• ASELUVAN HAKEMINEN USEIN KYSYTYT KYSYMYKSET Kevään kruunaa kaurispukkijahti HIIPIEN VAI VÄIJYMÄLLÄ? Ampumakokeiden voimassaoloa jatketaan 3/2020 SUPIKOIRAN UUDET PYYNTI­ MENETELMÄT TEE ITSE: KYLMIÖTILAT SEURALLE Lehti yli 300 000 metsästäjälle
• Ampumakoe­ vaatimuksiin on tulossa poikkeus. 30 Koirakokeet peruttu tai siirretty koronan vuoksi 12 Ajoketjulla metsästämisessä on tunnelmaa AJANKOHTAISET 5 Uutiset 16 Nuorten toimitus 46 Ampuminen ja aseet haltuun ABC-koulutuksella 48 Aseluvan hakeminen metsästysperusteella Usein kysytyt kysymykset 54 Paikallista neuvontaa riistavahingoista 65 Eräilmoitukset 66 Áigeguovdilis ságat sámegillii KOLUMNIT 3 Pääkirjoitus 6 Varapuheenjohtajalta 61 Ministeriön kuulumisia METSÄSTYS 4 Ensiosuma 10 Kevään kruunaa pukkijahti 16 Tapahtui erästellessä 24 Vieraspedoille kyytiä – Supikoiraindeksi 28 Supikoiran pyynnin uudet välineet 30 Koiran koulutus kiinnipitoaikana 34 Hirvenmetsästystavat Suomessa: Ajometsästys 38 Tee se itse: Kylmiö vanhan nylkyvajan yhteyteen 50 Metsästäjän aseet: Pulttilukkoisen kiväärin käyttäminen 52 Metsästäjän aseet: Haulikupin kertomaa 62 Metsästysseurojen yhdistyminen RIISTA 20 Nimikkohanhet talvehtivat Keskija Länsi-Euroopassa 23 Lähetinmetsähanhet ovat palanneet 40 Hirvikanta lähempänä tavoitteita 42 Ennätyssaalis pysäytti peurakannan kasvun 56 Tutkittua: Miten ajoittuu metsäkanalinnustajien jahtikausi? 58 Reseptit a la Akseli Herlevi 64 Lajiesittely: Sepelkyyhky LAIT JA LUVAT 60 Korona ja ampumakoevaatimukset 60 Sisältö
• 56 Kanalinnustus painottuu alkukauteen Erilainen kevät Kevään työt ja eläminen muuttuivat myös meidän kaikkien riista-alalla toimivien osalta erilaisiksi kuin olimme suunnitelleet. Olemme joutuneet miettimään uusia toimintamalleja, jotta asiat saadaan etenemään toteuttaen tarpeellisiksi katsottuja toimia koronavirustilanteen hallitsemiseksi. Tapahtumia on jouduttu siirtämään sekä perumaan ja tilalle hahmottelemaan uusia työtapoja. Toiminnan seisahtuminen on aiheuttanut viljalti ongelmia. Erityisen huolissani olen tiukassa taloustilanteessa olevien riistanhoitoyhdistysten selviämisestä. Varat ovat monessa riistanhoitoyhdistyksessä vähissä ja toteuttamiskelpoisia vaihtoehtoja tilanteen helpottamiseksi pikaisesti on vaikea löytää. Jos tilanteesta haluaa löytää jotain positiivista, niin uusia etätoimintamalleja on löytynyt ja saamme niistä hyödyllistä kokemusta tulevaisuuden varalle. Etäja yksintyöskentely on toisaalta korostanut yhdessä toimimisen tärkeyttä. Kotitoimistollakin asiat pääosin sujuvat, mutta kyllä omia kahviporukoita alkaa olla ikävä niin töissä kun vapaa-ajallakin. Kirjoitushetkellä erityistä huolta aiheuttaa epätietoisuus siitä, milloin pääsemme palaamaan normaaliin päiväjärjestykseen ja miten saamme sitten pyörät taas pyörimään. Moni kantavista voimistamme kuluu riskiryhmään ja joutuu olemaan sivussa, jotta varmistetaan heidän terveytensä ja toimintakykynsä säilyminen epidemian yli. Tämä on tärkeää, koska heillä on kokemusta toiminnan jatkamisesta vuosikymmenien ajalta hyvinkin erilaisissa tilanteissa. Erityisen huomion kohteeksi on nostettava nuoret ikäluokat ja uudet metsästäjät. Meillä ei ole varaa menettää heitä. Kannustetaan siis kaikkia metsästyksestä kiinnostuneita lukemaan tutkintoihin, joko vanhaan malliin painetusta metsästäjän oppaasta taikka sitten verkkoversiosta. Tutkintotilaisuuksia, ja myös ampumakokeita, kyllä taas järjestetään heti kun se vain on mahdollista. Yhdessä saamme asioita eteenpäin niin poikkeusoloissa kun rajoitusten aikanaan alkaessa hellittää. Kaikilla meillä on tavoitteena, että uusi metsästysvuosi saadaan syksyllä jälleen kerran turvallisesti käyntiin. JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus 38 Itse tekemällä saa kylmätilat kohtuukustannuksilla Metsästäjä 3/2020 3 Pääkirj itus ME0320 FIN Book.indb 3 30.4.2020 10.26
• T oivakassa oli lokakuinen viileä ilma, kun Luka Asikkala ja hänen isäpuolensa lähtivät kävelemään valtion metsästysmaille. Viikonlopuksi oli ostettu metsäkanalintuluvat. He päättivät mennä tarkkailemaan maastoa jo heti perjantai-iltana. Löydettiin hyvä paikka, johon ajateltiin teerien mahdollisesti tulevan paistattelemaan ilta-aurinkoon. Asetuttiin odottamaan vähän matkan päähän toisistamme. Sovittiin, että vihellyksestä tietää teeren olevan lähellä, Asikkala kertoo. Aurinko alkoi laskea ja vihellys ujelsi syysilman halki: kaksi ukkoteertä laskeutui kuuseen ja koivuun vain vähän matkan päähän. Aloin heti valmistautua ja nostin Leijonani hollille. Päätin tähdätä koivussa olevaan teereen. Lintu ”putosi kuin rukkanen”. Olin niin innoissani! Ryntäsin heti tarkistamaan, oliko osuma hyvä. Olihan se, mutta en innostukseltani kuullut enää toista vihellystä. Säikähtänyt toinen ukkoteeri oli tullut takaisin ihmettelemään, minne kaveri jäi. Olisin saanut ammuttua vielä senkin, jos olisin tajunnut. Tunnelma on metsästyksen suola Asikkala suolisti saaliin isäpuolensa ja hyvän puukon avustuksella. Pyrstö oli rikkoutunut, mikä vähän harmitti. Siivet olivat kuitenkin ehjät ja ne ovat nykyään huoneeni hyllyllä koristeena. Asikkala söi isäpuolensa kanssa vielä makkarat ennen lähtöä. Hän otti valokuvia auringonlaskun valossa, sumuinen metsä taustana. Metsästyksessä mielestäni parasta on tunnelma ja rauhoittuminen. Ja makkarat, Asikkala toteaa. Teeri tarjottiin lopulta juhlapöydässä itsenäisyyspäivän paistina. Siinä oli jotain todella hienoa. Teeri on niin suomalainen metsäkanalintu. Pidän nimenomaan metsäkanalinnustuksesta, sillä siinä voi samoilla metsissä. Vihellys kertoi teeren hetken tulleen Keski-Suomesta kotoisin oleva 15-vuotias Luka Asikkala suoritti metsästäjätutkinnon viime kesänä, juuri ennen metsästyskauden alkua. Syksyllä hän pääsi ampumaan ensimmäisen teerensä. teksti Johanna Hellman kuva Luka Asikkala 4 Metsästäjä 3/2020 Ensi suma ME0320 FIN Book.indb 4 30.4.2020 10.26
• OULUN UUTISET 22.4.2020 Euroopan parlamentti äänesti nurin riistalihan kauppaa koskevan kieltoesityksen MAASEUDUN TULEVAISUUS 23.4.2020 Karhut ovat rosvonneet ensimmäiset mehiläispesät – tarhaajat eriarvoisessa asemassa eri puolilla Suomea JÄMSÄN SEUTU 22.4.2020 Harvinainen kulkija ahma on ikuistanut itsensä useisiin riistakameroihin Kuhmoisissa YLE 23.4.2020 Lappeenrannan Ylämaalla majavanrauta jalassaan liikkunut uroskarhu lopetettiin Lyhyesti tarkkailemaan ympäristöään. Salametsästyskriittisyyden lisääntymisestä huolimatta paikallinen väestö ei juuri tee ilmoituksia suden salametsästysepäilyistä, sillä paikallisen yhteisön sopua ei haluta rikkoa. Poliisille ovat epäilyistä ilmoittaneet kesämökeillä vierailleet ja muut ulkopuoliset alueella liikkujat. Mediassa esillä olevat tuomioistuinten tuomiot ovat osaltaan vaikuttamassa salametsästyksen mahdolliseen vähenemiseen. Ne näyttävät, että kiinnijäämisen ja tuomion mahdollisuus ovat todella olemassa. KRIITTISYYS SUDEN SALAMETSÄSTYKSEEN KASVANUT Tuoreessa tutkimuksessa todetaan suden salametsästyksen hyväksyttävyyden ja vaikenemisen kulttuurin heikentyneen, mikä voi johtaa salametsästyksen vähenemiseen. E ntistä useampi susialueilla asuva pitää suden salametsästystä rikoksena, eikä hyväksy sitä, toteaa Itä-Suomen yliopiston ympäristöpolitiikan emeritusprofessori Pertti Rannikko Oikeus-lehdessä julkaistussa vertaisarvioidussa tutkimuksessa. Tästä hän päättelee, että suden salametsästäjät eivät voi enää luottaa muiden vaikenevan heidän tekemisistään. – Salametsästyskriittisen ilmapiirin voimistuminen on viime vuosina murentanut suden salametsästykseen liittyvää vaikenemisen kulttuuria, Rannikko sanoo. Itä-Suomessa sijaitsevalla tutkimusalueella susista ei ole yhtä ja jaettua käsitystä. Kun toisia alueella asuvia ärsyttää kaukana susista elävien kaupunkilaisten suojeluinto, toisia alueella asuvia puolestaan harmittaa suojelun vastustajien ylläpitämä kuva maaseudun asukkaista susien vihaajina, tutkimuksessa todetaan. Susikeskustelu vaikuttanut ­valppauteen­ilmoittaa­epäilyistä Julkisuudessa käyty susikeskustelu on herkistänyt monet susialueilla liikkujat KUVA VILLE HEIKKINEN / VASTAVALO 5 Metsästäjä 3/2020 Uutis t ME0320 FIN Book.indb 5 30.4.2020 10.26
• Hirvikannan säätelyyn tarvitaan hirvikoiria! P ohjois-savolaiset metsästyskoirajärjestöt ja SML:n Pohjois-Savon piiri julkaisivat taannoin julkilausuman otsikolla ”Suomalaisen kansanperinteen tuho”. Siinä tuodaan esille vakava huoli siitä, että susikannan kasvu uhkaa perinteistä suomalaista, koiralla tapahtuvaa metsästysperinnettä. Julkilausumassa viitataan muun muassa perustuslakiin ja sen suomiin oikeuksiin. Perustuslain määrittelemät oikeudet koskenevat myös metsästäjiä sekä metsästyskulttuurin harjoittamista. Eduskunnan hyväksymässä valtiovarainvaliokunnan budjettimietinnössä vuodelle 2020 todetaan kohdassa petoeläinten aiheuttamien vahinkojen korvaaminen mm. seuraavaa: ”Valiokunta nostaa lisäksi esiin koirien avulla metsästämisen ja toteaa, että sillä on tärkeä rooli suomalaisessa metsästyskulttuurissa ja erityisesti hirvieläinkantojen hallinnassa. Tätä metsästykseen liittyvää kulttuuria tulee pystyä ylläpitämään ja harjoittamaan myös jatkossa.” Huoli hirvikantojen hallinnasta on ehdottomasti todellinen. Hirviseurueiden ikäjakauma on jo nyt sellainen, ettei ajometsästyksellä pystytä hirvikantoja harventamaan riittävästi. Jos vielä kuvitellaan 5-10 vuotta eteenpäin, niin tilanne todennäköisesti huononee merkittävästi entisestään. Hirvenmetsästys tapahtuu nykyisin lähes pelkästään koirien avulla ja on todella vaikeaa kuvitella suuressa osassa maatamme muuta varteenotettavaa vaihtoehtoa. Olen kuullut monen hirvikoiran omistajan toteavan, ettei kannata ottaa enää uutta hirvikoiraa kasvamaan, kun susitilanteen vuoksi aina saa pelätä koiran menettämistä. Lisäksi moni vannoutunut hirvikoiraharrastaja on todennut, että jos ei jatkossa omista omaa koiraa millä metsästää, ei edes kiinnosta osallistua hirvijahtiin. Tilanne tulevan syksyn osalta vaikeutuu vielä entisestään, kun Luonnonvarakeskus ilmoitti, ettei pantaseuranta ole silloin käytössä. Suomen riistakeskus ei osallistu riistapolitiikan laadintaan, vaan ainoastaan toteuttaa valtioneuvoston ja eduskunnan vahvistamaa politiikkaa. Kuitenkin on syytä nostaa esille tämä todella vakava huoli hirvikantojen säätelyn tulevaisuudesta, mikäli susikannan järkevä hoito ei olisi mahdollista. KHO:n kannanotolla suden kannanhoidolliseen metsästykseen saattaa olla varsin merkittävä vaikutus myös hirvikannan hoitoon jatkossa! TAUNO PARTANEN Puheenjohtaja Suomen riistakeskus HAEMME KEHITYSIDEOITA KOIRIEN SUOJAAMISEEN Suomen riistakeskus hakee yhteistyökumppaneita kehittämään koirille suojauskeinoja susien hyökkäyksiltä Tavoitteena on kehittää metsästyskoirien suojauskeinoja, joilla voidaan vähentää koiravahinkoja. Kehitystyö järjestetään SusiLIFE-hankkeen toimenpiteenä, johon on varattu 100 000 euroa. Tiedotustilaisuus asiasta järjestetään 29.5.2020 klo 13:00 Skype-yhteydellä. Ilmoittautuminen tiedotustilaisuuteen viimeistään 27.5.2020 mennessä sähköpostitse osoitteeseen: jaakko.alalantela@riista.fi Ennakkoilmoitus markkinakartoituksesta löytyy osoitteesta: hankintailmoitukset.fi Ilmoita kuolleista ja sairaista luonnon varaisista eläimistä Kuolleena löytyneitä ja sairauden takia lopetettuja luonnonvaraisia eläimiä tarvitaan tutkimuksiin, joissa seurataan vakavien eläintautien ja eläimistä ihmisiin tarttuvien tautien esiintymistä Suomessa. Lähetä näytteet Ruokavirastoon Ruokavirasto maksaa Matkahuollon kautta lähetettyjen luonnonvaraisten eläinten lähetyskulut. Näytteitä tarvitaan erityisesti: Villisiat, ketut, supikoirat, hirvieläimet, vesija petolinnut. Joistakin näytteistä maksetaan lähettäjälle/ löytäjälle palkkio. Esimerkkejä seurattavista taudeista: Afrikkalainen sikarutto, rabies, hirvieläinten näivetystauti CWD ja lintuinfluenssa. ILMOITA JOUKKOKUOLEMISTA KUNNAN ELÄINLÄÄKÄRILLE! Hän antaa tarvittaessa lisäohjeita. KU VA RU O KA VI RA ST O 6 Metsästäjä 3/2020 K lumni ME0320 FIN Book.indb 6 30.4.2020 10.26
• Olli Mahlamäki kulki kevätaamuna pellon laitaa pitkin, kun huomasi tutun kaurispariskunnan: ”Jäin kuvaamaan, kun minulla on aina kamera mukana. Siinä pellolla lenteli sattumalta edestakaisin kaksi joutsenta, joista toinen tuli kaurispukin eteen hetkeksi ja sain napattua kuvan. Kauriit eivät joutsenista mitään välittäneet, vaikka ne pitivät kovasti älämölöä ja lentelivät ristiin rastiin.” EERO HELLE Oulussa 11.1.1950 syntynyt Eero Helle menehtyi vaikeaan sairauteen Espoossa 16.12.2019. Hänen päätutkimuskohteekseen muotoutui itämerennorppa, ja hän selvitti ympäristömyrkkyjen merkityksen hylkeiden lisääntymishäiriöiden aiheuttajina. RKTL:n palvelukseen Helle tuli vuonna 1985. Hylkeiden lisäksi tutkimuskohteina oli myös muita nisäkkäitä, erityisesti supikoira. Helle kiinnostui myös tutkimushallinnosta ollen riistantutkimusosaston tutkimusjohtaja 1994–2005, ja työuransa viimeiset 10 vuotta RKTL:n ylijohtaja. Siinä tehtävässä hän oli mukana luotsaamassa tutkimuslaitosta osaksi Luonnonvarakeskusta. MKJ:n hallituksessa Helle toimi vuosina 1995–2002. Moni metsästäjä muistaa Helteen kiinnostavista esityksistä lukuisissa metsästysalan tapahtumissa. PEKKA HELLE HARTO LINDÉN Tutkimusprofessori Harto Lindén menehtyi sairauskohtaukseen kotonaan 4.4.2020. Hän oli syntynyt 19.12.1948. Lindén työskenteli RKTL:n jokaisella portaalla, alkaen tutkimusapulaisena jo kouluaikana, sitten tutkijana ja erikoistutkijana, riistantutkimusosaston johtajana, koko laitoksen johtajana vuosina 1988–92, ja sitten tutkimusprofessorina eläköitymiseen asti. Lähimpänä Harton tutkijansydäntä olivat kanalinnut, erityisesti metso. Tunnetuimpia hänen lukuisista aloitteistaan ovat riistakolmiot ja Riistapäivät. Kansainvälisen julkaisutoiminnan lisäksi Lindén oli huomattava riistantutkimuksen ja riistatalouden popularisoija; hänellä oli myös pitkäaikainen kolumni tässä lehdessä. Lindénin merkitys Suomen riistantutkimuksen ja riistatalouden kehittämisessä on ollut korvaamaton. HEIKKI HENTTONEN Kaksi riistantutkimuksen suurmiestä poissa KU VA M AR JO M ER IV IR TA -H EL LE KU VA HE IK KI HE N TT O NE N Koronatilanne vaikuttaa myös aselupien käsittelyyn Epidemian aikana kaikkea liikkumista julkisilla paikoilla kannattaa välttää. Tämä tarkoittaa myös asiointia poliisilaitoksilla, ellei se ole aivan välttämätöntä. Jos hakemus on pakko jättää epidemian aikana Hakemuksen voi jättää mille tahansa poliisilaitokselle. Kannattaa ehdottomasti varata aika, eikä mennä laitokselle jonottomaan, vaikka sekin mahdollisuus olisi tarjolla. Osa laitoksista tarjoaa riskiryhmään kuuluville palveluaikoja poikkeavina aukioloaikoina. Parhaat tiedot asioinnista saa paikallisen poliisilaitoksen nettisivuilta tai puhelinpalvelusta. Kun hakemus on jätetty Poliisin resursseja on epidemian aikana kohdennettu hallituksen linjausten mukaisesti, joten kannattaa varautua pitkiin odotusaikoihin. 7 Metsästäjä 3/2020 Uutis t SOMESTA POIMITTUA Jos haluat kuvasi tähän, käytä IG-tägiä #metsästäjälehti. Poimimme joka lehteen yhden kuvan ja otamme kuvaajaan yhteyttä tarinan jakamiseksi. Kuvan julkaisusta maksetaan 50 euron palkkio. ME0320 FIN Book.indb 7 30.4.2020 10.26
• H U I P P U M E R K K I M M E Nordic Distribution Oy Nordis PL 5, 62101 LAPUA www.nordis.fi Ka m pa nj at ov at vo im as sa 31 .1 2. 20 20 sa ak ka . Esittelyssä tulevan kauden Blaser-uutuudet ! Blaser R8 ProLeka •Professional-runko poskipakalla ja irtolippaalla •52 cm piippu HiViz -avotähtäimillä ja M15x1-kierteellä •kaliipereissa .308 Win ja 9,3x62 •A-Tec OptimaFront -vaimennin •RS Custom -kammennuppi Kampanjahinta 3 690,00 € Blaser R8 Black & Infinity •Blaser R8 Standard mustalla lukkorungolla •luokan 3 puilla •standard-kaliipereissa •Blaser Infinity -tähtäinkiikari 2,8-20x50iC pikajalalla Kampanjahinta 5 990,00 € Blaser R8 Ultimate •monipuolinen Ultimate-tukki säädettävällä poskipakalla •standard-kaliipereissa •58 cm piippu 15x1-kierteellä, suositusvähittäishinta 4 805,00 € Blaser R8 Ultimate -kiväärin ostajalle Blaser .22 LR -vaihtosarja kampanjahintaan 995,00 € Blaser Infinity 1-7x28iC, suositusvähittäishinta 2 593,00 €, ei sisälly Blaser R8 ProLeka -asepakettiin. Blaser Infinity 4-20x58iC, suositusvähittäishinta 3 295,00 €, ei sisälly Blaser R8 Ultimate -asepakettiin. Nordis Oy Blaser_Metsästäjä nro3 2020_210x275mm.indd 1 8.4.2020 12:55:01 Vesilintuseurannat tarvitsevat uusia silmäpareja Riistakolmiolaskenta kesällä 2020 Riistakolmiot lasketaan 25.7.–9.8.2020. Suositeltavinta on tehdä laskenta kahden ensimmäisen viikon aikana eli 25.7.–2.8.2020, jolloin tulokset ennättävät varmasti metsästys asetuksen pohjaksi. Jotta tulokset saadaan ajantasaisesti käyttöön, palautukset suositellaan tehtäväksi riistakolmiot.fi sivuston kautta. Lisätietoja: riistakolmiot.fi Lisää uutisia Metsästäjäverkkolehdessä www.metsastajalehti.fi Vesilintujen laskentapisteitä tarvitaan lisää. Laskennoilla seurataan pesimäkantojen muutoksia ja selvitetään sorsien vuotuinen lisääntymistulos. Uuden laskentapisteen perustaminen on helppoa ja siihen löytyy ohjeet: www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/riista/vesilinnut Vesilintulaskenta tapahtuu pistelaskentana; alkukesästä suoritetaan parilaskennat ja myöhemmin kesällä lasketaan poikueet. Luomuksen linnustonseurannan verkkosivulla www.luomus.fi/fi/vesilintulaskenta on karttanäkymä aktiivisista ja seurannasta pudonneista laskentapisteistä. Aineiston edustavuuden kannalta on tärkeää, että laskentoja tehdään kattavasti koko maassa. Suomi on merkittävä pesimäalue monille Euroopan sorsille. Siksi meillä on keskeinen asema, kun arvioidaan kantojen muutoksia. Laskenta palvelee kestävää verotusta sekä linnustonseurantaa. Nyt vesilintulaskentojen tiedot voidaan toimittaa myös sähköisesti. Tiedot kerätään Luomuksen koordinoiman Lajitietokeskuksen kautta ( https://laji.fi/) jonne voi kirjautua myös Oma riista -tunnuksilla. Laskentatiedot voi toimittaa myös palauttamalla paperiset lomakkeet Lukeen joko postitse vastauslähetyskuorella tai sähköpostitse osoitteeseen: vesilinnut@luke.fi. Lisätietoja: katja.ikonen@luke.fi ja olli.kursula@riista.fi, www.riistainfo.fi/ kurssi/vesilintulaskennat/ L uonnonvarakeskus julkistaa kesäkuussa susien kanta-arvion, joka pohjautuu mm. Tassu-järjestelmän havaintoihin ja DNA-näytteisiin. Ruotsissa DNA-näytteitä on hyödynnetty laajasti jo useamman vuoden ajan. Naturvårdsverket uutisoi tutkijoiden kehittävän susikannan koon arviointia uusien laskentamallien avulla, jotka pohjautuvat susien ulosteista, virtsasta ja karvoista saataviin DNA-näytteisiin. Talvella 2019-2020 ja 2017-2018 Ruotsissa käytettiin tavallista enemmän resursseja näytteiden keräämiseen ja analysointiin, jotta niitä voitaisiin käyttää mallintamisen kehittämiseen. DNA-näytteiden käyttöön sisältyy paljon hyötyjä, joita ei saavuteta esimerkiksi pelkällä lumijälkilaskennalla. Sudet voidaan yksilöidä, jolloin tiedetään tarkasti susien vähimmäismäärä sekä saadaan tietoa susien liikkumisesta, sukupuolesta ja sukulaisuussuhteista. Eri alueilta saadut näytteet, toisin kuin lumijäljet, on mahdollista tunnistaa samaksi yksilöksi. Tuloksia käytetään tarkentamaan laskentamalleja, joilla arvioidaan susikannan kokoa. Yksilöivän DNA-menetelmän käyttö on erityisen hyödyllinen suden kaltaisen paljon liikkuvan ja vaikeasti tavoitettavan lajin kohdalla. Susikannan arvioinnissa DNA tärkeässä roolissa Ruotsissa SUOMESSA NÄYTTEITÄ KERÄTÄÄN YHTEISTYÖLLÄ Kanta-arvion laatiminen on oleellista susikannan hoidosta, kuten suojelusta ja metsästyksestä, päätettäessä. Tarkka ja luotettava kanta-arvio on ainoa tie esimerkiksi kannanhoidollisen metsästyksen avaamiselle. Myös Suomessa DNA-näytteiden merkitys tulee todennäköisesti kasvamaan. Jo kuluneena talvena DNA-näytteitä kerättiin järjestelmällisesti lumijälkien seurantareiteiltä. Vapaaehtoisten tekemä näytteiden keruu on tärkeää. Suurpetoyhdyshenkilöiden, metsästäjien ja muiden luonnossa liikkujien lisäksi näytteitä keräävät Luken työntekijät. Näytteet analysoidaan Turun yliopistossa. Luke vastaanottaa tulokset ja käyttää niitä suden vuosittaisessa kanta-arviossa. KU VA JA RK KO AL AT AL O KU VA GE TT Y IM AG ES 8 Metsästäjä 3/2020 Uutis t 05-09_Uutiset_ME0320.indd 8 30.4.2020 11.57
• H U I P P U M E R K K I M M E Nordic Distribution Oy Nordis PL 5, 62101 LAPUA www.nordis.fi Ka m pa nj at ov at vo im as sa 31 .1 2. 20 20 sa ak ka . Esittelyssä tulevan kauden Blaser-uutuudet ! Blaser R8 ProLeka •Professional-runko poskipakalla ja irtolippaalla •52 cm piippu HiViz -avotähtäimillä ja M15x1-kierteellä •kaliipereissa .308 Win ja 9,3x62 •A-Tec OptimaFront -vaimennin •RS Custom -kammennuppi Kampanjahinta 3 690,00 € Blaser R8 Black & Infinity •Blaser R8 Standard mustalla lukkorungolla •luokan 3 puilla •standard-kaliipereissa •Blaser Infinity -tähtäinkiikari 2,8-20x50iC pikajalalla Kampanjahinta 5 990,00 € Blaser R8 Ultimate •monipuolinen Ultimate-tukki säädettävällä poskipakalla •standard-kaliipereissa •58 cm piippu 15x1-kierteellä, suositusvähittäishinta 4 805,00 € Blaser R8 Ultimate -kiväärin ostajalle Blaser .22 LR -vaihtosarja kampanjahintaan 995,00 € Blaser Infinity 1-7x28iC, suositusvähittäishinta 2 593,00 €, ei sisälly Blaser R8 ProLeka -asepakettiin. Blaser Infinity 4-20x58iC, suositusvähittäishinta 3 295,00 €, ei sisälly Blaser R8 Ultimate -asepakettiin. Nordis Oy Blaser_Metsästäjä nro3 2020_210x275mm.indd 1 8.4.2020 12:55:01 ME0320 FIN Book.indb 9 30.4.2020 10.26
