• Julkaisija: 3 / 2011 äjäMetsästi leht a 60 vuott Hirvikannalle hoitosuunnitelma, s. 10 Julkiset hallintotehtävät pähkinänkuoressa, s. 6 Rata-aseet ja ­patruunat, s. 40 Riistataidetta, s. 48
• Vieraskynä Riistahallinto ja poliisi yhteistyössä Valtakunnan poliisiorganisaatio uudistui vuoden 2009 alusta voimakkaasti, kun 90 poliisilaitosta yhdistettiin 24 poliisilaitokseksi. Riistahallinnossa tapahtui merkittävä uudistus 1.3.2011, mutta uudistus ei muuttanut riistanhoitoyhdistyksiä, jotka ovat poliisin tärkein yhteistyökumppani eränkäyntiä ja riistaa koskevissa asioissa. Yhteistyön jatkuvuuden varmistamiseksi jokaiseen poliisilaitokseen on nimetty erävalvonnan yhdyshenkilö, jolla voi vastuualueellaan olla useita riistanhoitoyhdistyksiä. Yhdyshenkilön tehtävänä on varmistaa, että riistanhoitoyhdistysten järjestämä vapaaehtoistyö jatkuu hyvänä vaikka organisaatioissa tapahtuikin muutoksia. Yhteistyömuodoista vakiintunein on hirvieläimiin liittyvä suurriistavirka-apu eli SRVA, jota riistanhoitoyhdistyksiin luodut koneistot hoitavat hyvin ympäri vuoden. Tähän virka-apuun liittyviä lähtöjä on vuodessa tuhansia eli vähintäänkin hirvieläinonnettomuuksien määrä, joten vapaaehtoistyön taloudellinenkin arvo on merkittävä. Taajamapetokonfliktien hoitaminen määriteltiin SRVA sopimuksiin yhdenmukaisesti vuoden 2010 aikana. Hirvieläintilanteet on hoidettu ilman laskuja varsinkin, kun saatiin valtion kannanotto siihen, että talteen saaduista eläimistä ei tarvinnut enää tehdä rahatilitystä valtiolle. Sama asia lisättiin metsästyslain 83 a §:ään metsästyslain viime muutoksen yhteydessä. Kolaritilanteessa kuollut tai kolarin vuoksi lopetettu hirvieläin ja villisika kuuluvat riistanhoitoyhdistykselle. Suurpetotilanteet päättyvät poliisilain 25 §:n linjausten mukaisesti pääsääntöisesti siten, että uhkaksi koettu suurpeto on saatu karkotettua pois ihmisten läheisyydestä. Lopettamiseen on päädytty vasta sitten, kun muita keinoja ihmisuhkan poistamiseksi ei ole enää ollut. Varsinkin itäisessä Suomessa karhujen karkotuksia oli vuoden 2010 aikana varsin paljon ja ne keskittyivät muutaman riistanhoitoyhdistyksen hoidettaviksi. Karkotuksista aiheutuu ainakin matkakuluja ja mahdollisesti muitakin kustannuksia erilaisten välineiden ja karkotepanosten käytöstä. Nämä kustannukset on riistanhoitoyhdistysten syytä laskuttaa alueen poliisilaitoksilta sopimustekstin mukaisesti. Mitään valtakunnallisesti sovittua taksaa ei ole voitu määritellä, koska toimintaympäristöt eroavat suuresti toisistaan eri puolilla Suomea. Riistanhoitoyhdistyksillä on myös tärkeä rooli kehitettäessä ja toteutettaessa erävalvontaa, johon kohdistuu odotuksia varsinkin niillä alueilla, missä on jo kyetty yhteisillä valvontaiskuilla paljastamaan myös vakavampaa metsästysrikollisuutta. Näillä alueilla lisäksi hyvinä toimijoina olleet Metsähallituksen erätarkastajat ja Rajavartiolaitos. Parhaiten omat alueensa tuntevat kuitenkin paikalliset metsästäjät ja näiden kanssa suoritettavaan vihjekeruuseen laittomista teoista ja valvonnassa tehtävään yhteistyöhön poliisi tulevaisuudessakin tukeutuu. Markku Tuominen Rikoskomisario Keski-Uudenmaan poliisilaitos SRVA -toimikunnan poliisijäsen 14 Lännen riistamailla: Vesilintupäiväkirjat osa 3 Mitä mieltä sinä olet? Toimiiko poliisin ja riistanhoitoyhdistysten yhteistyö? Kerro mielipiteesi osoitteessa www.riista.fi/vieraskyna 2 l Metsästäjä l 3 l 2011
• Tässä numerossa 2 2011 2 Vieraskynä: Riistahallinto ja poliisi yhteistyössä 4 Eräkalenteri 5 Pääkirjoitus Skaala laajeni metsämyyriin ja myskihärkii 6 Lupahallinto Suomen riistakeskuksessa jäMetsästä lehti a 60 vuott 10 Hoitosuunnitelmalla linjataan tulevaa hirvikannan hoitoa 8 Varapuheenjohtajalta: Kohti avoimempaa riistapolitiikkaa 9 Hirviä ja suurpetoja salapyydetään yhä 10 Hoitosuunnitelmalla linjataan tulevaa hirvikannan hoitoa 14 Lännen riistamailla: Vesilintupäiväkirjat osa 3 24 Metsästäjä ja Jägaren metsästäjämaailman peileinä 30 Uutismakasiini 32 Lumijäljet riistakolmioilla talvella 2011 40 Rata-aseet ja patruunat 44 Ministeriön kuulumisia: Suurpetojen tappamat tai vahingoittamat koirat korvataan Oletko jäänyt ilman? 46 Metsästäjäliiton historia, osa 4: 48 Riistaa taiteessa 52 Eräaatoksia valtion mailta: 54 Riistatiedon jäljillä: Metsästys Etelä-Suomen luonnonsuojelualueilla tienhaarassa? Lisääkö tiedon määrä sen luotettavuutta ja käyttökelpoisuutta? 56 Ovatko hirvenmetsästysseurojen asenteet muuttumassa? 60 Paikallisten metsästäjien "kannat" hupenevat pohjoisessa 62 Uhanalaiset sorsat 64 Pilven päiväkirjasta, osa 3: 66 Ekin kanssa erällä: Tutustumista uusiin asioihin ja paikkoihin Eränkävijän keväteväät ­ Metsästysmuseo kerää muistitietoa metsästyksestä Lahtivaja kuntoon 62 Uhanalaiset sorsat 72 Muuttuva metsästys 70 Laatua riistankäsittelyyn: 74 Suomen riistakeskus tiedottaa 76 Kaupantekoa 79 Osoitteita Metsästäjä l 3 l 2011 l 3
• Teksti ja kuvat: Eerikki Rundgren Eräkalenteri TOUKOKUU Tunturien lakiosia asustava kiiruna ei laskeudu alas edes talven ankarimpina kuukausina. Pienikokoinen kanalintu onkin todellinen mestariselviytyjä, joka on sopeutunut täydellisesti arktisen elinympäristönsä ankariin olosuhteisiin. Toukokuun lopulla kevään vihdoin saapuessa myös Ylä-Lappiin kiiruna valmistautuu muiden eläimien tavoin pohjoisen lyhyeen lisääntymiskauteen. Karhuista ja muista suurpedoista on tullut muutamassa vuodessa merkittävä luontomatkailun vetovoimatekijä Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa. Reilusti yli puolet karhujen katselua ja kuvaamista tarjoavien yritysten asiakkaista tulee ulkomailta ja näistä valtaosa Keski-Euroopasta. Karhuturistien merkitys paikallistalouteen on huomattava varsinkin Kuhmossa ja Suomussalmella, missä on myös eniten karhunkatselua tarjoavia luontomatkailuyrityksiä. Markus Varesvuo Markus Varesvuon valokuvanäyttely "Selviytyjät" kertoo kiirunan lisäksi myös muista Suomessa talvehtivista linnuista. Eturivin lintukuvaajiimme kuuluvan Varesvuon kuvissa on upeita luontonäkymiä, draamaa ja yksityiskohtia, jotka kertovat lintujen keinoista selviytyä luonnon asettamista haasteista. Näyttely on esillä Inarissa Metsähallituksen Luontokeskus Siidassa 27.5.­25.9.2011. KESÄKUU Kesäpäivänseisauksena päivä on pisimmillään maapallon pohjoisella puoliskolla. Napapiirin pohjoispuolella aurinko ei laskeudu 21.6. ensinkään ja yötöntä yötä vietetään sitä pidempään mitä pohjoisempana ollaan. Esimerkiksi Enontekiön korkeudella aurinko ei laskeudu ollenkaan 24.5.­ 20.7. välisenä aikana. Karhuturismin sesonki kestää juhannukselta elokuun alkuun, sillä parhaat mahdollisuudet nähdä ja kuvata karhuja tarjoutuvat valoisina kesäiltoina ja -öinä. Karhunkatselu ja loppukesällä alkava karhunmetsästys eivät sulje pois toisiaan. Ulkomaalaisia karhuturisteja kesällä palvelevat yritykset majoittavat myöhemmin syksyllä karhujen ja muiden riistaeläinten perässä alueelle tulevia suomalaisia metsästysmatkailijoita. HEINÄKUU Murhijärven Saunasaaressa on säilynyt kulttuurihistoriallisesti merkittäviä kalamajoja viime vuosisadan alkupuolelta. Hirsirakennusten läheisyydessä on myös useita maakuoppia, jotka on tulkittu vielä kalamajojakin vanhempien kalahautojen eli -kammien pohjiksi. Suomussalmella sijaitseva Murhisalo on ollut ikimuistoisista ajoista lähtien Suomen ainoiden vienankarjalaisten kylien, Hietajärven ja Kuivajärven, eränautinta-aluetta. Murhisalon luonnonsuojelualueella ja sitä ympäröivillä laajoilla valtion mailla paikallisilla on vapaa metsästysoikeus. Myös ulkopaikkakuntalaiset voivat metsästää alueella lunastettuaan ensin valtion pienriistaluvan. Erämainen Murhisalon luonnonsuojelualue kuuluu kaikkiaan 115 590 hehtaarin laajuiseen Itä-Suomussalmen lupa-alueeseen. Keskiyön auringossa kylpevä Naltijärvi sijaitsee Pöyrisjärven erämaaalueella Enontekiön kunnassa. Luontaiselinkeinojen harjoittajilla on oikeus liikkua erämaassa moottoriajoneuvoilla, muiden täytyy Naltijärvelle päästäkseen kulkea lihasvoimin. Kesällä alueella retkeilee enimmäkseen kalamiehiä, syksyllä metsästäjät saapuvat riekko- ja vesilintujahtiin. 4 l Metsästäjä l 3 l 2011
• Pääkirjoitus Skaala laajeni metsämyyriin ja myskihärkiin Suomen riistakeskus on nyt ollut toiminnassa kolmisen kuukautta. Ne ovat olleet hyvin työteliästä aikaa uudelle organisaatiolle ja etenkin sen julkisille hallintotehtäville. Riistakeskus aloitti toimintansa samaan aikaan kun rauhoittamattomien lintujen rauhoitusaikaisten poikkeuslupien haku oli kiivaimmillaan. Muutamiin toimipaikkoihin tulla rysähti käsiteltäviksi näitä nimihirviöisiä lupahakemuksia jopa toistasataa kappaletta muiden poikkeuslupahakemusten lisäksi lainsäädännön ollessa juuri parhaillaan valinkauhassa. Uusi täsmentyneempi lainsäädäntö edellytti aikaisempaa useammin lisäselvitysten pyytämistä. Julkiset hallintotehtävämme joutuivat siten heti tulikokeeseen käsittelemään lupia uuden lainsäädännön mukaisesti. Ja hyvin ne ovat tulikokeesta selvinneet. Kiirettä on ollut ja pitkää päivää ovat esittelijät ja päälliköt painaneet. Tasaisesti on tullut kritiikkiä, palautetta, valitusta ja kehuja - hyvä niin. Se on yleensä onnistumisen merkki. Uusia eläimiäkin tuli lupahallinnon pariin. Tähän mennessä ovat ensimmäiset metsämyyrä- ja myskihärkäluvatkin tulleet riistahallinnossa käsitellyiksi. Selityksenä tälle repertuaarin laajenemiselle kerrottakoon, että maahantuontiluvatkin siirtyivät ministeriöstä riistakeskukselle. Paljon tuli riistahallintoon uutta uuden organisaation myötä vanhan lisäksi. Uusi lainsäädäntö toi mukanaan myös uusia tehtäviä, kuten edellä koetin parilla esimerkillä osoittaa, ja monia vanhoja tehtäviä siirtyi uudella tavalla tehtäväksi. Kritiikkiäkin on esitetty metsästäjien taholta siitä, että metsästäjien maksamilla riistanhoitomaksuvaroilla kustannettu riistahallintomme on ryhtynyt palvelemaan yhä enemmän myös muita kuin metsästäjiä. Niin se vain on ­maailma muuttuu ja riistahallinnonkin oli muututtava ja avauduttava yhä enemmän palvelemaan koko yhteiskuntaa ja sen erilaisia tieto- ja palvelutarpeita. Olipa sitten kyse eläinten maahantuonnista tai vain ihmisten halusta saada tietää eläimistöstämme, luonnosta, metsästyksestä, eränkäynnistä tai vaikkapa kaloista ja ravuista. Varsinaista palveluiden prosessia ollaan riistakeskukseen parhaillaan rakentelemassa samoin kuin mietitään kestävän riistatalouden prosessin toimintatapoja. Uudistumistyö on siis edelleen käynnissä näiden kahden hyvin keskeisen prosessien osalta ja niiden rakentaminen jatkuu koko tämän vuoden ajan. Metsästäjät ovat edelleen asiakkaistamme tärkeimmät, mutta riistahallinto pyrkii palvelemaan kaikkia kansalaisia heidän riistallisissa ja eläimiin liittyvissä tarpeissaan - isoissa ja pienissä. Kevään mittaan tuli minulle aika monta yhteydenottoa myös supikoirista ja niiden runsaudesta. Ahkerat pyyntimiehet, todellisen luonnonhoitotyön tekijät, olivat saaneet runsaasti saalista pysäyttävillä koirillaan, haaskoiltaan tai kuka mitenkin, mutta saaliin runsaus oli monin paikoin hämmästyttävää. Useita kymmeniä ja jopa lähemmäksi sata saaliiksi saatua supikoiraa tuhannelta hehtaarilta on paljon. Kuinka paljon supeja jää vielä jäljelle ja mikä on niiden vaikutus luonnossamme? Sitä on hyvä pohtia näin luppoaikana itse kunkin oman pyyntialueensa osalta. Vai onko tämä luppoaikaa? Eipä taida olla kuin varsinaisen pyynnin osalta. Loukut ja satimet pysykööt virittämättöminä tähän aikaan vuodesta, mutta iskuvasarat ja iskurit olkoot liikkeessä lukonkehyksissä ja lukoissa. Nyt on hyvää ja rauhallista aikaa käydä ampumaradalla treenaamassa liikeratoja sekä silmän ja käden yhteispeliä. Kannattaa kilauttaa kaverille ja tehdä muutama kierros kiekkoradalla ja pahvitaulun parissa. Niin muuten ­ ja ottakaa niitä nuoria mukaan. Metsästäjä l 3 l 2011 l 5 Jari Pigg Päätoimittaja PS! Riistanhoitoyhdistysten rooli uudessa riistahallintolaissa korostui selvästi. Eräs niiden tärkeimmistä sidosryhmätoiminnoista on SRVA-toiminta, joka perustuu poliisin ja riistanhoitoyhdistysten yhteistyöhön. Vieraskynässä rikoskomisario Markku Tuominen, poliisin edustaja SRVA-työryhmässä, korostaa tämän yhteistyön merkitystä myös poliisin kannalta. SRVA-toiminta on meillä talkootyötä tyypillisimmillään. Tästä on hyvä jatkaa!
• Sauli Härkönen, va. julkisten hallintotehtävien päällikkö, Suomen riistakeskus Lupahallinto Suomen riistakeskuksessa I Suomen riistakeskuksen perustamisen myötä riistanhoitopiirien ja maa- ja metsätalousministeriön hoitamista metsästystä koskevista lupahallintoasioista tuli Suomen riistakeskuksen ns. julkisia hallintotehtäviä. Paperinmakuisesta byrokratiaan viittaavasta nimestään huolimatta lupahallintoasiat hoidetaan pitkälti entisten menettelyjen viitoittamalla tiellä Suomen riistakeskuksen aluetoimistoissa. Lainsäädännön perusteellinen uudistaminen toi kuitenkin mukanaan eräitä muutoksia, joista lupahallinnon asiakkaiden on hyvä tietää. l Isoimpana periaatteellisena muutoksena voidaan pitää sitä, että julkiset hallintotehtävät on eriytetty riistahallintolain nojalla muusta Suomen riistakeskuksen toiminnasta julkisten hallintotehtävien päällikön alaisuuteen. Riistahallintolain mukaan hän on riippumaton julkista hallintotehtävää hoitaessaan. Koska yksittäisten hallintopäätösten määrä tulee olemaan noin 4000 vuositasolla, julkisten hallintotehtävien päälliköllä ei ole käytännössä mahdollisuuksia tehdä yksin kaikkia päätöksiä. Tämän vuoksi riistahallintolaki mahdollistaa lupahallintoasioiden delegoimisen riistakeskuksen muulle henkilöstölle. Myös näin määrätyt henkilöt ovat riippumattomia julkista hallintotehtävää hoitaessaan. Delegointia ei voi tehdä kuitenkaan kenelle tahansa. Riistahallintolain mukaan julkisten hallintotehtävien päällikkö voi kirjallisesti määrätä Suomen riistakeskuksen henkilökuntaan kuuluvan käyttämään julkista valtaa vain sellaisissa asioissa, joiden käsittelemiseen ja ratkaisemiseen hänellä voidaan katsoa olevan riittävä koulutus ja kokemus. Lisäksi erityisenä vaatimuksena on, että henkilökuntaan kuuluva voidaan määrätä ratkaisemaan metsästyslaissa tarkoitettuja poikkeuslupia vain erityisestä syystä. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan mukaan tällainen erityinen syy voi olla esimerkiksi poikkeuksellisen syvällinen perehtyminen tietyn suurpetolajin käyttäytymiseen ja levinneisyyteen. Laista seuraavien vaatimusten vuoksi riistakeskuksen henkilöstöllä on tätä nykyä aiemmasta poikkeavia toimenkuvia lupahallintoasioihin liittyen. Uudenlaisesta organisoitumisesta riippumatta lupahallintoasiat hoidetaan tutuissa aluetoimistoissa tuttujen toimihenkilöiden toimesta, eikä tämän sisäisen organisoitumisen pitäisi näkyä asiakkaille muussa kuin siinä, että suurimmassa osassa päätöksiä on nykyään kahden henkilön nimet ­ päättäjän ja esittelijän. Ainoastaan pyyntiluvat ja hirvieläinten pyyntiluvat voidaan ratkaista ilman esittelyä eli ratkaisun tekee yksi henkilö. Esittelymenettely, jossa henkilöt voivat olla päätöstä tehtäessä eri puolilla Suomea, ei kuitenkaan hidasta päätöksentekoa, sillä päätökset voidaan allekirjoittaa sähköisesti. Suomen riistakeskus voi tehdä päätöksiä seuraavissa lupa-asioissa: 1) pyyntiluvat (ML 10 §) a. euroopanmajava, itämeren norppa ja halli b. peltopyy muualla kuin Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maa kunnissa 2) hirvieläinten pyyntiluvat (ML 26 §) a. kuusipeura, saksanhirvi, japaninpeura, hirvi, valkohäntäpeura ja metsäpeura 3) poikkeusluvat (ML 41 §) ­ ML 41 §:ssä tarkoitettu poikkeuslupa ahman, suden, karhun, saukon, ilveksen, euroopanmajavan, hallin, kirjohylkeen, itämeren norpan, hillerin, näädän ja metsäjäniksen tappamiseen tai pyydystämiseen (ML 41 a §:n 1 momentti) ­ sutta, karhua, saukkoa ja ilvestä koskeva ML 41 §:ssä tarkoitettu poikkeuslupa tarkoin valvotuissa oloissa valikoiden ja rajoitetusti tiettyjen yksilöiden pyydystämiseksi tai tappamiseksi (ML 41 a §:n 3 momentti) ­ ML 41 §:ssä tarkoitettu poikkeuslupa 5 §:ssä tarkoitettujen riistalintujen ja rauhoittamattomien lintujen pyydystämiseen tai tappamiseen (ML 41 b §:n 1 momentti) ­ ML 41 §:ssä tarkoitettu poikkeuslupa tiukasti valvotuissa oloissa ja valikoivasti tiettyjen muiden kuin rauhoittamattomien lintujen pienien määrien tappamiseksi, pyydystämiseksi, hallussa pitämiseksi tai muutoin asiallisen hyötykäytön mahdollistamiseksi (ML 41 b §:n 2 momentti) ­ muita kuin ML 41 a §:ssä tarkoitettuja riistanisäkkäitä koskeva 41 §:n mukainen poikkeuslupa (ML 41 c §) ­ lupa poiketa moottorikäyttöisten kulkuneuvojen käytön rajoituksista, pyyntivälineitä ja Lupatyypit Lainsäädännön muutoksilla metsästyslain lupajärjestelmää muutettiin niin, että pyyntiluvista eriytettiin rauhoituksesta poikkeamista koskevat luvat sekä vahinkoperusteiset poikkeusluvat. Muutoinkin muutoksilla on pyritty selkiyttämään lupajärjestelmää. 6 l Metsästäjä l 3 l 2011 Reijo Orava
• pyyntimenetelmiä koskevista kielloista ja metsästysaseen kuljettamista koskevista säännöksistä sekä koiran kiinnipitovelvollisuudesta ­ lupa poiketa moottorikäyttöisten kulkuneuvojen käytön rajoituksesta sekä metsästysaseen kuljettamista koskevista säännöksistä silloin, kun hakija on pysyvästi tai pitkäaikaisesti liikuntarajoitteinen 4) lupa poiketa rauhoittamattoman eläimen pyyntivälineitä ja -menetelmiä koskevasta kiellosta (ML 49 a §) 5) lupa koirakokeeseen ja koiran kouluttamiseen (ML 52 §:n 1 momentti) 6) lupa suden, karhun, saukon ja ilveksen metsästämiseen käytettävän koiran metsästyskokeiden järjestämiseen ja tällaisen koiran kouluttamiseen (ML 52 §:n 3 momentti) 7) uusi pyyntilupa (ML 29 §) 8) lupa eräisiin riistanhoidollisiin toimenpiteisiin (ML 40 §) 9) lupa vierasperäisen eläimen maahantuontiin ja luontoon laskemiseen (ML 42 §). Lisäksi Suomen riistakeskus voi peruuttaa myöntämänsä pyyntiluvan, hirvieläimen pyyntiluvan tai poikkeusluvan. Peruutus voidaan tehdä poliisin tai rajavartiolaitoksen esityksestä, jos luvan saaja rikkoo metsästyslain tai sen nojalla annettuja säännöksiä. Sama koskee olennaista lupaehtojen rikkomista. siirtymistä ennakoidusta käsittelyajasta. Jos hakemus koskee poikkeuslupaa kiellettyjen pyyntivälineiden tai pyyntimenetelmien käyttöön, hakijan on esitettävä hakemuksessaan syy, jonka vuoksi pyynnissä tarvitaan kiellettyä pyyntivälinettä tai pyyntimenetelmää. Hakemus kielletyn pyyntivälineen tai pyyntimenetelmän käyttämiseen voidaan käsitellä yhdessä eläimen pyydystämistä tai tappamista koskevan poikkeusluvan kanssa. Suomen riistakeskus voi vaatia, että hakijan on liitettävä riistaeläimiä koskevaan poikkeuslupahakemukseensa selvitys metsästysoikeudesta alueella, johon lupaa haetaan. Poikkeuslupien nojalla saadun saaliin osalta on otettava huomioon, että poikkeusluvan nojalla saaliiksi saatu susi, karhu, saukko, ilves ja ahma kuuluvat valtiolle ja ne on toimitettava riistaeläinten tutkimusta tekevälle tutkimuslaitokselle. Tutkimuslaitoksen tulee hävittää riistaeläin, luovuttaa se yleishyödylliseen tarkoitukseen tai myydä valtion lukuun. Varishäkit ja lokkiloukut Elävänä pyytävää loukkua tai vastaavaa pyyntilaitetta (esim. varis- ja lokkihäkit/-loukut) ei ole sallittu käyttää rauhoittamattomien lintujen pyynnissä. Kielto tuli voimaan 1.3.2011 valtioneuvoston asetuksella (170/2011) metsästysasetuksen muuttamisesta. Kyseisessä muutoksessa rauhoittamattomat linnut poistettiin metsästysasetuksen 11 §:n 1 momentin lajiluettelosta, jossa mainitaan ne lajit, joiden pyynnissä elävänä pyytävää loukkua tai vastaavaa pyyntilaitetta saa käyttää. Suomen riistakeskuksella ei ole valtuutusta poiketa loukkujen käyttökiellosta (= sallia loukkujen käyttöä) rauhoittamattomien lintujen pyynnissä. Majavanpatojen ja asuttujen pesien purkuluvat Piisamin ja majavan asuttuun pesään liittyvän padon tai muun rakennelman saa vahinkojen estämiseksi rikkoa 15.6.­30.9. välisenä aikana metsästysasetuksen 26 §:n nojalla. Muuna aikana rikkominen ei ole sallittua. Tähän liittyen tiedoksi, että Suomen riistakeskuksella ei ole valtuutusta antaa lupaa patojen ja asuttujen pesien purkamiseksi. Valtuutus hävisi metsästysasetuksen muutoksen myötä, joka tuli voimaan 1.3.2011. Koirakokeet ja koiran kouluttaminen Metsästyslain 52 §:n mukaan Suomen riistakeskus voi koirakokeen pitämiseksi tai koiran kouluttamiseksi antaa luvan poiketa 51 §:n 1 momentissa säädetystä velvollisuudesta (koiran kiinnipitovelvollisuudesta 1.3.­19.8.). Koirakokeen ja kouluttamisen tulee tapahtua siten, että rauhoitettuja riistaeläimiä ei niiden lisääntymisaikana häiritä. Hirvieläinten rauhoituksen estämättä saadaan hirvieläinten metsästykseen käytettävän koiran metsästyskokeita järjestää ja tällaista koiraa kouluttaa elokuun 20 päivästä joulukuun loppuun. Vastaavasti saadaan muuhun metsästykseen käytettävän koiran metsästyskokeita järjestää ja tällaista koiraa kouluttaa elokuun 20 päivästä helmikuun loppuun. Koirakokeen ja kouluttamisen tulee tapahtua siten, että rauhoitettuja riistaeläimiä ei vahingoiteta. Edellä olevan lisäksi on otettava huomioon, että suden, karhun, saukon ja ilveksen metsästämiseen käytettävän koiran metsästyskokeiden järjestämiseen ja tällaisen koiran kouluttamiseen on oltava Suomen riistakeskuksen myöntämä lupa. Lupapäätökset ovat maksullisia Suomen riistakeskuksen tekemät lupapäätökset ovat maksullisia. Päätösmaksu on 25 euroa, ellei kyseessä ole poikkeusluvan uudistaminen sen voimassaoloaikana, jolloin maksu on 15 euroa. Maksuista säädetään tarkemmin Suomen riistakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten julkisten hallintotehtävien maksuista annetussa maa- ja metsätalousministeriön asetuksessa (174/2011). Poikkeuslupien hakemisessa huomioitavaa Poikkeuslupaa koskevassa hakemuksessa on mainittava poikkeusluvan kohteena oleva eläinlaji ja eläinlajin pyydystettävien yksilöiden määrä, jos kyseessä on tietyn yksilön tai tiettyjen yksilöiden pyydystäminen tai tappaminen. Lisäksi hakemuksessa tulee yksilöidä, millä laissa säädetyllä poikkeusperusteella lupaa haetaan. Myös hakemuksen perusteluihin tulee kiinnittää erityistä huomiota. Jos hakija ei perustele hakemustaan riittävän yksityiskohtaisesti, johtaa se vääjäämättä lisäselvityspyyntöön. Osaltaan tämä voi hidastaa hakemuksen käsittelyä ja päätösajankohdan Lisätietoa internetistä ja aluetoimistoista Lupahallintoon liittyvistä asioista saa lisätietoa www.riista.fi -sivuston lupahallintosivuilta, joilta voi myös ladata lupahakemuslomakkeet. Suomen riistakeskus kannustaa valmiiden lomakepohjien käyttämiseen, sillä niissä vaadittujen tietojen antamisella voi olla ratkaiseva merkitys hakemuksen nopean käsittelyn mahdollistamisessa. Lisäksi aluetoimistot palvelevat lupahallintoasioissa, kuten ennen vanhaan riistanhoitopiiriaikana tuttujen toimihenkilöiden kautta. l Karhun haukuttamislupien osalta on tullut paljon kyselyjä riistakeskukseen. Linjaukset niissä tulevat menemään lain perustelujen viitoittamalla tiellä: "... direktiivin liitteen IV riistaeläinlajien häiritseminen koirakokeita pitämällä ja koiria kouluttamalla edellyttäisi aina lain 41 §:n ja 41 a §:ssä säädettyä poikkeuslupaa. Koiran kouluttamista ja koiran metsästyskokeiden järjestämistä varten tarvittava lupa päätettäisiin samanlaisessa lupamenettelyssä kuin muutkin poikkeuslupahakemukset. Luontodirektiivin liitteen IV riistaeläinlajeja Suomessa ovat susi poronhoitoalueen ulkopuolella sekä karhu, saukko ja ilves. Nämä lajit ovat rauhoitettu ympäri vuoden. Lain 41 §:n 4 momentissa olisi valtioneuvoston asetuksenantovaltuus, jota voisi tarvittaessa käyttää myös, jos häiritsemistä varten annettavien poikkeuslupien sääntely sitä edellyttää. Käytännössä lupa esimerkiksi karhun haukuttamiseen voitaisiin myöntää lain 41 a §:n 1 momentin 1--4 kohtien perusteella eli niin sanottuna vahinkoperusteisena poikkeuslupana. Käytännössä karhun haukuttaminen voitaisiin perustella esimerkiksi yleisen turvallisuuden kannalta ja erityisen merkittävän vahingon välttämiseksi. Karhunhaukkutaipumuksia omaavia koiria tarvitaan myös erilaisten konfliktitilanteiden hoitamiseen. Karhujen karkotustilanteisiin etenkin taajamissa ja vahingoittuneiden karhujen jäljestämiseen tulee olla riittävän kokeneita koiria käytettävissä viranomaisten avuksi ja niitä tulee saada paikalle lyhyellä varoitusajalla. 41 a §:n 3 momentti koskee luontodirektiivin mukaan tiettyjen yksilöiden pyydystämistä ja tappamista, joten se ei sovellu momentissa tarkoitettujen riistalajien haukuttamiseen." Metsästäjä l 3 l 2011 l 7
• Varapuheenjohtajalta Kohti avoimempaa riistapolitiikkaa Sanotaan, että metsäkanalintu on lumikiepissä kuin herran kukkarossa. Viime talvi tarjosi metsäkanalinnuille mitä parhaimman mahdollisuuden tähän herran kukkarossa yöpymiseen. Lunta oli runsaasti koko maassa. Paksu lumikerros oli pehmeää ja siten mahdollisti lintujen lumikieppiin menon. Kovina pakkaspäivinä metsäkanalinnut saattavat viettää vuorokaudesta suurimman osan aikaa lumikiepissään. Sieltä poistutaan vain pakollisille ruokailureissuille. Lumikiepin tarjoama suoja on todella tehokas, lämpötila kiepissä nousee plussan puolelle kovillakin pakkasilla. Lisäksi se on erinomainen suoja petoja vastaan. Puusta kieppiin pudottautuva lintu jättää hyvin vähän hajujälkiä lumen pintaan. Tulevaa syksyä ajatellen näyttäisi, että on hyvät mahdollisuudet tulla toinen runsas lintuvuosi peräkkäin. Kaikki riippuu alkaneesta keväästä ja alkukesästä. Metso ja teeri pyöräyttelevät ensimmäisiä munia jo toukokuun ensimmäisestä viikosta alkaen. Munintavaihe kestää 10 -11 vuorokautta, jonka jälkeen alkaa noin 25 vuorokauden hautomisurakka. Poikaset kuoriutuvat pääosin juhannuksen alusviikolla, sille viikolle ja parille seuraavalle toivotaan mahdollisimman lämmintä ilmaa ­ pidetään peukkuja pystyssä. Kylmä ja sateinen ilma olisi hengenvaarallinen yhdistelmä pienille poikasille. Riistakantojen hyvinvointi oli myös yksi tärkeä syy riistahallinnon uudelleen järjestelyyn. Maaliskuun alussa voimaanastuneen uuden riistahallintolain valmistelun yhteydessä oli myös tavoitteena vahvistaa sidosryhmien vaikutusmahdollisuuksia riistapolitiikkaan avoimuuden ja laajemman vuorovaikutuksen lisäämiseksi. Maa- ja metsätalousministeriö nimittää uuden Suomen riistakeskuksen hallituksen sekä alueelliset riistaneuvostot ja valtakunnallisen riistaneuvoston. Näissä nimityksissä tulee noin 70 sidosryhmien edustajaa valituksi riistahallinnon eri tehtäviin ja jokaiselle valitaan myös varahenkilö. Riistanhoitoyhdistyksien hallituksiin on riistakeskuksen toimesta nimitetty noin 300 maanomistajajärjestöjen edustajaa varahenkilöineen. Henkilöt on nimetty yhdistyksen toiminta-alueen merkittävien maanomistajajärjestöjen esittämistä ehdokkaista. Valitut rhy:n hallituksen jäsenet aloittavat toimintansa heti ja ovat mukana jo toukokuun alussa antamassa lausuntoja mm. tulevan syksyn hirviluvista. Valtakunnallinen riistaneuvosto ja alueelliset riistaneuvostot on nimitetty huhtikuun aikana. Suomen riistakeskuksen hallitus nimitetään toukokuun loppuun mennessä. Siirtymäsäännöksen perusteella väliaikaisena hallituksena toimii entinen Metsästäjäin Keskusjärjestön hallitus. Valtakunnallisessa riistaneuvostossa on 8 sidosryhmien edustajaa sekä 15 riistanhoitoyhdistyksien aluekokousten esittämää jäsentä. Valtakunnallinen riistaneuvosto on strateginen toimielin, joka käsittelee laajakantoisia riistataloutta ja riistaeläinkantoja koskevia asioita. Alueellisissa riistaneuvostoissa (15 kpl) on myös vahva sidosryhmien edustus. Neuvostoihin kuuluvat maakuntaliiton, ELY-keskuksen, metsäkeskuksen ja maanomistajajärjestöjen edustajat sekä kuusi riistanhoitoyhdistyksien aluekokousten esittämää jäsentä. Tällä kokoonpanolla tulee maakunnallisten viranomaistahojen ja maanomistajajärjestön ääni hyvin kuulluksi. Suomen riistakeskuksen hallitus on ylin päättävä toimielin. Hallituksen kymmenhenkiseen kokoonpanoon esittää valtakunnallinen riistaneuvosto kuusi jäsentä edustamaan metsästäjiä. Lisäksi hallitukseen kuuluvat maa- ja metsätalousministeriön, riistantutkimuslaitoksen, henkilöstön sekä maa - ja metsätaloutta edustavan järjestön edustaja. Lakiuudistuksen yhteydessä on sidosryhmien asema selvästi vahvistunut. Riistaneuvostojen työssä tulevatkin korostumaan vuorovaikutustaidot, kompromissipäätöksiä joudutaan tekemään. 8 l Metsästäjä l 3 l 2011 Risto Hanhineva varapuheenjohtaja Suomen riistakeskus
• Maria Nikunlaakso Hirviä ja suurpetoja salapyydetään yhä Hirven salakaatoja, myrkyn ja vaahtokumipalojen käyttöä suurpetojen tappamiseen, haaskan käyttöä karhunmetsästyksessä, ahman loukkupyyntiä, suden jalkanarupyyntiä, suurpetojen ja hirvien ajattamista kelkalla, auton hyväksikäyttöä hirvenmetsästyksessä... Muun muassa tällaista on salapyynti Suomessa Metsähallituksen tuoreen Erävalvontaraportti 2010:n mukaan. l Viime vuonna valtion metsissä kirjattiin kaikkiaan 17 hirvieläinten salakaatotapausta, joista 16 kohdistui hirveen ja 1 metsäpeuraan. Pääosa salakaadoista tapahtui Lapissa. Kirjattujen salakaatojen määrä oli hieman pienempi kuin vuonna 2009, mutta varsin keskimääräisellä tasolla. Suurpetoihin kohdistunutta laitonta tappamista tilastoitiin edellisvuosia vähemmän. Erityisen huolestuttavia ovat kuitenkin uudenlaisten tappotapojen ilmaantuminen eli tapaukset, joissa maastoon on viety myrkkyä tai vaahtokumipaloja, joihin petojen lisäksi ovat vaarassa kuolla myös esimerkiksi koirat. Kuinka yleistä salapyynti on? Salapyynnin yleisyydestä ei ole tarkkaa tietoa. ­ Ilmiönä salapyyntiä voisi verrata rattijuopumuksen. Se on varsin marginaalinen, mutta silti olemassa oleva ilmiö, jota yritetään estää, mutta silti sitä esiintyy, vertaa vs. erätalouspäällikkö Jukka Bisi Metsähallituksesta. Erätarkastajia on koko maassa 11. He tekevät yhteistyötä eri viranomaisten kuten poliisin, rajavartiolaitoksen ja tullin kanssa, ja myös riistanhoitoyhdistykset ovat apuna erävalvonnassa. Silti valvonnan resurssit ovat pintaaloihin suhteutettuna varsin pienet, ja heikoimmalle valvonnalle jäävät isot, kaukana kaikesta olevat alueet. Selvää siis on, että salapyyntiä tapahtuu enemmän kuin mitä pystytään raportoimaan. Ammattimaisesta salametsästyksestä, jolla tehtäisiin bisnestä, on erittäin vaikea saada näyttöä. ­ Salapyynnin kirjo on laidasta laitaan, hyvinkin impulsiivisesta tarkkaan suunniteltuun toimintaan, kertoo erätarkastaja Markus Aho. Luonnossa liikkujilta saadut vihjetiedot ovat tärkeä apu erätarkastajille. Metsästyskaudella erätarkastajien puhelin soikin tiiviisti. Erätarkastaja saapuu paikalle suhteellisen nopeasti joko itse tai hälyttää avuksi rajavartijan ­ toki tapauksen akuuttiudesta riippuen. Metsästäjillä lupa-asiat kunnossa Vaikka salapyynti joskus antaakin ikävän leiman koko metsästyksen maineelle, kyseessä on kuitenkin varsin marginaalinen ilmiö. Valtaosa metsästäjistä on varsin lainkuuliaista porukkaa, jolla on lupa-asiat kunnossa. Lupatarkastuksia tehdään 8 000­ 10 000 vuosittain. Metsästäjiin näistä tarkastuksista kohdistuu pari tuhatta, ja ongelmia luvissa on alle prosentilla metsästäjistä, kun taas kalastajista peräti viidellä prosentilla lupa-asiat eivät ole kunnossa. Eniten rikkeitä on maastoliikenteessä, jossa joka kymmenennellä tarkastetulla luvat eivät ole kunnossa. l ­ Jokainen laillisesti toimiva metsästäjä on myös valvoja. Luonnossa liikkujilta saadut vihjetiedot ovat tärkeä apu erätarkastajille, kertovat erätarkastajat Heikki Säkkinen (vas.) ja Markus Aho. Metsästäjä l 3 l 2011 l 9
• Jani Körhämö, projektipäällikkö, Suomen riistakeskus Hirvikannalle hoitosuunnitelma Hannu Huttu 10 l Metsästäjä l 3 l 2011
• L Suomen riistakeskuksen tärkeänä uutena tehtävänä on riistaeläinlajeja tai niiden elinympäristöjen hoitoa koskevien hoitosuunnitelmien valmistelu, laatiminen ja päivittäminen. Ensimmäisenä pilottihankkeena on otettu työn alle hirvikannan hoitosuunnitelma. Se laaditaan maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa projektissa ja työn on määrä olla valmiina vuoden 2012 loppuun mennessä. l Laji- ja elinympäristökohtaiset hoitosuunnitelmat ovat maa- ja metsätalousministeriön johtaman niin sanotun julkisen riistakonsernin keskeisimpiä strategisia hankkeita. Hoitosuunnitelmissa kootaan yhteen kohdelajien kannanhoidon linjaukset ja käytännön toimenpiteet, jotta lajeja voidaan hoitaa pitkäjänteisesti ja tavoitteellisesti. Hoitosuunnitelmien avulla eri tahojen näkemykset ja intressit pyritään sovittamaan yhteen, minkä vuoksi sidosryhmien ja kansalaisten osallistaminen suunnittelutyöhön on ollut keskeinen asia suunnitelmien valmistelussa heti alusta alkaen. Aiemmin maa- ja metsätalousministeriö on teettänyt susikannan, karhukannan, ilveskannan, metsäpeurakannan, peltopyykannan sekä itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelmat. Parhaillaan valmistelussa ovat myös metsäkanalintujen sekä kosteikkoelinympäristöjen hoitosuunnitelmat. Tavoitteiden yhteensovittamista Hirvikanta ja sen säätely on etenkin korkean hirvikannan aikoina noussut voimakkaan yhteiskunnallisen keskustelun kohteeksi. Kritiikkiä on kohdistettu erityisesti hirvikannan säätelyjärjestelmän toimivuuteen ja hirvikannan koon vaihteluihin. Keskustelun ytimessä on yleensä kysymys eri osapuolten näkemyksistä hirvikannan sopivasta koosta sekä siitä, miten ja kenellä on ja tulisi olla mahdollisuus vaikuttaa hirvikannan säätelyyn. Hirvikantaan liittyy ristiriitaisia tavoitteita riippuen siitä, katsooko asiaa vaikkapa metsänomistajan, metsästäjän, metsästysmatkailuyrittäjän tai vaikkapa autoilijan näkökulmasta. Suhde hirvikantaan mutkistuu entisestään, kun moni huomaa katsovansa asiaa useasta näkökulmasta samanaikaisesti. Hirvikannan hoitosuunnitelman tavoitteena on sovittaa hirvikan- taan liittyviä ristiriitaisia tavoitteita yhteen siten, että hirvikannan hoidossa voitaisiin saavuttaa eri osapuolten kannalta mahdollisimman tyydyttävä tilanne. Hirveä voidaan pitää monella tavalla maamme merkittävimpänä riistaeläimenä, ja hirven taloudellinen merkitys on mittava niin riistasaaliina saadun hyödyn kuin hirven aiheuttamista vahingoista kärsittävän haitan näkökulmasta katsottuna. Riistasaaliin laskennallisella arvolla mitattuna hirvisaaliin arvo kattaa noin kaksi kolmasosaa koko riistasaaliin arvosta Suomessa, ja esimerkiksi vuonna 2009 hirvisaaliin teoreettiseksi arvoksi arvioitiin kuuden euron kilohinnalla laskettuna noin 50 miljoonaa euroa. Lisäksi hirvenmetsästykseen liittyy huomattavia virkistysarvoja, joiden mittaaminen euroissa on vielä huomattavasti vaikeampi tehtävä. Hirvi on myös merkittävä osa ekosysteemiä ja vaikuttaa monin tavoin muiden lajien elämään laiduntamalla suomalaista metsäluontoa ja tarjoamalla elintärkeän ravintovaran suurpedoillemme. Haittoja hirvi aiheuttaa liikenteessä, missä on viime vuosina sattunut noin 1500 hirven ja tienkäyttäjien yhteentörmäystä vuosittain. Hirvieläinonnettomuuksissa aiheutuneiden aineellisten ja henkilövahinkojen laskennalliset kustannukset nousevat vuosittain kymmeniin miljooniin euroihin. Lisäksi hirvi aiheuttaa ravinnonkäyttönsä vuoksi vahinkoja maa- ja metsätaloudelle. Riistaeläinvahinkojen korvausjärjestelmän perusteella maksettujen korvausten kokonaismäärä on noussut enimmillään yli 5 miljoonaan euroon vuodessa ja osa vahingoista jää korvausjärjestelmän ulkopuolelle. Intressiryhmät voivat osallistua hoitosuunnitelman laatimiseen alueellisten riistaneuvostojen ensi syksynä järjestämissä sidosryhmätilaisuuksissa. Suunnitelmaan mahdollisuus vaikuttaa Hirveen ja hirvikannan hoitoon eri tavoin liittyvät intressiryhmät osallistetaan hoitosuunnitelman laatimiseen alueellisten riistaneuvostojen koolle kutsumissa sidosryhmätilaisuuksissa, joita järjestetään jokaisen Suomen riistakeskuksen aluetoimiston alueella kahteen kertaan hankkeen aikana. Ensimmäiset sidosryhmätilaisuudet ajoit- tuvat syys­lokakuulle 2011 ja toinen kierros käydään keväällä 2012. Sidosryhmätilaisuuksien lisäksi näkemyksiä kartoitetaan sähköisellä kyselyllä, jossa kaikilla kansalaisilla on mahdollisuus antaa vastauksiaan kysymyksiin ja esittää mielipiteitään hirvikannan hoitoon liittyen. Projektin vaiheita ja osallistumismahdollisuuksia esitellään tarkemmin seuraavassa Metsästäjälehdessä. Hirvikannan hoitosuunnitelmaprojektia ohjaa maa- ja metsätalousministeriön nimeämä ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimii ylitarkastaja Janne Pitkänen maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosastolta. Ohjausryhmän muut jäsenet ovat ylitarkastaja Sanna Paanukoski maa- ja metsätalousministeriön metsäosastolta, ylitarkastaja Matti Osara ympäristöministeriöstä, tutkimusjohtaja Vesa Ruusila Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta, vanhempi tutkija Juho Matala Metsäntutkimuslaitoksesta, palvelupäällikkö Eino Piri Metsähallituksesta sekä Suomen riistakeskuksesta va. julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen. Hirvikannan hoitosuunnitelman valmistelusta vastaa Suomen riistakeskus ja hankkeen projektipäällikkönä toimii Jani Körhämö. Suunnitelman valmisteluun osallistuu myös joukko asiantuntijoita muun muassa riistantutkimuksen ja metsäntutkimuksen alalta ja Suomen riistakeskuksesta. l Hoitosuunnitelmien avulla eri tahojen näkemykset ja intressit pyritään sovittamaan yhteen. Metsästäjä l 3 l 2011 l 11
