Metsästäjä 3/2015 - Lehtiluukku.fi

Me tsästäjä 3 l 2015 Oma riista: Joko sinulla on metsästyskortti kännykässäsi? Pidä huolta parhaasta ystävästäsi
2 l Metsästäjä 3 l 2015 Metsästäjä -lehti Nro 3/2015 64. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 15.7.2015. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite : Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki. Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus : Vastaava päätoimittaja: Reijo Orava Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Laura Ticklén, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Ilkka Eskola, (Hansaprint Oy) Toimitusneuvosto : Klaus Ekman, Ilkka Eskola, Erkki Kiukas, Jouni Tanskanen, Laura Ticklén, Marko Svensberg, Petri Vartiainen ja Henna Väyrynen. Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset -palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Osoitteenmuutokset Puh. 030 600 2301, metsastajarekisteri@innofactor.com Kirjapaino : Hansaprint 2015/Met15_03 Kansikuva : Hannu Huttu ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakauslehtien liiton jäsen Osoitteet Sompiontie 1, 00730 Helsinki Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri c/o GoExcellent Munkkiniemen puistotie 25 00330 Helsinki puh. 030 600 2301 fax. 030 600 2302 metsastajarekisteri@innofactor.com Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001 arkisin klo 9 – 15 asiakaspalvelu@riista.fi Yhteystietoja 1. Muuttoilmoitus Postin tai maistraatin kautta Postin tai maistraatin kautta tehty virallinen muuttoilmoitus päivittyy myös Suomen riistakeskuksen metsästäjärekisteriin. Osoitteenmuutoksen Postille ja muuttoilmoituksen maistraatille voi tehdä yhdessä ja samassa palvelussa, joko a) sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi (24 h/vrk) verkkopankkitunnusten, henkilökortin tai Postin käyttäjätunnuksen avulla. Postin tunnus on maksuton. Sen saa postitoimipaikasta. b) soittamalla muuttopuhelimeen, puh. 02 95 535 535 (pvm/mpm). Myös jonotus on maksullista. Avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.00–16.00. Numerossa palvellaan suomen ja ruotsin kielellä. c) muuttoilmoituslomakkeella, jonka voi noutaa postista tai maistraatista. 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: Metsästäjätai Jägaren–lehden osoitetiedot päivittyvät postiin tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Maaja metsätalousministeriö PL 30, 00023 Valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 0295 160 01. www.mmm.fi Luonnon virkistyskäyttöyksikkö Käyntiosoite, Hallituskatu 3 A, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 Valtioneuvosto Metsähallitus PL 94 (Vernissakatu 4), 01301 Vantaa, Vaihde 0205 64 100 www.metsa.fi Metsähallituksen luvat Erälupien palvelunumero 020 692 424, www.eraluvat.fi Luonnonvarakeskus Viikinkaari 4, 00791 Helsinki, puh. 029 532 6000. www.luke.fi Riistan tautija kuolinsyyselvitykset Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA/ Tuotantoja villieläinterveyden tutkimusyksikkö, Elektroniikkatie 3, 90590 Oulu (käyntiosoite: Elektroniikkatie 5), puh. 029 530 4924. Eläinnäytteet osoitteella: EVIRA, Matkahuolto, Oulu. www.evira.fi Suomen Metsästäjäliitto Kinturinkuja 4, PL 91, 11101 Riihimäki. Puh. vaihde 010 8410 050 www.metsastajaliitto.fi Varasto ja tilaukset Puh. 029 431 2111 marion.sundqvist@riista.fi kauppa.riista.fi Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Jägaren-lehti samoin kuin metsästyskortti, toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri c/o GoExcellent Munkkiniemen puistotie 25 00330 Helsinki puh. 030 600 2301 fax. 030 600 2302 metsastajarekisteri@innofactor.com
Metsästäjä 3 l 2015 l 3 Tässä numerossa l 3 l 2015 5 Pääkirjoitus: Metsästäjätutkinto — vastuullisuuden koulutusohjelma 7 Sähköinen metsästyskortti 8 Kivääriammunnan ABC 12 Metsästysammunnan ABC -koulutus metsästäjätutkinnon jatkokurssiksi 14 Tervetuloa ampumaradalle! 16 Millipeliä patruunalippailla 20 Ohjeita koiraharrastajalle 22 Koirat SRVA-kumppaneina 24 Hyvä metsästyskoira periyttää muutakin kuin riistaominaisuuksia 26 Huolehdi koirasi terveydestä ja turvallisuudesta 28 Metsästyskoiralle hyvät eväät 30 Koetoiminta on hyvä polku metsästysharrastukseen 34 Hyödynnä tukia riistanhoidossa, osa 3: Väljennyksistä uusia mahdollisuuksia 36 Vahva tahtotila ja diplomatia 38 Riistapeltosuunnitelmia ehtii vielä tarkentaa 40 Juliste: Haahka 42 Puheenjohtajan palsta: Kuinka kävi kannanhoidollisessa sudenmetsästyksessä? 44 Riistantutkimuksen historiaa, osa 3: Riistantutkimus kansainvälistyy 46 Lumitilanne vaikeutti viime talven kolmiolaskentoja 48 Kanadanmajava leviää länteen 50 Hieno trofee = hyvä jalostusyksilö 52 Nopeampaa lupahakua netissä 54 Luo Oma riista -tunnus 56 Niksinurkka 58 Kosteikkorakentamisen perustana paikallinen ympäristö 64 Lajiesittely: Tavi 66 Riistatalous kansainvälistyy: Flyway on ainoa oikea tapa tarkastella muuttolintuja 68 Riistanhoidon vuosikello 70 Millainen on mieluisa eräkokemus? 72 Kohti uutta metsästäjätutkintoa 58 Uutismakasiini 61 Kaupantekoa 62 Áigeguovdilis ságat sámegillii Opettavaisia sarvikruunuja Kemiönsaaren trofeenäyttelyssä, s. 50 Niksinurkassa opastetaan suojaamaan niin riistakamera kuin puuntaimet, s. 56 Hyvinkäällä voi varata ja maksaa verkossa haulikkoradat, kiekkokierrokset ja kilpailut, s. 14 Metsäja peltovaltaisten laskentakolmioiden tulokset yhdistetty, s. 46 Pe tr i V ar ti ainen To mm y A rfm an
14-17.5 Pohjois-Suomen Erämessut, Oulu 21.5 Sissos (Ampumarata Päivä), Rauma 23.5 Ylivieskan Urheilu ja Lelu (Ampumarata Päivä), Alavieska 4.7 Ahti Huvila, Soini 10-11.7 Olkkosen Erämarkkinat, Haapajärvi 18.7 Ilpon Katiska, Evijärvi 6.8 Sissos, Rauma 7.8 Niskasen Suuri Asepäivä (Rata), Äänekoski 7.8 Aseja optiikkahuolto Korhonen, Kajaani 8.8 Eräloppi, Loppi 13.8 Kuusamon Tärppi (Rata), Kuusamo 26.10 Eräkontti (Hämäräkiikari Ilta) Tervetuloa tutustumaan ja testaamaan Aseliike Remeksen uutuustuotteita! MAROCCHI Finn 612 SC Hinnat alk. 1379,SUUNNITELTU SUOMESSA, VALMISTETTU ITALIASSA Uusi 612sc –mallisto on täysiverinen asejärjestelmä, jossa samaan aseen runkoon voidaan sovittaa niin rihlakko kuin tuplaluotipiiput. Uuden 612 –kehitystyön haastavin osio on ollut uuden, nykyaikai sen aseen luominen, kuitenkin kunnioittaen esikuvansa perinteitä ja toimiviksi todettuja teknisiä ratkai suja. Uudessa 612sc:ssä on paljon vanhaa, kuten markkinoiden kestävin ja varmatoimisin kaksiosainen nallipiikki rakenne. Verrattuna esikuvaansa uusi tulokas on tasapainoisempi, viimeistellympi sekä huomattavasti kevyempi. Ase on täynnä innovatiivisia ja nykyaikaisia ratkaisuja, kuten esimerkiksi rihlakon luotipiipun sijoittaminen yläpuolelle, lähemmäs tähtäinlinjaa. Asejärjestelmän luotipiiput ovat myös vapaasti kelluvia sekä täysin säädettävissä. Luotipiippuja suojaa kevyt ja kestävä hiilikuituputki. Hinta: 599,MEOPTA Meopro 8x32 HD KAIKENLAISEEN METSÄSTYSKÄYTTÖÖN. 8-portaisen valopisteen säädön, sekä 56mm erittäin hyvin valoa keräävä etulinssin ansiosta kiikari on ehdoton valinta hämäräkyttäykseen. Meoptan huippukehittynyt MeoLux -pinnoite takaa linsseille maksimaalisen 95% valonläpäisyn. Takuu 30-vuotta. Saatavana 2,5-15x56, 1-6x24, 1,7-10x42, 2-12x50. MEOPTA R2 2,5-15x56 Hinta: 1290,TARKEMPI KUVA, VAHVALLA KONTRASTILLA. Uudessa Meoprossa linssit ovat valmistettu HD – lasista, jonka fluoridikiteet takaavat tarkemman ku van, vahvemmalla kontrastilla, ilman värivääristy miä. Laajalla näkökentällä varustetuissa kiikareissa on kestävä magnesiumrunko jota suojaa kestävä kumipinnoite joka takaa jämäkän otteen kiikaris ta. Toimitetaan geelipehmustetulla kantohihnalla, läppäsuojilla ja kantokotelolla varustettuna. Saavana myös 10X32, 8X42, 10X42. TULE MUKAAN MESSUILLE SEKÄ ESITTELYPÄIVILLE ASELIIKE REMEKSEN KANSSA! info@remes.fi www.remes.fi Vihikari 3, 90440 Kempele Tervetuloa tutustumaan ja testaamaan Aseliike Remeksen uutuustuotteita
Metsästäjä 3 l 2015 l 5 Metsästäjätutkintoa uudistetaan. Uusi koulutusohjelma ja tutkinto otetaan käyttöön vuoden 2017 alusta. Uudistetun tutkinnon tavoitevisio on: ”Metsästäjätutkinnon suorittanut aloittava metsästäjä on aktiivisesti tietojaan ja taitojaan kehittävä vastuullinen riistavarojen hyödyntäjä ja hoitaja.” Ja määrittely jatkuu: ”Uusi metsästäjä tuntee suomalaisen eläimistön, erityisesti metsästämänsä ja niitä läheisesti muistuttavat lajit. Hän hallitsee metsästystä koskettavan lainsäädännön perusasiat. Metsästäjä tietää, mitkä pyyntimenetelmät soveltuvat juuri kyseisen riistalajin metsästämiseen ja osaa metsästää valikoiden. Hän osaa ampua harkittuja riistalaukauksia ja tietää miten asetta käsitellään turvallisesti ja säilytetään oikein. Metsästäjä ymmärtää riistakantojen seurannan ja riistatiedon merkityksen ja tuntee kestävän käytön periaatteet sekä metsästyksen vaikutukset riistakantoihin. Hän tuntee riistanja elinympäristöjen hoidon pääperiaatteet. Metsästäjä osaa käyttäytyä hyvin toisia metsästäjiä ja muita luonnossa liikkujia kohtaan. Hän kunnioittaa saaliiksi saamaansa riistaeläintä ja osaa hyödyntää ja käsitellä sen ruuaksi asti.” Tavoitevisio kuvaa nykyaikaisen metsästäjän perusvaatimukset. Metsästäjätutkinnon suorittanut ihminen on kuitenkin harrastustaipaleensa alussa. Hän ei voi olla mestari pyynnin osaajana, kilpa-ampujan tasoinen aseenkäyttäjä tai eläintieteen professori lajien tai ekologian tuntijana. Metsästystä voi harrastaa monin eri muodoin. Harrastuksen syvyys ja ajankäyttö voivat vaihdella. Kun yhdelle riittää vaikka pyyn houkuttelu, toinen haluaa kokea kaikki mahdolliset jahtimuodot. Siksi uudelle metsästäjätutkinnolle on annettu toinenkin tavoite: se on vastuullisuuden koulutusohjelma. Perustietojen ohella aloittelevaan metsästäjään juurtuu vastuullisuuden ajatus. Vastuullisuuden perusajatus on, että harrastaja tuntee hyvin juuri ne metsästysmuodot ja riistalajit, joita hän itse metsästää. Hän hallitsee siihen metsästykseen liittyvät vaatimukset sekä tuntee ja tunnustaa rehellisesti ampumataitonsa rajat. Hän käyttää asettaan vain, kun saaliseläin on tunnistettu luvalliseksi ja hyvä riistalaukaus on mahdollinen. Eettisessä mielessä taitojaan metsästäjänä on arvioitava ja arvostettava suhteessa siihen, mitä harrastukseltaan tavoittelee. Vaikka hallitsee hirvenkaadon passimiehenä, on vastuullista tunnustaa, että taidot eivät riitä hyljejahtiin merellä tai sorsan pudotukseen matkalennosta. Jos niitä tavoittelee, on hankittava lisää tietoja ja harjoiteltava taitoja. Monet metsästyksen vastuullisuuskysymykset liittyvät juuri ampumataitoon ja sen rajojen tuntemiseen. Metsästys on mahdollista ilman asettakin, joten uudessakaan metsästäjätutkinnossa ei ole pakollista ampumakoetta. Ampumataitoon kiinnitetään kuitenkin uudenlaista huomiota. Suomen Metsästäjäliitto ryhtyy yhteistyössä riistahallinnon kanssa kehittämään Metsästysammunnan ABC -koulutusohjelmaa niin, että se olisi jokaisen asetta käyttävän aloittelijan tai taitojaan kasvattavan metsästäjän saatavilla. Metsästäjäkokelaat pyritään ohjaamaan ABC-kurssille ja ampumaradalle. Metsästäjätutkinto — vastuullisuuden koulutusohjelma Reijo Orava Johtaja Suomen riistakeskus Pääkirjoitus
FD S Finn-Savotta Oy, Karstula Ahti Huvila Oy, Soini Aseja Optiikkahuolto H. Korhonen, Kajaani Asepaja M. Vuorela, Ylistaro Carlson Oy, Kuopio ja Mikkeli Eräkellari Oy, Kaustinen Eräkontti Oy, Riihimäki Forssan Ase ja Retkeily, Forssa Green Trail Oy, Pieksämäki HH-Sport, Alahärmä HH-Sport, Iisalmi HH-Sport, Kiiminki HH-Sport, Kokkola HH-Sport, Nivala HH-Sport, Raahe Häijään Urheilutarvike, Häijää Intersport Mäkimaa, Tornio J. Kärkkäinen Oy, Oulu, Lahti ja Ylivieska Juvan Rauta ja Maatalous, Juva Karhulan Ase ja Erä, Kotka Kesport Alajärvi Kesport Jalasjärvi Kesport Äänekoski Keuruun Saha ja Erä, Keuruu Kuusamon Tärppi Oy, Kuusamo Ollin Erä ja Kalastus Ky, Rovaniemi Raimo Olkkonen Oy, Haapajärvi Rajan Ase Aseseppä E. Jänönen, Lieksa Sepon Urheilu ja Patruuna, Juankoski Simonen Oy, Sodankylä Tasalan Kuukkeli Oy, Suomussalmi Urheilu ja Lelu Oy, Ylivieska Urheiluase Oy, Helsinki Varustenet, Helsinki Kampanja voimassa 1.6.-15.10.2015 Nordis Oy_Lyijy Lihaksi_Metsästäjä nro 3_2015_210x297.indd 1 21.4.2015 15:03:43
Metsästäjä 3 l 2015 l 7 Ville Hokkanen & Ari Kontiainen, Suomen riistakeskus Sähköinen metsästyskortti — aina mukana Painetun, heinäkuussa Metsästäjä-lehden mukana saapuvan metsästyskortin rinnalle Suomen riistakeskus on luonut sähköisen metsästyskortin, joka kulkee helpoiten mukana Oma riista -mobiilisovelluksessa. lll Sähköinen metsästyskortti on ollut saatavilla Oma riista -verkkopalvelussa ja -mobiilisovelluksessa huhtikuusta 2015 lähtien. Verkkopalvelusta voit myös tulostaa kadonneen metsästyskortin tilalle todistuksen riistanhoitomaksun maksamisesta sekä ulkomaille suuntautuvaa metsästysretkeä varten englannintai saksankielisen sertifikaatin. Sähköinen metsästyskortti on pätevä siinä missä paperinenkin. lll Mikäli olet kadottanut riistanhoitomaksun tilisiirtolomakkeesi, sinun täytyy tilata se metsästäjärekisteristä sähköpostitse osoitteesta metsastajarekisteri@innofactor.com tai puhelimitse numerosta 030 600 2301. Sähköinen metsästyskortti ilmestyy Oma riista -palveluun muutaman päivän viiveellä riistanhoitomaksun maksamisen jälkeen. Metsästyskortin voimassaolon varmistat tekemällä e-laskusopimuksen pankkisi kanssa. lll Sähköisen metsästyskortin saat käyttöösi rekisteröitymällä Oma riista -palveluun osoitteessa oma.riista.fi ja lataamalla älypuhelimeesi ilmaisen Oma riista -mobiilisovelluksen Googlen, Microsoftin tai Applen sovelluskaupasta. Niin Oma riista -verkkopalvelusta kuin -mobiilisovelluksesta voit tarkastella metsästäjärekisteriin sinusta tallennettuja tietoja sekä voimassaolevat tehtäväsi riistanhoitoyhdistyksessä. Rekisteröityminen: Viisi vaihetta 1 Lähetämme antamaasi sähköpostiosoitteeseen viestin, jolla varmistamme osoitteen toimivuuden. 2 Jatkat rekisteröitymistä klikkaamalla sähköpostiviestissä olevaa linkkiä. 3 Hyväksyt palvelun käyttöehdot. 4 Tunnistaudut pankkitunnuksillasi Vetuma-palvelussa. 5 Määrittelet itsellesi salasanan ja matkapuhelinnumeron. TEHDÄÄN VAIN KERRAN Henkilökohtainen: Riistaloki Palvelu toimii ja ja päivittyy verkon kautta. Käytä kotikoneellasi ja älypuhelimessasi. Rekisteröidy ensin! Voit lisätä kuvan ja tarinaa saaliista. Tiedot tallentuvat automaattisesti Oma riista -palveluun. Onnistunut jahtireissu? – Kyllä! Voit kirjata saaliisi helposti talteen heti paikan päällä. Rekisteröityäksesi oma.riista.fi -palveluun tarvitset toimivan, henkilökohtaisen sähköpostiosoitteen. 13.10.2014 11:00 Voit kirjoittaa myös kuvauksen jahtireissustasi Lakisääteinen: Saalisilmoituksen tekeminen Oma riista -palvelussa teet saalisilmoituksen helposti 1 2 3 Täytä ja tallenna kaavake Luvanvaraiset saaliit Metsäkauris Halli Ilves Karhu Ahma Saukko Susi 1 Mene osoitteeseen oma.riista.fi, klikkaa rekisteröidy ja anna sähköpostiosoitteesi 1 1 3 2 2 3 4 5 4 4 Vetuma on kansalaisen tunnistuspalvelu 5 s-postiosoite + salasana = Oma riista -tunnuksesi Luo Oma riista -tunnus ja hoida riista-asioitasi verkossa Näin rekisteröidyt Oma riistaan Näin käytät Oma riistaa Lataa ilmainen mobiilisovellus Mobiilipalveluun pääsyyn vaaditaan rekisteröityminen LATAA JA KÄYTÄ ILMAISEKSI
Teksti: Jussi Partanen, Suomen Metsästäjäliitto l Piirrokset: Pasi Sairanen Kivääriammunnan ABC Metsästyskauteen on vielä aikaa, mutta ratakausi on jo alkanut. Nyt on hyvä aika kerrata kivääriammunnan perusasioita ja oppia kenties jotain uutta. 8 l Metsästäjä 3 l 2015 Kohdistus l Jos kohdistat asettasi ensimmäistä kertaa tai olet esimerkiksi uusinut kiikaritähtäimen, ase on raakakohdistettava. Tämä onnistuu vain, jos aseen lukko voidaan irrottaa niin, että aseen perästä katsottaessa näkee piipun läpi. Jos teet nämä toimenpiteet huolellisesti, ensimmäisen laukauksen tulisi olla taulussa. 1. Aseta kivääritaulu esimerkiksi 50 metrin päähän. Useilla ampumaradoilla on turvallisuussyistä mahdollista ampua vain 100 metrin matkalta, jolloin raakakohdistus on tehtävä huolellisesti ja ampumataulun on oltava riittävän iso. 2. Irrota lukko ja laita ase tukevasti hiekkasäkin päälle tai kiinni ampumapenkkiin niin, että taulun keskiö näkyy piipun läpi. 3. Kohdista kiikarin ristikko taulun keskelle tähtäintä säätämällä. 4. Aseen ollessa paikallaan tähtäyspisteen tulisi olla sama, katsotpa taulua piipun tai tähtäimen läpi. Huomaa! Jos piipun läpi ei voi katsoa (esimerkiksi itselataavat aseet), raakakohdistus aloitetaan ampumalla riittävän isoon tauluun lyhyeltä matkalta (esimerkiksi 30 m). l Kivääri on nyt kohdistettu 50 metrin matkalle. Suorita seuraavaksi varsinainen kohdistus. Kohdista ase patruunalla, jota käytät tulevassa jahdissa. Eri patruunoiden osumapisteissä voi olla jopa kymmenien senttimetrien ero. Jos kohteena on esimerkiksi hirvi tai valkohäntäpeura, kohdista ase esimerkiksi 100 metrin matkalla 4 senttimetriä yli tähtäyspisteen. Tällöin voit ampua näitä eläimiä yleisimmillä kaliipereilla 175 metriin asti kohdalleen tähtäämällä. Ammu hyvältä tuelta ensimmäinen laukaus 100 metrin päässä olevaan kohdistustauluun. Laukauksen tulisi olla raakakohdistuksen jäljiltä lähellä tähtäyspistettä. Siirrä tähtäimen sivuttaisja korkeussäätöjen avulla osumapistettä niin, että saat laukauksen osumaan noin 4 senttimetriä yli tähtäyspisteen. Kun ensimmäinen laukaus on kutakuinkin kohdallaan, ammu kolmen laukauksen osumakuvio. Jos osumat ovat 5 senttimetrin sisällä ja noin 4 senttimetriä yli tähtäyspisteen, ase on kohdallaan ja sen käynti riittää sorkkaeläinjahtiin. Avotai punapistetähtäimellä 5 senttimetrin osumakuvion ampuminen voi olla vaikeaa. Ampumamatkaa on tällöin lyhennettävä jahdissa.
Tähtäimen säädöt l Amerikkalaisissa ja aasialaisissa kiikareissa osumapiste siirtyy yleensä 100 metriltä ammuttuna yhdellä naksulla noin 7 millimetriä ja eurooppalaisissa 1 senttimetrin, sekä vastaavasti 50 metrin matkalta ammuttaessa amerikkalaistyyppisissä noin 3,5 millimetriä ja eurooppalaisissa noin 5 millimetriä. Jos korkeussäätöruuvissa on nuoli ja merkintä U, Up tai H, osumapiste siirtyy ylöspäin nuolen suuntaan kierrettäessä. Sivuttaissäätöruuvissa voi olla merkintä R, right tai rechts, jolloin osumapiste siirtyy oikealle. Merkintä voi olla myös L, left tai links, jolloin osumapiste siirtyy vasemmalle. Asenna aseesi kiikaritähtäin sopivalle etäisyydelle silmästä. Silmäväli on oikea, kun ampuma-asennossa kiikarin läpi näkyvä kuva on koko linssin kokoinen ja reunoiltaan selkeä. Tarkenna kuva kiertämällä okulaarin säätöä myötätai vastapäivään, Metsästäjä 3 l 2015 l 9 kunnes kuva ja ristikko ovat teräviä. Säätö vastaa silmälaseilla tehtävää korjausta (eli ampujan näöstä riippuen + tai -). Nyt kiikaritähtäin on säädetty sopivaksi juuri sinulle. Jonkun toisen ampuessa aseellasi osumapiste ei ole välttämättä sama. Jos tähtäimesi suurennosalue on esimerkiksi 3—12, suurennos kannattaa säätää hirvijahdissa mahdollisimman pieneksi. Pienellä suurennoksella on helpompi löytää maali, jos hirvi tulee passiin nopeasti ja läheltä. Hämäräjahdissa säädä suurennos kahdeksaan, jolloin tähtäimesi on valovoimaisin. Hyvältä tuelta ja pidemmälle matkalle voit käyttää suurennosta 12. Tähtäimessäsi voi olla myös enemmän säätöjä tai ne voivat poiketa edellä mainituista. Etulinssi eli objektiivi Okulaari Okulaarin säätö Suurennosalueen säätö Korkeussäätö Sivuttaissäätö Aseen nosto l Aseen sujuva ja ripeä nosto johtaa parempiin riistalaukauksiin. Oikeakätisen perusampuma-asennossa jalkaterien kulma ampumasuuntaan on 20—30 astetta. Vasen jalka on edessä noin 30—40 cm oikeasta. Jalkojen asento muokkautuu sopivaksi kokemuksen myötä. Aseen nosto oikeakätisellä ampujalla: Ote kivääristä on periaatteessa samanlainen kuin haulikossa: vasen käsi etutukin alla riittävän kaukana edessä ja oikea käsi pistoolikahvalla peukalo tukin kaulalla. Piippu on maalin korkeudella. Oikea käsi lähtee nostamaan perää samalla, kun vasen käsi ojentuu eteen. Noston loppuvaiheessa perä painuu vasten olkapäätä ja poski tukeutuu reippaasti vasten perää. Tähtäävän silmän tulisi nähdä kiikarin ristikko, punapiste tai avotähtäimen jyvä ja hahlo halutussa kohdassa maalia. Kun asento on rento mutta olkapääja poskikontaktit lujat, rekyylinhallinta on helpompaa. Silmä—piippu-linja säilyy koko noston ajan. Huomaa! Metsästyskiväärin tukki on mitoitettu usein niin, että varsinkin suurella etulinssillä varustetun tähtäinkiikarin asennus nousee liian korkeaksi. Tällöin ampuja joutuu irrottamaan poskensa tukista nähdäkseen kiikarin läpi. Poskipakkaa on tällöin nostettava riittävän poskituen aikaansaamiseksi. Tämän voit tehdä teippaamalla telttapatjaa tukin päälle, ostamalla säädettävän poskipakan tai viemällä aseen tukkisepälle.
10 l Metsästäjä 3 l 2015 Pystyasento Liikkuva maali l Yleisin hirven ampumamatka Suomessa on noin 50—60 metriä. Kuvissa on suuntaa-antavia ennakoita tälle matkalle hirven eri kulkunopeuksilla. Toinen tapa ampua paikallaan olevaa maalia: Nosta asetta maalin alta ase ampumavalmiina. Kun tähtäin on miltei oikeassa kohdassa, purista liipaisinta ja jatka aseen liikettä ylöspäin rekyylin saattelemana. Ase liikkuu koko suorituksen ajan, eikä sitä tarvitse yrittää pitää paikallaan. Aloita tämän tyylin harjoittelu nostamalla asetta hyvin läheltä aiottua laukaisukohtaa. Pystysuunnassa liikkuvalla aseella ampumisen haastavin osuus on oikean laukaisukohdan oppiminen. l Pystyasento on ampuma-asennoista epävakain. Painopiste on korkealla ja jalat ovat ainoa tukipiste. Pystyasennossa sorrutaan usein liian tarkkaan työskentelyyn. Kympin keskustaa jahtaava ampuja väsyy, ja laukaisusta saattaa tulla nykäisevä. Tästä syystä metsästäjän kannattaa käyttää eläinkuviollisia ampumatauluja. Kaksipuolinen anatomiataulu on paras. Ammunnan jälkeen voidaan tarkastaa, onko laukaus keuhkosydänalueella, joka on metsästäjän ”kymppi”. Pystyasennossa ammuttaessa liikesarja on nopea yhtäjaksoinen suoritus: ripeä nosto, etsitään maali, pidätetään hengitystä ja puristetaan liipaisinta. Huomaa! Jos hirvi on täydessä vauhdissa (jopa 60 kilometriä tunnissa), on ennakon määrä huomattavasti suurempi. Tällöin on viisainta jättää ampumatta. Liikkuvaa maalia ammutaan yleensä pystyasennosta. Ota perusasento samaan tapaan kuin paikallaan olevaan maaliin ammuttaessa. Aseen piippu on maalin korkeudella. Kun liikkuva maali tulee näkyviin, lähde tekemään nostoa piipunsuun seuratessa samanaikaisesti maalia. Kun nosto on valmis, lähde kuljettamaan piippua maalin ohi, ja kun ennakko on oikea, purista liipaisinta. Laukauksen jälkeen piippu jatkaa sivuttaisliikettä (niin sanottu saatto). Voit myös ampua liikkuvaa maalia polvituelta, eikä keppituenkaan käyttäminen ole kiellettyä. Keppituki kannattaa olla niin sanottu yksijalkainen ja se kannattaa sijoittaa lähelle jalkoja. Tällöin asetta pystyy paremmin liikuttamaan vaakalinjalla. Keppi tukevoittaa asentoa huomattavasti, mutta liikkuvaan maaliin ampuminen tuelta vaatii harjoittelua. Ennakko metsästystilanteessa, osumapiste lavan takana, matka 50—60 metriä paikallaan oleva hirvi kävelevä hirvi juokseva hirvi (hirviradan nopeus) nopeasti juokseva hirvi
Metsästäjä 3 l 2015 l 11 l Käytä metsällä aina tukea, jos se on mahdollista. Voit ottaa tukea esimerkiksi puusta. Harjoittele tätä ampumaradalla radan pystyrakenteita hyödyntäen. Polviasento on nopea ja hyvä vaihtoehto pidemmille ampumamatkoille, jos muuta tukea ei ole. Saatavana on lukuisia ampumatukia makuu-, istumaja pystyammuntaan. On äärimmäisen tärkeää myös harjoitella niiden käyttöä ampumaradalla. Ampumatuki saattaa vaikuttaa myös osumapisteeseen, varsinkin kovilta alustoilta ammuttaessa. Hiekkapusseilta tehdyn kohdistuksen jälkeen kannattaa ampua muutama laukaus ampumatuelta osumapisteen varmistamiseksi. Tuen käyttö Harjoittelu ampumaradalla: l Liikkuvan maalin ampumisen vaikein osuus on oikean ennakon arvioiminen. Radalla liikkuvan hirvikuvion ampumamatka ja nopeus ovat yleensä vakiot. Liikkuva hirvi kulkee radalla 5,3 metriä sekunnissa eli noin 19 kilometriä tunnissa. Jos ampumamatka on 75 metriä, tähdätään yleensä tyypillisellä harjoituspatruunalla ”partaan”. Partaan tähtääminen tarkoittaa noin 0,5 metrin ennakkoa. Metsästystilanteessa ampumamatka ja hirven nopeus vaihtelevat. Siksi liikkuvaan maaliin ampumista kannattaa harjoitella eri matkoilta. Ampumamatkat voivat olla esimerkiksi 100, 75, 50 ja 25 metriä. Huomaa! Ratahirvellä ”napakymppi” on keskellä lapaa. l Metsästysammunnan ABC on selkeästi kuvitettu ja seikkaperäinen opas parempiin riistalaukauksiin. Oppaasta löydät ammunnan teoriaa, aseja tähtäintekniikkaa sekä käytännön harjoituksia. Se sopii niin aloittelijalle kuin edistyneemmällekin. Oppaan voit ostaa Eräkontista. www.erakontti.fi Suomen Metsästäjäliiton piirit järjestävät Metsästysammunnan ABC -oppaaseen pohjautuvaa peruskoulutusta. Ilmoittaudu mukaan oppimaan uudenlaisia harjoittelutapoja. Tietoa tulevista koulutuksista saat Suomen Metsästäjäliiton koulutuskalenterista ja piirin toiminnanjohtajalta. www. metsastajaliitto.fi Ak u Ah lholm Haluatko oppia lisää metsästysammunnasta? Artikkeli perustuu Suomen Metsästäjäliiton ja Suomen riistakeskuksen julkaisemaan ampumaratajulistesarjaan.