• M ennyt leuto talvi jätti riistan hyvään kuntoon ennen lisääntymiskautta. Kun ruokaa on luonnossa saatavilla läpi talven eivätkä rankat pakkastai lumiolosuhteet heikennä eläimiä, ovat ennusteet riistan hyvinvoinnille suotuisat. Toukokuun ja kesäkuun taitteeseen, 16.5.–15.6. ajoittuva metsäkauriin pukkijahti katkaisee metsästysmielessä talven selän. Metsästäjä voi päästä nauttimaan jahtielämyksistä tavalla, joka vielä jokin aika sitten oli suomalaisille mahdollista lähinnä ulkomaan jahdeissa. Vaatetus pukkijahtiin Toukokuun lopun ja kesäkuun alun lämpötilat ovat leudon lämpimät. Kevätpukkijahdissa vaatetus voikin olla kevyttä. Aikaiset aamupassit ja myöhäiset iltapassit saattavat silti saada hampaat kalisemaan ja ainakin istuinalustan on hyvä olla lämmin. Kauriit liikkuvat mielellään kauniilla säällä ja vesisateen tai kovan tuulen sattuessa metsästäjä voi hyvillä mielin jäädä kotiin sadetta pitämään. Maastoon sulautuvuus ja äänettömyys ovat kauriinmetsästäjän vaatetuksen kulmakiviä. Tuulettomina aamuina kovapintaisen takin kahahdus tai kirkkaiden värien heijastus voivat päätyä kaurispukin varoitushaukahdusten sarjaan. Tämän jälkeen kaikki kuuloetäisyydellä olevat lajitoverit tietävät jo vaarasta ja jahti vaikeutuu. Vaaleat kädet ja kasvot on myös hyvä suojata, sillä metsäkauriilla on tarkka näkö. Etenkin liike paljastaa metsästäjän. Kauriinmetsästäjät suosivat enenevässä määrin 3D-pukuja, jotka maastoutuvat kasvillisuuteen lähes täysin. Ilmankin tulee toimeen ja aina voi väijyä kankaan tai kasvillisuuden suojasta. Usein kaurista metsästetään väijymällä peltojen tai niittyjen reunoilta, joissa ei välttämättä ole varsinaisia kyttäyskoppeja. Tuulen suunta huomioitava Kauriit tulevat pelloille ja niityille syömään mieluiten lähes tuulettomalla säällä ja nautiskelevat auringon lämmöstä. Pieni tuulenvire parantaa metsästäjän mahdollisuuksia. Passipaikka haetaan tuulen alta, oletetun kauriiden ulostulopaikan läheisyydestä. Ylätuuli on markkinoiden paras hajunpoistaja, mutta tuulen alta lähestyvä metsäkauris haistaa ihmisen ja varoittaa muita kuuluvalla mörähdyksiä muistuttavalla haukkusarjalla. Kauriinmetsästäjän ensimmäinen toimi passin suunnittelussa on tuulen suunnan ja voimakkuuden tarkistaminen. Kokenut metsästäjä ottaa tuulen suunnan sormella ilmasta, mutta monet käyttävät myös pientä jauhepulloa, josta ulos suihkautettu perunajauho leijailee alatuuleen ja kertoo tuulen suunnan. Hiipimään vai passiin Kevätpukkijahdissa on monia tyylejä. Mielenkiintoisin lienee hiivintämetsästys. Tässä jahtimuodossa edetään hitaasti kasvillisuuden suojaa hyödyntäen vastatuuleen, kohti oletettuja kauriiden olinpaikkoja. Kevätpukkikauden edetessä kasvillisuus lisääntyy ja lehtipuuston Kevään kruunaa pukkijahti Metsäkauriskannan vankistuminen on hurmannut monen suomalaismetsästäjän mielen ja keväinen pukkijahti kasvattaa suosiotaan. Kevätpukkijahti tarjoaa parhaimmillaan jännitystä ja upeita luontoelämyksiä. Kauriinmetsästäjän on syytä ottaa huomioon luonnon herkkä kasvukausi ja mahdolliset kanssaihmiset. Sopivat varusteet ja tuulen huomioiminen vaikuttavat pyynnin onnistumiseen. teksti ja kuvat Panu Hiidenmies 10 Metsästäjä 3/2020 ME0320 FIN Book.indb 10 30.4.2020 10.26
• 11 Metsästäjä 3/2020 ME0320 FIN Book.indb 11 30.4.2020 10.26
• peittävyys kasvaa. Ruoho on korkeampaa ja se muuttuu ruskeasta vihreäksi. Näkösuojan paranemisella on etunsa ja haittansa. Kasvillisuuden ollessa vähäistä metsästäjä voi havaita riistan kaukaa ja pystyy näin suunnittelemaan paremmin hiivintänsä. Toisaalta suojaa on vähemmän käytössä. Hiipimismetsästys on monelle vielä vierasta ja etenkin turvallisuuden näkökulmat ovat rajoittaneet sen yleistymistä. Tässä jahtimuodossa tulee kiinnittää erityistä huomiota ampumasuuntiin ja -taustaan. Lisäksi muut metsästäjät ja luonnossa liikkujat on huomioitava. Hiivintämetsästyksessä tulee käyttää turvaoranssia vaatetusta. Suurin osa kevätpukeista kaadetaan Suomessa väijymällä riistaa kiinteästä tornista, kopista tai jakkaralta pellon laidasta. Passipaikka voi löytyä myös kauriiden kulkureitiltä, vaikkapa puupassilta tai ison kiven päältä, etenkin jos metsästysaseena on jousi. Metsästäjän on hyvä muistaa keväisessä jahdissa, etteivät kanssaihmiset välttämättä ymmärrä, miksi metsästäjä on loppukeväästä tai alkukesästä passissa. Mikäli keskustelutilanne syntyy, on hyvä olla valmistautunut kertomaan avoimesti ja riittävillä faktoilla kestävästä metsästyksestä. Optiikkaa ja tukea Metsäkauris on pieni maali ainakin suurempiin hirvieläimiin verrattuna. Heti kuolettava osuma-alue on isollakin metsäkaurispukilla vain hieman aikuisen kämmentä suurempi. Kaurispukin metsästäjän on hyvä harjoitella ampumista erilaisista asennoista ja tuen käyttöön on syytä perehtyä. Kannettavia yksitai useampijalkaisia ampumakeppejä näkee eniten juuri kauriinmetsästäjillä. Etenkin paikan päällä valittavassa pellonlaitapassissa on ampumakeppi oiva väline eettisen ja tehokkaan riistalauOn hyvä muistaa, etteivät kanssa ihmiset välttämättä ymmärrä, miksi metsästäjä on loppu keväästä tai alkukesästä passissa. 12 Metsästäjä 3/2020 ME0320 FIN Book.indb 12 30.4.2020 10.27
• kauksen varmistamisessa. Metsäkauris on sitkeä eläin ja voi huonosta osumasta liikkua pitkänkin matkan. Peitteisessä maastossa haavoittuneen kauriin seuraaminen ilman osaavaa jälkikoiraa on valtavan työlästä, eikä välttämättä johda toivottuun lopputulokseen. Osaava kauriinmetsästäjä suuntaa rauhallisesti riistalaukauksensa tappavalle osuma-alueelle. Ei ole mitään syytä ampua ilman kunnollista tukea. Ilta -ja aamuhämärä asettavat vaatimuksia kevätpukkijahdissa käytettävälle optiikalle. Ampumaetäisyydet voivat pisimmillään kasvaa yli sataan metriin ja valaistuksena saattaa olla auringon ensimmäiset tai viimeiset säteet. Käytettävässä tähtäinoptiikassa tulee olla suurennustehoa ja valovoimaa. Huolellinen kauriinmetsästäjä jättää riistalaukauksen ampumatta, jos etäisyyttä on omille taidoille liikaa tai valon määrä ei enää riitä. Tässä mielessä aamupassi on taitavan metsästäjän valinta. Kun valon määrä lisääntyy, ei tarvitse kantaa huolta valon riittämisestä. Muista tehdä saalisilmoitus! Kätevimmin se tapahtuu Oma riista -maastosovelluksella, heti kaadon jälkeen. RIVERIA.FI Katso lisää ja hae: riveria.fi/riistanhoitaja JOENSUU | KITEE | LIEKSA | NURMES | OUTOKUMPU | VALTIMO Opiskele riista-alan ammattilaiseksi Riveriassa! Monimuoto-koulutuksessa opit: > Metsästyspalveluiden tuottamista > Riistanhoitoa > Luontoalan yrittäjyyttä luontoalan ammattitutkinto Teoriaopintojen lähipäivät on mahdollista suorittaa etäyhteyksien kautta. Haku koulutukseen on auki 1.5.–28.8.2020. Koulutus alkaa 1.10.2020. Lisätietoja: Aira Lintunen aira.lintunen@riveria.fi, p, 050 590 5977 “Metsän tuoksuista opetusta, joka haastaa omia käsityksiä riistasta, luonnosta ja ekosysteemeistä.” Karu Survival / Mikko Kettunen 13 Metsästäjä 3/2020 ME0320 FIN Book.indb 13 30.4.2020 10.27
• S12HD + SMS3 12 MP kuvat, Full HD videot, etäohjaus ja mustasalama. EDGE HD+4G Kuvat ja videot sähköpostiin. 12MP kuvat, Full HD videot, etäohjaus ja mustasalama. 199,329,Riistakameroihin muistikortti ja paristot 12kpl KAUPAN PÄÄLLE! 749,ARTEMIS EASY IoT 4G-teknologialla varustettu tulevaisuuden koiratutka! Esiasennettu IoT-SIM-kortti (kahdeksi vuodeksi). 729,R10 Käyttövalmis tutka esiasennetulla SIM-kortilla, sekä 12 kk:n karttaohjelmistolla. Nyt myös sisäisellä antennilla! ERÄMESSUT VERKOSSA JA MYYMÄLÄSSÄ! Mahtavia tarjouksia ja etuja 15.5.-7.6. Katso kaikki tarjoukset osoitteessa www.retkitukku.fi RANGER ULKOILUPUKU Kevyt ja hyvin istuva ulkoilupuku on valmistettu kestävästä vettähylkivästä puuvillapolyesteristä. Housuissa joustavat Cordura Strech-paneelit. VIHREÄ TAI HARMAA 199 90 BLINDTECH INVISIBLE II 249,MYÖS NAISILLE! MERINO -FLEECETAKKI Loistava valinta metsästykseen ja vapaa-aikaan. Retkitukku-hinta 99,90 € COOLDRY BOKSERIT 3KPL Tekninen, hengittävä ja kosteutta siirtävä CoolDry -materiaali. Retkitukku-hinta 38,70 € MESSUTARJOUS! 69 90 MESSUTARJOUS! 25,/3 kpl paketti SUPERIOR METSÄSTYSPUKU Tekninen metsästyspuku monipuolisilla ominaisuuksilla. Retkitukku-hinta 279,00 € MESSUTARJOUS! 199,SÄÄSTÄ 80 € ARENAS METSÄSTYSHOUSUT Miellyttävät ja kevyet housut metsästykseen ja ulkoiluun. Retkitukku-hinta 99,90 € MESSUTARJOUS! 59 90 MYÖS NAISILLE! SÄÄSTÄ 40 € MARE PUUVILLAPAITA Tyylikäs, mukava ja perinteisen ruutukuvioinen paita. Koot S-XL. Retkitukku-hinta 99,90 € SÄÄSTÄ 60 € CHESTER CARDIGAN FLEECETAKKI Välikerrastoksi tai päällystakiksi. Retkitukku-hinta 99,90 € SÄÄSTÄ 60 € SÄÄSTÄ 30 € EXTREME LITE CAMOPUKU Tekninen ja kevyt puku liikkuvalle metsästäjälle ja eränkävijälle. Retkitukku-hinta 249,00 € SÄÄSTÄ 70 € MYÖS NAISILLE! APEX METSÄSTYSPUKU Hiljainen, ympärivuotiseen käyttöön suunniteltu vedenpitävä puku liikkuvalle metsästäjälle. Hengittävä APS-kalvo ja Hi-Dry+ käsittely. SÄÄSTÄ JOPA 100 € HUNTER GREEN 179,(279,-) CAMOT 229,(299,-) PREDATOR METSÄSTYSHOUSUT Vedenpitävät tekniset metsästyshousut irrotettavilla henkseleillä. Koot: 2XS-4XL. 119 90 SAIMME LISÄERÄN! KATSO UUTUUSVÄRIT VERKKOKAUPAST A! TREKKING LITE ULKOILUHOUSUT Laadukkaat ja hengittävät tekniset housut kaikenlaiseen ulkoiluun. Kevyestä materiaalista valmistetut housut joustavat ja istuvat hyvin stretch-osioidensa ansioista. Mallit miehille ja naisille. USEITA VÄREJÄ! 79 90 589,HBN BEAT HOUSUT Erinomaisesti istuvat ja kestävät ulkoiluhousut stretch-osilla. Edessä avotaskut sekä tilavat reisitaskut. Säädettävät lahkeensuut nepparikiristyksellä. USEITA VÄREJÄ! 79 90 MESSUTARJOUKSET ASEKAAPEISTA! ALPHA 50 + T5 KOIRA-GPS Suositun Astro 320:n parannettu malli huippuominaisuuksilla. Käsilaitteessa perinteiset näppäimet. Käyttövalmis paketti, jolla seuraat jopa 20 koiraa samanaikaisesti. Myös Mini-pannalla! ALPHA 100 + T5 KOIRA-GPS Garminin edistyksillisin koiratutkapaketti. Käsilaite on varustettu tarkalla kosketusnäytöllä. Voit seurata jopa 20 koiraa yhtäaikaisesti. Myös Mini-pannalla! HBN Stretch-vyö KAUPAN PÄÄLLE! Arvo 24,90 € Ranger-puvun ostajalle Alaska Weekend Warrior -varustekassi KAUPAN PÄÄLLE! Arvo 49,90 € HBN Stretch-vyö KAUPAN PÄÄLLE! Arvo 24,90 € MALLIT NAISILLE JA MIEHILLE! 609,MESSUTARJOUS! 179,MESSUTARJOUS! 39 90 MESSUTARJOUS! 39 90 499,AVIUS Ultracom ohjelmistolla seurattava VHF-koiratutka. Seuraaminen myös GSM-verkkojen ulottumattomissa. Seisontahälytys. Etutuotteen arvo 29,90€ ULTRACOM JA TRACKER KOIRATUTKIIN BURREL K10 POWER BANK KAUPAN PÄÄLLE! Etupaketin arvo 99,70€ Etupaketti sisältää Dog Keeper -telineen, Garmin-lippiksen ja tilarajallisen kartan. GARMIN-ETUTUOTEPAKETTI KAUPAN PÄÄLLE! 769,SUOMI R16 ELECTRO, valkoinen Retkitukku-hinta 829,00 € 799,SUOMI R16 ELECTRO, musta Retkitukku-hinta 879,00 € 989,SUOMI R20 ELECTRO, valkoinen Retkitukku-hinta 1049,00 € > katso koko valikoima verkkokaupasta! TILAUKSET 24/7 www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 10–17 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu ma-pe 11-17, la-su suljettu Toimitamme ostoksesi nopeasti ja edullisesti. NOPEAT TOIMITUKSET! Hinnat ja kampanjat voimassa 15.5.–7.6.2020 tai niin kauan kun tavaraa riittää. @ RE TK ITU KK U ME0320 FIN Book.indb 14 30.4.2020 10.27
• S12HD + SMS3 12 MP kuvat, Full HD videot, etäohjaus ja mustasalama. EDGE HD+4G Kuvat ja videot sähköpostiin. 12MP kuvat, Full HD videot, etäohjaus ja mustasalama. 199,329,Riistakameroihin muistikortti ja paristot 12kpl KAUPAN PÄÄLLE! 749,ARTEMIS EASY IoT 4G-teknologialla varustettu tulevaisuuden koiratutka! Esiasennettu IoT-SIM-kortti (kahdeksi vuodeksi). 729,R10 Käyttövalmis tutka esiasennetulla SIM-kortilla, sekä 12 kk:n karttaohjelmistolla. Nyt myös sisäisellä antennilla! ERÄMESSUT VERKOSSA JA MYYMÄLÄSSÄ! Mahtavia tarjouksia ja etuja 15.5.-7.6. Katso kaikki tarjoukset osoitteessa www.retkitukku.fi RANGER ULKOILUPUKU Kevyt ja hyvin istuva ulkoilupuku on valmistettu kestävästä vettähylkivästä puuvillapolyesteristä. Housuissa joustavat Cordura Strech-paneelit. VIHREÄ TAI HARMAA 199 90 BLINDTECH INVISIBLE II 249,MYÖS NAISILLE! MERINO -FLEECETAKKI Loistava valinta metsästykseen ja vapaa-aikaan. Retkitukku-hinta 99,90 € COOLDRY BOKSERIT 3KPL Tekninen, hengittävä ja kosteutta siirtävä CoolDry -materiaali. Retkitukku-hinta 38,70 € MESSUTARJOUS! 69 90 MESSUTARJOUS! 25,/3 kpl paketti SUPERIOR METSÄSTYSPUKU Tekninen metsästyspuku monipuolisilla ominaisuuksilla. Retkitukku-hinta 279,00 € MESSUTARJOUS! 199,SÄÄSTÄ 80 € ARENAS METSÄSTYSHOUSUT Miellyttävät ja kevyet housut metsästykseen ja ulkoiluun. Retkitukku-hinta 99,90 € MESSUTARJOUS! 59 90 MYÖS NAISILLE! SÄÄSTÄ 40 € MARE PUUVILLAPAITA Tyylikäs, mukava ja perinteisen ruutukuvioinen paita. Koot S-XL. Retkitukku-hinta 99,90 € SÄÄSTÄ 60 € CHESTER CARDIGAN FLEECETAKKI Välikerrastoksi tai päällystakiksi. Retkitukku-hinta 99,90 € SÄÄSTÄ 60 € SÄÄSTÄ 30 € EXTREME LITE CAMOPUKU Tekninen ja kevyt puku liikkuvalle metsästäjälle ja eränkävijälle. Retkitukku-hinta 249,00 € SÄÄSTÄ 70 € MYÖS NAISILLE! APEX METSÄSTYSPUKU Hiljainen, ympärivuotiseen käyttöön suunniteltu vedenpitävä puku liikkuvalle metsästäjälle. Hengittävä APS-kalvo ja Hi-Dry+ käsittely. SÄÄSTÄ JOPA 100 € HUNTER GREEN 179,(279,-) CAMOT 229,(299,-) PREDATOR METSÄSTYSHOUSUT Vedenpitävät tekniset metsästyshousut irrotettavilla henkseleillä. Koot: 2XS-4XL. 119 90 SAIMME LISÄERÄN! KATSO UUTUUSVÄRIT VERKKOKAUPAST A! TREKKING LITE ULKOILUHOUSUT Laadukkaat ja hengittävät tekniset housut kaikenlaiseen ulkoiluun. Kevyestä materiaalista valmistetut housut joustavat ja istuvat hyvin stretch-osioidensa ansioista. Mallit miehille ja naisille. USEITA VÄREJÄ! 79 90 589,HBN BEAT HOUSUT Erinomaisesti istuvat ja kestävät ulkoiluhousut stretch-osilla. Edessä avotaskut sekä tilavat reisitaskut. Säädettävät lahkeensuut nepparikiristyksellä. USEITA VÄREJÄ! 79 90 MESSUTARJOUKSET ASEKAAPEISTA! ALPHA 50 + T5 KOIRA-GPS Suositun Astro 320:n parannettu malli huippuominaisuuksilla. Käsilaitteessa perinteiset näppäimet. Käyttövalmis paketti, jolla seuraat jopa 20 koiraa samanaikaisesti. Myös Mini-pannalla! ALPHA 100 + T5 KOIRA-GPS Garminin edistyksillisin koiratutkapaketti. Käsilaite on varustettu tarkalla kosketusnäytöllä. Voit seurata jopa 20 koiraa yhtäaikaisesti. Myös Mini-pannalla! HBN Stretch-vyö KAUPAN PÄÄLLE! Arvo 24,90 € Ranger-puvun ostajalle Alaska Weekend Warrior -varustekassi KAUPAN PÄÄLLE! Arvo 49,90 € HBN Stretch-vyö KAUPAN PÄÄLLE! Arvo 24,90 € MALLIT NAISILLE JA MIEHILLE! 609,MESSUTARJOUS! 179,MESSUTARJOUS! 39 90 MESSUTARJOUS! 39 90 499,AVIUS Ultracom ohjelmistolla seurattava VHF-koiratutka. Seuraaminen myös GSM-verkkojen ulottumattomissa. Seisontahälytys. Etutuotteen arvo 29,90€ ULTRACOM JA TRACKER KOIRATUTKIIN BURREL K10 POWER BANK KAUPAN PÄÄLLE! Etupaketin arvo 99,70€ Etupaketti sisältää Dog Keeper -telineen, Garmin-lippiksen ja tilarajallisen kartan. GARMIN-ETUTUOTEPAKETTI KAUPAN PÄÄLLE! 769,SUOMI R16 ELECTRO, valkoinen Retkitukku-hinta 829,00 € 799,SUOMI R16 ELECTRO, musta Retkitukku-hinta 879,00 € 989,SUOMI R20 ELECTRO, valkoinen Retkitukku-hinta 1049,00 € > katso koko valikoima verkkokaupasta! TILAUKSET 24/7 www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 10–17 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu ma-pe 11-17, la-su suljettu Toimitamme ostoksesi nopeasti ja edullisesti. NOPEAT TOIMITUKSET! Hinnat ja kampanjat voimassa 15.5.–7.6.2020 tai niin kauan kun tavaraa riittää. @ RE TK ITU KK U ME0320 FIN Book.indb 15 30.4.2020 10.27
• K oirat ovat yksi metsästysharrastuksemme peruspilareista. Ne on jalostettu työskentelemään vaativissakin olosuhteissa yhteistyössä ohjaajan kanssa. On sanomattakin selvää, että metsästyskoiriemme tulee olla hyvässä fyysisessä kunnossa ennen jahtitai kilpailukautta. Eihän ihminenkään lähde juoksemaan maratonia, tai edes puolikasta, ilman kunnollista valmistautumista ja kunnon kohottamista. Sama pätee myös nelijalkaisiin. Monien koirien kilpailukausi esimerkiksi hirvenhaukkutai ajokokeissa alkaa heti alkusyksystä ja kunto on olennainen osa menestystä. SRVA-toiminnassa työskentelevien koirien tulee olla kunnossa läpi vuoden. Metsästyskoirat ovat tavallaan huippu-urheilijoita. Olipa kyseessä ajava, haukkuva, seisova tai vaikkapa luolassa työskentelevä koira, on sen tehtävä fyysisesti kuormittavaa ja raskasta. Kunnon ylläpitäminen Koiran kuntoa on loppupeleissä todella helppoa ylläpitää. Päivittäinen liikunta ja Pohja hyvälle metsästyskunnolle rakennetaan jahtikauden ulkopuolella. Säännöllinen liikkuminen on tärkeää niin koiralle kuin ohjaajalle. teksti ja kuvat: Reetta Hokkanen Koirat – ja isäntä – kuntoon syksyksi ESITTELY Olen Reetta Hokkanen, 16-vuotias suomussalmelainen. Metsästys ja koirat ovat iso osa arkeani. Metsästän kaikkea riistaa linnuista sorkkaeläimiin ja suurpetoihin. aktivointi takaa hyväkuntoisen ja jaksavan koiran jahtikaudelle. Pyöräily koiran kanssa ja valjakkohiihto ovat erinomaisia kunnon ylläpitäjiä ja kohottajia. Molemmissa koiran voima-, vauhtija kestävyysominaisuudet paranevat. Uinti vaikkapa veneen perässä on myös loistavaa harjoittelua. Jokapäiväinen kävelylenkkikin on askel oikeaan suuntaan. Pyöräilykauden pituus vaihtelee Suomessa sääolosuhteiden mukaan, mutta talven jälkeen pyöräilyn aloittavan tulee huomioida pyöräilyalustat ja koiran tassujen herkkyys. Vaikka koira olisikin jo hyvässä kunnossa, eivät sen tassut välttämättä kestä kovalla alustalla juoksutusta heti alkuun. Koko loppukausi voi mennä pilalle rikkinäisten anturoiden tai nivelten takia, jos alussa lähdetään liikkeelle liian rajusti. Juoksutuksen määrää tulee lisätä pikkuhiljaa ja hallitusti. On erittäin tärkeää tehdä harjoittelusta vaihtelevaa esimerkiksi mäkisellä maastolla ja erilaisilla nopeuksilla. Näin koiran lihakset tottuvat erilaisiin rasituksiin. Koiran kunnon mukaan voi viikon aikana tehdä 1–2 raskasta ja 2–3 kevyttä, palauttavaa lenkkiä. Uinti toimii hyvänä palauttavana liikuntana. Ennen metsästyskauden alkua koiralle olisi suotavaa saada useampia satoja kilometrejä juoksutreeniä, jotta koira on varmasti hyvässä kunnossa jahtiin. Harjoittelussa kuin myös metsästyksessä tulee huomioida riittävä nesteytys, palautuminen ja oikeanlainen ruokinta. Hyvässä kunnossa oleva koira palautuu fyysisestä rasituksesta huomattavasti huonokuntoista paremmin. Lisäksi nivelet pysyvät kunnossa oikeanlaisella liikuttamisella. Liikunta ehkäisee erinomaisesti koirien loukkaantumisia ja vammoja. Hyvässä kunnossa oleva koira ja sen ohjaaja ovat iloinen ja jaksava parivaljakko metsästyksen tiimellyksessä! 16 Metsästäjä 3/2020 Nu rten toimitus ME0320 FIN Book.indb 16 30.4.2020 10.27
• Pitäisikö ostaa kaupasta? ”M etsästys on brutaalia, luonnonvaraisten eläinten tappamista vain harrastuksena. Jos haluat syödä lihaa, osta sitä kaupasta” Tätä ikävä kyllä kuulee liian usein. On surullista, miten osa ihmisistä on vieraantunut luonnosta jo niin paljon, ettei edes ymmärrä kaiken lihan olevan eläinperäistä. Saadakseen lihan on eläin aina tapettava, olipa sitten kyseessä hirvi tai nauta. Itse syön mieluummin hirven lihaa tietäen, että hirvi on elänyt luonnollisella tavalla. Metsästystilanteessa pystyn tuntemaan, kuinka olen osa luontoa. Kun kuulen koiran haukkuvan innoissaan, jäniksen juoksevan kalliolla, nostan aseen olkapäätä vasten ja painan liipaisinta, saan vahvan tunnesiteen nykyaikaan ja menneisyyteen. Tätä ihmiset ovat aina tehneet, kauan ennen kuin eläimiä alettiin kasvattamaan. Nykyään meillä on käytössä teknisiä apuvälineitä ja moderneja varusteita. Vedenja tuulenpitävät metsästysvaatteet ja koirien ja metsästäjien sijainnin kertovat GPS-laitteet ovat tuoneet paitsi mukavuutta, myös turvallisuutta. Välillä mietin, onko metsästysvarusteissa menty silti liian pitkälle. Esimerkiksi yötähtäimien ja lämpökameroiden kohdalla kaikki kuitenkin riippuu siitä, miten niitä käytetään. Itse en metsästäisi pimeällä, koska aina on riski haavakkoon ja etsiminen pimeässä on paljon haastavampaa kuin valoisaan aikaan. Ymmärrän myös, jos on haavoittanut eläintä metsästyksen aikana ja eläin piiloutuu, niin lämpökamera on hyödyllinen väline lyhentämään eläimen kärsimystä. Riista on tunteva eläin ja metsästäessä tulee pyrkiä ampumaan niin, ettei eläimelle aiheudu turhaa tuskaa. Ampumatta jättäminen harmittaa vähemmän kuin laukaus, jolla eläin haavoittuu ja vaatii tuntien etsinnät. Tämä pitää aina muistaa. ELISABETH MATTSSON houtskarilainen nuori, joka on metsästänyt pien riistaa pienestä pitäen. Kuulon suojaaminen ei vaadi paljoa teksti ja kuva Lauri Liuko Aktiivinen metsästäjä ja ampumaharrastaja ampuu vuodessa satoja, ellei peräti tuhansia laukauksia. Jotta metsällä käydessä aamuisen linnunlaulun tai metsäpuron solinan kuulisi vielä tulevinakin vuosina, on metsästäjän syytä suojella kuuloaan. Kuulon suojaamiseen on monta helppoa tapaa. Yksinkertaisinta ja suosituinta on käyttää kiväärissä äänenvaimenninta, ja haulikolla ampuessa kuulosuojaimia tai korvatulppia. Mitään suuria tekoja kuulon suojaaminen ei siis vaadi. Kiväärien äänenvaimentimet ovat nykypäivänä kohtuuhintaisia, ja ne on helppo asennuttaa aseliikkeessä oston yhteydessä. Kuulon suojaamisen lisäksi vaimennin poistaa kiväärin rekyyliä parantaen ampumamukavuutta. Mikäli kiväärin kanssa ampuu paljon ampumaradalla, on syytä käyttää vaimentimen kanssa kuulosuojaimia toistuvien laukausten vuoksi. Savikiekkoja haulikolla ammuttaessa lähes kaikilla ampujilla on jonkinlaiset suojaimet päässään. Metsästystilanteessa kuulosuojainten käyttö on usein vähäisempää, sillä niiden ajatellaan hankaloittavan metsästystä. Kuulevat kuulosuojaimet ovat kuitenkin ratkaisu tähän ongelmaan. Niiden avulla kuulee pienenkin liikkeen ja hiljaisen puheen helposti, mutta kovat laukausäänet jäävät korvien ulkopuolelle. Muista siis suojata kuulo, ettet ole myöhemmin kuuro. 17 Metsästäjä 3/2020 K lumni ME0320 FIN Book.indb 17 30.4.2020 10.27