• Jani Körhämö, projektipäällikkö, Suomen riistakeskus Hirvikannanhoitosuunnitelma avaa alueellisen riistafoorumityön l Alueellisten riistaneuvostojen puheenjohtajat ja esittelijät kokoontuivat toukokuun alussa Tuusulaan suunnittelemaan riistaneuvostojen työn aloittamista. Riistaneuvostojen yhtenä keskeisenä tehtävänä on osallistua riistaeläinlajeja, riistaeläinkantoja ja lajien elinympäristöjä koskevien hoitosuunnitelmien alueelliseen valmistelu- ja päivittämistyöhön sekä huolehtia hoitosuunnitelmatyöhön liittyvästä alueellisesta sidosryhmien kuulemisesta. Yhteistyö sidosryhmien kanssa toteutetaan niin sanotun riistafoorumityön kautta. Käytännössä tämä tarkoittaa säännöllisin väliajoin koolle kutsuttavia sidosryhmätilaisuuksia, joissa käsitellään kulloinkin meneillään olevia hoitosuunnitelmahankkeita ja kuullaan sidosryhmien näkemyksiä ja tavoitteita niihin liittyen. Jatkossa riistafoorumityöhön kehittynee kokousten ohelle myös muita tapoja sidosryhmien ja riistaneuvostojen väliseen kanssakäymiseen. Alueelliset riistaneuvostot kutsuvat koolle ensimmäiset hirvikannan hoitosuunnitelmaan liittyvät sidosryhmätilaisuudet tulevana syksynä. Alueelliset riistaneuvostot käyttävät hyväkseen asiantuntemustaan oman toimialueensa erityispiirteistä miettiessään koolle kutsuttavia tahoja ja toimijoita ja tavoitteena onkin, että tilaisuuksiin kutsutaan mahdollisimman laajasti kaikki alueelliset toimijatahot, joilla on hirveen liittyviä intressejä. Ensimmäinen yhteydenotto sidosryhmiin tapahtuu kesän aikana, kun hoitosuunnitelmaprojektiin liittyvät osallistamistoimet esitellään ja annetaan sidosryhmien arvioitavaksi. Tässä yhteydessä myös sidosryhmillä on mahdollisuus esittää täydennyksiä syksyllä koolle kutsuttaviin tahoihin. Maria Nikunlaakso Riistaneuvostot ­ mitä ne ovat? Valtakunnallinen riistaneuvosto ja 15 alueellista riistaneuvostoa ovat Suomen riistakeskuksen uusia strategisia toimielimiä. Valtakunnallinen riistaneuvosto osallistuu Suomen riistakeskusta koskevaan strategiseen suunnitteluun sekä riistatalouden suunnitteluun valtakunnantasolla, alueelliset neuvostot aluetasolla. Neuvostot kokoontuvat noin kolme kertaa vuodessa, ja ensimmäiset kokoukset pidetään kesäkuun aikana. Neuvostojen toimikausi on kolme vuotta. Yksi neuvostojen tärkeimmistä tehtävistä on riistaeläinlajeja ja niiden elinympäristöjä koskevien hoitosuunnitelmien valmistelu- ja päivittämistyöhön osallistuminen. Neuvostojen tehtävänä on myös hoitosuunnitelmatyöhön liittyvien sidosryhmäfoorumien järjestäminen. Ensimmäiset sidosryhmäkuulemiset järjestetään ensi syksynä, ja niissä on tarkoitus keskustella hirvikannan hoitosuunnitelmasta. Riistaneuvostoilla ei ole Suomen riistakeskuksen julkisiin hallintotehtäviin ­ kuten pyyntilupapäätöksiin ­ eikä myöskään henkilöstöhallintoon liittyviä tehtäviä. Riistaneuvostot mahdollistavat riistahallinnon entistä paremman läpinäkyvyyden ja lisäävät muun muassa hirvieläinpolitiikkaan ja suurpetopolitiikkaan liittyvää avointa ja vuorovaikutteista sidosryhmäyhteistyötä ja erilaisten intressien yhteensovittamista. Riistaneuvostot osallistuvat myös riistakonfliktien hallintaan pyrkimällä estämään erilaisten näkemysten kehittymisen ristiriidoiksi ja kärjistymisen konflikteiksi. Mikäli näin kuitenkin tapahtuu, riistaneuvostot pyrkivät sovittelemaan, ratkaisemaan ja hallitsemaan konflikteja. Riistaneuvostojen puheenjohtajat korostavat, että on erittäin tärkeää, että sidosryhmät saadaan sitoutettua riistaneuvostojen työhön heti ensimmäisestä tapaamisesta lähtien, sillä osallistumisaktiivisuus kertoo koko riistaneuvostotyön uskottavuudesta ja toiminnan tarkoituksenmukaisuudesta. ­ Riistaneuvostoilla on tärkeä merkitys koko julkisen riistakonsernin avoimen ja aktiivisen yhteistyön toteuttajana. Ne laajentavat riistapolitiikan osallisten joukkoa, mikä on tärkeää, jotta riistapolitiikassa ei ajauduttaisi tunnelinäköön, muistuttaa Sami Niemi maa- ja metsätalousministeriöstä. Niemen arvio on, että tällaiseen sidosryhmiä osallistavaan toimintamalliin mennään tulevaisuudessa todennäköisesti muillakin hallinnonaloilla. Valtakunnallisen riistaneuvoston jäsenet 1.5.2011--31.7.2014: Aluekokousten edustajat: jäsen (suluissa varajäsen) Hannu S. Laine, puheenjohtaja (Mikko Simola) Erkki Huhta, varapuheenjohtaja (Esko Savukoski) Urho Tervonen (Matti Kemppainen) Jukka Nikkilä (Ilkka Leppänen) Ilkka Tiainen (Matti Soukka) Juhani Kukkonen (Heikki Kosonen) Jukka Vänttilä (Jouko Arvo) Pasi Rannila (Pauli Kiviluoma) Juhani Sillanpää (Jorma Laurila) Eero Reijonen (Veikko Sorsa) Jukka Karhunen (Heikki Kainulainen) Bo-Erik Hanses (Henrik Gullans) Pentti Vanhahonko (Erkki Kallio) Markku Tuominen (Niklas Christensen) Martin Hägglund (Reino Kallio) Muut jäsenet: jäsen (suluissa varajäsen) Maa- ja metsätalousministeriö: Juhani Kettunen (Veikko Marttila) Ympäristöministeriö: Matti Osara Metsähallitus: Jukka Bisi (Pauli Wallenius) Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos: Pekka Helle (Päivi Eskelinen) Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio: Johnny Sved (Jouko Kostamo) Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry: Mikko Tiirola (Timo Leskinen) Suomen metsästäjäliitto: Lauri Kontro (Panu Hiidenmies) Suomen luonnonsuojeluliitto: Risto Sulkava (Tapani Veistola) Alueellisten riistaneuvoston kokoonpanot 1.5.2011--31.7.2014 löytyvät osoitteesta www.riista.fi Suomen riistakeskus Riistakeskuksen hallinto Alueelliset riistaneuvostot 12 l Metsästäjä l 3 l 2011
• Jarkko Nurmi, Mikko Alhainen, Marko Svensberg Lännen riistamailla Osa 3 Vesilintupäiväkirjat Vesilintukantojen hoitoon panostetaan Yhdysvalloissa: elinympäristöjen hoito on valtion luontopalvelujen kärkitehtäviä ja myös yksityinen sektori osallistuu kosteikkojen hoidon rahoittamiseen. Vesilintujen metsästystä säädellään jopa tiukemmin kuin hirvieläinjahteja. Muuttavaa riistavaraa hoidetaan maisemaja mannertasolla. 14 l Metsästäjä l 3 l 2011
• T Ei hämärämetsästystä ­ ei ruokintaa Euroopan ongelmat l Tutustumismatkamme aikana pääsimme myös osallistumaan vesilintujen metsästykseen ja tapahtumasta löytyy yksityiskohtaisempi kertomus tämän lehden sivuilta. Sivujuonteena tunnustettakoon, että jahtiin osallistuminen hieman arvelutti kun käteemme lyötiin nelikymmensivuinen opus Minnesota Waterfowl Hunting Regulations (Minnesotan vesilinnustussäännöstö)... Opusta tavaillessamme kävi selväksi, että metsästys on erittäin tarkkaan säädeltyä ja käytössä olivat osavaltio- ja lajikohtaiset päiväkiintiöt. Minnesotassa päiväkiintiö oli maksimissaan kuusi vesilintua. Kaikki lajit eivät suinkaan olleet "samanarvoisia", vaan kuuden linnun kiintiöön kuului erilaisia yhdistelmiä lajien yleisyyden perusteella. Jouhisorsien päiväkiintiö oli kaksi yksilöä ja heinäsorsien neljä, joista vain yksi sai olla naaras. Saalis oli pidettävä näkyvillä ja metsästystä myös vartioitiin. Viranomaisilla oli jopa oikeus tarkistaa metsästäjän pakastin laillisuuden varmistamiseksi. Puhumattakaan siitä, että Euroopan eri maiden välille olisi löydetty jonkinlainen kokonaisvaltainen tahtotila taikka yhteinen näkemys kantojen hoidon tavoitteista ja toimenpiteistä. Pohjoismaat ja Venäjä ovat vesilintujen tuottajamaita ja talvehtimisalueet sijaitsevat Keski-Euroopassa. Harvalla maalla on kuitenkaan kovinkaan tarkkoja kantatietoja. Jopa Suomessa ­ riistaseurantojen luvatussa maassa ­ tiedot ovat melko ylimalkaisia ja metsästäjien perustamia laskentapisteitä on erittäin vähän. Lintuharrastajien seurannat ovat myös melko satunnaisia ja niiden alueellinen kattavuus on heikko. Usein ne ovat yksittäisten harrastajien paikallisia, sinänsä ihailtavia voimannäytteitä, mutta Euroopan tasolla puuttuu kokonaiskuva poikastuotosta, talvehtimisalueiden kannoista ja eri lajien kantojen pitkäaikaisista kehitystrendeistä. Lännen riistamailla vesilintukantojen hoitoon sen sijaan on löydetty hämmentävä yksituumaisuus ja mannertason kokonaisvaltaisuus. Miten he sen tekevät? Yhdysvalloissa vesilintujen hämärämetsästys on kielletty, joten iltalennolla vesilinnut saavat asettua ruokamailleen rauhassa. Metsästys tapahtuu pääosin aamuisin. Suomessa viime vuosina yleistynyt jyväruokinta on kiellettyä. Suomalaisen vesilinnustuksen erityispiirteistä kuullessaan amerikkalaiset olivat suorastaan hämmentyneitä: "Ruokintaa, hämärämetsästystä, ei kiintiöitä ­ miten vesilintukantanne kestää? Eikö metsästys ole liian helppoa, tarvitaanko varsinaisia metsästystaitoja lainkaan?" Pohjoisamerikkalainen sorsanpyynti on siis tarkkaan mitoitettua ja metsästystapoja on rajoitettu voimakkaasti. Tämä kaikki perustuu pitkäkestoiseen, määrätietoiseen ja kokonaisvaltaiseen tutkimustyöhön elinympäristöjen hoidosta kantojen seurantaan. Työn hedelmät on kiteytetty alati päivittyvään Pohjois-Amerikan vesilintukantojen hoitosuunnitelmaan (North American Waterfowl Management Plan). Hoitosuunnitelma kantojen hoidon työkaluna Pohjois-Amerikan vesilintukantojen hoitosuunnitelman ensimmäinen ver- sio julkaistiin vuonna 1986. Suunnitelmaa päivitetään aika ajoin ja uusin tutkimustieto kootaan yhteen. Työ on vaativaa, sillä mukana on kolme pinta-alaltaan valtavaa maata: Yhdysvallat, Kanada ja Meksiko. Maat ovat sitoutuneet yhteistyöhön, jonka päätavoitteet ovat elinympäristöjen hoito, kantojen seuranta ja kestävä metsästyksen mitoittaminen. Suunnitelman peruskivet muurattiin jo vuonna 1916, jolloin Yhdysvallat ja Kanada solmivat maiden välisen, muuttavaa linnustoa koskevan yhteistyösopimuksen. Meksiko liittyi yhteistyöhön vuonna 1946. Kattavat vesilintuseurannat aloitettiin Kanadan tundralla ja Yhdysvaltojen preeriavyöhykkeellä vuonna 1947. Maiden välille perustettiin myös tutkijayhteistyöryhmiä, joiden tehtävänä oli selvittää populaatioiden tärkeimmät tuottoalueet ja muuttoreitit koko mantereen alueella. Yllämainittu peruskivien muuraus oli vielä kesken, kun elinympäristö- Yhdysvalloissa vesilintujen metsästys on erittäin tarkkaan säädeltyä ja käytössä ovat osavaltio- ja lajikohtaiset päiväkiintiöt, jotka määritetään kannanvaihteluiden perusteella vuosittain. Paikalliset riistaviranomaiset korostivat myös lintuharrastajien kokoaman tutkimustiedon tärkeyttä osana päätöksentekoa. Eurooppalainen yhteistyö vesilintukantojen hoidossa on tähän mennessä ollut hyvin vaatimatonta, monet maat lähinnä pyrkivät verottamaan läpimuuttavasta riistavarasta "oman osuutensa" Kovinkaan monessa maassa ei ole pohdittu, mikä tuo oma osuus voisi kestävästi olla pitkällä aikavälillä elinympäristöjen samaan aikaan heikentyessä. Metsästystä, ulkoilmaelämää ja sotaveteraaneja arvostetaan Yhdysvalloissa. Veteraaneille järjestetään aluekohtaisia metsästystapahtumia, joiden aikana vain he saavat metsästää kosteikoilla. Vietnamin veteraani Tom Conroy ja hänen koiransa Charlie nauttivat ulkoilmaelämästä Swan Lakella. Metsästäjä l 3 l 2011 l 15
• Suojelualueet ja metsästys n Lännen riistamailla -artikkelisarjan aiemmissa osissa on esitelty amerikkalaisia luonnonsuojeluperiaatteita, joihin kuuluu luonnon aktiivinen hoitaminen. Suhtautuminen metsästykseen on erittäin salliva ja sen katsotaan olevan osa luonnonsuojelua. Yhdysvaltojen kansallispuistoissa ei pääsääntöisesti metsästetä, mutta tapauskohtaisesti tämä voidaan sallia. Maan luonnonsuojelun kruununjalokivi on National Wildlife Refuges -järjestelmä (vapaasti suomennettuna Kansalliset luontopyhätöt), jonka loi aikoinaan presidentti Theodore Roosevelt. Sen tavoitteena on säilyttää luonnon kannalta tärkeiden kohteiden perintö tuleville sukupolville. Suojelun mittakaava vaihtelee laajoista preerioista pikkuisiin pelikaanien lepoluotoihin. Metsästys sovitetaan alueen erityispiirteisiin ja se on sallittua, suosittua ja suositeltavaa. Alueilla vierailee noin 40 miljoonaa ihmistä vuodessa, joten laajakaan virkistyskäyttö ei Yhdysvalloissa estä metsästystä. Lisäksi maassa on lukematon määrä erilaisia suojelukohteita (waterfowl production areas ja wildlife management areas). Ne on suojeltu muun muassa vesilintujen poikueympäristöiksi, joita ei saa maankäytöllä heikentää. Näitä kohteita hoidetaan aktiivisesti verovaroin niiden riista-arvojen takia. Ne ovat yleisessä metsästyskäytössä, sillä Yhdysvalloissa luonnoltaan rikkaiden alueiden ja riistan uhkana ei pidetä nykymuotoista tarkkaan säädeltyä metsästystä, vaan elinympäristöjen häviämistä. Vielä hetki on odotettava... vesilintujen hämärämetsästys ja jyväruokinta ovat Yhdysvalloissa kiellettyjä metsästysmuotoja. Jahdit tapahtuvat yleensä aamutuimaan. Kuvastus ja pillitys ovat välttämättömiä metsästystaitoja. muutosten vaikutukset alkoivat iskeä 1950-luvulla vesilintukantoihin. Kuivatus hävitti elinympäristöjä, ilmastonmuutos iski ja preerian ja tundran sorsatehtaiden tuotto heikkeni. Onneksi perustyö laskentojen ja muuttoreittien selvittämisen osalta oli jo tehty. Yhtälöön täytyi vain lisätä yksi, tosin monimutkainen muuttuja: tehokas elinympäristöjen tutkimus ja hoito. Näistä, pitkän yhteistyön aineksista kasattiin PohjoisAmerikan vesilintukantojen hoitosuunnitelma, jonka kunnianhimoiseksi tunnuslauseeksi otettiin: "Emme tyydy vain siihen mitä voidaan tehdä nyt tai mikä on mahdollista juuri tällä hetkellä, vaan keskitymme siihen mitä meidän PITÄÄ tehdä vesilintukantojen hyväksi." Euroopassa työtä vesilintujen eteen on vielä melko lailla tehtävänä, mikäli kestävä metsästys ja elinympäristöjen hoito halutaan saattaa Pohjois-Amerikan tasolle. Kiireellisin asia on metsähanhikannan hoidon yhteistyön kehittäminen Pohjoismaissa. Suomen maa- ja metsätalousministeriö on jo aloittanut työn valmistelut. dysvallat, Kanada ja Meksiko ovat vapaaehtoisesti päätyneet: kantoja tulisi hoitaa ja hallinnoida koko mantereen ­ osin Afrikankin ­ alueella. Muuttavan riistavaran kestävän käytön varmistamiseksi kantoja tulee hoitaa sekä poikastuottoalueilla, muuttoreitin sisällä ja etenkin talvehtimisalueilla. Euroopasta kuitenkin puuttuu toistaiseksi tämänkaltainen yhteistyö vaikka muuttavia vesilintuja koskeva kansainvälinen AEWA-sopimus onkin voimassa. Eurooppalaiset kantaseurantatiedot ovat hajanaisia, eikä mikään taho kokoa tietoa kootusti yhteen. Puhumattakaan siitä, että kestäviä metsästysmääriä voitaisiin mannertasolla sovittaa runsaustietoihin, jotka perustuisivat lajien pitkäaikaisiin kannankehitystrendeihin. Pohjois-Amerikan esimerkki kuitenkin osoittaa, että suunnitelmallinen yhteistyö on mahdollista. Eväitä Suomeen? Lännen riistamailla luonnonvarahallinnon kokoonpano on laaja. Samaan hallinnonalaan kuuluu meikäläisittäin tarkasteltuna jopa useiden ministeriöiden, viranomaisten ja tutkimuslaitosten edustus. Kosteikkojen ja vesilintukantojen hoidossa tällä on merkitystä, sillä asioita pystytään hoitamaan kokonais- Eväitä Eurooppaan? Myös Euroopassa tarvittaisiin kantojen hoidossa toimintamallia, jollaiseen Yh- Eurooppalainen yhteistyö vesilintukantojen hoidossa on tähän mennessä ollut hyvin vaatimatonta. 16 l Metsästäjä l 3 l 2011 Yhdysvalloissa kosteikkoja hoidetaan aktiivisesti ja niitä suojellaan kuivatukselta ja rehevöitymiseltä. Tarkkaan säädellyn vesilintujen metsästyksen ei ole katsottu uhkaavan luonnonsuojelua ja metsästys on pääsääntöisesti sallittua suojelualueillakin
• CZ KIVÄÄRIPAKETIT KIIKARITÄHTÄIMILLÄ TARJOUSHINNOIN ­ VARAA HETI OMASI! + Kozap 550 kiikarinjalat + NikkoStirling Eurohunter 1,5-6x44 kiikari KIVÄÄRIPAKETTI KIVÄÄRIPAKETTI IPA AK AKETTI CZ 550 SCANDINAVIA tai CZ 550 Scandinavia -kiväärissä on sylinterimäinen lukonkehys, lakattu tukki, korotettu tukinharja ja kuminen ventiloitu perälevy. Kiinteä lipas viidelle patruunalle ja kolmivaiheinen varmistin. CZ 550 Synthetic on varustettu synteettisellä tukilla ja suunniteltu kestämään äärimmäisissäkin olosuhteissa. Vapaasti värähtelevä ja avotähtäimetön piippu, herkistinliipaisin sekä korkealinjainen tukki tekevät aseesta täydellisen kumppanin tähtäinkiikaria käyttävälle metsästäjälle. CZ 550 SYNTHETIC 308 Win. tai 30-06 sprg 925,- KIVÄÄRIPAKETTI + Kozap 527 kiikarinjalat + Meopta Meopro 4-12x50 CZ 527 AMERICAN 222 Rem. tai 223 Rem. CZ 527 American-mallin tukissa on klassinen amerikkalainen muotoilu ja kevyt, vapaasti värähtelevä piippu. 1250,- KIVÄÄRIPAKETTI + Kozap 527 kiikarinjalka + Nikko Platinium Nighteater 4-16x44 kiikari CZ 527 SYNTHETIC 222 Rem. tai 223 Rem. CZ 527 Synthetic -kiväärin amerikkalaistyylinen tukki on synteettistä materiaalia. Kevyt paketti linnustajalle. 825,- PIENOISKIVÄÄRIPAKETTI IVÄÄRIPAKETTI + Nikkostirling Mountmaster 4x32 CZ 455 STANDARD 22 .lr VAIHTOPIIPPUINEN VAIHTOPIIPPUINEN OPIIPPUI PIIPPUI P UI UINEN + Äänenvaimennin kiikari (sis. kiikarinjalat) CZ 455 Standard on vaihtopiippuisten pienoiskiväärien CZ 455 -sarjan perusmalli. Sen tukki on pyökkiä. Aseen mukana tulee viiden patruunan polymeerilipas. (10 patruunan lipas myydään erikseen). 449,M ti Myynti: Ase- Ase- ja urheilu- liikkeet kautta maa maan www.remes.fi Metsästäjä l 3 l 2011 l 17
• valtaisesti ilman reviirirajoja, oli sitten kyse kunnostuksista, metsästyksestä tai suojelusta. Suomessa esimerkiksi kosteikkojen aktiivinen hoito ja ennallistaminen tuntuu tukehtuvan hajanaisten hallinnonalojen byrokratiaan ja tavoitteiden erilaisuuteen. Viranomaisten välinen, hallintorajat ylittävä yhteistyö on vaikeaa ja harvinaista, vaikka vesilintukantojen ja niiden elinympäristöjen hoidossa tarvittaisiin nimenomaan laajaalaisuutta ja kokonaisvaltaista näkemystä. Mielenkiintoinen yhtymäkohta kosteikkojen hoidon ja vesiensuojelun tiimoilta löytyi, kun kerroimme paikallisille riistaviranomaisille suomalaisesta vesiensuojelusta. He hämmästyvät. "Ei kai teillä enää keskitytä vesiensuojelussa pelkästään valumavesiin? Täällä me luovuimme siitä jo kolmekymmentä vuotta sitten ja ryhdyimme hoitamaan matalia järviämme kuivaamalla ne ajoittain. Tämä katkaisee kalojen ylläpitämän rehevöitymiskehityksen." Lisäksi paikalliset riistaviranomaiset korostivat lintujärjestöjen kanssa tehtävän yhteistyön merkitystä. Rengastustoiminnan, muutonseurantojen ja muun lintuharrastajien kokoaman tutkimustiedon yhdistäminen osaksi riistahallinnon päätöksentekoa ja tietojohtamista on heidän kokemuksensa mukaan oleellisen tärkeää. Tässäkin suhteessa suomalaisilla olisi tehtävää. Metsästys ja lintuharrastus nähdään meillä liian usein vastavoimina. Yhteistyöllä voitaisiin ehkä hoitaa monia kipupisteitä pois päiväjärjestyksestä. Vesilintujen eduksi. 8 Take `em! Vesilinnustusta Lännen riistamailla l 8.10. 2010 klo 6.51. Minnesota, Grand Rapids. Mallard Clubin (Heinäsorsaklubin) kosteikkojen yllä viuhuvat sadat siivet aamun ensimmäisessä valossa. Parvi lapasorsia lentää yli ­ riistaopas Jake Tischer huutaa meille "Take `em ­ ottakaa ne!" Minnesotan matkallamme meille tarjoutui tilaisuus tutustua amerikkalaiseen vesilinnustukseen myös käytännössä. Steve Gilbertsonin omistamalla maatilalla viljellään villiriisiä laajoilla peltoalueilla Grand Rapidsissa. Riisiä kasvatetaan kosteikoilla ja vesitetyillä peltolohkoilla, jotka ovat myös vesilintujen suosiossa. Tilanomistaja on innokas vesilintujen metsästäjä. Kun villiriisin kasvatus vakiintui tilan päätuotantosuunnaksi, havaitsi hän pian mahdollisuuden harrastuksensa ja työnsä yhdistämiseen; pellot olivat täynnä vesilintuja, joten ehkä kaupallisten jahtien järjestäminen löisi leiville. Tuhansien peltohehtaarien lakeuden ja laajojen kosteikkojen laitaan kohosi pian hirsistä rakennettu jahtimajatalo. Ajatuksena oli tarjota metsästäjille täyshoito vesilinnustusmahdollisuudella. Yöpymisen lisäksi hintaan sisältyy siis aamuinen vesilintujahti oppaan kera sekä ilta- ja aamupala. Eikä hinta ollut hirmuinen, jouduimme pulittamaan kokemuksesta hieman enemmän kuin suomalaisesta hotelliyöstä. Iltapalasta voisi kirjoittaa pitkänkin selostuksen, sen loihti meille paikallinen metsästäjä Bob. Herkullisena ateriana nautimme viskillä terästettyä sorsanrintaa, medium. Selvennyksenä; me emme tietenkään terästäneet ateriaamme juomalla viskiä, vaan paistinpannulla valmistetut rintalihat oli liekitetty sillä... Vesilintulaskentaa parvekkeella Yhdysvalloissa vesilinnustus on sidot- Lännen riistamaat hyvässä hoidossa Juttusarjamme Yhdysvaltojen vesilintukantojen hoidosta päättyy tähän numeroon. Matka oli kaikin puolin antoisa ja tietotulva valtava. Suurin anti liittyi ehkä Yhdysvalloissa harjoitetun luonnonvarahallinnon periaatteisiin. Suojelukiistoja ei ollut, sillä metsästyksen ja luonnonsuojelun välille oli rakennettu siltoja ja metsästysmahdollisuus nähtiin yhtenä motiivina luonnon suojelemiseen ja hoitoon. Merkittävää oli myös luontokohteiden aktiivisen hoidon korostaminen ­ vesilintujärveä hoidettiin vesilintujen ehdoilla ja tärkeitä kalajärviä kalaston ehdoilla. Luontoa ei museoitu ihmisiltä koskemattomaksi, vaan sitä hoidettiin aktiivisesti, jotta sen tärkeät erityispiirteet säilyisivät. Suomalaiset metsästäjät ovat omaksuneet suurilta osin samat periaatteet nykymuotoisessa riistan- ja luonnonhoidossaan, mutta amerikkalaisiin verrattuna meillä on suuri tehtävä edessämme: meidän on saatava myös muu yhteiskunta tunnustamaan ja huomaamaan tekemämme luonnonhoitotyö. Siinä Lännen riistamailla on onnistuttu meitä paremmin. Toistaiseksi. l 18 l Metsästäjä l 3 l 2011
• malaismetsästäjää ja riistaoppaamme Jake Tischer koirineen. Päät keikkuvat noin puoli metriä vedenpinnan yläpuolella. Molemmin puolin suojaamme kelluu houkutuskuvia. ­ Ampua saa vasta kello 6:51. Kiintiö on maksimissaan kuusi lintua/henkilö ja naarasheinäsorsia saa olla kiintiössä korkeintaan yksi, kertaa Jake Minnesotan vesilintussääntöjä. Lisäksi hän ilmoittaa huutavansa meille ampumakäskyn; Take `em (ottakaa ne), mikäli ampumamatka on sopiva ja ylilentävät vesilinnut mahtuvat kiintiöihimme. Meitä "ottakaa ne" meinaa hieman huvittaa, se on aina metsästyksessä helpommin sanottu kuin tehty... Jonkin verran takaraivoissamme tykyttävät myös tiukat lajikohtaiset kiintiöt ja erilaiset yhdistelmät. Tunnistammeko amerikkalaiset vesilinnut? Onneksemme Lännen riistamaiden vesilinnut ovat suurelta osin oman lajistomme kaltaisia. Vastinlajit löytyvät heinäsorsalle, taville, lapa- ja jouhisorsalle, telkälle ja haapanalle. Sääntökirjasta löytyy havainnollistavia lajikuvia vesilinnuista vuodenkierron eri höyhenpuvuissa, parvimuodostelmista ja silhueteista. Ja onhan mukanamme Jake. Terästä taivaalle Aamu valkenee ja ylilennot alkavat. Aluksi Jake muistaa huutaa ampumalupansa, mutta muutaman pudotuksen jälkeen hän jo vaikenee. Ilmeisesti hän huomaa, että tunnistamme lentävät sorsat kohtuullisen hyvin ja huolehdimme kiintiöistämme oma-aloitteisestikin. Ensimmäisenä saamme saaliiksemme lapasorsan ja muutaman Wood Duckin("metsäsorsa"). Metsästämme puoliautomaattisilla laina-aseilla ja käytämme teräshauleja. tu kellonaikoihin ja iltalentometsästys ei ole mahdollista. Pääsimme kuitenkin seuraamaan melkoista vesilintunäytelmää Mallard Clubin parvekkeelta. Peltoaukea edessämme oli ehkä noin tuhannen hehtaarin laajuinen ja hämärän laskeutuessa taivaan täplittivät erilaiset vesilintuparvet. Rauhallisesti soutavat hanhet ja joutsenet, levottomasti heittelehtivät tavi- ja haapanaparvet, haahuilevat kurjet ja heinäsorsien päämäärätietoiset muodostelmat lensivät ruokamailleen. Koko peltoalue suhisi, kaakatti ja molskahteli. Vietimme iltaa paikallisten metsästäjien kanssa ja heitä Suomen riista-asiat kiinnostivat kovasti. Hirvikantamme oli heistä hämmästyttävän suuri ja aitoa hämmennystä heissä herätti vasaverotuksen korkea osuus. Yhdysvalloissa kun on tapana antaa lähes kaikkien hirvien kasvaa aikuisiksi ja verottaa lähinnä trofeeyksilöitä. Suomen susikanta ja keskustelu niiden aiheuttamista ongelmista puolestaan herätti heissä huvitusta; "noin 200 yksilöä ja vahinko-ongelmia"? Minnesotan pinta-ala on noin 70 % Suomesta ja alueella elää yli 2000 sutta. Pari päivää aikaisemmin sudet olivat tappaneet pari valkohäntäpeuraa huomisen metsästysalueemme laidalle. Bunkkeri Aamuhämärissä löydämme itsemme maan uumenista, pienestä bunkkerista. Ampumasuoja on rakennettu kahden valtavan peltokosteikon väliselle penkereelle. Sinne mahtuu kolme suo- Metsästäjä l 3 l 2011 l 19
• Suomessa olemme kaikki käyttäneet enimmäkseen pehmeitä vaihtoehtohauleja ja nyt yllätymme teräksen tehosta. Yhdysvalloissa vesilinnustajat käyttävät lähes yksinomaan terästä. Patruunat ovat hauleiltaan kolmemillisiä ja erittäin nopeita. Materiaalina teräs on kevyttä, joten haulejakin mahtuu panokseen paljon. Osumaprosenttimme on hyvä ja kaikki ampumamme linnut saadaan talteen. Teräs toimi kohtuullisen hyvin pitkillekin ampumamatkoille. Nopeus, magnumpatruunoiden tiheä peitto ja onnistunut naamioituminen ovat ehkä hyvän onnistumisemme takana. Rahaa riistanhoitoon: sorsamerkkejä, arvonlisäveroja ja patruunamyyntiprosentteja n Suomessa metsästäjien maksamat riistanhoitomaksuvarat käytetään pääosin riistahallinnon rahoittamiseen, jonkin verran varoilla tuetaan myös metsästäjien käytännön hankkeita. Toimintaan ei Suomessa siis käytetä verovaroja, vaan rahat peritään metsästäjiltä ja kierrätetään valtion budjetin kautta. Yhdysvalloissa myös verorahoja käytetään laajasti edistämään käytännön riistanhoitoa ja elinympäristöjen hoitoa. Paikallinen luonnonvarahallintokin toimii verovaroin, mutta siitä huolimatta maassa on oltu varsin kekseliäitä riistanhoidon lisärahoituksen suhteen. Sorsanmetsästäjien on lunastettava itselleen vuosittain noin 15 dollarin suuruinen merkki, joka on pienoinen taideteos. Aihepiiri kuvaa vesilintuja niiden luontaisissa ympäristöissä. Merkeistä kertyvät varat ohjataan elinympäristöjen kunnostamiseen. Järjestelmä luotiin vuonna 1934 ja sen jälkeen rahastovaroilla on kunnostettu jo yli miljoona hehtaaria riistavesiä. Kauniista merkeistä on tullut keräilykohteita, joista maksetaan huomattavia summia. Vuosittain julkaistaan uusi merkki, joka valitaan taidekilpailun perusteella. Kilpailun voitto saattaa laukaista merkittävän taideuran. Samankaltaista varojenkeräystä harrastetaan muidenkin riista- ja kalalajien elinympäristöjen hoidossa. Minnesotassa käytössä ovat muun muassa taimen-, kalkkuna- ja fasaanimerkit. Sorsamerkkejä voi katsella netissä osoitteessa: http://www.fws.gov/duckstamps/federal/stamps/fedimages.htm Sorsankomentaja Tischer Varsinainen virtuoosi ja ammattilainen on kuitenkin oppaamme Jake Tischer, jonka kaulalla roikkuu puolitusinaa eriväristä houkutuspilliä. Hän tunnistaa kaukanakin lentävät vesilinnut parven muodon ja silhuetin perusteella ja loihtii pillistään kuuluvia ja luonnollisia, lajikohtaisia kutsuääniä. Tischer "käskee" vesilinnut luoksemme mustaa magiaa lähentelevillä taidoillaan. Aamun kruunaa kaksi kanadanhanhea, jotka hän vetää matkalennosta bunkkerimme yläpuolelle noin puolen kilometrin etäisyydeltä. ­ Opiskelin biologiaa ja koulumatkani kesti tunnin aamuin ja illoin. Autossa oli aikaa kuunnella houkutteluohje-levyjä ja jäljitellä lintujen ääniä erilaisilla pilleillä. Kaakatin siis kaksi tuntia päivässä, nauraa oppaamme. Amerikkalainen vesilinnunmetsästys vaatii sitä menestyksellä harrastavilta paljon harjoittelua, sillä hämärämetsästys ja viljaruokinta ovat kiellettyjä metsästysmuotoja. Saaliin saaminen vaatii ampumataidon lisäksi myös oikeita metsästystaitoja. l Arvonlisäverot ja patruunamyyntiprovisiot Minnesotan osavaltiossa päätettiin taannoin arvonlisäveron nostosta kansanäänestyksellä. Paikallinen lainsäätäjä määräsi osavaltion ohjaamaan tuosta verokertymästä merkittävän osan riista- ja kalalajien elinympäristöjen kunnostamiseen. Hienon päätöksen tuomia rahavirtoja ohjaa oikeisiin kohteisiin päättävä elin, jota voitaisiin kutsua vaikkapa "Luontoperinnön Neuvostoksi"(Lessard Sams Outdoor Heritage Counsil). Lisäksi monet patruunanvalmistajat tukevat erilaisten riistanhoidon edistämiseen keskittyvien järjestöjen toimintaa ohjaamalla tietyn osuuden patruunamyynnistä järjestöjen työn tukemiseen. Matkan aikana silmiimme osui ainakin Federalin kampanja, jossa vesilintujen metsästykseen soveltuvien patruunoiden myynnistä ohjattiin noin prosentin suuruinen osuus elinympäristöjen hoitoon. Federalin tukemia järjestöjä Yhdysvalloissa ovat ainakin Ducks Unlimited ja Pheasants Forever. 20 l Metsästäjä l 3 l 2011
• IE 1,5-6X42 SCHMIDT & BENDER · Zenith FlashDot OPTIMA SPEZIAL · 12/70 ­ 7x57R Dural · Piipun pituus 55cm · Paino 3,4 kg (ilman kiikaria) · Toimitusvalmiina varastostamme · 3 laukausta 100 m (asekohtainen) 7.850,- EUR täyd.sis. 23% VUODESTA 1960 W I R Pohjoisranta 22, 00170 Helsinki, Finland, Tel. 09-135 135 8, Fax 09-135 167 1 RZ-Anzeige Optima Jubilaum_F.indd 1 K Ö N N E N Uskomaton Sako-paketti tarjous! 2990,Sako-paketti sisältää: SAKO FiRST CLASS KAuPPiAAT LöYdäT OSOiTTeeSTA www.SAKOSuOmi.Fi SAKO OY, PL 149, 11101 RiihimäKi · Sako 85 Synthetic .308 tai 9,3x66 luodikon · Swarovski Z4i 2,5-10x56 4A-I tähtäinkiikarin · Optilock Sako jalustan ja renkaat · Sako asepussin ja asehihnan Saatavilla liikkeistä toukokuun loppupuolella. EN Rajoitettu erä valikoidulla osumakuviolla GH OFF 125 VUOTIS JUHLADRILLINKI JA GD- UN D SP O R T WA F ­ 125 UOTTA KR F W A F F E N. 05.01.2011 14:29:20 Uhr
• 22 l Metsästäjä l 3 l 2011
• Metsästäjä l 3 l 2011 l 23
• Tapio Halla Metsästäjä ja Jägaren 60 vuotta, 0sa 1 Metsästäjäin Keskusjärjestön perustamisesta laadittiin useita artikkeleita. Metsästäjä ja Jägaren metsästäjämaailman peileinä Viimeisen vuosikymmenen aikana on uusi sukupolvi astunut metsästyksenkin saralle. Lienee paikallaan valistaa nuoria järjestömaailman historian tapahtumiin Metsästäjä- ja Jägaren-lehtien vaiheiden kautta. l 1960-luvun alussa koettiin suomalaisen metsästyksen järjestömaailman suuri muutos Metsästäjäin Keskusjärjestön perustamista ja toimintaa koskevien säädösten tullessa voimaan uudessa metsästyslaissa. Metsästäjälehdestä tuli muutoksen myötä uuden, lakisääteisen järjestön tiedotus- ja valistuslehti. Tänään voivat viidenkymmenen vuoden takaiset tapahtumat tuntua varsinaiselta esihistorialta. Tosiasia 24 l Metsästäjä l 3 l 2011 kuitenkin on, että 1960-luvun tapahtumat ja kehitys koskettavat meitä tänäkin päivänä varsin konkreettisesti. Metsästykseen ja metsästäjiin vaikutti erityisesti uusi metsästyslaki. Vuoden 1962 metsästyslakia valmisteltiin 15 vuotta Vuoden 1934 metsästyslakia esitettiin kokonaan uudistettavaksi jo 1940-luvun puolivälissä. Uudistamistyötä vaati erityisesti Metsästäjäliitto, joka näki säädöksissä paljonkin korjattavaa. Valtiovalta asettikin vuonna 1947 komitean laatimaan uutta metsästyslakiehdotusta. Ensimmäinen komitea, johon kuului muun muassa legendaarinen valtion metsästyksenvalvoja Tauno V. Mäki, sai työnsä päätökseen vuonna 1949, mutta valtioneuvostossa esitys todettiin puut- teelliseksi muun muassa metsästyksen organisaatiota koskevien lakipykälien puuttumisen vuoksi ja uusi komitea asetettiin vuonna 1952. Komitean puheenjohtajaksi asetettiin lainsäädäntöneuvos Ensio Kytömaa ja jäseniksi varatuomarit Rautapää ja Karvonen. Sihteerinä toimi varatuomari Veikko Pihko. Lakiesityksen valmistelu kesti pitkään, ja vasta vuonna 1959 esitys jaettiin monisteena valtioneuvoston jäsenille. Muutaman korjauksen jälkeen esitys annettiin eduskunnalle vuonna 1960. Vuoden 1962 lakia valmisteltiin siis viisitoista vuotta ennen sen voimaantuloa. Aika vaikuttaa suhteellisen pitkältä, kun sitä verrataan nykyisen metsästyslain valmisteluaikaan. Lakiesityksen tärkeimpiä kohtia olivat pohjoisen asukkaiden metsästysoikeus
• valtion mailla, metsästysalueet (esimerkiksi hirvieläinten metsästyksessä) ja Metsästäjäin Keskusjärjestöä koskevat pykälät. Metsästäjäliitosta piti tulla keskusjärjestö Metsästäjäliitto oli ajanut sinnikkäästi uuteen metsästyslakiin keskusjärjestöajatusta, ja kun säädökset olivat lakiin kirjoitettu, ne herättivät tyytyväisyyttä. Kuitenkin varsin pian heräsivät epäilyt siitä, että liittoa ei voitaisikaan nimetä lain tarkoittamaksi keskusjärjestöksi. Lopullinen päätös asiaan tuli silloiselta apulaisoikeuskanslerilta, joka ilmoitti kannanotossaan, että Metsästäjäliittoa ei voida rekisteröitynä vapaaehtoisjärjestönä määrätä osittain viranomaistehtäviä hoitavaksi järjestöksi. Minkäänlainen lain kiertäminen asiassa ei myöskään tule kysymykseen. Lain kiertäminen tässä tarkoitti sitä, että laissa säädetyn keskusjärjestön tehtävien hoidon siirtäminen liitolle tapahtuisi asetusteitse. dasta". Uusi järjestö etsi toimintamuotojaan ja vanha liitto taisteli arvovallastaan ja olemassaolonsa oikeutuksesta. Liiton kannalta oman suolansa soppaan lisäsi se, että aiemmin liitolle tulleet valtionapuvarat lakkasivat. Monet henkilösuhteet kärjistyivät. Monelle rivimetsästäjälle ­ puhumattakaan luottamusmiehistä ­ ei ehkä tänäkään päivänä ole vielä selvää, mitä eroa oli Metsästäjäin Keskusjärjestöllä ja Suomen Metsästäjäliitolla ja mitkä olivat niiden tehtävät. Usein myös kysyttiin, tarvittiinko Suomessa kahta valtakunnallista metsästäjäjärjestöä ja miksi järjestöt eivät olisi voineet fuusioitua. Tapahtumasarja on mielenkiintoinen ja merkillepantavaa on, että asiaa tutkitaan nykyisinkin. Asiasta on valmistumassa tutkimus, jota rahoittaa muun muassa Suomen Riistanhoito-Säätiö. Tutkimuksesta saamme varmasti lisävalaistusta 1960-luvun tapahtumien kulusta ja niihin vaikuttaneista tekijöistä. töoikeuden Keskusjärjestölle. Vielä vuonna 1962 lehdillä oli kaksi julkaisijaa. MKJ julkaisi numerot 4/1962 ja 5/1962. Vuoden viimeisen lehden (6/1962) julkaisi Metsästäjäliitto, joka jäi sen viimeiseksi Suomen Metsästäjäksi. Vuoden 1963 alusta lehtiä julkaisi ainoastaan MKJ. Mainittakoon, että jälkeenpäin Metsästäjäliitto yritti saada lehtien nimistä tehtyä sopimusta mitätöityä, mutta Metsästäjäin Keskusjärjestö ei lämmennyt ajatukselle. Julkaisijan vaihtumista ei lehdistä ollut helppoa havaita, koska lehtiä toimittivat edelleenkin Teppo Lampio ja Keijo Nyberg, jotka toimivat nyt MKJ:n palkkalistoilla. Lampio oli valittu järjestön toiminnanjohtajaksi ja Nyberg apulaistoiminnanjohtajaksi. Kärkkäitä mielipiteitä On selvää, että suuri muutos järjestöelämässä aiheutti hämmennystä ja epävarmuutta metsästäjäkunnassa. Muutoksesta kerrottiin ja kirjoitettiin kuitenkin kiitettävän paljon Metsästäjän ja Jägarenin palstoilla. Näin jälkeenpäin lehtiä tutkiessa tuntuu siltä kuin paniikinomaisesti oltaisi pyritty rau- Tiet erkanevat On selvää, että uuden keskusjärjestön perustaminen aiheutti melkoisen mehiläispesäreaktion liitossa. Alussa Metsästäjäin Keskusjärjestön hallituksen miehittivät liiton miehet, mutta vähitellen tiet erkanivat ja välit viilenivät ­ jopa niin, että puhuttiin "järjestöso- Lehti luovutettiin Metsästäjäliitto luovutti uuden metsästyslain tultua voimaan Suomen Metsästäjä- ja Jägaren-lehtien nimien käyt- Metsästäjäliiton Tiedotuksia julkaistiin ensimmäisen kerran 1952. Parin vuoden jälkeen nimi muutettiin Suomen Metsästäjäksi ja vuonna Kansainvälisyys metsästyksessä oli ajankohtainen asia jo neljäkymmentä vuotta sitten. 1958 se sai kaksivärikannet ja aikakauslehtimäisen ulkoasun. Metsästäjä l 3 l 2011 l 25
• Metsästäjäliitto luovutti vuonna 1962 Suomen Metsästäjä- ja Jägaren-lehtien nimien käyttöoikeuden Keskusjärjestölle. hoittamaan kenttää. Riistanhoitopiirien ja riistanhoitoyhdistysten asemasta ja toiminnasta kirjoitettiin lukuisissa artikkeleissa, ja metsästäjiä kehotettiin liittymään mukaan toimintaan. Merkillepantavaa on, että ani harvoissa artikkeleissa kuitenkaan kuuluu varsinaista "kentän ääntä". Mielipidepalstat loistavat poissaolollaan. Kuitenkin voisi olettaa, että tehdyt muutokset olisivat kirvoittaneet kansankin tuomaan mielipiteensä julki. Oikeastaan ainoa mielipidekirjoitus vuosikymmenen alun ajalta löytyy Suomen Metsästäjän lehdestä 2/1963, jossa S. Saviranta kysyy, miksei Länsipohjan annettu toimia omana riistanhoitopiirinä. Kirjoituksen johdanto on raflaava: "Tämän lehden toimitus on ystävällisesti antanut allekirjoittaneelle tilaisuuden lausua mielipiteeni asiasta, joka koko Pohjois-Suomessa on viime kuukausien aikana herättänyt suurta tyytymättömyyttä ja arvostelua "Helsingin herroja" kohtaan." Kirjoituksessa selostetaan Länsipohjan piirin sulauttamista Lapin riistanhoitopiiriin ja perätään perusteluja. Päätoimittaja Lampio vastaa kirjoitukseen varsin kärkevästi ja "oksat pois suutarin joulukuusesta" -tyyliin: "Koska Länsipohjan piirikysymys on pantu kummittelemaan jatkuvasti sekä ihmisten puheissa että sanomalehdissä, on paikallaan, että asian saattamiseksi lopullisesti pois päiväjärjestyksestä sitä selostetaan myös totuudenmukaisesti ja ilman tunnekuohua. Ei sitä paitsi ole olMetsästäjän kansi vuodel ta 1969. Kyse lenkaan varmaa, että on ilmeisest i riistanhoid osta. länsipohjalaiset olisivat opettaja Savirannan kannalla sen jälkeen, kun myös mitamällä poskipunalla ei lin toinen puoli on heidän tiedossaan. tässä maailmassa lihota." Ja mitä tulee muiden piirien ymmärTämän jälkeen Lampio perustelee tämykseen Länsipohjan vaatimuksia asiaa riistanhoitomaksun maksavien kohtaan, sekin supistunee aika vähiin metsästäjien vähyydellä Länsipohjan sen jälkeen, kun muissa piireissä tulalueella sekä mainitsee riistanhoitolaan tietoiseksi siitä, että Länsipohjan piirijaon perusteena olevan muun muvaatimusten toteuttaminen on mahassa uuden läänijaon. Johtava teema dollista vain siirtämällä Länsipohjaan vastineessa on kuitenkin riistanhoitomuiden piirien riistanhoitoyhdistyksille maksujen luoma taloudellinen pohja. kuuluvia varoja. Tämä on suoraa puToisekseen riistanhoitopiirijaossa päähetta, mutta pelkällä tunteen herättätöksen oli tehnyt edustajakokous, jos- Lehti teki murrosvaiheessa paljon työtä metsästäjäkentän tiedottamisessa. Ohessa kyselyhaastattelu isokenkäisten joukossa vuodelta 1962. 26 l Metsästäjä l 3 l 2011
• Hjorth Urheilutukku tarjoaa 130-vuotis juhlavuoden kunniaksi Caesar Guerini- ja Howa-paketit ohittamattomaan juhlahintaan. Osuvat paketit juhlavuoden kunniaksi Laadukas haulikkopaketti edulliseen juhlahintaan! Caesar Guerini Tempio -haulikko 12/76 71 cm piiput, teräshaulikelpoinen, kaiverrettu runko, jossa kullatut upotukset, 15 vuoden Guerini takuu » aselaukku » 5 vaihtosupistajaa, kotelo ja avain » Redring-haulikkotähtäin uutuus! valmistettu Ruotsissa, 10 vuoden takuu » Tarkka Pro -puhdistussarja, 4 päätä ja puikko » » » » » Tarkka Pro topattu asepussi taskulla Puinen kolmijalkainen retkijakkara hihnalla Liipasinkaarilukko valoavaimella 150 ml Forrest NATO aseöljyä 2 alumiinista klikkipatruunaa 2890 norm. 3370 JUHLAPAKETTITARJOUS Luodikkopaketti juhlahintaan! Howa 1500 Hogue -luodikko kaliiperissa .308 tai 6,5x55 » » » » » » » Redfield 3-9x40 -kiikaritähtäin, 30 vuoden takuu Leupold STD teräksinen kiikarinjalusta ja 1" Medium renkaat Tarkka .30 -puhdistussarja, 4 päätä ja puikko Tarkka Pro topattu asepussi taskulla Puinen kolmijalkainen retkijakkara hihnalla Liipasinkaarilukko valoavaimella 150 ml Forrest NATO aseöljyä JUHLAPAKETTITARJOUS 979 norm. 1259 maahantuoja: Urheiluhengessä jo 130 vuotta. PAKETTEJA RAJOITETTU ERÄ · Hinnat voimassa 30.9.2011 asti tai niin kauan kuin tarjouserää riittää. Katso lähin jälleenmyyjäsi osoitteesta www.hjorth.fi.
