RIISTAPELTO ON PELTORIISTAN LASTENKAMMARI RIISTA ON MYÖS HUOLTOVARMUUTTA KEVÄTPUKIN LUMO ASETURVALLISUUS AMPUMAKOKEESSA METSÄPEURAKANNAN KAKSIJAKOINEN TULEVAISUUS 3/2022 Lehti yli 300 000 metsästäjälle 01_Kansi_ME0322.indd 1 21/04/2022 15.30
METSÄSTYS 10 Kevätpukin lumo 29 Tapahtui erästellessä 30 Varusteet: paljasjalkakengät 38 Metsästysseura on maanomistajan yhteistyökumppani 40 Trofeet – miksi sarvia mitataan? 42 Aseturvallisuuden sääntö 2 – Älä ikinä osoita aseella mitään, mitä ei ole tarkoitus ampua 44 Aseturvallisuus ampumakokeissa 60 Reseptit a la Kati Pohja 62 Hyödynnä linturiista täysimääräisesti RIISTA 14 Arvokkaat lintuvedet saatiin vieraspeto pyynnin piiriin 22 Rakkaudesta riistaan 26 Riista on osa huoltovarmuutta 32 Vesilintuja laskemassa 34 Kosteikkolive vie keskelle luontoa 48 Aidoilla suojataan vahinkoherkkiä viljelyksiä 54 Hirven lentolaskenta – pohjoisen erikoisuus AJANKOHTAISET 5 Uutisia 18 Nuorten toimitus 46 Riistanhoitoyhdistykset tienhaarassa 56 Rikos & rangaistus 65 Eräilmoitukset 66 Áigeguovdilis ságat sámegillii KOLUMNIT 3 Pääkirjoitus 4 Vieraskynä 6 Varapuheenjohtajalta 59 Ministeriön kuulumisia TUTKITTUA 50 Vieraspetojen torjunta antaa pesimärauhan saaristossa 52 Metsäpeurakannan nykytila ja lähitulevaisuus LAIT& LUVAT 58 Laina-ase ampumakokeessa? 59 Muista saalisilmoitus myös kaurispukkijahdissa 22 Peltopyyn pullerot värittävät maalaismaisemaa 26 Riista on osa huolto varmuutta 40 Trofeet – miksi sarvia mitataan? 42 Aseturvallisuuden sääntö 2 Älä ikinä osoita aseella mitään, mitä ei ole tarkoitus ampua 2 Metsästäjä 3/2022 Sisältö 2-3_Sisa?llys+Pa?a?kirjoitus_ME0322.indd 2 21/04/2022 15.35
Tulevaisuus askarruttaa meitä kaikkia M aailma on voimakkaassa muutoksessa ja toimintamme tulevaisuus muutosten keskellä askarruttaa meitä kaikkia. Epävarmuuden vaikutukset näkyvät myös riistanhoitoyhdistyksissä, jotka muodostavat koko riistahallinnon selkärangan. Esimerkiksi kustannusten nousu koskettaa erityisesti vapaaehtoistyötä. On hienoa huomata elävämme maailman myllerryksen ja ristiriitojen keskelläkin järjestäytyneessä yhteiskunnassa, jossa kansalaisyhteiskunta toimii niin hyvin, että moni tärkeä tehtävä voidaan hoitaa vapaaehtoisvoimin. Riistasektorilla tämä näkyy riistanhoitoyhdistysten moninaisessa työkentässä, josta hyvä esimerkki on hirvieläinkantojen hallinta. Riistanhoitoyhdistysten, metsästysseurojen ja -seurueiden yhteistyönä on saavutettu päättyneellä metsästyskaudella hyviä tuloksia esimerkiksi valkohäntäpeurakannan hallinnassa. Siitä suuret kiitokset kaikille mukana olleille! Tarve tälle työlle on jatkuva. Vapaaehtoiskenttä on osoittanut pystyvänsä hoitamaan hankaliakin ongelmia, mikäli toimintaedellytykset ja yhteistyö eri tahojen välillä ovat kunnossa. Tämän lehden Riistanhoitoyhdistykset tienhaarassa -artikkelissa nostetaan esille monia haasteita, jotka kumpuavat kentän todellisuudesta ja tunnoista. Byrokratian on koettu lisääntyvän ja väestön ikääntyminen koskettaa monia alueita. Tulevaisuuden varmistaminen on yhteinen tehtävämme, jonka monet riistanhoitoyhdistykset ovat onneksi jo aloittaneet. On syntynyt tulevaisuuteen kurkottavia riistanhoitoyhdistysten yhteenliittymiä, uusia toimintatapoja ja yhteistyötä. Lisäksi monia uusia riistanhoitoyhdistysten yhdistymisiä suunnitellaan eri puolilla Suomea. On tärkeää, että joka kulmakunnalla haetaan omaan tilanteeseen sopivat ja tulevaisuuden turvaavat toimintamallit. Toivon, että nämä suunnitelmat eri puolilla maata etenevät keskeytyksettä. Teette niissä pioneerityötä ja olette mallina meille kaikille. JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus 14 Arvokkaat lintuvedet saatiin vieraspeto pyynnin piiriin 10 Kevätpukin lumo GE TT Y IM AG ES Pääkirj itus 3 Metsästäjä 3/2022 2-3_Sisa?llys+Pa?a?kirjoitus_ME0322.indd 3 21/04/2022 18.07
M etsästys, aivojen koon kasvu ja teknologian kehitys ovat olleet selvässä vuorovaikutussuhteessa ihmisen evoluution aikana. Me päädyimme huippusaalistajiksi ylivertaiseksi kehittyneen älymme ansiosta. Siinä metsästyksellä oli ratkaiseva merkitys, koska aivokudos vaatii kehittyäkseen noin 22 kertaa enemmän aineenvaihdunnallista energiaa kuin muu kudos. Luonnonvalinta pystyi suosimaan suurempia ja kehittyneempiä aivoja energiapitoisen liharavinnon ansiosta. Aivojemme kasvun myötä metsästysmenestyksemme yhä lisääntyi, mikä lisäsi liharavinnon osuutta ruokavaliossamme. Tämä vuorostaan salli aivojen lisäkasvun ja lopulta kulttuurievoluution. Metsästäjänuramme alku oli kuitenkin vaatimaton. Noin 65 miljoonaa vuotta sitten elänyt alkukädellinen naposteli ajoittain hyönteisiä. Meidän ja simpanssien yhteinen ihmisapinakantalaji oli todennäköisesti pienempiä eläimiä saalistava opportunistinen metsästäjä, kuten nykyiset simpanssit. Yhteisestä kantalajista hieman yli kuusi miljoonaa vuotta sitten eriytynyt apinaihminen oli oletettavasti vähintään saman tasoinen metsästäjä riistarikkaan metsäsavanniympäristön vuoksi. Noin kolme miljoonaa vuotta sitten ihmissuvun varhaisimmat edustajat, käteväihmiset, olivat jo hyviä metsästäjiä. Aivot olivat kolmanneksen suuremmat kuin apinaihmisten noin puolilitraiset aivot. He myös käsittelivät eläinruhoja varhaisilla kivityökaluilla, muun muassa päästäkseen käsiksi ravinteikkaaseen luuytimeen. Hieman vajaa kaksi miljoonaa vuotta sitten ilmestynyt pystyihminen oli ensimmäinen varsinainen metsästäjä-keräilijä. Aivoilla oli nyt noin litran tilavuus, joka selittää paremmat kivityökalut ja lisääntyneen metsästysmenestyksen. Liikkuvaan elämäntapaan sopeutunut pystyihminen levisi myös Afrikan ulkopuolelle. Noin 700 000 vuotta sitten pystyihmisestä kehittynyt kookas ja jykevä heidelberginihminen levisi lähes kaikkialle lukuunottamatta arktisia ja subarktisia seutuja. Selvästi yli litran kokoiset aivot omaavana se osasi käyttää tulta ja oli kehittynyt huippusaalistajaksi. Saksan Schöningenistä on löydetty hyvin säilyneitä yli 300 000 vuotta vanhoja puukärkisiä keihäitä ja niillä kaadettujen villihevosten luita. Heidelberginihmisestä noin 250 000 vuotta sitten kehittyneet neandertalinihminen Länsi-Euraasiassa ja denisovanihminen Itä-Euraasiassa alkoivat varustaa keihäänsä kivikärjillä. Luiden stabiili-isotooppianalyysien perusteella ainakin neandertalinihmisten ruokavalio oli erittäin lihavoittoinen. Näiden arkaaisten ihmisten noin puolitoistalitraiset aivotilavuudet olivat suhteutettuna ruumiinkokoon samaa luokkaa kuin Afrikan heidelberginihmisestä kehittyneellä nykyihmisellä, joka levisi Afrikan ulkopuolelle viimeisen jääkauden aikana. Se syrjäytti arkaaiset ihmiset todennäköisimmin kehittyneemmän sosiaalisen organisaationsa avulla. Ollessamme metsästäjä-keräilijöitä olimme osa luontoa. Viimeisen kymmenen tuhannen vuoden aikana maanviljelyksen ja karjankasvatuksen leviäminen on muuttanut tilanteen. Suhteemme luontoon muuttui mitä erilaisimpiin suuntiin. Metsästys onkin vain harvalle enää pääasiallinen tapa hankkia ravintoa, mutta monella meillä on kuitenkin vahva metsästysvietti. Olimmehan olleet koko ihmissuvun lähes kolmemiljoonaisen olemassaolon ajan metsästäjiä. MARKKU NISKANEN Kirjoittaja on Oulun yliopiston dosentti, joka tutkii ihmisen evoluutiota. Häntä kiinnostavat erityisesti suuret kulttuurin muutokset, jotka ovat vaikuttaneet biologiaamme. Metsästys teki meistä ihmisiä 4 Metsästäjä 3/2022 Vi raskynä 4-9_Vieraskyna?+Uutiset_ME0322.indd 4 21/04/2022 16.06
R ovaniemen rhy on Pohjois-Suomen jättiläinen yli 7 000 jäsenellään. Yhdistyksessä on päätetty panostaa nuorisotoimintaan yhteistyössä koulujen kanssa. –Huomasimme, että tutkintoihin saatiin enemmän nuoria ja tyttöjä. Jo aikaisemmalla toiminnanohjaajalla oli haave, että nuorisohommaa saataisiin enemmän kasvatettua täällä pohjoisessa, Junttila kertoo. Toiminnanohjaaja on metsästysseuratoiminnassa nähnyt aktiivien keski-iän nousevan ja näkee monipuolisen nuorisotyön lääkkeeksi tulevaisuuden turvaamiseen. –Yhä harvemmalla koululaisella on kosketuspintaa metsästykseen oman suvun kautta. Koululaisten tiedonsaanti onkin yksi rhy:n tärkeimpiä tehtäviä tulevaisuudessa, Junttila ennustaa. Rovaniemellä on pistetty toimeksi ja nuorisotyötä tehdään myös koulujen kanssa. Vuonna 2019 kaupunki hyväksyi eräkurssit opetussuunnitelmaan valinnaisaineeksi ja siellä on viisi metsästäjätutkintokurssin opettamiseen perehtynyttä opettajaa. –Kiitos kouluyhteistyön kehittämisestä kuuluu aktiivisille opettajille. He ovat väsymättä puhuneet eräopetuksen puolesta, Junttila kiittää. Toiminta laajenee Rovaniemen rhy haki maaja metsätalousministeriöltä kaksivuotista rahoitusta, jonka turvin toimintaa voidaan laajentaa ja kehittää muihin yhdistyksiin monistettavaan muotoon. Hanke käynnistyy huhtikuussa ja mahdollistaa toiminnanohjaajan täyspäiväisen palkkaamisen. –Tavoitteena on osallistua enemmän koulujen päivätoimintaan, tukea tiiviimmin opettajia ja tarjota koululaisille yhä monipuolisempaa sisältöä eräkursseille, Junttila visioi. Uudet materiaalit jakoon Rovaniemellä on kevään tutkintotilaisuuksissa jaettu suorittajille Uusi metsästäjä -tietopaketteja, jotka sisältävät keskeisiä metsästyksen aloittamiseen liittyviä tietoja ja ohjeita sekä tekevät tutuksi alan toimijat. Paketti osaltaan toivottaa uudet harrastajat tervetulleiksi metsästäjien joukkoon. Paketin vastaanotto on ollut hyvä ja Junttila uskoo sen kiinnostavan uunituoreita metsästäjiä. –Heti tutkinnon suorittamisen jälkeen kynnys tarttua pakettiin taitaa olla matalin, Junttila uskoo. ROVANIEMELLÄ VAUHDITETAAN NUORISOTYÖTÄ Rovaniemen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Aleksi Junttilan kipinä nuorisotyöhön lähti tutkintokoulutusten järjestämisen kautta. Nyt nuorisotoimintaan laitetaan lisää kierroksia. TeksTi Mirja Rantala kuvaT Väinö Lasasen kotialbumi ja Aleksi Junttila METSÄSTÄJÄKURSSILLA OPPII UUTTA Väinö Lasanen sai Uusi metsästäjä -paketin suoritettuaan metsästäjätutkinnon Rovaniemellä. Hän on ehtinyt nopeasti vilkaista pakettia ja se vaikuttaa ihan mielenkiintoiselta. –Parhaiten nuoret kuitenkin tavoittaa sosiaalisen median tai koulun kautta, Lasanen arvioi. Pian 15-vuotias Lasanen innostui veljensä kanssa kurssille, sillä hän on nuoresta asti liikkunut metsässä. Muutaman kerran on isän kanssa käyty myös hirvijahdissa. Pari hänen kavereistaan metsästää ja on kehunut sitä mukavaksi harrastukseksi. Tutkintoon valmentavaa kurssia Lasanen pitää hyödyllisenä, vaikka matka iltaopetuksena toteutetulle kurssille olikin pitkä. –Aina sai oppia jotain uutta riistasta. Vierainta kurssilla oli metsästyslainsäädäntö ja eniten itsenäistä opiskelua vaati lajintunnistus, erityisesti linnut, hän summaa kurssin oppeja. Seuraavana askeleena Lasasella on rinnakkaisluvan hankkiminen isän aseeseen ja hirvikokeen ampuminen. Toiminnanohjaaja Aleksi Junttila tekee tiivistä yhteistyötä sidosryhmien kanssa innostaakseen nuoria eräharrastuksen pariin. Metsästysharrastus oli luonteva valinta nuoresta asti metsässä liikkuneelle Väinö Lasaselle. 5 Metsästäjä 3/2022 Uutis t 4-9_Vieraskyna?+Uutiset_ME0322.indd 5 21/04/2022 16.06
TEPPO KAKKONEN Varapuheenjohtaja Suomen riistakeskus Sosiaalinen media tiedonsaantikanavana K un vielä pari vuosikymmentä sitten Tapiolakirjasarja toimi metsästäjien ”wikipediana”, nyt tietoa on internetin hakukoneilla saatavilla sekunneissa. Lähes kaikista metsästysmuodoista on tarjolla videoitakin, niin hyvässä kuin pahassa. Uusia metsästäjiä koulutettaessa keskustelu kääntyykin usein metsästäjille suunnatun tiedon etsimiseen. Moni nykyään hakeutuu tai päätyy sosiaalisen median metsästäjille suunnattuihin kanaviin, joissa on toki runsaasti informaatiota, mutta myös disinformaatiota. Esimerkiksi Facebook-ryhmässä esitettyyn kysymykseen saa nopeasti vastauksia, mutta vastausten kirjo on laaja. Usein joukossa on ihan oikeakin vastaus, mutta se meinaa kadota täysin väärien vastausten sekaan. Väärät kun ovat usein jopa hyvin perusteltuja. Tällöin vaarana on hyväksyä kysymykseen parhaiten sopiva vastaus. Hyvin perusteltuna vääräkin tieto saattaa kuulostaa faktatiedolta. Haasteet ovat käsin kosketeltavia, koska kysymykset koskevat usein lainsäädäntöä. Toistuvimpia ovat kysymykset aseen hankkimisen lupaprosessista, sen paikkakuntakohtaisista eroista sekä käsittelyajoista. Myös aseen lainaamiseen liittyvät kysymykset askarruttavat niin uusia kuin kokeneempiakin metsästäjiä. Jatkuvaa keskustelua käydään myös koirien ja kissojen irtipitämisestä. Tämän yksinkertaisen ja selkeästi lailla säädetyn aiheenkin ympärillä käydään värikästä keskustelua, joten ei ole vaikeaa ymmärtää, miksi tietoa etsivä voi helposti eksyä väärille raiteille. Mistä sen oikean vastauksen sitten saisi? Yhtä nopeasti ei mistään, mutta kuitenkin kohtuullisessa ajassa oikeaa tietoa on saatavilla runsaasti. Poliisin ja Suomen riistakeskuksen verkkosivut vastaavat varsin kattavasti ampuma-aseiden lupahallintoon ja useimpiin muihin metsästäjien mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Myös Suomen riistakeskuksen asiakaspalvelusta voi kysyä sähköpostilla. Metsästäjä-lehden videot nyt myös Youtubessa Metsästäjä-lehden verkkoversio julkaistaan osoitteessa wwww.metsastajalehti.fi Verkkolehden videoita on nyt ryhdytty julkaisemaan myös Youtubessa. Laittakaa kanava tilaukseen! Ruokavirasto: Avointa tietoa eläintaudeista Afrikkalaisen sikaruton, hirvieläinten näivetystaudin, myyräekinokokin, trikinellan, rabieksen, lintuinfluenssan, jänisruton, kaniinien verenvuotokuumetaudin ja myksomatoosin seurannasta villieläimillä on tarjolla avointa tietoa kaikille kiinnostuneille. Joidenkin tautien osalta seurantatietoa on vuodesta 2011 alkaen. Osaa taudeista ei ole onneksi löydetty Suomesta. Jo löytyneistä taudeista esimerkiksi trikinellan varalta on tutkittu 9975 eläintä (vuosina 2011-2022) ja niistä on 2711 ollut tartunnan kantajia. Avoimen tiedon kartasta näkyy, miten epätasaisesti loinen Suomessa esiintyy: tutkituista villieläimistä EteläSavossa 43,2 prosentilla oli tartunta, kun taas Lapissa vain 5,4 prosentilla. avointieto.ruokavirasto.fi RUOKAVIRASTON tehtäväkenttään kuuluu muun muassa villieläintautien esiintymisen seuranta ja erityisen tärkeää on yhteisterveyden (One Health) periaatteen mukaisesti seurata villieläimistä ihmisiin tai kotieläimiin tarttuvien tautien esiintymistä maassamme. K lumni Metsästäjä 3/2022 6 4-9_Vieraskyna?+Uutiset_ME0322.indd 6 21/04/2022 16.06
Kyttääjien supikoiratalkoot Supikoiran kiima-ajan jälkeen tankkaus on hurjaa. Tästä syystä kevät on erinomaista aikaa kyttäyspyynnille. Tässä muutamia vinkkejä: ? Haaska on oivallinen houkutin. Aina avohaaskaa ei voi pitää, jolloin sen voi myös kaivaa maan alle. Hajupönttö pitää haaskan maan alla tavoittamattomissa ja putki tuo hajun maan pinnalle. ? Oikein ajastettu nappulalevitin syytää houkutetta vasta hämärän tultua, jolloin syötit säästyvät paremmin linnuilta. Nappulalevittimen ajoittaminen pariin sykliin parhaassa tapauksessa opettaa supikoirat saapumaan paikalle tietyllä kellonlyömällä. Hajusyötin ja nappulalevittimen yhdistelmä on tehokas! ? Käytä hyväksesi modernia teknologiaa. Infrapunatai lämpötähtäin jatkaa kyttäysaikaa pitkälle iltaan. @mr.heimonen Keskisuomalainen metsästäjä, nimimerkki @mr.heimonen huolehti kevään riistanhoidon askareista heti lumitilanteen salliessa: ”Aurinko lämmitti niin mukavasti ja alkoi tuntua jo keväiseltä, niin piti lähteä parit nuolukivet viemään. Hiihtämällä ahkio perässä sai mennä, koska lunta oli vielä niin paljon suurelta osin. Supiloukkukin tuli samalla keikalla pistettyä vireeseen, kun keväinen auringonpaiste oli sen lumihangesta paljastanut.” Parina ensimmäisenä viikkona ei vielä ollut nuolukivellä vierailijoita, mutta loukkuun jäi mäyrä. HIRVILUVISTA HAETAAN OMA RIISTASSA YLI 99 % AJANKOHTAISTA Metsästäjä ? Tarkista ampumakokeesi voimassaolo Oma riista -palvelusta Seuran / seurueen yhteyshenkilö ? Määrittele metsästysalueet karhun metsästystä ja lupahakua varten, anna aluetunnus luvanhakijalle. ? Tee hirvieläinten pyyntilupapäätöksen mukaiset muutokset metsästysaluekarttaan ja päivitä aluetietomuutokset. Luvanhakija (karhu) ? Muodosta pyyntilupa-alueet karhun pyyntilupahakemusta varten yksityishenkilönä ALUEET > YHTEISLUPA-ALUEET. Toiminnanohjaaja ? Tee JHT-esitykset rhy:n hallitukselle toimijoiden nimitysesitystä varten. Oma riista -helpdesk auttaa tarvittaessa arkisin 12.00–16.00, p. 029 431 111 tai sähköpostilla oma@riista.fi Katso video kyttäyspyyntiin valmistautumisesta: metsastajalehti.fi AN TT I SA AR EN M AA 7 Metsästäjä 3/2022 Uutis t SOMESTA POIMITTUA Jos haluat kuvasi tähän, käytä IG-tägiä #metsästäjälehti. Poimimme joka lehteen yhden kuvan ja otamme kuvaajaan yhteyttä tarinan jakamiseksi. Kuvan julkaisusta maksetaan 50 euron palkkio. 4-9_Vieraskyna?+Uutiset_ME0322.indd 7 21/04/2022 16.07
Ohjelma-areena Sako Areena Messutoimisto Media Portti 1 Portti 2 Portti 3 Huoltoportti Huoltoportti Vesitorni Huoltoportti Huoltoportti 343 364 367 385 391 399 544 402 461 463 414 441 431 421 415 430 452 507 516 513 522 625 611 602 606 491 490 389 480 539 Huoltoportti Ensiapu Salpauss eläntie 486 Erähalli Premium Tour 2022 Eränkävijän ykköstapahtuma! Pvm Paikkakunta Yhteistyössä 27.-28.5. Rantasalmi Hotel & Spa Resort Järvisydän 3.-4.6. Forssa/Tammela Metsoase 18.6. Muhos Muhoksen Rhy, Erä ja Kalastus Kurre Oy 2.7. Loimaa Suomen Ase ja Retkeily Oy 6.8. Lohtaja Eräkellari Oy Premium Tour 2022 -kiertueen jokaisella paikkakunnalla järjestämme, yhteistyössä Team Karhukoplan kanssa, karhunmetsästysseminaarin ja ampumaradalla on luvassa toiminnallista ammuntaa sekä tuote-esittelyjä. Osallistumalla tapahtumiin pääset mukaan myös upeiden palkintojen arvontaan! Lue lisää kotisivultamme sekä fb-sivultamme. Tervetuloa! Nordic Distribution Oy NorDis www.nordis.fi www.facebook.com/NorDisOy Nordis Oy_Premium Tour 2022 Metsästäjä nro 3_210x275.indd 1 11.4.2022 9.34.38 Suomen riistakeskus mukana ERÄmessuilla Riihimäen Kansainväliset ERÄmessut järjestetään 9.–12. kesäkuuta. Suomen riistakeskus osallistuu messuille tuttuun tapaansa ja tutussa paikassa heti Portti 2:n sisääntulon vieressä ERÄHALLISSA. Samalla osastolla ovat myös Metsähallitus, Luonnonvarakeskus, Maanmittauslaitos sekä maaja metsätalousministeriö. Tervetuloa! Suomen karhukannan kasvu on taittunut Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi Suomessa olevan 2250–2400 karhua ennen elokuussa 2022 alkavaa metsästyskautta. Arvio on noin 16 prosenttia pienempi kuin vuonna 2021. Viimeksi kuluneina neljänä vuotena karhua on metsästetty aiempaa voimakkaammin, ja kannan kasvu näyttäisi pysähtyneen. – Tämä vastaa kannanhoidollista tavoitetta katkaista vuonna 2014 alkanut kannan kasvu. Kannan taittuminen on kuitenkin ollut epätasaista: karhujen määrä pieneni selvimmin itäisessä Suomessa, missä metsästysverotus oli suurta, kun taas läntisessä Suomessa karhukanta jopa hivenen kasvoi, kertoo tutkija Samuli Heikkinen Lukesta. Karhun kanta-arvio Perustuu suurpetoyhdyshenkilöiden kirjaamiin pentuehavaintoihin, joista on arvioitu erillisten pentueiden lukumäärä. Vuonna 2021 tallennettiin 1 129 pentuehavaintoa, joissa tavattiin vähintään yksi alle vuoden ikäinen pentu. Pentueiden lukumääräksi arvioitiin 212–246. Kokonaisyksilömäärä saadaan kertomalla pentueiden lukumäärä kertoimella 10. SUOMEN RIISTAKESKUS HAKEE RIISTASUUNNITTELIJAA UUDELLEMAALLE vakituiseen työsuhteeseen Riistasuunnittelijan tehtävään kuuluu riistatalouden suunnitteluja neuvontatehtäviä, riistanhoitoyhdistysten tukemistehtäviä, sidosryhmäyhteistyötä ja erikseen määrättyjen julkisten hallintotehtävien hoitamista. Toimen sijoituspaikkana on Suomen riistakeskuksen aluetoimisto Helsingissä. Tehtävän hoitaminen edellyttää: ? alalle soveltuvaa ammattikorkeakoulutai korkeakoulututkintoa ? riistanhoitoyhdistystoiminnan ja hallinnon tuntemusta ? hyvää riistatalouden ja metsästyksen tuntemusta ? hyvää suomen ja ruotsin kielen suullista ja kirjallista taitoa ? tyydyttävää englannin kielen taitoa ? neuvottelutaitoa sekä yhteistyöja vuorovaikutuskykyä ? valmiutta joustaviin työaikoihin ja liikkumiseen ? valmiutta kehittää riistataloutta osana Suomen riistakeskuksen organisaatiota Toimen palkkaus määräytyy voimassa olevan alalla noudatettavan työehtosopimuksen mukaan ja toimi on otettava vastaan 1.8.2022 tai sopimuksen mukaan. Suomen riistakeskukselle osoitetut hakemukset pyydetään toimittamaan 31.5.2022 klo 15.15 mennessä ensisijaisesti sähköisesti osoitteeseen: kirjaamo@riista.fi tai toissijaisesti osoitteella: Suomen riistakeskus, Kirjaamo, Sompiontie 1, 00730 Helsinki. Sähköpostiin aiheeksi / kirjekuoreen merkintä: Riistasuunnittelijan toimi, Uusimaa LISÄTIETOJA ANTAVAT: Viestintäpäällikkö Klaus Ekman, puh. 029 431 2103, klaus.ekman@riista.fi Julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen, 029 431 2104, sauli.harkonen@riista.fi 2600 2400 2200 2000 1800 1600 1400 1200 1000 200 4 200 6 201 2 201 3 201 8 200 9 201 5 202 200 5 201 1 201 7 200 8 201 4 201 9 200 7 201 201 6 202 1 Karhukanta Suomessa kannan yläraja kannan alaraja LU O NN O N VA RA KE SK US 8 Metsästäjä 3/2022 Uutis t 4-9_Vieraskyna?+Uutiset_ME0322.indd 8 21/04/2022 16.07
Premium Tour 2022 Eränkävijän ykköstapahtuma! Pvm Paikkakunta Yhteistyössä 27.-28.5. Rantasalmi Hotel & Spa Resort Järvisydän 3.-4.6. Forssa/Tammela Metsoase 18.6. Muhos Muhoksen Rhy, Erä ja Kalastus Kurre Oy 2.7. Loimaa Suomen Ase ja Retkeily Oy 6.8. Lohtaja Eräkellari Oy Premium Tour 2022 -kiertueen jokaisella paikkakunnalla järjestämme, yhteistyössä Team Karhukoplan kanssa, karhunmetsästysseminaarin ja ampumaradalla on luvassa toiminnallista ammuntaa sekä tuote-esittelyjä. Osallistumalla tapahtumiin pääset mukaan myös upeiden palkintojen arvontaan! Lue lisää kotisivultamme sekä fb-sivultamme. Tervetuloa! Nordic Distribution Oy NorDis www.nordis.fi www.facebook.com/NorDisOy Nordis Oy_Premium Tour 2022 Metsästäjä nro 3_210x275.indd 1 11.4.2022 9.34.38 4-9_Vieraskyna?+Uutiset_ME0322.indd 9 21/04/2022 16.07