12 l Metsästäjä 3 l 2015 Marko Mikkola, Suomen riistakeskus Metsästysammunnan ABC -koulutus metsästäjätutkinnon jatkokurssiksi Erityisesti aloittelevilla metsästäjillä on korkea kynnys lähteä ampumaradalle harjoittelemaan. Sen vuoksi on asetettu tavoitteeksi, että niin metsästysseurat kuin kaupalliset toimijatkin voisivat maanlaajuisesti tarjota heille Metsästysammunnan ABC -koulutusmateriaalien pohjalta vapaaehtoista, käytännönläheistä ohjausta. loittavan metsästäjän tulee omaksua turvallisen aseenkäsittelyn ja eettisen riistalaukauksen perusteet. Ampumataitojen kehittäminen ja omalla aseella harjoittelu mahdollistuvat, kun metsästäjä saa aseen hallussapitoluvan tai rinnakkaisluvan metsästäjätutkinnon suorittamisen jälkeen. Ampumataitojen kehittämisessä pääsee hyvään vauhtiin osallistumalla metsästäjätutkinnon suorittamisen jälkeen Metsästysammunnan ABC -kurssille. Suomen Metsästäjäliitto on laatinut laadukkaan Metsästysammunnan ABC -oppaan ja samaan materiaaliin perustuvan käytännönläheisen kurssin vuonna 2011. Materiaaleissa ja opetuksessa on keskitytty käytännön metsästystä ja turvallisia aseenkäsittelytaitoja parantaviin harjoituksiin. Viime vuosina moni metsästyksen harrastaja on tutustunut oppaaseen. Koulutusta on järjestetty vaihtelevasti Suomen Metsästäjäliiton, sen jäsenpiirien ja jäsenseurojen yhteistyönä. Metsästäjätutkinnon uudistamisen yhteydessä on käynyt ilmi, että aloittavilla harrastajilla on iso kynnys lähteä harjoittelemaan ja kehittämään ampumataitojaan ampumaradalle ilman kokeneemman ohjausta tai samankaltaista seuraa. Kun ampumaradalla on samaan aikaan kilpa-ampujia ja kokeneita kiekonsärkijöitä, saattaa kynnys radalle menemiseksi nousta liian suureksi joskus jopa kokeneemmallakin metsästäjällä. Myös ampumaratojen lakkauttaminen ja sitä myötä harjoittelumahdollisuuksien siirtyminen pidempien matkojen päähän on vaikeuttanut harjoittelua. Oleellista on, että uusille metsästäjille pystytään jatkossa tarjoamaan käytännön metsästystilanteita palvelevaa ohjausta ja koulutusta siten, että kenellä tahansa on kohtuulliset mahdollisuudet osallistua. Uudet metsästäjät ovat syvähaastattelututkimuksen perusteella valmiita maksamaan saamastaan ohjauksesta. Ohjatun koulutuksen järjestäminen uusille metsästäjille läheisyysperiaatetta noudattaen on haaste, joka vaatii toteutuakseen laajaa riistahallinnon, Suomen Metsästäjäliiton, metsästysseurojen, riistanhoitoyhdistysten ja kaupallisten toimijoiden yhteistyötä. Haasteeseen tartutaan Suomen Metsästäjäliiton projektin avulla. Projektin aikana työstetään olemassa olevien Metsästysammunnan ABC -koulutusmateriaalien pohjalta nykyistä kurssia helpommin järjestettävissä oleva opintokokonaisuus. Tavoitteena on, että oppisisältö toimisi metsästäjätutkinnon jälkeisenä vapaaehtoisena jatkokoulutuksena ja sitä voisi järjestää niin metsästysseurat kuin kaupalliset toimijatkin. Kehittämällä olemassa olevaa Metsästysammunnan ABC -koulutusta pyritään saamaan koulutukselle maantieteellistä kattavuutta. Koulutuskonseptia kehittämällä houkutellaan järjestäviä henkilöitä ja tahoja aktiivisemmin mukaan, mikä on ensimmäinen edellytys koulutuksen järjestämisen maanlaajuisen kattavuuden parantamiseksi. A
14 l Metsästäjä 3 l 2015 Teksti: Kaisa Huttunen l Kuvat: Hyvinkään Metsästysampujat ry Tervetuloa ampumaradalle! Hyvinkään ampumaurheilukeskuksen toiminta kasvaa ja kehittyy entisestään. Sitä pyörittävän Hyvinkään Metsästysampujat ry:n pyrkimyksenä on tehdä radalle tulo mahdollisimman helpoksi kaikille ammunnan kokeilusta ja harjoittelusta kiinnostuneille. Tulevaisuus näyttää innostavalta. yvinkään ampumaurheilukeskuksessa on erinomaiset puitteet ampumaharjoittelulle: 5 skeet-rataa, 3 trap-rataa, 2 compak-rataa sekä riistapolku lähes ympärivuotisesti. Lämmin huoltorakennus, kahvila ja runsas pysäköintitila tekevät Hyvinkäälle tulon helpoksi ja mukavaksi. Ampumaurheilukeskuksen monipuolisia palveluita tukevat Hyvinkään riistanhoitoyhdistyksen hirvija luodikkoradat ja luodikon kohdistusradat. Käyttäjistä suurin osa on vieraita Vuonna 1961 perustetussa Hyvinkään Metsästysampujat ry:ssä on noin 80 jäsentä. Yhdistyksen sihteerin Kari Sankalan mukaan tällä hetkellä heidän ratansa käyttäjistä valtaosa, lähes 90 prosenttia, on vieraita. — Radan käyttöaste onkin kasvanut viime vuosina, mikä kertoo, että olemme tehneet oikeita asioita. Pelkästään edellisvuonna kasvu on ollut noin 20 prosenttia, Sankala kertoo. Yksittäisten harrastajien lisäksi yritykset, polttariporukat ja erilaiset metsästysseurueet ovat ostaneet vieraskortteja. — Viime vuonna torstaisin yksi rata oli varattu pelkästään naisille. Tarkoituksena on jatkaa Naisten torstai -toimintaa myös tänä vuonna, jatkaa Sankala. Pääkaupunkiseudun läheisyys on vaikuttanut kävijämääriin. Kaupunkilaismetsästäjien määrä lisääntyy tasaisesti, mutta ampumaratoja pääkaupunkiseudun lähistöllä on hyvin niukasti. Hyvinkään Metsästysampujien hallituksessa on seurattu tarkasti tätä kehitystä. Puheenjohtaja Jukka Tuloiselan mielestä on tärkeää seurata maailman menoa ja pohtia, mitä se merkitsee ampumaradoille. — Nykypäivänä uusien ampumaratojen rakentaminen on lähes mahdotonta. Siksi katsomme oikeastaan velvollisuudeksemme kasvattaa ja kehittää toimintaa siten, että se palvelisi mahdollisimman monen ampumaharrastajan ja metsästäjän tarpeita, Tuloisela sanoo. Avointa viestintää ja uutta tekniikkaa Ampumaharjoittelupaikkojen löytäminen voi olla monille metsästäjille, etenkin aloitteleville, vaikeaa. Ampumaratojen verkkosivut ovat usein hyvin suppeita, eikä kaikista löydy tietoja esimerkiksi aukioloajoista ja maksupolitiikasta. — Jotkut ampumaradat ovat aika sisäänpäin lämpeneviä, eikä niihin ulkopuolisia aina halutakaan. Meille avoimuus ja tiedottamisen kehittäminen on ensisijaista, kertoo hallituksen jäsen Mikko Demander. Hyvinkään Metsästysampujat tiedottaH
Metsästäjä 3 l 2015 l 15 vat ampumaurheilukeskuksen tapahtumista muun muassa Facebookissa ja Twitterissä. Lisäksi yhdistys on juuri uudistanut verkkosivunsa, joissa tieto aukioloista ja muista käytännöistä on mahdollisimman selvästi esillä. Hyvinkään ampumaurheilukeskuksessa on huomattu myös aloittelevien metsästäjien kynnys tulla ensimmäistä kertaa ampumaradalle. Metsästäjätutkinto ei sisällä pakollista ammuntaharjoittelua. Jos lähipiiristä ei löydy perehdyttäjää, vasta-alkaja joutuu tulemaan ensimmäistä kertaa radalle yksin. — Haluamme tehdä radalle tulon mahdollisimman helpoksi. Pyrimme luomaan sellaista — Olemme myös tehneet yhteistyötä Eräverkko Oy:n kanssa, joka kehittää ampumaradan varausja maksukäytäntöjä. Lähitulevaisuudessa ratoja voi varata omaan käyttöön verkkokaupasta halutuksi ajankohdaksi. Myös ratamaksut voi hoitaa verkkopankissa, kertoo Kari Sankala. Pitkän tähtäimen suunnitelmia Hyvinkään ampumaurheilukeskuksen ympäristölupaa ollaan parhaillaan uusimassa. Hakemus on juuri jätetty käsittelyyn ja Hyvinkäällä odotellaan jännittyneenä tulevaa päätöstä. Tällä hetkellä Hyvinkään ampumaurheilukeskuksesta voi tilata erilaisia räätälöityjä kursseja esimerkiksi yritysasiakkaille. Ampumakoulutusja kurssitarjontaa tullaan kehittämään jatkossakin. Tulevaisuudensuunnitelmiin kuuluvat myös uuden sporting-radan tekeminen sekä riistapolun siirtäminen nykyiseltä paikaltaan muiden ratojen yhteyteen. Ampumasimulaattorin hankinta ja ilmakiväärirata tukisivat toiminnan ympärivuotisuutta ja saattaisivat samalla innostaa nuoria ampumaja metsästysharrastuksen pariin. Suunnitteilla on myös sisätilojen lisärakentamista. Lisätilat mahdollistaisivat toimitilojen vuokrauksen erilaisille ampumaharrastusta tukeville yrityksille kuten asesepille sekä uusien kokoustilojen tarjoamisen yritysasiakkaille. Ympäristölupa ratkaisee pitkälti sen, mitä kaikkea voidaan toteuttaa. — Meillä on 15 vuoden raakasuunnitelma paikan kehittämiselle. Jos kaikki menee suunnitelmien mukaan, voimme muutaman vuoden päästä sanoa olevamme valtakunnan monipuolisin metsästäjiä palveleva ampumaurheilukeskus, kertoo seuran puheenjohtaja Tuloisela. Hyvinkään ampumaurheilukeskuksen verkkosivut: www.hyma-ry.fi Hyvinkään ampumaurheilukeskuksessa on suuri kahvila ja hyvät pysäköintimahdollisuudet. Pääkaupunkiseudun läheisyys ja monipuoliset palvelut kasvattavat kävijämäärää vuosi vuodelta. Keskuksessa on hienot puitteet ampumaharjoittelulle. Tavoitteena on olla valtakunnan monipuolisin metsästäjiä palveleva ampumaurheilukeskus. Hyvinkään ampumaurheilukeskuksessa on 5 skeet-rataa, 3 trap-rataa, 2 compak-rataa sekä riistapolku lähes ympärivuotisessa toiminnassa. Katsomme velvollisuudeksemme kasvattaa ja kehittää toimintaa. Jukka Tuloisela Lähitulevaisuudessa ratoja voi varata verkkokaupasta. Kari Sankala ilmapiiriä, että täällä voi helposti kysyä neuvoja ja toimintaohjeita, Demander sanoo. Kynnyksen madaltamiseksi verkkosivuilla on ilmoitettu henkilö, joka tulee tarvittaessa ensimmäisellä kerralla näyttämään radan toimintoja ja käytäntöjä kädestä pitäen. — Parhaimmillaan aloittelevat metsästäjät voivat löytää radalta kavereita myös metsälle, jatkaa Demander. Tällä hetkellä ratamaksut hoidetaan sirukortilla. Kortteihin ladataan rahaa kahvilan automaatista tai tiskiltä. Jos sirukorttiin ladattua summaa ei käytetä kokonaan, loppusaldo säästyy seuraaviin harjoittelukertoihin.
16 l Metsästäjä 3 l 2015 Aku Ahlholm Liian pitkä makasiini voi viedä oikeuteen Millipeliä patruunalippailla Metsästyslainsäädännön mukaan aseen lippaaseen ei saa mahtua laillista määrää useampia patruunoita. Tämän sai oppia eräs eteläsuomalainen haahkanmetsästäjä vuosi sitten kantapään kautta. Tapauksella on kaksi opetusta. Muidenkin on syytä tarkistaa makasiininsa. teläsuomalainen mies yllättyi. Hän oli luullut kaiken olevan kunnossa, kun erätarkastaja tuli valvomaan haahkajahtia. Haulissa ei ollut lyijyä, makasiinissa oli vain kaksi patruunaa ja luvat olivat kunnossa. Toisin kävi. Miehen haulikon toimintatapa taja testasi makasiinin lyhyemmillä 70 millin patruunoilla. Niitä sopi makasiiniin liikaa, ja metsästys päättyi siihen. Miestä epäiltiin nyt metsästysrikoksesta. Tapauksen ensimmäinen opetus on, että aseen makasiini tutkittiin lyhyiden patruunoiden perusteella. Tämä johtuu siitä, että vaikka haulikon kaliiperi olisi 12/76 tai 12/89, sillä voi käyttää myös lyhyempiä 70 millin patruunoita. Tapauksella on toinenkin opetus: se ei vielä riitä, että metsästäjä käyttää lippaassa (tai makasiinissa) vain sallitun määrän patruunoita. Lipasta on rajoitettava niin, ettei siihen edes voisi laittaa liikaa patruunoita. Rajoitintappi vaatii tarkkuutta Kyseinen eteläsuomalainen metsästäjä muistaa pian vuoden takaisen haahkajahtinsa koHa n nu H ut tu oli itselataava kertatuli eli niin sanottu puoliautomaatti. Lainsäädännön mukaan vesilintujen metsästyksessä sellaisen aseen lippaaseen saa mahtua vain kaksi patruunaa (lainsäädännössä käytetään lipas-termiä sekä irrotettavasta lippaasta että kiinteästä makasiinista). Aseen kaliiperi oli 12/76, mutta erätarkasE
Metsästäjä 3 l 2015 l 17 ko ikänsä. Nyt kun koirashaahkan eli kalkkaan pyynti pian taas alkaa, makasiinit on syytä tarkistaa muidenkin. Vesilinnustuksessa 12-kaliiperisen puoliautomaattihaulikon lippaaseen saa mahtua siis vain kaksi 70 millin patruunaa. Jos haulikolla ammutaan 89 millin patruunoita, makasiinin pituus tulee rajoittaa vesilinnustuksessa tarkasti: sen on oltava noin 180 millimetriä pitkä, jotta sinne sopii kaksi pitkää patruunaa, mutta alle 210 millimetriä pitkä, jottei sinne sovi liikaa lyhyitä patruunoita. Puoliautomaattiaseen lippaaseen saa mahtua kolme patruunaa vain joitain harvoja riistaeläimiä, kuten rusakkoa, metsästettäessä. Tässä tapauksessa 12/89-haulikon makasiinin rajoittaminen menee millipeliksi. Makasiinin on oltava vähintään 267 millimetriä, jotta siihen mahtuisi kolme pitkää patruunaa, mutta alle 280 millimetriä, jotta siihen ei mahtuisi neljää lyhyttä patruunaa. Oikeuden päätös: metsästysrikos Eteläsuomalaisen kalkkaanmetsästäjän tapauksessa makasiinin tarkastus ei kuitenkaan ollut millipeliä. Hänen haulikkonsa makasiiniin mahtui neljä 70 millin patruunaa eli joka tapauksessa liikaa myös 76 millin pituisia patruunoita, joita hänen aseessaan saattoi käyttää. Syyttäjä vaati miehelle rangaistusta metsästysrikoksesta, sadan euron korvausta ammutusta haahkasta ja aseen menettämistä. Oikeus tuomitsi miehen metsästysrikoksesta sakkorangaistukseen: 20 päiväsakkoa. Haahkan arvoa hän ei joutunut korvaamaan, koska ei voitu osoittaa, ampuiko linnun syytetty vai hänen kaverinsa. Myöskään asetta metsästäjä ei menettänyt, koska rikos oli ”lievemmästä päästä” ja koska aseesta saadaan laillinen helposti asentamalla siihen rajoitin. Lisäksi metsästäjällä oli aiemmin ollut aseessa rajoitin, joka oli jäänyt pois aseen puhdistuksen yhteydessä. Myös aseen tunnearvo huomioitiin. — Tämän jälkeen kaikilla kavereillanikin on kyllä rajoittimet makasiineissa, mies kertoo. lll Metsästyksessä ei riitä, että lippaaseen laitetaan laillinen määrä patruunoita. Lipasta tulee rajoittaa siten, ettei siihen edes mahdu liikaa patruunoita. Niin sanotun puoliautomaatin lippaaseen saa mahtua vain kaksi patruunaa, kun metsästetään vesilintuja, metsäkanalintuja, peltokanoja, sepelkyyhkyä, lehtokurppaa, metsäjänistä, euroopanmajavaa, suurpetoja, hylkeitä, näätää, hilleriä tai saukkoa. Lippaaseen voi siis mahtua kolme patruunaa esimerkiksi rusakon tai kanadanmajavan pyynnissä. Oulun Ase -liikkeessä otetuissa kuvissa on käytetty 12/89-kaliiperin Mirage-teräshaulipatruunoita (vas.), 12/70-kaliiperin Super-Caccia -lyijyhaulipatruunoita ja 12/76-kaliiperin Nobel Sport -lyijyhaulipatruunoita. Syyttäjä vaati miehelle rangaistusta metsästysrikoksesta. Rusakkojahdissa makasiiniin voi mahtua kolme patruunaa. Jos makasiini mitataan tässäkin 70-millisten patruunoiden (kesk.) mukaan, rajoittimen asennus on millimetrityötä. Valvonnassa makasiini mitataan 70-millisten patruunoiden (kesk.) mukaan, vaikka aseella voisi ampua 76tai 89-millisiä. Esimerkiksi lintujahdissa itselataavan kertatuliaseen makasiiniin saa mahtua vain kaksi patruunaa. Ak u Ah lholm Rajoita lippaasi oikein
18 l Metsästäjä 3 l 2015 Wake 4 RASIALAUKKU Tarjous voimassa vain messuilla! Okuma Classic pro XT VETOUISTELUPAKETTI 4990 VAIN Ozoom Rescue 150N PAUKKULIIVI Tarjous voimassa vain messuilla! Hunter 8 NAAMIOTELTTA Garmin Astro 320 & T5 GPS KOIRATUTKA Tarjous voimassa vain messuilla! 569 99 Garmin Map 64 GPS Tarjous voimassa vain messuilla! 189 Fulling Mill IRTOPERHOT Ylivoimaisesti kattavin perhovalikoima sekä muut kalastusvälineet osoitteessa Karkkainen.com 190 VIision Atom Kit PERHOSETTI 189 Mtm ez-3 KIEKONHEITIN 890 Vision Zulu Kit 9.0 #5-6 PERHOSETTI 129 Hunter METSÄSTYSVARJO Joka päivä 100:lle ensimmäisellä maksavalle Erämessu-asiakkaalle kaupan päälle! Tarjous voimassa vain messuilla! 1990 P? ueger Pfykit2 PERHOSETTI 39 Leatherman Wave MONITOIMITYÖKALU + CROC LENKKIAVAIN Tarjous voimassa vain messuilla! 89 69 Garmin eTrex 10 GPS Tarjous voimassa vain messuilla! Anar Deluxe 11 ASEKAAPPI Koko asekaappimallistomme löydät osoitteessa Karkkainen.com 349 Peltor Sporttac KUULOSUOJAIN 129 Stoeger X20 Suppressor ILMAKIVÄÄRIPAKETTI 169 Ruotsin armeijan M90 MAASTOPUKU 45 Takki + housut Keeper KAHLUUTAKKI 69 Sniper KAHLUUHOUSUT 25 Vision Ikon Zip KAHLUUHOUSUT 235 1990 49 Firefox 6000 VIEHEPAKKI Corsivia SAVIKIEKKO 150 KPL 1490 Armusa trap ja skeet RATAPATRUUNAT 45 VAIN VAIN VAIN VAIN Garmin Topo Suomi V3 Light MAASTOKARTTA Garmin GPS-laitteen ostajalle PohjoisSuomen tai Etelä-Suomen Topo Light V3 -kartta 15 € . Tarjous voimassa vain messuilla! 39 Lunarex GLX8 LÄHETTÄVÄ RIISTAKAMERA 259 VAIN 39 VAIN Kärkkäinen Ylivieska Ollilanojankatu 2, 84100 Ylivieska 010 430 3000 Aukioloajat: ma—pe 8.00—21.00, la 8.00—18.00, su 12.00—18.00 Kärkkäinen Lahti Pasaasi 2, Renkomäki, 15700 Lahti 010 430 3630 Aukioloajat: ma—pe 8.00—21.00, la 8.00—18.00, su 12.00—18.00 Kärkkäinen Oulu Alasintie 12, 90400 Oulu 010 430 3020 Aukioloajat: ma—pe 9.00—21.00, la 9.00—18.00, su 12.00—18.00 Kärkkäinen Ii Sorosentie 2, 91100 Ii 010 430 3820 Aukioloajat: ma—pe 9.00—21.00, la 9.00—18.00, su 12.00—18.00 Verkkokaupan asiakaspalvelu: 010 430 3030 (arkisin klo 8–16) RAJUT ERÄMESSUTARJ OUKSET KÄRKKÄISELTÄ! Erämessutarjouksia myös tavarataloissamme sekä verkkokaupassamme 14.–17.5.! Tuotteita rajoitettuja eriä toimi heti! Löydät Kärkkäisen Erämessuilta osastolta K11–13.
Metsästäjä 3 l 2015 l 19 Wake 4 RASIALAUKKU Tarjous voimassa vain messuilla! Okuma Classic pro XT VETOUISTELUPAKETTI 4990 VAIN Ozoom Rescue 150N PAUKKULIIVI Tarjous voimassa vain messuilla! Hunter 8 NAAMIOTELTTA Garmin Astro 320 & T5 GPS KOIRATUTKA Tarjous voimassa vain messuilla! 569 99 Garmin Map 64 GPS Tarjous voimassa vain messuilla! 189 Fulling Mill IRTOPERHOT Ylivoimaisesti kattavin perhovalikoima sekä muut kalastusvälineet osoitteessa Karkkainen.com 190 VIision Atom Kit PERHOSETTI 189 Mtm ez-3 KIEKONHEITIN 890 Vision Zulu Kit 9.0 #5-6 PERHOSETTI 129 Hunter METSÄSTYSVARJO Joka päivä 100:lle ensimmäisellä maksavalle Erämessu-asiakkaalle kaupan päälle! Tarjous voimassa vain messuilla! 1990 P? ueger Pfykit2 PERHOSETTI 39 Leatherman Wave MONITOIMITYÖKALU + CROC LENKKIAVAIN Tarjous voimassa vain messuilla! 89 69 Garmin eTrex 10 GPS Tarjous voimassa vain messuilla! Anar Deluxe 11 ASEKAAPPI Koko asekaappimallistomme löydät osoitteessa Karkkainen.com 349 Peltor Sporttac KUULOSUOJAIN 129 Stoeger X20 Suppressor ILMAKIVÄÄRIPAKETTI 169 Ruotsin armeijan M90 MAASTOPUKU 45 Takki + housut Keeper KAHLUUTAKKI 69 Sniper KAHLUUHOUSUT 25 Vision Ikon Zip KAHLUUHOUSUT 235 1990 49 Firefox 6000 VIEHEPAKKI Corsivia SAVIKIEKKO 150 KPL 1490 Armusa trap ja skeet RATAPATRUUNAT 45 VAIN VAIN VAIN VAIN Garmin Topo Suomi V3 Light MAASTOKARTTA Garmin GPS-laitteen ostajalle PohjoisSuomen tai Etelä-Suomen Topo Light V3 -kartta 15 € . Tarjous voimassa vain messuilla! 39 Lunarex GLX8 LÄHETTÄVÄ RIISTAKAMERA 259 VAIN 39 VAIN Kärkkäinen Ylivieska Ollilanojankatu 2, 84100 Ylivieska 010 430 3000 Aukioloajat: ma—pe 8.00—21.00, la 8.00—18.00, su 12.00—18.00 Kärkkäinen Lahti Pasaasi 2, Renkomäki, 15700 Lahti 010 430 3630 Aukioloajat: ma—pe 8.00—21.00, la 8.00—18.00, su 12.00—18.00 Kärkkäinen Oulu Alasintie 12, 90400 Oulu 010 430 3020 Aukioloajat: ma—pe 9.00—21.00, la 9.00—18.00, su 12.00—18.00 Kärkkäinen Ii Sorosentie 2, 91100 Ii 010 430 3820 Aukioloajat: ma—pe 9.00—21.00, la 9.00—18.00, su 12.00—18.00 Verkkokaupan asiakaspalvelu: 010 430 3030 (arkisin klo 8–16) RAJUT ERÄMESSUTARJ OUKSET KÄRKKÄISELTÄ! Erämessutarjouksia myös tavarataloissamme sekä verkkokaupassamme 14.–17.5.! Tuotteita rajoitettuja eriä toimi heti! Löydät Kärkkäisen Erämessuilta osastolta K11–13.
20 l Metsästäjä 3 l 2015 Pidä parhaasta ystävästäsi huolta ohjeita koiraharrastajalle
Metsästäjä 3 l 2015 l 21 l Koirat SRVA-kumppanina l Mitä metsästyskoira periyttää? l Koiran terveys ja turvallisuus l Ruoki koirasi oikein l Koiraharrastuksen kautta metsästäjäksi Ja ri Hind ström
22 l Metsästäjä 3 l 2015 uurriistavirka-apu (SRVA) on riistanhoitoyhdistysten ylläpitämä vapaaehtoisorganisaatio, joka välittää poliisille metsästäjien virka-apua suurriistakonflikteissa kuten liikenneonnettomuuksissa. Hälytysjärjestelmä käynnistyy poliisin tai hätäkeskuksen antamalla virka-apupyynnöllä. Käytännön toimijoita ovat alueen metsästysseurat, kokeneet suurriistan metsästäjät sekä koulutetut koiranohjaajat ja koirat. SRVA-toiminnassa mukana tuhansia metsästyskoiria Suomessa tapahtuu liikenteessä vuosittain tuhansia sorkkaeläinvahinkoja ja noin sata suurpetovahinkoa. Ruuhkahuiput — Suurriistavirka-avussa metsästäjät kautta maan toimivat Suomen riistakeskuksen ja poliisin apuna. Heidän tärkein työkalunsa ovat toimivat metsästyskoirat, kertoo Reima Laaja, SRVA-toiminnan vastuuhenkilö Suomen riistakeskuksessa. — SRVA-koiran pitää olla hyvässä kunnossa ympäri vuoden. Koiran kuten ohjaajansa on oltava valmiudessa käytännössä koko ajan. Kun hälytys tulee, silloin lähdetään, oli juhannus tai joulu, Anders Ljungberg sanoo vierellään koiransa Turbo ja Alavetelin nuorisoketjua edustava Robin Ehnfors. SRVA-ammattilainen Jyrki Savolainen kysyykin osuvasti: — Kuka nämä SRVA-hommat tekisi ellei metsästäjät. Riistakolari sokeeraava kokemus autoilijalle Melkein aina SRVA-hälytystilanteet ovat todella haastavia. Usein poliisi ei ehdi paikalle ja SRVAhenkilö joutuu selvittämään autoilijan kanssa, millaisesta tilanteesta on kyse, mistä eläin on tullut ja minne se on törmäyksen jälkeen juossut. Usein kuljettaja ShowHau -sarjaa esitetään Fox-televisiokanavalla lauantaisin kello 17. Jaksot ja SRVA-videot voi katsoa myös ohjelman verkkosivuilla osoitteessa www.showhau.fi. Lisää tietoa suurriistavirka-avusta on srva.fi-osoitteessa. ShowHau-televisiosarja esittelee yhdessä Suomen riistakeskuksen kanssa suurriistavirka-avun ammattilaisia kautta maan. Riistaeläimen jäljestys kolarin jälkeen on vaativaa vapaaehtoistyötä Koirat SRVAkumppaneina S Tyypillisiä SRVA-tehtäviä ovat kolareissa loukkaantuneiden hirvieläinten, suurpetojen ja villisikojen jäljestäminen koirien avulla. Riistaeläimeen törmääminen voi olla yllättävän hurja kokemus tavalliselle autoilijalle. ei osaa edes kertoa, missä törmäys on tapahtunut saatikka mikä eläin on ollut toisena osapuolena. Monesti autoilija arvioi eläimen isommaksi kuin se todellisuudessa on. Jos autoilija puhuu valtavasta hirvestä, se voi jälkien tutkinnan jälkeen muuttua jopa kauriiksi. Kuvaava esimerkki on erään SRVA-ammattilaisen kertomus, jossa vahingon tapahduttua auton kuljettaja istui auton ratissa aivan sokissa ja auton ovet lukossa. Hän kuvaili kauhuissaan, kuinka jokin suuri peto juoksi auton edestä ja jäi törmäyksen jälkeen ”murisemaan tuonne metsän puolelle”. SRVA-ammattilaisen tutkiessa tilanteen hetkeä myöhemmin hän löysi pienen kauriin kuolleena ojanpientareelta auton lähettyviltä. Haastavin tilanne vuosiin on Reima Laajan kertomus karhusta, joka kosioreissullaan eksyi Porin Reposaaren lähiöön. Poliisi pyynnöstä tehtiin median kautta varoitus suurelle yleisölle ja pyyntö pysyä pois alueelta. Paikallisten ihmisten toivottiin pysyvän kodeissaan turvassa. — Vaikutus olikin päinvastainen ja aiheutti varsinaisen karhuturismin. Perheet kulkivat alueella koiriensa ja kännykkäkameroiden kanssa etsien karhua. SRVA-toimijat ja poliisi kokivat todellisia kauhun hetkiä, Laaja kertoo. Porin tapauksesta kerrotaan tarkemmin juttusarjan seuraavassa osassa. Jyrki Savolainen, kuvassa yhdessä lastensa Iiriksen ja Iiron sekä SRVA-koira Brändin kanssa, kertoo SRVAja riistanhoitotoiminnan olevan heidän perheessään hyvissä kantimissa. — Molemmat lapset ovat kiinnostuneita koiran kanssa touhuamisesta ja metsästyksestä. ajoittuvat kahteen kauteen. Huhti—toukokuun aikana, kevään luonnon herätessä, eläimet lähtevät etsimään uusia ruokailulaitumia ja naaraat poikimaan. Syys—marraskuussa taas on esimerkiksi sorkkaeläinten kiimaaika. Syksyllä pimeys ja sadekeli hankaloittavat eläimen havaitsemista ajoissa. Suomessa SRVA-toimintaan osallistuu kolmesta neljään tuhatta metsästäjää koirineen. Heidän osuuttaan ei voi korvata mikään muu organisaatio tai järjestelmä. Vain ammattimaisesti toimivat metsästäjät ja heidän toimivat metsästyskoiransa osaavat tulkita ja arvioida loukkaantuneen eläimen tilanteen ja sen perusteella päättää oikeat toimenpiteet eläinsuojelulliselta kannalta.
Metsästäjän erikoisliike www.HHsport.fi www.HHsport.fi METSÄSTÄJÄN Verkkokauppa /HHsportSuomi /HHsport.fi ALAHÄRMÄ • IISALMI • KIIMINKI KOKKOLA • NIVALA • RAAHE EDULLISET HHSPORTIN TIKKA-paketit myydään nyt! Tikka T3 lite SS KIVÄÄRI • cal. .222, 6,5x55, 308 ja 9,3 • Optilock kiikarinjalat • Burris Fullfield E1 3-9x40 kiikaritähtäin • Tikka asepussi • Sako kantohihna Franchi Affinity Camo Puoliautomaattihaulikko 12/76 28” Max-4 kuvioidulla komposiittitukilla ja inertiatoimisella lukolla varustettu. Franchi Affinity on nopea ampua ja suunnata keveytensä ansiosta, kapasiteetti 4+1 ptr (ilman rajoitinta). Franchi Affinity Camo Max-4 on valmistettu Benellin tehtaalla. Beretta A300 Outlander Camo Puoliautomaattihaulikko 12/76 Beretta A 300 Outlander on uusi Beretan puoliautomaattihaulikko, joka perustuu pääosin entiseen 390 sarjan tyyppisiin rakenteisiin, mutta aseesta on valmistettu mahdollisimman yksinkertainen ja helppohoitoinen kaasumäntätoiminen puoliautomaattihaulikko. Itsesäätyvä kaasumäntä. Aseen mukana toimitetaan 1 vaihtosupistaja (Mobilchoke). Tikka T3 lite SS KIVÄÄRI • cal. .222, 6,5x55, 308 ja 9,3 • Optilock kiikarinjalat • Burris Fullfield E1 3-9x40 kiikaritähtäin • Tikka asepussi • Sako kantohihna • AseUtra SL5 äänenvaimennin paketti 1 1095,995,35,899,1390,paketti 2 nämä vietiin viime vuonna käsistä! Kuivattua maissia 50kg säkki riistapeltojen kuningas uutuus hhsporteissa!
