KEVÄTPUKKI JAHDISSA HILJAA HIIPIEN JOUSIMETSÄSTYS HAASTAA JA PALKITSEE OMA RIISTA JO 10 VUOTTA SUPIKOIRIEN TORJUNTAA SAARISTOSSA ROHKEASTI HAULIKKORADALLE VARMUUTTA AMPUMA HARJOITTELULLA 3/2024 Lehti yli 300 000 metsästäjälle 01_Kansi_ME0324.indd 1 01_Kansi_ME0324.indd 1 19.4.2024 12.46 19.4.2024 12.46
METSÄSTYS 10 Aloittelijana ampumaradalle 14 Ajankohtaista ampumaradoilta 22 Nuorten toimitus 28 Näin pääset jousimetsästyksen alkuun 32 Pukkijahti hiipien tai passittaen 46 Katselukiikarit 64 Turvallisuus ensin RIISTA 16 Valkohäntäpeurako haitallinen vieraslaji? 20 Ruokavirasto seuraa eläintauteja 36 Uusia toimintoja Oma riistassa 40 Supikoirayhteistyö lounaissaaristossa 44 Hirvivaroitusmerkit uudelle vuosituhannelle 48 Pienten ja keskikokoisten riistanisäkkäiden kannanmuutokset 50 Luonto hyötyy vieraspetojen laajasta pyyntimahdollisuudesta 52 DNA-näytekeräys laajeni koko Suomeen 54 Matemaattinen malli on kuin pienoismalli eläinyhteisöstä 56 Reseptit 60 Ruotsissa satsataan hirvieläinten ravinnon lisäämiseen AJANKOHTAISET 4 Uutiset 8 Nuoret päättämässä 26 Oma riista -palvelu 10 vuotta 38 Lait ja luvat 58 Vesilintulaskennat lähestyvät 62 Eränkäyntiä valvoo 13 tarkastajaa 65 Eräilmoitukset 66 Smávva ja gaskastuorrá fuo??onji??ehasaid nállenuppástusat KOLUMNIT 3 Pääkirjoitus 6 Varapuheenjohtajalta 39 Ministeriön kuulumiset 46 Mitä kannattaa ottaa huomioon kiikari valinnassa 26 Monikäyttöinen Oma riista -palvelu täyttää 10 vuotta 58 Vesilintulaskennan tiedot sähköiseen järjestelmään 2 Metsästäjä 3/2024 Sisältö 2-3_Sisällys_ME0324.indd 2 2-3_Sisällys_ME0324.indd 2 19.4.2024 12.50 19.4.2024 12.50
32 Pukkijahdissa nautitaan keväästä 10 Haulikko ammunnan harjoittelu voi koukuttaa Meidän kaikkien vastuulla on, että metsästys tapahtuu pykälien ja hyvien metsästys tapojen mukaisesti. Vahvuutena valmistautuminen K uluva metsästysvuosi on vähitellen hiljentymässä. Hirvieläinjahtien osalta on syytä kiittää metsästä jiä erityisesti valkohäntäpeuran parissa tehdystä työstä. Niin kuin kentällä on arveltu, olemme saaneet kannan laskuun. Tätä kirjoittaessani tulevalle kolme vuotiskaudelle asetetaan tavoitteita, jotka ohjaavat kannanhallintaa jatkossa. Moni jatkaa vielä kautta esimerkiksi vieraspetojen pyynnissä, mutta käsillä on ehkä metsästyksen kannalta rauhallinen hetki. Nyt on hyvä keskittyä riistanhoito töihin, havainnointiin sekä välineiden, varusteiden ja metsästyspaikkojen huoltoon. Unohtamatta metsästäjiä ja koiria, joiden molempien kunnosta ja harjoittelusta on pidettävä huolta. Tulevaan kauteen on syytä valmistautua pitämällä huolta ampumataidosta ja kertaamalla turvallisuusasiat sekä säädökset. Meidän kaikkien vastuulla on, että met sästys tapahtuu pykälien ja hyvien metsästystapojen mukaisesti. Olemme jokainen vastuussa metsästyksen hyväksyttävyydestä, joka ei kestä uusia kolauksia laitto muuksista puhumattakaan. Myös riistahavainnointia on syytä tehdä metsästys mailla liikuttaessa. Tietoja tarvitaan niin vesilinnuista, hirvieläimistä kuin suurpedoistakin. Suomen vahvuus on, että metsästys perustuu todellisiin tietoihin riista kannoista. Meidän metsästäjien tehtävänä on tuottaa havainnot, joiden perusteella tehdään kantaarviot, joihin puolestaan perustuvat päätökset metsästys mahdollisuuksista. Olisi harmillista, jos havaintojen puuttuminen johtaisi riistakantojen aliarvioimiseen ja sen myötä metsästysmahdollisuuksien kaventumiseen. JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus Pääkirj itus 3 Metsästäjä 3/2024 2-3_Sisällys_ME0324.indd 3 2-3_Sisällys_ME0324.indd 3 19.4.2024 12.50 19.4.2024 12.50
Kirjaa Oma riistaan riistalintujen pesimäpuuhia Suomen linnuston pesimälevinneisyyttä kartoitetaan jälleen tämän kevään ja kesän aikana. Osallistuminen on tehty metsästäjille helpoksi, sillä riistalintujen pesinnöistä tehtyjä havaintoja voi kirjata näppärästi Oma riistan kautta: Valitse laji, sopiva havaintotyyppi eli pari-, poikue-, soidintai pesähavainto ja yksilöiden lukumäärä. Tallenna. Havaintoja voi ilmoittaa mistä päin Suomea tahansa, joko oman kesän vieton lomassa tai varta vasten retkeilemällä. Erityisesti kaivataan havaintoja taantuneiden vesilintujen pesinnöistä, kuten haapana-, jouhisorsaja tukkasotkapoikueista. Vesilinnuista kerätään riistatietoa myös vuosittaisilla vesilintujen parija poikuelaskennoilla. Niiden tieto saadaan osaksi lintuatlasta, mutta erillistä atlasaktiivisuutta tarvitaan pesimäalueiden kartoittamiseksi. VALKOHÄNTÄ PEURAKANNAN LASKU JATKUU Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomessa oli talvella 2023–2024 noin 117 000 valkohäntäpeuraa. Kanta on pienentynyt kolmen vuoden takaisesta 150 000 yksilön huippulukemasta. V alkohäntäpeurakannan väheneminen näkyy saalismäärien pienenemisenä ja peurakolareiden vähenemisenä. Kannan pienenemisen keskeisenä syynä on tehostettu metsästys, mutta myös peura-alueen runsastuneilla susija ilveskannoilla voi olla vaikutusta. Tähän antaa lisävalaistusta keväällä alkanut tutkimus, jossa selvitetään petojen vaikutuksia pieniin hirvieläimiin. Valkohäntäpeurakannan levinneisyyden pohjoisraja kulkee nyt Raahen seudulta Oulujärven eteläpuolelle ja Pielisen ympäristöön. Valkohäntäpeuroja voi esiintyä myös tämän alueen ulkopuolella, mutta metsästyksen puuttuessa niistä ei kerry kannanarvioinnin edellyttämiä tietoja. Syksyllä 2024 alkavan metsästyskauden alun kannan kooksi arvioitiin 154 000 yksilöä. Kannan koon pienentäminen nykyisestä edellyttäisi vähintään 40 000 yksilön saalista. ? Uuden (HTA-malli) ja vanhan mallin perusteella arvioitu valkohäntäpeuran talvikannan koko ja saalis. Saalistiedot: Suomen riistakeskus. Kuva: Luonnonvarakeskus. 160 000 140 000 120 000 100 000 80 000 60 000 40 000 20 000 Kanta-arvio ja saalis HTA-malli Vanha malli Saalis 198 2 199 8 199 200 6 201 8 198 8 200 2 201 4 199 4 201 202 2 AN TT I RI NN E 4 Metsästäjä 3/2024 Uutis t 4-7_Uutiset_ME0324.indd 4 4-7_Uutiset_ME0324.indd 4 19.4.2024 12.52 19.4.2024 12.52
Hirvieläintavoitteet asetettu Alueelliset riistaneuvostot (ARN) järjestivät maaliskuussa sidosryhmätilaisuudet, joissa kuultiin sidosryhmien näkemyksiä hirvieläinkantojen hoidosta. Riistaneuvostot asettivat tilaisuuksien pohjalta kantatavoitteet vuosille 2024–2026. Hirvelle määriteltiin tavoitteet kannan tiheydelle, sukupuolijakaumalle ja jäävän kannan vasaosuudelle. Valkohäntäpeuralle asetettiin tiheystavoite alueilla, joilla on vakiintunut metsästettävä kanta. Monilla alueilla hirvitiheyden vaihteluväliä eli tavoitehaarukkaa lavennettiin vastaamaan paremmin kannanarvioinnin tarkkuutta. Noin puolella hirvitalousalueista tavoitehaarukan keskikohtaa muutettiin hieman ja puolella säilytettiin ennallaan. Samoin puolella alueista aikuiskannan tavoiteltua naarasta/uros-sukupuolisuhdetta nostettiin vasatuoton parantamiseksi. Valkohäntäpeuran tiheystavoitteita tarkasteltiin uuden kannanarviointimalLuonnonvarakeskus pannoitti tänä vuonna kaksi sutta Luonnonvarakeskus pannoitti osana WINDLIFE-hanketta helmi-maaliskuun aikana kaksi sutta Pohjois-Pohjanmaalla. Toinen pannoitetuista susista lopetettiin huhtikuun alussa poronhoitoalueella vahinkoperusteisella poikkeusluvalla, sillä susi oli aiheuttanut porovahinkoja. Haastavat keliolosuhteet vaikeuttivat pannoituksia, mutta niitä aiotaan jatkaa tulevina kevättalvina. WINDLIFE-hankkeessa selvitetään tuulivoiman vaikutuksia metsäeläimiin. Hankkeessa kerätään tietoa eläinten esiintymisestä ja liikkumisesta tuulivoimaalueilla sekä niiden läheisyydessä. Hankkeen tavoitteena on tuottaa ohjeita, joilla tutkimusten kohteena olevien lajien elinympäristövaatimukset ja direktiivin vaatimukset voidaan ottaa entistä paremmin huomioon sijoitettaessa tuulivoimaloita. ARVOKKAILTA LINTUVESILTÄ SAATU HELMI-OHJELMASSA SAALIIKSI YLI VIERASPETOA 12 000 Metsästäjärekisterin puhelinpalvelun aukioloaika muuttuu 1.6.2024 alkaen Metsästäjärekisterin puhelinpalvelu palvelee jatkossa arkisin klo 9.00–15.00 ? metsästyskorttiasiat ? riistanhoitoyhdistyksen vaihtaminen ? Metsästäjä-lehden toimitusosoitteen ylläpito Yhteystiedot: ? p. 029 431 2002 ? metsastajarekisteri@riista.fi lin valossa ja muutettiin vastaamaan paremmin nykyisiä kanta-arvioita. Myös valkohännän kohdalla moni alue lavensi tavoitehaarukkaa. Tavoitteiden asettamisessa pyritään huomioimaan eri tahojen intressit. Nyt asetetuissa tavoitteissa pohdittiin perinteisten kysymysten kuten metsävahinkojen lisäksi muun muassa suurpetotilanteen kehittymistä. AS KO H ÄM ÄL ÄI NE N H AN N U HU TT U 5 Metsästäjä 3/2024 4-7_Uutiset_ME0324.indd 5 4-7_Uutiset_ME0324.indd 5 19.4.2024 12.52 19.4.2024 12.52
Alueellista vaikuttamista tarvitaan M etsästäjäkunta elää sekavaa aikakautta. Keskustelu petopolitiikasta on kirjavaa ja osin polarisoitunutta. Somekanavien keskustelut tarjoavat tähän polttoainetta vähintään riittävästi. Petopolitiikka koskettaa monia meistä. Se on tuonut ja tuo jatkossakin haasteita metsästykselle, koiraharrastukselle sekä karjaja porotaloudelle. Vaikka tilanne on haastava ja valonpilkahdukset tunnelin päässä ovat himmeitä, meidän metsästysharrastuksemme jatkuu ja suomalainen metsästyskulttuuri pysyy. Metsästyskauden tässä vaiheessa jokainen voi miettiä omia mahdollisuuksiaan vaikuttaa suomalaiseen metsästyskulttuuriin. Riistahoitoyhdistykset ovat vuosikokouksissaan valinneet uudet hallituksen jäsenet. Alueellisten riistaneuvostojen ja valtakunnallisen riistaneuvoston toimikausi vaihtuu. Uudet neuvostot aloittavat työnsä elokuun alussa. Nyt on hyvä hetki avata keskusteluja ja vaikuttaa asioihin alueellisesti. Kaikilla meillä metsästäjillä on mahdollisuus tuoda oman alueen riistanhoitoyhdistyksen kautta aloitteita alueellisten riistaneuvostojen käsiteltäväksi. Metsästäjien tekemät aloitteet voivat edetä valtakunnallisen riistaneuvoston käsittelyyn ja joissakin tapauksissa vaikuttaa metsästyslainsäädäntöön. Toivottavasti kanavaa käytetään aktiivisesti lähitulevaisuudessa. On erittäin ikävää lukea sosiaalisesta mediasta kirjoituksia, joissa metsästäjät arvostelevat toisiaan tiettyjen arvovalintojen perusteella. Nyt jos koskaan meidän metsästäjien tulisi puhaltaa yhteen hiileen ja pitää omat rivit suorina. TEPPO KAKKONEN Varapuheenjohtaja Suomen riistakeskus Työryhmä pohtii suurpetojen poikkeuslupakäytäntöjä Maaja metsätalousministeriö on asettanut asiantuntijatyöryhmän suden ja muiden suurpetojen poikkeuslupakäytäntöjen kehittämiseksi. Työryhmän tehtävänä on laatia ehdotus asetuksesta, joka sujuvoittaa suurpetojen vahinkoperusteisten lupien myöntämistä. Tehtävänä on myös tehdä ehdotuksia niin sanottujen kannanhoidollisten poikkeuslupien mahdollistamiseksi. Lisäksi työryhmän tulee ehdottaa, miten suurpetokantojen arviointia ja hoitoa voidaan kehittää. Asiantuntijatyöryhmästä erillisenä hankkeena ministeriö on aloittanut valmistelun myös hybridisusien kaatolupia helpottavasta lakimuutoksesta. Asiantuntijatyöryhmän toimikausi on 1.4.2024–15.10.2024. Siltä odotetaan väliraporttia 15.6. mennessä ja asetusmuutosta siten, että se voi astua voimaan 1.7.2024. Aseisiin liittyviä ilmoituksia ja hakemuksia voi nyt tehdä sähköisesti Maaliskuun alusta alkaen aseisiin liittyviä ilmoituksia ja lupahakemuksia on voinut tehdä helposti poliisin sähköisen asioinnin kautta. Poliisi tarjoaa kansalaisille 1.3.2024 alkaen lisää sähköisen asioinnin palveluja ampuma-aselain muutoksen myötä. Sähköisesti voi tehdä aseisiin, kaasusumuttimiin ja ampumatarvikkeisiin liittyviä lupahakemuksia ja rinnakkaislupahakemuksen tai -hakemuksia. Lisäksi voi sähköisesti ilmoittaa aseluvalla hankitun aseen ja sen osan yksilöintitietoja ja aseen osan, tehokkaan ilma-aseen tai deaktivoidun aseen hankkimisesta sekä aseen tai sen osan tai tehokkaan ilma-aseen lainaamisesta, tilapäisestä säilyttämisestä ja palauttamisesta. Useimmissa tapauksissa sähköinen asiointi riittää. Käyntiasiointi on tarpeen yleensä vain poliisin erillisestä kutsusta. Sähköinen asiointi helpottaa lupa-asiointia ja edistää aseturvallisuutta. Sähköisten palveluiden kautta poliisi saa nopeammin tietoja aseiden sijainnista, luvanhaltijoista ja luvista. H AN N U HU TT U K lumni Metsästäjä 3/2024 6 4-7_Uutiset_ME0324.indd 6 4-7_Uutiset_ME0324.indd 6 19.4.2024 12.52 19.4.2024 12.52
Riistapäällikkö Ouluun ja Riistapäällikkö Pohjois-Savoon Harrin ja Jounin siirtyessä eläkkeelle haemme uusia riistapäälliköitä Oulun ja Pohjois-Savon alueille. Riistapäällikkö vastaa toimialueellaan kestävän riistatalouden toteutumisesta, riistanhoitoyhdistysten toiminnan tukemisesta, riistapolitiikan toimeenpanosta, sidosryhmäyhteistyöstä ja erikseen määrättyjen julkisten hallintotehtävien hoitamisesta. Lisäksi riistapäällikkö toimii alueellisen riistaneuvoston esittelijänä. Toimialueeseen liittyvien tehtävien lisäksi riistapäällikön tehtäviin kuuluu osallistuminen riistatalouden edistämisen valtakunnallisiin tehtäviin ja hankkeisiin sekä erikseen sovittaviin kansainvälisiin tehtäviin. Tehtävän hoitaminen edellyttää ? ylempää korkeakoulututkintoa mielellään luonnonvara-alalta tai muuta soveltuvaa tutkintoa yhdistettynä käytännössä osoitettuun riistapäällikön tehtävien hallintaan ? riistatalouden ja metsästyksen hyvää tuntemusta ? suomen kielen erinomaista ja ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Hyvä ruotsin kielen taito katsotaan eduksi. ? englannin kielen taitoa ? neuvottelutaitoa sekä yhteistyöja vuorovaikutuskykyä ? käytännössä osoitettua johtamistaitoa ? valmiutta joustaviin työaikoihin ja liikkumiseen Suomessa ja mahdollisesti myös ulkomailla ? valmiutta kehittää riistataloutta osana Suomen riistakeskuksen prosessiorganisaatiota Suomen riistakeskuksen Oulun aluetoimisto sijaitsee Muhoksella ja toiminta-alueella toimii 26 riistanhoitoyhdistystä. Pohjois-Savon aluetoimisto sijaitsee Kuopiossa ja toiminta-alueella toimii 23 riistanhoitoyhdistystä. Tehtävä edellyttää mahdollisuutta liikkua toimialueella itsenäisesti. Toimistoja matkapäivien lisäksi työtä voi tehdä joustavasti myös etänä. Suomen riistakeskuksella on modernit työkalut ja työtä tukevat tietojärjestelmät. Toimen palkkaus määräytyy voimassa olevan, alalla noudatettavan työehtosopimuksen mukaan ja toimi on otettava vastaan viimeistään 1.8.2024. Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, joka edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä. Riistakeskuksen palveluksessa meitä on yli 80 ja toimimme koko Suomen alueella lukuun ottamatta Ahvenanmaan maakuntaa. Teemme töitä joustavasti monipaikkatyömallilla hajautetussa toimintaympäristössä 15 alueella. Teemme valtakunnallisesti merkittävää työtä, jossa jokaisen työpanos on tärkeää. Pidämme hyvää huolta osaamisen kehittämisestä ja henkilöstön työhyvinvoinnista. Riistakeskus on vastuullinen työpaikka ja arvostamme työyhteisön monimuotoisuutta. Työyhteisössämme varmistamme tasapuolisen kohtelun ja huomioimme toistemme elämäntilanteet. ? riista.fi SUOMEN RIISTAKESKUS REKRYTOI Riistasuunnittelija Oulun toimialueelle Riistasuunnittelijan tehtäviin kuuluu riistatalouden suunnitteluja neuvontatehtäviä, riistanhoitoyhdistysten tukemistehtäviä, sidosryhmäyhteistyötä ja erikseen määrättyjen julkisten hallintotehtävien hoitamista. Alueen riistasuunnittelijana toimipisteesi on Oulun aluetoimisto Muhoksella. Aluetoimiston toimialueeseen kuuluu Pohjois-Pohjanmaan maakunta ja alueella toimii 26 itsenäistä riistanhoitoyhdistystä, joiden toiminnan tukeminen on keskeinen osa riistasuunnittelijan työtä. Olet yhteistyökykyinen ja sinulla on mahdollisuus liikkua itsenäisesti laajalla Pohjois-Pohjanmaan alueella. Toimistoja matkapäivien lisäksi työtä voi tehdä joustavasti myös etänä. Suomen riistakeskuksella on modernit työkalut ja työtä tukevat tietojärjestelmät. Menestyäksesi tehtävässä sinulla tulee olla ? alalle soveltuva ammattikorkeakoulutai korkeakoulututkinto ? hyvää riistanhoitoyhdistystoiminnan ja hallinnon tuntemusta ? suomen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa ? tyydyttävää ruotsin ja englannin kielen taitoa ? neuvottelutaitoa sekä yhteistyöja vuorovaikutuskykyä ? valmiutta joustaviin työaikoihin ja liikkumiseen Hakijalle eduksi katsomme ? riistatalouden ja metsästyksen tuntemusta ? intohimoa kehittää suomalaista riistataloutta osana Suomen riistakeskuksen prosessiorganisaatiota Riistasuunnittelijan palkka määräytyy voimassa olevan alalla noudatettavan työehtosopimuksen mukaan. Täytämme paikan heti sopivan henkilön löydyttyä. Aloittaminen sopimuksen mukaan. Lisätietoja avoimista tehtävistä antavat johtaja Jari Varjo, jari.varjo@riista.fi, puhelin 029 431 2112 (riistapäälliköt) julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen, sauli.harkonen@riista.fi, puhelin 029 431 2104 riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi, jarkko.nurmi@riista.fi, puhelin 029 431 2105 Hakemukset 31.5. klo 16 mennessä Suomen riistakeskukselle osoitetut hakemukset pyydetään toimittamaan 31.5.2024 klo 16.00 mennessä sähköisesti osoitteeseen: kirjaamo@riista.fi. Merkitse viestikenttään: ”Riistapäällikkö Pohjois-Savoon” tai ”Riistapäällikkö Ouluun” tai ”Riistasuunnittelija Ouluun” 4-7_Uutiset_ME0324.indd 7 4-7_Uutiset_ME0324.indd 7 19.4.2024 12.52 19.4.2024 12.52
Nuoret ovat keskeisessä asemassa metsästys harrastuksen tulevaisuuden kannalta. Mutta onko nuorilla käytännön mahdollisuuksia vaikuttaa? TeksTi Karlo Ruotsalainen kuvaT Karlo Ruotsalainen, Niko Uronen T oiminta erilaisissa metsästysorganisaatioissa ulottuu paljon laajemmalle kuin pelkkään työntekoon. Nuoria tarvitaan mukaan myös päätöksentekoon ja vaikuttamiseen. He tuovat uusia ideoita ja näkökulmia. Vaikka monille vaikuttaminen merkitsee harrastuksen tulevaisuuden kehittämistä, taustalla on monia muitakin motivoivia tekijöitä. Osallistuessaan toimintaan saa mahdollisuuden kokemuksiin, joita ei välttämättä muuten tulisi koettua. Esimerkiksi halutessaan voi päästä mukaan järjestämään mukaan vaikuttamaan asioihin on aktiivinen osallistuminen seuran toimintaan. Osallistumalla kokouksiin, tapahtumiin ja talkoisiin oppii tuntemaan seuran toimintaa ja jäseniä. Seuran johtokuntaan pääseminen antaa mahdollisuuden vaikuttaa suoraan päätöksiin ja toimintaan. Muita mahdollisuuksia vaikuttaa on esimerkiksi riistanhoitoyhdistyksissä ja Metsästäjäliiton piireissä. Monella piirillä on oma nuorisotoimikunta, joka edistää erityisesti nuorten asioita paikallisesti. Lisäksi Metsästäjäliiton nuorten vaikuttajien ryhmä toimii valtakunnallisella tasolla ja voi viedä esityksiä suoraan liittohallitukselle. Jos olet kiinnostunut osallistumaan toimintaan, paras tapa on yleensä ottaa suoraan yhteyttä toimijoihin, kuten puheenjohtajaan. Hän osaa vähintäänkin neuvoa, miten kannattaa edetä. Aktiivisella asenteella pääsee jo pitkälle! erilaisia tapahtumia. Suurin syy osallistumiseen on kuitenkin toiminnan itsensä tuoma ilo ja merkityksellisyys. Harva jaksaisi panostaa vapaa-aikaansa ja energiaansa toimintaan, elleivät he pitäisi siitä. Lisäksi monista opituista taidoista on todennäköisesti hyötyä tulevaisuudessa sekä työelämässä että vapaa-ajalla. – Toiminnasta jää unohtumattomia muistoja, kaverisuhteita ja keskustelutaidot kehittyvät, Suomen Metsästäjäliiton nuorten vaikuttajien ryhmän varapuheenjohtaja Atte Panttila kertoo. – Ennen kaikkea meillä on mukava porukka, jonka kanssa homma toimii, ryhmän puheenjohtaja Niko Uronen jatkaa. Kun nuoret saavat vaikuttaa itseään koskeviin asioihin, lopputuloksesta tulee yleensä toimivampi. Nuoret tietävät parhaiten, mistä toiset nuoret ovat kiinnostuneita ja mistä eivät. Miten mukaan? Tapoja vaikuttamiseen on monia. Metsästysseuraan kuuluvalle helpointa päästä Nuoret mukaan päätöksentekoon Atte Panttilaa ja Niko Urosta motivoi eniten yhteisöllisyys, yhteinen tekeminen ja toiminnan tulokset. Nordic Distribution Oy NorDis PL 5, 62101 LAPUA www.nordis.fi N äm ä A N SC H Ü TZ -a se et ov at te st at ta vi ss a P re mi um T ou r 20 24 -k ie rt ue el la ! Te rv et ul oa ! H U I P P U M E R K K I M M E ANSCHÜTZ 1782 GRS Bifrost ANSCHÜTZ-tarkkuutta täydellisesti ampujan mukaan säädettävässä paketissa. Tarkka, ergonominen ja mukautuva ase kestävällä synteettisellä GRS Bifrost -tukilla. Lasikuituvahvistettu, jäykkä tukki on erinomainen perusta tarkkuudelle ja mahdollistaa erilaisten tarvikkeiden helpon kiinnittämisen. Täysin säädettävä laukaisukoneisto. Suositushinta 3 045,00 € ANSCHÜTZ 1782 Black Line ANSCHÜTZ 1782 Black Line -kivääri isommalla, 5 patruunan lipaskapasiteetilla. Säänja kulutuksenkestävä DLC-pinnoite (Diamond Like Coating) lukkosylinterissä, kammessa ja liipasimessa. Tyylikäs musta säätöposkipakka viimeistelee ampuma-ergonomian yhdessä säädettävän laukaisukoneiston kanssa. Saatavana myös vasenkätisenä. Suositushinta 4 045,00 € ANSCHÜTZ 1782 APR (ANSCHÜTZ Presicion Rifle) Täysiverinen tarkkuuskivääri MDT ACC -alumiinitukissa. ANSCHÜTZ 1782 teräksiseen aktioon jyrsitty 20 MOA kallistettu Picatinny-kisko, teräksinen MDT AICS 10-patruunan lipas ja 23,5 mm paksu 660 mm pitkä piippu M18x1 -kierteellä. Kuusiolkainen lukonpää, liipasin valittavissa etuvedollisena tai ilman ja säädettävissä vastuksen, vetopituuden ja kallistuksen suhteen. Valittavissa DLC-, TINtai Ceracote-pinnoitteella. Suositushinta 4 510,00 € Premium Tour 2024 Eränkävijän ykköstapahtuma Lue lisää: www.nordis.fi Nordis Oy Anschütz ja Leica_nro4_2024_210x275mm.indd 1 Nordis Oy Anschütz ja Leica_nro4_2024_210x275mm.indd 1 3.4.2024 13.19.13 3.4.2024 13.19.13 8 Metsästäjä 3/2024 8-9_SML_nuoret_ME0324.indd 8 8-9_SML_nuoret_ME0324.indd 8 19.4.2024 12.53 19.4.2024 12.53