Kevätpukin lumo Kun kauriskantaa on hoidettu oikein, voi metsästäjä päästä nauttimaan loppukevään aamujen auringonnousuista ja samalla kokea kevätpukkijahdin lumon. TeksTi ja kuvaT Panu Hiidenmies K aurispukin kevätmetsästys eli niin kutsuttu kevätpukkijahti on saavuttanut suosiota kauriskannan vahvistuttua. Keväinen jahti on elämys, vaikka saalista ei tulisikaan. Lintujen liverrystä, kevään tuoksuja ja luottavaisina hyppiviä rusakoita. Tätä ja kaikkea muutakin elämyksellistä on mahdollista kokea pian alkavan kevätpukkijahdin aikana. Aikaiset aamut varsinaisen jahtikauden ulkopuolella ovat joka tapauksessa nousemisen arvoisia, vaikka oman metsästysalueen kauriskanta ei vielä verotusta kestäisikään. Aamupassissa tai -hiivinnässä voi tehdä laskentaa sekä arvioida alueen riistaa. Kaurispukin kevätmetsästykseen, kuten muuhunkin jahtiin, kuuluu lisäksi olennaisena osana saaliin valikoiminen. Tässäkin Metsäkaurispukit ruokailevat ja liikkuvat loppukevään jahtikautena myös keskellä päivää. 11 Metsästäjä 3/2022 10-13_Keva?tpukin_lumo_ME0322.indd 11 21/04/2022 16.11
mielessä riistaa on hyvä tarkkailla ja paikallistaa hieman pidemmällä aikavälillä. Reviirillään tiukasti viihtyvän metsäkauriin osalta tämä onkin mahdollista. Hiljaa ja tarkkaillen Pukkijahtiin pätee hyvin vanha sananparsi, ”liiku hitaammin, näet enemmän”. Kevätjahdin aikaan metsäkaurisurosta eli pukkia voi hakea liikkumalla äänettömästi ja hitaasti vastatuuleen. Kaikille kanssaihmisille ei ehkä ole selvää, millä aikeilla metsästäjä liikkuu aseen kanssa loppukeväästä. Kysymyksiin on hyvä valmistautua vastaamaan. Vanhan sananparren opit istuvat loistavasti käytäntöön. Kun liikkuu oikein hitaasti, kaikenlaista ääntä välttäen ja kasvillisuuden suojassa vastatuuleen, voi yllättäen päästä erinomaisiin kaatotilanteisiin. Erityisesti rikkonaisessa peltomaastossa, jossa pienet metsäkaistaleet erottelevat peltolohkoja toisistaan, voi metsästäjä onnistua lähestymään sopivaksi tunnistamaansa riistaa menestyksekkäästi. Turvallisuus edellä Keväisessä metsäkaurisjahdissa ei metsästäjä välttämättä tarvitse turvaväritystä päälleen, mutta ei siitä haittaakaan ole. Vaikka metsäkauriilla on tarkat silmät ja näköaisti, voi kasvillisuuden sekaan piiloutua onnistuneesti. Liike sen sijaan paljastaa metsästäjän nopeasti. Tapahtuipa kaurispassitus maasta pellon laidalta, tai erikseen valmistetusta kyttäystornista, on alueen muut metsästäjät oltava tiedossa. Kevätpuk? Reviiritietoiset metsäkaurispukit jättävät hajuaan ja kelovat sarviaan ahkerasti. Missä naaras, siellä pukki. Metsästäjä havaitsee usein naaraan ensin. Pukki saattaa olla jossain lähimaastossa. ? Kaurispukki on kaatunut kevätmetsästyskauden ensimmäisenä aamuna. Pukkijahtiin pätee hyvin vanha sananparsi, ”liiku hitaammin, näet enemmän”. 12 Metsästäjä 3/2022 10-13_Keva?tpukin_lumo_ME0322.indd 12 21/04/2022 16.11
kijahtiakin on hyvä koordinoida, vaikka lainsäädäntö ei sitä suoranaisesti edellytäkään. Luodin lentorataan liittyvät seikat ja ampumakulma korostuvat maan tasalta ammuttaessa. Lisäksi metsäkauris on pienempi kuin muut hirvieläimet ja luoti lävistää sen helpommin jatkaen matkaansa. Uuden jahtimuodon osalta tulee näin myös turvallisuusnäkökulmia metsästäjille huomioitaviksi. Kiehtova kauris Metsäkauris on monien mielestä kaunein hirvieläimemme. Ei väite ihan tuulesta temmattu ole. Kauris on siro, elegantti ja hyvin moni-ilmeinen riistaeläin. Sen aktiivisuus ja elintavat kiehtovat monia. Kauriin trofeeta arvostetaan ja liha on haluttua. Ehkä metsäkauriiseen liittyy vielä uutuuden viehätystäkin, koska monet eivät ole vielä päässeet osallisiksi jahtiin. Osalle metsäkauris on se tärkein riista. Keväiseen kaurisjahtiin liittyy ilman muuta vahvaa tunnelatausta. Luonto on juuri puhjennut kukkaansa ja metsästäjä voi valita lämpimän kelin talven viimojen jälkeen. Kiirettä ei ole. Jahti on rauhallista ja äänetöntä. Lumoavaa luonnontarkkailua ja aistit täyttävää nautiskelua. Kaurisuroksen jahti on mahdollista 16.5.–15.6. Aivan alkukaudesta kasvillisuus on vielä niukkaa ja ruskean harmaata, mutta kauden lähestyessä loppuaan on tilanne jo aivan toinen. Puissa on lehdet ja ruoho korkeaa. Myös kaurispukki muuttaa väriään: harmahtavasta ja irtoavasta talvikarvasta kuoriutuu upea punaruskea kesäkarvainen uros. Viimeinen kohtaaminen Kevätpukin metsästäjä tietää ja tuntee usein tavoittelemansa saalisyksilön jo entuudestaan. Hän on saattanut tarkkailla samaa pukkia jo edellisvuonna ja ehkä istuskellut tuulen alla niityn laidassa jo ennen jahdin alkua todetakseen pukin olevan elossa talven jäljiltä. Pukki saapuu iltaisin oman reviirinsä ruokailupaikkoihin haareminsa, yhden tai useamman, naaraan kanssa. Sarvilla hangatut pikkupuut ja illassa kajahtelevat haukahdukset kertovat reviirin sijainnin. Kesken hiljaisen illan saattaa alkaa raju takaa-ajo ja kilpailija ajetaan voimakkaan haukkusarjan saattelemana pois häiritsemästä. Kärsivällinen odotus tai hiljainen hiivintä palkitaan lopulta. Siinä se on edessä rauhallisesti ruokailemassa. Metsästäjä tarkistaa vielä katselukiikarillaan, että kyseessä on tavoiteltu yksilö, ottaa hyvän tuen kiväärilleen, varmistaa turvallisen taustan ja laukaus rikkoo hiljaisen illan. 13 Metsästäjä 3/2022 10-13_Keva?tpukin_lumo_ME0322.indd 13 21/04/2022 18.08
Arvokkaat lintuvedet saatiin vieraspeto pyynnin piiriin ? Koulutetun koiran avulla toteutettava pintapyynti on yksi supikoirakannan laskuun saattamisen kulmakivistä. Haaskoille sijoitetut riistakamerat kavaltavat alueella liikkuvat supikoirat ja parantavat pintapyynnin tehoa olennaisesti. P yynti tulee optimoida niin vaikuttavaksi, että arvokkaiden lintuvesien minkkija supikoirakannat saadaan laskuun. Tämä kunnianhimoinen tavoite on vasta edessä. Hankkeen suunnittelijat ja sitoutuneet pyytäjät aloittavat tehostamisen seuraavan metsästysvuoden alkaessa. Pyyntiä yhtenäisillä pyyntialueilla Lintuvesien vieraspetoja pyydetään tätä nykyä yhtenäisillä pyyntialueilla. Ilman kohteilla metsästysoikeuksia hallinnoivien metsästysseurojen lupia ei järjestelmällisen pyynnin aloittaminen olisi ollut mahdollista. Tähän mennessä on tehty jo lähes sata pyyntialuesopimusta, joilla metsästysseurat ovat mahdollistaneet hankkeen osaavien pyytäjien toimimisen hallinnoimillaan mailla. Mukaan hankkeeseen on saatu myös alueita, jotka eivät ole aikaisemmin olleet lainkaan vieraspetotorjunnan piirissä. Tästä esimerkkinä Porin kaupungin omistamat suojelualueet Enäjärven ympäristössä. Nyt kyseisellä Kokemäenjoen suistoalueella sijaitsevalla pyyntialueella on käynnissä järjestelmällinen pyynti aikaisempaa yhtenäisemmillä alueilla. Tilanne on sama myös monella muulla kohteella ympäri Suomen. Satoja sitoutuneita pyytäjiä Pyyntitoimintaan sitoutuneiden metsästäjien määrä lähestyy kesän koittaessa kolmea sataa. Monella arvokkaalla lintuvedellä toimii nyt neljä vieraspetopyytäjää ja ryhmänjohtaja, joka vastaa pyynnin koordinaatiosta M IK KO TO IV O LA Metsähallituksen ja Suomen riistakeskuksen Helmi-vieraspetohanke on käynnistynyt odotetusti. Lähes kaikki työlistan 73 lintuvedestä on pyyntien piirissä. TeksTi Mikko Toivola 14 Metsästäjä 3/2022 14-15_Helmi-hankkeen_vuosi_ME0322.indd 14 21/04/2022 16.12
kentällä. Pyyntiryhmissä on mukana loukkueksperttejä sekä pintaja luolakoirapyytäjiä. Kentältä on tullut laajalti viestiä siitä, kuinka Helmi-vieraspetohankkeen myötä pyyntiin on tullut uutta järjestelmällisyyttä. Pyyntiin on saatu runsaasti pyyntilaitteita ja myös pyynnin aiheuttamien kustannusten kattamiseen saadaan pientä korvausta. Hankkeessa toimivat Metsähallituksen ja Suomen riistakeskuksen suunnittelijat ovat säännöllisesti yhteydessä pyyntiryhmien vetäjiin. Pyynnin käytännöt mietitään yhteistyössä mahdollisimman tehokkaaksi kokonaisuudeksi, joka istuu paikallisiin olosuhteisiin. Tämän kokonaisuuden suunnittelu alkaa toden teolla tulevana metsästysvuonna. Pyynnin piiriin saatujen kohteiden, hankkeeseen sitoutuneiden pyytäjien ja pyynnin tueksi pyyntiryhmille toimitettujen pyyntilaitteiden määrät. TILANNE 1.4.2022 KPL Lintuvesiä pyynnin piirissä 66 Hankkeen pyytäjät 254 Supikoiraloukut 460 Minkkiloukut 1436 Riistakamerat 280 M IK KO TO IV O LA TE PP O KA KK O N EN allesi koir Lihaisaa laatua Kevään aikana myymälöihin saapuvat uudistuneet, Suomessa valmistetut Jahti&Vahti-kuivamuonat. Tuhannet ihmisten parhaat ystävät nauttivat niitä päivittäin ja voivat hyvin. Lihaisat, kotimaassa valmistetut täysravinnot soveltuvat kaikkien koirien erilaisiin tarpeisiin ja kaikkiin elämänvaiheisiin. Tunnistat ne uusista säkeistä. Valitse parasta koirallesi erinomaisella hinta-laatusuhteella. Tulossa kevään aikana! ja ht iv ah ti. fi Energia | Extra Energia | Kana ja Riisi | Junior | Kevyt | Lammas ja Riisi | Pentu | Viljaton Hankkijan myymälöistä ja hyvin varustelluilta jälleenmyyjiltä. SUOMEN SUOSITUIN KOIRANRUOKA 14-15_Helmi-hankkeen_vuosi_ME0322.indd 15 21/04/2022 18.09
BURREL S12 HD+SMS LÄHETTÄVÄ RIISTAKAMERA (TEHDASHUOLLETTU) Lähettää kuvat sähköpostiin tai puhelimeen. 12 MP kuvat, Full HD -videot, etäohjaus ja mustasalama. RAJOITETTU ERÄ! 159,90 Norm. 199,90 AINA EDULLINEN • PARHAAT BRÄNDIT • 20 000 TUOTTEEN VALIKOIMA KATSO KAIKKI MESSUTARJOUKSET OSOITTEESSA RETKITUKKU.FI Nämä ja paljon muita erämessutarjouksia osoitteessa retkitukku.fi APEX PRO METSÄSTYSPUKU MUSTA/RUSKEA Erityisesti aktiiviseen ja liikkuvaan metsästykseen suunniteltu puku, jossa tekniset ominaisuudet ovat huippuluokkaa. 249,Norm. 329,SÄÄSTÄ 80€ Erityisesti aktiiviseen ja liikkuvaan metsästykseen suunniteltu puku, jossa tekniset ominaisuudet ovat huippuluokkaa. APEX PRO CAMOPUKU BLINDTECH INVISIBLE II 249,Norm. 329,SÄÄSTÄ 80€ ALASKA SUPERIOR II -NAISTEN CAMOPUKU, BLINDTECH INVISIBLE Kevyt verkkovuori, vedenpitävä Rain-Stop -kalvo, teipatut saumat sekä vettähylkivät YKK-vetoketjut. 229,Norm. 299,SÄÄSTÄ 70€ ALASKA COMFORT MIESTEN HOUSUT, MUSTA/HARMAA Hiljaiset ja kevyet Alaska Comfort-housut soveltuvat erinomaisesti sekä metsästykseen että vapaa-aikaan. Koot: XS-3XL. 39,90 Norm. 79,90 USEITA VÄREJÄ! ALASKA FREEDOM MIESTEN HOUSUT, VIHREÄ/HARMAA Kestävästä ja hengittävästä materiaalista valmistetut housut sopivat täydellisesti kaikenlaiseen ulkoiluun. Koot: XS-3XL. 59,90 Norm. 99,90 KATSO HINTAA! ALASKA TREKKING LITE PRO MIESTEN HOUSUT, ORANGE / GREY Soveltuvat erinomaisesti niin vapaa-aikaan, metsästykseen, kalastukseen kuin vaellukseenkin. Koot: 2XS-4XL. 59,90 Norm. 79,90 USEITA VÄREJÄ! ALASKA TEDDY MIESTEN TAKKI, MOSS BROWN Korkea kaulus ja hihoissa peukalolenkit. Erittäin lämmin takki niin metsästykseen kuin vapaa-aikaan! 49,90 Norm. 69,90 USEITA VÄREJÄ! ALASKA SNIPER MIESTEN HUPPARI, BLINDTECH INVISIBLE Soveltuu myös metsästystakiksi alkukaudesta. Lämmin, mutta hyvin hengittävä materiaali. Koot: 2XS-4XL. 59,90 Norm. 79,90 USEITA VÄREJÄ! ALASKA DAWSON MIESTEN FLEECETAKKI, ORANSSI Vedenja tuulenpitävä takki metsästykseen sekä vapaa-aikaan. Pintakangas erikoishiljaista fleeceä. Koot 2XS-4XL. 59,90 Norm. 79,90 100 KPL ERÄ! BURREL POCKET PRO 10X25 -KATSELUKIIKARIT Kulkevat helposti mukana kaikilla metsästysja ulkoiluretkilläsi. Tarkka myös hämärässä. 10-kertainen suurennos. 59,90 Norm. 74,90 50 KPL ERÄ! BURREL EXTRA VHF-RADIOPUHELIN Erinomaisen äänenlaadun metsästysradio järeällä tehoakulla. 16 esiohjelmoitua kanavaa. VOXja kuiskaustoiminnot. 129,90 Norm. 179,90 65 KPL ERÄ! Tarjoukset voimassa 12.6. asti tai niin kauan kun tavaraa riittää. SORDIN SUPREME BASIC -AKTIIVIKUULOSUOJAIMET Laadukkaat, voimakkaita ääniä tehokkaasti leikkaavat aktiivikuulosuojaimet. Sopivat rata-ampujille ja metsästäjille. 129,90 Norm. 159,90 MESSULÖYTÖ! VIKING TROPHY 4.0 -KUMISAAPPAAT, VIHREÄ Soveltuu erinomaisesti liikkuvalle metsästäjälle ja kalastajalle. Erittäin kevyt ja erinomaisesti istuva saapas. 69,90 Norm. 89,90 100 KPL ERÄ! ALASKA RIFLEMAN -ASEREPPU 25L Monipuolisilla säädöillä varustettu asereppu. Harjattu, äänetön pintakangas. Rintaremmi ja lantiovyö. Sivuilla verkkotaskut. 89,90 Norm. 129,90 SUOSIKKI! 16-17_Ilmoitus_ME0322.indd 16 21/04/2022 16.13
BURREL S12 HD+SMS LÄHETTÄVÄ RIISTAKAMERA (TEHDASHUOLLETTU) Lähettää kuvat sähköpostiin tai puhelimeen. 12 MP kuvat, Full HD -videot, etäohjaus ja mustasalama. RAJOITETTU ERÄ! 159,90 Norm. 199,90 AINA EDULLINEN • PARHAAT BRÄNDIT • 20 000 TUOTTEEN VALIKOIMA KATSO KAIKKI MESSUTARJOUKSET OSOITTEESSA RETKITUKKU.FI Nämä ja paljon muita erämessutarjouksia osoitteessa retkitukku.fi APEX PRO METSÄSTYSPUKU MUSTA/RUSKEA Erityisesti aktiiviseen ja liikkuvaan metsästykseen suunniteltu puku, jossa tekniset ominaisuudet ovat huippuluokkaa. 249,Norm. 329,SÄÄSTÄ 80€ Erityisesti aktiiviseen ja liikkuvaan metsästykseen suunniteltu puku, jossa tekniset ominaisuudet ovat huippuluokkaa. APEX PRO CAMOPUKU BLINDTECH INVISIBLE II 249,Norm. 329,SÄÄSTÄ 80€ ALASKA SUPERIOR II -NAISTEN CAMOPUKU, BLINDTECH INVISIBLE Kevyt verkkovuori, vedenpitävä Rain-Stop -kalvo, teipatut saumat sekä vettähylkivät YKK-vetoketjut. 229,Norm. 299,SÄÄSTÄ 70€ ALASKA COMFORT MIESTEN HOUSUT, MUSTA/HARMAA Hiljaiset ja kevyet Alaska Comfort-housut soveltuvat erinomaisesti sekä metsästykseen että vapaa-aikaan. Koot: XS-3XL. 39,90 Norm. 79,90 USEITA VÄREJÄ! ALASKA FREEDOM MIESTEN HOUSUT, VIHREÄ/HARMAA Kestävästä ja hengittävästä materiaalista valmistetut housut sopivat täydellisesti kaikenlaiseen ulkoiluun. Koot: XS-3XL. 59,90 Norm. 99,90 KATSO HINTAA! ALASKA TREKKING LITE PRO MIESTEN HOUSUT, ORANGE / GREY Soveltuvat erinomaisesti niin vapaa-aikaan, metsästykseen, kalastukseen kuin vaellukseenkin. Koot: 2XS-4XL. 59,90 Norm. 79,90 USEITA VÄREJÄ! ALASKA TEDDY MIESTEN TAKKI, MOSS BROWN Korkea kaulus ja hihoissa peukalolenkit. Erittäin lämmin takki niin metsästykseen kuin vapaa-aikaan! 49,90 Norm. 69,90 USEITA VÄREJÄ! ALASKA SNIPER MIESTEN HUPPARI, BLINDTECH INVISIBLE Soveltuu myös metsästystakiksi alkukaudesta. Lämmin, mutta hyvin hengittävä materiaali. Koot: 2XS-4XL. 59,90 Norm. 79,90 USEITA VÄREJÄ! ALASKA DAWSON MIESTEN FLEECETAKKI, ORANSSI Vedenja tuulenpitävä takki metsästykseen sekä vapaa-aikaan. Pintakangas erikoishiljaista fleeceä. Koot 2XS-4XL. 59,90 Norm. 79,90 100 KPL ERÄ! BURREL POCKET PRO 10X25 -KATSELUKIIKARIT Kulkevat helposti mukana kaikilla metsästysja ulkoiluretkilläsi. Tarkka myös hämärässä. 10-kertainen suurennos. 59,90 Norm. 74,90 50 KPL ERÄ! BURREL EXTRA VHF-RADIOPUHELIN Erinomaisen äänenlaadun metsästysradio järeällä tehoakulla. 16 esiohjelmoitua kanavaa. VOXja kuiskaustoiminnot. 129,90 Norm. 179,90 65 KPL ERÄ! Tarjoukset voimassa 12.6. asti tai niin kauan kun tavaraa riittää. SORDIN SUPREME BASIC -AKTIIVIKUULOSUOJAIMET Laadukkaat, voimakkaita ääniä tehokkaasti leikkaavat aktiivikuulosuojaimet. Sopivat rata-ampujille ja metsästäjille. 129,90 Norm. 159,90 MESSULÖYTÖ! VIKING TROPHY 4.0 -KUMISAAPPAAT, VIHREÄ Soveltuu erinomaisesti liikkuvalle metsästäjälle ja kalastajalle. Erittäin kevyt ja erinomaisesti istuva saapas. 69,90 Norm. 89,90 100 KPL ERÄ! ALASKA RIFLEMAN -ASEREPPU 25L Monipuolisilla säädöillä varustettu asereppu. Harjattu, äänetön pintakangas. Rintaremmi ja lantiovyö. Sivuilla verkkotaskut. 89,90 Norm. 129,90 SUOSIKKI! 16-17_Ilmoitus_ME0322.indd 17 21/04/2022 18.13
Kesän saapuessa on taas aika aloittaa aktiivinen harjoittelu ampumaradalla. Kuinka päästä alkuun? Kesä tuo mukanaan monia koulutuksia, joista yksi on Suomen Metsästäjäliiton järjestämä Metsästysammunnan ABC. TeksTi Hanna Metsälä kuvaT Hanna Metsälä ja Teija Metsälä M etsästysammunnan ABC on etenkin uusille metsästäjille suunnattu koulutus, jossa käydään läpi metsästysammunnan perusteet. Kuuden tunnin koulutuspäivä on jaettu haulikkoja kivääriosuuksiin. Osallistuin viime vuoden elokuussa Orimattilassa järjestettyyn koulutukseen, kun sain houkuteltua äitini uutena metsästäjänä lähtemään mukaan. Itselleni koulutuspäivä oli loistavaa kertausta jo opitusta. ABC-koulutuksia järjestetään ympäri Suomen ja koulutuksen hinta on vain 50 euroa. Turvallisesti radalla ja metsällä Ennen käytännön ammunnan harjoittelua, tulee ymmärtää aseen turvallinen käyttö: kuinka ase toimii, miten sitä käsitellään, miEväät turvalliselle eräpolulle Metsästysammunnan ABC-koulutus ten radalla kuljetaan aseen kanssa ja kuinka ottaa muut ympärillä huomioon. Aseturvallisuutta ei voi koskaan korostaa liikaa. Kun kerran oppii oikeat tavat, kulkevat ne aina mukana. Jokaisen vastuulla on pitää huolta siitä, että osaa käsitellä asetta oikein ja turvallisesti, eikä aiheuta vaaraa muille tai itselleen. Oikeanlainen ampuma-aseiden käytön hallitseminen on tärkeä vastuullisen metsästäjän taito! Hyvällä ryhmähengellä Osallistujat jaettiin pieniin ryhmiin, joissa kierrettiin koulutusrasteja. Päivä koostui kolmesta rastista, joista ensimmäisellä testattiin haulikon osumakuviota. Siinä testataan haulikon supistajien sekä patruunan toimivuuden lisäksi tietenkin sitä, miten ase sopii Kivääri taisi olla aivan kohdillaan! ? Orimattilassa puitteet savikiekon ammuntaan olivat loistavat. 18 Metsästäjä 3/2022 Nu rten toimitus 18-21_Nuorten_toimitus_ME0322.indd 18 21/04/2022 16.18
NUORTEN TOIMITUS ETSII VAHVISTUSTA Oletko metsästyksestä innostunut nuori, joka on taitava kirjoittamaan tai kuvaamaan? Olisiko sinusta hauskaa keksiä uusia juttuideoita lehteemme? E tsimme nuorten toimitukseemme alle 18-vuotiaita metsästäjiä, jotka haluavat jakaa intohimonsa metsästykseen muiden harrastajien kanssa. Toimittajana saat paitsi arvokasta työkokemusta, myös palkkion julkaistuista teksteistä, kuvista ja videoista. Toimituksemme auttaa sinua tarvittaessa juttujen rakentamisessa. Persoonasi ja luovuutesi saavat näkyä jutuissa. Arvostamme myös some-osaamista. JOS KIINNOSTUIT, lähetä vapaamuotoinen hakemus 2.6. mennessä osoitteeseen metsastaja@riista.fi. Kerro lyhyesti itsestäsi ja metsästysharrastuksestasi sekä kirjoittamisja kuvaamistaidoistasi ja miksi juuri sinä sopisit Metsästäjä-lehden nuorten toimitukseen. Voit liittää hakemukseen mukaan esimerkiksi ottamasi hienon tai hauskan valokuvan tai linkin tekemääsi videoon tai blogiin. Pienoiskiväärillä harjoiteltiin ampumista niin paikallaan olevaan kuin liikkuvaan hirvitauluun. Pienoiskiväärillä on hyvä harjoitella, koska rekyyliä ei tarvitse pelätä ja se on tarkka laukaisu virheistä. Se ei anna mitään anteeksi, joten puristava laukaus on tärkeä oppia. itselle. Myös oikeanlainen ampuma-asento katsotaan läpi. Sen opettelu heti alkuun on tärkeää, sillä väärää tapaa on vaikeaa korjata myöhemmin. Kivääriammuntaa toteutettiin ampumalla pienoiskiväärillä hirvitauluun, niin paikallaan olevaan kuin liikkuvaan. Pienoiskivääri on hyvä ase kivääriammunnan perusteiden harjoitteluun, koska aseen rekyyliä ei tarvitse miettiä ja pelätä. Seuraavalla etapilla aiheena oli kiväärin kohdistus, jossa ammuttiin lintutauluun kohdistuslaukauksia. Päivän kruunasi helposti, sillä meitä yhdisti harrastus ja samanlaiset arvot. Kohti turvallista eräpolkua ABC-koulutuksesta saa hyvän ja turvallisen perustan aseen oikeaoppiselle käsittelylle, jota on hyvä lähteä kehittämään itse eteenpäin. Kertaus ei ole ikinä pahasta, joten koulutus sopii myös jo ammuntaa harrastaneille. Todistukseksi käydystä koulutuksesta saa metsästysampumakortin ja uudet metsästäjät arvokasta oppia turvalliselle eräpolulle! odotettu savikiekkojen ammunta, jossa ammuimme trappia eli lajia, jossa kiekko lentää aina poispäin. Pienissä ryhmissä työskentely toimi mielestäni hyvin, sillä se auttaa oppimisen kanssa ja luo turvallisuuden tunteen. Kaikki kanssasi ovat samalla viivalla ja opettelevat itsekin uutta, joten ei tarvitse yhtään jännittää. Pienessä porukassa jokaiselle riittää aikaa ja ryhmähenki korostuu. Erityisen hienoa oli se, kuinka kaikki kannustivat alusta alkaen toisiaan! Vaikka olimme ventovieraita toisillemme, uusia tuttavuuksia syntyi Kiväärin kohdistusta harjoiteltiin lintutau luun ja pientä leikkimielistä kilpailuakin saa tiin aikaan, että kuka saa pienimmän kasan. 19 Metsästäjä 3/2022 18-21_Nuorten_toimitus_ME0322.indd 19 21/04/2022 16.18
Riistapeltojen muokkaaminen, kylväminen ja riistan tarkkailu tuovat mukavaa monipuolisuutta metsästysharrastukseen. TeksTi Lauri Liuko kuvaT Lauri Liuko ja Ilkka Liuko R iistapellon kylvämiseen on monta hyvää syytä. Riistapellot tarjoavat suojaa ja ruokaa metsäneläimille linnuista hirviin eli rikastuttavat luonnon monimuotoisuutta alueella. Hyvä riistapelto houkuttelee eläimiä pitkänkin matkan päästä, jolloin oman pyyntialueen riistakanta pysyy elinvoimaisena. Riistapelto on myös riistan tarkkailua ja kannanhoidollista metsästystä ajatellen erityisen tärkeä. Riistapellon reunoille kannattaa syksyn mittaan tehdä useampi tiedusteluretki mukanaan ainoastaan kiikarit, sillä tällä tavoin oman alueen riistakantaa ja erilaisia yksilöitä pystyy seuraamaan. Valikoivan metsästyksen toteuttaminen onnistuu riistapelloilla, joissa saman lajin yksilöitä voi vertailla keskenään. Hyvin tehty tiedustelutyö takaa lisäksi varmemman saaliin metsästyskauden alkaessa, sillä eläinten kulkusuunnat ja -ajat ovat seuratessa tulleet tutuiksi. Ruokintapaikan perustaminen riistapellolle tehostaa entisestään riistan saapumista paikalle. Mihin riistapelto kylvetään? Riistapellon perustamista kannattaa suunnitella yhteistyössä alueen maanomistajien kanssa. Hyvä riistapelto on monien eri riistaeläinten saavutettavissa ja myös metsästäjälle suhteellisen helppojen kulkuyhteyksien takana. Riistapellolle on päästävä konevoimin vähintään mönkijällä, joten tie perille on sekä pellon tekemistä että ylläpitämistä helpottava tekijä. Esimerkiksi vanhat metsäniityt, viljelykäytöstä poistetut pellot sekä rikkaruohoa kasvavat joutomaat ovat kaikki potentiaalisia riistapellon paikkoja. Riistapellon ei tarvitse olla suuri, eikä sen viljely yhtä tehokasta kuin tavallisella viljapellolla. Vaikkapa metsän keskellä sijaitseva pieni pelto antaa sopivasti vaihtelua riistan ruokavalioon, eikä sen viljelyllä ole suurta merkitystä maanviljelijälle. Riistapelto houkuttelee entistä tehokkaammin puoleensa, jos sen lähettyvillä on jokin juomapaikRiistapellon tekeminen valmistaa uuteen jahtikauteen ka eläimille, sekä suojaa antavaa puustoa ympärillä. Milloin ja mitä kylvetään? Riistapeltojen muokkauksessa on varmasti yhtä monta tapaa kuin on tekijääkin. Lähtökohtaisesti riistapelto kylvetään noin kesäkuun puolessa välissä. Esimerkiksi pellon kosteus vaikuttaa paljon siihen, milloin kylvö on mahdollista suorittaa. Ennen kylvöä maa muokataan ja pinta möyhitään, jotta pelto kuivahtaa, ja mahdollinen alkanut rikkaruohokasvusto kuolee. Muutaman päivän kuivahdettuaan riistapeltoon kylvetään usein riistalle tarkoitettua rehuseosta, mutta myös kaura, herne sekä monet muut viljakasvit ovat monien riistaeläinten herkkua. Kylvön jälkeen riistapelto olisi hyvä joko jyrätä tai äestää kertaalleen. Näin siemenet eivät jää maan pinnalle, vaan sekoittuvat muutaman sentin syvyyteen. Monipuolisessa riistapellossa ei kasva vain yhtä kasvia. Pellon voi kylvää osissa, jolloin eri puolilla peltoa kasvaa erilaisia kasveja. Lisäksi olisi hyvä vaihtaa pellossa viljeltäviä lajeja muutaman vuoden välein, etteivät kasvitaudit pääse yleistymään. 20 Metsästäjä 3/2022 Nu rten toimitus 18-21_Nuorten_toimitus_ME0322.indd 20 21/04/2022 16.18