24 l Metsästäjä 3 l 2015 Hyvä metsästyskoira periyttää muutakin kuin riistaominaisuuksia Pirjo Koskinen Koiran geenit -hankkeen tutkijoilla on käsissään kuuma aihe. He selvittävät dnanäytteistä, miksi jotkin pennut kuolevat ja eloonjääneistä osalla on muita parempia metsästysominaisuuksia. Tutkimuksista voi olla hyötyä paitsi koiranjalostukselle myös ihmisten sairauksien hoitamiselle. aksi käyttövaliota kohtaavat, parin kuukauden kuluttua syntyy seitsemän suloista pentua. Kolme niistä kasvaa hyväksi käyttökoiraksi, kolmen kohdalla on vähän niin ja näin ja yksi pennuista kuolee selittämättömästä syystä. Professori Hannes Lohi haluaisi selvittää, miksi näin käy. Hän johtaa Helsingin yliopiston Koiran geenit -tutkimushanketta ja tietää, että tästä voi löytyä vaikka minkälaisia yllätyksiä tieteelle. Pienenä menehtyneiden pentujen dna:ta ei ole koskaan tutkittu. Kukaan ei tiedä, miksi ne kuolevat ja mitä sairauksia ne kantavat. Koirat hävitetään kaikessa hiljaisuudessa. Ihmispuolella kuolleita sikiöitä on lähetetty tutkittaviksi perimän suhteen ja löydetty kokonaan uusia sairauksia sekä niitä kantavia geenejä. On todennäköistä, että tilanne on samanlainen koirilla. Jos näihin sairausgeeneihin pääsisi kiinni, hyvin todennäköisesti ainakin osa niistä pystyttäisiin karsimaan ja elossa pysyvien pentujen osuus kasvaisi. Kaukaa ei ole haettu sekään vaihtoehto, että samoja menehtymiseen johtavia syitä löytyy sekä ihmiseltä että koiralta. Sairastavathan koirat monelta ihmiseltä tuttuja sairauksia kuten diabetesta ja epilepsiaa. Koirasta on apua näiden syntymekanismien selvittämisessä ja hoitokeinojen kehittämisessä. Suomenajokoiralta karsittu hermostorappeumasairaus Koirien geenitutkimuksista on jo nyt suoraa hyötyä jalostukselle. Suomenajokoirilla oli vielä muutama vuosi sitten ongelmana vakava hermostorappeumasairaus, ataksia. Pennut kuolivat siihen ennen puolen vuoden ikää, eikä sairautta pystytty karsimaan perinteisellä jalostuksella. Taudin syntymekanismiakaan ei tiedetty. Sairaita koiria syntyi terveiden vanhempien pentueisiin ennustamattomasti. Toisinaan jopa enemmistö pennuista sairastui. Ensimmäiset oireet ilmaantuivat kolmen K Hannu Huttu
Metsästäjä 3 l 2015 l 25 kuukauden iässä takajalkojen pettäessä. Tärinä, vapina ja liikkumisvaikeudet vain lisääntyivät seuraavien viikkojen aikana. Hoitoa ei ollut, ja tavallisesti pentu päästettiin kärsimyksistään kuukauden sisällä oireiden puhkeamisesta. Kun Hannes Lohi sai kuulla ataksiasta Suomen ajokoirajärjestön kautta, hänen mielenkiintonsa tutkijana heräsi. — Ajattelin, että sairaus voisi olla helpostikin löydettävissä ja ehkäistävissä. Näitä pentuja on saatava tutkimuksiin. Kasvattajatkin kiinnostuivat, ja pian pennuista alettiin toimittaa dna-näytteitä ja täytettyjä terveyskyselylomakkeita geenitutkimuksia varten. Osa sairastuneista koirista saatiin myös tarkempiin neurologisiin tutkimuksiin. Näytteistä verrataan sairaiden koirien geenialueita terveisiin. Täsmälliset geenialueet piilottelevat 2,5 miljardin emäsparin joukossa. Vaikka tehtävä tuntuu lähes mahdottomalta, on se tullut tekniikan kehittymisen myötä arkirutiiniksi nykyaikaisissa laboratorioissa. Sairausgeenit löytyvät sitä varmemmin, mitä enemmän näytteitä saadaan sekä terveistä että sairaista koirista. Suomenajokoiran kohdalla näytteitä kerättiin sadoista terveistä ajokoirista ja vajaasta paristakymmenestä sairaasta. Sairautta periyttävät geenialueet löydettiin ja geenivirhe tunnistettiin SEL1Lnimisestä geenistä, jonka tuottama entsyymi osallistuu solujen proteiinintuottokoneiston laadunvarmistukseen. Sairailla koirilla tämä koneisto ei toimi, mikä johtaa vakavaan häiriöön ja stressiin solun sisällä ja lopulta solujen tuhoutumiseen. Ajokoiraprojekti paljasti kokonaan uuden hermosolujen rappeumaan liittyvä geenin ja sairausmekanismin, joiden jatkoselvittely jatkuu ihmispotilaissa, joilla on vastaavia oireita. Heti geenilöydön jälkeen alkoi myös geenitestin kehittäminen. Nyt kasvattajat testaavat koiransa ennen astutusta. Kahta kantajaa ei yhdistetä, jolloin sairaita ei synny. Toisaalta terveet kantajakoirat voidaan pitää mukana jalostuksessa perinnöllisen monimuotoisuuden turvaamiseksi. Ataksia hävisi suomenajokoiralta. Vastaavia tutkimuksen tuomia menestystarinoita löytyy monelle rodulle eri sairauksissa. Rohkeat koirat parhaita metsällä Koiran metsästysominaisuuksistakin kertyy jatkuvasti lisää tietoa. Dna-tutkimuksia ei pystyisi tekemään, jos koirista ei kerättäisi sekä terveyteen että käyttäytymiseen liitettävää tietoa. Verinäytteen lisäksi jokaisesta koirasta täytetään lomake, jossa kysytään muun muassa koiran pentuajoista, sen käyttäytymisestä sekä terveyteen liittyvistä asioista. Tähän mennessä tiedot on saatu muutamalta sadalta metsästyskoiralta. Sitä on täytetty eniten harmaista norjanhirvikoirista ja jämtlanninpystykorvista. Alustavasti näyttää siltä, että rohkeus ja hyvät metsästysominaisuudet liittyvät yhteen. Monelle karhukoiran omistajalle tämä on tuttua. Hyvä ja itsenäinen metsästyskoira on sitä myös arjessa. Ei siis mikään seurakoira, vaan johtajaominaisuuksilla varustettu rohkea, itsevarma yksilö. Karhun pysäyttämiseen tarvittavat ominaisuudet voivat joskus aiheuttaa kipakoita tilanteita myös tavallista arkea elettäessä. Tarvitaan kuitenkin lisäaineistoa, ennen kuin metsästysominaisuuksien yhteydestä muuhun luonteeseen voidaan sanoa mitään varmaa. Erityisenä haasteena on löytää vertailuryhmäksi ”riistaverettömiä” koiria, koska ne vaihdetaan usein parempiin. Mitä jää piiloon? Vaikka jalostuksella saadaan hyviä metsästyskoiria, ei sitäkään tiedetä vielä, mikä oikeastaan periytyy. Hyvällä metsästyskoiralla täytyy olla paitsi hyvät geenit myös oikeat geenialueet aktiivisina. Geenialueet aktivoituvat myös ympäristön vaikutuksesta, esimerkiksi tietynlainen ravinto aktivoi tiettyjä geenejä. Ehkä kyse on tästä ilmiöstä, kun hirvikoiran pennulle tuodaan hirven nahkaa jo pienenä haisteltavaksi, ikään kuin herätellään metsästysviettiä koirassa. Jotkin koirat kypsyvät hitaasti, jotkin nopeasti. Harmaalle norjanhirvikoiralle on tyypillistä, että sen ajo-ominaisuudet ovat parhaimmillaan vasta 3—4 vuoden iässä. Toisaalta porukassa on myös varhaiskypsiä, joilta metsästys käy hyvin jo vuoden ikäisenä vähäiselläkin kokemuksella. Jyvät erottuvat akanoista jo aivan pienenä, eikä näihinkään eroihin tiedetä selitystä. Kyse saattaa olla juuri geenien aktivoitumisesta ympäristön vaikutuksesta perimästä riippumatta. Vaikka ominaisuus onkin hankittu, se voi muista hankituista ominaisuuksista poiketen periytyä. Ilmiötä kutsutaan epigeneettiseksi periytymiseksi, jonka vielä kymmenen vuotta sitten ajateltiin olevan mahdotonta. Nyt se on kiivas tutkimuksenaihe tieteessä. Ilmiö löydettiin vasta muutama vuosi sitten, eikä kukaan tiedä, vaikka se selittäisi osaltaan myös hyvien metsästysominaisuuksien periytymisen. — Hyvällä koiralla on paitsi hyvät geenit, myös oikeat geenialueet aktivoituina jo syntymästä saakka. Hyvät ominaisuudet ikään kuin vyöryvät koiralle, Hannes Lohi kuvaa tutkimusoletustaan. Oikeiden geenialueiden aktivoituminen voi tapahtua yksinkertaisin kemiallisin prosessein, ja muutokset voivat olla palautuvia. Koirilla tehtävä tutkimus voi paljastaa epigenetiikan lainalaisuuksia täsmentäen samalla koiran jalostusta. Jos haluat osallistua koirasi kanssa geenitutkimuksiin, katso lisätietoja eri vaihtoehdoista www.koirangeenit.fi-verkkosivustolta. Näytteitä tarvitaan sekä terveistä että sairaista koirista. Professori Hannes Lohi rapsuttaa lapinporokoira Moskua, jolta on juuri otettu dna-näyte geenitutkimuksia varten. Vielä ei tiedetä, mikä oikeastaan periytyy. Pir jo K os kinen
26 l Metsästäjä 3 l 2015 Teksti ja kuvat: Kaisa Huttunen Kaveri kunnossa? Huolehdi koirasi terveydestä ja turvallisuudesta Koira on monen metsästäjän tärkein apuri ja paras kaveri. On omistajan kunnia-asia pitää huolta koiransa hyvinvoinnista niin metsästyskaudella kuin muulloinkin. Olennaisinta on säännöllinen perushuolto ja lihaskunnon ylläpito. Vakavimmat tapaturmat sattuvat yleensä autojen törmäyksissä. erushuolto on terveen koiran perusta. Koirien perushuoltoon kuuluu säännöllinen kynsien leikkaaminen, turkin hoito, sisäloishäädöt sekä koiran kokonaisvaltainen tarkastaminen. Myös koiran rokotusohjelman ylläpito on tärkeää. Paras keino torjua ulkoloisia on tarkastaa koira säännöllisesti. Punkkien tarttumista voi estää kaupasta saatavilla punkkipannoilla, valeluliuoksilla sekä suun kautta annettavilla ulkoloislääkkeillä. Metsästyskoiralla on riski saada kapitartunta supien ja kettujen välityksellä. Tämän ihosairauden hoito vaatii eläinlääkärissä käyntiä. Metsästyskoirilla on kotikoiria suurempi riski saada sisäloisia, minkä vuoksi ne olisikin hyvä madottaa pari kertaa vuodessa. Sopivasta matolääkityksestä kannattaa keskustella eläinlääkärin kanssa. Sisäloistartunnan oireita ovat vatsan turvotus, ripuli, oksentelu, laihtuminen, hengitystieoireet sekä turkin kiillottomuus. Koiralta otetaan tarvittaessa ulostusnäyte diagnoosin varmistumiseksi. Koirat rokotetaan aina terveinä ja madotettuina. Rokotuksilla torjuttavia virustauteja ovat muun muassa penikkatauti, parvo ja tartLuolakoirat saattavat saada pahojakin puremia, jotka vaativat eläinlääkärihoitoa. Myös koirien keskinäiset tappelut saalistustilanteessa aiheuttavat puremahaavoja. P
Metsästäjä 3 l 2015 l 27 tuva maksatulehdus. Rabiesta eli raivotautia levittävät luonnossa petoeläimet, ja siksi metsästyskoirilla on myös oltava rabiesrokotus voimassa. Lihashuolto parantaa suorituskykyä Lihashuolto kuuluu kaikkien käyttökoirien hyvinvointiin. Se pitää koiran terveenä, lisää harrastusikää, parantaa suorituskykyä, ehkäisee vammoilta sekä takaa koiralle terveemmät eläkepäivät. Moni metsästyskoira on metsästyskauden aikana kovalla koetuksella. — Koiran kestävyyteen vaikuttaa paljon yksilön rakenne, mutta oikealla lihashuollolla voidaan parantaa kaikkien koirien suoritusta. Hyvässä kunnossa oleva koira myös haistaa paremmin, sillä fyysinen kunto lisää koiran aineenvaihduntaa, kertoo kilpakoiravalmentaja ja koirahieroja Lotta Vuorela Naurava koira -yrityksestä. On tärkeää pitää koira hyvässä kunnossa myös metsästyskauden ulkopuolella. — Jos koiraa ei voi juoksuttaa vapaana, lihaskuntoa ylläpidetään tekemällä sen kanssa juoksuja pyöräilylenkkejä ja antamalla sen kulkea pitkässä remmissä, Vuorela ohjeistaa. Ennen kauden alkua koiran harjoittelun tulisi olla nousujohteista. Rasituksen määrää, esimerkiksi lenkkien pituutta, nostetaan vähitellen. — Koiralle sopivan rasitusmäärän arviointi on aina koiranohjaajan vastuulla. Usein nuorella koiralla on enemmän intoa kuin älyä ja se saattaa helposti vetää itsensä piippuun. Lisäksi metsästyskoiran adrenaliinitaso on usein suorituksen aikana niin kova, että ne saattavat kivusta huolimatta jatkaa työskentelyään, muistuttaa Vuorela metsästäjiä. Väsyneenä ja märkänä koira palelee tavallista helpommin, ja siksi lyhytturkkista koiraa ei tulisi pitää tauoilla ilman takkia edes autossa. Jahdin tai kovan treenipäivän päätyttyä koiran pitäisi antaa levätä ensimmäinen ilta lämpimässä. Vasta seuraavana päivänä tehdään palauttava lenkki. — Palauttavan lenkin on hyvä olla parinkymmenen minuutin mittainen ja koiran on annettava ravata kevyesti pitkässä remmissä. Lenkki nopeuttaa koiran palautumista ja estää lihasjumeja. Toisena tai kolmantena päivänä kovan suorituksen jälkeen voidaan huoltaa koiran lihaksistoa esimerkiksi hieromalla tai lämmittämällä jumiutuneita lihaksia kauratyynyllä, Vuorela opastaa. Pieniä ja suuria onnettomuuksia — Yleisiä metsästyskoirien haavereita ovat pienet haavat. Yleensä näistä selviää kotikonstein puhdistamalla alueen, kertoo eläinlääkäri Mikael Granholm Turun Univet-eläinlääkäriasemalta. Jos haava on syvä, vuotaa paljon verta tai on peräisin puremasta, kannattaa käydä näyttämässä koiraa eläinlääkärillä. Syviin haavaonteloihin saattaa kehittyä tulehduspesäkkeitä, vaikka haavat näyttäisivätkin pinnalta parantuneilta. Metsässä liikkuessa tulee varautua myös kyyn puremiin ja ampiaisen pistoihin. Nykyään kyyn puremaan ei suositella kyytablettia, sillä sen sisältämä kortisoni voi peittää tai jopa pahentaa oireita. Tabletin voi antaa vain, jos koiralla on hengitysvaikeuksia aiheuttavaa voimakasta turvotusta pään alueella. Koira on vietävä mahdollisimman pian eläinlääkäriasemalle. Kuljetuksen aikana se tulee pitää liikkumattomana, jottei myrkky leviäisi elimistöön. Lääkärissä koiraa hoidetaan nesteyttämällä, kipulääkkeillä sekä mahdollisesti myös myrkyn vasta-aineella. Ampiaisen pistoon kyytabletti sopii hyvin, koska kortisoni helpottaa kutinaa, turvotusta ja kipua. Metsästyskoirien vakavimmat tapaturmat liittyvät usein auton ja koiran yhteentörmäyksiin. Univetissä on hoidettu myös koiria, joita hirvi on päässyt potkaisemaan pahasti. — Myös ilvesten lisääntyminen on näkynyt muutaman vuoden aikana. Tänne on tuotu pahoja raateluhaavoja saaneita metsästyskoiria, kertoo Granholm. Yhä useampi metsästäjä vakuuttaa koiransa Koiran sairastumisen, tapaturman, käyttöominaisuuden menetyksen ja kuoleman varalle voidaan ottaa myös vakuutuksia. — Metsästyskoiria vakuutetaan yhä enemmän, koska niihin on investoitu paljon aikaa ja rahaa, kertoo Lähi-Tapiola-vakuutusyhtiön tuotepäällikkö Tiina Ala-Outinen. Koirien eläinlääkärikuluvakuutuksella voidaan kattaa osa koiran sairaudesta tai tapaturmasta syntyneistä eläinlääkärija lääkekuluista. Henkivakuutus puolestaan otetaan koiran kuoleman, lopettamisen tai katoamisen varalle ja käyttöominaisuusturva sen varalle, että koiraa ei voida sairastumisen tai tapaturman vuoksi enää käyttää metsästystarkoitukseen. Lue lisää koirien hoidosta ja huollosta: Riitta Kempe, Minna Leppänen ja Katariina Mäki: Koiran ruokinta ja hoito (2010) Minna Saarelainen ja Timo Vallius: Koiran lihashuolto (2010) Metsästyskoira on kovalla koetuksella. Monissa apteekeissa on laaja valikoima koirille tarkoitettuja lääkkeitä. Helsinkiläisessä Megahertsin apteekissa on oma hylly lemmikkieläinten tuotteille. Koira on usein hyvin väsynyt pitkäkestoisen suorituksen jälkeen. Koiralle sopivan rasitusmäärän arviointi on aina koiranohjaajan vastuulla. l kipulääkettä l kyypakkaus l pinsetit l puhdistusainetta l sidetarpeita l lähimmän eläinlääkärin yhteystiedot Mukaan metsälle:
28 l Metsästäjä 3 l 2015 Teksti: Kaisa Huttunen, Riitta Kempe, Luonnonvarakeskus Kuvat: Kaisa Huttunen Oikea ruokinta lisää suorituskykyä ja nopeuttaa palautumista Metsästyskoiralle hyvät eväät Käyttökoirien ravintoaineiden tarpeet eroavat kotikoirien tarpeista. Oikea ruokavalio ehkäisee fyysistä stressiä, ylläpitää vastustuskykyä, torjuu rasitusvammoja, tukee palautumista ja säilyttää nestetasapainon vaikeissakin olosuhteissa. elpoin ratkaisu koiran ruokintaan on täysravinto. Valmisteen valinnassa kannattaa kysyä neuvoa eläintarvikemyyjiltä ja tutustua pakkausmerkintöihin. Kun koiraa ruokitaan kotiruualla tai sen ja täysravinnon yhdistelmillä, tasapainoisen ruokavalion suunnittelu vaatii enemmän asiaan perehtymistä. Koiran ruuansulatuselimistö sulattaa eläinperäiset raaka-aineet kasvisperäisiä paremmin. Jälkimmäisten sulamista voidaan lisätä kypsentämällä ja hienontamalla. Luonnossa koiraeläinten ravinto koostuu pääasiallisesti rasvasta ja valkuaisesta, kotikoirien suurelta osin hiilihydraateista, koska viljat ja kasviperäiset tuotteet ovat eläinperäisiä tuotteita edullisempia. Treeni vaatii valkuaista ja rasvaa Metsästyskoiran valkuaisen tarve lisääntyy harjoittelukauden alussa ja varsinaisen työkauden aikana. Silloin runsaasti energiaa ja rasvaa sisältävien ruokien valkuaispitoisuuden tulee olla noin 28—35 prosenttia pakkausmerkinnöissä ilmoitetusta kuiva-aineesta. Riittävä valkuaisen saanti lisää hapenottokykyä ja vähentää rasitusvammojen määrää. Hyviä valkuaisen lähteitä ovat muun muassa vähärasvainen liha, kuivaliha, kala, kalajauho, sisäelimet ja kananmuna. Rasvan osuuden tulee harjoitteluja työkautena olla noin 20—30 prosenttia pakkausmerkinnässä ilmoitetusta kuiva-aineesta. Tällaiseen ruokaan kannattaa siirtyä viimeistään valmennuskauden alussa, mieluummin jo pari kuukautta ennen sen alkua. Rasvan laatukin on tärkeää. Eläinperäisiä rasvoja tarvitaan rasvavarastojen rakentamiseen, energian tuottamiseen ja palautumiseen. Pieni kasvitai kalaöljylisäys ruokaan pitää metsästyskoiran polkuanturat, ihon ja turkin kunnossa. Lisäksi kalaöljyn omega-3-rasvahapot hillitsevät elimistön tulehdusreaktioita sekä pitävät suoliston limakalvot ja lihasten solukalvot kunnossa. Kivennäisistä tärkeimmät ovat kalsium, fosfori ja magnesium. Ne ovat luuston rakennusaineita. Vahva ja terve luusto on käyttökoiran perusedellytys. Hivenaineista rauta, kupari, sinkki, jodi ja seleeni sekä vitamiineista Eja Cvitamiini, beetakaroteeni ja B-ryhmän vitamiinit ovat myös erityisen tärkeitä raskasta työtä tekeville koirille. Jahtiin tyhjällä vatsalla Jahtipäivinä koiralla tulee olla riittävästi energiaa ja nestettä elimistössään. Kovaa rasitusta seuraa usein nestevajaus, energiavarastojen Kalaöljy pitää polkuanturat kunnossa ja hillitsee tulehduksia. H
Metsästäjä 3 l 2015 l 29 tyhjentyminen ja kehon väsyminen. Koiran palautumisaikaa voidaan lyhentää merkittävästi, jos palautumisvaiheen ruokinta ja nesteytys saadaan kohdilleen. Silloin koira jaksaa työskennellä tehokkaasti useana peräkkäisenä päivänä. Metsälle lähdetään täysillä energiavarastoilla, mutta tyhjällä vatsalla. Ruokinnan ja suorituksen välillä on oltava vähintään 12 tuntia, kovassa suorituksessa melkein vuorokausi. Jos koiran paskominen haittaa suoritusta, se on todennäköisesti ruokittu liian lähellä metsästystä. Noin kolme tuntia ennen suoritusta koira nesteytetään. Veden joukkoon voidaan ripotella vähän ruokaa sen maittavuuden lisäämiseksi. Jos koira työskentelee pitkäkestoisesti ja vaikeassa maastossa, sille voi suorituskyvyn parantamiseksi antaa parin tunnin välein pieniä, rasvapitoisia välipaloja (30—60 grammaa) kuten koiranmakkaraa. Mahdollisimman pian päivän suorituksen jälkeen koiraa juotetaan riittävästi nestetasapainon palauttamiseksi ja ruuansulatustoiminnan aktivoimiseksi. Palautumista voi nopeuttaa nestetankkauksen yhteydessä myös hiilihydraatilla. Koiratarvikeliikkeistä saatava maltodekstriinipohjainen juoma sopii hyvin koiran palautusjuomaksi. Nesteytyksen jälkeen ruoka annetaan kerta-annoksena tunnin tai parin kuluttua rasituksen jälkeen. Sen jälkeen koiran annetaan levätä ja sulatella rauhassa ruokaansa. lll Jo 3—4 prosentin nestehukka heikentää metsästyskoiran suorituskykyä. Riittävä vedensaanti ylläpitää koiran nestetasapainoa ja suorituskykyä sekä ennaltaehkäisee ylikuumenemista. Koiran voi jo pentuna opettaa juomaan nestettä sitä tarjottaessa. Hyvänmakuiset lisukkeet, kuten koiranmakkarat tai liha, lisäävät veden maittavuutta. Ruuan mukana kannattaa antaa mahdollisimman paljon nestettä jo pari päivää ennen metsästysreissua. Kolmisen tuntia ennen jahtia koira nesteytetään. Myös tauoilla koiralle tulee tarjota vettä, etenkin jos sääolosuhteet ovat kuumat ja kuivat. Heti suorituksen jälkeen nestetasapainon palautus aloitetaan juottamalla koiralle reilu vesiannos. Viileät ja kylmät nesteet imeytyvät nopeasti ja jäähdyttävät koiraa. Jos koira ei juo heti paljoa, vettä tarjotaan vähitellen. lll Valmisruokien pakkausmerkinnöissä valmistusaineet nimetään joko yksittäisinä raaka-aineina (esimerkiksi kana) tai ryhminä (esimerkiksi eläinperäiset tuotteet). Pakkauksissa ilmoitetaan pääravintoaineiden eli valkuaisen, rasvan, kuidun ja tuhkan eli hehkutusjäännöksen määrä. Hehkutusjäännös sisältää kivennäisaineita, ja niistä ilmoitetaan kalsiumin, natriumin ja fosforin määrät erikseen milligrammoina. Jos hehkutusjäännöksen osuus on yli 10 prosenttia, käytetyt raaka-aineet saattavat olla huonolaatuisia. Jos ruuan kivennäisaineiden pitoisuus on poikkeuksellisen korkea, se laskee muiden ravintoaineiden hyväksikäyttöä. Pakkauksessa ilmoitetaan myös Aja D-vitamiinien ja hivenaineiden (muun muassa kupari, sinkki ja seleeni) määrät ja yhdisteet milligrammoina. Kaikkia ravintoaineita (esimerkiksi aminohappoja ja rasvahappoja) tai lisäaineita ei tarvitse ilmoittaa. Tarjoa koiralle riittävästi vettä Kuivalla ja lämpimällä kelillä koiran nesteytys on tärkeää, sillä se parantaa suorituskykyä ja estää ylikuumenemisen. Porvoolaisessa Peten Koiratarvike -myymälässä on tarjolla ajavalle mäyräkoiralle monenlaisia valmisruokia. Tutustu pakkausmerkintöihin
30 l Metsästäjä 3 l 2015 Koetoiminta on hyvä polku metsästysharrastukseen Tuomareita tarvitaan aina Teksti ja kuvat: Neena Kuukasjärvi Koirien rodunomaisia metsästysominaisuuksia mittaavat kokeet ovat tärkeä osa suomalaista metsästysja koiraharrastusta. Ne ovat erinomainen reitti myös eteenpäin: moni aloittaa oman eräpolkunsa tuomaroimalla. rin löytyminen voi olla kiven alla. Niinpä sitten syksyllä 2007 kävin tuomarikoulutuksen ja suoritin ensimmäiset harjoitusarvostelut. Koetoiminta tukee käytäntöä Sekä isän koirien että muiden koirien seuraaminen tuomarin roolista käsin sytytti AnAnnukka Tiiro-Ojasen tie aktiiviseksi metsästäjäksi ja koiraharrastajaksi kävi hirvenhaukkukoetuomarikurssin kautta. Syksyiset viikonloput kuluvat tätä nykyä joko kokeissa tai metsällä oman koiran Teilojan Ansan kanssa. aikea sanoa, olisinko koskaan itse ruvennut metsästämään, jos en alun perin olisi lähtenyt mukaan koetoimintaan, pohtii hirvenhaukkukokeiden palkintuomari ja metsästäjä Annukka Tiiro-Ojanen. Aivan ummikkona ei Tiiro-Ojasen tarvinnut metsästyskoiratoimintaan lähteä; kotona on aina ollut metsästyskoiria, ja eräperinne perheessä on vankka. Tuomarihommiin mukaan lähteminen oli kuitenkin myös perheen sisäinen käytännöllinen ratkaisu. – En nyt ehkä niin valtavan innostunut aluksi ollut tuomarointihommista, mutta isän pyynnöstä lähdin mukaan, jotta hänen koirilleen olisi varmasti tuomari käytettävissä. Jo aikanaan ja todennäköisesti edelleen tuomaV
Metsästäjä 3 l 2015 l 31 nukka Tiiro-Ojaselle kipinän, joka johti aluksi oman koiran hankintaan – ja sen kautta urkeni myös metsästysharrastus. Tänä päivänä syksyiset viikonloput kuluvat jotakuinkin tasapuolisesti joko omilla metsästysreissulla tai kokeissa. – Mielestäni oma koira on avartanut näkökulmaa myös tuomarina; kun tietää, miten koira käytännössä toimii, pystyy sitä peilaamaan myös koetta suorittavaan koiraan. Ja toki myös toisinpäin. Parhaan opin tuomarointiin Tiiro-Ojanen myöntää saaneensa käytännön koetilanteissa kokeneilta tuomareilta, joiden kanssa on päässyt tekemään yhteistyötä. – Sen olen oppinut, että koe on aina yhteistyötä koiranohjaajan, tuomareiden ja koiran välillä. Siitä lähdetään, että jokaisella koiralla väristä riippumatta on se 100 pistettä alkajaisiksi, ja kaikki tilanteet pyritään ratkaisemaan koiran eduksi, Tiiro-Ojanen toteaa. 32 000 vapaaehtoista henkilötyöpäivää Suomalainen koirien metsästyskoejärjestelmä on maailmanlaajuisesti vertaansa vailla. Pääsääntöisesti vapaaehtoisuuteen ja talkootyöhön perustuva järjestelmä antaa omalta osaltaan arvokkaita työkaluja niin koirien kasvatustyöhön kuin riistanhoitoon. Mistään pikkupuuhastelusta koetoiminnassa ei ole kysymys. – Vuoden mittaan Suomessa järjestetään vajaa kymmenisen tuhatta koetta. Koemuotoja, joissa palkintotuomareita tarvitaan, on 12 erilaista. Käytännössä se tarkoittaa yli kolmeakymmentä tuhatta arvosteltavaa koesuoritusta, joista jokaiseen tarvitaan kaksi tuomaria, valottaa lukumääriä Kennelliiton koeja kilpailutoimikunnan esittelijä ja sihteeri Jukka Lindholm. Koetoiminta on viime vuosina ollut jatkuvassa kasvussa. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että kokeiden läpiviemiseksi tarvitaan koiraihmisten lisäksi myös niin sanotusti ulkopuolisia. – Suomalainen palkintotuomarijärjestelmähän on sikäli ainutlaatuinen, että tie tuomariksi on avoin kaikille, myös koirattomalle tai henkilölle joka ei harrasta metsästystä, Lindholm selittää. Toimintaan mukaan lähtemisen kynnys ei ole korkea: tuomarikursseja järjestetään joka syksy jokaisessa kennelpiirissä. Ajantasaisen tiedon tulevasta kursseista saa oman kennelpiirinsä sihteeriltä. – Tuomareita tarvitaan aina! Ja vaikka kokemusta ei ennestään olisikaan, koulutus ja perehdytys antaa taatusti valmiudet toimia tehtävässä. Harjoitusarvostelujakin voi tehdä tasan niin monta kuin tuntee tarvitsevansa, ja aina pääsee tuomaroimaan. Lajien ja koemuotojen kirjosta löytää jokainen varmasti itselleen sopivimman, rohkaisee Lindholm. Monipuolinen harrastus ja elämäntapa Ylituomari Heidi Pöykiön tie metsästyksen maailmaan starttasi aikanaan metsästävän miehen kautta. Pätevyys hirvenhaukkukoetuomariksi tuli hankittua 2003 ja karhunhaukkutaipumuskoetuomariksi seuraavana vuonna. Ylituomariksi hän pätevöityi 2008. – Parasta tuomaroinnissa on se, että pääsee seuramaan erilaisten koirien toimintaa. Jokaisesta koirasta oppii jotakin. Mitä enemmän tuomaroi, sitä paremmaksi oma silmä kehittyy, Pöykiö kertoo. Heidi Pöykiö suosittelee koetoimintaan tutustumista ja tuomaripätevyyden hankintaa jokaiselle, jota metsästys ja metsästyskoirien kanssa toimiminen kiinnostaa. – Koetoiminta on hieno tapa päästä sisään lajiin, tutustua ihmisiin ja koiramaailmaan. Jos ja kun oman koiran hankinta tulee ajankohtaiseksi, on tuomaripätevyys positiivinen viesti myös kasvattajalle ja edesauttaa näin myös hyvän pennun saamista, Pöykiö kertoo. Metsästysmaailman perinteinen miesvaltaisuus ei koetoiminnassa näy: naisia on mukana jatkuvasti enemmän, sekä tuomareina että koiranohjaajina. – Nainen pärjää siinä missä mieskin, ilman muuta. Tuomarin tärkeimmät ominaisuudet löytyvät sieltä yläpäästä: ihmisten kanssa toimeen tuleva, avoin ja oikeudenmukainen pärjää aina. Myös Heidi Pöykiön syksyisestä ajankäytöstä kilpailevat tuomaroinnit ja omien koirien kanssa metsästäminen. Jokaisen polku ei kuitenkaan ole samanlainen. – Koetoiminta on mielenkiintoinen harrastus itsessään. Löytyy paljon niitäkin, jotka tykästyvät koetoimintaan eivätkä metsästä lainkaan. Tänä päivänä joukkuelajit peittoavat yksilölajit harrastajamäärissä – sama trendi näkyy myös metsästysharrastuksessa. Porukkatoiminta vetää väkeä hirvenpyyntiin ja myös tuomariksi pätevöidytään hirvipuolelle useammin kuin esimerkiksi ajokoirakokeisiin. Beaglejen ajokoetta tuomaroimassa Jaakko Ellala ja Lea Ansamaa. Arvosteltavia koesuorituksia metsästyskoirilla on vuodessa yli 30 000, ja niihin jokaiseen tarvitaan kaksi tuomaria.
