• 3 / 2012 Julkaisija: llmoita kaurissaaliisi, ilmoittamatta jättäminen muuttunut rangaistavaksi! s. 66 Näin ammut haulikolla paremmin s. 4 www.facebook.com/riistakeskus Valkohäntäpeuramme ­ geneettisesti hauras? s.38 Hyljeluodit s.12 Sorkkaeläinkannat tarvitsevat apua s.41
• Pääkirjoitus Ampumaradoista ja ampumaharjoittelusta Ampumaharjoittelu on metsästäjille välttämätöntä. Silmien, käsien ja koko kropan "synkronointi" pelaamaan yhteen ampumatilanteessa perustuu toistuvaan harjoitteluun ja laukauksiin. Ja ennen kaikkea opitaan tiedostamaan omat taidot ja niiden rajat. Paras paikka harjoittelulle on ampumarata, jossa toiminta on ohjattua ja jossa kokeneemmat voivat opastaa toisia. Samalla opitaan asiallinen ja turvallinen aseiden käsittely. Ampumaratojen määrä on kuitenkin huolestuttavasti vähentynyt, ja järjellisesti saavutettavissa olevien harjoittelumahdollisuuksien puute on monilla alueilla huutava. Ammunnan harrastajia on maassamme yli puoli miljoonaa, mutta ratoja on liian vähän. Ongelma on huutava esimerkiksi pääkaupunkiseudulla ja sen lähialueilla. Radoille, jotka yleensä ovat suuria "ampumaurheilukeskuksia", on pitkä matka, eivätkä olemassa olevat radat enää riitä suurelle harrastajajoukolle. Metsästäjien kannalta suorastaa kamala takaisku on ollut pienten kyläratojen sulkeminen milloin milläkin, jopa keksityiltä vaikuttavilla, perusteilla. Pienet metsästysseurojen hallinnoimat radat, joissa voidaan harjoitella tutussa ja turvallisessa porukassa leppoisan yhdessäolon merkeissä, ovat metsästäjien kannalta kaikkein tärkeimpiä ratoja. Monisatatuhatpäinen joukko haluaisi käyttää ensisijaisesti niitä. Niille kehtaa aloittelijakin mennä opettelemaan, ja vähemmänkin aktiivinen harjoittelija voi sujuvasti käydä lähiradalla ampumassa muutamia kiekkokierroksia. Samoin tulee oman seuran radalla paukauteltua pahvihirveen ne muutamat kymmenet laukaukset, ja samalla usein todettua lisäharjoittelun tarve. Aktiiviset ampujat, jotka monet harjoittelevat jollakin tapaa kilpailumielessä, ovat valmiita ajamaan kymmeniä kilometrejä radalle päästäkseen, mutta tärkeintä harjoittelu olisi vähän ampuville, joille kynnys lähteä kauas jonottamaan ampumavuoroaan on monesti liian suuri. Ampumaradat ovat liikuntapaikkoja, joissa sekä harjoitellaan että kilpaillaan, ja joissa on kasvanut lukuisa joukko suomalaisia huippu-urheilun kärkinimiä ja olympiavoittajia. Liikuntalaissa on lain tarkoitukseksi säädetty edistää liikuntaa, kilpa- ja huippu-urheilua sekä niihin liittyvää kansalaistoimintaa, edistää väestön hyvinvointia ja terveyttä sekä tukea lasten ja nuorten kasvua ja kehitystä liikunnan avulla. Lisäksi lain tarkoituksena on liikunnan avulla edistää tasa-arvoa ja suvaitsevaisuutta sekä tukea kulttuurien moninaisuutta ja ympäristön kestävää kehitystä. Yleisten edellytysten luominen liikunnalle on säädetty valtion ja kuntien tehtäväksi. Liikunnan järjestämisestä vastaavat pääasiassa liikuntajärjestöt. Opetusministeriö vastaa liikuntatoimen yleisestä johdosta, kehittämisestä ja yhteensovittamisesta sekä liikunnan yhteistyöstä valtionhallinnossa. Alueellisella tasolla nämä tehtävät kuuluvat alueelliselle liikuntatoimelle ja paikallistasolla kunnille. Kunnan tulee luoda edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät. Edellä oleva on aika selvää tekstiä. Olisiko niin, että yhden jäähallin hinnalla voitaisiin seutukunnalle rakentaa kymmenen hyvää ampumarataa? Kannattaisi varmaan pohtia asiaa. Ampumaratojen lupabyrokratia on osoittautunut melkoiseksi. Monien mielestä kotikutoisesti ja selustan turvaamiseksi varman päälle esimerkiksi ympäristölupia on edellytetty radoilta, joilta sitä ei tarvitsisi edellyttää, ja kunnallisen päätöksenteon sijaan päätös on sysätty ELY:lle tai AVI:lle, jolloin paikallinen näkemys on hukattu ja byrokratia on jyllännyt. Kustannukset ovat tulleet käsittämättömiksi samoin kuin käsittelyajat. Ja hallinto-oikeudet ovat tulleet työllistetyiksi. Hyvä hallinto ja läheisyysperiaate, sekä objektiivisuuden, suhteellisuuden ja tarkoitussidonnaisuuden periaatteet ovat usein kadonneet hallinnon syövereihin. Tuloksena on ollut käsittämättömiä lupaehtoja ja kustannuksia sekä ratojen sulkemisia ja ahdinkoa ammunnan harrastajille. Erilaisten byrokraattisten kuvioiden ahdinkoon ovat joutuneet myös monet suuret radat. Sisäasianministeriö on nyt käynnistämässä hankkeen uudistamaan ampumaratoja koskevaa lainsäädäntöä. Lainsäädännön uudistaminen on tarkoitus koordinoida mahdollisuuksien mukaan ympäristöministeriön ampumaratojen ympäristölupia koskevan uudistustyön kanssa. Toiveita voidaan siis asettaa ampumaratojen tulevaisuuden osalle. Olemassa olevat ampumaradat tulee merkitä eriasteisiin kaavoihin, samoin kuin tehdä varaukset uusille ampumaradoille, ja niillä tulee olla myös kaavoitusta ja muuta maankäyttöä ohjaava merkitys. Lapsipuolen asemassa oleminen on jo aiheuttanut liikaa ongelmia ratojen pitäjille ja ammunnan harrastajille. Vai onko hyväksyttävä se, että tulevaisuudessa ammunnan harjoittelua tehtäisiin maanomistajien luvalla pääasiassa hiekkamontuilla ja hakkuuaukoilla? Mielestäni on parempi, että meillä on maassamme toimiva ampumarataverkko turvaamassa asiallisen ja kehittävän harrastuksen eri muodoissaan. Jari Pigg apulaisjohtaja Suomen riistakeskus PS! Metsäkauris vapautettiin pyyntilupakäytännöstä vuonna 2005. Silloin säädettiin, että kaurissaaliista oli tehtävä kaatoilmoitus. Säädöksessä ei ilmoittamatta jättämistä kuitenkaan kriminalisoitu millään lailla. Tällä hetkellä onkin yleinen käsitys se, että virallinen kaurissaalis on merkittävästi pienempi kuin todellinen saalis. Nyt säädöksiä on muutettu: Metsäkaurissaaliin ilmoittamatta jättäminen on nyt metsästysrikkomus (ks. metsästyslain 74 §:n 2 momentin 6 kohta), josta voidaan tuomita sakkoon. 52 Metsästysmuseossa on Amerikan meininki 2 l Metsästäjä l 3 l 2012
• Tässä numerossa 3 2012 2 Pääkirjoitus: Ampumaradoista ja ampumaharjoittelusta Näin ammut haulikolla paremmin 4 Viisi vinkkiä: 12 Hyljeluoti 15 Varapuheenjohtajalta: Metsäkanalintujen pyynnissä kohti uutta aikaa 16 Metsästäjien toimittamat näytteet kertovat hallin ravinnosta 20 Kokemuksia kosteikkojen rakentamisesta: Laviamäen mallikosteikko Heinolassa Kulttuuriympäristön riistaseurannat: peltokolmiot 2012 30 38 ­ geneettisesti hauras? 28 Riistatiedon jäljillä: Kansalaiset mukaan myös ympäristötiedon keruuseen 30 Talvikolmiolaskennan tuloksia ­ pienpetokannat pohjoisessa vahvat peltokolmiot 2012 34 Kulttuuriympäristön riistaseurannat: 38 Suomen valkohäntäpeurakanta ­ geneettisesti hauras? 41 Sorkkaeläinkannat tarvitsevat apua ­ metsästäjät tekevät parhaansa 46 Metsäkanalinnut hyötyvät vaihettumisvyöhykkeiden hoidosta 50 Ekin kanssa erällä: Varaudu pahimpaan 52 Metsästysmuseossa on Amerikan meininki 54 Uutismakasiini 54 Kirjoituskilpailun satoa: Kuin sadussa 56 Metsästysmatkailu on sosiaalinen tapa rentoutua 58 Eräaatoksia valtionmailta: Metsäautoteistä hyötyä monille 60 Onko epilepsiageeniä olemassa? 62 Ministeriön kuulumisia: Vastausta yritetään etsiä nyt koiristamme Metsähanhen metsästyksestä päätetään kansainvälisessä sopimuksessa Pennihirvet, kadettikarhu ja räjähdyksiä Metsästyksen ja riistan arvoa voidaan mitata monin tavoin 64 Merkillisiä tapahtumia: 65 Metsästyksen suurlähettiläänä maailmalla: 66 Riistakeskus tiedottaa 68 Kaupantekoa 71 Osoitteita Suomen valkohäntäpeurakanta Metsästäjä l 3 l 2012 l 3
• Teksti: Jussi Partanen, Suomen Metsästäjäliitto I Kuvat: Aku Ahlholm I Piirrokset: Pasi Sairanen Viisi vinkkiä: Näin ammut haulikolla paremmin 4 l Metsästäjä l 3 l 2012
• L Ennen radalle lähtöä Oman dominoivan silmäsi saat selville yksinkertaisella testillä. Ojenna yhdessä olevat kätesi suoraan eteenpäin niin, että etusormesi muodostavat eräänlaisen tähtäimen. Valitse muutaman metrin päästä jokin sopiva tähtäyspiste ja ota se "tähtäimeesi". Tähtää pisteeseen molemmat silmät auki ja sen jälkeen sulje vasen silmäsi. Jos tähtäin pysyy paikallaan, on oikea silmäsi dominoiva. Jos tähtäin siirtyy, on vastaavasti vasen silmäsi dominoiva. Onnistunut lopputulos, kiekko hajoaa. Hyvien osumien lisäksi taitava ampuja pystyy myös kertomaan, mistä meni ohi. Haulikkoradat ovat taas avoinna. Poimimme muutaman perusasian, joita harjoittelemalla osut paremmin syksyllä, kun jahtikausi alkaa. l Loistavat haulikkoampujat ovat usein saaneet syntymälahjana kyvyn osua. Jostain syystä heille haulikko on kuin käden jatke, jota aivot ohjaavat täydellisesti. Heitä ei kannata turhaan kadehtia, sillä jokainen pystyy parantamaan ampumataitoaan oikeanlaisella harjoittelulla. Aloittelevan metsästäjän on syytä painottaa itselleen ampumataidon perusteita. Vasta kun ymmärtää ja hallitsee perusteet, voi kehittyä ampujana. Selvitä aivan aluksi kumpi silmistäsi on hallitseva eli dominoiva. Katso ohje vinkkikuvasta 1. Jos "väärä" silmäsi dominoi, on hyvä opetella heti alusta alkaen sulkemaan tai ainakin siristämään sitä. Kuivaharjoittele nostoa, tähtäinkuvan löytämistä ja laukaisua kotona tyhjällä aseella mahdollisimman paljon. Harjoittele nostoa peilin edessä. Laita Vinkki 1: Testaa, kumpi silmä hallitsee Jos olet oikeakätinen ja oikea silmäsi on dominoiva, voit ampua haulikolla normaalisti molemmat silmät auki. Jos olet oikeakätinen, mutta vasen silmäsi dominoi, tulee haulikkoammunnassa lisähaasteita. Nostaessasi haulikon oikealle poskelle, vasen silmäsi muodostaa tähtäinkuvan viistosti yli aseen piipunsuun yli kohti maalia. Näin ollen laukaus menee vasemmalta ohi. Vasenkätisillä edellä mainittu menee päinvastoin. Helpoin tapa välttää väärältä puolelta dominoivasta silmästä aiheutuva ongelma on sulkea se silmä, joka ei ole tähtäyskiskon kohdalla. Metsästäjä l 3 l 2012 l 5
• Vinkki 2: Harjoittele aseen nostoa Hyvä nosto on onnistuneen haulikonlaukauksen perusta. Onnistunut nosto toistuu aina samalla tavalla. Oikeakätisellä ampujalla nosto on seuraavanlainen: Oikea käsi lähtee nostamaan aseen perää lantiolta ylös kohti olkapäätä. Samalla vasen käsi pitää kiinni etutukista ja pitää piiput maalin korkeudella. Etutukin otteen tulee aina olla samanlainen, myös metsästettäessä. Noston loppuvaiheessa perä painuu vasten olkapäätä ja samanaikaisesti poski tukeutuu reippaasti vasten perää. Silmälinjan tulisi nyt olla pitkin tähtäyskiskoa. Kun ampujan asento on hieman etunojassa ja olkapää- sekä poskikontaktit ovat lujat, rekyylinhallinta on huomattavasti helpompaa. Silmä-piippu-linja on säilynyt koko noston ajan. 6 l Metsästäjä l 3 l 2012
• esimerkiksi "täppätarra" peiliin maaliksi. Hanki laukaisuharjoituksia varten klikkipatruunat, jotka ehkäisevät nallipiikkien katkeamisen. Liitä kuivaharjoitteluun vielä aseen liikuttaminen. Kuvittele maalin lentolinja vaikkapa ikkunan karmista ja kuljeta asetta sitä pitkin. Karmin päättyessä laukaiset aseen. Keskity aseen liikkeen jatkumiseen vielä laukaisun jälkeen. Jos pysäytät aseen laukaistessasi, maali ehtii alta pois ja laukaus menee takaa ohi. Vaikka käsittelet tyhjää asetta, opettele jo kotona aseen turvallinen käyttö. Ampumaradoilla liikutaan aina ase taitettuna tai lukko avattuna. Vinkki 3: Opettele haulikon oikea tähtäinkuva Noston jälkeen aseen on oltava suorassa, pää ei saa olla kallellaan. Pää, ase ja kädet ovat yhtä "pakettia", jota liikutetaan lantiosta ja jaloista. Paikallaan oleva maali Aloita varsinainen ampumaharjoittelu paikallaan olevaan maaliin. Liikkuvan maalin tuoma stressi poistuu, ja lyhyeltä matkalta paperiin ammutut laukaukset paljastavat nostojen samankaltaisuuden sekä haulikon tukin sopivuuden ampujalle. Jos sinulla ei ole mahdollisuutta ampua paperiin, laita savikiekkoja penkkaa vasten ja ammu niitä nopealla rytmillä. Selvitä onko omalla ampumaradallasi paikkaa, jossa voit ampua paikallaan olevaan maaliin. Jos ei ole, ehdota sellaisen tekemistä. Tähtäinkuvalla tarkoitetaan sitä kuvaa, jonka silmäsi noston jälkeen näkee. Silmä katsoo tähtäyskiskoa hieman yläpuolelta ja maali näkyy piippujen yläpuolella. Kun tähtäinkuva on tällainen, hauliparvi lähtee hieman ylös ja parven keskus on heti etujyvän yläpuolella. Huom! Liikkuvaa maalia ammuttaessa katse on aina tarkennettuna maaliin, ei piippujen jyvään. Liikkuva maali Liikkuvan maalin ampumisessa haastavinta on oikean ennakon ottaminen. Vinkki 4: Ammu ensin paikallaan olevaan maaliin Aseta ampuessasi haulikon kisko maalikuvion palkin kohdalle. Haulinreikien keskipiste tulisi olla kutakuinkin palkin yläpuolella olevassa renkaassa. Ampumapaikalla otetaan valmiusasento, eli aseen perä on alhaalla ja rintamasuunta tauluun päin. Avustaja ilmoittaa ammuttavan taulun numeron satunnaisesti, esimerkiksi 3. Nyt ampujan on nostettava ase ja nostoa korjaamatta laukaistava nopeasti maaliin numero 3. Ampumisen jälkeen asento puretaan, ase ladataan ja otetaan valmiusasento uudelleen. Avustaja ilmoittaa uuden maalin numeron ja näin edetään edellä mainitun mukaisesti aina viimeiseen maaliin asti, joka jätetään ampumatta. Viimeiseen maaliin voit vaikka ampua harkitun, tähdätyn laukauksen, josta saat vertailupohjaa vaistomaisesti ammutuille. - Jos haulikuvioiden keskipiste on kutakuinkin keskellä maalia, on nostosi kunnossa ja aseesi perä sopii sinulle. - Jos osumapiste heittelee eri puolille maalia, nosto on joka kerta erilainen ja sitä on kuivaharjoiteltava lisää. - Jos osumat ovat aina samassa kohdassa, mutta eivät maalin keskellä, Kuvan koeammuntatelineen ohjeet löydät netistä www.metsastajaliitto.fi/koeammuntateline. Samalta sivulta löydät tulostettavan version sopivasta haulikon maalikuviosta. Ammunta suoritetaan esimerkiksi 1,5m x 1,5m kokoiseen paperiin, johon piirretään viisi maalia. Ammunta suoritetaan kymmenen metrin päästä. Kaikki laukaukset ammutaan alapiipulla käyttäen kiekkopatruunaa. Käytä mahdollisimman suppeaa supistinta. saattaa vika olla aseen perässä. Ammu lisää testilaukauksia tuloksen varmistamiseksi. Jos olet ampunut 20­30 laukausta ja olet varma, että vika on aseen perässä, kannattaa asiasta keskustella asiantuntevan tukkisepän kanssa. Metsästäjä l 3 l 2012 l 7
• Käytännössä liikkuvaa maalia voidaan ampua joko tasaisella ennakolla tai svingillä. Tasaisella ennakolla ampuminen tarkoittaa, että asetta kuljetetaan tasaisella nopeudella maalin etupuolella. Kun ennakko on oikea, ampuja laukaisee aseensa. Tämä tekniikka sopii hitaampien maalien ammuntaan, jolloin on aikaa miettiä oikea ennakko. Tasaisella ennakolla ampuminen on metsästystilanteessa haastavaa, koska muuttuvia tekijöitä on paljon. Kun ammutaan svingillä, ampuja pystyy hahmottamaan maalin nopeuden suhteuttamalla aseensa liikkeen siihen. Näin ollen varsinaista ennakkoa ei tarvitse miettiä, vaan se tulee automaattisesti. Svingillä ampuminen sopii hyvin metsästäjille, koska haulikkojahdeissa tilanteet ovat usein nopeita. Katso svingin ohje vinkkikuvasta 5. Molemmissa tekniikoissa on äärimmäisen tärkeää, että aseen liike jatkuu laukaisun jälkeen. Se, ammutaanko ennakolla vai svingillä vai kenties yhdistelemällä molempia tekniikoita, on jokaisen henkilökohtaisesti opeteltava asia. Vinkki 5: Harjoittele svingiä liikkuvaan maaliin Svingillä ampuminen tapahtuu käytännössä seuraavalla tavalla: 1. Maalin löytäminen ja piippujen suun nosto maalin korkeudelle. 2. Varsinainen nosto, piippulinja seuraa maalia. 3. Kun nosto on valmis, tulisi piippujen olla hieman maalin takana. 4. Asetta lähdetään kuljettamaan ohi maalin, aseen liikettä kiihdyttäen (svingi). Muista, että vartalo liikuttaa asetta maalin lentoradalla ja katse on tarkennettuna maaliin. 5. Kun piiput ovat ohittaneet maalin, laukaistaan ase. 6. Laukaisun jälkeen ase ei saa pysähtyä vaan piiput jatkavat liikettä (ns. saatto). Tämä kaikki tapahtuu yhtäjaksoisena nopeana liikesarjana. Haulikkolajit Metsästyshaulikko ja metsästystrap ovat hyviä perusammunnan harjoittelulajeja. Näiden haulikkolajien radat ovat myös yleisimpiä. Hio lentoonam- munnan perusteet kuntoon näissä lajeissa ja siirry vasta sitten ampumaan haastavampia lajeja, kuten compakkia tai sportingia. Compakissa ja sportingissa opit samalla haulikkometsästyksessä tärkeää etäisyydenarviointia. Metsästyksellisyyttä tarjoavat myös riistapolkuammunnat. Niitä järjestävät riistanhoitoyhdistykset ja ampumasekä metsästysseurat. Riistapolku on metsään rakennettu rata, jossa on erilaisia ampumarasteja.l Artikkeli perustuu Metsästäjäliiton julkaisemaan oppaaseen Metsästysammunnan ABC Kuvassa on metsästyshaulikkorata. Radalla on kahdeksan ampumapaikkaa sekä kaksi heitintornia, josta kiekot lähtevät. Aloittelevan ampujan kannattaa ampua aluksi helpompia vastaantulevia ja sitten pakenevia kiekkoja paikoilta 1. ja 7. Vasta, kun niiden ampuminen on varmaa, siirry pikkuhiljaa ampumaan vaativampia kiekkoja. Jos radalla on kokeneempia ampujia, kerro rohkeasti, että haluat ampua aluksi vain helpompia kiekkoja. Tutustu metsästysampumalajeihin: www.metsastajaliitto.fi metsästysammunta 8 l Metsästäjä l 3 l 2012
• METSÄHALLITUKSEN METSÄSTYSLUPA ON SIJOITUS YMPÄRISTÖÖN! LUE LISÄÄ: Pienriistalupien myynti alkaa Metsähallituksen kanalintuluvalla saat metsästää kaikkea pienriistaa. Halvemmalla vesilintu- ja jänisluvalla voit metsästää muuta pienriistaa kuin kanalintuja. Kanalintulupien myynnin aloituspäivät 5.6. Etelä-, Länsi- ja Itä-Suomi 6.6. Posio, Salla, Savukoski, Pelkosenniemi, Sodankylä, Kemijärvi 7.6. Pohjanmaa ja Kainuu 8.6. Keminmaa, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Rovaniemi, Ranua, Simo, Tervola, Ylitornio 11.6. Enontekiö, Inari, Utsjoki (riekkoluvat) Vesilintu- ja jänisluvat Pienriistaluvat, jotka eivät sisällä kanalintuja, sekä osakausiluvat ja pienpetoluvat tulevat myyntiin 12.6. alkaen. Lupien myynti Metsästyslupia voi alkaa hankkia mainittuna päivänä puhelimitse kello 8 ja netistä kello 10. Puhelinpalvelu 0203 44122 Nettikauppa www.villipohjola.fi/pika/nettikauppa Vesilintu- ja jänisluvat kännykällä 12.6. alkaen: 0600 829003 ­ 1 vrk:n lupa 0600 829004 ­ 2 vrk:n lupa 0600 829005 ­ 3 vrk:n lupa. Myös nuorisoluvan (7 vrk sis. kanalinnut) saa kännykällä: 0600 829007 www.metsa.fi/metsastys www.metsa.fi/metsastys Osallistu Metsästysammunnan ABC-koulutuksiin n Kesän ratakausi on alkanut, ja on aika päivittää ampumataidot syksyn jahtien vaatimaan kuntoon. Metsästäjäliitto on julkaissut Metsästysammunnan ABC -oppaan kaikkien metsästäjien avuksi. Myös oppaaseen liittyvät ABC-koulutukset ovat alkaneet. Nyt ABC-opas on saatavilla myös ruotsinkielisenä nimellä ABC för Jaktskytte. Metsästysammunnan ABC on selkeästi kuvitettu ja seikkaperäinen opas parempiin riistalaukauksiin. Oppaasta löytyy ammunnan teoriaa, ase- ja tähtäintekniikkaa sekä käytännön harjoituksia. ABC sopii niin aloittelijalle kuin edistyneemmällekin. Metsästäjäliiton piirit järjestävät Metsästysammunnan ABC -oppaaseen liittyviä ampumakoulutuksia. Ilmoittaudu mukaan, opit uudenlaisia tapoja harjoitella ammuntaa! ABC-koulutuksiin osallistuva saa omakseen Metsästysammunnan ABC -oppaan. Metsästysammunnan ABC -opas on myynnissä Metsästäjäliiton erätarvikeliike Eräkontissa hintaan 9,90 euroa. Verkkokauppa löytyy osoitteesta www.erakontti.fi Tiedustele seuraavaa ABC-koulutustilaisuutta Metsästäjäliiton oman alueesi piiristä. Katso yhteystiedot www.metsastajaliitto.fi Piirit. Metsästäjä l 3 l 2012 l 9
• Retkitukun parhaat messu Kesän kuumin videokamera-uutuus vain Retkitukusta! sporT moniToimikamera Q-sCope hD UUTUUS! Laadukkaassa Q-Scope HD monitoimikamerassa on erittäin laaja 170 asteen linssi, jolla kuvaat tarkkaa 720p teräväpiirtovideokuvaa ja otat huikeita 12 megapikselin kuvia. Kamera on kevyt ja vesitiivis peräti 10 metriin saakka. Mukana tulevien runsaiden kiinnikkeiden avulla kiinnität kameran helposti laseihin, tankoon tai ajoneuvoon - vain mielikuvitus on rajanasi! Mukana tulevien kahden akun avulla varmistat sen, että voit kuvata kameralla pidempiäkin jaksoja ilman latausta. Kestävä alumiinirunko takaa kameran kestävyyden myös haastavimmissa olosuhteissa. 179 uuTuus! netti-/puh. a neTTihinT * ** / kk tai alk. 10 249 ta myymälähin eTu 70 jille tilaa · · · · Moottoripyöräilyyn Kalastukseen Metsästykseen Extreme-urheiluun mukana kattava varusteja kiinnikepaketti! Laaja valikoima huipputuotteita edulliseen hintaan! 79 hauDuTuspaTa 3,5 l netti-/puh. tila neTTihinTa * *** / kk tai alk. 9 119 ta myymälähin 44 leaTherman Fuse netti-/puh. tila neTTihinTa * eTu 40 ajille *** / kk tai alk. 9 69 ta myymälähin 29 netti-/puh. tila neTTihinTa * eTu 25 ajille *** / kk tai alk. 9 50 ta myymälähin eTu 29 ajille Tehokas ja kätevä haudutuspata monipuoliseen ruoanvalmistukseen. Ajastin ja lämpötilan säätö. Lasitettu keraaminen pata, pinta rosteria ja lasikansi. neTTihinTa Retkeilijän paras apuväline! Kevyt ja monipuolinen Leatherman Fuse monitoimityökalu. kuunTelulaiTe Hyvä apu luonnossa liikkujille. Eläinten seurantaan ja kuunteluun maastossa ilman, että sinun tarvitsee häiritä eläimiä. 79 kalaTuTka tila netti-/puh. * *** / kk tai alk. 9 129 ta myymälähin 129 eTäisyysmiTTari neTTihinTa * eTu 50 ajille *** / kk tai alk. 9 169 ta myymälähin 39 netti-/puh. tila neTTihinTa * *** / kk tai alk. 9 79 ta myymälähin tila netti-/puh. eTu 40 ajille eTu 40 ajille Löydä kalaparvet ja maksimoi saalis! Pakkaus sisältää kalatutkan, anturikaapelin, kellukkeen, rannehihnan sekä venekiinnikkeen. neTTihinTa Pointer Control laser-etäisyysmittari mittaa kohteet jopa metrin tarkkuudella aina 800 metriin saakka. Näyttää liikkuvan kohteen etäisyyden reaaliajassa. neTTihinTa laserkohDisTin Kohdista aseesi helposti ja nopeasti piippuun kiinnitettävän laserin avulla. Säästät aikaa ja patruunoita. 119 eTrex 10 käsi-Gps netti-/puh. * *** / kk tai alk. 9 139 ta myymälähin 129 WouXun VhF-puhelin netti-/puh. * suomi 8 -asekaappi Suomen aselain vaatimukset täyttävä asekaappi 7-8 aseelle. Runsaasti tilaa myös pitkien aseiden tai pistoolien säilytykseen. Tilavat ovilokerot tavaran säilytykseen. Pehmustettu pohja ja asetuki suojaavat aseita kolhuilta. Vahva kampalukitus Euro Locklukolla sekä 2 avainta. Murtovarma saranarakenne ja panssariovi. Mahdollisuus pultata neTTihinTa seinään. eTu 20 ajille tila *** / kk tai alk. 9 199 ta myymälähin eTu 70 ajille tila Legendaarisen Garmin eTrex perheen uusimpia tuotoksia, jossa yhdistyvät kompakti koko ja käytännöllisyys. Erinomainen kuuluvuus 5-7 km. Pitkä akunkesto. Sisältää radion, pitkäantennin, verkkovirta/tup.syt. laturin, kuulokemikrofonin ja rannehihnan. neTTihinTa 609 asTro 320 koira-Gps ja DC 40+ panta netti-/puh. tila neTTihinTa * *** / kk tai alk.25 749 ta myymälähin 549 monTana 650 T netti-/puh. tila * eTu 140 le ajil *** / kk tai alk. 23 ta 649 myymälähin eTu 100 le ajil 249 netti-/puh. tila ** Patikkaretkelle, metsälle tai vesille. Suuri 4 tuuman kaksisuuntainen värikosketusnäyttö. Esiladattu EurooPaketti sisältää pannan, laturin, käsiosan ja tehoantennin. pan maastokartta 1:100 000. *** / kk tai alk. 12 ta 349 myymälähin eTu 100 le ajil Paino: tyhjänä n. 60 kg Mitat: K 1490 x L 545 x S 350 mm TilaukseT www.retkitukku.fi tai puhelimiTse p. 040 828 1000
• tarjoukset. Tilaa heti tästä! TESTIVOITTAJA-kamerat NYT lyömättömään hintaan! 12 megapikselin lähettävä Gsm- kamera! neTTihinTa neTTihinTa 12 megapikselin huippukamera! neTTihinTa paras valoteho! näkymätt it! ömät led 149 netti-/puh. * otiin mökille, k e stall tai rii *** / kk tai alk. 9 229 yymälähinta m 179 * kesTo- i! suosikk eTu 80 ajille tila *** / kk tai alk. 10 ähinta 269 myymäl 249 netti-/puh. * tila netti-/puh. eTu 90 ajille *** / kk tai alk. 12 ähinta 349 myymäl eTu 100lle aji tila poinTer ConTrol 12 mpx stealth riistakamera Tarkat 12 megapikselin kuvat, jotka ovat selattavissa laitteen LCD- värinäytöltä sekä siirrettävissä tietokoneelle. Toimii pimeässä näkymättömillä infrapunaledeillä. Liikkeentunnistin jopa 20 metrin päästä. Pitkä toiminta-aika. Myös laadukas videokuva. Takuu 12 kk. ROISKEVESITIIVIS poinTer ConTrol pC5204 stealth riistakamera Kamera on varustettu 52:lla huomaamattomalla infrapunaledillä, jotka yhdessä laadukkaan kuvakennon kanssa takaavat erinomaisen kuvanlaadun myös pimeässä. Helppokäyttöinen, kuvat siirrettävissä tietokoneelle. Pitkä toiminta-aika tekee laitteen käytöstä huoletonta. Myös laadukas videokuva. Takuu 12 kk. ROISKEVESITIIVIS poinTer ConTrol 12 mpx Gsm stealth riistakamera Metsien kuningas. Tarkat 12 megapikselin kuvat. Näkymättömät ledit ja ulkoinen tehoantenni. Sisäänrakennettu LCD- värinäyttö. Lähettää kuvia kännykkään tai halutessasi sähköpostiin.Herkkä 3-suuntainen liiketunnistin.Toimii erinomaisesti myös pimeässä. Laadukas videokuva. Takuu 12 kk. ROISKEVESITIIVIS lähettävä Gprs- kamera! 19 neTTihinTa neTTihinTa myymälähin netti-/puh. ta 25 tilaajil * HUOMIO! alueella TallenTaVa kameraValVonTa! Copyright Suomen Retkitukku Oy 2011 10 myymälähin netti-/puh. neTTihinTa * ta 19 tilaajille VerkkoVirTaJohTo eTu 6 le eTu 9 ValVonTakylTTi uuTuus ! otiin mökille, k e riistall tai 219 netti-/puh. tilaajille * Soveltuu kaikkiin Pointer Control- kameroihin! Kytke riistakamera helposti verkkovirtaan. Säädettävä jännite 3-12V. neTTihinTa Huomiokyltti ja 2kpl ikkunatarroja. Muistathan ilmoittaa tallentavasta kameravalvonnasta. *** / kk tai alk. 12 ta 319 yymälähin m eTu 100 10 akkuJohTo * 8GB sD-muisTikorTTi *** / kk tai alk. 9 14 ta myymälähin 15 Sopii Pointer Control ja Scout Guard valvonta-/ riistakameroihin. netti-/puh. neTTihinTa * sCouT GuarD sG-550m-8m Gprs riistakamera Tarkat 8 megapikselin kuvat ja tehokas ulkoinen tehoantenni. LCD- värinäyttö ja kaukosäädin. Lähettää edullisesti kuvia kännykkään tai sähköpostiin GPRS- yhteydellä. Tehokkaat infrapunaledit 30 kpl. Uusi herkkä liiketunnistin. Laserkohdistin kameran säätämiseen. Myös tasokas videokuva. Takuu 12 kk. ROISKEVESITIIVIS netti-/puh. eTu 4 le tilaajil *** / kk tai alk. 9 17 ta myymälähin eTu 2 le tilaajil Riistakameran akkujohto 1.5m abikoliittimillä. Helppo tapa kytkeä riistakamera ulkoiseen lyijyhyytelöakkuun. neTTihinTa nyt kaikille pointer Control kameran ostaneille kaupan päälle: Valvontakyltti ja 2kpl ikkunatarroja HUOMIO! 19 lyiJyhyyTelÖakku 12V 7.2ah netti-/puh. * kätevä seinäteline *** / kk tai alk. 9 29 ta myymälähin eTu 10 le tilaajil + (arvo 15,-) alueella TallenTaVa kameraValVonTa! Copyright Suomen Retkitukku Oy 2011 Yhteensopiva PC5204 Stealth,12Mpx Stealth ja 12Mpx GSM Stealth riistakameroiden kanssa. (arvo 19,-) *) Hintoihin lisätään toimituskulut alk. 7,90 . **) Hintoihin lisätään toimituskulut 49,90 , hinta sisältää toimituksen kotipihaan. ***) Todellinen vuosikorko vaihtelee summan ja valitun osamaksukampanjan mukaan. Esim. 36 kk:n maksukampanjalla maksetun 1000 :n ostoksen todellinen vuosikorko on 21,86%. Tarkat ehdot näet tilauksen yhteydessä verkkokaupastamme. RETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta
• Teksti ja kuvat: Erkki Kauppi HYLJELUOTI H 12 l Metsästäjä l 3 l 2012 Hylkeen metsästys on vaativaa ja monesti vaarallistakin riskialttiiden olosuhteiden takia. Hylje pitää pääsääntöisesti saada jäämään ammuttaessa paikalleen tai saalis menetetään. Siksi metsästys vaatii lähestymistaitojen lisäksi aseelta hyvää tarkkuutta ja patruunalta nopeaa toimintaa. l Hylje on merien suurriistaa. Tuhansia vuosia hylje oli hyvin tärkeä resurssi, jonka liha, traani sekä nahka käytettiin kotitalouksissa tarkasti hyväksi. Itse asiassa hylje mahdollisti elämisen Grönlannissa ja vastaavilla alueilla. Hylkeen metsästys ja pyyntiperinne pienenivät hiljalleen viime vuosisadan puolivälin jälkeen. Uudet materiaalit korvasivat työläät tuotteet, joita hylkeestä saatiin. Samaan aikaan liiasta metsästyksestä ja ympäristömyrkyistä johtuva kantojen voimakas taantuminen aikaansai hylkeiden rauhoittamisen 1980-luvun alussa täällä meilläkin. kasvoivat nyt voimakkaasti merien myös voidessa paremmin. Halleja on jo Itämeren alueella RKTL:n mukaan pitkälti yli 20 000 kappaletta, ja kanta lisääntyy 10 prosentin vuositahtia. Norppakanta on noin 10 000 kappaletta, josta Perämerellä noin 6100. Perämeren norppakannan vuotuinen kasvunopeus on noin 4,5 prosenttia. Hallille Suomi on myöntänyt 1050 pyyntilupaa tälle metsästyskaudelle. Viime vuosina alle puolet luvista on käytetty. Norpalle on tarjolla vain 30 pyyntilupaa ja nekin vain erityisten vahinkoyksilöiden poistotilanteita varten. Ruotsin puolella lupia ja metsästystä on selvästi vähemmän. Tärkeässä roolissa Viime vuosisadan puolivälin tienoilla hylkeenmetsästys oli vielä monille tärkeää. Hirviä oli hyvin vähän, ja hyljejahti oli huomattavasti isompi asia. Kotimaisista toimijoista Sako valmisti kevyitä luoteja ja patruunoita nimenomaan hyljejahtia varten. Arkistosta löytyy mm. tieto 107A Hyljeluodista. Se on kymmenen gramman suippokärkinen nikkelikuparivaippainen lyijykärkiluoti. Vuonna 1942 on piirretty hyljeluodit 111A ja 112A. Ensin mainittu on pyöreäpäinen kuusigrammainen ja toinen edellisestä pidennetty, paino yhdeksän grammaa. Tietysti käytettiin myös muita kaliipereja, esimerkiksi 6,5 ja seitsemän millin kaliipereissa oli useita hyljejahtiin käytettyjä luoteja. Pyöreäkärkiset luodit eivät huonon ballistiikkansa takia täytä enää tämän päivän hyljejahtiin luodille asetettuja vaatimuksia. Kalataloudelle koituvien merkittävien vahinkojen vuoksi pyynti aloitettiin uudelleen vuonna 1998. Hyljekannat Ei ammuta veteen Hyljettä ei yleensä ammuta veteen. Veteen ampuminen on järkevää vain matalassa vedessä ja kun pyytäjillä on vesikiikari tai sukeltaja apuna. Jäällä tai luodolla hylje todennäköisesti sukeltaa, jos osuma ei ole välittömästi tappava. Tällöin sen löytämiseen on hyvin pienet toiveet. Hylkeen havaitseminen ja lähestyminen vaativat omat välineensä, mutta niistä ei tässä enempää. Luoti tulee saada osumaan hylkeen päähän tai kaularankaan sellaisella voimalla, että eläin jää paikalleen. Tästä syntyy selkeä yhtälö ampumamatkan, aseen ja luodin tarkkuuden sekä ampujan taitojen kesken. Hommaa on harjoiteltava huolellisesti, ei pidä kokeilla, että jos sattuisi osumaan. Eräs vanha hyljemies Kalajoelta kertoi viettäneensä nuoruudessaan joitakin vuosia kunnes sai aseen ja patruunat viriteltyä sellaisiksi, että ylipäätään kannatti lähteä pyyntiin. Silloin pyyntimatkat saattoivat olla useita viikkoja kestäviä, välillä
• venettä työnnettiin jäällä, sitten taas soudettiin avovedessä. Testaus 308 Win kaliiperilla Tarkemman käsityksen saamiseksi luotien ominaisuuksista, suoritettiin 308 Win kaliiperilla testiammuntoja. Testiin valittiin kevyitä luoteja: Barnes, Hornady, Nosler, Sako, Sierra ja Speer. Näitä kaikkia on saatavana Suomesta. Patruunat pyrittiin lataamaan niin nopeiksi kuin maksimipaine sallii. Sakon ystävällisellä avustuksella haettiin ruutilajeja ja panosta säätämällä maksimipaine ja vastaavat luotien lähtönopeudet. Kevyemmille luodeille tehokkaimmaksi osoittautui Vihtavuoren N130, ja kahdeksangrammaisille N133-ruuti. Luoteina käytettiin Sakon 146A, kevein, 6,6 grammaa, reikäpäinen, torpedoperäinen tuhoeläin- ja ratahirviluoti. Toisena ballistisella komposiittikärjellä varustettu Barnes TTSX kupariluoti, paino 7,1 g. Kolmosena Hornadyn punaisella komposiittikärjellä oleva VMax, samoin 7,1 g. Neljäntenä Sakon perinteinen lyijykärkinen 129A, paino 8,0 g. Viidentenä on Nosler BT, Ballistic Tip, komposiittikärki ja paino 8,1 g, eli 125 grainia. Kuudes on Sierran lyijykärki, SP, paino 8,1 g. Seitsemäs Speer TNT, reikäpäinen tuhoeläinluoti, paino 8,1 g. Viimeisenä Barnesin raskaampi, 130 grainin, eli 8,42 gramman TTSX. Luotien tarkkuus testattiin TRG 308 Win aseella, jossa piippu oli lyhennetty normaalin metsästysaseen pituuteen 570 mm. Ammunta suoritettiin sadan metrin ulkoradalla, ase tuettuna Bench Rest tyyliin kahden pussin varaan. Olosuhteet eivät olleet parhaat. Ammuntapäivinä sää vaihteli väreilevästä hankikelistä runsaaseen lumisateeseen. Vanhoja hyljeluoteja Viiden laukauksen osumakuviot ammuttuna sadan metrin etäisyydeltä Metsästäjä l 3 l 2012 l 13
