• met0604_112_001 29.6.2006 10:40 Sivu 7 4 / 2006
• met0604_002_011 29.6.2006 11:42 Sivu 2 KEHITTÄMISTÄ Toukokuun lopussa toimintansa päättäneen hallituksen tärkeimpiä tehtäviä oli parin alkuvuoden edustajakokousten päätösten toteuttaminen.Alussa oli käynnistettävä organisaation, lähinnä Keskusjärjestön kehittämishankkeet. Kauden lopulla ne saatettiin päätökseen. Myös taloudellisiin haasteisiin oli paneuduttava entistä tehokkaammin. Nyt Keskusjärjestön hallinto, toimintatavat ja talous on saatettu tasolle, joka luo edellytykset koko organisaatiomme kehittämiselle. Hiljattain valmistuneet strategiat, niin piirien kuin Keskusjärjestönkin osalta ovatkin jo visioineen, toiminta-ajatuksineen ja arvoineen viitoittamassa kehitystyötämme edelleen. Se kuuluu uusien hallituksien tehtäviin. Muutosprosessi on ulotettava nyt koko metsästäjäorganisaatioon.Täytyy muistaa, että emme ole eristynyt saareke yhteiskunnassamme. Olemme yhtenä yksikkönä välillisessä valtion hallinnossa. Kustannustietoisuus, tulosvastuullisuus ja tuottavuus, jotka yksityisillä sektoreilla ovat aina olleet toiminnan peruspilareita, ovat yhä selvemmin tulossa myös julkishallintoon. Siksi on oletettavaa, että ne ovat entistä selvemmin mukana tulossopimuksissa, kun ollaan parantamassa tuottavuutta ja tehokkuutta. Meidän on omassa organisaatiossamme seurattava muussa yhteiskunnassa tapahtuvaa kehitystä.Vaikka perusrahoitus saadaan riistanhoitomaksutuloista emme ole rahoituksessa riippumattomia, koska varamme tulevat valtion talousarvion kautta. Koko organisaatiossamme eletään taloudessa niukkuuden aikaa. Usein rahoituksen lisätarvetta perustellaan sillä, että metsästäjät ovat valmiita maksamaan suurempaa riistanhoitomaksua saadakseen organisaatiolleen enemmän käyttövaroja. Meillä tulee kuitenkin olla riittävän pitävät perusteet taloussuunnittelun pohjana.Talousarvioiden informatiivisuutta kehitettäessä on yleinen kustannustietoisuus pidettävä mielessä. Useissa yhteyksissä on tuotu esiin se, että riistataloussektoriin kohdistuu moninaisia ulSIMO SYRILÄ Puheenjohtaja Metsästäjäin Keskusjärjestö koapäin tulevia osaamisen vaatimuksia. Niihin on pystyttävä vastaamaan, jotta voidaan toimia tehokkaasti. On entistä enemmän kiinnitettävä huomiota tietotaitotason kohottamiseen.Tänä kesänä aloitettava sekä luottamusettä toimihenkilöiden jatkokoulutus on satsausta tulevaisuuteen.Yhtenä tavoitteena on osaamisen lisääminen muun muassa taloussuunnittelussa. Kesäkuun puolivälissä ministeriö antoi riistanhoitopiireille määräyksen: "pyyntiluvan nojalla tai alueellisen kiintiön puitteissa sallittavasta metsästyksestä". Nyt saatu määräys rajaa ja selkiyttää metsästysasetuksen 28 §:ssä mainittujen suurpetojen luvanvaraista metsästystä. Pyyntilupia riistanhoitopiiri voi myöntää vuosittaisten lajikohtaisten määräysten mukaan. Lupaa on harkittava tapauskohtaisesti, rajatulle alueelle ja rajatulle joukolle metsästäjiä. Se voidaan myöntää vain yhden lajin yhden yksilön metsästämiseen. Riistanhoitopiiri toimii lupahallintoviranomaisena. Se on paikallinen asiantuntija, jonka on huolehdittava lupapäätöksiä tehdessään oikeista ja riittävistä perusteista määräyskirjeen ohjeiden mukaan. On hyvä, että pyyntilupapäätökset saadaan paikalliselle tasolle. Kun annetaan valtaa, annetaan myös vastuuta, josta uskon piirien asiantuntemuksellaan selviävän. Samalla loppuu toivottavasti ikuiselta tuntuva kädenvääntö EU:n kanssa suurpetoasioissa. o 4 · 2006 METSÄSTÄJÄ 2
• met0604_002_011 29.6.2006 11:43 Sivu 3 12 4 MKJ tiedottaa 5 Metsästysajat 6 Metsästysaikarajoitukset: KUULUTUS 6 Metsästäjäin Keskusjärjestön Edustajakokous: Simo Syrilä jatkaa hallituksen puheenjohtajana 9 Metsästysmahdollisuudet ­ uusi palvelu internetissä 24 Kaaveet vesilinnustuksessa 36 Lintuinfluenssainfo 41 MMM/kala- ja riistaosaston palsta: MÄÄRÄYS 42 MMM/kala- ja riistaosaston palsta: MÄÄRÄYS 55 Eettisiä ohjeita metsästäjille: liite, ota talteen! 64 Nuorten palsta 65 Valokuvauskilpailu nuorille! 78 Vekaranjärvellä koulutetaan metsästäjiä 82 Suurpetovahinkoja ennaltaehkäistään sähköaidoilla 86 Torajyvämyrkytykset hirvieläimissä 94 Eräaatoksia valtion mailta: Suojelualueella metsästys edelyttää suunnittelua ja sovittelua 98 "Kyllä näin isossa porukassa pitää löytyä miehiä, jotka tekee" ­ kertomuksia riistakolmiolaskennoista ja laskijoista. 102 Kulttuuriympäristön riistan lumijälkilaskennat talvella 2006 106 Piireissä tapahtuu 107 Tutkijan tuntoja: Varttuneen tutkijan tuntoja 108 Osoitteita 109 Kaupantekoa Kyyhkynmetsästyksen jalo taito: Tiedustelua, naamiointia ja harhauttamista 30 60 Opi ampumaan haulikolla, osa 2 Lehtokurpan metsästys ­ mainio vaihtoehto kanalinnuille 70 74 Eero Helle RKTL:n ylijohtajaksi XVII Kansainväliset Erämessut Riihimäellä: Uusi ampumakoe piristi metsästystarviketarjontaa 90 Keppi kaiken varalle N:o 4 · 14.07.2006, 55. vuosikerta. Metsästäjä on Metsästäjäin Keskusjärjestön valistuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun suorittaneelle. Painos on 290 000 kpl. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 01.09.2006. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimitus: Päätoimittaja: Raimo Vajavaara Toimittaja: Klaus Ekman Ulkoasu: Ilkka Eskola Toimitusneuvosto: Tapani Pääkkönen (pj), Heikki Uotila (vpj), Klaus Ekman, Juha Immonen, Leif Norrgård,Veijo Miettinen, Jari Pigg ja Raimo Vajavaara. Asiantuntijajäsenet: Ilkka Eskola ja Eero Helle. Toimituksen osoite: Metsästäjäin Keskusjärjestö, Fantsintie 13-14, 01100 Itäsalmi, puh. 09-2727 8116. Osoitteenmuutokset ja metsästyskorttiasiat 0303 9777. Kirjapaino: HANSAPRINT/MET06_04/2006 Kansikuva: Totti Turunen. Noutaja työssään. Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0047-6986 441 024 Painotuote METSÄSTÄJÄ 3 4 · 2006
• met0604_002_011 29.6.2006 11:43 Sivu 4 MKJ TIEDOTTAA Luonnonsuojelualueiden metsästyskieltoja vastustava adressikeräys Webissä I Adressiin voi tutustua ja sen voi allekirjoittaa Web-osoitteessa: http://www.adressit.com/jagarna NUORI! Suoraveloitukset I Suoraveloitussopimuksen pankkinsa kanssa tehneiltä on riistanhoitomaksu veloitettu 12.6.2006 suoraan pankkitililtä.Veloituksesta on ilmoitettu Metsästäjä-lehden kolmosnumeron takakannessa. Maksunsa suoraveloituksessa maksaneet saavat pankkikortin kokoisen muovitetun kortin, jossa on maksumerkintä. Mikäli suoraveloitus on epäonnistunut, lähetetään lehden liitteenä samanlainen kortti kuin niille, jotka eivät ole suoraveloituksessa ja tämä kortti on maksettava ennen metsästämistä. Jos olet epävarma oletko tehnyt suoraveloitussopimuksen tai suoraveloitus on epäonnistunut, tiedustele asiaa omasta pankistasi tai metsästäjärekisteristä. Suoraveloitusvaltuutusta ei tarvitse uusia vuosittain. I Osallistu riista-aiheiseen valokuvauskilpailuun. Lisää asiasta sivulla 65. Metsästyskortti 2006 ­ 2007 I Metsästyskorttisi metsästysvuodelle 1.8.2006 ­ 31.7.2007 on tämän lehden lisäkannessa. Repäise lisäkansi auki, ota metsästyskortti talteen ja maksa korttisi heti tai viimeistään ennen kuin metsästät. Riistanhoitomaksu kaudelle 2006 ­ 2007 on 24 euroa. Metsästyskortissa on henkilökohtainen viitenumero. Siksi on ehdottoman tärkeää, että metsästyskorttia maksettaessa ilmoitetaan oma viitenumero, sillä maksut kirjautuvat metsästäjärekisteriin viitenumeron perusteella automaattisesti. Mikäli maksettaessa on käytetty toisen henkilön viitenumeroa, kirjautuu maksu hänelle eikä oikea maksaja saa merkintää maksetusta riistanhoitomaksusta. Riistanhoitomaksun voi maksaa pankeissa, jolloin korttiin saa maksuleiman. Laskunmaksuautomaatilla, kotipäätteellä tai puhelinpankin kautta maksettaessa on korttiin liitettävä kuitti tai tiliote tositteeksi maksun suorittamisesta. Laskunmaksuautomaatin antama ennakkokirjauskuitti ei kelpaa tositteeksi maksun suorittamisesta. Opi jäljestämään -JÄLJESTYSKOULUTUSTA IKAALISISSA ITilaisuus on avoin ja maksuton koulutustapahtuma. Kokoustilaan mahtuu noin sata henkilöä. Aika ja paikka: 29. heinäkuuta 2006, Ikaalisten kylpylä, kokoustila Areena Ohjelma: 10.00 Liikenne, eläimet ja kolarit 11.00 Jäljestystoimintaa koskevat lait ja asetukset 11.30 Länsi-Suomi ja suurpedot, Rktl/suurpetotutkimus 12.30 Lounastauko (lounas omakustanteinen) 13.30 Vahingoittuneen suurpedon ja hirven käytännön jäljestäminen 14.30 Pienten hirvieläinten käytännön jäljestäminen 15.30 Yhteenveto ja päätös Osoitteenmuutoksia I Ikaalisten-Jämijärven rhy: uusi toiminnanohjaaja Mauno Jokinen, Myllymäenkatu 31, 39500 Ikaalinen, puh. 0400-838403, e-mail, mauno.jokinen@ippnet.fi Hannu Huttu CIC:n valokuvakilpailun voittajaksi I Kansainvälisen metsästyksen ja riistansuojelun neuvoston (CIC) valokuvakilpailu teemalla " Migratory Birds and Wildlife" keräsi tuomariston arvosteltavaksi yli 160 kilpailukuvaa ympäri maailmaa. Suomalainen Erä- ja luontokuvaaja Hannu Huttu osallistui kilpailuun voitokkaalla valokuvallaan, jossa soiva teerikukko peilailee omaa komeuttaan. I Kilpailun tulokset julkistettiin CIC:n 53 yleiskokouksen päättäjäisgaalassa 5. toukokuuta Kyproksen Limasolissa. CIC Suomen delegaatio sekä Metsästäjäin Keskusjärjestö onnittelevat lämpimästi voittajaa http://www.hannuhuttu.com Palkitut kuvaajat CIC Prize: Turretini Prize: Action Prize: Rarity Prize: Originality Prize: Special Prize: Hannu Huttu, Suomi S. Guillerault, Ranska Claus Benner, Saksa Eugéne Reiter, Luxemburg E. Bosteels, Belgia Kazimierz Panszczyk, Puola 4 · 2006 METSÄSTÄJÄ 4
• met0604_002_011 29.6.2006 11:43 Sivu 5 RIISTAPÄÄLLIKÖN toimi Etelä-Savon riistanhoitopiirissä on haettavana riistapäällikön toimi. ® Riistapäällikön tehtävänä on riistanhoitopiirin toiminnan johtaminen hallituksen alaisuudessa. Riistapäällikön toimenkuvaan kuuluu muun muassa lakisääteisten lupa-asioiden käsittely ja riistakantojen kestävästä käytöstä huolehtiminen. ® Piirin toimipaikka sijaitsee Juvalla.Toiminta-alueeseen kuuluu 25 riistanhoitoyhdistystä pääasiassa Etelä-Savon alueella. ® Palkkaus määräytyy alan työehtosopimuksen mukaisesti. ® Toimi on otettava vastaan 1.11.2006 tai sopimuksen mukaan. Hakijalta edellytämme: Toimeen soveltuvaa korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkintoa, Riista-asioiden hallintaa ja luonnontuntemusta, Hyvää esiintymiskykyä ja kirjallista esittämistaitoa, Hyvää vuorovaikutus- ja ihmissuhdetaitoa, Organisointikykyä ja valmiutta itsenäiseen toimintaan, Kykyä käyttää ATK- järjestelmiä, Kielitaito katsotaan eduksi I I I I I I I Metsästysajat 1.8.2006­31.7.2007 Huomioi vieressä olevat lisärajoitukset* RIISTALAJIT Sorsalinnut *1) Merilinnut *2) Haahka, koiras Haahka, naaras Nokikana Meri- ja metsähanhi Kanadanhanhi Lehtokurppa Teeri ja pyy Metso Riekko LÄÄNIT TAI ALUE Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa P-S, P-K, Po, R-P, K-S, Ou, Ka, La Enontekiö, Inari, Utsjoki Enontekiö, Inari, Utsjoki Uu,V-S, Sa, Po, R-P, Ou Muualla maassa riistanhoitopiirin luvalla Koko maassa Koko maassa Riistanhoitopiirin luvalla Koko maassa Koko maassa Riistanhoitopiirin luvalla Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa MA 28 § mukaisella riistanhoitopiirin luvalla Riistanhoitopiirin luvalla Riistanhoitopiirin luvalla Koko maassa Koko maassa Riistanhoitopiirin luvalla Riistanhoitopiirin luvalla Riistanhoitopiirin luvalla Koko maassa Koko maassa Poronhoitoalueella, MA 28 § Muualla maassa MA 28 § mukaisella riistanhoitopiirin luvalla Poronhoitoalueella riistanhoitopiirin luvalla Muualla maassa MA 28 § mukaisella riistanhoitopiirin luvalla METSÄSTYSAJAT 20. 8. klo 12.00-31. 12. 1. 9.-31. 12. 1. 6.-31. 12. 20. 8. klo 12.00-31. 12. 20. 8. klo 12.00-31. 12. 20. 8. klo 12.00-31. 12. 20. 8. klo 12.00-31. 12. 20. 8. klo 12.00-31. 12. 10. 9.-31. 10.* 10. 9.-31. 10.* 10. 9.-31. 10.* 10. 9.-31. 3.* 10. 9.-31. 3.* 10. 9.-31. 10.* 10. 9.-31. 10. 1. 9.-28. 2. 10. 8.-31. 10. 1. 6.-9. 8. 1. 9.-28. 2. 1. 12.-31. 1. 20. 8.-30. 4. 20. 8.-30. 4 1. 10.-19. 5. Koko metsästysvuosi (naarasta jolla on pentue, ei saa tappaa 1. 5.-31. 7.) 1. 11.-31. 3. 1. 11.-31. 3. 1.12.-28.2. (Naarasta, jolla on pennut,ei saa tappaa) 1. 9.-15. 10., 16. 4.-31. 5. 16. 4.-31. 12. 1. 6.-28. 2. (Naarasta, jolla on porsaat,ei saa tappaa) 1. 9.-30. 11. 30. 9.-15. 12. 30. 9.-31. 1. 30. 9.-31. 1. 1. 9.-31. 1., 16. 5.-15. 6.* 1. 9.-31. 1.* 20. 8.-31. 10. 20. 8.-31. 10. 1. 10.-31. 3. Riistanhoitopiirin hallitukselle osoitetut kirjalliset hakemukset liitteineen, joita ei palauteta, pyydetään lähettämään 4.8.2006 mennessä osoitteella: Etelä-Savon riistanhoitopiiri, PL 14, 51901 Juva Tiedustelut: riistapäällikkö Veli Lappalainen puh. (015) 452 090, 0500-257 407 tai puheenjohtaja Juhani Kukkonen puh. 0400-252 415. Etelä-Savon riistanhoitopiirin hallitus Kiiruna Peltopyy Fasaani Sepelkyyhky Metsäjänis ja rusakko Orava Euroopanmajava Kanadanmajava Piisami Kettu, tarhattu naali, supikoira, minkki, hilleri, mäyrä Näätä Kärppä Ilves Norppa Halli Villisika Mufloni Hirvi Valkohäntäpeura Metsä-, kuusipeura Metsäkaurisuros -naaras ja vasa Karhu Metsähallitus on valtion liikelaitos, joka hoitaa valtion metsiä, yleisiä vesialueita ja pääosaa Suomen luonnonsuojelualueista. Metsähallituksen luontopalvelut hakee erätarkastajaa vakituiseen virkasuhteeseen läntisen Lapin alueelle, toimipaikkana Kittilä. Erätarkastajan tehtävinä ovat metsästystä, kalastusta, maastoliikennettä ja luonnonsuojelua koskevien säännösten noudattamisen valvonta Metsähallituksen hallinnassa olevilla valtion alueilla sekä Metsähallituksen metsä- ja muun omaisuuden yleiset valvontatehtävät. Hakijalta edellytetään poliisin perustutkintoa ja perehtyneisyyttä erävalvontaan. Toimialueen tuntemus sekä eräharrastuneisuus luetaan eduksi. Työ alkaa 16.10.2006 työhön perehdytysjaksolla suunnittelijan nimikkeellä ja varsinainen erätarkastajan virkasuhde alkaa 1.12.2006 nykyisen erätarkastajan siirtyessä eläkkeelle. Palkkaus määräytyy Metsähallituksessa noudatettavan palkkausjärjestelmän mukaan työn vaativuuden ja henkilökohtaisen työsuorituksen perusteella. Lapin luontopalveluille osoitetut kirjalliset hakemukset liitteineen tulee toimittaa 31.7.2006 klo 16.00 mennessä Metsähallituksen kirjaamoon, PL 94 (Vernissakatu 4), 01301 Vantaa. Kuoreen tunnus "erätarkastaja". Lisätietoja: Aluepäällikkö Mika Laakkonen, puh. 040 589 7559, mika.laakkonen@metsa.fi. Susi 1. 11.-31. 3. www.metsa.fi HUOMAUTUKSET *1) Sinisorsa, tavi, heinä, tavi, haapana, jouhisorsa, lapasorsa, punasotka, tukkasotka, telkkä. *2) Alli, tukkakoskelo, isokoskelo LYHENNYSTEN SELITYKSET Ka = Kainuun riistanhoitopiiri K-S = Keski-Suomen rhp La = Lapin rhp Ou = Oulun rhp Po = Pohjanmaan rhp P-K = Pohjois-Karjalan rhp P-S = Pohjois-Savon rhp R-P Sa Uu V-S = = = = Ruots. Pohjanmaan rhp Satakunnan rhp Uudenmaan rhp Varsinais-Suomen rhp METSÄSTÄJÄ 4 · 2006
• met0604_002_011 29.6.2006 11:43 Sivu 6 RAJOITUKSIA METSÄSTYSAIKOIHIN: KUULUTUS ®Yleistiedoksiantona ilmoitetaan, että seuraavat riistanhoitopiirit ovat alueidensa riistanhoitoyhdistyksiä kuultuaan päättäneet rajoittaa toimintaalueillaan metsästyslain 38 §:n perusteella riistaeläinten metsästysaikoja sellaisena aikana, jolloin metsästysasetuksen mukainen rauhoitus ei ole voimassa, ajalla 1.8.2006-31.7.2007. ® Päätökset perustuvat kyseisten riistaeläinkantojen pienuuteen. Päätöstä tehtäessä on sovellettu metsästyslain 38 §:ä ja metsästysasetuksen 30 §:ä. Etelä-Häme: Metson metsästysaika koko piirin alueella on 10.9.20.9.2006. Kainuu: Metsäkauris on rauhoitettu koko piirin alueella lukuun ottamatta Vuolijoen riistanhoitoyhdistyksen aluetta. Keski-Suomi: Metson metsästysaika on Ala-Keiteleen, Hankasalmen, ItäPäijänteen, Jyväskylän seudun, Konneveden, Laukaan, Suolahden-Sumiaisten ja Toivakan riistanhoitoyhdistysten alueella 10.9.-15.10. Muualla piirin alueella metsoa saa metsästää 10.9.-31.10. Riekkoa saa metsästää KannonkoskenKivijärven, Karstulan-Kyyjärven, Kinnulan, Pihtiputaan ja Pylkönmäen riistanhoitoyhdistysten alueella 10.9.-31.10. Muualla piirin alueella riekko on rauhoitettu. Metsäkauris on rauhoitettu Ala-Keiteleen, Konneveden, Multian ja Suolahden-Sumiaisten riistanhoitoyhdistysten alueilla. Lappi: Metsäkanalintujen metsästys on sallittua 20. 9. ­ 31. 10. 2006 Enontekiön, Inarin, Muonion, Savukosken, Sodankylän ja Utsjoen riistanhoitoyhdistysten alueilla. Utsjoen riistanhoitoyhdistyksen alueella metson metsästys on kokonaan kielletty ja Sallan riistanhoitoyhdistyksen alueella riekon metsästys on sallittua vasta 20.9. 2006 alkaen. Enontekiön, Inarin ja Utsjoen riistahoitoyhdistysten alueilla riekon ja kiirunan metsästys jatkuu kuitenkin 31. 3. 2007 saakka. Muissa Lapin riistanhoitopiirin riistanhoitoyhdistyksissä metsäkanalintujen metsästysaika on asetuksen mukainen, eli 10. 9.- 31. 10. 2006. Pohjois-Häme: Teertä ja pyytä saa metsästää Jalannin, Kangasalan, Kuhmalahden-Sahalahden, Kuhmoisten, Lempäälän seudun, Längelmäveden, Nokian seudun, Pälkäneen ja Luopioisten, Sääksmäen-Valkeakosken,Tampereen ja Teiskon riistanhoitoyhdistysten alueilla 10.9.2006 - 9.10.2006.Vastaavasti metsoa saa metsästää kyseisten riistanhoitoyhdistysten alueilla 10.9.2006 ­ 19.9.2006. Metsoa saa Mäntän seudun, Ruoveden, Kurun ja Virtain riistanhoitoyhdistysten alueilla metsästää 10.9.2006 ­ 30.9.2006. Muuten noudatetaan asetusten mukaisia metsästysaikoja. Pohjois-Savo: Metson metsästysaika on Iisalmen, Kuopion, Lapinlahden, Maaningan, Riistaveden ja Siilinjärven riistanhoitoyhdistysten alueella 10.9.15.10. Uusimaa: Metso ja peltopyy on rauhoitettu koko piirin alueella. Riistanhoitopiiri voi antaa hakemuksesta luvan poiketa tässä päätöksessä määrätystä peltopyytä koskevasta kiellosta silloin, kun metsästysoikeuden haltija on ryhtynyt alueellaan merkittäviin toimenpiteisiin peltopyykannan elvyttämiseen palautusistutuksin. Poikkeuslupaa on metsästysoikeuden haltijan haettava kirjallisesti riistahoitopiiriltä. Hakemuksessa on kuvattava peltopyykannan hoitamiseksi tehtävät toimenpiteet sekä alue jolle poikkeusta haetaan. Metsäkauris on rauhoitettu Askolan-Pukkilan, Lapinjärven, Liljendalin, MyrskyläArtjärven, Pernaja-Loviisan, Pornaisten ja Ruotsinpyhtään riistanhoitoyhdistysten alueella. Varsinais-Suomi: Metso on rauhoitettu koko piirin alueella. MUUTOKSENHAKU Näihin päätöksiin tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla siitä kirjallisesti maaseutuelinkeinojen valituslautakunnalle: postiosoite: PL 820, 00101 HELSINKI käyntiosoite: Kaisaniemenkatu 4 A puhelinvaihde: (09) 6811 500 telekopio: (09) 6811 5010 sähköposti: valituslautakunta@valituslautakunta.fi virka-aika: klo 8.00 - 16.15 Valitusaika on 30 vrk alkaen tiedoksisaantipäivää seuraavasta päivästä.Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä tämän kuulutuksen julkaisemisesta. Riistanhoitopiirien tekemät metsästysajan rajoitukset julkaistaan Metsästäjä ­lehdessä 4/2006.Tarkemmat muutoksenhakuohjeet ovat saatavissa riistanhoitopiireistä. RIISTANHOITOPIIRIT 4 · 2006 METSÄSTÄJÄ Metsästäjäin Keskusjärjestön Edustajakokous: Simo Syrilä jatkaa hallituksen puheenjohtajana Metsästäjäin Keskusjärjestön Edustajakokous oli koolla Tampereella Holiday Club Tampereen Kylpylässä 21.5.2006. Edustajakokous valitsi järjestölle uuden hallituksen, pohti varainjakoa ja jyrähti voimakkaasti luonnonsuojelualueiden perusteettomia metsästyskieltoja vastaan! Kokouksen yhteydessä jaettiin myös valtakunnallinen Eräjournalistipalkinto. jäsenten valintaa varten maa on jaettu kolmeen valinta-alueeseen seuraavasti: 1) Pohjois-Suomen valinta-alue käsittää Lapin, Kainuun ja Oulun riistanhoitopiirien toimialueet; 2) ItäSuomen valinta-alue käsittää Etelä-Savon, Keski-Suomen, Kymen, PohjoisSavon ja Pohjois-Karjalan riistanhoitopiirien toimialueet; sekä 3) LänsiSuomen valinta-alue käsittää EteläHämeen, Pohjanmaan, Pohjois-Hämeen, Ruotsinkielisen Pohjanmaan, Satakunnan, Uudenmaan ja VarsinaisSuomen riistanhoitopiirien toimialueet. Hallituksen jäsenet valitaan riistanhoitopiirien asettamista ehdokkaista. ® Metsästäjäin Keskusjärjestön ylin päättävä elin Edustajakokous oli tosi toimissa toukokuun lopulla. Niin kuin koko metsästäjäorganisaatiossa, oli myös MKJ:ssä vaalivuosi ja Edustajakokous sai valita järjestölle uuden hallituksen. Metsästyslain säädösten mukaisesti järjestön koko hallitus oli erovuorossa. Metsästyslain 59 a § mukaan Metsästäjäin Keskusjärjestön hallituksen Puheenjohtajasta äänestettiin Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Simo Syrilä Pohjanmaalta. Hän voitti äänestyksessä vastaehdokkaansa Tauno Partasen Pohjois-Savosta. Syrilän henkilökohtaiseksi varajäseneksi valittiin Bror Blusi Ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta. Muut hallituksen jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä (suluissa) ovat: Harri Isomuotia, Satakunta (Karl Tammelander, Pohjois-Häme), Reinhold Jensen,Varsinais-Suomi (Otto von Frenckell, Uusimaa), Jukka Vierma, Lappi (Risto Hanhineva, Oulu), Tapani Pääkkönen, Kainuu (Ari Ohinmaa, Oulu), Ari Holopainen, Pohjois-Karjala (Tauno Partanen, Pohjois-Savo), Timo Isojärvi, Keski-Suomi (Einari Kapiainen, Kymi). Tämän lisäksi hallitukseen valittiin metsästystä lähellä olevan järjestäytyneen tahon edustajana MTK:n metsävaltuuskunnan puheenjohtaja Olavi Peltola (osastopäällikkö Asko Niemi). Lisäksi hallitukseen kuuluu maa- ja metsätalousministeriön määräämänä ylitarkastaja Ville Schildt (johtaja Risto Timonen). Varainjaosta kädenvääntöä Kokouksen kovin kädenvääntö käytiin järjestön uudesta varainjakomallista. Toimihenkilötyönä Edustajakokouksen antaman toimeksiannon mukaisesti tehty varainjakomalli sai vastaehdokkaakseen Etelä-Savon riistanhoitopiirissä valmistellun esityksen. Kokousta edeltävänä iltana oli sorvattu myös esitysten keskiväliltä eräänlainen kompromissi. Kahden äänestyksen jälkeen alkuperäinen esitys voitti ja tilanne normalisoitui. Muista Edustajakokousesityksistä käytiin keskusteluja ja päätettiin ryhtyä toimiin saukon metsästyksen järjestelyjen muuttamiseksi. Pohjanmaan esitys perustui siihen, että nykymallin mukaisesti saukkoja voidaan pyytää luontodirektiivin poikkeuspykälien ja maa- ja metsätalousministeriön antaman määräyksen mukaan vain kalanviljelyslaitoksilta. Perusteluissa viitattiin siihen, että niin sanotuissa luonnonvesissä, hyvin hoidetuissa urheilukalastuskohteissa kuten koskissa, saukko saattaa
• met0604_002_011 29.6.2006 11:43 Sivu 7 Metsästäjäin Keskusjärjestön uusi hallitus potretissa: eturivissä Reinhold Jensen, Harri Isomuotia, Simo Syrilä, Tapani Pääkkönen ja Ville Schildtin varamies Risto Timonen. Takarivissä Ari Holopainen, Jukka Vierma, Timo Isojärvi ja Olavi Peltolan varamies Asko Niemi. kuten beagle, dreeveri ja basset. Edustajakokous hyväksyi esityksen yksimielisesti. Vastatuuleen joutui sitä vastoin Ruotsinkielisen Pohjanmaan toinen ajavia koiria koskeva esitys eli metsästyslain muuttaminen siten, että ajavaa koiraa voitaisiin käyttää ketunmetsästykseen nykyisen helmikuun lopun sijasta maaliskuun 20. päivän loppuun. Tämä esitys ei saanut vastakaikua kokousväen keskuudessa ja esitys vedettiin pois. Metsästyskiellot puhuttivat Edustajakokous keskusteli hyvin vakavasävyisesti metsästyksen jatkuvasta perusteettomasta vaikeuttamisesta. Erityisesti keskustelua sävytti esillä oleva luonnonsuojelulain muutos. Lisäksi oltiin erityisen huolestuneita viimeaikaisesta kehityksestä Natura 2000 alueita perustettaessa, että niihin usein kategorisesti liitetään metsästyskielto. Kokousväki muisti hyvin elävästi silloisen ympäristöministerin, vihreiden Pekka Haaviston, ja koko ympäristöhallinnon vakuuttelut siitä, että Natura ei tule vaikuttamaan metsästykseen. Nyt, kun näille samoille alueille järjestään esitetään metsästyskieltoa ­ hirven ajo mahdollisesti vielä sallittaisiin ­ ei kokousväki voinut enää olla reagoimatta. Kokous päätti antaa asiasta julkilausuman, joka on ohessa kokonaisuudessaan. o KLAUS EKMAN Puheenjohtajan nuijaa Tampereella käytti Veikko Ahola Pohjois-Hämeen riistanhoitopiiristä aiheuttaa erinomaisen suurta vahinkoa. Närhi ja naakka halutaan myös takaisin rauhoittamattomien lintujen luetteloon. Keski-Suomen riistanhoitopiirin esitys närhen aiheuttamiin metsäkanalintujen pesätuhoihin perustuen hyväksyttiin ja pontena esitykseen lisättiin myös naakka, jonka kannat ovat voimakkaasti viime aikoina kasvaneet. Hirvieläimiä ajavan koiran säkäkorkeutta nostettava! Ruotsinkielinen Pohjanmaa oli uusinut jo muutaman vuoden vanhan esityksen siitä, että hirvieläinten metsästyksessä käytettävän ajavan koiran säkäkorkeutta nostettaisiin. Nykyinen 28 senttiä mahdollistaa vain mäyräkoirien käytön ko. metsästyksessä. Nyt tavoitteena on saada laillisiksi myös muut hitaat ajavat koirat 7 Alustuksia kuuntelivat vakavina ylijohtaja Seppo Havu ja puheenjohtaja Simo Syrilä eturivissä ja heidän takanaan erikoistutkija Sauli Härkönen Metlasta, ylijohtaja Eero Helle RKTL:stä sekä metsästysneuvos Seppo Mattila ja apulaisosastopäällikkö Christian Krogell MMM:n kala- ja riistaosastolta. METSÄSTÄJÄ 4 · 2006
• met0604_002_011 29.6.2006 11:43 Sivu 8 JULKILAUSUMA Metsästäjäin Keskusjärjestön Edustajakokous: Metsästys tulee pääsääntöisesti sallia luonnonsuojelualueilla! I Suomen yli 300 000 metsästäjää ovat huolestuneena seuran- neet metsästysmahdollisuuksien jatkuvaa ja perusteetonta rajoittamista. Paraikaa on Suomen Natura 2000 ­verkoston toteuttaminen käynnissä. Lähiaikoina perustetaan Metsähallituksen hallinnassa oleville alueille arviolta 1200 lakisääteistä luonnonsuojelualuetta.Tämän lisäksi laajennetaan lukuista määrää jo perustettuja luonnonsuojelualueita.Tämä ilmenee lausunnolla olleesta luonnonsuojelulain muutosesityksestä. Lisäksi Pohjois-Suomenkin luonnonsuojelualueilla metsästys voitaisiin kieltää, mikäli siitä katsottaisiin olevan haittaa alueen muulle käytölle. Jos metsästäminen kielletään jo luonnonsuojelualueen perustamissäädöksessä, sitä ei voida enää myöhemmin sallia. Natura 2000 ­verkosto käsittää noin viisi miljoonaa hehtaaria. Pinta-alasta lähes puolet on suunniteltu luonnonsuojelulailla toteutettavaksi.Tämän lisäksi lainsäädännön muutosesitys mahdollistaa uusien alueiden liittämisen jo perustettuihin suojelualueisiin, jolloin jo voimassa olevat rauhoitussäännökset tulevat sellaisenaan voimaan. Natura-ohjelmaa aikanaan laadittaessa kaikissa ympäristöhallinnon tiedotteissa ja muistioissa kerrottiin, että Natura ei rajoita metsästystä. "Vain poikkeustapauksissa, jos lajisuojelu sitä edellyttää, metsästystä rajoitettaisiin." Sama linjaus löytyy myös valtioneuvoston Naturapäätöksestä. Tiukkoihin metsästysrajoituksiin ei ole tarvetta muuta kuin äärimmäisissä tapauksissa, eikä varsinkaan silloin, kun suojellaan esimerkiksi suokasvillisuutta, vanhaa metsää, lehtokasveja, ja vaik- kapa eläinten elinympäristöjä. Onko metsästyksenvastaisen ideologian toteuttamisessa tarkoitus pyhittämässä keinot? Metsästyksen kieltäminen ei ole tarpeen vain sillä perusteella, että jotkin ympäristöhallinnon virkamiehet eivät pidä metsästämisestä! Perinteiseen suomalaiseen ajatteluun on kuulunut, että luontoon sopivat niin ulkoilijat, marjastajat, sienestäjät, metsästäjät kuin elinkeinonharjoittajatkin. Sopu on vallinnut luonnossa eri käyttäjäryhmien välillä eikä ristiriitoja aikaisemminkaan ole esiintynyt. Erilaiset käyttömuodot voidaan jatkossakin sovittaa yhteen myös luonnonsuojelualueilla. Edes kansainvälisen luonnonsuojeluliiton IUCN:n kriteerit kansallispuistoille eivät edellytä metsästyksen tai kalastuksen kieltämistä - vaikka tosin usein niin väitetään. IUCN:n kriteerien mukaan hyödyntämistä, mukaan lukien metsästystä ja kalastusta, voidaan rajoittaa vain jos ne vaarantavat kansallispuiston suojelun tarkoituksen. Sama periaate ilmaistaan myös Natura-alueita edellyttävässä/käsittelevässä luontodirektiivissä. Miksi sitten meillä Suomessa lievemmän suojelutarpeen omaavilla muilla luonnonsuojelualueilla pitäisi metsästys kieltää tai sitä perusteettomasti rajoittaa? Metsästäjäin Keskusjärjestön Edustajakokous edellyttää, että kategorisista metsästyskielloista luonnonsuojelualueilla on luovuttava. Luonnonsuojelulakia tuleekin muuttaa siten, että metsästys sallitaan ja sitä voitaisiin rajoittaa vain, jos se on tarpeen erityisen perustelluista syistä.Tämä olisi myös valtioneuvoston Natura-alueiden perustamista koskevan päätöksen mukaista. Jere Malinen on vuoden 2005 Eräjournalisti I Metsästäjäin Keskusjärjestö jakoi vuoden 2005 Eräjournalistipalkinnon Edustajakokouksessaan Holiday Club Tampereen Kylpylässä. Vuonna 2002 perustettu Eräjournalistipalkinto jaettiin nyt neljännen kerran ja palkintosääntöjen mukaan se voidaan jakaa toimittajalle tai muutoin erätiedotuksen parissa ansiokkaasti toimineelle henkilölle tai yhteisölle. Palkinto voidaan jakaa eräaiheisesta painotuotteesta, radio- tai televisio-ohjelmasta tai muusta elektronista mediaa varten valmistetusta eräaiheisesta tuotteesta. Palkinto voidaan jakaa myös pitkästä ja ansiokkaasta urasta erätiedotuksen tai ­journalismin parissa. Eräjournalistipalkintoehdokkaiden joukossa oli useita ansioituneita henkilöitä ja tuotantotiimejä. Palkintoraati nosti tällä kertaa ehdokkaiden kärkinimeksi toimittaja Jere Malisen Tuusmäeltä. Jere Malinen on erittäin tuottelias, moniin eri tiedotusvälineisiin juttuja tekevä ammattilainen. Erityisenä ansiona raati näki hänen saavuttamansa vakaa asema Helsingin Sanomien erätoimittajana, jossa kohderyhmänä nimenomaan on koko ajan se ei-metsästävä suuri yleisö, jolle metsästyksen ilosanomaa pitääkin pyrkiä jakamaan. Malinen kirjoittaa elävästi ja kiinnostavasti ja sopivasti popularisoiden vaikeistakin asioista journalistin perusperiaatteista tinkimättä. Näkyminen ja riista-asian edistäminen myös metsästyksen kannalta tärkeän sidosryhmän eli metsäsektorin puolella on merkittävä lisä Malisen ansioihin. Malinen on myös ollut aktiivinen kirjaproduktioissa, joista viimeisin, vaikkakin ei enää palkinnon myöntöperusteisiin mahtuva on juuri ilmestynyt "Hirvenmetsästyksen käsikirja", jonka Malinen on ansiokkaasti toimittanut. Hän on siten toiminnallaan merkittävästi edistänyt suomalaista riistataloutta ja sen yleistä hyväksyntää suuren yleisön keskuudessa. Vuoden 2005 Eräjournalisti on Jere Malinen ja hymy on herkässä. Vasemmalla MKJ:n hallituksen puheenjohtaja Simo Syrilä ja oikealla palkintoraadin puheenjohtaja Tapani Pääkkönen. 4 · 2006 METSÄSTÄJÄ 8
• met0604_002_011 29.6.2006 11:43 Sivu 9 ILMAINEN PALVELU Metsästysmahdollisuudet ­ uusi palvelu Internetissä Metsästäjäin Keskusjärjestö avasi 1.6. 2006 uuden Metsästysmahdollisuudet ­palvelun osana Riistainfo-palvelua osoitteessa www.riistainfo.fi . Jo aiemmin palvelussa on ollut toiminnassa Usein kysytyt kysymykset, eli FAQ ­ osio. TARJOA TAI SELAA! Palveluun voit tallentaa kirjautumisen jälkeen vaihtometsästys- tai kaupallisia ilmoituksia. Selaaminen ei vaadi kirjautumista.Tälle hetkellä palvelussa onkin selattavissa useita kymmeniä kaupallisia metsästystä tarjotaan ­ilmoituksia. Useissa tapauksissa metsästäjien haaveena ei kuitenkaan ole kaupallinen toiminta, vaan sopivan vaihtometsästysmahdollisuuden löytäminen.Vaihtometsästyshän tarkoittaa sitä, että vaihdetaan ilman rahallista korvausta jokin itsellä vaihdettavissa oleva metsästysmahdollisuus johonkin kiinnostavaan muualla olevaan mahdollisuuteen. Periaatteena vaihtoilmoituksissa on, että tallentaessaan ilmoitusta, voi kirjata ilmoitukseen vastikkeeksi haluamansa mahdollisuustyypin. Näin hakutuloksesta voi heti nähdä, kuka tarjoajista haluaisi itsellä tarjolla olevaa mahdollisuutta. Kahden edellä mainitun lisäksi palvelussa on vielä kolmas vastiketyyppi, eli sopimuksen mukaan. Nämä tapauskohtaisesti sovittavat mahdollisuudet voivat olla esimerkiksi sorsastusta osakaskunnan myymillä vierasluvilla. HAUN TULOS Klikkaamallla jokin ilmoitus esimerkiksi ylläolevasta hakutuloksesta lähempään tarkasteluun, saadaan näkyviin kaikki kyseisen ilmoituksen julkaistavaksi tarkoitettu tieto. Samalla selaajalle avautuu mahdollisuus jättää tarjoajalle yhteydenottopyyntö sähköpostitse. Näin mahdollisuuden tarjoaja voi yhteydenoton saatuaan ottaa esimerkiksi puhelimitse yhteyttä mahdollisuudesta kiinnostuneeseen ja tarkemmat neuvottelut asian tiimoilta voivat käynnistyä. Palvelu tarjoaa ilmoituksen jättäneille heidän ilmoitustensa katselukertojen määrän sekä ilmoitukseen tulleiden yhteydenottojen määrän. Ilmoittaja voi siten tarkastella kuinka monta kertaa hänen ilmoituksensa on avattu lähempään tarkasteluun. VAIHTOTOIMINTA KÄYNTIIN! Syksy on tulossa ja viimeistään tämän lehden ilmestymisen aikoihin alkaa paatuneimpienkin metsämiesten ja ­naisten mieli suuntautua alkavan metsästyssyksyn suunnitteluun. Nyt kannattaa ottaa härkää sarvista ja tutustua uusiin mahdollisuuksiin. Monissa metsästysseuroissa voi vaihtometsästystoiminta avata uusia ja perin odotettuja uria seuran luutuneille toimintamalleille. Vaihtometsästyksestä voi parhaassa tapauksessa muodostua seuratoiminnankin puitteissa pitkäaikaisia perinteitä ja perin arvokkaita yhteistyökuvioita. ILMOITA ILMAISEKSI 9 METSÄSTÄJÄ 4 · 2006
• met0604_002_011 29.6.2006 11:43 Sivu 10 Jo 10 vuotta Erätukun tuotekehitystä Jälleen uutta metsästäjille. E Erätukku on kymmenen toimintavuotensa aikana kehittänyt arvostettuja ­ ja alalla johtaviksi nousseita ­ tuotteita metsästäjien ja ulkonaliikkujien käyttöön yhteistyössä useiden testilaboratorioiden kanssa. Erätukun suoramyyntitavalla ei synny välikäsien kuluja. Siksi alan viimeisimmät teknologiset uutuudet ovat olleet kauttamme heti kaikkien ulottuvilla erittäin edulliseen hintaan. Erätukusta on kasvanut Suomen arvostetuin erätuotteiden ostopaikka. (Taloustutkimus 4/2004) JahtiJakt kalvopuvuille testimenestystä Uudet keksinnöt mullistavat metsästyksen Erätukun ja testilaboratorioiden yhteistyönä on juuri kehitetty uusi SCENTECHTM-hajunestoteknologia. Se poistaa merkittävästi ihmisen kehon tuottamaa hajua, jolloin pääset huomaamattomasti lähemmäs riistaa. Tämä uusi huippuominaisuus on uusissa JahtiJakt PREMIUM-puvuissa ja kengissä! Toukokuussa 2006 yhteistyössä Työterveyslaitoksen ja VTT:n kanssa tehdyssä metsästäjätutkimuksessa JahtiJakt oli ylivoimaisesti suosituin kalvollinen metsästyspuku. JahtiJaktin valinneet olivat myös kaikkein tyytyväisimpiä pukunsa ominaisuuksiin. Kesäkuun Metsästys ja Kalastus -lehden kalvopukutestissä JahtiJakt voitti hengittävyydellään. Tampereen teknillisen yliopiston älyvaatelaboratorion uusimmassa kesäkuun 2006 testiraportissa Air-Tex kalvo sai korkeimmat arvot vedenpitävyydessä. Ja uusimmassa Maastossa-lehden laajassa metsästyspukutestissä Jahtijakt-kalvopuku oli testivoittaja. Uusi jahtikenkä syrjäyttää kumisaappaat Uusi JahtiJakt PREMIUM -jahtikenkä on jättiharppaus uuteen mukavuuteen. Kenkä on täysin vedenpitävä ja hengittävä. Jalat pysyvät kuivina ja parhaiten tuettuina kaikissa oloissa. Kumisaappaiden aiheuttamat suonenvedot voidaan nyt unohtaa. Kengissä on myös ainutlaatuinen SCENTECHTM hajunesto. JahtiJakt-kalvopuku jokaiseen hintaluokkaan Nyt valittavanasi on kolme erilaista JahtiJakt AIRTEX® -kalvopukua eri hintaluokissa. Tutustu pukuihin ja katso rajut juhlatarjoukset sisäsivuilta. SCENTECH pintakäsittely AIR-TEX TEFLON hajunesto JahtiJakt AIR-TEX kalvopukujen valintataulukko JahtiJakt AIR-TEX JahtiJakt AIR-TEX PRO JahtiJakt AIR-TEX PREMIUM 300 450 650 Tähtäinkiikarien ja VHF-puhelimien uusi aika alkoi Erätukku teki mittavan valmistussopimuksen alan huippumerkkejä valmistavien kiikari- ja VHF-tehtaiden kanssa. Nyt saat huippu- vastaava kaupassa HINTALUOKKA kalvo
