• 4 / 2007
• Pääkirjoitus Raimo Vajavaara Toiminnanjohtaja Päätoimittaja Metsästäjäin Keskusjärjestö Suurpetopolitiikka selkiintymässä Maamme suurpetopolitiikan toteuttamista on tosiasiassa jo useita vuosia haitannut EY-tuomioistuimessa vireillä ollut susikanne ja sen käsittely. Epäselvyys siitä miten EY-tuomioistuin tulee suhtautumaan Suomessa harjoitettuun susipolitiikkaan, johti automaattisesti varovaisuuteen niin karhun, ilveksen kuin ahmankin osalta. Noin kuuden vuoden mittainen Euroopan unionin valvontaprosessi on nyt vihdoin viimein suden osalta saatu päätökseen. EY-tuomioistuin antoi asiassa päätöksensä viime kesäkuussa. Tuomioistuimen ratkaisu oli kokonaisuudessaan selkeä voitto Suomen riistahallinnolle, vaikka kaikkia syytteitä ei hylättykään. Tuomiossa ei katsottu metsästyksen heikentäneen suden suotuisan suojelun tasoa, eikä Suomen myöskään katsottu laiminlyöneen niin sanotun muun tyydyttävän ratkaisun selvittämisvelvoitetta. Metsästyslainsäädännön muuttamista ei myöskään vaadittu. Tuomio tuli vain suden ennalta ehkäisevän metsästyksen sallimisesta. Tämä lähinnä sen johdosta, että Suomi ei ollut asiakirjoissa perustellut metsästyksen ennalta ehkäisevää vaikutusta vahinkojen syntymiselle. Sinänsä lupien myöntämistä vahinkojen ennalta ehläisemiseksi ei EY-tuomioistuin kieltänyt. Vahinkojen ennalta ehkäiseminen kantoja säätelemällä on meille suomalaisille metsästäjille hyvin tuttua, sillä olemmehan jo vakiintuneesti metsästäneet esimerkiksi hirviä juuri ehkäistäksemme ennalta hirvien aiheuttamia metsävahinkoja. Emme ole tottuneet odottamaan passiivisesti vahingon syntymistä, vaan olemme aina pyrkineet mahdollisuuksien mukaan estämään vahingon syntymisen jo etukäteistoiminnalla. Vaikka EY-tuomioistuimen tuomio oli kokonaisuutena tarkasteltuna Suomen kannalta hyvä, niin on kuitenkin muistettava, että vuoden 2002 susitilannetta - jota syyte varsinaisesti koski - ei EY-tuomioistuin pitänyt tyydyttävänä, ei susikannan koon, eikä myöskään susien metsästyksessä noudatetun lupahallinnon osalta. Vuoden 2002 tilanteeseen ja sen aikaisiin susikantoihin ja lupahallintomenettelyyn ei siten ole paluuta. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se tosiasia, että maassamme tehty valinta laatia kansalliset hoitosuunnitelmat kaikille maamme suurpedoille kannanhoidon välineeksi sai käytännössä hyväksynnän EY-tuomioistuinkäsittelyssä. Tätä on pidettävä erittäin myönteisenä asiana. Olemme tilanteessa, jossa ahmaa lukuun ottamatta meillä on jo olemassa kansalliset hoitosuunnitelmat niin sudelle, karhulle kuin ilveksellekin. Hoitosuunnitelma ei ole pelkkä paperi, vaan siinä on jo kansallisesti sovitettu yhteen luontoon liittyvien eri tahojen näkemykset kansalliseksi tahtotilaksi siitä, miten suurpetokantoja tulee maassamme vastaisuudessa hoitaa. Tästä on metsästäjien, hallinnon ja muidenkin luonnon hyvinvoinnista huolta kantavien tahojen hyvä jatkaa. Nyt on aika ryhtyä toimenpiteisiin niin sanottujen häirikkösusien poistamiskäytäntöjen nopeuttamiseksi. On myös ratkaistava käytännön ongelma, miten toteuttaa vahvistettuja hoitosuunnitelmia kansalaisten sietokyvyn edellyttämillä ehdoilla. Haaste on siinä, miten päästään tilanteeseen, jossa meillä on riittävän ihmisarat ja suotuisan suojelutason omaavat suurpetokannat, joiden ihmisille aiheuttamat vahingot on samalla kyetty minimoimaan. Ensi vaiheessa suurpetoihin liittyvien yksittäisten tappolupien ratkaisuvalta tulisi siirtää lähemmäksi paikallista tasoa, riistanhoitopiirien tehtäväksi. Tämä nopeuttaisi lupaprosessia, jota ainakin paikallisen väestön keskuudessa pidetään nyt aivan liian hitaana. On selvä, ettei Euroopan unionin läheisyysperiaatteeseen kovin hyvin sovellu se, että ministeriötasolla joudutaan ratkomaan suurpetoihin liittyviä yksittäisiä poistolupia. G 2 Metsästäjä 4 / 2007
• Tässä numerossa N:o 4 13.07.2007 56. vuosikerta. Metsästäjä on Metsästäjäin Keskusjärjestön valistuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun suorittaneelle. Painos on 290 000 kpl. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 31.08.2007. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimitus: Päätoimittaja: Raimo Vajavaara Toimittaja: Klaus Ekman Ulkoasu: Ilkka Eskola Toimitusneuvosto: Tapani Pääkkönen (pj), Klaus Ekman, Juha Immonen, Leif Norrgård, Jarkko Nurmi, Marko Mikkola ja Raimo Vajavaara. Asiantuntijajäsenet: Ilkka Eskola ja Vesa Ruusila. Toimituksen osoite: Metsästäjäin Keskusjärjestö, Fantsintie 13-14, 01100 Itäsalmi, puh. 09-2727 8116. Osoitteenmuutokset ja metsästyskorttiasiat 0303 9777. Kirjapaino: HANSAPRINT2007/ MET07_04 Kansikuva: Hannu Huttu sivu 10 Suurpedot puhuttivat: Riistaväki ja sidosryhmät koolla Kuhmossa sivu 22 Hanhijahdissa uudet tuulet Edustajakokous: Teeren talvimetsästys toivelistalla sivu 6 sivu 50 Kallotrofeet kuntoon 40 Metsästysseuratutkimus 2005 osa 4: Seurojen käytössä edelleen noin tuhat ampumarataa 44 Tunneliloukku pyytää ilman syöttiä 50 Kallotrofeet kuntoon 54 Riistanlihan tarkastus, myynti ja toimittaminen ravintolaan ­ faktaa vai fiktiota? 57 Piireissä tapahtuu 58 Metsähallituksen metsästys- ja kalastuslupaalueiden tarkat kartat kätevästi verkosta 60 Hirvikärpästutkimus on hyvässä vauhdissa 63 MMM/KRO: Määräys 68 Nuorisotyötä Teuvan tapaan... 70 Rakkaudesta ruokaan: Aila Hietala 72 Osoitteet 73 Kaupantekoa Metsästäjä 4 / 2007 3 Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0047-6986 4 MKJ tiedottaa 5 Metsästysajat ja -rajoitukset 6 Edustajakokous: Teeren talvimetsästys toivelistalla 10 Suurpedot puhuttivat: Riistaväki ja sidosryhmät koolla Kuhmossa 18 Erään karhun tarina... 22 Hanhijahdissa uudet tuulet 28 Hanhenmetsästäjän muotokuva vuosituhannen alussa 34 MKJ turvaa metsästyksen jatkuvuuden 38 Eräaatoksia valtion mailta: Metsähallitus tehostaa metsätieverkostonsa perusparannusta 39 Tutkijan tuntoja: Varovaisuusperiaate ja ekologinen rempseys
• MKJ tiedottaa Metsästyskortti 2007 ­ 2008 G Metsästyskorttisi metsästysvuodelle 1.8.2007 ­ 31.7.2008 on tämän lehden lisäkannessa. Repäise lisäkansi auki, ota metsästyskortti talteen ja maksa korttisi heti tai viimeistään ennen kuin metsästät. Riistanhoitomaksu kaudelle 2007 ­ 2008 on 24 euroa. Metsästyskortissa on henkilökohtainen viitenumero. Siksi on ehdottoman tärkeää, että metsästyskorttia maksettaessa ilmoitetaan oma viitenumero, sillä maksut kirjautuvat metsästäjärekisteriin viitenumeron perusteella automaattisesti. Mikäli maksettaessa on käytetty toisen henkilön viitenumeroa, kirjautuu maksu hänelle eikä oikea maksaja saa merkintää maksetusta riistanhoitomaksusta. Riistanhoitomaksun voi maksaa pankeissa, jolloin korttiin saa maksuleiman. Laskunmaksuautomaatilla, kotipäätteellä tai puhelinpankin kautta maksettaessa on korttiin liitettävä kuitti tai tiliote tositteeksi maksun suorittamisesta. Laskunmaksuautomaatin antama ennakkokirjauskuitti ei kelpaa tositteeksi maksun suorittamisesta. Lakipalveluja metsästäjille G Metsästäjäin Keskusjärjestö on järjestänyt riistanhoitopiirien, -yhdistysten ja metsästäjien käyttöön lakipalveluita puitesopimuksilla Maanomistajien Arviointikeskus Oy:n ja Vuosaaren lakiasiaintoimiston kanssa. Maanomistajien Arviointikeskus Oy:n erikoisaloina ovat: -kaavoitus- ja rakentamisoikeus -ympäristö- ja luonnonsuojeluoikeus -sopimus- ja korvausoikeus -vesioikeus Yhteystiedot: Arviointikeskuksella on toimipaikat Helsingissä, Kouvolassa, Oulussa, Seinäjoella ja Turussa. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.arviointikeskus.fi tai puh. vaihde 020 7411 050. Vuosaaren lakiasiaintoimiston erikoisaloina ovat: -sopimukset -yhtiö- ja yhteisöjuridiikka -verotus -perhe- ja perintöoikeus Yhteystiedot: Olli Piironen, puh. 09-341 1191, fax. 09-341 1197, e-mail olli.piironen@kolumbus.fi, osoite Vuotie 45, 00980 HELSINKI. MMM tiedottaa: EY-tuomioistuimen ratkaisu vahvistaa susikannan hoitosuunnitelman linjaukset G Komission nostaman susikanteen kolmesta erillisestä syytekohdasta Suomi tuomittiin ainoastaan yhden osalta. Metsästys ei tuomion mukaan ole heikentänyt suden suotuisan suojelun tasoa. Suomi ei myöskään rikkonut muun tyydyttävän ratkaisun selvittämistä koskevaa velvoitetta. Tuomioistuimen mukaan Suomi ei ole kuitenkaan osoittanut, että suden metsästyksellä pystytään ehkäisemään erityisen merkittäviä vahinkoja. Ratkaisussa keskeisintä on se, että nykyinen riistanhoitopiirien myöntämien lupien varaan rakentuva järjestelmä ei ole luontodirektiivin vastainen. Riistanhoitopiirit voivat edelleen myöntää sudenpyyntilupia ministeriön sallimissa rajoissa. Ministeriö tulee antamaan suden metsästystä ohjaavan määräyskirjeen syksyllä. Ministeriö katsoo, että jatkossakin voidaan myöntää sudenpyyntilupia erityisen merkittävien vahinkojen estämiseksi. Tämä edellyttää kuitenkin, että tämän vuoden aikana suoritetuilla seurannoilla osoitetaan, että metsästyksellä voidaan estää vahinkojen syntyminen. Ratkaisu ei koske tapauksia, joissa riistanhoitopiirit tai ministeriö on myöntänyt lupia esimerkiksi säännöllisesti pihoissa käyvien susien poistamiseksi. Ratkaisu ei myöskään koske niin sanottujen kannanhoidollisten lupien käyttöä susikannan hoitosuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Suunnitellessaan susipolitiikkaa tästä eteenpäin ministeriö ottaa huomioon tuomioistuimen ratkaisun ja sen perustelut. Tuomioistuimen mukaan susikanta ei ollut vuonna 2002 suotuisan suojelun tasolla eivätkä vuosina 2000 ja 2001 tehdyt ministeriön poikkeuslupapäätökset olleet luontodirektiivin vaatimusten mukaisia. Ratkaisussa otettiin kuitenkin huomioon myös vuoden 2002 jälkeinen susikannan kehitys ja susikannan hoitosuunnitelma. Näiden perusteella voidaan todeta, että hoitosuunnitelma luo riittävän perustan luontodirektiivin velvoitteiden täyttämiseksi. Susikannan hoidon ja suden metsästyksen tulee jatkossakin perustua vuonna 2005 hyväksyttyyn Suomen susikannan hoitosuunnitelmaan. MKJ Laitialan toimintakeskus tiedottaa G Järjestämme nuorisoryhmille ja maaseutuammattien oppilaitoksille sekä muille riistanhoidosta ja metsästyksestä kiinnostuneille tahoille mielenkiintoisia ja elämyksellisiä luontotapahtumia, joissa riista-alan eri teemat ovat korostuneesti esillä. Tule ryhmäsi kanssa perehtymään asiantuntijamme opastuksella riistanhoidon ja metsästyksen taitoihin sekä näkemään ja kokemaan ympäristönhoidon monimuotoisuuden vaikutukset riistaan ja muuhun eläimistöön. Luontomme on parhaimmillaan juuri syyskaudella ja maastokohteiden samoin kuin muidenkin teemojen esittely on tuolloin antoisinta. Opintoretkiajankohta 1.9. ­ 30.11.2007. Koulutustapahtumat ja erilaiset teemapäivät ovat suunniteltavissa asiantuntijoidemme kanssa ja toteutettavissa lähes ympärivuotisesti. Räätälöimme kanssanne teille sopivan koulutuspaketin, teemoina mm. metsäkauriin hoito, metsä-, pelto ja vesiriistan elinympäristöjen hoito, pienpetopyynti tai vaikkapa saaliinkäsittely ja trofeiden arvostelun perusteet. Kiinnostus metsästysjousen käyttöön kasvaa. Järjestämme asiantuntijaverkostomme kanssa myös jousimetsästyskursseja. Suomen Metsästysmuseo Riihimäellä, Riihimäen messutapahtumat, Päijännetalo Rapala -museoineen Asikkalan Vääksyssä sekä Hämeen Ammattikorkeakoulun Evo­keskus luontokohteineen ovat lähietäisyydellä (maks. 1h) täydentämässä ohjelmanne monimuotoisuutta. MKJ Laitialan toimintakeskukseen on käytännöllisintä saapua pikkubussilla tai linja-autolla. Täten ryhmän siirtyminen toimintakeskuksen maastokohteisiin on joutuisaa ja osa maasto-informaatiosta toteutettavissa siirtymien aikana. Sopiva ryhmäkoko opintoretkille tai koulutustapahtumiin on yleensä 20 ­ 25, kuitenkin enintään 40 henkilöä. Arkipäivien opintoretket ovat maksuttomia, viikonloppuihin ajoittuvasta opintoretki-toiminnasta perimme käyttömaksuna 200 eur/päivä/ryhmä (Alv 0%). Varsinaisten koulutustapahtumien kustannukset arvioidaan ja toteutetaan tapauskohtaisesti. Pitopalvelun järjestämät ruokailujärjestelyt laskutetaan aina erikseen. Opintoretkiajankohtien varauksista pyydämme sopimaan elokuun 2007 loppuun mennessä. Koulutustapahtumien ja teemapäivien järjestämiseen liittyvät tiedustelut ohjataan asiantuntijoillemme ja niitä otetaan vastaan vuoden 2007 aikana. Koulutustapahtumasta on pyrittävä sopimaan vähintään kaksi kuukautta ennen toteutusta. Tiedustelut ja ajanvaraus: MKJ Laitialan toimintakeskus Johanna Penttinen vt. riistataloussihteeri p. 03­882 570 4 Metsästäjä 4 / 2007 Osoitteenmuutoksia G Miehikkälän rhy: uusi toiminnanohjaaja Kimmo Kuuva. Puh. 040 563 9835, s-posti kimmo.kuuva@rajavartioliitto.fi, os. Rantalantie 205, 49720 Miehikkälä. Suoraveloitukset G Suoraveloitussopimuksen pankkinsa kanssa tehneiltä on riistanhoitomaksu veloitettu 11.6.2007 suoraan pankkitililtä. Veloituksesta on ilmoitettu Metsästäjä-lehden kolmosnumeron takakannessa. Maksunsa suoraveloituksessa maksaneet saavat pankkikortin kokoisen muovitetun kortin, jossa on maksumerkintä. Mikäli suoraveloitus on epäonnistunut, lähetetään lehden liitteenä samanlainen kortti kuin niille, jotka eivät ole suoraveloituksessa ja tämä kortti on maksettava ennen metsästämistä. Jos olet epävarma oletko tehnyt suoraveloitussopimuksen tai suoraveloitus on epäonnistunut, tiedustele asiaa omasta pankistasi tai metsästäjärekisteristä. Suoraveloitusvaltuutusta ei tarvitse uusia vuosittain.
