nikunlaakso, puh. 09-2727 8119, 040-7425 626 Varasto ja tilaukset: Marion Sundqvist, puh. 09-2727 8150. Laitialan toimintakeskus: Metsästäjäntie 39, 16790 Manskivi, puh. 03-882 570, fax. 03-8825 711, Ilkka Ala-Ajos, 0500-817 913, Marko Muuttola, 050-9113 832. Osoitteenmuutokset ja metsästyskorttiasiat: 0303 9777 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistanhoitopiirit e-mail: etunimi.sukunimi@riista.fi Etelä-Häme: Lukiokatu 14, 13100 Hämeenlinna, puh. 03-644 650, fax. 03-6446 522. Riistapäällikkö Jyri Rauhala, puh. 0400-225 745. Etelä-Savo: Virastotie 3, PL 14, 51901 Juva, puh. 0440-452 830, fax. 015-452 831. Riistapäällikkö Petri Vartiainen, puh. 0500-257 407, vs. rh-neuvoja Teemu Lamberg, puh. 0400-257 407. Kainuu: Syväyksenkatu 1 B 27, 89600 Suomussalmi, puh. 0400-188 565, fax. 08-712 397. Riistapäällikkö Jukka Keränen, puh. 0400-137 028, rh-neuvoja Marko Paasimaa, puh. 0400-268 390. Keski-Suomi: Kauppakatu 19 A 7, 40100 Jyväskylä, puh. 020 7479 630, fax 020 7479 639. Riistapäällikkö Jukka Purhonen, puh. 0400 242 727, rh-neuvoja Olli Kursula, puh. 0400-243 414. Kymi: Pikkuympyräkatu 3 A, 49400 Hamina, puh. 0440-494 005 fax. 05-344 0998. Riistapäällikkö Erkki Kiukas, puh.0400-258 479, rh-neuvoja Jouni Tolvanen, puh. 040-7162 223. Lappi: Vanamokatu 3 D, 96500 Rovaniemi, puh. 016-3790 081, 0400-864 329 (tsto), fax. 016-3790 085. Riistapäällikkö Teuvo Eskola, puh. 0400-392 667, rh-neuvoja Urpo Kainulainen, puh. 0400-394 329. Karhupalvelunumero 016-379 0086. Oulu: Ratatie 41, PL 35, 91501 Muhos, puh. 08-5353 500, fax. 08-5333 555. Riistapäällikkö Keijo Kapiainen, puh. 0500-387 705, rh-neuvoja Harri Hepo-oja, puh. 0500-282 082. Pohjanmaa: Vapaudentie 32­34 B 21, 60100 Seinäjoki, puh. 0400-475 760, fax. 06-4217 225. Riistapäällikkö Jarkko Nurmi, puh. 0400-180 084, rh-neuvoja Juha Heikkilä, puh. 06-421 7222, 0400-180 083. Pohjois-Häme: Finnentie 8, 36200 Kangasala, puh. 03-3140 9400, fax. 03-3140 9450. Riistapäällikkö Jani Körhämö, puh. 0400-231 452, rh-neuvoja Marko Mikkola, puh. 03-3140 9417, 045-1359 690. Pohjois-Karjala: Teollisuuskatu 15, 80100 Joensuu, puh. 013-285 260, fax. 013-285 263. Riistapäällikkö Juha Kuittinen, puh. 013-285 261, 0400-376 189, rh-neuvoja Reijo Kotilainen, puh. 013-285 262, 0500-196 622. Pohjois-Savo: Kiekkotie 4, 70200 Kuopio, puh. 044-3653 810, fax. 017-2823 005. Riistapäällikkö Jouni Tanskanen, puh. 0500-376 800, rh-neuvoja Ville Hokkanen, puh. 050-4311 276. Ruots. Pohjanmaa: Kungsgårdsvägen 58 G, 65380 Vaasa, puh. 06-3560 352, fax. 06-3560 360. Riistapäällikkö Mathias Lindström, puh. 050-3490 175, rh-neuvoja Stefan Pellas, puh. 06-3560 351, 050-5117 279. Satakunta: Porintie 9, 29250 Nakkila, puh. 02-5319 000, fax. 02-5319 001. Riistapäällikkö Antti Impola, puh. 050-598 8857, rh-neuvoja Reima Laaja, puh. 050-742 354. Uusimaa: Sompiontie 1, 00730 Helsinki, puh. 09-3507 230, fax. 09-3872 878. vs. riistapäällikkö Visa Eronen, puh. 050-3661 114, vs. riistanhoidonneuvoja Markku Laulumaa, puh. 040-704 1843. Pääkaupunkiseudun metsästäjätoimisto: Veikko Seuna, puh. 09-3507 244, 0500-458 357. Varsinais-Suomi: Tehdastie 2, 21530 Paimio, puh. 02-4779 610, fax. 02-4779 615. Riistapäällikkö Mikko Toivola, puh. 02-477 9610, 0400-882 