Metsästäjä 3/2014 - Lehtiluukku.fi

Metsästäjä 3 l Anna palautetta palveluistamme TYÖNÄ METSÄPEURA 2014 Paluu paratiisiin Pattijoella
Tässä numerossa l 3 l 2014 Ohjeet aseen keväthuoltoon s. 10 Hirvieläinkantojen säätely s. 40 3 Pääkirjoitus 4 Oulunsalon ampumarata toimii taas 6 Metsästysammunta parantaa riistalaukauksia 10 Aseen keväthuolto 13 Puheenjohtajalta 16 Kauko Kilpeläinen – 30 vuotta metsäpeuran hyväksi 20 Ilvesjahtia Kemiönsaarella 24 Tekniikkaa petojen torjuntaan 28 Eräpalveluita netistä 30 Raikkalanmäen sorsaparatiisi 35 Lajiesittelyssä minkki 36 Lintukuvat koristeena ja käytössä 2 l Metsästäjä 3 l 2014 Kenttämestari Kilpeläinen tuntee metsäpeuran s. 16 Uusia kasveja riistapelloille s. 50 38 Susitaidetta Ahvenanmaalla 40 Hirvieläinkantojen säätely, osa 1 44 Pattijoen paratiisi 46 Villiyrtit maustavat riistan 48 Vaihettumisvyöhykkeiden hoito, osa 2 50 Uusia kasveja riistapelloille 52 Áigeguovdilis ságat sámegillii 54 Nuorisotoimintaa Kymenlaaksossa 56 Uutismakasiini 60 Junnupalsta 61 Kaupantekoa 63 Osoitteet
Pääkirjoitus Reijo Orava Johtaja Suomen riistakeskus Teräshauleista vastuullisen metsästyksen turvaaja? Ampumaratarintamalta kuuluu pitkästä aikaa hyvää. Suljettuna ollut Oulunsalon ampumarata on saanut ympäristöluvan – sillä ehdolla, että käytetään teräshauleja ja ekokiekkoja. Metsästyksen koulutusstrategiaa rakennettiin viime vuonna riistahallinnon ja Suomen metsästäjäliiton yhteistyönä. Tavoitteeksi muotoiltiin, että kaikkien ulottuvilla oleva nykyaikainen kouluttautumisjärjestelmä mahdollistaa kansalaisen kehittymisen eettiseksi ja vastuulliseksi, metsästämänsä lajit, omat taitonsa ja lainsäädännön tuntevaksi metsästäjäksi. Uutta ajattelussa on, että jokaisen metsästäjän ei tarvitse olla olympiatason haulikkoampuja tai eläintieteen tohtori. Sen sijaan hänen pitää olla vastuullinen: Hän tuntee metsästämänsä lajit ja hänen taitonsa riittävät siihen metsästystapaan, jolla hän saalista tavoittelee. Jos taidot eivät riitä, riistalaukaus pitää jättää ampumatta. Vastuullisuuden ajatuksen juurruttaminen aloittavan metsästäjän arvomaailmaan pitää olla keskeinen tavoite myös uudistuvassa metsästäjätutkinnossa. Jousimetsästyksen kansainvälisen koulutusohjelman periaatteet ovat hienot. Ne korostavat juuri omien rajojen ja osaamisen tuntemista. Erään yhdysvaltalaisen metsästäjäyhteisön jäsenen puheessa ne ilmenivät seuraavasti: ”Olen 15 jaardin mies”. Tämä tarkoitti sitä, että kaveri tiesi pystyvänsä kaatamaan nuolella valkohäntäpeuran, jos se olisi alle 13-14 metrin ampumahollilla. Pidemmälle hän ei tavoittelisikaan. Tämä vastuullisuus oli siinä yhteisössä ihailun kohde. Ei se, kuinka kaukaa kerskui yrittäneensä ampua. Jousimetsästäjä voi harjoitella ja etsiä vastuullisen taitonsa rajoja jopa takapihalla, mutta ruutiaseilla se voi tapahtua vain ampumaradoilla. On tiedettävä osuusko lentävään lintuun ja miltä etäisyydeltä. Eettisyyden ja vastuullisuuden vaatimus on oikeutettu, mutta jo pitkään on näyttänyt siltä, että ampuratojen häviämien uhkaa eettisen metsästyksen keskeistä peruskiveä, hyvän riistalaukauksen opettelua. Siksi tuo Oulunsalon ampuradan ympäristölupa on äärimmäisen tärkeä. Sen linjaus antaa uuden mahdollisuuden pienten ampumaratojen ylläpitäjille, joiden resurssit eivät mitenkään riitä lyijyn takia vaadittujen lupaehtojen täyttämiseen. Meluongelman kanssa ehkä pärjätään, kun on poistettu varovaisuusperiaatetta noudattavan ympäristölupapäättäjän suurempi huolenaihe: lyijyn mahdollinen kulkeutuminen pohjavesiin. Ampumaratayhteisöjen kannattaa nyt pohtia asiaa uudelta pohjalta. Vastuullinen tulevaisuudenkin metsästäjä tarvitsee paikan riistalaukauksen harjoitteluun ja taitorajojensa oppimiseen. Metsästäjä 3 l 2014 l 3
Marja Martikainen Nyt käytetään teräshauleja ja eko-kiekkoja Oulunsalon ampumarata auki uudelleen 4 l Metsästäjä 3 l 2014
Ampumaratojen tilanne huolestuttaa ympäri Suomea. Hyviä uutisia saatiin Oulunsalosta, jossa vuoden verran suljettuna ollut OSH:n haulikkoampumarata avattiin uudelleen kun seuran uusi ympäristölupahakemus hyväksyttiin. O ulun seudun ympäristötoimi on myöntänyt Oulunsalon ampumaradalle uuden ympäristöluvan määräaikaisena seitsemäksi vuodeksi. Toiminnan edellytyksenä on, että radalla ammutaan vain teräshauleja ja eko-kiekkoja,jolloin ympäristöriskit voidaan poistaa. Ympäristölupa oli aiemmin evätty, koska rata sijaitsee pohjavesialueella ja ympäristöviranomaiset katsoivat, että lyijyhauleista saattaisi liueta lyijyä ajan saatossa maaperään ja sieltä pohjaveteen. Tämä johti vuosi sitten koko radan sulkemiseen Korkeimman hallintooikeuden päätöksellä. Nyt saadulla luvalla Oulunsalon haulikkoampumaradalla voidaan jatkaa kunnes Oulun seudulla toimivien ampumaja metsästysyhdistysten Oulun eteläpuolelle suunnittelema ampumaratakeskus saadaan toimintaan. Jo aiempaa lupahakemusta varten Oulunsalon ampumaradalla oli tehty perusteelliset selvitykset ja mallilaskelmat haitta-aineiden mahdollisesta kulkeutumisesta pohjaveteen. Muun muassa Geologian tutkimuskeskuksen suorittamissa tutkimuksissa todettiin, että lyijy pitäytyy hyvin maan pintakerrokseen, ja sen eteneminen 5-7 metrin maakerroksen läpi kestää jopa 100 000 vuotta. Ympäristölain perusteella toimivat viranomaiset lukivat lakia kuitenkin tiukasti ja päättivät, että jo pelkästään mahdollisuus lyijyn kulkeutumisesta pohjaveteen estää ampumaratatoiminnan. Oulun seudun Haulikkoampujat ry. ei antanut periksi vaan päätyi etsimään korvaavaa ratkaisua.Uudessa lupahakemuksessa lähdettiin siitä,että radalla tullaan käyttämään ainoastaan lyijyä korvaavia hauleja ja eko-kiekkoja, jotka eivät sisällä PAH-yhdisteitä. Näin alueen lyijykuormitus ei lisäänny ja samalla maaperää voidaan vähitellen puhdistaa.Välitöntä maaperän puhdistustarvetta ei tutkimuksissa ollut havaittukaan. Oulunsalon ampumaradalla käytetään nyt teräshauleja ja eko-kiekkoja. Alueella sijaitsee kolme skeet rataa ja yksi yhdistetty skeet/ trap-rata. Ampumarata on toiminut nykyisellä paikalla vuodesta 1992. Harjoittelemassa Antti Moilanen ja Risto Ronkainen. Kuva Teija Ronkainen. Ympäristöasioiden ammattilainen asialle Ympäristöluvan läpimeno ja radan uudelleen avaaminen oli harrastajille suuri helpotus. Oulunsalon rata on ainoa Oulun seudun ympärivuotisessa käytössä oleva rata.Urheiluampujien lisäksi siellä harjoittelee tuhansia metsästäjiä. Oulun seudun Haulikkoampujat ry:lle prosessi opetti, että ympäristölupaa kannattaa hakea viranomaisten kautta ja neuvotella asioista etukäteen.Viranomaisten kanssa neuvotellessa selviävät myös reunaehdot luvan myöntämiselle. - Suosittelen, että seurat käyttäisivät lupaprosessissa ympäristöasioiden ammattilaista, joka puhuu samaa kieltä viranomaisten kanssa. Näin hakemukset saadaan heti mahdollisimman täydellisinä eteenpäin, eikä aikaa kulu lisäselvitysten tekemiseen. Huono hakemus vie vuosia, hyvä hakemus kuukausia, sanoo OSH:n puheenjohtaja Timo Haataja. Haataja muistuttaa myös, että ympäristöluvan ohjeiden noudattamisesta on pidettävä huolta. - Toinen tärkeä asia jatkuvuuden kannalta on seurata oman alueen kaavoitustilannetta, jotta oma mielipide tulee kuulluksi riittävän ajoissa. Vähän joka puolella on käynyt niin,että asuntoja on kaavoitettu yhä lähemmäs ampumarataa, ja lopulta rata on saanut lähteä. Näin on käynyt esimerkiksi Oulun Hiukkavaarassa ja Lahdessa, Haataja kertoo. Luvat kuntoon pienille radoille Suuntaus maassa on väistämättä kohti isoja ampumaurheilukeskuksia, jonne matkat ovat pitkiä. Kuitenkin joka kunnassa tulisi olla rata, jolla metsästäjät voisivat harjoitella. Omalla maalla voi lain mukaan edelleenkin ampua, mutta omin päin hiekkakuopalla harjoittelu ei vastaa kontrolloituja ampumaradan olosuhteita, eikä se ole ympäristönkään etu. - Vielä jäljellä olevista radoista olisi nyt pidettävä kiinni ja niille olisi pyrittävä saamaan ympäristöluvat. Samalla olisi mietittävä isompien ampuma-urheilukeskusten sijaintia ja rakentamista, Haataja sanoo. Oulunsalon ampumarata avautui pikaisesti lupapäätöksen jälkeen maaliskuussa kun vakuus oli maksettu. Uudet määräykset eivät suuremmin vaikuta käytännön ampumiseen. - Olympiatason ampujat ovat kertoneet,että harjoitteluun ei vaikuta, ampuuko lyijy- vai teräshauleilla. Teräshauleilla harjoitellaan, vaikka SM-kilpailussa on käytettävä lyijyhauleja, Haataja kertoo. Metsästäjän täytyy pitää huolta, että piippuun tulee oikeanlaiset patruunat. Aseen suhteen täytyy varmistua, että se kestää teräslatauksen eikä piipussa käytetä täyssupistuksia tai extratäyssupistuksia. Periaatteessa kaikki uudet aseet kestävät teräslatauksen. Metsästäjä 3 l 2014 l 5
Teksti ja kuvat: Pekka Karhunen Metsästysammunnan kansainvälisiin lajeihin kuuluva Compak on haastava ja mielenkiintoinen laji. Metsästysammunta parantaa riistalaukauksia Lajinomainen harjoittelu kehittää parhaiten metsästyksessä tarvittavia taitoja. Metsästäjäliiton koordinoimat metsästysampumalajit on suunniteltu juuri tähän tarkoitukseen. K ymmenen monipuolisen lajin joukosta löytyy haastetta niin haulikko- kuin kivääriampujillekin. Kansainvälisissä lajeissa on myös näiden yhdistelmälajeja. Kisoissa ammutaan lentävään, liikkuvaan sekä paikallaan olevaan maaliin. Ampuma-asennot vaihtelevat makuu- ja polvituelta aina seisaalta ampumiseen vuoristosauvaan asetta tukien. 6 l Metsästäjä 3 l 2014 Haulikolla lentoon Metsästysammunnan haulikkolajit sopivat erinomaisesti lentoonammunnan harjoitteluun.Kiekot lingotaan joko ampujasta poispäin, karkkoavia kanalintuja mallintaen, tai niitä tavoitellaan eri etäisyyksiltä kuten ohi lentäviä riistalintuja. Etäisyydet ovat lyhyet, ja mieleen iskostuu, että haulikko on lyhyen matkan työkalu. Aseeksi käy mainiosti perushaulikko, joten mukaan pääsee ilman kalliita erikoisaseita. Ristikossa hirvi tai metsäkanalintu Hirvimetsälle aikovien on suoritettava ampumakoe, joka nykymuodossaan on lähinnä aseen kohdistamista.Metsästäjäliiton hirviammunta kehittää ampumataitoa monipuolisemmin. Siinä on hallittava pystyammunta ilman tukea sekä liikkuvaan maaliin vaadittava ennakon otto. Toinen luotiaseella ammuttava laji on metsäkanalinnun metsästystä harjoittava luodikkoammunta. Lintujahdissa tarvittava sihti hioutuu kohdilleen, kun harjoittelee osumaan sadalta metriltä kolmen sentin halkaisijalta olevaan kymppiin makuulta sekä pystystä ilman tukea. Kansainväliset yhdistelmälajit Suomessa harrastetaan myös pohjoismaista ja eurooppalaista metsästysammuntaa. Pohjoismaisessa ammunnassa ammutaan neljä osalajia: kaksi haulikolla ja kaksi luodikolla. Kukin pohjoismaa järjestää vuoronperään PM-kilpailut, joissa selvitetään parhaat ampujat niin henkilökohtaisella kuin joukkuetasollakin. Myös eurooppalaisessa metsästysammunnassa on vahvoilla kilpailija, joka osaa
Ilma-aselajit sopivat erinomaisesti nuorille ja aloittaville ampujille,sillä ilma-aseeseen ei vaadita lupaa,ja luodit ovat edullisia.On toki muistettava, että ilmakivääri ei ole metsästysase, vaan harjoitteluväline. Lajeja ovat hirvi- ja luodikkoammunta. Luodikossa on sarja myös alle 13-vuotiaille, jossa ammutaan tuelta. PEAN FITASC CO ED GAME SHOO TI URO hE 7t Ilmakivääri on hyvä harjoitusase IN MB 4th - 6th JULY 2014 4 Hirvenhiihto ja -juoksu kehittävät eränkävijän fyysistä kuntoa.Lajit koostuvat ammunnasta, etäisyyden arvioinnista sekä hiihdosta/juoksusta.Ampuminen sadan metrin etäisyydeltä ilman tukea ja kellon käydessä vastaa hyvin tilannetta, jossa pulssi on kohonnut koiran kanssa samoilun tai passipaikalla nousseen jännityksen vuoksi. Etäisyyden arviointi on tärkeä taito metsästäjälle, sillä luonnossa ampumamatkaa ei ole määritetty valmiiksi. Keväällä sukset vaihtuvat lenkkareihin, ja hirvenhiihtäjät jatkavat harrastustaan hirvenjuoksun merkeissä. Muutaman vuoden ajan hirvenhiihdon ja -juoksun yhteydessä on järjestetty myös hirvikävelyjä. Kävely sopii mainiosti verkkaisemmasta vauhdista nauttiville metsästäjille, jotka haluavat kehittää taitojaan ammunnassa ja etäisyyden arvioinnissa. Elektroniset taululaitteet ovat alkaneet korvata perinteisiä pahvitauluja. Niiden ansiosta toimitsijoita tarvitaan vähemmän, mikä helpottaa kilpailun järjestämistä. Ampujille tulee uutta haastetta, koska tähtäinkuviot muuttuvat,ja tulos näkyy välittömästi.Kanttia koettelee myös se,että yleisö näkee tuloksen kehittymisen laukaus laukaukselta. Myös ampumasimulaattorit tekevät tuloaan. Ne tarjoavat erinomaisen harjoittelumuodon niin teknologiaan tottuneille nuorille aloittajille kuin vanhemmille konkareillekin. MPIONSHIP 201 CH A Kunto kohoaa hiihtäen ja juosten Teknologia helpottaa kisajärjestelyjä NG ampua hyvin sekä haulikolla että kiväärillä. Luodikkokilpailussa ammutaan neljään eläinkuvioon: villisika pystystä, kettu makuulta, kauris kiinteään paaluun nojaten ja gemssi vuorisauvaa tukena käyttäen. Haulikossa lajeina ovat trap ja Compak. Tänä vuonna EM-kilpailut järjestetään Mäntsälässä 4.–6.7. Sinne kannattaa tulla sankoin joukoin kannustamaan Suomen joukkue voittoon. MÄNTSÄLÄ, FINLAND Tutustu tarkemmin Lajien suoritusohjeet löytyvät Metsästysampumasäännöistä. Ne on laadittu liiton päätapahtumia, SM-kilpailuja silmälläpitäen. Pienemmissä kilpailuissa sääntöjä voidaan noudattaa soveltuvasti; haulikkokisoissa sarjoja voidaan yhdistää ja voidaan järjestää pelkkiä hirvikävelyjä. Turvallisuuden suhteen on kuitenkin noudatettava sääntökirjan kaikkia ohjeita ja määräyksiä. Aloita uusi mielenkiintoinen harrastus Monet aktiiviset seurat järjestävät metsästysammunnan harjoitustilaisuuksia viikoittain. Harjoittelun lisäksi kilpailutoiminta on hyvin vilkasta. Alueesi kisatilanteen näet parhaiten piirien sivuilta löytyvistä kilpailukalentereista. Metsästäjäliitto järjestää myös Metsästysammunnan ABC -koulutusta ja on laatinut harjoittelua tukevan oppaan. Lisätietoa koulutuksista ja oppaan tilaamisesta saat liiton sivuilta tai soittamalla liittoon. Metsästysammunnan EM-kilpailut Mäntsälässä 4.–6.7. lll Suomi järjestää tänä vuonna eurooppalaisen metsästysammunnan EM-kilpailut Mäntsälän Hirvihaaran ampumaradalla 4.–6.7. Kilpailuihin odotetaan lähes kahtasataa kilpailijaa viidestätoista Euroopan maasta. Suomesta menestystä lähtee hakemaan kuuden ampujan maajoukkue. Kilpailuun voi myös osallistua henkilökohtaisesti ilmoittautumalla niihin kevään kilpailuissa. Kilpailukalenteri löytyy Metsästäjäliiton sivuilta. Alle 13-vuotiaat ampuvat ilmakiväärillä tuelta. Metsästäjä 3 l 2014 l 7
SHOKKI -MESSUTARJOUKSET vain netistä – Retkitukku.fi MESSUETU NOPEILLE! 300 nopeimmalle yli 200 € ostoksesta ilmainen lahjatuote kaupan päälle! valitse haluamasi tuote puhelimessa tai verkkokaupassa O€ BuRRel X-600 ® ® 5200 mah maastoakku Lataa puhelin, GPS tai muu elektroninen laite kätevästi maastossa, matkoilla tai missä vain. O€ ei koske Treklite kuoriasuja, koiranruokia eikä -tarvikkeita. O€ BuRRel X5 leD-otsalamppu aRvo 39,90 € BoResiGhT Tm haudutuspata 3,5 l laserkohdistin aRvo 99,00 € R 100 % vedenpitävä ja hengittävä ulkoilijan kuoriasu ALE -23 % HIntaSHOKKI! 99 € aRvo 59,90 € Light metsästyspuku Ylivoimaisesti suosituin Alaska-puku, joka nostaa metsästysvaatteiden teknisyyden ja käyttömukavuuden täysin uudelle tasolle! Hyödyntää uusimpia materiaaleja ja pintakäsittelyä, joiden ansiosta uskomaton keveys (jopa 35% kevyempi). Monipuoliset ominaisuudet sekä erinomainen istuvuus aktiiviselle metsästäjälle. KKI- SHO tarjOuS! 29 € norm.av1 at 430 € vain vasta 1 etutuote/tilaus Kohdista aseesi helposti ja nopeasti aseeseen kiinnitettävän laserin avulla. Säästä aikaa ja rahaa! MESSUTARJOUS! TrekLite vain KAUPAN PÄÄLLE 200 NOPEIMMALLE! aRvo 119,90 € O€ FooDmasTeR Jättisuosio! Toimii verkkovirralla, ajastintoiminto sekä keraaminen lasipata. Sopii kaikkien ruokien valmistukseen. Uskomaton 600 lm valoteho, säädettävä valokeila. Max. kantama 200 m. 99 € € norm. 179 4€ vastaavat 53 O€ TM rajOItettu BuRRel X-600 nOpeIlle! erä ® leD-otsalamppu Uskomaton 600 lm valoteho, säädettävä valokeila. Max. kantama 200 m. Light Camo HD metsästyspuku aRvo 119,90 € vain Light-puvun huippuominaisuudet aidolla Camo HD camokuviolla hiiviskelyyn ja kyttäysjahtiin. Katso puvun tarkemmat yksityiskohdat verkkokaupasta. TM TilaukseT www.retkitukku.fi tai puhelimiTse p. 040 828 1000 ark klo 9-17 ALE -45 % SHOKKItarjOuS! 129 € 9€ norm. 17 648 € vastaavat MEILLÄ VOIT MAKSAA MYÖS ERISSÄ!
OUTLET-POISTOT! Extreme Lite High metsästyskengät Uudet Alaska Extreme Lite Highmetsästyskengät suunniteltiin kovaan käyttöön metsästäjälle, joka arvostaa erinomaista keveyttä, istuvuutta ja suorituskykyä. Entistä istuvampi, kevyempi rakenne. -50 % -59 % ALE 20 19 50 u rajOItett lISäerä! 100% VEdENPITÄVYYS TAKUU* 129 € vain paiNo vaiN 825 g Jopa 25 % kevyempi! * / kk tai alk. 9 € Tm Tm 0€ norm.79,0 Katso kaikki Outlet-tarjoukset verkkokaupasta! retkitukku.fi/ outlet sCouT GuaRD 550m-8m lähettävä mms/GpRs-kamera rajOItettu lISäerä! 199€ vain * € / kk tai alk. 12 2€ vastaavat 62 eTu 423 € KAUPAN PÄÄLLE NOPEILLE! alaska Blaze 3D -lakki 9 4 -38 % ALE 90 n SuOme myydyIn! Tm Rain-Stop® -kalvo – erinomainen vedenpitävyys ja hengittävyys. Katso tarkemmat yksityiskohdat www.retkitukku.fi. soFTshell -TakiT 0€ norm.39,0 (Tm 19/2013) Hyödyntää uusimpia keveitä materiaaleja, hi-Dry -pintakäsittelyä ja kalvoteknologiaa. Uusi Alaska Blaze 3D -turvacamo ja Blind max hD -camo varmistavat samanaikaisesti parhaan turvallisuuden ja erinomaisen maastoutumisen. Täyttää uuden metsästysasetuksen tiukat vaatimukset! Takin pinta-alasta on uuden lain edellyttämät yli 2/3 -osaa oranssia huomioväriä! 0€ norm.39,0 € TEKNIIKAN MAAILMAN TESTIMENESTYJÄ! Blaze 3D hirvimiehen puku 30 PÄIVÄÄ alaska villapaiTa ALE Rain-Stop® X-Proof kenkien erikoiskalvo takaa 100 % vedenpitävyyden ja hengittävyyden. arvo 19,90 € alaska FlaNellipaiTa O€ ILMAINEN VAIHTOJA PALAUTUSOIKEUS lyömätön HInta 199 € € norm. 249 säästä 50 € aseNNuspalvelu: sis. 8GB muisTikoRTiN, paRisToT, liiTTymäN Ja ohJelmoiNNiN 29€ (NoRm. 35€) RETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta
Erkki Kauppi Aseen keväthuolto Perusperiaatteet ovat samat kaikille aseille. Piippu pitää puhdistaa, rautaosat tulee suojata öljyllä, tukkia on hoidettava pinnoituksen mukaan. Aseen hoitoa varten kannattaa hankkia hyvät työkalut ja sopivat kemikaalit. J ahtikausi on jo kaukana takanapäin ja monet kiväärit ovat huoltamatta talven jäljiltä. Nyt on korkea aika huoltaa aseet kesän harjoituksia varten. Kiikarin kohdistuksen tarkistus on myös paikallaan.Ampumakokeessa kohdistus on kohtuuttoman kallista. Ensimmäiseksi pitää varovasti tarkistaa, ettei piipussa tai lippaassa ole patruunoita. Vanhat, moneen kertaan piipussa käytetyt patruunat kannattaa ampua kesän harjoituksissa ja aloittaa seuraava jahtikausi tuoreilla patruunoilla. Mikäli omat taidot eivät riitä huoltoon, voi aseen toimittaa luotettavalle asesepälle hoitoa varten. Nyt asesepillä ei ole ruuhkaa, juuri ennen jahtikautta huolto taas voi venyä liian pitkäksi. Useimmat miehet ovat saaneet perusopetuksen asehuoltoon armeijassa. Armeijassa tosin aseet kuluivat usein enemmän putsaamisesta kuin ampumisesta. Välineet ovat kehittyneet viime vuosina, ja hyviä neuvoja löytyy välineitten käyttöohjeista. Monien aseiden huolto- ja purkuohjeita saadaan myös tehtaiden nettisivuilta, mikäli aseen mukana tulleet dokumentit ovat hävinneet. Aseet ovat pääosin rautaa ja puuta. Rauta ruostuu ja puu sekä lahoaa että elää kosteuden mukana.Näihin asioihin voidaan vaikuttaa merkittävästi ja pidentää aseen ikää säännöllisellä hoidolla. Ruostumattomasta teräksestä Piipun puhdistus on helppo suorittaa kun ase on turvallisessa puhdistustelineessä. 10 l Metsästäjä 3 l 2014
Kauden tarjous 8x42 € 599 639 10x42 € Uusien BX-4 HD –kiikareiden ansiosta näet kaiken uudella tavalla. HD –linssien optisten heijastusten ansiosta värit ovat erittäin kirkkaita ja kuva erittäin terävä. Täyden näkökentän ansiosta näet enemmän koko alueella. Leupoldin legendaarinen kestävyys ja luotettavuus varmistavat, että et tarvitse toisia kiikareita. Kiikarit ovat 100 % vesitiiviitä, niillä on 30 vuoden takuu, ne on varustettu kierrettävillä silmäkupeilla ja pitkällä silmänetäisyydellä. Mukana hihna ja säilytyslaukku. € Katso lähin jälleenmyyjä: www.hjorth.fi ja www.ase.fi, hinnat voimassa sitoumuksetta 30.9.2014 asti L_AFi14_185x133_RZ.indd 1 myös huoltoa. Synvalmistetut piiput vaativat teettiset tukit eivät juuri ole säälle ja aseöljylle herkkiä. Aseen huoltoa varten kannattaa aina hankkia kunnolliset työkalut ja tarpeelliset tarvikkeet. Puhdista piippu kunnolla Huollon ensi vaihe on aseen perusteellinen puhdistaminen. Piipun puhdistaminen tulisi mieluimmin suorittaa patruunapesän puolelta.Nyt päästään tarkastamaan mahdolliset ongelmat. Mikäli piipussa on havaittavissa luodin vaippamateriaalista aiheutunutta kuparoitumista, tulee se poistaa siihen kehitetyillä Nyt saatavilla uusi RX-600i DNA laseretäisyysmittari. DNA teknologian avulla mittari ilmoittaa nyt entistä nopeammin tarkan mitan kohteeseen. Mittaetäisyys noin 5,5 m – 550 m, metrinen mitta-asteikko, vaihdettava ristikko, vesitiivis rakenne ja paino vain 193 g. kemikaaleilla. Mahdollinen kuparoituminen pahenee nopeasti ja huonontaa aseen osumatarkkuutta.Teräksen pinnalla se aiheuttaa piippuun sähkökemiallista syöpymistä, mikä tietenkin on piipulle erittäin haitallista. Varttitunnin ohje käsittelyssä kannattaa unohtaa ja antaa aineen vaikuttaa vaikka yön yli. Mikäli piippu ei puhdistu kerralla, tulee käsittely toistaa.Messinkiharja tai hieno teräsvilla ovat tässä työssä hyviä apuvälineitä. Lukon purkaminen onkin monelle ylivoimainen tehtävä. Minun nuoruudessani sotilaskiväärin lukko piti osata purkaa ja koota side silmillä. Nykykiväärien lukon purkuun voi Useimmat kiväärit saadaan purettua irrottamalla liipaisinkaaren läpi menevät kiinnitysruuvit. 369 14.04.14 10:19 tarvita apuvälineitä, mutta useimmat purkautuvat helposti iskuria kiertämällä. Kokoonpanossa voidaankin sitten tarvita näppivoimia. Joka tapauksessa lukko on ainakin muutaman vuoden välein puhdistettava sisältä ja öljyttävä.On syytä siivota myös ulosvetäjän tila,jotta sen toiminta on moitteetonta. Poista pinttynyt öljy Jos asetta säilytetään piippu ylöspäin, valuu piippuun tuikattu öljy helposti lukon ja laukaisukoneiston sisään.Useiden toistojen jälkeen öljyn pikeentyminen aiheuttaa sen,että aseen toiminta,varsinkin pakkassäällä,muuttuu epä- Aseen tukkiin tulee käyttää sopivaa puuöljyä, ei aseöljyä. Metsästäjä 3 l 2014 l 11
Muista kuivata ase Kutakin asetta varten kannattaa hankkia sopivat hoitovälineet ja työkalut. taan kevyesti, mieluummin vaseliinilla. Ilman tätä rautaosat aikaa myöten leikkaantuvat suuren paineen alla toisiaan vasten hankaantuessaan. Jos aseöljyä käytetään runsaasti, valuu se helposti tukkiin ja tummentaa sekä pehmentää tukin niiltä osin. Varo öljyä kiikarissa Parin kiväärin lukot purettuna. Meisseli osoittaa viritysnousun, joka tulee voidella vaseliinilla. varmaksi ja ensimmäinen patruuna jää helposti laukeamattomaksi. Laukaisukoneiston pikeentyminen voi aiheuttaa vastaavan tilanteen. Koneiston puhdistaminen vaatii yleensä aseen rautaosien irrottamista tukista. Ne on yleensä kiinnitetty toisiinsa kahdella ruuvilla. Kunnollinen, ruuveihin täsmällisesti sopiva avain on nyt tarpeen.Silloin tällöin on muutenkin syytä tarkistaa ruuvien kireys. Mikäli ruuvit ovat kuluneet, kannattaa ne vaihtaa uusiin ennen kuin ne lakkaavat toiminasta. Jos tukki kuivuu ja ruuvit ovat löysällä, saattaa rekyyli ammuttaessa halkaista tukin. Pinttynyt öljy poistetaan metalliosista valkospriillä tai puhdistusliuottimella. Puhdistusspray on hyvä lääke moneen likaan. Lukko ja laukaisukoneisto kannattaa sitten voidella ohuella pakkasenkestävällä öljyllä. Lukon sulkuolkien vastinpinnat ja viritysnousu rasva12 l Metsästäjä 3 l 2014 Haulikon huolto on lähinnä puhdistus ja öljyäminen. Jos aseella on ammuttu sellaisia patruunoita, että piippuihin on tarttunut lyijyä, tulee se poistaa sopivalla liuottimella ja messinkiharjalla. Nykypatruunoissa haulit ovat pääasiassa muovikupissa ja muovia voi tarttua piippuihin. Sen poistamiseen käy öljy ja teräslangasta kierretty puhdistustyökalu. Vaihtosupistajat ja kierteet pitää puhdistaa ja öljytä. Itselataavien, pumppu- ja vipulukkoisten aseiden rakenne on monesti niin monimutkainen, että niiden suurempi huolto on jätettävä ammattilaisten käsiin. Jos siihen ryhdytään itse,on syytä perehtyä huolellisesti aseen rakenteeseen käyttöohjeen tai nettisivujen kautta. Varsinkin sadesäällä ja talvikelillä on tärkeää, että aseen metalliosat on öljytty kevyesti. Tällöin lähtökohta aseen hoidolle on hyvällä alulla. Jahtiin lähdettäessä piippu kannattaa kuivata liiasta öljystä, muuten ensimmäinen laukaus normaalisti osuu ylemmäs kuin seuraavat. Kesälläkin pitää muistaa että, jos ase tai asepussi kastuu, pitää ne pikaisesti kuivattaa. Asetta ei saa jättää märkänä asepussiin tai laukkuun,vaan ne on huollettava niin pian kuin mahdollista. Kun tukki on irrotettu aseesta, voidaan sekin samalla huoltaa. Öljytty tukki voidellaan tukkiöljyllä kauttaaltaan. Piippukourua ja lippaan tilaa ei pidä unohtaa. Öljyn annetaan imeytyä ja käsittely voidaan toistaa useaan kertaan, jotta tulos on hyvä. Puu on epähomogeenista ja toiset paikat imevät öljyä runsaammin. Uskomatonta, että piipun ja tukin välistä löytyy usein neulasia ja puiden lehtiä. Jos piippu on vapaasti värähtelevä,tulee tarkastaa, ettei tukki ole vääntynyt ja kosketa joltain kohdalta rautoihin. Vanhojen Sakojen laukaisulaitteen kiinnitys tulee tarkastaa. Tällainen muuttaa osumapistettä Ruuvi etuosassa kiristetään ja lukitaan mutterilla. ja huonontaa tarkkuutta. Lakatunkin tukin sisäpinnat on syytä öljytä silloin tällöin. Aseen kannikkeet pitää öljytä, ne ruostuvat helposti ja aiheuttavat epämukavaa kitinää. Hihna ja asepussikin on syytä tarkistaa. Aseen putoaminen jonkun pikkuvian takia saattaa tulla yllättävän kalliiksi esimerkiksi tukin särkyessä. Kiikarin ja kiikarinjalkojen kiinnitys pitää tarkistaa. Asetta öljyttäessä on syytä pitää kiikarin linssien suojukset paikallaan. Jos öljyä suihkauttaa vahingossa linsseihin, öljy yleensä kulkeutuu Puhdistushuovan sinertävä väri osoittaa, että kuparinpoisto pitää vielä uusia. kiikarin sisälle pilaten kiikarin.