• sa äänestyksen tulos oli varsin selkeä Lapin piirin eduksi. Joka tapauksessa vastine osoittaa Lampiolta löytyneen huomattavan terävääkin kynän käyttöä, kun vain aihetta ilmeni. Huomautettakoon tässä yhteydessä, että Metsästäjäliiton Länsi-Pohjan piiri lakkautettiin vasta 1990-luvulla ja se sulautettiin SML:n Lapin piiriin. Teemat tekivät tuloaan Riistanhoito ja sen eri muodot ovat 1960-luvun Metsästäjän ja Jägarenin ylivoimaisesti eniten kirjoitettu aihealue. Vuosikymmenen lopulla myös muut teemat ja teemanumerot tekivät tuloaan. Lehden vuotuinen huhtikuun numero oli aina selkeä riistanhoidon teemanumero. Muulloin aiheita olivat Riistanhoito oli 1960-luvun Metsästäjän ylivoimaisesti kirjoitetuin aihealue. metsästyskauden alku, hirvieläinten metsästyskauden alku, talvikausi, kesäkausi jne. Myös erilaiset kirjoitussarjat saivat alkunsa samoin kuin maanomistajien ja nuorten palstat. Riistantutkimuksen edustajat saivat oman palstansa. Maakunnan kuulumiset, haastattelut ja selostukset toivat oman, värikkään lisänsä julkaisuun. Keskusjärjestön tiedotuksissa käsiteltiin järjestön omia asioita kuten myös valtuuskunnan kokousselostuksissa. Kuvien kokoon kiinnitettiin huomiota, ja lisävärin käyttö lisääntyi huomattavasti. Lehdet olivat kuitenkin mustavalkoisia koko vuosikymmenen ajan. Nimi Suomen Metsästäjä lyhennettiin Metsästäjäksi vuonna 1968. l Lähteet: Juha K. Kairikko: Seitsemän vuosikymmentä metsästykselle, Hangon kirjapaino, Hanko 1991. Suomen Metsästäjä ja Jägaren 1960­1969. Teppo Lampion kuvakavalkadit olivat tunnuksenomaisia 1960-luvun Metsästäjässä. Metsästäjä- ja Jägaren-lehtien vaiheista kerrotaan lisää lehden seuraavissa numeroissa. 4-numerossa kerrotaan lehden kehityksestä 1960­1990-luvuilla ja 5-numerossa siitä eteenpäin aina nykyhetkeen ja hieman tulevaisuuttakin kohti. 1950-luvun puolivälissä Suomen Metsästäjän kantta kuvitti tunnettu piirrostaiteilija Aarnio Liuksiala. Hänen piirroksiaan julkaistiin lehdessä muillakin sivuilla ja tunnetuin piirroshahmo Pöllinen seikkalili Metsälehden ohella myös Suomen Metsästäjässä. Sarjakuvissa pyrittiin Pölläsen hölmöilyjen varoittavan esimerkin kautta ohjaamaan metsästäjiä oikeisiin metsästystapoihin. Ilmoituskanta poikkesi jonkin verran nykyisestä. Kahvia mainosti Paulatyttö, tupakkaa tuolle ajalle huomattavan vähäpukeinen tyttö, päänsärkylääkettä synkkä mies ja aseita kaupattiin osamaksusopimuksella. Mainokset olivat selkeästi kohderyhmälle suunnattuja. 28 l Metsästäjä l 3 l 2011
• Uutismakasiini Ei erityistä huolta myyräekinokokkoosista Suomessa n - On mahdollista, että myyräekinokokkoosi kantautuu Suomeen vaikka jo lähiaikoina, sanoo yksikönjohtaja Antti Oksanen Elintarviketurvallisuusvirasto Evirasta. Tartunta voi tulla Suomeen villien isäntäeläinten, kettujen ja supikoirien, mukana esimerkiksi Virosta tai loislääkityspakkoa kiertäneiden koiranomistajien lemmikkien mukana vaikka Keski-Euroopasta. Ruotsissa ammuttiin joulukuussa 2010 ja maaliskuussa 2011 kaksi kettua, joilla todettiin myyräekinokokkitartunta. Molemmat ketut ammuttiin samalta haaskalta Uddevallan alueella Länsi-Ruotsissa. Tartunnanlähde on jäänyt epäselväksi, lähinnä epäillään tartunnan tulleen turistin koiran mukana. Huhtikuun lopulla 2011 Ruotsista löytyi kolmas tartunnan saanut kettu Katrineholmista monen sadan kilometrin päässä Uddevallasta. Viimeisen puolen vuoden aikana Ruotsissa on tutkittu yli 1700 kettua eikä muita tartuntoja ole löytynyt aikaisemmin. Aikaisemmin vaikutti siltä, että Ruotsin tapauksissa oli kyse piste- eli paikallisesti alkaneesta epidemiasta. Uusin tartuntatapaus kuitenkin muuttaa tilannetta. Se 30 l Metsästäjä l 3 l 2011 osoittaa, että eteläisessä Ruotsissa loinen on laajalle levinnyt, vaikkakin erittäin harvinainen. Uddevallan alueella lääkesyöttien levittämistä maastoon valmisteltiin jo aktiivisesti, mutta koska lääkesyöteillä ei ole tartuntaa ennaltaehkäisevää vaikutusta, vaikuttaa nyt siltä, että niistä luovutaan. Ekinokokit ovat Echinococcussukuun kuuluvia pienikokoisia heisimatoja, joiden elämänkiertoon kuuluu pääisäntänä petoeläin (yleensä koiraeläin) ja väli-isäntänä pääisännän ravinnoksi soveltuva kasvinsyöjänisäkäs. Ekinokokkeja esiintyy lähes kaikkialla maailmassa vaihtelevalla tiheydellä. Suomessa on toistaiseksi tavattu vain hirviekinokokkia, jonka väli-isäntä on hirvieläin. Myyräekinokokin väli-isäntiä ovat jyrsijät, yleensä myyrät, ja tartunta voi aiheuttaa ihmiselle huomattavasti vakavampia oireita kuin hirviekinokokkitartunta. Petoeläin kuten kettu toimii myyräekinokokin pääisäntänä. Myyräekinokokin väli-isäntiä ovat jyrsijät, yleensä myyrät. kin voi toimia loisen huonona väli-isäntänä (harhaisäntänä) nieltyään loisen munia. Antti Oksanen suositteleekin metsästäjiä matolääkitsemään koiransa säännöllisesti. Tärkeää on lääkitä etenkin sellaiset koirat, jotka saattavat syödä myyriä, erityisesti tietenkin myyräekinokokkialueella. Koirille ei myöskään tule syöttää raakoja hirven sisäelimiä, etenkään keuhkoja. Metsästettyjen hirvien keuhkot tulisi haudata tai muuten hävittää niin, etteivät sudet ja ketut pääsevät niihin käsiksi. Marjanpoiminnan ja -syönnin yhteyttä ihmisten ekinokokkitartuntoihin ei ole osoitettu, ja niistä varoittelu on Keski-Euroopassakin vähentynyt epidemiologisen tietämyksen lisääntymisen myötä. Ekinokokkitartunta on yleensä pääisännällä täysin oireeton. Sen sijaan ihmiselle tauti saattaa aiheuttaa vakavia oireita. Sekä hirvi- että myyräekinokokkoosi aiheuttavat ihmiselle rakkuloita, ensin mainittu lähinnä keuhkoissa ja jälkimmäinen maksassa. Myyräekinokokkia on vaikeampi hoitaa, koska se aiheuttaa pieniä rakkuloita (joita on vaikeaa leikata pois) ja syrjäyttää maksakudosta. Nykyään tautia pystytään kuitenkin hoitamaan matolääkityksen avulla. Mikaela Carlsson Jari Niskanen Lisätietoja Evirasta: tutkimusyksikönjohtaja Antti Oksanen, tuotanto- ja villieläintutkimusyksikkö, puh. 044 561 64 91 / etunimi.sukunimi@evira.fi Metsäkanalintujen hoitosuunnitelma lausuntokierrokselle n Metsäkanalintujen hoitosuunnitelman valmistelu on edennyt lausuntokierrosvaiheeseen. Maa- ja metsätalousministeriö lähettää luonnoksen lausuntokierrokselle touko­kesäkuussa, jolloin se on saatavissa ministeriön internetsivuilla osoitteessa www.mmm.fi. Maa- ja metsätalousministeriö käynnisti metsäkanalintujen hoitosuunnitelman laadinnan vuonna 2009. Hoitosuunnitelman valmisteluvastuu annettiin Metsähallitukselle ja valmistelua ohjasi julkisen riistakonsernin eri tahoista ja ympäristöministeriön edustajista koostunut ohjausryhmä. Hoitosuunnitelmassa esitetään merkittäviä toimenpiteitä muun muassa metsäkanalintujen elinympäristöjen hoitoon ja metsästyksen säätelyn kehittämiseen. Koirien matolääkitys tärkeää Tartunta leviää väli-isäntään pääisännän ulosteissa olevien loismunien välityksellä. Ihminen-
• Maailman laajin valikoima asetarvikkeita suomalaisen metsästäjän saatavilla. - toimitusaika 1-2 viikkoa - jo lähes 100.000 tuotetta - varastotilanne nettisivuilla - postitse koko Suomeen Caldwell XLA matala bipoodi EGW Tikka picatinnykiskot Tikka T3, 595,695 Caldwell 7 Rest ampumatuki TUOTENRO 912431 50 TUOTENRO 770459 70 TUOTENRO 496850 69 Bushnell Kohdistuslaite 22-50 kal ja haulikot TUOTENRO 636671 Hornady GS-1500 Digitaalinen ruutivaaka TUOTENRO 438260 Barnes Tipped TAC-TX .30 .3 .308 30 luot luoti uo 168 gr Suuriistaluoti 69 60 TUOTENRO 518719 70 puhelin arkisin 12-17 09-5122 933 ASE ja KONE www.midwaysuomi.com Aninkaistenkatu 16 - Aninkaisgatan 16 20100 TURKU / ÅBO Puh./Tel. (02) 239 0930 Avoinna/Öppet: Arkisin-Vardagar 10-17 Lauantaisin-Lördagar 10-14 UUSI OSOITE! ASE ja KONE Aninkaistenkatu 16 20100 TURKU Puh. (02) 239 0930 Avoinna: Arkisin 10-17 Lauantaisin 10-14 Kemiön Metsästyspuoti Kapakkakuja - Kroggränd 9 25700 Kemiö - Kimito Puh./Tel. (02) 423 804 Auki-Öppet Arkisin-Vardagar12-18 www.asejaera.fi Aseet & ampumatarvikkeet, optiikka, loukut, k i k koiratutkat, asesepän k ä palvelut, vaimenninasennukset, kiikariasennukset, korjaus, entisöinti, custom-aseet.
• Pekka Helle ja Marcus Wikman, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Metsäjänis Jälki-indeksi - 10,0 10,1 - 20,0 20,1 - 30,0 30,1 - 40,0 40,1 Jälkitiheys kasvanut yli 30 % Jälkitiheys pienentynyt yli 30 % Kettu Jälki-indeksi - 2,0 2,1 - 4,0 4,1 - 6,0 6,1 - 8,0 8,1 Jälkitiheys kasvanut yli 30 % Jälkitiheys pienentynyt yli 30 % Metsäkauriin jälkitiheyden pienentyminen kahden viime vuoden laskennoissa on vaikea tulkita. Onko kanta todella romahtanut vai onko jälkien vähyys vain paksusta lumipeitteestä johtuva. Lumijäljet riistakolmioilla talvella 2011 Talven 2010 vaikeat lumiolot vähensivät rajusti jälkilaskentoja riistakolmioilla. Mennyt talvi alkoi myös varhain runsain lumisatein, ja pelättävissä oli, että edellistalven vähäinen laskentainnostus toistuisi. Alussa tilanne näyttikin hälyttävän huonolta, mutta laskentakauden loppua kohti kertyi tutkimukselle edellistalvista enemmän laskentatuloksia. l Menneen talven jälkilaskennat tehtiin kauden lopulla. Tammikuun aikana laskettiin vain 33 kolmiota ja puolet laskennoista tehtiin maaliskuussa, osin vielä kuun loppupuolella. Kaikkiaan jälkilaskenta tehtiin 577 riistakolmiolla, ja työhön osallistui noin 2 350 henkilöä. Yhden kolmion laskentaan osallistui keskimäärin 4,1 henkilöä, mutta määrä vaihteli melkoisesti. Enimmillään yhdellä kolmiolla ahersi peräti 15 henkilöä. Talvi 2011 oli runsasluminen koko maassa. Aivan eteläisimmässä Suomessa laskennan aikaan mitattiin lähes 60 cm paksuisia hankia. Eniten lunta oli Itä-Suomessa, keskimäärin lähes 80 cm. Pehmeä lumi 32 l Metsästäjä l 3 l 2011 vaikeutti niin laskijoiden kuin nisäkkäiden liikkumista. Tulosten tulkinta on eräiden lajien kohdalla ongelmallista, sillä emme tiedä miten lumi vaikuttaa eri lajien liikkumiseen. Arvattavasti vaikutus hirvieläinten liikkumiseen on suurin, mutta myös suden jälkiä tavattiin hyvin vähän, mielestämme vähemmän kuin pienentynyt kanta antoi aihetta odottaa. Oheiseen taulukkoon olemme koonneet runsaimpien lajien jälki-indeksejä riistakeskusalueittain (entiset riistanhoitopiirit). Tarkemmin esitämme tulokset 50x50 km ruuduittain viiden lajien osalta. Hirvi Jälki-indeksi - 2,0 2,1 - 4,0 4,1 - 6,0 6,1 - 8,0 8,1 Jälkitiheys kasvanut yli 30 % Jälkitiheys pienentynyt yli 30 % Valkohäntäpeura Jälki-indeksi - 2,0 2,1 - 4,0 4,1 - 6,0 6,1 - 8,0 8,1 Jälkitiheys kasvanut yli 30 % Jälkitiheys pienentynyt yli 30 % M Metsäkauris Jälki-indeksi - 0,50 0,51 - 1,00 1,01 - 1,50 1,51 - 2,00 2,01 Jälkitiheys kasvanut yli 30 % Jälkitiheys pienentynyt yli 30 % Metsäjänis Metsäjäniksen korkein jälki-indeksi (41,6) todettiin Pohjois-Savossa. Alhaisin oli Lapin indeksi (8,8). Metsäjäniksen jälkitiheys oli viime vuodesta noussut merkittävästi kahdeksalla alueella, eikä voimakasta Metsäjäniksen, ketun, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäkauriin jälki-indeksit (jälkiä/10 km/vrk) 50 x 50 km:n ruuduissa talvella 2011. Pikkukartoissa on esitetty merkittävät muutokset edellistalvesta.
• Onko metsäkauriskanta todella romahtanut vai onko alhainen jälkitiheys enemmän seurausta lumioloista? taantumista todettu missään. Ruutukohtaisessa tarkastelussa metsäjäniksen jälkitiheys oli kasvanut 54 ruudussa ja pienentynyt vain 16 ruudussa. Jälkitiheyden kasvu painottuu läntiseen Suomeen. Vaikka metsäjänis näyttää runsastuneen viime vuodesta, sen kanta on pitkällä aikavälillä vähentynyt lähes koko maassa, paikoin jopa jyrkästi. Lapin, Oulun ja Kainuun alueilla jäniskannat ovat taantuneet vain vähän, jos lainkaan. Pohjois-Savo on edelleen jäniksen parasta aluetta, mutta sielläkin se on vähentynyt kolmanneksen kahdessa vuosikymmenessä. useassa piirissä. Varsinais-Suomi on ketun vahvinta aluetta. Sielläkin vuotuiset vaihtelut ovat olleet suuria, mutta taantuvaa suuntausta ei ole. häntäpeuraa esiintyy enemmälti vain viidellä alueella Kahden viime lumitalven vaikutus ei näy erityisen poikkeavina arvoina alueiden käyrissä. Toki valkohäntäpeuran jälkitiheydet ovat pienentyneet viime vuosina, mutta talvet 2010 ja 2011 eivät käyrissä selvästi erotu. Suurimmat taantumiset ovat tapahtuneet jo aikaisemmin, ja peuran voimakas kannankasvu näyttää taittuneen. Varsinais-Suomi on edelleen lajin vankinta aluetta, mutta sielläkin jälkitiheys on puoliintunut kolmessa vuodessa. Ruutukohtaisesti valkohäntäpeuran jälkitiheys on viime vuodesta pienentynyt 23 ruudussa ja kasvanut vain seitsemässä. Hirvi Hirven kannankehitystä säädellään metsästyksellisin keinoin, joten vuosivaihteluilla ei näytä olevan selviä luonnollisia syitä. Mitatuissa jälkitiheyksissä esiintyy silti vuosivaihtelua, jonka lähteet ovat huonosti tunnettuja. Hirven jälkitiheys laski merkittävästi Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa, kummassakin piirissä yli 50 prosenttia edellistalven lukemista. Muualla muutokset olivat vähäisiä. Ruutukohtaisesti jälkitiheys oli kasvanut 27:ssä ja vähentynyt 45 ruudussa. Kartassa näkyy lounaisen Suomen jälkitiheyden pienentyminen selvästi, mutta myös pohjoisimman Lapin jälkitiheydet ovat pienentyneet. Tämä muutos peittyy koko Lapin piirin arvossa, joka näyttää hienoista kasvua viime vuodesta. Paksun lumipeitteen otaksutaan yleisesti vaikuttavan hirven liikkumiseen, mutta kahden viimeksi koetun lumitalven vaikutus lajin jälkitiheyksiin ei ole selvästi havaittavissa. Metsäkauris Metsäkauris on kolmiolaskennan aikana tavattu kaikilla riistakeskusalueilla. Nyt kauriin jälkiä havaittiin laskennassa vain kuudella alueella, ja kaikissa jälkitiheys oli pienentynyt viime vuodesta. Metsäkauris kärsinee kaikkein eniten paksusta lumipeitteestä. Talvella 2010/2011 lunta oli yli puoli metriä koko maassa jo joulusta alkaen. Metsäkauriiden ahdinko oli selvästi havaittavissa, sillä ne hakeutuivat joukolla muun muassa lintujen ruokintapaikoille. Metsäkauriit kulkevat yleisesti lumeen aukaisemillaan poluilla. Ankarasta lumitalvesta huolimatta metsäkauriita tavattiin tänäkin vuonna riistakolmioilta Kemijärven ympäristössä, vaikka laji puuttui suurelta alueelta keskistä Suomea. Ruuduittain tarkasteltuna kauris näytti runsastumista viidessä ja taantumista yli kuusi kertaa useammalla ruudulla. Tällä hetkellä emme tiedä, onko kanta todella romahtanut vai onko alhainen jälkitiheys enemmän seurausta lumioloista. Riistakolmiolaskennassa on enimmillään laskettu yli 700 kauriinjälkeä vuonna 2004, kun talven 2011 havaintomäärä jäi sataan. l Kettu Ketun runsaimman tiheyden alueet painottuvat hyvin selvästi maan lounaiseen kolkkaan. Jälkitiheys on viimevuotisesta kasvanut viidellä alueella ja se väheni merkittävästi vain Pohjois-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa. Runsastuminen edellisvuodesta on lievästi painottunut läntiseen Suomeen, ja ruutukohtaisesti runsastumista on havaittavissa enemmän kuin taantumista. Taantuminen on keskittynyt itäiseen Suomeen. Vaikka kettu näyttää runsastuneen viime vuodesta, sen pitkäaikaistrendi on ollut taantuva peräti kymmenellä riistakeskuksen alueella, kun taas selväpiirteistä runsastumista on nähtävissä vain Rannikko-Pohjanmaalla. Kolmiohistorian alhaisimmat jälkitiheydet todettiin nyt Jälki-indeksi (jälkiä/10 km/vrk) Metsäjänis Rusakko Orava Kettu Supikoira Kärppä Lumikko Minkki Näätä Ahma Saukko Ilves Valkohäntäpeura Hirvi Metsäpeura Metsäkauris Lintuja/10 km Metso Teeri Pyy Riekko EH 15,1 2,7 1,4 4,6 1,3 0,1 0,3 0,1 1,5 ­ 0,2 1,5 7,6 4,3 ­ ­ 0,4 3,5 0,8 ­ ++ ­­ ­ ± ++ ­­ ± ++ + ES 16,9 0,5 1,8 2,8 0,3 0,5 0,4 0,1 1,7 ­ ­ ­ 0,2 ++ 0,8 ++ 0,1 ­ 5,2 ­ 0,1 ++ ++ ++ + ++ ± ++ ­­ ­ KA 12,5 ­ 3,7 2,1 ­ 1,0 0,5 0,2 0,6 0,1 ­ ­ 0,1 + 0,5 ++ ­ ± 2,6 ­ ++ ­ ++ 0,7 + 6,8 ++ 0,9 1,1 ± ++ ± ++ ++ ++ ++ ­­ ± ++ ­ KS 23,8 0,3 3,3 2,9 0,1 0,4 0,5 0,0 1,6 ­ 0,5 1,0 0,0 5,4 0,0 0,1 0,6 6,4 1,5 ­ Valkohäntäpeura Kulkeminen syvässä lumessa on myös valkohäntäpeuralle raskasta, joten lumiolojen odotettiin vaikuttavan lajin jälkitiheyksiin. Valko- + ++ ++ ± ++ ++ ++ ­­ ++ ± ++ ­­ ++ ­­ ­­ KY 23,7 0,4 1,5 3,9 0,2 0,1 0,3 0,0 1,5 ­ 0,2 0,6 ­ 5,8 ­ 0,1 ± ­­ + ­ ± ­ + + ­­ LA 8,8 ­ 2,7 3,5 0,1 1,4 0,3 0,1 1,3 ­ ­ 0,2 ++ 0,3 ­ + 2,7 ­ + 0,0 OU ++ 19,1 0,9 ++ 3,0 ++ 2,2 ± 0,1 ++ 1,2 ++ 0,7 ++ 0,2 ++ 0,7 ­ ++ 0,0 ++ 0,4 ­ + 3,7 0,0 ­ ­ 0,7 6,5 1,2 1,9 ++ ++ ++ ± ++ ++ ++ + ± PO 15,3 1,3 2,8 4,1 0,0 0,3 0,4 0,0 1,2 0,1 ­ ­ 0,2 ++ 0,0 0,0 ­ 3,5 ­ ­ 0,8 0,5 ± ++ ++ ++ 0,6 9,6 0,6 1,8 ++ ­ ++ ++ ± ++ ± ­­ ++ ­­ + ­­ ­­ ­­ ± ­­ ± ++ ++ ± PH 27,1 0,6 1,8 4,2 0,2 0,1 0,4 0,0 1,9 ­ 0,1 0,6 2,1 6,0 ­ ­ 0,7 3,2 1,6 ­ + ­­ ­­ ­ ++ ­­ ­ ­­ ++ PK 17,2 0,2 1,0 1,0 0,0 0,5 0,5 0,3 1,0 0,3 ­ ­ 0,2 ­ ­ 0,8 ­­ ­ ± 4,7 ­ ­ ++ 0,5 ++ 6,8 ++ 1,6 0,2 ± ± ++ ± ­­ ± ­ ± + + ++ ­­ ± PS 41,6 0,8 3,6 1,5 0,1 1,0 0,5 0,2 1,0 ­ 0,1 0,8 ­ 5,0 ­ 0,0 0,2 5,2 1,4 0,7 ++ ++ ++ ++ ­­ ++ + ± ++ RP 30,6 0,4 6,6 10,9 1,4 1,4 0,1 0,0 1,5 ­ ­ ­ 0,0 ± 0,1 0,4 ± 4,4 ­ ­­ ­ ­ ++ ++ ++ 0,2 2,1 0,5 ­ ++ ­­ ++ ++ ± SA 17,3 4,2 5,0 7,4 0,5 0,3 ­ ­ 0,2 ­­ ­ ++ 1,1 ­ 0,1 0,4 4,2 ± 6,0 ­ 0,3 0,6 2,5 0,6 0,2 ++ ++ ++ ++ ++ ­­ ++ ++ ­­ ± ­­ + ­­ ++ ± ++ ++ UU 15,2 4,0 3,6 5,6 2,6 0,2 0,1 ­ 0,4 ­ 0,0 1,1 7,6 4,3 ­ 0,1 0,5 7,8 0,6 ­ ± ­­ ± ­­ ++ ­­ ­­ VS 8,0 3,9 0,8 18,7 0,7 0,2 0,3 ­ ­ ­ 0,2 ­ ­ ­ 0,1 ++ 0,7 ++ 13,9 ­ ­ 2,2 ­ ­ ­ 0,0 ­­ ++ ++ 0,4 2,0 0,9 ­ ­ ­­ ­­ + ++ ­­ ± ­­ ­­ ± ­ ­­ ± 0,5 ++ 3,9 ++ 1,0 ­ ++ ++ ++ ± ++ 0,5 ± 4,6 ++ 1,7 ­ ­ ­ 0,6 ++ ± 1,0 ­ ­ ++ 0,3 ­ 2,0 ++ ± ± ++ ­ ± ­ ± Runsaimpien nisäkkäiden jälki-indeksit (ylitysjälkiä/10 km/vrk) ja nähtyjen lintujen lukumäärät/10 km riistakeskusalueittain talven 2011 riistakolmiolaskennoissa. Runsauden muutos edellisvuodesta on ilmaistu + ja ­ -merkein (± muutos <15 %, + ja ­ muutos 15­30 %, ++ ja ­ ­ muutos >30 %). Suomen riistakeskuksen alueiden lyhenteet: EH = EteläHäme, ES = Etelä-Savo, KS = Keski-Suomi, KA = Kainuu, KY = Kaakkois-Suomi, LA = Lappi, OU = Oulu, PO = Pohjanmaa, PH = Pohjois-Häme, PK = Pohjois-Karjala, PS = Pohjois-Savo, RP = Rannikko-Pohjanmaa, SA = Satakunta, UU = Uusimaa, VS = Varsinais-Suomi. Metsästäjä l 3 l 2011 l 33
• forest Hinta-laatusuhteen ylivoimaa Erätukusta Suosittu huippuedullinen Forest-puku moneen käyttöön Suosittu JahtiJakt Forest-puku on huippuedullinen lämpimän sään eräpuku erittäin monipuoliseen käyttöön esim. metsästykseen, kalastukseen, retkeilyyn ja marjastukseen. Puvusta löytyy useita värejä ja omat mallit myös naisille ja lapsille. Nyt kysytty uutuusväri Reed Camo. Tilaa omasi! Monipuolisista ominaisuuksistaan huolimatta Forest-puku on uskomattoman edullinen. Valitse oma värisi ja tilaa. Tilaa heti: www www.eratukku.fi puh. 020 747 7000* (ma-pe 8-18) postitse kupongilla
• Mallit miehille, naisille ja lapsille Useita värejä: vihreä, ruskea, camo ja kaislacamo 2 Irrotettava ja säädettävä huppu Irrotettava hirvikärpäshuppu Kestävä TeflonWax-käsitelty kangas Likaa ja vettä hylkivä Takissa neljä ulkopuolista läpällistä taskua ja kaksi sisäpuolista vetoketjutaskua FOREST · Lämpimänsäänpuku · Erittäinhyvinhengittävä · Kestäväjavettähylkiväkangas · Useitavärejä · Omatmallitnaisillejalapsille ysy Nyt k ah est FoiRntu-, kyyhky- j s li tty u i isest noma ve a eri oon. asu outta slikk i aast kiksi uus m olle ja ka s esimer uut i myö ipell ti! sänk oistavast . tilaa he le il sopi ongareil b lintu amo eed Cnhijahtiin R a VÄR utuus I 1 Miellyttävä verkkovuori Säädettävä takin helma ja vyötärö Kiristysmahdollisuus hihansuissa Housuissa joustovyötärö Housuissa takatasku, sivutaskut ja reisitaskut Kiristysmahdollisuus lahkeensuissa Taskut Huppu Hirvikärpäshuppu 10 vedenpitävä, irrotettava irrotettava Vedenpitävyys Tuulenpitävyys Hengittävyys Värivaihtoehdot: vihreä ruskea camo reed camo (kaislacamo) Forest-pukujen värivaihtoehtoja ovat vihreä, ruskea, camo ja kaislacamo. Miesten malli on saatavana kaikissa väreissä. Naisille erittäin hyvin istuva Lady-malli vihreänä ja ruskeana. Lasten puku vihreänä ja camokuvioisena. Valitse suosikkisi ja tilaa! 1 2 8990 7990 9990 8990 +toimituskulut Forest-puku vihreä, ruskea Forest-puku Junior vihreä Forest-puku camo, reed camo Forest-puku Junior camo Erittäin monipuo- Kestävä, likaa ja liseen käyttöön vettä hylkivä JahtiJakt Forest on lämpimän sään huippuedullinen puku moneen käyttöön, esim. metsästykseen, kalastukseen, retkeilyyn ja marjastukseen. Useita värejä, omat mallit naisille ja lapsille. Vahva TeflonWax-käsitelty materiaali on likaa ja vettä hylkivää ja kestää kulutusta hyvin. Puvun verkkovuori tuntuu mukavan ilmavalta ihoa vasten. Tilaa puku: www www.eratukku.fi Ilmoita tilauksen yhteydessä tuotteen nimi ja tuotekoodi: Forest JJ2105J757 vihreä, lady JJ2105J858 ruskea, lady JJ2103E757 vihreä JJ2106J757 vihreä, junior JJ2103E858 ruskea JJ2102F75C camo, junior JJ2101C75C camo JJ2101P21C reed camo puh. 020 747 7000* (ma-pe 8-18) postitse kupongilla * Puhelujen hinnat sis alv 23 %: kiinteästä verkosta 8,21 snt/puh + 6,90 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 14,90 snt/min.
