• ILMOITA KAIKKI VESILINTUHAVAINTOSI OPERAATIO LINTUATLAS RAKENNA KELLUVA PESIMÄLAUTTA KANALINTUJEN PESÄT SUOJAAN SAIPPUALLA HIRVIEN VAELLUS UUTTA TIETOA RAUTAHAULIT RATAHARJOITTELUUN 3/2023 Lehti yli 300 000 metsästäjälle 01_Kansi_ME0323.indd 1 01_Kansi_ME0323.indd 1 20.4.2023 15.29 20.4.2023 15.29
• METSÄSTYS 12 Utön ketut 22 Pennusta pyytökoiraksi, osa 5 34 Turvallisuus ensin 38 Terät kuntoon – koneella vai käsipelillä? 40 Metsästysjousi vaatii harjoittelua 42 Rautaa radalle 52 Tapahtui erästellessä 56 Riistareseptit a la Micke Björklund 58 Mureaa lihaa sous vidella RIISTA 16 Hirven vaellukset 26 Uusia mahdollisuuksia riistanja luonnonhoidolliseen pellonkäyttöön 30 Vaikuttavaa vieraspetojen poistoa 36 Rakkaudesta riistaan 46 Vaarantaako torajyvämyrkytys hirvieläinten hyvinvointia? 48 Rakennettujen kosteikoiden ötökät houkuttelevat sorsia 60 Kelluva lautta on pesäja pakopaikka 62 Häirintävapaat levähdysalueet vesilintukantojen tukena 64 Telkänpönttöjä Pohjois-Karjalaan AJANKOHTAISET 5 Uutisia 10 Operaatio Lintuatlas – vesilintuaktiiveja haetaan! 18 Nuorten toimitus 44 Rikos & Rangaistus 50 Saippualla suojaa metsäkanalintujen pesille 65 Eräilmoitukset 66 Áigeguovdilis ságat sámegillii KOLUMNIT 3 Pääkirjoitus 4 Vieraskynä 6 Varapuheenjohtajalta 55 Ministeriön kuulumisia LAIT & LUVAT 54 Muista ilmoittaa kuolleesta suurpedosta, saukosta ja metsäpeurasta 26 Uusia riistanhoito­ mahdollisuuksia pelloille 30 Vaikuttavaa vieras­ petojen poistoa 40 Metsästysjousi vaatii harjoittelua 46 Hirvieläinten torajyvämyrkytys 2 Metsästäjä 3/2023 Sisältö 2-3_Sisa?llys+Pa?a?kirjoitus_ME0323.indd 2 2-3_Sisa?llys+Pa?a?kirjoitus_ME0323.indd 2 20.4.2023 15.29 20.4.2023 15.29
• 42 Rautaa radalle – teräshaulit harjoittelussa 10 Operaatio Lintuatlas – vesilintu aktiiveja haetaan! KLAUS EKMAN Päätoimittaja (–2023) Tiedotus-/Viestintäpäällikkö, Metsästäjäin keskusjärjestö (1988–2011) Suomen riistakeskus (2011–2023) Vapaaehtoistyön suurvallassakin riista on resurssi H uhtikuussa 1988 jysähti: pelätty raivotauti oli tehnyt maihinnousun Suomeen. Alkoi mediamylläkkä ja ripeiden toimenpiteiden sarja. Maaja metsätalousministeriön johdolla muutamassa päivässä organisoitiin valtaisa torjuntakampanja. Tavoitteena oli pysäyttää taudin leviäminen eli pyytää rabieksen kannalta olennaiset lajit mahdollisimman vähiin tartunta-alueelta. Suomessa, jonka vapaaehtoistyötä kadehditaan, riitti tehtävän jalkauttaminen riistanhoitoyhdistysten ja metsästysseurojen puuhamiehille. Ministeriön johdolla tehtiin suunnitelma, jonka vapaaehtoiset toteuttivat. Pyyntilaitteita rakennettiin, pyyntiä tehostettiin, lisäksi levitettiin valtavat määrät rokotekapseleita. Kolme vuotta myöhemmin Suomi oli vapaa rabieksesta. Olin aloittanut Metsästäjäin keskusjärjestön tiedotuspäällikkönä päivää ennen huhtikuista H-hetkeä. Se avasi silmäni suomalaisen järjestelmän vahvuudelle: kun maastot ja riistakannat tuntevat vapaaehtoiset tarttuvat toimeen, tulosta syntyy. Vapaaehtoistyö on riistahallinnon kantava voima, josta on pidettävä huolta jatkossakin. Uralleni mahtuu lukuisia mielenkiintoisia vaiheita. Yhdentyvän Euroopan pelättiin lisäävän metsästysvastaisuutta, mutta on käynyt juuri päinvastoin: suomalaiset suhtautuvat metsästykseen myönteisemmin kuin koskaan. Metsäkanalintujen pelättiin katoavan ja syöksy olikin 90-luvun alkuun saakka jyrkkä. Sen jälkeen kannat ovat nousseet ja nykyään päästään talvilinnustamaankin – kiitos vapaaehtoistyönä kerätyn riistatiedon. Vaikka Suomessa on riistaa enemmän kuin koskaan, olemme kaukana naapurimaidemme riistatiheyksistä. Aika on kuitenkin kypsymässä siihen, että myös meillä riista nähdään resurssina. Hirvieläinmetsästyksen vuotuinen arvo on yli 200 miljoonaa euroa ja monin paikoin maaseudulla metsästyksen tuoma toimeliaisuus on elinehto. Jotta riistasta muodostuu resurssi, sen luomat hyvinvointivaikutukset on jaettava oikeudenmukaisesti myös niille, joiden taimikkoon hirviperhe talven ajaksi asettuu. Suomi on aina ollut ”metsästyksen suurvalta”, tehdään siitä myös ”riistan suurvalta”. Riista ja vapaaehtoistyö tuovat kaivattua toimeliaisuutta ja hyvinvointia myös harvaanasutulle maaseudulle! Pääkirj itus 3 Metsästäjä 3/2023 2-3_Sisa?llys+Pa?a?kirjoitus_ME0323.indd 3 2-3_Sisa?llys+Pa?a?kirjoitus_ME0323.indd 3 20.4.2023 15.30 20.4.2023 15.30
• O rganisaatioiden uudistamisessa näyttää vallitsevan käsitys: suuri on kaunista. Bulkkitavaroiden tuotannossa suuri on kustannustehokasta, mutta palvelutuotannossa pienet ketterät organisaatiot ovat usein edullisin ja laadukkain ratkaisu. Nykyinen riistahallinnon organisaatio on 12 vuotta vanha. Sen suunnitteluperiaatteina olivat aikoinaan julkisen hallinnon, tutkimuslaitoksen (RKTL, nykyisin Luke) ja kolmannen sektorin yhteistyö, julkiseen riistakonserniin kumuloitunut alan asiantuntemus, maailmallakin korkealle arvostettu suomalainen riistantutkimus sekä kustannustehokkuus, koska suurin osa tehtävistä tehdään vapaaehtoistyönä. Riistahallinnon paikallistaso (yli 300 henkilötyövuotta) toteutuu lähes kokonaan vapaaehtoistyönä. Yhteiskunta ”ostaa” talkootyön riistanhoitoyhdistyksiltä, seuroilta ja metsästäjiltä sillä, että metsästäjillä on luottamusmiesten kautta hallinnossa edustus. Riistahallinto lienee ainoa veronmaksajien kannalta ilmainen hallinnonala. Se kustannetaan metsästäjien maksamilla riistanhoitomaksuilla. Aika ajoin on kuulunut esityksiä, joiden mukaan riistakeskus pitäisi pilkkoa tai siirtää suurempaan virastoon. Muutos merkitsisi asiantuntijuuden vähenemistä päätöksenteossa ja palvelutason romahdusta. Kun riistakeskus antaa kiireellisissä tapauksissa lupapäätökset muutamassa päivässä, AVI:t antavat vastaavia päätöksiä vajaassa kahdessa kuukaudessa. Huonolla palvelulla romahdutettaisiin metsästäjien motivaatio talkootyöhön. Miksi metsästäjät tekisivät talkoita organisaatiossa, jossa heitä ei kuunnella ja palvellaankin heikosti? Kuka sen jälkeen hoitaisi vuosittaiset yli 15 000 SRVA-tehtävää, yli 250 000 ampumakoetta, lähes 10 000 metsästäjätutkintoa, yli 12 000 koulutustilaisuutta ja yli 40 000 kilometriä riistakolmiolaskentaa, jotka kaikki vaativat 2–5 tekijää per tehtävä? Tämä on vain otanta siitä, mitä noin 30 000 vapaaehtoista tekee. Tehtäviä ei yksinkertaisesti voi jättää tekemättä, joten pääosin niitä hoitaisivat nykyiset toimijat. Viraston, Luken ja poliisin (SRVA-toiminta) palkkalistoille palkattaisiin vähintään 20 000 osa-aikaista keikkatyöläistä. Ehkä ampumaratayhdistykset ja metsästysseurat hoitaisivat työt, joista osa on julkisia hallintotehtäviä, ostopalveluna ammattilaisen tuntipalkalla ja kulukorvauksilla. Mikään muu taho ei tehtäviin pysty. Jos nykyinen suoritustaso säilytetään, kustannusvaikutus olisi noin 30–50 miljoonaa euroa vuodessa. Kuka maksaa? Riistakeskuksen laajalti tunnustettu asiantuntemus on ollut sekä metsästäjien että päätöksentekijöiden käytettävissä. Virastomallissa se hajoaisi virastoon tai useisiin organisaatioihin. Riista-alan asiantuntemus on pidettävä ja sitä on kehitettävä yhdessä paikassa, riistakeskuksessa. Organisaatiouudistuksia ei pidä tehdä vain muutoksen vuoksi. Näyttää siltä, että hallinnonaloilla rakastetaan hallintohimmeleiden rakentamista ja unohdetaan, miten käytännön prosessit toimivat. En ole yli 40 vuoden työurallani kertaakaan nähnyt, että hallintohimmeleillä olisi parannettu toimintaa. Hyvät uudistukset alkavat toimintaprosessien parantamisesta. Vasta niiden jälkeen pohditaan, millä hallintomallilla käytännön toimintaa ohjataan parhaiten. Näin toimittiin riistahallinnon vuoden 2011 uudistuksessa. Hallinnon tulee aina palvella ”hallintoalamaisia”, eikä päinvastoin. HANNU S. LAINE metsästäjä, pitkäaikainen valtakunnallisen riistaneuvoston puheenjohtaja Talkootyö on riistahallinnon perusta 4 Metsästäjä 3/2023 Vi raskynä 4-9_Uutiset_ME0323.indd 4 4-9_Uutiset_ME0323.indd 4 20.4.2023 15.36 20.4.2023 15.36
• Ehdotuksen vaikutus lyijyammusten saatavuuteen SEAC tuli lausunnossaan johtopäätökseen, ettei rajoitusehdotus vaikuta lyijyammusten saatavuuteen viranomaiskäytössä. Tämä tarkoittaisi sitä, että lyijyammuksia olisi edelleen saatavana armeijan, poliisin ja tullin käyttöön. Perusteluna on, että ehdotus ei kata lyijyammusten sotilaallista tai muuta viranomaiskäyttöä ja se mahdollistaa lyijyluotien käytön jatkamisen urheiluammunnassa. Näin ollen lyijyammusten tuotanto jatkuu ja ammusteollisuus pystyy vastaaman kysynnän äkilliseen lisääntymiseen esimerkiksi konfliktitilanteessa. Tämä johtopäätös tosin olettaa, ettei urheiluammunnassa käytetyn lyijyn määrä merkittävästi vähene. Kemikaaliviraston työ muodostaa perustan päätöksenteolle Euroopan komissio vastaanotti ECHA:n ehdotuksen ja komiteoiden lausunnon helmikuussa 2023. Nyt komissio arvioi, onko EU:n laajuinen rajoitus tarpeen. Jos komissio päättää esittää lakia lyijyn rajoittamiseksi ammunnassa, se kuulee kaikkia EU:n jäsenvaltioita, jotka äänestävät päätösehdotuksesta. Ennen kuin laki voidaan hyväksyä, Euroopan parlamentti ja EU:n neuvosto arvioivat sitä. E hdotus kieltäisi lyijyhaulien myynnin ja käytön viiden vuoden siirtymäkauden jälkeen. Ehdotus sisältää option jatkaa lyijyhaulien käyttöä kilpaurheilussa, jotta kansainväliset lisenssiurheilijat voisivat osallistua kilpailuihin. Tällöin päästöt ympäristöön tulisi minimoida. Lausunnossaan ECHA:n sosioekonomisesta analyysistä vastaava komitea (SEAC) ehdotti, että metsästyksessä siirtymäkautta voitaisiin lyhentää, koska lyijyvapaita haulivaihtoehtoja on EU:ssa laajalti saatavilla. Metsästys pienikaliiperisilla lyijyluodeilla kiellettäisiin viiden vuoden kuluttua, kun taas suurikaliiperiset luodit poistettaisiin käytöstä 18 kuukauden siirtymäajan jälkeen. Pienikaliiperisten luotien osalta vaihtoehtoisten materiaalien soveltuvuus olisi tarkistettava ennen kiellon voimaantuloa. Lyijyn käyttö hylkeenpyynnissä ja kokovaippaluodeissa voisi jatkua. Hylkeenpyyntiä varten metsästäjä tarvitsee kuitenkin jäsenvaltion luvan. Myös kokovaippaluotien käytön tulee olla sallitua kansallisesti. Urheiluammunnassa lyijyluotien käyttö voisi jatkua, jos ampumaradalla on luotiloukut tai ”best practice” -hiekkaloukut. Alueen sijainti on myös ilmoitettava kansallisille viranomaisille, ja ratojen omistajien on varmistettava, ettei kyseisessä paikassa ole maataloustoimintaa. Sidosryhmien näkemykset Kemikaaliviraston riskinarviointikomitea (RAC) ja SEAC saivat rajoitusehdotuksen arvioinnin päätökseen vuoden 2022 lopussa. Komiteat kävivät läpi kaikki kuulemisten aikana saadut kommentit ja tiedot. Kommentteja saatiin niin metsästysja ampumayhteisöiltä kuin ympäristöjärjestöiltä. Ehdotuksen vaikutukset ampumaradoille Tarve päivittää ampumaratoja vastaamaan ehdotuksen vaatimuksia vaihtelee kussakin jäsenvaltiossa. Tähän vaikuttavat eri maiden jo voimassa olevat säännökset. SEAC uskoo, että viiden vuoden siirtymäaika vaatimusten täyttämiseksi on riittävä. Asevoimien ja muiden viranomaisten radat ovat rajoitusehdotuksen ulkopuolella. Mukana ovat esimerkiksi reserviläisten käyttämät paikalliset siviiliradat. Euroopan kemikaaliviraston (ECHA) tieteelliset komiteat kannattavat ehdotusta rajoittaa lyijyn käyttöä metsästyksessä, urheiluammunnassa ja kalastuksessa. Rajoituksesta päättävät seuraavaksi Euroopan komissio ja EU:n jäsenvaltiot. EHDOTUS LYIJYN RAJOITTAMISESTA ETENEE Uutis t TE RO KU IT UN EN TeksTi Euroopan kemikaalivirasto 5 Metsästäjä 3/2023 4-9_Uutiset_ME0323.indd 5 4-9_Uutiset_ME0323.indd 5 20.4.2023 15.36 20.4.2023 15.36
• Tyhjän pyytäminen ei kiinnosta S uomessa matkat jahtimaille ovat pitkiä, keliolosuhteet vaativia ja hirvisaaliit vaatimattomia. Vaikka hirvenmetsästys onkin sosiaalinen tapahtuma, haluaa metsästäjä antamansa työpanoksen palkkioksi saada myös saalista. Jos hirviä on niin vähän, ettei metsästäjä välttämättä pääse edes näkemään hirveä, riittääkö meillä metsästäjiä hoitamaan hirvikantaa? Ainakin osassa maata alamme olla kriittisellä rajalla. Hirvikanta on vuosituhannen vaihteesta puolittunut ja laskua on tänäkin vuonna noin viisi prosenttia. Hirvikanta on nyt alueellisten riistaneuvostojen asettamassa tavoitteessa, mutta etenkin pohjoisessa Suomessa ollaan tavoitehaarukan keskiarvon alapuolella. Erityisesti näillä alueilla kantaa olisi syytä kasvattaa, jotta parempi saalisvarmuus motivoisi metsästäjiä pysymään mukana. Jos hirvikanta jollain alueella laskee liian alas, kannan arvioiminen ja kannanhoidon toimenpiteet vaikeutuvat. Hirvien keski-ikä laskee ja vasatuotto vähenee, jolloin hirvikannan koon ja rakenteen korjaaminen on vaikea ja aikaa vievä prosessi. Jos tähän vielä lisätään runsas petokanta, vaikeustaso kasvaa. Tehtävä ei ole kuitenkaan mahdoton. Keskustelu hirvikannan koosta ja rakenteesta sekä tulevista korjaustoimista on nyt syytä aloittaa ainakin alueilla, joissa tiheys on tavoitetason alarajalla tai on runsas petokanta. Runsaalla petokannalla on vaikutusta hirvenmetsästyksen kiinnostavuuteen sekä pyynnin järjestelyihin. Se on jo selkeästi vaikuttanut hirvenmetsästysseurueiden halukkuuteen siirtyä alueille, joissa petoja ei ole. Toivottavasti saamme tulevaisuudessa tukevampia työkaluja tämän ongelman ratkaisemiseen. TEPPO KAKKONEN Varapuheenjohtaja Suomen riistakeskus Puolustusvaliokunta vaatii lisää ampumaratoja Puolustusvaliokunnan helmikuun 28. päivänä antaman lausunnon (PuVL 16/2022 vp) mukaan Puolustusvoimien ratoja on Suomessa 36 ja siviiliratoja noin 670. Siviiliratojen määrä on vähentynyt merkittävästi, sillä vielä 1990-luvulla Suomessa oli arviolta 2 000–2 500 ampumarataa. Vertailun vuoksi: Ruotsissa ampumaratoja on noin 3 000. Suomessa ampumaratoja ylläpitävät metsästysja ampumaseurat, reserviläisyhdistykset ja riistanhoitoyhdistykset. Samoilla radoilla harjoittelevat sekä metsästäjät että reserviläiset. Lausunnon mukaan Ukrainan sodan alkamisen jälkeen Puolustusvoimien harjoitustoimintaa on merkittävästi lisätty. Kertausharjoituksia, Puolustusvoimien vapaaehtoisia harjoituksia sekä vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen harjoituksia on aiempaa enemmän ja myös Nato-jäsenyys lisää harjoitustoimintaa Suomessa. Valiokunta korostaa ampumatojen käyttöasteen jäävän pysyvästi aiempaa merkittävästi korkeammalle tasolle ja siksi ampumaratojen määrän kasvattaminen nykytasosta on ehdottoman välttämätöntä. Puolustusvaliokunnan lausunnon mukaan ampumaratojen määrä tulee kasvattaa 1 000 ampumarataan ja kiirehtii hallitusohjelmaan kaikkia poikkihallinnollisia toimia, jotta siihen päästään mahdollisimman nopeasti. Puolustusvaliokunnan lausuntoon voi tutustua eduskunnan sivuilla: www.eduskunta.fi/FI/vaski/Lausunto/ Sivut/PuVL_16+2022.aspx Riistanhoitomaksut muuttuvat metsästysvuonna 2023-2024 1.1.2023 voimaan tulleen lakimuutoksen myötä korotetaan metsästysvuoden 2023-2024 riistanhoitomaksua täysi-ikäisten metsästäjien osalta 43 euroon. Alle 18-vuotiaiden maksu sitä vastoin alenee 10 euroon. Lisää: https://mmm.fi/-/vuodenvaihteen-2022-2023-muutoksiamaa-ja-metsatalousministerion-hallinnonalalla Riittääkö meillä metsästäjiä hoitamaan hirvikantaa? K lumni Metsästäjä 3/2023 6 4-9_Uutiset_ME0323.indd 6 4-9_Uutiset_ME0323.indd 6 20.4.2023 15.36 20.4.2023 15.36
• @nina_koski_official Ahvenanmaalainen Nina Koski aloitti metsästyksen viime syksynä. ”Tämä ulkofilee on ensimmäisestä ampumastani metsäkauriista, jonka ammuin kiväärillä tornista Vårdössä. Valmistin aterian yhdessä äitini, isäni ja poikaystäväni kanssa, kun he olivat luonani vierailulla. Huomasimme, että lihan kannattaa antaa hieman pehmetä ennen leikkaamista. Juustokastike jäi löysäksi, mutta maku oli hyvä ja extra-juustolla siitä saatiin sopivan paksua. Tavoitteena on, että ruokapöytäämme päätyisi vain itse metsästettyä lihaa. Siihen ei ole vielä täysin pystytty, mutta enimmäkseen syömme omasta pakastimesta kaurista. Täällä ei ole paljoa peuroja ja hirviporukoihin emme kuulu, joten syömme kaurista tai paikalliselta tilalta ostettua ylämaankarjaa.” HELMI-VIERASPETOHANKKEEN TYÖTUNNIT 2022 48 159 Metsästäjärekisterin osoiteja nimitietojen ylläpito on uudistunut Uudistuksen ansiosta muuttuneet tiedot päivittyvät metsästäjärekisteriin entistä nopeammin. Lakisääteinen muuttoilmoitus vakinaisesta osoitteenmuutoksesta päivittää metsästäjärekisterin tiedot. Metsästäjärekisteriin päivittyy jatkossa myös Postille ilmoitettu postiosoite. Kaikki tietomuutokset eivät kuitenkaan päivity automaattisesti metsästäjärekisteriin: Jos muutto tapahtuu ulkomaanosoitteesta toiseen tai jos metsästäjällä on voimassa turvakielto, tulee itse ilmoittaa osoitteenmuutos metsästäjärekisteriin. On syytä huomata, ettei Oma riista -palveluun itse kirjattu osoitteentai nimenmuutos päivity metsästäjärekisteriin. Metsästäjärekisteri palvelee kaikissa osoitteenmuutoskysymyksissä arkisin klo 9–16: metsastajarekisteri@riista.fi puh. 029 431 2002 Lue lisää lakisääteisen muuttoilmoituksen tekemisestä: https://dvv.fi/muutto OMA RIISTASSA NYT Metsästäjä ? Tarkista ampumakokeesi voimassaolo Oma riista -palvelusta Seuran / seurueen yhteyshenkilö ? Määrittele metsästysalueet karhun metsästystä ja lupahakua varten, anna aluetunnus luvanhakijalle. ? Tee hirvieläinten pyyntilupapäätöksen mukaiset muutokset metsästysaluekarttaan ja päivitä aluetietomuutokset. Luvanhakija (karhu) ? Muodosta pyyntilupa-alueet karhun pyyntilupahakemusta varten yksityishenkilönä ALUEET > YHTEISLUPA-ALUEET. Toiminnanohjaaja ? Tee JHT-esitykset rhy:n hallitukselle toimijoiden nimitysesitystä varten. Oma riista -helpdesk auttaa tarvittaessa arkisin 12.00–16.00, p. 029 431 111 tai sähköpostilla oma@riista.fi 7 Metsästäjä 3/2023 Uutis t SOMESTA POIMITTUA Jos haluat kuvasi tähän, käytä IG-tägiä #metsästäjälehti. Poimimme joka lehteen yhden kuvan ja otamme kuvaajaan yhteyttä tarinan jakamiseksi. Kuvan julkaisusta maksetaan 50 euron palkkio. 4-9_Uutiset_ME0323.indd 7 4-9_Uutiset_ME0323.indd 7 20.4.2023 15.36 20.4.2023 15.36
• Nordic Distribution Oy NorDis PL 5, 62101 LAPUA www.nordis.fi Lue lisää Ruutia ja Rautaa -blogistamme! Blaser K95 Ultimate Kompakti, kevyt ja tarkka Blaser-kertalaukauskivääri. Ultimate-tukin ominaisuudet mahdollistavat ergonomisesti hyvän ampuma-asennon. Paino vain 2,6 kg. Kampanjahinta 4 990,00 € Ka m pa nj a on vo im as sa ni in ka ua n ku in ka m pa nj aas ei ta rii tt ää ! Ky sy Bl as er -jä lle en m yy jä ltä si ! H U I P P U M E R K K I M M E Blaser R8 Ultimate Silverstone Supersuositun Blaser R8 Ultimate -kiväärilinjan uusi, erottuva erikoismalli. Kevyt, uritettu piippu suukierteellä, hienostuneet Argali-logot ja ensiluokkainen nahka yhdistettynä säädettävään Ultimate-tukkiin. Lukkorungon pintakäsittely erottuu perusmallistosta. Kampanjahinta 6 990,00 € Blaser D99 Black Blaserin nykyaikainen drillinki tyylikkäällä mustalla lukkorungolla ja leveämmällä semi-beavertail -etutukilla. Vapaasti värähtelevän luotipiipun ansiosta osunta säilyy kaikissa olosuhteissa. Kampanjahinta 7 900,00 € Nordis Oy Blaser kampanjat_nro3 2023_210x275mm.indd 1 Nordis Oy Blaser kampanjat_nro3 2023_210x275mm.indd 1 8.3.2023 13.22.55 8.3.2023 13.22.55 Villisikojen näytepalkkioiden laskuttamiseen uudistuksia 2023 Metsästettyjen villisikojen näytteistä yksityishenkilöille Ruokavirastosta maksettavien palkkioiden laskuttaminen uudistui tämän vuoden alussa. Metsästäjät ja muut yksityishenkilöt tekevät nyt palkkiolaskut sähköisessä ePalkkio-järjestelmässä, jos palkkio maksetaan yksityishenkilölle. Sähköisen laskutuksen ohje ja linkki palveluun ovat Ruokaviraston nettisivuilla. Laskulomake aukeaa suomi.fi-palvelun kautta ja lomakkeen avaamiseen vaaditaan tunnistautuminen verkkopankkitunnuksilla, varmennekortilla tai mobiilivarmenteella. Sähköisen laskutuksen vaihtoehtona on poikkeustapauksissa mahdollista käyttää myös paperista palkkiolaskulomaketta. Jos palkkio laskutetaan metsästysseuralle, tulee palkkion saamiseksi täyttää palkkiolaskulomake ja lähettää se Ruokavirastoon, kuten tähänkin asti on toimittu. Linkki lomakkeeseen on Ruokaviraston nettisivuilla. Palkkiolaskun voi lähettää samassa lähetyksessä näytteiden kanssa, mutta sen voi myös toimittaa myöhemmin. Villisikanäytteiden lähettämisja laskutusohjeet: www.ruokavirasto.fi/ laboratoriopalvelut/elaintautitutkimukset/naytteenotto-ohjeet/villisika/ Erä-Hertat leiri 5.–8.10.2023 Ahlaisten metsästysseura järjestää erähenkisen leirin naisille. Leirin ikäraja on 18 vuotta (aikuisen huoltajan kanssa 16 vuotta) ja osallistumiseen vaaditaan metsästyskortti. Leiri sisältää kaurisja peurajahtia, metsästyskoiran ensiapua, minkkiloukun tekoa, ammuntaa, saunomista. Leirille mahtuu 20 henkilöä. Leirin hinta on 180 euroa sisältäen vieraskorttimaksun. Tiedustelut: Lotta Nurmi 044 201 5569 ja Sari Uusitalo 045 124 5541. Sitovat ilmoittautumiset 1.9. mennessä: era.hertat@gmail.com Lappiin Suomen kolmanneksi suurin riistanhoitoyhdistys Savukosken ja Pelkosenniemen riistanhoitoyhdistykset yhdistyvät Kemin-Lapin riistanhoitoyhdistykseksi vuoden 2024 alusta alkaen, muodostaen pinta-alaltaan Suomen kolmanneksi suurimman riistanhoitoyhdistyksen. Yhdistyminen ei vaikuta metsästäjille näkyviin toimintoihin: ampumakokeet, metsästäjätutkintoon valmentavat koulutukset ja tutkintotilaisuudet sekä muut toiminnot, kuten ampumaradat, säilyvät kummallakin paikkakunnalla. SV EN ZA CE K KIINNOSTUS METSÄSTYSMATKAILUN JÄRJESTÄMISEEN KASVUSSA M etsästysmatkailun arvopotentiaalin tulouttaminen -hankkeessa käydään läpi metsästysseurojen, maanomistajien ja palveluntuottajien kanssa työkaluja, joiden avulla metsästysmatkailua voidaan helpottaa. Parhaillaan selvitetään myös riistaisännöintimallin toimivuutta metsästysseurojen arjen helpottamisessa. Hankkeen keskiössä ovat metsästysseurojen saamat hyödyt sekä epävarmuustekijät. Lukuisat tilaisuudet ovat keränneet runsaasti seurojen edustajia keskustelemaan aiheesta ja peilaamaan metsästysalueidensa soveltuvuutta metsästysmatkailuun. Keskusteluja ovat sävyttäneet mielenkiinto aihetta kohtaan sekä pohdinta oikeasta mitoituksesta suhteessa perinteiseen metsästykseen. Epävarmuutta on herättänyt maanomistajien reaktio kaupalliseen toimintaan, vaikka tulot käytettäisiin seuratoiminnan varmistamiseen. Ratkaisumallina nähdään metsästysmatkailutulojen jakautuminen metsästysseuroille, maanomistajille sekä palveluntuottajille. Välillisesti hyötyy myös matkailuaktiivisuuden lisääntymistä tavoitteleva harvan asuttu maaseutu. Riistan taloudellinen hyödyntäminen vaatii läpinäkyvyyttä Mitä enemmän metsästysmatkailun edellytyksistä tiedetään, lisääntyy myös käsitys sen soveltuvuudesta omalle alueelle. On hankalaa ottaa kantaa asiaan, jota ei ymmärretä samalla tavalla. Avoimen keskustelun avulla löydetään toimivat toteutustavat, laajuus sekä mahdollisten hyötyjen oikea jakautuminen. Jokainen metsästysalue on erilainen ja paikalliset olosuhteet sekä mielipideilmapiiri tulee ottaa huomioon. Yhteinen tahtotila on kaiken perusta. Jos sitä ei löydy, ovat onnistumismahdollisuudet olemattomat eikä metsästysmatkailun toteuttamista alueella voi suositella. Metsästysmatkailun toteuttamismahdollisuuksien arviointiin sekä tulonjakoon liittyviin työkaluihin pääset tutustumaan: www.aitomaaseutu.fi/hankkeet/metsastysmatkailun-arvopotentiaalin-tulouttaminen Metsästysmatkailun arvopotentiaalin tulouttaminen -hanke Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoiminta yksikkö edistää yhdessä Suomen riista keskuksen kanssa metsästysmatkailun toteuttamismahdollisuuksia erityisesti harvaan asutun Suomen alueilla. Hanketta toteutetaan ajalla 1.10.2022-30.9.2023 ja sitä rahoitetaan maaja metsätalousministeriön Harvaan asuttujen alueiden -rahoitusohjelmasta Lapin ELY-keskuksen koordinoimana. Uutis t 8 Metsästäjä 3/2023 4-9_Uutiset_ME0323.indd 8 4-9_Uutiset_ME0323.indd 8 20.4.2023 15.36 20.4.2023 15.36