• Rajoituksia metsästysaikoihin: Metsästysajat 1.8.2007­31.7.2008 Huomioi vieressä olevat lisärajoitukset* RIISTALAJIT Sorsalinnut *1) Merilinnut *2) Haahka, koiras Haahka, naaras Nokikana Meri- ja metsähanhi Kanadanhanhi Lehtokurppa Teeri ja pyy Metso Riekko LÄÄNIT TAI ALUE Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa P-S, P-K, Po, R-P, K-S, Ou, Ka, La Enontekiö, Inari, Utsjoki Enontekiö, Inari, Utsjoki Uu, V-S, Sa, Po, R-P, Ou Muualla maassa riistanhoitopiirin luvalla Koko maassa Koko maassa Riistanhoitopiirin luvalla Koko maassa Koko maassa Riistanhoitopiirin luvalla Koko maassa Koko maassa Koko maassa METSÄSTYSAJAT 20. 8. klo 12.00-31.12. 1. 9. - 31. 12. 1. 6. - 31. 2. 20. 8. klo 12.00 - 31. 12. 20. 8. klo 12.00 - 31. 12. 20. 8. klo 12.00 - 31. 12. 20. 8. klo 12.00 - 31. 12. 20. 8. klo 12.00 - 31. 12. 10. 9. - 31. 10. * 10. 9. - 31. 10. * 10. 9. - 31. 10. * 10. 10. 10. 10. 9. - 31. 3. * 9. - 31. 3. * 9. - 31. 10. * 9. - 31. 10. KUULUTUS Yleistiedoksiantona ilmoitetaan, että seuraavat riistanhoitopiirit ovat alueidensa riistanhoitoyhdistyksiä kuultuaan päättäneet rajoittaa toiminta-alueillaan metsästyslain 38 §:n perusteella riistaeläinten metsästysaikoja sellaisena aikana, jolloin metsästysasetuksen mukainen rauhoitus ei ole voimassa, ajalla 1.8.2007 ­ 31.7.2008. Päätökset perustuvat kyseisten riistaeläinkantojen pienuuteen. Päätöstä tehtäessä on sovellettu metsästyslain 38 §:ä ja metsästysasetuksen 30 §:ä. Etelä-Häme: Metson metsästysaika koko piirin alueella on 10.9. ­ 20.9.2007. Kainuu: Metsäkauris on rauhoitettu koko piirin alueella lukuun ottamatta Vuolijoen riistanhoitoyhdistyksen aluetta. Keski-Suomi: Riekkoa saa metsästää Kannonkosken-Kivijärven, Karstulan-Kyyjärven, Kinnulan ja Pihtiputaan ja Pylkönmäen riistanhoitoyhdistysten alueella 10.9. ­ 31.10.2007. Muualla piirin alueella riekko on rauhoitettu. Metsäkauris on rauhoitettu Ala-Keiteleen, Konneveden, Multian, ja Suolahden-Sumiaisten riistanhoitoyhdistysten alueella. Lappi: Metsäkanalintujen metsästys on sallittua 20.9. ­ 31.10.2007 Enontekiön, Inarin, Muonion ja Utsjoen riistanhoitoyhdistysten alueilla. Utsjoen riistanhoitoyhdistyksen alueella metson metsästys on kokonaan kielletty ja Kemijärven, Pelkosenniemen, Sallan ja Savukosken riistanhoitoyhdistysten alueella riekon metsästys on kokonaan kielletty. Enontekiön, Inarin ja Utsjoen riistahoitoyhdistysten alueilla riekon ja kiirunan metsästys jatkuu kuitenkin 31.3.2008 saakka. Muissa Lapin riistanhoitopiirin riistanhoitoyhdistyksissä metsäkanalintujen metsästysaika on asetuksen mukainen, eli 10. 9. ­ 31. 10. 2007. Pohjois-Häme: Metson metsästysaika koko piirin alueella on 10.9.2007 ­ 30.9.2007. Pohjois-Karjala: Hirvi on rauhoitettu Ilomantsin riistanhoitoyhdistyksen alueella. Pohjois-Savo: Metson metsästysaika on Kuopion, LeppävirtaVarkauden, Suonenjoen, Rautalammin ja Karttulan riistanhoitoyhdistysten alueella 10.9. ­ 15.10. Muualla piirin alueella metsoa saa metsästää asetuksen mukaisesti. Riekkoa saa metsästää Kiuruveden, Vieremän, Sonkajärven ja Rautavaaran riistanhoitoyhdistysten alueella asetuksen mukaisesti, muualla piirin alueella riekko on rauhoitettu. Uusimaa: Metsoa saa metsästää Lapinjärven, Orimattilan, PernajaLoviisan ja Vihti-Karkkilan riistanhoitoyhdistysten alueella ajalla 10. ­ 17.9.2007. Muutoin metso on rauhoitettu. Peltopyy on rauhoitettu koko piirin alueella. Riistanhoitopiiri voi antaa hakemuksesta luvan poiketa tästä päätöksessä määrätystä peltopyytä koskevasta kiellosta silloin, kun metsästysoikeuden haltija on ryhtynyt alueellaan merkittäviin toimenpiteisiin peltopyykannan elvyttämiseen palautusistutuksin. Poikkeuslupaa on metsästysoikeuden haltijan haettava kirjallisesti riistanhoitopiiriltä. Hakemuksessa on kuvattava peltopyykannan hoitamiseksi tehtävät toimenpiteet sekä alue, jolla poikkeusta haetaan. Metsäkauris on rauhoitettu Askolan-Pukkilan, Lapinjärven, Liljendalin, Myrskylä-Artjärven, Pernaja-Loviisan, Pornaisten ja Ruotsinpyhtään riistanhoitoyhdistysten alueella Varsinais-Suomi: Metso on rauhoitettu koko piirin alueella. Muutoksenhaku Näihin päätöksiin tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla siitä kirjallisesti maaseutuelinkeinojen valituslautakunnalle: postiosoite: PL 820, 00101 HELSINKI käyntiosoite: Kaisaniemenkatu 4 A puhelinvaihde: (09) 6811 500 telekopio: (09) 6811 5010 sähköposti: valituslautakunta@valituslautakunta.fi virka-aika: klo 8.00 - 16.15 Valitusaika on 30 vrk alkaen tiedoksisaantipäivää seuraavasta päivästä. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä tämän kuulutuksen julkaisemisesta. Riistanhoitopiirien tekemät metsästysajan rajoitukset julkaistaan Metsästäjä ­lehdessä 4/2007. Tarkemmat muutoksenhakuohjeet ovat saatavissa riistanhoitopiireistä. RIISTANHOITOPIIRIT Kiiruna Peltopyy Fasaani Sepelkyyhky Metsäjänis ja rusakko Orava Euroopanmajava Kanadanmajava Piisami Kettu, tarhattu naali, supikoira, minkki, hilleri, mäyrä Näätä Kärppä Ilves Norppa Halli Villisika Mufloni Hirvi Valkohäntäpeura Metsä-, kuusipeura Metsäkaurisuros -naaras ja vasa Karhu Koko maassa Koko maassa MA 28 § mukaisella riistanhoitopiirin luvalla Riistanhoitopiirin luvalla Riistanhoitopiirin luvalla Koko maassa Koko maassa Riistanhoitopiirin luvalla Riistanhoitopiirin luvalla Riistanhoitopiirin luvalla Koko maassa Koko maassa Poronhoitoalueella, MA 28 § Muualla maassa MA 28 § mukaisella riistanhoitopiirin luvalla Poronhoitoalueella riistanhoitopiirin luvalla Muualla maassa MA 28 § mukaisella riistanhoitopiirin luvalla 1. 9. - 29. 2. 10. 8. - 31. 10. 1. 6. - 9. 8. 1. 9. - 29. 2. 1. 12. - 31. 1. 20. 8. - 30. 4. 20. 8. - 30. 4. 1. 10. - 19. 5. Koko metsästysvuosi (naarasta jolla on pentue, ei saa tappaa 1.5. - 31.7.) 1. 11. - 31. 3. 1. 11. - 31. 3. 1. 12. - 28.2. (Naarasta, jolla on pennut, ei saa tappaa) 1. 9. - 15.10., 16.4. - 31.5. 16. 4. - 31. 12. 1. 6. - 29. 2. (Naarasta, jolla on porsaat, ei saa tappaa) 1. 9. - 30.11. 29. 9. - 15.12. 29. 9. - 31. 1. 29. 9. - 31. 1. 1. 9. - 31. 1., 16.5. - 15.6.* 1. 9. - 31. 1. * 20. 8. - 31. 10. 20. 8. - 31. 10. Susi 1. 10. - 31. 3. 1. 11. - 31. 3. Huomautukset *1) Sinisorsa, tavi, heinätavi, haapana, jouhisorsa, lapasorsa, punasotka, tukkasotka, telkkä. *2) Alli, tukkakoskelo, isokoskelo Lyhennysten selitykset Ka K-S La Ou Po P-K P-S R-P Sa Uu V-S = = = = = = = = = = = Kainuun riistanhoitopiiri Keski-Suomen rhp Lapin rhp Oulun rhp Pohjanmaan rhp Pohjois-Karjalan rhp Pohjois-Savon rhp Ruots. Pohjanmaan rhp Satakunnan rhp Uudenmaan rhp Varsinais-Suomen rhp Metsästäjä 4 / 2007 5
• 6 Metsästäjä 4 / 2007
• Edustajakokous koolla Seinäjoella Teeren talvimetsästys toivelistalla Metsästäjäin Keskusjärjestön Edustajakokous kokoontui Etelä-Pohjanmaalle Seinäjoelle luomaan katsauksen kuluneeseen ja linjaamaan tulevaa. Talous on kunnossa ja samoin hallinto, joten kokous saattoi keskittyä Edustajakokousesityksiin. taustaa vasten on Virrankosken mukaan vaikea ymmärtää maamme joutumista EY-tuomioistuimeen susipolitiikkamme johdosta. Kuin suorana jatkeena Virrankosken puheenvuorolle esiteltiin maa- ja metsätalousministeriön valmistelemat ilveksen ja karhun hoitosuunnitelmat. Sudenhoitosuunnitelmahan valmistui jo vuosi sitten. Klaus Ekman "Pohojalaaset erityyspiirteet" Tiukan asiapitoisen ohjelman päätteeksi saatiin sitten hengen ravintoa ja runsaasti naurua ­ sehän pidentää tunnetusti ikää. Lapuan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Hermanni Sippola oli rakentanut nauruhermoja hersyttävän paketin "pohojalaasia erityyspiirteitä" joiden johdattelemana siirryttiin illalliselle ja huomionosoituksiin. Vuoden 2006 Eräjournalistipalkinto jaettiin Veijo Miettiselle Kuopiosta. Ansiomerkeistä korkein eli Metsästäjäin Keskusjärjestön suuransiomerkki myönnettiin ylijohtaja Seppo Havulle maa- ja metsätalousministeriöstä. Kultainen ansiomerkki jaettiin ensimmäisen kerran toimessa olevalle MKJ:n toimihenkilölle eli riistanhoidon kokeilujohtaja Pentti Vikbergille. Talous hallinnassa Sunnuntaina kokoontuivat Edustajakokousedustajat varsinaiseen kokoukseen. Puhetta E dustajakokouksen lauantaipäivään oli jo perinteiseen tapaan kasattu tiivis paketti ajankohtaista asiaa, joista hirvi ja metsätalous nousivat voimakkaasti esiin. Aiheen ympärille oli pyydetty alustukset Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion projektipäällikkö Klaus Yrjöseltä ja metsäntutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Sauli Härköseltä. Kommenttipuheenvuorot aiheesta käyttivät Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen johtaja Jorma Vierula, MTK Etelä-Pohjanmaan toiminnanjohtaja Yrjö Ojaniemi ja Pohjanmaan riistanhoitopiirin hallituksen jäsen Lasse Yrjänä. Aiheesta virisi vilkas keskustelu lukuisine puheenvuoroineen ja joka vihellettiin lopuksi poikki lounaan painaessa päälle. Hirvi ja metsätalous nousivat voimakkaasti esiin. "Natura-perusteet salaisia" Lounaan jälkeen ohjelmassa oli europarlamentaarikko Kyösti Virrankosken katsaus EU:n ympäristöpolitiikkaan ja sen vaikutuksista metsästykseen. Virrankoski ihmetteli, että Naturaalueet, jotka on perustettu suojelemaan joitain luontoarvoja, ovat suuren salamyhkäisyyden ympäröimiä. Natura-alueilla pitäisi kuitenkin sellaisen toiminnan olla sallittua, joka ei vaaranna alueen perustamistarkoitusta. Siis Virrankosken mukaan myös metsästys voitaisiin sallia ­ jos vaan suojelua kaipaavat luontoarvot tiedettäisiin. Mutta nämä tiedot ovat Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan salaisia. Virrankoski puuttui puheenvuorossaan myös ajankohtaiseen suurpetokeskusteluumme. Kaikkien suurpetojen kannat ovat nousussa ja sitä Alustuksia kuuntelemassa europarlamentaarikko Kyösti Virrankoski, ylijohtaja Seppo Havu ja varapuheenjohtaja Tapani Pääkkönen. Metsästäjä 4 / 2007 7