Varapuheenjohtajan palsta Risto Hanhineva hallituksen varapuheenjohtaja Suomen riistakeskus Lainsäädäntö ampumaradoista uudistettavana Ampumaratoja ja aselainsäädäntöä koskeva lakiesitys on jätetty eduskunnalle tämän vuoden huhtikuun alussa. Ikivanha lainsäädäntö ampumaradoista on todella kokonaisuudistuksen ja remontin tarpeessa. Esityksessä ampumaratalainsäädäntö esitetään uudistettavaksi kokonaan. Lakiluonnosta on valmistellut työryhmä jossa on ollut mukana myös riistahallinnon ja metsästäjäjärjestön edustajia. Riistanhoitoyhdistyksillä on lakisääteinen tehtävä järjestää ampumakokeita hirvieläinten ja karhun metsästäjille. Kokeen suorittamista ja riittävien harjoitusmahdollisuuksien ylläpitämistä varten yhdistykset ovat perustaneet ampumaratoja joko yksin tai yhteistyössä metsästysseurojen tai muiden ampumaurheilua harrastavien yhdistyksien kanssa. Jokaisen metsästäjän tehtävä on huolehtia omasta ampumataidostaan. Lisäksi ampumataidon ylläpitäminen on tärkeää myös eettisistä syistä. Metsästyksen on tapahduttava siten, että riistaeläimelle ei aiheuteta tarpeetonta kärsimystä. Edellä mainittuun perustuen voidaan ajatella hirvieläimen ja karhun metsästäjillä olevan lähes lakisääteinen velvoite huolehtia ampumataidostaan. Muiden metsästäjien kohdalla ampumataidon ylläpitämiseen velvoittavat metsästäjän eettiset ohjeet. Lakiuudistuksessa velvoitetaan maakuntien liiton vastuulle laatia kehittämissuunnitelma, jossa esitetään arvio maakunnallisten ampumaratojen riittävästä määrästä ja sijoittelusta alueelle. Lähtökohtana tulisi olla, että metsästäjät ja ampumaharrastajat kykenisivät harjoittelemaan asuinpaikkansa lähellä olevilla ampumaradoilla. Riittävän tiheä rataverkko vähentää tarvetta hiekkakuoppa- tai muulle maastossa ampumiselle. Keskusteluissa on noussut esille, että vähintään puolen tunnin ajomatkan päästä pitäisi löytyä virallinen ampumarata. PohjoisSuomessa tämä tarkoittaa rataa lähes jokaiseen kuntaan. Maakuntien liitot kuulevat varmasti mielellään metsästäjiä ja ampumaurheilun harrastajia maakuntakaavoituksen ja ratojen kehittämissuunnittelun yhteydessä. Alueellisten riistaneuvostojen ja riistahoitoyhdistysten vaikuttamisen paikka on erityisesti tässä yhteistyössä. Jokaisessa riistaneuvostossa on maakuntaliiton edustaja, jonka kautta asiaan on erinomainen mahdollisuus vaikuttaa. Yhteistyötä ei pidä unohtaa myöskään kunnan suuntaan, koska maakunnalliset ampumaradat tulisi sisällyttää kunnan liikuntapaikkasuunnitelmaan ja huomioida kaavoituksessa. Kiristyneet vaatimukset ympäristölainsäädännössä on saattaneet monet ampumaradat suuriin vaikeuksiin. Erityisesti tämä koskee vanhoja ampumaratoja, jotka ovat toimineet lääninhallituksen myöntämällä luvalla. Toiminta on ollut lupaehtojen mukaista ja hyvässä uskossa on oletettu asioiden olevan kunnossa. Tiukentuneitten ympäristövaatimusten johdosta on monia ampumaratoja jouduttu sulkemaan tai rajoittamaan niiden käyttöä. Aiheutuneista kustannuksista kiistellään jopa oikeussaleja myöten. Riistanhoitoyhdistysten ja metsästysseurojen rahavarat ovat sen verran vähäiset, joten niillä kalliita puhdistuskustannuksia ei kyetä maksamaan – tarvitaan uusia työkaluja ongelman ratkaisemiseksi! Metsästäjä 3 l 2014 l 13
suomen koVImmAt messutAr koIrAnruokIen • jo vuodesta 1995 • VAlIolAAtuA VAlIo VAlIo presseD fooD lihaa koIrAnruokAsArjA 51 % erinomaiset ravintoainekoostumukset ja korkeat lihapitoisuudet. yhdistelmä parhaita raaka-aineita ja lisäravinteita. kaiken kokoisille ja rotuisille koirille. tilaa kätevästi netistä tai puhelimella. meiltä myös laadukkaat täysravinnot pentukoirille. purIsteruokAsArjA Kevyempi perusruoka! Kaikille vähemmän aktiivisille koirille rotuun ja virkaan katsomatta! Erinomainen ylläpitoruoka harrastus- ja työkoirien lepokaudelle. 0€ ei koske erikoisalueita uuttA! lihaa 44 % puristeruoan sulavuus ja imeytyvyys ovat huippuluokkaa joten sitä annetaan koiralle perinteistä ruokaa vähemmän. pienempi annos paremmin sulavaa ruokaa toimii ruuansulatuskanavaa hellien. esim. mAIntenAnce 20/10 kotiintoimitus esim. 90 24 HIgH energy 28/16 15 kg/sk Puristustekniikalla valmistettu Valio High Energy -puristekuivaruoka, jonka pohjana on eläinproteiini ja eläinrasva. 90 34 15 kg/sk Säkin hinta määräytyy tilauksen kokonaismäärän mukaan. Voit yhdistellä eri ruokalaatuja – tilausmäärä ratkaisee ruokasäkin hinnan. Minimitilaus 2 sk. HAukunestojärjestelmät Isoille ja pienille koirille! HAukunestopAnnAt Sisä- ja ulkokäyttöön! ejA! useItA mAll opeIlle! tArjous n Alk. Vain 49€ Alk. Vain 69€ tuplajohto, ei signaalia Alk. Vain 119€ mIkrosIrunlukIjA sallittu liikkuma-alue kielletty liikkuma-alue opeIlle! tArjous n Alk. Vain ejA! useItA mAll Valio pIHAVAHDIt erittäin suositut! Tuokstuton ja vedenpitävä, kauko-ohjattava suihke koulutuspanta kolmella toiminnolla: ääni, lyhyt suihke ja pitkä suihke. Toimintaetäisyys jopa 275 m. Sitruuna -tai tuoksuton suihke. radiolähetin rajoittava johto Yksi edullisimmista tavoista pitää koirasi turvassa omalla pihallaan. Rajaa lemmikillesi laaja ja viihtyisä juoksualue näkymättömällä pihavahdilla kotipihalle, mökille tai mummolaan Lemmikkisi voi liikkua vapaasti rajaamasi alueen sisäpuolella. Laajenee lisäaidalla tarpeen mukaan. sprAykoulutuspAnnAt 209€ tIlAukset www.koiravaruste.fi tai puHelImellA p. 0500 176 596 ark klo 8-16 Helppokäyttöinen ja monipuolinen, ammattitason Valio -mikrosirunlukija. Sirutunnuksien luku, tallennus ja uudelleen selaus aikamerkinnöin. Automaattinen virran katkaisu. Lukee kaikki suomessa käytettävät mikrosirut. Toimii 3 kpl opeIlle! AA-paristolla. tArjous n Vain 199€ 1-5 ARKIpÄIVÄÄ nOpEA TOIMITuS
rjoukset koIrAVArusteeltA! 0€ KoIRataRhoILLe ja -KopeILLe ILMaInen KotIIntoIMItus! ei koske erikoisalueita kAs neroItys! kIInn AIkkA nA V ! Asen eseen rInte nnA! lAAjetArHojen Ien kAIkk ntIt myös e elem äIn yksItt KoLMe vÄRIÄ petsafe koIrAtArHA 3x3 tarjous! Kestävä ja tyylikäs PetSafe -koiratarha 3x3m. Sinkitty ja jauhepolttomaalattu. Elementin leveys 150cm ja korkeus 180cm. Elementin runko 30mm neliöputki. Verkon paksuus 4mm. Silmäkoko 50x100mm. 579€ iä 1+7 elementt KoLMe vÄRIÄ Valio kAlterItArHA 4x4 tarjous! 779€ Valio kalteritarhassa on kuumasinkitty ja jauhepoltettu teräsrakenne. Kalteritarha estää jokaisen kiipeilijän ja karkurin pakoyritykset. Elementtejä saatavana myös yksittäin. iä 1+7 elementt yös kysy m o eI muot Itu rAjo ön! nenlnIAömIllAIsen muItAA! j koko uAt rAke n HAl tArHA stI Helpo eln n muu sA! tAVIs KoLMe vÄRIÄ premium koIrAtArHA 4x4 Kestävä ja tilava Premium -koiratarha 4 x4 m kotipihaan tai mökille. Sinkitty ja jauhepolttomaalattu 32 mm putkirunko, 4mm hitsatulla verkolla. Verkon silmäkoko 50x100mm. tarjous! 799€ iä 1+7 elementt Valio koIrAtArHA 4x4 tarjous! Kevyt ja ruostumaton alumiinirakenne. Luja teräsverkko, silmäkoko 50x100 mm. Toimitetaan täydellisenä elementtisarjana, joka on helppo koota. Tarhaelementin korkeus 184 cm ja leveys 198 cm. 789€ iä 1+7 elementt tarjous! 679€ Valio eco-tArHA Valmis koiratarhapaketti 3x3m Eco -tarhaelementeistä. Toimiva ja taloudellinen Eco -tarhapaketti sisältää 7 peruselementtiä ja yhden ovielementin, joista on helppo kasata tarha koirallesi. Elementit ovat 174cm korkeita ja 150cm leveitä. Elementin ulkokehä on 25x25 mm neliöputkea, jonka materiaalivahvuus on 1 mm. Verkon silmäkoko 50x100 mm ja langan vahvuus on 3 mm. Valio tarjous! 499€ iä 1+7 elementt lämpöerIstetty koIrAnkoppI Koppiosa on helppo nostaa irti, jolloin makuutilan puhdistaminen vaikka painepesurilla on kätevää. Kopin pohjassa valmis läpivienti patterin sähkökaapelille, estäen koiraa pääsemästä kaapeliin käsiksi. Leveys 102 cm, pituus 156 cm, korkeus 94 cm. Materiaali UV-suojattu polyeteeni. Tuplaseinämät n. 50 mm styreenieristys. Takaseinässä ilmanvaihtoventtiili. 96x176 cm Valio KoLMe vÄRIÄ 670€ koIrAtAlot Valio mInI-tArHA Kevyt ja ruostumaton alumiinirakenne. Luja teräsverkko, silmäkoko 50x100 mm. Toimitetaan täydellisenä elementtisarjana, joka on helppo koota. Tarhaelementin korkeus 100 cm ja leveys 198 cm. tarjous! 649€ MEILLÄ VOIT MAKSAA MYÖS ERISSÄ! iä 1+7 elementt Talvilämmin Valio-koiratalo. Siirrettävä tuulikaapin väliseinä, läpinäkyvä ovipeite molemmissa ovissa, kaksinkertainen ikkuna, säädettävä ilmastointiluukku. Avattava katto. Kahta kokoa: ulkomitat n. 126x96 cm ja 96x176 cm. Sisäkorkeus 75 cm. Varustettavissa lämmittimellä. 126x96 cm 549€
Klaus Ekman 30 vuotta metsäpeuralle Kauko Kilpeläinen on nähnyt suomalaisen metsäpeuran paluun ja uudelleen taantumisen koko kirjon. Harva olisi pystynyt samaan. Kuvittelepa hyppääväsi kovaa ajavan moottorikelkan kyydistä juoksevan metsäpeuravaatimen kaulaan, vääntäväsi sen kyljelleen ja laittavasi vapaalla kädellä peuran kaulaan lähetinpannan. K enttämestari Kauko Kilpeläisen, 68, työ metsäpeuran parissa on tehnyt hänestä alan todellisen asiantuntijan.Hän muistaa hyvin pestinsä aloituspäivän, 20. elokuuta 1984, kun hän joutui jäämään töiden aloittamisen takia pois sorsastuksen avajaisista. Pesti oli aluksi Oulun yliopiston tehtäviä, joka alussa oli puhtaasti tutkimustyötä: peurojen liikkeiden, vasomisen ja sen onnistumisen sekä ravinnonkäytön seurantaa. Alussa seurannassa oli 10 silloin vielä alkeellisilla seurantapannoilla varustettua peuravaadinta, joista 9 häipyi heti Venäjälle, kunnes ne syksyllä palasivat lumien myötä Kuhmoon. Kun niitä kesällä huolestuneina peilattiin, kaikki löytyivät Venäjän raja-aidalta. Kaukon aloittaessa pestiään peuroja oli 600-700. Ne viettivät talvea Kuhmo-Lentiira -tien itäpuolella. Edelleen noin kolmasosa peuroista siirtyy kesäksi Venäjälle. Työnantajat ovat vaihdelleet yliopistosta WWF:n, Metsähallituksen ja ympäristökeskuksen kautta riistanhoitopiiriin ja lopuksi riistakeskukseen. Riistahallintoon Kauko siir16 l Metsästäjä 3 l 2014 tyi vuonna 1996, kun metsäpeurasta oli tullut riistaeläin vuonna 1993. Keskipisteessä on kuitenkin aina ollut Kainuun metsäpeura. Peura-aita rakennetaan Jo 1980-luvulla oli huomattu,että metsäpeuran selviämisen elinehto on sen pitäminen erillään porosta. Metsäpeuran rotupuhtaus nostettiin korostetusti esille ja Metsähallitus ryhtyi rakentamaan poronhoitoalueen etelärajalle peura-aitaa.84 kilometriä pitkä aita oli valmis 1996. Kauko Kilpeläisen tehtävä oli tarkkailla kuinka peurat käyttäytyivät, kun normaalit kulkureitit tukkeutuivat. Valitettavasti aita vuoti molempiin suuntiin erityisesti teiden kohdalla, mutta havaintoja oli myös aidan ali ryömineistä peuroista. Metsäpeura LIFE -hankkeella aitaa parannettiin 1998-2001.Teiden kohdalle rakennettiin ns. karjasiltoja ja portteja, mutta aita ei vieläkään pitänyt riittävän hyvin. Pahimmillaan poronhoitoalueella oli yli 120 peuraa ja vastaavasti peura-alueella oli poroja muutamia kymmeniä. Ei auttanut muu kuin poistaa peurat ampumalla. - Ongelma peurojen osalta oli se, että vanhat peuravaatimet menivät aidasta huolimatta vanhoille vasoma-alueilleen vasomaan ja sen vuoksi koko poisto-operaation tärkein tehtävä oli ampua kaikki vanhat peuravaatimet pois.Tämä tehtävä kuului myös minulle,Kauko toteaa. - Ammuin silloin yli 100 peuravaadinta poronhoitoalueelta. Olihan tuo riskialtista hommaa; ensin erottaa peurat porotokista ja sitten ampua ilman, että ampuu poroja. Ammuttiin niitä porojakin aidan eteläpuolelta, tietysti poromiesten luvalla tai yhdessä heidän kanssaan, Kilpeläinen kertoo. Poro-ongelma on kuitenkin taas nousussa, vaikka kymmenkunta vuotta tilanne olikin hyvin hallinnassa. Syksyllä 2013 peuratokista poistettiin ampumalla yhdeksän poroa. - Osittain uusi poro-ongelma johtuu käsitykseni mukaan siitä, että kovan petopaineen vuoksi eteläiset paliskunnat joutuvat tuomaan poronvasoja pohjoisemmilta alueilta. Vasat ovat talven ruokinta-aitauksessa, josta ne keväällä vapautetaan muiden porojen joukkoon. Osa vasoista lähtee vaeltamaan etelään ja kulkeutuvat poronhoitoalueen ulkopuolelle, Kilpeläinen sanoo. Petojen ja muun hävikin vaikutusta seurataan Toinen olennainen tehtävä Kilpeläisen toimenkuvassa on ollut peurakantaan vaikuttavien tekijöiden seuranta. Talvella seurataan metsäpeuroja ja etsitään petojen tappamia eläimiä. Samalla kartoitetaan alueita lentolaskentoja varten. - Peurat joko pyydystetään pyyntiaidoilla tai sitten ne ajetaan kiinni moottorikelkalla pannoitusta varten. Vain vaatimet pannoitetaan,koska silloin päästään seuraamaan myös vaatimien vasomista ja sen onnistumista, Kilpeläinen täsmentää. - Hävikin kirjaaminen on tärkeää kannan seurannan kannalta.Suurimmillaan hävikki oli
Tärkeimpiä tehtäviä on metsäpeuran rotupuhtauden vaaliminen. Porojen poimiminen peuratokista ei ole aivan helppoa. Erotatko sinä, mikä joukosta on poro? 2012.Silloin susien tappamia peuroja löydettiin 17,karhujen ja ilvesten jäljiltä muutamia,liikenne vei 17, lisäksi oli hukkumisia ja kiimatappeluita. Kokonaishävikki oli huikeat 60 yksilöä ja tässä ei ole mukana vasatappioita. Kun kanta on nykyään enää noin 800, on tilastoitu hävikki varsin merkittävä. Keväällä ja kesällä seurataan ensin peurojen vaellusta, sitten vasontaa ja sen onnistumista. Vasonta ajoittuu hyvin tarkasti 20.5 ja 1.6. väliseen aikaan. Pannoitettuja vaatimia tehoseurataan. Noin 80 prosenttia vaatimista vasoo. Kuukauden päästä on seurantakierros, jolloin nähdään vasahävikki. Kolmas kontrollikierros tehdään elokuussa. Tarkoituksena on myös selvittää vasojen kuolinsyyt, mutta se on erittäin vaikeaa,sillä esimerkiksi karhu syö pienen vasan kokonaan. Kesällä on tärkeää seurata myös peuran aiheuttamia maatalousvahinkoja. - Peuroja pelotellaan pelloilta ja rehuaumoilta. Hajusteita levitellään ja rehupaaleja ja aumoja aidataan. Kesällä on aina muutamia hirvaita riesana talojen lähellä. Vahinkojen torjunta on metsäpeuran sosiaalisen hyväksynnän kannalta tärkeä tehtävä, metsäpeuralähettiläs Kilpeläinen muistuttaa. - Neljän suunnan puristuksessahan tässä on oltu, toisella puolella metsästäjät, toisella suojelijat. Kolmannesta suunnasta puhaltaa maatalous ja neljännestä porotalous. Mutta mihinkään suuntaan en ole siltojani polttanut, Kauko naurahtaa. Portit unohtuvat auki Peura-aidan kuntoa ja pitävyyttä tarkkaillaan Kaukon poika Pekka on ollut isänsä opissa ja jatkaa peuraprojektin kenttätöitä. Kauko Kilpeläinen metsäpeuraa pannoittamassa. koko ajan. Ongelmallisimpia aikoja ovat hillan kypsyminen ja metsästyksen alkaminen. Silloin metsissä liikutaan paljon ja niin marjastajat kuin metsästäjätkin unohtavat peura-aidan portteja auki. Kiiman aikana tokkia seurataan ja ne valokuvataan ja porotilannetta tarkkaillaan. Kuvista seurataan tokkien rakennetta. Rotupuhtaus on metsäpeuran tulevaisuuden kannalta avainasemassa. Mitä metsäpeuralle olisikaan tapahtunut, jos ei mitään olisi tehty? Kovakuntoinen erämies Kauko Kilpeläinen jäi vuodenvaihteessa eläkkeelle 68-vuotiaana värikkäästä ja mielenkiintoisesta tehtävästä.Hyvä kunto juontuu urheilijataustasta, onhan hän kilpaillut vuosikausia suunnistuksessa ja hiihdossa, Jukolan viestinkin aloittanut 10 kertaa. Koirakäsikin Kilpeläisellä on.Koirista,olivat ne sitten linnun tai hirven haukkujia, on yleensä valio tullut. - Aloitin metsästyksen 12-vuotiaana. Alussa olivat pystykorvan kanssa kiinnostuksen kohteena niin linnut kuin oravatkin. 60-luvun lopulla näätäinnostus roihahti liekkiin. Näätähommissa sekä mies että koira pysyivät hyvässä kunnossa. Metsäpeura on ollut koko perheen projekti. Niin kaksi poikaa kuin tytärkin ovat monet kesät kulkeneet Kaukon apuna ja olleet tarvittaessa myös talvella mukana peuroja pannoittamassa. - Kyllä tämä homma on minulle mieluinen ollut, Kauko Kilpeläinen kiittelee.. Metsästäjä 3 l 2014 l 17
TIKKA T3 - BLACK EDITION • Tikka T3 Lite .308 • Burris Fullfield E1 2-7x35 • Optilock jalusta ja renkaat • Tikka asepussi • Sako asehihna • 14x1 Sako-kierre 1 099€ sh. (pakettisäästö 636€) SAKO A7 - BLACK EDITION • Sako A7 Synthetic .308 tai 30-06 • Burris FourX 3-12x56 • AseUtra SL5 Black • Optilock jalusta ja renkaat • Sako asepussi • Sako asehihna • 14x1 Sako-kierre sh. 1 899€ (pakettisäästö 733€) SAKO 85 - BLACK EDITION • Sako 85 Black Bear .308, 30-06 tai 9,3x62 • Steiner Nighthunter Xtreme 1-5x24 • Optilock jalusta ja renkaat • Sako asepussi • Sako asehihna sh. 2 990€ (pakettisäästö 1130€) PATRUUNATARJOUS! Black Edition kivääripaketin ostajalle • .308 Sako Range 8,0g • .308 Sako Hammerhead 11,7g sh. 69€ (norm. 84€) Vastaava paketti 30-06 patruunoita sh. 79€ (norm. 95€) ja 9,3x62 patruunoita 15,0g/18,5g sh. 119€ (norm. 143€) Yksi patruunapaketti per kivääripaketti SAKO FIRST CLASS kauppiaat löydät osoitteesta www.sakosuomi.fi SAKO OY, PL 149, 11101 Riihimäki
Tommy Arfman Ilveksen pyyntiä Kemiönsaarella Kemiönsaaren kunta VarsinaisSuomessa on ilveksen tiheän kannan aluetta. Tiheä kanta juontaa juurensa kissapedolle sopiviin maastoihin, kohtalaiseen saalislajistoon sekä niukkaan kaatolupapolitiikkaan 2000- luvulla. Ilveksiä on saarella pyydetty aina erillisjahteina koirien avulla. 20 l Metsästäjä 3 l 2014 L ounaisrannikolla sijaitseva Kemiönsaari on yksi Suomen suurimmista saarista. Sen noin 3000 neliökilometrin suuruisesta pinta-alasta valtaosa on merta ja saaristoa. Saaristoa ei usein mielletä ilveksen tyypillisemmäksi elinalueeksi, mutta Kemiönsaarella on näitä kissapetoja esiintynyt jo kauan. Ensimmäiset ilveshavainnot ovat 1970- luvulta ja pentuehavaintoja on jo 1980- luvulta. Varsinaisesti ilveskanta pääsi vauhtiin 1990- luvun loppupuolella ja 2000- luvulla saarella esiintyi useampi pentue,vastoin yleistä käsitystä ilveksen vaatimuksesta elinpiirin laajuudeksi. Korkeat, rikkonaiset ja louhikkoiset kalliomaisemat luovat hyviä suojapaikkoja ilveksille. Eräs yksittäinen naaras tuotti usean vuoden ajan kolmen pennun pentueita saaren länsirannikolla.Sen tyttäret ilmeisesti jäivät saarelle ja näin oli mahdollista usean pentueen esiintyminen pienehköllä alueella. Kissan ruokaa Kemiönsaarella on monipuolinen riistalajis-
lveksen pyynti toteutetaan Kemiönsaarella lumen tultua. Pentueita ei metsästetä, jollei voida poistaa koko pentuetta. Hyvin toimiva koira on ehdoton edellytys tuloksekkaalle ilveksen metsästykselle. osa kaatomääristä toisaalla saaristossa, jossa ilvestä ei esiinny kuin satunnaisesti. Valtaosa Kemiönsaaren kaurissaaliista ammutaan saaristossa, jossa ilveksen ympärivuotinen vaikutus on vähäisempää. Kauriskanta oli 1990- luvulla kasvussa,mutta samanaikainen ilveskannan vahva kasvu pysäytti tämän riistalajin kannan kehityksen lähes täysin. Paikoittain myös metsäjäniskannat ovat hyvin vähäisiä ja Kemiönsaarella jäniksen metsästyskulttuuri onkin vahvasti näivettynyt. Metsästys koirien avulla to, kuten yleensä maamme etelärannikolla. Ilvekselle sopivia saaliseläimiä on useita lajeja, kuten metsäjänis, rusakko, metsäkauris, valkohäntäpeura ja supikoira. Metsäkanalintuja löytyy kolmea lajia ja lisäksi on runsaasti vesilintuja, varsinkin keväällä ja kesällä. Vahva ilveskanta näkyy jo metsäjäniskannoissa ja valkohäntäpeurojen määrissä alueittain. Eniten ilveksen läsnäolosta kärsii kuitenkin metsäkauris, jonka kannat ovat romahtaneet. Viime vuonna kauriita ammuttiin vain 25 kappaletta. Määrä on vain kymmenes- Ilveksen metsästyksellä on Kemiönsaarella pitkät perinteet. Ensimmäinen ilveslupa myönnettiin saarelle jo 1987. Ilvestä ei kuitenkaan saatu saaliiksi, koska suurpedon pyyntikulttuuria ei tuolloin ollut ja myös vahva hirvikanta piti metsästäjät kiireisinä. 1998 ilveksen pyynti varsinaisesti alkoi,kun alueelle saatiin yksi kaatolupa ja iso uroskissa päätyi saaliiksi karjalankarhukoiran avulla. Seuraavaa lupaa saatiinkin odottaa vuoteen 2006 asti. Näiden kahden kaatotapahtuman välillä ilveskanta lähti jyrkkään nousuun.Vuoteen 2013 asti saarelle oli myönnetty 7 kaatolupaa.Näistä kaadettiin kuusi aikuista urosta ja yksi naaras. Naaras oli tuo länsirannikon pentutehdas ja se päätyi saaliiksi metsästyskaudella 2011-2012. Naaras oli silloin seitsemänvuotias eikä sillä silloin ollut pentuja suojanaan. Oliko sitten syynä pennuttomuuteen ikä vai uroksen puute. Näkyvää vikaa siinä ei ollut, paitsi kaksi katkennutta kulmahammasta. Liekö hampaat syynä siihen, että sen havaittiin usein pyytävän talojen pihoissa rusakoita. Kaikki ilvekset on saatu saaliiksi erillisissä ilvesjahdeissa koiria apuna käyttäen. Jahdeissa käytetyt koirat ovat olleet ajokoiria lukuun ottamatta vuoden 1998 jahtia. Oikea yksilö kohteeksi Näkyvät riistavahingot ja ilveksen aiheuttamat sosioekonomiset haitat ovat olleet perustana, kun ilveksen pyyntilupia on Kemiönsaarelle haettu. Nämä syyt ovat myös olleet perustana ilveksen pyyntitavan linjaukselle. Edellytyksenä on ollut aikuisen yksilön poistaminen, se kun täyttää nuo pyyntiluvan perusteet.Tämän vuoksi pyyntiä ei ole avattu ennen lumen tuloa. Ilvestä ei ole myöskään sallittu ampua muiden jahtien ohessa,jollei ole varmuudella voitu todeta yksilön olevan liikkeellä ilman pentuja. Tämä on, jollei mahdotonta, ainakin vaikeaa muiden jahtien yhteydessä. Ilveksen pyynti on aina suoritettu erillisjahteina, lumiaikaan ja osaavia koiria apuna käyttäen. Ilveslupa on ns. yhteislupa, eli siinä ovat osakkaana lähes kaikki Kemiönsaaren hirviseurueet. Näitä on yhteisluvassa 24 kpl ja alueella kokoa 49 220 ha. Käytännössä jahti on toteutettu niin,että luvanhaltija on ilmoittanut pyynnin alkamisesta,kun riittävä lumipeite on saatu maahan. Lupa on ollut avoin, vaatimuksena, että tuo yksinäinen aikuinen ilves on pyynnin kohteena. Seura,joka ensimmäisenä ilmoittaa rengastaneensa sopivan yksilön, on saanut aloittaa metsästyksen. Näin varmistetaan pyynnin noMetsästäjä 3 l 2014 l 21