HIRVEEN HYVÄ ULKOILUKAUPPA SUOMEN LAAJIMMAT ERÄMESSUT TO 14.5 SU 24.5. Uusi MetsoAir-Tex2-eräpuku on kevyt, hengittävä ja täynnä tarkkaan mietittyjä yksityiskohtia. Puku päällä on mukava liikkua luonnossa, kelistä huolimatta. •Erittäin kevyt ja kestävä •Vedenja tuulenpitävä •Hiljainen materiaali •Hyvin istuva •Suojaava kaulus ja huppu UUTUUS! METSOAIR-TEX2ERÄPUKU 300 NOPEIMMALLE METSO-PUVUN OSTAJALLE ULTRAKEVYET CAMO AIR-TEX2 METSÄSTYSKENGÄT. (VAIN MYYMÄLÖISTÄ) 139 90 (169,90) 2990 (49,90) JÄRJETÖN MESSUT ARJOUS SÄÄST Ä 199 90 MESSUSHOKKI 2 kpl 250€ 5 kpl 650€ 10 kpl 1100€ PRO VHF/FM SETTI LASERKOHDISTIN Tällä kohdistat aseesi nopeasti ja vaivattomasti. Hirvimiesten suosikki 199 90 (299,90) MESSUSHOKKI € PUHELIMEN OSTAJALLE HEADSET KORVAKUULOKE AISAMIKROFONILLA, PÖYTÄLATURI JA AUTOLATURI (ARVO 71,70). 0€ (99,90)
HIRVEEN HYVÄ ULKOILUKAUPPA SUOMEN LAAJIMMAT ERÄMESSUT TO 14.5 SU 24.5. Uusi MetsoAir-Tex2-eräpuku on kevyt, hengittävä ja täynnä tarkkaan mietittyjä yksityiskohtia. Puku päällä on mukava liikkua luonnossa, kelistä huolimatta. •Erittäin kevyt ja kestävä •Vedenja tuulenpitävä •Hiljainen materiaali •Hyvin istuva •Suojaava kaulus ja huppu UUTUUS! METSOAIR-TEX2ERÄPUKU 300 NOPEIMMALLE METSO-PUVUN OSTAJALLE ULTRAKEVYET CAMO AIR-TEX2 METSÄSTYSKENGÄT. (VAIN MYYMÄLÖISTÄ) 139 90 (169,90) 2990 (49,90) JÄRJETÖN MESSUT ARJOUS SÄÄST Ä 199 90 MESSUSHOKKI 2 kpl 250€ 5 kpl 650€ 10 kpl 1100€ PRO VHF/FM SETTI LASERKOHDISTIN Tällä kohdistat aseesi nopeasti ja vaivattomasti. Hirvimiesten suosikki 199 90 (299,90) MESSUSHOKKI € PUHELIMEN OSTAJALLE HEADSET KORVAKUULOKE AISAMIKROFONILLA, PÖYTÄLATURI JA AUTOLATURI (ARVO 71,70). 0€ (99,90) www.eratukku.fi MYYNTI JA ASIAKASPALVELU P. 020 747 7000* (MA-PE 10-16) *Puhelujen hinnat sis alv 24 %: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh + 6,85 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 16,56 snt/min SUOMEN LAAJIMMAT ERÄMESSUT TO 14.5 SU 24.5. OSALLISTU MESSUARVONTAAN MYYMÄLÖISSÄ JA VOITA 2000 € ARVOINEN PAKETTI! 2990 990 (19,90) JÄRJETÖN MESSUT ARJOUS SÄÄST Ä 199 90 MCKENZIE TEKNINEN T-PAITA Huipputekninen MicroDry-materiaali. Uusi Hossa-kalastuspuku on valmistettu parhaista materiaaleista ja sen tekniset yksityiskohdat sekä monipuoliset ominaisuudet tekevät puvusta huippumukavan käyttää. • 100% vedenja tuulenpitävä Air-Tex erikoiskalvo • Vettähylkivä ja kestävä pintamateriaali • Extravahvat ja kestävät vedenpitävät YKK-vetoketjut • Runsaasti taskuja kalastajille • Hihansuissa lämpimät neopreenirannekkeet • Kevyt ja erittäin hyvin hengittävä • Housuissa korotettu selkäosa TEKNINEN HOSSAAIR-TEXKALASTUSPUKU 149 90 (169,90) NYT VAIN MESSUSHOKKI OTSO TURVAKAAPIT Uuden aselain mukaiset R-luokan turvakaapit. U.C.M. TRAIL RIISTAKAMERA 149 90 (179,90) 389 90 ALKAEN KAIKKIEN OTSO R-KAAPPIEN OSTAJILLE KERO PREMIUM -PUKUSETTI € SÄÄSTÄ 369 90 (VAIN MYYMÄLÖIST Ä) UISTIMIA 1000 4 KPL (3,90-6,90 / kpl) HOSSA-PUVUN OSTAJALLE ANGLERDIGITAALIVAAKA € (ARVO 24,90) MESSUSHOKKI € KAMERAN OSTAJALLE 12 V KAAPELI, MOTOMA-PARISTOT JA 8GB MUISTIKORTTI (ARVO 61,40)
34 l Metsästäjä 3 l 2015 Hia Sjöblom Uudessa ohjelmakaudessa rahamahdollisuuksia myös kosteikkoihin Väljennyksistä uusia mahdollisuuksia Maatalouden ohjelmakausi on vaihtunut. Uusi kausi tarjoaa hyviä ympäristökorvausmahdollisuuksia myös riistanhoitoon. Niihin kannattaa paneutua ja niitä kannattaa käyttää. Hyödynnä tukia riistanhoidossa, osa 4 Uusi ohjelmakausi tuo lisää väljyyttä kosteikkojen rahoitusmahdollisuuksiin. Paikallista harkintavaltaa lisättiin ja valuma-aluekriteerejä löysättiin. Nyt kosteikkorahaa voi saada jo, kun valumaalueesta 10 prosenttia on peltomaata. Tähän saakka on edellytetty 20 prosenttia. ymmeniä kosteikkoja suunnitellut Suomen riistakeskuksen riistasuunnittelija Timo Niemelä on tyytyväinen uudistuksiin ja sopiviin väljennyksiin. Hän on suunnitellut ja ollut mukana toteuttamassa useita kosteikkoja muun muassa viisivuotisen Kotiseutukosteikko Life+ -hankkeen puitteissa. — Hanke jatkuu vielä tämän vuoden loppuun, mutta rahat on jo pitkälti korvamerkittyjä. Onneksi uusi maatalouden ohjelmakausi tarjoaa hyviä mahdollisuuksia kosteikkojen rakentamiseen maaseudulle. — Samalla lisättiin väljyyttä kosteikon pinta-alavaatimukseen. ELY-keskukset voivat myöntää kosteikkorakentamiseen avustuksia harkintansa mukaan asetuksessa edellytettyä pinta-alavaatimusta pienemmille kosteikoille, mikäli niillä on erityistä merkitystä maatalousympäristön monimuotoisuuden kannalta. Uudistuksilla tähdätäänkin nimenomaan maaseudun monimuotoisuuden kehittämiseen. Kosteikot ovat hyvä tie juuri siihen suuntaan. Elämää kuhisevat kosteikot ovat varsinaisia monimuotoisuuskeitaita. Pitkä sitoumus Timo Niemelä uskoo uudistusten vauhdittavan kosteikkojen rakentamista. Viljelijätuki-infoja kiertäessä on aistittavissa kosteikkokuumeen nousua. — Valitettavasti hyvätkään rahoitusmahdollisuudet eivät yksinomaan riitä, sillä kosteikkojen rakentajat tarvitsisivat nykyistä parempaa tukea kohteidensa suunnittelun ja toteutuksen avuksi. Kokeneista kosteikkosuunnittelijoista on huutava puute maakunnissa, eikä kaikilla kosteikkoa haluavilla ole riittävää omakohtaista osaamista kosteikon suunnitteluun ja rakentamiseen, Niemelä sanoo. — Kosteikot ovat hyvää ja monipuolista luonnonhoitoa. Ne ovat yksi mahdollisuus pitää huolta elinympäristöistä. Kosteikko vaikuttaa lajiston monipuolistumiseen. Niiden ansiosta myös metsästysmahdollisuudet paranevat. Kosteikoilla on monta muutakin ihan arkeen ja ruuantuotantoon vaikuttavaa etua. Niitä voidaan perustaa ehkäisemään tulvia tulvaherkillä peltoaukeilla. Kosteikko on mainio menetelmä myös eroosion torjunnassa. Ne ovat lisäksi tärkeitä maisematekijöitä. Niemelä muistuttaa, että kosteikko tarvitsee myös hoitoa perustamisen jälkeen. — Mikäli kosteikon haluaa säilyttää tuottavana, on sitä sitouduttava hoitamaan pitkäjänteisesti. Kosteikon hoitaminen teettää paljon työtä ja siitä aiheutuu myös vuosittaisia kustannuksia. Hoitoon on haettavissa ympäristökorvausta. Voimavarat ja vaikutukset Ennen loikkaa kosteikon rakentamisen maailmaan kannattaa tehdä itselleen selväksi, miK Suunnitelmakarttaan on merkitty 3,5 hehtaarin Perräisen kosteikolle kaavaillut rakenteet ja monimuotoisuutta edistävät järjestelyt. Pohjakartta © Maanmittauslaitos lupa nro 053/MML/13 Jokainen kosteikko on yksilö. Timo Niemelä Ota suunnittelussa huomioon naapurit, infrat, sähkölinjat, kaapeloinnit, alueen suojeluja luontoarvot… M ET SÄ ST ÄJ ÄT HOITAVAT LU ON TO A JÄ GA RN A VÅRDAR NAT UR EN
Metsästäjä 3 l 2015 l 35 ten pitkälle omat rahkeet riittävät. Millaisia valmiuksia löytyy kosteikon suunnitteluun ja rakentamiseen sekä rahoituksen hankkimiseen tarvittavaan paperityöhön? — Mahdolliset ympäristövaikutukset pitää selvittää etukäteen huolella. Hyvien vaikutusten lisäksi vesirakentamisesta saattaa aiheutua myös ikäviä seurauksia. — Suunnitellun kosteikon ja sen vaikutusalueen maanomistajien pitäisi seistä samalla puolella. Naapurit ja maanomistajat on tärkeää ottaa mukaan hankkeen suunnitteluun heti alkumetreillä, Niemelä sanoo. — Hyväkin kosteikkohanke voi pahimmillaan kaatua yhden maanomistajan vastustukseen, vaikka muut kohteen maanomistajat haluaisivatkin kosteikon rakentamista mailleen. Hyvällä yhteistyöllä pääsee usein eteenpäin. Jatkuvaa muutosta Kosteikko ei ole koskaan valmis. Se elää jatkuvassa muutoksen tilassa, sanoo kosteikkohommat tunteva Niemelä. — Hoitotyö on jatkuvaa. Umpeenkasvu uhkaa nopeasti monia kosteikkoja ja niiden lajistoa. Kosteikkojen lähiympäristö on säilytettävä avoimena ja avoimen vesialueen saatavuudesta on huolehdittava. Myös jatkuva pienpetopyynti on tärkeää luonnonhoitotyötä kosteikon monimuotoisen lajiston ylläpitämiseksi. Lisää kosteikkoihin liittyvää asiaa on Järkija Kotiseutukosteikko Life+ -hankkeiden verkkosivuilla: www.jarki.fi www.kosteikko.fi lll Kosteikon perustamiseen ja uoman luonnontilan parantamiseen voi saada korvausta 11 669 euroa hehtaaria kohden. Jos perustettava kosteikko tai uoma, jonka luonnontilaa parannetaan, on kooltaan 0,3—0,5 hehtaaria, korvausta maksetaan enintään 3 225 euroa kohteelta. Valuma-alueesta peltoa 10 prosenttia ja kosteikkoa 0,5 prosenttia voidaan poiketa perustellusta syystä. Kosteikkojen ja uomakunnostusten hoitosopimuksessa korvaus on 450 euroa hehtaaria kohden vuodessa. Viisivuotinen hoitosopimus tehdään investoinnin jälkeen. Hoitosopimusta voi hakea myös muulla rahoituksella tehdyille kohteille. Korvauskelpoinen ala voi koostua useista eri kohteista. Pienin lohkokoko on 5 aaria ja pienin sopimusala 0,3 hehtaaria. Uomien luonnontilaa parantavissa hankkeissa voi ennallistaa tulva-alueita, perustaa tulvatasanteita ja useita pieniä kosteikkoja sekä rakentaa veden virtaamaa hidastavia pohjakynnyksiä tai putkipatoja. Lisäksi voi tehdä uomien eroosiosuojauksia, istuttaa kasvillisuutta, lisätä puron mutkaisuutta ja parantaa uomien laatua lintujen, kalojen ja rapujen elinympäristöinä. Kunnostuksella on oltava edellytykset edistää maatalouden vesistökuormituksen vähentämistä tai lisätä yksipuolisen maatalousalueen elinympäristöjen monimuotoisuutta. Uomakunnostusten osalta voidaan poiketa 0,5 ja 10 prosentin säännöistä, joten ne sopivat moneen paikkaan. Luonnonmukainen uoma reunaalueineen kuuluu myös hoitosopimuksen piiriin. Kunnostuksen jälkeen valtaojan hoidosta saa ympäristökorvausta. Lähde: Maaseutuviraston hakuopas 2015 Rahoitusta kosteikkoihin ja uomakunnostuksiin: Ei-tuotannollisten investointien korvaus Mikko Alhainen, Suomen riistakeskus A B C D Kosteikkoinvestointi (ei-tuotannollinen) voi sisältää useita eri lohkoja, jotka yhdessä muodostavat toimivan kokonaisuuden. A) Kosteikon perustaminen kaivamalla ja patoamalla kuivatun lammen paikalle. B) Perkaustarpeessa olevan valtaojan kunnostaminen lähemmäs luonnontilaa: pohjapatoja, pienkosteikkoja ja suvantopaikkoja, tulvatasanteita ja -alueita sekä alivesiuoma. C) Kosteikon perustaminen kosteaan notkelmaan patoamalla tai kaivamalla. D) Pienkosteikkojen perustaminen esimerkiksi teräviin ja vaikeasti viljeltäviin pellonkulmiin. To m B jör kl und
36 l Metsästäjä 3 l 2015 Hia Sjöblom Vahva tahtotila ja diplomatia Kolmen kosteikon onnistunut kokonaisuus palkitsee ja pitää kiireisenä Perräisellä. Alueelle on rakennettu muun muassa lintujentarkkailupaikka, laavu ja esteetön vessa. Ehkä jo ensi syksynä siellä sorsastetaan. i pidä helpolla antaa periksi. Pitää tahtoa ja olla tavoite. Ei ole yhtään haitaksi käyttää maltillista diplomatiaa ja olla valmis paiskimaan hommia itsekin. Tekevät ja monipuoliset kumppanit ovat korvaamattomia tällaisessa urakassa, Seppo Peräinen katselee monimuotoisuudesta kukoistavaa kosteikkoa. Mies istuu luontopolun varrelle rakennettujen portaiden yläpäässä, antaa silmien ja mielen levätä. — Olen aina halunnut tehdä luonnonhoitotyötä, tuottaa sitä kautta hyvää mieltä myös muille. Täällä on nähty valkoviklo, liro, rantasipi, viirupöllö, jouhisorsa, tukkasotka… Lintuja pienestä pojasta saakka harrastanut Seppo Peräinen luettelee kosteikkojen paikalle houkuttelemia lajeja. Niitä on yli seitsemänkymmentä. Kruununa luettelossa on mustakurkku-uikku, jonka bongaaminen omilla mailla kiittää teoista. — Teemme myös nisäkäskartoitusta. Saukot ovat löytäneet kosteikot, majava majailee muutaman kilometrin päässä, alueella on nähty susi sekä ilveksen jälkiä. Paikan päällä Kolmen kosteikon homma pantiin käyntiin seitsemän vuotta sitten kolmen kaveruksen kesken. Ari ja Tarmo Mäkiharju innostuivat Peräisen kosteikkohaaveista. — Jarno ja Jani Hartikainen lähtivät maanomistajina ja metsästyksen harrastajina mukaan suunnitelmiin. Tarmo on nimensä veroinen mies, asuu Peräisenperällä, tuntee kaikki ja näkee kaiken paikan päällä. Jos pato vuotaa, hän huomaa sen heti. Ongelmiin päästään tarttumaan nopeasti ja tehokkaasti. Itse pyrin olemaan mukana alueen hoitotöissä aina kun paikalle pääsen. Siinä välissä pyöritän Arin Monta rappusta on noustava: idea, tahtotila, kumppanit, toimeen tarttuminen. Välillä mennään vähän takapakkia ja lähdetään uudelleen askeltamaan. Pato vuotaa ja sitten se tukitaan, toteaa Seppo Peräinen. E A ri Mäk ih ar ju
Metsästäjä 3 l 2015 l 37 kanssa Tampereella kirpputoria, jolla kosteikon ylläpitoa rahoitetaan. Nälkä kasvoi Pikkuinen Pyyvuono tehtiin ensin ja se auttoi alapuolisen pienen järven rehevöitymisongelmaan. — Nälkä kasvoi syödessä. Oli upeaa nähdä, miten pienikin lutakko rikastutti monimuotoisuutta välittömästi. Halusimme heti laajentaa. Huomasimme Metsästäjä-lehdessä mahdollisuuden hakeutua Kotiseutukosteikko Life -hankkeeseen mukaan. — Suunnitteilla ollut Lammaslammikko oli kuitenkin siihen tarkoitukseen liian pieni. Teimme sen itse ja Lifeen lähdimme useamman hehtaarin Perräisen kosteikolla. Seppo Peräinen kertoo katselleensa nykyisen kosteikon aluetta jo aiemmilla metsästysja luontoretkillään ”sillä silmällä”. Maa oli alavaa ja kosteaa. Sen pelloilta ei huippusatoja saatu, eivätkä puutkaan kasvaneet siellä mitenkään hyvin. Tilusvaihto toimi Ongelmiahan tulee, sillä kosteikon rakentaminen on iso juttu. Se on niin työläs, että kaikkea siihen liittyvää hakemusta, paperintäyttöä, Perräisen kosteikko l Kolmen kosteikon kokonaisuus Peräisenperän kylällä Virroilla. l Pyyvuono tehty vuonna 2008, Lammaslammikko 2011 ja Perräisen iso kosteikko 2012. l Pääosin omarahoitteisesti toteutettu. Pyyvuonoon saatu Kemera-rahoitusta ja Perräinen mukana Kotiseutukosteikko Life+ -hankkeessa. l Kolmen kosteikon kokonaisalue vaihtumisvyöhykkeineen noin kuusi hehtaaria, joista Perräinen yli puolet. l Kaksi maanomistajaa: Seppo Peräinen ja Hakarin perikunta. Perräisen vinkit l Suunnittele huolella l Selvitä rahoitusmahdollisuudet l Älä lähde jättiurakkaan yksin l Varmista hyvät kumppanit l Suosi diplomatiaa l Kysy ja kuuntele l Älä anna periksi l Muista: Pato on pahin — Palkkio on iso. Monimuotoisuus lisääntyy, lajimäärä kasvaa. Homman iso kiitos tuli, kun mustakurkku-uikku huusi kosteikosta, Seppo Peräinen tuumii ja nauttii elävästä monimuotoisuudesta kosteikkojen äärellä. Sellaista kiveä ei matkan varrelle tulekaan, jota emme kääntäisi. Seppo Peräinen neuvottelua ja sovittelua ei jaksa kevään korvalla edes muistella. — Ongelmat on ratkottu yksi kerrallaan, hyvällä diplomatialla, Seppo Peräinen hymähtää ja sanoo olevansa mies, joka ei edes osaa riidellä kenenkään kanssa. Asiat ovat hoidettavissa. Hyvä esimerkki on suurimman kosteikon tarkistusmittauksissa ilmennyt kuivatusvara, joka olisi kohdistunut metsätuotostaan huolestuneen naapurimetsän omistajaan. — Hän piti kosteikkoa hyvänä ajatuksena, muttei luonnollisesti halunnut metsäntuottoonsa tappioita. Kosteikkoneuvojalta saimme kullanarvoisen vinkin. Ratkaisu tehtiin tilusvaihdolla. Ne mutkat kannatti tehdä. Emme joutuneet liikuttamaan rahaa, ja kaikki pysyivät tyytyväisinä. Töitä piisaa Seppo Peräinen omistaa isonkin kosteikon maa-alueesta suurimman osan. Neljäsosa kuuluu perikunnalle, jonka osakkaat harrastavat metsästystä ja ovat innostuneita riistanhoidosta ja monimuotoisuuden kohentamisesta. — Maanomistusraja on kirjaimellisesti nyt veteen piirretty viiva, sillä se on jäänyt kosteikon pohjaan vedenpinnan alle, Seppo Peräinen naurahtaa. Kosteikkoaluetta kehitetään koko ajan. Sinne on rakennettu muun muassa lintujentarkkailupaikka, laavu ja viimeksi esteetön vessa, jotta liikuntarajoitteisetkin pääsisivät nauttimaan kosteikon annista. Kunnostustöitä ja ylläpitoa riittää. Pienpetopyynti on käynnissä koko ajan. Peräinen sanoo, että ehkä jo ensi syksynä Perräisen rannalla aloitetaan rajallinen sorsastus. — Tämä on metsästäjillekin kuin pankki. Ei sen holvia kannata ryöstää, jos ajatellaan tulevaisuutta. Timo Niemelä
38 l Metsästäjä 3 l 2015 Mikko Alhainen, Suomen riistakeskus Riistapeltosuunnitelmia ehtii vielä tarkentaa Ympäristökorvauksen tilakohtaiseen toimenpiteeseen kuuluu viisivuotinen viljelykiertosuunnitelma. Tavallisen riistapellon voi kylvää joka vuosi samalle lohkolle, mutta nyt on mahdollista riistaja peltolintupeltojen aito viljelykierto, mikä pitää maata kasvukunnossa ja torjuu osaltaan tuholaisia. uden ohjelmakauden ensimmäinen kevät on kiireinen. Uudet viljelykiertovaatimukset ja monet muut yksityiskohdat vaativat aikaa, joten riistapeltojen pohtiminen jää helposti taka-alalle. Kevään viljelysuunnitelmia voi tarkistaa kesäkuun puoliväliin asti viljelyalojen muutosilmoituksella. Riistaja peltolintupelloissa on monipuolisia mahdollisuuksia. Riistapeltojen tavoitteet voidaan jakaa karkeasti kahteen kategoriaan, jotka sopivat hyvin samalle viljelyaukealle. 1. Hirvieläimet ja jänikset: Ravinnon tarjoaminen sekä satoja liikennevahinkojen vähentäminen. Tavoitteena vahva kasvusto, josta riittää syötävää pitkälle talveen. Peltoja kannattaa sijoittaa metsän keskellä oleville lohkoille sekä aukean reunoille siten, että eläimiä houkutellaan kauemmas vilkkailta teiltä sekä herkiltä satokasvilohkoilta. Parhaiten riistakasvit menestyvät kasvukunnoltaan hyvillä peltopohjilla. Lisää tietoa riistapelloista Järki-hankkeen tietoiskussa: www.jarki.fi/jarki-iskut 4 1 2 3 1 2 3 U To m B jör kl und KASVUKAUSI 2015 2016 2017 2018 2019 2020 LOHKO 1 LOHKO 2 LOHKO 3 LOHKO 4 Riistapelto, kevät Riistapelto, syksy Peltolintu, kaksivuotinen Satokasvi, riistapellon syyskylvö
Metsästäjä 3 l 2015 l 39 Esimerkki riistalohkojen tilanteesta eri aikoina Kesäkuussa: 1. riistapellon kylvö 2. peltolintupellon kylvö 3. edellisvuoden peltolintukasvuston toinen kasvukausi 4. syysriistapellon täysikokoinen kasvusto Elokuussa: 1. riistapelto täysikasvuinen 2. peltolintupelto täysikasvuinen 3. edellisvuoden peltolintukasvusto päätetään ja kylvetään syyskylvöinen riistapelto 4. syysriistapellon tuleentunut kasvusto Talvella: 1. riistapelto tuleentunut 2. peltolintupelto tuleentunut 3. syyskylvöisen riistapellon oras 4. syysriistapellon tuleentunut kasvusto Seuraavan vuoden kesäkuussa: 1. peltolintupellon kylvö 2. peltolintupellon toinen kasvukausi 3. syysriistapellon täysikokoinen kasvusto 4. riistapellon kylvö 4 2. Peltoriista: Suojan ja ravinnon tarjoaminen kattavana verkostona. Tavoitteena monipuoliset kasvustot, jotka tarjoavat läpi talven suojaa ja ravintoa. Lohkoja kannattaa sijoittaa erityisesti aukean keskiosiin, missä kanahaukan ja muiden petojen riski on pienempi ja kasvuston suojavaikutus on paras. Kymmenen puolen hehtaarin riistapeltoa verkostona on parempi kuin yksi viiden hehtaarin lohko. Viljelykierrolla pesimäja poikassuojaa Peltolintupeltojen ja syyskylvöisten riistapeltojen avulla voidaan luoda tilanne, jossa puolet monimuotoisuuspeltoalasta on keväällä koskematonta, eli mitä parhainta pesimäja poikassuojaa keskellä toukotöiden aherrusta. Tasapainoisen kierron saa aikaan neljällä kasvulohkolla. Lohkoja kannattaa sijoittaa sopivina paloina ympäri aukeaa. Isommat riistapeltokuviot voi myös jakaa neljään lohkoon. Ensimmäisenä kasvukautena yhdellä lohkolla kannattaa viljellä nopeaa satokasvia kuten ohraa tai hernettä, jonka jälkeen perusTom Björklund Ja ri Ko st et tetaan syyskylvöinen riistapelto seuraavalle kasvukaudelle. Kahdelle lohkolle kylvetään tavallinen riistapelto ja yhdelle lohkolle kahden kasvukauden peltolintupelto. Toisena kasvukautena saadaan kierto toimimaan. Edellisenä syksynä kylvetty riistapelto on täydessä kasvussa ja edelliskesän peltolintupelto pesimäsuojana. Keväällä kylvetään tavallinen riistapelto ja uusi peltolintupelto. Hyöty peltoriistalle: Puolet monimuotoisuuspelloista on pesäja poikasaikaan koskematonta suojakasvustoa. Keskikesällä kaikki kasvustot tarjoavat suojaa. Syksyllä ja talvella 3/4 on täyttä suojaja ravintokasvustoa ja 1/4 on maittavaa orasmaata. Hyöty viljelijälle: Kiireisten kevättöiden aikaan kylvetään vain puolet riista-alasta. Neljäsosa kylvetään syksyllä ja viimeinen neljännes on aina yhden kesäkauden koskemattomana. Kierto tasaa työpiikkejä ja säästää aikaa sekä rahaa. Kaikki lohkot saavat täyden korvauksen.
Haahka Somateria mollissima Ari Seppä
42 l Metsästäjä 3 l 2015 Odotellessamme virallisia tuloksia jahdin onnistumisesta on vielä hyvä hämmentää soppaa, ettei se palaisi pohjaan. Kannanhoidollisesta metsästyksestä syntynyt kirjoittelu paljastaa hyvin, mikä taho sai pahoja traumoja kannanhoidollisen metsästyksen sallimisesta kokeilumielessä. Se taho ei ollut ainakaan itse susi. Metsästys onnistui mielestäni hyvin, ottaen huomioon saatu saalis sekä paineet, jotka luotiin metsästyksen johtajille vaativassa tehtävässä. Kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi tehty työ hoitosuunnitelmineen vaati riistahallinnolta suuren työpanoksen, johon osallistui paljon eri intressiryhmiä parhaimman lopputuloksen aikaansaamiseksi. Työ oli todella haastava. Järkevästi mitoitettu kannanhoidollinen metsästys voi osaltaan mahdollistaa, että hyötyjinä pidemmällä aikavälillä on susikanta sekä ihmiset, joiden sosiaalisen kestävyyden ja sietokyvyn rajat ovat ylittyneet. Kannanhoidollisen metsästyksen salliminen jatkossa voisi osaltaan myös tuoda helpotusta sutta uhanalaisemmalle lajille, metsäpeuralle. On uskomatonta, että oli vielä tahoja, joilta ei tullut ymmärrystä kokeilulle. Tapa, jolla Tapiola ry halusi vaikeuttaa kokeilua valittamalla kaikista luvista, oli lyhytnäköistä ja vastuutonta toimintaa niitä ihmisiä kohtaan, jotka ammatinharjoittajina, metsästyksenharrastajina tai muuten luonnossa liikkuen ovat toistuvasti eriasteisissa konflikteissa susien kanssa, kärsien myös vahinkoja. Pelkään, että tällä tavalla vastustamalla järkevää ja yhteiskunnassa laajaa tukea saanutta kokeilua ei ole ainakaan itse suojeltavalle kohteelle sudelle parhaaksi. Tätä kirjoittaessani muun muassa Suomussalmen kunnanhallitus ei vielä ole tehnyt päätöstä, esittääkö se perustettavaksi kansallispuistoa Hossaan vastapariksi Venäjän puolella sijaitsevalle Kalevalan kansallispuistolle. On kuitenkin todennäköistä, että esitys tulee. Kansallispuiston perustamisella juhlistettaisiin Suomi 100 vuotta -tapahtumaa 2017. Pinta-alaltaan noin 11 000 hehtaaria käsittävä puistoalue rajoittuisi Hossan ytimeen. Esitystä ovat laajasti tukeneet eri tahot kuten paikallinen metsästysseura ja riistanhoitoyhdistys. Kainuun alueellinen riistaneuvosto kannatti esitystä esitetyssä laajuudessa edellyttäen, että metsästysoikeudet säilyvät nykyisessä muodossaan. Riistanhoitoyhdistys pitää tärkeänä, että esitystä eteenpäin vievät tahot vaikuttaisivat metsästysmahdollisuuksien nykyisellään säilyttämisen puolesta. Valtionmailla Pohjois-Suomessa metsästyslain 8. pykälän alueille perustetuissa kansallispuistoissa on metsästys ollut pääsääntöisesti sallittua vain paikallisille asukkaille. Metsästäjät odottavatkin päättäjiltä, että uusissa puistoissa luonnonsuojelulakia tulkittaisiin laveammin myös metsästyksen kohdalla, huomioimalla enemmän paikallisia näkemyksiä ja tarpeita. Teijon kansallispuistossakin poikettiin luonnonsuojelulain rauhoitussäännöksistä esimerkiksi sallimalla istuttaa muitakin kalalajeja luonnonvaraisten lisäksi. Näin toimien parannetaan oleellisesti uusien puistojen hyväksyttävyyttä. Metsästäjät toivovatkin, että päättäjät kohtelisivat kansalaisia tasapuolisesti perustaessaan kansallispuistoja ja sallisivat Hossassa paikallisten kuntalaisten lisäksi ulkopaikkakuntalaiset lupametsästäjät. Tämän muotoinen toiminta on ollut alueella pitkään vakiintunutta, eikä se tulisi aiheuttamaan haittaa puistolle. Onko päättäjillä rohkeutta olla kieltämättä nykyisiä metsästysmahdollisuuksia? Kuinka kävi kannanhoidollisessa sudenmetsästyksessä — entä tuleeko Kainuuseen uusi kansallispuisto? Asko Keski-Nisula Varapuheenjohtaja Suomen riistakeskus Puheenjohtajan palsta