• Nordic Distribution Oy NorDis PL 5, 62101 LAPUA www.nordis.fi Lue lisää Ruutia ja Rautaa -blogistamme! Blaser K95 Ultimate Kompakti, kevyt ja tarkka Blaser-kertalaukauskivääri. Ultimate-tukin ominaisuudet mahdollistavat ergonomisesti hyvän ampuma-asennon. Paino vain 2,6 kg. Kampanjahinta 4 990,00 € Ka m pa nj a on vo im as sa ni in ka ua n ku in ka m pa nj aas ei ta rii tt ää ! Ky sy Bl as er -jä lle en m yy jä ltä si ! H U I P P U M E R K K I M M E Blaser R8 Ultimate Silverstone Supersuositun Blaser R8 Ultimate -kiväärilinjan uusi, erottuva erikoismalli. Kevyt, uritettu piippu suukierteellä, hienostuneet Argali-logot ja ensiluokkainen nahka yhdistettynä säädettävään Ultimate-tukkiin. Lukkorungon pintakäsittely erottuu perusmallistosta. Kampanjahinta 6 990,00 € Blaser D99 Black Blaserin nykyaikainen drillinki tyylikkäällä mustalla lukkorungolla ja leveämmällä semi-beavertail -etutukilla. Vapaasti värähtelevän luotipiipun ansiosta osunta säilyy kaikissa olosuhteissa. Kampanjahinta 7 900,00 € Nordis Oy Blaser kampanjat_nro3 2023_210x275mm.indd 1 Nordis Oy Blaser kampanjat_nro3 2023_210x275mm.indd 1 8.3.2023 13.22.55 8.3.2023 13.22.55 4-9_Uutiset_ME0323.indd 9 4-9_Uutiset_ME0323.indd 9 20.4.2023 15.36 20.4.2023 15.36
• Suomen pesimälinnuston muutoksia seurataan muutaman vuosikymmenen välein lintuatlas-kartoituksen avulla. Metsästäjien apua tarvitaan, jotta riistavesilintujen kartoituksesta kattava. Lähde mukaan! TeksTi Jarkko Nurmi L intuatlaskartoituksessa pesimälinnuston muutoksia seurataan 10 x 10 kilometrin karttaruuduissa. Aiemmin kartoitukset on tehty pääasiassa lintuharrastajien voimin, mutta nyt kattavuutta halutaan lisätä. Metsästäjiä tarvitaan. Meillä on ”joukkue” (metsästysseura) jokaisessa kylässä ja kaupungissa kautta Suomen. Erityisesti Pohjois-SuoOperaatio Lintuatlas – vesilintuaktiiveja haetaan! messa on runsaasti kartoittamattomia ruutuja, joiden pesimäympäristöjen vesilintupotentiaalia ei tunneta. Aktiivit koulutetaan Suomen riistakeskus on aloittanut kampanjan, jonka tarkoituksena on kerätä vesilintutietoa etenkin kartoitusaukoista. Alueelliset riistasuunnittelijat hakevat metsästysseurojen ja riistanhoitoyhdistysten kautta vesilintuaktiiveja, jotka koulutetaan tehtävään. Havainnot voidaan tallentaa suoraan maastosta Oma riistaan, josta ne virtaavat atlaskartoituksen tiedoiksi. Erityisen tärkeitä ovat havainnot taantuneiden vesilintulajien (jouhisorsa, haapana, lapasorsa, heinätavi, tukkasotka, punasotka, nokikana) poikueista. Myös metsähanhihavainnot ovat kullanarvoisia. Voit ilmoittautua vesilintuaktiivien koulutustilaisuuksiin ottamalla yhteyttä alueesi riistasuunnittelijaan. Yhteystiedot löytyvät riista.fi-sivuilta. Kaikki metsästäjät mukaan Kuka tahansa voi osallistua kirjaamalla vesilintujen poikuehavaintoja Oma riistaan. Teetpä sitten havainnon kesälomalla laiturin nokasta tai retkeilet tositarkoituksella vesilintupoikueiden perässä, kirjaa havaintosi. Riistakeskus toivoo aktiivisuutta myös vesilintujen parija poikuelaskentoihin. Niiden tieto saadaan lintuatlaksen osaksi, mutta erillistä atlasaktiivisuutta tarvitaan pesimäalueiden kartoittamiseksi. Tallenna kaikki poikuehavainnot Oma riistaan. 10 Metsästäjä 3/2023 10-11_Atlas_ja_vesilintulaskenta_ME0323.indd 10 10-11_Atlas_ja_vesilintulaskenta_ME0323.indd 10 20.4.2023 15.38 20.4.2023 15.38
• Metsästäjä, kanna kortesi kekoon kattavamman riistatiedon tuottamisessa TeksTi Risto Paakkonen Niin vuosittaisten vesilintulaskentojen kuin atlaskartoituksenkin osalta on tärkeää saada vesilintuhavaintoja kattavasti. Näin varmistetaan, ettei tärkeitä pesintäalueita jää pimentoon. Vuosittaiset vesilintulaskennat ? Tiettyinä ajankohtina kiinteäksi määritellyillä havaintopisteillä ? Uusia havaintopisteitä voi ja kannattaa perustaa ? Seurataan vesilintukantojen kehitystä, tuottoa ja laaditaan vuosittainen raportti: luke.fi/fi/seurannat/vesilintuseurannat VESILINTUPISTEIDEN LASKENTA-AJAT Alue Pari­ laskenta Pari­ laskenta Poikue­ laskenta Eteläja Lounais-Suomen rannikkoalue 1.–8.5. 22.–29.5. 1.–20.7. Eteläja Keski-Suomen sisämaa alue 8.–15.5. 22.–29.5. 1.–20.7. Pohjois-Suomi 20.–29.5. 5.–12.6. 1.–20.7. ? Vesilintujen pistelaskentaverkostossa on vielä monin paikoin aktivoitumisen varaa etenkin Pohjois-Suomessa. Suomalainen riistatieto on huippuluokkaa Metsästäjien keräämää tietoa käytetään päätöksenteossa ajantasaisesti ja joustavasti. Maailmanlaajuisesti ainutlaatuisia kestävän käytön varmistajia ovat riistakolmioverkosto sekä tapa kerätä hirvieläinja suurpetotietoa. Metsästäjät avustavat, riippumaton tutkimus tekee kanta-arviot ja maaja metsätalousministeriö tekee riistakeskuksen avustamana tarvittavat riistapäätökset. Metsästäjät ovat kunnostautuneet myös vesilintukantojen seurannassa, mutta siinä meillä on vielä kirittävää. S 2 LINTUATLA 006-2010 Anas penelope haapana Pesintä Yhteensä varma todnäk mahd Lkm 1085 606 728 2419 Selvitysaste erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä satunnaishav. ei havaintoja ? Haapanan pesimä levinneisyys edellisessä atlaskartoituksessa. Atlaskartoitus 2022–2025 ? Havainnointia ei ole rajattu kuten vesilintulaskennassa ? Selvitetään kaikkien lintulajien esiintymistä ja pesinnän varmuutta atlaskarttaruuduilla ? Verrataan aiempien kartoitusten tuloksiin (edellinen 2006–2010) ? Vesilintujen pistelaskentatulokset tulevat osaksi atlaskartoitusta ? lintuatlas.fi GE TT Y IM AG ES 11 Metsästäjä 3/2023 10-11_Atlas_ja_vesilintulaskenta_ME0323.indd 11 10-11_Atlas_ja_vesilintulaskenta_ME0323.indd 11 20.4.2023 15.38 20.4.2023 15.38
• Kaukana ulkomerellä sijaitseva Utön saariryhmä on lintuharrastajien mekka. Vuosittain lukuiset harrastajat saapuvat saarelle seuraamaan muuttavia lintuja. Viime vuosina Utön pesivä linnusto on suurelta osin kadonnut. TeksTi Tommy Arfman kuvaT Jorma Tenovuo ja Tommy Arfman Utön ketut ? Ketut uivat Utön lähistön saariin. Pesivä linnusto on taantunut vahvasti koko alueella. ? Utön lähisaaret käydään läpi koirien avulla, jotta saadaan tieto niiden petotilanteesta. Aluetta on hoidettava kokonaisvaltaisesti. U tön linnuston katoamiselle lienee useita syitä. Itämeren heikentynyt tila on vaikuttanut esimerkiksi haahkan pääravinnon, sinisimpukan, häviämiseen. Merikotka on lisääntynyt voimakkaasti ja haahka kärsii sen saalistuksesta kotkan pyydystäessä emot pesiltä ja poikaset vedestä. Lisääntynyt turismi häiritsee pienellä saarella pesiviä lintuja, liikkumisrajoituksista huolimatta. Toisaalta ihmisen läsnäolo tuo hautoville haahkaemoille suojaa merikotkan aiheuttamalta hävitykseltä. Tästä on esimerkkejä muualta saaristosta. Vuonna 2011 Utön saariryhmään saapui kettuja. 12 Metsästäjä 3/2023 12-15_Uto?n_ketut_ME0323.indd 12 12-15_Uto?n_ketut_ME0323.indd 12 20.4.2023 15.38 20.4.2023 15.38
• Laji on lisääntynyt alueella ja ne uivat myös läheisiin saariin. Ne saapuivat alueelle todennäköisesti jäätalvena Jurmosta, jossa oli aiemmin runsas kettukanta. Ketut on sittemmin hävitetty Jurmosta Metsähallituksen organisoimilla hoitotoimilla. Utössä ketuista ei ole päästy eroon. Kun tarkastellaan lintuharrastaja Jorma Tenovuon havaintoja Utön lintukadosta, voidaan nähdä useiden lajien häviämisen ajoittuvan juuri kettujen saapumisen ajankohtaan. Moni kadonnut laji ei kärsi merikotkan saalistuksesta yhtä voimakkaasti kuin haahka, mutta on maassa pesivänä hyvin altis kettujen saalistukselle. Linnut eivät voi pesiä rauhassa edes läheisillä luodoilla ja saarilla, koska ketut saavuttavat ne helposti uimalla. Kettujen poisto Utöstä Ainoa vaikutuksiltaan nopea keino pesivän linnuston taantumisen pysäyttämiseen on maapetojen poisto. Metsähallituksen hoitotoimissa on poistettu kettuja Utön lähistön saarista ja niitä on saatu saaliiksi lähes vuosittain, mutta pääsaaren kettupopulaatioon ei ole päästy käsiksi. Jatkuva ”kettuongelma” johti tarpeeseen puuttua pääsaaren kettupopulaatioon ja hoitotyöt aloitettiin vuoden 2022 tammikuussa. Käytännön toimet otti vastuulleen Saaristoluonnon hoitoja suojeluyhdistys r.y. (SLHSY), jolla on Metsähallituksen kanssa kattavat sopimukset hoitotoimista saaristossa. Kettujen poisto on tehtävä talvella tammi-helmikuussa. Utön lähisaarissa pesii huuhkaja. Se rajoittaa keväisiä hoitotoimia, jotka on tehtävä ennen huuhkajan pesintää. Muutoin ketun poistaminen on mahdollista keväällä koirilla Suomen riistakeskuksen myöntämien poikkeuslupien turvin. Haasteellinen kohde Alueella on paljon Puolustusvoimien rakenteita, joihin ketut pääsevät piiloutumaan. Suuret kivilouhikot antavat suojan, jossa ketut voivat piileksiä päiväkausia. Tärkein kettujen oleskeluja asuinpaikka sijaitsee saaren länsipäässä, joka on aidattu Puolustusvoimien alue. SLHSY on hankkinut tarvittavat poikkeusluvat alueella liikkumiseen. Hoitotoimet on tehty ajavilla koirilla. Pienellä saarella koirat kulkevat töissään myös keskellä kylää, joka on aiheuttanut joissakin paikallisissa pahennusta. Metsästyslain mukaan koirat voivat olla töissään 30 minuuttia ”vieraalla” maalla. Koska Utön kylä on hyvin pieni, koirat kulkevat sen läpi muutamissa minuuteissa. Mitään konkreettista haittaa koirat eivät ole aiheuttaneet. Aluksi ilmeni myös jonkin verran yleistä vastustusta kettujen tappamista kohtaan. Utön maanomistajat ja paikallinen metsästysseura ovat osallistuneet jahteihin ja jahdit on toteutettu laillisesti maanomistajien luvalla. Innovaatioita, tekniikkaa ja poikkeuslupia Alueelle tehtiin pyyntitoimet ja kartoitukset kahdesti, tammikuussa 2022 ja 2023. Metsästys koirien avulla rajattiin muutaman päivän mittaiseksi, jotta häiriö kylällä olisi mahdollisimman vähäinen. Kettuja saatiin poistettua useita, mutta aluetta ei saatu tyhjäksi. Edellä mainitut louhikot antoivat suojaa sinne paenneille ketuille ja tuli selväksi, ettei ongelmaa ratkaista koirapyynnillä. Työkalupakkiin oli lisättävä muita keinoja. Utöseen hankittiin etäohjattava ruokinta-asema, jota valvoo etäohjattava kamera. Asema asennettiin tammikuussa 2023. Tätä kirjoitettaessa asema on ollut toiminnassa reilut kaksi kuukautta. Se levittää joka ilta muutaman sekunnin ajan nappuloita useiden metrien säteelle aseSuuret kivilouhikot antavat suojan, jossa ketut voivat piileksiä päiväkausia. Ketut saapuivat Utöseen vuonna 2011 jäitä pitkin, todennäköisesti Jurmosta. ? Pilkkasiipi on kadonnut Utön pesivästä linnustosta. Viimeinen poikuehavainto on vuodelta 2017. ? Utö on ollut tunnettu siellä pesivistä haahkoista. Tämän hetken tilanne on lajin osalta surkea. Vain muutama naaras yrittää enää pesiä Utön saaristossa. 13 Metsästäjä 3/2023 12-15_Uto?n_ketut_ME0323.indd 13 12-15_Uto?n_ketut_ME0323.indd 13 20.4.2023 15.38 20.4.2023 15.38
• Utön lintujen luontokato Linnuston kehitystä tarkkaan seurannut, Utössä asuva lintuharrastaja Jorma Tenovuo on kirjannut havainnot tarkasti muistiin: ? Haahka taantuu kaikkialla Saaristomerellä, mutta Utössä sen katoaminen pesimälinnustosta on lähes täydellinen. Huippuvuosina Utön saaristo tuotti runsaasti haahkan poikasia, vielä vuosina 2008–2010 niitä kuoriutui 800–1000. Poikastuotto on vähentynyt vuosi vuodelta. Vuonna 2022 näkyi vain kuusi poikasta. ? 2000–2010-lukujen taitteessa pesi vuosittain 8–12 pilkkasiipiparia. Laji on kadonnut ja viimeksi onnistunut poikue Utössä on Tenovuon silmiin osunut vuonna 2017. ? Isokoskelo on pesinyt Utössä harvalukuisena sataman vajojen ja rakennelmien alla vielä vuonna 2010. Viimeinen todettu poikue on vuodelta 2019. ? Tukkakoskelo on pesinyt Utössä 2010-luvun alussa, mutta 2020-luvulla laji on hävinnyt pesivästä lintufaunasta. Samanlainen kohtalo on ollut muilla pesivillä vesilinnuilla. Niin tukkasotka, sinisorsa, tavi, lapasorsa ja harmaasorsa kuin myös kahlaajat ovat vähentyneet voimakkaasti. Kalalokit ja lapintiirat ovat kadonneet lähes tyystin pesivästä linnustosta. Pesivän linnuston kantojen kehitys on ollut tasaisen laskusuuntaista, eikä enää voida puhua kannanvaihtelusta. Ennemminkin voidaan puhua alueellisesti suurimittaisesta luontokadosta. Samankaltaista kehitystä voidaan havaita muualla saaristossa, mutta Utössä asia kärjistyy. Kehitys huomataan myös siksi, että alueen linnustoa seurataan ammattimaisesti. Toipuuko linnusto? Muualta saaristosta on useampi esimerkki pesivän linnuston elpymisestä, kun maapedot on poistettu. Artikkelin kirjoittaja uskoo linnuston toipuvan myös Utössä. Haahkan tilanne on kuitenkin erittäin kriittinen. Utössä pesii enää pari naarasta. Jos ne häviävät, on lajin palautuminen hidas prosessi. Näin marginaalisiksi käyneet lajit eivät kestä ainoatakaan kettua ja linnuston reaktio voidaan todeta vasta, kun viimeinenkin kettu on alueelta poistettu. man ympärille. Kun kettujen todettiin käyvän joka yö ruokailemassa, aloitettiin pyynti. Pyynti tapahtuu kojusta yötähtäimellä varustetulla haulikolla, jolla ampuminen on mahdollista läpi yön. Yötähtäimen käyttöön on saatu poikkeuslupa Suomen riistakeskukselta. Tätä kirjoitettaessa on maaliskuussa ammuttu neljä kettua. Eläinten tunnistaminen ja ampuminen ei olisi onnistunut ilman edellä mainittuja laitteita. Toimintamalli vaikuttaa toimivalta. Kettuja ei säikytellä piiloutumaan louhikoihin, ampuminen on turvallista ja tehokasta, eivätkä koirat aiheuta häiriötä kylällä. Järjestelmässä ei liene muuta negatiivista kuin alkuinvestointi, mutta laitteistot ovat pitkäikäisiä. Hankintaan saatiin apua Metsähallitukselta ja maaja metsätalousministeriön KovaVipe-hankkeesta, joka on jatkoa saariston SOTKA-hankkeelle. Malli luo paikallisille toimijoille mahdollisuuden toteuttaa kustannustehokasta luonnonhoitotyötä kotikentällään. Tuoreiden lumijälkien perustella yksi kettu on jäljellä. Se on varovainen, eikä näyttäydy kameralle. Työ ei siis ole valmis, mutta linnuston tilanne näyttää nyt hyvältä. Viimeinenkin kettu tullaan varmasti poistamaan Utöstä. ? Innovaatioita ja tekniikkaa. Automatisoitu syöttöasema on osoittanut tehonsa Utössä. Etäohjattua ruokintaa säädellään sovelluksen avulla ja kameravalvonta kertoo tapahtumista. ? Yhden vuoden kokeilut koirapyynnillä osoittivat Utön haasteet kettujen poistossa. Vaikka ongelmaa ei ratkaistu koirapyynnillä, ovat ne erittäin tärkeitä työkaluja. Niiden avulla saadaan kartoitettua alueen pedot ja lisäksi niiden lymypaikat ja muut maastolliset haasteet. 14 Metsästäjä 3/2023 12-15_Uto?n_ketut_ME0323.indd 14 12-15_Uto?n_ketut_ME0323.indd 14 20.4.2023 15.38 20.4.2023 15.38
• VX-FREEDOM RUGGED PERFORMANCE. RELENTLESS CLARITY. Leupoldin paras hinta-laatusuhde. Hinnat alkaen 399 €. KATSO HINNAT JA MALLIT WWW.ASE.FI 12-15_Uto?n_ketut_ME0323.indd 15 12-15_Uto?n_ketut_ME0323.indd 15 20.4.2023 15.38 20.4.2023 15.38
• Hirvien vaellukset Luonnonvarakeskus seurasi vuosina 2008–2012 yli sataa GPS-pannoitettua hirveä eri puolilla Suomea. Tässä juttusarjassa kerrotaan seurannan tuloksia. Ensimmäisessä osassa pureudutaan hirvien vaelluksiin, liikkumis määriin ja reviirien kokoihin. TeksTi Markus Melin, Jyrki Pusenius, Juho Matala, Petri Timonen, Markku Gavrilov, Jonna Katajisto ja Sauli Laaksonen V uosien saatossa GPS-pannan sai lähes 130 hirveä, joiden joukossa oli uroksia sekä naaraita, vasoilla ja ilman. Vasoja ei pannoitettu, mutta niiden emiä seurattiin GPS-pannan lisäksi maastotarkastuksin. Näin pystyttiin varmistamaan, oliko keväällä syntynyt vasa hengissä syksyllä tai seuraavana keväänä. Pannoitusalueet ulottuivat etelästä Lappiin kattaen myös länsirannikon ja itärajan. Pannoitusalueiden maantieteellinen kattavuus takasi, että hirvien käyttäytymistä ja liikkumista voitiin tutkia erilaisissa ympäristöissä: peltojen tilkuttamassa ja topografialtaan matalassa lännessä, liikenteen ja ihmisasutusten pirstaloimassa etelässä, korpimaisemia ja suurpetoja sisältävässä idässä sekä poronhoitoalueella pohjoisessa. Ensimmäiset kiinnostuksen kohteet liittyivät siihen, kuinka paljon ja kuinka suurella alueella hirvet eri puolilla Suomea liikkuvat, ja miten usein ne vaeltavat eri reviireille vuodenaikojen mukaan. Vaelluksia vuodenaikojen välillä – tai muuten vain Tutkimushirvillä havaittiin selkeää vaeltamista erillisten kesäja talvielinpiirien välillä. Tätä tapahtui jokaisella pannoitusalueella. Kesäja talvielinpiirien väliset etäisyydet olivat keskimäärin 5–8 kilometriä. Lyhimmillään eroa oli vain muutama kilometri ja pisimmillään yli 30 kilometriä. Pisimmät vaellukset nähtiin pohjoisessa, lyhimmät etelässä ja länsirannikolla. Nämä olivat tapauksia, joissa pystyttiin havaitsemaan selvästi erilliset talvija kesäelinpiirit. Aina vaelluskäyttäytymistä ei havaittu. Vaelluksen ajoittumisen tiedetään hirvieläimillä yleisesti liittyvän lumen saapumiseen ja kertymiseen: talvialueille lähdetään, kun lumi peittää syksyn ravintokasvit, ja mielellään ennen kuin lunta on liikaa liikkumiseen. GPS-aineiston perusteella vaellus taitettiin keskimäärin 2–8 vuorokauden aikana. Osa hirvistä suorastaan juoksi uudelle elinalueelle, jolloin matka vei vain muutamia tunteja, kun osa vaelteli maisemassa viikon tai kaksikin ennen kuin asettui esimerkiksi uudelle kesälaitumelleen. Syksyllä vaellukset kestivät pidempään kuin kevään vastaavat. Yksilöiden välinen vaihtelu oli suurta, mutta silti suurin osa pannoitetuista hirvistä näytti harrastavan kesä-talvielinpiirien välillä vaeltamista. Paikallaan pysyminen vuoden ympäri oli selvästi harvinaisempaa. Seurannassa nähtiin myös viitteitä hirvien liikkumispotentiaalista – silloin kun ne sille päälle sattuivat. Eräs Lapissa pannoitettu naaras kirjaimellisesti vaihtoi Hirvi riista läimenä LU O NN O N VA RA KE SK US / ER KK I O KS AN EN 16 Metsästäjä 3/2023 16-17_Hirven_vaellukset_ME0323.indd 16 16-17_Hirven_vaellukset_ME0323.indd 16 20.4.2023 15.39 20.4.2023 15.39
• SEURAAVISSA OSISSA Tutkimuksissa on selvitetty hirvien liikkumista susireviireillä, elinympäristövalintaa äärisäiden aikaan, lumen syvyyden vaikutusta liikkumiseen sekä vasojen syntymäajankohtaan ja vasomiselinpiirien rakennetta. Näistä kerrotaan lisää sarjan seuraavissa artikkeleissa. maisemaa. Se vaelsi kesän aikana yli 200 kilometriä etelämmäksi, jonne sittemmin asettui pysyvästi. Reviirien koko vaihtelee Keskimäärin pantadata vahvisti, mitä on tiedetty pitkään: hirvien talvielinpiirit olivat keskimäärin pienempiä kuin kesäelinpiirit. Tämä on luontaista, sillä talvella elinpiirin valinnassa korostuu eläimen halu välttää liikkumista syvässä lumessa. Tällöin alueeksi etsitään sellainen, mistä ravinto löytyy mahdollisimman vähäisellä liikkumisella. Kesällä ravintokasvien valikoima on laaja ja vaihtelee kevään ja kesän etenemisen mukaan, jolloin eläin voi liikkua – ja liikkuukin – vapaammin sopivan ravinnon perässä. Pantadatan perusteella talvielinpiirien koko vaihteli yleisimmin noin 1 000–3 000 hehtaarin välillä, joskin pienimillään se oli vain muutamia satoja hehtaareita. Kesällä keskimääräinen elinpiirin koko oli 2 000– 5 000 hehtaarin välillä, mutta suurimmillaan jopa 10 000 hehtaaria. Pienin havaittu kesäelinpiiri oli vain 100–200 hehtaarin kokoinen, mikä oli kuitenkin aineistossa poikkeuksellisen pieni. Hirviyksilöiden väliset erot olivat siis suuria, ja usein suurempia kuin alueiden tai esimerkiksi sukupuolten väliset erot. ? Pannoitettujen hirvien liikkumisalueet. Jokainen piste kuvaa hirven sijaintia. Hirviyksilöt on kuvattu omalla värillään. ? Lapin pantahirvien sijainteja. Jokainen hirvi on kuvattu omalla värillään. Vaellusennätyksen tehnyt naaras erottuu selvästi muista hirvistä poikkeuksellisen maisemanvaihdoksensa vuoksi. ? Länsirannikolla havaittua tyypillistä vaelluskäyttäytymistä, missä hirvet viettävät kesäaikansa lähellä merta tai ulkosaaristossa (kuvassa vasemmalla), mutta palaavat talven tullen sisämaahan. Ympyröitynä kahden eri hirven kesäelinpiirien ydinalueet, joita ne eivät kesän ulkopuolella juurikaan käyttäneet. ? Etelä-Suomessa havaittiin hirviä, jotka vaelsivat selvästi kesäja talvielinpiirien välillä (keltainen) ja jotka pysyivät samalla alueella vuoden ympäri, ilman selvää erillistä kesätai talvielinympäristöä (sininen). LU O NN O N VA RA KE SK US / ER KK I O KS AN EN 17 Metsästäjä 3/2023 16-17_Hirven_vaellukset_ME0323.indd 17 16-17_Hirven_vaellukset_ME0323.indd 17 20.4.2023 15.39 20.4.2023 15.39