Nordic Distribution Oy NorDis PL 5, 62101 LAPUA www.nordis.fi N äm ä A N SC H Ü TZ -a se et ov at te st at ta vi ss a P re mi um T ou r 20 24 -k ie rt ue el la ! Te rv et ul oa ! H U I P P U M E R K K I M M E ANSCHÜTZ 1782 GRS Bifrost ANSCHÜTZ-tarkkuutta täydellisesti ampujan mukaan säädettävässä paketissa. Tarkka, ergonominen ja mukautuva ase kestävällä synteettisellä GRS Bifrost -tukilla. Lasikuituvahvistettu, jäykkä tukki on erinomainen perusta tarkkuudelle ja mahdollistaa erilaisten tarvikkeiden helpon kiinnittämisen. Täysin säädettävä laukaisukoneisto. Suositushinta 3 045,00 € ANSCHÜTZ 1782 Black Line ANSCHÜTZ 1782 Black Line -kivääri isommalla, 5 patruunan lipaskapasiteetilla. Säänja kulutuksenkestävä DLC-pinnoite (Diamond Like Coating) lukkosylinterissä, kammessa ja liipasimessa. Tyylikäs musta säätöposkipakka viimeistelee ampuma-ergonomian yhdessä säädettävän laukaisukoneiston kanssa. Saatavana myös vasenkätisenä. Suositushinta 4 045,00 € ANSCHÜTZ 1782 APR (ANSCHÜTZ Presicion Rifle) Täysiverinen tarkkuuskivääri MDT ACC -alumiinitukissa. ANSCHÜTZ 1782 teräksiseen aktioon jyrsitty 20 MOA kallistettu Picatinny-kisko, teräksinen MDT AICS 10-patruunan lipas ja 23,5 mm paksu 660 mm pitkä piippu M18x1 -kierteellä. Kuusiolkainen lukonpää, liipasin valittavissa etuvedollisena tai ilman ja säädettävissä vastuksen, vetopituuden ja kallistuksen suhteen. Valittavissa DLC-, TINtai Ceracote-pinnoitteella. Suositushinta 4 510,00 € Premium Tour 2024 Eränkävijän ykköstapahtuma Lue lisää: www.nordis.fi Nordis Oy Anschütz ja Leica_nro4_2024_210x275mm.indd 1 Nordis Oy Anschütz ja Leica_nro4_2024_210x275mm.indd 1 3.4.2024 13.19.13 3.4.2024 13.19.13 8-9_SML_nuoret_ME0324.indd 9 8-9_SML_nuoret_ME0324.indd 9 19.4.2024 12.53 19.4.2024 12.53
Vastuulliseksi metsästäjäksi kasvamisessa merkittävässä roolissa on riittävän ampumataidon saavuttaminen sekä taidon ylläpito. Perusharjoittelu tapahtuu radalla, siispä suunta kohti ampumarataa! TeksTi Otto Hölli kuvaT Ville Kankare H aulikkoammunnan harjoittelun aloittaminen saattaa tuntua hankalalta ja kynnys radalle lähtemiseen korkealta. Toisaalta kun kynnyksen on kerran ylittänyt, saattaa metsästyksen tueksi ajatellusta harjoittelusta muotoutua itse harrastus. Miten ampumaradalle pääsee ja mistä sellaisen löytää? Ampumaradat eivät pääsääntöisesti ole yleisessä käytössä olevia liikuntapaikkoja. Usein ampuminen on mahdollista vain ratojen yleisillä harjoitusvuoroilla tai jäsenyyteen perustuen. Tarkkoja ratakohtaisia ohjeita on mahdotonta antaa, sillä toimintatapoja on yhtä monta kuin on ampumaratojakin. Selvitä, koska radalle on mahdollista tulla ampumaan. Varma vaihtoehto on kääntyä alueen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajan suuntaan. Yleensä toiminnanohjaaja tietää alueella toimivat ampumaradat tai hän osaa ohjata oikean henkilön pakeille. Käyttäytyminen radalla ja turvallisuus Kun saavut ensimmäistä kertaa ampumaradalle, on hyvä laittaa kädet taskuun, jättää aseet autoon ja lähteä tutustumaan rataan ja siellä käynnissä olevaan toimintaan. pidetään aina taitettuna tai lukko avattuna, ellei sillä olla ampumassa omaa harjoitussuoritusta. Joillain radoilla taitettavat haulikot pidetään asetelineissä suljettuina, mutta otettaessa ase telineestä käsiin se tulee saman tien taittaa auki. Radalla liikuttaessa tulee huomioida erityisesti pitkänä kuljetettavien aseiden kanssa (kiväärit, puoliautomaattija pumppuhaulikot), että piippu osoittaa aina joko maata tai taivasta kohden. Siitä huolimatta, että lukko on auki. Turvallinen aseenkäsittely on myös kohteliaisuustekijä muita kohtaan. Radalla toimivat valvojat puuttuvat aseturvallisuuteen liittyviin virheisiin ja poikkeamiin Aloittelijana ampumaradalle Kysyvä ei tieltä eksy edes ampumaradalla. Valvojat ja toimitsijat ovat radalla ampujia varten. Yleisissä harjoituksissa ampumaradalla on ammunnanvalvojia, jotka osaavat ohjeistaa sinua oikeaan toimintaan: miten voit hoitaa harjoituskierrosten maksamisen, missä säilytetään aseet ampumavuoroa odottaessa ja miten mahdollisen vuoron jonottamisen kanssa toimitaan. Isommilta radoilta voi löytyä erillinen toimistorakennus, jossa hoidetaan maksaminen ja yleinen ohjeistaminen. Turvallisuus on tärkein ampumaradalla toimintaa ohjaava tekijä. Jokaisella radalla on omat järjestyssääntönsä ja toimintaohjeensa, mutta kaikki ne viime kädessä tähtäävät turvalliseen toimintaan sekä radalle mahdollisesti asetettujen ympäristölupaehtojen noudattamiseen. Turvallinen aseenkäsittely korostuu, kun paikalla on lisäksesi muita. Kun otat aseen esiin suojuksestaan, se 10 Metsästäjä 3/2024 10-13_Haulikkoharjoittelu_ME0324.indd 10 10-13_Haulikkoharjoittelu_ME0324.indd 10 19.4.2024 12.54 19.4.2024 12.54
niitä havaitessaan. Mikäli tulet huomautetuksi taittamatta jääneestä aseesta tai pettäneestä piippukontrollista, kannattaa asiaan suhtautua palveluksena: kiität kohteliaasti huomautuksesta ja havainnosta, korjaat toimintasi ja jatkat eteenpäin. Tekniikasta johtuvia, tavallisuudesta poikkeavia tilanteita sattuu haulikkoradoilla ajoittain. Näistä yleisimpiä ovat heittimestä rikkinäisenä lähtevät kiekot, jotka aina uusitaan, tai heittimelle kertyvä kiekkosilppu, jonka siivoamisen ajaksi ammunta keskeytetään. Ole huolellinen, ettei ladattu ja varmistamaton ase jää poistamatta vireestä huoltotoimien ajaksi. Toisinaan vastaan tulee syttymättömiä patruunoita, eli ase ei laukea, vaikka patruunan nalli on saanut iskun nallipiikistä. Tällöin ampujan tulee odottaa tovi piippu ampuma-alueelle suunnattuna, asetta avaamatta, mahdollisen viiveellä tapahtuvan syttymisen aiheuttamien vahinkojen välttämiseksi. Kuulon ja näön suojaaminen Ampujan omaan turvallisuuteen liittyviä varusteita ovat kuulosuojaimet ja suojalasit, eli niin sanotut ampujanlasit. Kuulosuojaimien tulee istua napakasti korvilla, kun ase on nostettu poskelle. Mikäli tuntuu sille, ettei kuulosuojainten vaimennusteho ole riittävä, sitä voi tehostaa käyttämällä korvatulppia suojainten lisäksi. Kuulon suojaukseen löytyy erilaisia ratkaisuja, aina yksilöllisesti ampujan korviin valettaviin suojaimiin asti. Ampujanlasit ovat kilpailuissa pakollinen varuste, mutta jokaisen lajia harjoittelevan kannattaa ne hankkia. Haulikonpatruunoissa nallien rikkoutuminen on harvinaista, mutta etenkin metsästyshaulikkoammunnassa kiekkojen lentosuunta on tietyillä ampumapaikoilla sellainen, että rikki ammutusta kiekosta voi lentää palasia ampujan tai ammuntavuoroaan odottavan suuntaan. Tältä voi suojautua käyttämällä lippalakkia ja opettelemalla kääntämään katseensa 11 Metsästäjä 3/2024 10-13_Haulikkoharjoittelu_ME0324.indd 11 10-13_Haulikkoharjoittelu_ME0324.indd 11 19.4.2024 12.54 19.4.2024 12.54
alas kiekon rikkouduttua ampumapaikoilla, joissa kiekkosilpun saaminen päälleen on mahdollista. Ampujanlasien saatavilla oleva värimaailma on kattava. Yleisimmin käytettävä linssien väri on aurinkoisella säällä punavoittoinen. Hämärässä pilvikelissä suositaan usein keltaista. Mikäli haulikkoammunta puraisee ja harjoituskertoja tulee enemmän, kannattaa hankkia ampujanliivit. Liivin hyöty tulee esiin mukana kuljettavien patruunoiden pysymisessä taskuissa. Lisäksi liivin sileää pintaa pitkin aseen oikeanlainen nostaminen onnistuu perän takertumatta kiinni vaatteeseen. Tutustuminen omaan aseeseen Haulikkoammuntaan tai uuteen aseeseen tutustuminen kannattaa aloittaa ampumalla paikallaan olevaan maaliin. Tämä helpottaa hahmottamaan tähtäinkuvan muodostumista ja tuomaan näkemystä, sopiiko käytössä oleva ase ampujalleen. Aseen käynnin selvittäminen onnistuu helpoiten ampumalla reilun kokoiseen paperilakanaan, jonka keskelle on merkitty tähtäyspiste. Tavoitetilanteessa paperiin ammutun hauliparven keskeispiste vastaa paperiin piirretyn tähtäyspisteen kanssa. Toinen vaihtoehto on asettaa savikiekkoja lappeelleen sitä varten valmistettuihin METSÄSTYSTRAP ? Ampumapaikkoja on viisi ja heitin heittää kiekkoa ampujien edestä (poispäin) sattumanvaraisesti ampumasektorin sisällä. ? Paikalta 1 pyydetään ensin kiekko. Ammunnan jälkeen on vuorossa paikka 2 ja niin edelleen. ? Ammutaan vuoronperään 5 laukausta. ? Kun kaikki ovat ampuneet 5 kertaa, siirrytään seuraavalle ampumapaikalle (5 ? 1). ? Jatketaan kunnes kaikki ovat ampuneet 5 x 5 laukausta. METSÄSTYSHAULIKKO ? Ampumapaikkoja 8 kpl, ensimmäinen paikka korkean heitintornin juurella (A), viimeinen tornien välissä. ? Jokainen ampuu vuorollaan, ampumapaikka kerrallaan. Kiekot lähtevät ampujan pyynnöstä. ? Ensin ammutaan B-tornin kiekko ja sitten A-tornin kiekko. Laukaus ennen kuin kiekko ylittää takarajan (merkkipaalu). ? Ampumapaikolla 1, 2, 6 ja 7 ammutaan kaksi kiekkoa (B ja A). ? Ampumapaikoilla 3, 4 ja 5 ammutaan neljä kiekkoa. ? Ampumapaikalla 8 ammutaan viisi kiekkoa (viimeinen A-tornista). Kiekot tulevat suoraan edestä tai olan yli takaa. telineisiin tai hiekkapenkkaa vasten. Mikäli paikallaan olevat kiekot eivät ala rikkoutumaan, ampujan takana seisova kaveri voi auttaa katsomalla, mistä päin kiekkoa hauliparvi pyyhkäisee ohitse. Tämä toimii myös harjoituksena aseen nostamiseen ja poskelle asettumiseen. Metsästystrap – poistuvista kiekoista liikkeelle Haulikkoammunnan harjoittelu kannattaa aloittaa metsästystrapilla, jossa ammutaan viideltä rinnakkaiselta ampumapaikalta ampujasta poispäin lentävää kiekkoa. Kiekon heittosuunta vaihtelee ampuma-alueen 2 3 4 5 6 7 8 1 1 2 3 4 5 12 Metsästäjä 3/2024 10-13_Haulikkoharjoittelu_ME0324.indd 12 10-13_Haulikkoharjoittelu_ME0324.indd 12 19.4.2024 12.54 19.4.2024 12.54
essa patruunapesässä ei tule olla patruunaa. Kun jokainen on ampunut viisi laukausta, vaihdetaan paikkaa oikealla puolella olevalla paikalle. Viidenneltä paikalta siirrytään vasemmalta lukien ensimmäiselle ampumapaikalle. Kun ampujat ovat ampuneet kaikki 25 laukausta, poistutaan ampumapaikalta. Kesken erän ampumapaikalta ei poistuta, vaan ampuja odottaa paikoillaan, kunnes kaikki ovat valmiita. Metsästyshaulikkoammunta – sivuttaisliike haastaa Metsästyshaulikkoammunta eroaa metsästystrapista eniten siinä, että ammuttavat kiekot ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta sivuttaiskiekkoja. Niitä heitetään kahdesta erillisestä, puolikaaren vastakkaisissa päissä olevasta heitintornista. Ampumapaikat sijaitsevat puolikaarella ja yksi likimain keskellä heitintornien puolessa välissä. Metsästystrapissa voi nähdä liittymäpintaa maasta karkkoaviin kanatai peltolintuihin. Metsästyshaulikkoammuntaa puolestaan voi ajatella sorsajahdin iltalentoa tai kyyhkysjahtia palvelevana harjoitteluna. Etäisyys ammuttavaan kiekkoon on metsästystrappia lyhyempi, käytettävä haulikoko 2,0 mm ja supistus avarampi, niin kutsuttu sylinteri. Mikäli käytössäsi on kiinteillä supistajilla oleva metsästysase, kannattaa ammunnanvalvojan kanssa sopia, että lataat yhden patruunan kerrallaan ja käytät väljempää supistusta. Ampumasuoritus etenee siten, että jokainen ampuu vuorollaan ampumapaikan valmiiksi. Tämän jälkeen ryhmä siirtyy seuraavalle paikalle. Erä aloitetaan korkean A-tornin juuressa olevalta paikalta, josta siirrytään seuraavalle paikalle kaarella vastapäivään kulkien. Viimeisenä paikkana ammutaan keskellä tornien välissä oleva paikka. Ampumajärjestys pidetään erän ajan samana. Normaalisti erässä ampuu enintään kuusi ampujaa kerrallaan. Ammuttava laukausmäärä vaihtelee kahdesta viiteen paikkakohtaisesti. Ampuja asettuu ampumapaikalle, lataa aseensa kahdella patruunalla, ottaa likimain vastaavanlaisen valmiusasennon kuin metsästystrapissa ja pyytää kiekon. Ampuja nostaa aseensa poskelle kiekon lähdettyä liikkeelle ja pyrkii ampumaan sen rikki viimeistään ennen ampuma-alueen takarajan merkkisalkoa. Jokaisella ampumapaikalla matalan B-tornin kiekko ammutaan ensin, jonka jälkeen ampuja ottaa uuden valmiusasennon ja pyytää kiekon A-tornista. Keskellä olevan ampumapaikan toiminta eroaa hieman muista ampumapaikoista. Ensimmäisellä kerralla paikan ”askelmerkeistä” kannattaa kysyä valvojalta tai seurata kokeneiden ampujien toimintaa. muodostavan sektorin rajoissa. Patruunoiden suurin sallittu haulikoko on 2,5 mm ja yleisimmin käytetty haulikon supistusaste niin kutsuttu puolikas tai ”kolme varttinen”. Verrattuna muihin haulikkolajeihin trapissa aseen sivuttaisliike ja liikenopeus ovat pienempiä. Laji on aikoinaan kehitetty metsästyksellisempään suuntaan alkuperäisestä trap-ammunnasta, jossa ase pidetään valmiiksi olkaa vasten ja tukin harja kiinni poskessa ennen kiekon lähtemistä liikkeelle. Metsästystrapissa aseen perä pidetään valmiusasennossa likimain ampujan lonkkaluun harjan tasolla, piippujen ollessa kohotettuna yläviistoon siten, että ampujan silmä – aseen jyvä -linja osoittaa hieman heitinkopin yläpuolelle. Ammunta etenee siten, että enintään viisi ampujaa sijoittuu ampumapaikoille. Ensimmäisellä paikalla oleva ampuja lataa aseensa yhdellä patruunalla, pyytää kiekon ja ampuu. Ase nostetaan poskelle vasta kiekon tultua esiin heitinhaudasta. Suorituksensa jälkeen ampuja avaa aseensa, heittää hylsyn astiaan ja jää odottamaan. Ammunnan sujuvoittamiseksi vuoroaan odottava ampuja voi laittaa patruunan valmiiksi patruunapesään, mutta ase pidetään odotusajan taitettuna auki tai lukko avattuna. Ampumapaikkaa vaihdetta13 Metsästäjä 3/2024 10-13_Haulikkoharjoittelu_ME0324.indd 13 10-13_Haulikkoharjoittelu_ME0324.indd 13 19.4.2024 12.54 19.4.2024 12.54
Hallitusohjelmassa 2023 on kirjattu tavoite nostaa ampumaratojen määrä tuhanteen vuosikymmenen loppuun mennessä ja parantaa harjoittelumahdollisuuksia kaikille ampumista harjoitteleville tahoille. TeksTi ja kuva Lotta Laitinen H eikon ampumaratatilanteen korjaaminen ja hallitusohjelmaan kirjatun tavoitteen toteutuminen edellyttää olemassa olevien ratojen toiminnan turvaamista, suljettujen ratojen ottamista uudelleen käyttöön ja uusien ratojen perustamista. Nopeasti tilanne ei kuitenkaan korjaannu, sillä nykyisellä lainsäädännöllä ja lupakäytännöillä pelkkään ympäristöluvan käsittelemiseen saattaa kulua 5–10 vuotta. Uusien ratojen rakentamiseen kuluu aikaa vuosikymmeniä ja tiukoista lupamääräyksistä johtuen rakentaminen on erittäin kallista. Nykyisen ampumaratakapasiteetin käyttöasteen nostaminen tai lajiratavalikoiman lisääminen ei myöskään tapahdu nopeasti. Sujuvuutta lupakäytäntöön Konkreettinen edistysaskel tilanteen parantumiseksi oli vuoden 2023 loppupuolella varmistunut hallituksen kolmevuotinen rahoitus ampumaratojen ympäristölupahankkeen jatkamiseksi. Rahoituksella turvataan ampumaratoihin erikoistuneen työryhmän toiminta. Parhaillaan eri ministeriöissä valmistellaan myös muita tarvittavia muutoksia. Hallitusohjelman kirjattu tavoite sujuvoittaa luvitusta voisi tarkoittaa sitä, että ampumaratoihin liittyvä ympäristösääntely siirretään ympäristöministeriön toimialalta sisäministeriöön. Ampumaratoja tarvitaan kaikkialla Euroopassa. Kuva Ruotsista. Ajankohtaista ampumaradoilta 14 Metsästäjä 3/2024 14-15_SAL_ajankohtaiset_ME0324.indd 14 14-15_SAL_ajankohtaiset_ME0324.indd 14 19.4.2024 12.55 19.4.2024 12.55
Tavoitteena olisi, että ampumaratoihin liittyvä sääntely olisi mahdollisimman selkeää, perustuisi todellisiin riskeihin ja olisi tieteellisesti perusteltavissa. Näin nopeutettaisiin ja selkeytettäisiin lupien saamista ampumaradoille siten, että lupaharkinta perustuu objektiiviseen riskinarviointiin. Luvituksen lähtökohta jatkossa olisi ase-, ampumaja ympäristöturvallisuus. Toimialan muutoksen yhteydessä uudistetaan ampumaratoja koskeva lainsäädäntö ja ympäristösääntelyn muuttamiseen liittyen myös lupahallinto. Tällä hetkellä pelkästään ympäristölupia käsitteleviä viranomaisia on useita satoja ja erot osaamisessa, säädösten tulkinnassa tai lupahakemusten käsittelyssä ovat merkittäviä. Viranomaisten suuri määrä yhdessä epäselvän, tulkinnanvaraisen ja vanhentuneen lainsäädännön kanssa tekee luvituksesta hidasta, joustamatonta sekä ennaltaarvaamatonta. Lyijyammuskielto uhkana Euroopan komission pyrkimykset rajoittaa lyijyammusten käyttöä muodostavat myös merkittävän uhan ampumaratojen olemassaololle ja kehittämiselle. Komission rajoitusesityksen toteutuminen aiheuttaisi valtavan määrän kustannuksia ja ampumaratojen määrä vähenisi murto-osaan nykyisestä kaikkialla Euroopassa. EU-sääntelyn tasolla ampumaradat tulisi rajata kokonaan pois lyijyammusten rajoitusesityksestä. Lyijyammusten käytön kieltäminen ampumaradoilla ei vaikuta rajoitusesityksen tavoitteisiin suojella muuttolintuja ja riistalihan puhtautta, mutta rajoituksen vaikutukset ampumaratatoiminnalle ja ammunnan harjoittelulle olisivat merkittävät. Reserviläistai maanpuolustuspoikkeus ei ratkaise rajoitusesityksen ongelmia etenkään Suomen kaltaisessa maassa, jossa kaikki ampumaharrastajaryhmät ja osa viranomaisista harjoittelevat samoilla radoilla. Poikkeukset eivät myöskään turvaa ammustuotannon jatkumista sotilasja viranomaiskäyttöön. Suljetut radat käyttöön Olemassa olevien ampumaratojen toiminnan jatkuvuuden turvaaminen, nykyisen ratakapasiteetin lisääminen ja ratavalikoiman monipuolistaminen sekä suljettujen ratojen käyttöönotto ja uusien ampumaratojen perustaminen ovat edellytys tuhannen ampumaradan tavoitteen saavuttamiseksi. Suljettujen ampumaratojen käyttöönottoa tukee se, että vuosikymmenen aikana ampumaratojen ympäristövaikutuksista on saatu lisätietoa. On tunnistettu, että ratoja on suljettu liian tiukkojen arvioiden takia, vaikka todellista riskiä ei ole tutkimuksin pystytty osoittamaan. Sata vuotta sitten tilanne on muistuttanut nykyistä, ja vuosina 1924–1934 maahamme rakennettiin tuhat ampumarataa. Jos huonoa ampumaratatilannetta pystyttiin parantamaan sata vuotta sitten, niin voidaan varmasti tehdä nytkin. Kirjoittaja on Suomen ampumaurheiluliiton ympäristöja olosuhdepäällikkö Viranomaisten suuri määrä yhdessä epäselvän lainsäädännön kanssa tekee luvituksesta hidasta. Metsästys – Kalastus – retkeily – luonto aukioloajat: Pe 7.6. 10–18 la 8.6. 10-18 su 9.6. 10–17 Osta liput ennakkoon verkosta: lippu.fi Erämessuilta KohtI uusia seikkailuja. www.erämessut.fi messuilla luvassa: • Erämessut goes Range – Benelli Show, mukana italialainen showampuja Davide De Carolis • MaanpuolustusAreena • Eräkirjamessut • Vuoden Eräkoira • Noutajanäytöksiä • Konekarhu • Metsästyskoirarotujen esittely • Trofeenäyttely • Peltsin ja Jopen Nuotiopiiri Sekä paljon muuta! 14-15_SAL_ajankohtaiset_ME0324.indd 15 14-15_SAL_ajankohtaiset_ME0324.indd 15 19.4.2024 12.55 19.4.2024 12.55
Valk häntäpeuran vuosi Yleinen keskustelu valkohäntäpeurasta on usean vuoden ajan ollut kielteistä. Keskusteluissa on nostettu esille yksinomaan koettuja ongelmia ja pahimmillaan lajille ehdotettiin jopa haitallisen vieraslajin statusta. TeksTi ja kuvaT Taneli Sinisalo O n kiistaton tosiasia, että valkohäntäpeura ei ole alkuperäinen laji, eikä esiinny meillä luontaisesti. Valkohäntäpeura tuotiin Suomeen Yhdysvaltain Minnesotasta vuonna 1934 ja viettää tänä vuonna Suomessa 90-vuotispäiviään. Tarina alkaa viidestä valkohäntäpeurasta Tarinoiden mukaan Amerikassa elänyt konsuli Eino A. Aalto oli lahjoitusajatuksen idean isä. Valkohäntäpeura otettiin 1930-luvulla suotuisasti vastaan muiden hirvieläinkantojemme voitua sotien jälkeen huonosti. Metsäpeuraja kauriskannat olivat käytännössä hävinneet ja hirvikannan tilanne oli tukala. Suomen Yleinen Metsästäjäliitto (nyk. Suomen Metsästäjäliitto) hyväksyi lahjoitusesityksen vuonna 1934 ja Rafael Haarlan kartanolle Vesilahdelle siirrettiin ensimmäiset valkohäntäpeurat. S/S Scanmail aluksen kyytiin piti lastata kahdeksan valkohäntäpeuran vasaa, mutta yksi neljästä urosvasasta kuoli tapaturmaisesti ennen lähtöä. Lisäksi kaksi laivaan lastatuista kolmesta urosvasasta menehtyi matkalla, joten Suomeen asti saapui yksi urosvasa ja neljä naarasvasaa. Maaliskuussa 1938 kaatunut puu rikkoi aitauksen ja eläimet karkasivat. Naaraat saatiin houkuteltua takaisin aitaukseen, mutta urosta ei. Lopulta maatalousministeriö antoi erikoisluvan, jonka nojalla koko lauma laskettiin vapauteen. Yksi maailmanlaajuisesti merkittävimmistä riistanhoidollisista tarinoista sai alkunsa. Vuonna 1948 Suomeen lennätettiin vielä kuusi peuValkohäntäpeurako haitallinen vieraslaji? Vaikka valkohäntä peura käyttää mieluusti taimikkoa ja sen tarjoamaa suojaa makuu alueenaan, se ei tee taimikoille juurikaan vahinkoja. 16 Metsästäjä 3/2024 16-19_Valkohäntäpeura_vieraslaji_ME0324.indd 16 16-19_Valkohäntäpeura_vieraslaji_ME0324.indd 16 19.4.2024 12.56 19.4.2024 12.56
raa lisää ja valkohäntäpeuroja on myös siirtoistutettu Suomen sisällä 1960ja 70-luvuilla. Ensimmäinen valkohäntäpeura kaadettiin Suomessa marraskuussa 1960. Tuolloin myönnettiin 12 kaatolupaa, joilla onnistuttiin kaatamaan yhdeksän valkohäntäpeuraa. Kannan kehityksessä merkittävä nousu 2010-luvulla Kun Laukon kartanon valkohäntäpeurat vapautuivat luontoon, ei moni tainnut uskoa niiden mahdollisuuksiin selviytyä Suomen ankarassa talvessa. Toisin kävi. Kannan kooksi laskettiin vuonna 1948 sata yksilöä, 1962 kannan arvioitiin olevan tuhat yksilöä ja 1970-luvun lopulla talvikannan arvioitiin olevan noin 25 000 yksilöä. Näihin aikoihin metsästystä alettiin tehostaa ja vuonna 1980 Suomessa kaadettiin lähes 15 000 yksilöä. Kannan kasvu oli tasaista 1980-luvun lopun notkahdusta lukuun ottamatta, mutta 2010-luvun puolessa välissä kannan koko lähti kasvuun. Valkohäntäpeuroja arvioitiin 2010-luvun alussa olevan noin 45 000 ja vuonna 2020 noin 120 000 yksilöä. Luonnonvarakeskuksen tarkentuneen arviointimallin mukaan vuonna 2020 talvikanta oli 150 000 yksilöä. Valkohäntäpeurakannan kasvu johtunee monesta tekijästä. Suurimpana syynä lienee kanta-arvioiden epätarkkuus ja sen mukaan kohdennettu verotussuunnittelu, joka selvästikin on ollut kannan kehitykseen nähden liian pieni. Viimeisimmän arvion mukaan valkohäntäpeuroja arvioidaan olevan noin 117 000 eli kanta on laskenut huippulukemista reilut 22 prosenttia. Mikä on haitallinen vieraslaji? Haitallisen vieraslajin määritelmä löytyy EU:n vieraslajiasetuksesta ja vieraslajilaissa on määritelty kansallisesti haitalliseksi säädetyt vieraslajit. EU:n vieraslajiasetuksen mukaan haitallinen vieraslaji aiheuttaa vakavia haittavaikutuksia monimuotoisuudelle ja sillä on sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia, jotka tulisi ennaltaehkäistä. Asetus linjaa, että haitallisten vieraslajien luonnon monimuotoisuudelle ja siihen liittyville ekosysteemipalveluille aiheuttama uhka voi ilmetä muun muassa vakavina vaikutuksina alkuperäisiin lajeihin sekä ekosysteemien rakenteeseen ja toimintaan muuttamalla elinympäristöjä, petokantaa ja kilpailuasetelmaa sekä tartuttamalla tauteja, syrjäyttämällä alkuperäisiä lajeja ja aiheuttamalla geneettisiä vaikutuksia risteytymällä. Valkohäntäpeuran tapauksessa keskusteluissa nousee esiin sato-, liikenneja metsävahingot sekä tautien levittäminen punkkien kautta. Monesti kuulee valkohäntäpeurojen aiheuttavan tuhoja myös puutarhoissa. On osoittautunut, että valkohäntäpeura ei valtakunnallisessa mittakaavassa uhkaa muiden lajien olemassaoloa. Poikkeus on saaristo, jossa peuran metsästys on ollut vaikeaa. Saaristossa ei myöskään ole ollut tarjolla metsästäjien tarjoamaa ravintoa. Näin peurat ovat hyödyntäneet niukkakasvillisesta saaresta kaiken mahdollisen ravinnon. Ne ovat syöneet saarilta niittykasvit ja vaikuttaneet hyönteisten kantoihin. Koska kyseessä on paikallinen ilmiö, ei voida puhua vakavasta muiden lajien syrjäyttämisestä, eikä haitallisen vieraslajin kriteerit siltä osin täyty. Valkohäntäpeuran yhteydessä keskustellaan borrelioosista. Peuran ajatellaan levittävän borrelia-bakteeria toimiessaan puutiaisten isäntäeläimenä. Puutiainen toimii bakteerin välittäjänä ja siirtää bakteeria isäntäeläimestä toiseen. Borrelia-bakteerin puutiainen saa kuitenkin usein jyrsijöiltä, linnuilta, supikoiralta tai jäniseläimiltä. Vahingot puntariin Vahinkojen merkittävyyden arviointi tarvitsee mittakaavan. Finanssialan mukaan vuonna 2022 vakuutusyhtiöt maksoivat maa-ajoneuvojen vahinkovakuutuksista korvauksia noin 780 miljoonaa euroa. Lisäksi moottoriajoneuvon vastuuvakuutuksista maksettiin korvauksia 486 miljoonaa euroa. Suomeen lennätettiin vuonna 1948 kuusi uutta valkohäntäpeurayksilöä, jotta sen hetkisen valkohäntäpeurakannan geneettistä pohjaa saataisiin laajennettua. Suomen ensimmäinen valkohäntäpeura kaadettiin marraskuussa 1960. W ET TS CH RE CK , W AL TE R H ., 19 48 . SU O M EN M ET SÄ ST YS M US EO N KU VA -A RK IS TO M ET SÄ ST YS M US EO N KU VA -A RK IS TO 17 Metsästäjä 3/2024 16-19_Valkohäntäpeura_vieraslaji_ME0324.indd 17 16-19_Valkohäntäpeura_vieraslaji_ME0324.indd 17 19.4.2024 12.56 19.4.2024 12.56