• met0604_002_011 29.6.2006 11:43 Sivu 11 jille. Ensimmäisenä Suomessa! i Tässä lehdessä: 10-vuotiskampanjaetu! sivu 15 sivut 18-19 Testimenestys! Uu tuu s! Uusi JahtiJakt AIR-TEX® PRO -kalvopuku Uu tuu s! Uudet JahtiJakt PRO -tähtäinkiikarit Uu tu us! Uusi JahtiJakt AIR-TEX® PREMIUM -kalvokenkä luokan tähtäinkiikarit ja VHF-radiopuhelimet murto-osahinnalla totutusta! Kokeile kaksi viikkoa ja totea laatu! U u utu s! Uusi JahtiJakt AIR-TEX® -kalvopuku Uu tuu s! Pointer KoiraGPS - uutuus esittelyssä North ICE AIR-TEX® - suosikkikalvopuku ulkoiluun tu Uu us! GPS laitteet maastoon www.eratukku.fi takakansi sivu 28 Uu tuu s! Rinkka ­ vaeltajan toive toteutettuna! sivut 96-97 sivut 84-85 Vantaan Tammistoon avattiin uusi Erätukun tehtaanmyymälä. Netti-, kuponki- ja puhelintilausten lisäksi Erätukun tarjoukset saat nyt myös tehtaanmyymälöistämme, joita on nyt siis Vantaalla ja Oulussa. Avoinna ma-pe 10-18, la 10-15. Myös Erätukku-Klubin suosio on kovassa kasvussa. Klubin jäsen saa aina ensimmäisenä tiedon uusista tuotteista ja tulevista eduista. Liity mukaan tilauskupongilla tai www.eratukku.fi. Asekaappien mahtivalikoima sivut 62-63 sivut Vantaalle uusi tehtaanmyymälä 60-61 Asiantuntijajoukkomme monipuolistuu vuoristokiipeilyn ammattilainen Veikka Gustafsson tuli asiantuntijaksi Erätukun hallitukseen. Veikka on myös aktiivimetsästäjä. sivu 59 Veikka Gustafsson mukaan Erätukku-tiimiin U u utu s! Uusi JahtiJakt VHF -jahtimiehille yhteydenpitoon sivut 50-53 sivut Juh lae rä! Uusi JahtiJakt AIR-TEX® PREMIUM -kalvopuku -mukana hajunesto 44-49 sivut 32-35 sivut 20-23
• met0604_012_023 29.6.2006 10:32 Sivu 12 Kyyhkynmetsästyksen jalo taito Tiedustelua, naamiointia ja harhauttamista Kyyhkyjahti vaatii onnistuakseen vaivannäköä, saalistusviettiä ja metsästystaitoa. Kaikki ei ole kuitenkaan ole metsästäjästä kiinni, sillä kyyhkyn pesinnän edistyminen ja viljojen sekä herneiden kypsymisaikataulu ovat tärkeitä muuttujia kyyhkyjahdin kaavoissa. Asetelman salliessa ja taktiikan onnistuessa voi tuloksena olla unohtumaton aamu vainioiden keskellä. pot ja autot alkavat liikkua tiedusteluretkillään viljelysteillä. Kyyhkynpyytäjät arvioivat satonäkymiä. Tosin hieman käänteisesti, sillä siinä missä maanviljelijän sydäntä riipaisee lakopellon tienoilla, saattaa kyyhkypaikan etsijä myhäillä tyytyväisenä... tähän. Uteliaat silmät kurkkivat myös peltojen reunojen kuusikoihin ja jokivarren puuryhmien alle. Pyyntitaktiikka vaihtuu tarvittaessa kunkin vuoden olosuhteiden mukaan. Pyyntialueen peltojen kasvivalikoima ja niillä viljeltävien kasvilajien kypsymisen edistyminen jahdin alla vaikuttaa kyyhkysten käyttäytymiseen ja pyytäjän päätöksentekoon. parvissa ruokailemassa tietyillä pelloilla. Kyyhkyjen suosimia viljelykasveja ovat (epätieteellisessä paremmuusjärjestyksessä): herne ­ syysvehnä ­ ruis Vaikka yllämainitut kasvilajit ovat kyyhkyjen suuressa suosiossa, ei metsästäjän kannata vielä heitellä voltteja riemusta, vaikka niitä metsästysalueella viljeltäisiinkin. Peltojen "kyyhkykelpoisuuteen" liittyy monia muitakin tekijöitä kuin kasvilaji. Herne on kyyhkyjen ykkösvaihtoehto, kunhan se on kypsää ja harvakasvuista. Kyyhkyn ateriaherneen on oltava niin tuleentunutta, että palot rapsahtelevat auki pienestäkin kosketuksesta. Vihreinä rehottaviin kasvustoihin eivät kyyhkyt tule, koska ne eivät saa tuoreita palkoja auki ja herneitä nokkaansa. Ne eivät myöskään laskeudu korkeaan hernekasvustoon, sillä lintujen on petojen pelossa nähtävä 12 hyvin ympärilleen. Veden vaivaama, harva, ruskehtavan kypsä tai jo korjattu hernepelto on sen sijaan täydellinen kyyhkyjahdin kulissi. Myös syysvehnän ja rukiin on oltava kypsää ja lakoontunutta tai korjattua, jotta ilmatoiminta käynnistyisi. Muille vilja- ja kasvilajeille jää suunnitelma A:n toteuttamisen osalta lähinnä pakkopullan rooli; niitä syödään jos muuta ei ole. Mulloksella olevat peltokaistaleet ja avokesannot ovat myös kyyhkyjen mieleen ja monet metsästäjät äestävät tarkoituksella kyyhky- ® Parhaimmat kyyhkystrategit alkavat suunnitella kyyhkyjahdin avauksen taktiikkaa jo vuodenvaihteen tienoilla ­ metsästysvuoden nimittäin, se vaihtuu elokuun alussa ja pyytäjien polkupyörät, mo4 · 2006 METSÄSTÄJÄ Suunnitelma A: peltopassi Kyyhkyjen ruokailutottumukset sanelevat parhaat peltopassipaikat. Metsästäjän kannattaa valita tämä jahtitaktiikka lähes aina kun se on mahdollista eli silloin kun kyyhkyt käyvät
• met0604_012_023 29.6.2006 10:32 Sivu 13 mulloksia, joihin ripotellaan hernettä evääksi. Naamioituminen ja kuvat Sopivan alueen löydyttyä valmistellaan passitus niin, että voidaan ampua kyyhkyjä, jotka ovat laskeutumassa pellolle syömään. Tässä korostuu tarkan tiedustelutoiminnan merkitys; yleensä kyyhkyt pyrkivät syömään vain tiettyyn kohtaan pellossa ja siitä sivussa oleva pyytäjä jää armotta paitsioon. Hakeudu tapahtumien keskipisteeseen sillä tavoin, että ampumamatkaksi tulisi 20 - 25 metriä. Jos metsästäjä on hyvin naamioitunut, pääsee hän ampumaan matalalla lentäviä tai jopa laskeutuvia kyyhkyjä. Passipaikan naamioimisessa voidaan käyttää hyväksi pelto-ojien ja metsänreunan pensaita. Niiden suojassa pärjää usein pelkillä maastonvärisillä vaatteillakin, kunhan ei liiemmin liiku ja kiskaisee vielä naamiohupun kasvoilleen ja ohuet tummat hanskat käteensä. Jos pensaita ei löydy, voi ojan reunalle viritellä naamioverkon tukikeppien varaan. Kuvien avulla luodaan kyyhkyille pettävä mielikuva paikan turvallisuudesta. Tutulla ruokailupaikalla oleva kuvaryhmä häivyttää kyyhkyjen viimeisetkin epäilyt ja ne kahahtavat eineelleen kursailematta. Matkalennossa olevat kyyhkyt eivät puolestaan juuri kuville kurvaa, sillä ne ovat menossa muualle syömään. Kuvat toimivat parhaiten nimenomaan niillä kohteilla, joilla kyyhkyt ovat tottuneet ruokailemaan. Kuvien käytöstä ja sijoittelusta on paljon ohjeita, joiden hienouksista kyyhkytkään eivät aina tunnu olevan tietoisia. Joskus kuvat toimivat ja joskus eivät. Alkukaudesta kuvia voi olla vähemmän ja lukumäärää pohdittaessa kannattaa muistella tiedustelutietoja; sopiva kuvaryhmä on hieman silloin havaittujen lentoryhmien kokoa suurempi. Myöhemmin syksyllä TIHKUSADETTAKAAN EI KANNATA SÄIKÄHTÄÄ, KYYHKYT LENTÄVÄT KYLLÄ EIVÄTKÄ OLE YHTÄ ARKOJA JA TARKKAAVAISIA KUIN KIRKKAALLA KELILLÄ. Tiedustelu ja naamioituminen kuuluvat kyyhkynmetsästäjän pakollisiin taitoihin. Ruokailupeltojen käyttöä on seurattava aina jahtia edeltävään iltaan saakka, sillä ne vaihtuvat nopeasti ravintokasvien kypsyessä. Muutaman päivän ikäinen tiedustelutieto on kyyhkyjahdissa jo vanhaa. kuvia voidaan tarvita jopa 20 - 30 kappaletta. Kuvat tulee sijoittaa siten, että kuvien pyrstöpuolella on laskeutumistilaa. Kyyhkyt tuppaavat mielellään jonon jatkeeksi ja nokkela kuvastaja järjestääkin kaaveensa siten, että kiitorata ja laskeutumisalue sijaitsevat suoraan hänen haulikonpiippujensa edessä. Suunnitelma B: lepopuut ja lentoreitit Usein sattuu niin, että pyyntialueelta ei löydy kyyhkyjä kiinnostavaa kyp- sää syötävää. Saaliilla mitattu kyyhkyjahdin tulos jää tällöin yleensä vaatimattomammaksi kuin peltopassissa. Pyytäjän on sovellettava taktiikkaa, joka vaatii vieläkin enemmän tiedustelutaitoja ja paikallistuntemusta. Vaikka ruokakohteita ei pyyntialueella olisikaan, löytyy sieltä usein kyyhkyjen lepopuita tai vakiolentoreittejä. Niiden avullakin voi saada saalista. Kyyhkyt käyttävät lepopuinaan mieluiten peltoalueiden reunakuusikoita, joiden sijainti on kartoitettava jo ennen jahtia. Kyyhkyt löytyvät kortteereistaan keskipäivällä tai myö- Kyyhkynpyytäjän muistilista I aamulento noin 5:30 - 9.00 ja iltapäivälento noin 14.30 ­ 18.00 I sopivin supistus 1/4 tai 1/2, haulikoko 2,50 - 3,00 milliä, ampumamatka alle 30 metriä I älä kulje pelloilla, joilta satoa ei ole korjattu I älä metsästä asutuksen lähellä, ampuminen on kielletty 150 metriä lähempänä asutusta ja fiksu metsästäjä jättää vapaaehtoisesti tätäkin pidemmän etäisyyden I kerää hylsyt ja muut roskat, metsästäjä ei roskaa luontoa hemmin illalla. Siipien pauke ja harmaiden höyhenten kuvioima kuusikon sammalpeite ovat taktikolle mieluisia johtolankoja. Pellonreunakuusikoiden lisäksi lepopaikkoja löytää jokivarsien varttuneista haapa- ja kuusiryhmistä. Metsästäjä naamioituu puiden alle ja tiputtaa puihin laskeutuvat kyyhkyt harkituilla laukauksilla. Varsinkin jahdin aloituksessa kuusikkokytät menestyvät, sillä linnut liikkuvat silloin paljon ja niitä kertyy lepopaikoille tiuhaan tahtiin. Taktiikka toimii etenkin silloin kun ruokailupellot ovat tiheästi passitettuja. Kyyhkyn matkalennossa oleva, päättäväisesti väärään suuntaan etenevä harmaa siluetti on valitettavan tuttu näky kyyhkynpyytäjälle. Ruokamaa on toisaalla, mutta pyytäjä voi silti onnistua, sillä kyyhkyjen lentoreitti kulkee usein tiettyjen maamerkkien kautta. Ne voivat lentää säännöllisesti pellon keskellä olevan metsäsaarekkeen, puuryhmän tai yksittäisen puun kautta vaikka olisivatkin matkalla aterioimaan muualle. Lentoreitin varrelle hakeutuminen voi tuoda tulosta, mutta ampumamatkat ovat pitempiä ja kyyhkyjen lentonopeudet suurempia kuin ruokailupaikoilla. Harkintaa ja ampumataitoa tarvitaan kosolti. Suunnitelma C: epäonnistunut tiedustelu Kyyhkynkään kyniminen etukäteen ei kannata; itse olen monta kertaa mielessäni valmistellut perheen juhlaateriaa jo jahdin kynnyksellä. Tänä vuonna kyyhkyjä riittää ja parvet ovat suuria... Avajaisaamu on kuitenkin saattanut kulua ilman laukaustakaan. Muutama kyyhky on yleensä sentään nähty ­ noin 300 metrin päässä matkalennossa. Kyyhkyt ovat viime hetkellä löytäneet paremman ruokamaan jostakin tai ensimmäisestä poikueesta koostuneet parvet ovat lähteneet muuttomatkalle jo ennen jahtia. Isot parvet jahtikauden alla ovat usein huono merkki, sillä ne starttaavat pian. Paras tilanne on silloin, kun jahtialueella lentelee useita, muutaman kyyhkyn pienparvia. Tiedustelun epäonnistuessa tuppaa aamupassi kulumaan selitellessä, mutta pian on ryhdistäydyttävä. Jos lintuja ei näy pellolla aamulla, ei niitä yleensä näy siellä iltapäivälennonkaan aikana. Tarvitaan lisätiedustelui- "Ruskettuneet" hernepellot ja lakoontuneet syysvehnäpellot ovat kyyhkynmetsästyksen kuumia paikkoja. 13 METSÄSTÄJÄ 4 · 2006
• met0604_012_023 29.6.2006 10:32 Sivu 14 ta uusille peltoalueille. Matkalennossa olevien kyyhkyjen lentosuunta voi antaa vinkin uudesta ravintokohteesta. Jos linnut näyttävät lentävän säännönmukaisesti samaan suuntaa, selvitä syy siihen. Parhaassa tapauksessa löytyy aivan uusi jahtipaikka, jonka ravintovarat ovat elokuun lämmössä kypsyneet kyyhkyille maistuviksi vasta viimeisen tiedusteluretken jälkeen. Kyyhkyjahdin käyttäytymisetiketti Noutavan koiran käyttö on suositeltavaa, sillä kyyhkyjahdin avauksen aikaan on viljelyskasvien sato pääosin korjaamatta. Tällaisille pelloille EI saa mennä saaliinhakuun ilman erityistä lupaa. Koira korjaa saaliin siististi talteen. Varoituksen sana on paikallaan etenkin nuorille metsästäjille; ensimmäisten kyyhkypudotusten innostamanakaan ei saa lähteä viljapellolle tramppaamaan. Uskallan nyt jo tunnustaa, että olisin nuorena metsästä- jän alkuna itsekin ansainnut tulla Pohjanmaalla erään ruispellon viereisessä luomassa uitetuksi, sen verran rouheasti taisin pudottamiani kyyhkyjä pellosta haeskella... Olen kyllä jo nyt pikkuisen rauhoittunut näissä pyyntihommissakin. Kannattaa muistaa, että metsästysseura voi joutua vaikeuksiin yhdenkin jäsenensä töppäilyiden takia. Parhaat pyyntipaikat sijaitsevat usein lakoon menneillä viljapelloilla tai hernepelloilla, mutta koska satoa ei ole korjattu, on kuvienkin asettelu niille kiellettyä, ellei siihen saada erillistä lupaa viljelijältä. Usein he suhtautuvat asiaan myönteisesti, kunhan lupaa menee reilusti kysymään. Mitä eroa on nuorella ja vanhalla kyyhkyllä? I Nuorelta sepelkyyhkyltä puuttuu kaulan valkoinen laikku, joka on vanhalla yksilöllä niin selkeä, että se erottuu lennossakin. Muitakin eroja löytyy, jopa niin paljon että nuoren ja vanhan kyyhkyn voi erottaa toisistaan vielä lautasellakin; toinen annoslintu maistuu murealta ja toinen kumipallolta. Siinä missä nuoret kyyhkyt kypsyvät riistaruoaksi tunnissa ­ kahdessa, vaativat vanhat kyyhkyt useiden tuntien kypsymisajan. Nuoret ja vanhat on järkevää erotella jo perkausvaiheessa toisistaan ja pakastaa sekä valmistaa ne ruuaksi omissa erissään. Kyyhkyjä kannattaa kypsyttää pitkään miedolla (125) lämmöllä. Kun liha alkaa irtoilla luista, on herkku valmis. ja usein käy niin, että ensimmäinen on lähtenyt muuttomatkalle jo ennen jahdin alkua ja toisen poikueen linnut eivät ole vielä parveutuneet. Tällöin saalis jää yleensä vähäiseksi. Vainioiden yllä liihottelee vain muutamia yksittäisiä kyyhkyjä, joista osa on emolintuja. Metsästäjän on syytä välttää tällaisten emolintujen pudottelua, sillä niillä voi olla vielä poikueen huolto kesken. Jos avajaisasetelma ei satu suosimaan kyyhkynpyytäjää, kannattaa jahtiin suunnata vielä syyskuussakin. Sato on korjattu pelloilta ja kyyhkyt pörräävät keltaisilla sänkivainioilla suurina parvina. o JARKKO NURMI riistapäällikkö, Pohjanmaan riistanhoitopiiri Tila Kyyhkyjahti ei lopu avajaispäivään Kyyhkyjahdin saalis on yleensä kiinni muutamasta päätekijästä; linnuille sopivien ruokailupeltojen määrästä ja niiden kypsymisasteesta metsästysalueella ja parveutumisen vaiheesta. Kyyhky tuottaa ainakin Etelä-Suomessa säännöllisesti kaksi poikuetta Kyyhkynmetsästyksen erikoisuuksia Pienoiskiväärijahtia ja kyyhkykyntteliköitä Kyyhkyjä voi pyytää monin erin tavoin; kaikki eivät tartu haulikkoon, vaan jotkut ovat mieltyneet äänenvaimentimella varustetun pienoiskiväärin käyttöön. Hiljaista ja tehokasta, tarkkojen ampujien hommaa. Eräät taas haluavat kehitellä uusia pyyntikikkoja, joista useimmat haudataan hiljaisuudessa ­ tai sitten jahtikavereiden hilpeiden kommenttien kera. Saapa nähdä kuinka kyyhkykynttelikön käy? ® Pienoiskiväärijahdin ampumapaikkoja valittaessa on kiinnitettävä suurta huomiota turvallisuuteen, sillä pienoiskiväärin luoti voi kyyhkyyn osuttuaankin lentää pitkälle. Laukausten on suuntauduttava aina selkeästi ylöspäin ja matalia laukauksia ei saa ampua lainkaan. Käytännössä tämä tarkoittaa puiden latvaosiin ampumista, sillä tavoin, et- www 14 4 · 2006 METSÄSTÄJÄ
• met0604_012_023 29.6.2006 10:32 Sivu 15 Erätukun 10-vuotisjuhlan kunniaksi: Tilaa 2, saat 150 :n lisäedun! Kun tilaat nyt samalla kertaa kaksi Erätukun tuotetta (vähintään á 99 ) tämän lehden tarjouksista, saat LISÄETUNA huippuluokan makuupussin kaupan päälle muiden etujen lisäksi! Tuemme MKJ:n nuorisotyötä Kahdesta tilauksesta LISÄETU Juhlan kunniaksi TOIMI NÄIN: 1. Tilaa samalla kertaa KAKSI vähintään 99 :n arvoista Erätukun tuotetta tästä Metsästäjä 4/06 lehdestä, niin saat kaikkien muiden etujen lisäksi LISÄETUNA VELOITUKSETTA huippulaadukkaan NorthICE Tundra EXT-10 makuupussin, arvo 150 . Sinulle KAUPAN PÄÄLLE! (arvo 150 ) Tundra EXT-10 erinomaiset ominaisuudet: · Pintamateriaali 210T vettähylkivä Ripstop nylon · Erittäin ryhdikäs ja kestävä · Suojaa nukkujaa erinomaisesti kylmältä ja kosteudelta · Täytteenä 7-reikäinen Hollow fiber ontelokuitu · Ristikkäin ladottu Thermo kaksoisrakenne · Vuorikangas ylellistä soft polyesteriä · Anatomisesti oikein muotoiltu huppu suojaa päätä vaativissakin olosuhteissa · Lämpökaulus estää kylmän pääsyä sisälle pussin suuaukosta · Koko: 210x80x50 cm · Erittäin kevyt vain n. 1,75 kg · Kompressiopakattu, menee todella pieneen tilaan 2. Voit tilata samoja tai eri tuotteita valintasi mukaan. Anatomisesti muotoiltu 3. Neljän tuotteen tilauksesta saat jo kaksi makuupussia. 4. Voit tilata netistä, puhelimella tai kupongeilla. 5. Useammalla kupongilla tilatessasi nido kupongit yhteen kahdesta reunasta ja pistä postiin, kuponkien postimaksu on jo maksettu. 6. Voit lähettää kupongit ilman postimaksua myös kirjekuoressa. Maksamme kuoren postimaksun puolestasi, kun kirjoitat kuoren päälle: Erätukku, Tunnus 5013247, 90003 VASTAUSLÄHETYS Lämpökaulus Ylellinen sisus Kompressiopakattu 7. Voit tilata kaksi tuotetta myös kimpassa kaverisi kanssa. Tilaa tuotteet samalla tilaajatiedolla, sillä makuupussi lähetetään tilauksen tekijälle. Maksat myös vain yhdet toimituskulut. www.eratukku.fi
• met0604_012_023 29.6.2006 10:32 Sivu 16 tä ampujakin on lähes saman puun juurella. Näin laukaukset suuntautuvat turvallisiin yläkulmiin. Asutuksen suuntaan ampumista on aina vältettävä, vaikka ampuisikin pystylaukauksia. Pienoiskiväärillä pyytäjä kääntää taajaan miehitetyille ruokailupelloille selkänsä ja hakeutuu kyyhkyjen perässä rauhallisiin lepokuusikoihin tai yksittäisten lepopuiden alle. Ruokailupeltojen etuvartiot ajavat usein kyyhkyt istuskelemaan ruokailupaikan reuna-alueille, joille pienoiskiväärin käyttäjänkin on hakeuduttava. Hän voi jopa tarkkailla jahdin alkua ennen kuin valitsee paikan, sillä kyyhkysten lepopaikat saattavat muuttua jahtia edeltävään tilanteeseen verrattuna. Usein ne alkavat kertyä peltojen metsäsaarekkeiden tiettyihin puihin, joista näkee hyvin ruokailupellolle. Sitkeä ja hyvin naamioitunut istuja voi napsia sellaisen alta huomattavasti enemmän kyyhkyjä reppuunsa kuin pellonlaitaan ahtaasti pakkautuneet haulikkoa käyttävät lajitoverit. Kyyhkykynttelikön tarina Kyyhkykynttelikön tarina sai alkunsa pornaislaisen hernepellon laidassa. Peltopudotuksiakin kertyi hiljalleen, mutta horisontissa silmiin pisti pienessä saarekkeessa sijaitseva lato, jonka vieressä kuivuneen koivun oksat haroivat eri ilmansuuntia. Se oli kyyhkyjen suosiossa vuodesta toiseen; kun puuhun laskeutui yksi kyyhkynen, tuli heti perässä muitakin. Paikan voisi varustaa helposti puuhun nousevalla kyyhkynkuvasarjalla. Suunnitelma hahmottui. Kolme kyyhkynkuvaa siipimuttereilla kiinni kynttilänjalkaa muistuttavaan puukehikkoon ja koko komeus sojottamaan kuivuneeseen koivuun. Kynttelikkö voidaan kiinnittää puuhun varisjahdissa oivalliseksi havaitulla naru/ris- sapyöräviritelmällä (mallipiirros muun muassa Metsästäjä-lehdessä 2/2000). Sitä käytettiin muutaman kerran Etelä-Suomessa ja muutaman kerran Pohjanmaalla ­ hyvin tuloksin, sillä lentävät kyyhkyt koukkasivat usein kynttelikön kautta tai yrittivät laskeutua kynttelikköpuuhun. Kyyhkynkuvat toimivat siis myös puihin ripustettuna. Jos kuvien nostamiseen käytetään yllämainittua naru/rissapyöräsysteemiä, on aina muistettava kysyä maanomistajan lupa! o JARKKO NURMI riistapäällikkö, Pohjanmaan riistanhoitopiiri Kyyhkyjä voidaan ohjailla kuvien avulla puihinkin. Kuvat voidaan ripustaa oksiin esimerkiksi ongenvavan ja ripustuskoukkujen avulla. Vakiopassipuun voi varustaa myös kyyhkykyntteliköllä. Äänenvaimentimesta saadaan paras hyöty aliäänipatruunalla. Koska sen lähtönopeus on matala, on luodin oltava tavanomaista patruunaa painavampi, jotta pienoiskiväärille asetettu 150 joulen iskuenergiavaatimus piipunsuussa täyttyisi. Tarkista käyttämäsi panoksen iskuenergia panosrasiasta.
• met0604_012_023 29.6.2006 10:32 Sivu 17 17 METSÄSTÄJÄ 4 · 2006
• met0604_012_023 29.6.2006 10:32 Sivu 18 ILMOITUS Kevään ja alkukesän aikana julkaistut kolme eri testiä ja tutkimusta kertovat kiistatonta tietoa JahtiJakt PRO -kalvopuvun erinomaisesta vedenpitävyydestä, parhaasta hengittävyydestä ja korkeimmasta asiakastyytyväisyydestä. TESTIMENESTYS! Työterveyslaitos ja VTT toukokuu 2006: JahtiJaktilla tyytyväisimmät käyttäjät Tuoreiden tutkimusten perusteella on helppo ymmärtää JahtiJakt-puvun nopeasti saavuttama suosio ja markkinajohtajuus. Toukokuussa 2006 JahtiJakt arvioitiin kärkipuvuksi myös yhteistyössä Työterveyslaitoksen ja VTT:n kanssa tehdyssä laajassa metsästäjätutkimuksessa, jossa metsästäjiltä kysyttiin mm. heidän tyytyväisyyttään nykyiseen metsästysasuunsa. Kyselytutkimus osoitti, että JahtiJakt-puku on ylivoimaisesti suosituin ja sen valinneissa on eniten tyytyväisiä oman pukunsa ominaisuuksiin. Metsästys ja Kalastus -lehti 6/2006: "...liikkuvaa metsästystä harrastavat tietävät mitä merkitsee asun hyvä hengittävyys." Metsästys ja Kalastus -lehti 6/2006 Kalvollisten metsästyspukujen markkinaosuudet, % JahtiJakt Halti Sasta 70 % 80 % 14 20 82 % 51 % Vedenpitävä JahtiJakt PRO kaikkein hengittävin Edellisen kyselytutkimuksen mukaan metsästäjät kiinnittävät eniten huomiota puvun vedenpitävyyteen, hengittävyyteen ja tuulenpitävyyteen. Metsästys ja Kalastus 6/2006 -lehden kalvopukutestissä kaikkien testattujen pukujen vedenpitävyys saavutti parhaimman luokitustason eli erinomainen. Pukujen käyttökelpoisuuden kannalta merkittävät erot olivatkin niiden hengittävyydessä. JahtiJakt PRO -puvun hengittävyys oli vertailupukujen paras. Ainoana puvuista se säilytti hengittävyytensä muuttumattomana myös kovan käytön ja kolmen pesukerran jälkeen. Tyytyväisyys oman pukunsa ominaisuuksiin, % käyttäjistä Kyselytutkimus (5/2006) tehtiin metsästysrekisteriin kuuluville aktiivimetsästäjille yhteistyössä Työterveyslaitoksen ja VTT:n kanssa. JahtiJakt on selvä markkinajohtaja 51 %:n markkinaosuudellaan ja puvun käyttäjät ovat kaikkein tyytyväisimpiä.Vihreä palkki kuvaa metsästäjien tyytyväisyyden keskiarvoa pukunsa ominaisuuksiin (vedenpitävyys, hengittävyys, lämpimyys, tuulenpitävyys, hiljaisuus, istuvuus, liikkumisväljyys, mukavuus ja hinta/laatu-suhde). ILMOITUS
• met0604_012_023 29.6.2006 10:32 Sivu 19 ILMOITUS Kalvollisten metsästysasujen HENGITTÄVYYS UUTENA (g/m2 24 h) ASI EST T Metsästys ja Kalastus 6/2006 -lehden kalvopuku-testissä JahtiJakt PRO -puvun hengittävyys oli vertailupukujen paras. Ainoana puvuista se säilytti hengittävyytensä muuttumattomana myös kovan käytön ja kolmen pesukerran jälkeen. *JahtiJakt PRO -puvun hinta sisältää satojen eurojen arvoisen etupaketin. Nyt uuden PRO-puvun saa etupaketteineen 10 v. juhlatarjouksena hintaan 199,90. Puvun nimi: Hinta: Puvun kalvo: 3000 6000 8000 JahtiJakt PRO Sasta Wolf Fjällräven Birch 249,-* Air-Tex 369,- Gore-Tex 279,- Hydratic 5700 5100 4100 4300 2900 3500 huono 2 8000 8000 7900 7600 yli 6000 g/m2 24 h Chevalier MacKenzie 644,- Gore-Tex Halti Palas 350,- Drymax tyydyttävä hyvä HENGITTÄVYYS KÄYTETTYNÄ JA KOLME KERTAA PESTYNÄ (g/m 24 h) M&K-lehden testistä selviää sekin, että JahtiJakt PRO voittaa kilpailijansa myös hinnallaan. Hintaeroa kilpailijoihin lisää vielä PRO-puvun mukana kaupan päälle tuleva satojen eurojen arvoinen etupaketti, joka sisältää mm. tekniset asusteet oikeaoppiseen kerrospukeutumiseen. "Hengittävyydessä JahtiJakt PRO oli testin paras ja ainoa puku, jonka hengittävyys ei muuttunut pesussa." Oikealla tuorein Tampereen teknillisen yliopiston tekemä testiraportti AIRTEX -kalvosta. M&K-lehden testissä kiinnitettiin huomiota myös tuuletusaukkojen määrään ja kokoon. JahtiJakt PRO -puvussa ventilointiaukot ovat takin kainaloissa ja housujen lantioilla. Vetoketjut sulkevat aukot tiiviisti ja verkko estää roskien ja hyönteisten pääsyn puvun sisälle. Tampereen teknillinen yliopisto kesäkuu 2006: AIR-TEXille korkeimmat arvot vedenpitävyydessä Kesäkuussa 2006 Tampereen teknillisessä yliopistossa testattiin tämän syksyn puvuissa oleva UUSI JahtiJakt AIR-TEX® -kalvo. Mittaukset tehtiin takille ja housuille erikseen. Virallisen testiraportin mukaan kaikilla viidellä mittauskerralla sekä takin että housujen AIR-TEX -kalvot saivat korkeimmat mahdolliset arvot eli yli 1000 cm. Kalvoasujen vedenpitävyyttä arvioitaessa erinomainen taso saavutetaan jo, kun kalvo pitää 400 cm korkean vesipilarin suuruisen paineen. Kalvon vedenpitävyys säilyy, kun kalvoasu pestään pesuohjeiden mukaisesti. Takki Housut ILMOITUS
• met0604_012_023 29.6.2006 10:32 Sivu 20 Ostetuin kalvopuku JahtiJakt PRO uudistui! Uudistettu suosikkipuku 1. Uusi edustava ulkonäkö sisältä ja päältä 2. Likaa ja vettä hylkivä DuPont Teflon® -pintakäsittely takissa ja housuissa 3. Läpivärjätyt tekstiili- nahkavahvikkeet olkapäissä. Suunniteltu kestämään repun viilekkeiden hankausta. 4. Tyylikkäät ruutuun tikatut olkapäät ja taskunläpät Paras vedenpitävyys Vesitiiviys yli 1000 cm Tampereen teknillisen yliopisto tutkimus 6/06 5. Testattu veden- ja tuulenpitävä sekä hengittävä AIR-TEX-kalvo takissa ja housuissa, kalvoteipatut saumat 6. Tasku kännykälle 7. Verkolla suojatut tuuletus- Nyt esittelyssä uusi JahtiJakt Pro 2007 Viime vuonna toimme markkinoille kaikkien aikojen kalvopuvun JahtiJakt AIR-TEX® PRO:n. Sen kehittelyyn ja testauksiin käytettiin valtavasti aikaa sekä laboratorioissa että maastossa. Uudessa 2007 mallissa on kaikki, mitä aktiivimetsästäjä tarvitsee. aukot kainaloissa 8. Väri syvän aarnimetsän vihreä 9. Vahvat painonapit Huippuhengittävyys kovassakin menossa! 10. Uusi kahisematon ja erittäin luja pintakangas 11. Takissa metsästäjän tärkeille 1. Huippuvedenpitävä Uudessa PRO-puvussa käytetään arvostettua ja testattua AIR-TEX-kalvoa, joka on osoittanut paremmuutensa lukuisissa testeissä ja käytännössä kymmenillä tuhansilla metsästäjillä. Metsästäjät ovat AIR-TEX-kalvoon kaikkein tyytyväisimpiä (Taloustutkimus 4/2004). VTT:n tutkimuksessa se sai parhaat arvot vedenpitävo vyydestä ns tt u aum ip a at on t e (VTT/pro6/3069/03). Tampereen älyvaatelaboratorio 6/2006. t e ip illä. lvo ka Vesisade Pintakangas tavaroille 11 tilaavaa taskua, joista 4 vedenpitävää. 12. Erikoisvahvat vetoketjut. 13. Säädettävä takin helma ja vyötärö, aina ryhdikäs ulkonäkö Sisäkangas Lämpö 14. Verkolla suojatut tuuletus- aukot housuissa. 15. Housun vyötäröllä kolme- pistesäätö tarroilla 16. Uusi tilavampi reisitasku AIR -T E X -k AIR-TEX -kalvo Kosteus esim. kartoille, housuissa yhteensä 4 tilavaa taskua al AIR-TEX-kalvo pitää yli 10 m korkean vesipilarin. 2. Huippuhengittävä JahtiJakt AIR-TEX® -kalvon hengittävyys on huippuluokkaa. Se on testattu Tampereen teknillisen yliopiston Älyvaatelaboratoriossa. Virallisen testiraportin mukaan kalvopuvun hengittävyys on erinomaista luokkaa ja yhdessä korkeimman mitatun vedenpitävyyden kanssa puku toimii erittäin hyvin metsästysoloissa. Koot myös naisille ja nuorille 17. Housuissa uusi mitoitus, parempi istuvuus 18. Lahkeensuissa uudelleen muotoillut tarrasäädöt Kalvollisten metsästyspukujen markkinaosuudet, % JahtiJakt Halti Sasta 70 % 14 80 % 20 82 % 51 % Metsästysasututkimus 5/2006 yhteistyössä Työterveyslaitoksen ja VTT:n kanssa 3. Huippupinta Parhaan puvun pitää olla likaa hylkivä ja pinnan nopeasti kuivuva. Kehitimme yhteistyössä testilaboratorion kanssa pintakankaan uudelleen. Valitsimme kankaaseen markkinoiden parhaan suojan likaa ja vettä vastaan, aidon DuPontTM Teflon®pintakäsittelyn. Syntyi täydellinen pintakangas, joka on myös äänetön. Tyytyväisyys oman pukunsa ominaisuuksiin, % käyttäjistä Tuemme MKJ:n nuorisotyötä
• met0604_012_023 29.6.2006 10:32 Sivu 21 nyt entistä edullisemmin 19. Suojaava kaulus, sisäpinta lämmittävää tyylikästä vakosamettia ely 20. Uusi QuickSNAP- 4. Uudet älykkäät säilytystilat Uudessa PRO-puvussa vedenpitävät taskut mm. radiopuhelimelle, kännykälle ja GPS:lle. Läpivienti radiopuhelimen johdolle. Taskut molemmille hupuille. Housuissa uudelleenmuotoiltu reisitasku. Yhteensä peräti 15 tilavaa taskua metsästäjän tärkeille tavaroille. Lisäksi paljon muita tärkeitä yksityiskohtia. ä. ta. pikakiinnityssysteemi hirvikärpäs- ja kalvohupuille 21. Vedenpitävä povitasku tuulilistan alla, takkia ei tarvitse avata. ävä alvo 22. Uusi kaksinkertainen 5. Suojattu tuuletus tuulilista vetoketjun päällä suojaa vedeltä 23. Tuulilistan alla vedenVerkolla suojatut tuuletusaukot takin kainaloissa ja housujen lantiolla. Käytännölliset kuumalla ilmalla tai kovan pitkäaikaisen rasituksen yhteydessä. Verkko estää roskien ja hyönteisten sisäänpääsyn. pitävä radiopuhelintasku ja johdon läpivienti. reä 24. Tasku vedenpitävälle 6. Uudet housusäädöt Uudelleen muotoilluissa housuissa uusi kätevä kolmen pisteen vyötärösäätö tarralla. Lahkeensuun kiristys muotoiltu uudelleen jalan luonnollisia liikkeitä mukaillen. Housun selkäosa korotettu. kalvohupulle n 25. Tasku 7. Huippukestävä Kulutukselle alttiit kohdat erittäin kestävää läpivärjät-tyä tekstiilinahkaa. Painonapit, vetoketjut, sekä kaikki saumat on tehty kestämään kovinta metsästyskäyttöä. le a, hirvikärpäshupulle 26. Hihansuun kiristys näkö 27. Hyvin sulkeutuvat AIR- 8. Uusi tyylikkyys JahtiJakt PRO on edustava pukukokonaisuus metsälle ja eri tilaisuuksiin. Väri aarnimetsän vihreä. Tyylikkäästi leikatut ruutuun tikatut olkapäät. Puku täynnä näyttäviä yksityiskohtia. Sisäkaulus miellyttävää vakosamettia. Myös sisäpuoli viimeistelty tyylikkääksi. TEX-kalvolliset taskut Oikeaoppinen kerrospukeutuminen nyt jokaisen saatavilla! Vedenpitävä ja hengittävä JahtiJakt PRO -kalvopuku on ns. kuoriasu, joka toimii parhaiten, kun sen alla on oikeanlaiset alusasusteet. Uuden JahtiJakt PRO -kalvopuvun suunnittelun yhteydessä kehitimme PROasukokonaisuuden, johon kuuluvat myös huippulaatuiset, vaativaan metsästyskäyttöön suunnitellut tekniset alusasut. Kuiva ja lämmin olo kaikissa tilanteissa: 1 Tekninen alusasu siirtää Te s ti v o it taja n P R O -m kosteuden ulompiin vaatekerroksiin ja tuntuu iholla aina kuivalta. 2 Tekninen väliasu pitää kehon lämpimänä. 3 Kalvopuku (= kuoriasu) hengittää sisältä tulevan kosteuden ulos ja estää sadeveden pääsyn sisään. al li iho 1 2 3 Laadukas JahtiJakt PRO asukokonaisuus esitellään seuraavalla aukeamalla. Nopeimmille jättiedut! Katso uudet sivut: www.eratukku.fi
• met0604_012_023 29.6.2006 10:32 Sivu 22 Rajoitettu erä JUHLATARJOUKSENA: JahtiJakt 1. Alusasu kerrospukeutumiseen Arvo 99 -kalvopuku + juhl 2. Väliasu kerrospukeutumiseen Arvo 109 Hirvikärpänen leviää jo pohjoisimpaan Suomeen ja uhkaa pilata matsästysnautinnon. Ei enää! Nyt PRO-puvussa QuickSNAPpikakiinnitteinen hirvikärpäshuppu. Nopea kiinnittää ja poistaa. Vetoketjullinen huoltoaukko. Takissa hupulle suunniteltu erillinen tasku. Arvo 29 . Nyt nopealle puvun tilaajalle kaupan päälle. Hinta sisältää PRO-kalvopuvun, kevyen FOREST-uutuuspuvun, tek 3. Hirvikärpäshuppu hyönteissuojaksi Arvo 29 4. Vedenpitävä kalvohuppu sadesuojaksi Arvo 59 ui ss m ak ä m m en lä m Uusi huippulaadukas JahtiJakt PRO- pukuun suunniteltu, täydellisesti toimiva, tekninen alusasu, paita ja housut. Erikoiskuitu imee kosteuden pois iholta ja siirtää sen ulompiin vaatekerroksiin. Olo on aina miellyttävän kuiva. Hihoissa kämmenlämmittimet. Arvo 99 . Nyt nopealle puvun tilaajalle kaupan päälle. PRO alusasun päälle kylmemmillä ilmoilla laitettava, uusi tekninen, täydellisesti toimiva väliasu; paita ja housut. Pitää kehon lämpimänä ja siirtää alusasusta tulevan kosteuden hengittävän puvun läpi ulos. Hihoissa kämmenlämmittimet. Materiaali miellyttävää mikrofleeceä. Arvo 109 . Nyt nopealle puvun tilaajalle kaupan päälle. ti m it e t. Hih Täydellisen mestästyspuvun kruunaa AIR-TEX-kalvollinen vedenpitävä huppu kalvoteipatuilla saumoilla. Nopea kiinnittää QuickSNAP-systeemillä. Muotoiltava lippa ja monipuoliset säädöt. Puvussa säilytystasku hupulle. Arvo 59 . Nyt nopealle puvun tilaajalle kaupan päälle. an s 5. Kääntölakki jahtiin ja vapaa-aikaan Arvo 59 Vesitiivis ja hengittävä AIR-TEX-kalvolla varustettu jahtilakki, likaa hylkivä DropStop-pintakäsittely. Helposti esiin käännettävä punainen huomioväripinta. Käännettävät korvaläpät. Säädettävä ympärys. Arvo 59 . Nyt nopealle puvun tilaajalle kaupan päälle. 450,Hintaluokka Tuemme MKJ:n nuorisotyötä etti -kalvopuku+EtupakA PRO N JUHLATARJOUKSE NYT VAIN JahtiJakt AIR-TEX -kään JahtiJakt AIR-TEX 99 1 90 +toimituskulut -puku JahtiJakt AIR-TEX PRO -puku arvo 450,00 JahtiJakt PRO -etupaketti arvo 643,00 Asukokonaisuus yhteensä 1093,00 Maksat vain 199,90
• met0604_012_023 29.6.2006 10:32 Sivu 23 hlava etupaketti vain 199,90 !!! , tekniset alusasut, flanellipaidan, jne... 6. Flanellipaita Tyylikästä mukavuutta Arvo 39 Flanellinen JahtiJakt -kauluspaita metsästykseen ja vapaa-aikaan. Laadukasta puuvillaa. Kaksi rintataskua. Jatkettu helma suojaa alaselän. Arvo 39 . Nyt nopealle puvun laajalle kaupan päälle. vo 643,Etupaketin ar 7. JahtiJakt Forest -puku luonnossa liikkujan kevyt toivepuku JahtiJakt Forest -puku on suunniteltu asiakkaiden toivomuksesta luontoliikkujalle retkeilyyn, kalastukseen, marjastukseen jne.. Arvo 249 . Nyt nopealle puvun tilaajalle kaupan päälle. Arvo 249 1. Teflonkäsitelty puuvilla/polyesterikangas 2. Vettä hylkivä 3. Likaa hylkivä 4. Säädettävä, irrotettava huppu 5. Takissa vyötärökiristys 6. Takissa helmakiristys 7. Takissa 5 taskua 8. Housuissa 6 taskua 9. Lahkeensuussa tarrakiristys 10. Kestävät vyölenkit 11. Lahkeensuissa ja housujen takapuolessa vahvikkeet 12. Takissa verkkovuori Kevyt puku kevään, kesän ja syksyn luontoretkille e!!! kaupan pääll UUTUUSpuku Tyylikäs asu ulkoiluun ja vapaa-aikaan -käännettävä kalvolakki Tilaa heti kupongilla tai netissä: Vettähylkivä pinta ja hyvin muotoiltu huppu auttavat pikkusateissa. Tilauskuponki Helpota puhelinruuhkaamme ja tilaa oma JahtiJakt AIR-TEX® PRO -pukusi etutuotteineen tällä kupongilla. Palkkioksi kuponkitilauksesta saat mukavat TEKNISET ALUSSUKAT, jotka pitävät jalat kuivina. Pistä kuponki heti postiin, kupongin postimaksukin on jo maksettu! Toimitus postiennakolla, postikulut lisätään. www.eratukku.fi Näin helpotat puhelinruuhkaamme ja saat siitä palkkioksi JahtiJakt tekniset Kahdesta tilauksesta LISÄETU KATSO SIVU 15 Erätukku maksaa postimaksun alussukat (arvo 15 )! Kyllä, tilaan kpl JahtiJakt AIR-TEX® PRO -pukua postiennakolla hintaan 199,90 /kpl + postituskulut ja saan nopean tilaajan PRO-Etupaketin sekä kuponkitilaajan ALUSSUKAT (1 PRO-Etupaketti + 1 sukat/puku). Tilaajan allekirjoitus (alle 18-vuotiaan holhooja) Nimi Metsästäjä 4/05 Voit maksaa myös pienissä erissä. (Tilaa tällöin puhelimella.) Puhelintilaukset Arkisin klo 9 - 19, La 10 - 15: Soita 08-840 4400 Myynti: Erätukku, Alasintie 8, 90400 Oulu TEHTAANMYYMÄLÄT: OULU Alasintie 8, VANTAA Valimotie 27 Avoinna: ma-pe 10-18, la 10-15 Osoite Postinumero Sähköposti Matkapuhelin Postitoimipaikka Erätukku Tunnus 5013247 90003 VASTAUSLÄHETYS Pituus cm Paino kg Puku 1 Puku 2 Puku 3 www.eratukku.fi Liityn samalla ilmaiseksi Erätukku-Klubiin ja saan uusimmat tarjoukset suoraan sähköpostiini. Merkitse tähän pukujen saajien mitat. Koot myös naisille ja nuorille.