• Mikäli kaupasta ei löydy itselle mieluisaa puukkoa tai haluaa tuoda oman säväyksensä eräilijän luottotyökaluun, voi puukon tehdä itse ja saada mitä sattuu tulemaan. TeksTi ja kuvaT Karlo Ruotsalainen P uukkojen teko on erittäin mielenkiintoista ja sillä voi hyvin haastaa itseään. Se vaatii tarkkuutta ja usean eri materiaalin hallitsemista, jotta lopputuloksesta tulee täydellinen. Puukon teossa pääsee käyttämään luovuutta ja toteuttamaan omia ideoitaan. Valmispuukot ovat aina kompromisseja, sillä niiden tarkoituksena on sopia mahdollisimman monelle. Kun puukon tekee itse alusta loppuun, saa jokaisen pienenkin yksityiskohdan päättää omien mieltymyksien mukaan ja hioa lopputuloksesta juuri omaan käteen sopivan. Terä kaiken perustana Puukon teossa kaikki lähtee työkalun tärkeimmästä osasta eli terästä. Teriä on oleTee-se-itse Puukko massa lukemattoman eri mallisia, kokoisia ja laatuisia. Itse olen tyytynyt ostamaan suurimman osan käyttämistäni teristä valmiina, sillä minulla ei ole kaikkea tarvittavaa välineistöä raudan muokkaamiseen. Lisäksi terävän ja käyttöä kestävän lopputuloksen saaminen ei ole helppoa. Joitakin teriä olen tehnyt, mutta ne ovat olleet vain kokeilumalleja koristepuukkoihin. Tarttumapinta kuntoon Puukon kahvan voi tehdä useasta eri materiaalista, mutta itse teen sen yleisimmin puusta. Puun kovuus vaikuttaa merkittävästi kahvan kestävyyteen, minkä takia suosin kovia puulajeja. Olen tykästynyt stabiloituun visakoivuun pääasiassa sen kauniin ja perinteikkään ulkonäön takia. Lisäksi se on erittäin lujaa ja säänkestävää. Olen käyttänyt kahvoissa myös tammea ja tavallista koivua. Kahvan voi tehdä myös tuohesta, jolloin sitä on helpompi työstää. Itse en tätä ole vielä kokeillut, mutta aion sen vielä ehdottomasti tehdä. Kahvan teko on pääasiassa käsityötä, joten mitään erityisiä koneita ja työkaluja ei välttämättä tarvita. Poraan puuhun aina ensin kolon terän ruotoa varten ja kiinnitän Tarvikkeet kolmeen puukkoon, joiden kahvat ovat visakoivua ja terät hiiliterästä. Terät ostin valmiina ja helat tulivat mukana. Valmis puukko koivuvanerista tehdyssä lahjarasiassa. 18 Metsästäjä 3/2023 Nu rten toimitus 18-21_Nuoret_ME0323.indd 18 18-21_Nuoret_ME0323.indd 18 20.4.2023 15.40 20.4.2023 15.40
• Metsästäjän on osattava sopeutua M inulle on pienestä asti kerrottu tarinoita kalastusja metsästysretkistä ja niillä saaduista saaliista. Kertomuksia on aina ollut mukava kuunnella nuotiolla. Valitettavasti osa tarinoista kertoo retkistä, joilla riistaa, metsästyskavereita tai lakia ei ole kunnioitettu. Seurassani suurin osa metsästäjistä on vanhempaa sukupolvea. Juttujen mukaan heidän nuoruudessaan hirviä, lintuja ja muuta pienriistaa oli huomattavasti enemmän kuin nykyään, jolloin niitä voitiin myös metsästää enemmän. Vanhemmat tarinoiden kertojat kehuvat, kuinka isät, ukit tai he itse nuorina ovat ampuneet useita hirviä yhdeltä istumalta tai saman päivän aikana. Tarinoissa metsästysreissuilta kotiin tultiin mukana suuret saaliit. Täällä Lapissa kun eletään, voi tarinoissa olla joissain määrin Lapin lisää, mutta usein tarinoiden kertojat haikailevat kuinka “ennen oli paremmin”. He eivät aina sopeudu tai tahdo sopeutua uusiin metsästystapoihin ja riistan käsittelyyn. Nykypäivänä tulee tarkkaan harkita, ampuuko vähäisistä luvista ja vielä vähäisemmistä hirvistä jonkun. Hygieniamääräykset lihan käsittelyssä ovat muuttuneet ja yleinen ”käytä kaikki niin hyvin kuin osaat”-periaate on joillain hukassa. Myös hyvän metsästäjän tavat porukassa tai kaverin kanssa metsästäessä ovat tärkeitä kaikkien turvallisuuden ja metsästyksestä nauttimisen takaamiseksi. Riistan kunnioitus, metsästäminen seurassa ja riistan käsittely metsästystilanteesta pöytään on muuttunut paljon niin lakeineen kuin käytäntöineen. Metsästäjien on sopeuduttava vähenevään ja muuttuvaan riistakantaan. Olisiko nyt aika vaihtaa lakia ja riistaa epäkunnioittavat kertomukset sellaisiin, joissa riistaa, metsästyskavereita ja luontoa kunnioitetaan? Minä haluan tulevaisuudessa kuulla ja jakaa kertomuksia luonnon suojelemisesta, riistanhoidosta ja vastuullisesta metsästämisestä. SIIRI NISKALA Kirjoittaja on nuori metsästäjä Rovaniemeltä. Niskalan mielestä parasta on metsästää ukin ja suomenpystykorvan kanssa. terän paikoilleen esimerkiksi epoksiliimalla. Kahvan muotoilun voi tehdä kokonaan käsinkin, mutta hermojen säästämiseksi sahaan kahvan suurin piirtein tuleviin ulkomittoihinsa vannesahalla. Lisäksi pyöristän teräviä reunoja hiomakoneella. Tästä eteenpäin jatkan puuraspilla, jolla muotoilen kahvan valmiiseen muotoon. Viimeistelyn teen hiomapaperilla karkeutta portaittain pienentäen, kunnes pinta on tasainen. Työvaihe vaatii aikaa, vaivaa ja pitkää pinnaa, jotta lopputuloksesta tulee hyvä. Lopuksi levitän kahvaan puuöljyä, joka suojaa lialta ja kosteudelta. Tuppi turvaksi Viimeinen puukon osa on tuppi. En ole erityisemmin niitä tehnyt, sillä suurin osa puukoistani ei sitä ole tarvinnut. Kun puukko ei ole käytössä, tuppi on lähes kaikki, mikä siitä on näkyvillä. Siksi tupet ovat usein kauniita ja itsessään näyttäviä. Tuppeen voi tehdä esimerkiksi metsästysaiheisen kuvioinnin tai koristeellisen painatuksen. Puukkojen teossa palkitsevinta on loppusilaus öljyllä, kun puun värit tulevat esiin ja näkee valmiin lopputuloksen. Puukkoon syntyy erityinen tunneside, kun se on omaa kädenjälkeä. Tämä muistuu mieleen eräillessä aina, kun ottaa puukon esiin tehdäkseen mitä vain kiehisistä suolistukseen. Puukkojen teko on oma taitolajinsa, jonka oppii vain tekemällä. Kannattaa rohkeasti yrittää. Ei kukaan ole puukkoseppä syntyessään. Kahva saa loppusilauksen öljyllä, jolloin visakoivun kuviot tulevat kunnolla esiin. Kahvan muoto ennen varsinaisen muotoilun aloittamista puuraspilla. Puukkoon syntyy erityinen tunneside, kun se on omaa kädenjälkeä. K lumni 19 Metsästäjä 3/2023 18-21_Nuoret_ME0323.indd 19 18-21_Nuoret_ME0323.indd 19 20.4.2023 15.40 20.4.2023 15.40
• Nu rten toimitus Riistakamera tarjoaa mahdollisuuden seurata riistaeläinten liikkumista ja käyttäytymistä ilman, että pitää koko ajan olla fyysisesti metsässä. TeksTi ja kuvaT Elisabeth Mattsson R iistakameran käyttäminen on varsin yksinkertaista. Kamera kiinnitetään tukevasti siten, ettei se osoita yleistä tietä tai aluetta kohti, eikä sen edessä ole helposti heiluvia oksia tai pitkää heinää. Kamera kun ottaa melkein taukoamatta kuvia esimerkiksi oksasta, joka liikkuu tuulen mukana. Muistikortin tila on rajallinen. Jos alueella tapahtuu paljon, ei kamera välttämättä onnistu tallentamaan kaikkia kuvia. Kameran voi myös asettaa kuvaamaan lyhyitä videoita tai lähettämään ilmoituksen puhelimeen, kun se havaitsee liikettä. Päiväysja aikaleimasta näkee, milloin Iloa ja tietoa riistakamerasta kuva on otettu. Kameran voi jättää metsään useaksi päiväksi, jossain tapauksissa jopa kuukaudeksi. Mitä kameraan tallentui? Asetin riistakameran muutamalle eri paikalle kuukauden aikana, jotta saisin mahdollisimman monipuolisia kuvia. Oletin että suurin osa kuvista olisi pimeään aikaan, mutta yllätyksekseni jakauma päiväja yökuvien välillä oli aika tasainen. Saaressa reviirit ovat pienet, joten sama riistaeläin näkyi usein. Kun seuraa useiden vuosien ajan tiettyä aluetta, näkee eläinten kehityksen. Voi esimerkiksi nähdä, miten vasat kasvavat lopulta emonsa kokoiseksi ja nuoret pukit saavat ensimmäiset sarvensa. Kun käyttää kameraa laajalla alueella, pystyy arvioimaan riistakannan tilannetta. Esimerkiksi sarvellisten eläinten kantaa pystyy seuraamaan aika yksinkertaisesti. Sarvet ovat yksilöllisiä, joten pukkien määrä voidaan laskea tällä tavalla. Plussana on mahdollisuus nähdä, milloin pukki pudottaa sarvensa. Tällöin voi käydä koiran kanssa lenkillä etsimässä alueelta sarvia. Naaraiden yksilöiminen on vaikeampaa. Kun naarailla on vasat mukana, voi eritellä naaraat vasojen määrän ja sukupuolen avulla. Naaraat voivat saada yhden vasan tai kaksoset ja jopa kolmoset! Kolmoset ovat harvinaisia, joten jo keväällä pystytään erottamaan kyseinen naaras pelkästään vasojen määrän mukaan. Paljastaa poluilla kulkijat Kameran avulla voi päätellä, mitkä eläimet käyttävät alueelta löytyvää riistapolkua. Joskus poluilla saattaa kulkea vain yhtä lajia, mutta usein monet riistalajit käyttävät samoja polkuja. Kun on seurannut useaa polkua, pystyy ajan myötä päättelemään kunkin riistalajin liikkumiseen vaikuttavia tekijöitä. Kaikkiaan voi todeta, että riistakameralla pystyy seuraamaan paikallista riistakantaa ja oppimaan missä eri eläimet viihtyvät. Tämä auttaa niin passipaikkojen valinnassa kuin talviruokintapaikkojen suunnittelussa. ? Jos suurennettua kuvaa katsoo tarkkaan, voi erottaa jopa yksittäisiä silmäripsiä! ? Toisinaan näyttää siltä, että eläin suorastaan poseeraa kuvaa varten. 20 Metsästäjä 3/2023 18-21_Nuoret_ME0323.indd 20 18-21_Nuoret_ME0323.indd 20 20.4.2023 15.40 20.4.2023 15.40
• ? Suojakuvioinen kamera sulautuu hyvin luontoon, eikä herätä huomiota. Joskus riistaeläimet ovat uteliaita kameraan liittyen, sillä kamerassa palaa pieni punainen valo. ? Kameran sisäpuolella on paristojen paikka, pieni näyttö ja siihen kuuluvat näppäimet. Niillä voi säätää, ottaako kamera pelkästään kuvia vai myös videoita. ? Hämärässä voi olla vaikeaa erottaa värejä, mutta peura näkyy kuitenkin hyvin. ? Joskus riistaeläimet katsovat sattumalta suoraan kameraan. Eläimet saattavat huomata pienen valon syttyvän, kun kuva otetaan. ja ht iv ah ti. fi allesi koir Lihaisaa laatua Hinnat voimassa 31.5.2023 saakka Hankkijan myymälöissä. Saatavilla myös muilta hyvin varustelluilta jälleenmyyjiltä. Kotimaiset Jahti&Vahti-täysravinnot antavat parhaat mahdolliset eväät pennulle ja kasvavalle koiralle. Ne sisältävät nuoren koiran turvallista kasvua varten tarvitsemat ravintoaineet, vitamiinit ja kivennäiset juuri oikeassa suhteessa. Suoliston normaalia toimintaa ja koiran luontaista vastustuskykyä tukee Progut ® . ELÄMÄN ENSIHETKISTÄ turvalliseen kasvuun 42, 25 Pentu 12 kg TARJOUS! 38, 65 Junior 12 kg TARJOUS! 30 vrk hinta 42,95€ 30 vrk hinta 46,95€ 18-21_Nuoret_ME0323.indd 21 18-21_Nuoret_ME0323.indd 21 20.4.2023 15.40 20.4.2023 15.40
• PENNUSTA PYYTÖKOIRAKSI OSA 5 Noston tapailua V ili matkaa takaisin pentukotiinsa Pomarkkuun ja osallistuu harjoituspäivään. Paikalle saapuu myös pari pentuesisarusta. Kasvattaja Jari Vettenniemi odottaa silmin nähden innoissaan, mitä harjoituksessa tapahtuu. Tarkoituksena on testata nuorten kanakoirien reaktioita ja tottelevaisuutta elävillä kyyhkyillä. Kyyhkyillä harjoittelun hyvä puoli on, että harjoitustilanteita kyetään simuloimaan oikeiden lintutilanteiden kaltaisiksi. Samalla voidaan kokeilla, kuinka koirat reagoivat siipiään lähellä läpytteleviin ja ilmassa lehahteleviin lintuihin: ovatko pennut rauhallisia ärsykkeen kasvaessa, vai ryntäävätkö ne lentävän linnun perään. Perustottelevaisuuden lisääntyessä koiria voidaan totuttaa lentäviin lintuihin. Irti päästetty kyyhkynen lentää turvallisesti takaisin kotilakkaansa. Kyyhkyset ovat hyvää harjoitusta, mutta valmista kanakoiraa ei tällä keinotekoisella tavalla saada. Ennen tositoimiin ja villeille linnuille siirtymistä on hyvä rauhassa tarkkailla nuoren koiran reaktioita ja tarvittaessa puuttua niihin. Kasvattajan mietteitä Vilin kasvattajalle on tärkeää saada olla mukana pentujen elämässä ja seurata niiden kehitystä. – Samalla voimme auttaa omistajia kiinnittämään huomiota koulutuksen tärkeisiin asioihin, kuten tottelevaisuuteen, kuinka koirille puhutaan sekä mitä niiltä vaaditaan, toteaa Vettenniemi. Edestä suoraan kohti lentävät linnut ovat haasteellisia nuorelle setterille, kun pitäisi pysytellä rauhassa paikallaan. Tällä kertaa Metsästäjä-lehden seuraama englanninsetteri Vili kokeilee nostoa, eli seisonnan jälkeistä linnun lentoon ajamista. Vielä ollaan puolitiessä pyytökoiraksi, mutta kehitystä on havaittavissa. TeksTi Panu Hiidenmies kuvaT Nina Vettenniemi 22 Metsästäjä 3/2023 Koiran kanssa 22-23_Pennusta_pyyto?koiraksi_osa_5_ME0323.indd 22 22-23_Pennusta_pyyto?koiraksi_osa_5_ME0323.indd 22 20.4.2023 15.44 20.4.2023 15.44
• Edellisestä tapaamisesta on kulunut puoli vuotta. Vettenniemi uskoo lintujen kiinnostavan aikaisempaa enemmän. – Toisaalta mitä olen pentueen muita koiria tässä välillä nähnyt, niin aika rauhallisiahan nuo vaikuttavat olevan. Toki poikkeuksiakin löytyy, hän naurahtaa. Ärsykkeen lisäämistä Harjoitus alkaa ja Vili osoitetaan paikalleen istumaan. Kasvattaja asettuu koiran ja ohjaajan eteen, ja laskee kyyhkyset yksi kerrallaan korista ilmaan. Tilanne on jännittynyt. Kenelläkään ei ole tietoa, kuinka nuorikko tulee käyttäytymään. Useamman aivan vierestä lehahtaneen kyyhkyn jälkeen Vili vaikuttaa rauhalliselta ja saa kehuja. Koira lasketaan irti remmistä ja harjoitusta jatketaan. Nyt kanakoiran katseessa ja ilmeessä on havaittavissa selvää tiukkuutta. Se seuraa tarkalla silmällä aivan kuonon edestä lentoon nousevia kyyhkysiä. Vili kuitenkin selviää testistä ja pääsee jatkoon kokeilemaan seuraavaa vaihetta. – Oli jännittävää nähdä, kuinka Vili reagoi. Yllättävän rauhallisesti se seurasi katseellaan lintuja ja pysyi paikallaan myös ilman talutinta. Sanoisin, että hyvin meni, Vettenniemi arvioi tilannetta tuoreeltaan. Linnun nostoa Englantilaisilla kanakoirilla puhutaan lintutyöstä. Siinä koira seisoessaan lintua nostaa sen siivilleen luvan saatuaan, jonka jälkeen koiran tulisi jäädä paikalleen. Nosto on tärkeä osuus lintutyöstä. Etenkin peitteisessä maastossa linnun esille ja pudotettavaksi saaminen edellyttää nostoa ja toiseksi se kuuluu lajiin. Onhan kanakoirametsästys aivan toista luokkaa, kun koira luvan saatuaan nostaa linnun kuin omistajan hätyyttäessä linnun liikkeelle. Parhaassa tapauksessa nosto on rento ja vapautunut. Noston opettamista pidetään haastavana ja sen voi helposti pilata. Koirat yleensä osaavat nuorena nostaa linnun. Sen tulisi tapahtua vasta, kun on saatu ohjaajan kehotus eli lupa. Kyyhkyillä nostoa harjoiteltaessa voidaan hyödyntää niin kutsuttua launcheria. Lintu laitetaan laitteeseen. Kun koira seisoo ja saa luvan ”nostaa linnun”, launcher laukaistaan ja lintu nousee siivilleen. – Jos koiralla on hyvä nosto, voidaan launcherilla harjoitella nostotilannetta. Myöhemmin harjoitusta voidaan muunnella ja ottaa mukaan nouto ja laukaus ampumalla ilmaan, kertoo Vettenniemi. Launcher viedään piiloon ja Vili päästetään irti. Hetken haeskeltuaan se löytää linnunhajun. Mitä sitten tapahtuu ja mitä siitä tuumaa kasvattaja? Se selviää katsomalla video Metsästäjä-verkkolehdestä. Seuraavassa numerossa Vili pääsee noutokouluun. Katso video Vili harjoittelee nostoa metsastajalehti.fi Parhaassa tapauksessa nosto on rento ja vapautunut. Mitä siellä heinien takana on? Vili on saanut linnun ”piikkiin”. 23 Metsästäjä 3/2023 22-23_Pennusta_pyyto?koiraksi_osa_5_ME0323.indd 23 22-23_Pennusta_pyyto?koiraksi_osa_5_ME0323.indd 23 20.4.2023 15.44 20.4.2023 15.44
• HANKKIJAN HIRVI Talvirehurapsi 50 %, rehukaali 50 %. 1 kg 15 15 5 kg 75 75 10 kg 116 90 15,15 €/KG 15,15 €/KG 11,69 €/KG HANKKIJAN PEURA Rehujuurikas 15 %, talvirehurapsi 35 %, italianraiheinä 35 %, öljyretikka 15 %. 5 kg 53 80 10 kg 105 55 10,76 €/KG 10,56 €/KG HANKKIJAN RIISTA Rehurapsi 20 %, talvirehurapsi 50 % , italianraiheinä 30 %. 10 kg 64 50 6,45 €/KG RIISTAHERNE 30kg 20 50 0,68 €/KG HUKKAKAURA VAPAA REHUKAURA 30kg 18 50 0,62 €/KG TURNIPSI REHUNAURIS 1kg 18 50 18,50 €/KG REHUJUURIKAS 1kg 19 55 19,55 €/KG REHURAPSI 1 kg 8 15 25 kg 121 50 8,15 €/KG 4,86 €/KG HANKKIJAN RIISTASIEMENVALIKOIMA TARJOAA MYÖS MAISTUVIA SEOKSIA RIISTALINTUJEN RUOKINTAAN. HINNAT VOIMASSA 31.5.2023 ASTI TAI NIIN KAUAN KUIN TUOTE ERIÄ RIITTÄÄ. VALIKOMAT VAIHTELEVAT MYYMÄLÖITTÄIN. HYVINVOINTIA ELÄIMILLE JAHTI&VAHTI KEVYT 12 KG 35 95 2,99 €/KG Maltillisesti energiaa sisältävä täysravinto vähemmän liikkuville tai ikääntyville koirille. JAHTI&VAHTI JUNIOR 12 KG 38 65 NORM. 42,95 3,22 €/KG Kasvavien koirien erikoisruoka korkealaatuisista ja hyvin sulavista raaka-aineista. 30 päivän alin hinta 42,95 €. JAHTI&VAHTI PENTU 12 KG 42 25 NORM. 46,95 3,52 €/KG Pentujen erikoisravinto tasapainoiseen kasvuun. Pieni nappulakoko. 30 päivän alin hinta 46,95 €. Hankkija_Metsästäjä3_420x275.indd All Pages Hankkija_Metsästäjä3_420x275.indd All Pages 24-25_Ilmoitus_ME0323.indd 24 24-25_Ilmoitus_ME0323.indd 24 20.4.2023 15.44 20.4.2023 15.44
• KAIKKI TUOTTEET SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankk? a.fi KUULONSUOJAIN BURRELL ACTIVE HUNTER 49 95 Metsästäjän aktiivikuulonsuojain vahvistaa alle 85 dB ääniä ja sulkee pois kuuloa vaurioittavan yli 85 dB melun, mm. aseiden laukausäänet. 3,5 mm liitäntä esim. VHF-puhelinta varten. RIISTAKAMERA BURREL S12HD+SMS3 199,Liiketunnistin, jopa 25 m. Tallentaa kuvat ja videot muistikortille ja lähettää kuvat sähköpostiin. Etäohjattava. 12 Mb kuvanlaatu ja Full HD -videokuvaus. Huomaamaton inframustasalama. ETÄISYYSMITTARI BURRELL ELITE XT RANGEFINDER 159,Pro-tason laseretäisyysmittari jopa 720 m mittausmatkalla. Soveltuu metsästyksen lisäksi myös gol in. Pinseeker-pistemittaus, kaltevuuden mittaus ja etäisyyden kaltevuuskorjaus. KATSELUKIIKARIT BUSHNELL H20 8X42 159,NORM. 199,00 Laadukkaat vedenpitävät kiikarit niin lintubongarille kuin metsästäjällekin. Erikoispinnoitetut BaK-4 prismat ja korkealuokkainen optiikka takaavat erinomaisen kuvanlaadun. 30 päivän alin hinta 199,00 €. KUMISAAPPAAT VIKING TROPHY 84 95 Erityisesti metsästysja vaelluskäyttöön suunnitellut luonnonkumisaappaat. Istuva ja nilkkaa tukeva muotoilu. Kiertojäykkä UGC-urapohja pitää märässä ja vaikeakulkuisessa maastossa. ILMAKIVÄÄRI HATSAN 1000S STRIKER VORTEX 4,5 MM 199,VORTEX-kaasumäntä mahdollistaa tarkat laukaukset. Synteettinen tukki, jossa kumitetut otepinnat. Säädettävä 3-9x32 mm kiikaritähtäin. Kaliiperi 4,5 mm. Lähtönopeus ly? yluodilla 305 m/s, (PBA-luodilla 386 m/s), teho 23 J. ILMAKIVÄÄRI HATSAN 125 SNIPER VORTEX 5,5 MM/6,35 MM 299,NORM. 349,00 Erittäin tehokas VORTEX-kaasumäntätoiminen ilmakivääri. Pituussäädettävä tukki, jossa korkeussäädettävä poskipakka. Säädettävä laukaisukoneisto. 3-9x32 kiikaritähtäin. Äänenvaimennin. Lähtönopeus ly? yluodilla 5,5 mm 305 m/s, teho 44 J. (6,35 mm 230 m/s, 33 J.) 30 päivän alin hinta 349,00 €. KYTTÄYSKOPPI 129,Kevyt ja nopeasti kasattava kyttäyskoppi, jossa on integroitu tuoli. Tähystys-/ampuma-aukot eteen ja sivuille. Vetoketjulla suljettava oviaukko. Suomalaiseen maastoon sopiva väritys. Mukana kanto-/säilytyspussi. Mitat kasattuna: Korkeus n. 135 cm, syvyys n. 105 cm, leveys n. 85 cm. 14.4.2023 10.55 14.4.2023 10.55 24-25_Ilmoitus_ME0323.indd 25 24-25_Ilmoitus_ME0323.indd 25 20.4.2023 15.44 20.4.2023 15.44
• Uusia mahdollisuuksia riistanja luonnonhoidolliseen pellonkäyttöön Monimuotoisuuskasvien uudet perusehdot pähkinänkuoressa • Kasvinsuojeluaineiden käyttö on kielletty koko kalenterivuoden ajan • Ei saa perustaa suorakylvämällä nurmeen • Peltoa saa muokata vain kasvuston perustamisen ja päättämisen yhteydessä • Saa lannoittaa vain kylvön yhteydessä • Kasvusto on kylvettävä joko tuenhakuvuonna tai edellisenä syksynä syyskylvöisillä kasveilla • Viljelymuistiinpanoihin kirjataan seoksen kasvilajit ja -osuudet • Kasvuston saa lopettaa lokakuun alusta alkaen • Niitto sallittu kasvuston pääasiallisen kukinnan jälkeen, kuitenkin aikaisintaan 1. elokuuta • Tarkista sallittujen ja vaadittujen kasvien listat tukien hakuoppaasta tai osta valmis tukiehdot täyttävä seos Riistakasvien tarkemmat ehdot • Kasvusto on kylvettävä vähintään kahden kasvin tai kasviryhmän siemenillä. Huom. Viljaa, heinäkasvia tai apilaa sisältävä seos vaatii aina lisäksi kolmannen kasvin, joka ei ole joku edellä mainituista • Ei saa perustaa vilkasliikenteisten teiden läheisyyteen. Etäisyys vähintään 50 metriä tiehen, missä liikkuu yli 3 000 autoa vuorokaudessa • Riistakasveilla kylvetyn kasvuston voi korjata riistan ruokintaa varten, mikä on poikkeus monimuotoisuuskasvien perusehdoista Maatalouden uusi rahoituskausi tuo muutoksia tukiehtoihin. Maataloustuet ovat monimutkainen kokonaisuus ja ehdot tulee tuntea hyvin – kysy, selvitä ja varmista – älä oleta. Ekojärjestelmän monipuoliset mahdollisuudet Ulkomailla tuulensuojakaistat ovat hyvin tavallisia ja ne tarjoavat riistalle elintärkeää suojaa. Touko-kesäkuun pesimäsuojaa lisätään suosimalla kaksitai monivuotisia kasvustoja monimuotoisuuskaistan avulla. TeksTi Mikko Alhainen kuvaT Marko Svensberg ja Mikko Alhainen 26 Metsästäjä 3/2023 26-29_Maatalouden_uusi_ohjelmakausi_ME0323.indd 26 26-29_Maatalouden_uusi_ohjelmakausi_ME0323.indd 26 20.4.2023 15.45 20.4.2023 15.45
• Monipuolisia riistapeltoja • Tukiehtojen ja valvonnan suhteen turvallinen seos: Vilja + nurmikasvi/kaalikasvi vihreäksi syötäväksi + kukkiva kasvi maiseman ja pölyttäjien piristykseksi • Rypsiä, rapsia, kaaleja, nauriita tai muita kirppatuhoille alttiita kasveja kannattaa kylvää vasta kesäkuun loppupuolella, kun pahin kirppa-aika on ohi • Ensi vuoden viherlannoitusnurmen voi perustaa riistakasvustoon. Vilja ja esimerkiksi auringonkukka ja sekaan viherlannoitusnurmeksi kelpaava vähintään neljän eri kasvilajin seos • Riistakasvustot kannattaa säilyttää seuraavaan kevääseen, jolloin alasta saa myös talviaikaisen kasvipeitteisyyden tuen Pölyttäjähyönteisja maisemapelloilla värikästä riistanhoitoa • Pölyttäjille mettä ja siitepölyä tarjoavat sekä ihmissilmää hivelevät pellot ovat sopivilla kasveilla kylvettynä täysin toimivia riistan ruokailuja suojapaikkoja Niittyja peltolintukasvit tarjoavat kahden vuoden täyden tuen yhdellä kylvöllä • Niittykasvit pärjäävät parhaiten kuivilla ja heikkotuottoisilla mailla, joilla hyvän sadon saaminen on epävarmaa • Peltolintukasvien seoksiin voi niittykasvien lisäksi sekoittaa tukioppaassa lueteltujen kasvien täydennykseksi enintään 50 kg/ha viljoja siemenravintoa tarjoamaan Arvioidut tukitasot 2023 • Luonnonhoitonurmi .................... 65 €/ha • Viherlannoitusnurmi .....................80 €/ha • Monimuotoisuuskasvit ................ 300 €/ha • Talviaikainen kasvipeite ............... 50 €/ha Luonnonhoitonurmet Luonnonhoitonurmet soveltuvat hyvin kasvukunnoltaan heikkojen peltojen riistanhoidoksi. Elokuun lopun tai syyskuun alun maisemissa toteutettu hoitoniitto uudistaa kasvustoa, joten maittavaa odelmaa on pitkälle syksyyn. Niitetyn heinän voi myös paalata talteen riistan ruokintaa varten. VINKKI: Paalattu luonnonhoitopeltojen heinä on luontaista sapuskaa pienten hirvieläinten ja jänisten talviruokintaan. Viherlannoitusnurmet Maalaismaiseman eläimet tarvitsevat ruokaa ja suojaa. Suoja korostuu alkukesän pesimäaikaan, ja sitä viherlannoitusnurmet tarjoavat. Tutustu tarkemmin tukiehtoihin yksityiskohtien osalta. VINKKI: Viherlannoitusnurmen hoitoniitto loppukesällä tarjoaa maittavaa odelmaa pitkälle syksyyn. Toisen tai kolmannen vuoden viherlannoitusnurmen saa päättää kasvinsuojeluaineilla 1.8 alkaen, jos alalle kylvää syyskylvöisiä kasveja – esimerkiksi seuraavan kesän riistakasvuston. ? Maisemapellon eli auringonkukan ja hunajakukan suojaan kylvetty viherlannoitusnurmi tarjoaa riistalle ja muille eläimille aitoa pesimäsuojaa seuraavana keväänä. 27 Metsästäjä 3/2023 26-29_Maatalouden_uusi_ohjelmakausi_ME0323.indd 27 26-29_Maatalouden_uusi_ohjelmakausi_ME0323.indd 27 20.4.2023 15.45 20.4.2023 15.45