pea toteutuminen ja oikean yksilön saaminen saaliiksi. Kausi 2013 – 2014 Ilveskannan erillislaskenta suoritettiin Varsinais- Suomessa 2013 lopputalvesta. Laskenta osoitti ilveskannan olevan huomattavasti suurempi kuin aiemmin oli oletettu. Kemiönsaaren laskentatulos oli peräti kahdeksan pentuetta. Vaikka saarella tiedettiin olevan vahva ilveskanta, tulos yllätti suuruudellaan. Tähän laskentatulokseen perustui viime syksyllä riistakeskukselle jätetty poikkeuslupahakemus ilveksen metsästämiseksi.Tavoitteena oli ilveskannan kasvun pysäyttäminen ja pidemmällä tähtäimellä myös kannan leikkaaminen. Tuloksena olivat tyydyttävät seitsemän kaatolupaa, eli yhtä paljon kuin edellisten 15 vuoden aikana yhteensä. Seitsemän ilveksen kaataminen ei kuitenkaan tulisi olemaan helppo operaatio. Varsinkin,jos talvesta tulisi vähäluminen. Ja siitähän tuli: viime talvi oli vähälumisin vuosikausiin. Kemiönsaaren lumikelit olivat yhteensä alle kahden viikon mittaiset. Metsästysporukoita patisteltiinkin liikkeelle jälkiä etsimään heti kun tuoretta lunta oli satanut. Jahti oli sovittu toteutettavaksi vanhaan tapaan, lupa oli avoin ja kohteena aikuiset yksin liikkuvat ilvekset. Alkuun oli myös pentue luvallinen, mutta sillä ehdolla, että koko pentue ja myös emo poistetaan. Tuloksia alkoi kuitenkin tulla niin ripeästi, että pentueet rauhoitettiin jahdilta jo ensimmäisen viikon jälkeen kun lumi oli tullut maahan. Kaikki luvat käytettiin ja saaliiksi saatiin vain aikuisia yksilöitä.Lopputulos oli viisi urosta ja kaksi nuorta naarasta. Alkuun käsitys oli peräti kuudesta uroksesta, mutta yksi uros tarkentui myöhemmin naaraaksi. Tavoite toteutui Kun ilveksen metsästykselle haetaan riittäviä perusteita, ne ovat juuri nuo riistataloudelliset ja sosioekonomiset haitat. Kun ilvesyksilö elää riittävän vanhaksi, siitä tulee ennemmin tai myöhemmin reviiriään vahvasti hallitseva yksilö, joka aiheuttaa myös sosioekonomista haittaa. Pelottomana yksilönä ilman vihollisia se ei välttele ihmisasutustakaan. Seitsemän aikuisen ilveksen poisto toteutti tätä linjausta.Seitsemästä ilveksestä peräti viisi saatiin saaliiksi juuri tapetun peuran ääreltä osaavalla koiralla jäljestämällä. Ainakin kaksi näistä kissoista myös täytti sosioekonomisen haitan määritelmän. Molemmat olivat vanhoja uroksia ja toinen niistä oli jo pidemmän aikaa oleillut erään riistatilan pihamaastoissa ja tappanut peuroja aivan pihapiirin lähellä olevalla ruokintapaikalla. Toinen vanha kolli oli yksilö,joka tunnettiin ”koirantappajana”. Sen elinpiirin alueella oli 22 l Metsästäjä 3 l 2014 Riistataloudellisen ja sosioekonomisen haitan tunnusmerkit täyttyvät kun ilves tappaa riistaa ruokintapaikoilta pihapiireissä. 2000- luvulla tapahtunut muutamia metsästyskoiriin kohdistuneita hyökkäyksiä ja yksi ajokoira oli tästä syystä jouduttu lopettamaan. Kemiönsaaren tavoite vähentää ilveksen aiheuttamia haittoja 2013-2014 metsästyskaudella onnistui hyvin. Ennalta poistettaviksi suunnitellut yksilöt poistettiin ja pyynti kattoi lähes koko yhteislupa-alueen. Eläimet kaadettiin useiden porukoiden yhteistyöllä ja ilvesten aiheuttamat haitat asutukselle vähenivät monen metsästysseuran alueella. Aika näyttää, toteutuuko pidemmän tähtäimen tavoite, ilveskannan kasvun pysäyttäminen. Ilvesjahti opettaa Kun ilvestä metsästetään lumen aikaan osaavia koiria apuna käyttäen, saavutetaan tiettyjä etuja. Ensimmäiseksi: tiedetään, mitä metsästetään. Näin vältetään riskiä pennullisen naaraan ampumisesta. Toiseksi: jahtiporukat saadaan liikkeelle aina tuoreen lumen aikaan. Näin saadaan samalla paljon tietoa alueen ilveskannasta. Tämä edellyttää avointa lupaa. Jos lupa on ”leimattu” jollekin porukalle, laimentaa se jäljestysmotivaatiota muualla. Koirapyynti edellyttää myös yhteistyötä naapureiden kanssa, jota perinteiset sorkkapyynnit eivät edellytä. Kun oikea yksilö löydetään, ei jahti saisi päättyä siihen, että oman porukan alueraja tulee vastaan. Jahti hyvien koirien kanssa on hieno metsästyselämys, joka myös nostaa ilveksen statusta metsästettävänä riistana, ei vain ongelmia aiheuttavana petona. Jahtimuoto myös opettaa saaliseläimestä ja sen elintavoista paljon. Metsästäjät oppivat tunnistamaan eri yksilöitä jäljistä ja niiden yön aikana liikkumista matkoista. Myös pentueista saadaan tietoa, vaikka ne eivät ole pyynnin kohteena. Osaavat jäljestäjät ovatkin koko ilveksen pyynnin kulmakivi hyvien koirien lisäksi. Kannan leikkaaminen haasteellista Kun ilveskanta on kasvanut sellaisiin mittoihin, että sen leikkaaminen olisi tarpeellista, tarvitaan pidemmän ajan suunnitelma. Jos jotain eläinkantaa halutaan harventaa, täytyy pyyntiä kohdentaa lisääntyviin naaraisiin. Ilveksen kohdalla tämä tavoite on pitkäjänteinen.Kun pyynti kohdentuu aikuisiin yksinäisiin eläimiin, on saaliina useimmiten uroksia. Kemiönsaarella 15 vuoden aikana ammutuista ilveksistä on neljästätoista aikuisesta peräti yksitoista urosta. Ja kanta on tähän asti ollut nousujohteinen. Reviirinaaraan poistaminen edellyttää koko pentueen poistamista ja siihen kuluu paljon kaatolupia. Pentu kun vastaa yhtä aikuista. Lupamäärien ollessa alhaisia kantaan nähden,on pyyntiä vaikea kohdistaa naaraisiin.Kun alueelta poistetaan lopputalvesta useampia uroksia, voi jokin reviirinaaraista jäädä lisääntymättä seuraavana keväänä.Tällainen yksinäinen naaras voi sitten seuraavana metsästyskautena päätyä saaliiksi. Jotta ilvesten määrää voidaan leikata, on kaatolupia oltava oikeassa suhteessa ilveskantaan nähden. Tämä edellyttää luotettavaa ilveskannan arviointia. Siihen taas tarvitaan osaavia metsästäjiä.Ja jotta osaavia metsästäjiä syntyy,on harrastettava ilveksen metsästystä oikealla tavalla.
HUIPPUTARJOUKSEMME Tervetuloa tutustumaan messutarjouksiin! MSA Sordin Pro-X Led Sordin Pro-X Led -kuulosuojain, jossa kirkas led-valo ja geelitäytteiset pehmusteet. Led-valo aikakatkaisulla. Väreinä Mossy Oak BlazeTM ja Camo. Messutarjous 219,00 € •kaupanpäälle suojalasit kotelossa Robust-kaksiteräinen metsästysveitsi kotelossa Messutarjous 49,00 € Riistavisa koko perheen lautapeli Messutarjous 25,00 € Osastollamme myös muita messutarjouksia! Nordic Distribution Oy Nordis PL 5, 62101 LAPUA www.nordis.fi Tervetuloa osastollemme C88-89, 100-101! Metsästäjä 3 l 2014 l 23
Projektipäällikkö Juha Järvenpää, Petohanke ja erikoissuunnittelija Harri Norberg, Suomen riistakeskus Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Koirat, korpit ja kuolleisuuspannat apuna raadonetsinnässä Petovahinkojen etsimiseen ja ehkäisemiseen etsitään keinoja hyödyntämällä niin uutta tekniikkaa kuin eläinten vaistojakin. Kainuun ja Koillismaan alueilla on kehitetty ja testattu erilaisia menetelmiä. Signaali ilmaisee petovahingon Petovahinkojen etsintä aiheuttaa entistä suurempia kustannuksia poronhoidossa. Tämän vuoksi kuolleiden porojen löytämisen tehostaminen teknologian avulla on yksi Petohankkeen avaintavoitteista. Hankkeessa testattiin neljän kaakkoisen 24 l Metsästäjä 3 l 2014 Sampo Siira L apin yliopisto teki Petohankkeen toimeksiannosta kattavan selvityksen eteläisten paliskuntien porotalouden tilasta. Selvityksen mukaan porotalouden jatkaminen ja pitkäjänteinen kehittäminen ei osin peto-ongelman vuoksi ole alueella enää mahdollista.Poronhoitajakaarti vanhenee eikä vaikeuksiensa kanssa painiskeleva elinkeino houkuttele uusia yrittäjiä. Poronlihaa ei kyetä enää tuottamaan markkinoille. Poromäärien pudotessa etelässä lisääntyvät petovahingot pohjoisempien paliskuntien alueilla. Petovahinkojen uhka kasvaa myös alkutuotannon tiloilla. Jatkuvana keskustelunaiheena ovat lisäksi ihmisten liikkumisen turvallisuus syrjäisellä alueella kuten myös koiralla tapahtuvaan metsästykseen ulottuvat uhat. Toisaalta petokantojen kasvua on pyritty alueella myös hyödyntämään. Moni yrittäjä on saanut uuden elinkeinon kasvavan luontomatkailun alalta. Porotalouden kärsimän tuskan lieventämiseksi testataan ja kehitetään hyviksi koettuja, petovahinkojen vaikutuksia pehmentäviä keinoja. Linturengastaja Olli-Pekka Karlin pitelee 22-vuotiasta Tytiksi nimettyä Argos-satelliittilähettimellä reputettua maakotkaa. Taustalla idean isä, Kallioluoman paliskunnan poroisäntä Heikki Härmä. Tytin avulla löydettiin viime syksyn aikana kuusi suurpetojen tappamaa poroa Kallioluoman paliskunnan alueelta. paliskunnan alueella kahden suomalaisen poropantavalmistajan Tracker Oy:n sekä Ultracom Oy:n GPS-poropantoja sekä niin kutsuttuja kuolleisuuspantoja. Radiolähetinpanta alkaa lähettää heikkotehoista signaalia kun pantaa kantava eläin on ollut paikallaan yli kaksi tuntia. Signaali vastaanotetaan vastaanotinlaitteilla, jonka jälkeen lähdetään maastoon etsimään kuollutta poroa. Vaihtelevien maasto-olojen vuoksi kannettavien käsivastaanotinten lisäksi on testailtu kiinteitä vastaanottimia. Lisäksi signaalien vastaanottamisen tekniikkaa on kehitelty nostamalla vastaanotinlaite ilmaan mm. var- joliitimien ja miehittämättömien lentolaitteiden avulla. Eläimet pororenkeinä Myös poronraatoja etsivien koirien käyttöä on kehitetty. Poliisin ruumis- ja huumekoirien käytöstä ja koulutuksesta saatuja kokemuksia on siirretty myös porotalouden käyttöön. Hyvin tehtäväänsä koulutettu koira opastaa isäntänsä raadolle kuin jääkaapille. Kolarissa vammautuneen poron etsiminen ilman koulutettua koiraa onkin usein lähes mahdotonta. Korppi on ollut kautta aikain poronhoitajan hyvä kaveri porotöissä raatojen paikallis-
tajana. Ovela lintu oppii kuitenkin salaamaan löydöksensä ja opastaa raatoa etsivän poronhoitajan pois ruokapaikaltaan. Petohanke päätti rekrytoida kaksi korppia tehokkaampaan raadonilmaisuun valjastamalla linnut radiolähettimillä. Lisäksi korppioperaation innoittamana valjastettiin yksi maakotka satelliittilähettimellä. Tekniikalla varustetut linnut ilmaisivatkin tehokkaasti kuolleet eläimet selkosilta. Äänipelote porotalouteen Petohankkeessa testattiin lisäksi kahta maailmalla hyväksi havaittua karkotekeinoa: äänipelotetta ja valopelotetta. Molemmista on muualta maailmalta saatu hyviä kokemuksia eläinten suojaamisessa. Kolarilainen Pasi Koivumaa kehitteli hanketestissä käytetyn äänipelotelaitteen ensisijaisesti porotaloutta varten.Laitteen alkuperäinen käyttötarkoitus oli estää poron pääsy aitauksesta pois. Laite sisältää liiketunnistimen ja kovaäänisen, jonka kautta laitteelle nauhoitettu ääni purkautuu liiketunnistimen aktivoiduttua. Oletuksena on, että aitausta kiertävä peto poistuu aktivoituneen laitteen suoltaman metelin ansiosta. Äänipelote voi olla yksinkertaisimmillaan myös esimerkiksi jatkuvasti soiva radio. Petohanke testasi äänipelotetta useissa eri kohteissa hankepaliskuntien alueella.Laite vietiin muun muassa porojen ruokintapaikalle, jossa susi tappoi poron, pihapiirissä olevaan poroaitaan, jossa karhu ahdisteli poroja sekä valtakunnan raja-aidalle, jota erityisesti susi käytti paikallistiedon mukaan läpikulkupaikkanaan. Testipaikoilla ei sattunut testin aikana petovahinkoja. Tulokset ovat rohkaisevia, mutta kokemuksia liikkeestä aktivoituvan äänipelotteen vaikutuksista petojen käyttäytymiseen ja petovahinkojen ehkäisyyn kaivataan lisää. ruokintapaikalta silloin, kun karhu lähestyi pirunsilmiä suoraan edestäpäin. Todennäköisesti pelotevaikutus olisi ollut vieläkin parempi pimeässä. Karhun metsästysajan lähestyessä ruokinta Arolassa lopetettiin, eikä laitteen tehoa pystytty myöhemmin syksyllä testaamaan. Myös Kuusamosta saatiin mielenkiintoinen testikokemus lammastilalta, jossa hirvet kaatoivat tilan suoja- aidan toistuvasti. Aita pysyi vilkkuvien valosilmien asennuksen jälkeen pystyssä, koska hirvet vaihtoivat kulkureittiään. Peto voi tottua pelotteisiin Vilkkuvista valosilmistä ja äänipelotteesta voisi kuvitella olevan hyötyä suojattavien eläinten ollessa aitauksessa alueella, jossa pedot liikkuvat. Ajan myötä pedot kuitenkin tottuvat erilaisiin pelotteisiin, joten ääni- ja valokarkottimista on todennäköisesti saatavissa vain vä- liaikainen apu.Kuinka kauan ennaltaehkäisevä vaikutus kestää, riippunee siitä, kuinka suuri vetovoima pedolla on ravinnonlähteeseen. Pantateknologian käyttökelpoisuus petovahinkojen ehkäisykeinona on nykymuodossaan välillinen. GPS- ja lähetinpantojen avulla maastotarkastuksia voidaan kohdentaa alueelle, jossa porot liikkuvat juuri kyseisenä hetkenä. Siten joissakin tapauksissa voidaan lisääntyneellä läsnäololla estää petovahinkojen laajeneminen. GPS-porojen poikkeuksellinen liikehdintä voi myös kertoa pedosta tai muusta ongelmasta laidunalueella, ja näin tapahtumapaikalle voidaan mennä tarkastamaan tilanne. Uusia ideoita petovahinkojen ennaltaehkäisemiseksi niin alkutuotannossa kuin porotaloudessakin kaivataan edelleen. Petohankkeen tuloksista kertova loppuraportti löytyy osoitteesta www.petohanke.fi. Toinen testissä oleva laite oli Trafino Oy:n maahantuoma, Pirunsilmän nimellä kulkeva vilkkuva valosilmä. Laite on kooltaan hieman tulitikkurasiaa suurempi.Pirunsilmä latautuu valoisaan aikaan aurinkokennon avulla ja alkaa vilkkua illan hämärtyessä. Laitteen teho perustuu siihen,että vilkkuvan punaisen valon ansiosta hämärässä tai pimeässä saalistava peto kokee itsensä uhatuksi ja poistuu paikalta. Laite soveltuu parhaiten alkutuotantotilojen, esimerkiksi lampaiden, suojaamiseen. Pirunsilmää testattiin Suomussalmella Arolan matkailutilalla karhukuvausten päätyttyä syksyllä 2012 ja 2013. Tilan omistaja dokumentoi testaustilanteen videolle. Videoklipit molemmilta vuosilta ovat nähtävissä Petohankkeen nettisivuilta www.petohanke.fi. Valoisuuden vuoksi heikosti vilkkuva punainen valo riitti karkottamaan karhun Juha Järvenpää Vilkkuva valo pelottaa Koulutettu koira on poromiehen mainio apuri myös kuolleiden porojen etsimisessä. Hallan poroisäntä Ari Junttila ja koiransa Nappe. Metsästäjä 3 l 2014 l 25
Suosittu Forest eräpuku vuodesta 2005 saakka Laadukkaat materiaalit yhdistettynä erinomaiseen istuvuuteen tekevät JahtiJakt Forest puvusta todella miellyttävän käyttää. Jo yli 50.000 käyttäjä ä Monipuoliset käyttömahdollisuudet kalastus • metsästys • marjastus mökkeily • retkeily • ulkoilu Vettä ja likaa hylkivä TeflonWax-käsittely • Säädettävä ja irrotettava huppu Erittäin hyvin hengittävä • Monipuolinen ja toimiva taskutus • Erinomaiset säätömahdollisuudet takin helmassa, vyötäröllä sekä hihansuussa • Housujen säätömahdollisuudet vyötäröllä ja lahkeensuussa Kestävät materiaalit Puvusta myös naisten malli JAHTIJAKT FOREST -ERÄPUKU FORESTERÄPUKU VIHREÄ RUSKEA CAMO TAKKI+HOUSUT KAISLACAMO JAHTIJAKT FOREST NAISILLE VAIN! 90 129 VIHREÄ RUSKEA (TAI 10,83 €/KK) Tutustu muuhun metsästyspukuvalikoimaan: eratukku.fi/metsästys/ 26 l Metsästäjä 3 l 2014 Voit maksaa myös osamaksulla Erätukku rahoituksella!
Varmista mukavat hetket luonnossa Riekko-fleecetakki Pehmeä ja lämmin fleecetakki metsälle ja vapaa-aikaan. Vetoketjulliset taskut, helmassa kiristyssäätö. 39 Kevyt täysin vedenpitävä JahtiJakt Elite Gunnar- ja Gunhild-trekkinghousut Vahva, kestävä puuvillakangas, likaa- ja vettähylkivä Teflon Wax -käsittely. Joustovyötärö. Paljon taskuja. Mallit naisille ja miehille. Tekninen Jake-alusasu MicroDry-materiaali siirtää iholla syntyvän kosteuden tehokkaasti pois nopeassakin liikkeessä. Materiaali myös kuivuu nopeasti. 2490 4990 90 JahtiJakt Elite -metsästyskenkä on täysin vedenpitävä ja hengittävä. Iskuja vaimentava kiertojäykkä EVA-välipohja on hyvä kävellä. Highland-saapas Pitkä varsi sallii kahlaamisen vähän syvemmällekin ja ulkopohjan rakenne takaa maksimaalisen pidon. Kerrosrakenteinen pohja on hyvä kävellä. 7990 4990 (39,90) Hiking-sukka Materiaali siirtää hyvin kosteutta, jalat pysyvät kuivina ja lämpiminä. Joustava, kiristämätön varsi. 990 PL 50 K , Ä ER 0€ 9 Ä T S Ä Ä S Suomen Metsästäjäliiton Erikoismalli 799 00 PREMIUM 16 R TURVAKAAPPI Arvokkaasti viimeistelty näyttävä asekaappi n. 16 aseelle. SIS-hyväksytty ja sertifioitu. 5 vuoden murtautumattomuustakuu. Mitat: k. 1500 x l. 575 x s. 400 mm Tutustu eratukku.fi/rahoitus 28900 eti Tilaa h ! omasi ASTRO 320 JA DC 50 GARMIN GPSMAP 64 2,6 tuuman auringonpaisteessa luettava värinäyttö. GPS- ja GLONASS-vastaanotin, jossa quad helix -antenni. Kahden akun järjestelmä. 4 Gt:n sisäinen muisti ja microSD™-korttipaikka. 250 000 esiladattua kätköä paperittomaan geokätkentään Geocaching.com-sivustosta. MYYMÄLÖISTÄ ympäri Suomen KATSO MYYMÄLÄT ERATUKKU.FI/MYYMALAT 589 679 00 00 Huippulaatuinen seurantajärjestelmä liikkuville koirille 14,5 kilometrin (9 mailin) käyttöalue VHF-teräsantennilla, kiinnitetty DC™ 50 -laitteeseen (mukana lyhyempi antenni). Seuraa jopa 10 koiraa kerralla (ostamalla lisää DC 50 -koiralaitteita). Päälle kiinnitettävä, erittäin herkkä GPS ja GLONASS. Edistyneet karttatoiminnot, kuten valinnaiset BirdsEye-satelliittikuvat ja TOPO-kartat www.eratukku.? Metsästäjä 3 l päivä 2014 l2427h Avoinna joka Tarjoukset voimassa 31.5. saakka tai niin kauan kuin tuotteita riittää. OIS ERIK
Eraverkko.fi -palvelun esikuvana ovat kätevät karttapohjaiset hakupalvelut, joista voi hakea ja varata esimerkiksi hotelleja. Marja Martikainen Metsästäjäkaverukset kehittivät Eräverkko-palvelun Metsästäjätutkinnon yhdessä suorittaneet kaverukset perustivat Eräverkko-palvelun nettiin helpottamaan harrastusmahdollisuuksien löytämistä. T oukokuussa avattu Eräverkko.fi auttaa metsästysmahdollisuuksia etsiviä kohtaamaan eräpalveluita tarjoavat tahot helppokäyttöisen palvelun avulla. Sivuille suunnitellaan myös viihteellistä sisältöä eränkäynnin ympäriltä. Elokuussa Eräverkko laajenee entistä kattavammaksi mahdollistaen muun muassa lupien myymisen huutokaupalla. Ajatus metsästykseen keskittyvästä verkkopalvelusta syntyi neljän metsästävän kaveruksen palavasta innostuksesta ja idea pystyttiin toteuttamaan ammattitaitoisesti, sillä kaikki tekevät vastaavia töitä päätyökseen. Porukassa on markkinoinnin ammattilainen, kaksi insinööriä ja graafinen suunnittelija. - Tavoitteenamme on tehdä Eräverkosta paikka, jossa on kiva viettää aikaa suunnitellen tulevia eräretkiä.Sieltä löytyvät metsästysmahdollisuudet ja metsästyksen oheispalvelut nopeasti ja mahdollisimman kattavasti.Lisäksi tarjolla on videoita, blogeja ja vaikkapa riistaruokien ohjeita, kertoo Eräverkon yhteyshenkilö Niko Vuorenmaa. - Tärkeintä on päästä sujuvasti harrastamaan, sanovat metsästäjäkaverukset. 28 l Metsästäjä 3 l 2014 Vuorenmaa uskoo,että Suomessa on vahva potentiaali eräpalveluille, mutta niiden markkinointi on heikkoa ja siksi niiden löytäminen on hankalaa.Eräverkko toimiikin ensisijaisesti tehokkaana markkinointikanavana kuluttajien suuntaan. Eräverkon tarkoitus ei ole kaupallistaa kaikkea metsästystä, vaan auttaa aloittelevaa tai kokenutta harrastajaa, jotta tämän olisi helpompi löytää uusia harrastusmahdollisuuksia. - Jos ei omista maata eikä kuulu metsästysseuraan, mahdollisuuksien löytäminen on ollut hankalaa. Varsinkin, jos tarvitaan paikka isommalle porukalle,joutuu tekemään hirveästi taustatöitä. - Eräpalvelujen ei tarvitse olla monimutkaisia. Se voi olla lampi tai peltokosteikko, johon myydään päivälupia sorsastukseen tai se voi olla mökki ja metsä kanalinnustukseen. Eräverkon avulla voi helposti selvittää,mitä löytyy esimerkiksi 200 kilometrin säteellä Helsingistä. Lähimetsästys kiinnostaisi monia pääkaupunkiseudulla asuvaa harrastajaa, Vuorenmaa jatkaa. Eräverkon tekijät toivovat myös metsästysseurojen sekä ampumaratojen liittyvän mukaan ja ilmoittavan jos heillä on tarjolla vaikkapa kursseja tai muuta opetusta. Kaikki eräharrastusta edistävä tieto yksityiseltä tai julkiselta puolelta on tervetullutta. Eräverkon käyttö on ilmaista. Jos haluaa, voi palveluntarjoaja hankkia vapaaehtoisia lisäpalveluja kuten bannerimarkkinointia omien tarpeittensa mukaisesti. Niko, Jussi, Lauri ja Hannu tekevät Eräverkkoa vapaa-ajallaan, mutta tärkein harrastus on päästä kokemaan eräelämyksiä luontoon.Tulevana syksynä he suuntaavat neljännen kerran porukalla Kuusamoon kanalinnustamaan.