• HYLJELATAUS 308 Win Luoti 1 2 3 4 5 6 7 8 146A Barnes TTSX Hornady V-Max 129A Nosler BT Sierra SP Speer TNT Barnes TTSX Paino g 6,60 7,10 7,10 8,00 8,10 8,10 8,10 8,42 Ruuti Vihtav. N130 N130 N130 N133 N133 N133 N133 N133 Panos g 2,950 2,950 2,900 3,000 3,000 3,000 2,950 2,800 Pituus mm 68,5 71,5 70,4 68,5 70,3 67,2 70,5 71,5 Paine bar 4080 4150 4150 4150 4209 4150 4150 4175 Nopeus m/s 1130 1025 990 950 950 915 920 930 Tarkk. cm/100 11 17 15 18 17 13 12 19 Upotus cm 26 33 20 24 24 22 23 42 Jäämä paino 1,6 7,1 1,5 5,1 4,4 5,3 3,0 8,4 Mittaustulosten ja netistä ongittujen luotien ballististen kertoimien avulla laskettiin Ballistic Explorer ohjelmalla luotien lentoradat siten, että tähtäinkorkeus on 4,5 cm ja kohdistusetäisyys 150 metriä. Tällöin luodit osuvat 1-2 cm ylös sadalla metrillä ja 4-6 cm alas kahdella satasella. Jos taas esimerkiksi Speer TNT kohdistetaan 175 metrin etäisyydelle, luoti osuu satasella 3 cm ylös ja kahdella sataa saman verran alas. Jos käytössä on vain sadan metrin rata, pitää ase kohdistaa tällöin kolme senttiä yläkäyntiseksi. Hyvä olisi joka tapauksessa päästä testaamaan ase pitemmällekin ampumaetäisyydelle. Kahden sadan metrin ampumamatka hyljejahdissa asettaa kyllä niin aseelle kuin ampujalle melkoiset vaatimukset. Tällöin myös olosuhteiden pitää olla hyvät ja tuuli tulee ehdottomasti ottaa myös huomioon. LENTORATA 308 Win Luoti 1 2 3 4 5 6 7 8 Sako 146A Barnes TTSX Hornady V-Max Sako 129A Nosler BT Sierra SP Speer TNT Barnes TTSX Paino g 6,60 7,10 7,10 8,00 8,10 8,10 8,10 8,42 Nopeus m/s 1130 1025 990 950 950 915 920 930 Lentorata, poikkeama cm 0 -4,5 -4,5 -4,5 -4,5 -4,5 -4,5 -4,5 -4,5 50 -0,7 -0,3 0 0,2 0,1 0,2 0,2 0,3 100 1 1,4 1,6 1,8 1,7 1,9 1,8 1,9 150 0 0 0 0 0 0 0 0 200 -3,9 -4,7 -5,2 -5,6 -5,4 -5,9 -5,6 -5,7 250 -11,3 -13,2 -14,5 -15,6 -14,7 -16,4 -15,6 -15,8 Tuulipoikkeama 100 3,7 3,0 3,2 3,1 2,6 3,5 3,0 2,8 200 14,3 12,6 13,5 12,9 11,0 15,0 12,6 11,9 Hyljejahti on tänä päivänä sellaista herkkua, että sinne ei pidä lähteä heikoin eväin ja tiedoin. Aseen ja patruunan ominaisuudet sekä ampujan taidot on selvitettävä huolellisesti etukäteen. Hyljejahtiin on tietysti tarjolla myös muita kaliipereja kuin 308 Win. Metsästysasetus sanoo: jos asetta käytetään metsäkauriin, hylkeen, suden, ilveksen, ahman, majavan tai muflonin ampumiseen, patruunan luodin painon oltava vähintään 3,2 grammaa ja osumaenergian 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 800 joulea. Niinpä 222 Rem on jo sallittu. Erinomaisia ovat esimerkiksi 243 Win, 25-06 Rem, 260 Rem, 6,5x55 SE sekä useat seitsenmilliset. Luodit ja reiät viiden sentin syvyydellä märkään kopiopaperinippuun ammuttuna sadan metrin etäisyydeltä. vasemmalla Barnes TTSX 7,1 g ja oikealla Speer TNT 8,1 g Viiden laukauksen kasat olivat siksi hieman vaihtelevia, mutta parhaimmillaan luotien käynti oli erinomaista. Kutakin luotia ammuttiin kaksi tai kolme osumakuviota. Huonojen sääolosuhteiden takia paras kasa valittiin listalle. Silti vain kaksi kasaa kahdestakymmenestä ylitti kulmaminuutin rajan, 29,1 mm. TRG:n lyhennetyllä melko paksulla piipulla osumakuviot sadan metrin etäisyydellä eivät juuri poikenneet toisistaan. Pari poikkeamaa osumakuvioissa on, johtuen vaimentimen löystymisestä. Oma ase pitää kuitenkin ehdottomasti kohdistaa omaksi valitulla latauksella. 100 metristä sanomalehtinippuun Luotien toiminta testattiin ampumalla sadan metrin etäisyydeltä märkään sanomalehtinippuun. Rojukasasta mitattiin luotien tunkeuma ja jäämäpaino. Kaikki luodit avautuivat nopeasti ja tekivät halkaisijaltaan usean sentin haavakanavan. Eräät luodit sirpaloituivat, osa keveni huomattavasti, Barnesit taas säilyttivät painonsa täydellisesti. Uppouma seurasi tietenkin painon menetystä, mutta sillä ei ole suurta merkitystä, sillä hylkeen pää ei vaadi luodilta valtavaa läpäisyä vaan nopeata toimintaa. Taulukossa on mittaustuloksia testeistä. l Luodit taulukkojärjestyksessä vasemmalta oikealle, vieressä halkaistuna ja yllä ammuttuna märkään paperiin. 14 l Metsästäjä l 3 l 2012
• Varapuheenjohtajalta Metsäkanalintujen pyynnissä kohti uutta aikaa Talven vaihtuessa kevääksi tulee aina miettineeksi, että miten eläimet ovat selvinneet talvesta. Mennyt talvi vaikutti sopivalta, sillä pakkaspäiviä oli vain muutamia ja pehmeää lunta riittävästi. Metsäkanalintujen mahdollisuus hakeutua kieppiin oli sopivan lumikerroksen ansiosta hyvä, koska varsinaisia hankikelejä oli vasta keväänkorvalla. Lumen määrä ei myöskään pahasti haitannut hirvieläinten liikkumista. Kaikki tuntuisi olevan kohdallaan. Riistaeläimet ovat todennäköisesti selvinneet talvesta erittäin hyvin. Nyt luonnossa liikkujan kannattaakin nauttia monista kevään soidinajan tapahtumista. Kevät on kuitenkin luonnossa erittäin herkkää aikaa. Meidän jokaisen luonnossa liikkujan tulee kaikin tavoin välttää tarpeetonta häirintää eläinten lisääntymisaikana. Nyt on myös jokaisen koiran ja kissan omistajan huolehdittava, että omat kotieläimet eivät liiku irrallaan maastossa. Pahimmillaan ne voivat aiheuttaa samanlaista vahinkoa kuin muutkin pienpedot. Maa- ja metsätalousministeriö on lähettänyt metsäkanalintujen hoitosuunnitelmaluonnoksen laajalle lausuntokierrokselle. Lausuntoja pyydetään muun muassa valtakunnalliselta riistaneuvostolta ja alueellisilta riistaneuvostoilta kesäkuun puoliväliin mennessä. Suunnitelman ensimmäisessä osassa käsitellään varsin laajasti metsäkanalintukantojen muutoksia sekä hoidon ja suojelun taustaa. Toisessa osassa on esitetty tavoitteet ja varsinaisia toimenpide-ehdotuksia. Alueelliset riistaneuvostot ovat pitäneet kokouksia ja mietiskelleet pitkissä palavereissa esitettyjä toimenpide-ehdotuksia. Tietoa alueneuvostojen kannanotoista on jonkin verran tihkunut. Kannanhoitoalueiden rajaukset ovat herättäneet paljon keskustelua, niitä ei olla hyväksymässä esitetyssä muodossa. Alueiden suuri koko vaikeuttaa metsästyksen tarkoituksenmukaista järjestelyä. Varsinkin, kun tähän aluejakoon liittyy metsästysaikojen (prosenttipohjainen) säätely. Suuri alue pitää sisällään erilaisia lintutiheyksiä. Mikäli luonnoksen mukainen aluejako tulee käyttöön, se tietää joillekin alueille liian kovaa metsästyspainetta ja joillekin alueille tarpeettomia rajoituksia. Kannanhoitoalueiden määrittelyn tueksi tarvitaan lisää tutkimuspohjaista tietoa, muuten ei toimivaa mallia taida syntyä. Keskusteluissa on noussut voimakkaasti esille myös metsästysaikojen säätely. Metsäkanalintujen perusmetsästysaika tulisi olla mahdollisimman pitkä syyskuun 10. päivästä aina tammikuun loppuun. Maa- ja metsätalousministeriö määrittäisi vuosittain sopivan metsästysajan riistakolmiolaskentojen tulosten perusteella. Järjestelmä mahdollistaisi nopean reagoinnin muuttuviin metsäkanalintukantoihin ja rajoitukset perustuisivat syksyn todelliseen tilanteeseen. Tämä auttaisi myös motivoimaan kolmiolaskentojen suorittamista ja säilyttämään huolestuttavasti vähentyneen laskettujen kolmioitten määrän. Valtionmaille suunnitellaan lähiaikoina perustettavaksi uusia luonnonsuojelualueita, alueiden pintaala tulee olemaan satoja tuhansia hehtaareita. Ympäristöministeriön asetuksella perustettavat alle 100 hehtaarin alueet näyttäisivät menevän totaaliseen metsästyskieltoon. Voimassa oleva luonnonsuojelulaki lähtee siitä, että metsästys on lähtökohtaisesti kielletty kaikilla luonnonsuojelualueilla. Tätä järjestelmää en ole koskaan ymmärtänyt, että ensin lain perusteella metsästys kielletään ja sitten etsitään mahdollisia helpotuksia. Laissa pitäisi metsästys pääsääntöisesti sallia, jonka jälkeen tapauskohtaisesti käyttö- ja hoitosuunnitelmissa määritettäisiin tarpeelliset metsästysrajoitukset. Suomessa harrastetaan retkeilyä, marjastusta ja sienestystä laajasti, ja yleisesti ottaen metsästäjät ja muut luonnonkäyttäjät ovat ilman ongelmia sopineet samoille alueille. Metsästäjä l 3 l 2012 l 15 Risto Hanhineva hallituksen varapuheenjohtaja Suomen riistakeskus
• Teksti: Kaarina Kauhala & Mervi Kunnasranta, kuvat: Mervi Kunnasranta Metsästäjien toimittamat näytteet kertovat hallin ravinnosta Itämeren hallikanta on kasvanut 2000-luvulla ja viimeisimmissä laskennoissa nähtiin noin 24 000 yksilöä, joista Suomen merialueella noin 8000. Hallikanta on siis ilahduttavasti toipunut 1970-luvun aallonpohjasta, jolloin niitä oli koko Itämeressä vain muutama tuhat. Kannan kasvu on kuitenkin tuonut mukanaan ongelmia kalastukselle: hallit aiheuttavat pyydys- ja saalisvahinkoja ammattimaiselle rannikkokalastukselle. Hallit myös kilpailevat kalastajien kanssa samoista apajista. ren hallipopulaatio voi näin ollen syödä vuodessa 35 000 ­ 70 000 tonnia kalaa. Itämerellä hallin ravintoon kuuluu yli 20 kalalajia, mutta vain muutama laji muodostaa suurimman osan sen ravinnosta. Halli syö silakkaa, kilohaileja, siikoja, muikkuja, lohia, särkikaloja, kivinilkkoja ja kampeloita. Turska oli hallille tärkeä ravintokala vielä 1960- ja 1970-luvuilla, mutta sen merkitys väheni Itämeren turskakannan taantumisen myötä. H 16 l Metsästäjä l 3 l 2012 Silakka tärkein saaliskala Suurin osa hallin ravinnosta oli silakkaa, vaikka mahoista määritettiin 3913 ravintokohdetta, jotka edustivat yhteensä 16 kalalajia tai lajiryhmää. Silakan merkitys hylkeiden ravinnossa on kasvanut viime vuosikymmenien aikana turskan vähenemisen myötä. Hallit olivat syöneet usein myös kilohaileja, jonkin verran siikoja ja muikkuja sekä lohia ja taimenia. Lisäksi mahoissa oli simpukoita, etenkin sinisimpukoita ja itämerensimpukoita, sekä äyriäisiä. Pohjaeläimet olivat luultavasti joutuneet hallien mahoihin niiden syömien kalojen, kuten siikojen ja särkikalojen, mahoissa. Keväällä hallit söivät vain vähän: kaksi kolmesta mahasta oli tyhjiä. Huhtikuulta kesäkuun alkupuolelle hallit lepäilevät ulkoluodoilla tai viimeisillä jäillä karvanvaihdossa ja ruokailu jää vähemmälle. Keväällä hallien ravinto oli selvästi yksipuolisempaa kuin loppukesällä ja syksyllä: karva- l Halli on puhdas kalansyöjä mutta kuitenkin opportunisti, joka syö niitä kaloja, joita on eniten ja helpoiten kulloinkin tarjolla. Näin ollen sen ravinto vaihtelee alueittain ja vuodenajoittain. Hallit liikkuvat paljon ja vierailevat usein kalojen kutualueilla saalistaen kutevia kaloja. Ne voivat ruokailla jopa 150 km:n päässä lepopaikoiltaan. Hallit saalistavat kaloja myös eri syvyyksiltä: ne sukeltavat yleensä muutaman kymmenen metrin syvyydessä, mutta suurimmat syvänteetkin ovat helposti niiden saavutettavissa. Ravinnossa useita kalalajeja Keskiverto halli syö arviolta 4-8 kg kalaa vuorokaudessa, joten vuodessa se syö 1400-3000 kg kalaa. Koko Itäme- vaihtoaikaan hallit näyttäisivät syövän lähinnä silakkaa. Silakkaa oli eniten Merenkurkun ja Perämeren näytteissä, koska juuri Perämeren aineisto painottui eniten karvanvaihtoaikaan. Suomenlahdella ja Selkämerellä hallit olivat syöneet silakkaa harvemmin. Perämerellä ravinto oli kaiken kaikkiaan yksipuolisinta, kun taas Selkämerellä hallin ravinto oli monipuolisinta. Silakan jälkeen hallin yleisin ravintokohde oli kilohaili. Sitä oli hallien ravinnossa etenkin Suomenlahdella ja lounaisessa saaristossa (Saaristomeri ja Ahvenanmaa), mikä johtuu kilohailin eteläisestä levinneisyydestä. Alle 5-vuotiaat hallit söivät enemmän kilohaileja kuin vanhemmat yksilöt.
• Näytteitä kerättiin metsästäjiltä n Ravinnon koostumus määritettiin metsästäjien vuosina 2001-2007 lähettämistä hallien mahoista Suomen merialueelta. Näytteitä saatiin vain metsästysaikana, joka Manner-Suomessa on 16.4.-31.12 ja Ahvenanmaalla 16.4.-31.1. Aineisto jaettiin kahteen osaan: huhti-kesäkuu ja heinä-joulukuu, koska halli syö keväällä lisääntymis- ja karvanvaihtoaikaan vain vähän, kun taas loppukesällä ja syksyllä sen ravinnontarve kasvaa, kun se kerää ihonalaisia rasvavarastoja talvea varten. Aineisto käsitti 136 mahaa, joissa oli jotain sisältöä. Suurin osa halleista oli ammuttu Perämerellä toukokuussa. Mahojen sisältö huuhdeltiin, siivilöitiin ja kuivattiin. Kalat tunnistettiin ja niiden lukumäärä laskettiin pääasiassa otoliiteista mutta tunnistukseen käytettiin myös esimerkiksi kallon ja nielurangan luita, ihokyhmyjä, eväpiikkejä, nikamia ja suomuja. Alle 1-vuotiaat kuutit saattavat kokemattomuuttaan olla vähemmän valikoivia kuin vanhemmat hallit. Niiden mahoissa olikin eniten ryhmään 'muut kalat' kuuluvaa ravintoa eli ne söivät monenlaisia pikkukaloja enemmän kuin vanhemmat hallit. Sekalaisia pikkukaloja oli hallien ravinnossa eniten Suomenlahdella, jossa kuuttien osuus hallisaaliista oli suurin. Loppukeväällä hallit makailevat ulkoluodoilla karvanvaihdossa. Siikoja hallit saalistavat syksyisiltä kutualueilta Siikoja hallit söivät eniten Selkämerellä ja Merenkurkussa. Varsinkin Merenkurkussa siika on merikutuinen, ja pienikasvuinen karisiika on hyvin runsaslukuinen. Siikaa kalastetaan verkoilla ja rysillä rannikon tuntumasMetsästäjä l 3 l 2012 l 17
• Ponttonirysissä ruokailevat hallit ovat lähes poikkeuksetta uroksia. sa, ja halleja on ehkä ammuttu pyydysten läheltä. Viisi eniten siikoja syönyttä hallia olikin ammuttu Selkämereltä ja Merenkurkusta läheltä rannikkoa. Siikoja oli hallin ravinnossa enemmän syyspuolella kuin keväällä: heinä-marraskuussa 21 % mahoista sisälsi siikoja mutta alkukesällä vain 5 %. Siika parveutuu kutualueille syksyllä, mikä saattaa selittää sen melko suuren osuuden hallien ravinnossa syyspuolella. Syksyllä hallit liikkuvat ja ruokailevat aktiivisimmin valmistautuessaan talveen kasvattamalla ihonalaista rasvakerrostaan. Tällöin ne voivat osua siikojen kutualueille. Myös pohjaeläimiä löytyi mahoista etenkin loppukesällä ja syksyllä, mikä viittaa siihen, että hallit olivat syksyllä syöneet runsaasti pohjaeläimiä syöviä kaloja. rysissä ruokailevat hallit ovat lähes poikkeuksetta uroksia, ja juuri urosten mahoista lohia löytyi tässäkin tutkimuksessa. Urosten ja naaraiden ravinto erosi jonkin verran. Naaraat söivät lohia hyvin vähän, niiden ravinto oli yksipuolisemmin silakkaa. Naaraat tarvitsevat lisääntymisaikana paljon energiaa, ja voivat sen vuoksi olla valikoivampia ravinnonkäytössään. Sukupuolten kokoero voi niin ikään vaikuttaa ravinnonvalintaan ja vähentää lajinsisäistä kilpailua. Hallin ravinnosta kaivataan lisää tietoa, koska aineistomme painottuu keväällä Perämeren jäiltä ammuttuihin halleihin, joista suurin osa oli lisäksi naaraita. Olisi hyvä saada enemmän kevätnäytteitä myös uroksista. Näytteitä tarvitaan lisää myös muilta merialueilta, jotta hallin ravinnosta saataisiin parempi kokonaiskuva. l Lopuksi haluamme esittää lämpimät kiitokset kaikille niille metsästäjille, jotka ovat toimittaneet meille näytteitä. Haluamme kiittää myös Outi Pöyhöstä, Olavi Stenmania ja Mia Valtosta ravintonäytteiden tunnistamisesta sekä Petri Timosta ja Ritva Koivusta näytteiden esikäsittelystä ja iänmäärityksestä. % 90 Kevät Syksy 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Suomenlahti Lounainen saaristo Selkämeri Merenkurkku Perämeri Vanhat urokset saalistavat eniten lohia Aineistossamme lohia oli melko vähän: 11 % mahoista sisälsi lohia ja vain noin 0.5 % syödyistä kaloista oli lohia. Toisaalta 42 % vanhojen urosten mahoista sisälsi lohia mutta aineisto oli pieni (19 hallia). Lohia löytyi etenkin yli 5-vuotiaiden urosten mahoista, jotka oli ammuttu syksyllä Selkämerellä, kun taas lohia ei ollut Merenkurkusta pyydettyjen hallien mahoissa lainkaan. Tässä yhteydessä on muistettava, että metsästysaineisto voi olla vinoutunutta: syksyllä halleja on kenties ammuttu etenkin pyydysten tuntumasta. Aineisto ei siis ehkä kuvaa koko hallipopulaation saalistusta meressä vaan on vinoutunut niin, että syysaineistossa lohia pyydysten lähellä saalistaneet hallit ovat yliedustettuja. RKTL:n satelliittitutkimuksissa on havaittu, että 18 l Metsästäjä l 3 l 2012 Mahojen osuus Silakka Kilohaili Siika Lohi Muut kalat Niiden hallin mahojen osuus Suomen merialueilla, joissa oli kutakin ravintokohdetta. Kevät = huhti-kesäkuu, syksy = heinä-joulukuu.
• Shokkihintaan! rajoittava johto sallittu liikkuma-alue tuplajohto, ei signaalia radiolähetin NYT Laaja valikoima huippusuosittuja PetSafe-tuotteita suoraan varastosta! Tarjo 199,- . us ALK kielletty liikkuma-alue T 44,- PetSafe PetSafe 69,Haukunestojärjestelmä Suihkepannat Sitruuna tai tuoksuton. Pannat vedenkestäviä, kevyitä ja ulko- ja sisäkäyttöön arjou Tarjo . us alk s alk. PetSafe Näkymätön pihavahti pienille ja isoille koirille Rajaa lemmikillesi laaja ja viihtyisä juoksualue näkymättömällä pihavahdilla kotipihalle, mökille, mummolaan. Lemmikkisi pysyy vapaana rajaamasi alueen sisäpuolella. Laajenee lisäaidalla tarpeen mukaan. Luo haukkumaton alue yhdelle tai useammalle koiralle. Käyttää ultraääntä haukun hillitsemiseen. Aktivoituu automaattisesti tai manuaalisesti omistajan toimesta. Erillistä pantaa ei tarvita. Tarjo pienikokoisia. Suihkauttaa koiran haukkuessa suihkeen koiran kuonon alueelle. Isoille ja pienille koirille. 119,- . us alk Katso lisää tuotteita verkkokaupasta! · riista-/valvontakamerat · koiratutkat · lihankäsittelytuotteet ym. Peruspaketilla jopa 1400m2 alue (150m kehä)! PetSafe Spraykoulutuspannat Tuoksuton ja vedenpitävä kauko-ohjattava spray koulutuspanta kolmella toiminnolla: ääni, lyhyt suihke ja pitkä suihke. Toimintaetäisyys jopa 275m. www.valiokoiravarusteet.fi uutuus! Kaikkien tarhojen elementit saatavilla myös yksittäin! laajenna! uutuus! PetSafe 3x3 koiratarha Tarjo 499,- us! Premium 4x4 Tarjo Tyylikäs ja neutraali koiratarha kotipihaan tai mökille! Sinkitty ja jauhemaalattu teräsrunko. Uusi kiinnitysmekanismi tekee tarhan kasaamisen helpoksi. Elementin leveys n. 150cm ja korkeus n. 180cm. Verkon silmäkoko 50x100mm, langan vahvuus 4mm. Nerokas kiinnitysjärjestelmä mahdollistaa tarhan asentamisen myös rinteeseen! Sisältää kiinnitystarvikkeet, ovielementin ja 7 kpl peruselementtejä. raj. erä! NYT RAHTI Erittäin lujatekoinen koiratarha Sinkittyä ja jauhepolttomaalattua terästä. Elementin leveys 200 cm ja korkeus 184 cm. Verkon silmäkoko 50x100 mm, langan vahvuus 4mm. Tarhan muoto ei rajoitu neliön muotoon vaan voit rakentaa minkämuotoisen tarhan tahansa myös rinteeseen! Sisältää kiinnitystarvikkeet, ovielementin ja 7 kpl peruselementtejä. s a myö Muist u-uutuus! p huip SMS/MMS E-MAIL/GPRS koti-pihaan!* 0,- 742,raj. erä! NYT RAHTI koti-pihaan!* us! 0,- Huippu-uutuus Uovision UM-565 Anna vanha riistakamerasi vaihdossa Uskomaton VAIHTOTARJOUS! 100 kpl erä - vain nopeille! GPRS E-MAIL/GPRS GPRS Tarjo SMS/MMS Myyntihinta 339,Hyvitys 100,Maksat vain 239,- Uovision UM-565 Uutuus! 219,- us 8MP Riista- ja valvontakamera Suomenkielinen käyttövalikko. Ihmissilmälle huomaamaton mustasalama - erinomainen valvontakäyttöön. GPRS-lähetyksen ansiosta kuvat puhelimeesi ja/tai sähköpostiisi. Lähetä kuvia rajattomasti sopivalla puhelinliittymän datapaketilla. SG-550M-8M 8MP riistakamera Uusi 8MP malli suositusta SG-550MMS riistakamerasta. GPRS ­ ei erillisiä lähettimiä - kaikki yhdessä! Valmiusaika jopa kuukausia. Videossa myös äänen tallennus. Erittäin helppo asennus. Langaton kaukosäädin. Värinäyttö. Tehokas infrapunasalama! laite kuin laite - hyvitys 100,- maksat339,- 239,vain Normaali myyntihinta Suomenkielinen valikko! Täysin näkymätön inframustasalama! www.valiokoiravarusteet.fi Katso lisää tuotteita ja tilaa kätevästi verkkokaupastamme! tai soita 0500 176 596 * Ei koske erikoisalueille tapahtuvia toimituksia. Erikoisalueita löytyy mm. saaristosta ja Lapin läänistä. Hintoihin lisätään toimituskulut ellei toisin ole mainittu.
• Veli-Matti Pekkarinen, riistanhoidonsuunnittelija & Teemu Lamberg, riistanhoidonneuvoja, Suomen riistakeskus Kosteukkohankkeen kokemuksia: Laviamäen mallikosteikko Heinolassa 1830-luvulla Konniveden pintaa laskettiin 1,7 metriä. Kuivina kesinä avovesipinta-ala Tuona aikana järvien laskun tarkoituksena oli saada rikasta haihtui lähes olemattomiin muorantamaata köyhää kansaa ruokkimaan. Veden laskeminen dostaen läpipääsemättömän ilmaaiheutti Laviamäen ratsutilan alapuoliseen lahteen vesipulan versoisten vesikasvien viidakon. ja aloitti yli vuosisataisen umpeenkasvamisen kauden. Idässä ja lännessä kosteikVedettä jäänyt pitkänomainen lahti palveli lähialueen ko rajoittuu jyrkkien maastonmaataloutta savenottopaikkana. Maanparannusaineen noston muotojen mukaisesti sata metriä seurauksena vesialueen ainoina avovesipaikkoina olivat leveään ja 300 metriä pitkään entiset savimontut. Syystalvella 2011 ruoikon kesäiset kurjet notkelmaan. Maastonmuodoilkorvasi Kotiseutukosteikko-hankkeen tilaama pitkäpuomitaan paikka on oiva patoamalla kaivinkone. Tarkoituksena oli palauttaa Konniveden perustettavalle kosteikolle. Kohunohtaman lahden monimuotoisuus. Taas toimittiin ajan teen reuna-alue lännessä on päähengen vaatimalla tavalla niin kuin parhaaksi nähtiin. nimuotoisuus tulee lisääntymään kelopuiden muodossa. Urakoinnin jälkeen muutaman vuoden sisällä lisätään esimerkiksi tervaleppäryhmillä luonnonmukaisen ympäristön palautumista. Tulo-ojan pehmeikön suulle kaivettiin laskeutusallas kiintoaineksille. Ketjutettujen matalanveden lampareiden sarja kosteikon pellon puoleisella laidalla tehostaa pintavalutusvesien käsittelyä ja jalostuu seuraavana sulavesikautena vesiselkärangattomien hautomoiksi. Lisää avovettä ja tasaisempaa virtausta Kosteikon pohjoisosassa vedennosto ja kaivaminen lisäsivät merkittävästi avovesialuetta. Samalla veden virtaus levittäytyi tasaisemmin kosteikon eri osiin. Etelässä kohde rajoittuu 20 metriä leveään pohjapatoon sekä erilliseen patovalliin upotettavaan vedensäätelyjärjestelmään, joka on tässä tapauksessa muovinen säätökaivo eli munkki. Munkin avulla vesipintaa säädellään kosteikon hoito- tai mahdollisten kunnostustöiden ajaksi. Tarvittaessa kosteikon vedenpintaa voidaan laskea ennen kevättulvia. Näin tasataan sulamisvesien aiheuttamaa virtausten tulvahuippua. Virtausten hidastuessa saadaan kiintoainesta ja veteen liuenneita K Maastonmuodot sopivat patoamiseen 20 l Metsästäjä l 3 l 2012 l Kosteikkokohteen yläpuolisella valuma-alueella on talousmetsiä ja ojitettuja suoalueita. Maaston pinnanmuodostus on voimakasta, joten sadannan aiheuttamat valumat ovat nopeita. Allastuksen myötä kosteikko tulee toimimaan tulvahuippujen tasaajana. Samalla kiintoainesta ja veteen liuenneita ravinteita saadaan sitoutettua kosteikkoaltaan kasvillisuuteen ja runsaaseen vesieliöstöön. Tämä tulee tarjoamaan kunnostuksen myötä vesilinnuille ja monille muille eliöille monimuotoisen elinympäristön. maisine vesikasvustoineen. Totuus paljastui kuitenkin paikan päällä. Konniveden vedenpinnan lasku sekä maa- ja metsätalouden voimakkaat ojitukset noin 450 hehtaarin valuma-alueella olivat vauhdittaneet kosteikon umpeenkasvua erityisesti viimeisten kahden vuosikymmenen aikana. osin lehtipuuvaltaista rehevää maastoa, missä puusto rajoittuu vesirajaan. Itäpuolen rantakaistalta sekä kosteikon pohjoisosasta hakattiin kuitupuun mitat täyttävää koivua ja kuusta kaivinkoneen kulku-uran ja nostettavan vesirajan tieltä pois. Näin luotiin avoimuutta vesilinnuille sekä matalaa rantaviivaa kahlaajille. Osa rantapuustosta tulee jäämään veden vaikutuksen piiriin, joten mo- Tärkeimpiä kosteikkokohteen ominaisuuksia ovat edulliset maastonmuodot, maanomistajien tahtotila sekä naapurisopu. Nämä kaikki ominaisuudet toteutuivat Heinolan Laviamäkeen toteutetulla noin kolmen hehtaarin Kotiseutukosteikko Life -mallikohteella. Kosteikkokyselyn vastauksen jälkeen Minttu Lavemäki oli aktiivinen ilmoittamansa alueen kehittämiseksi. Hankkeen toimistotyönä tekemän ilmakuvaja karttatarkastelun perusteella paikka näytti etukäteen lähes oppikirjamaiselta kosteikolta avovesialueineen ja mosaiikki- Laviamäen Kotiseutukosteikon kaivutyöt tehtiin pitkäpuomikoneella. Kaluston oikea valinta paransi työn tehoa sekä mahdollisti maansiirron osin haastavankin pehmeällä maaperällä. Veli-Matti Pekkarinen
• Teemu Lamberg Pien-Saimaan PISA-hanke kallellaan kosteikoiden suuntaan Tulo-ojan suulle kaivettiin laskeutusallas kiintoaineksille ja muotoiltiin matalaa avovesialuetta. Kevättalvella patovallille ajettu perusmaa muotoillaan ja kylvetään nurmi/apilasiemenseoksella pinnan sitouttamiseksi. ravinteita sitoutettua kosteikkoaltaan kasvillisuuteen ja runsaaseen vesieliöstöön. Tämä tulee tarjoamaan kunnostuksen myötä vesilinnuille ja monille muille eliöille monimuotoisen elinympäristön. Pohjapadon tarkoituksena on vakauttaa vedenpinta kosteikolla noin 30 cm Konnivettä korkeammalle tasolle. Pohjapadon etuja ovat matalat rakennuskustannukset sekä huoltovarmuus. Pohjapadolla, joka on pääasiallinen vedensäätelyjärjestelmä, taataan myös kalojen mahdollinen liikkuminen kohteella. Paikan luonteesta johtuen myös pohjapadon yli solisevan veden maisemallinen arvo tukee ratkaisua. Mallikosteikko näyttävällä paikalla Kaivutyöt tehtiin sulanmaan aikaan loka-marraskuun vaihteessa pitkäpuomikaivinkoneella. Puomin pituuden ansiosta pääosa kaivamisesta voitiin suorittaa kerralla kovan maan puolelta ilman turhia massojen siirtelyjä. Ammattitaitoinen konekuski li- säsi maaperän kantavuutta pohjoispään pehmeiköllä keräämällä hakkuutähteitä kaivinkoneen leveiden telojen alle. Kaivumassat maisemoitiin sekä pehmeikölle että rannalle laakeiksi aumoiksi. Aumat kylvetään keväällä/kesällä heinänsiemenillä/riistapeltoseoksella estämään kukkimattomien puiden taimettumista. Maisemallisesti kosteikkokohde on näyttävällä paikalla, aivan Heinola­Kouvola-tien varrella. Samaan idylliseen näkymään tieltä mahtuvat koko kosteikko, sen patolaitteet, osin perinnebiotooppina hoidettava rinnepelto sekä suvun ratsutila Laviamäen päällä. Heinolan Laviamäen Kotiseutukosteikko-kohde tulee tarjoamaan pesivälle monilajiselle linnustolle merkittävän lisääntymis-, ravinto- sekä levähdysalueen. Samalla alueen maisemallinen ja virkistyksellinen arvo nousee. Maanomistajien aktiivisuuden ansiosta kohde tulee kehittymään jatkossakin kohti luonnon monikäyttöisyyden arvoja vaalivaa suuntaa. l n Kuvankaunis, matala ja vähävirtauksinen Pien-Saimaa rajoittuu Lappeenrannan, Taipalsaaren ja Savitaipaleen rantaviivoihin. Vesistön tila on kuitenkin huonontunut ihmistoiminnan seurauksena merkittävästi. Veden tilasta kertovat muun muassa virkistyskäyttöä rajoittavat sinileväkukinnot. Pien-Saimaan suojeluyhdistys ry on käynnistänyt kaksivuotisen Kosteikkoasiamies-hankkeen vuoden 2012 alusta lukien parantamaan vesistön tilaa ja luomaan samalla edellytyksiä monimuotoisuuden kehittymiselle. Leader-rahoitteinen hanke on palkannut ensimmäiseksi kosteikkoasiamiehekseen pohjoissavolaisen Antti Happosen. Happosen tehtävänä on auttaa maanomistajia ja yhteisöjä toteuttamaan käytännön vesiensuojelutoimia. Konkreettisia tehtäviä ovat muun muassa kosteikkosuunnitelmien laatimiset ja monimuotoisuushankkeiden eri rahoitusmahdollisuuksien etsiminen. Hankkeen tavoitteena on suunnitella 30 sekä koordinoida 15 vesiensuojeluratkaisua alueelle. Toimintakauteen sisältyy myös 5 tiedotus- ja yleisötilaisuutta. Antti Happosen kosteikkosuunnittelua on auttanut syksyn ja talven aikana läpiviety viljelijöiden PISA-koulutus. Valuma-alueen maanviljelijöiden kanssa kartoitettiin koulutuksen yhteydessä tilakohtaiset riskikohteet ja etsittiin ratkaisuja kuivatusvesien käsittelyyn. Tässä koulutushankkeessa oli mukana myös Kotiseutukosteikko Life -hankkeen riistanhoidonsuunnittelija Veli-Matti Pekkarinen. Hankkeiden yhteistoiminnan tuloksena maa- ja metsätalousalueilta löytyi lähes kuusikymmentä kosteikkomahdollisuutta, joiden tiedot ovat nyt kosteikkoasiamiehen hyödynnettävissä. Pien-Saimaan vesistöaleen kunnostuksen yhteistyömalli on hieno esimerkki, jota voisi soveltaa myös muualla maassamme! Veli-Matti Pekkarinen Lisätietoa verkosta löydät esimerkiksi seuraavilla hakusanoilla: Pien-Saimaan suojeluyhdistys ry Kosteikkoasiamies, Tuuliaisen Säätiö, PISA 2012 sekä kuntien verkkosivut Kosteikkoasiamies Antti Happonen vastaanottamassa huhtikuisen Suuri Pien-Saimaa Gaalan vieraita. Hyväntekeväisyystapahtumalla kerättiin varoja hanketyön edistämiseksi. Metsästäjä l 3 l 2012 l 21
• Huippuasu nyt rajoitetun ajan täysin poikkeuksellisella kampanjaHinnalla! JahtiJakt Premium -huippupuku on kevyt, se hengittää hyvin eikä mikään kohta rajoita asetta, reppua ja muita varusteita kantavan metsästäjän liikkettä. www. www.eratukku.fi puh. 020 747 7000* (ma-pe 9-17) postitse kupongilla *Puhelujen hinnat sis alv 23 %: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh + 6,85 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 16,56 snt/min Kaupan päälle:
• Tekniseltä toimivuudeltaan erinomainen asu. Huolella suunnitellut ja testatut ominaisuudet erityisesti liikkuvaan jahtiin. Mikään ei rajoita liikettä Premium-puvunlyhyempitakkiparantaaasun keveyttäjahengittävyyttä.Leikkausjataskuton suunniteltusiten,ettäasueimissääntilanteessa häiritseliikettä.Myöskäänpuvunsaumateivät hierräeivätkähankaa. Huippuominaisuudet jahtiin: IrrotettavajasäädettäväAIR-TEX2-kalvohuppu Irrotettavahirvikärpäshuppu Hengittäväjahyvinkosteuttasiirtäväverkkovuori Muotoonommelluthihatjapolvetlisäävät liikkuvuutta Verkkosuojatutvetoketjullisettuuletusaukot Pehmeäjaäänetönmateriaali,TEFLON-käsitelty pintakangas Ylivoimainen keveys ja hengittävyys PuvunAIR-TEX2-kalvotarjoaaerittäinhyvän hengittävyydennopeassakinliikkeessä.Kalvo onlaminoitusuoraanpintakankaaseen,minkä ansiostapukuonkevyteikävetysateessakaan. Huippuluokan tekninen toimivuus AIR-TEX2-kalvotekeepuvustatäysinveden-ja tuulenpitävän.Puvussaonirrotettavavedenpitävä huppujaerillinenhirvikärpäshuppu.Myöskainaloidenjalantioidentuuletusaukoissaonverkkosuojat. Huolella testatut ominaisuudet Puvussaonperäti14tilavaataskua,joidenkäytettävyysliikkuvassajahdissaonsuunniteltuhuolella. Puvussaonvedenpitävättaskutmm.VHF-puhelimelle,kännykällejaGPS-laitteelle. Toimi heti - Saat JahtiJakt Premium-puvun erikoishinnalla rajoitetun ajan! Premium-kalvotakki+kalvohousut Vain Erätukun toimintamalli mahdollistaa liikkuvan jahdin erikoisvaatimuksiin toteutetun huippuasun tällä hintatasolla. 8,18 Tilausnumero: vihreä JJ01B2P757, ruskea JJ01B2P858 -30% 269,- saat kaikki nämä tuotteet Suomen suosituin jahtikenkä JahtiJakt Premium KengässäonkäytettyuusintaAIR-TEX2kalvoa,jokatakaajalkineelleloistavanvedenpitävyydenjahengittävyydenkaikissaoloissa. Ulkopuoleltatulevavesieiläpäisekalvoa, muttahikoiluntuottamakosteuspääseepois. Erittäinlaadukas4-kerrospohjarakenne,pitävä ulkopohja. kaupan päälle tilaa nyt, arvo 115,50 5. Duncan-fleecetakki 4. Scentech Microdry -alusasu 2. Premium-lippis Mukavalippisjahtiinja vapaa-aikaan. Arvo 12,90 Lämminjamukavafleecetakki Siirtääihollasyntyvänkosteuden maastoonjavapaa-aikaan. tehokkaastipoisnopeassakin Arvo 39,90 liikkeessä. Arvo 39,90 tilaa nyt, saat kaupan päälle 1. Nappihenkselit Kestävämateriaali. Arvo 14,90 Nyt vain 3. Fleecekäsineet Lämmintäfleeceä. Arvo 7,90 Tuotteidenväritvaihtuvatpuvunvärinmukaan. Mehiläisvaha Arvo 11,90 Tilausnumero: 602PRE 129,90 Tarjoukset voimassa 6.6.2012 asti tai niin kauan kuin tuotteita riittää.