• Monimuotoisuuskaistoja maisemaan Uusia mahdollisuuksia harkittavaksi erityisesti isommilla peltoaukeilla, missä esimerkiksi peltopyylle on rajallisesti suojaa saatavilla. Peruslohkon reunoja kiertävä ja satokasvin alaan kuuluva monimuotoisuuskaista saa olla keskimäärin enintään 4 metriä leveä. Metrin lisäys aiempaan antaa paremmat mahdollisuudet oikoa satokasvin viljelyalaa vaihtelevan levyisellä reunakaistalla. Monimuotoisuuskaista voi olla yksitai monivuotinen kukkatai nurmikasvusto. Edellisvuonna kylvetty kasvusto voi tarjota keväisin kipeästi kaivattua pesimäsuojaa toukotöiden aikaan. Kukkakaistoilla voi myös tehdä maaseudun pr-työtä! Ne näkyvät kauas, ovat ilo silmälle ja tarjoavat elinympäristöä riistan lisäksi pölyttäjille, pikkulinnuille ja valtavalle määrälle muuta lajistoa. Peruslohkon reunalla oleva kukka tai nurmikasvusto tuo maisemaan lajien tarvitsemaa vaihtelua sekä suojaa ja ravintoa. Tilatason monimuotoisuus on tärkeää, sillä luonnon monimuotoisuus piilee pienipiirteisyydessä. 28 Metsästäjä 3/2023 26-29_Maatalouden_uusi_ohjelmakausi_ME0323.indd 28 26-29_Maatalouden_uusi_ohjelmakausi_ME0323.indd 28 20.4.2023 15.45 20.4.2023 15.45
• Puiden ja pensaiden taimet on istutettava peruslohkon reunalle myötäillen sen muotoa ja istutusalueen kokonaisleveys saa olla enintään 2 metriä. Kasvusto pitää olla istutettu. Luontainen ojassa tai pientareella kasvava pusikko ei kuulu peltolohkon alaan. Tuulensuojakaistan saa perustaa lohkon reunoille, jotka eivät rajoitu metsään. Tukihakemuksella ilmoitetaan todellinen viljelykasvi. Lisäksi ilmoitetaan, jos on tehty tuulensuojaistutuksia. Peltometsäviljely, tuulensuojakaistat, on Suomessa uusi asia. Esimerkiksi Tanskassa LÄ HD E: PE RU ST UU RU O KA VI RA ST O N NE UV O JA KO UL UT UK SE N M AT ER IA AL EI HI N JA NI ID EN SO VE LT AM IS EE N / M M M Oja enintään 3 metriä Tuulensuojakasvusto enintään 2 metriä Satokasvi Tukikelpoinen ala Alkuperäinen oja enintään 3 metriä Tuulensuojakasvusto enintään 2 metriä Virallisen suunnitelman mukainen tulvatasanne ei metrirajaa Satokasvi Tukikelpoinen ala ja Irlannissa peltolohkoja kiertävät puuja pensasrivit ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. Isommilla peltoaukeilla pensaskaistat tarjoavat elinympäristöä riistan lisäksi pölyttäjille ja petohyönteisille. Tuulensuojakaistat saattavat olla viljelijälle taloudellisesti kannattava investointi paremman pölytyksen ja luonnon oman tuholaistorjunnan kautta. VINKKI: Tuulensuojaistutukset ovat pitkäjänteinen investointi peltoriistan hyvinvointiin. Tuulensuojakaista – suojaa peltoriistaa tuulelta, sateelta ja pedoilta Tuulensuojaistutukset ovat uusi mahdollisuus parantaa peltoluonnon elinvoimaa sekä pölyttäjien, petohyönteisten ja pienriistan elinoloja. Tuulensuojakaistat ovat Suomessa uusi asia. Esimerkiksi Tanskassa ja Irlannissa peltolohkoja kiertävät puuja pensasrivit ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. 29 Metsästäjä 3/2023 26-29_Maatalouden_uusi_ohjelmakausi_ME0323.indd 29 26-29_Maatalouden_uusi_ohjelmakausi_ME0323.indd 29 20.4.2023 15.45 20.4.2023 15.45
• Satunnainen supikoiran tai minkin pyynti ei vielä tuo helpotusta linnustolle isossa mittakaavassa. Tarvitaan tarkasti rajattuja pyyntialueita ja painotusta kevätpyyntiin. TeksTi Kari Karhula ja Mikko Toivola kuva Mikko Toivola M otiivit minkin ja supikoiran pyyntiin ovat usein moninaiset. Saaliin saanti, mukavat jahtikokemukset ja koirien harjoittaminen kannustavat jahtiin. Taustalla on aina ollut riistanhoidollinen hyöty. Nyt metsästäjäkunnalle kiirii viestiä uusista vieraspetojen Vaikuttavaa vieraspetojen poistoa poistoon panostavista hankkeista. Puhutaan luonnonhoidollisesta vaikuttavuudesta. Yksinkertaisuudessaan sillä tavoitellaan pyyntiä, joka turvaa valitulle kohteelle minkin ja supikoiran saalistukselta vapaan pesimäalueen. Miten saavutetaan riittävän tehokas pyynti linnuston kannalta? Sinänsä yksinkertaiseen kysymykseen ei ole yksinkertaista vastausta. Mikäli pienpetoja tai mitä tahansa muutakin eläinlajia halutaan vähentää pysyvästi, tulee toiminnan olla suunnitelmallista. Pyynti pitää kohdistaa selkeästi tietylle ja rajatulle kohdealueelle. Hyvin laajalle alueelle hajaantuvalla pyynnillä ei todennäköisesti saavuteta riittävää tehoa kannan laskemiseksi: yksilöitä ei löydetä ja ne korvaavat pyydetyt yksilöt jo pyyntiä seuraavana keväänä. Käytännössä tämä näkyy siten, että vuosittain petoja pyydetään suunnilleen sama määrä. Petopoiston ollessa riittävän tehokasta saalismäärä lähtee laskemaan. Lasku voi olla hyvin dramaattinen, jos pyyntiteho on riittävä. Hehtaariajattelu saalisseurantaan Suomi on pitkä maa ja petokannat vaihtelevat maan sisällä paljon erityisesti supikoiran osalta, jonka tiheimmät kannat löytyvät Tampereen eteläpuolisesta Suomesta. Runsaita minkkisaalismääriä on havaittu pistemäisesti eri puolilta valtakuntaa. Erityisesti Järvi-Suomi näyttää tarjoavan poikkeuksellisen hyviä elinolosuhteita minkille. Vaihtelevien petokantojen vuoksi myös sopiva pyyntialueen koko vaihtelee. Oman alueen pyynnin vaikuttavuutta onkin hedelmällisempää tarkastella ”saalisyk30 Metsästäjä 3/2023 30-33_Helmi-tulokset_ME0323.indd 30 30-33_Helmi-tulokset_ME0323.indd 30 21.4.2023 8.17 21.4.2023 8.17
• silöinä / 1000 hehtaaria” kuin ”saalisyksilöinä / vuosi”. Pitkäaikainen saalisseuranta kertoo, kuinka monta petoa pitää poistaa kyseiseltä alueelta petokannan romahtamiseksi. Yksilöä / 1000 hehtaaria kertoo erityisesti, millaista petokantaa kyseinen elinympäristö kykenee ylläpitämään. Eteläisessä Suomessa supikoirakannan romahtamiseen vaikuttaisi riittävän noin 25-40 supikoiraa / 1000 hehtaaria. Muualla Suomessa Lappia lukuun ottamatta voidaan kannanlaskuun päästä alle 25 yksilön saalistiheydellä. Minkin osalta vastaava tarkastelu on haastavaa pyyntimenetelmien vähyyden vuoksi. Supikoiran kevätpyynnillä suuri merkitys Erityisesti supikoiraa pystytään tehokkaasti pyytämään sekä kevätettä syysaikana, koska pyyntitapoja on runsaasti. Lähtökohtaisesti vaikuttavinta on kevätaikainen, helmi-huhtikuussa ennen supikoiran lisääntymisaikaa tapahtuva pyynti. Yhden lisääntyvän pariskunnan poistaminen saattaa vastata 12 supikoiran poistoa syysaikana. Oletettavasti lähes kaikki petojen pyyntityö on valtakunnallisesti vahvasti syyspainotteista. Luonnonhoidollisessa ja selkeästi petojen vähentämiseen tähtäävässä pyynnissä on tärkeää pyrkiä poistamaan pedot alueelta siten, ettei petopankkeja jää. Kun saaliit esitetään pisteinä kartalla, tulisi erityisesti supikoirasaaliita olla koko pyyntialueella suhteellisen tasaisesti ilman alueelle jääviä saaliittomia ’’aukkoja’’. Metsästäjät ovat paljon vartijoina. Suunnitelmallisella pyynnillä on mahdollista tarjota turvasatamia pesiville vesilinnuille. Tehopyyntiä hyvillä lintukohteilla Suomen riistakeskuksen ja Metsähallituksen Helmi-vieraspetohankkeella on takana ensimmäinen kokonainen pyyntivuosi. Hankkeen 385 pyytäjää tekivät 73 arvokkaalla lintuvedellä petojen poistotyötä yhteensä 48 159 työtuntia vuoden 2022 aikana. Saaliiksi saatiin 657 minkkiä ja 4 087 supikoiraa sekä roppakaupalla tietoa ja kokemusta vieraspetopyyntien kehittämistä varten. Koska alueelliset erot ovat suuria, yleispäteviä ohjeita vaikuttavuuden lisäämiseen voidaan antaa vain harvaan asiaan. Valtakunnan tasolla voidaan ohjata kevätaikaisen pyynnin lisäämiseen. Vuonna 2022 hankkeen pyyntityöstä 65 % tehtiin syysaikana ja 25 % kevätaikana. Tähänkin vaikuttaa alueellisesti se, että pitkä talvi voi pohjoisessa estää kevätpyynnin lähes kokonaan. Maakuntatasolla voidaan ohjata kohti vaikuttavampaa pyyntialueen kokoa. Hankkeen kokemukset osoittavat, että yli 10 000 hehtaarin pyyntialueella on Etelä-Suomessakin vaikea päästä yli 20 supikoirayksilön saaliiseen tuhannella hehtaarilla. Alle 5 000 hehtaarin alueilla tämä onnistuu huomattavasti helpommin. Paikallisesti pyyntituloksia parannetaan, myös Helmi-vieraspetohankkeessa, kohdekohtaisesti yhdessä paikallisten pyytäjien kanssa. Onnistuttiinko saamaan koko kohdealue kattavan pyynnin piiriin? Saatiinko kohteen lähistöllä sijaitseville luolille järjestettyä pyynnit oikeaan aikaan? Näihin kysymyksiin ja lopulta toiminnan tuloksellisuuteen voivat vastata vain paikallisesti pyyntejä toteuttavat metsästäjät. Yhden lisääntyvän supikoira pariskunnan poistaminen keväällä saattaa vastata 12 supikoiran poistoa syysaikana. ? Pyyntialueen pinta-alan ja supikoiran saalistiheyden suhde tiheän supikoirakannan alueella (Satakunta-Varsinais-Suomi, Pirkanmaa, Uusimaa ja Kaakkois-Suomi). ? Ideaalitilanne siitä, miten erityisesti tiheillä supikoira-alueilla saaliin tulisi alueelta kertyä. Saalista on saatu suhteellisen tasaisesti koko alueella eikä sinne ole jäänyt saaliittomia ’’aukkoja’’, eli potentiaalisia petopankkeja. 60 50 40 30 20 10 5000 10 000 15 000 20 000 25 000 30 000 Pyyntialueen pinta-ala (ha) Sa al sit ih ey s (y ks ilö a / 10 00 ha ) 31 Metsästäjä 3/2023 30-33_Helmi-tulokset_ME0323.indd 31 30-33_Helmi-tulokset_ME0323.indd 31 21.4.2023 8.17 21.4.2023 8.17
• koiratilanteita, jotka ovat tulleet päivänvaloon Helmi-pyyntien myötä. Useat muut lintuvetemme painivat vastaavan ongelman kanssa. Vesilintukantojen taantuma on laajasti dokumentoitu ja tiedossa, mutta vieraspetojen aiheuttamista ongelmista alamme olla viisaampia vasta nyt Helmi-hankkeen myötä. Saatamme ehkä tulevaisuudessa nähdä naurulokkeja Peijonniemenlahdella tai vaateliaampia sorsalintuja pesimässä Matalajärvellä. Todennäköisyydet nousevat, kun kymmenet minkit tai sadat supikoirat eivät ole häiritsemässä poikueiden kasvattamista. Kustannustehokasta luonnonhoitoa Helmi-hankkeen pyyntiryhmät toimivat tutuilla metsästysalueillaan paikallisten maanomistajien tukemina. Paikallistuntemus on avainsana tehokkaan pyyntiponnistuksen aikaansaamiselle. Lähellä tehty työ säästää myös kilometrejä ja pyyntiin kuluvaa aikaa. Helmi-hankkeen tarjoamat modernit pyyntilaitteet mahdollistavat loukkujen valvonnan ja haaskapyynnin, lisäten entisestään pyynnin kustannustehokkuutta. Metsästäjille on aikaisemminkin ojennettu vastuu vieraspetojen pyyntityön hoitamisesta. Helmi-hanke on osoittanut, ettei pelkkä yksittäisten pyytäjien innokkuus riitä. Tarvitaan suunnittelua, koordinaatiota Helmi-vieras petohankkeesta suuret linnustohyödyt Helmi-vieraspetohankkeessa on päästy paljastamaan piilossa olleita petopankkeja ja löydettyihin ongelmiin on pystytty puuttumaan paikallisten pyytäjien ja Helmi-hankkeen yhteispelillä. Työtä jatkamalla lintukannoilla on mahdollisuus elpyä. TeksTi Mikko Toivola kuva Tomi Nevalainen lahdelta saatiin 16 minkkiä pyyntikaudella 2022 ja Kokemäenjoen suiston minkkisaalis on ollut jo pitkään yli 30 minkkiä pyyntikaudessa. Edelliset kuvaavat minkkija supija seurantaa. Motivaation ylläpitämiseksi on myös kerrottava työn tuloksista. Parantuneet linnustoarvot kertovat ne tulevaisuudessa kaikkein parhaiten. Metsästäjät ovat kuluneen kahden vuoden aikana osoittaneet valmiutensa tehostaa ja kehittää vieraspetojen pyyntiä. Puolet vajaasta 50 000 pyyntityötunnista tehtiin talkoilla eli motivaatio pyyntityöhön on vahva. Helmi-vieraspetohanke on ainutlaatuinen mahdollisuus vapaaehtoisen työpanoksen hyödyntämiseen luonnonhoitotyössä. Helmi-vieraspetohanke on ainutlaatuinen mahdollisuus. P yyntikuulumisia vuodelta 2022: Uudenmaan Matalajärven rannoilta kehätien varresta saaliiksi yli 50 supikoiraa tuhannelta hehtaarilta, Pohjois-Karjalan pieneltä PeijonniemenHinnat voimassa toistaiseksi, oikeudet hintamuutoksiin pidätetään. Ajantasaisen hintatiedon saat Elisan verkkosivuilta, asiakaspalvelusta tai myymälästä. 12 kk, jonka jälkeen 9,99 €/kk HUIPPU-UUTUUS BURREL S22 WA VALVONTAPAKETTI – BLACK EDITION VAIN ELISALTA! BLACK EDITION VAIN ELISALTA! Burrel S22 WA on edistyksellisellä laajakulmaoptiikalla varustettu, helppokäyttöinen, lähettävä riistakamera valvontaan ja riistantarkkailuun. Burrel S22WA Valvontapaketti • Paras toimintavarmuus • Uudistettu kuorirakenne • Edistyksellinen optiikka • Näkymätön mustasalama • Havaitsee liikkuvan kohteen jopa 25 m asti • Myyntipakkaus sisältää seinäkiinnikkeen, valvontakyltin ja ikkunatarrat 24,90 €/kk, 12 kk sopimus. Kokonaishinta 298,80 €. 299 € BURREL-LIITTYMISSÄ TYYTYVÄISYYSTAKUU! EI AVAUSMAKSUA JA ENSIMMÄISET 14 VRK MAKSUTTA. TILAA OMASI: elisa.fi/burrelkamerat | elisa.fi/burrelplus 0800 93 93 93 6 99 € /KK SIS. RAJATTOMAN 4G -LIITTYMÄN JA BURREL+ -PALVELUN BURREL PLUS -LIITTYMÄ 896470_Elisa_Laitenetti_S22WA_Burrel_Plus_Metsastaja_210x275.indd 1 896470_Elisa_Laitenetti_S22WA_Burrel_Plus_Metsastaja_210x275.indd 1 20.4.2023 15.44 20.4.2023 15.44 32 Metsästäjä 3/2023 30-33_Helmi-tulokset_ME0323.indd 32 30-33_Helmi-tulokset_ME0323.indd 32 21.4.2023 8.17 21.4.2023 8.17
• Hinnat voimassa toistaiseksi, oikeudet hintamuutoksiin pidätetään. Ajantasaisen hintatiedon saat Elisan verkkosivuilta, asiakaspalvelusta tai myymälästä. 12 kk, jonka jälkeen 9,99 €/kk HUIPPU-UUTUUS BURREL S22 WA VALVONTAPAKETTI – BLACK EDITION VAIN ELISALTA! BLACK EDITION VAIN ELISALTA! Burrel S22 WA on edistyksellisellä laajakulmaoptiikalla varustettu, helppokäyttöinen, lähettävä riistakamera valvontaan ja riistantarkkailuun. Burrel S22WA Valvontapaketti • Paras toimintavarmuus • Uudistettu kuorirakenne • Edistyksellinen optiikka • Näkymätön mustasalama • Havaitsee liikkuvan kohteen jopa 25 m asti • Myyntipakkaus sisältää seinäkiinnikkeen, valvontakyltin ja ikkunatarrat 24,90 €/kk, 12 kk sopimus. Kokonaishinta 298,80 €. 299 € BURREL-LIITTYMISSÄ TYYTYVÄISYYSTAKUU! EI AVAUSMAKSUA JA ENSIMMÄISET 14 VRK MAKSUTTA. TILAA OMASI: elisa.fi/burrelkamerat | elisa.fi/burrelplus 0800 93 93 93 6 99 € /KK SIS. RAJATTOMAN 4G -LIITTYMÄN JA BURREL+ -PALVELUN BURREL PLUS -LIITTYMÄ 896470_Elisa_Laitenetti_S22WA_Burrel_Plus_Metsastaja_210x275.indd 1 896470_Elisa_Laitenetti_S22WA_Burrel_Plus_Metsastaja_210x275.indd 1 20.4.2023 15.44 20.4.2023 15.44 30-33_Helmi-tulokset_ME0323.indd 33 30-33_Helmi-tulokset_ME0323.indd 33 21.4.2023 8.17 21.4.2023 8.17
• Kun suuntaat ampumaradalle, pakkaa kuulosuojaimien lisäksi mukaan suojalasit. TeksTi Tero Kuitunen kuva Antti Saarenmaa M ahdollisimman terävät aistit ovat metsästäjälle eduksi, eikä huippuluokan havainnointikyvystä ole haittaa arkielämässäkään. Onneksi kuulon suojaamisesta ampumaradoilla on jo tullut täysin normaali asia, ja vain harva ampuu ilman niitä. Mutta näköaisti jää monilta suojaamatta, vaikka se on kuuloa huomattavasti herkempi yksittäisille virhetapahtumille. Oletettavasti asiaa ei ole koskaan pysähdytty ajattelemaan. Syytä olisi, koska silmiä ei saa varaosana. Ase on voimatyökalu Näön suojaaminen on luonnollinen osa kaikkia töitä, joissa on silmävaurioiden vaara. Vähänkään fiksu käyttää aina suojalaseja, kun käytössä on naulain, kulmahiomakone tai sirkkeli. Ampuma-aseessa syntyvä voima on aivan eri luokkaa. Nykyaikaiset aseet ja patruunat ovat onneksi laadukkaita, ja patruunan voima suuntautuu lähes aina turvallisesti aiheuttamatta vaaraa. Mutta aina näin ei tapahdu. Käytännössä nähtyä Luoteja tai hauleja kimpoaa, aseita rikkoutuu joskus suorastaan katastrofaalisesti, hylsyt halkeavat päästäen paineen purkautumaan taaksepäin, itselataavat aseet heittävät hylsyjä mitä kummallisimpiin suuntiin, savikiekon kappaleet osuvat ampujaan tai sivustaseuraajaan ja niin edelleen. Kaikki edellä mainitut tapahtumat ovat harvinaisia, mutta paljon aikaa radalla viettänyt kirjoittaja on vuosien saatossa nähnyt ne kaikki useampaan otteeseen. Keskeistä on tiedostaa, että jos jotain tapahtuu, vaikka vain kerran, se voi riittää vakavaan ja pysyvään silmävaurioon. Suojalasit pitävät silmät turvassa. Valikoimaa riittää Ampujanlaseja saa kaikista hyvin varustelluista aseliikkeistä. Peruskäytössä toimivat aivan tavalliset suojalasit saa parilla kympillä, kun laadukkaat ampujanlasit linssija sankavalikoimineen voivat maksaa useita satasia. Ampujanlaseihin on mahdollista saada myös vahvuudet. Niitä kannattaa harkita, jos ampumarataharrastus on säännöllistä. Suojalasit ovat halpa vakuutus Tähtää oikein! Bulls Eye Ampumatuki Portaaton korkeudensäätö. Etutuki säädettävissä pituussuunnassa. Sopii sekä oikeaettä vasenkätisille ampujille. 99,00 € Ampumatuki Tukeva tuki. Portaaton korkeudensäätö ja takana rekyylistoppari. Sopii sekä oikeaettä vasenkätisille ampujille. 59,00 € Ampumaliivi Miehet/Naiset Miellyttävä istuvuus ja tuulettavat verkko-osat takaavat parhaan mahdollisen liikkumisvapauden. Sopii sekä oikeaettä vasenkätisille ampujille. 46,50 € Ampumakäsineet Djurmo Erittäin ohut ampumahanska, jossa on erittäin hyvä pito ja tuntuma. 16,00 € Asekaappi / Turvakaappi SolidSafe Eri kokoja, sekä avainettä koodilukolla. Hinnat alk. 419,00 € VX-Freedom 3-9x50 Firedot Kätevä ja luotettava yleistähtäin. Uusi Twilight Light Management -järjestelmä auttaa näkemään enemmän vähäisessä valossa. 709,00 € Acro C-2, weaver-kiinnike & flip-up linssinsuojus Yleistähtäin erilaisiin asealustoihin tai sitä voidaan käyttää sivutähtäimenä kiikarin vieressä. 609,00 € Kamko Fleece-takki Todellinen bestseller! Käännettävä, monikäyttöinen fleece-takki. Äänetön ja tuulenpitävä. 319,95 € Valdres GTX Vaelluskenkä Superkevyet vaelluskengät samoiluun tai metsästykseen. GoreTex-kalvo ja iskuja vaimentava ulkopohja. 289,00 € Sis. Ampumatuki Arvo 59,00 € Moab Speed GTX Vapaa-ajan kenkä Vedenpitävä Gore-Tex-kalvo, hyvä iskunvaimennus ja Vibram-ulkopohja. Kaksi väriä miehille ja kaksi naisille. Hinnat alk. 139,00 € River Pants Joustavat housut, takaa korotettu vyötärö. Liikkumista mukailevat! Useita värejä. Miehille ja naisille. 119,00 € Logo Sweatshirt College-paita ylellistä puuvilla, pehmeäksi harjattu sisäpinta. Useita värejä. Miehille ja naisille. 89,00 € Move Softshell Standard Pant True Black Ulkoiluhousut kestävästä softshell-materiaalista. Miehille ja naisille. 129,00 € Uutuus! Uutuus! Uutuus! Uutuus! Uutuus! Sis. aseen puhdistuskangas Arvo 14,00 € Netissä teet ostoksia laajasta valikoimastamme vuorokauden ympäri! info@hylte.fi www.hylte.fi Kaikki hinnat sis. alv. Pidätämme oikeudet painovirheiden, loppuunmyynnin ja mahdollisten hintamuutosten osalta. Hinnat on ilmoitettu mainoksen julkaisupäivänä voimassa olevan Ruotsin kruunun vaihtokurssin mukaan. Katso voimassa olevat hinnat verkkosivuilta. Rahtikulut lisätään hintaan. Katso koko laaja valikoimamme täältä: hylte.fi Kuuntele Sorkkia ja sarvia -podcast Näin toimit ampumaradalla metsastajalehti.fi 34 Metsästäjä 3/2023 Turvallisuus nsin 34-35_Turvallisuus_ensin_Suojalasit_ME0323.indd 34 34-35_Turvallisuus_ensin_Suojalasit_ME0323.indd 34 20.4.2023 15.49 20.4.2023 15.49
• Tähtää oikein! Bulls Eye Ampumatuki Portaaton korkeudensäätö. Etutuki säädettävissä pituussuunnassa. Sopii sekä oikeaettä vasenkätisille ampujille. 99,00 € Ampumatuki Tukeva tuki. Portaaton korkeudensäätö ja takana rekyylistoppari. Sopii sekä oikeaettä vasenkätisille ampujille. 59,00 € Ampumaliivi Miehet/Naiset Miellyttävä istuvuus ja tuulettavat verkko-osat takaavat parhaan mahdollisen liikkumisvapauden. Sopii sekä oikeaettä vasenkätisille ampujille. 46,50 € Ampumakäsineet Djurmo Erittäin ohut ampumahanska, jossa on erittäin hyvä pito ja tuntuma. 16,00 € Asekaappi / Turvakaappi SolidSafe Eri kokoja, sekä avainettä koodilukolla. Hinnat alk. 419,00 € VX-Freedom 3-9x50 Firedot Kätevä ja luotettava yleistähtäin. Uusi Twilight Light Management -järjestelmä auttaa näkemään enemmän vähäisessä valossa. 709,00 € Acro C-2, weaver-kiinnike & flip-up linssinsuojus Yleistähtäin erilaisiin asealustoihin tai sitä voidaan käyttää sivutähtäimenä kiikarin vieressä. 609,00 € Kamko Fleece-takki Todellinen bestseller! Käännettävä, monikäyttöinen fleece-takki. Äänetön ja tuulenpitävä. 319,95 € Valdres GTX Vaelluskenkä Superkevyet vaelluskengät samoiluun tai metsästykseen. GoreTex-kalvo ja iskuja vaimentava ulkopohja. 289,00 € Sis. Ampumatuki Arvo 59,00 € Moab Speed GTX Vapaa-ajan kenkä Vedenpitävä Gore-Tex-kalvo, hyvä iskunvaimennus ja Vibram-ulkopohja. Kaksi väriä miehille ja kaksi naisille. Hinnat alk. 139,00 € River Pants Joustavat housut, takaa korotettu vyötärö. Liikkumista mukailevat! Useita värejä. Miehille ja naisille. 119,00 € Logo Sweatshirt College-paita ylellistä puuvilla, pehmeäksi harjattu sisäpinta. Useita värejä. Miehille ja naisille. 89,00 € Move Softshell Standard Pant True Black Ulkoiluhousut kestävästä softshell-materiaalista. Miehille ja naisille. 129,00 € Uutuus! Uutuus! Uutuus! Uutuus! Uutuus! Sis. aseen puhdistuskangas Arvo 14,00 € Netissä teet ostoksia laajasta valikoimastamme vuorokauden ympäri! info@hylte.fi www.hylte.fi Kaikki hinnat sis. alv. Pidätämme oikeudet painovirheiden, loppuunmyynnin ja mahdollisten hintamuutosten osalta. Hinnat on ilmoitettu mainoksen julkaisupäivänä voimassa olevan Ruotsin kruunun vaihtokurssin mukaan. Katso voimassa olevat hinnat verkkosivuilta. Rahtikulut lisätään hintaan. Katso koko laaja valikoimamme täältä: hylte.fi 34-35_Turvallisuus_ensin_Suojalasit_ME0323.indd 35 34-35_Turvallisuus_ensin_Suojalasit_ME0323.indd 35 20.4.2023 15.49 20.4.2023 15.49
