• KEVÄTPUKKI­ JAHDISSA VALIKOINTI KANNATTAA HIRVI­ VAHINKOJA VOI ESTÄÄ ENNALTA HYLJEJAHDISSA PERÄMERELLÄ vuotta MITTAVA RAHOITUS VIERASPETOJEN PYYNTIIN HELMI-HANKE: 3/2021 Lehti yli 300 000 metsästäjälle
• METSÄSTYS 10 Kevätpukkijahti valikointi ja valmistautuminen kannattaa 14 Juha Hirvi, 1970-luvun metsästäjä 44 Metsästysmatkalla Suomessa: Länsi-Suomi 56 Pysy hengissä osa 2: Verenvuodon hallinta 58 Hyljejahti 60 Reseptit a la Kati Pohja 64 Operaatio Tunnhamn osa 2: Petopoistot alkavat 68 Somekestävät saaliskuvat RIISTA 30 Missä menee suomalainen villisika? 34 Pyyn iän määrittäminen 36 Riistametsänhoidosta metsäpalvelujen myyntivaltti 40 Elinympäristö kuntoon riistapelloilla 42 Metsäpeurakanta kasvussa 48 Hirvija peurakanta arvioitu 52 Aktiivisia toimia hirvivahinkojen estämiseksi 70 Kattilanpohjasta kutsuvaksi sorsakosteikoksi AJANKOHTAISET 5 Uutiset 18 Nuorten toimitus 22 Suomen riistakeskus 10 vuotta Yhteiskunnallista vaikuttavuutta 26 SRVA:n ja poliisin toiminta taajamassa 51 Hirvitalous alueiden rajat pysyvät ennallaan 73 Eräilmoitukset 74 Áigeguovdilis ságat sámegillii KOLUMNIT 3 Pääkirjoitus 4 Vieraskynä 6 Varapuheenjohtajalta TUTKITTUA 54 Talvipesät kertovat majavakantojen koosta LAIT & LUVAT 62 Miten petojen aiheuttamat koiravahingot korvataan 14 62 48 22 Juha Hirvi, 1970-luvun metsästäjä Miten petojen aiheuttamat koiravahingot korvataan Suomen riistakeskus 10 vuotta Yhteiskunnallista vaikuttavuutta Hirvija peurakanta arvioitu 2 Metsästäjä 3/2021 Sisältö
• Arktista hurmiota hyljejäillä 58 10 Kevätpukkijahti valikointi ja valmistautuminen kannattaa "Keskusteluja seuratessa tuntuu, että osa ihmisistä pelkää metsäneläjiä" Turvallinen metsä M etsään on vuosisatojen ajan menty turvaan, ruuanhankintaan ja erilaisiin töihin. Suojaa on haettu säältä, vainolaisilta ja varhaisina aikoina verottajaltakin. Metsä on osa suomalaiskansallista minäkuvaa ja kulttuurissamme sillä on iso merkitys, mikä näkyy kuvissa, teksteissä ja sävelissä. Metsäsuhde saattaa olla muuttumassa. Ainakin puheissa metsästä on tullut osalle meistä pelottava paikka. Metsänpeittoon joutumista, eksymistä, on toki pelätty aina, mutta nyt mielissä on uusia uhkakuvia. Keskusteluja seuratessa tuntuu, että osa ihmisistä pelkää metsäneläjiä. Pelko ulottuu aivan pienimmistä tauteja aiheuttavista viruksista ja punkeista aina suurpetoihin. Osaksi tämä johtuu metsästä vieraantumisesta. Siellä liikkuminen ei tule enää kaikille tutuksi sen paremmin harrastusten kuin työnkään kautta. Meille metsästäjille metsät ovat tietenkin tuttuja. Toki meidänkin on suhtauduttava vakavasti riskeihin. Tästä hyvä esimerkki on villisikakannan rajoittaminen ja omituisesti käyttäytyneiden tai ilman näkyvää syytä kuolleiden eläinten toimittaminen tutkittavaksi, jotta tautitilanteet pysyvät hallinnassa. Uutena huolena ovat paljon julkisuutta saaneet ampuma-aseonnettomuudet, joiden takia muut luonnossa liikkujat voivat kokea metsästäjät pelottaviksi. Tässä on meille kaikille iso työsarka. Olemme kaikki vastuussa siitä, että kehitys saadaan käännettyä. Jokaisen tulee tuntea aseensa ja harjoitella niin, että sen käyttö on turvallista. Samoin jokaisen on tunnettava taitonsa ja hallittava itsensä riistatilanteissa niin, että vaaralliset laukaukset jätetään kokonaan ampumatta. Asenne ratkaisee. Asenne ratkaisee myös siinä, millaisen kuvan annamme harrastuksestamme. Perinteisesti kulkijat ovat mahtuneet metsässä samoille tulille. Pidetään huolta siitä, että muut metsässä liikkuvat ovat tervetulleita tulillemme tai turvallisesti omassa harrastuksessaan tai työssään ohittamaan passipaikkamme. Kädenheilautus tai ystävällinen tervehdys on hyvä käyntikortti. Turvallinen metsä on kansallisomaisuuttamme ja tärkeä osa kulttuuriamme sekä minäkuvaamme. JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus Pääkirj itus 3 Metsästäjä 3/2021
• KU VA : JO UN I H AR AL A / ST UD IO VA LO O len tukevasti keski-ikäinen helsinkiläinen mies, jolla ei ole ollut metsästykseen – kuten ei useimmilla ikäisilläni kaupunkilaisilla – mitään kosketuspintaa. Ei metsästäviä sukulaisia, ei maanomistusta, ei ketään, jonka kanssa olisi voinut nuoresta asti oppia eränkäynnin perusasioita. Madventures-televisioreportterina olin päässyt kuvaamaan metsästäjiä pitkin maailmaa Amazonin viidakoista Filippiineille ja Papua-Uuteen-Guineaan. Opin arvostamaan heidän taitojaan: metsästyskulttuuri on yhtä olennainen ja alkuperäinen osa ihmisyyttä kuin puhuminen, tanssiminen, rakentaminen tai seksi. Mutta vasta kun kuvasimme Madventures Suomi -sarjaa, tajusin kunnolla, miten syvällä suomalaisessa yhteiskunnassa metsästyksen merkitys on. Perämerellä pääsimme seuraamaan hyljejahtia perinteisellä ajopuumenetelmällä neljännen polven hylkeenpyytäjän, Juha Vierimaan opastuksella. Eränkävijöistä suomalaisille tv-katsojille tuttu Manu Soininmäki tutustutti meidät peuran naakimiseen Pirkanmaalla, kartanonherra Heikki Sauvala fasaanijahtiin Tervakoskella ja Timo Hynynen Suomen asehistoriallisesta seurasta koulutti meitä metsästysammuntaan Iisalmessa. Koronapandemia oli itselleni viimeinen niitti. Kuten edellisessä Vieraskynässä ympäristöja tulevaisuustutkija Minna Santaoja kiteytti: ”metsästys voi olla tapa ylläpitää luonnon tuntemusta ja selviytymistaitoja epävarman tulevaisuuden varalta”. Näitä taitoja halusin oppia itse ja opettaa myös tulevaisuudessa omille pojilleni. Mutta miten ihmeessä keski-ikäinen, lajista mitään ymmärtämätön tietotyöläinen voisi ryhtyä metsästäjäksi? Tässä muutama havainto tueksi heille, jotka pohtivat samaa. Hyödynnä alkuinnostus ja ala Heti edistää asiaa. Monessa suomalaisessa kaupungissa metsästäjäkurssit ovat nyt pandemian vuoksi jäissä, mutta Metsästäjän opas ja verkon itseopiskelumateriaalit ovat laadukkaita. Itseopiskelun avulla selvisin tutkinnosta yllättävän hyvin (yhdellä virheellä läpi). Verkostoidu aktiiVisesti. Jos omasta suvusta ei metsästäjiä löydy, löytyykö kavereista tai tutuista? Jos sosiaalisessa mediassa on jokin hyvä puoli, se on se, että siellä voi saada ystäviä monenlaisista yhteisöistä – miksei myös metsästäjäyhteisöstä. Itse esimerkiksi pääsin suorittamaan karhukokeen Iisalmen riistanhoitoyhdistyksen radalle, kun pääkaupunkiseudulla kokeita ei voinut koronan takia ampua. internet on iHmeellinen. Esimerkiksi suomalaisten metsästäjien YouTube-kanavilla on yllättävän kiinnostavaa ja kokemattomalle metsästäjälle erittäin opettavaista sisältöä. Itse olen tutkaillut niistä muun muassa haulikkoammunnan perusasioita, latvalinnustusta, toimintaa jänispassissa ja lihanleikkuuta. Toki verkkoon mahtuu myös monenlaista mielipidettä – kuten myös alan lehtiin, joiden lukemista myös suosittelen lämpimästi. Oma kokemukseni on, että vaikka kuinka metsästäjiä morkattaisiin ukkoutuviksi, olen saanut tuntea itseni tervetulleeksi uuden harrastuksen pariin – ja saanut monta uutta kaveria. Ensimmäinen kokonainen metsästyskauteni alkaa tänä vuonna. Ketolan Jukan kanssa pitäisi päästä kauriin kevätpukkijahtiin ja syksyllä Malmbergin Antin hirviporukkaan. Sitä ennen luvassa on ankaraa ampumaharjoittelua. RIKU RANTALA Kirjoittaja on Madventuresseikkailija, tv-tuottaja ja tietokirjailija. Twitter & Instagram: @rikurantala Miten kaupunkilaisesta leivotaan metsästäjä? 4 Metsästäjä 3/2021 Vi raskynä
• ja vieraspetopyyntiryhmien pyyntipalkkioista sekä tukee kenttätason toimintaa. Suomen riistakeskus vastaa 39 kohteen ja Metsähallitus 30 kohteen hoidosta. Merkittävä luonnonsuojeluteko Mittava rahoitus minkin ja supikoiran tehopyyntiin osoittaa, että valtiovalta ottaa monimuotoisuuden vähenemisen estämisen tosissaan. Vieraslajien aiheuttamat ongelmat ovat tutkimusten mukaan toiseksi vakavin uhka monimuotoisuudelle. Suurin uhka on elinympäristöjen katoaminen ja pirstoutuminen, johon myös puututaan Helmi-ohjelmassa. Ohjelma on tunnustus metsästäjien tekemälle luonnonhoitoja -suojelutyölle. Lintuvesikohteiden pyyntiryhmät muodostetaan paikallisista ”puoliammattilaisista”. Hanketyötä on tarkoitus laajentaa arkiluonnon kohteille ja etsiä keinoja, joilla metsästysseurat ja riistanhoitoyhdistykset voivat jatkaa tärkeää työtään vieraspetojen vähentämiseksi. Suomen parhaimpien lintuvesien saaminen osaksi tehokasta elinympäristöja vieraspeto-ohjelmaa vahvistaa maamme vesilintukantoja poikastuoton parantumisen myötä. MITTAVA RAHOITUS VIERASPETOJEN POISTOON VIERASPETOJEN PYYNTI ON LUONNONSUOJELUTYÖTÄ! Suomen riistakeskus ja Metsähallituksen Eräpalvelut ovat saaneet valtiovallalta yli neljän miljoonan euron rahoituksen vieras petopyynnin organisointiin 70 tärkeälle lintuvedelle. Vieraspetojen pyynti on tärkeä suojelutoimenpide osana Helmi-ohjelmaa. teksti Jarkko Nurmi ja Kari Karhula kuVa Jari Niskanen Y mpäristöministeriön ja maaja metsätalousministeriön Helmi-ohjelmassa hoidetaan elinympäristöjä luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi. Yksi tärkeä teema on lintuvesien hoito. Vesilintujen elinoloja parannetaan umpeenkasvua ehkäisemällä, niittämällä – ja vieraspetoja poistamalla. Suomen riistakeskus saa lintuvesien minkkien ja supikoirien pyynnin järjestämiseen 2,5 miljoonan euron ja Metsähallitus 1,8 miljoonan euron rahoituksen hallitusohjelmasta. Saavutus on historiallinen. Aiemmin riistataloutta ei ole tuettu sen kautta. Vieraspetopyyntiin osoitettu ministeriöiden yhteinen rahoitus on hieno esimerkki hallinnonalojen yhteistyöstä luonnon parhaaksi. Pyynnit jatkuvat vuoden 2023 loppuun saakka ja jatkorahoituksesta on ministeriöiden välillä alustavasti sovittu. Pyyntiryhmille korvausta ja kalustoa Suomen riistakeskus rekrytoi viisi vieraspetokoordinaattoria ja Metsähallitus kolme. Kesäkuussa työnsä aloittavien koordinaattorien tehtäviin kuuluvat lintuvesikohtaisten pyyntisuunnitelmien laatiminen, pyyntiryhmien kokoaminen ja kouluttaminen sekä yhteistyö lintuvesien hoidosta vastaavan ympäristöhallinnon kanssa. Pyyntitoimintaa ohjaavat tiukat pelisäännöt. Pyyntiryhmien työ perustuu suunnitelmiin, joiden avulla pyyntilaitteet sijoitetaan sopiviin kohtiin ja sovitaan pyynnin toimintatavoista. Hanke vastaa pyyntikaluston kustannuksista (pyyntilaitteet, riistakamerat) 5 Metsästäjä 3/2021 Uutis t
• 10 vuoden tilinpäätös Kun lakiluonnos ”Riistanhoitoyhdistyksistä ja Suomen riistakeskuksesta” luovutettiin 30.3.2010, kiitin luovutustilaisuudessa maaja metsätalousministeri Anttilaa hyvästä yhteistyöstä lakiluonnoksen valmistelussa. Saimme silloisen Metsästäjäin Keskusjärjestön ja riistanhoitopiirien edustajina olla tiiviisti mukana ja meitä metsästäjiä kuunneltiin eikä vain ”kuultu”. Ministeri Anttila vastasi omassa puheenvuorossaan, että näin maaja metsätalousministeriössä aina tehdään. Mutta onkohan näin tehty kertaakaan ennen tai jälkeen? Muutosprosessin ohjausryhmä, kun kokoontui syksyn 2009 ja talven 2010 aikana 11 kertaa. Kun Suomen riistakeskusaikaa on eletty 10 vuotta, on aika arvioida tilannetta ja esittää kysymys ”entä jos"? Uskallan väittää, että jos MKJ ja riistanhoitopiirit eivät olisi vastanneet myöntävästi MMM:n kutsuun yhteistyöstä riistahallinnon kehittämiseksi, tilanne olisi nyt metsästäjien kannalta paljon huonompi. Riista-asiat olisivat ELY:n ja AVI:n virkamiesten päätösvallan alla ilman metsästäjien todellista vaikutusmahdollisuutta. Suomen riistakeskus tekee poikkeuslupapäätöksiä noin viikossa, kun ELY-keskuksella voi kulua yli puoli vuotta esimerkiksi valkoposkihanhien poikkeuslupien käsittelyssä pystymättä synnyttämään ensimmäistäkään päätöstä. Metsästäjät ovat joskus peränneet oikeutta päättää alueensa pyyntiluvista ja pyyntiajoista. Se vain on niin, että tässä törmätään nykyiseen perustuslakiin. Hallintopäätöksiä voidaan antaa tehtäväksi muulle kuin viranomaiselle vain lailla tai lain nojalla, jos se on tarpeen tehtävän tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi eikä vaaranna hyvän hallinnon vaatimuksia. Vaikka me metsästäjät emme pysty itse päättämään pyyntiluvista tai metsästysajoista, meillä on kuitenkin riistahallintolain ja asetusten kautta hyvät työkalut riistaneuvostojen (ARN ja VRN) kautta vaikuttaa metsästysasioihin. Katson, että näin on paljolti viimeisen 10 vuoden aikana tapahtunutkin. Uskon, että jokin muu vaihtoehto olisi varmasti ollut huonompi. ERKKI HUHTA Varapuheenjohtaja Suomen riistakeskus Muista JHT-kertauskoulutus Tuhansien ampumakokeen ja metsästäjätutkinnon vastaanottajien, metsästyksenvalvojien sekä riistanhoitoyhdistyksen edustajien riistavahinkojen maastokatselmuksessa viisivuotinen nimitys päättyy. Tarkasta asia kohdaltasi Oma riista -verkkopalvelun ”Omat tiedot” -kohdasta. Tehtävässä jatkaminen edellyttää uutta nimitystä, jonka vaatimuksena on kertauskoulutuksen käyminen heinäkuun loppuun mennessä. Kertauskurssi hoidetaan ensisijaisesti omatoimisesti riistainfo.fi-sivustolla. Sivustolle tulee kirjautua Oma riista -tunnuksilla, jotta virallinen kertauskoulutus avautuu kurssit-näkymässä. Kertauskoulutuksen voi suorittaa ainoastaan henkilö, jonka nimitys päättyy 31.7.2021. Uusille riistanhoitoyhdistysten JHT-toimijoille koulutukset järjestetään koronavirustilanteen vuoksi verkossa webinaareina. Koulutusten ajankohdat julkaistaan tapahtumatiedoissa riista. fi-sivulla. Halutessaan myös kertauskoulutuksen voi suorittaa osallistumalla webinaariin. Riistanhoitoyhdistyksen hallitus esittää koulutuksen suorittanutta henkilöä tehtävään ja Suomen riistakeskus tekee nimityspäätöksen. Riistanhoitoyhdistyksen edustajalla riistavahinkojen maastokatselmuksessa ei ole lakisääteistä koulutusvaatimusta, mutta tähänkin tehtävään tulee rhy:n esittää nimitettävät henkilöt päättyvien tehtävien tilalle. Lisätietoja koulutuksista saat riista.fi-sivujen tapahtumat-osiosta sekä alueesi riistasuunnittelijalta. Metsästysasetus muuttui 19.4. KESKEISIMMÄT MUUTOKSET Kiimarauhoituksen jälkeen alkavaa hirven metsästysaikaa aikaistetaan viikolla Lapin, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa. Hirven metsästys alkaa kyseisissä maakunnissa lokakuun ensimmäisenä lauantaina, tulevana syksynä 2.10. Koiran käyttäminen on sallittua valkohäntäpeuran ja metsäkauriin metsästyksessä ajalla 1.2.?15.2. sekä hirven metsästyksessä ajalla 1.1.?15.1. poronhoitoaluetta lukuun ottamatta. Jokaisesta pyyntiluvanvaraisesta hirvieläimestä tulee tehdä saalisilmoitus seitsemän vuorokauden kuluessa kaadosta. Lisäksi merihanhesta on jatkossa tehtävä saalisilmoitus Suomen riistakeskukselle. Itämeren norpan metsästykseen ei enää vaadita pyyntilupaa, vaan norppaa voidaan metsästää metsästysaikana alueellisen kiintiön puitteissa 1.8. jälkeen. Kertauskurssi hoidetaan ensisijaisesti omatoimisesti riistainfo.fisivustolla. K lumni Metsästäjä 3/2021 6
• VALKOHÄNTÄPEUROJA KAADETTIIN LÄHES 70 000 Aloitteleva metsästäjä Minea Suhonen oli pääsiäisenä Lieksassa isänsä kanssa metsällä. Hän oli ensimmäistä kertaa keväisellä majavapurolla. – Alkuillasta majavat eivät osoittaneet meille olemassaoloaan: emme saaneet näkötai kuulohavaintoja. Ennen hämärtymistä jätimme passipaikkamme ja hiihdimme puron virtauksen suuntaisesti saaden lopulta havainnot kahdesta majavasta. Pienen kyttäilyn ja odottelun jälkeen saaliikseni jäi noin seitsemän kilon ”masse”. Vältä ruuhkat, hae aselupa nyt Erityisesti syksyllä metsästyskauden alla aselupien käsittelyajat vaihtelevat ja joillakin poliisilaitoksilla on pitkiä jonoja. Aseluvan hakemista ei siksi kannata jättää kesään tai alkusyksyyn. Hakemuksen voi jättää mille tahansa poliisilaitokselle. Aselupaa hakevan tulee varata aika poliisin ajanvarausjärjestelmästä. Kaikissa toimipaikoissa ei käsitellä aselupa-asioita, mikä selviää sähköisen ajanvarauksen kautta. Koronariskiryhmään kuuluville osa poliisilaitoksista tarjoaa erillisiä palveluaikoja. Varaudu metsästysharrastuksen ja metsästysmahdollisuuden osoittamiseen. Ota mukaan metsästyskortti, tositteet metsästysseuran jäsenmaksusta (jäsenkortti tai Oma riistan verkkoversion tulosteet metsästysseuraan ja metsästysryhmiin kuulumisesta), passi tai henkilökortti sekä sotilaspassi (tai siviilipalvelustodistus, kutsuntatodistus tai todistus palvelusta vapauttamisesta). Lisätietoa aseluvan hakemisesta: https://poliisi.fi/hae-aselupaa Opas petoyhdys henkilöille Suurpetoyhdyshenkilöt saivat ensikertaa oman oppaan. Opas on kattava tietopaketti myös muille suurpedoista kiinnostuneille. Uusi opas esittelee petoyhdyshenkilöverkoston toiminnan periaatteet ja havaintojen varmentamisen. Oppaassa käsitellään lisäksi suurpetojen ekologiaa, niiden maastoon jättämiä jälkiä, asutuksen lähellä vierailevia suurpetoja, poikkeuslupia ja suurpetojen aiheuttamia vahinkoja. Teokseen ovat kirjoittaneet Suomen riistakeskuksen ja Luonnonvarakeskuksen asiantuntijat. Opas on julkaistu suomenja ruotsinkielisenä. Suomen riistakeskus jakaa petoyhdyshenkilöille painetut oppaat. Sähköinen opas on saatavilla osoitteesta riista.fi/julkaisut/oppaat/ 7 Metsästäjä 3/2021 Uutis t SOMESTA POIMITTUA, @MIINNEAS Jos haluat kuvasi tähän, käytä IG-tägiä #metsästäjälehti. Poimimme joka lehteen yhden kuvan ja otamme kuvaajaan yhteyttä tarinan jakamiseksi. Kuvan julkaisusta maksetaan 50 euron palkkio.