• Hinta-laatusuhteen ylivoimaa Suosittu Forest-puku on huippuedullinen lämpimän sään eräpuku erittäin monipuoliseen käyttöön esim. metsälle, kalalle, retkeilyyn ja marjastukseen. Kestävä, likaa ja vettä hylkivä Forest-puvun vahva TeflonWax-käsitelty materiaali on likaa ja vettä hylkivää ja kestää kulutusta hyvin. Puku on erittäin hyvin hengittävä ja sen verkkovuori tuntuu mukavan ilmavalta ihoa vasten. Uskomaton hinta-laatusuhde Puvussa on irrotettava ja säädettävä huppu, runsas käyttökelpoinen taskutus ja monipuoliset säädöt. Naisten mallissa naisille erittäin hyvin istuva leikkaus. Monipuolisista ominaisuuksistaan huolimatta Forest-puku on uskomattoman edullinen. Tilaa nyt erikoishintaan! Forest-puvut miehille, naisille ja lapsille kevään erikoishintaan! Forest-takki+housut Aikuiset: Vihreä ja ruskea, Lapset Camo Nyt vaiN Tilausnumero: JJ2103E757 vihreä, JJ2103E858 ruskea, JJ2105J757 vihreä lady, JJ2105J858 ruskea lady, JJ2102F75C camo junior 79,90 JJ2101C75C camo, JJ2101P21C reed camo Lapset: Vihreä 89,90 Aikuiset: Camo ja Reed Camo Forest-pukujen värivaihtoehtoja ovat vihreä, ruskea, camo ja kaislacamo. Miesten malli on saatavana kaikissa väreissä. Naisille erittäin hyvin istuva Lady-malli vihreänä ja ruskeana. Lasten puku vihreänä ja camokuvioisena. Valitse suosikkisi ja tilaa! 69,90 JJ2106J757 vihreä, junior www. www.eratukku.fi puh. 020 747 7000* (ma-pe 9-17) postitse kupongilla *Puhelujen hinnat sis alv 23 %: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh + 6,85 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 16,56 snt/min
• Forest-lippalakki Tyylikäs peruslippalakki. Yksi takaa säädettävä koko. Nahkasandaalit Tukeva ja hyvin vaimentava välipohjarakenne. Pehmeää aitoa nahkaa, miellyttävät jalassa. Pitävä ja kulutustakestävä pohja. Helpot tarrasäädöt. Koot 37-46. JahtiJakt 6021 -etäisyysmittari Mittausetäisyys: 15­1400 m Tarkkuus: ± 1m Kompakti, kevyt, nopea ja helppokäyttöinen.Ergonominen muotoilu. Alhainen virrankulutus. Vesitiivis iskunkestävä rakenne. Kestää pakkasta. Mittarissa on skannaustoiminto, joka mahdollistaa sujuvan etäisyydenmittauksen liikkuvaan kohteeseen. Pakkaus sisältää rannehihnan, suojalaukun, puhdistusliinan ja ohjekirjan. Paristot 2xAAA 1,5 V eivät sisälly pakkaukseen. 1 vuoden takuu. 179,Nyt vain Nyt vain Tilausnumero: brown JJ6127N858, camo JJ2127N75C, green JJ6127N757, Junior camo J2128N75C, Junior green JJ2128N75, reed camo JJ2127N21C 9,90 29,90 Nyt vain Tilausnumero: JJ7401B85X 149,90 Tilausnumero: JJ8909K799 OTSO 8-15 R PRO SIS-hyväksytty ja sertifioitu asekaappi jopa 15 aseelle. Hyvät tilat pitkille aseille, kiikariaseille ja pistooleille. Vahva 4 mm teräs. Ovessa murtovarma teräsrakenne.Erikoisvarmistettu tiirikointisuoja.Hyväksytty turvalukko, vara-avain. Kiinnitysreiät pohjassa ja takaseinässä Mitat: k. 1500 x l. 500 x s. 370 mm Paino: tyhjänä 130 kg. Mayer-turvalukko ja vara-avain Väri: harmaa. LEIJONA 5 Tyylikäs asekaappi n. 5 aseelle. Tilava ja lukittava ylähylly, ovessa kullattu Leijona-vaakuna. Kolmipuolainen kullattu avauskahva. Murtovarma holvilukko. Kiinnitys pohja- tai takaseinärei'istä. Erittäin järeää tekoa. Mitat: k. 1380 x l. 450 x s. 300 mm Paino: tyhjänä 67 kg Avain- ja holvilukitus Väri: burgundin ruskea Nyt vain 5v Uovision UV565 Varmatoiminen riista- ja tarkkailukamera monipuolisilla ominaisuuksilla. Camokuvio, laajakulmainen liiketunnistin, säänkestävä rakenne. Erittäin hyvä kuvanlaatu myös pimeässä. Näkymätön "inframustavalo" ei paljasta kameraa pimeässä. 8.0 MP digitaalinen korkearesoluution (8 MP 5 MP ja 3 MP) , Tilausnumero: Otso8-15Rpro 499,- Nyt vain 5v Uovision UM565 Varmatoiminen riista- ja tarkkailukamera monipuolisilla ominaisuuksilla. Camokuvio, laajakulmainen liiketunnistin, säänkestävä rakenne. Erittäin hyvä kuvanlaatu myös pimeässä. Näkymätön "inframustavalo" ei paljasta kameraa pimeässä. Kuvien eteenpäin lähetys matkapuhelinverkossa. 8.0 MP digitaalinen korkearesoluution (8 MP 5 , MP ja 3 MP) Integroitu 4-taajuus GSM-robotti Ulkoinen 9 cm GSM-antenni Tilausnumero: JJ8804F858 289,- Nyt vain Tilausnumero: ET1211 159,- Nyt vain Tilausnumero: ET1210 339,- Tarjoukset voimassa 6.6.2012 asti tai niin kauan kuin tuotteita riittää.
• KALASTAJALLE SUOJA SÄÄTÄ VASTAAN Uusi JahtiJakt Hossa -kalastuspuku on tyylikäs ja toimiva asu monipuoliseen kalastusharrastukseen. Puvun materiaalit on valittu ja testattu huolella. Suoja säätä vastaan Puvussa on täysin tuulen- ja vedenpitävä sekä hyvin hengittävä AIR-TEX-kalvo. Kalvo on laminoitu suoraan pintakankaaseen, mikä tekee puvusta kevyen ja kestävän. Tuulen- ja vedenpitävä huppu antaa lisäsuojaa, ja erilliset neopreenirannekkeet varmistavat mukavuuden kaikissa olosuhteissa. Ominaisuudet mietitty kalastusta varten Puvun leikkaus on suunniteltu siten, että puku tarjoaa hyvän liikkuvuuden aktiivikalastuksessa ja esimerkiksi verkkopyynnissä. Asussa on kalastajan tarpeita varten suunnitellut toimivat taskut. Tutustu huippuvarusteluun ja tilaa oma pukusi heti! Hossa-kalastuspuku Nyt vaiN 129,90 Tilausnumero: JJ0118P181 Saapuu viikolla 21. Kalastusliivi Kalastusta varten huolellisesti suunniteltu erikoisliivi. Kaikki tarvikkeet ovat aina käsillä ja kulkevat helposti mukana. Vettähylkivä materiaali, selkätasku, viehelaatikkotaskut, kaikkiaan 13 taskua, ripustuspiste haaville. Saapuu viikolla 21. Ounas-housut Tyylikkäät puuvillahousut kalastukseen, ulkoiluun, retkeilyyn ja vapaa-aikaan. Vahva, kestävä puuvillakangas, likaa ja vettä hylkivä Teflon Wax -käsittely. Joustovyötärö. Paljon taskuja. T-paita Kalastajan mukavan pehmeä t-paita. 100 % puuvillaa. Nyt vain Tilausnumero: JJ0606E757 29,90 Nyt vain Tilausnumero: Ruskea JJ3102L858, Vihreä JJ3102G757 12,90 39,90 Nyt vain postitse kupongilla Tilausnumero: Sininen JJ4104T656, Ruskea JJ4104T858 www. www.eratukku.fi puh. 020 747 7000* (ma-pe 9-17) *Puhelujen hinnat sis alv 23 %: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh + 6,85 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 16,56 snt/min
• Angler Whitefish -Perhokalastussetti Laadukas setti perhostelun aloitukseen. Tunnokas lasikuituvapa, toimiva EVA-kahva ja laadukas JJ900-kela muodostavat hyvän välineen aloittelevalle kalastajalle. Settiin kuuluvat myös pohjasiima ja heittosiima. Vapa lasikuitu, EVA-kahva -2,7m, 2-osainen, 6# Kela JJ 900, 6-7# -Vaihdettava kätisyys -Siima valmiiksi asennettu perukkeella -Pohjasiima 20lbs/50m -Heittosiima 20lbs/19m kelluva Angler Trout -Perhokalastussetti Laadukas setti yleisperhosteluun. Tunnokas komposiittivapa, tyylikäs korkkikahva ja korkealaatuinen JJ900-kela muodostavat yleiskalastajan perhokalastusvälineen vaikkapa lammelle. Settiin kuuluvat myös pohjasiima ja heittosiima. Vapa komposiitti, korkkikahva · 2,85m, 2-osainen, 6# · Kela JJ 900, 6-7# · Vaihdettava kätisyys · Siima valmiiksi asennettu perukkeella · Pohjasiima 20lbs/50m · Heittosiima 20lbs/19m kelluv Nyt vain Nyt vain Tilausnumero JJ9516KX11 49,90 Tilausnumero JJ9517KX11 79,90 uutuus! Angler Knockout -perhokalastussetti Nyt vain Tilausnumero: JJ95185PX11 179,- Sekä aloittelijalle että kokeneemmalle perhostelijalle suunniteltu setti on koottu erittäin korkealaatuisista komponenteista. Edullinen hinta tarjoaa houkuttelevan hinta-laatusuhteen. 4-osainen 5/6-luokkainen vapa voimakkaalla IM10 -hiilikuituaihiolla. 9-jalkaisessa vavassa on progressiivinen toiminta. Super A -luokiteltu korkkikahva sekä Pacific Bayn kovakromatut Snakerenkaat ja kelakiinnike. Laajakehäpuolainen Anglerkela valmistettu koneistamalla lentokonealumiinista. Kelojen numerointi 001-300. Perhosiimana 5-luokan kelluva kaksivärinen Anglerin WF-perhosiima. Mukana myös 100 m punottua Angler 20lb -monofiilipohjasiimaa ja 9 jalan kartioitu Angler-peruke. Tilauskuponki p tilaan Kyllä, Tilaa tällä kupongilla kaikki haluamasi tuotteet yhdellä kertaa. Erätukku maksaa tilauskupongin postimaksun. Tilaukset myös puhelimitse 020 747 7000* (ma-pe 9-17) ja verkkokaupastamme www.eratukku.fi Erätukku maksaa postimaksun Tuotteiden tilausnumerot löydät ilmoituksesta heti hinnan yhteydestä. Tilauksen hintaan lisätään toimituskulut. pituus cm paino kg vyötärö-ymp. Asut. Merkitse aina asusteen saajan pituus, paino ja vyötärönympärys Tilausnumero Hinta Määrä Tuotenimi cm Erätukku Kengät. Merkitse kenkiin jalkaterän pituus Tilausnumero Tuotenimi Tunnus 5013247 Määrä Hinta jalkaterän pit. cm 00003 vasTauslähETys Muut tuotteet. Tilausnumero Tuotenimi Määrä Hinta i: Tilaa het .eratukku.fi w www pe 9-17) ww * (ma747 7000 puh. 020 la kupongil postitse Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti Puhelinnumero Tilaajan allekirjoitus alle 18 vuotiaan tilaajan huoltaja Metsästäjä 3/2012 Tilaajan nimi Osoite Liityn samalla ilmaiseksi Erätukku-klubiin. Minulle saa lähettää klubiviestit sähköpostiini. (merkitse sähköpostiosoitteesi) Tilauksen hintaan lisätään toimituskulut. (Suomeen 7,90 - 23,40 riippuen tilauksen koosta ja maksutavasta. Asekaappien toimituskulu 49,00.)
• Riistatiedon jäljillä Kansalaiset mukaan myös ympäristötiedon keruuseen Kansalaiset ja uudet kansalaisjärjestöt ovat tulossa mukaan ympäristön seurantaan ja tutkimukseen. Kansalaisten osallistumiselle haetaan uusia muotoja joukkoistamalla. n Todennäköisesti yksi ensimmäisistä joukkoistajista oli Napoleon Bonaparte, joka tarjosi vuonna 1795 kertakorvauksena 12 000 frangia sille, joka keksisi toimivan keinon säilöä ruokaa hänen sotaretkilleen. Kun ratkaisua säilöntäongelmaan ei ollut löytynyt hovista tai hovihankkijoista, keisari päätyi ratkaisuun, jota kutsuttaisiin nykyisin joukkoistamiseksi (eng. crowd-sourcing). Se on läheistä sukua ulkoistamiselle (eng. out-sourcing). Työ, jonka normaalisti teki palkattu työntekijäjoukko, joukkoistettiin määrittelemättömälle, suurelle joukolle ihmisiä lähetetyllä avoimella kutsulla. Joukkoistamisessa onkin usein kyse siitä, että se on teettäjän kannalta ainoa tai ainakin ainoa taloudellisesti tai teknisesti realistinen tapa hoitaa joku tehtävä tai velvoite. Tällaiseen johtopäätökseen päädyttiin myös Suomen ympäristökeskuksessa, missä viime syksynä käynnistettiin valtakunnallisten ympäristöseurantojen uudistustyö. Maastosta kerättävien näytteiden ja laboratorioanalyysien rinnalle tiedon tuotantoon tulevat automaattiset mittausasemat, satelliittikuvat, laskennallinen mallintaminen ja kansalaishavainnot. Niinpä esimerkiksi keväiset tulvaennusteet ja ennusteet järvien leväkukinnoista perustuvat jatkossa tietoon, joka yhdistetään useista tietolähteistä. Yksi niistä on kansalaishavainnointi. Joukkoistamista on aiemminkin käytetty ympäristön seurannassa. Mm. järvien vedenkorkeutta, routaa ja lumen vesiarvoa ovat jopa pääsääntöisesti mitanneet hallinnon ulkopuoliset aktiivit. Nyt havaintotyöhön pyritään saamaan aiempaa laajemmat kansanjoukot. Myös työvälineitä kehitetään. Reilu vuosi sitten otettiin käyttöön Järviwiki. Se on Suomen järvien oma wikipediaverkkopalvelu, jota rakennetaan ja julkaistaan käyttäjien yhteistyöllä. Järviwikistä löytyvät perustiedot kaikista yli 1 hehtaarin kokoisesta järvestämme sekä valmiit työkalut, joilla käyttäjät voivat jakaa mm. valokuvia ja havaintoja. Järviwikin alla pyörii myös Levävahti-palvelu, johon kerätään kansalaishavaintoja ja valokuvia myös merellä havaittavista sini- ja rakkoleväesiintymistä. Levävahti-havainnot saa lisättyä järjestelmään matkapuhelimella. Kansalaishavainnoinnin tueksi on parhaillaan kehitteillä hinnaltaan edullinen mökkiläisten vedenlaatumittari, jonka voi kätevästi yhdistää matkapuhelimeen ja lisätä wikiin myös mitattua veden laatutietoa. Metsästyksen puolella tiedon talkooperusteinen tuottaminen tutkimukselle ja hallinnolle on ollut toimintatapa jo vuosikymmeniä. Vaikka toteuttajina ovatkin järjestäytyneet organisaatiot, periaate on sama kuin kansalaisten joukkoistamisessa. Muitakin yhtäläisyyksiä löytyy. Niitä ovat mm. internetin ja matkapuhelinten käyttö ja se, että kerätyt havainnot saadaan nopeasti koko yhteisön käyttöön. Mikä sitten saa ihmiset mukaan vapaaehtoistyöhön? Sitä kannattaisi varmaan kysyä niiltä kymmeniltä tuhansilta metsästäjiltä, jotka ajavat vuosittain 900 000 kilometriä ja tekevät pelkästään riistaseurantoja noin 90 henkilötyövuoden verran. Luultavasti vastaus olisi aika samanlainen kuin niissä tutkimuksissa, joissa asiaa on kysytty: Kiintymys asiaan, sosiaaliset suhteet, yhteinen etu, tiedon jakaminen, halu oppia ja kehittyä, halu pitää hauskaa ja oma maine. Entäpä tulevaisuus ­ löydämmekö eri tyyppiset ympäristön-, luonnon- ja lajiseurannat kenties saman portaalin tms. kautta ilman jaottelua ministeriöiden mukaiseen tai muuhun hallinnonalajakoon? Luultavasti. Eteenpäin mennään kuitenkin askel kerrallaan, eikä paluuta pelkkään virkatyöhön enää ole näkyvissä. Juhani Kettunen ohjelmajohtaja, Suomen ympäristökeskus 28 l Metsästäjä l 3 l 2012
• Pekka Helle ja Marcus Wikman, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Talvikolmiolaskennan tuloksia ­ pienpetokannat pohjoisessa vahvat aikaan runsastunut eniten juuri niillä alueilla, missä metsäjänis on vähentynyt. Missä määrin kyse Lounais-Suomessa on lajien välisistä suhteista tai esimerkiksi ilmastonmuutoksen vaikutuksista, ei selviä pelkkien seurantatulosten avulla. Kettu Ketun korkeimmat jälkitiheydet on perinteisesti havaittu Etelä-Suomessa. Sama piirre näkyi tämänkin talven aineistossa: Satakunnan, Varsinais-Suomen ja Uudenmaan jälkitiheysarvot olivat maan korkeimmat, 7-8 ylitysjälkeä vuorokautta ja kymmentä laskentakilometriä kohti. Koko maan tilanne on kuitenkin muuttunut parin viime vuoden aikana sikäli, että etelässä kettu on pikemminkin vähentynyt, kun taas Pohjois-Suomessa kanta on vahvistunut selvästi. Talven jälki-indeksi Lapissa, noin 6, on koko riistakolmiolaskentaajan korkeimpia. Syy erityisesti pohjoisen Suomen muutoksiin on yhdistettävissä myyräkantojen vaihteluihin: Lapissa myyräkannat ovat kasvaneet viime vuosina roimasti ja kannanhuippu osui nähtävästi vuoteen 2011. Hannu Huttu Näätä Kahden edellisen vaikean lumitalven jälkeen riistakolmioita päästiin kiertämään suhteellisen hyvissä oloissa. Laskettujen kolmioiden määrä jäi silti vaatimattomammaksi kuin "vanhoina hyvinä aikoina". Talkoolaisten työn ansiosta arvokkaaseen aikasarjaan on kuitenkin saatu yksi vuosi lisää, mistä lämmin kiitos jokaiselle vapaaehtoistyöhön osallistuneelle! Pohjois-Suomen pienpetokannat ovat vahvat, ja myyräkantojen romahtaessa niiden vaikutus maassa pesien lintujen pesimisen onnistumiseen voi olla merkittävä. riistakolmiolta. Tuloskertymä oli niukka lounais- ja länsirannikolla, joten näiden alueiden indekseihin on aihetta suhtautua varauksella. Muuten laskennan kattavuus oli tyydyttävä, vaikka laskettujen kolmioiden lukumäärä on parhaista vuosista laskenut puoleen. Useimmat kolmiot laskettiin ryhmätyönä: vain 26 kolmiolla laskenta on jäänyt yhden miehen harteille. Enimmillään laskijoita on ollut toistakymmentä, ja keskimäärin yhdellä kolmiolla ahersi 4,3 henkilöä. Vuoden 2012 jälkilaskentaan osallistui kaikkiaan lähes 2 500 henkilöä. Näädän jälkitiheydet ovat olleet korkeimmat yleensä Kaakkois-Suomessa. Tämän talven havainnot viittaavat hieman erilaiseen runsauskuvaan. Eteläisen Suomen runsauden painopiste näyttäisi olevan lännempänä, Hämeen suunnalla, ja Oulun ja Lapin alueella on myös runsaamman jälkitiheyden alue. Tuloksista ilmenee myös se piirre, että Lapin puitteissa kannankasvun aluetta olisi ollut erityisesti Etelä- ja Länsi-Lappi, kun taas itärajan tuntumassa näätäkanta olisi pikemminkin vähentynyt. Aivan kuten ketullakin, näädän runsauden vaihtelua säätelevät osaltaan myyrien kannanvaihtelut. Se, että Länsi- ja Itä-Lapissa näädän kannankehitys vaikuttaa olevan toisenlainen, saattaa liittyä siihen, että myös myyräkantojen vaihtelussa on Lapissa ollut samanlaisia eroja. 30 l Metsästäjä l 3 l 2012 J l Jälkilaskentakauden alkaessa 15.1. likipitäen koko maa oli lumen peitossa, ja lumipeite kasvoi nopeasti tammikuun aikana. Talvi olikin varsin runsasluminen koko maassa, mutta jälkilaskentaa ajatellen lumipeite pysyi pitkään liian pehmeänä. Vain kymmenkunta kolmiota laskettiin alle 20 senttimetrin lumipeitteellä; keskimäärin kolmioilla oli lunta yli puoli metriä laskennan aikaan. Enimmillään mitattiin puolitoista metrisiä hankia. Laskennat painottuvat selvästi helmikuun loppuun ja maaliskuun alkupuoliskolle, kun lumipeite jo oli ehtinyt hieman tiivistyä. Eniten tehtiin laskentaa viikolla 8, jolloin laskettiin lähes 100 kolmiota. Laskentatuloksia oli 18.4. mennessä palautunut tutkimuslaitokselle 560 Metsäjänis Metsäjäniksen alueellinen jälkitiheyden vaihtelu Suomessa noudatteli lajille totuttua kuvaa. Jälkitiheys oli korkein Pohjois-Savossa, sitä alhaisempi etelämpänä Suomessa ja selvästi pienin Lapissa. Metsäjäniskanta vahvistui erityisesti Kainuussa ja osassa Lappia. Kantojen lievä heikentyminen painottui läntiseen Suomeen. Metsäjäniksen väheneminen riistakolmioiden aikakaudella maassamme on kiistaton tosiasia. Jyrkintä alamäki on ollut Lounais-Suomessa, mutta merkkejä laskevasta suuntauksesta nähdään muuallakin Pohjois-Suomea lukuun ottamatta. Rusakko on samaan Hirvieläimet Hirven jälkitiheys pieneni laajalla alueella Itä- ja Pohjois-Suomessa ja kasvoi osassa lounais- ja länsirannikkoa sekä Ylä-Lapissa. Kolmiotulokset vastaavat yleisesti ottaen hyvin hirviseurueiden käsityksiä kannanmuutoksista omilla alueillaan. Kokemusten perusteella aineistojen välillä on eroja erityisesti siitä syystä, että riistakolmiot kertovat hirvitilanteesta keskitalvella, talvilaidunalueilla, jotka voivat olla kauka-
• 1,51 - 2,00 2,01 Jälkitiheys kasvanut yli 30 % Jälkitiheys pienentynyt yli 30 % nakin metsästysalueista. Riistakolmiot tarjoavatkin erinomaisen aineiston hirvien alueellisesta jakaumasta, sillä lajin aiheuttamat metsävahingot tapahtuvat nimenomaan talviaikana, eivätkä välttämättä syksyllä hirven metsästyksen aikaan. Valkohäntäpeuran jälkitiheyden koko maan keskiarvo lähes kaksinkertaistui viime vuodesta, ja se on nyt vaikeita lumitalvia edeltävällä tasolla lajin perinteisellä pääalueella LounaisSuomessa. Peuran jälkitiheys pieneni viime vuodesta levinneisyysalueen itäpuolisissa osissa. Metsäkauriin laskentatulokset ovat samansuuntaiset kuin valkohäntäpeuralla. Koko maan jälkitiheys kasvoi edellisvuodesta, mutta se jää silti kauas vuoden 2009 huippulukemasta. Metsäkauriillakin kasvaneen jälkitiheyden ruudut sijoittuvat Lounais-Suomeen, kun taas vähenemisiä todettiin tämän alueen pohjois- ja itäpuolella. Kemijärven alueella pinnistelee vuodesta toiseen pieni metsäkauriskanta kaukana lajin pääesiintymisalueesta. l Metsäjänis Jälki-indeksi - 10,0 10,1 - 20,0 20,1 - 30,0 30,1 - 40,0 40,1 Jälkitiheys kasvanut yli 30 % Jälkitiheys pienentynyt yli 30 % Valkohäntäpeura Jälki-indeksi - 2,0 2,1 - 4,0 4,1 - 6,0 6,1 - 8,0 8,1 Jälkitiheys kasvanut yli 30 % Jälkitiheys pienentynyt yli 30 % Kettu Jälki-indeksi - 2,0 2,1 - 4,0 4,1 - 6,0 6,1 - 8,0 8,1 Jälkitiheys kasvanut yli 30 % Jälkitiheys pienentynyt yli 30 % Metsäkauris Jälki-indeksi - 0,50 0,51 - 1,00 1,01 - 1,50 1,51 - 2,00 2,01 Jälkitiheys kasvanut yli 30 % Jälkitiheys pienentynyt yli 30 % Näätä Jälki-indeksi - 0,50 0,51 - 1,00 1,01 - 1,50 1,51 - 2,00 2,01 Jälkitiheys kasvanut yli 30 % Jälkitiheys pienentynyt yli 30 % Runsaimpien nisäkkäiden jälki-indeksit (jälkiä/10 km/vrk) ja lintujen lukumäärät (lintuja/10 km) riistakeskusalueittain sekä havaintojen yhteismäärät riistakolmiolaskennassa talvella 2012. Riistakeskusalueiden lyhenteet: EH=Etelä-Häme, ES=Etelä-Savo, KaS=Kaakkois.Suomi, Ka=Kainuu, KS=Keski-Suomi, La=Lappi, Ou=Oulu, Po=Pohjanmaa, PH=PohjoisHäme, PK=Pohjois-Karjala, PS=Pohjois-Savo, RP=Rannikko-Pohjanmaa, Sa=Satakunta, Uu=Uuusimaa, VS=Varsinais-Suomi. Havaintoja yhteensä Metsäjänis Rusakko Orava Susi Kettu Supikoira Kärppä Lumikko Minkki Näätä Ahma Saukko Ilves Valkohäntäpeura Hirvi Metsäpeura Metsäkauris Metso Teeri Pyy Riekko 15 966 463 2 458 22 3 535 137 1 165 774 109 1 151 50 133 460 1 125 3 348 48 132 439 3 498 426 914 Metsäjäniksen, ketun, näädän, valkohäntäpeuran ja metsäkauriin jälki-indeksit 50 x 50 km:n ruuduittain talvella 2012. Pikkukartoissa on esitetty merkittävät muutokset edellistalvesta. Jälki-indeksi (Jälkiä/10 km/vrk) EH 9,03 2,94 1,99 ­ 3,20 0,28 1,55 1,34 0,07 1,75 ­ 0,14 0,92 10,37 4,69 ­ 0,02 0,35 8,68 0,92 ­ ES 12,94 0,35 2,61 ­ 2,87 0,44 0,47 0,56 0,10 1,35 0,02 0,10 0,31 0,02 4,31 ­ ­ 0,32 4,92 0,52 ­ KaS Jälki-indeksi 19,47 2,0 2,1 - 4,0 0,79 - 6,0 4,1 6,1 2,20 - 8,0 8,1 - Valkohäntäpeura Ka 20,69 ­ 2,46 0,10 2,64 0,00 1,75 1,36 0,32 0,64 KS 24,74 0,42 3,69 0,04 2,76 0,30 1,28 1,32 0,07 1,19 ­ 0,14 0,77 0,10 3,69 ­ ­ 0,77 3,74 0,90 0,30 La 10,13 0,04 2,61 ­ Ou 18,04 0,15 3,23 ­ kasvanut Po 12,92 0,33 3,52 ­ Jälkitiheys 4,84 pienentynyt yli 0,09 30 % PH 23,05 0,90 3,25 ­ 3,10 0,09 0,43 0,84 ­ 1,27 ­ 0,11 1,27 2,91 4,26 0,05 0,36 0,75 2,50 1,46 0,14 PK 17,46 0,15 1,16 0,01 0,86 0,08 0,19 0,36 0,27 0,92 0,14 0,13 0,92 0,01 3,73 ­ 0,03 0,48 7,73 0,82 0,27 PS 33,50 0,56 3,44 0,03 0,66 0,15 2,38 0,60 0,16 1,37 ­ 0,29 1,52 ­ 3,24 ­ 0,15 0,30 5,39 0,94 0,30 RP 12,89 ­ 2,68 ­ 6,73 0,26 0,15 0,00 0,15 1,34 ­ ­ 0,23 ­ 2,48 ­ ­ 0,00 2,33 2,92 ­ Sa 9,68 2,22 2,84 ­ 6,52 0,07 0,59 0,58 ­ 1,25 ­ 0,16 0,32 7,05 4,86 ­ 0,31 0,56 1,49 0,34 0,22 Uu 13,44 2,72 3,33 ­ 6,98 1,41 0,14 0,64 ­ 0,62 ­ 0,11 0,93 9,88 6,56 ­ 0,21 0,57 5,44 0,92 ­ VS 7,59 3,86 2,02 0,03 7,97 0,36 1,55 0,52 ­ 0,76 ­ ­ 1,50 31,59 7,07 ­ 2,59 0,31 0,83 0,72 ­ ­ 4,84 0,36 0,19 0,40 0,04 1,55 Jälkitiheys 5,96 3,63 0,01 30 % 0,13 yli 2,39 1,20 0,07 1,43 0,01 0,12 0,05 ­ 2,17 ­ 0,08 1,28 0,92 0,09 1,39 0,05 0,17 0,37 ­ 2,75 ­ Jälkitiheys kasvanut yli 30 % 1,57 0,54 0,09 0,49 0,04 0,26 0,19 0,29 4,25 1,34 Jälkitiheys pienentynyt yli 30 % Metsäkauris ­ 0,18 0,11 0,06 0,26 Jälki-indeksi 0,32 0,03 - 0,50 ­ 0,51 - 1,00 5,00 - 1,50 1,69 1,01 1,51 - 2,00 ­ 2,01 - ­ 0,06 0,68 2,88 1,13 ­ ­ 0,81 7,34 0,97 1,94 ­ 0,58 Lintuja/10 km 0,99 0,81 9,60 0,60 1,78 0,73 2,73 0,13 3,30 12,38 0,76 1,54 Metsästäjä l 3 l 2012 l 31
• 45 39 Anar SEITA TAKKI Kevyt takki retkeilyyn, metsästykseen ja ulkoiluun. Ohut, mutta kestävä kangas, on vettä hylkivää. Ventilointi selässä parantaa hengittävyyttä. Takissa tilavat taskut painonapeilla, vetoketjullinen rintatasku sekä kiinteä, kaulukseen piilotettava huppu pään suojaksi. 99 Wildgame MICRO 2 RED RIISTAKAMERA Pienikokoinen Micro 2 Red on helppokäyttöinen apuväline riistan tarkkailuun. Vedenkestävässä 2.0 megapikselin kuvakennolla varustetussa riistakamerassa on 12 metriin asti kantava infrapunasalama sekä 18 metriin asti ylettyvä liiketunnistin. Kameralla voi kuvata sekä stillvalokuvia että videoita - Paristot: 8 x AA (ei sisälly toimitukseen) - Tarkkuus: 2,0 mpix Anar SEITA HOUSUT Vettähylkivät, hengittävät housut ulkoiluun, metsästykseen ja retkeilyyn. Ohut, mutta kestävä ulkokangas, hylkii vettä eikä ole liian kuuma liikuvaan ulkoiluun. Housuissa painonapein varustettu reisitaskut molemmissa lahkeissa sekä vetoketjullinen avaintasku takapuolella sekä tarranauhalla kiristettävät lahkeen suut. Ohut verkkovuori parantaa hengittävyyttä ja lisää käyttömukavuutta. 6 90 Anar LUONDU LIPPALAKKI 59 Anar LUONDU PUKU Kaislakuviollinen lippalakki metsästäjälle ja kalastajalle. Täydentää erinomaisesti Luondu-asun kokonaisuutta. - Lisäerä saapuu kesäkuun alussa. Kaislakuviopuku runsailla taskutiloilla ja istuvalla leikkauksella. Puku on suunniteltu suomalaiselle metsästäjälle ja kalastajalle. Tiivis pintakangas on vettähylkivää. Puvussa runsaat säädöt jokaiseen malliin. Vetoketjukiinnitteisen hupun voit nopeasti irrottaa tai kiinnittää tilanteen mukaan. Uskomaton naamiointikyky ja edulliseen hintaan. - Lisäerä saapuu kesäkuun alussa Zamberlan VIOZ COGNAC METSÄSYSKENGÄT 169 9 Metsätysjalkine erikoistuetulla nilkkaosalla. Gore tex kalvo varmistaa veden pitävyyden ja vibram pohja pitää vaikeissakin maastoissa. Korkea kivirantti suojaa nahkapintaa kiviltä ja naarmuilta. Nyt erikoiserä huippu edullisesti. 90 190 Anar LUONDU T-PAITA Sordin Supreme PRO- X KUULOSUOJAIN Täydellinen naamiointi edellyttää täydellistä pukeutumista. kaislakuvio T-paita kaikille luontoihmisille. Lisäerä saapuu toukokuun alussa. Supreme Pro-X on kuulonsuojainten huippumalli, jossa yhdistyy optimaalinen suojaus ja haluttaessa voimakas vaimeiden äänien vahvistus. - Voimakas ympäristön äänien vahvistusteho ja luonnollinen äänentoisto ilman äänen huojuntaa tai pätkimistä - Noin 600 tunnin käyttöaika kahdella standardi AAA -paristolla - Automaattinen virrankatkaisu ja varoitusääni kun paristojen virta on ehtymässä - Vesitiivis elektroniikka ja paristokotelo - Irroitettava camo-kankainen sankapehmuste - Täysin vesitiivis elektroniikka, mikrofoni ja paristokotelo 99 Maastoteltta luontokuvaajille ja metsästäjille. Useita kuvaus/ampumaaukkoja. pohjankoko 152 x 152cm ja korkeus 170cm. Teltassa tilaa useammallekin henkilölle. Teltta toimitetaan selässä kannettavassa kuljetuspussissa. Telttoja tulossa lisää kesäkuun alussa HUNTER 152X152X170 CAMO NAAMIOTELTTA 3 90 MTM PATRUUNARASIA 222 rem 4 90 MTM HAULIKONPATRUUNALAATIKKO 16 90 29 Kätevä säilytysrasia kiväärinpatruunoille kaliibereissa 17 Fireball,17 / 221 / 222 Rem., 223 Rem. HP,17 MACH 4, 204 Ruger, 222 Rem. Mag., 300 Sherwood, 300 Whisper, 32 Ideal, 32 Win. S.L., 6mm-223 Rem., 6 x 47. Max. OAL= 2.49" - Vetoisuus 50 patruunaa. MTM 50 PATRUUNALAATIKKO Muovinen säilytysrasia kiväärinpatruunoille. Laatikkoon mahtuu 50 patruunaa kaliibereissa 243,308 win,6mm rem. Kestävä patruunalaatikko haulikonpatruunoille, supistimille ja muille asetarvikkeille. Laukkuun mahtuu 100kpl 12/70 tai 12/76 patruunaa, tai 50kpl 12/89 tai 10/89 patruunaa. Erilliset lokerot mahdollistavat patruunoiden säilytyksen kokojärjestyksessä. Muotoiltu kädensija helpottaa kuljetusta. Materiaali kestävää muovia. MTM ISO KANTOHIHNA PATRUUNALAATIKKO Erittäin käytännöllinen haulikonpatruunalaatikko, jossa 4 irroitettavaa patruunatelinettä, joihin mahtuu kerrallaan 25 patruunaa. Kätevä vyökiinnitys. Laatikossa tukeva kantohihna. Kestävä vaihtoehto minkä tahansa metsästys tai ampumatarvikkeiden säilytykseen
• Näitä riittää vain nopeimmille! 595 Remington 700 BDL custom deluxe Remington 700 Bdl kaliiberissa 300 win mag. - 24" piippu, kaiverrukset kehyksessä ja makasiinin pohjassa. - Avattava makasiini! 329 TOZ 78-04 PIENOISKIVÄÄRI PAKETTI 175 4 pkt TOZ pienoiskivääri irtolippailla. Mukaan kiikaritähtäin 4x32 ja Äänenvaimennin. Tarkka paketti metsästykseen ja rata-ammuntaan. Camo Big Cat 1250 4,5MM ILMAKIVÄÄRI Nyt 1000 kiekkopatruunaa GAMO- huippu hinta-laatusuhde! Kevennetty, polymeeripinnoitettu piippu ja synteettinen tukki. Mukana GAMO 4x32 -kiikari. Kaliberi 4,5mm luoti, uritettu ja rihlattu piippu, luodin lähtönopeus noin 320 m/s. Paketti sisältää Gamon 4 x 32 kiikaritähtäimen jalkoineen ja 50 kpl Raptor-luoteja. - Kaliberi: 4,5mm - Pituus: 110 cm - Paino: n. 2,8 kg - Tukki: Synteettinen - Lähtönopeus: 320 m/s - Lisäosat: Gamo 4 x 32 kiikari + jalat, 50 kpl Raptor luoteja 1990 4 pkt Remington 22LR THUNDERBOL PATRUUNA Remington thunderbolt 22 lr 500 kpl pienoiskiväärin patruuna. Lähtönopeus 380 m/S. 185 Armusa 24 g RATAPATRUUNAT 1000 kpl 215 Suositut ratapatruunat - Cal 12/70 - Trap 24 g - Skeet 24 g - Kaikissa vähintään 12mm messinkikanta, toimii paremmin myös puoliautomaatti aseissa. Armusa GOLD SERIAL RATAPATRUUNAT 1000 kpl 235 4 pkt Uudet Armusan ratapatruunat nyt myös Goldsarjaan. Tasalaatuinen ja nopea patruuna, jolla on tullut menestystä monissa sarjoissa. Vaihtoehtoiset patruunat Trap tai Skeet. - Lataus 24 g. Armusa GOLD SERIAL 28 g RATAPATRUUNAT 1000 kpl Goldsarjan ratapatruunat 28 gramman latauksella. Tasalaatuinen vaihtoehto sporting ammuntaan. MTM EZ-3 KIEKONHEITIN Saranallinen kiekonheitin. Tehoa kerralla enemmän. 9 90 8 50 MTM THROW II KIEKONHEITIN Helppo käyttöinen ja varmatoiminen kiekkolinko. Osta myös verkosta: www.karkkainen.com se edullisen ostamisen tavaratalo Kärkkäinen Ylivieska Ollilanojankatu 2, Ylivieska Kärkkäinen Oulu Alasintie 12, Limingantulli, Oulu Kärkkäinen Ii Infopiste 010 430 3820 Sorosentie 2, Ii Kärkkäinen Lahti Pasaasi 2, Renkomäki, Lahti Verkkokauppa osoitteessa: Keskus 010 430 3000 Keskus 010 430 3020 Keskus 010 430 3630 www.karkkainen.com