• kalastus Parhaat asut kalastukseen! Testaa täysin uudet suomalaisiin olosuhteisiin suunnitellut JahtiJakt-kalastusasut Niin lohensoudussa, tunturijoella kuin aavalla selällä asujen ja varusteiden tulee toimia sataprosenttisesti. JahtiJaktkalastuspuvun huippuominaisuudet varmistavat lämpimät ja mukavat kalakelit ­ oli sää mikä tahansa. Klikkaa ja tutustu eratukku.fi/kalastus Säädettävä ja vedenpitävä AIR-TEX -kalvohuppu muotoiltavalla lipalla Irrotettava hyttys- ja hirvikärpäshuppu Niskassa kiinnityspiste esim. haaville Kainaloventilaatiot verkkosuojilla 4 JahtiJakt-kalastuspuku JahtiJakt-kalastuspuku varmistaa lämpimät ja mukavat kalakelit - oli sää mikä tahansa. laminoitu suoraan pintakankaaseen, mikä tekee puvusta kevyemmän ja kestävämmän. Puvun kaikki yksityiskohdat on suunniteltu kalareissuja varten. Esimerkiksi verkkosuojatut kainaloventilaatiot lisäävät mukavuutta, ja hihansuiden neopreeniranneke varmistaa mukavan olon huonollakin säällä. Tutustu ominaisuuksiin ja tilaa oma pukusi heti! Runsaasti taskuja Miellyttävä ja kosteutta hyvin siirtävä verkkovuori Hihansuissa neopreeniranneke ja tarrakiristys Housuissa irrotettavat olkaimet Suojaa ja toimivuutta Puvun AIR-TEX-kalvo ja vedenpitäviksi teipatut saumat takaavat vedenpitävyyden ja hengittävyyden kaikissa oloissa. Kalvo on tu VAIN eräle etkustA! upaket ti pääl kaupan Koko eTupaKeTTi 0 euroa 169 +toimituskulut Kalastuspuku + Etupaketti 90 Arvo 49,70 Microflee- Kynsikkäät Fleecepipo ce väliasu Arvo 9,90 Arvo 29,90 Arvo 9,90 Ilmoita tilauksen yhteydessä tuotteen nimi ja tuotekoodi: Kalastuspuku JJ01B6K757 Saatavilla viikolla 23. tilaa heti: www www.eratukku.fi puh. 020 747 7000* (ma-pe 8-18) postitse kupongilla
• 20 US TU UU Hossa-kalastuspuku Uusi JahtiJakt Hossa -kalastuspuku on tyylikäs ja toimiva asu monipuoliseen kalastusharrastukseen. Puvun materiaalit on valittu ja testattu huolella. Tuulen- ja vedenpitävä säädettävä huppu Suoja säätä vastaan Puvussa on täysin tuulen- ja vedenpitävä sekä hyvin hengittävä AIRTEX-kalvo. Kalvo on laminoitu suoraan pintakankaaseen, mikä tekee puvusta kevyen ja kestävän. Tuulen- ja vedenpitävä huppu antaa lisäsuojaa, ja erilliset neopreenirannekkeet varmistavat mukavuuden kaikissa olosuhteissa. Niskaosassa kiinnityspiste esim. haaville Vetoketjulliset kainaloventilaatiot verkkosuojalla Runsaasti taskuja (10 kpl). Isot ylätaskut esim. vieherasioille. Vapapidike vieheenvaihtoa varten Takin helmassa kuminauha ja erillinen kiristysmahdollisuus 11 Ominaisuudet mietitty kalastusta varten Puvun leikkaus on suunniteltu siten, että puku tarjoaa hyvän liikkuvuuden aktiivikalastuksessa ja esimerkiksi verkkopyynnissä. Asussa on kalastajan tarpeita varten suunnitellut toimivat taskut. Tutustu huippuvarusteluun ja tilaa oma pukusi heti! 129 +toimituskulut Hossa-kalastuspuku JJ118P181 Hossa-kalastuspuku 90 Hihan- ja lahkeensuissa tarrakiristys, vyötäröllä vyölenkit Ilmoita tilauksen yhteydessä tuotteen nimi ja tuotekoodi: Kapsa-kalastustakki Uusi Kapsa-kalastustakki on vaativan kalastajan varuste. Kevyt, yksinkertainen ja erittäin toimiva takki on helppo ottaa mukaan kaikille kalareissuille Veden- ja tuulenpitävä huppu Kevyt pieneen tilaan pakattava 2,5-layerrakenne, toimiva leikkaus EVA-foam perhojen kuivatusta varten Haavin kiinnityspiste niskaosassa, takin etupuolella kiinnityspisteet pientavaroille, esim. siimaleikkurille Tuuletusaukot hihoissa Vedenpitävät vetoketjut Vapapidike vieheenvaihtoa varten Kiristysmahdollisuus helmassa ja hihansuissa Pieneen tilaan pakattavaa suojaa Takissa on huippulaadukas AIR-TEX2-kalvo, joka tarjoaa täydellisen veden- ja tuulenpitävyyden ja erittäin hyvän hengittävyyden. Pintakangas, kalvo ja kalvoon printattu suoja muodostavat yhden suojaavan 2,5-layer-kerroksen, mikä tekee takista erittäin kevyen ja poikkeuksellisen pieneen tilaan pakattavan. Takki on kevyt kantaa mukana pitkilläkin vaelluksilla. Takissa on runsaasti kalastajan tarvitsemia yksityiskohtia: mm. haavin kiinnityspiste, vapapidike, kiinnityspisteet pientavaroille, erilliset neopreenirannekkeet hihoissa sekä EVA-foam perhojen kuivatusta varten. Tilaa oma takkisi heti! Kapsa-kalastustakki Ilmoita tilauksen yhteydessä tuotteen nimi ja tuotekoodi: Kapsa-kalastustakki JJ0206P858 99 +toimituskulut UU TU 90 US 20 11 * Puhelujen hinnat sis alv 23 %: kiinteästä verkosta 8,21 snt/puh + 6,90 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 14,90 snt/min.
• Nyt on aika kokeilla uutta! Jousiaseella täysin uusia elämyksiä metsästysharrastukseen 65 LBS Pro Taljajousi JahtiJakt 65 LBS PRO on todella järeä metsästäjän työkalu. Jopa 65 paunaan yltävä voimakkuus riittää myös suurriistan metsästykseen. Jousen vetopituus ja voimakkuus säädettävissä ampujan mukaan. Erätukun etupaketissa on mukana kaikki jousen käytössä tarvittava varustus. Tällä laadukkaalla aseella pääset jousiharjoittelun ja -metsästyksen alkuun todella sujuvasti. · Kaikelleriistalle kuus · Säädettävävoimak · Nopealaukaus · · · · · · Magnesiumrunko 45-65 paunaa Voimakkuus Ampujan pituus 170-200 cm Jousen paino 1,9 kg Lähtönopeus 82 m/s Aseen pituus 90 cm kaupan pääl k VAIN erätuupustA! le et aket ti JahtiJakt Premium 4-pinninen tähtäin, Arvo 79,90 JahtiJakt Hunting nuolihylly, Arvo 19,90 Allen nokinpaikkarenkaat, Arvo 3,00 Allen jännelenkki, Arvo 3,00 Allen rannelenkki, Arvo 6,00 Allen takatähtäin jänteeseen, Arvo 6,90 Hiilikuitunuolia 12 kpl (Camo), Arvo 89,90 Laukaisulaite, Arvo 15,00 Ei koske kuluvia osia (esim. jänteet ja kaapelit) Takuu 3 vuoTTa Arvo 223,60 289 +toimituskulut 65 LBS PRO -taljajousi+Etupaketti 65 LBS Pro -taljajousi JJ9307GX03 40 LBS VASTAkAARiJOuSi JahtiJakt 40 LBS vastakaarijousi on täysiverinen metsästysase. Rungon erinomainen muotoilu ja jousipaketissa mukana tuleva tähtäin mahdollistavat nopean toiminnan riistalaukauksissa. Rakenteeltaan yksinkertaisena perinteinen vastakaarijousi on helppo hankinta harrastusta aloittelevalle. koska vastakaarijousella metsästäminen on selvästi vaativampaa kuin taljajousella, tarjoaa se todellisia haasteita myös pidempään harrastaneille. · · · · · · Magnesiumrunko Voimakkuus 40 paunaa Ampujan pituus 170-190 cm Jousen paino 1,52 kg Lähtönopeus 47 m/s Aseen pituus 152 cm Klikkaa ja tutustu eratukku.fi/metsastys 14990 40 LBS -vastakaarijousi JJ9309GX03 40 LBS -vastakaarijousi+Etupaketti kaupan erätuk aket ti VAIN päälle etupustA! Arvo 40,90 käännettävä ampumaliivi Hengittävää puuvilla-polyesteriä. kestävä ja likaa hylkivä TEFLoN-käsitelty materiaali. Runsaasti toimivia taskuja. Ampumaliivi 2-pinninen tähtäin Arvo 9,00 Nokinpaikkarenkaat Arvo 3,00 Sormisuojus Arvo 5,00 Alumiininuolia 6 kpl Arvo 23,90 JJ0603K753 oranssi/vihreä 5490 +toimituskulut tilaa heti: www www.eratukku.fi puh. 020 747 7000* (ma-pe 8-18) postitse kupongilla
• Varusteet kuntoon Erätukusta laaja valikoima varusteita ja tarvikkeita järkihinnalla BORE SIGHT -KOLLIMAATTORI JahtiJakt Bore Sight -kollimaattorin avulla voit kohdistaa kiikarisi itse helposti, nopeasti ja tarkasti. Laite heijastaa suoraan piipun keskeltä seinälle laserpisteen, johon kiikarin tähtäyspiste on helppo kohdistaa. Laite sopii kaikille kaliipereille välillä 0.22­0.50 sekä kivääreille että pistooleille. Voit kohdistaa kollimaattorin avulla myös muut kuin kiikaritähtäimet. Pakkaus sisältää paristot ja tarvikkeet. Katso koko valikoima www.eratukku.fi Bore Sight -kollimaattori JJ94120KX04 6990 +toimituskulut 5v OTSO 5 PRO Aselain vaatimukset täyttävä asekaappi n. 5 aseelle. Vahva kampalukko. Jämäkkä panssariovi. Murtovarma saranasysteemi. Asekaapissa on tilavat ovilokerot. Asekaapin voi kiinnittää joko pohja- tai takaseinärei'istä. Pehmustetut asetelineet ja sisustus. Tilaa pistooleille kuin myös pitkille aseille. 5 vuoden murtautumattomuustakuu. Mitat: k. 1380 x l. 350 x s. 300 mm Paino: tyhjänä 45 kg, aseineen n. 80 kg Kampalukko, 2 avainta Väri: harmaa Alumiininen asekotelo Asekotelo taitettuna tai osina kuljetettavalle aseelle. Koko 97 x 25 x 11 cm. Alumiininen asekotelo Asekotelo taitettuna tai osina kuljetettavalle aseelle. Koko 125 x 25 x 11 cm. Alumiininen asekotelo JJ8807L101 2990 +toimituskulut Alumiininen asekotelo JJ8806L101 3990 +toimituskulut Otso 5 Pro OTSO5PRO 229 +toimituskulut Tilauskuponki p tilaan Kyllä, Tilaa tällä kupongilla kaikki haluamasi tuotteet yhdellä kertaa. Erätukku maksaa tilauskupongin postimaksun. Tilaukset myös puhelimitse 020 747 7000* (ma-pe 8-18) ja verkkokaupastamme www.eratukku.fi Erätukku maksaa postimaksun Tuotteiden tilausnumerot löydät ilmoituksesta heti hinnan yhteydestä. Tilauksen hintaan lisätään toimituskulut. pituus cm paino kg vyötärö-ymp. Asut. Merkitse aina asusteen saajan pituus, paino ja vyötärönympärys Tilausnumero Hinta Määrä Tuotenimi cm Erätukku Muut tuotteet. Tilausnumero Tuotenimi Tunnus 5013247 Määrä Hinta 00003 vasTauslähETys Tilaajan nimi Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti Osoite Puhelinnumero Tilaajan allekirjoitus alle 18 vuotiaan tilaajan huoltaja i: Tilaa het .eratukku.fi w www pe 8-18) ww Metsästäjä 3/2011 * (ma747 7000 puh. 020 la kupongil postitse Liityn samalla ilmaiseksi Erätukku-klubiin ja saan uusimmat tarjoukset suoraan sähköpostiini. (merkitse sähköpostiosoitteesi) * Puhelujen hinnat sis alv 23 %: kiinteästä verkosta 8,21 snt/puh + 6,90 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 14,90 snt/min.
• Teksti ja kuvat: Erkki Kauppi Rata-aseet ja patruunat Ratakausi on juuri käsillä ja ampumaradoille pääsee harjoittelemaan. Myös kilpailukausi on alkanut tämän lehden ilmestyessä. Rivimetsästäjän tulee muistaa metsästyslain vaatimus: riistalle ei saa aiheuttaa tarpeetonta kärsimystä. Tämän estämiseksi hyvä ampumataito on perusedellytys, ja siihen paras lääke on harjoittelu ja taitojen parantaminen. l Valtaosa metsästäjistä käyttää metsästysasettaan metsästyksen lisäksi ampumaharjoitteluun ja pienimuotoiseen kilpa-ammuntaankin. Tällöin aseenkäsittelytaito paranee samalla, kun ampumataitokin kohenee. Metsästyskivääri sopii sellaisenaan harjoitteluun ja seuratason kilpailuihin. Vaihtosupistajilla varustettu haulikko kattaa mukavasti kaikki haulikkoammunnan tarpeet. Valitaan vain sopivat supistajaholkit kutakin jahtia tai savikiekkoammuntaa varten. Enemmän kilpa-ammuntaa harrastavat hankkivat yleensä varsinaisen rata-aseen. Raskaspiippuinen metsästyskivääri on jo hyvä lähtökohta ratahommiin. Varsinaisia kilpa-aseita ovat vanhat Tikka Sporterit ja Sakon ratahirvikiväärit, Targetit ja TRG 22. Tänä päivänä Sako TRG:n lisäksi on tarjolla edullisempi Tikka T3 Sporter, joka on suunniteltu nimenomaan kilpa-ammuntaa varten. Tietysti valintamahdollisuuksia lisäävät ulkomaiset vastaavat mallit. Rata-ase soveltuu usein myös perinteistä hirvikivääriä paremmin kyttäämällä tapahtuvaan pienten hirvieläinten ja pienpetojen pyyntiin. Ratahaulikoita valmistetaan eri ampumalajeja varten, usein mittatilaustyönä. Ne soveltuvat hyvin vain tiettyyn kilpalajiin supistuksien ja tukin muotoilun puolesta. Kilpa-aseissa ei ole hihnalenkkejä eikä automaattista varmistinta. Riistapolkukilpailuissa näkee joskus mitä ihmeellisimpiä oma- tai sepäntekemiä ase- ja tähtäinvirityksiä. Luodikkoammuntaa varten Lapua lataa 222 Rem ja 223 Rem kaliipereihin 3,6 gramman kokovaippaluotia. Tämä on sopiva sekä lintujahtiin että pahvimetsoon. Lisäksi Lapua lataa 223:een viiden gramman Scenar luotia. Tämä luoti on kuitenkin niin pitkä, ettei se vakavoidu normaalissa 12 tuuman nousussa. Sako lataa molempiin kaliipereihin 3,2 gramman kokovaippaa ja lyijykärkeä. Lisäksi kilpa-ammuntaa varten on Sierran 3,4 gramman tarkkuusluodilla ladattu patruuna. Erityisesti luodikkoampujille ladataan myös kokovaippaa sadan kappaleen edulliseen Range-rasiaan. Sako on ottanut tänä vuonna ohjelmaan 223 Rem kaliiperiin 4,5 gramman reikäpäällä ladatun patruunan. Tämä on tarkoitettu uudempiin, kahdeksan tuuman nousulla varustettuihin aseisiin. Ratapatruunoita on tarjolla useita brändejä. Useimmat kilpa-ampujat lataavat patruunansa itse kierrättäen hylsyn useaan kertaan. 40 l Metsästäjä l 3 l 2011 V Kaliiperien kirjoa Hirviammunnassa kaliiperi 308 Win on selvästi yleisin. Useimmat ampujat käyttävät samaa asetta myös luodikkoammunnassa. Jonkin verran on käytössä myös 6,5x47 Lapua, 6,5x55 SE, 7mm-08 Rem ja 260 Rem kaliiperisia aseita. Myös kaliiperi 7,62x39 on sääntökirjan erivapaudella hyväksytty kilpailukäyttöön. Näihin löytyy kevyitä rataluoteja ja pienemmän rekyylin vuoksi ne lienevät sopivampia yleisaseita kuin 308 Win. Pelkästään luodikkokisaa varten kaliiperi 222 Rem on joka tapauksessa erinomainen vaihtoehto. Hirviaseellakin on harjoiteltava Hirviammunnan harjoitteluun useimmissa kaliipereissa on tarjolla vain metsästyspatruunoita. Varsinkin isommissa kaliipereissa kova rekyyli ja patruunan hinta syövät harjoitteluhaluja. Jos muu-
• Patruuna Sako Range Sako S-Range Lapua Norma Jaktm. S&B Barnaul Wolf Luodin ilm paino g 8,0 6,6 8,0 9,7 9,55 9,4 9,7 Punnittu paino g 8,02 6,63 7,98 9,74 9,56 9,45 9,85 Luodin Ø mm 7,84 7,85 7,85 7,85 7,82 7,84 7,82 Taulukko Vo m/s 900 950 895 810 856 838 853 Mitattu Vo m/s 882 953 875 822 845 826 836 Patruuna Sako Range Sako S-Range Lapua Norma Jaktm. S&B Barnaul Wolf Erä 220210 090710 121 ZARIN C10S27 456-7 2009-06 NJ-018-05 Paine bar 2998 2827 2936 3230 3129 3333 3358 Paine hajonta 82 55 64 135 65 274 199 Nopeus Vo m/s 882 953 875 822 845 826 836 Keskihajonta 2,3 5,0 5,5 9,6 5,6 15,3 6,1 Käynti Ø mm 23 25 30 55 32 106 34 Taulukko 1. Luodin paino, halkaisija ja nopeus Taulukko 2. Patruunoiden paine ja luodin nopeus sekä osunta. ta asetta ei ole, on näilläkin syytä harjoitella, koska kukaan ei ole seppä syntyessään. Yleisimmissä kaliipereissa, 6,5x55 SE, 308 Win, 7,62x53R, 30-06 Sprg ja 9,3x62 on tarjolla varsinaisia ratapatruunoita. Useimpiin näistä Lapua, Norma ja Sako tarjoavat suhteellisen edullisia harjoitus/kilpapatruunoita. Kaliiperiin 308 Win löytyy myös tsekkiläistä S&B ja venäläisiä Wolf ja Barnaul patruunaa. Kaliiperissa 6,5x55 SE on Lapualla, Normalla ja Sakolla tarjolla ratapatruunoita. Karkeaan 9,3x62 kaliiperiin tarjoavat Norma ja Sako viidentoista gramman kokovaippaluodilla ladattua ratapatruunaa. Normalla on melko laaja Jaktmatch-ratapatruunatarjonta. Sako on laajentanut Range-patruunasarjaa 260 Rem ja 9,3x66 Sako kaliipereihin. Lapua uskoo myös 260 Rem patruunan tulevaisuuteen tarjoamalla hylsyjä tähän kaliiperiin. Kotimaiset patruunatehtaat lataavat 30-kaliiperin ratapatruunat kahdeksan gramman kokovaippaluodilla. Norma ja itäisemmät maat käyttävät raskaampia luoteja, jotka periytyvät 7,62x51 sotilaspatruunasta. Sako taas lataa 308 kaliiperiin myös kevyempää reikäpääluotia, joka soveltuu hyvin myös tuhoeläinten ammuntaan. 308 Win erityistarkkailussa Kaliiperi 308 Win on käyttömäärältään ylivoimainen ratahirvipatruuna ja paljon käytetty myös luodikkoammunnassa. Niinpä tähän kaliiperiin perehdyttiin hieman perusteellisemmin. Barnaulin, Lapuan, Norman, Sakon, Sellier & Bellotin ja Wolfin patruunoita hankittiin patruunoiden ominaisuuksien ja laadun tutkimiseksi. Barnaul ja Wolf poikkesivat rautahylsyn ja normaalia suuremman Berdan nallin osalta. Molemmissa nalli ilmoitetaan korroosiovapaaksi. Wolf-hylsyssä on nykyään polymeeripinnoitus aikaisempien hylsyjen katkeamisen estämiseksi. Lyijysydämisen luodin vaippa on tompakkia. Barnaul hylsy on suojattu sinkkikalvolla, luodin vaippa on kuparisilattua rautaa. Kaikissa muissa patruunoissa on messinkihylsy ja Boxer nalli. Luoti on tompakkivaippainen, Normalla ja S&B:llä samaa painoluokkaa kuin venäläiset. Kotimaiset kokovaipat on ladattu kahdeksan gramman luodilla. Lapualaisessa on vielä merkkiura niippausuran edessä, jottei sitä sekoiteta hieman paksumpaan, samannäköiseen rynnäkkökiväärin luotiin. Sako lataa myös kevyemmällä, 6,6 gramman reikäpääluodilla Super Range patruunaa. Norma, Sako ja S&B on pakattu viidenkymmenen kappaleen rasiaan, muut kahdenkymmenen patruunan rasiaan. Kaikkia patruunoita ammuttiin paineaseella nopeuden ja paineen mittaamiseksi ja tarkkuusaseella luotien käynnin toteamiseksi. Ammunta onnistui ilman vaikeuksia, kaikki patruunat toimivat. Paineaseella ammuttaessa yksi Wolfin patruuna tosin päästi nallin irtoamaan. Painetta patruunassa ei ollut mitenkään liikaa, ilmeisesti ja jäljistä päätellen hylsyn kanta oli liian pehmeä. Tarkkuusammunta suoritettiin ulkona hieman sateisessa säässä ja tulokset ovat vain suuntaa antavia. Käynti on kuitenkin useamman viiden laukauksen osumakuvio sadan metrin päästä. Erityisesti ihmetytti, että Norman viiden kasan paras tulos oli huonompi kuin yksikään Sakon, Lapuan ja S&B:n tulos. Barnaulin tulosten suuri hajonta selittänee myös huonon osunnan. Wolfin osunta oli yllättävän hyvä mutta ir- Suuriista-aseillakin on syytä harjoitella, koska kukaan ei ole seppä syntyessään. ronnut nalli hirvittää. Netistä löytyy kauhukuvia ja kehuja sekä Barnaulille että Wolfille. Useimmat kilpa-ampujat lataavat patruunansa itse kierrättäen hylsyn useaan kertaan. Tällöin saadaan omaan aseeseen räätälöity patruuna. Samalla patruunan hinta putoaa merkittävästi. Kunnolliset latausvälineet kustantavat kuitenkin satoja euroja, joten muutaman sarjan ampumisen takia uudelleenlataukseen ei kannata lähteä. Patruuna- ja luotitehtaat valmistavat luoteja erityisesti myös rata-ammuntaa varten. Niitä myydään myös suurpakkauksissa ja monesti niitä ei edes saa valmiiksi ladattuna. Latauksessa pitää ehdottomasti noudattaa latausoppaiden ohjeita ruutilaadun ja määrän suhteen. Latausohjeissa on monesti myös minimilataus, jota ei myöskään pidä alittaa. Liian pienellä ruutipanoksella paine- ja nopeushajonta kasvavat, jolloin myös Metsästyskilpaammunnassa käytettäviä patruunoita, vasemmalta 222 Rem, 223 Rem, 260 Rem, 7mm-08 Rem, 6,5x47 Lapua, 6,5x55 SE ja 308 Win. Metsästäjä l 3 l 2011 l 41
• Ruuti N120 N130 N133 N135 N140 eri ruudeilla. Panos g 2,300 2,500 2,700 2,800 2,900 Paine bar 3153 3212 3071 2936 2666 Paine hajonta 44 10 22 39 37 Nopeus Vo m/s 817 860 871 865 846 Nopeus hajonta 5,4 1,8 2,6 1,9 3,9 Taulukko 3. Kaliiperi 308 Win ampumatulokset 120A luodilla Vihtavuoren 4500 4000 3500 Paine (baria) 3000 2500 2000 2500 1000 2,0 2,1 2,2 2,3 2,4 2,5 2,6 2,7 2,8 2,9 3,0 3,1 3,2 Ruutipanos N140 (grammaa) Testissä ammutut 308 patruunoiden hylsyt ja luodit, vasemmalta Sako, Lapua, Norma, Sellier&Bellot, Barnaul ja Wolf. Osumakuvia testissä käytetyistä patruunoista. osunta huononee. Vaarana saattaa olla alilatausdetonaatio, jolloin pahimmillaan ase särkyy aiheuttaen melkoisen vaaran ampujalle. Sakon suosituspanoksilla ladattiin 308 Win hylsyyn kahdeksan gramman 120A luoteja Vihtavuoren eri ruudeilla. Patruunoista mitattiin viiden laukauksen keskiarvot ja hajonta. Vanha totuus tuli taas ilmi, 130-sarjan ruudit antavat parhaat tulokset. Ruutien ominaisuudet ovat vuosien kuluessa hieman muuttuneet, N130 ja N133 ovat virkistyneet ja antavat hieman suuremman nopeuden kuin taulukossa ilmoitetaan. Ruuti N140 taas on hieman hidastunut. Valinnan varaa on kyllä, maksimipanokset ovat noin 0,300 grammaa suosituspanoksia suuremmat. Tällöin luodin nopeus on noin sata metriä suurempi. Maksimia ei kuitenkaan kannata käyttää, koska piipun kuparoituminen ja kuluminen kasvavat tällöin merkittävästi. Sekä Lapua, että Sako tarjoavat rata-ampujille erikoisia leikkuriluoteja. Näissä luodeissa on hylsyn suun edessä pieni ura, joka tauluun osuessa veistää siihen siistin pyöreän reiän. Osuma näkyy tällöin helpommin kiikarilla ja sen tulkkaaminen rajatapauksissa on helpompaa. Valitettavasti näitä luoteja myydään vain irrallaan kotilataajille. Haulikossa tilanne yksinkertaisempi Haulikkoammunnassa tilanne on hie- man yksinkertaisempi. Kaliiperi on 12 lähes poikkeuksetta ja patruunat yleensä 12/70 tai jopa hieman lyhyempiä. Haulikoko on sääntöjen mukaan 2 ­ 2,5 mm. Metsästyshaulikkoammunnassa käytetään yleensä Skeet patruunaa, haulikoko no 9, eli haulien halkaisija on kaksi millimetriä. Metsästystrap ammunnassa yleisin haulikoko on 7½ eli 2,4 mm. Compak ammunnassa haulikoko 8 on paljon käytetty. Erilaiset mieltymykset ja aseen ominaisuudet antavat mahdollisuuden hakea itselle sopiva haulikoko kuhunkin lajiin. Suomessakin on joitakin ampumaratoja, joilla ei saa käyttää lyijyhauleja. Tällöin tulee kysymykseen lähinnä rautahauli. Hintataso on suunnilleen sama kuin lyijyhaulipatruunoilla. Useat valmistajat tarjoavat rautahauleilla ladattuja patruunoita myös ratakäyttöön. Koska rauta on kevyempää kuin lyijy, kannattaa käyttää esimerkiksi puoli numeroa suurempia hauleja lyijyyn verrattuna, kevyempiä hauleja on silti kappalemäärässä enemmän. Metsästäjäliiton ampumalajeissa rautahaulien käytölle ei ole mitään estettä eikä niiden teho ole mitenkään huonompi. Pitää tietenkin varmistua aseen sopivuudesta rautahauleille. Jonain päivänä lyijy joka tapauksessa kielletään ampumaradoilla. l 42 l Metsästäjä l 3 l 2011
• Suomen Metsästäjäliitto MESSUILLA JYVÄSKYLÄSSÄ 10.-12.6 Luonto & Erä -messut Tule varmistumaan metsästyksen sekä metsästysseuratoiminnan tulevaisuudesta. Voit samalla kokeilla osastollamme hirvenammuntaa ja osallistua muihin toimintoihin. 10.6.2011 RIISTANHOIDON SEMINAARI Luonto & Erä -messut, Jyväskylä 30-kaliiperin rataluoteja, vasemmalta kokovaipat: Sakon 120A, 143A, 145A ja Lapuan S374, reikäpäät: Sakon 146A, 147A ja Lapuan 6,5 g leikkuri G477. Seminaari koostuu useista puolen tunnin tai tunnin tietopaketeista, joihin voi osallistua mielenkiintonsa mukaan. Tule kuuntelemaan alan parhaita asiantuntijoita. - Riistantutkimus - Riistapellon perustaminen - Kosteikon perustaminen - Riistanhoito metsästysseuran alueella - Villisian riistanhoito - Varvut riistan ravinnonlähteenä - Riistalaukaus ja harjoittelu ja riistalaukauksen suorittaminen - Valikoiva metsästys riistakannan hoidossa: Trofeet riistakannan laadun mittarina. Katso ohjelma osoitteesta www.metsastajaliitto.fi/seminaari Ratakäyttöön tarkoitettuja rautahaulipatruunoita.
• Ministeriön kuulumisia Suurpetojen tappamat tai vahingoittamat koirat korvataan Susien taipumus toisinaan tappaa metsästyskoiria on tänä päivänä yksi metsästyksen ja riistanhoidon kipeimpiä konflikteja. Yhteiskunnan yhteisen hyvän vuoksi luonnon monimuotoisuutta on suojeltava, suurpedot mukaan lukien. Tästä yksityiselle ihmiselle aiheutuva vahinko korvataan valtion varoista. Korvausjärjestelmä uudistettiin riistavahinkolailla (105/2009) ja -asetuksella (367/2010). Uudessa laissa 250 euron omavastuu poistui. Tilalle tuli 170 euron korvauskynnys. Vahinko korvataan, mikäli hakijalle aiheutuneiden kaikkien riistavahinkolain mukaisten vahinkojen yhteenlaskettu määrä kalenterivuonna on enemmän kuin 170 euroa. Korvausta ei kuitenkaan makseta vahingosta, jonka metsästyksen kohteena oleva suurpeto aiheuttaa pyyntiin osallistuvalle koiralle pyynnin yhteydessä. Merkittävä muutos on, että tapetun koiran korvauksen määrää nyt maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinvahinkojen korvaamisessa käytettävistä käyvistä arvoista (791/2010). Janne Pitkänen, ylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö vaihtoehtoisesti käyttövalion arvosta lisätään 3000 euroa. Muotovalion arvosta lisätään 1600 euroa. Esimerkiksi puhdasrotuiselle (perusarvo 1200), vähintään 1,5 vuotta vanhalle metsästyskoiraksi koulutetulle (+2000), lonkkakuvatulle (+500), näyttelyssä H-arvostelun saaneelle (+100), karhunhaukun taipumuskokeen hyväksytysti suorittaneelle (+500) ja käyttövalion arvon saaneelle (+3000) koiralle muodostuu käyväksi arvoksi 7300 euroa. Viime vuonna ilmoitettiin 35 koiravahinkoa Vuonna 2010 korvaushakemuksia oli 35. Niistä 26 oli suden, 7 ilveksen ja 2 karhun tappamaa tai vahingoittamaa koiraa. Korvaus maksettiin 32 tapauksesta. Yhteensä korvaussumma oli noin 90 000 euroa. Osa koirista ei kuollut, jolloin korvattiin hoitamisen eläinlääkintäkustannuksia. Korvauksen määrää laskettaessa vähennetään muun lainsäädännön tai vakuutuksen perusteella saatava korvaus. Mikäli määräraha ei riitä vuoden kaikkien vahinkojen korvauksiin, vähennetään jokaiselta korvaukseen oikeutetulta korvauksen määrää samassa suhteessa. Tähän mennessä korvaukset on aina saatu tilitettyä vahingonkärsijöille täysimääräisenä. Koulutetun koiran arvo vähintään 2800­3200 euroa Koiran käypä arvo lasketaan yhteen perusarvon ja siihen lisättävien neljän eri kohdan (A-D) koiran metsästyskoulutuksen, terveystutkimusten, näyttely- ja koetulosten sekä valionarvojen perusteella. Perusarvo puhdasrotuiselle koiralle on 1200 euroa ja sekarotuiselle 800 euroa. Jos koira on vähintään 1,5-vuotias ja sen katsotaan olevan koulutettu metsästys- tai muuksi käyttökoiraksi, lisätään perusarvoon 2000 euroa. Lisäksi korvausta nostavat luonnetestitulokset, terveystutkimukset, näyttelyarvostelut, koepalkinnot ja valionarvot. Käyttövalion arvoon oikeuttavan rotukohtaisen koemuodon palkinto nostaa arvoa 500 eurolla (enintään neljä tulosta) tai Vahingon sattuessa Vahingosta on ilmoitettava viipymättä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle, joka järjestää maastotarkastuksen ja toteaa ja arvioi vahingon. Vahingon kärsineellä ja riistanhoitoyhdistyksen edustajalla on oikeus olla läsnä maastotarkastuksessa ja liittää arviokirjaan oma käsityksensä vahingosta. Metsästyskaverin menetyksestä koiranomistajalle ja perheelle aiheutuvaa mielipahaa voi tuskin koskaan täysin rahalla korvata. Korvausarvojen määrittelyllä pyritään varmistamaan kohtuullinen korvaus vahingon kärsijöille. Maa- ja metsätalousministeriön asetus eläinvahinkojen korvaamisessa käytettävistä käyvistä arvoista Koirat Perusarvo puhdasrotuisille koirille 1200 e Perusarvo sekarotuisille koirille 800 e ­ perusarvoon lisätään kohdat A-D l kun koira saavuttaa muotovalion arvon, perusarvoon lisätään summat vain kohdista A, C, D l kun koira saavuttaa käyttövalion arvon, perusarvoon lisätään summat kohdista A-D sekä kohdasta C, mikäli kyse on eri koelajista A 1. Vähintään 1,5-vuotias koira, jonka katsotaan olevan koulutettu metsästys- tai muuksi käyttökoiraksi: 2000 e A 2. Hyväksytty luonnetestitulos tai käyttäytymiskoe tai soveltuvuuskoe tms. (vain yksi tulos huomioidaan): 200 e A 3. PEVISA -tutkittu: 200 e, Ei-PEVISA-rotu, tutkittu: 200 e, Lonkkakuvattu: 500 e, Ataksiatutkittu: 500 e B. Lisäys perusarvoon näyttelytuloksen perusteella: SERT: 300 e ERI: 200 e EH: 150 e H: 100 e ­ paras laatuarvostelu otetaan huomioon vain kerran ­ serttejä huomioidaan enintään kolme kappaletta C. Lisäys perusarvoon koe- tai kilpailutuloksen perusteella: ­ Suomen käyttövalion arvoon oikeuttavan rotukohtaisen koemuodon palkinto (tuloksia huomioidaan enintään neljä): 500 e ­ Hyväksytty rodunomainen taipumuskoesuoritus: 500 e D. Valionarvot: FIN MVA: 1600 e Käyttökokeesta saavutetut valionarvot (1.): 3000 e Muut MVA/KVA-arvot: á 500 e KANS MVA: 1000 e KANS KVA: 1000 e KVA ja KVA-K: 5000 e 44 l Metsästäjä l 3 l 2011
• Frontline Comp on yksinkertainen hoito puutiaisia ja kirppuja vastaan. Yhdellä pipetillä suojaat koirasi ja kissasi useita viikkoja ja samalla estät uusien ulkoloisten kehittymisen. Nyt voit turvallisesti mennä luontoon. Frontline Comp paikallisvaleluliuos. Vaikuttavat aineet: fiproniili ja (S)-metopreeni. Kohde-eläinlajit: kissa ja koira. Käyttöaiheet kohde-eläinlajeittain: kissa: kirpputartuntojen tai samanaikaisten kirppu-, puutiais- ja/tai väivetartuntojen hoitoon. Kirppujen (Ctenocephalides spp.) häätöön. Insektisidinen vaikutus uusia kirpputartuntoja (aikuismuodot) vastaan kestää 4 viikkoa. Ehkäisee kirppujen lisääntymistä estämällä munien kehittymistä (ovisidinen vaikutus) sekä toukkien ja koteloiden kehittymistä jo munituista munista (larvisidinen vaikutus) 6 viikon ajan annostuksesta. Puutiaisten häätöön (Ixodes ricinus, Dermacentor variabilis, Rhipicephalus sanguineus). Valmisteen akarisidinen vaikutus puutiaisia vastaan kestää 2 viikkoa (kokeellisten tutkimusten perusteella). Väiveiden (Felicola subrostratus) häätöön. Koira: kirpputartuntojen tai samanaikaisten kirppu-, puutiais- ja/tai väivetartuntojen hoitoon. Kirppujen (Ctenocephalides spp.) häätöön. Insektisidinen vaikutus uusia kirpputartuntoja (aikuismuodot) vastaan kestää 8 viikkoa. Ehkäisee kirppujen lisääntymistä estämällä munien kehittymistä (ovisidinen vaikutus) sekä toukkien ja koteloiden kehittymistä jo munituista munista (larvisidinen vaikutus) 8 viikon ajan annostuksesta. Puutiaisten häätöön (Ixodes ricinus, Dermacentor variabilis, Rhipicephalus sanguineus). Valmisteen akarisidinen vaikutus puutiaisia vastaan kestää 4 viikkoa (kokeellisten tutkimusten perusteella). Väiveiden (Trichodectes canis) häätöön. Vasta-aiheet: Ei saa käyttää alle 8-viikkoisille ja/tai alle 1 kg painaville kissoille. Ei saa käyttää alle 8-viikkoisille ja/tai alle 2 kg painaville koirille. Ei saa käyttää sairaille tai sairaudesta toipuville eläimille. Ei saa käyttää kaneille, koska haittavaikutuksia joihin liittyy jopa kuolleisuutta, voi esiintyä. Koirien valmistetta ei saa käyttää kissoille. Haittavaikutukset: Ovat hyvin harvinaisia. Antokohdan paikallisia ohimeneviä ihoreaktioita (hilseily, värjääntymistä, paikallista karvanlähtöä, kutinaa ja punoitusta) sekä yleistä kutinaa on esiintynyt käytön jälkeen. Runsasta syljeneritystä, ohimeneviä hermostollisia oireita (tuntoherkkyyttä, masennusta) tai oksentelua tai hengitystieoireita on myös esiintynyt käytön jälkeen. Älä yliannostele. Pakkaukset: kissa: 3 x 0,5 ml. Koira: 3 x 0,67 ml, 3 x 1,34 ml, 3 x 2,68 ml ja 3 x 4,02 ml. Tutustu pakkausselosteeseen. Merial Norden A/S, PL 4440, 00002 Helsinki. Puh 050 5051 399. Päiväys: 02.2010. FL/SF/045 RELEVANS.NET
• Teemu Simenius, järjestöpäällikkö, Suomen Metsästäjäliitto Metsästäjäliiton historia, osa IV Oletko jäänyt ilman? on tärkeää, mutta monessa asiassa liitto on edelläkin. Lausuntoihin, julkilausumiin ja esityksiin tutustumalla liiton edunvalvontaa käsittelevillä internetsivuilla tämän voi huomata. Monet asiat ovat nykyään esitysten mukaisia. Taho, joka voisi ottaa sinunkin ajankohtaisen ehdotuksen tai epäkohdan eteenpäin ajettavaksi on Metsästäjäliitto. Monet Metsästäjäliiton esityksistä ovat lähtöisin aivan tavallisen jäsenenä olevan metsästysseuran ja sen tavallisen jäsenen seuran kokouksessa esille ottamasta asiasta. Seura on tällöin esittänyt sitä eteenpäin liiton piirille. Jos tämä esitys on edennyt piiriltä liiton esittämäksi, on asiaasi ajamaan tullut iso järjestö, jolla on takanaan yli 150 000 jäsentä. Tällöin esityksellä on painoarvoa niin mediassa kuin ministeriössä. O Valvottavaa on 46 l Metsästäjä l 3 l 2011 Oletko jäänyt yksin ja ilman Jahti-lehteä, seurasi talkoovakuutusta, sihteeri nettijäsenrekisteriä, seuran jäsenkortiksi soveltuvaa korttia jossa tankkausalennus st1 asemille? Ja vielä alennuksista Eräkontissa, Kotisivukoneelta, Karttakeskuksesta, Eukanubakoiranruoasta ja Ifin vakuutuksista? l Onko mahdollisesti myös tulilla tai seuran kokouksissa tullut mieleen mahtava ajatus, että jokin metsästykseen ja seuratoimintaan liittyvä asia tulisi olla toisin, mutta ei tahoa joka voisi ottaa sen eteenpäin ajettavaksi? Jos näin on, olet jäänyt ilman Metsästäjäliiton jäsenyyttä. Entä jos kaiken tämän ja paljon muuta saisi kympillä vuodessa? Sen saa. Metsästysseura maksaa metsästäjäliiton piirin jäsenyydestä jäsenmaksua noin kympin per jäsen. Seuran sijainnista riippuu, mihin piiriin seura kuuluu ja onko piirin maksu kyseisessä piirissä hieman kympin yli vai ali. Seura ja seurassa olevat ovat tämän jälkeen Metsästäjäliiton jäseniä kaikilla jäseneduilla. Tällä kympillä, jonka seura perii jäseneltä joko erikseen tai jäsenmaksussa, saa siis paitsi suorat jäsenedut myös piiriltä paikallisen ja liitolta kansallisen ja kansainvälisen edunvalvonnan. Metsästäjäliitto paranee entisestään Koska maailma ei pysy paikallaan, ei metsästäjäliittokaan jää laakereilleen. Se vastaa metsästysseurojen ja jäsenten muuttuviin tarpeisiin kehittämällä ja lisäämällä palveluitaan. Näiden tarpeiden myötä metsästysseuran nykyhetkeen muokatut mallisäännöt näkivät päivänvalon talvella. Niissä huomioidaan yhdistyslain muutokset ja metsästysseurojen uusimmat tarpeet. Laajemminkin seuratoiminnassa vaikuttaa sukupolvien vaihtuminen ja sen kautta uusien toimintatapojen käyttöönottaminen. Toimintatapojen muuttamisessa mennään yleensä parempaan suuntaan, mutta uusiin toimihenkilöihin liittyy myös kokemattomuus yhdistyksen toimihenkilöiden tehtävistä. Tähän Metsästäjäliitolla on seuran ja sen toimihenkilöiden avuksi vasta valmistunut seuratoimintakoulutus, jota liiton piirit kouluttavat maakunnissa ympäri Suomen. Koulutus pureutuu seuratoiminnan käytännön asioihin, jota saatava materiaali tukee hienosti. Aivan näillä hetkillä valmistuu myös uudistunut seuratoiminnan käsikirja, jossa niin ikään on otettu ajankohtaiset tarpeet huomioon. Koska metsästyksen toteutukseen liittyy yhä enemmän kriittistä tarkastelua, johon metsästäjillä on halua vastata osoittamalla tarkastelun kestävää toimintaa, on syntynyt tarve myös metsästysammunnan oppaalle. Sellainenkin valmistuu kesälle. Metsästysammunnan opas sisältää erilaisia harjoitteita niin haulikolle kuin kiväärille ja kaikkea käytännön riistalaukaukseen liittyvää. Materiaali tähtää tarkempiin ja turvallisempiin riistalaukauksiin maastossa. Internetsivuilta löytyy metsästysseuralle tarpeellisten tuotosten ohella suosittu riistalaukaussimulaattori, johon on lisätty uusia lajeja. Jäsenseuran sihteeri taas pääsee hyödyntämään netitse toimivaa jäsenrekisteriä ja löytyy liitto Facebookistakin. Näkyvimmän ja kysytyimmän jäsenedun, Jahti-lehden tekoon on niin ikään paneuduttu positiivisen palautteen saattelemana. Metsästäjäliitto saa lausuttavakseen metsästykseen ja aseisiin liittyvät laki- ja asetusluonnokset eri hallinnontahoilta. Muutoksen tuulet vaikuttavat metsästykseen monelta suunnalta. Metsästäjäliitto on varmistanut seurojen eduksi muun muassa, että Suomen riistakeskuksen perustamisessa metsästäjien kannalta huonoimmat vaihtoehdot ovat karsiutuneet pois, näin myös aselakiin tulevissa muutoksissa. Niin metsästys- kuin aselain muutokset ovat kuitenkin jatkuvia, ja liitto on jäsentensä eteen valveilla koko ajan. Ajanhermolla pysyminen
• Suomen Metsästäjäliitto tekee politiikkaa metsästäjien eduksi. Suurta toimintaa ovat myös liiton ampumakilpailut, joiden lajeja ovat muun muassa hirvenhiihto ja juoksu, kansainväliset lajit, metsästyshaulikko ja -trap, metsästysluodikko ja metsästyshirvi. Niin ikään nuorille suunnatut Metsoleirit ovat vuodesta toiseen yli tarjonnan suosittuja ja kurssiformaatti onkin onnistunut loistavasti. Leirillä nuoret oppivat tekemisen kautta erätaitoja ja metsästystietoutta. Moni suorittaa leirillä myös metsästyskurssin. Mitä olet halunnut tietää metsästysseuran riistanhoidosta! Luonto&Erä messuilla 10.­12.6. Jyväskylässä järjestetään aloituspäivänä 10.6. riistanhoidonseminaari, jossa käsitellään useilla luennoilla metsästysseuran mahdollisuuksia riistanhoitoon. Asiaa on joka lähtöön ja tarpeeseen. Aiheita ovat esimerkiksi riistapellot, kosteikot, villisika, riistantutkimus apuna metsästysseuralle, riistanhoito metsästysseurassa, mustikka ja muut varvut riistalle, riistalaukaus ja valikoiva metsästys. Katso aiheet, aikataulut ja esitysten sisällöt tarkemmin www.metsastajaliitto.fi/seminaari. Seminaari koostuu puolesta tunnista tuntiin kestävistä aiheista. Osallistua voi mielensä mukaan mihin haluaa tai vaikka kaikkiin. Ovet avautuvat joka esitelmän jälkeen, eikä osallistuminen maksa erikseen. Näin voit osallistua seminaariin niiltä osin kuin haluat ja kierrellä messuilla muuten esimerkiksi kokeilemassa liiton osastolla laserhirviammuntaa ja muita toimintoja, kuten tuoda trofeesi arvioitavaksi tai seurata arvioinnin kulkua. l Politiikka ja metsästys? Moni mieltää metsästysharrastuksen olevan sellainen harrastus, josta politiikka on pidettävä mahdollisimman kaukana. Ja onnistuuhan politikoimattomuus yksittäiseltä harrastajalta loukkupolun varrella helposti. Politiikka koskettaa vasta sitten, kun lempiharrasteeseen tulee uusi sääntö mutkistamaan. Hyvä asia on, että joku politiikkaa kuitenkin tekee metsästäjienkin eduksi ja se taho on Suomen Metsästäjäliitto. Metsästäjäliitto viettää 90:ttä toimintavuottaan. Siihen mahtuu paljon. Samassa ajassa metsästysseuratoiminnan edellytykset muuttuvat maanomistuksen, ympäristön ja lakien muuttuessa. Valtakunnan, saati kansainvälisen politiikan kentillä yksittäisen seuran vaikutusmahdollisuudet voivat olla olemattomat. Seuran jäsenyys liitossa saa suuremman tarkoituksen, kun Metsästäjäliitto on mukana kansainvälisessä politiikassa vaikuttamassa päätöksiin jo niiden alkulähteillä yhdessä kansainvälisten etujärjestöjen kanssa. Edunvalvontaa tehdään yksinkertaisimmillaan antamalla lausuntoja pyynnöstä, mutta aktiivisena edunvalvojana liitto tekee esityksiä jäseniensä kohtaamien ongelmallisten asioiden parantamiseksi muutenkin. Myös laaja-alainen vaikuttaminen yleiseen politiikkaan on liitolla tärkeässä roolissa. Metsästysseuran sisällä politiikkaa tehdään sen muodostamassa yhteisössä, jonka tarkoitus on muodostaa yksittäistä omistusaluetta laajempi metsästysalue jäsentensä hyväksi. Yhteisöön kuuluvat jäsenet puhaltavat seuran tarkoituksen mukaiseen hiileen luoden kaikille hyvät olosuhteet. He huomioivat ympäristön, jossa toimintaa harjoittavat. Voisi sanoa, että seurassa yhdistyksen hengen mukaista on toimia yksi kaikkien ja kaikki yhden puolesta unohtamatta muitakaan alueen ihmisiä. Joskus yksittäinen jäsen repii seuraa hajalle käyttäytyessään kuin olisi ostanut tuotteen nimeltä metsästäminen seuran alueella. Hän ei välitä maanomistajien toiveista tai seuran tavoitteista venyttäessään kirjoitettuja ja etenkin kirjoittamattomia sääntöjä. Seuran hallitus on monesti kuvatussa tilanteessa ihmeissään mitä tehdä, kun maita irtisanotaan eivätkä seuran säännöt näytä antavan mahdollisuuksia puuttua tilanteeseen. Metsästäjäliitto on jäsenten edunvalvojan lisäksi nimenomaan seuratoiminnan puolustaja. Se pyrkii toiminnallaan auttamaan seuroja välttämään edellä mainitut ja monet muut ongelmatilanteet parhaimmillaan jo ennakkoon. Liiton jäsenyydestä on apua, kun seura ajautuu ongelmatilanteeseen, jota se ei pysty ratkomaan itse. Millaisen lupapaperinipun kanssa istut jahdissa tulevina syksyinä? Vaatimukset voivat muuttua. Metsästäjäliiton jäsenenä olet mukana auttamassa edunvalvontaa. Talkoissa tapahtuu, mutta talkoovakuutus on kallis. Metsästäjäliiton jäsenseuraa turvaa jäsenetuna talkoovakuutus. Metsästäjien asialla jo 90 vuotta ­ Metsästäjäliitto on metsästysseurojen ja metsästäjien edunvalvoja ­ Perustettu 1921, eli juhlii 90-vuotista taivalta ­ Suomen suurin metsästysjärjestö: jäseninä yli 2 600 metsästysseuraa ja näiden 154 000 jäsentä ­ Jäsenlehti Jahti-Jakt ­ Tärkeimmät toimintamuodot l edunvalvonta l jäsenpalvelut l viestintä esim. Jahti-lehti, uutiskirje, kotisivut ja Facebook l koulutus esim. Metso-nuortenleirit ja seuratoimin takoulutus l metsästysammunta Tutustu tarkemmin www.metsastajaliitto.fi Tutustu piiriin ja liittoon messuilla Paitsi liiton internetsivuilla www.metsastajaliitto.fi, liitto on esillä myös messuilla. Käy messuilla piirien tai liiton osastolla kuulemassa eduista, ampumakilpailuista ja niihin osallistumisesta sekä metsästyksestä. Piirit ja liitto ovat mukana ainakin Kuopion erämessuilla, PohjoisSuomen erämessuilla Oulussa, Kymenlaakson erämessuilla Korialla ja Luonto&Erä messuilla Jyväskylässä. Metsästäjä l 3 l 2011 l 47