Metsästäjän erikoisliike A FRANCHI AFFINITY CAMO 12/76 28” Max-4 kuvioidulla Komposiitti tukilla ja inertia toimisella lukolla varustettu. Franchi Affinity on nopea ampua ja suunnata keveytensä ansiosta, kapasiteetti 4+1 ptr (ilman rajoitinta ) sis. 3kpl 70mm vaihtosupistajaa, piipun pituus 28”, teräshaulikelpoinen., paino vain 2,94kg ERÄ! Vain HHsportista Takuuaika 7 vuotta. D VALMISTAJA / MAAHANTUOJA: Franchi Italy / Sako Oy A ^ taan Kampanjahin Uutuus! B C ^ B ^ 995,- 1390,- taan Kampanjahin ! Pakettitarjous 1390,- BERETTA A400 XPLOR LIGHT Kevyt ja nopea, helposti hallittava, 2,85 Kg lyömätöntä tarkkuutta. Saatavana joko Kick Off perällä, tai ilman. Patruunakapasiteetti 1 + 2 patruunaa. Rautahaulitestattu Obtimabore piippu, Optimachoke HP+ vaihtosupistimet. Peräkulman säätölevyt ja kova laukku ja hihnalenkit. OPTIMABORE HP. Beretan laboratoorion kehittämä piippu, joka on suunniteltu ja testattu kestämään myös HP teräshaulipatruunoilla ampumisen. kal. 12/76 , piipun pituudet 26” ja 28”. Beretan kehittämä tekniikka mahdollistaa aseen häiriöttömän toiminnan kaikilla haulilatauksilla 24 – 64g, aseessa 3 Optimachoke HP+ vaihtosupistimet.Paino n. 2850G, sis. Kova muovilaukku, 3 vaihtosupistajaa, peränsäätöpalat ja hihnalenkit, Takuuaika 3 vuotta. C 1380,- M2-sarjan aseet ovat italialaisen Benellin asetehtaan inertialukkoisia puoliautomaattihaulikoita,se on ollut Benelli-malliston eniten myyty sarja jo usean vuoden ajan. kaliperi 12/76, Piipun koestuspaine on 1370 baaria ja ne on sisältä kovakromattu. Piipun kisko on korotettu metsäkisko,Aseen rakenne mahdollistaa jatkomakasiinisarjojen asentamisen. Mukana 5 vaihtosupistajaa, toimitetaan muovisessa harmaassa kuljetuslaukussa, Paino n. 3200g. takuu 5 vuotta. Benelli haulikkopussin kanssa (sh. 59€) 1399€ BROWNING MAXUS 12/89 COMPOSITE Aseessa uusi Inflex-perälappu, sen lisäksi, että se vähentää rekyylin tuntua, mahdollistaa nopeamman toisen laukauksen, Muita merkittäviä etuja ovat nopea lataustoiminto sekä patentoitu uusi nopeampi ja puhtaamman käynnin mahdollistava palokaasutoiminto. paino 3100g, piippu 28”, takuu 60kk, sis. 5 kpl. Inv+ supistimia ja 1 kpl. Inv+ ext. +5cm jatkosupistin, Muovisalkku ja Skimmer kelluva camo asepussi ja 100kpl Winchester AA Tracker trap patruunoita ( näillä voit harjoitella osumataitoasi, Värikäs ja suoraan lentävä välitulppa auttaa havaitsemaan haulien lentosuunnan) MEOPTA MEOSTAR R2 2.5-15X56 RD ZEISS DURALYT 3-12X50 Meoptan huippu-uutuus MeoLux-drop pinnotteilla, 6x zoom yhditettynä huippu hämäräominaisuuksiin tekevät tästä tuotteen joka soveltuu niin kyttäysjahteihin kuin nopeita laukauksia vaativiin jahteihin · Suurennosalue: 2,5-15x , objektiivin halkaisija: 56 mm · Runkoputki 30 mm , Silmän etäisyys kiikarista: 90 mm · Ristikko: 4C kuvatasolla 2, Pituus: 345 mm ,Paino: 665 g, · takuu 120kk Huippuluokan tähtäinkiikari, monikalvopäälysteiset linssit jotka takaavat erinomaisen valonläpäisykyvyn ja kirkkaan sekä terävän kuvan. Ristikko sijaitsee toisella kuvatasolla. Pituus: 347mm, paino 535g, silmäetäisyys 90mm, takuu 120kk n! nhaan hintaa ERÄ vielä va Valaistulla ristikolla 1100€ D ^ Uutuus! 850,- 1299,STEINER SAFARI ULTRASHARP 8X22 LÄHDETÄÄN PORUKALLA RIIHIMÄELLE 5.-8.6. Steiner Safari Ultra Sharp on Saksalainen erittäin laadukas taskukokoinen katselukiikari, linssit High Contrast pinnoitteilla, lyhin tarkennusetäisyys 3 m, kuvakulma 1000 metrin etäisyydellä 125 m, paino vain 228g, mukavat kuljettaa , monipuoliseen käyttöön... Riihimäen erämessut on jälleen kerran tänä keväänä. Kansainväliset Erämessut on Suomen suurin eräalan tapahtuma, jossa on ollut 40 vuoden aikana jo yli miljoona kävijää. Messut järjestetään 5.-8.6. 99,- s! HHsport on mukana Riihimäen messuilla osastolla C92-97 ja C109-110. Parhaiten löydät meidät Sakon osaston viereltä. Osastollamme on vahvasti mukana mm. Sasta, Härkila, Viking, Swarowski sekä paljon mukana optiikkaa, josta hyviä tarjouksia ja tietenkin aseita. Huipputarjou SASTA KOSKELO PUKU Ve s i l i n n u s t a j i l l e suunniteltu äänetön, vettähylkivä, täysin tuulenpitävä ja hengittävä Windstopper® Soft Shell takki Go r e ® O p t i f a de® Concealment Waterfowl –kuosista. Kankaaseen painettu vesilintukuvio on digitaalinen maastokuosi, jonka tarkoitus on tehdä metsästäjästä näkymätön vesilintujen silmissä..Kankaan pinta on pehmeää polyesteriä, tausta miellyttävää ja lämmintä fleeceä ja välissä on Windstopper® -kalvo. suojaava huppu ,muotoiltava lippa ,kauluksen sisäpuoli fleeceä ,vetoketjulliset taskut ,tilavat helmataskut ,säädettävä helma tarroilla säädettävät hihansuut Tekniset Windstopper® Soft Shell housut Gore®Optifade® Concealment Waterfowl –kuosista. Materiaalin pehmeä fleece-sisäpuoli on lämmin ja miellyttävä käytössä. Kankaan pinta on pehmeää polyesteriä, tausta miellyttävää ja lämmintä fleeceä ja välissä on Windstopper® -kalvo. Leveillä tarroilla lahkeensuissa ja pohkeen tarratampeilla voi säädellä lahkeen leveyttä. Korotettu selkäosa lämmittää ja suojaa ristiselkää. Takki Housut 23950 18950 Muistathan, että mm. Sakon ja Tikan aseisiin saat vain meidän kautta tilattuna 2+1 vuoden takuun (lisätakuu 1v). Kaikki messuilta toimitusmyyntinä myydyt tuotteet toimitamme rahtivapaasti asiakkaalle! /HHsportSuomi Uutuus! Koko puku 429,- METSÄSTÄJpÄpNa .fi www.HHsport /HHsport.fi BENELLI M2 COMFORTEC ALAHÄRMÄ • IISALMI • KIIMINKI KOKKOLA • NIVALA • RAAHE VerkkHospkoartu.fi www.HMetsästäjä 3 l 2014 l 29
Klaus Ekman Raikkalanmäen sorsaparatiisi Suomi on tuhansien järvien maa ja nykyään myös tuhansien kosteikkojen maa, niin kovaa vauhtia ovat suomalaiset maanomistajat ja metsästäjät kosteikkoja perustaneet. Kosteikoilla on suuri myönteinen vaikutus alueensa eläimistöön, niin veden päällä kuin veden allakin. Raikkalanmäen kosteikko on riistanhoitoyhdistyksen silloisen toiminnanohjaajan Ilkka Tiaisen ja tilan omistajan Arto Myllyksen lempilapsi – ”omaa kiinnostusta tarvitaan, ei tällaista muuten tehtäisi”. Kosteikko rajoittuu suoraan laidunalueeseen, joka tuo alueeseen riittävää avaruutta. Kosteikkosuunnitelma valmistui 2007 Arto Myllys on münsterimiehiä ja tietysti metsästäjä isolla M:llä. 30 l Metsästäjä 3 l 2014 A rto Myllys osti maihinsa rajoittuvan umpeenkasvaneen kosteikkoalueen Saaren kylässä Parikkalassa noin 10 vuotta sitten ja mietti, että mitä alueelle pitäisi tehdä. Aluetta oli yritetty aikanaan viljellä, mutta liiallinen kosteus oli lopettanut viljelyaikeet.Onneksi Myllyksen kaveripiirissä oli Parikkalan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Ilkka Tiainen ja SML:n paikallisen piirin toiminnanjohtaja Erkki Pentinniemi. Tiaisen ja Pentinniemen konsultoinnin jälkeen isäntä lähti kosteikkokoulutukseen Savonlinnaan, josta lopullinen kipinä syttyi. Ei muuta kuin tuumasta toimeen. Rantasalmen ympäristökasvatusinstituutin BIRD-hanke kustansi suunnitelman ja kosteikko rahoitettiin maatalouden ympäristöinvestointien avulla. Työt aloitettiin ja kosteikko oli valmis 2008. Kosteikon pinta-ala on 7,5 hehtaaria ja tulokset näkyvät. Satoja ja taas satoja sorsia saapuu joka ilta alueelle ruokailemaan ja yöpymään. Siis alkuperäinen ajatus saada kosteikon ylläpitokustannukset peitettyä järjestämällä kaupallista sorsanmetsästystä sai vauhtia. – Nyt on neljä syksyä ollut kaupallinen metsästys käynnissä ja majoitustilat valmistuivat 2011.Tiimityötähän tämä on ja ilman vai-
Arto Myllys selvittää Ilkka Tiaiselle soran tarjoamisen merkitystä sorsalinnuille. - Omaa kiinnostusta, ei tämä muuten pyöri. Jahteja on kuitenkin vain noin kerran viikossa tai hieman harvemmin, isäntä Arto Myllys paljastaa. Ilkka Tiainen on toiminut Myllyksenkin projektin taustapiruna. Pitkään Parikkalan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaana toiminut Tiainen on nykyään omien sanojensa mukaan ”riistanhoitoyhdistyksen konsultti”. mon vahvaa tukea ei tästä mitään tulisi, Arto Myllys toteaa. – Lihakarja on meidän päätuotantosuuntamme. Sorsastushommasta ei ainakaan vielä ole kovin suurta tulonlähdettä tullut, mutta maatilamatkailun oheistuotteena toimii hyvin. Kulut on kuitenkin jo saatu peitettyä. Meneehän täällä ruokintaankin 8000 kiloa viljaa vuodessa, toki itse viljeltyä. Ja täytyy nuo majoitustilat ja saunatkin saada kuoletettua, Myllys kertoo. pyydetään vuosittain 50-100 pienpetoa, joka tietenkin helpottaa vesilintuihin ja muuhun eläimistöön kohdistuvaa saalistusta ja parantaa pesimämenestystä. ”Linnustus on suosikkini” Arto Myllys on linnustaja sanan varsinaisessa merkityksessä. 35 vuotta metsästystä jo takana ja palo lintuvesille on aina vaan tallella. - Kaksi pientä münsterinseisojaa, innokas ja osallistuva vaimo ja Tiaisen Ilkka takapiruna, on toimiva yhdistelmä. – Kyllä tässä ilman Ilkan tukea olisi välillä usko jo mennyt,mutta se yhdistettynä omaan kiinnostukseen on pitänyt projektin hengissä – ja onhan meillä mukavia sorsajahteja piisannut, Arto Myllys myhäilee. Lisätietoja: arto.myllys@luukku.com tai tiainen. ilkka@gmail.com Sujuva yhteistyö seuran kanssa Myllyksen kosteikko on,niin kuin hänen muutkin maansa, vuokralla paikallisella metsästysseuralla,Saaren riistamiehillä.Hän toteaa,että seuran kanssa ei ole ollut minkäänlaisia ongelmia. – Metsästysseuran kanssa menee tosi hyvin, olenhan itsekin seuran jäsen ja ollut sen johtotehtävissä pitkään.Meillä on sellainen sopimus,että olen vuokrannut kaiken metsästysoikeuden seuralle, mutta olemme erikseen sopineet, että kaivettu kosteikko-osuus on vain yksityiskäytössä. Kosteikko vetää puoleensa sorsia joka puolelta, jolloin seuran jäsenetkin pääsevät niitä ampumaan kosteikkoni ulkopuolisilta alueilta, Myllys jatkaa. – Erityisesti pienpetopyynnin osalta meillä on syytä tyytyväisyyteen. Seuran alueelta 32 l Metsästäjä 3 l 2014 Parikkalan kunnan Raikkalanmäen kosteikkosuunnitelma on tehty 2007 lll Alue sijaitsee Saaren kylässä Parikkalan kunnassa ja rajoittuu Suuri-Rautjärveen. Järvi on vedenpinnan laskun jälkeen jakautunut kahteen osaan ja väli on kuroutunut umpeen. Alueelle tehtiin kaksi kosteikkoa, joista suurempi on pinta-alaltaan 7,5 hehtaaria ja pienempi 0,4 hehtaaria. Kosteikkojen valumaalue on noin 110 hehtaaria josta peltoa noin 50 hehtaaria. Kosteikkojen merkitys on siis suuri myös maatalouden valumavesien käsittelyssä. Hankekuvauksessa on erikseen mainittu, että hanke edistää maatilamatkailun palvelutarjontaa lintujen tarkkailun ja metsästysmatkailun muodossa. Hankkeen osalta todetaan myös, että (luonnonsuojelulain 65 § mukainen arvio hankkeen vaikutuksista) toimenpiteet ”edistävät viereisen suojelualueen suojelutavoitteita ja vaikutukset ovat todennäköisesti positiivisia”. Tämä siis kosteikkosuunnitelmassa.
UUSI UUSI UUSI
NNISCH YLI 3O VUOT TA KRIEGHOFF SUOMESSA 2OO5 KRIEGHOFF PANOSTAA URHEILUAMMUNTAAN 2O14 KRIEGHOFF ON KÄRKIAMPUJIEN VALINTA KIITOKSENA HYVÄSTÄ YHTEISTYÖSTÄ KRIEGHOFFIN JA FINN ENTERPRISEN VÄLILLÄ TARJOAMME SINULLE MAHDOLLISUUDEN HANKKIA ERIKOISHINTAAN K-80 HAULIKON MESSUPÄIVINÄ (5–8.6–14) VALINTASI MUKAISESTI: SKEET, TRAP, SPORTING TAI PARCOURS MALLIN. 12.000 K-80 MITTATILAUST YÖNÄ (SPECIAL) K-80 PERUSVERSIO (STD.) • • • • • • • • 10.000 • • • • Ase cal 12/76 28", 30" tai 32" sis alv 24% Niklattu ta musta runko Vintage kaiverrus 5 x Titaani holkit(Skeet, Trap, Sporting malleissa) Titaani liipasin & etupala (Skeet, Trap, Sporting malleissa) Säätöperällä • K-80 Std. sis alv 24% Krieghoff tehtaalla Tukkimestari Ralf Sommerin käsityönä Sinulle valmistama tukki, valitsemastasi Std. tukkipuuaihiosta. 2 pv matka, jonka, aikana mm. opastettu tehdasvierailu Lennot kuljetuksineen HKI-ULM-HKI Hotellimajoitus Seuraavana päivänä koeammunta Ralf Sommerin kanssa MSZU: n radalla ja ammut ”omalla tukillasi” Krieghoff ampujanliivit, T-paita sekä lippis Lähettäjä Kolliluku yht. ........................... kpl Pohjoisranta 22 C 00170 Helsinki, Puh.22 09-135 1358, www.finnenterprise.fi POHJOISRANTA Postienn. Jälkivaat. ...................................... € 00170 HELSINKI KRIEGHOF PUH. 09-135 4455, 135 1358 K-80 SPORTING Lähetysasema H E LTILAISUUS SINKI SAMPO IBAN FI80 8000 1101 2211 18 LINJA-AUTOKULJETUS MESSUALUEELTA AMPUMARADALLE 10 KIEKKOA & PANOKSET EUR. 6 Vastaanottaja K- 80 K-80 Lähempi osoite Moninkertainen Suomen- ja Pohjoismaiden Te r v e t u l o a ! V ä l k o m n a ! Pohjoisranta 22 · Tel. 09-135 135 8 · Fax 09-135 167 1 William Wadstein · 00 17 0 Helsinki · Finland w w w . f i n n e n t e r p r i s e . f i asema Koeampujien kesken arvotaan Krieghoff takki! SÄILYTÄ TULOSKORTTISI SÄILYTÄ TULOSKORTTISI AMMUNTAA VARTEN AMMUNTAA VARTEN Lähettäjä D 131 Untitled-1 Kolliluku yht. ........................... kpl TULOS TULOS VUODESTA 1960 mestari Jari Rajala antaa sinulle “oikeat vinkit” osastollamme. Määrä- Osasto F Leikkaa talteen 1 POHJOISRANTA 22 00170 HELSINKI Postienn. PUH.135 09-135 4455,167 135 Pohjoisranta 22, 00170 Helsinki,€Finland, Tel. 09-135 8, Fax 09-135 1 1358 ...................................... Jälkivaat. 19.4.2012 14:19:45 VUODESTA 1960
Metsästäjä 3 l 2014 l 35
Jukka Peltonen, intendentti, Suomen Metsästysmuseo Kaaveet houkuttavat lintua ja keräilijää Vesilintujen kuvastaminen on ollut pääasiassa merenrannikon pyyntimuoto, mutta sitä on harjoitettu jonkin verran myös sisämaassa. Ampumisesta kuvilta on epäsuoria kirjallisia tietoja jo 1500-luvulta. A hvenanmaan Sundista mainitaan vuonna 1565 linnustajan näkösuojaksi rakennettu kivivalli, paahus eli fågelskåra, kalavesiin ja hyljekareihin verrattavana arvokkaana omaisuutena. Todennäköisesti lintujen tulo paahuksen eteen ampumaetäisyydelle pyrittiin jo tuolloin varmistamaan houkutuskuvilla. Kaaveita käytettiin myös houkuttelemaan vesilintuja verkkoihin. Jacob Gummerus kertoo vuonna 1769 julkaistussa väitöskirjassaan, kuinka ”villihanhia houkutellaan kuvilla tai näkyviin asetetuilla täytetyillä merilinnuilla ahtaissa salmissa ja sisälahdissa, joissa Suomen saaristolaiset usein pyydystävät niitä verkolla suurin määrin.” Kyseessä ovat ilmeisesti olleet salmikapeikkojen yli viritetyt verkot,jotka jännitettiin pyyntiin pyl- väiden väliin lintuparven aikoessa laskeutua salmeen kaaveiden houkuttelemana. Tällaisilla verkoilla pyydettiin yleensä lähinnä alleja. Ensimmäinen seikkaperäinen kuvaus kaavepyynnistä sisältyy A. W. Lindgrenin vuonna 1866 julkaistuun teokseen Kuwia ja kuwaelmia Suomen maakunnista, osa VII. Uusimaa. Lindgren kirjoittaa keväisestä vesilintujahdista seuraavasti: ”Kaikilla soweliailla kallio-niemillä on tässä ikäänkuin pienet,kiwistä kyhätyt rintawarustukset ampumareikeineen. Jonkun semmoisen walitsee pyssymies, aina sen mukaan mistä tuuli käy, laskee linnuinnahasta tehdyt kaaweet weteen, ja menee warustuksen taka piiloon. Ei aikakaan niin ilmassa wiwahtaa, ja wesilintu-parvi laskee luultuin kumppaniensa wiereen. Tälä tawoin woipi yhtenä aamuna, jos onni on myöten, saa- Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä järjestää nuorten ja aikuisten koulutusta usealla toimialalla Kokkolassa, Kannuksessa, Kaustisella, Kälviällä, Perhossa, Toholammilla sekä Pietarsaaressa. Haemme Perhon toimipaikkaan Riistanopettajaa TYÖAVAIN 58984 Tarkemmat tiedot löydät osoitteista www.kpedu.fi > avoimet työpaikat www.kuntarekry.fi > Hae työavainta 58984 Täytä sähköinen hakemuslomake 25.5.2014 klo 16.00 mennessä osoitteessa www.kuntarekry.fi Lisätietoja tehtävästä antaa Koulutuspäällikkö Matti Louhula, p. 044 725 0655, matti.louhula@kpedu.fi Keski-Pohjanmaan ammattiopisto, www.kpedu.fi 36 l Metsästäjä 3 l 2014 da aika tukun haahkoja, meriteeriä, koskeloita, telkkiä, alleja y.m.” Kuvilta ampuminen olikin joskus varsin tuottoisaa.Esimerkiksi Kökarin pyyntimiehet saattoivat ampua ulkokareille suuntautuneilla, jopa viikon kestävillä retkillään 8 - 10 paria alleja päivässä miestä kohti. Kevään mittaan saalista saattoi kertyä parisataa paria, joista suolattiin tynnyreihin talven varalle noin sata paria. Loput syötiin tuoreeltaan tai myytiin. Houkutuskuvia käsityönä Iijärven lappalaiset käyttivät puusta valmistettuja houkutuskuvia pyyntikauden alkaessa.Saaliin karttuessa alettiin houkuttimina käyttää myös ammuttuja lintuja tai niiden heinillä täytettyjä nahkoja. Vilkunan (1935) mukaan kaaveet valmistettiin myös VarsinaisSuomen rannikolla pääasiassa ammutuista linnuista. Nyljetty linnunnahka käsiteltiin tuhkalla, suolalla ja tervalla, jolloin siitä tuli kuivuttuaan mätänemätön. Nahka täytettiin tappuroilla, jalat leikattiin pois ja lintu kiinnitettiin tummaksi hiilletylle laudalle, jossa oli puutappi pitämässä linnun kaulaa pystyssä. Metsästysmuseon kokoelmissa olevista tällä tavoin valmistetuista kaaveista näkee, että lintujen höyhenpuvun vaaleita kohtia voitiin vielä korostaa maalaamalla. Korkista valmistetut kaaveet alkoivat korvata perinteisiä kokopuisia ja linnunnahkaisia kuvia 1900-luvun alkupuolella. Korkkia seurasivat kaavemateriaaleina muovi ja stryrox, ja nykyisin tehdastekoisia kaaveita on tarjolla laaja valikoima. Monet metsästäjät haluavat kuitenkin edelleen valmistaa kaaveensa itse. Linnunkuvia tehdään kotiverstaissa eri tekniikoilla mm. puusta, vanerista, laudasta, styroxista ja polyuretaanista. Valmistusohjeita on julkaistu monissa eräalan lehdissä, ja myös internetin metsästyssivuilta löytyy tietoa kaaveiden tekijöille. Hintavia linnunkuvia Varsinkin USA:ssa kaaveet ovat keräilijöiden himoitsemia sijoituskohteita. Usein loistokkaasti maalatut linnunkuvat ovatkin lähinnä taide-esineitä eivätkä enää metsästäjien käyttötavaraa. Huippuluokan kaaveidentekijöille riittää tilauksia loppuiäkseen, ja kaaveiden huutokauppahinnat saattavat kohota kymmeniin tuhansiin dollareihin. Yksi huikeimmista hinnoista on joku vuosi sitten huutokaupatusta vesilinnunkuvasta tarjottu 335 000 dollaria! Myös Suomessa vanhojen kuvien hinnat ovat kohonneet varsin korkeiksi - eivät tosin lähellekään USA:ssa kuvista maksettuja huippuhintoja.Vanhat kaaveet alkavat meilläkin olla jo niin harvinaista riistaa, että huonokuntoisetkin linnunkuvatukset kannattaa pelastaa kirpputoreilta ja antiikkiliikkeistä museoiden kokoelmiin tai kotiin hyllynkoristuksiksi. Metsästysmuseon kokoelmissa on nykyisin kuutisenkymmentä vesilintukaavetta.Museon houkutuskuviin voi tutustua internetissä Kantapuu-museotietokannassa www.kantapuu.fi . Esinehaussa voi käyttää apuna asiasanoja houkutuskuvat, kaaveet, houkutuspyynti, houkutuslinnut.