• Hyvä ampumataito on kaiken perusta. Säännöllinen harjoittelu ja taidon ylläpitäminen ovat vastuullista eränkäyntiä. A mpumataidon ylläpitäminen ja oman aseensa tunteminen ovat tärkeä osa metsästystä. Asetta kannattaa ulkoiluttaa säännöllisesti ampumaradalla, jotta syksyllä voi lähteä metsälle hyvin ja turvallisin mielin. Omaa asetta on hyvä testata erilaisilla patruunoilla ja huoltaa säännöllisesti, jolloin samalla oppii paremmin tuntemaan aseensa. Oman aseen sopivuutta on välillä hyvä pysähtyä arvioimaan. Vaikka moni ase näyttää päältä päin samalta, on niissä paljon eroja. Esimerkiksi haulikolla ammuttaessa aseen perän tulee olla juuri itselle sopiva, jotta ammunta onnistuisi. Tästä juontuu sanonta “haulikko ampuu perällä”. Sopivan haulikon perän voi tunnistaa taittamalla käsivarren 90 asteen kulmaan: Jos etusormen ylin nivel on liipaisimen kohdalla, on perä silloin hyvä. Vääränlainen haulikon perä vaikeuttaa tähtäyksen onnistumista, jolloin voi ampua helpommin yli tai ali kohteesta. Tässä tilanteessa kannattaa muokata haulikon perää itselle sopivaksi. Riittävä ampumataito vaatii monipuolista harjoittelua Säännölliset käynnit ampumaradalla niin kiväärin kuin haulikonkin osalta kuuluvat jokaisen metsästäjän velvollisuuksiin ampumataidon ylläpitämiseksi. Radalla voi ampua kiväärillä niin seisovaan kuin juoksevaankin hirvitauluun tai hyödyntää uusien ratojen muita ominaisuuksia. Kiväärin kohdistaminen kannattaa tehdä viimeistään ennen syksyä. Haulikolla voi ampua vaikkapa metsästystrappia ja skeetiä. Haulikon supistajat on hyvä tuntea, jotta tietää niiden vaikutuksen osumakuvioon ja osaa valita sopivat metsästykseen ja ampumaradalle. Riistapolut ovat kilpailujen ohella loistavaa ja monipuolista harjoitusta haulikkoammunnan kannalta, sillä radat ovat erilaisia. ESITTELY Olen Hanna Metsälä, 17-vuotias Kouvolasta. Metsästyksessä parasta on luonnossa liikkuminen, koirat, puhdas ruoka ja sosiaalisuus. Metsästän mieluiten sorkkaeläimiä, mutta myös pienriistaa, kuten kyyhkyjä. Hyvä ampumataito on kaiken perusta teksti ja kuvat Hanna Metsälä 18 Metsästäjä 3/2020 Nu rten toimitus ME0320 FIN Book.indb 18 30.4.2020 10.27
• metrin päässä ja hirvi vain töllisteli. Totesin, että haavoissa on ja rapsautin sitä lavalle. Silloin näin, että sieltähän näkyy sarvet mättäästä ja se ensimmäinen, jota ammuin, oli nurin. Molemmilla oli samankokoiset sarvet, kuusi piikkiä molemmilla puolella. Olivat niin kuin veljeksiä. Yksi aikuisen lupa ja kaksi sarvipäätä nurin. Ei siinä auttanut kuin molemmilta suolet pois ja lähteä talolle etsimään toisia hirvimiehiä. Siitä soitin sitten vallesmannille ja kerroin, että näin kävi. Pyysivät tuomaan toisen lihat poliisilaitokselle. Oli työlästä vetää pulkalla lihoja metsäojan pohjaa myöten tienvarteen. Tympäisikin niin kovasti. Samalla kun vein lihat, olin kuulusteltavana ja kerroin juuri niin kuin tapahtui. Erikoista oli, ettei se toinen sarvipää lähtenyt livohkaan. Jäi siihen seisomaan, vaikka olin ampunut ja tullut isolla rytinällä juosten viereen. Olen tullut siihen tulokseen, että se jota ensin ammuin oli johtaja ja toinen ajatteli, että enpä minäkään tästä lähde, kun kaverikin löi maata. Nimismies ei suuremmin tykännyt metsästäjistä ja kaikki arvelivat, että sakot siitä tulee. Ilman sakkoja siitä selvisin ja mielestäni siinä oikeus tapahtui. M uutama kymmenen vuotta takaperin olin hirvenpyynnissä pohjoisen hirvimailla. Marraskuun alkupäivät olivat käsillä. Suot olivat kauttaaltaan jäässä ja oli aivan mahdottoman karkea keli. Meillä oli jäljellä vasan ja aikuisen luvat, kun lähdin hiippailemaan aavaa suota haukulle. Yksi männyn käkkärä oli minun ja haukun välissä, muuta näkösuojaa ei ollut. Pääsin männyn luokse ja tiirailin korkealta suomättäältä haukun suuntaan suon reunaan, jossa seisoi sarvellinen hirvi poikittain. Tiesin heti, ettei sillä ole vasaa ja tein ampumapäätöksen. Pudotin kintaan mättäälle ja mittailin matkaa hirvelle. Tulin siihen tulokseen, että 240 metriä ja laskin sitten hirvestä itseeni päin. Tulin samaan tulokseen. Tämän mittaustavan olin oppinut armeijassa tarkka-ampujakoulutuksessa. Tiesin, paljonko sotilaskiväärin hirviluoti laskee kahdelle sadalle metrille ja otin jyvän lapaharjan kohdalle ja laukaisin. Olin näkevinäni, että hirvi olisi kaatunut. Juostessani aavaa suota kuului aivan kauhea ratina ja rotina, kun oli karkea keli. Juostessa latasin kiväärin. Kun olin niillä main, pysähdyin: Koira haukkui sarvipäätä kuudenkymmenen Erikoinen tilanne hirvimetsällä teksti Jouko Koskelo kuva Antti Yrjölä 19 Metsästäjä 3/2020 Tapahtui erästell ssä ME0320 FIN Book.indb 19 30.4.2020 10.27
• 20 Metsästäjä 3/2020 ME0320 FIN Book.indb 20 30.4.2020 10.27
• U sein ajatellaan, että hanhilla on pesimäkauden ulkopuolella kolme selvää vaihetta: syysmuutto ja sen aikaiset levähdykset, talvehtiminen sekä kevätmuutto levähdyksineen. Monesti pesimäkauden ulkopuolinen liikehdintä on kuitenkin hieman epämääräistä siirtymien ja levähdysten jatkumoa, josta on vaikeaa erottaa selkeitä vaiheita. Metsästäjä-lehden nimikkohanhet olivat seuraajilleen armollisia, sillä niiden liikkeistä vaiheet ovat kohtuullisen hyvin erotettavissa. Rahja talvehti pienellä alueella Belgiassa Parhaiten oppikirjansa oli lukenut Kalajoella GPS-lähettimensä saanut Rahja (F36), joka oli ainoa Länsi-Euroopassa talvehtinut nimikkohanhi. Se pysähtyi Suomesta lähdettyään levähtämään ainoastaan Hjälstavikenin lintujärvelle Ruotsissa, jossa se viihtyi pari kuukautta. Levähdyksen jälkeen Rahja muutti lokakuun lopussa Belgian ja Alankomaiden rajalle Maasmechelen kylään ja vietti siellä koko talven. Rahjan talvehtimisalue oli hämmästyttävän pieni: talven aikana kertyneistä tuhansista paikannuksista kaukaisimpien pisteiden välinen etäisyys on vain reilu kymmenen kilometriä. Matkaa kannattaa verrata hanhien päivittäisiin lentoihin lepoja ruokailupaikkojen välillä, jotka voivat olla 50 kilometriä suuntaansa. Nimikkohanhet talvehtivat Keskija Länsi-Euroopassa Metsästäjä-lehden nimikkomerihanhet viettivät talven eri puolilla Eurooppaa. Lintuja talvehti niin Keski-Euroopan kalalammilla ja kansallispuistoissa kuin Venetsian laguunissakin. Parisuhdedraamaa koettiin, kun yksi lintu vaihtoi puolisoa talven aikana. teksti Antti Piironen kuvat Kirsi Sihvo ja Esa Sievänen 21 Metsästäjä 3/2020 ME0320 FIN Book.indb 21 30.4.2020 10.27
• Kuuminainen ja Uolio viihtyivät kalankasvatuslammilla Porissa pesivä Kuuminainen (F29) ja haminalainen Uolio (F42) viihtyivät talvella Keski-Euroopan kalankasvatusaltaille muodostuneilla kosteikoilla. Ne lensivät Suomesta lähdettyään Unkariin Hortobágyn kansallispuistoon, jossa on runsaasti perinteiseen karpinkasvatukseen käytettyjä keinotekoisia lampia. Molemmat linnut talvehtivat Kroatian ja Bosnia-Hertsegovinan rajamailla sijaitsevalla suojelualueella, joka on niin ikään perustettu kalankasvatuslammille. Uolio vietti alueella lähes koko talven, Kuuminainen piipahti kesken talven Unkarissa. Pukholma vaihtoi puolisoa Taivassalolainen Pukholma (F34) muutti syyskuussa Suomesta Unkarin ja Romanian rajalla sijaitsevaan Cefan kansallispuistoon, josta se siirtyi marraskuussa toisen kansallispuiston liepeille Hortobágyyn. Sieltä se jatkoi vuodenvaihteessa Serbiaan ja palasi tammikuun lopussa takaisin Cefaan. Pukholman talveen on sisältynyt dramatiikkaa, sillä sen puoliso vaihtui. Pukholma pyydystettiin puolisonsa ja poikastensa kanssa kesällä 2019, ja sen puoliso merkattiin kaularenkaalla. Keväällä 2020 se on kuitenkin nähty useita kertoja Suomessa pariutuneena rengastamattoman koiraan kanssa. Se nähtiin yhdessä kaularengastetun puolisonsa kanssa Unkarissa vielä 17.12.2019, mutta sen jälkeen koiraasta ei ole tehty havaintoja. Emme siis tiedä, onko koiras hengissä ja, onko Pukholma vaihtanut puolisoa koiraan kuoltua vai jostain muusta syystä. Hila talvehti Venetsiassa Kirkkonummella pesivä Hila (F32) levähti syysmuutollaan Unkarissa ja jatkoi ennen marraskuun puoliväliä Venetsian laguuniin, jossa se pysyi hyvin pienellä alueella tammikuun loppuun saakka. Hila ei käynyt lainkaan laguunia ympäröivillä pelloilla, vaan vietti aikansa kosteikkoalueella. Vuoroveden vaikutuksen alaisessa laguunissa lienee tarjolla hyvää ravintoa, koska se pystyy kilpailemaan läheisten peltojen ravintotarjonnan kanssa. Kuvateksti kuvaan 1: Hila (F32) on pysynyt hyvin tiiviisti saman koiraan kanssa rengastuksestaan asti. Ne havaittiin useaan kertaan yhdessä sekä talvella Unkarissa että keväällä Suomessa. Kuvassa pariskunta 7.3.2020 Kirkkonummella heti Suomeen palaamisen jälkeen. Rahjan (F36) paikannukset talvehtimisalueelta ajalta 30.10.2019?2.3.2020. Lintu vietti talvensa hyvin pienellä alueella Belgian ja Alankomaiden rajalla Maasmechelen kylässä. YHTEISTYÖSSÄ 22 Metsästäjä 3/2020 ME0320 FIN Book.indb 22 30.4.2020 10.27
• O dotusten mukaisesti metsähanhien syysmuutto suuntautui Ruotsiin. Yllättävää oli muuton nopeus: Kaikki kymmenen Novaja Zemljalla sulkimassa ollutta ja sieltä palannutta lintua (Metsästäjä 6/2019) lähtivät saarelta viikon sisällä syyskuun puolivälistä alkaen. Ne eivät juuri suomalaisista pesimäalueistaan tai levähdysalueista piitanneet, vaan suurin osa linnuista lensi pysähtymättä koko Suomen yli. Yksi esimerkiksi lähti Novaja Zemljalta 16.9. neljän aikaan iltapäivällä ja laskeutui Ruotsissa kymmenen aikaan illalla seuraavana päivänä. Vain kaksi lintua teki yli kahden päivän mittaisen pysähdyksen Suomessa, toinen Limingassa ja toinen Sastamalassa. Kartalla näkyy, että Novaja Zemljalta lähteneiden lintujen reitti Ruotsiin vaihteli huomattavasti ja Suomen yli lennettiin monesta eri kohdasta. Huomionarvoista on, että Kaakkois-Suomen halki muuttaneet linnut olivat jo menneet ennen metsähanhen pyyntikauden alkua (1.10.), jonka ajoituksen tavoitteena olikin kohdentaa pyynti Jäämerellä pesivään tundrametsähanhikantaan. Suomessa pesinnässään onnistuneet linnut siirtyivät naapurin puolelle Selkämeren poikki 16.9.?5.10. Ensimmäisinä pysähdysalueina Ruotsissa olivat monilla linnuilla Enköpingissä sijaitseva Hjälstavikenin lintujärvi tai Örebron seudun pellot, jotka ovat tunnettuja metsähanhien levähdysalueita. Näillä alueilla linnut viettivät alkusyksyn, kunnes siirtyivät keskitalveksi eteläiseen Ruotsiin. Siellä ne eivät lopulta kovin kauaa viihtyneet, vaan lähtivät ripotellen nousemaan kohti pohjoista jo tammi-helmikuussa. Ensimmäiset tulivat Suomen puolelle jo maaliskuun alkupuoliskolla. Alkuvaiheessa suosiossa olivat erityisesti Porin seudun pellot. Sen jälkeen on tapahtunut asteittaista, kiireetöntä siirtymistä kohti pohjoista ja itää. Metsähanhien siirtymiset talvella ja keväällä herättävätkin kysymyksen siitä, milloin talvehtiminen päättyy ja kevätmuutto alkaa. Voidaanko niitä ylipäätään erottaa? Lähetinmetsähanhien syksyinen ohilento ja keväinen lepäily teksti Toni Laaksonen ja Antti Piironen Turun yliopisto, Antti Paasivaara Luonnonvarakeskus kuva Toni Laaksonen Suomessa pesivien taigametsähanhien GPS-lähettimien asennuksesta ja lintujen loppukesän liikkumisesta kerrottiin Metsästäjä-lehden numeroissa 4 ja 6/2019. Talven jälkeen linnut ovat palanneet Suomeen ja ovat jo pesimäalueillaan. Paikannustiedot ovat antaneet uutta tietoa talvehtimisesta ja erityisesti muuttokäyttäytymisestä. Novaja Zemljalla sulkimassa olleiden GPS-metsähanhien syksyiset muuttoreitit Ruotsiin. 23 Metsästäjä 3/2020 ME0320 FIN Book.indb 23 30.4.2020 10.27
• Oletko joskus pohtinut, miten jahtiporukkanne pyyntiponnistukset vaikuttavat alueen supikoirakantaan? Kiinnostaisiko sinua vertailla, miten supikoira-aktiivisuus vaihtelee pyyntialueiden välillä? Muun muassa näihin kysymyksiin voidaan vastata supikoiraindeksin avulla. teksti Kari Karhula kuvat Kari Karhula ja Minna Hakala OSA 3 – SUPIKOIRAINDEKSI S upikoiraindeksin avulla voidaan seurata supikoira-aktiivisuuden vuosittaista muuttumista tietyllä alueella. Indeksi kuvastaa sitä, kuinka paljon alueella liikkuu supikoiria vielä pyyntikauden jälkeen. Toisin sanoen, kuinka onnistunut alueen petopoisto on ollut. Ensin valitaan koealue Koealueina mielenkiintoisimpia ovat paikallisesti arvokkaiden lintuvesien ja kosteikkojen lähialueet, koska niissä supikoirat aiheuttavat merkittävimmät linnustovahingot. Maatalousympäristöt ovat myös supikoirien suosiossa. Kohdealueen rajaus kannattaa suunnitella ennen maastoon lähtemistä. Alueen koko vaikuttaa tarvittavan välineistön ja käsiteltävän kuva-aineiston määrään. Hajuposti Käytännön toteutukseen tarvitaan tehokasta pienpetohajustetta sekä mustavalosalamalla varustettuja riistakameroita. Pienpetohajusteen tarkoitus on houkutella alueen supikoirat näyttäytymään riistakameralle. Tätä hajusteen ja kameran yhdistelmää kutsutaan hajupostiksi. Hajupostit sijoitetaan vähintään 500 metrin maayhteyden päähän toisistaan. Tällöin esimerkiksi neljällä hajupostilla saadaan katettua noin 100 hehtaarin alue. RIISTANHOIDOLLINEN TYÖKALU Supikoiraindeksillä on havaittu olevan merkittävä yhteys supikoiran aiheuttaman munasaalistuksen määrään ja täten se on hyödyllinen työkalu myös riistanhoidollisessa mielessä. Hajustetta ja riista­ kameroita 24 Metsästäjä 3/2020 Vi raspedoille kyytiä! ME0320 FIN Book.indb 24 30.4.2020 10.27
• 25 Metsästäjä 3/2020 ME0320 FIN Book.indb 25 30.4.2020 10.27
• Kokeen suunnittelu ja toteutus Ennen kuin hajuposteja lähdetään tekemään maastoon, niiden paikat merkitään kartalle. Näin voidaan olla varmoja siitä, että hajupostit ovat riittävän etäällä toisistaan. Tavoitteena on kuvata talvesta selvinneitä aikuisia supikoirayksilöitä. Oikea aika kenttätyölle on touko-kesäkuun vaihteessa, jolloin supikoiranpennut eivät ole vielä lähteneet pesästä. Hajupostiin tarvitaan noin 25 cm mittainen puutikku ja nyrkinkokoinen kivi. Tikku ja kivi hajustetaan pienpetohajusteella, jonka jälkeen tikku laitetaan kohdepaikalle pystyyn kiven viereen. Tämän jälkeen riistakamera asennetaan kuvaamaan postia siten, että kävijöiden erottaminen kuvasta käy mahdollisimman helposti. Hajuposteja seurataan riistakameroilla viiden päivän ajan, jonka jälkeen muodostetaan tulokset. Supikoiraindeksistä saadaan vuositasolla vertailukelpoinen, jos hajupostit perustetaan aina samoille paikoille. Indeksin muodostaminen Hajuposteilta kuvattujen supikoirien määrän avulla lasketaan supikoirien vuosittainen indeksiarvo. Supikoiran yksilöinnissä käytetään puolen tunnin sääntöä. Toisin sanoen supikoirat katsotaan erillisiksi yksilöiksi, mikäli supikoiran kuvien välillä on kulunut yli puoli tuntia. Jos yksittäisestä supikoirasta tulee puolen tunnin sisällä 20 kuvaa, eläin tulkitaan yhdeksi supikoiraksi. Indeksi lasketaan kaavalla: kuvatut supikoirat / hajupostien määrä / vuorokausien määrä (5 vrk). Jos neljältä hajupostilta on saatu viiden vuorokauden aikana 24 erillistä supikoiran kuvaa suoritetaan laskutoimitus: 24/4/5 = 1,2. Tämän alueen supikoiraindeksi on siis 1,2. Seuraa muutosta Supikoiraindeksillä voidaan havainnoida koealueen supikoira-aktiivisuuden muutosta, mikäli koe toistetaan vuosittain samanlaisena. Indeksin muutosta on erityisen mielenkiintoista seurata, jos koealueen metsästyspaine kasvaa. On palkitsevaa selvittää indeksi pyytämättömiltä alueilta ennen ja jälkeen pyyntien. Kokeella saa hyvän käsityksen siitä, miten pyynti vaikuttaa alueen supikoira-aktiivisuuteen. Vähäisempi aktiivisuus tarkoittaa vähemmän tuhottuja linnunpesiä. Indeksi lasketaan kaavalla: kuvatut supikoirat / hajupostien määrä / vuorokausien määrä Esimerkki hajupostien asettelusta Pohjanmaan maannousemarannikolta. Hajupostien paikat on asetettu supikoiran kulkureittien varrelle, jolloin saadaan paras kuva alueen supikoira-aktiivisuudesta. Vuosi Supikoiraindeksi Huomiot 2017 2,1 Uuden alueen testaaminen 2018 1,5 Kausi pyydetty kolmella kanuloukulla 2019 0,6 Kausi pyydetty kanuilla ja pystärillä 2020 1 Alueen omistaja kielsi pyynnin alueella M AA NM IT TA US LA IT O S M AA ST O TI ET O KA N TA Hajuposti valmiina houkuttelemaan tulijoita kameralle. Riistakamera kuvaa hajupostilla vierailevat supikoirat. HORNADY ® LOCK-N-LOAD ® CLASSIC ™ KIT EU on täydellinen paketti jälleenlataajalle. Säästät kun ostat koko paketin kerralla. Hornadyn ainutlaatuinen Lock-N-Load järjestelmä helpottaa ja nopeuttaa lataustyöskentelyä. Tarjoushinta 519 € Muista myös Hornadyn laadukkaat luodit ja hylsyt sekä muut jälleenlataustarvikkeet. CLASSIC ™ LNL EU : Kaliiperikohtaiset Hornady ® jälleenlatausholkit on valmistettu korkeimpien laatustandardien mukaan, helposti ja tarkasti säädettäviksi. • Lock-N-Load ® Classic™ latauspuristin • Lock-N-Load ® ruutimitta • Digitaalinen ruutivaaka EU • Hornady latauskäsikirja • Nallijärjestelmä • Käsinallitin • Universal latausalusta • Ruutisuppilo • Ruudinpudotin Hornady ® Sure Loc™lukitusrengas ei vaurioita holkin kierteitä ja lukitsee säätösi varmasti. Lock-N-Load ® -sovitin mahdollistaa holkkien vaihtamisen nopeasti ja helposti ilman että holkin säädöt muuttuvat. (HUOM! CLASSIC KIT EU ei sisällä kaliiperikohtaisia latausholkkeja tai hylsynpitimiä.) PATENTOITU LOCK-N-LOAD ® JÄRJESTELMÄ TÄYDELLISTÄ JÄLLEENLATAUSTA HORNADY.COM maahantuoja: maahantuoja: Kysy lisää Hjorth-jälleenmyyjältäsi. Katso lähin jälleenmyyjäsi osoitteesta www.hjorth.? . Hinnat voimassa sitoumuksetta 30.9.2020 asti. 26 Metsästäjä 3/2020 ME0320 FIN Book.indb 26 30.4.2020 10.27
• HORNADY ® LOCK-N-LOAD ® CLASSIC ™ KIT EU on täydellinen paketti jälleenlataajalle. Säästät kun ostat koko paketin kerralla. Hornadyn ainutlaatuinen Lock-N-Load järjestelmä helpottaa ja nopeuttaa lataustyöskentelyä. Tarjoushinta 519 € Muista myös Hornadyn laadukkaat luodit ja hylsyt sekä muut jälleenlataustarvikkeet. CLASSIC ™ LNL EU : Kaliiperikohtaiset Hornady ® jälleenlatausholkit on valmistettu korkeimpien laatustandardien mukaan, helposti ja tarkasti säädettäviksi. • Lock-N-Load ® Classic™ latauspuristin • Lock-N-Load ® ruutimitta • Digitaalinen ruutivaaka EU • Hornady latauskäsikirja • Nallijärjestelmä • Käsinallitin • Universal latausalusta • Ruutisuppilo • Ruudinpudotin Hornady ® Sure Loc™lukitusrengas ei vaurioita holkin kierteitä ja lukitsee säätösi varmasti. Lock-N-Load ® -sovitin mahdollistaa holkkien vaihtamisen nopeasti ja helposti ilman että holkin säädöt muuttuvat. (HUOM! CLASSIC KIT EU ei sisällä kaliiperikohtaisia latausholkkeja tai hylsynpitimiä.) PATENTOITU LOCK-N-LOAD ® JÄRJESTELMÄ TÄYDELLISTÄ JÄLLEENLATAUSTA HORNADY.COM maahantuoja: maahantuoja: Kysy lisää Hjorth-jälleenmyyjältäsi. Katso lähin jälleenmyyjäsi osoitteesta www.hjorth.? . Hinnat voimassa sitoumuksetta 30.9.2020 asti. ME0320 FIN Book.indb 27 30.4.2020 10.27
• S upikoira aiheuttaa pesivälle linnustolle suurta vahinkoa. Yksikin supikoira voi tuhota kokonaisia vesilintuyhdyskuntia, joten sen pyynnissä on otettava kaikki keinot käyttöön. Tuloksekkainta pyynti on keväällä ennen pesintäkautta. Houkuttelusoittimia ja yötähtäimiä Painan kaukosäätimen ”play”-napista. Pellolle viety houkuttelusoitin aloittaa pieneläimen hätähuudon soittamisen. Soittimen muistissa on kymmeniä toinen toistaan karmeammalta kuulostavia ääniä, joita soitetaan kaukosäätimen avulla. Lakimuutoksen myötä koneellista ääntä tuottavalla laitteella saa houkutella supikoiria ja juuri niitä olemme pyytämässä. Äänet matkivat ahdingossa olevan pieneläimen hätähuutoa ja ne vetävät pienpetoja helpon aterian toivossa puoleensa. Saimme jo aiemmin yhden supikoiran houkuteltua ja nyt olemme vaihtaneet uuteen paikkaan. Loppukesän yö on pimentynyt niin, ettei valovoimaisimmankaan kiikaritähtäimen avulla näkisi ampua. Antti Santalahti on kiinnittänyt kiikariinsa yötähtäimen, jonka infrapunavalon avulla näemme ampua vielä pilkkopimeässä. Muutaman minuutin soittamisen jälkeen pellon takareunassa häivähtää tumma pieni hahmo. Santalahti suuntaa kiväärinsä kohti hahmoa ja yötähtäimen näytöllä näemme supikoiran juoksevan kohti houkuttelusoitinta. Kivääri on tukevasti ampumatuen pääll ä. Kun supikoira pysähtyy, yössä kajahtaa vaimennettu kiväärin laukaus ja vieraspedon öinen taivallus päättyy. Supikoiran pyynnissä saa käyttää nykyään valovahvisteisia hämärätähtäimiä ja infrapunavalolla toimivia yötähtäimiä. Supikoirat liikkuvat öisin, joten pimeässä toimivilla tähtäimillä saa pyyntiin lisätehoa. Hämäräja yötähtäimillä supin houkutteluja haaskapyynti onnistuu muulloinkin kuin lumipeitteisinä kuutamoöinä. Supikoiran pyynnin uudet välineet Supikoira määriteltiin vuosi sitten haitalliseksi vieraslajiksi. Muutoksen myötä luonnolle vahingollisen pienpedon pyyntiin saatiin lisätehoa uusilla pyyntimenetelmillä. teksti ja kuvat Jyrki Puupponen 28 Metsästäjä 3/2020 ME0320 FIN Book.indb 28 30.4.2020 10.27