Vuonna 2022 kirjattiin seitsemän valkohäntäpeuran aiheuttamaa metsävahinkoa, joiden korvaussumma oli 8 810 euroa. Ei liene tarpeen katsoa metsänviljelyn vuotuista tuottoa ymmärtääkseen, että kyseessä ei ole merkittävä vahinko. Vuoden 2023 osalta ei riistaeläinten aiheuttamia onnettomuuksia sekä vahinkoja ja vahingon määrää esittelevästä riistavahingot.fi-palvelusta löydy yhtään valkohäntäpeuralle merkittyä metsävahinkoa. Satovahingot keskittyvät lounaiseen Suomeen ja huomattavia tuhoja on etenkin erikoisviljelyksillä. Kyse on kuitenkin paikallisista ongelmista. Kriitikoiden mukaan vahinkomäärät eivät vastaa todellisuutta, hakemusten täyttäminen on työlästä ja omavastuu sekä epävarmuus korvauspäätöksen hyväksymisestä vähentävät hakemusten määrää. Etelä-Suomen merkittävin riistalaji Vuosikymmeniä maamme merkittävimmän riistaeläimen viittaa on kantanut hirvi. Tilanne on kuitenkin viimeisen kymmenen vuoden aikana varsinkin EteläSuomessa kääntynyt valkohäntäpeuran eduksi. Metsästyskaudella 2022–2023 valkohäntäpeuran lihaa saatiin noin 2,2 miljoonaa kiloa, jonka arvo on noin 16,4 miljoonaa euroa. Kun saaliin nimellisen raha-arvon päälle lasketaan laskennallinen virkistysarvo, kohoaa peuran metsästyksen arvo yli 50 miljoonaan euroon vuosittain. Valkohäntäpeura mahdollistaa metsästysmatkailun järjestämisen, sillä peurakantamme on Euroopassa ainutlaatuinen. Suuri osa eurooppalaisesta metsästysmatkailusta Suomeen toteutetaan metsästysseuroissa vastavuoroisuuden periaatteella eli seurojen jäsenet pääsevät Keski-Eurooppaan metsästämään esimerkiksi saksanhirveä tai mufloneja. Välillinen taloudellinen vaikutus näkyy maaseudun majoitusja ravintolatoiminnassa. Myös kotimaiset metsästäjät ovat kiinnostuneita matkaamaan valkohäntäpeuran perässä eteläiseen Suomeen. Vierasluvat mahdollistavat monin paikoin metsästysseurojen kulujen kattamisen. Osa seuroista myös myy lihaa saadakseen kuluja katettua. Kuluttajien kysyntä riistalihalle kasvaa. Hyvinvointia riistasta -hankkeessa teetetyn kyselyn mukaan kuluttajat haluaisivat korvata lähes 40 prosenttia syödystä naudan-, sianja siipikarjanlihasta riistanlihalla, jos sitä olisi helpommin saatavilla. Ei niin paljon huonoa, etteikö jotain hyvää Vaikka keskustelu peurakannan kasvettua on ollut kriittistä, on kannan kasvun taituttua ja käännyttyä laskuun noussut esille myös huolestunut keskustelu peuran tulevaisuudesta. Etenkin entisillä peuran tiheytymäalueilla metsästäjät ovat huolissaan. Eteläisessä Suomessa on tällä hetkellä maamme tihein susikanta. Ei ole sattumaa, että alueella on susien määrään nähden vähän susien aiheuttamia metsästyskoirasekä kotieläinvahinkoja. Petojen ravinnon hankinta keskittyy metsään niin kauan, kun siellä on riittävästi ravintoa. Runsas peurakanta on monin paikoin edellytys ihmisen ja kasvavan suurpetokannan mahdollisimman sulavalle yhteiselolle. Jos peurakanta haluttaisiin hävittää haitallisen vieraslajin statukseen nojaten, oltaisiin uuden, kenties suuremman ongelman edessä. Vaikka valkohäntäpeura biologiselta statukseltaan on meillä vieraslaji, on se kulkenut metsissämme pitkään. Olisiko jo aika luopua vieraslajinimityksestä? Vuonna 2022 valkohäntäpeuran kanssa tapahtui 6 490 onnettomuutta. Vakuutusyhtiö Ifin mukaan keskimääräinen korvaussumma hirvieläinkolarista on 3 100 euroa. Yhteenlaskettuna vahinkojen summaksi tulee noin 20 miljoonaa euroa. Vakuutuskorvauksien kokonaissummasta valkohäntäpeurasta aiheutuneita kuluja on noin 2,5 prosenttia. Jos lasketaan mukaan vastuuvakuutusten korvaukset, saadaan osuudeksi noin 1,5 prosenttia. Laskelma on suuntaa antava, mutta valkohäntäpeurakolareiden määrä on myös laskenut. Vuonna 2023 kirjattiin 5 695 onnettomuutta. Vuonna 2022 Tilastokeskuksen mukaan kasvinviljelyn perushintainen arvo oli liki 2,3 miljardia euroa ja valkohäntäpeuran aiheuttamia maatalousvahinkoja korvattiin kaikkiaan noin 400 000 eurolla. Vahinkojen prosentuaalinen osuus kasvinviljelyn arvosta oli yhteensä 0,02 prosenttia. Peuran aiheuttamat maatalousvahingot voivat paikallisesti nousta korkeaksi etenkin erikoisviljelyksillä. Valkohäntäpeuran aiheuttamien maatalousvahinkojen osuus kasvinviljelyn arvosta oli vuonna 2022 yhteensä 0,02 prosenttia 18 Metsästäjä 3/2024 16-19_Valkohäntäpeura_vieraslaji_ME0324.indd 18 16-19_Valkohäntäpeura_vieraslaji_ME0324.indd 18 19.4.2024 12.56 19.4.2024 12.56
Ruokavirasto seuraa eläintautien sekä ihmisten ja eläinten välillä tarttuvien tautien eli zoonoosien esiintymistä Suomen luonnossa. Seuranta perustuu kansalaisten aktiivisuuteen. TeksTi Marja Isomursu kuva Ruokavirasto J okainen suomalainen voi osallistua seurantaan ilmoittamalla havaintojaan eläimistä ja toimittamalla näytteitä tutkimuksiin. Luonnossa paljon liikkuvat metsästäjät ovat erityisen tärkeitä villieläintautien seurannassa. Yleisessä tautiseurannassa tutkitaan kaikenlaisia itsestään kuolleita tai sairauden takia lopetettuja villieläimiä. Tavoitteena on löytää uusia tai jo ennestään tunnettuja sairautta aiheuttavia tauteja. Yleisellä seurannalla on löydetty muun muassa ensimmäiset korkeapatogeenisen lintuinfluenssan tapaukset Suomen luonnossa, kun Ahvenanmaan vesillä kuolleita tukkasotkia tutkittiin vuonna 2016. Afrikkalaisen sikaruton havaitsemiseksi yritetään luontoon kuolleet villisiat saada aina tutkittaviksi. Kohdennetussa tautiseurannassa etsitään tiettyjä tärkeinä pidettyjä taudinaiheuttajia tietyistä eläinlajeista. Usein näytteeksi kerätään sairaiden eläinten lisäksi metsästettyjä eläimiä. Kohde-eläinlajeja voidaan testata tautien varalta, vaikka niillä ei olisikaan tautiin viittaavia oireita. Seurattavia tärkeitä zoonooseja ovat rabies, ekinokokit, trikiinit ja salmonella. Eläintaudeista afrikkalainen sikarutto ja lintuinfluenssa ovat tärkeimpien joukossa. Myös kalaja raputauteja tutkitaan. Aiemmin eläinnäytteitä saattoi lähettää maksutta Matkahuollon pakettina, mutta tämä mahdollisuus poistui 2023. Nyt kokonaiset eläimet pitää tuoda Ruokaviraston toimipaikkaan (Oulu, Seinäjoki, Kuopio tai Helsinki), tai tietyissä tapauksissa niille voidaan tilata oma kuljetus. Lappeenrannan toimipaikan näytepakastimeen voi toimittaa pienpetonäytteitä. Joitakin näytteitä, kuten elimiä, voi lähettää maksuttomana postipakettina. Kun näytteiden toimittaminen tulee ajankohtaiseksi, kannattaa ottaa yhteyttä Ruokavirastoon parhaan toimitustavan löytämiseksi. Aivan tavallinenkin luonnoneläin voi olla tärkeä näyte seurantaan. Ruokavirasto seuraa eläintauteja CWD (hirvieläin ten näivetystauti) seurannassa näyte otetaan aivorungos ta ja pään imu solmukkeista. Kohdennetuista seurannoista ja näytetarpeista jaetaan tietoa riistanhoitoyhdistysten kautta. Tietyistä näytteistä maksetaan palkkioita. Ruokavirastosta voi kysyä neuvoa näyteasioissa. Tietoa on myös viraston nettisivuilla ruokavirasto.fi. 20 Metsästäjä 3/2024 20-21_Kuollut_riistaeläin_ME0324.indd 20 20-21_Kuollut_riistaeläin_ME0324.indd 20 19.4.2024 12.55 19.4.2024 12.55
O D O T T A M I N E N O N V A I N O S A S I T Ä . Lue metsää ja kuuntele hiljaisuutta vihjeiden varalta. Odota, niin näet kuka sen ensimmäisenä rikkoo. Se on kärsivällisyyden ja molemminpuolisen kunnioituksen mittelö. Pitelet Browning -asetta käsissäsi luottaen siihen, että se on yhtä valmis kuin sinäkin. Sen tunnokas laukaisu ja nopea uudelleenlataus on suunniteltu täydellisesti metsästykseen. Siinä on kaikki, mitä tarvitset siihen yhteen osumaan, joka kruunaa päiväsi, joskus jopa elämäsi. — BROWNI N G — F O R T H O S E I N T H E K NOW. M I T Ä T A H A N S A E T E E S I T U L E E K A A N , S E O N O D O T U K S E N A R V O I S T A K A T S O L I S Ä Ä w w w . a s e . ? 20-21_Kuollut_riistaeläin_ME0324.indd 21 20-21_Kuollut_riistaeläin_ME0324.indd 21 19.4.2024 12.55 19.4.2024 12.55
Nu rten toimitus Metsästävänä sukuna niin juhlaherkkuihimme kuin arkiruokiimme kuuluu monipuolista riistaruokaa. Oma suosikkini on hirvenliha, sillä se taipuu moneen ja ruoasta tulee hyvää pienelläkin vaivalla. TeksTi ja kuvaT Siiri Niskala Perinteisellä hirvikäristyksellä ei voi mennä vikaan Hirvikäristyksen saa aikaan monen laisista hirven osista. Itse suosin enimmäkseen paistia, vaikka lavas takin syntyy erinomainen käristys. Lihat leikataan sopiviksi paloiksi poikkisyin, jotta kypsentäessä siitä ei tule sitkeää. Valurautapata voidellaan esimerkiksi sulattamalla perinteistä suolaläskiä ja suikaleet käristetään korkealla lämmöllä ruskeiksi. Parhaan tuloksen saat käristämällä vain osan suikaleista kerrallaan. Lihat laitetaan takaisin pataan, jonne lisätään mausteet ja vettä. Tässä vaiheessa käristyksen voi tuunata omanlaiseksi. Vain taivas on rajana! Veden voi korvata esimerkik si punaviinillä tai pataan voi lisätä omia lempimausteita. Oman patani maustan perinteisesti: pippuria, katajanmarjoja ja suolaa. Valurautapata peitetään kannella ja jätetään hautumaan, kunnes lihat ovat mureutuneet. Itse laitan käristyksen hautumaan leivinuuniin, mutta liedellä hauduttaminen käy yhtä hyvin. Vettä lisätään tarvittaes sa, etteivät päällimmäiset lihat pääse kuivumaan tai palamaan. Käristyksen kaveriksi tekisin punaviinikastikkeen tai makean kermakastikkeen. Puikulaperu namuusin kanssa hirvikäristys on maailman paras ruoka niin arkeen kuin juhlaan. Sukuni suosikkihirvireseptit Itse syön käristykseni puikulaperunamuusin, paistettujen porkkanoiden ja puolukkasurvoksen kanssa. Padan voitelemiseen voi käyttää esimerkiksi perinteistä suolaläskiä. Ruskista hirvenlihat pienissä osissa, jotta ne ruskistuvat tasaisesti. 22 Metsästäjä 3/2024 22-25_Nuorten_toimitus_ME0324.indd 22 22-25_Nuorten_toimitus_ME0324.indd 22 19.4.2024 12.57 19.4.2024 12.57
Hirvenlihakääröjen täytteeksi voi laittaa melkein mitä vain Toisin kuin käristyksessä, kääröissä lihapalan täytyy olla kokonainen, jotta siitä saadaan poikkisyin leikattua isoja ja ohuita siivuja. Kokonaisen paistin voi siivuttaa vaivattomasti ohuiksi siivuiksi sen ollessa vielä hieman kohmeinen. Lihan annetaan sulaa loppuun, jonka jälkeen se maustetaan. Valitsin mausteeksi perinteisen suolan ja pippurin. Maustettu lihasiivu täytetään haluamallaan täytteellä ja kääritään tiiviiksi rullaksi. Itse valitsin täytteeksi pekonin. Rullan läpi laitetaan hammastikku, jotta se ei purkaudu kypsentämisen aikana. Kääröt ruskistetaan kauttaaltaan laajalla pannulla. Paistoin kääröt margariinissa, mutta muutakin paistorasvaa voi käyttää. Kääröjen ruskistamista on helpompi vahtia, kun sen tekee osissa. Kun kaikki kääröt on ruskistuneet, ne lisätään pataan veden ja haluamiensa mausteiden kera. Pataan voi myöhemmin lisätä esimerkiksi porkkanoita ja perunoita hautumaan. Myös kääröt maistuvat herkullisilta kastikkeen ja perunamuusin kanssa. Itse tein helpon kastikkeen lisäämällä kääröjen liemeen kermaa ja sinihomejuustoa. Hammastikku estää kääröjen purkautumisen kypsennyksen aikana. Riistalinja Opiskele riistanhoitajaksi Jatkuva haku! www.riistalinja.info Mummo opettaa, kuinka hirvenliha ja pekoni saadaan tiukasti rullalle. Ruskistamisen jälkeen kääröt lisätään pataan hautumaan. Pataan voi lisätä vaikka perunoita ja porkkanoita. OMAKSI TAI VAIKKAPA LAHJAKSI! Suomen riistakeskuksen verkkokaupasta kauppa.riista.fi tai puhelimitse 09 584 045 60. Hinta: 30 euroa METSÄSTÄJÄNTUTKINTO 60 VUOTTA -JUHLAKIRJA 23 Metsästäjä 3/2024 22-25_Nuorten_toimitus_ME0324.indd 23 22-25_Nuorten_toimitus_ME0324.indd 23 19.4.2024 12.57 19.4.2024 12.57
Nu rten toimitus Lintuatlas on Suomen pesimälintulajien esiintymistä seuraava hanke. Oman kirjausennätyksen voi tehdä seikkailemalla ruutu-Suomessa ja tallentamalla lintuhavaintoja Oma riistaan. Samalla voi tukea lintutiedon keräämistä. TeksTi ja kuvaT Reetta Hokkanen J o useamman vuoden ajan olen tallentanut näkemiäni vesija kanalintuhavaintoja Oma riistaan ollessani milloin missäkin: joskus koulumatkalla, kesäisin ajaessani töihin, koiralenkillä, pyöräretkillä, kalalla, hirvijahdissa, mökillä, vaelluksilla ja linnunpyynnissäkin. Vuosien 2022–2025 aikana tekemäni havainnot tallentuvat osaksi lintuatlasta. Jopa turhanpäiväisiltäkin tuntuneet kirjaukset ovat päätyneet osaksi selvitystä, jonka avulla voidaan tutkia Suomen pesimälinnustossa tapahtuvia muutoksia ja lajien levinneisyyttä. Tällä on ehdottomasti merkitystä myös metsästyksen kannalta! Lintumatkailua Suomi on paloiteltu atlaskartoituksessa 10 x 10 kilometrin ruutuihin. Viime kesänä katselin lintuatlaksen tulospalvelun kartalta ruutuja, joille oli tehty vain vähän havaintoja. Seikkailunhaluisena ihmisenä lähdin tutkimaan ”tyhjiä” ruutuja ja selvittämään, mitä lintuja siellä mahdollisesti pesii. Muistan bonganneeni noilla retkillä ainakin teeriä, lehtokurppia ja telkkäpariskunnan. Tänä vuonna jatkan tutkimusmatkailua ja taitan havaintomatkoja ruutujen täyteisessä Suomessa ainakin polkupyörällä. Opiskelupaikkakunnallani Helsingissä aion valjastaa kulkuvälineekseni myös joukkoliikenteen. Kotiseudullani Kainuussa voin ottaa havaintomatkoilleni mukaan kiikareiden lisäksi myös virvelin, jolloin metsälammelta voi napata kaksi kärpästä – tai ahventa yhdellä iskulla. Havainnoilla lisää riistatietoa Lintuatlaksen avulla voidaan selvittää, onko jonkin lajin pesimälevinneisyydessä tapahtunut muutoksia. Tällä on merkitystä myös metsästyksen kannalta. Saatuja tuloksia voidaan verrata aiempien lintuatlasten tuloksiin. Jotta vertailu olisi järkevää, täytyy Kirjauksia ja kaakatuksia havaintoja kertyä kattavasti koko maasta. Ilman luotettavaa tietoa riistalintujen esiintymisestä voi metsästystä olla tulevaisuudessa haastava perustella. Vaikka lintuatlaksen avulla ei määritellä esimerkiksi lintujen metsästysaikoja, on siitä saatavalla tiedolla merkitystä kokonaiskuvan kannalta. Jotta voisin itsekin osallistua linnunpyyntiin hyvillä mielin, haluan kantaa korteni kekoon lintutiedon keräämisessä. Havaintojen tallentaminen on tehty metsästäjille helpoksi, kun kaikki hoituu Oma riistan kautta paikan päällä metsässä tai mökkilaiturilla. Kirjaukset ovat anonyymejä, eikä tarkkoja havaintopaikkoja ruutujen sisällä paljasteta, vaan ainoastaan koonti ruudulla tehdyistä havainnoista. Yksinkertaista ja vaivatonta bongausta Viime vuonna Oma riista -mobiilisovellukseeni pärähti kevään ja kesän aikana tiedot tasan 30 riistalinnusta. Havaintoja olisi tullut enemmänkin, ellen olisi viettänyt kuukautta ulkomailla. Eniten kirjauksia tuli mökkirannasta ja koiran kanssa tehdyiltä lenkeiltä. Lintuatlakseen voi siis osallistua arjessa ohimennen ja havainnon tallentamiseen kuluu suunnilleen 15 sekuntia. Haastan itseni löytämään tänä vuonna ainakin 50 riistalintuyksilöä pesintäaikaan ja tallentamaan ne Oma riistaan. Muut metsästäjät haastan kirjaamaan ainakin viisi havaintoa, sillä jokainen niistä merkitsee. PESIMÄKAUDEN PUUHAA Soitimet ovat tärkeitä havaintotyyppejä lintuatlaksessa. Tukkakoskelo on uhanalaisuusluokitukseltaan silmälläpidettävä riistalintu, jonka elinvoimaisuutta on syytä tarkkailla Suomessa. Vaikka riistalinnuistamme haapana on monelle hyvin tuttu, myös sen kanta on alkanut taantua elinympäristöjen muuttuessa. 24 Metsästäjä 3/2024 22-25_Nuorten_toimitus_ME0324.indd 24 22-25_Nuorten_toimitus_ME0324.indd 24 19.4.2024 12.57 19.4.2024 12.57
Rinnakkaislupa on tärkeä juttu oman harrastukseni kannalta. Monesti vasta aseluvan saannista alkaa varsinainen metsästysharrastus. TeksTi Mika Linna kuva Mika Linnan kotialbumi T äytin juuri 15 vuotta ja minulla on jo rinnakkaisluvan hakuprosessi käynnissä. Alle 15-vuotiaana saa metsästää vain täysi-ikäisen kyseiseen aseeseen luvat omistavan valvojan kanssa. Tämän takia olen päässyt metsälle vain silloin, kun isä on ehtinyt ja jaksanut lähteä valvomaan. Tämä on tarkoittanut minun kohdallani sitä, että aseen kanssa metsällä käynti on rajoittunut muutamiin kertoihin vuodessa. Rinnakkaisluvan kanssa pääsisin metsälle aina kun itselle sopii. Vaikka hirvimetsälle on aseettomana koiran kanssa päässyt osallistumaan, olisi aseen kanssa kulkemisessa jännitystä. Siksi odotan innolla rinnakkaislupaa. Luulen, että myös isäni on odottanut rinnakkaislupia. Hänen ei tarvitsisi enää lähteä valvojaksi aina, kun haluan lähteä metsälle. Lisäksi saamme nyt myös toiselle koiralle tutun aseellisen valvojan. Ei rinnakkaislupa kuitenkaan kaikkea ratkaise. Etenkin koiranohjaajan täytyy pystyä liikkumaan nopeasti esimerkiksi tien ja koiran väliin. Tuttu metsästysmuoto uudesta kulmasta Haen lupaa isäni hirvikivääriin. Haluan liittyä hirviporukkaan ja päästä hirvijahtiin myös aseen kanssa. Porukka ja jahtimuoto ovat jo tuttuja, joten uskoisin siirtymän olevan kohtuullisen helppo. Tietenkin täytyy muistaa, että mukana tulee hirveästi vastuuta. Etenkin puhuttaessa suurikaliiberisesta kivääristä, jonka luoti on vaarallinen useiden kilometrien päähän. Taustan suhteen täytyy olla todella huolellinen ja olla varma kohteesta, jota on ampumassa. Uskon saavani hyviä neuvoja isältäni ja muilta kokeneilta metsästäjiltä. Ennen hirvijahtia on lisäksi kauden alussa käyty turvallisuusasiat läpi koko porukan kanssa. Lupien hakeminen verkossa Jätin rinnakkaislupahakemuksen verkossa. Tämä mahdollisuus aukesi maaliskuun alussa. Poliisin sähköisessä asioinnissa täytetään samantyyppinen lomake kuin paperisessa versiossa. Minulta kysyttiin muun muassa syitä, miksi haen lupaa kyseiseen aseeseen. Sitten muutaman päivän kuluttua kysyttiin joitakin lisätietoja, kuten metsästyskorttia. Joissakin tapauksissa tulee myös haastattelukutsu, jossa kehotetaan varaamaan aika poliisilaitokselle. Tätä kirjoittaessa sain juuri haastattelukutsun. Jännityksellä kohti haastattelua ja ensi syksyn metsästyskautta. Rinnakkaislupa avaa metsästys harrastusta Rinnakkaislupa tuo paljon vapauksia, mutta myös paljon lisää vastuuta. allesi koir Lihaisaa laatua Hankkijan myymälöistä ja hyvin varustelluilta jälleenmyyjiltä. Jahti&Vahti Viljaton Kalkkuna sopii hyvin normaaliaktiivisille koirille, mutta on myös vähemmän energiaa kuluttavalle tai ikääntyvälle sopiva valinta. Laadukas valkuainen on peräisin kalkkunasta. Täysravinto sopii myös koirille, joilla on herkkä ruuansulatus. Sisältää Progut ® -valmistetta, joka tukee vastustuskykyä ja suoliston normaalia toimintaa. ja ht iv ah ti. fi Uusi kevyempi VILJATON VAIHTOEHTO UUTUUS! 3,74 / kg 12 kg 44, 95 22-25_Nuorten_toimitus_ME0324.indd 25 22-25_Nuorten_toimitus_ME0324.indd 25 19.4.2024 13.48 19.4.2024 13.48
Suomen riistakeskuksen kiitetyin palvelu Oma riista on saavuttanut kymmenen vuoden iän. Kypsästä iästä huolimatta palvelu on täydessä terässä ja sen kehittämistä jatketaan. TeksTi Ville Hokkanen kuva Reetta Hokkanen O ma riista -palvelun ensimmäinen toiminnallisuus otettiin käyttöön toukokuussa 2014. Metsästäjä-lehden pääkirjoituksessa tapausta kuvattiin näin: ”Tarkoitus on kehittää asteittain sähköinen asiointikanava, jolla metsästävä asiakas voi hoitaa kaikki asiansa riistahallinnon ja riistantutkimuksen suuntaan.” Visioitu tavoite on jalostunut verkossa ja mobiilisovelluksissa (Android ja iOS) toimivaksi sähköiseksi asiointikanavaksi. Metsästäjä pystyy helposti hoitamaan lakisääteiset saalisilmoitukset, hakemaan lupia ja näkemään metsästysalueitaan. Tärkeät metsästyskortti ja ampumakoetodistus ovat aina mukana puhelimessa Oma riista -maastosovelluksessa. Saaliit ja havainnot voi kirjata talteen Oma riista -palvelu 10 vuotta RIISTATIEDON DIGILOIKKA Käyttäjiä: 100?000 8/2017 2014 2015 2016 2017 2018 2019 • Oma riista -tunnus ja yhteensopivuus muihin palveluihin • Lakisääteiset saalisilmoitukset suoraan maastosovelluksesta • Seuran alueen määritys • Hirvitietojen keruu ja raportointi • Koiratutka-yhteensopivuus • Metsästyskortti Oma riista -maastosovelluksessa • • • Oma riista -maastosovelluksen kartta ja seurojen alueiden näyttäminen • Hirvieläinlupien haku ja käsittely Aikajanalla keskeisimmät toteutetut toiminnallisuudet: 26 Metsästäjä 3/2024 26-27_Oma_riista_10v_ME0324.indd 26 26-27_Oma_riista_10v_ME0324.indd 26 19.4.2024 12.57 19.4.2024 12.57