• Juha Tiainen ja Jukka Rintala Kulttuuriympäristön riistaseurannat: Peltokolmiot 2012 Peltokolmioiden jo 14-vuotinen aikasarja tarjoaa mielenkiintoista pohdittavaa. Onko ilveksellä kyntensä pelissä, kun metsäjänis ja kettu näyttävät vähenevän? Entä mikä on ilveksen ja runsaslumisten talvien merkitys pienten hirvieläinten yleisyyden kehityksessä? Kulunut talvi 2012 oli hyvin runsasluminen kuten kaksi edellistäkin. Lähes päivittäiset lumisateet aiheuttivat sen, että hyviä jälkilaskentapäiviä oli erittäin vähän. l Kuluneena talvena toteutettu kulttuuriympäristössä ­ peltojen, asutuksen ja metsän muodostamassa maisemamosaiikissa ­ tehtävä peltokolmiolaskenta oli neljästoista, sillä seuranta aloitettiin talvella 1999. Kolmioiden määrä jäi tänä vuonna 135:een (21.3. mennessä tulleet laskentapalautukset). Vaikeat laskentaolosuhteet olivat syynä aiempia vuosia vähäisempään laskentatulokseen. Talvi oli kolmannen kerran peräkkäin erityisen runsasluminen etenkin Etelä-Suomessa. Lunta satoi laskentakaudella lähes päivittäin. Kun laskenta tehdään 1­2 vrk lumisateen jälkeen, sopivia päiviä oli tammi- ja helmikuun aikana erittäin vähän. Ilmatieteen laitoksen kuukausikatsausten perusteella sellaisia oli kahden kuukauden aikana Helsingissä 9, Jokioisissa 14 ja Kauhavalla 13. Laskennoista tehtiin tammikuussa 33, helmikuun alkupuolella 19 ja loppupuolella 47 sekä maaliskuussa 36 (kuva 1). Laskettujen kolmioiden keskimää- Rusakon ja metsäjäniksen jäljet on yleensä helppo erottaa toisistaan, mutta joskus upottavassa lumessa jälkiä on seurattava jonkun matkaa, ennen kuin varpaiden asennon leveydestä saa varmuuden. 34 l Metsästäjä l 3 l 2012 Markku Jyrkkä
• Metsäjänis 1690 1.2 2.0 Lepus timidus Rusakko 4507 1.6 Lepus europaeus Orava 1726 Sciurus vulgaris Kettu 2880 Vulpes vulpes Supikoira 252 Nyctereutes procyonoides Fasaani 90 1.0 0.2 Korppi 215 3.0 Corvus corax Phasianus colchicus 1.4 3 4 0.0 1.0 1.0 0.4 Kärppä 139 5 Mustela erminea Lumikko 179 Mustela nivalis 0.4 Minkki 28 Neovison vison Näätä 71 1.2 Martes martes 1 2 Saukko 32 1.5 Lutra lutra Muutosindeksi 2.0 3 2.0 0.8 1.0 0.5 0.0 0.4 0.5 1 Ilves 66 Lynx lynx Kissa 189 Felis catus Vh-peura 1699 Odocoileus virginianus Kuusipeura 51 Dama dama Hirvi 479 Alces alces 0.0 1.5 2000 0.6 1.0 2008 2.5 2.0 2.5 20 1.5 Metsäkauris 955 Capreolus capreolus Metso 15 1.5 Tetrao urogallus Teeri 317 1.5 0.9 Tetrao tetrix 0.0 Etelä-Suomi Länsi-Suomi Koko alue Peltopyy 158 Perdix perdix 1.5 1.0 0.5 1.0 0 Pyy 129 Bonasa bonasia 6 8 0.6 2 4 0.5 0.5 0.3 2000 2008 2000 2008 2000 2008 2000 2008 0.0 1.0 2000 2.0 0.5 2008 Kuva 2 Peltokolmioilla laskettavien 15 nisäkäslajin ja viiden kanalintulajin sekä korpin jälkimäärien tai nähtyjen lintujen yksilömäärien vaihtelut vuosina 1999­2012 erikseen Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Kymen ja Etelä-Hämeen riistanhoitopiirien/alueiden muodostamassa Etelä-Suomessa sekä Satakunnan, Pohjanmaan, Pohjois-Hämeen ja Oulun riistanhoitopiirien/ alueiden muodostamassa Länsi-Suomessa. Vuoden 1999 kantoja merkitään luvulla 1. Vuosittaiset indeksiarvot kertovat, kuinka moninkertainen kanta on ollut suhteessa vuoteen 1999. Indeksit on laskettu vuosi × kolmio -matriisista käyttäen log-lineaarista mallinnusta, joka sallii katkoksien esiintymisen yksittäisten kolmioiden aikasarjoissa. Luku lajinimen jälkeen on havaittujen jälkien määrän vuosittainen keskiarvo. Kuva 1 Talven 2012 Lumen keskisyvyys kolmion kärjissä (cm) räinen lumensyvyys ei ollut erityisen suuri, se oli jopa 15 cm vähäisempi kuin edellisenä talvena, mutta kolmioiden välinen vaihtelu oli valtavaa (kuva 1). Helmi-maaliskuun vaihteessa joillakin lasketuilla kolmioilla lunta oli yli 70 cm, kun sitä oli vähimmillään alle 30 cm. Lunta oli paljon erityisesti Uudellamaalla, kaksin verroin normaaliin verrattuna. Laskentoihin saatiin maaliskuun alussa sentään helpotusta, sillä lämpötila nousi niin, että lumi alkoi kantaa. Kantohankien aikana oli kuitenkin vain muutama lumisateinen päivä, joiden jälkeen laskentoja pääsi tekemään. sipeuran, mäyrän ja piisamin jälkiä ei nyt havaittu ollenkaan. Kannanmuutosindekseissä ei tapahtunut mitään erityisen suuria muutoksia verrattuna edelliseen vuoteen (kuva 2). Neljäntoista vuoden aikasarjassa alkaa näkyä melko selviä suuntauksia. Vuosivaihtelut huomioon ottaen rusakon, oravan, kärpän, lumikon, näädän, saukon, valkohäntäpeuran ja peltokolmioiden laskentapäivämäärät ja kolmion kulmien keskimääräiset lumen syvyydet. Keskimääräinen laskentapäivä oli 16.2. (päivä 47) ja keskimääräinen lumen syvyys 37 cm. 80 70 60 50 40 30 20 10 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 Lumen syvyys cm Talven 2012 tulokset Taulukossa sivulla 36 on esitetty talven 2012 peltokolmioiden tulos. Yleisimpien lajien, rusakon, metsäjäniksen, oravan ja ketun jälkihavainnot olivat aiempien vuosien tapaan myös runsaimpia. Siellä, missä valkohäntäpeuroja ja metsäkauriita on ollut, on niiden jälkiä myös kirjattu paljon. Kuu- Päivämäärä (1 = 1.1., 32 = 1.2., 61 = 1.3.) Metsästäjä l 3 l 2012 l 35
• peltopyyn, ehkä korpinkin kannat ovat pysyneet samantasoisina koko jakson ajan. Samaa voidaan sanoa hirvestä, kun kahden ensimmäisen vuoden välinen, tietoisella verotuksella aikaan saatu pudotus eteläisessä Suomessa jätetään huomiotta. Aineiston valossa selvästi vähentyneitä lajeja ovat olleet metsäjänis, kettu, minkki, kuusipeura (jota ei koskaan ole kuitenkaan raportoitu kuin muutamilta yksittäisiltä kolmioilta) ja metsäkanalinnut sekä fasaani, joka vähentyi jakson alkupuolella selvästi, mutta on sitten ollut jokseenkin vakaa. Ilves on runsastunut selvästi lännessä, mistä se jakson alussa lähes puuttui, mutta myös etelässä. Supikoiran havaintomäärät ovat olleet jakson loppupuolella kaksinkertaisia alkupuoleen verrattuna, mutta ne eivät välttämättä kerro todellisesta runsastumisesta, koska talvella ulkoilevien yksilöiden määrä riippuu suuresti sääoloista. Kolmioita joilta laji havaittu Lukumäärä Metsäjänis Rusakko Jäniseläin1 Orava Susi Kettu Supikoira Kärppä Lumikko Minkki Näätä Saukko Ilves Kissa Valkohäntäpeura Hirvi Metsäkauris Metso Teeri Pyy Riekko Peltopyy Fasaani Kanahaukka Korppi 1 %-osuus lasketuista 76 84 9 83 1 93 28 26 33 4 21 8 20 28 47 39 37 5 16 22 1 7 11 3 19 Jälkien kokonaismäärä/ vrk (kaikki kolmiot) 530 1862 61 590 2 1181 159 61 137 10 42 14 51 86 639 251 448 7 61 49 5 61 31 4 66 Keskimääräinen jälkien lkm/10 km/vrk Kaikki kolmiot 6,5 23,0 0,7 7,3 0,0 14,6 2,0 0,7 1,7 0,1 0,5 0,2 0,6 1,1 7,9 3,1 5,5 0,1 0,8 0,6 0,1 0,7 0,4 0,0 0,8 Lajin kolmiot 8,7 27,2 8,4 8,8 3,3 15,7 7,0 2,9 5,1 2,6 2,4 2,0 3,2 3,8 16,9 7,9 14,9 1,6 4,9 2,7 3,8 10,1 3,4 1,7 4,2 102 114 12 112 1 125 38 35 45 6 29 11 27 38 63 53 50 7 21 30 2 10 15 4 26 Hirvieläinten ja ilveksen yleisyysmuutokset Jälkimäärät heijastelevat kantojen runsautta. Kuitenkin myös sää- ja erityisesti lumiolot vaikuttavat eläinten liikkuvuuteen ja siten jälkimääriin. Emme tiedä kuinka monet jäljet yksittäinen yksilö on jättänyt kolmioreiteille. Siksi kantojen kehitystä on hyvä tarkastella myös kolmiotasolla. Niiden kolmioiden osuus, joilla laji on havaittu, kertoo sen yleisyydestä. Koska ilveksen ja pienten hirvieläinten välinen suhde on erityisen kiinnostava, laskimme niiden ja hirven yleisyysindeksit kuvaan 3. Ilves on yleistynyt koko seurantajakson ajan, ja sitä tavataan nykyään suunnilleen joka viidennellä peltokolmiolla. Indeksin perusteella metsäkauris yleistyi aina vuoteen 2009 asti, mutta sen jälkeen on palattu hieman alemmalle tasolle. Valkohäntäpeuran yleisyysindeksi on ollut hiukan päälle 40 %, parhaimmillaan yli 50:kin, mutta 2010­2011 alhaisempi. Hirviä on ta- Lajilleen määrittämätön rusakko tai metsäjänis. Talven 2011 peltokolmiolaskennan tulokset 19 nisäkäs- ja seitsemästä lintulajista. Tulokset perustuvat 135 kolmion aineistoon. Keskimääräinen lumijälkien lukumäärä/10 km/vrk on laskettu erikseen kaikille tutkituille kolmioille sekä niille kolmioille, joilta lajia on tavattu (lajin kolmiot). Laskennat tehtiin keskimäärin 1,6 vrk lumisateen jälkeen. Nähdyt linnut käsiteltiin siten, että havaintojen kertymävuorokausia on yksi. Kuva 3 Hirvieläinten ja ilveksen yleisyys lajin kolmioiden prosenttiosuutena kaikista lasketuista peltokolmioista. Yleisyys 60 50 40 30 20 10 0 Valkohäntäpeura Hirvi Metsäkauris Ilves 2000 2002 2004 2006 2008 2010 2012 vattu melko tasaisesti 40 prosentilla kolmioista lukuun ottamatta muutamaa heikompaa välivuotta. Ilves syö metsäkauriita ja valkohäntäpeuroja, joten kysymys kuuluu: rajoittaako ilves niiden kannan vahvuutta? Tällaista johtopäätöstä emme esittämämme aineiston valossa ole valmiit tekemään, sillä juuri kolme viimeistä vuotta ovat olleet myös ne erityisen lumiset, ja syvä lumi hankaloittaa etenkin kauriiden liikkumista ja talvesta selviytymistä. Paikallisesti ilves epäilemättä voi verottaa kauris- ja peurakantaa melkoisesti, mutta se aiheuttaa myös hajautumista pienempiin laumoihin ja laajemmalle alueelle. Ilveskanta ei tietenkään ole niin runsas, että se uhkaisi pienten hirvieläinten olemassaoloa, mutta ilman muuta ilvekset lisäävät kuolleisuutta siten, että se joudutaan ottamaan huomioon metsästysverotusta suunniteltaessa. Samoin jos ruokintapaikkoja perustetaan kannanhoitotoimena, niitä olisi hyvä olla useampia toistensa läheisyydessä. Sil- loin ilvekset eivät voi käyttää niitä täysimääräisesti hyväkseen, ja kauriilla ja peuroilla on mahdollisuus vältellä saalistajaa ja silti saada riittämiin ravintoa. Mikä selittää kannanmuutoksia? Pelkän seuranta-aineiston perusteella kannanmuutosten syihin ei päästä kiinni. Rinnalle tarvitaan muita aineistoja, joiden avulla eri tekijöiden merkitystä voidaan analysoida. Viime kädessä tarvittaisiin yksityiskohtaista tietoa syntyvyydestä ja kuolevuudesta sekä kannan ikä- ja sukupuolirakenteesta. Seurannoissa havaittavat kannanmuutokset paljastavat, mihin tutkimusta tulisi suunnata. Esimerkiksi onko ilveksellä merkitystä ketun ja metsäjäniksen kannankehityksessä? Kannanmuutokset kertovat joka tapauksessa syntyvyyden ja kuolevuuden välisen suhteen muutoksesta. Joidenkin lajien kohdalla myös metsästyskuolevuudella on merkitystä. Seurantatulokset antavat yhden lisälähtökohdan verotusta suunniteltaessa. l 36 l Metsästäjä l 3 l 2012
• Metsästäjä l 3 l 2012 l 37
• Mikael Wikström, Jaana Kekkonen ja Jon Brommer, VH-DNA-työryhmän jäsenet Suomen valkohäntäpeurakanta ­ geneettisesti hauras? Suomen valkohäntäpeurakanta on jo kehittynyt varsin merkittäväksi riistavaraksi. Mutta kuinka herkkä tämä vara on, kun otetaan huomioon, että se periytyy äärettömän pienestä geneettisestä aineistosta? Muun muassa tätä selvittää tällä hetkellä työryhmä, joka tutkii valkohäntäpeurakannan genetiikkaa. l Valkohäntäpeura tuotiin Suomeen vuonna 1934 Yhdysvaltoihin siirtyneiden suomalaisten antamana lahjana. Maastamuuttajat olivat oppineet tuntemaan mielenkiintoisen riistalajin ja halusivat lahjoittaa kotimaalleen uuden riistavaran. Tuolloin Suomessa oli nimittäin varsin vähän hirvieläimiä 38 l Metsästäjä l 3 l 2012 metsäkauriin kuoltua sukupuuttoon ja metsäpeuran koettua melkein saman kohtalon. Myös hirvikanta oli kooltaan varsin vaatimaton. Alussa vain muutama yksilö Minnesotan osavaltiossa Yhdysvalloissa lähellä Virginian kaupunkia otettiin kiinni yhteensä 13 valkohäntäpeuran vasaa. Näistä valittiin seitsemän vahvinta yksilöä kuljetettavaksi Suomeen laivalla. Kuljetuksen aikana kuoli kaksi vasaa, joten perille Vesilahden kuntaan Laukon kartanon maille valmiiksi rakennettuun aitaukseen pääsi yksi urosvasa ja neljä naarasvasaa. Tässä aitauksessa valkohännät saivat sitten olla alkuajan. Laukkoon tulleista eläimistä yksi naaraista vahingoittui aitauksessa, joten vielä sekin oli tapettava. Kun eläimet sitten vuonna 1938 päästettiin luontoon aitauksesta, muodostui Suomen valkohäntäpeurapopulaatio ainoastaan yhdestä valkohäntäpeurauroksesta, kolmesta naaraasta ja kahdesta urosvasasta. Uudet istuttamisyritykset epäonnistuivat Koska Suomen valkohäntäpeurakannan lähtöyksilöiden lukumäärä jäi näin pieneksi, ryhdyttiin toimenpiteisiin, jotta populaatioon saataisiin enemmän "uutta verta". Vuonna 1937 toimitettiin
• neljä valkohäntäpeuravasaa Helsingin Korkeasaaren eläintarhaan, mutta niiden kerrotaan kuolleen jo ennen kuin ne saivat yhteyden luonnossa elävään populaatioon. Vuonna 1948 Minnesotasta Laukkoon tuli kolme uutta valkohäntäpeuran urosvasaa ja kolme uutta naarasvasaa. Kahden urosvasan kuoltua aitauksessa päästettiin vuonna 1949 jäljellä oleva uros ja kolme naarasta vapaiksi luontoon. Näiden kaikkien neljän vasan kerrotaan kuitenkin kuolleen, mahdollisesti jo seuraavan talven aikana. Vaikka uusia eläimiä yritettiinkin useamman kerran tuoda leveämmän geneettisen materiaalin aikaansaamiseksi, saattaa olla, että Suomen valkohäntäpeurapopulaatio perustuu vain yhteen ainoaan uroseläimeen ja kolmeen naaraseläimeen. On selvää, että sisäsiitoksen vuoksi riski populaation heikkoudelle on tällaisessa tapauksessa suuri. Yleensähän populaation geneettistä moninaisuutta pidetään edellytyksenä sille, että se selviää elinympäristönsä muutoksista. Uusien eläinten tuominen Amerikasta geneettisen variaation lisäämiseksi on tuskin enää ajateltavissa, koska siihen liittyy myös uusien sairauksien tuomisen riski. Sitä paitsi Suomen tämän päivän valkohäntäpeurakanta on niin suuri, että nykyisen populaation genetiikan muutoksen aikaansaaminen vaatisi epärealistisen suuren määrän Amerikan valkohäntäpeurojen tuomista. Suomen tämänpäiväinen valkohäntäpeurapopulaatio on siis se, jonka kanssa meidän tulee elää tulevaisuudessa. Valkohäntäpeurakantamme voidaan nähdä ikään kuin saarella elävänä kantana, jolla ei ole mahdollisuutta saada lisää uutta geneettistä materiaalia emäpopulaatioltaan toiselta puolelta Atlanttia. Samalla voidaan kuitenkin todeta merkittävän valinnan tapahtuneen, kun neljä vahvinta valkohäntäpeuraa eri tavoin eroteltiin niistä 13 valkohännästä, jotka oli otettu kiinni Minnesotassa. Näiden neljän vahvan, kärsivällisen ja terveen valkohäntäpeuran perintötekijät periytyivät nykyiseen valkohäntäpeurakantaamme. kaadettujen peurojen lihamäärän on arvioitu olevan noin 1,2 miljoonaa kiloa ja se on arvoltaan lähes 6 miljoonaa euroa. Siitä huolimatta, että ei-alkuperäisiä lajeja pidetään usein ei-toivottuina ja niillä on näin ollen hyvin alhainen status, valkohäntäpeura on saanut selvästi paremman aseman Suomen eläimistössä. Päinvastoin kuin useimpia muita Suomessa esiintyviä vierasperäisiä lajeja, valkohäntää ei katsota haitalliseksi vieraslajiksi maa- ja metsätalousministeriön esityksessä "Ehdotus kansalliseksi vieraslajistrategiaksi". Valkohäntäpeura on varsin suuri luonnonvara, joten sitä on hoidettava huolella. Tutkimusprojekti käynnistetty Mutta kuinka herkkä tämä luonnonvara käytännössä on, kun otetaan huomioon sen historia Suomessa? Suomalaisen valkohäntäpeuran genetiikan selvittämiseksi käynnistettiin vuonna 2009 monivuotinen projekti nimeltään "VH-DNA" (ValkoHäntä-DNA). Työryhmä, johon kuuluvat Mikael Wikström, Jon Brommer ja Jaana Kekkonen, aloitti selvitystyön keräämällä kaadetuista valkohäntäpeuroista koepaloja, eristämällä näistä DNA:n sekä analysoimalla tulokset. Läntisen Uudenmaan kymmenkunnan metsästysseurueen avulla kerättiin metsästysvuonna 2009­2010 73 koepalaa ja metsästysvuonna 2010­2011 99 koepalaa. Metsästysvuoden 2011­ 2012 tavoitteena oli saada noin 100­ 150 koepalaa samalta alueelta. Tarkoituksena on muun muassa kartoittaa geneettisen vaihtelun laajuutta. Kuinka paljon pienempi on todellinen geneettinen vaihtelu Suomessa verrattuna Yhdysvaltojen alkuperäiseen populaatioon? Mielenkiintoisia kysymyksiä ovat myös tehokkaan populaation koko, mahdollisten kielteisten vaikutusten esiintyminen rajoitetun geneettisen vaihtelun vuoksi sekä se, miten vähäisestä eläinmäärästä suomalainen valkohäntäpeurakantamme itse asiassa polveutuu. Geneettinen vaihtelu pienempi kuin Yhdysvalloissa Kerättyjen koepalojen analysointi on suoritettu Helsingin yliopiston MESlaboratoriossa (Molecular Ecology and Valkohäntäpeura on kehittynyt Lounais-Suomen ylivoimaisesti tärkeimmäksi riistalajiksi. Valkohäntäpeuroja kaadetaan siellä 2,5 kertaa enemmän kuin hirviä. Huolimatta valkohäntäpeuran asemasta riistana tietomme lajista Suomessa ovat vielä varsin vähäisiä. Tärkeä luonnonvara Suomen tämänhetkisen valkohäntäpeurapopulaation talvikannan kooksi on arvioitu noin 40 000 eläintä. Valkohäntäpeura muodostaa Suomen toiseksi tärkeimmän riistalajin, ja niitä kaadetaan vuosittain noin 25 000 eläintä. Valkohäntäpeuran metsästyksellä on merkittävä virkistysarvo. Vuosittain Metsästäjä l 3 l 2012 l 39
• Systematics Laboratory). Kudosnäytteistä eristettiin DNA, josta monistettiin tiettyjä yksilöiden välillä vaihtelevia geenialueita. Vertaamalla yksilöiden ja kokonaisten populaatioiden geenien lokuksia saadaan tietoa lajin geneettisestä monimuotoisuudesta ja sen sisäisestä geneettisestä rakenteesta. Kun verrataan tämän tutkimuksen tuloksia vuonna 2002 Yhdysvaltojen Oklahomassa tehdyn tutkimuksen tuloksiin, nähdään, että Suomen valkohäntäpeurapopulaation geneettinen vaihtelu on pienempi kuin vastaava vaihtelu alkuperäismaassa. Tämä on varsin odotettu tulos suomalaisen valkohäntäpeurakannan alkuperä huomioiden. Suomalaisilla valkohäntäpeuroilla oli keskimäärin 5,2 kappaletta erilaisia alleeleja eli geenin vaihtoehtoisia muotoja, mikä on 3,7 kappaletta vähemmän kuin Yhdysvalloissa. Odotettu heterotsygoottisuus (kaksi erilaista alleelia samasta geenistä) oli 0,68 ja se on 0,06 pienempi kuin Yhdysvalloissa. Läntisellä Uudellamaalla tutkittujen valkohäntäpeurojen geneettinen vaihtelu oli siis 8 prosenttia pienempi kuin Yhdysvalloissa, jos katsotaan heterotsygoottisuutta ja 42 prosenttia pienempi, kun lasketaan alleeleja. Filosofian tohtori Jaana Kekkonen eristää DNA:ta koepaloista Helsingin yliopiston Viikin Hämmästyttävän laaja vaihtelu Merkille pantavaa on kuitenkin se, ettei geneettinen monimuotoisuus Suomen valkohäntäpeurojen keskuudessa emoeläinten vähäisyydestä huolimatta ole vähentynyt hälyttävälle tasolle. Lajinahan valkohäntäpeura on moneen muuhun hirvieläinlajiin verrattuna yleisesti tunnettu suuresta geneettisestä monimuotoisuudestaan. Nähtävästi juuri tästä syystä valkohäntäpeuran geneettinen vaihtelu on pysynyt kohtuullisella tasolla myös Suomessa, vaikka populaatio lähtikin liikkeelle vain muutamasta eläimestä. Myös populaation nopea kasvu lyhyine sukupolvenväleineen ja korkeine vasantuottoineen on saattanut myötävaikuttaa suhteelliseen korkeaan geneettiseen vaihteluun Suomessa. laboratoriossa. Saattaa olla, että Suomen valkohäntäpeurapopulaatio perustuu vain yhteen ainoaan urokseen ja kolmeen naaraaseen. 40 l Metsästäjä l 3 l 2012 Valkohäntäpeurojenhan oli mahdollista levittäytyä rajattomasti niille sopivaan elinympäristöön. Jo vuonna 1948 arvioitiin kannan kasvaneen noin sadan eläimen kokoiseksi. Tämä tarkoittaa peräti 160 prosentin kasvunopeutta sukupolvea kohti ensimmäisten vuosien aikana, kun oletetaan sukupolvien välillä olevan kaksi vuotta. Myös kiinniottamiset ja luontoon päästämiset muualla Suomessa myötävaikuttivat populaation nopeaan kasvamiseen. Koska populaatio kasvoi nopeasti heti sen Suomeen tuomisen jälkeen, vältyttiin näin laajemmalta geneettisen vaihtelun menettämiseltä. Mitä suurempi populaatio, sitä pienempi on riski, että siinä esiintyy yksilöitä, jotka parittelevat sukulaistensa kanssa. Parittelu tapahtuu silloin enemmän satunnaisesti, mistä seuraa, että geneettisen vaihtelun menetys sisäsiitoksen seurauksena vähenee. Tulevaisuuden kysymyksiä Tutkimusprojekti on jo tuottanut jonkin verran mielenkiintoista tietoa läntisen Uudenmaan valkohäntäpeurakannasta, mutta varsin moni kysymys odottaa vielä vastaustaan. Olisi mielenkiintoista tietää muun muassa se, miten tasarakenteinen Suomen valkohäntäpeurakanta on vai esiintyykö eri puolilla maata paikallisia erityispiirteitä. Vuosina 1962­1974 otettiin kiinni yli sata valkohäntäpeuraa Laukon seudulla ja ne siirrettiin muihin osiin Suomea tarkoituksena nopeuttaa lajin leviämistä. Voi siis hyvinkin olla, että monella suunnalla on syntynyt erillisiä paikallisia populaatioita ennen kuin valkohännät myöhemmin täyttivät nykyisen leviämisalueensa "tyhjiöitä". On siis mahdollista, että esimerkiksi Savon, Pohjanmaan ja Uudenmaan valkohäntäpeurojen välillä esiintyy eroja perintötekijöissä. Tärkeä tulevaisuudessa tarkemmin tarkasteltava geneettinen näkökohta on lisäksi suomalaisen valkohäntäpeuran MHC:n vaihtelut (Major Histocompatability Complex). MHC:llä on keskeinen tehtävä eläinten immuunijärjestelmässä. MHC:n geneettistä vaihtelua tarvitaan, jotta populaatio pystyisi vastustamaan uusia tulevaisuudessa mahdollisesti esiintyviä sairauksia. Olisi myös mielenkiintoista oppia
• Teksti ja kuvat: Mikael Wikström ymmärtämään sitä, mitä ovat ne tekijät, jotka ohjaavat valkohäntäpeurojen ruumiin kehitystä ja tuottavuutta. On tunnettua, että samanikäisillä uroseläimillä, joilla ravinnonsaanti on ollut täysin samanlaista, sarvet voivat kuitenkin olla hyvin erikokoiset. Ilmiö johtunee geneettisistä tekijöistä, mutta miten? Ensimmäinen kysymys, johon on saatu vastaus, on se, että valkohäntäpeurakannallamme on historiastaan huolimatta suhteellisen suuri geneettinen vaihtelu. Tämä on tietysti hyvin myönteinen uutinen. Erityisesti sitä taustaa vasten, että monen muun lajin tilannetta kuvataan huolestuttavaksi tai hälyttäväksi silloin, kun niiden populaatioita on luonnehdittu liian pieniksi. l Sorkkaeläinkannat tarvitsevat apua ­ metsästäjät tekevät parhaansa Valkohäntäpeuran geneettisen koostumuksen kartoittamiseen tarvitaan äärettömän vähäinen määrä kudosta. Läntisen Uudenmaan metsästäjät ovat tähän mennessä keränneet 172 koepalaa kaadetuista valkohäntäpeuroista. Sorkkaeläinten tilanne Länsi-Uudellamaalla on heikentynyt huomattavasti. Tämä koskee hirviä, valkohäntäpeuroja ja metsäkauriita. Ongelmat näkyvät sekä kantojen määrässä että laadussa. Keskustellakseen toimenpiteistä ongelmien ratkaisemiseksi suuri joukko metsästäjiä kokoontui seminaariin maaliskuussa. LänsiUudenmaan metsästäjät hakevat nyt yhteistä linjaa, jonka tavoitteena on saada sorkkaeläinkannat voimaan jälleen hyvin. L l Länsi-Uudenmaan sorkkaeläinkannoissa on tapahtunut suuria muutoksia 2000-luvulla. Metsäkauriiden määrä on laskenut niin paljon, että yleisesti katsoen metsästystä ei voi enää harjoittaa kestävän käytön periaatteiden mukaisesti. Myös hirvi- ja valkohäntäpeurakantojen tiheydet ovat harventuneet. Kantojen rakennekin on heikentynyt. Länsi-Uudellamaalla syntyy yhä vähemmän hirvenvasoja. Kymmenen vuoden aikana lehmien tuottavuus on laskenut lähes 30 prosentilla. Sonnipula ja huono tuottavuus 2000-luvun alussa Länsi-Uudenmaan hirvikanta oli hyvin tasapainossa, mutta viime vuosien aikana kanta on muuttunut voimakkaasti lehmävaltaisemmaksi. Vuonna 2011 sukupuolijakauma oli jopa 1,9 lehmää per sonni, eli sonneista on pulaa. Samaan aikaan kannan tuottavuus on laskenut merkittävästi. 2000-luvun Metsästäjä l 3 l 2012 l 41
• Vasojen koko on pienentynyt. Tällä Stig-Henrik Wikströmin Tenholassa syksyllä 2011 kaatamalla vasalla oli teurastuspainoa vain 47 kg. alussa naaraiden tuottokyky oli lähes 1 vasa per lehmä, mutta vuonna 2011 enää vain 0,7 vasaa per lehmä. Vasojen kokokin on pienentynyt. Nykyään teurastetaan usein vasoja, joiden teuraspaino on vain 40­50 kiloa. Lehmien tuottavuuteen vaikuttaa muun muassa kannan sukupuolijakauma sekä sen ikäjakauma. Heikentyneen tuottokyvyn lisäksi myös hirvien vaelluskäyttäytymisen edellytykset ovat muuttuneet kielteiseen suuntaan. Uudenmaan läntisellä rannikkoalueella oli aikoinaan merkittävä muuttovoitto, kun hirviä tuli lisää noin 25 prosenttia vuodessa. Kun Helsingin ja Turun välinen moottoritie valmistui, hirvien mahdollisuudet vaeltaa rannikolle vähenivät. kä hirvet kaadetaan. Mahdolliset virheet verotuksessa eivät enää korjaudu itsestään kuten aikaisemmin. Jokainen kaadettu hirvi ja jokainen hirvi, joka saa jatkaa elämäänsä, vaikuttaa tulevaisuuden hirvikantaan. Vaikka valkohäntäpeurasta ei olekaan saatavilla vastaavia lukuja kuin hirvestä, on selvää, ettei valkohäntäpeurakannankaan rakenne ole normaali. Kannassa on vain vähän täysikasvuisia uroksia. Valkohäntäuros on täysikasvuinen noin kuuden vuoden iässä ja naaras noin kolmen vuoden iässä. Syy sorkkaeläinkantojen huonoon laatuun on aikaisempien vuosien verotus. Monen vuoden aikana on ammuttu liian monta eläintä ja erityisesti liian monta urosta. artikkelin kirjoittaja ja Fredrik von Limburg Stirum käynnistivät hankkeen nimeltä Klöv 2020/Sorkka 2020 kesällä 2009. Ajatus on luoda yhteistyötä metsästysseurueiden ja riistanhoitoyhdistysten kesken, jotta voisimme yhdessä parantaa sorkkaeläinkantojen hyvinvointia läntisellä Uudellamaalla vuoteen 2020 mennessä. Riistaeläimet liikkuvat niin laajoilla alueilla, ettei yksittäisillä metsästysseuroilla tai riistanhoitoyhdistyksillä ole mahdollisuuksia hoitaa valkohäntä- tai hirvikantaa yksin. Yhteistyö on siis edellytys onnistumiselle ja yhteisiä verotusperiaatteita tarvitaan. Metsästäjät hyvin kiinnostuneita Ongelmien esille nostamiseksi ja tilanteesta tiedottamiseksi vuodesta 2010 lähtien on järjestetty kolme sorkkaeläinseminaaria ja lähes parikymmentä erillistä luentoa. Viimeisin seminaari järjestettiin Karjaalla maaliskuussa. Kuten aikaisemmat, tämäkin seminaari keräsi suuren joukon kiinnostuneita, eli yli 200 henkeä Ruotsista ja Suomesta tuli paikalle. Seminaarin puheenjohtajaksi kutsuttiin Otto von Frenckell, joka toimi Uudenmaan riistanhoitopiirin puheenjohtajana monta vuotta. Fredrik von Limburg Stirum toivotti toisena isäntänä osallistujat tervetulleiksi, minkä jälkeen Jonas Malmsten Ruotsista jatkoi. Malmsten toimii tutkijana Statens Veterinärmedicinska Anstaltissa (vastaa Suomen Eviraa), ja oli kutsuttu paikalle puhumaan hirven biologiasta ja siitä, miten hirvikanta reagoi erilaisiin hoitomenetelmiin. Johan Truvé, joka tekee työtä Svensk Naturförvaltning Ab:lle Ruotsissa, kuvaili erilaisia laskentamenetelmiä ja miten niitä voi hyödyntää käytännön kannanhoidossa. Valkohäntäpeuraan liittyvistä kysymyksistä, kannan populaatiodynamiikasta ja erilaisista hoitomenetelmistä puhui allekirjoittanut, joka myös selitti miten Länsi-Uudenmaan hirvi-, valkohäntäpeura-, metsäkauris- ja kuusipeurakannat ovat kehittyneet. Maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosaston Christian Krogell lopetti seminaarin tiivistämällä päivän sanomaa ja kannustamalla Sorkka 2020 -hanketta. Jokaisella yksilöllä on merkitystä Koska hirvikannan tuottokyky ja hirvien vaellusmahdollisuudet ovat heikentyneet, on nykyään erittäin suuri merkitys sillä, montako hirveä ja mit- Sorkka 2020 Kielteisten trendien murtamiseksi ja luonnonmukaisempien sorkkaeläinkantojen jälleenrakentamiseksi tämän Yhteiset tavoitteet ja periaatteet Uudenmaan läntisten rannikkoalueen riistanhoitoyhdistysten edustajat ovat kokoontuneet ennen metsästyskausia rakentamaan yhteistyötä, niin tänäkin vuonna. Hankoniemen, Inkoo-Snappertunan, Karjaan, Kirkkonummen, Pohjan, Siuntion, Tammisaaren ja Ten42 l Metsästäjä l 3 l 2012
• Hirven vasatuotto 100 95 Vasoja / 100 lehmää 80 75 70 65 60 Hirvilehmien tuottokyky Uudenmaan läntisellä rannikolla. Kannassa oli vain 0,7 vasaa per lehmä vuonna 2011. Lähde: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Hirven sukupuolijakauma 2,2 2,0 Tämä on nykyään iso 1½-vuotias sonni läntisellä Uudellamaalla. Jotkut 1½-vuotiaat sonnit kantavat vain pieniä tappeja. Lehmiä / sonni 1,8 1,6 holan riistanhoitoyhdistykset ovat laatineet yhteiset tavoitteet ja verotusperiaatteet noin 160 000 hehtaarin suuruiselle alueelle. Hirvikannan koko on katsottu sopivaksi, kun se yleisesti ottaen pidetään entisellä tasollaan. Tavoite sukupuolijakaumalle on tasapainottaa rakenne pitkällä tähtäimellä niin, että kannassa on noin 1 lehmä per sonni. Ikäjakauma on sopiva, kun talvikannassa on noin 20 prosenttia vasoja. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi sonnien verotuspainetta vähennetään samalla, kun vasojen verotuspainetta lisätään jonkun verran. On erittäin tärkeää, ettei kaadettavien lehmien määrää kasvateta mahdollisesti ampumattomien sonnien sijasta, vaan kaadetaan vähän enemmän vasoja. Kaadettujen hirvien määrä on sopiva, jos talvikantaan jätetään reilut kaksi kertaa enemmän hirviä kuin on tarkoitus kaataa seuraavana metsästyskautena. Pedot pitää huomioida Valkohäntäpeuran osalta tavoite on turvata metsästyskelpoinen kanta sekä parantaa kannan laatua. Talvikannan pitäisi olla sellainen, että se kestää sekä petojen että metsästäjien verotusta. Petojen vaikutus kantaan on paikoitellen kasvanut erittäin suureksi. On siis erittäin tärkeää, että tämä huomioidaan metsästäjien verotuksessa. Jos kanta harvenee liikaa, on olemassa riski, että sitä ei enää pystytä kasvattamaan vähentämällä metsästystä. Tätähän on jo tapahtunut metsäkauriille. Talvikannassa pitäisi olla suunnilleen saman verran uroksia kuin naaraita, ja vasojen osuus talvikannasta pitäisi olla noin 20­30 prosenttia. Tämä tarkoittaa valkohäntäpeurakannan keski-iän nostamista ja sukupuolijakauman tasapainottamista. Suuremman määrän uroksia sallitaan saavuttaa täysikasvuisuus ja -ikäisyys. Täysikasvuisten urosten riittävä määrä kannassa on edellytys luonnolliselle kiimakäyttäytymiselle ja luonnonvalinnalle. Kaadettujen valkohäntien määrä on sopiva, jos talvikantaan jätetään noin kaksi kertaa enemmän eläimiä kuin mitä on tarkoitus ampua seuraavalla kaudella. Jos alueella on suurpetoja, talvikannassa on oltava noin 3­5 kertaa enemmän valkohäntiä kuin mitä metsästäjät voivat kaataa. Näitä periaatteita on sovellettu parin vuoden ajan, ja viime metsästyskauden tulosten mukaan erittäin monet Länsi- 1,4 1,2 1,0 Hirvikannan sukupuolijakauma on vinoutunut reilusti Uudenmaan läntisellä rannikolla 2000-luvulla. Lähde: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Uudenmaan metsästysseurat tekevät innokasta työtä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Kun vuoteen 2020 on vielä kahdeksan vuotta aikaa, tilanne näyttää erittäin lupaavalta lopullisia tavoitteita ajatellen. l Täysikasvuisten urosten riittävä määrä kannassa on edellytys luonnolliselle kiimakäyttäytymiselle ja luonnonvalinnalle. Metsästäjä l 3 l 2012 l 43 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11