• PYYNNIN UUDET PELISÄÄNNÖT Supikoira on haitallinen vieraslaji, eikä se ole riistaeläinluettelossa. Supikoiran pyytäminen ei ole enää teknisesti metsästämistä, joten kaikki metsästyslain mukaiset rajoitukset eivät ole voimassa. • Supikoiran pyytäminen ei vaadi metsästyskorttia, mutta eläin täytyy lopettaa kivuttomasti ampumalla. • Supikoiran pyynnissä saa käyttää valovahvisteisia hämärätähtäimiä, yötähtäimiä sekä keinovaloa. • Supikoiran houkuttelussa saa käyttää ääntä synnyttävää koneellista laitetta. • Houkuttelusoittimen, keinovalon ja pimeätähtäimien käyttö on sallittu vain haitallisten vieraslajien pyynnissä. • Supikoiran saa lopettaa loukkuun alle 150 metrin etäisyydellä asutusta rakennuksesta. Kaupunkialueilla huomioidaan järjestyslaki ja tehdään tarvittaessa ilmoitus poliisille. • Supikoiraa saa pyytää ympäri vuoden. Mikäli emo tapetaan pesimäaikaan, pitää myös poikaset lopettaa. Pesimäaikaista pyyntiä ohjaavat metsästäjän eettiset säännöt. • Keväisessä pintapyynnissä (maalis-huhtikuu) voi käyttää pysäyttävää koiraa, kunhan pyynti ei häiritse pesintään valmistautuvia eläimiä. Koulutetun koiran voi siis laskea näkösupin perään myös koirien kiinnipitoaikana. • Ajoneuvojen käyttöä koskevat metsästysnormit ovat voimassa. Ampuminen on kielletty välittömästi ajoneuvon pysäyttämisen jälkeen 100 metriä lähempää ajoneuvosta. Pintapyyntiä lamputtamalla Kiertelemme maaliskuisena yönä peltoja, joilla supikoirat liikkuvat. Lopulta lampun valokeila tavoittaa pellon takanurkassa kiiluvan silmäparin. Riennämme lähemmäs ja Santalahti laskee pohjanpystykorva Vilin irti. Koira pinkaisee jäljelle, mutta supi ehtii saada hyvän etumatkan. Lopulta koira aloittaa kyselevän haukun puolen kilometrin päässä. Haukku on turhautunutta ja syy selviää, kun pääsemme paikalle. Supi on työntynyt pitkään ojarumpuun. Otamme koiran kiinni. Asettaudun rummun suulle passiin ja Antti menee toiselle puolelle rassaamaan ja kolisuttamaan rumpua. Lopulta supikoiralta pettää hermot ja se tulee putkesta ulos. Naarassupin pakomatka päättyy otsalampun valossa ammuttuun haulikon laukaukseen. Koirilla tapahtuva öinen pintapyynti on tehokas menetelmä supien poistamiseen. Supikoirat liikkuvat usein samoja öisiä reittejään. Nykyään niiden etsimisessä, pyytämisessä ja ampumisessa saa käyttää keinovaloa. Pintapyynnissä lampulla havaitun näkösupin perään lasketaan koira, joka pysäyttää ja haukkumalla ilmaisee pedon sijainnin. Haukussa oleva supikoira käydään lampun valossa ampumassa. Supikoirat kiertelevät öisin peurojen ruokintapaikoilla, haaskoilla, sikaloiden ja kanaloiden lähettyvillä. Kesällä niitetyt heinäpellot vetävät niitä magneetin lailla puoleensa. Pintapyyntiporukka voi yön aikana poistaa suuren joukon näitä haitallisia vieraspetoja. Pintapyynti on yksi tehokkaimmista supikoiran metsästysmuodoista. Supikoira etsitään lampun avulla ja pysäyttävä metsästyspystykorva tai seisoja lasketaan perään. 29 Metsästäjä 3/2020 ME0320 FIN Book.indb 29 30.4.2020 10.27
• 30 Metsästäjä 3/2020 ME0320 FIN Book.indb 30 30.4.2020 10.27
• S uomessa on metsästyskoiraharrastajaa suosivat säännökset: muuta kuin ajavaa koiraa saa käyttää metsästykseen ympäri vuoden ja lintukoiria saa kouluttaa ympäri vuoden. Toki säädöksiin liittyy reunaehtoja. Koiraharrastajan kannattaa tutustua metsästyslain pykäliin 51 53 §. 51 pykälässä todetaan: ”Edellä 1 momentissa tarkoitetusta velvollisuudesta saadaan poiketa, kun muuta kuin ajavaa koiraa käytetään metsästykseen. Kiellosta saadaan poiketa myös, kun kanakoiraa tai muuta lintukoiraa koulutetaan rauhoitettuja riistaeläimiä niiden lisääntymisaikana häiritsemättä.” Keskusteltaessa koiran irti pitämisestä ja siitä, onko koira lain edellyttämällä tavalla välittömästi kytkettävissä, unohtuu usein irtipidon vaativan aina maanomistajan tai metsästysoikeuden haltijan luvan (53 §). Ei saa häiritä lisääntymistä Rauhoitettuja riistaeläimiä ei saa häiritä niiden lisääntymisaikana – ja vielä vähemmän luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja. Seuraamisja paikallaanpysymisharjoitteita voi silti tehdä irrallaan olevan koiran kanssa. KOIRAN KANSSA Koulutus kiinnipitoaikana Pandemian rajoittaessa elämää ja liikkumista on koiraharrastajalla ehkä enemmän aikaa harrastukselleen. teksti Jyri Rauhala kuva GettyImages Koiraa voi myös uittaa ja harjoitella vesityöskentelyä. Mikään toiminta ei saa kuitenkaan kohdistua villieläimiin – poikkeuksena haitalliset vieraslajit. Tästä voi lukea tarkemmin Riistainfosta: www.riistainfo.fi/haitalliset-vieraslajit Lintukoira näköyhteyden päässä On oleellista, että koulutettaessa lintukoiraa ajalla 1. maalisuuta–19. elokuuta, tulee näköyhteyden koiraan säilyä katkeamatta. Tämä on tärkeää vaikkapa koiran uittopaikan valinnassa. Koira ei saa päätyä omille teilleen piiloon vesikasvillisuuden sekaan. Valjaat jäljestysharjoituksiin Todellisia ”yhdistelmäaseita” ovat koirat, jotka vaivatta ja hallitusti sekä noutavat että jäljestävät. Maineen kiiriessä tuollaisille otuksille ja ohjaajille on tarjolla harrastusmahdollisuuksia. Tuskin on konkreettisempaa tapaa edistää metsästyksen eettisyyttä Jäljestysharjoitukset ovat hyödyllisiä ja lisääntymiskaudella ne onnistuvat käyttämällä valjaita. Sillä saralla on tiedossa työtä, kun seurataan esimerkiksi metsäkauriskannan kasvuvauhtia Koirakokeet peruttu tai siirretty koronan vuoksi Suomen Kennelliton hallitus teki maaliskuussa päätöksen peruuttaa kaikki koirakokeet ja -kilpailut 31.5.2020 saakka. Näihin tapahtumiin ei myöskään Suomen riistakeskus myöntänyt tai myönnä lupaa poiketa koirien kiinnipitovelvollisuudesta. Tätä kirjoitettaessa on Kennelliiton toimesta päätetty, että kesä-heinäkuun tapahtumat voidaan perua tai siirtää. Suomen riistakeskus on saanut kyselyjä aiheesta ja siksi toteamme seuraavaa: Näillä näkymin tapahtumat, jotka vaativat metsästyslain 52 §:n 1 momentin mukaista lupaa (tässä tapauksessa ajalla 1.6.–19.8.) tullaan luvittamaan normaalin lupaharkinnan mukaisesti. Päätökset tulevat voimaan vain, jos ne eivät ole ajankohtanaan ristiriidassa valtiovallan määräysten ja ohjeiden kanssa koronavirustilanteen hoitamiseksi. Usein kysytty kysymys on, voidaanko esimerkiksi jo päätettyä vesityökoepäivää muuttaa ilman uuden hakemuksen tekemistä. Valitettavasti ei voida. Sen sijaan tapahtumalle voidaan jo hakuvaiheessa määritellä varapäivä ja/tai varapaikka ja kirjata nämä päätökseen. Tällöin ei tarvita uutta hakemusta. 31 Metsästäjä 3/2020 ME0320 FIN Book.indb 31 30.4.2020 10.27
• TARJOUKSET VOIMASSA 31.5.2020 SAAKKA. TUOTTEITA RAJOITETUT ERÄT. VALIKOIMAT VAIHTELEVAT MYYMÄLÖITTÄIN. MERKITTY TUOTE SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankk? a.fi JAHTI&VAHTI KANA JA RIISI 4/15 KG 11 70 /29 40 NORM. 13,00/32,70 2,75/1,96€/KG Ainoana liharaaka-aineena kanaa sisältävä täysravinto koirille. KATSELUKIIKARIT BUSHNELL H20 8X42 149,NORM. 199, ILMAKIVÄÄRI GAMO G MAGNUM 1250 WHISPER IGT 5,5MM 499,Gamon tehokkain ase. Omaa luokkaansa silloin kun vaaditaan iskuenergian säilymistä myös pidemmillä etäisyyksillä. IGT-kaasumäntä. 3-9x40 kiikaritähtäin. Whisper -äänenvaimennin. Kaliiperi 5,5mm. Luodin lähtönopeus ly? yluodilla 280 m/s, (PBA-luodilla 380 m/s).Teho 45 J. HOUSUT SWEDTEAM LYNX 59 90 NORM. 79,90 METSÄSTYSKENKÄ VIKING HUNTER 199,NORM. 229, HUPPARI SWEDTEAM VEIL 39 90 NORM. 49,90 SOUTUVENE TAIMEN 465 1 190,NORM. 1 240, Vakiovarusteena airot ja hankaimet. Pituus 4,67 m, leveys 1,41 m. Moottorisuositus enintään 2 kW/2,68 hv. HIRVIKIVI 10 KG 6 70 VEDENPITÄVÄT METSÄSTYSKIIKARIT! RIISTAKAMERA BURRELL EDGE HD+3G 249,NORM. 299, Lähettää jopa 12 Mpx:n kuvia ja 20 Mt:n HD-videoita. Toimii 3Gja 2G-verkoissa. Etäohjaus puhelimella. Tarkat päiväja yökuvat. Reagointiaika 0,6 sekuntia. Sarjakuvaus 1-10 kuvaa. NOPEA 3G YHTEYS! VILOROCK SALT NUOLUKIVI 10 KG 5 30 HANKKIJAN RIISTASIEMENVALIKOIMA TARJOAA MYÖS MAISTUVIA SEOKSIA RIISTALINTUJEN RUOKINTAAN. HUKKAKAURA VAPAA RIISTAHERNE 30 kg 14 95 0,49 €/KG HUKKAKAURA VAPAA REHUKAURA 30 kg 16 50 0,55 €/KG TURNIPSI REHUNAURIS 1 kg 18 50 18,50 €/KG REHUJUURIKAS 1 kg 20 50 20,50 €/KG REHURAPSI 1 kg 7,25 kg 121 50 7,00 €/KG 4,86 €/KG HANKKIJAN HIRVI Talvirehurapsi 50 %, rehukaali 50 %. 1 kg 12,5 kg 59,10 kg 99 50 12,00 €/KG 11,80 €/KG 9,95 €/KG HANKKIJAN PEURA Rehujuurikas 15 %, talvirehurapsi 35 %, italianraiheinä 35 %, öljyretikka 15 %. 5 kg 34 50 10 kg 65 50 6,90 €/KG 6,55 €/KG HANKKIJAN RIISTA Rehurapsi 20 %, talvirehurapsi 50 % , italianraiheinä 30 %. 10 kg 53,5,30 €/KG HYVINVOINTIA RIISTAELÄIMILLE SÄHKÖPERÄMOOTTORI MINN KOTA ENDURA C2 30 189,Viisi vaihdetta eteen, kolme taakse. Teleskooppikahva. Akun varaustilan näyttö. Tehokas Power Prop -potkuri. Rikin pituus 76 cm. Toimii 12 V akulla. UUTUUS! UUTUUS! ILMAKIVÄÄRI GAMO ROADSTER IGT 5,5 MM 329,Uuden sukupolven lippaallinen ilmakivääri huippuominaisuuksin. Matalapro ilinen GEN2 -lipasjärjestelmä mahdollistaa nopeat laukaukset. IGT-kaasumäntä. 3-9X40 mm kiikaritähtäin. Fusion-äänenvaimennin. Kaliiperi 5,5 mm, lähtönopeus ly? yluodilla 220 m/s (PBA-luodilla 286 m/s), teho 24 J. JAHTI&VAHTI MAITOHAPPOBAKTEERI 150 G 7 90 NORM. 8,90 | JV86122 52,67 €/KG Annettavaksi ruoansulatuskanavan häiriötilanteissa. JAHTI&VAHTI VIVARES PIHKAVOIDE 50 G 15 90 NORM. 19,90 | VIVPIHKA50 318 €/KG Antiseptinen. Ihohaavoille, haavaumille, ja hiertymille. Valmistetaan suomalaisesta kuusen pihkasta. Hankkija_Metsastaja3_420x275.indd All Pages 23.4.2020 14.28 ME0320 FIN Book.indb 32 30.4.2020 10.27
• TARJOUKSET VOIMASSA 31.5.2020 SAAKKA. TUOTTEITA RAJOITETUT ERÄT. VALIKOIMAT VAIHTELEVAT MYYMÄLÖITTÄIN. MERKITTY TUOTE SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankk? a.fi JAHTI&VAHTI KANA JA RIISI 4/15 KG 11 70 /29 40 NORM. 13,00/32,70 2,75/1,96€/KG Ainoana liharaaka-aineena kanaa sisältävä täysravinto koirille. KATSELUKIIKARIT BUSHNELL H20 8X42 149,NORM. 199, ILMAKIVÄÄRI GAMO G MAGNUM 1250 WHISPER IGT 5,5MM 499,Gamon tehokkain ase. Omaa luokkaansa silloin kun vaaditaan iskuenergian säilymistä myös pidemmillä etäisyyksillä. IGT-kaasumäntä. 3-9x40 kiikaritähtäin. Whisper -äänenvaimennin. Kaliiperi 5,5mm. Luodin lähtönopeus ly? yluodilla 280 m/s, (PBA-luodilla 380 m/s).Teho 45 J. HOUSUT SWEDTEAM LYNX 59 90 NORM. 79,90 METSÄSTYSKENKÄ VIKING HUNTER 199,NORM. 229, HUPPARI SWEDTEAM VEIL 39 90 NORM. 49,90 SOUTUVENE TAIMEN 465 1 190,NORM. 1 240, Vakiovarusteena airot ja hankaimet. Pituus 4,67 m, leveys 1,41 m. Moottorisuositus enintään 2 kW/2,68 hv. HIRVIKIVI 10 KG 6 70 VEDENPITÄVÄT METSÄSTYSKIIKARIT! RIISTAKAMERA BURRELL EDGE HD+3G 249,NORM. 299, Lähettää jopa 12 Mpx:n kuvia ja 20 Mt:n HD-videoita. Toimii 3Gja 2G-verkoissa. Etäohjaus puhelimella. Tarkat päiväja yökuvat. Reagointiaika 0,6 sekuntia. Sarjakuvaus 1-10 kuvaa. NOPEA 3G YHTEYS! VILOROCK SALT NUOLUKIVI 10 KG 5 30 HANKKIJAN RIISTASIEMENVALIKOIMA TARJOAA MYÖS MAISTUVIA SEOKSIA RIISTALINTUJEN RUOKINTAAN. HUKKAKAURA VAPAA RIISTAHERNE 30 kg 14 95 0,49 €/KG HUKKAKAURA VAPAA REHUKAURA 30 kg 16 50 0,55 €/KG TURNIPSI REHUNAURIS 1 kg 18 50 18,50 €/KG REHUJUURIKAS 1 kg 20 50 20,50 €/KG REHURAPSI 1 kg 7,25 kg 121 50 7,00 €/KG 4,86 €/KG HANKKIJAN HIRVI Talvirehurapsi 50 %, rehukaali 50 %. 1 kg 12,5 kg 59,10 kg 99 50 12,00 €/KG 11,80 €/KG 9,95 €/KG HANKKIJAN PEURA Rehujuurikas 15 %, talvirehurapsi 35 %, italianraiheinä 35 %, öljyretikka 15 %. 5 kg 34 50 10 kg 65 50 6,90 €/KG 6,55 €/KG HANKKIJAN RIISTA Rehurapsi 20 %, talvirehurapsi 50 % , italianraiheinä 30 %. 10 kg 53,5,30 €/KG HYVINVOINTIA RIISTAELÄIMILLE SÄHKÖPERÄMOOTTORI MINN KOTA ENDURA C2 30 189,Viisi vaihdetta eteen, kolme taakse. Teleskooppikahva. Akun varaustilan näyttö. Tehokas Power Prop -potkuri. Rikin pituus 76 cm. Toimii 12 V akulla. UUTUUS! UUTUUS! ILMAKIVÄÄRI GAMO ROADSTER IGT 5,5 MM 329,Uuden sukupolven lippaallinen ilmakivääri huippuominaisuuksin. Matalapro ilinen GEN2 -lipasjärjestelmä mahdollistaa nopeat laukaukset. IGT-kaasumäntä. 3-9X40 mm kiikaritähtäin. Fusion-äänenvaimennin. Kaliiperi 5,5 mm, lähtönopeus ly? yluodilla 220 m/s (PBA-luodilla 286 m/s), teho 24 J. JAHTI&VAHTI MAITOHAPPOBAKTEERI 150 G 7 90 NORM. 8,90 | JV86122 52,67 €/KG Annettavaksi ruoansulatuskanavan häiriötilanteissa. JAHTI&VAHTI VIVARES PIHKAVOIDE 50 G 15 90 NORM. 19,90 | VIVPIHKA50 318 €/KG Antiseptinen. Ihohaavoille, haavaumille, ja hiertymille. Valmistetaan suomalaisesta kuusen pihkasta. Hankkija_Metsastaja3_420x275.indd All Pages 23.4.2020 14.28 ME0320 FIN Book.indb 33 30.4.2020 10.27
• Ajoketju valmistautuu lähtöön. Ajojahdissa on tärkeää, että ajot suuntautuvat isoilta teiltä poispäin. 34 Metsästäjä 3/2020 ME0320 FIN Book.indb 34 30.4.2020 10.27
• M etsästystorven juhlava törähdys rikkoo aamu-usvaisen metsän hiljaisuuden. Tuntuu kuin olisi villisikajahdissa Keski-Euroopassa, mutta vilkaisu ympärille paljastaa asian oikean laidan. Kuurainen mäntymetsä sekä nevalta kuuluva teeren pulina eivät huijaa. Olemme hirvijahdissa Pirkanmaalla. Passissa on hiljaista, mutta mäkien takana ajo on alkanut. Hirvien pyytäminen ajoketjulla on jahtimuodoista perinteisimpiä ja monen ehdoton suosikki. Ennen muinoin monessa kyläyhteisössä hirven ajometsästys oli tärkeintä paikallisten yhteistä tekemistä. Koko kylän väki juoksi metsän ainoan sarvipään perässä yrittäen karkottaa sen kohti passissa istuskelevia ukkoja. Nykyään ajometsästys alkaa tuntua kuolleelta kansanperinteeltä ja ajoketjulla jahdataan vain siellä, missä metsästysalueet ovat pieniä tai pirstaloituneita. Syrjäseudut ovat tyhjentyneet ja reippaan ajohenkilön on korvannut ultimaattiseksi hirvenpyyntikoneeksi jalostettu jämtlanninpystykorva. Onneksi vanhoja hyviä aikoja kunnioitetaan edes jossakin. Helsingin yliopiston metsätieteen opiskelijat ovat tunnettuja pitkäaikaisten perinteiden vaalimisesta. Hirviä he ovat jahdanneet 1960-luvulta saakka Hyytiälässä Juupajoella. Ja nimenomaan ajoketjulla. Ajajia ja passeja Kolmannen vuoden opiskelija Ukko Koivula on metsäylioppilaiden hirviporukan jahtivouti. Humppilalainen vetää syksyisin isoja yli 40 henkilön ajoketjujahteja opiskelijoille. Ajoketjujahdissa metsästysporukka jaetaan ajajiin ja passeihin. Ajoketju levitetään motin koon sekä ajomiesten määrän mukaan siten, että ajomiehet kävelevät rinnakHIRVEN METSÄSTYSMUODOT, OSA 4 Ajoketju­ jahdissa Ajoketjulla metsästämisessä on nostalgiaa ja jännitystä. teksti Pirkka Peltonen kuvat Satu Elomaa 35 Metsästäjä 3/2020 ME0320 FIN Book.indb 35 30.4.2020 10.27
• kain kohti passiketjua, kertoo Koivula. Ajomiesten etäisyydet toisiinsa vaihtelevat maaston ja ajajien määrän mukaan 50–250 metrin välillä. Ajomiehet pitävät maastossa ääntä huutelemalla tai hakkaamalla puukapuloita yhteen samalla kun kävelevät passiketjua kohti. Arka hirvi kyllä karkkoaa hiljaistakin kulkijaa, mutta äänenpidon avulla ajomiehet kuulevat toisensa ja saavat ketjun kulkemaan tasaisena rintamana. Koivula painottaa, että äänenpito on tärkeää myös turvallisuuden takia. Passimiehet tietävät näin ajajien sijainnin. Nykyteknologia tarjoaa uusia keinoja ajoketjun kasassa pitämiseen. Koivula tuumailee, että ainakin sijainnin näyttävät karttasovellukset ja pikaviestipalvelut ovat olleet Hyytiälässä jahtien apuna. Sopiva ajon pituus ja motin koko ovat monen asian summa. Yleensä ajoketju asetetaan passiketjusta noin 500–3000 metrin päähän. Lyhyemmissä ajoissa ajoketju on helpompi pitää kasassa, muistuttaa Koivula. Pitkässä ajossa hirvet tapaavat myös luikahtaa herkemmin motista ulos. Toisaalta isossa motissa on todennäköisemmin hirviä. Yllättäviä tilanteita Tärkeä taito ajoketjumetsästyksessä on osata olla hiljaa oikeaan aikaan. Paikoilleen rymistelevä passimies saa hirvet karkkoamaan ajoketjun läpi. Lähtöpaikoilleen mölyten suunnistavat ajomiehet varmistavat, että hirvi on motin ulkopuolella ennen kuin ajo ehtii edes alkamaan. Koiran edellä saapuvalla hirvellä on usein vauhtia reippaasti. Mutta ajoketjun edellä hirvi jolkottelee hitaasti ja pysähtelee. Se kuuntelee ja haistelee ympäristöään pitäen tasaisen välin takaa-ajajiin. Passissa on siis korostetun tärkeää olla ääneti. Ajoketjumetsästys on todella jännittävää, mainostaa Koivula. Tilanteet voivat syntyä hyvinkin nopeasti. Koirajahdissa haukku tai tutka usein paljastavat, että kohta tapahtuu. Ajoketjun edessä hiipivä hirvi monesti ilmestyy ilman ennakkovaroituksia näkökentän reunaan tai metsästäjä säikähtää aivan viereisessä puskassa tapahtuvaa rasahdusta. Ajojahti sopii ensikertalaiselle Hirvenmetsästys ajoketjulla on ennen kaikkea sosiaalinen tapahtuma. Ajoketjujahdin pystyy järjestämään isollekin porukalle, ja mikä sen mukavampaa kuin täydellisellä ajomiesten toiminnalla ja onnistuneella riistalaukauksella saada hirvi saaliiksi. Ajoketjumetsästys on myös hyvä tapa tutustuttaa ensikertalainen jahtihommiin. Ajomiehelle riittää varusteiksi reipas mieli, tukevat kengät ja kompassi. Onnistunut ajojahti vaatii tarkkaa suunnittelua. 36 Metsästäjä 3/2020 ME0320 FIN Book.indb 36 30.4.2020 10.27
• Nykyaikana kompassija karttasuunnistuksen korvaa toki monesti älypuhelin kätevillä karttasovelluksilla, mutta perinteisiä keinoja ei kannata väheksyä. Ties milloin akku loppuu, puhelin putoaa metsäojaan tai GPS-signaali takkuilee. Metsäopiskelijat Hyytiälässä ovat kunnostautuneet uusien henkilöiden tutustuttamisessa metsästysmaailmaan. Joka syksy yli viisitoista uutta ensimmäisen vuoden opiskelijaa lähtee seikkailulle kohti tuntematonta. Suurin osa heistä ei ole koskaan ollut missään tekemisissä metsästyksen kanssa. Koivula kertoo, että Hyytiälän jahdit tarjoavat opiskelijoille mahdollisuuden päästä metsälle ja aloittaa uusi harrastus. Tavoitteena on luoda se kipinä, jonka takia yksittäinen henkilö aloittaa metsästyksen. Jahdit eivät ole pelkästään hirvijahteja vaan opetusjahteja. Kokeneemmat metsästäjät ohjeistavat saaliin käsittelyssä maastossa ja lahtivajalla. Autetaan harrastuksessa alkuun pääsemisessä. Moni intohimoinen metsästäjä on saanut ensikosketuksensa hirvijahtiin juuri Hyytiälästä. Ensin muutama hieno kokemus ajomiehenä, sitten metsästyskortti ja aselupa. Lopulta hirvikoe ja ensi kertaa passiin. Parhaita hetkiä Hyytiälän jahdeissa ovat ensikertalaisen hirvenkaato ja hyvin toiminut ajoketju. Yhteisöllisyys ja hyvät ystävät kruunaavat kaiken, hehkuttaa Koivula. Lapset ja nuoret metsälle Hirvijahti ajoketjulla on erinomainen tapa tarjota metsästyksestä kiinnostuneelle vasta-alkajalle hieno luontoelämys ja ensikosketus jahtiin. Olisiko tässä hyvä tapa levittää lapsille ja nuorille tietoa sekä myönteistä kuvaa metsästyksestä? Jos jokainen metsästysseura järjestäisi koirajahtiensa lomassa yhden ajoketjupäivän esimerkiksi koululaisille, lapsi tai nuori iästään ja osaamistasostaan riippuen voisi liikkua ajoketjussa joko yksin tai kokeneen metsästäjän kaverina. Lopuksi nuotiomakkarat ja hyvällä tuurilla yhdessä saadun saaliin ihmettelyä. Viime kaudella Oma riistaan kirjatuista hirvijahtipäivistä vain 4,7 % kirjattiin pyyntimuodon ”Passilinja ja tiivis ajoketju” -alle. Ajojahti kysyy hyvää kuntoa. Maastossa kulkeminen on usein rankkaa. Metsästystorvi on harvinaisempi näky. Yleensä ajoketju pitää yhteyttä toisiinsa huutelemalla tai puisilla kalistimilla. Onnistuneen ajon jälkeen otetaan vetolevy mukaan ja kokoonnutaan kaadolle. 37 Metsästäjä 3/2020 ME0320 FIN Book.indb 37 30.4.2020 10.28
• E simerkissämme metsästysseuran nylkyvajana toimii vanhan navettarakennuksen päädyssä oleva lato. Hirvet on nyljetty ladon päädyssä ulkona katoksen alla, josta ne on katossa olevia kiskoja pitkin siirretty sisälle. Tilava lato toimii hyvin nylkyvajana, mutta lihan säilyminen niin alkusyksyn lämmössä kuin talvipakkasilla on ollut haastavaa. Kun ladon kunto ja sen soveltuvuus oli tarkastettu, seura päätti rakentaa ladon sisälle kylmiön. Kylmiön koko ja rakenteet Kylmiön sisämitat ovat: pituus 2 600 mm, leveys 2 200 mm ja korkeus 4 800 mm. Kylmiöön sopii roikkumaan 3–5 hirveä. Pienempää riistaa ja hirvenpaloja varten lattialle tehtiin matalampi metalliteline. Runko tehtiin 50x150 puutavarasta. Eristeeksi asennettiin vaakaan 100 mm pontatut polyuretaanilevyt. Sisäpuolelle asennettiin vaakakoolauksen (22x100) päälle kirkas profiilipelti, jolloin tilat on helppo pitää puhtaana, ja ulkopuolelle 6,5mm filmivanerit. Etuseinän pariovet tehtiin huullettuina lämpöhukan vähentämiseksi. Pieni lämpöhukka löytyy ovien yläreunasta, missä on kiskoille sopiva aukko. Lattia rakennettiin vanhan lankkulattian päälle. Pohjalle asennettiin 200 mm polyuretaanilevyt ja sen päälle valettiin 60 mm + 50 mm teräsbetonilaatat. Lattialämmityskaapelit asennettiin jälkimmäisessä lattiavalussa, niin sanotun työlaatan päälle. Loppusyksystä ja talvella kylmiön lämmittäminen tulee tarpeeseen. Lattia viimeisteltiin epoksipinnoitteella. Betonilaatan kallistukset suunnattiin keskelle, josta 110 mm viemäröinti ohjaa pesuvedet ulos imetyskaivoon. Kylmiön koko on noin 30 m 3 , jolloin kylmälaitteen täytyy olla riittävän suuritehoinen. Kylmälaite asennettiin kylmiön ulkopuolelle katonrajaan. Koneesta tuleva kondensiovesi johdatettiin rakennuksen ulkopuolelle, jolloin vesi ei tipu lahtivajan puulattialle. Mahdollisten sähkökatkojen vuoksi kylmiöön asennettiin lämpötilavahti tekstiviestitoiminnolla. TEE SE ITSE Kylmiö vanhan nylkyvajan yhteyteen Kylmiöitä suunnitellessa moni voi miettiä, voisiko vanhaa nylkyvajaa tai muuta rakennusta hyödyntää. Kyllä voi, mutta ensin on hyvä varmistaa rakennusalan ammattilaiselta rakennuksen kunto ja sen soveltuvuus tarkoitukseen. TEKSTI JA KUVA Ville Viitanen PIIRROKSET JA KUSTANNUSARVIO Esko Viitanen ja Risto Paakkonen Kylmiö kannattaa suunnitella riittävän tilavaksi. 38 Metsästäjä 3/2020 ME0320 FIN Book.indb 38 30.4.2020 10.28