ja auttaa samalla keräämään arvokasta riistatietoa tutkimuksen käyttöön. Palvelusta löytyy helposti metsästysajat sekä auringon nousut ja laskut. Lisäksi käyttäjä näkee metsästysalueensa ja oman sijaintinsa sekä passipaikkansa puhelimestaan ja pystyy hallinnoimaan niitä verkkopalvelussa. Metsästyksenjohtaja voi tehdä tarvittavat kirjaukset metsästyspäivän päätteeksi, vaikka maastosta. Metsästäjän tarpeet etusijalla Oma riista -palvelun kehitystä on sen alkumetreistä lähtien ohjannut yksi ohjenuora. Palvelun täytyy tuottaa arvoa sen käyttäjille eli asiakkaille. Jos metsästävä asiakas käyttää palvelua, niin hallinto ja tutkimus saavat tarvitsemansa. Oma riista -palvelua käyttää yli 240 000 tunnistettua käyttäjää. Tämä on noin 80 prosenttia metsästyskortin maksaneista. Palvelun onnistumisesta kertoo saatu positiivinen käyttäjäpalaute. Syksyllä 2023 tehdyn kyselyn tulosten perusteella Oma riista on Suomen riistakeskuksen tärkein palvelu ja sen saama arvosana oli yli 4 asteikolla 1–5. Oma riista -palvelu on muuttanut suomalaista riistatietoa. Tiedonkeruu on vakioitunut ja siihen on saatu mukaan yhdenmukaiset paikkatiedot. Palvelu on mahdollistanut sujuvan yhteistyön metsästäjän, riistahallinnon ja tutkimuksen välillä. Metsästäjän Oma riistaan tallentama hirvihavainto jalostuu tutkimuksen työkalujen avulla raportiksi. Maastossa kerätty tieto palautuu raporttina metsästäjälle ohjaamaan metsästystä alle vuorokaudessa. Tehokkaasti liikkuvan tiedon avulla riistantutkimus pystyy ennustamaan hirvikannan kokoa ja rakennetta lähes reaaliaikaisesti metsästyksen edetessä. Tämä on ainutlaatuista koko maailmassa. Ketterää kehittämistä Oma riista -palvelua kehitetään ketterillä menetelmillä, pienen mutta tehokkaan tiimin kanssa. Kumppanina on toiminut Vincit Oyj koko palvelun historian ajan. Kehittämisen ketteryydestä kertoo esimerkiksi se, että asiakkaan yhteydenotosta Oma riista -neuvontaan, esiin tulleen ongelman ratkaisu ja tuotantoon vienti on parhaimmillaan tapahtunut alle tunnissa. Kehittämisen laadusta kertoo puolestaan se, että palvelussa on ollut käyttökatkoja 10-vuotistaipaleen aikana yhteensä noin kahden tunnin verran. Teknisten ja taloudellisten panostusten perusteena on myös toiminnan tehostaminen. Tästä näkyvänä esimerkkinä on lupien käsittelyn nopeutuminen. Kun maksuasetus muuttui vuoden vaihteessa 2024, useiden lupien käsittelymaksut laskivat jopa kymmenillä euroilla. Tämä on yksi esimerkki Oma riistan asiakkaille tuottamasta taloudellisesta hyödystä. Riistanhoitoyhdistysten työ helpottunut Oma riista on digitalisoinut myös Suomen riistakeskuksen merkittävimmän kumppanin eli riistanhoitoyhdistysten palveluita. Lähes kaikkiin riistainhoitoyhdistyksen lakisääteisiin tehtäviin on kehitetty työkaluja, joiden avulla metsästäjien arki on helpottunut. Tästä hyvä esimerkki on mobiilisovelluksesta löytyvät ampumakoesuoritusten tiedot. Onnistumisesta kertoo saatu positiivinen käyttäjäpalaute. KÄYTTÄJÄMÄÄRÄ 5/2014 .......................... 8/2017........................... 100 000 12/2020 ......................... 200 000 2/2024 .......................... 240 000 Yhteiskunnallisesti merkittävin riistanhoitoyhdistysten käyttämä työkalu on suurriistavirka-avun (SRVA) raportointi. Vapaaehtoiset SRVA-toimijat raportoivat hoitamansa tapaukset Oma riistalla suoraan maastosta. Samalla muodostuu Suomen viralliset riistaonnettomuustilastot. 200?000 12/2020 240?000 + 2/2024 2019 2020 2021 2022 2023 2024 • Lupahallinnon uudistusten viimeistely • Valkohäntäpeuran näköhavaintojen keruu ja raportointi • Hallintotehtävien raportoinnin kokonaisuus • Seuraja pienriistatoimintojen kehittäminen • Riistanhoitomaksun maksaminen • Ampumakoetoiminnot • Metsähallituksen pienriistalupien ja alueiden näyttäminen • Metsästyksenjohtajien toiminnot maastosovellukseen • Seurojen riistatietoraportointi 27 Metsästäjä 3/2024 26-27_Oma_riista_10v_ME0324.indd 27 26-27_Oma_riista_10v_ME0324.indd 27 19.4.2024 12.57 19.4.2024 12.57
Jousella metsästäminen tunnetaan intensiivisenä ja haastavana lajina, joka vaatii harrastajaltaan hieman tavanomaista enemmän panostusta ja harjoittelua erityisesti alkumetreillä. TeksTi ja kuvaT Antti Saarenmaa O sa metsästää vuosia ilman ensimmäistä saalistaan, osalla harrastus tyssää jo alkuun monimutkaiselta tuntuvan jousen käsittelyyn. Onko jousella metsästäminen oikeasti vaikeaa, ja miten alkutaipaleen voisi saada taittumaan hieman rivakammin? Tässä koottuna muutamia pääNäin pääset jousimetsästyksen alkuun asioita, joita mutustelemalla uusi harrastaja voi päästä nopeammin jyvälle. Asevalinta ohjaa metsästystä joka tavalla Jousi on lyhyen kantaman ase, jolla tyypilliset riistalaukaukset ovat noin 20 metrin luokkaa, eli metsästäjän on päästävä lähelle riistaeläintä. Metsästäjän on joko itse lähestyttävä riistaeläintä tarpeeksi hiljaa ja tuulen alta tai riistaeläimen on liikuttava metsästäjän ulottuville. Jälkimmäinen vaihtoehto on usein helpoimmin toteutettavissa maltillisella houkutteluruokinnalla, riistan kulkureittien varrella kyttäämällä tai esimerkiksi pillillä houkuttelemalla. Lisäksi jousen viritys on onnistuttava tekemään niin, ettei riistaeläin havaitse virityslii? Ampumista kannattaa harjoitella metsästysvarusteissa. ? Harjoittelu realistiseen maaliin valmistaa metsästystilanteisiin. ? Taljajousi säädetään aina ampujalleen sopivaksi. Tässä kannattaa turvautua osaavaan tekijään. 28 Metsästäjä 3/2024 28-31_Jousiammunnan_harjoittelu_ME0324.indd 28 28-31_Jousiammunnan_harjoittelu_ME0324.indd 28 19.4.2024 12.58 19.4.2024 12.58
kettä. Paikkolaukauksia ei jousella kerkeä tekemään, vaan oikeaa hetkeä on odotettava maltilla. Jousen käyttöön liittyvät vaatimukset kannattaa ottaa huomioon jo metsästystä suunnitellessa. Vietä aikaa maastossa, tutki karttoja ja etsi kulkureitit, niiden risteykset ja parhaat ruokapellot. Katso, mihin pellonnurkkaan riistaeläimet iltaisin mieluiten kerääntyvät ja suunnittele passipaikkasi sijainti sen mukaan. Jousen hankinta Jousi on henkilökohtainen metsästysase sanan varsinaisessa merkityksessä. Vetopituudeltaan liian lyhyt tai pitkä jousi tekee ampumisesta vaikeaa tai jopa mahdotonta. Myöskään liian raskasta jousta ei ampuja saa viritettyä ilman kohtuuttomia ponnisteluita. Hankkiessasi ensimmäistä joustasi, ota yhteyttä osaavaan jousiampujaan tai jousiammuntaseuraan tai jousikauppiaaseen, ja pyydä apua sopivan kokoisen jousen hankkimiseen. Erityisesti tähtäimillä varustetuista taljajousista puhuttaessa jousi säädetään ampujalleen sopivaksi sekä vetopituudeltaan että viritysvastukseltaan. Oikein mitoitettu jousi on ensimmäinen ja ehdottomasti tärkein asia onnistumisten tiellä. Ampumatekniikka kuntoon ja harjoittelua Jousella osumisen peruskivi on oikea ampumatekniikka. Huonolla tekniikalla voi oppia osumaan, mutta huomattavasti nopeammin ja kestävämmin hyviin tuloksiin pääsee opeteltaessa heti alkuun perusasiat kokeneen opastuksessa. Kuten jousta hankkiessasi, etsi myös ammuntaharjoittelusi alkuun osaava henkilö opastamaan kädestä pitäen jousen käyttöä. Oikeaa ampumatekniikkaa opeteltaessa rakennetaan perusta rutiinille, joka harjoittelun myötä luo osumatarkkuuden. Rakenna ampumarutiini Metsästystilanne on jännittävä, joten laukauksen on tapahduttava tutulta etäisyydeltä ja oltava suorituksena helppo. Riistaeläimen oikea osumakohta ei ole järin suuri, jos laukaus ammutaan yläviistosta eikä riistaeläinkään aina ole täysin poikittain ampujaan. Harjoitteluradalla on siis päästävä tarkkuuteen ja rutiiniin, jolla varmuudella saa päivän ensimmäisenkin laukauksen haluttuun osumakohtaan taulussa. Harjoittele mieluummin usein ja vähän, kuin harvoin ja paljon kerrallaan. Älä ammu väsymykseen asti, ja vältä harjoittelua väsyneenä, sillä se altistaa huonoille suorituksille ja vääränlaisen tekniikan omaksumiseen. Pelkästään ammuntarutiinin rakentamiseen kannattaa panostaa vähintään satoja laadukkaita laukauksia ennen harjoittelun monipuolistamista, jotta perusasiat siirtyvät selkärankaan. Tekemisen rutinoiduttua kannattaa siirtyä harjoittelemaan metsästystilanteen mukaista suoritusta. Riistalaukaus lähtee ani harvoin erinomaisesta ampumaasennosta selkä suorana seistä pönöttäen. Riistatilanteiden harjoittelu Jousimetsästäjän kannattaa harjoitella ampumista monipuolisesti, esimerkiksi istuen, jyrkkiin yläja alakulmiin, metsästysvaatteet päällä, hämärässä, piilokojusta ja korkealta puupassista. Jokainen tilanne Oikein mitoitettu jousi on ensimmäinen ja ehdottomasti tärkein asia onnistumisten tiellä. 29 Metsästäjä 3/2024 28-31_Jousiammunnan_harjoittelu_ME0324.indd 29 28-31_Jousiammunnan_harjoittelu_ME0324.indd 29 19.4.2024 12.58 19.4.2024 12.58
kannattaa harjoitella etukäteen, jotta riistatilanteessa omien kykyjen rajat on jo koettu ja tunnistettu. Uudenlaisessa tilanteessa ampumasuoritus voi tuntua erilaiselta kuin normaalissa ammunnassa. Moni yllä mainittu tilanne pitää sisällään uusia huomioitavia asioita, joita ei ehkä kokematta osaa etukäteen arvata. Lista on loputon: jousen taljapyörät voivat kolahtaa huolimattomassa käsittelyssä puupassi-istuimeen, takakäden kyynärpää voi puussa tähdätessä osua helposti takana puunrunkoon, nuoli on vahingossa helppo tökätä kiinni piilokojun kankaaseen ja metsästysvaatteen hiha tai vaikkapa vetoketjun solki voi tulla jänteen iskulinjan tielle. Harjoittelemalla mahdollisia metsästystilanteita monipuolisesti ja todenmukaisesti petaat onnistumistasi metsällä. Suoritus on haastava, mutta ei mahdoton Metsästys tapahtuu usein noin 4–6 metrin korkeudella puupassista, johon metsästäjä kapuaa turvavaljaita käyttäen. Puupassiin asetuttuaan metsästäjä istuu tyypillisesti muutamia tunteja paikallaan viileässä ennen kuin ensimmäinen riistatilanne tulee. Kun riistaeläin on sopivassa kulmassa, jousi viritetään äärimmäisen varovasti ja rauhallisesti. Vain yksi riistalaukaus ammutaan, joten sen on osuttava haluttuun kohteeseen varmuudella. Odottamisen aikana valaistus usein vähenee, joten riistalaukaus tapahtuu hieman hämärässä. Yleisen liikkuvuuden, lihaskunnon ja terveydentilan on sallittava sekä kiipeämistä että jousen virittäminen kylmiltään ja hallitusti. Ampumarutiinin on siten oltava sellainen, ettei lämmittelylaukauksia tai tuntuman hakemista osumista varten tarvita. Jousella metsästäminen on haastava laji, erityisesti vähäisellä harjoittelulla. Fiksusti yksityiskohtia hioen, hyvällä opastuksella, harjoittelulla ja etukäteen suunnittelemalla jousellakin pääsee kuitenkin upeiden tilanteiden lisäksi nopeasti saaliin makuun. Onnistumiset jäävät takuuvarmasti mieleen. ? Puupassissa toimimista kannattaa harjoitella ennen kuin sinne kiipeää metsästystarkoituksessa. ? Kun monta harjoiteltua asiaa loksahtaa samaan aikaan kohdalleen, onnistaa. Tämä rusakko jäi eräksi hiipimällä. Tähtää kauas! Kohteet Metsähallituksella on 124 pienriista-aluetta kautta Suomen. Valitse sopivin! Mitä isompi pallo sitä enemmän kohteelle on jäänyt lupia myymättä edellisvuosina. Lue tarkemmin: Eräluvat.fi Lupia riittää Kohtuukysyntä Eniten kysyntää Kanalintulupien myynti alkaa Ma 10.6. Etelä-, Länsija Itä-Suomen alueet Ti 11.6. Enontekiö, Inari, Utsjoki Ke 12.6. Salla, Savukoski, Pelkosenniemi, Sodankylä, Kemijärvi To 13.6. Keminmaa, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Rovaniemi, Ranua, Simo, Tervola, Ylitornio, Posio Pe 14.6. Pohjanmaa ja Kainuu Vältä kilpa luvista, valitse laajasti Metsähallituksen 124 pienriista-alueesta. Lupia voi alkaa hankkia mainittuna päivänä kello 9 aamulla Eräluvat-kaupassa ja palvelunumerossa 020 69 2424. Lupia tulee myyntiin kesäkuussa vasta varovainen kiintiö, noin 50 % edellissyksyn luvista. Lopullinen kiintiö ratkeaa kesän riistalaskentojen perusteella ja tulee myyntiin elokuussa. Katso video harjoittelusta metsastajalehti.fi 30 Metsästäjä 3/2024 28-31_Jousiammunnan_harjoittelu_ME0324.indd 30 28-31_Jousiammunnan_harjoittelu_ME0324.indd 30 19.4.2024 12.58 19.4.2024 12.58
Tähtää kauas! Kohteet Metsähallituksella on 124 pienriista-aluetta kautta Suomen. Valitse sopivin! Mitä isompi pallo sitä enemmän kohteelle on jäänyt lupia myymättä edellisvuosina. Lue tarkemmin: Eräluvat.fi Lupia riittää Kohtuukysyntä Eniten kysyntää Kanalintulupien myynti alkaa Ma 10.6. Etelä-, Länsija Itä-Suomen alueet Ti 11.6. Enontekiö, Inari, Utsjoki Ke 12.6. Salla, Savukoski, Pelkosenniemi, Sodankylä, Kemijärvi To 13.6. Keminmaa, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Rovaniemi, Ranua, Simo, Tervola, Ylitornio, Posio Pe 14.6. Pohjanmaa ja Kainuu Vältä kilpa luvista, valitse laajasti Metsähallituksen 124 pienriista-alueesta. Lupia voi alkaa hankkia mainittuna päivänä kello 9 aamulla Eräluvat-kaupassa ja palvelunumerossa 020 69 2424. Lupia tulee myyntiin kesäkuussa vasta varovainen kiintiö, noin 50 % edellissyksyn luvista. Lopullinen kiintiö ratkeaa kesän riistalaskentojen perusteella ja tulee myyntiin elokuussa. 28-31_Jousiammunnan_harjoittelu_ME0324.indd 31 28-31_Jousiammunnan_harjoittelu_ME0324.indd 31 19.4.2024 12.58 19.4.2024 12.58
Toukokuussa alkava metsäkaurispukin kevätjahti tarjoaa hyvät mahdollisuudet ja hienot puitteet oman metsästysalueen kauriskannan ja muun luonnon tarkkailuun. Sopivan pukin näyttäytyessä voi sen poimia eräksi. TeksTi ja kuvaT Panu Hiidenmies K un pukkijahti alkaa, on monen riistanhoitajan mieli ollut luonnossa jo pitkään. Jahtia on edeltänyt kiikarointia ja luonnon tarkkailua. Metsäkauriit liikkuvat aikaisin aamulla ja iltaisin auringon kääntyessä laskuun, mutta kauriita voi nähdä ruokailemassa myös aivan keskellä päivää. Myös valkohäntäpeurojen kevätlaskennan yhteydessä on paikoin laskettu metsäkauriitkin paikallisen kannan koon sekä rakenteen määrittämiseksi ja samalla havainnoitu kaurispukkien liikkeitä. Valikoivaa metsästystä Jos alueen kauriskanta on runsas, on metsästäjällä mahdollisuus tehdä aidosti valikoivaa metsästystä. Kevätmetsästyksessä saaliiksi tulisi valita mahdollisuuksien mukaan nuoria tai heikkokuntoisia yksilöitä. Jos kanta on erittäin runsas, on mahdollista tavoitella myös täysikasvuista pukkia. Valtapukin kaataminen voi aiheuttaa olemassa olevissa reviireissä muutoksia. Runsaan kannan alueella löytyy ottajia niin naaraille kuin alueellekin. Jos alueen kauriskanta on harva ja vasta voimistumassa, on metsästäjän syytä käyttää suurta harkintaa Pukkijahti hiipien tai passittaen Katso video keväisestä pukkijahdista metsastajalehti.fi Ampumatilanne voi olla ohikiitävä hetki pukin pysähtyessä merkitsemään reviiriään. ? Hiivinnässä punnitaan metsästystaidot, koska metsästäjän tulee kyetä käyttämään kasvillisuuden suojaa ja tuulta hyväkseen. Jos alueen kauriskanta on harva, on metsästäjän syytä käyttää harkintaa ainokaisten pukkien kaatamisessa. 32 Metsästäjä 3/2024 32-35_Kevätpukki_ME0324.indd 32 32-35_Kevätpukki_ME0324.indd 32 19.4.2024 12.59 19.4.2024 12.59
ainokaisten pukkien kaatamisessa. Voihan riistaa myös ihailla kiikarin tai kameran linssin läpi. Ikimuistoisia hetkiä passissa Usein parhaat ampumatilanteet syntyvät hiljaisessa pellontai niitynlaidan passissa. Metsäkauriit ovat aktiivisia heti kelien lämmetessä. Kaurispukit muodostavat reviirejään ja ovat valmiita taistelemaan rajuin ottein tilastaan. Passittajalle saattaa tarjoutua yllättävä mahdollisuus kauempana olevien pukkien yhtäkkiä sännätessä liikkeelle ja ilmestyessä ampumahollille. Näissä tilanteissa ei ole tavatonta, että pukit railakkaan puskemisen ja takaa-ajon jälkeen pysähtyvät hetkeksi huohottamaan. Silloin voi onnekkaalla metsästäjällä olla huipputilanne melkoisen luontonäytelmän päätteeksi. Ennakolta tiedossa oleva metsäkaurisuros saattaa yllättää tuulen alla istuvan metsästäjän hypähtämällä pellonlaidan ojan yli. Se on ehkä odottanut hetken metsän siimeksessä tarkkaillen mahdollista vaaraa. Pellolle ilmestyneellä pukilla voi olla selvä suunta ja se liikkuu pientä neliä eteenpäin. Tällöin ampumatilanne voi olla ohikiitävä hetki pukin pysähtyessä merkitsemään reviiriään hankaamalla sarviaan ojanvarren pensaisiin, tai haukkaamaan huikopalaa nousevasta kasvustosta. On täysin mahdollista, ja itse asiassa yleistä, että 33 Metsästäjä 3/2024 32-35_Kevätpukki_ME0324.indd 33 32-35_Kevätpukki_ME0324.indd 33 19.4.2024 12.59 19.4.2024 12.59
metsästäjä havaitsee ensin naaraan tai useampia. Näissä tilanteissa kärsivällisyys palkitaan. Kevätaikaan kaurisnaaraat ovat harvoin aivan yksin. Reviirin itselleen taistellut pukki lymyilee lähimaastossa ympäristöään tarkkaillen, ja ilmestyy kuin tyhjästä hetkisen kuluttua. Heinikon ollessa pitkää saattaa metsästäjä kokea iloisen yllätyksen, kun kaurispukki nousee heinän seasta näkyville. Mikäli metsästäjä on oppinut liikkumaan ja passittamaan hiljaa ja huomaamattomasti, sekä huomioimaan tuulen suunnan kaikessa toiminnassaan, voi hän päästä todistamaan sopivan metsäkaurispukin ikään kuin ”syntyvän maasta” edessään. Ei ole lainkaan tavatonta, että pukit tappeluista väsyneinä makailevat heinikossa ja nousevat jossain vaiheessa jaloilleen. Hiipien lähelle Metsästäjä voi myös aktiivisesti pyrkiä etsimään ja lähestymään pukkia hiivintämetsästyksen keinoin. Kutkuttavinta on edetä varovasti vastatuuleen haravoiden katseella etumaastoa, ja välillä pysähtyä kiikaroimaan. Pyrkimyksenä on havaita kaurispukki ennen kuin se havaitsee metsästäjän. Hiivintä voi parhaimmillaan kestää kauankin, vaikka edetty matka ei olisikaan erityisen pitkä. Hiivinnässä punnitaan metsästystaidot, koska met? Metsäkauriit liikkuvat aikaisin aamulla ja iltaisin. Kevätpukkijahti on metsästystä, jossa ollaan lähes poikkeuksetta yksin. Seurue voi olla metsästämässä samaan aikaan samalla alueella, mutta kyseessä ei ole varsinainen seuruejahtimuoto. sästäjän tulee kyetä käyttämään kasvillisuuden suojaa ja tuulta hyväkseen. Lisäksi on osattava lukea riistaeläimen reaktioita. Pukki säntää liikkeelle ja suojaan pienimmästäkin äänestä, hajusta tai havaitsemastaan epäilyttävästä liikkeestä. Tämän jälkeen karhea ja kuuluva haukkusarja paljastaa koko kulmakunnan kauriille metsästäjän suunnitelmat. Hiipimällä kaurista lähestyvä metsästäjä tarkkailee riistaa herkeämättä, ja tekee havaintoja. Ennen laukausta pitää vielä tunnistaa, millainen kaurispukki on kyseessä ja löytää hyvä tuki varmaa ja turvallista riistalaukausta varten. Metsästystavasta riippumatta metsäkaurispukin kevätmetsästys on niin hienoa puuhaa, että vaikkei liipaisinta pääsisikään puristamaan, kannattaa jahtiin lähteä jo pelkän luontokokemuksen vuoksi aina kun aikaa liikenee. Jahtiin kannattaa lähteä jo pelkän luontokokemuksen vuoksi. 34 Metsästäjä 3/2024 32-35_Kevätpukki_ME0324.indd 34 32-35_Kevätpukki_ME0324.indd 34 19.4.2024 12.59 19.4.2024 12.59
Hyvinvointia heräävästä luonnosta Kevätpukkijahti on metsästystä, jossa ollaan lähes poikkeuksetta yksin. Seurue voi olla metsästämässä samaan aikaan samalla alueella, mutta kyseessä ei ole varsinainen seuruejahtimuoto. Myöskään ajavia koiria tai ajomiehiä ei tässä jahtimuodossa ole. Kyse on siis varsin rauhallisesta metsästysmuodosta. Kun jahti vielä tapahtuu hyvin eleettömästi joko vahtien sopivassa passipaikassa tai hiljaa hiipien, tarjoaa kevätpukkijahti aivan poikkeuksellisen ja omaperäisen tavan metsästää ja tarkkailla luontoa. Luonnossa vietetyn kiireettömän ajan tiedetään olevan terveysvaikutuksiltaan ihmiselle hyväksi ja metsästys on jo itsessään hyvinvointivaikutuksiltaan positiivista. Rauhallisuudestaan huolimatta kevätpukkijahti on usein yllätyksellistä. Vaikka alueen riistaa on tarkkailtu ja mahdollisen sopivan pukin kaatamista suunniteltu, voi jahdissa tulla vastaan ennalta arvaamattomia käänteitä, jotka lisäävät jännitystä jahtiin. Eläinten liikkuessa kaikessa rauhassa voi tuulen alle ja sopivaan näkösuojaan sijoittunut metsästäjä päästä kutkuttaviin tilanteisiin. Pienet hirvenvasat emänsä kanssa tai aivan viereen pahaa aavistamatta pomputteleva rusakko saattavat tarjota hienon hetken ilman laukaustakaan. Kevätpukkijahti on useimmiten onnistunut, vaikka saalista ei saisikaan. Jos nauttii aikaisista aamuista luonnossa tai auringonlaskussa liikkuvien riistaeläinten seuraamisesta, on kevätpukkijahti ilman muuta antoisaa luonnon mindfulnessia parhaasta päästä. LUONNONJA RIISTANHOITOSÄÄTIÖ HAKEE PALVELUKSEENSA TOIMITUSJOHTAJAA Luonnonja riistanhoitosäätiön (LRS) tarkoituksena on edistää riistanhoitotyötä luonnonhoidon ja kestävän luonnonkäytön pohjalta. Se vaalii suomalaista metsästyskulttuuria ja vaikuttaa metsästyksen säilymiseen ja kehittymiseen, sekä toimii luonnon suojelemisen ja ympäristön taloudellisen hyötykäytön yhteensovittamisen puolesta. Toimitusjohtajamme siirtyy uusiin tehtäviin. Etsimme nyt toistaiseksi voimassaolevaan työsuhteeseen uutta toimitusjohtajaa. Toimitusjohtaja edustaa säätiötä. Hänen tehtäviinsä kuuluu säätiön toiminnan johtaminen ja kehittäminen. Toimitusjohtajan vastuulla on myös säätiön hallinto. Tehtävään valittavalta odotamme: • ylempää korkeakoulututkintoa • asiantuntemusta ja palavaa kiinnostusta edistää kestävää luonnonja riistanhoitoa Suomessa • kiinnostusta vaikuttaa säätiön tavoitteisiin liittyvään päätöksentekoon • kykyä itsenäiseen työhön, esiintymistaitoa ja hyvää kielitaitoa Asiantuntijuutta odotamme joltain seuraavilta aloilta: • kestävä metsästys ja riistanhoito, riistapolitiikka • kestävä maaja metsätalous, luonnonhoidon ja kestävän metsästyksen yhteensovittaminen • vesiensuojelu ja monivaikutteiset kosteikot • maatalousympäristön tukipolitiikka, erilaisten hankkeiden johtaminen ja niiden rahoitusmahdollisuudet Tiedustelut: LRS:n hallituksen jäsen Fredrik von Limburg Stirum puh. 040?540?1506, LRS:n nykyinen toimitusjohtaja Kim Jaatinen 040?594?5186 tai LRS:n hallituksen jäsen Markku Laulumaa, puh. 040?704?1843, jolle myös pyydetään toimittamaan vapaamuotoinen hakemus palkkatoivomuksineen mahdollisimman pian sähköisessä muodossa osoitteeseen: markkulaulumaa@gmail.com. Hakemukset suomenkielellä. 35 Metsästäjä 3/2024 32-35_Kevätpukki_ME0324.indd 35 32-35_Kevätpukki_ME0324.indd 35 19.4.2024 12.59 19.4.2024 12.59