• Sorsalampien paluu Vastuullinen vesilinnustaja antaa ajatusta sille, missä syksyn sorsasaaliin linnut kasvavat. Kosteikkoja perustamalla ja kunnostamalla pidetään huolta pienimmistä. Laavulta on mukavaa katsella hyvin hoidetun Jyrkännotkon kosteikon elämää Lohjalla. Maanomistaja Matti Erola ja SOTKA-hankkeen vetäjä Mikko Alhainen hienosäätämässä Jyrkännotkon kosteikon tuloveden kulkua. suhtautuvat kunnostukseen myönteisesti. Ähtärissä Mustasuon kosteikko tulee olemaan monipuolisessa virkistyskäytössä. Lähistöllä oleva kyläkoulu hyödyntää kosteikkoa opetuksessa ja koululaiset ovat tehneet telkänpönttöjä alueelle. Urrila toivoo, että myös lapset ja nuoret innostuvat seuraamaan kosteikon kehittymistä. – Millaista onkaan istuskella laavulla makkaraa paistellen ja kuunnella papan ja mummon kertoilevan lastenlapsilleen, miten ovat täällä metsästäneet, marjastaneet ja olleet turpeennostolla. Nyt paikasta on tullut hieno sorsalampi ja kauniita sorsanpoikasia, Urrila sanoo. Hoidettu kosteikko vetää puoleensa Kuten kotia pitää huoltaa ja hoitaa, ei perustettua kosteikkoakaan pidä jättää oman onnensa nojaan rapistumaan. Sorsat tarvitsevat sopivassa suhteessa avovettä ja suojaa. Vesilintujen viihtyminen taataan, kun kasvillisuutta niitetään tai laidunnetaan, patolaitteita ja -penkereitä huolletaan, kalakantoja rajoitetaan ja pienpetoja pyydetään. Jatkuvan hoidon myötä vaiva on pientä ja edullista, eivätkä investoinnit kunnostuksiin valu hukkaan. – Toivomme, että saamme kehitettyä aluetta vielä lisää ja kosteikko luo monenlaisia luontoelämyksiä, mahdollisuuden retkeilyyn saati sitten joskus jopa pientä saalistakin, kertoo Urrila. mia eliöitä päästäkseen siivilleen. Tällaiset sorsien plutaikkopäiväkodit ovat ajan myötä vähentyneet, mutta vahinko voidaan korjata. Joutomaista syntyy kosteikkokeitaita. Ojitetuista metsämaista ja vanhoista pelloista on mahdollista rakentaa pieniä tai suuria kosteikkounelmia. Ähtärissä entinen turvetuotantoalue kunnostettiin viiden hehtaarin kosteikoksi vesilintupoikueille. – Haaveilimme alueen muuttamisesta sorsalammikoksi. Tähdenlennot olivat kohdillaan, sillä huomasimme siihen olevan tarjolla avustustakin, kertoo maanomistaja Pasi Urrila. Luvassa on toinen kevät kunnostusten valmistumisen jälkeen Mustasuon kosteikolla. – Tämä työ palkitsee todella paljon, varsinkin kun näemme keväisin, miten paljon sorsalintuja kosteikolla levähtää, Urrila jatkaa. Oman kylän kosteikko Kosteikon perustaminen ja hoito ovat parhaimmillaan koko kylän yhteinen projekti. Maaseudun yhteisöllisyyden voima ja tekemisen meininki näkyvät, kun yksi auttaa kaivinkonetöissä, toinen raivauksessa ja yhdessä talkoillaan niittoja tai pesimälauttoja. Metsästysseura toimii usein luonnollisena projektin alullepanijana. Oleellista on, että valitulla, sopivalla kohteella kaikki maanomistajat R akkaus riistaan on niin pieniä kuin suuria tekoja riistan vuoksi. Tunteenpalo näkyy vastuunkantamisena. Metsästäjillä on halua tehdä hyvää, olla luonnon puolella. – Jos metsästää, pitää riistaa myös hoitaa, kiteytti märän peltonotkelman 1,5 hehtaarin kosteikoksi kunnostanut Matti Erola Lohjalta. Suomi on merkittävä vesilintujen pesimäalue. Kosteikkoja on kuivatettu vuosikymmenien ajan, mikä on heikentänyt vesilinnuston menestymistä. Kosteikkojen perustaminen ja niiden vaaliminen on suuri kädenojennus hädässä oleville riistalintukannoillemme. Teot kantavat hedelmää. Parantuvien metsästysmahdollisuuksien lisäksi kosteikot ovat osa kauneinta maaseutumaisemaa, tarjoavat retkeilyja lintuharrastusmahdollisuuksia sekä parantavat vesiensuojelua ja ylipäänsä luonnon monimuotoisuutta. Rujosta kaunista Sorsanpojat tarvitsevat ensimmäisinä elinviikkoinaan matalan veden selkärangattoKatso video Maanomistajat kertovat kunnostamastaan kosteikosta metsastajalehti.fi JO H AN N A HE LL M AN JO H AN N A HE LL M AN EL IN A SO RV AL I 36 Metsästäjä 3/2023 36-37_Rakkaudesta riistaan_ME0323.indd 36 36-37_Rakkaudesta riistaan_ME0323.indd 36 20.4.2023 15.50 20.4.2023 15.50
• Maastokyltti kertoo Mustasuon kosteikon tarinan. Vesilinnut löytävät nopeasti mieluisat elinympäristöt, joista löytyy ruokaa ja suojaa. Kiinnostuitko? Useat eri tahot tarjoavat apua ja rahoitusta kosteikoiden kunnostukseen. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Suomen riistakeskuksen SOTKA-kosteikot-hankkeessa laaditaan kosteikkosuunnitelmia valituille kohteille. Pienimuotoisille kunnostuskohteille tarjotaan materiaaleja, kuten patolaitteita. Tutustu hankkeeseen ja kosteikoiden kunnostamiseen osoitteessa kosteikko.fi. JO H AN N A HE LL M AN M IK KO AL H AI NE N PE TR I JA UH IA IN EN EL IN A SO RV AL I ? Kimmeltävä vesi odottaa sorsanpoikia Mustasuon kosteikolla Ähtärissä. 37 Metsästäjä 3/2023 36-37_Rakkaudesta riistaan_ME0323.indd 37 36-37_Rakkaudesta riistaan_ME0323.indd 37 20.4.2023 15.50 20.4.2023 15.50
• Mitä puukon tai veitsen teroituksessa on huomioitava? Vastauksia antavat seppä Martti Malinen, ravintolapäällikkö Ari Ruoho ja lihanleikkaajametsästäjä Mikko Peltola. TeksTi ja kuvaT Antti Saarenmaa O n keskeistä huomata, että veitsissä on erilaisia teräkulmia. Lihanleikkuussa teräkulma on tylpempi kuin esimerkiksi vuolupuukossa: terän pitää leikata lihaa hyvin, muttei ole tarkoituksenmukaista, että se haukkaa helposti luuhun kiinni, Mikko Peltola toteaa. Sen sijaan ohuet, äärettömän teräviksi Terät kuntoon – koneella vai käsipelillä? tarkoitetut japanilaiset keittiöveitset teroitetaan usein selkeästi pienempään kulmaan. – Terän pitää siivuttaa aineksia vaivatta, ja osa veitsistä on itseasiassa niin teräviä, että ne jäävät leikkuuasennossaan puiseen leikkuualustaan kiinni, ravintolapäällikkö Ari Ruoho ravintola Nokasta kertoo. Hanhiniityn pajan seppä Martti Malinen kertoo teroittavansa valmistamansa puukot lähtökohtaisesti 20 asteen teräkulmaan ja muodostavansa terän suulle murtokulman. – Murtokulma on kummaltakin puolelta 2–3 astetta palkoa jyrkempi. Se auttaa pitämään puukon hieman pidempään terävänä, koska terän suu ei ole aivan niin ohut. Teroitustarpeeseen voi vaikuttaa Peltolalla on leikkuutöissä käytössään Ergosteel-veitsenhuoltolaite, joka poistaa terän suulle muodostuvaa kierrettä. Se ei suoranaisesti teroita tai hio teräkulmaa, ja sitä käytetään kuten teroituspuikkoa: terää sipaistaan vähän väliä, jolloin se pysyy leikkaavana. Jatkuva terän huoltaminen on perusrutiini, jolla tarve uudelleenhionnalle pysyy aisoissa. – Valtaosin terää ylläpidetään, ei teroiteta, Peltola toteaa. Perusperiaatteet aina samat Teroitus on lopulta yksinkertaista. Terää hiotaan aina samassa kulmassa kummaltakin puolelta niin, että teräkulma saadaan tasaiseksi ja siistiksi. – Karkeammalla hiotaan palko tasaiseksi niin, että mahdolliset pykälät saadaan pois. Palon siistimisen jälkeen terän suu viimeistellään hienommalla karkeudella ja samalla ? Tässä veitsessä näkyy selkeästi terän suulle hiottu murtokulma. ? Terän ominaisuudet riippuvat veitsen käyttötarkoituksesta. Myös teroituskulma määräytyy käyttötarkoituksen mukaan. 38 Metsästäjä 3/2023 M tsästäjän varusteet 38-39_Varusteet_veitsien_teroitus_ME0323.indd 38 38-39_Varusteet_veitsien_teroitus_ME0323.indd 38 20.4.2023 15.51 20.4.2023 15.51
• Kootut vinkit teroitukseen: ? Pidä veitsi tai puukko terävänä poistamalla kierre. Sipaise sitä aika ajoin puikolla tai jollain muulla tarkoitukseen sopivalla. ? Mikäli terä on huonossa kunnossa, hio ensin teräkulma karkeammalla kivellä, ja viimeistele terän suu hienommalla. ? Teroittaessa liikkeen suunnalla ei ole merkitystä. Terää voi työstää pyörittäen tai hioa vastatai myötäkarvaan. ? Viimeistele raakanahkaan, nahkavyöhön tai huopalaikalla. Muista liikuttaa veistä myötäkarvaan, ettei terä haukkaa. ? Muista huuhtaista luonnontai alumiinioksidikiveä aika ajoin vedellä tai öljyllä, muuten kivi tukkeutuu. ? Sähköisiä teroituslaitteita käyttäessäsi huolehdi, ettei terä pääse kuumenemaan. Kuumeneminen voi pilata karkaisun. ? Mikäli terä on todella huonossa kunnossa, sopivan teräkulman aikaansaamiseksi voi hankkia teräkulmatulkin hiomisen avuksi. ? Pese veitsi huolellisesti käsin aina käytön jälkeen. voidaan muodostaa murtokulma, mikäli veitsen käyttötapa sitä vaatii. Lopuksi kierre kannattaa poistaa ja terä sipaista täydelliseksi huopalaikalla tai vaikkapa nahkaisen vyön lihapuolella, Malinen huomauttaa. Ruoho kertoo käyttelevänsä teroituspuikkoa säännöllisesti. Muutaman erikoisemman, kovemmasta materiaalista valmistetun veitsensä kanssa hän on erityisen varovainen. – Parille veitsistäni en itseasiassa uskalla itse tehdä yhtään mitään. Erittäin laadukkaat japanilaiset kokkiveitset pysyvät terässä uskomattoman kauan ja teroitutan ne ainoastaan asiansa osaavalla ammattilaisella, Ruoho kertoo. Koneella vai käsivoimin? Yksinkertaisin, mutta myös työläin, ratkaisu on käyttää luonnonkivestä tai alumiinioksidista tehtyä teroituskiveä tai timanttipinnoitettua teroituslätkää. Nauhatoiminen teroituskone tai teroituslaikka helpottavat ja nopeuttavat työtä. Kaikki haastatellut toteavat molempien sopivan teroittamiseen yhtä hyvin. Tärkeimpänä jokainen mainitsee teräkulman säilyttämisen. Mikäli terä ei pysy oikeassa kulmassa, on sitä vaikea saada teräväksi. Sekä Peltola että Malinen kertovat käyttävänsä tarpeen vaatiessa myös konevoimaa, mutta muistuttavat, ettei terä saa päästä kuumenemaan liikaa. – Terää valmistettaessa se ensin karkaistaan ja sen jälkeen päästetään. Karkaisu tuo kovuutta ja päästäminen sitkeyttä. Joissakin terälaaduissa päästölämpötila voi olla lähellä 100 astetta, ja mikäli sitä kuumennetaan liikaa, voivat ominaisuudet muuttua kovastikin, Malinen kertoo. ? Puikot, erilaiset klipsit ja rullat on tarkoitettu ainoastaan kierteen poistamiseen. Mikäli terä on suurempaa remonttia vailla, vaatii se kovempaa työstöä. ? Terän suurempaan työstämiseen soveltuvat hiomakivet, erilaiset teroitustarkoitukseen tehdyt nauhakoneet, laikat ja timanttipäällystetyt lätkät. Teroituskulman tarkistamiseen ja ylläpitämiseen voi käyttää erilaisia apuvälineitä. Veitsen hamara tulitikkuaskin verran irti hiomakivestä luo tähän veitseen noin 20 asteen teroituskulman. 39 Metsästäjä 3/2023 38-39_Varusteet_veitsien_teroitus_ME0323.indd 39 38-39_Varusteet_veitsien_teroitus_ME0323.indd 39 20.4.2023 15.51 20.4.2023 15.51
• Jos aikoo lähteä jousen kanssa jahtiin ensi syksynä, on valmistautuminen aloitettava viimeistään nyt. TeksTi ja kuvaT Antti Saarenmaa U seampi henkilö voi ampua yhdellä ja samalla jousella kokeilumielessä tuloksekkaasti, mutta mukava ja tarkka ampuminen vaatii jousen yksilöllisen säätämisen. Metsästysjousessa on säätövaraa, mutta rajallisesti. Ennen jousen hankkimista on selvitettävä oma vetopituus, dominoiva silmä ja fysiikkaan sopiva viritysvastus. Tuumamittaisen vetopituutesi saat karkeasti arvioitua mittaamalla sylivälisi tuumina ja jakamalla sen 2,5:llä, mutta parhaiten vetopituutta ja soveltuvaa paunamäärää saa selviteltyä laajasäätöisen taljajousen ja osaavan harrastajan avulla. Säätäminen vaatii osaamista Jousia myydään usein valmiina RTS-paketteina (ready-to-shoot). Nimestään huolimatta paketti ei ole ampujalleen valmiiksi säädetty. Jokainen on mittasuhteiltaan uniikki hartioiden leveyden, kaulan pituuden ja kasvojen luuston osalta. Säätäminen on siis tehtävä ampujan läsnä ollessa: jänteellä sijaitseva takatähtäin säädetään oikealle korkeudelle, laukaisulaitetta varten asennettu jännelooppi säädetään oikean pituiseksi ja laukaisulaitteen rannehihna kiristetään niin, että liipaisin saadaan oikeaan kohtaan sormissa. Sopivien säätöjen tekeminen onnistuu osaavalta ampujalta nopeasti ja uuden harrastajan auttaminen oikaisee monta mutkaa. Virittäminen on tekniikkalaji Kun jousi on hankittu ja säädetty, alkaa todellinen harjoittelu. Metsästyslaillisen jousen viritysvastuksen alaraja kulkee hieman yli 40 paunassa, mutta valtaosa miehistä ampuu jäykemmillä, noin 50–70-paunaisilla jousilla. Tottumattomalle jousen virittäminen voi olla yllättävän haastavaa, sillä vastaava liikerata ja voima toistuu vain harvassa päivittäisessä askareessa. Oikea viritystekniikka onkin opeteltava tarpeeksi alhaisella viritysvastuksella, jotta lihaksisto ehtii mukautumaan rasitukseen. Virityksessä avainasemassa ovat selän lihakset, ja liike olisi hyvä saada suoritettua niitä käyttäen. Sopivalle vetopituudelle säädetyn jousen vireessä pitäminen on helppoa, sillä vireessä pitäminen tapahtuu selkälihaksia käyttäen. Oikean tekniikan iskostuttua rutiiniksi on viritysvastuksen nostaminen tarvittaessa helpompaa. Formi ennen kaikkea Jousiampuja seisoo normaalitilanteessa rintamasuunta noin 90 asteen kulmassa kohteeseen nähden. Ampuessa seisotaan ryhdikkäästi, pää pystyssä, hartiat alhaalla, olkapäät tukevasti kuopissaan ja käytetään selkälihaksia. Jousta pitelevän käden kyynärpäässä on pieni kulma, ja kyynärpää osoittaa kellotaulua mukaillen noin kello seitsemään. Ampuja ei purista jousen kahvaa, vaan antaa kahvan levätä kämmentä vasten niin, että paine kohdistuu peukalon Metsästysjousi vaatii harjoittelua Katso video Uusi harrastaja löytää oikean ampuma-asennon metsastajalehti.fi ? Oikeassa ampuma-asennossa virityskäden kyynärpää osoittaa suoraan taakse ja jousikäden kyynärpäässä on pieni kulma. Ampujan pää on pystyssä ja kummatkin silmät avoinna. 40 Metsästäjä 3/2023 40-41_Jousimetsa?styksen_aloitus_ME0323.indd 40 40-41_Jousimetsa?styksen_aloitus_ME0323.indd 40 20.4.2023 15.51 20.4.2023 15.51
• kämmenpahkan reunaan melko keskelle kämmenen alareunaa. Kahvakäden rystyset eivät ole pystysuorassa kahvan suuntaisesti vaan miltei 45 asteen kulmassa kahvasta sivuun. Virityskäden kyynärpää osoittaa oikein mitoitetulla jousella ammuttaessa suoraan taakse, jousi pysyy vireessä selkälihasten avulla ja kyynärvarsi on liipaisinmallista laukaisulaitetta käytettäessä rentona. Virityskäsi on ankkuroitu kasvojen viereen kohtaan, jossa jokin käden osa, esimerkiksi rystynen, koskettaa kevyesti kasvojen luita tai asettuu vaikkapa leukaluun taakse. Tällöin jousikädelle löytyy vakiinnutettava ankkurointipaikka, johon se jokaisella ampumasuorituksella asetetaan. Hyvän ankkurointipaikan löytyminen mahdollistaa ampumisen, vaikkei jännetähtäintä huonon valaistuksen takia näkisikään. Sopivalla vetopituudella ja ampuma-asennolla jänteen kulma ja nuolen nokkipää tulevat aivan leuan viereen, jänne kulkee suupielen ohi ja juuri nenän alta niin, että nenänpää voi kevyesti koskettaa jännettä. Jännetähtäin on oikealla korkeudella, kun ampuja näkee nyökkimättä tai kurkkimatta sen läpi ja saa sen keskitettyä etutähtäimeen. Oikean ampuma-asennon löytymiseen kannattaa uhrata alkuun ajatusta ja pyytää avuksi osaavampi ampuja tarkistamaan ja ohjaamaan tekemistä. Oikea ampuma-asento on toistettavan, laadukkaan ampumisen peruskivi. Nuolet nippuun Saatuasi jousesi säätöihin ja ampuma-asentosi kuntoon, huomaat nuolten hakeutuvan pikkuhiljaa tiiviimpään nippuun. Suomesta löytyy useita riistaeläinten näköisillä 3D-maaleilla rakennettuja maastoratoja, mutta käytä alkuun valtaosa ajastasi perusammunnan rutiinin rakentamiseen. Saatuasi nuolesi 20 metrin matkalta yhä useammin tennispallon kokoiseen alaan, lähde kasvattamaan hiljalleen ampumatkaa 30 ja 40 metriin. Riittävä osumatarkkuus metsästysammuntaan on karkeasti tennispallon kokoinen ala, mutta mitä paremman rutiinin saavutat ja mitä kauempaa osut haluamaasi kohteeseen, sitä paremman turvamarginaalin luot ampumataidollesi riistatilanteissa. Riistaeläintä ammuttaessa laukauksen on tunnuttava varmalta ja tapahduttava “helpolle” etäisyydelle. Tositilanteessa epävarmuustekijät kasvavat ja riskinotto voi päätyä haavoittamiseen. Harjoittelusta rutiini Uuden jousiampujan on syytä panostaa ampumaharjoittelun laatuun määrän sijasta. Toispuoleisesti rasittava jousiammunta voi liikaa harjoitettuna aiheuttaa kiputiloja, ja laukausmäärää kannattaa lisätä maltillisesti. Tärkeintä on laatia harjoittelusta rutiini ja pyrkiä ampumaan mieluummin usein ja vähemmän laukauksia kuin harvoin ja enemmän. Keskittyessäsi alusta lähtien ampumatekniikkaan ja ampuessasi usein, saat rakennettua itsellesi hyvän pohjan ja pääset tarvittavaan osumatarkkuuteen ja -varmuuteen. Yhden kesän harjoittelulla on mahdollista rakentaa riittävä osaaminen seuraavan syksyn jahteja varten, kunhan muistaa todellisissa riistatilanteissa toimia omien rajojensa puitteissa. Harjoittelu ei vaadi ampumarataa Nuolen lentomatka on murto-osa ampuma-aseiden kantomatkasta, eikä ampuminen synnytä häiritsevää melua. Jousella ampumista saa harjoittaa maanomistajan luvalla, kunhan ei synny järjestyslaissa mainittuja vaaratekijöitä. Omalla pihalla tapahtuva ampuminen on siis usein sallittua, kunhan pitää huolen ampumasuunnan ja tausta-alueen vaarattomuudesta. Hyvän jousiampumatekniikan iskostaminen vaatii satoja, joskus tuhansia laukauksia, mutta onneksi harjoittelun järjestäminen on huomattavasti muita metsästysaseita helpompaa. Lisätietoa jousimetsästyksestä ja jousen säätämisestä: Suomen Jousimetsästäjäin Liitto, www.jousimetsastys.fi/wp/ materiaali/sjml-ladattava-materiaali/ ? Ampujan virityskäsi on ankkuroitu leukaluuhun, nuolen nokkipää tulee aivan leuan viereen ja jänne kulkee suupieltä koskettaen nenän alta. Nenänpää koskettaa jännettä. ? Jousikäden sormet eivät ole kietoutuneet kahvan ympäri. Kahva painuu kämmenen alaosaan peukalon tyveen. ? Kun osumat alkavat kasautua nippuun, voit kasvattaa hiljalleen ampumamatkaa. 41 Metsästäjä 3/2023 40-41_Jousimetsa?styksen_aloitus_ME0323.indd 41 40-41_Jousimetsa?styksen_aloitus_ME0323.indd 41 20.4.2023 15.51 20.4.2023 15.51
• M tsästäjän varusteet T eräshauleilla ladattuja ratapatruunoita on ollut saatavilla Suomessa vuosia. Usein niiden hinta on ollut lyijyhaulipatruunoita edullisempi, joten moni on niitä alkuällistelyn jälkeen hankkinut ja hyväksi todennut. Teksti on tarkoitettu metsästäjille, jotka eivät ole sitä vielä tehneet. Sopivat kaikkiin haulikoihin Pieni hauliannos pieniä hauleja menee sujuvasti läpi tiukemmastakin supistuksesta, ilman riskiä aseen hajoamiselle. Painetaso on matala ja haulikuppi suojaa piippua teräshaulien hankaukselta. Käytännössä; jos haulikolla ylipäätään voi ampua kiekkopatruunoita, sillä voi ampua myös teräshaulikiekkopatruunoita. Ne pienet erot Teräs on lyijyä kevyempää, joten 24 grammaan mahtuu enemmän samankokoisia hauleja. Normaaleille ampumaetäisyyksille osuminen on varmempaa, koska hauliparven peittävyys on parempi. Teräshaulit reagoivat supistukseen enemmän, joten se tuttu puolisuppea metsästyshaulikon piippu voi niillä osoittautua Teräshaulit ovat kokonaan haulikupin sisällä, joka suojaa piipun sisäpintaa. Huomaa haulien merkittävästi suurempi määrä verrattuna samanpainoiseen lyijyhaulilataukseen (oikealla). Rautaa radalle täyssuppeaksi. Vaihtosupistajahaulikoihin kannattaa ruuvata kiekkoradalle kaikista väljimmät supistajat. Kiinteäsupisteisenkaan kanssa ei ole syytä vaipua epätoivoon, ero vaikka skeet-radan ampumaetäisyyksillä on lopulta niin pieni, ettei keskimääräinen ampuja sitä huomaa. Ei koville maaleille Joissain lajeissa, kuten riistapolkukilpailuissa, käytetään metallisia maaleja. Niiden ampumiseen teräshaulit eivät sovi. Kun teräs kohtaa teräksen, haulit kimpoavat ja voivat aiheuttaa vaaraa. Ota rohkeasti käyttöön Vain harvoin käy niin, että kun siirrytään johonkin uuteen, vaihtoehto on toimiva ja jopa hinnaltaan edullisempi. Teräshauliratapatruunoissa tämä on todellisuutta. Kun siis seuraavan kerran hankit ratapatruunoita, katso valikoima läpi, saatat päästä jopa hieman halvemmalla. Jos EU:n kaavailema rajoitus toteutuu, lyijyhaulit saattavat joidenkin vuosien päästä olla menneisyyttä myös ampumaradoilla. Onneksi lyijylle on kaikki vaatimukset täyttävä vaihtoehto: teräshaulit. TeksTi ja kuva Tero Kuitunen O D O T T A M I N E N O N V A I N O S A S I T Ä . Lue metsää ja kuuntele hiljaisuutta vihjeiden varalta. Odota, niin näet kuka sen ensimmäisenä rikkoo. Se on kärsivällisyyden ja molemminpuolisen kunnioituksen mittelö. Pitelet Browning -asetta käsissäsi luottaen siihen, että se on yhtä valmis kuin sinäkin. Sen tunnokas laukaisu ja nopea uudelleenlataus on suunniteltu täydellisesti metsästykseen. Siinä on kaikki, mitä tarvitset siihen yhteen osumaan, joka kruunaa päiväsi, joskus jopa elämäsi. — BROWNI N G — F O R T H O S E I N T H E K NOW. M I T Ä T A H A N S A E T E E S I T U L E E K A A N , S E O N O D O T U K S E N A R V O I S T A K A T S O L I S Ä Ä w w w . a s e . ? 42 Metsästäjä 3/2023 42-43 Varusteet_Tera?shaulit_harjoittelussa_ME0323.indd 42 42-43 Varusteet_Tera?shaulit_harjoittelussa_ME0323.indd 42 20.4.2023 15.52 20.4.2023 15.52
• O D O T T A M I N E N O N V A I N O S A S I T Ä . Lue metsää ja kuuntele hiljaisuutta vihjeiden varalta. Odota, niin näet kuka sen ensimmäisenä rikkoo. Se on kärsivällisyyden ja molemminpuolisen kunnioituksen mittelö. Pitelet Browning -asetta käsissäsi luottaen siihen, että se on yhtä valmis kuin sinäkin. Sen tunnokas laukaisu ja nopea uudelleenlataus on suunniteltu täydellisesti metsästykseen. Siinä on kaikki, mitä tarvitset siihen yhteen osumaan, joka kruunaa päiväsi, joskus jopa elämäsi. — BROWNI N G — F O R T H O S E I N T H E K NOW. M I T Ä T A H A N S A E T E E S I T U L E E K A A N , S E O N O D O T U K S E N A R V O I S T A K A T S O L I S Ä Ä w w w . a s e . ? 42-43 Varusteet_Tera?shaulit_harjoittelussa_ME0323.indd 43 42-43 Varusteet_Tera?shaulit_harjoittelussa_ME0323.indd 43 20.4.2023 15.52 20.4.2023 15.52