44 l Metsästäjä 3 l 2015 Harto Lindén, & Petra Partanen, Luonnonvarakeskus Riistantutkimuksen historiaa osa 3/6 Riistantutkimus kansainvälistyy Kolmisenkymmentä vuotta sitten riistantutkimuksen edellytyksiä paransivat tutkimusasemien ympärivuotisuus ja monitahoisen yhteistyön aktiivisuus. Yllättäen jouduttiin keräämään runsaasti näytteitä myös säteilyja rabiestutkimuksia varten. 980-luku oli kansallisen vaurastumisen ja optimismin vuosikymmen. Asukaskohtaisen bruttokansantuotteen suuruudessa Suomi lähes saavutti Ruotsin. Muuttoliike kaupunkeihin kiihtyi, ja maaseudun elinvoimaisuus hiipui. Joka niemennokkaan ja saarelmaan alkoi kuitenkin kohota kesämökkejä, mikä muovasi omalta osaltaan ihmisen suhdetta maaseutuun ja luonnonvarojen käyttöön. Ympäristöaate heräili. Erillinen ympäristöhallinto perustettiin vuonna 1983. Tutkimuslaitokset kasvoivat talouden mukana, osin hallitsemattomastikin. Virastojen kirjanpitoon painottuvalla valtion taloushallinnolla ei ollut valmiuksia punnita laitosten kasvun kannattavuutta. Kansainvälistyttiin: pidettiin symposioita sekä käytiin kongresseissa ja tutustumismatkoilla. Teknologian kehittymisen ja sähköisten Vesilintulaskentoja tehdään vesilintuharrastajien, metsästäjien ja riistantutkimuksen omin voimin. viestintäkanavien esiinmarssin myötä tiedonkulku helpottui. Riistantutkimus sai virtaa eläinja yhteisöekologian uudesta heräämisestä. Tutkimuksen edellytykset paranivat, kun tutkimusasemien toiminta muuttui ympärivuotiseksi ja yhteistyö metsästäjäkunnan, hallinnon ja yliopistoväen suuntaan tiivistyi. Askel maailmaan oli otettu. Ekologian noususta potkua riistantutkimukseen Eläinekologia heräsi eloon yliopistoissamme pitkän hiljaisen ajanjakson jälkeen. Uuden ekologipolven nuoret tutkijat kiinnostuivat kansainvälisistä yhteyksistä ja näkyvyydestä. Myös riistantutkimuksen johdossa tapahtui muutoksia, kun tutkimusta luotsannut professori Teppo Lampio menehtyi äkillisesti ja hänen seuraajakseen valittiin Harto Lindén. Suomen ainutlaatuiset pitkäaikaisseurannat tarjosivat jo tuolloin tiedeyhteisölle ylivertaisia analyysimahdollisuuksia. Myös suomalainen yhteisöekologia kehittyi erinomaiseksi, ja riistantutkimus oli menossa mukana. Suomen Riista -vuosijulkaisu tarjosi hyvän harjoittelualustan nuorille tutkijoille, mutta myös kansainvälisten julkaisufoorumien seireenit houkuttivat. Vireästi toimivat tutkimusasemat mahdollistivat kunnianhimoisia ekologisia kenttäja laboratoriotutkimuksia. Vuosikymmenen loppupuoliskolla lähes kaikki tutkimusasemat saivat ympärivuotisesti paikalla olevan tutkijan; ”kesätutkimusten” aikakausi oli ohi. Nisäkästutkimuksen painopisteet muutoksessa Hirvenlihantuotanto oli jo markkamääräisestikin arvossaan, ja valikoiva verotus oli kaikkien huulilla. Verotusmalleja oli kuitenkin monia, eikä konsensusta meinannut löytyä. Hirvitutkimus söi leijonanosan tutkimusvaroista. Myös metsäpeura kiinnosti nisäkästutkijoita. Vuosisadan alussa Suomesta hävinneen lajin paluumuutto Venäjän Karjalasta oli alkanut 1950-luvulla, mutta kanta oli edelleen pieni ja paikallinen. Kannan turvaamiseksi aloitettiin alan toimijoiden kesken metsäpeurojen siirtoistutukset Kainuusta Suomenselälle, jossa peuramäärät lähtivätkin lupaavaan kasvuun. Suurpetotutkimus sai oman tutkijansa Kuusamoon. Armottomaksi kenttämieheksi tiedetty Erik S. Nyholm ansaitsi nopeasti metsämiesten arvostuksen ja oli pyydetty esitelmöitsijä aikoina, jolloin suuren yleisön suurpetotietämys oli vielä heikkoa. Petoyhdyshenkilöiden havainnoitsijaverkosto oli syntynyt jo edellisellä vuosikymmenellä, mutta vasta 1980-luvulla alettiin saada viitteitä systeemin toimivuudesta. Verkoston toimintaan osin perustuvia kanta-arvioita alkoi ilmestyä raportteihin. Oleellisin muutos tutkimuksen painotuksissa tapahtui, kun osastoon palkattiin nisäkästutkijaksi Eero Helle, jonka päätehtävänä oli luoda perusta keskisuurten ja pienten riistanisäkkäiden tutkimukselle — hylkeitä unohtamatta. Hyljetutkimus kehittyi Itämeren valtioiden yhteistyönä, ja tutkimuksen painopiste siirtyi asteittain ympäristömyrkkyja lisääntymistutkimuksista kantojen alueellisten suuruksien arviointiin. Ympäristöteemojakaan ei päästy tutkimuksissa unohtamaan. Ukrainan neuvostotasavallassa tapahtui Tšernobylin ydinEnsimmäiset Riistapäivät pidettiin Jyväskylässä vuonna 1988. 1 M ar cu s W ik m an
Metsästäjä 3 l 2015 l 45 Ihrakuoriaisia olutkolpakossa lll Keräsin lähes 3 000 metson kalloa 1980-luvun alkupuolella. Kallojen piti olla mittauksia ja määrityksiä varten putipuhtaita. Ihrakuoriaiset olivat tottuneet järsimään eläinnäytteitä. Niiden työtiloiksi valmistimme puolenkymmentä kannellista metallilieriöitä ilmastusaukoin. Lieriöt olivat tiiviitä, mutta niitä avatessa karkaamisia saattoi tapahtua. ”Kallokoneet” toimivat iloisesti kuukausien ajan suljetussa ullakkohuoneessa. Mikäpä kuoriaisten oli lieriöissä ollessa, kun niille jatkuvalla syötöllä tarjottiin metsojen herkullisia, nyljettyjä kalloja. Eräänä päivänä luin sitten iltapäivälehdestä kavahduttavan uutisen ”skandaalista”, joka oli tapahtunut riistatutkimuksen toimitilojen alapuolella sijaitsevassa pubissa. Otaksuttavasti ilmanvaihtohormien kautta sinne oli päässyt koppakuoriaisia, joista ainakin yksi oli pulahtanut asiakkaan olutkolpakkoon. Uutisessa puhuttiin torakoista, mutta itselläni oli kamalia epäilyksiä. Tarjoilijalta sain tietää, että asiakkailla ei ylimääräisen olutkierroksen jälkeen ollut korvausvaateita. Tuskin edes myöhemmin muistivat tapahtunutta. Korvat punaisina kävin esimieheni, professori Teppo Lampion pakeilla tunnustamassa mahdollisen osallisuuteni tapahtumiin. Lampion päätös oli nopea ja viisas: Lindénille haukut, muutoin ollaan ihan hiljaa ja siirretään kallokoneet nopeasti Evolle. Terveysviranomaiset olivat käyneet tunnistamassa ötökän torakaksi, eikä viranomaisten asiantuntemusta pidä epäillä. Kaiken lisäksi tunnustamani mahdollinen rikos on jo vanhentunut — onhan? Idästä Suomeen loikanneet supikoirat runsastuivat nopeasti riesaksi asti. Kuvassa on poistopyynnin saalista Evon tutkimusasemalla. Ee ro Hel le Riistantutkimuksen yhteistyö metsästäjäkunnan, hallinnon ja yliopistoväen kanssa tiivistyi. voimalaonnettomuus huhtikuussa 1986. Riistantutkimusosasto keräsi ja toimitti Säteilyturvakeskukselle näytteitä riistasta ja laidunkasveista tarkempia säteilytutkimuksia varten. Riistantutkimus tarttuu rabiekseen Rabiesta ei ollut esiintynyt Suomessa vuosikymmeniin, kunnes metsäraivotautiepidemia yllätti aivan 1980-luvun lopulla. Kolme neljäsosaa tautiin kuolleista eläimistä oli supikoiria. Tietoa uhan laajuudesta ja torjunnasta kaivattiin kipeästi. RKTL:ssa alkoi mittava panostus supikoiratutkimuksiin. Tutkijaksi pestattiin Kaarina Kauhala. Satoja ja taas satoja supikoiria pyydettiin ja avattiin. Radiotelemetria sai supikoiratutkimuksissa ensi kertaa tärkeän roolin. Rabiesta vastaan käytiin rokottein. Pienpetojen rokottaminen syöttien avulla oli ensisijainen toimi luonnonvaraisten eläinten raivotaudin hävittämisessä. Suomalainen rokotusohjelma kattoi 20 kilometrin levyisen raja-alueen. Rokotetta sisältävät syötit levitettiin maastoon keväisin ja syksyisin valtaosin metsästäjien voimin. Tieteellistä näkyvyyttä riistalintututkimuksissa Sisävesien sorsalintuseuranta haluttiin kattavaksi ja vakiintuneeksi. Poikuearviointien rinnalle kehitettiin pesivien lintukantojen pistearvioinnit. Työ tehtiin yhteistyössä metsästäjien ja lintuharrastajien sekä Eläinmuseon kanssa. Vesilintujen yhteisöja käyttäytymisekologisia tutkimuksia alettiin kehittää Hannu Pöysän johdolla. Haahkaan keskittyvä merilintututkimus Söderskärillä voimistui ja sai tieteellistä näkyvyyttä Martti Harion mukaan tulon myötä. Yhteisöja käyttäytymisekologian lisäksi 1980-lukua leimasi maisemaekologian nousu. Metson soidintutkimuksissa tarkasteltiin soitimien sijaintia suhteessa metsiin, peltoihin, soihin ja järviin. Norjalaiset olivat tuolloin jo aloittaneet radiotelemetriset tutkimukset metson soitimilta, ja erilaiset lähestymistavat täydensivät toisiaan. Riistakolmioarvioinnit, joihin palataan artikkelisarjan viimeisessä osassa, syntyivät 1980-luvun loppupuolella osin metsästäjäkunnan kritiikin tuloksena. Yhdessä Metsästäjäin Keskusjärjestön kanssa lähdettiin rakentamaan jotakin uutta ja isoa. Onnistuneita lähentymisiä Riistantutkijat ja metsästäjät olivat hyvänpäivän tuttuja keskenään, ja etenkin riista-asemien vaikutusalueella yhteistyö saattoi olla hyvinkin aktiivista. Ensimmäiset Riistapäivät pidettiin Jyväskylässä vuonna 1988. Riistapäivillä tutkijat pääsivät esittelemään töitään niistä kiinnostuneille. Yliopistoväen kanssa riistantutkimuksella oli oma keskustelufoorumi, riistakollokvio. Populaaritiedottamisessa erityisaseman sai laajalevikkinen Metsästäjä-lehti. Lukijatutkimuksen mukaan lehteä luettiin intensiivisesti ja usein koko perheen voimin. Kussakin lehdessä oli riistantutkimukselta kolmesta viiteen artikkelia ja lehden levikki oli 300 000 kappaletta kuusi kertaa vuodessa. Pirttien pöydillä oli vuodessa noin 10 miljoonaa riista-artikkelia metsästäjien silmien alla, joten näkyvyys oli melkoinen. Kesämökit muovasivat ihmisten suhdetta luonnonvarojen käyttöön. Harto Lindén
46 l Metsästäjä 3 l 2015 Pekka Helle, Jukka Rintala, Juha Tiainen & Katja Ikonen, Luonnonvarakeskus Lumitilanne vaikeutti viime talven kolmiolaskentoja Useat riistalajit runsastuneet opivien laskentapäivien löytäminen ei viime talvena ollut helppoa. Laskenta tulisi tehdä 1—2 vuorokautta lumisateen jälkeen. Milloin lunta oli aivan liian vähän, ja milloin sitä oli, lumisateettomat jaksot olivat pitkiä. Hankalissa oloissa onnistuttiin kuitenkin keräämään arvokas aineisto 610 riistakolmiolta ja 86 peltokolmiolta, mistä työhön osallistuneet ansaitsevat lämpimän kiitoksen. Useimmat jälkilaskennan peruslajeista olivat lukuisampia kuin edellisenä talvena. Yleispiirteenä erottuu se, että vaikka muutos edellisvuodesta oli monella lajilla kasvava vuoden takaiseen verrattuna Keskija Pohjois-Suomessa, tilanne oli Etelä-Suomessa toinen. Runsaimmista lajeista tämä havaitaan erityisesti metsäjäniksellä, rusakolla ja ketulla. Missä määrin tämä johtuu siitä, että vähimmän lumen alueet olivat juuri etelässä, on kysymys, johon ei ole vastausta. Lumijälkilaskennassa yksittäisen vuoden tulokset voivat olosuhteiden takia heilahtaa arvaamattomastikin. Pitkäkestoisen seurannan suuri arvo onkin siinä, että aikasarja kokonaisuutena ”sietää” yksittäisiä, odottamattomia laskentatuloksia. Kantojen pitkäaikaiskehitykset havaitaan kuitenkin tehokkaasti. Oheisesta kuvasta voi löytää useita esimerkkejä tällaisista kehityksistä ja käänteistä. Jänikset ja ketut vähenevät etelässä Metsäjäniksen jälkitiheys kasvoi edellistalvesta pohjoisessa, mutta koko maan tilanne on jokseenkin sama kuin viimeisen 10 vuoden aikana keskimäärin. Varsinkin etelässä metsäjäniksen vähenevä kehityssuunta jatkuu. Rusakolla ei tällä kymmenvuotiskaudella ole tapahtunut mainittavia muutoksia. Pohjoisen sahanterämäisesti vaihtelevat jälkitiheydet lienevät osaltaan rusakon vähälukuisuudesta johtuvaa sattuman vaikutusta havaintomääriin. Oravan jälkimäärät olivat koko maassa lumijälkilaskentojen 27 vuoden historian alhaisimpia. Ketun jälkitiheys oli jokseenkin sama kuin edellistalvena mutta huomattavasti pienempi kuin viimeisten 10 vuoden aikana keskimäärin. Se on vähentynyt tasaisesti koko laskentakauden ajan; pohjoisessa kettu vaikuttaa kuitenkin viime vuosina menestyneen paremmin. Supikoiran jälkitiheyden vaihtelut ovat todella suuria. Se on jälkilaskenta-aikaan parhaiten liikkeellä leutoina talvina, mikä kuvastaa osaltaan talviolojen vaihtelua. Supikoiran indeksin mukaan kannankasvu on ollut nopeinta Pohjois-Suomessa viime vuosikymmenten aikana. Kärpän ja lumikon jälkimäärät olivat suuremmat kuin vuosi sitten. Kumpikin laji on lievästi vähentynyt koko jälkilaskentojen ajan, mutta edelleen indeksi osoittaa muutaman vuoden jaksoittaista vaihtelua. Lajien runsaus maastossa seuraa hyvin nopeasti ja tarkasti niiden pääravinnon, pienjyrsijöiden, kannanmuutoksia. Näädän jälkitiheys kasvoi selvästi edellistalvesta Keskija Pohjois-Suomessa. Näätä on lumijälkilaskentojen tuloksissa hankalasti tulkittava laji, mikä johtuu lajin havaittavuuden satunnaisuudesta kolmioilla. Pitkäaikaisseuranta kertoo kuitenkin hyvin kannankehityksen yleissuunnan. Pohjoisessa nyt todettu jälkitiheys on koko 27-vuotisen seurannan korkeimpia, kun taas Etelä-Suomessa kulunut talvi oli alhaisimpien jälkikeskiarvojen joukossa. Saukon ja ilveksen kannat vakiintuneet Vuosien välinen vaihtelu lumija jääolosuhteissa heijastuu saukon havaittavuuteen laskentalinjoilla. Koko 27-vuotinen aikasarja osoittaa kuitenkin selvästi, että jakson alkupuolella laji runsastui, mutta viimeisten 15 vuoden aikana kanta ei ole muuttunut oleellisesti. Ilvesaineisto heijastaa samoja piirteitä: voimakkaan runsastumisen jälkeen sen kanta näyttää vakiintuneen viimeisen puolenkymmenen vuoden aikana. Hirvi on jälkiaineiston vakaimpia lajeja, eivätkä sen jälkitiheydet poikkea kovinkaan paljon perättäisten vuosien välillä, joten indeksin pitkäaikaissuuntaukset ovat havainnolliset. Jälkitiheydet ovat pienentyneet suhteellisen yhdenmukaisesti ja tasaisesti koko 2000-luvun ajan, mikä on ollut osaltaan seurausta suunnitelmallisesta metsästyksestä. On kuitenkin pidettävä mielessä, että metsämaastoihin sijoitetut metsäkolmiot eivät välttämättä ole hirvien suosituimpia talvehtimisympäristöjä. Metsäkanalintujen tulokset ovat pääosin samansuuntaiset loppukesäisten riistakolmiolaskentojen tulosten kanssa. Runsausarviot vaihtelevat vuodesta toiseen enemmän talvella kuin kesällä, koska kapeahkossa talviaineistossa satunnaisvaihtelun osuus havainnoissa korostuu. Suomen kaksi lumijälkiseurantajärjestelmää, metsävaltaiset riistakolmiot ja peltovaltaisemmat peltokolmiot, on tähän asti pidetty erillään toisistaan. Tänä vuonna kannanmuutosindeksit raportoidaan ensimmäistä kertaa yhdessä. Useimmat jälkilaskennan peruslajeista olivat lukuisampia kuin edellisenä talvena. Kokonaiskuvaan mahtuu kuitenkin paljon sekä lajien että alueiden välisiä eroja. Hirvi on jälkiaineiston vakaimpia lajeja. S Oravan jälkimäärät olivat koko maassa laskentahistorian alhaisimpia.
Metsästäjä 3 l 2015 l 47 Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos aloitti yhdessä metsästäjien ja muiden luonnonharrastajien sekä riistaorganisaation kanssa lumijälkiin perustuvat riistaseurannat riistakolmioilla vuonna 1989 ja peltokolmioilla vuonna 1999. Työ jatkuu vuodenvaihteessa perustetun Luonnonvarakeskuksen ja Suomen riistakeskuksen koordinoimana. Riistakolmiot ovat 12 kilometrin mittaisia tasasivuisia kolmioita metsävaltaisessa maastossa. Peltokolmiot ovat myös tasasivuisia, mutta vain kuuden kilometrin mittaisia ja ne sijaitsevat pellon, metsän ja asutuksen maisemamosaiikissa. Jälkimäärät ovat keskimäärin yhtä suuria molemmilla kolmiotyypeillä; peltokolmioilla jälkitiheys on siis kaksinkertainen verrattuna riistakolmioihin. Kantojen koon ajallista muutosta kuvaavat indeksit on laskettu samalla menetelmällä kuin peltokolmioraporteissa aiemminkin. Tässä yhteenvedossa riistaja peltokolmioaineistot on yhdistetty siten, että kukin kolmio muodostaa yhden alueellisen otosyksikön. Kunkin kolmion ja vuoden aineistot on koottu vuosi × kolmio -matriisiksi, josta kannan suhteellista vuotuista muutosta kuvaavat indeksit voidaan arvioida paitsi kolmioiden sisäisesti myös niiden välisesti. Näin lajin kannanmuutoksesta koko maassa tai alueittain saadaan mahdollisimman luotettava arvio. Lajien runsausindeksit on laskettu vyöhykkeittäin: 1) Etelä-Suomi: Etelä-Häme, Kaakkois-Suomi, Uusimaa, Varsinais-Suomi ja Satakunta 2) Keski-Suomi: Etelä-Savo, Keski-Suomi, Pohjanmaa, Pohjois-Häme, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo ja Rannikko-Pohjanmaa 3) Pohjois-Suomi: Oulu, Kainuu ja Lappi. Skaalattu indeksi ilmaisee lajin kannan suhteellisen vuosittaisen muutoksen kunkin alueen sisällä. Siitä ei voi päätellä alueiden välisiä runsauseroja. Tänä talvena oli ensi kertaa käytössä uusi tallennusjärjestelmä, jossa jokainen laskija voi tallentaa tulokset internet-pohjaisessa sovelluksessa (riistakolmiot.fi). Sieltä voi myös tulostaa raportin oman kolmion tuloksista sekä tarkastella tuloksia riistakeskusalueittain ja riistanhoitoyhdistyksittäin. Järjestelmässä ovat myös aiempien vuosien tulokset riistakolmioilta, mutta peltokolmioilta ne saadaan sinne myöhemmin tänä vuonna. Riistaja peltokolmioiden tulokset yhdistetty: Mistä indeksit kertovat? Riistalajien lumijälkitiheyden ajallista muutosta kuvaavat indeksit peltoja metsäriistakolmioiden yhdistetyn aineiston perusteella. Indeksisarjat on skaalattu keskiarvoon yksi. Esimerkiksi indeksiluku 2 osoittaa kannan kaksinkertaistumista ja 0.5 puoliintumista koko tarkastelujakson keskimääräiseen kannankokoon nähden.
48 l Metsästäjä 3 l 2015 Kaarina Kauhala, Luonnonvarakeskus Kanadanmajava leviää länteen Syksyn 2013 majavalaskenta osoitti, että euroopanmajavakanta on lähes ennallaan, kun taas kanadanmajavakanta on hieman pienentynyt vuonna 2010 tehdyn laskennan jälkeen. Kanadanmajava leviää kuitenkin länteen kohti euroopanmajavan levinneisyysaluetta. ajavalaskennat tehtiin syksyllä 2013. Laskennan tekivät paikalliset metsästäjät, usein hirvenmetsästyksen yhteydessä. Tarkoituksena oli laskea aktiiviset talvipesät, jotka tunnistaa parhaiten pesien lähellä olevasta ravintolautasta. Pesien määrän perusteella voidaan arvioida kannan kokoa. Majavien pesät jaettiin euroopanja kanadanmajavien pesiin alueiden perusteella: euroopanmajavia on Satakunnassa, Rannikko-Pohjanmaalla ja osassa Pohjanmaata. Muualla majavat oletettiin kanadanmajaviksi (Kuva 1, Taulukko 1). Lisäksi metsästäjiltä kerättiin majavien kalloja lajinmääritystä varten Satakunnasta, Pohjois-Hämeestä ja Pohjanmaalta. Kanadanmajava jo Pirkanmaalla Vuoden 2013 laskennoissa löydettiin yhteensä liki 1400 kanadanmajavan pesää. Kanta olisi tämän perusteella vähintään 4000 ja enintään noin 7000 yksilöä. Kanadanmajavankanta on tihein Pohjois-Karjalassa ja Savossa (Taulukko 1). Kaakkois-Suomessa ja Kainuussa kanta on kohtalainen, kun taas Keski-Suomessa ja Oulussa harva. Myös Hämeessä kanadanmajavien esiintyminen on laikuittaista. Majaville laskettiin myös runsausindeksit suhteuttamalla pesien määrä palautettujen lomakkeiden (laskettujen alueiden) määrään. Runsausindeksit laskettiin, koska laskentatehokkuus vaihtelee eri vuosina. Indeksien perusteella kanadanmajavan kannat olisivat pienentyneet Pohjois-Hämettä, Pohjois-Karjalaa ja Oulua lukuun ottamatta. Myös metsästäjät arvioivat Pohjois-Hämeen ja Oulun kannan kasvaneen. Muualla, eritoten Savossa ja Kaakkois-Suomessa, metsästäjät ilmoittivat kanadanmajavakannan pienentyneen. Kanadanmajava on siis runsastunut Pohjois-Hämeessä (Pirkanmaalla) ja näyttää levittäytyvän edelleen länteen. Läntisimmät havainnot ovat Kihniöltä ja Peräseinäjoelta. Euroopanmajavakanta ennallaan Euroopanmajavan pesiä löydettiin laskennoissa 844, joten kanta on vähintään 2400, mutta mahdollisesti noin 3000 yksilöä (Taulukko 1). Metsästäjien oman arvion mukaan kanta olisi noin 2500 yksilöä ja kasvanut useimmilla alueilla. Löydettyjen pesien kokonaismäärä oli suurempi kuin edellisessä laskennassa vuonna 2010. Lomakkeita myös palautui aiempaa enemmän, joten indeksi (pesiä/lomake) pieneni hieman. Sekä vuonna 2010 että 2013 lasketuilta alueilta löydettiin pesiä lähes sama määrä: 596 pesää vuonna 2013 ja 573 pesää vuonna 2010. Näiden lukujen valossa euroopanmajavakannassa ei ole tapahtunut merkittävää muutosta vuoden 2010 jälkeen. On kuitenkin mahdollista, että majava on levittäytynyt Satakunnassa aiempaa laajemmalle alueelle. Euroopanmajavan levinneisyysalue käsittää nyt melkein koko Satakunnan, osan Etelä-Pohjanmaata (ainakin Isojoen, Karijoen ja Kauhajoen alueet) ja Rannikko-Pohjanmaan M Kanadanmajavan levinneisyysalue lähestyy uhkaavasti euroopanmajavan aluetta.
Metsästäjä 3 l 2015 l 49 Hannu Huttu Taulukko 1. Majavien keko-, penkkaja sekapesien lukumäärät sekä kanta-arviot. Minimikanta-arvio = 2.8 x pesien määrä, maksimikanta-arvio = 3.8 x pesien määrä euroopanmajavalle, 5.2 x pesien määrä kanadanmajavalle. N = laskettujen alueiden (palautettujen lomakkeiden) määrä. Indeksi = pesien määrä/N. Suluissa vuoden 2010 arvot. Suomen riistakeskus PESÄT KANTA N Indeksi Keko Penkka Seka Yht. Minimi Maksimi Kanadanmajava: Etelä-Häme 59 % 9 % 32 % 22 (11) 62 114 28 (1) 0.79 (-) Etelä-Savo 46 % 24 % 30 % 597 (382) 1672 3104 256 (103) 2.33 (3.75) Kaakkois-Suomi 52 % 31 % 17 % 121 (97) 339 629 75 (49) 1.61 (1.98) Kainuu 69 % 14 % 17 % 146 (133) 409 759 88 (46) 1.66 (2.89) Keski-Suomi 47 % 30 % 23 % 30 (47) 84 156 142 (117) 0.21 (0.42) Oulu 48 % 43 % 9 % 58 (40) 162 302 58 (65) 1.00 (0.61) Pohjanmaa* 13 % 27 % 60 % 15 (8) 42 78 5 (33) Pohjois-Häme 47 % 26 % 26 % 34 (33) 95 177 29 (40) 1.17 (0.75) Pohjois-Karjala 61 % 25 % 14 % 239 (398) 670 1243 63 (112) 3.79 (3.56) Pohjois-Savo 43 % 29 % 28 % 114 (203) 319 593 54 (54) 2.11 (3.76) Yhteensä 51 % 24 % 25 % 1376 (1352) 3854 7155 798 (590) 1.72 (2.29) Euroopanmajava: Pohjanmaa** 3 % 76 % 21 % 37 (29) 104 141 5 (4) R. Pohjanmaa 8 % 20 % 72 % 40 (18) 112 152 2 (1) Satakunta 19 % 57 % 24 % 767 (684) 2148 2915 123 (95) 6.24 (7.20) Yhteensä 18 % 56 % 26 % 844 (731) 2363 3207 130 (100) 6.49 (7.31) * Seinäjoki, Peräseinäjoki, Ähtäri **Isojoki, Karijoki, Kauhajoki Vahinkoja eniten Kainuussa ja Pohjois-Savossa Kanadanmajavien aiheuttamia vahinkoja ilmoitettiin noin joka toiselta majavan asuttamalta alueelta. Useimmin vahinkoja ilmoitettiin Kainuusta (65 prosenttia vastaajista) ja Pohjois-Savosta (57 prosenttia vastaajista). Satakunnassa 86 prosenttia laskijoista kertoi euroopanmajavan aiheuttavan vahinkoja. Kanadanmajavia metsästettiin neljällä viidestä majavan asuttamasta alueesta, yleisimmin Pohjois-Karjalassa. Yhteensä vuotuiseksi saaliiksi ilmoitettiin noin 630 majavaa, joista liki puolet oli Etelä-Savosta. Todellisuudessa saalista on varmasti enemmän, koska laskenta ei ollut täysin kattava ja kaikki eivät välttämättä ole tienneet alueeltaan metsästettyjen majavien todellista määrää. Satakunnan laskijoista 78 prosenttia ilmoitti, että euroopanmajavia oli heidän alueellaan metsästetty, ja vuotuinen saalis oli yhteensä 120 yksilöä, mikä olisi 4?5 prosenttia kannasta. Riistakeskuksen keräämien saalistietojen mukaan vuosittainen euroopanmajavasaalis on kuitenkin ollut noin 160 (5?7 prosenttia kannasta). lll Aiemmin pesien lukumäärä muutettiin kanta-arvioksi kertomalla se luvulla 2.8, mutta kirjallisuustietojen mukaan kertoimen pitäisi olla euroopanmajavalle 3.8 ja kanadanmajavalle 5.2. Minimikanta-arvio on siten saatu kertomalla pesien lukumäärä luvulla 2.8 ja maksimikanta-arvio kertomalla pesien lukumäärä suuremmalla kertoimella. Lisäksi on muistettava, että ilmoitettujen pesien lukumäärä kertoo pesien minimimäärän, koska kaikkia pesiä ei löydetä ja koska kaikilta alueilta ei ole saatu laskentatuloksia. Minimikanta-arvio on vertailukelpoisempi aiempien vuosien laskentatuloksien kanssa. Kanta-arvion laskeminen Majavien levinneisyys metsästäjien ilmoittamien pesähavaintojen perusteella (pienet symbolit). Mukana ovat ne pesät, joista saatiin koordinaatit tai kartta. Lisäksi metsästäjiltä kerättiin kalloja lajinmääritystä varten. Kallot on merkitty suuremmilla pallukoilla. Vihreät symbolit = euroopanmajava, punaiset symbolit = kanadanmajava. eteläosia (Kristiinankaupunki). Euroopanmajavan levinneisyyden ydinalue Satakunnassa on Kokemäenjokivarressa Porista Kokemäelle ja toisaalta Porista pohjoiseen Merikarvian-Siikaisten alueella. Myös Kankaanpään-Karvian alueella on melko paljon majavia, kun taas Satakunnan (Suomen riistakeskuksen toimialueen) itäosissa (Parkano, Ikaalinen, Sastamala) niitä on vain vähän. Itäisin havainto on Kurun Heinäjoelta saatu euroopanmajava. Lisäksi euroopanmajavia on ilmeisesti vaeltanut Länsi-Lappiin Ruotsin puolelta. Tiettävästi Luosujoella, Kesänkijoella ja Äkäsjoellä Äkäslompolon yläpuolisilla vesillä on jo lisääntyvä kanta. Euroopanmajavia on mahdollisesti myös Pellonjärveen laskevissa vesistöissä Turtolassa ja Juoksengissa. Muualtakin Lapista tulee silloin tällöin majavahavaintoja, mutta lajia ei ole todennettu. Viimeisin tieto on Inarista Luttojoen varrelta, mistä on löydetty majavien syömiä puita. Samassa vesistössä Venäjän puolella elelee ilmeisesti myös euroopanmajavia.
50 l Metsästäjä 3 l 2015 Teksti ja kuvat: Tommy Arfman Hieno trofee = hyvä jalostusyksilö Kuluvana keväänä Kemiönsaaren riistanhoitoyhdistys järjesti trofeenäyttelyn Westankärrin kartanolla. Kyseessä oli alueen ensimmäinen virallinen alan näyttely, ja siitä muodostui jopa valtakunnallisesti varsin näyttävä tapahtuma. emiönsaaren näyttely oli avoin kaikille trofeille, mutta painotus oli valkohäntäpeurassa. Tarkoitus oli saada näytille mahdollisimman monta edellisen sesongin peuratrofeeta Kemiönsaaren riistanhoitoyhdistyksen alueelta. Myös aiemmin ja saaren ulkopuolella saatuja trofeita tietysti mitattiin yhtä lailla. Peurapukit mitaliluokkaan vasta nelivuotiaina Westankärriin näyttelyä varten jätettyjen trofeiden määrä yllätti järjestäjät. Mitattavaksi tuotiin 205 trofeeta, joista valkohäntäpeurasta oli 113, hirvestä 38, metsäkauriista 13, ilveksestä 6, villisiasta 5, kuusipeurasta 2, muflonista 2 sekä saksanhirvestä, ketusta ja supikoirasta kustakin 1 trofee. Tavoitteena oli saada kaikki tuodut trofeet seinälle. Tässä myös onnistuttiin kartanon hienojen tilojen ansiosta. Kaikkiaan trofeita kertyi seinille noin 135 metriä, joten näyttely oli luokassaan varmaan Suomen laajimpia. Tapahtumaan oli saatu arvostelijoiksi trofeeasiantuntijat Veli Lappalainen ja Ilkka AlaAjos. Heitä oli avustamassa Thomas Landers. Riistanhoitoyhdistyksen työryhmä nosteli trofeita seinille sitä mukaa kuin tuomarit saivat niitä mitattua. Näyttelyn mielenkiintoisin ja ehkä opettavaisin ryhmä oli valkohäntäpeurapukit. Valkohännistä saatiin näytille alueella vuonna 2014 ammutuista peurapukeista peräti noin puolet, mitä voidaan pitää hyvänä saavutuksena. Kattavasta otoksesta oli selvästi pääteltävissä seikka, joka peilaa varmasti myös laajemmin maamme peuranmetsästystä: peurapukit eivät elä kovin vanhoiksi. Valtaosa pukeista saa maistaa ”lapualaista kuivamuonaa” alle 3,5 vuoden ikäisenä. Seikka on sinällään huomionarvoinen, sillä näyttelyaineiston perusteella valkohäntäpeura saavuttaa niin sanotun mitaliluokan vasta 4,5-vuotiaana. Näyttelyn aineistossa oli 27 peuratrofeeta, jotka ylsivät mitaliluokkaan eli ylittivät 330:n pisteen rajan. Joukossa oli vain 4 eläintä, jotka olivat 3,5-vuotiaita. Trofeeluokan ulkopuolelle jäi 160 eläintä, joista suurin osa oli ammuttu alle 3,5-vuotiaina. Näyttelyn suurin trofee oli 456,2 pistettä saavuttanut pukki. Tämä komea uros oli yksi harvoista, joka oli kaadettu ”riittävän” vanhana. Se oli iältään 7,5 vuotta ja pisteiltään Suomen viidenneksi suurin. Ei vain metsästysmuisto Trofeenäyttelyn päämäärä ei ole vain näyttää alueella ammuttuja hienoja sarvikruunuja. Sen tarkoitus ei ole myöskään osoitella sormella metsästäjiä, jotka ovat eläimiä kaataneet. Näyttelyn tarkoitus on ensisijaisesti nostaa K Näyttelyn tuomareilla oli kova urakka yli 200 trofeen kanssa. Ilkka Ala-Ajos mittaa, Veli Lappalainen kirjaa. Tässä on valkohäntäpeuran tavoiteltava kaatoikä: pukki ehti elää 7,5-vuotiaaksi.