• Lähettäjä Kolliluku yht. ........................... kpl Pohjoisranta 22 C 00170 Helsinki, Puh.22 POHJOISRANTA 09-135 1358, www.finnenterprise.fi Postienn. Jälkivaat. ...................................... SAMPO IBAN FI80 8000 1101 2211 18 00170 HELSINKI G H O F KRIE PUH. 09-135 4455, 135 1358 Lähetysasema H E LTILAISUUS SINKI LINJA-AUTOKULJETUS MESSUALUEELTA AMPUMARADALLE 10 KIEKKOA & PANOKSET EUR. K-80 SPORTING F Vastaanottaja 6 Lähempi osoite K-80 TULOS Määräasema SÄILYTÄ TULOSKORTTISI AMMUNTAA VARTEN Lähettäjä Untitled-1 Kolliluku yht. ........................... kpl 1 19.4.2012 14:19:45 Postienn. Jälkivaat. ...................................... SAMPO POHJOISRANTA 22 00170 HELSINKI PUH. 09-135 4455, 135 1358 Lähetysasema
• HUOMIO! Ainoa metsästyskäyttöön tarkoitettu yhdistetty kiikari ­ ja punapistetähtäin 1-8 ­ kertaisella suurennuksella Zenith 1-8 x 24 Lähettäjä Kolliluku yht. ........................... kpl Postienn. Koe ainutlaatuinen Jälkivaat. ...................................... Lähetysasema Vertaansa vailla oleve 8-kertainen suurennus tekee uudesta Zenith 1-8 x 24 ­ tähtäimestä erinomaisen työkalun SAMPO POHJOISRANTA 22 00170 HELSINKI elämys09-135 4455, 135 ajojahdissasi seuraavassa 1358 PUH. IBAN FI80 8000 1101 2211 18 jokaiselle metsästäjälle. Oli kyseH E L S I N Ktai kyttäysjahdista. Kiitos FlashDot-teknologian voidaan kevyttä ajometsästyksestä I Vastaanottaja kiikaritähtäintä, runkoputken ø 30 mm, käyttää CC-asennossa 1,0-kertaisella suurennuksella punapistetähtäimenä ilman parallaksivirheitä. Laajan näkökentän (36 m / 100 m), suurennettaessa muuttumattomana pysyvän 2. kuvatason ristikon ja hyvän valonläpäisykykynsä ansiosa se sopii sekä torniin että liikkuvan riistan ampumiseen. Lähempi osoite Määräasema www.finnenterprise.fi Lähettäjä Kolliluku yht. ........................... kpl Postienn. Jälkivaat. ...................................... SAMPO POHJOISRANTA 22 00170 HELSINKI PUH. 09-135 4455, 135 1358 Lähetysasema
• Marko Svensberg, erikoissuunnittelija, Suomen riistakeskus Metsäkanalinnut hyötyvät vaihettumisvyöhykkeiden hoidosta Metsästäjien, metsäammattilaisten ja metsänomistajien kiinnostusta luonnonhoitoon halutaan lisätä. Suomen riistakeskuksen vetämän Riistaa reunoilta -hankkeen tavoitteena on kehittää metsien vaihettumisvyöhykkeiden metsänhoitoa riistaeläinten elinoloja paremmin huomioivaksi. Metsä- ja suoelinympäristöjen reuna-alueet eli vaihettumisvyöhykkeet ovat metsäkanalintujen tärkeimpiä elinympäristöjä ja tärkeitä myös monille muille riistalajeille. l Riistaa reunoilta -hankkeella pyritään lisäämään metsästäjien luonnonhoitointoa sekä lisäämään metsästäjien, metsänomistajien ja metsätalouden eri organisaatioiden omaehtoista kiinnostusta ja osaamista hoitaa vaihettumisvyöhykkeitä nykyistä paremmin. Vaihettumisvyöhykkeellä tarkoitetaan kahden erilaisen ekosysteemin reuna- eli vaihettumisvyöhykettä, jossa on molempien alueiden piirteitä. Vaihettumisvyöhykkeet ovat pääsääntöisesti monimuotoisempia alueita kuin niihin rajautuvat ekosysteemit, koska niiden kasvi- ja eläinlajisto rakentuu molempien ekosysteemien lajeista. Vaihettumisvyöhykkeitä ovat esimerkiksi metsään rajautuvien avosoiden laiteet sekä metsiin rajautuvat peltojen ja vesistöjen reunavyöhykkeet. Vaihettumisvyöhykkeillä on tärkeä merkitys luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisessä, mutta niiden luonnonhoidosta ei ole olemassa valtakunnallista kokonaiskuvaa. Eräiden arvioiden mukaan alkuperäisistä vaihettumisvyöhykkeistä olisi jäljellä vain noin 10 prosenttia. ti erilaisia näkemyksiä siitä, mitä vaihettumisvyöhykkeiden luonnonhoidon eteenpäin viemisessä pitäisi huomioida. ­ Huomasimme, että riistan elinympäristöjen turvaamisella edistetään luonnon monimuotoisuutta ja esimerkiksi vesiensuojelukysymyksiä. Myös metsänomistajien erilaiset arvot on otettava huomioon talousmetsien luonnonhoidon kehittämistyössä, totesi luonnonvara-asiantuntija Saara LiljaRothsten Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta. Tärkeää on ymmärtää, että riistaelinympäristöjen hoito on osa kokonaisvaltaista luonnonhoitoa. Monista riistalajien hyväksi tehtävistä toimenpiteistä hyötyvät riistalajien lisäksi lukuisa määrä muuta lajistoa. R 46 l Metsästäjä l 3 l 2012 Riistanhoidosta luonnonhoitoon Riistaa reunoilta -hanke järjesti maaliskuussa aloitusseminaarin, johon kerääntyi 50 eri alojen asiantuntijaa, tutkijaa ja käytännön toimijaa pohtimaan, miten vaihettumisvyöhykkeiden luonnonhoitoa kehitetään siten, että riistaeläinten elinolot otetaan paremmin huomioon. Tuloksena syntyi runsaas- Vaihettumisvyöhykkeet tarjoavat kanalinnuille elintärkeää suojaa ja ravintoa samalla alueella. Pellon ja metsän välisen vaihettumisvyöhykkeen hoidossa tavoite on luoda pensas- ja lehtipuuvaltainen vaihettumisvyöhyke, joka tarjoaa sekä suojaa että ravintoa ja myös puoliavointa elinympäristöä eri lajien tarpeisiin. Toimenpiteestä on hyötyä myös viljelijälle, sillä ilman liikkuminen ja valoisuuden lisääntyminen kuivattaa nopeammin peltoa parantaen sekä viljeltävyyttä, satoa että myös sadon kypsymisen samanaikaisuutta. Tom Björklund
• TARKKANÄKÖINEN KATSOO PIDEMMÄLLE BX 2 BX-2 8x42 Cascades 439,- CASCADES SYNERGY BUILTTM SX 1 499,- VENTANA SX-1 Ventana 15-45x60 Angled Kit RX 600 RX® -600 etäisyysmittari 6x suurennus, max. 540 m 329,SYNERGY BUILTTM Saatavana suomenkielinen Leupold ­kuvasto. Kysy lähimmältä jälleenmyyjältäsi Maahantuonti: Hjorth Urheilutukku, www.hjorth. · Malli- ja hintatiedot www.ase. L_Obs_Fi_185x133_12_RZ.indd 1 www.leupold.com 28.02.12 14:09 Vaihettumisvyöhykkeet tärkeimpiä metsäkanalintupoikueille Vaihettumisvyöhykkeiden merkitys on noussut vahvasti esille viime aikoina, esimerkiksi metsäkanalintujen hoitosuunnitelman laadinnassa. Erityisesti kankaiden ja soiden väliset vaihettumisvyöhykkeet ovat tärkeitä kaikenikäisille kanalinnuille, ja erityisesti poikueille ne ovat suorastaan avainelinympäristöjä. Toki vaihettumisvyöhykkeiden merkityksestä on ollut laajaa kokemusperäisempää tietoa jo 1950-luvulta lähtien, mutta vasta viimeaikaiset tarkemmat tutkimukset ovat pa- remmin tukeneet tätä käsitystä. Esimerkiksi norjalaisten tekemissä gps-seurantapantatutkimuksissa seurattiin metsopoikueita hyvin intensiivisesti kahden ensimmäisen elinviikon aikana ja tällöin poikueet liikkuivat ja ruokailivat suurelta osin avosoiden ja metsien vaihettumisvyöhykkeillä. ­ Vaihettumisvyöhykkeet tarjoavat kanalinnuille elintärkeää suojaa ja ravintoa samalla alueella. Ravintoa runsaan hyönteislajiston ja varpukasvien, erityisesti mustikan välityksellä sekä suojaa runsaan kenttäkerroksen, latvuspeiton ja puuston tiheys- ja kokovaihtelun kautta. Vaihettumis- vyöhykkeiden hoidossa voidaan saavuttaa suuret hyödyt varsin pienillä kustannuksilla. Menetelminä vaihettumisvyöhykkeiden hoidossa ovat esimerkiksi pidemmät kiertoajat, erirakenteinen metsänkasvatus, ojitustoistuvuuden lasku ja tiheänä kasvatus, valotti metson elinympäristöasioista väitellyt tutkija Janne Miettinen Metsäntutkimuslaitoksesta. Metsästäjillä tärkeä rooli luonnonhoidossa Metsästäjän ja maanomistajan puheenvuoron käyttänyt Fredrik von Limburg Stirum on ollut innokas edelläkävijä vaihettumisvyöhykkeiden hoidossa. ­ Kosken kartanon maiden läpi virtaavan joen metsittyneitä joenrantapeltoja on palautettu karjan laitumiksi, peltojen reunametsien puustoa on metsänhoitotoimilla hoidettu lehtipuuvaltaisemmiksi ja myös suojaa antavaa kasvillisuutta on istutettu monien eri lajien hyväksi. Erityisesti hirvieläimille peltojen reunavyöhykkeet tarjoavat ravintoa ja tämä todennä- Erityisesti soiden ja kankaiden väliset vaihettumisvyöhykkeet ovat metsäkanalintujen tärkeimpiä poikastuottoalueita. Hoidossa tulisi tavoitella luonnontilaisen kaltaisia vyöhykkeen piirteitä. Kuvassa 180-vuotiasta metsää luonnontilaisesti kehittyneen suon ja kankaan välisellä vaihettumisvyöhykkeellä. Marko Svensberg köisesti vähentää talousmetsissä tapahtuvia vahinkoja, kertoi von Limburg Stirum. Metsästäjät omistavat huikean määrän metsästysmaata ­ 9,6 miljoonaa hehtaaria eli 28 prosenttia Suomen kokonaisalasta. Näin suuren maanomistajatahon tekemisillä ja tekemättä jättämisellä on suuri vaikutus elinympäristöihin. Kysymys onkin ehkä lähinnä siitä, kuinka paljon metsästäjät haluavat panostaa riistan hyvinvointiin. Mikä on todellinen kiinnostus ja halu satsata luonnon monimuotoisuuteen, elinympäristöjen laatuun ja samalla riistakantojen hyvinvointiin metsäelinympäristöissä? Metsästäjät ovat perustaneet viimeisten vuosikymmenten kuluessa lähes 2000 kosteikkoa, mutta panostukset metsäelinympäristöihin ovat olleet vaatimattomampia. Vaihettumisvyöhykkeiden hoidosta olisi hyvä lähteä liikkeelle, sillä puhutaan kuitenkin kokonaisuudessaan
• ASETALON KEVÄT/ MESSUTARJOUKSIA Stefano Fausti Albion Italialainen laatuhaulikko kal 12/76, 28" päällekkäispiippuinen, Vaihtosupistajat. Mukaan hihna+asepussi + patruunavyö. Tarjous .. 990,00 varsin pienistä taloudellisista kustannuksista verrattuna ekologisiin hyötyihin. verkostoissa. Hankkeessa kerätyn tiedon ja ohjeiden toivotaankin leviävän mahdollisimman laajalle käytännön metsätöiden ja riistanhoidon toteutukseen asti. l Suomen riistakeskuksen vetämässä Riistaa reunoilta -METSO-yhteistoimintaverkostohankkeessa on mukana laaja ja innostunut valtakunnallisella tasolla toimiva yhteistyöverkosto, johon kuuluvat Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio, Metsähallitus, Suomen metsäkeskuksen Rannikon, Etelä-Pohjanmaan ja PohjoisPohjanmaan alueyksiköt, alueelliset ELY-keskukset, LänsiSuomen metsänomistajaliitto, Suomen luonnonsuojeluliitto, MetsäGroup-konserni sekä joukko hankkeesta innostuneita maanomistajia, muun muassa Kokkolan ja Oulun kaupungit. Hanketta rahoittaa ympäristöministeriö EteläSuomen metsien monimuotoisuusohjelma Metson kautta. Armed Super magnum " Erä lehdessä kehuttu" Kohti käytännönläheisiä ohjeita Riistaa reunoilta -hankkeessa pilotoidaan vaihettumisvyöhykkeiden luonnonhoitoa, luodaan koulutusmateriaalia ja edistetään luonnonhoidon kustannustehokkuutta virkistyskäyttömahdollisuuksien kytköksien kautta. Hankkeen aikana kerätystä materiaalista ja perustetuista mallikohteista saaduista kokemuksista tuotetaan ohjeet ja koulutuspaketti vaihettumisvyöhykkeiden hoidosta. Vaihettumisvyöhykkeiden luonnonhoidon toteutusta ideoidaan ja kehitetään metsänomistajille käyttöönotettavaksi hankeryhmän työpajoissa ja alueellisissa Suosittu 12/89 28" puoliautomaattihaulikko, viidellä vaihtosupistajalla, synt. tukilla. Mukaan asepussi + patruunavyö + hihna .......440,00 Armed TS870 TM Magnum pumppu Pumppumallien suosikki, 12/76 22" tai 28" piippu, kolmella vaihtosupistajalla, synt. tukilla. Mukaan asepussi ja patruunavyö + hihna .................................................................................390,00 Pienoiskivääri 22LR, paketti sisältää kiikarinjalat, 4 lipasta, vaimentimen, BSA E3-9x32 tähtäinkiikarin, messuhintaan .....................................................................................................330,00 Toz 78-16 raskaspiippuinen lippaallinen 22lr .................................295,00 Toz 78-16 paketti sis ase+jalat+vaim. + 3-9x32 kiik .....................395,00 Toz 99-04 puoliautom. piekkari ..............................................................330,00 Toz 99-04 paketti sis ase+jalat+vaim + 3-9x32 kiik ...................... ......................395,00 TOZ 78-04 Messutarjouksia mm: Eotech XPS-2 valopistetähtäin ................................................................590,00 ............................ . .. . ...... .. ... .. ........ . . .. .. ............................ Eotech 512.A65/1 tactical valopistetähtäin .....................................490,00 Bering Optics BE52001 RBG Micro valopistetähtäin ...........................145,00 Bering Optics BE50002 Electro Multi dot reflex valopistetähtäin .....99,00 Bering Optics BE50003 Reflex valopistetähtäin weaver kisk. .........125,00 BSA BS30 Boresighter kollimaattori kiikarin kohd.varten ....................60,00 Walther LRF600 laser etäisyysmittari.........................................................190,00 Pro Chrono Digital CEI-3800 luodinnopeusmittari ..............................185,00 Pentaflex LA-1 Laser etäisyysmittari 10-600m ...............................nyt 190,00 BSA LLCP valo/Laser .........................................................ovh 60,- ........nyt 50,00 UTG etujalat TL-BP88......................................................................................75,50 Harris L bipods/etujalat keinuva S series ...........................................165,00 Osallistu kehittämiseen! n Vaihettumisvyöhykkeiden hoidon hyviä, käytännönläheisiä kehittämisehdotuksia, näkökulmia ja esimerkiksi omalla tilalla tehtyjä toimenpiteitä ja kuvia niistä otetaan mielellään vastaan. Parhaimmille on luvassa tuotepalkinto. Lähetä ajatuksesi hankkeelle Suomen riistakeskus, Marko Svensberg, Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki, marko. svensberg@riista.fi Hankkeen materiaalit tulevat löytymään Suomen riistakeskuksen sivuilta www. riista.fi Pentaflex kiikarit! Kaikki mallit valopisteristikolla! 1-4x24 IR .....................195,00 1,5-6x44 IR ..................................220,00 2,5-10x50 IR ...............245,00 3-12x56 IR ..................................280,00 Nikon L700 4-12x42 kiikari ristikko 4. Laser etäisyysmittarilla .........750,ILMA-ASEITA mm: Kuvassa tehokas Walther Dominator 4,5 tai 5,5 mm, 40J, paketti ............................................... 720,00 Hämmerli CR20S tarkkuusilmakiv. 88g CO2 Teho 7,5J tai 16J ........590,00 Hämmerli AR20FT tarkkuusilmakiv. 4,5mm , 300 bar säiliö, 7,5J ....790,00 Hämmerli AR20FT 5,5mm /16J ilman kiikaria ........................................790,00 Hämmerli Hunter Force 900 lähtönopeus 228m/s + kiikari ............245,00 Hämmerli Hunter Force 1000 lähtönopeus 305m/s + kiikari ...........295,00 Magtech AR750 4,5mm 230m/s (13,2J) ilmakiv ..ovh 165,00 ... nyt 125,00 Magtech AR750 5,5mm 230m/s (23,4J) ilmakiv. ...ovh 235,00 ... nyt 195,00 Erämessutarjoukset voimassa seuraavan lehden ilmestymiseen saakka, tai niin kauan kuin tavaraa varastossa riittää. Tervetuloa osastollemme D 148 Riihimäen Erämessuille 7-10.6.2012 Riihimäelle! Kotisivumme: www.asetalo.fi · E-mail: asetalo@asetalo.fi Hannu Huttu LIIKKEEMME AVOINNA MA-PE 9.00-17.00, LA SOPIMUKSEN MUKAAN! MAAHANTUONTI-, TUKKU-, POSTI- JA VÄHITTÄISMYYNTILIIKE Metsä- ja suoelinympäristöjen reuna-alueet eli vaihettumisvyöhykkeet ovat metsäkaPL 32, 34801 VIRRAT. Puh. (03) 4755 371, fax (03) 4753 151 nalintujen tärkeimpiä elinympäristöjä. 48 l Metsästäjä l 3 l 2012
• Magnus riflescopes. For even the most demanding situations. With our new riflescopes, you will be ideally equipped for any field sports situation. Made in Germany to the very highest standards of quality, these models always ensure a perfect overview. brilliant, illuminated reticle-dot ­ with an intelligent on/off function that extends battery life excellent transmission and extraordinary contrast for confident targeting 60-step day/night mode very wide field of view zoom factor up to 6.7 x The riflescopes Magnus 1­ 6.3 x 24, Magnus 1.5 ­10 x 42 and Magnus 2.4 ­16 x 56 ensure that you always have success in your sights. For further information, please visit www.leica-sportoptics.com Tule tutustumaan tuotteisiin Riihimäen Erämessuille, osastollemme C101. Myynti ja markkinointi Maahantuonti
• Teksti ja valokuvat Eerikki Rundgren Ekin kanssa erällä Varaudu pahimpaan Yllättävä ja poikkeuksellinen tapahtuma voi kehkeytyä hätätilanteeksi, jos siihen ei ole millään tavoin varautunut. Etukäteen harjoitelluille erätaidoille saattaa ilmaantua todellista tarvetta esimerkiksi eksyttäessä juuri ennen pimeän laskeutumista tai vaikkapa kanootin kaaduttua. Survival Kilta n Survival Kilta on selviytymiseen ja henkiinjäämiseen erikoistunut yhdistys, jonka tarkoitus on lisätä tietoutta ulkoilun turvallisuusriskeistä ja niitä vastaan suojautumisesta. Kilta on tullut tunnetuksi koulutustilaisuuksista, jotka voivat olla fyysisesti ja henkisesti hyvinkin raskaita. Kaikille avoimen Ulkoilun turvallisuuskurssin lisäksi Kilta järjestää esimerkiksi talviturvallisuusja luonnonmuonakursseja. Kaikilla kursseilla opetellaan ja harjoitellaan erilaisten tilapäisvälineiden käyttöä ja luonnonmateriaalien hyödyntämistä. Killan jäsenyyttä voi hakea suoritettuaan Ulkoilun turvallisuuskurssin, minkä jälkeen on mahdollista osallistua myös muihin koulutustilaisuuksiin. Seuraava Ulkoilun turvallisuuskurssi pidetään elokuussa Ylä-Lapissa. Kouluttajana toimii tutkimusretkikuntiakin Etelämantereella johtanut Mika Kalakoski. Lisätietoja osoitteessa www.survivalkilta.fi. K Selviytymiskouluttaja Mika Kalakoski näyttää kuinka merkinantopeilillä ilmoitetaan oma sijainti pelastushelikopterille. seen veden varasta. Kun on helpoissa sääolosuhteissa joitain kertoja pystyttänyt avotulimajoitteen ja tehnyt tämän eteen tulet, ovat onnistumismahdollisuudet huonollakin kelillä huomattavasti paremmat. l Kun tiedostaa riskit ja osaa varautua ennalta erilaisiin onnettomuuksiin, mahdollisuudet vakavampiin seuraamuksiin pienenevät oleellisesti. Esimerkiksi vesillä liikuttaessa vara- ja vaihtovaatteet on aina hyvä pakata vesitiiviisiin varustesäkkeihin jotka myös sidotaan tukevasti kanoottiin kiinni. Jouduttaessa veden varaan jo pelkkä kelluntaliivin tai -asun käyttäminen saattaa olla pelastautumisen kannalta ratkaisevan tärkeää. Useimmista yllättävistä tilanteista onkin mahdollista selvitä pelkällä säikähdyksellä, jos vain on varustautunut asianmukaisin välinein. Parhaatkaan varusteet eivät silti auta, jos niitä ei osata käyttää, kun on jouduttu tukalaan tilanteeseen. Eksyttäessä tai kanootin kaatuessa kirjoista luettu tieto miten toimia on ensiarvoisen tärkeää, mutta teorian onnistunut soveltaminen käytäntöön vaatii myös harjoittelua. Erilaisten pelastautumistekniikoiden harjoittelu voi olla sitä paitsi ihan hauskaakin puuhaa. Ja kun kaatuneesta kanootista ylös nousua on harjoitellut ensialkuun kesälämpimillä, onnistuu pelastautuminen sitä todennäköisemmin myös kylmemmillä syyskeleillä. Erätaitojen harjoitteluun pätee aivan sama kuin esimerkiksi pelastautumi- Jäädäkö paikoilleen vai jatkaa matkaa? Niin eksyttäessä kuin vesillä tapahtuneen vahingonkin jälkeen täytyy puntaroida jäädäkö paikoilleen vaiko jatkaa matkaa. Jos ollaan jo muutenkin retkellä ja varusteet ovat sen mukaiset, on paikoilleen jääminen useimmiten aivan luonnollinen vaihtoehto. Paikoilleen jäämistä puoltaa sekin, että levänneenä matkan jatkaminen on mukavampaa ja turvallisempaa. Eksymiseen johtanut suunnistusvirhekin saattaa valjeta illalla asiaa pohdittaessa. Valoisalla sijainnin paikantaminen ja suunnistaminen on joka tapauksessa helpompaa kuin pimeällä. Edellisen kaltaisissa tilanteissa ei ole syytä puhua vielä minkäänlaisesta selviytymisestä. Kyse on pikemminkin tuiki tavallisista erätaidoista, jotta olo saataisiin jälleen mahdollisimman mukavaksi. Kyky tehdä tulet ja leiriytyä huonossakin säässä ovat jokaisen luonnossa liikkujan perustaitoja. Vara- ja vaihtovaatteiden tapaan tu- 50 l Metsästäjä l 3 l 2012
• Yksinkertainen sääsuoja ja majoite syntyvät lähes minkälaisesta tahansa riittävän isosta kankaasta tai pressusta. Muistilista ennen kotoa lähtöä: n Ilmoita aina läheisillesi tai esimerkiksi Metsä- hallituksen paikalliseen luontokeskukseen minne olet menossa, mikä on reittisuunnitelmasi ja milloin aiot viimeistään palata takaisin. n Selvitä minkälaista säätä on luvattu ja ole Yleensä kännykkäyhteys ulkomaailmaan saadaan viimeistään silloin, kun noustaan lähimmälle ympäröivää maastoa korkeammalle vaaralle tai tunturille. lenteossa tarvittavat sytytysvälineetkin on hyvä pakata vesitiiviisti. Tulitikkuja kannattaa myös pitää useammassa eri paikassa. Jos takin taskussa olleet tulitikut pääsivät kanootin kaatuessa kastumaan, kiittää itseään kun tuli sujauttaneeksi tikkuja myös varustesäkkiin. Kun tulenteon ja leiriytymisen ohella osaa myös suunnistaa, ei varsinaisiin selviytymistaitoihin tarvitse vieläkään turvautua. Normaalikuntoinen ihminen kävelee Suomessa kaikkein syrjäisimmistäkin erämaista ihmisten ilmoille kahdessa tai viimeistään kolmessa päivässä. Tänä aikana ei ehdi vielä nääntyä nälkään vaikka olo todennäköisesti heikoksi alkaisi mennäkin. Kun vain muistaa juoda runsaasti matkan varrella, riittävät voimat eteenpäin kulkemiseen. Suomessa juomavettä on saatavilla kaikkialla, ja syrjäseuduilla se on mitä todennäköisimmin myös juomakelpoista. Huomattavasti hankalammaksi tilanteen tekee, jos eksyttäessä tai kanootin kaatuessa varusteet ovat puutteelliset tai ne ovat esimerkiksi hävinneet. Majoitteen puuttuessa sääsuoja saatetaan joutua kyhäämään tilapäisvälineistä tai jopa kokonaan luonnonmateriaaleista. Mutta kun esimerkiksi kanootin kaatumiseen liittyy ihmisen loukkaantuminen, on tilanne huomattavasti vakavampi. Tällöin matkan jatkaminen ei välttämättä tule enää kyseeseen, vaan apua täytyy saada hälytettyä paikan päälle heti, kun tilanne on saatu vakiintumaan. valmis huonon sään uhatessa muuttamaan suunnitelmiasi. Varustaudu pahempaan kuin mitä retkisuunnitelmasi tai odotettavissa oleva sää edellyttäisivät. n Ota lyhyillekin retkille mukaan kartta ja kom- passi, tulentekovälineet, ensiapupakkaus, lämmintä vara- ja vaihtovaatetta sekä energiapitoista syötävää ja juotavaa. n Lataa matkapuhelimesi akku täyteen ja tarkista, Poista SIM-kortti ja soita 112 Tällöin voidaan puhua jo selviytymistilanteesta, varsinkin jos ollaan kaukana ihmisten ilmoilta. Aina kun joudutaan etäällä asutuksesta tai lähimmästä tiestä yllättävään ja normaalista poikkeavaan tilanteeseen, jossa myös terveyden tai jopa hengen menetys on mahdollista, on tosi kyseessä. Suomessa on yhä katvealueita, vaikka operaattorien matkapuhelinverkkojen peittoalueet varsin kattavia ovatkin. Kuuluvuuden ollessa heikko kannattaa puhelimesta poistaa SIM-kortti, jolloin puhelin hakee automaattisesti parhaan kentän soitettaessa yleiseen hätänumeroon 112. Yleensä yhteys ulkomaailmaan saadaan viimeistään silloin, kun noustaan lähimmälle ympäröivää maastoa korkeammalle vaaralle tai tunturille. Soitettaessa apua on hyvä olla selvyys omasta sijainnista ja mielellään myös valmiiksi mietitty esitys, miten auttajat ohjataan perille. Leiri on hyvä tehdä mahdollisimman näkyväksi. Kirkkaanväriset teltat ja vaatteet vaaran rinteessä erottuvat paremmin kuin vihreä laavuvaate suojaisassa jokilaaksossa. Ja siinä missä nuotio pitää loukkaantuneen lämpimänä, auttaa se pelastajia löytämään perille. Seuraavassa Metsästäjä-lehden numerossa kerrotaan yleisimmistä onnettomuuksista luonnossa liikuttaessa ja loukkaantuneelle annettavasta ensiavusta. l että paikannuslaitteesi paristoissa on riittävästi virtaa. Älä luota pelkästään teknisiin apuvälineisiin, sillä ne voivat hajota tai akut tyhjetä. Tulet saa tarvittaessa syttymään vaikka ruudilla ja kitkaenergialla Vesitiiviiseen muovikelmuun pakatun tamponin sisältö on mitä erinomaisinta sytykettä. Metsästäjä l 3 l 2012 l 51
• T Metsänriistalla alkuun 52 l Metsästäjä l 3 l 2012 l Toukokuussa Suomen Metsästysmuseon valtaavat karskit "Lännen hunttarit ­ metsästäjät Amerikan suomalaismetsistä". Kesän päänäyttely johdattaa museovieraat Yhdysvaltain Michiganin, Wisconsinin ja Minnesotan osavaltioiden suomalaissiirtolaisten eräpoluille ja metsäkämpille. Näyttely kertoo metsästyksen historiasta ja nykypäivästä Yhdysvaltain tiheimmällä suomalaisalueella. Ensimmäiset suomalaiset saapuivat Michiganiin ja Minnesotaan 1860-luvulla. He löysivät työpaikkansa alueen rikkaista kupari- ja rautakaivoksista sekä metsätyömailta. Monen haaveena oli kuitenkin "homseetti" eli asutustila Michiganin, Minnesotan tai läheisen Wisconsinin metsissä. Jim, Ryan ja Jerry Koivu valkohäntäpeurasaaliineen metsäkämpällään Michiganissa vuonna 2005. Suomen Metsästysmuseo Metsästyksestä harrastus Tarvemetsästys jatkui aina 1960-luvun loppuun saakka, jol- Elmer Haltunen Michiganista kantaa pyydystämänsä kojootin metsästä talvella 1943. Albert Kurtti ampumansa 23-piikkisen valkohäntäpeurapukin kanssa Michiganissa marraskuussa 1948. Finnish American Heritage Center - Finlandia University Suomen Metsästysmuseo Elämä farmeilla oli alkuun köyhää, ja monet olivat riippuvaisia metsänriistasta. Valkohäntäpeurat, sudet ja mustakarhut olivat tavallisia vieraita asutuksilla. Esimerkiksi Johan Piippo Minnesotasta onnistui pyytämään ensi vuosinaan sudennahkoja niin, että saattoi ostaa tilalleen härkäparin ja lehmän. 1900-luvun alkuvuosikymmeninä monet uudistilat vaurastuivat. Ne olisivat olleet jo huomattavia taloja koto-Suomessakin. Vuonna 1913 Erik Nelimark (Juhani Erkki Takala eli "Hunttari Erkki") Minnesotasta kirjoitti: "Heillä on nyt kaikki tarpeelliset rakennukset, n. 60-70 eekkeriä (24-28 ha) peltoa, kuusi tai seitsemän lehmää ja kaksi tai kolme hevosta sekä kaikenlaisia koneita." 1930-luvun lama romahdutti maataloustuotteiden hinnat. Leivän jatke haettiin jälleen metsästä. Pojat pyysivät pienriistaa ansoilla ja miesten vastuulla oli suurriistan pyynti. Nähtiinpä eräpoluilla myös emäntiäkin. Onneksi metsässä riitti saalistettavaa. Salametsästys rehotti, mutta vaikeina aikoina riistanvartijatkin katsoivat läpi sormien. Perheelleen riistaa ampuvaa pientilallista ei pidetty rikollisena. Sen sijaan paheksuttiin peuran lihaa myyntiin pyytäviä salametsästäjiä, ja heitä poliisitkin vainosivat. Metsästysmuseossa on Amerikan meininki loin turkisten hintojen romahdus ja yleinen elintason nousu alkoivat muuttaa eränkäyntiä. Metsästyksestä tuli vapaa-ajan harrastus lähes kaikille. Myös metsästystavat muuttuivat. Ennen suomalaiskylän miehet olivat jahdanneet valkohäntäpeuroja yhdessä ajometsästyksellä tai jäljittämällä. Maaltamuutto oli vähentänyt suomalaisasutusta, ja monet tilat joutuivat englanninkielisten haltuun. Samalla suomalaisfarmarit menettivät metsästysoikeuden myytyjen tilojen maille. Pienentyneillä metsästysmailla peuroja ryhdyttiin houkuttelemaan ruokinnoilla, ja metsästyksestä tuli kyttäystä. Monet kaupunkiin muuttaneet suomalaiset säilyttivät kuitenkin yhteyden kotitilalleen. Tiloista muotoutui "deercamp"-leirejä ­ metsästyskämppiä, joita käytetään kuin Suomessa kesämökkejä. Niille tullaan lomalla metsästämään, kalastamaan tai vain viettämään vapaa-aikaa. Peuranmetsästyskausi on paikallinen festivaali, joka näkyy katukuvassa ja kylän raiteilla. Monet koulut sulkevat ovensa viikoksi, radiossa raportoidaan suurimmista ammutuista sarvipäistä ja soitetaan päivät pitkät paikallisten huumoriyhtyeiden kuten Dayoopersin ja Gonga Se Mennen metsästysaiheisia kappaleita. l Lännen hunttarit ­ metsästäjiä Amerikan suomalaismetsissä Näyttely Suomen Metsästysmuseossa 24.5.2012 ­ 31.3.2013 Näyttely perustuu osin museopalvelupäällikkö Ilja Koiviston Michiganissa ja Wisconsinissa vuonna 2010 keräämään materiaaliin.
• VER - ter KKO vetu loa t KAU utus P PA tuma AVA an w T ww. midw T U ay.fi Mueller 8-32x44 kiikaritähtäin, 30mm runko, Target Dot ristikko Truglo punapistetähtäin Weaver kiskoon TUOTENRO 586644 UUS I Harris 1A2-BRM bipodi 440 Caldwell Rock Jr ampumatuki TUOTENRO 682659 TUOTENRO 835407 80 Speer .22 50 gr Varmint Green lyjytön 100 kpl TUOTENRO 653255 120 TUOTENRO 884179 Quaker Boy 3-D camo naamioviitta 60 jo lähes 100.000 tuotetta toimitusaika 1-2 viikkoa varastotilanne nettisivuilla postitse koko Suomeen 50 79 TUOTENRO 885469 Maailman laajin valikoima asetarvikkeita suomalaisen metsästäjän saatavilla. www.midway.fi info@midway.fi puhelinpalvelu arkisin 12-17 09 5122 933 Crock-Pot Haudutuspadat ASE ja KONE Aninkaistenkatu 16 - Aninkaisgatan 16 20100 TURKU ÅBO Puh./Tel. (02) 239 0930 Avoinna/Öppet: Arkisin-Vardagar 10-17 Lauantaisin-Lördagar 10-14 alk 99 Kemiön Metsästyspuoti Kapakkakuja - Kroggränd 9 25700 Kemiö - Kimito Puh./Tel. (02) 423 804 Auki-Öppet Arkisin-Vardagar12-17 Hatsan AT44S-10 www.asejaera.fi 449 Aseet & ampumatarvikkeet, optiikka, loukut, koiratutkat, asesepän palvelut, vaimenninasennukset, kiikariasennukset, korjaus, entisöinti, custom-aseet.