Olen ollut mukana metsällä pienestä pitäen ja huomannut metsästyksen kasvattaneen minua monella tapaa. Metsästys on hyvin hyödyllinen harrastus ajatellen, mitä kaikkea sen kautta pääsee kokemaan ja oppimaan. TeksTi Johan Salminen S eurassa metsästäminen antaa mielestäni nuorelle oivallisen mahdollisuuden kehittää sosiaalisia taitojaan, sekä vastuun kantamista. Koen oppineeni esimerkiksi vanhempien ihmisten kunnioittamisen metsästyspiireistä, koska olen ollut siellä useimmiten nuorimmasta päästä. Seurajahdeissa olen oppinut kuuntelemaan, mitä muilla on sanottavana. Toimiva yhteistyö on avainasemassa seurajahtien ja esimerkiksi talkoiden onnistumisen kannalta. Kaikilla osallistujilla on sama tavoite ja he tekevät oman osuutensa. Opin huomaamaan, miten ryhmän on toimittava ja opittava kommunikoimaan sujuvasti. Oli sitten kyse hirvitornin kasaamisesta tai jahtikauden viimeisen kaatoluvan käytöstä. Vastuunkantoa ja malttia Passissa istuminen puolestaan kehittää pitkäjänteisyyttä sekä kärsivällisyyttä. Nykymaailman menon ollessa koko ajan entistä hektisempää koen näiden taitojen kehittämisen olevan tärkeitä nykynuorten kohdalla. Vastuunotto on myös läsnä metsästyksessä. Aseen turvallinen käsittely vaatii tarkkaavaisuutta ja muiden huomioon ottamista. Nämä taidot kehittyvät väkisinkin metsästysharrastuksen parissa ja niistä on takuuvarmasti hyötyä esimerkiksi työelämässä. Ensimmäisistä seurajahdeista muistan, että halusin hoitaa passissa seisomiseni huolellisesti. Otin vastuun omasta osuudestani ja onnistuin kaatamaan ensimmäisen hirveni 12-vuotiaana. Tunne omasta onnistumisesta sekä jahtiporukan kehuista on jäänyt hyvänä muistona mieleeni. Näitä hetkiä on ollut mukava muistella jälkikäteen ja kertoa kavereille. Rohkeasti mukaan Metsästys ei ole nuorten keskuudessa se yleisin harrastus, joka on antanut minulle mahdollisuuden erottua joukosta positiivisessa mielessä. Kaverit ovat aina kyselleet kiinnostuneina viikonlopun tekemisistäni, jos olen ollut metsällä. Koulussa olen usein päässyt kertomaan harrastuksestani ja kaikki ovat aina kuunnelleet suurella mielenkiinnolla. Haluan rohkaista kaikkia metsästyksestä kiinnostuneita ottamaan yhteyttä esimerkiksi paikalliseen seuraan tai metsästävään tuttuun, jonka kautta voi päästä mukaan metsälle! Salminen kirjoitti nuorten toimitukseen viimeistä kertaa. Toimitus kiittää Johania ja toivottaa hänelle menestystä opintoihin ja eräpolulle! Opit elämään metsästyksen kautta Oman vhf-puhelimen saaminen teki passissa istumisesta paljon mielenkiintoisempaa, kun sai kuunnella koiramiesten juttuja jahdin edistymisestä. Vanhempia metsästäjiä seuraamalla opin, miten saalista käsitellään. Lopulta oli suhteellisen helppoa oppia tekemään asioita, kun teoria oli jo hallussa. ? Vastamuokattu pelto odottaa enää vain sadetta ja auringon paistetta. ? Riistapellot sekä riistaruokinnat houkuttelevat paikalle myös hieman harvinaisempia vieraita. Parhaimmillaan onnistunut riistapelto tarjoaa runsaasti ravintoa kokonaiselle hirvilaumalle. JO H AN SA LM IS EN KO TI AL BU M I 21 Metsästäjä 3/2022 18-21_Nuorten_toimitus_ME0322.indd 21 21/04/2022 16.18
Rakkaus riistaan saa huolehtimaan monimuotoisesta maatalousmaisemasta. Riistapellot ovat peltoriistan lastenkammareita, jotka auttavat peltopyyja fasaanipoikueet lentoon. Kuvat Marko Muuttola ja Hannu Huttu P oikueet painautuvat ujosti maahan vaaran uhatessa. Riistapellot ja ojanpientareet tarjoavat suojaa ja ravintoa peltopyiden ja fasaanien poikasille. Lintujen ohella riistapellot houkuttelevat jänisja sorkkaeläimiä. Hyvä leviää Riistapellot, paitsi ruokkivat ja suojaavat riistaa, myös ylläpitävät luonnon monimuotoisuutta ja rikastuttavat maalaismaisemaa. Riistapelloista hyötyvät riistan lisäksi pikkulinnut, perhoset ja mehiläiset. Mettä tarjoavat kukkivat pellot ovat pörriäisten paratiiseja. Värikkäistä pelloista on iloa myös meille ihmisille. Kukkivat riistatai maisemapellot ovat väriläiskiä maisemassa. Peltopyiden, fasaanien, jänisten ja pienten hirvieläinten tarkkailu ilahduttaa ympäri vuoden. Syksyn ja talven kruunaa pellon mahdollistama metsästys. Riistapellot lisäävät talviaikaista kasvipeitteisyyttä ja hiilensidontaa. Kesantopelloistakin on monipuolista hyötyä, kun ne ovat vihreinä syksyllä. Palkokasvien käytön lisääminen viljelykiertoon tuo monipuolisia etuja ruuantuotannon ohella maan rakenteen, ravinteiden sitomisen ja riistan kannalta. Rakkaus riistaan on konkreettisia tekoja. Riistakantojen hyväksi tehdystä elinympäristöjen hoidosta hyötyvät kaikki, mutta omien harrastusmahdollisuuksien parantaminen motivoi toimintaan. Kasvipeitteisyyttä ja hiilensidontaa Viljelijä voi vaikuttaa peltoriistan hyvinvointiin. Usein riistan huomioimisessa on kyse muutaman peltoprosentin jättämisestä satokasvien tuotannon ulkopuolelle sekä satokasvin kaistaleiden ja kulmien jättämistä talviaikaiseksi ravinnoksi. Esimerkiksi riista-, maisemaja luonnonhoitopellot sekä puimattomat viljakaistat ovat hyviä vaihtoehtoja. Pienriista hyötyy pitkänomaisista ja runsaasti reunavyöhykettä tarjoavista riistakasvilohkoista sekä viljelyaukean keskellä olevista suojakasvustoista. Reunavyöhykkeen ja ojanreunojen laatu ja määrä ovat peltoriistanhoidon avainsanoja. Riistapellon voi perustaa esimerkiksi ison lohkon mutkitteleviin reunoihin, jolloin satokasvin kasvulohko saadaan helpommin talteen korjattavaksi. RiistapelPeltopyyn pullerot värittävät maalaismaisemaa Lue lisää riistapelloista Nuorten toimituksen palstalta ja katso verkkolehdestä video! Metsästäjä 3/2022 22 22-23_Rakkaudesta_riistaan_riistapellot_ME0322.indd 22 21/04/2022 18.14
Peltopyyn pullerot värittävät maalaismaisemaa loiksi soveltuvia kohteita ovat myös maatalouden eri tukimuotojen ja sopimusten ulkopuolelle jääneet alueet. Viljelykiertoa ja laidunnusta Riistaa kunnioittava maanomistaja tietää, että riista voi parhaiten monimuotoisessa ympäristössä. Maatalousmaisemassa riistaja luonnonhoitopellot ja talviaikainen kasvipeitteisyys, nurmikaistaleet uomien varsilla, pensasmaisen kasvillisuuden tarjoama suoja sekä kosteikot ovat avaintekijöitä lajiston viihtymiselle. Monipuolinen viljelykasvivalikoima, toimiva viljelykierto sekä kotieläinja kasvintuotanto luovat riistan tarvitsemaa monimuotoisuutta. Laidunnus niityillä, metsäja luonnonlaitumilla ja perinnebiotoopeilla on arvokasta luonnonja riistanhoitoa. Vuosittain riistakasveilla perustettava monimuotoisuuspelto on kylvettävä 30.6. mennessä. Riistapellon voi perustaa myös syyskylvöisillä kasveilla, jolloin se on riistan hyödynnettävissä läpi talven ja luo suojaa jo kevään toukotöiden aikana. Myös pienillä teoilla on väliä. Kivikasa, ladon seinustan pusikko, metsäsaareke ja vanha savenottokuoppa tai kuivattu lampi voi tarjota suojaa avoimessa maisemassa varsinkin talviaikaan. Rakkaus riistaan saa aikaan suuria ja pieniä tekoja, joista hyötyy elonkirjo ja ympäröivä yhteisö. Pienriista hyötyy pitkänomaisista ja runsaasti reunavyöhykettä tarjoavista riista kasvilohkoista. GE TT Y IM AG ES 23 Metsästäjä 3/2022 22-23_Rakkaudesta_riistaan_riistapellot_ME0322.indd 23 21/04/2022 16.22
HYVINVOINTIA ELÄIMILLE KUULONSUOJAIN BURRELL ACTIVE HUNTER 49 90 Metsästäjän aktiivikuulonsuojain vahvistaa alle 85 dB ääniä ja sulkee pois kuuloa vaurioittavan yli 85 dB melun, mm. aseiden laukausäänet. 3,5 mm liitäntä esim. VHF-puhelinta varten. RIISTAKAMERA BURREL S12HD+SMS3 199,Liiketunnistin, jopa 25 m. Tallentaa kuvat ja videot muistikortille ja lähettää kuvat sähköpostiin. Etäohjattava. 12 Mb kuvanlaatu ja Full HD -videokuvaus. Huomaamaton inframustasalama. ETÄISYYSMITTARI BURRELL ELITE XT RANGEFINDER 159,Pro-tason laseretäisyysmittari jopa 720 m mittausmatkalla. Soveltuu metsästyksen lisäksi myös gol in. Pinseeker-pistemittaus, kaltevuuden mittaus ja etäisyyden kaltevuuskorjaus. KATSELUKIIKARIT BUSHNELL H20 8X42 159,NORM. 199,00 Laadukkaat vedenpitävät kiikarit niin lintubongarille kuin metsästäjällekin. Erikoispinnoitetut BaK-4 prismat ja korkealuokkainen optiikka takaavat erinomaisen kuvanlaadun. TARJOUKSET VOIMASSA 31.5.2022 SAAKKA. KAIKKI TUOTTEET SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankk? a.fi KUMISAAPPAAT VIKING TROPHY 79 90 Erityisesti metsästysja vaelluskäyttöön suunnitellut luonnonkumisaappaat. Istuva ja nilkkaa tukeva muotoilu. Kiertojäykkä UGC-urapohja pitää märässä ja vaikeakulkuisessa maastossa. ILMAKIVÄÄRI HATSAN 1000S STRIKER VORTEX 4,5 MM 189,VORTEX-kaasumäntä mahdollistaa tarkat laukaukset. Synteettinen tukki, jossa kumitetut otepinnat. Säädettävä 3-9x32 mm kiikaritähtäin. Kaliiperi 4,5 mm. Lähtönopeus ly? yluodilla 305 m/s, (PBA-luodilla 386 m/s), teho 23 J. ILMAKIVÄÄRI HATSAN 125 SNIPER VORTEX 5,5 MM/6,35 MM 299,NORM. 349,00 Erittäin tehokas VORTEX-kaasumäntätoiminen ilmakivääri. Pituussäädettävä tukki, jossa korkeussäädettävä poskipakka. Säädettävä laukaisukoneisto. 3-9x32 kiikaritähtäin. Äänenvaimennin. Lähtönopeus ly? yluodilla 5,5 mm 305 m/s, teho 44 J. (6,35 mm 230 m/s, 33 J.) BURREL LÄHETTÄVIIN RIISTAKAMEROIHIN KAUPAN PÄÄLLE VERKKOVIRTALAITE + SEINÄTELINE ARVO 29,80 . KYTTÄYSKOPPI 119,Kevyt ja nopeasti kasattava kyttäyskoppi, jossa on integroitu tuoli. Tähystys-/ampuma-aukot eteen ja sivuille. Vetoketjulla suljettava oviaukko. Suomalaiseen maastoon sopiva väritys. Mukana kanto-/säilytyspussi. Mitat kasattuna: Korkeus n. 135 cm, syvyys n. 105 cm, leveys n. 85 cm. HANKKIJAN HIRVI Talvirehurapsi 50 %, rehukaali 50 %. HANKKIJAN PEURA Rehujuurikas 15 %, talvirehurapsi 35 %, italianraiheinä 35 %, öljyretikka 15 %. HANKKIJAN RIISTA Rehurapsi 20 %, talvirehurapsi 50 % , italianraiheinä 30 %. TURNIPSI REHUNAURIS REHUJUURIKAS REHURAPSI HANKKIJAN RIISTASIEMEN VALIKOIMA TARJOAA MYÖS MAISTUVIA SEOKSIA RIISTALINTUJEN RUOKINTAAN. VERKKOVIRTALAITE JAHTI&VAHTI KANA JA RIISTA ATERIAT 1 KG 10,NORM. 3,00/KPL 2,50 €/KG Maistuva, kostea täysravinto kuivamuonan oheen tai syötäväksi sellaisenaan. 4 KPL JAHTI&VAHTI KEVYT 12 KG 29 80 2,48 €/KG Suomalainen, vähemmän energiaa kuluttaville ja ikääntyville koirille suunniteltu ruoka. Soveltuu myös painonhallintaan. JAHTI&VAHTI ENERGIA 12 KG 31 20 2,60 €/KG Tarkasti suunniteltu ja valmistettu aktiivisen koiran täysravinto. Lihaisa koostumus, sulavuudeltaan erinomaiset raaka-aineet. Hankkija_Metsa?sta?ja?3_420x275.indd All Pages 11.4.2022 15.03 24-25_Ilmoitus_ME0322.indd 24 21/04/2022 16.23
HYVINVOINTIA ELÄIMILLE KUULONSUOJAIN BURRELL ACTIVE HUNTER 49 90 Metsästäjän aktiivikuulonsuojain vahvistaa alle 85 dB ääniä ja sulkee pois kuuloa vaurioittavan yli 85 dB melun, mm. aseiden laukausäänet. 3,5 mm liitäntä esim. VHF-puhelinta varten. RIISTAKAMERA BURREL S12HD+SMS3 199,Liiketunnistin, jopa 25 m. Tallentaa kuvat ja videot muistikortille ja lähettää kuvat sähköpostiin. Etäohjattava. 12 Mb kuvanlaatu ja Full HD -videokuvaus. Huomaamaton inframustasalama. ETÄISYYSMITTARI BURRELL ELITE XT RANGEFINDER 159,Pro-tason laseretäisyysmittari jopa 720 m mittausmatkalla. Soveltuu metsästyksen lisäksi myös gol in. Pinseeker-pistemittaus, kaltevuuden mittaus ja etäisyyden kaltevuuskorjaus. KATSELUKIIKARIT BUSHNELL H20 8X42 159,NORM. 199,00 Laadukkaat vedenpitävät kiikarit niin lintubongarille kuin metsästäjällekin. Erikoispinnoitetut BaK-4 prismat ja korkealuokkainen optiikka takaavat erinomaisen kuvanlaadun. TARJOUKSET VOIMASSA 31.5.2022 SAAKKA. KAIKKI TUOTTEET SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankk? a.fi KUMISAAPPAAT VIKING TROPHY 79 90 Erityisesti metsästysja vaelluskäyttöön suunnitellut luonnonkumisaappaat. Istuva ja nilkkaa tukeva muotoilu. Kiertojäykkä UGC-urapohja pitää märässä ja vaikeakulkuisessa maastossa. ILMAKIVÄÄRI HATSAN 1000S STRIKER VORTEX 4,5 MM 189,VORTEX-kaasumäntä mahdollistaa tarkat laukaukset. Synteettinen tukki, jossa kumitetut otepinnat. Säädettävä 3-9x32 mm kiikaritähtäin. Kaliiperi 4,5 mm. Lähtönopeus ly? yluodilla 305 m/s, (PBA-luodilla 386 m/s), teho 23 J. ILMAKIVÄÄRI HATSAN 125 SNIPER VORTEX 5,5 MM/6,35 MM 299,NORM. 349,00 Erittäin tehokas VORTEX-kaasumäntätoiminen ilmakivääri. Pituussäädettävä tukki, jossa korkeussäädettävä poskipakka. Säädettävä laukaisukoneisto. 3-9x32 kiikaritähtäin. Äänenvaimennin. Lähtönopeus ly? yluodilla 5,5 mm 305 m/s, teho 44 J. (6,35 mm 230 m/s, 33 J.) BURREL LÄHETTÄVIIN RIISTAKAMEROIHIN KAUPAN PÄÄLLE VERKKOVIRTALAITE + SEINÄTELINE ARVO 29,80 . KYTTÄYSKOPPI 119,Kevyt ja nopeasti kasattava kyttäyskoppi, jossa on integroitu tuoli. Tähystys-/ampuma-aukot eteen ja sivuille. Vetoketjulla suljettava oviaukko. Suomalaiseen maastoon sopiva väritys. Mukana kanto-/säilytyspussi. Mitat kasattuna: Korkeus n. 135 cm, syvyys n. 105 cm, leveys n. 85 cm. HANKKIJAN HIRVI Talvirehurapsi 50 %, rehukaali 50 %. HANKKIJAN PEURA Rehujuurikas 15 %, talvirehurapsi 35 %, italianraiheinä 35 %, öljyretikka 15 %. HANKKIJAN RIISTA Rehurapsi 20 %, talvirehurapsi 50 % , italianraiheinä 30 %. TURNIPSI REHUNAURIS REHUJUURIKAS REHURAPSI HANKKIJAN RIISTASIEMEN VALIKOIMA TARJOAA MYÖS MAISTUVIA SEOKSIA RIISTALINTUJEN RUOKINTAAN. VERKKOVIRTALAITE JAHTI&VAHTI KANA JA RIISTA ATERIAT 1 KG 10,NORM. 3,00/KPL 2,50 €/KG Maistuva, kostea täysravinto kuivamuonan oheen tai syötäväksi sellaisenaan. 4 KPL JAHTI&VAHTI KEVYT 12 KG 29 80 2,48 €/KG Suomalainen, vähemmän energiaa kuluttaville ja ikääntyville koirille suunniteltu ruoka. Soveltuu myös painonhallintaan. JAHTI&VAHTI ENERGIA 12 KG 31 20 2,60 €/KG Tarkasti suunniteltu ja valmistettu aktiivisen koiran täysravinto. Lihaisa koostumus, sulavuudeltaan erinomaiset raaka-aineet. Hankkija_Metsa?sta?ja?3_420x275.indd All Pages 11.4.2022 15.03 24-25_Ilmoitus_ME0322.indd 25 21/04/2022 16.23
H uoltovarmuus tarkoittaa varautumista mahdollisiin kriiseihin ja häiriötilanteisiin sekä jatkuvuudenhallintaa turvaamalla elintärkeät toiminnot, jotta yhteiskunta ja elinkeinoelämä toimivat ja ihmiset voivat turvallisesti elää arkeaan. Suomessa huoltovarmuuteen suhtaudutaan vakavasti ja se koskettaa hyvin monia yhteiskunnan sektoreita. Myös riistaa ja kalastusta. Riista huoltovarmuusreservinä Huoltovarmuus pyritään aina rakentamaan useiden pilarien varaan, ja näin on asia myös elintarvikehuollon osalta. Isokaan toimija tai tuoteryhmä ei yksin takaa huoltovarmuutta ja siihen kohdistuva riski on myös otettava huomioon. Riista tuo arvokkaan lisän elintarvikehuoltovarmuuteen ja yhdessä kalan kanssa puhutaan jo huomattavasta potentiaalista. Riistan merkitys Suomen huoltovarmuusreservinä on tavallaan kaksijakoinen. Esimerkiksi peuraja hirvitiheillä alueilla riistalla on huomattava merkitys ruokavaliossa, kuten näiden alueiden metsästysporukoiden jäsenet hyvin tietävät. Pienriista, kuten linnut ja jänikset, täydentää riistasaaliin arvoa, mutta pääosa riistalihasta muodostuu hirvieläinten lihasta. Villisian leviäminen Suomeen tuo oman lisänsä riistalihan saatavuuteen. Toistaiseksi sillä on merkitystä vain paikallisesti tietyissä osissa Suomea. Esimerkit Suomea eteläisimmistä maista osoittavat, että villisian merkitys riistalihan tuotannossa voi olla hyvinkin suuri. Samalla valitettavasti kasvavat myös vahingot maatalouselinkeinolle. Tällä hetkellä koko väestön ruokahuoltoa ajatellen riistatiheys ei valitettavasti riitä pitkälle. Noin 10 miljoonan kilogramman vuotuinen riistasaalis riittäisi turvaamaan lihaa vajaat 2 kiloa / henkilö / vuosi. Se ei ole paljon, eikä nykyinen riistatiheys mahdollista metsästysmäärien kasvattamista lyhytaikaisestikaan niin, että suhdeluku merkittävästi muuttuisi. Vuotuinen merija sisävesikalasaalis on puolestaan noin 150 miljoonaa kilogrammaa, josta kuitenkin vain murto-osa käytetään nykyisin ihmisravinnoksi. Riista ja erätaidot ovat osa huoltovarmuutta Riistavarojen merkityksestä Suomen huoltovarmuuden turvaajana on ollut aika ajoin runsaasti keskustelua. TeksTi Juha Mantila Ammattikalastajat saavat valtaosan kalansaaliista, mutta eränkäyntiin kuuluvalla vapaa-ajan kalastuksella on suuri potentiaali kasvaa nykytilanteesta. Eräkulttuuri luo osaamisreserviä On selvää, että riistalla on ollut Suomen historiassa ja kansalaisten selviytymisessä aivan keskeinen rooli viime vuosikymmeniin saakka. Perintönä tästä on vahva eräperinne ja -kulttuuri, jonka ansiosta kansalaisten piirissä on edelleen laaja kyvykkyys selvitä myös häiriötilanteissa. Tämän ”osaamisreservin” tärkeyttä on syytä korostaa ja tällä hetkellä sen merkityksen voidaan ajatella olevan jopa suurempi kuin itse riistalihalla. Metsästäjillä on vahva paikallistuntemus, kyvykkyyttä toimia kenttäoloissa, viestivälineistöä ja kalustoa hankalissa olosuhteissa liikkumiseen. Häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa kyvykkyyttä varmasti löytyy laajempaankin viranomaisten ja myös yrityselämän tukemiseen. ? KOVA-toimikunnan 72 tuntia -konsepti opastaa kansalaisia tulemaan toimeen vähintään 72 tuntia häiriötilanteissa. Niitä voivat olla esimerkiksi sähkökatkot, tietoliikenteen häiriöt, veden, päivittäistavaroiden ja lääkkeiden saannin häiriöt. 26 Metsästäjä 3/2022 26-27_Huoltovarmuus_ja_riista_ME0322.indd 26 21/04/2022 18.15
Valmiusasiamies Juha Mantila työskentelee Huoltovarmuuskeskuksen (HVK) perustuotanto-osastolla. Hänen toimenkuvaansa kuuluu toimiminen HVK:n alkutuotantopoolin ja elintarviketeollisuuspoolin yhteysjäsenenä, sekä elintarvikehuoltoa tukevat varmuusvarastointijärjestelyt. Sektorija pooliorganisaationsa avulla Huoltovarmuuskeskus yhdistää elinkeinoelämän, julkisen sektorin ja järjestöt yhteiskunnan eri sektoreita kattavaksi huoltovarmuusorganisaatioksi. Metsästäjät ovat mukana KOVA-toimikunnassa Metsästäjien roolia huoltovarmuuden turvaamisessa on syytä tarkastella hieman laajemmin, koska varsin harva tietää metsästäjäorganisaation kaikki ulottuvuudet tällä saralla. Metsästäjät toimivat aktiivisesti osana huoltovarmuusorganisaatiota. Parin viime vuoden aikana ja erityisesti tämän kevään aikana kansalaisille on tullut tutuksi omatoimista varautumista edistävä ja kriisitilanteissa neuvontaa antava KOVA-toimikunta (kotitalouksien varautuminen) ja 72h-konsepti. KOVA-toimikunta toimii huoltovarmuusorganisaatiossa elintarvikehuoltosektorin yhteydessä ja toimikuntaan kuuluu laaja joukko arvokkaita kansalaisen perustaitoja vaalivia järjestöjä. Pääosalla niistä on valtakunnallinen verkosto ja paikallisorganisaatiot, jotka saavuttavat kansalaiset kentällä. Suomen Metsästäjäliitto liittyi KOVA-toimikuntaan heti sen perustamisen yhteydessä reilut kymmenen vuotta sitten ja tuo arvokkaan panoksensa kansalaisten neuvontaan ja arjen perustaitojen ylläpitoon ja kehittämiseen. HE IK KI M IK KO LA Riistalla voi paikallisesti olla suuri merkitys elintarvikehuollon kannalta. 27 Metsästäjä 3/2022 26-27_Huoltovarmuus_ja_riista_ME0322.indd 27 21/04/2022 16.24
Burrel+ palvelun kautta voit vastaanottaa kameran lähettämiä kuvia ja videoita, sekä muuttaa kameran asetuksia etänä. Halutessasi voit ottaa kuvat vastaan myös mm. sähköpostiin tai matkapuhelimeen. RIISTAKAMERAPAKETTI KAIKKEEN VALVONTAAN BURREL S12 HD+SMS PRO (BURREL+) Helppo käyttöönotto. Luo käyttäjätili Burrel+ -palveluun ja parita kamera pakkauksen mukana tulevalla Burrel ID:llä suoraan palvelussa. Kuvat ja videot siirtyvät reaaliaikaisesti suoraan Burrel+ -palvelun kuvagalleriaan. Etäohjaa kameraa ja sen asetuksia suoraa Burrel+ -palvelusta verkkosivuilta. Burrel S12 HD+SMS Pro (Burrel+) -mökkipaketti sisältää: • Burrel S12HD+SMS Pro (Burrel+) -riistakamera • 16Gb muistikortti • Valvontakyltti ja 2 kpl ikkunatarroja • 12 kk lisenssi Burrel+ pilvipalveluun • Seinäteline säädettävällä kulmalla • 12.0 Megapikselin still-kuvat ja FullHD videokuvaus äänellä (1080p) • Verkkotuki 4G-, 3Gja 2G-verkoille • FullHD 1080p videot @ 30 fps. Myös videoiden lähetys • IP68 suojaluokituksen kotelo • 2.0” väri LCD-näyttö • 12 kk Burrel+ lisenssi. • Myyntipakkaus sisältää itseaktivoitavan Burrel SIM-kortin 6,90 €/kk, 36 kk sopimus. Kokonaishinta 248,40 €. 50 € Säästä norm. 299 € MÖKKIPAKETTI VAIN ELISALTA! Valmis paketti mökin valvontaan, riistan ja luonnon kuvaukseen TILAA OMASI: www.elisa.fi/burrelkamerat 0800 93 93 93 899254_Elisa_Laitenetti_Burrel_Mokkipaketti_210x275.indd 1 13.4.2022 13.47 28-29_Tapahtui_era?stellessa?_ME0322.indd 28 21/04/2022 18.16
Tapahtui erästell ssä Jukka Hernejärvellä on Pyhtään Myllykylässä useita riistakameroita, joihin tallentuu aika ajoin mielenkiintoisia tapahtumia. TeksTi Jukka Hernejärvi V iime syksynä, 23.9.2021, oli yksi kameroista ruokintapaikalla, jossa on käynyt peuroja ja villisikoja. Ruokintapaikalla oli viljaa sekä omenoita ja senhän tietää, mitä eläimiä se myös houkuttaa eli supikoiria. Supikoirat alkoivat muodostua jo riesaksi, mutta luonnollakin on keinoja ongelman vähentämiseen. Ruokintapaikalle oli iltaseitsemän maissa tullut nuori supikoira, joka ei malttanut odottaa pimeää. Lähistöllä silloin tällöin pyörinyt kotka oli supikoiran epäonneksi taas maisemissa. Kotka iski siihen kyntensä ja taistelu päättyi ennen kuin ehti kunnolla alkaakaan. Kotka tiukkasi muutaman kerran otettaan ja kynnet tekivät tehtävänsä. Kotkan iltapala oli valmis. Mitä kotkalta jäi syömättä, niin reilun kahden tunnin päästä kamera tallensi toisen supikoiran, joka vei suuremmat palat. Lisäksi aamuyöllä kävi kettu putsaaKotkan supikoira massa loput rippeet pois. Niinpä seuraavana päivänä, kun kotka kävi paikalla uudestaan, ei sille ollut mitään syötävää jäljellä. Onneksi riistakamera oli asetettu ottamaan kuva sekä video. Näin tuli tallennettua, kuinka ravintoketju toimii eikä mitään jätetä hukkaan. Toivottavasti kotkan seuraavakin ateria oli supikoira. Katso video tilanteesta: metsastajalehti.fi 13.4.2022 13.47 29 Metsästäjä 3/2022 28-29_Tapahtui_era?stellessa?_ME0322.indd 29 21/04/2022 16.25