Hirvieläinluvanhakijoille on kevään hirvieläinlupien päätöskierroksella tarjolla uusia toiminnallisuuksia lisäselvityspyyntöihin vastaamiseen Oma riista -palvelussa. H aettaessa pyyntilupaa tai poikkeuslupaa Suomen riistakeskukselta Oma riista -palvelussa on mahdollista käydä keskustelua luvan käsittelijän kanssa Oma riistan kautta. Viestityökalun avulla hirvieläinluvanhakija voi vastata Suomen riistakeskuksen lähettämään viestiin. Luvanhakija ei voi itse aloittaa keskustelua. Lupahakemukseen liittyvät viestit löytyvät luvat-valikon alta hakemuksen kohdalta. Lähetetyt ja vastaanotetut viestit näkyvät viestiketjussa liitteineen ja niitä voi tarkastella luvan kohdalla. Viestin mukana on mahdollista lähettää liitteitä ja keskustelun pystyy lataamaan liitteineen. Selvitystyökalu Lisäselvityspyyntöihin pystyy hakemuksen kartta-alueen sirpalealueiden ja toisen hakijan kanssa päällekkäisten alueiden osalta vastaamaan suoraan Oma riista -palvelussa. Oma riistan luvat-näkymään luvanhakijan oman hakemuksen kohdalle tulee ilmoitus, kun hakemuksessa on avoimia selvityspyyntöjä. Avoimista selvityspyynnöistä ei tule automaattisesti erikseen ilmoitusta Oma riista -palvelun ulkopuolelle. Selvityspyyntöön vastaamisen eri vaiheissa on useita tietolaatikoita sekä sivujen yläreunassa ohje-kuvake. Niiden huolellinen lukeminen helpottaa selvityspyyntöihin vastaamista. Selvityspyyntö sirpalealueista -kohdassa voi tarkastella ja vastata selvityspyyntöön koskien hirvieläinhakemuksen sirpalealueita. Toisen luvanhakijan kanssa päällekkäisiä alueita voi tarkastella ja antaa selvityksen kohdassa ”selvityspyyntö toisen hakijan kanssa päällekkäisistä hakemusalueista”. Sirpalealueiden selvityspyynnössä voi luvanhakija jokaisen selvitettävän alueen kohdalta valita, yhdistyykö alue hirvieläinluvan myöntämiseksi vaadittavaan yhtenäiseen alueeseen (hirvellä 1 000 hehtaaria, muilla luvanvaraisilla hirvieläimillä 500 hehtaaria). Jos luvanhakijan mielestä alue on osa yhtenäistä hakemusaluetta, on näkemys perusteltava. Selvityksessä päällekkäisistä alueista Uusia toimintoja luvanhakijalle Oma riista -palvelussa 36 Metsästäjä 3/2024 36-37_Hirviluvan_lisäselvitykset_ME0324.indd 36 36-37_Hirviluvan_lisäselvitykset_ME0324.indd 36 19.4.2024 13.00 19.4.2024 13.00
hakija vastaa kiinteistöittäin, kuuluvatko selvityksen alueet omaan vai toisen hakijan hakemusalueeseen. Jos luvanhakija valitsee, että selvitettävä kiinteistö kuuluu alueeseen, tulee näkemys perustella. Kirjallinen sopimus metsästysvuokrasopimuksesta tai metsästysluvasta tulee liittää mukaan, jos sellainen hakijalla on. Myös sanallisen perustelun voi lisätä. Muut lisäselvityspyynnössä yksilöidyt selvitykset toimitetaan ensisijaisesti viestitoiminnolla takaisin. Ohjeet uusien toimintojen käyttöön löytyvät riistainfo.fi-sivuston Oma riista -ohjeista. Lupahakemukseen liittyvät viestit ja selvityspyynnöt näkyvät Oma riista -palvelussa luvat-valikon alla oman hakemuksen kohdalla. Selvitys sirpalealueista -kohdassa hakijaa pyydetään vastaamaan, yhdistyykö selvitettävä sirpalealue yhtenäiseen hakemusalueeseen vai ei. Selvitettäviä alueita pystyy tarkastelemaan kartalla. Punaisella värillä merkitty alue ei hakijan mielestä yhdisty yhtenäiseen hakemusalueeseen. Hakemuksen viestit -kohdassa hakija pystyy lukemaan hakemuksesta lähetettyjä viestejä ja vastaamaan niihin. Viestin mukana voi lähettää liitteitä. Selvitys päällekkäisistä alueista -kohdassa hakija vastaa, kuuluuko toisen hakijan kanssa päällekkäinen alue hakijan hakemusalueeseen vai ei. Jos hakijan mielestä kuuluu, on näkemys perusteltava liittämällä metsästysvuokrasopimus tai -lupa. Jos kirjallista sopimusta ei ole, hakijan on kirjoitettava perustelu. 37 Metsästäjä 3/2024 36-37_Hirviluvan_lisäselvitykset_ME0324.indd 37 36-37_Hirviluvan_lisäselvitykset_ME0324.indd 37 19.4.2024 13.00 19.4.2024 13.00
Lupahallintotoimintojen kehittämiseksi Suomen riistakeskus lähetti kyselyn metsästysseuroille ja -seurueille, sekä muille vuonna 2023 pyyntitai poikkeuslupaa hakeneille. Kyselyyn saatiin kaikkiaan 1 142 vastausta. H uomattava osa kyselyn avoimista vastauksista liittyi hirvieläimiin, joko pyyntilupien hakemiseen tai Oma riista -palvelun käyttöön. Tässä ja myöhemmin ilmestyvissä Metsästäjissä vastaamme usein toistuviin kysymyksiin. Suurkiitokset kaikille vastanneille, vastauksilla on iso merkitys kehittäessämme toimintaamme! Oma riista -palvelu tarjoaa sähköisiä välineitä hoitaa riistaan liittyviä lupa-asioita. Palvelulla ei ole tarkoitus korvata kaupallisten toimijoiden ratkaisuja. Kehittämistä rahoitetaan osin riistanhoitomaksulla. Oma riistan tietojen käsittely pohjautuu lainsäädäntöön. Esimerkiksi seurojen vuokraamat alueet eivät ole julkisia asiakirjoja, mutta seuran jättämä hirvieläimen pyyntiluvan hakemusalue on. Rajauksilla huolehditaan palvelun käyttäjien oikeusturvasta ja tasaveroisesta kohtelusta. Miksi naapuriseura sai enemmän lupia pienemmälle alueelle? Miksi lupia ei jaeta tasapuolisesti? Miksi lupia jaetaan ainoastaan hehtaarimäärien perusteella? Pyyntilupia myönnettäessä hakemusalueen maapintaalan merkitys on keskeinen, mutta se ei ole ainoa käytössä oleva myöntötai jakoperuste. Pyyntilupien määrää voi nostaa hakemusalueella tapahtuneiden hirvieläinten aiheuttamat liikenne-, metsätai maatalousvahingot. Vahinkojen tulee olla viranomaisten toteamia ja merkittäviä. Lisäksi riistanhoitoyhdistyksen alue voidaan jakaa niin sanottuihin verotusteholohkoihin, mikäli on alueita, joilla on selkeästi perusteltu syy (kattava riistaja/tai vahinkotiedot) erilaiselle hirvieläinverotusmäärälle. Lohkoja ei perusteta pinta-alaltaan Metsästäjien ääni kuuluu Kyselyn tulokset ohjaavat lupahallinnon uudistuksia TE RO SA LM EL A 38 Metsästäjä 3/2024 Lait ja luvat LAIT & LUVAT ON SUOMEN RIISTAKESKUKSEN JULKISTEN HALLINTOTEHTÄVIEN (JHT) PALSTA. JHT ON RIIPPUMATON PROSESSI, JOKA MUUN MUASSA KÄSITTELEE PYYNTIJA POIKKEUSLUVAT, HOITAA METSÄSTÄJIEN RYHMÄVAKUUTUKSEN SEKÄ METSÄSTÄJÄREKISTERIASIAT JA NIMITTÄÄ MONET RIISTANHOITOYHDISTYSTEN TOIMIJAT. 38-39_Lait_ja_luvat_ME0324.indd 38 38-39_Lait_ja_luvat_ME0324.indd 38 19.4.2024 13.01 19.4.2024 13.01
Kansainvälistä vaikuttamista eri tavoin M etsästykseen ja riistanhoitoon vaikuttavat yhä useammin kansainväliset sopimukset ja EU-lainsäädäntö. Suomi on ollut tukemassa entistä kunnianhimoisempia päätöksiä luontokadon pysäyttämiseksi sekä kansainvälisessä luonnon monimuotoisuussopimuksessa (CBD) että EU:n biodiversiteettistrategiassa. EU:ssa on tavoite pysäyttää kaikkien lajien väheneminen vuoteen 2030 ja kääntää kolmasosan kannankehitys selvästi suotuisaksi. Tavoitteiden saavuttamiseksi EU:ssa valmisteltiin esitys sitovaksi ennallistamisasetukseksi. Sen valmistelu on nyt pysähtynyt, sillä tarvittava määräenemmistö niukasti puuttui. Myös Suomi asettui vastustamaan esitystä. Kansainvälistä säätelyä voi edelleen tulla tavalla tai toisella, ja työsarkaa elinympäristöjen hoidossa riittää joka tapauksessa. Ennallistaminen hyödyttäisi epäilemättä monia riistalajeja, kuten riekkoa. Ensimmäistä kertaa hallitusohjelmassa on myös otettu kantaa direktiivien muuttamiseen: hallitus vaikuttaa siihen, että valkoposkihanhi ja merimetso siirretään lintudirektiivin tiukasti suojeltujen lajien listalta. Monet EU:ssa metsästettävien lintujen kannat näyttävät taantuvan. Jos metsästys tässä tilanteessa halutaan edelleen sallia, esiin on noussut se, hoitavatko metsästäjät lajien elinympäristöjä. Suomesta on kertoa esimerkiksi, että metsästäjien metsästysluvista saatuja tuloja käytetään soiden ja kosteikkojen kunnostukseen. Suomen aloitteesta valmisteltiin 10 vuotta sitten taigametsähanhelle kansainvälinen hoitosuunnitelma. Sen avulla vuosittain sovitaan metsästysverotuksesta muuttoreitin valtioiden kesken. Suomen osuus metsästyksestä oli ennen taantumaa suurin, ja pesimäkannan tilanne huolestuttavin, joten metsästys keskeytettiin koko maassa useaksi vuodeksi ja laskentoja ja tutkimusta lisättiin. Kannan elpymisen vuoksi metsästystä on varovaisesti voitu jälleen avata. Etusijalla on perinteiseen metsästyskulttuuriin kuuluva suopyynti alueella, jossa ei ole muita hanhia. Nämä kokemukset ovat kullanarvoisia nyt, kun monien taantuvien lajien metsästystä on tarpeen säädellä tarkemmin. JANNE PITKÄNEN Erityisasiantuntija Maaja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Erätalousyksikkö liian pienelle alueelle suhteessa hirvien elinpiiriin ja liikkumiseen. Metsästyslain 8 §:ssä tarkoitetulla alueella riistanhoitoyhdistyskohtainen tai verotusteholohkokohtainen kokonaispyyntilupakiintiö jaetaan yksityismaiden ja valtionmaiden pinta-alojen suhteessa. Yksityismaiden kiintiöosuus jaetaan yksityismaiden maapinta-alojen suhteessa. Valtionmaiden kiintiöosuus jaetaan puolestaan lupamäärään vaikuttavien hyväksyttyjen ampujien määrän suhteessa. Lopuksi kertyneet lupatuotot lasketaan yhteen. Hakijoita on kohdeltava tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti saman riistanhoitoyhdistyksen tai verotusteholohkon sisällä. Yksittäiselle hakijalle ei esimerkiksi voida myöntää ilman perusteltua syytä enemmän pyyntilupia yksityismaiden pinta-alaa kohden kuin toisille hakijoille. Pyyntilupia ei myöskään voida myöntää haettua enempää. Yksittäiselle hakijalle, esimerkiksi yhteisluvalle, myönnettyjen pyyntilupien jakaminen sen sijaan on yhteisluvan sisäinen asia. Se ei kuulu riistakeskuksen tai riistanhoitoyhdistystenkään toimivaltaan. Mikäli lupien jaosta syntyy erimielisyyksiä osakkaiden kesken, kyseessä on yksityisoikeudellinen riita-asia. Miksi sirpaleja päällekkäisistä alueista, aivan pienistäkin, tulee hakijoille selvityspyyntöjä? Eikö riistakeskus voisi itse poistaa niitä hakijan puolesta? Suomen riistakeskus käsittelee hakemukset hallintolakia noudattaen. Riistakeskuksella on siten asiassa selvittämisvelvollisuus sekä velvollisuus kuulla asianosaista. Päällekkäisten hakemusalueiden sekä niin sanottujen sirpalealueiden ja piirtovirheiden selvittämisessä on kyse hakijan oikeuksien turvaamisesta. Hallintolain mukaisesti asianosaiselle on ennen asian ratkaisemista annettava tilaisuus lausua mielipiteensä sekä antaa selityksensä asioista, jotka saattavat vaikuttaa ratkaisuun. Hakija voi esimerkiksi esittää mielipiteensä sirpalealueesta, toimittaa selvitystä metsästysoikeudestaan tai ampujaluettelon tiedoista. Jos hakijoille ei voida myöntää haettua lupamäärää, tarkan maapinta-alan merkitys korostuu pyyntilupien jaossa. Useista pienistä sirpalealueista ja piirtovirheistä voi syntyä tilanne, jossa hakija saa perusteettomasti pyyntilupia suhteessa toisiin hakijoihin. Pyyntilupa voidaan käyttää vain pyyntiluvassa rajatulla alueella. Lupia ei voi käyttää sirpalealueilla eikä alueilla, joihin ei ole metsästysoikeutta. Hakijoita on kohdeltava tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti saman riistanhoito yhdistyksen tai verotusteholohkon sisällä. K lumni Lait ja luvat 39 Metsästäjä 3/2024 38-39_Lait_ja_luvat_ME0324.indd 39 38-39_Lait_ja_luvat_ME0324.indd 39 19.4.2024 13.01 19.4.2024 13.01
aloitettiin vuonna 2020. Tuolloin pannoitettiin supikoirapariskunta. Alueelle tulee nykyään harvoin jääpeite ja on todennäköistä, etteivät supikoirat lähde sieltä pois uimalla. Tätä tukevat havainnot pannoitetuilla eläimillä. Metsähallituksella on alueella suuri maanomistusosuus. Järjestelmällistä petopyyntiä ei ole aiemmin ollut, vain paikallisen metsästäjän pienimuotoista pyyntiä. Alueen haasteina ovat eristyneen sijainnin lisäksi Puolustusvoimien rakenteet, joista eläimiä ei saada poistettua niiden sinne paettua. Metsähallituksen vuonna 2020 saama rahoitus vieraspetojen poistoon sekä Pohjoismainen supikoirahanke mahdollistivat panostukset Jungfruskäriin. Kolmen vuoden aikana sieltä on poistettu yli 40 supikoiraa ja lähiaikoina se voitaneen julistaa supikoiravapaaksi. Laajennetut toimet Suomen riistakeskuksen tuoma lisäresurssi on mahdollistanut laajemmat hoitotoimet kriittisellä alueella. Vuosien ajan toimineen Pohjoismaisen supikoirahankeen tavoitteena on estää haitallisen vieraslajin leviäminen Suomesta Ruotsiin ja Norjaan. Hankkeen uutena toimialueena on Suomen lounainen saaristo Ahvenanmaan rajapinnassa. TeksTi ja kuvaT Tommy Arfman H anke on onnistunut työssään, sillä läntisissä naapurimaissamme ei ole vakiintunutta supikoirakantaa. Työtä on tehty länsirajan molemmin puolin. Myös Ahvenanmaa, Suomen autonominen maakunta, on tehostanut supikoiran hävittämistä alueellaan. Maakuntahallitus on käynnistänyt hankkeita, joilla tuetaan metsästäjien työtä lajin poistoissa. Ahvenanmaan ensimmäiset supikoirahavainnot tehtiin vuonna 1975. Eläimet tulivat Ahvenanmaalle Suomen lounaisen saariston kautta. Sittemmin alueelle on muodostunut vahva supikoirakanta. Kylmät talvet ovat mahdollistaneet lajin nopean siirtymisen maakuntaan jäitä pitkin. GPS-pannoitettujen saaristosupikoirien seuranta on osoittanut uimalla tapahtuvan leviämisen olevan hyvin rajallista: yli kilometrin mittaisia uintimatkoja ei ole todettu. Sitä vastoin talvella jäitä pitkin liikkuminen on moninkertaista. Jungfruskärin supikoirat Saaristomeren helmeksi kutsuttu saari on osoittautunut varsinaiseksi supikoirien paratiisiksi. Jungfruskär ja sen naapurisaaret Hamnö ja Nölstö sijaitsevat keskellä Kihtiä, jonka rajoilta alkaa Ahvenanmaan itäinen saaristo. Kartoitustyöt Jungfruskärissä, jonka supikoirakanta on muodostunut jäätalvien aikana jo 1980-luvulla, Pohjoismainen supikoirayhteistyö Lounaissaaristossa ? Hoitotyö vaatii monipuolista kalustoa ja pintapyyntiin koulutettuja koiria. Vedessä ja ruovikoissa tarvitaan siihen erikoistuneita koiria. Saaristomme rajapinta Ahvenanmaan maakuntarajalla on saarten tiheää mosaiikkia. Taustalla siintää Brändön saaristo ja Kihdin selkä, joka erottaa länsija itäsaariston. Suuret saaret ovat hyvin reheviä laakoine ruovikkoineen. 40 Metsästäjä 3/2024 40-43_Pohjoismainen_supikoirahanke_ME0324.indd 40 40-43_Pohjoismainen_supikoirahanke_ME0324.indd 40 19.4.2024 13.02 19.4.2024 13.02
luonnolle. Hallitsemattomana supikoirapopulaatiot kasvavat ja levittäytyvät kaikkialle saaristoon, myös Ahvenanmaalle. Paikallisten rooli tärkeä SLHSY:n toimintaperiaatteisiin kuuluu yhteistyö paikallisten kanssa. Maanomistajien asenne on avain petopoistoon ja paikalliset metsästysseurat ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. Lainsäädännön nojalla kaikkiin metsästysvuokrasopimuksiin kuuluu automaattisesti myös vieraspedot, ellei niiden pyyntiä erikseen ole kielletty. Jos esimerkiksi paikallinen metsästysseura on hankkinut sorkkariistan pyyntioikeudet kattavasti, on yhteistyö seuran kanssa erittäin toimivaa, eikä ole tarvetta käydä läpi kaikkia maanomistajia hoitoalueen rakentamisessa. Alueelle onkin saatu perustettua hyvä ja kattava, niin sanottu Pohjoismainen supikoirayhteistyö Lounaissaaristossa Myös muilla saarilla on pannoitettu supikoiria antamaan tietoa elinpiireistä ja liikkumisreiteistä. Jungfruskärin voidaan sanoa olleen vain alkusoittoa: elinpiirejä on löytynyt lähes kaikista suuremmista saarista, eikä vastaavaa elinpiirien määrää ole löytynyt muualta Saaristomereltä. Pääsyy suurelle kannalle on saarten otollisuus supikoirille. Saarityyppi on rehevä, lehtovoittoinen, ja siellä on matalia ruovikkolahtia sekä runsaasti pihlajaja pähkinäpensasmetsiköitä, jotka tarjoavat ravintoa läpi syksyn. Suuret saaret lähellä toisiaan mahdollistavat myös sulan ajan liikkumisen ja alueella on useita hylättyjä tiloja piharakennuksineen, jotka tarjoavat hyvän suojan talven ajaksi. Supikoiran poikastuotto läntisellä saaristoalueella onkin erittäin merkittävä. Puhutaan kolminumeroisista määristä vuosittain. Miksi supikoiria ei ole aiemmin poistettu? Selityksiä voidaan hakea saariston pyyntikulttuureista ja riistalajien kannan kehityksestä. Tärkein pienriistan metsästysmuoto on vuosikymmenien ajan ollut keväinen saaristolintujen metsästys, joka kiellettiin EU-lain vastaisena vuonna 2012. Kiellon myötä kiinnostus pienriistan metsästykseen laimeni. Sittemmin saaristoon levinneet pienet hirvieläimet, varsinkin valkohäntäpeura, ovat sitoneet metsästäjien kädet ja ajankäytön. On kestävämpää metsästää runsaita sorkkaeläinkantoja kuin keskittyä huvenneisiin merilintukantoihin. Alueella on myös paljon luonnonsuojelualueita, jotka ovat toimineet reservaatteina supikoirille. Saaristoluonnon hoitoja suojeluyhdistys r.y:n (SLHSY) pyyntitoimissa saamat kokemukset osoittavat alueiden olevan hyvin haasteellisia, jopa ammattilaisille. Suurimmat haasteet tulevat laajoista ruovikoista, joita saarissa on runsaasti. Niihin piiloutuvia supikoiria on työlästä pyytää. Pyynti on kuitenkin välttämätöntä, koska laji aiheuttaa merkittävää vahinkoa saariston monimuotoiselle ? Läntinen saaristo sopii hyvin supikoirille, ja niitä esiintyy alueella runsaasti. ? Alueella on tehty supikoirien GPS-pannoituksia ennen hoitotoimien aloitusta. Pannoitetut eläimet antavat tietoa elinpiireistä ja eläinten reiteistä. 41 Metsästäjä 3/2024 40-43_Pohjoismainen_supikoirahanke_ME0324.indd 41 40-43_Pohjoismainen_supikoirahanke_ME0324.indd 41 19.4.2024 13.02 19.4.2024 13.02
Nåtön hoitoalue, mistä paikalliset asukkaat, metsästysseurat ja maanomistajat ansaitsevat suuret kiitokset. Innovaatioita ja teknologiaa Nåtön hoitoalueella on kokeiltu uutta teknologiaa supikoirakannan kustannustehokkaaseen poistamiseen. Automatisoitu syöttöasema kameroineen on tuottanut hyvää tulosta. Supikoirat ovat ottaneet sen hyvin käyttöön ja syötöltä ne poistetaan vahtimalla tai koirilla. Alueella on kokeiltu myös lämpökameralla varustettua droonia. Tulokset ovat olleet hyviä, kun kaislikoista on paljastettu useita supikoiria. Droonin avulla on myös todettu maaston haasteet koiratyölle. Tulokset ovat kuitenkin olleet niin vakuuttavia, että jo nyt voidaan sanoa droonin olevan ratkaisevassa asemassa hyvän lopputuloksen saamiseksi näissä olosuhteissa. Droonin lisäksi kalustoon on kuuluttava niin sanottuja ”täsmäkoiria”, jotka tekevät työn hyvässä hallinnassa, nopeasti, vettä ja ruovikkoa pelkäämättä. Droonin avulla on otettu supikoiria kiinni pannoitettavaksi. Alueen varsinaiset tehostetut pyyntitoimet aloitetaan lähitulevaisuudessa. Haasteet ovat selätettävissä Saaristo-Suomen ja Ahvenanmaan rajapinta on laaja, saaria on paljon ja eritoten supikoiralle sopivia luontotyyppejä runsain määrin. Pyynnillisesti maastot ovat vaativia ja työläitä. Kaikesta huolimatta ongelma on hoidettavissa. Se vaatii paljon työtä ja maanomistajien ja metsästysseurojen halukkuutta puuttua ongelmaan. Yleisesti maanomistajat ovat halukkaita vieraspetojen hävittämiseen ja metsästysseurojen on valittava, ovatko ne osa ratkaisua vai osa ongelmaa. Nykyteknologiaa tarvitaan vaikeiden kaislikoiden tuoman haasteen voittamiseksi. Oikealla koirakalustolla, riittävillä resursseilla sekä ammattitaitoisilla tekijöillä tavoite onnistuu. Aikaa tarvitaan joitakin vuosia, mutta tässä kohtaa ilmastonmuutos pelaa asian hyväksi. Alueen talvet ovat yhä useammin jäättömiä ja vieraslajin leviäminen monin verroin hitaampaa kuin aiemmin. Tyhjäksi saadut alueet pysyvät paremmin tyhjinä ja kun on saavutettu niin sanottu ylläpitotilanne, on myös tulevaisuuden kenttätyön määrä pienempi. Vieraslajin kohdalla ei ole kyse metsästyksestä, vaan luonnonhoitotyöstä. Siitä hyötyvät saariston luonto ja sitä kautta myös luonnosta nauttivat ihmiset. Suomen riistakeskus ja SLHSY Suomen riistakeskus on koordinoinut Pohjoismaisen supikoirahankkeen toimintaa Suomen puolella. Saaristoluonnon hoitoja suojeluyhdistys r.y. (SLHSY) on vieraspetojen poistoon ja hallintaan erikoistunut yhdistys laajoilla saariston alueilla. Ne ovat solmineet sopimuksen, jolla panostetaan torjuntatoimiin Suomen saaristossa. SLHSY:n vastuualue on lounaissaaristo, joka rajoittuu Ahvenanmaan maakunnan rajaan. Työt on aloitettu 2020 Jungfruskärissä ja hoitoaluetta on laajennettu merkittävästi 2022–2023 pohjoiseen ydinalueena Nåtö, Själö, Åselholm ja Äpplö. Alueella on otettu koekäyttöön lämpökameralla varustettu drooni, joka löytää kaislikossa piilottelevat supikoirat. Lämpökameralla paljastettu havainto varmistetaan droonin tavallisella kameralla. BURREL-LIITTYMÄT ALK. 3,99 €/KK, EI AVAUSMAKSUA. KAMERAN VOIT TILATA MYÖS SOITTAMALLA MAKSUTTA 0800 93 93 93 Hirveän hyvä kamera huippuhintaan! 249?€ Burrel S22 WA Black Edition vain Elisalta Burrel S22 WA Black Edition on riistakamera, joka näkee enemmän. Laajakulmalinssillä, erinomaisella kuvanlaadulla, pitkällä kantamalla ja näkymättömällä mustasalamalla varustettu kamera täyttää vaativammankin käyttäjän toiveet. Tutustu ja tilaa omasi: elisa.fi/metsastaja Kampanja voimassa 3.6.2024 asti. 894432_Elisa_Big_Logo_Burrel_S22_WA_Hirvi_Metsastaja_4_24.indd 1 894432_Elisa_Big_Logo_Burrel_S22_WA_Hirvi_Metsastaja_4_24.indd 1 12.4.2024 14.33 12.4.2024 14.33 Metsästäjä 3/2024 42 40-43_Pohjoismainen_supikoirahanke_ME0324.indd 42 40-43_Pohjoismainen_supikoirahanke_ME0324.indd 42 19.4.2024 13.02 19.4.2024 13.02
BURREL-LIITTYMÄT ALK. 3,99 €/KK, EI AVAUSMAKSUA. KAMERAN VOIT TILATA MYÖS SOITTAMALLA MAKSUTTA 0800 93 93 93 Hirveän hyvä kamera huippuhintaan! 249?€ Burrel S22 WA Black Edition vain Elisalta Burrel S22 WA Black Edition on riistakamera, joka näkee enemmän. Laajakulmalinssillä, erinomaisella kuvanlaadulla, pitkällä kantamalla ja näkymättömällä mustasalamalla varustettu kamera täyttää vaativammankin käyttäjän toiveet. Tutustu ja tilaa omasi: elisa.fi/metsastaja Kampanja voimassa 3.6.2024 asti. 894432_Elisa_Big_Logo_Burrel_S22_WA_Hirvi_Metsastaja_4_24.indd 1 894432_Elisa_Big_Logo_Burrel_S22_WA_Hirvi_Metsastaja_4_24.indd 1 12.4.2024 14.33 12.4.2024 14.33 40-43_Pohjoismainen_supikoirahanke_ME0324.indd 43 40-43_Pohjoismainen_supikoirahanke_ME0324.indd 43 19.4.2024 13.02 19.4.2024 13.02
Pohjanmaalle ja Varsinais-Suomeen on viime vuoden aikana asennettu uudella teknologialla varustettuja hirvivaroitusmerkkejä. Tavoite on tehostaa varoitusalueita ja lisätä autoilijoiden tarkkaavaisuutta. TeksTi Joni Saunaluoma kuvaT Innotrafik Oy, Varsinais-Suomen Ely-keskus ja Pentti Sormunen R iista-aidoilla on perinteisesti estetty hirvieläinten kulkua tiealueen yli. Aita siirtää eläinten liikkumisen yleensä muualle. Riista-aitoihin jätettävillä kulkuaukoilla saadaan ohjattua eläinten tienylitykset tiettyyn paikkaan, mutta haasteeksi ovat muodostuneet kolarit. Eläinten kulkua on pyritty ohjaamaan riistan ylija alikuluilla, mutta nämä ovat maaston muodoista riippuen monesti kalliita toteuttaa. Hirvivaroitusmerkit teknologian avulla uudelle vuosituhannelle Merkit toimivat akuilla, jotka latautuvat aurinkokennolla. 44 Metsästäjä 3/2024 44-45_Hirvivaroitusjärjestelmä_ME0324.indd 44 44-45_Hirvivaroitusjärjestelmä_ME0324.indd 44 19.4.2024 13.03 19.4.2024 13.03