• Karhut roska-astioilla Karhuilla on pitkän talvilevon jälkeen kova energiantarve. Ne löytävät erinomaisen hajuaistinsa avulla syötävää pitkänkin matkan päästä ja usein ihmisten roska-astioista tulee vastustamaton tuoksu. Suomessa karhut käyvät aika ajoin kaatelemassa ja hajottamassa jäteastioita, mutta Pohjois-Amerikassa ongelma on ollut olemassa jo kauan. Siellä on jouduttu kehittämään karhun kestäviä roska-astioita. Suomen riistakeskus saa esittelykäyttöön karhuturvallisen roska-astian alan markkinajohtajalta. Kaikki yrityksen tuotteet ovat käyneet läpi Yellowstonen kansallispuiston karhukeskuksen harmaakarhujen ”testit”. Astia on esillä tapahtumissa sekä koulutuksissa esimerkkinä ihmisen ja suurpetojen välisen rinnakkaiselon edistämisestä. Sitä voidaan tarvittaessa käyttää myös tositilanteissa, joissa meikäläinen karhu on erikoistunut roska-astioihin. lisätietoa: riistasuunnittelija Kai-Eerik Nyholm, kai-eerik.nyholm@riista.fi Eläinnäytteiden lähettäminen Ruokavirastoon — Matkahuolto muutti ohjeistusta Matkahuolto uudisti ohjeitaan. Nyt kaikki eläinperäiset näytteet tulee luokitella joko tartuntavaarallisiksi tai ei-sellaisiksi. Tartuntavaarallisia näytteitä lähettävät vain virkaeläinlääkärit. Metsästäjien Ruokavirastoon lähettämät näytteet kuuluvat ei-tartuntavaarallisiin ja niihin tulee merkitä: ” Eläinperäinen näyte – vapautettu”. Merkintävaatimus koskee kaikkia metsästäjien Ruokavirastoon lähettämiä näytteitä, kuten villisika-, pienpetoja CWD-näytteet. ESIMERKKI LÄHETTÄMISESTÄ (VILLISIKA) ? Pakkaa näytteet huolellisesti. Ohjeet löytyvät Ruokaviraston kotisivuilta. ? Liitä mukaan sekä lähetelomake että palkkiolomake. ? Katso Matkahuollon palvelupistehausta lähin toimipaikka (valitse toiminnot ”paketin lähettäminen ja nouto” sekä ”kaikenkokoiset paketit”). Paketin lähetystä ei voi ostaa Matkahuollon internetsivuilta. Älä käytä pakettiautomaattia. ? Lähetä näytteet Matkahuollon Pikapakettina. ? Kirjoita paketin päälle ” Eläinperäinen näyte vapautettu”. ? Lähetysosoite: RUOKAVIRASTO, Virologia, Mustialankatu 3, 00790 Helsinki/Kamppi. ? Asiakasnumero 9400278. Sitä käyttämällä Ruokavirasto maksaa lähetyskulut. Villisikaan liittyvät lomakkeet ja lisätietoja: www.ruokavirasto.fi/laboratoriopalvelut/elaintautitutkimukset/ naytteenotto-ohjeet/villisika/ Muista ampumakoe! Koronan vuoksi vuonna 2020 annettu poikkeuslaki, joka jatkoi ampumakoesuoritusten voimassaoloa vuodella, päättyy 31.7.2021. Nyt onkin syytä tarkistaa oman ampumakokeen voimassaolo. Jos sen voimassaolo on päättynyt tai se päättyy tulevan metsästyskauden aikana, kannattaa ampumakokeessa käydä hyvissä ajoin. Tulevalle syksylle on odotettavissa ruuhkia: ampumakokeen joutunee suorittamaan kaksinkertainen määrä metsästäjiä tavanomaiseen vuoteen verrattuna. Katso alueesi ampumakokeet Tapahtumahausta: riista.fi/metsastys/tapahtumahaku SUOMEN RIISTAKESKUS HAKEE RIISTASUUNNITTELIJAA HOITAMAAN VALTAKUNNALLISTA RIISTANHOITOYHDISTYSKOORDINAATTORIN TEHTÄVÄÄ LUE LISÄÄ: riista.fi/avoimet-tyopaikat 8 Metsästäjä 3/2021 Uutis t
• H U I P P U M E R K K I M M E Nordic Distribution Oy Nordis PL 5, 62101 LAPUA www.nordis.fi Lapua 8x57 IS, OT, 7,8 g. • harjoitusluoti rata-ammuntaan ja pienriistalle • kaliiperi 8x57 IS • luotityyppi G573, Open Tip, 7,8 g. • suositusvähittäishinnat: • 8x57 IS -patruuna 39,00 € / 20 kpl • 8 mm -luoti 56,00 € / 100 kpl Lapua 9,3x62, OT, 12 g. • harjoitusluoti rata-ammuntaan ja pienriistalle • kaliiperi 9,3x62 • luotityyppi G574, Open Tip, 12 g. • suositusvähittäishinnat: • 9,3x62 -patruuna 40,00 € / 20 kpl • 9,3 mm -luoti 56,00 € / 100 kpl Lapuan uutuudet harjoituskäyttöön! Lue lisää Ruutia ja Rautaa -blogistamme! Vihtavuoren latausoppaasta löydät lataustiedot myös näille uutuuksille: www.vihtavuori.com
• Kevätpukkijahdissa valikointi ja valmistautuminen kannattaa Kaurispukin keväinen metsästys on yleistynyt kauriskannan tihentyessä ja metsästystaitojen harjaantuessa. Keväinen pyynti kannattaa kohdentaa nuoriin ja erityisen vanhoihin yksilöihin. Miten se tapahtuu? TeksTi ja kuvaT Antti Saarenmaa K aurispukin keväinen metsästyskausi on lyhyt, ainoastaan kuukauden mittainen, mutta sijoittuu varsinkin Etelä-Suomessa mielenkiintoiseen aikaan. Alkukaudesta ruohikot ja heinikot ovat talven jäljiltä nuupallaan ja hyttysistä on harvoin vaivaa. Kesäkuun koittaessa maisema on muuttunut, hyttyshattu tai hyttyskarkotin on vakiovaruste, eikä metsästysvaatetus vaadi kuin kolmanneksen syksyn vaatekerroksista. Lyhyestä kestostaan huolimatta kaurispukin keväinen metsästys tarjoaakin monenlaisia vaiheita ja muuttuvia olosuhteita. Käyttäytyminen muuttuu kevään edetessä Kaurispukki aloittaa lajityypillisen reviirikäyttäytymisensä jo hyvissä ajoin ennen kevään pyyntikauden alkamista. Talven aikana kasautuneet laumat hajoavat pukkien siirtyessä enemmän omille reviireilleen ja aloittaessa niiden merkitsemisen. Pukki hankaa sarvillaan reviirillään sijaitsevia ohuita, jopa vain pikkusormen paksuisia, risuja ja katajia, ja kuopii niiden tyviä sorkillaan. Reviirikäyttäytyminen alkaa vaimeasti huhtikuun paikkeilla. Reviirimerkit pikkuhiljaa lisääntyvät ja muita pukkeja koskeva sietokyky vähenee pyyntikautta ja 10 Metsästäjä 3/2021
• erityisesti kesäkuuta lähestyttäessä. Pyyntikauden alussa aukeilla voi pyöriä joka ikäluokan pukkeja sulassa sovussa laiduntamassa, mutta kesäkuun koittaessa alue näyttää hämmentävästi hiljentyneen naaraiden vetäydyttyä vasomaan ja suurempien pukkien ajettua nuoremmat pois alueiltaan. Jahtikauteen valmistautuminen Kevätpukkijahtiin valmistautuminen kannattaa aloittaa vähintään kuukautta ennen jahtikauden alkua. Lumien sulettua ja niittyjen ja peltojen orastaessa kauriit koKatselukiikarit ovat tärkeä työkalu eri­ tyisesti valikoivassa metsästyksessä. 11 Metsästäjä 3/2021
• koontuvat aukeille nauttimaan ravintoa sieltä, mistä sitä parhaiten on saatavilla. Tämä on loistavaa aikaa kulkea pitkin niitynreunoja katselukiikarien ja kameran kanssa tutkien ja dokumentoiden alueella näkyviä kauriita. Samalla hahmottuvat eläinten kulkureitit. Alueen kaurispukeista koottu “kuvapankki” on erinomainen lähtökohta valikoivalle metsästykselle. Kiikaroinnin lisäksi kannattaa kartoittaa metsäsaarekkeet ja muut suojaisat alueet. Ne voivat toimia makuupaikkoina, ja pitävät sisällään runsaasti edellisvuotisia reviirimerkkejä. Mitä enemmän reviirimerkkejä alueelta löytyy, sitä suuremmalla todennäköisyydellä sille ilmaantuu tuoreita jälkiä. Tuoreiden reviirimerkkien lähelle sijoitetulla riistakameralla voi saada kuvan reviiriä hallitsevasta yksilöstä. Näköhavaintoja, reviirimerkkejä ja riistakameran kuvia yhdistelemällä voi ymmärtää eri yksilöiden reviirejä ja niiden kulkemisia. Havaintojen perusteella voi pohtia sopivia vaihtoehtoja itsensä sijoittamiseen metsästyskauden alkaessa niin, että mahdollisuus haluamansa kaurispukin eräksi saamiseen on hyvä. Mistä tunnistan sopivan yksilön? On suositeltavaa kohdistaa keväinen pyynti nuoriin, ylivuotisiin yksilöihin, jotka vaeltavat todennäköisesti alueelta pois etsimään omaa reviiriään, tai vanhoihin, vuosikausia alueella reviiriään pitäneisiin pukkeihin, joiden kehitys on kääntynyt laskuun. Kaurispukin iän määrittäminen vaatii jonkin verran opiskelua. Erityisesti keväisessä jahdissa hyvänä nyrkkisääntönä on, että vanhempi pukki keloo sametin sarvistaan nuorta yksilöä aikaisemmin. Vankkarakenteinen vanha pukki eroaa nuoremmista käyttäytymisensä lisäksi pään alueen karvojen värityksellä – aikuisella pukilla on usein vaaleaa harmaata karvaa sekä silmien ympärillä että kuonon päällä. Iän ja taantumisen lisäksi valikoinnin tekijänä voidaan käyttää sarvien rakennetta ja muotoa. Pyynti voidaan kohdistaa yksilöihin, jotka iästään huolimatta eivät ole onnistuneet kasvattamaan normaaleja kuusipiikkisiä Kaukoputkesta on hyötyä kauteen valmistauduttaessa. Kuvapankki täydentyy helposti putkeen kiin­ nitettävällä kännykkä­ kamera­adapterilla. Talven jälkeen kauriit viihtyvät vielä hetken aikaa suuremmissa porukoissa. Kevään edetessä vanhemmat pukit aja­ vat nuoremmat pois parhailta apajilta. 12 Metsästäjä 3/2021
• Vinkit keväiseen kaurisjahtiin: • Katselukiikarit ovat korvaamaton työkalu. Tarkkaile alueen yksilöitä aktiivisesti tunnistaaksesi ne. • Riistakamera vahvan reviirimerkin vieressä tuottaa tärkeää tietoa. Panosta reviirimerkkien löytämiseen. • Kulkureittien selvittäminen etukäteen palkitsee metsästystilanteessa. • Nuoria pukkeja näkyy alueella keskimäärin enemmän kauden alussa, sillä kaurispukkien käytös muuttuu aggressiivisemmaksi kauden edetessä ja nuoret pukit ajetaan sivuun parhailta paikoilta. • Kaurispukki on usein, erityisesti kesäkuussa, jatkuvassa liikkeessä sen kiertäessä reviiriään ja jahdatessa tunkeilijoita. Sopivan tilanteen tullessa on kyettävä toimimaan nopeasti. Lisätietoa metsäkauriin metsästyksestä, iänmäärityksestä ja elintavoista löydät Riistainfo.fi. (kolme per puoli) sarvia, tai sarvien koko ja muoto eivät ole muulla tavoin saavuttaneet lajityypillistä kehitystä. Kaurispopulaation sarvirakenteeseen vaikuttaminen karsimalla heikompaa sarviainesta vaatii erityisesti tiheän kannan alueella järjestelmällistä ja laaja-alaista valikoivaa pyyntiä, eikä välttämättä ole realistinen tavoite. Välittömästi vaikuttaviin tekijöihin puuttuminen sen sijaan on: kauriin sarvet kasvavat joskus ilman piikkejä pitkiksi keihäiksi, joiden käyttö kiima-ajan mittelöissä johtaa helposti muiden pukkien telomiseen ja jopa kilpakumppanin kuolemaan. Tällaisen yksilön metsästäminen keväällä saattaa säästää sen lajikumppaneita. Keväinen metsästys tarjoaa kauriin reviirikäytöksen ansiosta hienon mahdollisuuden valikoivaan pyyntiin eloisana vuodenaikana ja hyvissä valaistusolosuhteissa. Valitun yksilön elintapojen, reviirin ja kulkureittien selvittäminen ja niiden myötä riistatilanteeseen pääseminen on upea kokemus. Sokerina pohjalla itse valmistautumisvaihe on palkitsevaa ja mielenkiintoista! Katso video: www.metsastajalehti.fi Näköhavaintoja, reviirimerkkejä ja riistakameran kuvia yhdistelemällä voi ymmärtää eri yksilöiden reviirejä ja niiden kulkemisia. Keväisen pyynnin tulos ­ nuori pukki, joka ei ole vielä kelonut sarviaan. Joskus kauriin sarvet kasvavat pitkiksi sarvi­ piikittömiksi “keihäiksi”. Valikoivaa pyyntiä kannattaa kohdistaa näihin yksilöihin. Kaurispukki on merkinnyt reviiriään kelomisen lisäksi kuopimalla. 13 Metsästäjä 3/2021
• Metsästäjä 3/2021 14
• vuotta JUHA HIRVI, 1970-LUVUN METSÄSTÄJÄ ”Metsällä ei ikinä ole kahta samanlaista tilannetta” Suomalaisen ampumaurheilun legenda Juha Hirvi aloitti ampumaharrastuksensa metsästyksen kautta 70-luvun puolivälissä. Ampumaurheilu tuli mukaan pari vuotta myöhemmin suomalaisen urheilun onneksi. TeksTi Olli Kangas kuvaT Olli Kangas ja Sebastian Långström J uha Hirvi muistaa elävästi useita vuosikymmeniä sitten suoritetun metsästäjätutkinnon kokeen. Koetta varten opiskeltiin mustavalkoisesta, harmaakantisesta oppaasta tarpeelliset tiedot metsästyksen säännöistä ja käytännöistä. Siluettikuvista opeteltiin lajien tunnistusta ja sitä, mikä on vasa ja mikä aikuinen hirvi. – En minä sitä kirjaa kokonaan tainnut lukea. Onneksi kysymykset, mitä siihen aikaan kysyttiin, olivat aika lailla itsestään selviä, hän muistelee. Ennen tutkintoa hän oli käynyt vain muutamia kertoja harjoittelemassa metsästysammuntaa radalla ja ollut joitakin kertoja isänsä ja isoveljensä kanssa sorsajahdissa. Ensimmäinen metsästysase oli yksipiippuinen 16-kaliiperin hanalukkoinen haulikko, Winchester merkiltään. – Siinä on niin kova supistus, että sillä ei voinut ampua kovin lähelle. Alle 25 metriin ei olisi millään osunut, Juha kertoo. Tuo rakas torrakko on edelleen tallella ja aivan käyttökuntoinen. Kevyt ase sopi nuoren Hirven käsivoimille oivallisesti, kun metsissä kuljettiin lintujen perässä. 15 Metsästäjä 3/2021
• Metsästäminen alkoi toden teolla tutkinnon jälkeen, kun kortti oli taskussa. Eniten hän kulki Winchester-haulikon kanssa. Myöhemmin hirvestäessä hän sai käyttää isoveljen Tikkaa. Seuraava haulikko oli kaksipiippuinen Baikal, ja pian sen jälkeen Juha hankki Tikka 512 -yhdistelmäaseen. Haulikkorihlaja haulikkopiipuilla hän pärjäsi pitkään. Sittemmin on kivääreitä ollut useita. – Eka valmentajani myi minulle Tikka 65:n joka oli 300 metrin ratapyssyksi rakennettu. Sillä hirvikin kaatuu. On vain niin painava, että ei sitä viitsi viedä kuin kytispaikalle, Juha kertoo. Hirvijahti on koko kylän ponnistus Kotkan seutu on Juhalle mieluisa ympäristö. Hurukselan alue, jossa Juha kasvoi ja asuu edelleen, on maaseutumaista esikaupunkia. Metsästys oli yleinen ajanviete Juhan koulukavereiden parissa. Metsästysmaastot alkoivat ja alkavat yhä käytännössä monen talon pihalta. – Tuossa käy kauriita syömässä, ja tietenkin rusakot ja jänikset, ketut ja supit ovat jokaöisiä vieraita täällä pihalla, Juha toteaa. – Täällä on vieläkin melkein joka talossa metsästäjiä. Se on luonnollinen elämäntapa hurukselalaisille. Paikallisella metsästysseuralla on 4 000 hehtaarin alue, jäseniä toista sataa ja aktiivimetsästäjiäkin useita kymmeniä. Hirviä, peuroja, kauriita ja pienempää riistaa metsästetään ahkerasti. – Hirvijahti on meillä koko kylän yhteinen ponnistus. Kaikki kylän asukkaat saavat tulla ajojahtiin. Ei tarvitse olla jäsenkään, Juha kertoo. Sittemmin rinnalle on tullut koirajahtia, mutta Juha pitää vanhanaikaisen ihmisketjujahdin tunnelmasta yhteisöllisyyden takia. Uusia kyläläisiä tulee mukaan jahtiin ja tutustumaan naapureihin. Kilpailu ja metsästys sopivat yhteen Ampumaurheilun pariin Juha ajautui sattumalta. Aloitettuaan metsästyksen hän tapasi käydä harjoittelemassa metsästysammuntaa, mutta ei kilpaillut vakavasti. Muutto Karhulaan 17 vuoden iässä oli ratkaisevaa kilpaurheilun kannalta. Juhan isä oli bongannut Karhuvuoressa järjestettävän Kotkan ampumaurheilun koulutustilaisuuden ja vei pojan sinne. Siitä alkoi elämän mittainen ampumareissu, joka on poikinut MMja olympiamitaleita. – Sattui tosi hyvä porukka, joten jäin siihen siltä istumalta kiinni. Pari talvea treenailtiin ilmakolla. – Ostin intin jälkeen oman piekkarin ja siitä se lähti, ja aloin kiertämään kisoja. Se oli hienoa aikaa. Metsästys oli mukana koko Juhan aktiivisen huippu-urheilu-uran. – Vaikka muutimme Karhulaan, joka on oikeasti kaupunkia, jäi tämä kotitalo meille. Täällä vietettiin kaikki vapaa-ajat, ja metsästettiin tietenkin. – Metsästäminen oli minulle hyvin tärkeä fyysisen kunnon ylläpitäjä. Syyskausi on ampumaurheilussa taukoa, jolloin oli hyvä hoitaa kuntoa metsällä. Juha ei helposti lähde lenkkipolulle, mutta metsästysretkillä hän kulkee pitkiä matkoja vaikeassakin maastossa. Metsästys oli huippu-urheiluaikana tärkeä fysiikkatreeni, joka ei tuntunut treenaamiselta eli työltä. Metsä tarjoaa myös mielenrauhaa, sitä tarvitsee jokainen urheilija lajista riippumatta. Ja tietysti me kaikki, arkisen aherruksen paineita parantelemaan. Metsään meneminen tarjoaa sellaista rentoutumista ja mielenrauhatreeniä, ettei miltään kasetilta kuunneltu guru-puhe yllä samaan. Riistalaukaus jännittää aina Vaikka radalla useimmat laakit menevät Juhalla tasan sinne, mihin tähdätään on riistalaukaus aina jännä paikka. Itsestäänselvyyksiä ei ole. Kyttäyspaikalla tähystely on sitä parasta metsästystä Juhalle. Juha käy radalla ennen jokaista metsästysretkeä. Täällä on vieläkin melkein joka talossa metsästäjiä. Se on luonnollinen elämäntapa hurukselalaisille 16 Metsästäjä 3/2021
• – Ammunnassa pyritään siihen, että kaikki on aina samalla tavalla. Metsällä ei ikinä ole kahta samanlaista tilannetta, Juha huomauttaa. – Vaikka eläin kävelisi hiljaa, saattaa jotain yllättävää tapahtua. Se voi vaikka astua monttuun. Juhan mukaan on vain kahdenlaisia metsästäjiä: Heitä, jotka ovat ampuneet ohi, ja niitä, jotka eivät ole vielä ampuneet ohi. Hymystä päätellen Juha kuuluu tuohon ensimmäiseen ryhmään, kuten useimmat meistä. Hän painottaa harjoittelun tärkeyttä ja sitä, että optiikka on luotettava. Vaikka kaikki olisi kunnossa, tulee tästä huolimatta yllätysoksa joskus eteen. Metsässä voi mietiskellä Nykyään Juha nauttii luonnonläheisestä elämästään Hurukselassa tehden polttopuita ja hoitaen piha-alueen metsikköä. Kauden aikana ampumaurheilu kuljettaa valmentajaa pitkin maailmaa. Myös metsästysmatkat vievät Juhan aika ajoin pois Hurukselan idyllistä. Metsästyksessä hän pitää kanalintujahdista, mutta erityistä viehätystä hän tuntee kytismetsästystä kohtaan. – Siellä voi olla vaikka koko yön ja mietiskellä. Kuitenkin on pysyttävä valppaana koko ajan. Entä, onko Metsästäjä-lehteä luettu? Kyllä, jokainen numero tulee tutkittua, vahvistaa Juha. Jutuntekopäivänä Juha pakkasi autoaan majavajahtia varten. Matka suuntautuu Kainuuseen, jossa kuulemma majavat aloittelevat kevättouhujaan. Sinne Juha matkustaa kytikselle, Kainuun korpeen mietiskelemään. Katso video: www.metsastajalehti.fi Oma tontti antaa klapejakin. Puutyö on mieluisa ajanviete. Hurukselan koti on reissumiehen rauhallinen tukikohta. 17 Metsästäjä 3/2021
• R autapyynti on helppo ja tehokas tapa vähentää minkkejä, joita saadaan Suomessa vuosittain saaliiksi noin 40 000–50 000. Pyynti onnistuu helposti esimerkiksi omassa mökkirannassa tai läheisellä purolla. Raudat kannattaa sijoittaa paikkaan, jossa niiden tarkastaminen on sujuvaa ja jossa liikkuu muutenkin usein. Itse sijoitan raudat syksyisin oman metsästysseurani alueelle. Kuten kaikkeen muuhun metsästykseen, myös minkkien pyyntiin tarvitaan maanomistajan lupa. Ei rakettitiedettä Heti tappavat raudat ovat elävänä pyytäviä loukkuja parempi väline satunnaiselle pyytäjälle. Rautoja pidetään suojakotelossa, jotta muut luonnon eläimet tai lemmikit eivät pääse niihin käsiksi. Valmis rautakotelopaketti maksaa muutamia kymppejä, eikä sen pyyntiin virittäminen ole rakettitiedettä. Kotelon voi valmistaa myös itse vaikkapa ylijäämälaudoista ja vanerista. Olen itse käyttänyt rautojen virittämiseen virityspihtejä, jolloin niiden käyttämisestä on tullut entistä turvallisempaa. Rakensin viime vuonna kaksi rautakoteloa netistä löytämälläni ohjeella ja ne toimivat mallikkaasti. Viritin syksyllä toisen loukuista joen rantaan ja laitoin syötiksi kuhan ruodon. Itse kala maistui minulle ja Minkkikantaa kurittamaan Minkki on pienestä koostaan huolimatta vaarallinen peto linnunpoikasille ja niiden emoille. Se on statukseltaan haitallinen vieraslaji, joka ei kuulu Suomen luontoon. Minkin metsästämisen aloittaminen ei vaadi paljon, mutta siitä saatava hyöty on huomattava. TeksTi ja kuvaT Reetta Hokkanen ilmeisesti niin olisi maistunut myös minkille, sillä seuraavana viikonloppuna se oli jo livahtanut ansaan. Lopulta siirsin loukun lumen tieltä mökin puuliiterin viereen. Toisen minkin haju houkutteli myös mökin ympäristössä asustelleen minkin rautoihin, vaikka tuoretta syöttiä ei enää ollut. Minkin haju onkin paras syötti ympäri vuoden. Hyvällä omallatunnolla sorsajahtiin Minkkiä voi pyytää huoletta vähintään yhdeksän kuukautta vuodesta. Pesintäaikaan touko-kesäkuussa metsästys on syytä rauhoittaa, mutta jo heinäkuussa poikaset ovat omillaan. Heinäkuun puolenvälin paikkeilla pyytäminen onnistuu jo keinulautaloukuilla ja elokuun alusta raudoilla. Esimerkiksi kesällä rauhoitettu näätä voidaan päästää keinulautaloukusta vapaaksi. Rautakotelo ja raudat kannattaa hommata jo kesän alussa, jotta ne ovat valmiina pyyntiin kesän loppupuolella. Rautapyyntiin tarvittavat välineet kestävät käyttöä vuosikausia pienellä huollolla, joten kertasijoitus ei käy pidemmän päälle kalliiksi. Jokainen saaliiksi saatu minkki edistää luonnon monimuotoisuutta ja lintujen pesintämahdollisuuksia. Linnunmetsästäjät voivat metsästää myös lintuja paremmalla omallatunnolla, kun on tehnyt luonnonhoitotyötä minkkien vähentämiseksi. Kotelot vasemmalla ovat sanka­ rautoihin ja oikealla on kääntö­ kammella viritettävä iskurauta. Molemmat ovat heti tappavia. Hajusteiden lisäksi minkille kelpaa syötiksi tuoreet kalan­ perkeet ja teurasjätteet. 18 Metsästäjä 3/2021 Nu rten toimitus
• Aktiivinen metsästäjä – ympäri vuoden M ikään harrastus ei ole pelkästään kirsikoiden kakun päältä poimimista, ei myöskään metsästys. Aivan kuten jalkapallossa on sekä omasta juoksukunnosta että pelivälineistä huolehdittava ympäri vuoden, on myös metsästyksessä harrastuksen kannalta olennaisia asioita ylläpidettävä jatkuvasti. Metsästysharrastusta voi jatkaa varsinaisen metsästyskauden ulkopuolella. Kevät ja alkukesä ovat loistavaa aikaa suorittaa tärkeitä riistanhoidollisia toimenpiteitä. Ruokintapaikkojen tarkistaminen kannattaa aloittaa hyvissä ajoin, jotta rikkinäinen ruokintakatos tai hiirien jyrsimä kyttäyskoppi eivät tule yllätyksenä, kun niitä jälleen tarvitaan tositoimissa. Riistapellot on kylvettävä viimeistään kesä-heinäkuussa, jotta ne ehtivät houkuttelemaan eläimiä ruokailemaan syksyn tullen, ja nuolukivien ylläpidosta tulee huolehtia ympäri vuoden. Monet ruokintapaikat, kuten kyyhkyja sorsaruokinnat otetaan aktiiviseen käyttöön viikkoja ennen elokuun jahdinaloitusta. Kaikki edellä mainitut asiat ovat vain esimerkkejä siitä, mitä aktiivinen metsästäjä voi tehdä harrastuksensa eteen odottaessaan kuumeisesti seuraavan jahtikauden alkua. Metsästäjällä ei ole syytä eikä tarvetta levätä koko kevättä laakereillaan, vaan hän voi itse omalla toiminnallaan edistää harrastuksensa sujuvuutta ja monipuolisuutta, hoitaa riistakantoja sekä erityisesti tehdä hyvää yhdessä muiden metsästäjien kanssa. On kaikkien etu, että harrastusta pidetään yllä monipuolisesti ja samalla luonto huomioiden. Laaja ja monimuotoinen metsästysharrastus vaatii aikaa ja panostusta, jotta hyvät tulokset saaliin sekä erityisesti hienojen metsästyskokemusten suhteen saavutetaan. Ole siis omien mahdollisuuksiesi mukaan aktiivinen metsästäjä ympäri vuoden! LAURI LIUKO kangasalalainen, lukiota käyvä metsästäjä " Luonto ja musiikki ovat minulle kaksi tärkeintä asiaa elämässä" ERÄNKÄVIJÄT Mistä puhutaan: Podcastin vetäjät Manu Soininmäki ja Jaakko Pohjoismäki matkaavat Eräkammari-nimisellä matkailuautolla ympäri Suomenmaata jututtamassa tunnettuja henkilöitä. Keskustelua saadaan aikaan monista ajankohtaisista ja puhuttavista aiheista, kuten voiko kaupunkilainen olla uskottava eräihminen, miksi susikeskustelu on karannut hyppysistä tai onko aitoa eränkäyntiä enää olemassa. Vieraiden kirjo on laaja, sillä mukana on muun muassa TV-ohjelmistaan tuttu Riku Rantala, perhokalastusmestari Jarkko Suominen sekä pappi Arpad Kovacs. Kuulijalle: Ajankohtaisia ja paljon keskustelua herättäviä aiheita jämptisti, mutta samalla rennolla otteella. Löytyy: Yle Areenasta. SORKKIA JA SARVIA Mistä puhutaan: Suomen riistakeskuksen podcast, jossa käsitellään Suomen merkittävimpien riistaeläinten hirven, valkohäntäpeuran sekä metsäkauriin kannanhoitoon liittyviä asioita. Podcastia vetää riistakeskuksen viestinnästä Johanna Hellman ja vieraiksi keskustelemaan saapuu eri riistatalouden osa-alueiden osaajia. Keskustelua saadaan niin villisian metsästyksestä, nuorten mukaan ottamisesta hirvieläinmetsälle, riistan ruokinnasta kuin monesta muustakin aiheesta. Kuulijalle: Podcastia kuunnellessa oppii riistataloudesta sekä saa uusia näkökulmia omaan tekemiseen ja tietämykseen taikka seuratoimintaan. Löytyy: Spotifystä ja riista.fi-sivuilta. PODCAST METSÄSTÄ Mistä puhutaan: Aleksi Lumpeen vetämän podcastin vieraiksi saapuu henkilöitä, joista suurin osa on hyvin epätodennäköisiä keskustelijoita metsästysaiheiseen podcastiin. Mukana on muun muassa aivotutkija ja empatian asiantuntija Katri Saarikivi, vihreiden kansanedustaja Atte Harjanne sekä toimittaja ja valokuvaaja Kimmo Ohtonen. Lisäksi mukana on totta kai myös eräihmisiä ja metsästäjiä, kuten mediapersoona ja erämies Mikko Peltola sekä Metsästäjä-lehden nuorten toimituksen Johan Salminen ja monia muita. Kuulijalle: Podcast on ajatuksia herättävä ja inspiroiva, sillä se antaa paljon monipuolisia näkökantoja metsästykseen ja ajankohtaisiin aiheisiin. Kuvailisin itse sanalla psykologinen kuuntelukokemus. Se saa ajattelemaan metsästystä erilaisista näkökulmista ja miettimään omia sekä muiden toimintatapoja. Löytyy: Spotifystä. Podcasteja metsästyksestä TeksTi Hanna Metsälä Edellisen numeron kolumnissa oli väärä teksti. Lue Reetta Hokkasen kolumni sivulta 75. K lumni Metsästäjä 3/2021 19