Marja Martikainen Kaaveet ovat arjen taideteoksia Kuvankaunista Vesilintujen houkutuskuvia, kaaveja, on tehty milloin puusta, ammutuista linnuista, korkeista ja pellistäkin. Valokuvaaja Manne Stenros on pelkistänyt saariston vanhat houkutuslinnut tauluiksi. L intupyynnissä on jo vuosisatojen ajan hyödynnetty lintujen parvimuodostusta, turvahakuisuutta ja monien lajien halua toimia yhdessä. Houkuttimia tarvitaan metsästyksen onnistumiseksi ja tuloksen varmistamiseksi. Itse tehdyt kaaveet oli usein kiinnitetty lautaan, varustettu aallokon vaikutuksen vakauttamiseksi ”kölillä” ja ankkuroitu pohjaan ankkurikivellä. Käsin tehdyt houkutuskuvat ovat jo katoavaa perinnettä ja ne ovat siirtyneet venevajoista keräilyharvinaisuuksiksi koteihin ja museoihin. Valokuvaaja Manne Stenros on siirtänyt houkutuslinnut puolestaan valokuviksi, joita hän on kiertä- nyt ottamassa saaristossa jo kymmenen vuoden ajan yksityiskodeissa, museoissa ja mm. Bengtskärin majakalla. – Allia esittäviä kaaveita löytyi monia, koska alliparven houkuttamiseen tarvittiin lähes kymmenen lintua. Kahdella kuvalla ei parvea vielä saanut pysäytetyksi, Manne Stenros kertoo. Jokainen kaave on yksilöllinen, taiteen tasolle yltävä käyttöesine, jolle aika on antanut lopullisen silauksensa. – Niiden tekijöitä ei ole tiedossa, korkeintaan kuviin laitettiin tekijän nimikirjaimet. Yleisesti voi sanoa, että kaaveet ovat edelllisten sukupolvien tekemiä, Stenros sanoo. Houkutuslinnut ovat hienoa säilynyttä saaristokulttuuria, jota kannattaa käydä katsomassa myös paikallisissa museoissa. Valokuvaaja Manne Stenros on valokuvannut vanhoja houkutuslintuja Etelä-Suomen saaristossa. Metsästäjä 3 l 2014 l 37
Julia Westerberg Maalauksia sudesta Ahvenanmaan metsästysmuseossa Maamme läntisin metsästysmuseo sijaitsee Eckerössä. Tänä kesänä Ahvenanmaan metsästys- ja kalastusmuseossa voi nähdä taiteilija My Hanssonin tauluja näyttelyssä ”Gorgeous Nature”, eli upea luonto. Susikeskustelu käy kiivaana sekä Ruotsissa että Suomessa,ja myös ruotsalainen taiteilija My Hansson tuo näkemyksensä tähän ajankohtaiseen aiheeseen.Myn akryylimaalaukset susien raatelemista koirista ja lampaista heijastavat hyvin tämän päivän susiproblematiikkaa. My Hansson on parikymppinen metsästäjä ja saksanseisojaharrastaja Keski-Ruotsista. Hän työskentelee metsästyslehti ”Jaktjournaletin” kuvittajana ja maalaa muotokuvia eläimistä tilaustyönä. Kiehtova petoeläin On kulunut muutama vuosi siitä kun teit nämä susimaalaukset,onko näkemyksesi susista muuttunut? - Ei ole. Susi on kiehtova petoeläin; älykäs, kaunis ja varsin tehokas. Sen vuoksi meidän ihmisten on vaikea elää sen läheisyydessä. Se kilpailee kanssamme kaikesta maankäytöstä, niin kotieläinhoidossa kuin metsästyksessä, vastaa My Hansson. Myn mielestä on huomionarvoista, että Ruotsissa käynnistettiin merkittävän suden nopea ja melkein kontrolloimaton palautus, varmistamatta ensin lainsäädännöllisiä mahdollisuuksia susikannan hallintaan. Tiedetään että pienilläkin eläimistön muutoksilla voi olla suuret seuraukset. - Kun susi katosi Ruotsista noin sata vuotta sitten,oli maamme hyvin erilainen kuin mitä se 38 l Metsästäjä 3 l 2014 Kuinka tässä tilanteessa kävisi? pohtii My. on tänään. Nyt elinympäristöt ja maankäyttö ovat erilaiset ja nykysusi saa ehkä toisenlaisen biologisen roolin kuin 150 vuotta sitten, kun Ruotsi oli vielä erämaata. Siitä huolimatta ei vaikutusten arviointia ole tehty, ja vieläkin koko hankkeesta puuttuu vastuullinen ja päättävä viranomainen. Susien ja koirien välisiin risteymiin ei myöskään näytä olevan mitään valmiutta. En usko että se on hyödyksi sudelle, että ongelmat lakaistaan maton alle. Mielestäni suden pahin vihollinen ovatkin tällä hetkellä erilaiset susia vaalivat organisaatiot, tuumaa My Hansson. Myn maalaukset perustuvat tosiasioihin ja henkilökohtaisiin kokemuksiin, joita hänen ystävänsä ovat kertoneet. - Muutama vuosi sitten, kun maalasin Gorgeous Naturea, sattui Ruotsissa tapaus, jossa pari sutta ympäröi naisen, joka oli kävelyllä koiransa kanssa ja lapsi rattaissa. Yksi susista tappoi koiran toisen lähestyessä rattaita.Sekä nainen että lapsi selvisivät, mutta kuinka olisi My harrastaa pitkäkarvaisia saksanseisojia ja kesäksi lauma kasvaa suomenajokoiralla. käynyt jos koiraa olisi ulkoiluttanut pieni tyttö, pohtii My. Taiteilija on saanut maalauksistaan hyvin vaihtelevaa palautetta. - Pari negatiivista reaktiota ”suojelupuolelta” tietenkin,mutta pääasiassa palaute on ollut positiivista.Enimmäkseen ihmisiltä,jotka asuvat maaseudulla lähellä luontoa ja ongelmia, My kertoo. Näyttely Ahvenanmaalla on ensimmäinen kerta kun koko sarja on esillä kokonaisuudessaan pidemmän aikaa ja suuremmalle yleisölle. Aikaisemmin se on ollut esillä vain muutamana messupäivänä ja tilaisuuksissa, joissa yleisöllä on ollut kytkentä metsästykseen ja riistanhoitoon. Gorgeous Nature 12.5-31.8.2014 Fiskeläge 37, 22270 Eckerö, www.jaktfiskemuseum.ax
ASETALON ERÄMESSUTARJOUKSIA HAULIKKOTARJOUKSIA mm USKALLATKO EROTTUA? LIMITED EDITION 2014 Stefano Fausti Albion 12/76 pääll.piip. vaihtosup. + pussi + hihna + patruunavyö. Tarjous ........................................................ 1050,00 Stefano Fausti Progress Inertia 12/76 puol.autom. 28” vaihtosup + pussi + hihna + patr.vyö Tarjous ......................................... 1100,00 Armed TS870M 12/76 pumppu piipun pituus 28” tai 22” synt tukki, 3x vaihtosup+pussi+hihna+patr vyö ......................................350,00 Armed Supermagnum 12/89 puol.autom. 28” synt.tukki, 4x vaihtosup + pussi+hihna+patr vyö Tarjous ..........................................400,00 Ilma-ase tarjouksia! Walther Dominator TEHOPAKETTI kal 5,5mm 40J+ kiikari jalkoineen+ 300 bar pumppu. Tarjouspaketti ..........990,00 Magtech AR N2 Extreme 1000 kaasumäntä, kal 5,5mm 35J ....... nyt 340,00 Magtech AR N2 Extreme 1300 kaasumäntä, kal 4,5mm .............. nyt 340,00 Hämmerli Hunter Force + kiik. puutukki, kal 5,5mm pakettitarjous!!! ...195,00 TOZ 78-16 paketti Pienoiskivääri 22LR paksupiippuinen, sis kiikarinjalat, 2 lipasta, vaimentimen, 3-9x40 kiikarin+valo/laser, messuhintaan......................450,00 Messutarjouksia mm: Umarex liipaisinlukko ............................................................................................ 18,00 Glock M78, musta, vihreä, oliivi ........................................................................ 34,00 Glock M81 sahanterällä, ym värit ..................................................................... 38,00 BSA BS30 Boresighter kollimaattori kiikarin kohd.varten ....................... 60,00 BSA TM 10x42 katselukiikari .............................ovh 156,- .................... nyt 120,00 BSA LLCP valo/Laser ..............................................ovh 60,- ........................nyt 50,00 Topshot C30 digitaali ruutivaaka .....................ovh 90,- .......................nyt 75,00 Topshot EH-7 patruunoiden purkuvasara ....ovh 39,- .......................nyt 35,00 Slip 2000 aseenpuhdistuskemikaalit! Tule tutustumaan! Slip 2000 60367 haulikon puhdistusaineet, 3 pulloa ................................ 25,00 Slip 2000AR puhdistussarja, 3 pulloa .............................................................. 25,00 Slip 2000 aseöljy 4oz.............................................................................................. 13,00 A IETOJ LISÄT CIN A ZODI LA! IL SIVU ROHKEASTI ROOSANA BLUETOOTH YHTEENSOPIVA KUISKAUSTOIMINTO VESITIIVIS IP 67 OPEN SPEAKER TOIMINTO SUOMENKIELINEN VALIKKO VESITIIVIS RUUVATTAVA LISÄLAITELIITIN Kiikaritarjouksia mm: BSA PAN 2,5-10x44 ..............................................ovh 178,00 ................ nyt 150,00 BSA PAN 6,5-20x44 ..............................................ovh 230,00 ................ nyt 185,00 BSA HM 1,5-4,5x32 DT ........................................ovh 145,00 ................ nyt 100,00 BSA DH 3-9x40 ........................................................ ovh 97,00 ...................nyt 80,00 BSA DH 3,5-10x50IR valorist. ..........................ovh 238,00 ................ nyt 200,00 BSA PT 6-24x44 TS ...............................................ovh 280,00 ................ nyt 240,00 BSA STS 4-16x44 IR valolla Tactical Range ..ovh 210,00 ................ nyt 170,00 Umarex CO2 ilma-aseet tarjouksia mm: Walther PPQ UUTUUS! Uuden ........................... . ..... ........ ...... ..... ............ ...... ........... ......... ............ ... .. ..... poliisinvirka-aseen ilmapistooliversio...........................................................150,00 .............................. .................. ...... ..... ......... ........ ............ ................ Walther P38, kal 4,5mm, UUTUUS! .................................................................165,00 ...................................................... ....................... Beretta M92, 4,5 mm............................................................................................195,00 ................................................. ......... ............. ....... ....... .. Colt M1911A1 Dark Ops 4,5 mm ....................................................................245,00 .......................................................... 90,00 P. 08 Legends Parabellum, UUTUUS! ............................................................... Makarov PM pist BB kuulilla ..............................................................................125,00 LEGENDA ON TULLUT TAKAISIN easyHUNT II HELPPOKÄYTTÖISTÄ TOIMIVUUTTA Erämessutarjoukset voimassa 18.6.2014 saakka, tai niin kauan kuin tavaraa varastossa riittää. Tervetuloa osastollemme Riihimäen erämessuille 5-8.6.2014 osasto D148. Kotisivumme: www.asetalo.com • E-mail: asetalo@asetalo.fi LIIKKEEMME AVOINNA MA-PE 9.00-17.00, LA 10.00-13.00 MAAHANTUONTI-, TUKKU-, POSTI- JA VÄHITTÄISMYYNTILIIKE PL 32, 34801 VIRRAT. Puh. (03) 4755 371, fax (03) 4753 151 MUKANAERÄMESSUILLA RIIHIMÄELLÄ 5.-8.6.2014 WWW.ZODIACSUOMI.FI Metsästäjä 3 l 2014 l 39
OSA I Mikael Wikström, avoitteet t n a n n a k in lä Oman hirvie Kannan tiheys M etsästys on yleensä pääasiallinen Uusien hirvitalousalueiden kuolinsyy hirvieläinkannoissa.Tämä perustamisen jälkeen Suomeen, merkitsee sitä,että metsästäjät itse alueelliset riistaneuvostot voivat säädellä kantojen kokoa ja rakennetta. tulevat asettamaan Säätelemällä hirvieläinkannan tiheyttä, sukutavoitteita kantojen tiheydelle, puolijakaumaa ja ikäjakaumaa voidaan vaikuttaa kannan tuottavuuteen, kuolleisuuteen ja sukupuolijakaumalle ja vaelluskäyttäytymiseen. Esimerkiksi seuraaikäjakaumalle. Jokaiselle van vuoden vasatuottoon on suuri merkitys erilliselle hirvitalousalueelle sillä, miten monesta hirvieläimestä talvikanta tulee omat tavoitteet, muodostuu, kuinka moni niistä on naaraita ja joiden mukaan verotus uroksia, ja mikä talvikannan yksilöiden keskiikä on. mukautetaan. Metsästäjälehti kertoo kolmiosaisessa Biologinen kantokyky rajoittaa artikkelisarjassa tavoitteiden kannan tiheyttä vaikutuksista käytännön Mitä voidaan katsoa harvaksi tai tiheäksi kanmetsästykseen. naksi, riippuu alueen niin sanotusta biologisesta kantokyvystä. Kantokykyyn vaikuttaa muun muassa maapohjan viljavuus, lumipeitteen syvyys, lumipeitepäivien lukumäärä, kesän sademäärä sekä metsätalouden muokkaama kasvillisuuden ikäjakauma. Kantokyky siis 40 l Metsästäjä 3 l 2014 Alueellisten riistaneuvostojen asettamat tavoitteet tulevat ohjaamaan, kuinka monta hirvenvasaa syntyy ja kuinka monta hirveä on kaadettavissa kullakin hirvitalousalueella. vaihtelee maamme eri osien välillä ja saattaa myös vaihdella vuodesta ja vuodenajasta toiseen. Esimerkiksi kuivuus tai syvä lumipeite voivat alentaa kantokykyä, kun taas esimerkiksi laaja metsäpalo tai päätehakkuu käynnistää uuden sukkession, joka kohentaa kantokykyä. Yksinkertaisesti sanottuna: mitä enemmän hirvieläimille löytyy sopivaa syötävää, sitä parempi on kantokyky. Biologisen kantokyvyn määritelmä on seuraava: Kuinka monta tietyn lajin yksilöitä määrätty alue enimmillään voi ylläpitää, eli kuinka korkealle eläinten lukumäärä voi nousta, kunnes ravinto loppuu ja kannan nettokasvu laskee nollatasolle.
Liian tiheä kanta näkyy kuolleisuudessa Biologisen kantokyvyn suhteen jokainen hirvitalousalue on ainutlaatuinen. Tämä tarkoittaa, että tietty hirvien tiheys jollakin hirvitalousalueella saattaa aiheuttaa kovaakin laidunpainetta, kun taas laidunpaine toisella hirvitalousalueella voi olla varsin alhainen,vaikka hirvikannan tiheys on täysin sama molemmilla alueilla. Käsitteet korkea tiheys ja harva tiheys ovat siis varsin suhteellisia. Mikäli hirvieläinkannan tiheys nousee niin paljon, että biologinen kantokyky alkaa lähestyä, tällä on useita kielteisiä vaikutuksia kantaan. Kilpailu ravinnosta kasvaa niin kovaksi, että eläinten terveydentila huononee, ruhopainot putoavat, sikiöiden kuolleisuus nousee, ja kannan tiheyden noustessa syntyy yhä vähemmän vasoja. Tiheässä kannassa sairaudet leviävät helpommin ja lisäävät osaltaan kuolevaisuutta. Sen lisäksi, että kannan tiheys vaikuttaa tuottavuuteen ja kuolleisuuteen, vaikuttaa tämä myös eläinten liikkuvuuteen. Valkohäntäpeurojen tutkimus Suomessa on osoittanut varsin selvää vuorovaikutusta valkohäntien kotialueiden laajuuden ja kantojen tiheyden välillä. Mitä tiheämpi kanta, sitä pienemmät ovat valkohäntien kotialueet. Myös leviämiskäyttäytyminen saattaa riippua tiheydestä. Muuttovoitto johonkin alueeseen on todennäköisempää, jos alueen kanta on harva ja muuttotappio alueelta on vastaavasti todennäköisempää,mikäli kanta on tiheä. Harvalla kannalla tuottavuus laskee Aivan kuten liian korkea tiheys voi aiheuttaa kielteisiä seurauksia,myös liian harvoista kannoista seuraa ongelmia. Jos kannan tiheys on liian harva,eläimillä saattaa muun muassa olla vaikeuksia löytää toisiaan kiiman aikana. Tämä taas voi johtaa siihen,ettei normaali kiimakäyttäytyminen toimi ja kannan tuottavuus laskee. Jos niin sanottu ”tehokas populaatiokoko” jää liian pieneksi, tämäkin saattaa tietää kielteisiä seurauksia lajin genetiikalle.Karttuneen seurantatiedon perusteella on todettu, että monenlaisia ongelmia syntyy jos hirvikannan tiheys Etelä-Suomessa laskee alle 2,5 hirveä tuhannella hehtaarilla. Valkohäntäpeuran suhteen ei ole selvitetty sitä, kuinka korkea valkohäntäkannan tiheyden pitäisi olla, jotta luonnollinen käyttäytyminen toimisi. Lajin sosiaalisesta käyttäytymisestä voidaan olettaa,että alin raja voisi olla luokkaa kymmenen valkohäntää tuhannella Kasvillisuusvyöhykkeet näyttävät ilmaston ja maaperän vaikutukset alueen tuottavuuteen. Hirvieläimille perusedellytykset ovat samankaltaiset suuressa osassa Suomea ja Ruotsia, kun sen sijaan osassa Norjaa olosuhteet ovat karumpia. (Lähde: Moen 1998) hehtaarilla. Jos tiheys on harva, valkohännät muuttavat usein muille alueille luodakseen talveksi tiheämpää kantaa. Tiheys ja ongelmat ympäristölle Korkeat hirvieläintiheydet saattavat johtaa lisääntyviin ongelmiin.Mitä useampia hirvieläimiä liikkuu tietyllä alueella, sitä suurempi on riski että osa eläimistä joutuu hirvieläinkolarin uhriksi. Miten suuriksi liikenneongelmat käytännössä kasvavat riippuu muun muassa siitä, miten suuriksi liikennetiheydet kasvavat ja miten hyvin teiden ylläpito vesaraivauksella ja riista-aidoilla hoidetaan. Suurempi lukumäärä eläimiä tarvitsee myös suuremman määrän ravintoa. Tämä saattaa lisätä ongelmariskiä maa- ja metsätaloudessa. Hoitamalla metsätaloutta siten,että hirvieläimille on olemassa paljon sopivaa kasvillisuutta, esimerkiksi lehtivesakon muodossa, voidaan vähentää metsätaloudellisesti arvokkaisiin taimiin kohdistuvaa laidunpainetta. Tiheys ja petoeläimet Tiheys vaikuttaa myös siihen, miten herkkä hirvieläinkanta on petoeläinten saalistukselle. Suurten petoeläinten aiheuttama kuolleisuus hirvieläinkannassa voi olla joko ”additiivinen” tai ”kompensatiivinen” . Suomen hirvitiheydet poikkeavat huomattavasti Ruotsin ja Norjan tiheyksistä. Metsästäjä 3 l 2014 l 41
Hirvieläinkanta voi tuottaa enemmän riistaa, mitä tiheämpi kanta on, mutta tiettyyn rajaan asti. Maksimaalinen kestävä verotus (MKV), siis suurin lukumäärä riistaeläimiä, mitä pitkällä aikavälillä voidaan kaataa kannasta vuosittain, saadaan yleensä kun talvikannan tiheys on noin 50 – 60 % biologisesta kantokyvystä. Hyvin toimivan hirvikannan tuotto saattaa 1,8 1,6 1,4 1,2 Nettotuottavuus, vasoja /1 000 ha 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 1,0 0,8 0 5 10 15 20 25 Kannan tiheys, hirviä / 1 000 ha 0,6 0,4 0,2 0,0 0 50 100 150 200 250 300 350 Kannan tiheys, valkohäntiä / 1 000 ha 100 MKV 80 60 40 20 0 0 50 100 150 200 250 300 350 Valkohäntäpeuran naaraskohtainen ja hehtaarikohtainen tuottavuus riippuen tiheydestä, 464 hehtaarin suuruisessa aitauksessa Michiganin osavaltiossa USAssa. Tutkimus osoittaa, että maksimaalinen kestävä verotus (MKV) käsittäen noin 105 valkohäntää per 1 000 hehtaaria, saatiin kannan tiheyden ollessa noin 213 valkohäntää per 1 000 hehtaaria. Ko. alueen biologinen kantokyky oli noin 380 valkohäntää per 1 000 hehtaaria. (Lähde: McCullough 1979, 1984) l 7 Metsästäjä 3 l 2014 1-20 vuoden ikäisten metsien määrä vaikuttaa biologisen kantokyvyn tasoon. Sopivan ikäisten metsien osuus vaihtelee paljon eri metsäkeskusalueiden välillä. Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella metsien ikä on sopivin hirvieläinten ravintoa ajatellen. Kokonaista 23 % kaikista metsistä sijoittuu täällä ikäluokkaan 1-20 vuotta. MKV 6 1,6 5 4 3 2 1 0 0 5 10 15 20 25 Kannan tiheys, hirviä / 1 000 ha Kannan tiheys, valkohäntiä / 1 000 ha 42 1,2 Nettotuottavuus, vasoja /1 000 ha Tuottavuus, vasoja / naaras 2,0 kaataa. Minkälaista tuottoa kukin hirvitalousalue toivoo pitkällä aikavälillä, voidaan esittää alueellisille riistaneuvostoille, jotta neuvostot asettavat sopivat tavoitteet yhteistuumin sidosryhmien kanssa.. Jos sopivan ravinnon saatavuus olisi vähäinen ja kilpailu ravinnosta olisi suuri johtuen muista lajeista, biologinen kantokyky voisi olla esimerkiksi 25 hirveä per 1 000 hehtaaria. Mikäli kannan sukupuolijakauma ja ikäjakauma olisivat sopivia, naaraat saattaisivat synnyttää monta vasaa tiheyden ollessa noin 3 - 16 hirveä per 1 000 hehtaaria. Maksimaalinen kestävä verotus (MKV), käsittäen noin 7 hirveä per 1 000 hehtaaria, saataisiin kun talvikannan tiheys on noin 16 hirveä per 1 000 hehtaaria. Poistumaan otetaan mukaan kaikenmuotoinen kuolevaisuus mukaan lukien esimerkiksi petoeläinten saalistus, liikenneonnettomuudet ja hukkumiset. Tuottavuus, vasoja / lehmä Tiheys ja tuotto pääpiirteittäin olla noin 50 %, jos tiheys on sopiva. Tämä tietää sitä, että hirvikannan tiheys hirvijahdin päättyessä tulisi olla noin kaksi kertaa suurempi kuin se määrä hirviä,mitä toivotaan kaatuvan ensi metsästyskautena. Mitä suurempi tuotto on, sitä suurempi on tietysti metsästyslaukaustilanteiden lukumäärä, lihamäärä ja trofeemäärä. Kuten aikaisemmin on todettu, myös kannan sukupuolijakaumalla ja ikäjakaumalla on suuri vaikutus vuosittaiseen tuottoon,ja ne on siksi otettava huomioon tässä yhteydessä. Hirven kansallisen hoitosuunnitelman luonnoksen mukaan alueelliset riistaneuvostot asettavat jokaiselle hirvitalousalueelle omat tavoitteet kolmeksi vuodeksi kerrallaan ja ne toteavat jokavuotisessa seurannassaan, kuinka hyvin tavoitteet on saavutettu. Tiheystavoite saavutetaan kaatamalla oikea määrä ja oikeantyyppiset hirvet. Kun uudet hirvitalousalueet otetaan käyttöön, siirrytään siis niin sanottuun mukautettuun kannanhoitoon. Tavoitteita vahvistaessaan alueelliset riistaneuvostot päättävät kuinka monta ja minkälaisia hirviä kunkin hirvitalousalueen maanomistajat / metsästysoikeuden vuokraajat voivat Tuottavuus, vasoja / lehmä Se, onko kuolleisuus additiivinen tai kompensatiivinen riippuu hirvieläinkannan tiheydestä suhteessa biologiseen kantokykyyn. Jos hirvieläinkannan tiheys on lähellä alueen biologista kantokykyä, kuolevaisuus on suurelta osin kompensatiivista. Tällöin kannassa on hirvieläimiä, joiden terveydentila on huono, mikä olisi johtanut siihen, että ne joka tapauksessa olisivat kuolleet. Jos hirvieläinkannan tiheys on harva, petoeläinten saalistus saattaa kokonaisuudessaan olla additiivinen, koska saaliseläin on tällöin hyvässä kunnossa ja olisi jäänyt eloon, jollei olisi joutunut petoeläimen tappamaksi. Suurten petoeläinten vaikutus hirvieläinkantaan on siis paljon suurempi jos hirvieläinkannan tiheys on harva, verrattuna siihen että hirvieläinkanta on tiheä.Kannan on siis kuitenkin oltava erittäin tiheä, jotta petoeläinten aiheuttama kuolleisuus olisi kompensatiivinen. 1,4 1,2 1,0 0,8 0,6 0,4 0,2 0,0 0 10 20 30 40 50 60 70 Syyskannan tiheys, hirviä / 1 000 ha Biologinen kantokyky voi olla erittäin hyvä, mikäli riittävän paljon sopivaa kasvillisuutta on tarjolla. Ruotsin Hälsinglandin maakunnassa olevassa 615 hehtaarin suuruisessa aitauksessa suoritettu tutkimus osoitti biologisen kantokyvyn olevan noin 70 hirveä / 1 000 hehtaaria. Aitauksessa olleet hirvet saivat lisääntyä vapaasti ja samanaikaisesti seurattiin kannan tuottavuutta. Aitauksesta löytyi paljon hirvelle sopivaa ravintoa, koska noin 30 % metsiköistä oli alle 20 vuoden ikäisiä. (Lähde: Wallin et al 1995)
METSÄS T JÄG AR VÅRDAR NA NA REN TU Pattijoen paratiisi OA ONT LU Riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi HOITAVA T ÄT ÄJ Karjalauma riistanhoitajana Pattijoella rehevöityminen pusikoitti ennen vesilinturikkaan, avoimen ja allikoisen merenrantamaiseman. Pajukko ja rantaruovikko venähtivät kolmimetrisiksi ja vesilinnut katosivat. Tämä askarrutti paikallista metsästysseuraa, jonka puuhamiehet halusivat entisen monimuotoisuuden takaisin, mutta ilman jatkuvaa raivaustalkoohikoilua. He laittoivat karjan riistanhoitotöihin. Tehokasta delegointia! M etsästysseuran vanhemmat puuhamiehet muistelivat lapsuutensa karjalaumoja, jotka laidunsivat rantalaitumet avoimiksi. Järviruoko ja pajukko eivät rehottaneet, vaan rannat kasvoivat kaunista lyhyttä ja vihreää kortetta ja ”rommakoissa” löytyi aina avointa vettä. Vesilintukannat kukoistivat. Erityisesti avoimista alueista hyötyivät haapanat, jouhisorsat ja monet hanhilajit. Laidunnus hiipui pikkuhiljaa 1970-luvulla ja moni karjatilallinen ohjasi sorkottelijat olosuhteiden pakosta teurasautoon. Vesilinnut katosivat ja Pattijoen rantaparatiisi kasvoi umpeen. Kolmimetriseen pajukkoon ja ruovikkoon ei ollut enää asiaa, ei vesilinnuilla eikä linnustajilla. Ranta hiljeni. 44 l Metsästäjä 3 l 2014 Metsästysseura ei luovuta Rappiota seurattiin paikallisessa metsästysseurassa hammasta purren muutamia vuosia ennenkuin johtokunta ja puheenjohtaja alkoivat aktiivisesti selvittää laidunnuksen uudelleen aloittamista muutamien maanomistajien kanssa.Samaan aikaan toteutettiin Pattijoella vesijättömaiden uusijako ja noin 30 hehtaarin laajuinen ranta-alue siirtyi Metsähallituksen hallintaan. Tämä Pattijoen suistoalue kuuluu myös Natura-verkostoon. Yhteistyön kipinä ja yhteinen sävel syttyivät heti ja Metsähallitus ja Pattijoen metsästysseura alkoivat yhdessä suunnitella alueen hoitamista ja laidunnuksen aloittamista.Ensin pohdittiin luonnonhoitajiksi lampaita, mutta pajukoitunut alue olisi ollut niille todennäköisesti liian kova pala purtavaksi, sillä keppijalkojen maastokelpoisuuskin olisi ollut heikko upottavilla ranta-alueilla. Katse kääntyi laidunnuksen ”raskassarjalaisiin” ja apuun saatiin Timo Maliniemen emolehmäkarja. Maliniemi teki metsästysseuran avustuksella Ely- keskuksen (elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) kanssa laidunnussopimuksen, jonka yhteyshenkilönä toimi Eero Kaakinen. Metsästysseura tuli mukaan aidanpystytystalkoisiin. Lisäksi metsästäjien talkoovoimaa tarvittiin järviruo’on ja pajukon poistamiseen hankalimmilta kohteilta. Sahat surrasivat, hiki virtasi ja karja palasi ranta- alueelle vuonna 2003. Siivet laitumen yllä Veikko Sipola, Juha Laitinen ja Helge Laurila ovat toimineet yksinä monista hankkeen puuhamiehistä metsästysseurassa.Kolmikko esittelee innoissaan työnsä tuloksia. On helppo havaita, miksi alueen luonto kukoistaa: tällaisia tulisieluisia luonnonhoidon pioneereita tarvitaan jokaisessa metsästysseurassa. Monesti tällaiset kehittämishankkeet jäävät seuroissa harvojen harteille.Pattijoen metsästysseurassa ei ollut tätä ongelmaa. - Itsekkäistä syistähän tämä lähti liikkeelle. Me halusimme lapsuudenmaisemamme takaisin,kertoo niityllä nostalgian valtaama seuran puheenjohtaja Veikko Sipola. Linnut palasivat karjan myötä.