• KUSTANNUSARVIO AINEKUSTANNUKSET TYÖKUSTANNUKSET YHT. HUOMIOT Selitys määrä hinta € määrä hinta € hinta € Puutavara runko/ koolaukset 0,7 m 3 560 24 h 600 1 160 Talkootyönä Polyuretaanilevy, saumavaahdot 7 m 3 1 120 16 h 400 1 520 Talkootyönä Filmivaneri 13,5 m 2 280 3 h 75 355 Talkootyönä Peltipinnoite, listat, ruuvit 46 m 2 370 16 h 400 770 Talkootyönä Lattiabetoni (murske, sementti, raudoitus) 0,7 m 3 150 16 h 400 550 Talkootyönä Akryylipinnoite 6 m 2 150 1 erä 150 300 Pinnoiteurakoitsija Viemäriputket, osat, imeytyskaivo (ns. saunakaivo) 1 erä 350 8 h 200 550 Talkootyönä Kylmäkone, teho 30 m 3 jäähdytykseen 1 kpl 2 400 1 erä 200 2 600 Sähköurakoitsija Lattialämmityskaapelit, säätölaitteet, rasiat yms. 1 erä 350 1 erä 400 750 Sähköurakoitsija Saranat, helat, kiinnitystarvikkeet, ns. pienrauta 1 erä 200 200 Työ sisältyy runkotyöhön Konetyöt, maa-aineskuljetukset 1 erä 300 300 Koneurakoitsija Tarvikkeiden hankinta-ajot ja kuljetukset 1 erä 100 8 h 200 300 Talkootyönä, km-korvaus Kustannukset yhteensä, sisältää alv 24 % 6 030 3 325 9 355 Talkootyön osuus 2 275 7 080 Talkootyö vähennetty HUOM! Vanhan rakennuksen ristikoiden kuormituksen kasvaessa paljon ja kantavien seinälinjojen paikkojen muuttuessa, on ristikoiden mitoitus ja vahvistaminen hyvä tarkistuttaa rakennusalan ammattilaisella. Esimerkissä olevan kylmiön kustannusarvioksi tuli reilut 9 000 euroa. Suurimmat kustannukset ovat kylmäkoneen hankinta ja sähkötyöt. Aktiivisella talkootyöllä voidaan vähentää kustannuksia; porukasta löytyvä ammattiosaaminen ja ”joutilaat rakennusmateriaalit” seuran jäseniltä kannattaa hyödyntää. Tällöin todelliset kustannukset ovat paljon pienemmät. Leikkauspiirroksen selitykset 1. seinä • filmivaneri 6,5mm alaosaan h1500 (lattiapinnasta) • runko 50x150 k900, runkotolpat tukevat myös yläja alapaarrepalkkien kuormaa (käsittelytilaan on laitettu myös lisätolpat 150x150 k1800 tukemaan yläja alapaarrepalkkien kuormaa kylmiön sivuseinälinjoille kylmiön ja nylkykatoksen välille) • vaakakoolaus 25x100 k600 • pontattu polyuretaanilevy 100 mm vaakaan, nurkkasaumoihin uretaanivaahto • vaakakoolaus 25x100 k600, kiinnitys 5x150 ruuveilla eristelevyn läpi vaakakoolaukseen • profiilipelti R20 2. katto • vesikate profiilipelti (vanhaa rakennetta) • ruodelaudoitus (vanhaa rakennetta) • yläpaarrepalkit (vanhaa rakennetta, lisätuenta kylmiön seinärunkotolpilla 50x150 k900 ja käsittelytilan pilaritolpilla 150x150 k1800) • tuuletustila • pontattu polyuretaanilevy 2x100 mm, nurkkasaumoihin uretaanivaahto • alapaarrepalkit 2 kpl 50x125 k900, yläpaarrepalkkien molemmin puolin (vanhaa rakennetta, lisätuenta kylmiön seinärunkotolpilla 50x150 k900 ja käsittelytilan pilaritolpilla 150x150 k1800) 3. lattia • epoksipinnoite • betonilaatta 110 mm, raudoitus harjateräs 8mm k150 ristiin, lattialämmityskaapelit • pontattu polyuretaanilevy 2x100mm, nurkkasaumoihin uretaanivaahto • puulattia 50x150 lankuista (vanhaa rakennetta) • lattianiskat150x200 k500 (vanhaa rakennetta) • betonipilarianturat k2500 (vanhaa rakennetta) Lisätietoja kylmiöistä ja lahtivajoista Metsästäjälehden 2/2020 numerossa ja Riistanlihan myynnin oppaassa https://riista.fi/wp-content/ uploads/2019/11/Riistan-lihanmyynnin-opas-11-2019.pdf. Leikkausmallipiirros Pohjamallipiirros HUOM! Rakennesuunnitelmat ja lujuuslaskelmat tulee tehdä aina tapauskohtaisesti! Jutun ohjeet on suunniteltu esimerkissä olleen rakennuksen mittojen ja kunnon mukaisesti. Ohjeet eivät sovellu yleistettäviksi. 39 Metsästäjä 3/2020 ME0320 FIN Book.indb 39 30.4.2020 10.28
• L uonnonvarakeskuksen tuottaman kanta-arvion mukaan hirven talvikanta metsästyksen jälkeen oli 87 200 yksilöä (95 % luottamusväli 74 800–100 600). Kanta pieneni edellisvuodesta 8,5 prosenttia lähestyen valtakunnallista talvikannan tavoitetta, joka on 68 000–85 000 hirveä. Kanta on tiheimmillään etelärannikolla ja Rannikko-Pohjanmaalla. Pienimmillään hirvitiheys on Ylä-Lapissa Utsjoella ja Enontekiöllä. Hirvikanta laski kaikkialla muualla paitsi Kainuussa. Keväällä tehty kanta-arvio korjasi monella alueella viime vuoden kanta-arviota ylöspäin. Esimerkiksi kannan kasvu Kainuussa selittyy sillä, että todellinen kanta ennen metsästystä oli arvioitua tiheämpi. Suunniteltu metsästysverotus ei siis riittänyt pitämään kantaa tavoitetiheydessä. Tiheys matkalla kohti tavoitteita Suomen 59 hirvitalousalueesta 28 on tavoitehaarukassa (metsästyskauden 2018–2019 jälkeen tavoitehaarukassa oli 18 hirvitalousaluetta). Kolmella alueella hirvitiheys on tavoitetta pienempi. Alle kymmenen prosentin ylitys tavoitetiheydessä on 17 alueella ja yli kymmenen prosentin ylitys 11 alueella. Hirvitalousalueista 53:lla pysyttiin tavoitehaarukassa tai lähestyttiin tavoitetta. Vain kuudella alueella tavoitteesta lipsuttiin kauemmaksi. Yleisesti ottaen hirvikannassa on tapahtunut merkittävää tavoitteiden mukaista kehitystä edellisvuodesta. Hyvinä esimerkkeinä voimakkaasta tavoitetiheyteen pyrkivästä verotuksesta toimivat hirvitalousalueet EH1, KAS3 ja LA8. Alueet eivät vielä ole tavoitetiheydessä, Hirvikanta lähempänä tavoitteita Hirvikanta hirvi­ talousalueittain jahdin 2019 jälkeen yksilöä / 1000 ha. Alueellisten riistaneuvostojen asettamat hirvitiheystavoitteet saavutettiin monin paikoin. Jäävän kannan vasaosuus on kohdallaan, mutta kanta on paikoin vahvasti naarasvoittoinen. teksti Pirkka Peltonen ja Ville Viitanen Hirvikannan koko suhteessa tavoitetiheyteen > 10 % pienempi 0–10 % pienempi Tavoitteen mukainen 0–10 % suurempi 10–20 % suurempi 20–40 % suurempi > 40 % suurempi mutta talvehtiva kanta leikkautui viime metsästyskauden verotuksella yli 20 prosenttia. Kannan leikkaustarve on suurin Keski-Suomessa, maan kaakkoisosissa ja muutamilla Lapin hirvitalousalueilla. Uudellamaalla paikoin voimakas verotus puolestaan johti kannan laskemiseen tavoitetiheyden alapuolelle. Tavoitetiheyksissä ollaan parhaiten SavoKarjalassa. TA US TA KA RT AT : M AA NM IT TA US LA IT O S HI RV IT AL O US AL UE JA RI IS TA NH O IT O YH DI ST YS KA RT AT : SU O M EN RI IS TA KE SK US 40 Metsästäjä 3/2020 ME0320 FIN Book.indb 40 30.4.2020 10.28
• Hirvitiheys 2019 (hirveä / 1000 ha) 3.4 2.7 2.9 2.8 2.9 3.5 3.0 3.5 3.0 3.0 3.8 3.7 3.4 0.8 2.7 0.8 1.7 2.7 2.3 2.2 3.0 2.4 2.4 3.0 3.0 2.5 3.0 3.1 3.4 3.2 2.4 3.0 2.6 3.2 3.6 2.9 3.2 3.5 3.5 3.9 4.3 2.8 3.3 3.5 3.2 2.8 3.2 4.8 4.7 2.3 2.3 3.4 5.5 4.7 3.2 3.3 3.2 2.6 3.2 © Luonnonvarakeskus (02/2020) Taustakartta: Maanmittauslaitoksen yleiskartta 1:4500000 (12/2015) Hirvitalousalue? ja riistanhoitoyhdistyskartat: Suomen Riistakeskus (03/2019) Kannan vasaosuus (%) 2019 22.3 29.3 26.7 23.5 27.0 26.5 27.5 29.8 26.3 29.2 26.6 24.6 26.4 20.9 19.9 26.3 30.2 27.7 24.4 29.0 32.2 32.3 30.1 30.3 29.2 29.7 30.3 27.7 26.9 28.3 22.5 24.9 26.8 27.1 25.9 33.4 31.9 26.3 26.0 25.8 24.9 25.8 26.9 26.3 25.2 25.3 23.3 21.3 26.0 21.8 20.8 23.1 23.5 24.2 23.2 27.1 31.9 27.8 29.9 © Luonnonvarakeskus (02/2020) Taustakartta: Maanmittauslaitoksen yleiskartta 1:4500000 (12/2015) Hirvitalousalue? ja riistanhoitoyhdistyskartat: Suomen Riistakeskus (03/2019) Lehmiä / sonni 2019 1.5 1.8 1.8 1.5 1.7 1.9 1.9 1.7 2.0 1.6 1.8 1.7 1.9 1.0 1.3 1.0 1.4 1.5 1.6 1.4 1.7 2.1 1.6 1.6 1.6 2.1 2.3 1.6 2.0 1.9 1.4 1.8 1.5 1.7 1.7 2.1 1.8 1.8 1.6 1.5 1.6 1.5 1.7 1.7 1.5 1.7 1.4 1.3 1.4 1.2 1.2 1.5 1.4 1.6 1.4 1.5 1.7 1.7 1.6 © Luonnonvarakeskus (02/2020) Taustakartta: Maanmittauslaitoksen yleiskartta 1:4500000 (12/2015) Hirvitalousalue? ja riistanhoitoyhdistyskartat: Suomen Riistakeskus (03/2019) Naaraita liikaa Tasainen sukupuolijakauma vaikuttaa muun muassa hirvikannan tuottavuuteen ja kiimakäyttäytymiseen. Tavoitteen mukainen jakauma on monella hirvitalousalueella enimmillään 1,5 naarasta yhtä urosta kohden. Sukupuolijakauma on naarasvoittoinen erityisesti maan keskiosissa ja Pohjois-Pohjanmaan eteläosissa, hirvitalousaluetasolla jopa 2,3 naarasta yhtä urosta kohden. Pohjois-Suomessa, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla hirvikannan sukupuolijakauma on monin paikoin tavoitteessa. Talvikannan vasaosuus kohdallaan Vasasaalisosuus vaikuttaa hirvikannan keski-ikään. Metsästyksen jälkeinen vasaosuus hirvikannassa tulisi olla 20 – 30 prosenttia. Vasaosuus on valtakunnallisesti tavoitehaarukan sisällä, lukuun ottamatta Pohjois-Pohjanmaata, Pohjois-Savoa ja Etelä-Lappia. Seuraavan syksyn toimenpiteet Riistanhoitoyhdistysten verotussuunnitelmien ja Luken kanta-arvioiden avulla metsästäjät suunnittelevat ensi syksyn jahdin. On tärkeää, että saavutetut tavoitteet säilytetään. Alueilla, joissa tavoitteeseen on matkaa, on hyvä jatkaa oikean suuntaista kehitystä. Naarasvoittoisilla alueilla sukupuolirakenteeseen vaikutetaan valikoivalla pyynnillä. Syksyn aikana onkin hyvä vertailla saalisjakaumaa verotussuunnitelmiin. Tarkempaa tietoa Luken kanta-arvioista löydät riistahavainnot.fi -sivuilta HIRVIKANNAN LEHMIÄ/SONNI -SUHDE KANNAN VASAOSUUS-% HIRVITIHEYS (hirveä / 1000 ha) Kannan vasaosuus (%) 2019 22.3 29.3 26.7 23.5 27.0 26.5 27.5 29.8 26.3 29.2 26.6 24.6 26.4 20.9 19.9 26.3 30.2 27.7 24.4 29.0 32.2 32.3 30.1 30.3 29.2 29.7 30.3 27.7 26.9 28.3 22.5 24.9 26.8 27.1 25.9 33.4 31.9 26.3 26.0 25.8 24.9 25.8 26.9 26.3 25.2 25.3 23.3 21.3 26.0 21.8 20.8 23.1 23.5 24.2 23.2 27.1 31.9 27.8 29.9 © Luonnonvarakeskus (02/2020) Taustakartta: Maanmittauslaitoksen yleiskartta 1:4500000 (12/2015) Hirvitalousalue? ja riistanhoitoyhdistyskartat: Suomen Riistakeskus (03/2019) Hirvitiheys 2019 (hirveä / 1000 ha) 3.4 2.7 2.9 2.8 2.9 3.5 3.0 3.5 3.0 3.0 3.8 3.7 3.4 0.8 2.7 0.8 1.7 2.7 2.3 2.2 3.0 2.4 2.4 3.0 3.0 2.5 3.0 3.1 3.4 3.2 2.4 3.0 2.6 3.2 3.6 2.9 3.2 3.5 3.5 3.9 4.3 2.8 3.3 3.5 3.2 2.8 3.2 4.8 4.7 2.3 2.3 3.4 5.5 4.7 3.2 3.3 3.2 2.6 3.2 © Luonnonvarakeskus (02/2020) Taustakartta: Maanmittauslaitoksen yleiskartta 1:4500000 (12/2015) Hirvitalousalue? ja riistanhoitoyhdistyskartat: Suomen Riistakeskus (03/2019) Lehmiä / sonni 2019 1.5 1.8 1.8 1.5 1.7 1.9 1.9 1.7 2.0 1.6 1.8 1.7 1.9 1.0 1.3 1.0 1.4 1.5 1.6 1.4 1.7 2.1 1.6 1.6 1.6 2.1 2.3 1.6 2.0 1.9 1.4 1.8 1.5 1.7 1.7 2.1 1.8 1.8 1.6 1.5 1.6 1.5 1.7 1.7 1.5 1.7 1.4 1.3 1.4 1.2 1.2 1.5 1.4 1.6 1.4 1.5 1.7 1.7 1.6 © Luonnonvarakeskus (02/2020) Taustakartta: Maanmittauslaitoksen yleiskartta 1:4500000 (12/2015) Hirvitalousalue? ja riistanhoitoyhdistyskartat: Suomen Riistakeskus (03/2019) Tilastot vuodelta 2019 Hirvikannan lehmää/sonni -suhde hirvitalousalueittain Hirvikannan vasaosuus jahdin 2019 jälkeen. Hirvitalousalueiden jäävä kanta suhteessa alueellisten riistaneuvostojen asettamiin tavoitteisiin (tavoitteesta poikkeama on laskettu tavoitehaarukan ylä-/alarajasta). 41 Metsästäjä 3/2020 ME0320 FIN Book.indb 41 30.4.2020 10.28
• RIISTA­ KESKUSALUE Py yn ti luv ist a kä yt et ty % Ka ad et ut ka ik ki yh te en sä Sa ali in va sa os uu s % Ai ku is sa ali in ur os os uu s % Varsinais-Suomi 82,4 19117 52,4 44,3 Satakunta 76,2 11692 53,6 48,1 Etelä-Häme 81,4 11124 52 46,7 Uusimaa 78,7 10395 49,8 51,5 Pohjois-Häme 76,8 5133 47,8 51,7 Rannikko-Pohjanmaa 59,2 939 51,5 61,1 Pohjanmaa 67,7 740 53,1 62,5 Keski-Suomi 38,1 502 42,2 62,8 Kaakkois-Suomi 45 486 38,9 63,3 Etelä-Savo 43,1 311 36,7 59,9 Pohjois-Savo 12,7 33 36,4 47,6 YHTEENSÄ 77,3 60472 51 48 Ennätyssaalis pysäytti peurakannan kasvun Viime metsästyskaudella saatiin saaliiksi noin 60 500 valkohäntäpeuraa. Saalismäärä kasvoi aikaisemmasta, vaikka lumeton talvi haittasi monin paikoin jahtia. Metsästyksen arvioidaan pysäyttäneen kannan kasvun, mutta kannan leikkaaminen siirtyy tulevaan kauteen. teksti Jani Körhämö kuva GettyImages LÄ HD E: LU O NN O N VA RA KE SK US Valkohäntäpeurasaalis metsästyskaudella 2019–2020 V iime syksyn peurajahteihin lähdettiin tavoittelemaan ennätyssaalista korkeaksi kasvaneen peurakannan pienentämiseksi. Tavoitteena oli ylittää selvästi Luonnonvarakeskuksen arvioima noin 63 000 yksilön saalis, joka arvion mukaan olisi tarvittu kannan kasvun pysäyttämiseen. Päättynyttä kautta leimasivat kuitenkin peuran metsästyksen kannalta poikkeuksellisen hankalat olosuhteet. Vahtimismetsästystä helpottavaa lumipeitettä oli ainoastaan hetkellisesti, mikä korosti toimivan seurueja koirametsästyksen roolia. Saalismäärä jäikin tavoiteltua pienemmäksi, mutta kasvoi kuitenkin edelliskaudesta noin 15 prosenttia. Valkohäntäpeuran saalismäärä ylitti ensimmäistä kertaa kaadettujen hirvien lukumäärän. Vallinneissa olosuhteissa tätä voidaan pitää hatunnoston arvoisena suorituksena ja osoituksena metsästäjien sitoutumisesta kannan pienentämistavoitteeseen. Riistakeskusalueista eniten peuroja kaadettiin jälleen Varsinais-Suomessa, lähes 20 000 yksilöä. Myös Satakunnan, Etelä-Hämeen, Uudenmaan ja Pohjois-Hämeen alueilla saalismäärät olivat korkeita. Pyyntiluvansaajien tasolla tarkasteltuna saalistiheys nousi korkeimmillaan yli sataan peuraan tuhannella hehtaarilla, seuraja seuruetasolla ehkä tätäkin korkeammaksikin. Naaraita 52 prosenttia Saaliin rakenteen osalta metsästäjiä kehotettiin huolehtimaan riittävästä naaraiden osuudesta aikuissaaliissa, jotta kannan korkea tuottokyky pienentyisi. Toteutunut naarai42 Metsästäjä 3/2020 ME0320 FIN Book.indb 42 30.4.2020 10.28
• JAHTIIN JO ALKUKAUDELLA Päättynyt metsästyskausi osoitti, että koko metsästyskauden hyödyntäminen on tulevaisuudessa entistä tärkeämpää kovien saalistavoitteiden saavuttamiseksi. Alkukauden metsästyksen lisäämisellä peurajahti saadaan hyvään alkuun ennen hirvijahtia ja samalla pienennetään loka-marraskuun perinteisesti korkeaa kolarikertymää. Syyskuun ensimmäisten viikkojen vahtimiskauden pyynti on omaksuttu nopeasti käytäntöön, mutta potentiaalia alkukauden saalismäärän lisäämiseen on todennäköisesti vielä paljon enemmän. Viime metsästyskaudella ennen syyskuun viimeistä lauantaita saaliiksi saatiin kaikkiaan noin 5 700 valkohäntäpeuraa, mikä on noin 50 prosenttia enemmän kuin edellisellä kaudella vastaavana ajankohtana. Tulevalle metsästyskaudelle muutkin teesit ovat paljolti samat kuin edellisellekin syksylle. Tavoitteena on vahvan peura-alueen osalta niin korkea pyyntilupamäärä, ettei se rajoita tarvittavaa kannan leikkaamista. Saaliissa tulee kiinnittää huomiota riittävään naaraiden osuuteen. Metsästystä tulee mahdollisuuksien mukaan kohdentaa vahingoille alttiiden viljelmien ja kolariherkkien tieosuuksien läheisyyteen. Metsästysseuroissa tulee varmistaa pyyntilupien tehokas käyttö ja tarkistaa käytännöt lupien jakamisessa sellaisiksi, että lupien käyttämiselle ei muodostu turhia rakenteellisia rajoitteita. Määrätietoinen työ peurakannan harventamiseksi kantaa hedelmää ennen pitkää, vielä ei kuitenkaan ole aika hengähtää. 43 Metsästäjä 3/2020 ME0320 FIN Book.indb 43 30.4.2020 10.28
• Franchi Affinity 3 Elite Pro Bronze, 12/76 puoliautomaatti haulikko, hinta 949 € Tämä uutuus FRANCHI -aselaukussa vain meiltä! Tikka T3X TAC A1 Coyote Brown, Kaliberit 6,5 Creedmoor ja 308. Tikan taktinen kivääri uudessa aavikko värissä, hinta 2190,Tikka T3X Lite Fluted Ceracote Kaliberit 30-06 ja 308. Erikoiserä, Cerakote pinnoite, uritettu piippu ja suujarru. Hinta 1290,Tikka T3x Lite Adjustable Kaliberit 6,5CM, 308, ja 9,3x62. Synteettinen tukki ja säädettävä poskipakka hinta 1250,Franchi Affinity 3 Elite Cobalt, 12/76 puoli automaatti haulikko, hinta 949 €. Tämä Cobalt-väri ja toimitus Franchi-aselaukussa vain meiltä! Meopta Optika 6 3-18x56 Uusi, edullinen Optika 6 -sarja tarjoaa suorituskykyä ja luotettavuutta. Kysy myös muita Optika 6 -sarjan kiikareita Steiner Nighthunter Extreme 3-15x56 NSI EXCLUSIVA 28gr Huippu uutuus 420m/s 95 €/250 ptr OULUN ASE OY Planeettatie 5, 90440 KEMPELE | Puh. 08-516 370 | info@oulunase.com | Liike auki ark 10–18 ja la 10–14 | Verkkokauppa www.oulunase.fi VUODEN SAKOKAUPPIAS Tikka T1X 17 HMR ja 22Lr Pienoiskivääri 599€ Saatavilla pakettina sis: jalat + kiikari ja vaimennin alkaen 729 € Sako Patruuna kannu 200 ptr 308 Sako Range + 20 ptr Sako Superhammerhead + NATO ammuslaatikko 679,1390,199,– Maahantuomme laadukkaat NSI-patruunat urheiluammuntaan ja metsästykseen. OULUN ASE Tuotteita rajoitetusti. Toimitus Metsästäjä paketilla, sisältää puhdistusvälineet + kantohihnan ja asepussin. den osuus aikuisista peuroista oli 52 prosenttia eli hieman edellisvuotta korkeampi. Saalis oli naarasvoittoinen lähes koko vahvalla peura-alueella, mutta eniten naaraita suhteessa uroksiin kaadettiin Varsinais-Suomessa. Tuottavaan kannanosaan kohdentunut verotus tulee todennäköisesti edesauttamaan kannan leikkaamista jatkossa. Kaadetuista peuroista 51 prosenttia oli vasoja. Myönnetyistä pyyntiluvista käytettiin noin 77 prosenttia. Kannan kasvu taitettiin Luonnonvarakeskuksen julkaiseman tuoreen kanta-arvion mukaan valkohäntäpeurakannan arvioidaan pienentyneen noin kaksi prosenttia edellisestä vuodesta. Kannaksi arvioidaan metsästyskauden jälkeen noin 109 000 yksilöä (95 % luottamusväli 105000–114000) yksilöä. Arvion mukaan suurin peuratiheys oli Satakunnan, Pohjoisja Etelä-Hämeen ja Varsinais-Suomen riistakeskusten raja-alueella. Tiheys oli korkea myös Uudenmaan riistakeskusalueen rannikon länsiosissa. Kanta-arvion perusteella käänne peurakannan kehityksessä saavutettiin, mutta varsinainen kannan leikkaaminen jäi vielä tulevien metsästyskausien vastuulle. Luonnonvarakeskus arvioi, että kannan ennallaan pitämiseksi vaadittava saalismäärä tulevalla metsästyskaudella on koko maan tasolla noin 55 000 yksilöä. Kannan leikkaamiseksi olisi tavoiteltava noin 60 000–63 000 yksilön saalismäärää. Käytännössä tulevalla kaudella tavoitellaan siis jälleen uutta saalisennätystä. 2017 2018 2019 1000 2000 3000 4000 5000 6000 Vahtimismetsästyskauden peurasaalis Suomessa 2017–1019 ennen syyskuun viimeistä lauantaita Aikuinen uros Vasa 449 887 1100 473 1086 1467 828 2214 3149 20 19 20 16 20 13 20 10 20 07 20 04 20 01 19 98 19 95 19 92 19 89 19 86 19 83 19 80 Pe ur oj en lu ku mä är ä 20000 40000 60000 80000 100000 120000 Valkohäntäpeuran talvikannan koko sekä saalis vuosina 1980–2019 Kannan yläraja Kannan alaraja Saalis Kanta-arvio Vuosiluku viittaa kunkin metsästyskauden alkuun, esim. viimeisin lukema kuvaa tilannetta metsästyskauden 2019–2020 päätteeksi. Aikuinen naaras ME0320 FIN Book.indb 44 30.4.2020 10.28
• Franchi Affinity 3 Elite Pro Bronze, 12/76 puoliautomaatti haulikko, hinta 949 € Tämä uutuus FRANCHI -aselaukussa vain meiltä! Tikka T3X TAC A1 Coyote Brown, Kaliberit 6,5 Creedmoor ja 308. Tikan taktinen kivääri uudessa aavikko värissä, hinta 2190,Tikka T3X Lite Fluted Ceracote Kaliberit 30-06 ja 308. Erikoiserä, Cerakote pinnoite, uritettu piippu ja suujarru. Hinta 1290,Tikka T3x Lite Adjustable Kaliberit 6,5CM, 308, ja 9,3x62. Synteettinen tukki ja säädettävä poskipakka hinta 1250,Franchi Affinity 3 Elite Cobalt, 12/76 puoli automaatti haulikko, hinta 949 €. Tämä Cobalt-väri ja toimitus Franchi-aselaukussa vain meiltä! Meopta Optika 6 3-18x56 Uusi, edullinen Optika 6 -sarja tarjoaa suorituskykyä ja luotettavuutta. Kysy myös muita Optika 6 -sarjan kiikareita Steiner Nighthunter Extreme 3-15x56 NSI EXCLUSIVA 28gr Huippu uutuus 420m/s 95 €/250 ptr OULUN ASE OY Planeettatie 5, 90440 KEMPELE | Puh. 08-516 370 | info@oulunase.com | Liike auki ark 10–18 ja la 10–14 | Verkkokauppa www.oulunase.fi VUODEN SAKOKAUPPIAS Tikka T1X 17 HMR ja 22Lr Pienoiskivääri 599€ Saatavilla pakettina sis: jalat + kiikari ja vaimennin alkaen 729 € Sako Patruuna kannu 200 ptr 308 Sako Range + 20 ptr Sako Superhammerhead + NATO ammuslaatikko 679,1390,199,– Maahantuomme laadukkaat NSI-patruunat urheiluammuntaan ja metsästykseen. OULUN ASE Tuotteita rajoitetusti. Toimitus Metsästäjä paketilla, sisältää puhdistusvälineet + kantohihnan ja asepussin. Kanalintulupien myynti Metsähallituksen alueille alkaa kesäkuussa. Myynti alkaa aamuisin kello 9 Eräluvatverkkokaupassa ja palvelunumerossa 020 69 2424. Kun annat metsästäjänumerosi, lupasi tulee näkymään myös Oma riista -palveluun. Lupia tulee myyntiin kesäkuussa vasta varovainen kiintiö, noin 50 % edellissyksyn luvista. Lopullinen kiintiö ratkeaa riistalaskennoissa ja tulee myyntiin elokuussa. Ma 8.6. Etelä-, Länsija Itä-Suomen alueet Ti 9.6. Salla, Savukoski, Pelkosenniemi, Sodankylä, Kemijärvi Ke 10.6. Pohjanmaa ja Kainuu To 11.6. Keminmaa, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Rovaniemi, Ranua, Simo, Tervola, Ylitornio, Posio Pe 12.6. Enontekiö, Inari, Utsjoki Ma 15.6. Vesilintuja jänisluvat (vrk ja kausi), Lapin kaupunkilaisten kausiluvat Rentoudu lintumetsällä! Ku va : Tu om o Pi rt tim aa ME0320 FIN Book.indb 45 30.4.2020 10.28
• Ampuminen ja aseet haltuun ABC-koulutuksella Moni uusi metsästäjä tulee harrastuksemme pariin ilman minkäänlaista ampumakokemusta. Sellaisen uuden metsästäjän kannattaa ehdottomasti saada ensikosketus ampumiseen ammattimaisen opastuksen kautta. teksti ja kuvat Olli Kangas METSÄSTYSAMMUNNAN ABC-KOULUTUS • Kurssin sisältöön voi tutustua osoitteessa ammunnanabc.fi • Kevään kurssit on koronatilanteen takia peruttu, mutta niitä jatketaan heti tilanteen salliessa. M itenkään väheksymättä kokeneiden metsästäjien tietoja ja taitoja, on hyvä että jo alkuvaiheessa uusi ampuja saa valmennusta jonka avulla vältetään vääriä tottumuksia joista irti pääsy myöhemmässä vaiheessa voisi olla erittäin hankalaa. Turvallisen aseenkäsittelyn oikeat tavat ja käytännöt on myös syytä juurruttaa uusille metsästäjille heti alussa. Ne saattavat olla vanhan polven metsästäjille niin itsestään selviä asioita, ettei niitä sukulaisopastuksessa korosteta riittävästi. Samoin riistatilanteeseen valmistautuminen on huomattavasti helpompaa, kun on kuullut asiasta hyvin suunniteltua valmennusta. Tähän tarkoitukseen on kehitetty Metsästysammunnan ABC -koulutus. Kiväärija haulikko-opintoja Haulikko-osio kestää kolme tuntia ja siinä käydään läpi muun muassa silmän hallitsevuus, osumakuvion ampuminen ja sen tarkastelu, paikallaan olevaan maaliin ampuminen sekä liikkuvaan ja lentävään maaliin ampuJenni iloitsee ensikosketuk­ sestaan haulik­ koon, opettajana Janne Hokkanen. 46 Metsästäjä 3/2020 ME0320 FIN Book.indb 46 30.4.2020 10.28