• Uutismakasiini Kirjoituskilpailun satoa Nyt on aika suojata metsäkanalintujen pesät ­ näin löydät pesän n Keski-Suomen Metsoparlamentin tutkimusten mukaan metsäkanalintujen pesien suojaamisella pesien säilyminen ja pesinnän onnistuminen paranee merkittävästi. Ongelmaksi ja suojaamisen pullonkaulaksi jää pesien löytäminen. Koska pesän löytäminen on hankalaa, tarvitaan lannistumatonta pitkäjänteistä innostusta ja paljon työtä. Kevään ensimmäinen tehtävä on ottaa yhteyttä metsähoitoyhdistyksiin ja muihin keväällä metsänhoitotöihin lähteviin niiden alueiden selvittämiseksi, joilla aiotaan tehdä metsänhoitotöitä, jotka saattaisivat vaarantaa alueella mahdollisesti olevat pesinnät. Nämä alueet pitää käydä läpi ensimmäisenä ja merkitä ja suojata pesät, jos niitä sattuu löytymään. Näkyvät merkinnät pitää poistaa heti, kun niitä ei enää tarvita. Toisaalta metsäammattilaiset kannattaisi kouluttaa myös itse havainnoimaan ja suojaamaan löytämänsä pesät. Kanakoiran avulla tai jalkatyönä Paras keino pesän löytämisessä on hyvävainuinen, koulutettu ja tottelevainen seisova kanakoira, jota käyttää koiran vakituinen ohjaaja. Liian innokkaita koiria on syytä vähän väsyttää ennen etsinnän aloittamista. Työläämpi tapa on tavanomainen jalkatyö. Olisi hyvä saada liikkeelle kerralla isompi etsijäjoukko, jolloin ketjussa edeten voisi järjestelmällisesti käydä läpi halutun alueen. Apuneuvona voi käyttää muutaman metrin pituista ongenvapaa tai "hosaa", jolla tiiviisti pesässään pysyväkin lintu saadaan karkotetuksi. Maaston jokainen mahdollinen risukko, pensaan tai kuusentaimen alusta on tutkittava tarkasti. Näyttää siltä, että metso hakee pesälleen ensisijaisesti yläpuolista näkösuojaa ja vaatimatonkin kuiva oksa riittää. Pesä voi sijaita melkein missä vain, ja on todella vaikeasti havaittavissa riippumatta siitä, onko emo pesällä tai ei. Mistä pesiä kannattaa etsiä? Etsintä kannattaa keskittää kohteisiin, mistä löytyminen on todennäköisintä. Metsäkanalintujen tyypillisimmät pesimämaastot ovat suhteellisen avoimet rämeiden reuna-alueet, hakkuuaukot, taimikot tai jopa muokatut metsämaastot, joihin on tarkoitus istuttaa taimia. Usein lähistöllä on myös hakomapuita. Ensimmäisenä on käytävä läpi ne alueet, missä mahdollisesti on ollut pesä jo aikaisemmin. Pesä saattaa löytyä jopa saman kuusentaimen juurelta kuin edellisenäkin keväänä. Kovin vanhoja pesäpaikkoja ei toisaalta kannata muistella, sillä maasto muuttuu ja kasvaa umpeen joskus hyvinkin nopeasti. Metso ilmeisesti pitää tärkeänä pesiä paikkaan, josta se riittävän laajalti pystyy havainnoimaan ympäristöään ja pääsee tarvittaessa esteettömästi pakenemaan. Soidinpaikkojen läheisyys lisää löytymistodennäköisyyttä. Yleispätevänä ohjeena voi pitää sitä, että pesä löytyy helpommin alueelta, missä metso muutoinkin viihtyy vuodenajasta riippumatta. Milloin pesiä pitää etsiä? Pesiä on turha etsiä ennen kuin haudonta on alkanut. Kanalintu käy pesällä munintaaikana vain munimassa, ja muuna aikana pesää on lähes mahdoton löytää. Ei ole varmaa tietoa löytääkö ja merkkaako kanakoira pesän, jos siellä ei ole lintua. Myös haudonnan viimeisinä aikoina pesien etsintä on turhaa. Muutamaa päivää varten pesää ei kannata suojata, sillä kanalinnut jättävät pesän heti kuoriutumisen tapahduttua. Syntyvä häiriö saattaa olla haitallisempaa kuin suojaamatta jättäminen. Pesinnän alku voi vaihdella jonkin verran vuodesta riippuen. Metson poikasten kuoriutumisen huippu ajoittunee Keski- ja Etelä-Suomessa kesäkuun kymmenennen päivän paikkeille, joten suositeltavaksi etsintäajaksi jäävät toukokuun kaksi viimeistä viikkoa ja muutama päivä kesäkuun alusta. Metso hautoo 24­27 vuorokautta. Heinäkuun puolella voi käydä turvallisesti tarkastamassa kuinka pesän on käynyt. Suojaa hajusaippualla ja lippusiimalla Pesän etsintä on työlästä ja löytäminen harvinaista. Niinpä löydetyn pesän suojaaminen kannattaa tehdä kunnolla. Metsoparlamentin suojaamisohjeen mukaan pesän ympärille noin 25­30 metrin säteellä vedetään lippusiima sekä vuollaan maahan hajusaippuasta lastuja. Hajusaippuaa ei kannata säästää. Kannattaa käyttää kiinteää saippuaa, sillä se kestää sadetta paremmin kuin nestesaippuat. Hajustuksessa kannattaa katsoa tarkkaan, ettei hajustusvanaan jää vähäisintäkään heikkoa kohtaa (esim. maastosta johtuvaa). Suojausympyrän halkaisijasta voinee jokin verran tinkiä, mutta ei laadusta. Lippusiiman osalta kannattaa tapauskohtaisesti harkita jopa sen pois jättämistä. Joissain kohdin, esimerkiksi asutuksen tai teiden lähellä, se saattaa aiheuttaa turhaa huomiota ja kääntyä tarkoitustaan vastaan. Pelkkä hajustus on osoittautunut täysin toimivaksi. Kun pesä on löydetty ja suojattu, se on jätettävä rauhaan kunnes poikue on varmasti kuoriutunut ja poistunut paikalta. Turha pesällä käynti haudonnan aikana on ainoastaan haitaksi. Uteliaisuutensa voi tyydyttää myöhemmin, sillä pesän kohtalon voi päätellä munan kuorista tai muista jäämistä. Jos metsästäjät riittävän suurin joukoin innostuisivat etsimään ja suojaamaan pesiä ja jatkaisivat harrastusta pitkäjänteisesti useampia vuosia, voisi hyvällä syyllä olettaa, että myös tulokset näkyisivät. Havainnot kannattaa tarkoin raportoida. Alan tutkijat ovat kiinnostuneita kaikista tiedoista ja valokuvat vain parantavat asiaa. Tarmo Mäntymäki Paula Simojoki, 14 v. n Kumisaappaat jalkaan, sadetakki päälle ja nopea juoksunlähtö ulko-ovelta. Takin alla pullottivat keittiöstä otetut leivät ja omenat. Vanhemmat ja veljet olivat paloittelemassa vasta ammuttua hirveä. Itse en pystynyt sinne menemään. Liian raakaa ekaluokkalaisen tytön silmille. Olen Eveliina Lampi, 7-vuotias tyttö Kuopion laidalta. Asumme äitini Helenan, isäni Jarin ja kaksoisveljieni Joelin ja Jonatanin kanssa metsän laidalla. Koko suku oli aina harrastanut metsästystä. Paitsi minä. Ei metsästyksessä mielestäni mitään väärää ollut, päinvastoin. En vain pystynyt katselemaan kuolleita eläimiä, enkä iloitsemaan hirven kaadosta. Olin kiinnostunut riistanvartijan hommista. Tietenkään tällainen pieni tytöntyllerö ei voinut paljoa tehdä, mutta halusin kovasti yrittää. Olin ottanut tavakseni viedä joka ilta metsään tietylle kannolle leivän kannikoita ja muuta eläimille syötäväksi kelpaavaa. En ollut kertonut kenellekään tästä, luulin että he pitäisivät minua tyhmänä. Varsinkin Joel olisi varmasti ilkkunut: ­ Luuletko oikeasti että joku elukka käy syömässä sinun ruoantähteitäsi? Herää jo Eveliina, ei me olla missään Disney-sadussa! Ruokintakannollani oli muutama tuore jälki. Näin ne jo kauas, koska kannon ympärille oli tullut pehmeää mutaa. Katsoin ympärilleni. Ei näkynyt eläimiä, taaskaan. Joitakin eläimiä siellä oli kyllä viime käyntini jälkeen oleillut, sen paljastivat jälkien lisäksi kadonneet ruoat. Asettelin varovaisesti omenat ja leivät kannon päälle. ­ Laitoin nyt tänne kannolle lisää ruokaa!, huusin metsään siinä toivossa että joku eläin olisi saattanut olla kuuloetäisyydellä. ­ Hei kulta, me tultiin takaisin, kuulin äidin äänen. Kuuntelin kun he juttelivat saalistaan. Kelpo uroshirvi sieltä oli tullut. Ensi talvena saisin siis syödä hirvenlihaa enemmän kuin tarpeeksi. Seuraavana iltana kaivauduin iloisena peiton alle. Katselin tyytyväisenä ulos kun mieleeni tuli kauhea asia. ­ Unohdin käydä siellä metsässä, kuiskasin hiljaa itselleni. Hipsin varovaisin askelin keittiöön. Äiti ja isä katselivat televisiota olohuoneessa. Se oli heidän omaa aikaansa, luulivat että me kaikki lapset olemme jo nukkumassa. Nappasin muutaman leivän kainalooni ja avasin varovaisesti oven. Onneksi oli vielä näin lämmin, mietin hipsiessäni silkkiyöpaidassani ruohikolla. Metsässä havunneulaset pistelivät hieman paljaita jalkapohjiani. Lähestyin kantoa. Yhtäkkiä kuulin hiljaista rouskutusta. Henkäisin syvään. En halunnut pilata tätä mahdollisuutta nähdä villieläin jollakin pikkuasialla. Painoin varovasti kuusenoksaa pois edestäni, ja siinä se oli. Pieni, varmaankin parivuotinen valkohäntäpeuranaaras söi tuomiani leipiä. Sen pienet korvat pyörivät ympäriinsä. Katselin sitä mahdollisimman hiljaa, keskityin hengittämään niin, ettei tuo arka eläin olisi kuullut minua. Se näytti ihanan sirolta ja villiltä. En uskaltanut liikahtaakaan. Peura hamuili vanhoja ruoanjämiä kannolta. Olisit tullut hetken myöhemmin, ajattelin hiljaa mielessäni. Pian se kuitenkin kyllästyi ja lähti takaisin pimeään metsikköön. Varovasti hiivin kannon viereen ja asetin siihen tuomiseni. Mutaan oli jäänyt tuore jälki. Painoin siihen sormeni ja tunnustelin varovaisesti jälkeä. En halunnut rikkoa sitä. Halusin ottaa huomenna jäljestä kuvan todisteeksi Joelille, Jonatanille, äidille ja isälle. He varmasti kuolisivat kateudesta. Mietin samalla kun kävelin kotiin, mitä he mahtaisivat sanoa kun kertoisin heille tämän tarinan. Pitkästä aikaa nukahdin varmana siitä, mikä eläin seikkailisi tänään unessani. Kuin sadussa 54 l Metsästäjä l 3 l 2012
• HUIPPUMERKKIMME Voittamaton PREMIUM-paketti ratakauden avaukseen! -1000 kpl Lapua-luoteja, hajapakattuna (.30 S374 8,0 g FMJ tai .30 G477 6,5 g HPCE) -1000 kpl Zenith LR-nalleja -2 kg Vihtavuori-ruutia (N120-N135) Paketissa toinen pullo ruutia -50% svh:sta! (44,50 ) Tiedustele pakettia kauppiaaltasi! Tarjous on voimassa 15.6.2012 saakka, tai niin kauan kuin tavaraa riittää! Ks. www.nordis.fi/jalleenmyyjat Nordic Distribution Oy Nordis PL 5, 62101 LAPUA www.nordis.fi Riistapeltosiemenet 2012 Hirvi- Diana 1 kg Peura- Kauris- Diana 3 kg Moniv. Riistalaidun Diana 2 kg Fasaani- Peltopyy- Diana 3 kg Diana- Auringonkukka 2 kg Diana- Naattinauris Tyfon 1 kg Diana- Rehukaali Keeper 1 kg Diana- Rehunauris Samson 1 kg Diana- Rehurapsi Hobson kg DianaRehusokerijuurikas 0,5 kg Diana- Rehuöljyretikka 3 kg Diana- Turnipsi Massif 1 kg 15 29 26 33 24 18 23 14 9 35 33 18 Luonnonhoitopelto seokset: LHP- Riista 10 kg 81 LHP- Maisema 10 kg 95 Hirviriistaseos 10 kg 82 Linturiistaseos 10 kg 72 Rehurapsi Akela 25 kg 99 Rehuherne Arvika 25 kg 50 Rehuöljyretikka Apoll 10 kg 80 Rehukaali Inka 1 kg 19,90 Rehujuurikas Brigadier 1 kg 15 Naattinauris Samson 0,5 kg 9,90 Muista myös laadukkaat KNZ nuolukivet riistalle. Lisätietoa löydät: www.erakontti.fi Tilaukset ja tiedustelut: erakontti@erakontti.fi p. 0104409410 Oy Eräkontti Ab Kinturinkuja 4 11120 Riihimäki Karhunkatseluretkiä jo vuodesta 1996! Kerää porukka ja tule katsomaan karhuja niiden omassa ympäristössä. Varausta tehdessäsi mainitse tästä ilmoituksesta, niin saat 10% alennuksen. Retket karhutakuulla! Lisätietoja: martinselkonen.fi 08 736 160 Suomalainen kaipaa luontoon Neljäkymmentä vuotta. Yli miljoona kävijää. Luontoon sopivasti hurahtaneita ­ niinkuin sinäkin. Tervetuloa Riihimäen Urheilupuistoon nauttimaan eräalan ykköstapahtuman ainutlaatuisesta tunnelmasta. 1972 40 2012 www.erämessut.fi Metsästäjä l 3 l 2012 l 55
• Matti Keronen, Jarno Suni, Raija Komppula & Jukka Matero, Itä-Suomen yliopisto Metsästysmatkailu on sosiaalinen tapa rentoutua Metsästysmatkailu kasvattaa suosiotaan niin maailmalla kuin Suomessakin. Silti vain pieni osa Suomen yli 300 000 metsästäjästä käy säännöllisesti metsästysmatkalla kotimaassa tai ulkomailla. Metsästysmatkailijat asiakasryhmänä ovat varsin tuntematon ryhmä sekä tutkijoille että matkailupalveluiden tarjoajille, mistä syystä Itä-Suomen yliopistossa on aloitettu aiheeseen liittyvä hanke, jonka ensimmäisessä tutkimuksessa tarkoituksena oli selvittää, miksi suomalaiset metsästäjät käyvät metsästysmatkoilla ja mitä he matkakohteeltaan odottavat. Metsästysmatkoiksi tutkimuksessa laskettiin kaikki yli vuorokauden mittaiset metsästysretket, jotka suuntautuivat metsästäjän tavanomaisten metsästysalueiden ulkopuolelle. l Tutkimus suoritettiin internetkyselynä syksyllä 2011, ja siihen vastasi 557 suomalaista metsästäjää. Yli 60 prosentille vastaajista tavanomaiset metsästysalueet tarkoittavat omia, sukulaisten tai metsästysseuran maita, jotka sijaitsevat oman kodin läheisyydessä. Yli 70 prosenttia vastaajista ilmoitti harrastavansa metsästystä vähintään kerran viikossa metsästyskautensa aikana. Metsästysmatkailua nyt tai tulevaisuudessa harrastaa puolestaan yli 90 prosenttia kyselyyn vastanneista metsästäjistä. Yleisimmät metsästysmatkakohteet suomalaisille metsästysmatkailijoille ovat Suomi, Ruotsi ja Viro. T 56 l Metsästäjä l 3 l 2012 Metsästysmatkalle lähdetään kokemaan uutta Metsästysmatkailun motiivien selvittämiseksi vastaajia pyydettiin arvioimaan 32 esitetyn väittämän tärkeyttä ensin metsästysharrastukseen tavanomaisilla metsästysalueilla ja sen jälkeen metsästysmatkoilla. Tulosten perusteella tärkeimmät motiivit niin metsästykseen tavanomaisilla metsästysalueilla kuin metsästysmatkoillakin ovat melko samat. Arkirutiineista irtautuminen, rentoutuminen ja luonnon kauneudesta nauttiminen ovat tärkeitä molemmissa metsästyskohteissa. Edellä mainittujen lisäksi tavanomaisilla metsästysalueilla metsästettäessä arvostetaan muun muassa luonnosta ja metsästyksen haasteista Tapio Halla kävi metsästysmatkalla Namibiassa. Saaliiksi tuli muunmuassa kaksi pahkasikaa. Kuvassa metsästäjä keskellä. nauttimista sekä metsästämistä koiran kanssa. Metsästysmatkalle lähdetään kuitenkin hakemaan vaihtelua tavanomaiseen ja kokemaan jotain uutta. Muun muassa uudenlaisten maisemien ja maastojen kokeminen oli erittäin tärkeää lähes 90 prosentille suomalaisista metsästysmatkailijoista. Myös metsästyksen tuomat haasteet ja jännitys sekä eläinten näkeminen niiden luonnollisessa ympäristössä olivat tärkeitä matkustusmotiiveja. Yhdessäoloa ja eräelämyksiä Metsästysmatkailu on sosiaalinen harrastus. Metsästyskavereiden kanssa yhdessäoloa arvostetaan metsästettäessä tavanomaisilla metsästysalueilla, mutta metsästysmatkoilla sosiaalisen kanssakäymisen merkitys korostuu: lähes 80 prosenttia kyselyyn vastanneista arvioi yhdessäolon tärkeäksi syyksi lähteä metsästysmatkalle. Kysyttäessä asiaa toisinpäin, eli kuinka tärkeää on yksin oleminen, metsästysmatkailun sosiaalinen merkitys näkyy vielä selvemmin.
• KUVA 1. Tavanomaisilla metsästysalueilla tapahtuvan metsästyksen ja metsästysmatkailun motiivit tärkeiksi tai erittäin tärkeiksi arvioneiden vastaajien prosentuaaliset osuudet vastaajajoukosta Luonnosta nauttiminen Rentoutuminen Luonnon kauneudesta nauttiminen Arkirutiineista irtautuminen Metsästyksen haasteista nauttiminen Luonnosta oppiminen Metsästyksen tuoma jännitys Metsästäminen koiran kanssa Eläinten näkeminen niiden luonnollisessa elinympäristössä Eläinten käytösmallien oppiminen Uudenlaisten maisemien kokeminen Uudenlaisten maastojen kokeminen Metsästyskavereiden kanssa yhdessä oleminen Yksinoleminen 0 19,4 48,3 87,6 94,6 88,1 91,2 89,1 87,3 87,8 86,7 82,7 82,1 71,6 77,6 78,3 76,1 60,3 73,9 77,6 73,5 72,9 73,4 69,6 67,5 62,5 77,1 87,7 86,2 10 20 30 40 Tavanomaiset metsästysalueet Metsästysmatkailu 50 60 70 80 90 100 Vastaajista 89 % oli miehiä ja 11 % naisia. Vastaajien ikäjakauma: alle 30-vuotiaita 30­39-vuotiaita 40­49-vuotiaita 50­59-vuotiaita yli 60-vuotiaita 13 24 26 24 13 % % % % % 80 70 60 50 40 30 20 10 0 KUVA 2. Metsästysmatkojen kohdemaat 72,7 % 26,7 21,8 6 5,6 3,8 1,8 1,8 8,8 Vastaajista 63 % asui kaupungissa tai taajamassa ja 37 % haja-asutusalueella. Alle viidennes vastaajista piti tätä tärkeänä osana metsästysmatkailua, kun tavanomaisilla metsästysalueilla metsästettäessä lähes puolet metsästäjistä pitää metsästämisestä yksin. Vaikka sosiaaliset kontaktit ovatkin tärkeä syy lähteä metsästämään omien metsästysalueiden ulkopuolelle, ei matkakohteen haluta olevan vilkas tai täynnä muita metsästäjiä. Päinvastoin, suomalaiset metsästysmatkailijat lähtevät matkalle kokemaan eräelämyksiä. Alueen rauhallisuus ja monipuolisuus ovat tärkeitä kriteerejä matkakohdetta valittaessa. Monipuolisuudella ei kuitenkaan tarkoiteta palveluita tai aktiviteetteja, vaan monipuolista riistalajistoa ja laajoja metsästysalueita. Tärkeimpänä yksittäisenä matkakohteen valintaan vaikuttavana tekijänä nousi esiin helposti saatavat metsästysluvat. Myös mahdollisuus metsästää oman koiran kanssa oli tärkeää kyselyyn vastanneiden keskuudessa. Sen sijaan järjestetyt aktiviteetit ja palveluiden läheisyys eivät olleet tärkeitä keskiverrolle suomalaiselle metsästäjälle matkakohdetta valitessa. Saalis, trofeet ja palvelut korostuvat ulkomaanmatkoilla Saaliin saaminen ei ole ensiarvoisen tärkeää etenkään metsästettäessä tavanomaisilla metsästysalueilla. Vain reilu viidennes vastaajista ilmoitti tämän olevan tärkeä metsästysharrastuksen motiivi. Metsästysmatkoille lähdettäessä saaliin saamisen merkitys kasvaa, ja vajaa 40 prosenttia kyselyyn vastanneista ilmoitti sen olevan tärkeä osa metsästysmatkaa. Aineelliset vaikuttimet, kuten saaliin ja trofeiden saaminen, nostavat asemiaan tärkeimpien motiivien listalla, kun matka kohdistuu ulkomaille. Kuitenkaan ne eivät ole aivan listan kärkipäässä, mutta niiden voidaan nähdä olevan hyvä lisä onnistuneen reissun saavuttamiseksi. Myös uusien metsästysmuotojen oppiminen ja uusien ihmisten tapaaminen on tärkeämpää ulkomaille kuin kotimaahan suuntautuvilla matkoilla. Matkustusmotiivien muuttuessa muuttuvat myös matkakohteen vaatimukset, kun matkustetaan ulkomaille. Kun kotimaanmatkailija arvostaa monipuolisia metsästysmahdollisuuksia ja erähenkisiä luontoelämyksiä ilman ylimääräisiä palveluita, niin ulkomailla myös kohteessa saatavilta palveluilta odotetaan monipuolisuutta. Opaspalvelut metsästysretkille, järjestetyt ruokailut ja korkeatasoinen majoitus ovat niitä kohteen ominaisuuksia, joita ulkomaille lähdettäessä toivotaan. Tämä ei sinänsä tule yllätyksenä, sillä metsästystavat ja säännökset monissa ulkomaan kohteissa poikkeavat niin paljon Suomessa totutuista, että esimerkiksi ilman asiantuntevaa opasta reissu ei ole välttämättä edes mahdollinen. Edellä mainittujen lisäksi myös uusista kulttuureista oppiminen ja uusien eläinlajien näkeminen ovat toivottuja kohteen ominaisuuksia ulkomailla matkaileville. l Seuraavassa numerossa tarkastellaan omatoimisten ja pakettimatkoilla olleiden metsästysmatkailijoiden mieltymysten eroja. Yhdysvallat Suomi Viro Ruotsi Afrikka Puola Kanada Jokin muu kohdemaa Saksa Metsästäjä l 3 l 2012 l 57
• Eräaatoksia valtionmailta Metsäautoteistähyötyämonille Metsätieverkoston kautta moni kaira on tullut ihmistä lähemmäksi. Useat ovat kuulleet kerrottavan, kuinka marjasangot rämisten pyöräiltiin vadelman poimintaan suurille hakkuuaukoille. Takaisin palattiin täydet sangot pyöränsarvia vaaputtaen ja vanteet kiviin iskien. Ilman metsäautoteitä nämä reissut olisivat vaatineet pitkää patikointia. Suomen noin 450 000 kilometrin tieverkostosta kolmasosa on metsäautoteitä. Metsäautotieverkosto on alun perin rakennettu maamme puuhuollon turvaamiseksi. Puutavara on saatava ympäri vuoden tuoreena tehtaille ja sahoille. Puuhuollon lisäksi metsäautoteille on muodostunut monia muitakin käyttötarpeita. Kaikki tämä edellyttää teiden ylläpitoon jatkuvia taloudellisia satsauksia. Marjoja metsistä raavitaan vuosittain kasaan noin 6 miljoonaa kiloa, mikä tekee jokaista 130 000 metsätiekilomeriä kohden yli 45 marjakiloa. Nykyisin marjastusmatkat taitetaan useimmiten autolla. Harvoin enää näkee huivipäistä emäntää suttaamassa pyörällä marjaan. Monet poimijatkin taitavat olla jo etniseltä taustaltaan etelämpää. Metsäriistan hankkimisessa metsätiet merkitsevät euroissa mitattuna vieläkin enemmän. Riistasaaliin taloudelliseksi arvoksi arvellaan noin 73 miljoonaa euroa vuodessa, mikä tarkoittaa noin 560 euroa metsätiekilometrille. Metsästäjäkunnan ukkoutuessa askel lyhenee ja metsäteiden merkitys kasvaa entisestään. Ilman metsätieverkostoa 70 000 hirviruhon vetäminen miesvoimin tai mönkijän perässä kairoilta ison tien varteen saattaisi monelta jäädä haaveeksi ja hirviverotus hoitamatta. Ja kyllä siellä erämaassa moni ajomieskin väsyisi ennen kuin edes ajoketju on saatu kasaan. Nyt ajot onnistuvat metsätieltä poikkeamalla. Monilla alueilla hyvä metsäautotieverkosto ja nykyaikainen paikannustekniikka ovat jopa muuttaneet hirvenmetsästyksen luonnetta autolla ajeluksi ja GPStiedon seuraamiseksi. Metsäautotiet toimivat myös ulkoilu- ja virkistysreitteinä ilman sen suurempaa saalistavoitetta ja suoraan rahalla mitattavaa arvoa. Metsäautotietä pitkin on helppo taittaa taivalta ja poiketa kinttupolulle vasta lähempänä määränpäätä. Metsäautotiet antavat huonojalkaisellekin mahdollisuuden tehdä retki pidemmälle asfalttitien reunasta. Siksi me Metsähallituksessa 58 l Metsästäjä l 3 l 2012 olemmekin pitäneet metsätiemme kaikille avoimina. Metsäautoteiden vapaa hyödyntäminen myös moottoriajoneuvolla liikkuen ei suinkaan ole mitenkään itsestäänselvyys ja yleistä muualla Euroopassa. Metsätieverkosto on merkittävä tukirakenne ja selkeä taloudellinen hyöty suoraan sen käyttäjälle ja välillisesti monelle toimijalle. Moni olisi varmaan valmis maksamaan metsäautotien käytöstä sen sijaan, että jättäisi menopelinsä asfalttitien varteen ja lähtisi rahaa säästäen ja voimia uhraamatta kävellä lekuttelemaan metsäautotietä pitkin. Iso roponen se ei käyttäjää kohden voisi olla, mutta muutaman sadan tuhannen metsästys- ja kalastusluvan käyttäjältä kertyisi jo pitkä pätkä parannettua sorapintaa. Nykytekniikalla pystytään luotettavasti laskemaan autoliikenteen ja sen tuoman rasitteen vaikutus tieverkostolle. Pääosin metsäautoteiden yksityisliikenne tapahtuu syyskesästä ja syksyisin kalastus-, marjastus- ja metsästysaikaan. Metsäautoteiden sulkemisen, vähentämisen ja takaisin maisemoinninkin puolestapuhujia löytyy. Heidän mielestään tiet aiheuttavat harmia ja haittaa. Huonosti sijoitettu tie voi todella pilata maiseman laajalta alalta ja huonosti toteutettu tiepenkka sattuu silmään vielä vuosienkin jälkeen. Varsinkin rakennusbuumin alkuaikoina 1970-luvulla unohtui maisema-arvojen huomioiminen sydänmaille tielinjoja puskettaessa. Metsäautotiet ovat hyödyistään huolimatta varmasti myös rikkoneet erämaakokonaisuutta ja omalta osaltaan tuoneet rauhattomuutta muutoin ihmisen häiritsemättömälle salolle. Vaikka tuskin metsätie on ollut ensisijainen uhka millekään lajille, metsätiellä voidaan nähdä olevan monenlaisia seurauksia. Metsäautotiet helpottavat muun muassa salapyyntiä nykyisten teknisten apuvälineiden tukemana. Tieltä ja autosta metsästämisen on nähty joillakin alueilla vaikuttaneen heikkoina kanalintuvuosina jopa riistakantaan. Suorat metsätielinjat, vaikka ne ovat ihmissilmälle rumia, tuovat petolinnun silmälle iloa. Kanahaukan tarvitsee vain istua suoran päässä silmä tarkkana, kunnes koppelon poikue ylittää tien, ja liidähtää lähes varmalle aterialle. Toisaalta metsätiet tarjoavat kupukiviä kanalinnuille ja reunametsää sitä vaativille lajeille, kuten jäniksille. Ovatpa jotkut väittäneet supikoiran ja suden levinneisyyden syynä olevan metsätieverkoston. No mikäs niillä on jolkotellessa. Eino Piri Palvelupäällikkö Metsätalous Metsähallitus
• Monarch ­ tarkkuutta kun tarvitset sitä eniten Monarch E 1,1-4x24 , Nikonin uusi Monarch-kiikaritähtäin ­ ratkaisevaan hetkeen näköpiirissä etkeen Nikonin uusi, loistava kiikaritähtäin aloittaa metsästyskauden. Monarch E1,1-4x24 puna/viher-näkökentällä ja pienellä 1,1-kertaisella suurennuksella sopii parhaiten lyhyille ja keskipitkille ampumaetäisyyksille, esimerkiksi hirvenmetsästykseen. Since 1917 Kiikaritähtäimen näkökenttä on laaja ja kirkas men ­ jopa hämärässä ja sumussa. Optiikka on rässä Nikonin huippulaatua. Uusi Monarch nopeuttaa ppulaatua. ja helpottaa tähtäämistä ­ lopun jätämme sinulle. NIKON NORDIC AB Äyritie 8 B, 01510 Vantaa, Puh. 0207589570, www.nikon.fi
• Eija Seppälä S Hannu Huttu Geenitutkimuksesta on tullut erinomainen apuväline koirien perinnöllisten sairauksien torjunnassa. Nyt suomalaiset tutkijat yrittävät löytää esimerkiksi suomenpystykorvilla esiintyvän epilepsian aiheuttavan geenin tai geenit. on tuottanut luonteeltaan työhönsä sopivia ja kaiken lisäksi kauniita koiria, mutta samalla siinä sivussa näihinkin rotuihin on kasaantunut perinnöllisiä sairauksia. Ajokoirilla pikkuaivorappeuma Suomenajokoirien vitsaus on ollut perinnöllinen ataksia eli pikkuaivorappeuma. Kyseessä on niin vakava ja etenevä sairaus, että sairaat pennut joudutaan lopettamaan pian oireiden puhjettua. Onneksi geenitutkimuksen uudet työkalut ovat nykypäivänä sovellettavissa myös koiramaailman puolelle, niinpä Helsingin yliopistossa ja Folkhälsanin tutkimuskeskuksessa toimiva tutkimusryhmä onnistui professori Hannes Lohen johdolla tun- l Suomessa on kasvatettu perinteisesti hyviä työkoiria maalle: suomenpystykorva on oiva linnun haukkuja, suomenajokoira etevä jäniskoira ja lapinkoira sekä lapinporokoira ovat toimineet kautta aikojen poromiesten auttavina käsinä vaikkakin nykyisin lappalaiskoiria pidetään useammin vahti- tai seurakoirina. Näiden rotujen jalostus nistamaan ajokoirien ataksiaa aiheuttavan geenivirheen. Kyseinen sairaus periytyy väistyvästi eli sairaan pennun molempien vanhempien täytyy olla kantajia. Geenitestin avulla tällaiset kantaja-kantaja-yhdistelmät voidaan tänä päivänä välttää ja syntyvät suomenajokoiran pennut ovat siten ataksian suhteen terveitä. Toinenkin hyvä esimerkki kotimaisen geenitutkimuksen löydöistä osuu metsästyskoiriin, sillä sama tutkimusryhmä on tunnistanut harmaanorjanhirvikoirissa esiintyvän matalaraajaisuuden eli kondrodysplasian aiheuttavan geenivirheen. Kyseessä ei oikeastaan ole sairaus, sillä se ei haittaa koiran elämää, mutta metsästyskoirana matalaraajaisen yksilön Onko epilepsiageeniä ole Vastausta yritetään etsiä nyt koiristamme 60 l Metsästäjä l 3 l 2012
• voi olla vaikeampi liikkua maastossa kuin normaaliraajaisten sisarustensa. Koirien kasvattajat voivat tänä päivänä estää matalaraajaisten syntymän geenitestaamalla molemmat jalostukseen käytetyt vanhemmat, sillä myös tämä ominaisuus periytyy väistyvästi. Samalla kantajat voidaan pitää harkitusti jalostuksessa mukana, jotta rodun monimuotoisuus ei laske liikaa. Pystykorvilla epilepsiaa Epilepsia eli vanhan kansan kaatumatauti on yksi paimen- ja metsästyspystykorvaroduissa esiintyvistä vitsauksista. Sekä suomenpystykorvissa että ­lapinkoirissa on yksittäisten epileptisten tapausten lisäksi pentueita, joissa useampi yksilö sairastuu elämänsä ai- emassa? kana epilepsiaan ja molemmista roduista löytyy uroksia, joilla on useammassa pentueessa epileptinen jälkeläinen. Tämä koskee useammin uroksia kuin narttuja siksi, että hyvän uroksen jälkeläismäärät ovat usein huomattavasti suuremmat kuin nartun. Tämä ei johdu kasvattajien tai uroksen omistajien virheistä vaan siitä, että puhdasrotuisiin jalostuskoiriin on päässyt rikastumaan epilepsialle altistavia geenivirheitä pikkuhiljaa, kun saman sukuisia koiria on käytetty rodun muodostamiseen ja ylläpitämiseen. Epilepsia on myös ihmisten yleisin neurologinen sairaus ja on arvioitu, että n. 40% epilepsioista johtuu perintötekijöistä. Ihmisen ja koiran perimät ovat hämmästyttävän samankaltaisia. Nyt geenitutkijat ovat ottaneet koiramme tutkimuksensa kohteiksi ja näkökulma onkin osoittautunut toimivaksi: professori Lohen tutkimusryhmä on onnistunut tunnistamaan yhden uuden epilepsiageenin italialaisesta lagotto romagnolo ­rodusta ja lisäksi belgianpaimenkoirista on paikannettu kromosomipaikka, jossa sijaitsee aiemmin tuntematon epilepsialle altistava geeni. Lagottokasvattajat hyötyvät jo geenilöydöstä, sillä he voivat testata kantavatko jalostukseen käytetyt yksilöt tätä rodulle tyypillistä pentuiän epilepsiaa aiheuttavaa geeniä. Samanaikaisesti lapsipotilaista, joiden oireet ovat lähes identtiset lagottopentujen kanssa, etsitään geenivirhettä koirista tunnistetusta geenistä. Belgianpaimenkoirien kohdalla itse geenivirhe on vielä tunnistamatta, joten geenitestiäkään ei ole vielä tarjolla. Tutkimus on osoittanut, että belgianpaimenkoirien epilepsia on monitekijäinen tauti eli sen puhkeamiseen vaikuttaa useampi geeni ja lisäksi mahdollisesti ympäristötekijät. Epilepsiatutkimus jatkuu ja sitä tehdään laajalla rintamalla useassa eri rodussa ja kotimaiset rodut ovat olleet mukana alusta alkaen. Lagottojen ja belgianpaimenkoirien tulokset vahvistavat sen, että epilepsiageeni, tai oikeammin -geenejä, on olemassa ja osa niistä on rotukohtaisia. Tulevaisuudessa epilepsiageenejä löytyy toivottavasti lisää, mutta siihen tarvitaan koiranomistajien apua. omistajan kuvailu koiransa paikallisalkuisesta kohtauksesta: "Musti makasi sohvalla vieressäni, yhtäkkiä nousi rahille omituisesti huojuen. Pidin koirasta kiinni ja Musti nosteli pakonomaisesti etutassuja istuessaan ja "jäykisteli". Musti jatkoi tutinaa lattialla ja yritti nyt nostella takajalkojaankin, nojaten minuun koko ajan. Musti ei selvästi kyennyt tekemään mitään, istui suu auki ja seisova ilme päällä. Koira normalisoitui ja kohtaus oli ohi kahdessa minuutissa." Osalla koirista tällainen paikallisalkuinen kohtaus yleistyy ja tällöin omistaja näkee koiransa kramppaavan lattialla jalat potkien, kuola valuen ja joskus koira virtsaa tai ulostaa alleen. Tutkimusryhmää kiinnostaa sekä hyvin lievät epilepsiatapaukset että vakavammasta sairaudesta kärsivät yksilöt. Tutkimukseen ovat tervetulleita näiden sairaiden lisäksi myös perusterveet metsästys- ja kotikoirat. Epilepsian lisäksi koiragenetiikan tutkimusryhmä tutkii myös muita perinnöllisiä sairauksia kuten perinnöllistä harmaakaihia, jota esiintyy myös monessa rodussa. Sama näyte voi olla mukana useammassa tutkimusprojektissa. Esimerkiksi tutkija Eija Seppälän oma suomenlapinkoira Pepe antoi verinäytteen 3-vuotiaana vuonna 2007. Tuolloin Pepe oli perusterve, mutta vielä liian nuori varmaksi verrokkikoiraksi, joten sen näyte tallennettiin DNA-pankkiin mahdollista myöhempää käyttöä varten. Pepellä diagnosoitiin perinnöllinen harmaakaihi 6-vuotiaana. Niinpä sen näyte on tänä päivänä mukana kaihitutkimuksessa ja koska se on ylittänyt keskimääräisen epilepsian puhkeamisiän, sitä voidaan käyttää myös epilepsiatutkimuksessa terveenä verrokkina. Tutkimukseen voi osallistua lähettämällä koirastaan verinäytteen ja sen mukana koiran terveystiedot ja omistajan yhteystiedot näytelomakkeella, joka löytyy www.koirangeenit.fi-sivuilta. Näytelomakkeen ja näytteen lähetysohjeet saa myös laboratoriosta numerosta (09) 191 25680. l Osallistu tutkimukseen! Omistatko koiran, joka sairastaa epilepsiaa? Osallistumalla tutkimukseen voit edistää sekä koirien terveyttä että kenties auttaa myös ihmislääketiedettä oikeiden epilepsiageenien jäljille. Epileptinen kohtaus voi olla hyvin lievä ja mennä nopeasti ohi. Tässä erään Sekä suomenpystykorvien että lappalaiskoirien rotujärjestöt ovat tukeneet geenitutkimusta merkitsevällä tavalla mm. keräämällä näytteitä ympäri Suomea. Kirjoittaja toimii Suomen Akatemian tutkijatohtorina koiragenetiikan tutkimusryhmässä tutkien pääasiassa epilepsiaa useammassa eri rodussa. Metsästäjä l 3 l 2012 l 61
• Ministeriön kuulumisia Metsähanhenmetsästyksestäpäätetään kansainvälisessäsopimuksessa Suomi on yhdessä 64 muun valtion kanssa tehnyt kansainvälisen sopimuksen Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelusta (AEWA). Sopimus tuli Suomen osalta voimaan vuonna 2000. n Metsähanhen pesimäkannan tilanteesta ja sen metsästyksen kestävyydestä on keskusteltu paljon Suomessa viime vuosina. Maa- ja metsätalousministeriö rajoitti lajin metsästystä merkittävästi viime syksynä asetuksella (941/2011). Suomen riistakeskus on jo aloittanut Suomen kansallisen hoitosuunnitelman valmistelun. Keskustelu metsähanhen tilanteesta ja suojelusta on noussut nopeasti kansainväliselle tasolle. Toukokuun puolivälissä pidettävälle AEWA-sopimuksen osapuolikokoukselle on esitetty, että sopimuksen liitettä muutettaisiin niin, että metsähanhen Anser fabalis fabalis -populaation eli ns. taigametsähanhen metsästys kiellettäisiin. Maa- ja metsätalousministeriö ei ole ollut valmis hyväksymään esitystä sellaisenaan. koko muuttoreitin kattavasta hoitosuunnitelmasta ja -järjestelmästä. Eduskunta otti kantaa asiaan Eduskunnan maa- ja metsätalousvaliokunta antoi 27.4. asiasta lausunnon (MmVL 8/2012 vp), jossa selkeästi tuetaan valtioneuvoston linjaa. Valiokunta lausui asiasta muun muassa seuraavaa: "Valiokunta katsoo, että Euroopassa on tarve aloittaa systemaattinen työ vesilintukantojen arvioimiseksi Pohjoismaiden ja Venäjän tuottoalueilla, muuttoreiteillä sekä tunnetuilla talvehtimisalueilla ja pyrkiä samanlaiseen kattavaan vesilintuvaran hallinnointiin kuin jo on Pohjois-Amerikassa. Koordinoitua kannanhoitoa voidaan parhaiten kehittää hallintorajat ylittävällä yhteistyöllä." Täysrauhoituksen sijaan esitetään kansainvälistä hoitosuunnitelmaa Perustuslain mukaan EU:ssa käsiteltävä asia tulee saattaa eduskunnan käsiteltäväksi, jos siitä muutoin päättäisi eduskunta. Esitys metsähanhen täysrauhoituksesta on tällainen asia. Valtioneuvosto on toimittanut eduskunnalle asiasta selvityksen (E 38/2012 vp). Valtioneuvoston kannan mukaan taigametsähanhen suojeluluokitusta voitaisiin muuttaa sillä ehdolla, että siihen liitetään poikkeus, jonka mukaan voitaisiin sallia kestävä metsästys kansainvälisen hoitosuunnitelman puitteissa, joka toteuttaa adaptiivista metsästyksen säätelyä. Taigametsähanhen kanta on pienentynyt 1990-luvun puolivälin noin 100 000 linnusta vuonna 2009 julkaistun arvion noin 63 000 lintuun. Kansainvälisen hoitosuunnitelman avulla metsästys voidaan säädellä kestäväksi koko muuttoreitin matkalla. Siihen tarvitaan paremmat tiedot kannoista ja metsästyssaaliista sekä pesimä-, levähdys- että talvehtimisalueilta. Samalla voitaisiin kehittää Eurooppaan malli Janne Pitkänen ylitarkastaja maa- ja metsätalousministeriö Eduskunnan kannan mukaan metsästys tulisi olla mahdollista myös tulevaisuudessa kansainvälisen hoitosuunnitelman puitteissa: "Valtioneuvoston kannan mukaisesti valiokunta edellyttää tämän mahdollisuuden käyttämistä, jotta toimintasuunnitelma kohdentuisi joustavasti eri maissa vallitseviin olosuhteisiin. Suomen metsästyslainsäädäntö sisältää nykyisellään välineet metsästyksen säätelemiseksi kannan suojelu- ja kestävyysnäkökohdat huomioon ottavalla tavalla. Metsähanhen kansainvälisen hoitosuunnitelman laatiminen tarjoaisi erinomaisen mahdollisuuden hyödyntää Suomessa olevaa tietotaitoa kehitettäessä muuttaville riistavesilinnuille Eurooppaan esiintymisalueet kokonaan kattavia hoitosuunnitelmia ja -järjestelmiä (engl. flyway management). Suomenkin näkökulmasta on erittäin tarpeellista saada kaikki esiintymisalueiden maat osallistumaan kyseisiin järjestelyihin ja myös sitoutumaan niiden noudattamiseen." Tällä uuden riistakonsernin strategian mukaisella, aktiivisella ja aloitteellisella linjalla Suomen on hyvä lähteä neuvottelemaan metsähanhen kansainvälisestä hoitosuunnitelmasta naapurimaiden ja EU:n komission kanssa. 62 l Metsästäjä l 3 l 2012
• Omasta kontista Tuleeko Sinulle jo ERÄKONTISSA TAPAHTUU! Osakeyhtiö Eloranta (Aimpoint punapistetähtäimet, Gamo ilma-aseet) FitDog (palautustuotteet metsästyskoirille) T:mi Laaksonen (ruokinta-automaatit) Jahti-lehti? Erämessujen aikaan esittelijät paikalla pe-la! Jahti­Jakt on Metsästäjäliiton jäsenlehti, saat sen, jos kuulut metsästäjien omaan liittoon. JÄSENLEHTI RFÖRBUND RY:N - FINLANDS JÄGA SÄSTÄJÄLIITTO SUOMEN MET ND R.Y. Loistavia tarjouksia! Osta 100 :lla, niin saat messulipun kaupan päälle! Tervetuloa! SÄ S TÄ J Ä G S JÄ LIITTO - FINLAND Nro 3 2011 7,00 AR FÖR BU Eräkontti avoinna: to 9-17, pe 9-18, la 9-17 ja su 9-12 T-paitoja alk. 5 Hirvi T-paita 15 JÄSENLEHTI RFÖRBUND RY:N - FINLANDS JÄGA SÄSTÄJÄLIITTO SUOMEN MET EN SUOM T ME Nro 2 2012 8,00 Pyy menee n vanhaan vipuu I MAAILMAN OLI ETIÄ VOITTAJARUNO INEN JAHTIA YMPÄR Ampujanliivi SML pro ili 39,90 norm. 54,90 Amerikan lah Suomelle HYLKIJÄILLÄ ja TSÄMIES MA JAVA KIIK ARISSA ME SATAVUOTIAS Jahti ilmestyy nyt viisi kertaa vuodessa! Uutena jäsenetuna Jahti-lehden viides numero, suurriistan tabloid-erikoisnumero syksyllä. Diana - riistapeltoseokset Metsästys- ja ratapatruunat kaup pa Katso koko valikoima www.erakontti. o Verkk . www 24akhntti. er o metsastajaliitto.fi Eräkontti Avoinna: ark. klo 10-17, la suljettu Eräkontti on Suomen Metsästäjäliiton ja sen piirien omistama yritys. ERÄKONTTI, KinturinkujaMetsästäjä l Riihimäki, 63 4, 11120 3 l 2012 l p. 010 440 9410, www.erakontti.