Lapsuudenmaisema kelpasi myös linnuille, joten nostalgiamotiivi toimi luonnon monimuotoisuuden hyväksi. Ranta-alueen rajanaapurit kiinnostuivat hankkeesta ja alueen koko on lähes kaksinkertaistunut,kun heidän omistamiaan ranta-alueita on liitetty laidunnuksen piiriin vapaaehtoisilla yhteistyösopimuksilla. - Järviruoko ja vesakot ovat kadonneet,rantaniitty on nyt avovesiallikoiden ja lyhyiden kortteikkojen mosaiikki. Lintukannat ovat vahvistuneet ja lajisto on monipuolistunut. Rantaharakka, kottaraiset, jouhisorsat, haapanat ja eri hanhilajit ovat palanneet, listaavat Veikko Sipola ja Helge Korpela 12 vuotta jatkuneen laidunnuksen vaikutuksia. Kaiken tämän luonnonhoidon takana on kaksi tehokasta yhteistyökumppania, jotka saavat aikaan käytännön tuloksia luonnonhoidossa: toimiva metsästysseura ja avarakatseinen maanomistaja. Metsähallitus sponsoroi karjalaumaa? Maanomistaja Maliniemikin myhäilee rantaalueella varsin tyytyväisenä, onhan karja saanut Metsähallituksen maa-alueelta ilmaisen ruokapöydän kolmeksi kesäkuukaudeksi. - Olihan tässä aluksi aitaustyötä ja muuta opeteltavaa, mutta kyllä tämä nyt alun työpanosten jälkeen pyörii jo hienosti. Karja kasvaa vapaana, hoitaa märehtimisensä ohessa luontoa ja onhan tällä kulttuuriarvoakin, summaa Maliniemi karjanomistajan näkökulmaa. Alueella metsästetään, eikä karja ole siitä ollut moksiskaan. Korva heilahtelee ja häntä huiskii kärpäsiä kauemmas täydellisen rentoutuneesti, vaikka silloin tällöin haulikonlaukaus kajahtaakin. Eivätpä kohteen Natura-arvotkaan romahtaneet, vaan yhteistyö maanomistajien ja metsästäjien kanssa paransi alueen linnustoarvoa.Metsästysseura pyytää myös vieraspedot – minkit ja supikoirat – tehokkaasti pois alueelta vastineeksi metsästysmahdollisuudesta. Riistatalous on tärkeä osa luonnonsuojelua Pattijoella on luonnonsuojelussa kyetty sovittamaan luonnonkäyttäjäryhmien tavoitteet yhteen ja voittajana on ollut alueen luonto. Riistatalous on osa luonnonsuojelualueen hoitoa ja tuo paikallisille omistajuutta alueen hoitoon kun metsästäjät on osallistettu alueen hoitoon. Toivottavasti tällaiset toimintatavat yleistyvät muillakin alueilla kun uutta luonnonsuojelulainsäädäntöä ryhdytään toteuttamaan käytännössä. Suomen riistakeskus valmistelee omaa luonnonsuojelualueiden hoidon strategiaansa, jossa tuodaan esiin metsästäjäyhteistyön kautta saatavia luonnonsuojeluhyötyjä. Nykyaikainen metsästys ja riistatalous ovat käytännön luonnonsuojelua! Erikoissuunnittelija Mikko Alhainen Rantaniityt kuhisivat sorsia, hanhia ja kahlaajia lll Vuosikymmeniä sitten merenrantoja ja järvien rantamaita laiduntava karja sekä luonnonheinän korjuu ylläpitivät avointa ja monimuotoista kasvillisuutta, ja vahvoja vesilintu- ja kahlaajakantoja. Laajimmillaan rantaniittyjen pinta-ala oli lähes 60 000 hehtaarin laajuinen. Laidunnuksen loppuminen ja vesistöjen rehevöityminen johti järviruo’on määrän nopeaan kasvuun. Levittäytyvät ruovikot ja pajukot valtasivat rantaniityt ja ennen avoimen maiseman ja helppokulkuisen rannan korvasi monin paikoin kolmemetrisen kasvuston valtaama upottava hetteikkö. Myös lintulajisto muuttui ja jouhisorsat, haapanat, tavit, sinisorsat, eri hanhilajit ja kahlaajat korvautuivat kaulushaikaroilla ja ruskosuohaukoilla. Nyt rantaniittyjen jäljellä oleva pinta-ala on enää noin 6 000 hehtaariin laajuinen eli 90 prosenttia niiden pinta-alasta on kadonnut. Rantaniityt on mahdollista kunnostaa takaisin alkuperäiseen kuntoon riistaa viliseviksi keitaiksi. Onnistunut kunnostus ja hoito on yhdistelmä ruovikon poistoa joko niittämällä tai murskaamalla tai laiduntamalla. Toki rantaniittyä voi hoitaa pelkästään niittämälläkin. Toiminnasta hyötyvät riistalintujen lisäksi monet uhanalaiset kahlaajat, ja sillä on positiivinen vaikutus myös paikallismaisemaan sekä vedenlaatuun. Järviruoko on vanhanajan hyötykasvi, jota edelleen käytetään laajasti Euroopassa. Suomessa on tehty paljon työtä ruovikon hyötykäytön eteen erityisesti Varsinais-Suomessa. Ruovikko taipuu myös bioenergiaksi polttolaitoksissa, maanparannusaineeksi pelloille ja katto- ja rakennusmateriaaliksi. Toivottavasti Suomessakin ruo’on käyttö lähtee uuteen kasvuun joko markkinoiden tai toimivan tukijärjestelmän kautta, jotta rantaniittyjen kunnostamisesta, hoidosta ja käytöstä saadaan kannattavaa toimintaa. Tähän asti asian eteen tehdyt hyvät esitykset esimerkiksi maatalouden tukijärjestelmiin ovat jymähtäneet sektoroituneen hallinnon rattaisiin. Ranta-alueiden hoidossa on huomattavia yhteistyömahdollisuuksia maanomistajien, metsästäjien ja paikallisten yrittäjien välillä. Luonnon monimuotoisuuden, vesiensuojelun, maiseman ja vahvojen riistakantojen vuoksi on toivottavaa, että ruovikkoasialle löydetään pitkäjänteinen toimintamalli hallinnonalojen välisellä yhteistyöllä. Metsästäjä 3 l 2014 l 45
Risto Juntunen, Kiuruveden RHY:n toiminnanohjaaja Villivihannekset kruunaavat riistan Ruoanlaiton ammattilaiset ympäri maailmaa arvostavat riistan ja villivihannesten yhdistämistä. Suomessa ja etenkin maaseudulla näiden hienojen raaka-aineiden yhdistäminen on helppoa, koska ne kasvavat lähipellon pientareella ja metsässä. Maaria Eriksson ja Eija Virtanen keräämässä mesiangervon lehtiä Sinisen Helmen maastossa. K etunleipää,mesiangervoa,nokkosta, voikukan nuppuja ja kuusenkerkkää. Kuulostaako tutulta? Näitä luonnon antimia on nyt tarjolla luonnossa yllin kyllin. Villivihanneksia ja etenkin yrttejä voi myös kerätä ja säilöä talven varalle kuivattamalla. Villivihannesten käytön tulisi olla yhtä luonnollista kuin marjojen ja sienien keruu. Nyrkkisääntönä hiukan outojenkin lajien keräilyssä on, että tunnistat kasvin mitä keräät. Opettele vaikka vuodessa pari oudompaa ja kokeile niitä rohkeasti ruoanlaitossa, esimerkiksi lisukkeena tai ruokaa maustamassa. Riistan ja villivihannesten yhdistäminen on ymmärretty ruoanlaiton ammattilaisten keskuudessa maailmalla, tästä ovat todisteena televisiossa pyörivät ruokaohjelmat. Vaikka riistaruoka ja villivihannekset ovatkin trendiruokaa Etelä-Suomen kaupungeissa, maaseudulla näiden raaka-aineiden yhdistäminen on helpompaa,koska ne ovat valmiina pellonpientareella tai metsässä. Villiruokakoulutusta tarjolla Villivihannesinnostus on rantautunut myös Savoon, jossa jo useat paikalliset kahvilat ja ravintolat käyttävät villivihanneksia ruoanvalmistuksessaan. Villivihanneksia ja riistaa ei kuitenkaan ole syytä käyttää vain siksi, että se on muodikasta. Näpertelystä kannattaa siirtyä villivihannesten arkikäyttöön. Tärkeää olisi myös lisätä riistanlihan arvostusta,olkoon liha sitten hirveä, majavaa, kanalintua tai jotain muuta. Nämä ruokavaliomme monipuolistajat tarjoavat vaihtelua ja kiintoisaa virkistystä myös pyytäjälleen. Kiuruvedellä järjestettiin viime keväänä tou46 l Metsästäjä 3 l 2014 kokuun lopulla villiruokakoulutus, jonka toteutuksesta vastasi Herba Centria II –hanke. Villiruokakoulutuksen tarkoituksena oli tuoda kurssilaisten tietoisuuteen meidän puhdas luontomme ja sieltä saatavat raaka-aineet. Luonnollisuus ja aito ruoka ovat avainsanoja.Toiset saavat villivihannesten keräämisestä jopa sivutuloja,koska kysyntää villivihanneksille on. Jotta villivihanneksia voi kerätä kaupalliseen tarkoitukseen, tulee käydä kauppayrttipoimijakoulutus. Makuja makkaraan ja juomaan Villiruokakoulutuksessa puukko ja veitsi heiluivat kuin ennen Pohjanmaalla.Vuohenputket ja kuusenkerkkä maustoivat tuoremakkaraa, kun taas ketunleivät antoivat raikasta makua jogurttijuomalle. Majavasta tuli yrttimarinoinnin jälkeen majavaraguta,joka syötiin villiyrttiglaseerattujen juuresten kanssa. Riistaruoan maustamiseen sopivia villivihanneksia ovat kuusenkerkkä ja männynkerkkä (marinointiin), suolaheinän lehdet, siankärsämön lehdet ja kukinnot sekä katajanmarjat. Yksinkertaista, maistuvaa, halpaa ja maku edellä nautintoja kohti. Nämä sanat kiteyttävät koulutuksen sisällön. Raaka-aineet ovat lähestulkoon meidän kaikkien hyödynnettävissä luonnosta, joten kustannuksetkin ovat kohtuulliset. Kesäkuun alussa etetään viikolla 23 vi oa. villiyrttiviikk la 49 Syksyllä viikol kouluissa on o. villiruokaviikk Villiyrtit Savosta maailmalle lll Pohjois-Savossa on villiyrttihankkeita tehty ProAgria Pohjois-Savon, Arktisten Aromien, Suomen keittiömestareitten, Luontoportin ja eri oppilaitosten kanssa. Parhaillaan on menossa HerbaCentria 2 -hanke, jolla PohjoisSavoa tehdään Suomen Villiyrttimaakunnaksi. Tavoitteena on pystyä keräämään yrtit tarvittaessa vaikka pohjoismaisiin huippuravintoloihin.
Jee, syksy saapuu! Ai niin… ensin on kesä ja pitää hankkia kanalintuluvat. Metsähallituksen kanalintuluvalla saat metsästää kaikkea pienriistaa. Halvemmalla vesilintu- ja jänisluvalla voit metsästää muuta pienriistaa kuin kanalintuja. Kanalintulupien myynnin aloituspäivät Lupien myynti Ma 9.6. Ti 10.6. Lupien myynti alkaa mainittuna päivänä kello 8. Etelä-, Länsi- ja Itä-Suomi Salla, Savukoski, Pelkosenniemi, Sodankylä, Kemijärvi Ke 11.6. Pohjanmaa ja Kainuu To 12.6. Keminmaa, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Rovaniemi, Ranua, Simo, Tervola, Ylitornio, Posio Pe 13.6. Enontekiö, Inari, Utsjoki Nuori metsästäjä! Muistitko, että alle 18-vuotiaat saavat metsästää kanalintuja koko viikon 10 euron luvalla? Puhelinpalvelu 020 69 2424 Nettikauppa www.eraluvat.? Lupia voi ostaa myös kännykkälupina automaattinumeroista. Lue lisää eraluvat.?! Vesilintu- ja jänisluvat Myös nuorisoluvan (sis. kanalinnut) saa kännykällä: 0600 55 1615 Pienriistaluvat, jotka eivät sisällä kanalintuja, sekä osakausiluvat ja pienpetoluvat tulevat myyntiin maanantaina 16.6. alkaen. Eräluvat.fi Yksi askel erälle. Uusi edullisempi hinnoittelu! Esimerkiksi High Performance 15 kg vehnätön Skh 49,90 € Raakavalkuaista 30 % Raakarasvaa 20 % Markkinointi ja maahantuonti: PetPower Maximum Oy, www.petpower.fi Asiakaspalvelu +358 400 623 641 Metsästäjä 3 l 2014 l 47
l Piirrokset: Jani Kostet OSA II iden hoito e k k y h ö y v is Vaihettum HOITAVA T ÄT ÄJ Suon ja kankaan vaihettumisvyöhykkeet ja korvet ovat metsäkanalintujen poikueiden ja aikuisten lintujen avainelinympäristöjä. Niissä kasvaa yleensä runsaasti mustikkaa, ja hyönteisravinnon määrä on pinta-alaa kohden moninkertainen kangasmetsiin verrattuna. 48 l Metsästäjä 3 l 2014 V VÅRDAR NA NA REN TU JÄG AR Metsän ja suon reunat elintärkeitä kanalintupoikueille OA ONT LU METSÄS T Marko Svensberg, erikoissuunnittelija aihettumisvyöhykkeitä ja korpia on kuivattu suuret määrät metsänkasvatukseen. Metsän ja suon vaihettumisvyöhykkeiden tilaa voidaan kohentaa jättämällä kunnostusojitukset tekemättä, ennallistamalla niiden vesitalous ja säilyttämällä vaihettumisvyöhykkeet puustoisina hakkuissa. Soiden ja metsien vaihettumisvyöhykkeet ovat merkittäviä ja omaleimaisia luonnon monimuotoisuutta ylläpitäviä kohteita,joiden välityksellä suot kytkeytyvät vesitaloudellisesti yhteen ympäröivien metsien kanssa.
TOIMENPIDE-EHDOTUKSET: TOIMENPIDE-EHDOTUKSET l Säästä luonnontilaisen kaltaisena säilyneet vai- Huomio mustikkaan lll Mustikka on ylivoimaisesti tärkein kenttäkerroksen kasvi monille riistalajeille, kuten esimerkiksi metsäkanalinnuille ja hirvieläimille. Erityisesti metsäkanalintupoikueet kärsivät yhtenäisten mustikkavarvikkojen katoamisesta. Varttuvat metsäkanalintujen poikaset tarvitsevat ensimmäisten elinviikkojensa aikana mustikkavarvuston tarjoamaa hyönteisravintoa. Mustikan kukat, lehdet ja marjat ovat kaiken ikäisten metsäkanalintujen suosimaa ravintoa. Mustikan peittävyys romahtaa avohakkuun jälkeen. Maanmuokkaus ja kantojen korjuu katkovat mustikan maavarsia, joiden turvin se pääasiassa leviää. Mahdollisimman kevyellä maanmuokkauksella minimoidaan vaikutuksia mustikkavarvustoon. Tehokkain keino varvikoiden turvaamiseksi on välttää avohakkuita varvustokohteilla ja tehdä harvennushakkuut ajallaan. Harvennushakkuut tuovat kenttäkerrokseen lisää valoa ja varvikko voi hyvin. Mustikan menestymistä voi edistää esimerkiksi eri-ikäisrakenteista metsänkasvatusta suosimalla ja pidättäytymällä maanmuokkauksesta. Eri-ikäisrakenteinen kasvatus soveltuu niille kasvupaikoille, joiden puusto voidaan uudistaa alikasvoksesta ilman maanmuokkausta. hettumisvyöhykkeet. l Luo tavoitekuva luontaisen kaltaisesta vaihettumisvyöhykkeestä ja pyri palauttamaan muuttuneet kohteet kohti luonnontilaa. Palauta suon ja metsänreunan luontainen vesitalous jos mahdollista. Lisää puuston ja pensaskerroksen koko-, tiheys- sekä puu- ja pensaslajivaihtelua. Ota huomioon myös kasvupaikkatekijöistä johtuva vaihtelu puuston koko- ja tilajakaumassa ja pyri aina mahdollisimman luonnolliseen vaihettumisvyöhykkeeseen. l Avonaisemman suon ja puustoisemman reunaalueen tavoitteena on saada aikaan liukuma, jossa puusto koko kasvaa vaiheittain suolta kivennäismaalle siirryttäessä. Kivennäismaan puolella vaihettumisvyöhykkeen käsittelyn tavoitteena on erirakenteinen jatkuvapuustoinen metsä. l Lisää suojaa ja tarjolla olevan ravinnon määrää esimerkiksi alikasvoksen ja pensaiden suosimisella (katajat, pajut, marjovat puut ja pensaat, latvotut kuuset). Avoimen alueen reunalle on erityisen tärkeää säilyttää matalakasvuista suojaa riistalle. l Säästä varvusto; erityisesti mustikka, mutta myös puolukka, juolukka- ja variksenmarjakasvustot. Sijoita säästöpuut runsasvarpuisiin kohtiin. Vältä kunnostusojitusta, lannoitusta ja kantojen korjuuta. l Säästä vanhat puuyksilöt, kolopuut, petolintujen pesäpuut, runsasnaavaiset kuuset, haavat, raidat, lepät, kelot ja maapuut. Keskitä säästöpuustoa vaihettumisvyöhykkeelle vanhojen puuyksilöiden ja lahopuuston jatkumon turvaamiseksi. l Vältä rikkomasta maanpintaa vaihettumisvyöhykkeellä. Pyri ehkäisemään ajourien syntymistä poimintahakkuilla ja tee tarvittaessa poikittaisia pistoja vaihettumisvyöhykkeelle. l Säästä puustoa vaihtelevan levyiselle vyöhykkeelle kivennäismaan puolelle, varsinkin jos suon ja kankaan raja on jyrkkä. l Säästä ja luo vaihtelevan levyisiä suojavyöhykkeitä 5-50 metriä, jopa leveämpiä, sillä luontaiset vyöhykkeet voivat olla jopa satoja metrejä leveitä. l Jätä kunnostusojituksen yhteydessä kankaan puoleinen niskaoja perkaamatta. Mieti, onko vaihettumisvyöhykkeessä olevaa ojaa tarpeen kunnostaa lainkaan tai voisiko nykyisen ojan jättää nykytilaan ja tehdä uuden ojan hieman kauemmaksi. Tällöin vaihettumisvyöhykkeen vesitalous voisi palautua ja ojan varren puusto säilyä. l Metsätaloudellisesti heikkotuottoisia soita kannattaa ennallistaa. Usein jo pelkkä ojien tukkiminen riittää. Poista ojituksen myötä tullutta puustoa ja jätä pystyyn alkuperäisen oloisia käkkyrämäntyjä. Ojia voi padota ojapenkoista saatavalla maaaineksella ja ojien pohjia voi täyttää puustolla (vältä kuitenkin salaojavaikutusta). Metsästäjä 3 l 2014 l 49
Emeritus ylipuutarhuri Arno Kasvi l Kuvat: Pasi Leino Hyviä kasveja riistarehupelloille Valo heijastuu kosteista heinistä lentävän hanhen silmiin, kun se näkee kasvit 20–30 metrin korkeudesta.Kokeneet,tarkat linnut aistivat mitä voi syödä ja miltä syötävä näyttää ylhäältä katsottuna. Isoja lintuja eivät kiinnosta vain puinnin aikana varisseet tähkät, vaan hanhet ovat kasvavan ja matalan heinän suurkuluttajia. Kurjet taas seuraavat muuttoreiteillään peltoja ja etsivät lakoviljaa ja varisseita tähkiä. Kookkain mannaheinä isosorsimo (Glyseria maxima) on tuotu Suomeen aikoinaan kosteilla rantaniityillä viljeltäväksi rehukasviksi. Erikoisesti kyyhkyjen suosimia ovat pitkälle syksyyn kukkivat, satoisat ja pienipalkoiset peltoherne/rehuherne v.lajit (Pisum sativum). Ne eivät aukaise palkojaan ensimmäisellä kuivalla kesäpoudalla. Ei mikään vedä muuttavia kyyhkyjä puoleensa niin hyvin kuin puimaton hernehalme. Muutkin kuin metsästettävät lajit hyötyvät riistapelloista. Muuttomatkoilla seuraavat uhanalaisetkin hanhilajit nauttivat viljelijän leipäviljan sekaan kylvämästä ja maistuvasta rehusta, mannaheinästä. Laaja valikoima monivuotisia Sirppimailanen Oikein valitut rehukasvit ruokkivat monenlaista riistaa. Riistapellot voivat myös suojata arvokkaita leipäviljoja ja puutarhoja kun riistaeläimiä alkaa olla maastossa runsaammin. V arjoisat, huonosti ojitetut ja kalkitut riistapellot ovat usein erillään muista viljelyksistä, kokonaan metsän ja pusikoiden ympäröimiä.Metsän laitaan rajoittuville pelloille voisi sen sijaan kylvää erillisen riistakasvivyöhykkeen. Noin 5- 10 metriä leveä vyö riistan suosimia kasveja pysäyttää villieläimet syömään pellon laitaan,jolloin leipäviljan tallominen jää 50 l Metsästäjä 3 l 2014 vähemmälle. Usein on kyse vain 2-3 viikosta, kunnes vilja on puintivalmista niin, että eläinten haittavaikutus arvoviljalle saadaan minimoitua. Riistakasvien lajit täytyy valita siten, että ne ovat alueen eläinten erityistä herkkua. Mannaa ylhäältä katsottuna Lentävälle riistalle voi kylvää leipäviljaviljelmän lomaan ruutuja, joissa kasvaa esimerkiksi hanhille maistuvia heinälajeja, jotka kasvavat korsiviljan seassa koko kesän ja saadaan esiin vasta puinnin jälkeen. Monet rantaniittyjen heinäkasvit ovat ainakin valkoposkihanhien ruokalistalla.Tällaisia ovat useat mannaheinät, sorsimot (Glyseria sp.), jotka pysyvät matalina viljan tyvellä rehevöityen, kun sato on puitu ja valo lisääntyy pellon pinnalla.Syysateet rehevöittävät mannaheinien matalaa kasvustoa viljansänkien tyvellä. Kaikkein suurikasvuisimpia ja rehevimpiä riistapeltokasveja ovat apilan sukuiset kasvit, kuten sirppimailanen, rehuvuohenherne, pulleakurjenherne ja kirjonivelvirna. Ne vaativat yhden rauhallisen kesän juurtuakseen kunnolla. Taimettuminen kylvökesänä, yksivuotisten suojarehukasvien antamassa kasvusuojassa, onnistuu parhaiten, Sirppimailanen (Medicago falcata) kasvaa noin metrin korkeaksi ja on myös mehiläisten ja perhosten suosima mesikasvi. Sitkeä apilakasvi kukkii koko kesän jos vain lämpöä riittää. Ruissalon savisessa näytemaassa keltakukkainen sirppimailanen on talvehtinut hyvin jo yli kymmenen vuotta. Pulleakurjenherne (Astragalus cicer) on kookkain ja voimakaskasvuisin rehukasvi. Kasvi kukkii koko kesän syksyyn asti. Varsien pituus voi olla 1,50 – 2,00 m. Samasta juuristosta nousee keväisin emotaimen ympäriltä uusia versoja, jotka rehevöittävät kasvustoa ja valtaavat lisää tilaa emotaimelle. Kasvi viihtyy hyvin ojitetulla ja kalkitulla pellolla täysvalossa. Kirjonivelvirna (Securigera varia, Coronil-
Härkäpapu Sinimailanen Kalvasapila la varia) sopii myös monivuotiseksi rehukasviksi valoisille pelloille.Se leviää rönsymäisillä varsillaan yhdestä juuriturpeesta ympäristöön ja viihtyy hyvin sekakasvustossa heinälajien kanssa. Vuohenherne leviää juurenkaularönsyistä sivusuunnassa tehokkaasti ja ottaa tilaa kunhan kasvu pääsee kunnolla alkuun. Pystykasvuisena vuohenherne tukee muita rennompia rehukasveja kuten sirppimailasta. Riistapellon ensimmäisenä kesänä peltoon kylvetyt monivuotiset kasvit pysyvät matalana ja kehittävät juuristoaan sekä juurenkaulan talvehtimissilmuja.Yksivuotiset suojakasvit rehottavat ja tuuhettuvat rauhassa, vaikka riista söisikin osan varsista. Ensimmäinen talvi hävittää suojana olleet kesäkasvit. Keväällä ja kesän edistyessä varsinaiset rehukasvit pääsevät runsaassa valossa kasvamaan vapaasti ja leviämään versoillaan ympäristöön. Jos kylvöseoksessa on käytetty kaksivuotisia suojakasveja, ne kestävät yhden talven ja kasvavat hyvin aikaisin seuraavana kasvukautena riistan rehuksi. Juhannusruis (Secale cereale) on kaksivuotinen korsikasvi, jolla on rehevä tupas ensimmäisenä syksynä talven alkaessa. Tupakset ovat erityisen mieluista syötävää rusakoille ja valkohäntäpeuroille.Ruis kehittää tähkiä vasta toisena kasvukautena jos ehtii. Myös syysvehnä -lajikkeet (Triticum aestivum) talvehtivat seuraavan kesään, mutta eivät rehevöidy yhtä runsaasti kuin suomalainen juhannusruis. Sinimailanen (Medicago sativa) on vanha rehukasvi monissa karjatalousmaissa. Sinimailanen ei pysy pystyssä ilman tukikasvia ja haluaa kuivemman pellon kuin keltakukkainen sirppimailanen, jota kasvi kasvutavaltaan muistuttaa. Kylvökesän suojakasvisekoitukseen sopii hyvin yksivuotinen pienisiemeninen pienipalkoinen härkäpapu (Vicia faba), vanha nelitahoinen ohra (Hordeanum vulgare) ja hieman soijaa (Glysine max), joka kasvaa Suomessa vain lehtikasvina. Soijan olen Ruissalossa todennut olevan jänisten ja rusakoiden herkkukasvi numero yksi, koska soijakasvusto on syöty koe- ja näyteviljelmistä aina tyveä myöten jos rusakot tai isompi riista on päässyt livahtamaan viljelmälle.Pelkän soijapellon viljely ei onnistu,jos siellä vierailee ahnaita ruokailijoita. Pääasia on, että saadaan aikaan riittävä suojakasvusto. Kaikki matalat ja monivuotiset varpumaiset koristehernekasvit syödään jos peurat ja rusakot pääsevät pihoihin vapaasti. Yksivuotisia suojakasviviljoja Peltoon on valittava lajeja, joiden arka pientaimivaihe on nopea ja jotka kehittävät nopeasti kuivuutta kestävän juuriston. Sopivia kasveja ovat esimerkiksi rehevä ja korkeakasvuinen tattari (Fagopyrum esculentum). Tattarit pysyvät matalampina jos peltoa ei ole lannoitettu liikaa ja kun kylvös on harvaa. Tattari ei kaadu helposti sateellakaan ja on vähäravinteisen pellon kasvi, joka kehittyy hyvin siemenasteelle, jos latvat saavat olla riistalta rauhassa. Ohra (Hordeaum vulgare) on perinteinen viljalajike riistapeltojen siemenseoksissa.Ohra, kasvaa nopeasti,vaikka se kylvetään myöhään. Se kestää myös laiduntamista. Kauraa (Avena sativa) ja mesikkää (Melilotus) voi vielä lisätä kesäkasviksi ohran lisäksi jos halutaan rehevyyttä jo ensimmäisenä kesänä. Mesikkä (Melilotus sp.) on kylvettävä viimeksi koska siemen on pientä kuten apilalla. Siemenen tasaisen leviämisen takaamiseksi on se syytä sekoittaa kuivaan hienoon hiekkaan ennen käsin kylvöä. Kohti tuuheata suojaa Rehukasvien kylväminen on helpoin ja halvin tapa saada taimet pellolle. Aina se ei kuitenkaan onnistu. Rehuvuohenhernettä (Galega orientalis) voi kylvää ensin potteihin,hoitaa taimiksi ja siirtää vahvat taimet käsi-istutuksena kasvupaikalleen keväällä kasvukauden alussa. Myös syksyistutus on mahdollista. Toinen riistapeltoseos Ensimmäiseen kylvökesään voidaan sekoittaa toinenkin lajiseos. Siihen voidaan ottaa perinteistä punapilaa (Trifolium pratense) tai keltakukkaista kalvasapilaa (Trifolium ochroleucum) syn. (Trif. montanum), joka on monivuotinen rehevä pystykasvuinen apilalajike.Se selviää talvista ja kukkii puolimetrisenä. Laji maistuu rusakoille hyvin jo talviruusukkeena. Mukulakasveja riistapeltoon Maa-artisokasta (Helianthus tuberosus) ”Bianca” on kaikkein runsassatoisin. Lajike maistunee Ruotsin riistapelloilla parhaiten myös villisioille, joita varten siellä artisokkaa istutetaan. Maa-artisokka istutetaan käsin jo kylvettyyn riistapeltoon välittömästi ruohomaisten kasvien kylvön jälkeen. Myös rehujuurikasta muistuttavat lehtimangoldit,joilla on turnipsimainen juuri,ovat peurojen mieleen loppusyksystä vuodenvaihteeseen. Tietysti myös helppokasvuiset pulaajan turnipsit, joita on taas alettu käyttää varhaisvihanneksena Euroopassa, sopivat riistapellon kasvivalikoimaan. Metsästäjä 3 l 2014 l 51
Áigeguovdilis ságat sámegillii Prošeaktahoavda JUHA JÄRVENPÄÄ, Spireprošeakta ja spesialplánejeaddji HARRI NORBERG, Suoma fuo??oguovddáš Beatnagat, garját ja GPS-bákkit veahkkin ráppiid ohcamis Spirevahágiid ohcamii ja easttadeapmái ohcet ?ovdosiid ávkkástallamiin o??a teknologiija ja ealliid gamuid. Kainuu ja Koillismaa guovllus leat ovddidan ja iskkadan iešgu?etlágan vugiid. lll Spirevahágiid ohcan buktá ain eanet goluid boazodollui. Dán dihte jápma bohccuid gávdnama beavttalmahttin o??a teknologiija vehkiin lea leamaš okta Spireprošeavtta deháleamos ulbmiliin. Prošeavttas leat iskkadallan njealji máttanuortti bálgosa guovllus guovtti suopmelaš boazobággeválmmašteaddji, Tracker Os ja Ultracom Os GPS-boazobákkiid ja daid nu goh?oduvvon jápminbákkiid. Radiosáddejeaddjibággi sáddegoahtá uhca signála dan ma??á go ealli, mas bággi lea, ii leat lihkastan badjel guovtti diibmui. Poliisa rumaš- ja nárkkobeatnagiid geavaheamis ja skuvlemis ožžon vásáhusaid leat sirdán maid boazodoalu atnui. Bures skuvlejuvvon beana oahpista isidis ráppi lusa dego borramušskáhpe lusa. Biilabárttis lápmašuvvan bohcco ohcan skuvlejuvvon beatnaga haga lea dávjá measta veadjemeahttun. Gáranas lea áiggiid ?a?a leamašan badjeolbmuide veahkkin ráppiid ohcamis. Skealbma loddi goittotge oahppá maid ?iehkat dan maid lea gávdnan ja oahpista badjeolbmo maid eret borramušas luhtte. Spireprošeakta rekryterii guokte gáranasa ráppiid ohcamii ja lottiide giddejedje radiosáddenrusttegiid. Dasa lassin ovtta goaskimii giddejedje satelihtabákki. Lottit, maidda ledje gidden teknihkkalaš rusttegiid, ?ájehedjege bures dan, gos jápma eallit ledje meahcis. Jietnabalddonas veahkkin boazodollui Jietnabalddonasas ja ?uovgabalddonasas leat ožžon buriid vásáhusaid eará guovlluin máilbmis ealliid suodjaleapmái. Kolarilaš Pasi Koivumaa ráhkadalai prošeaktateasttas jietnabalddonasa, mii lea dárkkuhuvvon erenomážit boazodoalu váras. Rusttega álgoulbmil lei easttadit bohccuid beassamis eret áiddis. Rusttet sisttisdoallá lihkastatáiccana ja skájana, man bokte báddejuvvon jietna gullogoahtá go lihkastatáiccan šaddá aktiivvalažžan. Jietnabalddonas sáhttá leat fas oktageardánis radio, mii ?uodjá jámma. Spireprošeakta iskkadalai jietnabalddonasa má?gga sierra sajis prošeaktabálgosiid siste. Rusttega dolvo earret eará bohccuid biebmanbáikái, gos gumpe gottii bohcco dahje boazoáidái, mii lei šilljus ja gos guovža ogohalai bohccuid ja vel rádjeáiddi lusa, mii lei riikarájá alde ja man bokte báikkálaš olbmot dihte gumppiid johtalit. Teastta áigge eai dáin iskkadallanbáikkiin šaddan spirevahágat. Bohtosat ledje positiivvala??at, muhto vel dárbbašit lasi vásáhusaid das, mo spiret láhttejit ja mo spirevahágiid sáhttá easttadit jietnabalddonasaiguin, mat doibmet lihkastatáiccaniid vehkiin. Juha Järvenpää Balddonassan ?uovga, mii šlea?gu Skuvlejuvvon beana lea badjeolbmui stuorra veahkkin maid jápma bohccuid ohcamis. Halla boazoisit Ari Junttila ja su beana Nappe. 52 l Metsästäjä 3 l 2014 Nubbi iskkadallon rusttet lei Biro?albmin goh?oduvvon ?uovga, mii šlea?gu. Dan buktá riikii Trafino Os. Rusttet lea vehá riššasággelo?á stuorit. Biro?albmi ládde iežas beaive?uovggas ja sevnnjodettiin dat šlea?gugoahtá. Rukses, šlea?gu ?uovgga dihte spire, mii bivdá veiggodettiin dahje seavdnjadasas, jávkkiha balus eret báikki alde. Rusttet heive buoremusat šibitdoaluide, ovdamearkan sávzzaid suodjaleapmái. Áiggi mielde spiret hárjánit iešgu?etlágan balddonasaide, nuba jietna- ja ?uovgabalddonasain lea ávki dušše gaskaboddosa??at. Dat man guhká balddonasat doibmet easttadeapmin lea várra gitta das, man ollu borramuš hohkaha spiriid.