• Ampuminen ja aseet haltuun ABC-koulutuksella minen. Haulikon valintaan saa hyvää tietoa, tai mahdollisen oman haulikon sovittamiseen itselle sopivaksi. Kivääripuolella opiskellaan pienoiskiväärin avulla aseen kohdistamista, kasan ampumista ja ammutaan sekä paikallaan olevaan että liikkuvaan maaliin — ampumatuella ja ilman. Molemmissa osioissa tietenkin käydään läpi aseen käsittely radalla, metsällä, kotona ja autossa ja muut tärkeät turvallisuusasiat. Kurssin suorittaneet saavat metsästysampumakortin. Ampumaradoilta saattaa saada henkilökohtaista opastusta Metsästyksen aloittamista suunnitteleva Jenni Koskela Seinäjoelta tilasi oppitunnin Lempäälässä toimivalta Kokkovuoren haulikkourheilukeskukselta. Ratamestari Janne Hokkanen piti tehokkaan parituntisen, jossa käytiin läpi ABC-koulutuksen haulikkoa koskevat asiat. Kiekkoja ei säästelty, ja lopuksi tuli jo useampi osuma peräkkäin, kun oikea asento ja asenne rupesi löytymään. -Tuntui ensin aivan mahdottoman vaikealta, mutta kyllä mä nyt uskon, että tuon voi oppia, Jenni toteaa iloisena saatuaan muutaman kiekon peräkkäin rikki. Hän haluaa ehdottomasti vielä käydä koko ABC-koulutuksen, kun ne saadaan jatkumaan. -Ilmakivääriä oon kokeillut, mutta todellakin haluan myös kiväärikurssille. Ja haulikkotreenaus alkaa heti, Jenni tuumaa Metsästäjäliitossa ei osata arvioida, milloin koulutuksia isommille ryhmille voidaan taas järjestää -Heti kun tilanne sallii, ABC-koulutukset jatkuvat. Niistä tulee infoa nettisivuillemme, toteaa koulutuksesta vastaava Jussi Partanen Metsästäjäliitosta. Ammattilaisen opastuksella saa hyvän ensikosketuksen ammuntaan. ARTIKKELIN KIRJOITTAJAN KOMMENTTI -Olisipa tällaista koulutusta ollut tarjolla kun itse sain haulikon käsiini. Isäni pitämä kurssi oli kolmen sanan mittainen: “ei saa hätäillä”. Sisältöhän oli sinänsä hyvä, mutta luulen, että ABC-koulutus antaa paremmat ja turvallisemmat opit uuden metsästäjän matkaan. 47 Metsästäjä 3/2020 ME0320 FIN Book.indb 47 30.4.2020 10.28
• Aseluvan hakeminen metsästysperusteella Usein kysytyt kysymykset Nyt kerrotaan vastaukset tavallisimpiin kysymyksiin, jotka askarruttavat metsästysperusteella aselupaa hakevia. teksti Seppo Sivula, sisäministeriö sekä Ilmari Kosonen ja Jussi Kytösaari, Poliisihallitus Miten aselupaa haetaan loukkuaseelle? Luvan lopetusaseelle loukkutai luolapyyntiin voi saada kertalaukeavalle pienoispistoolille ja pienoisrevolverille. Hakijan tulee toimittaa muiden vaadittavien lomakkeiden ja todistusten lisäksi paikallisen riistanhoitoyhdistyksen todistus aktiivisesta loukkutai luolapyynnistä. Esimerkiksi SRVA-toimintaan ja lopetusaseeksi ei lyhyille aseille myönnetä lupia. Mitä pitää olla mukana, kun menen laitokselle viemään hakemuksen? Aselupaa haettaessa on oltava mukana • passi tai henkilökortti (ajokortti ei ole henkilöllisyyttä osoittava asiakirja) • hakemuksen perustelut kirjallisina ja muut hakemuksen perustelemiseen tarvittavat asiakirjat, esimerkiksi kuitti maksetusta riistanhoitomaksusta (metsästyskortti). • sotilaspassi, siviilipalvelustodistus, kutsuntatodistus tai todistus palvelusta vapauttamisesta • ampuma-aseen käyttötarkoituksen mukaiset todistukset Perustelulomakkeesta ei oikein selviä, että mitä siihen tulisi laittaa. Onko olemassa yleisohjetta? Perusteluksi ei riitä ”valtion mailla kaikkea sallittua riistaa”. Ampuma-aselain mukaan aseen täytyy soveltua hyvin aiottuun käyttötarkoitukseen. Hakijan täytyy sen vuoksi pystyä kertomaan mitä riistaa hän aikoo metsästää, koska se vaikuttaa arviointiin soveltuvasta aseesta. Aseen hankkimista metsästykseen on vaikea perustella, jos hakijalla ei ole oikeutta metsästää millään alueella. Hakijan tulee sen vuoksi tehdä selkoa alueista, joilla aikoo metsästää ja mihin oikeus metsästämiseen perustuu. Miten aselupaa haetaan pitkälle metsästysaseelle? Hakijan tulee varata poliisin sivuilta aika hakemuksen jättämiselle ja tarvittaessa haastattelulle. Hakemuksen voi jättää mille tahansa poliisilaitokselle. Poliisin sivuilta täytyy tulostaa perustelulomake, johon hakija kirjaa perusteet aseluvan saamiselle. Hakijan pitää pystyä kertomaan aiemmasta metsästysharrastuksestaan, mitä ja missä hän aikoo metsästää, miksi juuri kyseinen ase olisi sopiva aiottuun tarkoitukseen ja mihin metsästysoikeus ilmoitetulla alueella perustuu. Varinainen lupahakemus saatetaan vireille suullisella hakemuksella, jonka hakemuksen vastaanottava virkailija kirjaa poliisin asetietojärjestelmään. 48 Metsästäjä 3/2020 ME0320 FIN Book.indb 48 30.4.2020 10.28
• PER UST ELU LOM AKE HAE TTA ESS A AMP UMA -AS ELA IN MUK AIST A LUP AA MET SÄS TYS PER UST EEL LA Lup anu mer o vuos i num ero Aiem pi met säst ysharr astu s Tee täss ä selk oa aiem mas ta met säst ysha rras tuks esta si, mitä riista a olet met säst änyt ja miss ä Met säst ysharr astu s han kitta valla asee lla Kerr o täss ä, mitä riista a tark oituk sena si on met säst ää nyt han kitta valla asee lla. Ota huo mioo n, että han kitta van asee n on sove llutta va hyvi n kyse isen riista n met säst ykse en Met säst ysal ue Kerr o täss ä, miss ä tulet met säst ämä än ede llä kerr ottu a riista a ja mihi n met säst ysoi keut esi tällä alue ella peru stuu Käs iase tta kos keva t lisäp erus telu t Jos han kitta va ase on pien oisp istoo li tai -rev olve ri, peru stele täss ä, miks i ase on harr aste ttava ssa met säst ykse ssä lope tusa seen a tarp eelli nen /vält täm ätön . "Mu u ase" tyyp piä olev aa aset ta kos keva t lisäp erus telu t Jos han kitta va ase on "Mu u ase" tyyp in ase, peru stele täss ä, mitk ä ovat ne erity iset syyt , miks i "Mu u ase" -tyyp in ase on harr aste ttava ssa met säst ykse ssä vältt ämä tön Ohje ita Amp uma -ase en han kkim islu van hak ijan on hak emu ksen yhte yde ssä oso itett ava, että hän ellä on han kitta van asee n han kint aan hyv äksy ttäv ä käyt töta rkoi tus. Hak ijan tule e tällä lom akke ella kert oa, mik ä on han kitta van asee n tai asee n osa n käyt töta rkoi tus ja esit tää ne peru stee t, joid en peru stee lla hän hak ee han kkim islu paa . Aseluvan hakeminen metsästysperusteella Usein kysytyt kysymykset Joudunko tekemään soveltuvuuskokeen? Soveltuvuuskokeen teettämisestä on luovuttu. Poliisi voi kuitenkin edelleen edellyttää hakijaa toimittamaan lääkärintodistuksen terveydentilastaan. Sain kutsun haastatteluun. Mitä se tarkoittaa? Jos haet ensimmäistä aselupaa, edellisestä aseen hankkimisesta on pitkä aika tai taustatiedoissasi on jotain, jonka poliisi haluaa selvittää, sinut voidaan kutsua haastatteluun Paljonko aselupa ja rinnakkaislupa maksavat? Vuonna 2020 aselupa maksaa 90 euroa ja saman lupatyypin samalla kertaa haettu lisälupa 42 euroa. Rinnakkaislupa maksaa 35 euroa. Aselupien hinnat perustuvat valtion maksuperustelakiin ja sen pohjalta annettuun asetukseen poliisin suoritteiden maksullisuudesta, joka uudistetaan vuosittain. Miten toimin, jos haen useampia lupia kerralla? Jokaista hankittavaa asetta varten pitää olla oma perustelulomakkeensa. Jos aikeissa on ostaa useampi ase lyhyen ajan sisällä, luvat kannattaa hakea samalla kertaa, koska lisäluvat ovat edullisempia kuin samat luvat yksittäin haettuna. Saako jollain muulla perusteella myönnettyä asetta käyttää metsästyksessä? Asetta voi käyttää muihinkin hyväksyttäviin käyttötarkoituksiin. Metsästysperusteella myönnettyä asetta voi siten käyttää urheiluammuntaan ja päinvastoin elleivät lupaehdot sitä nimenomaisesti kiellä. Onko olemassa kaliiperirajoituksia, eli sellaisia, joille ei metsästysperusteella voisi saada lupaa? Olen kuullut, ettei isommille kiväärikaliipereille enää myönnettäisi lupia. Pitääkö tämä paikkansa? Niin kauan kuin hakija pystyy perustelemaan, että aiottu ase ja kaliiperi soveltuvat aiottuun käyttötarkoitukseen eivätkä ole siihen liian tulivoimaisia tai tehokkaita, luvan voi saada isollekin kaliiperille. Jos ainoa syy hankkia isokaliiperin ase on metsästys Afrikassa, perusteluun on yleensä suhtauduttu kielteisesti. Voinko saada luvan itselataavalle kiväärille/ haulikolle /pienoiskiväärille metsästysperusteella? Onko siinä jotain erityisehtoja? Itselataavan aseen pitää pääsääntöisesti olla hyvin soveltuva metsästykseen eli se ei saa olla tarpeettoman tulivoimainen tai tehokas. Esimerkiksi tietyn tyyppiset aseet, joista on olemassa sotilasversiot, ovat hallinto-oikeudet katsoneet tarpeettoman tulivoimaisiksi ja tehokkaiksi. Hakijan on siis perusteltava tarve huolellisesti ja olisi hyvä ilmoittaa jo hakemusvaiheessa minkälaisen aseen aikoo hankkia (esimerkiksi: ”aion hankkia xxx-merkkisen puoliautomaattikiväärin kaliiperissa xxx”). Mitä tarkoittaa itselataavan aseen kohdalla harrastuksen jatkumisen todistaminen sitten 5 vuoden kuluttua? Pitääkö se tehdä etukäteen? Miten todistetaan? Maksaako se jotain? Jos unohtaa, tuleeko sanktioita? Tämä tarkentuu myöhemmin. Virallinen ohjeistus ei vielä ole valmiina. Koska lupaa päästään hakemaan sähköisesti? Hanke etenee tällä hetkellä aikataulussa, joten todennäköistä on, että sähköiset lupahakemukset tulevat viimeistään 2024. Lisätietoa aseluvista https://www.poliisi.fi/luvat/ampuma_aseluvat Ajanvaraus https://asiointi.poliisi.fi/ajanvaraus/reservations Perustelulomakkeet https://www.poliisi.fi/luvat/aselupalomakkeet NUORI METSÄSTÄJÄ Onko aselupa-asioissa eroa aikuisiin? Alle 15-vuotias ei voi saada asetai rinnakkaislupaa. Hän voi kuitenkin ampua ja metsästää valvotusti 18 vuotta täyttäneen aseella (Ampuma-aselaki 88 §). Samoin hän voi suorittaa ampumakokeen laina-aseella valvottuna käyttönä (Maaja metsätalousministeriön asetus ampumakokeesta 7 § 2 mom.) 15—18-vuotias voi saada rinnakkaisluvan pitkiin metsästysaseisiin. Hänen on ampumakokeessa käytettävä asetta, johon hänellä on rinnakkaislupa. 49 Metsästäjä 3/2020 ME0320 FIN Book.indb 49 30.4.2020 10.28
• Pulttilukkoisen kiväärin käyttäminen Metsästyksessä painotetaan ensimmäisen laukauksen merkitystä, mutta metsästäjien on syytä oppia varautumaan myös ensimmäisen laukauksen epäonnistumiseen. Pulttilukkoisen kiväärin käytön opettelu parantaa metsästäjän kykyä hoitaa metsästystilanteet kunnialla loppuun saakka. teksti ja kuvat Arto Määttä P ulttilukkoisessa metsästyskiväärissä on potentiaalia, jota yllättävän harva osaa hyödyntää. Tyypillisesti ammutaan kerran, jonka jälkeen kivääri pudotetaan alas olkapäältä lataamisen ajaksi. Tämä vie kallisarvoista aikaa ja pahimmassa tapauksessa näköyhteys riistaeläimeen katkeaa. Parhaimmillaan pulttilukkoisen kiväärin lataaminen laukauksen jälkeen on automaattinen osa ampumasuoritusta. Huomio pysyy kohteessa ja kivääri on tarvittaessa valmiina nopeaan paikkolaukaukseen. Perä kiinni olkapäässä Oikeaoppinen latausliike suoritetaan ampuma-asennossa. Asetta ei lasketa olkapäältä, eikä katse siirry aseeseen, vaan kohteen seuraaminen jatkuu katkeamattomana koko latausliikkeen ajan. Ampuma-asennossa lataaminen asettaa vaatimuksia etukäden asennolle. Etukädellä pitää voida vetää kivääriä taaksepäin niin, ettei se liiku latausliikkeen aikana suhteessa olkapäähän. Kaiken kaikkiaan asento on hieman samanlainen kuin ammuttaessa haulikolla. Sujuva yhtenäinen liike Oikein toteutettuna lataustapahtuma on sujuva yhtenäinen liike, josta puuttuu kaikki ylimääräinen. Vain lataava käsi liikkuu. Käsi tulee lukonkammelle alhaalta, joten käden liikkeen suunta avaa lukkoa ikään kuin automaattisesti. Työnnettäessä lukkoa takaisin eteen, suuntautuu käden liike alas, joten lukko menee kiinni osana latausliikettä. Lataamisen voi tehdä joko avokämmenellä tai tarttumalla lukkopulttiin peukalolla ja etusormella. Itse kullekin sopivin tapa vaihtelee, joten yhtä totuutta asiassa ei ole olemassa. Turha varovaisuus pois! Pulttilukkoiset kiväärit ovat kestäviä mekaanisia laitteita, jotka toimivat sitä paremmin, mitä voimakkaampia, selkeämpiä ja määrätietoisempia lukon liikkeet ovat. Lukko avataan ja vedetään taka-asentoon voimalla. Lukko pysähtyy lukonpysäyttäjään, joten sen pysähtymistä taka-asentoon 50 Metsästäjä 3/2020 M tsästäjän aseet ME0320 FIN Book.indb 50 30.4.2020 10.28
• VÄLINEISTÄ Kivääreissä on eroja latausliikkeen sujuvuudessa. Osassa lukon liike on takelteleva ja lukon avaaminen jäykkää. Lukonkammen asento ja nupin koko vaikuttavat lataamisen sujuvuuteen. Myös tähtäin voi haitata latausliikettä. Lukonkammen ja kiikaritähtäimen välissä pitäisikin olla riittävästi tilaa. Usein syy latausliikkeen takelteluun löytyy kiväärin perästä. Pulttilukkoisen kiväärin perän vetopituuden pitäisi olla ”hieman liian lyhyt”, jotta lukon käyttäminen olisi mahdollisimman sujuvaa. Tarvittaessa toimenpiteitä Jos pulttilukkoinen kivääri ei toimi niin luotettavasti, että nopea lataaminen olisi mahdollista, tulee asia korjata. Ulosheiton korjaaminen sekä patruunoiden syöttyvyyden ja lukon liikkeen sujuvoittaminen onnistuvat asesepiltä. Myös kiväärin perän pituus saattaa vaatia muutostöitä, jotta lukonkampeen yltää vaivattomasti ja voi tehdä riittävän voimakkaan ja sujuvan latausliikkeen. ei tarvitse, eikä pidä ennakoida. Jarruttelun seurauksena lukon liike voi jäädä vajaaksi, eikä se poimi mukaansa uutta patruunaa. Lukko suljetaan samalla tavalla, eli voimalla ja määrätietoisesti. Vaatii harjoitusta Kiväärin vaistonvaraisen lataamisen harjoittelemiseen on olemassa helppo ja tehokas treenimuoto, joka on toteutettavissa kohtuullisen helposti. Tarvitaan 75 metrin hirvirata ja rutkasti patruunoita. Liikkuvan hirvikuvion ampuminen 75 metrin radalla on ylipäätään eräs parhaista harjoitusmuodoista perusammunnan kehittämiseen, koska rajallinen aika pakottaa karsimaan suorituksesta virheitä ja turhia liikkeitä. Kun halutaan oppia kiväärin sujuva lataaminen, ryhdytään samaan juoksuun ampumaan kaksi laukausta. Liikkuvan hirvikuvion tuplalaukauksissa on neljä sekuntia aikaa tähdätä, ampua, ladata ase, tähdätä ja ampua toinen harkittu laukaus. Kaksoislaukausten ampumisen tarkoituksena ei ole opettaa metsästäjää hätäilemään tai ampumaan huippunopeasti. Tarkoituksena on ohjata suoritukseen, jossa kohteen seuraaminen jatkuu ja aseen perä pysyy kiinni olkapäässä latausliikkeen ajan. Samalla latausliikkeestä tulee laukauksen jälkeinen rutiininomainen jatkotoimenpide. Käytännön vaikutukset metsällä Suurin merkitys liikkuvien ja kaksoislaukausten harjoittelulla on aseen käytön muuttumisessa tiedostamattomaksi. Hieman samaan tapaan kuin kokeneen autonkuljettajan ei tarvitse katsoa vaihdekeppiä, vaan hän voi keskittyä liikenteen seuraamiseen, metsästäjä voi seurata kohdetta laukauksen jälkeen keskeytyksettä ja ase on ampumavalmiina mahdollista paikkolaukausta varten. Katsekontakti kohteeseen säilyy, joka helpottaa kohteen edesottamusten havainnointia. Ampuja saa siis mahdollisuuden käyttää tehokkaasti hyväksi ne sekunnit, jotka kulloinkin ovat käytettävissä. Aseen käsittelytaidon parantuminen lisää myös turvallisuutta. Kun kivääri on kaikin puolin tuttu, vältytään useilta töppäyksiltä. Huomiota on sitä helpompi kiinnittää turvallisuuteen, mitä rutinoituneempaa aseen käsittely on ja mitä luonnollisemmalta aseen käyttäminen tuntuu. Eleettömin tapa ladata on tarttua lukonkampeen etusormella ja peukalolla. Tällöin ei tarvitse kurotella ja aseen pitäminen olalla latausliikkeen aikana on helppoa. Tavan haasteena on ampujan voimakas kontrolli lukkoon liikuttamiseen, joka aiheuttaa pahimmillaan vajaan latausliikkeen. Eli vedä lukko voimalla loppuun saakka ennen sen sulkemista. Jos lukonkampea liikutetaan avokämmenellä, on suorituksessa vähemmän hienomotoriikkaa. Heikkoutena on käden liikkeen suuruus ja tästä johtuva hitaus, sekä tarve kurottaa kättä pidemmälle eteen. Tämä lisää riskiä pään nostelulle ja asettaa enemmän vaatimuksia kiväärin sopivuudelle. 1 3 2 4 51 Metsästäjä 3/2020 ME0320 FIN Book.indb 51 30.4.2020 10.28
• kä haulit saa painua liian syvälle kupin pohjaan. Soikeat tai muuten epämuotoiset painaumat kertovat haulien muokkautumisesta muotopuoliksi, jolloin kuviossa on todennäköisesti paljon aukkoja. Teräshaulikupin seinämät ovat yleensä jäykemmät eivätkä teräshaulit anna periksi kuten lyijyiset. Teräshauleilla jyrkkä ja karhea ylimeno on nähtävissä haulikupin liuskojen kärkien vääntymisenä ulospäin. Sama ilmiö saattaa näkyä lyijyhauleillakin, joskin harvemmin. Sisäänpäin kääntyneet päät puolestaan johtuvat patruunan latausH aulikon koeammunnan suorittamisesta on annettu paljon ohjeita, mutta harvemmin neuvotaan patruunan välitulpan analysointia. Jotta se onnistuu, koeammuntapaikka tulisi valita niin, että haulikupit löytyvät mahdollisimman helposti. Mielellään jokaisen laukauksen jälkeen, jotta eri patruunoiden kupit eivät sekoitu keskenään. Patruuna piipussa Muovinen välitulppa altistuu piippuaikana suurille rasituksille. Kun hauliannos tulee ulos hylsystä, välitulpan ohuet seinämät pullistuvat ensin pesän mittoihin ja seuraavaksi otetaan kontaktia ylimenokartion kanssa. Tässä suurimmat ongelmat syntyvät silloin, kun pesä on pitkä (esim. 89 mm), hylsy lyhyt (70 mm) ja ylimeno jyrkkä. Seuraavaksi, mikäli haulikuppia ei ole tai kuppi suojaa vain osan hauleista, haulit hioutuvat piipunseinämissä. Ja lopuksi, ennen piipusta poistumista, haulilastia runnotaan supistajalla. Mutta paljon tapahtuu jo patruunan syttyessä, ennen haulien liikkeellelähtöä. Mitä suurempi hauliannos, sitä kovempi paine kohdistuu annoksen alimpaan neljännekseen eli kuvion kannalta tärkeimpiin hauleihin. Ennen kuviteltiin virheellisesti, että patruunan ylin haulineljännes on tärkein, mutta myöhemmin patruunavalmistaja Remington osoitti teorian vääräksi. Se värjäsi haulikerrokset erivärisiksi ja kun kameralla kuvattiin haulien lentoa, havaittiin alimpien haulien päätyvän melko nopeasti ensimmäisiksi. Tämä ”vyörymisilmiö” johtuu ilmanvastuksesta. Miten luen välitulppaa? Haulikupin pohja kertoo kuinka hyvin haulit ovat säilyttäneet muotonsa. Painumien pitäisi olla muodoltaan pyöreitä eivätHaulikon ja sen patruunan toimivuudesta selviää yllättävän paljon pelkästään ammuttua välitulppaa tutkimalla. teksti ja kuvat Esa Höysniemi Välitulpan kertomaa Painumien pitäisi olla muodoltaan pyöreitä eivätkä haulit saa painua liian syvälle kupin pohjaan. Äärirajoilla mennään. Osa tulpista riekaleina, osan siivekkeet sojottavat minne sattuu. Kuvioissa on suuria patruunakohtaisia eroja. Kun ammutaan 35 metristä, suurin osa välitulpista löytyy ennen taulua. Peitteisessä maastossa on hyötyä avustajasta, joka seuraa välitulpan lentoa ja noutaa sen heti laukauksen jälkeen. 52 Metsästäjä 3/2020 M tsästäjän aseet ME0320 FIN Book.indb 52 30.4.2020 10.28
• NYKYPATRUUNOISSA ON KAIKKEA VÄHÄN LIIKAA Monissa nykyisissä lyijyhaulipatruunoissa on turhan painava haulikuorma ja liikaa lähtönopeutta sekä painetta, joista on seurauksena kuvion heikkeneminen. Nopeudesta saatava hyötykin kun muuttuu haitaksi, jos haulit muotoutuvat liikaa tai välitulppa ei kestä. Pienet haulit ovat suhteessa kovempia kuin isot, joten kiekkopatruunoilla ja pienillä hauliannoksilla päästään ongelmitta yli 400 m/s nopeuksiin. Tavanomainen 3,5 mm lyijyhauli 36 g annoksena kestää nopeutta muokkautumatta syttymisvaiheessa noin 370 m/s. Erilaisilla haulien suojauskeinoilla, kuten bufferilla, voidaan nopeuksia hieman nostaa kuvion kärsimättä. Hyviä ja tasaisia osumakuvioita haluavan kannattaa myös muistaa, että ilmanvastus kasvaa nopeuden neliönä, jolloin mahdollinen lisäetu nopeudesta häviää joka tapauksessa matkan pidetessä. Yksi yleisimmistä ongelmista: haulikuppi on jostain syystä päässyt kääntymään vinoon ja purkaa osan haulilastista keskustan ulkopuolelle. virheestä. Molemmat heikentävät kuviota. Jos haulikon patruunapesä on hiemankin vinossa tai väljä, osuu kupin joku sivu epäsymmetrisesti ylimenoon, jolloin haulikupin yksi tai kaksi siivekettä avautuu muita enemmän ja haulitihentymä syntyy muualle kuin kuvion keskelle. Samoin voi käydä jos välitulppa pääsee kääntymään vinoon patruunan vian vuoksi. Muita selviä ongelmia ovat liiallisesta paineesta johtuvat kupin siivekkeiden repeytymiset sekä tulpan tiivistysosan murtumiset tai halkeamat. Monissa haulikoissa vaihtosupistaja on vinossa, mutta harvemmin haitaksi asti, joskin sellaisiakin on tullut eteen, että tulpasta irtoaa muovia supistajan alareunaan. Kokeile ja tutki Lyijyhaulipatruunoiden perusasioista kannattaa pitää mielessä, että suurempi hauliannos lyhentää ampumamatkaa, suurempi nopeus hajottaa kuviota (=lyhentää ampumamatkaa) ja suuremmat haulit ovat suhteessa pienempiä pehmeämpiä (=lyhentää ampumamatkaa). Patruunan toiminta voi erota dramaattisesti kesäkelin ja talvipakkasten välillä. Kokeile siis patruunan toiminta myös äärioloissa. Haulikupin pohjalta on nähtävissä haulien muokkautuminen patruunan syttyessä. Kuvan patruunoissa haulien painumat eivät ole pyöreitä eli haulien kovuus tai suojaus ei ole riittävä paineisiin nähden. Kupin siivekkeiden kääntyminen ulospäin kertoo jyrkästä ja / tai karkeapintaisesta ylimenosta (oikealla), sisäänpäin taittuminen on yleensä patruunan latausvirhe (vasemmalla). Reippaasti yliporatulla Mossbergilla teräshaulikuppien tiivistys on kovilla, kahdessa välitulpassa tiivisteen helma on kääntynyt kokonaan ympäri. 53 Metsästäjä 3/2020 ME0320 FIN Book.indb 53 30.4.2020 10.28