• Tarkoituksena oli saada ohjattua peuran metsästystä myös alkusesonkiin. Veijo Miettinen on vuoden 2006 Eräjournalisti G Metsästäjäin Keskusjärjestö jakoi Edustajakokouksessaan vuoden 2006 Eräjournalistipalkinnon Seinäjoella. Vuonna 2002 perustettu Eräjournalistipalkinto jaettiin nyt viidennen kerran ja palkinto on suuruudeltaan 2 000 euroa. Palkintosääntöjen mukaan se voidaan jakaa toimittajalle tai muutoin erätiedotuksen parissa ansiokkaasti toimineelle henkilölle tai yhteisölle. Palkinto voidaan jakaa eräaiheisesta painotuotteesta, radio- tai televisio-ohjelmasta tai muusta elektronista mediaa varten valmistetusta eräaiheisesta tuotteesta. Palkinto voidaan jakaa myös pitkästä ja ansiokkaasta urasta erätiedotuksen tai -journalismin parissa. Eräjournalistipalkintoehdokkaiden joukossa oli useita ansioituneita henkilöitä ja tuotantotiimejä. Palkintoraati nosti tällä kertaa ehdokkaiden kärkinimeksi Veijo Miettisen Kuopiosta. Veijo Miettinen on toiminut pitkään metsästäjäorganisaation palveluksessa Pohjois-Savon riistanhoitopiirin riistanhoidonneuvojana. Hän loi riistanhoidonneuvojana vahvan perustan maamme kaikkien riistanhoitopiirien tiedotustoiminnalle. Veijo Miettistä voidaan kiistatta kutsua kyseisen tiedotustoiminnan isäksi. Pohjois-Savon riistanhoitopiirissä aktiivisesta tiedotuksesta tuli hänen aikanaan olennainen osa normaalia toimintaa ja toimintamalli levisi nopeasti koko valtakuntaan. Lupsakalla savolaisella tyylillään Veijo Miettinen edisti merkittävästi eräasioiden ymmärtämistä sekä median että suuren yleisön keskuudessa. Hänen oma taustansa Savon Sanomien eräsivujen toimittajana ja hänen vahvat journalistiyhteytensä avasivat piirille pääsyn medioihin aivan uudenlaisella tavalla. Myös hänen roolinsa Metsästäjälehden kehittämisessä on maininnan arvoinen. Vaikka Veijo Miettinen jäi äskettäin eläkkeelle, hän ei ole jättäytynyt pois viestinnän parista. Hän on tälläkin hetkellä mukana useissa viestinnällisissä produktioissa - kuten Savon Erämessujen tiedottajana, joissa hänen laaja-alainen eräalan tuntemuksensa yhdistettynä journalistiseen näkemykseen ovat eduksi. Veijo Miettinen on toiminnallaan mitä merkittävimmällä tavalla edistänyt suomalaista riistataloutta ja sen yleistä hyväksyntää maassamme. G Toimitus onnittelee pitkäaikaista yhteistyökumppania! johti jämäkästi isäntäpiirin eli Pohjanmaan riistanhoitopiirin puheenjohtaja Heikki Alakarhu. Taloutta ja hallintoa koskevassa osassa voitiin hyvin tyynessä ilmapiirissä todeta, että järjestön kyseiset asiat ovat hyvin hallinnassa ja vastuuvapaus myönnettiin tilivelvollisille. Tulevaisuutta koskevassa keskustelussa tuotiin esille myös pöytäkirjaan merkittäväksi ponsi, jolla haluttiin turvata riistanhoitoyhdistysten voimavarat ja toimintaedellytykset myös tulevaisuudessa organisaatiolle elintärkeän talkootyön silti vaarantumatta. Tilintarkastajana jatkaa KHT Asko Vuorenalusta ja hänen varamiehenään Bjarne Kantén. Maa- ja metsätalousministeriön määräämänä tilintarkastajana toimii Tilintarkastusrengas Oy. Metsästysajat puhuttivat Varsinaiset Edustajakokousesitykset tulivat keskusteluun kokouksen lopuksi. Eteläiset niin sanotut "peurapiirit" esittivät yhteisesti, että valkohäntäpeuran ja kuusipeuran metsästysajan alkua aikaistettaisiin syyskuun 1. päivään, kuten tilanne on jo metsäkauriin osalta. Tarkoituksena oli saada ohjattua peuran metsästystä myös alkusesonkiin, jotta verotus ei jäisi niin riippuvaiseksi loppukauden eli tammikuun metsästyskeleistä. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti edelleen maa- ja metsätalousministeriölle toimitettavaksi. Kainuun riistanhoitopiiri oli esittänyt teeren nykyisen metsästysajan lisäksi talvimetsästyksen sallimista tammikuun 1. ­ 15. päivä välisenä aikana. Asiasta keskusteltiin vilkkaasti ja esitys hyväksyttiin esitetyssä muodossaan. Tässäkin asiassa päätettiin lähestyä maa- ja metsätalousministeriötä. Pyyntilupamaksuja lentolaskentoihin Edustajakokous päätyi myös tukemaan pohjoisen riistanhoitopiirien esitystä hirvieläinten pyyntilupamaksujen ohjaamisesta hirvien lentolaskentoihin Pohjois- ja Itä-Suomen laajoilla metsästysalueilla, joilla nykyiset seurantamenetelmät ovat riittämättömiä. Laskentojen järjestäjäksi esitettiin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitosta. Kokouksen lopuksi kuultiin Heikki Kososen selvitys Metsästäjän Oppaan uudistustilanteesta. Ensi vuonna Edustajakokous pidetään Oulussa. G Ylijohtaja Seppo Havulle luovutettiin Metsästäjäin Keskusjärjestön suuransiomerkki (keskellä). MKJ:n riistanhoidonkokeilujohtaja Pentti Vikberg (oikealla) sai ensimmäisenä MKJ:n toimihenkilönä kultaisen ansiomerkin. Luovuttajana puheenjohtaja eräneuvos Simo Syrilä (vasemmalla edessä) ja toiminnanjohtaja Raimo Vajavaara. 8 Metsästäjä 4 / 2007 Klaus Ekman
• Vesi Pintakangas 2x parempi kalvo. Vuosien tuotekehityksen tulos. Tuhansien suomalaisten metsästäjien toiveet. Alan parhaiden laboratorioiden tutkima ja testaama. Alan parhaiden tuotantolaitosten yhteistyön tulos. Uusi AIR-TEX2 -kalvo, joka voittaa hurjimmatkin sääolosuhteet. Nauti säästä kuin säästä. AIR-TEX2kalvo Sisäkangas Vesipisaroita Kosteus Lämpö 30% kevyempi Hengittävämpi Vedenpitävämpi Kulutuskestävämpi Pesunkestävämpi AIR-TEX2 -kalvo on lämpölaminoitu suoraan Teflonkäsiteltyyn, vettymättömään pintakankaaseen. Näin asuista saadaan todella kevyitä, jopa 30% entisiä kalvorakenteita kevyempiä. Uuden AIR-TEX2 -kalvon hengittävyys on Älyvaatelaboratorion testeissä todettu todella erinomaiseksi (hengittävyys >11.000 g/m2/24h). Erinomainen hengittävyys merkitsee erinomaista mukavuutta! AIR-TEX2 kalvon vedenpitävyys on perusteellisesti testattu Älyvaatelaboratoriossa ja todettu erinomaiseksi (>10.000 mm). Pintakankaaseen laminoidun kalvon kaikki saumatkin on teipattu vedenpitäviksi. Huippukalvon pitää kestää kovaa kulutusta ja säilyttää ominaisuutensa vielä vuosienkin jälkeen. AIR-TEX2 on valmistettu parhaista materiaaleista ja alan parhaalla asiantuntemuksella. Metsästysasujen tulee kestää toistuvaa pesua ja kuivatusta. Tutkimusten mukaan AIR-TEX2 kalvon hengittävyys ja vedenpitävyys säilyvät yhtä korkealla tasolla myös useista pesuista huolimatta. www.eratukku.fi
• Suurpedot puhuttivat Riistaväki ja sidosryhmät koolla Kuhmossa Suurpetojen nykytila, hoitosuunnitelmat sekä petojen aiheuttamat ongelmat olivat monipuolisesti esillä Kuhmossa 11. - 12.5. pidetyillä suurpetopäivillä. Järjestäjinä ja seminaarin isäntinä toimivat Metsästäjäin Keskusjärjestö, Kainuun riistanhoitopiiri ja Kuhmon riistanhoitoyhdistys. Paikalle saapui lähes 300 pedoista kiinnostunutta eri tahojen edustajaa. Metsästäjä 4 / 2007 K uhmossa pidetyn "Suomalaiset suurpedot ­ monitavoitteista kannanhoitoa" seminaarin sisältö oli jaettu asiakokonaisuuksiin. Maanantain aamupäivän ohjelman aloitti aihe suurpedot Suomessa ja lähialueilla. Kotimaan tilanteesta kertoi ylijohtaja Eero Helle Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta. Norjan ja Ruotsin petotilannetta ja petokorvauskäytäntöjä selvitti professori Jon Swensson ja Venäjän luoteisosan pedoista ja petotilanteesta kertoi vuorostaan professori Pjotr Danilov. Ensimmäisestä aihekokonaisuudesta kävi selville, että kaikki Suomen neljä suurpeto- lajia ovat kasvattaneet yksilömääräänsä ja ne ovat vuosi vuodelta levittäytyneet uusille seuduille. Ainoastaan Ahmalla kannan muutokset ovat olleet vähäisiä ja elinalue on pysynyt viime vuosina suunnilleen entisenalaisena. Ahmoja on aiemmin siirretty poronhoitoalueelta Keski-Pohjanmaalle ja siellä on tavattu jo pentuja. Danilovin mukaan Luoteis-Venäjällä vv. 2006-7 suoritettujen laskentojen perusteella suden, karhun ja ilveksen lukumäärät eivät ole 15 viime vuoden aikana sanottavasti muuttuneet. Ahmakanta on voimistunut asuinalueensa pohjoisosissa Murmanskissa ja vähentynyt 10 Pentti Vikberg
• Murphy toi esille myös sen, että suojelussa vahinkojen ennalta ehkäisevät toimenpiteet ovat toivottavia. kuitenkaan viitannut, vaan kertasi aluksi suurpetojen esiintymisen ja lukumäärätilanteen eri jäsenmaissa, suojelun ja kannanhoidon kansainvälisistä sopimuksista ja EU-lainsäädännön tätä koskevista jäsenvaltioita sitovista seikoista. Hän käsitteli myös suurpetojen suotuisaan suojelutasoon liittyviä ongelmia. Murphy toi esille myös sen, että suojelussa vahinkojen ennalta ehkäisevät toimenpiteet ovat toivottavia. EU:n kautta olisi periaatteessa mahdollisuus saada tukea tällaiseen toimintaan kuten laumakoirien käyttöön ja petovahinkojen estämiseen tarkoitettujen aitojen pystytykseen. Esityksen jälkeen syntyi vilkas keskustelu EY-tuomioistuimen susikanteesta. Kysyttäessä tästä EYtuomioistuinkäsittelystä, Patrick Murphy totesi, että Suomi on selvästi edennyt suden suotuisan suojelun edistämisessä tuomioistuimeen haastamisen jälkeen varsinkin äskettäin julkaistun sudenhoitosuunnitelman tavoitteiden perusteella. Tämä sai aiheen yleisökysymykseen: "Jos Suomi on viime vuosina näin hyvin edennyt susiasiassa, miksi komissio ei vetänyt kannettaan pois, kun se näki tilanteen parantuneen?" Tähän alustaja totesi EY-tuomioistuimen toimivan tavalla, joka ei anna kovin suurta liikkumavaraa kysyttävässä tilanteessa. Ja tuomioistuimessa on käsitelty ainoastaan Suomen susitilannetta vuoden 2002 osalta. suunnitelmien valmisteluun. Kun hoitosuunnitelmia nyt aletaan toteuttaa, huomioon otetaan entistä selvemmin myös taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset vaatimukset sekä alueelliset ja paikalliset erityispiirteet. Alustuksen yhteydessä esitetystä, ongelmallisten petoyksilöiden poistamiseen liittyvästä lupakäsittelyn monimutkaisuudesta syntyi vilkas yleisökeskustelu. Kuulijoiden puolelta tuotiin esille se, ettei ministeriön myönteisestä päätöksestä voitu valittaa, vaikka kielteisestä päätöksestä hakija sen saattoi tehdä. Ministeriön taholta tuotiin esille se mahdoton tilanne, johon myönteisen päätöksen valitusmahdollisuus johtaisi. Tilannetta voitaisiin pohtia kysymyksen muodossa: "kun myönteisessä päätöksessä omaisuuteen kohdistuvan vahingon tai vaaran kohteena oleva taho saa nopean ratkaisun ongelmaeläimen poistamisella luvan kautta, niin mitä tahoa ja tarkoitusperiä tämä luvasta valittaja puolestaan edustaisi?" Suurpetojen uhanalaisuuden uusi arviointi monimutkaistaa tilannetta? Matti Osara totesi, että vaikka karhu, susi, ahma ja ilves ovatkin metsästyslaissa mainittuja riistaeläimiä, niin suurpedot - luontodirektiivin ensisijaisesti suojeltaviksi kuuluvina lajeina - huomioidaan ympäristöministeriön ohjauksella toteutettavassa uhanalaisten lajien seurannassa. Parhaillaan on käynnissä lajien uhanalaisuuden arviointi, jonka tulokset ovat valmiina 2010. Uhanalaisuuden luokittelu on tapahtunut kolme kertaa. Ensimmäisellä kerralla käytettiin kotimaista luokitusta, mutta toisella kerralla siirryttiin IUCN:n käyttämään luokitukseen, jota on jatkettu kolmannessa luokittelutarkastuksessa. Viimeisen luokituksen pohjana on käytetty 1990-luvun kantatietoja. Suurpetojen suojelussa erityisen tärkeää alustajan mielestä on Suomen suurpetokantojen yhteys Luoteis-Venäjään ja edelleen läntiseen Siperiaan. Matti Osaran mielestä Suomenlahden ja Vienanmeren välinen suurten järvien rikkoma kannas on jonkinlainen este, eikä suurpetojen yhteys sen kautta Länsi-Siperiaan ole itsestään selvä. Lopuksi käytiin läpi suurpetojen nykyinen uhanalaisuusluokitus G karhukannan kasvu on jatkunut tasaisena, ja karhu on luokituksessa silmälläpidettävä laji G ahmakanta on kohentunut, mutta ahma on edelleen luokituksessa erittäin uhanalainen laji G ilveskanta on vahvistunut ja levittäytynyt tasaisesti koko maahan, mutta ilves on edelleen luokittelussa silmällä pidettävä laji G suden häviämisuhka ei ole välitön eikä äärimmäisen suuri. Koska lisääntyvien yksilöiden määrä oli kolmannessa tarkastelussa alle 50, susi on edelleen luokittelussa erittäin uhanalainen laji Karjalan alueella. Jon Swenssonin selvityksestä kävi ilmi, kuinka suuresti kahden naapurimaan petokorvauskäytännöt saattavat erota toisistaan. Esimerkiksi Norjan vapaasti laiduntavien lampaiden petovahingot määritellään täysin erilailla kuin tapaukset, joissa vahinko syntyy Ruotsin (pakollisen) sähköaidan takana laiduntaville lampaille. Hoitosuunnitelmissa pyritään kuulemaan myös paikallisia asukkaita Madeleine Nyman toi alustuksessaan esille suurpetojen hoitosuunnitelmien tavoitteen: kantojen hoidon ja suojelun kautta varmistetaan lajin pysyminen suotuisan suojelun tasolla. Hän totesi edelleen suurpetojen lajikohtaisten hoitosuunnitelmien ja niiden linjausten olevan eräs keino lähestyä kannanhoidon erityistarpeita ja viittasi karhua, ilvestä ja hylkeitä koskeviin äskettäin julkaistuihin hoitosuunnitelmiin. Nyman painotti sitä, että hoitosuunnitelmia laadittaessa on noudatettu kansainvälisiä linjauksia, mutta samalla otettu myös huomioon suurpetojen biologiset vaatimukset ja (luontodirektiivin tuntemat) väestön sosioekonomiset näkökulmat. Viime mainitun varmistamiseksi suunnitelmien laadinnassa yhtenä keskeisenä periaatteena on ollut avoimuus ja kansalaisten osallistuminen ja samalla vaikuttaminen hoito- Vilkas keskustelu suurpetokantojen hoidosta ja EU-kanteesta Iltapäivän suurpetokantojen hoitoa käsittelevän osan aloitti EU- komission luonto- ja biodiversiteettiyksikön päällikkö Patrick Murphy aiheenaan suurpetokantojen hoito ja luontodirektiivi. Suomen suurpetokantojen hoidosta ja hoitosuunnitelmista sekä hoitosuunnitelmien tavoitteista kertoi ylitarkastaja Madeleine Nyman maa- ja metsätalousministeriöstä. Ympäristöministeriön näkökulman tähän aiheeseen toi ylitarkastaja Matti Osara. Kuuntelijat odottivat Patrick Murphyn alustuksesta viitteitä Suomen sudenhoidosta saaman EY-tuomioistuimen susipäätöksen suuntaviivoista (tuomio julkistettiin kaksi päivää seminaarin jälkeen). Esitelmöitsijä ei tähän asiaan Metsäpeurojen väheneminen yhteydessä susimäärän kasvuun? Erikoistutkija Ilpo Kojola tarkasteli suurpetojen vaikutusta metsäpeurakantaan. Venäjän Kar- Metsästäjä 4 / 2007 11