Välkky-riistavaroitusjärjestelmä reagoi liikkeeseen Jo 2000-luvun alkupuolella on kokeiltu reaaliaikaisia eläinten liikkeeseen reagoivia aktiivisia varoitusmerkkejä, mutta tekniikka ei ole ollut tarpeeksi kehittynyttä. Nyt Nousiaisten ja Mynämäen välillä valtatie 8:lla on ollut vajaan vuoden testissä InnoTrafik Oy:n kehittämä aktiivinen välkky-riistavaroitusjärjestelmä ja tulokset ovat olleet lupaavia. Varoitusjärjestelmässä on liiketunnistimet, jotka on asennettu kattamaan riista-aidan aukkokohdan. Ne reagoivat liikkeeseen ja kytkevät varoitusmerkkien valot vilkkumaan havaittuaan aukkokohdassa liikettä. Tällöin autoilijat tietävät, että eläimiä on liikenteessä ja osaavat hidastaa vauhtiaan. Autoilijat ovat ottaneet vakavasti merkkien antamat hälytykset ja hidastaneet tutkaseurannan perusteella ajovauhtia varoituksen aikana selvästi. Aukkokohdassa onkin tapahtunut yhdeksän kuukauden aikana vain yksi lievä kolari eläimen kanssa, kun aiemmin vastavana ajanjaksona niitä tapahtui kymmenen. Kameraseurannan mukaan aukkokohdasta kuitenkin liikkuu jopa 30 hirvieläintä vuorokaudessa. Varoitusmerkkien pilotin ovat rahoittaneet Suomen riistakeskus, LähiTapiola Pohjanmaa ja Varsinais-Suomen Ely-keskus. Äänimajakat karkottavat ihmisen puheella Riista-aitaosuuksilla haasteena on estää eläinten tulo risteysten aukkokohdista tiealueelle. Nousiaisissa aukkokohdan lähellä olevaan risteykseen onkin asennettu äänimajakka, joka niin ikään on varustettu liiketunnistimella. Liiketunnistimien sensorit on kohdistettu tiealueen reunoille, etteivät ne reagoisi ohi ajaviin autoihin, mutta metsän puolelta tulevat eläimet ne havaitsevat. Liikkeen havaittuaan laitteesta kuuluu ihmisen puhetta, mikä tähän mennessä on karkottanut niin pienet kuin isotkin hirvieläimet risteysalueelta takaisin metsään. Äänimajakoita on ollut käytössä myös Pohjanmaalla Mustasaaren Vassorin hirviaitaosuudella ja siellä laitteet ovat toimineet suunnitellusti estäen hirvien kulkeutumisen tiealueelle. Kauiten asennettuna ollut majakka on karkottanut lumiajan jälkiseurannan mukaan ainakin 11 hirveä. Nousiaisissa risteysliittymiin on lisäksi asennettu riistaritilöitä, joiden yli hirvieläimet eivät uskalla kulkea. Ritilät ovat tuttuja Kainuun metsäpeura-aidalta. Optimaalinen hirvivaroitusmerkki välkkyy hämärissä Pohjanmaalla on valtatie kahdeksalle, Seinäjoen eteläpuolelle ja Lapua Alajärvi välille asennettu viidelle lyhyelle tieosuudelle niin sanottu optimaaliset hirvivaroitusmerkit. Ne varoittavat silloin, kun onnettomuusriski on suurin. Aurinkokennolla ja akulla varustetut merkit on ajoitettu välkkymään iltaja aamuhämärissä, jotta autoilijat kiinnittäisivät merkkeihin huomiota ja lisäisivät tarkkaavaisuutta. Tavanomaisiin passiivisiin varoitusmerkkeihin totutaan nopeasti. Optimaalisesti välkkyvillä merkeillä halutaan herätellä autoilijan huomio juuri kriittisimmällä hetkellä. Oma riistaan tilastoitujen SRVA-tapahtumien perusteella on ollut mahdollista määrittää riskialtteimmat vuorokaudenajat ympäri vuoden. Autoilijan asenne ratkaisee Merkit itsessään eivät estä onnettomuuksia, mutta autoilijoiden asennoituessa niihin oikealla vakavuudella, ne varmasti auttavat hirvieläinonnettomuuksien vähentämisessä. Tiedotus merkeistä parantavat niiden tehoa entisestään. Saadun palautteen perusteella aktiiviset varoitusmerkit koetaan hyödyllisiksi. Muutaman vuoden päästä nähdään, miten onnettomuusluvut ovat muuttuneet pilottien tieosuuksilla. Optimaalisesti välkkyvillä merkeillä halutaan herätellä autoilijan huomio juuri kriittisimmällä hetkellä. Valaistuva varoitusmerkki kiinnittää autoilijoiden huomion juuri riskialtteimpaan vuorokauden aikaan. ? Äänimajakka asennettuna risteysalueelle riista-aidan aukkokohtaan. 45 Metsästäjä 3/2024 44-45_Hirvivaroitusjärjestelmä_ME0324.indd 45 44-45_Hirvivaroitusjärjestelmä_ME0324.indd 45 19.4.2024 13.03 19.4.2024 13.03
Katselukiikarit ovat vakiovaruste lintuharrastajille ja monelle luonnon tarkkailijalle. Miksi katselukiikarit ovat tärkeät myös metsästäjälle? Minkälaiset kiikarit kannattaisi hankkia? TeksTi ja kuvaT Antti Saarenmaa M oni tietää, että kiikareiden suurennos tuo kohteet lähelle, mutta oliko tiedossa, että niiden valovoima mahdollistaa vielä hämärissä esimerkiksi riistaeläinten tunnistamisen, vaikka paljaalla silmällä kohteiden erottaminen olisi jo vaikeaa? Käsikiikareiden valovoima ja erottelukyky peittoavat käytännössä usein esimerkiksi 56-millisen tähtäinkiikarin, vaikka käsikiikareiden linssikoko olisi pienempi. Tähtäinkiikariin verrattuna katselukiikarit ovat ainoa turvallinen vaihtoehto niin kauan, kun ei olla täysin varmoja tarkkaillaanko riistaeläintä vai kenties jotain muuta elollista olentoa. Aseeseen kiinnitetty kiikaritähtäin ei ole havainnointiväline, jolla voidaan haravoida koko etusektoria huoletta. Hyvät kiikarit voivat olla merkittävä investointi, mutta parhaimmillaan niistä tulee luonteva kädenjatke, joka palvelee ja jatkaa ihmissilmän luonnollisia ulottuvuuksia kaikessa metsästyksessä. Merkittävimpiä ominaisuuksia Kiikareissa on muutamia tärkeimpiä ominaisuuksia, jotka niitä hankittaessa ja niiden käyttöä mietittäessä kannattaa huomioida: SUURENNOS: Kiikarien linssien polttoväli eli suurennoskerroin kertoo, kuinka voimakkaasti kiikareiden kautta katsottu kohde suurentuu päätyessään katsojan verkkokalvoille. Tähtäinkiikareista poiketen katselukiikareiden polttoväli on lähtökohtaisesti aina kiinteä, eli käsikiikareiden suurennosta voi harvoin muuttaa. Polttoväli vaikuttaa myös kuvan katselualaan: mitä suurempi polttoväli eli suurennos, sitä kapeammaksi näkökenttä menee. Katselukiikareille hyvä suurennuskerroin riippuu niiden käyttötarkoituksesta, mutta yleisimmin metsästyksessä käsivaralta käytettävien katselukiikareiKatselukiikarit M tsästäjän varusteet 46 Metsästäjä 3/2024 46-47_Varusteet_katselukiikarit_ME0324.indd 46 46-47_Varusteet_katselukiikarit_ME0324.indd 46 19.4.2024 13.03 19.4.2024 13.03
den kohdalla käyttökelpoisin suurennus pyörii 6 ja 10 välillä, tyypillisimmin kahdeksassa. Sopivalla suurennoksella käsien tärinä ei vielä häiritse katselua liikaa ja näkökenttä on tarpeeksi laaja, mutta kiikarit tuovat silti kohteen riittävän lähelle. ETULINSSI: Kiikarin suurennoksen lisäksi sen käyttöominaisuuksiin vaikuttaa myös sen etulinssin koko. Mitä suurempi etulinssi, sitä paremmin kiikarin linssistö kerää valoa ja sitä valovoimaisemmat kiikarit ovat. Suurempi etulinssi lisää valovoiman lisäksi myös aina kiikareiden kokoa ja painoa. Katselukiikarit voidaan karkeasti jakaa muutamaan eri kokosegmenttiin, jossa pienimmät taskukiikarit ovat usein etulinsseiltään 20-30 mm kokoluokkaa, yleisin metsästyksessä ja vaikkapa lintuharrastajien käyttämä segmentti etulinsseiltään 35-50 mm kokoluokkaa, ja suurimman pään kiikarit yli 50-millisiä ja usein jopa hieman suuremmalla suurennoksella ja kuvanvakaajalla varustettuja, esimerkiksi merikäyttöön suunniteltuja kiikareita. Kiikareiden suurennos ja etulinssi ilmoitetaan lähtökohtaisesti aina kiikarin mallinimen yhteydessä yhdistelmänä, esimerkiksi 8x42. HINTA: Monien kuluttajatuotteiden kohdalla hinnanmuodostukseen vaikuttaa valmistajan brändiarvo, joka saattaa joskus lisätä tuotteen hintaa. Optiikan kohdalla hinta kuitenkin toimii melko suoraan myös laadun takeena. Kiikareiden hintahaitari edullisimmista kalleimpiin on erittäin laaja. Halvimmillaan katselukiikareita löytää joillakin kymmenillä euroilla, ja kalleimman pään kiikareihin saa helposti palamaan tuhansia euroja. Vaikka polttoväli ja etulinssin koko olisivat haarukan ääripäissä samat, ero kalleimmilla ja halvimmilla kiikareilla on kuin yöllä ja päivällä. Linssien taso, niiden materiaali, hionta ja pinnoitus ovat erittäin keskeisessä roolissa kuvan kirkkaudessa ja terävyydessä, ja laadukkaiden linssien valmistus ei ole ilmaista. Onneksi laadukkaat kiikarit ovat myös rakenteeltaan tukevia ja käyttöä kestäviä. Vaikka hyvät katselukiikarit ovat kalliit, voi myös helposti todeta niiden olevan miltei elinikäinen sijoitus. Kiikarit budjetin ja käyttötarpeen mukaan Kiikareita hankkiessasi kannattaa pohtia niiden pääasiallinen käyttötarkoitus. Liikkuvaan metsästykseen ja lähtökohtaisesti hyvässä valossa – esimerkiksi pohjoisen riekkohangilla tai latvalinnustuksessa – voivat hyvin toimia 10x25 -kokoiset taskukiikarit. Sorkkaeläinjahdissa, ruokailupeltoja illankajossa tarkkaillessa tai viimeisimmillä valonrippeillä tunnistamisen varmistamisessa tarvitaan usein lisää valovoimaa. Tällöin esimerkiksi 8x42 tai jopa 8x56 voivat olla hyvä vaihtoehto. Jälkimmäinen vaihtoehto toimii varsinkin, jos kiikareille on saatavilla hyvät valjaat eikä paino haittaa. Päädyttyäsi suurennoksen ja etulinssin osalta sopivaan haarukkaan on helppo lähteä etsimään itselleen kiikareita budjettinsa puitteissa. Äläkä unohda hyviä kiikarivaljaita, sillä erityisesti metsästystilanteissa on kätevää pitää kiikarit aina sopivasti lähellä kehoa suojassa kolhuilta ja aina tarvittaessa käsillä! Avarammissa maisemissa ja liikkuvassa metsästyksessä katselukiikarit ovat ehdottomat. ? Kiikarit toimivat tunnistuksen apuna myös kyttäysjahdissa. Hämärässä katselukiikareilla erottaa pitkään sen jälkeen kuin ihmissilmän ominaisuudet ovat loppuneet. 47 Metsästäjä 3/2024 46-47_Varusteet_katselukiikarit_ME0324.indd 47 46-47_Varusteet_katselukiikarit_ME0324.indd 47 19.4.2024 13.03 19.4.2024 13.03
Riistakolmiolaskentojen perusteella merkillepantavimmat muutokset ovat metsäjäniksen ja oravan taantuminen sekä näädän runsastuminen. Lumikon ja kärpän kannat ovat taantuneet voimakkaasti maan eteläja keskiosissa, mutta Lapissa kanta on kasvanut. TeksTi Andreas Lindén R iistakolmioilla ja peltokolmioilla on tehty pienriistan seurantaa ympäri maata jo 36:tta talvea peräkkäin. Luonnonvarakeskuksen (Luken) koordinoima kolmiolaskenta on riistanisäkkäiden seurantajärjestelmä, jolla seurataan lajien kannankehitystä ja muutoksia levinneisyydessä. Tarkastelun kohteena on lumijälki-indeksi, joka suhteuttaa havaittua jälkijonojen lukumäärää laskentapanostukseen ja tuoreiden lumijälkien kertymäaikaan (yksikkö: jälkiä / 10 km / kertymäpäivä). Monelle pienriistalajille, kuten jäniksille, oravalle, ketulle, sekä pienille ja keskikokoisille näätäeläimille, lumijälkilaskenta on tärkein tai ainoa valtakunnallinen vuosittainen seuranta. Olosuhteet vaikeuttivat laskentaa Laskentaolosuhteiltaan talvi 2024 oli vaikea, varsinkin Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa, johtuen syvästä ja upottavasta hangesta. Talvi oli normaalia kylmempi ja lunta oli suuressa osassa maata, Lounais-Suomea myöten. Talven 2024 aikana tehtiin koko maassa yhteensä 510 kolmiolaskentaa, mikä on noin 30 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna. Näistä 442 oli metsämaastoon painottuvia riistakolmioita ja 68 Eteläja Länsi-Suomen viljelymaisemiin painottuvia peltoPienten ja keskikokoisten riistanisäkkäiden kannanmuutokset ? Kärpän kanta on taantunut seurantajakson aikana peräti kuudennekseen. M AU RI M AH LA M ÄK I 48 Metsästäjä 3/2024 48-49_Pienriistalaskenta_ME0324.indd 48 48-49_Pienriistalaskenta_ME0324.indd 48 19.4.2024 13.04 19.4.2024 13.04
kolmioita. Vielä helmikuun puolessavälissä laskentatilanne näytti heikolta. Lopulta laskentoja kertyi sen verran, että kannanvaihtelujen pääpiirteet ovat havaittavissa. Peltoja riistakolmiot Kaikilla tässä käsitellyillä lajeilla havaintojen määrät eroavat keskimäärin peltoja riistakolmioiden välillä, usein huomattavasti. Metsäjänis ja näätä ovat metsän lajeja, joiden jälkiä löytyy peltokolmioilla laskentapanostukseen nähden noin puolet siitä määrästä, mitä riistakolmioilla havaitaan. Sen sijaan orava, kettu, kärppä ja lumikko esiintyvät noin kaksi kertaa runsaampina peltokolmioilla riistakolmioihin verrattuna, ja rusakolla jälkimäärät ovat yli kymmenen kertaa suurempia. Myös saukon jälkiä on peltokolmioilla hieman enemmän kuin riistakolmioilla. Useat lajit taantuneet Useat pohjoiselle havumetsävyöhykkeelle tyypilliset riistanisäkkäät ovat taantuneet seurantajakson aikana. Metsäjäniksellä ja ketulla kanta on taantunut noin puoleen, oravalla ja lumikolla kolmannekseen ja kärpällä peräti kuudennekseen. Kannanmuutokset eroavat usein alueittain. Metsäjäniksellä taantuminen painottuu maan eteläja keskiosiin, kun se taas lumikolla ja kärpällä voimistuu pohjoiseen mentäessä. Näätäkanta on taantunut etelässä ja runsastunut pohjoisessa. Saukolla kanta on kasvanut, varsinkin 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa, mutta on viime parinkymmenen vuoden ollut vakaa. Suurin poikkeus lajijoukossa on voimakkaasti runsastuva rusakko, joka viihtyy parhaiten rannikon peltomaisemissa. Rusakon lumijälki-indeksi on yli kymmenkertaistunut tarkastelujakson aikana. Runsastuminen on selvästi voimakkaampaa pohjoiseen tai itään mentäessä, ehkä siksi, että maan lounaisosissa sopivat ympäristöt ovat jo lajin asuttamia. Poikkeuksia trendistä Joka vuosi löytyy edellisestä vuodesta tai trendistä poikkeuksina erottuvia lyhyen aikavälin kannanvaihteluja. Näitä aiheuttaa tyypillisesti ravintotilanteen muutokset, kuten myyräkannat, kuusen käpysato, taudit tai pedot. Verrattuna edelliseen vuoteen, metsäjäniksen lumijälkien määrät ovat selvästi vähentyneet maanlaajuisesti. Myös oravalla on havaittavissa selvää laskua monissa osissa maata, ei tosin yhtä selkeästi kuin metsäjäniksellä. Molemmilla lajeilla lumijälkiindeksit olivat 1–2 vuotta sitten normaalia suuremmat ja ovat nyt normaalilla tasolla pitkäaikaiset muutokset huomioiden. Lumikolla kanta on Lappia lukuun ottamatta taantunut viime vuoteen nähden, paikoin jyrkästi. Lapissa kanta on sen sijaan kasvanut. Kärpällä on samankaltainen kuvio, mutta muutokset ovat pienemmät ja vaihtelevat enemmän. Kärpällä kanta kasvaa Lapin lisäksi Pohjois-Pohjanmaalla. Näädällä lumijälkien määrät ovat kasvaneet lähes koko maassa, muutamia maakuntia lukuun ottamatta, ja ovat nyt keskiarvon yläpuolella. Suuret kiitokset kaikille vapaaehtoisille laskijoille, jotka osallistuivat tärkeään ja ainutlaatuiseen seurantaan. Lumijälki-indeksien pitkäaikaiset muutokset laskentajakson (1989–2024) aikana, maan etelä-, keskija pohjoisosissa, sekä koko maassa. Tilanne on esitetty vakaana (0) jos muutos on suurempi kuin –33 % ja pienempi kuin +50 %. Runsastuminen luokitellaan seuraavasti: lievä (+), huomattava (++), voimakas (+++), raja-arvoilla +50 %, +100 % ja +500 %. Väheneminen luokitellaan vastaavasti: lievä (-), huomattava (--) ja voimakas (---), raja-arvoilla –33 %, –50 % ja –83 %. LAJI ETELÄ KESKI POHJOINEN KOKO MAA Metsäjänis Rusakko +++ +++ +++ +++ Orava Kettu Saukko + + + Näätä + Kärppä Lumikko Muista lajeista poiketen rusakko on runsastunut voimakkaasti. Saukkokanta on viimeisten parinkymmenen vuoden ajan ollut vakaa. M AU RI M AH LA M ÄK I AS KO H ÄM ÄL ÄI NE N AS KO H ÄM ÄL ÄI NE N 49 Metsästäjä 3/2024 48-49_Pienriistalaskenta_ME0324.indd 49 48-49_Pienriistalaskenta_ME0324.indd 49 19.4.2024 13.04 19.4.2024 13.04
Suomessa metsästysseuroilla on käytössään laajat oikeudet pyytää vieraspetoja minkkiä ja supikoiraa. Tämän mahdollistaa vieraslajilaki, joka pyrkii vähentämään vieraslajeista aiheutuvia haittoja. TeksTi Mikko Toivola kuva Tero Salmela M inkki ja supikoira ovat lainsäädännössä vieraslajeja. Pyyntioikeuksien osalta niitä kohdellaan kuten rauhoittamattomia eläimiä metsästyslaissa. Kun alueen metsästysoikeus vaihtaa haltijaa siirtyvät mukana myös rauhoittamattomien eläinten pyyntioikeudet, ellei tätä erikseen ole vuokrasopimuksessa kielletty. Vieraslajilain tavoitteena vaikuttava pyynti Vuonna 2019 voimaan tullut vieraslajilain muutos määritteli supikoiran ja minkin haitallisiksi vieraslajeiksi. Tavoitteena oli, että pyyntioikeudet haitalliselle vieraslajille olisivat mahdollisimman laajat. Lajien pyyntioikeuden osalta päädyttiin vieraslajilaissa viittaamaan metsästyslakiin ja siellä rauhoittamattomia eläimiä koskevaan säätelyyn. Vieraslajilain 16 §: ”Jollei tässä pykälässä toisin säädetä, ympäristöön päässyt lintutai nisäkäslaji, joka on unionin luetteloon kuuluva tai kansallisesti merkityksellinen haitallinen vieraslaji, saadaan pyydystää ja tappaa soveltaen, mitä metsästyslaissa ja sen nojalla säädetään rauhoittamattoman linnun ja nisäkkään pyydystämisestä ja tappamisesta.” Metsästyslaissa rauhoittamattomien eläinten pyyntioikeudesta säädetään lain 48 §. Sen ensimmäinen momentti määrittelee rauhoittamattomien eläinten pyynnin sekä maanomistajan/haltijan, että myös metsästysoikeuden haltijan oikeudeksi: Metsästyslain 48 §: ”Alueen omistajalla tai haltijalla on oikeus pyydystää tai tappaa alueellaan oleva rauhoittamaton eläin. Tämä oikeus hänellä on silloinkin, kun metsästysoikeus alueella on metsästysvuokrasopimuksella luovutettu toiselle.” Hallituksen esitys muotoilee perustelua ao. pykälän osalta selkeämpään muotoon: HE 300/1992: ”Lakiehdotuksessa on lähdetty siitä, että yleistä oikeutta rauhoittamattomien eläinten pyydystämiseen ja tappamiseen ei olisi. Niitä saisi aina pyydystää ja tappaa alueen omistaja tai haltija riippumatta siitä, onko hänellä metsästysoikeus vai ei. Metsästysvuokraoikeuden haltijalla ja metsästysluvan saaneella olisi myös oikeus rauhoittamattoman eläimen pyydystämiseen tai tappamiseen, jollei sopimuksesta tai luvasta muuta johtuisi.” Haittaeläinten osalta on lähdetty siitä, että vaikka yleisesti ei ole mahdollista tappaa rauhoittamattomia eläimiä, on pelkkä metsästysoikeus riittävä peruste lajin pyyntiin. Lain muotoilusta johtuu, että alueen ollessa vuokrattu metsästyskäyttöön, vaikka vain hirvielämille, sisältyy sopimukseen automaattisesti oikeus pyytä myös supikoiraa ja minkkiä. Lupametsästäjää asia voi koskettaa esimerkiksi sorsametsällä. Supikoiran voi ampua pelkän sorsanmetsästysluvan nojalla, samoin kuin variksen. Tämä on toki mahdollista erikseen kieltää metsästysvuokrasopimuksessa tai metsästysluvan antamisen yhteydessä. Pyyntioikeuksien hyödyntäminen Metsästysoikeudet ovat kattavasti metsästysseurojen hallussa. Samaan aikaan yhteiskunnan tahtotila vieraspetojen vähentämiselle on kasvanut. Eri vieraspetohankkeissa kohdatut maanomistajat näkevät lähes poikkeuksetta minkkien ja supikoirien pyynnin hyvänä asiana. Metsästysseuroilla on hyvät edellytykset pyytää vieraspetoja tai mahdollistaa pyynti siihen erikoistuneille. Hyviä kokemuksia yhteistoiminnasta metsästysseurojen, maanomistajien ja vieraspetopyytäjien välillä on saatu myös Helmi-vieraspetohankkeesta ja saariston vieraspetopyynneistä. Luonto hyötyy vieraspetojen laajasta pyynti mahdollisuudesta HANKKIJAN HIRVI Talvirehurapsi 50 %, rehukaali 50 %. 1 kg 15 15 5 kg 75 75 10 kg 116 90 (15,15 €/KG (15,15 €/KG) (11,69 €/KG) HANKKIJAN PEURA Rehujuurikas 15 %, talvirehurapsi 35 %, italianraiheinä 35 %, öljyretikka 15 %. 5 kg 53 80 10 kg 105 55 (10,76 €/KG) (10,56 €/KG) HANKKIJAN RIISTA Rehurapsi 20 %, talvirehurapsi 50 % , italianraiheinä 30 %. 10 kg 64 50 (6,45 €/KG) HUKKAKAURAVAPAA REHUKAURA 30 kg 19 95 (0,62 €/KG) TURNIPSI (REHUNAURIS) 1 kg 18 50 (18,50 €/KG) REHUJUURIKAS 1 kg 19 55 (19,55 €/KG) REHURAPSI 1 kg 8 15 25 kg 121 50 (8,15 €/KG) (4,86 €/KG) HINNAT VOIMASSA 31.5.2024 ASTI TAI NIIN KAUAN KUIN TUOTE-ERIÄ RIITTÄÄ. VALIKOMAT VAIHTELEVAT MYYMÄLÖITTÄIN. KAIKKI TUOTTEET SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankkija.fi HANKKIJALTA RIISTAPELLOLLE RIISTAKAMERA NITEFORCE LIVE 360 GREEN 4G 279,Katso reaaliaikaista videokuvaa kohteesta. Käännä ja zoomaa kameraa puhelimen sovelluksella. Tallenteet voi jakaa usealle käyttäjälle. HANKKIJAN RIISTASIEMENVALIKOIMA TARJOAA MYÖS MAISTUVIA SEOKSIA RIISTALINTUJEN RUOKINTAAN. WEKE-KATISKAN OSTAJALLE KAUPAN PÄÄLLE WEKE-HOUKUTUSSYÖTTI 1 KG! (ARVO 9,99 €) WEKE KATISKAT 149 189,Kotimaiset, äärimmäisen hyvästä pyytävyydestään tunnetut testivoittajakatiskat. Kolme erikokoista mallia, Wiekas, Werraton ja Woitokas, joissa kaikissa norppalukko. ILMAKIVÄÄRI HATSAN 125 SNIPER VORTEX 5,5 MM/6,35 MM 299,NORM. 349,00 Erittäin tehokas VORTEX-kaasumäntätoiminen ilmakivääri. Pituussäädettävä tukki, jossa korkeussäädettävä poskipakka. Säädettävä laukaisukoneisto. 3-9x32 kiikaritähtäin. Äänenvaimennin. Lähtönopeus lyijyluodilla 5,5 mm 305 m/s, teho 44 J. (6,35 mm 230 m/s, 33 J.) 30 päivän alin hinta 349,00 €. KYTTÄYSKOPPI 129,Kevyt ja nopeasti kasattava kyttäyskoppi, jossa on integroitu tuoli. Tähystys-/ampuma-aukot eteen ja sivuille. Vetoketjulla suljettava oviaukko. Suomalaiseen maastoon sopiva väritys. Mukana kanto-/säilytyspussi. Mitat kasattuna: Korkeus n. 135 cm, syvyys n. 105 cm, leveys n. 85 cm. KAUPAN PÄÄLLE VERKKOLAITE + SEINÄTELINE (ARVO 34,98 € ) RIISTAKAMERA BURREL S12HD PRO 4G BURREL+ 239,Tallentaa 12 MP:n kuvia ja HD-laatuista 1080p:n videota muistikortille ja lähettää sähköpostiin. Toimii 4G, 3G ja 2G-verkoissa. Sarjakuvaus 1-10 kuvaa, videot 1-30 s. Inframustasalama. Hankkija_Metsästäjä3_210x275.indd 2 Hankkija_Metsästäjä3_210x275.indd 2 16.4.2024 16.03 16.4.2024 16.03 50 Metsästäjä 3/2024 50-51_Vieraspetojen_pyyntioikeudet_ME0324.indd 50 50-51_Vieraspetojen_pyyntioikeudet_ME0324.indd 50 19.4.2024 13.04 19.4.2024 13.04