• Juha K. Kairikko Merkillisiä tapahtumia Pennihirvet,kadettikarhujaräjähdyksiä Riistamailla, jahdeissa ja metsästysten yhteydessä on tapahtunut ja tapahtuu paljon sellaista, josta riittää puhetta ja pohtimista vuosikausien ajaksi. n Mielenkiintoista ja eriskummallisesta tapahtumista on paikallaan kertoa metsästäjille laajemminkin. Tällä kertaa muistellaan kahta patruunaräjähdystä, yhtä virheellistä tunnistusta ja pennihirviä. vat ammattiupseerit havaitsivat karhun jonkin matkan päässä metsässä. Peto tajusi ilmeisesti, että karskeille sotilaille ei pidä irvistellä, viisainta on ottaa nopeat ritolat. Kadetit ilmoittivat havainnostaan poliisiviranomaisille, jotka kiiruhtivat varoittamaan alueella asuvia ihmisiä otson mahdollisesti aiheuttamasta vaarasta. Seuraavana päivänä paikalle saapui suurpetoasiantuntija selvittämään, kuinka suuresta kontiosta oli kysymys. Lumisessa maastossa oli helppo tehdä johtopäätöksiä, koska siltä paikalta, jossa peto oli havaittu, eikä lähitienoiltakaan, löytynyt kuin yhden eläimen jäljet. Jälkien jättäjä ei kuitenkaan ollut karhu vaan metsäkauris. Vastaavanlaisista virhediagnooseista saisi helposti koottua kirjan. Monasti pelkoa herättänyt varma karhuhavainto osoittautuu koiran aiheuttamaksi. Sama pätee lukuisiin susihavaintoihin. Toki nykyisin tehdään runsaasti oikeitakin susi- ja karhuhavaintoja, jopa aivan asuintaajamien tuntumassakin. vuonna 2000 saaliikseen kaksi uroshirveä, joista toinen oli tappisarvinen ja toinen nelipiikkinen. Molemmat hirvet paloiteltiin yhtä aikaa, joten jälkikäteen ei pystytä selvittämään, kummasta hirvestä otetussa paistissa oli yllätys. Tämä rahallinen ylläty oli eräälle maanomistajalle viedyn ns. maanomistajapalan sisällä. Hienon paistikimpaleen saanut maanomistaja soitti seuran puheenjohtajalle, että lihaa leikatessa veitsi oli osunut johonkin kovaan. Se osoittautui yhden pennin kolikoksi. Puheenjohtaja piti väitettä ensin täysin uskomattomana, mutta olihan siihen viimein suhtauduttava vakavasti, kun sen paikkansapitävyyttä vakuutettiin vakuuttamasta päästyäkin. Puheenjohtaja vei hapettuneen kuparipennin sekä lihakimpaleen, jossa tuo raha oli, paikalliselle eläinlääkärille. Tämä puolestaan lähetti pennin ja lihan Eläinlääkintä- ja elintarvikelaitokselle. Siellä eläinlääkäri Hanna Tenhu paneutui asiaan. Hän totesi raportissaan, että vuodelta 1963 oleva kolikko oli ollut hirvessä jo jonkin aikaa, sillä näytepalasta löytyi pennin lähialueelta kuparia jopa satakertainen määrä normaaliin verrattuna. Määrä kuitenkin väheni nopeasti mitä etäämpää pennistä pitoisuutta mitattiin. Parinkymmenen sentin päässä pitoisuus oli enää kymmenkertainen. Niinpä lihaa ei määrätty syömäkieltoon. Samana syksynä, 25. päivanä marraskuuta, porukka onnistui kaatamaan 8-piikkisen uroksen. Myös sen lihasta löytyi hartioista, läheltä selkärankaa melkoisen hapettunut kuparipenni. Edellisen kolikkohirven kaatamispaikalta uuden hirven kaadolle oli matkaa seitsemisen kilometriä. Koska lähialueiden seurojen saalishirvistä ei kolikkoja löydetty, pidettiin todennäköisenä, että pennit oli ammuttu hirviin Jäniskylän Metsästysseuran alueella. Ilmeisenä myös pidettiin, että pennit oli ammuttu haulikolla, sillä pennin kolikko sopii haulikon patruunaan melkein yhtä hyvin kuin etulappu tai välitulppa. Näitä Mäntyharjun pennejä saattoi olla käytetty jonkun itseladatun täyteisentapaisen osana, pelkästään sellaisenaan penni olisi varmasti ollut liian kevyt, heikko ja epätarkka, ainakin jos tarkoituksena oli kaato. Sekin oli tietysti mahdollista, että pennilaukauksilla oli vain pyritty karkottamaan hirvet viljelyksiltä. Tarpeetonta tuskaa hirville kuitenkin aiheutettiin. Jäniskylän pennihirvien arvoitus ei ole selvinnyt, vaikka tapahtumista on aikaa yli 10 vuotta. Taskupatruuna räjähti Syksyllä 1974 hirviseurue lopetti päivän jahdin, jonka jälkeen oli päätetty kokoontua joukolla seuran metsästysmajalle saunomaan ja kertaamaan päivän tapahtumia. Kun melkein kaikki olivat koolla, viimeisten joukossa majalle saapui metsästäjä, joka heitti takkinsa kohden lähes täyttä naulakkoa toivoen, että nuttu jäisi kuitenkin koukkuun. Näin ei käynyt, vaan takki putosi lattialle. Samassa paukahti kovasti, luoti alkoi pyöriä vihaisesti lattialla ja takin taskusta nousi savua. Porukasta suurimmalle osalle kävi kuten ison kirjan enkeleille, eli he peljästyivät säikähtäin. Asia tutkittiin luonnollisesti tarkkaan. Tällöin selvisi, että pudonneen takin taskussa oli ollut irrallaan muutama 7.62 x 53 R -kaliiperinen patruuna. Kun takki putosi lattialle, yhden patruunan reunakanta iski niin voimakkaasti toisen patruunan nalliin, että siihen tuli selvä ura ja patruuna räjähti. Se tosiaan räjähti, sillä hylsyn toinen reuna repesi pahasti. Räjähdyksen seurauksena luoti tunkeutui läpi taskun päällyskankaan. Ruuti puolestaan sytytti syttyessään taskussa olleet paperit. Metsästäjät keskustelivat tapauksesta aikoinaan paljonkin, Useimmat eivät aluksi tahtoneet uskoa tapahtumien kulkua, mutta kun asiantuntijat vakuuttivat näin voivan joskus käydä, joskin äärimmäisen harvinaista se on, uskottavahan homma oli. Tämän jälkeen pohdittiin kovasti, voisiko vastaavanlainen räjähdys sattua esimerkiksi silloin, kun mies tahi nainen ylittää hypäten vaikkapa ojan. Asiantuntijoiden vastaus oli, että teoriassa kyllä, mutta erittäin suurella todennäköisyydellä käytännössä ei. Varmuuden vuoksi patruunat kannattaa kuitenkin kuljettaa taskussakin patruunakotelossa tai vastaavassa. Räjähtäneen patruunan hylsy on nykyisin metsästysmuseon kokoelmissa. Grillialusta olikin patruunalaatikko Lahtelainen perhe hankki joitakin vuosia sitten vapaa-aikojen tukikohdaksi kesämökin. Kun haaveesta oli tullut totta, mökille lähdettiin viettämään viikonloppua. Mökkiruoaksi hankittiin pihvit, jotka oli tarkoitus kypsentää grillissä. Perheellä ei vielä kuitenkaan ollut kunnon grilliä, mutta onneksi markkinoille olivat vastikään tulleet uutuustuotteina kertakäyttögrillit. Ne ovat isohkoja alumiinirasioita, joissa hiilet ja syttymisensysääjä ovat valmiina. Helppokäyttöisemmäksi grilli ei voi enää tulla. Kertakäyttögrillin ominaisuuksiin kuuluu, että alumiinikuoret kuumenevat voimakkaasti. Ohjeissa todetaankin, että grilli on aterianvalmistuksen aikana sijoitettava alustalle, jossa hehkuvasta kuumuudesta ei ole haittaa tai vaaraa. Mökiltä ei heti löytynyt tällaista alustaa, mutta äiti keksi jokin aika sitten kuolleelta mökin entiseltä omistajalta jääneen peltilaatikon, jonka päälle grilli sopi mainiosti. Kesken ruoanlaiton kuului kuitenkin räjähdys, ja äiti lyyhistyi lattialle pienten metallinsirujen vaikeasti haavoittamana. Vammat johtivat hänen menehtymiseensä. Tutkimuksissa paljastui, että metallilaatikko oli täynnään kiväärin patruunoita. Kuumuudessa yksi niistä räjähti. Mikäli räjähtäneitä olisi ollut useampi, muutkin huoneessa olleet olisivat todennäköisesti ainakin haavoittuneet. Lajimäärittelyvirhe Toissa vuoden huhtikuussa kaksi kadettia oli tekemässä varusmiehille suunnistusrataa Riihimäen seudulla. Sää oli erinomainen ja maisemat komeimmillaan, olihan maastossa oleva lumipeitto lähes koskematon. Äkkiä tule64 l Metsästäjä l 3 l 2012 Pennihirvet Mäntyharjulaisen Jäniskylän Metsästysseuran hirvenmetsästäjät saivat lokakuun 7. päivänä
• Mikko Rautiainen, CIC/Metsähallitus Metsästyksen suurlähettiläänä maailmalla Metsästyksenjariistanarvoavoidaan mitatamonintavoin Edellisen Metsästäjän pääkirjoituksessa riistakeskuksen johtaja Reijo Orava kertoi Suomen julkisen riistakonsernin tunnistamasta tarpeesta selvittää riistatalouden arvo. Tiedontarve on nostettu esille myös kansainvälisesti, ja toukokuussa järjestettävän CIC:n yleiskokouksen teemana on riistan ja villieläinten suojelun ekonomiset vaikutukset. n Metsästyksen suoran taloudellisten arvon arvioiminen on ­ ainakin teoriassa ­ varsin yksinkertaista. Lasketaan vain yhteen metsästykseen tai sen oheistoimintoihin käytetty raha. Tosiasiassa tehtävä ei ole niin simppeli muun muassa siitä syystä, että vertailukelpoista tilastotietoa ei toistaiseksi ole kattavasti käytettävissä. Pelkästään metsästyksen suorien taloudellisten vaikutusten selvittäminen olisi tutkimustuloksena melko laiha. Riistatalouden kokonaisarvoon kuuluvat lukuisat epäsuorat ja kerrannaisvaikutukset sekä tietenkin aineettomat arvot. On tärkeää tarkastella sitä, kuinka varat jakautuvat muun muassa yksityisen sektorin, hallinnon ja suojeluun tähtäävän toiminnan välillä. Riistalajeilla on myös oma arvonsa osana luonnon monimuotoisuutta. Tämäkin arvo voidaan nykymenetelmin mitata taloudellisesti, joskin tehtävä on varsin haasteellinen. Kokonaisvaltainen työkalupakki metsästyksen ja riistanhoidon taloudellisten vaikutusten arvioimiseksi on siis kansainvälisesti ajankohtainen hankeaihe, jonka valmistelu voisi olla CIC:n sekä muutamien valittujen maiden, mukaan lukien Suomen, seuraava yhteinen ponnistus. "Kourallinen dollareita" ­ esimerkkejä metsästyksen taloudellisista vaikutuksista Vuonna 2008 6,6 miljoonaa eurooppalaista metsästäjää käytti harrastukseensa tai siihen kiinteästi liittyviin oheistoimintoihin yhteensä 16 miljardia euroa. Vertailun vuoksi mainittakoon, että Euroopassa golfin ympärillä pyörii vuosittain arviolta 13,3 miljardia euroa. Italiassa urheiluammuntaan, metsästykseen ja muuhun siviilikäyttöön keskittyvän ase- ja ampumatarvikesektorin arvo oli vuonna 2011 yhteensä 7,9 miljardia euroa. Sorsapostimerkillä on kerätty Yhdysvalloissa yhteensä yli 750 miljoonaa dollaria (n. 571 milj. euroa), joilla on vuokrattu tai ostettu reilut 2,1 miljoonaa hehtaaria kosteikoita suojelualueiksi. Tadzikistanissa yhden metsästyskauden tulos: 51 tarkoin valittua Marco Polo -lammasta tuotti n. 350 000 euroa suoraan lajin suojeluun sekä paikallisten, vähävaraisten kyläyhteisöjen tueksi. masti. Luotettaviin kanta-arvioihin sekä tieteelliseen tietoon perustuva trofeemetsästys on yksi tapa hankkia tuloja suojelutarkoituksiin kestävästi ja pitkäjänteisesti (ks. tietolaatikko ja Marco Polo -lammas). Riista osana ekosysteemipalveluita Ekosysteemipalveluilla tarkoitetaan ihmisen luonnosta ja sen monimuotoisuudesta saamia hyötyjä, joita määrittelemällä voidaan hahmottaa luonnon monimuotoisuuden merkitystä sekä arvoa. Ekosysteemipalvelut jaetaan tuotanto-, säätely-, kulttuuri- sekä ylläpitopalveluihin. Käsite on varsin tunnettu maailmalla, ja se on juurtumassa myös suomalaiseen suojeluun ja kestävään käyttöön. Loistoesimerkkinä tästä on Metsähallituksen tuore metsätalouden ympäristöopas (2011). Riista ja metsästys kytkeytyvät vahvasti ekosysteemipalveluihin. Suomalainen metsä on ekosysteemi, kokonaisuus, jossa jokaisella eläin- ja kasvilajilla on oma roolinsa. Riistalajit ja niiden populaatiot ovat metsästäjälle ekosysteemin tarjoama tuotantopalvelu, mutta niiden olemassaololla on myös muita hyötyarvoja. Otetaanpa esimerkiksi majava, joka patoja rakennellessaan luo elinympäristöä lukuisille muille lajeille ja tasaa samalla pienvesistöjen tulvahuippuja ­ säätelypalveluja parhaimmillaan. Kun metsästäjä lähtee majavajahtiin keväiselle purolle, hän melkoisella varmuudella kokee jännittäviä hetkiä ja unohtaa arjen huolet ­ kulttuuripalvelun tarjosi masse majava. Liipasinta koukistamalla metsästäjä ottaa lopulta talteen tuotantopalvelut eli rukkaset ja "kirpsakan makuisen" paistin. Ekosysteemipalvelut on kokonaisuutena melkoinen verkosto, jonka oikeaoppista taloudellista arvottamista opetellaan parhaillaan. Tarkoitukseen soveltuvia menetelmiä on viime vuosien aikoina kehitetty erityisesti laajamittaisessa kansainvälisessä TEEB-hankkeessa (The Economics of Ecosystems and Biodiversity: www.teebweb.org). Näistä kokemuksista voisi ammentaa oppia myös kansainvälisen ja suomalaisen riistatalouden arvon mittaamiseen. Metsästys tuo varoja suojeluun On selvää, että rahaa tarvitaan riista- ja ympäristöhallinnon pyörittämiseen, ja että yksityisellä sektorilla esimerkiksi pelkkä metsästysvarusteiden kauppa on miljardibisnestä. Maailman luonnon monimuotoisuuden huvetessa kiihtyvää tahtia on kuitenkin tärkeää tarkastella ja tuoda esiin sellaisia metsästyksestä syntyviä "rahavirtoja", jotka päätyvät luonnonsuojelun edistämiseen. Yhdysvallat on edelläkävijämaa luonnonsuojelun varainhankinnassa. Vuonna 1934 käyttöön otettu sorsapostimerkki eli "Duck Stamp" tunnetaan sorsastuslupana, jonka jokainen vesilinnustukseen osallistuva metsästäjä maksaa. Merkkien myynnistä kertyvät tulot ohjataan liki täysimääräisenä kosteikkojen hankintaan uusiksi suojelualueiksi. Näillä suojelualueilla vesilinnustuskin on useimmiten sallittua. Myös lukuisat haulikon käytöstä pidättäytyvät lintuharrastajat lunastavat sorsamerkin vuosittain, sillä se toimii "bongareiden" pääsylippuna merkkituloilla hankituille kosteikoille. Kuten nykypäivän markkinatalouteen kuuluu, kaikki sektorit, mukaan lukien luonnonsuojelua toteuttavat viranomaiset ja järjestöt, joutuvat jatkuvasti kilpailemaan rahoituksesta. Varsinkin taloudellisen taantuman yhteydessä lajien ja elinympäristöjen suojelu saa valitettavasti usein väistyä muiden tärkeämmäksi koettujen "investointien" tieltä. Suojelun rahoituksella onkin hyvä olla kestäviä vaihtoehtoja, jotta veronmaksajien kukkarot eivät kevenisi kohtuutto- Mikko Rautiainen CIC / Metsähallitus Metsästäjä l 3 l 2012 l 65
• Riistakeskus tiedottaa Alueilla tapahtuu Etelä-Häme Siirrä riistanhoitomaksusi e-laskutukseen n Nyt voit vaihtaa paperisen laskun riistanhoitomaksusta eli metsästyskortin sähköiseen e-laskuun, jonka saat jatkossa suoraan omaan verkkopankkiisi. Voit nyt tehdä e-laskusopimuksen omassa verkkopankissasi. Valitse laskuttajaksi Suomen riistakeskus ja kirjaa yksilöintitiedoksi henkilötunnuksesi. Lisätietoja laskusopimuksen tekemisestä saat omasta pankistasi. Riistanhoitomaksun maksaminen sähköisenä e-laskuna on ensi kertaa mahdollista kesällä 2012. Tekemällä e-laskusopimuksen oman pankkisi kanssa saat metsästysvuoden 2012­2013 riistanhoitomaksun sähköisenä e-laskuna omaan verkkopankkiisi. Maksa riistanhoitomaksusi e-laskuna viimeistään 11.6.2012, niin saat pienen pankkikortin kokoisen "maksettu" -merkinnällä varustetun metsästyskorttisi suoraan kotiisi kannettuna Metsästäjä -lehden nelosnumeron lisäkannessa. Pankkikortin kokoinen metsästyskortti on sekä tyylikäs että helppo säilyttää vaikka muovitaskussa tai lompakon pankkikorttitaskussa. Kortti on muovitettu, joten se säilyy pidempään ja kestää paperikorttia paremmin vettä. Siirtyminen e-laskutukseen säästää myös aikaa ja vaivaa: sinun ei tarvitse itse syöttää laskun tietoja, vaan hyväksyt sen maksuun vain yhdellä klikkauksella verkkopankissasi. Kaikki tiedot, kuten viite- ja tilinumerot ovat siinä jo valmiina, joten niitä ei tarvitse erikseen näppäillä. Sinun tarvitsee ainoastaan tarkistaa ja hyväksyä lasku nappia painamalla. Siirtyminen riistanhoitomaksun e-laskutukseen on yksinkertaista. Toimi näin: 1. Mene omaan verkkopankkiisi. 2. Tee sopimus (uusi e-lasku) ja valitse laskuttajaksi Suomen riistakeskus ja laskutusaiheeksi riistanhoitomaksu. 3. Käytä yksilöintitietona henkilötunnustasi. Siirrä riistanhoitomaksusi e-laskutukseen heti, niin saat metsästysvuoden 2012­2013 riistanhoitomaksusi e-laskuna. Toukokuun 25. päivään 2012 mennessä tehdyt e-laskusopimukset ehtivät mukaan metsästysvuoden 2012­2013 laskutukseen. E-laskusopimusta ei tarvitse uusia vuosittain. Lue lisää e-laskun käyttöönotosta oman pankkisi sivuilta ja siirrä riistanhoitomaksusi e-laskuksi jo tänään. Huom! SEPA -uudistus tulee muutaman vuoden kuluessa aiheuttamaan muutoksia Suomessa käytössä olevaan suoraveloitusjärjestelmään. Riistanhoitomaksunsa suoraveloitukseen siirtäneet metsästäjät voivat maksaa riistanhoitomaksunsa suoraveloituksena vielä muutaman vuoden ajan, mutta tuleviin muutoksiin voi varautua jo nyt siirtymällä suoraveloituksesta e-laskun käyttöön. Metsästäjät, joilla ei ole e-laskutussopimusta ja jotka eivät ole suoraveloituksen piirissä, menettelevät tulevana kesänä samoin tähänkin asti. He maksavat riistanhoitomaksunsa automaatilla, kotipäätteellä tai heidän on käytävä maksamassa korttinsa pankissa. Säästä siis aikaa ja vaivaa ­ siirrä riistanhoitomaksusi e-laskuksi. Ks. Lisäohjeet www.riista.fi Ellit erätulilla ­ naisten hirvijahti n 19.­21.10.2012 Tammelassa Jo perinteeksi muodostunut naisten hirvijahti järjestetään tänä vuonna PohjoisTammelan Metsästysseura Ry:n jahtimailla Tammelassa ja tukikohtanamme on funkkistyylinen Hotelli Maakunta keskellä Forssaa. Jahti tapahtuu pääosin ajometsästyksenä. Mukaan mahtuu n.18 passinaista ja n.16 ajonaista. Ajonaiseksi voi lähteä, vaikkei aiempaa metsästyskokemusta ole. Majoitumme perjantai-iltana 19.10. pääosin kahden hengen huoneisiin. Lauantaina aamiaisen jälkeen siirrymme linja-autolla maastoon käskynjakoon, jossa saamme ohjeet päivän toimintaan. Tämän jälkeen alkaa jahti, jonka aikataulu luonnollisesti riippuu hirvien liikkeistä. Tauolla nautimme välipalaa nuotiotulilla. Jahtipäivän päätteeksi on saunomisen jälkeen tarjolla "peijais"-illlallinen, jonka lomassa voi kertailla päivän tapahtumia. Sunnuntaiaamuna lähdemme jatkamaan jahtia. Jahti päättyy yhteiseen ateriaan, jolloin voit jo jättää yhteystietosi osallistuaksesi seuraavan vuoden tapahtumaan... Osallistumismaksu: Passinaiset 295 e Ajonaiset 275 e Maksu sisältää: 2 jahtipäivää passissa tai ajonaisena, kuljetukset jahdin aikana, majoituksen vuodevaatteineen pe-su Mustialassa, iltapalan pe, aamiaiset, saunomisen la, jahti-illallisen la, maastoruokailun, sunnuntailounaan, metsäeväät sekä vakuutukset ja alv:n. Sitovat ilmoittautumiset 4.9.2012 mennessä: jahtisihteeri Mari Skogberg, puh. 050 3254 559, Kalamajantie 1250, 12750 Pilpala, info@elliteratulilla.fi Etelä-Savo n Anttolan riistanhoitoyhdistyksen uusi toiminnanohjaaja on Jarno Marttinen, Aapontie 8, 51200 Anttola, puh. 044 735 3815, anttola@rhy.riista.fi. n Joroisten riistanhoitoyhdistyksen uusi toiminnanohjaaja on Jani Salomaa, Köykkääntie 331, 79600 JOROINEN, puh. 040 511 2603, joroinen@rhy.riista.fi. Oulu Nuorten Eräleiri n 15.­17.6.2012 Muhoksen ampumaradalla Muista ilmoittaa metsäkaurissaalis! Metsästysasetuksen (666/1993) 44 §:n mukaan metsästäjän on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle metsäkauriin metsästyksen tuloksesta. Ilmoitus on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa siitä, kun metsäkauris on tullut metsästetyksi. Ilmoituksessa on mainittava metsäkaurisyksilöittäin saaliiksi saadun metsäkauriin ikä (aikuinen tai vasa), sukupuoli, pyyntiajankohta sekä pyyntipaikkatieto. Pyyntipaikka tulee ilmoittaa kiinteistörekisterin rekisteriyksikön tarkkuudella. Lisäksi tulee ilmoittaa, kuuluuko kyseinen rekisteriyksikkö metsästysseuran tai metsästysseurueen metsäkauriin metsästysalueeseen vai onko kyseessä niistä erillinen rekisteriyksikkö. Samoin tulee ilmoittaa, minkä suuruinen metsästysseuran tai metsästysseurueen metsästysalueen pinta-ala on. Jos saalis on saatu rekisteriyksiköltä, joka ei sisälly metsästysseuran tai metsästysseurueen metsästysalueeseen, tulee myös tämän rekisteriyksikön pinta-ala ilmoittaa. Saalistietoja tarvitaan metsästyslain (615/1993) 30 §:n mukaan metsäkauriskannan kehityksen seurantaa varten. Saalisilmoituksen voi jättää www.riista.fi -sivuston kautta. Metsäkaurissaaliin ilmoittamatta jättäminen on metsästysrikkomus (ks. metsästyslain 74 §:n 2 momentin 6 kohta), josta voidaan tuomita sakkoon. Leiri on tarkoitettu erähenkisille 10­16-vuotiaille pojille ja tytöille. Luvassa monipuolista ohjelmaa: n Metsästyksen teoriaa n Lajintunnistusta n Ampumaopetusta n Suunnistuksen perusteita n Metsästyskoirien esittely ja näytös n Pienpetoloukkujen teko n Mönkijällä ajamista n Vapaata ohjelmaa iltanuotiolla Leirin hinta on 90 e/nuori sisältäen majoituksen, ruoat, materiaalit ja vakuutuksen. Leirin järjestää Muhoksen Riistanhoitoyhdistys ja Muhoksen 4Hyhdistys. Leirille otetaan 20 nuorta ilmoittautumisjärjestyksessä. Leiriläisille lähetetään leirikirje, joka sisältää tarkemmat ohjeet sekä leiriohjelman. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 31.5.2012 mennessä: Kirsi Pajala p. 044 330 7955 tai muhos@4h.fi Pohjois-Savo Monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnittelu Pohjois-Savossa n Pohjois-Savossa toteutetaan tulevana kesänä monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnittelua rehevöitymisestä kärsivien vesistöjen valuma-alueilla Maaningan, Siilinjärven ja osin myös Nilsiän kunnissa. Hankkeen tavoitteena on löytää purojen ja valtaojien varsilta luontaisesti alavia, tulvaherkkiä kohteita, joille voidaan ensisijaisesti patoamalla perustaa kosteikkoja. Tavoitteena on lisäksi kannustaa viljelijöitä ja rekisteröityjä yhdistyksiä hakemaan oma-aloitteisesti kosteikkojen perustamiseen ja hoitoon tarkoitettua maatalouden erityisympäristötukea. Suunnittelu painottuu peltovaltaisille alueille ja kartoituksissa tullaan huomioimaan maatalouden ympäristötuen vaatimukset, joiden täyttyessä kosteikon perustamiseen on mahdollista hakea ei-tuotannollisten investointien tukea. Monivaikutteisilla kosteikoilla voidaan samanaikaisesti vähentää maataloudesta vesistöihin huuhtoutuvaa ravinnekuormitusta, lisätä luonnon sekä maiseman monimuotoisuutta ja perustaa vesilinnuille oivallisia elinympäristöjä. Hankkeen toteutuksesta vastaa Pohjois-Savon ELY-keskus yhdessä yhteistyökumppaneidensa kanssa. Lisätietoja hankkeesta antaa Veli-Matti Vallinkoski p. 040 589 3290 tai sähköposti veli-matti.vallinkoski@ely-keskus.fi Jäljestyskoulutus Leppävirralla n Aika 6.6.2012 klo 14.00 alkaen Paikka: Kotalahden Erämiesten maja, Palokankaantie 79140 Kotalahti 66 l Metsästäjä l 3 l 2012
• Viepperhauta · Eräelämää ennen ja nyt · Viepperhauta · Eräelämää ennen ja nyt · Retkeilyalue Juhla- ja ohjelmateltta Koirat Kalastusalue Jalonniemitalo Trofee näyttely AA KAJ NI Ilmoittautuminen ja tiedustelut Lauri Itkonen puh. 050 407 8359 Päivän aikana käydään läpi jäljestyksen perusteita ja teoriaa ja tehdään käytännön harjoitteita. Mukaan mahtuu maksimissaan 10 koiraa. Maksimi henkilömäärä on 30 henkeä. Koulutuksen johtaa riistanhoidonneuvoja Ville Hokkanen. Riistakurssi Metsäkartanolla 11.­14.6.2012 n Alustava ohjelma: Maanantai Yrjö Katainen Ampuma- aseet ja niiden käyttö, Ilmakivääriammuntaa Tiistai Veijo Miettinen Hyvät metsästystavat, Jokamiehen oikeudet, kartta ja kompassi Riistanhoito: tutustuminen Metsäkartanon erä- ja riistapolkuun. Metsästyskoirat Keskiviikko Janne Kokkonen Lajituntemus, Metsästysmuodot Haavoittuneen riistan haku, saaliin käsittely. Riistaekologia. Torstai Pekka Julkunen Riistahallinto ja metsästäjäjärjestöt, metsästysoikeus ja metsästyslainsäädäntö Metsästäjätutkinto Kurssin hinta: nuoret 161 e, aikuiset 191 e Hinta sisältää: Majoituksen omin liinavaattein, täysihoitoruokailut (aamiainen, lounas, päivällinen, iltapala), saunomisen sekä opetuksen ja ohjelman. Leirin aikana "valvoja" nuorten mukana. Metsästäjäkortin tutkintomaksu (20 e) ei sisälly kurssin hintaan. Ilmoittaudu 1.6. mennessä p. 040 839 6350, info@metsakartano.com. Kurssin osallistujamäärä min. 10, max. 25 hlöä! Eräleiri Nilsiässä n Aika: 27.7.­29.7.2012 Paikka: Nilsiä, Villa Tarpinen Kohderyhmä: Nuoret ja aikuiset, suositusikäraja minimi 10 vuotta Kurssin pääpaino on metsästäjätutkintoon johtavalla koulutuksella ja lisäksi kurssilla perehdytään pienpetopyyntiin ja jousimetsästyksen saloihin. Ampumaradalla tutustutaan turvalliseen aseen käsittelyyn ja ammuntaan ruuti- ja jousiaseilla. Ilmoittautuminen: Kirjallisesti osoitteeseen Nilsiän Rhy/ Janne Kokkonen, Kauppisenjoentie 10, 73350 Haluna tai sähköpostitse nilsia@rhy.riista.fi Ilmoittautumisen yhteydessä mainitse osallistutko metsästäjätutkintoon ja mahdolliset erikoisruokatoiveet. Ilmoittautuminen 15.7.2012 mennessä. Tiedustelut: Janne Kokkonen, 050 539 0986 (iltaisin) Valmistaja Kotimaan jälleenmyynti Satakunta Nuorten metsästäjien leiri 2012 n Pohjois-Satakunnan rhy järjestää Suomen riistakeskus Satakunnan 97x140_2.indd 1 27.2.2012 n Punkalaitumen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja tukemana nuorten metsästäjien leirin. Kalervo Loposen uusi osoite on Sammaljoentie 160, 31900 Punkalaidun. Leirillä on aikaisempina vuosina ollut suuri suosio, joten ilmoittaudu ja varaa paikkasi hyvissä ajoin. Mukaan otetaan noin 20 osallistujaa. Leiri järjesUusimaa tetään Honkajoella 17.7.­19.7.2012 n Lapinjärven riistanhoitoyhdistyksen uusi toiminnanohjaaja on Leirillä tehdään mm. pyyntilaitteita, opetellaan käsittelemään riistaa ja Hannes Vickholm, Anderssoninkuja 4, 07800 LAPINJÄRVI, p. 050 356 2093, vietetään mukavaa leirielämää. hannes.vickholm@gmail.com. Osallistujilla on mahdollisuus osallistua metsästäjätutkintoon. Kaikkia n Liljendalin riistanhoitoyhdistyksen uusi toiminnanohjaaja on tutkinnossa tarvittavia asioita ei käsitellä leirin aikana, joten oppilaiden tulee Bengt Wahlroos, Mickelspiltomvägen 22, 07880 LILJENDAL, p. 040 549 4646, etukäteen tutustua perusteellisesti Metsästäjän opas -kirjaan. bengt.wahlroos@liljenet.fi. Ilmoittautuminen ja tiedustelut: Tapio Loukkaanhuhta puh. 040 550 0001 n Lohjan riistanhoitoyhdistyksen uusi toiminnanohjaaja on Jukka Lönnqvist, tai tapio.loukkaanhuhta@dnainternet.net Huvilatie 7, 08700 LOHJA, p. 050 575 4863, jukka.lonnqvist@dnainternet.net. n Myrskylä-Artjärven riistanhoitoyhdistyksen uusi toiminnanohjaaja n Euran seudun riistanhoitoyhdistyksen uusi toiminnanohjaaja on on Hannu Hokkanen, Kotipellontie 68, 16260 HIETANA, p. 040 831 6466, Tarmo Koivumäki, Harolantie 192, 27400 Kiukainen, p. 050 389 1693, myrskyla-artjarvi@rhy.riista.fi. tarmokoivu@suomi24.fi. n Sammatin riistanhoitoyhdistyksen uusi toiminnanohjaaja on n Ikaalisten-Jämijärven riistanhoitoyhdistyksen uusi toiminnanohjaaja on Kalle Kaunisvaara, Kujatie 3 A 9, 09220 SAMMATTI, p. 045 671 0238, Tuomo Kivimäki, Kannistonkuja 13, 39100 HÄMEENKYRÖ, p. 040 524 3268, kalle.kaunisvaara@hotmail.com. tuomo.karvanaama@gmail.com 12 Metsästäjä l 3 l 2012 l 67