• met0604_024_029 29.6.2006 10:32 Sivu 24 Kaaveet vesilinnustuksessa ® Kaaveiden käyttö metsästysmuotona koki viime syksynä kolauksen, kun EY-tuomioistuin "kielsi" perinteisen kevätmetsästyksen saaristossa ja Ahvenanmaalla. Pieni ripe vielä jäi nimittäin allijahti,mutta ilmeisesti sekin on katoamassa kevätjahdista. Kalkkaiden metsästys avomeren reunamilla on mahdollista kesäkuun alusta, mutta se on varsinainen taito- ja varustelaji, jota harva jahtimies voi harrastaa. Onhan niin, että koirashaahkat ovat jo kesäkuun puolivälissä kaukana Itämerellä, jopa Ruotsin etelärannikon tuntumassa sulkimassa. On kuitenkin hyvä muistaa, että syksyllä sisäsaaristomme, suurempien ja pienempienkin järvien monet lahdet, metsälammet, jokien rannat ja lampareet tarjoavat mielenkiintoisen kokemuksen aamu- ja iltalentojen yhteydessä syysmuutosta puhumattakaan. Tosiasiassa kuvilta metsästäminen syksyn aikana on varsin työläs jahtimuoto, joka poikkeaa täysin avauspäivän parin tunnin seisoskelusta kaislikossa. Silloin tarvitaan jotakin muuta kuin pitkävartiset saappaat, tyylikäs jahtitakki, haulikko ja ehkä reilusti patruunoita. Kaaveiden käyttö edellyttää melkoisesti tietoa tähän metsästysmuotoon liittyvistä asioista. Tarvitaan myös jonkin verran erikoisvälineistöä sekä kokemusta, jota kyllä kertyy ajan oloon, jos asiaa jaksaa harrastaa riittävän pitkään. Tässäkin jutussa sitä on rippunen jaettavaksi niin, että alkuun pääsee. Tyytyväisiä kanadanhanhen pyytäjiä kotirannassa iltalennon jälkeen. Minne mennä ja kenen luvalla Sinänsä kuvilta metsästämiseen kuuluu samanlaisia piirteitä kuin tavanomaiseen sorsastamiseen. Tarvitaan metsästysoikeus alueelle, lupa käyttää vesialueita, mahdollisesti väliin jääviä yksityisiä maa-alueita, saaria ja karikoita, metsästysseurojen ja jakokuntien alueita ja niin edelleen. Tässä vain muutamia seikkoja mainitaksemme, joten lupien kanssa kannattaa olla tosi tarkkana. Jos tarkoitus on rakentaa kiinteämmäksi tarkoitettu ampumasuoja, kannattaa varmasti jutella asiasta maanomistajan kanssa. Jos jahti sujuu mukavasti jonkun kerran, niin varsin arvostettu ja kohtelias tapa on viedä emännälle valmiiksi puhdistettu lintu paistiksi. Hyvän kaaveen asennon tulee olla rauhallinen. Oikealla eturivissä olevat kaksi lintua täyttävät vaatimuksen kohtuullisesti. Pää hivenen takakenossa, nokka alaspainettuna. Toisen rivin uroslinnulla pää on pystymmässä, nokka eteen työnnettynä. Naaraslinnut ovat saman tapaisia. Nämä viimeksi mainitut herättävät epäluuloja, jos vielä "uivat" rannasta ulospäin. Jotta kaaveet uisivat syvemmällä, voi painoiksi kiinnittää esimerkiksi Uuden Vuoden tinoja, joita on helppo käsitellä. Lintujen edessä 800 gr punnukset, jotka toimivat erinomaisina ankkuripainoina. taviin muovisiin kuviin. Uros- ja naaraskaaveita kannattaa hankkia yhteensä noin 10- 12 kappaletta. Kun kuvia käytetään avonaisella paikalla, tarvitaan niitä selvästi enemmän, jotta paikka tulisi ohilentävien lintujen osalta houkuttelevammaksi. Joen kapeikoissa tai lampareissa, missä lisäksi kasvaa kortetta tai kaislaa, riittää hyvin 3-4 kaavetta. Tärkeätä asettelussa on, että ryhmä antaa rauhallisen vaikutelman, on tyynen puolella, nokat käännettynä kohti rantaa ja reilusti haulikon kantaman sisäpuolella. Kuvien ankkuripainot tulee tarkastaa ennen liikkeelle lähtöä, koska puuttuvaa sopivaa painoa ei yleensä löydä savisesta rannasta. Kuvia voi erinomaisesti kytkeä letkaksi, mutta tällöin tarvitaan ns. häntäpaino järjestyksen säilyttämiseksi. Kätkeytymisen ihme ja taito Rehevillä sisävesirannoilla piiloutuminen on paljon helpompaa kuin sisäsaariston tai laajojen sisävesien kivisillä karikoilla. Jonkinlainen piilo on joka tapauksessa rakennettava paikanpäältä saatavista rakennusaineista. Oksia, kaislaa, kortetta ja jokunen veden tuoma laudanpätkä löytyy varmasti. Paikallinen paju -tai leppäpuska on hyväksi avuksi. Kivistä on myös paljon iloa rakentamisessa. Mukavinta tietenkin on jos rakennelma voi jäädä paikalleen useampaa käyttöä varten. On myös muistettava, että piilon selustan tulee olla niin tiivis etteivät jahtimiesten hahmot näy lävitse. On aivan ihmeellistä miten tarkkasil- Kaaveiden valinta ja asettelu Nyt on sitten aika kaivaa esiin tarvittavat kaaveet. Kovin harva tekee nykyään itse tarvittavat kaaveet eli kuvat. Yleensä tyydytään kaupasta saa4 · 2006 METSÄSTÄJÄ Kesähaahkoja odotetaan kaaveille Houtskarissa. Vaatimaton, mutta toimiva piilopaikka. 24
• met0604_024_029 29.6.2006 10:32 Sivu 25 Linnut lentävät illalla jokea seuraten ja tulevat haarakohtaan ,jossa... ...on kaaveita ankkuroituna päät kohti kapeikkoa. mäisiä linnut ovat varsinkin iltalennon aikana, kun valonsäteet tulevat matalalla laskeutuvasta auringosta. Jos ampumasuoja rakennetaan kokonaan rantakivistä, niin suojavallin päälle sijoitetaan muutamia irrallisia kiviä, joiden välistä voi sitten kurkistella. Kyllä linnustajan on myös tehtävä itsensä näkymättömäksi. Jahtiväki ei tahdo oikein uskoa, että kevyt kasvosuojus ja hanskat ovat välttämättömiä. Juttu on siten, että, kun istutaan kohti laskevaa aurinkoa, kasvot loistavat kuin "Naantalin aurinko". Suojaamattomat kädet ovat vuorostaan kuten aseman semafori lähtevälle junalle. Linnustajan vaatetus voi olla yksivärinen maisemaan sopivan harmaa, ruskea tai tumman vihreä. On ehkä hyvä muistaa, että jotkut ns. kamovärit näkyvät varsin hyvin ilta-auringossa. Linnut kaartavat, pudottavat korkeutta ja lentävät pellon ja ojapuskaan rakennetun piilopaikan yli. Noin 60 metrin päässä selän takana sänkipellolle oli kaatunut viljaa ja siitä tuli lintujen ruokapaikka. Paikan eteen asetettiin kaaveita. Ja sitten veneen häivyttäminen Tarvittavan veneen häivyttäminen on tehtävä varsin hyvin, sillä nykyiset muoviveneet ovat usein ulkopuolelta varsin kirkkaan väriset ja sisäpuolelta yleensä hyvin vaaleita Ne ovat ylhäältä päin katsottaessa loistavia maamerkkejä, jotka lintu oppii kiertämään kaukaa ja korkealta. Vanha, hyvin tervattu puuvene on kyllä parhaita linnustusveneitä, sillä se on helppo piilottaa kaislikkoon tai suurien kivien kupeeseen vain jokunen oksa tai kaislanippu suojanaan. Naamioverkolla nykyaikainenkin vene on helppo "maisemoida". Verk- ko voidaan helposti vetää veneen päälle ja silloin peittyy myös vanha vaalea Johnson. Nyt on kauppaan tullut valmiita veneeseen sopivia vihreitä suojapeitteitä ja hankainreikiin sopivat poikkiputket pitävät kankaan kireällä ja ylhäällä. Näin vene sulautuu varsin hyvin rantamaastoon. Suojapeitteen voi myös helposti leikata vanhasta vihreästä muovipeitteestä, jos siitä on kiilto jo kadonnut. Peitteessä on valmiina metallilenkeillä suojatut reiät valmiina kiinnitysnaruja varten. Aseet ja ampuminen Käytettävistä aseista ja sorsastuspatruunoista on kirjoitettu varsin paljon, joten tässä yhteydessä riittää hyvin maininta, että 3,25 ­ 3,50 milliset myrkyttömät patruunat riittävät hyvin, jos laukaisee aseen, kun selvästi näkee linnun silmän ja kaaveet ovat 15 ­ 25 metrin päässä ampumapiilosta. On hyvä muistaa, että teräshaulit saattavat kivisillä alueilla ja esimerkiksi veteen ammuttaessa aiheuttaa vaaratilanteen, jos haulit ottavat niistä kimmokkeita. Jos käy niin mukavasti, että pääsee kanadanhanhijahtiin, niin todella kannattaa muistaa, että tämä lintu on kova ammuttavaksi. Sen siipisulat ovat kovat ja suojaavat lintua erinomaisesti, luusto on raskas ja jopa tavanomaiselta etäisyydeltä ammuttu laukaus helposti vain haavoittaa ja lintu lentää useita satoja metrejä kadoten pimenevään iltaan ja aaltoihin. Oikeastaan vain suoraan edestä alta ammuttu laukaus on heti tappava. Uidessaan kanadanhanhi painautuu syvälle veteen ja silloin laukaus on kohdistettava linnun kaulaan ja päähän, koska jälleen kovat siipisulat suojaavat tehokkaasti. Tässä yhteydessä on mainittava jotakin houkutuspilleistä. Tämän vuoden Riihimäen Erämessuilla oli varsin riemukasta kuunnella, kun jahtimiehet kokeilivat erilaisia houkutuspillejä ennen varsinaista ostamista. On kuitenkin todettava, että paljon tarvitaan vielä harjoitusta ennen kuin riista näitä ääntelyitä uskoo. Jokainen meistä muistaa kuinka hartaasti harjoiteltiin pyypillin käyttöä. Kun sen oppi, niin pyytkin tulivat ja tulevat edelleen. Eli mitä lähemmäksi linnut kaartavat sitä houkuttelevammin, hiljaisemmin ja luonnollisemmin on pillin soitava. Väärät ja liian kovat äänet kaaveiden suunnalta herättävät epäilyjä. Antaa siis paloauton kertoa, että jossakin palaa ja kiire on. Sorsia pellolta Nyt ei valitettavasti ole kysymys kanakoirametsästyksestä, vaan eräästä sorsastuksen muodosta, joka yleensä tulee sattumalta vastaan. Silloin tällöin sorsat löytävät sänkipeltojen yli lentäessään paikan mihin on esimerkiksi lastauksen yhteydessä kaatunut maahan reilusti viljaa tai paikalla on lako-ohraa. Näin ei jahdin yhteydessä voi jättää venettä. Lentävät linnut näkevät sen ja kaartavat pois alueelta. Nyt on vene peitetty naamiointiverkolla. Yleensä linnut laskeutuvat 100150 metrin päähän ja uivat sisään kohti kaaveita ja lepokiviä. 25 METSÄSTÄJÄ 4 · 2006
• met0604_024_029 29.6.2006 10:32 Sivu 26 Pienelle karille kivistä rakennettu piilopaikka Näkymä länteen auringonlaskun suuntaan. Pieni lahdeke on matala ja keskelle sitä on piilosta matkaa 20 metriä. Näkymä itään. Matalaan lepokiveen on matkaa 60 metriä eli se on aivan liian kaukana. Edessä oleviin kiviin matkaa on 30 metriä. Tämä piilo on tavallista suurempi ja siihen mahtuu 2-3 henkilöä. Täältä voi ampua turvallisesti kaikkiin ilmansuuntiin. Noutavat koirat ja turvallisuus Tällöin kannattaa tämän paikan etupuolelle lentosuunnasta katsoen sijoittaa kaaveita ja niiden etupuolelle - noin vajaan kuudenkymmenen metrin päähän - esimerkiksi pellon ojaan naamioitu ampumapaikka. Yleensä linnut pudottavat lentokorkeutta nähdessään pellolla olevat kuvat ja tarjoavat näin hyvän ampumatilaisuuden. En ole enää tavannut linnustajia, jotka toteaisivat, ettei toimivasta noutavasta koirasta sorsastuksen yhteydessä ole mitään hyötyä. Päinvastoin, nyt kysymys kuuluu mistä sellaisen saisi? Lähestytään siis villakoiran ydintä. Jos ei itsellä ole mahdollisuutta kasvattaa noutavaa koiraa, niin nykyään voi kutsua jahtiin sellaisen koiran omistajan, jolla ei itsellään ole met- Lafayette DC 70 vaihtotarjous: Kunnosta riippumatta, vanhasta metsästyspuhelimesta hyvitämme 50 Lafayette Jahti-pakettiin 31.10.2006 saakka Raimo Olkkonen Oy RitKos Oy 08-761 831, 0400 296 517 Haapajärvi raimoolkkonen.fi 4 · 2006 METSÄSTÄJÄ 019-688 4111, 0400 203 398 Mäntsälä ritkos.fi 26 sästyskorttiakaan. Se on täysin luvallista. Jos koira on saanut noutajien peruskoulutuksen, ollaan jo hyvällä tiellä. Monet ns. ei-metsästävät koirat oppivat hyvin leikin varjolla noutamaan ja tottuvat laukauksiinkin kunhan asiassa edetään oikein. Moni ns. monirotuinen koira sopii tähän tehtävään myös erinomaisen hyvin. Tässä yhteydessä on voimakkaasti korostettava erästä ampumiseen liittyvää asiaa. Koiran turvallisuudesta on huolehdittava varsinkin noudon yhteydessä. Tällöin on ampuminen ehdottomasti kielletty. Hämärässä ei aina helpolla erota uivaa koiraa ja onnettomuuden vaara on suuri. Tämän lisäksi on aina huolehdittava siitä, että koira istuu tai makaa ampujan takana, jolloin laukauspaine ei kohdistu suoraan koiran korviin. Kaaveilla metsästettäessä on kiinnitettävä runsaasti huomiota muihinkin turvallisuustekijöihin. Aseet ladataan vasta, kun ollaan ampumapiilon sisällä, ja patruunat otetaan välittömästi pois aseesta, kun jahti on päättynyt. Sitten vain pannaan aseet pussiin venekuljetuksen ajaksi. Jos veneellä joutuu tihentyvässä hämärässä etsimään haavakkoa, on varovaisuuden oltava todella huippuluok- kaa, ettei ikäviä onnettomuuksia tapahtuisi. Ei sen vesimatkan tarvitse pitkä olla, etteikö sen aikana voisi hukkua, jos joutuu veden varaan. Nykyaikaiset pelastusliivit ovat onneksi hyvin käteviä. Ne ovat kuin tavalliset ampujan liivit, tyköistuvat ja kevyet. Ne toimivat vasta, kun joutuu uimasille eli juuri silloin, kun niitä tarvitsee. Loppusiivous... Aina silloin tällöin linnustus onnistuu niin mukavasti, että riistareppuun voi jotakin maastossa pistää ja, kun on jälleen rantauduttu, repusta jotakin näytille kaivaa. Mutta huolet eivät vielä tähän lopu. Saatu riista on huolella käsiteltävä, jos siitä aikoo jotakin maukasta valmistaa. Vähin mitä heti pitää tehdä, on lintujen suolistaminen, puhdistaminen ja veren pois pyyhkiminen. Tämän jälkeen vatsaonteloon voi työntää muutaman katajan oksan ja linnut pistetään viileään roikkumaan ja samalla ne suojataan kärpäsiltä. Näin on saatu leppoisa linnustusmatka hyvään päätökseen. o ÖJVIND SEMENIUS
• met0604_024_029 29.6.2006 10:32 Sivu 27 MICRO 4 Lafayette DC-70 Micro 4 on täysin vesitiivis metsästyskäyttöön tarkoitettu VHF-radiopuhelin. Vesitiiv iys määr itellään IP-67 -normien mukaisesti upott amalla radiopuhelin veteen yhden metr in syvyy teen 30 minuutiksi. m me t v a nh Tar asta m et s ä s ka. jous ak on voim assa 31.10.2006 sa 50 50 Vaihtotarjous ysp uh e L a f a y e t t e D C - 7 0 Micro 4 o n m a r k k i n o i d e n u u s i " v e d e n k e s t ä v ä " V H F - r a d i o p u h e l i n . S e o n h e l p p o k ä y tt ö i n e n j a ke s t ä v ä r a d i o p u h e l i n , j o l l a v a r m i s t e t a a n y h t e y d e t vaativissakin olosuhteissa. Tä h ä n u u t u u t e e n o n s a a t a v a n a u s e i t a e r i p a ke tt i r a t k a i s u j a . Lafayetten uudet metsästyspuhelimet löydät mm. näistä asiantuntijaliikkeistä: Forssa: Forssan Ase ja Retkeily, Haapajärvi: Raimo Olkkonen, Joutsa: Agripalvelu, Joensuu: Joensuun Telemaailma, Jyväskylä: Midare, Kankaanpää: Radio ja TV Markku, Klaukkala: Juhani Sinisalo, Kuopio: Väisäsen Kone ja Urheilu, Kurikka: Ase ja Patruuna, Lahti: LSK Kodintekniikka, Lapväärtti: Rosenback Rautia, Loppi: Erä-Loppi, Mäntsälä: Ritkos, Oulu: Viestimaa, Salo: Radio Laxell, Sulkava: Neste Lohilahti, Tammisaari: Telehörnan, Tampere: RXTX-Tuote, Uusikaupunki: Telesilta, Ylivieska: Kertun Kone KAUKOMARKKINAT OY Puh 09 5211 /RADIOPUHELIMET WWW.LAFAYETTE.FI 27 li m e ta s H y v itä METSÄSTÄJÄ 4 · 2006
• met0604_024_029 29.6.2006 10:32 Sivu 28 Nyt esittelyssä! North ICE -rinkat SHOKKITARJOUS k inkka + Etupa(Arvetti R o 99 2 2 4 3 1 5 retkeilijälle Kahdesta tilauksesta ,3 yhteensä 398,-) LISÄETU KATSO SIVU 15 Kompressiohihnoilla voit säätää repun kokoa Yläläpässä kaksi erillistä taskua. Rinkan suuaukossa lumilukko Portaattomasti säädettävä yläläppä Air-Fit Pro kantojärjestelmän portaaton säätö +toimituskulut Täydellinen rinkka ­ jokainen yksityiskohta erinomaisesti suunniteltu! EXT-6500 Rinkka Tilavuus 66 litraa Väri: harmaa/musta 2 Ergonomiset kantoviillekkeet Air-Fit Pro ventiloitu selkäosa Arvo 169,1 Air-Fit Pro -system Runsaasti ulkopuolisia kiinnityspisteitä Sisällä helposti jaettava välipohja Täysin aukeava rinkan etuosa Sisällä neljä erillistä kätevää pakkauspussia 3 Helposti irrotettavat Easy-clipp sivutaskut Tunnelisivutaskut esim. kalastusvavalle yms. 4 Säädettävä rintaremmi Kevyt ja tukeva alumiinirunko Rinkan sisällä reilunkokoinen arvoesinetasku HUOM! Myös suurempi EXT 7500 Tilavuus 75 litraa Väri vihreä/musta 5 Roisketiiviit vetoketjut 5 Tukeva, portaattomasti Reilunkokoinen säädettävä irrotettava sadesuoja lantiovyö Tämä Etupaketti (Arvo 229) KAUPAN PÄÄLLE! 1. TUNDRA EXT-10 makuupussi · · · · · Kevyt (n. 1,75 kg), ryhdikäs ja kestävä Ristikkäin ladottu Thermo -kaksoisrakenne Täyte 7-reikäinen Hollow fiber -ontelokuitu Pintamateriaali vettähylkivää Ripstop Nylonia. Anatomisen muotoilunsa ansiosta suojaa nukkujaa kylmältä · Koko: 210x80x50 cm 2. North ICE retkialusta · · · · · · · · Arvo 150,- 0;- Kevyt (750g) Arvo 79,Itsestääntäyttyvä Reilun kokoinen (183x51x2,5 cm) Pakattavissa pieneen tilaan 13x25x13 cm Kestävä messinkiventtiili Pintamateriaalissa likaa hylkivä TPU-käsittely. Kennorakenne suojaa kylmyydeltä. Sis. pakkauspussin 0;- Puhelintilaukset: Ma - Pe klo 9 - 18: 08-840 4400
• met0604_024_029 29.6.2006 10:32 Sivu 29 t Metsähallituksen jahtimaat Syksyn metsästysaika lähenee! Nyt on jo aika miettiä omaa metsästysaikaa ja -paikkaa. Tuoreet kohdetiedot Metsähallituksen lupa-alueista saat osoitteesta www.villipohjola.fi/metsastys. Syksyn lupamyynnin aloituspäivät: Ti 1.8. Etelä-, Länsi- ja Itä-Suomen läänien alueet Ke 2.8. Oulun läänin alueet (ei Kuusamo ja Taivalkoski) To 3.8. Lapin läänin alueet (ei Salla, Savukoski, Posio ja Ylä-Lappi) Pe 4.8. Kuusamon, Taivalkosken, Sallan, Savukosken ja Posion alueet Ti 8.8. Ylä-Lapin vapaat luvat. HUOM! Metsästyskauden ruuhkahuiput ajoittuvat kauden ensimmäisiin päiviin ja jatkossa enimmäkseen viikonloppuihin. Omaa rauhaa ja vapaita alueita hakevan kannattaakin odottaa alkukautta myöhäisempiä ajankohtia ja mahdollisuuksien mukaan lähteä metsälle arkipäivinä. Lisätietoa pienriistan metsästysalueista löydät osoitteesta www.villipohjola.fi/metsastys. Lupamyynti: Puh. 0203 44122 www.villipohjola.fi/metsastys SAFT litiumparistot koiratutkaan suoraan maahantuojalta SAFT litiumbatterier till hundpejlaren direkt från importören Kilonkallio 3, 02610 ESPOO Puh. 020 763 1880 Puh. 044 337 6230 Fax. 020 763 1889 Min. 10 kpl / asiakas Min. 10 st / kund 29 METSÄSTÄJÄ 4 · 2006
• met0604_030_035 29.6.2006 10:32 Sivu 30 Lehtokurppa on vähiten metsästetyimpiä riistalajejamme. Euroopassa arvostettu riistalintu joutuu Suomessa metsästäjän saaliiksi yleensä sattumalta muun jahdin yhteydessä. Lehtokurpan metsästys vaatiikin pientä paneutumista asiaan ennen kuin tulosta alkaa tulla. Lehtokurpan metsästys ­ mainio vaihtoehto kanalinnuille Lehtokurppajahti onnistuu parhaiten seiso- Etsi kurppia rehevistä metsistä van kanakoiran avulla. Eteläisen ja läntisen Suomen heikohkot kanalintukannat sekä alu- Lähdettäessä ensimmäisiä kertoja kurppametsälle eelliset rauhoitukset ovatkin ajaneet kanakoirahar- kannattaa vilkaista metsästysalueen karttoja ja rastajia kurppajahdin pariin. Lehtokurppajahti tar- miettiä hieman, missä on nähnyt kurppia tai niiden joaa erittäin mielenkiintoisen ja tilannerikkaan jah- jättämiä jälkiä. Hyvän lehtokurppapaikan erottaa timuodon syksyyn. Potentiaalisia lehtokurpan met- kuovitusta maasta. Lehtokurppa kääntelee nokalsästysalueita löytyy jokaisen metsästysseuran alu- laan sammalia ja lehtiä etsien niiden seasta matoja eelta Lapin läänin rajasta etelärannikolle asti. sekä muita pieneliöitä. Sammalmatto voi olla pöyLehtokurpan metsästysaika on 20.8-31.12(alkaa hitty useiden neliöiden alalta, alue näyttää raavitulklo12) eli sama kuin useimmilla sorsalinnuilla. Met- ta ja moni erehtyykin luulemaan kurpan aikaansästyskauden alku ei kuitenkaan ole kurpanmetsäs- saannoksia jonkin muun eläimen tekemiksi. Tästä täjän kulta-aikaa. Lintuja toki löytyy, mutta kuu- maan kuopsutuksesta lähtee yllättävän kova ääni, muus haittaa koiran työskentelyä ja rehevä kasvus- joskus peurankytiksellä istuessa voikin kuulla kurpto tekee maastosta usein turhan peitteistä. Varsi- pien touhuavan. nainen kurppakausi alkaa ainakin Satakunnan korkeudella syyskuun puolivälin aikoihin ja jatkuu aina ensimmäisten lumien tai kovien pakkasten tuloon asti. Lokakuun kaksi ensimmäistä viikkoa ovat tilastollisesti olleet tuloksellisinta lehtokurpan metsästysaikaa. Ilmojen viilentyminen helpottaa koiran toimintaa ja lehtien osittainen putoaminen selkeyttää tilanteita. Syysmuuton alkaminen lisää kurppien määrää paikallisesti. Lehtokurppa on yömuuttaja, joten varsinaista muuttoa on vaikea huomata muusta kuin runsaasta riistatilanteiden lisääntymisestä. Muuton ollessa kiivaimmillaan samoilta paikoilta löytää päivästä toiseen uusia lintuja. Varsinaiset Hot-Spot paikat on syytä painaa mieleen tulevia jahteja ajatellen, sillä linnut löytyvät seuraavinakin vuosina samoilta paikoilta. Lehtokurpan metsästys seisovalla koiralla on erittäin mielenkiintoista. 4 · 2006 METSÄSTÄJÄ ® 30 TOTTI TURUNEN
• met0604_030_035 29.6.2006 10:32 Sivu 31 Jahtiin kanakoiralla ja kahdella miehellä Tehokkain ja toimivin kurpan metsästysryhmä koostuu toimivasta kanakoirasta ja kahdesta ampujasta. Huomioliivit on syytä pukea niin koiralle kuin miehillekin. Värikäs päähine on vähimmäisvaatimus turvallisuuden kannalta, jos metsästäjiä on enemmän kuin yksi. Jahti tapahtuu usein melko peitteisessä maastossa ja koiran seisonnan paikantaminen on hankalaa. Paikannusongelma ratkeaa helpoimmin koiran tiedotuksella, jota on helppo harjoittaa kurppajahdin yhteydessä. Erilaiset koiratutkat ja piippipannat ovat muita vaihtoehtoja. Koiran ottaessa seisonnan on turha pitää kiirettä, sillä kurppa kestää yleensä koiraa hyvin. Toisen ampujan kannattaa hakeutua sopivaan ampumasektoriin koiranohjaajan antaessa etenemiskäskyn. Lehtokurppa on salaman nopea lähtijä - ampujalta kysytäänkin nopeita refleksejä ja hyvää ampumataitoa. Kurpan lähtiessä ei ole aikaa jäädä miettimään, sillä tilanne on hetkessä ohi ja turhaan sihtailuun ei ole aikaa. Ampumamatkat ovat varsin lyhyitä, joten avarat supistukset, pienet haulit ja kevyet lataukset ovat paikallaan. Metsästystrap lienee parasta ampumaharjoittelua kurppajahtia ajatellen. Panosten kulutus saatuun saalismäärään voi kurp- Lehtokurppajahti on antoisaa metsästystä. Jahdissa isännän ja koiran välinen yhteistyö korostuu. pajahdissa nousta suureksi - tilanteet ovat usein vaikeita ja panoksia voi kulua useampia per saaliiksi saatu kurppa. Seisontoja parhaimmillaan jopa 50 metrin välein Tilanteita kurppajahdissa syntyy hyvänä päivänä taajaan ja koiran edelle on turha pyrkiä. Riistatilanteita on hyvän paikan sattuessa jopa 50 metrin välein. Kun edellinen tilanne on saatu kunnialla läpi, kannattaa odottaa hetki ja jatkaa rauhassa. Kurpat eivät helpolla pauketta pelästy ja seuraava lintu voi odottaa lähes heti. Pakomatkat lehtokurpalla jäävät muutamiin satoihin metreihin, mutta kerran karkoitettu lintu on huomattavasti hankalampi kuin karkoittamaton lintu. Hyvällä paikalla on turha jäädä haettamaan kerran karkoitettuja lintuja vaan matkaa kannattaa jatkaa suunnitelman mukaan ja palata paikalle vasta, jos muualta ei lintuja löydy. Reitinvalinta kannattaa suorittaa niin, että mahdollisuus riistan kohtaamiseen on myös paluumatkalla. Kurppajahdin etuna on sen helppo tavoitettavuus. Työpäivän jälkeen ehtii vielä pariksi tunniksi kurppajahtiin ja samalla tulee hoidettua koiran ulkoilutus. Parissa tunnissa voi helposti saada kymmenkuntakin kurppatilannetta. Metsästysalueen ei tarvitse olla suuri, muutama kymmenen hehtaaria sopivaa maastoa riittää hyvin parin tunnin lenkkiin. Lehtokurppa antaakin ehkä ennen melko vaatimattomilta tuntuneisiin metsästysalueisiin aivan uuden näkökulman. Kurpan metsästys onnistuu toki myös ilman seisovaa kanakoiraa. Karkoittavat koirat esim. spanielit soveltuvat myös kurppajahtiin, mutta ilman koiraa lehtokurppajahti ei kuitenkaan tahdo onnistua. Euroopassa kurppaa metsästetään myös ajojahdin(battue) muodossa, jossa ampujat piirittävät pienen alueen, jonka koirat tutkivat läpikotaisin. Kurpan voi tavoittaa myös iltalennolta, mutta sen lentoaktiivisyys on syksyllä huomattavasti vaatimattomampaa kuin keväällä soitimen yhteydessä. o ANTTI RATALA Lehtokurppa Tuntomerkit ja levinneisyys I Lehtokurppa (scolopax rusticola) on väritykseltään punaruskea, nokka on pitkä (5-8cm). Suuret silmät kertovat kyseessä olevan hämärä- ja yöaktiivisen linnun. Lehtokurppa tekee pesänsä maahan ja sen havaitseminen on erittäin vaikeaa. Helpoimmin linnun huomaa kevään ja alkukesän soitimen yhteydessä. Lehtokurppa koiras lentää soidinlentoaan aamu- ja iltahämärässä. Soidinlento kestää yleensä 5-15 minuuttia. Lennon aikana koiras päästelee sirahtavia ja kurnuttavia ääniä, jotka on helppo tunnistaa. Koiraan ja naaraan erottaminen maastossa onnistuukin vain soitimen yhteydessä. Lehtokurpan metsästys kevätsoitimelta oli ennen sallittua useissa Euroopan maissa. Suomessa Ahvenanmaan maakunnassa soidinmetsästys kiellettiin muutamia vuosia sitten. Lehtokurppa on Suomessa vähämerkityksellinen riistalaji, saalismäärä on vain muutamia tuhansia vuodessa. Suomi kuuluu tuottaviin alueisiin ja potentiaalia huomattavasti suurempaan metsästyspaineeseen olisi. Lehtokurpan kanta-arvio on 100000200000 paria, mikä on todennäköisesti alakanttiin.Viime vuosina on esitetty arvioita huomattavasti suuremmasta kannasta. Kun lehtokurpan metsästykseen paneutuu huolella, on herkullista saalistakin saatavilla! Lähde: Saari, Lennart 2000: Lehtokurppa. Metsästäjäin Keskusjärjestö 31 METSÄSTÄJÄ 4 · 2006 ANTTI RATALA Rehevät kuusikot, joista löytyy myös lehtipuuta, ovat kurppien suosimia paikkoja. Tasaisissa kuusikoissa linnut löytyvät usein pieniltä kummuilta tai ojanvarsista. Jokivarsiin rajoittuvat kuusikot ovat usein varsin reheviä ja yleensä näistä löytyykin varmuudella lehtokurppia. Metsälaitumet ovat tunnetusti hyviä kurppapaikkoja. Laidunmailta löytyvä lanta kelpaa lieroille ja lierot taas kurpille. Laidunnus myös tekee maastosta avoimempaa, mikä helpottaa ampumatilanteita. Ennen laitumille menoa on kuitenkin varmistettava, ettei karjaa tai lampaita ole enää alueella laiduntamassa. Yleisesti potentiaalisia paikkoja ovat lähes kaikki rehevät rantametsät. Pienenä vinkkinä voi mainita erityisesti kuivatut, metsittyneet järvenpohjametsiköt. Muutaman onnistuneen lehtokurppajahdin jälkeen metsämiehen silmä kyllä harjaantuu erottamaan kurppapaikat - käännellyt lehdet ja sammalet kertovat kurppien olevan paikalla.
• met0604_030_035 29.6.2006 10:32 Sivu 32 JahtiJaktille ainutlaatuinen valmistussopimus yhden m aailman johtavan tähtäin val Uudet JahtiJakt PRO-tähtäimet UUTUUS7 MALLIT 200 Tuemme MKJ:n nuorisotyötä Uusi huipputarkka optiikka Uusi laajempi näkökenttä Erittäin helppo kohdistaa Valaistu tähtäinpiste tähtäinkiikareissa TESTAA ITSE JA VAKUUTU LAADUSTA! Juhlavuoden kunniaksi kaikki Suomen metsästäjät saavat mahdollisuuden henkilökohtaisesti testata JahtiJakt PRO-tähtäimen ylivoimaista tarkkuutta ja laatua! Tilaa JahtiJakt-tähtäin itsellesi, testaa 14 päivää ja vakuutu sen toimivuudesta. Mikäli et ole tyytyväinen, palauta tähtäin ja saat rahasi takaisin postikuluineen. Uudistunut ampumakoe edellyttää nyt entistä tarkempaa tähtäintä 1.3.2006 uudistuneessa ampumakokeessa korostetaan harkitun ja tarkan riistalaukauksen merkitystä sekä sitä, että kokeessa käytetty ase on entuudestaan tuttu ja kunnolla kohdistettu. Ampujalla tulee olla kyseiseen aseeseen hallussapitolupa tai rinnakkaislupa. Suurin uudistus on tapahtunut maalikuvion koossa ja sen liikkuvuudessa. Aikaisempaa 65 senttimetrin osuma-alueen halkaisijaa on pienennetty oleellisesti. Metsäkauris-, hirvi- ja peurakokeessa käytetään maalikuviota, jossa osumaalueen halkaisija on 23 cm ja karhukokeessa halkaisija on vain 17 cm. Uudistetussa kokeessa ammutaan paikallaan olevaan maalikuvioon neljä laukausta vapaavalintaisesta pysty-, istumatai polviasennosta 75 metrin etäisyydeltä. Ampumisessa saa käyttää tukea, kunhan asetta ei lukita mekaanisesti alustaan. Asiantuntijoiden mukaan uusittu koe vastaa paremmin todellista metsästystilannetta, jossa pyritään mahdollisimman tarkkoihin ja kuolettaviin laukauksiin. Ampumakoe edellyttääkin aiempaa suurempaa tarkkuutta sekä ampujalta että hänen aseeltaan. Uusien säädösten mukainen hirvikuvio, jota voi käyttää hirvi- ja peurakokeessa sekä metsäkauriskokeessa 1.3. 2006 alkaen. Läpimitaltaan 23 senttimetrin osuma-alue on merkitty valkoisella renkaalla. -tähtäimet
• met0604_030_035 29.6.2006 10:32 Sivu 33 äin valmistajan kanssa täimet suoraan huipputehtaalta! ä JahtiJakt PRO -tähtäinten huippuominaisuuksia: Uudistunut huippuoptiikka Aseteknikko, aseseppä Heikki Paakkari: S007 JahtiJakt PRO-tähtäinten huipputarkka optiikka on valmistettu parhaista materiaaleista alan johtavien valmistajien kokemuksella ja teknologialla. Tähtäinten laatuvaatimukset ovat korkeinta luokkaa. "Ehdottomasti yksi kärkipään tähtäinkiikareista!" "Olen aseseppänä toimiessani ollut tekemisissä erilaisten aseiden ja tähtäinten kanssa jo 30 vuotta. Tänä aikana olen asentanut ja koeampunut tuhansia tähtäinkiikareita metsästäjien ja kilpaampujien aseisiin. Parhaan laatukiikarin ominaisuuksina pidän valovoimaisuutta, optiikan tarkkuutta ja laatua sekä tähtäimen näkökentän laajuutta. Myös kiikarin rungon tukeva rakenne on tärkeää, jotta tähtäimen kohdistus säilyy kovassakin käytössä. Kuluneiden vuosien aikana olen ampunut kaikilla johtavilla tähtäinmerkeillä ja testannut nyt myös uuden JahtiJakt PRO -tähtäinkiikarin. Asiantuntemukseni ja kokemukseni perusteella voin sanoa sen täyttävän kaikki huippukiikareilta vaadittavat ominaisuudet. Se on ehdottomasti yksi kärkipään kiikareista, mutta hinta on vain murto-osa muihin vastaaviin kiikareihin verrattuna." Laajempi näkökenttä JahtiJakt PRO-tähtäinten laajennettu näkökenttä helpottaa kohteen havaitsemista ja antaa selkeän kuvan maastosta, johon laukaus ammutaan. Valaistu tähtäinpiste Uusissa JahtiJakt PRO-tähtäimissä ristikon keskellä valaistu piste. 11-portainen pisteen valonvoimakkuudensäätö antaa mahdollisuuden valita parhaan näkymän vallitseviin olosuhteisiin. Huurtumattomat linssit Uusinta teknologiaa hyödyntävien materiaalien käyttö JahtiJakt PRO -tähtäinten optiikassa takaa kirkkaan linssin paukkupakkasista syksyn sateisiin. Helpompi kohdistaminen Uusissa JahtiJakt PRO -tähtäimissä kohdistaminen on tehty entistä helpommaksi. Et tarvitse enää erillisiä työkaluja kohdistamiseen, vaan voit tehdä kaiken paljain käsin. Kohdistussäätimet suojattu kierrekorkilla. Aseharrastaja, metsästäjä Pekka Piippo: Hyvä silmäetäisyys "Optiikan laatu on PRO-tähtäimissä aivan uskomaton!" "Harrastan monipuolista ammuntaa ja metsästystä joten kiikaritähtäimet ovat kuuluneet harrastukseni piiriin yli 25 vuoden ajan. Minulla on yli 10 kiikariasetta ja olen kokeillut lähes kaikki markkinoilla olevat parhaat tähtäinmerkit. Käytännön metsästyksessä sekä ampumaradalla minulle tärkeitä ominaisuuksia ovat tähtäin-kiikarin optiikan laatu, näkökentän selkeys ja tähtäimen kestävyys. Olen koeampunut ja testannut nämä uudet JahtiJaktin PRO -tähtäimet. Kun vertaan näitä kiikareita moninkertaisesti kalliimpiin, jopa yli 1000 euron hintaisiin huippumerkkeihin, olen vakuuttunut JahtiJakt PROn laadusta. PROkiikareissa optiikan laatu on erinomainen ja näkökenttä hyvä. Säädettävä valaistu punapiste on myös selkeä. Testiammunnoissa ammuin 9.3 kaliberin hirviaseella lähes 900 kertaa ja kiikari pysyi hyvin paikallaan. Mielestäni yksi parhaista kiikareista millä olen koskaan ampunut!" iste e sa Tarkkaan suunniteltu ja laskettu silmän etäisyys linssistä helpottaa tähtäämistä. Ei enää oikean etäisyyden hakemista. Saumaton "tuuman" runkoputki Yhdestä saumattomasta elementistä tehdyt JahtiJakt PRO -tähtäimet on suunniteltu kestämään monenlaista käyttöä. Saumaton rakenne takaa pitkän kestävyyden. Vesitiiviys Kaikki JahtiJakt PRO -tähtäimet kestävät vesisadetta ja ovat näin ollen optimaalisia millaisiin sääolosuhteisiin hyvänsä. Valovoimaisuus Uuden tähtäinteknologian ansiosta JahtiJakt PROtähtäinten valovoimaisuus antaa mahdollisuuden metsästää ja ampua myös hämärässä ja sateessa. Tutustu seuraavalla aukeamalla JahtiJaktin uusiin, huippuluokan PRO-tähtäimiin. Katso uudet sivut: www.eratukku.fi
• met0604_030_035 29.6.2006 10:32 Sivu 34 Huippulaatuiset JahtiJakt PRO -tähtäimet suoraan tehtaalta ilman välikäsiä Laatutähtäimien hinnankumous PRO Tähtäinkiikari 1.5-6x42 Suurriistalle Huippu-Uutuus! Huippu-Uutuus! U Huippu-Uutuus! U PRO H haulikol Tähtäinkiikari 1.5-6x42 Suurriistanmetsästykseen suunniteltu uusi JahtiJakt PRO -tähtäinkiikari, jossa mahdollisuus käyttää ristikon keskellä valaistua pistettä. Tähtäinpisteessä 11-portainen valonvoimakkuudensäätö.Vakiona paristo. Rungonvahvuus yleisimmin käytetty (1 tuuma). Tuote ei sisällä jalkoja. · Suurriistalle, esim. hirvi, karhu, jne. · Valaistu ristikon keskiosa · 11-portainen tähtäinpisteen valonvoimakkuudensäätö · 100% vesitiivis · 5 vuoden takuu · Vakiona linssisuojat ja varaparisto · Helppo kohdistaa Tähtäinkiikari NYT VAIN 99 99 suurriistalle Hintaluokka 500-700 +toimituskulut PRO Tähtäinkiikari 3-9x40 Linnustukseen ja hirvestykseen Huippu-Uutuus! PRO P suurriist Tähtäinkiikari 3-9x40 Kaikenkokoiselle riistalle soveltuva uusi JahtiJakt PRO -tähtäinkiikari, jossa valaistu piste ristikon keskellä. Tähtäinpisteessä 11-portainen valonvoimakkuudensäätö. Vakiona paristo. Rungonvahvuus yleisimmin käytetty (1 tuuma). Tuote ei sisällä jalkoja. · Yleiskiikari hirvestykseen, linnustukseen, villisikajahtiin, jne. · Valaistu ristikon keskiosa · 11-portainen tähtäinpisteen valonvoimakkuudensäätö · 100% vesitiivis · 5 vuoden takuu · Vakiona linssisuojat ja varaparisto · Helppo kohdistaa ri Tähtäinkiikale l kaikelle riista Hintaluokka 500-700 NYT NYT VAIN VAIN +toimituskulut PRO Tähtäinkiikari 2.5-10x50 Hämärään ja pitkille matkoille Huippu-Uutuus! Tähtäinkiikari 2.5-10x50 Kaikelle riistalle soveltuva JahtiJakt PRO -tähtäinkiikari, joka suuren valovoimansa vuoksi on erittäin hyvä hämärä- ja kyttäysjahtiin. Optimaalinen tähtäin ammuttaessa pitkille matkoille. Valaistu piste ristikon keskellä. Vakiona paristo. Rungonvahvuus yleisimmin käytetty (1 tuuma). Tuote ei sisällä jalkoja. · Pitkille matkoille · Hämärä- ja kyttäysjahtiin · Valaistu piste ristikon keskellä · 11-portainen tähtäinpisteen valonvoimakkuudensäätö · 100% vesitiivis · 5 vuoden takuu · Vakiona linssisuojat ja varaparisto · Helppo kohdistaa i Tähtäinkiikalre l pitkille matkoi NYT VAIN 129 Hintaluokka 700-800 +toimituskulut Katso uudet sivut: www.eratukku.fi
• met0604_030_035 29.6.2006 10:32 Sivu 35 mous on alkanut! PRO Holopunatähtäin haulikolle ja kiväärille Huippu-Uutuus! Holopunatähtäin Kivääriin ja haulikkoon suunniteltu punapistetähtäin, jonka kiinnitys aseeseen perustuu tähtäimessä vakiona olevaan kiskoon. Tähtäimen sovitus 19 mm:n Weaveriin. Tähtäin sopii myös 17 mm:n ja 11,5 mm:n kiskoihin tähtäimen mukana tulevilla adaptereilla. Automaattinen tähtäinkuvion kirkkaudensäätö. Kattavan monipuolinen suurriistamestästyksestä linnustukseen. · 4 erilaista valaistua tähtäinkuviota eri tarkoituksiin · Automaattinen tähtäinkuvion kirkkaudensäätö · Nopeat ja tarkat laukaukset · Sopii haulikoihin ja kivääreihin · Vakiona 2 adapteria: 17/19 ja 11.5/19 mm Adapterien yhteisarvo 235 · 7-portainen valonvoimakkuudensäätö · Helppo asentaa ja kohdistaa Holopunatähtäin le ril haulikolle ja kivää uokka NYT VAIN 4 tähtäinkuviota: 99 Hintal 400 +toimituskulut PRO Punapistetähtäin suurriistalle Huippu-Uutuus! Punapistetähtäin Häikäisysuojalla varustettu punapistetähtäin suurriistan mestästykseen. 11-portaisella tähtäinsuurriistalle pisteen voimakkuudensäädöllä löydät aina vallitseviin olosuhteisiin sopivan tähtäinvalaistuksen. Punapistetähtäin Säädettävä pisteenkoko. Silmiesi asennosta riippumaton, "kelluva" tähtäinpiste mahdollistaa nopeat ja huipputarkat laukaukset. Osumakohta aina tähtäinpisteessä. Tuote ei sisällä jalkoja. · Suurriistalle, esim. hirvi, karhu, jne. · Nopeat ja tarkat laukaukset · Molemmat silmät auki tähdätessä · Säädettävä tähtäinpisteen koko (4 erilaista) · Helppo kohdistaa · 100% vesitiivis · 11-portainen valonvoimakkuudensäätö · Sopii kaikkiin kivääreihin · 5 vuoden takuu · Vakiona linssisuojat ja varaparisto NYT VAIN 99 Kahdesta Hintaluokka 400 +toimituskulut Tähtäimet www.eratukku.fi Näin helpotat puhelinruuhkaamme ja saat siitä palkkioksi Toimitus postiennakolla, postikulut lisätään. Tilaa heti kupongilla tai netissä: Tilauskuponki MONITOIMITYÖKALUN (arvo 69 )! Puhelintilaukset Ma - Pe klo 9 - 19, La 10 - 15 Soita 08-840 4400 Myynti: Erätukku, Alasintie 8, 90400 Oulu TEHTAANMYYMÄLÄT: OULU Alasintie 8, VANTAA Valimotie 27 Avoinna: ma-pe 10-18, la 10-15 tilauksesta Tilaa JahtiJakt PRO-tähtäin tällä kupongilla. Palkkioksi saat kätevän MONITOIMITYÖKALUN (arvo 69 euroa). Kyllä, tilaan postiennakolla kpl JahtiJakt PRO -punapistetähtäimiä (99 /kpl) KATSO SIVU 15 kpl JahtiJakt PRO -holopunatähtäimiä (99 /kpl) kpl JahtiJakt PRO -tähtäinkiikaria 1.5 - 6 x 42 (99 /kpl) kpl JahtiJakt PRO -tähtäinkiikaria 3 - 9 x 40 (99 /kpl) kpl JahtiJakt PRO -tähtäinkiikaria 2.5 - 10 x 50 (129 /kpl) + postikulut. Saan kuponkitilaajan etuna Monitoimityökalun, arvo 69 (1 etu/tähtäin). Tilaajan allekirjoitus (alle 18-vuotiaan holhooja) Nimi Osoite Postinumero Sähköposti Matkapuhelin Postitoimipaikka Metsästäjä 4/06 LISÄETU Erätukku maksaa postimaksun Erätukku Tunnus 5013247 90003 VASTAUSLÄHETYS Liityn samalla ilmaiseksi Erätukku-Klubiin ja saan uusimmat tarjoukset suoraan sähköpostiini.
• met0604_036_041 29.6.2006 10:31 Sivu 36 LINTUINFLUENSSAINFOLINTUINFLUENSSAINFOLINTUINFLUENSSAINFO L Ei tarvetta muuttaa normaaleja metsästyskäytäntöjä Tämän hetkisen tiedon perusteella ei ole mitään syytä muuttaa normaaleja metsästyskäytäntöjä. Infektioannoksen tulee olla valtava, jotta H5N1virustartunnan saisi luonnonvaraisista linnuista. Jos metsästäjä saa saaliiksi linnun, joka erittää virusta tai on sairastunut H5N1 ­viruksen aiheuttamaan lintuinfluenssaan, ei yhden linnun kantama virusmäärä asiantuntijoiden mukaan riitä tartuttamaan lintuinfluenssaa ihmiseen. Tästä huolimatta tietynlainen valppaus on kuitenkin aina paikallaan ja normaalista hygieniasta kannattaa huolehtia joka tapauksessa. ® Itsestään kuolleita tai sairaita lintuja ei edelleenkään pidä syödä. Terveet linnut olisi hyvä puhdistaa hanskat kädessä normaalistikin. Lintujen käsittelyn jälkeen tulee pestä kädet. Muutoin riittää normaali ruoanvalmistuksen hygienia ja lihan kypsentäminen läpikypsäksi. Jos löydät useita kuolleita lintuja tai lintuja, joilla on vakavaan sairauteen viittaavia oireita, ota yhteyttä paikalliseen kunnaneläinlääkäriin. Joukkokuolemana voidaan pitää esimerkiksi yli viiden kuolleen joutsenen tai yli kymmenen muun kuolleen linnun löytymistä. Yksittäisistä kuolleista linnuista ei tarvitse ilmoittaa mihinkään. Kuolleita tai sairaita lintuja ei tule kosketella paljain käsin tai jos sen tekee, on se syytä tehdä hansikkaat kädessä. Lintuinfluenssatapaus voi tuoda paikallisen lintujen metsästyskiellon EU-komissio on päättänyt niistä toimenpiteistä, joita kaikkien jäsenmaiden tulee noudattaa luonnonvaraisissa linnuissa esiintyvän lintuinfluenssan leviämisen torjumiseksi. Jos luonnonvaraisista linnuista löydetään H5N1-viruksen aiheuttamaa lintuinfluenssaa, tullaan viranomaisten toimesta asettamaan suojavyöhyke, jonka säde on kolme kilometriä ja valvontavyöhyke, jonka säde on 10 kilometriä löydetystä tautitapauksesta. EU-komission päätöksen mukaan kaikkien luonnonvaraisten lintujen metsästys kielletään 10 kilometrin valvontavyöhykkeellä, jos H5N1-viruksen aiheuttamaa lintuinfluenssaa löytyy luonnonvaraisista linnuista. Metsästyskielto tulisi koskemaan näin myös esimerkiksi kanalintujen ja kyyhkyjen metsästystä. Käytännössä tehtävät ratkaisut metsästyskieltoalueiden koosta voivat poiketa tästä päälinjasta, sillä ne voidaan rajata esimerkiksi koskemaan jotain tiettyä linnustoaluetta. Siipikarjatiloille mahdolliset lintuinfluenssatapaukset tulisivat merkitsemään mm. tiukkaa valvontaa ja näytteiden ottoa. 4 · 2006 METSÄSTÄJÄ ARI-PEKKA PALMU Jos metsästyskieltoja tulee, on niiden tarkoitus astua voimaan välittömästi. Metsästyskiellon purkamista viranomaiset harkitsevat tapauskohtaisesti. Metsästyskiellon tarkoituksena on rauhoittaa alue häirinnältä, jotta linnut eivät siirtyisi muille alueille sekä suojella metsästäjiä mahdollisilta virustartunnoilta. Jos paikallisia lintujen metsästyskieltoja tulee, 36 ovat ne siis viranomaispäätöksiä. Metsästäjän näkövinkkelistä toivomuksena on niiden hyvin huolellinen harkinta, sillä vaikutukset näillä näkymin tulisivat ulottumaan monien lajien metsästämiseen. Mansikanviljelijä ei saisi enää poikkeusluvillakaan vähentää marjaviljelmillään vahinkoja tekeviä räkättirastaita ja herneenviljelijä saattaisi tuskastua, kun paikalliset metsästäjät joutuisivat jättämään kyyh-
• met0604_036_041 29.6.2006 10:31 Sivu 37 LINTUINFLUENSSAINFOLINTUINFLUENSSAINFOLINTUINFLUENSSAINFO kyjahdin väliin. Metsäkanalintujen pyynti olisi myös kiellossa, vaikka tautia näiltä metsiemme lähes yksineläjiltä ei ole löydetty. On varmasti totta, että lintuinfluenssan suhteen asia pitää ottaa tosissaan ja on hyvä, että metsästäjien terveydestä kannetaan huolta. Näissä mahdollisissa toimenpiteissä tulisi kuitenkin pidättäytyä maalaisjärjen puitteissa. EU-komission päätös ei antane Suomessa maalaisjärjen käytölle kuitenkaan liikkumavaraa. Metsästettyjen lintujen kuten myös muun siipikarjan liha on kypsennettävä huolella läpikypsäksi, lähinnä salmonellavaaran vuoksi. Liha on kypsää, kun sen sisälämpötila on vähintään 75 astetta, ja liha ja lihasneste eivät ole punertavia. On muistettava, että hyvään keittiöhygieniaan kuuluu raa'an ja kypsän lihan tai sellaisenaan syötävän elintarvikkeen (esim. salaatti) käsittely eri välineillä ja käsienpesu ennen ruoanvalmistusta ja myös sen aikana. Metsästäjän on hyvä tietää että kuumennuskäsittely tuhoaa mahdolliset taudinaiheuttajat, joten terveiden lintujen lihan syöminen on turvallista. tetaan joko sisätiloissa tai muussa sellaisessa paikassa, jonne luonnonvaraiset vesilinnut eivät pääse. Siipikarjalle annettavan juomaveden tulee olla puhdasta eikä sitä saa ottaa esimerkiksi matalista kaislikoista tai lammikoista, joissa on vesilintuja. Myös siipikarjan laiduntaminen on kielletty sellaisilla pelloilla, joilla on pysyvästi tai joilla vierailee säännöllisesti vesilintuja. Luonnonvaraisten lintujen seuranta lintuinfluenssatartuntojen toteamiseksi jatkuu kuten tähänkin asti. Kuolleista vesilinnuista ja pienempien lintujen joukkokuolemista pyydetään edelleen ilmoittamaan kunnaneläinlääkärille, joka tarvittaessa huolehtii näytteenotosta lintuinfluenssan poissulkemiseksi. Siipikarjan kasvattajan velvollisuus on myös ilmoittaa kunnaneläinlääkärille, jos hän havaitsee helposti leviäviin siipikarjatauteihin viittaavia oireita tilan linnuissa. Näitä oireita voivat olla esimerkiksi erilaiset hengitystie- ja keskushermosto-oireet, apatia, muninnan lasku, kasvun hidastuminen, kuolleisuuden nousu sekä muutokset rehun ja veden kulutuksessa. Uudet määräykset ovat voimassa toistaiseksi, mutta tilannetta seurataan jatkuvasti. Jos lintuinfluenssan riskin katsotaan selvästi kasvaneen esim. luonnonvaraisesta linnusta tehdyn löydöksen perusteella, voidaan siipikarja jälleen määrätä pidettäväksi sisällä. o Ei tarvetta muuttaa normaaleja ruoan käyttötottumuksia Lintuinfluenssatartunnat esimerkiksi Kaukoidässä ovat siirtyneet linnuista ihmiseen suorassa kontaktissa sairaisiin lintuihin eikä elintarvikkeiden välityksellä tapahtuneista tartunnoista ole viitteitä. EU on kieltänyt elävien lintujen ja sellaisten siipikarjatuotteiden tuonnin, joiden välityksellä lintuinfluenssa voisi tarttua. Normaali ruuanvalmistuksessa käytetty lämpötila on riittävä tuhoamaan mahdolliset siipikarjan lihassa esiintyvät virukset. Suomessa myynnissä olevista elintarvikkeista ei ole mahdollista saada lintuinfluenssaa. Elintarvikkeiden ja ruoan käyttötottumuksia ei lintuinfluenssan takia ole siis tarpeen muuttaa. Ulkona pidettävä siipikarja on jatkossakin hoidettava erillään luonnonvaraisista vesilinnuista Ulkonapidettävä siipikarja on jatkossakin hoidettava erillään luonnonvaraisista vesilinnuista Lintujen kevätmuutonaikainen ulkonapitokielto päättyi toukokuun lopussa, mutta tämän jälkeenkin siipikarjatiloilla on huolehdittava, etteivät luonnonvaraiset vesilinnut pääse tekemisiin siipikarjan kanssa. Uusi asetus varotoimenpiteiksi lintuinfluenssan leviämisen ehkäisemiseksi luonnonvaraisten lintujen ja siipikarjan välillä tuli voimaan 1.6.2006 ja se on voimassa koko maassa. Erityisiä riskialueita ei enää ole, ne on peruutettu. Riskialueet oli määritelty muuttolintujen levähdyspaikkojen mukaan, joten niiden jatkaminen kevätmuuton jälkeen olisi ollut perusteetonta. Uusi asetus edellyttää, että luonnonvaraisten vesilintujen pääsy siipikarjan ruokinta- ja juottopaikoille estetään siten, että siipikarja ruokitaan ja juo- Ohjeita riistaruuan valmistamiseen PUHTAUS ON PUOLI RUOKAA I Pese kätesi aina ennen kuin ryhdyt valmistamaan ruokaa ja tarvittaessa myös ruoanvalmistuksen aikana. I Pese kätesi kun olet käsitellyt raakoja elintarvikkeita kuten lihaa. I Pidä keittiö ja kaikki ruoanvalmistukseen käytettävät välineet sekä pinnat puhtaina. EROTA RAAKA JA KYPSÄ I Pidä raaka riistanliha ja siipikarjanliha erillään kypsistä elintarvikkeista. I Käytä kypsille ja raaoille elintarvikkeille eri välineitä (mm. leikkuulaudat, kauhat, veitset). KYPSENNÄ HYVIN I Kypsennä riistalintujen liha kauttaaltaan kypsäksi. I Varmista, että riistalinnun liha tai lihasneste ei jää punaiseksi. I Kuumenna uudelleen lämmitettävä ruoka huolellisesti. MUISTA OIKEAT LÄMPÖTILAT I Tarjoile ruoka heti tai jäähdytä se nopeasti. I Säilytä helposti pilaantuvat elintarvikkeet kylmässä (+2-5 C asteessa). I Jos et tarjoile ruokaa heti, säilytä se riittävän kuumana (yli 60 asteessa), mutta korkeintaan kaksi tuntia. 37 METSÄSTÄJÄ 4 · 2006
• met0604_036_041 29.6.2006 10:31 Sivu 38
• met0604_036_041 29.6.2006 10:31 Sivu 39 AGRIMARKETISTA METSÄSTÄJÄLLE Pmr-puhelin DORO WT86 Paketti sisältää: 2 puhelinta, vyöpidikkeet, lataustelineen, korvakuulokemikrofonit ja akut. Kuulonsuojain Peltor Sound Trap Bonusta kaupan päälle! 59,-/pkt Bonusta kaupan päälle! 155,Riistakivi 10 kg Maittava, runsaasti kuparia, seleeniä sekä A- ja E- vitamiinia sisältävä nuolukivi riistaeläimille. Riistaherne UUTUUS! 80 8 /40 kg säkki Jahti & Vahti Extra Energia 15 kg Erittäin energiapitoinen koiranruoka kovan kulutuksen aikana metsästyskaudella. Lihapitoisuus 47%. 5 60 Bonusta kaupan päälle! /kpl, sis. alv 17% Alastaron siemenkeskuksen pakkaamaa herneen lajitteluerotteesta valmistettua Riistahernettä. Herne on parasta herkkua kyyhkyille. Ruokinta on hyvä aloittaa jo muutama viikko ennen kyyhkysjahdin alkua. 100% puhasta hernettä! Tilattavissa Agrimarketista kautta maan. Nuolukivi Hertta 10 kg Puhtaasta luonnon mineraalisuolasta valmistettu nuolukivi kaikille eläimille. 2530 Bonusta kaupan päälle! /15 kg, sis. alv 17% 460 /kpl, sis. alv 17% Lisätietoa Agrimarketista: www.agrimarket.fi. Pidätämme oikeuden muutoksiin. 39 METSÄSTÄJÄ 4 · 2006
• met0604_036_041 29.6.2006 10:31 Sivu 40 4 · 2006 METSÄSTÄJÄ 40 LEIKKAA TALTEEN!
• met0604_036_041 29.6.2006 10:31 Sivu 41 MMM:N KALA- JA RIISTAOSASTON PALSTA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ANNETTU 16.6.2006 MÄÄRÄYS VOIMASSAOLOAIKA TOISTAISEKSI PYYNTILUVAN NOJALLA SALLITTAVA METSÄSTYS I MÄÄRÄYS Maa- ja metsätalousministeriö on päättänyt antaa pyyntilupien nojalla sallittavan metsästyksen rajoittamisesta, pyyntiluvan myöntämisen edellytyksistä ja pyyntiluvan myöntämisessä noudatettavasta menettelystä seuraavat määräykset. I Tämä määräys on voimassa toistaiseksi ja koskee metsästysasetuksen 28 §:ssä säädettyä pyyntiluvanvaraista metsästystä.Tämän määräyksen lisäksi riistanhoitopiireille annetaan vuosittain erilliset yhden metsästysvuoden voimassa olevat lajikohtaiset määräykset, joissa asetetaan riistanhoitopiireille vuosittaiset pyyntilupien nojalla metsästettäväksi sallittavien yksilöiden alueelliset ylärajat lajeittain. Näissä määräyksissä voidaan rajoittaa riistanhoitopiirikohtaisesti myös sitä minkä erityisten metsästysasetuksen 28 §:ssä mainittujen poikkeamisperusteiden nojalla pyyntilupia voidaan myöntää. 1) Yleistä Pyyntilupa tulee harkita tapauskohtaisesti ja pääsääntöisesti yhden pyyntiluvan nojalla voidaan myöntää lupa vain yhden metsästysasetuksen 28 §:n mukaisen lajin yksilön metsästämiseen. Pyyntilupa tulee myöntää vain rajatulle alueelle ottaen huomioon yhtäältä metsästysasetuksen 28 §:n 1 momentin 1-3 kohtien mukaisten poikkeamisperusteiden täyttyminen ja toisaalta 4 kohdan mukaisen poikkeamisperusteen osalta lajin hoitosuunnitelmassa asetetut kannanhoidolliset tavoitteet. Koko riistanhoitopiirin alueen kattavia pyyntilupia ei tule myöntää. Jokaisessa pyyntiluvassa erikseen on riistanhoitopiirin harkittava seuraavien kohtien täyttyminen: 2) Suotuisa suojelutaso Riistanhoitopiireille erillisillä määräyksillä määrättävät pyyntilupien nojalla metsästettäväksi sallittavien yksilöiden alueelliset ylärajat perustuvat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen antamiin tietoihin. Kun alueellinen yläraja määrätään maa- ja metsätalousministeriössä vuosittain annettavilla erillisillä määräyksillä, siinä on jo otettu huomioon alueellisen ylärajan vaikutus suotuisaan suojelutasoon ja varmistuttu, ettei mahdollinen pyyntiluvan myöntäminen vaaranna poikkeamisen kohteena olevan lajin suotuisaa suojelutasoa. Riistanhoitopiiri voi myöntää alueellisen ylärajansa puitteissa ja määräyksen ohjeiden mukaisesti pyyntilupia. Pyyntilupapäätöksessä on erikseen viitattava suotuisan suojelutason osalta ministeriön asettamaan erilliseen lajikohtaiseen suurimpaan alueelliseen ylärajaan. 3) Metsästysasetuksen 28 §:n 1 momentin mukaisten poikkeamisperusteiden selvittäminen A) Metsästysasetuksen 28 §:n 1 momentin poikkeamisperusteet 1-3 Riistanhoitopiirin tulee selvittää ennen pyyntiluvan myöntämistä poikkeamisperusteiden kohdissa 1-3 seuraavat asiat ja kirjata selvitykseen perustuvat perustelut pyyntilupapäätökseen. 1. luonnonvaraisen eläimistön tai kasviston suojelemiseksi I Hyödyn yksilöinti luonnonvaraiselle eläimistölle tai kasvistolle ja I Arvio siitä miten metsästysasetuksen 28 §:ssä mainitun lajin suojelusta poikkeaminen parantaa sen lajin tilannetta, jonka suojelemiseksi poikkeuslupaa harkitaan. I Mikäli tehty yksilöinti ja arvio osoittavat, että hyöty suojeltavalle lajille ei ole riittävä, lupaa pyyntiluvan kohteena olevan lajin metsästämiseksi ei tule myöntää. 2. erityisen merkittävän vahingon estämiseksi I Erityisen merkittävän vahingon yksilöinti I Potentiaalisen vahinkoalueen (vahinkokohteiden) yksilöinti, joka perustuu serantatietoon ja jo mahdollisesti syntyneisiin vahinkoihin I Vahingon suuruus, jota metsästysasetuksen 28 §:ssä mainitun lajin metsästyksellä pyrittäisiin estämään ja I Arvio vahingon uhkan todennäköisyydestä tai vahingon toistumisen todennäköisyydestä. I Mikäli kyseessä ei ole erityisen merkittävä vahinko, jota pyritään estämään, lupaa pyyntiluvan kohteena olevan lajin metsästämiseen ei tule myöntää. 3. kansanterveyden, yleisen turvallisuuden tai muun erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavista syistä, mukaan lukien sosiaaliset ja taloudelliset syyt, sekä jos poikkeamisesta on ensisijaisen merkittävää hyötyä ympäristölle I Kansanterveyden tai yleisen turvallisuuden yksilöinti, jota erityisesti suojeltavan lajin tappamisella pyrittäisiin turvaamaan I Arvio kansanterveyden tai yleisen turvallisuuden vaarantumisen todennäköisyydestä I Muun erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavan syyn yksilöinti (ml. taloudelliset ja sosiaaliset syyt) I Ympäristölle ensisijaisen merkittävän hyödyn yksilöinti I Mikäli po. kohdat eivät täyty, lupaa pyyntiluvan kohteena olevan lajin metsästämiseen ei tule myöntää. I Yllä mainittujen metsästysasetuksen 28 §:n poikkeamisperusteiden 1-3 kohtien mukaisesti myönnetyt luvat tulee alueellisesti rajata pyyntiluvan kohteena olevan yksilön elinpiirin ja käyttäytymisen perusteella tarkoituksenmukaisella tavalla. B) Metsästysasetuksen 28 §:n 1 momentin poikkeamisperuste 4 (tarkoin valvotuissa oloissa valikoiden ja rajoitetusti tiettyjen yksilöiden ottamiseksi) I Poikkeamisperusteen käyttö sallitaan lajikohtaisissa vuosittaisissa määräyskirjeissä ainoastaan niissä riistanhoitopiireissä, joiden alueella Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kannanarvion perusteella voidaan katsoa olevan riittävän suurilukuinen kanta tai joiden alueella kannanarvio osoittaa merkittävää kannan kasvua. I Poikkeamisperusteen käyttö sallitaan vain niiden lajien osalta, joiden kanta koko Suomessa voidaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kannanarvion perusteella katsoa olevan riittävän suuri ja että kyseisen lajin kannanhoito edellyttää lajin yksilöiden poistamista myös silloin, kun kannan tiheydestä ja/tai yksilömäärästä johtuen on mahdotonta osoittaa tiettyä yksilöä, jonka osalta erityisesti olisi osoitettavissa metsästysasetuksen 28 §:n 1 momentin 1-3 kohtien mukaisten poikkeamisperusteiden täyttyminen. 41 I Poikkeamisperusteen käytön tulee olla lajikohtaisten hoitosuunnitelmien linjausten mukaisia ja tukea osaltaan metsästysasetuksen 28 §:n mukaisten lajien suojelua ja hoitoa. I Pyyntiluvat tulee kohdistaa riistanhoitopiirin alueella vain lajin vahvaan esiintymisalueeseen siten, että luvat pääsääntöisesti kohdistetaan yksilöihin, jotka liikkuvat säännöllisesti pysyvän asutuksen läheisyydessä tai potentiaalisen vahinkokohteen läheisyydessä tai aiheuttavat perusteltua huolestumista paikallisissa asukkaissa. 4) Muun tyydyttävän ratkaisun olemassaolo I Riistanhoitopiirin on ennen jokaisen pyyntiluvan myöntämistä selvitettävä onko metsästysasetuksen 28 §:n 1 momentin 1-4 kohtien mukaiselle pyyntiluvan myöntämiselle muuta tyydyttävää ratkaisua ja kirjattava selvityksen keskeiset kohdat pyyntilupapäätökseen. Mikäli selvitys osoittaa, että muita tyydyttäviä ratkaisuja tietyn lupahakemuksen osalta on olemassa, pyyntilupaa ei tule myöntää. A) Poikkeamisperusteet 1-3 I Poikkeamisperusteen 1 osalta riistanhoitopiirin on selvitettävä, onko tämän kohdan mukaisen päätöksen suojelun kohteena oleva laji (muu laji) sellainen, että vain sallimalla metsästysasetuksen 28 §:n mukaisen lajin (susi, karhu, ilves ja saukko) metsästys, muun lajin suojelutasoa voidaan parantaa. Mikäli muu laji on riistalaji, riistanhoitopiirin on ensin selvitettävä onko muuna tyydyttävänä ratkaisuna pidettävä muun lajin metsästyksen rajoittamista. Mikäli muu laji on luonnonsuojelulain mukainen laji, tulee riistanhoitopiirin pyytää toimivaltaisen alueellisen ympäristökeskuksen lausunto asiasta. I Poikkeamisperusteen 2 osalta riistanhoitopiirin on selvitettävä, minkälaisia keinoja hakemuksessa mainitun vahingon ehkäisemiseksi ylipäätään on olemassa ja miten ne soveltuvat hakemuksessa tarkoitettuun tilanteeseen.Vastaavasti riistanhoitopiirin on selvitettävä, minkälaisia muita tyydyttäviä ratkaisuja hakemuksessa mainittuun tilanteeseen on jo tehty (esim. karkottaminen eri keinoin, aitaamista kotieläinten suojaamiseksi, sähköaidat jne.) ja millaisia vaikutuksia niillä on ollut. I Vastaava selvitys on tehtävä poikkeamisperusteen 3 osalta. B) Poikkeamisperuste 4 I Riistanhoitopiirin on ennen pyyntiluvan myöntämistä selvitettävä onko metsästysasetuksen 28 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaiselle pyyntiluvan myöntämiselle muuta tyydyttävää ratkaisua ottaen huomioon lajin hoitosuunnitelmassa esitetyt kannanhoidolliset tavoitteet ja muut vaihtoehtoiset ratkaisut ja kirjattava selvityksen keskeiset kohdat pyyntilupapäätökseen. I Edellä mainittujen seikkojen selvittäminen ja tarkastaminen on kirjattava päätökseen. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERI JUHA KORKEAOJA APULAISOSASTOPÄÄLLIKKÖ CHRISTIAN KROGELL LEIKKAA TALTEEN! METSÄSTÄJÄ 4 · 2006
• met0604_042_053 29.6.2006 10:31 Sivu 42 MMM:N KALA- JA RIISTAOSASTON PALSTA MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ ANNETTU 27.6.2006 MÄÄRÄYS VOIMASSAOLOAIKA 1.8.2006-31.7.2007 Tar PYYNTILUVAN NOJALLA TAI ALUEELLISEN KIINTIÖN PUITTEISSA SALLITTAVA METSÄSTYS I MÄÄRÄYS Maa- ja metsätalousministeriö on päättänyt antaa pyyntilupien nojalla tai alueellisen kiintiön puitteissa sallittavan metsästyksen rajoittamisesta, pyyntiluvan myöntämisen edellytyksistä, pyyntiluvan myöntämisessä noudatettavasta menettelystä sekä sallittua metsästystä koskevasta selvityksestä seuraavat määräykset: 1. Euroopanmajava. Satakunnan riistanhoitopiirin myöntämien pyyntilupien nojalla metsästettäväksi sallittavien euroopanmajavien määrä saa olla enintään 250 kpl. Muut riistanhoitopiirit voivat myöntää pyyntilupia euroopanmajavan metsästämiseksi ainoastaan, mikäli ei ole muuta tyydyttävää ratkaisua huomattavan vahingon estämiseksi. 2. Karhu. Poronhoitoalueella metsästettyjen karhujen määrä saa olla enintään metsästysasetuksen 5 §:ssä tarkoitetulla itäisellä poronhoitoalueella läntisellä poronhoitoalueella 17 kpl 6 kpl I Pyyntiluvan myöntämisperuste on lupapäätöksessä mainittava erikseen kunkin yksilön osalta. I Lisäpoistuma, joka käsittää tämän määräyksen antamisen jälkeen metsästyslain (615/1993) 41 §:n 2 momentin tai poliisilain (493/7.4.1995) 25 §:n perusteella myönnettyjen poikkeuslupien nojalla taikka muutoin tietoon tulleet ihmisen toimesta tapetut karhut, riistanhoitopiirien tulee ottaa alueellisen kiintiön tai pyyntilupien nojalla metsästettäväksi sallittavien karhujen määrissä vähennyksenä huomioon. I Riistanhoitopiirien on toimitettava maa- ja metsätalousministeriölle ja Metsästäjäin keskusjärjestölle pyyntiluvan myöntämisen jälkeen jäljennös pyyntiluvasta sekä karhun metsästyskauden lopussa luontodirektiivin 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu kertomus myönnetyistä pyyntiluvista, kunkin pyyntiluvan myöntämisen perusteista sekä metsästyksen tuloksesta. Jahti 15 - 60 I Riistanhoitopiirien metsästysasetuksen 28 §:n perusteella myöntämien pyyntilupien nojalla metsästettäväksi sallittavien karhujen määrä saa olla enintään seuraava: Etelä-Savon riistanhoitopiiri Kainuun riistanhoitopiiri (poronhoitoalueen ulkopuolella) Keski-Suomen riistanhoitopiiri Kymen riistanhoitopiiri Pohjois-Karjalan riistanhoitopiiri 3 kpl 8 kpl 1 kpl 6 kpl 38 kpl 4. Halli. Riistanhoitopiirien myöntämien pyyntilupien nojalla pyydettäväksi sallittavien hallien määrä saa olla enintään seuraava: Kymen riistanhoitopiiri Lapin riistanhoitopiiri Oulun riistanhoitopiiri Pohjanmaan riistanhoitopiiri Ruots. Pohjanmaan riistanhoitopiiri Satakunnan riistanhoitopiiri Uudenmaan riistanhoitopiiri Varsinais-Suomen riistanhoitopiiri 20 kpl 90 kpl 105 kpl 70 kpl 180 kpl 80 kpl 30 kpl 100 kpl I Muiden kuin em. riistanhoitopiirien alueille ei tule myöntää pyyntilupia karhun metsästämiseksi. I Pyyntilupien nojalla metsästettäväksi sallittavien karhujen määrä ei ole kiintiö, joka tulisi saavuttaa. Määräyksellä varmistetaan karhukannan suotuisan suojelun tason säilyttäminen. Riistanhoitopiirin on tapauskohtaisesti selvitettävä, onko pyyntiluvan myöntämiselle säädetyt edellytykset voimassa. I Pyyntilupa karhun metsästämiseksi saadaan myöntää Keski-Suomen riistanhoitopiirin alueelle ainoastaan metsästysasetuksen 28 §:n 1 momentin 1-3 kohdissa mainituissa tarkoituksissa. I Pyyntilupa karhun metsästämiseksi metsästysasetuksen 28 §:n 1 momentin 4 kohdassa mainitussa tarkoituksessa tulee rajoittaa tiettyjen yksilöiden ottamiseen ja enintään yhden riistanhoitoyhdistyksen alueelle taikka muutoin selvästi määriteltävälle enintään 300 000 ha:n suuruiselle yhtenäiselle kannanhoitoalueelle. Mainitussa tarkoituksessa annettua pyyntilupaa ei ole mahdollista sen myöntämisen jälkeen vaihtaa toiseen yksilöön tai toiselle alueelle. 4 · 2006 METSÄSTÄJÄ I Muiden riistanhoitopiirien ei tule myöntää pyyntilupia hallin pyyntiin. I Saaliiksi saaduista halleista tulee toimittaa tarvittavat saalisnäytteet tutkimuksia varten suoraan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle sen antamien ohjeiden mukaisesti. 5. Muut lajit.Vesilintujen kevätmetsästyksen sekä suden, ilveksen ja saukon metsästyksen osalta ministeriö antaa myöhemmin erillisen määräyksen. Sitä ennen pyyntilupia ko. eläinten metsästykseen ei tule myöntää. Muutoin pyyntilupien myöntämisessä on noudatettava mitä metsästyslaissa ja metsästysasetuksessa säädetään. MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERI JUHA KORKEAOJA APULAISOSASTOPÄÄLLIKKÖ CHRISTIAN KROGELL 42 LEIKKAA TALTEEN! Huippu-Uutuus! 3. Itämeren norppa. Pyyntilupia itämeren norpan metsästämiseksi ei toistaiseksi tule myöntää.