• Suurpetokantojen luotettavan koon tietäminen on edellytys asialliselle petokeskustelulle. jalan alueella metsäpeurakanta on vähentynyt, mutta pääsyynä ei pidetä sutta, sillä susikanta on myös siellä vähentynyt. Kainuun puolella metsäpeurakanta on selvästi vähentynyt viime vuosina ja tämä on tapahtunut samaan aikaan, kun susien määrä alueella on selvästi lisääntynyt. Susitiheys on noussut Kainuun metsäpeuraalueella lähes viisinkertaiseksi vuosien 1996 ja 2006 välisenä aikana. On kuitenkin huomattava, että peurojen laskevaan lukumäärään eräänä syynä on muidenkin suurpetojen, etenkin ilvesten yleistyminen. ta metsästää, susi voi olla uhka ihmiselle, tihentymät tulee hoitaa ja ongelmasudet välittömästi poistaa. Susijahtiin sopivia vetäjiä on koulutettava. Myös karhunmetsästys uusilla alueilla taitojen puuttuessa on ongelma. Karhu on uhka ihmiselle ja pyynnissä tulisi edetä hoitosuunnitelman mukaisesti. Liiaksi ihmiseen tottuneet karhut pitää välittömästi poistaa. Karhun metsästykseen soveltuvien koirien ja niiden ohjaajien verkosto on luotava valtakunnalliseksi. Suden sisäsiittoisuus ja sopivan karhun ampuminen myös ongelmia Ruotsalainen susitutkija Olof Liberg tarkasteli suden suotuisan suojelutilanteen uhkatekijöitä Ruotsissa ja Norjassa, joista hänen mukaansa vähäisin ei ole salametsästys. Kuitenkin sisäsiittoisuus saattaa olla tulevaisuudessa tätäkin pahempi ongelma susikannan elinkykyisyydelle. Ruotsin susikannan tavoite on 20 lisääntyvää paria ja Norjan vain kolme paria. Norjassa susien mahdollisuus elää kaakkoisosan susivyöhykkeen ulkopuolella on vaikeaa. Alustajan mukaan susia tarvittaisiin Ruotsin ja Norjan puolelle Suomesta, mutta länteen yrittävät eläimet on ennen sitä monesti ehditty jo tappaa. Todennäköistä kuitenkin on, että Suomen runsastuvasta susikannasta aikaa myöten eläimiä saadaan parantamaan liian sisäsiittoiseksi kehittyneen Fennoskandian susipopulaation tilannetta. Professori Jon E. Swenson Norjan biotieteen yliopistosta kiinnitti huomiota karhukantojen metsästyksen vaikutuksesta kohteena olevaan karhukantaan. Myös metsästyssäännöksillä voi olla arvaamattomia seurauksia. Se mitä eläimiä metsästetään, voi johtaa vähemmän toivottuihin seurauksiin. Taustalla on ajatus, että kaikilla karhuilla ei ole yhtä suuri merkitys ja vaikutus karhukannan kehitykselle. Jos hyvä- tai huonokuntoinen karhu ammutaan, on muistettava, että silloin taustalla voi olla perinnöllisiä yleiskuntoon vaikuttavia seikkoja, jotka sitten vaikuttavat peruuttamattomasti ja pitkäaikaisesti. Pyrkimys hallitsevien urosten ampumiseen - sukupuolten mukaan tapahtuvana tappamisena - voi johtaa nuorten eläinten suurempaan kuolleisuuteen. Naaraat joutuvat parittelemaan näiden nuorten urosten kanssa. On todettu, että kannan tiheydellä taas vuorostaan on vaikutusta ensi kertaa poikasia saavan naaraan ikään, eläimen kasvunopeuteen sekä elinalueen kokoon ja kannan leviämiseen. Karhukannan metsästyksen vaikututusta on siis tarkasteltava yksilötasolla. Porojen kuolevuuslähettimet kertovat karua kieltään Erikoistutkija Mauri Nieminen RKTL:stä esitteli eri suurpetojen aiheuttamien vahinkojen laajuutta ja porokorvauksia. Tämän katsauksen jälkeen kokousväelle esiteltiin poron vasoille ja myös vaatimille kiinnitettyjen lähettimien avulla saatua uutta porojen kuolleisuutta koskevaa tietoa merkinnässä mukana olleiden paliskuntien alueilta. Erityisesti eteläisimmän Hallan paliskunnan kannalta tilanne näyttää toivottomalta. Hallan paliskunnassa vuoden 2006 merkinnässä löydettiin radiopantavasoista melkein puolet kuolleina. Käydyssä yleisökeskustelussa ja poromiesten puheenvuorossa kävi selväksi, että tällainen vasapoistuma tekee alueellisesta poronhoidosta vähitellen kannattamattoman. Maa- ja metsätalousministeriön kansliapäällikkö Jarmo Vaittinen, joka avasi Kuhmon suurpetoseminaarin, keskustelemassa MKJ:n toiminnanjohtaja Raimo Vajavaaran kanssa. Uusia tuulia kannanseurantaan Tutkimusjohtaja Vesa Ruusilan (RKTL) mielestä suurpetokantojen luotettavan koon tietäminen on edellytys asialliselle petokeskustelulle. Suurpedoista tulisikin tietää tilanne yksilömäärän tarkkuudella. Tähän tarpeeseen DNA-analyysin käyttö tuo uusia mahdollisuuksia. DNA-näytteitä kerätään ulosteista, karvanäytteistä tai kudoksista. Tällaista tietoa voidaan käyttää apuna monissa eri yhteyksissä, muun muassa silloin, kun tutkitaan lajin levittäytymistä ja toisaalta laji- ja rotupuhtauskysymyksissä. Radiolähetinmenetelmä ja GPS-paikanninjärjestelmä kehittyvät ja antavat uutta tietoa erityisesti suden ja karhun asuinalueen muutoksista, elinympäristöjen käytöstä sekä paikkauskollisuudesta. Yhdessä petoyhdyshenkilöiden havaintojen kanssa tällainen tieto auttaa kannan koon määrittelemisessä entistä tarkemmin. EU komission luonto- ja biodiversiteettiyksikön päällikkö Patrick Murphy kertoi luontodirektiivin vaikutuksista suurpetokantojen hoitoon. Häiriköivän petoyksilöin poistaminen on tapahduttava heti Toisen seminaaripäivän alkupuoli oli varattu paikallisten haasteiden ja näkökulmien tarkastelulle. Pekka Kunnas tarkasteli omassa alustuksessaan suurpetojen metsästykseen liittyviä haasteita. Suurpetokantojen runsastuessa ja petojen ilmestyessä täysin uusille alueille, tulee usein ongelmaksi, ettei eläintä osata metsästää eli tappaa. Tässä on eri suurpetolajien välillä suuria eroja. Ilveksen kohdalla pyynti hallitaan Pekka Kunnaksen mielestä hyvin ja ilveksen metsästykseen voidaan käyttää useita eri keinoja. Ilveksestä ei myöskään ole uhkaa ihmiselle ja metsästys voidaan toteuttaa hoitosuunnitelman mukaisesti. Suden osalta tilanne on päinvastainen: ei osa- Pedot mukaan hirvikannan tavoitteellisessa suunnittelussa Vanhempi tutkija Sauli Härkönen Metsäntutkimuslaitokselta totesi alustuksessaan, joka koski hirvieläin- ja suurpetokantojen hoidon yhteensovittamista, että esimerkiksi Kainuussa metsäpeuran ja suden lisäksi voidaan tarkastella vieläkin monimutkaisempaa rakennelmaa. Tähän kuuluvat niin hirvi, suurpedot kuin metsäpeurakin. Härkösen mukaan ihmisen toimesta (esim. metsätalous, metsästystapa) hirvikanta on saatu sille tasolle, että hirvikannan kasvun myötä lähes täysin metsästysmahdollisuuksien ulkopuolella oleva susikanta on vuorostaan kasvanut niin tiheäksi, että se vaikuttaa jo metsäpeurojen lukumäärään. Susikannan hoidossa on mielenkiintoista se, miten ratkaistaan kysymys siitä, että runsastuva susikanta vähentää voimakkaasti metsäpeurakantaa - siis yhtälö jossa toinen (susi) on maailmanlaajuisesti yleinen ja toinen (metsäpeura) hyvin harvinainen. Kun hoitosuunnitelmia nyt aletaan toteuttaa, huomioon otetaan entistä selvemmin myös taloudelliset, sosiaaliset ja sivistykselliset vaatimukset sekä alueelliset ja paikalliset erityispiirteet. 12 Metsästäjä 4 / 2007 KAH K N P 0 M
• Suomen suosituin metsästyspuku ­ erätukkuhintaan ilman välikäsiä! Tyylikkyyttä ja varmaa toimivuutta JahtiJakt AIR-TEX -kalvopuku on se legendaarinen jahtiasu, joka ensimmäisenä voitti metsästäjien luottamuksen toimivuudellaan. Kalvopuvun ominaisuuksien ytimenä on testattu AIR-TEX kalvo, jonka vedenpitävyys ja hengittävyys ovat huippuluokkaa. Toimivuus ja edullinen hinta ovat tehneet kalvopuvusta metsästäjien suosikin niin Euroopassa kuin USA:ssakin. Aito AIR-TEX Metsästyspukua valitessasi, varmista, että kalvona on aito AIR-TEX. Sen käyttäjät ovat pukunsa vedenpitävyyteen ja hengittävyyteen kaikkein tyytyväisimpiä (Taloustutkimus 4/04 ja metsästysasututkimus 5/2006). VTT:n ja Tampereen Yliopiston tutkimukset osoittavat kalvon ylivoiman tieteellisesti. Toimivan puvun yksityiskohtiin kuuluvat mm. viilentävät ventilaatiot takissa ja housuissa. KAHD EN OT TU OS TEEN TAJALL TUOTENUMERO: 001 Erilaiset varusteet voi turvallisesti säilyttää reilunkokoisissa, AIR-TEXkalvollisissa taskuissa. Housujen istuvuus on varmistettu vyötärön kolmipistekiristyksellä. Lahkeensuissa ja takin hihoissa tarrakiristys. E LUM IC O 0 AM 20 . TUOTENUMERO: 001 Katso sivu Kaupan päälle JahtiJakt AIR-TEX-pukuun. Vastaavien tuotteiden yhteisarvo 222 : X älle Kaupan pä : kusta VAIN Erätu Kuponkitilaukset: Nettitilaukset: Puhelintilaukset: 1. Fleecetakki Tyylikäs JahtiJakt-fleecetakki kerrospukeutumiseen ja vapaa-aikaan. 2. Fleece-väliasu Kosteutta siirtävä, miellyttävä fleeceväliasu kerrospukeutumiseen. 3. AIR-TEX-kalvolakki Käännettävä AIR-TEX-kalvollinen metsästyslakki. Alas laskettavat korvaläpät. Kääntöpuolella oranssi huomioväri. 4. Turvaliivi Heijastinnauhat edessä ja takana. Uusi erottuva huomioväri. Nopeat pikakiinnikkeet. sivu 21. Myymälät: OULU, VANTAA, TAMPERE, RAAHE, HAAPARANTA www.ERATUKKU.fi :LLE NOPEIMMALLE 020 747 7000 Ma-Pe klo 9-18 + lauantait 14.7 ja 21.7 klo 10 - 15 NETTI- JA KUPONKITILAAJALLE ERÄPUUKKO