• M etsästyksen kiinnostavuutta lisäävät pienet saaret, joissa voi olla suuria eroja riistakannassa. Yhdessä saaressa saattaa olla iso peuraja kauriskanta, kun taas toisessa, pienessä katajaa kasvavassa saaressa olla iso jäniskanta. Pienet saaret helpottavat metsästyskoiran kanssa metsästämistä. Ellei koira päätä mennä uimaan, koiran liikkuma-alue on suhteellisen pieni ja kiinniotto helppoa. Saarien eri muodot luovat otollisia paikkoja merilintujen metsästämiseen. Saarten niemien tai useiden saarten ryhmän asettuessa aallonmurtajiksi muodostuu alue, mihin tuuli ei yllä. Linnut hakeutuvat alueille lepäämään tai etsimään ruokaa, ja metsästyksestä tulee helpompaa. Sään armoilla Pienet maa-alueet ja monet eri maanomistajat ovat saaristossa metsästämiselle haaste. Metsästettäessä suurilla yksittäisillä, saman omistajan nimissä olevilla maa-alueilla tarvitaan vain yhden tai kahden maanomistajan lupa metsästykseen. Saaristossa maanomistajilla on monta pientä maa-aluetta eri alueilla, joten saatetaan tarvita 5–10 lupaa ennen kuin on järkevää lähteä metsästämään koiran kanssa. Toinen haaste on vaihtelevat sääolosuhteet. Metsästettäessä saaressa, varsinkin ulkosaaristossa, sää voi muuttua nopeasti, jolloin saarelta täytyy lähteä ennen kuin aallokosta tulee liian voimakasta tai sumusta sakeaa. On tärkeää katsoa sääennustetta ennakkoon etenkin, jos suunnittelee lähtevänsä kauemmas saaristoon. Saarien pienuus tuo haasteen riistan menestymiselle. Kun tiettyä eläinlajia on liikaa pienellä alueella, on riskinä ruoan loppuminen kesken tai sairauksien esiintyminen. Sairaudet, kuten jänisrutto voivat tartuttaa koko populaation. Omanlaisensa saaristo Nämä eivät varmastikaan ole kaikki erityispiirteet ja haasteet, jotka liittyvät saaristossa metsästämiseen. Jokainen saaristo on omanlaisensa, ja yhdenkin kylän saaristossa voi olla suuria eroja metsästyksen mahdollistavissa ominaisuuksissa. Osa saarista on keskivertoa suurempia ja monet taas keskivertoa pienempiä, mutta kaikilla on oma luonnon tasapainonsa, pienistä västäräkeistä suuriin hirviin. Metsällä saaristossa Saaristossa on monia erityis piirteitä, joista osa helpottaa metsästämistä ja osa puolestaan haastaa metsästäjää ja metsästyskoiraa. TeksTi ja kuvaT Elisabeth Mattsson 20 Metsästäjä 3/2021 Nu rten toimitus
• VERKOSTA elisa.fi/burrelkamerat SOITTAMALLA 0800 93 93 93 KOROTON JA KULUTON MAKSUAIKA REILU VAIHTOETU NOPEA TOIMITUS VUODEN TAKUU: PUHELIMET JA TABLETIT EDULLISESTI ENEMMÄN Elisalta tilattuihin Burrel -kameroihin valvontakyltti ja ikkuntarrat veloituksetta! (arvo 14,90€) BURREL-KAMERAT EDULLISESTI ELISALTA SEINÄTELINE RIISTAKAMERALLE PUUKIINNIKE RIISTAKAMERALLE Pakkaus sisältää itseaktivoitavan Burrel SIM-kortin Pakkaus sisältää itseaktivoitavan Burrel SIM-kortin 5 52 36 kk hinta 198,72 € tai kertamaksulla 199 € Vaivaton käyttöönotto – vastaanottavan sähköpostin lisääminen riittää. Kuvien lähetys sähköpostiin tai puhelimeen 12MP resoluutio ja FullHD videokuvaus äänellä Ihmissilmälle näkymätön inframustasalama. €/kk S12 HD +SMS III 6 90 €/kk 36 kk hinta 248,40 € tai kertamaksulla 249 € Paras toimintavarmuus – S12 HD+SMS Pro lähettävä riistakamera valitsee aina parhaan mahdollisen verkon: 2G, 3G tai 4G. 12 MP resoluutio ja FullHD videokuvaus äänellä. Kuvien ja videoiden lähetys sähköpostiin. Mustasalama tekee kamerasta yöaikaan täysin näkymättömän. S12 HD +SMS PRO 4G 14 90 € METALLINEN TURVAKOTELO RIISTAKAMERALLE Tilaa omasi: elisa.fi/burrelkamerat 14 90 € 39 € 4G
• Yhteiskunnallista vaikuttavuutta Riistatieto ja hoito suunnitelmat Suomen riistakeskuksen kymmenen toiminta vuoden aikana kehitetty ”Suomen malli” saa tunnustusta niin kotimaassa kuin kansainvälisesti. TeksTi Jarkko Nurmi kuvaT Getty Images M etsästäjät ovat usein riistahallinnon ja toisten metsästäjien kovimpia kriitikoita. On inhimillistä nähdä muutokset uhkina, mutta kentällä kytevien konfliktien ratkaisemiseksi on tehtävä jatkuvasti töitä sivuilleen vilkuilematta, eikä populismille parane korvaansa lotkauttaa. Kehitysmyönteisessä ilmapiirissä haasteiden ratkaiseminen on helpompaa. Suomen riistakeskuksen toimintavuosien aikana on saatu liikkeelle useita positiivisia kehityskulkuja. Riistatalouden vaikuttavuus ja arvostus on kasvanut ja metsästys on hyväksytympää kuin koskaan aiemmin. Metsästäjien, riistahallinnon ja riistantutkimuksen yhteistyö on vahvistunut ja riistatietoa käytetään lainsäädännön työkaluna. Oma riista -palvelu on joustavoittanut pyyntilupahallintoa ja luonnonhoitotyötä on kehitetty elinympäristöhankkeilla. SUOMEN RIISTAKESKUS 10 VUOTTA 22 Metsästäjä 3/2021
• "Suomen riistakeskus pyrkii hoitosuunnitelma työllä ja niihin liittyvillä kehitys hankkeilla parantamaan riistalajien elinympäristöjen tilaa maaja metsä talous käytössä olevilla alueilla. Tämä tapahtuu aina yhteistyössä maa-, metsä ja ympäristöalan toimijoiden ja paikallisten ihmisten kanssa." SUOMEN RIISTAKESKUKSEN LUONNONHOITOJA SUOJELUSTRATEGIA Suomen riistakeskus on valmistellut hoitosuunnitelmat • metsäkanalintukannoille • hirvikannalle • taigametsähanhikannalle (kansallinen ja kansainvälinen) • ilveskannalle • karhukannalle • susikannalle (hoitosuunnitelma ja sen päivitys) • Itämeren hyljekannoille • metsäpeurakannalle (viimeistelyssä) Hoitosuunnitelmilla edistetään riistataloutta Suomen riistakeskus on valmistellut kymmenkunta hoitosuunnitelmaa, jotka ovat vaikuttaneet riistapolitiikkaan merkittävästi. Virallisten hoitosuunnitelmien lisäksi on tuotettu kevyemmän statuksen toimenpideohjelmat majavakantojen hallintaan ja taantuneiden riistavesilintukantojen hoitoon. Suden kannanhoidollista metsästystä kaivataan nyt monissa puheenvuoroissa. Sen aloittaminen on mahdollista, kunhan riistantutkimus ensin määrittelee lajin suotuisan suojelun tason ja kyseinen taso saavutetaan. Harva muistaa, että kannanhoidollisen metsästyksen periaatteet luotiin riistakeskuksen laatimassa ja maaja metsätalousministeriön vahvistamassa susikannan hoitosuunnitelmassa vuonna 2015. Riistakeskus on mukana Luonnonvarakeskuksen laajassa SusiLIFE-hankkeessa, joka jalkauttaa susikannan hoitosuunnitelmaa. Susikannan hoitoon liittyy paljon mielipiteitä, mutta hanketta voidaan pitää jo nyt onnistuneena. Ulkopuolisen rahoituksen myötä hoitosuunnitelmaa toteutetaan tehokkaasti, eikä työhön kulu riistanhoitomaksuvaroja. Hoitosuunnitelmat eivät ole jääneet vain paperille. Riistakeskus on vienyt niiden toimenpide-ehdotuksia käytäntöön hankkeina, joille on onnistuttu saamaan usein mittavaa ulkopuolista rahoitusta. Riistan elinympäristöjen hoidon kehittämiseen on panostettu riistametsänhoidon konseptin luomisella ja Kotiseutukosteikko LIFE -hankkeella. Työ jatkuu SOT23 Metsästäjä 3/2021
• KA-kosteikotja SOTKA-vieraspetohankkeilla. Lapissa ehkäistään supikoiran leviämistä Skandinaviaan yhteispohjoismaisella supikoiran poistohankkeella. Riistatiedon moottoritie Riistatiedon käytön sovellukset ovat kehittyneet vauhdilla. Riistakolmiotietojen nopea ja joustava hyödyntäminen on innostanut laskijat kolmiotalkoisiin: Viime vuosina heinä-elokuussa niitä on laskettu yli 1000. Talkoilla kerätty riistakolmiotieto jalostuu kannonnokasta metsäkanalintujen metsästysaika-asetukseksi kolmessa viikossa. Mahdollista vain Suomessa! Uuden toimintatavan myötä metsästyskauden pituutta säädetään alueellisesti ja paikallisesti tavalla, joka korostaa paikallisen riistatiedon merkitystä ja turvaa metsästyksen kestävyyden. Sen ansiosta on viime vuosina päästy nauttimaan myös latvalinnustuksesta ja pitkistä metsästysajoista. ”Suomen malli” esillä kansainvälisesti Riistakeskus on mukana laajenevassa kansainvälisessä toiminnassa ja on saanut edustajansa mukaan tärkeisiin kansainvälisiin kannanhoitoa kehittäviin ryhmiin. EU:n riistahallintojohtajien kokouksissa esitellyt riistatiedon, tutkimusyhteistyön ja elinympäristöjen hoitotyön mallit ovat herättäneet huomiota ja Euroopassa puhutaan jo ”Suomen mallista”. Sillä tarkoitetaan hoitosuunnitelmien perusteella toteutettuja elinympäristöhankkeita, metsästäjien tutkimukselle tekemää laajaa talkootyötä ja tietojärjestelmiä, jotka mahdollistavat ajantasaisen riistatiedon käytön päätöksenteossa. Suomalaiset metsästäjät voivat olla tästä ylpeitä. Esimerkki kansainvälisen yhteistyön hedelmistä on taigametsähanhen muuttoreittitason kannanhoito Euroopassa. Riistakeskuksen edustaja on ollut johtavassa roolissa kehittämässä hanhikannan hoitoa siten, että kannan kasvaessa metsästysmahdollisuuksia avataan. Taigametsähanhikanta on kasvanut ja perinteinen Lapin suopyynti on voitu aloittaa uudestaan. Myös yhteistyö Ruotsin riistahallinnon kanssa suurpetoasioissa on kehittynyt nopeasti. Hyvinvointia ja vahinkojen ennaltaehkäisyä Kohtuullisen tuore toimintalinja riistakeskuksessa on Hyvinvointia riistataloudesta -kokonaisuus. Aihetta on lähestytty yhteistyössä useiden tutkimusja oppilaitosten kanssa. Riista liikuttaa ja sillä on arvoa hyvinvoinnin lähteenä. Villiruoan arvostus on huipussaan ja riistaan liittyy myös merkittävää yritystoimintaa ja rahavirtoja. Riista on resurssi – ei riesa! Usein valitettavan vähälle huomiolle jää riistavahinkojen ennaltaehkäisy. Riistakeskus tukee vahingoista kärsiviä tai niiden uhan alla olevia maanomistajia. Riistaja petoaitoja välitetään korvauksetta ja taimikoiden suojaksi välitetään syönninestoaineita, joiden ostohinnasta riistakeskus kompensoi puolet. Euroopassa puhutaan jo ”Suomen mallista” Oma riistapalvelu on riistatiedon moottoritie. Riistainfo-palvelussa voi opiskella tietäväksi metsästäjäksi. 24 Metsästäjä 3/2021
• Toimintaa ruohonjuuritasolla K uluvan vuoden loppuun saakka jatkuva Hirvitalousalue toiminnan kehittäminen -hanke on tuottanut suuren määrän valikoivan verotuksen koulutusmateriaalia, kehittänyt verotussuunnitteluketjua sekä tukenut ja kouluttanut metsästysseuroja käyttämään Oma riista -palvelun tietopankkeja. Ajantasaisena virtaava riistatieto mahdollistaa tietoon pohjautuvat verotuspäätökset ja ”täsmämetsästyksen” jopa metsästyskauden aikana, mikä on ainutlaatuista maailmassa. Samanlainen työkalupakki on kehitetty yhteistyössä pilottimetsästysseurojen kanssa valkohäntäpeuran metsästyksen tueksi. Se saadaan käyttöön tulevana syksynä. Kehitystoiminnan lisäksi riistakeskus hoitaa sitkeästi perustoimintaansa. Jokainen riistanhoitomaksun maksanut saa Metsästäjä-lehden, metsästäjävakuutuksen sekä riistakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten muut palvelut. Lisäksi riistakeskus hoitaa tehokkaasti julkiset hallintotehtävät. Riistakeskuksen Oma riista -palvelua on käytetty esimerkkinä onnistuneen ja joustavan tietojärjestelmän luomisesta. Palvelun on ottanut käyttöönsä jo lähes 190 000 metsästäjää. Sen avulla voidaan hoitaa valtaosa pyyntija poikkeuslupa-asioista sekä visualisoida metsästysalueet. Lisäksi se toimii metsästäjän henkilökohtaisena riistatietopankkina. Parhaillaan palveluun kehitetään ominaisuuksia, jotka helpottavat metsästysseurojen pienriistatiedon keräämistä. Sitä voidaan hyödyntää seurojen omista pyyntikiintiöistä päätettäessä. Vaikka korona on estänyt tilaisuuksien järjestämisen, jalkautuvat riistapäälliköt ja -suunnittelijat rajoitusten poistuttua ylläpitämään alueellisia tärkeitä verkostojaan. Työ jatkuu riistanhoitoyhdistysten kokouksissa, metsästyksenjohtajien koulutuksissa, hirvitalousalueilla ja sidosryhmätilaisuuksissa. Koronan aikanakin on pidetty yhteyttä. Hirvitalousaluetoiminnan kehittäminen -hankkeen verkkokoulutuksiin osallistui syksyllä yhtäaikaisesti jopa 500 tiedonjanoista. Webinaarit tavoittavat monipuolisen osallistujakunnan, joten etäkoulutuksiin tullaan jatkossakin panostamaan. Riistakeskuksen toiminta-aikana myös metsästäjien koulutusmateriaali on kasvanut kattavaksi kirjastoksi. Riistainfo-sivustolta löytyy tietoa muun muassa elinympäristöjen hoidosta, valikoivasta verotuksesta, lajintunnistuksesta ja eettisen metsästyksen perusteista. Tutkittavaa riittää ja aineistoihin perehtymällä voi syventää osaamistaan asteittain. Metsästäjä-lehden muuttuminen verkkojulkaisuksi on tuore uudistus. Vaikka paperiversio kolahtaa tuttuun tapaan metsästäjien postilaatikkoon kuusi kertaa vuodessa, lehti päivittyy verkossa ajankohtaisilla uutisilla, joita on näppärä jakaa sosiaalisessa mediassa. Lehti elää ajassa ja jutut ovat täyttä riista-asiaa. Metsästyksen hyväksyttävyys kasvanut Suomen riistakeskus ja sen edeltäjä Metsästäjäin Keskusjärjestö on seurannut suuren yleisön metsästykseen liittyviä mielipiteitä samalla kysymyspatteristolla 1980-luvulta alkaen. Koskaan aiemmin metsästys ei ole ollut yhtä hyväksyttyä kuin nyt. Metsästykseen myönteisesti tai neutraalisti suhtautuu 90 prosenttia vastaajista. Uskomme, että tämä on seurausta riistahallinnon ja metsästäjien yhteisestä panostamisesta vastuullisuuteen, yhteistyöstä riistantutkimuksen kanssa, elinympäristöjen hoitotyöstä ja siitä, että lainsäädäntöä on onnistuneesti päivitetty vastaamaan nykyvaatimuksia. Viimeisestä kohdasta kuuluvat kiitokset maaja metsätalousministeriölle, joka on käyttänyt riistakeskuksen ja metsästäjien asiantuntemusta lainsäädäntöuudistusten valmistelussa. Vastuunkanto on avannut meille tien laajempaan vaikuttamiseen myös lainsäädännössä. Koskaan aiemmin metsästys ei ole ollut yhtä hyväksyttyä kuin nyt Metsästäjien työlle tunnustusta ”Suomen malli” on saanut myös päättäjät huomaamaan riistahallinnon ja metsästäjien luonnonhoitotyön voiman. Hallitusohjelman rahoitus SOTKAja Helmi-ohjelmille on tästä tuore osoitus. Kosteikkojen hoitoa ja vieraspetojen poistoa tuetaan useilla miljoonilla euroilla. Mittavat Helmi-vieraspetopyynnit käynnistyvät riistaja ympäristöhallinnon yhteistyönä. Lähde mukaan työhön ja vie osaltasi positiivista viestiä metsästyksestä eteenpäin. Metsästys on myötätuulessa! 25 Metsästäjä 3/2021
• Lahti, Kuopio, Pori, Mikkeli, Savonlinna ja Rauma. Poliisin tarpeita selvitettiin muun muassa Lounais-Suomen poliisin kentällä työskenteleville henkilöille suunnatulla kysymyssarjalla. Uutta koulutusmateriaalia Selvitysten pohjalta valmistui viisi koulutuspakettia, joissa käydään läpi muun muassa tehtävien hallintaa, organisointia ja johtosuhteita. Koulutusmateriaalit palvelevat myös taajama-alueen ulkopuolisissa tilanteissa, sekä soveltuvin osin suurpetotilanteissa. Koulutuspakettien lisäksi toteutettiin interaktiivinen anatomiahirvi, SRVA:n esittelyvideo ja maalitauluja. Tavoitteena oli kouluttaa hankkeessa mukana olleiden riistanhoitoyhdistysten -H irvieläinkonflikteja tapahtuu poliisilaitosalueemme taajamissa vuosittain. On tärkeää, että henkilöstömme on asiantuntevaa ja yhteistyö tilanteissa SRVA:n kanssa mahdollisimman hyvää. Tämä edesauttaa tehtävien onnistumista, toteaa komisario Reijo Pennanen. SRVA:n ja poliisin toiminnan kehittäminen taajamahirvieläintehtävissä -hankkeessa luotiin koulutusmateriaaleja ja toimintamalleja turvallisen toiminnan tueksi. Alkukartoituksessa tutustuttiin aiempiin SRVA-taajamatapahtumiin sekä selvitettiin eri alueiden SRVA:n ja poliisin taajamatehtävien toimintamalleja. Kartoitukseen valittiin kaupunkeja ympäri Suomea: Helsinki, Tampere, Oulu, Turku, Jyväskylä, SRVA:n ja poliisin toiminta taajamassa Taajamiin eksyneiden hirvieläinten toistuvat kohtaamiset aiheuttavat poliisille ja suurriistavirka-avulle (SRVA) päänvaivaa erityisesti suurissa kaupungeissa. Koulutusja kehitys hankkeessa pohdittiin keinoja syventää yhteistyötä, jonka sujuvuus on edellytys tehtävien turvalliselle suorittamiselle. TeksTi Mikko Jokinen kuva Juho Miilunpalo SRVA-toimijoita, sekä Lounais-Suomen poliisilaitosalueen Turun, Porin ja Rauman poliisin kenttäpartioita ja päällystöä, mutta covid-19-pandemian vuoksi koulutuksia ei pystytty järjestämään. Jatkoa suunnitteilla Visiona on, että jatkossa riistanhoitoyhdistysten kouluttajat kouluttaisivat SRVA-toimijat. – Toimintamallilla turvataan, että riistanhoitoyhdistykset kouluttavat omia SRVA-toimijoitaan alueellisesti tärkeisiin tehtäväkokonaisuuksiin. Tavoitteena on tarjota koulutusmateriaalit riistanhoitoyhdistysten kouluttajien käyttöön ja tukea riistanhoitoyhdistysten kouluttajatehtävää opastamalla ja kouluttamalla, riistasuunnittelija Reima Laaja kertoo. 26 Metsästäjä 3/2021
• HIRVIELÄIN TAAJAMASSA K eväisin ja alkukesästä uutisoidaan taajamiin eksyneistä hirvieläimistä. Usein kyseessä on nuori yksilö, jonka väärät reittivalinnat saattavat ohjata jopa kaupunkien keskustoihin. Kokemattomuuden lisäksi muutokset ympäristössä, kuten uudisrakentaminen, suuret tietyömaat, riista-aidat tai suurpetotilanne saattavat aiheuttaa muutoksia eläinten kulkureitteihin. Yön hämärissä kaupunkiympäristöön päätynyt hirvieläin saattaa saada aamulla shokkiherätyksen ihmisten ryhtyessä arjen askareisiin. Eläimen liikehdintä voi taajaman ärsykkeistä johtuen nopeasti muuttua pelokkaaksi ja vauhkoksi pakenemiseksi. Mikäli nopeaa reittiä pois tilanteesta ei ole, voi eläin pyrkiä piiloon. Joskus vaatimatonkin pusikko riittää rauhoittamaan tilanteen, eläin asettuu aloilleen ja lähtee liikkeelle vasta ympäristön hiljennyttyä. Lähtökohtaisesti taajamaan eksynyt hirvieläin yritetään ohjata takaisin luontaiseen ympäristöönsä. Tavoite saattaa kuitenkin nopeasti muuttua, mikäli yleinen turvallisuus vaarantuu tai eläin loukkaantuu. Tehtävää taajama-alueilla suorittamaan lähtee yleensä poliisi avustajanaan suurriistavirka-apu. Kesällä 2020 metsäkauris juoksi ympäri Helsingin keskustaa aiheuttaen vaaratilanteita liikenteessä ja junaradalla. Kauris päätyi lopulta Töölönlahden rannalle, jossa poliisi lopetti sen. Veteen hakeutumiselle saattoi olla syynsä. Asfalttipinta on liukas sorkkien alla ja kuluttaa kynsiä nopeasti. – Jälkeenpäin huomasimme, että kauriin sorkat olivat matkan aikana menneet vereslihalle, Helsingin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Paula Laukkanen muistelee. Onneksi usein tilanteet päättyvät ilman dramatiikkaa yhtä nopeasti kuin ovat alkaneetkin, ja pikaisen kaupunkikierroksen kokenut hirvieläin jatkaa elämäänsä vammoitta yhtä kokemusta rikkaampana. SRVA on riistanhoitoyhdistysten ylläpitämä organisaatio, joka välittää poliisille metsästäjien virka-apua suurriistakonflikteissa. Tavallisimpia SRVA-tehtäviä ovat kolareissa loukkaantuneiden hirvieläinten, suurpetojen ja villisikojen jäljestäminen sekä suurpetojen karkotukset taajaan asutulta alueelta. Toiminta perustuu poliisin ja riistanhoitoyhdistysten välisiin sopimuksiin sekä riistahallintolakiin. Hälytysjärjestelmä käynnistyy poliisin antamalla virka-apupyynnöllä. Mukana olevat metsästäjät, koiranohjaajat ja metsästysseurat toimivat vapaaehtoispohjalta. Katso video SRVA-toiminnasta peurakolarissa: www.metsastajalehti.fi – Koulutusmateriaalia tarjotaan myös poliisin käyttöön ja tuetaan poliisin omille toimijoilleen järjestämää koulutusta, hän lisää. Metsästäjien ja poliisin yhteistyötä Hanke toteutettiin Suomen riistakeskuksen, Lounais-Suomen poliisilaitoksen, sekä Porin, Turun seudun ja Lounais-Satakunnan riistanhoitoyhdistysten yhteistyössä vuonna 2020. Hanke toteutti osaltaan hallitusohjelman kohtaa SRVA-toiminnan edellytysten turvaamisesta ja se rahoitettiin Suomen riistakeskukselle myönnetyllä maaja metsätalousministeriön avustuksella. Käytännön työ hankittiin ostopalveluna Porin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Mikko Jokiselta. 27 Metsästäjä 3/2021
• 59 90 79 90 49 90 199 90 69 90 169 90 49 90 149 90 169 90 MERINO-HUPPARIT Metsästykseen ja vapaa-aikaan. Retkitukku-hinta 79,90 CHASER Kevyet ja vedenpitävät. Liikkuvalle metsäställe. Värit: ruskea ja BlindTech Invisible. Huom! Koot 41-45. Retkitukku-hinta 129,90 MERINO-TAKIT Soveltuu mainiosti välikerrastoksi tai ulkoilutakiksi. Retkitukku-hinta 69,90 SUPERIOR -METSÄSTYSPUVUT (2020-malli) Vedenpitävä ja hengittävä Rain-Stop-kalvo. MERINO 180G KERRASTOT Luonnostaan kosteutta siirtävää ja hengittävää merinovillaa. Luonnostaan antibakteerinen ja hajuja hylkivä. EXTREME LITE III -PUVUT (2020-malli) Ympärivuotiseen käyttöön soveltuva metsästyspuku monipuolisilla ominaisuuksilla. DRIRELEASE HUPPARIT Tekninen huppari metsästykseen ja vapaa-aikaan. Retkitukku-hinta 59,90 RANGER ULKOILU/METSÄSTYSPUVUT Tekniset ja monipuoliset, kolmen vuodenajan puvut. Takit irrallaan: Vihreä, harmaa 99,90 | Camo 109,90 Housut irrallaan: Vihreä, harmaa 79,90 | Camo 89,90 Puku: Vihreä, harmaa Puku: Camo MALLIT NAISILLE JA MIEHILLE! Katso kaikki messutarjoukset ja uutuudet messukuvastosta www.retkitukku.fi/kuvasto MALLIT NAISILLE JA MIEHILLE! MALLIT NAISILLE JA MIEHILLE! MALLIT NAISILLE JA MIEHILLE! MALLIT NAISILLE JA MIEHILLE! ETÄERÄMESSUT 10.-30.5. Loput Alaska Apex APS-puvut Alaska Hunter Belt KAUPAN PÄÄLLE! TREKKING LITE ULKOILUHOUSUT Laadukkaat ja hengittävät tekniset housut kaikenlaiseen ulkoiluun. Retkitukku-hinta 59,90 TREKKING LITE PRO ULKOILUHOUSUT Kansan suosikkihousut uudistuivat: Tuttua käytettävyyttä, uusia värejä! Arvo 19,90 49 90 149 90 KAIKKI VÄRIT MALLIT NAISILLE JA MIEHILLE! MALLIT NAISILLE JA MIEHILLE! 79 90 UUTUUS! MALLIT NAISILLE JA MIEHILLE! TILAUKSET 24/7 www.retkitukku.fi tai PUHELIMITSE 040 828 1000 ark. klo 10–17 MYYMÄLÄ Rautionkatu 2 C, Oulu Ark. 10-18, La 10-15
• S12 HD+SMS PRO LÄHETTÄVÄ RIISTAKAMERA Lähettävien S12HD+SMS -riistakameroiden 4G-versio. Sertifikoidut turvakaapit esim. erva-aseille alk. alk. S12 HD+SMS3 LÄHETTÄVÄ RIISTAKAMERA Valikoimamme myydyin lähettävä riistakamera. 249 00 185 00 419 00 199 90 KAUPAN PÄÄLLE! SUOMI-ASEKAAPIT MESSUTARJOUKSIA JA -UUTUUKSIA! KAUPAN PÄÄLLE! 69 90 POCKET PRO 10X25 -KATSELUKIIKARIT Kätevät ja kevyet taskukokoiset kiikarit. 10-kertainen suurennos. 49 90 ACTIVE HUNTER G2 -AKTIIVIKUULOSUOJAIMET 119 00 DIAMOND PRO 8X34 -KATSELUKIIKARIT Kompaktin kokoiset vesitiiviit kiikarit kaikille luonnossa liikkujille. 114 90 SPORTTAC -AKTIIVIKUULOSUOJAIMET 189 00 DIAMOND PRO 10X42 ED -KATSELUKIIKARIT Kompaktin kokoiset vesitiiviit kiikarit. 10-kertainen suurennos. 99 90 LITE -ETÄISYYSMITTARI Kevyt ja käteen sopiva etäisyysmittari metsästyskäyttöön. 349 00 DIAMOND PRO 8X56 ED -KATSELUKIIKARIT Loistavasti heikossakin valossa toimivat kiikarit. Laadukkaat ED-lasilinssit. 39 90 T1 -LASERKOHDISTIN ASEELLE Sopii kaikille yleisimmille kaliibereille (.22 .50). 499 00 DIAMOND PRO 10X42 RF -KATSELUKIIKARIT ETÄISYYSMITTARILLA Suorituskykyinen kiikari valovoimaisella optiikalla. 49 90 T2 BORESIGHTER -KOHDISTUSLAITE KIIKARIASEELLE Soveltuu yleisimmille kaliibereille (.22-.45). Riistakameran ostajalle paristot 12 kpl ja 16 Gb muistikortti Suomi-asekaapin ostajalle asekaappivalo Arvo 19,90 Edun arvo 20,80 Katso koko valikoima verkkokaupasta! Toimitamme ostoksesi nopeasti ja edullisesti. NOPEAT TOIMITUKSET! Tarjoukset voimassa 30.5. saakka tai niin kauan kuin tavaraa riittää.