• met0604_042_053 29.6.2006 10:31 Sivu 43 JahtiJakt huippu-uutuus Tarkka etäisyys hetkessä! Laser-etäisyysmittaus nyt kaikkien ulottuvilla! Vastaavat laser-etäisyysmittarit ovat maksaneet jopa 600 . Nyt saat huipputarkan laser-etäisyysmittarin Erätukusta ilman välikäsiä alle 180 ! JahtiJakt laser-etäisyysmittari on ylivoimainen apuväline, kun haluat tietää tarkan etäisyyden kohteeseen. Yhdellä sormen painalluksella saat hetkessä etäisyyslukeman ja tarkkuutta laukauksiisi. Välttämätön apuväline hirvipassiin, lintumiehille ja kaikille kiväärimiehille. · Metsästäjille · veneilijöille · maanomistajille · ja monille monille muille tarkkoja etäisyyksiä tarvitseville. metso 242 m kettu 154 m JahtiJakt LASER-ETÄISYYSMITTARI 15 - 6 0 0 m Huippu-Uutuus! · Erittäin helppo ja nopea käyttää, yhdellä napin painalluksella · Huipputarkka etäisyyden mittaus, +/- 1 m · Turvallinen ja näkymätön infrapuna-lasermittaus · Mittausmatka 15-600 metriä · Suurennus 6x · Varmatoiminen myös sateella ja sumussa · Roiskevesitiivis · Pienikokoinen, paino 180g. · Rannelenkki · Takuu 1 vuotta. NOPEILLE TILAAJILLE KAUPAN PÄÄLLE! 1 Suojalaukku pehmustettu hyvä suoja mittarille, vyökiinnitys. Nyt nopealle mittarin tilaajalle kaupan päälle. NYT VAIN LASERmittari 179 Tilauskuponki Toimitus postiennakolla, postikulut lisätään. 2 Paristo pitkäikäinen lithiumparisto. Laite on heti käyttövalmis. Nyt nopealle mittarin tilaajalle kaupan päälle. +toimituskulut Kahdesta tilauksesta Erätukku maksaa kupongin postimaksun Tilaa JahtiJakt LASER-ETÄISYYSMITTARI tällä kupongilla. Tilaa heti kupongilla tai netissä: www.eratukku.fi Puhelintilaukset Ma - Pe klo 9 - 19, La 10 - 15 Kyllä, tilaan postiennakolla kpl JahtiJakt LASER-ETÄISYYSMITTARIA (179 /kpl) + postikulut. Saan kaupan päälle etupaketin. LISÄETU KATSO SIVU 15 Tilaajan allekirjoitus (alle 18 -vuotiaan holhooja) Nimi Metsästäjä 4/2006 Soita 08-840 4400 Osoite Postinumero Sähköposti GSM Postitoimipaikka Erätukku Tunnus 5013247 90003 VASTAUSLÄHETYS Liityn samalla ilmaiseksi Erätukku-Klubiin ja saan uusimmat tarjoukset suoraan sähköpostiini.
• met0604_042_053 29.6.2006 10:31 Sivu 44 Uutta JahtiJakt-teknologiaa markkinoille Hajua estävä Juhlavuoden kunniaksi JahtiJakt Kehitimme metsästyspukujen ylimpään hintaluokkaan jahtipuvun, joka täyttää metsästäjien vaativimmat toiveet; ainutlaatuinen keveys ja hengittävyys, vedenpitävyys, lämpimyys ja hajuttomuus. -puk UUSI JahtiJ ScentechTM ­ Uutta Suomessa! Uudessa PREMIUM-jahtipuvussa on käytetty uutta SCENTECHTM-hajunestoteknologiaa, joka estää ihmisen kehosta tulevaa hajua kulkeutumasta riistan vainuttavaksi. Näin pääset huomaamattomasti lähemmäs riistaa! UUSI Uusi ultrakevyt kangas Huipp UUSI -hajunestoteknologia ainoana maailmassa vain JahtiJakt PREMIUM -asuissa Uudet roiskevesitiiviit erikoisvetoketjut Muut Huippuluokan vedenpitävyys ja hengittävyys
• met0604_042_053 29.6.2006 10:31 Sivu 45 -puku mullistaa metsästyksen! JahtiJakt PREMIUM -puvun käänteentekevät ominaisuudet ovat tässä: ov UUSI -hajunestoteknologia Uudessa JahtiJakt Premium-metsästyspuvussa käytetään ainutlaatuista ScentechTM-hajunestoteknologiaa. Sen avulla estetään ihmiskehosta lähtevää hajua kulkeutumasta pintakankaan läpi maastoon riistan vainuttavaksi. JahtiJakt on kehittänyt ScentechTM-hajunestoteknologian yhteistyössä alan parhaiden asiantuntijoiden ja tutkimuslaitosten kanssa ensimmäisenä Suomessa. Hopeahiukkanen Ilma & kosteus Lämpö Hajubakteerit SCENTECHTM -kangas Antibakteria testattu (KS K0693, JIS L1902) sa! Hiki Iho Teknologia perustuu hopeahiukkasiin, jotka tuhoavat ihmiskehon tuottamat hajubakteerit. Silverpartikal-hopeahiukkaset on sijoitettu lankaan jo valmistusvaiheessa. Näin langoista kudottu Premium-puvun kangas pitää hajunesto-ominaisuutensa ikuisesti! Ominaisuus ei poistu pesussa eikä vaatteen iän mukana. Puku on antibakteriakäsitelty ja tuote on myös antibakteriatestattu (KS K0693, JIS L1902). ­ estää hajun UUSI ultrakevyt kangas Puvun keveydellä ja joustavuudella on suuri merkitys. Uudesta JahtiJakt Premium -puvusta on saatu kevyt yhdistämällä AIRTEX-kalvo suoraan uuteen keveään pintakankaaseen. Lisäksi Teflonkäsitelty pintakangas ei kastuessaan vety ja säilyttää sen vuoksi keveytensä myös kosteissa olosuhteissa. Kokeile ja ihastu! Huippu-AIR-TEX-kalvo Vesisade Pintakangas Lämpö AIR-TEX -kalvo Kosteus vo ns au m at on t e i p att Muut huippuominaisuudet mm. Vedenpitävä, säädettävä ja irrotettava huppu Lahkeensuissa kiristystarrat Irrotettava hirvikärpäshuppu huoltoaukolla Vedenpitävät taskut päävetoketjun molemmin puolin Roiskevesitiiviit rintataskut Tuuletusaukot takissa ja housuissa Uusi puukkotasku housuissa jne. yys 2 erillistä sisätaskua esim. hupulle ja käsineille www.eratukku.fi Lue lisää ka u lvo t e ip illä. al Myös uudessa JahtiJakt Premium -puvussa on käytetty arvostettua ja testattua AIR-TEX-kalvoa. VTT:n tutkimuksessa AIRTEX-kalvo on saanut parhaat arvot vedenpitävyydestä. Kalvon hengittävyys on myös Tampereen yliopiston Älyvaatelaboratorion testien mukaan erinomaista luokkaa. Sisäkangas AIR -T E X -k
• met0604_042_053 29.6.2006 10:31 Sivu 46 Erätukku 10 vuotta. Juhlan kunniaksi Premium-puvun Valtava asukokonaisuus etupa 1. 2. 3. Kevyt hengittävä uutuuspuku myös kaupan päälle! 1. Arvo 169 2. Arvo 39 JahtiJakt-vapaa-ajantakki 2-kerrosrakenteinen takki, jossa sisävuori Cherba-fleeceä. Säädettävä helmakiristys. Muodikkaat tekstiilivahvikkeet vetoketjuissa. Tyylikäs metsänruskea väri. Arvo 169 . Nyt nopealle puvun tilaajalle kaupan päälle. JahtiJakt-flanellipaita Flanellinen JahtiJakt-kauluspaita metsästykseen ja vapaa-aikaan Laadukasta puuvillaa. Uusi muodikas ulkonäkö. Kaksi rintataskua. Jatketut helmat peittävät alaselän. Arvo 39 . Nyt nopealle puvun tilaajalle kaupan päälle. 8. 3. Arvo 249 JahtiJakt Forest -puku JahtiJakt Forest -puku on suunniteltu asiakkaiden toivomuksesta luonnossa liikkujalle retkeilyyn, kalastukseen, marjastukseen jne.. Arvo 249 . Nyt nopealle puvun tilaajalle kaupan päälle. 8. Arvo 59 JahtiJakt AIR-TEX -käännettävä kalvolakki AIR-TEX-kalvolla varustettu JahtiJakt-kalvolakki. Vesitiivis ja hengittävä. Helposti esiinkäännettävä oranssi huomioväripinta. Käännettävät korvaläpät. Säädettävä ympärys. Arvo 59 . Nyt nopealle puvun tilaajalle kaupan päälle. 1. Teflonkäsitelty puuvilla/polyesterikangas 2. Vettä hylkivä 3. Likaa hylkivä 4. Säädettävä, irrotettava huppu 5. Takissa vyötärökiristys 6. Takissa helmakiristys 7. Takissa 5 taskua 8. Housuissa 6 taskua 9. Lahkeen suussa tarrakiristys 10. Kestävät vyölenki 11. Lahkeensuissa ja housujen takapuolessa vahvikkeet 12. Takissa verkkovuori
• met0604_042_053 29.6.2006 10:31 Sivu 47 vun ostajalle: etupakettina kaupan päälle! 5. 4. - eikä riista haista! 6. ui ss m ak ä m m en lä m 2 1 4. Arvo 59 XX Arvo 5. Arvo 129 iho ti m it e t. Hih an s 6. Arvo 109 Metsästäjän kääntöliivi Liivin selkäosassa vedenpitävästä pintakankaasta valmistettu reppuosa. Edessä tilavat patruunataskut. Rintatasku metsästystarvikkeille. Olkatoppaukset tyylikästä vakosamettia. Myös hirvimiehille, turvallinen oranssi huomioväri. Oranssilla puolella neljä tilavaa taskua esim. GPS:lle, koiratutkille jne. Arvo 59 . Nyt nopealle puvun tilaajalle kaupan päälle. Scentech-alusasu Kerrospukeutumiseen. Erityisesti JahtiJakt Premium -pukuun suunniteltu, uudella ScentechTM -teknologialla toteutettu alusasu. Micro1Dry-kangas imee kosteuden pois iholta ja siirtää sen uloimpiin vaatekerroksiin. Kankaaseen yhdistetty ScentechTM -hajunestoteknologia estää ihmiskehosta tulevien hajujen pääsemisen asun lävitse. Arvo 129 . Nyt nopealle puvun tilaajalle kaupan päälle. Väliasu Scentech-alusasun päälle kylmemmillä ilmoilla puettava tekninen väliasu; paita ja housut. Pitää kehon lämpimänä ja siirtää alusasusta tulevan kosteuden hengittävän puvun läpi ulos. Hihoissa kämmenlämmittimet. Materiaali miellyttävää mikrofleeceä. Arvo 109 . Nyt nopealle puvun tilaajalle kaupan päälle. 7. 7. Arvo 79 Käännettävä AIR-TEX-lierihattu Valmistettu JahtiJakt AIR-TEX Premium -pintakankaasta. Vedenpitävä ja hengittävä. Muodikas. Kääntölakki: toisella puolella oranssi huomioväri. Arvo 79 . Nyt nopealle puvun tilaajalle kaupan päälle. 11. 9. 10. 9. Arvo 29 10. Arvo 14,90 11. Arvo 69 Nappihenkselit Vahvat nahkapidikkeet. Joustava ja kestävä materiaali. Arvo 29 . Nyt nopealle puvun tilaajalle kaupan päälle. Kynsikkäät Lämmin JahtiJakt-metsästyskynsikäs. Hyvin eristävä Thinsulate® -vuori, kämmenosa aitoa, kulutusta kestävää nahkaa. Väri metsänvihreä. Arvo 14,90 . Nyt nopealle puvun tilaajalle kaupan päälle. JahtiJakt-neulepaita Muodikas metsästäjän JahtiJakt-neulepaita vapaa-aikaan. Suojaava pystykaulus. Kauluksessa puolipitkä vetoketju. Kyynärpäissä kangasvahvikkeet. Arvo 69 . Nyt nopealle puvun tilaajalle kaupan päälle. www.eratukku.fi Lue lisää
• met0604_042_053 29.6.2006 10:31 Sivu 48 Yli 1600 :n asukokonaisuus 1. AIR-TEX-kalvollinen, säädettävä ja Juhlan kunniaksi Erätukun kovin pukutarjous: Premiu a ll i irrotettava huppu 2. Irrotettava hirvikärpäshuppu 3. Miellyttävä ja pehmeä Arvo samettikaulus 4. Roiskevesitiiviit rintataskut 5. Uusi ScentechTM -hajunestoteknologia sti v o it t a ja n P R E M I UM takissa ja housuissa 6. Vedenpitävät taskut päävetoketjun molemmin puolin 7. Kainaloventilaatiot lisätuuletusta varten hyttyssuojalla 8. Lämmittelytaskut rinnassa 9. Tarrakiristykset takin hihansuissa 10. Uusi kevyt pintakangas. AIR-TEX-kalvo m - Te JahtiJakt-vapaa-a Arvo 169 yhdistetty suoraan pintakankaaseen 11. Säädettävä vyötärökiristys takissa 12. Takissa yhteensä 11 TASKUA 13. 2 kpl erillistä sisätaskua esim. hanskoille JahtiJakt AIR ja hupuille 14. Säädettävä helmakiristys takissa 15. Hengittävä verkkovuori takissa ja housuissa 16. Henkseleille napit 17. Lantiossa ventilaatiot hyttyssuojalla 18. Housuissa kolmen pisteen vyötärökiristys 19. Reisitaskut molemmin puolin 20. Oikeassa lahkeessa tasku puukolle 21. Housuissa yhteensä 6 taskua 22. Takataskut nepparilla 23. Lahkeen sisäpuolella hankaussuojat 24. Lahkeensuussa tarrakiristys 650 UUSI hajunestoteknologia ainoana maailmassa vain JahtiJakt PREMIUM -asuissa Kalvollisten metsästyspukujen markkinaosuudet, % HINTALUOKKA JahtiJakt Halti 70 % 14 80 % 20 82 % 51 % Tuemme MKJ:n nuorisotyötä Sasta Metsästysasututkimus 5/2006 yhteistyössä Työterveyslaitoksen ja VTT:n kanssa Tyytyväisyys oman pukunsa ominaisuuksiin, % käyttäjistä www.eratukku.fi
• met0604_042_053 29.6.2006 10:31 Sivu 49 isuus nyt 299,90 ­ vain nopeille! s Premium-etupaketti Arvo yli 1000 e t. ti m ui ss m a kä m m enl äm it ui ss m a kä m m enl äm Premium-Alusasu Arvo 129 Metsästäjän kääntöliivi Arvo 59 ti m it JahtiJakt-vapaa-ajantakki Arvo 169 JahtiJakt-flanellipaita Arvo 39 Käännettävä AIR-TEX -lierihattu Arvo 79 JahtiJakt AIR-TEX -käännettävä kalvolakki Arvo 59 JahtiJakt Forest -puku Arvo 249 Nopeana säästät yli 1300 euroa! Korkeimman hintaluokan PREMIUMuutuuspuku ja valtava etupaketti yhteisarvoltaan 1654 euroa. Nyt Erätukun juhlavuoden kunniaksi vain 299,90! Vain nopeille! Paketissa on kaikki mitä metsästyspukeutumiseen tarvitset (vain kengät puuttuvat. Katso niistä tarjous sivuilla 50-53). Nyt ei kannata aikailla. Tilaa heti! uku + etupaketti Premium-p Nappihenkselit Arvo 29 Kynsikkäät Arvo 14,90 Neulepaita Arvo 69 NYT VAIN Tilaa heti kupongilla tai netissä: a a www.eratukku.fi Näin helpotat puhelinruuhkaamme ja saat siitä palkkioksi Tilauskuponki Toimitus postiennakolla, postikulut lisätään. 9 29 Kahdesta tilauksesta ,90 Erätukku maksaa postimaksun +toimituskulut LISÄETU KATSO SIVU 15 tekniset JahtiJakt-ALUSSUKAT (arvo 15 )! Puhelintilaukset Arkisin klo 9 - 19, La 10 - 15 Helpota puhelinruuhkaamme ja tilaa oma JahtiJakt AIR-TEX® Premiumpukusi etutuotteineen tällä kupongilla. Palkkioksi kuponkitilauksesta saat tekniset JahtiJakt-alussukat. Pistä kuponki heti postiin, kupongin postimaksukin on jo maksettu! Soita 08-840 4400 Myynti: Erätukku, Alasintie 8, 90400 Oulu TEHTAANMYYMÄLÄT: OULU Alasintie 8, VANTAA Valimotie 27 Avoinna: ma-pe 10-18, la 10-15 Kyllä, tilaan kpl JahtiJakt AIR-TEX® Premium -pukua postiennakolla hintaan 299,90 /kpl + postituskulut ja saan nopean tilaajan Premium-Etupaketin sekä kuponkitilaajan sukat (1 Premium-Etupaketti + 1 sukat/puku). Tilaajan allekirjoitus (alle 18-vuotiaan holhooja) Nimi Metsästäjä 4/06 Osoite Postinumero Sähköposti Kännykkänumero Postitoimipaikka Erätukku Tunnus 5013247 90003 VASTAUSLÄHETYS Pituus cm Paino kg Puku 1 Puku 2 Puku 3 Liityn samalla ilmaiseksi Erätukku-Klubiin ja saan uusimmat tarjoukset suoraan sähköpostiini. Merkitse tähän pukujen saajien mitat. Koot myös naisille ja nuorille. e t. H ih H ih an an s s Väliasu Arvo 109
• met0604_042_053 29.6.2006 10:31 Sivu 50 Uusi JahtiJakt AIR-TEX®-kalvokenkä syntyi: Juhlan kunniaksi uusi korkeimman luokan metsästysjalk Kalvokenkien huippu-uutuus Suosittu JahtiJakt AIR-TEX® -kalvokenkä on uudistunut täydellisesti. Uusin tieto ja teknologia varmistavat, että jalat säilyvät kuivina ja hiertymättä pitkilläkin jahtireissuilla. Nyt on aika vaihtaa hiostavat ja raskaat jalkineet Juhlavuoden JahtiJakt PREMIUM -uutuuskenkiin! Uusi Jahtijaktin SCENTECHTMhajunestoteknologia ­ eikä riista haista! Entistä korkeampi varsi ja vedenpitävä kalvo varren ylälaitaan asti Tuemme MKJ:n nuorisotyötä Kuivemmin Testattu AIR-TEX-kalvo ja JahtiJakt PREMIUMjahtikengässä käytetty uusi kolminkertainen vedenpitävyysteknologia takaavat, että jalat ja sukat pysyvät kuivina. Kevyemmin Uusi, vedenpitäväksi käsitelty pintanahka ja uusi saumatiivistysmenetelmä estävät kenkien vettymisen ja kengät säilyvät kevyenä kosteissakin oloissa. Mukavammin Kengän uusi muotoilu, joka pitää kantapään paikallaan, ja entistä istuvampi lesti nostavat kävelymukavuuden uudelle tasolle. Hajuttomammin Sisävuoreen integroitu uusi JahtiJaktin kehittämä SCENTECHTM-hajunestoteknologia tuhoaa hajua aiheuttavat bakteerit lähes täysin sekä estää hienhajun pääsyn riistalle. Tyylikkäämmin Kengän laadukas pintanahka, uusi muotoilu ja rakenne sekä tietenkin hajuttomuus nostavat metsästyskenkien tason nyt aivan omalle laatutasolle. Uuden teknologian ansiosta paras vedenpitävyys ja hengittävyys.
• met0604_042_053 29.6.2006 10:31 Sivu 51 sjalkine utuus: uusi JahtiJakt ! Kolminkertainen vedenpitävyys Uudessa JahtiJakt PREMIUM -jahtikengässä on käytetty uutta kolminkertaista vedenpitävyysteknologiaa. Uusi hajunestoteknologia Ainutlaatuisella uudella SCENTECHTM-hajunestomenetelmällä valmistettu vuorikangas eliminoi ihmiskehosta tulevat hajua aiheuttavat bakteerit lähes täysin. HAJUNESTOTEKNOLOGIA Estää ihHopeahiukkanen misen hajua Ilma & kosteus Lämpö pääsemästä Hajubakteerit SCENTECH -kangas riistalle. TM 1. Kengän pintamateriaali on vedenpitäväksi käsiteltyä aitoa pintanahkaa, jonka saumojen sisäpuolelle on tehty vedenpitävä kalvo nelinkertaisella erikoiskäsittelyllä. Hiki tA IR- Iho 3. Nahkapinnan alla on vielä vedenpitävä ja hengittävä suojakangas suojaamassa AIR-TEX-kalvoa. Sukkamainen AIR-TEX-kalvo ulottuu varren ylälaitaan asti © Co py r t igh Ja i ht Uutta Suomessa! SCENTECHTM-hajunesto Oikein muotoiltu kantakappi -Ja k Uusi parempi hengittävyys JahtiJakt PREMIUM -kalvokengän lämpölaminoitu AIR-TEXkalvo nostaa kengän hengittävyyden aivan uudelle tasolle. Rakenne päästää jalan tuottaman kosteuden ulos ja pitää jalan kuivana. Sisällä irrotettava iltti Uusi mukavampi muotoilu Uudessa JahtiJakt PREMIUM -kalvokengässä on entistä istuvampi lesti suomalaiseen jalkaan. Kantakappi on tukeva ja pitää kantapään napakasti paikallaan. Sisäpuolen uusi muotoilu tuo jahtikenkään parhaitten lenkkitossujen mukavuuden. Selkää säästävä joustava pohjarakenne kantapäässä Aito -pohja Energianpalautin Nopeammin kuivuva Tarrakiinnityksellä irrotettava iltti on kätevä ottaa käytön jälkeen kuivumaan ja kenkä kuivuu nopeasti. Irrotettava iltti lisää myös varren säädettävyyttä. 4-kerros-pohjarakenne Kalleimman luokan pohjan nelikerrosrakenne ja uusi kantavaimennus tuovat jahtiin ja luonnossa liikkumiseen aivan uuden laatuluokan. Pohja on kiertojäykkä mutta hyvin rullaava. Rakenne on myös erinomainen lämmöneriste maasta tulevaa kylmää vastaan. 1. Energiapohjallinen 2. Suojaava sisäpohja 3. Tukeva välipohja 4. Vibram-ulkopohja www.eratukku.fi Antibakteria testattu (KS K0693, JIS L1902) TE X 2. Vedenpitävä AIR-TEX-kalvo on lämpölaminoitu THERMOTM-vanuun ja asennettu sukkamaisesti jalkaterän ympäri. Näin saadaan paras mahdollinen vedenpitävyys sekä kulutuskestävyys. Vedenpitävä AIR-TEX-kalvo ulottuu varren ylälaitaan asti. Finland
• met0604_042_053 29.6.2006 10:31 Sivu 52 Suoraan tehtaalta ilman välikäsiä säästät selvää rahaa: Korkeimman luokan Uusi korkeimman luokan metsästysjalkine ­ ominaisuuksien ykkönen Tuemme MKJ:n nuorisotyötä kalv Testattu AIR-TEX -kalvo estää veden pääsyn kengän sisään. Kalvo ulottuu varren ylälaitaan asti antaen kengälle hyvän kahluusyvyyden. JahtiJakt AIR-TEX® -kalvo siirtää hikoilun tuottaman kosteuden kengän ulkopuolelle. Pitää jalat ja sukat kuivina. Uusi SCENTECHTM -hajunestoteknologia eliminoi hajua aiheuttavat bakteerit ja estää ihmisen hajua pääsemästä riistalle. Uuden kalvoteknologian ansiosta moninkertainen vedenpitävyyden varmistus. Kalvo hyvin suojattu. Vettä ja likaa hylkivä pintanahka, varressa kestävää corduraa. Kolminkertaiset ompeleet tärkeissä saumoissa. Nahan saumoissa uuden teknologian nelinkertainen käsittely takaa parhaan vedenpitävyyden. Nelikerrosrakenteinen pohja on kiertojäykkä ja rullaava. Aito -pohja pitää vaativilla alustoilla. Pestävässä energiapohjallisessa iskunvaimennin ja energianpalautin, hajunsyöjä- ja antibakteerikäsittely. Irrotettava iltti monipuolistaa kengän sopivuutta erilaisille jaloille ja nopeuttaa kuivumista. Kenkä toimii hyvin myös talvella. Nelikerrospohja eristää maasta tulevaa kylmyyttä. Suunniteltu erityisesti metsästys- ja ulkoilukäyttöön. Oikein suunniteltu nauhoitus tukee jalkaa koko alueelta. 1. Uusi SCENTECHTM hajunestoteknologia 2. Uusi kalvoteknologia 3. Irrotettava iltti 4. Juuri sopivankorkuinen varsi 5. Vesitiivis läpän yläreunaan asti 6. Vedenpitävä ja hengittävä AIR-TEX-kalvo 7. Saumat teipattu AIR-TEX-kalvoteipillä 8. Varressa kestävää corduraa 9. Kestävät, oikein sijoitetut nauhalenkit 10. Helppo nauhoittaa 11. Aitoa vedenpitävää pintanahkaa 12. Kalvo suojassa kerrosten välissä 13. Tukeva kantakappi 14. Lesti suomalaiseen jalkaan 15. 3-kertaiset ompeleet tärkeissä saumoissa 16. Energiapohjallinen; iskua vaimentava, Varren pituus 28 cm (no 42) Kupon tilaaja energiaa palauttava 17. Muotoiltu antibakteerikäsitelty pohjallinen 18. Nelikerrosrakenteinen pohja; kiertojäykkä ja rullaava 19. Suojaava kärki- vahvike 20. Aito -pohja Puolen hinnan salaisuus: Premium-kengät Et maksa välikäsille! Vastaavan tasoiset kalvokengät maksaisivat kaupoissa yli 360 , koska kaupan hinnoissa on yli puolet Sinulle hyödyttömiä kuluja. Tilaamalla kengät Erätukusta saat ne ilman välikäsiä suoraan valmistajalta! Toimimalla nopeasti saat lisäksi yli 200 :n etupaketin kaupan päälle! + etupaketti NYT VAIN 79 1 +toimituskulut 90 www.eratukku.fi
• met0604_042_053 29.6.2006 10:31 Sivu 53 kalvokenkä alle puolen hinnan! + Nopeille hyödyllinen etupaketti kaupan päälle! 1 1 JahtiJakt-säärystimet Arvo 39 Arvo yht. yli 200,- Uutta! Suojaa sääret risuilta ja lialta! Varren pituus 28 cm (no 42) Vahvaa vedenpitävää materiaalia. Säädettävä varrensuu, nauhalenkki kengän kiinnitystä varten. Suojaa housunlahkeita kulumiselta ja likaantumiselta. Vahvat säädettävät lenkit kengän alta kiristykseen. Arvo 39 . Nyt nopealle kenkien tilaajalle kaupan päälle. 2 4 Tyylikkäänä vapaa-aikaan Kerrospukeutumisen mukavuutta myös jaloille 3 4 4 Lämpimänä metsälle! Arvo 15 Kuponki- ja nettiKuponki- ja netti nettitilaajalle lisäksi tilaajalle lisäksi 2 Tekninen alussukka Coolmax Liner -alussukka. Siirtää jalan tuottaman hikoilun eteenpäin. Pitää jalat kuivina ja lämpimänä. Valmistettu korkealaatuisista materiaaleista. Arvo 15 . Nyt nopealle kenkien tilaajalle kaupan päälle. 3 5 JahtiJakt-kenkärasva Arvo 15 Luonnon raaka-aineista tehty mehiläisvaha. Suojaa kenkää lialta ja vedeltä. Helppo levittää. Riittoisa. Hoitaa vedenpitävää nahkaa ja pitää nahan notkeana. Arvo 15 . Nyt nopealle kenkien tilaajalle kaupan päälle. Tekninen lämpösukka Arvo 29 4 JahtiJakt 2-kerrosfleece Arvo 129 Toimii eristävänä kerroksena samalla tavalla kuin väliasu kerrospukeutumisessa. Siirtää jalan tuottaman hikoilun eteenpäin. Valmistettu korkealaatuisista materiaaleista. Arvo 29 . Nyt nopealle kenkien tilaajalle kaupan päälle. Bondattu 2-kerrosfleece. Lämmin ja tyylikäs takki vapaa-aikaan. Pinta pehmeää ja miellyttävää Soft Fleeceä. Arvo 129 . Nyt nopealle kenkien tilaajalle kaupan päälle. Tilaa heti kupongilla tai netissä: Premium kenkä Tilauskuponki www.eratukku.fi etti Näin helpotat puhelinruuhkaamme ja saat siitä palkkioksi JahtiJakt KENKÄRASVAN (arvo 15 )! Huom! Mittaa jalkateräsi pituus valmiiksi ennen soittoa. Oikean mitan saat, kun seisot paperin päällä, piirrät jalkasi ja mittaat kuvan. Toimitus postiennakolla, postikulut lisätään. Helpota puhelinruuhkaamme ja tilaa JahtiJakt AIR-TEX® PREMIUM-kengät ja Etupakettisi tällä kupongilla. Palkkioksi kuponkitilauksesta saat laadukkaan JahtiJakt KENKÄRASVAN. Lahjan arvo 15 ! Kahdesta tilauksesta LISÄETU KATSO SIVU 15 Erätukku maksaa postimaksun 0 Puhelintilaukset Ma - Pe klo 9 - 19, La 10 - 15: Kyllä, tilaan paria JahtiJakt AIR-TEX® -kenkiä postiennakolla hintaan 179,90 /pari + postituskulut ja saan nopean tilaajan Etupaketin ja Otsalampun (1 Etupaketti+kenkärasva/kenkäpari, etujen arvo 212 + 15 /pari). Tilaajan allekirjoitus (alle 18-vuotiaan holhooja) Soita 08-840 4400 Myynti: Erätukku, Alasintie 8, 90400 Oulu TEHTAANMYYMÄLÄT: OULU Alasintie 8, VANTAA Valimotie 27 Avoinna: ma-pe 10-18, la 10-15 Nimi Osoite Postinumero Sähköposti Matkapuhelin Merkitse jalkaterän pituus ja etupaketin saajan mitat! Jalkaterän pituus cm Saajan pituus cm paino kg Metsästäjä 4/06 Postitoimipaikka Erätukku Tunnus 5013247 90003 VASTAUSLÄHETYS Kengät 1 Kengät 2 Kengät 3 Fleece 1 Fleece 2 Fleece 3 Liityn samalla ilmaiseksi Erätukku-Klubiin ja saan uusimmat tarjoukset suoraan sähköpostiini.
• met0604_054_063 29.6.2006 10:34 Sivu 54
• met0604_054_063 29.6.2006 10:34 Sivu 55 OTA LIITE TALTEEN! Metsästäjäin 55 Keskusjärjestö METSÄSTÄJÄ KUVAT: HANNU HUTTU, ARI-PEKKA PALMU, ANTTI SARAJA, MARKO SVENSBERG JA TOTTI TURUNEN. 4 · 2006
• met0604_054_063 29.6.2006 10:34 Sivu 56 EETTISIÄ OHJEITA METSÄSTÄJILLE JOHDANTO Metsästyksen juuret juontavat syvälle kansamme historiaan. Metsästyskulttuurimme vanhojen ja kunnioitettujen arvojen sekä toimintatapojen vaaliminen kuuluu jokaiselle metsästäjälle. Eettisiä ohjeita tarvitaan rakentamaan ja ylläpitämään metsästyksen yhteistä arvopohjaa. Ohjeilla on tarkoitus auttaa yksittäistä metsästäjää pohtimaan harrastuksensa arvoja ja tavoitteita sekä vahvistaa metsästyksen asemaa yhteiskunnassa. Eettisissä ohjeissa korostetaan riistaeläinten, luonnon ja muiden ihmisten kunnioittamista sekä oikeudenmukaisuutta. Arvostettuja metsästäjän ominaisuuksia ovat luotettavuus, vastuuntuntoisuus, osaaminen ja muiden huomioonottaminen. Eettisesti hyväksyttävään metsästykseen kuuluvat seuraavat vaiheet: Riistan etsiminen, löytäminen ja sopivalle pyyntietäisyydelle pääseminen Valitun saalisyksilön mahdollisimman kivuton tappaminen Saaliin kunnioittaminen ja tarkka hyödyntäminen Jos yksikin näistä vaiheista puuttuu, ei enää välttämättä ole kyse eettisesti hyväksyttävästä metsästyksestä. Esimerkiksi luonnonhoidolliset tavoitteet, vahinkoperusteet tai muut yhteiskunnalliset vaatimukset voivat poikkeustapauksissa olla syy poiketa saaliin tarkasta hyödyntämisestä. Tällaista voi olla esimerkiksi minkin, supikoiran, harmaalokin ja variksen pyydystäminen. Rajoita metsästyksen ja muun toimintasi aiheuttamat häiriöt mahdollisimman vähiin. Kasvata, kouluta, hoida ja kohtele koiraasi aina hyvin ja asianmukaisesti. Ole avoin ja rehellinen metsästyksen puolestapuhuja. Opasta ja ohjaa nuoria. Muista, että metsästäjänä edustat koko metsästäjäkuntaa. 2. Huolehdi kestävän käytön periaatteen toteutumisesta Metsästä aina kestävän käytön periaatteen mukaisesti. Osallistu riistakantojen arviointeihin ja avusta riistantutkimusta. Selvitä metsästysalueesi riistatilanne, sovita metsästyksesi riistan tuottokykyyn ja metsästä valikoiden ja harkiten. Pääsääntöisesti metsästyksellä voidaan ottaa talteen enintään se määrä riistaa, mitä metsästysalue tuottaa. Tee osuutesi riistanhoitotyöstä. Pitkäjänteisellä ja suunnitelmallisella riistanhoito- ja luonnonhoitotyöllä voit parantaa paitsi riistan myös muiden eläinten elinmahdollisuuksia ja lisätä luonnon monimuotoisuutta. Perusta metsästyksesi saaliin tarkkaan hyödyntämiseen tai luonnonhoidolliseen tavoitteeseen. Pyri osaltasi huolehtimaan, että riistakannat ja niiden hyödyntäminen ovat sopusoinnussa muiden EETTISET OHJEET 1. Edistä toiminnallasi metsästyksen arvostusta Kunnioita luontoa ja riistaa. Vaali metsästystä oleellisena osana suomalaista kulttuuria ja kunnioita vanhoja hyväksyttyjä eränkäyntiperinteitä. Edistä harkittua ja rauhallista metsästystä. Suuri saalismäärä ei ole päätavoite. Älä jätä jälkiä luontoon. Kerää hylsyt ja eväspakkaukset ja pidä huolta nuotiopaikkojen siisteydestä ja teiden kunnosta. 4 · 2006 METSÄSTÄJÄ 56
• met0604_054_063 29.6.2006 10:34 Sivu 57 OTA LIITE TALTEEN! luonnonkäyttömuotojen ja elinkeinojen kanssa. 3. Osoita kunnioitusta riistaeläimille Muista, että kaikki eläinlajit ja -yksilöt ovat samanarvoisia. Käytä sellaisia pyyntimenetelmiä, joissa valikoiva metsästys on mahdollista ja haavoittamisriski on pieni. Metsästä koiran avulla aina, kun siihen on mahdollisuus. Älä metsästä ahdingossa olevia riistaeläimiä, esim. sulkasatoisia lintuja tai jään saartamia hylkeitä. Vältä metsästämästä ja kouluttamasta koiraasi leikkaavan hangen tai muutoin kovien luonnonolosuhteiden aikana. Ammu vasta, kun olet varmuudella tunnistanut kohteen luvalliseksi riistaksi ja vain silloin, kun sinulla on vapaa tähtäyslinja ja näkökenttä. Ammu vain itsellesi varmoilta etäisyyksiltä ja vain silloin, kun olet varma saaliin saamisesta. Pyri tappamaan riistaeläin harkitusti ensimmäisellä laukauksella. Ammu toinen laukaus vain silloin, kun mahdollisuudet osumaan ovat yhtä hyvät kuin ensimmäisen laukauksen kohdalla olivat. Jos näet, että ensimmäinen laukauksesi haavoitti riistaeläintä, älä ammu toista riistaeläintä, vaan pyri heti etsimään ja lopettamaan haavoittunut. Vältä haulikolla ampumista yli 30 metriin. Pisimmät hyväksyttävät ampumaetäisyydet ovat esimerkiksi: metsäkauris (kesäkarva) metsäkauris (talvikarva) hanhi, kettu ja supikoira vesilinnut majava muu riista 25 m 20 m 25 m 30 m 10 m 30 m Takaapäin ammuttaessa e.m. maksimietäisyyksiä on lyhennettävä 5 metrillä. Suurikokoisia riistaeläimiä, kuten metsäkaurista ei tule koskaan ampua takaapäin. Vältä liian suurten haulien käyttöä. Mieti tarvitsetko missään yli 4 mm hauleja. Vältä kiväärillä ampumista yli 100 metriin ilman kunnollista tukea. Älä ammu liikkuvaa riistaa ellet ole hyvällä harjoittelulla hankkinut itsellesi kokemusta tällaisesta ampumisesta. Käytä tukea aina, kun se on mahdollista. Älä ammu hirvieläintä päähän tai kaulaan (ei koske armonlaukausta). Muista, että metsästäjän taitoa ei mittaa niinkään se, kuinka kaukaa hän pystyy riistan ampumaan, vaan se, kuinka lähelle sitä pääsee tai pystyy sen päästämään tulematta havaituksi. Älä aiheuta riistaeläimille tarpeetonta kärsimystä. Lopeta riistaeläin mahdollisimman nopeasti ja kivuttomasti. Älä ammu riistaa, jos et ole varma, että saat sen talteen. Tee kaikkesi haavoittuneen tai loukkaantuneen riistaeläimen löytämiseksi ja talteensaamiseksi. Pidä eläintä silmällä mahdollisimman tarkasti ja paina koko tapahtumaketju mieleesi mahdollisia etsintöjä varten. Älä ammu muuta riistaa etsimisen aikana. Kunnioita saalistasi, käsittele sitä arvostaen ja käytä se tarkoin hyväksi ruokana, turkiksina tai jollain muulla tapaa. Pelkästään trofeen takia ei koskaan tule metsästää. Riistan käyttökelvottomat osat on käsiteltävä asianmukaisesti. 57 METSÄSTÄJÄ 4 · 2006
• met0604_054_063 29.6.2006 10:34 Sivu 58 OTA LIITE TALTEEN! Ota liikenne ja tiestö huomioon, kun metsästät tai ruokit riistaa. Älä käytä aseita äläkä osallistu metsästykseen päihtyneenä. 6. Huolehdi suhteista maanomistajiin Neuvottele ja keskustele maanomistajan kanssa metsästyksestä ja riistanhoitotoimenpiteistä, kuten ruokintapaikkojen sijoittamisesta. Muista, että hän päättää alueidensa metsästysoikeuden käytöstä. Kysy aina lupa viljelyksillä, tilusteillä ja aidatuilla alueilla liikkumiseen. Ole silti huomaavainen, kun luvan saatuasi kuljet niillä. Kysy lupa nuotion tekemiseen ja ole varovainen tulen kanssa. Huolehdi, ettei koirasi aiheuta vahinkoa kotieläimille. Auta mahdollisuuksiesi mukaan maanomistajia riistavahinkojen torjumisessa, kartoittamisessa ja korjaamisessa. Suuntaa metsästys vahinkoja aiheuttaviin riistaeläinyksilöihin ja sellaisille alueille, joilla vahinkojen estäminen on tarpeellista. Valvo maanomistajan etuja ja tarvittaessa tiedota hänelle muistakin asioista. 7. Ota huomioon asutus ja muut luonnossa liikkujat Muista, että metsästäjänä et ole ainoa luonnonkäyttäjä, vaikka liikutkin maanomistajan oikeutuksella. Käytä tarvittaessa opasteita tai kylttejä osoittamaan alueet, joilla metsästys on käynnissä. Ole ystävällinen muita luonnossa liikkuvia kohtaan. Älä määräile muita, mutta selitä ystävällisesti, mitä olet tekemässä. Kunnioita muiden ihmisten mielipiteitä. Toimi kaikessa niin, että muut ihmiset voivat tuntea olonsa turvalliseksi. Muut eivät välttämättä ole perehtyneitä aseisiin ja niiden vaikutuksiin. Esimerkiksi vaarattomastikin putoavat haulit tai laukausten äänet saattavat pelottaa muita. Pyri järjestämään passipaikat tiealueelta näkymättömiin. 8. Kunnioita muita metsästäjiä Kunnioita muiden oikeutta metsästykseen. Ole reilu metsästyskaveri. Älä kehu saaliillasi äläkä ole kateellinen metsästyskaveriesi saaliista. Tee yhteistyötä lähialueesi metsästäjien kanssa ja ole reilu yhteistyökumppani. Älä "syö metsästysnaapurisi kuormasta". Älä ammu sopimatta riistaa, joka tulee ajettuna naapurisi puolelta. Älä perusta ruokintapaikkoja lähelle naapurisi rajaa. Älä käytä ajavaa tai pysäyttävää koiraa, jos on todennäköistä, että suurin osa ajosta tai haukusta tulee tapahtumaan naapurisi mailla. Arvosta koiranohjaajaa ja koiraa. Auta koiran etsimisessä ja kiinnisaamisessa sekä huolehdi koiran turvallisuudesta metsästystapahtuman aikana. Käyttäydy aina niin kuin toivoisit muidenkin metsästäjien käyttäytyvän sinua kohtaan. Täy 4. Kehitä tietojasi ja taitojasi Pyri koko ajan oppimaan lisää luonnosta, riistasta ja metsästyksestä. Seuraa lainsäädännön kehitystä. Jaa tietojasi myös muille metsästäjille ja luonnonkäyttäjille. Ole kiinnostunut metsästysalueestasi ja sen eläimistöstä myös muulloin kuin metsästysaikana. Ymmärtämällä riistan elinehtoja pystyt toimimaan paremmin luonnon hyväksi. Kehitä lajintuntemustaitojasi. Osallistu metsästykseen liittyviin neuvonta- ja koulutustilaisuuksiin. Kehitä ja ylläpidä ampumataitoasi harjoittelemalla. Huolehdi, että aseesi on sinulle henkilökohtaisesti sopiva ja tunne aseesi käynti eri etäisyyksiltä. 5. Pidä huolta turvallisuudesta Käsittele aina asetta niin kuin se olisi ladattu. Säilytä aseitasi asianmukaisesti. Pyri pitämään haulikko taitettuna ja luodikon lukko avattuna, kun olet taukopaikalla, tiellä ja silloin, kun ampumatilannetta ei ole odotettavissa. Ole aina selvillä muiden metsästäjien, luonnossaliikkujien ja asutuksen sijainnista ennen kuin ammut. Turvasektori on vähintään 40 astetta, pidä kimmokevaara mielessäsi. Ammu vain turvallista taustaa vasten. Tiedosta kiväärinluodin pitkä kantomatka, jos päätät ampua esimerkiksi puussa istuvaa lintua. Selvitä koiran sijainti ennen kuin ammut. 1 4 · 2006 METSÄSTÄJÄ 58
• met0604_054_063 29.6.2006 10:34 Sivu 59 JahtiJakt-valmistussopimus yhden johtavan radiopuhelinvalmistajan kanssa: Uuden VHF-teknologian ansiosta huippupitkä kantomatka myös äärioloissa. Pitkä akunkesto tehoakun ansiosta. Helppo käyttää. Näppärä erittäin pieni koko. Tukeva rakenne, ylivoimainen 2 vuoden takuu. Nyt ennakkotilaajille markkinoiden täydellisin varustepaketti mukaan kaupan päälle. Normaalisti vastaava kokonaisuus maksaa 399 . Täydellisin VHF-paketti vain 179 ! W) Ylivoimainen 2 vuoden takuu 5 TEHOT ( ATKA HUIPPU ANTOM PITKÄ K ENNAKKOTILAAJILLE Uusi JahtiJakt VHF-radiopuhelin on täydellinen. Se pitää Sinun itse kokea! Tilaa nyt ja kokeile 2 viikkoa! Ihastut varmasti! · Kytke virta - laite on heti toimintavalmis · Vaihtosäätimestä valitset valmiiksi ohjelmoidut 25 kanavaa, vaihdat taajuutta, tehoa jne · Kestävä vaihdettava kumipäällysteinen antenni · Tukeva rakenne, roiskevesitiivis · Tangenttia painamalla avaat puheluyhteyden · Akun todellinen varaustila näkyy koko ajan · Taajuus (67 - 73 MHz) · Pikakohinasalvalla tavoitat heikonkin äänen · Lähetysteho säädettävissä, suuri 5 W, pieni 1 W · Valaistu näyttö, kolme värivaihtoehtoa · Hätäpainikkeella nopea yhteys hätäkanavaan · VOX-toiminnossa puheyhteys avautuu automaattisesti · PRI toiminnossa voi seurata kahden kanavan puheliikennettä samanaikaisesti · Selkeät valaistut näppäimet · Ja lisäksi paljon muita huippu VHF-puhelimen toimintoja · Pikalataus parissa tunnissa · Roiskevesitiivis, kestää sadetta ja kastetta · Erittäin pienikokoinen, 58 x 95 x 32 mm · Kevyt, vain 230g akkuineen · Ylivoimainen 2 vuoden takuu MARKKINOIDEN TÄYDELLISIN VARUSTUS KAUPAN PÄÄLLE! 1. HEAD-SET kuuloke+mikrofoni. Voit seurata puheluliikennettä äänettömästi. Li-Ion 7,4V. 2. VARA-AKKUlaitteessa olevan akun lisäksi. Toinen tehoakku 3. VAKIOANTENNI. käyttöön, pit. 13 cm. Perusantenni tavalliseen 4. TEHOANTENNI. matkoille, pit. 50 cm. Ns. marssiantenni pitkille 5. AJONEUVOLATURI. V. Tupakansytytinpistoke, 12/24 6. VERKKOLATURI. V. Tukeva pöytälaturi, 230 7. VYÖKLIPSI. vyöklipsi takakanteen. Jämäkkä irrotettava 8. VYÖKOTELO. oloissa. Suojaa laitetta vaativissa JILLE KOTILAA LLA 36 ENNAK VIIKO S TOIMITU Viestintäviraston hyväksymä, 25 kanavaa ohjelmoituna TILAA KAKSI TAI USEAMPI HINTAAN imitus viikolla 36 Ennakkotilaajille to 1 VHF NYT VAIN 9 1759 1 KPL Yhteensopiva kaikkien metsästys-VHF laitteiden kanssa Ä RAJ.ER Radioamatöörien ja tietoliikenneasiantuntijoiden testaama +toimituskulut Tilauskuponki Kahdesta tilauksesta Erätukku maksaa kupongin postimaksun KPL Tilaa JahtiJakt VHF-radiopuhelin nyt. Saat ennakkotilaajan etuna koko paketin uskomattomaan hintaan. Tilaamalla useampia puhelimia hinta on vieläkin edullisempi. Kyllä, tilaan postiennakolla (ruksaa sopiva kappalemäärä) 1 kpl JahtiJakt VHF-radiopuhelimia (179 /kpl) + postikulut. 2 kpl JahtiJakt VHF-radiopuhelimia (159 /kpl) + postikulut. __kpl JahtiJakt VHF-radiopuhelimia (159 /kpl) + postikulut. Tilaajan allekirjoitus (alle 18 -vuotiaan holhooja) Nimi LISÄETU KATSO SIVU 15 Tilaa heti kupongilla tai netissä: Toimitus postiennakolla, postikulut lisätään. www.eratukku.fi Puhelintilaukset klo 8 - 18 Metsästäjä 4/2006 020 747 7080 0400 245 083 klo 9 - 18 Osoite Postinumero Sähköposti GSM Postitoimipaikka Erätukku Tunnus 5013247 90003 VASTAUSLÄHETYS Liityn samalla ilmaiseksi Erätukku-Klubiin ja saan uusimmat tarjoukset suoraan sähköpostiini.