• Petoristiriidat kuriin viestinnällä ja yhteistyöllä Ylitarkastaja Jukka Bisi Metsähallituksesta totesi omassa alustuksessaan heti kärkeen, että suurpetokantojen kasvu on tuonut riistaviranomaisille aivan uudet haasteet. Usein kysytään, kenelle petoasiat kuuluvat ja keneltä saa apua, kun syntyy ongelmia suurpetojen vuoksi. Tietoa onkin nykyään saatavissa useilta tahoilta, erityisesti kotisivuilta, kuten Metsästäjäin Keskusjärjestöstä (www.riista.fi), RKTL:stä (www.rktl.fi), maa- ja metsätalousministeriöstä (www.mmm. fi) ja Luontoliitosta (www.luontoliitto.fi). Kaikki suurpetotieto on kuitenkin pyritty keskittämään ja ainakin linkittämään www.suurpedot.fi -sivustolle Luontokeskus Petolan yhteyteen. Tämä on eri toimijoiden yhteistyösivusto, joka on kaikille avoin ja josta voi päästä linkkien kautta muille suurpetoja käsiteleville tietolähteille. Maaja metsätalousministeriö on aloittanut projektin, jonka tavoitteena on suurpetoja koskevan tiedon, kuten tutkimustoiminnan tulosten ja erilaisten tilastojen tuominen kansalaisia ja viranomaisia palvelevaksi toiminnaksi. Tämän hankkeen toteuttaminen on suurimpia lähiajan haasteita suurpetoasioiden hoidossa ja hallinnassa. Petojen paikallistason ristiriitojen vähentämiseksi ja vastakkaisten tahojen keskustelufoorumiksi muutamiin riistanhoitopireihin on perustettu suurpetoneuvottelukuntia, joiden toiminnasta ja tulevaisuudesta alusti tutkija Jani Pellikka. Aloitteita neuvottelukuntien perustamiseksi ovat tehneet useat eri tahot ja maakuntaliitot ovat olleet koollekutsujina. Neuvottelukunnat ovat pyrkineet ja ovat onnistuneetkin luomaan rakentavan keskusteluyhteyden eri intressiryhmien välille. Osa neuvottelukunnista on ollut viime vuodet kuitenkin nukuksissa. Uusien neuvottelukuntien perustamiseksi, nyt toimivien toiminnan tulokselliseksi jatkamiseksi ja tehostamiseksi onkin tärkeää miettiä näiden neuvottelukuntien tulevaisuuden toimintatapoja. syvät sellaiset petokannat, jotka eivät uhkaa ja vaaranna ihmisiä ja maaseudun elinkeinoja. Esimerkiksi vahinkojen ennaltaehkäisyyn tarvitaan lisää voimavaroja ja on luotava selkeät ohjeet ja tulkinnat akuutin petovaaran torjumisesta hätävarjelutilanteissa. Kennelpiiri toi esille, että Kennelliiton arvion mukaan on viimeisten 10 vuoden aikana menetetty petojen vuoksi 400 koiraa. Mikäli susikannan kasvusta vahingonkärsijöille aiheutuneita ongelmia ei pystytä ratkaisemaan, on seurauksena susivastaisen ilmapiirin lisääntyminen. Luontomatkailun näkökulmasta tuotteina ovat muun muassa keväisin ja kesäisin tapahtuva karhujen katselu ja kuvaaminen. Tällaisen toiminnan vastustus on vähentynyt ja karhunkatselutuotteiden tulevaisuus näyttää hyvältä. Toiminnan kannalta olisi hyvä, jos karhun metsästysaikaa siirrettäisiin alkamaan syyskuun alkuun. Seminaarille toivottiin jatkoa Kaksipäiväisen suurpetotietopaketin lopuksi MKJ:n puheenjohtaja eräneuvos Simo Syrilä kiitti luennoitsijoita ja osallistujia asiallisesta tilaisuudesta. Hän esitti myös kysymyksen kyseisen tilaisuuden tarpeellisuudesta ja sai yksimielisen myönteisen palautteen. Kysymykseen siitä, tulisiko tämän tyyppisiä tilaisuuksia järjestää jatkossakin, vastaus oli yhtä yksimielinen: Kyllä! G Suurpetoseminaarin aineistot yksissä kansissa Kesäkuun alussa Kuhmossa järjestetyn Suomalaiset suurpedot ­ monitavoitteista kannanhoitoa ­seminaarin luentoaineistot (50 s) saatavana vielä MKJ:n varastolta hintaan 10 euroa. Suomalaiset suurpedot ­ monitavoitteista kannanhoitoa -seminaari Paikallisia tuntemuksia Paikallistahojen näkökulmat suurpetokysymykseen tulivat seminaarissa vahvasti esille. Maakuntavaltuuston näkökulmasta petoasioiden kanssa on kuitenkin jatkossakin elettävä. Vastuuta ja päätösvaltaa pitäisi olla enemmän maakunnassa. Metsästäjäliiton Kainuun piirin näkemyksenä on, että Suomi päätti omasta petopolitiikastaan EU:iin liittymiseen saakka, mutta EU:n luontodirektiivin voimassaolo muun muassa suden suojelemiseksi on aiheuttanut ongelmia, niin lajin yleistymisen kuin sudesta johtuvan hirvien ja metsäpeurojen kannan kehityksen suhteen. Suurpetojen metsästyslupakäytäntö onkin saatava kokonaisuudessaan riistanhoitopiireille. Kainuun luonnonsuojelupiiri painotti puheenvuorossaan sitä, että asiallisen tiedon hankkimisella ja tiedottamisella voidaan päästä eroon suurpetoja koskevista turhista peloista ja ennakkoluuloista. Suomen Suurpetoyhdistys painotti sitä, että suurpetoja koskeva vanhentunut uhanalaisuusluokitus tulisi tarkistaa tämänhetkisten petokantojen runsaustietojen mukaiseksi ja samalla muuttaa suurpetojen luokista niin, että niiden ottaminen luonnosta ja hyväksikäyttö olisi nykyistä yksinkertaisempaa. Myös lupahallintoa tulee keventää ja järkiperäistää. Karjankasvattajat näkevät, etteivät maaseudun asukkaat tarvitse suurpetoja, mutta hyväk14 Metsästäjä 4 / 2007 Raimo Vajavaara Marko Svensberg (toim.) Metsästäjäin Kainuun riistanhoitopiiri Keskusjärjestö Kuhmon riistanhoitoyhdistys
• Metsästäjä 4 / 2007 15
• ilmoitus Ainutlaatuinen tilaisuus uuden metsästyspuvun ostajalle: Erätukku ottaa vanhat metsästyspuvut vaihdossa! Suomen suurin eräasujen myyjä Erätukku tekee vaatekaupan historiaa; hyvittää vanhasta metsästyspuvusta vaihdossa uuteen. Erätukku avaa metsästyskauden ainutlaatuisella vaihtotarjouksella, jonka tavoitteena on uudistaa suomalaisten metsästäjien puvustoa oikein toden teolla. ­ Vanha, loppuunkäytetty metsästyspuku kannattaa kaivaa nyt kaapista ja vaihtaa se huippuominaisuuksilla varustettuun Premium-metsästyspukuun. Vaihdossa hyvitämme puvusta kuin puvusta 50 euroa! lupaa Erätukun toimitusjohtaja Jussi Kärkkäinen. ­ Vanhat metsästyspuvut eivät yleensä ole vedenpitäviä, eikä niiden ominaisuudet ole enää tätä päivää, Kärkkäinen kertoo. ­ Ainutlaatuinen vaihtotarjous takaa jokaiselle metsästäjälle mahdollisuuden hankkia laadukkaat asut, joissa lajia voi harrastaa kaikilla säillä. - Asianmukaiset asusteet toivottavasti lisäävät innostusta ja houkuttelevat myös uusia harrastajia lajin pariin, Kärkkäinen perustelee Erätukun tarjousta. ominaisuudet säilyvät myös käytön ja usean pesukerran jälkeen. ulkoilupukujen ja muidenkin varusteiden osalta, Kärkkäinen havainnollistaa. Erätukulla on tiukka 10 kohdan laadunvalvontaprosessi ja tarkat laboratoriotestit tuotteiden jatkuvaan testaamiseen. ­ Periaatteemme on, että vain parhaat materiaalit ja paras työ kelpaavat, Jussi Kärkkäinen painottaa. Uusin pukuteknologia palvelee metsästäjiä Vaihtotarjouksena markkinoitava uusi JahtiJakt Premium -kalvopuku edustaa alan ehdotonta kärkiosaamista ja edistyksellisintä älyvaateteknologiaa. Scentech-hajunestoteknologia puolestaan estää metsästäjästä lähtevien hajujen kulkeutumisen riistalle. Näin päästään huomaamattomasti lähemmäksi riistaa. Asiakkaat mukana tuotekehityksessä Toimitusjohtaja Kärkkäinen kiittelee Erätukun asiakkaita aktiivisuudesta ja hyvistä ideoista. ­ Parhaat ideat syntyvät käytännön tiukoissa metsästystilanteissa ja sieltä ne jalostuvat tarpeellisiksi tuotteen ominaisuuksiksi. Kun halutaan kehittää erinomainen metsästyspuku, niin tuotekehityksen tulee perustua metsästäjien tarpeisiin ja odotuksiin. Sama pätee Puvussa on aivan uutta AIR-TEX2 -kalvoteknologiaa. Pitkän tuotekehityksen tuloksena syntynyt AIR-TEX2 -kalvo on lämpölaminoitu suoraan pintakankaaseen, jolloin puvusta on saatu todella kevyt ja miellyttävä käyttää myös sateella. Vedenpitävyys ja hengittävyys ovat tutkitusti korkeinta mitattavaa tasoa ja
• ilmoitus Camokuosista uusi pukusuosikki Erätukun suosittu verkkokauppa uudistui Erätukun uusi uljas verkkokauppa on avautunut juuri ennen jahtikauden alkua. Kaupasta on pyritty tekemään entistä selkeämpi ja tuotteet on ryhmitelty käyttötarkoitusten ja käyttäjäryhmien mukaan. Oman tuotteen ja siihen liittyvien varusteiden löytyminen on nyt todella helppoa. - Verkkokaupassa tuotteita voi 'hypistellä' milloin itselle sopii ja tehdä ostoksia silloin kuin on parhaiten aikaa. Erätukun toimintamalli suoraan tehtaalta ilman välikäsiä takaa asiakkaalle aina edullisimmat hinnat ja laadukkaimmat tuotteet. Käy tutustumassa ja ostoksilla. Alkavan metsästyskauden todelliseksi hittituotteeksi on nousemassa Erätukun kehittämä Camo-kuosinen kalvollinen metsästyspuku. Pintakankaan tyylikäs kuviointi on suomalaista huippudesignia, jonka on JahtiJaktille suunnitellut taiteilija Kimmo Takarautio ­ innokas metsästäjä itsekin. Kankaan värit ja koko kuosi on tarkkaan mietitty ja sovitettu pohjoismaisen luonnon väreihin ja kasvillisuuteen. Uuden Camo-kuosin maastoutumisominaisuuksia ovat tyytyväisinä testanneet mm. jousimetsästäjät, joille riistan lähelle pääseminen on keskeinen tavoite. Uusi Camo-kuosi on nyt saatavilla myös Camo Boots -kalvokengissä. Kimmo Takarautio on suunnitellut talviseen metsästykseen oman LumiCamo-kuosin joka suojaa lähestyttäessä riistaa talvisissa olosuhteissa. www.eratukku.fi Huippusuosittuja Erätukku-myymälöitä nousee tiuhaan tahtiin! Verkkokaupan laajenemisen ohella Erätukku on viimeksi kuluneen vuoden aikana perustanut myös useita uusia Erätukku-myymälöitä. Aiemmin toimineiden Oulun, Tampereen ja Vantaan sekä Ruotsin Borlängen myymälöiden lisäksi uudet Erätukku-myymälät on avattu Haaparannalle ja Raaheen. Haaparannan Ikean yhteyteen avattu myymälä palvelee Ruotsin ja Suomen lisäksi koko Pohjoiskalotin aluetta. Ikean huonekalut houkuttelevat asiakkaita laajalta alueelta ja samalla käynnillä voi nyt hankkia edullisesti myös metsästys- ja ulkoiluvarusteet. Erätukku-myymälöissä tuotevalikoima on pääosin sama kuin Erätukun verkkokaupassakin. Myymälöissä on valtakunnallisten kampanjatarjousten lisäksi myymäläkohtaisia poistoeriä, jotka myydään vielä huomattavasti Erätukku-hintojakin edullisemmin Tähtäimessä uutta valovoimaa ja nopeampaa kohdistamista. JahtiJaktin tähtäinteknologian uudistus ja hintojen alennus jatkuu tälläkin metsästyskaudella. Uusissa JahtiJakt Premium sarjan tähtäimissä on kiinnitetty erityistä huomiota valovoimaisuuteen ja kestävyyteen. Tavanomaisia tähtäimiä paksumpi 30 mm:n runkoputki tekee kiikarista aiempaa valovoimaisemman, jolloin tarkat laukaukset ovat mahdollisia hämärässäkin. Kiikarien hinnat ovat silti todella alhaalla. Ja kaikkein nopeimmille tähtäinten tilaajille on luvassa samaan hintaan ainutlaatuinen Erätukun kehittämä pikakohdistus-apu CaliPRO. Sen avulla metsästäjä voi kohdistaa tähtäimensä luotettavasti nyt jahtitilanteessa etäisyyden ja myös luodin vaihtuessa. CaliPR
• Päätöksenteon näkökulma Erään karhun tarina . .. ... - miksi Hangon karhu ammuttiin? Poliisin on turvattava yleisön turvallisuus: Hangon karhu jouduttiin ampumaan, koska ei löytynyt keinoa siirtää sitä elävänä Hankoniemen metsiin. Kaupunkitaajamassa karhu on aina turvallisuusriski. Suurin ongelma on yleisön uteliaisuus. .5.2007 Hangon poliisilaitokselle tuli merivartioston välittämä tieto, että lintuharrastajat olivat havainneet karhun Granskär -nimisellä luodolla Hangon kaupungin eteläpuolella. Siitä käynnistyi päätösten ja toimenpiteiden ketju, joka johti iltapäivällä siihen, että virka-apuun kutsuttu metsästäjä lopetti karhun sen ollessa rantautumassa Hangon Tulliniemeen. Kuvaamme tässä artikkelissa sen päätöksentekoketjun, jonka poliisin yleis- ja kenttäjohtaja kävivät läpi tuon sunnuntaipäivän aikana. Tilanteen hahmottamiseksi tarvitaan karttapiirros tapahtuma-alueesta. Granskär, jossa karhu havaittiin, sijaitsee noin 1,6 kilometriä etelään Hangon Tulliniemestä. Tulliniemi on Suomen manneralueen eteläisin kohta. Karhu oli uinut luodolle ilmeisesti Tulliniemestä. Sinne se oli tullut yön aikana todennäköisesti kaupungin etelärantaa myötäillen, koska siitä oli tehty silminnäkijähavainto Täktomintiellä kaupunkitaajaman kaakkoiskulmassa. Poliisilla on poliisilain 25 §:n nojalla on oikeus ottaa kiinni tai lopettaa eläin, joka aiheuttaa vaaraa ihmisille. Tehtävä turvallisuuden ylläpitämiseksi alkaa siitä, kun poliisi tulee tietoiseksi ihmisten tur18 Metsästäjä 4 / 2007 6 vallisuutta mahdollisesti uhkaavasta vaarasta. Poliisi pyytää tarvittaessa apua muilta alueen viranomaisilta, joilla on tehtävän hoitamiseen sopivaa kalustoa. Poliisi tukeutuu myös riistaalan asiantuntijoihin, koska erityisesti suurpetotilanteessa on tärkeää yrittää ennustaa eläimen