• Juha K. Kairikko Riihimäen erämessuilla oli esillä muutama vuosi sitten eläintentäyttäjä Ilpo Lahtisen Riistaa taiteessa hirvensarvitaidetta. Hän tekee tämäntyyppisiä töitä myös tilauksesta tilaajan lähettämään sarvenpuolikkaaseen. V l Vanhin tietämäni tai- Kun aletaan keskustella riistasta taiteessa, lähes kaikille tulevat varmasti ensimmäisenä mieleen riistaa esittävät maalaukset ja veistokset. Tällä kertaa teemana ovat kuitenkin taideteokset, joissa materiaali tai osamateriaali on riistaperäinen tai riista liittyy muutoin taiteen tuottamiseen. deteos, joka on tehty riistaeläimestä lähtöisin olevalle materiaalille, löytyi Sveitsistä. Kyseessä oli noin 12 000 vuotta aiemmin peuran sarveen tehty piirros, joka esitti peuraurosta. Hyvin mahdollista, että varhemminkin jotakin riistasta lähtöisin olevaa on käytetty taideteoksen materiaalina, mutta ihan kunnioitettava tuonkin sarvipiirroksen ikä on. Sarvista moneen Erinomaista ja suhteellisen helposti työstettävää materiaalia ovat monien hirvieläinten sarvet. Jo vuosikymme- nien ajan monissa ulkomaalaisissa riista-alan näyttelyissä ja messuilla on ollut esillä taidokkaasti tehtyä sarvitaidetta. Sarvista tehtyjä pienoisveistoksia ja muita taideteoksia on ollut pitkään myös tarjolla suurissa keskieurooppalaisissa erätavarain huutokaupoissa. Muutama vuosi sitten Riihimäen erämessuilla ihastusta herätti kihniöläisen eläintentäyttäjä Ilpo Lahtisen tekemä sarvitaide. Mannermaiseen tapaan sarvenpuolikkaisiin on kaiverrettu, koverrettu ja maalattu erilaisia metsästysaiheita. Mitä ilmeisimmin meilläkin monet tulevat jatkossa hankkimaan kotiensa koristukseksi vastaavanlaisia sarvitaideteoksia. Mikäli sellaisia ei itse osaa tehdä, sarvenpuolikkaan voi lähettää taitajalle ja pyytää häntä tekemään jotakin tiettyä aihepiiriä esittävä taideteos. Manner-Euroopassa yleisiä lahjaesineitä ovat pienoisreliefit, jotka on valmistettu sahaamalla sarvien tyviruusukkeesta yksi tai kaksi levyä ja sahaamalla tällaiseen levykkeeseen tämän jälkeen lehtisahalla jokin riistaeläinfiguuri. Usein tästä figuurista tehdään kolmiulotteinen, ja taideteos sijoitetaan juuri sitä varten valmistettuun puukoteloon. Viron kuuluisin tyviruusukefiguuritaiteilija oli aikoinaan sikäläisen metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Edgar Saks, jolle yksi töistä oli käydä kohtalokkaaksi hiomakoneen laikan rikkouduttua ja leikattua kasvojen halki syvän haavan. Kaikki eivät ole yhtä kovakalloista porukkaa kuin metsästäjäjärjestöjen vanhat toiminnanjohtajat, joten suojavälineet ovat tarpeen sarvitaidetta valmistettaessa. Myös maalaamalla sarviin tehdään hienoja taideteoksia. Luut Suurten riistaeläinten luut ovat käyttökelpoista materiaalia moneen tarkoitukseen. Muistettakoon, että esimerkiksi hirven luut vastaavat kovuudeltaan täysin norsunluuta, joten käyttömahdollisuuksia löytyy. Yleisesti luita käytetään muun muassa korujen raaka-aineena. Näin on tehty jo kauan sitten ja tehdään edelleenkin. Pari 48 l Metsästäjä l 3 l 2011
• Ohittamattomat tarjoukset! ­ erehtymätön kumppani! Hirven luut vastaavat kovuudeltaan täysin norsunluuta, joten käyttömahdollisuuksia löytyy. vuotta sitten meillä oli jopa näyttely, jossa esillä oli suuri määrä hirvensarvimateriaalista tehtyjä arvostetun korutaiteilijan töitä. Vaikka luu kestää tuhansia vuosia, jos jyrsijät, jäkälät ja sammaleet eivät pääse sitä tuhoamaan, ongelmana on luuaineksen tummuminen aikaa myöten. Mikäli luuteoksen haluaa säilyvän hohtavan valkoisena, luusta on poistettava rasva tarkoin jo tuoreeltaan. Jos kyseessä on putkiluu, siitä poistetaan tarkoin luuydin. Rasvaa luusta ei mieluusti poisteta keittämällä, vaan paras tapa on upottaa luu kuumaan veteen, jossa on runsaasti Fairya ja ammoniakkia. Luuta pidetään tällaisessa liuoksessa useita vuorokausia. Kuuma vesi-ammoniakki-Fairy -liuos vaihdetaan näiden vuorokausien aikana useita kertoja. Tuloksena on täysin valkoinen ja valkoisena myös säilyvä luuaines. Metsästysmajoilla ja metsästäjien kotona näkee aika usein hirvieläimen lapaluita, joihin on taiteiltu riista- tai metsästysaiheinen kuva ja tämän lisäksi kerrotaan, millainen lapaluunsa menettänyt eläin oli, missä se kaadettiin ja milloin se kaadettiin. VAIHTOHYVITYS TUTKASTA KUIN TUTKASTA*! -300,- GPS-PANTA+ OHJELMA+PUHELIN Ohjelmassa 300 karttaruutua ja 1 vuoden Live-palvelu. * Hyvitys tutkasta kui tutkasta -300 eur vaihtaessasi vanhan pantasi täyteen Pointer Magnum-pakettiin. Sulat ja höyhenet Ystäväperheemme seinällä on taulu, jota ihmettelin kovasti huomatessani sen vuosia sitten ensivisiitillämme. Pian selvisi, että kyseessä oli perintöesine, jonka materiaalina oli käytetty pelkästään sulkia ja höyheniä. Niistä ainakin valtaosa oli peräisin saaliiksi saaduilta siivekkäiltä. Sulkataiteen osalta minua harmittaa kovasti, että en jostakin syystä tullut aikoinaan kuvanneeksi Baijerissa näkemiäni tai- Lemmikkisi parhaaksi! Rajaa lemmikillesi laaja ja viihtyisä juoksualue näkymättömällä pihavahdilla. Aluetta voidaan laajentaa lisäaidalla tarpeen mukaan. Pehmeään ja luonnomukaiseen koulutukseen! Auttaa kontroilloimaan koiraasi ilman kytkentää. Useita eri malleja! Useita eri malleja! Katso lisää verkkokaupastamme. Koiratarhat, -talot ja kopit ­ Valiolaatua! alk. Uudet mallit ja uudet ohjelmistot! PetSafe Haukunrajoitinpannat alk. SG-550V Cam o PetSafe Koulutuspannat alk. PetSafe Pihavahdit 199,119,69,VALMISTETTU SUOMESSA Vuosien kokemuksella valmistetut ja erittäin suositut Valio Koiratarhat, -talot ja kopit SG-550, SG-550V, KG-680V, SG-550MMS... Useita malleja ja uutuuksia. Katso kaikki mallit ja hinnat verkkokaupasta! esim. 4x4 m aitaus 599,- Riista-/valvontakamerat AIDOT JA ALKUPERÄISET 99,- Taidokkaasti ja hyvällä maulla täytetyt eläimet ovat taidetta nekin. alk. Hintoihin lisätään toimituskulut. Katso lisää tuotteita ja tilaa kätevästi verkkokaupastamme! www.valiokoiravarusteet.fi | www.eratuote.fi tai soita 0500 176 596, 045 652 0000
• Lehtokurpan kummassakin siivessä on pienen pieni sulka, jota taidemaalarit aikoinaan käyttivät taulujensa pienimpien yksityiskohtien maalaamiseen. deteoksia, enkä ehtinyt edes selvittää niihin liittyviä taustatietoja. Kyseessä olivat irralliset metson pyrstösulat, joihin oli maalattu upeita metsästys- ja riista-aiheita. Kukin sulka oli hieno taideteos, joka oli sinällään upea koriste. Taiteeseen liittyy läheisesti myös lehtokurppa. Sen kummassakin siivessä on yksi pienen pieni sulka, jota taidemaalarit käyttivät aikoinaan maalatessaan taulujensa pienimpiä yksityiskohtia. Tätä sulkaa kutsutaan pensselisulaksi. Täytetyt eläimet Monelle henkilölle maininta täytetystä eläimestä tuo mieleen jäykkään asentoon täytetyn riistaeläimen, joka kiitollisin lasisilmin tuijottaa suoraan eteenpäin. Mielikuva ei ole ihan väärä, näin lukuisat eläimet täytettiin meillä kymmenien vuosien ajan. Ja täytetään liian usein vieläkin. Reilu kaksikymmentä vuotta sitten alettiin meilläkin puhua, että täytetty eläin voi olla taideteos, jopa osa sisustusta. Yhdysvalloissa ja Manner-Euroopassa tämä oivallettiin suunnilleen samoihin aikoihin, ja se merkitsi myös täyttöaihiotarjonnan monipuolistumista. Polyuretaanista valmistettuja aihioita on joillekin eläinlajeille saatavissa jo satoja erilaisia. Täyttötyön taiteellista arvoa eivät kuitenkaan ratkaise pelkät aihiovalinnat, vaan asian ratkaisevat edelleenkin täyttäjän taidot. Trofeenäyttelyissä ja -kilpailuissa näkee nykyisin kerrassaan upeita täyttötöitä, joiden osalta voidaan jopa käyttää termiä trofeetaide. Nahat Otsikko saattaa herättää mielikuvan, että yritän väen väkisin vakuuttaa lukijoille, että turkit ja muut turkistuotteet ovat suurta taidetta. Tämä ei kuitenkaan ole tarkoitukseni, vaan mielessäni on tanskalainen taiteilijatar, joka keksi muokata hirvieläinten vuodat pergamenttimaiset ohuiksi, pingottaa ne kehikoihin ja levittää kosteisiin vuotiin värit. Jokainen teos on taatusti erilainen. Tällaiset taideteokset ovat näyttäviä seinilläkin, mutta näyttävimmillään ne ovat ikkunoiden edessä, jolloin valon vaihtelut saavat taidevuodat näyttämään erilaisilta pitkin päivää. Saksalainen taiteilija Richard Maier maalaa upeita eläinaiheita luihin ja syöksyhampaisiin. Taitava henkilö pystyy tekemään hirvieläinten tyviruusukkeesta sahattuihin kiekkoihin erikoisiakin figuureja. Riistasta muutakin Hyvällä mielikuvituksella ja taiteellisella näkemyksellä varustettu henkilö keksii taidetuotteen tekemiseen muitakin riistaperäisiä elementtejä kuin edellä mainitut. Korutaiteessa olen nähnyt käytettävän materiaalina muun muassa riistaeläinten kynsiä ja hampaita. Hampaista eniten käytetään saksanhirven kulmahampaita eli grandeleita, joita käytetään niin miesten kuin naistenkin koruihin. Erikoisimmat näkemäni korutaiteen lahkoon kuuluvat riistaan tavallaan liittyvät erikoismateriaalit ovat olleet hirvenpapanoista tehdyt helmet ja hopeiseen rannekoruun upotetut, teeren kivipiirasta otetut valkoiset kvartsikivet. Mainittakoon, että kaulanauhan papanat oli lakattu lukuisia kertoja. Valmistusmaa oli Ruotsi. l 50 l Metsästäjä l 3 l 2011
• 45 39 Tyylikäs kansitakki retkeilyyn, metsästykseen ja ulkoiluun. Ohut, mutta kestävä kangas, on vettä hylkivää. Ventilointi selässä parantaa hengittävyyttä. Takissa tilavat taskut painonapeilla, vetoketjullinen rintatasku sekä kiinteä, kaulukseen piilotettava huppu pään suojaksi. Väri: Vihreä, mustat olkapäät. Materiaali: päälinen:: 65% polyesteri, 35% puuvilla. Materiaali: vuori:: 100% polyesteri. Konepesu: 40 astetta, ei rumpukuivausta, tasokuivaus ANAR SEITA TAKKI ANAR SEITA HOUSUT 49 Vettähylkivät, hengittävät housut ulkoiluun, metsästykseen ja retkeilyyn. Ohut, mutta kestävä ulkokangas, hylkii vettä eikä ole liian kuuma liikuvaan ulkoiluun. Housuissa painonapein varustettu reisitaskut molemmissa lahkeissa sekä vetoketjullinen avaintasku takapuolella sekä tarranauhalla kiristettävät lahkeen suut. Ohut verkkovuori parantaa hengittävyyttä ja lisää käyttömukavuutta. Materiaali, päälinen: 65% polyesteri, 35% puuvilla - Materiaali, vuori: 100% polyesteri - Konepesu: 40 astetta, ei rumpukuivausta, tasokuivaus Jo legendaarinen kaislakuviopuku. Runsaat taskutilat ja istuva leikkaus. Puku on suunniteltu suomalaiselle metsästäjälle ja kalastajalle. Tiivis pintakangas on vettähylkivää. Puvussa runsaat säädöt jokaiseen malliin. Vetoketjukiinnitteisen hupun voit nopeasti irrottaa tai kiinnittää tilanteen mukaan. - Kokoja lapsille ja aikuisille. ANAR ANAR LUONDU II PUKU LUONDU T-PAITA Täydellinen naamiointi edellyttää täydellistä pukeutumista. Uusin kaislakuvio t-paita kaikille luontoihmisille. Kokoja aikuisille ja lapsille - Materiaaali: Puuvilla 8 90 149 19 Riista/valvontakamera 6.0 megapikselin kuvakennolla. Kuvaa huomaamattomasti myös täysin pimeässä. 64 MB sisäinen muisti, SD-korttipaikka 8.0GB muistikortille, infrapunasalama, värilliset still- ja videokuvat päivällä, mustavalkoiset still- ja videokuvat yöllä , toimii kahdeksalla AA-paristolla, akkukytkentämahdollisuus, liiketunnistimen herkkyyden säätö, kuvaresoluution vaihtamismahdollisuus, väri Realtree APG-metsäkuvio, selkeä suomenkielinen käyttöohje, vuoden takuu. (Norm 229,-) WILDGAME X6C RIISTAKAMERA 49 CAMP OMNIFUEL RETKIPOLTIN Monipolttoaine retkikeitin vaativiin olosuhteisiin. Paketissa polttoainepullo, keitin ja kuljetuspussi. Helppokäyttöinen ja kätevä. 4 90 16 90 MTM RL-50 PATRUUNALAATIKKO Muovinen säilytysrasia kiväärinpatruunoille. Laatikkoon mahtuu 50 patruunaa kaliibereissa 243,308 win,6mm rem. MTM 100 PATRUUNALAATIKKO - Soveltuu lähes kaikille kaliibereille - Säädettävä sisärasia 90 POP UP CAMO TELTTA 169 Maastonvärinen hetivalmis pop p teltta. Pohjan koko 210x150, korkeus 110cm. Mukana kätevä kuljetuspussi. CROSMAN PHANTOM ILMAKIVÄÄRI 39 Huipputehokas ilmakivääri synteettisellä tukilla. Paketin mukana toimitetaan tähtäinkiikari suurennoksella 4x32. Luodin lähtönopeus yli 300 metriä sekunnissa! SEELAND ALLROUND 16" KUMISAAPAS Edullinen jahtisaapas, jossa vulkanoitukumipohja, muotoiltu eva pohjallinen ja nylon vuori. Varren mitta 16" tuumaa. Koot 40-47 Tilausnumero 101224257 59 SEELAND ALLROUND 18" CAMO SAAPAS Camokuvioiset jahtisaappaat pitkällä 18" varrella. Muotoiltu eva pohjallinen ja vaimentava vulkanoitu kumipohja. Koot 40-47 Tilausnumero 101224289 Osta myös verkosta: www.karkkainen.com se edullisen ostamisen tavaratalo Kärkkäinen Ylivieska Ollilanojankatu 2, Ylivieska Kärkkäinen Oulu Alasintie 12, Limingantulli, Oulu Kärkkäinen Ii Infopiste 010 430 3820 Sorosentie 2, Ii Kärkkäinen Lahti Pasaasi 2, Renkomäki, Lahti Verkkokauppa osoitteessa: Keskus 010 430 3000 Keskus 010 430 3020 Keskus 010 430 3630 www.karkkainen.com
• Eräaatoksia valtion mailta Metsästys Etelä-Suomen luonnonsuojelualueilla tienhaarassa? Metsästys luonnonsuojelualueilla on pitkään ollut kuuma peruna. Niin kuuma, että 1.2.2011 voimaan astunut luonnonsuojelulain osauudistus viivästyi vuosilla. Jopa edunvalvonnalliseksi äitynyt kiista on johtunut näkemyseroista siitä, millaisin perustein luonnonsuojelua tulisi toteuttaa erityyppisillä suojelualueilla, ja kuinka tämä vaikuttaa metsästykseen. Lähivuodet tulevat näyttämään mihin linjat asettuvat. Maamme luonnonsuojelualueet jaetaan kolmeen ryhmään, luonnonpuistoihin, kansallispuistoihin sekä ns. muihin luonnonsuojelualueisiin. Muita luonnonsuojelualueita ovat joukko erilaisten kansallisten suojeluohjelmien ja osin myös Naturan perusteella perustettuja suojelualueita kuten soiden-, lehtojen- ja vanhojen metsien suojelualueita. Naturan maantieteelliset rajat on laadittu useimmiten niin, että ne noudattelevat suojeluohjelmien alueiden tai jo perustettujen suojelualueiden rajauksia. Yhteistä lähes kaikille ns. muille luonnonsuojelualueille on, että suojelun ensisijaisena tavoitteena on elinympäristöjen eli habitaattien suojelu muun muassa intensiivisen maankäytön aiheuttamilta uhkilta. Kun elinympäristöt ovat kunnossa, niin lajisto voi hyvin. Luonnonsuojelulakiin kirjoitettu uusi pykälä 17a linjaa aiempaa selkeämmin, että metsästys on lähtökohtaisesti kielletty eteläisen Suomen muilla luonnonsuojelualueilla. Kiellosta voidaan poiketa valtioneuvoston asetuksella, mikäli metsästys ei vaaranna alueen perustamistarkoitusta tai aiheuta haittaa alueen muulle käytölle. Poikkeukset voivat olla ajallisia, alueellisia tai kohdistua tiettyihin riistalajeihin. Mikä on suojelualueen perustamistarkoitus? Tämä tullaan määrittelemään tarkemmin tulevissa perustamisasetuksissa, mutta tässä vaiheessa asiaa voidaan tarkastella kansallisten suojeluohjelmien kirjausten pohjalta. Niissä metsästykseen suhtaudutaan yllättäen keskimäärin varsin suopeasti. Metsästyksestä ei myöskään aina ole erillistä mainintaa. Syntyy käsitys, että kestävä pyynti nähdään yhtenä suojelualueen virkistyskäyttömuotona muiden joukossa. Esimerkiksi vanhojen metsien suojeluohjelmassa todetaan, että "marjastukseen, metsästykseen ja kalastukseen noudatetaan alueilla tällä hetkellä sovellettavaa käytäntöä". Metsästyksen kestävyyden on vaikea uskoa heikentyneen sitten näiden ohjelmien laatimisen. Varsin metsästyssuopean vaikutelman saa myös Naturan -alueiden suojelutavoitteista, jotka on määritelty valtioneuvoston periaatepäätöksissä. Metsästystä tarkastellaan niissä häiriönäkökulmasta, jolloin uudet rajoitukset olisivat tarpeen vain erityisen tärkeillä linnustonsuojelualueilla. Tällaiset 52 l Metsästäjä l 3 l 2011 kohteet löytyvät lintudirektiivin perusteella valituilta Naturan ns. SPA-alueilta. Myös uudehko EU:n lintudirektiivin mukaiseen metsästykseen opastava ohjeasiakirja (2008) tukee tätä ajatusta. Entäpä pykälässä mainittu haitta muulle käytölle? Uudistuneen lain perustelujen mukaan metsästyslain 8 §:n ulkopuolella muiden luonnonsuojelualueiden ulkoilu- ja virkistyskäyttö on usein niin vilkasta, että metsästystä joudutaan säätelemään tarkemmin. Melkoinen osa pienemmistä tai suuremmista suojelukohteista vähänkin kauempana suuremmista keskuksista houkuttelee metsästysaikana lähinnä satunnaisia kävijöitä ­ niin metsästäjistä kuin muista virkistyskäyttäjistä. Niinpä haitat metsästyksestä ovat usein ennemmin mielikuvia ja keskittynevät todellisuudessa vain kasvukeskusten liepeille. Käytäntö osoittaa aiemmin 1980­1990-luvuilla laadittujen suojelualueiden perustamisasetusten metsästysratkaisujen perustuvan ainakin osittain johonkin muuhun kuin suojeluohjelmien kirjauksiin. Metsästyskäytännöt vaihtelevat kohteen maantieteellisen sijainnin ja suojeluohjelman mukaan. Pohjois-Suomen (ML 8§) suojelualueilla metsästys on pääsääntöisesti sallittu. Muualla Suomessa pyynti on ollut varsin tiukasti rajoitettua. Näin on muun muassa lehtojen ja vanhojen metsien suojelualueilla. Soidensuojelualueilla jahti on voinut useissa tapauksissa jatkua järjestyssäännön sen salliessa. Maassamme on yhä lähes 800 000 hehtaaria erikokoisia, erilaisiin suojeluohjelmiin kuuluvia, perustamattomia alueita. Lähivuosien aikana ne tullaan perustamaan luonnonsuojelualueiksi luonnonsuojelulain nojalla ­ yksi kerrallaan tai isompina aluekokonaisuuksina. Tämän työn edistämiseksi ympäristöministeriö on asettanut säädösvalmistelun projektiryhmän, jonka työssä Metsähallituksen luontopalvelut on mukana, muun muassa tuottamalla säädösten valmistelussa tarvittavia tausta-aineistoja. Valta ja vastuu metsästyskysymyksessä pyörähtävät kuitenkin säädösten laatijalle eli ympäristöministeriölle sekä lopulta lainsäätäjälle. Nähtäväksi jää, käytetäänkö uusien eteläiseen Suomeen perustettavien muiden luonnonsuojelualueiden metsästysrajoitusten perusteena etupäässä lain henkeä, jolloin monessa tapauksessa puhuttaisiin liki arvopohjaisista ratkaisuista. Vai perustuvatko rajoitukset konkreettisiin arvioihin uhkista suojelun perusteille tai muulle käytölle? Silloin keskeiseksi asiaksi nousee ratkaisun tekijän luottamus suomalaiseen metsästykseen, joka täyttää kestävyyden sekä EU:n direktiivien asettamat kriteerit. Edessä on näytön paikka suomalaisen luonnon kestävän käytön ja suojelun yhteensovittamiselle. Mikko Rautiainen, eräsuunnittelija, Metsähallitus
• TARKKANÄKÖINEN KATSOO PIDEMMÄLLE BX-2 Cascades® UUTUUS 7x42 399,- 439,- 10x42 499,- 8x42 RX®-600 etäisyysmittari 6x suurennus, max. 540 m 329,- RX®-750 TBR etäisyysmittari 6x, max. 670 m + TBR ballistinen ohjelma 449,- BX-1 Yosemite® 6x30 8x30 139,- 159,- www.leupold.com Katso lähin Leupold ­ jälleenmyyjäsi osoitteesta www.hjorth. L_Obs_185x133_11_Fi_RZ.indd 1 08.03.11 10:21 kotimainen tikka-paketti 1699 Metsästäjä l 3 l 2011 l 53 2011 jahtipaketti sisältää: SAKO OY, PL 149, 11101 RiihimäKi SAKO FiRST CLASS KAuPPiAAT LöYdäT OSOiTTeeSTA www.SAKOSuOmi.Fi · Tikka T3 LiTe STainLeSS .308 Luodikon SuukierTeeLLä · BurriS FourX 3-12X56 vaLaiSTun TähTäinkiikarin · opTiLock Tikka jaLuSTan ja renkaaT · aSeuTran uuTuuSvaimenTimen SL5 .30, kierre 14X1 Sako · Tikka aSepuSSin ja aSehihnan Saatavilla liikkeistä toukokuun loppupuolella.
• Riistatiedon jäljillä Lisääkö tiedon määrä sen luotettavuutta ja käyttökelpoisuutta? Tutkittu tieto on valtaa ja alati kasvava tiedonjano ruokkii menestyksekkäästi itseään. Yhä uusien kysymysten noustessa esiin paine tiedonvälityksen helpottamiseksi ja nopeuttamiseksi kasvaa. Ajankohtainen esimerkki tästä on eduskuntavaalien tv-lähetykset. Vain parisen tuntia ennen lopullisen tuloksen selviämistä, neljäksi vuodeksi valittavan eduskunnan puoluejakauman ennustamiseen käytetään huimasti energiaa ja osaamista. Tietoa onkin saatavilla enemmän ja nopeammin kuin koskaan aikaisemmin. Avoimempien tiedon julkisuuspolitiikkojen myötä etenkin verovaroin tuotettua tietoa ja aineistoja pyritään jakamaan yhteiskunnan käyttöön aiempaa laajemmin. Useilla tieteenaloilla ja päätöksenteossa suurin ongelma ei olekaan tiedon saatavuus ja määrä vaan sen hallinta, analysointi ja tulosten tulkinta. Entäpä käytettyjen aineistojen ja taustatiedon laatu? Internetin tietoavaruudessa tietolähteiden luotettavuuden arviointi voi edellyttää huomattavaa asiaosaamista. Tiedon määrän ja analyysimenetelmien kehitys ei vähennäkään tutkijan roolia. Päinvastoin, aineiston rajoitusten, olosuhteiden sekä vuorovaikutusmekanismien tuntemisessa ja arvioinnissa tutkijan osaaminen korostuu. Mitä lähempänä yhteiskunnallista päätöksentekoa toimitaan, sitä enemmaän kaivataan monitieteistä tutkimusta asiakokonaisuuksien hahmottamiseksi. Tutkimusten tulokset kertovat usein monimutkaisesta maailmasta, joka muotoutuu ympäristön ja toimijoidensa eritasoisista, osin muuttuvista vuorovaikutussuhteista. Tämä ei välttämättä tyydytä tutkimuksen tilaajaa tai täytä hankkeelle asetettuja odotuksia. Hieman kärjistäen, yhä monimutkaisempiin kysymyksiin toivotaan yhä yksinkertaisempia ja yksiselitteisempiä vastauksia yhä nopeammin. Tutkimustiedon käsite on viime aikoina hämärtynyt ja kokenut jonkinasteista inflaatiota. Useissa viestimissä kysely, mielipide, näkemys ja tutkimus esitetään toisiinsa rinnasteisina käsitteinä. Ääriesimerkeissä vuosien aineistoon perustuvaa, kansainvälistä tutkimusta verrataan yksittäisellä internetsivulla tehtyyn äänestykseen. Tietotulvassa tiedon käyttäjä saa yhä enemmän vastuuta ­ erityisesti tämä koskee päättäjiä ja poliitikoita. Riistahallinnon alalla luonnon prosesseihin liittyvät elinkeinot, harrastukset ja intressiryhmät toimivat moniulotteisessa, osin voimakkaasti arvolatautuneessa kokonaisuudessa. Parhaiten tämä ilmenee yhteiskunnallisesti näkyvimpien lajiryhmien hirvieläinten, hylkeiden ja suurpetojen kohdalla. Usein suuri osa näihin lajiryhmiin liittyvästä keskustelusta painottuu kanta-arvion lukuihin, vaikka yhtä lailla kyse on ihmisen ja luonnon vuorovaikutuksesta, riistapolitiikan tavoitteista, riistavahingoista tai suojelutarpeesta. Pelkistetysti kanta-arvio on tieteellisin menetelmin saatu tulos kannan koosta. Se ei ole mielipide, näkemys tai käsitys, eikä kannan koon suuruutta voi sopia neuvottelupöydässä eri osapuolten kesken. Tutkimusprosessissa kanta-arviolla on avoimet perusteensa aineiston, menetelmän ja analyysien kautta. Jonkin lajin kannan kokoon liittyvissä mielipiteissä, näkemyksissä ja käsityksissä tätä vaatimusta ei ole. Niissä saa ja tuleekin olla mukana asenteita, edunvalvontaa ja henkilökohtaisia kokemuksia. Kanta-arviot eivät ole itseisarvoisia vaan niitä tulee arvioida, kehittää ja kritisoida. Populaatiokoon mittareina niitä ei kuitenkaan tule tasa-arvoisesti verrata muihin kuin vastaaviin, perusteluiltaan avoimiin menetelmiin. 54 l Metsästäjä l 3 l 2011 Vesa Ruusila, tutkimusjohtaja, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
• KESTÄVÄÄ KASVUA OMASTA METSÄSTÄ. UPM Bonvesta myy hyvin hoidettuja metsätiloja. Riippumatta siitä, etsitkö pientä lehtopalstaa tai jylhää satojen hehtaarien korpitilaa, olemme turvallinen ja luotettava kumppani kaupanteon kaikkiin vaiheisiin. Metsätiloista on luotettavat metsävaratiedot ja ajan tasalla olevat metsäsuunnitelmat. Halutessasi voit hankkia meiltä myös puukauppa- ja metsänhoitopalvelut. Nyt metsänomistajuus on meidän jokaisen ulottuvilla. Helpoimmin pääset alkuun osoitteessa www.bonvesta.fi Suomen parhaat metsätilat. UPM BONVESTA
• Leena Petäjistö, Jukka Aarnio ja Ashley Selby Ovatko hirvenmetsästysseurojen asenteet muuttumassa? 56 l Metsästäjä l 3 l 2011 Hannu Huttu
• T Useissa yhteyksissä on oltu huolestuneita metsästäjien ikääntymisestä ja nuorten metsästäjien heikoista mahdollisuuksista päästä metsästämään ja erityisesti päästä mukaan hirvijahtiin. Tutkimusten mukaan hirvenmetsästysseurat ovat ikääntyneet, eikä hirvenmetsästys ole houkutellut nuoria, ja monissa seuroissa on ikääntymisen havaittu jo vaikeuttavan myös metsästystä. l Tästä huolimatta monet hirvenmetsästysseurat ovat asettaneet erilaisia ehtoja seurajäsenyydelle. Ehdot ovat liittyneet maanomistukseen, paikkakunnalla asumiseen, maanomistajan sukulaisuuteen tai metsästysharrastuksen kestoon. Ehtojen taustalta on tutkimuksissa löydetty asenteita, jotka ovat perustuneet oman osallistumisoikeuden ja vallankäytön turvaamiseen. Tämä on ilmennyt seuroja koskeneiden tutkimustulosten perusteella uusien jäsenten valinnassa. Asenteet ja myös ehdot ovat vaihdelleet alueittain ainakin osin maanomistusoloista johtuen. Maanomistukseen liittyviä ehtoja on ollut eniten alueilla (Uudellamaalla, Keski-Suomessa ja Varsinais-Suomessa), joilla yksityismetsänomistajuus on vallitseva maanomistusmuoto. Sukupuolten välillä oli eroa. Metsästäjätutkinnon suorittaneista kyselyyn vastanneista naisista (joita oli 19 % kaikista vastanneista) melkein neljännes ei metsästänyt ollenkaan. Sukupuolen lisäksi myös metsänomistajuus vaikutti ylipäätään metsällä käyntiin ja myös aktiivisuuteen. Kaikkein aktiivisimmin metsästävät nuoret, joiden vanhemmat omistavat metsästyspaikkakunnalla metsää (taulukko). Heistä yli puolet metsästi säännöllisesti vuosittain ja vain kuusi prosenttia ei ollut metsästänyt ollenkaan. Maata omistamattomista vajaa 40 prosenttia metsästi aktiivisesti vuosittain ja reilu viidennes ei metsästänyt ollenkaan. Itse metsää omistavista vastaavat osuudet olivat 42 ja 15 prosenttia. Melkein puolet mukana hirvijahdissa ­ vain 5 % ei ollut päässyt hirviseuraan Lähes puolet (48 %) tutkimukseen vastanneista, metsästäjätutkinnon vuonna 2003 suorittaneista oli osallistunut myös hirvijahtiin. Länsi-Suomessa hirvijahtiin osallistuminen oli selkeästi harvinaisempaa kuin Itä- ja PohjoisSuomessa, kuten oli ylipäätänsä koko metsästysharrastuksen suhteen. Monesti on esitetty, että maata omistamattomilla metsästäjillä ei ole ollut mahdollisuuksia päästä mukaan erityisesti hirvenmetsästykseen, mutta tämän kyselyn perusteella maanomistajuus ei vaikuttanut osallistumiseen ainakaan tilastollisesti merkitsevästi. Pientä eroa toki oli. Maata omistamattomista vastaajista 42 prosenttia oli osallistunut jahtiin. Vastaava osuus metsää omistavista, tai niistä, joiden lähisukulaiset omistivat metsää metsästyspaikkakunnalla, oli 50 prosenttia. Länsi-Suomen alueella maata omistamattomista vastaajista kuitenkin vain reilu kolmannes oli osallistunut hirvenmetsästykseen. Erot eivät alueellisesti tarkasteltunakaan olleet tilastollisesti merkitseviä. Yleisin syy olla osallistumatta hirvenmetsästykseen on yksinkertaisesti se, että se ei kiinnosta. Sekä tämän, nuorille uusille metsästäjille tehdyn kyselyn että aiemmin koko metsästäjäkuntaa koskevan kyselytutkimuksen mukaan 40 prosenttia metsästäjistä pitää tärkeimpänä syynä nimenomaan kiinnostuksen puutetta. Toisaalta noin kolmannes uusista metsästäjistä sekä kaikista metsästäjistä mainitsi tärkeimpänä syynä osallistumattomuudelleen ajan puutteen. Tämä on ymmärrettävää, sillä useimmilla on tiedossa seuruemetsästykseen liittyvät usein tiukatkin osallistumisehdot. Monille uusille metsästäjille ajanpuute johtuu perhesyistä ja opiskelusta. Tutkimusten mukaan yhtä saalishirveä kohti käytetään keskimäärin yli 16 henkilötyöpäivää. Pääsy hirvenmetsästysseuraan näyttää tutkimuksen mukaan helpottuneen viime aikoina. Vain 5 prosenttia (18 henkilöä) vastanneista vuonna 2003 metsästäjätutkinnon suorittaneista ei ottanut osaa hirvenmetsästykseen, koska ei ollut päässyt hirviseuraan. Heistä valtaosa oli Länsi-Suomen alueelta ja neljä pääkaupunkiseudulta. Vain reilu kymmenesosa metsästäjätutkinnon suorittaneista ei metsästänyt ollenkaan Metlan tuoreen tutkimuksen mukaan nuoret uudet metsästäjät näyttävät päässeen kuitenkin varsin hyvin metsästysseurojen jäseniksi ja halutessaan myös mukaan hirvijahtiin. 5­6 vuoden kuluttua metsästäjätutkinnon suorittamisesta noin 70 prosenttia tutkimukseen vastanneista metsästäjätutkinnon vuonna 2003 suorittaneista metsästi säännöllisesti, ja kaksi kolmasosaa oli metsästysseuran jäsen. Suurin osa metsästi vuosittain, ja pienriistanmetsästykseen oli käytetty keskimäärin 21 päivää metsästyskaudessa. Vain reilu kymmenesosa ei ollut metsästänyt ollenkaan. Ne, jotka eivät olleet metsästäneet ollenkaan, eivät useimmiten halunneetkaan metsästää eikä tutkintoa edes suoritettu metsästämistarkoituksessa. Siihen olivat vaikuttaneet muut syyt. Tällaisina syinä mainittiin esimerkiksi aviopuolison metsästysharrastus, eräopaskoulutus tai joissakin tapauksissa myös vedonlyönti tai koulun biologian arvosana. Hirvijahtiin pääsee aiempaa vähäisemmällä kokemuksella Koko metsästäjäkuntaa koskevissa tutkimuksissa on aiemmin todettu, että metsästäjillä on ollut keskimäärin 30 vuotta metsästysharrastusta ja 20 vuotta hirvenmetsästystä. Koska uusia tutkinnon suorittaneita koskevan tutkimuksen aineistossa jo puolet uusista metsästäjistä oli mukana hirvijahdissa 5­6 vuotta tutkinnon suorittamisen jälkeen, voidaan arvioida, että aiemmin uusilta metsästäjiltä vaadittiin luultavasti enemmän kokemusvuosia pienriistan metsästyksestä kuin nykyisin. Toisaalta myös suuret hirvikannat ovat saattaneet lisätä nuorten kiinnostusta hirvijahtia kohtaan. Vuotta 1997 koskevassa kyselyssä lähes viidennes hirven pyyntiin osallistumattomista metsästäjistä ilmoitti, että heillä ei ollut mahdollisuutta päästä hirvenmetsästysseuraan. Vuoden 2002 kaikille metsästäjille suunnatussa kyselyssä vastaava osuus oli vajaat 15 prosenttia. Tässä viime vuonna julkaistussa ja vuonna 2009 tehdyssä kyselytutkimuksessa ainoastaan viisi Viiden vuoden kuluttua metsästäjätutkinnon suorittamisesta 70 % metsästi säännöllisesti ja lähes yhtä moni oli metsästysseuran jäsen. Metsästäjä l 3 l 2011 l 57
• Taulukko. Oman tai vanhempien maanomistuksen vaikutus metsästysaktiviteettiin 5­6 vuotta metsästäjätutkinnon suorittamisen jälkeen. Metsästysaktiviteetti % vastanneista oli metsästänyt Aktiivisesti vuosittain Melko säännöllisesti Vain muutaman kerran Ei ollenkaan Yhteensä prosenttia uusista metsästäjistä ei ollut päässyt hirvenmetsästysseuraan. Kehitystä selittänee osin se, että viime aikoina kaatomäärät ovat olleet keskimäärin kolminkertaiset verrattuna vuoteen 1997. Runsaammat saalismäärät ovat antaneet huomattavasti enemmän jaettavaa, mutta samalla vaatineet myös paljon enemmän työpanosta seurueilta. Näin, vaikka saalismäärät ovatkin viime vuosina hieman laskeneet vuosituhannen alun huipusta. Tämänkin takia uusien ja useimmiten nuorten metsästäjien pääsy hirviseurueisiin on ehkä ollut helpompaa verrattuna aiempiin vuosiin. Väestörakenteen muutokset maaseudun autioitumisen seurauksena ovat nopeasti heikentäneet monien hirviseurojen toimintaa. Voi olla, että hirviseuroissa on myös havaittu, että väestökehityksen vuoksi hirvenmetsästysseurojen on oltava avoimia ja houkuttelevia uusille metsästäjille, jotta hirvikannan säätely voidaan turvata tulevaisuudessakin. Saattaa myös olla, että toiminnan heikkeneminen on jo havahduttanut hirvenmetsästysseurat tarkastelemaan uudelleen omia asenteitaan ja jopa höllentämään niitä. Myös Svensberg (2009) on havainnut tässä lehdessä, että edistyksellisimmät seurueet ovat olleet höllentämässä jäsenehtojaan. Kuitenkin edelleen myös niillä alueilla (esimerkiksi Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa), joilla vielä nykyisellään on ollut riittävästi uusia tulijoita, ja joilla suurimalla osalla seuroista on jäsenyysehtoja, pitäisi miettiä jäsenyysehtojen vaikutuksia hirvenmetsästyksen tulevaisuudelle. Jos nuoret eivät halutessaan ja metsästäjätutkinnon suoritettuaan pääse harjoittamaan metsästystä, johtaa se helposti harrastuksen hiipumiseen ja metsästäjäkunnan oleelliseen pienenemiseen. Se voisi vaikeuttaa tulevaisuudessa hirvikannan säätelyä oleellisesti. Puolet uusista metsästäjistä oli mukana hirvijahdissa 5 vuotta tutkinnon suorittamisen jälkeen. erityisesti osallistumaan hirvenmetsästykseen. Erilaisten maanomistusolojen takia tarkastelut tehtiin kolmelle suuralueelle. Tutkimuksen perusjoukon muodostivat kaikki vuonna 2003 metsästäjätutkinnon suorittaneet henkilöt. Heistä poimittiin mukaan systemaattisesti joka kuudes, eli 1 282 henkilöä. Metsästäjätutkinnon suorittamisvuodeksi valittiin vuosi 2003, sillä oletettiin, että tarvitaan jonkin verran aikaa ennen kuin uudet metsästäjät voivat vakiinnuttaa asemaansa metsästyksen parissa niin, että hakeutuvat metsästysseuroihin jäseniksi. Aineisto kerättiin kirjekyselynä keväällä 2009. Vastausprosentti oli 58. Vastaajat olivat pääosin miehiä, naisia vastaajista oli 19 prosenttia. Vastaajien keski-ikä oli vastaamisajankohtana 32 vuotta. Naisten keski-ikä oli runsaat viisi vuotta korkeampi. Keskimäärin metsästäjätutkinto oli siten suoritettu 26­27-vuotiaana. Metsästysharras- Näin Metlan tutkimus tehtiin: Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää uusien metsästäjien motivaatiota, metsästysaktiivisuutta, haluja ja mahdollisuuksia päästä metsästämään ja liittyä jäseneksi metsästysseuraan ja Maanomistus Omistaa itse 42 22 21 15 100 Vanhemmat omistavat 51 29 14 6 100 Ei ole maanomistaja 39 21 18 22 100 tuksen yleisyys Pohjois-Suomessa ja maaseudulla näkyi vastaajien kotipaikkakuntien jakaumasta. PohjoisSuomesta oli kotoisin melkein 30 prosenttia vastanneista, Länsi-Suomesta 41 ja Itä-Suomesta 23. Vastanneiden suhteellinen osuus vastasi melko hyvin tutkinnon suorittaneiden määrää alueittain. Noin neljännes vastaajista omisti itse metsää tai peltoa. Puolet vastaajista ilmoitti, että heidän vanhempansa tai lähisukulaisensa omistaa metsää metsästyspaikkakunnalla. Neljänneksellä vastanneista ei ollut itsellä metsää eivätkä heidän vanhempansa tai lähisukulaisensakaan omistaneet ainakaan metsästyspaikkakunnalla metsää. Länsi-Suomen suuralueeseen luettiin Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Etelä-Hämeen, Pohjois-Hämeen, Ruotsinkielisen Pohjanmaan ja Pohjanmaan nykyään jo entiset riistanhoitopiirit. Itä-Suomen suuralue koostui Kymen, Etelä-Savon, Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan ja Keski-Suomen riistanhoitopiirieistä. Pohjois-Suomen alueeseen luettiin loput eli Lapin, Oulun ja entiset Kainuun riistanhoitopiirit. l Lähde: Aarnio, J., Petäjistö, L. & Selby A. 2010. Uusien metsästäjien metsästysmahdollisuudet alueittain: erityistapauksena hirvenmetsästys. Suomen Riista 56: 95­110. 58 l Metsästäjä l 3 l 2011 Hannu Huttu
• Omasta kontista Lauri Kontron Sivuja 168. Metsäpeura -kirja 42 Metsäpeura paita 17 koot S-XXL SML:n 90v. juhlapinssi 1,50 Metsäpeurarelie 34,90 Metsäpeurapinssi 4,90 rtti Lahjako Viinipullosalkku 46,90 Pullo ei sisälly. en Met sästäjäli esta a vuod ontti Ab omistam Oy Eräk npiirien sen jäse tu iton ja nu Hut Kuva: Han 1976 Eräkontista myös lahjakortit! Kevään jäsenetu! Metsästäjäliiton jäsenille annetaan tänäkin vuonna alennusta Eräkontin ostoksista. Alennus toimii periaatteella 10 alennusta / 100:n kertaostos. 200:n ostoksista tulee alennusta 20 jne. Syötä alennuskoodi (24041921) sekä jäsennumerosi (jäsenkortistasi) verkkokaupassa tilauksen loppuvaiheessa. Ohjelma vähentää loppusummasta automaattisesti oikean summan. Riistapeltosiemenet eivät kuulu alennuksen piiriin. Alennuksen saa kampanja-aikana myös myymälässämme jäsenkorttia näyttämällä. Jäsenetuaika on tänä vuonna 15.5.-31.5.2011. Ruostumatonta terästä. Valaistu näyttö, Quartz koneisto, Nahkaranneke, vesitiivis 50 m Metsästäjän kello metso-logolla 69,90 Kanu ­loukku 199 (tarjous) o Verkk . www 24akhntti. er o kaup pa Eräkontti Eräkontti on Suomen Metsästäjäliiton ja sen piirien omistama yritys. ERÄKONTTI, Kinturinkuja 4, 11120 Riihimäki, p. 010 440 9410, www.erakontti.