• Missä menee suomalainen villisika? Villisika on tulokaslaji, joka palaa noin 8 000 vuoden tauon jälkeen Suomeen. Villisikakantamme perustajat ja täydentäjät ovat Venäjältä, mutta niitä on myös karannut tarhoista. Talvien lämpenemisen myötä levittäytyminen idästä on voimistunut. Uusimman kanta-arvion mukaan Suomen villisikakanta oli vuoden alussa keskimäärin 3 400 yksilöä. TeksTi ja kuvaT Mervi Kunnasranta ja Markus Melin, Luonnonvarakeskus V aikka villisika on uusi ja arvostettu riistaeläin, sen runsastuminen nähdään haitallisena vahinkoja tautiriskien takia. Kantaa pyritään rajoittamaan metsästyksellä, erityisesti afrikkalaisen sikaruton (ASF) ehkäisemiseksi. ASF on lakisääteisesti vastustettava virustauti, joka on sekä villiettä tuotantosioille tappava. Tautia ei ole meillä vielä tavattu, mutta riski leviämisestä on kasvanut. Tietoa villisiasta tarvitaan niin tautiriskien, maataloustuhojen kuin kannan runsauden arviointiin. Levinneisyytensä pohjoisella äärirajalla elävään villisikaan ei välttämättä päde samat seikat kuin keskieurooppalaiseen kollegaansa. Tietoa puuttuu erityisesti levittäytymisnopeudesta ja elinympäristön käytöstä, minkä takia Luonnonvarakeskus aloitti maaja metsätalousministeriön rahoituksella villisikojen pannoituksen keväällä 2020. Koealueeksi valikoitui kaakkoinen Suomi, jossa elää valtaosa villisioista. Pannoituksen opettelua Villisikoja ei ole ennen pannoitettu Suomessa. Oppia elävänä pyyntiin haettiin tutkijoilta Ruotsista, mutta pääasiallisina yhteistyökumppaneina ovat paikalliset metsästäjät. Heidän tietotaitonsa villisioista on keskeistä hankkeessa. Pyydystys tapahtuu puisilla loukuilla, joiden ovet siat joko itse laukaisevat tai ne kaukolaukaistaan livekameraseurannan avulla. Kaukolaukaisuun päädyttiin siksi, että isoimmat siat uskaltautuvat loukkuun viimeisenä: sisään syöksyvät nuoret sulkevat oven liian aikaisin. Loukun houkuttimena toimii maissi. Melkein kaikki loukut ovat rajavyöhykkeellä, mikä tarjoaa paitsi rauhallisen pyyntialueen, osuu myös idästä saapuvien sikojen reiteille. GPS-pantoja ja pieniä seurantalaitteita Villisikapannoitus on haasteellista. Älykkään sian saaminen satimeen vie aikansa. Myös sian anatomia asettaa vaatimuksia pannoille, koska siat lihovat sekä laihtuvat vuoden aikana. Tähän mennessä kuudelle sialle on asennettu GPS-panta. Ohessa on kehitetty ja testattu seurantamenetelmiä, ja kymmenkunta sikaa on saanut pienen seurantalaitteen joko karvaan liimattuna tai korvamerk30 Metsästäjä 3/2021
• kiin kiinnitettynä. Pienillä laitteilla seurataan erityisesti levittäytyviä nuoria, joille pantaa ei voi kiinnittää. Käsittelyn ajaksi villisika nukutetaan, minkä vuoksi merkittyjen eläinten lihalle on Fimean suosittama puolen vuoden varoaika mahdollisten lääkeainejäämien takia. Nukutusajankohta on merkitty korvamerkkiin. Uskollisia tutuille kulkureiteilleen Seurantalaitteita on tippunut ja pari sikaa on ammuttu metsästyksessä, joten ympärivuotista tietoaineistoa ei ole vielä kertynyt. Aineisto antaa kuitenkin jo viitteitä raja-alueen sikojen käytöksestä. Pannoitetut siat ovat jääneet pääosin pyyntialueilleen. Rajaseudun siat viihtyvät valtaosin Venäjän puolella ja ruokailuretkiä Suomeen tehdään yöaikaan. Pitkiä vaelluksia ei ole ilmennyt, vaikka kaksi nuorta urosta suuntasi syystalvella yli 20 kilometriä Venäjälle. Pannoitetut siat ovat oleskelleet 1 000–5 000 hehtaarin alueella ja elinpiirissä erottuu tyypillisesti 500–1 000 hehtaarin ydinalue. Talvella ne saattoivat viettää viikkoja muutaman kymmenen hehtaarin alueella. Virolahden villisika PÖ-20 tutustui Zsar Outlet Village -kauppakeskuksen ympäristöön. Sama käytös toistui Venäjän ja Suomen raja-asemien ympärillä. Ylämaalla merkityn villisian JY-20 liikkeet 1.10.2020–15.12.2020. Sinisellä merkityt sijainnit ovat yksilön liikkeitä yhden viikon ajalta, 1.–7.12. Siat ovat uskollisia kulkureiteilleen sekä ruokailuja lepopaikoilleen. Yleisesti liikkeissä korostuvat villisikojen ruokintapaikat, joita näyttäisi olevan rajan molemmilla puolilla. Erityisesti talvella villisiat kulkevat pitkälti eri ruokintojen välillä. Riistaruokinnalla saattaa olla iso merkitys villisikakannan olemassaololle ja pysymiselle tietyllä alueella. Kesällä liikkumisessa näkyi selvä siirtymä pelloille viljan kypsyessä. Kauran jyvän pehmeä maitomainen kehitysvaihe vaikuttaa houkuttavan sikoja puoleensa. Sulava sopeutuja Kaakon siat ovat suomalaisvenäläisiä. Ne ovat sopeutuneet elämään sulavasti rajan molemmin puolin – eikä rakennuksiakaan kaihdeta. Ihminen luo ravintolähteitä, joita ne osaavat hyödyntää. ASF voi tulla infektoituneen lihatuotteen mukana ja sianlihaa sisältävien elintarvikkeiden tuonti Venäjältä on kielletty. Rajalla tienviereen kipatut kinkkuleivät voivat kuitenkin päätyä sian suuhun ja sitä kautta virus Suomeen. Seurantalaitteita asennettaessa eläinlääkäri valvoo eläimen tilaa. Myös maanomistaja on paikalla. 31 Metsästäjä 3/2021
• HYVINVOINTIA ELÄIMILLE HANKKIJAN HIRVI Talvirehurapsi 50 %, rehukaali 50 %. 1 kg 12,5 kg 59,10 kg 99 50 12,00 €/KG 11,80 €/KG 9,95 €/KG HANKKIJAN PEURA Rehujuurikas 15 %, talvirehurapsi 35 %, italianraiheinä 35 %, öljyretikka 15 %. 5 kg 34 50 10 kg 65 50 6,90 €/KG 6,55 €/KG HANKKIJAN RIISTA Rehurapsi 20 %, talvirehurapsi 50 % , italianraiheinä 30 %. 10 kg 53,5,30 €/KG RIISTAHERNE 30 kg 14 95 0,49 €/KG HUKKAKAURA VAPAA REHUKAURA 30 kg 16 50 0,55 €/KG TURNIPSI REHUNAURIS 1 kg 18 50 18,50 €/KG REHUJUURIKAS 1 kg 20 50 20,50 €/KG REHURAPSI 1 kg 7,25 kg 121 50 7,00 €/KG 4,86 €/KG HANKKIJAN RIISTASIEMENVALIKOIMA TARJOAA MYÖS MAISTUVIA SEOKSIA RIISTALINTUJEN RUOKINTAAN. JAHTI&VAHTI KANA JA RIISI 15 KG 29 90 NORM. 33,20 1,99 €/KG Sopii kaikkien koirien ja erityisesti herkkävatsaisen ruuaksi. Sisältää hyvin sulavaa kanaa. DAGSMARK LAPPI 10 KG 39 90 NORM. 43,90 3,99 €/KG Ruoassa on maukas ja proteiinipitoinen viljaton koostumus ja sulavuudeltaan erinomaiset raaka-aineet. DAGSMARK LAPPI 10 KG ESIM. BACK ON TRACK HUGO VERKKOTAKKI KOIRALLE alk. 39 20 NORM. 49,00 53,00 Hugo-verkkotakki koiralle on suunniteltu antamaan lavoille vapaan liikkuvuuden. Soveltuu kovaa työtä tekeville tai vanhemmille koirille sekä koirille joilla on niveltai lihasongelmia. VIVARES PIHKAVOIDE 50 G 15 90 NORM. 19,90 318 €/KG Antiseptinen. Ihohaavoille, haavaumille, ruhjeille ja hiertymille. Edistää haavojen paranemista. Valmistetaan suomalaisesta kuusen pihkasta. BACK ON TRACK TUOTTEET KOIRILLE HANKKIJAN VERKKOKAUPASTA 20% Hankkija_Metsa?sta?ja?3_420x275.indd All Pages
• KUULONSUOJAIN BURRELL ACTIVE HUNTER 49 90 Metsästäjän aktiivikuulonsuojain vahvistaa alle 85 dB ääniä ja sulkee pois kuuloa vaurioittavan yli 85 dB melun, mm. aseiden laukausäänet. 3,5 mm liitäntä esim. VHF-puhelinta varten. RIISTAKAMERA BURREL S12HD+SMS3 199,Liiketunnistin, jopa 25 m. Tallentaa kuvat ja videot muistikortille ja lähettää kuvat sähköpostiin. Etäohjattava. 12 Mb kuvanlaatu ja Full HD -videokuvaus. Huomaamaton inframustasalama. ETÄISYYSMITTARI BURRELL ELITE XT RANGEFINDER 159,Pro-tason laseretäisyysmittari jopa 720 m mittausmatkalla. Soveltuu metsästyksen lisäksi myös gol in. Pinseeker-pistemittaus, kaltevuuden mittaus ja etäisyyden kaltevuuskorjaus. KATSELUKIIKARIT BUSHNELL H20 8X42 149,NORM. 199,00 Laadukkaat vedenpitävät kiikarit niin lintubongarille kuin metsästäjällekin. Erikoispinnoitetut BaK-4 prismat ja korkealuokkainen optiikka takaavat erinomaisen kuvanlaadun. -50€ RIISTAKAMERA BURREL EDGE 4G CAMO 229,NORM. 269,00 Lähettää 4G:llä jopa 12 MP:n kuvia ja 20 Mt:n HD-videoita. Toimii myös 2G/3G-verkoissa. Sarjakuvaus 1-10 kuvaa, videot 1-30 s. Etäohjattava. Huomaamaton inframustasalama. 4G HUIPPU KAMERA! KATISKA 74 90 Laadukas kotimainen käsityönä valmistettu katiska. Hyvin pyytävä malli. Varustettu norppalukolla. Galvanoitua ja haponkestävä materiaali. Leveys 100 cm, korkeus 50 cm. TAIMEN 465 1 250,Vakaa ja helpposoutuinen vene on turvallinen käyttää. Vakiovarusteena airot ja hankaimet. Väritys sulautuu hyvin järvimaisemaan. Pituus 4,67 m, leveys 1,41 m. Moottorisuositus enintään 2 kW / 2,68 hv. SÄHKÖPERÄMOOTTORI MINN KOTA ENDURA C2 30 189,Meluton ja saasteeton voimanpesä vesillä liikkumiseen. Viisi vaihdetta eteen, kolme taakse. Teleskooppikahva. Akun varaustilan näyttö. Tehokas Power Prop -potkuri. Rikin pituus 76 cm. Toimii 12 V akulla. VAKUUMIKONE FOODMASTER COMPACT 129,Tehokas kahdella tyhjiöpumpulla varustettu vakuumikone. Tyhjiöpakkaa lihan, kalan, sekä muut elintarvikkeet nopeasti ja helposti. Automaattija käsisäätötoiminnot. TARJOUKSET VOIMASSA 31.5.2021 SAAKKA. KAIKKI TUOTTEET SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankk? a.fi 22.4.2021 16.55
• <0,1 0,1–3 3–9 9–12 >12 Papanat Pyysaaliit Vuosittaiset saalismäärät Ravinto Talvella lepän ja koivujen silmut, urvut. Kesällä ruohokasvit, versot, siemenet ja marjat. Poikaset syövät myös hyönteisiä. Puolukat Hyönteiset Pyrstö Nuori Vanha Nuori Vanha Pieni leukalappu Jykevä olemus Hintelämpi olemus Vastakuoriutunut KUVITUS: ASMO RAIMOAHO (kesä) Laaja musta leukalappu Täplikäs vatsapuoli Harmaankirjava selkäpuoli Vaaleankirjava leukalappu Pyrstön kärki ruskea Lepän silmut 250–350 g Noin 34 cm cm g cm g Pyrstössä musta kärkivyö Pyy on koko maassa pohjoisinta Lappia lukuunottamatta esiintyvä pienin metsäkanalintumme. Se viihtyy tiheikköisissä, tuoreissa sekametsissä, missä kasvaa varsinkin leppää, koivua ja kuusta. Pyitä on runsaasti ja laji kestää hyvin metsästystä. Vuotuiset kannanvaihtelut voivat kuitenkin kanalinnuille tyypillisesti olla varsin suuria. Kappaletta 00 01 02 03 04 05 06 07 08 10 09 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 000 40 000 80 000 60 000 100 000 120 000 34 Metsästäjä 3/2021
• <0,1 0,1–3 3–9 9–12 >12 Lintuja/ km² Lintuja/ km² Siipi Jälki Pyy Bonasa bonasia Hazel grouse/Järpe Talvella Kesällä Nuori Vanha Terävä kärki Kirjava väriltään ja usein kulunut Pyöreä kärki Tasaisempi väritys Lähde: Luke Kannan tiheys kesällä 2020 Kolmas käsisulka on aikuisella pitkä, nuorella muita lyhyempi Kolmas käsisulka muiden mittainen Kolmas käsisulka muita lyhyempi Kyynärsulat Tertiaalit 1 2 3 Käsisulat 1 1 2 2 3 3 Aikuinen naaras Nuori naaras Pyyn iän voi määrittää helpoiten käsisulkien kärjistä ja koiraan musta leukalapun koosta. (kevät) Kirkkaan punainen ihopoimu Musta leukalappu Ruskeankirjavat siivet cm g 350–450 g Noin 39 cm cm g Pyrstössä musta Pieni töyhtö Pyy on tyypillinen reviirilintu, mistä syystä sitä voi metsästää houkuttelemalla. Pyyn pillitys onkin hyvin perinteinen pyynmetsästysmuoto. Keväällä ja syksyllä kukko ilmoittaa reviiristään kuuluvasti viheltämällä. Pyypilli 35 Metsästäjä 3/2021
• R iistametsänhoito on talousmetsien luonnonhoitoa, jossa otetaan metsäkanalinnut ja muu riista huomioon muun muassa jättämällä riistatiheikköjä, kasvattamalla sekametsiä tai jättämällä kosteita painanteita metsänkäsittelyn ulkopuolelle. Osana Sitra Lab 2 -ohjelmaa selvitettiin, voiko riistametsänhoidolla parantaa maanomistajien tyytyväisyyttä metsäpalveluihin ja luoda palvelujen tuottajille kannusteen edistää riistametsänhoitoa. Maanomistajien tyytyväisyys parani Talvella 2020–2021 toteutetun kyselyn mukaan riistametsänhoidon tarjoaminen lisäsi Metsänhoitoyhdistys Lakeuden asiakkaiden halukkuutta suositella metsäpalveluita läheisilleen. Riistametsänhoidon valinneet asiakkaat olivat myös keskimääräistä tyytyväisempiä työnjälkeen metsässä. Metsänhoitoyhdistys Lakeuden johtaja Jussi Parviainen on tyytyväinen tuloksiin. Päätös nostaa riistametsänhoito osaksi palvelutarjontaa on kannattanut. – Haluamme palvella jäseniämme monipuolisesti ja maanomistajien kiinnostus riistaa kohtaan herätti tarjoamaan riistametsänhoidon palveluja, Parviainen kertoo. Tiheiköt helpottavat työtä Kyselyllä kartoitettiin asiakkaiden tyytyväisyyden lisäksi Metsänhoitoyhdistys Lakeuden toimihenkilöiden aktiivisuutta tarjota riistametsänhoidon palveluita asiRiistametsän­ hoidosta metsä ­ palvelujen myyntivaltti Metsänhoitoyhdistys Lakeuden asiakkaat arvostavat riistametsän hoidon palveluita. Asiakaskyselyn mukaan riistametsänhoidon tarjoaminen lisäsi metsänomistajien tyytyväisyyttä metsäpalveluihin. TeksTi Mirja Rantala ja Piia Ikonen kuvaT Marko Svensberg ja Hannu Huttu 36 Metsästäjä 3/2021
• akkailleen. Asiakkailta parhaat arvosanat saaneet ammattilaiset palkittiin. Pääpalkinnon vei Kurikan alueella toimivan metsäasiantuntija Jussi Myllyniemen tiimi, joka koostuu kahdesta koneketjusta, tiimin metsurista ja alueen metsäpalveluyrittäjistä. Tiiminsä hyvistä arvoista hieman hämmentynyt Myllyniemi kertoo metsän kliinisen siistimisen välttämisen ja tiheikköjen jättämisen olevan itsestäänselvyyksiä. – Ei riista aina ole ensimmäisenä mielessä, vaikka pyrimmekin sen ottamaan huomioon, Myllyniemi kertoo. Myllyniemi näkee riistaa suosivien tiheikköjen jättämisen ennen kaikkea työn tehokkuuden kautta. Metsureille hän on antanut työtä sujuvoittavan ohjeen. – Ei ole pakko yrittää raivata, jos on joku kamala paikka, jossa menee ylen määrin aikaa. Nämä louhikot, soistumat tai ojanvarret jätetään käsittelemättä, jos se maanomistajalle sopii, hän selventää. Riista rohkeasti esiin Myllyniemen asiakaskunta koostuu sekä kauempana kaupungissa että Kurikan lähiseudulla asuvista metsänomistajista. Kurikassa riistan suosimiselle riittää ymmärrystä. Joku voi haluta metsään postikorttimaista siisteyttä, mutta iso osa luottaa ammattilaisten arvioon sopivasta käsittelystä. Kollegoitaan Myllyniemi rohkaisee keskustelemaan maanomistajien kanssa. – Asia kannattaa ottaa puheeksi ja kysyä, jätetäänkö riistapöheikköjä. Voi käydä hyvinkin niin, että maanomistaja on metsästäjä, joka on mielissään ehdotuksesta, Myllyniemi sanoo. Riistametsänhoidolle on kysyntää ja sen tarjonnalla on mahdollisuus parantaa asiakastyytyväisyyttä ja metsäluonnon monimuotoisuutta. Metsänhoitoyhdistys Lakeuden johtaja Jussi Parviainen on riistametsänhoidon edelläkävijä. 37 Metsästäjä 3/2021
• Sitra Lab etsi uusia tapoja estää luontokatoa Sitra Lab on Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran koulutusohjelma, joka etsii luontopohjaisia ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin. Tavoitteena on vahvistaa luonnon monimuotoisuutta ja vastata kaupungistumisen aiheuttamiin ongelmiin. – Sitrassa on pitkään tehty ilmastoon liittyvää työtä. Viimeisessä strategian päivityksessä luonnon monimuotoisuus ja luontokadon pysäyttäminen otettiin mukaan ilmastotoiminnan rinnalle, johtava asiantuntija Timo Lehesvirta Sitrasta kertoo ohjelman taustoista. Koulutusohjelmaan osallistui Suomen riistakeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston tiimi, joka etsi ratkaisuja metsien luontokatoon. Lehesvirran mukaan luontoratkaisut tulee huomioida suojelualueiden lisäksi myös ihmistoiminnan piirissä olevilla alueilla, kuten talousmetsissä. – Suomi on metsien maa ja puuntuotannossa, talousmetsissä hyvin pitkälti ratkaistaan metsäluonnon tulevaisuus, Lehesvirta kiteyttää. Riista osa ratkaisua Metsiin kohdistuu monia tavoitteita puuntuotannosta ja hiilinieluista aina keruutuotteisiin. Lehesvirran mukaan suomalainen metsästysperinne, marjastus, sienestys ja villiyrttibuumi muodostavat kokonaisuuden, jossa puhutaan tämän päivän tärkeimmistä asioista eli lähiruoasta ja metsistä ruoanlähteenä. – Kun tullaan metsäkanalinnuista huolehtimiseen, puhutaan kaikkein tärkeimmistä asioista eli luontosuhKokeilun suositukset Metsäammattilaisille suosittelemme rohkeutta tarjota riistametsänhoitoa aktiivisesti omille asiakkailleen. Haastamme tekemään muutosta metsätalouden palveluvalikoimaan ja jokaiseen maanomistajan kohtaamiseen. Päättäjille suosittelemme panostusta riistametsänhoitoon kannustavaan ohjaukseen sekä tukijärjestelmien ja säätelyn kehittämiseen. Kokeilun loppuraportti luettavissa riista.fi/ riistatalous/riistakannat/hoitosuunnitelmien-­ toimeenpano/riistametsanhoito/paattyneet-­ riistametsanhoidon-hankkeet/ teesta ja luontoymmärryksestä, siitä mikä on kaiken olemisen perusta. Sellaisilla luontoratkaisuilla, jotka turvaavat metsäkanalintuja, autetaan isoa joukkoa muitakin lajeja, Lehesvirta sanoo. Lehesvirta ei näe metsäkanalintujen huomioon ottamisen ja puuntuotannon välillä ristiriitaa. Toisaalta hän uskoo metsänomistuksen tavoitteiden monipuolistuvan ja monipuoliselle palvelutarjonnalle olevan kysyntää. Onneksi eri tavoitteita voidaan yhteensovittaa. – Samalla kun autat teertä kasvattamalla sekametsää, olet ehkäisemässä metsätuhoja ja varmistat metsäsi puuntuotannon, hän kuvaa. Ykköspalkinnon saajat, Kurikan tiimi: vasemmalta oikealle Petteri Mäenranta, Mika Kytöharju, Mikko Kytöharju, Jussi Myllyniemi, Jussi Rinta-Kiikka, Mikko Hautamäki ja Niko Rinta-Kiikka 38 Metsästäjä 3/2021
• LAAJA NÄKÖKENTTÄ JA HYVÄ SILMÄNETÄISYYS SAMASSA PAKETISSA? KYLLÄ. ENDURANCE SYSTEM H5 L4A DOT & LR DOT (8x) Valaistu L4A -ristikko on uudistettu perinteisestä L4 -ristikosta. Uudistetussa ristikossa on kapeammat sivutolpat, avara tähtäysalue mahdollista nopeamman ja selkeämmän tähtäyksen. Erityisesti metsästykseen suunniteltu LR Dot (8x) – ristikko on avara ja yksinkertainen. Apuviivat ovat mitoitettu .308 kaliiperin ballistiikka huomioiden. Kiikarin suurennus laitetaan kohtaan 8× ja ristikko kohdistetaan 100 metrille. Silloin ensimmäinen apuviiva on tähtäyspiste 200 metrin ampumamatkalle jne. L4A Dot LR Dot (8×) ENDURANCE 30 WA Laadukkaat matalat säätötornit | 30mm | Laajakulma | Valaistu Ristikko MAAHANTUONTI: HJORTH URHEILUTUKKU WWW.HJORTH.FI Hinnat voimassa sitoumuksetta 31.10.2021 1–4x24 L4A Dot valaistu svh 499 € 1.5–6x44 L4A Dot valaistu svh 519 € 3–12x56 LR Dot (8x) valaistu svh 539 €
• V arsinais-Suomen rannikon Kemiönsaarella, Tuiskulan tilalla panostetaan riistaan ja monimuotoisuuteen. Riistapellot ovat jo vuosia tarjonneet riistalle ravintoa. Samalla monimuotoisuus lisääntyy ja luonto kiittää. Alueella toimivan Saarenpään hirviseurueen 2 000 hehtaarin metsästysalueella tehdään vuosittain 20 hehtaaria riistapeltoja. Ne muodostavat verkoston, jolla pyritään ruokkimaan alueen runsas valkohäntäpeuraja metsäkauriskanta, hirveä ja muuta eläimistöä unohtamatta. Talviruokinta on normaalia vähäisempää, vaikka jäävä peurakanta on vähintään 40 eläintä 1 000 hehtaarilla. Kytispaikoille viedään peurojen herkkua, sokerijuurikasta, valikoivan metsästyksen houkuttimeksi. Lisäksi ruokintaan käytetään kymmenkunta heinäpaalia. Viljalla ei ruokita. Tilan ammattimainen ote riistapeltojen viljelyyn poikkeaa keskivertoisesta suomalaisesta riistapeltoajattelusta. Suomessa riistapellot ovat pääasiassa olleet pieniä metsän siimeksessä olevia kitukasvuisia muutamien aarien peltoheittoja. Tuiskulassa paukut laitetaan huomattavasti isompiin peltolohkoihin. Riista ja viljely yhteen sopii Tuiskulan tilan isäntä Pekka Lahtinen on ammattimainen maanviljelijä, ja samaan hengenvetoon, innokas, riistaa arvostava metsästäjä. Tuiskulassa viljellään viljaa sekä erikoiskasveista öljykasveja ja juurikasta 250 hehtaarin pinta-alalla. Lisäksi urakoidaan muiden tilojen viljelyksiä. Lahtinen hallinnoi alueella 2 000 hehtaarin metsäsMaanviljelijä Pekka Lahtinen yhteensovittaa riistan ja viljelyn tarpeet riistapeltojen avulla. Hyvin onnistunut neljän hehtaarin Hirvi Diana -kasvusto rauhallisella paikalla veti sorkkia hyvin puoleensa myös lumipeitteen aikaan. Elinympäristö kuntoon riistapelloilla Tuiskulan tilan ympäristössä runsas riista­ kanta ja viljely sovitetaan yhteen riistapelto­ verkoston avulla. Riistapellot antavat elinympäristön monelle lajille ja toimivat sorkkariistan ruokinnan selkärankana. TeksTi Marko Svensberg kuvaT Tero Salmela 40 Metsästäjä 3/2021