jalkapohjaa alkaa käyttämään eri tavoin. Jäykkävartisen maiharin käyttäjä voi kiivetessä hyödyntää pohjan terävää reunaa tai pohjan kuviointia, mutta paljasjalkakengillä on viisainta pitää koko pohja maata vasten maksimaalista pitoa haettaessa. Vaihtoehtoisesti jalalla ja varpailla haetaan aktiivisesti otetta juurista tai kivistä. Pikkuhiljaa metsästäjä alkaa asettamaan askeleitaan tarkemmin ja jalan käyttötapa muuttuu, mutta luonnollisempaan suuntaan. Totuttele ensin! Omasta näkökulmastani katsottuna paljasjalkakengät tekevät miltei kaikki samat asiat kuin jäykempikin metsästyskenkä, mutta tunnokkaammin ja kevyemmin. Varoitus on kuitenkin paikallaan: ilman harjoittelua ja totuttelua niitä ei kannata pian alkavalle vaellusreissulle hankkia. Erityisesti lisäkuorman kanssa, riippuen toki kulkijan jalkojen kunnosta, paljasjalkakengät voivat kuormittaa nilkkoja. Harjoittelu tuo kuitenkin paljon kokonaisvaltaista hyvää! Paljasjalkakenkiä on monenlaisia, mutta niitä yhdistää ohut, kantakoroton pohja. Tuntuma kävellessä voi parhaimmillaan olla kuin kävelisi paljain jaloin. Ne ovatkin kuin tehty hiivintämetsästäjälle. TeksTi ja kuvaT Antti Saarenmaa P aljasjalkakengät eivät useimmiten tue jalkaa, vaan tarjoavat jalalle lähinnä suojan ympäristöltä. Siksi ne vaativat käyttäjänsä jaloilta aktiivista työntekoa. Nilkka pysyy luontaisessa astumisasennossaan vahvan pohkeen avulla ja kantapäillä tömistely vähenee automaattisesti, sillä kengän pohja ei ota enää iskuja vastaan kuten “perinteisissä” jalkineissa. Paljasjalkakenkien valmistajia löytyy useita, ja valikoimissa on sekä matalaettä pitkävartisia, hyvin ohuella pohjalla varustettuja ja hieman paksumpipohjaisiakin, jotka toki ovat vielä tunnokkaita ja pehmeitä. Miksi paljasjalkakengät metsästykseen? Omakohtaisesti päädyin paljasjalkakenkiin, koska halusin jalkineet, joilla olisi helpompi hiipiä. Hiipimisjahti vaatii hiljaisen, kahisemattoman vaatetuksen, mutta myös kengät, joilla kävellessä tunnistaa maassa olevat oksat, kivet ja kävyt, ja voi tarvittaessa välttää niille astumisen tai vaikkapa siirtää painoa jalan sisäsyrjältä ulkosyrjälle. Paljasjalkakengillä kävely voi alkuun tuntua erikoiselta. Itselläni vaati hetken tottua sukkasilla hipsimisen tunteeseen, mutta hyvin pian huomasin kenkien olevan uskomattoman kevyet ja vaivattomat jalassa. Metsässä käveleminen, jahtipuuhissa tai muutoin, on miellyttävää, koska kevyet kengät toimivat joka alustalla ja jalka oppii pian mukautumaan kuljettavaan maastoon. Pohjakuviointi poikkeaa perinteisistä maihinnousukengistä, jonka seurauksena Mitkä ihmeen paljasjalkakengät? Ainoa osa-alue, jossa paljasjalkakengät häviävät kumisaappaille, on vedenkestävyys. Hyvin rasvattu nahka pitää vettä aikansa, mutta viikon reissulla saattaa jossain vaiheessa tulla tarve sukkien kuivattelulle. 30 Metsästäjä 3/2022 M tsästäjän varusteet 30-31_Varusteet_paljasjalkakenga?t_ME0322.indd 30 21/04/2022 16.29
Paljasjalkakävely on terveellistä Paljain jaloin liikkuvilla kansoilla on terveet jalat: ylipronaatio on harvinainen ja kantakalvon kiputiloja esiintyy vähemmän kuin kenkiä käyttävillä. Jalkapohjan iho mukautuu muutamassa viikossa saamiinsa ärsykkeisiin paksuntumalla, jopa sentin vahvuiseksi (Duodecim 2022). Paljasjalkakävely (paljasjalkakengillä päästään hyvin lähelle) muuttaa kävelyja juoksutyyliä kehoa ja alaraajoja vähemmän kuormittaviksi, muuttaa askeltyylin kanta-astunnasta enemmän päkiälle ja hyödyntää tehokkaammin kehon omia iskunvaimennusjärjestelmiä. Myös pakaralihas aktivoituu enemmän ja takareisien kuormitus vähenee, vähentäen loukkaantumisriskejä. Lisäksi nivelten joustavuus ja nilkan liikkuvuus lisääntyy, luut ja rustot saavat ärsykkeitä ja pysyvät vahvoina, alaraajojen lihaspumput aktivoituvat ja lisäävät verenkiertoa ja vaivat, kuten suonenvedot ja suonikohjut vähenevät. Paljasjalkakenkien käyttö on suositeltavaa kuitenkin aloittaa vähän kerrallaan, jotta jalkojen lihakset saavat totutella eri tavalla kohdistuvaan rasitukseen. Vähittäisellä totuttelulla valmistat ja aktivoit jalkasi paljasjalkakenkien käyttöön ja lopulta voit käyttää niitä täysipainoisesti tavallisten, jäykkien kenkien tilalla. Viitteet: Paljasjalkakävely on tehokasta jalkavoimistelua, www.terveyskirjasto.fi/tju00215 Paljasjalkakengät ovat palvelleet erinomaisesti kaukaisemmillakin retkillä. Vinkkejä paljasjalka kenkien käyttäjälle: ? Muista totutella jalkasi paljasjalkakenkiin ? Pidä nahasta tehdyt kengät hyvässä rasvassa ? Pidemmillä reissuilla kalvosukat varmistavat kuivat jalat ? Valitse kenkä ja koko niin, että lestissä on riittävästi tilaa varpaillesi, hieman enemmän kuin normaalisti ? Tarpeeksi alhaalta lähtevä nauhoitus mahdollistaa hyvän istuvuuden Myös paljasjalkakengissä nahka on materiaalina ylivoimainen. Kovankin käytön jälkeen huolellinen rasvaus palauttaa notkeuden ja kuluminen vaan patinoi. Saatavilla on myös enemmän pehmustettuja, varsikengän ja paljasjalkakengän välimaastoon asettuvia jalkineita. 31 Metsästäjä 3/2022 30-31_Varusteet_paljasjalkakenga?t_ME0322.indd 31 21/04/2022 16.29
Touko-kesäkuun metsästyksellistä hiljaiseloa ilahduttaa lintujen palaaminen pitkän talven jälkeen. TeksTi ja kuvaT Eerojuhani Laine Vesilintuja laskemassa O len aina ollut metsästyksen lisäksi kiinnostunut luonnon seuraamisesta, lintujen bongaamisesta ja luontokuvaamisesta, johon kevät on erityisen hyvää aikaa. Keväällä vesilinnuilla on parinetsintä käynnissä ja ne on helppo havaita, koska rantakasvillisuus ei vielä haittaa näkyvyyttä. Usein jäät aukeavat pikkuhiljaa ja suurikin määrä vesilintuja voi kertyä ensin muodostuviin pieniin sulapaikkoihin. Niistä linnut on helppo tavoittaa ja silloin voi hyvin harjoitella lajintunnistustaitoja käytännössä. Näin olen itse alkanut vesilintuja seuraamaan. Vesilintuja on mukava havainnoida omaksi ilokseen. Vesilintulaskentoihin ryhdyin oivallettuani, että samalla vaivalla, kun itse seurailen luontoa, voin tehdä sen systemaattisesti ja hyödyttää myös riistantutkimusta. Vesilintukantojen kehityksestä tarvitaan kaikki saatavilla oleva tieto ja niinpä rohkaisen metsästäjiä ja kaikkia muitakin lähtemään keväiseen luontoon perustamaan vesilintulaskentapisteitä. 25.5.2021 – jo perustettujen pisteiden laskeminen on tärkeää Jäät olivat Kemijoesta lähteneet jo aiemmin, mutta patoaltaan lahdessa olevalta laskentakohteelta jäät lähtivät vasta noin viikko sitten. On oikea aika pisteen laskemiseen. Yleisesti vesilintulaskentapisteet suositellaan laskemaan aamulla, mutta toisilla pisteillä valaistus voi olla illalla parempi, niin tälläkin kotini läheisyydessä olevalla pisteellä. Niinpä ennen illan hämärtymistä lähdin puolisoni kanssa suorittamaan laskennan. Piste on pienen pyörämatkan ja 700 metrin kävelyn päässä. Sakeassa kuusikossa oli vielä paikoin lunta, mutta pääosin maa oli jo musta. Tyynen veden ääreen päästyämme aloin kiikareilla käydä laskentasektoria läpi – paljaallakin silmällä näki, että laskettavaa on. Muutaman minuutin kiikaroinnin päätteeksi kirjoitin vihkoon: kaksi taviparia, telkkäpari, lapasorsakoiras ja kaksi naarasta, sekä kaksi tukkakoskelonaarasta ja laulujoutsen. Illalla kotosalla vielä kirjasin havainnot laji.fi -sivuston kautta. Kirjaaminen onnistui, koska piste oli jo aiemmin perustettu. Aikaa kulkemiseen, laskemiseen ja havaintojen kirjaamiseen meni 47 minuuttia, samalla tuli ulkoilutettua koira sekä nautittua keväisestä luonnosta. 27.5.2021 – uusia laskentapisteitä kiinnostavalle kohteelle Olin kartalta katsonut viiden lammen kokonaisuuden, jotka saisin helposti aamulla laskettua. Perustin siis uusia pisteitä. Metsästäjien ja lintuharrastajien vuosina 20192021 laskemat vesilintu laskentapisteet. Laskentapisteiden painopiste on Etelä-Suomessa. Koirastavi on helppo tunnistaa varsin kirkkaan juhlapuvun ansiosta. Liika vesikasvillisuus ei vielä haittaa lintujen näkemistä. KA RT TA : M AR KU S PI H A, LU O NN O N VA RA KE SK US 32 Metsästäjä 3/2022 32-33_Vesilintulaskenta_ME0322.indd 32 21/04/2022 16.33
Miksi erityisesti Pohjois-Suomen vesilinnuista tarvitaan lisätietoa? Pohjois-Suomessa pesii merkittävä osuus koko Euroopan vesilinnuista. Mutta kuinka merkittävä? Tarkemmalle tiedolle on tilausta. Sitä saadaan vesilintulaskentapisteiden avulla, joiden määrä on noussut takavuosista, kiitos aktiivisten metsästäjien. Elokuussa 2021 Luonnonvarakeskus julkaisi ensimmäistä kertaa vesilintuseurannoista saatavat tulokset siten, että Suomi oli jaettu kolmeen osaan. Viereisen sivun kartasta nähdään, että Pohjois-Suomen pisteiden määrä on pienempi kuin Keskija Etelä-Suomessa. Osasta lajeja ei liian pienen aineiston vuoksi saada Pohjois-Suomen kannan tilaa kuvaavia lukuja laskettua. Vaikka Oulun ja Kainuun riistakeskusalueet ovat pääosin tässä jaossa Keski-Suomen puolella, toivotaan niihin yhtäläisesti pisteitä Lapin lisäksi. Nyt on viimeiset hetket perustaa uusia pisteitä tälle keväälle – toivotamme myös paljon intoa jo laskennassa olevien pisteiden laskemiseen! Suomalainen metsästys ja sen säätely perustuvat ajantasaiseen riistatietoon. Vesilintukantojen muutoksista tietoa kertyy vesilintulaskentojen kautta. Siihen perustuu vesilintujen pyynnin salliminen ja rajoittaminen. Niinpä on kaikkien metsästäjien etu, että tieto vesilintukannoista on mahdollisimman kattavaa. Heräsin aamulla varhain ja autoilin 25 km päästäkseni kohteelle. Pahin kelirikko oli jo mennyt, mutta hiekkatiet olivat vielä hieman pehmoisia. Aamu oli kuulas ja tyyni – suorastaan oppikirjaolosuhde vesilintulaskentojen suorittamiseen. Kun pääsin ensimmäisen lammen rannalle, kuulin teerien soivan lammen toisella Kirjoittaja on toiminut Suomen riistakeskuksen Lapin alueen riistasuunnittelijana vuodesta 2018 lähtien. Näin perustat laskentapisteen ? Selvitä yhteistyössä oman riistanhoitoyhdistyksesi kanssa, onko suunnittelemassasi kohteessa jo laskenta, tai onko alueella epäaktiivisia kohteita, joita voisit ottaa uudelleen laskentaan. Pisteet löydät täältä https://rpubs.com/ vesilintuseuranta/873702 ? Katso ohjeet laskentapisteen perustamiselle sivustolta: www.luke. fi/fi/seurannat/vesilintuseurannat/vesilintuseurannat-kuvaus ? Mikäli pisteen perustamisesta tai vesilintulaskennoista herää kysymyksiä, voit olla yhteydessä Lukeen (vesilinnut@luke.fi) tai Suomen riistakeskuksen aluetoimistojen edustajiin (riista.fi/riistahallinto/yhteystiedot). puolella. Niiden soidessa aloin kiikaroida ja vihkoon kirjasin: yksi sinisorsanaaras, telkkäkoiras ja kaksi naarasta, tukkasotkapari ja kaksi kuikkaa. Pienillä autosiirtymillä ja lyhyehköillä kävelyillä sain laskettua loputkin pisteet, joilta tein havaintoja telkistä. Kun ajelin kotiin päin, oli tien päällä vielä kymmenkunta teerikukkoa, jotka auton edestä pyrähtivät metsän puolelle ja nuorten mäntyjen oksille. Niitä oli mukava kuvata maahan ja puihin. Aikaa ajamiseen, kävelyyn ja laskemiseen kului yhteensä noin kaksi tuntia. Uusien pisteiden tiedot lähetin Luonnonvarakeskukseen. Laulujoutsen erottuu maisemasta valkean värinsä ja ison kokonsa vuoksi – sen saakin helposti kiikariinsa. 33 Metsästäjä 3/2022 32-33_Vesilintulaskenta_ME0322.indd 33 21/04/2022 16.33
ainakin 38 eri lintulajia, joista osa on elinympäristönsä suhteen vaateliaita, kuten lapasorsa ja jouhisorsa. – Erityisen ilahduttavaa on nähdä taantuvien vesilintulajien viihtyvän kosteikolla, sillä ensisijaisesti niiden vuoksi teemme kunnostuksia yhdessä maanomistajien kanssa. Tavoitteenamme on turvata taantuvien vesilintujen elinvoimaisuutta parantamalla niiden lisääntymismenestystä, Alhainen sanoo. Viime vuoden livessä kahlaajia kipitti pitkin patopenkerettä, sudenkorennot esittivät lentonäytöksiä, sorsanpoikaset polskivat matalikossa ja hämähäkki saalisti linssin eteen kutomallaan verkolla. Useana aamuna pystyi kuulemaan kaulushaikaran ”puhaltavan pulloon”, pikkulintujen konsertoivan ja nähtiinpä metsäkauriinkin kahlaavan kosteikolla. Kosteikkojen monimuotoinen luonto avautui katsojille. M etsästäjälle on tuttu tunne, että passiin hiljentyminen tuo luonnon äänet ja tapahtumat lähelle. Oman tahdin hidastaminen avaa aistit ympäröivälle luonnolle, jossa alkaakin havaita paljon pientä liikettä. Näiden tilanteiden katselijaksi pääseminen tuottaa niiden näennäiseen pienimuotoisuuteen nähden paljon iloa. Kosteikkoliven äärelle pysähtyminen tuottaa samanlaisen palkinnon. Pelkällä vilkaisulla näkee muuttumattoman maiseman. Kun antaa itselleen aikaa pysähtyä, luonto yllättää. Kosteikkolive toteutetaan SOTKA-kosteikot-hankkeessa patoamalla kunnostetuilla kosteikoilla. Tänä vuonna kameroita sijoitetaan kolmelle kosteikolle edellisvuoden yhden sijaan. Ajatus livekameroista oli kypsynyt jo jonkin aikaa hankkeen projektipäällikön mielessä. – Mietimme, miten näyttää kunnostuksien vaikutuksia käytännössä. Voiko siihen parempaa tapaa ollakaan kuin suorat lähetykset valmiilta kosteikoilta, erikoissuunnittelija Mikko Alhainen pohtii. Taantuvat lajit tarvitsevat apua Kosteikkolive käynnistyi Salon Saarenjärven rantakosteikolla jo toista kertaa. Viime vuonna livessä havaittiin Kosteikkolive vie keskelle luontoa Livelähetyksen kautta on mahdollista seurata kosteikkoluontoa Salossa, Ilomantsissa ja Seinäjoella vaikka kellon ympäri. TeksTi Johanna Hellman ? Viime vuoden kosteikkolivessä kameran edestä lensi lapasorsapariskunta. ? Saarenjärven rantakosteikon patopenkereellä kasvoi niittykasveja ja ruista viime kesänä. Kosteikolla riitti paljon elämää. SO TK AKO ST EI KO TH AN KE Seuraa kosteikkoliveä osoitteessa kosteikko.fi Metsästäjä 3/2022 34 34-35_Kosteikkolive_alkaa_ME0322.indd 34 21/04/2022 16.36
Livekamerat nyt myös Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa Kosteikkolive käynnistyi toukokuussa ensimmäistä kertaa Seinäjoella ja Ilomantsissa, jonne padottiin kosteikot käytöstä poistuneille turvetuotantoalueille osana SOTKA-hanketta. Naurulokit paljon vartijoina Kurjennevan kosteikko, Seinäjoki Kurjennevan kahdelle erilliselle kosteikkoalueelle nostettiin vesi ensimmäistä kertaa viime kesänä. Patopenkereet muotoiltiin ja veden määrää säätelevät patolaitteet asennettiin talvella 2020. Kosteikkojen keskiosiin rakennettiin pesimäsaaria naurulokeille, jotka puolustavat pesiään ja samalla muita kosteikon lintuja pedoilta. Turvealueet käsiteltiin tuhkalla kasvuolosuhteiden parantamiseksi ja niille kylvettiin heinäseosta ja riistapeltoa. Heinä sitoo juurillaan pohjamaan ja tarjoaa hyvät olosuhteet pienille selkärangattomille, jotka maistuvat kevättulvien aikaan vesilintupoikueille. – Live tuo luonnon klikkauksen päähän. Onhan se mukavaa kuunnella liven kautta lintujen laulua työpäivän aikana ja välillä vilkaista, mitä kosteikolla tapahtuu, kertoo Alhainen. Muuttuva mosaiikki Kausikosteikkoperiaatteella perustettu kosteikko muuttaa muotoaan kevään ja kesän edetessä. Padot pidättävät kevään tulvien vettä, jotta kesäkuussa vesilintujen poikasilla olisi matalaa vettä ruokailua varten. Pienet sorsanalut tarvitsevat ensimmäisinä elinviikkoinaan matalikoita, joiden määrä on Suomessa vähentynyt. Salossa heinäkuun lopulla poikueajan päätyttyä vedenpintaa lasketaan, alue kuivahtaa ja karja pääsee tulvaniitylle laiduntamaan. Samoihin aikoihin livelähetykset päättyvät. – Kosteikkolive taltioi muuttuvan maiseman. Keväällä vesi alkaa hiljalleen nousemaan kosteikoilla ja kasvillisuus vihertyä ja runsastua. Muuttolinnut saapuvat avoimille vesialueille levähtämään ja osa jää pesimään. Lintujen lisäksi livelähetyksissä voi nähdä muitakin vierailijoita. – Odotan mielenkiinnolla, saisimmekohan tällä kertaa livelähetykseen vilauksen karhusta. Korpinurmen kosteikon livelähetykseen sellainen saattaa hyvinkin tallustella. Toivottavasti nalle ei kuitenkaan kiinnostu liiaksi kamerasta, Alhainen nauraa. Kosteikkoluonto kotisohvalle Seuraa kosteikkoliveä osoitteessa kosteikko.fi. Kiinnostavia hetkiä jaetaan hankkeen Facebook-sivuilla SOTKA-kosteikot. Kaikkien kolmen kosteikon elämää voi seurata heinäkuun loppuun asti. Kahlaajia kipitti pitkin patopenkerettä ja sorsanpoikaset polskivat matalikossa. Kansainvälisesti kiinnostava erämaa Korpinurmen kosteikko, Ilomantsi Korpinurmen kosteikko perustettiin korottamalla reunapenkereitä, poistamalla turvetuotannon aikaisia putkia padon alta ja asentamalla reunapenkereeseen patolaite. Alueella on aikaisemmin viljelty ruokohelpiä, mutta etenkin alueen itäpääty on ollut lähes ympäri vuoden veden alla ja kelpaamatonta peltoviljelyyn. Kunnostusten myötä alue tulee toimimaan tärkeässä tehtävässä vesilintujen poikueympäristönä. Kosteikon rahoituksessa on ollut mukana kansainvälinen järjestö Waterfowlers Network, jonka tavoitteena on kehittää vesilintujen elinympäristöjä koko muuttoreitin alueella. Mesikämmen jätti tassun jälkiä viime syksynä Korpinurmen kosteikolle. LA UR I LA IT IL A LA UR I LA IT IL A PE TR I JA UH IA IN EN 35 Metsästäjä 3/2022 34-35_Kosteikkolive_alkaa_ME0322.indd 35 21/04/2022 16.36
5etta Ampumatuki 59,00 € MTD Special Edition LT 107 EXH K Puutarhatraktori 2699,00 € Puutarhajyrsin TF225 Husqvarnan perusmallinen puutarhajyrsin, jota on helppo hallita. 598,00 € Husqvarna 550 XPG Mark II Moottorisaha 759,00 € Stihl MS 201 C-M Moottorisaha 648,00 € Tormek T-4 Bushcraft Hiomakone 389,00 € Bertello Pizzauuni 398,00 € Digitaalinen Riistavaaka 300 kg 49,90 € Seuraa meitä Instagramissa @hylte.fi Genzo Radiopuhelin 70XTM Suosittu metsästysradio, joka on testivoittaja sekä Suomessa että Ruotsissa. 3 vuoden takuu. 299,00 € Testivoittaja! Suursuosikki Bradley Smoker Digital 6-hyllyinen Savustin 639,00 € Savikiekonheitin SuperTrap dubblé 90, 12V Suursuosikki! Sähkökäyttöinen savikiekonheitin 90 kiekon makasiinilla. Heittää n. 100m. Wobbler-sekoittaja lisävarusteena. (Kuvan heittimessä on Wobbler, ei sis. hintaan) 399,50 € Suosittu! Nahanni Shirt Olive Soveltuu erinomaisesti esim. metsästykseen, kalastukseen ja vaellukselle kylmällä säällä. Valmistettu Swazin polarfleece-kankaasta. 249,50 € Myös tyylikkäitä vaatteita metsästykseen ja vapaa-aikaan! Fleeceliivi Bolmen Miesten ja naisten Pehmeä ja lämmin fleeceliivi, täydellinen metsälle, ratsastukseen tai jokapäiväiseen käyttöön! 54,50 € Fleecetakki Bolmen Miesten ja naisten Tyylikäs fleecetakki miehille. Sopii hyvin metsään tai kaupungille. Pehmeä harjattu vuori. 64,90 € Housut Granvik Miesten ja naisten Tyylikkäät ja mukavat vapaa-ajan housut metsästykseen tai vapaa-aikaan. Joustava materiaali, tuuletusaukot ja monta kätevää taskua. 64,90 € Lippis Kubor, Logan, Castor Valmistettu 100 %:sta puuvillasta. 14,90 € The Hood Olive Mukava ja käytännöllinen fleecepusero, joka sopii erityisen hyvin metsästykseen ja ulkoiluun. 89,50 € Miesten Shortsit Boksund Joustavat shortsit vaellukselle, ulkoiluun tai arkikäyttöön. Kestävät ja vettähylkivät, vahvikkeet reisissä ja takapuolessa. 32,90 € Tactix Delta Sapphire Vankka GPS-älykello sisältää esimerkiksi erikoistuneita taktisia ominaisuuksia sekä karttoja, musiikkiominaisuuden, edistyksellisiä harjoittelutoimintoja ja paljon muuta. 769,00 € Explorer 8x42 Katselukiikari Koko perheen kiikari hyvään hintaan! Heijastuksenestokäsittely. Täydellinen metsästäjille, lintuharrastajille tai kaikille, jotka haluavat päästä lähemmäs luontoa. 99,00 € Tuolireppu Berge 35 Tuolireppu kestävää ja vettä hylkivää mikrokangasta. Optimaalinen sinulle, joka viihdyt luonnossa, olipa kyseessä sitten metsästys, ulkoilu tai patikointi. 41,90 € Piilo 3 in 1 Helppo ja joustava piilopaikka metsästäjille, valokuvaajille ja luontotarkkailijoille. Voidaan asentaa kolmella eri tavalla. 129,00 € Woodline Paita Griffon 39,00 € Pard NV007S 940nm 549,00 € Bolyguard BG584G riistakamera (sis. pilvipalvelu) 199,00 € Sis. 3kk:n HylteSIM Kaikki hinnat sis. alv. Pidätämme oikeudet painovirheiden, loppuunmyynnin ja mahdollisten hintamuutosten osalta. Voimassa niin kauan kuin tuotteita riittää. Rahtikulut lisätään hintaan. Katso koko laaja valikoimamme täältä: www.hylte.fi Netissä teet ostoksia laajasta valikoimastamme vuorokauden ympäri! Myymälä avoinna: ke-pe klo 9-17 (rajoitettu valikoima) info@hylte.fi Hylte Hunting & Outdoor Vaunusepäntie 4, 68660 PIETARSAARI 36-37_Ilmoitus_ME0322.indd 36 21/04/2022 16.38