• Susanna Keskinarkaus, Anne Matilainen, Sami Kurki Paikallisten metsästäjien "kannat" hupenevat pohjoisessa M 60 l Metsästäjä l 3 l 2011 l Metsästyksen aiheuttamaan paineeseen riistakannoille vaikuttaa ainakin kolme asiaa: kuinka paljon metsästäjiä on, miten paljon he aikaansa metsästykseen käyttävät ja myös kuinka taitavia he ovat riistaa samaan. Lisäksi metsästystä tietysti säädellään metsästysajoilla ja kiintiöillä. Suomessa metsästäjien määrä on vakiintunut reilun 300 000 paikkeille. Alueelliset erot sen sijaan ovat suuret. Yksinomaan Pohjois- ja Itä-Suomen (8§) kunnissa asuu vajaat 50 000 metsästäjää. Ihmiset ja siten myös metsästäjät pakkautuvat pikku hiljaa kaupunkiseuduille. Toisaalta parhaat metsästysolosuhteet ja metsästyksen aloittamista tukeva kulttuuri löytyvät maaseudun kylistä. Selvitimme Helsingin yliopiston Ruralia-instituutissa metsästäjien määrän muutokseen liittyvät numeeriset faktat vapaan metsästysoikeuden aluetta koskien. "Metsästysmatkailun toimintamallit ja niiden kestävyys valtion mailla" -nimellä julkaistussa tutkimusraportissa myös haastattelimme metsästäjiä metsästäjämäärään liittyen. Tulevaisuuden metsästäjämäärää koskevissa laskelmissa katsoimme, paljonko metsästäjien määrä muuttuu pelkästään väestöennusteiden valossa eli oletimme että metsästäjäaktiivisuus ei muutu nykyisestä. Laskimme kunkin kunnan nykyisen metsästäjäaktiivisuuden ikäluokittain (metsästäjien määrät
• Paikallisten metsästäjien määrä vapaan metsästysoikeuden alueella ikäluokittain: metsästäjien määrät 2007, 2020 ja 2040. 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 2007 2020 2040 10 - 14 15 - 19 20 - 24 25 - 29 30 - 34 35 - 39 40 - 44 45 - 49 50 - 54 55 - 59 60 - 64 65 - 69 70 - 74 75 - 79 80 - 84 Ikäluokkakohtainen muutos vuonna 2040 vuoteen 2007 verrattuna. ikäluokittain), jonka jälkeen arvioimme, paljonko vapaan metsästysoikeuden alueen kunnissa on metsästäjiä vuonna 2040. Väestöennusteiden valossa väestömäärä, ja täten myös metsästäjien määrä, syrjäseuduilla laskee enemmän tai vähemmän. Tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita metsästäjien kokonaismäärän tai metsästyksen määrän vähenemistä alueella, sillä paikkakunnan ulkopuolelta suuntautuu syrjäseuduille paikoitellen runsaastikin kysyntää. Valtion maiden lupapolitiikan lisäksi paikallisten metsästäjien määrän mahdollinen väheneminen vaikuttaa riistanhoitotyöhön, riistalaskentojen toteuttamiseen ja seurojen toimintaan muutenkin. Metsästäjät itse arvioivat metsästäjämäärää usein oman nykykokemuksensa mukaan sekä oman seuransa jäsenrakenteeseen peilaten. Moni toteaa porukan vanhentuneen, mutta muistuttaa, etteivät metsästäjät minnekään ole hävinneet. Väestöennusteen valossa väheneminen on tulevaisuudessa kuitenkin aika huomattavaa. Vuonna 2040 pohjoisessa 10 000 metsästäjää vähemmän Noin kuusi prosenttia kaikista suomalaisista metsästää, mutta vapaan metsästysoikeuden alueella metsästäjäaktiivisuus on lähes kolminkertainen. Alueella on myös kuntia, joissa joka kolmas asukas vauvasta vaariin omaa metsästyskortin! Vapaan metsästysoikeuden alueella oli metsästäjärekisterin mukaan vuonna 2007 reilut 48 000 metsästäjää. Väestöennusteen perusteella heitä on vuonna 2040 enää vajaat 38 000. Muutos on erityisen merkittävä nykyään hyvin aktiivisessa 40­60-vuotiaiden ikäryhmässä. Metsästysseurojen sanotaankin "ukkoutuvan" eli nykyiset jäsenet ovat suuressa osassa seuroja pääsääntöisesti keski-ikäisiä. Tämän ikäluokan vanhetessa metsästäjien keskimääräinen ikä nousee, ellei alueelle synny ja muuta yhtä paljon uusia, nuorempia metsästäjiä. Suurimmassa osassa kuntia paikallisten metsästäjien määrän voidaan olettaa laskevan huomattavasti, mutta muutamassa kaupungissa määrä kasvaakin hiukan 85 - 90 1 0,8 0,6 0,4 0.2 0 -0,2 -0,4 -0,6 muutos % 2040 väestön keskittyessä näille alueille. Etenkin Itä-Lapin kunnissa väestön väheneminen on voimakasta. Pienissä väestömäärissä muutamankin henkilön muutos vaikuttaa jo voimakkaasti metsästäjien suhteelliseen määrään. Monet haastateltavat arvelivat nuorten metsästysaktiivisuuden laskevan johtuen aikataulupaineista ja pitkistä ajomatkoista metsästysmaille. Haasteina nähtiin myös metsästysseurojen jäsenehdot, maattomuus, aselainsäädäntö, kaupunkilaistausta, kustannukset ja metsästyksen imago. Kansainvälisten tutkimusten mukaan metsästäjä on tyypillisesti maaseututaustainen mies, joka on nuoresta asti osallistunut metsästykseen ja oppinut taidon isältään. Metsästäjäksi ryhtyminen edellyttää myös metsästysalueita. Syrjäseuduilla asuminen luo metsästysmahdollisuuksia koska siellä on riistaa, metsästysmaata ja helpot kulkuyhteydet kohteeseen. Metsästysaktiivisuutta on työikäisten ikäryhmässä (15­64-vuotiaat) haasteellista nostaa, koska heistä pohjoisilla alueilla nyt jo yli viidennes metsästää. Haastatteluissa todettiin naisten metsästäjäaktiivisuuden nousseen ja koiraharrastajien määrän koettiin lisääntyneen. Naisten on kuitenkin todettu aloittavan metsästyksen myöhemmällä iällä kuin miehet ja yleensä puolisonsa mallista. Jos miesmetsästäjien määrä syrjäseuduilla vähenee, voidaan samoin odottaa käyvän myös naismetsästäjien määrälle. Mikäli metsästäjäaktiivisuus tulevaisuudessa laskee kaupungistumisen myötä, vähenee paikallisten metsästäjien määrä esitettyjä laskelmia jyrkemmin. Monille alueille olisi metsästykseen tulijoita ja tulevaisuuden haasteena onkin miettiä, kuka pohjoisilla alueilla metsästää. Paikallisten metsästysoikeus on lailla turvattu ja voimakasta tukea nauttiva oikeus, jota ei tutkimuksemme perusteella kannattaisi haastaa. Näyttäisi kuitenkin siltä, että pohjoisilla alueilla olisi tulevaisuudessa tilaa sekä paikallisille että enenevässä määrin myös muista kunnista tuleville metsästäjille. l 10 - 14 15 - 19 20 - 24 25 - 29 30 - 34 35 - 39 40 - 44 45 - 49 50 - 54 55 - 59 60 - 64 65 - 69 70 - 74 75 - 79 80 - 84 85 - 90 Tulevaisuudessa pohjoisilla alueilla näyttäisi olevan tilaa sekä paikallisille että muualta tuleville metsästäjille. Metsästäjä l 3 l 2011 l 61
• Juha Tiainen Uhanalaiset sorsat Viime joulukuussa julkistetussa Punaisessa kirjassa on mukana neljä uhanalaiseksi ja neljä silmälläpidettäväksi luokiteltua metsästettävää vesilintulajia. Aino Juslén kuvasi uhanalaisuusarvioinnin perusteet Metsästäjän numerossa 2/2011. Nyt tarkastellaan uhanalaisia ja silmälläpidettäviä vesilintuja. l Metsästettävistä sorsistamme luokiteltiin jouhisorsa, heinätavi, tukkasotka ja punasotka vaarantuneiksi, kun edellisessä kymmenen vuoden takaisessa arvioinnissa ne luokiteltiin elinvoimaisiksi. Silmälläpidettäviksi luokiteltiin metsähanhi, haahka, isokoskelo ja tukkakoskelo. Metsähanhi oli jo edellisessä arvioinnissa silmälläpidettävä, mutta muut lajit elinvoimaisia. Silmälläpidettävät lajit eivät ole uhanalaisia, mutta niiden katsotaan voivan ajautua uhanalaisiksi, mikäli niiden tilanne heikkenee entisestään. Muista kuin metsästettävistä vesilinnuista kiljuhanhi on luokiteltu äärimmäisen uhanalaiseksi, lapasotka erittäin uhanalaiseksi, ristisorsa vaarantuneeksi ja pilkkasiipi silmälläpidettäväksi. Pilkkasiipi kuuluu metsästettäviin lajeihin Ahvenanmaalla. Muut meillä pesivät vesilinnut luokitellaan elinvoimaisiksi. M Arvioinnin kriteerit Jani Niskanen Lintujen arvioinnissa käytettyjä uhanalaisuuden kriteerejä olivat pesimäkannan ja levinneisyysalueen voimakas supistuminen (kriteeri A), erittäin pieni pesimäkanta ja sen voimakas supistuminen (kriteeri C) sekä pieni populaatiokoko pelkästään (kriteeri D). Tarkastelujakson pituus on kolmen sukupolven kesto tai vähintään kymmenen vuotta. Sukupolven keston perusteella metsähanhen tarkastelujakson pituudeksi tuli 21 vuotta, haahkan 15 vuotta, isokoskelon ja tukkakoskelon 12 vuotta ja uhanalaisten sorsien 10 vuotta. Metsästettävien vesilintujen kohdalla ei siis käytetty muiden lintu- 62 l Metsästäjä l 3 l 2011
• Heinätavi on taantunut yli kolmanneksella viimeisen 10 vuoden aikana. Kuvassa haapana ja kolme heinätavia. jen tavoin kriteerejä C ja D, koska niiden populaatiokoot eivät ole erittäin pieniä. Uhanalaisiksi luokiteltujen sorsien kannat ovat pienentyneet viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana vähintään 30 prosenttia, joka on kriittinen raja-arvo. Käytettävissä olevien seurantatietojen perusteella jouhisorsa on vähentynyt n. 40 %, heinätavi n. 35 %, punasotka n. 30 % ja tukkasotka peräti 50 %. Silmälläpidettävät lajit eivät täytä näitä kriteerejä, siksi ne ovatkin silmälläpidettäviä, mutta niidenkin kannat ovat supistuneet huolestuttavasti. Itse asiassa haahkan kanta on supistunut peräti n. 40 %, mutta sen kohdalla sovellettiin luokitusta lieventävänä tekijänä aiempaa 1980-luvulla tapahtunutta voimakasta kannan kasvua kohti tilapäisenä pidettyä huippua. Parin hyvän lisääntymisvuoden jälkeen nyt näyttää siltä, että kannan pienentyminen on vähintäänkin pysähtynyt. Uhanalaisuuden syyt Uhanalaisuuden syyksi nähtiin jouhisorsan ja heinätavin kohdalla pyynti, kuten myös silmälläpidettävän metsähanhen. Tämä arvio perustuu kahteen seikkaan: ensinnäkin meillä tapahtuva verotus on, sikäli kuin saalistilastot pitävät paikkansa, erittäin suurta suhteessa omien pesimäkantojemme kokoon ja tuottoon ja toisekseen niihin kohdistuu voimakas verotus myös muuttoreittien varrella ja talvehtimisalueilla. Muuttavien riistalintujen kohdalla verotus on myös kansainvälinen kysymys ja pitkään jatkuneiden keskustelujen aihe. Jouhisorsa ja heinätavi talvehtivat Afrikassa, missä tapahtuneiden elinympäristömuutosten katsottiin olevan tärkeä syy vähenemiseen. Sotkien arvioitiin kärsineen naurulokkien vähenemisestä: ne hakeutuvat naurulokkiyhdyskuntiin ja saavat siellä suojaa vihollisilta. Tämä ei kuitenkaan voine yksin selittää niiden vähenemistä, mutta muita syitä ei pystytty tunnistamaan. Myöskään koskeloiden vähenemisen syitä ei tunneta. Haahkan kohdalla merkittäväksi uhanalaisuuden syyksi arvioitiin bakteerien ja virusten aiheuttamat sairaudet sekä ympäristömyrkkyjen suorat ja epäsuorat vaikutukset. Talvehtimisalueilla Vattimerellä ravinnon määrä on voinut vähentyä sinisimpukan laajamittaisen hyödyntämisen takia. Tanskalaiset arvioivat myös, että lyijyhaulilla saattaa olla merkittävä vaikutus. Entä sitten? Uhanalaisuusarvioinnit on nähtävä merkittävänä osana riistaluonnonvaran seurantaa. On riistaväen etu, että riistakannoista huolehditaan niin, että ne eivät ole uhanalaisia. Metsästyksen ei ole voitu osoittaa olevan yhdenkään lajin uhanalaisuuden ainoa aiheuttaja, mutta silläkin on merkitystä silloin, kun muut tekijät ovat epäsuotuisia. Riistakantoja on seurattu vuosikymmenien ajan. Ne ovat siis olleet silmälläpidettyjä uhanalaisuustarkasteluista riippumatta. Metsästäjäkunta voi olla ylpeä siitä, että se on osoittanut vastuullista kiinnostusta verottamiaan lajeja kohtaan. Huolissaan on syytä olla silloin, kun kannat supistuvat voimakkaasti. Kun uhkat tunnistetaan ajoissa, voidaan niihin puuttua, ja tilannetta pyrkiä kääntämään takaisin suotuisampaan suuntaan. Uhkien tunnistamiseksi on tehtävä työtä. l
• Juha Immonen Pilven päiväkirjasta, osa 3 Koirakavereiden vierailut kannattaa sijoittaa rokotevahvisteiden oton jälkeiseen aikaan. Tutustumista uusiin asioihin ja paikkoihin Tässä juttusarjassa kuvataan Pilven ja hänen isäntäperheensä yhteistä matkaa pienestä koiranpennusta isännän toivomaksi jahtikaveriksi metsästysretkille ja perheenjäseneksi. Pilven päiväkirja on saanut merkintöjä arkipäivän asioista, joita olisi hyvä ottaa huomioon, kun koiranpennun ja nuoren koiran kanssa aloittaa yhteisen taipaleen. l Tänään leikkasin Pilveltä ensimmäistä kertaa kynnet. Ei noissa ollut juuri leikkaamista, mutta piti opettaa, että naksuttelussa menee oma aikansa. Pilvi pyrki nousemaan alussa tuon tuostakin, mutta päättäväisesti en antanut sen lähteä matkoihinsa. Neitien tulee hoitaa kauneuttaan ja manikyyri aika-ajoin on paikallaan, sopersin kovin tärkeän oloisena kymmenviikkoiselle pallerolle. Sain sen vakuuttumaan toimenpiteen tärkeydestä ja askareet saatiin loppuun. Pidin tarkoituksella varsin rauhallista tahtia, ettei tapahtumasta muodostuisi liian hektistä mielikuvaa. Pidin myös huolta, ettei Pilvi lopuksi poistuisi paikalta kuin raketti, vaan tuokio lopetettiin mieleiseen mahakarvojen rapsutteluun ja makkarapalkintoon. Pilven herkkua on lenkkimakkara! Huomasin, että pienen koiranpennun kynsien leikkaus vaatii huolellisuutta, ettei osu leikatessa hermoon saakka. Jos niin pääsee pennun kanssa tapahtumaan, vaikeuttaa tarpeettomasti tulevaisuuden "kauneudenhoitohetkiä". Myös pantaan Pilvi on saanut jo totutella parina viime päivänä, mutta vain pieniä hetkiä kerrallaan. Uuden "kaulakorun" merkitys ei ole oikein Pilvi-neidille auennut. Takajalalla se on raapinut kummastusta hetken, ennen kuin panta on unohtunut muilta kiinnostuksilta. Tyttäremme Lilli 3 v. valitsi ensimmäisen pannan, arvaa vaan oliko se vaaleanpunainen? Sopii kuulemma hyvin hänen omiin housuihinsa. Aito nainen on hänestäkin kasvamassa. Ampumaradalla totuttelemassa paukkeeseen Ajelin tänä iltana Pilven kanssa paikalliselle ampumaradalle, jossa ammutaan kiekkoja tiistaisin ja torstaisin. Varasin lenkkimakkarapaloja mukaan. Pysäköin auton muutaman kymmenen metrin päähän kiekkoradasta, ja kuuntelimme ensimmäiset paukut ovet ja ikkunat kiinni autossa istuen. Seurasin Pilven reaktioita taustapeilistä. Ulkopuolelta kantautuneet pamaukset eivät merkinneet Pilvelle juuri mitään. Nousin autosta ja avasin takakontin. Istuuduin Pilven viereen ja kuuntelimme lisää pauketta kaikessa rauhassa. Pilvi jaksoi katsoa lentäviä kiekkoja muutaman ampumapaikan verran, mutta kävi sitten maaten kontin 64 l Metsästäjä l 3 l 2011 T Koiran tärkein leimautuminen uuteen laumaan tapahtuu neljässä viikossa. Gunilla Hansson
• pohjalle viereeni. Herkuttelimme lenkkimakkarapalasilla. Katselin pari kierrosta paikallisten remesten suorituksia ja pidin osaksi torkkuvan Pilven päätä sylissäni silitellen. Ei voi luonnehtia kovin säikyksi paukuille tuota meidän neitiä, sanoin vaimolleni kotiin tultua. Pentu leimautuu vahvimmin 8­12 viikon iässä Koiran tärkein leimautumisaika uuteen laumaan ja sen laumanjohtajaan tapahtuu vain neljässä viikossa. Varsin lyhyt aika mahdollistaa intensiivisemmän panostamisen leimautumisen vahvistamiseen. Luin tästä asiasta useammasta kirjasta ennen Pilven hankkimista. Pilvi haettiin tasan kaksi viikkoa sitten ­ siis puolet intensiivisestä leimautumisajasta on kulunut. Tämä aika on mennyt nopeasti. Osin vaivattomasti ja osin ei. On ollut asioita, jotka ovat olleet merkittävän helppoja, kuten istumaan opettelu. Toisaalta tuo nuoren koiran loputon vauhti on välillä järkyttänyt mielenrauhaani oikein kunnolla. Kolme- ja viisivuotiaat kaksijalkaiset vauhtikoneet ­ lapsemme ­ ovat antaneet tälle ajalle myös oman lisämausteensa. Koiran rauhoittuessa vauhtia jatkavat Tomppa ja Lilli. Suunnittelemani yhteishetket Pilven kanssa ovat välillä karanneet kokonaan lapasesta. Kotimme toko-kentäksi on muodostunut aula. Vähintään joka toinen kerta, kun olen puuhastellut Pilven kanssa, on Lilli-neiti tullut kyselemään mitä erikoisimpia kysymyksiä. Kymmenviikkoinen koiranpentu ei vielä oikein siedä noita keskeytyksiä, ja niinpä suunnittelemani koulutustapahtuma on saanut aivan uuden käänteen. Ilman perheen pieniä lapsia koulutus olisi varmasti ollut helpompaa. jos juoksisin Pilven perässä ostoskärryjen seassa. Onneksi näin ei käynyt, ja vierailu oli kaikin puolin onnistunut kokemus. Pilvi onkin näet kissa! Se nimittäin viihtyy käsittämättömän hyvin sylissä. Kas, kun ei peräti kehrää. Korkeammalta ehkä näkee paremmin. Olen huomannut tämän jo aiemmin, mutta nyt kauppareissulla Pilven rauhallisuus sylissä oli mieleenpainuvaa. Käsittelyyn totuttelu kotona lienee vain vahvistanut tätä ominaisuutta ­ mene ja tiedä. Oudot äänet ja ihmisten paljous ei häirinnyt Pilveä juurikaan. Samassa marketissa oleva koiratarvikekauppa piti myös käydä katsomassa. Ostettiin samalla uusi, vähemmän vaaleanpunainen, nahkainen panta. Uuden pienen asiakkaan ­ Pilven ­ palkitseminen siankorvalla oli selkeästi koiratarvikekauppiaalta oikea veto. Se oli herkkua! Koiraystävä kylässä Tuttavaperheen kultainennoutaja Anni kävi tänään Pilven luona. Kävin toissapäivänä eläinlääkärin luona ottamassa tarvittavat rokotukset. Rabies vasta-ainetesti on otettavissa vasta loppuvuodesta. Sen merkkasin jo kalenteriini, että muistan. Tarkoituksenani on mennä ensi vuonna käymään Pilven kasvattajan Gunillan luona, ja Ruotsiin pitää olla todistus rabies vasta-aineen olemassaolosta. Sovimme Tiinan kanssa jo aiemmin, että vasta rokotusten jälkeen uskalsimme antaa luvan tulla käymään kylässä aikuisten koirien kanssa. Jestas sitä vauhtia, mitä Pilvi esitti, kun ensimmäinen nelijalkainen kaveri tuli kylään. Jo iäkäs Anni ei juuri jaksanut viehättyä Pilven ehtymättömästä innostuksesta. Annin äitimäisyys ja "lehmän hermot" sietivät yllättävästi Pilven jatkuvan kimpussa hyörimisen. Pilvi oli merkittävästi enemmän vierailusta innoissaan kuin Anni. Oli mukava huomata miten vanhempi koira toimii osoittaessaan pennulle oman paikkansa hierarkiassa. Välillä paikan näyttäminen vaatii selkokieltä, jota tehostetaan paljastamalla koko purukalusto. Luulisi menevän viestin perille. Sanaton viestintä, jota koirat toisilleen välittävät, on hämmästyttävän tehokasta. Matalat murinat, nostetut huulet, jähmettynyt olemus, uhkaileva valehyökkäys, pään poispäin kääntäminen ja täydellinen ulkopuolelle sulkeminen ovat vahvoja eleitä koirien välisessä kommunikoinnissa. Noista haluan ottaa itsekin opikseni! Ihmisen tulisi olla pennulleen enemmän lajikumppania muistuttava laumanjohtaja ja pyrkiä kommunikoimaan enemmän sanattomasti ­ eleillään. Sanotaan, että koira tietää millä tuulella olemme. Se perustuu vain siihen, että koirilla on erittäin kehittynyt kyky lukea pienen pieniäkin eleitämme. Jos ajattelemme negatiivisesti, jo ajatus saa meidät elehtimään niin, että koira "aistii" tunnetilamme. Nyanssit, joita eleillämme viestimme ympäristöön ovat monesti ihmisiltä huomaamattomia, mutta täysin koirien "luettavissa". Siinäpä minulla on opittavaa kerrakseen ­ kiehtovaa! l Koirien toisilleen välittämä sanaton viestintä on hämmästyttävän tehokasta. Kaupungin hälinässä Eilinen oli suhdetoimintasunnuntai. Kävimme koko perhe ja Pilvi kaupungissa. Kaupungissa käynti on lapsille oikein merkittävä juttu, sillä täällä maalla ei ole mäkkäreitä tai hesejä liiemmin tarjolla. Samalla vaimoni Tiina pääsi käymään kaupoilla ostamassa lapsille kesävaatteita. Pilvi matkusti itselleen tutulla paikalla takatavaratilassa rauhallisesti koko matkan. Tämä olikin pisin automatka sitten parin viikon takaisen kotimatkan. Otin Pilven kauppareissulle kainalooni ja nuuskimme kiinnostuneina lierihattuja ja legopaketteja. Ruokaosastolle en edes uskaltanut mennä. Pennun tempautuessa käsistä saattaisi markettihenkilökunnalla ja asiakkailla olla ylimääräistä ohjelmanumeroa, Kultainennoutajaystävä Anni sai Juha Immonen tutustua Pilven suosikkipaikkaan mökkirannalla. Heistä tuli hetkessä ylimmät ystävät. Metsästäjä l 3 l 2011 l 65
• Eerikki Rundgren Ekin kanssa erällä ­ keväinen luonnonmuonaharjoitus Muuttolintujen ohella soitimelle kerääntyvät metsäkanalinnut tarjosivat entisaikoina helpon saaliin tottuneelle erämiehelle. Ensimmäisten muuttolintujen ilmestyessä taivaalle kairan asukas paljasti nöyrästi päänsä. Keväisin pesimäalueilleen palaavat linnut toivat pitkään kaivattua helpotusta nälän vaivaamiin erämaapirtteihin. K Eränkävijän keväteväät 66 l Metsästäjä l 3 l 2011
• K l Korvenraivaajien pirteissä nälkä oli aikoinaan lähes jokavuotinen vieras. Viimeistään keväällä, kun ruoka-aitat kolisivat talven jäljiltä tyhjyyttään, joutuivat erämaan asukkaat turvautumaan lähes kaikkeen mahdolliseen hätäravintoon mitä luonnosta vain saattoivat löytää. Vasta muuttolintujen palattua saatiin pöytään jälleen enemmälti ruokaa. Lintuja ei pelkästään metsästetty, vaan myös niiden munia kerättiin. Linnuista etenkin telkän ja uivelon munittaminen oli hyvin yleistä. Niille rakennettiin pönttöjä eli uuttuja, joita kierrettiin ja koettiin kuin riistapolun ansoja. Munittaminen on ollut kiellettyä jo vuonna 1868 annetussa "asetuksessa metsästyksestä ja otusten pyynnistä Suomessa". Saaristolaisten erityisoikeus vesilintujen kevätmetsästykseen sen sijaan lakkasi vasta joitain vuosia sitten. Ahvenanmaalla ja etelärannikolla lintujen kevätmetsästys tosin sallittiin direktiivin sallimissa puitteissa. Lintujen kevätmetsästys ja munittaminen ovat oleellinen osa eränkäynnin kulttuurihistoriaa. Lainlaatija ymmärsi kuitenkin jo 1860-luvulla, kuinka paljon arvokkaampaa on antaa lintujen valmistautua rauhassa pesimäkauteen. Lintujen ohella erämaan asukkaat pyytivät keväthaukea. He myös tunnistivat ja osasivat hyödyntää luonnonkasveja aivan eri tavalla kuin nykyihmiset. Toisin kuin kalaa, tai varsinkaan riistaa, luonnonkasveja voi nykyäänkin kerätä jokamiehenoikeuksin lähes kaikkialla muualla paitsi luonnonsuojelualueilla. Mika Kalakoski esittelee koivun kyljestä löytämäänsä pakuria. Runsaasti antioksidantteja sisältävästä pakurista voi uuttaa lämmintä juotavaa. Kurssi opettaa selviytymään luonnonantimilla Päätän osallistua selviytymiskurssille ottaakseni tarkempaa selkoa miten luonnonvaraisia kasveja voi hyödyntää ravintona. Helsingin Lapinkävijöille räätälöity kurssi painottuu luonnonmuonaan ja järjestetään sen vuoksi alkukesällä kasvien kasvun päästyä hyvään vauhtiin. Kuuntelen muiden selviytymiskurssin osallistujien kanssa luentoa henkiinjäämisen psykologisista ja fysiologisista perusteista. Kouluttaja Mika Kalakoski painottaa maltin ja harkintakyvyn säilyttämistä kaikissa olosuhteissa, mutta varsinkin erilaisia selviytymistaitoja vaativissa vaikeissa tilanteissa. Vesi vanhin voitehista Erämaahan eksyttäessä tai erilaisissa onnettomuus- ja poikkeustilanteissa juomakelpoisen veden löytämisestä tulee Kalakosken mukaan heti alusta alkaen elämän ja kuoleman asia. Ihminen kykenee olemaan syömättä jopa viikkokausia, mutta ilman juotavaa noutaja tulee jo muutamassa päivässä. Kalakoski on ulkoilun turvallisuusriskejä vastaan suojautumaan Syötävien joukosta täytyy kyetä erottamaan syötäväksi kelpaamattomat. Hannan kädessään pitämä sudenmarja on myrkyllinen vaikkakaan ei aivan yhtä vaarallinen mitä oikealla oleva näsiä. Muista selvittää mitä voit tehdä jokamiehenoikeuksin ja mihin tarvitset maanomistajan tai esimerkiksi kalastusoikeuden haltijan luvan. Mikko maistaa itse tehdystä vedensuodattimesta tippuvaa vettä. Muovipullossa on alinna rahkasammalta, jonka päällä on kerros turvetta ja nuotiosta otettua hiiltä. Päällimmäisenä on vielä kiviä painona. Alkukesästä syötäviä sienilajeja on vielä vähän, mutta syksyllä niistä voi olla jo suoranaista runsaudenpulaa. Herkkutatin tavoin kaikki sienet sisältävät vähän hiilihydraatteja, mutta sitäkin enemmän proteiineja. Metsästäjä l 3 l 2011 l 67
• Artikkelin kirjoittaja yrittää tyydyttää orastavaa nälkäänsä maitohorsmalla. Launi on perinteinen hauelle tarkoitettu pyydys. Mika Kalakoski kiinnittää särkeä katajasta veistettyyn koukkuun. Hanna Sarja erikoistuneen Survival Killan koulutuspäällikkö. Useimpien kurssilaisten keskuudessa Kalakoski tunnetaan myös Etelämantereelle suuntautuneiden Finnarp-retkikuntien johtajana ja retkeily- ja selviytymisoppaiden kirjoittajana. Ihminen kykenee sinnittelemään jopa viikkokausia hyvin vähällä ruualla. Ulkoilun turvallisuuskurssi n Survival Killan järjestämissä tilaisuuksissa opetellaan ja harjoitellaan ulkoilun turvallisuuteen liittyviä asioita. Nousujohteisen koulutusjärjestelmän perustana on kiltalaisten oma aktiivisuus, halu oppia ja opettaa uusia asioita sekä liikkua luonnossa kaikkina vuodenaikoina. Killan koulutustilaisuudet on tarkoitettu ainoastaan jäsenille. Jäsenyyttä voi kuitenkin hakea suoritettuaan ensin hyväksytysti ulkoilun turvallisuuskurssin. Kerran vuodessa järjestettävä kurssi on eräänlainen tietojen ja taitojen mittarina toimiva peruskurssi. Ulkoilun turvallisuuskurssille voivat hakeutua kaikki 16 vuotta täyttäneet retkeilystä ja luonnosta kiinnostuneet perusterveet henkilöt. Tänä kesänä Survival Kilta järjestää kurssin 13.­21.8. itäisessä Ylä-Lapissa yksiosaisena, viikon mittaisena maastokurssina. Kurssilla harjoitellaan erilaisia selviytymistekniikoita ja opetellaan hyödyntämään luonnonantimia. Monet käsiteltävät aiheet sivuavat retkeilyssä tarvittavia perustaitoja. Ne pyritään kuitenkin tekemään mahdollisimman yksinkertaisilla ja vähillä varusteilla tai itse valmistetuilla tilapäisvälineillä. Lisätietoja Survival Killasta ja sen järjestämästä koulutuksesta osoitteessa www.survivalkilta.fi Luennon päätteeksi Kalakoski antaa ohjeita selviytymiskurssin maastoosuutta varten. Mukaan saamme ottaa ainoastaan joitain tärkeimpiä retkeilyvarusteita, varsinaiset selviytymispakkaukset sisältöineen kouluttajamme lupaa jakaa paikan päällä maastossa. Kalakosken malli selviytymispakkauksesta on hyvin riisuttu. Keittoastiana toimivassa foliorasiassa ei ole pienen avaruuslakanan lisäksi kuin siimaa, painoja ja koukkuja. Puukko ja esimerkiksi ensiapuvälineet kun täytyvät joka tapauksessa olla mukana luonnossa liikuttaessa. Vaikka Kalakoski painottaa juomisen merkitystä, herättää mahdollinen nälkä kurssilaisten keskuudessa eniten huolta. Mitään ruokaa maastoon ei saa tuoda tullessaan, sillä kaikki syötävä pitää haalia luonnosta saatavista raaka-aineista. Vettä jokainen saa sentään varata litran verran reppuunsa. Nälkä aina vieraanamme Syön hyvällä ruokahalulla särkien perkeistä keitettyyn liemeen valmistettua nokkosmuhennosta. Sama keitinliemi on saanut toimia pohjana jo ties kuinka monetta kertaa aikaisemmin päivällä keräämillemme nokkosille. Vähät kalat, jotka saimme illan suussa ongittua, on sen sijaan syöty jo aikaa sitten. Kalakosken muhennosresepti, jossa pieneksi hakatut nokkoset laitetaan veteen kiehumaan yhdessä kalojen kanssa, on yksinkertaisuudessaan vallan erinomainen. Suolalla maustettuna tästä luonnosta haalituista raaka-aineista valmistetusta ateriasta tulee myös todella maukasta. Kalan tulo ei ole itsestään selvää. Erilaisia ravinnoksi kelpaavia kasveja sen sijaan löytää jokainen joka niitä vain osaa etsiä. Suomessa kasvukausi on kuitenkin varsin lyhyt, minkä vuoksi luonnonmuonan kanssa selviytymistä on mielekästä harjoitella ensi alkuun alkukesällä tai myöhemmin syksyllä. Tutun nokkosen lisäksi kurssilaiset oppivat hyödyntämään monia muitakin ravinnoksi kelpaavia kasveja. Voikukan ja horsman lehtiä syömme ihan sellaisenaan. Myös isomaksaruohon, joka maistuu useimmille voikukkaa ja horsmaa paremmin, lehtiä voi syödä ennen kasvin kukintaa. Maitohorsman nuoret versot keitämme parsan tavoin. Tämän kuten monen muunkin kasvin maku jakaa kuitenkin jyrkästi kurssilaisten mielipiteet. Siinä missä toiset täyttävät vatsansa kaikella mahdollisella syötäväksi kelpaavalla, tyytyvät toiset ainoastaan maistamaan oudon makuisina pitämiään yrttejä. Ennen tilapäismajoitteiden pystyttämistä askartelemme vielä muutaman launin, jotka viritämme yöksi hauen pyyntiin. Vitkuttelemme tarkoituksella nukkumaanmenoa, sillä ajatus avaruushuovan alla nukkumisesta ilman makuupussia ei innosta juuri ketään. Tuottaakseen lämpöä ihmisen elimistö tarvitsee energiapitoista syötävää ja juotavaa. Vaikka kuinka tuuppaamme itseemme erilaisia tuoreita ja keitettyjä yrttejä, kurnii nälkä vatsoissamme ennen nukkumaanmenoa. Loppupeleissä kasveista saatava energiamäärä ei kuitenkaan ole kovin kummoinen. Aamulla koemme ensitöiksemme illalla rantaveteen virittämämme launit. Kalakeitto jää harmiksemme tekemättä, sillä pyydyksiin ei ole tarttunut ensimmäistäkään haukea. Iloksemme Kalakoski on varannut mukaan ruisjauhoja, joista pyöritämme pieniä leipäsiä nuotiolla paistettaviksi. l 68 l Metsästäjä l 3 l 2011
• HUIPPUMERKKIMME Nordis Oy täyttää 10 vuotta! Juhlavuoden kunniaksi: Ostaessasi MSA Sordin Pro-X -kuulosuojaimet, saat MSA Racers -ampujanlasit kaupanpäälle! (arvo 25 ) Kampanjatuotteet löydät mm. seuraavista liikkeistä: Ahti Huvila Oy, Soini Aseliike Rantanen Ky, Humppila Erä+ Oulu Oy, Oulu Eräloppi Oy, Loppi Forssan Ase ja Retkeily Oy, Forssa Green Trail Oy, Pieksämäki Häijään Urheilutarvike Ky, Sastamala Karhulan Ase ja Erä, Kotka Kemiön Metsästyspuoti, Kemiö Nordic Distribution Oy Nordis PL 5, 62101 LAPUA www.nordis.fi Kesport Äänekoski Oy Eräkontti Ab, Riihimäki PRM-Trade Oy, Lappeenranta Schröder Oy, Helsinki Suomi Ase Oy, Helsinki Tiura-Uistin Ky, Oulu Urheiluase Oy, Helsinki Urheilu ja Lelu Oy, Ylivieska Wild Sport Finland Oy, Lappeenranta Katso täydellinen jälleenmyyjä-lista nettisivuiltamme! MADE IN GERMANY · SINCE 1840 Korkeaa laatua hintatietoisille Haenel yhdistelmäaseet ja luodikot valmistetaan pitkän asesepän perinteen ja korkeiden laatukriteerien mukaan. Haenel aseet ovat puhdaslinjaisen kruusailettomia, joten viimeistelty Saksalainen laatu on nyt myös hintatietoisen ulottuvilla. Jaeger 810 ­rihlakko Jaeger 810 on Saksalainen laaturihlakko, jonka luotipiippu on kelluva ja helposti säädettävissä. Aseessa on; kiikarinkiinnityskisko asennusta varten, automaattinen varmistin ja avotähtäimet. · kaliiperi: .12 (1/2 sup. teräskelpoinen) ja .222, 243, 6,5x55, 7x57R ja .308 · pituus 103 cm, piippu: 60 cm · patruunakapasiteetti: 2 · paino: 2,9 kg · tukki pähkinäpuuta Sis. Jaeger 810, MAK-kiikarinkiinnitysjalustan ja renkaat (1" tai 30 mm) 2490 Helposti säädettävä kelluva piippu. TARJOUSPAKETTI 1590 999 Jaeger 10 ­luodikko Uusi pulttilukkoinen luodikko, irtolippaalla ja avotähtäimillä. Lukossa 60 asteen avauskulma ja aseen laukaisussa on tarkkuutta lisäävä SET-herkistin. · kaliiperi: .308 Win, .30-06 ja 9,3x62 · pituus 106 cm, piippu 50 cm, Paino 3,2 kg · patruunakapasiteetti 3+1 (saatavilla myös 5 ptr. lippaita) · tukki pähkinäpuuta Jaeger 11, päällekkäispiippuinen haulikko Jaeger 11 vakuuttaa laadulla ja toimivalla designellä. Tasapainoisella haulikolla pärjäät niin metsällä kuin ampumaradalla. Haulikossa on rekyyliä vaimentava perälevy. · kaliiperi: 12/76 · pituus 115, piippu 71 cm · paino 3,1 kg · vaihtosupistajat 4 kpl · patruunakapasiteetti 2 · tukki pähkinäpuuta maahantuoja: Kaksoislukittu käsinviritys palauttimella. Katso lähin jälleenmyyjäsi osoitteesta www.hjorth.fi. Tarj. voim. sitoumuksetta 30.9.2011 asti.