• E dustajat osallistuvat mahdollisuuksien mukaan viranomaisen järjestämiin riistavahinkojen maastotarkastuksiin. He tunnistavat vahingon aiheuttajan ja kirjaavat sen viranomaisen täyttämään arviokirjaan. He pyydettäessä myös neuvovat riistavahinkoihin liittyvissä asioissa. Vahinkojen korvaamisesta ja ennaltaehkäisystä tarvitaan lisää tietoa helposti saataville, sillä monille maanomistajille riistavahingot eivät ole jokapäiväinen asia. Tietoa on internetissä runsaasti, mutta sen löytäminen ei aina ole helppoa. Siksi olisi hyvä, että jokaisessa rhy:ssä Paikallista neuvontaa riista vahingoista Riistanhoitoyhdistyksille on nimetty edustajia riistavahinkojen maastotarkastuksiin. He tarjoavat myös neuvontaa riistavahinkojen ennaltaehkäisystä ja korvausten hakemisesta. teksti Esko Paananen kuva Antti Rinne olisi nimettynä henkilöitä, joilta voi kysyä aiheesta. Suomen riistakeskus ja Suomen metsäkeskus ovat järjestäneet koulutuksia maastotarkastuksiin osallistuville rhy:n edustajille. Käytäntöjä on yhtenäistetty ja tarkoituksena on järjestää koulutuksia koko maassa. Koulutuksissa panostetaan aiempaa enemmän rhy:n edustajien neuvonnalliseen rooliin. Koulutusten ajankohta selviää myöhemmin. Uusittuun koulutusmateriaaliin voi tutustua osoitteessa: www.riistainfo.fi/kurssikategoria/julkistenhallintotehtavien-koulutusmateriaalit/. 54 Metsästäjä 3/2020 Sako S20:n taktinen perätukki yhdistää modulaarisuuden ja tinkimättömän ergonomian, jotka miellyttävät varmasti vaativintakin tarkkuusampujaa. Säädä perää, poskipakkaa ja rekyylilevyä tarpeidesi mukaan. TAKTINEN TARKKUUSTUKKI Tarkkuutta mukavuudesta tinkimättä Sako S20:n ergonominen metsästystukki takaa parhaan mahdollisen ampuma-asennon ja aseen hallinnan. Varmista tarkka osuma säätämällä poskipakka ja perä mieleiseksesi. ERGONOMINEN METSÄSTYSTUKKI Modulaarinen ja ergonominen vaihtoehto OPTIMOITU OTE Perinteisestä peukalonreikätukista kehitetty muotoilu sopii käteen kuin käteen. Pehmeä ja laadukas synteettinen materiaalia varmistaa parhaan mahdollisen otteen joka tilanteessa. M-LOK -KIINNITYKSET Etutukin sivujen ja pohjan kiinteät M-LOKpaikat mahdollistavat useiden lisävarusteiden samanaikaiseen kiinnittämiseen. Uusi Sako S20 on ensimmäinen todellinen hybridikivääri, ase jota sekä metsästäjät ja tarkkuusampujat osaavat arvostaa. Se on suunniteltu aktiivisille ampujille, jotka haluavat pysyä jokaisen tilanteen tasalla. Modulaarinen rakenne mukautuu muuttuviin elämäntilanteisiin, tehden Sako S20:sta aidosti aikaa kestävän kiväärin. SAKO OY | www.sakosuomi.fi youtube.com/sakoltd facebook.com/sakointernational @sako_international ME0320 FIN Book.indb 54 30.4.2020 10.28
• PB Metsästäjä 3/2020 Sako S20:n taktinen perätukki yhdistää modulaarisuuden ja tinkimättömän ergonomian, jotka miellyttävät varmasti vaativintakin tarkkuusampujaa. Säädä perää, poskipakkaa ja rekyylilevyä tarpeidesi mukaan. TAKTINEN TARKKUUSTUKKI Tarkkuutta mukavuudesta tinkimättä Sako S20:n ergonominen metsästystukki takaa parhaan mahdollisen ampuma-asennon ja aseen hallinnan. Varmista tarkka osuma säätämällä poskipakka ja perä mieleiseksesi. ERGONOMINEN METSÄSTYSTUKKI Modulaarinen ja ergonominen vaihtoehto OPTIMOITU OTE Perinteisestä peukalonreikätukista kehitetty muotoilu sopii käteen kuin käteen. Pehmeä ja laadukas synteettinen materiaalia varmistaa parhaan mahdollisen otteen joka tilanteessa. M-LOK -KIINNITYKSET Etutukin sivujen ja pohjan kiinteät M-LOKpaikat mahdollistavat useiden lisävarusteiden samanaikaiseen kiinnittämiseen. Uusi Sako S20 on ensimmäinen todellinen hybridikivääri, ase jota sekä metsästäjät ja tarkkuusampujat osaavat arvostaa. Se on suunniteltu aktiivisille ampujille, jotka haluavat pysyä jokaisen tilanteen tasalla. Modulaarinen rakenne mukautuu muuttuviin elämäntilanteisiin, tehden Sako S20:sta aidosti aikaa kestävän kiväärin. SAKO OY | www.sakosuomi.fi youtube.com/sakoltd facebook.com/sakointernational @sako_international ME0320 FIN Book.indb 55 30.4.2020 10.28
• Miten ajoittuu metsäkana­ linnustajien jahtikausi? Tässä kolmiosaisen juttusarjan toisessa osassa käsitellään metsäkanalintujen pyynnin ja saaliin saannin ajoittumista. teksti Jani Pellikka, Luonnonvarakeskus, Ahti Putaala, Metsähallitus ja Matti Kervinen, Suomen riistakeskus kuva Jari Niskanen Pyynti selvästi aktiivisinta kauden alussa Linnunpyynnin ajoittumisesta kauden eri vaiheisiin ei ole aikaisemmin tehty maanlaajuisia selvityksiä. Pohjois-Suomesta on ollut syksyn 2003 hyvän lintuvuoden osalta tiedossa se, että vähintään puolet koko kauden saaliista kertyi metsolla, teerellä ja pyyllä jo ensimmäisten 21 metsästyspäivän aikana syyskuussa. Riekon pyynnissä sesonki ulottui tasavahvana syyskuusta lokakuun alkupuolelle saakka. Tämä on tuoreen tutkimuksen mukaan pääsääntö myös nykyisin (kuva 2). Syksyn 2018 metsosaaliista runsaat 2/3 ja ja teerisaaliista lähes 3/4 kertyi ensimmäisen kuukauden aikana (10.9.–10.10.). Pyyn kokonaissaaliista vastaava osuus oli vielä edellisiäkin suurempi, yli 4/5. Riekolla saaliin saannin painottuminen ensimmäiseen pyyntikuukauteen ei ole yhtä selvä kuin muilla lajeilla. Kaiken kaikkiaan Keskija Ylä-Lapissa pyynnin painotus oli syksyllä 2018 myöhäisempi kuin etelämmässä. Oma roolinsa tässä oli aiempaa pidemmällä metson metsästyskaudella: syyskuusta joulukuulle yltävän kolmen kuukauden pyyntikausi osassa Keskija Etelä-Lappia tuotti vielä marras-joulukuussa (10.11.–10.12.) enimmillään 7 prosenttia kokonaissaaliista näillä alueille. Metsäkanalinnustuskauden 2019–2020 osalta pyynnin ajoittumisesta on tietoja koossa vasta Metsähallituksen lupametsästäjiltä (kuva 1). Metson ja teeren ensimmäisen pyyntikuukauden saalisosuudet ovat lähes yhtä suuret, runsaat 3/4. KiinM etsäkanalinnut ovat olleet kautta tunnetun historian tärkeä riistavara. Niiden pyyntiä on perinteisesti säännelty lisääntymiskauden turvaavilla rauhoitusajoilla. Vanha kansa piti ainakin osassa Suomea Pertun päivää (24.8.) metsäkanalinnustuksen aloituspäivänä ajatellen että ”ei sikiä siipilintu päivän Perttelin perästä”. Sittemmin, esimerkiksi vuoden 1898 metsästysasetuksessa, aloituspäiväksi metsäkanalinnustukseen vakiintui 15. elokuuta. Naarasmetson ja -teeren pyyntikausi jatkui tuolloin marraskuun loppuun, mutta koiraslintujen ja muiden metsäkanalintulajien osalta helmikuun loppuun. Vuosien 2018 ja 2019 aiempaa pitempää metsäkanalinnustuskautta ja etenkin tammikuun 2020 koirasmetson ja -teeren linnustusjaksoa on kutsuttu historialliseksi. Se myös herättää kysymään, miten ajoittui toteutunut pyynti, kun metsäkanalinnustuksen ajallista liikkumavaraa on ollut aiempaa enemmän? KUVA 1. Saalispalautetta näiltä alueilta saatiin syksyn metsästyksestä 17 790 kpl ja tammikuun jahdista 862 kpl. Saalispalautteesta voitiin laskea saalisarviot kaikille myydyille lupavuorokausille. Lupametsästäjät saivat valtaosan niin metso(79 %) kuin teerisaalistakin (78 %) ensimmäisen metsästyskuukauden aikana 10.9.–9.10.2019. Tammikuun urosmetson ja -teeren jahdissa saatiin saaliiksi yhteensä noin 400 lintua, joista vajaa 200 metsoa ja hiukan yli 200 teertä. Tämä oli metson osalta noin 6 % ja teeren osalta noin 2 % näiden lupa-alueiden koko metsästyskauden saaliista. Lupametsästäjien metsoja teerisaaliin ajoittuminen 2019–2020 niillä Metsähallituksen lupa-alueilla, missä metsästysaika jatkui vielä 20.–31.1.2020 80 70 60 50 40 30 20 10 10.9.–9.10. Sa ali so su us % 10.10.–9.11. 10.11.–10.12. 20.–31.1. Metso Teeri 78,7 17,6 1,9 2,3 6,5 2,5 12,3 78,2 Urosmetsoa sai tammikuun jahdissa metsästää 22:lla ja urosteertä 37:lla Metsähallituksen lupa-alueella. 56 Metsästäjä 3/2020 Tutkittua ME0320 FIN Book.indb 56 30.4.2020 10.28
• nostavasti tammikuun 2020 pyyntikauden (20.1.–31.1.) lupavuorokaudet nousivat noin kolminkertaiseksi, ja saaliit metsolla yli kaksinkertaiseksi, suhteessa marras-joulukuun pitempään ja niin ikään talviseen pyyntiajanjaksoon (10.11.–10.12.). Mikä selittää pyynnin ajoitusta? Pyynnin ajoittumisen taustalla olevia tekijöitä ei ole juuri tutkittu. Selvää on, että pyyntikauden edetessä ja saalista metsästäjille kertyessä lintujen määrä maastossa vastaavasti pienenee. Kun samaan aikaan päivä ja sen tehollinen pyyntiaika lyhenevät, saaliin saannin edellytykset heikkenevät. Elossa säilyneet linnut voivat tulla pyynnin myötä varovaisemmiksi ja siten lisäsaaliin saanti suhteellisesti vaikeutuu. Oma roolinsa on myös muiden lajien metsästyskauden alkamisella (ajankäyttö), sekä linnunpyyntiolosuhteiden ja pyyntitapojen muuttumisella – jälkimmäisestä kerromme lisää juttusarjan viimeisessä osassa seuraavassa Metsästäjä-lehdessä. KUVA 2. Metson, teeren ja pyyn ensimmäisen pyyntikuukauden saalisosuus (%) syksyn 2018 kokonaissaaliista. Osassa alueista ei pyynti ollut sallittua tai aineistoa oli liian vähän arviointiin. METSO TEERI PYY 57 Metsästäjä 3/2020 ME0320 FIN Book.indb 57 30.4.2020 10.28
• kuvat Elina Himanen PRÄSSÄTTYÄ MAJAVAA 600 g majavan lihaa 1 porkkana, kuorittuna 1 sipuli, kuorittuna 100 g juuriselleriä, kuorittuna 4 valkosipulinkynttä, kuorittuna ¼ puntti tuoretta timjamia 100 g voita, sulatettuna 50 g voita paistamiseen 1 dl vehnäjauhoja suolaa ja pippuria Laita majavan liha uunin kestävään kattilaan tai pataan yhdessä karkeasti pilkottujen juuresten, valkosipulin ja timjamin kera. Lisää kattilaan niin paljon vettä, että raaka-aineet peittyvät ja mausta vesi lopuksi suolalla. Laita liedelle ja kuumenna kunnes neste on kuumentunut. Laita kansi päälle ja siirrä 120 asteiseen uuniin. Anna kypsyä uunissa 5-6 tuntia tai kunnes liha on niin kypsää, että se hajoaa käsiin. Ota kattila tai pata pois uunista ja nosta reikäkauhalla liha kattilasta leikkuulaudalle. Revi liha pieniksi säikeiksi haarukalla, tai sormin jos ne kestävät kuumaa. Siirrä revitty liha sekoituskulhoon ja kaada joukkoon voisula. Sekoita ja mausta seos suolalla ja pippurilla. Laita lihaseos leivinpaperilla tai kelmulla vuorattuun vuokaan, vaikkapa leipävuokaan tai vastaavaan. Purista seos kunnolla vuokaan ja aseta sen päälle jokin paino. Näin seos pysyy tiiviinä jäähtyessään. Nosta vuoka jääkaappiin yöksi. Seuraavana päivänä ota liha jääkaapista ja kumoa lihatiili leikkuulaudalle. Poista leivinpaperi tai kelmu. Leikkaa lihasta säännöllisen kokoisia viipaleita ja jauhota vehnäjauhoissa. Paista jauhotetut viipaleet lopuksi kuumalla pannulla voissa rapeiksi ja tarjoile vaikkapa juuressoseen ja paistettujen sienten ja kaalinlehtien kera. Tämä resepti on hieman aikaa­ vievä, mutta kerralla pystyy teke­ mään enemmänkin ja resepti sopii hyvin aivan mille tahansa lihalle. Yleensä on hyvä käyttää sellaisia ruhonosia, jotka vaativat pidem­ pää kypsentämistä, kuten jotkut paistit, rinta ja jalkojen lihat. Kokeile maustaa voisula esimerkiksi valkosipulilla ja timjamilla niin saat makuvariaatioita kun testailet reseptejä! 58 Metsästäjä 3/2020 Ru ka METSÄSTÄJÄ-LEHDEN ERÄKOKKINA HÄÄRII TOP CHEF -VOITTAJA, "MISTER NAUGHTYBRGR" AKSELI HERLEVI. INNOKKAANA METSÄSTÄJÄNÄ HÄN LOIHTII RESEPTIT SUUSSA SULAVIIN RIISTAHERKKUIHIN. Seuraa Akseli Herleviä Instagramissa @akseliherlevi ME0320 FIN Book.indb 58 30.4.2020 10.29
• MAJAVA CARBONARA 400 g palvattua majavaa 300 g garganellitai pennepastaa 1 keltasipuli, kuorittuna ja hienonnettuna 4 valkosipulinkynttä, viipaloituna 2 rkl punaviinietikkaa 4 dl kuohukermaa 50 g parmesaanijuustoa, raastettuna suolaa ja mustapippuria Leikkaa palvattu majava pieniksi kuutioiksi ja ruskista pannulla keskilämmöllä kunnes palaset ovat kunnolla ruskistuneet. Lisää joukkoon sipulit ja kuullota pari minuuttia. Lisää joukkoon kuohukerma ja kiehuta miedolla lämmöllä kunnes seos on hieman sakeutunut. Mausta etikalla, suolalla ja reilulla rouhitulla mustapippurilla. Keitä pasta kypsäksi suolalla maustetussa vedessä ja valuta. Sekoita valutettu pasta ja kastike keskenään ja anna maustua pari minuuttia ennen tarjoilua. Tarjoiltaessa rouhi päälle lisää mustapippuria ja raastettua parmesaania niin sanotusti reilulla kädellä. Tämä simppeli resepti toimii vaikka leirinuotiolla tai kämpällä jos voit valmistella ruoan hyvin etukäteen. Milloin viimeksi olet maistanut Carbonaraa palvatusta majavasta? Kasvikset syödään sitten kotona. 59 Metsästäjä 3/2020 ME0320 FIN Book.indb 59 30.4.2020 10.29
• Korona ja ampumakoevaatimukset Koronatilanteen vuoksi metsästyslakiin ollaan säätämässä poikkeus ampumakoevaatimuksiin. Tänä vuonna vanhentuvan ampumakokeen voimassaoloa jatkettaisiin heinäkuun 2021 loppuun. M uutoksen tarkoituksena on vähentää ampumakokeiden suoritusmääriä tulevana kesänä ja pyritään siihen, ettei kevään ja mahdollisesti kesän rajoitettu ampumakoetoiminta aiheuttaisi syksyllä ruuhkautumista ja vaikeuttaisi hirvieläinjahtiin pääsemistä. Ampumakokeeseen ehtii syksylläkin Ampumakokeet järjestetään normaalioloissakin pääosin loppukesällä ennen metsästyskauden alkua. Suomen riistakeskus huomioi entiseen tapaan lupahaussa sellaiset metsästäjät, joiden ampumakoe on voimassa tai vanhenee kuluvana kalenterivuonna (ampumakoe suoritettu edellisen kerran vuonna 2017). Uusien metsästäjien pääsy jahtiin pyritään turvaamaan Ampumakoetta edellytettäisiin edelleen uusilta metsästäjiltä, jotka eivät sitä aiemmin ole suorittaneet, sekä metsästäjiltä, joilta se on vanhentunut jo ennen kuluvaa vuotta. Ampumakoetoimintaa voidaan mahdollisesti jatkaa myöhemmin kesällä erityisjärjestelyin. Maaja metsätalousministeriö ja Suomen riistakeskus valmistelevat riistanhoitoyhdistyksille tästä tarkempia ohjeita. Tarkoitus on mahdollistaa turvalliset ampumakoejärjestelyt ensisijaisesti uusille metsästäjille, jotka suorittavat kokeen ensimmäistä kertaa. Ampumakoetta edellytetään hirvi­ eläinten, villisian ja karhun metsästyksessä Normaalisti ampumakoetodistus on voimassa kolme vuotta kokeen suorittamisesta. Kuluvana vuonna kokeen uusimistarve olisi ajankohtainen suurelle osalle metsästäjistä: esimerkiksi vuonna 2018 riistanhoitoyhdistyksissä oli 3570 ampumakoetilaisuutta, joissa oli 66 302 ampumakoeyritystä. Kaurispukin pyynti alkoi ­ muista tehdä saalisilmoitus! Saaliiksi saadusta metsäkauriista on tehtävä saalisilmoitus seitsemän vuorokauden kuluessa eläimen pyydystämisestä. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös villisikaa, hilleriä ja metsähanhea. Näppärimmin ilmoitus tapahtuu Oma riista -maastosovelluksella saaliin viereltä tallentamalla saaliskirjaus. Järjestelmä tekee lakisääteisen saalisilmoituksen automaattisesti 24 tunnin kuluttua. Siihen saakka voit muokata kirjausta Oma riistassa joko puhelimella tai verkkopalvelussa. Voit itse tarkistaa lakisääteiset saalisrekisterimerkintäsi Oma riista -verkkopalvelusta (saalisrekisteri). HUOMIO! Elokuun alusta alkaen saalisilmoitus on tehtävä myös haapanasta, jouhisorsasta, heinätavista, lapasorsasta, punasotkasta, tukkasotkasta, haahkasta, allista, tukkakoskelosta, isokoskelosta sekä nokikanasta. Nämäkin kirjaukset tehdään edellä kerrotulla tavalla. 60 Metsästäjä 3/2020 Lait ja luvat LAIT & LUVAT ON SUOMEN RIISTAKESKUKSEN JULKISTEN HALLINTOTEHTÄVIEN (JHT) PALSTA. JHT ON RIIPPUMATON PROSESSI, JOKA MUUN MUASSA KÄSITTELEE PYYNTIJA POIKKEUSLUVAT, HOITAA METSÄSTÄJIEN RYHMÄVAKUUTUKSEN SEKÄ METSÄSTÄJÄREKISTERIASIAT JA NIMITTÄÄ MONET RIISTANHOITOYHDISTYSTEN TOIMIJAT. ME0320 FIN Book.indb 60 30.4.2020 10.29
• JANNE PITKÄNEN Erityisasiantuntija Maaja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Erätalousyksikkö Y mpäristöministeriö aikoo kunnostaa HELMI-ohjelmassa 80 arvokasta suojeltua lintuvettä. Näiden Suomen luonnon ”helmien” tuotto uhkaa kuitenkin valua vieraspetojen, minkin ja supikoiran, suihin. Tähän on nyt havahduttu Suomen ympäristökeskuksessa ja ympäristöhallinto kaipaa metsästäjien apua ja asiantuntemusta. Tämä yhteistyötarjous on mieluinen, sillä suojelualueet ovat tärkeitä myös riistakantojen poikastuottoja levähdysalueina. Vesilintukannat ja sitä myötä myös metsästyksen jatkuvuus ovat vaarantuneet, sillä sorsalinnuista vain sinisorsan kannankehitys on vakaa, kaikilla muilla riistasorsilla kanta on laskusuunnassa. Huolestuttavaa on etenkin poikastuoton hiipuminen. Siksi hallituksen luonnonsuojelurahoituksesta 3 miljoonaa euroa on nyt suunnattu maaja metsätalousministeriön käynnistämään SOTKA-hankkeeseen, jossa aktivoidaan myös vieraspetojen tehopyyntiä. Vieraspetojen pyyntiä pitää tehostaa sekä suojelualueilla että niiden ympärillä. Metsästysseurat ja riistanhoitoyhdistykset ovat tähän parhaat asiantuntijat. Lähtökohtana on paikallisen metsästysseuran pyynnin tukeminen esimerkiksi pyyntivälineitä ja loukkuvahteja kustantamalla. Sen lisäksi metsästysseurojen/maanomistajien toivotaan antavan luvat alueilleen myös pienpetopyyntiin erikoistuneille tehopyyntiryhmille. Tehopyyntiryhmille voitaisiin korvata myös esimerkiksi pyyntireissuista aiheutuneita kustannuksia. Jotta pyynti olisi vaikuttavaa, on sen oltava aktiivista alueen kaikkien seurojen mailla. Supija minkkireservaatteja ei ole varaa pitää lintuvesien naapurissa. Laajemman alueen kattavan pyyntisuunnitelman tekeminen, seurojen aktivointi, välineiden hankinta sekä pyyntikorvausten maksaminen tehopyyntiryhmille edellyttäisivät ammattimaisen pienpetopyynnin ohjaajan palkkaamista esimerkiksi osaksi vuodesta. Eduksi olisi, jos ohjaaja voisi itse pyytää kaikista tärkeimmillä alueilla kevättalvella täyspäiväisesti. Tässä riistanhoitoyhdistyksillä voisi olla vahva rooli. Ohjaajan palkkaus olisi luontevaa toteuttaa yhdessä useamman riistanhoitoyhdistyksen yhteishankkeena, jota rahoittaisi riistatai ympäristöhallinto yhdessä. Nyt tarvitaan yhteen pilliin puhaltamista. Riistanhoitoyhdistysten kannattaa aktivoitua: mikä on oman alueesi tilanne? Tässä on nyt ainutlaatuinen mahdollisuus varmistaa vesilinnustuksen tulevaisuus! Susien kuolleisuutta seurataan Suomen riistakeskus seuraa susien kuolleisuutta (poikkeusluvat, poliisin määräykset, liikenne ja muut syyt). Seuranta kuuluu poikkeuslupien käytön osalta riistakeskuksen lakisääteisiin raportointitehtäviin, joka on puolestaan osa riistakeskuksen julkisia hallintotehtäviä. Raportti poikkeuslupien käytöstä ja muusta tietoon tulleesta kuolleisuudesta toimitetaan riistakeskuksen raportointija rekisteritiimin toimesta maaja metsätalousministeriölle kuukausittain. Jatkuva seurantaja raportointimekanismi toteuttaa niin ikään kansainvälisten sopimusten kuten luontodirektiivin velvoitteet liitteessä IV a mainittujen eläinlajien tahatonta pyydystämistä ja tappamista koskevan tarkkailun (Artikla 12) sekä poikkeuslupien käytön raportoinnin (Artikla 16) osalta. Sutta (kuten muitakin suurpetoja) koskevien poikkeuslupien perusteet ja käyttö raportoidaan EU:lle kahden vuoden välein. Tiedot kuolleisuudesta ja kuolinsyistä koostetaan useista lähteistä: lakisääteisten saalisilmoitusten lisäksi Ruokavirastossa tutkituista susista, poliisin suorittamista toimenpiteistä ja SRVA-tapahtumien raportoinnin sekä osin mediaseurannan välityksellä. Tietoa susien kuolleisuudesta ja sen syistä tarvitaan päätöksenteon ja susikannan hoidon tueksi. Tietoon tulleet susien kuolemat huomioidaan myös Luonnonvarakeskuksen susikanta-arviossa, joka julkaistaan vuosittain kesän alussa maaliskuun susitilanteen pohjalta. Tiedossa oleva susien kuolleisuus 1.8.2019–27.4.2020 2 4 6 8 10 12 14 16 18 Riistakeskuksen poikkeuslupa Poliisin määräys Liikenne Muut syyt Susien tiedossa oleva kuolleisuus metsästysvuonna 2019–20 on 20.4.2020 mennessä yhteensä 31 sutta, joista 17 on saatu saaliiksi poronhoitoalueelta riistakeskuksen myöntämien vahinkoperusteisten poikkeuslupien nojalla. Poliisin määräyksien taustalla on muutamissa tapauksissa myös liikenteessä tai mahdollisesti muutoin loukkaantunut susi, joka on lopetettu eläinsuojelulain 14 §:n perusteella. Poronhoitoalue Muu Suomi Elvytystä vesilinnuille – töitä pienpetojen pyytäjille Poliisin tutkinnassa Metsästäjä 3/2020 61 K lumni ME0320 FIN Book.indb 61 30.4.2020 10.29
• M onilla metsästysseuroilla on pitkät perinteet ja niiden merkitys paikkakunnan aktiivisesti toimivina yhteisöinä on suuri. Jos toimintaa on pyöritetty osaavin käsin, voi tulevaisuudennäkymä olla varsin valoisa. Erään 120 vuotta vanhan metsästysseuran puheenjohtaja tiivisti metsästysseuratoiminnan hyvät teesit seuraavasti: ”Mikäli metsästysseuralla on hyvä sisäinen henki, toimivat maanomistajasuhteet sekä talous kunnossa, on tulevaisuuskin turvattu”. Näiden toteuttamiseen kannattaa pyrkiä, mikä vaatii oikeita ratkaisuja ja pitkäjänteisiä aktiivisia toimenpiteitä. Asiat yhdistystoiminnan ympärillä ja sisällä muovautuvat ajan hengen mukaisiksi. Jäsenten ja paikallisten ihmisten odotukset ovat nykyään erilaisia kuin yhdistyksen perustamisen aikoihin. On tilanteita, joissa KEHITTYVÄ RIISTATALOUS Yhdistyminen voi olla metsästysseuroille mahdollisuus Metsästysseuratoimintaa voi kohdata tilanne, jossa on tehtävä ratkaisuja koko seuratoiminnan jatkumisen turvaamiseksi. Lakkauttamisen vaihtoehdoksi voi nousta seurojen yhdistyminen. teksti Panu Hiidenmies kuvat Hannu Huttu keinot loppuvat kesken kovasta yrityksestä huolimatta. Pahimmassa tapauksessa jäsenistö ”vanhenee käsiin” eikä uusia saada mukaan vaikka haluttaisiin. Runsaan sorkkaeläinkannan alueilla voi kiireinen perheellinen kokea jahdin liian sitovaksi, jos osallistumisessa ei ole joustoa. Alueiden pirstaloituminen voi vähentää kiinnostusta jäsenyyteen metsästysmahdollisuuksien heikentyessä. Osalle metsästysseuratoiminnan lukuisat aktiviteetit voivat olla yllätys ja liittymishalukkuutta vähentävä tieto. Toiminnan lopettaminen tai uutta virtaa yhdistymisellä Syrjäisillä seuduilla voi tulla eteen tilanteita, joissa uusia jäseniä ei kerta kaikkiaan saada tai ruuhkaisilla alueilla metsästysseuran vuokramaat rakennetaan 62 Metsästäjä 3/2020 ME0320 FIN Book.indb 62 30.4.2020 10.29