• tysaluetta ja metsästystä järjestetään pienessä määrin myös vierailijoille. Ja metsästetään omalla kaveriporukalla. Lahtisella on vuosien kokemus riistapelloista. Hänen mukaansa runsaan riistakannan pystyy sovittamaan yhteen maanviljelyksen kanssa. – Viljelijänä minun kannattaa kasvattaa riistalle vaihtoehtoista syötävää riistapeltojen avulla. Näin vähennän merkittävästi normiviljelyn vahinkoja. Kaikki on kiinni asenteesta, Lahtinen sanoo. – Toki tällä eläintiheydellä aina tulee jonkun verran satovahinkoa, se on selvää. Kokonaisuuteen suhteutettuna mittakaavaltaan ne ovat olleet pieniä. Esimerkiksi metsien hyönteisvahingot voivat olla suurempia, hän vertaa. Riistapeltoja prosentti pinta-alasta Lahtisen mukaan riistapeltoja kannattaa perustaa tasaisesti eläinten suosimien alueiden tuntumaan. Lähelle päivälepopaikkoja ja tunnettuja kulkureittejä sekä kauas vilkasliikenteisistä. – Hyvin sijoitettu ja viljelty riistapelto ohjaa eläimiä pois ongelmapaikoista, esimerkiksi ruuantuotantoon tarkoitetun pellon laitamilta. Rauhalliseen paikkaan sijoitettu riistapelto houkuttelee ja sato tulee myös varmimmin syödyksi. – Sopiva mitoitus meidän riistakannoilla on pistää yksi prosentti koko alueesta riistapelloksi. Pelloista tämä on kahdeksan prosenttia, Lahtinen summaa. Riistapelloilla ei ole tarkoitus kasvattaa kantaa. Niillä pidetään vahingot kurissa ja tilanne hallinnassa, Lahtinen kertoo. Hänen mukaansa riistapelloissa on kyse ennen kaikkea elinympäristöparannuksesta ja moninaisista hyödyistä. Ne tarjoavat elinmahdollisuuksia monille lajeille, kuten perhosille, koppakuoriaisille, jäniksille ja monipuoliselle linnustolle. Lisäksi talviaikainen kasvipeitteisyys ja hiilensidonta lisääntyvät. Kokonaisuudessaan maatalouden ympäristökorvausjärjestelmä tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet riistanhoitoon. Tuiskulassa nämä on otettu ilolla vastaan. Riistapeltojen lisäksi tilalla on karjalla laidunnettavia suojavyöhykkeitä ja perinnebiotooppeja 40 hehtaaria, joilla parannetaan monimuotoisuutta sekä riistan että muun lajiston kannalta. Viljelykierto tärkeää Tuiskulassa riistapellot ovat nelivuotisen viljelykierron piirissä. Kiireisten kevättöiden aikaan toimenpiteitä tarvitsee vain puolet lohkoista. Neljäsosa kylvetään syksyllä ja viimeinen neljännes on aina yhden kesäkauden koskemattomana. Kierto tasaa työpiikkejä ja säästää aikaa sekä rahaa. Ensi kesänä riistapeltojen monivuotisilta nurmilta on tarkoitus kerätä satoa riistaa varten. Näin pellot pysyvät vihreinä myös syksyllä. Valikoivaa pyyntiä Tuiskulassa pääriistaa valkohäntäpeuraa ja metsäkaurista metsästetään pääasiassa koirajahteina. Myös kyttäysmetsästys kuuluu valikoimiin. Lahtisen mukaan riistapelloilla helpotetaan hirvieläinten valikoivaa metsästystä, sillä vahtimismetsästyksen avulla on helpompi seurata alueen riistakantaa ja kohdistaa pyynti haluttuihin yksilöihin. RIISTAPELTOHANKE Tuiskulan tila on mukana Suomen riistakeskuksen ja Riistasiemen Oy:n yhteisessä riistapeltohank­ keessa, jossa tehdään kokeiluja ja testataan siemenseoksia. Lisäksi hankkeessa selvitetään, voidaanko riistapeltojen avulla kehittää nykyistä talviruokintaa luontaisempaan suuntaan. 41 Metsästäjä 3/2021
• M etsäpeurat laskettiin helmi-maaliskuussa helikopterista niin sanottuna totaalilaskentana, jossa pyrittiin löytämään kaikki talvehtivat laumat. Samalla tokat valokuvattiin kannan rakenteen tarkempaa selvittämistä varten. Laskennat saatiin vietyä läpi poikkeuksellisen hyvissä oloissa. Hankalissa lumiolosuhteissa laskennat joudutaan pahimmillaan keskeyttämään. Suomenselän metsäpeurat on saatu laskettua noin kolmen vuoden välein. Kainuussa laskennat ovat onnistuneet lähes vuosittain. Laskenta-alueet määräytyivät esikartoituksen perusteella. Metsästäjiltä ja muilta paikallisilta asukkailta saadut havaintotiedot olivat tässä merkittävässä roolissa. Lisäksi hyödynnettiin GPS-pannoitetuista metsäpeuroista saatuja paikannuksia ja maastohavainnointia. Suomenselän metsäpeurojen talvehtimisalueelta Etelä-Pohjanmaalta löytyi Luonnonvarakeskuksen kevättalvella toteuttamissa lentolaskennoissa lähes kaksituhatta peurayksilöä. Kanta on kasvanut kolmanneksella edellisestä laskennasta. Myös Kainuun metsäpeurakanta osoitti hienoisia elpymisen merkkejä pitkään jatkuneen taantuman jälkeen. TeksTi Antti Paasivaara, Marja Hyvärinen ja Petri Timonen Luonnonvarakeskus, Mikael Luoma Suomen riistakeskus, Milla Niemi Metsähallitus kuva Petri Timonen Metsäpeurakanta kasvussa Metsäpeurakannan kehitys 2 000 1 800 1 600 1 400 1 200 1 000 800 600 400 200 19 91 19 92 19 93 19 94 19 95 19 96 19 97 19 98 19 99 20 00 20 01 20 02 20 03 20 04 20 05 20 06 20 07 20 08 20 09 20 10 20 11 20 12 20 13 20 14 20 15 20 16 20 17 20 18 20 19 20 20 20 21 Suomenselkä Kainuu 42 Metsästäjä 3/2021
• Muuttuvat talvilaitumet Metsäpeurat vaihtavat talvilaitumiaan tyypillisesti muutaman vuoden välein. Muuttohaluille on hyvä syy; talviset metsäpeuratokat ovat riippuvaisia hitaasti uudistuvasta jäkälästä. Uudelle alueelle ilmestyvät tulokkaat eivät jää huomaamatta. Vaikka eläimiä ei pääsisi näkemään, paljastavat lumeen ilmestyneet kaivuukuopat ruokavieraiden läsnäolon. Pohjanmaalla suurimmat peuratiheydet löytyivät tänä vuonna Kuortaneen, Menkijärven ja Lapuan alueelta sekä Kauhavan, Voltin ja Kortesjärven välisiltä kallioisilta jäkäläkankailta. Suomenselän metsäpeurat ovat viime vuosina hivuttautuneet hiljalleen kohti länttä. On mahdollista, että jo ensi talvena Lapuanjoen länsipuolella tehdään runsaammin peurahavaintoja. Kainuun metsäpeurat talvehtivat pääosin Ristijärven Hiisijärven ja Kuhmon Vuosangan välisellä alueella sekä Sotkamossa Huhtikankaan, Tipasojan ja Nimisenkankaan harjualueilla. Talvehtivassa metsäpeuralaumassa voi olla kymmeniä, joskus satakin yksilöä. Kesäksi metsäpeurat levittäytyvät vasomaan laajalle alueelle soiden ja metsien muodostamaan maisemamosaiikkiin. Vasatuotto hyvä Lentolaskennassa havaittu vasojen osuus Suomenselän metsäpeurakannasta oli 13,5 prosenttia ja Kainuussa puoli prosenttiyksikköä parempi. Tulosta voi pitää vähintäänkin kohtuullisena; metsäpeurakannan kasvun teoreettinen maksimivauhti on vain parisenkymmentä prosenttia vuodessa. Tahti on huomattavasti maltillisempi kuin muilla luonnonvaraisilla hirvieläimillämme, jotka saavat lajista riippuen kaksostai jopa kolmosvasoja. Metsäpeurakannan matala kasvupotentiaali on osasyy lajin ahdinkoon; hitaasti lisääntyvänä se on herkkä kuolleisuuden kasvulle. Metsäpeurakantaa rajoittavat suurpedot ja liikenne sekä sopivien elinympäristöjen vähyys. Vasatuoton seurantaa kehitetään Suomenselällä Pelkkä lentolaskenta ei anna riittävää kuvaa metsäpeurakannan tilasta. Siksi Suomen riistakeskus kehittää vapaaehtoisvoimin tehtävää syksyistä vasatuoton seurantaa, joka tarjoaa tietoa muun muassa vasakuolleisuuden ajoittumisesta. Tietoja voidaan tulevaisuudessa käyttää kanta-arvioinnin täydentäjänä. Kehitystyö on aloitettu osana MetsäpeuraLIFE-hanketta, ja peura-alueiden metsästäjillä on siinä merkittävä rooli. Luonnonvarakeskus jatkaa metsäpeuran vasatuoton seurantaa maastolaskennoin. Lämpimät kiitokset kaikille esikartoituksissa auttaneille henkilöille! jahtivahti.fi JOKAPÄIVÄISEEN HERKUTTELUUN Jahti&Vahti Kana ja Riisi -kuivamuona on erityisen laadukas vehnätön täysravinto, joka sisältää kaikki koiran tarvitsemat ravintoaineet tasapainoisessa suhteessa. Se sopii myös herkkävatsaisille koirille. KANA ja RIISI Hankkijan myymälöistä ja hyvin varustelluilta jälleenmyyjiltä. Vehnätön Tarjous voimassa 1.5.–31.5. kg Norm. 33,20 29,90 15 kg kg Norm. 13,30 11,90 4 kg 2,98 €/kg 1,99 €/kg
• JUTTUSARJASSA KÄYDÄÄN LÄPI METSÄSTYKSEN ERITYISPIIRTEITÄ JA MONIPUOLISTA RIISTALAJISTOA ERI PUOLILLA SUOMEA. Länsi-Suomi TeksTi Antti Rinne kuva Antti Yrjölä L änsi-Suomi on Suomen monipuolisin riista-aitta. Luonnon monimuotoisuus luo elinympäristöjä lukuisille eri riistalajeille: Saaristomeren haahkaluodot, Lounais-Suomen rehevät valkohäntäpeura-alueet, Etelä-Pohjanmaan peltopyylakeudet, Pohjanmaan teerinevat ja Suomenselän metsäpeuramaisemat. Myös viimeisen vuosikymmenen aikana Länsi-Suomesta vahvan jalansijan ottaneet sudet kuuluvat alueen lajistoon. Metsästys järjestetään tyypillisesti seuruejahtina, jossa mukana on useampi koira. vesilinnuT etenkin LänsiSuomen rannikolla tuovat hienon lisän riistalajistoon. Osa lajeista on kuitenkin taantunut, ja niiden metsästystä on jouduttu rajoittamaan. Perinteisiä allija uroshaahkajahteja on kuitenkin pystytty rajoitetusti harrastamaan. MeTsäkauris on etenkin Länsi-Suomen rannikkoalueilla runsaslukuinen. Kaurisnaaras synnyttää usein jopa kolme vasaa, joten se on tehokas lisääntymään. Kevätpukkijahti on suosittu jahtimuoto, jossa usein hiivitään kiväärin ja katselukiikareiden kanssa niittyjä kierrellen ja pukkeja vaanien. susi alkoi 2000-luvun aikana levittäytyä Länsi-Suomeen lajin perinteisemmiltä esiintymisalueilta idästä. 2010-luvun loppupuolella susikannan painopiste siirtyi enemmän Länsi-Suomeen. Yksi syy tähän on valkohäntäpeura, joka muodostaa Länsi-Suomessa merkittävän osan suden ravinnosta. Majavaa esiintyy Länsi-Suomessa kahta lajia: euroopanja kanadanmajavaa. Alkuperäistä euroopanmajavaa esiintyy etenkin Satakunnassa. Euroopanmajavan pyynti on luvanvaraista, kun taas vieraslaji kanadanmajavaa saa metsästää vapaasti metsästysaikojen puitteissa. Euroopanmajavia elää Suomessa 3 700–5 000 yksilöä, kanadanmajavia 10 000–19 000. MeTsäpeuran Suomenselän populaatio on Suomen suurin. Lentolaskentojen perusteella alueella elää nykyisin noin 2 000 peuraa, joista metsästetään vuosittain noin 15 yksilöä. MetsäpeuraLIFE-hankkeessa peuroja on palautusistutettu Seitsemisen ja Lauhanvuoren kansallispuistoihin. Tavoitteena on saada palautettua metsäpeura alkuperäisille esiintymisalueilleen. Mufloni on alun perin Välimeren saarilta, mutta sitä esiintyy istutettuna esimerkiksi Inkoon Hättön saaressa ja Säpissä Porin edustalla. Pässillä on komeat voimakkaasti kierteiset sarvet. Vuosittain metsästetään vain muutama eläin. kuusipeura on, valkohäntäpeuran tapaan, Suomeen tuotu laji, jota on istutettu muun muassa Hyvinkäälle, Inkooseen ja Paraisille. Myös esimerkiksi Merikarvialla on jo metsästettävä luonnonvarainen kanta. Kuluneella kaudella ammuttiin noin 200 yksilöä, josta suurin osa läntiseltä Uudeltamaalta. Metsästäjä 3/2021 44 M tsästysmatkalla Suomessa
• HylkeiTä Suomen merialueilla esiintyy kahta lajia. Yleisempi on harmaahylje eli halli, joita on Itämeren alueella noin 40 000. Itämerennorppia taas esiintyy etenkin Perämerellä, jossa niitä arvioidaan elävän yli 13 000. Halleja saatiin edellisellä kaudella saaliiksi noin 230, norppia 310 yksilöä. valkoHänTäpeura on Länsi-Suomen tärkein riistalaji. 1930-luvulla Yhdysvalloista tuoduista muutamasta yksilöstä on kasvanut jo yli 100 000 yksilön kanta. Kuluneella kaudella saalis oli lähes 70 000 peuraa, kun vielä vuonna 2000 saalis oli 13 600 peuraa. Vahvin kanta on Lounais-Suomessa, jossa metsästysseuratoiminta nojaakin pitkälti valkohäntäpeuran metsästykseen. supikoira ja minkki haitallisina vieraslajeina tuhoavat lintujen pesiä syömällä munia ja poikasia. Pedot pystyvät uimaan hyvin pitkiä matkoja, jonka takia ne aiheuttavat suurta tuhoa etenkin Saaristomerellä pienissä saarissa ja luodoilla vesilintujen pesille. Pienpetojen vähentämiseksi lintuvesillä onkin nyt käynnissä muun muassa laaja Sotka-hanke. Metsästäjä 3/2021 45
• Hyvä kauppa jo vuodesta 1911! 10v. Suomessa 110v. Ruotsissa www.hylte.fi Hyvä kauppa jo vuodesta 1911! Hylte on yksi Pohjolan suurimmista metsästysmyymälöistä ja Genzo-tuotemerkin omistaja. Vahvuutemme on osaava henkilökunta, jolla on pitkä kokemus myymistämme tuotteista. Metsästys, metsänhoito ja vapaa-aika ovat olleet painopisteemme jo vuodesta 1911 lähtien. Siksi voit aina luottaa siihen, että saat suorat vastaukset reilulta henkilökunnalta meillä asioidessasi! Me Hylte Hunting & Outdoorin taustavoimat Suomessa olemme Navitek, joka hoitaa Genzo VHF:n jälleenmyyntiä ja huoltoa. Olemme toimineet Genzon tuotevastaavana Suomessa viimeiset 10 vuotta, ja meillä on jo pitkään ollut erinomainen yhteistyö Hylten kanssa. Meistä on erittäin mukavaa olla nyt mukana kehittämässä toimintaa Suomessa tavoitteenamme tulla suomalaisten metsästäjien ykkösvalinnaksi. Olemme nyt lanseeranneet nettikauppamme Suomessa! Jos tarvitset apua tai neuvoja, voit aina ottaa yhteyttä Pietarsaaren liikkeeseemme! Lämpimästi tervetuloa meille! Kurkkaa nettisivulle ja katsasta laaja valikoimamme! Koiranohjaajan liivi 49,50 € Kaikkea metsästykseen Zeiss Victory HT 3-12x56 ASV+ H Kiikaritähtäin 60 1990,00 € Ovh n. 2942,00 € Aimpoint® ACRO C-1 Punapistetähtäin 569,00 € Rille Fleecepusakka 29,90 € Ovh n. 64,00 € 5etta Tuolireppu Berge 35 39,50 € Lasten metsästyspuku Forest 99,50 € Sis. ampumatuen Arvo 59,50 €
• Hyvä kauppa jo vuodesta 1911! Suursuosikit Genzolta Katso koko valikoimamme kotisivulta www.hylte.fi Savikiekonheitin SuperTrap dubblé 90, 12V Suursuosikki! Sähkökäyttöinen savikiekonheitin 90 kiekon makasiinilla. Heittää n. 100m. Wobbler-sekoittaja lisävarusteena. (Kuvan heittimessä on Wobbler, ei sis. hintaan) 399,50 € Genzo Radiopuhelin 70XTM Suosittu metsästysradio, joka on testivoittaja sekä Suomessa että Ruotsissa. 3 vuoden takuu. 299,00 € Tyylikkäitä vapaa-ajanvaatteita naisille ja miehille Testivoittaja! Suosittu! Granvik Vapaa-ajanhousut naisille ja miehille 59,50 € Bradley Smoker Digital 6-hyllyinen Savustin 599,00 € Ovh n. 728,00 € Valdres GTX Vaelluskenkä 289,00 € Ovh n. 315,00 € Woodline Fleecepusakka Bolmen naisille ja miehille 59,50 € Huppari Optima 69,50 € Bolyguard BG584G riistakamera (sis. pilvipalvelu) 199,50 € Hunting Bag Ekered II 79,50 € Genzo Tyhjiöpakkaaja ProPack V4 299,50 € Digitaalinen riistavaaka 300 kg 49,90 € XO-400 Taskulamppu 69,50 € Sis. 3kk:n HylteSIM Suursuosikki Kaikki hinnat sis. alv. Pidätämme oikeudet painovirheiden, loppuunmyynnin ja mahdollisten hintamuutosten osalta. Voimassa niin kauan kuin tuotteita riittää. Rahtikulut lisätään hintaan. Katso koko laaja valikoimamme täältä: www.hylte.fi Myymälä avoinna: Ma-pe: 9-17 • Netissä vuorokauden ympäri! info@hylte.fi Hylte Hunting & Outdoor Vaunusepäntie 4, 68660 PIETARSAARI
• Hirvija peurakanta arvioitu Luonnonvarakeskus tuottaa vuosittain maaliskuussa arvion metsästyskauden jälkeisestä hirvija peurakannasta. Metsästäjien tuottamat havaintotiedot ja jäävän kannan arviot ovat tarkan riistatiedon keskeinen kulmakivi. TeksTi Pirkka Peltonen, Antti Rinne ja Ville Viitanen L uonnonvarakeskus on arvioinut Suomen hirvikannan kooksi noin 82 100 yksilöä (95 % luottamusväli 70 500–95 400 hirveä). Kanta on pienentynyt edellisvuodesta 10,6 prosenttia ja on 2000-luvun alimmillaan. Viime kaudella saatiin saaliiksi noin 49 000 hirveä. Suuressa osassa maata metsästyksen jälkeinen hirvitiheys on noin 3 yksilöä / 1000 ha molemmin puolin. Suurimmat hirvitiheydet tavataan etelärannikolla ja Pohjanlahden rannikolla Vaasan eteläpuolella. Matalia hirvitiheyksiä esiintyy suuressa osassa Lappia. Hirvikannassa edelleen liikaa naaraita Monin paikoin hirvikannan sukupuolijakauman tavoite on enintään 1,5 naarasta yhtä sonnia kohden. Kanta-arvion mukaan sukupuolirakenne on parhaiten tavoitteessa Lapissa, Lounaisja Länsi-Suomessa. Erityisesti Pohjois-Pohjanmaan rannikolla, Keskija Kaakkois-Suomessa naaraita on liikaa, suhdeluvun ollessa jopa 2,2. Mahdollisimman tasainen sukupuolijakauma turvaa normaalin lisääntymiskäyttäytymisen sekä kannan tuottavuuden. Liian voimakas urosverotus näkyy alentuneena vasatuottona, pienikokoisina vasoina ja pitkällä aikavälillä pienentyneinä teuraspainoina. Kannan keski-ikä kohdillaan Hirvikannassa metsästyksen jälkeinen, eli talvikannan vasaosuus tulisi olla 20–30 prosenttia. Kanta-arvion mukaan suurimmassa osassa maata GE TT Y IM AG ES 48 Metsästäjä 3/2021
• vasaosuus on tavoitehaarukassa. Ylä-Lapissa vasaosuudet ovat alle tavoitteen, esimerkiksi Inarissa missä luku on vain 11,7 prosenttia. Neljällä hirvitalousalueella vasaosuus on yli 30 prosenttia. Jäävän kannan vasaosuudella voidaan vaikuttaa hirvikannan keski-ikään. Riittävällä vasasaaliilla varmistetaan, että hirvikantaan jää tarpeeksi parhaassa lisääntymisiässä olevia yksilöitä. Hirvitiheys suurelta osin tavoitteissa Suomen 59 hirvitalousalueesta 38 ylsi alueellisten riistaneuvostojen asettaman edellisen tavoitejakson (2018–2020) tavoitetiheyteen. Hirvikannan kehitys suhteessa tavoitteisiin on näyttäytynyt myönteisenä viime vuosien aikana, ja tavoitehaarukassa olevien hirvitalousalueiden määrä on kasvanut merkittävästi. Hirvitiheys 2020 hirveä/1000 ha Hirvikannan koko suhteessa tavoitetiheyteen 3.2 2.7 2.9 2.8 2.8 3.3 2.9 3.3 2.9 3.2 3.8 3.6 3.8 0.7 2.3 0.7 1.6 2.4 2.2 1.8 2.7 2.1 2.2 2.6 2.8 2.9 2.6 3.0 3.1 3.1 2.6 2.7 2.3 3.0 3.4 2.7 3.0 3.0 3.4 3.5 4.1 2.6 3.1 3.3 3.0 3.0 3.4 4.9 5.1 2.5 2.3 3.4 6.1 4.8 3.3 2.8 2.8 2.5 2.7 © LU O NN O N VA RA KE SK US , TA US TA KA RT TA : M AA NM IT TA US LA IT O KS EN YL EI SK AR TT A 1:4 50 00 00 . GE TT Y IM AG ES – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – – 6–7 – 3–4 – 1–2 3–4 6–8 26–30 19–23 21–26 10–12 2–2,5 19–23 3,1–3,7 10–12 2,5–3 – 12,5–15 7–11 5,2–6,5 19–25 33–40 29–35 7–8 17–21 15–17 3,5–4 10–14 1,5–2 11–13 Hirvitalousaluerajat: Suo 1,8–2,3 1,1–1,6 3,5–4 3–3,5 1,6–2,1 2,5–3 1,4–1,9 2,5–3 2,5–3 2–2,5 3,5–4 2,6–3,1 2–2,5 2,3–2,8 3–3,5 2,5–3 2,2–2,7 2,5–3 0,4–0,9 4,5–5 1,8–2,3 5–5,5 2,5–3 0,5–1 2,5–3,1 2,5–3 3,5–4 2,5–3,5 2,5–3,1 2,6–3,1 2,7–3,2 2,5–3,1 2,5–3,3 2,8–3,3 2,5–3,5 2,5–3,3 2,6–3,1 2,5–3,1 2,5–3,1 2,7–3,2 4,2–4,7 2,7–3,2 2,9–3,4 – 2,5–3,5 2,5–3 2,6–3,1 2,7–3,2 2,5–3 2,5–3,1 2,5–3 2,4–2,9 3–3,5 1,8–2,3 3,3–3,8 2,5–3,5 2,7–3,2 2,7–3,2 2,75–3,25 2,75–3,25 Hirvitalousaluerajat yksilöä/1000 ha yksilöä/1000 ha > 10 % pienempi 0–10 % pienempi Tavoitteen mukainen 0–10 % suurempi 10–20 % suurempi 20–40 % suurempi > 40 % suurempi Hirvitiheystavoite Peuratiheystavoite Neljällä hirvitalousalueella ollaan tavoitehaarukan alapuolella ja 17 hirvitalous­ aluetta on tavoitetta suuremmassa tiheydessä. H TA -R AJ AT : SU O M EN RI IS TA KE SK US 49 Metsästäjä 3/2021