• Pekka Allonen, arkistonhoitaja, Suomen Metsästysmuseo Muuttuva metsästys ­ Metsästysmuseo kerää muistitietoa metsästyksestä Suomen Metsästysmuseo aloittaa 1.6.2011 muistitiedon keruukilpailun, jossa kerätään tietoa metsästyksessä tapahtuneista muutoksista 1960-luvulta tähän päivään. Keruukilpailun nimenä on Muuttuva metsästys. Museon yhteistyökumppanina on maan johtava kansanperinteen kerääjä Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kansanrunousarkisto. nut myös metsästykseen. Jahtiseurueen jäsenet pysyvät kännyköiden avulla vaihtuvien tilanteiden tasalla. GPS-karttapalvelujen ansiosta jokaisen metsästäjän on helppo pysyä kartalla, ja koiratutkat kertovat koiran kulloisenkin olinpaikan. Riistakamerat seuraavat eläimistön liikkeitä vuorokauden ympäri. Kiikaritähtäimet olivat ennen harvinaisia, mutta kuuluvat nykyisin lähes jokaisen metsästäjän varustukseen. Uusia teknisiä välineitä tulee markkinoille joka vuosi. Miten nämä välineet ovat muuttaneet metsästystä? Ovatko samalla jahtiperinteet muuttuneet ja onko jotakin arvokasta myös kadonnut? metsästyksen perusta. Suomessa toimii yli 4000 metsästysseuraa, mutta onko seuratoiminnan sisällössä tapahtunut muutoksia? Entistä useampi seuran jäsen asuu nykyään toisella paikkakunnalla. Käyttääkö seurasi omia kotisivuja ja sähköpostia viestinnässään? Onko seuroille tullut maaseudun autioituessa metsästykseen kuulumattomia tehtäviä? Onko mukaan tullut myös naispuolisia metsästäjiä? Tehdäänkö nykyään enemmän vai vähemmän vapaaehtoistyötä kuin ennen, esimerkiksi riistanhoidossa tai kilpailutoiminnassa? Entä ovatko peijaisperinteet muuttuneet? M l Maailman muuttuminen ei ole horjuttanut metsästyksen asemaa suomalaisten keskuudessa. Joka vuosi noin 300 000 metsästäjää lunastaa metsästyskortin. Suomessa metsästys on edelleen jokamiehen harrastus, ja metsästys kuuluu suomalaisten luontokokemukseen. Vuosikymmenten kuluessa muutoksen tuulet ovat puhaltaneet suomalaisissa erämetsissäkin. Kuinka tavalliset metsästäjät ovat nähneet ja kokeneet muutoksen? Kirjoita Metsästysmuseolle kokemuksistasi. Tärkeää on sisältö, ei tyyli tai oikeinkirjoitus, joten kaikki metsästyksestä kiinnostuneet ovat päteviä vastaamaan. Uusia asenteita Asenteet metsästystä kohtaan ovat muuttuneet. Ympäristöliike ja luonnonsuojelijat ovat arvostelleet metsästystä kielteiseen sävyyn. Metsästäjät ovat joutuneet toisinaan puolustelemaan harrastustaan. Onko se vaikuttanut metsästysharrastukseen? Onko tämän päivän metsästäjien luontosuhteessa havaittavissa eroja vuosikymmenten takaiseen? Ja millaisena yleensä nähdään metsästyksen tulevaisuus? Muuttuvat riistakannat Hirvestyksestä on tullut tärkein osa monen metsästysseuran toimintaa. Kaatomäärä on kohonnut noin 70 000 yksilöön vuodessa. Se on paljon verrattuna 1960-luvun tilanteeseen, jolloin kaatoja tehtiin vuosittain noin 3000­9000. Muistatko milloin metsästysalueellasi ammuttiin ensimmäinen valkohäntäpeura, nähtiin ensimmäinen supikoira tai läpsäytettiin ensimmäinen hirvikärpänen? Vastausohjeita Seuratoiminnan haasteet Seuratoiminta on edelleen suomalaisen Kirjoita vapaamuotoinen vastaus. Tekstin pituutta ei ole rajoitettu. Tekniikka muuttaa jahtitapoja Nykyaikainen tekniikka on vaikutta- 70 l Metsästäjä l 3 l 2011 Juha K. Kairikko, Suomen Metsästysmuseo Ähtäriläisen Nuoramon Erän metsästysseuran väki vetämässä hirveä maastosta.
• Ilja Koivisto Muotia Metsästysmuseosta n Metsästysmuseon tilat sopivat moneen käyttöön. Vuosien varrella museossa on järjestetty metsästäjäkursseja, syntymäpäiviä, häät ja jopa muistotilaisuus. Helmikuussa museo muuttui studioksi, kun siellä kuvattiin Design Petruskan nahkamuotia. Petruska valmistaa lammasturkkeja, nahkatakkeja ja -vaatteita studiossaan Riihimäellä aivan Metsästysmuseon naapurissa. Kuvauksien taiteellisesta ilmeestä vastasi opiskelija Justus Kantakoski Lahden Muotoiluinstituutista, jolle kuvausjärjestelyt olivat osa opintoihin kuuluvaa työharjoittelua. Valokuvat otti Jussi Särkilahti. Mallina toimi Sandra Eneh ja hänet meikkasi Triin Abiline. Veera Tuominen hääri kuvausassistenttina. Kuvauksissa käytetyt korut olivat Kyösti Lahden käsialaa. Korut on valmistettu riistaeläinten ja liikenteessä kuolleiden eläinten osista, kuten supikoiran kylkiluista ja kyyn selkänikamista. Metsästäjä puhuu radiopuhelimeen Topenon Erän hirvijahdissa. Hannele Kieman suunnittelemaa Petruska-nahkamuotia Metsästysmuseossa. Suomen Metsästysmuseo Timo Syrjänen, Suomen Metsästysmuseo Merkitse kirjoituksen alkuun taustatietosi: nimi, koulutus, ammatti, syntymäaika ja -paikka, osoite ja muut yhteystiedot. Lisää sähköpostin tai kirjeen alkuun allekirjoitettu suostumuksesi siihen, että aineisto voidaan julkaista ja arkistoida nimelläsi Suomen Metsästysmuseon arkistoon tutkimuskäyttöä varten. Tällöin tarina luovutetaan vain tutkimuskäyttöön, eikä taustatietoja luovuteta muihin tarkoituksiin. Jos lähetät tekstisi paperilla, niin kirjoita vain paperin toiselle puolelle. Älä käytä tarroja, teippejä tai niittejä. Parhaat vastaukset palkitaan. Kaikkien vastanneiden kesken arvotaan lisäksi tuotteita Metsästysmuseon museokaupasta. Tulokset julkistetaan maaliskuun 2012 loppuun mennessä. l Lähetä vastauksesi 31.12.2011 mennessä osoitteeseen Suomen Metsästysmuseo, Tehtaankatu 23 A 11910 Riihimäki tai sähköpostitse osoitteeseen pekka.allonen@metsastysmuseo.fi. Lisää kuoreen tai sähköpostin aihekenttään "Muuttuva metsästys". Keruuta koskeviin kysymyksiin vastaa arkistonhoitaja Pekka Allonen, pekka.allonen@ metsastysmuseo.fi, p. (019) 723 751. Museo ottaa mielellään vastaan myös metsästykseen liittyviä esineitä ja kuvia. Kuva- ja esinelahjoituksissa ota yhteys amanuenssi Vesa Anttilaan, vesa.anttila@metsastysmuseo.fi, p. (019) 722 153. Naismetsästäjä nylkemässä valkohäntäpeurapukkia. Metsästäjä l 3 l 2011 l 71 Jussi Särkilahti
• Merja Ahonen, ETM / lihateknologi, Tehdaspäällikkö / Huhtahyvät Oy, Agropolis Oy:n kouluttaja, metsästäjä Laatua riistankäsittelyyn K 1. Jätteiden hävitys 2. Järjestys 3. Paikat kuntoon 4. Peruspuhdistus 4.1. Esipesu Rasvainen sianliha lisätään toisella jauhatuskerralla. Lahtivaja kuntoon l Kesän lämpimien säiden aikana on hyvä koota jahtiporukka talkoisiin ja kunnostaa lahtivaja tulevaa syksyä varten. Jatkuva siisteyden ylläpito on helppoa, kun siihen on kerran ryhtynyt. Sanonta "puhtaus on puoli ruokaa" pätee tässäkin asiassa. Lahtivajan hygienia on yksi kulmakivistä, jolla varmistetaan riistan elintarviketurvallisuutta. 4.2. Vaahdotus emäksisellä pesuaineella Esipestyt pinnat vaahdotetaan emäksisellä pesuaineella. Pesuaine annostellaan ohjeen mukaisesti. Annosmäärää ei kannata ylittää. Yleinen vaahdotusaineen pitoisuus on 2,5­3 %. Vaahto levitetään tasaisena pintana vaahdotettavalle alueelle. Pesuaineen vaahto on hyvää silloin kun se jää pinnalle ­ eikä valu siitä juoksevana alas. Pesuaineen optimaalinen vaikutusaika lukee pesuainepullossa. Vaikutusajan tarkoituksena on antaa vaahdon tehdä likaa irrottavaa työtä. Vaikutusajan venähtäessä liian pitkäksi pesuaine kuivuu pinnalle. Seinät vaahdotetaan aina vaakasuorilla vedoilla kerroksittain alhaalta ylöspäin. Vaahdotuksen optimaalinen veden lämpötila on kädenlämpöinen vesi. 5.3. Siivousvälineet Siivousvälineet puhdistetaan aina siivousrupeaman jälkeen. Lastoille ja lapioille on hyvä olla ripustusteline, johon ne ripustetaan käytön jälkeen. Lattialasta ja leikkuupöydän kuivaamiseen tarkoitettu lasta pitää merkitä tunnistettavasti. 5.4. Kemikaalit ja käyttöturvallisuustiedotteet Kaikki kemikaaleja sisältävät astiat tulee olla merkittyjä. Kunkin kemikaalin käyttöturvatiedotteet pitää olla saatavilla. Jahdin aloituspalaverissa on hyvä kerrata mm. toimenpiteet siinä tilanteessa, että pesuainetta on roiskahtanut silmään. Jätteet hävitetään niin lahtivajasta kuin ympäristöstäkin. Jätteet houkuttelevat tuhoeläimiä (kärpäset, jyrsijät ym.). Kaikki turhat tavarat siivotaan pois nurkista. Tarpeelliset tavarat järjestellään niille kuuluville paikoille. Pöydillä ja käsienpesualtaissa lojuville tavaroille tehdään säilytysratkaisut. Myös ulkoalueet siistitään. 6. Aistinvarainen tarkastus Tilat on hyvä tarkastaa aistinvaraisesti ennen lihan käsittelyä. Tilojen tulee olla aistinvaraisesti puhtaat. Erityishuomiota tulee kiinnittää lihan kanssa kosketuksiin joutuviin pintoihin. 4.3. Huuhtominen Vaahto huuhdotaan pinnoilta. Huuhtomiseen voidaan käyttää jopa +60-asteista vettä, jotta rasva sulaa pois pinnoilta. Rikkoutuneet paikat korjataan, jotta ne ovat helpommin puhtaanapidettäviä. On turvallisempaa leikata lihaa tukevalla kuin kiikkerällä leikkuupöydällä. Tuhoeläinten pääsy sisälle estetään tiivistämällä läpiviennit. Jahdin aikana Tilojen päivittäisestä puhdistuksesta ja jätehuollosta tulee huolehtia myös jahdin aikana. Aina ennen lihan käsittelyä on hyvä desinfioida kaikki ne pinnat, jotka ovat kosketuksissa lihaan ­ esimerkkinä leikkuupöydät. Kerromme tarkemmat ohjeet jahdinaikaisesta puhtaanapidosta lihanleikkuun, jakotoimien, pakkausten sekä varsinaisen nylkemisen ja teurastuksen loppuunsaattamisen osalta Metsästäjälehden numerossa 5. 4.4. Desinfiointi Pinnat desinfioidaan. Tarve desinfiointiaineen huuhtomiseen pinnoilta kannattaa varmistaa pesuainepullon ohjeesta. Desinfioinnissa voidaan käyttää alkoholi- tai perkloorihappopohjaisia desinfiointiaineita, jotka voidaan jättää pintaan. Niitä ei tarvitse huuhdella pois. Puhdistus aloitetaan huuhtomalla karkea lika pois pinnoilta. Työ tehdään järjestelmällisesti: leikkuupöydät, koneet ja laitteet, seinät, lattiat, ovet ­ työjärjestys kannattaa miettiä huolellisesti. Hyvin suunniteltu työ helpottaa tekijäänsä. Likaa on turha pyöritellä edestakaisin. Esipesu voidaan tehdä haalealla tai jopa kylmällä vedellä. Kylmä vesi irrottaa parhaiten veren pinnoilta. 5. Erityishuomioita: 5.1. Lattiat Lattialla on aina likaa. Lahtivajaan tuodaan likaa myös ulkopuolelta. Mitään elintarvikkeen kosketuksiin joutuvaa ei saa säilyttää lattialla. Jahtikauden päätyttyä Riistasaaliin käsittelytilat nylkytiloineen puhdistetaan ja desinfioidaan huolellisesti, jätteet hävitetään asianmukaisesti. Mahdollinen haaskapyynniltä ylijäävä teurasjäte haudataan riittävän syvälle, ennalta valittuun maastokohtaan. Haudattava aines kalkitaan huolellisesti. Maatumisen nopeuttamiseksi suositellaan kaivannon täyttämistä hiekalla. Kumpu tehdään kaivannon massasta riittävän korkeaksi ja lisäksi kumpu tiivistetään pieneläinten kaivuutöiden estämiseksi l 5.2. Lattiakaivot Huuhtomisen aikana lattiakaivon kansi pidetään paikoillaan. Karkea lika (lattialle huuhtoutunut liha yms.) lapioidaan roskalaatikkoon. Lattiakaivon sakkakaivo tyhjennetään ennen vaahdotusta. Näin estetään mahdollinen viemäriputkien tukkiutuminen. Hajuhaittoja voidaan vähentää esimerkiksi laittamalla klooritabletti lattiakaivoon puhdistuksen jälkeen. 72 l Metsästäjä l 3 l 2011
• Hannu Hohtari, bioprosessitekniikan insinööri, kouluttaja Makkaran valmistus kotikonstein n Tarvikkeet makkaran valmistukseen: Hienonnus/sekoituslaite (lihamylly/yleiskone), jolla tarvittaessa jauhetaan lihat ja sekoitetaan mausteet makkaramassaan. Pursotin, jolla täytetään makkaramassa suoleen. Valmistusmäärästä riippuen koneiden koko ja hinta vaihtelevat suuresti. Pienten määrien valmistuksessa suolten käsin täyttäminen korvaa hienot laitteet. Muut tarveaineet punainen liha sidonta-aineeksi rasvainen liha mehukkuuden lisäämiseksi suola mausteet vesi (ei välttämätön) sian ohutsuoli, tarve n. 1 m/massakilo. Suolet ovat varastosuolattuina. Ennen käyttöönottoa suolia liotetaan puhtaassa vedessä. Tärkeää on temperoida suolet kädenlämpöisessä (38°C) vedessä ennen ruiskutusta. Käyttämättä jääneet suolet voidaan huolellisen huuhtelun jälkeen varastoida uudelleen reilusti suolattuna viileässä paikassa. Massan valmistuksessa jauhetaan sitovat punaiset lihat kahdesti, rasvaiselle lihalajitelmalle riittää kertajauhatus. Mausteet ja suola on hyvä sekoittaa kertaalleen jauhettuun punaiseen lihaan, jolloin ne jakautuvat tasaisesti lihoja sekoittaessa. Jauhamisen helpottamiseksi ja sidontakyvyn varmistamiseksi lihojen on oltava kylmiä. Valmis makkaramassa ruiskutetaan luonnonsuoleen. Markku Onnela, Agropolis Oy Riistalihan jatkojalostus n Agropolis Oy:n riistan tehokas hyödyntäminen -kokonaisuus sisältää erilaisia koulutuksia kotikäyttäjille lihatuotteiden valmistamisesta. Tavoitteemme on laajentaa riistapöytienne tarjontaa, samalla hyödyntäen pakastetilojen tehokkaampaa käyttöä. Jahtikauden aikana saalis paloitellaan ja riistalihasta tehdään erilaisia lajitelmia, jotka pääsääntöisesti pakastetaan. Valmiit vakumoidut arvo-osat löytävät kyllä oikeat käyttökohteensa, mutta paljon jää jauhettavaa. Osa päätyy lihapalleroiksi tai purkkiin, osa menee lihanjalostajien makkaravalmisteisiin. Valmiin lihalajitelman pakastaminen kokonaisena "paalina" vähentäisi pakastevarastoinnin tilantarvetta. Kevät ja kesä ovat grillaajien kulta-aikaa. Pakastetusta lihalajitelmasta voidaan valmistaa keväällä ennen grillikauden alkua makoisia makkaroita, joko laitoksissa tai kotikonstein. Myös yhteisiä riistanleikkuutiloja voidaan käyttää jalostuspaikkana koko seuran tarpeisiin, ja tuotteet tietysti vain "omaan käyttöön". Lihanjalostajayrittäjät toimivat ympäri vuoden. Koska grillimakkarakausi alkaa keväällä, makkaratuotteet olisi parempi valmistaa vasta sesongin alussa. Makkaran säilyvyys pakastettuna on vain noin 3 kuukautta. Tämä johtuu massaan lisättävän sianlihan sisältämän rasvan moitteettomana säilymisestä. Kokeile rohkeasti perusreseptiämme sekä valitse halutessasi maustevaihtoehdoista mieleisesi lisämausteet. Luonnonsuolta myyvät alueellasi toimivat koti- ja tilateurastamot sekä paikalliset lihanjalostajat. Myös palvelevat lihakaupat toimittavat tilauksesta luonnonsuolta. Riistalihasta kotioloissa tehdyt lihajalosteet ovat lisä- ja säilöntäaineettomia, siis lähes luomutuotteita Myös riistalihan käsittely ja ruuanlaitto ovat tärkeä osa metsästystä. Maistuvia makkarahetkiä! Makkaroiden täytössä on tärkeää, että massa on tiukasti suolessa. Temperoitu suoli on joustava ja tiukkuus saadaan aikaiseksi kiertämällä sopivan kokoisia annospaloja. Suolten päihin sidotaan solmut. Löysäksi jäänyt suoli aiheuttaa nesteen irtoamisen ja tuotteen kuivumisen. Kypsennykseen on varattava aikaa. Makkaran lämpötila pidetään alle +76°C koko kypsennyksen ajan. Korkeampi lämpötila rikkoo luonnonsuolen ja vapauttaa herkulliset makuaineet. Parhaiten kypsennys voidaan suorittaa alle +80°C vesihauteessa, aikaa tarvitaan hauduttamiseen n. 30 minuuttia. Savustimessa kypsennettäessä varataan aikaa n. 45 minuuttia. Hirvimakkara 1 kg hirvenlihaa (kylki-, kuve- tai potkaliha) 0,5 kg rasvaista sianlihaa (nahaton kylkitai kuveliha) 1 tl mustapippuria 1 tl sinappijauhetta 1 rkl sipulirouhetta tai 1 tuore sipuli 1,5 rkl hienoa suolaa (2 dl vettä, jos halutaan lisää mehukkuutta) Massan mausteet ovat ns. perusmausteet, makkaroista voi tehdä erilaisia variaatioita lisäämällä niihin myös muita mausteita, yrttejä tai aromeita. +1 tl muskottia +1 rkl rakuunaa timjamia rosmariinia Valkosipulinen +1 tl valkosipulijauhetta tai 4­5 kynttä Metsäinen + 1rkl katajanmarjaa savuaromia Tulinen + 1tl tabascoa tai chilijauhetta Makkarat voidaan kypsentää eri menetelmillä tai kypsentämättömänä säilöä pakastamalla odottamaan kesän grillaushetkiä. Kiloon valmista massaa suolan määrä tulee olla 17 grammaa ja mausteiden määrä 4 grammaa. Halutessa voimakkaampia makuelämyksiä mausteita voidaan lisätä makutottumusten mukaan. Makoisia herkutteluhetkiä! Bratwursti Yrttinen Makkara n Makkarat ovat kuuluneet ihmiskunnan ruokavalioon jo ainakin 5000­6000 vuotta. Varsinainen makkarakulttuuri levisi roomalaisten mukana nykyiseen Eurooppaan, josta silloiset maailmanvalloittajat siirsivät tämän hienon kulttuurin siirtomaihinsa. Suomeen makkaran maihinnousu tapahtui ensimmäisen kerran Hansakauppiaiden välityksellä. Varsinainen kulta-aika alkoi kuitenkin vasta 1800-luvulla, ja teollistumisen myötä tämän ennen niin kalliin herkun nautinnot ovat nykyään kaikkien saatavilla. Metsästäjä l 3 l 2011 l 73
• Suomen riistakeskus tiedottaa Varsinais-Suomi Satakunta Parkano-Karvian rhy:n uuden toiminnanohjaajan yhteystiedot ovat: Arttu Alvari, Karviankyläntie 454 39965 Karviankylä, p. 040 808 5674 arttu.alvari@alvarinmetalli.fi Oulu Pyhäjärven rhy:n uuden toiminnanohjaajan yhteystiedot ovat: Markku Fält, Kärkkäisentie 14 86800 Pyhäsalmi, p. 044 328 5570 Kainuu Puolangan rhy:n uuden toiminnanohjaajan yhteystiedot ovat: Jalo Karhu, Vihajärventie 27, 89200 Puolanka p. 040 5238999, jaloka@ msn.com Pohjois-Karjala Tuupovaaran rhy:n toiminnanohjaajan Minna Leppäsen uusi osoite on: Jakokoskentie 109 E, 82110 Heinävaara (muut tiedot entiset) Metsästyksestä kiinnostuneille NUORILLE VIIKONLOPPULEIRI n Paimionlahden, Turun seudun ja Salon seudun riistanhoitoyhdistykset, riistakeskuksen Varsinais-Suomen aluetoimiston avustamana, järjestävät nuorille joita metsästys harrastuksena kiinnostaa kaksipäiväisen päiväleirin 18. ­ 19.6.2011. Leirin tavoitteena on tutustuttaa nuoret metsästysharrastukseen ja aloittaa opiskelu metsästystutkintoa silmällä pitäen. Leirin jälkeen on helpompi oppia riistanhoitoyhdistyksien järjestämillä kursseilla metsästyskortin suorittamisessa vaadittavat tiedot. Leirin ohjelma: 1 pv 18.6. leiri on Sauvon Merikulman Metsänkävijöiden majalla, Sauvossa. Kello 9.00 ­ 17.00. Päivän aikana metsästystutkinnon osa-alueisiin tutustumista luennon, opetuselokuvan ja maastoon sijoitetun rastiradan avulla. Lisäksi tutustumme metsästyksessä käytettäviin loukkuihin. 2 pv 19.6. leiri on Salon Seudun Ampujien ampumaradalla, Salossa. Kello 9.00 ­ 17.00. Päivän aikana tutustutaan metsästysaseisiin ja niiden turvalliseen käyttöön. Ampumakouluttajien ohjauksessa on mahdollisuus ampua ilmakiväärillä, jousella ja pienoiskiväärillä. Yleistä leiristä: - Leiri on tarkoitettu 10-16 -vuotiaille - Päivittäin tarjotaan erähenkinen lounas ja iltapäivällä välipala - Opetus tapahtuu ikäryhmittäin jaetuissa pienryhmissä ja ohjaajina kokeneet metsästyksen harrastajat - Kuljetuksia leiripaikoille ei ole järjestetty vaan jokaisen on saavuttava omalla kyydillä - Leirille otetaan enintään 60 osanottajaa ilmoittautumisjärjestyksessä - Osallistumismaksu on 25 euroa henkilöltä Ilmoittautumiset ja lisätiedot: Turun seudun rhy, Lasse Heimo, turku@riista.fi tai puhelin 0400-533 200 Paimionlahden rhy, Marko Perkkiö, paimio@riista.fi tai 0400-473 403 Salon seudun rhy, Pasi Aaltola, aaltola.pasi@gmail.com tai 044-5472 395 Luonnonhoitotuotteita metsästäjille - Ka-Nu loukku UUSI MALLI (TARJOUS) Nyt entistäkin jykevämpiverkkoinen loukku, jolla pidät vieraspedot kurissa. Verkko 3mm vahvaa terästä. Koko 180x120 cm. Sisältää laukaisulaitteen. 199/kpl - Gävleborg minkkiloukku (läpimentävä) 54,90/kpl - Jalmarin laatikkorauta minkille ja näädälle (UUTUUS) 59,90/kpl - Duke 120mm raudat minkille 12,90/kpl - Conibear 120mm minkille ja näädälle 20/kpl - Tepa astinlaukaisin pyyntirautoihin 5/kpl - Jahtirautapaketti 120/2 TARJOUS (sis.5 kpl rautoja) 49/pkt. - minkinrautojen virityspihdit 12/kpl - Jahti majavanraudat 330/2 39/kpl Nuolukivet: Knz Wild ja Standard Kysy lavatarjous! Rehukaura riistanruokintaan (hukkakauravapaa tarkastettu) 12/40kg säkki Lisätietoa tuotteista ja tilaukset: www.erakontti.fi erakontti@erakontti.fi p. 010-440 9410 Tilaa kirjoja, filmejä ja pelejä!! Tutustu laajempaan tuotevalikoimaamme nettisivuillamme www.riista.fi Oppaat ja kirjat: Jousimetsästys ­ kirja Metsästäjän lintuopas Riistaa arkeen ja juhlaan ­keittokirja Metsästäjän päiväkirja Riistakosteikko -opas Petovahinkojen tunnistamisopas Askel riistapolulle Vesilinnustus ­ kirja Metsästäjän uusi keittokirja Pyy pivossa Metsäpeuraopas Metsästäjän ­ opas, Korjattu painos! Lintukoirat metsästyksessä Lumijälkiopas 48 _______kpl 10 _______kpl 14 _______kpl 5 _______kpl 5 _______kpl 8 _______kpl 5 _______kpl 40 _______kpl 35 _______kpl 5 _______kpl 5 _______kpl 30 _______kpl 35 _______kpl 5 _______kpl Villiä elämää Jäniksen selässä Postikortit: (koko A4) Riistanisäkäs Riistalinnut Julisteet: (taitettuna) Riistalinnut Riistanisäkkäät Pelit: Riistaeläimet ­ muistipeli Pelikortit: Suomen riistaeläimet Ranta- ja vesilinnut Suomen kalat Tilaukset: netti-tilaukset: postitse: puhelimitse: 5 _______kpl 7 _______kpl 1 _______kpl 1 _______kpl 1,50 _______kpl 1,50 _______kpl 10 _______kpl 5 _______kpl 5 _______kpl 5 _______kpl Pihapiirin lintuja Pihapiirin kasveja Pihapiirin pikkueläimiä DVD: Harrastuksena metsästys Hirvenruhon paloittelu Unelmien hanhisyksy Hirvimetsä Peuramailla Lumiset pienpetojahdit Karhun todelliset kasvot (suomi+ruotsi) Laukauksia ja latvateeriä Haaveitteni metsähanhi Lumisten kairojen metsohaukut Metsästäjä, vastuu-turvallisuus 5 _______kpl 5 _______kpl 5 _______kpl 26 23 26 24 26 26 _______kpl _______kpl _______kpl _______kpl _______kpl _______kpl 15 _______kpl 26 _______kpl 26 _______kpl 26 _______kpl 28 _______kpl Laajempi tuotevalikoima netti-sivuillamme www.riista.fi Tilaukset postitetaan postiennakolla (postiennakkomaksu 3, + postimaksu paketin painon mukaan) www.riista.fi, kauppapaikka Suomen riistakeskus, Varasto, Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki 09 -27 27 8120 ______________________________________________________ Nimi: _____________ _________________________________________ Postinumero: Postitoimipaikka: ______________________________________________________ Lähiosoite: ________________________________________________________ Puhelinnumero: 74 l Metsästäjä l 3 l 2011
• AMMATIKSI METSÄSTYS? ASETALON ERÄMESSUTARJOUKSET Stefano Fausti Albion Italialainen laatuhaulikko kal 12/76, 28" päällekkäispiippuinen, Vaihtosupistajat. Mukaan hihna+asepussi + patruunavyö. Tarjous 990,00 Inertia toiminen itselataavakertatulihaulikko. Kal 12/76, viidellä vaihtosupistajalla. Mukaan hihna + asepussi + patruunavyö. Tarjous 1190,00 Stefano Fausti Progress Inertia Opiskele riista-alan ammattilaiseksi Vapaamuotoiset hakemukset 31.5.2011 mennessä oppilaitokseen. Koulutus alkaa 15.8.2011. Lisätiedot teemu.keranen@kpedu.fi 044-7250 657 toni.kumpuvaara@kpedu.fi 044-7250 654 www.kpedu.fi/perho Armed Super magnum "Erä lehdessä kehuttu" Huippu suosittu 12/89 28" puoliautomaatti haulikko, viidellä vaihtosupistajalla, synt. tukilla. Mukaan asepussi + patruunavyö + hihna 440,00 Armed TS870 TM 28" tai 22" Magnum pumppu Kovaan käyttöön tarkoitettu 12/76 28" tai 22" piippu, pumppuhaul., 7 patr makasiini. 3x vaihtosup., synt. tukki. Pussi + patruunavyö +hihna 390,00 www.riistalinja.info Keski-Pohjanmaan maaseutuopisto, Perhon yksikkö, Haanentie 26, 69950 PERHO TOZ 78-04 Pienoiskivääri 22LR, paketti sisältää kiikarinjalat, 2 lipasta, vaimentimen, BSA 4x32 tähtäinkiikarin, messuhintaan 330,00 Henry vipulukko Kal 22 Magnum, vipulukkokivääri, paketissa mukana jalat + BSA E 3-9x32 AO variaabelikiikarin kiikaritähtäin, erikoishintaan 590,00 Ilma-aseita harjoitteluun mm: TEHOKAS! Hämmerli Hunter Force 5,5mm 1000 + kiik, 5,5mm!! ...................................................... 195,00 Magtech AR600 4,5mm 185m/s (8,4J) ilmakiv................................. 149,00 Magtech AR750 4,5mm 230m/s (13,2J) ilmakiv sin. ...................... 165,00 Magtech AR1000 4,5mm 305m/s (23,4J) ilmakiv. ........................... 195,00 Magtech AR750 5,5mm 230m/S (23,4J) ilmakiv. ............................. 235,00 Magtech ilma-aseen ostajalle rasia patr + taulupaketti + 4x 20 kiikari! Kiikaritarjouksia mm: BSA E3-9x32 AO ................................ovh 74,00 .............................. nyt 60,00 BSA PAN 3,5-10x50 ........................ ovh 204,00 .............................nyt 175,00 BSA PAN 6,5-20x44 ....................... ovh 230,00 .............................nyt 185,00 BSA HM 1,5-4,5x32 DT ................. ovh 145,00 .............................nyt 100,00 BSA DH 3-9x40 ...................................ovh 97,00 ............................... nyt 80,00 BSA DH3,5-10x50IR valorist. ...... ovh 238,00 .............................nyt 200,00 BSA PT 6-24x44 TS ......................... ovh 280,00 .............................nyt 240,00 BSA PT6-24x44 MD Mil Dot ........ ovh 322,00 .............................nyt 270,00 Tule tutustumaan myös Kaps ja Zeiss tarjouksiimme osastollamme! Kysy tuotteistamme kauppiaaltasi tai meiltä tai vieraile sivuillamme www.asetalo.com ! Erämessutarjoukset voimassa 31.7.2011 saakka, tai niin kauan kuin tavaraa varastossa riittää. Tervetuloa osastollemme Pohjois-Suomen (Oulun) erämessuille 19-22.5.2011. tai Korian Erämessuille 10-12.6.2011. Kotisivumme: www.asetalo.fi · E-mail: asetalo@asetalo.fi LIIKKEEMME AVOINNA MA-PE 9.00-17.00, LA 10.00-13.00 MAAHANTUONTI-, TUKKU-, POSTI- JA VÄHITTÄISMYYNTILIIKE PL 32, 34801 VIRRAT. Puh. (03) 4755 371, fax (03) 4753 151
• Kaupantekoa Hankkiessasi noutajaa metsästyskäyttöön ota yhteys Suomen Metsästysnoutajat ry:n pentuvälitys puh. 0400-176 934 tai 03-515 3230 ja jäsenasiat puh. 09-874 7230. Kotisivut: http://www.metsastysnoutajat.com Oletko hankkimassa mäyräkoiraa? Kattava tietopaketti ja Suomen Mäyräkoiraliiton pentuvälitys löytyy osoitteesta www.mayrakoiraliitto.fi. Liity samalla jäseneksi: jasenasiat@mayrakoiraliitto.fi Suomen Pystykorvajärjestön neuvojat auttavat pentujen valinnassa Suomenpystykorva: Asko Ränkman 050-569 9221, Pekka Inkinen 040-832 2858. Karjalankarhukoira: Marko Soini 040-761 1111, Jorma Tahkola 040-750 0246. Pohjanpystykorva: Timo Järvinen 050-563 8811, Ensio Lehisto 0400-286 311. Lisäksi: pj. Risto Ylitalo 044-274 8636. Kysy samalla jäseneduista ja liity jäseneksi. Järjestön internetsivut: www.spj.fi. Hankkiessasi setteriä tai pointteria ota ensin yhteyttä rotujärjestön KanakoirakerhoHönshundssektionen ry:n jalostusneuvojiin. Pointteri: jalostusneuvoja Jorma Korpela 044-511 2013, englanninsetteri: Matti Juuti 040-505 6935 / me.juutit@kolumbus.fi, irlanninsetteri: Risto Kannisto 0400-544 030, Tapio Ranta 0400-870 788, gordoninsetteri: Mika Maliniemi 0400 139 041 Saksanseisojakerhon pentuvälitys: Kk-saksanseisoja, 0400-438 112 Lk-saksanseisoja, 050-555 0358 Bretoni, 040-764 8237 Münsterinseisojat, 040-539 1301 Pk-saksanseisoja, 040-835 1289 Lk-unkarin vizsla, 040-568 4426 Weimarinseisoja, 040-911 1546 Spinone, 040-517 8213 Korthalsingriffoni, 0400-872 991 Bracco italiano, 0400-205 933 Kk-unkarin vizsla, 050-372 7846 Bourbonnais'n seisoja, 045-128 7262 Stabyhoun, 044-504 8966 Venäjänajokoirayhdistys Ry. Pentuvälitys p. 0400-798 704. Jäsenasiat puh. 050-538 6434. Liity tyytyväiseen joukkoomme. Venäjänajokoira on monipuolinen ja säänkestävä jahtikaveri. Saatavana kettua ja jänistä ajavista vanhemmista. Internet: www.venajanajokoirayhdistys.net Kettuterrieri monipuolinen metsästyskoira. Pentuvälitys: 040-706 6810. Jäsensihteeri 040-734 6356. www.foxterrier.fi Taxidermy Art, Markku Natri, Lapua. Myös lasisilmien myynti sekä alan opetus. Puh. 06-438 8901, 0400-363 345. www.markkunatri.fi. Jari Niskanen, Laukaa puh. 0400-317 828, www.jariniskanen.net Taitoa ja kokemusta Trofe Art Jarno Raiski, Ähtäri / Vaasa 040-581 9624 www.trofeart.tk Eläinkonservaattori Teemu Salonen, Inkoo puh. 050-563 7820. Huippu laatua. Erityisesti kalat, myös muut alan työt. Studio Antti Saraja Oy. Puh. 019-784 871 tai 0400-712 149. Preparoin linnut, nisäkkäät, teen myös trofeet. Pertti Siipola, Kilinkuja 10, 70780 Kuopio. Puh. 017-361 1073, 0400-177 588. Eero Suomus, Vihti Kaikki alan työt, puh. 0400-788 636 Suomen eläintäyttämö Österberg, Palokalliontie 41, 01490 Vantaa. Puh. 09-823 5757, 040-501 5166. Labradorinnoutajan pentuja terveet, koepalkitut vanhemmat. puh. 050-556 2266 merja.ahopelto@pp.inet.fi Sileäkarvaisen noutajan ruskeita pentuja puh.0400-842 998, http://koti.mbnet.fi/msaaren Sileäkarv. noutajan pentuja, Kouvola www.blackpepoon.com puh. 040-706 6659 Dreeverin pentuja myytävänä ansioituneista campion vanhemmista. Puh. 0500-260 867. Beaglen pentuja ajavista vanhemmista Kirkkonummella. Isä kaksoisvalio puh. 050-598 7166. http://tavajs.nettisivu.org Beaglen pentuja ajavista vanhemmista. Isä käyttövalio, juhlaottelun voittaja ja hyvä ajokyvyn periyttäjä. Puh.040-584 3751 Beaglen pentuja metsästyslinjaisista ja ajavista vanhemmista. 10 v. kasvattaja kokemus. Myydään vain metsästäjille. Puh. 050-569 1370. Parsonrusselinterrierin pentuja. Synt. 19.3.2011 palk. vahemm. Puh. 050-438 2355. Saksanmetsästysterrierin pentuja metsästäjille. Puh. 0500-193 090. Metsästylinjaisten irlanninsetterien pentuja kokeissa palkituista vanhemmista. Emä Kaidanpaljakan Salla isä norjalainen Imingens Lz Toy.Pennut syntyneet 8.4 ja luovutus kesäkuun alussa Markus Kallio 0400-655 551 Kk.mäyräkoiran pentuja ajolinjaisista palk.vanh. www.kruunupaankennel puh. 040-913 8660. Kk.mäyräkoiran pentuja luov. vk 21. Hyvät sukutaustat. Isällä kova ajotausta. Puh. 0400-835 912. Lk Weimarinseisojan pentuja. Luov. vk.22-23. Emä suomen jalostusrekisterissä. Isä Irlantilainen multi ch. Tied. nro 0400-529 716 http://metsatienkennel.nettisivu.org/ KK.Saksanseisojan narttupentuja. Nortin kennel Puh. 040-778 0507. LK-Weimarinseisojan pentuja metsästyskäyttöön. Luovutus vko 21. Emä Gray Ghost Gemma FI27202/06B, Uros Welmer's Sisu FI16126/04C-FIN KVA FIN MVA. Tied. Ari Sipola puh. 040-354 3250 Amerikankettukoiran pentuja varattavissa. Isä: Kettumiehen Jeremiah,emo: Amy. Myydään saksan metsästysterrierin pentuja. Puh. 045-256 9907. Bretonin pentuja koe- ja näyttelypalkituista, terve lonkkaisista vanhemmista. Puh. 0400-228 423 tai 040-727 0426 www.luokinkennel.com Korthalsinggriffonin pentuja, synt. 13.3.2011. Terveistä palkituista vanhemmista. Puh. 041-449 3040. Käyttölinjaisen englanninspringerspanielin pentuja monipuoliseksi jahtikoiraksi. Emä VOI-luokassa, isä Ruotsin tuontikoira. Puh. 050-320 6679 Juha Kuukka Metsästysspringerspanielin pentuja palkituista vanhemmista. Tyytyväisyystakuu. Puhelin 044-035 4838. www.karelianwild.com Walesinspring.spanielin pentuja. Isä MVA, VOI 1. Käyttöön ja näyttöön. puh. 040-744 8636 Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (43 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden, korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien. Käytä tekstauskirjaimia. Vältä faxien lähettämistä, jotta vältymme turhilta epäselvyyksiltä. Vuonna 2011 hinta on 15 Eur / rivi. Ilmoituksen vähimmäiskoko on kaksi riviä. Ilmoitukset laskutetaan lehden ilmestyttyä. Toistoalennus peräkkäisissä numeroissajulkaistusta ilmoituksesta on 15 %. Ilmoitusta ei julkaista, mikäli ilmoittajalla on erääntyneitä laskuja. Ilmoitusaineisto on lähetettävä lehden toimitukseen. Os. on Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki. E­mail: marja.kraufvelin@riista.fi. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Otamme vastaan vain metsästyksen ja riistanhoidon aihepiiriin kuuluvia ilmoituksia. Metsästäjä nro 4/2011 ilmestyy 15.7.2011. Siihen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa viimeistään 9.6.2011. HUOM! Emme ota ilmoitusaineistoa vastaan puhelimitse. Koiria Hirven ja karhun metsästäjille karhukoiran pentuja. Kelpuutan jalostukseen vain koepalkitut nartut tai joilla on VOI I palkittuja jälkeläisiä. R. Ikonen, puh. 013-881 985, 0500-279 777. Harmaa norjanhirvikoiran pentuja, s. vk 9 isä KVA emä VOI1 puh.050-514 3428 J.kylä Länsisiperianlaika pentuja. luovutus 31.5.11 mail. ukkola.harri@pp1.inet.fi puh. 050-346 6594 Jämtlannin pk:n 10.3.2011 syntyneitä pentuja. Isä ja emä kasoisvalio puh. 041-779 7350 Suomenpystykorvan pentuja synt. viikolla 18. Yhdist. Spj:n Jal.neuvojan suositus. Puh. 050-366 9490 Smoolanninajokoiran pentuja. Ruotsalainen keskikokoinen hyvä ajokoira, jolla erittäin miellyttävä luonne. Hyväsukuiset vanhemmat. Puh. 0400-671 677 Suomenajokoiran pentuja. Erittäin hyvästä narttulinjasta. Huolella harkittu yhdistelmä FIN KVA Pikijussin Henkka - Pikijussin Sävy. Puh. 045-634 5559 Jyväskylä. Varattavissa suomen ajok.pentuja. Terveet koepalkitut vanhemmat, luov vk 28 p. 050-340 3661 Kuopio Suomenajokoiria 2 kpl. Uros ja narttu s. 17.5-10. Ajoveriset linjat. tied. 0500-716 508 uros 1000e ja narttu 700e. Suomenajok. pent. synt. 12.12.2010, i. kaksoisv. / tähtiv. e, koe 99,0 p. puh. 0500-122 521. Rekisteröityjä 3kk ikäisiä suomenajokoiran uros pentuja xxx. Isä Latukkakorven Leevi 31369/05A, emä hyvä ajoinen metsästyskoira. Puh. 0440-618 320 Suomenajokoiran pentuja valiovanhemmista s. 23.4.2011. Lisäksi nuori uros ja narttu. Puh. 040-840 5883. Suomenajok. pentuja varatt. synt vk 15 ­ 11. Isä XXX Toivolan Roku, emällä 1 ajettuna. Erittäin hyvä suku. Pirkko Lampola puh. 040-528 4139. Rekisteröityjä venäjänajokoiran pentuja, synt. 15.3.2011. Puh. 050-541 9548 Joroinen Venäjänajokoiran pentuja, isä jänismestari 2010, emä ajaa jänistä ja kettua. Puh. 040-754 8139 Sotkamo. Järjestöt ja Yhdistykset Dreeveri on ajavien koirien "pikku jättiläinen", joka kestävien jalkojensa ansiosta soveltuu erittäin hyvin jäniksen ja ketun metsästykseen. Pentuvälitys: 040-547 0448. Jäsenasiat 040-508 3588. www.dreeveri.fi Beagle on iloinen, vainunsa avulla riistaa, pääasiassa jänistä ajava metsästyskoira. Aikoessasi hankkia beaglen, tutustu nettisivuihimme: www.beaglejarjesto.fi. Metsästysbeaglein osto- ja myyntipalsta löytyy nettisivuiltamme. Lisätietoja Jari Liukkonen, puh. 050-590 4657, info@beaglejarjesto.fi. Jäsenrekisterin- ja rahastonhoitaja Ritva Jauhiainen puh. 040-522 2839, ritva.jauhiainen@beaglejarjesto.fi Haluatko hyvän hirvikoiran? Suomen Harmaahirvikoirajärjestö -Finska Jämt- och Gråhundklubben ry:n Jalostusneuvojilta saa tietoa hyvistä pentueista. Jämptin pennut/Jukka Holma 0400-310 686 tai Jussi Kuittinen 050-306 7480. Norjan harmaat/ Pauli Äijälä 050-327 1782 tai Marko Niemelä 045-131 6109. Rotujärjestömme jäsenenä pysyt ajan tasalla. Soita Marja-Helena Ilvonen 050-572 7010. Internet http://www.shhj.info Laikoista, kaiken riistan koirista, tietoja antaa Suomen Laikajärjestö ry. Sihteeri Marjo Halonen puh. 040-764 0104 sekä www.laikajarjesto.fi Eläintentäyttäjiä Pasi Ahopelto, Soini. 0400-567 078. Joensuussa Kyösti 050-371 4496. Kaikki työt! www.lehonpaja.net Alf Cederlund, Länsikyläntie 605A, 49220 Siltakylä. Kaikki alan työt. Puh. 050-341 4947 Markku Haapaniemi Teuva Puh. 0500-360 962. Luonnontieteellisen alan konservaattori Esa Kemppainen, Mattilantie 56,Janakkala. Puh. 050-563 0169. www.trofeet.fi Raimo Lietsala, 35300 Orivesi. Lasisilmiä ­ täyttötarvikkeita. Puh. 03-334 4719, 040 558 4019, www.lietsala.net Myydään Koira-, minkki-, ym. verkkoja Rautarantala Oy puh. 09-876 5291 www.rautarantala.com LINNUSTAJA on todella laadukas kotimainen metsästyselokuva! Se on itsenäinen jatko-osa huippusuositulle Linnustajan eräsyksy-elokuvalle. Tilaa heti kauan odotettu uutuus! Ohjaus: Arttu Kotisara, kesto 80 min., h. 23,90 . Runsaasti myös muita eräelokuvia! Tilaa sähköpostitse os. arttu@videosara.fi tai soita/tekstitä puh. 0500-229739 Lisätietoja ja traileri sivuilla www.videosara.fi 76 l Metsästäjä l 3 l 2011