• täyteen. Metsästysseura voi lakata kokonaan olemasta, mutta alasajossa tulee noudattaa yhdistyksen sääntöjä. Metsästysseuran jäljellä olevat jäsenet voivat yhdistyksen kokouksessa päättää yhdistyksen lakkauttamisesta. Tyypillisesti metsästysseurojen säännöissä määrätään, että toiminnan lakatessa jäljellä olevat varat on käytettävä johonkin seuran toimintaa lähellä olevaan tarkoitukseen. Metsästysseurojen yhdistyminen voi olla joissain tapauksissa hyvä ratkaisu toiminnan hiipuessa. Jatkossa yhdistymisiä nähtäneen jonkin verran. Yhdistymistilanteessa on noudatettava sulautuvien yhdistysten sääntöjä purkamisesta ja perustamisesta, yhdistykseen liittymisestä sekä eroamisesta ja muita soveltuvia sääntökohtia. Sääntöjen tulkintaa enemmän on kyse yhteisen tahtotilan löytämisestä. Yhdistymisprosessi voidaan toteuttaa lähinnä kahdella tavalla. Puretaan molemmat yhdistykset ja perustetaan yksi uusi yhdistys tai puretaan toinen yhdistys ja sen jäsenet sekä omaisuus siirtyvät toiseen yhdistykseen. Yhdistyminen lakkauttamalla toinen seuroista Kun yhdistyminen suoritetaan toisen yhdistyksen jäädessä toimimaan, tulee jäljelle jäävän yhdistyksen säännöt muokata vastaamaan uutta tilannetta. Lakanneen yhdistyksen jäsenet liittyvät siihen tavanomaisella jäsenyysmenettelyllä. Asia on luonnollisesti syytä sopia etukäteen ja prosessiin varata aikaa, jottei yllätyksiä pääse syntymään. Lakanneen yhdistyksen varat siirtyvät toiselle yhdistykselle. Mahdollisten velkojen siirtymisen osalta lakkaavan yhdistyksen on neuvoteltava suostumus velkojilta ennen lakkauttamista. Tällaisessa yhdistymismallissa on se etu, ettei uutta yhteistä yhdistystä tarvitse perustaa. Mikäli jäljelle jäävää yhdistystä on hoidettu hyvin, mallissa säästyy aikaa ja vaivaa. Lakkautettavan yhdistyksen jäsenten kannattaa tarkastaa ennen prosessin aloittamista toisen yhdistyksen säännöt, toimintatavat, taloudellinen tilanne ja jäsenten välinen ilmapiiri. Luontevaa on, että nämä käydään läpi avoimesti yhteisissä neuvotteluissa. Vanhojen seurojen purkaminen ja uuden perustaminen Joissain tapauksissa on järkevintä perustaa kokonaan uusi yhdistys. Tällöin päästään aloittamaan kaikilta osin puhtaalta pöydältä, jolloin vanhojen yhdistysten jäsenet pääsevät vaikuttamaan toiminnan sekä sääntöjen sisältöön. Vanhojen yhdistysten jäsenet liittyvät uuteen yhdistykseen hakemalla sen jäsenyyttä. Vanhat yhdistykset puretaan ja niiden omaisuus siirtyy purettavan yhdistyksen sääntöjen mukaan uudelle yhdistykselle. Säännöissä tämä on tyypillisesti mahdollistettu. Jäsenten on syytä olla tarkkana uuden yhdistyksen jäsenyysedellytyksiä laadittaessa. Kenelläkään ei ole itsestään selvää oikeutta päästä uuden yhdistyksen jäseneksi. Uusi yhteinen yhdistys päättää sääntöjensä mukaan jokaisen henkilön jäsenyyden erikseen. Parhaassa tapauksessa ”uusi yhteinen yhdistys” -mallissa toteutuu tasapuolisuus ja avoimuus niin toiminnan sisällön, jäsenten oikeuksien kuin sääntöjen ohjausvaikutuksenkin suhteen. Ristiriitoja saattaa aiheutua, jos yhdistyvien metsästysseurojen varallisuus poikkeaa huomattavasti toisistaan. Myös lakkautetuilta yhdistyksiltä siirtyvät metsästysalueet ja jäsenten määrä sekä laatu voivat aiheuttaa neuvottelutarpeita. Metsästysvuokrasopimukset yhdistymistilanteessa Yhdistymisessä on muistettava huomioida metsästysvuokrasopimukset ja maanomistajat. Tyypillisesti metsästysseuran tärkein omaisuus ovat juuri metsästysoikeudet. Vaikka metsästysvuokrasopimukset olisivat siirtokelpoisia, on ehdottoman tärkeää pitää maanomistajataho tietoisena yhdistymisaikeista mahdollisimman varhain. Ei ole itsestään selvää, että kaikki maanomistajat antavat suostumuksensa yhdistymisen aiheuttamaan metsästysvuokrasopimuksen siirtämiseen. Toisaalta, kun metsästysseurojen yhdistymisessä on kyse tarpeellisesta ja järkevästä toimesta metsästyksen sekä riistanhoidon järjestämiseksi alueella, päästäneen avoimen viestinnän kautta kaikkia tyydyttävään lopputulokseen. Metsästysseurojen yhdistyminen voi olla joissain tapauksissa hyvä ratkaisu toiminnan hiipuessa syystä tai toisesta. Yhdistymissopimus Yhdistymistilanteessa kannattaa tehdä yhdistyvien metsästysseurojen välinen yhdistymissopimus. Sopimuksella varmistetaan, että kaikki tarvittavat asiat on huomioitu. Sopimus sitoo osapuolia. SOPIMUKSEN ESIMERKKISISÄLTÖ: • uuden yhdistyksen nimi ja säännöt • yhteinen esitys uuden yhdistyksen hallituksen jäseniksi • omaisuuden määrät, siirrot sekä velat • toimitilat ja kiinteän omaisuuden siirrot • metsästysvuokrasopimukset, niiden siirrot ja käsittely • muut sopimukset 63 Metsästäjä 3/2020 ME0320 FIN Book.indb 63 30.4.2020 10.29
• Suurin meillä esiintyvistä kyyhkylajeistamme. Perusväri siniharmaa. Siiven päällä valkea poikkijuova. Kaulassa valkoinen sivulaikku, joka puuttuu nuorelta. Pyrstönkärjessä leveä musta vyö (on myös uuttukyyhkyllä). Lähtee lentoon siipiään läiskäyttäen. Näyttää lentäessään pitempikaulaiselta ja pyrstöiseltä kuin uuttukyyhky. Kujerrus kauaskuuluva kumea monitavuinen huhuilu. Sepelkyyhky esiintyy viljelysten lähellä. Runsain maan eteläpuoliskossa, mutta levittäytynyt Lappiin asti. Munii huhti–toukokuussa kaksi valkeata munaa risuista tehtyyn hataraan pesään. Pesä on yleensä kuusikossa. Tuottaa yleisesti toisen poikueen. Sepelkyyhky parveutuu mielellään, ja muuttaa suurissa parvissa. Kevätmuutto maalis– huhtikuussa, syysmuutto taas syys–lokakuussa. Vuosittaiset saalismäärät ovat olleet kasvussa. Eräksi tulee vuosittain 145 000– 240 000 yksilöä. KUVITUS: ASMO RAIMOAHO Sepelkyyhky Columba palumbus Common wood pigeon/Ringduva Ravinto Jyvät, herneet, siemenet, silmut, lehdet, marjat ja eläinravinto. Siipi Muna Muuttoparvi Lähde: Lintuatlas.fi Jyvät ja herneet Silmut ja lehdet Marjat Sepelkyyhkysaalis Vuosittaiset saalismäärät 500 g 68– 80 cm kg Pesintä Pesintä Varma Todennäköinen Mahdollinen Valkoinen poikkijuova Pyrstön kärjessä leveä musta vyö Valkoinen sivulaikku Siniharmaa yleisväritys Alapuoli vaaleampi Punertavat jalat Punertava kupu Nuori Aikuinen Sepelkyyhky Uuttukyyhky rauhoitettu Tuhatta yksilöä 00 08 04 12 16 14 10 06 02 18 50 100 150 200 250 300 43 cm C M Y CM MY CY CMY K Sepelkyyhky.pdf 1 24/04/2020 12.42 64 Metsästäjä 3/2020 ME0320 FIN Book.indb 64 30.4.2020 10.29
• Laatuvalikoima käytettyjä ja myös uusia + muu asealaan liittyvä! www.euroase.fi Myynnissä Hailuodon Rautaletossa vuokra­ maalla sijaitseva pieni erämökki ja lato kalastus­ ja metsästysalueiden lähellä. Puh 040 566 7515 Parempia metsästysaseita, mm. Purdey, H&H, ystäväpiirin lahjana hyvälle ystävälle. Vast. tämän lehden kontt. nim. Tussareita PUNKKIsukka (Outdoor Mosquitostop) suojaa sinua punkeilta ja hyttysiltä! Miellyttävät jalassa, antibakteeriset ja pois­ taa hajuja! 2 paria 30 € ­ posti ennakolla info@naajamed.fi Virtain seurakunta myy erämaamökkiä luonnonkauniilla Ala­kallio järven rannalta Vaskiveden kylässä. Katso ilmoitus: etuovi.com/kohde m69744 VUOKRALLE TARJOTAAN Majoitusta etelä­Taivalkoskella, petipaikat 12 hlö. Puh. 0445187748 www.backwoodshusky.com/majoitus Vuokrataan Etelä­Kuhmosta metsästysmaja. Valtionmaat vieressä. p040762049 Erälle Kainuuseen; nettimokki.com/5968 Savukoski mökki 1­6 henk sorvorta/tulppio rajalla 500,00 eur vko p.0407433790 WWW.ERAKORPINEN.FI: Mökkilomat­ Metsästys­Kalastus­Marjastus; +358 405551394/Sakari KOIRIA Beaglen pentuja, tied. 0503523843 tai kuopusmaa@hotmail.com Suomenpystykorvan pentuja 0505988158. VE­laikan ja karjalankarhukoiran risteytys­ pennut. Luovutus vk 18. p.0400­767590 3 kpl 4.4.20 syntyneitä karhukoiran narttu­ pentuja KVA­vanhemmista. p.0407044886 Jämttin pentuja synt 5/20 kva vanhemmat 0400890807 Säkylä METSÄSTYSTÄ Metsäkauriin metsästystä. p.044 0123629 Opastettuja metsästys­ ja kalastusreissu ja Kuusamossa mm. sorsa­, kanalintu ja hirvi­ jahtiin. Myös monipuoliset kalastusreissut. 0405814337. Karhun metsästystä Suomussalmella. www.erapalvelu.net p.050 3258966 Kalalle tai riekonpyyntiin Ylä­Lappiin. Topin kalajahti p.0503221377 Hyljejahdit seanature.net 0400­154600 Varaa heti vuoden 2021 Kanada jahdit. Karhu, hirvi, susi, peura. Myös kalastus, lohet ja taimenet. www.paulpalmu.fi ETSITÄÄN:kauriin/peuranmetsästystä korva­ usta vastaan. Nv@eraverkko.fi/0400781179 Karhunmetsästys Venäjän Karjalassa. Metsästys reissut Kamchatkalle. Karhu 10.05.­1.06.2021. Yhdistetty karhu (95%), lumilammas(80%)­ ja hirvenmetsäs­ tys(89%) 25.09.­30.10.2021. Taiga Delight Oy +358445258695 Pienriistan metsästystä Kuusamossa. Metsästysalueet (60 000 ha) Majoitus,­ Ruka­ja Vuosselijärven rannalla. Hyvät kalastusmahdollisuudet. Metsästys­ja kalastusluvat paikanpäältä. Mahd. linnun­ metsästykseen suomen pystykorvalla. www.rukajarvenlomamajat.fi P.0407730128 Suurin meillä esiintyvistä kyyhkylajeistamme. Perusväri siniharmaa. Siiven päällä valkea poikkijuova. Kaulassa valkoinen sivulaikku, joka puuttuu nuorelta. Pyrstönkärjessä leveä musta vyö (on myös uuttukyyhkyllä). Lähtee lentoon siipiään läiskäyttäen. Näyttää lentäessään pitempikaulaiselta ja pyrstöiseltä kuin uuttukyyhky. Kujerrus kauaskuuluva kumea monitavuinen huhuilu. Sepelkyyhky esiintyy viljelysten lähellä. Runsain maan eteläpuoliskossa, mutta levittäytynyt Lappiin asti. Munii huhti–toukokuussa kaksi valkeata munaa risuista tehtyyn hataraan pesään. Pesä on yleensä kuusikossa. Tuottaa yleisesti toisen poikueen. Sepelkyyhky parveutuu mielellään, ja muuttaa suurissa parvissa. Kevätmuutto maalis– huhtikuussa, syysmuutto taas syys–lokakuussa. Vuosittaiset saalismäärät ovat olleet kasvussa. Eräksi tulee vuosittain 145 000– 240 000 yksilöä. KUVITUS: ASMO RAIMOAHO Sepelkyyhky Columba palumbus Common wood pigeon/Ringduva Ravinto Jyvät, herneet, siemenet, silmut, lehdet, marjat ja eläinravinto. Siipi Muna Muuttoparvi Lähde: Lintuatlas.fi Jyvät ja herneet Silmut ja lehdet Marjat Sepelkyyhkysaalis Vuosittaiset saalismäärät 500 g 68– 80 cm kg Pesintä Pesintä Varma Todennäköinen Mahdollinen Valkoinen poikkijuova Pyrstön kärjessä leveä musta vyö Valkoinen sivulaikku Siniharmaa yleisväritys Alapuoli vaaleampi Punertavat jalat Punertava kupu Nuori Aikuinen Sepelkyyhky Uuttukyyhky rauhoitettu Tuhatta yksilöä 00 08 04 12 16 14 10 06 02 18 50 100 150 200 250 300 43 cm C M Y CM MY CY CMY K Sepelkyyhky.pdf 1 24/04/2020 12.42 OSTETAAN Turkisnahkoja R Pentinmäki Jäpintie 344C 60800 Ilmajoki 0505546852 Turkisnahkoja O Mauranen Toppalantie 136 41900 Petäjävesi 0400271291 TYÖSUORITUKSIA Hei metsästäjät.Voitte teettaa itse pyytämistänne nahoista hatun, rukkaset liivin turkin.Teemme turkistyöt ammattitaidolla.p.0505004233 HUOM!!!!!!!! Aseiden huollot ja korjaukset! YLÖJÄRVEN ASETARVIKE. Puh. 0407188170 Riistakylmiöt ja lahtivajojen kylmätilat tarpeidenne mukaan räätälöitynä. Myös kylmälaitteiden mitoitus ja toteutus sekä vanhojen koneiden huollot, korjaukset sekä lakisääteiset tarkastukset. Kohteita ympäri Suomea. OULUN ASEPAJA. Asealan kaikki korjaus­ ja muutostyöt 40v. kokemuksella. 0500 435703 Oulu. Vesitä suunnitelmasi> perusta kosteikko! Kosteikkosuunnittelua Juha.Siekkinen@ kosteikkomaailma.fi, p. 040 413 9606. Turkismuokkauspalvelu ja ohennusterien teroituspalvelu. R Halkola Broker 0405278219 ELÄINTENTÄYTTÄJIÄ KALAT. Studio Antti Saraja Oy. 0400 712149 Pasi Ahopelto 040 056 7078 lehonpaja.net Suomen eläintäyttämö p,0405015166 Täytän kalat, linnut ja nisäkkäät. Juhani Hirvonen puh. 045­3303 417 Markku Natri, Lapua www.markkunatri.fi, 0400-363345 MYYDÄÄN Lataus­, ammunta­ ja metsästystarvikkeet, optiikka ja koiratutkat edullisesti netistä www.asetarvike.com puh. 0405401182 Myydään heinäsorsan poikasia kosteikoille ym. Sorsat tuovat eloa maisemaan ja houkuttelevat myös villilintuja. Toimitukset ympäri maata. Puh. 0400930690 Kesäpaikka Pielisellä. Saima 040­7631265 Käytettyjä aseita,tarvikkeita,aseenosia. 040 5417308 www.porinase.fi Laadukkaat koirankopit 1­os 310,­ 2­os 390,­ 06-4534333 www.koirankoppi.fi Jämtlanninpystykorvan narttupentuja valiovanhemmista. Kennel Elimon Salon. 20 vuotta karhuverta metsästykseen. P: 0407150259 Myydään erähenkinen pientila 1,6 ha. Sähkö, porakaivo, as. 20 m2, at 36 m2, aitat 20 + 30 m2. Lieksa, Särkivaarantie 36. Hp. 11000 €. Tied. Pertti 0503524858 FASAANEJA ja PRONS­BUUTkalkunan tipuja­nuoriali.Myös kuljetus.MUHOS p.0449724634 43v.Rehtiä kauppaa. Mossber308+kiik 399 € Mossb12/89 synt 560 €, TikkaT3x, Sako, Yildiz Marlin. Sasta Gorepuvut, HAIX vael. kengt, Ultracom GPS­tutkat, Kiikarit yms. Anon Ase ja Tukku, Pudasjärvi 0400­384 118 WWW.ANONASE.COM VERKKOKAUPASTA HETI Talo Ilomantsin koillisosa p.0500175968 ERÄTAPIO PURKINSULKIJAT suoraan valmis­ tajalta. P. 040 5858133 www.eratapio.fi ASETALVITIE.FI Matti 0500­526008 Aseet, patruunat, tähtäimet, osat, sepäntyöt Vieraile sivuillamme,käy tai soita Oy Eräkontti Ab Kinturinkuja 4, 11120 Riihimäki p. 010 440 9410, www.erakontti.fi TILAA HUIPPULAADUKKAAT DIANA-RIISTAPELTO SIEMENET SUOMEN SUURIMMASTA VALIKOIMASTA! Katso lisätiedot lajikkeista www.erakontti.fi Yli 150€:n tilaukset rahtivapaasti! Hirvi-Diana 1kg 14,90 € / 3kg 39,90 € / 10kg 109,90 € Peura-Kauris –Diana 1kg 16,90 € / 3kg 39,90 € / 10kg 126,90 € Fasaani-Peltopyy –Diana 1kg 13,90 € / 3kg 39,90 € / 10kg 99,90 € Diana-Auringonkukka 1kg 13,90 € / 3kg 29,90 € / 10kg 89,90 € Diana-Rehukaali 1kg 18,90 € / 3kg 54,90 € / 10kg 179,90 € Diana-Rehurapsi 1kg 6,90 € / 3kg 19,90 € / 10kg 59,90 € Diana-Rehunauris 1kg 13,90 € / 3kg 34,90 € Diana-Talvirehurapsi 1kg 9,90 € / 3kg 27,90 € / 10kg 79,90 € Diana-Öljyretikka 3kg 29,90 € / 10kg 79,90 € / 25kg 149,90 € Diana-turnipsi 1kg 19,90 € Diana-Rehujuurikas 1kg 18,90 € Diana-Naattinauris 1kg 19,90 € / 3kg 49,90 € 65 Metsästäjä 3/2020 ERÄILMOITUKSET HUOM! Metsästäjä­lehden Eräilmoituspalstan ilmoitus­ myynti tapahtuu Eräverkko­palvelussa. Osoit­ teessa www.eraverkko.fi/ilmoitukset voit jättää sähköisesti ilmoituksen valitsemaasi Metsäs­ täjä­lehteen. Eräverkko­palvelussa on selkeät ohjeet ilmoituksen jättämiseksi sekä lisätiedot palvelusta. Käy tutustumassa! Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (42 mm) levyisiä rivi­ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden ja korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien. Vuonna 2020 hinta on 20 euroa/ rivi (40 merkkiä). Ilmoitukset maksetaan verkkopankkitunnuksilla ilmoi­ tuksen jättöhetkellä. Eräverkko­palvelu tuottaa aineiston lehteä varten siinä muodossa kuin asiakas sen palveluun syöttää. Toimituksen vastuu virheistä rajoit­ tuu ilmoituksen hintaan. Metsästäjä nro 4/2020 ilmestyy 17.7.2020. Siihen tarkoitettu aineisto on jätettävä Eräverkko­palvelun kautta viimeistään 24.6.2020. Huom! Rivi­ilmoitukset Eräilmoituspalstalle otetaan vastaan ainoas­ taan Eräverkko­palvelun kautta. Eräverkon asiakaspalvelun yhteystiedot ovat osoitteessa www.eraverkko.fi. ME0320 FIN Book.indb 65 30.4.2020 10.29
• L uondduriggodatguovddáža buvttadan nálleárvvoštallama mielde ealggaid dálvenálli lei meahcásteami ma??á 87 200 ovttadaga (95 % luohttámušgaska 74 800 – 100 600). Nálli unnui ovddit jagis 8,4 proseantta ja lahkona riikkaviidosaš dálvenáli mihttomeari, mii lea 68 000 – 85 000 ealgga. Nálli lea teahttáseamos máttarittus ja Riddo-Mearraba?as. Unnimus ealganálli lea Davvi-Sámis Ohcejogas ja Eanodagas. Ealganálli njiejai buot eará sajiin earret Kainuus. Dávjodat ovdáneamen mihttomeari guvlui Suoma 59 ealgadoalloguovllus golmmas ealgadávjodat lea unnit go mihttomearri. Vuollel logi proseantta badjel mannan ealgadávjodagas lea 17 guovllus ja badjel logi proseantta badjel mannan 11 guovllus. Oppala??at ealganális lea dáhpáhuvvan mearkkašahtti mihttomeriid ?uvvon ovdáneapmi ovddit jagis. Náli ?uohppandárbu lea stuorámus Gaska-Suomas, riikka máttanuortaoasis ja muhtun Lappi ealgadoalloguovlluin. Nji??álasat menddo olu, miesseoassi báikkistis Sohkabeallejuohku lea nji??álasaid bealde eandalii riikka gaskaosiin ja Nuortaba?aeatnama máttaosiin, ealgadoalloguovlodásis juobe 2,3 nji??álasa ovtta varris ealgga ala. Davvi-Suomas, Aitosaš-Suomas ja Uusimaas ealganáli sohkabeallejuohku lea má?gga sajiin mihttomeari siste. Miesseossosat lea riikkaviidosa??at mihttomearrerámma siste, earret Nuortaba?aeatnama, Davvi-Savo ja Mátta-Lappi. Diehtokássa Dárkilut die?ut Luke nálleárvvoštallamiin gávdnojit riistahavainnot.fi-siidduin. Ealganáli sturrodat mihttomearredávjodaga ektui > 10 % unnit 0–10 % unnit mihttomeari mielde 0–10 % stuorát 10–20 % stuorát 20–40 % stuorát > 40 % stuorát DU O GÁ ŠK ÁR TT AT : EA N AM IH TI DA NL ÁG ÁD US EA LG AD O AL LO GU O VL O JA FU O ?? O DI KŠ UN SE AR VE KÁ RT TA T: SU O M A FU O ?? O GU O VD DÁ Š Ealganálli lagabus mihttomeriid Ealgadávjodatmihttomearit leat fáhtejuvvon má?gga sajis. Báhcán náli miesseossodat lea báikkistis, muhto nális leat muhtun sajiin oalle olu nji??álasat. teaksta Pirkka Peltonen ja Ville Viitanen Ealganálli ealgadoalloguovlluid guovdu bivddu 2019 ma??á ealgga / 100ha. 66 Metsästäjä 3/2020 Áig guovdilis ságat sámegillii ME0320 FIN Book.indb 66 30.4.2020 10.29
• Ruoigobohká bivdu álggii – muitte dahkat sálašalmmuhusa! Sálašin ožžojuvvon ruoiggus galgá dahkat sálašalmmuhusa ?ieža jándora siste eallima bivdimis. Almmuhangeatnegasvuohta guoská maiddái vildaspiinni, hillera ja ?uotnjága. Álkimusat almmuhus dáhpáhuvvá Oma riista -meahcceapplikašuvnnain sállaša bálddas go vurke sálašgirjema. Vuogádat dahká lágasásahuvvon sálašalmmuhusa automáhtala??at 24 diimmu geažes. Dassážii sáhtát hábmet girjema Oma riistas juogo telefovnnain dahje neahttabálvalusas. Sáhtát ieš dárkkistit lágasásahuvvon sálašregisttarmerkejumiid Oma riista -neahttabálvalusas (sálašregisttar). LÁGAT JA LOBIT teaksta Suoma fuo??oguovddáža almmolaš hálddahusdoaimmat Boarásmuvvi báh?iniskkus­ ?a?ahemiide joatkkaáigi Báh?iniskosa, mii boarásmuvvá jagi 2020, fápmosis leahkin jotkojuvvo láhkanuppástusain suoidnemánu 2021 loahpa rádjai, vai koronavirusdili dihtii ordnekeahttá báhcán báh?iniskosat eai hehtte meahcásteaddji oassálastima ealgaealliid bivdui boahttevaš baji. Báh?iniskkus gáibiduvvo ain meahcásteaddjiin, geat eai leat dan árabut ?a?ahan ja geain dat lea boarásmuvvan ovdal vássán jagi. Báh?iniskkusdoaimma sáhttá vejola??at joatkit ovdal meahcástanbaji álgima. Suoma fuo??oguovddáš rávve fuo??odikšunservviid dárbbu mielde sierraordnemiin, maiguin sihkkarastit koronavirusdili dihtii addojuvvon njuolggadusaid, mearrádusaid ja rávvagiid ?uovvuma. Dárkkuhus lea fállat dorvvolaš ja vealtameahttun báh?iniskkusordnemiid vuosttažettiin o??a meahcásteaddjiide. FUOMÁŠ! Borgemánu rájes sálašalmmuhusa galgá dahkat maiddái snártalis, vuojašeš, suoidne?ivssas, spoa??oduorššus, ruksesfiehtas, vuoktafiehtas, hávddas, ha??ás, unnagoalssážis, gussagoalssis ja giehpavuoncás. Dátge girjemat dahkkojuvvojit ovdalis máinnašuvvon vugiin. Nro 3/2020 69. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 17.7.2020. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus Vastaava päätoimittaja: Jari Varjo Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Arja Karjula (Aste Helsinki Oy) Toimitusneuvosto: Klaus Ekman, Tero Kuitunen, Marko Mikkola, Mirja Rantala, Jouni Tanskanen, Marko Svensberg, Petri Vartiainen, Johanna Hellman ja Arja Karjula. Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset-palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 ja Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Paino: Hansaprint 2020/Met20_03 Kansikuva: Shutterstock ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakauslehtien liiton jäsen Verkkokauppa ja varasto Puh. 020 331 515 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001 arkisin klo 9 – 15 asiakaspalvelu@riista.fi Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Oma riista –helpdesk Puh. 029 431 2111 arkisin klo 12–16 oma@riista.fi Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Sompiontie 1, 00730 Helsinki Osoitteet Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL 22, 00331 Helsinki ,puh. 029 431 2002 metsastajarekisteri@innofactor.com Metsästäjä 3/2020 67 ME0320 FIN Book.indb 67 30.4.2020 10.29
• Mikäli olette tehnyt pankkinne kanssa suoramaksusopimuksen vuosittaisen riistanhoitomaksun suorittamisesta tai siirtänyt riistanhoitomaksun e-laskutukseen, se veloitetaan valtuutuksessa ilmoitetulta tililtä 1.6.2020. laskuttaja: Suomen riistakeskus maksun aihe: Riistanhoitomaksu Veloitettava maksu on 39 euroa metsästysvuodelta 1.8.2020–31.7.2021. Jos henkilö on metsästysvuoden alkaessa 1.8.2020 alle 18-vuotias, riistanhoitomaksun suuruus on 20 euroa. Veloituksen tapahduttua lähetämme Teille maksumerkinnällä varustetun metsästyskorttinne heinäkuussa Metsästäjä-lehden numeron 4 mukana. Mikäli olette epävarma, oletteko tehnyt suoramaksusopimuksen, tiedustelkaa asiaa omasta pankistanne. Suoramaksun ja e-laskun ennakkoilmoitus Joko sinulla on metsästyskortti älypuhelimessasi? Oma riista -maastosovelluksen metsästyskortti on yhtä pätevä kuin paperinen metsästyskortti. Oma riista -verkkopalvelussa on lisäksi mahdollisuus ladata ja tulostaa todistus maksetusta riistanhoitomaksusta vaikkapa kadonneen metsästyskortin tilalle. HUOMIO! Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjälehden numero 4/2020 kansiliitteessä heinäkuussa. Mikäli ette ole tehnyt suoramaksusopimusta tai tekemänne sopimus on ollut virheellinen tai suoramaksu tililtänne on epäonnistunut tai e-laskua ei makseta eräpäivään mennessä, teille lähetetään tavalliseen tapaan heinäkuun Metsästäjä-lehden liitteenä tilillepanokortti riistanhoitomaksun maksamista varten.