5etta Ampumatuki 59,00 € MTD Special Edition LT 107 EXH K Puutarhatraktori 2699,00 € Puutarhajyrsin TF225 Husqvarnan perusmallinen puutarhajyrsin, jota on helppo hallita. 598,00 € Husqvarna 550 XPG Mark II Moottorisaha 759,00 € Stihl MS 201 C-M Moottorisaha 648,00 € Tormek T-4 Bushcraft Hiomakone 389,00 € Bertello Pizzauuni 398,00 € Digitaalinen Riistavaaka 300 kg 49,90 € Seuraa meitä Instagramissa @hylte.fi Genzo Radiopuhelin 70XTM Suosittu metsästysradio, joka on testivoittaja sekä Suomessa että Ruotsissa. 3 vuoden takuu. 299,00 € Testivoittaja! Suursuosikki Bradley Smoker Digital 6-hyllyinen Savustin 639,00 € Savikiekonheitin SuperTrap dubblé 90, 12V Suursuosikki! Sähkökäyttöinen savikiekonheitin 90 kiekon makasiinilla. Heittää n. 100m. Wobbler-sekoittaja lisävarusteena. (Kuvan heittimessä on Wobbler, ei sis. hintaan) 399,50 € Suosittu! Nahanni Shirt Olive Soveltuu erinomaisesti esim. metsästykseen, kalastukseen ja vaellukselle kylmällä säällä. Valmistettu Swazin polarfleece-kankaasta. 249,50 € Myös tyylikkäitä vaatteita metsästykseen ja vapaa-aikaan! Fleeceliivi Bolmen Miesten ja naisten Pehmeä ja lämmin fleeceliivi, täydellinen metsälle, ratsastukseen tai jokapäiväiseen käyttöön! 54,50 € Fleecetakki Bolmen Miesten ja naisten Tyylikäs fleecetakki miehille. Sopii hyvin metsään tai kaupungille. Pehmeä harjattu vuori. 64,90 € Housut Granvik Miesten ja naisten Tyylikkäät ja mukavat vapaa-ajan housut metsästykseen tai vapaa-aikaan. Joustava materiaali, tuuletusaukot ja monta kätevää taskua. 64,90 € Lippis Kubor, Logan, Castor Valmistettu 100 %:sta puuvillasta. 14,90 € The Hood Olive Mukava ja käytännöllinen fleecepusero, joka sopii erityisen hyvin metsästykseen ja ulkoiluun. 89,50 € Miesten Shortsit Boksund Joustavat shortsit vaellukselle, ulkoiluun tai arkikäyttöön. Kestävät ja vettähylkivät, vahvikkeet reisissä ja takapuolessa. 32,90 € Tactix Delta Sapphire Vankka GPS-älykello sisältää esimerkiksi erikoistuneita taktisia ominaisuuksia sekä karttoja, musiikkiominaisuuden, edistyksellisiä harjoittelutoimintoja ja paljon muuta. 769,00 € Explorer 8x42 Katselukiikari Koko perheen kiikari hyvään hintaan! Heijastuksenestokäsittely. Täydellinen metsästäjille, lintuharrastajille tai kaikille, jotka haluavat päästä lähemmäs luontoa. 99,00 € Tuolireppu Berge 35 Tuolireppu kestävää ja vettä hylkivää mikrokangasta. Optimaalinen sinulle, joka viihdyt luonnossa, olipa kyseessä sitten metsästys, ulkoilu tai patikointi. 41,90 € Piilo 3 in 1 Helppo ja joustava piilopaikka metsästäjille, valokuvaajille ja luontotarkkailijoille. Voidaan asentaa kolmella eri tavalla. 129,00 € Woodline Paita Griffon 39,00 € Pard NV007S 940nm 549,00 € Bolyguard BG584G riistakamera (sis. pilvipalvelu) 199,00 € Sis. 3kk:n HylteSIM Kaikki hinnat sis. alv. Pidätämme oikeudet painovirheiden, loppuunmyynnin ja mahdollisten hintamuutosten osalta. Voimassa niin kauan kuin tuotteita riittää. Rahtikulut lisätään hintaan. Katso koko laaja valikoimamme täältä: www.hylte.fi Netissä teet ostoksia laajasta valikoimastamme vuorokauden ympäri! Myymälä avoinna: ke-pe klo 9-17 (rajoitettu valikoima) info@hylte.fi Hylte Hunting & Outdoor Vaunusepäntie 4, 68660 PIETARSAARI 36-37_Ilmoitus_ME0322.indd 37 21/04/2022 16.38
Metsästysseura on maanomistajan yhteistyökumppani Metsästysoikeus kuuluu maanomistajalle, joka yleensä vuokraa oikeuden paikalliselle metsästysseuralle. Millainen yhteistyö hyödyttäisi molempia? Siitä otettiin selvää Sorkkahankkeessa haastattelemalla seurojen edustajia. TeksTi Esko Paananen L ähes kaikki haastatellut kertoivat tärkeimmäksi yhteistyötavaksi avoimen vuoropuhelun seuran ja maanomistajien välillä. Moni metsästäjä on myös maanomistaja ja katsoo asioita molemmilta puolilta. Kaikki maanomistajat eivät kuitenkaan metsästä, joten seuran on hyvä kuulla heidän näkemyksiään sekä kertoa avoimesti omasta toiminnastaan. Keskusteluyhteys auki Vuokrasopimuksen teon tai uusimisen yhteydessä ollaan yhteydessä maanomistajaan, jolloin on hyvä keskustella molempien tavoitteista ja seuran toimintatavoista. Metsäpalstan vaihtaessa omistajaa seuran kannattaa ottaa yhteyttä, eikä metsästää hissukseen vanhan sopimuksen turvin. Ei ole hyvä aloitus yhteistyölle, jos metsästystä harrastetaan maanomistajan tietämättä. Perinteisesti maanomistajat ja metsästäjät kokoontuvat peijaisissa, joissa on luonteva mahdollisuus pitää yllä suhteita molempiin suuntiin. Osassa seuroja järjestetään maanomistajille, tai kaikille kyläläisille, tarkoitettuja päiviä, joiden ohjelmassa voi olla esimerkiksi metsästykseen, seuran toimintaan tai metsästyskoiriin tutustumista ja lihasopan syömistä. Tilaisuudet madaltavat kynnystä yhteydenpidolle ja tarjoavat mahdollisuuden 38 Metsästäjä 3/2022 38-39_Sorkka-hanke_ME0322.indd 38 21/04/2022 16.37
koa. Maanomistajasuhteita vaaliva seura ottaa vinkin huomioon ja kohdistaa alueelle metsästystä. Vaikka yksittäisen eläimen ampuminen ei ehkä vaikuta suuresti vahinkojen määrään, antaa kohdistettu metsästys mielikuvan, että asiaan pyritään vaikuttamaan. Moni seura jättää osan hirven pyyntiluvista loppukauteen, jolloin voidaan kohdistaa metsästystä erityisesti vahinkoa aiheuttaviin hirvitihentymiin ja onpa osalla ollut myös maanomistajia paikkaamassa harvaa ajoketjua. Saaliista iloa maanomistajille Yksityiset maanomistajat saavat melko harvoin rahaa metsästysoikeuden vastineeksi. Usein vastikkeena käytetään saaliiksi saatua lihaa. Yleinen tapa on antaa ”kaatopala” saaliista sille, jonka maalle eläin kaatuu. Kaadot kasaantuvat usein palstoille, jotka sijaitsevat helposti passitettavilla paikoilla tai joilla sijaitsee kyttäyspaikka. Osassa seuroissa kaatopala jaetaankin vuorollaan jokaiselle maanomistajalle tai annetaan toisesta samalle palstalle kaatuvasta eläimestä kaatopala sille, jonka tietä käytetään passiin siirtymiseksi tai viereisen palstan omistajalle. Osassa Suomea valkohäntäpeurasaalista riittää myytäväksi. Seurojen kannattaa pohtia lihanmyyntikäytäntöjään, jotta se ei aiheuta ristiriitoja maanomistajien kanssa. Mikäli yksittäiset metsästäjät myyvät lihaa omaan lukuunsa, voi syntyä mielikuva tienaamisesta toisten maan avulla. Tällaisissa tilanteissa on myös syntynyt merkittäviä ristiriitoja yksittäisen metsästäjän, seuran ja maanomistajan välille. Usein hyväksyttävämmäksi tavaksi koetaan, että seura myy lihaa toimintansa rahoittamiseksi, jolloin hyöty valuu yhteiseen hyvään yksittäisten taskujen sijaan. Joissain seuroissa käytäntönä on tarjota alueensa maanomistajille etuosto-oikeutta myytävään saaliiseen. Yhteistyö hyödyttää kaikkia Seura voi myös tehdä maanomistajaa hyödyttäviä talkoita, kuten syönninestoaineen levitystä taimikkoon tai sähköaidan pystytystä vahingoille alttiin viljelyksen ympärille. Talkoot ovat hyvä korvaus metsästysoikeudesta ja keino ylläpitää suhteita, mutta seuran on hyvä miettiä resurssiensa riittävyyttä, ettei haukata liian isoa työmäärää hoidettavaksi. Oleellista yhteistyössä on, että molempien tulee kokea hyötyvänsä siitä. Mikäli osapuolien tavoitteet yhteistyölle ovat tiedossa, eivätkä ne ole pahasti ristiriidassa keskenään, kaikkia hyödyttävät ratkaisut varmasti löytyvät. Voisiko joitakin tässä kirjoituksessa mainittuja esimerkkejä hyödyntää oman seurasi toiminnassa? SORKKA-hanke Sorkkaeläinten vaikutus metsien terveyteen ja kasvukykyyn ilmastotavoitteiden kannalta -hankkeessa vahvistetaan metsien ilmastokestävyyttä kehittämällä uusia ratkaisuja riistaja metsätalouden yhteensovittamiseen. vaihtaa ajatuksia laajemminkin. Jotkut seurat viestivät lisäksi verkkosivuilla tai laativat seuran kuulumisista tiedotteen, joka jaetaan lihapalan mukana maanomistajille. Hyvä keskusteluyhteys hyödyttää molempia osapuolia myös käytännön asioissa. Metsästäjät kulkevat maastossa ja voivat toimia varsinkin etäämmällä asuvalle maanomistajalle silminä. Usein maanomistaja arvostaa, jos hänelle kerrotaan esimerkiksi havaituista metsävahingoista. Vastaavasti metsästäjiä kiinnostavat tuoreet riistahavainnot. Metsästystä vahinkokohteille Yhteistyö on paikallaan myös metsästyksen kohdentamisessa. Maanomistajien kannattaa kertoa metsästäjille alueista, joilla eläimet mahdollisesti aiheuttavat vahinOleellista yhteistyössä on, että molempien tulee kokea hyötyvänsä siitä. Maastossa maanomistajia kohdatessa on hyvä tilaisuus vaihtaa kuulumisia ja kertoa meneillään olevasta jahdista. H AN N U HU TT U 39 Metsästäjä 3/2022 38-39_Sorkka-hanke_ME0322.indd 39 21/04/2022 16.37
T rofee eli metsästysmuisto voi olla mikä tahansa riistaeläimen osa, joka kantaa onnistuneen riistatilanteen muistoa. Trofeen suurin merkitys on palauttaa mieleen tärkeä metsästystapahtuma ja onnistunut riistatilanne. Tyypillisiä trofeita ovat pääkallot sarvineen tai ilman, taljat tai jopa itse riistaeläin täytettynä. Joidenkin riistaeläimen kohdalla hyvin erityiset osat edustavat trofeeta, kuten lehtokurpan kynäsulka, metson pyrstö viuhkaksi levitettyinä tai karhun siitinluu. Miksi trofeita mitataan? Trofeemittaus luo arviointimallin ja -asteikon eri riistaeläinyksilöiden vertaamiseen ja lisää ymmärrystä lajinsisäisiin vaihteluihin sekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla. Mikäli valikoiva metsästys on mahdollista, antaa trofeearvioinnin kautta syntyvä osaaminen apuvälineitä metsästäjälle esimerkiksi iänmääritykseen. Ihannetilanteessa verotusta kohdistetaan pääasiassa hyvin nuoriin tai jo “laskeviin”, vanhempiin yksilöihin, kuten hirven ja valkohäntäpeuran sarvisuositukset jo Trofeet – miksi sarvia mitataan? Trofeemittaustapahtumat keräävät jopa satoja arvioitavia kalloja ja jättösarvia. Niiden omistajat saavat diplomin ja arvostelulomakkeen, johon on kirjattu trofeen tiedot ja sen saavuttama pistemäärä. TeksTi ja kuvaT Antti Saarenmaa kertovat. Ikärakenteeseen vaikuttaminen ja valikoiva urosverotus ovat kannansäätelyn työkaluja ja onnistunut lisääntymiskausikin vaatii, että parhaassa iässä olevia uroksia on riittävästi. CIC (International Council For Game And Wildlife Conservation) julkaisi vuonna 2021 trofeista ja valikoivasta metsästyksestä kertovan oppaan “Debunking the myths”, joka avaa lukijalleen valikoivan metsästyksen ja trofeiden yhteyttä hyvinvoivaan ja tasapainoiseen riistaeläinkantaan. Trofeemittaus ei siis ole ainoastaan metsästysmuiston pisteyttämistä, vaan ikämäärityksien tekemistä, riistaeläinosaamisen lisäämistä ja yleisesti valikoivan metsästyksen merkityksen esilletuomista. Mitä trofeista mitataan? Suomessa trofeearvostelu tehdään CIC:n laatimien ja ylläpitämien sääntöjen mukaisesti. Vaikka kotiseinälle CIC:n ohjeistusten pohjalta kirjoitettu kotimainen trofeearvostelukirja (Veli Lappalainen et. al) toimii tuomareiden käsikirjana ja varmistaa arvostelun yhtenäisyyden. Komeat valkohäntäpeuran sarvet arvostelussa. 5 millimetrin levyinen mittanauha on pääsääntöinen työkalu sarvitrofeita mitattaessa. 40 Metsästäjä 3/2022 40-41_CIC_trofeet_ME0322.indd 40 21/04/2022 16.38
? Hirven hanko sarvien arvostelu poikkeaa lapio sarvien arvostelu periaatteista. ? Suomalaisen trofeearvostelun nestori Veli Lappa lainen. Trofeen pistemää rän ylittäessä CIC:n asettaman mitali rajan, saa trofeen omistaja diplomin lisäksi mukaansa myös mitalin. ? Trofeeta arvi oitaessa liitetään diplomiin myös ikäarvio. Hampai den kuluma antaa osviittaa riistaeläi men iästä. CIC (Conseil International de la Chasse) CIC on eurooppalainen riippumaton, kansainvälinen asiantuntijajärjestö, joka toimii sekä metsästyksen että terveiden riistaeläinkantojen puolestapuhujana ja edunvalvojana. CIC:n tavoitteina on tukea merkittäviä riistaeläinelinympäristöjä, paikallisia metsästysyhteisöjä ja valikoivaa, kestävää metsästystä. CIC työskentelee aktiivisesti metsästyksen sääntelyn parissa mahdollistaakseen ja varmistaakseen valikoivan, kestävän metsästyksen jatkuvuuden. Yksi CIC:n toiminnan osa-alueista on salametsästyksen torjunta. Suomessa CIC:n toiminta keskittyy pääosin trofeearviointiin suomalaisten trofeetuomareiden kautta. Lisää suomalaisesta trofeearvioinnista osoitteesta https://trofeeinfo.kotisivukone.com asetetut metsästysmuistot ovat kaikissa muodoissaan metsästäjälle itselleen tärkeitä, CIC:n säännöillä mitattavia trofeita ovat ainoastaan tietyllä tavalla käsitellyt kallotrofeet. Riistaeläimestä ja trofeetyypistä riippuen arvioinnissa mitataan kallon pituutta ja leveyttä (petoeläimet ja majava), sarvien kokoa, mittasuhteita, mallia ja massaa. Sarvitrofeemittauksen tärkein työkalu on sääntöjen mukainen 5 mm levyinen mittanauha, jolla sarvipiikkien pituuksia, ympärysmittaa ja leveyttä on pienen harjoittelun jälkeen suhteellisen helppo mitata. Myös työntömittaa ja muita mittausvälineitä tarvitaan trofeetyypistä riippuen. CIC on laatinut tarkat mittausja arviointiohjeet trofeetyypeille riistalajeittain, joten pisteytyminen on arvioitavissa karkeasti myös kotikonstein. Valtaosa asioista on mitattavia, mutta myös puhtaasti arvosteltavia muuttujia, kuten kauriin sarvien väri tai symmetria, tulee trofeetuomareille eteen. Myös näihin löytyy referenssikuvia CIC:n ohjeistuksista. Arvioinnin yhteydessä annetaan myös ikähaarukka johon riistaeläimen arvioidaan kuuluneen. Alaleuan toinen puolisko hampaineen onkin hyvä liittää trofeen mukaan arviointitilaisuuteen vietäessä. CIC:n käytännöistä poiketen Suomessa mitataan tapahtumien ja näyttelyiden yhteydessä myös nahkoja ja jättösarvia. Mitä trofee kertoo eläimestä? Vaikka sarvien koko itsessään ei ole täydellinen iänmäärityksen työkalu, suuret sarvet tai kallo vaativat kantajaltaan elinvoimaisuutta ja varttuneisuutta. CIC:n asteikolla menestyvä trofee asettuu korkealle kansainvälisesti, joten metsästäjää voidaan onnitella hienosta saaliista. Onnistumisessa on myös toinen puoli – metsästäjä on saanut saaliikseen parhaassa tapauksessa taantuvan, iäkkään yksilön, jonka eliämä oli joka tapauksessa jo ehtoopuolella. Kaikkialla valikoiva metsästys ei ole yhtä helposti suoritettavissa ja tiukat verotustavoitteetkin voivat lisätä painetta metsästäjän suuntaan. Tästä huolimatta trofeiden arviointiperusteisiin ja ikämääritykseen perehtyminen lisäävät metsästäjän ymmärrystä ja osaamista alueensa riistakantojen arviointiin. Katso video metsäkauristrofeen arvioinnista: metsastajalehti.fi 41 Metsästäjä 3/2022 40-41_CIC_trofeet_ME0322.indd 41 21/04/2022 16.39
Turvalliset suunnat: kohti maata tai kohti taivasta. Aseturvallisuuden toinen sääntö koskee piippukontrollia: kun asetta käsitellään ilman välitöntä ampumistarkoitusta, piipun tulee osoittaa turvalliseen suuntaan, käytännössä suoraan alaspäin kohti maata tai vaihtoehtoisesti taivaalle. Näin mahdollinen vahingonlaukaus ei lähtökohtaisesti suuntaudu ketään tai mitään kohti. TeksTi Arto Määttä 1. Kaikki aseet ovat aina ladattuja 2. Älä ikinä osoita aseen piipulla mitään, mitä ei ole tarkoitus ampua 3. Pidä sormi pois liipaisimelta 4. Ole varma kohteesta As turvallisuuden neljä sääntöä Sääntö 2 – Älä ikinä osoita aseella mitään, mitä ei ole tarkoitus ampua A seturvallisuuden 4 sääntöä on suunniteltu niin, ettei yhden rikkominen vielä johtaisi onnettomuuteen. Vahvasti aseen käsittelyyn liittyvä toinen sääntö on tässä keskeinen: jos aseen piippu osoittaa aina turvalliseen suuntaan, ei mahdollinen vahingonlaukaus aiheuta ainakaan pahinta mahdollista vahinkoa. Turvallisuutta rutiinista Piippukontrolli tulisi saada jokaiselle aseita käsittelevälle lihasmuistiin. Onneksi piipun suunnasta huolehtiminen on mahdollista muuttaa hyväksi tavaksi, joka ei lopulta vaadi erillistä mietiskelyä. Alkuvaiheessa piippukuriin on kuitenkin aktiivisesti keskityttävä. Kun ase poimitaan, piippu käännetään välittömästi turvalliseen suuntaan. Koko käsittelyajan piipun suuntaa vahditaan herkeämättä ja ilman lipsumista. Kun toistoja kertyy, oikeasta tavasta tulee ainoa tapa toimia. Vaatii jonkin verran opettelua Aseen lataaminen, latauksen purkaminen ja kaikki muutkin toimet tulee opetella tekemään siten, että piippu osoittaa poikkeuksetta turvalliseen suuntaan. Lähtökohtaisesti turvallisin suunta on ”kohti maata”, mutta tietyissä metsästystilanteissa, kuten haulikolla tapahtuvassa passituksessa, asetta pidetään valmiusasennossa (piippu yläviistoon ampumasuuntaan) tai pystyasennossa, jolloin haulikon piippu osoittaa suoraan kohti taivasta. Myös esimerkiksi aseen poistaminen pussista tulee KU VA T: GE TT Y IM AG ES 42 Metsästäjä 3/2022 42-43_Aseturvallisuuden_sa?a?nto?_2_ME0322.indd 42 21/04/2022 18.17
Tunnista vaaranpaikat Seuraavat ovat vain pieni otos tilanteista, joissa tämän säännön noudattamiseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. ? Aseen tähtäinkiikarin käyttäminen tähystämiseen rikkoo räikeästi aseturvallisuuden toista sääntöä, koska tähystämisen yhteydessä piippu osoittaa suuntaan, johon ei ole tarkoitus ampua. Pahimmillaan tähystyksen kohteeksi paljastuu toinen metsästäjä tai marjastaja, jota siis tuolloin osoitetaan ladatulla ampuma-aseella. Tästä vaarallisesta käytännöstä tulee yksiselitteisesti luopua ja ohjata myös muita metsästäjiä katselukiikarien käyttöön. ? Lataamisen ja latauksen purkamisen yhteydessä, kun huomio kiinnittyy aseen mekaniikkaan, on riski huolimattomuusvirheelle ilmeinen. Esimerkiksi kokoontumispaikalla asetta ladattaessa piippu on vaakatasossa ja osoittaa suuntaan, jossa on muita metsästäjiä. Samaa tapahtuu myös ampumaradoilla. Tämä virhe on niin vakava, että jokaisen tulee puuttua siihen ankarasti. Suurin osa erilaisissa kokoontumisissa tapahtuvista vahingonlaukauksista liittyy juuri aseenkäsittelytilanteisiin, joten on ensiarvoisen tärkeää huolehtia, että piippu osoittaa aina turvalliseen suuntaan. ? Hihnasta kannettu ase “valuu” kantajansa selässä kohti vaaka-asentoa, jolloin piipunsuu lopulta osoittaa muita metsästäjiä. Jokaisen tulee etsiä aseelleen sopiva kantotapa, joka puoltaa turvallisuutta. ? Kun metsästystilanteessa tapahtuu muutos. Esimerkiksi liikkuvassa kanalintujen seuruejahdissa piipun suuntauksesta huolehtiminen vaatii keskimääräistä enemmänkin huomiota. Kun ”veto” sitten loppuu, huomio usein herpaantuu. Tällöin saattaa huolellinenkin metsästäjä laittaa haulikon käsikynkkään ja kääntyä ase vaakatasossa tervehtimään kanssametsästäjiä. opetella siten, ettei asetta tarvitse liikutella lainkaan vaakatasossa. Näitä tapoja tulee kerrata niin paljon, että ne muodostuvat rutiineiksi. Myös hihnassa kannettavan aseen piipun on oltava koko ajan kontrollissa. Jos aseella on kannettaessa taipumus kaatua vaaka-asentoon, on hihnasta pidettävä kiinni. Asiaan voi vaikuttaa myös sovittamalla aseen tasapaino hihnassa kantamista varten tai siirtämällä etummainen hihnalenkki niin pitkälle eteen kuin mahdollista. Myös muita kantamistapoja kuin “hihnasta olalla” kannattaa miettiä. Erityisen suositeltavia ovat tavat, joissa piipun suunta on koko ajan hallinnassa. Aseen tähtäinkiikarin käyttäminen tähystämiseen rikkoo räikeästi aseturvallisuuden toista sääntöä. KU VA T: GE TT Y IM AG ES 43 Metsästäjä 3/2022 42-43_Aseturvallisuuden_sa?a?nto?_2_ME0322.indd 43 21/04/2022 16.50
Aseturvallisuus ampumakokeissa Ankaruus aseturvallisuuden vaatimisessa on paikoin loiventunut ampumaradoilla. Liiallinen lempeys tai välinpitämättömyys on väärä tie, sillä aseturvallisuusrikkeet sisältävät liian vakavan riskin. TeksTi ja kuva Arto Määttä K un metsästäjä laiminlyö aseturvallisuutta ampumarataolosuhteissa, on tyypillisin virhe piippukurin puute, eli aseella osoitetaan muita paikallaolijoita. Näin ei saa tapahtua edes silloin, kun ase on tarkastamalla todettu tyhjäksi. Tarkkana heti radalle saapuessa Virhe tapahtuu usein heti, kun ase otetaan suojuksesta. On liian tavanomaista, että tällöin piipulla osoitellaan ensimmäisen kerran vaakatasossa. Seuraavaksi asetta kuljetetaan. Jos se on vaakatasossa, piipun suunta on ruuhkaisella koepaikalla väistämättä kohti muita ihmisiä. Seuraava vaaranpaikka on asetta telineeseen asetettaessa: pahimmillaan ase on tällöin vaakatasossa samalla, kun lukko avataan. Lukko olisi pitänyt avata heti, kun ase otettiin suojuksesta. Myös ampumakokeen tarkastuksessa nähdään liian usein ylimääräistä liikettä ja piipulla osoitellaan suuntiin, joihin ei pitäisi missään tapauksessa osoittaa. Kaikki edellä mainitut ovat vähintään aseturvallisuuden toisen säännön rikkomista (katso edellinen aukeama). Säännön käytännön sovellus: aseen jostain syystä lauetessa ammus päätyy sellaiseen kohteeseen, että vahingon kanssa pystyy elämään. Huomautettiinko sinulle? Aseturvallisuuden rikkeisiin tulee puuttua välittömästi, jämäkästi ja asiaankuuluvalla vakavuudella. Jämerää otetta turvallisuusasioihin pitää myös vaatia, koska se estää tehokkaasti jopa hengenvaarallisia tilanteita. Lähestulkoon jokainen enemmän harrastava on saanut joskus nuhteita, joten kritiikin vastaanottajan ei ole syytä nolostua tai traumatisoitua. Huomauttamisen tarkoitus ei ole nolaaminen, vaan auttaa ampujaa huomaamaan toimintansa aiheuttama riski. Se, ettei terveyttä ja henkeä uhkaava riski ehdi realisoitua, on myös huomautuksen saaneen edun mukaista. Viestitä turvallisuutta! Miellyttävään ratakokemukseen kuuluu olennaisena tunne turvallisuudesta. Jokainen voi käytöksellään lisätä sitä. Avattu lukko tai taitetut piiput sekä piipun huolellisen oikea suuntaus huomataan. Myös rohkea havaittuihin virheisiin puuttuminen lisää yleistä tuvallisuuden tunnetta. Vain ampuessa ase saa osoittaa vaaka tasossa ja lukko saa olla kiinni. Lupamyynti alkaa taas! Myynninaloituspäivät Ma 6.6. ja 29.8. Etelä-, Länsija Itä-Suomen alueet Ti 7.6. ja 30.8. Enontekiö, Inari, Utsjoki Ke 8.6. ja 31.8. Salla, Savukoski, Pelkosenniemi, Sodankylä, Kemijärvi To 9.6. ja 1.9. Keminmaa, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Rovaniemi, Ranua, Simo, Tervola, Ylitornio, Posio Pe 10.6. ja 2.9. Pohjanmaa ja Kainuu Lupia voi alkaa hankkia mainittuna päivänä kello 9 aamulla Eräluvat-kaupassa ja palvelunumerossa 020 69 2424. Lupia tulee myyntiin kesällä vasta varovainen kiintiö, noin 50 % edellissyksyn luvista. Lopullinen kiintiö ratkeaa kesän riistalaskentojen perusteella ja tulee myyntiin elokuussa. Metsähallituksen kanalinnustusluvat tulevat myyntiin kesäkuussa. Metsästäjä 3/2022 44 44-45_Turvallisesti_ampumakokeessa_ME0322.indd 44 21/04/2022 16.57
Lupamyynti alkaa taas! Myynninaloituspäivät Ma 6.6. ja 29.8. Etelä-, Länsija Itä-Suomen alueet Ti 7.6. ja 30.8. Enontekiö, Inari, Utsjoki Ke 8.6. ja 31.8. Salla, Savukoski, Pelkosenniemi, Sodankylä, Kemijärvi To 9.6. ja 1.9. Keminmaa, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Rovaniemi, Ranua, Simo, Tervola, Ylitornio, Posio Pe 10.6. ja 2.9. Pohjanmaa ja Kainuu Lupia voi alkaa hankkia mainittuna päivänä kello 9 aamulla Eräluvat-kaupassa ja palvelunumerossa 020 69 2424. Lupia tulee myyntiin kesällä vasta varovainen kiintiö, noin 50 % edellissyksyn luvista. Lopullinen kiintiö ratkeaa kesän riistalaskentojen perusteella ja tulee myyntiin elokuussa. Metsähallituksen kanalinnustusluvat tulevat myyntiin kesäkuussa. 44-45_Turvallisesti_ampumakokeessa_ME0322.indd 45 21/04/2022 16.58