Metsästäjä 3 l 2015 l 51 Hieno trofee = hyvä jalostusyksilö riistaeläinten arvostusta arvokkaana resurssina. Sen lisäksi sillä on rooli tuoda mahdollisimman paljon tietoa ammutuista eläimistä. Valkohäntäpeura on nähtävä arvokkaana resurssina, joka tarjoaa hienojen metsästyselämysten lisäksi herkullista lihaa ja urokset riittävän vanhoiksi kasvaessaan myös komeita trofeita. Tarpeetonta on varmaan muistuttaa Suomen olevan lähes ainoa maa Euroopassa, jossa on elinvoimainen valkohäntäpeurakanta: siinä voidaan nähdä myös metsästysmatkailulle suurta potentiaalia. Trofee on muutakin kuin hieno metsästysmuisto pirtin seinällä. Iso sarvikruunu on suoraan verrannollinen eläimen ikään. Mitä isompi massa, sitä vanhempi eläin. Hyvinvoiva sorkkaeläinpopulaatio tarvitsee näitä vanhoja, vahvoja eläimiä pysyäkseen elinvoimaisena. Riittävä määrä vanhoja siitospukkeja takaa myös naaraiden siittämisen oikeaan aikaan, jolloin vasatuotto pysyy hyvänä. Valkohäntäpeuran arvostus riistaeläimenä ei ehkä ole niin suurta kuin sen tulisi olla. Trofeenäyttely oli oiva tapa tuoda alueen riistaeläinkantoja esille ja näyttää metsästäjille, minkälaisia sarvia eri-ikäiset peurapukit kantavat päässään. Kemiönsaaren näyttelyyn tuotu valtava trofeemäärä on hieno osoitus siitä, että kiinnostus riistaa kohtaan on myös muuta kuin pakastimen täyttöä. Suuri kiitos metsästäjille ja näyttelyn järjestäneelle riistanhoitoyhdistykselle sekä Forssin perheelle, joka antoi näyttelylle loistavat tilat Westankärristä. CIC:n Suomen delegaation trofeeneuvosto on koonnut kattavan infopaketin sarvi-, kallo-, hammasja nahkatrofeiden valmistuksesta, arvostelusta, näyttelyistä ja ennätyksistä: trofeeinfo.kotisivukone.com lll Kemiönsaari on vuonna 2009 muodostettu 2 500 saaren ja 7 000 asukkaan kaksikielinen kunta Varsinais-Suomessa. Kemiönsaaren riistanhoitoyhdistyksen alaisuudessa toimii 26 metsästysseuraa, joilla on hirven ja valkohäntäpeuran metsästysoikeudet. Seurojen yhteenlaskettu metsästykseen valjastettu pinta-ala on vajaat 69 000 hehtaaria. Lisäksi alueella on joukko pienriistan metsästysseuroja. Suuret viljelysalueet ja suojaisat metsät tarjoavat Kemiönsaaren sorkkariistalle hyvät elinolosuhteet. Asukastiheys on noin 10 asukasta neliökilometrillä, joten eläimillä voidaan sanoa olevan riittävästi elintilaa. Kemiönsaari voisi elättää paljon nykyistä suurempaakin valkohäntäpeurakantaa. Metsäkauriskanta ei saa elintilaa runsaan ilveskannan paineessa. Pääsaarta halkoo vain yksi vilkasliikenteisempi tie, joten valkohäntäpeuran aiheuttamia kolareita on muuhun maakuntaan verrattuna vähän. Myöskään erikoisviljelmille valkohäntäpeuroista ei juuri ole ollut haittaa. Kemiönsaari — valkohäntien valtakunta Hirvi: 3 kultaa, 7 hopeaa, 10 pronssia Valkohäntäpeura: 6 kultaa, 10 hopeaa, 10 pronssia Metsäkauris: 1 kulta, 3 hopeaa, 6 pronssia Kuusipeura: 1 kulta, 1 hopea Mufloni: 2 hopeaa Villisika: 1 kulta, 1 hopeaa, 2 pronssia Ilves: kaikki kultaa Hyvinvoiva populaatio tarvitsee vanhoja pukkeja. Leukaluusta saadaan määriteltyä kaadetun eläimen ikä, tässä tapauksessa 7,5 vuotta. Kemiönsaaren trofeenäyttely kattoi vaikuttavat 135 metriä seinää. Trofeiden määrä yllätti järjestäjät. 70 trofeelle mitali
52 l Metsästäjä 3 l 2015 Kaija Riikonen & Ari Kontiainen, Suomen riistakeskus Poikkeusluvat riistalintujen ja rauhoittamattomien lintujen pyyntiin haettavissa sähköisesti Nopeampaa lupahakua netissä Suomen riistakeskuksen sähköisestä lupahakemuspalvelusta voi karhuja ilveslupien lisäksi hakea nyt myös rauhoittamattomien lintujen ja riistalintujen pyyntiin poikkeuslupaa. Myös lakisääteisen saalisilmoituksen voi tehdä ilman paperityötä. ahinkoja aiheuttavia lintuja ei voi pyytää ilman poikkeuslupaa lintujen pesimäaikana. Suomen riistakeskus voi myöntää poikkeusluvan, jos pyynnille ei ole muuta tyydyttävää ratkaisua eikä pyynti vaikuta haitallisesti lajin suojelun tasoon. Poikkeuslupaa riistalintujen ja rauhoittamattomien lintujen pesimäajan rauhoituksesta poikkeamiseksi tulee hakea viimeistään noin kaksi kuukautta ennen ennakoitavissa olevan tarpeen alkua, esimerkiksi mansikkasadon kypsymistä. Osoitteessa luvat.riista.fi-olevaan lupahakemuspalveluun tunnistaudutaan käyttämällä pankkitunnuksia. Tieto päätöksestä saapuu hakijalle sähköpostitse, minkä jälkeen lupa on maksettava seitsemän vuorokauden kuluessa joko sähköpostissa olevasta linkistä tai lupahakemuspalvelussa. Myönnetyt luvat näkyvät luvanhakijalle Oma riista -asiointipalvelussa, johon luvansaaja tai luvalla metsästävä voi kirjata luvalla saatuja saaliita, seurata luvan käytön etenemistä ja pyynnin päättyessä tehdä helposti lakisääteisen saalisilmoituksen. Sähköisen luvanhaun ja saalisraportoinnin sijaan on myös mahdollista jättää hakemukset ja raportit sähköpostitse tai kirjepostina Suomen riistakeskuksen lupahallintokirjaamoon. Suomen riistakeskus suosittelee kuitenkin siirtymistä uusien sähköisten palvelujen käyttöön, koska se helpottaa ja nopeuttaa lupahakuprosessia niin luvanhakijan kuin Suomen riistakeskuksen kannalta. Hae poikkeuslupaa: luvat.riista.fi Tee saalisilmoitus: oma.riista.fi Tarkemmat ohjeet luvanhakuun ja verkkopalveluihin: riista.fi V Vahinkoja aiheuttavia lintuja kuten räkättirastaita ei voi pyytää ilman poikkeuslupaa lintujen pesimäaikana. Pen tt i So rm unen
54 l Metsästäjä 3 l 2015 Rekisteröityminen: Viisi vaihetta 1 Lähetämme antamaasi sähköpostiosoitteeseen viestin, jolla varmistamme osoitteen toimivuuden. 2 Jatkat rekisteröitymistä klikkaamalla sähköpostiviestissä olevaa linkkiä. 3 Hyväksyt palvelun käyttöehdot. 4 Tunnistaudut pankkitunnuksillasi Vetuma-palvelussa. 5 Määrittelet itsellesi salasanan ja matkapuhelinnumeron. TEHDÄÄN VAIN KERRAN Henkilökohtainen: Riistaloki Palvelu toimii ja ja päivittyy verkon kautta. Käytä kotikoneellasi ja älypuhelimessasi. Rekisteröidy ensin! Voit lisätä kuvan ja tarinaa saaliista. Tiedot tallentuvat automaattisesti Oma riista -palveluun. Onnistunut jahtireissu? – Kyllä! Voit kirjata saaliisi helposti talteen heti paikan päällä. Rekisteröityäksesi oma.riista.fi -palveluun tarvitset toimivan, henkilökohtaisen sähköpostiosoitteen. 13.10.2014 11:00 Voit kirjoittaa myös kuvauksen jahtireissustasi Lakisääteinen: Saalisilmoituksen tekeminen Oma riista -palvelussa teet saalisilmoituksen helposti 1 2 3 Täytä ja tallenna kaavake Luvanvaraiset saaliit Metsäkauris Halli Ilves Karhu Ahma Saukko Susi 1 Mene osoitteeseen oma.riista.fi, klikkaa rekisteröidy ja anna sähköpostiosoitteesi 1 1 3 2 2 3 4 5 4 4 Vetuma on kansalaisen tunnistuspalvelu 5 s-postiosoite + salasana = Oma riista -tunnuksesi Luo Oma riista -tunnus ja hoida riista-asioitasi verkossa Näin rekisteröidyt Oma riistaan Näin käytät Oma riistaa Lataa ilmainen mobiilisovellus Mobiilipalveluun pääsyyn vaaditaan rekisteröityminen LATAA JA KÄYTÄ ILMAISEKSI
PAREMPIEN METSÄSTYSVARUSTEIDEN MAAHANTUOJA www.nordhunter.com MYYNTI: ASEJA ERÄLIIKKEET Nordic Grouse -hybridicamo 299,00 € LIIKKUVAN METSÄSTÄJÄN UUTUUSPUKU • vedenpitävyys 10000 mm • hengittävyys 10000 g/m2/24 h • teipatut saumat • vedenpitävät vetoketjut Lähettävä riistakamera GLX8 www.lunarex.fi Ohjaa kameraa PUHELIMELLASI! Lataa ilmainen OHJAUSSOVELLUS! Kuvat PUHELIMEEN JA SÄHKÖPOSTIIN! Download from Windows Phone Store MYYNTI: ASEJA ERÄLIIKKEET NYT KAUPOISSA! nordhunter_onkamo_metsastaja_no_3_042015.indd 1 28.4.2015 15.54 PL 32, 34801 VIRRAT. Puh. (03) 4755 371, fax (03) 4753 151 Kotisivumme: www.asetalo.com • E-mail: asetalo@asetalo.fi LIIKKEEMME AVOINNA MA-PE 9.00-17.00, LA 10.00-13.00 MAAHANTUONTI-, TUKKU-, POSTIJA VÄHITTÄISMYYNTILIIKE ASETALON TARJOUKSET JATKUU… UUTUUS! Webley & Scott päällekkäispiippuinen haulikko, kal 12/76, 5 kpl vaihtosupistajia, teräshaulikelpoinen 900 Game 28” piippu, automaattivarmistin ..................................................................990,00 900 Sporting/Game 30” piippu, manuaalivarmistin ................................................1090,00 Tilaa itsellesi laadukas, käsintehty AYA haulikko! Sivulukkoiset alk 6300,00 Ilma-aseita, laatua/tarkkuutta; Hämmerli AR20FT, tarkkuusmalli, 4,5mm, 300 bar säiliö 7,5J .. 830,00 Magtech AR750 4,5mm taittopiip. perusilmakko 13J ........... 165,NYT 100,00 Magtech AR1000 4,5mm 305 m/s ........................................... 195,NYT 155,00 Theoben 177 Evolution 4,5mm ................................................ 630,NYT 550,00 Magtech AR N2 Adventure taittopiipp. Kaasumäntä 5,5mm .... 255,00 Magtech AR N2 Extreme kaasumäntä 4,5 mm tehopaketti! ..................................340,00 Magtech AR N2 Extreme kaasumäntä 5,5mm tehopaketti! ...................................340,00 Hämmerli Hunter Force 1000 5,5mm kiikarilla ............................................................205,00 Umarex Dominator 1250 ilmakivääripaketti sis kiikari, etujalat ym. saatavissa 4,5mm, tai 5,5 mm(40J) tai 6,35 mm(.25/ 50J) ............................................................780,00 Tarvikkeita mm; Ruger 10/22 (GSG) valmistama 110 ptr 22 lr rumpu ...............................................119,00 Pentafl ex LA-1 Laser etäisyysmittari 10-600M Tarjous! ...........................................150,00 Topshot CTI 1500 hylsynkiilloitusrumpu ..........................................................................90,00 Topshot Competition kiilloitusrouhe 5kg pussi .............................................................28,00 Topshot piippukamera halkaisija 4,5mm ......................................................................155,00 UTG TL-BP88 etujalat ................................................................................................................75,00 Harris ”L” keinuva S-series, etujalat ...................................................................................180,00 Harris ”CS-25” etujalat............................................................................................................180,00 B&T BT-22297 etujalat, NAR adapterilla, kevyet, polymer, ......................................180,00 B&T BT-22296 etujalat UIT adapterilla, kevyet, polymer ..........................................180,00 Glock veitset erinomainen, kestävä veitsi joka käyttöön! M78 veitsi, ilman yläpuolista sahaterää, saatavissa väreinä musta, oliivi, beige .......................34,00 M81 veitsi yläpuolisella sahanterällä, saatavissa väreinä musta, oliivi, beige .......................38,00 Lee Loader vasaralataussarjat mm; 90232 Loader kal 223 rem ................. 55,00 90233 Loader 22-250 .......................55,00 90235 Loader 243 win ........................ 55,00 90240 Loader .270 win ...................55,00 90271 Loader 6,5x55 .......................... 55,00 90244 Loader 30-30 ........................55,00 90245 Loader .308 win ........................ 55,00 90248 Loader 30-06 .........................55,00 90285 Loader 444 marlin .................. 55,00 90264 Loader 45-70 ........................55,00 90283 Loader 375 H&H ....................... 55,00 90254 9mm para ...............................55,00 Lee 90011 kal 12 haulikonpatruunoiden lataussarja ................................................195,00 Osa tarjouksista voimassa 12.6.2015 saakka, tai niin kauan kuin tavaraa varastossa riittää. Osastomme Erämessuilla 2015: Pohjois-Suomen Erämessut, Oulu 14.–17.5 Korian Erämessut, Koria 5.–7.6 Tervetuloa osastollemme tutustumaan tuotteisiimme! KYSY TUOTTEISTA KAUPPIAALTASI TAI SUORAAN MEILTÄ! Varastossamme runsaasti käytettyjä metsästys– ja urheiluaseita. Kysy tuotteistamme kauppiaaltasi tai meiltä tai vieraile sivuillamme www.asetalo.com. . perusilmakko 13J ........... 165,NYT 100,00 ........................................... 195,NYT 155,00 u 5 uutta; 5mm, 300 bar säiliö 7,5J.. 830,00 il kk 13J 165 NYT100 00 .......................................................................................................................................................... .......................................................................... ............................................................................................................ ...................................................................................................................................... ...................................................................................................................... .................................................................. .............................. ............................................................................................. ................................................................ ........................................................................
56 l Metsästäjä 3 l 2015 Tutustu myös uuteen nettiseurantaan client.tracker.fi! Vuoden 2015 uutuus: tracker for ios! Beta-ve rsio ladatta vissa viikolla 21. Niksinurkka Teksti: Teemu Lamberg l Kuvat: Petri Vartiainen Älä enää anna huonon sään pilata kuvamateriaaliasi — Helppo ja halpa suoja riistakameralle lll Riistakamera altistuu maastossa monenlaisille sääilmiöille. Pahimmillaan räntäsade peittää liiketunnistimen tai vesi huurruttaa linssin sutaten arvokkaan riistataltioinnin. Tyhjästä ruutipurkista tai riistakameran mallista riippuen muovikanisterista voi näppärästi nikkaroida kevyen sääsuojan kameralle. Lähettävän riistakameran antennille tehdään kattoon hieman antennin halkaisijaa pienempi reikä niin, että läpiviennistä tulee tiivis. Tee se itse -riistakamerasuoja näyttää valmiina tältä. Antti Impola Syövätkö metsäneläimet uudistusaloille tarkoitetut puuntaimesi? Ruiskuta estoainetta jo varhain lll Metsänuudistusaloille istutettavat pottitaimet on yleensä taimitarhoilla lannoitettu niin ravinteikkaiksi, että ne puulajista riippumatta maistuvat ensi alkuun metsäneläimille varsin hyvin. Varsinkin rauduskoivuntaimet ovat haluttua hirvelle, mutta myös mänty kelpaa joskus hirvelle ja kuusenkerkkä metsäkauriille. Eri hirvieläinlajien ohella myös esimerkiksi myyrät ja jänikset saattavat syödä ravinteikkaita taimia jo istutusvuoden kesällä aiheuttaen näin kasvutappioita ja aukkoisuutta taimikkoon. Istutettujen taimien kasvuunlähdön turvaamiseksi yksi verrattain helposti toteutettava mutta käytännössä toimivaksi todettu menetelmä on ruiskuttaa taimien latvoihin Trico-syönninestoainetta jo istutusvaiheessa, kun taimet ovat vielä nipussa taimivakassa. Näin koko taimimäärän käsittely onnistuu kerralla eikä erillistä, työlästä ruiskutuskierrosta, ainakaan vielä tässä vaiheessa tarvita. Tricon voi antaa kuivaa taimenpintaan, jolloin se ei tahraa niin paljoa. Silti istutustyö saattaa ruiskutuksen jälkeen olla hieman sotkuisempaa, mutta eihän näitä hommia yleensä ykköset päällä tehdä muutenkaan. Tarvitset tyhjän ruutipurkin tai muovikanisterin, nippusiteitä ja remmiä sekä sakset ja puukon. Leikkaa purkista tai kanisterista yksi seinä ja pohja pois. Yläseinän ja sivuseinien tulee ulottua kameran etupuolelle niin, etteivät ne kuitenkaan kavenna liiketunnistimen keilaa. Kokeile kameraa paikoilleen. Merkitse kiinnitysreikien ja mahdollisen antennireiän paikat. Varmista kameran luukkujen avautuminen. Tee takaseinään kameran kiinnitysripojen kohdille vierekkäiset reiät, joiden kautta suoja kiinnitetään nippusiteillä kameraan. Tee remmille viillot reikien yläpuolelle. Pujota remmi viilloista ennen kameran kiinnitystä. 4. 1. 2. 3.
Tutustu myös uuteen nettiseurantaan client.tracker.fi! Vuoden 2015 uutuus: tracker for ios! Beta-ve rsio ladatta vissa viikolla 21.
58 l Metsästäjä 3 l 2015 Juha Siekkinen & Henna Väyrynen, Suomen riistakeskus Patoamisesta kanavien kaivamiseen — Kosteikkorakentamisen perustana paikallinen ympäristö Kotiseutukosteikko Life+ -hankkeen mallikohteet ovat osoittaneet jokaisen kosteikon olevan yksilöllinen tapaus, mikä on otettava huomioon jo suunnittelussa. Alueen ominaispiirteet ja ympäristö vaikuttavat osaltaan, millaiseen kunnostusmenetelmään päädytään. Rakentamiseen on nykyisin myös kätevä työväline — kelluva kaivinkone. Kelluvalla kaivinkoneella työt onnistuvat pehmeillä alustoilla lll Kosteikkojen rakennustöissä haasteena on koneiden työskentely upottavilla rannoilla ja vesialueilla. Ponttoonien kannattelemalla Big Float -koneella voi työskennellä jopa avovedessä, jossa se liikkuu ketterästi. Kelluva kaivinkone onkin oiva apu kosteikkorakentamisessa. Kelluvaa kaivinkonetta käytettiin Kotiseutukosteikko Life+ -hankkeen Ähtärin Kaamatin kosteikolla, jossa sillä puhdistettiin rehevöitynyttä lampea poistamalla kelluvaa sammalta, turvetta ja osmankäämikasvustoja. Kaivettava aines voitiin levittää kaivupaikalta suoraan rantavyöhykkeen yläosalle kaivinkoneen pitkällä puomilla, mikä säästi merkittävästi kustannuksia. Kelluvan kaivinkoneen tuntihinta on merkittävästi kalliimpi kuin tavallisella kaivinkoneella, mutta kunnostustyö voi tulla kerralla valmiiksi ranta-alueiden maisemointia myöten. Kaamatti: Järvimaisema kohtuullisin kustannuksin lll Ähtärinjärven osakaskunnan puheenjohtaja Juhani Luodeslampi oli mukana umpeenkasvaneen Kaamatin kosteikkoprojektissa aina suunnittelusta rakennustöihin. — 1950-luvulla Kaamatissa oli vielä avovettä ja siellä pystyi uimaan. Pelloilta virranneiden ravinteiden ja veden korkeuden laskun myötä vesialue kasvoi pikku hiljaa umpeen. Kaamatin valinta mallikosteikoksi oli lottovoitto, toteaa Luodeslampi. Pintakasvillisuuden puhdistuksella avovettä Luodeslammen mukaan Kaamatissa tavoitteena oli puhdistaa veden yläpuolinen kasvusto, jolloin avovesialueen koko kasvaisi ja veden virtaavuus paranisi. Sen lisäksi kaivettiin muutamia ojia, levennettiin lampeen yhdistyvän puron eteläpäätä ja tehtiin saostusaltaita. Pintakasvillisuuden poisto Kaamatissa tehtiin kelluvalla kaivinJuh a S iek kinen
Metsästäjä 3 l 2015 l 59 koneella. Kaivinkoneen käyttöä edelsi lupa-asioiden selvittely sekä sopivan ajankohdan määrittäminen puhdistukselle sen jälkeen, kun alueella oli havaittu viitasammakoita, kertailee Luodeslampi. — Tarkoitukseen sopiva kelluva kaivinkone ja kuljettaja löytyivät kotipitäjästä Ähtäristä. Kaivetut kasvustot nostettiin penkoille kaivinkoneella, jotta rantapenkere säilyisi loivana ja vesilinnuille mieluisana, kertoo Luodeslampi rakentamisesta. Vesi virtaa hoidetulla kosteikolla Kosteikon kunnostamisen kustannukset pysyivät Luodeslammen mukaan kohtuullisina puhdistusmenetelmällä eikä pohjapatoon tarvinnut koskea. Puhdistuksella sekä pienillä ojilla avoveden määrä on lisääntynyt sekä virtaavuus parantunut. — Alueella on nyt tavattu heinäsorsia, taveja ja haapanoita ja toivomme, että vesilinnut löytäisivät Kaamatin jatkossakin. Vesi ei ole enää myöskään tulvinut pelloille tai teille kovilla vesisateilla. Kaikki osakaskunnan ihmiset ovat olleet tyytyväisiä lopputulokseen — meillä on jälleen järvimaisema, iloitsee Luodeslampi. lll Kunnostuksissa pyritään usein lisäämään avovettä umpeenkasvaneille alueille. Jos syventämiseen pohjasedimenttiä poistamalla eli ruoppaukseen ei ole tarvetta, voidaan myös välttyä vesiluvan hakemiselta. Tämä kannattaa kuitenkin varmistaa alueellisesta ELY-keskuksesta. Kaamatilla ei tarvittu vesilupaa ja projektissa säästyi aikaa sekä rahaa. Ähtärissä Big Float -koneella kaivettiin mutkittelevia ja eri levyisiä uomia, jotka ovat vesilinnuille mieluisia ruokailupaikkoja. Konetyön tekeminen pesintäkauden ulkopuolella ei häiritse vesilintuja. Kelluva kaivinkone on oiva apu kosteikkorakentamisessa. Ennen kosteikon rakennustöitä kuullaan maanomistajia ja laaditaan yhteinen suunnitelma heidän ja suunnittelijoiden kanssa. Kuvassa Ähtärinjärven osakaskunnan puheenjohtaja Juhani Luodeslampi, maanomistaja Pekka Vesala ja Suomen riistakeskuksen riistasuunnittelija Juha Heikkilä. Vesi ei ole enää tulvinut pelloille tai teille. Juhani Luodeslampi Juh a Heik kilä Juh a S iek kinen
60 l Metsästäjä 3 l 2015 lll Käytöstä poistuneet turvetuotantoalueet sopivat erinomaisesti kosteikoiksi, koska ne tarjoavat vesilinnuille ravintoa ja turvaa pedoilta. Turvetuotantoalueille voidaan perustaa laajoja matalavetisiä alueita, joissa monet ruokailumahdollisuudet ja ympäristön avoimuus houkuttelevat muuttoaikoina jopa hanhia. Mikäli mahdollista, kannattaa kosteikon perustaminen ottaa huomioon, kun turvetta vielä nostetaan. Ennakoivilla töillä kosteikko voidaan saada hyvään tilaan nopeammin ja todennäköisesti edullisemmin. Kun koneet ovat alueella valmiiksi, voidaan turpeennoston ja kosteikon valmistelun töitä limittää. Ennakoivat työt turpeennoston aikana Sitä mukaa kun alueita jää pois turpeennostosta, voidaan maanpintaa kevyesti muokata sekoittamalla turvetta kivennäismaahan kasvillisuuden leviämisen nopeuttamiseksi. Sarkaojien yhdistäminen toisiinsa kaivamalla laakeita uomia ja kuoppia luo tarpeellista syvyysvaihtelua muutoin tasaisille turvekentille. Turvesuon raivaamisen yhteydessä irrotettuja kantoja, tukin pätkiä ja noston aikana maaperästä esille tulleita kiviä voi myös ennakoivasti siirtää matalille vesialueille lintujen lepäilypaikoiksi. Pari vuotta ennen kosteikon rakentamista tehdyillä valmisteluilla kasvillisuus ehtii levittäytyä mahdollisimman paljon tulevan kosteikon pohjalle, kaivettuihin syvänteisiin, matalikoille ja maakasoille. Kun vettä myöhemmin nostetaan, vedessä oleva kasvillisuus tarjoaa ravintoa vesiselkärangattomille, mitkä taas ovat ravintoa vesilintujen poikasille. Valmiit penkereet kosteikon pohjana Rakennettaessa kosteikkoa turvetuotantoalueelle voidaan hyödyntää tuotannon yhteydessä syntyneet penkereet ja ajotiet. Kosteikon vedennostatusta varten ei turvetuotantoalueella välttämättä tarvitse rakentaa patopenkereitä, koska turpeennoston seurauksena alue on ympäröiviä maita alempana ja maata on kasattu penkereiksi ja ajoteiden pohjiksi aiemmin. Tällöin voi riittää penkereeseen asennettava patolaite veden korkeuden säätelyä ja kosteikon tyhjennystä varten. Jos turvetuotantoalue on tasainen, kosteikko voidaan rakentaa yhtenäiseksi vesialueeksi. Mikäli alue on kalteva ja syvimpään päähän tulee yli kaksi metriä vettä, kannattaa harkita alueen jakamista välipenkereen avulla kahteen tasoon. Näin alueille saadaan enemmän puolisukeltajasorsille sopivaa noin puolen metrin vesisyvyyttä. Johannes Siekkinen ja Karstulan ympäristösihteeri Raimo Pekkanen tarkastelevat kosteikolta otettua näytettä, jolla selvitetään vesiselkärangattomien määrää. Entiset turvetuotantoalueet otollisia kosteikoiksi Juh a S iek kinen
Metsästäjä 3 l 2015 l 61 Peräneva: Turpeennosto vaihtui vedensuodatukseen lll Keski-Suomessa sijaitseva Karstulan Peräneva oli viidentoista vuoden ajan turvetuotantoalueena. Turpeen nostaminen alueelta loppui vuonna 2005 ja vuonna 2011 alueelle alettiin suunnitella kosteikkoa, joka elävöittäisi maisemaa, houkuttelisi vesilintuja ja toimisi myös vedensuodattimena. Idean entisen turvetuotantoalueen muuttamisesta kosteikoksi keksi Karstulan ympäristösihteeri Raimo Pekkanen. — Peräneva oli paikkana juuri sopiva kosteikoksi. Alueen lähistöllä on Natura-suojelualueita ja sitä kautta linnustoakin eli sen läheisyydessä. Peränevan korkeammilla reuna-alueilla sijaitsevat myös kunnan puhdistamolietekomposti sekä maan kaatopaikka. Tavoitteena oli, että kosteikko voisi toimia myös vedensuodattimena, toteaa Pekkanen. Kosteikko syntyi helposti patoamalla Raimo Pekkanen painottaa, että kosteikon rakentamisessa paikan valinta on kaiken a ja o. Peräneva oli sopivasti valuma-alueiden kohdalla, jolloin patoaminen riitti avoveden nostamiseen. — Peränevan turvetuotantoaleen sarkojen alapäästä poistettiin rumpuputket ja rakennettiin v:n muotoinen pohjapato. Maata kaivettiin kosteikon molemmin puolin, ja padon kohdalle laitettiin turpeen päälle maanrakennuskangasta sekä 80 tonnia kiviä, kertoo Pekkanen. Padon lisäksi kosteikolle tehtiin penkereitä ja muutama keinosaari. Pekkasen mukaan turvetuotantoalue oli jo alkanut heinittyä ja sammaloitua käytöstä poistumisen jälkeen, joten alueella liikkumista koneilla pyrittiin välttämään, ettei pintaa rikottaisi. Luonto hoitaa loput Raimo Pekkanen sanoo olevansa tyytyväinen lopputulokseen ja näkee kosteikoissa monia hyviä puolia. — Kosteikko on hyvä lintukannalle, siitä on vesiensuojelullista hyötyä ja lisäksi se lisää luonnon monimuotoisuutta, summaa Pekkanen. Ympäristösihteeri nostaa myös esille onnistumisena, että rakentamisvaiheessa selvittiin vähäisellä koneiden käytöllä ja maaston mylläyksellä. — Peränevan kohdalla padon ja penkereen rakentaminen riitti. Näin vältyttiin ylimääräiseltä koneiden käytöltä ja lisäpäästöjen syntymiseltä. Luonto hoitaa myös yllättävän nopeasti aluetta kuntoon, toteaa Pekkanen. Kotiseutukosteikko Life+ -hankkeessa kosteikkoja on perustettu käytöstä poistuneille turpeennostoalueille Kajaanin Lampsisuolle, Sonkajärven Pilvisuolle, Seinäjoen Kurjennevalle, Karstulan Peränevalle ja Viitasaaren Saarijärvelle. Kosteikon rakentamisessa paikan valinta on kaiken a ja o. Raimo Pekkanen Peräneva oli kasvittunut jo ennen vedennostoa ja siitä tuli vesilintujen suosima alue kahdessa vuodessa. Juh a Heik kilä Juh a S iek kinen
62 l Metsästäjä 3 l 2015 Kanavia kaivamalla monimuotoinen kosteikko lll Kosteikon perustaminen patoamalla ei ole aina mahdollista, mutta kaivamalla se onnistuu moneen paikkaan. Kosteikko voidaan rakentaa kaivamalla kaivinkoneella ja siirtämällä maakasoja toisensa jälkeen kohti reunoja tai kuljettamalla muualle. Työ sisältää monta välivaihetta maan siirrosta maan levitykseen ja maisemointiin. Kotiseutukosteikko Life+ -hankkeen mallikosteikolle Rovaniemen Prunteliin kaivettiin tela-alustaisella kaivinkoneella kanavaverkosto saarineen. Pruntelissa Kemijoen varrella oli vanhaa, vettynyttä ja soistunutta peltoa, jossa kaivutyöt tehtiin 23 tonnin painoisella telakaivinkoneella. Vaikka kesällä alueella oli paikkoja, jonne kävelemällä ei voinut mennä ja joka ei talvellakaan jäätynyt, lopputalven puolen metrin paksuinen ja hyvin tiivis lumipeite kantoi konetta. Lähes kolmen hehtaarin alueelle Prunteliin kaivettiin 1,4 hehtaaria uutta vesialuetta, ja kaivumaat kasattiin kanavien reunoille ja vesilintuja houkutteleviksi keinosaariksi. Prunteli: Mosaiikkimaisuus houkuttelee vesilintuja lll Pruntelin kosteikkohankkeessa mukana ollut Kemijoki Oy:n kalastusmestari Jyrki Autti kertoo, että kosteikon rakentamisessa oli erityisesti huomioitava läheinen voimalaitos ja veden korkeuden säätely. Patoamisen sijaan kosteikko rakennettiin kaivamalla. Hankkeessa mukana olivat paikallinen osakaskunta, kaksi metsästysseuraa ja alueen omistaja Kemijoki Oy. Luovaa kaivutyötä Pruntelin kosteikkorakentamisen tavoitteena oli saada alueelle avovettä ja tehdä siitä vesilintuja houkutteleva. Autin mukaan kaivaminen osoittautui rakennusvaihtoehtona edulliseksi ja projekti eteni jouhevasti. — Kaivinkonetyöt tehtiin Pruntelissa huhti-toukokuussa 2012, maaston ollessa vielä kantavaa. Alueelle kaivettiin 5—15 metrin levyisiä ja noin puolen metrin syvyisiä kanavia. Ennen kaivutöitä laadittiin kartta suunnitelmaksi, mutta lopullisen hienosäädön ja luovan työn teki kaivinkoneenkuljettaja kosteikon suunnittelijan ohjeistuksella, Jyrki Autti kuvailee. Kanavista nostetun maa-aineksen kuljettaja muovaili pieniksi saariksi kosteikolle sekä asetteli sitä loiventamaan rantapenkereitä. — Kanavat alkoivat kaivutöiden myötä täyttyä vedellä saman tien ja tähän mennessä vettä on riittänyt. Vesi virtaa, ja Kemijoen pinnan säätelyn vuoksi vesi liikkuu myös ylös-alas-suuntaisesti kanavissa, toteaa Autti. Muuttolinnut ja lintuharrastajat pysähtyvät Jyrki Autti kertoo Pruntelin ilmeen muuttuneen rakentamisen myötä. Kosteikon ovat löytäneet vesikasvit ja -linnut sekä muu eläimistö. Kevätkutuiset kalat ovat myös tulleet lisääntymään kosteikolle. — Kosteikon kehittymistä on seurattu aktiivisesti. Paikalliset metsästäjät ovat suorittaneet vesilintulaskentoja, saalisseurantaa ja pitäneet huolen, että alue ei heinity liikaa, Autti kertoo. Metsästäjien lisäksi myös lintuharrastajat muiden kävijöiden ohella ovat Autin mukaan löytäneet Pruntelin. Kosteikolla onkin huomioitu lintuharrastajat: maa-aineksista rakennettujen kumpujen päältä on hyvä seurata kosteikon elämää. Kemijoki Oy:n kalastusmestari Jyrki Autti ja Valajaskosken metsästysja kalastusseuran jäsen Reijo Saari tarkastelevat kesällä 2012, miten kasvillisuus alkaa levittäytyä rantapenkereille. Kuvat: Juha Siekkinen
Metsästäjä 3 l 2015 l 63 Kanavat kannattaa kaivaa vaihtelevan syvyisiksi, sillä alle 20 senttimetrin syvyiseen veteen tulee vesikasvillisuutta jo kahden vuoden kuluessa, mutta sitä syvempään veteen vesikasvillisuutta juurtuu vasta vähitellen vuosien mittaan. Lopullisen hienosäädön teki kaivinkoneenkuljettaja. Jyrki Autti lll Rakentamisen jälkeen kosteikkojen hoito ja seuranta on tärkeää. Reunapenkereet ja keinosaaret pidetään avoimina raivaamalla pensaikkoa vuosittain. Vesilintujen pesimämahdollisuuksia voi lisätä asentamalla telkänpönttöjä sekä sorsan putkipönttöjä. Paikallista metsästysseuraa kannattaa pyytää auttamaan supikoiran ja minkin pyynnissä.