250, rh-neuvoja Jörgen Hermansson, puh. 02-4779 620, 0400-909 565. Riistantutkimus, PL 2, 00791 Helsinki, Käyntios.: Viikinkaari 4, puh. 020-57 511, fax. 020-5751 201. Ilomantsin riistantutkimusasema, 82900 Ilomantsi, puh. 020-57 511, fax. 020-5751 509. Joensuun riistan- ja kalantutkimus, Yliopistokatu 6, 80100 Joensuu, puh. 020-57 511, fax. 020-5751 409. Evon riistantutkimusasema, Rahtijärventie 291, 16970 Evo, puh. 020-57 511, fax. 020-5751 429. Oulun riistan- ja kalantutkimus, Tutkijantie 2 A, 90570 Oulu, puh. 020-57 511, fax. 020-5751 879. Taivalkosken riistan- ja kalantutkimus, Ohtaoja, 93400 Taivalkoski, puh. 020-57 511, fax. 020-5751 559. Turun riistan- ja kalantutkimus, Itäinen Pitkäkatu 3, 20520 Turku, puh. 020-57 511, fax. 020-5751 689. Metsähallitus Luontopalvelut / metsästys- ja riistanhoitoasiat Erätalouspäällikkö Olavi Joensuu, PL 81, 90101 Oulu, puh. 020-5646 609, 0400-290 707, olavi.joensuu@metsa.fi Ylitarkastaja vs. erätalouspäällikkö Jukka Bisi, puh. 040-5370 993, jukka.bisi@metsa.fi Ylitarkastaja Ahti Putaala, puh. 040-8272 574, ahti.putaala@metsa.fi Villi Pohjola Asiakaspalvelu ja lupamyynti puh. 020-344 122, www.villipohjola.com Riistan tauti- ja kuolinsyyselvitykset Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA, Oulun tutkimusyksikkö, Satamatie 15, 90520 Oulu, Postiosoite: PL 517, 90101 Oulu, puh. 020-772 003. Eläinnäytteet osoitteella: EVIRA, Matkahuolto, Oulu. Rengas-, hirvieläin ja siipimerkkilöydöt Suomen Metsästysmuseo Rengastustoimisto, PL 17, 00014 Helsingin yliopisto (Käyntios. P. Rautatienkatu 13), puh. 09-1912 8847. Metsästyskirjasto, arkisto. Tehtaankatu 23 A, 11910 Riihimäki, puh. 019-722 293, fax. 019-719 378, sähköposti: info@metsastysmuseo.com, internet: http://www.metsastysmuseo.com Metsästäjävakuutus Tiedustelut metsästykseen liittyvissä vakuutusasioissa: Tapiola-Yhtiöt puh. 09-4531. Suomen Metsästäjäliitto Kinturinkuja 4, PL 91, 11101 Riihimäki. Puh. vaihde 010 841 0050, fax. 010 841 0051 sähköposti: suomen@metsastajaliitto.fi, http://www.metsastajaliitto.fi Suomen Kennelliitto Kamreerintie 8, 02770 Espoo. Puh. 09-887 300, fax. 09-8873 0331, internet: http://www.kennelliitto.fi MKJ kansainvälistä edunvalvontaa Metsästäjä l 3 l 2010 l 87
• Suoraveloituksen ennakkoilmoitus Mikäli olette tehnyt pankkinne kanssa suoraveloitussopimuksen vuosittaisen riistanhoitomaksunne suorittamisesta, se veloitetaan valtuutuksessa ilmoitetulta tililtä 7.6.2010. Laskuttaja: Maksun aihe: Metsästäjäin Keskusjärjestö Riistanhoitomaksu 28 euroa metsästysvuodelta 1.8.2010 ­ 31.7.2011 Veloituksen tapahduttua lähetämme Teille maksumerkinnällä varustetun metsästyskorttinne heinäkuussa Metsästäjä-lehden numeron 4 mukana. Mikäli olette epävarma, oletteko tehnyt suoraveloitussopimuksen, tiedustelkaa asiaa omasta pankistanne. Huomautukset suoraveloituksesta tulee tehdä 31.5.2010 mennessä. HUOM! Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden numero 4/2010 kansiliitteessä heinäkuussa. Mikäli ette ole tehnyt suoraveloitussopimusta tai tekemänne sopimus on ollut virheellinen tai suoraveloitus tililtänne on epäonnistunut, Teille lähetetään tavalliseen tapaan heinäkuun Metsästäjä-lehden liitteenä tilillepanokortti riistanhoitomaksun maksamista varten.