O nko vapaaehtoistoiminnan mielekkyys hiipunut? Ovatko resurssit riittämättömät? Ovatko lain antamat velvoitteet kohdallaan? Miten toimintaa voitaisiin kehittää? Maaja metsätalousministeriön hankkeen tavoitteena oli luoda tilannekuva riistanhoitoyhdistyksistä (rhy) ja tunnistaa keskeiset kehittämistarpeet. Haastatteluihin ja kyselyihin osallistui yhteensä noin 250 ihmistä. Mukana olivat keskeiset sidosryhmät ja yli 100 riistanhoitoyhdistystä. Avoimuutta ja ammattimaisempaa otetta Sidosryhmien kuva rhy:istä on pirstaleinen. He hahmottavat epäyhtenäisen toimijajoukon, joka nähdään hiukan sulkeutuneena ja ukkoutuneena. Myös sen neutraaliuuteen kohdistui epäilyksiä, yhdistysten vapaaehtoistoimijoita on jäänyt kiinni esimerkiksi suurpetoihin kohdistuvista laittomuuksista. Hyvin monet näkivät myös, että tällaista paikallista tietoa ja viisautta ammentavaa toimijaa tarvitaan, mutta sen toimintaa on syytä päivittää. Kaivattiin lisää avoimuutta ja ammattimaisempaa otetta. Kaupungistuminen on mullistanut jäsenrakenteen Riistanhoitoyhdistyksien omissa vastauksissa korostui huoli nopeasta toimintaympäristön muutoksesta. Haja-asusalueilta poismuutto ja kaupungistuminen on mullistanut jäsenrakenteen. Kaupungeissa ja niiden kehysalueilla asuu paljon nuoria metsästäjiä ja vastaavasti poismuuttoalueille jäävät ikääntyneet metsästäjät. Molemmissa suunnissa palveluntarve muuttuu ja ne eriytyvät vielä eri suuntiin. Monen haja-asutusalueen yhdistyksen jäsenistä puolet voi asua muualla kuin yhdistyksen alueella. Kaupungeissa tilanne on päinvastainen. Esimerkiksi Oulun kaupungissa asui vuonna 2021 noin 15 000 Riistanhoitoyhdistykset tienhaarassa Riistanhoitoyhdistystoiminnassa on haasteita. Osa rhy:istä tuntuu olevan ikään kuin lamassa. Miten toimintaympäristö on muuttunut? TeksTi Jukka Bisi Kaupungistuminen on muuttanut kaiken metsästäjää, heistä tuhansilla on jäsenyys jossain muualla. Ennusteiden mukana tämä kehitys jatkuu läpi maan. Kuormittavat teemat Jotkut yksittäiset teemat tuovat lisäkuormitusta. Susiasioissa koetaan, että ollaan puun ja kuoren välissä eli poliittisessa paineessa. Myös kasvava byrokratia tympäisee monia. Asumisrakenteen muuttumisen vuoksi yhdistysten toiminnallinen kyky ja samalla resurssit poikkeavat merkittävästi. Jäsenmäärät vaihtelevat alle sadasta yli 10 000:een. Ampumakokeiden ja metsästäjätutkintojen suoritusmassat tapahtuvat kaupungeissa, mutta metsästys tapahtuu maaseudulla. Valtion maiden erälupajono kasvaa samaa tahtia, kun kaupungit ja niiden kehyskunnat täyttyvät väestä. Vaikka ilmastonmuutos etenee ja luontokatokeskustelu yltyy, monet riistaeläin-, erityisesti sorkkaeläinkannat vain vahvistuvat ja suurpetokannat kasvavat niiden perässä. Tiheästi asutuilla alueilla eläinkolaritihentymät ovat hälyttäviä. Ne kuormittavat yksittäisiä suurriistavirka-apua antavia vapaaehtoisia, valvottuja öitä ja lähtöjä voi olla paljon. Riistakantojen hallinnan ja H AN N U HU TT U 46 Metsästäjä 3/2022 46-47_RHY-hankkeen_tuloksia_ME0322.indd 46 21/04/2022 16.54
Vaalan rhy:n alueella asuvat metsästäjät 2021 450 henkilöä (maksaneita jäseniä 827) 9094 v. 5054 v. 7074 v. 3034 v. 8084 v. 4044 v. 6064 v. 2024 v. 1014 v. 8589 v. 4549 v. 6569 v. 2529 v. 7579 v. 3539 v. 5559 v. 1519 v. 5-9 v. miehiä naisia 70 60 50 40 30 20 10 Ilmajoen rhy:n alueella asuvat metsästäjät 2021 853 henkilöä (RHY:n jäsenmäärä 863) 9094 v. 5054 v. 7074 v. 3034 v. 8084 v. 4044 v. 6064 v. 2024 v. 1014 v. 8589 v. 4549 v. 6569 v. 2529 v. 7579 v. 3539 v. 5559 v. 1519 v. 5-9 v. miehiä naisia 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 Tampereen kaupungin alueella asuvat metsästäjät 2021 5006 henkilöä 9094 v. 5054 v. 7074 v. 3034 v. 8084 v. 4044 v. 6064 v. 2024 v. 1014 v. 8589 v. 4549 v. 6569 v. 2529 v. 7579 v. 3539 v. 5559 v. 1519 v. 5-9 v. miehiä naisia 500 450 400 350 300 250 200 150 100 50 Kolmen riistanhoitoyhdistyksen metsästäjien ikärakenne. Maaseutu (Vaala), kasvavan kaupungin kehyskunta (Ilmajoki) ja nopeasti kasvava kaupunki (Tampere). Huomaa metsästäjien ikärakenteen erot. Järjestelmä on valtiolle edullinen Riistanhoitoyhdistykset muodostavat Suomen riistanhallinnon paikallisen tason. Käytännössä kaikki yli 300 000 metsästäjää ovat riistanhoitoyhdistysten jäseniä, kukin joko asuinkunnassaan tai metsästysalueellaan. Heistä arviolta noin 40 000 osallistuu vapaaehtoistoimintaan. Yhdistyksiä on 282. Riistanhoitoyhdistykset saavat vuositasolla valtionapua yhteensä noin 2,5 miljoonaa euroa. Se jakautuu jäsenmäärän ja aktiivisuuden mukaan muutamasta tuhannesta eurosta aina lähes 50 000 euroon. Riistanhoitoyhdistysten tuottaman vapaaehtoistyön arvo oli vuonna 2010 noin 7 miljoonaa euroa ja nykyään todennäköisesti jo yli 10 miljoonaa euroa. Riistanhoitoyhdistykset ja niiden vapaaehtoiset vastaavat muun muassa metsästäjätutkinnoista, ampumakokeista, riistalaskennoista, suurpetoyhdyshenkilötoiminnasta, metsästyksen valvonnasta, poliisin suurriistavirka-avusta, riistatalouden edistämisestä ja riistaelinympäristöjen hoidon edistämisestä ja edellisiin liittyvistä asiantuntijatehtävistä ja niiden viestinnästä. Niillä on tärkeä rooli myös riistavahinkojen arvioinneissa ja niiden estotoimissa. myös niihin liittyvän tiedon tarve on lisääntymässä, ei suinkaan vähenemässä. Riistanhoitoyhdistykset kantavat myös huolta metsästyskielloista, maanomistajarakenteen muutoksesta ja nopeasti muuttuvasta luonnosta. Sijoitusyhtiöt ostavat metsiä haltuunsa ja tuulivoimarakentaminen laajenee nopeasti pirstoen luontoa. Tämän kehityskulun vaikutukset luontoon ja lajistoon tullaan näkemään myöhemmin. Suojelualueiden perustaminen lisää metsästyskieltoja ja vaikeuttaa riistatalouden suunnittelua. Palveluja tarvitaan, mutta... Riistahoitoyhdistysten ja metsästysseurojen palveluja tarvitaan, ei pelkästään metsästyksen, vaan yhteiskunnan toimivuutta tukevien tehtävien vuoksi. Jatkossa myös vieraslajit ja ilmastonmuutoksen hyötyjälajit edellyttävät säätelytoimia. Kaupungistuminen kuitenkin muuttaa arvoja ja metsästys on jatkuvan eettisen ja moraalisen arvioinnin kohteena. Kannan säätelyn tarve, halu metsästää, ekologinen kantokyky tai erästelyn kulttuurilliset sidokset eivät riitä nykypäivänä metsästyksen oikeutukseen. Yhteiskunnan eri toimijat vaativat enemmän ja uusia näkökulmia nousee esiin. Myös ylikansallinen lainsäädäntö haastaa perinteitä. Ala on konfliktiherkkä. Tässä kontekstissa rhy:t toimivat. Niiden on vaikea selviytyä vapaaehtoispohjalta kaikista niistä tehtävistään, mitä niiltä odotetaan. Pelkästään niiden resurssit ovat liian erilaisia, jotta toiminta ja palvelu olisi samanlaatuista. Voimien yhdistämistä, uudistumista, vahvempaa ja ammattimaisempaa otetta ja uusia resursseja kaivataan. Mutta miten temppu tehdään niin, että paikallisuus ja vapaaehtoistyön perinne säilyy? Rhy:t ansaitsevat kehittämisohjelman Kehittämisohjelman valmistelun luonnollinen koordinaattori olisi Suomen riistakeskus, jonka tulisi määritellä kehittämistavoitteet tiiviissä yhteistyössä yhdistysten kanssa. Aivan keskeisestä on, että tavoitteet määritellään alueellisten ja paikallisten palveluiden ja niiden tarpeiden lähtökohdista. Ne ovat erilaisia eri puolilla maata. Ammattimainen toiminnanohjaus on viisas ja tarkoituksenmukainen tavoite, mutta sen resurssointi riistanhoitomaksuvaroilla edellyttäisi laajaa riistanhoitoyhdistysten yhdistymisaaltoa läpi maan ja todennäköisesti riistahoitomaksun korottamista. Siksi tarvitaan suunnitelmallisuutta ja tavoitteita. Suomen riistakeskus ja sen rhy-tuki ovat avainasemassa yhdistysten toiminnan tukemisessa. Sitä tulisi vahvistaa merkittävästi ja riistakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten vuorovaikutusta tulee tiivistää. Tukitoimintoja tulee kanavoida alueellisesti, koska alueellisen tuen ja kehittämisen tarpeet poikkeavat toisistaan merkittävästi eri puolilla maata. On myös paljon yksittäisiä toimenpiteitä, jolla niin metsästäjien kuin yhteiskunnan palveluja voidaan parantaa ja jolla toimintaan saadaan avoimuutta ja lisää vaikuttavuutta. Tällaisia ne ovat esimerkiksi: riistanhoitoyhdistyksen jäsenyys tulisi olla nykyistä laajapohjaisempi, vapaaehtoisen metsästyksen valvonnan kokonaisuus tulisi arvioida uudelleen, ampuratatoiminnassa ja niiden ylläpidossa tulisi tiivistää yhteistyötä Puolustusvoimien ja maanpuolustusyhdistysten kanssa. H AN N U HU TT U 47 Metsästäjä 3/2022 46-47_RHY-hankkeen_tuloksia_ME0322.indd 47 21/04/2022 16.54
Aidoilla suojataan vahinko herkkiä viljelyksiä Puutolpat kaikissa kulmissa ja paikoin pitkillä suorilla pitävät aidan ryhdikkäänä. Hirvieläinten maatalousvahinkojen ehkäisyssä keskeisin toimenpide on kannanhallinta ja kohdistettu metsästys. Vahinkoja voidaan arvokkailla viljelyksillä ehkäistä myös aitaamalla. TeksTi Valto Kontro kuvaT Marko Muuttola P ienten hirvieläinten kasvaneet kannat tuottavat muun muassa virkistyskäytön ja sen mahdollistaman sosiaalisen kanssakäymisen kautta paljon arvoa laajalle joukolle metsästäjiä. Kantojen runsastuminen näkyy kuitenkin myös viljelyksillä. Arvioitujen, korvauskynnyksen ylittäneiden vahinkotapauksien määrä on vaihdellut viimeisen kymmenen vuoden aikana vajaasta 200 tapauksesta runsaaseen 600 tapaukseen ja yhteenlasketut korvausarvot ovat olleet 170 000–670 000 euroa. Korvattavia ovat luvanvaraisten hirvieläinten aiheuttamat vahingot, eli metsäkauriin aiheuttamat eivät kuulu korvausten piiriin. Paikallisen kannan hallinnalla ja herkkien vahinkokohteiden läheisyyteen kohdistetulla pyynnillä voidaan tehokkaasti vähentää vahinkoja. Suurin osa vahingoista tapahtuu kuitenkin metsästyskauden ulkopuolella kesäisin, kun sato on kypsymässä. Metsävahinkojen kohdalla voidaan käyttää syönninestoainetta, joka on osoittautunut tehokkaaksi. Vaikutus kuitenkin perustuu pahaan makuun, joten karkotetta ei voi käyttää syötävien kasvien suojaamiseen. Viljelyksiä voi suojata sähköja riista-aidoilla, joita myös Suomen riistakeskus myöntää tuottajille. Teräksisiä riista-aitoja myönnetään vain monivuotisille arvokkaille viljelyksille, kuten hedelmäpuille. Varat riistakeskuksen myöntämiin aitoihin tulevat hirvieläinten pyyntilupamaksuista, minkä vuoksi niitä voidaan myöntää vain luvanvaraisten hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisyyn. Myöntöperusteisiin kuuluu vahinkotilanteen arvio ja viljeltävien lajien korvausarvo, joka määräytyy markkinahinnan ja vuotuisen keskisadon perusteella. Omavastuuosuudeksi katsotaan työ, joka aidan pystytykseen käytetään. Aidan pystytys ja ylläpito voi varsinkin pinta-alal48 Metsästäjä 3/2022 48-49_Riistavahinkojen_torjunta_ME0322.indd 48 21/04/2022 18.18
taan suurilla viljelyksillä olla työlästä. Paikallisen metsästysseuran kanssa on usein mahdollista sopia talkooavusta. Sähköaita – virtaa akusta vai verkosta? Sähköaidan pystytys on verrattain yksinkertaista. Muutamia olennaisia asioita tulee kuitenkin ottaa huomioon. Ensinnäkin tulee valita tarkoitukseen sopiva sähköpaimen. Käytännössä niitä on kahdenlaisia – akkutai verkkovirtapaimenia. Näistä jälkimmäinen on usein sekä edullisempi että toimintavarmempi, mutta tarvitsee verkkovirtaa, eli aitauksen lähistöltä tulee löytyä toimiva pistorasia. Laadukas akkupaimen ajaa toki asiansa ja niihin on saatavilla aurinkokennoja, joiden ansiosta aurinkoisina jaksoina akkua ei tarvitse vaihtaa ja ladata jatkuvasti. Akuksi kannattaa valita noin 130 ampeeritunnin matalajänniteakku. Akku suojataan sään vaikutukselta. Pystytä huolellisesti Ennen pystytystä tulee tehdä perusteellinen esivalmistelu, johon kuuluu maaperän tasaus ja aluskasvillisuuden poisto niin, ettei kasvillisuus ole kosketuksissa nauhoihin. Niitto tulee tehdä kasvukauden aikana aina, kun kasvillisuus kasvaa riittävän korkeaksi. Sopiva tolppaväli on noin viisi metriä. Pitkillä suorilla voi väliin pystyttää puisia tai metallisia tukipylväitä, jotta aita pysyy ryhdikkäänä. Vastaavat pylväät tulee asentaa myös kaikkiin kulmiin. Sähköiseen hirvieläinaitaan laitetaan yleensä neljä aitanauhaa päällekkäin, joista alin on 30 senttimetrin korkeudella maasta, toinen 25 senttimetrin etäisyydellä alimmasta nauhasta ja kaksi seuraavaa 50 senttimetrin välein. Aitanauhat yhdistetään toisiinsa siten, että virta kulkee kaikissa nauhoissa. Liitoksia varten käytetään nauhatai hyppyliittimiä. Solmuja tulee välttää. Aitaan voidaan asentaa leveydeltään 4,5 metrin jousiveräjiä eristimineen, mikä mahdollistaa esimerkiksi maatalouskoneen siirtämisen viljelyksille ilman aidan purkamista. Veräjiä varten tulee niin ikään asentaa puiset tai metalliset pylväät. Niihin kiinnitetään kiristimet ja kiristinjouset niin, että nauhaa kiristettäessä jouseen tulee kevyt veto. Maadoitusta varten tarvitaan vähintään kaksi metrin pituista maadoitussauvaa, jotka upotetaan maahan noin metrin etäisyydelle toisistaan ja yhdistetään paimenen maadoitusnapaan. Maadoitus toimii parhaiten kosteassa maassa, esimerkiksi ojan pohjalla. Maadoitus ei saa vuotaa yhtä kilovolttia enempää, jottei aita menetä tehoaan. Aidassa ja maadoituksessa kulkevaa jännitettä ja iskuenergiaa voidaan mitata digitesterillä. Iskuenergian aidassa tulisi olla noin viisi joulea ja jännitteen vähintään viisi kilovolttia. Huolla säännöllisesti Aitaa pitää huoltaa säännöllisesti, eli löystyneitä nauhoja tulee kiristää, aurinkopaneelin pinta pyyhkiä puhtaaksi ja aluskasvillisuutta poistaa tarpeen mukaan. Jännite kannattaa tarkastaa huollon yhteydessä. Kauden ulkopuolella tarvikkeita säilytetään sisätiloissa ja akku kannattaa ladata säilytyksen ajaksi. Akkupaimen ajaa asiansa, kun verkkovirtaa ei ole saatavilla. Aurinkopaneelin kanssa virtaa riittää aurinkoisina jaksoina pitkäksi aikaa. 49 Metsästäjä 3/2022 48-49_Riistavahinkojen_torjunta_ME0322.indd 49 21/04/2022 16.53
V ieraspetoja on poistettava saaristossa, vaikka edelleen runsastuva kotoperäinen peto – merikotka – onkin vastuussa suuresta osasta haahkan kuolleisuutta. Uusi tutkimus osoittaa selvästi, että minkkien ja supikoirien poistaminen saaristosta lisää haahkan pesimishaluja, pesintämenestystä ja hengissä säilymistä. Torjumalla vieraspetoja, minkkiä ja supikoiraa, voidaan siis tehokkaasti auttaa uhanalaista haahkaa. Pitkäaikaistutkimus toteutettiin Hangon Tvärminnen saaristossa osittain maaja Vieraspetojen torjunta antaa pesimärauhan saaristossa metsätalousministeriön rahoittamana. Tutkimus alkoi haahkalle loistokkaalla 1990-luvulla. Saalistuspaineen kasvu alkoi 2000-luvun alussa pistää tutkijoiden silmään. Luonnollista saalistusta lisäsi merikotkan paluu ja vieraspetojen leviäminen Tvärminnen saariin nosti kuolleisuuden uusiin lukemiin. Ennätystuhot herättivät toimimaan Vuonna 2010 havaittiin ennennäkemätön määrä supikoirien ja minkkien tuhoja: 74 kuollutta haahkanaarasta ja 148 aikaisessa vaiheessa tuhottua pesää. Moni tapettu naaras oli värirengastettu ja tutkijoiden vuosia tarkkaan seuraama. Tällöin päätettiin ryhtyä toimiin. Saman vuoden aikana eräästä saaresta yhytettiin supikoirapariskunta ja seuraavana keväänä saaristoon asetettiin parikymmentä hetitappavaa minkkiloukkua. Kevään 2011 ja pesimäkauden 2012 välisenä aikana toteutettiin systemaattista minkkien loukutusta ja saaliiksi saatiin 13 minkkiä. Se ei ole huima määrä, mutta antoi osviittaa, että ollaan oikealla jäljellä. Tvärminnen tutkimusasemaa lähinnä oleva saari reagoi hätkähdyttävän nopeasti ja pesivien haahkojen määrä yli kolminkertaistui kahdessa vuodessa. Tämä johtui todennäköisesti siitä, että monet pitkäikäiset, jopa yli kaksikymppisiksi elävät haahkanaaraat olivat vuosi toisensa jälkeen jättäneet pesimättä aistiessaan vaaran. Torjunnan alettua Yhdeksän vuoden aineisto osoittaa, että vieraspetojen torjunnalla on huomattavia positiivisia vaikutuksia haahkan pesintään. TeksTi Kim Jaatinen kuvaT Henri Eriksson Vieraspetokoirat saavat tutkapannat kaulaan ennen kuin ne päästetään tutkimaan päivän ensimmäisen saaren petotilannetta. 50 Metsästäjä 3/2022 Tutkittua 50-51_TUTKITTUA_Vieraspedot_ja_haahka_ME0322.indd 50 21/04/2022 17.00
totesimme iloksemme monen, jopa viisi vuotta pesinnän väliin jättäneen, naaraan palanneen pesimään. Koirapartioilla varmistus Positiivisista merkeistä huolimatta loukutus vaikutti olevan riittämätön torjuntamuoto tyhjentämään saaristoaluetta minkeistä. Vieraspetoja ryhdyttiin torjumaan myös koirapartioilla, joiden avulla saadaan niin minkit kuin saaristoon levinneet supikoirat poistettua ennen lintujen pesimäkautta. Vaikka Tvärminnen haahkantutkimusalueella kolme neljäsosaa minkeistä on poistettu loukuilla ja neljäsosa koirilla, alueen minkkityhjyyttä ei voida todeta muuten kuin intensiivisellä koirapartiotyöllä. Nämä viimeiset minkit teettävätkin usein eniten töitä ja yksikin supikoira keskellä haahkojen pesimäpuuhia on katastrofi. Koirapartiot ovat tämän vuoksi hyvin tärkeitä. Torjunnalla selvä vaikutus haahkan menestymiseen Haahka ei ole ehtinyt sopeutua minkin ja supikoiran saalistukseen. Samaan aikaan haahkan luonnollinen saalistaja – merikotka – on palannut, joten haahkalla riittää saalistajia myös ilman vieraspetoja. Pelkona oli, ettei vieraspetojen torjunnan vaikutuksia voitaisi osoittaa tutkimuksissa. Pelko osoittautui turhaksi. Vieraspetoja torjumalla parannettiin ylipäätään naaraiden halua pesiä. Se nosti naaraiden pesintätodennäköisyyttä reilusta 50 prosentista miltei 80 prosenttiin. Kun haahkat kipusivat pesilleen, niiden kuolleisuus oli huomattavasti matalampi mitä enemmän vieraspetoja oli poistettu edellisen ja nykyisen pesimäkauden välissä. Pesintä myös onnistui huomattavasti paremmin. Taitamattomuudella armottomat seuraukset Vieraspetojen torjunnan jatkuvuuden tärkeydestä kielii kesken tutkimusjakson tapahtunut lipsahdus. Vuosina 2015 ja 2016 tutkijoiden luottoloukuttaja rakensi taloa ja loukkuja hoitamaan tuli aloittelija (artikkelin kirjoittaja). Saaliiksi jäi vain yksittäisiä minkkejä. Samaan aikaan voitiin todeta historiallisen korkea määrä minkin tappamia naaraita. Minkit tappoivat enemmän naaraita kuin ne olivat tehneet ennen vieraspetojen poiston aloittamista vuonna 2011. Syitä tähän voi olla monia. Voi olla, että samaan aikaan sattui minkeille erinomaisia vuosia. Toinen vaihtoehto on, että suhteellisen vasta aloitettu torjuntatyö ei riittävässä määrin ollut karsinut lisääntyviä naaraita tai niiden tilalle oli tullut nuoria ja lisääntymiskykyisiä naaraita. Lipsahdus on varoittava esimerkki siitä, miten tehotonta on toteuttaa vieraspetojen kevyttorjuntaa tai aloittaa tehotorjunta ja lopettaa se kesken. Pahimmassa tapauksessa se voi johtaa entistä huonompaan tilanteeseen pesivien lintujen kannalta. Tämä ei tietenkään ole kehotus olla aloittamatta vieraspetojen torjuntaa, vaan pikemmin aloittamiseen ja jatkuvaan tehokkaan torjunnan ylläpitoon kannustava löydös. Vuodesta 2016 eteenpäin loukutus jatkui ammattilaisen toteuttamana ja koirapartiotoimintaa tehostettiin entisestään. Vieraspedoista johtuvat haahkatappiot ovat tutkimusalueella nykyään olemattomia. Tutkimus on osa Luonnonja riistanhoitosäätiön ja Åbo Akademin yhteistyössä vetämää haahkantutkimushanketta, jota toteutetaan Helsingin yliopiston Tvärminnen eläintieteellisellä asemalla. Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä Oecologia-tiedelehdessä. Tauko vieraspetojen torjunnassa voi aiheuttaa tuhojen huomattavan nousun (nuolet). Torjunnan tehostuessa tilanne taas paranee (vuodesta 2017 eteenpäin). Tvärminnen tutkimusalueella haahkoilla on tavanomaisen metallirenkaan lisäksi jaloissaan yksilöllisesti tunnistettavat värirenkaat. Niiden avulla voidaan selvittää, mitkä yksilöt pesivät ja mitkä jättävät pesinnän väliin. Koirat ovat paikantaneet louhikkoon piiloutuneen minkin. Akkukäyttöinen lehtipuhallin on kevyt kantaa saaressa ja tehokas tapa ajaa minkit ulos piiloistaan. Vieraspedoista johtuvat haahkatappiot ovat tutkimusalueella nykyään olemattomia. 2000 2005 2010 2015 30 25 20 15 10 5 Minkin tappamat naaraat Poistetut vieraspedot 51 Metsästäjä 3/2022 Tutkittua 50-51_TUTKITTUA_Vieraspedot_ja_haahka_ME0322.indd 51 21/04/2022 17.01
Metsäpeura – kannan nykytila ja lähitulevaisuus T ämän kertaiset laskennat suoritettiin osana Metsähallituksen koordinoimaa MetsäpeuraLIFE-hanketta. Laskennoissa käytettiin helikopteria, joka on vakiintunut laskentatyökaluksi jo 1980-luvulta lähtien. Metsäpeurakanta on mahdollista laskea hyvissä lumiolosuhteissa lähes kokonaan. Laskenta-alueiden esikartoitukseen on viime vuosina käytetty GPS-pannoilla merkittyjä metsäpeuroja ja sidosryhmien sekä yleisön havaintoja. Suomenselällä löydettiin 1957 yksilöä Suomenselän metsäpeurakanta on noin parin tuhannen eläimen kokoinen. Sen talvehtimisalueet ovat olleet jatkuvassa muutoksessa parinkymmenen vuoden takaisilta Perho-Halsuan seudulta nykyisiin ja talvehtimisalueet ovat myös laajentuneet. Samalla Suomenselän kanta on kasvanut kaksinkertaiseksi kymmenessä vuodessa. Koska jäkälää kuluu talvisin useita satoja kiloja jokaista eläintä kohti, jäkälän kuluminen selittää kasvavan populaation levittäytymisen uusille talvilaidunalueille. Soini-Ähtäri-Karstulan pieni kanta lienee myös hiukan kasvanut, koska sieltä tavattiin yhteensä 37 metsäpeuraa. Lisäksi alueen peurakanta on todennäköisesti osin jo sekoittunut Suomenselän kantaan. Kainuun kannassa hidasta elpymistä Vuosituhannen alun kannanromahduksen jälkeen Kainuun kanta oli pienimmillään noin 700 eläimen kokoinen. Tänä vuonna talvehtivia yksilöitä löydettiin 829 ja siten kannan arvioidaan olevan noin 830 –850 eläimen suuruinen. Kainuussa talvehtiva kanta koostuu Suomen ja Venäjän Karjalan puolella kesäänsä viettäneistä peuroista. Pantapeurojen kesäisen jakauman perusteella Venäjän Karjalan peurojen osuus koko talvehtivasta kannasta on noin 30 prosenttia. Kainuun talvehtimisalueissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia ja ne koostuvat lähinnä Sotkamon, Ristijärven ja Kuhmon jäkäläkankaista. Kannan ollessa suurempi osa peuralaumoista kävi Paltamossa asti, mutta levittäytyminen loppui kannan romahtaessa. Luonnonvarakeskus (Luke) arvioi Suomenselän ja Kainuun metsäpeurakannat kuluneena talvena lentolaskennoin. TeksTi Antti Paasivaara, Marja Hyvärinen, Petri Timonen kuva Marja Hyvärinen Suomen metsäpeurakannan kehitys Kainuun ja Suomenselän populaatioissa. 19 71 19 73 19 75 19 77 19 79 19 81 19 83 19 85 19 87 19 89 19 91 19 93 19 95 19 97 19 99 20 01 20 03 20 05 20 07 20 09 20 11 20 13 20 15 20 17 20 19 20 21 2000 1800 1600 1400 1200 1000 800 600 400 200 Kainuu Suomenselkä 52 Metsästäjä 3/2022 Tutkittua 52-53_TUTKITTUA_Metsa?peuralaskenta_ME0322.indd 52 21/04/2022 17.18