käyttäytymistä. Poliisilla ei ole oikeutta ummistaa silmiään tai luopua turvaamistehtävästä, jos todellinen vaaratilanne on olemassa. Karhu itse ei etsi kontaktia ihmiseen, mutta yleisön ympäröimänä sen pakotiet saattavat sulkeutua ja ulospääsyä etsivän karhun vaarattomuuden takuumieheksi ei lähde yksikään asiantuntija. Ei kaupunkiin Karhun tulessa taajama-alueelle toimitaan yleensä niin, että se pyritään karkottamaan taajamasta poispäin. Tässä tapauksessa karhu olisi pitänyt ajaa Hangon keskustan läpi. Aiempien kokemusten perusteella oli siis mahdotonta suunnitella operaatiota, jolla karhu olisi saatu ihmisiä vaarantamatta johdatettua kaupungin läpi. Karhua voidaan ajaa ja painostaa koiria käyttäen, mutta ei ihmisvilinän keskellä. Tästä syntyi operaation tärkein reunaehto: Karhua ei voida laskea rantautumaan kaupunkitaajamaan. Tulliniemi on varikko- ja satama-aluetta sekä osaksi suojelu ja viheraluetta, jossa liikkui sunnuntaina yleisöä. Tästä seurasi se, että karhua ei voitaisi päästää edes Tullinimeen, koska sen lopettaminen siellä toisi liikaa riskejä. Yleisö suurin ongelma Uudellamaalla saaduista karhun karkotustilanteista on opittu, että vaikein, lähes mahdoton, tehtävä on hallita ihmisten käyttäytymistä karhun tullessa taajamaan ja tiedon asiasta alkaessa levitä. Kysymys ei ole siitä, että ihmiset pelkäisivät karhua vaan uteliaisuudesta ja uhkarohkeudesta. Kolme vuotta sitten Järvenpään keskustaan eksyi karhu ja kun sitä iltamyöhällä ryhdyttiin koirien avulla karkottamaan, toiminta-alueen liepeille oli kertynyt arviolta tuhannen ihmisen yleisöjoukko. Alueen eristämiseen tarvittiin 19 poliisipartiota ja siitä huolimatta toiminta-alueelle törmäili uteliaita, muiden muassa nuori äiti lastenrattaita työntäen: "Tällä on kuulemma karhu, me halutaan nähdä se." Samansuuntainen oli yleisörynnistys, kun nuori vaeltava karhu vuotta myöhemmin kulkeutui lähelle Espoon keskusta. Kun poliisi varoitti yleisöä alueella liikkuvasta karhusta toivoen yleisön pysyvän poissa, monet ymmärsivät tiedotuksen kutsuksi seikkailuun. "Olisi kiva nähdä karhu kotikulmilla." Markku Tuominen, komisario Reijo Orava, riistapäällikkö Elävänä Hankoniemen metsiin? Poliisilakiakin sovellettaessa pyritään ottamaan huomioon kyseistä eläinlajia koskevat rauhoitus- ja suojelusäädökset. Kun karhun ajaminen kaupungin läpi ei tullut kysymykseen, pohdittiin muita keinoja saada karhu elävänä takaisin Hankoniemen metsiin. Ensimmäinen tutkittu toimintalinja oli karhun nukuttaminen. Asiaa hyvin tunteva peto-
• Karhu Granskärillä. Karhu ammuttiin myöhemmin veteen sen ollessa nousemassa Tullinimeen. Karhua ei voitu päästää Hangon kaupunkitaajamaan. Karhua ei voitu nukuttaa eikä sen uittaminen kaupungin ohi onnistunut. Suurpetojen hoitosuunnitelmia laadittaessa kaikki tahot ovat olleet yksimielisiä siitä, että ns. häirikköpedot tulee poistaa. Lisäksi ollaan yksimielisiä siitä, että petoja ei voida laskea taajamiin. Ne pitää häätää sieltä tai, jos ei onnistu, lopettaa. Kuitenkin aina kun viranomaiset toimivat tämän yleisesti hyväksytyn periaatteen mukaan asiasta nousee vilkas keskustelu tai ainakin arvostelua siitä, että "tulipalo on väärin sammutettu". tutkija piti sitä kuitenkin mahdottomana. Jopa metsäalueilla on vaarana, että narkoosiin vaipuva eläin hukkuu lätäköihin tai metsäojiin. Luodoilla, meressä tai Tullinimen rannassa sen hukkuminen olisi lähes varmaa. Jäljelle jäi siis yksi ainoa vaihtoehto: Karhun olisi uitava kaupunkitaajaman ohitse. Uintimatkaa itään Täktomiin oli runsas 6 kilometriä ja pohjoiseen Bromarviin noin 10 kilometriä, kuten oheinen karttapiirros osoittaa. Jälkiviisaasti voidaan sanoa, että tämä ei ollut realistinen vaihtoehto, mutta itse tilanteessa sitä toivottiin jotta vältyttäisiin karhun lopettamiselta. Veneellä tehdyistä painostusyrityksistä huolimatta karhu pyrki ei toivottuihin suuntiin; ensin ulkomerelle ja sitten lopuksi Tulliniemeen. Tarkasteltiin myös vaihtoehtoa, että odotettaisiin ja annettaisiin karhun tehdä ratkaisut. Tämä olisi edellyttänyt sitä, että karhun ja kaupungin väliin olisi asetettava vartio, joka puuttuisi tilanteeseen, jos karhu yrittäisi rantautua Hankonimeen. Karhun aikataulua oli kuitenkin vaikea ennustaa, mutta todennäköisimmin karhu olisi lähtenyt liikkeelle lähipäivinä iltahämärässä tai pimeyden turvin. Pohjoisen Suomen ihmisille on mainittava, että toukokuun alun kevätyö Suomen eteläkärjessä on vielä melko pimeä. Karhun havaitseminen meren aallokosta ja sen pysäyttäminen ampumalla olisi sisältänyt liikaa epävarmuustekijöitä. Itse vartiojoukko olisi saa- Ammuttu karhu oli nuori ulos. Sen etutassun leveys oli 13 senttimetriä. Karhu oli saanut trikiinitartunnan, joten ruho jouduttiin hävittämään. tu päivän aikana koottua Hankoniemen metsästäjistä. Kritiikkiä karhun uittamisesta Lopputulos oli siis, että tilanne oli saatava hoidettua loppuun samana päivänä ja valoisan aikaan. Erityisesti tästä päätöksestä seuranneita toimintatapoja, veneiden ja helikopterin käyttöä karhun painostamiseen on arvosteltu, mutta niillekin oli perusteet. Kontaktia karhuun ei voitu menettää ja sen etsimiseen ja seuraamiseen oli käytettävä nykytekniikkaa. Karhun uittamista kylmässä merivedessä on asiassa kritisoitu eniten. Asiaa kuitenkin inhimillistetään liiaksi. Karhu oli yön aikana vapaaehtoisesti uinut luodolle. Sitä se ei olisi tehnyt, jos sen fysiologia ei kestäisi kylmää tai se kokisi kylmän veden hyvin kivuliaana. Karhun painostus veneellä toiveena saada se uimaan turvalliseen suuntaan oli siis se epämieluisa osa operaatiota, joka onnistuessaan olisi säästänyt karhun hengen. Jälkiviisaasti voidaan sanoa, että karhu olisi pitänyt lopettaa luodolle. Se olisi ollut sille paras ratkaisu. Varmaa on, että tällöinkään viranomainen ei olisi säästynyt kritiikiltä: Luodollahan se ei ollut kenellekään vaaraksi. G Metsästäjä 4 / 2007 19 Karttakuva Hankoniemestä. Granskärissä sijaitsee1,6 kilometriä Hankoniemen kärjen eteläpuolella. Merimatkaa kaupunkitaajaman itäpuolelle kertyy noin seitsemän kilometriä ja pohjoiseen Bromarviin noin kymmenen kilometriä.
• UUSI LumiCamo-kalvopuku veloituk Uusi näkymätön LumiCamo kalvopuku talvijahtiin LUMICAMO Uusinta uutta jälleen Erätukusta. Loppukauden jahtiin uskomattoman upeasti maastoon ja talveen sopeutuva asu; LUMICAMO-kalvopuku, takki ja housut. kuvio, design Kimmo Takarautio X2 huippukalvo, vedenpitävyys ja hengittävyys korkeinta huippuatasoa pakkasella kankaan välissä verkkovuori huppu, säädettävä lippa vienti handsfree-johdolle aukot takissa ja housuissa lahkeensuissa korotus housuissa hankaussuoja Arvo 399,- 0 Nyt Erätukusta veloituksetta kahden *tuotteen tilaajalle! EN KAHD *Etu koskee JahtiJakt PREMIUM-, CAMO-, PRO- ja OSTAJ AIRTEX-kalvopuvun sekä PREMIUMAL TEEN LE OT TU kalvokenkien tilauksia. Tuotteet on merkitty ilmoituksissa oheisella O 0 ICAM LUMICAMO 0 -sinetillä. LUM Katso siv u2 0 www.ERATUKKU.fi
• tuksetta kahden tuotteen tilaajalle! Toimi näin: 1. Katso tästä lehdestä syksyn 2007 parhaimmat Erätukku-tarjoukset. Katso si vu 0 2. Tilaa nyt kaksi LUMICAMO 0 -sinetillä KAHD EN EEN OSTAJAL LE OTT TU LUM ICAM O 0 2 merkittyä tuotetta (samaa tai eri), niin saat 399 :n huippu-uutuus LUMICAMO AIR-TEX2-kalvopuvun veloituksetta 0 . 3. Kätevimmin tilaat tuotteet alla olevalla kupongilla tai netissä www.eratukku.fi 4. Lisäksi 500 nopeimmalle kuponki- ja nettitilaajalle ERÄPUUKKO tai tuotekohtainen lisäetu (katso ilmoituksista) kaupan päälle kaikkien muiden etujen lisäksi. 5. Tilaa kerralla useampia tuotteita niin säästät toimituskuluissa. 6. Varmista parhaat edut itsellesi. Tilaa jo tänään! 1. Merkitse alla olevaan kuponkiin kaikki tilaamasi tuotteet tuotenumeroilla ja tuotenimillä. 2. Merkitse asusteiden saajien mitat omiin kohtiinsa. 3. Tilaa vähintään kaksi LUMICAMO 0 -sinetillä varustettua tuotetta (samaa tai eri), niin saat LumiCamo kalvopuvun veloituksetta. 4. Kirjoita tilaajatiedot huolellisesti ja allekirjoita tilaus. 5. Laita kuponki heti postiin, kupongin postimaksukin on jo maksettu. Kuponkitilauksen toimitus postiennakolla, toimituskulut lisätään. JahtiJakt eräpuukko 500 nopeimmalle kuponki- ja nettitilaajalle. Kahvan muotoilu istuu käteen kuin valettu, riistankäsittely ja vuoleminen käyvät vaivattomasti. Helppohoitoinen terä, puukon pituus 215 mm. Tuppi vahvaa nahkaa, nepparilukitus. Arvo 39 Erätukun tilauskuponki KAHD EN OT TU ilman välikäsiä OS TEEN TAJALL Erätukku maksaa kupongin postimaksun E Tuotenumero löytyy ilmoituksista tuotteen hintalapusta tai heti hinnan alta. LUM O ICAM Katso siv 0 0 Tilaamalla kaksi LUMICAMO 0 -sinetillä merkittyä tuotetta saat LumiCamo-kalvopuvun veloituksetta. Merkitse myös LumiCamokalvopuvun saajan kokotiedot tilauskuponkiin. Tilaamani tuotteet Tuotenumero Tuotenimi u2 Asusteen saajan mitat Kenkien saajan Hinta pituus cm paino kg vyötärön ymp. cm jalkaterän pituus cm Erätukku Tunnus 501247 90003 VASTAUSLÄHETYS Kyllä, tilasin samalla kertaa kaksi tai useampia LUMICAMO 0 -sinetillä varustettuja tuotteita ja saan veloituksetta tilaajaetuna Nimi Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti JahtiJakt LUMICAMO kalvopuku 0,00 Osoite Puhelin alle 18-vuotiaan tilaajan huoltaja Tilaajan allekirjoitus Liityn samalla ilmaiseksi Erätukku-klubiin ja saan uusimmat tarjoukset suoraan sähköpostiini. Mets 4/07
• Hanhijahdissa etet udul uu t Hanhet ovat tavoiteltua linturiistaa, ja monen metsästäjän arvostuksissa hanhet ovat jopa metsoa korkeammalle. Paljon on tapahtunut hanhirintamalla viimeisten 30 vuoden aikana. Hanhikannat ovat runsastuneet rajusti 1970-luvun alun jälkeen ja sekä jahtimenetelmät että -tavat ovat muuttuneet. vielä syyskuun lopulla on muutaman tuhannen hanhen kerääntymiä muun muassa Inkoossa ja Karjaalla. Tammisaaressa ja Kemiössä suurimmat hanhikeskittymät ovat olleet jopa viisi tuhatta hanhea. Nykyään viimeiset merihanhet poistuvat Suomesta vasta marraskuun puolella, kun pari vuosikymmentä sitten merihanhia oli vaikea löytää enää syyskuun alun jälkeen Metsähanhilla muuton ajoitus vaihtelee alueittain, ja suuria syyskerääntymiä ei tunneta Suomessa. Einari Väyrysen mittavien kaularengasaineistojen mukaan pesivät hanhet aloittavat Pohjois-Pohjanmaalla muuton ennen lappilaisia tai venäläisiä lajitovereitaan. Metsästyksen häiritsemänä Pohjanmaan hanhia suuntaa länsirannikolle jo sorsastuksen aloituspäivästä lähtien. Niiden normaali syysmuutto alkaisi vasta kuukautta myöhemmin. Pohjois-Pohjanmaan hanhisuot ovat nykyään helposti ja nopeasti metsästäjien tavoitettavissa tihentyneen metsäautotieverkoston vuoksi. Niinpä hanhille ei jää riittävästi rauhallisia alueita lepäilyyn. Lapissa sen sijaan hanhisuot ovat usein vielä pitkien taipaleiden takana, eikä soilla voi vain pistäytyä metsällä. Rauhallisia hanhisoita tai niiden vaikeakulkuisia osia jää Lapissa Pohjanmaata enemmän hanhille lepäilyyn. E rityisesti meri- ja kanadanhanhikantojen voimakas kasvu viimeisten parinkymmenen vuoden aikana ovat luoneet mainiot edellytykset hanhijahtiin. Metsähanhikannat ovat kestäneet metsästystä kohtuullisesti Lapissa, mutta levinneisyyden eteläosissa pesimäkannat ovat taantuneet. Hanhikantojen kasvun seurauksena hanhijahti on nykyään lähes jokaisen suomalaisen metsästäjän ulottuvissa. Syyskerääntymät yleistyvät Varsinkin merihanhen lisääntyminen näkyy loppukesällä yhä suurempina hanhiparvina. Ennen metsästyksen aloitusta yli tuhannen hanhen keskittymiä on pitkin länsirannikkoa muun muassa Oulun, Vaasan, Porin ja Turun seudulla, ja etelärannikollakin tavataan useita suuria kerääntymiä jo elokuussa. Vielä parikymmentä vuotta sitten loppukesän kerääntymät olivat Oulun seutua lukuun ottamatta vain muutaman sadan linnun luokkaa. Perinteisesti metsästys on karkottanut merihanhet pesimäalueiltaan, ja hanhien syysmuutto on käynnistynyt heti vesilinnustuksen aloituspäivänä. 