HANKKIJAN HIRVI Talvirehurapsi 50 %, rehukaali 50 %. 1 kg 15 15 5 kg 75 75 10 kg 116 90 (15,15 €/KG (15,15 €/KG) (11,69 €/KG) HANKKIJAN PEURA Rehujuurikas 15 %, talvirehurapsi 35 %, italianraiheinä 35 %, öljyretikka 15 %. 5 kg 53 80 10 kg 105 55 (10,76 €/KG) (10,56 €/KG) HANKKIJAN RIISTA Rehurapsi 20 %, talvirehurapsi 50 % , italianraiheinä 30 %. 10 kg 64 50 (6,45 €/KG) HUKKAKAURAVAPAA REHUKAURA 30 kg 19 95 (0,62 €/KG) TURNIPSI (REHUNAURIS) 1 kg 18 50 (18,50 €/KG) REHUJUURIKAS 1 kg 19 55 (19,55 €/KG) REHURAPSI 1 kg 8 15 25 kg 121 50 (8,15 €/KG) (4,86 €/KG) HINNAT VOIMASSA 31.5.2024 ASTI TAI NIIN KAUAN KUIN TUOTE-ERIÄ RIITTÄÄ. VALIKOMAT VAIHTELEVAT MYYMÄLÖITTÄIN. KAIKKI TUOTTEET SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankkija.fi HANKKIJALTA RIISTAPELLOLLE RIISTAKAMERA NITEFORCE LIVE 360 GREEN 4G 279,Katso reaaliaikaista videokuvaa kohteesta. Käännä ja zoomaa kameraa puhelimen sovelluksella. Tallenteet voi jakaa usealle käyttäjälle. HANKKIJAN RIISTASIEMENVALIKOIMA TARJOAA MYÖS MAISTUVIA SEOKSIA RIISTALINTUJEN RUOKINTAAN. WEKE-KATISKAN OSTAJALLE KAUPAN PÄÄLLE WEKE-HOUKUTUSSYÖTTI 1 KG! (ARVO 9,99 €) WEKE KATISKAT 149 189,Kotimaiset, äärimmäisen hyvästä pyytävyydestään tunnetut testivoittajakatiskat. Kolme erikokoista mallia, Wiekas, Werraton ja Woitokas, joissa kaikissa norppalukko. ILMAKIVÄÄRI HATSAN 125 SNIPER VORTEX 5,5 MM/6,35 MM 299,NORM. 349,00 Erittäin tehokas VORTEX-kaasumäntätoiminen ilmakivääri. Pituussäädettävä tukki, jossa korkeussäädettävä poskipakka. Säädettävä laukaisukoneisto. 3-9x32 kiikaritähtäin. Äänenvaimennin. Lähtönopeus lyijyluodilla 5,5 mm 305 m/s, teho 44 J. (6,35 mm 230 m/s, 33 J.) 30 päivän alin hinta 349,00 €. KYTTÄYSKOPPI 129,Kevyt ja nopeasti kasattava kyttäyskoppi, jossa on integroitu tuoli. Tähystys-/ampuma-aukot eteen ja sivuille. Vetoketjulla suljettava oviaukko. Suomalaiseen maastoon sopiva väritys. Mukana kanto-/säilytyspussi. Mitat kasattuna: Korkeus n. 135 cm, syvyys n. 105 cm, leveys n. 85 cm. KAUPAN PÄÄLLE VERKKOLAITE + SEINÄTELINE (ARVO 34,98 € ) RIISTAKAMERA BURREL S12HD PRO 4G BURREL+ 239,Tallentaa 12 MP:n kuvia ja HD-laatuista 1080p:n videota muistikortille ja lähettää sähköpostiin. Toimii 4G, 3G ja 2G-verkoissa. Sarjakuvaus 1-10 kuvaa, videot 1-30 s. Inframustasalama. Hankkija_Metsästäjä3_210x275.indd 2 Hankkija_Metsästäjä3_210x275.indd 2 16.4.2024 16.03 16.4.2024 16.03 50-51_Vieraspetojen_pyyntioikeudet_ME0324.indd 51 50-51_Vieraspetojen_pyyntioikeudet_ME0324.indd 51 19.4.2024 13.04 19.4.2024 13.04
Missä kulkevat susilauman reviirin rajat? Kasvaako lauma? Onko alueella liikkunut susi vakituinen asukas vai läpikulkumatkalla? Mistä sudet vaelsivat tänne? DNA-näytekeräys paljastaa uutta tietoa susien liikkumisesta ja lisääntymisestä. TeksTi Iina Ala-Kurikka, Antti Härkälä ja Mia Valtonen S uden jätöksiä kerätään joka talvi analysoitavaksi. DNA:sta tunnistetaan yksilö, laji ja susien väliset sukulaissuhteet. SusiLIFE-hanke käynnistyi loppuvuodesta 2019 yhtenä tavoitteenaan laajentaa DNA-näytekeräys lähes kaikille vakituisille susireviireille. Kehitystyö päättyi vuoteen 2023. Mitä hanke sai aikaiseksi? Vapaaehtoisten määrä kasvoi Suden jälkiä ja jätöksiä etsimässä kulkevat Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen riistakeskuksen kenttätyöntekijät sekä joukko vapaaehtoisia. Keräyksen laajentamiseksi hanke koulutti lisää vapaaehtoisia. Vapaaehtoisten DNA-näytekerääjien koulutuksia järjestettiin vuosittain syksystä 2020 alkaen. Ilmoittautuneita oli kaikkiaan yli 470 henkilöä, ja koulutustallenteita katsottiin yli 800 kertaa. Koulutuksista saatiin myönteistä palautetta. Luken kenttäväki ja SusiLIFE-hankkeen kolme suunnittelijaa ovat tavanneet susireviirien ihmisiä ja tehneet yhdessä maastokäyntejä. Liikkuminen keräyksestä kiinnostuneiden kanssa on ollut tärkeää, ja tietoa susien liikkeistä on vaihdettu puolin ja toisin. Hanke perusti vapaaehtoisten keräysvastaavien tehtävät. Keräysvastaava koordinoi alueensa keräystä, jakaa näytteiden keräämiseen tarvittavat pussit ja lomakkeet sekä kokoaa näytteet toimitettavaksi laboratorioon. Koulutus ja lisääntynyt DNA-näytekeräyksen näkyvyys sai aluksi monet liikkeelle. Ymmärrettävästi osa vapaaehtoisista ei jatka toimintaa useampia vuosia, mutta näytteitä toimittaneita on edelleen ilahduttava määrä. Moni etsii suden jätöksiä luonnossa liikkuessaan harrastuksen tai työn ohella, toiset lähtevät maastoon varta vasten susien DNA-näytekeräys laajeni vakituisille susireviireille koko Suomeen JY RK I N O RM AJ A 52 Metsästäjä 3/2024 52-53_DNA-keräys_ME0324.indd 52 52-53_DNA-keräys_ME0324.indd 52 19.4.2024 13.06 19.4.2024 13.06
jäljille. Hankkeen työntekijät ovat kiitollisia kaikille vapaaehtoisille, sillä työ on korvaamattoman tärkeää. Lähes kaikilta susireviireiltä on kerätty DNA:ta Vaikka Suomeen on muodostunut vuosi vuodelta enemmän vakiintuneita susireviirejä, tavoitteessa kerätä DNA-näytteitä lähes kaikilta vakiintuneilta susireviireiltä on onnistuttu. Jo hankkeen ensimmäisenä talvena 81 prosenttia reviireistä oli näytekeräyksen piirissä. Seuraavina talvina 86–91 prosentilla reviireistä analysoitiin vähintään yksi DNA-näyte. Jokaisen reviirin saaminen DNA-näytekeräyksen piiriin ei ole realistinen tavoite. Vanhoja reviirejä häviää ja uusia syntyy. Uudet reviirit syntyvät usein talven aikana, kun urosja naarassusi asettuvat alueelle. Niistä aletaan tehdä havaintoja vähitellen, ja usein vasta kevättalvella hahmottuu, että susipari liikkuu alueella pysyvästi. Jätösten löytäminen susiparin jäljiltä on vaikeampaa kuin lauman jäljiltä, koska pari tutustuu alueeseen ja liikkuu enemmän. Kevättalven 2024 susireviirit selviävät vasta kesäkuussa, kun Luke julkaisee suden kanta-arvion. Viime talvena näytteitä kerättiin koko maasta yhteensä 853 kappaletta. Suden jätökset otsikoissa Suden DNA on ollut runsaasti lehtien otsikoissa, ja näkyvyys on ollut neutraalia tai myönteistä. Osa vapaaehtoisista on omilla kasvoillaan kertonut mediassa DNA-näytekeräyksestä ja sen merkityksestä oman alueen susitiedon karttumiselle. Monet kertovat neutraalin faktatiedon olevan tärkein motivoiva tekijä vapaaehtoistoimintaan. Keräyskauden alkamisesta, päättymisestä ja tulosten julkaisusta tiedotetaan luonnonvaratieto.luke.fi-karttapalvelussa. Syksyisin on julkaistu DNA-tuloskooste reviireittäin. Jatkossa myös tuloskooste pyritään tuomaan osaksi luonnonvaratieto. luke.fi-karttapalvelua. Karttapalvelua kehitetään entistä helppokäyttöisemmäksi, jotta se palvelisi eri käyttäjäryhmiä. Mitä seuraavaksi? DNA-näytekeräys jatkuu osana Luken suden kannanarviointia. Työ SusiLIFE-hankkeessa jatkuu muiden teemojen parissa syksyyn 2025 saakka. On tärkeää, että näytteitä etsivät kokevat toimintansa tärkeänä ja merkityksellisenä joka talvi. Siksi työ vapaaehtoisten parissa ei lopu. ENNEN SUSILIFEHANKKEEN KEHITYSTYÖTÄ SUSILIFE-HANKKEEN KEHITYSTYÖN AIKANA Keräyskausi 2016–2017 2017–2018 2018–2019 2019–2020 2020–2021 2021–2022 2022–2023 Vakiintuneiden susireviirien määrä 22 32 35 43 50 57 69 Osuus vakiintuneista susireviireistä, joilta on kerätty vähintään yksi DNA-näyte 51 % 71 % 74 % 81 %* 91 %* 91 %* 86 %* * Sisältää myös kudosnäytteitä kuolleista susista. LÄHDE: LUONNONVARAKESKUS ENNEN SUSILIFEHANKKEEN KEHITYSTYÖTÄ SUSILIFE-HANKKEEN KEHITYSTYÖN AIKANA Keräyskausi 2018–2019 2019–2020 2020–2021 2021–2022 2022–2023 2023–2024 Vapaaehtoisia kerääjiä 36 83 212 179 174 124* Vapaaehtoisten keräämien näytteiden osuus 20 % 49 % 56 % 70 % 66 % 62 %* * Luku voi vielä tarkentua. LÄHDE: LUONNONVARAKESKUS Suden DNA-tulokset julkaistaan luonnonvaratieto. luke.fi-karttapalvelussa. RI IK KK A HU RR I JY RK I N O RM AJ A Osuus vakiintuneista susireviireistä, joilta on kerätty vähintään yksi DNA-näyte Näytteitä keränneiden vapaaehtoisten määrä ja vapaaehtoisten keräämien näytteiden osuus kaikista näytteistä 53 Metsästäjä 3/2024 52-53_DNA-keräys_ME0324.indd 53 52-53_DNA-keräys_ME0324.indd 53 19.4.2024 13.06 19.4.2024 13.06
Monilajinen kannanhoito ottaa huomioon eläinlajien keskinäiset suhteet. Moni mutkaisen kokonaisuuden hahmottaminen onnistuu matemaattisten mallien avulla. TeksTi Inari Helle, Samu Mäntyniemi, Iina Ala-Kurikka kuva Niko Pekonen S uomen suurriistayhteisöön kuuluvat suurpedot eli karhu, susi, ilves ja ahma sekä sorkkaeläimet, kuten hirvi, valkohäntäpeura, metsäkauris ja metsäpeura. Lajit ovat vuorovaikutuksessa toistensa kanssa esimerkiksi saalistuksen tai kilpailun kautta. Monilajinen kannanhoito ottaa huomioon lajien keskinäiset riippuvuusja vuorovaikutussuhteet. Esimerkiksi hirvenmetsästyksen suunnittelussa otetaan huomioon, että susi ja karhu saalistavat hirviä. On vielä suhteellisen yksinkertaista hahmottaa, miten susilauma vaikuttaa reviirinsä hirviin. Mutta mitä jos samalla alueella elää myös karhuja? Tai mitä tapahtuu, jos hirven metsästyskiintiötä muutetaan? Mitä enemmän yhtälöön lisätään lajeja, alueita tai muita yksityiskohtia, sitä vaikeampaa kokonaiskuvan hahmottaminen on. Matemaattinen malli on aivojen jatke. Mallinnus, Matemaattinen malli on kuin pienoismalli eläinyhteisöstä Kolme mallinnuksen kehitysaskelta riista-alalla Monilajipeli (SusiLIFE-hanke) SusiLIFEhankkeessa kehitetty monilajipeli havainnollistaa suurriistalajien välisiä vuorovaikutuksia ja metsästyksen vaikutusta eläinyhteisöön. Pelin avulla voi samanaikaisesti tarkastella kahta petoeläinlajia ja kahta hirvieläinlajia. Peliä ei voi käyttää suoraan verotussuunnitteluun. Kohti tarkempaa mallia (UMAKA-hanke) Luonnonvarakeskuksen UMAKAhanke jatkaa siitä, mihin SusiLIFE jäi. Mo nilajipelin taustalla olevaa matemaattista mallia kehitetään yksityiskohtai semmaksi ja ekologisesti realistisemmaksi. Malli pyrkii ennustamaan lajien alueellisia tiheyksiä Suomessa esimerkiksi kymmenen vuoden päähän. Lisää perustietoa lajien ekologiasta Suomessa (PeVaKa-hanke) Mallinnus edellyttää vahvaa tutkimustietoa eläinten ekologiasta. Luonnon varakeskuksen uusi PeVaKahanke tutkii petosaalissuhteita pannoittamal la metsäkauriita, valkohäntäpeuroja ja ilveksiä. Tarkoitus on muun muassa selvittää, miten pedot vaikuttavat saalislajien lisääntymiseen, vasojen selviytymiseen ja liikkumiseen alueella. Tietoa käytetään tarkentamaan mallien tuottamia ennusteita. matematiikka ja tietokoneohjelmointi ovat apuvälineitä koostamaan tietoa, joka muuten olisi vaikea käsittää. Jos malli on rakennettu riittävän tarkaksi ja todenmukaiseksi kuvaukseksi nykytilanteesta, sitä voidaan käyttää ennustamaan tulevaa. Mallilla voidaan esimerkiksi kokeilla, mitä valkohäntäpeurakannalle tapahtuu, jos ilvesten määrä kasvaa. 54 Metsästäjä 3/2024 54_Susimallinnus_ME0324.indd 54 54_Susimallinnus_ME0324.indd 54 19.4.2024 13.09 19.4.2024 13.09
Hei uusi metsästäjä! Haluatko tietoa ja varmuutta omiin riistalaukauksiin? ”Koulutuksessa opit metsästysammunnan ja turvallisen aseenkäsittelyn perusteet ja saat hyvät eväät kohti parempia riistalaukauksia!” METSÄSTYSAMMUNNAN ABC • Kesto 6 h (3 h haulikko ja 3 h pienoiskivääri) • Hinta 50 € (alle 18-v. 35 €) • Koulutuksessa opit haulikkoja kivääriammunnan sekä ampumaturvallisuuden perusteet Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan: metsastajaliitto.fi/metsastajalle/ metsastysammunnan-abc METSÄSTYSAMMUNNAN ABC on Metsästäjäliiton kehittämä koulutus uusille metsästäjätutkinnon suorittaneille metsästäjille. Myös kokeneemmat metsästäjät voivat tulla päivittämään koulutukseen tietojaan. Kuuden tunnin koulutuksessa perehdytään haulikkoja kivääriammuntaan, aseteknisiin asioihin ja turvallisuuteen ampumaradalla ja metsällä. KOULUTUKSEN HINTA on aikuisilta 50 euroa ja alle 18-vuotiailta 35 euroa, mikä sisältää koulutuksessa käytettävät patruunat ja laina-aseet. Osallistujat saavat koulutuksen käytyään todistukseksi Metsästysampumakortin. Mukaan tarvitset vain kuulosuojaimet ja ampujanlasit. METSÄSTYS AMPUMAKORTTI Nimi Syntynyt Kortin haltija on osallistunut Suomen Metsästäjäliiton Metsästysammunnan ABC -koulutukseen. Koulutussisältö antaa perustiedot haulikon ja kivääriin turvalliseen käyttöön metsästyksessä. Koulutuksen kesto 6 h. Matti Mei käläinen 7.7.1974 55_ABC-koulutus_ME0324.indd 55 55_ABC-koulutus_ME0324.indd 55 19.4.2024 13.10 19.4.2024 13.10
TILLILIHA RIISTASTA LIHAN VALMISTAMINEN 2 keltasipulia 2 valkosipulia 1 porkkana 800 g riistapaistia 2 laakerinlehtea? 6 maustepippuria 4 timjaminoksaa 4 tillinvartta suolaa Kuori sipulit ja leikkaa ne lohkoiksi. Kuori valkosipulit ja paloittele porkkana. Laita ne kattilaan ja lisää loput aineksista. Peitä vedellä ja anna kiehua, kunnes liha on mureaa, noin 1,5 tuntia. Nosta liha kattilasta ja leikkaa se paloiksi. Säästä liemi. TILLIKASTIKE 1 keltasipuli 2 porkkanaa 2 rkl voita 2 rkl vehna?jauhoja 1 litra lihan keitinlienta? 3 dl kermaa 12-prosenttista etikkaa sokeria suolaa 1 dl hienonnettua tillia? Kuori sipuli ja leikkaa se lohkoiksi. Kuori porkkanat ja leikkaa ne viipaleiksi. Sulata voi kattilassa. Lisää vehnäjauhot, mutta älä anna niiden ruskistua. Kaada joukkoon lihan keitinliemi voimakkaasti vatkaten. Lisää porkkanat, liha ja sipulit ja anna kiehua, kunnes porkkanat ovat pehmeitä. Jos kastikkeesta tulee liian paksua, ohenna tarvittaessa lisäämällä lientä. Kun porkkanat ovat pehmenneet, kaada joukkoon kerma. Mausta etikalla, sokerilla ja suolalla. Lisää lopuksi hienonnettu tilli. Tarjoile keitetyn perunan kanssa. Vinkki: Gluteenittoman version saat käyttämällä Maizenaa vehnäjauhojen sijaan. Voit myös maustaa kastikkeen piparjuurella tillin sijaan. 56 Metsästäjä 3/2024 Ru ka TeksTi Michael Björklund kuvaT Linus Lindholm VUONNA 2024 METSÄSTÄJÄ-LEHDEN LUKIJOILLE HERKUT VALMISTAA MICKE BJÖRKLUND. 56-57_Reseptit_ME0324.indd 56 56-57_Reseptit_ME0324.indd 56 19.4.2024 13.11 19.4.2024 13.11
Talousmies Marcus Wallenberg on yksi harvoista, joiden mukaan on nimetty ruokalaji. Ta?ma?n wallenbergilaisen valmistan riistajauhelihasta vasikanlihan sijaan. Lopputulos on hieno, silla? va?ha?rasvainen riistanliha ja kerma ovat erinomainen yhdistelma?. 600 g riistaliha 2 tl suolaa 5 dl kermaa 5 munankeltuaista 3 dl korppujauhoja pihvien leivitta?miseen voita WALLENBERGIN RIISTAPIHVIT Jauha riistaliha lihamyllyssa? hienoksi. Paras lopputulos syntyy jauhamalla liha kolmesti, jotta jauheliha on mahdollisimman hienoa ja silea?a?. Ja?a?hdyta? liha ja?a?kaappikylma?ksi. Sekoita jauhelihan joukkoon suola, joka sitoo nestetta?. Laita puolet lihasta monitoimikoneeseen. Koneen ka?ydessa? lisa?a? joukkoon puolet kermasta ja keltuaisista. Sekoita, kunnes jauhelihamassa on silea?a?. Siirra? valmis jauhelihaseos kulhoon. Laita toinen osa jauhelihaa monitoimikoneeseen yhdessa? lopun kerman ja ja?ljella? olevien keltuaisten kanssa. Kun kaikki jauheliha on sekoitettu, lusikoi se pursotuspussiin. Peita? uunipelti muovikelmulla. Pursota pellille tasakokoisia pihveja?. Peita? pihvit kelmulla ja paina niita? hieman, jotta saat niista? litteita?. Anna pihvien leva?ta? 15 minuuttia ja?a?kaapissa. Ka?a?ntele pihvit korppujauhoissa ja paista ne kullanruskeiksi reilussa voissa melko korkealla la?mmo?lla?. On ta?rkea?a?, etta? paistinpannu ei ole liian kuuma. Tarjoile wallenbergin riistapihvit perunasoseen, herneiden, puolukkasurvoksen ja kirkastetun voin kanssa. 57 Metsästäjä 3/2024 56-57_Reseptit_ME0324.indd 57 56-57_Reseptit_ME0324.indd 57 19.4.2024 13.11 19.4.2024 13.11
Vesilintulaskijoita kannustetaan palauttamaan tiedot uuden sähköisen raportointijärjestelmän kautta. Näin kanta-arviot saadaan valmiiksi hyvissä ajoin ennen jahtikauden alkua. TeksTi Olli Kursula ja Markus Piha kuvaT Jari Peltomäki S uomi on merkittävä pesimäalue monille Euroopan sorsille. Siksi meillä on erityisen tärkeää seurata pesimäkantojen muutoksia ja lisääntymisen onnistumista. Monien vesilintujen kannat ovat merkitsevästi pienentyneet viimeisten vuosikymmenten aikana, ja laskentojen merkitys muutosten seuraamisessa ja syiden ymmärtämisessä on keskeinen. Laskijoita kannustetaan palauttamaan tiedot sähköisen raportointijärjestelmän kautta, jotta kanta-arviot olisivat valmiina hyvissä ajoin ennen jahtikauden alkua. Vesilintulaskennat lähestyvät – uusia laskijoita kaivataan Ensimmäinen laskenta viikko jäidenlähdön jälkeen Vesilintulaskennat tehdään pysyvillä havaintopaikoilla niin sanottuna pistelaskentana. Toukokuussa lasketaan vesilintuparit kahteen kertaan. Ensimmäinen parilaskenta tehdään noin viikko jäiden lähtemisen jälkeen ja toinen 2–3 viikkoa myöhemmin. Poikueet lasketaan heinäkuussa samoilla pisteillä. Laskettavia lajeja ovat kaikki vesilinnut. Laskenta on helppoa Laskija tarvitsee kiikarit ja muistiinpanovälineet. Yhden pisteen laskemiseen kuluu aikaa vain 5–15 minuuttia. Saman aamun aikana ehtii siten kiertää useamman pisteen laskentareitin. Sopivimpia laskentapisteitä ovat helposti saavutettavat niemenkärjet, rantakalliot, lintutornit tai laiturit, joista on hyvä näkyvyys vesialueelle. Aineiston edustavuuden kannalta on toivottavaa, Yhden pisteen laskemiseen kuluu aikaa vain 5–15 minuuttia. Parhaimmillaan parilaskenta voi olla lisääntymishuumaan heräävässä kevätaamussa huikea kokemus. Kannattaa kokeilla! 58 Metsästäjä 3/2024 58-59_Vesilintulaskenta_ME0324.indd 58 58-59_Vesilintulaskenta_ME0324.indd 58 19.4.2024 13.11 19.4.2024 13.11
että laskentoja tehdään seudun kaikilla vesistötyypeillä vuosittain. Vaikka yksittäisen pisteen seurannassa tulisi katkoksia, seurantaa pisteellä kannattaa jatkaa, sillä katkonaisetkin aikasarjat voidaan hyödyntää kannanmuutosindeksin laskennassa. Vanhojen laskennasta pois jääneiden pisteiden henkiin herättäminen onkin erityisen suositeltavaa. Palauta tulokset sähköisesti Laskentapisteiden tiedot suositellaan palauttamaan sähköisesti Luonnontieteellisen keskusmuseon (Luomus) koordinoiman Lajitietokeskuksen kautta (laji.fi). Metsästäjät kirjautuvat järjestelmään Oma riista -tunnuksilla. Tulosten palauttamista pyritään nopeuttamaan ja helpottamaan sähköisellä raportointijärjestelmällä, joka on oleellisesti paperivaihtoehtoa näppärämpi. Tavoitteena on nopeuttaa laskentojen tulosten keruuta ja raportointia siten, että kanta-arviot olisivat maaja metsätalousministeriön käytettävissä hyvissä ajoin ennen metsästyskauden alkua. Kanta-arvioiden aikaistamisen lisäksi laskentojen alueellista edustavuutta on edelleen tarpeen parantaa, ja mukaan kaivataan uusia innokkaita laskijoita. Laskentatiedot voi edelleen toimittaa Luonnonvarakeskukseen myös sähköpostitse osoitteeseen: vesilinnut@luke.fi. Luonnonvarakeskus tuottaa vuosittain yhdessä Luomuksen kanssa arvion vesilintukantojen tilasta. Tietoa tarvitaan vesilintujen elinympäristöjen hoidon suunnitteluun ja metsästyksen mitoittamiseen sekä vesiluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. Lisätietoja ja laskentaan ilmoittautumiset: ? luke.fi/fi/seurannat/vesilintuseurannat ? vesilinnut@luke.fi ? riistainfo.fi/vastuullinen-metsastaja/vastuullinen-vesilinnustaja/seurannat/ ALUE PARILASKENTA 1. LASKENTA PARILASKENTA 2. LASKENTA POIKUE LASKENTA Eteläja Lounais-Suomen rannikko 1.–8.5. 22.–29.5. 1.–20.7. Eteläja Keski-Suomen sisämaa 8.–15.5. 22.–29.5. 1.–20.7. Pohjois-Suomi 20.–29.5. 5.–12.6. 1.–20.7. ? Taulukossa ohjeelliset laskenta-ajankohdat kevään edistymisen suhteen tavanomaisena keväänä. Uuden laskentapisteen perustaminen Vesilintujen laskentapiste perustetaan lähettämällä sähköposti osoitteeseen vesilinnut@luke.fi seuraavat tiedot: Laskettavan pisteen koordinaatit ETRS-TM35FIN (ne saa helposti täältä: asiointi.maanmittauslaitos.fi/karttapaikka) sekä laskijan yhteystiedot: nimi, postiosoite, puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Luke perustaa pisteen Laji.fi-järjestelmään ja ilmoittaa siitä vastaussähköpostilla. 59 Metsästäjä 3/2024 58-59_Vesilintulaskenta_ME0324.indd 59 58-59_Vesilintulaskenta_ME0324.indd 59 19.4.2024 13.11 19.4.2024 13.11
peuraan / 1 000 ha. Saksanhirviä voi olla noin 10–30 / 1 000 ha. Näiden lisäksi Keskija Etelä-Ruotsissa on paljon villisikoja. Yhteenlaskettu sorkkaeläinmäärä tuhannella hehtaarilla lasketaan usein sadoissa. Hirvieläinkantojen tiheys ja niille saatavilla olevan ravinnon runsaus vaikuttavat metsävahinkoriskiin. Ruotsissa on panostettu aiheen tutkimukseen ja tulosten jalkauttamiseen. Muutokset ravinnon määrässä Ruotsin metsätaloudessa on tapahtunut suuria muutoksia, jotka ovat vähentäneet hirvieläinten ravintoa. Viime vuosikymmeRuotsissa satsataan hirvieläinten ravinnon lisäämiseen metsätaloudessa V iime vuosikymmeninä Ruotsin hirvieläinkannoissa on tapahtunut suuria muutoksia. Esimerkiksi Keski-Ruotsissa oli pitkään noin 10–15 hirveä ja noin 100–200 metsäkaurista tuhannella hehtaarilla. Näiden lisäksi osalla alueista esiintyy kuusipeuroja ja saksanhirviä. Nykyään hirvija metsäkauriskannat ovat pienemmät, karkeasti 5–7 hirveä ja 20–50 metsäkaurista 1000 hehtaarilla. Kuusipeuraja saksanhirvikannat ovat sen sijaan kasvaneet ja tiheydet voivat olla varsin korkeita. Yleinen tiheys kuusipeuran levinneisyysalueella on 200 / 1 000 ha, mutta tiheydet nousevat paikoitellen 400 ninä nuorten metsien ja mäntytaimikoiden pinta-alat pienenivät samalla kun vanhemmat kuusimetsät yleistyivät. Uudistushakkuun jälkeen taimikossa on eniten syötävää hirvieläimille noin parinkymmentä vuotta. Silloin sieltä löytyy paljon hirvieläimille sopivia kasveja sopivalla korkeudella ja noin puolet hirvieläinten ravinnosta tuleekin taimikoista. Vanhassa sulkeutuneessa kuusikossa, jossa valo ei pääse kenttäkerrokseen, on yleensä hyvin vähän syötävää. Hirvieläinten tärkeistä ravintokasveista esimerkiksi mustikka ja puolukka vaativat valoa. Muutoksiin on useita syitä. Kuusen yleistyminen männyn kustannuksella johtui osittain metsävahinkopelosta ja teollisuuden suuresta kuusen kysynnästä. Kuusen yleistyminen ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Liian karuille maille uudistetut kuuset kasvavat hitaasti ja ovat alttiita muun muassa kirjanpainajatuhoille. Samalla hirvieläinten ravinnonsaanti huononee. Alhaiset vasapainot ja alhainen vasatuotto ovatkin herättäneet keskustelua. On tarvittu ratkaisuja ongelmiin. Paljon tutkimusta päätöksenteon tueksi Ruotsissa on tutkittu hirvieläinten ja saatavilla olevan ravinnon vaikutusta metsävahinkoriskiin sekä metsätalouden vaikutuksia hirvien hyvinvointiin. Aiheesta on tällä vuosituhannella julkaistu paljon tutkimusta ja tuotettu oppaita sekä videoita metsänomistajille ja metsäammattilaisille. Suuri hirvieläinmäärä tarvitsee luonnolRuotsissa hirvieläinkannat ovat tiheitä ja laidunpaine on tästä syystä korkea. Käytännön metsätaloudessa tehdään paljon metsävahinkoriskin pienentämiseksi. Lisäksi osaamistasoa pyritään nostamaan. TeksTi ja kuvaT Mikael Wikström 60 Metsästäjä 3/2024 60-61_Ruotsin_metsät_ME0324.indd 60 60-61_Ruotsin_metsät_ME0324.indd 60 19.4.2024 13.12 19.4.2024 13.12