Teija Ronkainen Oulunsalo báh?inšilju lea doaibman dálá báikkis jagi 1992 rájes. Oulunsalo báh?inšillju fas rabas Báh?inšiljuid dilis lea fuolla miehtá Suoma. Buriid o??asiid gulle Oulunsalos, gos jagi gitta leamašan OSH –báh?inšillju rahppojuvvui o??asit, go dan o??a biraslohpeohcamuš dohkkehuvvui. Oulunsalo báh?inšillju lea dárkkuhuvvon hávlabissuide. lll Oulu guovllu birasdoaibma lea mie?ihan Oulunsalo báh?inšilljui o??a biraslobi. Biraslohpi lea ?ieža jagi mearreáigái. Doaimma eaktun lea dat, ahte báh?inšiljus báh?et dušše stállehávllaid ja ng. eko-skearruid. Ná sáhttet easttadit birasriskkaid. Biraslobi ledje ovdal váldán eret daningo báh?inšillju lea bodne?áhceguovllus. Biraseiseválddit navde, ahte ladjohávllain sáhtašii áiggiid mielde luvvat ladju eatnamii ja bodne?áhcái. Jahki dassái alimus hálddahusriekti mearridii giddet báh?inšilju. Dálá lobiin Oulunsalo hávlabissobáh?inšiljus sáhttet joatkit doaimma dassážii go Oulu guovllus doaibmi báh?in- ja bivdoservviid oktasaš báh?inguovddáš doaibmagoahtá Oulu máttabealde. O??a mearrádusat eai geavatla??at olus váikkut báh?imii -Olympiadási báh?it leat muitalan, ahte hárjehallamii ii váikkut, dat báh?ágo ladjo- vai stállehávllain. Stállehávllain hárjehallet, vaikko SM-gilvvuin galgá geavahit ladjohávllaid, dadjá OSH ságadoalli Timo Haataja. Meahcásteaddji galgá adnit fuola das, ahte geavaha rivtteslágan hávllaid. Bissu dáfus galgá sihkkarastit, ahte dat gierdá stálli, iige biipu sáhte leat dievvasit baskkiduvvon dahje erenomáš ollu baskkiduvvon. Prinsihpas buot o??a bissut girdet stállehávllaid. Birasáššiid ámmátolmmoš bargui Biraslobi oažžun ja báh?inšilju o??asit rahpan lei vuogas o?as geavaheaddjiide, dasgo Oulunsalo báh?inšillju lea áidna báh?inšillju, mii lea anus birra jagi Oulu guovllus. Valáštalliid lassin doppe hárjehallet maid duháhat meahcásteaddjit. Oulun guovllu Haulikkoampujat searvái proseassa oahpahii dan, ahte biraslobi gánniha ohcat eiseválddiid bokte ja áššiin gánniha rá??ádallat ovddalgihtii. Rá??ádallamiin ?ilget maiddái lobi mie?iheami eavttut. - Ávžžuhan, ahte searvvit geavahit lohpeproseassain birasáššiid ámmátolbmuid daningo ámmátlaš hállá seamma giela go eiseváldditge. Ná ohcamušaid oažžu ovddosguvlui dievaslažžan, iige proseassa ádján lasse?ielggademiid dihte. Fuones ohcamuša gie?ahallet jahkeviisaid, buorre ohcamuša mánuid, dadjá Haataja. Haataja muittuha maid, ahte biraslobi ?uovvumis galgá adnit fuola - Nubbi dehálaš ášši joatkaga dihte lea ?uovvut iežas guovllu lávvaplánema, vai searvvi oaivil boahtá dihtui áiggil. Vehá gosge lea geavvan nu, ahte ássanviesuid leat merken lávvii ain lagabui báh?inšilju, ja loahpas báh?inšillju lea ožžon vuolgit. Ná lea geavvan ovdamearkka dihte Oulu Hiukkavaaras ja Lahtis, Haatala ?ilge. Metsästäjä 3 l 2014 l 53
Leena Huuhilo, Valkealan- Kouvolan rhy. Nuorisotoiminta Nuorisotoimintaa Pohjois-Kymenlaaksossa Valkealan - Kouvolan rhy:n nuorisotoiminta alkoi vuoden 2012 loppupuolella.Viime vuonna järjestettiin jo monia tapahtumia lapsille, nuorille ja heidän perheilleen. T avoitteenamme on tuottaa ja organisoida matalan kynnyksen periaatteella tapahtumia lapsille, nuorille ja heidän perheilleen. Mielestämme tärkeintä on kertoa ja välittää oikeaa tietoa omasta harrastuksestamme, unohtamatta suomalaisen perinteikkään metsästyksen ja luonnon monimuotoisuuden suomia mahdollisuuksia ja niiden kunnioitusta siellä liikkuessamme. Tavoitteena on myös tehdä yhteistyötä alueen muiden toimijoiden kanssa. Esimerkiksi kalakerhot, osakaskunnat, metsänhoitoyhdistykset ja kennelyhdistys ovat olleet keskeisiä yhteistyökumppaneita nuorisotoiminnassamme. Leirit kohokohtina Vuoden 2013 päätapahtumia olivat kaksi nuorille järjestettyä leiriä. Heinäkuun lopulla pidetty leiri keskittyi kalastukseen ja syyslomaviikolla järjestetty leiri metsästykseen. Syysleirillä oli mahdollisuus osallistua metsästäjätutkinnon koulutukseen ja suorittaa tutkinto. Hyvällä tuurilla oli sormensa pelissä, sillä kaikki tutkintoon osallistuneet saivat kotiin viemisiksi todistuksen metsästäjätutkinnon suorittamisesta. Se oli huippuhetki myös meille leirin järjestäjille ja kouluttajille. Osallistuimme vuoden 2013 aikana myös Korian Erämessuille omalla osastolla, jossa sorvasimme linnunpönttöjä, joita messuyleisön oli mahdollisuus ostaa ja tukea siten riistanhoitoyhdistyksemme nuorisotoimintaa. Kalastuksella on oma paikkansa nuorisotoiminnassamme.Hoitokalastuspäivä huhtikuun lopulla aiheutti varsinaisen yleisöryntäyksen. Pilkkipäivään maaliskuussa saatiin vain kourallinen osallistujia, liekö syynä ollut pureva viima, joka pidätteli ihmiset sisätiloissa. Menneen vuoden nuorisotapahtumiin 54 l Metsästäjä 3 l 2014 kuului myös riistapeltojen tekoa, Juniorhandler -kilpailu, luolametsästyspäivä ja osallistuminen Eläinten Jouluun Kouvolan raviradalla. Hankimme myös kuomullisen nuorisotoimintakärryn, jota voi käyttää eri tapahtumissa ja leireillä. Kärryn tarvikkeisiin kuuluu onkia, ruuanlaittovälineitä, ensiapulaukku ja muita tarvikkeita. Aktiiviset Eränuoret Vuoden 2013 Eränuoriksi valitsimme Elli Korven ja Jarmo Muikun,jotka palkittiin yhdistyksen vuosikokouksessa helmikuussa 2014. Valintakriteereihin kuuluu ensisijaisesti se, että nuori asuu ja toimii yhdistyksen alueella. Palkitut Eränuoret osallistuivat ahkerasti vuoden aikana järjestettyihin tapahtumiin ja leireille osoittaen siellä rehtiä ja hyvää erämieltä. Onnittelut vielä kerran Ellille ja Jarmolle! Toimintamme on alkutekijöissään, joskin hyvässä vauhdissa innokkaiden järjestäjien ja vielä innokkaimpien nuorten ansiosta. Kiitos kaikille mukana olleille lapsille, nuorille ja heidän perheilleen. Suuret kiitokset myös kaikille yhdistyksemme aktiivisille toimijoille, erityisesti Petri Puhjolle ja Antti Muikulle,jotka ovat ottaneet suuren toiminnallisen vastuun nuorisotoiminnan toteuttamisesta. Tulevia tapahtumia lll Hoitokalastuspäivä 24.5. 2014, tiedustelut Petri Puhjo puh. 0400-970967 lll Kalastusleiri 19-20.7.2014, tiedustelut Jyri Turunen puh. 040-7007409 lll Valtakunnallinen perhe ja nuorisopäivä 16.8. 2014 Valkealassa Tirvan lavalla. lll Metsästysleiri 21-24.10. 2014 lll Luolakoirametsästys marras-joulukuun vaihteessa lll Perhepäivän, leirin ja luolakoirapäivän tiedustelut Leena Huuhilo, puh. 040-5337803 lll Pilkkipäivä lapsille ja nuorille 2015 maaliskuun alussa Ajantasaiset kalenteriin päivitetyt tiedot eri tapahtumista: valkealankouvolan.rhy.fi/nuorisotoiminta 1. NIMI Jarmo Muikku 2. IKÄ 12 vuotta 3. MISSÄ ASUT Kouvolan Selänpäässä 4. KETÄ MUITA PERHEESEESI KUULUU? Perheeseen kuuluu isä, äiti, kaksi veljeä ja kaksi siskoa 5. HARRASTAVATKO PERHEEN MUUT JÄSENET METSÄSTYSTÄ? Isä ja toinen velipoika harrastaa metsästystä ja muu perhe osallistuu hirvijahtiin ajomiehinä 6. METSÄTYSTUTKINNON SUORITUS, AJANKOHTA? Suoritin metsästyskortin kesällä 2013 7. MILLAISTA METSÄSTYSTÄ HARRASTAT? Harrastan pienriistan metsästystä, mukaanlukien pienpetopyynnin 8. ONKO KAVERIPIIRISSÄSI METSÄSTYKSEN HARRASTAJIA? Kaveripiirissä on metsästyksen harrastajia 9. MIKÄ SAI SINUT ALOITTAMAAN METSÄSTYSHARRASTUKSEN? Kiinnostus riistanhoidosta ja metsästyksestä. Lisäksi metsästystä on helppo harrastaa kotimaisemissa
Eränuori 2013 Elli Korpi 1. NIMI Elli Korpi 2. IKÄ 12 vuotta 3. MISSÄ ASUT Kouvolan Valkealan Anttilan kylässä 4. KETÄ MUITA PERHEESEESI KUULUU? Äiti Riikka, isä Kai ja isoveli Kalle sekä mäyräkoira Älli ja ajokoirat Milla ja Mokka 5. HARRASTAVATKO PERHEEN MUUT JÄSENET METSÄSTYSTÄ? Isä ja veli harrastavat aktiivisesti kaikkea metsästystä 6. METSÄTYSTUTKINNON SUORITUS, AJANKOHTA? Suoritin tutkinnon Metso-leirillä talvella 2012 7. MILLAISTA METSÄSTYSTÄ HARRASTAT? Lähinnä omien metsästyskoiriemme kanssa jänisten ja kettujen metsästystä. Olen usein isän mukana näätä, minkki ja supikoirien loukkuja tarkastamassa 8. ONKO KAVERIPIIRISSÄSI METSÄSTYKSEN HARRASTAJIA? Muutama kaveri. Osaan olen tutustunut leireillä 10. MIKÄ TÄSSÄ HARRASTUKSESSA ON PARASTA? Parasta on metsästys kokonaisuudessaan 11. METSÄSTYSHARRASTUKSEN HUONOT PUOLET? Huonona puolena on huonot sääolot (kova pakkanen ja vesisade) 12. MITEN MIELESTÄSI NUORET OTETAAN HUOMIOON METSÄSTYSHARRASTUKSESSA ESIM. OMALLA KOTISEUDULLA? Mielestäni nuoret otetaan hyvin huomioon 13. MILLAISTA TOIMINTAA HALUAISIT NUORILLE METSÄSTYKSESTÄ KIINNOSTUNEILLE JÄRJESTETTÄVÄN? Enemmän metsästysleirejä 14. MITEN JA MISSÄ HARRASTAT METSÄSTYSTÄ 10-VUODEN KULUTTUA? Luultavasti pienriistan ja hirvieläinten metsästystä kotimaisemissa 15. HALUAISITKO ITSE JOSKUS OHJATA METSÄSTYKSESTÄ KIINNOSTUNEITA NUORIA? Kyllä haluaisin 9. MIKÄ SAI SINUT ALOITTAMAAN METSÄSTYSHARRASTUKSEN? Isä on ollut usealla Metso-leirillä leirin vetäjänä ja olen saanut olla leireillä mukana pienestä pitäen. Sieltä se kipinä on lähtenyt. Samoin isän ja veljen esimerkki on ollut innoittajana. JA tietysti meidän koirat 10. MIKÄ TÄSSÄ HARRASTUKSESSA ON PARASTA? Koirat ja kaverit Myös tulilla oleminen on kivaa 11. METSÄSTYSHARRASTUKSEN HUONOT PUOLET? Aikaiset herätykset 12. MITEN MIELESTÄSI NUORET OTETAAN HUOMIOON METSÄSTYSHARRASTUKSESSA ESIM. OMALLA KOTISEUDULLA? Isä ja veli kuuluvat useaan metsästysseuraan. Useimmissa nuoret otetaan hyvin vastaan ja mukaan toimintaan. Aion anoa pariin seuraan lähitulevaisuudessa 13. MILLAISTA TOIMINTAA HALUAISIT NUORILLE METSÄSTYKSESTÄ KIINNOSTUNEILLE JÄRJESTETTÄVÄN? Toivon leirejä. Osallistun niille aina kun mahdollista. Meillä on paljon nuorille järjestettyjä teemapäiviä joihin myös osallistun aktiivisesti 14. MITEN JA MISSÄ HARRASTAT METSÄSTYSTÄ 10-VUODEN KULUTTUA? Metsästyskoirien kanssa varmaankin touhuan. Toivon itselleni noutajaa 15. HALUAISITKO ITSE JOSKUS OHJATA METSÄSTYKSESTÄ KIINNOSTUNEITA NUORIA? Todennäköisesti Eränuori 2013 Jarmo Muikku Metsästäjä 3 l 2014 l 55
Uutismakasiini Karhuluvat netistä lll Suomen riistakeskus avaa 2.6.2014 sähköisen lupahakemuspalvelun osoitteessa luvat.riista.fi. Palveluun tunnistaudutaan ja hakemus maksetaan käyttämällä pankkitunnuksia. Luvanhakijalla on palvelussa käytössään sivu, jossa voi hakemuksen jättämisen lisäksi pitää arkistoa haetuista luvista sekä niihin tehdyistä päätöksistä. Ensi vaiheessa palvelulla voidaan hakea poikkeuslupia karhun kannanhoidolliseen metsästykseen ajalle 20.8.-31.10.2014. Sähköiset poikkeuslupahakemukset toivotaan jätettäväksi viimeistään 16.6.2014. Päätökset pyritään tekemään viikon 28 aikana. Lupahakemuspalveluun lisätään vaiheittain uusia lupahakemustyyppejä. Kirjoituskilpailu metsästyksestä lll ”Metsällä” on valtakunnallinen, kaikille avoin kirjoituskilpailu, jonka aihepiirinä on metsästys, metsästykseen liittyvät perinteet, elämänmuodot ja näköalat, seura- ja talkootoiminta sekä metsästykseen liittyvät tarinat ja jutut. Kilpailu kestää 13.6.2014 saakka. Metsällä-kirjoituskilpailuun kutsutaan tosipohjaisia ja kaunokirjallisia kertomuksia, tarinoita ja muistelmia metsästyksestä. Myös runoilla ja novelleilla voi osallistua. Palkintosummana jaetaan yhteensä 10 000 euroa, josta voittaja saa 3 000 euroa. Loppuosa jaetaan tuomariston harkinnan mukaan. Tarkat osallistumisohjeet löytyvät kilpailun järjestäjien nettisivuilta tai kilpailuesitteen voi pyytää postitse. Kilpailun tulokset julkistetaan syksyllä 2014. Kilpailun järjestävät: Maahenki Oy, www.maahenki.fi, Maaseudun Sivistysliitto, www.msl.fi/kulttuuritoiminta, Suomen Metsästysmuseo, www.metsastysmuseo.fi ja Suomen Metsästäjäliitto, www.metsastajaliitto.fi Osoitteenmuutoksia Hämeenkyrön-Viljakkalan rhy (555) toiminnanohjaaja ja postinsaaja toistaiseksi pj. Harri Isomuotia, Vesajärventie 2125, 39290 Vesajärvi, P. 0400-732 156, sähköposti: harri.isomuotia@suomi24.fi Jokiläänin rhy toiminnanohjaaja Petri Tanhuanpää Kormuntie 186, 11710 RIIHIMÄKI P. 040 593 3823, sähköposti: jokilaani@rhy.riista.fi 56 l Metsästäjä 3 l 2014 Vastaa Metsähallituksen vesilinnustusselvitykseen: http://maptionnaire.com/fi/90/ lll Metsähallitus kerää internetkyselyllä metsästäjiltä tietoa yleisten vesialueiden ja muiden valtionvesialueiden vesilinnustuksesta. Tiedonkeruualue on Suomenlahti ja Saaristomeren eteläosa. Ensisijaisena tavoitteena on selvittää, mitkä metsästysalueet ja -paikat ovat tärkeitä vesilinnustajille. Metsähallitus on tekemässä selvityksiä Suomenlahden luonnonsuojelualueverkoston kehittämistarpeista. Lisäksi Uudellamaalla on käynnissä myös valtion alueille perustettavien luonnonsuojelualueiden säädösvalmistelu. Suomenlahden yleisillä vesialueilla voidaan metsästää metsästyslain 7 §:n nojalla. Mikäli yleiselle vesialueelle tai muille valtion vesialueille tullaan perustamaan uusia luonnonsuojelualueita tai olevia alueita laajennetaan, joudutaan tekemään ratkaisuja myös metsästyksen jatkumisen suhteen. Jotta metsästyskäyttö voitaisiin paremmin huomioida Suomenlahden aluesuunnittelussa, pitäisi siitä saada tarkempaa tietoa. Kysely on laadittu yhteistyössä Suomen riistakeskuksen kanssa. Tulokset ovat myös Suomen riistakeskuksen käytettävissä kun riistakeskus lakisääteisenä tehtävänään edistää kestävää riistataloutta, valvoo riistatalouteen liittyvää yleistä etua sekä edistää kestävää metsästystä. Toivomme, että mahdollisimman moni Suomenlahdella tai Saaristomeren eteläosan valtionalueille metsästävä vastaisi kyselyyn, jotta tietopohjasta saadaan riittävän kattava. Lisätietoja ja tukea kyselyn käyttöön antaa Metsähallituksen eräsuunnittelija Madeleine Nyman, madeleine.nyman@metsa.fi. Suomen riistakeskuksessa asiaan liittyviin kysymyksiin vastaa Uudenmaan riistapäällikkö Visa Eronen, visa.eronen@riista.fi Löydä ehdokkaasi Metsästäjäliiton eurovaalikoneella lll Ketkä eurovaalien ehdokkaista ajavat metsästäjien asiaa? Vastaa Metsästäjäliiton eurovaalikoneen kysymyksiin ja löydä ehdokas, joka parhaiten vastaa omia mielipiteitäsi. Jokaisen metsästäjän kannattaa ehdottomasti äänestää! Vaalikoneen löydät osoitteesta osoite on www.metsastajaliitto.fi/vaalikone
Vesiensuojelun seminaari Hämeenlinnassa lll Maa- ja metsätalouden valumavesien hallinta voidaan toteuttaa luonnonmukaisen vesirakentamisen menetelmiä hyödyntäen, jolloin luonnon monimuotoisuus ja vesiensuojelu voidaan paremmin ottaa huomioon. Ammattitaitoinen suunnittelu helpottaa mahdollista lupakäsittelyä, takaa vesiensuojelurakenteiden toimivuuden sekä säästää toteutuskustannuksissa. Tilaisuus sopii erityisesti ojitusten ja valuma-aluekunnostusten suunnittelijoille ja suunnittelusta kiinnostuneille, suunnitelmien tilaajille sekä urakoitsijoille. Seminaari on maksuton ja se pidetään 4.6.2014 klo 8.30 – 16.30. Ilmoittautumiset 26.05.2014 mennessä. Lisätiedot: Petra Korkiakoski 03 646 5319 tai petra.korkiakoski@hamk.fi, www.hamk.fi/taydennyskoulutus Eräleirit Muhoksen ampumaradalla 16.6. 2014 Päiväleiri 6-9-vuotiaille tytöille ja pojille. (klo 10-18) Ohjelmassa: erätaitoja, mönkijärata, ruoan valmistusta, uintia ja työpaja. Leirin hinta 10 e / lapsi. 17-19.6. 2014 Eräleiri 10-16-vuotiaille tytöille ja pojille Ohjelmassa mm. erätaitoja, ruoanlaittoa, mönkijärata, ampumaopetusta, metsästyskoirien esittely, kalastusteemaa, ympäristötietoutta sekä mukavaa kesäistä puuhailua yhdessä. Leirin hinta 55 e / nuori. Leirien hinnat sisältävät majoituksen, ruoat, materiaalit ja vakuutuksen. Leirin järjestävät alueen riistanhoitoyhdistys, 4H-yhdistykset, Läheltä lautaselle-hanke sekä Yhteisöhautomo-hanke. Osallistujat leireille otetaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Ilmoittautuminen viimeistään 31.5.2014 mennessä. Leiriläisille lähetetään leirikirje, joka sisältää tarkemmat ohjeet sekä leiriohjelman. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Kirsi Taikina-aho 044 9704 128 tai lahelta.lautaselle@4h.fi Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto: Eurooppa investoi maaseutualueisiin Kursseja Metsäkartanolla Pohjois-Savossa Riistakurssi 16.-19.6.2014 lll Kurssi on metsästäjäntutkintoon tähtäävä, erityisesti nuorille metsästäjille. Tutkintopäivä on 19.6. Kurssi pitää sisällään luentojen lisäksi mukavaa iltaohjelmaa. Hinta alk. 171 € / nuori. sis. majoituksen, täysihoitoruokailut, saunomisen sekä opetuksen ja ohjelman. Leirin aikana valvoja nuorten mukana. Metsästäjäkortin tutkintomaksu (20 €) ei sisälly kurssin hintaan. Lisätietoja ja ilmoittautumiset 1.6. mennessä Metsäkartano, p. 040 839 6350, info@metsakartano.com. Erämimmit 12.-14.9.2014 -kurssi metsästäville naisille Hinta: 136 € /hlö (sis. luennot, puolihoitoruokailut, majoituksen, saunan) Kurssi on tarkoitettu metsästäville naisille. Kurssi pitää sisällään riista- ja metsästysaiheisia luentoja sekä kaksi päivää pienriistan metsästystä (luvat erikseen). Lisätietoja ja ilmoittautumiset kurssille 8.8.2014 mennessä Metsäkartanoon puh. 040-8396352 tai myynti@metsakartano.com. Olitpa vasta-alkaja tai jo kokenut metsästäjä, tervetuloa mukaan! www.metsakartano.com, www.facebook.com/metsakartano Nuorten metsästäjien leirit 2014 Satakunnassa lll Pohjois-Satakunnan ja Säkylän-Köyliön riistanhoitoyhdistykset järjestävät Suomen riistakeskus Satakunnan tukemana kaksi nuorten metsästäjien leiriä. Leirillä on aikaisempina vuosina ollut suuri suosio, joten ilmoittaudu ja varaa paikkasi hyvissä ajoin. Molemmille leireille otetaan mukaan noin 20 osallistujaa. Leirit järjestetään Köyliössä 3.7. - 6.7.2014 Honkajoella 22.7. - 24.7.2014 Leirillä tehdään mm. pyyntilaitteita, opetellaan käsittelemään riistaa ja vietetään mukavaa leirielämää. Osallistujilla on mahdollisuus osallistua metsästäjätutkintoon. Kaikkia tutkinnossa tarvittavia asioita ei käsitellä leirin aikana, joten oppilaiden tulee etukäteen tutustua perusteellisesti Metsästäjän opas- kirjaan. Ilmoittautuminen ja tiedustelut: Köyliö: Marika Vahekoski 0400 693 013 tai marika.vahekoski@pp.inet.fi Honkajoki: Tapio Loukkaanhuhta puh. 040 550 0001 tai tapio.loukkaanhuhta@gmail.com Metsästäjä 3 l 2014 l 57
Uutismakasiini Koiran vuosi 2014 Suomen Metsästysmuseossa Jänissaalista vuonna 1914. lll Metsästysmuseon kesän päänäyttelyinä ovat kaksi koiraaiheista näyttelyä, jotka ovat avoinna 21.9.2014 saakka. Tuplanäyttelyn lisäksi Metsästysmuseossa järjestetään kesän aikana lukuisia koiriin liittyviä tilaisuuksia. Suomen Kennelliiton juhlanäyttely Juhlavuotensa kunniaksi liitto on tuottanut historiastaan kertovan näyttelyn, joka on kesän esillä Metsästysmuseossa Riihimäellä. Kennelliiton näyttely on toteutettu hyödyntäen uusinta näyttelytekniikkaa. Tekstit ja kuvat esitetään kuvanäytöillä, jolloin näyttelyssä esillä oleva runsas kuva- ja videomateriaali pääsee oikeuksiinsa. Näyttelyn käsikirjoituksesta on vastannut Metsästysmuseon amanuenssi Vesa Anttila. Haukkua halki historian kunnan museo, ja sitä on täydennetty Metsästysmuseon kokoelmista löytyvällä metsästyskoiraesineistöllä. Koirat kautta vuosisatojen Haukkua halki historian -näyttely pureutuu koiran historiaan ihmisen parhaana ystävänä. Näyttelyn on tuottanut Sata- Suomen Metsästysmuseo, Tehtaankatu 23 A, Riihimäki, p. 019 722 287, metsastysmuseo.fi Riistakolmiokampanja jatkuu Riistakolmiohaaste metsästysseuroille ja koirajärjestöille lll Kampanja riistakolmiolaskentojen lisäämiseksi käynnistettiin syyskesällä 2012 haasteella metsästysseuroille ja lintukoirajärjestöille uusien kolmioiden perustamiseksi. Haastekisa päättyi syyskuussa 2013. Kilpailun aikana perustettiin 78 uutta kolmiota ja palautettiin laskennan piiriin kymmeniä hiipuneita kolmioita. Laskentojen aikaistamisesta ja tiivistämisestä huolimatta laskettujen kolmioiden kokonaismäärä nousi selvästi. Kesälaskennassa 2013 laskettiin 929 kolmiota, kun vuotta aiemmin määrä oli 821. Palkinnot arvotaan riistakolmioiden perustajien kesken. Jokainen uusi kolmio toimii arpalipukkeena ja voi voittaa Retkitukku Oy:n lahjoittaman Alaska Light metsästyspuvun, joita on jaossa 6 kappaletta. Kaikki mukaan! Haastekampanjan uusi kierros Hienon tuloksen innoittamina olemme päättäneet jatkaa haastekampanjaa. Kilpailuun osallistuvat aikavälillä 16.9.2013 - 15.9.2014 perustetut uudet riistakolmiot. Vesilintujen siipinäytteet postiin lll Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos toivoo metsästäjien lähettävän siipinäytteitä metsästetyistä vesilinnuista. Näytteitä käytetään vesilintututkimukseen. RKTL määrittää siipinäytteistä lajin lisäksi sukupuolen ja iän. Näytteiden avulla selvitetään myös metsästyksen kohdistuminen eri lajeihin, saaliin ajallinen ja paikallinen vaihtelu, nuorien lintujen lentokyvyn kehittymisen aste ja vanhojen naaraiden sulkasadon ajoittuminen. Vapaaehtoisia näytteiden lähettäjiä pyydetään ilmoittautu- 58 l Metsästäjä 3 l 2014 RETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta maan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle suunnittelija Katja Ikoselle. RKTL toimittaa hyvissä ajoin ennen metsästyskauden alkua tarkemmat ohjeet siipinäytteen ottamisesta sekä näytepussit ja palautuskuoret näytteiden postittamiseksi. Siipinäytteiden postituksesta ei aiheudu kustannuksia lähettäjälle. Näytekeräyksen tuloksista lähetetään palaute kerääjille ja tiedot julkaistaan Metsästäjä - lehdessä ja RKTL:n verkkosivuilla. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: Katja Ikonen, RKTL, 0295 327 010, katja.ikonen@rktl.fi Suomen Metsästysmuseo. 125 vuotta – Hyvää elämää koiran kanssa
Aika: Paikka: Osoite: 9.6.2014 klo 18.00 Nurmo: Nurmo-talon Nurmosali Nurmontie 7 11.6.2014 klo 18.00 Alajärvi: Kaupungintalon valtuustosali Alvar aallon tie 1 16.6.2014 klo 18.00 Jalasjärvi: Jalastuulihuoltoasema (Neste) Seinäjoentie 7 17.6.2014 klo 18.00 Ähtäri: Tuomarniemen metsäoppilaitos Tuomarniementie 55 23.6.2014 klo 18.00 Halsua: Käpyhovi Laukkatie 1 24.6.2014 klo 18.00 Lestijärvi: Luonnontuoteasema Lestintie 6 C 25.6.2014 klo 18.00 Kannus: Kaupungintalon valtuustosali Asematie 1 30.6.2014 klo 18.00 Kauhava: Yrittäjäopisto lk. 110 Kauppatie 109 EN SUD N den tutkimuslaitos on käynnistänyt kolmivuotisen hankkeen, jossa selvitetään suurpetojen, erityisesti ahman aiheuttamia porovahinkoja. Hankkeessa tutkitaan muun muassa petovahinkojen vähentämistä ja ehkäisyä, petojen tappamien porojen määrää sekä porojen kuntoa paliskunnissa, joissa ahmavahinkoja tapahtuu eniten. Ajankohtaiset tiedot petojen tappamista poroista pyritään saamaan hankkeen käyttöön pilottikäytössä olevasta riistavahinkorekisteristä ja maastotarkastuksia suorittavilta maaseutusihteereiltä ja -päälliköiltä. Maastossa aineistoja keräävät RKTL:n edustajan lisäksi virallisissa petovahinkotarkastuksissa mukana olevat riistanhoitoyhdistysten kokeneet henkilöt. Tutkimuksessa pyritään keräämään runsaasti näytteitä eri puolilta tutkittavia paliskuntia. Samalla kerätään myös ahmojen ulostenäytteitä DNA-määrityksiä varten. Suurpetojen aiheuttamien vahinkojen lisäksi tarkoituksena on saada tarkempaa tietoa myös ahmoista ja niiden määrästä. Petovahingot poronhoitoalueen pohjoisosan paliskunnissa -hanketta rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Lisätietoja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta: Tutkimuspäällikkö Mauri Nieminen, puh. 0295 327 821 I T O S U U N NI T MA lll Riista- ja kalatalou- HO EL RKTL selvittää suurpetojen aiheuttamia porovahinkoja Keskustelua sudenhoitosuunnitelmasta JÄLJ LÄ IL lll Susikannan hoitosuunnitelmasta käydään ahkerasti keskustelua nettifoorumilla osoitteessa www.sudenhoitosuunnitelma.fi Käy katsomassa ja osallistu! Luonnossa työtään tekeville ohje suurpetojen kohtaamiseen lll Luonto on Suomessa kymmenien tuhansien ihmisten työpaikka. Luonnossa työskentelevä voi kohdata jonkin Suomen suurpedoista, kuten karhun, suden, ilveksen tai ahman. Näitä tilanteita varten on laadittu toimintaohjeet, jotka ovat tuottaneet viisi järjestöä yhdessä Suomen riistakeskuksen kanssa. Ohjeen voi ladata näiltä nettisivuilta: www.koneyrittajat.fi, www.mtk.fi, www.meto-ry.fi, www.puuliitto.fi, www.riista.fi, www.yt-ry.fi Suomen riistakeskus Pohjanmaan järjestämät koulutustilaisuudet riistakolmiolaskennasta, uuden kolmion perustamisesta, sekä vesilintulaskentapisteiden perustamisesta ja laskennasta. Lisätietoja: Juha Heikkilä 029 431 2272 Metsästäjä 3 l 2014 l 59