• met0604_054_063 29.6.2006 10:34 Sivu 60 Koko kansan JahtiJakt AIR-TEX® -kalvopuku uudistui! Testivoittajan uutuusmalli ny 1. Suojaava kaulus, Legendaarinen kalvopuku! sisäpinta pehmeän miellyttävää fleeceä 2. Tyylikkäät erikois- Ja n laaj Suomen ostetuin metsästyspuku! 15. DropStop-pinta- tekstiilivahvikkeet kauluksessa ja olkapäissä 3. Veden- ja tuulenpitävä sekä hengittävä AIR-TEX -kalvo takissa ja housuissa, teipatut saumat AIR-TEX® 4. Ilmava verkkovuori, takin käsittely takissa ja housuissa 16. Kätevä povitasku tuuliläpän alla, takkia ei tarvitse avata. 17. Leveämpi kännyk- yläosassa tyylikäs ruutukangas 5. Erikoisvahvat kätasku 18. Tasku esim. radio- JahtiJakt AIR-TEX® -kalvopuku on se legendaarinen jahtiasu, joka ensimmäisenä voitti metsästäjien luottamuksen erinomaisella vedenpitävyydellään, hengittävyydellään ja hinnallaan ilman välikäsiä. tekstiilivahvikkeet taskuissa 6. Säädettävä vyötärö, puhelimelle ja/tai GPS:lle 19. Avattavat aina ryhdikäs ulkonäkö 7. Reilut ja hyvin Tyylikäs uutuusmalli! Nyt tätä suosikkipukua on kehitetty edelleen uusimman tietämyksen mukaan; esim. pintakangas on entistä lujempi, väritys on nykytrendien mukainen ja puvun monikäyttöisyyttä lisäävät nyt mm. irrotettavat huput. sulkeutuvat taskut: takissa 10 kpl, housuissa 4 kpl 8. Erikoisvahvat vetoketjut 9. Vahvat painonapit 10. Säädettävä takinhelma tuuletusaukot kainaloissa 20. Hihakiristys 21. Lämmittelytaskut kätevässä paikassa 22. Kaikissa taskuissa 11. Sivuilla kätevät AIR-TEX -kalvo 23. Hyvä istuvuus tuuletusaukot 12. Kahisematon ja erittäin luja Valitse aito AIR-TEX Kun valitset metsästyspukua, varmista, että siinä on kalvona aito AIR-TEX. Kalvopukua käyttävät ovat pukunsa vedenpitävyyteen ja hengittävyyteen kaikkein tyytyväisimpiä (Taloustutkimus 4/04). VTT:n ja Tampereen yliopiston tutkimukset osoittavat kalvon ylivoiman tieteellisesti. Jahti Jakt AIR-TEX® on myös suosituin! pintakangas 13. Taskut ja taskunsuut takissa ja housuissa vahvistettu erikoistekstiilillä 14. Reilut ja hyvin sulkeutuvat taskut Koot myös naisille ja nuorille! 24. Housuissa korkea suojaava vyötärö 25. Kolmipiste-tarra- uku + Etupaketti P Nyt vain kiristys housuissa 26. Veden- ja tuulen- Uusi edullisempi hinta!!! Yhä suurempien Suomen ja Euroopan valmistusmäärien ansiosta suosikkipuvun hintaa on voitu laskea. Ilman välikäsiä saat nyt tämän 300 :n hintaluokassa olevan puvun shokkihintaan 129,90! Ja huomaa: hinta sisältää myös etupaketin! 129 +toimituskulut Tuemme MKJ:n nuorisotyötä 90 Halti pitävä sekä hengittävä AIR-TEX -kalvo housuissa ja takissa, teipatut saumat, verkkovuori 27. Suomalaiseen metsään JahtiJakt 70 % 14 80 % Sasta suunniteltu suojaväri, tumma metsänvihreä 28. Lahkeensuissa kiristimet ti tu aketin inta is lt Hinta sisältää Etup Kalvollisten metsästyspukujen markkinaosuudet, % 82 % 20 51 % Metsästysasututkimus 5/2006 yhteistyössä Työterveyslaitoksen ja VTT:n kanssa Tyytyväisyys oman pukunsa ominaisuuksiin, % käyttäjistä Katso uudet www-sivut: www.eratukku.fi
• met0604_054_063 29.6.2006 10:34 Sivu 61 alli nyt shokkihintaan! 1 Arvo 29 . Nyt nopealle puvun tilaajalle kaupan päälle. eimmille LISÄKSI kaupan päälle tämä Ja nop n arv ,00 :Vedenpitäväoinen Etupaketti !!! laaja 228 kalvohuppu 1 AIR-TEX -kalvollinen vedenpitävä huppu kalvoteipatuilla saumoilla. Nopea kiinnittää QuickSNAP-systeemillä. Muotoiltava lippa ja monipuoliset säädöt. Arvo 59 . Nyt nopealle puvun tilaajalle kaupan päälle. QuickSNAP-pikakiinnitteinen hirvikärpäshuppu poistaa 2 HirvikärpäshuppuNopea kiinnittää ja poistaa. Vetoketjullinen huoltoaukko. alati laajenevan hirvikärpäsongelman. Flanellipaita puuvillaa. JahtiJakt-kauluspaita metsästykseen ja 3 vapaa-aikaan. LaadukastaFlanellinenKaksi rintataskua. Jatkettu helma suojaa alaselän. Arvo 39 . Nyt nopealle puvun tilaajalle kaupan päälle. Kynsikkäät Lämmin aitoa, kulutusta kestävää nahkaa. Väri 4 Thinsulate®-vuori, kämmenosaJahtiJakt-metsästyskynsikäs. Hyvin eristävä metsänvihreä Arvo 14,90 . Nyt nopealle puvun tilaajalle kaupan päälle. 3 5 Käännettävä kalvolakki Vesitiivis ja hengittävä AIR-TEX-kalvolla varustettu jahtilakki, likaahylkivä DropStop-pintakäsit2 tely. Helposti esiinkäännettävä punainen huomioväripinta. Käännettävät korvaläpät. Säädettävä ympärys. Arvo 59 . Nyt nopealle puvun tilaajalle kaupan päälle. turvaliivi Laadukas JahtiJakt 6 Metsästäjän edessä ja takana. Uusi erottuva huomioväri. turvaliivi. Heijastinnauhat Mahtuu taskuun ja on nopea pukea puvun päälle jahtitilanteessa. Kätevä pikakiinnitys. Arvo 27 . Nyt nopealle puvun tilaajalle kaupan päälle. 4 6 5 Metsästäjän kalvopuku Tilaa heti kupongilla tai netissä: www.eratukku.fi Näin helpotat puhelinruuhkaamme ja saat siitä palkkioksi Toimitus postiennakolla, postikulut lisätään. Tilauskuponki tekniset JahtiJakt-ALUSSUKAT (arvo 15 )! Puhelintilaukset Ma - Pe klo 9 - 20, La 10 - 15 Helpota puhelinruuhkaamme ja tilaa oma JahtiJakt AIR-TEX® -pukusi etutuotteineen tällä kupongilla. Palkkioksi kuponkitilauksesta saat mukavat TEKNISET ALUSSUKAT, jotka pitävät jalat kuivina. Pistä kuponki heti postiin, kupongin postimaksukin on jo maksettu! Kyllä, tilaan kpl JahtiJakt AIR-TEX® -pukua postiennakolla hintaan 129,90 /kpl + postituskulut ja saan nopean tilaajan Etupaketin ja Otsalampun (1 etupaketti+alussukat/puku, etujen arvo 243 /puku). Tilaajan allekirjoitus (alle 18-vuotiaan holhooja) Nimi Kahdesta tilauksesta LISÄETU KATSO SIVU 15 Erätukku maksaa kupongin postimaksun Soita 08-840 4400 Myynti: Erätukku, Alasintie 8, 90400 Oulu TEHTAANMYYMÄLÄT: OULU Alasintie 8, VANTAA Valimotie 27 Avoinna: ma-pe 10-18, la 10-15 Metsästäjä 4/06 Osoite Postinumero Sähköposti Matkapuhelin Postitoimipaikka Erätukku Tunnus 5013247 90003 VASTAUSLÄHETYS Pituus cm Paino kg Puku 1 Puku 2 Puku 3 Liityn samalla ilmaiseksi Erätukku-Klubiin ja saan uusimmat tarjoukset suoraan sähköpostiini. Merkitse tähän pukujen saajien mitat. Koot myös naisille ja nuorille.
• met0604_054_063 29.6.2006 10:34 Sivu 62 Nyt esittelyssä Nyt esittelyssä UUSI Asekaappi-mallis to J 5 PANSSARI 3-5 aseelle · · · · · · Vahva kampalukko Jämäkkä panssariovi Murtovarma saranasysteemi Enemmän tilaa, uudet ovilokerot Pehmustetut, asetelineet ja sisustus Tilaa myös pistooleille, pitkille aseille (max. 138 cm) · Kiinnitysreiät pohjassa/takaseinässä Mitat: korkeus 1380 x leveys 350 x syvyys 300 mm Paino: tyhjänä 45 kg, aseineen ja varusteineen n. 80 kg Väri: valkoinen Lukko: avainlukko, 2 avainta, kampalukko oden VIIDEN vu attomuusmurtautum takuu 8 PANSSARI 5 - 8 aseelle · · · · · · Vahva kampalukko Jämäkkä panssariovi Murtovarma saranasysteemi Enemmän tilaa uudet ovilokerot Pehmustetut, asetelineet ja sisustus Tilat myös erikoispitkille aseille, kiikariaseille ja pistooleille · Ovessa kätevä asiakirjaja karttatasku · Kiinnitysreiät pohjassa/takaseinässä Mitat: korkeus 1500 x leveys 500 x syvyys 370 mm Paino: tyhjänä 75 kg, aseineen ja varusteineen n. 125 kg Väri: valkoinen oden Lukko: avainlukko, VIIDEN vu attomuus2 avainta, kampalukko murtautum takuu VAIN sis. Etupaketti sis. Etupaketti 8-15 R (SIS) SIS-hyväksytty. Valmistettu kovimman suomalaisen asekaappistandardin mukaan. 249 +rahti VAIN sis. Etupaketti sis. Etupaketti 8-15 aseelle 349 +rahti VAIN 8-16 aseelle hyväksytty Nro 1030 16 R (SIS) SIS-hyväksytty. Valmistettu kovimman suomalaisen asekaappistandardin mukaan. SIS- sis. E 2 · Valmistettu vahvasta murtovarmasta 4 mm:n teräslevystä · Irrotettava ylähylly · Hyvät tilat pitkille-, kiikariaseille ja pistooleille · Ovessa 5 kpl oden VIIDEN vu säilytyslaatikkoa uusutumattom · Erikoisvarmistettu murta kuu ta tiirikointisuoja · Kiinnitysreiät pohjassa/ takaseinässä Mitat: korkeus 1500 x leveys 500 x syvyys 370 mm Paino: tyhjänä 130 kg Väri: valkoinen Lukko: Hyväksytty Mayer-turvalukko ja vara-avain, vahva kampalukitus · Valmistettu vahvasta murtovarmasta 4 mm:n teräslevystä · Irrotettava ylähylly oden VIIDEN vu attomuus· Hyvät tilat pitkille-, murtautum kiikariaseille ja pistooleille takuu · Kaappi helposti muutettavissa kahteen eri malliin 1. väli2. seinällä ja 2. kolmella 1. säädettävällä välihyllyllä tai ilman väliseinää · 5 säilytyslaatikkoa ovessa · 4 kpl puhdistuspuikon pidikettä · Kiinnitysreiät pohjassa/ takaseinässä Mitat: korkeus 1500 x leveys 575 x syvyys 400 mm Paino: tyhjänä 152 kg Väri: valkoinen Lukko: Hyväksytty Mayerturvalukko ja vara-avain, vahva kampalukitus VAIN sis. Etupaketti sis. Etupaketti 449 KAUPAN PÄÄLLE 569 Arvo 59 VAIN +rahti sis. Etupaketti sis. Etupaketti +rahti SIS- hyväksytty Nro 1030 TURVASÄILÖ kodin ja toimiston arvotavaroille: rahoille, koruille, cd-levyille jne. Mitat: 350x270x160mm Paino: tyhjänä 6 kg. Palokestävyys 30 min. Sopii Otso 16 R-asekaapin sisälle. l er 100 kpEIMMä LE! IL P VAIN NO
• met0604_054_063 29.6.2006 10:34 Sivu 63 s to JättiETUPAKETILLA! LEIJONA 100 · Erittäin järeää tekoa · Murtovarma holvilukko · Tilava ylähylly · Uusi tyylikäs ulkonäkö · Ovessa kullattu leijonavaakuna · Kiinnitysreiät pohjassa/takaseinässä Mitat: korkeus 1450 x leveys 350 x syvyys 350 mm Paino: tyhjänä 67 kg, aseiden kanssa n. 110 kg Väri: Burgundin ruskea Lukko: avainja holvilukitus oden VIIDEN vu attomurtautum muustakuu 3-5 aseelle LEIJONA 140 · Erittäin järeää tekoa · Murtovarma holvilukko · Tilava ylähylly · Ovessa tilavat säilytyslokerot · Uusi tyylikäs ulkonäkö · Ovessa kullattu leijonavaakuna · Kiinnitysreiät pohjassa/ takaseinässä Mitat: korkeus 1500 x leveys 555 x syvyys 400 mm Paino: tyhjänä 135 kg, aseiden kanssa n. 175 kg Väri: Burgundin ruskea Lukko: avainja numeroyhdistelmälukko, holvilukitus 8-11 aseelle LEIJONA 160 · Erittäin järeää tekoa · Murtovarma holvilukko · Helposti muunneltava ­ oikealla · 2 kpl irrotettavia välihyllyjä · Uusi tyylikäs ulkonäkö · Ovessa kullattu leijonavaakuna · Kiinnitysreiät pohjassa/ takaseinässä Mitat: korkeus 1500 x leveys 700 x syvyys 460 mm Paino: tyhjänä 145 kg, aseiden kanssa n. 200 kg Väri: Burgundin ruskea Lukko: avainlukko + kolmipuolainen kullattu avauskahva 8-16 aseelle oden VIIDEN vu attomurtautum muustakuu VAIN VAIN sis. Etupaketti sis. Etupaketti 299 +rahti VAIN sis. Etupaketti sis. Etupaketti 449 oden VIIDEN vu attomurtautum muustakuu +rahti KAUPAN PÄÄLLE 549 VAIN NO +rahti sis. Etupaketti sis. Etupaketti Arvo 59 TURVASÄILÖ kodin ja toimiston arvotavaroille: rahoille, koruille, cd-levyille jne. Mitat: 350x270x160mm Paino: tyhjänä 6 kg. Palokestävyys 30 min. Sopii Leijona 160-asekaapin sisälle. l er 100 kpEIMMä LE! IL P Tämä JättiETUPAKETTI arvo 177,- KAUPAN PÄÄLLE! 1. JahtiJakt · · · · · · · · -lintu-/asereppu Täysin kahisematon pintakangas Nahkainen kotelo aseelle repun selkäosassa Tukeva säädettävä lantiovyö Lantiovyössä taskut pikkutavaroille Repun sisällä paikka termospullolle Repun sivuilla erilliset taskut veitsille/puukoille Yhteensä 6 kpl erillistaskua Repun viillekkeissä säädettävä rintaremmi 2. JahtiJakt-asekotelo · · · · · · Vahva täyspitkä 2-suuntainen vetoketju Tekstiilinahkavahvikkeet Irrotettava kantohihna Sisällä erittäin vahvat pehmusteet Jäykistetty, vahva rakenne Vahvat ja kestävät kantokahvat Arvo 79 Arvo 59 0;- 0;- Arvo 555,- 0;Puhelintilaukset: Arkisin 9-19, La 10-15 Arvo 39 0;- 3. JahtiJakt 12 huippukirkasta LED-valoa -käsivalaisin Kahdesta tilauksesta LISÄETU KATSO SIVU15 08-840 4400
• met0604_064_069 29.6.2006 10:34 Sivu 64 NUORTEN PALSTA nen vahvuus oli seitsemän nuorta poikaa jotka kerhon kävivät alusta loppuun. NUORTEN ERÄKERHO Metsästäjä-lehden vuoden 2006 jokaisessa numerossa esitellään yksi vuoden 2005 toiminnan perusteella MKJ:n nuorisotoimintarahastosta palkitusta viidestä kärkipään hankkeesta.Tässä numerossa esitellään Säkylä-Köyliön riistanhoitoyhdistyksen hanketta. Nuorisotyö riistanhoitoyhdistyksessä; "tarttis tehrä jottain", varmasti kaikille riistanhoitoyhdistysten puuhaihmisille tuttu aihe, niin myös Säkylä-Köyliön riistanhoitoyhdistyksessä. Aikaisemmin yhdistyksen nuorisotyö painottui yksittäisten teemapäivien varaan, vaihtelevalla menestyksellä. Luontotietämyksestä metsästykseen Kerhon tavoitteeksi oli hankesuunnitelmaan kirjattu: Nuorten luontotietämyksen kehittäminen, uuden harrastuksen löytyminen nuorille, ja sitä kautta oman kotiseudun arvostuksen kohoaminen nuorten näkökulmasta. Näiden tavoitteiden täyttymiseksi päätettiin kerho toteuttaa käytännönläheisenä ja riittävän pitkäkestoisena, jolloin vuoden kierto, ja sen myötä luonnossa eri vuoden aikoina tapahtuvat asiat ja toiminnot tulisivat nuorille tutuiksi. Kerhotoiminta käynnistyi talvella 2005, jolloin keskityttiin perusteisiin, kuten lajitunnistukseen, eläinten käyttäytymiseen ja myös jokamiehen oikeudet ja metsästyslainsäädäntö saivat huomiota. Keväällä kerholaiset keskittyivät riistanhoitoon, tutustuivat riistan ruokintaan, pienpetojen pyyntiin ja rakentelivat telkille pönttöjä ja minkeille keinulautaloukkuja. Kesälomien jälkeen kerho jatkui metsästysaseisiin tutustumalla, ja perusteiden jälkeen oli vuorossa myös ampumaratapäivä, joka olikin kerholaisten suosikkitapahtuma. Syksyn ohjelmaan kuuluivat myös suunnistustaidot, metsästyskoirien käyttö metsästyksessä ja tietenkin monen pojan ensimmäinen metsästystapahtuma, joka tällä kertaa oli vesilintujahti. Jahti toteutettiin hajautetusti, kaksi kerholaista kerrallaan, kokeneen metsästäjän mukana. Havaintoja, tilanteita ja vähän saalistakin kertyi lokakuisilla iltalennoilla. Myös toinen metsästystapahtuma kerhon puitteissa järjestettiin, tapahtuma, jossa kohtasivat nykyiset ja mahdolliset tulevat vaikuttajat, joululomaviikolla kokoonnuimme rusakkojahtiin eräkerhon ja rhy:n hallituksen voimin. Nuorten Eräkerho kokoontui kaikkiaan 22 kertaa. Kerhotoiminta päättyi helmikuussa 2006, viimeisimpinä tapahtumina olivat vierailu Riihimäellä, Sakon tehtaille ja Metsästysmuseoon. Viimeisenä tapahtumana oli tietenkin päättäjäiset, joissa kerholaiset itse osallistuivat riistaruokien tekoon, ruokien raaka-aineina olivat yhteisen rusakkojahdin saaliit. Päättäjäisissä ympyrä sulkeutui, lajitunnistuksen, riistaekologian, riistanhoidon, metsästysaseiden käytön, koiratietouden ja ® Nuorten koulutusta oli Säkylä-Köyliön riistanhoitoyhdistyksessä pohdittu jo yhdistyksen perustamassa työryhmässä, mutta vasta syyskesällä 2004 yhdessä MLL:n kanssa pidetyn isä-lapsi eräpäivän jälkeen tuli idea kerhomuotoisesta toiminnasta. Kun vielä yhdistyksen puheenjohtaja Veli-Pekka Suni heitti ajatuksen, että voisiko rhy keksiä EU-hankerahoitukselle käyttöä koulutustoiminnassa alkoi yhtälö olla valmis: nuorten erätaitokoulutus ja ALMA- hankerahoitus, ajatus Nuorten Eräkerhosta syntyi. Hankesuunnitelmaa muokattiin Pyhäjärviseudun Kehittämisyhdistyksen, ja Satakunnan riistanhoitopiirin asiantuntijoiden avulla, ja lopulta hankehakemus oli valmis jätettäväksi. "Suoramarkkinointia" kouluissa Satakunnan TE- keskuksesta tulleen myönteisen päätöksen jälkeen, hankkeen toiminta alkoi tietenkin kerhon markkinoinnilla. Markkinointi tapahtui suoramarkkinointiperiaatteella, paikallisissa yläasteilla tehdyillä käynneillä, joilla tavoitimme koko seutukunnan ikäluokan. Kerho oli suunnattu 13 ­ 15-vuotiaille nuorille. Mainoskäynnit olivat hyvä esimerkki paikallisten koulujen kiitettävästä vastaantulosta kerhollemme. Niin Säkylän keskuskoululla kuin Köyliön Lallin koululla olivat järjestelyt mallikkaita. Myös muut mukana olleet alueen koulut, Kepolan koulu ja Vuorenmaan koulu, ansaitsevat kiitokset yhteistyöstä kerhon aikana. Esittelykäyntien jälkeen odotimme mielenkiinnolla ilmoittautumisia, joita kertyi riittävästi itse kerhotoiminnan aloittamiseen. Ilmoittautumisia tuli kaikkiaan yhdeksän kappaletta, ja kerhon lopulli- 4 · 2006 METSÄSTÄJÄ 64
• met0604_064_069 29.6.2006 10:34 Sivu 65 metsästysmuotojen kautta päädyttiin riistaruokien valmistukseen. Hankerahoituksen avulla parantunut kurssin talous hyödynnettiin pääasiassa koulutus- ja harjoitusmateriaalien hankintaan, näin saatu hyöty päätyi suoraan nuorille. Mitä jäi käteen Hankerahoitus on myös riistanhoitoyhdistykselle yksi vaihtoehto hankkia lisää taloudellisia toimintamahdollisuuksia. Hankemaailmaan uppoutuva saa kuitenkin varautua siihen, että hankkeen hallinnointi vaatii paljon aikaa ja vaivaa. Jos yhdistyksellä on käytettävissään paperitöitä pelkäämätön henkilö, niin miksei. Toiminnallisesti kerho onnistui mielestämme ensiyritykseksi kohtalaisen hyvin. Ainahan olisi parempi, mitä käytännöllisemmin nuorten kanssa pääsisi puuhastelemaan. Myös tapahtumien kestoa kannattaa miettiä tarkkaan, nuorten keskittymiskyvyllä on rajansa. Nuorisotyö tuntuu olevan tärkeä asia myös jäsenistölle, kieltäytymisiä kerho-ohjaajan tai apuohjaajan tehtävistä ei tullut. Mukana, tavalla tai toisella, oli noin kolmekymmentä riistanhoitoyhdistyksen jäsentä. Hankkeen tavoitteisiin mielestämme päästiin, seitsemästä kerholaisesta kuusi suoritti kerhon aikana tai heti sen jälkeen metsästäjätutkinnon, ja se seitsemäskin on vain ajan kysymys. Tästä voi päätellä, että kerhon aikana kiinnostus metsästysharrastukseen säilyi tai entisestään kohosi. Kerhossa mukana olleiden poikien herännyttä kiinnostusta metsästykseen riistanhoitoyhdistys jatkaa kummimetsästäjätoiminnalla. Silloin varsinkin ne nuoret, joilla ei ole kotoa yhteyttä metsästysharrastukseen, pääsevät paremmin harrastukseen sisälle. Tämä toiminta alkaa meneillään olevana kesänä, ja haulikkoradalla tietenkin! o ANTTI HÄRKÄLÄ Erältä Elämyksiä NYT KAMERAT LAULAMAAN ­ JA KUVAT KIERTOON! Metsästäjäin Keskusjärjestö järjestää nuorille suunnatun riista-aiheisen Erältä Elämyksiädigikuvauskilpailun. Kilpailu järjestetään osana MKJ:n Nuorisorahaston toimintaa. Kilpailuaika alkaa tämän lehden ilmestymisestä ja jatkuu vuoden 2007 helmikuun loppuun asti. Kilpailuun lähetetyt kuvat tulee olla siis MKJ:ssä viimeistään 5.3.2007. Kilpailuun voivat osallistua kaikki 25 -vuotiaat tai sitä nuoremmat henkilöt ottamillaan riista-aiheisilla digikuvilla. Kilpailu on osallistujille ilmainen. KUVIEN AIHE Kuvien tulee olla riista-aiheisia. Ne voivat olla siis esimerkiksi metsästys-, riistanhoito-, riistaeläinlajitai muuten riista-aiheeseen selkeästi liittyviä kuvia. Erityisesti arvostamme tunnelmallisia tuokiokuvia sekä aitoja tilannekuvia. Kuvien tulee olla jpg- (jpeg) - muodossa ja resoluutioltaan vähintään 300 dpi sekä pitkältä sivultaan vähintään 15 ja enintään 30 cm. Kilpailukuvia voi lähettää korkeintaan viisi kappaletta osallistujaa kohti. Kilpailuun osallistujalla tulee olla kaikki oikeudet kuviin. Kuvat voivat olla myös ennen kilpailun julkistamista otettuja, mutta ne eivät saa olla missään kilpailussa palkittuja tai aiemmin julkaistuja. PALKINNOT Nuorisorahaston yhteistyökumppanit K. Hjorth Oy, Sako Oy sekä Metsästäjän Erätukku Oy luovuttavat osan vuoden 2006 rahastolahjoituksestaan digikuvauskilpailun palkintoihin. Niinpä kaikkien osallistujien kesken arvotaan useita arvokkaita tavarapalkintoja. Lisäksi kolme parasta kuvaa palkitaan erikseen. Kilpailun palkinnot ilmoitetaan kuluvan vuoden Metsästäjä-lehden viitosnumerossa syyskuun 2006 alussa. Palkinnot jaetaan ja arvonnat suoritetaan vuoden 2007 keväällä. KUVIEN JULKAISU Kilpailussa palkitut kuvat julkaistaan Metsästäjä-lehdessä ja MKJ:n Internet-sivuilla vuonna 2007. Lisäksi kilpailuun osallistuneita kuvia laitetaan näkyville Internetiin myöhemmin avattavaan kuvagalleriaan. Kuvat tulee lähettää cd-romilla Metsästäjäin Keskusjärjestöön osoitteeseen Fantsintie 13-14, 01100 Itäsalmi, (kuoreen merkintä Kuvakisa) tai sähköpostilla osoitteeseen kuvakisa@riista.fi. Samalla kilpailuun osallistuja luovuttaa Metsästäjäin Keskusjärjestölle oikeuden käyttää kuvia julkaisuissaan sekä Internet-sivuillaan korvauksetta. MKJ:hin lähetettyjä kuvamateriaaleja ei palauteta. KUVAN TIEDOT Kuvien mukana tulee olla ainakin seuraavat tiedot: Kuvaajan nimi ja osoite sekä puhelinnumero Kuvaajan syntymäaika Tieto siitä, missä ja milloin kuva tai kuvat on otettu Mahdollinen kuvan nimi 65 METSÄSTÄJÄ NUORISOTOIMINTARAHASTON YHTEISTYÖKUMPPANIT: Leupold tähtäinkiikarit, pitkät Baikal ­ ruutiaseet metsästyskiväärit Garmin kartta-GPS, Jahti-Jakt ­eräasusteet 4 · 2006 OSALLISTU RIISTA-AIHEISEEN VALOKUVAUSKILPAILUUN! DIGIKUVAUSKILPAILU NUORILLE
• met0604_064_069 29.6.2006 10:34 Sivu 66 Opi ampumaan paremmin HAULIKOLLA yleisratkaisua. Mikä toiselle ampujalle vaikuttaa täysin toivottomalta, saattaa taas toiselle olla täysin oikeatekniikka. Seuraavassa on muutamia yleisiä ohjeita ja neuvoja siitä, kuinka omaa ampumistaitoaan haulikolla voi parantaa. Nimenomaan niitä neuvoja, joista tuntuisi olevan hyötyä juuri sinulle, kannattaa opetella. Kuten aiemmin on mainittu, haulikolla metsästäminen on vaikeaa täsmäampumista. Avainkysymys on hauliparven tarkka sijoittaminen kohti riistaa niin, että nämä kaksi kohtaavat toisensa tiettynä ajankohtana. Mitä hitaampia, yksinkertaisempia ja vähäisempiä liikkeitä tarvitaan tämän kohtaamisen aikaansaamiseksi, sitä vähäisempiä ovat virhemahdollisuudet. Hyvä ampumataito on olennainen osa eettisesti korkeatasoista metsästystä. Julkaisemme loppuvuoden numeroissa tanskalaisten asiantuntijoiden Gustav Rønholtin ja Jesper Dellgrenin ohjeita ja neuvoja ampumataitosi kohentamiseen. Tanskalaiset tutkimukset osoittavat, että parempi haulikkoampuja haavoittaa vähemmän riistaa kuin huono ampuja ­ sinänsä varsin looginen tulos. Kaikista ei voi koskaan tulla hyviä haulikkoampujia, mutta jo se, että tuntee rajansa ja kykynsä ampujana, vähentää varmasti "huonojen" laukausten määrää ­ ampumatta jätettyä laukausta ei tarvitse koskaan katua. OSA 2 ® Ensimmäinen kosketus lintuun on tärkein. Jos tässä tilanteessa pystytään hillitsemään yllätysmomentti sekä tietoisesti ja hitaasti osoittamaan lintua eteen ojennetulla kädellä, jää esiin tulevan linnun aiheuttama yllätys pienemmäksi. Myös stressin ja paniikin vaikutus svingiin vähenee. Kuvittele, että liikut ampumisen aikana painottomassa tilassa. Riippumatta siitä, kuinka nopeasti yrität liikkua, liikkeestä tulee liukuva ja harkittu. Tämä harjoitus on suhteellisen helppo toteuttaa savikiekkoradalla. Metsällä asiat ovat usein toisin, koska silloin useimmilla meistä on saalistusvietti monta kertaa vahvempi. Metsällä hätäilemme, heitämme haulikon poskelle ja huomaamme, että olemme viisi metriä linnun perässä. Sitten alkaa kirivaihe saadaksemme linnun "kiinni". Lopuksi syntyy usein vielä tarve tehdä tiedostamaton nykäisy, jotta pääsisimme linnun eteen. Jos linnulla tämän jälkeen on niin huono onni, että se lentää suoraan hauliparveen, vahvistuu teoria, jonka mukaan sokea kanakin saattaa löytää jyvän. puu ohilaukauksen savikiekkoradalla ja sen jälkeen pystyy tarkkaan sanomaan mistä laukaus meni ohi ja vieläpä miksi, niin se on hyvä laukaus. Se parantaa analysointikykyä myös metsällä: mistä laukaukset menevät ohi ja mistä syystä. Tiedostetut liikkeet johtavat myös tietoisuuteen virheistä. Kosketus lintuun Sivulaukausten osalta on kaksi ratkaisevaa asiaa: linnun lentorata ja ennakko. Jos lentorata on löytynyt jo ennen kuin haulikko on tavoittanut posken, puuttuu enää "vain" ennakko. Mikäli sen sijaan ollaan esimerkiksi linnun lentoradan yläpuolella poskikosketuksen syntyessä, täytyy ensin hakeutua alas lentoradalle ja vasta sen jälkeen ajatella ennakkoa. Laukauksen tulos selviää jo svingin alussa. Jos lähtö onnistuu ja ollaan lentoradalla heti linnun taSivulaukausten osalta on kaksi asiaa, joiden "löytäminen" on ampujan kannalta tärkeää: linnun lentorata ja ennakko. Hidas ja hallittu tekniikka Hyvä uutinen on se, ettei ole olemassa yhtä ainoaa On pyyntimiehiä ja on "saamamiehiä" Synnynnäinen kyky ja "metsästysonni" ovat kaksi tekijää, joita on mahdotonta muuttaa. Kyky koordinoida käden ja silmän toimintaa on käsite, josta usein puhutaan viisasten kesken. Metsällä riistaa katsotaan silmillä ja "pyydetään" kättä ja haulikkoa toimimaan. Tämä kyky on enemmässä tai vähemmässä määrin synnynnäinen. Sen sijaan tuskin kukaan on päässyt oikein selville, mistä "metsästysonni" tulee. Paljon on pyyntimiehiä, mutta vain harvat ovat "saamamiehiä". Tosiasia on kuitenkin se, että kyky ja onni ovat tekijöitä, joita emme pysty manipuloimaan. Sen sijaan voi muuttaa tekniikkaa, ja siihen on rajattomat mahdollisuudet. Siksi olisikin keskityttävä tekniikan parantamiseen, kun savikiekkoradalla yrittää kohentaa ampujataitoa. Monella metsästäjällä on laukauksen laadun mittapuuna seuraava toteamus: osuma lintuun = hyvä laukaus, ohilaukaus = surkea laukaus. Mikäli lintuun on osunut synnynnäisen kyvyn ja usein jonkun verran tuurillakin, niin on edelleen kyse laukauksesta, joka ei tee meistä parempia ampujia metsällä. Jos sen sijaan am4 · 2006 METSÄSTÄJÄ 66
• met0604_064_069 29.6.2006 10:34 Sivu 67 Eteen ojennettu käsi ohjaa svingit, siksi sen tehtävänä on myös löytää linnun lentorata. kana, on hyvä loppusuoritus varma. Huono ensikosketus, jonka tuloksena ollaan esimerkiksi linnun lentoradan alapuolella, pakottaa ampujan tekemään lujasti töitä hyvään päätökseen päästäkseen. Edellä on jo todettu, että ensimmäinen, aavistuksen verran tiedostamaton, haulikon nykäisy, kun lintu on nähty, pannaan usein yllätysmomentin syyksi. Se, että svingi alkaa linnun takaa pyrstösulkien kohdalta, johtuu ainoastaan siitä, että mielellään halutaan kohteen, linnun, olevan edessä viitepisteenä oikeata ennakkoa etsittäessä. Lintu on ainoa esine, joka poikkeaa taivaan muodostamasta, tavallisesti yksivärisestä taustasta. Aseen vieminen eteenpäin linnun kautta antaa arvokasta tietoa linnun nopeudesta ja lentosuunnasta. Missä lintu on ja minne se on menossa? Viimeksi mainittu seikka on tärkein, sillä siihen tulee nimittäin sijoittaa haulit! Olkaa vasten vieminen Eteen ojennettu käsi ohjaa svingit. Siksi käden tehtävänä on myös löytää linnun lentorata. Ongelmana on kuitenkin se, että taaempi käsi usein on vahvempi. Tästä on seurauksena haulikon taaemman osan ylöspäin suuntautuva liike etuosan seuraamatta mukaan. Kun aseen takapää liikkuu ylöspäin, liikkuu piipunsuu alaspäin - ollaan lentoradan alla ja heikomman eteen ojennetun käden on pakko tehdä "töitä", jotta päästäisiin takaisin ylös lentoradalle. Syntyy siis eräänlainen heiluriliike. Kuin kaksi lasta keinulaudalla: Ensin toinen heistä liikkuu ylöspäin, sitten toinen. Toisin sanoen linnun lentoradan löytäminen ja radalla pysyminen muodostuu vaikeammaksi. Silloin myös takimmainen käsi auttaa haulikon olkaa vasten viemisessä, joka on heti väärin. Tämä heiluriliike on saatava pois. On nimenomaan eteen ojennetun käden tehtävä löytää lentorata ja sille on annettava niin rauhalliset työolosuhteet kuin mahdollista. Estääkseen takimmaista kättä sekaantumasta peliin, käsi voidaan "lukita" kainalon alle. Haulikon perän ylin osa sijoitetaan aavistuksen verran kainalon alle. Ei niin korkealle, että olkapää nousisi luonnottomasti, mutta kuitenkin niin, ettei takimmainen käsi pääse nousemaan. Se on lukittu. Nyt on eteen ojennetulla kädellä vastuu siitä, että piipunsuu pysyy lentoradalla sekä siitä, että hau- likon perä tulee oikealla tavalla poskelle. Ylimääräisten liikkeiden välttämiseksi on perän liuuttava kainalosta paikalleen poskelle, menettämättä kosketusta ampujan takkiin. Poski on ensisijainen kosketuskohta perän ja kehon välillä. Jos hyvin sovitettu perä asettuu hyvin poskelle, niin se asettuu myös hyvin olkaa vasten. Aivan ratkaiseva merkitys on sillä, että perä asettuu joka kerta samalla tavalla poskea vasten. Jos perä esimerkiksi asettuu vain muutama millimetri liian matalalle, niin laukauksella on taipumus mennä ylhäältä ohi. Kun haulikon perä on liian matalalla, johtaa se väistämättä siihen, että piippu on korkeammalla. Moni metsästäjä sijoittaa perän aavistuksen verran poskiluun alapuolelle ja perustelee tätä sillä, että tässä kohdassa on paras rekyylisuoja, "airbag" -tyyny. Mikäli rekyylin ottaa vastaan leukaluulla, ei mene montaakaan laukausta, kun kyseinen poskialue punottaa ja aristaa. Tämä taas johtaa helposti siihen, että ampuminen tuntuu epämiellyttävältä. Se tunne vuorostaan muuttuu helposti laukausten pelkoon. Aivot kertovat meille, että liipaisimen puristaminen sormella tuottaa kipua. Silloin ryhtyy vaistomaisesti viivyttelemään laukaisuhetkellä. On itsestään selvää, että tällä viiveellä ei ole myönteisiä vaikutuksia laukaukseen. Metsästysaseella ampuminen ei missään tapauksessa saa aiheuttaa epämiellyttävää oloa. Mikäli muutaman laukauksen jälkeen on syntynyt punaisia jälkiä kasvoille tai olalle, johtuu se joko siitä, että perä ei sovi, tai että olkaa vasten vieminen on suoritettu väärin. "Airbag" -tyyny suojaa poskiluuta perän potkua vastaan. Toinen tavallinen virhe, perän väärän sijoittamisen lisäksi, on se, että pää nostetaan irti aseen perästä juuri ennen laukausta, koska halutaan nähdä osuiko vaiko ei. Kun pää jättää perän, seuraa piipun suu tietenkin mukana. Seurauksena on yli mennyt laukaus. Kun perä on sijoitettu oikealle paikalleen, sen on pysyttävä siinä kuin liimattuna aina siihen saakka kunnes svingi on viety loppuun. Linnun lento I Ei ole mikään salaisuus, että lentävän riistalinnun lentoa on vaikea jäljitellä savikiekkoradalla. Linnut muuttavat suuntaa, ajelehtivat kovan sivutuulen vieminä jne. Juuri siitä syystä on tärkeää ennakoida linnun lentorata mahdollisimman hyvin. Mikäli ammutaan päällekkäispiippuisella haulikolla, optimaalinen kosketus lentorataan on 90 asteen kulma. Kuvitellaan, että lintu lentää punainen tussikynä kiinnitettynä pyrstön sulkiin. Tällöin kynä piirtää punaisen viivan taivaalle - linnun lentoradan. Päällekkäispiippuisella haulikolla pyritään aina pitämään kohtisuora kosketus tähän viivaan. Silloin todennäköisyys, että lentoradalla pysytään koko svingin ajan, on suurempi. Piiput pidetään kohtisuorassa suhteessa lentorataan. Oheisessa kuvassa asia on havainnollistettu mehupillillä! Olkapäällä on sama kulma kuin lentoradalla. Jos käytetään rinnakkaispiippuista haulikkoa, on kosketus punaiseen viivaan pidettävä samalla tavalla. Jos linnun lentorata on vaakasuora, on piiput pidettävä vaakasuorassa jne. Jotta aina voisi ylläpitää saman kosketuksen olkaan ja poskeen, on Piiput pidetään kohtisuorassa suhteessa lentorataan nähden. Tässä asia on havainnollistettu mehupillillä pakko kääntää päätä ja yläkehoa aavistuksen verran samalla, kun käännetään haulikkoa. Tämä suoritetaan siten, että silmän ja olan kulma seuraavat piippujen kulmaa. Tämä puolestaan seuraa linnun lentoradan kulmaa. Olkapäiden kulman on oltava sama kuin linnun lentoradan. 67 Olkapäillä on oltava sama kulma kuin linnun lentoradalla. Suoria takalaukauksia ja viistosti edestä ammuttaessa, olkapäiden "kulman" on oltava vaakasuora. Muuten olkapäiden on seurattava linnun lentorataa. Kuvassa on kyse loivasti nousevasta lentoradasta vasemmalta oikealle. Näin vasenta olkaa on laskettava samassa määrin niin, että olkapäiden kulma on samantapainen kuin linnun lentorata. METSÄSTÄJÄ 4 · 2006
• met0604_064_069 29.6.2006 10:34 Sivu 68 Tasapaino I Useimmat metsästäjät pystyvät varsin hyvin seisomaan tasapainoisessa asennossa, kun he valmistautuvat svingiin sivulintua varten. Mutta sitä mukaa, kun svingi jatkuu linnun perään, muuttuu tasapaino joksikin muuksi. Pahimmassa tapauksessa sitä voisi kutsua epätasapainoksi. Liike näyttää lähinnä siltä kuin metsästäjä testaisi voidaanko lonkkamaljan pallonivelet kiertää kokonaan ympäri. Kun kiertäminen pysähtyy itsestään 100-120 asteen jälkeen, eikä vieläkään laukaukselle ole löytynyt oikeaa hetkeä, pysähtyy kehon liike ja laukaus jää todennäköisesti perään. Tavoite on, että ollaan tasapainossa, kun ase laukaistaan, eikä silloin, kun ampumiseen valmistaudutaan. Jalkojen asennolla on suuri merkitys kehon tasapainon kannalta. Mikäli jalat kääntyvät oikealla tavalla, myös muu osa kehosta tekee sen. Etujalan, oikeakätisille vasen jalka, on oltava suunnattuna siihen suuntaan, mihin laukaus on tarkoitus laukaista. Koska riistalintu voi tulla miltä kulmalta ja millä korkeudella hyvänsä, on jalkojen asentoa muutettava tilanteen mukaan. Vasenkätisille eteen ojennettu käsi ja eteen työnnetty jalka ovat oikeanpuoleiset. Svingissä nämä kaksi raajaa ovat yhteistyössä siten, että kun esimerkiksi käsi svingaa vasemmalle, jalka seuraa liikettä. Tässä tapauksessa voi vasenkätinen yksinkertaisesti kuvitella, että oikea käsi ja oikea jalka on kiinnitetty toisiinsa teräsvaijerilla niin, että niiden on pakko seurata toisiaan. Jalkojen asennon muuttamista svingin aikana monet pitävät vaikeimpana asiana pyrkiessään parantamaan tekniikkaansa. Suhteellisen suuri osa siitä huomiosta, jonka pitäisi kohdistua lintuun "missä lintu on, mihin ammun" siirtyy nyt jalkoihin ja tämä johtaa harvoin hyviin tuloksiin. Ampumisen aikana on keskitettävä kaikki huomio riistaan! Ammuttaessa ei pidä ajatella tekniikkaa. Sen on oltava syvällä selkäytimessä. Jos tekniset yksityiskohdat pyöri- vät päässä ja vasta svingin jo ollessa menossa lintua kohti yritetään muistella, mitä kaverit ehdottivat viimeksi ampumaradalla, silloin lintu on jo kirjaimellisesti lentänyt tiehensä ennen kuin vastaus muistuu mieleen. Tekniikasta on harjoittelemalla tultava vaistomaista, niin että svingin tekninen puoli sujuu yhtä luontevasti kuin pyörälle istuutuminen ja pyöräilemään lähtö ­eli kuin itsestään. Painopisteen siirtämistä Seisoessasi laivan kannella ja suuren aallon lähestyessä, otat vaistomaisesti pienen askeleen eteenpäin ottaaksesi sen vastaan. Paino siirtyy eteen viedylle jalalle. Mikäli satut kohtaamaan aallon painon takajalalla, tarvitset todennäköisesti jonkun, joka auttaa sinua nousemaan ylös. Samasta syystä otetaan ammuttaessa vastaan pieni olkapäähän kohdistuva aalto, potkaisu, paino eteen asetetulla jalalla. Kun laukaus on ohi, seisot tukevasti tasapainossa. Toinen syy miksi svingissä on siirrettävä painoa takimmaisesta jalasta etummaiseen, on liike-energia, jota svingissä tarvitaan. Tämä voima auttaa pääsemään linnun eteen. Kun paino svingiä aloitettaessa on eteen työnnetyllä jalalla, liike onnistuu parhaiten. Svingissä energian ja voiman on oltava suunnattuna aiottuun ampumasuuntaan. Poskikosketuksen synnyttyä, on svingin energian suunta sama kuin linnun lennon suunta. Piiput ovat välittömästi linnun takana, niin että "magneettinen kenttä" voidaan murtaa piippujen painon antaman lisävoiman avulla. Laukaukseen valmistautuminen paino eteen viedyllä jalalla, sekä se, että niin piiput kuin eteen ojennettu käsikin osoittavat samaan suuntaan svingissä kuin linnun lentorata, helpottavat "magneettisen kentän" murtamisessa niin, että laukaus onnistuu. Mikäli sivulintua tavoittelevan svingin ensimmäinen liike on eteenpäin suunnattu, ampuja on kuitenkin poskikosketuksen syntyessä jo kaukana perässä ja samalla svingiltä puuttuu energia. Tällöin svingin loppuosassa syntyy nykimistä linnun saavuttamiseksi ja ohittamiseksi. Lopputulos on harvoin hyvä. Svingi on pyrittävä viemään läpi pitkässä, liukuvassa rytmissä - ei kahdessa vaiheessa eli ensin eteen ja sitten sivuun. Tätä voidaan kutsua epätasapainoksi! Poskikosketuksen synnyttyä piiput ovat välittömästi linnun takana niin, että "magneettinen kenttä" voidaan murtaa piippujen antaman liike-energian avulla. 4 · 2006 METSÄSTÄJÄ 68
• met0604_064_069 29.6.2006 10:34 Sivu 69 Kosketus riistaan I Kun metsästettävä lintu ilmestyy passiin, on lintua hyödynnettävä viitepisteenä. Mahdollinen välimatka (ennakko) linnun ja laukauksen välillä on arvioitava lintu lähtökohtana. Kun poskelle noston jälkeen liikuttaa piiput "linnun läpi", varmistaa sen, että tietää missä lintu on ja muodostaa samalla kuvan itselleen siitä, minne se on matkalla. Svingin alussa osoitetaan linnun pyrstösulkia ja tällä tavalla viitepiste on kokonaisuudessaan piippujen edessä. Mikäli otetaan varaslähtö, esimerkiksi linnun edestä, ei tällaista lähtökohtaa ole. Tällöin hyvän laukauksen aikaansaaminen muodostuu huomattavasti vaikeammaksi. Huomio riistaan Ammuttaessa on ratkaisevaa, että kaikki huomio keskittyy lintuun. Mikäli ampujan on kiinnitettävä huomiota kaikkeen muuhun kuten jalkojen tai kehon asentoon, aseen nostamiseen, niin huomio kääntyy pois tärkeimmästä: "Missä lintu on ja mihin ammun?" Ase kädessä kannattaa keskittyä vain riistaan! Katso lintua, ei piippuja! Paradoksaalista kyllä, saattaa eräs hitaan, tiedostetun ampumisen suurista ongelmista olla se, että yhtäkkiä huomataan kuinka paljon aikaa on ampumiseen. Kun kosketus linnun takaosaan muodostetaan hitaasti ja svingi poskikontaktin synnyttyä jatkuu, voi sattua, että katse jättää linnun ja siirtyy alas piipuille, koska ampuja haluaa varmistua siitä, että ne ovat siinä missä niiden pitää olla! Seuraus on kuitenkin se, että piippujen liike pysähtyy ja haulit todennäköisesti ohittavat linnun takaa. Käden on tehtävä työtä silmälle, ei päinvastoin. Kun viet silmän huomion takaisin kädelle ja piipuille, käden liike pysähtyy. Käsi on mielestään suorittanut työnsä loppuun. Suorita koe ampumaradalla. Osoita kädellä savikiekkoa. Osoita kiekkoa vain sillä kädellä, jonka sijoitat haulikon etutukille. Katse lintuun ja käsi seuraa. Käsi palvelee silmää. Osoita sen jälkeen uutta savikiekAinoastaan yläkehon asento muuttuu - onko takapuoli vietäkoa. Siirrä svingin ollessa puolitiesvä eteen vai taakse? sä katse savikiekosta käteen. Käden liike lakkaa välittömästi ja savikiekmielikuvitusta käyttäen ajattelee, että olkapää ko lentää tiehensä. Katseen on aina oltava kohdisedustaa vaakasuoraa viivaa, niin viiva olkapäästä tettuna lintuun ja piippujen pitää vain häämöttää poskelle muodostaa noin 60 asteen kulman suh- näkökentän reunassa. "Kun ohjaat autoa ja ajat teessa vaakasuoraan viivaan. Tässä 60º kulmassa mutkissa sinun kannattaa ehdottomasti katsoa tiesuhteessa olkaan ja poskeen on pysyttävä, riippu- tä eikä rattia!" o matta siitä, onko kyse korkealla ylhäällä olevan fasaanin ampumisesta tai jäniksestä, joka kiitää pitSarja jatkuu seuraavissa Metsästäjä-lehdissä. kin maata. Ainoastaan yläkehon asento muuttuu. Olka ja poski ovat lukittuina samaan kulmaan. GUSTAV RØNHOLTJA JESPER DELLGREN Mikäli ammutaan esimerkiksi liikkuvaa riistaa (julkaistu Jaeger 4/06 lehdessä) viemättä yläkehoa eteen, olan ja posken välinen kulma on todennäköisesti liian suuri (70-80º). Seuraus on usein, että tukki asettuu liian matalalle poskelle, josta taas seuraa liian ylös menevä laukaus. (Sopeutettu suomalaisiin olosuhteisiin toimituksessa) Rytmi Oleellista on, että perussvingi suoritetaan rytmisenä liikkeenä. Ampuja voi kuvitella svingin olevan kolmen askeleen "tanssi" haulikon kanssa. Ensimmäistä askelta ottaessaan ampuja osoittaa lintua eteen ojennetulla kädellä ja piipuilla. Toisella askeleella syntyy poskikosketus. Ennen sitä on tehtävä päätös laukauksen ajoittamisesta. Askel kolme bang! Ennakko on löydetty ja toivottavasti lintu lentää hauliparveen. Rytmin ylläpitäminen vaatii yhtä pitkän ajan jokaiselle askeleelle. Mikäli lyhennetään tai pidennetään jotakin askelta, niin silloin poljetaan "tanssikumppania" varpaille. Lintuun ei osu ja samalla menettää todennäköisesti myös käsityksen siitä, mistä laukaus meni ohi ja miksi sellainen tuli. On olemassa kaksi yleistä poikkeamaa rytmistä. Joko rytmi kiihtyy alussa, koska "käyt kuumana". Nykäiset haulikon poskelle ja silloin "neulansilmän" löytäminen vaikeutuu. Toinen virhe on epäröinti rytmin viimeisen vaiheen aikana. Poskikosketuksen synnyttyä astuu suorituspelko kuvaan. Epäröiminen svingissä on eräs tavallisimmista virheistä tiedostettua menetelmää sovellettaessa. Ampuja alkaa miettiä lintua, kun hänellä yhtäkkiä on enemmän aikaa ja tällöin valitettavasti myös enemmän aikaa ajatella kaikkea, mikä voi mennä hullusti. Empiminen svingissä johtaa energian ja liikkeen menettämiseen ja silloin usein jäädään linnusta jälkeen. Usein on kuitenkin niin, että niinä päivinä, kun uskaltaa tehdä virheitä ampuessa, syntyy vähiten ohilaukauksia. On toisin sanoen uskallettava tehdä virheitä, niin ohilaukausten lukumäärä jää pienemmäksi. Hyvin perusteltu usko (Rønholt) omaan kykyyn, on kaikkein ratkaisevinta ampumisessa. Olka- ja poskikosketus Haulikko on sovitettu tiettyyn olan ja posken väliseen kulmaan. Jos Katseen on aina oltava kohdistettuna lintuun, piippujen pitää vain häämöttää näkökentän reunassa. 69 METSÄSTÄJÄ 4 · 2006