Tuulivoima ja metsäpeura Tuulivoimarakentaminen lisääntyy kovaa vauhtia ja se vähentää sekä pirstoo metsäriistan elinympäristöjä. Tuulivoiman alle jää laajoja alueita ja tuulimyllyjen äänisekä välkevaikutukset saattavat ulottua matkojen päähän. Porojen on havaittu välttelevän tuulimyllyjä erityisesti vasomisen aikana. Riskinä on, että myös metsäpeuran tärkeille lisääntymisalueille rakennettavat tuulivoima-alueet vähentävät peuran vasomiselinympäristöjä. Hyviä metsäpeuran lisääntymiselinympäristöjä on Suomessa vähän. Suomen metsäpeurakannan tila on kaksijakoinen Suomenselän kanta on ollut reippaassa nousussa. Se on samalla levittäytynyt lisääntymiseen sopiville alueille erityisesti pohjoisen suuntaan poronhoitoaluetta myöten. Idän suunnassa metsäpeuraa esiintyy jo monin paikoin Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Kainuun maakunnan länsiosissa. Metsäpeura asuttaakin nykyisin harvana kantana lähes koko Suomenselän parhaimmat Etelä-, Keskija Pohjois-Pohjanmaan peuraelinympäristöt, kun otetaan mukaan nykyisen MetsäpeuraLIFE-hankkeessa palautusistutetut peurat Lauhanvuoren ja Seitsemisen alueilla. Kainuun kannan tila vaatii enemmän riistaja ympäristöhallinnon huomiota. Kanta on vielä pieni ja suhteellisen hyvästä vasatuotosta huolimatta sen kasvu on ollut hidasta. Kainuun kannan keskeisin lisääntymisalue sijaitsee aikaisempaa lännempänä, karkeasti Kuhmon taajaman ja Ristijärven Hiisijärven välissä. Kainuun peurakannan alkukoti itäisessä Kuhmossa on nykyisin lähes tyhjä peuroista, vaikka sinne on perustettu suojelualueita metsäpeuraa varten. Myös Kainuun ja Pohjois-Karjalan tasalla Venäjän puoleinen kanta on taantunut olemattomiin. Elinympäristöt ratkaisevat Nykyistä metsäpeurakantaa rajoittaa eniten sopivien elinympäristöjen saatavuus. Metsäpeurat lisääntyvät soiden, varttuneiden metsien ja vesien muodostamassa mosaiikissa, joka on usein luonnontilaista. Osan turvemaista tulee olla rehevää ja metsäpeuralle sopivaa ravintoa tuottavaa. Talvella pääravintoa ovat poronjäkälät, joita esiintyy pääasiassa karuilla kankailla. Metsäpeura ei yleensä syö paikallisia jäkälävaroja loppuun vaan se pyrkii vaihtamaan laitumia osan vanhoistakin ollessa vielä käytössä. Vaikka metsäpeura tulee toimeen talousmetsissäkin, niin parhaimmilla alueilla ihmisen jälki on vähäistä. Näitä löytyy nykyisin lähinnä suojelualueilta, joten suurin osa nykyisistä metsäpeuroista asuu talousmetsissä. Suurpedot rajoittavat voimakkaasti Metsäpeura on suurpetojen normaalia saalista ja suurpedot rajoittavat metsäpeurakannan kokoa saalistamalla aikuisia ja vasoja. Suurpedot ja erityisesti susi on havaittu olevan aikuisten metsäpeurojen tärkein kuolinsyy. Lisäksi suurpedoilla voi olla vaikutusta myös metsäpeurojen alueelliseen esiintymiseen, vaikka sukukypsät vaatimet ovat paikkauskollisia ja huonoja vaihtamaan vasomisaluetta. Nykyiset tutkimukset viittaavat, että vasakuolleisuus on ollut suurempaa itäisessä Kuhmossa, joka selittäisi alueen metsäpeurakannan romahdusta. Suurpetojen alhaisempi tiheys voi selittää myös levittäytyvän Suomenselän kannan kasvua. Metsäpeura tulee toimeen suurpetojen kanssa, jos saalistuspaine on kestävällä tasolla. Seuraavaksi merkittävin kuolinsyy on liikenne, joka verottaa vuosittain kymmeniä metsäpeuroja. Liikenteen vaikutuksia on pyritty vähentämään MetsäpeuraLIFE-hankkeen toimilla. Venäjän Karjalassa metsäpeurakantaa on heikentänyt lähinnä salametsästys. Suomenselän sekä Soini-Ähtäri-Karstulan peuralaumojen esiintyminen helmikuussa 2022. Kainuun peuralaumojen esiintyminen maaliskuun alussa 2022. 53 Metsästäjä 3/2022 52-53_TUTKITTUA_Metsa?peuralaskenta_ME0322.indd 53 21/04/2022 17.18
netelmä on laajasti maailmalla käytössä monenlaisten eläinpopulaatioiden runsaudenarvioinneissa. Etäisyysmenetelmässä mitataan kunkin hirvilauman etäisyys laskentalinjasta, ja näin saatujen etäisyyksien jakaumalla voidaan arvioida, miten hirvilaumojen havaittavuus muuttuu. Havaittavuudella määritetään laskentakaista eli laskettava pinta-ala, joka määräytyy joustavasti kunkin laskenta-alueen ja laskentakerran olosuhteiden mukaisesti. Jotta laskenta tuottaisi edustavan arvion, niin sen täytyy kattaa noin 25 prosenttia arvioitavasta alueesta. Luken lentolaskennoissa laskentaan valitut hirvitalousalueet katetaan kahden kilometrin välein sijoitetuilla linjoilla, jolla päästään hyvin edellä mainittuun tavoitHirven lentolaskenta – pohjoisen erikoisuus Luonnonvarakeskus (Luke) on laskenut keskitalvista hirvikantaa helikopterilla vuodesta 2014 lähtien. Lentolaskennalla tuetaan erityisesti metsästyslain 8 §:ssä mainittujen alueiden hirvikannan arviointia. TeksTi Antti Paasivaara, Jyrki Pusenius, Leena Ruha ja Petri Timonen kuvaT Antti Paasivaara ja Petri Timonen Laskennassa käytetään nelipaikkaisia Robinson R44 (kuvassa) ja kaksipaikkaisia R22-mäntämoottorikoptereita. Petri Timonen ja Antti Paasivaara laskentauolla Luken Paltamon toimipaikan pihassa. S uomessa hirvikannan arviointi perustuu monilähteiseen bayesilaiseen populaatiomalliin, jossa käytetään pääasiassa Oma riista -järjestelmän ja kolaritilastojen tuottamia aineistoja. Kuitenkin pohjoisen Suomen laajoilla erämaisilla yhteislupa-alueilla tieto hirvikannan tasosta voi olla puutteellista, koska pohjoisten hirviseurueiden tilankäyttö usein poikkeaa eteläisen Suomen hirviseurueiden käytännöistä, joissa sama seura yleensä hallinnoi ja metsästää lähinnä omilla alueillaan. Laajasti käytetty menetelmä Luke käyttää lentolaskennoissaan linjalaskentaa ja etäisyysmenetelmää (distance sampling). Etäisyysme54 Metsästäjä 3/2022 54-55_Hirvien_lentolaskenta_ME0322.indd 54 21/04/2022 17.17
Hirvilaumojen talvinen esiintyminen lasketuilla hirvitalousalueilla vuosina 2014-2022. Kuvassa on mukana vain yhden laskentakerran havainnot kultakin hirvitalousalueelta. teeseen. Laskentalinjat asetetaan siten, että ne kulkevat kaikkia maiseman suuria gradientteja esimerkiksi hallitsevia jokia, teitä, rannikkoa tai korkeuskäyriä vastaan, joka parantaa runsausarvion tarkkuutta. Laskenta tuottaa laajat aineistot myös hirvitutkimuksen käyttöön. Vuosittain lasketaan kaksi tai kolme hirvitalousaluetta Tähän mennessä on laskettu lähes kaikki metsästyslain 8 § alueeseen kuuluvat hirvitalousalueet yksi tai kaksi kertaa. Menetelmää on erityisestä tarpeesta käytetty myös ”kasialueen” ulkopuolella. Vuonna 2022 laskettiin Rannikko-Pohjanmaa-Pohjanmaan hirvitalousalueet 1 ja 2 sekä hirvitalousalue Lappi 2, joka sijoittuu Inarin kunnan alueelle. Seuraavan vuoden laskettavat alueet harkitaan ja päätetään edellisenä syksynä. Lisätietoja hirven lentolaskennasta Tutkija Antti Paasivaara, antti.paasivaara@luke.fi Erikoistutkija Jyrki Pusenius jyrki.pusenius@luke.fi Metsästyslain 8 § Henkilöllä, jonka kotikunta on Lapin tai Kainuun maakunnassa tai Kuusamo, Pudasjärvi tai Taivalkoski, on oikeus metsästää kotikunnassaan valtion omistamilla alueilla. 55 Metsästäjä 3/2022 54-55_Hirvien_lentolaskenta_ME0322.indd 55 21/04/2022 17.17
HOVIOIKEUS HYLKÄSI SYYTTEEN Hirvenmetsästäjä vaihtoi pyyntialuetta kysymättä erikseen lupaa AN TT I YR JÖ LÄ S yyttäjä vaati hirvenpyynnissä olleelle A:lle rangaistusta metsästyslain 74 §:n perusteella metsästysrikkomuksesta. Syytteen mukaan A oli tahallaan tai huolimattomuudesta jättänyt noudattamatta metsästyksenjohtajan käskyä. Metsästysseura ry:n metsästäjät olivat kokoontuneet seuran nylkyvajalle hirvenmetsästyskauden ensimmäisenä päivänä. X toimi metsästyksenjohtajana ja kertasi ohjeet, määräykset ja kiellot. Metsästäjiä oli myös kehotettu tutustumaan nylkyvajan seinällä oleviin Metsästysseura ry:n hirvenpyyntiohjeisiin. Kaikki metsälle aikoneet metsästäjät oli velvoitettu olemaan paikalla tilaisuudessa. A ilmoittautui ja hänet kirjattiin pyytämään hirveä valtion maille yhdessä toisen henkilön kanssa. Kun A sitten ampui hirven vasan yksityismaille, hänen olisi pitänyt ilmoittaa metsästyksen siirtyvän yksityismaille ja pyytää kyseisen alueen johtaja Y:ltä siihen lupa. A ei ollut pyytänyt lupaa ja näin ollen hän oli rikkonut metsästyksenjohtajan antamaa määräystä. A KIELSI TOIMINEENSA TAHALLISESTI TAI TUOTTAMUKSELLISESTI Käräjäoikeuden mukaan kyse oli siitä, olivatko alueelta toiselle siirtymistä koskevat metsästyssääntöjen määräykset olleet voimassa aloituspäivänä sekä siitä, kenellä oli ollut toimivalta myöntää lupa alueelta toiselle siirtymiseen. Jos metsästyksenjohtajana toimineella X:llä oli ollut toimivaltuus myöntää lupa alueelta toiselle siirtymiseen, oliko X myöntänyt luvan pään nyökyttämisellä. Lisäksi kysymys oli siitä, onko A tehnyt teon huolimattomuudesta vai tahallaan. A:n mukaan kyse oli rikosoikeudellisesta laillisuusperiaatteesta: metsästyksenjohtajan käskyn tulee olla yksityiskohtainen, yhtä asiaa koskeva määräys. Määräys ei voi olla yleisluontoinen viittaus kymmenien kohtien sääntönippuun kuten syytteen perustana oli. Kyseessä on iso metsästysseura, jossa on toistasataa hirvenpyytäjää, joka on jakautunut noin 20 pieneen metsästysseurueeseen. Hirvenpyyntiluvat ovat seuran nimissä ja kauden alussa pyydetään ensin hirvet, joita tarvitaan seuran pyörittämiseen. A kertoi ilmoittaneensa metsästyssuunnitelmansa suullisesti metsästyksenjohtajana toimineelle X:lle ennen metsälle lähtöään, eikä hänellä ollut velvollisuutta ilmoittaa alueelta toiselle siirtymistä, koska koko seuran alue on ollut kaikkien metsästäjien käytössä, eikä aluejohto ollut toimivaltainen tapahtumapäivänä. KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU Käräjäoikeus katsoi seuran hirvenmetsästyssäännön olleen kokonaisuutena voimassa riippumatta siitä, minkä laatuinen metsästyspäivä oli kyseessä. Näin ollen seuran metsästysalue oli jaettu nimettyihin alueisiin ja kustakin alueesta vastasi alueen johtaja. Tapahtumapäivänä metsästyksen johtajana toimi X, lisäksi jokaisella alueella oli ollut metsäs56 Metsästäjä 3/2022 METSÄSTÄJÄ-LEHTI JULKAISEE JA KÄSITTELEE ”RIKOS JA RANGAISTUS” -PALSTALLA AJANKOHTAISIA, RIISTAAN, METSÄSTYKSEEN, YHDISTYSTOIMINTAAN SEKÄ ASEISIIN LIITTYVIÄ OIKEUSTAPAUKSIA. TAPAUKSET ON KOONNUT ASIANAJAJA PANU HIIDENMIES. Rik s ja rangaistus 56-57_Rikos_ja_rangaistus_ME0322.indd 56 21/04/2022 17.16
HOVIOIKEUS HYLKÄSI SYYTTEEN Metsästyksenjohtajan tehtävät ja huolellisuus velvoite – vasan kaato väärälle puolelle rajaa M etsästäjä B oli kaatanut vasan metsästysalueen rajan väärälle puolelle. Asiassa oli kysymys siitä, oliko metsästyksenjohtaja jättänyt antamatta B:lle tarvittavat määräykset ja jättänyt huolehtimatta siitä, että metsästys tapahtuu pyyntiluvan tarkoittamalla alueella. Kysymys oli myös siitä, olisiko metsästyksenjohtajan tullut jälkikäteen varmistua, että hirvenvasa oli kaadettu luvalliselle metsästysalueelle, sekä oliko metsästyksenjohtaja salannut tahallaan hirvenvasan kaatamisen metsästysalueen ulkopuolelle, kun hän ei ollut ilmoittanut asiasta poliisille. KÄSITTELY KÄRÄJÄOIKEUDESSA Ampujana toiminut B kertoi käräjäoikeudessa metsästyksenjohtajan määränneen kaikkien metsästäjien passipaikat, ampumasektorit sekä koiramiesten lähtöpaikat. B itse oli ollut luvallisen metsästysalueen puolella ja luullut tienneensä, missä rajalinja kulkee. Hän oli ampunut vasan, koska oli ollut ampumahetkellä varma, että vasa oli omalla puolella. Hän tunsi alueen ja oli itsekin toiminut metsästyksenjohtajana noin kymmenen vuoden ajan. B ei uskonut, että metsästyksenjohtajalla olisi ollut häntä parempi tieto rajalinjan suunnasta. Metsästyksenjohtaja kertoi käräjäoikeudessa, että hirviporukka oli kokoontunut hänen pihaansa katsomaan kartalta passipaikat ennen metsästyksen aloittamista. Kyseinen hirviporukka oli metsästänyt yhdessä noin 30 vuoden ajan ja ollut aina tarkka metsästysalueensa rajoista. Metsästyksenjohtaja oli luottanut siihen, että jokainen hirviporukan jäsen tuntee metsästysalueen rajat. B oli kertonut metsästyksenjohtajalle kaadon jälkeen ottaneensa yhteyttä yhteismetsän toimitusjohtajaan, mihin metsästyksenjohtaja oli luottanut. KÄRÄJÄOIKEUDEN RATKAISU Käräjäoikeus lähti ratkaisussaan siitä, että metsästyksenjohtajan olisi, toimiakseen riittävän huolellisesti, täytynyt nimenomaisesti osoittaa B:lle passipaikka, ampumasektorit ja näyttää kartalta metsästysalueen rajat ja että hänen olisi täytynyt jälkikäteen arvioida kaadon laillisuutta ja kaadon jälkeen ilmoittaa asiasta poliisille. METSÄSTYKSENJOHTAJA VALITTI HOVIOIKEUTEEN Hovioikeus totesi, että käräjäoikeuden mainitsemia suoranaisia velvollisuuksia ei ole sisällytetty lain tai asetuksen säännöksiin eikä niiden tekemättä jättämisen perusteella voida suoraan katsoa, että metsästyksenjohtaja olisi toiminut vastoin hänelle säädettyjä velvollisuuksia. Tai että hän muutoin olisi toiminut tehtävässään huolimattomasti. Metsästyksenjohtajan toimintaa oli siten arvioitava lähinnä yleisten huolellisuutta koskevien näkökohtien perusteella. HO totesi, että B:n ja metsästyksenjohtajan kertomusten perusteella asiassa oli sinällään selvitetty, että metsästyksenjohtaja oli metsästyspäivän aamuna määrittänyt kaikkien jahtiin osallistuneiden metsästäjien passipaikat sekä osoittanut ampumasektorit kartalta. Oikeuskirjallisuudessa todetun ja todistaja T1:n kertomuksen perusteella metsästyksenjohtajan voitiin katsoa tältä osin toimineen tosiasiallisten hirvenmetsästystä koskevien käytäntöjen mukaisesti. HO katsoi jääneen näyttämättä, että metsästyksenjohtaja olisi jättänyt tahallaan tai huolimattomuudesta suorittamatta hänelle metsästysasetuksen 23 §:ssä säädettyjä metsästyksenjohtajan tehtäviä. Syyte hylättiin ja valtio velvoitettiin korvaamaan metsästyksenjohtajan oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa. tyksenjohtajina toimineet alueen johtajat. A oli metsästyssäännöt tuntiessaan ja ylittäessään alueen rajan ilmoittamatta, sekä ampuessaan hirven tälle alueelle, tehnyt teon tahallaan. Koska A oli jättänyt noudattamatta metsästyksenjohtajan antamia määräyksiä, hän oli syyllistynyt metsästyslain 74 §:n mukaan metsästysrikkomukseen. A tuomittiin sakkorangaistukseen. A VALITTAA HOVIOIKEUTEEN A:n kertoma vaihtoehtoinen tapahtumainkulku sai tukea myös muusta asiassa esitetystä näytöstä ja hovioikeus totesi olevan hyvinkin mahdollista ja todennäköistä, että X on metsästyksenjohtajana hyväksynyt A:n esittämän metsästyssuunnitelman. Tai että A on ainakin perustellusti ollut siinä käsityksessä asiasta. Tätä tuki myös seuran metsästyssääntöjen tulkinnanvaraisuus. Hovioikeus katsoikin jääneen syyksilukemisen edellyttämällä varmuudella näyttämättä, että A olisi tahallaan tai huolimattomasti metsästänyt vastoin metsästyksenjohtajan ohjetta tai kieltoa. Syyte metsästysrikkomuksesta hylättiin. 57 Metsästäjä 3/2022 METSÄSTÄJÄ-LEHTI JULKAISEE JA KÄSITTELEE ”RIKOS JA RANGAISTUS” -PALSTALLA AJANKOHTAISIA, RIISTAAN, METSÄSTYKSEEN, YHDISTYSTOIMINTAAN SEKÄ ASEISIIN LIITTYVIÄ OIKEUSTAPAUKSIA. TAPAUKSET ON KOONNUT ASIANAJAJA PANU HIIDENMIES. Rik s ja rangaistus 56-57_Rikos_ja_rangaistus_ME0322.indd 57 21/04/2022 18.20
Laina-ase ampumakokeessa? Laina-aseet puhuttavat vuosittain, joten on hyvä kerrata niihin liittyvät säädökset näin kuumimman ampumakoekauden kynnyksellä. TeksTi Tero Kuitunen ja Jari Pigg ”A mpumakokeessa on käytettävä asetta, johon ampujalla on ampuma-aselaissa tarkoitettu voimassa oleva hallussapitolupa tai rinnakkaislupa”. Näin yksiselitteisesti säädetään maaja metsätalousministeriön asetuksessa ampumakokeesta. Ainoa poikkeus ovat nuoret, jotka eivät ikänsä vuoksi voi saada hallussapitotai rinnakkaislupaa: ”Jos ampuja on alle 15 vuotta, saa hän käyttää ampumakokeessa 18 vuotta täyttäneen henkilön asetta siten, kuin ampuma-aselain 88 §:ssä säädetään”. Edellä mainittu ampuma-aselain 88 § koskee aseen valvottua käyttöä: ”Joka on 18 vuotta täyttänyt ja jolla on oikeus ampuma-aseen hallussapitoon, saa antaa ampuma-aseen välittömässä valvonnassaan käytettäväksi, jos hän kykenee tehokkaasti valvomaan ja ohjaamaan aseen käyttäjää siten, ettei aseen käyttämisestä aiheudu vaaraa.” Välittömässä valvonnassaan tarkoittaa, että täysi-ikäisellä valvojalla on tosiasiallinen mahdollisuus puuttua aseen käyttöön. Kansankielellä valvottava on siis käsivarren mitan päässä. Miksi laina-asetta ei voi käyttää? Tarkoituksena on, että jokainen metsästäjä käyttää ampumakokeessa omaa, tuttua ja kohdistettua asettaan, jota hän käyttää myös metsästyksessä. Eikä esimerkiksi kaverin tarkkuuskivääriä. Alle 15-vuotiaalla ei voi olla omaa asetta tai rinnakkaislupaa, joten he ovat poikkeuksen piirissä. 15 vuoden rajapyykin lähestyessä onkin syytä käydä ampumakokeessa, koska oman aseen saaminen voi kestää aselupabyrokratian vuoksi niin pitkään, että pahimmillaan seuraava kausi menee ohi. H AN N U HU TT U 58 Metsästäjä 3/2022 Lait ja luvat LAIT & LUVAT ON SUOMEN RIISTAKESKUKSEN JULKISTEN HALLINTOTEHTÄVIEN (JHT) PALSTA. JHT ON RIIPPUMATON PROSESSI, JOKA MUUN MUASSA KÄSITTELEE PYYNTIJA POIKKEUSLUVAT, HOITAA METSÄSTÄJIEN RYHMÄVAKUUTUKSEN SEKÄ METSÄSTÄJÄREKISTERIASIAT JA NIMITTÄÄ MONET RIISTANHOITOYHDISTYSTEN TOIMIJAT. 58-59_Lait&Luvat_ME0322.indd 58 21/04/2022 17.15
JANNE PITKÄNEN Erityisasiantuntija Maaja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Erätalousyksikkö Ampumaradat kuntoon A mpumaradat ovat välttämättömiä turvallisen ja eettisen metsästyksen vaatiman ampumataidon harjoittelemiseksi. Niitä tarvitaan myös lakisääteisten ampumakokeiden suorittamiseen. Suomessa on yli 600 ampumarataa, joita ylläpitävät usein harrastusjärjestöt: metsästysja ampumaseurat, reserviläisyhdistykset sekä riistanhoitoyhdistykset. Samoilla radoilla harjoittelevat sekä metsästäjät että reserviläiset. Ampumarataverkosto uhkaa käydä liian harvaksi, koska ympäristölupaprosessit ovat vaikeuttaneet monien ratojen toimintaa. Useita ratoja on suljettu tai niiden toimintaa on merkittävästi rajoitettu. Siksi maaja metsätalousministeriö kaksi vuotta sitten osoitti riistanhoitomaksuvaroista yli miljoonan euron rahoituksen Suomen Ampumaurheiluliiton, Metsästäjäliiton, Reserviläisliiton, Reserviupseeriliiton ja riistakeskuksen yhteiseen ampumaratojen ympäristölupahankkeeseen. Kolmevuotisen hankkeen aikana on tavoitteena laatia ympäristölupahakemukset noin 150 radalle. Se on kuitenkin vasta pieni osa toistaiseksi voimassaolevaa ympäristölupaa vailla olevista radoista. Ukrainan sodan myötä maanpuolustusta on päätetty vahvistaa. Suomen puolustus perustuu laajaan reserviin ja sen omaan harjoitteluun ampumaradoilla. Innostus reserviläistoimintaan on kasvanut. Ampumarataverkoston harveneminen on pysäytettävä senkin vuoksi, että kasvavat joukot reserviläisiä mahtuvat harjoittelemaan. Ampumaratojen ympäristölupien saaminen kuntoon on paitsi maaja metsätalousministeriön, myös monen muun hallinnonalan etu. Sisäministeriö ja poliisihallitus valvovat ampumaratoja – ja pitää poliisien itsekin harjoitella. Ympäristöministeriö taas estää ympäristön pilaantumisen ympäristöluvituksen avulla. Vaikka myös sosiaalija terveysministeriön alaan kuuluvan EU:n kemikaalilainsäädännön kautta lyijyn käyttöä rajoitetaan metsästyksessä, niin ampumaradoilla lyijyä sisältäviä luoteja ei voida kokonaan korvata. Yhteiskunnan tulisikin nyt laajemmin tukea koko ampumarataverkoston ympäristölupien saamista nopeasti kuntoon. Muista saalisilmoitus myös kaurispukkijahdissa Kaatokuvia napsiessa muutama painallus Oma riista -maastosovelluksessa ja olet hoitanut paikanpäältä kuntoon myös lakisääteisen saalisilmoituksen. Saalisilmoitus on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa metsäkauriin, villisian, hillerin, metsähanhen, haapanan, jouhisorsan, heinätavin, lapasorsan, punasotkan, tukkasotkan, haahkan, allin, tukkakoskelon, isokoskelon sekä nokikanan pyydystämisestä. Ilmoituksen voi tehdä myös kotona tietokoneella Oma riista -verkkopalvelussa. Oma riista -saaliskirjaukset muodostavat ajansaatossa henkilökohtaisen metsästyspäiväkirjan, josta voi helposti palauttaa mieleen menneitten vuosien kokemukset. Ohjeet saalisilmoituksen tekemiseen löytyvät riistainfo.fi -sivustolta (www.riistainfo.fi/videot/lakisaateinen-saalisilmoitus-oma-riista-verkkopalvelussa). Riistanhoitoyhdistysten valtionavustukset myönnetty Riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/1993) 3 §:n 4 momentin mukaan Suomen riistakeskus toimii valtionapuviranomaisena riistanhoitoyhdistyksien valtionavustuksen osalta. Valtionavustusten tarkempi jako toteutetaan riistanhoitoyhdistysten valtionavustuksen jakoperusteista annetussa maaja metsätalousministeriön asetuksessa (1166/2020) säädetyillä perusteilla. Suomen riistakeskus on myöntänyt riistanhoitoyhdistyksille yhteensä 2 588 000 euroa. Asetuksen mukaisesti 65 prosenttia avustuksesta jaettiin riistanhoitoyhdistysten alueilla tehtyjen toimintojen perusteella. Toimintoja ovat muun muassa nuorisokoulutukset, metsästyksenvalvonta ja tutkintokoulutustilaisuudet. Maksatukset toteutetaan kahdessa erässä. AS KO H ÄM ÄL ÄI NE N 59 Metsästäjä 3/2022 K lumni 58-59_Lait&Luvat_ME0322.indd 59 21/04/2022 17.16
GRILLATTU HIRVENVÄLIKYLJYS ELI ENTRECÔTE 6–8 annosta n. 900 g pala hirvenvälikyljystä 1 tl suolaa ½ tl mustapippuria paistolämpömittari Ota liha huoneenlämpöön noin 2 tuntia ennen grillausta. Siisti tarvittaessa lihan pinnasta pois kalvoja ja rasvaa. Nosta liha kuumaan grilliin ja grillaa käännellen, kunnes kaikki sivut ovat ruskistuneet kunnolla. Suolaa ja pippuroi liha. Työnnä lihan keskelle paistolämpömittari. Siirrä liha grillissä epäsuoralle lämmölle, eli pois suoran lämmön päältä. Kaasugrillissä se onnistuu sammuttamalla lihan alla olevat polttimot, mutta antamalla muiden polttimoiden olla edelleen päällä. Tarvittaessa lihan voi siirtää myös 100-asteiseen uuniin. Kun lämpömittari näyttää 57 astetta, ota liha grillistä ja peitä kevyesti foliolla. Anna vetäytyä vähintään 30 minuuttia. Viipaloi vetäytynyt liha ja tarjoile se esimerkiksi yrttikastikkeen ja grillattujen kasvisten kanssa. Herkuimmat grillihirvet Hirven grillilihoista kannattaa opetella valmistamaan ainakin kuve, eli flank steak, sekä välikyljys eli entrecôte. H irvessä on muitakin grilliystävällisiä ruhonosia kuin fileet. Ongelma näiden ruhonosien saamiseksi grilliin asti on lähinnä se, että ne pitää osata lahtivajalla tunnistaa ja ottaa talteen ennen jauhelihaksi päätymistä. Kuve, eli flank steak, on vatsan takaosassa oleva litteä lihas, joka valmistuu grillissä hetkessä. Sitä ei pidä grillata läpikypsäksi, vaan jättää mediumiksi, jolloin se on erittäin mureaa. Grillattu kuve sopii salaatin ja kastikkeen kanssa sellaisenaan tai sen voi tarjota tortillojen, hampurilaisten tai sämpylöiden, ja niihin sopivien lisukkeiden kanssa. Välikyljys, eli entrecôte, on ulkofileen etupäässä oleva upea, rasvainen arvopala, joka on parhaimmillaan reiluna palana grillattuna. Myös se kannattaa jättää sisältä mediumiksi, jolloin se on mureimmillaan. Entrecôtesta voi valmistaa myös hyviä pihvejä. Sekä kupeen että entrecôten onnistuneen grillauksen välttämätön apuväline on digitaalinen paistolämpömittari. 60 Metsästäjä 3/2022 Ru ka Seuraa Kati Pohjaa Instagramissa @sorsalassa LUKIJOILLEMME RIISTAHERKKUJA VALMISTAA METSÄSTÄVÄ RUOKATOIMITTAJA KATI POHJA, JOLTA ILMESTYI VUONNA 2018 RIISTARUOKAKIRJA RIISTAA LAUTASELLA. kuvat Laura Riihelä 60-61_Reseptit_Hirvi_ME0322.indd 60 21/04/2022 17.25