• Neljällä hirvitalousalueella ollaan tavoitehaarukan alapuolella ja 17 hirvitalousaluetta on tavoitetta suuremmassa tiheydessä. Näistä 17 hirvitalousalueesta ainoastaan kahdella (UU3, VS2) hirvitiheys kasvoi edellisvuodesta. Tavoitetiheyksissä ollaan parhaiten Itäja Pohjois-Suomessa. Kaakkois-Suomessa ja joillakin Lapin hirvitalousalueilla tiheys on vielä huomattavasti tavoitetta korkeampi. Monin paikoin Pohjanmaata kanta putosi viime kauden metsästyksen seurauksena tavoitehaarukan alapuolelle. Peurakanta kasvanut Luonnonvarakeskus on arvioinut Suomen valkohäntäpeurakannan kooksi noin 125 000 yksilöä (95 % luottamusväli 113 000–136 000). Kanta on kasvanut edellisvuodesta noin 15 prosenttia. Viime metsästyskautena valkohäntäpeuroja saatiin saaliiksi ennätykselliset 69 965 kappaletta. Valkohäntäpeurakannan tuottoprosentiksi arvioitiin 57,5 ja aikuiskannassa arvioitiin olevan noin 1,32 naarasta yhtä urosta kohden. Peurakanta kasvoi eniten tiheän kannan alueilla Uudellamaalla (20,7 %), Satakunnassa (20,0 %) ja Varsinais-Suomessa (18,7 %). Pohjois-Hämeessä (-2,8 %) ja Kaakkois-Suomessa (-1,4 %) peurakanta laski. Peurakanta-arvio tuotettiin ensi kertaa myös hirvitalousalueiden tasolle. Peuratiheimmät hirvitalousalueet ovat Satakunta – Pohjois-Häme Etelä-Häme (n. 46 yksilöä / 1000 ha) ja Varsinais-Suomi – Etelä-Häme (n. 42 / 1000 ha). Riistaneuvostot päättivät uusista kantatavoitteista Alueelliset riistaneuvostot ovat maaliskuussa kuulleet sidosryhmiä ja vahvistaneet uudet hirvija peuratavoitteet hirvitalousalueille. Koko maahan tavoitellaan seuraavalle kolmivuotiskaudelle noin 78 000 (70 000–86 000) hirven talvikantaa. Korkeimpia hirvitiheyksiä tavoitellaan Varsinais-Suomeen, Uudellemaalle ja Pohjanmaalle. Matalimmat tiheystavoitteet ovat Pohjois-Lapissa. Valkohäntäpeuralle asetettiin ensimmäistä kertaa numeeriset tiheystavoitteet sinne, missä peuroja merkittävämmin esiintyy. Peuratavoitteita tarkastellaan uudelleen keväällä 2022. Lounaisessa Suomessa tiheän peurakannan alueella tavoitteet edellyttävät kannan pienentämistä. Tavoitteiden asettelussa on pyritty laaja-alaisesti ottamaan huomioon hirvieläinten erilaiset vaikutukset, kuten vahingot, riistataloudelliset hyödyt ja suurpetojen ravinnonkäyttö. Sidosryhminä on kuultu esimerkiksi liikenteen, maaja metsätalouden sekä ympäristöalan järjestöjä ja viranomaisia. H irvitalousalueet ovat hirvieläinten verotussuunnitteluyksiköitä, joille tuotetaan kanta-arviot, asetetaan kannan tavoitteet ja tarkastellaan niiden toteutumista. Nykyiset hirvitalousalueet perustettiin hirvikannan hoitosuunnitelman teon yhteydessä ja otettiin käyttöön vuonna 2015. Rajat pyrittiin muodostamaan siten, että 70 prosenttia alueen hirvikannasta eläisi sen sisällä ympäri vuoden. Hirvien merkittävimmät liikkumisesteet, esimerkiksi suuret vesistöt ja moottoritiet, otettiin huomioon alueiden rajauksissa, joten rajat eivät aina noudata hallinnollisia rajoja. Hirvikannan hoitosuunnitelman mukaan riistakeskuksen tehtävä on vastata hirvitalousalueiden päivittämisestä siten, että alueet ovat tarkoitustaan vastaavia. Selvitys päivittämistarpeista tehtiin viime vuonna osana Hirvitalousaluetoiminnan kehittäminen -hanketta. Nykyinen aluejako toimiva Päivitystyön lähtökohdaksi otettiin nykyiset hirvitalous alueet, joihin tehtäisiin vain välttämättömät muutokset. Näitä voisivat olla esimerkiksi hirvien liikkumisesteiden ilmestyminen tai katoaminen sekä merkittävällä tavalla epäonnistuneeksi koettu aluejako. Riistanhoitoyhdistyksistä pyydettiin esityksiä muutostarpeista. Esityksiä tuli kaikkiaan 15 kappaletta ja niissä oli mukana 17 riistanhoitoyhdistystä. Nykyiseen aluejakoon oltaneen pääosin tyytyväisiä, koska muutosesityksiä tehtiin melko vähän. Riistakeskuksen aluetoimistot tekivät muutosehdotusten pohjalta esitykset alueellisten riistaneuvostojen käsiteltäväksi. Vain yksi aluetoimisto ja alueellinen riistaneuvosto esittivät muutosta. Muilla alueilla muutoksille ei nähty tarvetta. Suomen riistakeskus päätti, että muutoksia aluerajaukseen ei tässä vaiheessa tehdä. Muutoksesta mahdollisesti saatavan hyödyn ei arvioitu olevan niin suuri, että muutostyö olisi perusteltu. Muutoksilla voisi olla haitallisia vaikutuksia esimerkiksi kanta-arvion tekemiseen ja raportointiin. Hirvien liikkumisesta ei myöskään ole hirvitalousalueiden perustamisen jälkeen tullut merkittävästi uutta tutkimustietoa, johon perustuen muutoksia tulisi tehdä. Hirvitalous alueiden rajat pysyvät ennallaan Suomen riistakeskus tarkasteli viime vuonna hirvitalousaluerajausta ja selvitti riistanhoitoyhdistysten näkemyksiä päivitystarpeista. TeksTi Esko Paananen ja Timo Toivonen Suomi on jaettu 59 hirvi talous­ alueeseen. Tarkemmat tiedot kanta-arvioista löydät riistahavainnot.fi/ sorkkaelaimet/ajankohtaista 50 Metsästäjä 3/2021
• Metsästäjien edunvalvoja 100 vuotta Edunvalvontaa kotimaassa ja EU-tasolla – koulutusta – viestintää – aitoja jäsenetuja – Liity jäseneksi! Olemme yksi Suomen suurimpia kansalaisjärjestöjä 145 000 jäsenellä. Joukkomme on kasvava, liity sinäkin! Lue Juhla-Jahti verkossa! Tutustu Metsästäjäliiton jäsenlehti Jahdin juhlanumeroon ja jäsenetuihin verkossa osoitteessa metsastajaliitto.fi/juhla-jahti QR-koodista Juhla-Jahtiin
• Aktiivisia toimia hirvivahinkojen estämiseksi Rannikkoalueilla on runsaasti hirvi eläimiä, ja vaikka metsästettäisiin hyvinkin intensiivisesti, vahinkoa aiheuttavien hirvi eläinten määrä on runsas metsästyksen jälkeenkin. Kiinnostus hirvivahinkoja vähentäviä aktiivisia menetelmiä kohtaan onkin kasvanut. TeksTi ja kuvaT Jaakko Hautanen Ulf-Erik päätti ruiskuttaa Tricoa uusille taimille. Kun ruiskutus aloitetaan heti istutuksen jälkeen, käsittelyä on jatkettava useita vuosia, mutta karkote suojaa taimia välittömästi myös pienemmiltä hirvieläimiltä. Casperin mukaan Tricoa oli helppo ruiskuttaa taimien ollessa pienempiä, mutta osaa pikkutaimista oli vaikeampi löytää käsittelyhetkellä. Ulf-Erik istuttaa yleensä suositusta enemmän taimia, noin 3 000 per hehtaari. Näin jäljelle jää varataimia, jos vahinkoja ilmenisi. Samasta syystä hän istuttaa myös kuusia sekametsikön kasvattamiseksi, jos vain kasvillisuustyyppi sen sallii. Keltaista nauhaa on käytetty mäntyistutusten ympärillä, jotta hirvet eivät uskaltaisi mennä syömään taimia. Hirvinauhaa on myös käytetty liikenneonnettomuuksien estämiseksi sellaisten teiden varsilla, joilta puuttuu hirviaita. Ulf-Erikin metsässä keltaisen nauhan tarkoituksena on pitää hirvet poissa taimikosta, mutta myös vilkkaasti liikennöidyltä valtatie 8:lta, joka kulkee metsälohkon vieressä. Valtatie 8:lla sattuu suurin osa Rannikko-Pohjanmaan hirvionnettomuuksista, varsinkin Vaasan pohjoispuolisella osuudella. Keltaisen nauhan U lf-Erik Widd, innokas metsästäjä ja aktiivinen Uudenkaarlepyyn seudun riistanhoitoyhdistyksen jäsen, on myös maaja metsätaloutta harjoittava maanomistaja. Häntä on alkanut kiinnostaa hirvivahinkojen ehkäisy omissa metsissä. – Kokeilen nyt keltaista hirvinauhaa ja Trico-hirvikarkotetta ensimmäistä kertaa. On mielenkiintoista nähdä, miten ne toimivat, hän sanoo. Karkotekäsittelyn teki hänen poikansa Casper Widd. 52 Metsästäjä 3/2021
• on huomattu pitävän hirvet poissa taimikoista, mutta hirvet voivat myös juosta nauhan läpi. Sen vuoksi nauhan kuntoa on tarkkailtava ja korjailtava tarvittaessa. Trico-hirvikarkotteen kysyntä on ollut suurta Rannikko-Pohjanmaan riistakeskuksen alueella viime vuosina. Myös keltaista nauhaa on kyselty yhä enemmän. Yhteensä alueen riistanhoitoyhdistykset välittivät Trico-karkotetta suojaamaan yli 150 hehtaaria taimikkoja vuonna 2020. Keltaista nauhaa on jaettu Rannikko-Pohjanmaalla vuosittain noin 70 kilometriä viime vuosina. Riistanhoitoyhdistykset ovat ottaneet aktiivisen roolin materiaalin jakamisessa vaurioiden ehkäisemiseksi ja saaneet siitä hyvää palautetta. Riistanhoitoyhdistykset ja metsästysseurojen jäsenet sekä paikalliset metsästäjät jakavat myös tietoa metsänomistajille mahdollisista vahinkokohteista. He liikkuvat luonnossa ja tietävät, mitä metsissä tapahtuu. Tuloksiin yhteistyöllä Metsänhoitoyhdistys Österbottenin eteläisen Uudenkaarlepyyn alueen metsäneuvoja Anders Råstedtin mielestä aktiiviset menetelmät ovat hyvä lisä hirvivaurioiden ehkäisemisessä, kun niihin saa tukeakin. Toimet vaativat kuitenkin, että joku ne myös tekee. Jotkut metsänomistajat ovat kyselleet hirvikarkotteista ja keltaisesta nauhasta, ja Anders on pyytänyt heitä ottamaan yhteyttä riistanhoitoyhdistykseen. Hän oli tarkastamassa Ulf-Erikin istutuksia, ja ne olivat lähteneet hyvään kasvuun. Yhteistyö metsästäjien ja metsänomistajien välillä on hänen mielestään hyvä asia. Molemmat osapuolet hyötyvät yhteistyöstä ja hyvistä suhteista. Metsänhoitoyhdistys Österbotten on kantanut oman kortensa kekoon ja jakaa ”hirvenmetsästys käynnissä” -kuitunauhaa, jolla voi merkitä suunnan passipaikalle. Näin metsästysvaroitukset eivät sekoitu rajaja metsänhoitomerkintöihin. Ulf-Erik huomasi metsässä hirven jälkiä jo istutuksen yhteydessä, joten on hyvä, että Trico-karkotetta ruiskutettiin ja keltaista nauhaa vedettiin ennen talvea. Keväällä voi sitten tarkastaa, mitä taimikossa on tapahtunut, korjailla tarvittaessa nauhaa ja suunnitella uutta käsittelyä. Hirvinauhaa ja Trico-karkotetta voi tiedustella paikallisilta riistanhoitoyhdistyksiltä. Löydät yhteystiedot osoitteesta: riista.fi/yhteystietohaku Ulf-Erik Widd odottaa mielenkiinnolla, miten menetelmät toimivat hänen taimikossaan. Casper Widd käsittelee männyn taimia Tricon hirvikarkotteella. Anders Råstedt Metsänhoitoyhdistys Österbottenista ja Ulf-Erik Widd tarkastavat, miten taimet ovat lähteneet kasvuun. Maasta on noussut sekä mäntyjä että kuusia. Ulf-Erikin metsässä keltaisen nauhan tarkoituksena on pitää hirvet poissa taimikosta, mutta myös vilkkaasti liikennöidyltä valtatie 8:lta 53 Metsästäjä 3/2021
• T alvipesien lukumäärä kertoo majavien perheyhteisöjen määrän, koska kullakin majavaperheellä on vain yksi talvipesä. Luonnonvarakeskus tekee kanta-arvion, joka saadaan kertomalla pesien määrä perheyhteisöjen koolla. Euroopanmajavia aiempaa enemmän Laskennassa ilmoitettiin 1 306 pesää 218 metsästysseurasta (6,0 pesää/seura). Euroopanmajavan kanta-arvio on siten 3 700?5 000 yksilöä (perheyhteisön koko 2,8?3,8). Edellisessä laskennassa 2017 kanta-arvio oli 3 300?4 500, joten euroopanmajavakanta on kasvanut jonkin verran. Ilmoitettujen pesien lukumäärä kasvoi Pohjanmaalla, Rannikko-Pohjanmaalla ja Lapissa. Varsinais-Suomesta ilmoitettiin 23 pesää, kun edellisessä laskennassa ilmoitettiin vain yksi pesä. Satakunnassa ei ollut muutosta. Pesätiheys (pesiä/1 000 ha) kasvoi Rannikko-Pohjanmaalla, Varsinais-Suomessa ja Etelä-Hämeessä ja pieneni hieman Satakunnassa. Euroopanmajavatiheys oli 0,30 pesää/1 000 ha. Suurin pesätiheys, 1,1 pesää/ 1 000 ha, on eteläisen Suomen euroopanmajava-alueilla. Kanadanmajavakannan koko pysynyt samana Laskennassa ilmoitettiin 3 728 pesää 1 361 seurasta (2,7/seura). Kanadanmajavan kanta olisi näin ollen 10 000–19 000 yksilöä (perheyhteisön koko 2,8?5,2). Kannan koossa ei ole juuri tapahtunut muutosta edelliseen laskentaan verrattuna, mutta paikallisia muutoksia on jonkin verran. Ilmoitettujen pesien lukumäärä kasvoi Kainuussa, Oulussa, Keski-Suomessa ja Lapissa, mutta pieneni Eteläja Pohjois-Savossa sekä Pohjois-Karjalassa. Uudeltamaalta laskentaan osallistui kaksi seuraa vuonna 2017 (yhteensä 2 pesää), mutta 2020 Uudeltamaalta ei osallistuttu laskentaan. Pesätiheys (pesiä/1 000 ha) kasvoi Etelä-Savossa ja Keski-Suomessa ja pieneni Pohjois-Savossa. Pesätiheys oli 0,25 pesää/ 1 000 ha. Suurin kanadanmajavatiheys on Itä-Suomessa: Eteläja Pohjois-Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Kaakossa (0,7 pesää/1 000 ha). Tiheys on pienempi kuin Etelä-Suomen euroopanmajava-alueilla. Pohjois-Hämeestä ilmoitettiin 35 pesää 11 seurasta (0,8 pesää/1 000 ha), jotka eivät ole mukana yllä olevissa luvuissa euroopanja kanadanmajavista, koska alueella on sekä euroopanettä kanadanmajavia. Myös Satakunnan itäosissa (Kihniö, Parkano), Pohjanmaalla (Kurikka), Länsi-Lapissa ja kaakkoisrajalla (Simpele, Rautjärvi) voi olla molempia lajeja. DNA-analyysit apuna levinneisyyden selvittämisessä Majavalajien levinneisyyttä on kartoitettu kudosnäytteistä ja majavien syönnöksiltä kerätyistä lastunäytteistä tehtyjen DNA-analyysien avulla. Toistaiseksi on saatu määritettyä 222 näytettä euroopanmajavista ja 89 näytettä kanadanmajavista. Euroopanmajava on viime vuosina levittäytynyt yhä enemmän Pohjanmaan eteläosiin, Rannikko-Pohjanmaalle ja myös Varsinais-Suomen koillisosaan. Kurikassa Pohjanmaalla on todettu molemmat lajit samasta vesistöstä. Pohjois-HäMajavien pesä­ laskentaan syksyllä 2020 osallistuneet metsästysseurat. Laji on oletettu metsästysseu­ ran sijainnin mukaan. Vihreä = euroopan­ majava, oranssi = kanadanmajava, sininen = laji epävarma. Talvipesät kertovat majavakantojen koosta Syksyllä 2020 toteutettiin valtakunnallinen majavalaskenta, jossa metsästys seurat ilmoittivat alueellaan olevien asuttujen talvipesien lukumäärät. TeksTi Kaarina Kauhala, Luonnonvarakeskus 54 Metsästäjä 3/2021 Tutkittua
• meessä Ylöjärvellä on mahdollisesti ollut jo pitkään molempia lajeja, ja jopa samojen pesien tuntumasta on määritetty sekä euroopanettä kanadanmajava. Länsi-Lapissa on jo melko tiheä, ilmeisesti Ruotsin puolelta tullut euroopanmajavakanta. Rovaniemellä esiintyy molempia lajeja. Uusimmat määritykset euroopanmajavasta on tehty kaakkoisrajalta (Simpele, Rautjärvi), minne majavat ovat todennäköisesti levinneet Venäjän puolelta. Metsästäjiltä ja muilta luonnossa liikkujilta toivotaan edelleen lastunäytteitä majavien syönnöksiltä eritysesti kaakkoisrajan tuntumasta, Pohjois-Hämeestä, Pohjanmaan eteläosista sekä Lapista. Kerää lastut kertakäyttöhanskoja käyttäen puhtaaseen pussiin ja lähetä ne kirjeenä osoitteeseen: Anneli Virta, Luonnonvarakeskus, Alimentum/Myllytie 1, 31600 Jokioinen. Tarkemmat ohjeet: www.luke.fi/­tietoaluonnonvaroista/riista/majavat/majavanaytteiden-kerays-2/­ Laskentatulokset riistakeskusalueittain Alueen koko on laskentaan osallistuneiden metsästyseurojen pinta-alojen summa. RIISTAKESKUSALUE PESIÄ SEUROJA PESIÄ/ SEURA ALUEEN KOKO (1000 ha) PESIÄ/ 1000 ha EUROOPANMAJAVA Etelä-Häme 6 7 0,86 35,2 0,17 Lappi 105 47 2,23 3210,6 0,03 Pohjanmaa 285 22 12,95 248,1 1,15 Pohjois-Häme 6 3 2,00 7,1 0,85 Rannikko-Pohjanmaa 91 9 10,11 49,8 1,83 Satakunta 790 128 6,17 752,2 1,05 Varsinais-Suomi 23 2 11,50 25,2 0,91 YHT./keskiarvo 1 306 218 5,99 4 328,2 0,30 KANADANMAJAVA Etelä-Häme 63 26 2,42 117,9 0,53 Etelä-Savo 805 288 2,80 1011,9 0,80 Kaakkois-Suomi 260 117 2,22 463,6 0,56 Kainuu 855 205 4,17 3480,3 0,25 Keski-Suomi 104 65 1,60 267,2 0,39 Lappi 91 50 1,82 5574,3 0,02 Oulu 435 154 2,82 1811,1 0,24 Pohjanmaa 71 29 2,45 273,8 0,26 Pohjois-Häme 89 46 1,93 162,3 0,55 Pohjois-Karjala 538 200 2,69 868,0 0,62 Pohjois-Savo 417 181 2,30 662,3 0,63 YHT./keskiarvo 3 728 1 361 2,74 14 692,7 0,25 DNA­analyysillä varmistetut majavalajit kudos­ ja lastunäytteistä vuosilta 2013?2020. DNA-näytteet vuosilta 2013–2020 LAPPI LOUNAIS-SUOMI vihreä = euroopanmajava, oranssi = kanadanmajava. KU VA : GE TT Y IM AG ES 55 Metsästäjä 3/2021
• Edellisessä numerossa hätäensiavun antamisessa keskityttiin kiristys­ siteeseen. Kiristysside on joissain tilanteissa paras, mutta ei suinkaan ainoa tapa verenvuodon tyrehdyttämiseen. Painesiteellä voidaan hoitaa lieviä, keskivaikeita tai jopa vaikeita verenvuotoja. TeksTi ja kuvaT Ville Voipio PYSY HENGISSÄ OSA 2 Verenvuodon hallinta paine siteellä ja haavaa pakkaamalla T oisin kuin raajan tyveen asetettava kiristysside, paineside tehdään suoraan haavan päälle. Näin ollen se ei haittaa muun raajan verenkiertoa samassa määrin kuin kiristysside. Painesidettä voidaan käyttää myös pään ja kaulan sekä nivusalueen haavoihin. Painesiteenä voidaan käyttää erityisesti siihen tehtyjä sidoksia, tavallista ideal-sidettä tai mitä tahansa muuta kangasta. Kuten kiristyssidettä käytettäessä, on painesidettä asetettaessa hyvä laittaa potilas makuulle tai istuvaan asentoon. Vertavuotava haava on kuitenkin hyvä pyrkiä saamaan sydäntä korkeammalle tasolle. Haavan painaminen ennen sidosta on tärkeää: kannattaa käskyttää potilasta itseään painamaan haavaa, mikäli vointi sen sallii. Haavan päälle asetetaan tiukka paineside ja painamista jatketaan käsin vähintään viiden minuutin ajan. Samalla seurataan potilaan yleistä vointia ja verenvuodon tyrehtymistä. Mikäli vuoto jatkuu siteen läpi, tulee mahdollisuuksien mukaan asettaa lisäksi kiristysside. Vamma vatsassa tai rintakehässä Pistovamma vatsan alueella voi olla ulospäin niukasti verta vuotava, vaikka sisäinen verenvuoto on runsasta. Potilas on hyvä asettaa selinmakuulle ja polvet koukkuun, jotta vatsanpeitteet eivät kiristäisi vamma-aluetta ja potilaan olisi helpompi olla. 56 Metsästäjä 3/2021
• Tajuton potilas asetetaan kylkiasentoon. Haava peitetään mahdollisimman puhtailla sidoksilla. Haavasta ulos tulevaa kudosta, esimerkiksi suolia, ei pidä työntää takaisin haavan sisälle. Rintakehän alueen vammat ovat usein ulospäin vuotamattoman näköisiä. Sisäinen verenvuoto voi kuitenkin olla runsasta. Lisäksi sydänja keuhkovaurio on mahdollinen. Potilas on hyvä asettaa istuvaan asentoon ja painaa haavaa. Hengittävän sidoksen asettaminen haavan päälle on suotavaa. Haavan kokonaan sulkevia kalvoja ei pidä käyttää. Henkilökohtaisessa ensiapulaukussa mukana: • kiristysside • paineside • haavan pakkaamiseen soveltuva side • hypotermiapeite HAAVAN PAKKAAMINEN RAAJASSA Haavan pakkaamisella tarkoitetaan haavakanavan täyttämistä sideharsolla tai tehtävään erityisesti valmistetuilla hemostaattisilla eli verta hyydyttävillä sidoksilla. Pakkaaminen voidaan suorittaa raajojen alueella, muttei vatsan tai rintakehän alueella. Haavakanavaan työnnetään sormin koko haavan täydeltä, haavan pohjaa myöten, sidosta tai sideharsoa. Kun kanava on täynnä, haavaa painetaan ko­ valla paineella vielä viisi minuuttia hyytymisen varmistamiseksi. Tämän jälkeen haavan päälle asetetaan paineside.