• 58 69 69 Sako,Tikka, CZ ja Remington kiväärit. Kivääritarjous! CZ 550 .308 Win alk. 650 e Benelli, Beretta, FC ja Lincoln haulikot. Meopta R1 3-12x56 valopisteellä 775 e ja Tasco 3-9x40 Pronghorn 75 e, takuu 10v. Ylöjärven Asetarvike, Rantakiventie 7 Puh. 040-718 8170, Käytetyt aseet netissä: www.asetarvike.fi Käytettyjen aseiden erikoisliike netissä www.euroase.fi Lintu- ja kauriskivääri Sako kal. 222+Hakko3-9x32 kiikari. Hinta. 600 e. Runsaasti panoksia mukaan. Puh. 0400-447 066. Hunter's Friend on nyt Suomessa Kaikki mitä jousimetsästykseen tarvitset. Erinomaiset hinnat ja erinomainen palvelu kaikentasoisille jousimetsästyksen harrastajille. www.huntersfriend.eu Lataus-, ammunta- ja metsästystarvikkeet, optiikka ja koiratutkat edullisesti netistä www.asetarvike.com puh. 040-540 1182 Aseet, patr. + lataustarv.+ratalaitteet + kahvat puh. 019-782 307 www.mattikauppi.fi UNLIMITED AMMO OY 65% lyijyä raskaammat UnA18-shot haulit ym. tarvikkeet haulikonpatruunoiden jälleenlataukseen. UnA-supistimet, jälleenlatauskomponentit ym. asetarvikkeet. www.unlimitedammo.fi Tehokas ALFA tai ULTRA-ALFA - kiväärin äänenvaimennin, alkaen 120 euroa, asennus 60 euroa teräs tai alum. runkoinen, ei hitsattu, halkaisija 50 mm, paino alkaen 210 g, Keveät piipun päälle menevät teleskooppiset mallit www.ouluntyostokeskus.com japanilaiset ja keskiaikaiset miekat puh. 08-311 3133, 040-508 5833 IT-kiväärin vaimentimet kal..22 hornet-.458 IT-Asepaja Runkotie 17, 54120 Joutseno puh. 0500-497 981 www.it-asepaja.fi. Kotimainen AU jet- Z ­ äänenvaimennin. Huipputehokas, kevyt ja kestävä. Kaikkiin kiväärikalibereihin (22LR ­ 0,50 MG). Asesepänliike Ase Utra, Rahkeentie 6, 80100 Joensuu. Puh. / fax 013-227 234, 050-569 0499. Pantentoidut Reflex-äänenvaimentimet kaikkiin luotiaseisiin, vaimennusteho yli 90%. Asesepänliike BR-Tuote Oy Sahamyllynkatu 33, 80170 Joensuu. Puh. 013-896 862. Nettiosoite guns.connect.fi, sähköposti: markku@guns.connect.fi Silentum ja Noise Stopper kiväärivaimentimet cal 22LR-50BMG. Valmistaja Suomen Jahtivaruste Ky, Hästöntie 432, 25500 Perniö puh. 0400-842 196 www.jahtivaruste.fi Uutta vastaava etäisyyden mittaava Burris Laserscope 4-12x42 tähtäinkiikari. Puh. 040-757 4533 / E-mail: kahkonenraimo@gmail.com Seinälle kiinnitettäviä lukittavia asetelineitä. Valmistettu teräksestä. Musta maalattu. Sopii kaikkiin aseisiin. 3:lle aseelle 55 e, 4:lle 60 e, 5:lle 65 e ja 6:lle 70 e + toimituskulut. Puh. 06-834 5377, 040-547 0607, 050-594 9670. Asekaappi, kotimainen SIS 3492- hyv. sertifikaatti. Lisätiedot www.corrosafe.fi www.valiokoiravarusteet.fi kopit, tarhat, lämmittimet, tutkat, haukunrajoitinpannat, pihavahdit ym. tuotteet. Puh. 0500-176 596 Koirankopit 1-os 300,- ja 2-os 380,Puh. 06-453 4333, www.koirankoppi.fi Luolatutkat, www.deben.com, Terrier Finder mallit Mk3 ja pitkä kantama eli long range edullisesti. Toimitus välittömästi. Puh. 0400-820 492. Deben luolatutka Terrier Finder MK III sekä long range. Heti tappavat näädän / minkin loukut. Aseet ja optiikka, kannattaa kysyä! Katso myös www.asejaera.fi Deben luolatutka Terrier Finder MK III sekä long range. Heti tappavat näädän / minkin loukut. Aseet ja optiikka, kannattaa kysyä! Katso myös www.kimitojaktbod.fi puh. 0500-826 404 tai 02-423 804, fax 02-423 805. Huollan jahtiradiot, koiratutkat RJAK, Pl 38, 44101 Äki ilt./vkl puh. 050-557 2000 VHF-puhelimet edullisesti ja luotettavasti alan liikkeestä. Akut, antennit, monofonit ym. Peltor kuulonsuojaimet, uudet ja käytetyt aseet. Metsästäjän erikoisliike Raimo Olkkonen Oy, Haapajärvi, puh. 08-761 831, 0400-296 517. www.raimoolkkonen.fi VHF-puhelimet, uusimmat mallit. Lafayette, Zodiac, Hunter, Rexon. Riistakamerat, kuulonsuojaimet. RitKos Oy, Mäntsälä 0400-203 398 www.ritkos.fi Erätelttoja, kaminoita, yökiikareita. Puh. 040-586 7152. www.haukka.fi Kaislaleikkuri, myös mökkikäyttöön. Käyt. moott. leikkurista reilu hyvitys. puh. 0500-652 241 myös ilt./ vk-lopp. www.kaislaleikkuri.net Kiikarinjalat ja kiikarien erikoisasennukset suoraan valmistajalta. Myös pistoolien jalat. Asesepänliike BR-Tuote Oy, Sahamyllynkatu 33, 80170 Joensuu. Puh. 013-896 862. Nettiosoite: guns.connect.fi, sähköposti: markku@guns.connect.fi Kiikarinjalka haulikkorihloihin. Uusi jalka jättää turhan irrotus ja kiinnitys vaiheen pois koska se ei peitä tähtäimiä, maalia eikä maastoa. Näin ollen ase on jatkuvasti tilanne valmis kaikkiin ammunta muotoihin. Puh. 017-824 123 tai 040-527 4440 Kauko Hämäläinen, Kihmulank. 11, 74130 Iisalmi. Puukonteriä ja tarvikkeita puukonvalmistukseen, myös retkiluistimia. Puh. ja faxi 06-724 7813, puh. 06-729 0431. Armeija-kääntöpuku, mainio metsälle. Puh. 0400-722 007 tai www.wh-varuste.fi MIDWAY SUOMI OY Jo noin 100 000 tuotetta yli 300 valmistajalta! Jälleenlatausvälineet, luodit ja hylsyt. Kiikaritähtäimet, katselukii-karit, laserit. Jalustat, renkaat ja pikajalat kiikareille. Aseiden osat ja varusteet, mm. tukit, lippaat. Asesepän tarvikkeet ja työkalut, mm. kalvaimet. Luodinvalutarvikkeet, ammuntavarusteet jne. Puhelinmyynti ark. 12-17 puh. 09-5122 933 Kaikki tuotteet ja varastotilanne netissä www.midwaysuomi.com Katto- ja seinäpeltiä suoraan valmistajalta. Myös tiilikuvio. Lindab Oy, 43700 Kyyjärvi. Puh. 014-471 475, fax ­471 523, 0400-661 379. Houkutuspillit ja hajusteet maan laajimmasta valikoimasta, suoraan maahantuojalta. Sorsahanhi-pyy-varis-haukka-kyyhky-fasaani-hirvipeura-kauris-karhu-susi-kettu-supi-minkki- jne. puh. 0400-835 511. www.houkutuspillit.net Kylmäsavuvastus, toimii 12 voltilla. Hinta 35 e + tk. puh. 0400-304 633. Kotimaiset purkinsulkijat suoraan valmistajalta. Säilykkeiden valmistukseen myös painekeittimet. Puh. 040-585 8133. Katso netistä: www.eratapio.fi Puuru hirvenvetolevyt, katso esittely www.puuru.com. Puh. 044-368 1441. Valmistamme koivupuusta metsäsuksia Sotkamo puh. 040-869 8709 www.vilminkosukset.fi Fasaaneja, käytössä uusi koulutusmaasto Forssa, www.fasaanitila.net puh. 050-307 3752 69 Ajosaapas valmistettu kosteutta kestävästä nahkasta, kärkiosa vahvistettu 83 kotiin mökille lahjaksi Tee palvilihat itse hirvenlihat possunlihat kalat Hinta vain 1400 e PALVIUUNI sis. alv + rahti Myynti ja kuljetus ympäri Suomen. Ympäri vuoden. tauno.kinnunen@kelofin.fi www.kelofin.fi Fasaanit untuvikoista aikuisiin. Lapua Puh. 040-526 9508. Fasaaniemoja kevätistutukseen! Tilattavissa myös eri ikäisiä poikasia. Jukka Kivi 0400-709 967 tai Mikko Kivi puh. 612 309 www.astrakaninfasaanisafarit.fi Heinäsorsan poikasia istutuksiin. Yli kahdenkymmenen vuoden kokemus sorsan kasvatuksesta. puh. 0400-930 690 / 050-563 1165 Riistahernettä. Etelä-Savo. Puh.0400-358 625. seppo.tornroos@netti.fi Erä- ja Lappi-kirjoja osoitteessa www.antikka.net. Osta ja myy www.jahtihuuto.net Ale.fi! Netin parhaat tarjoustuotteet osoitteesta ale.fi. Ale.fi:ssä on aina ALE! Osta, myy, vaihda, vuokraa tai lahjoita Nettikioskissa! Kipaise kioskille: Nettikioski.fi Kaiken maailman tuotteet vapaa-aikaan, työhön ja lahjaksi. Sekatavarakauppa.fi Suomen Tukkuri vaatettaa ja varustaa jokaisen erämiehen tukkuhintaan. www.tukkuri.fi EräSawo.fi verkkokauppa on eränkävijän ja ulkoilijan ykkösmesta: www.erasawo.fi Lapissa Tanhuan erämaatontteja sekä valm. mökkejä. Pääsee myös seuraan. Kysy puh. 0400-199 818. Lapissa Sodankylässä 50 km itään ja välillä Saariselkä ­ Ivalo puronvarsitontteja ja maisematontteja vaaran päällä. Hinta alk. 4000 e puh. 040-832 0190. Savukoskella myytävänä metsäpalsta 29 ha, sisältää 550 m Ylä-Arajoen rantaa, 2 mökkipaikkaa. Tied. puh 040-761 0367. Sodankylässä 4-tien varrella, Kurittu altaan välittömässä läheisyydessä n 2700 m² tontilla n 39m² sähköistetty saunamökki jossa sauna, pukuhuone, tupa, makuuhuone, ruokailunurkkaus kalustettuna. Varasto nukkumakomerolla, vene + moottori sekä 4,4 ha sekametsäpalsta. Puh. 040-484 6254 tai 040-830 9211 Tauno Kinnunen p. 040 563 4793 Kuhmo Minkki ja supikoira/kettuloukkuja. Erittäin tukevia ja toimintavarmoja. Soita ja kysy lisää tai katso metistä. www.granlunds.com. Granlundin Tarhatarvike 06-764 1033. Pienpetopyydykset valmistajalta. Valmistettu aluzink verkosta. Minkille /Näädälle 72x18x15cm 27 e/kpl + tk, Molemmista päistä pyytävä 105x18x15cm 50 e/kpl + tk. Supille / ketulle 115x35x38cm 65 e/ kpl + tk. Opetusvideo / DVD 60 min 25 e/kpl + tk. V.Syynimaa, 62310 Voltti. Puh. 06-484 9116, 040-700 7528. Katso lisää www.karhuville.fi Pienpetopyydykset: ketun jalkanaru, heti tappavia loukkuja ja rautoja pienpedoille, myös majavalle. Puh. 0400-181 498, Taisto Hietala, http://www.kesavaylan.net Kanu-loukku; ylimäär, uusia ja tukevia raudasta. HP: 200 e puh. 044-588 4040, Savonlinna Kanuloukun laukaisulaitteita, ym. suoraan valmistajalta, www.ph-riista.fi puh. 050-566 2691 PH-Riista Muurame. Tikka T3 Hunter 820,-, Tikka Lite ss 850,Kiv. pakettii Remington 770+jal+kiikari 560,Brow. Phoenix 950,-, Franchi Renessance 890,Marocchi 03 Sp Lite 950,-, Finn 412SK 860,Beretta Silv.PigI 1650,-,Urika 2synt. 1390,Remington 870 Expr. 450,-, Remington 887 510,Pkiv. Marlin 925+kiikari+jalat+vaim. 295,Burris 3-12x56 valop. 520,-, 3-9x40 E1 210,Meopta 3-12x56 val. 790,-, Meop.4-12x50 395,Ahti Huvila Oy, www.ahtihuvila.fi 63800 Soini, puh 06-528 1203 31v. Rehtiä Asekauppaa! Mossber 12/76syn 360e,12/89 syn 440e Tikka T3, CZ, Yildiz, Baikal, Marlin Sasta Gorepuvut, Chiruca vaell. kengät Ultrapoint GPS-tutkat, Garmin GPS. Anon Ase ja Tukku, Pudasjärvi 08-821 337, 0400-384 118, 0400-384 518 Posti,MH: Edullisesti ja Nopeasti! www.anonase.com Myymme uusia ja käyt. mets. aseita: Benelli, Remington, Lincoln, Baikal ym. sekä patruunoita, ruutia, nalleja, luoteja ja muita metsästystarvikkeita kilpailukykyiseen hintaan. Krono Järn, Torgarev. 2, Kruunupyy Puh. 06-834 5003, 050-411 0473. Metsästäjä l 3 l 2011 l 77
• Erämökki Lapissa, 40 m², tupa ja sauna. Tontti 3000 m². H. 10 000 e, puh. 040-357 5577 Metsästäjän unelma! Monimuotoinen metsätila 162 ha+kaksi remontoitua rakennusta yht. n. 400m² Taivalkoskella. Katso http://www.innodev.fi/ documents/Marinvaaraonmyynnissa_001.pdf tai kysy puh. 040-504 4164. Ostetaan Ostetaan kaikkia turkisnahkoja kilpailukykyisin hinnoin jatkuvasti O. Mauranen, Tyyppäläntie 4 a 2, 40250 Jyväskylä. Puh. 0400-271 291. Ostetaan supin, ketun ym. nahkoja myös hirven sarvia R. Pentinmäki Jäpintie 344 C, 60800 Ilmajoki Puh. 050-554 6852 Ostetaan Haahkan lihaa hintaan 2-4 e/kpl. Lähetykset matkahuollolla tai isommat erät toimitus/nouto. Wildmark Esa Nykänen 040-900 4339 esa.nykanen@wildmark.fi Hanko Pohjoisesta erä/metsä/maatila. Isompikin kokonaisuus käy hyvin. Puh. 050-675 82/ Kaj Paronen kaj.paronen@kolumbus.fi Auktorisoitu Tracker ja Pointer koiratutkahuolto. Lindholmnin TV-huolto, Pl 1, 66601 Vöyri, käyntiosoite: Nygatan 1. Puh. 06-383 2980. Optifocus Oy, Suomen kiikarihuolto, kiikaritähtäinten huollot ja korjaukset. Hirsimetsäntie 21, PL 12, 15101 Lahti. Puh. 0400-150 356. www.optifocus.fi. Valmistamme korut eläinten sarvista, luista ja kynsistä. Materiaaleina hopea ja kulta. Kysy lisää! Muotoilija Rissanen, Kajaani puh. 044-349 5464 kati@poltepaja.fi Metsästys-, yhdistys- ja muut lakiasiat. Puhelinjuristit 0600-17 270 (2,84 e + ppm) 10v. kokemuksella klo 8-20 Nervk. 1, Hki. Vuokralle tarjotaan Mökkejä vuokrattava Kuhmon Saunajärvellä. Hyvät metsästys- marjastus- ja kalastusmahdollisuudet. puh. 0400-892 194. pesonal.inet.fi/yritys/saunajarvi/default.htm Mökkejä Kuhmon itärajalla. Lupia myydään jäniksen, linnun ja majavan metsästykseen. Puh. 0500-253 563. www.kuhmonet.fi/ekinmokit. Hyvät metsästys- kalastusmahd. puh. 0400-371 557 Haapajärvellä vuokrattavana 110m² omakotitalo: 4 huonetta, keittiö, sauna kaikilla mukavuuksilla. Puolituntia valtionmaille. 950 e/ vko. Pih. 0440-125 307, 040-726 0483. Mökki Ilomantsissa,hyvät metsästys-kalastus-ja marjastusalueet. Nettimökki.fi/ id 2311 puh. 040-328 8892. Lapissa mökki 72m2 + sauna +grillikota Muoniojokivarressa. Kalatus/marjastus/ metsästys www.juhanmokit.fi puh. 040-504 4304. Rantamökki P-Savossa. Järvi- ja koskikalastus, metsästys vp alueilla. Puh. 040-575 2695 www.kivirannanlomamokit.fi. Taiga Majalla edulliset majoituspalvelut Lieksan Hatunkylässä (Elimo-Kitsi-Piilo) puh. 045-270 7440 www.taigamaja.fi Kalaisan (muikku, siika, ahven yms.) Piispajärven rannalla Suomussalmella vapaita viikkoja vielä kesällä ja syksyllä. Mökissä sähköt, vedet, tv yms. Myös metsästys ja marjastus alueet alkavat mökin välittömästä läheisyydestä (metsähallituksen maat). Puh. 040-504 7760 Pallaksella lomamökki mukavuuksin. vieressä retkeily/vaellusreitit, hyvät marjastus, sienestys ja kalastus mahdollisuudet. Oma viehekalastusjärvi. Upeat tunturimaisemat. Puh. 040-552 7360. Vuokrataan mökki Suomussalmelta, Korvuan järven rannalta. p. 050-564 9868. Salla, Naruskajärvi.Eräkämppä saunalla. Ei sähköjä. 24 m²,1-3 hlö.230e/vko.Vko:t 24-27 ja 35->. Puh. 0400-967 247 (ilt.) Valtionmaiden keskellä maalaistalo, kota, rantasauna ja vene Sotkamossa. Lomalle, metsästäj ja marjastaj. Puh. 040-582 6397 Lomamökki Ranuan Simojärvellä hyvät pilkki, metsästys ja marj. mahd. puh. 0400-193 351. Sotkamossa ison erämaajärven rannalla sähköist, rauhall., mukava mökki 6-8 :lle. VP alueet 2 km päässä. Järvessä hyvin kaikkea kalaa. Veneet, grilli rannassa yms. Puh. 044-300 9905. Metsästäjä -lehti No. 3/2011 60. vuosikerta, Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen valistuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Levikki on 303 241 kpl (LT 2009). Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 15.7.2011. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimitus: Päätoimittaja: Jari Pigg Toimituspäällikkö: Klaus Ekman Toimitussihteeri: Maria Nikunlaakso Ulkoasu: Ilkka Eskola Toimitusneuvosto: Jari Pigg (pj) Juha Immonen (vpj) Bror Blusi Mikaela Carlsson (MMM) Klaus Ekman Visa Eronen Ilkka Eskola (Hansaprint) Juha Mäkinen, (MH) Maria Nikunlaakso Vesa Ruusila (RKTL) Toimituksen osoite: Suomen riistakeskus, Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki, puh. 040-450 3360. Osoitteenmuutokset ja metsästyskorttiasiat 0303 9777. Kirjapaino: Hansaprint 2011/Met11_03 Kansikuva: Hannu Huttu Metsästystä Suomessa: Hirvi, valkohäntäpeura ulkolaisryhmille, Virossa: Villisika, hanhi, karhu, saksanhirvi, kauris. Puh. 050-520 6100. E-mail: juhani.tuomaala@nic.fi Afrikan-jahtipaketit, Kanadan-karhut puh. 0400-220 557 tai 040-551 5669 Lisää kohteita www.jahtimatkat.net Elämäsi eräretket www.kauniskarjala.com Fasaanijahdit ja fasaanit untuvikosta aikuisiin. Ateriapalvelut ja majoitus mahdollisuus. www.kalastuslomat.fi Laadukkaat metsästysmatkat ympäri maailman! Euroopan ajojahdit: villisika, saksanhirvi ja metsäkauris. Afrikka: linnustus, tasankoriista ja Big-5. Argentiina: linnustus ja suurriista. Kanadan karhujahdit, sekä useita muita vaihtoehtoja. Tarkoin valitut ja testatut kohteet kilpailukykyisin hinnoin! B&R Hunting Oy p.040-417 8807 tai 050-545 4865 www.brhunting.fi, info@brhunting.fi Lintujahtiin Pohjois-Ruotsiin Pajalan Övertorneån alueille Tornionjokilaaksoon, lempeansuvanto.com puh. 050-491 5839 Merilinnustusta Perämerellä Oulun edustan saaristossa. seanature.net puh. 0400-154 600. Koe unohtumattomat jahtimatkat Ruotsissa, Puolassa ja Saksassa! Hanhi, villisika, kauris ym. www.hanhijahdit.fi/045-1261269 Hylkeenmetsästystä Perämerellä puh. 0400-154 600. Puolaan, kestävän käytön metsästysmaahan Ajojahdit ja myös täysin räätälöidyt matkat Lisätietoja: www.hunting-poland.eu Soita +46 705 140628 (suomeksi) Asiantuntemuksella vuodesta 2000! Metsästysmatkat maailman ympäri. Venäjä, Afrikka, Eurooppa, Amerikka, Canada, Aasia, Australia ja Uusi Seelanti. VSD SAFARIS, www.vsdsafaris.fi puh. 0400-888 875, hunt@vsdgroup ERÄ-KORPINEN: Metsästys- ja kalastusretket, kesälomat. www.erakorpinen.fi puh. 040-555 1394 Korkealaatuiset kalastus- ja metsästysmatkat! Lähde lintumetsälle Suomen tai Ruotsin Lappiin. Karhunmetsästystä, hirvenmetsästystä, metsästystä koiran kanssa. Katso lisää: www.nalleparkki.fi Karhunmetsästystä Suomussalmella puh.050-325 8966 www.erapalvelu.net Työsuorituksia Turkisnahkojen muokkaus. Kiikalan Raktur Oy, Juhani Ahola, Takamaantie 10, 25390 Kiikala. Puh. 02-728 7503. Muokkaamme pienriistan- ja lampaannahkoja Nahkajalostamo M. Salonen Ky Röppääntie 3, 50670 OTAVA puh. 010-387 3090 www.taljatukku.fi Aseiden korjaukset, varaosat, Apel kiikarinjalat Asekorjaamo K. Götsch puh. 03-779 6268. http://koti.phnet.fi/gotsch. Aseseppä J. Immonen. Tukit ja muut asealan työt. Koivuniementie, Kuhmo, puh. 044-565 0257 Aseet, korjaukset ja tarvikkeet. Asesepänliike Kettunen Ky. Puh. 040-410 2150 Valkeala Oulun Asepaja Ky. Kaikki asealan korjausmuutostyöt. Myyntimiehenkuja 6, 90420 Oulu. Puh. 08-311 6520, 0500-435 703. Maahantuojan valtuuttama vaihtopiippujen sovituspalvelu. Finnclassic, Valmet ja Tikka 512 aseisiin. Kauttani myös suoraan vaihtopiiput sovitettuna. Nopea toimitus. Myös muut alan työt, aseet, patruunat ja tarvikkeet. Ase- ja optiikkahuolto. Vienankatu 14, 87100 Kajaani. Puh. 08-613 0655, 040-535 4134. www.asejaoptiikkahuolto.net Suomen Asetekniikka. Asesepänliike Varkaudessa. puh. 0400­528 098. Ylöjärven Asetarvike, Rantakiventie 7 Teemme aseiden korjaukset, huollot ja muut asesepän työt. Puh. 040-718 8170. Aseiden tukit, karhennukset, korjaukset. Rauli Lönnfors puh. 044-283 2596 Valkeala. Asesepäntyöt 20v kokemuksella, nopea toimitus. Asesepät H. Nuutinen ja E. Jänönen. Rajan Ase Lieksa p. 0400-170 626 Huollan jahtiradiot, koiratutkat... RJAK, Pl 38, 44101 ÄKI. Puh. 050-557 2000. Valt. Tracker - koiratutkahuolto Parkanon TV-EL Huolto, Peltokuja 6, 39700 Parkano. Puh. 03-448 1296. Muut Rahaa rahaa !!! Kätevästi panttaamalla esim. aseesi. Tule tai soita P-H Pantti, Lahti 03-781 8350, Luottopantti, Joensuu 013-227 010 Riistakurssi 13.-16.6, jonka päätteeksi metsästäjäntutkinto. Hinta; Nuoret 161 e, Aikuiset 191 e. Puh. 040-839 6350, info@metsakartano.com Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0047-6986 Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset 1. Muuttoilmoitus Suomen Postin kautta Postin viralliselle lomakkeelle tehdyllä muuttoilmoituksella osoitteenmuutos päivittyy valtakunnalliseen väestötietorekisteriin (maistraatille) ja postin osoitetiedostoon. Posti lähettää ilmoituksen tehneelle vahvistuskirjeen, jossa ilmoitetaan, mille yrityksille ja yhteisöille uusi osoite välittyy. Suomen riistakeskuksen metsästäjärekisteri on myös tässä luettelossa. Postin muuttopuhelimen numero on 0203 456 456 (suom.), 0203 457 457 (ruots.) Puhelun hinta on 0,08 e + 0,01 e/min, matkapuhelin 0,29 e/min. Muuttoilmoitus kääntää myös postinkulun uuteen osoitteeseen. 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: Metsästäjä- tai Jägaren­lehden osoitetiedot päivittyvät postiin tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Jägaren-lehti samoin kuin metsästyskortti, toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. Metsästyskorttiin liittyvät epäselvät tapaukset: YAP Solutions Oy /Metsästäjärekisteri Puhelin 0303 9777 Puhelut lankaverkosta 0,0821 euroa/puhelu + 0,0320 e/min Puhelut matkaviestimistä 0,190 euroa/min. Puhelut ulkomailta ulkomaisen operaattorin asettama hinta. Telefax 09-794031, e-mail: metsastaja.rekisteri@yap.fi 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: YAP Solutions Oy /Metsästäjärekisteri, PL 243, 01511 VANTAA Telefax 09-794031 e-mail: metsastaja.rekisteri@yap.fi 78 l Metsästäjä l 3 l 2011
• Osoitteita RIISTAKESKUS FINLANDS VILTCENTRAL SUOMEN Maa- ja metsätalousministeriö PL 30, 00023 Valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 09-160 01. Kala- ja riistaosasto Käyntiosoite, Mariankatu 23, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 Valtioneuvosto, fax. 09-1605 2284. Osastopäällikkö Pentti Lähteenoja Apulaisosastopäällikkö Christian Krogell, puh. 09-16053 373, 040-7353 173. Neuvotteleva virkamies Sami Niemi, puh. 09-1605 3374. Ylitarkastaja Jussi Laanikari, puh. 09-1605 2283, 040-7336 229. Ylitarkastaja Rami Sampalahti, puh. (09) 1605 2188, 040-178 2188. Ylitarkastaja Janne Pitkänen, puh. (09) 1605 2469, 040-867 2667. Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki Puhelin: Vaihde 040-450 3360, Fax. 09-2727 8130 e-mail: etunimi.sukunimi@riista.fi www.riista.fi Va. johtaja: Jari Pigg, puh. 09-2727 8111. Va. julkisten hallintotehtävien päällikkö: Sauli Härkönen, 050-5055 635. Talous: Pekka Lehikoinen, puh. 09-2727 8118, 0400-648 678. Metsästys ja riistanhoito, koulutus ja neuvonta: Marko Svensberg, puh. 09-2727 8117, 040-5573 827. Va. sisäisten palveluiden päällikkö: Tuomo Pispa, puh. 09-2727 8115, 0400-700 778. Viestintä, Metsästäjä- ja Jägaren-lehdet: Klaus Ekman, puh. 09-2727 8116, 0400-463 943. Maria Nikunlaakso, puh. 09-2727 8119, 040-7425 626 Varasto ja tilaukset: Marion Sundqvist, puh. 09-2727 8150. Laitialan toimintakeskus: Metsästäjäntie 39, 16790 Manskivi, puh. 03-882 570, fax. 03-8825 711, Ilkka Ala-Ajos, 0500-817 913, Marko Muuttola, 050-9113 832. Osoitteenmuutokset ja metsästyskorttiasiat: 0303 9777 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Suomen riistakeskus, aluetoimistot e-mail: etunimi.sukunimi@riista.fi Etelä-Häme: Lukiokatu 14, 13100 Hämeenlinna, puh. 03-644 650, fax. 03-6446 522. Riistapäällikkö Jyri Rauhala, puh. 0400-225 745. Etelä-Savo: Virastotie 3 as 2, PL 14, 51901 Juva, puh. 0440-452 830, fax. 015-452 831. Riistapäällikkö Petri Vartiainen, puh. 0500-257 407, vs. rh-neuvoja Teemu Lamberg, puh. 0400-257 407. Kaakkois-Suomi: Pikkuympyräkatu 3 A, 49400 Hamina, puh. 0440-494 005 fax. 05-344 0998. Riistapäällikkö Erkki Kiukas, puh.0400-258 479, rh-neuvoja Jouni Tolvanen, puh. 040-7162 223. Kainuu: Syväyksenkatu 1 B 27, 89600 Suomussalmi, puh. 0400-188 565, fax. 08-712 397. Riistapäällikkö Jukka Keränen, puh. 0400-137 028, rh-neuvoja Marko Paasimaa, puh. 0400-268 390. Keski-Suomi: Kauppakatu 19 A 7, 40100 Jyväskylä, puh. 020 7479 630, fax 020 7479 639. Riistapäällikkö Jukka Purhonen, puh. 0400 242 727, rh-neuvoja Olli Kursula, puh. 0400-243 414. Lappi: Vanamokatu 3 D, 96500 Rovaniemi, puh. 016-3790 081, 0400-864 329 (tsto), fax. 016-3790 085. Riistapäällikkö Antti Siira, puh. 0400-392 667, rh-neuvoja Urpo Kainulainen, puh. 0400-394 329. Karhupalvelunumero 016-379 0086. Oulu: Ratatie 41, PL 35, 91501 Muhos, puh. 08-5353 500, fax. 08-5333 555. Riistapäällikkö Keijo Kapiainen, puh. 0500-387 705, rh-neuvoja Harri Hepo-oja, puh. 0500-282 082. Pohjanmaa: Vapaudentie 32­34 B 22, 60100 Seinäjoki, puh. 0400-475 760, fax. 06-4217 225. Riistapäällikkö Jarkko Nurmi, puh. 0400-180 084, rh-neuvoja Juha Heikkilä, puh. 06-421 7222, 0400-180 083. Pohjois-Häme: Finnentie 8, 36200 Kangasala, puh. 03-3140 9400, fax. 03-3140 9450. Vs. riistapäällikkö Marko Mikkola, puh. 045-1359 690, vs. rh-neuvoja Otto Hölli, puh. 0400-547 764. Pohjois-Karjala: Teollisuuskatu 15, 80100 Joensuu, puh. 013-285 260, fax. 013-285 263. Riistapäällikkö Juha Kuittinen, puh. 013-285 261, 0400-376 189, rh-neuvoja Reijo Kotilainen, puh. 013-285 262, 0500-196 622. Pohjois-Savo: Kiekkotie 4, 70200 Kuopio. Fax. 017-2823 005. Riistapäällikkö Jouni Tanskanen, puh. 0500-376 800, rh-neuvoja Ville Hokkanen, puh. 050-431 1276. Rannikko-Pohjanmaa: Långgatan 4, PL 16, 66531 Koivulahti, puh. 06-3560 352, fax. 06-3560 360. Riistapäällikkö Ulf-Erik Widd, rh-neuvoja Stefan Pellas, puh. 06-3560 351, 050-5117 279. Satakunta: Porintie 9, 29250 Nakkila, puh. 02-5319 000, fax. 02-5319 001. Riistapäällikkö Antti Impola, puh. 050-598 8857, rh-neuvoja Reima Laaja, puh. 0500-742 354. Uusimaa: Sompiontie 1, 00730 Helsinki, puh. 09-3507 230, fax. 09-3872 878. vs. riistapäällikkö Visa Eronen, puh. 050-3661 114, vs. riistanhoidonneuvoja Markku Laulumaa, puh. 040-704 1843. Pääkaupunkiseudun metsästäjätoimisto: Veikko Seuna, puh. 09-3507 244, 0500-458 357. Varsinais-Suomi: Hadvalantie 8 7B, 21500 Piikkiö, puh. 02-4779 610. Riistapäällikkö Mikko Toivola, puh. 0400-882 250, rh-neuvoja Jörgen Hermansson, 0400-909 565. Riistantutkimus, PL 2, 00791 Helsinki, Käyntios.: Viikinkaari 4, puh. 020-57 511, fax. 020-5751 201. Ilomantsin riistantutkimusasema, 82900 Ilomantsi, puh. 020-57 511, fax. 020-5751 509. Joensuun riistan- ja kalantutkimus, Yliopistokatu 6, 80100 Joensuu, puh. 020-57 511, fax. 020-5751 409. Evon riistantutkimusasema, Rahtijärventie 291, 16970 Evo, puh. 020-57 511, fax. 020-5751 429. Oulun riistan- ja kalantutkimus, Tutkijantie 2 A, 90570 Oulu, puh. 020-57 511, fax. 020-5751 879. Taivalkosken riistan- ja kalantutkimus, Ohtaoja, 93400 Taivalkoski, puh. 020-57 511, fax. 020-5751 559. Turun riistan- ja kalantutkimus, Itäinen Pitkäkatu 3, 20520 Turku, puh. 020-57 511, fax. 020-5751 689. Metsähallitus Luontopalvelut / metsästys- ja riistanhoitoasiat Ylitarkastaja vs. erätalouspäällikkö Jukka Bisi, puh. 040-5370 993, jukka.bisi@metsa.fi Ylitarkastaja Ahti Putaala, puh. 040-8272 574, ahti.putaala@metsa.fi Villi Pohjola Asiakaspalvelu ja lupamyynti puh. 020-344 122, www.villipohjola.com Riistan tauti- ja kuolinsyyselvitykset Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA, Oulun tutkimusyksikkö, Satamatie 15, 90520 Oulu, Postiosoite: PL 517, 90101 Oulu, puh. 020-772 003. Eläinnäytteet osoitteella: EVIRA, Matkahuolto, Oulu. Rengas-, hirvieläin ja siipimerkkilöydöt Suomen Metsästysmuseo Rengastustoimisto, PL 17, 00014 Helsingin yliopisto (Käyntios. P. Rautatienkatu 13), puh. 09-1912 8847. Metsästyskirjasto, arkisto. Tehtaankatu 23 A, 11910 Riihimäki, puh. 019-722 293, fax. 019-719 378, sähköposti: info@metsastysmuseo.com, internet: http://www.metsastysmuseo.com Metsästäjävakuutus Tiedustelut metsästykseen liittyvissä vakuutusasioissa: Tapiola-Yhtiöt puh. 09-4531. Suomen Metsästäjäliitto Kinturinkuja 4, PL 91, 11101 Riihimäki. Puh. vaihde 010 841 0050, fax. 010 841 0051 sähköposti: suomen@metsastajaliitto.fi, http://www.metsastajaliitto.fi Suomen Kennelliitto Kamreerintie 8, 02770 Espoo. Puh. 09-887 300, fax. 09-8873 0331, internet: http://www.kennelliitto.fi Metsästäjä l 3 l 2011 l 79
• Suoraveloituksen ennakkoilmoitus Mikäli olette tehnyt pankkinne kanssa suoraveloitussopimuksen vuosittaisen riistanhoitomaksunne suorittamisesta, se veloitetaan valtuutuksessa ilmoitetulta tililtä 6.6. 2011. Laskuttaja: Suomen riistakeskus Maksun aihe: Riistanhoitomaksu 30 euroa metsästysvuodelta 1.8.2011 ­ 31.7.2012 Veloituksen tapahduttua lähetämme Teille maksumerkinnällä varustetun metsästyskorttinne heinäkuussa Metsästäjä-lehden numeron 4 mukana. Mikäli olette epävarma, oletteko tehnyt suoraveloitussopimuksen, tiedustelkaa asiaa omasta pankistanne. Huomautukset suoraveloituksesta tulee tehdä 30.5.2011 mennessä. HUOM! Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden numero 4/2011 kansiliitteessä heinäkuussa. Mikäli ette ole tehnyt suoraveloitussopimusta tai tekemänne sopimus on ollut virheellinen tai suoraveloitus tililtänne on epäonnistunut, Teille lähetetään tavalliseen tapaan heinäkuun Metsästäjä-lehden liitteenä tilillepanokortti riistanhoitomaksun maksamista varten.