• AN TT I YR JÖ LÄ M etsästysseura oli antanut jäsenelleen kirjallisen varoituksen ja myöhemmin vielä erottanut hänet. Metsästäjä nosti kanteen ja vaati molempia päätöksiä julistettavaksi ensisijaisesti mitättömiksi ja toissijaisesti pätemättömiksi. Jäsenellä on oikeus nostaa yhdistyslain mukainen moitekanne. Metsästäjä vetosi muun muassa oikeuskäytäntöön, jonka mukaan yhdistys voi langettaa ainoastaan säännöissä mainittuja kurinpitorangaistuksia jäsenilleen. Lisäksi metsästäjä vaati oikeudenkäyntikulujaan korvattaviksi. MISTÄ OLI KYSE? Kysymys oli siitä, onko yhdistys voinut antaa jäsenelleen kirjallisen varoituksen, kun kyseistä kurinpitotointa ei ollut kirjattu yhdistyksen sääntöihin. Jos yhdistyksellä oli ollut oikeus varoituksen antamiseen, oliko yhdistyksellä ollut perusteet varoituksen antamiselle. Lisäksi oli kysymys siitä, oliko yhdistyksellä ollut perusteet erottaa jäsen yhdistyksen jäsenyydestä ja oliko erottamista koskeva päätös sisällöltään tai päätöksentekotavaltaan olennaisesti loukannut hänen yhdenvertaisuuttaan. METSÄSTYSSEURA PERUSTELEE Metsästysseuran sääntöjen mukaan jäsen oli velvollinen toimimaan hyvien metsästystapojen mukaisesti. Tämä tarkoittaa muun muassa jäsenen velvollisuutta noudattaa seurassa tehtyjä päätöksiä sekä kunnioittaa seuran vakiintuneita perinteitä ja toimia rehellisesti. Metsästäjällä oli ollut toistuvasti suuria vaikeuksia sopeutua hirviseurueen käytäntöihin. Metsästäjä oli epäasiallisesti arvostellut metsästyksenjohtajaa ja kyseenalaistanut johtajan toiminnan. Lisäksi hän oli ottanut luvatta ja omavaltaisesti hirven rintalihat, joista on perinteisesti keitetty kaikille hirviseurueen jäsenille yhteisessä illanvietossa hirvenlihakeitto. Varoitus vastoin sääntökirjausta Metsästäjälle annettiin varoitus, jotta hirvenpyyntiin saataisiin palautettua rauha ja harrastuksesta voitaisiin jatkuvan riitelyn sijasta nauttia ja saada virkistystä, kuten kaikkien muiden jäsenten tarkoitus on. Lopulta metsästäjä myös erotettiin. KÄRÄJÄOIKEUS HYLKÄÄ Käräjäoikeus hylkäsi metsästäjän kanteen ja vaatimuksen päätösten täytäntöönpanokiellosta. Metsästäjän maksettavaksi tulivat oikeudenkäyntikulut ja muita kuluja. HOVIOIKEUS MUUTTAA Metsästäjä valitti hovioikeuteen. Lopputuloksena oli, että kirjallinen varoitus julistettiin mitättömäksi, koska varoituksesta ei ollut mainintaa yhdistyksen säännöissä. Erottamispäätös julistettiin pätemättömäksi. Hovioikeus totesi erottamispäätöksen perusteena olleiden seikkojen jääneen asiassa näyttämättä. Metsästysseura joutui maksamaan oikeudenkäyntikulut käräjäoikeudessa ja hovioikeudessa. 44 Metsästäjä 3/2023 METSÄSTÄJÄ-LEHTI JULKAISEE JA KÄSITTELEE ”RIKOS JA RANGAISTUS” -PALSTALLA AJANKOHTAISIA, RIISTAAN, METSÄSTYKSEEN, YHDISTYSTOIMINTAAN SEKÄ ASEISIIN LIITTYVIÄ OIKEUSTAPAUKSIA. TAPAUKSET ON KOONNUT ASIANAJAJA PANU HIIDENMIES APPLEX ASIANAJOTOIMISTOSTA. Rik s ja rangaistus 44-45_Rikos_ja_rangaistus_ME0323.indd 44 44-45_Rikos_ja_rangaistus_ME0323.indd 44 20.4.2023 15.53 20.4.2023 15.53
• A joneuvojen käytössä metsästyksen yhteydessä tulee olla tarkkana. Tässä tapauksessa metsästäjä oli kaatanut metsäkauriin autonsa läheisyydestä. Lisäksi lähistöllä oli asutusta. Syyttäjä vaati metsästäjälle käräjäoikeudessa rangaistusta metsästysrikoksesta. Syyttäjän mukaan metsästäjä oli tahallaan tai joka tapauksessa törkeästä huolimattomuudesta metsästänyt vastoin metsästyslaissa säädettyä moottorikäyttöisen kulkuneuvon käytön rajoitusta. Hän oli ajaessaan huomannut pellolla kauriita, pysäköinyt autonsa ja ajoneuvosta käsin tai sen suojasta ampunut. Lisäksi syyttäjä vaati rangaistusta vaaran aiheuttamisesta, koska metsästäjä oli ampunut asutusta kohden. Ampumisessa oli käytetty metsästyskivääriä, jonka kantavuus on useita satoja metrejä. Patruuna* olisi osuessaan ihmiseen hengenvaarallinen. Teolla on siten aiheutettu toiselle vakava hengen tai terveyden vaara. (* Syyttäjä oletettavasti tarkoitti ”patruunalla” luotia). METSÄSTÄJÄ KIISTÄÄ Metsästäjä kiisti kaikki syyttäjän vaatimukset. Hän oli käyttänyt ajoneuvoa kiväärinsä tukena. Metsästäjän mukaan lain sanamuoto ei tukenut syyttäjän näkemystä siitä, että riistan ampuminen ajoneuvoon tukeutuen olisi metsästämistä ajoneuvon suojasta käsin. Tätä johtopäätöstä tuki se, että ajoneuvon käyttäminen kiväärin tukena ei ole vaikeuttanut riistan mahdollisuutta havaita metsästäjää eikä ajoneuvon käyttäminen tukena ole millään tavalla nopeuttanut metsästäjän liikkumista. Lisäksi hän kiisti aiheuttaneensa ampumisellaan vaaraa. KÄRÄJÄOIKEUS HYLKÄÄ SYYTTEET Käräjäoikeus totesi, että riistan ampuminen ajoneuvoon tukeutuen ei olisi metsästämistä ajoneuvon suojasta käsin. Tätä johtopäätöstä tuki se, että ajoneuvon käyttäminen kiväärin tukena ei ole vaikeuttanut riistan mahdollisuutta havaita metsästäjää eikä ajoneuvon käyttäminen tukena ole millään tavalla nopeuttanut hänen liikkumistaan. Tämän vuoksi syyte metsästysrikoksesta hylättiin. Lisäksi käräjäoikeus totesi, että vaaran aiheuttaminen edellyttää konkreettista vaaraa. Vakavuusarvioinnissa on kysymys sekä seurauksen synnyn todennäköisyydestä että mahdollisten seurausten vakavuudesta. Myös syytteet vaaran aiheuttamisesta hylättiin ja valtio määrättiin maksamaan metsästäjän oikeudenkäyntikulut. SYYTTÄJÄ VALITTI HOVIOIKEUTEEN Hovioikeus katsoi, että metsästäjä oli ampunut kauriita autoon nojaten ja käyttäen autoa aseen tukena. Metsästäjä oli näin menettelemällä ampunut kauriita auton suojasta. Koska laissa on erikseen kielletty ampumasta ajoneuvosta tai sen suojasta oli hän syyllistynyt metsästysrikokseen. Syyte vaaran aiheuttamisesta sen sijaan hylättiin. Metsästäjä tuomittiin sakkoihin ja yhden vuoden mittaiseen metsästyskieltoon. Myös oikeudenkäyntikulut jäivät metsästäjän maksettaviksi. Kauriskaato autoon nojaten 45 Metsästäjä 3/2023 METSÄSTÄJÄ-LEHTI JULKAISEE JA KÄSITTELEE ”RIKOS JA RANGAISTUS” -PALSTALLA AJANKOHTAISIA, RIISTAAN, METSÄSTYKSEEN, YHDISTYSTOIMINTAAN SEKÄ ASEISIIN LIITTYVIÄ OIKEUSTAPAUKSIA. TAPAUKSET ON KOONNUT ASIANAJAJA PANU HIIDENMIES APPLEX ASIANAJOTOIMISTOSTA. Rik s ja rangaistus 44-45_Rikos_ja_rangaistus_ME0323.indd 45 44-45_Rikos_ja_rangaistus_ME0323.indd 45 20.4.2023 15.53 20.4.2023 15.53
• Lopella on dokumentoitu parin viime vuoden aikana neljätoista torajyvämyrkytystapausta, joista kymmenkunta noin 6 000 hehtaarin alueelta. Kaksitoista tapauksista on viimeisimmältä metsästyskaudelta. TeksTi Sauli Laaksonen ja Reijo Orava M yrkytysvaurioita on Lopella todettu sekä hirvillä että valkohäntäpeuroilla, yhtä paljon kummallakin. Lopetetuilla tai riistakameroihin kuvautuneilla eläimillä on ollut vakavuudeltaan eriasteisia vammoja vaihdellen tynkäkorvista eriasteisiin Lopen epidemia 2022 kuolioihin raajoissa ja sorkissa aina niiden irtoamiseen asti. Pahimmin vammautuneet eläimet ovat eläneet viimeiset aikansa pelkkien sääriluiden päiden varassa, kun kaikki sorkan pikkuluut ovat pudonneet kuolioon menneestä jalkaterästä. Inhimillistettynä kivun ja kärsimyksen määrä olisi ääretön. Myrkytysdiagnoosi on tehty tyypillisten vammojen perusteella. Laboratorioissa torajyvämyrkkyä ei ole Suomessa vielä näyte-eläimistä osoitettu. Myrkky poistuu eläimestä myrkytysaltistuksen päätyttyä. Vasojen teuraspainot pudonneet viidenneksellä Lopella on metsästäjien keskuudessa ihmetelty sekä hirvenettä peuranvasojen teuraspainojen putoamista viime vuosina. Ilmiö näkyy myös saalisilmoituksiin ja vuodesta 2017 Oma riistaan syötettyjen teuraspainojen perusteella. Koko maan tasolla teuraspainojen muutos on ollut -2 prosenttia. Lopen riistanhoitoyhdistyksen alueella hirven vasojen teuraspaino on ollut kahtena viimeisenä vuotena 20 prosenttia pienempi kuin kymmenen vuotta aikaisemmin. Vastaava 20 prosentin teuraspainojen lasku on tapahtunut peuralla kuuden viime vuoden aikana. Peuran osalta laskelma on tehty alueelta, jossa valtaosa tämän selvityksen myrkytystapauksista on dokumentoitu. Kysymyksiä ilmassa Torajyväepidemia huolestuttaa suunnattomasti paikallisia metsästäjiä. Vakavien vaurioiden perusteella altistus myrkylle on ollut pitkäaikainen, voimakas ja torajyvää on ollut ravinnossa laajalla alueella. AltisVaarantaako torajyvämyrkytys hirvieläinten hyvinvointia? Keväällä lopetettu alle vuoden ikäinen peura. Korvat ovat tyngät ja kolmesta jalasta sorkan pikkuluut ovat amputoituneet. Eläin on siitä huolimatta selvinnyt kevääseen asti. JU SS I N ÄS I 46 Metsästäjä 3/2023 46-47_Torajyva?_ME0323.indd 46 46-47_Torajyva?_ME0323.indd 46 20.4.2023 15.54 20.4.2023 15.54
• tuksen on täytynyt tapahtua heinäkuun ja syyskuun välisenä aikana, koska ensimmäiset vammautuneet eläimet on lopetettu lokakuun alussa. Tartunnan lähde on toistaiseksi tuntematon. Tiedossa on, että epäpuhdas ruokintavilja tai lajittelujäte on todettu syypääksi myrkytyksiin naudoilla. Epäpuhtaaseen ruokintaviljaan tulee suhtautua kuten ongelmajätteeseen. Alueella ruokintaan käytetään kauppaviljan laatuista kauraa, jossa torajyvää ei pitäisi olla. Ruokintateorian sulkee pois myös ruokinnan aloittaminen vasta marraskuulla. Torajyvämyrkkyjä muodostuu viljakasveihin jo viikon kuluttua tartunnasta. On kuitenkin epätodennäköistä hirvieläinten laiduntaneen niin paljon viljelyksillä, että voimakas myrkytys olisi mahdollinen. Nykyaikaiset hoitokäytännöt vähentävät torajyvätartuntoja viljakasveissa, vaikka tartuntapaine luonnon heinistä peltojen reuna-alueella on voimakas. Viljelyksiltä hirvet syövät kaikkien viljakasvien oraita, mutta tuleentumisvaiheen jälkeen käytännön kokemusten perusteella hirville tiedetään kelpaavan lähes yksinomaan kaura. Myrkyt luonnonheinistä? Todennäköisin vaihtoehto on, että hirvieläimet saavat myrkyn luonnonvaraisten heinäkasvien kukinnoista ja siemenistä käyttäessään niitä runsaasti ravinnokseen kesäaikana. Peltojen pientareilla viihtyvät viljelyja luonnonheinät, esimerkiksi raiheinät ja nadat, ovat otollisia torajyvän myrkyntuotannolle etenkin yhdistettynä pitkittyneisiin koleisiin ja sateisiin säihin kukinta-aikana. Syy siihen, miksi sairastuneet yksilöt ovat olleet vasoja tai ylivuotisia voi liittyä niiden ravintokäyttäytymiseen ja myrkkyjen neutraloimiskyvyn vajavaisuuteen. Vanhemmille eläimille kehittyy vuosien altistuksen seurauksena homemyrkkyjen sietokyky. Ehkäisy vaikeaa – tietoa tarvitaan Torajyvämyrkytystä on vaikea ehkäistä luonnon eläimissä. Vammautuneet eläimet ovat vain jäävuoren huippu, lievemmät tapaukset jäävät piiloon. Torajyvä aiheuttaa nuorten eläinten kasvun hidastumista. On arvailujen varassa, onko piilevillä myrkytyksillä osuutta alentuneisiin vasojen teuraspainoihin. Onko Lopen tautiesiintymä ainutlaatuinen vai esiintykö ongelmaa laajemmin? Asia vaikuttaa niin voimakkaasti hirvieläintemme hyvinvointiin, että se ansaitsee monitieteellisen jatkoselvityksen. Lokakuun alussa koiran haukusta kaadettu hyvin laiha hirven vasa, jolta toisen takajalan sorkan kärjen luut ovat pudonneet. Kuolion alkuvaihe hirven sorkassa ennen sen irtoamista. Kuolion raja näkyy myrkytykselle tyypillisen terävärajaisena ja sekoitetaan helposti esimerkiksi rautalangan aiheuttamiin vaurioihin. Mikä on torajyvä? T orajyvät ovat viljaja heinäkasveissa loisivia sieniä, jonka näkyvin muoto on kukintoon muodostuva tumma pahka, niin sanottu torajyvä. Syksyllä maahan pudonneissa torajyvissä kehittyy itiöitä, jotka kulkeutuvat tuulen tai sateen mukana kasvien kukintoihin. Tartunta näkyy kukinnassa aluksi siirappimaisena, hyönteisiä houkuttavana eritteenä, niin sanottuna mesikasteena. Mesikaste sisältää suuren määrän itiöitä, jotka kulkeutuvat hyönteisten mukana laajalti uusiin kukintoihin. Mitä pidempään kukintaja pölytysaika kestävät, sen alttiimpia kasvit ovat tartunnalle. Tällaisia pitkittäviä tekijöitä ovat viileät ja sateiset säät. Mesikastetta erittyy noin viikon ajan, jonka jälkeen torajyvän kehittyminen ja myrkkyjen tuottaminen alkavat. Viiden viikon kuluessa jyvän paikalle on kehittynyt torajyvä. Viljoissa torajyvät ovat pituudeltaan 0,5–4 cm, mutta heinissä ne ovat hyvin pieniä ja vaikeasti havaittavia. Vakavia terveysongelmia sekä ihmisille että eläimille Myrkkyjen tuotanto riippuu useista tekijöistä, kuten torajyväkannasta, torajyvän kypsyysasteesta, isäntäkasvista ja ympäristötekijöistä. Mesikastevaiheessa myrkkypitoisuudet ovat pieniä ja kasvavat kohti torajyvävaihetta edetessä. Torajyvämyrkyt aiheuttavat valtimoiden supistumisen, jolloin kehon ääriosien verenkierto ja hapensaanti heikkenee. Muita oireita ovat kasvun hidastuminen, kuume ja kouristelut. Myrkyt aiheuttavat myös abortteja ja alentavat hedelmällisyyttä. Krooninen myrkytys johtaa kehon ääriosien, korvien ja raajojen kuolioon ja lopulta raajan amputoitumiseen ja tuskalliseen pitkittyneeseen kuolemaan. Raportit torajyvämyrkytyksen esiintymisestä hirvieläimissä ovat vähäisiä. Vuosina 1996–2004 Luoteis-Norjassa raportoitiin kuolioon johtaneita tapauksia 10 nuoressa hirvessä ja yhdessä metsäkauriissa. Suomessa tulee vuosittain ilmi muutamia tapauksia nuorilla hirvillä ja valkohäntäpeuroilla. Suomen torajyväkantojen myrkkyjen tuottokyvyistä ei ole ajantasaista tietoa. JU SS I N ÄS I RE IJO O RA VA RE IJO O RA VA W IK IM ED IA 47 Metsästäjä 3/2023 46-47_Torajyva?_ME0323.indd 47 46-47_Torajyva?_ME0323.indd 47 20.4.2023 15.54 20.4.2023 15.54
• Suomessa on herätty vesilintujen ahdinkoon. Sorsien poikastuoton parantamiseksi sekä metsästysmahdollisuuksien lisäämiseksi on satoja kosteikoita rakennettu eri puolelle maata. Ne ovat oivallisia ympäristöjä vesilinnuille. TeksTi Petri Nummi, Veli-Matti Väänänen ja Markéta ?ehovská kuvaT Saara Kattainen ja Veli-Matti Väänänen T utkimme kosteikkoja, jotka oli rakennettu Metsähallituksen ”Riistan elinympäristöjen aktiivinen hoito”-hankkeen (REAH) yhteydessä. Kosteikoiden tavoitteena oli parantaa vesilintujen olosuhteita ja lisätä muutenkin kosteikkoluonnon monimuotoisuutta. Kaloja kosteikoille ei kuitenkaan haluttu, sillä niiden tiedetään kilpailevan sorsien kanssa ravinnosta. Tutkimuksessa oli mukana 13 metsäkosteikkoa eri puolilta Suomea. Ne oli padottu 2008–2009, ja niitä seurattiin 3–4 vuotta. Koska halusimme nimenomaan tietää, mitkä tekijät lintujen viihRakennettujen kosteikoiden ötökät houkuttelevat sorsia ?Rehevillä kosteikoilla esiintyi tyypillisesti ainakin sinisorsia, taveja ja telkkiä, sekä metsävikloja ja rantasipejä. ? Taviparit ilmestyvät nopeasti rakennetuille kosteikoille. Myös tavipoikueita ja nuoria taveja on kosteikoilla paljon. 48 Metsästäjä 3/2023 Tutkittua 48-49_Tutkittua_kosteikkoo?to?ka?t_ME0323.indd 48 48-49_Tutkittua_kosteikkoo?to?ka?t_ME0323.indd 48 20.4.2023 15.55 20.4.2023 15.55
• tyvyyteen kosteikoilla vaikuttavat, selvitimme lintumäärien ohella selkärangattomien ja kasvillisuuden kehitystä. Selkärangattomia pyydettiin lasipurkein, joihin oli asennettu suulle suppilo ja kasvillisuutta tarkasteltiin rannalta vesialueen keskustaan kulkevilta linjoilta. Sorsat Kosteikolla esiintyi yhteensä seitsemän sorsalajia. Taveja, sinisorsia ja telkkiä esiintyi kosteikoilla ympäri Suomen, ja myös kaikkien niiden poikueita havaittiin. Uhanalaisia tukkasotkia ja jouhisorsia sekä harvinaisia uiveloita ja vähentyneitä haapanoita oli jokunen pohjoisimmilla kosteikoilla. Evon Saarikolla oli suurimmat sorsatiheydet: pareja oli yli kymmenen ja poikueita yli seitsemän rantaviivakilometriä kohden. Tavit ilmestyvät nopeasti erilaisille tulvikoille, kuten majava-altaille; tavipoikueita olikin myös kaikissa rakennetuissa kosteikoissa, ja parejakin lähes kaikissa. Myös elokuiset tavinuorten joukot olivat joillain paikoilla, kuten Yli-Iin Orastinsuolla ja Ikaalisten Kirstinkorvessa, melkoiset. Tällaisilla paikoilla metsästysmahdollisuudet ovat hyvät. Myös telkkäpareja ja -poikueita oli lähes kaikilla kosteikoilla. Sinisorsaparit olivat yleisiä, mutta poikueita oli vähemmän. Eteläisemmillä rakennetuilla kosteikoilla sinisorsien kuitenkin tiedetään olevan rakennettujen kosteikoiden yleisin sorsa. Kahlaajat Rakennetut kosteikot ovat myös kahlaajien suosiossa. Lajeja havaittiin kymmenen ja erityisesti pohjoisessa lajeja oli melko paljon. Selvästi yleisin oli metsäviklo, joka esiintyi kaikilla paitsi yhdellä kosteikolla; pohjoisen Rypyharjulla se korvautui lirolla. Muita yleisiä kahlaajia olivat rantasipi, valkoviklo ja taivaanvuohi. Pohjoisen laaja Läntinen Orastinsuo oli kahlaajakeidas: lajeja oli siellä peräti yhdeksän. Orastinsuolla oli myös toiseksi eniten selkärangattomia, ja kosteikolla havaittiin myös eniten sorsalajeja. Mukavasti murkinaa Lintujen kannalta avainasemassa olivat kosteikoiden ruhtinaalliset ravintovarat – selkärangattomat. Pikkuotusten runsaus oli rakennetuilla kosteikoilla viisinkertainen, paikoin jopa kymmenkertainen, verrattuna keskimääräisiin boreaalisiin lampiin. Tässä suhteessa ne muistuttivat majavien tulvikoita. Selkärangattomien määrä vaikutti erityisesti kosteikoiden poikuetiheyteen. Samoin kuin siihen, miten paljon paikalla oli elokuussa lentokykyisiä lintuja, varsinkin taveja. Tavipareja oli keväisin kosteikoilla erityisen paljon. Muiden lajien parit eivät olleet pakkautuneet niille yhtä tiheästi. Eteläisimmän Suomen rakennetuilla kosteikoilla selkärangattomat luultavasti kasvattavat myös sinisorsien paritiheyden suureksi. Vedennosto riistanhoitona Rakennettujen kosteikkojen sorsasuosio tekee niistä oivallisen riistanhoitotoimen. Patoamisen avulla voidaan luoda ympäristöjä, joissa sorsat ja monet kahlaajat viihtyvät. Selkärangattomien runsaus on näiden kosteikoiden avainpiirre. Erityisesti rakennettujen kosteikoiden ensimmäiset tulvavuodet ovat tässä suhteessa erinomaisia, sillä kosteikkokehityksen alkuvaiheessa selkärangattomille on tarjolla runsaasti hajoavaa orgaanista ainesta. Tämän vuoksi kannattaa rakentaa matalia kosteikoita, jotka voidaan aika ajoin kuivattaa. Kuivassa vaiheessa niihin tulee kasvillisuutta, joka muodostaa hajottajaravintoketjun pohjan. On hyvä, jos alueelle voidaan rakentaa monta pientä kosteikkoa yhden ison sijaan. Tällöin ne voidaan yhdeksi kaudeksi kuivattaa yksi kerrallaan, kun tuotanto 5–7 vuoden kuluessa alkaa kullakin kosteikolla ehtyä. Ilmaversoiskasvillisuus ei näillä kosteikoilla ollut tärkeässä roolissa, mutta sitäkin kannattaa suosia: kasvit tarjoavat suojaa niin selkärangattomille kuin sorsanpojille. Optimaalisella kosteikolla on sekä monirakenteista rantakasvillisuutta puolissukeltajasorsille että avointa vettä sukeltajille. Myös kalattomuus on keskeinen piirre sorsakosteikolle. Rakennettujen kosteikoiden avulla on mahdollista osin kompensoida hyvien sorsaympäristöjen vähenemistä. Kosteikon rakentaminen on myös yksi harvoja riistanhoitotoimia, jolla yksi maanomistaja tai metsästysseura voi parantaa riistamaidensa ekologista kantokykyä. ? Karuimmilla kohteilla oli lähinnä taveja ja metsävikloja. Myös valkoviklo oli rakennetuilla kosteikoilla melko tavallinen näky. 49 Metsästäjä 3/2023 48-49_Tutkittua_kosteikkoo?to?ka?t_ME0323.indd 49 48-49_Tutkittua_kosteikkoo?to?ka?t_ME0323.indd 49 20.4.2023 15.55 20.4.2023 15.55
• Touko-kesäkuun vaihde on otollista aikaa metsäkanalintujen pesien suojaamiseen. TeksTi Kalle Koskinen kuvaT Petteri Ristonmaa M etsäkanalinnut munivat toukokuussa maapesään 6–10 munaa. Mikäli pesintä onnistuu, kuoriutuvat poikaset kesäkuun toisella ja kolmannella viikolla. Vaikka koppelon ja teerinaaraan suojaväri on hyvä, on tarkkanenäisen petoeläimen mahdollista löytää pesä ja napata munat parempiin suihin. Maapienpedoista etenkin haitalliset vieraslajit minkki ja supikoira sekä kotoperäiset lajit kettu ja näätä aiheuttavat uhan kanalintujen pesinnälle. Myös varislinSaippualla suojaa metsäkanalintujen pesille nut ovat tehokkaita pesärosvoja, mutta ilmasta tulevaa uhkaa vastaan ei toistaiseksi ole keksitty toimivaa keinoa pesän suojaamiseksi. Pesän suojaaminen on melko helppoa ja vaivatonta. Usein suurin haaste on pesän löytäminen. Metsäkanalinnun pesä voi sijaita monenlaisessa ympäristössä hakkuuaukosta varttuneeseen metsään. Monesti pesä löytyy sattumalta metsätöiden yhteydessä tai muuten metsässä liikkuessa. Joskus pesä sijaitsee todella lähellä metsäautotietä. Tällöin voi olla aiheellista ilmoittaa pesän läheisyydestä tien varteen ripustetulla kyltillä, jotta kaikki luonnossa liikkuvat ymmärtävät pitää lemmikkinsä kiinni. Kylttiä ei kannata sijoittaa suoraan pesän läheisyyteen, jotta pesä välttyy turhalta huomiolta. 50 Metsästäjä 3/2023 50-51_Pesien_suojaus_ME0323.indd 50 50-51_Pesien_suojaus_ME0323.indd 50 20.4.2023 15.56 20.4.2023 15.56
• Näin suojaat metsäkanalinnun pesän ? Merkitse pesä laittamalla itsellesi näkyvä merkki pesän lähistölle, esimerkiksi sammalmätäs puuhun. ? Vuole palasaippua lastuiksi pesän ympärille 20 metrin etäisyydelle. ? Kohteilla, jonne on tulossa koneellisia metsätöitä: Levitä lanka 20 metrin etäisyydelle pesän ympärille noin polven korkeudelle ja sido siihen kuitunauhan pätkiä. Kerää lippusiima pois pesinnän päätyttyä. Puukko ja reilusti saippuaa Pesän suojaamiseen tarvitaan ainoastaan voimakastuoksuista saippuaa ja puukko. Saippuan tarkoitus on karkottaa petoja ja toisaalta peittää hautovasta koppelosta lähteviä hajuja. Pedon havaitessa pesän ei saippuan haju riitä pitämään sitä loitolla, joten saippuan levitykseen kannattaa panostaa. Suojaaminen aloitetaan pesän merkitsemisestä. Pesäpaikka merkitään jollain näkyvällä merkillä, joka saippuaa levittäessä voidaan havaita helposti 20 metrin päästä. Merkki kannattaa sijoittaa vaikka viereiseen puuhun riittävän korkealle havainnoinnin helpottamiseksi. Merkinnässä voi käyttää esimerkiksi sammaltuppoa tai kuitunauhaa. Suojauksen jälkeen merkki on kuitenkin syytä poistaa, jotta varislinnut eivät kiinnitä siihen huomiota. Tämän jälkeen pesän ympärille levitetään saippuaa vuolemalla palasaippuasta isoja lastuja. Saippuaa levitetään ringiksi pesän ympärille noin 20 metrin etäisyydelle pesästä. Saippuan kanssa ei tarvitse säästellä, vaan koko saippuapalanen tulee vuolla yhtä pesää suojatessa. Lippusiimaa vain konekohteille Aiemmin pesän suojaamiseen suositeltiin myös lippusiimaa. Nykyään sen käyttöä suositellaan ainoastaan kohteilla, jonne on tulossa maanmuokkaustöitä tai muita koneellisia metsätöitä. Merkinnällä on tarkoitus estää pesän jääminen metsäkoneen tai kaivurin alle. Lippusiima herättää helposti varislintujen huomion ja vaarana on, että pesän sijainti paljastuu. Lippusiiman valmistamiseksi tarvitaan lankaa ja kuitunauhan pätkiä. Lanka levitetään ringiksi 20 metrin etäisyydelle pesästä noin polven korkeudelle ja siihen sidotaan parin metrin välein kuitunauhan pätkiä. Pesinnän päätyttyä on lippusiima syytä käydä keräämässä pois. ? Haavoittunutta esittävä emolintu yrittää houkutella pesän lähelle erehtyneen kulkijan mukaansa. ? Pesä sijaitsee usein kasvillisuuden suojassa, mikä tekee sen havaitsemisesta haastavaa. Katso video Kanalinnun pesän suojaaminen metsastajalehti.fi 51 Metsästäjä 3/2023 50-51_Pesien_suojaus_ME0323.indd 51 50-51_Pesien_suojaus_ME0323.indd 51 20.4.2023 15.56 20.4.2023 15.56