• met0604_070_073 29.6.2006 10:35 Sivu 70 XVII Kansainväliset Erämessut Riihimäellä Uusi ampumakoe piristi metsästystarviketarjontaa Erämessut pidettiin taas Riihimäellä kesäkuun 8.-11. Neljän päivän aikana messuilla kävi 52 000 kävijää eli hieman vähemmän väkeä kuin edellisillä messuilla. Näytteilleasettajia oli 400. Metsästysrintamalla oli selvästi nähtävissä uuden ampumakokeen mukanaan tuomat "uudet" markkinat: ampumatuet ja suuremmat kiikaritähtäimet. teet, ei tuen käyttö ole koskaan aiemmin ollut ko. metsästyksessä suosittua. Mutta messukeskustelun ­ välillä kiivaankin - lomassa, kun kysyit, että ammutko myös lintuja kiväärillä ­ ja vastaus oli kyllä ­ keskustelu tuen käytöstä tyrehtyi siihen. Kukaan ei ammu kiväärillä lintua ilman tukea! Nuoriso teemana Erämessujen pääteema ja pääviesti oli, että nuoriso on saatava mukaan eräpolulle. Luonnosta vieraantuvalle nuorisolle on pystyttävä tarjoamaan mahdollisuus erä- ja luontoelämyksiin, joista myös metsästys ja kalastus ovat erinomaisia esimerkkejä. Messuilla pyrittiinkin tuomaan nimenomaan nuorisoa esille ja messujen yhdeksi "mediasuosikiksi" nousikin messut avannut nuori nainen Johanna Halla. Jo useita vuosia metsästystä harrastanut ja viime keväänä muun muassa ilmahirven SM-kultaa ampunut 18-vuotias Johanna oli melkoisessa myllytyksessä. Metsästäjäin Keskusjärjestössä kesätöissä oleva lukiolainen oli innoissaan saadessaan olla mukana messutohinassa. ­ Meille täällä Messuilla on tärkeää, että sekä näytteilleasettajat että kävijät ovat tyytyväisiä. Saamamme palaute osoittaa, että ainakin näytteilleasettajat olivat tyytyväisiä. Kun messuilla on esillä vain alaan kuuluvia tuotteita ja yrityksiä, valikoituvat myös kävijät erähenkisiksi eli juuri sellaisiksi kuin näytteilleasettajatkin haluavat, Riihimäen Messujen toimitusjohtaja Pirjo Vilpponen korostaa tyytyväisenä. ­ Nuorisoteemamme onnistui mielestäni erittäin hyvin. Kahden vuoden päästä taas tavataan, Vilpponen naurahtaa. o KLAUS EKMAN ® Erämessut tulivat ja menivät, aivan kuten 16 kertaa aikaisemminkin. Erämessut on suomalaisen eränkäynnin suurtapahtuma, joka tälläkin kertaa keräsi kymmenet tuhannet asiasta kiinnostuneet ihmiset yhteen. Jo jonkin aikaa hiljalleen laskeneet kävijämäärät antaisivat kuitenkin osviittaa siitä, että messujen tulisi ehkä käynnistää voimakkaampikin uudistumisprosessi kuin mitä tähän mennessä on tehty. Toisaalta kilpailu alalla on myös lisääntynyt: "erämessuja" pidetään jo ympäri Suomea ja varsinkin pohjoisen Suomen tapahtumat ovat kasvaneet ryminällä. Ampumakokeesta vetoapua Metsästyspuolella on monista syistä johtuen hyvin harvoin mitään todellista uutta esillä. Säädöksillä Nuori metsästävä nainen, kilpa-ammuntaakin erittäin tarkkaan rajattu metsästys aseilla, joissa ei harrastava Johanna Halla avasi XXVII Kanteknisesti ole tapahtunut viimeiseen sataan vuo- sainväliset Erämessut Riihimäellä. teen mitään merkittävää suurta "keksintöä" sai kaipaamaansa vetoapua uudesta ampumakokeesta: lähes jokaisella metsästystä sivuavalla osastolla oli esillä toinen toistaan "parempia" ampumatukia ja ampumakeppejä ja aina vain suuremmilla suurennoksilla varustettuja kiikaritähtäimiä, jotta ampumakokeesta pääsisi helposti läpi. Ampumakokeesta ja tuen käytöstä käytiin välillä kiivastakin keskustelua Metsästäjäin Keskusjärjestön osastolla ­ niin puolesta kuin vastaan. Meillä Suomessa, kun hirvieläinten metsästyksellä on kovin lyhyet perin- Metsästäjäin Keskusjärjestön ajankohtaisteemana oli paljon messuyleisöäkin puhuttanut uusi ampumakoe. 4 · 2006 METSÄSTÄJÄ 70
• met0604_070_073 29.6.2006 10:35 Sivu 71 MKJ:n Nuorisotoimintarahaston yhteistyökummpanit olivat taas suurilla osastoilla mukana messuilla. Urheilutukku Hjortin Mika Hjort esittelemässä uutuuksia. SAKO:n Kai Lilja ja kivääriuutuus SAKO 85. Erätukun telttaan ei pääsääntöisesti mahtunut sisään. Tungos oli ajoittain melkoinen. Krieghoffin Michael Steinmetz esittelemässä Krieghoff Essencia Side-by-Side sivulukkoista 20 kaliiperin haulikkoa. Herkkua silmälle! Koko Suomen tuntema aseasiantuntija Pentti Louhisola sai jatkuvasti vastailla SAKO:n osastolla aseita koskeviin kimurantteihin kysymyksiin. 71 METSÄSTÄJÄ 4 · 2006
• met0604_070_073 29.6.2006 10:35 Sivu 72 Liikkuvasiipiset sorsa- ja kyyhkykuvat sekä laaja valikoima jousimetsästystarvikkeita olivat Porilaisen AA-Produktion &Marketingin vetonauloja. Ari Alinen oli tyytyväinen kävijäEloranta vietti näyttävästi 90-vuotisjuhliaan Erämessuilla. määrään. Messujen toimitusjohtaja Pirjo Vilpponen oli tyytyväinen ­ syystäkin, varsinkin nuorisoteema tuntui onnistuneen hyvin. Markus Remes Aseliike Markus Remekseltä esitteli uusia Lanber-haulikkomalleja. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan yhteinen Luonnonvarat-osasto oli kodassa. MMM:n viestintäpäällikkö Pekka Väisänen (oik.) oli hänkin tyytyväinen messuantiin. 4 · 2006 METSÄSTÄJÄ Erämessujen perinteinen trofeenäyttely oli koonnut edustavan kokoelman erilaisia trofeita. Kallot ja nahat ovat tulleet voimalla mukaan näihin näyttelyihin. 72
• met0604_070_073 29.6.2006 10:35 Sivu 73 Tule kaatamaan LOHIMAA - TAHKO - SAHANLAHTI - RUUNAA - KOKKOJÄRVI - ILAJA - KORPISELKÄ - VENÄJÄN KARJALA Karhu Sinua odottavat yli miljoonan hehtaarin metsästysmaat Tolvajärvellä, Laatokan pohjoispuolella ja Äänisen ympärillä. Jahtimaille lähdet yhteiskuljetuksella Värtsilän kautta. Jahti alkaa jo samana iltana. Kotimatka alkaa neljännen päivän aamupäivällä tai sopimuksen mukaisesti. Saat karhujahtipaketin hintaan 1650 + mahd. karhun kaadosta aiheutuvat kustannukset * Hintaan saat kaiken tämän! · majoitus ja täysihoito · kuljetukset Rajahotelli Korpiselästä jahtialueelle · paikalliskuljetukset maastoautokalustolla metsästyspaikoille · aseenkantoluvat Edessä on kolme ikimuistoista karhujahtipäivää uskomattoman suurilla metsästysmailla. Käytössäsi ovat kokeneiden suomalaisten oppaiden henkilökohtaiset opaspalvelut. Liikut kaikki pidemmät matkat ilmastoidulla ajoneuvolla ja paikalliskuljetukset maastoautossa. Majoitut erähenkisessä mökissä. Halutessasi myös hotellitasoinen majoitus on mahdollinen. Sauna lämmitetään joka päivä. · metsästysluvat (karhu, kanalintu ja hanhi) · henkilökohtaiset opaspalvelut (erittäin kokeneet suomalaiset oppaat) · valmistellut metsästyspaikat · sauna joka päivä Jahtikausi 20.8. - 30.10.2006 BlueWhite Resorts on tällä hetkellä seitsemällä paikkakunnalla Suomessa ja Venäjän Karjalassa toimiva, vuonna 2005 perustettu, voimakkaasti kasvava matkailupalvelukonserni. Konsernin palveluksessa olevat kokeneet asiantuntijat ovat toteuttaneet onnistuneita jahtimatkoja Venäjän Karjalaan yli 15 vuoden ajan. Järjestämme metsästys- ja kalastusmatkoja yrityksille, yksityishenkilöille ja jahtiporukoille kaikissa toimipaikoissamme. Lisätietoja osoitteesta Matkan yksityiskohtainen suunnitelma aikatauluineen vahvistetaan viimeistään 35 päivää ennen jahtimatkan alkamista. * muuttuvahintaiseen osuuteen kuuluvat mm. kaatomaksu karhuntaljan pituuden mukaisesti, eläinlääkärintarkastukset ja CITES luvat. BlueWhite Resorts hoitaa tarvittaessa myös viisumihakemuksesi. WWW.BLUEWHITE.FI 73 METSÄSTÄJÄ 4 · 2006
• met0604_074_077 29.6.2006 10:35 Sivu 74 Eero Helteelle kanalinnustuksesta on tullut tärkein metsästysmuoto. Vuotuiset metsästysreissut pohjoisen kanalintumaille on vain tehtävä! jana toista kymmentä vuotta. Myös Metsästäjä-lehden palstoilta hän on erittäin tuttu ­ paljon käytetty asiantuntija ja kirjoittaja. Kaupungin kasvatti Eero Helteen tie metsästäjäksi ja riistantutkijaksi on mielenkiintoinen. Jyväskylässä koulunsa käynyt ja kaupungissa varttunut nuori Helle ei saanut metsästyskipinää kotoa eikä lähipiiristä, vaan työuransa alussa Pohjois-Karjalassa. Perheeseen hankittiin tuolloin noutaja hyljetutkimuksia varten, ja Helteestä tuntui varsin luontevalta aloittaa metsästys riistaverisen koiran kanssa. Ja kun koira oli noutaja, aloitus oli luonnollisesti sorsastus. Sorsastuksen jälkeen kuvioihin tuli voimakkaasti myös kanalinnustus, kun vanhempi veli Timo Helle (toimii Metsäntutkimuslaitoksen erikoistutkijana Rovaniemellä, myös hän filosofian tohtori), joka operoi jo siihen aikaan Lapissa, sai Eeron houkutelluksi mukaan ­ eikä paluuta enää ollut. Nykyisen koiransa, kk-saksanseisoja Ronjan, Eero Helle hankki Kitinevan kennelistä kymmenen vuotta sitten, ja vuosiloman tärkeintä aikaa ovat syksyiset ja talviset kanalinnustusreissut Pohjois-Suomeen. ­ Muu metsästys kuin kanalinnustus ja sorsastus on omalta osaltani enemmän muiden vieraana olemista. Nekin kokemukset ovat mieluisia ja tärkeitä avartamaan näkemystä metsästyksen eri muodoista, Helle toteaa. ­ Aiemmin tapasin käydä kerran vuodessa jahdissa veljieni Timon ja Pekan (Pekka Helle on RKTL:n erikoistutkija ja filosofian tohtori hänkin) kanssa, mutta nykyään yhteistä aikaa on niin vaikea löytää, että tapa on jäänyt valitettavan satunnaiseksi. Timo on erityisen viehättynyt pyyn metsästykseen. MARJO MERIVIRTA Eero Helle RKTL:n ylijohtajaksi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos sai uuden ylijohtajan, kun virkaa määräaikaisena hoitanut filosofian tohtori Eero Helle valittiin tehtävään. Metsästyksen kannalta valinta oli onnistunut, onhan Eero Helle innokas metsästäjä. RKTL:n ylijohtajan virka vapautui, kun sitä pitkään hoitanut Kare Turtiainen siirtyi eläkkeelle. ® Riistan- ja kalantutkimuksen johtoon saatiin tuttu "uusi" kasvo, kun Eero Helle valittiin tehtävään. Virkaa jo syksystä 2004 määräaikaisena hoitanut Helle on meille metsästäjille tuttu jo vuosien takaa, onhan hän ollut mukana monissa Metsästäjäin Keskusjärjestön keskeisissä toimielimissä, kuten MKJ:n hallituksessa, strategiatyöryhmän puheenjohtajana, Metsästäjä ja Jägaren ­lehtien toimitusneuvostossa jne ja toiminut tutkimuslaitoksessa riistan- ja porontutkimuksen johta- Luonteva yhteys metsästykseen ja metsästäjiin Eero Helteen alan valinta eläintieteeseen kypsyi jo varhain intensiivisen lintuharrastuksen ja Jyväskylän Norssin luontokerhossa tehtyjen pienimuotoisten tutkimusten myötä. Hänen varsinainen tutkimustyönsä on alusta alkaen perustunut pääsääntöisesti metsästäjien apuun ja materiaalin keruuseen. Hän teki gradunsa yliopistolla riekosta ja tutki myös hylkeitä sekä Oulun että Joensuun yliopistossa. RKTL:n riistantutkimuksessa hänen tutkimuskohteinaan oli- 4 · 2006 METSÄSTÄJÄ 74
• met0604_074_077 29.6.2006 10:35 Sivu 75 vat alkuaikoina 1980-luvun puolivälin jälkeen myös supikoira ja hirvi. ­ Kun tulin aikanaan riistantutkimukseen aloitin pienpetotutkimuksella ja silloin valittiin tutkimuskohteeksi nimenomaan supikoira. Idästä leviävä, riistaväessä ristiriitaisia tunteita herättävä koiraeläin oli meillä jo yleinen mutta vähän tunnettu; kiinnostus oli suurta myös Länsi- ja Keski-Euroopassa, jonne laji oli vasta leviämässä. Tuhansia ruhoja me käsittelimme Evon riistantutkimusasemalla, Helle muistelee. ­ Tämä luonteva yhteys ja yhteistyö metsästäjien kanssa on ollut kaikissa käänteissä minulle erittäin tärkeää. Kun esimerkiksi teimme hirvien vaellustutkimusta Oulun seudulla, saimme valtavasti apua paikallisilta metsästäjiltä. Kansainvälisesti tunnetuissa hyljetutkimuksissammekin hylkeenpyytäjien apu on ollut keskeinen edellytys. lisääntyy, panostamme yhä parempaan ja luotettavampaan tietoon kantaseurannoissa ja toisaalta yhä enemmän metsästyksen yhteiskunnalliseen tutkimukseen. Perinteinen biologinen tutkimus on jäämässä suhteellisesti vähemmälle. Tiedon tuottamisessa korostuvat tietysti erityisesti maa- ja metsätalousministeriön tarpeet, joilla nykyään on yhä useammin kansainväliset taustat. den tutkimuslaitos on jatkossakin hyvissä käsissä. Perin tuttujen riista- ja poroasioiden lisäksi Eero Hellettä odottaa nyt myös syventyminen laajan kalatalouskentän kysymyksiin. Onnea uuteen tehtävään! o KLAUS EKMAN RKTL kiinteä osa suomalaista riistahallintoa Kun keskustelu ajautuu RKTL:n tuleviin linjauksiin ja näkymiin, on Helteellä hyvin selkeä näkemys asiasta: RKTL on kiinteä osa suomalaista riistahallintoa, jossa maa- ja metsätalousministeriö johtaa, RKTL tuottaa tietoa ja metsästäjäorganisaatio, Metsästäjäin Keskusjärjestö, riistanhoitopiirit ja riistanhoitoyhdistykset toteuttavat. Se kolmiyhteys on kaiken perusta. Ja malli on Helteen mukaan kansainvälisestikin esimerkillinen. ­ Haluan tässäkin yhteydessä korostaa nimenomaan RKTL:n ja metsästäjäorganisaation välistä yhteistyötä. Sillä on suuri merkitys molemmille osapuolille, mutta riistantutkimukselle se on elintärkeä! Kokonaisuutena riistantutkimuksen suhteellinen painoarvo koko tutkimuslaitoksen sisällä tulee kasvamaan, Helle linjaa tulevaisuutta. ­ Kun yhteiskunnallinen kysyntä Palautetta metsästäjille lisättävä Riistakantojen seuranta perustuu pääsääntöisesti metsästäjien tekemiin laskentoihin. Helle korostaa palautteen merkitystä tässä yhteydessä. Samalla kun kanta-arvioiden luotettavuutta, tarkkuutta ja tehokkuutta lisätään, myös palautetta parannetaan. Palaute on tärkeä riistalaskentoja käynnissä pitävä voima, tärkeä metsästäjien jaksamisen kannalta ­ että laskennat tehdään vuodesta toiseen. Helteen mukaan erityisesti sähköiseen palautteeseen lisätään panostusta. ­ Metsästäjä-lehden rooli palautekanavana on korvaamaton. Kalapuolella ei ole käytettävissä samalla tavalla yhtä kattavaa välinettä, ja siellä meidän on hankalampi tavoittaa kenttä, Helle muistaa kehua lehteämme. Juttutuokiomme perusteella uskaltaa todeta, että Riista- ja kalatalou- Eero Helle tutkimassa metsästäjän ampumaa norppaa. Hirvien vaellustutkimuksessakin metsästäjien apu oli korvaamaton. 75 METSÄSTÄJÄ 4 · 2006
• met0604_074_077 29.6.2006 10:35 Sivu 76 ratkaisu (* Parempi ruoka voi olla halvempaa. Koirasi voi hyvin saadessaan riittävästi korkealaatuista eläinproteiinia. Best Friend Balance -täysravintojen proteiinilähteinä on käytetty ainoastaan eläinproteiineja. Silti hinta on merkittävästi alhaisempi kuin muilla tämän laatutason täysravinnoilla. *) Keskimääräinen vähittäismyyntihinta tammikuussa 2006
• met0604_074_077 29.6.2006 10:35 Sivu 77 Regular on lihaisa koiranruoka Jokaiselle koiralle, jokaiseen päivään BF Balance Regular Valmistusaineet Liha ja eläinperäiset tuotteet 35 %, vilja, kasviperäiset sivutuotteet ja kivennäisaineet. Friskies Serti Vitality+ Adult perusravinto Viljaa, lihaa ja eläinperäisiä sivutuotteita, kasviperäisiä tuotteita, öljyjä ja rasvoja, kasviksia (sikuria väh. 0,5 %), kivennäis- ja hivenaineita. Pedigree Fortivil Original Viljaa, lihaa ja eläinperäisiä sivutuotteita, kasviperäisiä tuotteita, kasvivalkuaistiivisteitä, öljyjä ja rasvoja, kivennäisiä, vihanneksia, vitamiineja, sokereita. Ravintosisältö Raakaproteiinia 28,0 %, raakarasvaa 7 %, raaka,0 kuitua 3,5 %, hehkutusjäännöstä 9,5 %, vettä: 9,0 %, kalsiumia 1,8 %, fosforia: 1,5 % Ei sisällä väriaineita Raakaproteiini 25,0 %, raakarasva 10,0 %, hehkutusjäännös 8,5 %, raakakuitu 3,0 %, kalsium 1,6 %, kosteus 9,5 % Sisältää väriaineita Raakaproteiini 22 %, raakarasvaa 10 %, hehkutusjäännöstä 8,0 %, raakakuitua 3,0 %, kosteutta 8,5 %, kalsiumia 1,4 %, fosforia 1,0 % Sisältää väriaineita Väriaineet Tyypillinen kuluttajahinta/kg (suurin säkkikoko) 0,86 /kg (12,90 / 15 kg säkki) 1,24 /kg (9,29 / 7 kg säkki) ,5 1,48 /kg (22,19 /15 kg säkki) 100 % tyytyväisyystakuu ­ testaa riskittömästi! Jos olet epävarma, testaa Balancea ilman riskiä. Annamme saman, aina voimassa olevan tyytyväisyystakuun Best Friend Balancelle kuin sen edeltäjälle Kero Completellekin: mikäli Balance ei sovi koirallesi, voit palauttaa ruoan meille ­ hyvitämme käyttämättä jääneen ruoan hinnan täysimääräisesti sinulle takaisin. S A ATAVA N A P Ä I V I T T Ä I STAVA R A L I I K K E I ST Ä J A H Y V I N VA RU STE T U I STA L E M M I K K I TA RV I K E L I I K K E I ST Ä K AU T TA M A A N . VPG Finland Oy, puh. 0800 153 769, kuluttajapalvelu@vpg.fi
• met0604_078_081 29.6.2006 10:36 Sivu 78 Vekaranjärvellä koulutetaan metsästäjiä Karjalan Prikaatissa Vekaranjärvellä metsästyskurssilaiset valuvat luennolle kuka maastopuvussa, kuka lumipuvussa. On varusmiestoimikunnan järjestämä metsästäjäkurssiilta ja heti sen perään metsästäjätutkinto. Paikalle ilmestyy 32 kurssilaista. ­ Me olemme pitäneet tätä toimintaa erittäin tärkeänä, ja tällä metsästyskurssilla on varuskunnan täysi tuki, majuri Pekka Airaksinen painottaa. Jukka Pennasen täysi tuki takanaan. Vaikka itse Osa kurssilaisista tulee lumipuvuissa suoraan olen siirtymässä täältä Kymen pioneeripataljoonan maastoharjoituksesta. Kurssille ilmoittautuneet komentajan tehtävistä nyt muualle, olen minäkin kun saavat vapautuksen muusta palveluksesta. pitänyt tätä kurssitusta erittäin tärkeänä, majuri ­ Me varusmiestoimikunnassa järjestämme näPekka Airaksinen toteaa. mä kurssit ja levitämme tietoa niistä. Me järjestäm­ Meille tulee varusmiehiä kahdessa erässä me toki muitakin kursseja, kuten järjestysmieskursnoin 1800 kerrallaan ja näistä yli 40 prosenttia pää- seja, tulityökursseja ja esimerkiksi laskuvarjokurskaupunkiseudulta. Tämä kurssitus, johon prikaati seja. Tämä metsästyskurssi järjestetään yhdessä antaa tilat ja osallistujille aikaa eli esimerkiksi va- Valkeala-Kouvolan riistanhoitoyhdistyksen kanssa, pautuksen muusta palveluksesta, jolta tulevat kouluttajat ja tutkinantaa mielestämme osallistujille nonvastaanottajat, kertoo varussellaisia valmiuksia, jotka edistämiestoimikunnan sihteeri Tianyi vät puolustusvoimien asiaa, AirakPan kurssin järjestämisestä. RIISTANHOITOsinen jatkaa, itsekin 25 vuotta ­ Meillä kaikki vapaaehtoiset YHDISTYKSEN metsästystä harrastaneena. kurssit ovat varusmiestoimikunKOULUTTAJAT nan järjestämiä ja hyviä ovatkin, VASTAAVAT MYÖS majuri Airaksinen kiittelee. VEKARANJÄRVEN Vapautus muusta KURSSIEN Varusmiestoimikunta-aktiivi palveluksesta SISÄLLÖSTÄ. Tianyi Pan toteaa, että varusmiestoimikunnalla on tusinan verran Kurssille valuu sekalainen joukko Metsästäjän Oppaita lainattavissa varusmiehiä ja joitakin varuskunkurssilaisille. nan lähistöllä asuvia siviilejä. Va­ Saimme viime vuonna lahjoituksena kuusi rusmiehet eivät tietenkään muutoin ole "sekavaa joukkoa" muutoin kuin vaatetuksen perusteella. opasta lisää riistanhoitoyhdistykseltä, Tianyi Pan 78 ® Vekaranjärvellä toimii Karjalan Prikaati, jossa prikaatin varusmiestoimikunta on järjestänyt yhdessä paikallisen riistanhoitoyhdistyksen kanssa metsästyskursseja ja metsästäjätutkintoja jo 10 vuoden ajan, kaksi kurssia vuodessa. Osallistujamäärä on vaihdellut 30 ja 60 välillä. ­ Me olemme nähneet varuskunnan puolesta tämän asian erittäin tärkeänä ja tällä toiminnalla on varuskunnan ylimmän johdon eli prikaatinkenraali 4 · 2006 METSÄSTÄJÄ
• met0604_078_081 29.6.2006 10:36 Sivu 79 kiittää Valkeala-Kouvolan riistanhoitoyhdistystä ja sen aktiiveja toiminnanohjaaja Veli-Matti Taimela etunenässä. ­ Me järjestämme kolme metsästyskurssia vuodessa ja kaksi niistä nimenomaan täällä varuskunnassa. Suurkiitos varuskunnalle siitä, että myös alueen siviilit ovat voineet osallistua näille kursseille, toiminnanohjaaja Taimela toteaa. ­ Monilla kurssilaisilla on ollut sissinaamiot päällä, kun ovat suoraan sotaharjoituksesta rientäneet kurssille, Taimela naurahtaa. Kouluttajat myös nuorisovastaavia Riistanhoitoyhdistyksen kouluttajat vastaavat Vekaranjärven kurssien sisällöstä. Reijo Hietala toimii koulutuksen vastaavana ja muut luennoitsijat ovat Aarno Myllymäki, Heikki Heiramo ja Pekka Häkämies. Samat miehet vetävät myös riistanhoitoyhdistyksen nuorisotoimintaa. Majuri Pekka Airaksinen suuntaakin erityisen kiitoksen näille kurssia vapaaehtoistyönä vetäville aktiiveille ­ ilman heitä ei tätä yhteistyötä olisi olemassa. täen. Yritin 14-vuotiaana tutkintoa jo kerran läpi, mutta silloin se ei vielä onnistunut. Sen jälkeen lukiossa opinnot häiritsivät sen verran, ettei sopivaa uutta metsästäjäkurssia saanut ohjelmaan sovitettua. Nyt se onnistui täällä tosi hyvin, alikersantti Kontinen kiittelee järjestelyjä. Ammunnat varuskunnan ulkopuolella Alikersantit Pankakoski (pioneeri) ja Kauppila Metsästäjäkurssiin liittyvät aseasiat ja ampumahar- (viesti), molemmat Espoosta, odottelivat myös jännittyneinä, kuinka tutkinnossa käjoittelu on suoritettu läheisen Antvisi. tilan Erämiesten ampumaradalla, ­ Isäni suoritti metsästäjätutjossa yhteydessä on myös riistankinnon pari vuotta sitten ja siitä hoitoyhdistyksen hirvirata ja esiMETSÄÄ JA sain itsekin kimmokkeen tähän jutmerkiksi jokaisen haulikkoampuLUONTOA VOISI tuun. Minun piti olla mukana jo jan unelma - sporting-rata. AmpuHARRASTAA edellisellä kurssilla täällä Vekaralmaharjoittelu voidaan esteiden MUUTOINKIN KUIN la, mutta silloin aliupseerikoulun tai päällekkäisvarausten sattuessa "TETSAAMALLA". kurssit eivät mahdollistaneet asitarvittaessa hoitaa myös Suur-Seaa, alikersantti Pankakoski kertoo länpään Erämiesten radalla. metsästäjätaipaleestaan. PankaVaruskunnalla on itselläänkin sekä trap- että skeetrata, mutta kurssien vuodenai- kosken tulevat metsästysmaat sijaitsevat Inkeroisilla ja Liperissä. kaan ajoittumisen takia ne eivät ole käytössä. Alikersantti Kauppila, joka myös on Espoosta, kertoi, että hänellä ei perheessä ole ketään metsäsAlikersantit tentissä täjää. Hän innostui metsästyksestä, kun muutamat Kurssin päätyttyä onkin tutkin- kaverit innostivat asiaan. Armeijassa Kauppila on non aika. Panssarijääkäri ali- oppinut arvostamaan metsää ja luontoa ja hän hakersantti Kontinen Mikkelistä vahtui siihen, että niitä voisi harrastaa muutoinkin läpäisee tutkinnon viidellä vir- kuin "tetsaamalla". Jäsenyyden metsästysseuraan heellä ja on syystäkin tyyty- Kauppila voisi saada järjestettyä isänsä kautta, jolloin pääsisi oikein metsästämäänkin. väinen. Vekaranjärven illan päättävään tutkintoon osal­ Hirviporukassa minä olen ollut aina ajomiehenä ja listui 32 kokelasta, joista 20 sai tutkinnon sillä kerkun isäkin on innokas metsäs- taa läpi. o täjä, olen saanut olla mukana lintujahdeissakin pienestä piKLAUS EKMAN Kurssi on pyörinyt omakustannushintaan, koulutus on ollut 15 euroa ja siihen päälle normaali tutkintomaksu. Näillä tuloilla on maksettu kouluttajien matkakulut. 79 METSÄSTÄJÄ 4 · 2006
• met0604_078_081 29.6.2006 10:36 Sivu 80
• met0604_078_081 29.6.2006 10:36 Sivu 81
• met0604_082_085 29.6.2006 10:36 Sivu 82 Suurpetovahinkoja ennaltaehkäistään sähköaidoilla Metsästäjäin Keskusjärjestö ja riistanhoitopiirit ovat yhdessä yhteistyötahojen kanssa pyrkineet kehittämään estomenetelmiä suurpetovahinkojen ennaltaehkäisemiseksi. Kotieläinten suojaamisessa sähköpaimenaidat ja mehiläispesien suojaamisessa vastaavanlaiset karhupaimenaidat ovat osoittautuneet toimiviksi menetelmiksi. Suurpetokantojen lisääntyminen ja levittäytyminen on aiheuttanut lisääntyviä ongelmia kotieläinten laidunnukselle. Poronhoitoalueen eteläpuolella susi on ollut tilastoykkönen kotieläinvahinkojen tekijänä, vaikka susia maassamme vaeltaa huomattavasti vähemmän kuin karhuja ja ilveksiä. Porojen jälkeen eniten vahinkoa suurpedot aiheuttavat lampaille ja koirille. Jossain määrin vahinkoa aiheutuu myös naudoille ja harvemmin muille kotieläimille. Vapaana laiduntavien porojen kohdalla vahinkojen ennaltaehkäisy on mahdotonta. jan, Olli -paimenistaan tunnetun Farmcompin kanssa. Viimeisten vuosien kehitystyön tuloksena toimivimmaksi ratkaisuksi suurpetojen karjaan kohdistamien hyökkäyksien estämiseksi on osoittautunut seitsemänlankainen sähköpaimenaita, jossa lankoja on 20 cm välein. Aitalankana on käytetty n. 2 mm paksua vaijeria sekä näkyvyyden parantamiseksi kolmantena ja ylimpänä lankana sähköä johtavaa 12 mm leveää nauhaa. Suurpetosähköaidoissa on käytetty yleensä kaksimetrisiä kestopuupylväitä, jotka on lyöty maahan siten, että tolppaväli on ollut noin 5-6 metriä. Aidan korkeuden tulee olla noin 1,4 -1,6 metriä. Ympärivuotisesti käytettävillä aidoilla sekä soisilla mailla on tarvittu pidempiä tolppia. ® Riittävästi "iskutehoa" Suurpetosähköpaimenaidassa tulee olla riittävästi iskutehoa, jotta suurpedot pysyvät aidan ulkopuolella. Tehokas paimen on tarpeen mm. pitkien lankakilometrien sekä kasvillisuuden aiheuttamien maadoitusten varalta. Eniten haastetta ja työtä karjatilalliselle aiheuttaa 20 cm korkeudella oleva alin lanka, sillä heinä ja muu kasvillisuus tulee pitää erossa aitalangoista. Tehokkaan paimenen antama liikkumavara mahdollisten maakosketusten ja muiden häiriöiden varalta onkin todettu tärkeäksi aitojen käytännön toimivuuden takia. Tärkeää aitojen rakentamisessa on myös niiden pystyttämisen huolellisuus ­ ojanylityksissä ja notkopaikoissa alimman langan tulee olla myös 20 cm korkeudella. Saatujen kokemuksien perusteella voidaan sanoa, että suurpetosähköpaimenaidat ovat suhteellisen varma keino suojata kotieläimiä kaikilta suurpedoiltamme. Autuaaksi tekevää ratkaisua petovahinkojen estämiseksi ei ole, sillä yhden tilan suojaamisen myötä vahingot saattavat siirtyä toisille, vielä suojaamattomille tiloille. Suojaamalla kuitenkin vähennetään mahdollisia vahinkoja riskialtteilla laitumilla ja lisävahinkoja jo tapahtuneissa vahinkokohteissa. Ongelmana petoaitojen laajamittaisemmassa käytössä ovat sekä aitatarvikkeisiin liittyvät kustannukset että niihin liittyvä muu työ, sillä aitojen pystytys, toimivuuden seuranta ja ylläpito vaatii huomattavaa työpanosta karjanomistajalta. Kaikkien kotieläintilojen aitaaminen ei ole kustannussyistä järkevää - maassamme on nimittäin 13 000 kotieläintilaa, jossa eläimiä pidetään laitumella. Seitsemänlankainen osoittautunut toimivaksi Suurpetovahinkojen estotoiminnan kehittäminen ja siihen liittyvän neuvonnan sekä koulutuksen järjestäminen on ollut pääasiassa Metsästäjäin Keskusjärjestön ja sen ohjauksessa toimivien riistanhoitopiirien vastuulla. Metsästäjäin Keskusjärjestö on viime vuosina hankkinut tarvikkeita isommissa erissä maa- ja metsätalousministeriön myöntämän rahoituksen turvin ja on toiminut ohjaavana tahona, kun aitatarvikkeita jaetaan riistanhoitopiireistä tulevien tarpeiden mukaan. Kehitystyötä suurpetosähköaitojen osalta on tehty yhteistyössä riistanhoitopiireissä toimivien henkilöiden sekä kotimaisen sähköpaimenvalmista- Riistanhoidonneuvoja Reijo Kotilainen opastaa petoaidan pystytyksessä Kiteellä emolehmätilan omistajaa Antero Nenosta. Antero oli hyvin tyytyväinen saamaansa petoaitaan ja Reijon toimintaan petoaita-asioissa. Kolme vuotta sitten susi tappoi Anteron hiehon alle 100 metriä talosta. Käynnissä petoaidan lopputarkastus. Vain huolella tehty petosähköaita pitää suurpedot ulkopuolella. 4 · 2006 METSÄSTÄJÄ 82
• met0604_082_085 29.6.2006 10:36 Sivu 83 Aidat eivät myöskään ole ikuisia ja ne voivat myös rajoittaa jokamiehenoikeuksia sekä muidenkin eläinten liikkumista. Petoaitoja vain vahinkoaltteille kotieläintiloille Kotieläinkasvattajan tulee ottaa yhteyttä paikalliseen riistanhoitopiiriin, mikäli perusteltua tarvetta petoaidalle on olemassa. Riistanhoitopiiri arvioi karjatilaan kohdistuvaa vahinkouhkaa suurpetoasiantuntemuksensa pohjalta. Petoaidan myöntämisessä otetaan huomioon monenlaisia asioita, kuten mm. tapahtuneita vahinkoja, suojeltavan edun arvo ja vahinkoalttius, vahinkoa aiheuttavien yksilöiden käyttäytyminen sekä suurpetohavainnot alueella. Tärkeä periaate aitojen myöntämisessä on ns. kustannusvastaavusperiaate: jos suojeltavan kohteen arvo on pienempi kuin sen suojaamiseen kohdistettavan tuen arvo, kohteen suojaaminen julkisin varoin ei ole perusteltua. Käytettävissä olevien määrärahojen rajallisuuden takia petoaitatarvikkeita onkin pyritty ohjaamaan päätoimisille elinkeinon harjoittajille ja petotiheimmille alueille, sellaisille, missä vahinkoja on jo tapahtunut enemmän ja missä vahinkoriski voisi olla suurin. Petoaidan myönnössä tarkoituksenmukaisuus on tärkein asia - tarkoituksena ei ole tukea normaalia aitaustoimintaa, vaan estää suurpetojen karjalle aiheuttamia vahinkoja. Yksittäisen karjanomistajan kaikkia laitumia ja petoaidan sisäpuolelle tulevia väliaitoja ei ole mahdollista aidata. Riski suurin lammastiloilla Suurin riski suurpetojen aiheuttamiin kotieläinvahinkoihin on lammastiloilla. Lammas laumaantuu ja lamaantuu helposti suurpedon hyökätessä ja on näin helppo saalistuskohde sekä sudelle, karhulle että ilvekselle. Esimerkiksi vuosina 2000-2003 suurpedot tappoivat 17 kertaa enemmän lampaita kuin nautoja, vaikka nautatilojen kokonaismäärä on 5-6 kertainen verrattuna lammastilojen määrään. Vahinkojen ennaltaehkäisyssä tulee huomioida myös se, että suurpetoyksilöiden aiheuttamien vahinkojen välillä on huomattavia eroja. Esimerkiksi 10-20 % susikannasta aiheuttaa noin 80 % kaikista vahingoista. On arvioitu, että tähän vaikuttanevat voimakkaimmin erot elinympäristöissä ja yksilöllisissä taipumuksissa. On siis hukkia, jotka eivät välttämättä kajoa karjaan tai koiriin, vaikka lähistöllä liikkuisivatkin. o MARKO SVENSBERG Hunajakarhu kunnioittaa sähköaitaa I Hunajan makuun päässyt karhu on todellinen vitsaus mehiläistarhaajalle.Vaikka hunajakarhuja arvioidaan olevan vain 2-3 % karhukannastamme, ovat mehiläisvahinkojen korvaukset vuodesta toiseen olleet suurin karhuvahinkokorvausten menoerä poronhoitoalueen eteläpuolisessa Suomessa. Mehiläistarhojen suojauksen kehittämisen pioneeri Suomessa on ollut ruokolahtelainen mehiläistarhaaja, Pekka Karoniemi. Alkusysäys estotoiminnan kehittämiseen tuli karhujen vierailuista Karoniemen omilla mehiläistarhoilla vuonna 1992. Pekan mukaan oli pakko miettiä, mitä elinkeinon säilyttämiseksi olisi tehtävissä. Karoniemen mukaan tehokkain menetelmä estää hunajakarhujen tihutyöt on suojata mehiläistarha sähköpaimenaidalla. Myös äänipelotteeseen liittyvät estomenetelmät ovat olleet toimivia, tosin laiteteknologiassa ja sen toimimisen varmuudessa on vielä parantamisen varaa.Yhteistyötä vahinkojen ehkäisymenetelmien kehittämisessä Karoniemi on tehnyt mm. Farmcompin, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, Maa- ja metsätalousministeriön, Kymen riistanhoitopiirin ja mehiläistarhaajien kanssa. Karhun vierailut mehiläistarhoilla estävän sähköaidan ei tarvitse olla kuin 90100 cm korkea. Karhun altakaivamisen estämiseksi alimmainen lanka saa korkeimmillaan olla noin 20 cm korkeudella. 83 Nykyisessä koetoiminnassa pyritään alentamaan sekä laitekuluja että tarhaajille koituvaa ylläpitotyön määrää. Paimenten virrankulutuksen pienentyessä akkujen lataamiseen ja vaihtamiseen liittyvä työmäärä on vähenemässä. Parhaillaan kokeilussa on mm. aurinkopaneelin avulla toimivia sähköpaimenaitoja. Karhuvahinkojen ennaltaehkäisy vaatii myös runsaasti lisätyötä ja aidan toiminnan huoltotöitä tarhaajalta. Mikäli vahingot ovat satunnaisia ja karhut eivät ole paikallisia, kannattaa vahinkojen estotoimia puntaroida huolellisesti, Karoniemi toteaa. Jos karhut jäävät lähistölle ja vahingot alkavat toistua, tarhat kannattaa suojata, Karoniemi jatkaa.Yhteensä Suomessa on käytössä noin 650 sähköaitausta mehiläistarhoilla. Mekaanisia ääniaitoja kokeillaan noin 100 tarhalla. Suojauksen ja karhukantojen säätelyn johdosta mehiläistarhauksen vahinkokehitys on pysynyt hyvin kurissa. Pekka Karoniemi opastaa mehiläistarhureita päivystävän hunajakarhupuhelimen (040 - 5322 997) avulla käytännössä koko vuoden. Päivystyksestä saadaan tietoa karhuvahingoista ja tarhaajia neuvotaan mihin toimenpiteisiin kussakin tapauksessa kannattaa ryhtyä. Juhannusviikkoon mennessä karhuvahinkoilmoituksia on Pekalla kertynyt tämän vuoden puolella yhteensä 19 kappaletta. METSÄSTÄJÄ 4 · 2006
• met0604_082_085 29.6.2006 10:36 Sivu 84
• met0604_082_085 29.6.2006 10:36 Sivu 85
• met0604_086_089 29.6.2006 10:36 Sivu 86 TORAJYVÄMYRKYTYKSET HIRVIELÄIMISSÄ Ergotismi eli torajyvämyrkytys on ihmiskunnalle tuttu ilmiö jo vuosisatojen takaa. Pelottava ja raju sairaus ilmeni kouristeluna, pahoinvointina, harhanäkyinä sekä sormien ja varpaiden poltteluna ja kuolioitumisena. Vasta 1800-luvulla varmistui, että sairauden aiheuttaja oli leipäviljassa ­ erityisesti rukiissa ­ esiintyvä sienimyrkky. Samainen myrkky voi aiheuttaa monimuotoisia oireita myös eläimissä. yhdisteitä, alkaloideja. Torajyvämuodossa sieni säilyy lepotilassa maassa talven yli. Kun ilma keväällä lämpenee ja kosteutta on tarpeeksi, torajyvä voi aktivoitua tuottamaan uuden itiömän. Voi aiheuttaa kuolion ® Torajyväsieni (Claviceps purpurea) on heinäkasvien loinen, jonka isäntäkasveiksi soveltuvat lukuisat yleiset heinäkasvit, kuten timotei, juolavehnä, nadat, nurmikat ja sarat tai viljakasveista varsinkin ruis, mutta myös ohra ja vehnä. Sieni muodostaa alkukesällä ilmojen lämmetessä pienen itiöemän, jonka itiöt kulkeutuvat tuulen mukana heinien kukkiin. Ensimmäisen kerran torajyväsienen voi havaita, kun sienen infektoimista heinänkukista tihkuu tavallista runsaammin hyönteisiä houkuttelevaa mesikastetta. Se sisältää sienen itiöitä, jotka leviävät hyönteisten mukana edelleen toisin heiniin. Myöhemmin kesällä mettä tihkuneeseen heinänkukkaan kasvaa tavallisen siemenen sijaan musta sienirihmastopahka eli torajyvä, jonka seinämään muodostuu erilaisia kemiallisia 4 · 2006 METSÄSTÄJÄ Torajyvämyrkytys tarkoittaa C. purpurea ­sienen sienirihmastopahkan alkaloidien (ergotalkaloidien) aiheuttamaa myrkytystilaa. Ihmiset saavat myrkytyksen syödessään torajyvien saastuttamia viljatuotteita ja eläimet laidunkasvien torajyvistä. Alkaloideja on monenlaisia, ja niiden vaikutukset ovat Käytetty myös lääkeaineena samoin vaihtelevia. Ne voivat stimuloida verisuonten seinämien lihaksia supistumaan, minkä seu- Verisuonia supistavan vaikutuksen takia torajyväalrauksena verenkierto vähenee, kudoksiin tulee ha- kaloideja on käytetty lääkeaineena esimerkiksi espenpuute ja kroonisissa myrkytyksissä lopulta kuo- tämään synnytyksenjälkeistä kohtuverenvuotoa ja lio. Kuoliovaurioita esiintyy eläimillä tyypillisimmin migreeniä. Jo keskiajalla, ennen kuin alkaloidien ruumiin ääreisosissa, kuten raamyrkylliset vaikutukset kunnoljojen kärjissä, korvissa ja hänla tunnettiin, niitä osattiin käytnässä, missä verenkierto on tää synnytyspolttojen voimismuutenkin heikointa. tamiseen. KeskushermostolliTORAJYVÄMYRKKYJEN Vaurioituneissa raajoissa toset vaikutukset ovat mahdollisMERKITYSTÄ EI detaan tarkkarajainen kuolio, taneet näiden sienimyrkkyjen KUITENKAAN KANNATA LIIOITELLA. joka jää etupolvien ja kintereijalostamisen myös huumausaiden alapuolelle. Raajassa voi olnekäyttöön. la turvotusta, mutta pidemmälErgotismia on vaikea diagle edenneessä tapauksessa kuonosoida varmuudella, koska lioitunut osa on kuiva, tumma ja karvaton. Kuolio myrkky poistuu kehosta munuaisten kautta melko voi olla vain aivan raajan kärjessä eli hirvieläimillä nopeasti ja villieläimet saadaan tutkimukseen sorkassa. Sorkan sarveisosa putoaa pois, ja kuolion yleensä vasta kauan myrkylle altistumisen jälkeen. pahentuessa myös sorkkaluut putoavat pois. Kuo- Lisäksi sienimyrkkyjen analysointi kudosnäytteistä 86 lioituneiden osien pudottua pois jäljelle jäänyt raaja voi parantua ja vaurion päälle kasvaa normaali iho. Pahimmissa tapauksissa raajojen päistä on jäljellä vain kuivat luiden päät. Useammassa raajassa esiintyessään vauriot tietenkin tekevät normaalin liikkumisen mahdottomaksi, ja luonnonvarainen eläin nääntyy ravinnonpuutteeseen. Suuri myrkkyannos voi aiheuttaa akuutin myrkytystilan, joka ilmenee hermostollisina oireina, kuten kouristuksina, horjumisena tai näkö- ja kuulohäiriöinä. Ihmisillä voi ilmetä hallusinaatioita.