l Metsästäjä 3 Riistaeläimiä ovat hirvi 60 - PIIRRÄ LEPPÄLINNULLE, KIRJOSIEPOLLE JA TELKÄLLE PESÄPÖNTÖT NIILLE SOPIVIIN PAIKKOIHIN. - KIRJOITA PUHEKUPLIIN, MITÄ RIINA JA REPE SANOVAT. Sakari Lähteenmäki Piirros: Jouko Moisa l l 2014 Junnupalsta YH
Kaupantekoa Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (43 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden, korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien. Käytä tekstauskirjaimia. Vuonna 2014 hinta on 20 euroa / rivi. Vähimmäiskoko on kaksi riviä. Ilmoitukset laskutetaan lehden ilmestyttyä. Ilmoitusta ei julkaista, mikäli ilmoittajalla on erääntyneitä laskuja. Ilmoitusaineisto, jossa on laskutusosoite, lähetetään osoitteeseen Metsästäjä-lehti/ilmoitukset Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki tai sähköpostilla marja.kraufvelin@riista.fi. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Otamme vastaan vain metsästyksen ja riistanhoidon aihepiiriin kuuluvia ilmoituksia. Metsästäjä nro 4/2014 ilmestyy 11.7.2014. Siihen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa viimeistään 5.6.2014. HUOM! Emme ota ilmoitusaineistoa vastaan puhelimitse. Järjestöt ja Yhdistykset Haluatko hyvän hirvikoiran? Suomen Harmaahirvikoirajärjestö-FJGK ry:n jalostusneuvojilta saat tietoa. Jämptit: Janne Rantanen 0400 267 098, Janne Romakkaniemi 050 365 9222 tai Keijo Vitri 0400 193 317. Harmaat norjanhirvikoirat: Marko Niemelä 045 131 6109 tai Jyrki Piispa 050 330 4647. Rotujärjestömme jäsenenä pysyt ajan tasalla. Soita MarjaHelena ILvonen 050 572 7010. Internet www.shhj.info Suomen Pystykorvajärjestön neuvojat auttavat pentujen valinnassa. Suomenpystykorva: Asko Ränkman 050 569 9221, Pekka Inkinen 040 832 2858. Karjalankarhukoira Annamari Pirinen annamari.pirinen@ pp.inet.fi, 040 828 1489, Johannes Lehtomäki, johannes.lehtomaki@mhy.fi, 040 450 0024, Pohjanpystykorva: Soile Kattainen 050 327 4259. Lisäksi: pj. Uolevi Sirviö 044 296 8530. Kysy samalla jäseneduista ja liity jäseneksi. Järjestön internetsivut: www.spj.fi. Taxidermy Art, Markku Natri, Lapua. Puh. 06 438 8901, 0400 363 345. www.markkunatri.fi. Jari Niskanen, Laukaa puh. 0400 317 828, www.jariniskanen.net Dreverin pentuja valiovanhemmista odotetaan syntyväksi viikolla 17 puh. 0500 260 867 Taitoa ja kokemusta Trofe Art Jarno Raiski, Ähtäri / Vaasa 040 581 9624 www.trofeart.tk Kk-mäyräkoiran pentuja(luola/ajo) luov. vk.22 p. 040 766 5763 Rautalampi 800€/kpl. T:mi Eläinkonservaattori Teemu Salonen. www.elainkonservaattori.fi Inkoo. Puh. 050 563 7820 Karkeakarvaisia mäyräkoiranpentuja ajolinjaista vanhemmista isä kva-a utoraxangus emä muurivuoren venla 1x mäaj 1 pentueesta odotettavissa erittäin metsästysintoisia ja laajahakuisia ajavia mäyräkoiria syntyy viikolla 19 varaukset 045 130 0224 Erityisesti kalat, myös muut alan työt. Studio Antti Saraja Oy. Puh. 019 784 871 tai 0400 712 149. Preparoin linnut, nisäkkäät, teen myös trofeet. Pertti Siipola, Kilinkuja 10, 70780 Kuopio. Puh. 017 361 1073, 0400 177 588. Eero Suomus, Vihti Kaikki alan työt, puh. 0400 788 636 Suomen Eläintäyttämö, Uusimaa p. 040 501 5166, Österberg. Koiria Hirven ja karhun metsästäjille karhukoiran pentuja. Kelpuutan jalostukseen vain koepalkitut nartut tai joilla on VOI I palkittuja jälkeläisiä. R. Ikonen, puh. 013 881 985, 0500 279 777 Karhuverisiä karhukoiranpent. käyttövalio vanhem. 0400 127 609 Laikoista, kaiken riistan koirista, tietoja antaa Suomen Laikajärjestö ry. Puh.joht. Jukka Tuikka 044 360 3178. sekä www.laikajarjesto.fi dreeveri.fi, pentuvälitys: 040 547 0448 Karjalankarhukoiran pentuja. S.29.3.Varhaiskypsistä ja sitkeistä KVA vanhemmista. puh. 0400 456 475 Eläintentäyttäjiä Hankkiessasi noutajaa metsästyskäyttöön ota yhteys Suomen Metsästysnoutajat ry:n pentuvälitykseen 0400 176 934. Jäsenasiat 0500 562 679. www.metsastysnoutajat.com Jämptin pentuja ,huippusukuisia I:K&MVA/E:KVA.Varhaiskypsät vanhemmat.P. 040 833 9546 Pasi Ahopelto 0400 567 078. www.lehonpaja.net Oletko hankkimassa mäyräkoiraa? Kattava tietopaketti ja Suomen Mäyräkoiraliiton pentuvälitys löytyy osoitteesta www.mayrakoiraliitto.fi. Liity samalla jäseneksi: jasenasiat@mayrakoiraliitto.fi Markku Haapaniemi Teuva Puh. 0500 360 962. Luonnontieteellisen alan konservaattori Esa Kemppainen, Mattilantie 56, Janakkala. Puh. 050 563 0169. www.trofeet.fi Raimo Lietsala, Orivesi. Lasisilmiä – täyttötarvikkeita. 040 558 4019, www.lietsala.net Beaglen pentuja ajavista vanhemmista synt. vko 18 puh. 040 419 6244 Patterdalenterrierin pentuja myynnissä. Luovutus vk 21. Puh. 040 568 1788 Monipuoliseen metsäst. Isomünsterinseisojan pentuja Jalostusrekisteri vanhemmista. Korpiaallon kennel p. 044 586 1458 Pienimünsterinseisojan pentuja, (laskettu aika 1.5-14). Emä FIMVA Peltolakian Brigitta (FI45042/09A) ja isä Itävaltalainen Oryx von Hubertus (ÖHZB8270A). Rodun jalostusvaatimukset täyttävä yhdistelmä, metsästyskäyttöön. Koirat ovat maansa muotovalioita ja koepalkittuja. Puh. 0400 714 453 Kk. saksanseisojan pentuja VOI-luokassa palkituista vanhemmista. Luovutusiässä. p. 0400 300 513 Lyhytkarvaisen Saksanseisojan pentuja, kesällä-14 luovutus. Uros Norjan jal.rek. ja emä FI KVA vanhemmista. Lisätietoja Nummiriekon Kennel, p. 040 510 6935. Lk. Saksanseisojan pentuja e.FI MVA ÖKL 1, i. AVO 2 Myräkkälän kennel, 0400 707 630 Lyhytkarvaisen saksanseisojan pentuja valio vanhemmista synt. vko14. p. 050 514 6062 Jämtlanninpystykorvanpentuja synt. 8.3.2014. Isä KVA, emä KVA 2 sert. Mustakorven klennel puh. 040 763 2533 Lk-saksanseisojan pentuja 4 urosta 2 narttua. s.1.03.2014 lisätiedot 0400 611 626. Suomenpystykorvan pentuja, 050 598 815, 040 580 5977 Lk saksanseisojan urospentu. S. 8.3.2014. Palkitut vanh. Ivalo. P. 0400 138 627 Beaglen pentuja hyvin ajavista vanhemmista. 040 584 3751, s-posti: mattilapaavo@gmail.com Käyttölinjaisia englanninspringerspanielin pentuja. Molemmat vanhemmat ovat saavuttaneet metsästys kokeissa useita 1 tuloksia voittajaluokassa. Synnytys viikko 17. Puh. 050 571 7915. Beaglen pentuja puh 044 373 9585 Uusi Eränkäynnin Ne.kanava Parempi pyy pivossa, kuin kymmenen oksalla. Katsomalla seitsemän osaisen asiasarjan 7edät, miten pääset metsästäjäksi ja kuinka hienon sekä vastuullisen harrastuksen ovet aukeavat. Kokeneemmat harrastajat voivat päivi:ää 7etojaan esim. aseluvan hankintaan lii:yvissä kysymyksissä. fabulaoutdoor.com Metsästäjä 3 l 2014 l 61
Myydään Karhunrasvaa 0500 957 535, 0400 344 308 Silentum ja Noise Stopper kiväärivaimentimet cal 22LR-50BMG. Valmistaja Suomen Jahtivaruste Ky, Hästöntie 432, 25500 Perniö puh. 0400 842 196 www.jahtivaruste.fi Koira-, minkki-, loukku-, ym. verkkoja www.rautarantala.com / 09 876 5291 Asekaappi, kotimainen SIS 3492- hyv. sertifikaatti. Lisätiedot www.corrosafe.fi Minkki ja supikoira/kettuloukkuja. Erittäin tukevia ja toimintavarmoja. Soita ja kysy lisää tai katso netistä. www.granlunds.com. Granlundin Tarhatarvike 06 764 1033. Kiikarinjalka haulikkorihloihin. Uusi jalka jättää turhan irrotus ja kiinnitys vaiheen pois koska se ei peitä tähtäimiä, maalia eikä maastoa. Näin ollen ase on jatkuvasti tilanne valmis kaikkiin ammunta muotoihin. Puh. 017 824 123 tai 040 527 4440 Kauko Hämäläinen, Kihmulank. 11, 74130 Iisalmi. Itse koottavia kanuloukkuja + laukaisulaite, hinta 159,- sis alv + toim kulut Mustasaari. Westmen & Lind puh 050 374 2562 Kanuloukun varmatoimiset laukaisulaitteet sekä kanuloukkuja, ym. Tutustu tuotteisiin www.ph-riista.fi / tai soittele 050 566 2691 Finn 612SC haulikko +asepussi Marlin 925 pkiv. +kiik, vaim. Armsan 612DW haulikko Leupold VX-3 3,5-10x50 val. Kahles KX 3,5-10x50 4A Lunarex LX8 lähettävä riistakamera Ahti Huvila Oy, www.ahtihuvila.fi 63800 Soini, puh 06 528 1203 950,295,349,980,895,259,- 31v. Rehtiä Asekauppaa! Mossber 12/76syn 360e,12/89 syn 440e Tikka T3, CZ, Yildiz, Baikal, Marlin Sasta Gorepuvut, Chiruca vaell. Kengät Ultrapoint GPS-tutkat, Garmin GPS. Anon Ase ja Tukku, Pudasjärvi 08 821 337, 0400 384 118, 0400 384 518 Posti, MH: Edullisesti ja Nopeasti! Käytetyt: laaja vaihtuva asevalikoima Uudet: Howa, GRS, Guerini, Docter, Leupold ym. www.euroase.fi 050 465 4695 Tikka T3 Forest 308Win pakettitarjous Burris optiikalla 3-9x40 valopist.1290e Testivoittaja Howa-kiväärit alkaen 790e Beretta,Benelli,Guerini,FC,CZ,Sako/Tikka. Kiikaritarjous! Hawke 3-9x50 85e. Ylöjärven asetarvike Rantakiventie 7, Ylöjärvi P. 03 348 4004 www.asetarvike.fi Lataus-, ammunta- ja metsästystarvikkeet, optiikka ja koiratutkat edullisesti netistä www.asetarvike.com puh. 040 540 1182 Aseet, patr. + lataustarv.+ratalaitteet + kahvat puh. 019 782 307 www.mattikauppi.fi Aseita ja tarv. myynnissä, katso kuvat netistä. porinase.fi Beretta trap , 682, puoli/täys. Vähän kaytetty, kaunispintainen tukki. Puh. 040 541 0684 / Tammisaari Tehokas ALFA tai ULTRA-ALFA - kiväärin äänenvaimennin, alkaen 130 euroa, asennus 65 euroa teräs tai alum. runkoinen, ei hitsattu, halkaisija 50 mm, paino alkaen 210 g, Keveät piipun päälle menevät teleskooppiset mallit www.ouluntyostokeskus.com japanilaiset ja keskiaikaiset miekat puh. 08 311 3133, 040 508 5833 Myydään riistalintuja ympäri vuoden, otetaan vastaan poikas- ja emokantavarauksia. Katso www. selkeensulka.fi, tai soita 040 500 3888. Riistan ruokintaan kauraa, ohraa ja hernettä Siilin Mylly 050-3870505 siilinmylly. weebly.com Hautomakone Masalles 870 2kpl, kuoriutumiskone 65N. P. 0400 241 898 www.valiokoiravarusteet.fi kopit, tarhat, lämmittimet, tutkat, haukunrajoitinpannat, pihavahdit ym.tuotteet. Puh. 0500 176 596 Jouset ja tarvikkeet, vaimentimet, luolatutkat, loukut, riistakamerat, vacumipakkajat ja lihamyllyt, vaatteet, VHF-puhelimet, aseseppäpalvelut puh. 02 239 0930 WWW.ASEJAERA/FI Huollan jahtiradiot, koiratutkat RJAK, Pl 38, 44101 Äki ilt./vkl puh. 050 557 2000 VHF-puhelimet edullisesti ja luotettavasti alan liikkeestä. Akut, antennit, monofonit ym. Peltor kuulonsuojaimet, uudet ja käytetyt aseet. Metsästäjän erikoisliike Raimo Olkkonen Oy, Haapajärvi, puh. 08 761 831, 0400 296 517. www.raimoolkkonen.fi VHF-puhelimet, uusimmat mallit. Lafayette, Zodiac, Hunter, Rexon. Riistakamerat, kuulonsuojaimet. RitKos Oy, Mäntsälä 0400 203 398 www.ritkos.fi Puukonrakennustarvikkeita, www.brisa.fi puh. 06 729 0431, 06 724 7815 MIDWAY SUOMI OY Jo noin 100 000 tuotetta yli 300 valmistajalta! Jälleenlatausvälineet, luodit ja hylsyt. Kiikaritähtäimet, katselukiikarit, laserit. Jalustat, renkaat ja pikajalat kiikareille. Aseiden osat ja varusteet, mm. tukit, lippaat. Asesepän tarvikkeet ja työkalut, mm. kalvaimet. Luodinvalutarvikkeet, ammuntavarusteet jne. Puhelinmyynti ark. 12-17 puh. 09 5122 933 Kaikki tuotteet ja varastotilanne netissä www.midway.fi Elämäsi eräretket www.kauniskarjala.com Maisema ja puronvarsitontteja Tanhuassa alk. 5000 e, pääsee metsästysseuraan. Maisematontteja Vuotsossa ja Ivalossa alk. 5000 e. Savukoskella 2 x 20 ha erämaa palstaa h. 10.000 e toinen 15.000 e puh. 040 832 0190 Sorsan ja fasaanin poikasia. Jahtilintu e-mail: mantymakij@gmail.com Laadukkaat metsästysmatkat ympäri maailman! Euroopan ajojahdit: villisika,saksanhirvi ja metsäkauris. Afrikka: linnustus, tasankoriista ja Big-5. Argentiina:linnustus ja suurriista. Kanadan karhujahdit, sekä useita muita vaihtoehtoja. Tarkoin valitut ja testatut kohteet kilpailukykyisin hinnoin! B&R Hunting Oy p. 040 417 8807 tai 050 545 4865 www.brhunting.fi, info@brhunting.fi Metsästystä tarjolla, sorsastus, mufflon ja kuusipeura. Aristospa.fi 040 524 5017. Ostetaan Ostetaan kaikkia turkisnahkoja kilpailukykyisin hinnoin jatkuvasti. O. Mauranen, Tyyppäläntie 4 A 2, 40250 Jyväskylä. Puh. 0400 271 291. Karhun ja kanalintujen metsästystä Suomussalmella. p. 050 325 8966 www.erapalvelu.net Hyljejahdit perämerellä Seanature.net 0400-154 600 Ostetaan supin, ketun ym. nahkoja myös hirven sarvia. R. Pentinmäki, Jäpintie 344 C, 60800 Ilmajoki. Puh. 050 554 6852. Metsäkanalintu-, jänis- & sorsajahdit. www.metsastyspalvelut.com p. 044 541 0437 Ostamme raakoja pienriista turkisnahkoja suolattuna tai kuivattuna. Modifur oy Noksonkuja 9, 61310 Panttila Puh 06 450 0600 info@modifur.fi www.modifur.fi Villisika ja hanhijahdit Ruotsiin. wildexperience.fi. 0400 570 342 Ostetaan Schillerinajokoiran narttu pentu metsästyskäyttöön. P. 050 557 0084 Vuokrataan Inarijärven rannalta tasokas 8 hengen mökki. Sopii mainiosti metsästykseen ja kalastukseen. Katso lisää www.nettimokki.com/inari/5799 tai soita 040 737 4021. Ostan käyttölinjaisen englanninspringerspanielin narttu pennun. Puh. 040 514 5423. Työsuorituksia Turkisnahkojen muokkaus. Kiikalan Raktur Oy, Takamaantie 10 25390 KIIKALA. Ahola 02 728 7503, 050 462 5938 Muokkaamme kaikenlaista turkisnahkaa sekä ostamme raakoja pienriistaturkisnahkoja. Modifur oy Noksonkuja 9 61310 Panttila Puh 06 450 0600 info@modifur.fi www.modifur.fi Ompelen turkit-, liivit-, hatut-, rukkaset yms puh. 040 509 0691 www.turkisjanahka-asu.com Vuokralle tarjotaan Kuusamossa tasokas 4 hengen omarantainen mökki kalaisan järven rannalla, käytössä oma vene. Erämaalammellamme myös kirjolohen kalastusta. Erinomaiset metsästysmahdollisuudet laadukkaine laavutukikohtineen pienriistan metsästykseen riistarikkailla yksityismailla. Käytettävissä myös laajat yhteiset metsästysalueet. Tied. 040 773 0128 Lahti/Hämeenlinna: Tukikohta 34 neliöä ja piha. Peltolantie 4, Hämeenkoski. Hinta 124e/viikko. Puh. 044 056 9993 Hyvin varusteltu mökki Ranualla valtion riistamaiden keskellä puh. 0400 398 208 ERÄ-KORPINEN: Metsästys-KalastusKesälomat www.erakorpinen.fi ; puh. 040 555 1394 ALE.FI Kaikki lähtee nyt hullun halvalla - reput, maastovaatteet, teltat, kirveet, puukot Oulun Asepaja Ky. Kaikki asealan korjausmuutostyöt. Myyntimiehenkuja 6, 90420 Oulu. Puh. 08 311 6520, 0500 435 703. Mökki P-Pohjanmaan Pyhäjärvellä. Metsästysalueita+kalastusmerkit sis. vuokraan. 0400 362 985 Suomen Asetekniikka. Asesepänliike Varkaudessa. puh. 0400 528 098. Vuokrataan mökki Lapista vuosivuokralle, saat mökin täysin omaan käyttöösi. Vasta valmistunut, kalustettu, hyvä varustetaso mm. tv, psp. Hinta vain 4900 e, mökki. lapista@posti24.fi järjestyy! Lämpöeristetyt koirankopit TMI R.Kivineva 06-4534 333 (tilaa ilmainen esite) Myös iltaisin ja viikonloppuisin www.koirankoppi.fi 2014 Kotimaiset PURKINSULKIJAT suoraan valmistajalta. ERÄTAPIO OY P. 040 585 8133 www.eratapio.fi Vuokrattavana Puolangan Auhojärvellä hyvien metsästysmaiden äärellä tilava mökki. Paikallinen metsästysseura vuokraa myös metsästysmaita. www.asuntojamokki.fi, p. 040 557 3789 Kuljetus l Hanhi ja kaikki suurriista EST/FIN, 050 520 6100, juhani.tuomaala@netikka.fi Aseseppä J. Immonen. Tukit ja muut asealan työt. Koivuniementie, Kuhmo, puh. 044 565 0257 2-os maxi 440,- Metsästäjä 3 Metsästystä Puuru hirvenvetolevyt, katso esittely ww.puuru.com. Puh. 044 368 1441. Sarkapuvut, maastoasut, peltipaidat ja muut erävarusteet löydät www.tuntsa.fi. Myös uusi hirviliivi. 040 522 3480 Salla 2-os 370,(kuvassa) l Houkutuspillit ja hajusteet maan laajimmasta valikoimasta, suoraan maahantuojalta. puh. 0400 835 511 WWW.HOUKUTUSPILLIT.NET Optifocus Oy, Suomen kiikarihuolto, kiikaritähtäinten huollot ja korjaukset. Hirsimetsäntie 21, PL 12, 15101 Lahti. Puh. 0400 150 356. www.optifocus.fi. Aseiden korjaukset, varaosat, Apel kiikarinjalat Asekorjaamo K. Götsch puh. 040 581 3124. 1-os 290,- 62 Nahkareppujen valmistaja. www.raikko.fi Puh. 044 309 1947 Asesepäntyöt, aseet, patruunat ja tarvikkeet. Ase ja Optiikkahuolto, Kasarminkatu 43 b , 87500 Kajaani, Puh. 08 613 0655, 040 535 4134 www.asehuolto.net Aseiden korjaukset ja huollot !Ylöjärven asetarvike puh. 040 718 8170 Asemekaanikko Etelä-Pohjanmaalla Asetekniikka K. Kapela, Korpuusentie 72, 60550 Nurmo. P. 050 524 1838. Ark. 9-18 Huollan jahtiradiot, koiratutkat... RJAK, Pl 38, 44101 ÄKI. Puh. 050 557 2000. Tracker ja Pointer-koiratutkahuolto Parkanon TV-EL Huolto, Peltokuja 6, 39700 Parkano. Puh. 03 448 1296. Vuokrataan talo Orlandossa Floridassa. Yhdistä esim. perheloma metsästäen ja kalastaen. www.eaglepointevilla.com Lapin erämailta mökkejä, täysin varusteltuja. Katso lisää villilappi.fi Muut Karhujen kuvausta / katselua Kuhmossa. Lämmin kämppä 8:lle , 4 petipaikkaa, wc.www.rutkunpuro.fi puh. 040 577 2739 P. Huotari Karhun kuvausta / katselua Suomussalmella puh. 044 212 2633
Metsästäjä -lehti No. 3/2014 63. vuosikerta, Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Levikki on 303 241 kpl (LT 2009). Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 11.7.2014. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite: Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus, Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki. Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Kaupantekoa-palstalle: Marja Kraufvelin, puh. 029 431 2112 Muut ilmoitusasiat: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitusneuvosto: Reijo Orava (pj.), Aku Ahlholm, Klaus Ekman, Ilkka Eskola, Marja Martikainen, Ilkka Lampi, Marko Mikkola, Vesa Ruusila, Marko Svensberg, Jouni Tanskanen, Petri Vartiainen. Osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri puh. 0303 9777, metsastaja.rekisteri@yap.fi Toimitus: Vastaava päätoimittaja: Reijo Orava Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Marja Martikainen, puh. 029 431 2121 Ulkoasu: Ilkka Eskola, (Hansaprint Oy) Kansikuva: Hannu Huttu Osoitteet Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki Alueiden yhteystiedot www.riista.fi/yhteystiedot Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri puh. 0303 9777, metsastaja.rekisteri@yap.fi Varasto ja tilaukset Puh. 029 431 2111, marion.sundqvist@riista.fi www.riista.fi/tilaukset Kirjapaino: Hansaprint 2014/Met14_03 ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakauslehtien liiton jäsen Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001, arkisin klo 9 – 15 asiakaspalvelu@riista.fi Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset 1. Muuttoilmoitus Postin tai maistraatin kautta Postin tai maistraatin kautta tehty virallinen muuttoilmoitus päivittyy myös Suomen riistakeskuksen metsästäjärekisteriin. Osoitteenmuutoksen Postille ja muuttoilmoituksen maistraatille voi tehdä yhdessä ja samassa palvelussa, joko a) sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi (24 h/vrk) verkkopankkitunnusten, henkilökortin tai Postin käyttäjätunnuksen avulla. Postin tunnus on maksuton. Sen saa postitoimipaikasta. b) soittamalla muuttopuhelimeen, puh. 02 95 535 535 (pvm/mpm). Myös jonotus on maksullista. Avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.00–16.00. Numerossa palvellaan suomen ja ruotsin kielellä. c) muuttoilmoituslomakkeella, jonka voi noutaa postista tai maistraatista. 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: Metsästäjä- tai Jägaren–lehden osoitetiedot päivittyvät postiin tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan metsästäjä rekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Jägaren-lehti samoin kuin metsästyskortti, toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. Metsästyskorttiin liittyvät epäselvät tapaukset: YAP Solutions Oy /Metsästäjärekisteri Puhelin 0303 9777 Puhelut lankaverkosta 0,0821 euroa/puhelu + 0,0320 e/min Puhelut matkaviestimistä 0,190 euroa/min. Puhelut ulkomailta ulkomaisen operaattorin asettama hinta. Telefax 09 794 031, e-mail: metsastaja.rekisteri@yap.fi 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: YAP Solutions Oy /Metsästäjärekisteri, PL 243, 01511 VANTAA Telefax 09 794 031 e-mail: metsastaja.rekisteri@yap.fi Yhteystietoja Maa- ja metsätalousministeriö PL 30, 00023 Valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 0295 160 01. www.mmm.fi Luonnon virkistyskäyttöyksikkö Käyntiosoite, Hallituskatu 3 A, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 Valtioneuvosto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistantutkimus, PL 2, 00791 Helsinki, Käyntios.: Viikinkaari 4, puh. 0295 301 000. www.rktl.fi Metsähallitus PL 94 (Vernissakatu 4), 01301 Vantaa, Vaihde 0205 64 100 www.metsa.fi Metsähallituksen luvat Erälupien palvelunumero 020 692 424, www.eraluvat.fi Riistan tauti- ja kuolinsyyselvitykset Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA/ Tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksikkö, Elektroniikkatie 3, 90590 Oulu (käyntiosoite: Elektroniikkatie 5), puh. 029 530 4924. Eläinnäytteet osoitteella: EVIRA, Matkahuolto, Oulu. www.evira.fi Suomen Metsästäjäliitto Kinturinkuja 4, PL 91, 11101 Riihimäki. Puh. vaihde 010 8410 050 www.metsastajaliitto.fi Metsästäjä 3 l 2014 l 63
Suoramaksun ja e-laskun ennakkoilmoitus Mikäli olette tehnyt pankkinne kanssa suoramaksusopimuksen vuosittaisen riistanhoitomaksun suorittamisesta tai siirtänyt riistanhoitomaksun elaskutukseen, se veloitetaan valtuutuksessa ilmoitetulta tililtä 9.6.2014. Veloitettava maksu on 33 euroa metsästysvuodelta 1.8.2014–31.7.2015. Veloituksen tapahduttua lähetämme Teille maksumerkinnällä varustetun metsästyskorttinne heinäkuussa Metsästäjä-lehden numeron 4 mukana. Laskuttaja: Suomen riistakeskus Mikäli olette epävarma, oletteko tehnyt suoramaksusopimuksen, tiedustelkaa asiaa omasta pankistanne. Maksun aihe: Riistanhoitomaksu Huom! Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden numero 4/2014 kansiliitteessä heinäkuussa. Mikäli ette ole tehnyt suoramaksusopimusta tai tekemänne sopimus on ollut virheellinen tai suoramaksu tililtänne on epäonnistunut tai e-laskua ei makseta eräpäivään mennessä, teille lähetetään tavalliseen tapaan heinäkuun Metsästäjä-lehden liitteenä tilillepanokortti riistanhoitomaksun maksamista varten.