Tavi on Euroopan pienin sorsalintu ja samalla myös pienin metsästettävistä vesilinnuistamme. Tavin valkea vatsa loistaa kuten haapanalla. Tavi jentää nopeasti tiiviissä parvissa usein heittelehtien. Juhlapukuinen koiras on yleisväritykseltään harmahtava. Koiraalla hartiassa selvästi erottuva valkoinen ja musta pitkittäisjuova. Amerikan tavilla valkoinenjuova on kyljessä pystysuunnassa. Naaraalla puolestaan huomaamaton ruskeankirjava höyhenys, vaalea silmäkulmajuova ja tumma päälaki. Nuori tavi on naaraan näköinen. Sulkasadon jälkeen koiras muistuttaa hyvin paljon naarasta. Tavi esiintyy hyvin yleisenä koko maassa, mutta on kuitenkin Pohjois-Suomessa runsaampi kuin etelässä. Suosii salolampia. Tavi on jouhisorsan ohella sorsalintujen ensimmäisiä muuttajia. Se muuttaa etelään elosyyskuussa. Muutto painottuu pääosin Länsija Lounais-Eurooppaan. Munii 7–11 vaaleanvihertävän kermanväristä munaa. Pesä ruohikossa tai kaukanakin metsässä heinämättään suojassa. Pesii huhti-toukokuussa. Vuosittaiset saalismäärät vaihtelevat 110 000–150 000 välillä. Tavi on toiseksi yleisin sorsalintumme. Tavi Anas crecca Eurasian teal/Kricka Suomen puolisukeltajat suuruusjärjestyksessä Heinätavi Tavi Haapana Lapasorsa Jouhisorsa Heinäsorsa Siipi Munia 7–11 kpl (kesä) KUVITUS: ASMO RAIMOAHO (alkukesä) Tavisaaliit Vuosittaiset saalismäärät Lähde: Lintuatlas.? Ravinto Syyspukuinen koiras muistuttaa naarasta Tavin ravinto painottunut eläinravintoon. Ravinto koostuu: selkärangattomista, kasveista, ja kasvien osista ja jopa marjoista. Vaalea silmäkulmajuova Alaperän sivuilla näkyvä mustakehyksinen keltainen kolmio Vihreä siipeili Naaraalla ruskeankirjava höyhenpuku Torkkuva koiras Vesiperhosten toukat Vesihyönteiset Pikkulimaskat Kanelinruskea pää Vihreä silmänympäryslaikku Tuhatta Sis. Heinätavisaaliin 00 01 02 0304050607 08 10 09 11 12 13 30 60 90 120 150 Pesintä Pesintä Varma Todennäköinen Mahdollinen (kevät) Vaalea ja täplikäs rinta Siipipeilin edessä selvä valkea juova Vihertävänharmaat räpylät 260–330 g 52 –5 9 cm 33– 38 cm g Juhlapukuinen koiras on yleisväriltään harmahtava Tavit lentävät nopeasti tiiviissä parvessa C M Y CM MY CY CMY K tavi_sivu.pdf 1 27/04/15 10:31 64 l Metsästäjä 3 l 2015
Metsästäjä 3 l 2015 l 65 Tavi on Euroopan pienin sorsalintu ja samalla myös pienin metsästettävistä vesilinnuistamme. Tavin valkea vatsa loistaa kuten haapanalla. Tavi jentää nopeasti tiiviissä parvissa usein heittelehtien. Juhlapukuinen koiras on yleisväritykseltään harmahtava. Koiraalla hartiassa selvästi erottuva valkoinen ja musta pitkittäisjuova. Amerikan tavilla valkoinenjuova on kyljessä pystysuunnassa. Naaraalla puolestaan huomaamaton ruskeankirjava höyhenys, vaalea silmäkulmajuova ja tumma päälaki. Nuori tavi on naaraan näköinen. Sulkasadon jälkeen koiras muistuttaa hyvin paljon naarasta. Tavi esiintyy hyvin yleisenä koko maassa, mutta on kuitenkin Pohjois-Suomessa runsaampi kuin etelässä. Suosii salolampia. Tavi on jouhisorsan ohella sorsalintujen ensimmäisiä muuttajia. Se muuttaa etelään elosyyskuussa. Muutto painottuu pääosin Länsija Lounais-Eurooppaan. Munii 7–11 vaaleanvihertävän kermanväristä munaa. Pesä ruohikossa tai kaukanakin metsässä heinämättään suojassa. Pesii huhti-toukokuussa. Vuosittaiset saalismäärät vaihtelevat 110 000–150 000 välillä. Tavi on toiseksi yleisin sorsalintumme. Tavi Anas crecca Eurasian teal/Kricka Suomen puolisukeltajat suuruusjärjestyksessä Heinätavi Tavi Haapana Lapasorsa Jouhisorsa Heinäsorsa Siipi Munia 7–11 kpl (kesä) KUVITUS: ASMO RAIMOAHO (alkukesä) Tavisaaliit Vuosittaiset saalismäärät Lähde: Lintuatlas.? Ravinto Syyspukuinen koiras muistuttaa naarasta Tavin ravinto painottunut eläinravintoon. Ravinto koostuu: selkärangattomista, kasveista, ja kasvien osista ja jopa marjoista. Vaalea silmäkulmajuova Alaperän sivuilla näkyvä mustakehyksinen keltainen kolmio Vihreä siipeili Naaraalla ruskeankirjava höyhenpuku Torkkuva koiras Vesiperhosten toukat Vesihyönteiset Pikkulimaskat Kanelinruskea pää Vihreä silmänympäryslaikku Tuhatta Sis. Heinätavisaaliin 00 01 02 0304050607 08 10 09 11 12 13 30 60 90 120 150 Pesintä Pesintä Varma Todennäköinen Mahdollinen (kevät) Vaalea ja täplikäs rinta Siipipeilin edessä selvä valkea juova Vihertävänharmaat räpylät 260–330 g 52 –5 9 cm 33– 38 cm g Juhlapukuinen koiras on yleisväriltään harmahtava Tavit lentävät nopeasti tiiviissä parvessa C M Y CM MY CY CMY K tavi_sivu.pdf 1 27/04/15 10:31 Metsähallituksen kanalintuluvalla saat metsästää kaikkea pienriistaa, halvemmalla vesilintuja jänisluvalla muuta pienriistaa kuin kanalintuja. K?????????????? ??????? ????????????? Ma 8.6. Etelä-, Länsija Itä-Suomen alueet Ti 9.6. Salla, Savukoski, Pelkosenniemi, Sodankylä, Kemijärvi Ke 10.6. Pohjanmaa, Kainuu To 11.6. Keminmaa, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Rovaniemi, Ranua, Simo, Tervola, Ylitornio, Posio Pe 12.6. Enontekiö, Inari, Utsjoki Kaikki vesilintuja jänisluvat, osakausiluvat sekä pienpetoluvat tulevat myyntiin 15.6. alkaen. L????? ?????? Metsästyslupia voi alkaa hankkia mainittuna päivänä puhelimitse ja netistä kello 8. Puhelinmyynti: 020 69 2424 Nettimyynti: www.eraluvat.? K?????????????? ?????? ????? ??????? ????????????????? Tutustu uuteen verkkokauppaamme jo • etukäteen ja luo valmiiksi uudet tunnukset! Luvat urosteeren talvilinnustukseen • 1.-20.1.2016 tulevat myyntiin 16.11.2015, jos metsästystä ei asetuksella rajoiteta.
66 l Metsästäjä 3 l 2015 Laura Ticklén AEWA:n Arto Marjakangas: Flyway on ainoa oikea tapa tarkastella muuttolintuja — Suomi on harvoja maita, joissa tehdään vesilintujen parija poikuelaskentoja, kehuu Arto Marjakangas. Hän on Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelusopimuksen teknisen komitean jäsen. AEWA seuraa populaatioiden pesimä-, levähdysja talvehtimisalueita sekä antaa lajeille suojeluluokituksia. EWA tulee sanoista Agreement on the Conservation of African-Eurasian Migratory Waterbirds. Afrikan ja Euraasian maat sopivat muuttavien vesilintujen yhteisestä suojelemisesta 20 vuotta sitten. AEWA:n päättävä elin on osapuolikokous, johon kuuluu edustajia 74 jäsenvaltiosta sekä Euroopan unionista. Pysyvä komitea puolestaan hoitaa taloutta ja muita yleisiä asioita. Tekninen komitea on tieteellinen neuvonantaja, joka valmistelee raportteja ja päätöslauselmia osapuolikokoukselle. Siihen kuuluu 15 jäsentä: yksi jokaiselta yhdeksältä suuralueelta, kolmen eri aihepiirin asiantuntijat sekä edustajat kansainvälisistä kosteikko-, luonnonsuojeluja riistansuojelujärjestöistä (Wetlands International, IUCN ja CIC). Filosofian tohtori, projektipäällikkö Arto Marjakangas on ollut mukana AEWA:n toiminnassa hieman yli kolme vuotta. — Maaja metsätalousministeriön apulaisosastopäällikkö Christian Krogell kysyi kiinnostustani hakea tekniseen komiteaan, koska CIC:n aiempi edustaja oli jäämässä siitä pois, Marjakangas muistelee. Hänen nähdäkseen komiteaan kuulumiArto Marjakangas on AEWA:ssa edustamassa CIC:tä. Hänen mukaansa on kuitenkin vaikea välttyä suhtautumasta asioihin myös oman kotimaan näkökulmasta. A Riistatalous kansainvälistyy A nniin a M ar ja ka ng as
Metsästäjä 3 l 2015 l 67 nen tarkoittaa suurempaa vaikutusvaltaa kuin osapuolikokouksessa äänestäminen. — Kun esitykset on hyvin valmisteltu ja perusteltu, niillä on paremmat läpimenomahdollisuudet. Asiantuntijat yksimielisiä Tekninen komitea kokoontuu parin vuoden välein, viimeksi Bonnissa tänä keväänä. Päivittäin työskennellään sähköisessä työympäristössä. Työaikaa AEWA vie laskennallisesti noin kuukauden vuodesta. Vaikka komiteaan kuuluu niin riistatalouden, suojelun, tutkimuksen, hallinnon kuin lainsäädännön asiantuntijoita, työskentely on Arto Marjakankaan mielestä yllättävän sopuisaa. — Totta kai erilaisia näkemyksiä on, mutta esimerkiksi viime kokouksessa oli laaja yhteisymmärrys, että pahin uhka on vesiperäisten elinympäristöjen häviäminen ja huonontuminen. Muuttavien vesilintujen elinympäristöjä rikkovat erityisesti rakentaminen ja uusiutuvan energian hankkeet. Tämä on tietysti ristiriitaista, sillä ne muuten ovat kannatettavaa kehitystä. — Siinä on kyllä miettimistä, toteaa Marjakangas haasteesta. Toukokuun alussa vietettiin jälleen AEWA:n aloitteesta Maailman muuttolintupäivää. Tänä vuonna teemana oli Energy, make it bird friendly! 555 populaatiota — Jos riistavesilintukantoja hoidettaisiin kokonaisvaltaisesti koko reitin alueella huomioiden elinympäristöt ja metsästyspaineet, koituisi se myös suomalaisen metsästäjän hyväksi, Arto Marjakangas vakuuttaa. Hänestä ainoa oikea tapa tarkastella muuttolintuja on muuttotien laajuisesti. AEWA:n työkielellä sitä kutsutaan nimellä Flyway conservation. Se koskee sekä pyyntiä että elinympäristöjen hoitoa, ja jäsenten on huomioitava se lainsäädännössään. AEWA luokittelee kolmen vuoden välein 555 vesilintupopulaatiota ja 255 vesilintulajia niiden vaarantuneisuuden mukaisesti. Luokitukset sitovat jäsenvaltioita ja Euroopan unionia, jotka kuitenkin toisinaan jättävät varauksen tiukennuksiin metsästyksen rajoittamisen osalta eli eivät sitoudu noudattamaan AEWA:n suositusta. Marjakankaan mielestä varauksen jättäminen on toisinaan paikallaan esimerkiksi jähmeän lainsäädännön vuoksi: vaikkapa Euroopan unionin direktiivejä ei kovin herkästi avata. Yleensä suositukset olisi kuitenkin asiallista ottaa huomioon sellaisinaan. — Kun tehdään yhteinen työ läpinäkyväksi, se vähentää epäluuloja. Jokaisen kansainvälisen hoitosuunnitelman jalkauttamista varmistamaan perustetaan kyseisten alueiden maista työryhmä. — Sieltä kyllä tulee palautetta varmasti, jos jossakin maassa ei tehdä, kuten on sovittu, sanoo Marjakangas. Ajankohtainen taigametsähanhi Suurimmaksi saavutuksekseen AEWA:ssa Arto Marjakangas mainitsee aloitteen taigametsähanhen kansainvälisestä hoitosuunnitelmasta. — Sitä ennen osapuolikokous oli tiukentanut suojelusopimusta, eikä metsästys olisi ollut sallittua ilman hoitosuunnitelmaa. Marjakangas tuli aiheuttaneeksi lumipalloefektin. — Komiteassa mietittiin uusiksi priorisoitu lista, mille lajeille seuraavien vuosien aikana hoitosuunnitelmia tehtäisiin, hän kertoo. Tekninen komitea aikoo seuraavassa osapuolikokouksessa marraskuussa esittää kriteeristön, jonka perusteella hoitosuunnitelmalajit valitaan. Ensisijaisia ovat suurissa vaikeuksissa olevat, tiukasti suojellut lajit sekä runsastuvat, vahinkoa aiheuttavat lajit. Erityisesti metsästettävät populaatiot otetaan uudella listalla entistä paremmin huomioon. Marjakankaan mielestä asenne niitä kohtaan on parantunut viime vuosina. Ensi vuoden alusta aloittaa taigametsähanhen kansainvälinen työryhmä, joka sekä koordinoi että valvoo hoitosuunnitelman toteutumista. Marjakangas huomauttaa, että saalistilastoinnin olisi oltava vielä paljon tarkempaa ja luotettavampaa. — Kansalliseen suunnitelmaluonnokseen on kirjattu, että pyynti voidaan avata vasta, kun on paremmin tietoa pesimäalueesta ja -kannasta sekä lainsäädännöllinen valmius ilmoittaa saaliista. Hänen mukaansa hanhilla menee yleisesti ottaen kohtalaisen hyvin. — Toivoisin, että ruvetaan kiinnittämään sorsiin huomiota, niillä on vaikeuksia — erityisesti reheviä elinympäristöjä suosivilla lajeilla kuten haapanalla, jouhisorsalla, tukkaja punasotkalla, nokikanalla ja jossain määrin myös heinätavilla. Rohkeutta rauhoittaa vesilintualueita Arto Marjakangas kertoo päässeensä kansainvälisen yhteistyön myötä tutustumaan mielenkiintoisiin ihmisiin, kuten eturivin vesilintututkijoihin Tony Foxiin ja Jesper Madseniin. — Tehtävä antaa perspektiiviä kotimaisiin hommiin. Uusista näkökulmista oli ilman muuta hyötyä esimerkiksi metsähanhen kansallisen suunnitelman laatimisessa. Hänen mielestään suomalaiset voivat olla tyytyväisiä maansa riistanhoitoon. — Koetan kehua maailmalla, että Suomi on harvoja maita, joissa tehdään vesilintujen parija poikuelaskentoja. Voisimme kuitenkin ottaa oppia Tanskasta, joka on rauhoittanut vesilintualueita metsästykseltä. — On näyttöä, että rauhoitusalueet saavat linnut viipymään pitempään, jolloin ne viipyvät pitempään myös niillä alueilla, joilla metsästys on sallittua. Ennen hallinnollista uraansa Marjakangas toimi parikymmentä vuotta riistaeläinekologian tutkijana ja opettajana Oulun yliopistossa. Hänen tutkimuskohteenaan olivat metsäkanalinnut, joilla otollisissa olosuhteissa on kyky nopeaan runsastumiseen. — Metsästys ”ylimääräisenä” kuolevuustekijänä on hyvin kiinnostava aihe, Marjakangas sanoo. Hän on kirjoittanut siitä opetuskäyttöön kirjasenkin nimeltä Ihminen petona eli metsästyksen ekologiaa. Lisäksi Marjakankaalta on julkaistu metsästysaiheisia artikkeleita esimerkiksi toissavuonna ilmestyneessä Suomalainen riistanhoito -kirjassa. Kaikenlainen metsästys tuli Marjakankaalle tutuksi jo lapsena, mutta nykyään pyyntiinnostus kohdistuu lähinnä kaloihin. — Kalaan on niin helppo lähteä, hän perustelee. Reheviä elinympäristöjä suosivilla sorsilla on vaikeuksia. Tehtävä antaa perspektiiviä kotimaisiin hommiin. A nniin a M ar ja ka ng as
Vesilintujen ruokintaa voidaan jatkaa koko kesä. Parasta on kuitenkin pitää taukoa heinäkuussa ja aloittaa ruokinta uudelleen elokuun alkupuolella. Lehtikerppujen teko kannattaa laittaa kalenteriin. Juhannuksen jälkeen alkaa paras kerppujentekoaika. Lehtikerppujen teko kannattaa laittaa kalenteriin. Juhannuksen jälkeen alkaa paras kerppujentekoaika. Riistapeltojen teko on ajankohtaista. Riistapeltoja voidaan hyvin tehdä juhannukseen asti, jopa sen jälkeen, koska tarkoitus on, että sato olisi valmis mahdollisimman myöhään syksyllä. Muista hyödyntää maataloustuet! KUVITUS: ASMO RAIMOAHO T alviruokintapaikat on puhdistettava ja kalkittava sekä rakenteet korjattava ja laitettava kesäsäilöön syksyä odottamaan. C M Y CM MY CY CMY K riistakalenteri_2.pdf 1 29/04/15 02:20 68 l Metsästäjä 3 l 2015
Vesilintujen ruokintaa voidaan jatkaa koko kesä. Parasta on kuitenkin pitää taukoa heinäkuussa ja aloittaa ruokinta uudelleen elokuun alkupuolella. Lehtikerppujen teko kannattaa laittaa kalenteriin. Juhannuksen jälkeen alkaa paras kerppujentekoaika. Lehtikerppujen teko kannattaa laittaa kalenteriin. Juhannuksen jälkeen alkaa paras kerppujentekoaika. Riistapeltojen teko on ajankohtaista. Riistapeltoja voidaan hyvin tehdä juhannukseen asti, jopa sen jälkeen, koska tarkoitus on, että sato olisi valmis mahdollisimman myöhään syksyllä. Muista hyödyntää maataloustuet! KUVITUS: ASMO RAIMOAHO T alviruokintapaikat on puhdistettava ja kalkittava sekä rakenteet korjattava ja laitettava kesäsäilöön syksyä odottamaan. C M Y CM MY CY CMY K riistakalenteri_2.pdf 1 29/04/15 02:20
70 l Metsästäjä 3 l 2015 Millainen on mieluisa eräkokemus? Kysyimme huhtikuussa Facebookissa, mitä kuuluu hyvään eräkokemukseen. Tässä muutama poiminta, jotka elävästi kuvaavat meille suomalaisille mieluisia luontoelämyksiä. Kaikkien vastaajien kesken arvoimme pääsylippuja kevään ja alkukesän erämessuille — lämmin kiitos osallistuneille! Hienoin eräkokemus Ivalossa Lapissa, tunturissa samoillen, koiran työskentelyä katsoen. Maisemat ja luonto huikeita! Minna Kauppinen kanalintumetsällä kuusamon kairoissa. kuvassa myös isäni jonka opissa olen kulkenut pienestä pitäen. hetkestä tekee myös erityisen se koska vaimoni oli ensimmäistä kertaa mukana tällä reissulla, tosin ei näy kuvassa koska oli juuri kameran takana Jarkko Karjalainen Kun nuorelle ajokoiralle saa suoritettua ihan ensimmäisen kaadon varsin haastavan ajon jälkeen, voipi olla varsin tyytyväinen päivään. Koira oli reissun jälkeen sitä mieltä, että nyt ollaan kavereita. Jarmo Jokikaarre Hyvässä syyssäässä aamukuudelta metsään ja yhdeksältä kotiin aamukahville. Päivällinen mukavasti repussa. Martin Ahlskog Kummipojan kanssa jänistä ajattamassa. Sattu vielä tulemaan passiin. Siitä se into vaan metsästykseen koveni pojalla. Sami Rantala Tervetuloa tutustumaan palveluihimme ja tapaamaan asiantuntijoitamme seuraavilla messuilla: Pohjois-Suomen Erämessut Oulu 14.—17.5.2015 www.eramessut.net Varsinais-Suomen Kalastusja erämessut Salo 22.—24.5.2015 www.salonmessut.fi Kymenlaakson Eräja vapaa-aikamessut Kouvola 5.—7.6.2015 kymenlaaksonmessut.fi Kyyhkyn aamulento. Muutama aste pakkasta ja on aivan hiljaista. Upeaa seurata, kuinka luonto herää uuteen aamuun! Terhi Karjalainen ...onnistut radalla ja metsällä + + JAKTMATCH ORYX LIPPIS .308 Win 6,5x55 .308 Win 11,7g Oryx 6,5x55 10,1g Oryx .30-06 11,7g Oryx .308 Win 9,7g FMJ 6,5x55 7,8g FMJ .30-06 9,7g FMJ .30-06 Sprg 99 € 109 € 119 € 50 kpl. Jaktmatch FMJ + 20 kpl. Oryx + Norma lippis www.gyttorp.fi info@gyttorp.fi Jälleenmyyjät kautta maan:
Metsästäjä 3 l 2015 l 71 Ruukin maaseutuopisto kouluttaa toimijoita riista-alan vaativiin tehtäviin Haku elokuussa alkavaan riistapainotteiseen luonto-ohjaajakoulutukseen suoraan oppilaitokseen 27.5.2015 mennessä. Lisätietoja: Teemu Keränen p. 040 747 7234 tai teemu.keranen@raahenedu.? www.riistalinja.info ...onnistut radalla ja metsällä + + JAKTMATCH ORYX LIPPIS .308 Win 6,5x55 .308 Win 11,7g Oryx 6,5x55 10,1g Oryx .30-06 11,7g Oryx .308 Win 9,7g FMJ 6,5x55 7,8g FMJ .30-06 9,7g FMJ .30-06 Sprg 99 € 109 € 119 € 50 kpl. Jaktmatch FMJ + 20 kpl. Oryx + Norma lippis www.gyttorp.fi info@gyttorp.fi Jälleenmyyjät kautta maan:
72 l Metsästäjä 3 l 2015 Marko Mikkola, Suomen riistakeskus Kohti uutta metsästäjätutkintoa: Kokelaan hallittava kahdeksan aihealuetta l Metsästyslainsäädäntö l Lajintuntemus l Riistaekologia ja riistanhoito l Eettinen ja kestävä metsästys l Aseet ja patruunat metsästyksessä l Metsästyksen turvallisuus l Pyyntivälineet ja -menetelmät l Saaliin käsittely M Uuden metsästäjätutkinnon aihealueet: Aloittaville metsästäjille rakennetaan vastuullisuuden koulutusohjelmaa, joka sisältää omatoimisen opiskelun uuden oppikirjan avulla, osallistumisen vapaaehtoiseen tutkintokoulutukseen ja sähköiset kertausja harjoittelumateriaalit. Oppimateriaali julkaistaan puolentoista vuoden kuluttua ja tutkinto vaihtuu uuteen vuoden 2017 alkaessa. etsästäjätutkintoa ja siihen valmentavia oppija koulutusmateriaaleja uudistetaan vuoden 2015 loppuun kestävän projektin aikana, joka on nyt edennyt toteutusvaiheeseen. Suomen riistakeskuksen ja Suomen Metsästäjäliiton toimihenkilöt ovat kirjoittaneet oppikirjan raakatekstejä. Käsin kosketeltava kirja ja sen sähköinen versio julkaistaan vuoden 2016 loppupuolella. Samaan aikaan otetaan käyttöön sähköisiä kertausja harjoittelutehtäviä. Metsästäjätutkintokoulutusta eli metsästäjäksi aikoville järjestettävää lähiopetusjaksoa varten työstetään parasta aikaa kahdeksan aihealuetta sisältävää koulutuspakettia. Mukana on laadukkaita valokuvia ja videoita. Oppikirjan lukemisen jälkeen on suositeltavaa osallistua lähiopetusjaksolle. Kokeneiden kouluttajien johdolla käydään tärkeitä asioita läpi, ja samalla oppimistilanne muuttuu vuorovaikutteiseksi. Metsästäjätutkinnon suorittaneille tehdyn haastattelututkimuksen perusteella nykyistä metsästäjäkurssia pidettiin erittäin tärkeänä ja suositeltavana. Kurssilla on mahdollisuus kysyä avoimiksi jääneitä asioita, kuulla muiden kokemuksista ja tutustua muihin lähialueen aloittaviin harrastajiin. Samalla on mahdollista tutustua paikallisen riistanhoitoyhdistyksen toimijoihin tai muihin riista-alan ammattilaisiin tai vaikkapa paikalliseen poliisiin. Vaikka lähiopetusjaksolle osallistuminen ei ole pakollista, sieltä saa paremmat valmiudet läpäistä uusi metsästäjätutkinto kuin pelkästään itse opiskelemalla. Uusi metsästäjätutkinto otetaan käyttöön vuoden 2017 alusta. Muutoksia on luvassa muun muassa lajintunnistusosioon, joka suoritetaan jatkossa valokuvista tehtävänä kokeena. Ennen uuden tutkinnon käyttöönottamista riistanhoitoyhdistysten toimijoita koulutetaan tutkinnon vastaanottamiseksi sekä järjestetään koulutusta uuden lähiopetusjakson pitämiseksi. Pitkän aikavälin tavoitteena on siirtyä metsästäjätutkinnon suorittamisessa sähköiseen aikakauteen, mutta vielä tässä vaiheessa uusi tutkinto tehdään kuitenkin entiseen tyyliin paperilomakkeille. Uuteen metsästäjätutkintoon sisältyvät aihealueet esitellään Metsästäjä-lehdessä loppuvuodesta 2015 alkavassa juttusarjassa. Aiemmin metsästäjätutkinnon uudistamisesta on kerrottu lehtemme numeroissa 1/2014 ja 6/2014. G3/S1/3/350/U G3/S1/8/D G3/S1/14/D G3/S1/8NT G3/S1/6/350 4 aseelle OVH: 440€ OVH: 490€ OVH: 590€ OVH: 570€ OVH: 720€ 6 aseelle 4 aseelle 8 aseelle 14 aseelle KAMPANJA: 389€ +toimituskulut KAMPANJA: 429€ +toimituskulut KAMPANJA: 519€ +toimituskulut KAMPANJA: 499€ +toimituskulut KAMPANJA: 649€ +toimituskulut GYTTORP ASEKAAPIT Valtakunnallinen kampanja 1.1.2015 30.6.2015 Gyttorp Finland Oy Jälleenmyyjät ja lisätiedot: www.gyttorp.fi • IMPja EN 14450 -sertifioitu (täyttää uuden aselain vaatimukset) • 4-tapin pulttilukitus (2 pysty ja 2 vaaka) • Hyväksytty ”double bit”-turvalukko (ENV 1300) • Vakioväri, RAL 9002 valkoinen • toimituskulut: 49€ (osoitteeseen purettuna)
Metsästäjä 3 l 2015 l 73 Ammatiksi metsästys? Keski-Pohjanmaan aikuiskoulutus, Perhon toimipaikka, Haanentie 26, 69950 Perho Riistapainotteiseksi luonto-ohjaajaksi Hakeminen suoraan oppilaitokseen vapaamuotoisella hakemuksella 31.5.2015 mennessä sähköpostilla info.perho@kpedu.fi. Koulutus alkaa 10.8.2015. Lisätietoa www.kpedu.fi/perho Jorma Koivuniemi 044 725 0659 Petteri Kontila 044 725 0654 Riistaopetusta Perhossa 20 v. 1-os 290,2-os 370,(kuvassa) 2-os maxi 440,Kuljetus järjestyy! Lämpöeristetyt koirankopit TMI R.Kivineva 06-4534 333 (tilaa ilmainen esite) Myös iltaisin ja viikonloppuisin www.koirankoppi.fi Luonto-ohjaaja riistaja kalapainotteisena Koulutukseen sisältyy mm. kalastusta, metsästystä sekä kalan ja riistan käsittelyä. Oppimisympäristönä saaristo eri vuodenaikoineen, koulutus toteutetaan yhteisyössä paikallisten yrittäjien kanssa. Hakuaika päättyy 29.5.2015, lisätietoja: www.livia.?/ajankohtaista Kalatalousalan perustutkinto Valittavina osaamisaloina ammattikalastus, kalanjalostus ja kalakauppa, kalastusmatkailu ja vesiviljely. Koulutusta myös kalastusoppaan, kalanviljelijän ja kalanjalostajan ammattitutkintoon! Kalatalousja ympäristöopisto www.livia.? G3/S1/3/350/U G3/S1/8/D G3/S1/14/D G3/S1/8NT G3/S1/6/350 4 aseelle OVH: 440€ OVH: 490€ OVH: 590€ OVH: 570€ OVH: 720€ 6 aseelle 4 aseelle 8 aseelle 14 aseelle KAMPANJA: 389€ +toimituskulut KAMPANJA: 429€ +toimituskulut KAMPANJA: 519€ +toimituskulut KAMPANJA: 499€ +toimituskulut KAMPANJA: 649€ +toimituskulut GYTTORP ASEKAAPIT Valtakunnallinen kampanja 1.1.2015 30.6.2015 Gyttorp Finland Oy Jälleenmyyjät ja lisätiedot: www.gyttorp.fi • IMPja EN 14450 -sertifioitu (täyttää uuden aselain vaatimukset) • 4-tapin pulttilukitus (2 pysty ja 2 vaaka) • Hyväksytty ”double bit”-turvalukko (ENV 1300) • Vakioväri, RAL 9002 valkoinen • toimituskulut: 49€ (osoitteeseen purettuna)
74 l Metsästäjä 3 l 2015 Uutismakasiini Uusia toiminnanohjaajia ETELÄ-SAVO l Hartolan riistanhoitoyhdistys : Teemu Ylönen, Kylmänsillantie 23, 19600 Hartola, hartola@riista.fi / teemuylonen@yahoo.com, 044 297 8485 l Kangaslammin riistanhoitoyhdistys : Tuomo Räisänen, Penttilänmäentie 4, 79100 Leppävirta, tuomo.raisanen@pp1.inet.fi, 040 512 7210 l Savonrannan riistanhoitoyhdistys : Jouni Tanninen, Viljatie 7, 58300 Savonranta, jtanninen@gmail.com, 044 5484 022 KAAKKOIS-SUOMI l Iitin riistanhoitoyhdistys : Harri Heino, Halmekarinkuja 2, 47400 Kausala, iitti@rhy.riista.fi, 040 580 5088 l Vehkalahden-Haminan riistanhoitoyhdistys : Kauko Tyni, Husupyölintie 168, 49510 Husula, vehkalahti-hamina@rhy.riista.fi, 040 769 8246 POHJOIS-HÄME l Nokian seudun riistanhoitoyhdistys : Esa Hell, Kiepantie 225, 37200 Siuro, nokia@rhy.riista.fi, 0400 982 718 l Teiskon riistanhoitoyhdistys : Antti Lappalainen, Rintamamiestentie 7, 34240 Kämmenniemi, teisko@rhy.riista.fi, 050 409 1146 SATAKUNTA l Euran seudun riistanhoitoyhdistys : Rauli Helin, Taskutie 19, 27510 Eura, eura@rhy.riista.fi / rauli.helin@metsastajaliitto.fi, 0400 727 649 Uusia työntekijöitä lll Uudeksi erikoissuunnittelijaksi Rovaniementoimistollemme on valittu filosofian tohtori Antti Siira. Hänen tilalleen Lapin riistapäälliköksi on valittu maatalousja metsätieteiden maisteri Sami Tossavainen. Kumpikin on aloittanut tehtävässään huhtikuun alussa. Petoyhdyshenkilöiden Tassu-kirjautuminen lll Petoyhdyshenkilöt voivat nykyään kirjautua Tassu-järjestelmään Oma riista -tunnuksella ja -salasanalla. Ainoastaan petoyhdyshenkilöroolissa olevat käyttäjät voivat hyödyntää Oma riista -tunnistautumista, muut käyttävät jatkossakin Tassun omaa tunnistautumista. On suositeltavaa, että ensimmäisellä kerralla Oma riista -tunnistuksella Tassuun kirjautuva petoyhdyshenkilö yhdistää aikaisemman Tassu-tunnuksen Oma riista -tunnukseen, sillä tällöin myös aikaisemmin tehdyt havainnot saadaan näkymään samalla tunnuksella eikä käyttöön jää tuplatunnuksia. Antti Siira Sami Tossavainen Oletko hyödyntänyt riistametsänhoidon työohjeita? lll Oletko käyttänyt omissa metsissäsi tai työssäsi Askel riistametsään: riistametsänhoidon työohjeet -julkaisun tai Tapion Riistametsänhoitooppaan ohjeita? Kerro meille, missä ja miten olet hyödyntänyt oppaiden ohjeita. Olemme erityisen kiinnostuneita tehtyjen töiden laadusta ja käsittelyalojen laajuudesta. Halutessasi viestiin voi liittää tilan nimen, sijainnin ja rekisterinumeron sekä omistajan nimen. Lisäksi kuulemme mielellämme, kuinka hyvin ohjeet toimivat käytännössä. Jokainen lyhytkin viesti on meille arvokas. Voit lähettää vapaamuotoisen viestin projektipäällikkö Janne Miettiselle (janne.miettinen@riista.fi). Suurpetovahingot 7,6 miljoonaa euroa lll Suurpedot aiheuttivat hieman yli 7,6 miljoonan euron vahingot vuonna 2014. Edellisvuodesta vahingot laskivat lähes miljoona euroa. Eduskunnan myöntämän lisämäärärahan turvin voidaan vahingot maksaa yhdessä erässä täysimääräisenä. Kaikista viime vuoden suurpetovahingoista 90 prosenttia oli porovahinkoja. Ahman ja ilveksen aiheuttamat porovahingot vähenivät, mutta karhun ja suden aiheuttamat vahingot kasvoivat. Viljelys-, kotieläinja mehiläisvahinkoja suurpedot aiheuttivat noin 470 000 euron edestä. Niistä 23 prosenttia oli suden aiheuttamia koiravahinkoja. Karhujen aiheuttamat mehiläisvahingot lukumäärällisesti tuplaantuivat. Tutustu riistablogeihin lll Suomen riistakeskus on koonnut sivuilleen riista-aiheisiin liittyviä blogeja, joiden kirjoittajat ovat riista-alan harrastajia, työntekijöitä sekä metsästyksestä kiinnostuneita ihmisiä. Suosittelemme myös seuraamaan Notkea hirvi -blogia, joka käsittelee Oma riista -palvelun kehittymistä ja hallinnon ketteröitymistä. Blogisivuston on paitsi tarkoitus koota riista-aiheita eri näkökulmista tarkastelevia blogeja yhdelle sivulle myös toimia keskustelupaikkana. Lukijat voivat kommentoida tekstejä sekä tarjota omia tekstejään vieraskynäkirjoittajina Vapaata riistaa -blogiin. riista.fi/blogi omariistafi.wordpress.com Oikaisut lll Metsästäjä-lehden 2/2015 uutismakasiinissa kerrottiin vanhentuneista kansalaisaloitteista ja keskiaukeaman julisteessa oli harmaahylkeen sijaan kirjohylje. Pahoittelemme virheitä.