• met0604_086_089 29.6.2006 10:36 Sivu 87 on usein työlästä. Diagnoosi perustuukin yleensä tyypillisiin kuoliolöydöksiin ja muiden syiden (vammat, paleltumat, bakteerimyrkytykset) poissulkemiseen. Luonnonvaraisissa hirvielämissä todetut tai epäillyt ergotismitapaukset näyttävät ilmenevän nimenomaan raajojen, korvien ja hännän kuolioina. Käytännössä muunlaisten myrkytysoireiden kuin kuolioiden havaitseminen villieläimissä olisikin vaikeaa. Suomessa on raportoitu valkohäntäpeurassa todennäköinen ergotismitapaus jo 1960-luvulla. Peura oli löydetty Nokialta, Tottijärveltä, ja sillä todettiin typistyneet korvat ja sorkkavaurioita kaikissa raajoissa. Englannissa on raaja- ja korvakuolioita on todettu metsäkauriissa ja Norjassa hirvissä ja metsäkauriissa. Kosteus ja lämpö suosivat Tällä vuosikymmenellä mahdollisista torajyvämyrkytyksistä kärsivistä hirvistä ja valkohäntäpeuroista on tehty havaintoja Varsinais-Suomen rannikkoalueella. Lounaisrannikko on sopivaa aluetta torajy- Hirven korvan kärkiosa on kuolioitunut ja pudonnut pois. Oikealla normaali korva. väsienelle mereisen ilmaston kosteuden ja leutouden takia. Norjassakin suurin osa ergotismitapauk- kun taas parhaassa kunnossa olleen hirven ruho ja puolitoistavuotiaissa hirvissä, mikä on saanut tutsista on löydetty merenrannikon kunnista. Eläinlää- painoi 220 kg. Korppoon seudun hirvenmetsästäjien kijat epäilemään, että pitkäaikainen lievä torajyväkintä- ja elintarviketutkimuslaitokseen (EELA, nyk. mukaan alueen hirvenvasojen ruhopaino on laske- myrkyille altistuminen voi lisätä eläimen sietokykyä Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, Eläintauti- ja nut parin viime vuosikymmenen aikana. Viime syk- iän myötä. Nuoret, myrkkyyn tottumattomat yksilöt elintarviketutkimusosasto) on alueelta toimitettu syn aineiston perusteella saatiin kuuden lokakuussa kärsisivät siis eniten myrkkyjen vaikutuksista. ammutun vasan keskirunäytteeksi sorkkavaurioTorajyvämyrkkyjen merkitystä ei kuitenkaan hopainoksi 58 kg. isia raajoja ja typistyneikannata liioitella. Torajyväsienen esiintyminen ja tä korvia sekä yksi kokoyleisyys vaihtelee kesän ja talven sääolojen munainen hirvenvasa, jonkaan. Geneettisesti C. purpurea ­lajia on olemassa IHMISET SAAVAT MYRKYTYKSEN Johtuuko ka sorkissa oli kuolioerilaisia tyyppejä, ja eri kasvukausina sienen muoSYÖDESSÄÄN TORAJYVIEN vasapainojen lasku vaurioita. Tämän urosdostamien myrkkyalkaloidien määrä ja laatu saatSAASTUTTAMIA VILJATUOTTEITA myrkystä? JA ELÄIMET LAIDUNKASVIEN vasan korvat olivat tytaa vaihdella. Torajyvämyrkky ei siis vaikuta olevan TORAJYVISTÄ. pistyneet ja kolmessa Vasapainojen lasku on sellainen vuodesta toiseen samalla tavalla vaikuttaraajassa sorkat olivat vamielenkiintoinen ilmiö va tekijä, joka voisi yksin aiheuttaa pitemmällä ajalhingoittuneet niin, että torajyvämyrkkyjen vai- la hirvieläinpopulaatiossa näkyvän muutoksen. Vavasa oli ollut käytännöskutuksia ajatellen. On- sojen metsästysaikaiseen kokoon vaikuttaakin tosä liikuntakyvytön. Vasa oli löydetty huonokuntoi- han myrkkyjen todettu vaikuttavan esimerkiksi sial- dennäköisesti enemmän esimerkiksi populaation sena, mutta elävänä ja lopetettu Korppoossa la ja hevosella maidontuotantoa estävästi ja nuorilla ikä- ja sukupuolirakenne. Kuten niin usein luonnos17.11.2004. Vasa painoi ainoastaan 40 kg. naudoilla kasvua hidastavasti. Muutaman päivän sa, tässäkin ilmiössä lienee kyse useamman tekijän Löydösten innostamana kerättiin syksyllä 2005 ikäisissä vasikoissa on todettu torajyvämyrkytyksel- summasta. Korppoon alueelta tietoja kaadettujen hirvien ja le tyypillisiä kuolioita, joiden aiheuttajaksi epäiltiin valkohäntäpeurojen kunnosta torajyvämyrkytysoi- istukan tai maidon kautta saatua myrkytystä. Tii- Tehokas torjunta luonnossa lähes reiden yleisyyden kartoittamiseksi. Tiedonkeruulo- neyden aikainen torajyvämyrkytys saattaa jopa joh- mahdotonta makkeita palautettiin EELAan 25 eläimestä, joista taa aborttiin. Norjassa, samoin kuin Korppoossa, on 17 oli hirviä ja 8 valkohäntäpeuroja. Ergotismiin havaittu ergotismivaurioita nimenomaan vasoissa Yksittäiselle eläimelle torajyvämyrkytys on tuskalliviittaavia muutoksia oli todettu yhdessä nuoressa nen ja tuhoisa kohtalo, mutta myrkytysten tehokas (ikäarvio 1,5 v.) uroshirvessä, jolla molemmat kortorjuminen luonnossa on käytännössä mahdotonta. vat ja häntä olivat typistyneet. Näin ollen tyypillisSieni säilyy maaperässä ja sopivia isäntäkasveja on ten ergotismimuutosten esiintymisfrekvenssi oli kaikkialla. Torajyvä tulisi kuitenkin muistaa riistatässä pienessä otoksessa 4 %. eläimiä ruokittaessa. Huonolaatuista viljaa ei tule käyttää eläinten ruokintaan, sillä siinä voi olla muiLomakkeessa pyydettiin myös arvioimaan eläitakin sienimyrkkyjä kuin torajyviä. Kannattaa myös men kuntoa ruhon rasvaisuuden ja lihaksikkuuden pitää mielessä, että linnutkin ovat herkkiä torajyperusteella kolmiportaisella asteikolla hyvä ­ kohtavien myrkyille. Jos riistapelloille kylvetään viljaa, pilainen ­ huono. Suurin osa hirvistä ja valkohäntätäisi käyttää torajyvän varalta tarkastettuja siemepeuroista oli hyvässä tai kohtalaisessa kunnossa. niä. Torajyvän saastuttama pelto kehotetaan kyntäHuonokuntoisiksi arvioitiin neljä uroshirveä, joista mään ainakin 5 cm:n syvyyteen, ja seuraavana vuonyksi oli ergotismihirvi. Sen ruhopaino oli vain 86 kg, na pellolle pitäisi kylvää muita kuin heinäkasveja. Ilmaston lämpeneminen ja tiheät hirvieläinkannat saattavat lisätä ergotismitapauksia, joten kannattaa pitää silmät auki jalka- ja korvavikaisten hirvieläinten varalta. Eviran Oulun tutkimusyksikkö vastaa maassamme luonnonvaraisten eläinten tautitutkimuksista ja ottaa mielellään vastaan lisähavaintoja ja -näytteitä torajyvämyrkytysepäilyihin liittyen. o MARJA ISOMURSU eläinlääkäri, luonnonvaraisten eläinten tutkimus Elintarviketurvallisuusvirasto Evira METSÄSTÄJÄ Kuolion runtelemat hirvenvasan sorkat. Kuoliomuutoksia hirven raajojen alaosissa. 87 4 · 2006
• met0604_086_089 29.6.2006 10:36 Sivu 88
• met0604_086_089 29.6.2006 10:36 Sivu 89
• met0604_090_093 29.6.2006 10:37 Sivu 90 Metsästyskulttuurissamme ampumatukien sekä keppien suosio on ollut vähäistä etelän maissa sekä muualla Euroopassa tapahtuvaan metsästykseen verraten. Ampumakokeen uusiutumisen myötä kokeessa on sallittu aseen tukeminen esimerkiksi ampumapaikan rakenteisiin, asehihnalla, ampumakepillä tai muuta sopivaa alustaa käyttäen. Asetta ei saa lukita mekaanisesti alustaan. Ampumakeppien myyjät ovat huomanneet tilaisuutensa koittaneen, toisin sanoen tarjonta on hyvä. Aika näyttää istuuko keppi suomalaisen metsästäjän käteen. Ampumakepin monimuotoisuus jää usein huomioimatta. Vaikeakulkuisessa tai lumisessa maastossa kepillä "koittelu" voi säästää venähdyksiltä. Useimmat kepit soveltuvat vaikka kameran jalustaksi tai leiripaikalla vaateripustimeksi. Seuraavassa kokemuksia eri ampumatuista. o JARKKO RUOTSALAINEN 4 · 2006 METSÄSTÄJÄ ® KEPPI KAIKEN VARALLE Suomalaisessa kulttuurissa keppi on mielletty apuvälineeksi, joka astuu tietyssä iässä kuvaan. Ampumakokeen uusiuduttua nuorempikin sukupolvi on kiinnostunut "kepin avuista"... JOUKO SAVONE N MTM SNCR 30 ampumatuki/huoltoasema soveltuvat radalle tai kiinteään metsästyspisteeseen esimerkiksi kyttäyskoppiin. Tällaisessa versiossa kulkevat aseen huoltovälineet vaivattomasti mukana. Istualtaan ammuttaessa tuki on vakaa. Soveltuu hyvin myös aseen kohdistamiseen. 90
• met0604_090_093 29.6.2006 10:37 Sivu 91 Tällaiset lyhyet jalat kulkevat vaivattomasti mukana. Ampuminen istualtaan sekä makuulta näiden jalkojen päältä on vakaata. Hyvä vaihtoehto radalle sekä metsästykseen esimerkiksi linnustukseen kun ampumalinjat ovat usein viistosti ylöspäin. Nisäkäsriistan metsästyksessä lyhyiden jalkojen ongelmaksi koituu usein aluskasvillisuus, jolloin lyhyillä jaloilla ei "ylety" ampumaan kasvillisuuden yli. Vasemmalla olevan Ram-Linen alligaattorinleuka kiinnitys, joka tulee piipun ympärille, on suositeltavaa puoliautomaattikivääreille. Oikealla olevan Harrisin kaltainen hihnalenkkiin tuleva kiinnitys on joskus halkaissut puoliautomaateissa etutukin. Hyvään tarkkuuteen pyrittäessä etutukkiin tuleva kiinnitys on parempi kuin piipun ympärillä oleva. Piipun ympärillä oleva kiinnitys haittaa piipun vapaata värähtelyä ja vaikuttaa näin ollen osumapisteeseen. Kaksoisjalkakepit vakauttavat aseen yksijalkaa paremmin. Etenkin "sivuheiluminen" vähenee huomattavasti yksijalkaiseen verrattuna. Ampumakepeissä yksijalka vakauttaa aseen korkeussuuntivuuden hyvin. Yksijalan eduiksi voi myös laskea kävelykepin ominaisuudet maastossa kulkiessa. Se soveltuu myös kameran jalustaksi. Mitoissa löytyy joka lähtöön. Useimpien ampumakeppien korkeus on säädettävissä. Oikean ampuma-asennon saamiseksi korkeus on merkittävä. Täkäläisissä maastoissa metsästäessä aluskasvillisuus on usein melko pitkää, ja näin ollen ampumakepin riittävä pituus on perusedellytys onnistuneille laukauksille. Reppu, hiekkapussi sekä ratarakenteet ovat sallittuja tukia uusiutuneessa ampumakokeessa. Reppu on useammalle vanhemmallekin erästäjälle "tuttu tuki". METSÄSTÄJÄ 91 4 · 2006
• met0604_090_093 29.6.2006 10:37 Sivu 92 Jalkojen erilaiset kiinnitykset on syytä ottaa huomioon. Suosittu kiinnitys on yksinkertainen haarukka kepin päässä. Tällainen kiinnitys on etenkin metsästyksessä käytännöllinen yksinkertaisuuden ja nopeuden ansiosta. Hihnalenkkiin tuleva pikalukituksella oleva kiinnitys on hieman vakaampi ammuttaessa kuin edellisen kaltainen. Näissä hihnalenkkiin tulevissa versioissa ovat lukitukset kohtuullisen yksikertaisia. Pienellä harjoittelulla ei nopeudessa juurikaan häviä haarukkakepille. Puun kyljestä saa tarvittaessa pikatuen. Sääntönä voisi pitää, ettei niin hyvää ampujaa olekaan, jonka kannattaisi jättää tuki käyttämättä, jos sellaiseen on mahdollisuus. Nimenomaan käytännön metsästyksessä on suoritettava erinomaisia laukauksia, vaikka radalla hieman rajojaan kokeilisikin Materiaalin keveyden sekä kokoonmenevyyden johdosta useimmat kepit ovat vaivattomia kuljettaa maastossa sekä siirtymisten aikana. 4 · 2006 METSÄSTÄJÄ Puukon omaava metsästäjä voi valmistaa maastossa ampumakepin. Mittansa puoleen tällainen on henkilökohtainen, koska korkeussäätö ei käy yhtä vaivattomasti kuin tehdasvalmisteisissa. Toisaalta tällainen vaihtoehto on joka miehen "ulottuvissa". 92
• met0604_090_093 29.6.2006 10:37 Sivu 93 Jahti 68 PRO VHF -metsästyspuhelin Kiikarit ja punapistetähtäimet Riistamaa-asekaapit 670,840,195,250,275,330,350,530,560,495,670,990,64,85,99,120,49,- Ylivertainen akun kesto ja mainio kuuluvuus. Meopta 2100 3-12x50 + valo Tehty ankariin olosuhteisiin, roiskevesitiivis. Meopta Meostar 3-12x56 RD Kobra punapiste, sisältää jalan - akku 7.2V 1600 mAh Leupold VX-1 2-7x 33mm Duplex - lähetysteho 5W Leupold VX-1 3-9x 40mm Duplex - mitat 125 x 63 x 45 mm - paino akun kanssa 350 g Leupold VX-1 4-12x 40mm Duplex (ilman antennia) Leupold VX-2 1-4x 20mm Duplex - kanavia 99 max Leupold VX-2 6-18x 40mm Fine Duplex (luvalliset harrastekanavat Leupold VX-2 6-18x40 Target Dot Täyttää standardit esiohjelmoitu) Leupold VX-3 1,5-5x20 Heavy Duplex MIL STD810 ja IP54. Leupold VX-3 LR 6.5-20x40 Mukana pikalaturi ja korvakuulokemikrofoni. 239,00 Fine Duplex, 30 mm runkoputki Leupold VX-3 LRT 8.5-25x 50mm Baikal IJ-27 pakettitarjous Dot/Fine Duplex, 30 mm runkoputki Päällekkäispiippuinen Baikal IJ-27 -haulikko kal. 12/76, Zos 3-9x40 Mil-Dot, parallaksisäätö kovakromatut piiput ja pähkinäpuutukki Zos 4-16x50, parallaksisäätö Zos 6-24x50, valaistu ristikko, par.säätö Zos 6-24x50, valaistu Mil-Dot, par.säätö - 5 vaihtosupistajaa, asepussi ja patruunavyö 390,00 Zos punapistet. + jalka 11mm/Weaver 5 aseelle 150x35x30 cm, 90 kg 340,10 aseelle 150x54x42 cm, 150 kg 390,Ovet lujaa 6 mm ja runko 4 mm terästä. Saatavana myös muita malleja! Lee juhlavuoden lataussarja Sisältää kaiken tarvittavan patruunoiden jälleenlataukseen; lisäksi tarvitset vain latausholkit kaliiperillesi! 119,00 Houkutuskuvat Metsähanhi / kanadanhanhi 6 kpl parvi kuoria Kelluva kanadanhanhi järvelle ja merelle, yksittäin Sinisorsaparvi, 6 kpl kelluvia kuvia Moottoroitu siipiään liikuttava kyyhkynen 85,00 16,00 19,00 30,00 Luodinnopeusmittarit Mittaa luodin, nuolen, täyteisen, ilmakiväärin luodin ja värikuulan nopeuden alueella 10-1700 m/s. Chrony M-1 119,00 Saatavana myös muita malleja ja lisävarusteita. Espoo Kouvola Oravannahkatori 1 Tapiontie 2 puh. (09) 4110 1290 puh. (05) 375 0288 ma-pe 12-18 ma-pe 10-18 Eräliike Riistamaa 93 METSÄSTÄJÄ www.riistamaa.fi 4 · 2006
• met0604_094_097 29.6.2006 10:37 Sivu 94 ERÄAATOKSIA VALTION MAILTA jollekin arvokkaalle lintuvedelle. Vuokrasopimuksella metsästys voidaan myös rajata ajallisesti ja sovittaa sitä yhteen alueen muun käytön kanssa. Ja jos erityisiä tarpeita rajoituksiin ei ole, metsästyslaki velvoittaa joka tapauksessa metsästysoikeuden haltijaa verottamaan riistaa kestävästi. Riistantutkimuksen ja varsinaisen riistahallinnon välinen tiivis akseli on myös viimeisenä takaseinänä turvaamassa riistalajien säilymistä. Monet suojelualueet rajoittuvat lupametsästysalueisiin. Myös suojelualue voi olla osa lupametsästysaluetta. Kysymys on jälleen suunnittelusta ja sen toteutuksesta. Metsähallituksen eräsuunnittelijat, jotka vuoden 2005 alusta ovat virkamiehiä, ovat velvollisia lupamyynnin suunnittelussa ja mitoituksessa huomioimaan sekä ekologisen että sosiaalisen kestävyyden. Suojelun ja alueen hoidon tarpeet voidaan metsästyksen mitoituksessa huomioida erikseen ja alueella sallittu pyynti voidaan profiloida suojelualueen statuksen mukaisesti.Yhteistyö suojelubiologien kanssa on paikallaan. Jokin alue voidaan pyhittää pelkästään turkisriistan, jäniksen tai hirvieläinten metsästykseen, jos alueen lintukantoja halutaan säästää. Myös jousimetsästys voi hiljaisena pyyntimuotona soveltua jonkin erityisalueen metsästysmuodoksi. Lupametsästyksen keskeisin ero alueen vuokraamiseen on siinä, että sen kautta voidaan tarjota metsästysmahdollisuuksia suuremmalle käyttäjäryhmälle. Sekä metsästysoikeuden vuokra-alueella että lupametsästysalueella voi olla erityiskohteita, jotka voidaan tarvittaessa rajata metsästyksen ulkopuolelle.Tällaisia ovat esimerkiksi muuttolintujen levähdysalueet tai merkittävät soidinalueet.Tämä voidaan tehdä myös suojelualueen hoitoja käyttösuunnitelmassa, mutta se voidaan huomioida myös metsästysoikeuden vuokrasopimuksen ehdoissa tai lupametsästysalueen rajauksissa. Edellä kerrottu herättää varmasti kysymyksen: eikö selvä jako, joko kielletään tai sallitaan, olisi yksinkertaisempaa. Mielestäni edellä esiin tuodulla mallilla on tiettyjä painavia etuja. Kyseisen mallin soveltaminen lisäisi paikallisesti suojelualueiden hyväksyttävyyttä ja vastuuntuntoa ympäristöstämme. Siinähän sovitellaan erilaisia intressejä yhteen. Edellä esiintuodun mallin soveltaminen valtaa alaa myös muualla maailmassa. Ohjattu salliminen johtaa usein kieltämistä parempaan lopputulokseen. o HANNU HUTTU SUOJELUALUEELLA METSÄSTYS EDELLYTTÄÄ SUUNNITTELUA JA SOVITTELUA I Metsästykseen suhtaudutaan hyvin tunnepohjaisesti.Tämä tulee erityisesti esiin, kun keskustellaan suojelualueilla tapahtuvasta metsästyksestä. Nyt käynnissä oleva luonnonsuojelulain muutosprosessi on laukaissut jälleen keskustelun. Metsästäjien edusmiehet pelkäävät, että metsästysmahdollisuuksia tullaan suunnitellusti kaventamaan suojelun nimissä. En tiedä millaisia polittisia intohimoja on liikkeellä asian äärellä, mutta Metsähallituksen työtekijänä voin markkinoida niitä keinoja, joilla erätoimintomme pystyy haasteeseen vastaamaan. Metsästys ja suojelu voidaan sovittaa yhteen, mutta se vaatii huolellista suunnittelua. Suojelun tavoitteet pitää pystyä tunnistamaan, mutta samalla pitää tunnistaa nykymuotoisen metsästyksen olemus, sen tarjomat mahdollisuudet ja myös ongelmat. Suojelualueita on perustettu aikojen saatossa varsin erilaisissa tarkoituksissa: 4 · 2006 METSÄSTÄJÄ on lajien erityissuojelua, luontotyypin suojelua ja esimerkiksi maiseman suojelua. Metsästys on yhtä moniulotteinen kokonaisuus. Nykypäivän metsästys voidaan luokitella kestävään käyttöön perustuvaan saaliin ottamiseksi (esim. linnustus), se voi olla eläinkantoja säätelevää (hirvenmetsästys) tai jopa luonnonhoitotyötä (vierasperäisten lajien poistopyynnit). Metsähallituksella on käytössään metsästyksen suunnittelun työkalut, joilla metsästystä voidaan ohjata: sallia ja rajoittaa. Metsästysoikeuden vuokrasopimus soveltuu hyvin tällaiseen tarkoitukseen. Sen ehdot voidaan sopia Metsähallituksen ja vuokramiehen välisissä neuvotteluissa. Metsästysoikeuden vuokrasopimuksessa voidaan rajata jokin laji tai lajiryhmä tarvittaessa metsästyksen ulkopuolelle.Vuokrasopimuksesta voidaan tehdä myös velvoittava: vierasperäisten pienpetojen pyynnin järjestäminen voi olla sopiva velvoite 94 JUKKA BISI Ylitarkastaja
• met0604_094_097 29.6.2006 10:37 Sivu 95 Kehity riistan ja luonnontuntemuksen mestariksi 11.9.2006 ­ 31.8.2007 Opinnot ovat monimuotokoulutusta. Ryhmä kokoontuulähijaksolle n.5 pv:nä kuukaudessa. Muu opiskelu tapahtuu etäopiskeluna. Hakijoissa arvostamme pitkäaikaista alan harrastustoimintaa sekä kiinnostusta metsästysmatkailun ja metsästysseuratoiminnan kehittämiseen. Osallistumismaksu 150 .Hakuaika 11.8.mennessä Lisätietoja: Riistamestari Heikki Taskinen 040-574 1 813 heikki.taskinen@poke.fi Esite ja hakukortti 014- 4690 300 riitta.pekkanen@poke.fi tai www.poke.fi - aikuiskoulutus -hakeminen Pohjoisen Keski-Suomen oppimiskeskus LUONNONVARA-ALA Kolkanlahdentie 280,43100 SAARIJÄRVI RIISTAMESTARIN ERIKOISAMMATTITUTKINTOON VALMISTAVA KOULUTUS 40 ov Kotimaiset METSÄSTYSELOKUVAT suoraan tuottajalta. Esim. huippu-uutuus Linnustajan eräsyksy, jokaisen linnustajan toive-elokuva, h. 28 euroa, kesto 1 h 44 min. Aiemmin ilmestyneitä: Kruunupäiden jäljillä (elokuva suomalaisesta hirvijahdista), Unelmien huurremetsot (suomalaismetsästäjä Ruotsin talvimetsomailla), Ajokoiralla alkusyksystä ensilumille (jänisjahtia hienoimmillaan!), kanakoiramiehille elokuvat Kanalintuja Sompion kairoilta, Sulkia ja sattumia, Riekkoja tuntureiden takaa. Ja monia muita: Pystykorvan lintusyksy, Elokuun 20., Hanhiaapojen kutsu jne. Tutustu sivuilla www.videosara.fi Soita tai tekstitä tilauksesi numeroon 0400-229 739 tai tilaa sähköpostilla os. arttu@videosara.fi Tuottaja: Videosara/Arttu Kotisara, Salmenkuja 53, 44610 Kärnä Leikkaa irti ja lähetä Haluan liittyä SPJ:n jäseneksi Nimi/Namn Jakeluosoite/Utdelningsadress Postinro/Postnr Toimipaikka/Postanstalt 95 Postimerkki Suomen Pystykorvajärjestö - Finska Spetsklubben ry Hannele Luukinen Ristikatu 13 94600 KEMI Syntymäaika/Födelsedag
• met0604_094_097 29.6.2006 10:38 Sivu 96 ik suosikki 2006 suoraan teh t t + Etupakeltai! Kalvopukualta 1/5 hinna l ta MAKSAT IN VAIN: North ICE kalvopuku Etupaketti Tilauksesi arvo yht. * suositushinnoin 9 9 +toimituskulut arvo* arvo* arvo* 298 221 519 ETUSI 420 Kun tilaat nyt tästä! North ICE:n uusi malli 2006 on parannettu versio huippusuositusta viime vuoden mallista. AIR-TEX® -kalvolla varustettuna se pitää uskomattoman hyvin veden ja tuulen, tietysti myös saumoista. Sen hengittävyys on huipputasoa ­ siksi se sopii kaikkeen liikuntaan joka säällä ­ myös sateessa, tuulessa ja kerrospukeutumisen ansiosta myös pienessä pakkasessakin. to ta istoi, Satoi tai paistoi, il liikunnan iloa liik rt IC lisää North ICE li -kalvopuku, -k lv rk in id markkinoiden lutuin halutuin! Veden- ja tuulenpitävä AIR-TEX®-huppu Irrotettavassa hupussa säätömahdollisuus Takissa selkää suojaava, muotoiltu helma Kätevä povitasku Korkea, säältä suojaava kaulus Kolme reilua etutaskua ja miellyttävä kauluksen sisäosa Kätevät kainalotuuletukset Lahkeissa nauhakiristys www.eratukku.fi www
• met0604_094_097 29.6.2006 10:38 Sivu 97 Tämä yli 200 ETUPAKETTI KAUPAN PÄÄLLE! 1. MicroDry -väliasu 2. Fleece Uusi odotettu tekninen huipputuote kerrospukeutumiseen, takki ja housut mikrofleeceä. Ulkoilupuvun alle kylmillä ilmoilla. Oivallinen myös oloasuna. Väri: tyylikäs harmaa. Uusi tyylikäs ja käytännöllinen tekninen fleecetakki. Miellyttävää softfleeceä. Tilavat taskut. Värit: harmaa/punainen punaisen puvun mukana ja musta/sininen sinisen puvun mukana. Arvo 69 0;Reppu Arvo 59 0;- i 3. ! Edustava City-reppu monipuoliseen käyttöön. Tilavuus 20 l. Hiostamattomat, pehmeät viilekkeet ja selkätuki. Sadesuoja, useita taskuja ja tilaa mm. pyöräilykypärälle ja 2:lle juomapullolle. Arvo 39 0;- Lisäetuna netti- ja kuponkitilaajille! Hanskat Lämmin, tyylikäs, hyvin käteensopiva North ICE -hanska. Vahvistettu kämmenosa. Väri: musta. Pipo Lämmin ja edustava kaksinkertainen villakangas North ICEpipo. Väri: musta Arvo 29 0;- 0;- Arvo 25 Nopealle kaikki nämä KAUPAN PÄÄLLE! Testien huippua AIR-TEX®-kalvon vedenpitävyys testattiin VTT:n toimesta. Se saavutti VTT:n laboratoriotesteissä korkeimman vedenpitävyyden 10 000 (VTT pro6/3069/03). Tampereen Teknillisen Yliopiston testeissä puolestaan North ICE AIRTEX®-puku saavutti erinomaiset hengittävyys- ja vedenpitävyysarvot. Puhelintilaukset: Arkisin 9-19, La 10-15: Kalvopuku 06 08-840 4400 Kahdesta tilauksesta Tilauskuponki Helpota puhelinruuhkaamme ja tilaa oma North ICE kalvopukusi tällä kupongilla hintaan 99 + toimituskulut. Pistä kuponki heti postiin, kupongin postimaksu on jo maksettu. Saat nopean tilaajan Etupaketin ja Lisäedun (arvo yhteensä 221).Saamiesi tuotteiden arvo on 519, maksat vain 99! Toimitus postiennakolla, toim.kulut lisätään LISÄETU KATSO SIVU 15 Erätukku maksaa kupongin postimaksun Tilaajan allekirjoitus (alle 18 vuotiaan holhooja) Nimi Osoite Metsästäjä 4/06 Myynti: Erätukku, Alasintie 8, 90400 Oulu TEHTAANMYYMÄLÄT: OULU Alasintie 8, VANTAA Valimotie 27 Avoinna: ma-pe 10-18, la 10-15 Saat rahasi takaisin ellet ole tyytyväinen! Postinum. Matkapuhelin Sähköpostiosoite Postitoimipaikka Erätukku Tunnus 5013247 90003 VASTAUSLÄHETYS www.eratukku.fi Merkitse pukujen saajien mitat tähän Puku 1 ruutuun. Puku 2 (Punainen puku naisille Puku 3 ja sininen miehille) Pituus cm Paino kg Vyötärö cm Pun. Sin. Liityn samalla ilmaiseksi Erätukku-Klubiin ja saan uusimmat tarjoukset suoraan sähköpostiini.
• met0604_098_101 29.6.2006 10:38 Sivu 98 ARI-PEKKA PALMU 4 · 2006 METSÄSTÄJÄ 98
• met0604_098_101 29.6.2006 10:38 Sivu 99 "Kyllä näin isossa porukassa pitää löytyä miehiä, jotka tekee" ­ kertomuksia riistakolmiolaskennoista ja laskijoista Tämä kirjoitus aloittaa kaksiosaisen kirjoitussarjan, jossa esitellään Jani Pellikan viime vuonna julkaistun väitöskirjan "Metsäluonnon riistanrikkauden hoito ­ suomalaisten toimijoiden ja toimintojen vuorovaikutuksia" keskeisiä päätelmiä. Tämä osa käsittelee riistakolmiolaskentojen tekemisen perusteluja, ja seuraavassa Metsästäjä-lehden numerossa esiteltävä toinen osa käsittelee kolmiolaskentojen käyttöä riistakantojen hoidossa. Lasketaan uskollisesti Jonkinlainen oivallus oli kuitenkin vasta huomioni, että seuroissa voidaan ajatella ja puhua laskennoista ja metsästyksen säätelystä hyvin eri tavoilla, usein toisin kuin julkisissa puheissa on tapana tehdä. Tätä oivallusta ennakoi havainto, että esimerkiksi riistakolmiolaskentoja tehdään vain noin neljänneksessä seuroista; enimmäkseen suurissa seuroissa, mutta myös yllättävän pienissä. Ja se, että kolmiolaskentoja tehdään todella uskollisesti: valtaosa perustetuista riistakolmioista on laskettu vähintään 12 kertaa ja 15 % riistakolmioista metsästyskaudesta 1988-1989 alkaen joka ainoa kerta. Kolmiolaskentaan osallistuminen tuntui kaipaavan selitystä. Mikä vetää laskijoita vuodesta toiseen kolmion kiertämiseen? Vastatakseni tähän kysymykseen ja ymmärtääkseni kestävän käytön turvaamiseen liittyvää seuratoimintaa paremmin aloin vuoden 2004 keväällä tehdä haastatteluja. Suuntasin huomioni erikokoisiin seuroihin useissa riistanhoitopiireissä, säännöllisesti ja epäsäännöllisesti laskentaan osallistuviin, sekä kolmiolaskennan lopettaneisiin seuroihin. Yksinkertaisena lähtöoletuksena oli, että laskentojen tulosten hyödyntämisen lisäksi osallistumisen taustalla on samankaltaisia henkilökohtaisia tekijöitä kuin muuhunkin talkootoimintaan ja metsästykseen osallistumisella; hyvä porukka, laskennan haastavuus ja elämykset. tä puhui kolmiolaskentojen tulosten hyödyntämisestä esimerkiksi metsästyksen mitoittamiseen seurassa. Vaikka laskentoja käytetäänkin juuri tähän tarkoitukseen osassa seuroista, tuodaan tämän kaltaiset perustelut laskennoille ehkä herkimmin esiin, kun ollaan puhumassa julkisesti tai muille kuin toisille metsästystä harrastaville (käsittelen kolmiolaskentojen hyödyntämiseen liittyviä näkökulmia tarkemmin kirjoitussarjan toisessa osassa). Hyödyntämispuheen sijasta moni haastatelluista toi esille muita kolmiolaskentaan liittyviä seikkoja. Odotetusti kuulin kerrottavan, että laskijat ja muihin talkoisiin osallistuvat henkilöt ovat usein samoja vuodesta toiseen. Tämä kertoo yhtäältä siitä, että kaikilla seuran jäsenillä ei ole samaa mahdollisuutta tai halua osallistua seuratoimintaan, mutta toisaalta myös siitä, että osallistujat haluavat toistuvasti mukaan yhteiseen tekemiseen ilmeisen hyvässä porukassa. Erityisesti joillekin pienille mutta, neuvokkaille laskijaseuroille kolmiolaskenta oli hyvähenkisen yhteistyön muoto naapuriseuran kanssa. Itselleni oli yllätys, miten toimiva tällainenkin ratkaisu voi olla. ® Otsikon lausahduksen kuulin satakuntalaisen metsästäjän suusta tehdessäni haastatteluja koskien metsästysseurojen toimintavuotta. Lausahdus voisi koskea melkein mitä tahansa seuran talkootoimintaa, mutta tämä lausuttiin, kun puheena oli riistakolmiolaskentojen tekeminen metsästysseurassa. Jo vuosia ennen yllä mainittua keskustelua olin aloittanut väitöskirjani teon, jossa keskeisenä ideana oli etsiä keinoja riistayhteisöjen kestävyyden turvaamiseen. Kipinän metsästysseurojen tutkimiselle ja seurojen puuhamiesten jututtamiselle sain tajutessani, että kestävyyden tavoittelussa metsästysseuroilla on ratkaiseva rooli: seurat keräävät riistalaskennoilla tietoa riistasta ja pitkälti myös toteuttavat ne käytännön toimet, joilla riistakantojen kestävyys turvataan. Haasteita ja elämyksiä Laskennan vaativuuden vaikutus laskentaintoon ilmeni kahdella päinvastaisella tavalla: yksi kokee laskennan tekemisen fyysisenä, taidollisena ja sitkeyttä kysyvänä haasteena erityisesti talvella, toinen innostuu, kun se ei ole liian vaativaa ­ siis silloin, kun laskijoita on paljon, jolloin yksittäisen laskijan osuus 12 km:n matkasta on lyhyempi. Laskentatapahtumaan tai sen "jälkipeliin" liittyviin elämyksiin viittasi osa haastateltujen maininnoista. Mikäpä on kolmiota kierrellessä kauniina elokuisena päivänä, kun kanalintupoikueita räpiköi vähän väliä siivilleen ja lehahtaa lähipuihin, tai pikkupakkasella tammi-helmikuussa, kun suksi luistaa. Mikäli keli on kuitenkin huono eikä riistaakaan näy, voivat laskennan jälkeen seuran majalla odottava sauna, makkarat ja kylmät oluet kohentaa kummasti mielialaa. Mielenkiintoisia haastatteluissa ilmenneitä laskentamotiiveja edustivat myös perinteeseen liittyvät maininnat; joissakin seuroissa kanalintulaskentoja oli tehty jo 1960-luvulta asti. Toinen esiin tullut seikka liittyi joidenkin seurojen koejäsenten velvoitteeseen osallistua kolmiolaskentoihin. Laskentaan osallistuva kokelas voi laskennan avulla oppia tuntemaan seuran metsästysalueita sekä tunnistamaan jälkiä ja riistalle otollisia elinympäristöjä tulevia metsästystilanteita mielessä pitäen. Seuran näkökulmasta laskentavelvoitteessa voi olla kyse halusta koetella kokelaan valmiutta yhteisiin toimiin ennen varsinaisen jäsenyyden myöntämistä. Mikä riistakolmiolaskentaan houkuttelee? Jo ensimmäisistä haastatteluista alkaen alkoi mielessäni hahmottua monenlaisia laskentoihin liitettyjä merkityksiä. Harva jututtamistani metsästäjis- 99 METSÄSTÄJÄ 4 · 2006
• met0604_098_101 29.6.2006 10:38 Sivu 100 Vastuunkantoa tiedon tuottamisesta Merkillepantavinta oli kuitenkin huomata, että monissa laskijaseuroissa perusteltiin osallistumista laskentoihin sillä, että he kantavat vastuun tiedon tuottamisesta. Osalle haastateltavista tämä tarkoitti sitä, että he näkivät velvollisuutenaan tuottaa omalta kulmakunnaltaan tietoa tutkimukselle ja hallinnolle. Osa seurassaan kolmiolaskennan yhteyshenkilöinä ja organisaattoreina toimivista koki vastuun myös henkilökohtaisemmin, koska he olivat aikanaan lupautuneet järjestämään laskennan seurassaan esimerkiksi tutulle riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajalle. Mitä siis opin riistakolmiolaskennoista haastateltaviltani? Ainakin sen, että laskentoihin osallistuminen ei ole laskijoille mikään imagon kohennustemppu, jolla rivimetsästäjät haluaisivat osoittaa vastuullisuuttaan muulle yhteiskunnalle. Sen sijaan huomasin, että riistakolmiolaskentojen aloittamiseen, jatkamiseen ja lopettamiseen liittyy seuratasolla ja henkilökohtaisesti monia huviin, hyötyyn ja helppouteen liittyviä seikkoja. Näihin seikkoihin liittyvät myös keinot, joilla turvataan riistakolmiojärjestelmän tulevaisuus. o JANI PELLIKKA Lisätietoa Pellikka, J. 2005: Management of wildlife richness in Finnish forests ­ interplay between game-related actors and actions. Riistaeläintieteen väitöskirja, Soveltavan biologian laitos, Helsingin yliopisto. Pellikka, J., Rita, H. & Lindén, H. 2005: Riistakolmiolaskenta metsästysseuroissa ­ mikä motivoi metsästäjää laskentoihin? Suomen Riista 51: 60-68. Aikaistettu Riistakolmiolaskenta kesällä 2006 I Kanalintumetsästyksen hienosäätö kuluvan vuoden kantoja vastaavaksi on ollut yksi riistakolmiolaskennan tavoitteista. Paikallisesti metsästystä voidaan säädellä saaliskiintiöin ja metsästysaikarajoituksin.Tämän mahdollistamiseksi riistakolmiolaskentaa aikaistetaan niin, että alustavat tulokset olisivat käytettävissä jo metsästysseurojen kesäkokouksissa. ITavoitteena on julkaista mahdollisimman kattava, alustava tilannetiedote viikolla 32, ja aineisto olisi käytettävissä sillä viikolla pidettävissä kokouksissa. Siten riistakolmion suositeltavin laskenta-aika kesällä 2006 on 29.7. ­ 10.8. I Jaksoon sisältyy kaksi viikonloppua. Laskentatulosten palauttaminen käy nopeimmin Riista- ja kalatalouden nettipalvelun kautta, ja vielä 10.8. tehtyjen laskentojen tiedot ovat käytettävissä viikonloppuna 12. ­ 13.8. Riistakolmion laskenta-aika on silti koko elokuu, joten laskennasta ei pidä luopua, vaikka sitä ei ehtisi tehdä aikaistetun aikataulun puitteissa. 4 · 2006 METSÄSTÄJÄ 100
• met0604_098_101 29.6.2006 10:38 Sivu 101 Tehokkaat äänenvaimentimet! Asesepänliike Ase Utra Oy Rahkeentie 6, 80100 JOENSUU Puh. 013-227 231 www.aseutra.fi 101 METSÄSTÄJÄ 4 · 2006
• met0604_102_105 29.6.2006 10:38 Sivu 102 Kulttuuriympäristön riistan lumijälkilaskennat talvella 2006 Talvella ihminen odottaa kesää, ainakin tehtyään lumijälkilaskentansa. Kesähelteellä lumiset ajatukset ehkä vilvoittavat. Talven 2006 peltokolmiolaskentojen tulokset antanevat metsätyskauden kynnyksellä käsitystä peltovaltaisten alueiden riistakantojen vahvuudesta verrattuna aiempiin vuosiin. Talvella 2006 laskettiin peltokolmioita yhteensä 248, mikä on suunnilleen sama määrä kuin aiempina vuosina. Peltokolmiot ovat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vuonna 1999 käynnistämä seurantahanke, jolla saadaan tietoa riistan runsauden kehityksestä maatalousympäristön, metsän ja asutuksen muodostamassa rikkonaisessa kulttuurimaisemassa. Peltokolmiot täydentävät riistakolmiolaskentaa, joka sijoittuu metsävaltaisille alueille. Seuranta perustuu lumijälkiin, jotka lasketaan kuuden kilometrin mittaisilta reiteiltä. Laskennan tekevät pääasiassa vapaaehtoiset avustajat. He saavat henkilökohtaisen palautteen laskentakauden jälkeen sekä suurkiitoksen tässä ja nyt! Riis- Jälkien kokonaismäärä kasvoi edellisvuodesta Peltokolmioilla kolmiokohtaiset jälkimäärät ovat yleensä melko suuret. Vuonna 2006 lasketuilla kolmioilla havaittiin yhteensä 19474 jälkeä. Keskimääräinen kertymä oli 79 jälkeä kolmiota kohden (edellisinä vuosina 87). Keskimääräinen lumisateesta Metsäjänis runsastui melkoisesti edellisvuodesta. Rusakko 1.6 1.4 1.2 1.0 1999 2002 2005 1.2 1.0 0.8 0.6 Metsäjänis 1.2 1.0 0.8 0.6 0.4 1999 2002 2005 Orava 1999 2002 2005 1.8 1.6 1.4 1.2 1.0 0.8 0.6 0.4 Muutosindeksi Kettu 1.6 1.4 1.2 1.0 1999 2002 2005 7 6 5 4 3 2 1 Metsäkauris Hirvi laskentaan kulunut aika oli noin 1,5 vuorokautta kuten keskimäärin aiempinakin vuosina. Yhtä vuorokautta kohden laskettuna jälkiä oli keskimäärin 62, mikä vastaa aiempien vuosien jälkikertymää. Jälkikertymä kertoo siitä, miten kulttuuriseuduilla riistatiheydet ovat suurempia kuin metsäseuduilla, sillä kaksi kertaa pidemmille riistakolmioille kertyi viime talvena keskimäärin saman verran jälkiä (64 jälkeä/10 km/vrk). Havaintoja kertyi 20 nisäkäslajista sekä kaikista laskennan piiriin kuuluvista kahdeksasta lintulajista (taulukko). Yksittäisillä kolmioilla havaittiin keskimäärin 7 lajia, vähimmillään kolme ja enimmillään 15 lajia. Yleisimmät ja runsaimmat lajit olivat edellisvuosien tapaan rusakko, kettu, metsäjänis ja orava, jotka muodostivat 66 % koko jälkiaineistosta, mikä oli kuitenkin vähemmän kuin aiempina vuosina keskimäärin (70 %). Hirvieläinten osuus aineistosta oli 23 %, hiukan enemmän kuin aiempina vuosina (22 %). Runsastumisia ja taantumisia Monien lajien keskimääräisessä runsaudessa oli tapahtunut muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna. Erityisesti oravakannat olivat heikentyneet: oravan jälkien määrä putosi kolmanneksella edellisvuodesta. Kuusella oli huono käpyvuosi, minkä takia myös kuusen siementä syövät pikkukäpylinnut olivat erittäin vähissä. Oravan vähyys näyttää heijastuneen näätään, jonka lumijälkiä laskettiin edellisvuotta niukemmin. Metsäjäniksen kanta runsastui selvästi edellisvuodesta, samoin rusakon hieman. Myös kettu runsastui, mutta sitä selittää ehkä jäniseläimiä paremmin hyvä myyrätalvi, mikä näkyi myös kärpän ja lumikon 3--4-kertaisena jälkimääränä. Hirvieläimistä metsäkauris runsastui koko maassa, ja valkohäntäpeurakin eteläisimmillä alueilla, mutta hirven jälkimäärät jatkoivat vähenemistään. Kanalinnuista teeri runsastui peltokolmioilla lähes puolella. Pyyn väheneminen jatkui läntisillä 1999 2002 2005 1.0 0.9 0.8 0.7 0.6 0.5 0.4 0.3 1999 2002 2005 Valkohäntäpeura 2.5 2.0 1.5 1.0 1999 2002 2005 Pyy Etelä-Suomi Länsi-Suomi 1999 2002 2005 Rusakon, metsäjäniksen, ketun, oravan, hirvieläinten ja pyyn kannanvaihtelut erikseen Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Kymen ja Etelä-Hämeen riistanhoitopiirien muodostamassa Etelä-Suomessa sekä Satakunnan, Pohjanmaan, Pohjois-Hämeen ja Oulun riistanhoitopiirien muodostamassa Länsi-Suomessa. Vuoden 1999 kantoja merkitään luvulla 1, johon myöhempiä vuosia verrataan. 4 · 2006 METSÄSTÄJÄ 102 JARI NISKANEN ® tanhoitoyhdistykset ovat saaneet koosteen omilla alueillaan laskettujen peltokolmioiden tuloksista.
• met0604_102_105 29.6.2006 10:38 Sivu 103 alueilla; etelässä sen kanta painui alas jo aiemmin. Molempien lajien kannat heijastelevat elokuun 2005 riistakolmioiden poikuelaskentojen tuloksia, mutta paljon jyrkemmin -- ovathan ne selvästi metsäseutujen lajeja, ja kulttuuriympäristö on niiden esiintymiselle marginaalista. Kettukanta runsastui niinikään, mutta selittäjänä ei ehkä ole niinkään runsastuneet jäniskannat, vaan myyrien runsaus. Hirven jälkitiheydet 10 kilometriä ja vuorokautta kohden laskettuna 20 kilometrin etäisyysvyöhykkeellä rannikosta ja sisämaassa sijaitsevilla peltokolmioilla Uudellamaalla ja koko aineistossa. Pylväät kertovat vastaavasti edellisen syksyn hirvisaaliin suuruuden (kaikkien piirien yhdistettyyn saaliiseen on laskettu rannikkopiirien Uudenmaan, Varsinais-Suomen ja Satakunnan sekä Pohjanmaan saaliit). Rannikon hirvet 2000-luvulla on hirvikantoja pyritty pienentämään niiden aiheuttamien yhteiskunnallisten ongelmien takia (liikenne, taimistot). Siksi halusimme tarkastella, miten lisääntyneet kaatomäärät näkyvät peltokolmioilla hirven jälkimäärissä. Olemme koonneet oheisiin kuviin hirven jälkitiheydet ja kaatomäärät erikseen koko aineistosta ja Uudeltamaalta. Koska hirvet pakkautuvat rannikon tuntumaan, missä myös liikenne on vilkkainta ja jossa kantojen harventamiseen onnettomuuksien vähentämiseksi on ollut ehkä suurin tarve, tarkastelimme tiheyksiä erikseen rannikon läheisellä 20 kilometrin vyöhykkeellä ja sisämaassa. Hirvitiheydet ovat olleet peltokolmiolaskentojen perusteella rannikolla selvästi suuremmat kuin sisämaassa. Uudellamaalla tiheydet olivat rannikon tuntumassa selvästi korkeampia kuin koko aineistossa. Sisämaassa ei Uudenmaan ja koko aineiston välillä sanottavaa eroa ole ollut. Ilmeisesti tehostuneen jahdin ansiosta Uudellamaalla tiheydet putosivat erityisen voimakkaasti vuonna 2000, jolloin edellisen syksyn (1999) saalis oli puolet suurempi kuin sitä edellisen (1998). Rannikon tuntumassa jälkitiheydet pienenivät myös vuosien 2000 ja 2001 välillä, jolloin takana oli toinen suuremman kaatomäärän syksy. Myöhempinä vuosina kaatomäärillä ei näyttäisi olleen vaikutusta Uudenmaan hirvitiheyksiin peltokolmioaineiston valossa. Rannikon tuntumassa kanta näytti jopa vahvistuvan vuosina 2002 ja 2003. Peltokolmiolaskennan piirissä olevien kaikkien piirien yhdistetyssä aineistossa hirven jälkitiheyksien muutokset eivät ole olleet yhtä voimakkaita. Kuitenkin merkitsevä lievästi aleneva suuntaus on havaittavissa niin rannikkovyöhykkeellä kuin sisämaassakin. o JUHA TIAINEN ja JUKKA RINTALA Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Laji Kolmioita joilta laji havaittu 177 223 44 199 3 1 1 238 47 68 101 28 1 25 21 41 82 106 1 68 88 12 33 51 3 15 29 9 36 Osuus kaikista kolmioista (%) 71,4 89,9 17,7 80,2 1,2 0,4 0,4 96,0 19,0 27,4 40,7 11,3 0,4 10,1 8,5 16,5 33,1 42,7 0,4 27,4 35,5 4,8 13,3 20,6 1,2 6,0 11,7 3,6 14,5 Jälkien kokonaismäärä/vrk (kaikki kolmiot) 1594 4159 437 1049 4 1 1 2914 144 207 261 32 1 36 24 83 189 2045 44 369 1149 14 222 83 8 152 63 10 193 Keskimääräinen jälkien lkm/10km/vrk Kaikki Lajin kolmiot kolmiot 10,7 27,9 2,9 7,0 0,0 0,0 0,0 19,6 1,0 1,4 1,8 0,2 0,0 0,2 0,2 0,6 1,3 13,7 0,3 2,5 7,7 0,1 1,5 0,6 0,1 1,0 0,4 0,1 1,3 15,0 31,1 16,6 8,8 2,4 1,7 0,8 20,4 5,1 5,1 4,3 1,9 1,7 2,4 1,9 3,4 3,8 32,2 72,5 9,0 21,8 1,9 11,2 2,7 4,4 16,9 3,6 1,9 8,9 Metsäjänis Rusakko Jäniseläin Orava Majava Piisami Susi Kettu Supikoira Kärppä Lumikko Minkki Hilleri Näätä Saukko Ilves Kissa Valkohäntäpeura Kuusipeura Hirvi Metsäkauris Metso Teeri Pyy Riekko Peltopyy Fasaani Kanahaukka Korppi Talven 2006 Peltokolmiolaskennan tulokset 20 nisäkäs- ja 8 lintulajista. Kolmioita laskettiin yhteensä 248 kappaletta. Keskimääräinen lumijälkien lukumäärä/10km/vrk on laskettu erikseen kaikille lasketuille kolmioille ja niille kolmioille, joilta kutakin lajia on tavattu. Lintujen jälkimääriin on lisätty nähtyjen lintujen lukumäärä kerrottuna kertymävuorokausien lukumäärällä. 103 METSÄSTÄJÄ 4 · 2006
• met0604_102_105 29.6.2006 10:38 Sivu 104
• met0604_102_105 29.6.2006 10:38 Sivu 105
• met0604_106_107 29.6.2006 10:39 Sivu 106 PIIREISSÄ Etelä-Häme TAPAHTUU Tilaisuudet alkavat kello 18.00 ja niissä käsitellään metsästyksen johtajan tehtäviä, turvallisuusasioita, syksyn hirvitilannetta ym. ajankohtaisia kysymyksiä. Koulutukseen toivotaan osallistujia jokaisesta Kainuussa metsästävästä hirviseurueesta. perusasioita ja toimintaa haavakoiden jäljestyksessä.Aamupäivällä on teoriaosio ja iltapäivällä harjoitellaan käytännön verijäljellä. Omat eväät mukaan.Tilaisuus on maksuton.Tervetuloa mukaan koiran kanssa tai ilman! Ilmoittautumiset ja tiedustelut, Ville Hokkanen, ville.hokkanen@riista.fi, 017-265 3820 Ellit Erätulilla I Ellit Erätulilla on metsästäville ja metsästyksestä kiinnostuneille naisille ympäri Suomen tarkoitettu metsästystapahtuma. Jo perinteeksi muodostunut naisten hirvijahti järjestetään tänä vuonna 13. ­ 15.10.Tammelan Metsästysseura ry:n jahtimailla Tammelassa, tukikohtana on vanhan kuninkaankartanon miljöö Mustialassa. Jahti tapahtuu pääosin ajometsästyksenä. Mukaan mahtuu 20 passinaista ja 20 ajonaista.Ajonaiseksi voi lähteä myös ilman aikaisempaa metsästyskokemusta. Majoittuminen perjantaina, lauantai on jahtipäivä, jonka jälkeen sauna ja jahti-illallinen. Sunnuntaina jahti jatkuu ja päivä päättyy yhteiseen ateriaan. Osallistumismaksu passinaisilta 230 euroa ja ajonaisilta 210 euroa. Maksu sisältää 2 jahtipäivää, kuljetukset jahdin aikana, majoituksen Mustialassa, iltapalan, aamiaiset, saunan, jahti-illallisen, maastoruokailut ja vakuutukset. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: 10.9.2006 mennessä: jahtisihteeri Mari Skogberg, puh 050 3254 559, Kalamajantie 1237, 12750 PILPALA, mariskogberg@surfeu.fi Keski-Suomi Riistanhoitopiirin hirvi- ja haulikkomestaruuskilpailut I Keski-Suomen riistanhoitopiirin hirvimestaruuskilpailut pidetään Korpilahdella Vihtakankaan ampumaradalla lauantaina 12.8.2006 klo 10.00 ja haulikkomestaruuskilpailut Konnevedellä Jouhtisvuoren ampumaradalla sunnuntaina 13.8.2006 klo 10.00. Hirvikilpailut järjestää Vanhan-Korpilahden rhy ja haulikkokilpailut Konneveden rhy. Sarjat henkilökohtaisessa kilpailussa on yleinen, nuoret, ikämiehet 50v, ikämiehet 60v ja hirvikisassa naisten sarja. Lisätietoja sekä ilmoittautumiset 31.7.2006 mennessä hirvikisaan Olavi Kaipaiselle, Nättiläntie 9, 40950 Muurame, puh. 040-5402 362 ja haulikkokisaan Kosti Savolaiselle, Reporangantie 150, 44330 Hytölä, puh. 040-5647 615. Osanottomaksu haulikkokisaan 12,00 e ja hirvikisaan 10,00 e. Kilpailut suoritetaan Metsästysampumasäännöt 2002 mukaan. Kilpailuihin on varattava mukaan voimassa oleva metsästyskortti, joka osoittaa jäsenyyden Keski-Suomen riistanhoitopiirin alueen riistanhoitoyhdistykseen. Ruotsinkielinen Pohjanmaa I Ruotsinkielisen Pohjanmaan riistanhoitopiiri järjestää nuorisoleirin 07.08-09.08.2006. Ilmoittautumiset ja tiedustelut: riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajat. Uusimaa Ampumakokeen valvojien koulutustilaisuus I Koulutustilaisuus keskiviikkona 19.7. alkaen klo 18 riistanhoitopiirin toimistolla, osoitteessa Sompiontie 1, 00730 Helsinki. Ilmoittautumiset ja lisätietoja:Visa Eronen, visa.eronen@riista.fi tai 050-3661114. Tilaisuus pidetään tarvittaessa kaksikielisenä. Etelä-Savo Haavoittuneen riistaeläimen jäljestämiskoulutus I Aika: 14.8.2006 iltakurssina I Paikka: Koivakkalan Erän maja, Ristiina Alkeiskoulutus koiran koulutukseen, jäljestämiseen ja verijäljen seuraamiseen. Mahdollisuus kokeilla jäljestystä omalla koiralla. Järjestäjinä Suur-Savon Kennelpiiri sekä Etelä-Savon riistanhoitopiiri. Ilmoittautumiset ja tiedustelut kurssin johtajalle viimeistään keskiviikkona 9.8.: Matti Partio, Puntalantie 199A, 52300 RISTIINA, gsm: 050 535 9580, e-mail: matti.partio@pp.inet.fi Peltopyyn rauhoitus ja poikkeusluvan hakeminen Pohjois-Savo Luento suurpetojen jäljestyksestä ja metsästyksestä I Aika: 8.8. klo. 18.00 ­ 21.00 I Paikka: Iisalmi, Metsäpirtti Pohjois-Savon riistanhoitopiiri, Pohjois-Savon kennelpiiri, Pohjois-Savon SML:n piiri ja Iisalmen seudun kennelkerho järjestävät luennon suurpetojen jäljestyksestä ja metsästyksestä. Illan tilaisuudessa keskitytään karhuun. Illan luennoitsijana toimii karhuspesialisti Yrjö Eronen.Tilaisuus on maksuton. Tervetuloa! Tiedustelut: Erkki Shemeikka, erkki.shemeikka@pp.inet.fi , 0400-815 185 I Uudenmaan riistanhoitopiiri on rauhoittanut peltopyyn kaikissa sen toimialueen riistanhoitoyhdistyksissä. Rauhoituksen tarkoituksena on suojata luonnonvaraisia kantoja metsästykseltä. Rauhoituksesta on kuitenkin tarpeen voida poiketa tapauksissa, jolloin metsästysoikeuden haltija istuttaa tarhattuja lintuja peltopyykannan palauttamiseksi alueelleen. Koska toiminnan tarkoituksena on metsästettävän kannan muodostaminen ja metsästys, täysrauhoitus olisi vienyt motiivin peltopyykantojen tukemiseen tähtäävältä riistanhoitotoiminnalta. Poikkeuslupa haetaan kirjallisesti Uudenmaan riistanhoitopiiriltä. Ohjeet ja hakemista helpottava lomake löytyvät riistanhoitopiirin kotisivuilta: http://www.riista.fi/uusimaa/ Kainuu Varsinais-Suomi Metsästyksen johtajien koulutustilaisuudet I Kainuun riistanhoitopiiri järjestää syksyn 2006 metsästyksen johtajien ja varajohtajien koulutustilaisuudet seuraavasti: 29.8. Paltamo, Paltamon metsästysseuran maja 31.8. Hyrynsalmi-Ristij. Hyrynsalmen kunnantalo 5.9. Vuolijoki, Kunnan virastotalo 7.9. Kajaani, Kaupungin kirjaston Kalevalasali 12.9. Puolanka, Koulukeskuksen auditorio 14.9. Sotkamo, Urheiluopiston Isopölly auditorio 19.9. Kuhmo Kuhmotalo Pajakkasali 21.9. Suomussalmi Nuorisoseuran talo 4 · 2006 METSÄSTÄJÄ Jäljestyskoulutusta Varsinais-Suomessa I Paikka: Loimaalla, Metsämaan metsästysseuran majalla.Viitoitus valtatie 9:ltä. I Aika: torstaina 24.8.2006 klo 18:00 Osallistumismaksu 5 euroa sisältäen kahvin. Koulutus on suunnattu sekä metsästäjille että koiranohjaajille. Koulutuksessa käsitellään mm. kolaripaikan tutkimista, toimintaa jäljestämisen aikana ja ammuntatilannetta. Ennakkoilmoittautuminen ja lisätietoja 7.-20.8.2006 välisenä aikana:Teuvo Mäkelä 0400-525216 / teuvo.makela@pp2.inet.fi . Järjestäjät: Riistanhoitopiirin ja kennelpiirin jäljestysohjaajat. Verijälkikoulutus I Aika: 26.8.2006 klo 09.00 - 15.00 I Paikka:Vehmersalmi, Pohjois-Soisalon metsästysseuran maja I Pohjois-Savon kennelpiiri, Pohjois-Savon riistanhoitopiiri ja Pohjois-Savon SML:n piiri järjestävät verijälkikoulutustilaisuuden yhdessä Pohjois-Soisalon metsästysseuran kanssa. Koulutukseen ovat tervetulleita kaikki koiranomistajat, jotka haluavat kouluttaa koiransa verijälkeä seuraavaksi.Tilaisuuksissa käydään läpi jäljestämisen 106