lisesti runsaasti ravintoa. Useat ruotsalaiset tutkimukset ovat osoittaneet, että mäntyjen määrällä on hirvien määrää suurempi merkitys metsävahinkoriskiin. Hirvet syövät paljon mäntyä, koska sitä on paljon saatavilla. Jos hirvillä on mahdollisuus valita, ne syövät mieluiten pajuja, pihlajaa ja haapaa. Hirvet myös voivat paremmin, jos ne saavat paljon lehtipuita. Esimerkiksi ruhopainot ovat suuria paljon pajuja, haapaa ja puolukanvarpuja syöneillä hirven vasoilla ja pieniä vasoilla, jotka ovat syöneet lähinnä mäntyä ja katajaa. Mitä monimuotoisempi ravinto on, sitä korkeammat ovat ruhopainot. Ja mitä korkeammat ruhopainot, sitä korkeampi on naaraiden vasatuotto. Ruotsin tutkimukset viittaavat siihen, että ravinnosta on kilpailua. Paikallisesti korkeat saksanhirvi-, kuusipeuraja metsäkauristiheydet vaikuttavat kielteisesti hirvien ruhopainoihin. Tutkimustiedot käytäntöön Ruotsin metsäja riistaviranomaiset ovat aktiivisesti jakaneet tutkimuksen oppeja metsänomistajille ja metsästäjille. Esimerkiksi Skogsstyrelsen (Ruotsin metsäkeskus) julkaisi viime vuonna oppaan siitä, miten metsätaloudessa voidaan luoda enemmän ravintoa hirvieläimille metsävahinkoriskin pienentämiseksi. Skogforsk (Ruotsin metsäntutkimuslaitos) julkaisi vastaavan oppaan vuonna 2022. Lisäksi on järjestetty aihetta käsittelevä iso seminaari vuonna 2023 ja tänä vuonna on julkaistu opasvideo ravinnon määrän lisäämisestä metsätaloudessa. Neuvontatyö on jatkunut jo pitkään vuonna 2010 käynnistetyn Mera Tall (enemmän mäntyä) -hankkeen jalanjäljissä. On selvää, että valistustyö on mennyt perille. Se näkyy muun muassa taimivalinnoissa. Pahimmillaan kaksi kolmasosaa istutetuista taimista oli kuusta ja vain kolmasosa mäntyä. Trendi saatiin käännettyä ja nyt mäntyä istutetaan kuusta enemmän. Miten hyödyntää Ruotsissa saatua tietoa? Koska metsätalouden ja riistatalouden haasteet ovat pitkälti samanlaisia Suomessa ja Ruotsissa, voidaan Ruotsin kokemuksia hyödyntää Suomessa. Hyvä esimerkki tästä on Suomen metsäkeskuksen, Luonnonvarakeskuksen, Tapion ja Suomen riistakeskuksen yhteinen Sorkkaeläinten vaikutus metsien terveyteen ja kasvukykyyn ilmastotavoitteiden kannalta -hanke (Sorkka), jossa käytettiin paljon Ruotsissa saatuja tutkimustuloksia ja kokemuksia. Sorkka-hankkeessa kehitettiin ratkaisuja riistaja metsätalouden yhteensovittamiseen. Jatkossa painopiste kohdistetaan ravintoresurssin ja metsien sekapuustoisuuden lisäämistä tukevien käytäntöjen kehittämiseen ja jalkauttamiseen. Tavalla, jolla hoidetaan metsiä, on hyvin merkittävä vaikutus metsävahinkoriskiin ja hirvien hyvinvointiin. Nyt olemme Suomessakin päässeet hyvään alkuun toimivien käytäntöjen jalkauttamisessa. Tätä työtä kannattaa jatkaa. ? Hirven tilannetta käsiteltiin Ruotsissa syksyllä 2023. Seminaari keräsi valtavan määrän ihmisiä. ? Sulkeutuneessa kuusimetsässä ei löydy ravintoa lähes olleenkaan. Jos valo pääsisi kenttäkerrokseen, täällä voisi kasvaa muun muassa mustikkaa ja puolukkaa. ? Ruotsissa on tarjolla käytännön läheisiä neuvonta materiaaleja. 61 Metsästäjä 3/2024 60-61_Ruotsin_metsät_ME0324.indd 61 60-61_Ruotsin_metsät_ME0324.indd 61 19.4.2024 13.12 19.4.2024 13.12
Metsästäjien tyypillisin rike on kuljettaa asetta väärin autossa. Aseen tulisi aina olla lataamattomana suojuksessa tai suojatussa tilassa, vaikka autolla siirryttäisiin lyhyen matkaa seuraavaan passiin. Kotipaikka ei aina vaihdu, vaikka kirjat siirretään Joka syksy erävalvonta saa runsaasti ilmoituksia siitä, että metsäkanalintuja pyydetään laittomasti tieltä. Viime metsästyskaudella myös hirvenpyynti karkasi osalla käsistä. Kolmessa tapauksessa metsästäjien epäillään käyttäneen moottorikelkkoja apunaan hirvenpyynnissä. Kaikki eivät malttaneet odottaa hirvenmetsästysajan alkua tai lopettaa jahtia, vaikka hirvi löntysteli lupa-alueen ulkopuolelle. Pohjois-Suomeen liittyy vapaan metsästysoikeuden väärinkäytöksiä. Usein metsästyslain 8 §:n osoittaman alueen ulkopuolella vakituisesti asuva henkilö siirtää kirjansa johonkin vapaan metsästysoikeuden kuntaan Valtion alueilla työskentelee Suomen ainoa erävalvontaan erikoistunut viranomaisryhmä. Tiimin tuorein jäsen on Miska Puumala, joka aloitti Kainuussa huhtikuussa. TeksTi ja kuvaT Aku Ahlholm M etsästäjät toivovat yleensä lisää valvontaa. Sen ymmärtää, sillä luvat on mukava näyttää, kun ne ovat kunnossa. Viime vuonna 96 prosenttia valtion alueilla tarkastetuista metsästäjistä piti mukanaan tarvittavia lupia, eikä heidän toimissaan ollut muutakaan huomautettavaa. – Rikkeettömät kalastajat ja metsästäjät ovat hyvä pääsääntö ja rikkomukset poikkeus, erävalvontapäällikkö Henri Pelkonen sanoo. Eränkäyntiä valvoo 13 tarkastajan tehotiimi ja alkaa metsästää paikallisen oikeudella. Osoitteen ja kirjojen muutos ei kuitenkaan riitä, jos tosiasiallinen asuinpaikka ja elinpiiri ovat toisaalla. – Tällöin metsästäjä voi syyllistyä luvattomaan pyyntiin, Pelkonen muistuttaa. Erätarkastajilla on poliisin koulutus Metsähallituksen erävalvonnasta vastaavat erätarkastajat, joilla on poliisin koulutus. Vakituisessa virassa on 11 erätarkastajaa, jotka vastaavat valvonnasta omalla alueellaan. Lisäksi Saimaalla ja Itä-Suomessa työskentelee hankkeisiin palkatut erätarkastajat. Erätarkastajan tehtävät ovat kysyttyjä, sillä virkoja on vähän. Viimeksi vahdinvaihto tapahtui huhtikuussa Kainuussa, jossa vanhempi konstaapeli Miska Puumala jatkoi eläkkeelle jääneen Seppo Toikkasen työsarkaa. Seuraavaksi vaihtuu Ylä-Lapin erätarkastaja, sillä pitkäaikainen erätarkastaja Jari Liimatainen jää eläkkeelle. Erätarkastaja Jyrki Turpeinen tarkasti Esa Kortelaisen kaataman karhun Lieksassa. 62 Metsästäjä 3/2024 62-63_Metsästyksen_valvonta_ME0324.indd 62 62-63_Metsästyksen_valvonta_ME0324.indd 62 19.4.2024 13.12 19.4.2024 13.12
Metsästyksenvalvojan tehtävät ja oikeudet Riistanhoitoyhdistyksen metsästyksen valvojan tehtävät ja oikeudet määrittelee riistahallintolaki. TeksTi Marko Muuttola ja Teemu Lamberg M etsästyksenvalvojan tehtävään kuuluu seurata metsästyksen ja riistanhoidon lainmukaisuutta toimintaalueellaan, jonne Suomen riistakeskus on hänet nimittänyt riistanhoitoyhdistyksen (rhy) esityksestä. Pää sääntönä on, että toiminta tapahtuu oman rhy:n alueella. Tarvittaessa metsästyksenvalvoja ilmoittaa tekemistään havainnoista metsästyslain noudat tamisen valvonnasta vastaaville viranomaisille, Suomen riistakeskukselle, metsästysoikeuden haltijoille tai metsästysoikeuden omistajille. Tarvittaessa metsästyksenvalvoja toimii myös poliisin ja muiden viranomaisten apuna. Tehtäväänsä suorittaessaan metsästyk senvalvojalla on oikeus tarkastaa metsästäjän henkilöllisyys, metsästysoikeus sekä riistanhoi tomaksun ja ampumakokeen suorittaminen. Lisäksi metsästyksenvalvojalla on oikeus tarkis taa pyyntivälineet ja menetelmät. Esimerkiksi puoliautomaattiaseen patruunakapasiteetti on oikeus tarkistaa. Asiakastilanteissa metsästyksenvalvoja esit telee itsensä ja toimivaltuutensa. Tämä on kir jattu myös riistahallintolakiin koskien valvojan velvollisuuksia, toki muotoiltuna ”niin pyydettä essä”. On kuitenkin kohteliasta esitellä itsensä ja asiansa heti tavattaessa. Metsästyksenvalvojaan, kuten muihinkin riistanhoitoyhdistyksen toimihenkilöihin sovel letaan rikosoikeudellista virkavastuuta koskevia säännöksiä silloin, kun henkilöt hoitavat julkisia hallintotehtäviä. – Sesonkiaikana pystymme tehostamaan valvontaa palkkaamalla kausityöntekijöitä. Heitä on yleensä ollut kahdeksan henkeä, mutta viime vuonna jouduimme säästämään vähän kaikesta ja pystyimme palkkaamaan vain kolme, Pelkonen sanoo. Tarvetta erävalvonnan lisäykselle olisi. Vaikka viime vuonna metsästysrikosten kokonaismäärä pysyi tavanomaisella tasolla, esitutkintaan siirtyneet törkeät tapaukset lisääntyivät hälyttävästi. Ensin tuli tutkittavaksi niin sanottu Savukukko eli Suomen rikoshistorian laajin salametsästyskokonaisuus, jossa epäillään useita törkeitä metsästysrikoksia. Sen lisäksi paljastui kaksi luvatonta karhunpyyntihaaskaa, pyynnissä ollut karhuhäkki sekä ahman ja karhun laittomat tapot. Metsähallituksen erävalvonnan tuloksiin voi tutustua joka vuosi Eräluvat-palvelussa julkaistavasta erävalvontaraportista, joka on ainoa laajempi katsaus suomalaiseen eräja luontorikollisuuteen. Suomen ainoaa erävalvontaan erikoistunutta viranomaisryhmää johtaa erävalvontapäällikkö Henri Pelkonen. Erätarkastajat Heikki Taipale (vas.) ja Tommi Suonpää valvomassa eränkäyntiä itäisen Suomenlahden kansallispuistossa. Erätarkastaja Jyrki Turpeisen kenttää on itäinen Suomi. Törkeät metsästysrikokset 201 3 201 7 201 5 201 9 202 2 201 4 201 8 202 1 201 6 202 202 3 30 25 20 15 10 5 Poliisin esitutkintaan tulleet rikokset nimikkeellä törkeä metsästysrikos. LÄ HD E: PO LI IS IH AL LI TU S VE SA RA N TA 63 Metsästäjä 3/2024 62-63_Metsästyksen_valvonta_ME0324.indd 63 62-63_Metsästyksen_valvonta_ME0324.indd 63 19.4.2024 13.12 19.4.2024 13.12
Testaa tiet si Turvallisesti ampumaradalla Kesällä metsästäjä hioo ampumataitonsa kuntoon tulevaa metsästyskautta silmällä pitäen. Tärkeintä harjoittelussa on iskostaa turvalliset aseenkäsittelyn vaiheet syvälle selkäytimeen. TeksTi Marko Mikkola kuva Tero Salmela ? Varmista aseen kunto ennen ampumaan lähtemistä. ? Käsittele asetta aina kuin se olisi ladattu. Älä koskaan, missään tilanteessa osoita aseella toista ihmistä. ? Säilytä aseesi ampumaradalla sille varatussa asetelineessä. ? Ota ase telineestä vasta, kun on sinun vuorosi siirtyä ampumapaikalle. ? Aloita aina tarkastamalla, että ase on tyhjä eikä lippaassa ole patruunoita. ? Lataa vasta ampumapaikalla omalla vuorollasi. ? Pidä aseen piippu taulua taikka maalialuetta kohti. ? Pidä sormi liipaisinkaaren ulkopuolella aina siihen asti, kunnes olet valmis laukaisemaan aseesi. ? Tyhjennä ase välittömästi lopetettuasi ampumisen. ? Puhdista aseesi ampumaharjoittelun jälkeen ja tarkista, että se on kunnossa seuraavaa kertaa varten. ? Aseiden käsittely ja alkoholi eivät kuulu yhteen missään tilanteessa. ? Käytä ampumaradalla kuulosuojaimia ja suojalaseja. Turvallisuus nsin 1. Metsästystrapissa ammutaan a) ampujasta poispäin lentävää kiekkoa b) sivuttaiskiekkoja c) liikkuvaa pahvikuvaa 2. Kuinka monelta Suomen susireviireistä on kerätty DNA-näytteitä? a) 86–91 prosentilla b) 42–50 prosentilla c) 23–34 prosentilla 3. Kuinka monta riistakolmiota laskettiin talven 2024 aikana? a) 1 115 b) 720 c) 510 4. Milloin Oma riista -palvelu otettiin käyttöön? a) Vuonna 2012 b) Vuonna 2014 c) Vuonna 2020 5 Mitkä lajit lasketaan vesilintulaskennassa? a) kaikki vesilinnut b) puolisukeltajat c) sorsalinnut 6. Tyypillinen riistalaukaus jousella on noin a) 5–20 metriä b) 30–50 metriä c) 50–80 metriä 7. Metsästyskaudella 2022–2023 valkohäntäpeuran lihaa saatiin noin a) 1,1 miljoonaa kiloa b) 4,5 miljoonaa kiloa c) 2,2 miljoonaa kiloa 8. Metsästyksessä käytetään yleisesti kiikareita, joiden etulinssi on a) 20–30 mm b) 35–50 mm c) yli 50 mm 9. Yhtenäistä aluetta vaaditaan hirvieläinluvan myöntämiseksi hirvelle a) 500 hehtaaria b) 1 000 hehtaaria c) 2 000 hehtaaria 10. Lopetettuasi ampumisen radalla a) laita ase pussiin b) ota kuva maalitaulusta c) tyhjennä ase välittömästi Oike at vas tau kse t: 1a, 2a, 3c, 4b, 5a, 6a, 7c, 8b, 9b, 10c 64 Metsästäjä 3/2024 64_Turvallisuus_ensin_ME0324.indd 64 64_Turvallisuus_ensin_ME0324.indd 64 19.4.2024 13.13 19.4.2024 13.13
Laadukkaita pystykorvan pentuja, s. 18.4. Om. M. Rautalahti. Hml, puh.040-5149 747. Labbispent luov 5.5. Vantaa p. 0400 608 505 Esko Myyry Suomenpystykorvan pentuja, s. 04/2024, Loukkaharjun suomenpystykorvat, Parkano, p. 050 598 8158, 0440 490 777. Beaglen pentuja syntyy 6/2024. Haapatalo 0503523843 Porvoo. Amerikankettukoiran pentuja 050 428 3127, Johan Ström, Vöyri Pennut ovat syntyneet 30.1.2024 Länsisiperianlaikan pentuja 050 428 3127, Johan Ström, Vöyri Pennut ovat syntyneet 30.1.2024 Harm.hirvikoir.pentuja valio vanhemmista luov. vko 21, Joensuu p. 040 532 0523 Ari Mikkonen VUOKRALLE TARJOTAAN Mökki Utsjoen Pulmankijärvellä. p. 0443003911 Tasokas mökki Ranualla puh. 0400 398 208 Koirankopit 1-os 360 € ja 2-os 480 € maxi 560?€?P.?050-511?7465?www.koirankoppi.fi Heinäsorsan poikasia istutuksiin kosteikoille yms. Toimitukset ympäri maata sovitusti ajoreitin varrelle. Puh. 0400 930 690 Kuusamo edull. eräkämppä omalla tontilla. Rajoittuu metsäh. Iivaaran palstaan. (305-419-2-8) Tied. 0400 346 921 ERÄTAPIO | PURKINSULKIJAT Suoraan valmistajalta. www.eratapio.fi?|?P.?040?585?8133 7x33 Sako L46 + 160 patruunaa. Peruskuntoinen. Ase Turussa. S-posti: artsiturku(ät)hotmail.com 040 508 9785 Aseet edullisesti, sepäntyöt, tähtäimet, jalustat, patruunat, aseosat, tukit, lippaat Asetalvitie.fi.?Matti?0500-526?008 Saunamökki saaressa Oulussa. Ala 25m². Vuokratontti. Hinta 9500e. 0400 978 549. KOIRIA Lahdessa s. 13.2.24 hannoverinvihikoiran pentuja. P. 045 864 0054, Grazyna Brek-Laitinen, gbreklaitinen@gmail.com TYÖSUORITUKSIA Aseen tukkien korjausta ammattitaidolla. Hartwood Oy / Puh. 0504047042 Luotettavat ympäristöja luontoselvitykset. Raportointi Qgis-ohjelmistolla. Puh. 0407693064 / www.terraniva.net Asesepän työt ammattitaidolla! YLÖJÄRVEN ASETARVIKE Puh: 040 718 8170 OSTETAAN Turkisnahkoja O Mauranen Toppalantie 136, 41900 Petäjävesi Puh. 0400 271 291 Turkisnahkoja R. Pentinmäki Jäpintie 344 C 60800 Ilmajoki P 050 554 6852 MUUT Valkosipulit!?www.anttilanluomutila.fi Auton ja mönkijän renkaat www.riekko.eu METSÄSTYSTÄ Hanhijahtiin Ruotsiin. 0500 567 350 Metsäkaurispukin metsästystä 044 012 3629 SORSASTAMAAN HYVINKÄÄLLE kalastuskunta.ridasjarvi.fi 040 191 3200, 0400 882 871 Sallassa hieno kämppä vuosittain vko 37. Sallan Tähti, 6 hlöä, 2900€. 044 206 9800. Pienriistajahdit Erämökki Reisjärvi ismo.kokkoniemi@kotinet.com p. 044 541 0437 Karhujahtiin Kanadaan. 14.8. ja 24.8. Kesto: 11 päivää. Jahtireissu Puolaan 3.–7.10.2024 Kesto: 5 päivää, neljä yötä. www.paulpalmu.fi Saunamökki ja lintuluvat parhaille lintumaille Tervolassa. Vain yksi seurue kerrallaan, pe-pe 1000 euroa, max 6 henkilöä. Vuokraa myös mönkijät. p. 0400 930 199 Hyljejahdit seanature.net 0400-154 600 ERÄ-KORPINEN.FI: Metsästys/Kalastus/Lomat/Marjastus/ Sienestys: 5 kpl. Rantamökkimajoitus mets.al. 040 555 1394 /"Sakari" Espanjassa vikingarcos.org FI/SV/EN Metsästysja kalatuspalvelut Ylä-Lappiin Topin kalajahdilta, p. 050 322 1377. ELÄINTENTÄYTTÄJIÄ Heikki Ahopelto 0400 249 094 lehonpaja.net Eläintäyttämö, Vantaa/Akaa p. 040 501 5166 Markku Haapaniemi m.a.haapaniemi@gmail.com 0500 360 962 Teuva Täytän kalat linnut ja nisäkkäät Juhani Hirvonen puh. 045-3303 417 MYYDÄÄN Hyväkuntoisia käytettyjä aseita ja tarvikkeita.?040-541?7308,?porinase.fi Ilmoitukset seuraavaan numeroon viimeistään 13.6.2024 65 Metsästäjä 3/2024 ERÄILMOITUKSET HUOM! Metsästäjä-lehden Eräilmoituspalstan ilmoitusmyynti tapahtuu Eräverkko-palvelussa. Osoitteessa?www.eraverkko.fi/ilmoitukset?voit? jättää sähköisesti ilmoituksen valitsemaasi Metsästäjä-lehteen. Eräverkko-palvelussa on selkeät ohjeet ilmoituksen jättämiseksi sekä lisätiedot palvelusta. Käy tutustumassa! Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (42 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden ja korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien. Vuonna 2024 hinta on 25 euroa/ rivi (40 merkkiä). Ilmoitukset maksetaan verkkopankkitunnuksilla ilmoituksen jättöhetkellä. Eräverkko-palvelu tuottaa aineiston lehteä varten siinä muodossa kuin asiakas sen palveluun syöttää. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Metsästäjä nro 4/2024 ilmestyy 12.7.2024. Siihen tarkoitettu aineisto on jätettävä Eräverkko-palvelun kautta viimeistään 13.6.2024. Huom! Rivi-ilmoitukset Eräilmoituspalstalle otetaan vastaan ainoastaan Eräverkko-palvelun kautta. Eräverkon asiakaspalvelun yhteystiedot ovat osoitteessa eraverkko.fi. 65_Eräilmoitukset_ME0324.indd 65 65_Eräilmoitukset_ME0324.indd 65 19.4.2024 13.14 19.4.2024 13.14
Fuo??ogolbma?iegarehkenastimiid vuo?ul mearkkašahtti nuppástusat ovddit jagi ektui leat njoammila ja oarri náliid ma?osmannan, ja neahti lassáneapmi. Nirppi ja buoidaga nálit leat ma?osmannan garrasit riikka máttaja gaskaosiin, muhto Lappis nálli lea sturron. TeaksTa Andreas Lindén F uo??ogolbma?iegaiguin ja bealdogolb ma?iegai guin leat dahkan smávvafuo??u ?uovvuma miehtá riikka jo 36:a dálvi áigge ma??álagaid. Luondduriggodatguovddáža koordineren rehkenastin lea fuo??onji??ehasaid ?uovvunvuogádat, mainna ?uovvut šlájaid nál leovdáneami ja nuppástusaid leavvamis. Smávvafuo??ošládjii, dego njoammilii, oarrái, Smávva ja gaskastuorrá fuo??onji??ehasaid nállenuppástusat MÁDDI GASKA DAVVI OLLES RIIKA Njoammil Ruoššanjoammil +++ +++ +++ +++ Oarri Rieban ?eavrris + + + Neahti + Buoidda Nirpi Muohtaluodda-indeavssa guhkessáiggi nuppástusat rehkenastináigodaga (1989-2024) áigge, riikka mátta-, gaskaja davveosiin. Dilli lea bukton ovdan (0) jus nuppástus lea stuorát go -33% ja unnit go +50 %. Lassáneapmi juhkkojuvvo ?uovvova??at: láivves (+), fuomášahtti (++), garra (+++), rádjeárvvuin +50 %, +100 % ja +500 %. Geahppáneapmi juhkkojuvvo fas: láivves (-), fuomášahtti (--), garra (---), rádjeárvvuin –33 %, –50 % ja –83 %. M AU RI M AH LA M ÄK I 66 Metsästäjä 3/2024 Áig guovdilis ságat sámegillii 66-67_Saame_ME0324.indd 66 66-67_Saame_ME0324.indd 66 19.4.2024 13.14 19.4.2024 13.14
riebanii, sihke smávva ja gaskastuorrá neahteealliide, muohtaluoddarehkenastin lea deháleamos dahje áidna riikkaviidosaš jahkásaš ?uovvun. Dálkedilit váttásmahtte rehkenastima Rehkenastindiliid beales dálvi 2024 lei váttis, eandalii Lappis, Davveba?aeatnamis, Kainuus ja Davvi-Gárjilis. Sivvan lei báikkuid gassa oppas. Dálvi lei galbmasut go dábála??at ja muohta lei eanaš osiin riikkas, gitta Máttanuorta-Suoma ráje. Dálvvi 2024 áigge ?a?ahedje olles riikkas oktiibuot 510 golbma?iegarehkenastima, mii lei sulaid 30 proseantta unnit go mannan jagi. Dáin 442 ledje vuovdeeanadaga golbma?iegarehkenastima ja 68 Máttaja Oarje-Suomas gilvineanadagaid bealdogolmma?iegaga. Giittus eatnat buohkaide eaktodáhtolaš rehkenastiide, geat oassálaste vuot dehálaš ja áidnalunddot ?uovvumii. Má?ggat šlájat ma?osmannan Má?ggat davvi goahccevuovdeavádagas lean fuo??onji??ehasat leat ma?osmannan ?uovvunáigodaga áigge. Njoammilis ja riebanis nálli lea njiedjan sulaid beallái, oarris ja nirppis goalmmádassii ja buoidagis gitta gu?átoassái. Nállenuppástusain leat earut guovlluid gaskkas. Njoammilis ma?osmannan lea eanaš riikka máttaja gaskaosiin, go fas nirppis ja buoidagis ma?osmannan lassána davás jo?edettiin. Neahtenálli lea ma?osmannan máddin ja lassánan davvin. Spiehkastagat treanddas Juohke jagi gávdnojit ovddit dahje treanddas spiehkastahkan oidnon oanehis áigegaskka nállemolsašuddamat. Dáid duohken leat dábála??at biebmodili nuppástusat, dego muolddatnálit, guosa bizebázešaddu, dávddat ja spiret. Veardidettiin ovddit jahkái, njoammila muohtaluottaid mearit leat geahppánan riikkaviidosa??at. Maiddái oarris lea áicamis ?ielga njiedjan má?gga sajis riikka, ii gal nu ?ielgasit go njoammilis. Nirppi nálli lea vuhtii válddekeahttá Lappi njiedjan mannan jagi ektui. Lappis nálli lea dan ektui lassánan. Buoidagis lea seammalágan dilli, muhto nuppástusat leat unnit ja molsašuddet eanet. Neahtis muohtaluottaid mearit leat lassánan measta olles riikkas, earret muhtun eanagottiid, ja leat dál gaskaárvvu bajábealde. M AU RI M AH LA M ÄK I AS KO H ÄM ÄL ÄI NE N Áig guovdilis ságat sámegillii Nro 3/2024 73. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 12.7.2024. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus Vastaava päätoimittaja: Jari Varjo Päätoimittaja: Mikko Sirkiä, puh. 029 431 2109 Toimitussihteeri: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Markku Pakarinen (Aste Helsinki Oy) Toimitusneuvosto: Johanna Hellman, Tero Kuitunen, Marko Mikkola, Markku Pakarinen, Mirja Rantala, Tero Salmela, Mikko Sirkiä, Marko Svensberg, Jouni Tanskanen ja Petri Vartiainen. Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset-palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 ja Mikko Sirkiä, puh. 029 431 2109 Paino: Hansaprint 2024/Met24_03 Kansikuva: Ville Kankare ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakausmedia ry:n jäsen Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL 22, 00331 Helsinki, puh. 029 431 2002 metsastajarekisteri@riista.fi Sompiontie 1, 00730 Helsinki Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001, arkisin klo 9–15, asiakaspalvelu@riista.fi Oma riista -helpdesk Puh. 029 431 2111 arkisin klo 12–16 oma@riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Verkkokauppa ja varasto Puh. 09 5840 4500 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi 67 Metsästäjä 3/2024 66-67_Saame_ME0324.indd 67 66-67_Saame_ME0324.indd 67 19.4.2024 13.14 19.4.2024 13.14
Mikäli olet tehnyt pankkisi kanssa suoramaksusopimuksen vuosittaisen riistanhoitomaksun suorittamisesta tai siirtänyt riistanhoitomaksun e-laskutukseen, se veloitetaan valtuutuksessa ilmoitetulta tililtä 27.5.2024. laskuttaja: Suomen riistakeskus maksun aihe: Riistanhoitomaksu Veloitettava maksu on 43 euroa metsästysvuodelta 1.8.2024–31.7.2025. Jos henkilö on metsästysvuoden alkaessa 1.8. alle 18-vuotias, riistanhoitomaksun suuruus on 10 euroa . Veloituksen tapahduttua lähetämme maksumerkinnällä varustetun metsästyskorttisi heinäkuussa Metsästäjä-lehden numeron 4 mukana. Jos olet epävarma, oletko tehnyt suoramaksusopimuksen, tiedustele asiaa omasta pankistasi. Suoramaksun ja e-laskun ennakkoilmoitus Joko sinulla on metsästyskortti älypuhelimessasi? Oma riista -maastosovelluksen metsästyskortti on yhtä pätevä kuin paperinen metsästyskortti. Oma riista -verkkopalvelussa on lisäksi mahdollisuus ladata ja tulostaa todistus maksetusta riistanhoitomaksusta vaikkapa kadonneen metsästyskortin tilalle. HUOMIO! Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden numeron 4/2024 liitteenä heinäkuussa. Jos et ole tehnyt suoramaksusopimusta tai tekemäsi sopimus on ollut virheellinen tai suoramaksu tililtäsi on epäonnistunut tai e-laskua ei makseta eräpäivään mennessä, sinulle lähetetään tavalliseen tapaan heinäkuun Metsästäjä-lehden liitteenä tilillepanokortti riistanhoitomaksun maksamista varten. Kortissa mainitulla metsästäjällä on metsästäjävakuutus, joka on voimassa kaikissa Pohjoismaissa, EU-maissa, Iso-Britanniassa ja Sveitsissä. Nimi Jakeluosoite Postinumero ja -toimipaikka Kotipaikka Syntymäaika Metsästäjänumero Yhdistysnumero ja RHY Metsästysvuosi 1.8.2024–31.7.2025 Maksettu, Betalt, Paid, Bezahlt 30.5.2024 MATTI MUJUNEN ROUTAKUJA 9 B 01100 KOIVULINNA SUMIAINEN 10.10.19 291578 117, SUOLAHDEN-SUMIAISTEN RHY 68_Takakansi_suoramaksu-ilmo_ME0324.indd 68 68_Takakansi_suoramaksu-ilmo_ME0324.indd 68 19.4.2024 13.17 19.4.2024 13.17