• Kaupantekoa Suomen Pystykorvajärjestön neuvojat auttavat pentujen valinnassa. Suomenpystykorva: Asko Ränkman 050-569 9221, Pekka Inkinen 040-832 2858. Karjalankarhukoira: Marko Soini 040-761 1111. Pohjanpystykorva: Soile Kattainen 050-327 4259. Lisäksi: pj. Uolevi Sirviö 044-296 8530. Kysy samalla jäseneduista ja liity jäseneksi. Järjestön internetsivut: www.spj.fi. Saksanseisojakerhon pentuvälitys: Kk-saksanseisoja, 0400-438 112 Lk-saksanseisoja, 050-555 0358 Bretoni, 040-764 8237 Münsterinseisojat, 040-539 1301 Pk-saksanseisoja, 040-835 1289 Lk-unkarin vizsla, 040-568 4426 Weimarinseisoja, 040-911 1546 Spinone, 040-517 8213 Korthalsingriffoni, 0400-872 991 Bracco italiano, 0400-205 933 Kk-unkarin vizsla, 050-372 7846 Bourbonnais'n seisoja, 045-128 7262 Stabyhoun, 044-504 8966 Hankkiessasi setteriä tai pointteria ota ensin yhteyttä rotujärjestön KanakoirakerhoHönshundssektionen ry:n jalostusneuvojiin. Pointteri: jalostusneuvoja Jorma Korpela 044-511 2013, englanninsetteri: Matti Juuti 040-505 6935 / me.juutit@kolumbus.fi, irlanninsetteri: Risto Kannisto 0400-544 030, Tapio Ranta 0400-870 788, gordoninsetteri: Mika Maliniemi 0400 139 041 Venäjänajokoirayhdistys Ry. Pentuvälitys p. 0400-798 704. Jäsenasiat puh. 050-538 6434. Liity tyytyväiseen joukkoomme. Venäjänajokoira on monipuolinen ja säänkestävä jahtikaveri. Saatavana kettua ja jänistä ajavista vanhemmista. Internet: www.venajanajokoirayhdistys.net Kettuterrieri monipuolinen metsästyskoira. Pentuvälitys: 040-706 6810. Jäsensihteeri 040-734 6356. www.foxterrier.fi Kiinnostaako saksanmetsästysterrieri? Ota yhteyttä rotujärjestöömme www.saksanmetsastysterrierit.org Pentulistalla vain jalostuskriteerit täyttävät yhdistelmät. Pentuvälittäjä: Susanna Pasanen puh. 045 274 0005. Jäsenhakemukset: Atte Laukkanen puh. 040 193 3838. T:mi Eläinkonservaattori Teemu Salonen. www.elainkonservaattori.fi Inkoo. Puh. 050-563 7820 Erityisesti kalat, myös muut alan työt. Studio Antti Saraja Oy. Puh. 019-784 871 tai 0400-712 149. Preparoin linnut, nisäkkäät, teen myös trofeet. Pertti Siipola, Kilinkuja 10, 70780 Kuopio. Puh. 017-361 1073, 0400-177 588. Eero Suomus, Vihti Kaikki alan työt, puh. 0400-788 636 Suomen eläintäyttämö Österberg, Palokalliontie 41, 01490 Vantaa. Puh. 09-823 5757, 040-501 5166. Minkki ja supikoira/kettuloukkuja. Erittäin tukevia ja toimintavarmoja. Soita ja kysy lisää tai katso metistä. www.granlunds.com. Granlundin Tarhatarvike 06-764 1033. Karhuvillen pienpetopyydykset ja ­hajusteet suoraan valmistajalta. Puh. 06-4849 116, 040-700 7528. Katso lisää www.karhuville.fi Pienpetopyydykset: ketun jalkanaru, heti tappavia loukkuja ja rautoja pienpedoille, myös majavalle. Puh. 0400-181498, Taisto Hietala, http://www.kesavaylan.net/ Kanuloukun varmatoimiset laukaisulaitteet, ja lahtivajoille turvalliset hirvihenkarit, ym. Valmistusmateriaali on ruostumaton teräs. www.ph-riista.fi puh. 050-566 2691 Tikka T3 Hun 840,-, Tikka T3 Lite SS 890,Armsan A612 299,-, Armsan 612DW 350,Marocchi 03 Field 950,-, Finn 412SK 890,Baikal MP27 420,-, Sabatti Falcon 650,Remington 870 480,-, Remington 770 560,Stevens cal 223 299,-, Brow. Phoenix 950,Kahles 2,5-10x50 930,-, Aimpoint 9000 380,Bushn. Trophy XLT 3-9x40 169,-, 4-12x40 290,Huom. uudet nettisivut avattu Ahti Huvila Oy, www.ahtihuvila.fi 63800 Soini, puh. 06-528 1203. 31v. Rehtiä Asekauppaa! Mossber 12/76syn 360e,12/89 syn 440e Tikka T3, CZ, Yildiz, Baikal, Marlin Sasta Gorepuvut, Chiruca vaell. kengät Ultrapoint GPS-tutkat, Garmin GPS. Anon Ase ja Tukku, Pudasjärvi 08-821 337, 0400-384 118, 0400-384 518 Posti, MH: Edullisesti ja Nopeasti! www.anonase.com Tikka T3 Forest 308Win pakettitarjous Burris optiikalla 3-9x40 valopist.1290e. Testivoittaja Howa-kiväärit alkaen 699 e. Beretta,Finn 412, CZ ja Benelli. Kiikaritarjous! Meopta R1r 3-12x56 4K 795e, Hawke 3-9x50 85e Ylöjärven asetarvike, Rantakiventie 7, Ylöjärvi Puh: 03-3484004 www.asetarvike.fi Käytettyjen aseiden erikoisliike netissä www.euroase.fi Aseita ja tarv. myynnissä, katso kuvat netistä. porinase.fi Sauer 202 Battue XT 2030,Ruger Amer. 545,- Scout 1200,Brow X-Bolt 1080,- BAR 1460,Maxus DuckB 12/89, 26" 1450,Win Sel Light 12/76, 28" 1420,Eberlestock H2 Gunrunner 159,Eberlestock X3 LoDrag 189,Eberlestock X1E 189,www.kivelaoutdoor.com Puh: 040-728 4667 Kiväärit, kiikarit, patruunat myös osamaksulla, Ilmainen toimitus kampanjakoodilla: mets3 www.sissos.fi Drillinki Merkel 30K 12/70/30-06. Tähtäinkiikari ZEISS 1.5-6 omilla hakasjaloilla. Lähes käyttämätön. Puh. 0400 687 211 Oulu/Ivalo. Myytävänä Kivääri Tikka M65 308 Win Tascon kiikarilla. Hp 800 e puh. 0400-748 815 Haulikko Winchester 1400MK II, Haulikko 16 Simson, Mets.kivääri 308 Remington Woodm, Haulikko 32, Sotilaskiv. 7,62 X 53R, Pienoiskiv. 22JGA. Hp. 100-200e. Janne Turunen, Kokkola 050-546 9630 Lataus-, ammunta- ja metsästystarvikkeet, optiikka ja koiratutkat edullisesti netistä www.asetarvike.com puh. 040-540 1182 Aseet, patr. + lataustarv.+ratalaitteet + kahvat puh. 019-782 307 www.mattikauppi.fi UNLIMITED AMMO OY, 65% lyijyä raskaammat UnA-Tunsten haulit ym. komponentit ja jälleenlataustarvikkeet haulikonpatruunoiden lataukseen, UnA-supistimet ym. asetarvikkeet. www.unlimitedammo.fi Tehokas ALFA tai ULTRA-ALFA - kiväärin äänenvaimennin, alkaen 130euroa, asennus 65euroa teräs tai alum. runkoinen, ei hitsattu, halkaisija 50mm, paino alkaen 210g, Keveät piipun päälle menevät teleskooppiset mallit www.ouluntyostokeskus.com japanilaiset ja keskiaikaiset miekat puh. 08-311 3133, 040-508 5833 Kotimainen AU jet- Z ­ äänenvaimennin. Huipputehokas, kevyt ja kestävä. Kaikkiin kiväärikalibereihin (22LR ­ 0,50 MG). Asesepänliike Ase Utra, Rahkeentie 6, 80100 Joensuu.Puh. / fax 013-227 234, 050-569 0499. Silentum ja Noise Stopper kiväärivaimentimet cal 22LR-50BMG. Valmistaja Suomen Jahtivaruste Ky, Hästöntie 432, 25500 Perniö puh: 0400-842 196 www.jahtivaruste.fi HUOM! Rivi-ilmoitusten hinta nousee, 1.1.2012 rivin hinta on 20 euroa / rivi. Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (43 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden, korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien. Käytä tekstauskirjaimia. Vältä faksien lähettämistä, jotta vältymme turhilta epäselvyyksiltä. Vuonna 2012 hinta on 20 euroa / rivi. Ilmoituksen vähimmäiskoko on kaksi riviä. Ilmoitukset laskutetaan lehden ilmestyttyä. Ilmoitusta ei julkaista, mikäli ilmoittajalla on erääntyneitä laskuja. Ilmoitusaineisto, jossa on laskutusosoite, on lähetettävä lehden toimitukseen. Os. on Fantsintie 1314, 00890 Helsinki. E­mail: marja. kraufvelin@riista.fi. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Otamme vastaan vain metsästyksen ja riistanhoidon aihepiiriin kuuluvia ilmoituksia. Metsästäjä nro 4/2012 ilmestyy 13.07.2012. Siihen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa viimeistään 07.06.2012. Koiria Hirven ja karhun metsästäjille karhukoiran pentuja. Kelpuutan jalostukseen vain koepalkitut nartut tai joilla on VOI I palkittuja jälkeläisiä. R. Ikonen, puh. 013-881 985, 0500-279 777 Karhukoiran pentuja palkituista vanhemmista puh. 0400-890 807. Harm.norj.hirvikoiran pent. luov. vko19 E.kva/mva Jouttisillan Kati. I.kva Bilsbergets Sven Åke. puh. 040-705 2188 Teuva. Harmaa norjanhirvik. pent. isä KVA emä Avo 1 erinom. käyttökoirat! p. 0400-139236 Harmaa norjanhirvikoiran pentuja puh. 050-446 2680 Parkano. Länsisiperianlaikan pentuja. Puh. 0400-186 986 A. Halonen Länsisiperianlaikan pentuja, isä MVA hirvi AVO 1, emä MVA lintu VOI 1. Puh. 040-514 6515 Hamina Jämtlanninpystykorvan pentuja karhusuvut KVA-vanh. Puh. 045-111 8944. Jämtlanninpystykorvan pentuja emä KVA & MVA, isä KVA. Varhaiskypsistä, kovasukuisista vanhemmista. Puh. 040-526 8511 Suomenpystykorvan pentuja puh. 040-582 1043 Suomenpystykorva, komea nuori uros. synt. 16.5.2011 puh. 044-759 1295 Kovasuk.suomenajok.pentuja.IxxxMatkon Miku E.xxKiururannan Nelli puh. 050-383 3801. Suomenajokoiran pentuja isä Fi KVA, Fi MVA, SeKVA, emä Fi KVA. Puh. 0400-198 507 Ulvila. Suomenajokoiran pentuja synt. vko 20. Kettusukuisista vanhemmista. Pyyntimiehen Kennel / Jukka Leskelä puh. 040-771 7718 jukka.leskela@msn.com Myytävänä hyväsukuisia suomenajokoiran pentuja 044-266 8024 Haapajärvi. Venäjänajokoiran pentuja hyväsuk. vanhemmista. Korkatin kennel. Puh. 040-521 3520 Labradorinnoutajan pentuja, käyttösuvuista, puh. 050-556 2266 Mets.linj.labradorinnoutajanpentuja mustia ja keltaisia p. 040-705 7595. Mustamanttelisia dreeverinpentuja . Puh. 040-743 3714. Dreeverin pent. isä 3 x SM 1, emä VOI 1 ja sert. Ajo takuu! puh. 0400-139 236. Beaglen pentuja metsästyslinjaisista ja ajavista vanhemmista. Pentujen luovutus vko:lla 25. Puh. 050-552 5298 Rauma Beaglen metsäverisiä pentuja ajavista vanhemmista kohtuuhintaan. Pentujen isä käyttövalio. Puh. 040-584 3751 Beagle narttu 2v. ajaa jänistä, kasvattaja myy. Puh. 050-360 6986. Beaglen pentuja puh. 050-518 1340 tai puolimaa@hotmail.com Kk. kettuterrierin pentuja synt. vko 21 käyttövalio vanhemmista. Luolametsästykseen hankkijat etusijalla. Pyyntimiehen Kennel / Jukka Leskelä. Puh. 040-771 7718, jukka.leskela@msn.com Sikleäkarvaisen kettuterrierin pentuja KVA vanhemnmista, Enonkoski puh. 050-340 6300. Kk. mäyräkoiran pentuja ajavalinjaisista, palkituista vanhemmista. Synt. vko. 18 0400-187 585 Karjalohja. Lk. mäyräkoiran pentuja ajolinj. ja huippusuk. vanhemmista luov. vko 24. Puh. 040-831 7324 Kk-saksanseisoja pentuja. Palkitut vanhemmat. luovutus kesä-heinä. Puh 041-437 3341 Walesinspringerspan. 2 urospentua riistaver. vanhem. Isä FIN MVA, AVO 1 p. 040-744 8636 Plotti narttu 4kk. Puh. 0400-187 469. Varattavissa spinonen pentuja 2012-13. Emä VOI-luokassa, isä IT KVA. www.spinone.fi, puh. 040-549 4846. HUOM! Emme ota ilmoitusaineistoa vastaan puhelimitse. Järjestöt ja Yhdistykset Haluatko hyvän hirvikoiran? Suomen Harmaahirvikoirajärjestö -Finska Jämt- och Gråhundklubben ry:n Jalostusneuvojilta saa tietoa hyvistä pentueista. Jämptit/Janne Romakkaniemi 050-365 9222 tai Jussi Kuittinen 050-306 7480. Norjan harmaat/Pauli Äijälä 050-327 1782 tai Marko Niemelä 045-131 6109. Rotujärjestömme jäsenenä pysyt ajan tasalla. Soita Marja-Helena Ilvonen 050-572 7010. Internet http://www.shhj.info Laikoista, kaiken riistan koirista, tietoja antaa Suomen Laikajärjestö ry. Sihteeri Marjo Halonen puh. 040-764 0104 sekä www.laikajarjesto.fi Hankkiessasi noutajaa metsästyskäyttöön ota yhteys Suomen Metsästysnoutajat ry:n pentuvälitys puh. 0400-176 934 tai 03-515 3230 ja jäsenasiat puh. 09-874 7230. Kotisivut: http://www.metsastysnoutajat.com Oletko hankkimassa mäyräkoiraa? Kattava tietopaketti ja Suomen Mäyräkoiraliiton pentuvälitys löytyy osoitteesta www.mayrakoiraliitto.fi. Liity samalla jäseneksi: jasenasiat@mayrakoiraliitto.fi Eläintentäyttäjiä Pasi Ahopelto, Soini. 0400-567 078. Joensuussa Kyösti 050-371 4496. Kaikki työt! www.lehonpaja.net Markku Haapaniemi Teuva Puh. 0500-360 962. Luonnontieteellisen alan konservaattori Esa Kemppainen, Mattilantie 56,Janakkala. Puh. 050-563 0169. www.trofeet.fi Raimo Lietsala, 35300 Orivesi. Lasisilmiä ­ täyttötarvikkeita. Puh. 03-334 4719, 040 558 4019, www.lietsala.net Taxidermy Art, Markku Natri, Lapua. Puh. 06-438 8901, 0400-363 345. www.markkunatri.fi. Jari Niskanen, Laukaa puh. 0400-317 828, www.jariniskanen.net Taitoa ja kokemusta Trofe Art Jarno Raiski, Ähtäri / Vaasa 040-581 9624 www.trofeart.tk 1-os 290,2-os 370,(kuvassa) 2-os maxi 440,Kuljetus järjestyy! Lämpöeristetyt koirankopit TMI R.Kivineva 06-4534 333 (tilaa ilmainen esite) Myös iltaisin ja viikonloppuisin www.koirankoppi.fi Myydään Koira-, minkki-, ym. verkkoja Rautarantala Oy puh. 09-876 5291 www.rautarantala.com 68 l Metsästäjä l 3 l 2012
• Seinälle kiinnitettäviä lukittavia asetelineitä. Erämökki Lieksa.Tontti n.5ha. Omaa rantaa n. Valmistettu teräksestä. Musta maalattu. Sopii 600m. Kuuluu mets. seuraan. Puh. 050-537 5755. kaikkiin aseisiin. 3:lle aseelle 55 e, 4:lle 60 e, 5:lle Myydään ok-talo Loviisasta pääsy 65 e ja 6:lle 70 e + toimituskulut. Puh. 06-834 5377, metsästysseuraan / hirviporukkaan. 040-547 0607, 050-594 9670. www.Facebook.com / Villabjornlya. Asekaappi, kotimainen SIS 3492- hyv. sertifikaatti. Puh. 050-534 2574 Lisätiedot www.corrosafe.fi Vapaa-ajan asunto Savukoskella Kemijoen www.valiokoiravarusteet.fi kopit, tarhat, rannalla. Urheilu- metsästys- ja kalastusalueella. lämmittimet, tutkat, haukunrajoitinpannat, 8ha tontti, 400m rantaa, hyvä puusto. Mökki 60m2, pihavahdit ym.tuotteet. Puh. 0500-176 596 varasto 25m2 ja liiterikatos. Hinta 60 000 e. Puh. 040-831 5604. Luolatutkat, www.deben.com, Terrier Finder mallit Mk3 ja pitkä kantama eli long range edullisesti. Toimitus välittömästi. Puh. 0400-820 492. Deben luolatutka Terrier Finder MK III sekä long Ostetaan kaikkia turkisnahkoja kilpailukykyisin range.Heti tappavat näädän / minkin loukut. hinnoin jatkuvasti. O. Mauranen,Tyyppäläntie 4 A 2, Aseet ja optiikka, kannattaa kysyä! Katso myös 40250 Jyväskylä. Puh. 0400-271 291. www.kimitojaktbod.fi puh. 0500-826 404 tai Ostetaan supin, ketun ym. nahkoja myös hirven 02-423 804, fax 02-423 805. sarvia. R. Pentinmäki, Jäpintie 344 C, Huollan jahtiradiot, koiratutkat RJAK, Pl 38, 60800 Ilmajoki. Puh. 050-554 6852. 44101 Äki ilt./vkl puh. 050-557 2000 Ostetaan näädän, minkin, ketun ja supin VHF-puhelimet edullisesti ja luotettavasti alan turkisnahkoja P. Hirvonen, Möykkylahdentie 9. liikkeestä. Akut, antennit, monofonit ym. Peltor 83700 Polvijärvi. Puh. 0500-328 875 kuulonsuojaimet, uudet ja käytetyt aseet. Metsästäjän erikoisliike Raimo Olkkonen Oy, Haapajärvi, puh. 08-761 831, 0400-296 517. www.raimoolkkonen.fi Turkisnahkojen muokkaus. Kiikalan Raktur Oy, VHF-puhelimet, uusimmat mallit. Lafayette, Zodiac, Juhani Ahola, Takamaantie 10, 25390 Kiikala. Hunter, Rexon. Riistakamerat, kuulonsuojaimet. Puh. 02-728 750 RitKos Oy, Mäntsälä 0400 203 398 www. ritkos.fi Muokkaamme kaikenlaisia turkisnahkoja. Erätelttoja, kaminoita, yökiikareita. Nahkajalostamo M. Salonen Ky Röppääntie 3, Puh. 040-586 7152. www.haukka.fi 50670 OTAVA puh. 010-387 3090 www.taljatukku.fi Kaislaleikkuri, myös mökkikäyttöön. Käyt. moott. Aseiden korjaukset, varaosat, Apel kiikarinjalat leikkurista reilu hyvitys. puh. 0500 652 241 myös ilt./ Asekorjaamo K. Götsch puh. 03-779 6268. vk-lopp. www.kaislaleikkuri.net http://koti.phnet.fi/gotsch. Kiikarinjalka haulikkorihloihin. Uusi jalka jättää Aseseppä J. Immonen. Tukit ja muut asealan työt. turhan irrotus ja kiinnitys vaiheen pois koska se ei Koivuniementie, Kuhmo, puh. 044-565 0257 peitä tähtäimiä, maalia eikä maastoa. Näin ollen Oulun Asepaja Ky. Kaikki asealan korjausase on jatkuvasti tilanne valmis kaikkiin ammunta muutostyöt. Myyntimiehenkuja 6, 90420 Oulu. muotoihin. Puh. 017-824 123 tai 040-527 4440 Puh. 08-311 6520, 0500-435 703. Kauko Hämäläinen, Kihmulank. 11, 74130 Iisalmi. Valmet 212 uusia takatukkeja. Asetyöt, Puukonrakennustarvikkeita, www.brisa.fi vaimentimet, aseet, patruunat ja asetarvikkeet puh. 06-729 0431, 06-724 7815 Ase-ja optiikkahuolto, Vienankatu 14, MIDWAY SUOMI OY 87100 Kajaani. Puh. 08-613 0655, 040-535 4134 Jo noin 100 000 tuotetta yli 300 valmistajalta! Tukit ja vaihtoaseet: www.asehuolto.net Jälleenlatausvälineet, luodit ja hylsyt. kotisivut: www.asejaoptiikkahuolto.net Kiikaritähtäimet, katselukii-karit, laserit. Jalustat, Suomen Asetekniikka. Asesepänliike renkaat ja pikajalat kiikareille. Aseiden osat ja Varkaudessa. puh. 0400­528 098. varusteet, mm. tukit, lippaat. Asesepän tarvikkeet Aseiden korjaukset ja huollot ! ja työkalut, mm. kalvaimet. Luodinvalutarvikkeet, Ylöjärven asetarvike puh. 040-718 8170 ammuntavarusteet jne. Puhelinmyynti ark. 12-17 Aseiden tukit, karhennukset, korjaukset. puh. 09-5122 933 Kaikki tuotteet ja varastotilanne Rauli Lönnfors puh. 044-283 2596 Valkeala. netissä www.midwaysuomi.com Huollan jahtiradiot, koiratutkat... RJAK, Pl 38, Katto- ja seinäpeltiä suoraan valmistajalta. 44101 ÄKI. Puh. 050-557 2000. Myös tiilikuvio. Lindab Oy, 43700 Kyyjärvi. Tracker ja Pointer-koiratutkahuolto Puh. 014-471 475, fax ­471 523, 040-135 5937. Parkanon TV-EL Huolto, Peltokuja 6, Houkutuspillit ja hajusteet maan laajimmasta 39700 Parkano. Puh. 03-448 1296. valikoimasta, suoraan maahantuojalta. SorsaTracker sekä Pointer (ei GPS).) tutkahuolto. hanhi-pyy-varis-haukka-kyyhky-fasaani-hirviLindholmin TV-huolto, Pl 1, 66601 Vöyri. peura-kauris-karhu-susi-kettu-supi-minkki- jne. Käyntios. Uusikatu 1. Puh. 06 383 2980 puh. 0400-835 511. www.houkutuspillit.net Optifocus Oy, Suomen kiikarihuolto, Fasaaneja, munivia kanoja, munia, untuvikkoja kiikaritähtäinten huollot ja korjaukset. ja istutuslintuja. Varaa syksyn jahtitapahtuma Hirsimetsäntie 21, PL 12, 15101 Lahti. fasaanijahtiin ajoissa! Astrakanin fasaanisafarit. Puh. 0400-150 356. www.optifocus.fi. Puh. 0400-709 967 tai 0400-612 309. Fasaanin poikasia varattavissa kesän ja syksyn istutuksiin. Tmi Jahtilintu. puh. 050-571 7915 Herne/vehnäseosta riistanruokintaan 500 kg:n Suomessa: Hirvi, valkohäntäpeura ulkolaissuursäkki 150e. 045-260 6346 Ikaalinen ryhmille, Virossa: Villisika, hanhi, karhu, Kylmäsavuvastus, toimii 12 voltilla. Hinta 35e + tk. saksanhirvi, kauris. Puh. 050-520 6100. puh. 0400-304 633. E-mail: juhani.tuomaala@netikka.fi Kotimaiset purkinsulkijat suoraan valmistajalta. Jahtimatkoja Maailmalle ERÄTAPIO OY P. 040-585 8133. www.eratapio.fi Afrikan jahdit Kanadan ja Venäjän karhut Myydään lihasaha KT 400. Hinta 2200 . Enontekiö. Parhaat kohteet ympäri maailman Puh. 040-707 9843. 040­551 5669 tai 0400­220 557 Puuru hirvenvetolevyt, katso esittely www.jahtimatkat.net www.puuru.com. Puh. 044-368 1441. eräretket www.kauniskarjala.com Elämäsi Arma-Fennica -asekirjat esim. Lahjaksi Laadukkaat metsästysmatkat ympäri maailman! www.armafennica.fi puh 040-767 7038 Euroopan ajojahdit: villisika,saksanhirvi ja Osta ja myy metsäkauris. Afrikka: linnustus, tasankoriista ja www.jahtihuuto.net Big-5. Argentiina:linnustus ja suurriista. Kanadan Varma sijoitus ! Iso eräkirjasto yms. sekä karhujahdit, sekä useita muita vaihtoehtoja. Sallassa pientila, ym-osuus, lähellä hyviä Tarkoin valitut ja testatut kohteet kilpailukykyisin metsästysalueita ! Puh. 050-354 2799. hinnoin! B&R Hunting Oy p. 040 417 8807 tai Lapissa Tanhuan erämaatontteja sekä valm. 050 545 4865 www.brhunting.fi, info@brhunting.fi mökkejä. Pääsee myös seuraan. Fasaaneja Uudeltamaalta. Kysy myös Kysy puh. 0400-199 818. jahtimahdollisuuksista. 040 580 4721, Pornainen. Lapissa Sodankylässä 50 km itään Fasaanijahdit ja fasaanit untuvikosta aikuisiin. puronvarsitontteja ja maisematontteja vaaran Ateriapalvelut ja majoitus mahdollisuus. päällä. Hinta alk. 4000 e puh. 040-832 0190. www.kalastuslomat.fi Metsäpalsta Rovaniemellä 20 ha. Pääsy Koe unohtumattomat jahtimatkat Ruotsissa, hirviporukkaan. Puh. 040-562 7604. Puolassa ja Saksassa! Hanhi, villisika, kauris ym. Mets./ kalast. huom myyd. tontteja käsiv. www.hanhijahdit.fi/045-1261269 tunturilapista. Hyvät riekonmets. / kalast. Karhunmetsästystä Suomussalmella mahd. sinikka.kotavuopio@yahoo.no puh.050-325 8966 www.erapalvelu.net Ostetaan Asiantuntevasti metsästystä ja kalastusta maailmanlaajuisesti vuodesta 2000 VSD SAFARIS, www.vsdsafaris.fi puh. 0400-888 875 hunt@vsdgroup.fi Kwalata Etelä-Afrikka, 18 antilooppilajia, Big-5. Unohtumaton elämys. Myös elämysmatkat ei-metsästäjille. www.finscoop.fi, info@finscoop.fi Sorsa- ja fasaanijahtia. www.saalisvarma.nettisivu.org Hylkeenmetsästystä perämerellä kevätjäiltä puh. 0400-154 600 ERÄ-KORPINEN: Metsästys- ja kalastusretket, kesälomat. www.erakorpinen.fi puh. 040-555 1394 Metsäkanalintu-Sorsa ja pienriistajahdit www.metsastyspalvelut.com puh. 044-541 0437 Vuokralle tarjotaan Mökkejä vuokrattava Kuhmon Saunajärvellä. Hyvät metsästys- marjastus- ja kalastusmahdollisuudet. puh. 0400-892 194. pesonal.inet.fi/yritys/saunajarvi/default.htm Kittilässä Jeesiöjärven eräleirikeskus, metsästys yms. Ryhmille oivallinen tukikohta. Valtion maita. Edulliset hinnat. Puh. 0400-733 075, vaeltaja100@suomi24.fi. Sotkamo ­ VP:n keskellä mökki 10:lle. Rantasauna, vene, grillikota yms. Puh. 040-582 6397 Savukoski/Kemihaara/Reutuvaara: Majoitusta Tulppion ja Sorvortan lupa-alueilla. Lisätiedot: www.kemihaara.fi tai 040-538 7969. Edullista ja hyvää majoitusta kaiken kokoisille porukoille. P-Karjalassa alueella ElimoKitsi-Piilo 60325 ha. 045-270 7440 Kysy tarjous www.taigamaja.fi Kuusamo, 2 kpl paritalon lomahuoneistoja 2 mh, sauna, parvi, tupakeittiö, poreamme jne. Tilaa jopa 16 hlölle. Alk 60 / vrk 0500 721 131 tai lasse_kaariainen@hotmail.com Ranuan Simojärvellä, mökkiin mahtuu 6 hlöä. Kalastus-, marjastus- ja linnustus maisemat. Puh. 0400-193 351. Laatuaikaa metsällä, opastetut hanhijahdit Ruotsissa ja Virossa. Soita ja kysy lisää. Puh. 040-541 4479 e-mail: mph76@suomi24.fi Työsuorituksia Muut Rahaa rahaa !!! Kätevästi panttaamalla esim. aseesi. Tule tai soita P-H Pantti, Lahti 03-781 8350, Luottopantti, Joensuu 013-227 010 Metsästysammunnan SM kisat Lieksassa 17­22.7 Varaa majoituksesi viimeistään NYT! Lomakylä Timitraniemi P. 045 123 7166 info@timitra.com www.timitra.com Voita Sako 85 Hunter .308 www.sissos.fi Metsästystä Metsästäjä l 3 l 2012 l 69
• Tilaa Metsästäjä -lehti No. 3/2012 61. vuosikerta, Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Levikki on 303 241 kpl (LT 2009). Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 13.7.2012. 1,50 _______kpl 1,50 _______kpl 24 _______kpl 5 5 5 5 5 5 _______kpl _______kpl _______kpl _______kpl _______kpl _______kpl Tutustu laajempaan tuotevalikoimaamme netti-sivuillamme www.riista.fi Oppaat ja kirjat: Metsästäjän-opas, korjattu painos Kohtaamisia metsässä - Eläinkiistoista yhteistoimintaan -kirja Metsäpeura Rangifer tarandus fennicus -kirja Jousimetsästys ­ kirja Metsästäjän lintuopas Riistaa arkeen ja juhlaan ­keittokirja Metsästäjän päiväkirja Riistakosteikko -opas Petovahinkojen tunnistamisopas Askel riistapolulle Vesilinnustus ­ kirja Metsästäjän uusi keittokirja Pyy pivossa Metsäpeuraopas Lintukoirat metsästyksessä Lumijälkiopas Villiä elämää Jäniksen selässä Postikortit: (koko A4) Riistanisäkäs Riistalinnut 30 _______kpl 19 _______kpl 42 48 10 14 5 5 8 5 40 35 5 5 35 5 5 7 _______kpl _______kpl _______kpl _______kpl _______kpl _______kpl _______kpl _______kpl _______kpl _______kpl _______kpl _______kpl _______kpl _______kpl _______kpl _______kpl Julisteet: (taitettuna) Riistalinnut Riistanisäkkäät Pelit: Riistavisa ­ metsästyksen tietopeli Pelikortit: Suomen riistaeläimet Ranta- ja vesilinnut Suomen kalat Pihapiirin lintuja Pihapiirin kasveja Pihapiirin pikkueläimiä DVD: Metsästysaseena jousi ­ johdatus perusteisiin Harrastuksena metsästys Hirvenruhon paloittelu Unelmien hanhisyksy Hirvimetsä Peuramailla Lumiset pienpetojahdit Karhun todelliset kasvot (suomi+ruotsi) Laukauksia ja latvateeriä Haaveitteni metsähanhi Lumisten kairojen metsohaukut Metsästäjä, vastuu-turvallisuus Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimitus: Vastaava päätoimittaja: Jari Pigg Päätoimittaja: Klaus Ekman Toimitussihteeri: Maria Nikunlaakso Ulkoasu: Ilkka Eskola Toimitusneuvosto: Jari Pigg (pj) Klaus Ekman Ilkka Eskola (Hansaprint) Marko Mikkola Maria Nikunlaakso Marko Svensberg Jouni Tanskanen Petri Vartiainen (MMM) (Metsähallitus) (RKTL) Toimituksen osoite: Suomen riistakeskus, Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki, puh. 040 450 3360. Osoitteenmuutokset ja metsästyskorttiasiat 0303 9777. Kirjapaino: Hansaprint 2012/Met12_03 Kansikuva: Hannu Huttu Aikakauslehtien liiton jäsen 1 _______kpl 1 _______kpl Laajempi tuotevalikoima netti-sivuillamme www.riista.fi Tilaukset postitetaan postiennakolla (postiennakkomaksu 3,90 + postimaksu paketin painon mukaan) 20 26 23 26 24 26 26 15 26 26 26 28 _______kpl _______kpl _______kpl _______kpl _______kpl _______kpl _______kpl _______kpl _______kpl _______kpl _______kpl _______kpl _______________________________________________________________ Nimi: Tilaukset: Netti-tilaukset: www.riista.fi, kauppapaikka Postitse: Suomen riistakeskus, Varasto, Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki Puhelimitse: 09 -27 27 8120 _______________________________________________________________ Lähiosoite: _______________________________________________________________ Postinumero: _______________________________________________________________ Postitoimipaikka: Puhelinnumero: _______________________________________________________________ ISSN 0047-6986 Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset 1. Muuttoilmoitus Suomen Postin kautta Postin viralliselle lomakkeelle tehdyllä muuttoilmoituksella osoitteenmuutos päivittyy valtakunnalliseen väestötietorekisteriin (maistraatille) ja postin osoitetiedostoon. Posti lähettää ilmoituksen tehneelle vahvistuskirjeen, jossa ilmoitetaan, mille yrityksille ja yhteisöille uusi osoite välittyy. Suomen riistakeskuksen metsästäjärekisteri on myös tässä luettelossa. Postin muuttopuhelimen numero on 0203 456 456 (suom.), 0203 457 457 (ruots.) Puhelun hinta on 0,08 e + 0,01 e/min, matkapuhelin 0,29 e/min. Muuttoilmoitus kääntää myös postinkulun uuteen osoitteeseen. 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: Metsästäjä- tai Jägaren­lehden osoitetiedot päivittyvät postiin tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Jägaren-lehti samoin kuin metsästyskortti, toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. Metsästyskorttiin liittyvät epäselvät tapaukset: YAP Solutions Oy /Metsästäjärekisteri Puhelin 0303 9777 Puhelut lankaverkosta 0,0821 euroa/puhelu + 0,0320 e/min Puhelut matkaviestimistä 0,190 euroa/min. Puhelut ulkomailta ulkomaisen operaattorin asettama hinta. Telefax 09-794031, e-mail: metsastaja.rekisteri@yap.fi 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: YAP Solutions Oy /Metsästäjärekisteri, PL 243, 01511 VANTAA Telefax 09-794031 e-mail: metsastaja.rekisteri@yap.fi 70 l Metsästäjä l 3 l 2012
• Osoitteita RIISTAKESKUS FINLANDS VILTCENTRAL SUOMEN Maa- ja metsätalousministeriö PL 30, 00023 Valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde (09) 160 01. Kala- ja riistaosasto Käyntiosoite, Mariankatu 23, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 Valtioneuvosto, fax. (09) 1605 2284. Osastopäällikkö Pentti Lähteenoja Apulaisosastopäällikkö Christian Krogell, puh. (09) 1605 3373, 040-7353 173. Neuvotteleva virkamies Sami Niemi, puh. (09) 1605 3374. Ylitarkastaja Jussi Laanikari, puh. (09) 1605 2283, 040-7336 229. Ylitarkastaja Rami Sampalahti, puh. (09) 1605 2188, 040-1782 188. Ylitarkastaja Janne Pitkänen, puh. (09) 1605 2469, 040-8672 667. Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki Puhelinvaihde: 040 450 3360 Fax. (09) 2727 8130 e-mail: riistakeskus@riista.fi, etunimi.sukunimi@riista.fi www.riista.fi Johtaja: Reijo Orava, puh. 040 450 3360 (vaihde) Apulaisjohtaja: Jari Pigg, puh. 0400 463 942 Julkisten hallintotehtävien päällikkö: Sauli Härkönen, puh. 050 505 5635 Riistatalouspäällikkö: Jarkko Nurmi, puh. 040 450 3389 Hallintopäällikkö: Tuomo Pispa, puh. 0400 700 778 Viestintäpäällikkö: Klaus Ekman, puh. 0400 463 943 Viestintä ja Metsästäjä-lehti: Maria Nikunlaakso, puh. 040 742 5626 Riistatalous, koulutus ja neuvonta: Marko Svensberg, puh. 040 557 3827 Talous: Pekka Lehikoinen, puh. 0400 648 678 Varasto ja tilaukset: Marion Sundqvist, puh. (09) 2727 8150. Laitialan toimintakeskus: Metsästäjäntie 39, 16790 Manskivi. Ilkka Ala-Ajos, puh. 0500 817 913, Marko Muuttola, puh. 050 9113 832, fax. (03)882 5711. Osoitteenmuutokset ja metsästyskorttiasiat: 0303 9777 e-mail: etunimi.sukunimi@riista.fi Etelä-Häme: Lukiokatu 14, 13100 Hämeenlinna, puh. (03) 644 650, fax. (03) 6446 522. Riistapäällikkö Jyri Rauhala, puh. 0400 225 745, toimistosihteeri Sirpa Kuhlström, puh. 040 558 3367. Etelä-Savo: Virastotie 3 as 2, PL 14, 51901 Juva, puh. 0440 452 830, fax. (015) 452 831. Riistapäällikkö Petri Vartiainen, puh. 0500 257 407, vs. rh-neuvoja Teemu Lamberg, puh. 0400 257 407, toimistonhoitaja Tuula Varjus, 0440 452 830. Kaakkois-Suomi: Pikkuympyräkatu 3 A, 49400 Hamina, puh. 0440 494 005, fax. (05) 344 0998. Riistapäällikkö Erkki Kiukas, puh. 0400 258 479, rh-neuvoja Jouni Tolvanen, puh. 040 7162 223, toimistonhoitaja Airi Karvinen, puh. 044 049 4006. Kainuu: Syväyksenkatu 1 B 27, 89600 Suomussalmi, puh. 0400 188 565, fax. (08) 712 397. Riistapäällikkö Jukka Keränen, puh. 0400 137 028, rh-neuvoja Marko Paasimaa, puh. 0400 268 390, toimistonhoitaja Ritva Juntunen, puh. 0400 188 565. Keski-Suomi: Kauppakatu 19 A 7, 40100 Jyväskylä, puh. 020 7479 630. Riistapäällikkö Jukka Purhonen, puh. 0400 242 727, rh-neuvoja Olli Kursula, puh. 0400 243 414, toimistonhoitaja Seija Kiiveri, puh. 020 747 9630. Lappi: Vanamokatu 3 D, 96500 Rovaniemi, puh. (016) 3790 081, fax. (016) 3790 085. Riistapäällikkö Antti Siira, puh. 0400 392 667, rh-neuvoja Urpo Kainulainen, puh. 0400 394 329, toimistonhoitaja Leena Haapamäki, puh. 0400 864 329. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistantutkimus, PL 2, 00791 Helsinki, Käyntios.: Viikinkaari 4, puh. (020) 57 511, fax. (020) 5751 201. Joensuun riistan- ja kalantutkimus, Yliopistokatu 6, 80100 Joensuu, puh. (020) 57 511, fax. (020) 5751 409. Evon riistantutkimusasema, Rahtijärventie 291, 16970 Evo, puh. (020) 57 511, fax. (020) 5751 429. Oulun riistan- ja kalantutkimus, Tutkijantie 2 A, 90570 Oulu, puh. (020) 57 511, fax. (020) 5751 879. Taivalkosken riistan- ja kalantutkimus, Ohtaoja, 93400 Taivalkoski, puh. (020) 57 511, fax. (020) 5751 559. Turun riistan- ja kalantutkimus, Itäinen Pitkäkatu 3, 20520 Turku, puh. (020) 57 511, fax. (020) 5751 689. Suomen riistakeskus, aluetoimistot Metsähallitus Luontopalvelut / metsästys- ja riistanhoitoasiat Erätalouspäällikkö Jukka Bisi, puh. 040 5370 993, jukka.bisi@metsa.fi Ylitarkastaja Ahti Putaala, puh. 040 8272 574, ahti.putaala@metsa.fi Riistan tauti- ja kuolinsyyselvitykset Elintarviketuravllisuusvirasto/Tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksikkö, Elektroniikkatie 3, 90590 Oulu (käyntiosoite: Elektroniikkatie 5), puh. (020) 7724 924. Eläinnäytteet osoitteella: EVIRA, Matkahuolto, Oulu. Rengas-, hirvieläin ja siipimerkkilöydöt Rengastustoimisto, PL 17, 00014 Helsingin yliopisto (Käyntios. P. Rautatienkatu 13), puh. (09) 1912 8847. Suomen Metsästysmuseo Metsästyskirjasto, arkisto. Tehtaankatu 23 A, 11910 Riihimäki, puh. (019) 722 293, fax. (019) 719 378, sähköposti: info@metsastysmuseo.com, internet: http://www.metsastysmuseo.com Karhupalvelunumero (016) 379 0086. Oulu: Ratatie 41, PL 35, 91501 Muhos, puh. (08) 5353 500, fax. (08) 5333 555. Riistapäällikkö Keijo Kapiainen, puh. 0500 387 705, rh-neuvoja Harri Hepo-oja, puh. 0500 282 082, toimistosihteeri Ritva Oksanen, puh. 040 450 3400. Pohjanmaa: Vapaudentie 32-34 B 22, 60100 Seinäjoki, puh. 0400 475 760, fax. (06) 4217 225. Riistapäällikkö Mikael Luoma, puh. 0400 180 084, rh-neuvoja Juha Heikkilä, puh. 0400 180 083, toimistosihteeri Sirpa Hakala, puh. 0400 475 760. Pohjois-Häme: Finnentie 8, 36200 Kangasala, puh. (03) 3140 9400, fax. (03) 3140 9450. Vs. riistapäällikkö Marko Mikkola, puh. 045 1359 690, vs. rh-neuvoja Otto Hölli, puh. 0400 547 764, toimistonhoitaja Leena Särkijärvi, puh. (03) 3140 9411. Pohjois-Karjala: Teollisuuskatu 15, 80100 Joensuu. Riistapäällikkö Juha Kuittinen, puh. 0400 376 189, rh-neuvoja Reijo Kotilainen, puh. 0500 196 622, toimistonhoitaja Kaija Riikonen, puh. 050 374 0776. Pohjois-Savo: Kiekkotie 4, 70200 Kuopio, fax. (017) 2823 005. Riistapäällikkö Jouni Tanskanen, puh. 0500 376 800, rh-neuvoja Ville Hokkanen, puh. 050 4311 276, toimistonhoitaja Tuula Ruuskanen puh. 044 2612 184. Rannikko-Pohjanmaa: Långgatan 4, PL 16, 66531 Koivulahti, puh. (06) 3560 352, fax. (06) 3560 360. Riistapäällikkö Stefan Pellas, puh. (06) 3560 351, 050 5117 279, toimistonhoitaja Lena Södergård-Ahlskog, puh. (06) 356 0350, 050 406 7508. Satakunta: Porintie 9, 29250 Nakkila, puh. (02) 5319 000, fax. (02) 5319 001. Riistapäällikkö Antti Impola, puh. 050 598 8857, rh-neuvoja Reima Laaja, puh. 0500 742 354, toimistonhoitaja Tuija Korhonen, puh. (02) 531 9003. Uusimaa: Sompiontie 1, 00730 Helsinki, puh. (09) 3507 230, fax. (09) 387 2878. Riistapäällikkö Visa Eronen, puh. 050 366 1114, vs. riistanhoidonneuvoja Markku Laulumaa, puh. 040 704 1843, toimistonhoitaja Carola Lönnfors, puh. (09) 350 7230. Pääkaupunkiseudun metsästäjätoimisto: Veikko Seuna, puh. (09) 3507 244, 0500 458 357. Varsinais-Suomi: Hadvalantie 8 7B, 21500 Piikkiö, puh. (02) 4779 600. Riistapäällikkö Mikko Toivola, puh. 0400 882 250, rh-neuvoja Jörgen Hermansson, puh. 0400 909 565, toimistonhoitaja Pirkko Järvinen, puh. (02) 477 9600. Metsästäjävakuutus Tiedustelut metsästykseen liittyvissä vakuutusasioissa: Tapiola-Yhtiöt puh. (09) 4531. Suomen Metsästäjäliitto Kinturinkuja 4, PL 91, 11101 Riihimäki. Puh. vaihde (010) 8410 050, fax. (010) 8410 051 sähköposti: suomen@metsastajaliitto.fi, http://www.metsastajaliitto.fi Suomen Kennelliitto Kamreerintie 8, 02770 Espoo. Puh. (09) 887 300, fax. (09) 8873 0331, internet: http://www.kennelliitto.fi Metsästäjä l 3 l 2012 l 71
• S u o ra v e l o i t u k s e n e n n a k ko i l m o i t u s Mikäli olette tehnyt pankkinne kanssa suoraveloitussopimuksen vuosittaisen riistanhoitomaksunne suorittamisesta, se veloitetaan valtuutuksessa ilmoitetulta tililtä 11. 6 . 2 012. Laskuttaja: Suomen riistakeskus Maksun aihe: Riistanhoitomaksu 30 euroa metsästysvuodelta 1.8.2012 ­ 31.7.2013 Veloituksen tapahduttua lähetämme Teille maksumerkinnällä varustetun metsästyskorttinne heinäkuussa Metsästäjä-lehden numeron 4 mukana. Mikäli olette epävarma, oletteko tehnyt suoraveloitussopimuksen, tiedustelkaa asiaa omasta pankistanne. Huomautukset suoraveloituksesta tulee tehdä 25.5.2012 mennessä. HUOM! Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden numero 4/2012 kansiliitteessä heinäkuussa. Mikäli ette ole tehnyt suoraveloitussopimusta tai tekemänne sopimus on ollut virheellinen tai suoraveloitus tililtänne on epäonnistunut, Teille lähetetään tavalliseen tapaan heinäkuun Metsästäjä-lehden liitteenä tilillepanokortti riistanhoitomaksun maksamista varten.