GRILLATTU HIRVENKUVE ELI FLANK STEAK 6–12 annosta n. 800 g hirvenkuvetta 1 tl suolaa ½ tl mustapippuria paistolämpömittari Ota liha huoneenlämpöön noin tunti ennen grillausta. Poista tarvittaessa kalvot ja siisti liha. Grillaa kuvetta kuumassa grillissä muutama minuutti molemmin puolin, tai kunnes pinnat ovat saaneet kunnolla väriä. Työnnä lihan keskelle paistolämpömittari ja ripottele pinnoille suolaa ja pippuria. Siirrä liha grillissä epäsuoralle lämmölle, eli pois suoran lämmön päältä. Kaasugrillissä se onnistuu sammuttamalla lihan alla olevat polttimot mutta antamalla muiden polttimoiden olla edelleen päällä. Tarvittaessa lihan voi siirtää myös 100-asteiseen uuniin. Kun lämpömittari näyttää 57 astetta, ota liha grillistä ja peitä kevyesti foliolla. Anna lihan vetäytyä vähintään 20 minuuttia. Leikkaa kuve poikkisyin ohuiksi viipaleiksi. Tarjoa esimerkiksi tortillojen kanssa yhdessä grillattujen kasvisten, salsan ja ranskankerman kanssa. 61 Metsästäjä 3/2022 60-61_Reseptit_Hirvi_ME0322.indd 61 21/04/2022 17.25
S aaliiksi saadun linnun saattaminen aterian raaka-aineeksi lähtee liikkeelle sen paloittelusta. Sorkkaeläinten ja jopa pienriistan anatomia on suhteellisen yhtenäinen ja paloittelu noudattelee kutakuinkin samoja linjoja – linturiistan anatomia kuitenkin eroaa nisäkkäistä huomattavasti. Siihen paneutuminen kannattaa. Täkkälihat punertavina Linturiistamme muhkeimpia syömäpaloja ovat ehdottomasti täkkälihat, eli rintafileet. Suuret, siipien liikutteluun keskittyvät ja rintalastaan kiinnittyvät rintalihakset vaihtelevat muodoltaan teeren, riekon ja metson pisaramaisista ja paksuista vesilintujen litteämpiin ja pitkänomaisempiin rintafileisiin. Täkkälihat irtoavat hienosti terävällä veitsellä rintalastaa vasten viiltämällä ja huolellisella työskentelyllä saa mukaan myös fileen siipiluihin ja toivomusluuhun kiinnittyneen etupään. Kaikkia täkkälihoja yhdistää se, että ne ovat herkullisimmillaan maltillisesti kypsennettyinä, sisältä punertavina. Huomioi tämä lintua valmistaessasi. Mureutumiseen vaadittava kypsennysaika on muilla osilla selkeästi täkkälihoja pidempi. Täkkälihojen alla piilevät myös toiset rintafileet joita joskus linturiistan kohdalla sisäfileiksikin kutsutaan. Pienemmät rintafileet irtoavat isommista helposti ja toimivat hyvinä suupaloina tai lisänä esimerkiksi sisäelinpannun kyljessä. Pienemmille rintafileille on tyypillistä niiden vaaleampi väri. Koivet ja siivet vaativat aikaa Toisin kuin rintafileissä, riistalintujemme koivissa on huomattavasti sidekudosta, kalvoja ja jänteitä. Pahimmillaan koivesta, esimerkiksi fasaanilta, löytyy jopa tikkumaisia, kovia piikkejä. Koipien valmistus ruoaksi vaatiikin usein pitkän haudutuksen matalassa lämpöHyödynnä linturiista täysimääräisesti Eri riistaeläimet vaativat ruoanlaitossa erilaiset lähestymistavat. Nyt paneudumme linturiistan eri osien valmisteluun ja hyödyntämiseen. TeksTi ja kuvaT Antti Saarenmaa Riekon täkät, koivet ja sisäelimet odottamassa vuoroaan. 62 Metsästäjä 3/2022 62-64_Linturiistan_hyo?dynta?minen_ME0322.indd 62 21/04/2022 17.43
tilassa sidekudosten pehmittämiseksi ja lihan mureuttamiseksi. Mutta juuri sidekudosten tähden koivet ovat maukkaita, ja toimivat erinomaisesti pitkän haudutuksen vaativissa riistapadoissa ja muhennoksissa. Kuten koivet, myös siipipankot ja linnun ranka sopivat mainosti pitkän haudutuksen ruokalajeihin. Siivistä löytyy linnun koosta riippuen suoraan haarukkaan sopivia paloja, rangan toimiessa maustajana. Muista puhdistaa ranka huolellisesti, mikäli suolistaminen on tapahtunut varomattomasti tai suolisto on rikkoutunut osumasta. Voit myös tarvittaessa saksia rangasta osan pois ennen liemeen lisäämistä. Sisäelimet kunniaan! Maksan, sydämen ja kivipiiran valmistus on suhteellisen yksinkertaista. Voissa paistettuna ja sormisuolattuna ne toimivat erinomaisena makupalana nuotion ääressä nautittuna, leivän päällä tai hienostuneemmassakin keittiössä. Ainoastaan kivipiira vaatii pilkkomista ja sisällä olevan sarveisainekotelon ja kivien poistamisen. Vaivannäkö kannattaa, koska kivipiira palkitsee syöjänsä tiiviimmällä rakenteella ja herkullisella maulla. Huomioi linnun ikä Vaikka koipipalat yleisesti vaativat pidempää haudutusta, nuorempien lintujen koivet toimivat hienosti myös lyhyemmällä kypsytysajalla. Toisessa ääripäässä ovat allekirjoittaneen kokemukset iäkkään, kookkaan kanadanhanhen rintafileistä – liha vaati terävää veistä ja kovaa purentaa niin verisenä nautittaessa kuin pitkän haudutuksen jälkeenkin. Kanadanhanhi on suuri lintu ja voi elää huomattavan pitkään, jopa 50-vuotiaaksi. Kova työ ja pitkä elämä jättävät jälkensä lihaan, kuten syöjäänsäkin. Erityisesti suurempien ja vanhempien riistalintujen kohdalla onkin perusteltua raakakypsyttää riistalintuja Rintafileen irrottaminen onnistuu terävällä, sopivan pienellä veitsellä näppärästi rintalastaa pitkin. Koivet on helppo irrottaa lonkkanivelen kohdalta viiltämällä. Rintafileiden alta paljastuneet vaaleat “sisäfileet” on hyvä paistaa erikseen herkullisiksi alkupaloiksi. 63 Metsästäjä 3/2022 62-64_Linturiistan_hyo?dynta?minen_ME0322.indd 63 21/04/2022 17.43
Riistalinnun täkkälihat mediumina ? Ota fileet huoneenlämpöön tunti ennen valmistusta. ? 15–30 minuuttia ennen paistamista voit rouhia päälle hyvän pintasuolan. ? Sulata voi kuumalla pannulla, laita mukaan kuorittu valkosipulin kynsi. ? Voin alkaessa ruskistua laita fileet paistumaan. Lisää mukaan nippu tuoretta timjamia. ? Paista fileet pinnaltaan kauniin ruskeiksi, kääntäen ne pariin otteeseen. Valele fileitä pannun voisulalla. Älä kuitenkaan paista fileitä kypsäksi. ? Siirrä fileet 90–100 asteiseen uuniin ja tuikkaa niihin sisälämpömittari. Poista uunista kun fileen sisälämpötila on 55 astetta. ? Kääräise fileet folioon vetäytymään vähintään vartiksi, voit rouhia mukaan hieman mustapippuria. ? Vetäytymisen jälkeen fileet ovat valmiit siivutettavaksi ja nautittavaksi. aivan kuten suurempiakin riistaeläimiä. Raakakypsytys kehittää makua ja mureuttaa lihaa. Kypsentäisinkö kokonaisena? Monen riistalintuja ensimmäistä kertaa valmistavan kuulee haaveilevan kokonaisena uunissa kypsennetystä muhkeasta lintupaistista. Tapa vaatii kuitenkin hieman pohtimista. Kokonaisena paistettaessa voi käydä niin, että täkkälihat kuivuvat tai löytää itsensä järsimästä sitkeää koipipalaa. Erilaisia valmistustapoja ja kypsytysaikoja vaativat palat on siis useimmiten perusteltua kypsentää erikseen. Ravintola Nokan keittiömestari Ari Ruoho vannoo punertaviksi jätettyjen täkkälihojen nimiin ja toteaa sen olevan paras keino nauttia riistalinnuille ominaisista, hienostuneista makuvivahteista. –Kuitenkin, mikäli riistalinnun haluaa valmistaa kokonaisena, on suosittava pitkää hauduttamista matalassa lämpötilassa paistopussissa tai tiiviin kannen alla ja kypsennetyn linnun jäähdyttämistä omassa paistoliemessään, jolloin kuivuminen saadaan minimoitua, Ruoho neuvoo. –Paistoliemestä saa toisaalta kokoon keitettynä hyvän pohjan kastikkeelle, hän lisää. Kynisinkö vai nylkisinkö? Linnusta riippuen kyniminen voi joskus olla jopa helpompaa, sillä osassa lintuja nahka on yllättävänkin tiukassa. Yleisesti ottaen kyniminen kannattaa, mikäli haluat valmistaa lintusi kokonaisena tai nahan alla on runsas, herkullinen rasvakerros, kuten loppusyksyn muuttosorsilla. Voit myös jättää nahan esimerkiksi fileiden pintaan paistaessasi niitä pannulla, jolloin rapea, maukas nahka antaa hyvän lisäsäväyksen muutenkin herkulliseen lihaan. ? Erämaakeittiön jalokiviä: avotuli, valurautapannu ja voissa paistetut teeren täkkälihat. ? Muutaman pekoni siivun kera ruskistetut koivet ja siivet siirtymässä päivän mittaiseen haudutukseen valurauta padassa. ? Riistalinnun hienostunut maku pääsee parhaiten esille kun lihan sisälämpötila jätetään 55 asteen paikkeille. 64 Metsästäjä 3/2022 62-64_Linturiistan_hyo?dynta?minen_ME0322.indd 64 21/04/2022 17.43
Syntynyt ajolinjaisia kk mäyräkoiran pentuja. puh. 045 6335295 Suomenpystykorvan pentuja 0400 988059 Karjalankarhukoiran pentuja koepalkituista vanhemmista luov vko. 20 p. 050 5146498 KK saksanseisojan pentuja P. 050 3384520 Suomenpystykorvan pentuja, 0400 423243. Käyttölinjan Englanninspringerspanielin pentuja puhtaista Eng. käyttölinjoista. Tuomo Kotasaari 0400 287465. ELÄINTENTÄYTTÄJIÄ Pasi Ahopelto 0400 567 078 lehonpaja.net Täytän kalat, linnut ja nisäkkäät. Juhani Hirvonen puh. 045 3303 417 Markku Haapaniemi m.a.haapaniemi@ gmail.com 0500 360962 TEUVA Täytän kalat linnut ja nisäkkäät Juhani Hirvonen puh. 045-3303 417 MUUT Valkosipulia! www.anttilanluomutila.fi AIM-ASE Asesepäntyöt 040-5578296 Kihniö PERTUNMAAN SAVUSTAMO! Grillauskausi lähestyy. Valmistamme sinulle makusi mukaan räätälöidyt GRILLIMAKKARAT JA NAKIT. Otathan yhteyttä! 040 8267709. TURKISMUOKKAUSPALVELU R Halkola,Kurikka puh.0405278219,halkolareijo@gmail.com VUOKRALLE TARJOTAAN Luontolomalle Kainuuseen lomalaattaja.fi Kuusamossa 9 hlö kelomökki. Loppusiivous sis. hint. 700,vko 38 P. 040 5811681 Apajamökki Ranuan Simojärvellä valtion maat lähellä hyvä lintuja kalakanta vieressä puh 0400 193351 pentti.hallikainen44 @gmail.com KOIRIA Karkeakarvaisen saksanseisojan urospentuja. Emä FI48698/16 Isä FI21847/17A. Luovutus 1.5 alkaen. 040 7741022 tai 040 7742717 Myytävänä karhuverisiä Harmaan norjanhirvikoiran pentuja. Luov. vko 23 Kangasala p. 0400 297933 OSTETAAN Turkisnahkoja R.Pentinmäki Jäpintie 344 c 60800 Ilmajoki P 050 5546852 Turkisnahkoja O. Mauranen Toppalantie 136 41900 Petäjävesi 0400271291 Maa-tai metsätila tai -määräala 20-200 h a.seppo.wahlberg@elisanet.fi p. 0502007, max. 100km Tampereelta – ota ilmoitus talteen – MYYDÄÄN ERÄTAPIO PURKINSULKIJAT suoraan valmistajalta. P. 040 5858133 www.eratapio.fi ASETALVITIE.FI 0500526008 Aseet, jalustat patruunat, tähtäimet, asetyöt, YM. TSEKKAA!! Lämpöeristetyt koirankopit 1-osainen 350,ja 2-osainen 460,P. 06-4534333. Katso lisää www.koirankoppi.fi 45v.Rehtiä kauppaa. Mossb12/89synt 560€, TikkaT3x, Sako, Yildiz, Gorepuvut ja kengät Ultracom GPS-tutkat, Kiikarit, Sukset ym. Anon Ase ja Tukku, Pudasjärvi 0400-384118 WWW.ANONASE.COM MH ja Posti Fasaanin munat, poikaset ja emolinnut; selkeensulka.fi. Myydään heinäsorsan poikasia kosteikoille ym. Sorsat tuovat eloa maisemaan ja houkuttelevat villilintuja. Toimitukset ympäri maata sovitusti ajoreitin varrelle. Puh. 0400 930690 UUSI METSÄSTÄJÄN ASEKIRJA 19,00 € www.armafennica.fi puh. 040 7677038 Tikka M65 lippaita 308/ 30-06 040 7581366 Metsästysseuran jäsenyys ja kämppäosuus Keski-Suomessa. 040 7317063 ERÄAIHEISIA TAULUJA, myös tilauksesta. https://www.ahtonen.net, 044 9817334. Talo 12 km Ilomantsista. Oma rauha. Remontoitu 2015. Ulkosauna, autotalli. Hinta 48000. Seija 0400 572575 METSÄSTYSTÄ Hyljejahdit seanature.net 0400-154600 Metsäkanalintuja Pienriistajahdit www.metsastyspalvelut.com Reisjärvi puh. 044 5410437 Metsäkauris kevätpukkijahtia 0440 123629 ERÄ-KORPINEN.FI: Metsästys/Kalastus Lomat /Marjastus/Sienestys: 5kpl. Rantamökkimajoitus mets.al. +358 405551394 / Sakari Metsästystä ja kalastusta Kanadassa jo 35v. www.paulpalmu.fi TYÖSUORITUKSIA Nahkamuokkaamo Eräturkis. Pienriistan turkismuokkausta. Puh. 040 7237084. eraturkis@gmail.com HUOM!!!!!!!! Aseiden huollot ja korjaukset! YLÖJÄRVEN ASETARVIKE. Puh. 040 7188170 Vesitä suunnitelmasi > perusta kosteikko! Kosteikkosuunnittelua Juha.Siekkinen@kosteikkomaailma.fi, p. 040 4139606, Kempele Hei metsästäjät. Voitte teettää itse pyytämistänne nahoista hatun rukkaset liivin ym. p. 050 5004233 Vuosaarenturkisatelje. Oy Eräkontti Ab p. 010 440 9410 • erakontti@erakontti.fi Laadukkaat Diana riistapeltosiemenet Suomen laajimmasta valikoimasta! Tarkemmat tuotetiedot ja lisää lajikkeita: www.erakontti.fi Hirvi-Diana 1 kg 15,90?€ / 3 kg 40,90?€ / 10 kg 110,90€ Peura-Kauris Diana 1 kg 17,90?€ / 3 kg 40,90?€ / 10 kg 127,90?€ Diana Rehukaali 1 kg 19,90?€/ 3 kg 55,90?€ / 10 kg 180,90?€ Fasaani-Peltopyy Diana 1 kg 14,90?€ / 3 kg 40,90?€ / 10 kg 100,90?€ Koristekukka Diana 250 g 26,90 € / 1 kg 72,90 €/ 10 kg 550,90 € Diana Rehunauris 1 kg 14,90 € / 3 kg 35,90 € Riista-Diana 3 kg 25,90?€ / 10 kg 60,90?€ 65 Metsästäjä 3/2022 ERÄILMOITUKSET HUOM! Metsästäjä-lehden Eräilmoituspalstan ilmoitusmyynti tapahtuu Eräverkko-palvelussa. Osoitteessa www.eraverkko.fi/ilmoitukset voit jättää sähköisesti ilmoituksen valitsemaasi Metsästäjä-lehteen. Eräverkko-palvelussa on selkeät ohjeet ilmoituksen jättämiseksi sekä lisätiedot palvelusta. Käy tutustumassa! Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (42 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden ja korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien. Vuonna 2022 hinta on 20 euroa/ rivi (40 merkkiä). Ilmoitukset maksetaan verkkopankkitunnuksilla ilmoituksen jättöhetkellä. Eräverkko-palvelu tuottaa aineiston lehteä varten siinä muodossa kuin asiakas sen palveluun syöttää. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Metsästäjä nro 4/2022 ilmestyy 15.7.2022. Siihen tarkoitettu aineisto on jätettävä Eräverkko-palvelun kautta viimeistään 15.6.2022. Huom! Rivi-ilmoitukset Eräilmoituspalstalle otetaan vastaan ainoastaan Eräverkko-palvelun kautta. Eräverkon asiakaspalvelun yhteystiedot ovat osoitteessa eraverkko.fi. 65_Era?ilmoitukset_ME0322.indd 65 21/04/2022 17.42
Davvi-Suomas bessejit mearkkašahtti oassi olles Eurohpá ?áhcelottiin, muhto man mearkkašahtti? teaksta ja govat Eerojuhani Laine D árkilut dihtui lea di?gojupmi. Dán oažžu ?áhcelodderehkenastimiid mielde, maid mearri lea lassánan aktiivvalaš meahccebivdiid ánssus. Davvi-Supmii šihttet vel lasi ?uoggát! Borgemánu 2021 Luondduriggodatguovddáš almmustahtii bohtosiid nu, ahte Suopma lea juhkkojuvvon golmma oassái. Davvi-Suoma ?uokkesmearri lea unnit go Gaskaja Mátta-Suoma. Oasis šlájain Davvi-Suomas ii menddo smávva materiála dihtii leat vejolaš oažžut loguid, mat govvejit náli dili. Dál leat ma?imuš áiggit vuo??udit o??a ?uoggáid dán gi??ii – sávvat maiddá olu beroštumi jo dálá ?uoggáid rehkenastimii! Suopmelaš meahccebivddu ja dan muddema vuo??un lea áiggi ?uvvon fuo??odiehtu. ?áhceloddenáliid nuppástusain ?oggo diehtu ?áhcelodderehkenastimiid vuo?ul. Dán die?u vuo?ul dahkko bivddu suovvan dahje ráddjen. Nuba lea buohkaid bivdiid ovdu, ahte diehtu ?áhceloddenáliin lea nu gok?evaš go vejolaš. Ná vuo??udat rehkenastin?uoggá • Váldde ?ielgasa ovttas du fuo??odikšunservviin lea du plánen báikkis jo rehkenastin, dahje leatgo guovllus eahpeaktiivva báikkit, maid sáhtašii váldit o??asit rehkenastimii. ?uoggáid gávnnat dáppe https://rpubs.com/vesilintuseuranta/873702 • Geah?a rávvagiid rehkenastin?uoggá vuo??udeapmái siidduin https://www. luke.fi/fi/seurannat/vesilintuseurannat • ?uovo rávvagiid. • Jus ?uoggá vuo??udeamis dahje ?áhcelodderehkenastimiin badjánit jearaldagat, sáhtát leat oktavuo?as Lukei (vesilinnut@luke.fi) dahje Suoma fuo??oguovddáža guovlludoaimmahagaid ovddasteaddjiide (riista.fi/riistahallinto/yhteystiedot). Eandalii Davvi-Suoma ?áhcelottiin dárbbašit lassedie?uid Varris ?ivssa lea álki dovdat oalle šerres ?ik?aolggooainnu vuo?ul. Liiggás šaddan ?áhcešattut eai vel hehtte lottiid oaidnima. ? Ma?imuš golmma jagi áigge rehkenastojuvvon ?áhcelodderehkenastinbáikkit. Rehkenastinbáikkiid deaddo?uokkis lea Mátta-Suomas. OHCEJOGA GIELDA, MII OHCAT DÁL UTSJOEN KUNTA, NYT HAEMME: 1. Musihka lektor / Musiikin lehtori 2. Eatnigiela lektora (suomagielat) sadjásašvuohta / Äidinkielen lehtorin (suomen kielinen) sijaisuus 1.8.2022–31.12.2025 3. Luohkkáoahpaheaddji (suomagielat) sadjásašvuohta / Luokanopettajan (suomen kielinen) sijaisuus 1.8.2022–31.7.2023 Geah?a dárkilit: Kuntarekry.fi, gánnet ?uovvut! Katso tarkemmin: Kuntarekry.fi, kannattaa seurata! Tiedustelut: Pasi Oikarinen, rehtori p. 040 5258049 3. Ohcejoga gielda, mii ohcat dál: Utsjoen kunta, nyt haemme: 1. Ollesáigásaš historjjá ja servodatmáhtu fágaoahppaheaddji Päätoiminen historian ja yhteiskuntaopin aineenopettaja 2. Musihka lektor Musiikin lehtori 3. Skuvllavázzin veahkki Koulunkäynninohjaaja Geah?a dárkilit . Kuntarekry.fi, gánnet ?uovvut! Katso tarkemmin: Kuntarekry.fi, kannattaa seurata! Ohcejotnjálmmi skuvlla Utsjokisuun koulu Tiedustelut: Pasi Oikarinen, rehtori p. 040-5258049 3. Ohcejoga gielda, mii ohcat dál: Utsjoen kunta, nyt haemme: 1. Ollesáigásaš historjjá ja servodatmáhtu fágaoahppaheaddji Päätoiminen historian ja yhteiskuntaopin aineenopettaja 2. Musihka lektor Musiikin lehtori 3. Skuvllavázzin veahkki Koulunkäynninohjaaja Geah?a dárkilit . Kuntarekry.fi, gánnet ?uovvut! Katso tarkemmin: Kuntarekry.fi, kannattaa seurata! Ohcejotnjálmmi skuvlla Utsjokisuun koulu Tiedustelut: Pasi Oikarinen, rehtori p. 040-5258049 66 Metsästäjä 3/2022 Áig guovdilis ságat sámegillii 66-67_Saame+apinat_ME0322.indd 66 21/04/2022 17.29
Luondduriggodatguovddáš (Luke) lea rehkenastán Davvi-Suomas gaskadálvvi ealganáli helikopteriin jagi 2014 rájes. TeaksTa Antti Paasivaara, Jyrki Pusenius, Leena Ruha ja Petri Timonen GovaT Antti Paasivaara ja Petri Timonen S uomas ealganáli árvvoštallamis ávkkástallet eanaš Oma Riista -vuogádaga ja ealgabártestatistihkaid buvttadan materiála. Goittotge davimus Suoma viiddis meahccelágan eatnamiin oktasašlohpeguovlluin eandalii diehtu ealganámi dásis sáhttá leat váilevaš, govva davvi ealgabivdojoavkkuid sadjegeavaheapmi spiehkkasa máttit Suoma ealgabivdojoavkkuid geavadagain, masa seammá searvi dábála??at hálddaša ja bivdá lagamustá iežaset guovlluin. Jahkása??at rehkenastet guokte dahje golbma ealgadoalloguovllu Dán rádjai leat rehkenastán measta buot meahcástanlága 8 § guvlui gullevaš ealgadoalloguovllut oktii dahje guktii. Vuogi leat ávkkástallan sierra dárbbu mielde maiddái ”gávccešguovllu” olggobealde. Jagi 2022 rehkenaste Riddo-Nuortaba?aeatnama-Nuortaba?aeatnama ealgadoalloguovlluid 1 ja 2 sihke ealadoalloguovlu Lappi 2, mii lea Anára gieldda guovllus. ?uovvovaš jagi rehkenastima vuollásaš guovlluid vihkkehallat ja mearridit sierra ovddit ?av??a. Rehkenastimis ávkkástallat njealji ?ohkkánsaji Robinson R44 (govas) ja Guovtti ?ohkkánsaji R22-meandemohtorhelikopteriid. Petri Timonen ja Antti Paasivaara rehkenastinbottus Luondduriggodatguovddáža Paltamo doaibmabáikki šiljus. Ealggaid girdinrehkenastin Davvi eareno amášvuohta Nro 3/2022 71. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 15.7.2022. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus Vastaava päätoimittaja: Jari Varjo Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Markku Pakarinen (Aste Helsinki Oy) Toimitusneuvosto: Klaus Ekman, Tero Kuitunen, Marko Mikkola, Mirja Rantala, Jouni Tanskanen, Marko Svensberg, Petri Vartiainen, Johanna Hellman, Tero Salmela ja Markku Pakarinen. Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset-palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 ja Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Paino: Hansaprint 2022/Met22_03 Kansikuva: Shutterstock ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakausmedia ry:n jäsen Verkkokauppa ja varasto Puh. 09 5840 4500 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001 arkisin klo 9–15 asiakaspalvelu@riista.fi Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Oma riista helpdesk Puh. 029 431 2111 arkisin klo 12–16 oma@riista.fi Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Sompiontie 1, 00730 Helsinki Osoitteet Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL 22, 00331 Helsinki, puh. 029 431 2002 metsastajarekisteri@riista.fi 67 Metsästäjä 3/2022 66-67_Saame+apinat_ME0322.indd 67 21/04/2022 18.21
Mikäli olette tehnyt pankkinne kanssa suoramaksusopimuksen vuosittaisen riistanhoitomaksun suorittamisesta tai siirtänyt riistanhoitomaksun e-laskutukseen, se veloitetaan valtuutuksessa ilmoitetulta tililtä 30.5.2022. laskuttaja: Suomen riistakeskus maksun aihe: Riistanhoitomaksu Veloitettava maksu on 39 euroa metsästysvuodelta 1.8.2022–31.7.2023. Jos henkilö on metsästysvuoden alkaessa 1.8.2022 alle 18-vuotias, riistanhoitomaksun suuruus on 20 euroa. Veloituksen tapahduttua lähetämme Teille maksumerkinnällä varustetun metsästyskorttinne heinäkuussa Metsästäjä-lehden numeron 4 mukana. Mikäli olette epävarma, oletteko tehnyt suoramaksusopimuksen, tiedustelkaa asiaa omasta pankistanne. Suoramaksun ja e-laskun ennakkoilmoitus Joko sinulla on metsästyskortti älypuhelimessasi? Oma riista -maastosovelluksen metsästyskortti on yhtä pätevä kuin paperinen metsästyskortti. Oma riista -verkkopalvelussa on lisäksi mahdollisuus ladata ja tulostaa todistus maksetusta riistanhoitomaksusta vaikkapa kadonneen metsästyskortin tilalle. HUOMIO! Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjälehden numeron 4/2022 liitteenä heinäkuussa. Mikäli ette ole tehnyt suoramaksusopimusta tai tekemänne sopimus on ollut virheellinen tai suoramaksu tililtänne on epäonnistunut tai e-laskua ei makseta eräpäivään mennessä, teille lähetetään tavalliseen tapaan heinäkuun Metsästäjä-lehden liitteenä tilillepanokortti riistanhoitomaksun maksamista varten. 68_Takakansi_ilmoitus_suoramaksusta_ME0322.indd 68 21/04/2022 17.26