• Arktista hurmiota hyljejäillä J esse Kokko on siviilityönsä ohella osapäiväinen kalastaja, joten kotirannikon kivet ja kolot ovat tulleet tutuiksi. Mutta tuttua on hänelle myös jäiden päällä liikkuminen, hyljesuksella. Tänä keväänä jäätilanne on paksu, aloitusviikonloppuna on ainakin 40 sentin jääkerros alla. Tällä kertaa Jesse ei laita kuivapukua lumipuvun alle vaan luottaa jäähän ja itseensä. Hyljesuksella kykenee hyväkuntoinen jahtimies tekemään kymmenien kilometrien etsintälenkkejä, ja niin täytyykin tehdä, sillä kun lähes koko meri on jäässä, on hylkeillä lähes rajattomasti tilaa olla ja elää. Ja vaikka hyljekanta on paisunut hurjaksi, täytyy jäistä maisemaa tiirailla tarkasti ja kauan, jotta edes jonkun havainnon saisi. Kiintiömetsästystä – Luulen, että kohtaamme vain norppia, hallit taitavat olla vielä hiukan etelämpänä. Ne tulevat tällä jääkelillä meille vasta parin viikon kuluessa, Kokko toteaa. Mutta hänen motivaatiotaan etsimiseen hallipula ei pilaa. Jessellä on nimittäin myös norppalupa. Norppalupa on tälle keväälle haettava erikseen, ja norpasta toimitetaan Luonnonvarakeskukselle tietyt näytteet tutkimuskäyttöön. Elokuun alusta alkaen norppaa metsästetään kuten halliakin, eli alueellisten kiintiöiden perusteella. Sekä hallien eli harmaahylkeiden että norppien kannat kun ovat kasvaneet tasaisesti vuosikausia. Vuonna 2020 Itämerellä nähtiin lentolaskennoissa runsaat 40 000 Aurinko helottaa täydellä teholla Oulunsalon rantajäihin, kun Jesse Kokko virittelee hyljesuksen ja varusteensa jahtikuntoon. Hän aloittaa hyljekevättään huhtikuun puolivälissä tutuilla vesillä. Tai tällä erää tutuilla jäillä. TeksTi Olli Kangas kuvaT Tero Soronen Metsästäjän silmät ovat lujilla aurinkoiselle jäälle tähystäessä. 58 Metsästäjä 3/2021
• harmaahyljettä. Perämeren jäillä laskenta-aikaan olleiden norppien määräksi arvioitiin hieman yli 13 000 yksilöä. Harmaahylkeiden määrä oli jo toisen vuoden peräkkäin yli 40 000 yksilöä, joten kannassa olisi varmasti verottamisen varaa enemmän kuin metsästäjillä on intoa ja kykyä niitä saalistaa. Uusiokäyttöä Jesse on tehnyt hyljesuksensa modernisti kierrättämällä vanhat laskettelusukset. – Siinä on makuualusta päällä että on mukavampi ryömiä ampumahollille. Ja tietysti ohjaustangossa koukku, johon hylje ripustetaan, Jesse esittelee designiaan. Ryömimismatka on 100–200 metriä, ja etenemismuoto muuttuu ryöminnäksi noin puolen kilometrin päässä hylkeestä. Ampumaetäisyys on Jessellä 150:stä 300 metriin. Mutta hylkeet ovat jostain syystä todella herkkänä, ja ne kaikkoavat railoihin jo paljon ennen puolen kilometrin etäisyyttä. Norppa toisensa jälkeen sujahtaa turvaan ennen kuin edes otamme ryömintäasentoa. Kunnes toisena päivänä tilaisuus tulee. Norppa on railon äärellä eikä havaitse lähestyvää metsästäjää ajoissa. Jesse ryömii vajaan 300 metrin etäisyydelle, jossa päättää, että lähemmäs ei passaa edetä ja ampuu. Yksi laukaus riittää, norppa jää niille sijoilleen. – Löytyihän se lopulta, eipä tullut tyhjää aloitusviikonloppua, metsämies riemuitsee. Ja kausi jatkuu vielä pitkään. Katso video: www.metsastajalehti.fi Painava saalis kulkee hyljesuksella kohtuullisen näppärästi. Norppa ”norppii” railon lähellä, siitä se pääsee nopeasti piiloon. Jesse Kokko luottaa hyljehommissa kaliiperiin .308, vaikka ampumamatka on joskus lähes 300 metriä. 59 Metsästäjä 3/2021
• METSÄKAURIS TONNATO noin 6 annosta n. 500 g metsäkauriin ulkofileetä 2 lehtisellerinvartta 1 porkkana 1 sipuli 2 laakerinlehteä 4 sitruunanviipaletta 1 ½ tl suolaa 1 plo (7 ½ dl) kuivaa valkoviiniä Kastike 2 prk (á 120 g) järvikalasäilykettä 5 anjovista 1 tl anjovislientä 1 munaa ½ dl kapriksia 1 ½ rkl sitruunamehua ½ tl mustapippuria 1 dl rypsiöljyä Ota lihat huoneenlämpöön tunti ennen valmistamista. Poista kaikki kalvot. Nosta lihat kattilaan. Lisää pestyt sellerinvarret ja porkkana, sipuli kuo­ rineen, sitruunaviipaleet, mausteet ja valkoviini. Jos neste ei peitä lihoja, lisää vettä tarvittaessa. Nosta jääkaappiin maustumaan yön yli. Seuraavana päivänä keitä lihaa noin tunnin ajan. Nosta kattila pois liedeltä ja anna lihan jäähtyä liemessä. Kastiketta varten mittaa tehose­ koittimeen kaikki kastikkeen aineet öljyä lukuun ottamatta. Soseuta. Lisää joukkoon öljy ohuena nauhana koneen käydessä. Tarkista maku, ja lisää tarvit­ taessa suolaa. Leikkaa jäähtynyt liha ohuiksi vii­ paleiksi. Tarjoa viipaleet alkupalana kas­ tikkeen, kapriksien ja rucolanlehtien kanssa. Vinkki: Kalasäilykkeiden suolai­ suu den vuoksi lisää tarvittaessa suolaa valmiiseen kastikkeeseen vasta maistettuasi sitä. Kaurispukkiaika Kevään kaurispukkijahti on käsillä, joten viimeistään nyt on aika tyhjentää pakastinta kevään ja syksyn metsästyskaudeksi. Jos saat käsiisi kevään saalista tuoreena, niin mikäs sen mukavampaa. K auris on siroin hirvieläimemme, ja sen vähärasvainen ja murea liha sopii monin tavoin kypsennettäväksi. Kauriille voit soveltaa kaikkia hirvelle ja peuralle kirjoitettuja ohjeita, kun huomioit maustamisja kypsennysajoissa eläimen paljon pienemmän koon. Kaurispata on maukas arkiruoka, johon voi käyttää joko luullista tai luutonta patalihaa. Sienet antavat siihen hyvää makua ja sienilajiketta voi varioida sen mukaan, mitä on käytettävissä. Halutessaan sienet voi jättää myös pois. Kauris tonnato on kotimainen muunnelma klassisesta italialaisesta alkupalasta, vitello tonnatosta, joka valmistetaan keitetystä vasikanpaistista. Kotoisessa versiossamme myös kastikkeen alkuperäinen tonnikala korvataan järvikalasäilykkeellä. Kauriinfileen sijaan voit käyttää ruokaan myös kauriinpaistia tai -kieltä. Jos valmistat tonnaton kielestä, niin varaa pienen koon vuoksi niitä useampi kappale. Ru ka Seuraa Kati Pohjaa Instagramissa @sorsalassa LUKIJOILLEMME RIISTAHERKKUJA VALMISTAA METSÄSTÄVÄ RUOKATOIMITTAJA KATI POHJA, JOLTA ILMESTYI VUONNA 2018 RIISTARUOKAKIRJA RIISTAA LAUTASELLA. kuvat Laura Riihelä Metsästäjä 3/2021 60
• METSÄKAURISPATA noin 6 annosta noin 1 kg metsäkauriin patalihaa 2–3 rkl voita 1 dl kuivattuja sieniä (esim. mustatorvisieniä tai suppilovahveroita) 2 punasipulia 2 valkosipulinkynttä 1 palsternakka 1 l vettä 2 rkl riistafondia tai 2 lihaliemikuutiota 2 rkl mustaherukkahyytelöä ½ tl suolaa ½ tl mustapippuria 1 rosmariininoksa Kuutioi liha suupaloiksi. Voit käyttää myös sopivan kokoi­ seksi paloiteltua luullista patalihaa esimerkiksi potkakiek­ koja, jolloin ruokailijat erottelevat syödessään lihat luista. Sulata voita pannulla ja ruskista lihat muutamassa erässä. Kumoa ruskistuneet lihat pataan. Huuhtele pannu vedellä ja kumoa myös vesi pataan. Toista, kunnes kaikki lihat on ruskistettu. Murustele sienet jauheeksi. Lisää pataan sienijauhe, kuoritut ja paloitellut kasvikset, vesi, fondi tai liemikuu­ tiot, hyytelö ja mausteet. Nosta pata 150­asteiseen uuniin noin 2 tunniksi. Tar­ kista pari kertaa kypsymisen aikana, ettei neste ole liiaksi kuivunut. Kaurispadan kanssa maistuvat keitetyt perunat, juu­ resmuusi tai ateriajyvät sekä salaatti. 61 Metsästäjä 3/2021
• Suurpetojen aiheuttamien koiravahinkojen takana on usein susi, mutta myös karhu, ilves ja ahma aiheuttavat vahinkoja. Useimmiten korvausta haetaan kuolleesta koirasta, mutta eläinlääkärikulujakin voidaan korvata. TeksTi Jaakko Alalantela ja Harri Norberg kuva Jaakko Alalantela S uurpetojen aiheuttamien vahinkojen korvaamisesta säädetään riistavahinkolaissa. Koiria koskee erityisesti lain 12 §. Siinä on todettu olosuhteet, joissa suurpedon koiralle aiheuttama vahinko voidaan korvata. Kyseisen pykälän 1 momentin 1 kohdan mukaan vahinko voidaan korvata, jos vahingon sattuessa koira on ollut valvotuissa olosuhteissa omistajan tai haltijan pihassa, puutarhassa tai muutoin sille tarkoitetussa paikassa. Metsästystilanteissa tulkitaan 12 § 1 mo mentin 2 kohtaa. Siinä todetaan vahingon voivan olla korvattavissa, jos vahingon sattuessa koiraa on metsästysmuoto huomioon ottaen käytetty valvotuissa olosuhteissa metsästykseen tai siihen verrattavaan tehtävään. Tapauksissa, joissa pyynnin kohteena oleva suurpeto aiheuttaa pyyntiin osallistuvalle koiralle vahinkoa, ei korvausta makseta. Koetai kilpailutulokset lisäävät korvausarvoa Korvattavat arvot säädetään maaja metsätalousministeriön (MMM) asetuksella. Perusarvo puhdasrotuisella koiralla on 1 600 euroa ja sekarotuisella koiralla 800 euroa. Perusarvoon lisätään 2 500 euroa, mikäli vähintään 1½-vuotiaan koiran katsotaan olevan koulutettu metsästyskoiraksi tai muuksi käyttökoiraksi. Hyväksytty luonnetestitulos lisää arvoa 200 eurolla ja tehty terveystutkimus 500 eurolla. Koiran saavuttamat koetai kilpailutulokset lisäävät korvausarvoa. Esimerkiksi käyttövalionarvo lisää korvausta 3 000 eurolla ja muotovalionarvo 1 600 eurolla. Lisäksi kansainvälinen käyttötai muotovalionarvo lisää korvattavaa arvoa 1 000 eurolla. Jos koira ei ole saavuttanut käyttötai muotovalion arvoa, mutta on saavuttanut rotukohtaisen koemuodon palkinnon, voi se lisätä arvoa 500 euroa per hyväksytty suoritus (tuloksista huomioidaan enintään neljä). Näyttelytulosten perusteella saavutettu tulos lisää arvoa 100–900 eurolla. Tarkat eläinvahinkojen korvaamisessa käytettävät käyvät arvot on säädetty MMM:n asetuksessa (834/2018). Jos koira selviää suurpedon hyökkäyksestä ja tarvitsee eläinlääkärin hoitoa, voidaan korvausarvon ylittäessä 170 euroa korvata kaikki suurpedon hyökkäyksestä aiheutuneet hoitokulut täysimääräisesti. Mikäli vahingon kärsijä saa korvausta vakuutuksen tai muun lainsäädännön perusteella, vähennetään se valtion korvaamasta arvosta. Rekisteritodistus on tärkein dokumentti Kuhmon maaseutusihteeri Susanna Eskola kertoo koiran arvon määrityksestä. – Perusarvo korvauksessa lähtee liikkeelle siitä, onko koira puhdasvai sekarotuinen. Tärkein esitettävä dokumentti on rekisteritodistus, jonka avulla koiran tiedot voidaan tarkistaa Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä. Siellä näkyvät niin näyttely-, terveyskuin koetuloksetkin. Vaikka tulokset löytyvät jalostustietojärjestelmästä, Eskola kehottaa laittamaan niistä kopiot korvaushakemuksen liitteeksi. Loukkaantumistapauksissa tarvitaan kuitit ja eläinlääkärin käyntikertomus, jossa todetaan vammojen olevan suurpedon aiheuttamia. – Myös ostettujen lääkkeiden ja tarvikkeiden tarve tulee ilmetä käyntikertomuksesta, Eskola tarkentaa. Korvaukset saa nykyisin nopeasti Keskimäärin kuolleesta koirasta korvattiin vuonna 2020 noin 4 500 euroa, kun loukkaantuneen koiran eläinlääkinnällisten hoitokulujen korvaus oli noin 300 euroa. Miten petojen aiheuttamat koiravahingot korvataan 62 Metsästäjä 3/2021 Lait ja luvat LAIT & LUVAT ON SUOMEN RIISTAKESKUKSEN JULKISTEN HALLINTOTEHTÄVIEN (JHT) PALSTA. JHT ON RIIPPUMATON PROSESSI, JOKA MUUN MUASSA KÄSITTELEE PYYNTIJA POIKKEUSLUVAT, HOITAA METSÄSTÄJIEN RYHMÄVAKUUTUKSEN SEKÄ METSÄSTÄJÄREKISTERIASIAT JA NIMITTÄÄ MONET RIISTANHOITOYHDISTYSTEN TOIMIJAT.
• Mikäli koira kuolee tai joudutaan lopettamaan eläinlääkärin hoidosta huolimatta, voidaan omistajalle korvata sekä eläinlääkärikulut että kuolleen koiran arvo. Kennelliiton hallituksen jäsen Esa Kukkosen mukaan suurpetojen aiheuttamat koiravahingot korvataan nykyään nopeasti. – Tyypillisesti maksatukset tapahtuvat alle kahdessa kuukaudessa. Parannus aikaisempaan on merkittävä. Kukkonen toteaa myös, että korvaussummat ovat olleet asetuksessa määritetyn mukaisia. – Korvaussumma kasvaa merkittävästi silloin, kun koiralla on rekisteröityjä saavutuksia näyttelyistä ja kokeista. Toisaalta jokainen yksittäinenkin vahinko on liikaa, eikä mikään rahasumma korvaa metsästyskaverin menetystä. Kukkonen viittaa riistavahinkolain muutokseen keväällä 2019, jota ennen korvaukset kaikista suurpetojen aiheuttamista vahingoista maksettiin vasta vahingon tapahtumista seuraavan vuoden keväällä. Lisäksi korvaukset maksettiin täysimääräisinä vain, jos valtion talousarviossa korvauksiin varatut määrärahat tähän riittivät. Vuodesta 2020 lähtien suurpetojen aiheuttamat eläintai irtaimistovahingot on korvattu heti ja täysimääräisenä maastotarkastuksen teon ja korvaushakemuksen käsittelyn jälkeen. Metsästäjät vakuutettu vahinkojen varalta Metsästyskorttiin sisältyy metsästäjävakuutus, joka käsittää vastuuja yksityistapaturmavakuutuksen. Vakuutettuja ovat kaikki kortin lunastaneet henkilöt. Metsästäjän vastuuvakuutus Metsästäjän vastuuvakuutuksesta korvataan metsästyksen, rauhoittamattomien eläinten pyynnin ja haitallisten vieraslajien poistamisen yhteydessä aseella toiselle henkilölle aiheutetut henkilövahingot. Vakuutus kattaa lisäksi ampuma-aseella toiselle aiheutetut henkilövahingot, jotka ovat syntyneet SRVA-tehtävissä. Tämä koskee myös Suomen riistakeskuksen tekemiä eläinten karkottamispäätöksiä. Metsästäjän yksityistapaturmavakuutus Metsästäjän yksityistapaturmavakuutuksesta korvataan vahingot, jotka vakuutettu aiheuttaa itselleen. Korvattavia vahinkoja ovat sellaiset, jotka johtuvat ampuma-aseen laukeamisesta tai räjähtämisestä sekä jousiaseen osalta myös sen rikkoontumisesta. Tapaturmavakuutus kattaa vastaavat tilanteet kuin vastuuvakuutus. Korvattujen vahinkojen määrän kehitys on ollut laskeTiedot perustuvat 24.3.2021 riistavahinkorekisteristä saatuihin tietoihin. Tilastoissa on huomioitu kuolleet ja loukkaantuneet koirat. Karhun ja ahman aiheuttamissa vahinkotapauksissa koira lähes aina kuoli. Suden aiheuttamissa korvatuissa vahingoissa noin 80 prosentissa koira kuoli. Ilveksen aiheuttamissa koiravahingoissa puolestaan yli puolet koirista jäi henkiin. va vastuuvakuutuksen osalta ja tapaturmavakuutuksen osalta vakaa. Osa vuosien 2019 ja 2020 tapauksien käsittelystä on kesken. Vakuutusten yksityiskohtaiset ehdot löytyvät riista.fi sivulta: https://riista.fi/metsastys/palvelut-metsastajalle/vakuutukset/ metsastajavakuutus/ Esimerkkejä koirien korvausarvoista Puhdasrotuinen metsästyskoira, ei koetai näyttelytulosta 4 100 euroa Puhdasrotuinen metsästyskoira, FI KVA, näyttelystä ERI 7 300 euroa Puhdasrotuinen metsästyskoira, FI K & MVA, terveystutkimus 9 200 euroa Koiravahingoissa korvatut summat ja vahinkojen määrä 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 Itä-Suomi Länsi-Suomi Poronhoitoalue Vahinkojen määrä 140 000 € 120 000 € 100 000 € 80 000 € 60 000 € 40 000 € 20 000 € € 70 60 50 40 30 20 10 Koiravahingot suurpedoittain Susi Ilves Karhu Ahma 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017 2018 2019 2020 70 60 50 40 30 20 10 Metsästyvakuutuksesta korvatut vahingot Vastuuvakuutus Tapaturmavakuutus 30 25 20 15 10 5 199 4 200 8 200 1 201 5 199 6 201 200 3 201 7 199 8 201 2 200 5 201 9 199 5 200 9 200 2 201 6 199 7 201 1 200 4 201 8 199 9 201 3 200 6 202 200 201 4 200 7 63 Metsästäjä 3/2021
• Tunnhamnin vieraspetopoistot aloitettiin elokuussa 2020. Työssä käytettiin laajaa kirjoa erilaisia koiria: amerikankettukoiria, karjalankarhukoiria, terriereitä, kultaisianoutajia ja suomenpystykorvia. Tunnhamnissa alkoivat loppukesästä 2020 koirapartioiden kanssa tehtävät vieraspetojen poistot, joita jatkettiin aina jäiden tuloon asti. Alue saatiin tyhjennettyä supikoirista, mutta luonto ei ole vielä turvattu. TeksTi ja kuvaT Tommy Arfman OPERAATIO TUNNHAMN – OSA 2 Petopoistot alkavat Metsästäjä 3/2021 64
• T unnhamnin hoitoalueen ydin on Brunströmin perheen omistuksessa oleva saariryhmä, joka sisältää noin 20 erikokoista saarta. Saarien yhteinen maapinta-ala on noin 200 hehtaaria. Alue on vahvasti supikoirien miehittämä. Laji on vaivannut Tunnhamnia vuosikausia ja sen läsnäolo näkyy alkuperäislajistossa. Aikoinaan vahva metsäjäniskanta on muun muassa kaventunut muutamaan yksilöön. Samat oireet ovat maassa pesivässä linnustossa. Saaristoluonnon hoitoja suojeluyhdistys SLHSY teki Brunströmien kanssa sopimuksen vieraslajien poistosta. Sopimuksen myötä alue liitettiin saariston Suomen riistakeskuksen SOTKA-hankkeen alaisuudessa hoidettaviin alueisiin. Näin toiminnalle saatiin leveämmät hartiat. Vieraslajin poisto koirien avulla Hartiat laitettiin heilumaan elokuun lopulla, jolloin päästiin tekemään ensimmäinen kattavampi kartoitustyö hoitoalueen saariin. Kahdessa päivässä käytiin läpi usean koirapartion avulla lähes kaikki saaret. Ensimmäisenä poistettiin jäljellä oleva gps-pannoitettu narttu. Tämän lisäksi eri saarista löydettiin viisi supikoiraa. Kolme saarta jäi hoitotyön ulkopuolelle laiduntavien eläinten vuoksi. Elokuun lämpimät kelit olivat koirille haasteellisia. Koiran merkatessa pedon hajun saaresta etsintää jatkettiin koiria vaihtamalla, kunnes eläin löydettiin. Lisäksi tunnhamnilaiset kasvattivat saalismäärää loukuttamalla loppukesästä 10 supikoiraa, enimmäkseen nuoria eläimiä. Horsskärin mökkiläinen poisti niin ikään loukulla pantanaaraan ja kolme pentua. Silmukka kiristyy Seuraava käynti tehtiin syyskuun alkupuolella. Tuolloin oli matkassa Ylen kuvausryhmä ja vieraslajin hoitotyö saaristossa päätyi valtakunnan uutisiin. Käynnin kohteena oli muun muassa laidunnuksesta vapautunut saari. Epäilys, että saaressa olisi supikoira, vahvistui kun saaressa lymyili aikuinen uros. Ensimmäinen hoitokäynti Tunnhamnin pääsaareen tehtiin marraskuun alussa. Sovimme isäntäväen kanssa, että he sulkevat pihapiirin lampaat navettaan, jotta voimme toimia koirien kanssa vapaasti. Käynti tuotti tulokseksi pääsaarelta aikuisen pariskunnan ja Äspskäristä aikuisen naaraan. Hemlandetiin tehtiin vielä hoitokäynti tammikuun alussa. Tällöin saatiin viereiseltä Österön saarelta poistettua yksi pariskunta. Ympäröivät saaret oli todettu tyhjiksi ja pannoitustietoihin nojaten uskoimme tilanteen tällaisena pysyvän. Silmukka oli kiristymässä. Viimeiset supikoirat saatiin poistettua pääsaarelta 17. tammikuuta. Kaksi narttua piilotteli ison tukkipinon alla ja ne saatiin pois kettuterrierin avulla. Talvi teki jo tuloaan ja oli tärkeää saada pedot poistettua kun vielä pystyttiin toimimaan veneellä. Varsinaisia hoitopäiviä alueelle tehtiin seitsemän kappaletta. Alueelta poistettiin 16 supikoiraa koiratyön avulla. Hoitokäyntejä tarvitsee tehdä monta, sillä usein jokin yksilö jää alueelle: Koirien ottaessa yhden supikoiran haukkuun pakenee toinen supikoira suorinta tietä mereen, missä se voi kellua liikkumatta. Jos supikoira huomaa tulleensa paljastetuksi, se lähtee pakenemaan uimalla. Jos pyytäjiä riittää, tulisi todennäköiset pakoreitit vahtia veneestä käsin. Yhteenlaskettu kokonaissaalis Tunnhamnin hoitoalueelta yhden hoitosesongin aikana oli 30 supikoiraa. Luku on huikea ja kertoo lajin elinvoimaisuudesta sekä Hoitotöiden aikana todettiin supikoirien pakenevan veteen ja tekeytyvän liikkumattomiksi. Koirien on vaikea havaita tällaista eläintä ja metsästäjätkin saattoivat aluksi luulla niitä kiviksi. Ei tarvitse ihmetellä saariston alkuperäislajien ahdinkoa 65 Metsästäjä 3/2021
• selviytymiskyvystä näennäisesti karuissa olosuhteissa. Kun työlle lasketaan saalisindeksi tuhannelle hehtaarille, päästään niinkin karmaisevaan lukuun kuin 150 eläintä per tuhat hehtaaria. Se kertoo yksiselitteisesti kuinka tiheäksi lajin kannat voivat muodostua saariston rajatuilla elinpiireillä. Kun lukua tarkastelee, ei tarvitse ihmetellä saariston alkuperäis lajien ahdinkoa supikoirien elinalueilla. Hoitotoimien yhteydessä ei löydetty toista saariston haitallista vieraslajia, minkkiä. Vaikka toiminnan painopiste oli supikoirien hävittäminen, olisivat koirat merkanneet myös minkit. Tunnhamnin tulevaisuus Olisi naiivia tuudittautua siihen uskoon, että Tunnhamnin luonto on nyt turvattu. Tätä kirjoitettaessa on Paikallista näkökulmaa Horsskärin saaren kesäasukas Joakim Westerlund on lapsuudestaan asti viettänyt kesiä Tunnhamnin saaristossa. Tuolloin alueen lintufauna oli rikas ja monilajinen. Linnuston köyhtymiseen hän kiinnitti huomionsa 5–7 vuotta sitten. Pian alkoivat havainnot supikoirista lisääntyä. Mökiltä sai seurata lähes päivittäin iltahämärissä uivia supikoiria. Eläimet liikkuivat vaivatta naapurisaaresta Horsskäriin, missä tiirojen ja lokkien pesinnät epäonnistuivat vuosi toisensa jälkeen. Tunnhamnilainen Kaj Brunström kertoo Tunnhamnin lintuelämän olleen aiemmin vilkasta ja Tunnhamnissa pesineen paljon haahkoja. Hän kertoo äitinsä, Thelman, muistaneen alueella pesineen paljon pilkkasiipiä. Nyt molemmat lajit ovat kadonneet alueen pesimälinnustosta. Kyhmyjoutsen on ainoa laji, jonka pesämäärät ovat lisääntyneet. lähes koko Saaristomeri jääkannen alla. Jää luo otolliset olosuhteet pedoille levittäytyä. Samaan aikaan jääpeite lyhentää aktiivista hoitokautta. Tunnhamn on priorisoitu saariston SOTKA-hankkeen kärkikohteeksi. Jäiden lähdön jälkeen alue tarkastetaan tulokkaiden varalta. Nyt työmäärä on kevyempi, sillä niin sanotut hotspot-saaret ovat tiedossa löydettyjen eläinten sekä pannoitettujen supikoirien tuottaman tiedon avulla. Tunnhamnin viimeinen supikoira päätyi saaliiksi tammikuussa 2021. Koirat paikansivat viimeiset kaksi naarasta tukkipinon alle. Kartta näyttää saaliiksi päätyneet supikoirat Tunnhamnin hoitoalueella. Musta pallo merkkaa urosta, punainen naarasta, sininen pentua ja keltainen ei tunneta. Supikoirat saattoivat paeta pienille luodoille kivien alle. Juuri vedestä nousseina ne eivät haise koiran nenään. 66 Metsästäjä 3/2021
• Pian lehdet jo varisevat! Myynnin aloitus Ma 7.6. ja 30.8. Etelä-, Länsija Itä-Suomen alueet Ti 8.6. ja 31.8. Enontekiö, Inari, Utsjoki Ke 9.6. ja 1.9. Salla, Savukoski, Pelkosenniemi, Sodankylä, Kemijärvi To 10.6. ja 2.9. Keminmaa, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Rovaniemi, Ranua, Simo, Tervola, Ylitornio, Posio Pe 11.6. ja 3.9. Pohjanmaa ja Kainuu Lupia voi alkaa hankkia mainittuna päivänä kello 9 aamulla Eräluvat-kaupassa ja palvelunumerossa 020 69 2424. Lupia tulee myyntiin kesällä vasta varovainen kiintiö, noin 50 % edellissyksyn luvista. Lopullinen kiintiö ratkeaa riistalaskennoissa ja tulee myyntiin elokuussa. Syksyn suunnittelu alkaa kesäkuussa, kun Metsähallituksen kanalinnustusluvat tulevat myyntiin. Huomaa, että myyntipäivien järjestys on vaihtunut!