• met0604_106_107 29.6.2006 10:39 Sivu 107 TUTKIJAN TUNTOJA VARTTUNEEN TUTKIJAN TUNTOJA leita. Ei, kyllä tutkijan täytyy itse käydä sanomassa mikä olikaan oleellista ja miten sitä voi hyödyntää. On myös suuri vaara, että tutkijan aivoituksia voidaan käyttää tarkoitushakuisesti väärin, tutkija ei voi jättää tulkitsemisen vastuuta huolettomasti tiedon käyttäjän käsiin. Jokaisen tutkijan tulisi joskus tarkemmin katsoa, miten ja kuinka paljon hänen tutkimuksiinsa viitataan toisissa tieteellisissä artikkeleissa. Omasta mielestä erinomaisen oivaltava artikkeli on saanut vain muutamia viittauksia, oivalluksia ei ole "löydetty".Tällainen itsetutkiskelu ja ­kritiikki auttaa ymmärtämään ilmiselvää tarvetta lisätä vaikuttavuuttaan.Vaikuttavuutta voi lisätä monin tavoin: moni tutkija ryhtyy vanhemmiten "kirjailijaksi"; kirjan muotoon on helppo puristaa synteesejä tutkimuksistaan.Toinen juttu on miten kirjaa luetaan, miten sanoma löytää yleisönsä. Mielestäni olen ollut etuoikeutettu saadessani käyttää tätä palstatilaa jo parin vuosikymmenen ajan. Moni tieteentekijä ehkä vähättelee Metsästäjä-lehteä julkaisufoorumina, mutta hänen tulisi ajatella toisenkin kerran lehden tarjoamia mahdollisuuksia. Ensinnä tämä kolumnimuoto antaa mahdollisuuden puuttua asiaan kuin asiaan, ja toiseksi olen ymmärtänyt kolumneja luettavan melko paljon. Kun lehden levikki on yli 300 000 kappaletta, ja lehteä lukevat metsästäjät perheineen ja tuttavineen, esitettyjen mielipiteiden vaikuttavuus on parhaimmillaan melkoinen. Kierrän myös mielelläni erilaisissa "riistailtamissa" tai tieteellisissä symposioissa. Esitelmöintitilanteessa puhujalla on niin henkilökohtainen kontakti kuulijaan, että harkiten sanottu asia varmasti vaikuttaa ­ joko myönteisesti tai kielteisesti. Useimmat riistantutkijamme luennoivat myös yliopistoissa. Näin voimme vaikuttaa tuleviin tutkijoihin ja opettajiin, jotka puolestaan vievät "hyvää sanomaa" eteenpäin. Omalla kohdallani olen huomannut, että lievän ikääntymisen myötä minua on alkanut kiinnostaa tutkimuksen yhteiskunnallinen hyödyntäminen.Tutkimusaiheeni suuntautuvat yhä enemmän ihmislähtöisiin kysymyksiin.Voimme tietenkin manipuloida luontoa riistan hyväksi, mutta huomattavasti tehokkaampaa olisi manipuloida ihmistä ja yhteiskuntaa, sillä ihmistoimet ovat määränneet myös riistan hyvinvoinnin, jo vuosisatojen ajan. o HANNU HUTTU I "Vanhuus on sitä, että tietäisi vastaukset kaikkiin kysymyksiin, mutta kukaan ei kysy". Jotakuinkin tällainen mietelause osui silmiini kaupunkibussin uudelta näyttötaululta, jossa mainosten, uutisten ja tiedotteiden joukossa vilahteli viisauksiakin.Tuossa lauseessa on monitahoista viisautta, jopa niin paljon, että kuvittelisin lauseen muotoilijan olevan suhteellisen varttunut henkilö, omaavan omakohtaista kokemusta niin pitkästä urasta kuin tiedonvälityksen vaikeudestakin. Itsekin tunnen kokeneeni paljon riistantutkijan urallani: ensimmäisen kuukausipalkkani sain käteen 40 vuotta sitten, ja kyllä näytti tänäänkin palkkakuitti olevan pöydälläni. Näiden kuittien väliin mahtuu paljon elettyä elämää, tutkimuksen tekoa ja kokemuksia.Vaikka palstassani onkin tällä kertaa varttuneen tutkijan nostalgisia sävyjä, en todellakaan aio jättää teitä lukijoita tai tutkijakollegoita vielä pitkään, pitkään aikaan. Suuret ikäluokat lähestyvät eläkeikää, mikä merkitsee myös riistantutkimuksessa ja ylipäätään riistahallinnossa nopeaa muutosta. Suomalainen metsästys ja riistantutkimus ovat omaperäisiä sisältäen sellaisia kulttuuriarvoja, joita ei muualla Euroopassa ole. Sukupolven vaihdoksen tulee tapahtua hallitusti, jotta emme särkisi mitään korvaamatonta, ja jotta me vanhemmat pystyisimme välittämään osaamisemme ja ymmärryksemme uudelle polvelle. Uuden sukupolven perusominaisuuksiin kuuluu sinänsä tieteenteolle välttämätön innostuneisuus ja törmäily, ollaan kuin vasikat kesälaitumella.Tätä mietelauseen keksijä on tarkoittanut puolipessimistisellä peräkaneetillaan "mutta kukaan ei kysy". Sukupolvien kohtaaminen on vaikeaa, mutta se ei ole oikeastaan nuorison murhe, vaan vanhempien on omattava sen verran "tervettä järkeä", että tuo kokemustiedon siirto jälkipolville onnistuu. Nuorilla tutkijoilla on kasoittain ideoita, uutta osaamista ja intoa. He keksivät kuitenkin aika ajoin pyörän uudestaan. Jos luette esimerkiksi Suomen Riistan vanhojen niteiden artikkeleita, huomaatte samojen riistallisten teemojen ja kysymysten uusiutuvan tietyin väliajoin. Ei siinä mitään pahaa ole, aina löytyy vanhoihinkin kysymyksiin uusia näkökulmia, tärkeää kuitenkin on vanhojenkin näkökulmien tiedostaminen. Joskus niiden vanhojen näkökulmien joukosta putkahtaa esiin todellisia helmiä. Olen monesti verrannut tutkijan uraa palapelin kokoamiseen ­ ilman mallikuvaa.Yksittäiset tutkimukset ovat palapelin paloja, jotka lopulta muodostavat kokonaiskuvan. Paloja voi puuttua, töitä voi olla tekemättä, mutta viimein tutkija näkee ja tajuaa, mitä kuva esittää. On tärkeää, että tutkija pystyy jättämään "perintönsä" jälkipolville vaikkapa palapelin ratkaisun muodossa: "Hei, ei siitä pelistä tullutkaan "Taistelevat metsot" vaan "Kullervon kirous"! Ei riitä, että tutkija tekee yksittäisiä tutkimuksia ja löydöksiä, hänen on myös "saattohoidettava" tietoutensa käyttäjille. On turha luulla, että käyttäjäkunta kärsimättömästi odottaa tutkijalta uusia, mielenkiintoisia tieteellisiä artikke107 HARTO LINDÉN Kirjoittaja on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimusprofessori 4 · 2006 METSÄSTÄJÄ
• met0604_108_111 29.6.2006 10:39 Sivu 108 OSOITTEITA Metsästäjäin Keskusjärjestö, MKJ Fantsintie 13-14, 01100 ITÄSALMI Puhelimet:Vaihde 09-2727 810, telefax 09-2727 8130 e-mail: etunimi.sukunimi@riista.fi www.riista.fi I I I MKJ kansainvälistä edunvalvontaa I I I toiminnanjohtaja, Raimo Vajavaara, puh. 09-2727 8111. talous: Pekka Lehikoinen, puh. 09-2727 8118, 0400-648 678. metsästys ja riistanhoito, koulutus ja neuvonta: Jari Pigg, puh. 09-2727 8112, 0400-463 942,Tuomo Pispa, puh. 09-2727 8115, 0400-700 778, Pentti Vikberg, puh. 09-2727 8117, 0400-341 771, Marko Svensberg, puh. 09-2727 8119, 040-5573 827. viestintä, Metsästäjä- ja Jägaren-lehdet: Osoitteenmuutokset 0303 9777 Klaus Ekman, puh. 09-2727 8116, 0400-463 943, varasto ja tilaukset: Marion Sundqvist, puh. 09-2727 8150. Laitialan toimintakeskus: Metsästäjäntie 39, 16790 Manskivi, puh. 03-882 570, telefax 03-882 5711, Ilkka Ala-Ajos, 0500-817 913. Maa- ja metsätalousministeriö PL 30, 00023 valtioneuvosto, puh.Valtioneuvoston vaihde 09-16 001. Kala- ja riistaosasto Käyntiosoite, Mariankatu 23, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 VALTIONEUVOSTO,Telefax 09-160 52284. Osastopäällikkö Seppo Havu, puh. 09-160 53360, 040-545 2146. Apulaisosastopäällikkö Christian Krogell, puh. 09-160 53373, 040-735 3173. Metsästysneuvos Seppo Mattila, puh. 09-160 53362, 0400-106 086. Ylitarkastaja Sami Niemi, puh. 09-1605 3374. Ylitarkastaja Madeline Nyman, puh. 09-1605 2469, 040 752 3302. Ylitarkastaja Jussi Laanikari, puh. 09-1605 2283, 040-733 6229. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistantutkimus, PL 2, 00791 Helsinki, Käyntios.: Viikinkaari 4 puh. 0205 7511, telefax 0205 751 201. I I Riistanhoitopiirit e-mail: etunimi.sukunimi@riista.fi Etelä-Häme: Jyri Rauhala, Lukiokatu 14, 13100 Hämeenlinna, puh. 03-644 650, 0400-225 745, telefax 03-644 6522. Etelä-Savo: Virastotie 3, PL 14, 51901 Juva, puh. 015-452 830, telefax 015-452 831. Rp Veli Lappalainen puh. 015-452 090, 0500-257 407, Rh-neuvoja Veli-Matti Pekkarinen, puh. 015-452 829, 0400-257 407. Kainuu: Jukka Keränen, Syväyksenkatu 1 B 27, 89600 Suomussalmi, puh. 08-713 480, 0400-137 028, telefax 08-712 397. Rh-neuvoja Petri Vartiainen, puh. 0400-268 390. Keski-Suomi: Jukka Purhonen, Kauppakatu 19 A 7, 40100 Jyväskylä, puh. 020 7479 630, 0400-242 727, telefax 020 7479 639. Rh-neuvoja Olli Kursula, puh. 0400-243 414. Kymi: Erkki Kiukas, Pikkuympyräkatu 3 A, 49400 Hamina, puh. 05-344 0965, 0400-258 479, telefax 05-344 0998. Rh-neuvoja Jouni Tolvanen, puh. 040-716 2223. Lappi: Teuvo Eskola,Vanamokatu 3 D, PL 8050, 96101 Rovaniemi, puh. 016-379 0081, 0400-864 329(tsto), 0400-392 667, telefax 016-379 0085. Rh-neuvoja Urpo Kainulainen, 0400-394 329. Karhupalvelunumero 016-3790 086 Oulu: Keijo Kapiainen, Ratatie 41, PL 35, 91501 Muhos, puh. 08-535 3500, 0500-387 705, telefax 08-5333 555. Rh-neuvoja Harri Hepo-oja, 0500-282 082. Pohjanmaa: Jarkko Nurmi,Vapaudentie 32­34 B 21, 60100 Seinäjoki, puh. 06-421 7223, 0400-180 084, telefax 06-421 7225. Rh-neuvoja Juha Heikkilä, puh. 06-421 7222, 0400-180 083. Pohjois-Häme: Jani Körhämö, Finnentie 8, 36200 Kangasala, puh. 03-3140 9400, telefax 03-3140 9450, 0400-231 452. Rh-neuvoja Marko Mikkola, puh. 03-3140 9417, 045-1359 690. Pohjois-Karjala: Teollisuuskatu 15, 80100 Joensuu, puh. 013-285 260, telefax 013-285 263. Rp Juha Kuittinen, puh. 013-285 261, 0400-376 189. Rh-neuvoja Reijo Kotilainen, puh. 013-285 262, 0500-196 622. Pohjois-Savo: Kiekkotie 4, 70200 Kuopio, puh. 017-282 3388, telefax 017-282 3005. Rp Jouni Tanskanen, puh. 017-265 3830, 0500-376 800. Rh-neuvoja Ville Hokkanen, puh. 017-265 3820, 050-431 1276. Ruots. Pohjanmaa: Mathias Lindström, Kungsgårdsvägen 58 G, 65380 Vaasa, puh. 06-3560 352, 050-3460 175, telefax 06-3560 360, Rh-neuvoja Stefan Pellas, 06-3560 351, 050-511 7279. Satakunta: Mauri Krusberg, Porintie 9, 29250 Nakkila, puh. 02-531 9000, 0500-638 062, telefax 02-531 9001. Rh-neuvoja Reima Laaja, 0500-742 354. Uusimaa: Reijo Orava, Sompiontie 1, 00730 Helsinki, puh. 09-350 7230, 0500-420 810, telefax 09-387 2878. Rh-neuvoja Visa Eronen, 050-366 1114 Pääkaupunkiseudun metsästäjätoimisto: Veikko Seuna, 09-350 7244, 0500-458 357. Varsinais-Suomi: Heikki Uotila,Tehdastie 2, 21530 Paimio, puh. 02-4779 610, 0400 530 548, telefax 02-4779 615. Rh-neuvoja Jörgen Hermansson, puh. 02-4779 620, 0400-909 565. I I I I I Ilomantsin riistantutkimusasema, 82900 Ilomantsi, puh. 0205 751 500, telefax 0205 751 509. Joensuun riistan- ja kalantutkimus, Yliopistokatu 6, 80100 Joensuu, puh. 0205 751 400, telefax 020 575 1409. Evon riistantutkimusasema, Rahtijärventie 291, 16970 EVO, puh. 0205 7511, telefax 0205 751 429. Oulun riistan- ja kalantutkimus, Tutkijantie 2 A, 90570 Oulu, puh. 0205 751 870, telefax 0205 751 879. Söderskärin riistantutkimusasema, puh. 0205 751 896. Taivalkosken riistan- ja kalantutkimus, Ohtaoja, 93400 Taivalkoski, puh. 0205 751 550, telefax 0205 751 559. Turun riistan- ja kalantutkimus, Itäinen Pitkäkatu 3, 20520 Turku, puh. 0205 751 680, telefax 0205 751 689. Metsähallitus Luontopalvelut / metsästys- ja riistanhoitoasiat Erätalouspäällikkö Olavi Joensuu, PL 81, 90101 Oulu, puh. 0205 646 609, 0400-290 707, olavi.joensuu@metsa.fi Ylitarkastaja Jukka Bisi, puh. 040-5370 993, jukka.bisi@metsa.fi Metsähallitus, Villi Pohjola Asiakaspalvelu ja lupamyynti puh. 0203 44 122, www.villipohjola.com Riistan tauti- ja kuolinsyyselvitykset: Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA, Oulun tutkimusyksikkö, Satamatie 15, 90520 Oulu Postiosoite: PL 517, 90101 Oulu, puh. 020 772 003. Eläinnäytteet osoitteella: EVIRA, Matkahuolto, Oulu. Rengas-, hirvieläin ja siipimerkkilöydöt: Rengastustoimisto, PL 17, 00014 Helsingin yliopisto (Käyntios. P. Rautatienkatu 13), puh. 09-191 28847. Suomen Metsästysmuseo: Metsästyskirjasto, arkisto. Tehtaankatu 23 A, 11910 Riihimäki, puh. 019-722 293, telefax: 019-719 378, sähköposti: info@metsastysmuseo.com, internet: http://www.metsastysmuseo.com Metsästäjävakuutus: Tiedustelut metsästykseen liittyvissä vakuutusasioissa: Tapiola-Yhtiöt puh. 09-4531. 4 · 2006 METSÄSTÄJÄ 108
• met0604_108_111 29.6.2006 10:39 Sivu 109 KAUPANTEKOA Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (43 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden,korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien.Käytä tekstauskirjaimia. Vältä faxien lähettämistä,jotta vältymme turhilta epäselvyyksiltä.Vuonna 2006 hinta on 12 Eur / rivi.Ilmoituksen vähimmäiskoko on kaksi riviä..Ilmoitukset laskutetaan lehden ilmestyttyä.Toistoalennus peräkkäisissä numeroissa julkaistusta ilmoituksesta on 15 %. Ilmoitusta ei julkaista,mikäli ilmoittajalla on erääntyneitä laskuja. Ilmoitusaineisto on lähetettävä lehden toimitukseen. Os.on Fantsintie 13-14,01100 Itäsalmi.E­mail:marja.kraufvelin@riista.fi. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Otamme vastaan vain metsästyksen ja riistanhoidon aihepiiriin kuuluvia ilmoituksia. Metsästäjä nro 5/2006 ilmestyy 1.9.2006. Siihen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa viimeistään 28.7.2006. Preparoin linnut,nisäkkäät,teen myös trofeet. Pertti Siipola,Kilinkuja 10,70780 Kuopio. Puh.017-361 1073,0400-177 588. Juhani Tyvelä,Kaijantie 12,Oulu. Puh.0400-199 477. Trofeetyöt Vantaalla: Lauri Ylikorpi p.050-366 6876. Suomen eläintäyttämö Österberg, Palokalliontie 41,01490 Vantaa. Puh.09-823 5757,040-501 5166. KOIRIA Hirven ja karhun metsästäjille karhukoiran pentuja.Kelpuutan jalostukseen vain koepalkitut nartut tai joilla on VOI I palkittuja jälkeläisiä.R.Ikonen,puh.013-881 985, 0500-279 777. Harmaak.pentuja hyviä hirvenhakkujia Leilikallio Kallionahde Novikan linjasta. S.vk.17 p.Parkano 050-446 2680. Harmaa norjanhirvikoiran narttu pentuja synt 21.1.Ylisitkoista ja huippusukuisista Alonkkaisista valiovanhemmista. Tied.0400-567 203 Alajärvi Harmaa norjanhirvikoira.Pentuja 2 narttua ja 2 urosta,hirvenmetsästykseen VOI 1 ja käyttövalio vanhemmista,synt 27.4. 0400-172 348,Muuruvesi Harmaa norjanhirvikoiran kaksi urospentua .synt.31.3 .2006 isä K&Mva Sirkkosuon Rölli emä HikaranTuisku. Jalostusneuvojan suosittelema yhdistemä,hyvät haukkulinjat kummmaltakin puolelta. M. Antikainen p.050-351 1130,Outokumpu Jämtlannin ­ ja suomenpk:n.pentuja palk. suvuista.P.0400-674 511 ja 0400-380 985. Jämtlanninpysty.pent.i:KVA/K Täysajajan Jimmy 28624/3A,e.KVA Sunny 28394/00 A.,ii. KVA & MVA/K Ukkoteeren Raiku,ei KVA Niinivaaran Vili.Varattavissa p.0400-179 097. Jämtlanninpystykorvan kovasukuinen hirveä haukkuva narttu 4 vuotta. p.0400-274 744 Pohjanpystykorvan pentuja riistaveriset vanhemmat.Synt 2.6.Oulu.040-805 2397 Suomenpystykorvan pentuja.Isä KVA (hirvi), myös emä haukkuu hirveä.Syntyvät viikolla 24.Puh.050-344 6318 Nurmes. Kk.italianajokoiran 5-vuotias narttu. Italiantuonti,jalostuskoiraksi. Puh.041-781 4144. Suomenajokoiran pentuja uroks.synt. 27.4.2006.I.XX Vilppulan Vihtori 32767/99B. E.Riuttaskosken Taru 40265/02 tiedust.0400-836 445. 8 viikon ikäisiä hyvä sukuisia suomenajokoiran pentuja ja 2.4.-06 synt. uros pentu.Isä XXX Mulonsalon Anttu 34716/01A.Puh.045-638 9297. Suomenajokoiran pentuja,pennut syntyneet 11.5.06.Pentujen vanhemmat ovat hyvä sukuisia ja ajavia.Isä Rantakairan Manu, emä Kuturan Hani.Puh.06-861 1109, kän.0400-829 761. Suomenajokoiran pentuja:Isällä ja emällä kokeissa 2x1. puh 040-558 3360 Suomenajokoiran pentuja synt.viikolla 30. isä:S MVA Fin K & MVA Mulonsalon Anttu 34716/01A emä:Fin.KVA Tahvonmäen Netti 41643/98 Tied.040-840 5883 Venäjänajokoiran pentuja / aikuisia p.050-548 5403 kotisivu.mtv3.fi/itarajan. Venäjänajokoiran pentuja Kainuusta.Luov. vko 33 Esa Jäppinen 040-912 7231. Venäjänajokoiran pentuja.Nopea ylösotto, sitkeäajoiset terveet vanh.Käy ketulle.Takuu. P.041-430 2862 Ylivieska. Venäjänajokoiran kovasukuisia pentuja ajotakuulla.p.0400-274 744 Dreeverin pentuja ajavista valiovanh.uusittu yhdistelmä.P.041-430 2862 Ylivieska. Dreeverin pentuja palkituista,ajavista vanhemmista 040-743 3714. JÄRJESTÖT JA YHDISTYKSET Bassetit metsästykseen! Ota yhteys Suomen Bassetkerhon Seppo Erkkylä p.0400-174 992. Dreeveri on ajavien koirien "pikku jättiläinen" , joka kestävien jalkojensa ansiosta soveltuu erittäin hyvin jäniksen ja ketun metsästykseen. Pentuvälitys 050-302 2406. Jäsenasiat 040-508 3588.www.dreeveri.fi Spanielit metsästyskäyttöön Working Spaniels Club Ry:n pentuvälitys, Puh.08-378 160,0400-286 892. Suomen Ajokoirajärjestö on kaikkien suurten ajokoirien rotujärjestö. Liity jäseneksi:saat pentuoppaan ja 6 Ajokoiramies-lehteä vuodessa,lähes 500 sivua tuhtia asiaa ajokoiraharrastuksesta. Vuosimaksu nyt vain 20 e.Os.SAJ:n toimisto, Uusikatu 57-59,90120 OULU. P.08-311 0275 (klo 10-14),fax 08-311 0495. E-mail:saj.fsk@mail.suomi.net. Internet:http://www.ajokoirajarjesto.fi Beagle on iloinen,vainunsa avulla riistaa, pääasiassa jänistä,ajava pieni englantilainen jäniskoira.Aikoessasi hankkia beaglen ota yhteys Suomen Beaglejärjestöön,jäs.rek. hoitaja ja pentuvälitys,puh.03-633 6150. Haluatko hyvän hirvikoiran? Suomen Harmaahirvikoirajärjestö - Finska Jämt- och Gråhundklubben ry:n pentuneuvojilta saat tietoa hyvistä pentueista. Jämptin pennuista tietää Petri Teräs puh.0500-122 588 ja Norjan harmaista Jaakko Kytönen puh.06-232 1269,040-705 4785. Rotujärjestömme jäsenenä pysyt ajan tasalla hirvikoira asioissa.Soita Marja Kytönen puh. 050-572 7010 ja saat jo seuraavan jäsenlehden.Internet http:www.shhj.fi Kaiken riistan metsästykseen soveltuvista laikoista antaa lisätietoja Suomen Laikajärjestö ry:n pentuneuvojat: itäsiperianlaikat Titi Broman 019-512 002, 0400-425 772 ja Jari Peura 040-550 0876, länsisiperianlaikat Lasse Hiltunen 0400-200 217,venäläis-eurooppalaiset laikat Marjo Halonen 040-764 0104. Internet:www.laikajarjesto.fi.Lisätietoja yhdistyksestä Voitto Pulkkinen 050-385 2564. Hankkiessasi noutajaa metsästyskäyttöön ota yhteys Suomen Metsästysnoutajat ry:n . Pentuvälitys puh.0400-176 934 tai 03-515 3230 ja jäsenasiat puh.09-874 7230. Kotisivut:http://www.metsastysnoutajat.com Oletko hankkimassa mäyräkoiraa? Ota yhteys Suomen Mäyräkoiraliiton ­ Finska Taxklubben ry:n pentuvälitykseen, puh.03-342 1532,040-531 1340 tai 050-917 1095 www.mayrakoiraliitto.fi. Suomen Pystykorvajärjestön neuvojat auttavat pentujen valinnassa. Suomenpystykorva:Sirpa Hokkanen 050-543 1223,Asko Ränkman 02-826 0491, Hannele Luukinen 040-567 0159. Karjalankarhukoira:Jorma Tahkola 014-485 429,Jukka Puominen 016-355 1087. Pohjanpystykorva:Timo Järvinen 050-563 8811,Ensio Lehisto 08-521 1186. Lisäksi:pj.Antti Aarnio,06-412 8446. Kysy samalla jäseneduista ja liity jäseneksi. Järjestön internet-sivut:http://www.spj.fi Hankkiessasi setteriä tai pointteria ota ensin yhteyttä rotujärjestön KanakoirakerhoHönshundssektionen ry:n jalostusneuvojiin. Pointteri:Risto Lehmunen 014-372 1626, englanninsetteri:Matti Juuti 040-505 6935 / me.juutit@kolumbus.fi,irlanninsetteri: Markku Hakuli 040-846 8036, Tapio Ranta 0400-870 788,gordoninsetteri: Juha Mäkinen 0400-017 270. Venäjänajokoirayhdistys Ry.Pentuvälitys p.0400-798 704.Jäsenasiat,p.050-538 6434. Liity tyytyväiseen joukkoomme. Venäjänajokoira on monipuolinen ja säänkestävä jahtikaveri.Saatavana kettua ja jänistä ajavista vanhemmista.Internet: www.zoo-gate.fi/vak/ Kettuterrieri monipuolinen metsästyskoira. Pentuvälitys: 040-706 6810. Jäsensihteeri 050-375 4879.www.foxterrier.fi. Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliitto ry Jo 60 vuotta metsästäjien ja kalastajien edunvalvontaa maa­ ja vesialueita omistamattomien harrastajien puolesta. Tule mukaan toimintaan! Lisätietoja 03-212 6543 ja www.eramies.org. Beagle-pent.ajavista,palkituista vanhemmista metsämiehille.P.019-677 1041, 0400-607 415 Kennel Eräkaveri. Beaglen pentuja jänistä ajavista vanhemmista.Puh.050-337 0029. Beaglen pentuja puh 050-373 9585 Beaglen pentuja ajavista vanhemmista 041-505 9446. Kark.karv.kettuterrierin pentuja emä kva. Syntyy heinäkuun puolivälissä. Puh.0500-671 749 Katso www.killerinkennel.net Saksan metsästysterrierin pentuja,puh. 050-562 2387,Oravainen Englanninsetterin terhakka urospentu suomen vanhimpiin ja menestyksekkäimpiin kuuluvasta käyttölinjasta etsii metsästyskaveria! p.040-536 5386 Kk.mäyräkoiran ajavalinjaisia pentuja,palk. vanh.Tied.041-506 6985. Kk.mäyräkoiran pentuja od.syntyvän vk 31 tutkitusti terveistä,ajavista vanhemmista. I.SM-05 (a),S KVA-A & MVA Snöbackens Arro E.Olpesa CA Glaura 2 x mejä AVO1,sert. P.040-5003121/Kai, 045-675 7395/Kirsi. Kk-saksanseisojan pentuja tuleviin jahteihin.Huippusukuisista käyttövanhemmista. Varaukset.Puh.0400-722 132. Kk-saksanseisojan pentuja varattavissa käyttö- ja näyttökoiriksi. 050-301 2255. Kk.ja lk.saksanseisojan pentuja. Terveet korkeatasoiset metsästyslinjat. Myös koulutusta ja koulutettuja pentuja. 0400-632 583 Kk.saksanseisojan pentuja,vielä 2u ja1n. Synt.27.3,tunnistusmerkitty ja rokotettu. Hyväsukuisia,lupaavia.p.0400-458 057 Kk saksanseisojan pentuja käyttölinjoista . varmatoim.yhteistyö haluiset voittaja-luokan vanh.luov.vko 27.puh:050-529 0726 , 03-674 9841 LK-saksanseisojan pentuja. Metsästys-ja näyttelylinjaisista erinomaisista vanhemmista varaukset.Puh.0400-722 132. Lk saksanseisojan narttupentuja s.19.5.p.040-8205769 Saksanseisojan lk.pentuja. Kennel Milk White Henna ja Jyri Rauhala. 0400-225 745,044-020 3956. MYYDÄÄN Verkkoja.Minkki-,koira-,lammas-,poro-, strutsi,sika- ym.Puh.09-876 5291. Kalastukseen Timo-laatuverkot ja tarvikkeet edullisesti.T:mi Timo - Paula. Puh 044-584 3611. Minkki ja supikoira/kettuloukkuja.Erittäin tukevia ja toimintavarmoja.Soita ja kysy lisää tai katso metistä.www.granlunds.com. Granlundin Tarhatarvike 06-764 1033. Pienpetopyydykset minkki/näätä, ketun jalkanaru ja jalkanarun varavaijeri. www.kesavaylan.tk -> pyydykset Taisto Hietala 0400-181498 Finn Classic 412SK 890,-,Khan 330,Baikal IJ27 385,-,Lincoln 4sup.650,Escort PS 360,-,Escort sup.mag.410,Baikal MP153 385,-,Brow.Phoenix 890,Mossb M500 350,-,Remington 870 395,Sabatti Falc 585,-,Mossb.m835 420,Tikka T3 + opt.jal+Bushn 1,5-4,5x21 890,Sako 75+opt.jal+Dockter 1-4x24 1850,Leupold 1-4+läpäy+ 350,-,2-7x33 265,Burris 1,75-5x20 320,-,3-9x40 310,Ahti Huvila Oy,puh.06-528 1203 63800 Soini,www.ahtihuvila.fi Sabatti 12/65 920,-,Baikal rih.490,Lincoln 12/767 dlx 790,-,MP-153 390,Tikka battue 840,-,Sabatti vas.650,Meopta 1,5-6 495,-,3-12 valolla 790,Leupold 2-7 245,-,Leupold 4-12 310,Vaihtoaseita runsaasti kysy. Alavuden Urheiluliike 06-511 1238. ELÄINTENTÄYTTÄJIÄ Pasi Ahopelto,Soini.0400-567 078. Joensuussa Kyösti 050-371 4496. Kaikki työt! www.lehonpaja.net, Markku Hyvönen,Lehtomäentie 8, 75500 Nurmes.Puh.013-444 021, 0400-209 093,myös myynti. Luonnontieteellisen alan konservaattori. Esa Kemppainen, ( 15 km Riihimäeltä) Mattilantie 56,12450 Vähikkälä. Puh.050-563 0169, 019-449 223, Täytän linnut,nisäkkäät ja kalat.Opetan pienriistan täyttöä,sekä myyn täytettyjä eläimiä. Soini Kinisjärvi,Lehmilehto, 97420 Lohiniva.Puh.016-659 131. Raimo Lietsala,35300 Orivesi.Lasisilmiä ­ täyttötarvikkeita.Puh.03-334 4719, 040-558 4019,www.lietsala.net Taxidermy Art, Markku Natri,Lapua. Myös lasisilmien myynti sekä alan opetus. Puh.06-438 8901,0400-363 345. markku.natri@taxidermy.inet.fi Taitoa ja kokemusta Trofe Art Jarno Raiski, Ähtäri / Vaasa 040-581 9624 www.trofeart.tk Ari Santala,Merikarvia p.0500-594 362. Kaikki työt. Erityisesti kalat,myös muut alan työt. Studio Antti Saraja Oy. Puh.019-784 871 tai 0400-712 149. 109 METSÄSTÄJÄ 4 · 2006
• met0604_108_111 29.6.2006 10:39 Sivu 110 27 v.Rehtiä asekauppaa! Mossber 12/76 synt.360e,12/ 89 synt.430e Tikka T3,CZ,Yildiz,Baikal,Marlin Sasta Gorepuvut,Chiruca vaell.kengät Ultrapoint GPS-koiratutkat Anon Ase ja Tukku,Pudasjärvi, 08-821 337,0400-384 118,0400-384 518. Posti,MH:Edullisesti ja Nopeasti! www.anonase.com Kiikaritarjous! Tasco 3-9x40 (75:-) takuu 10 v Sako,Tikka kiväärit.Benelli,Beretta,Finn Classic ja Lincoln haulikot.Kysy Tarjous! Ylöjärven Asetarvike,Rantatie 7, 33480 Ylöjärvi.Puh.03-348 4004, Käytetyt aseet netissä: www.ylojarvenasetarvike.com. Myymme uusia ja käyt.mets.aseita: Benelli,Remington,Lincoln,Baikal ym.sekä patruunoita,ruutia,nalleja,luoteja ja muita metsästystarvikkeita kilpailukykyiseen hintaan. Krono Järn,Torgarev.2,Kruunupyy Puh.06-834 5003,050-411 0473 Tehokas,kevyt SAK ­ vaimentaja 22 lr 35 e, 5,7 rem (.223) 75 e,5,7 rem ­ 6.5 Mauser 120e, 7.62 (308 jne) 120 e. Keskiaikaiset ja japanilaiset miekat. Oulun Työstökeskus Oy 08-311 3133. Sako 308 x Bushnell 3200 Valmet 412.12 x tupla p 12x6,5 Valmet 112.12,Valmet 20 ja Valmet Leijona 2 Metsotaulu 90 x 70m öljyväri P.Mikkola v.74 P.0400-150 435 Myytävänä ratakivääri Sako cal 222,Mäkisen piipulla,Leupoldin kiikari 6-20 ja Loukosen tukilla.Puh.0400-179072 Eritt.tarkka. Haulikko,Valmet 412 S,käyttämätön. Pienoiskivääri Standard (tarkkuusammunta). Perikunta myy.Tiedust:p.040-5838038 Haulikko Lincoln Premier 12/76 uudenveroinen.Ostorajoukset.0400-750 738 Drillinki + kiik.täht.Osamaks.käy.Valmet 412S nikkelipiipulla T.Tap-Lakelander 308W. H.1650 ­ 2500 e.Puh.0400-795 909. MC 109 12-70 ampumaton,e 5000,- J.P.Sauer drillinki 12-70+.222Rem+MSW 4x36,e 4000,Barella kiilalukko,6,5x55Sch.M+Zeiss 8x56 e 2500,- W.C.Scott hanahaul.12,e 1000,Baikal rihlakko 28-70+.22Mg e 500,tied.p.0400-209010 Alu ­ äänenvaimentimet pinta aluminia sisältä terästä.Kaksi mallia Hunter ja Tactical. Kal .22 - 9,3 x 66. IT-Asepaja,Runkotie 17, 54120 Joutseno.Puh 0500-497 981. www.it-asepaja.com. Kotimainen AU jet- Z ­ äänenvaimennin. Huipputehokas,kevyt ja kestävä. Kaikkiin kiväärikalibereihin (22LR ­ 0,50 MG). Asesepänliike Ase Utra, Rahkeentie 6,80100 Joensuu. Puh./ fax 013-227 234,050-569 0499. Pantentoidut Reflex-äänenvaimentimet kaikkiin luotiaseisiin,vaimennusteho yli 90%. Asesepänliike BR-Tuote Oy Sahamyllynkatu 33,80170 Joensuu. Puh.013-896 862.Nettiosoite guns.connect.fi, sähköposti: markku@guns.connect.fi Seinälle kiinnitettäviä lukittavia asetelineitä.Valmistettu teräksestä. Musta maalattu.Sopii kaikkiin aseisiin. 3 aseelle 45 e,4 aseelle 50 e,5 aseelle 55 e, 6 aseelle 60 e + toimituskulut. Puh.06-834 5377,040-547 0607, 050-594 9670. Ampumatuet asiantuntijalta! Esim. ampumatukireppu,paino 700 g h.59 e. HH-Pastuk p.02-825 1120,050-356 0862. Koiratarhaelementtejä,puh.040-773 0562, http://personal.inet.fi/yritys/kymppitarhat. T:mi Kymppitarhat. Valio koiravarusteet,kopit,tarhat, lämmittimet,tutkat,haukunrajoitinpannat ym. alan tuotteet.Puh.0400-176 596. Lämpöeristetyt koirankopit 1-os alak.195,- ja 2-os 290,Tilaa esite 050-511 7465, m06-453 4333. Koirankopit edullisesti suoraan valmistajalta. P.03-434 1517,0400-438 311 Luolatutkat,Deben,uusin malli Mark III (180 e) ja pitkä kantama (260 e ), sisältää kaikki kulut.P:02-4588615 Deben luolatutka Terrier Finder MK III sekä long range.Heti tappavat näädän / minkin loukut.Aseet ja optiikka,kannattaa kysyä! Katso myös www.kimitojaktbod.fi puh.0500-826404 tai 02-423 804 fax 02-423 805 Tracker koira-gps,nopean tilaaja etuna rahtivapaasti koko suomeen.kamerajalustat / ampumajalusta hinnat alk.25e. www.eskoholvi.com PUH.02-8423481,0400-783784 Tracker-GPS koiratutkat Uutuus tutkat edullisesti myymälästämme myös asennus.Wextra oy,Autio,Kauppakatu 1 Seinäjoki,puh 06-215 0500,050-364 0404 Koiratutkan paristot edullisesti. Myös ilt. puh.0400-783 784. Koiratutkan paristot ja koira-GPS:ät edullisesti www.eskoholvi.com / puh.028423481 Star Hunter ja Lafayette VHF-puhelimet, Akut,antennit,monofonit,autolaturit Peltor-kuulonsuojaimet,suojalasit Lafayette PMR-puhelimet,vaihtopörssi Edullisesti!! Nopea toimitus:Posti/MH Agripalvelu Ky,Joutsa Puh.014-881 095,0400-642 215 www.agripalvelu.fi (nettikauppa 24 h /vrk). VHF-jahtiradiot,GPS:t sekä tarv.myös koiratutka yms huolto edullisimmin Hankoniemestä Utsjoelle.RJAK,Pl 26, 44101 ÄKI.Puh.050-557 2000. Metsästäjän VHF-puhelimet edullisesti. Myös huolto.Puh.02-462 8200,0400-822 230. VHF-puhelimet edullisesti ja luotettavasti alan liikkeestä.Akut,antennit,monofonit ym.Peltor kuulonsuojaimet,uudet ja käytetyt aseet. Metsästäjän erikoisliike Raimo Olkkonen Oy,Haapajärvi,puh.08-761 831, 0400-296 517.www.raimoolkkonen.fi VHF-puhelimet,uudet mallit.Lafayette, Star PA8099,sekä muut merkit. Kuulosuojaimet. RitKos Mäntsälä. P.019-688 4111, 0400-203 398,www.ritkos.fi. Star Hunter jahtiradiot edullisesti. Sähköpuoti Oy,Kastelholmantie 2, 00900 Helsinki puh.09-2534 0100 Erätelttoja,kaminoita,yökiikareita. P.040-586 7152.www.haukka.fi Kaislaleikkurit suoraan valmistajalta. Puh.015-361 955,0500-652 241. www.kaislaleikkurit.net, myös iltaisin ja viikonloppuisin. Ultrapoint koira-GPS laitteet VHF-puhelimet Nordland Zodiak alk.199 e Baikal ij27 ja MP-153 389e,Sporting 490 e Saiga 308 itselataava+pikajalka 510 e TikkaT3 edullisin,Sako,Beretta,Remington Swarowski,Leupold,Bushnell,Tasco kiik. Optilock ym. jalustat edullisesti Tmi Ilpon Katiska Hovilantie 31,62500 Evijärvi 06-7651225,0400-335016,katiska@japo.fi Kiikarinjalat ja kiikarien erikoisasennukset suoraan valmistajalta.Myös pistoolien jalat. Asesepänliike BR-Tuote Oy,Sahamyllynkatu 33,80170 Joensuu.Puh.013-896 862. Nettiosoite:guns.connect.fi, sähköposti:markku@guns.connect.fi Kiikarinjalka haulikkorihloihin.Uusi jalka jättää aikaa vievät irroitus ja kiinnitys vaiheen pois koska se ei peitä tähtäimiä,maalia eikä maastoa.Näin ollen ase on jatkuvasti tilanne valmis kaikkiin ammunta muotoihin. Puh.017-824 123 tai 040-527 4440 Kauko Hämäläinen,Kihmulank.11,74130 Iisalmi. Metsästys-,kalastus- sekä venetarvikkeet myy, ostaa,vaihtaa.Eräpori,Teljänkatu,10 Pori. Puh.02-633 0400. Puukonteriä ja tarvikkeita puukonvalmistukseen,myös retkiluistimia. Puh.ja faxi 06-724 7813,puh.06-729 0431. Fasaaneja aikuisia,eri ikäisiä poikasia sekä munivia emoja.040-767 8600,0400-579 595 Fasaanikanoja ja ­kukkoja kevään istutuksiin,myös untuvikkoja ja kasvatettuja poikasia.puh.02-473 0538 tai 0400-528 021 Fasaaneja koiran koulutukseen ja istutuksiin Kainuusta. puh.0500-727 561 Katto- ja seinäpeltiä suoraan valmistajalta. Myös tiilikuvio.Koto-Pelti Oy,43700 Kyyjärvi. Puh.014-471 475,fax ­471 523, 0400-661 379. Houkutuspillit ja hajusteet maan laajimmasta valikoimasta,suoraan maahantuojalta. Sorsa-hanhi-pyy-varis-haukka-kyyhky -fasaani-hirvi-peura-kauris-karhu-susi -kettu-supi-minkki-jne. www.houkutuspillit.net p.0400-835 511. Laadukkaat,kotimaiset purkituslaitteet suoraan valmistajalta.p.040-5858133 Kylmäsavuvastus,toimii 12 voltilla. Hinta 35 e + tk.0400-304 633. Puuru hirvenvetolevyt,katso esittely www.puuru.com.Puh.044-368 1441. Janmatic-hirvipulkka,sivuilla jalakset - kevyt ja lujarakenteinen.0400-171 800. Ihmeteroitin 10 v.takuu Teroittaa veitset ­ puukot ­ kirveet ­ viikatteet ­ sirpit ­ sakset yms.e 15,Nahkareput e 60,Lammasliivit e 120,Hiiliteräspuukot alk e 26,www.villenpuoti.com Puh.0400-547 850 Suosittu,kestävä Joke-vetopressu Eur 130 sis alv. Heti varastosta. Puh.0500-627 883 vaarala@phpoint.fi Alkuperäinen samettiteeri®.Täytettävä, kankainen houkutuskuva.Myynnissä eräliikkeissä kautta maan.www.erastaja.com, erastaja@erastaja.com Poroja moneen käyttöön koiranpennun hinnalla www.hailuoto.info p.045­137 2982 / Mosku Kelo-rakennuksia. Talot,mökit,saunat kelosta myös pöydät ja grilli-katokset asiakk.piirustusten mukaan. Toimitus EU-alueella Javelin Brokers 040-555 3318. Mökit ja tontit Ylä-Lapista Inarista ja Utsjoelta:www.pohjoisenlkv.fi,040-596 9916. Myytävänä tontti Suomussalmi Näljänkä 2 ha,jokivarsi,yleinen tie kulkee tontin rajalla, sähkölinja tontin poikki.Puuston arvo 3500 e. Erinomainen metsästysmajan paikka,valtion maat välittömässä läheisyydessä. Tee tarjous.Tied.puh.0400-171 938. Myytävänä metsäpalsta Juuka Paalasmaa 0400-672 982. Myydään metsäpalsta Muoniossa esim. eräkäyttöön.P.015-366 666 tai 050-379 0490. Metsästystila,45 min.ajomatka Helsingistä. Yli 10 ha,puolet peltoa ja puolet metsää. Hyvä pienriistakanta,myös kauris.Kunnostettu kesänviettopaikaksi vanha maatila, 4-rakennusta,laavu ja lampi,etelärinne. Hieno paikka,harvoin myynnissä. Soita puh.0400-484 012. Mökkitontti Posion Maaninkajärvellä. Rukalle 40 km,Suomulle 30 km.Tie perille. Rak.lupa on.Valtion maat vieressä. Puh.040-541 5982. Metsätila Kuusamossa.Pinta-ala n.13 ha. Sisältää erill.rantatontin 0,9 ha. Osuus Kuusamon yhteismetsään,mikä antaa mets.oikeud.yhteismetsän alueisiin. Rukalle linnuntietä n.10 km.Hinta 26 000 e. Puh.0400-505151. E-mail:narex@co.inet.fi OSTETAAN Riista,mm hirven,peuran,jäniksen ruhot. 3 ­ tähden sieniä,myös kuivattuna. Deliresta Oy / Lehmann.040-900 4337. Ostetaan rapuja läpi kauden.Käteismaksu ja nouto koko maasta.Raputukku Järf puh.040-546 5995.Myös turkisnahkoja puh.0400-561 267. Ostan hirven ­ ja poronsarvia (ei seinämallia) 050-586 2157. TYÖSUORITUKSIA Muokkaamme kaikkia turkisnahkoja; Lammas,nauta,hirvi,kettu yms. Nahkajalostamo M.Salonen Ky, 51900 Juva.puh.015-651 113,0400-760 060. Turkisompelimo Helena Järvenpää 041-518 3183 Helsinki. T:mi Aseola.Kaikki asealan arviointi-, muutos-,sinistys- ja korjaustyöt.Iisalmi, puh.0400-674 668. JP ­ Gunsmith Asesepänliike Pohjoiskymenlaaksossa. Puh.0400-920 870,05-331 235. Aseiden korjaukset,varaosat,Apel kiikarinjalat Asekorjaamo K.Götsch puh.03-779 6268. http://koti.phnet.fi/gotsch. Aseseppä J.Immonen.Tukit ja muut asealan työt.Koivuniementie,Kuhmo, puh.044-565 0257 Aseet,korjaukset ja tarvikkeet.Asesepänliike Kettunen Ky.Puh.040-410 2150 Valkeala Oulun Asepaja Ky.Kaikki asealan korjausja muutostyöt.Tukkitie 4,90520 Oulu. Puh.08-311 6520. Asekmo O.Putkonen aseiden korjaus ja huolto,kiik.asennus,deaktiv.Finnclassic, Tikka 512 ja Valmet vaihtopiip.sovitukset. Ase erikoistarvikkeet,Tuomik.18, 50120 Mikkeli.Puh.0400-941 715. Maahantuojan valtuuttama vaihtopiippujen sovituspalvelu.Finnclassic.,Valmet ja Tikka 512 aseisiin.Kauttani myös suoraan vaihtopiiput saovitettuna.Nopea toimitus.Myös muut alan työt,aseet,patruunat ja tarvikkeet. Ase- ja optiikkahuolto. Vienankatu 14, 87100 Kajaani.Puh.08-613 0655, 040-535 4134.www.asejaoptiikkahuolto.net Huollan jahtiradiot, koiratutkat... RJAK,Pl 26,44101 ÄKI.Puh.050-557 2000. Valt.Tracker - koiratutkahuolto Parkanon TV-EL Huolto,Peltokuja 6, 39700 Parkano.Puh.03-448 1296. 4 · 2006 METSÄSTÄJÄ 110
• met0604_108_111 29.6.2006 10:39 Sivu 111 Auktorisoitu Tracker ja Pointer koiratutkahuolto.Lidhomns TV-service, Pb 1,66601 Vörå,käyntiosoite:Uusikatu 1. Puh.06-383 2980. Optifocus Oy,Suomen kiikarihuolto, kiikaritähtäinten huollot ja korjaukset. Peltoniementie 4,36600 Pälkäne. Puh.020-830 0030.www.optifocus.fi. Erä-Korpisen jahtiretket:kyyhky,vesilintu, hanhi,kanalintu,hirvi.Lupia,kartat,opastus, majoitus,ruokailut.puh.040-555 1394 Tule villisikajahtiin Viroon Pärnun lähelle.Sis. majoituksen 3 yötä,2 jahtipäivää ja ateriat. Varaukset ja info +358-500 494 999,tai: ako.consult@phnet.fi METSÄSTYSTÄ Suomessa:Hirvi,valkohäntäpeura ulkolaisryhmille,Virossa:Villisika,hanhi,karhu saksanhirvi ym.,Latviaan uutuuspaketteja. E-mail:juhani.tuomaala@nic.fi Puh.050-520 6100,06-450 3039. Mielitkö metsälle, ajattelitko erästellä www.jaskanjahdit.fi. Afrikka! 3 kaadon Pakettimatka,1585 e 6 kaadon Pakettimatka,2420 e WWW.JAHTIMATKAT.NET,0400-620 449 Karhua, kanalintuja, hanhia, villisikaa ja paljon muuta ! Metsästys-,kalastus- ja muut eräretket Karjalaan,Ruotsiin,Siperiaan,Viroon jne. Elämäsi Eräretket Kauniista Karjalasta ! www.kauniskarjala.com Unto Eskelinen puh.040-772 0092 www.metsastysretket.fi 10 metsästysmatkailuyritystä. Kuusamo Mökki + luvat 0400-281 229. Vesilintu- ja fasaanijahdit Leppävirralla. www.villiriistakuittinen.net. 040-767 8600,0400-579 595. Lintumetsälle Koillismaalle! Kuusamo / Posio rajalla tarjolla n.800 ha yksityistä metsästysaluetta.3 ­ 4 hlöä / viikko. Majoitus on alueella ei muita / muuta metsästystä.Puh.040-541 5982. Venäjä,Latvia,Kirgistan.Karhu,villisika,susi, ilves,jalohirvet,argaali,vuorikauris. Afrikka 1800 EUR alkaen.Puhveli 7500 EUR. Vuosien kokemuksella.puh.0400-888 875. hunt@vsdgroup.fi Lähde jahtiin Namibiaan.Lennot,kuljetukset perillä,5 jahtipäivää täysihoidolla.Koko paketti 2450 e.Scanhunting Oy puh.040-561 1000 Laadukkaat täydenpalvelun jahtipaketit ryhmille mm.merihanhi,sorsa,metsäkauris sekä valkohäntäpeura www.prohunting.fi puh.044-303 9825 Metsästä Valtimolla ja majoitu mukav.varust. loma-asunnossa.Seuran ja Mh:n maat lähellä. Runsas lintu ja jäniskanta. www.oyk.fi/~valijoen.lomat p.050-345 2000 VUOKRALLE TARJOTAAN Ranuan Simojärvellä mukavuuksilla varustettu rantalomamökki.Hyvät metsästys-, pilkki-,kalastus- ja marjastusmahd. Puh:0400-193 351 Luostolla hirsimökki mukav.rauhallisella paikalla.P.040-546 7385. Mökkejä vuokrattava Kuhmon Saunajärvellä.Hyvät metsästys- marjastusja kalastusmahdollisuudet.p.0400-892194. personal.inet.fi/yritys/saunajarvi/default.htm Ilomantsi Ulvovan suden majatalo 4-8 hlön huoneita p.013-881 707 www.ulvovasusi.fi Sodankylän Porttipahtaalla mukavuuksin varustettu rantamökki + sauna.Hyvät metsästys-,kalastus-,marjastus mahdollisuudet.Puh.0400-194 979. Lomamökkejä Kuhmon itärajalla. www.kuhmonet.fi/kiekinkoskenlomamokit. P.0500-253 563 Metsästysmaja Rautavaaralla tied. Juha Korhonen 0400-945 999. Pallaksella upeissa tunturimaisemissa 5 h lomamökki mukavuuksin.Hyvät sieni- ja marjamaat,mainiot kalastusmahdollisuudet, vaellusreiteille pihasta.Ei lemmikkieläimiä. Soittele kerron lisää.P.016-642 175. Erämökki + savusauna VP-7693 alueen keskellä,Varkaudessa.P.050-559 8145. Hirsihuviloita Enontekiöllä + riekkoluvat 30 000 ha:n alueelle.Ounasloma Oy p.016-521055 www.ounasloma.fi Pyhällä koko vuodeksi tai muuksi ajaksi; 2 vierekkäistä mökkiä 51,5 m2,mh,tupakeittiö ja parvi sekä paritalo 55 m2,2 mh,2 parvea. P.0400-394 192. Kittilässä tasokkaat rantamökit hillaan, syksyllä metsästämään,on hyvä lintukanta. P.0400-195 552. Länsi-Lapin komeat vaaramaisemat ja syksyn väriloisto kutsuvat.Ota rennosti ja lomaile metsästyksen,marjastuksen ja retkeilyn merkeissä.Saunalliset mökit alk.45 eur / vrk. Erämökki valtion maitten keskellä. Etelä-Taivalkoski.Puh.0400-385 296. Ranualla varattavissa Saariharjun Seudun Erän kämppä mukavuuksin.Pienriistaoikeudet seuran maille (6000ha) kuuluu kämpän vuokraan.Max.10 henk.kerrallaan Lisätiedot p.0400-193 375 Vesilintujen metsästysalue Salonkylän kalastuskunnan vesialueella NummiPusulassa.Tied.0440-422 408. Kuusamo Iijärvi,Joutsenniemi mökki 5:lle ja aitta 4:lle,sähk.Niemenkärki rauhall. paikka,hyvät eräilymaastot 300 e/vko kts.kuvat www.miikkahanhilahtilkv.fi Tied.M Hanhilahti Tuusula 0400-800 777 Useita vuokramökkejä Inarissa ja Utsjoella. Kysy kohteitamme iltaisin 0400-949 971, www.ylalapinvuokramokit.com Posion Seudun Invalidit ry.vuokraa mökkiä Posiolla huhti-syyskuun aikana.Tilaa 4:lle. Järven rannalla,vene,kalastusmahd.wc,sauna, sähköt.Puh.040­7599 178 MUUT RAHAA RAHAA !!! Kätevästi panttaamalla esim.aseesi.Tule tai soita P-H Pantti, Lahti 03-781 8350, Luottopantti, Joensuu 013-227 010 Kaki saksalaista metsästäjää haluaa metsästää metsoa Oulun seudulla 23.10.-28.10.06. Yst.tarjoukset (saksaksi tai englanniksi) osoitteella:Ingo Noeske, Schützenstr,5,D-21244 Buchholz/N., puh./fax 0049-4181 4488. Metsästäjäin Keskusjärjestö avasi 1.6. 2006 uuden ILMAISEN Metsästysmahdollisuudet ­palvelun osana Riistainfo-palvelua osoitteessa www.riistainfo.fi Riistainfo-palvelussa Sinulla on mahdollisuus ilmoittaa ilmaiseksi metsästysmahdollisuuksista tai etsiä itsellesi vaihtometsästystä. Katso tarkemmat ohjeet sivulta 9. METSÄSTÄJÄ ­LEHDEN OSOITTEENMUUTOKSET JA METSÄSTÄJÄREKISTERI 1. MUUTTOILMOITUS SUOMEN POSTIN KAUTTA I Postin viralliselle lomakkeelle tehdyllä muuttoilmoituksella osoitteenmuutos päivittyy valtakunnalliseen väestötietorekisteriin (maistraatille) ja postin osoitetiedostoon. Posti lähettää ilmoituksen tehneelle vahvistuskirjeen, jossa ilmoitetaan, mille yrityksille ja yhteisöille uusi osoite välittyy. Metsästäjäin keskusjärjestön metsästäjärekisteri on myös tässä luettelossa. Postin muuttopuhelimen numero on 0203 456 456 (suom.), 0203 457 457 (ruots.) Puhelun hinta on 0,08 e + 0,01 e/min, matkapuhelin 0,29 e/min. Muuttoilmoitus kääntää myös postinkulun uuteen osoitteeseen. 2. METSÄSTÄJÄN OMAT MUUTOSILMOITUKSET REKISTERIIN: I Metsästäjä- tai Jägaren ­lehden osoitetiedot päivittyvät postiin tehdyllä muuttoilmoituksella.Tilapäiset osoitteenmuutokset ja osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Mikäli henkilön osoite 111 vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Jägaren samoin kuin metsästyskortti toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä ­lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. Metsästyskorttiin liittyvät epäselvät tapaukset: YAP Oy /Metsästäjärekisteri Puhelin 0303 9777 (Paikallisverkkomaksu) Telefax 09-794031, e-mail: metsastaja.rekisteri@yap.fi 3. ILMOITUKSET MUUTTUNEESTA RIISTANHOITOYHDISTYKSESTÄ TEHDÄÄN KIRJALLISESTI OSOITTEESEEN: YAP Oy /Metsästäjärekisteri, PL 22, 01621 VANTAA Telefax 09-794031, e-mail: metsastaja.rekisteri@yap.fi METSÄSTÄJÄ 4 · 2006
• met0604_112_001 29.6.2006 10:40 Sivu 6 Liittymällä nyt Suomen Ajokoirajärjestön jäseneksi, saat kaikki tämän vuoden Ajokoiramies-lehdet + Pennusta ajavaksi koiraksi oppaan maksamalla 20 euron jäsenmaksun. · · · · Haluan liittyä SAJ:n jäseneksi Huom! Ei erillistä liittymismaksua. Suomen Ajokoirajärjestö on Suomen suurin rotujärjestö, mukana toiminnassa on jo n. 11.000 harrastajaa Ajokoiramies-lehti luetaan kannesta kanteen (Lukijatutkimus 2003), lehti ilmestyy kuusi kertaa vuodessa ja sisältää yhteensä noin 500 sivua tuhtia asiaa ajokoiratoiminnasta Ajokoiralla metsästyskausi on pitkä, syyskuusta helmikuun loppuun Ajokoiralla voi osallistua myös ajokokeisiin ja näyttelyihin, mikä antaa lisäpotkua ja uutta sisältöä harrastukselle SAJ:n toimisto Avoinna 10-14 Puh. (08)311 0275 Faksi (08)311 0495 Osoite: Uusikatu 57-59 90120 Oulu sähköposti saj.fsk@mail.suomi.net Internet: http://www.ajokoirajarjesto.fi Vastaanottaja maksaa postimaksun Nimi/Namn Jakeluosoite/Utdelningsadress Postinro/Postnr Toimipaikka/Postanstalt Syntymäaika/Födelsedatum Suomen Ajokoirajärjestö Finska Stövarklubben ry Sopimus 90100/719 90003 OULU