1980-luvulla merihanhien metsästys oli käytännössä ohi elokuun loppuun mennessä. Niin nopeasti hanhet aloittivat muuttonsa metsästyksen painostamana. Hanhien muutonajoitus on kuitenkin viime vuosina muuttunut. Edelleen kovan metsästyspaineen alueet tyhjenevät hanhista muutamassa päivässä, mutta meri- ja kanadanhanhet ovat löytäneet myös rauhallisia levähdysalueita. Lounais-Suomessa ja etelärannikolla kerääntymät ovat kasvaneet nopeasti viime vuosina, ja nyt 22 Metsästäjä 4 / 2007 Veli-Matti Väänänen Hanhijahti jängiltä rannikolle Pari vuosikymmentä sitten Lapin ja PohjoisPohjanmaan suoalueet olivat Suomen parhaita ja arvostetuimpia hanhijahtialueita. Pohjoisen laajat suoalueet ja Lokan ja Porttipahdan tekojärvet antoivat edellytykset perinteiselle metsähanhijahdille, jossa kairassa oltiin useita päiviä. Sitkeimmät olivat jängässä passissa jopa viikon hanhien toivossa. Saamamiehet erottuivat joukosta ­ hyvät hanhipaikat tunteva kokenut metsästäjä sai paistilintunsa. Huonosti hanhien kulkureitit tuntevan turistimetsästäjän osalle jäi hyvällä tuurilla saatu sattumahanhi. Oulun seudun lintuvedet olivat jo tuohon aikaan tunnettuja merihanhien metsästysalueita, mutta lintumäärät olivat vain
• pieni osa nykyisistä. Kanadanhanhen metsästystä alettiin vasta pohtia. Meri- ja kanadanhanhikantojen rivakka kasvu on siirtänyt Suomen hanhijahdin painopisteen rannikolle. Edelleen metsähanhia metsästetään pohjoisen soilla, mutta suurimmat hanhisaaliit saadaan rannikon kosteikoilta ja peltoalueilta. Meri- ja kanadanhanhen merkitys hanhisaaliissa on kasvanut vuosi vuodelta. Nykyään Suomessa ammutaan jo yli 5 000 kanadanhanhea ja 4 000 merihanhea vuodessa, ja saaliit ovat lähes kaksinkertaistuneet 1990-luvun loppuvuo- sien jälkeen. Nykyisin meri- ja kanadanhanhi asuttavat lähes koko rannikkovedet Pohjanlahdelta Suomenlahden perukkaan. Tiheimmät hanhikannat ovat kuitenkin länsirannikolla ja Lounais-Suomessa. Metsähanhisaalis on pysytellyt reilun 6 000 hanhen tasolla, tosin saalis vaihtelee paljon. Enimmillään metsähanhia on ammuttu vuonna 1998 lähes 11 000. Suurimpien saalishuippujen takana on syksyiset voimakkaat itäiset ilmavirtaukset, jotka tuovat tavanomaista enemmän hanhia Venäjältä Suomeen. Metsästysmenetelmät muuttuneet Nykyään hanhet kiinnostavat metsästäjiä yhä enemmän, ja hanhien arvostus riistalintuna on suurta. Tämä näkyy myös metsästyksessä. Yhä useimman vesilinnustajan tavoitesaalis rannikkovesillä on hanhi, ja rannikon lahdille ja pelloille mennään metsästämään usein vain hanhia, pienten sorsalintujen menettäessä metsästäjien kiinnostusta. Myös metsästysmenetelmät ovat muuttuneet. Metsästäjä 4 / 2007 23
• Kuvastus on helppoa, kun jahtipaikoilla voi pikaisesti pistäytyä aamu- tai iltalennolla, ja autolla pääsee passipaikkojen viereen. Meri- ja kanadanhanhea metsästetään nykyään kuvilta. Kuvastus on helppoa, kun jahtipaikoilla voi pikaisesti pistäytyä aamu- tai iltalennolla, ja autolla pääsee passipaikkojen viereen. Jahti onnistuu kuivalta maalta, eikä tarvitse kahlailla upottavassa liejussa, kuten usein sorsajahdissa. Saaliiden kasvaessa on helppo ennustaa hanhestuksen yleistyvän entisestään. Myös metsähanhia metsästetään jonkin verran kuvilta. Pesimäsuot ovat usein kuitenkin niin vaikean matkan takana, että hanhen kuvia ei jakseta raahata kilometrien päähän. Niinpä hanhestus metsähanhien perinteisillä pesimäsoilla on säilyttänyt vanhoja piirteitään, vaikkakin metsäautotieverkoston tiheneminen on helpottanut hanhisoiden saavutettavuutta. Silti metsähanhisoilla ei pysty pistäytymään samalla lailla kuin meri- ja kanadanhanhijahdissa pellon pientareella. Hanhien kuvastuksella voi olla myös kielteisiä vaikutuksia, sillä kuvastaminen on tehokas hanhen metsästysmenetelmä ja kuville tulevat kaikki hanhilajit. Rannikkoalueiden hanhikantojen runsastuminen on tehnyt hanhien kuvastamisen kannattavaksi jahtimuodoksi, ja kuvastusta harrastetaan nykyään aktiivisesti koko syksy. Vaikka meri- ja kanadanhanhi tuntuvat kes24 Metsästäjä 4 / 2007 tävän nykyisen metsästyspaineen, niin länsirannikolla metsähanhien pyynti kuvilta lisää metsähanhen kuolleisuutta. Tämä näkyy myös hanhisaaliissa, sillä 2000-luvulla metsähanhisaalis on noudatellut meri- ja kanadanhanisaalista (kuva 1). Se viittaa juuri rannikkoseutujen tärkeimmällä metsästysmenetelmällä ­ kuvastuksella ­ olevan aiempaa suurempaa merkitystä metsähanhisaaliiseen. Tällä voi olla vaikutusta pohjoisen metsähanhikantoihin, sillä Einari Väyrysen rengastusaineistojen mukaan pesivät metsähanhemme muuttavat länsirannikkoa pitkin. Juuri näihin hanhiin kohdistunee nykyään aiempaa suurempi metsästyspaine muuttomatkalla Suomessa. Sen sijaan etelärannikolla ammutut metsähanhet ovat pääosin Venäjällä pesiviä hanhia, joiden metsästysverotus on suomalaisia serkkuja pienempää. Länsirannikon hyvillä hanhialueilla voisi olla syytä miettiä pidättäytymistä metsähanhien metsästykseltä kuvilta, sillä ainakin metsähanhen eteläisillä pesimäalueilla hanhikanta on taantunut. Yltäkylläisessä rannikon hanhijahdissa voisi säästää metsähanhet pohjoisen suoalueiden metsästäjille, joilla ei ole mahdollisuutta metsästää runsastuvia meri- ja kanadanhanhia. Rauhoitusalueet riesa vai rikkaus 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 0 = metsähanhi = ka. kanadan- ja merihanhi 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Metsähanhisaalis sekä meri- ja kanadanhanhen saaliin keskiarvo vuosina 2000­2005. Suomessa on viime vuosina arvosteltu kovasanaisesti Naturaa ja myös muita luonnonsuojeluhankkeita. Kaiken metsästystä rajoittavan toiminnan on pelätty johtavan yksiselitteisesti metsästysmahdollisuuksien vähenemiseen. Onko asia kuitenkaan näin mustavalkoinen? Voisiko rauhoitusalueet antaa mahdollisuuksia myös metsästykselle? Viime vuosien merihanhikerääntymät etelärannikon ja Lounais-Suomen rauhoitetuilla kosteikoilla eivät tue ajatusta metsästysmahdollisuuksien hupenemisesta. Asia taitaa olla pikemminkin päinvastoin. Kosteikoilta hanhet eivät saa riittävästi sapuskaa, niinpä hanhitokat Saalis
• Tuulet vaikuttavat hanhien muuttoon G Kookkaina lintuina muuttavat hanhet hyödyntävät mielellään myötätuulta. Navakkaan vastatuuleen ne eivät edes kykene muuttamaan pitkiä matkoja, mutta myötätuulessa matkaa kertyy päivässä satoja kilometrejä. Niinpä Venäjältä tulevat hanhet voivat myötätuulessa helposti lentää levähtämättä Suomen yli. Tuulen suunta vaikuttaa muuttoon. Toukokuun lopulla tundra-, sepel- ja valkoposkihanhet odottavat lounaistuulta, mutta heti ilmavirtausten käännyttyä myötäiseksi alkaa muutto kohti arktisen tundran pesimäseutuja. Syksyllä hanhilla on aikaa odottaa hieman enemmän. Venäjällä pesivien hanhien muutto ajoittuu syyskuun viimeiseltä viikolta lokakuun lopulle. Länsituulet estävät hanhien muuton. Länsivirtausten jälkeen tuulen kääntyessä itään, hanhet jättävät pesimäalueensa, ja Suomen yli muuttaa satojatuhansia hanhia. Sen sijaan pohjoisemmat tuulet suuntaavat muuton Suomen kaakkoispuolelle. Syksy 2006 jäänee metsästäjien mieleen vuosisadan hanhisyksynä. Silloin pitkään jatkuneiden länsivirtausten jälkeen itätuuli käynnisti massiivisen hanhimuuton suoraan Etelä- ja Keski-Suomeen. Suomen yllä ollut tihkusade ja sumurintama olivat hanhia vastassa, ja linnut joutuivat pysähtymään. Suomessa ei ole koskaan aiemmin laskettu niin paljon levähtäviä hanhia. Tuhansittain hanhia havaittiin mm. Etelä-Savossa, Kymenlaaksossa ja Uudellamaalla. Yleisimpiä lajeja olivat valkoposkija tundrahanhi sekä avoimella tundravyöhykkeellä pesivä metsähanhen rossicus -alalaji Kuten arvata saattoi, hanhimassat kuumensivat metsästäjien mielet, ja määritystaito joutui koetukselle. Syksyn kokemusten mukaan hanhien tunnistuksessa on edelleen petrattavaa, vaikka laadukasta määritystietoutta on avokätisesti jaettu viime vuosina mm. MKJ:n kustantamassa Metsästäjän lintuoppaassa sekä Metsästäjä -lehden artikkeleissa. Ennen syksyn hanhijahtia kannattaa huolella silmäillä tätä hanhikirjallisuutta. G Hanhikantojen kasvun seurauksena hanhijahti on nykyään lähes jokaisen suomalaisen metsästäjän ulottuvissa. lentävät pari kertaa päivässä lähialueiden pelloille laiduntamaan. Matkaa lepäilyalueiden ja laidunpeltojen välillä on muutamasta sadasta metristä moneen kilometriin. Metsästykseltä rauhoitettu kosteikko pidättelee meri- ja kanadanhanhia paikalla aina lokakuun lopulle saakka. Ennen ne jättivät alueen jo elokuun aikana. Rauhoitetun kosteikon ympärillä metsästysmahdollisuudet paranevat hulppeasti ja vieläpä laajalla alueella. Voidaan perustellusti kysyä, kumpi on kannattavampaa: Ajaa hanhet pois kosteikolta vesilinnustuksen aloituspäivinä kovalla paukkeella saaliina muutama hanhi, vai metsästää hanhia koko loppusyksy kosteikon lähialueiden pelloilta? Luultavasti jälkimmäinen vaihtoehto tuo ainakin runsaammin saalista, to- Veli-Matti Väänänen sin se jakautuu myös laajemman alueen metsästäjille, sillä ennen saalis saattoi kertyä vain muutaman kosteikolla metsästävän reppuun. Kasvavat kerääntymät rannikkoalueiden kosteikoilla saattavat hyvinkin olla myös yksi tekijä merihanhikannan ripeän runsastumisen takana. Hanhet voivat tankata itsensä tuhtiin talvehtimiskuntoon jo Suomessa, jolloin hyväkuntoisten lintujen metsästyskuolleisuus luultavasti pienenee talvehtimisen aikana. Suomessa pidempään viipyvät hanhet välttävät myös alkusyksyn hanhestuksen Ruotsissa, Tanskassa ja talvehtimisalueilla. Näin suomalaisista hanhien syyskerääntymistä saattavat hyötyä sekä metsästäjät että oma hanhikantamme. G Metsästäjä 4 / 2007 25
• 2490 NORTH ICE EXT6500 rinkka ESIMERKIKSI NORTH ICE Tundra EXT-10 Makuupussi Erätukun uusi verkko Katso www.eratukku.fi 6900 JahtiJakt Kääntöfleece 3900 JahtiJakt Woodland saappaat 5900 Parhaat varusteet edullisimmin suoraan tehtaalta ilman vä ESIMERKIKSI ESIMERKIKSI ESIMERKIKSI
• ESIMERKIKSI kokauppa on avattu! JahtiJakt Lintureppu 3490 CSx -paketti ESIMERKIKSI 549 nüvi 660 ESIMERKIKSI ESIMERKIKSI 499 JahtiJakt Istuinsuoja 1290 2000 1 kpl 2 kpl n välikäsiä. www.eratukku.fi