• Ei siinä Erkin kuvauksen mukaan ollut mitään vaikeuksia kaadossa, helppo laukaus, kun ei tarvinnut ottaa edes ennakkoa. Hirvi oli kaatunut levikkeelle, joten vetomatka oli minimaalinen, sen sai peräkärryyn niiltä sijoiltansa. Majalla saalista nyljettäessä kiittelimme parivaljakkoa upeasta suorituksesta, ja totesimme, että meidän porukalla on jotain sellaista, mitä yhdelläkään muulla hirviseurueella ei ole. Nimittäin noutava hirvikoira. Erkillä oli nuori ja hyvin toimiva hirvikoira, kaunis jämtti. Sen haukkuun oli parina vuonna ammuttu jo tusinan verran hirviä, ja viidenkymmenen haamuraja häämötti muutaman vuoden päässä. TeksTi Jukka Tiusanen kuva Erkki Matero M utta elokuussa koira sairastui, eikä eläinlääkärikään voinut sitä pelastaa. Hyvän jahtikaverin menettäminen oli kova isku, varsinkin kun sille ei kauden jahtiin enää mistään olisi löytynyt seuraajaa. Erkki sai idean. Hänellä oli myös sekarotuinen pystykorva Konsta, joka kotiväen ja vieraiden lisäksi haukkui linnut ja oravat, joskus isompiakin otuksia. Olisikohan Konstasta hirvimetsälle? Kovasti se ainakin oli metsästyshaluinen ja hyvä-ääninen. Niinpä jahtikauden alkaessa Erkki pakkasi autoonsa pyssyn ja eväiden lisäksi innosta tärisevän pystykorvan. Vähän sitä majalla aluksi ihmeteltiin, mutta toivoteltiin kuitenkin jahtionnea. Erkki ajeli monilta jahtisyksyiltä tuttua metsäautotietä tarkasti tuoreita jälkiä tarkkaillen. Ja sieltähän ne kääntöpaikan tuntumasta löytyivätkin. Jäljet oli jättänyt yksinäinen, aikuinen hirvi. Kivääri pois suojuksesta, patruunat makasiiniin ja koira jälkien luokse. Konsta sai hetken nuuhkutella jälkijonoa, sitten se loi isäntäänsä katseen kuin sanoakseen ”tehtävä ymmärretty”. Ilman erillistä käskyä Konsta lähti seuraamaan jälkeä. Ja kas kummaa, ei mennyt minuuttiakaan, kun metsästä kajahti railakas haukku. Seuraavaksi tuli aivan hiljaista. Hetken päästä alkoi kuulua vikinää, kun Konsta häntä koipien välissä säntäsi isäntänsä turviin. Perässä jolkotteli tappisarvinen hirvisonni! Monirotuinen moniosaaja Tähtää kauas! Lupia voi alkaa hankkia mainittuna päivänä kello 9 aamulla Eräluvat-kaupassa ja palvelunumerossa 020 69 2424. Lupia tulee myyntiin kesäkuussa vasta varovainen kiintiö, noin 50 % edellissyksyn luvista. Lopullinen kiintiö ratkeaa kesän riistalaskentojen perusteella ja tulee myyntiin elokuussa. Lupia riittää Kohtuukysyntä Eniten kysyntää Kohteet Kanalintulupien myynti alkaa Ma 5.6. Etelä-, Länsija Itä-Suomen alueet Ti 6.6. Enontekiö, Inari, Utsjoki Ke 7.6. Salla, Savukoski, Pelkosenniemi, Sodankylä, Kemijärvi To 8.6. Keminmaa, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Rovaniemi, Ranua, Simo, Tervola, Ylitornio, Posio Pe 9.6. Pohjanmaa ja Kainuu Vältä kilpa luvista, valitse laajasti Metsähallituksen 124 pienriista-alueesta. Metsähallituksella on 124 pienriista-aluetta kautta Suomen. Valitse sopivin! Mitä isompi pallo sitä enemmän kohteelle on jäänyt lupia myymättä edellisvuosina. Lue tarkemmin: Eräluvat.fi! 52 Metsästäjä 3/2023 Tapahtui erästell ssä 52-53_Tapahtui_era?stellessa?_ME0323.indd 52 52-53_Tapahtui_era?stellessa?_ME0323.indd 52 20.4.2023 15.56 20.4.2023 15.56
• Tähtää kauas! Lupia voi alkaa hankkia mainittuna päivänä kello 9 aamulla Eräluvat-kaupassa ja palvelunumerossa 020 69 2424. Lupia tulee myyntiin kesäkuussa vasta varovainen kiintiö, noin 50 % edellissyksyn luvista. Lopullinen kiintiö ratkeaa kesän riistalaskentojen perusteella ja tulee myyntiin elokuussa. Lupia riittää Kohtuukysyntä Eniten kysyntää Kohteet Kanalintulupien myynti alkaa Ma 5.6. Etelä-, Länsija Itä-Suomen alueet Ti 6.6. Enontekiö, Inari, Utsjoki Ke 7.6. Salla, Savukoski, Pelkosenniemi, Sodankylä, Kemijärvi To 8.6. Keminmaa, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Rovaniemi, Ranua, Simo, Tervola, Ylitornio, Posio Pe 9.6. Pohjanmaa ja Kainuu Vältä kilpa luvista, valitse laajasti Metsähallituksen 124 pienriista-alueesta. Metsähallituksella on 124 pienriista-aluetta kautta Suomen. Valitse sopivin! Mitä isompi pallo sitä enemmän kohteelle on jäänyt lupia myymättä edellisvuosina. Lue tarkemmin: Eräluvat.fi! 52-53_Tapahtui_era?stellessa?_ME0323.indd 53 52-53_Tapahtui_era?stellessa?_ME0323.indd 53 20.4.2023 15.56 20.4.2023 15.56
• Muista ilmoittaa kuolleesta suurpedosta, saukosta ja metsäpeurasta Metsästyslaki velvoittaa ilmoittamaan viipymättä kuolleena löytyneestä ahmasta, ilveksestä, karhusta, saukosta, sudesta ja metsäpeurasta. Kuva Juha Sahlgren sudet toimitetaan kokonaisina tutkittavaksi Ruokavirastolle. Kolareissa kuolleita ilveksiä ja saukkoja ei enää toimiteta tutkimuksiin, vaan ne tulee haudata tai muutoin hävittää. Jos liikenteessä kuolleessa ilveksessä tai saukossa kuitenkin havaitaan merkkejä sairauksista, se toimitetaan Ruokavirastoon jatkotutkimuksiin. Kuolleena löytyneisiin suurpetoihin ja saukkoihin L akisääteisen ilmoituksen lisäksi nämä eläimet tai osa niistä voidaan toimittaa tutkimuslaitokselle sen suostumuksella ja kustannuksella. Suurpedot ja saukko Lakisääteiset ilmoitukset tehdään Ruokavirastolle ja Suomen riistakeskukselle. Liikenteessä kuolleet ahmat, karhut ja 54 Metsästäjä 3/2023 Lait ja luvat LAIT & LUVAT ON SUOMEN RIISTAKESKUKSEN JULKISTEN HALLINTOTEHTÄVIEN (JHT) PALSTA. JHT ON RIIPPUMATON PROSESSI, JOKA MUUN MUASSA KÄSITTELEE PYYNTIJA POIKKEUSLUVAT, HOITAA METSÄSTÄJIEN RYHMÄVAKUUTUKSEN SEKÄ METSÄSTÄJÄREKISTERIASIAT JA NIMITTÄÄ MONET RIISTANHOITOYHDISTYSTEN TOIMIJAT. 54-55_Lait&Luvat_ME0323.indd 54 54-55_Lait&Luvat_ME0323.indd 54 20.4.2023 15.57 20.4.2023 15.57
• Ennallistaminen – maanomistajia ja metsästäjiä motivoimalla tuloksia E linympäristöjen muutos ja luontokato koskevat myös riistakantoja. Samaan aikaan ilmastonmuutos heikentää joidenkin riistalajien elinolosuhteita. Ilmastonmuutoksen torjumiseksi on käynnissä energiantuotannon muutos, muun muassa laaja-alainen tuulivoiman rakentaminen, jolla silläkin on kääntöpuolensa. EU:n biodiversiteettistrategiassa kaikki jäsenvaltiot ovat sitoutuneet pysäyttämään luonnon monimuotoisuuden vähenemisen vuoteen 2030 mennessä. Valtioiden on myös varmistettava, että vähintään 30 prosenttia lajeista ja luontotyypeistä, joiden tila ei ole tällä hetkellä suotuisa, kuuluu tuolloin tähän luokkaan tai että niiden kehityssuuntaus on erittäin myönteinen. Esimerkiksi vesilinnuista asiantuntijatyöryhmän esityksen mukaan kannankehitys on käännettävissä selvästi positiiviseksi taantuvien vesilintujen tavin, haapanan, jouhisorsan, lapasorsan, heinätavin, telkän, tukkasotkan, tukkakoskelon ja nokikanan osalta. Vakaaksi kannankehitys on käännettävissä punasotkalla, haahkalla ja allilla. Tämä vaatii päättäväisiä toimenpiteitä. Nykymenolla ei voida jatkaa. Taantuvien lajien metsästystä on rajoitettava. Tärkeä mahdollisuus riistakantojen elvyttämiseen on elinympäristöjen ennallistaminen. Luontokadon pysäyttämiseksi EU:ssa valmistellaan ennallistamistavoitteita. Suomen eduskunta on pitänyt tärkeänä, että luonnontilan parantamista koskevat toimet perustuvat ensisijaisesti maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Helmi-elinympäristöohjelmalla ja SOTKA-hankkeella on tehty tärkeää työtä uhanalaisten luontotyyppien ja lajien suojelemiseksi yhteistyössä eri toimijoiden kanssa. Toivottavasti voimmen jatkossakin toteuttaa EU:n bd-strategiaa ja ennallistamistavoitteita parantamalla riistalajien elinympäristöjen tilaa ja luonnon monimuotoisuutta maaja metsätalouskäytössä olevilla alueilla maanja metsänomistajia kannustavilla ja vapaaehtoisilla toimenpiteillä. Työhön ja kustannuksiin osallistuvat silloin myös motivoituneet maanomistajat ja metsästäjät. JANNE PITKÄNEN Erityisasiantuntija Maaja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Erätalousyksikkö liittyy tietotarpeita muun muassa eläintautiseurannoissa. Kuolleena löydettyjä suurpetoja tai saukkoja ei saa nylkeä, eikä niiden nylkemiseen voida antaa lupaa. Yksityishenkilö ei siten voi saada esimerkiksi auton alle jääneen suurpedon tai saukon nahkaa haltuunsa, kuten ei myöskään muita osia kuolleena löydetystä eläimestä. Metsäpeura Kuolleena löytyneistä metsäpeuroista ilmoitetaan Suomen riistakeskuksen lisäksi Luonnonvarakeskuksen (Luke) metsäpeuratutkimukselle. Liikenteessä kuollut tai liikenneonnettomuuden takia lopetettu metsäpeura kuuluu kolaripaikan riistanhoitoyhdistykselle. Riistanhoitoyhdistyksen SRVA-kirjaus täyttää ilmoitusvelvollisuuden riistakeskukselle. Muutoin kuolleena löydettyjen metsäpeurojen kohdalla myös liikenteessä kuolleista metsäpeuroista tulee ilmoittaa erikseen Lukelle. Kuolleena maastosta löytynyttä metsäpeuraa (pois lukien liikenneonnettomuuksissa kuolleet) ei saa viedä pois löytöpaikalta, jotta Luken kenttäväki voi käydä paikalla keräämässä tietoa yksilöstä ja sen kuolinsyystä. Näin saadaan metsäpeurakannan hoidon kannalta tärkeää tietoa muun muassa eri petojen aiheuttaman kuolleisuuden vaikutuksesta metsäpeurakantaan. Yhteystiedot ilmoitusten tekemiseen: ? Suomen riistakeskus: raportointi@riista.fi, p. 029 431 2115 ? Ruokavirasto: kirjaamo@ruokavirasto.fi, p. 029 520 4181 ? Luonnonvarakeskuksen metsäpeuratutkimus: ? Kainuun osapopulaatio: marja.hyvarinen@luke.fi, p. 029 5322 329 ? Suomenselän osapopulaatio: petri.timonen@luke.fi, p. 029 5327 427 Aiheeseen liittyvät verkkosivut: ? riista.fi/riistatalous/kuolleena-loytyneetriistaelaimet-omistusoikeudet-ja-ohjekasittelyyn ? ruokavirasto.fi/laboratoriopalvelut/elaintautitutkimukset/naytteenotto-ohjeet/ villielaimet Ruokaviraston sähköinen ilmoituslomake: ? ruokavirasto.fi/elaimet/kalastus-metsastysja-villielaimet/ilmoita-havaintosikuolleesta-elaimesta Lait ja luvat K lumni 55 Metsästäjä 3/2023 54-55_Lait&Luvat_ME0323.indd 55 54-55_Lait&Luvat_ME0323.indd 55 20.4.2023 15.57 20.4.2023 15.57
• RIISTAKEITTO 10 annosta Voit käyttää lihakeitossa mäyrän, metsäkauriin, vesilinnun tai hirvenlihaa. Riippumatta siitä, mitä riistaa käytät, lupaan että keitosta tulee hurjan hyvää! 2 keltasipulia 6 maustepippuria 4 laakerinlehteä n. 1 kg riistan lihaa (niskaa, paistia, etuosan ruhonosia) 4 porkkanaa 2 palsternakkaa 8 perunaa Suolaa ja pippuria (Persiljaa) Laita lihat isoon kattilaan ja peitä ne vedellä. Mausta suolalla ja pippurilla ja lisää mukaan maustepippurit ja laakerinlehdet. Anna lihan kypsyä, kunnes se on pehmeää. Nosta liha kattilasta ja leikkaa se paloiksi. Säästä noin neljä litraa nestettä ja käytä sitä liemenä. Kuori ja pilko porkkanat, palsternakat ja perunat. Kaada säästetty liemi kattilaan. Lisää joukkoon juurekset ja liha, ja anna kypsyä, kunnes juurekset ovat pehmeitä. Mausta tarvittaessa suolalla. Halutessasi hienonna persilja ja sirottele se kattilaan. WIENERLEIKE HIRVESTÄ Minä korvaan vasikanlihan hirvenlihalla, mutta säilytän wieninleikkeen klassiset lisukkeet, eli anjoviksen, kapriksen ja sitruunan. Sitten vain nuijimaan, paneroimaan ja paistamaan. Wienerleikkeen voi myös valmistaa villisian ulkofileestä. 4 lihasiivua, à 130 g 1 dl vehnäjauhoja 3 kananmunaa 2 dl pankojauhoja Voita Suolaa ja pippuria Lisukkeet Sitruunalohkoja Anjovista(esimerkiksianjovisfileitä) Kaprista Vihreitä herneitä Ruskistettua tai kirkastettua voita Nuiji lihat ohuiksi. Pyörittele ne ensin vehnäjauhoissa, sitten kevyesti vatkatussa kananmunassa ja lopuksi pankojauhoissa. Paista wieninleikkeet paistinpannulla runsaassa voissa keskilämmöllä. On tärkeää, ettei paistinpannu ole liian kuuma, sillä wieninleike palaa helposti. Tarjoile wieninleikkeet perinteisten lisukkeiden kera. Metsästäjä 3/2023 56 Ru ka TeksTi Michael Björklund kuvaT William Wallin VUONNA 2023 METSÄSTÄJÄ-LEHDEN LUKIJOILLE HERKUT VALMISTAA MICKE BJÖRKLUND. 56-57_Reseptit_ME0323.indd 56 56-57_Reseptit_ME0323.indd 56 20.4.2023 15.58 20.4.2023 15.58
• VOISSA PAISTETUT RUUSUKAALINLEHDET Ruusukaalien va?ri ja maku ovat hieno lisa? riistaateriaan. Ruusukaalit ovat ta?ynna? vitamiineja ja antioksidantteja, jotka tekeva?t niista? hyva?n lisukkeen. Ole tarkkana, ettet kypsenna? kaaleja liian pitka?a?n, koska silloin niiden maku muuttuu ja va?ri ja koostumus ka?rsiva?t. Ruusukaalinlehtia? Suolaa Pippuria Voita Irrota ruusukaalien uloimmat lehdet. Kuumenna paistinpannulla nokare voita ja laita ruusukaalinlehdet paistumaan. Mausta suolalla ja pippurilla. Lehdet paistetaan la?mpimiksi, mutta niita? ei kannata kypsenta?a? liian pitka?a?n, koska silloin ne menetta?va?t hienon, vihrea?n va?rinsa?. 57 Metsästäjä 3/2023 56-57_Reseptit_ME0323.indd 57 56-57_Reseptit_ME0323.indd 57 20.4.2023 15.58 20.4.2023 15.58
• Sous vide -sirkulaattorilla valmistat tasalaatuisia ja kauttaaltaan haluttuun lämpötilaan kypsennettyjä riistalihoja. TeksTi ja kuvaT Kati Pohja O letko koskaan ravintolassa pihviä syödessäsi miettinyt, että miten liha on mahdettu saada läpikotaisin saman kypsyiseksi? Kotona pihvejä paistaessa kypsyys liukuu niin, että läheltä pintaa liha on kypsempää kuin keskeltä. Ammattikeittiöissä lihoja on jo vuosia kypsennetty sous vide -tekniikalla sirkulaattorissa, eli haudekypsentimessä. Se on ruoanvalmistustapa, jossa vakumoitu tuote kypsennetään vakiolämpöisessä vesihauteessa. Koteihin sirkulaattorit ovat levinneet laajemmin vasta sauvamaisten kypsentimien tuntua markkinoille tilaa vievien allasmallien sijaan. Riistalihalle haudekypsennys sopii mainiosti, sillä se takaa aina halutun kypsyysasteen. Vakumoidussa lämpötilassa ylikypsyneiden, sitkeiden kengänpohjien vaaraa ei ole. Sirkulaattorilla voi valmistaa kaikkien riistaeläinten lihoja, mutta erityisesti riistalintujen fileille vakioidun lämpötilan kypsentäminen sopii hyvin. Myös kalat ja kasvikset sopivat haudekypsentämiseen. Miten se toimii? Sous vide -keitin pitää veden koko ajan samassa lämpötilassa, jolloin myös kypsyvä liha saavuttaa saman lämpötilan. Jos sirkulaattorin ohjelmoi pitämään veden Mureaa lihaa sous vidella Sous vide -kypsennettävät lihat pakataan vakuumiin. Sauvamallinen sirkulaattori kiinnitetään ison kattilan reunaan ja siihen asetetaan haluttu lämpötila. Riistaru an menetelmät 58 Metsästäjä 3/2023 58-59_Riistaliha_sous_vide_ME0323.indd 58 58-59_Riistaliha_sous_vide_ME0323.indd 58 20.4.2023 15.59 20.4.2023 15.59
• 57-asteisena, ajan kanssa lopputuloksena on mehevä, tasaisesti 57-asteinen liha, josta ei juurikaan ole valunut lihasnesteitä ulos. Näin valmistettu liha on ulkonäöltään melko harmaa, koska sillä ei ole paistopintaa. Sous vide -lihat kannattaakin kypsentämisen jälkeen paistaa nopeasti pannulla, jolloin ne saavat maukkaan paistopinnan sekä kauniin ulkonäön. Ylikypsymisen riskiä ei ole Sirkulaattorikypsentämisen etu on toistettavuus ja tasalaatuisuus. Ravintoloissa on mahdollista valmistella suuri määrä pihvejä etukäteen ja pitää ne sopivassa lämpötilassa. Koska ylikypsymisen riskiä ei ole, kotikeittiöissäkin sous viden voi jättää päälle vaikka koko päiväksi. Elintarvikehygienian ja energiansäästön vuoksi on kuitenkin järkevää opetella eri kokoisille lihapaloille sopivat kypsennysajat. Samat lihan kypsyysasteet pätevät kuin muullakin tavoin lihaa kypsennettäessä. Vakuumipussin ehjänä pysymisen vuoksi paistolämpömittaria ei kuitenkaan voi käyttää, joten sopivat kypsennysajat on ? Sous vide -kypsennetyt lihat ovat pinnaltaan harmaita ennen pannulla paistamista. Kuvan fileitä on kypsennetty 57 asteessa kaksi tuntia. ? Veden tulee peittää vakumoidut lihat kokonaan. opeteltava saatavissa olevia suuntaa antavia aikoja hyväksi käyttäen. Hirvieläinten lihaa kypsennettäessä kannattaa seurata nautaeläinten ohjeaikoja. Kypsennysaikaan vaikuttaa veden lämpötilan lisäksi lihan paksuus. Esimerkiksi noin 3 cm paksuinen hirven ulkofileepihvi kypsyy 55-asteiseksi 2–4 tunnissa. Kokonainen paahtopaisti 55-asteiseksi vie 10–20 tuntia. Lintujen rintafileitä kypsennettäessä kannattaa testata erilaisia kypsyysasteita. Linnunlihan mausta ja mureudesta oppii paljon, jos esimerkiksi kypsentää fileet 57-, 62ja 67-asteisiksi. Tätä oppia voi hyödyntää myös silloin, kun kypsentää linnunfileitä lämpömittarin kanssa paistamalla tai hauduttamalla. 59 Metsästäjä 3/2023 58-59_Riistaliha_sous_vide_ME0323.indd 59 58-59_Riistaliha_sous_vide_ME0323.indd 59 20.4.2023 15.59 20.4.2023 15.59
• Pesimälautta on helppo tapa avittaa linnunpoikia siivilleen. Yksinkertainen malli rakentuu rautakauppatavarasta ja putkiponttoneista. TeksTi Holtti Hakonen kuvaT Tero Salmela S OTKA-kosteikot-hankkeessa on kokeiltu ja saatu hyviä kokemuksia yksinkertaisista ponttoneiden avulla kelluvista pesimälautoista. Ne ankkuroidaan kosteikon pohjaan löysällä kiinnitysnarulla niin, että ne nousevat ja laskevat kosteikon vedenpinnan mukana. Nurkkaan laitettu pesimälaatikko toimii sekä sorsien keinopesänä että alustana lokinpesälle. Maapesän saa suojattua varislinnuilta, jos laatikon suuaukot vie lautan reunan yli ja mahdollistaa näin linnuille kulun suoraan vedestä laatikkoon. SOTKA-pesimälautta rakentuu rautakauppatavarasta ja putkiponttoneista. Sen kokoaminen onnistuu mihin tahansa aikaan vuodesta. Talvella lautan voi viedä helposti jäitä pitkin sopivaan paikkaan odottamaan kevättä. Kelluva lautta on pesäja pakopaikka Lautan rakentaminen on mukavaa yhdessä tekemistä. 60 Metsästäjä 3/2023 60-61_Pesima?lautta_ME0323.indd 60 60-61_Pesima?lautta_ME0323.indd 60 20.4.2023 15.59 20.4.2023 15.59
• Testaa tiet si 1. Mikä on torajyvä? a) rikkaruoho b) villisian kehittyvä hammas c) sienitauti 2. Mikä on sous vide -kypsentimen toinen nimi? a) sirkulaattori b) rigulaattori c) haihdutuskeitin 3. Teräshaulipatruunassa on samanpainoiseen lyijyhaulipatruunaan verrattuna a) vähemmän hauleja b) yhtä paljon hauleja c) enemmän hauleja 4. Mitä kolarissa kuollutta eläintä ei tarvitse enää toimittaa Ruokavirastolle? a) karhu b) ilves c) ahma 5. SOTKA-levähdysaluehankkeessa yhteistyötä tekevät? a) Suomen Metsästäjäliitto ja BirdLife Suomi b) Suomen Metsästäjäliitto ja Suomen riistakeskus c) BirdLife Suomi ja riistanhoitoyhdistys 6. Metsästysjousen ”tehovaatimus” on 180 newtonia. Montako ”paunaa” se on? a) noin 30 b) noin 40 c) noin 50 7. Helmi-vieraspetohankkeessa vieraspetoja pyytää a) 185 pyytäjää b) 385 pyytäjää c) 685 pyytäjää 8. Miten ketut todennäköisesti saapuivat Utölle vuonna 2011? a) laivojen mukana b) jäitä pitkin c) uimalla 9. Montako siviiliampumarataa Suomessa tällä hetkellä on? a) noin 670 b) noin 1 000 c) noin 1 670 10. Mikä on alle 18-vuotiaan riistanhoitomaksu metsästysvuonna 2023–2024? a) 10 euroa b) 20 euroa c) 43 euroa Oike at vas tau kse t: 1c, 2a, 3c, 4b, 5a, 6b, 7b, 8b, 9a, 10a SOTKA-pesimälautan ostoslista ? 20 kpl putkiponttoneita, esimerkiksi 110 mm paineputkesta tulpatut 3-metriset ovat kätevä ratkaisu ? Järeitä nippusiteitä (johdinsiteitä), esimerkiksi Hellermann 7,9?x?521?ruostumaton?teräs?ja?Hellermann?LK5?13,2?x?535?musta ? Raudoitusverkkoa:?6?mm,?2,35?x?5?m ? Maanrakennuskangasta,?esimerkiksi?5?x?10?m? ? Ankkuri?ja?ankkurointiköysi ? Pintamateriaaliksi paikalta löytyvää kasvimassaa (tai?haketta,?soraa,?multaa) ? Sisustus oman mielen mukaan. Esimerkiksi pesälaatikot, putket, pöntöt, seurantakamerat, kukkaniityt ja minkinraudat Lautan runkona toimii raudoitusverkko, joka kiinnitetään 110 mm putkesta tehtyihin ponttoneihin nippusiteillä. Raudoitusverkon alla on käytetty 20 kappaletta 3 metrin ponttonia, joilla lautalle saadaan noin 400 kilon kantavuus. Verkon päälle nostellaan elävää kasvimassaa tai kiinnitetään suodatinkangas, jonka päälle nostellaan puuhaketta, turvetta tai multaa, johon kylvetään kosteikkoniitty. Rakennustarpeita tarjolla SOTKA-pesimälautta on lautan yksinkertainen malli, jota voi soveltaa ja kehittää. Palasia ja lauttoja voi yhdistellä isoiksi kokonaisuuksiksi. Putkiponttoneja voi askarrella itse sadevesiputkesta tai tilata putkivalmistajilta, mutta näppärimmin lautansyrjään pääsee käsiksi SOTKA-kosteikot-hankkeen kautta. Jos alueellasi on rehevä lampi, järvi tai kosteikko, jonka poikastuottoa voisi parantaa pesimäsaarekkeilla ja pienpetopyyntiä tehostamalla, lähde mukaan SOTKA-kosteikot-hankkeeseen ja tee kohde-esitys osoitteessa kosteikko.fi. Hankkeella on varastossa ponttoneita sekä pienpetojen pyyntilaitteita. Muista, että lautan asennus tarvitsee aina luvan vesialueen omistajalta. Kelluvan saaren edut Ravinnon ohella suojaisat pesimäja levähdyspaikat ovat se, mikä saa linnut viihtymään kosteikolla. Erityisesti maassa pesivät sotkat sekä kosteikon ilmapuolustusta hoitavat nauruja pikkulokit tarvitsevat eri kokoisia veden ympäröimiä saaria suojautuakseen pedoilta. Kosteikon linnut tarvitsevat suojaa maapedoilta myös lepäillessään ja sulkiessaan. Toisinaan saarten rakentaminen maa-aineksesta ei ole mahdollista tai järkevää. Esimerkiksi voimakkaasti säännöstelty vesistö saattaa huuhdella sorsien pesät mennessään matalilta saarilta ja ranta-alueilta tai pehmeälle pohjalle rakennettu saari painuu pinnan alle. Tällöin kelluva saari voi ratkaista pesimäpulmat. Katso video vinkit lautan rakentamiseksi metsastajalehti.fi ? Kesäiseen aikaan pesintä lautan voi viedä paikoilleen soutu­ veneellä. ? Kolme valmista lauttaa, joista yhdessä on pesimä­ laatikko. 61 Metsästäjä 3/2023 60-61_Pesima?lautta_ME0323.indd 61 60-61_Pesima?lautta_ME0323.indd 61 20.4.2023 15.59 20.4.2023 15.59