Metsästäjä 3 l 2015 l 75 Museossa Polameren näyttely lll Suomen Metsästysmuseossa on 27. syyskuuta saakka esillä taiteilija Seppo Polameren laajaa ja monipuolista tuotantoa. Polameri tunnetaan erityisesti eräja luontoaiheisista töistään. Hän on kuvittanut yli 70 kirjaa ja suunnitellut lukuisten kirjojen ulkoasun. Hänen kynästään on syntynyt myös exlibriksiä ja runsaasti luontoaiheista grafiikkaa. Luonnontieteellisen keskusmuseon dioraamojen maalaaminen on Polameren monen vuoden suurtyö. Suomen Metsästysmuseo Riihimäellä on metsästäjien oma museo, joka tarjoaa vapaan pääsyn kaikille riistanhoitomaksun suorittaneille ympäri vuoden. www.metsastysmuseo.fi Metsällä-kirjassa metsästystarinoita lll Suomen Metsästysmuseon, Maahenki-kustantamon, Maaseudun Sivistysliiton ja Suomen Metsästäjäliiton viime vuonna järjestämän kirjoituskilpailun parhaimmistosta on julkaistu Metsällä-antologia. Valtakunnalliseen, kaikille avoimeen Metsällä-kilpailuun lähetettiin yli 600 kirjoitusta. Kirjaan valitut tekstit kertovat monipuolisesti suomalaisesta metsästysperinteestä sekä sen kokemista muutoksista. Lopulta kaikkein tärkeimmäksi asiaksi kirjoituksissa nousee se valtava tunteiden ja aistihavaintojen kirjo, joka metsällä käydessä on läsnä. Riistakurssi Rautavaaralla Aika : 15.—18.6.2015 Paikka : Metsäkartanon nuorisoja luontomatkailukeskus lll Erityisesti nuorille metsästäjille tarkoitettu riistakurssi tähtää viimeisenä leiripäivänä pidettävään metsästäjäntutkintoon, mutta pitää sisällään luentojen ja pänttäämisen lisäksi mukavaa iltaohjelmaa. Kurssimaksu (alk. 174 €) kattaa majoituksen, täysihoitoruokailut, saunomisen sekä opetuksen ja ohjelman, mutta ei tutkintomaksua (20 €). Ilmoittaudu mukaan 1.6. mennessä. Lisätietoja : 040 839 6350, info@metsakartano.com Nuorten eräleirejä Muhoksella Aika : 9.6.2015 tai 10.—12.6.2015 Paikka : Muhoksen ampumarata lll Muhoksen riistanhoitoyhdistys järjestää yhdessä Muhoksen, Tyrnävän ja Utajärven 4H-yhdistysten kanssa 6—10-vuotiaille pojille ja tytöille päiväleirin ja kolmipäiväisen leirin. Leirien ohjelmassa on muun muassa ampumaopetusta, mönkijäajoa ja leirikisat. Päiväleirin hinta 10 euroa sisältää ruoat, materiaalin ja vakuutuksen, pidemmän leirin hinta 80 euroa myös majoituksen. Ilmoittaudu 28.5. mennessä muhos.4h.fi-verkkosivulla. Kummallekin leirille otetaan 25 lasta ja nuorta ilmoittautumisjärjestyksessä. Lisätietoja : Kirsi Pajala, 044 330 7955, muhos@4h.fi Keski-Pohjanmaan ammattiopisto, www.kpedu.fi Tehtävään kuuluu vastata luontoja ympäristöalan opiskelijoiden opetuksesta, luontoja ympäristöalan kehittämisestä, sekä oppimisympäristöjen hoidosta. Erityisesti riistateurastamon toiminnan pyörittäminen kuuluu tehtäviin. Hakijoilta edellytetään alalle soveltuvaa korkeakoulututkintoa, kokemusta toimialalta, kokemusta riistanhoidosta, metsästyksestä ja vaeltamisesta, sekä hyviä vuorovaikutusja viestintätaitoja. Eduksi on kokemus ryhmien kanssa toimimisesta. Lisäksi arvostamme työelämäja verkostoyhteyksiä, hyviä vuorovaikutusja yhteistyötaitoja, sekä hyvää organisointikykyä. Hakemukset Kuntarekryn kautta osoitteesta www.kuntarekry.fi. Haku päättyy 22.5.2015. Paikan työavain on 80095. Lisätietoja: koulutuspäällikkö Matti Louhula, p. 044 725 0655. Toimialapäällikkö Kaisa-Leena Ahlroth, p. 040 808 5525 ja lehtori Jorma Koivuniemi, p. 044 725 0659 Keski-Pohjanmaan ammattiopisto järjestää nuorten koulutusta usealla toimialalla Kokkolassa, Kannuksessa, Kaustisella, Kälviällä, Perhossa ja Toholammilla. Haemme nyt Perhon toimipaikkaan vakituista Riistanhoidon opettajaa
76 l Metsästäjä 3 l 2015 Järjestöt ja yhdistykset Haluatko hyvän hirvikoiran? Suomen Harmaahirvikoirajärjestö-FJGK ry:n jalostusneuvojilta saat tietoa. Jämptit: Janne Rantanen 0400 267 098, Janne Romakkaniemi 050 365 9222 tai Keijo Vitri 0400 193 317. Harmaa norjanhirvikoira: Marko Niemelä 045 131 6109, Jyrki Piispa 050 330 4647. Hällefors ja valkoinen ruotsinhirvikoira: Esa Tammenoksa 040 7098928. Jäsenja muut asiat. Marja-Helena ILvonen 050 572 7010. Internet www.shhj.info. Hankkiessasi noutajaa metsästyskäyttöön ota yhteys Suomen Metsästysnoutajat ry:n pentuvälitykseen 0400 176 934. Jäsenasiat 0500 562 679. www.metsastysnoutajat.com Oletko hankkimassa mäyräkoiraa? Kattava tietopaketti ja Suomen Mäyräkoiraliiton pentuvälitys löytyy osoitteesta www. mayrakoiraliitto.fi. Liity samalla jäseneksi: jasenasiat@mayrakoiraliitto.fi Suomen Pystykorvajärjestön neuvojat auttavat pentujen valinnassa. Suomenpystykorva: Asko Ränkman 050 569 9221, Marja Kontas 040 543 8382, Juha Prinkkilä 050 563 5983. Karjalankarhukoira: Annamari Pirinen 040 828 1489, Jenni Suoknuuti 044 579 3546. Pohjanpystykorva: Eija Karppila 050 411 9928, Raija Tiilikainen 040 778 9900. Kysy samalla jäseneduista ja liity jäseneksi. Järjestön internetsivut: www.spj.fi. KAUPANTEKOA ON NYT ERÄILMOITUKSET HUOM! Metsästäjä-lehden Kaupantekoa-palstan ilmoitusmyynti siirtyy Eräverkko-palveluun 15.5.2015 alkaen. Samalla palstan nimi muuttuu ”Kaupantekoa”-palstasta muotoon ”Eräilmoitukset”.Osoitteessa www.eraverkko.fi/ilmoitukset voit jättää sähköisesti ilmoituksen valitsemaasi Metsästäjä-lehteen. Eräverkko-palvelussa on selkeät ohjeet ilmoituksen jättämiseksi sekä lisätiedot palvelusta. Käy tutustumassa! Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (43 mm) levyisiä riviilmoituksia. Ilmoituksien tulee olla vähintään kahden ja korkeintaan kymmenen rivin mittaisia . Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien . Vuonna 2015 hinta on 20 euroa/rivi (40 merkkiä). Ilmoitukset maksetaan verkkopankkitunnuksilla ilmoituksen jättöhetkellä. Eräverkko-palvelu tuottaa aineiston lehteä varten siinä muodossa kuin asiakas sen palveluun syöttää. Metsästäjä nro 4/2015 ilmestyy 15.7.2015. Siihen tarkoitettu aineisto on jätettävä Eräverkko-palvelun kautta viimeistään 22.6.2015. Huom! Rivi-ilmoitukset Eräilmoituspalstalle otetaan vastaan ainoastaan Eräverkko-palvelun kautta. Eräverkon asiakaspalvelun yhteystiedot löydät www.eraverkko.fi. Eläintentäyttäjiä Pasi Ahopelto 0400 567 078. www.lehonpaja.net Alf Cederlund, Pyhtää puh. 050 341 4947 Markku Haapaniemi Teuva Puh. 0500 360 962. Luonnontieteellisen alan konservaattori Esa Kemppainen, Mattilantie 56, Janakkala. Puh. 050 563 0169. www.trofeet.fi Raimo Lietsala, Orivesi. Lasisilmiä – täyttötarvikkeita. 040 558 4019, www.lietsala.net Taxidermy Art, Markku Natri, Lapua. Puh. 06 438 8901, 0400 363 345. www.markkunatri.fi. Jari Niskanen, Laukaa puh. 0400 317 828, www.jariniskanen.net Taitoa ja kokemusta Trofe Art Jarno Raiski, Ähtäri 040 581 9624 www.trofeart.com T:mi Eläinkonservaattori Teemu Salonen. www. elainkonservaattori.fi Inkoo. Puh. 050 563 7820, huippulaatua! Erityisesti kalat, myös muut alan työt. Studio Antti Saraja Oy. Puh. 019 784 871 tai 0400 712 149. Preparoin linnut, nisäkkäät, teen myös trofeet. Pertti Siipola, Kilinkuja 10, 70780 Kuopio. Puh. 017 361 1073, 0400 177 588. Eero Suomus, Vihti Kaikki alan työt, puh. 0400 788 636 Suomen Eläintäyttämö, Uusimaa p. 040 501 5166, Österberg. Koiria KKsaksanseisojan pentuja metsästäjille. Palkituista vanhemmista. Luovutus vko 18. Kennel Hietasiinan.Puh 0400 976 125. Myös ruskeita. Suomenajok. pentuja. I:Ajokuningas-14, KVA, MVA. E: 4 ykkösp. ajokokeista. P. 040 503 3688 Varattavissa kk.saksanseisojan pentuja näyttelysekä koepalkituista metsästyskäytössä olevista hyväpäisistä vanhemmista. 050 354 5047 Jämtlanninpystykorvan pentuja I: K&MVA E: KVA varhaiskypsät puh 040 526 8571 Kk.mäyräkoiran pentuja, molemmat vanhemmat KVA-A. Synt vko 17. Turku 040 705 9104 / 040 579 2647. Beaglen pentuja, tied. 050 352 3843 tai kuopusmaa@hotmail.com Kk. mäyräkoiran pentuja hyväluonteisista metsästyslinjaisista vanhemmista. synt. vko 16 p. 0440 733 817 BEAGLEN pentuja varattavissa isä KVA puh. 050 360 6986 Venäjänajokoiran pentuja hyväsukuisista vanhemmista. p. 040 521 3520 Kk-saksanseisojapentue P-Karjalaan! Narttu Suomen, uros Saksan jal.rekisterissä. Rodun jal.vaatimukset täyttävä yhdistelmä. www.metsanhoitajan.com, Sari 040 5599 330 KK. Saksanseisojan pentuja. Nortin kennel. Luovutus Vk 26 Kauhava 040 778 0507 Pointterin pentuja metsästykseen korkeasti palkituista ja terveistä vanhemmista. s. vk 13 ja luov. vk 20-21. Tiedustelut p. 0500 483 699 tai perapellon@gmail.com. Suomenajokoiran pentuja huippusukuisista metsäverisistä vanhemmista 044 266 8024 Walesinspringerspanielin pentuja hyväluonteisista vanhemmista. p.050 322 1960 Myydään Koira-, minkki-, loukku-, ym. verkkoja www.rautarantala.com / 09 876 5291 Minkki ja supikoira/kettuloukkuja. Erittäin tukevia ja toimintavarmoja. Soita ja kysy lisää tai katso netistä. www.granlunds.com. Granlundin Tarhatarvike 06 764 1033. Jalkanarut, raudat ja loukut pienpedoille, myös majavalle. Puh. 0400 181 498, taisto.hietala@pp.inet.fi, www.kesavaylan.net. 38v. Rehtiä Asekauppaa! Mossberg 12/76synt 370e,12/89 synt 450e Tikka T3, Sako, CZ, Yildiz, Baikal, Marlin. Sasta Gorepuvut, HAIX vaell. kengät, Ultrapoint ja Garmin GPS-tutkat, Garmin GPS. Anon Ase ja Tukku, Pudasjärvi 08 821 337, 0400 384 118, Posti, MH: Edullisesti ja Nopeasti! www.anonase.com Käytetyt: laaja vaihtuva asevalikoima Uudet: Howa, GRS, Guerini, Docter, Leupold ym. www.euroase.fi p. 050 465 4695. Tikka T3 pakettitarjoukset kiikarilla alk.1099€ Sako A7.308Win + Burris Foux-X 3-12x56 paketti 1899€ Beretta,Benelli,Guerini, FC, ja Howa ! Ylöjärven asetarvike Rantakiventie 7, Ylöjärvi P: 03 348 4004 www.asetarvike.fi Beretta A300 camo 899,Tikka t3 lite ss paketti 1190,Remington 770 + Bushnell .243/.308/.30-06 495,Aselaukku Plano 1 aseelle 59,Rahti vain 2,95 € 21.5.2015 ampumapäivä Raumalla lisätiedot www.sissos.fi 02 822 8282, 9-17.30, la 10-14 Lataus-, ammuntaja metsästystarvikkeet, optiikka ja koiratutkat edullisesti netistä www.asetarvike.com puh. 040 540 1182 Aseet, patr. + lataustarv.+ratalaitteet + kahvat puh. 019 782 307 www.mattikauppi.fi Aseita ja tarv. myynnissä, katso kuvat netistä. porinase.fi Valmet yhdistelmäase 20 / 7 x 57 R. Kohdistuspanokset ammuttu. Harvinainen. Tehty 25 kpl. H. 1.650 €, p. 0400 521 128. Tikka 512S Rihlakko 222/70 Kiikari Bushnell 3-9x40, kaikki tarvikkeet, ammuttu 50ls. virheetön. H.1000 € 045 348 5450 JKL Tehokas ALFA tai ULTRA-ALFA kiväärin äänenvaimennin, alkaen 130 euroa, asennus 65 euroa teräs tai alum. runkoinen, ei hitsattu, halkaisija 50 mm, paino alkaen 210 g, Keveät piipun päälle menevät teleskooppiset mallit www.ouluntyostokeskus.com japanilaiset ja keskiaikaiset miekat puh. 08 311 3133, 040 508 5833 Silentum ja Noise Stopper kiväärivaimentimet cal 22LR-50BMG. Valmistaja Suomen Jahtivaruste Ky, Hästöntie 432, 25500 Perniö puh. 0400 842 196 www.jahtivaruste.fi Tikka-rihlakon piiput 12/76 X 6,5/55, hyväkuntoiset. Sovitettu Valmet 412S aseeseen. MAK:n pikajalka ja Leupold VX-1 3-9X40 kiikari. 1100€. Puh. 050-5978792 Ylöjärvi. Dryfire-haulikkosimulattorit trappiin ja skeettiin http://www.jmshaulikko.net/dryfirehaulikkosimulaattori/ 0400 668 627 Kiikarinjalka haulikkorihloihin. Uusi jalka jättää turhan irrotus ja kiinnitys vaiheen pois koska se ei peitä tähtäimiä, maalia eikä maastoa. Näin ollen ase on jatkuvasti tilanne valmis kaikkiin ammunta muotoihin. Puh. 017 824 123 tai 040 527 4440 Kauko Hämäläinen, Kihmulank. 11, 74130 Iisalmi. Asekaappi, kotimainen SIS 3492hyv. sertifikaatti. Lisätiedot www.corrosafe.fi www.valiokoiravarusteet.fi kopit, tarhat, lämmittimet, tutkat, haukunrajoitinpannat, pihavahdit ym.tuotteet. Puh. 0500 176 596. Koirankoppi 1-os. 310,ja 2-osainen tuulikaapilla 390,tilaa esite 06 4534333 Jouset ja tarvikkeet, vaimentimet, luolatutkat, loukut, riistakamerat, vacumipakkajat ja lihamyllyt, vaatteet, VHF-puhelimet, aseseppäpalvelut puh. 02 239 0930 WWW.ASEJAERA/FI Huollan jahtiradiot, koiratutkat RJAK, Pl 38, 44101 Äki ilt./vkl puh. 050 557 2000 VHF-puhelimet edullisesti ja luotettavasti alan liikkeestä. Akut, antennit, monofonit ym. Peltor kuulonsuojaimet, uudet ja käytetyt aseet. Metsästäjän erikoisliike Raimo Olkkonen Oy, Haapajärvi, puh. 08 761 831, 0400 296 517. www.raimoolkkonen.fi VHF-puhelimet, uusimmat mallit. Lafayette, Zodiac, Hunter, Rexon. Riistakamerat, kuulonsuojaimet. RitKos Oy, Mäntsälä 0400 203 398 www.ritkos.fi BROWNELLS FINLAND OY Lähes 100000 tuotetta sadoilta valmistajilta! Aseiden osat, aseseppätarvikkeet, työkalut. Jälleenlatausvälineet, luodit ja hylsyt. Kiikaritähtäimet, valopistetähtäimet ja muu optiikka sekä kiinnitysrenkaat ja –kiskot. Luodinvalutuotteet, ammuntavarusteet jne. Puhelinmyynti ark. 12-17, puh. 09-5122933. Kaikki tuotteet ja varastotilanne netissä www.brownells.fi Puukonrakennustarvikkeita, www.brisa.fi puh. 06 729 0431 06 724 7815 Houkutuspillit ja hajusteet maan laajimmasta valikoimasta suoraan maahantuojalta. puh. 0400 835 511 WWW.HOUKUTUSPILLIT.NET Puuru-hirvenvetolevyt, katso esittely www.puurutuote.fi puh 0400 368 144. Kotimaiset Erätapio purkinsulkijat. Erätapio Oy 040 5858133 www.eratapio.fi Riistan ruokintaan kauraa, ohraa ja hernettä Siilin Mylly 050 3870505 siilinmylly.weebly.com Fasaanit Lapualta munat,untuvikot,ja istutus ikäiset. tmi: Game Bird 040 5269508 WWW.FASAANITILA.NET munia, poikasia, aikuisia 045 349 6096 ELORANNAN VERKKOKAUPPA/OUTLET Katso Elorannan uudet nettisivut, verkkokauppa erämiehille avattu. www.eloranta.fi, 0440 883 044
Metsästäjä 3 l 2015 l 77 Pieni metsätila Lieksa, Savijärvi. Soita 040 766 8089 Myydään metsästäjälle,kalastajalle,koiraharrast ajalle hyvin varustettu mökki Kuusamossa,jossa tilaa 56m2,erillinen rantasauna takkatuvalla,grilli kota,koiratarha puh. 0440 254855 Rovaniemi 23 ha, hyvät metsästysalueet, osuus vesija kalastuspalstaan. Talo, lammet, tie, sähkö, vesi. HP. 50 th. p. 044 514 1044 A.Lustila PIILOPIRTTI Oinasjoki Kittilä. Hyvät kalastusja metsästysmahdollisuudet. Lisätietoja kysy puh 0400 357 698 Myydään Lapissa kolme metsäpalstaa Savukoskella:181 ha / 55 000 eur (palstalla joki ja puro), 68 ha / 50 000 eur (palstalla joki ja puro), todella erämaassa 21 ha / 11 000 eur (palstalla hete). Tanhualla puronvarsitontteja alk. 4000 eur. Maisematontteja Saariselällä alk. 6000 eur. p. 040 832 0190 Mökki Savukosken Tanhuassa Luiron rannalla. 2.7ha tontti rajoittuu valtion maihin, kahden eri lupa-alueen tuntumassa. Hyvät kalavedet! Lisätietoja: 040 748 8728. Myytävänä metsätila Tunturijärven lähistöllä Kemijärvellä. Kota lähellä, 20 ha. Istutettu v71. 25 t 0400 346 024. Ostetaan Ostetaan kaikkia turkisnahkoja kilpailukykyisin hinnoin jatkuvasti. O. Mauranen, Tyyppäläntie 4 A 2, 40250 Jyväskylä. Puh. 0400 271 291. Ostetaan supin, ketun ym. nahkoja myös hirven sarvia. R. Pentinmäki, Jäpintie 344 C, 60800 Ilmajoki. Puh. 050 554 6852. Työsuorituksia Turkisnahkojen muokkaus. Kiikalan Raktur Oy, Takamaantie 10 25390 KIIKALA. Ahola 2 728 7503, 050 462 5938 Muokkaamme turkisnahkoja. Finskin Oy Jääkäritie 5 50150 MIKKELI puh. 010 387 3090 www.taljatukku.fi Turkismuokkaamo Modifur Oy Noksonkuja 9 61310 Panttila 06 450 0600 info@modifur.fi Aseiden korjaukset, varaosat, Apel kiikarinjalat Asekorjaamo K. Götsch puh. 040 581 3124. Aseseppä J. Immonen. Tukit ja muut asealan työt. Koivuniementie, Kuhmo, puh. 044 565 0257 Oulun Asepaja Ky. Kaikki asealan korjausmuutostyöt. Myyntimiehenkuja 6, 90420 Oulu. Puh. 08 311 6520, 0500 435 703. Suomen Asetekniikka. Asesepänliike Varkaudessa. puh. 0400 528 098. Asesepäntyöt, aseet, patruunat ja tarvikkeet. Ase ja Optiikkahuolto, Kasarminkatu 43 b, 87500 Kajaani, Puh. 08 613 0655, 040 535 4134 www.asehuolto.net. Aseiden korjaukset ja huollot! Yleiden korjaukset ja huo 040 718 8170. Huollan jahtiradiot, koiratutkat RJAK, Pl 38, 44101 ÄKI. Puh. 050 557 2000. Tracker ja Pointer-koiratutkahuolto Parkanon TV-EL Huolto, Peltokuja 6, 39700 Parkano. Puh. 03 448 1296. Optifocus Oy, Suomen kiikarihuolto, kiikaritähtäinten huollot ja korjaukset. Hirsimetsäntie 21, PL 12, 15101 Lahti. Puh. 0400 150 356. www.optifocus.fi. Metsästystä Hanhi ja kaikki suurriista EST/FIN, 050 520 6100, juhani.tuomaala@netikka.fi. Laadukkaat metsästysmatkat ympäri maailman! Euroopan ajojahdit: villisika, saksanhirvi ja metsäkauris. Afrikka: linnustus, tasankoriista ja Big-5. Argentiina: linnustus ja suurriista. Kanadan karhujahdit, sekä useita muita vaihtoehtoja. Tarkoin valitut ja testatut kohteet kilpailukykyisin hinnoin! B&R Hunting Oy p. 040 417 8807 tai 050 545 4865 www.brhunting.fi, info@brhunting.fi Hyljejahdit perämerellä Seanature.net p. 0400 154 600 Karhun ja pienriistan metsästystä Suomussalmella. P. 050 325 8966 www.erapalvelu.net ERÄ-KORPINEN: Metsästys-Kalastus-Kesälomat www.erakorpinen.fi ;puh.040 555 1394 Metsäkanalintu-ja Jänisjahdit Sorsajahdit. www.metsastyspalvelut.com 044 541 0437 Sorkkaeläin-ja sorsanmetsästystä Sauvossa. WWW.prohunting.fi/ 040 558 9012 pro.hunting@luukku.com Hirven ym. metsästystä Virroilla. Lisätietoja 040 579 2345/ilkka.backman@gmail.com Otamme metsästysseuraamme uusia jäseniä. Jos olet kiinnostunut, käy kotisivuillamme http://kajriistamiehet.suntuubi.com/ Fasaanikanat ajoissa kevään istutuksiin. Laadukkaat fas. peltopyy ja sorsajahdit. juha_kuukka@hotmail.com 050 320 6679 Vuokralle tarjotaan Kuhmon itärajalta puh. 0500 253 563 www.kuhmonet.fi Kiekinkosken lomamökit. Vuosivuokralle mökki Lapista, hyvät metsästys ja kalastuspaikat lähellä. Uusi, kalustettu, hyvä varustetaso. Alk 3900e. info@villilappi.fi, 0200 112 66 Syynimaan Erä Pyhäjoki 0440 281 792 www.erapalvelut.net Syksyn jahtimökit vuokralle Kainuusta. Kuhmo 050 530 2240 tai Hyrynsalmi 0500 300 9519 Nurmes Metsästysmaja 10 henk. Kesä-syksy varattavissa. Tutustu. www.sarvikylantapiola.com Varaa 044 026 4356 Ranuan Simojärvellä puh. 0400 193 351 Hyvin varusteltu mökki Ranualla valtion riistamaiden keskellä. p. 0400 398 208 Tilava ja hyvin varusteltu Loma-Laattajan hirsimökki Hyrynsalmi-Puolanka-Suomussalmi -keskiössä. www.nettimokki.com/5968 Muut Karhun katselua/kuvausta Kuhmossa www.rutkunpuro.fi puh 040 577 2739 Varastollamme ja verkkokaupassamme on paljon loppuunmyytäviä tuotteita saatavissa alennettuun hintaan. Tervetuloa ostoksille! Suomen riistakeskuksen varaston muuton yhteydessä tuotevalikoimaa uudistetaan ja osa tuotteista poistuu valikoimasta. Poistuvien tuotteiden loppuunmyynnin ajan 29.5.2015 asti on rajoitettu määrä tuotteita alennuksessa niin kauan kuin tavaraa riittää. Alennuksessa on muun muassa dvd-filmejä, mitaleita, pienoppaita, kirjoja, keittokirjoja ja pahvisia keskiöitä ampumakokeisiin. Suurin osa tuotteista myydään jopa 50 prosentin alennuksella. Alennetut tuotteet tunnistaa punaisesta tekstistä verkkokaupassa. Tiedustelut: kauppa@riista.fi, p. 029 431 2111 kauppa.riista.fi Varasto on suljettu heinäkuun ajan. Tuotteita alennuksessa varastollamme
78 l Metsästäjä 3 l 2015 Áigeguovdilis ságat sámegillii Prentejuvvon meahcástangoarta doaimmahuvvo dábála??at loahppegease Meahcásteaddji-blá?i fárus. Dál Suoma fuo??oguovddáš lea ráhkadan dan báldii elektronalaš meahcástangoartta, man sáhttá álkimusat fievrredit fárustis Oma riista -mobilaplikašuvdnan. lll Elektronalaš meahcástangoarta leamašan oažžumis Oma riista interneahttabálvalusas ja -mobilaplikašuvnnas dán jagi cuo?ománu rájes. Fierbmebálvalusas sáhttá maiddái ?álihit láhppon meahcástangoartta sadjái duo?aštusa fuo??ogáhttenmávssu máksimis. Jus lea mannamin olgoriikii bivdoduvrii, de prográmmas leat oažžumis maiddái ea?galsja duiskkagielat sertifikáhtat. Elektronalaš meahcástangoartta oa??ut atnui, go registreret Oma riista -bálvalussii neahtta?ujuhusas oma.riista.fi ja lu?et jierbmetelefovdnii nuvttá Oma riista -mobilaplikašuvnna Google, Microsoft dahje Apple aplikašuvdnagávppiin. Oma riista -fierbmebálvalusas ja -mobilaplikašuvnnain sáhtát geah??at iežat die?uid meahcásteaddjiregistaris ja doaimmaidat fuo??ogáhttensearvvis. Jus leat láhppán iežat fuo??ogáhttenmávssu máksinskovi, de fertet di?got dan meahcásteaddjiregistaris e-poasttain ?ujuhusas metsastajarekisteri@innofactor.com dahje telefovnnain nummiris 030 600 2301. Elektronalaš meahcástangoarta ihtá Oma riista -bálvalussii moatti beaivvis dan ma??á, go leat máksán fuo??ogáhttenmávssu. Go dagat bá?kkuinat e-rehketsoahpamuša, de dainna sihkkarasttát dan, ahte meahcástangoarta lea álot fámus. Ville Hokkanen & Ari Kontiainen Elektronalaš meahcástangoarta — álot fárus Oamasteaddjái lea gudnin fuolahit beatnagis buresbirgejumis sihke meahcástanbaji áigge go maid earáge áigge. Deháleamos áššit lea beatnaga ortnega ja álššaid jeavddalaš fuolaheapmi. lll Beatnaga fuolaheapmái gullet gaccaid ?uohppan, dorkka dikšun, máhtodálkasiid addin ja beatnaga dearvvasvuo?a dárkkisteapmi jeavddala??at. Niranas-divrriid (su. punkki) njoammuma sáhttá eastit ng. niranasbákkiiguin, vuoidasiiguin ja dálkasiiguin, maid galgá borahit beatnagiidda. Bivdobeatnagiidda lea buorre addit máhtodálkasiid guktii jagis. Beatnagiid galgá boahkuhit dalle, go dat leat dearvasat ja go dat lea dálkkoduvvon parasihtaid vuostá. Rabies-dávdda njoammudit luonddus spiret, ja danin bivdobeatnagiid galgáge boahkuhit dan vuostá. Teaksta ja govat: Kaisa Huttunen Fuolat beatnaga dearvvasvuo?as ja dorvvolašvuo?as
Metsästäjä 3 l 2015 l 79 Teaksta: Kaisa Huttunen & Riitta Kempe l Govat: Kaisa Huttunen Rivttes borramuš lasiha návccaid ja veahkeha fámuid máhccamis Atnubeatnagiid borramušdárbbut leat earáláganat go šilljobeatnagiid. Rivttes borramuš easttada fysalaš streassa, doalaha vuostálastinnávccaid, álššaid, easttada bárttiid ja seailluha golggosdássedeattu dallego beana rah?á. lll Álkimus ?oavddus beatnaga biebmamii leat beatnaga ollesfuo?ar. Fuo??ara válljedettiin gánniha jearrat rávvagiid borramušgálvogávpejasas ja oahpásmuvvat borramušpakeahtaid ?ilgehusaide. Beatnaga biepmosuddadanealanat suddadit buorebut biergoborramušávdnasiid go šaddoborramušávdnasiid. Šaddoborramušaid suddama sáhttá buoridit giksademiin ja mollemiin daid. Trenedettiin dárbbaša proteiinnaid ja buoiddi Beana dárbbaša hárjehallanbaji álggus ja bivdobaji áigge ollu energiija. Borramušaid goikeávdnasis galgá leat proteiidna sullii 28—35 proseantta. Goikeávdnasiid mearri almmuhuvvo borramušpakeahtain. Beatnaga borramušas galgá leat buoidi hárjehallanja bivdobaji áigge sullii 20—30 proseantta borramušpakeahtas almmuhuvvon goikeávdnasis. Dákkár borramuššii gánniha sirdásit ma?imustá hárjehallanbaji álggus, millosit juo moadde mánu ovdal. Guolleoljju omega-3-oljosivrrat easttadit goruda vuolšunreakdasa, ahte beana ruohttá biilla njeaigga dahje báhcá biilla vuollái. — Maiddái albasiid laskan lea dihtton moatti jagi siste. Dikšui leat buktigoahtán beatnagiid, maid albasat leat bahuid gaikkodan. Bivdit váldet ain eanet dáhkádusaid beatnagiid várás. Beatnaga buohccáma, bártti, billašuvvama ja duššama várás sáhttá váldit maid dáhkádusa. — Bivdobeatnagiidda váldet ain eanet dáhkádusaid, dasgo beatnagiidda leat bidjan olu áiggi ja ru?a, muitala dáhkádusfitnodaga buvttahoavda Tiina Ala-Outinen. šuvnna ja dollet ?oliid šliiveasi ja dehkiid seallacuoccaid ortnegis. Kalsium, fosfor ja magnesium leat dávttiid huksenávdnasat. Bivdui guoros ?ovjjiin Biebmama ja hárjehallama dahje bivddu gaskkas galgá leat unnimustá 12 diimmu, garra barggu ja boradeami gaskkas masá jándor. Jus beatnaga baikkašeapmi hehtte bivddu, de jáhkkimis dat lea ožžon borramuša menddo lahka bivddu. Sullii golbma diimmu ovdal bivddu dahje hárjehallama beatnagii addojuvvo ?áhci. Beatnagii sáhttá addit moatti diimmu gaskkaid uhca, vuddjes biebmobihtáid dego beatnatmárffi. Nu dalán go lea vejolaš beaivvi bargguid ma??á galgá beatnagii addit doarvái ollu juhkamuša vai dan golggosdássedeaddu máhccá ja biepmosuddadanealánat doaibmagohtet. Jugaheami ma??á beatnaga galgá biepmat sullii diimmu dahje guovtti diimmu geah?en garra barggus. Álššaid fuolaheapmi veahkeha Má?ggat bivdobeatnagat šaddet rah?at garrasit bivdobaji áigge. — Rivtteslágan dehkiid dikšumiin sáhttá buoridit beatnagiid álššaid, dadjá gilvohárjeheaddji ja beatnagiid ruvvejeaddji Lotta Vuorela. Lea dehálaš doallat beatnaga buriin álššain maiddái bivdobaji olggobealde. Ovdal go bivdobadji álgá, de gulul galgá álggahit lassehárjehallama, ovdamearkka dihte guhkidit hárjehallanmátkkiid. —Hárjehusaid ja bivddu áigge bivdobeatnaga varas lea hui ollu adrenaliina nu, ahte dat sáhttet bák?asiidge siste joatkit bargguset. Oanehisguolggat beatnaga ii galggaše diktit bottu áigge leat suodjebiktasiid haga, ii oba biillasge. Bivddu ja garra trenenbeaivvi ma??á beana galggašii beassat vuosttas bivdobeaivvi má??á vuoi??astit lieggasis. Uhca ja stuorra bárttit — Dábálaš bivdobeatnagiid bárttit leat uhca hávit, muitala šibitdoavttir Mikael Granholm. Jus hávvi lea ?ie?al ja vardá garrasit dahje jus beana lea gaskkahallan masanu, gánniha beatnaga finahit šibitdoaktára luhtte. ?iek?alis hávit sáhttet siedjut, vaikko bajil sáhttet ?ájehit buorránan. Dán áigge eai ávžžut dálkkodit beatnaga bosttagearpmašdálkasiin, jus dat lea gaskkahallan bosttagearbmašii, muhto vieksá báh?imii bosttagearpmašdálkkas gal heive bures. Bivdobeatnagiid stuorimus bárttit laktásit dábála??at biillaide ja
Suoramaksun ja e-laskun ennakkoilmoitus Mikäli olette tehnyt pankkinne kanssa suoramaksusopimuksen vuosittaisen riistanhoitomaksun suorittamisesta tai siirtänyt riistanhoitomaksun e-laskutukseen, se veloitetaan valtuutuksessa ilmoitetulta tililtä 8.6.2015. Laskuttaja: Suomen riistakeskus Maksun aihe: Riistanhoitomaksu Veloitettava maksu on 33 euroa metsästysvuodelta 1.8.2015– 31.7.2016. Veloituksen tapahduttua lähetämme Teille maksumerkinnällä varustetun metsästyskorttinne heinäkuussa Metsästäjä-lehden numeron 4 mukana. Mikäli olette epävarma, oletteko tehnyt suoramaksusopimuksen, tiedustelkaa asiaa omasta pankistanne. Huom! Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden numero 4/2015 kansiliitteessä heinäkuussa. Mikäli ette ole tehnyt suoramaksusopimusta tai tekemänne sopimus on ollut virheellinentai suoramaksu tililtänne on epäonnistunut tai e-laskua ei makseta eräpäivään mennessä, teille lähetetään tavalliseen tapaan einäkuun Metsästäjä-lehden liitteenä tilillepanokortti riistanhoitomaksun maksamista varten. Metsästäjä-lehden yhteydessä toimitettavan metsästyskortin rinnalla on nyt myös sähköinen metsästyskortti, joka kulkee helpoiten mukana Oma riista -mobiilisovelluksessa ja on yhtä pätevä kuin paperinen metsästyskortti. Oma riista – verkkopalvelussa on lisäksi mahdollisuus ladata ja tulostaa todistus maksetusta riistanhoitomaksusta vaikkapa kadonneen metsästyskortin tilalle. Joko sinulla on metsästyskortti kännykässäsi?