• Kuvan takana on tarina Saaliskuva kertoo omistajalleen yksittäistä kuvaa huomattavasti suuremman tarinan. Moni meistä on istunut kylmissään tyhjää ja odottanut sitkeästi havittelemaansa riistaeläintä ilman onnistumista. Joskus jopa vuosikausia. Miten kertoa katsojalle onnistuneen riistatilanteen tuottama innostus ja ylpeys? Miten välittää tarina lukemattomista toivorikkaista aamuista ja pettymyksen täyttämistä metsältäpaluumatkoista, jotka ovat vaihtuneet kuvaa edeltäneeseen h-hetkeen? Kaikki edellä mainitut ovat luoneet pohjaa onnistuneelle riistatilanteelle ja kokonaisvaltaiselle eräelämykselle – kuvassa näkyvät silti ainoastaan asiat, mitkä siihen saadaan sommiteltua. Kuten ensimmäisestä saaliista tehty trofee, myös merkittävästä eräelämyksestä otettu kuva saattaa ulkopuolisen silmissä olla melko mitätön, eikä sitä osata asettaa kontekstiin ilman kerronnan tuomaa apua. Kuvatekstillä on merkitystä Jokainen sosiaalisen median kanava tarjoaa mahdollisuuden liittää kuvaan tekstiä. Teksti on tärkeä tapa viestiä kuvan tapahtumista, metsästäjän kokemista onnistumisen, ilon, helpotuksen tai epäonnistumisen tunteista – ehkäpä tilanteessa sattuneista kommelluksista. Teksti tuo katsojan todellisten tapahtumien äärelle. S aaliskuvat ovat lähellä metsästäjän sydäntä ja niiden avulla onnistumisten jakaminen muidenkin nähtäväksi on kutkuttavaa. Kuolleiden riistaeläinten kuvat eivät kuitenkaan herätä kaikissa ihailua, eivätkä ne aina onnistu välittämään katselijalle metsästäjän onnistumiseen liittyvää iloa ja ylpeyttä. On hyvä osata arvioida julkaisujaan myös ulkopuolisen näkökulmasta ja huomioida foorumi, missä kuva julkaistaan. Somekestävät saaliskuvat Kuten kaikki metsästysmuistot, myös metsästyksen tiimellyksessä otetut kuvat palauttavat mieleen reissun kohokohtia, onnistumisia ja tunnelmia. Mitä voisit tehdä huomioidaksesi myös saaliskuvien kriittisimmät katselijat? TeksTi ja kuvaT Antti Saarenmaa Riistaeläimen ei aina tarvitse näkyä kokonaan 68 Metsästäjä 3/2021
• Älä kursaile kertoessasi, mitä koit kuvaa edeltävinä hetkinä tai sen aikana. Hyvä kertomus tapahtumista jakaa onnistumisesi, ilosi ja ylpeytesi myös muille. Kuvasta kerrottu tarina täydentää kuvan ja tarjoaa mahdollisuuden avata yksityiskohtia sen takana. Katso video: www.metsastajalehti.fi Somekestävän saaliskuvan rakentaminen Kuva herättää mielenkiinnon ja houkuttaa lukemaan tarinan. On liuta huomioitavia asioita, millä voit edesauttaa saaliskuvasi positiivista vastaanottoa ja pitää huolen siitä, että olet itsekin tyytyväinen kuvaasi vuosien jälkeen. Vaikka joku voi kokea asettelun ja silottelun hölmönä, muista kuvan olevan sinun metsästysmuistosi, jonka näkee moni muukin. Hallittu rosoisuus on tyylikeino, epäsiisteys ei. RIISTAELÄIN • Näytä riistaeläimestä siistein puoli. • Asettele riistaeläin luonnolliseen, rauhalliseen asentoon. Sorkkaeläimet voit asettaa vatsalleen, jalat alle taiteltuna. • Asettele pää luonnolliseen asentoon, jos eläin makaa maassa. Jos olet riistaeläimen vieressä, voit kohottaa päätä pitelemällä niskanahasta kiinni. • Työnnä riistaeläimen kieli sisään. • Pienempää riistaa roikotettaessa kiinnitä huomiota eläimen ulkoasuun. Pyyhi suurimmat verijäljet pois. KAMERA • Käytä hämärässä kuvatessasi ulkoista valoa, kuten otsalamppua (ei liian kirkasta) • Käytä jalustaa (reppu, hanki, kanto, kivi, kolmijalka), jolloin kuva ei pääse tärähtämään. • Kameran tai kännykkäkameran automaattilaukaisin on yksin kuvatessa mainio keksintö. Riistaeläimen luo ehtii hyvin 10 sekunnissa. • Ota kuvaan mukaan sopivasti myös maisemaa luomaan kontekstia. METSÄSTÄJÄ • Riistaeläimelle voi osoittaa kunnioitusta monin tavoin, mutta jurottaminen harvoin toimii. • Älä istu riistaeläimen päällä. • Mikäli pidät aseen kuvassa, älä suuntaa sitä kameraan tai muihin ihmisiin. Pidä sormesi pois liipaisimelta. Kiväärin lukko on suositeltavaa pitää auki ja haulikko taitettuna. • Kiinnitä ripaus huomiota vaatetukseesi – hattu hyvin ja vetoketjut kiinni. • Vaikka pieni siemaus laadukasta juomaa Tapion ja Mielikin hyväksi on joskus paikallaan, alkoholijuomien asettelussa saaliskuvan yhteyteen kannattaa olla kriittinen. Saaliskuvan ottamiseen voit varautua pienellä kolmijalalla, johon saat kameralla varustetun puhelimesi kiinni Saaliskuvassa saa myös hymyillä GE TT Y IM AG ES 69 Metsästäjä 3/2021
• Kattilanpohjasta kutsuvaksi sorsa kosteikoksi Märkä pelto tai joutomaa voi taipua pienellä vaivalla vesilintujen poikasten kahluualtaaksi, jolloin se edistää sorsakantojen toipumista. SOTKA-kosteikot -hankkeessa tuotetaan yksinkertaisia ja toimivia kosteikkoja, joista voi ottaa mallia jokaisessa kylässä toteutettavaksi. TeksTi Elina Sorvali, Lauri Laitila, Holtti Hakonen kuvaT Lauri Laitila, Jari Kostet, Jari Peltomäki T oisen romu voi olla toisen aarre. Esimerkiksi märällä ja hankalasti viljeltävällä pellon kulmalla, kuivuneella järvenpohjalla, ojien risteämällä, tuotannosta poistuneella turvetuotantoalueella tai käyttöä vaille jääneellä joutomaalla on mahdollisuus muodostua pieneksi kosteikkokeitaaksi, josta hyötyvät sorsalintujen lisäksi monet muut lajit. Joutomaan vesittämisen edullisin keino on padota laskuoja ja tarvittaessa reunoja, ettei vesi pääse livahtamaan naapurin puolelle. Yksinkertaisimmillaan vedenpintaa saadaan säädeltyä tavallisen taipuisan sadevesiputken avulla. Putken kosteikonpuoleisen pään korkeus määrittää vedenpinnan tason ja se voidaan tukea esimerkiksi putkensuun viereen juntattuun aidanseipääseen. Näppärä nikkari ruuvaa tolppaan eri korkeuksille muutaman ruuvin, joihin putki voidaan ripustaa. Aina vedensäätelyä ei edes tarvita. Umpeenkasvaneilla lahdilla ja merenrannoilla pelkästään villiintyneen kasvillisuuden raivaaminen tarjoaa vesilintujen poikasille niiden tarvitsemaa ympäristöä. Kosteikko vaatii perustamisen jälkeen niittoa tai laidunnusta, jottei se kasva umpeen. Lisäksi tarvitaan 70 Metsästäjä 3/2021
• tehokasta pienpetopyyntiä, sillä haitalliset vieraslajit supikoira ja minkki ovat suuri uhka vesilinnuille ja niiden poikasille. Tietoa ja vinkkejä vieraspetopyyntiin voi hakea uudelta sivustolta www.vieraspeto.fi. Vedenpinnan vaihtelu takaa ravinnon runsauden Vesilintujen poikaset tarvitsevat kosteikkoja, koska niissä viihtyvät niiden tärkein ravintolähde eli pienet vesiselkärangattomat eläimet. Tälle ravinnolle luodaan elinolosuhteet jäljittelemällä luontaista tulvadynamiikkaa niin sanotulla kausikosteikkomallilla. Lisäksi kosteikko tarjoaa keväällä levähdysalueen muuttaville linnuille ja parhaimmillaan tehostaa vesiensuojelua pidättämällä tulvavesiä ja estämällä niitä huuhtomasta alueen ravinteita lähimpään vesistöön. Mallissa vedenpintaa säädellään aktiivisesti siten, että kevätkesällä vedenpintaa pidetään ylempänä ja vesilintujen poikaset voivat polskia kosteikolla. KeskiJyrkännotko – vesitetty unelma sOTka iski ensimmäistä kertaa lapansa maahan viime elokuussa, Karjalohjalla sijaitsevaan Jyrkännotkoon. Noin 1,5 hehtaarin kosteikko toteutettiin kausikosteikkoperiaatteen mukaan. Paikka soveltui padottavaksi kosteikoksi selkeiden maastonmuotojensa ansiosta: Notkelman ympärillä lehmien laidunkäytössä olevat kaltevat pellot muodostavat luontaisen ”kattilanpohjan” alueen keskelle. Arvoton notkelma luonnon hyödyksi Kosteikon perustaminen alkoi viime keväänä, kun luonnonhoitotyöstä innostunut maanomistaja Matti Erola teki kohde-esityksen hankkeelle soveltuvasta kohteesta. Erolan perhe halusi saada arvottoman notkelman parempaan käyttöön. Maastokäynnin jälkeen alkoi suunnittelu. Heinäkuun loppuun mennessä kaikki tarvittavat lausunnot ja luvat oli saatu kosteikon toteuttamiseksi. Maanomistaja ja hänen poikansa Matias Erola tekivät paljon talkootyötunteja jo ennen varsinaisten kaivuutöiden aloittamista. Notkossa kasvanut tiheä vesaikko tuli poistaa ennen kuin kuokka päästiin iskemään maahan. Patopenger pidättää vettä jo tänä keväänä Maanrakennustyöt kestivät kolme päivää. Kosteikko rajoittuu etelästä hiekkatiehen. Sen ja kosteikon väliin rakennettiin loivapiirteinen 80 metriä pitkä patopenger, joka kylvettiin siemenseoksella. Patopenkereen kaivumassoja kaivettiin pääosin kosteikon puolelta. Vedensäätelylaitteistoksi valittiin käänneltävä 90 asteen kulmassa oleva rumpuputki, jota kallistamalla saadaan vedenpintaa säädettyä. Ylivirtaamien varalle asennettiin rumpuputki patopenkereen läpi hieman vedenpinnan normaalitasoa korkeammalle. Lisäksi maanomistajat rakensivat uuden ojauoman koillispuolen alueen ohi virtaavasta ojauomasta, jotta kosteikossa olisi vettä myös kuivina aikoina. Valuma-alue kasvoi tämän seurauksena melkein kaksinkertaiseksi, noin 18 hehtaariin. Vedenpintaa nostetaan vaiheittain keväällä, jotta alue pääsee tositoimiin: Tarjoamaan suojaa ja ravintoa arvokkaana levähdyspaikkana muuttaville vesilinnuille jo ennen varsinaisen pesimäkauden alkua. Taipuisalla sadevesiputkella voi padota esimerkiksi pelto-ojan ja näin muodostaa pienen kosteikon. Patopenkereen loivapiirteiset muodot parantavat patopenkereen eroosion kestävyyttä tarjoten samalla hyvän ruokailuympäristön puolisukeltajille. 71 Metsästäjä 3/2021
• kesällä vedenpintaa lasketaan, jolloin osa alueesta kuivahtaa ja alueen kasvillisuus pääsee uudistumaan. Tämä pitää kosteikon pohjan elinvoimaisena ja vesiselkärangattomia kuhisevana tulevien tulvitusten aikana. Lisäksi alueelle on mahdollista laskea eläimiä laiduntamaan, kuten tehdään ohessa esitellyllä Jyrkännotkon kosteikolla. Talvella kosteikon vedenpinta pidetään alhaalla, jotta se voi kevään tullen luontaisesti täyttyä sulamisvesistä. Hyvin hoidetulla kosteikolla taataan luontainen ravinnontuotto linnuille. Tästä syystä SOTKA-kosteikoilla ei harjoiteta jyväruokintaa ennen sorsastuskauden alkua. Kosteikko joka kylään Suomen riistakeskuksen SOTKA-kosteikot -hankkeessa laaditaan toimintamalleja tehokkaiden poikue-elinympäristöjen luomiseksi. Hankkeen painopisteenä ovat isot ja vaikuttavat kohteet, mutta niiden rinnalla toteutetaan verrattain helppoja, pieniä ja kustannustehokkaita esimerkkikohteita, kuten Jyrkännotko Karjalohjalla. Kyseisistä kohteista voi ottaa mallia jokaiseen pitäjään niin maastorakentamisen kuin suunnittelun ja yhteistyön edistämisen suhteen. Kustannusrakenteita ja työvaiheita avataan, jotta kullekin metsästysseuralle tai muulle yhdistykselle, paikalliselle yhteisölle tai yksittäiselle maanomistajalle hahmottuisi kunnostuksien olevan mahdollisia myös ilman kohtuuttomia taloudellisia tai työmäärällisiä panostuksia. Innostusta riittää Hankkeeseen valituilla kohteilla on löytynyt varsinaiseen toteuttamistyöhön tarvittava omarahoitus. Lisäksi talkootöitä on tehty runsaasti. Maaja metsätalousministeriön rahoittama hanke kustantaa kohteiden työnjohdon ja suunnittelun, joita toteuttavat hankkeen suunnittelijat ja alan yritykset. Ilman paikallisten innostusta kosteikkojen toteuttaminen ei olisi mahdollista. Hankkeessa tehdään myös tiivistä yhteystyötä ELY-keskusten kanssa ja suunnitelmissa otetaan huomioon viranomaisten vaatimukset. Näin varmistetaan, että kosteikot ovat asianmukaisia, eikä niistä aiheudu haittaa alueen maankäytölle tai uhanalaisille eliölajeille. SOTKA-kosteikot on ollut käynnissä vuoden, minkä aikana on kunnostettu tai perustettu 10 kosteikkoa ympäri Suomen ja suunnitteluun valittu lähes 50 kohdetta. Seuraavat työmaat jatkuvat kesällä 2021. Kohde-esityksiä on tullut noin 200 kappaletta, ja mukaan hankkeeseen voi edelleen hakea. Osalle valituista kohteista laaditaan kattava suunnitelma, jonka avulla maanomistaja tai seura voi toteuttaa kosteikon käyttäen muita rahoituskanavia. Lue lisää: www.kosteikko.fi TOTEUTUNEET KUSTANNUKSET: Suunnittelu ja työmaaohjaus . . . . . . . . . . .1 800 € Materiaalit ja tarvikkeet . . . . . . . . . . . . . . . 1 200 € Maanrakennustyöt . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 4 800 € kaikki yhTeensä . . . . . . . . . . . . . 7 800 € Jyrkännotko soveltui ihanteellisesti jyrkkien ja selväpiirteisten rinteidensä ja maastonmuotojensa vuoksi kustannustehokkaalla patoamisella perustettavaksi kosteikoksi. Joutomaalla on mahdollisuus muodostua pieneksi kosteikkokeitaaksi 72 Metsästäjä 3/2021
• 1-os 340,2-os 430,(kuvassa) 2-os maxi 500,Kuljetus järjestyy! Lämpöeristetyt koirankopit TMI R.Kivineva 06-4534 333 (tilaa ilmainen esite) Myös iltaisin ja viikonloppuisin www.koirankoppi.fi METSÄSTYSTÄ Hyljejahdit seanature.net 0400-154600 Metsäkanalintu sorsa ja jänisjahdit www.metsastyspalvelut.com p0445410437 Metsäkaurispukki jahtia p.044 0123629 Itäkuusamossa hyväkuntoisia metsästyskämppiä.tiedustelut Leif 0400317294 KUUSAMO Mökki+Luvat 0400-281229 Metsästysmaasto varattavissa. Fasaaneja myös omille maille. WWW.FASAANITILA.NET Metsästysja kalastuspalvelut Inarissa. Topin kalajahti p.0503221377 ERÄ-KORPINEN.FI: Metsästys (pienriista-hirvi), Rantamökkimajoitus(kalastus), Lomailu, Marjat/Sienet; +358405551394/Sakari Karhunja kanalinnun metsästystä Suomussalmella. www.erapalvelu.net 0503258966 Kanada jahdit: karhu, hirvi, susi, karibu sekä kalastus www.paulpalmu.fi TYÖSUORITUKSIA Hei metsästäjät.Voitte teettää itse pyytämistänne nahoista hatun, rukkaset, liivin, turkin. Teemme turkistyöt ammattitaidolla. p.0505004233 HUOM!!!!!!!!Aseiden huollot ja korjaukset! YLÖJÄRVEN ASETARVIKE. Puh. 0407188170 AIM-ASE, aseseppä. Puh. 040 5578296 anttimakip@gmail.com Kihniö TURKISMUOKKAUSPALVELU R Halkola puh 040 5278219 halkolareijo@gmail.com Riistakylmiöt ja lahtivajojen kylmätilat tarpeidenne mukaan räätälöitynä. Myös kylmälaitteiden mitoitus ja toteutus sekä vanhojen koneiden huollot, korjaukset sekä lakisääteiset tarkastukset. Kohteita ympäri Suomea. 0400 733992 ristopitkanenoy@gmail.com PERTUNMAAN SAVUSTAMO Jalostamme lihasi 30 vuoden kokemuksella, makusi mukaan. Palvit, purkit, nakit, grillit, wurstit. Yhteydenotot: 0408267709 OSTETAAN Turkisnahkoja o. Mauranen Toppalantie 136, 41900 Petäjävesi 0400271291. Turkisnahkoja R Pentinmäki Jäpintie 344C 60800 Ilmajoki P.0505546852 Husgvarna-haulikko, mieluummin 1800-luvulta, puh. 0400358501 VUOKRALLE TARJOTAAN Lomalle Kainuuseen nettimokki.com/5968 Oletko tulossa Suomussalmelle metsälle Kurimon majatalosta löytyy majoitusta isollekkin porukalle facebook kurimon majatalo,kurimohostel.fi puh 0449943845 Kuusamossa 8-hengen kelomökki vko 38 täyd. varustuksella. 040 5811681 MYYDÄÄN Käytettyjä aseita,tarvikkeita,aseenosia. 040 5417308 www.porinase.fi Lataus-, ammuntaja metsästystarvikkeet, optiikka ja koiratutkat edullisesti netistä www.asetarvike.com puh. 0405401182 ERÄTAPIO PURKINSULKIJAT suoraan valmistajalta. P. 040 5858133 www.eratapio.fi Auto/4x4/Mönkijä renkaat www.riekko.eu Myydään heinäsorsan poikasia kosteikoille ym. Sorsat tuovat eloa maisemaan ja houkuttelevat villilintuja. Toimitukset ympäri maata sovitusti ajoreitin varrelle. Puh.0400930690 WWW.ERAMESTA.COM jousiampujan, metsästäjän ja koirapaikantajan verkkokauppa. Meillä Tracker koirapaikantimien valtuutettu huolto. SURFFAA NETISSÄ TAI SOITTELE!! +358 45 112 8622 ARK. KLO 10-17 44v. Rehtiä kauppaa. Mossbe12/89synt 560€ TikkaT3x, Sako, Yildiz. Sasta Gorepuvut, Jalkanarut, Ultracom GPS-tutkat, Kiikarit Anon Ase ja Tukku, Pudasjärvi 0400-384118 WWW.ANONASE.COM VERKKOKAUPASTA HETI Sähk.talvias.hirsimökki Säyneisissä Oik. yht. järviin ja koskiin. Valtion metsästysalueet lähellä p.044 5483636 GRIPFINGER AMPUMATUKIPIIKKI UUTUUS! FB:ssa j.k.komulainen@gmail.com ja ALAN LIIKK. Koirankopit 1-os 330,ja 2-os 430,P. 06-4534333 www.koirankoppi.fi Fasaanin munia, poikasia, emoja jahtilintuja: selkeensulka.fi. Lapissa erämökin tontteja puron varrelta tai vaaran päältä. Sodankylästä n. 50 km itään, tie perille. Hinta alk. 7000 euroa p.0408320190 Riistaherne 500kg 190€/ssk vapaasti Nivalassa, myös toimitus! T&T Reinikainen Oy Jukka 0445458553, Jussi 0445458000 Mönkijänrenkaat www.monkijan-renkaat.com TÄYDEN PALVELUN ASELIIKE, käy kurkkaamassa: www.jahtiaitta.fi. MUISTA www.tuntsakauppa.fi 0405223480 Vanha jalkajousi ja täytetty mäyrä myytävänä. Lisätietoja 0500-572712 timo.ruotsalainen@atlaspoint.fi Valikoimassa yli 200 erilaista kiikarija punapistetähtäintä. Hyllyssä paljon Meoptan ja Bushnellin uusia malleja! WWW.SISSOS.FI 02-8228282 Aseet,tähtäimet, patruunat, osat, sepäntyöt, YM. Tutustu tarjouksiin: asetalvitie.fi sposti matti@asetalvitie.fi puh 0500526008 ELÄINTENTÄYTTÄJIÄ Pasi Ahopelto 0400 567 078 lehonpaja.net Esa Kemppainen. trofeet.fi, 050 5630169 Suomen eläintäyttämö,vantaa p.0405015166 Markku Natri Lapua 0400363345 markku@markkunatri.fi Afrikan safarit, Namibia, E-Afrikka Mosambik Buffalo ym. Täytän kalat, linnut ja nisäkkäät. Juhani Hirvonen puh. 045-3303417 KOIRIA Itäsiperianlaika pentuja suur-riistalle/ pienriistalle. Puh.0400 990 139 Mets.linj.labradorinnoutajan pentuja. Synt.30.4. E:FI29565/16 I:FI49173/18. Harrastustausta vaaditaan. Hki, 0405908961 Myydään hyväsukuisia jämtlanninpystykorva pentuja. 3 narttupentua vapaana. Hinta 650e. Lisätietoja numerosta 045-6503287 Suomenpystykorvan pentuja 0440 490777. Ostetaan AIKUINEN REKISTERÖITY BEAGLE Tarjoa P.040-5843751 MUUT JÄSENEKSI METSÄSTYSSEURAAN: www.pielisenriistamiehet.com 73 Metsästäjä 3/2021 ERÄILMOITUKSET HUOM! Metsästäjä-lehden Eräilmoituspalstan ilmoitusmyynti tapahtuu Eräverkko-palvelussa. Osoitteessa www.eraverkko.fi/ilmoitukset voit jättää sähköisesti ilmoituksen valitsemaasi Metsästäjä-lehteen. Eräverkko-palvelussa on selkeät ohjeet ilmoituksen jättämiseksi sekä lisätiedot palvelusta. Käy tutustumassa! Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (42 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden ja korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien. Vuonna 2021 hinta on 20 euroa/ rivi (40 merkkiä). Ilmoitukset maksetaan verkkopankkitunnuksilla ilmoituksen jättöhetkellä. Eräverkko-palvelu tuottaa aineiston lehteä varten siinä muodossa kuin asiakas sen palveluun syöttää. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Metsästäjä nro 4/2021 ilmestyy 15.7.2021. Siihen tarkoitettu aineisto on jätettävä Eräverkko-palvelun kautta viimeistään 22.6.2021. Huom! Rivi-ilmoitukset Eräilmoituspalstalle otetaan vastaan ainoastaan Eräverkko-palvelun kautta. Eräverkon asiakaspalvelun yhteystiedot ovat osoitteessa eraverkko.fi.
• NUORAID DOAIMMAHUS Mi?kanáli galgá muddet/bagadit Mi?ka smávva sturrodagas fuolatkeahttá lea váralaš boraspire lotte?ivggaide ja daid etniide. Dat lea stáhtusis bealis vahátlaš vierisšládja, mii ii gula Suoma lundui. Mi?kka meahcásteami álgga­ heapmi ii gáibit olu, muhto ávki man das oažžu lea mearkkašahtti. TeaksTa ja govaT Reetta Hokkanen R uovdebivdin lea álkes ja beaktilis vuohki geahpedit mi?kkaid, maid oažžut Suomas jahkása??at sálašin sullii 40 000 – 50 000. Bivdin lihkostuvvá álkit ovdamearkka dihtii iežas bartta gáttis dahje lagaš ádjaga luhtte. Ruvddiid gánneha bidjat báikái, gos daid dárkkisteapmi lea njuovžilis ja gos lihkada mu?uige dávjá. Ieš bijan ruvddiid ?ak?at iežan bivdojoavkku guvlui. Dego visot earáge meahcásteapmái, maiddái mi?kkaid bivdimii dárbbaša eananoamasteaddji lobi. Ii rakeahttadie?a Dalánaga goddán ruovddit leat eallin bivdán rihtáid buoret gaskoapmi deivvolaš bivdui. Ruvddiid galgá doallat suodjeskuohpus, vai earát luonddu eallit dahje biebmoeallit eai Ruovdebivdimii oaivvilduvvon ruovddit leat earáláganat. Govas go geah??á gurut bealde guokte vuosttamuš skuohpu leat geavleruvddiide ja olgeš bealde lea gomuhanveivviin gealddihahtti ?uolastanruovdi. Guktot veršuvnnat goddet dalánaga. Hádjasevttiid lassin mi?ka dohkkeha seaktin varas guole ?oliid ja njuovvanbázahusaid. beasa guoskat daidda. Gárvves ruovdeskuohppopáhkka máksá moaddelogi euro, iige dan bivdimii gealdin leat rakeahttadie?a. Skuohpu sáhttá ráhkadit maiddái ieš váikko badjel báhcan fielluin ja fáneras. Lean ieš geavahan ruvddiid gealdimii gealdinbasttaid, goas daid geavaheamis lea boahtán vel dorvvolut. Ráhkadin mannán jagi guokte ruovdeskuohpu neahtas gávdnan rávvagiid mielde ja dat doibme bures. Gelden ?ak?at nuppi rihtáin joga gáddái ja bidjen seaktin šu?i dávttiid. Ieš guoli borren ieš ja ?ielgasit dat liv??ii borahan maiddái mi?kii, dasgo ?uovvovaš vahkuloahpa dat lei juo mannan ruvddiide. Loahpa loahpas sirden rihtá muohttaga ovddas muorravisti báldii. Nuppi mi?kka hádja hohkahalai maiddái bartta birrasis orru mi?kka ruvddiide, vaikko ii lean šat varas seakti. Mi?kka hádja leage buoremus seakti birra jagi. Buorre oamedovdduin gi??aloddemii Mi?kka sáhttá bivdit almmá fuola unnimustá ovcci mánotbaji jagis. Bessenáigge miesse-geassemánus meahcásteami lea sivva ráfáiduhttit, muhto juo suoidnemánus ?ivggat leat okto. Suoidnemánu beallemuttu sulaid bivdin lihkostuvvá juo állohallanfiellorihtáin ja borgemánu álggus ruvddiiguin. Ovdamearkka dihtii geassit ráfáiduhtton neahti sáhttá luoitit állohallanfiellorihtás friddjavuhtii. Ruovdeskuohpu ja ruvddiid gánneha háhkat juo geasi álggus, vai dat leat gárvvisin bivdimii geasi loahpabealde. Ruovdebivdimii dárbbašlaš gaskoamit girdet geavaheami jahkeviissaid uhcánaš fuolahusain, nuba háválaš investeren ii boa?e divrrasin guhkit áigegaskkas. Juohkehaš sálašin boahtán mi?ka ovddida luonddu má?ggahámatvuo?a ja lottiid bessenvejolašvuo?aid. Loddemeahcásteaddjit sáhttet meahcástit lottiid buoret oamedovdduin, go leat dahkan luonddudikšunbarggu mi?kkaid geahpedeapmin. 74 Metsästäjä 3/2021 Áig guovdilis ságat sámegillii
• Kaksin aina kaunihimpi O lin metsällä ensimmäistä kertaa alle kaksivuotiaana. Opin metsästämään isäni jalanjäljissä ja sain metsästyskortin 10-vuotiaana. Kuten moni muukin metsästäjä, aloitin lajin aikuisten kanssa. Sain mopokortin 15-vuotiaana ja syksyn lintujahtien koitettua polkaisin koulun jälkeen hurjan menopelini liikkeelle. Köröttelin sillä metsälle, ensimmäistä kertaa yksin. Vaikka en saanut reissulta saalista, käteen jäi tunne vapaudesta ja vastuusta. Siihen metsästäminen aikuisten kanssa oli minua valmentanut: vastuuseen omasta toiminnasta. Skootteri kuljettaa linnunpyyntiin ja joskus majavapassiin, mutta saalislajin kasvaessa isommaksi tai matkan pidetessä tarvitaan lähes aina autokyyti. Siksi läheisten tuella on valtava merkitys harrastuksen kannalta. Täytän pian 17 vuotta, mutta vasta viime vuosina olen tutustunut muihin metsästäviin nuoriin. Metsästysharrastukseni roikkuu edelleen pääasiassa vanhempien ja sukulaisten kyytien varassa. Tämä on yksi syy siihen, miksi pääsen harvemmin jahtiin omanikäisteni kanssa. Ajokortin saaminen toivottavasti muuttaa tilannetta. On sääli, etteivät metsästyksestä kiinnostuneet lapset ja nuoret pääse kohtaamaan lajin parissa useammin. Eri metsästysseuroihin kuuluminen ja välimatkat ovat ainakin omalla kohdallani vaikeuttaneet harrastamista kavereideni kanssa. Onneksi linnunpyynti onnistuu hieman hirvijahtia helpommin. Mielestäni nuorten kokemat onnistumiset ja yhteisöllisyys ovat metsästysharrastuksen tulevaisuus. Siksi on ehdottoman tärkeää, että lajia harrastavat nuoret kohtaavat toisensa. Aikuisten tarjoama apu on tässä korvaamatonta. Yhdessä tehty metsästysreissu on aina paljon arvokkaampi kuin sama matka yksin. REETTA HOKKANEN Kirjoittaja on lukiossa opiskeleva innokas koirametsästäjä Suomussalmelta. ”Metsästän koirilla kaikenkarvaisia eläimiä hirvistä luolapetoihin” 75 Metsästäjä 3/2021 Nro 3/2021 70. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 15.7.2021. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus Vastaava päätoimittaja: Jari Varjo Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Arja Karjula ja Markku Pakarinen (Aste Helsinki Oy) Toimitusneuvosto: Klaus Ekman, Johanna Hellman, Tero Kuitunen, Marko Mikkola, Mirja Rantala, Marko Svensberg, Jouni Tanskanen, Petri Vartiainen, Arja Karjula ja Markku Pakarinen. Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset-palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 ja Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Paino: Hansaprint 2021/Met21_03 Kansikuva: Getty Images ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakauslehtien liiton jäsen Verkkokauppa ja varasto Puh. 020 331 515 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001 arkisin klo 9 – 15 asiakaspalvelu@riista.fi Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Oma riista –helpdesk Puh. 029 431 2111 arkisin klo 12–16 oma@riista.fi Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Sompiontie 1, 00730 Helsinki Osoitteet Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL 22, 00331 Helsinki ,puh. 029 431 2002 metsastajarekisteri@riista.fi K lumni
• Mikäli olette tehnyt pankkinne kanssa suoramaksusopimuksen vuosittaisen riistanhoitomaksun suorittamisesta tai siirtänyt riistanhoitomaksun e-laskutukseen, se veloitetaan valtuutuksessa ilmoitetulta tililtä 31.5.2021. laskuttaja: Suomen riistakeskus maksun aihe: Riistanhoitomaksu Veloitettava maksu on 39 euroa metsästysvuodelta 1.8.2021–31.7.2022. Jos henkilö on metsästysvuoden alkaessa 1.8.2021 alle 18-vuotias, riistanhoitomaksun suuruus on 20 euroa. Veloituksen tapahduttua lähetämme Teille maksumerkinnällä varustetun metsästyskorttinne heinäkuussa Metsästäjä-lehden numeron 4 mukana. Mikäli olette epävarma, oletteko tehnyt suoramaksusopimuksen, tiedustelkaa asiaa omasta pankistanne. Suoramaksun ja e-laskun ennakkoilmoitus Joko sinulla on metsästyskortti älypuhelimessasi? Oma riista -maastosovelluksen metsästyskortti on yhtä pätevä kuin paperinen metsästyskortti. Oma riista -verkkopalvelussa on lisäksi mahdollisuus ladata ja tulostaa todistus maksetusta riistanhoitomaksusta vaikkapa kadonneen metsästyskortin tilalle. HUOMIO! Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjälehden numero 4/2021 kansiliitteessä heinäkuussa. Mikäli ette ole tehnyt suoramaksusopimusta tai tekemänne sopimus on ollut virheellinen tai suoramaksu tililtänne on epäonnistunut tai e-laskua ei makseta eräpäivään mennessä, teille lähetetään tavalliseen tapaan heinäkuun Metsästäjä-lehden liitteenä tilillepanokortti riistanhoitomaksun maksamista varten.