• Suuressa osassa Suomen lintuvesiä samanaikaisesti käynnistyvä vesilintujen metsästys ajaa vesilintuja sankoin joukoin ennenaikaisesti syysmuutolle. Vesilintujen kannalta pakomuutto ei ole toivottu asia. TeksTi ja kuva Heikki Helle S orsastuksen käynnistyessä 20.8. on vielä puolikasvuisia poikasia ja sulkasatoisia aikuisia, jotka eivät ole valmiita muutolle. Sekä nuoret että vanhat linnut tarvitsevat riittävästi aikaa tankata polttoainetta pitkää muuttoetappia varten. Hyvässä kunnossa syysmuutolle lähteviä sorsia voidaan odottaa hyväkuntoisina pesijöinä takaisin seuraavana keväänä. Tilanteeseen haetaan parannusta BirdLife Suomen ja Metsästäjäliiton yhteisessä SOTKA-levähdysaluehankkeessa, jossa koulutetaan ja valistetaan metsästysoikeuden haltijoita vesilintujen levähdysalueiden hyödyistä. Hankkeen pilottikohteiden asettaman esimerkin mukaisesti tavoitteena on koko maan kattava 150 kohteen verkosto vuoteen 2030 mennessä osana Helmi-elinympäristöohjelmaa. Vapaaehtoisesti syysaikaisia reservaatteja SOTKA-hankkeen levähdysalueita perustetaan vapaaehtoisuuden pohjalta. Hyviä vesilintualueita jätetään Pohjoissavolainen, metsästyshäirinnältä vapaa peltokosteikko houkuttelee syksyisin satoja puolisukeltajasorsia. Takaoikealla häämöttää suojeltuja lintuvesiä, joilla vesilintuja myös metsästetään. Häirintävapaat levähdysalueet vesilintukantojen tukena 62 Metsästäjä 3/2023 62-63_Sotka-leva?hdysalueet_ME0323.indd 62 62-63_Sotka-leva?hdysalueet_ME0323.indd 62 20.4.2023 16.00 20.4.2023 16.00
• välimatkan päässä, jotta häirintä ei yllä levähdysalueelle asti. Levähdysalueina voivat paikallistasolla toimia hyvin pienet, jopa muutamien hehtaarien laajuiset kohteet. Ainut edellytys levähdysalueelle on, että se syyskaudella houkuttelee luonnonravinnollaan vesilintuja valmistautumaan syysmuutolle. Tapaus Liminganlahti Kotimainen esimerkki metsästykseltä rauhoitetun vesilintualueen merkityksestä vesilinnuille ja paikalliselle metsästykselle löytyy Liminganlahdelta Pohjois-Pohjanmaalta. SOTKA-hankkeen vapaaehtoisista levähdysalueista poiketen Liminganlahdella on rauhoitusmääräyksin asetettuja metsästyskieltoalueita. Vesilinnut eivät kuitenkaan tunnista, perustuvatko rauhalliset syksyiset levähdysalueet vapaaehtoisuuteen vai rauhoituspykäliin. Liminganlahdella voi syksyisin havaita, miten hyvä vesilintualue toimii: laaja rauhoitusalue kerää tuhansia levähtäviä vesilintuja pitkälle syksyyn – Virkkulan lintutornissa riittää totisesti katsottavaa. Liminganlahden rauhoitusalue on laajuudeltaan yli 2 000 hehtaaria, joten puhutaan poikkeuksellisen mittavasta kohteesta sekä pinta-alaltaan että lintumääriltään. Vesilintujen metsästyskohteena Liminganlahti on valtakunnan ykkösluokkaa – rauhoitusalue säteilee metsästysmahdollisuuksia lähiympäristöön. Mutta hyvänkin levähdysalueen hyödyt ovat ulosmitattavissa viljaruokinnalla ja liiallisella metsästysverotuksella. Räikeimmät esimerkit Suomessa tunnetaan nimenomaan Liminganlahden rauhoitusalueen ympäristössä, missä kymmenille pienkohteille houkutellaan vesilintuja viljalla. Viljaruokinta ja ruokinnalta metsästys on muuttanut vesilintujen käytöstä: Entisaikojen iltalennot ovat vaihtuneet suurparvien lentoon viljakasalta toiselle, usein jopa pimeän turvin. Syysmuutolle valmistautuvat vesilinnut eivät tarvitse viljaruokintaa, joten riistanhoidosta ei voida puhua. Lintujen valmistautumista muuttomatkalle ja talvehtimiseen edesauttavat parhaiten luonnonravintokohteet, joita on riittävä verkosto kattavasti ympäri valtakuntaa. Metsästyskohteiden lähistölle olisi aina syytä pyhittää vesilinnuille myös levähdysalue, jonka turvin vesilinnut voisivat viipyä alueella pidemmälle syksyyn ja valmistautua syysmuuttoon. Vesilintukantojen taantuma kannustaa toimimaan Elinympäristötyötä kosteikkojen kunnostamiseksi ja palauttamiseksi tehdään historiallisella volyymillä. Suurin kokonaisuus on maaja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön yhteinen Helmi-ohjelma, mutta myös kaikki muilla rahoitusmuodoilla tehty lintuvesien kunnostaminen ja uusien kosteikkojen perustaminen parantaa vesilintujen elinympäristöjen tilaa. Elinympäristöjen ennallistamisen lisäksi maaja metsätalousministeriön vastuullisen vesilinnustuksen strategian myötä metsästykseen on todennäköisesti odotettavissa uutta sääntelyä. Lisäksi huomiota on kiinnitettävä siihen, miten vesilinnut saatellaan syysmuuttomatkalle. metsästysoikeuden haltijan päätöksellä vesilintujen metsästykseltä sivuun mielellään useiksi vuosiksi. Häirintävapaat levähdysalueet toimivat vesilintujen syysaikaisina reservaatteina, joiden ansiosta vesilinnut voivat lähteä syysmuutolle hyvävoimaisina oman luonnollisen muuttorytminsä mukaisesti. Metsästäjälle levähdysalue tarjoaa metsästysmahdollisuuksia alueen ympäristössä – kuitenkin turvallisen Metsästyskohteiden lähistölle olisi aina syytä pyhittää vesilinnuille myös levähdysalue. 63 Metsästäjä 3/2023 62-63_Sotka-leva?hdysalueet_ME0323.indd 63 62-63_Sotka-leva?hdysalueet_ME0323.indd 63 20.4.2023 16.00 20.4.2023 16.00
• Telkänpönttö-projekti Suomen puitteissa maamme eri puolille on saatu reilusti yli 1 000 uutta pesäpaikkaa kansantarustomme sotkalinnuille. Joensuussa talkoilla rakentui melkein 200 pönttöä. TeksTi ja kuvaT Kai-Eerik Nyholm P rojektin telkänpöntöistä vajaa parisataa tehtiin maaliskuun loppupuolella Joensuussa, jossa Suomen riistakeskus yhteistyössä Suomen Metsästäjäliiton kanssa kutsui projektin susirajalle pönttötalkoisiin. Telkänpönttöjä Pohjois-Karjalaan Mukana oli ilahduttavasti myös nuoria nikkaroimassa pönttöjä omille alueilleen. Projektin ”isä” Risto Virtanen ajeli paikalle Torniosta valmiiden pönttöaihioiden kanssa. Tapahtuma järjestettiin suurten markettien parkkialueella, jossa Koppelohaukkujen 2023 järjestäjät Lieksasta olivat mukana myymässä pannukahvia, pullaa ja makkaraa ensi syksyn suuren koirakoetilaisuuden hyväksi. Lauantaipäivän ankea sää ei karkottanut osallistujia, vaan heti aamuyhdeksältä pönttötehtaalla alkoi kuhina. Ennakkoon oli varattu noin 160 pönttöä ja paikalle oli saapunut ihmisiä eri puolilta maakuntaa. Maakunnan riistanhoitoyhdistykset oli haastettu mukaan talkoisiin ja suurin osa olikin ottanut kutsun vastaan. Pohjoiskarjalaisia kansanedustajaehdokkaita haastettiin paikalle joka puolueesta. Krista Mikkonen otti sen ainoana vastaan. Hän rakensi pöntön numero 1290, joka kuulemma menee Enonkosken suuntaan. Rakennus ja sopimus Risto Virtasen alkujohdannon ja demonstraation jälkeen osallistujat pääsivät tositoimiin ja pönttötehtaalla elementit alkoivat nopeasti löytää paikkansa. Pesäpönttöjen kokoaminen alkoi sivuseinien kiinnityksillä, joihin lisättiin kaksi pohjaosaa. Tämän jälkeen oli valmiin, reiällisen etuseinän vuoro. Lopuksi taakse kiinnitettiin kaksi poikkipuuta ja päälle katto. Pönttö oli tämän jälkeen valmis kuviopolttamista varten, joka tehtiin kaasutohon avulla. Sitten vain tekemään sopimuspaperit sekä kiinnittämään asumuksen järjestysnumero pöntön etuseinään. Jokainen pöntön tekijä on velvollinen ilmoittamaan paikkatiedon, jonne asumus sijoitetaan. Lisäksi pöntön vuosihuolto sekä pesinnän seuraaminen kuuluvat sopimukseen. Telkänpönttöprojekti Suomi on konkreettisesti torjumassa luontokatoa ja auttamassa pesäpaikkojen puutteesta kärsivää telkkää. Puhumisen sijaan on aika toimia. Idean isä Risto Virtanen kertoo, miten kokoaminen tehdään. Heti aamuyhdeksältä alkoi pönttötehtaalla kuhina. 64 Metsästäjä 3/2023 64_Telka?npo?ntto?-projekti_ME0323.indd 64 64_Telka?npo?ntto?-projekti_ME0323.indd 64 20.4.2023 16.00 20.4.2023 16.00
• Suomussalmi/majoitus www.kieppituvat.fi Karstulan Kimingillä vuokrattavana ok-talo Kiminginjärven rantamaisemissa Saarijärven reitin varrella. Vuokra 400,00 €/kk. Mahdollisuus liittyä metsästysseuraan. Tied. 0500 829 856 Heikki Lahti Loma Apaja kaikkine toimintoineen rantasaunoineen puh. 0400 193351 Hyvätasoisia mökkejä vuokrattavana Etelä-Kuhmon valtion metsästysalueella. www.saunajarvi.com, puh. 0400 892 194. Mökki, metsästysmaat lähtevät pihasta. Lapissa, Tervolassa. Hyvä kanalintukanta. Mönkijävuokraus. P. 0400 930199 Erämökki 5 henk. Tie perille, ulkosauna, kota, k-häkit 3 kpl. Leivinuuni/takka, kodinkoneet kaasulla. Ei sähköjä. Hyvät marja/mets.alueet (Nurmes-Juuka). Kokenut maasto-opas käytettävissä. Soita 0500176350 tai jätä viesti. TYÖSUORITUKSIA Riistakylmiöt ja lahtivajojen kylmätilat tarpeidenne mukaan räätälöitynä. Myös kylmälaitteiden mitoitus ja toteutus sekä vanhojen koneiden huollot, korjaukset sekä lakisääteiset tarkastukset. Kohteita ympäri Suomea. p. 0400 733992, ristopitkanenoy@gmail.com www.ristopitkanenoy.fi Vesitä suunnitelmasi > perusta kosteikko! Kosteikkosuunnittelua Juha.Siekkinen@kosteikkomaailma.fi, p. 040 4139606, Kempele Hei metsästäjät. Voitte teettää itse pyytämistänne parkituista nahoista hatun, rukkaset, liivin ym. puh. 050 5004233 Turkisatelje Asesepän työt ammattitaidolla! YLÖJÄRVEN ASETARVIKE Puh. 040 7188170 Huom! TURKISTEN MUOKKAUSPALVELU R. Halkola Puh. 040 5278219 halkolareijo@gmail.com ELÄINTENTÄYTTÄJIÄ Niko Heinonen, Laitila, 040 5283563 ELÄINTÄYTTÄMÖ AKAA/SIPOO p. 040-5015166 Amerikankääpiöterrierin pentuja. 045 6304345, 045 6360596, www.toyfox.fi Sk. kettuterrierin pentuja metsästykseen. 045 6785050 / Kennel Miinalan, Toivakka Eestinajok.pentuja. Odotetaan syntyväksi vko 22. Metsästävään kotiin. 0445735745 Suomenpystykorvan pentuja, 0440490777 METSÄSTYSTÄ Hyljejahdit seanature.net 0400-154600 Karhujahtiin Kanadaan. Jahdin aloituspäivät: 14.8. ja 24.8. sekä 3.9. Naiset huomio. Olisiko nyt sinun vuorosi. www.paulpalmu.fi SORSASTAMAAN HYVINKÄÄLLE! kalastuskunta.ridasjarvi.fi 040 1913200, 0400 882871 Kuusamo Mökki+Luvat 0400-281229 Metsäkauris pukki jahtia p. 0440 123629 Hyljejahdit seanature.net p. 0400-154600 Hanhijahtiin Ruotsiin. Soita ja kysy lisää 0500 567350 Kanalinnut, sorsa ja jänisjahdit www.metsastyspalvelut.com Reisjärvi Pohjois-Pohjanmaa puh. 044 5410437 ERÄ-KORPINEN.FI: Metsästys/Kalastus/ Lomat /Marjastus/Sienestys: 5kpl. Rantamökkimaj. mets.al. +358 40 5551394/Sakari Muuttola Karhunmetsästystä Suomussalmella. www.erapalvelu.net. p. 050 3258966 MUUT Valkosipulit! www.anttilanluomutila.fi Lahjoitan Metsästäjä-lehden vuosikerrat 1982-2021 keräilykansioissa. Kunto hyvä. Lehdet Turussa. P. 040 5089785 S-posti: artsiturku@hotmail.com VUOKRALLE TARJOTAAN Vuokrataan mökki metsästysoikeudella omistajan maille+kyyhkyt 2 ruok.paikkaa. 040 0362985, 86800 Pyhäsalmi Mukavuuksilla pyöröhirsihuvila, laajojen valtionmaiden läheisyydessä, puh. 044 2663203 Lomamökit Ylä-Kainuussa laattaja.fi MYYDÄÄN Tikka M65 5 ja 10ptr lippaita 0407581366 Lämpöeristetyt koirankopit 1-os 350€ ja 2-os 460€. Meiltä myös lämmittimet ja oviläpät 050-5117465, www.koirankoppi.fi Myydään heinäsorsan poikasia kosteikoille ym. Sorsat tuovat eloa maisemaan ja houkuttelevat villilintuja. Toimitukset ympäri maata sovitusti ajoreitin varrelle. Puh. 0400 930690 asetalvitie@fi 0500-526008 16-20 Matti Aseet, tähtäimet, patruunat, sepäntyöt. YM. Vähän käytetty pienoiskivääri Sako P94S Cal 22LR, pussi Wild ja vaimennin. Tähtäin Aimpoint 9000L 2MOA Yhteishinta 500 €. P. 0400 138355, Mikkeli. Myydään karkeakarvaisia Saksanseisojan pentuja terveistä ja koepalkituista. vanhemmista. Puh. 040 8416038 Metsästysaseita cal.7, 62x54R;6,5x55 ja 12. Puh. 0500 408164 Metsästysosuus 4 200 ha Keski-Suomessa ja seuran jäsenyys. Kämpät, lahtivaja. puh. 0500-481679 Mökki 50,6 m2 Sievissä. Tontti 1,2 ha. Valtion maiden välissä. 040 7458026 4X4/ATV/MP renkaat netistä www.riekko.eu Hyväkuntoisia käytettyjä aseita ja tarvikkeita. 040-5417308, porinase.fi Karjalankarhukoiran pentuja. Isä KVA Rönömäen Sokka, Emä 3 x HIRV1 Luotisuoran Myy. Luovutus huhtikuun lopussa. Tiedustelut 0440 200775 Myydään eräpaikkoja Lapista. https:// lapinmetsakiinteistot.fi/erapaikat-lapista/ Lapin Metsäkiinteistöt, p. 040 5330834. OSTETAAN Turkisnahkoja R Pentinmäki Jäpintie 344 C 60800 Ilmajoki p. 050 5546852 Turkisnahkoja O. Mauranen Toppalantie 136 41900 Petäjävesi 0400 271291 Sako latausvälineet kal.9,3 x 57 sekä 7 x 57 R Puh. 040 733 0366 Ilves (lupa on), kettuja, supeja jne täyttöön. 050 3270740 mrandroz@yahoo.com KOIRIA Hannoverinvihikoiran pentuja s. 25.12.22. www.dolnywiatr.fi Beaglen pentuja! 050-3523843 Lk saksanseisojan pentuja. p. 040 5086833 Englanninspringerspanielin pentuja puhtaista Engl. käyttölinjoista. Tuomo Kotasaari 0400287465. Venäjänajokoiria varattavissa. Synt. n. 17.5. Aitoja Bravolaisia valiovanhemmista Täystakuu. Puh. 050 5501371 Karhukoiranpentuja käyttövaliovanhemmista. Tiedustelut p. 040 7632294 Karjalankarhukoiran pentuja s. 2.4.2023. KVA vanhemmat. P. 040 5359438 Suomenajokoiran pentuja 044 2668024 Kk-saksanseisojan pentuja metsästäjille Luovutus 15.5. alkaen. P. 040 5947355. Oulu LAADUKKAAT DIANA RIISTAPELTOSIEMENET SUOMEN LAAJIMMASTA VALIKOIMASTA! Oy Eräkontti Ab P. 010 440 9410 erakontti@erakontti.fi Tuotetiedot kaikista lajikkeista löydät sivulta www.erakontti.fi 65 Metsästäjä 3/2023 ERÄILMOITUKSET HUOM! Metsästäjä-lehden Eräilmoituspalstan ilmoitusmyynti tapahtuu Eräverkko-palvelussa. Osoitteessa www.eraverkko.fi/ilmoitukset voit jättää sähköisesti ilmoituksen valitsemaasi Metsästäjä-lehteen. Eräverkko-palvelussa on selkeät ohjeet ilmoituksen jättämiseksi sekä lisätiedot palvelusta. Käy tutustumassa! Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (42 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden ja korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien. Vuonna 2023 hinta on 20 euroa/ rivi (40 merkkiä). Ilmoitukset maksetaan verkkopankkitunnuksilla ilmoituksen jättöhetkellä. Eräverkko-palvelu tuottaa aineiston lehteä varten siinä muodossa kuin asiakas sen palveluun syöttää. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Metsästäjä nro 4/2023 ilmestyy 14.7.2023. Siihen tarkoitettu aineisto on jätettävä Eräverkko-palvelun kautta viimeistään 13.6.2023. Huom! Rivi-ilmoitukset Eräilmoituspalstalle otetaan vastaan ainoastaan Eräverkko-palvelun kautta. Eräverkon asiakaspalvelun yhteystiedot ovat osoitteessa eraverkko.fi. 65_Era?ilmoitukset_ME0323.indd 65 65_Era?ilmoitukset_ME0323.indd 65 20.4.2023 16.01 20.4.2023 16.01
• Suopmelaš fuo??odiehtu lea alla dásis Meahcásteaddjiid ?oaggán diehtu ávkkástallo mearrádusdahkamis áiggi dásis ja njuovžilit. Máilmmiviidosa??at áidnalunddot suvdilis ávkkástallama sihkkarastit leat fuo??ogolbma?iehkafierpmádat ja vuohki ?oaggit ealgaeallija stuorraspiredie?u. Meahcásteaddjit veahkehit, sorjjaskeahtes dutkan dahke nálleárvvoštallamiid ja eanaja meahccedoalloministeriija dahká fuo??oguovddáža vehkiin dárbbašlaš fuo??omearrádusaid. Meahcásteaddjit lea á?giruššan maiddái ?áhceloddenáliid ?uovvumis, muhto das mis lea vel bargu. Suoma bessenloddemáddodaga nuppástusaid ?uovvut moatti jahkelogi gaskkaid Loddeatlas-kártemiiguin. Varrasamos kárten álggii mannan jagi. Vai kárten šaddá gok?evaš, dárbbašat meahcásteaddjiid veahki. lassedie?uid dárbbašat fuo??o?áhcelottiin. Vuolgge fárrui! TeaksTa Jarkko Nurmi L oddeatlaskártemiin bessenlottiid nuppástusaid ?uovvut 10 x 10 kilomehtera kártaruvttuin. Árabut kártemiid leat dahkan eanaš loddeberošteaddjiid vehkiin, muhto dál háliidat viiddidit gok?evašvuo?a. Dárbbašat meahcásteaddjiid. Mis lea “joavku” (meahcástansearvi) juohke gilis ja gávpogis miehtá Suoma. Eandalii Davvi-Suomas leat valjit kártekeahtes ruvttot, maid bessenbirrasiid ?áhceloddepotensiála ii leat die?us. Loddeatlas – vuolgge mielde spesialistan Suoma fuo??oguovddáš álggahii cuo?ománus kampánja, man mihttomearrin lea Operašuvdna Loddeatlas – ohcat ?áhceloddeáššedovdiid ?oaggit ?áhceloddedie?u eandalii kártenráiggiin. Guvllolaš fuo??oplánejeaddjit ohcet meahcástanservviid ja fuo??odikšunservviid bokte ”?áhceloddespesialisttaid”, geat skuvlejuvvojit doibmii. Áicamiid sáhttá vurket njuolga luonddus Oma riistai, gos dat sirdašuvvet diehtun atlaskártemii. Eandalii dehála??a leat áicamat nuonddahallan ?áhceloddešlájaid (biek?avuojaš, snárttal, spoa??oduoršu, suoidne?iksa, vuoktafiehta, ruksesfiehta, giehpavuonccis) beassádagain. Maiddái ?uonjááicamat leat hui dehála??at. ?áhceloddespesialisttaid skuvlendilálašvuo?at leat boahtimin lasi. Daidda sáhtát almmuhit go válddát oktavuo?a guovllut fuo??oplánejeaddjái. Oktavuo?adie?ut leat Suoma fuo??oguovddáža neahttasiidduin. Loddeatlas – buohkat mielde Ma??elis geassit dárbbašat buohkaid meahcásteaddjiid beassádatáicamiid. Gii beare sáhttá oassálastit go girje ?áhcelottiid beassádatáicamiid Oma riistai. Merke du áicamat das fuolatkeahttá dagatgo áicama geasseluomus kája geažes dahje vánddardettiin duo?as ?áhceloddebeassádagaid ma?is. Fuo??oguovddáš sávvá aktiivvalašvuo?a maiddái ?áhcelottiid párraja beassádatrehkenastimiidda. Daid die?u boahtá loddeatlasa oassin, muhto sierra atlasaktiivvalašvuohta dárbbašuvvo bessenguovlluid kártemii. GE TT Y IM AG ES 66 Metsästäjä 3/2023 Áig guovdilis ságat sámegillii 66-67_Saame_ME0323.indd 66 66-67_Saame_ME0323.indd 66 20.4.2023 16.02 20.4.2023 16.02
• ?uokkesrehkenastimiid dego maiddái atlaskártemiid dáfus liv??ii dehálaš oažžut ?áhceloddeáicamiid dássidit juohke guovllus. Nu dehálaš bessenguovllut eai bázášii fuomáškeahttá goittotge guorahallama váiluma dihtii. Jahkásaš ?áhcelodde­ rehkenastimat ? Dihto áiggiin fástan meroštallon áican?uoggáin ? Maiddái o??a áican?uoggáid sáhttá ja gánneha vuo??udit ? ?uovvut ?áhceloddenáliid ovdáneami, buvttadeami ja gárvvistat jahkásaš raportta: luke.fi/fi/seurannat/ vesilintuseurannat S 2 LINTUATLA 006-2010 Anas penelope haapana Pesintä Yhteensä varma todnäk mahd Lkm 1085 606 728 2419 Selvitysaste erinomainen hyvä tyydyttävä välttävä satunnaishav. ei havaintoja ?áhcelottiid ?uokkesrehkenastinfierpmádagain leat vel má?gga sajis eandalii Davvi-Suomas várri leat eanet aktiivvalašvuohta. Ovddit atlaskártema govva snártala bessenleavvamis. Atlaskárten 2022–2025 ? Áicamat eai leat ráddjejuvvon dego ?áhcelodderehkenastimis ? ?ielggadat buot loddešlájaid dihttoma ja bessema sihkkarvuo?a atlaskártaruvttuiguin ? Veardidat ovddit kártemiid bohtosiidda (ovddit 2006-2010) ? ?áhcelottiid ?uokkesrehkenastinbohtosat bohtet maiddái oassin atlaskártemii ? lintuatlas.fi Meahcásteaddji, guotte du ovddasvástádusat eanet gok?evaš fuo??odie?u buvttadeapmin REHKENASTINÁIGGIT Guovlu Párra­ rehkenastin Párra­ rehkenastin Beassádat­ rehkenastin Davvi-Suopma 20.–29.5. 5.–12.6. 1.–20.7. TeaksTa Risto Paakkonen Metsästäjärekisteri PL 22, 00331 Helsinki, puh. 029 431 2002 metsastajarekisteri@riista.fi Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Oma riista -helpdesk Puh. 029 431 2111 arkisin klo 12–16 oma@riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Verkkokauppa ja varasto Puh. 09 5840 4500 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi Sompiontie 1, 00730 Helsinki Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001, arkisin klo 9–15, asiakaspalvelu@riista.fi EU Ecolabel : Nro 3/2023 72. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 14.7.2023. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus Vastaava päätoimittaja: Jari Varjo Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Markku Pakarinen (Aste Helsinki Oy) Toimitusneuvosto: Klaus Ekman, Johanna Hellman, Tero Kuitunen, Marko Mikkola, Markku Pakarinen, Mirja Rantala, Marko Svensberg, Jouni Tanskanen ja Petri Vartiainen. Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset-palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 ja Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Paino: Hansaprint 2023/Met23_03 Kansikuva: Janne Mankinen ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakausmedia ry:n jäsen 67 Metsästäjä 3/2023 66-67_Saame_ME0323.indd 67 66-67_Saame_ME0323.indd 67 20.4.2023 16.02 20.4.2023 16.02
• Mikäli olette tehnyt pankkinne kanssa suoramaksusopimuksen vuosittaisen riistanhoitomaksun suorittamisesta tai siirtänyt riistanhoitomaksun e-laskutukseen, se veloitetaan valtuutuksessa ilmoitetulta tililtä 29.5.2023. laskuttaja: Suomen riistakeskus maksun aihe: Riistanhoitomaksu Veloitettava maksu on 43 euroa metsästysvuodelta 1.8.2023–31.7.2024. Jos henkilö on metsästysvuoden alkaessa 1.8. alle 18-vuotias, riistanhoitomaksun suuruus on 10 euroa . Veloituksen tapahduttua lähetämme Teille maksumerkinnällä varustetun metsästyskorttinne heinäkuussa Metsästäjä-lehden numeron 4 mukana. Mikäli olette epävarma, oletteko tehnyt suoramaksusopimuksen, tiedustelkaa asiaa omasta pankistanne. Suoramaksun ja e-laskun ennakkoilmoitus Joko sinulla on metsästyskortti älypuhelimessasi? Oma riista -maastosovelluksen metsästyskortti on yhtä pätevä kuin paperinen metsästyskortti. Oma riista -verkkopalvelussa on lisäksi mahdollisuus ladata ja tulostaa todistus maksetusta riistanhoitomaksusta vaikkapa kadonneen metsästyskortin tilalle. HUOMIO! Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden numeron 4/2023 liitteenä heinäkuussa. Mikäli ette ole tehnyt suoramaksusopimusta tai tekemänne sopimus on ollut virheellinen tai suoramaksu tililtänne on epäonnistunut tai e-laskua ei makseta eräpäivään mennessä, teille lähetetään tavalliseen tapaan heinäkuun Metsästäjä-lehden liitteenä tilillepanokortti riistanhoitomaksun maksamista varten. Kortissa mainitulla metsästäjällä on metsästäjävakuutus, joka on voimassa kaikissa Pohjoismaissa, EU-maissa, Iso-Britanniassa ja Sveitsissä. Nimi Jakeluosoite Postinumero ja -toimipaikka Kotipaikka Syntymäaika Metsästäjänumero Yhdistysnumero ja RHY Metsästysvuosi 1.8.2023–31.7.2024 Maksettu, Betalt, Paid, Bezahlt 1.6.2023 MATTI MUJUNEN ROUTAKUJA 9 B 01100 KOIVULINNA SUMIAINEN 10.10.19 291578 117, SUOLAHDEN-SUMIAISTEN RHY 68_Takakansi_suoramaksu-ilmoitus_ME0323.indd 68 68_Takakansi_suoramaksu-ilmoitus_ME0323.indd 68 20.4.2023 16.03 20.4.2023 16.03