• yselyn tuloksia Valtakunnallisen hanhenmetsästäjäk Hanhenmetsästäjän muotokuva vuosituhannen alussa Aikojen saatossa metsästystavat muuttuvat. Niin käy myös hanhien pyyntitavoille. Myös metsästettävässä lajistossa on tapahtunut muutoksia. Kanadanhanhen istutus oli menestyksellinen. Laji on levittäytynyt laajalle alueelle ja runsastunut. Myös merihanhikantamme on kasvanut voimakkaasti. Metsähanhen osalta tilanne ei ole ehkä aivan yhtä hyvä. Aslak Ermala, Pentti Vikberg R iista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen pienriistasaalistiedustelussa hanhia vuosina 2003-2005 saaliiksi saaneille metsästäjille lähetettiin hanhenpyyntiä koskeva tiedustelu. Kaikkiaan kyselylomakkeita lähetettiin 358 kappaletta. Kyselyyn vastasi 51 prosenttia saajista, eli 182 metsästäjää. Lähetyksen saajien nimeä ei haluttu kysyä, koska tämän tiedon ei toivottu vaikuttavan vastaushalukkuuteen tai annettuihin tietoihin. Kyselyssä kysyttiin kunnan aluetta, jossa hanhenpyynti tavallisimmin tapahtuu, millä perusteella vastausten alueellista jakautumista voitiin seurata. Suomen- ja ruotsinkielisten vastaajien määrä näkyi vastauksissa. Saalista saaneiden ikäjakaumat erilaiset Selvityksessä oli mahdollisuus myös tutkia hanhisaalista saaneiden metsästäjien ikäjakaumaa, joka kuvion 1 mukaisesti on kolmihuippuinen. Ensimmäisen huipun muodostavat kolmikymppisen, toiKiväärin käytön vähäisyys hanhijahdissa yllätti tutkimuksen tekijät. Jari Niskanen 28 Metsästäjä 4 / 2007
• sen neli- ja viisikymppiset ja kolmannen jo eläkeiän saavuttaneet. Vanhin aktiivinen hanhimies aineistossamme oli 91-vuotias. Verrattuna kaikkien metsästäjien ikäjakaumaan, erityisesti vanhojen hanhenpyytäjien osuus on suurempi kuin koko metsästäjäkunnassa. Onko hanhenmetsästys perinne, jota ikääntyminenkään ei voi estää? Sorsastuspaikka valitaan hanhensaannin mukaan Tiedustelussa kysyttiin, käykö vastaaja pyytämässä erityisesti hanhia, vai pyydetäänkö hanhia vain muun sorsastuksen yhteydessä. Kaikista kolmen vuoden aikana hanhia saaliikseen saaneista metsästäjistä 55 prosenttia oli "puhtaasti" hanhenpyytäjiä eli yhteensä 100 metsästäjää. Lisäksi vastaajien joukossa oli 21 (11%) metsästäjää, jotka pyytävät hanhia sorsastuksen "ohessa" ja valitsevat pyyntipaikan siten, että sieltä on mahdollisuus saada saaliiksi myös hanhia. Hanhia saaliikseen saaneiden metsästäjien joukossa oli myös 29 metsästäjää, joilla oli käynyt hyvä tuuri sorsastuksen yhteydessä, kun olivat saaneet saaliikseen myös hanhia, ilman erityistä hanhenpyynti tavoitetta. merenrannoilta (37,4 %). Selvästi vähemmän (12,1 %) hanhia odotettiin järviltä ja lammilta. Metsästäjiltä tiedusteltiin myös monenako päivänä ja/tai monenako yönä he sorsastuskauden aikana käyvät hanhea kyttäämässä. Osa vastauksista oli tarkkana päivämääränä, osa muutaman päivän vaihteluvälinä. Keskiarvoina laskettaessa 2000-luvun hanhenmetsästäjä käytti hanhisaaliin saamiseen kymmenen päivää ja hanhimetsällä vietettyjen öiden määrä jäi kuuteen. Kuvien käyttö on selvästi lisääntymässä hanhenmetsästäjien keskuudessa. lien käyttö on kielletty hanhenmetsästyksessä. Mielenkiintoista onkin se, mitä hanhenmetsästäjät käyttävät lyijyn asemasta. Kyselyssä kysyttiin haulipatruunoiden tyyppiä: teräs tai rauta/vismut/sinkki/molybdeeni. Vastaajista vajaa puolet käytti vismuttia (42,9 %). Teräshaulien käyttö on jo vähäisempää (35,2 %) ja näiden kahden patruunatyypin takana tulevat sinkki (12,1 %), volfram (2,7 %). Kaksi ilmoitti käyttäneensä tungstenia ja yksi heavyshottia. Yleensä terveiset korvaavien haulien käytöstä ei ollut kovinkaan myönteistä. Aivan muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta korvaavien haulien tehoa moitittiin heikoksi ja hintaa kalliiksi. Erityisesti soveltumattomuutta hanhenpyyntiin perusteltiin ampumaetäisyyden lyhentymisellä (10-20 m:iin) verrattuna aiempiin lyijyhauleihin, etenkin kun hanhet päästävät pyytäjää hyvin harvoin korvaavien haulien edellyttämälle etäisyydelle. Monessa vastauksessa ilmoitettiin haavakoiden määrän kasvaneen niin sorsastuksessa kuin hanhenmetsästyksessäkin, jotkut ilmoittivat lopettaneensa haulikon käytön kokonaan sorsastuksen yhteydessä. Edelleen aseista ja ammuksista kysyttäessä hanhenmetsästäjiltä Haulikko ja karkeat haulit Hanhimiehiltä kysyttiin käyttämistään aseista, oliko ase luodikko (mikä kaliiperi), haulikkorihla tai drillinki (mikä luotikaliiperi, mikä haulipiipun kaliiperi). Hanhestajat käyttävät usein sekä haulikkoa että luodikkoa. Vastanneista 92,9 % käytti haulikkoa, jota on pidettävä yllättävän suurena lukuna. Kuitenkin on muistettava, että myös luodikko kuuluu edelleen hanhimiehen varusteisiin, kyselyyn vastanneista luodikkoja käytti hieman yli puolet (56,0 %). On ehkä yllättävää, että vain 18 hanhimiestä käytti haulikkorihlaa. Drillinkiä hanhenmetsästyksessä käytti vain 2 pyytäjää. Haulikon kaliiperina odotusten mukaan mainitaan lähes poikkeuksetta 12. Luodikoiden suhteen hirvieläinten metsästykseen käytetyt kaliiperit olivat - ehkä yllättävänkin - yleisiä. Tämä viittaa siihen, että .308 ja tätä suurempi kaliiperisia luodikoita käytetään moneen tarkoitukseen. Kuten hyvin tiedetään, lyijyhau- Metsähallituksen jahtimaat Syksyn metsästysaika lähenee. Nyt on jo aika miettiä syksylle omaa jahtiaikaa ja -paikkaa. Tuoreet kohdetiedot Metsähallituksen lupa-alueista saat osoitteesta www.villipohjola.fi/metsastys Syksyn lupamyynnin aloituspäivät: Etelä-, Länsi- ja Itä-Suomen läänit sekä Oulun lääni lukuun ottamatta Kuusamo, Pudasjärvi, Taivalkoski Lapin lääni lukuun ottamatta Posio, Salla ja Savukoski Posio, Salla, Savukoski Kuusamo, Pudasjärvi, Taivalkoski Enontekiö, Inari, Utsjoki (riekkoluvat) 28.8. 29.8. 30.8. 31.8. 3.9. Suurin osa metsästää hanhia pelloilta Kyselyssä tiedusteltiin, missä ympäristöissä vastaaja hanhia metsästää: pelto/järvien ja lampien ranta/ suo/meren ranta. Vastanneista selvästi suurin osa, eli 57,1 prosenttia kyttäsi hanhia pelloilta, seuraavaksi eniten (38,5 %) hanhia tavoiteltiin soilta ja lähes yhtä halukkaasti Ylä-Lapin riekkolupien myynti tapahtuu puhelin- ja nettimyyntinä. Riekkoluvissa ei ole ennakkohakua. Lupamyynti: Puh. 0203 44122 tai www.villipohjola.fi/metsastys. Puhelinmyynti alkaa päivittäin klo 8.00 ja nettimyynti klo 10.00 Metsästäjä 4 / 2007 29
• Lähde Erätukun mukana karhunkaatoon Kanadaan! Ainutlaatuinen mahdollisuus päästä Kanadan kuuluisimpiin karhumaisemiin. Alueella yli 100.000 mustakarhua, mahtava luonto ja hyvin suunniteltu ohjelma kymmeneksi päiväksi. Välillä mahdollisuus kalastaa. Matkalla mukana suomalainen opas. Varaa nyt heti, sillä paikkoja vain muutama jäljellä! Lähdöt 13.8., 19.8., 26.8., 2.9. ja 9.9. Matkan hinta 2 895 sisältää kaikki luvat ja lisenssit, majoituksen ja aamiaiset. Täynnä Vastuullinen matkanjärjestäjä Mecaclub ja Lakeuden Matkat, oppaana Paul Palmu. Lisätiedot ja varaukset: p. 0400-681877 895 2 +lento Kanadaan Suomalainen ryhmä kaatoi yhden viikon aikana 12 karhua syyskuussa 2006. www.mecaclub.net
• IKÄ 8 7 Pyytäjien määrä 6 5 4 3 2 1 0 0 10 20 30 40 50 60 70 80 90 Ikä Kuvien käyttö lisääntymässä tiedusteltiin heidän käyttämäänsä haulikokoa. Hanhenmetsästyksessä käytetään melko kookkaita hauleja: 60,4 prosenttia vastaajista ilmoitti käyttävänsä 4,0 mm tai tätä suurempaa haulikokoa. Tiedustelussa vastaajilta kysyttiin käyttävätkö he kuvia. Myönteisessä vaihtoehdossa kysyttiin mitä hanhenkuvia käytetään ja kuinka paljon kuvia maastoon asetellaan. Houkutinkuvien käyttö hanhenmetsästyksestä on yleistyvä metsästystapa, erityisesti kanadanhanhen ja merihanhen peltopyynnissä. Metsähanhen soilla tapahtuvassa pyynnissä "naakiminen" ilman kuvia on taas perinteinen tapa. Vastaajista noin kolmannes (37,4 %) käytti kuvia hanhenmetsästyksessään. Vastaajat käyttivät eri hanhilajien kuvia hyvinkin vaihtelevasti, mutta myös sorsankuvia. Pyynnissä sopivaan maastoon aseteltujen kuvien määrä vaihteli suuresti. Pienimmäksi kuvamääräksi ilmoitettiin neljä kappaletta ja suurimmaksi peräti 65 kappaletta (on siinä asettelemista!). Usein kuvat ovat omatekoisia hyvinkin erilaisista materiaaleista tehtyjä yhtä hyvin uivia kuin maalle aseteltavia malleja. Kolmannes käyttää koiraa apuna Kuten sorsanpyynnissä, myös hanhenpyynnissä ­ erityisesti vaikeissa maasto-olosuhteissa ­ koiran käyttö on suositeltavaa. Koirankäytön yleisyyden selvittämiseksi kyselyn lopuksi kysyttiin: käyttikö asianomainen koiraa apuna ja jos käytti, niin mikä rotuista? Näyttää siltä, että koiran käyttö hanhen metsästyksessä on hieman yleisempää kuin yleensä sorsanmetsästyksessä. Vastaajista 68 hanhenmetsästäjää (37,4 %) ilmoitti käyttävänsä koiraa. Pyynnissä käytetyistä koiraroduista yleisimpiä olivat saksanseisojat, labradorinnoutajat, suomenpystykorvat, mutta myös monet, monet muut. Vastauksista löytyikin tieto yli kahdestakymmenestä erirodusta. G Hanhimies on yksinpyytäjä Kyselyssä tiedusteltiin hanhenmetsästäjän metsästystä yleensä joko yksin tai porukan kanssa: yksin/porukan koko yleensä kaksi/ kolme tai useampi. Vastauksissa annettiin useampia vaihtoehtoja. Suomalaisen mielenlaadun tuntien vastausten tulos ei liene kovin yllättävä. Hanhenpyytäjistä kaksi kolmannesta odottaa yksinäisenä passipaikassaan mahdollisesti eteen ilmestyviä hanhia. Toisaalta parin kaverin hanhiporukka on hanhimetsässä melkein yhtä yleinen (60,0 %). Kolmen hanhimiehen ryhmät ovat jo harvinaisempia (41,8 %) ja tätä suuremmat hanhia metsästävät ryhmät jo lähes poikkeus (13,5 %). Koirarotuja, joita hanhenmetsästyksessä käytetään, on tutkimuksen mukaan jopa 20. Metsästäjä 4 / 2007 31
• Metsästäjä 4 / 2007 33
• Metsästäjäin Keskusjärjestö perustettiin metsästyslailla Laki sanoo näin; Suomessa on tällä hetkellä 304 105 metsästäjää, jotka kuuluvat 298 riistanhoitoyhdistykseen. Riistanhoitoyhdistykset ovat vielä 15:sta riistanhoitopiirin ohjauksessa ja valvonnassa. Koko metsästäjäorganisaation toimintaa kehittää ja edistää Metsästäjäin Keskusjärjestö (MKJ). MKJ, riistanhoitopiirit ja -yhdistykset sekä niiden toiminta perustuu metsästäjien omatoimisuuteen ja metsästyslainsäädäntöön. Ylintä päätösvaltaa MKJ:lle kuuluvissa asioissa käyttää edustajakokous, joka pidetään vuosittain. MKJ:llä on hallitus, joka valmistelee ja täytäntöönpanee edustajakokouksen asiat sekä hoitaa muita järjestön asioita. Hallituksen toimikausi on kolme vuotta. Hallitus valitaan pääosin riistanhoitopiirien asettamista ehdokkaista. Edustajakokous valitsee ensin hallituksen puheenjohtajan ja hänelle henkilökohtaisen varajäsenen sekä sen jälkeen kuusi muuta hallituksen jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet riistanhoitopiirien asettamista ehdokkaista. Valinta on suoritettava siten, että Pohjois-Suomen ja Itä-Suomen valinta-alueilta valitaan kummastakin kaksi henkilöä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet sekä Länsi-Suomen valinta-alueelta kolme henkilöä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Edustajakokous valitsee hallitukseen lisäksi yhden jäsenen ja tälle henkilökohtaisen varajäsenen, joiden tulee edustaa järjestäytynyttä metsästyksen ja riistanhoidon kannalta merkittävää alaa. Hallitukseen kuuluu lisäksi yksi maa- ja metsätalousministeriön määräämä jäsen ja hänelle henkilökohtainen varajäsen. Keskusjärjestöllä on toiminnanjohtaja, jonka valitsee ja erottaa hallitus. MKJ:n tuloista pääosa tulee riistanhoitomaksuista valtionavustuksena. Jokainen metsästäjä suorittaessaan riistanhoitomaksun, saa samalla vakuutuksen metsästysonnettomuuksien varalta. Metsästäjävakuutuksen sekä -rekisterin ylläpitäminen kuuluu MKJ:n lakisääteisiin tehtäviin. Lisäksi MKJ huolehtii riistanhoitomaksujen keräämisestä valtiolle. MKJ turvaa metsästyksen Suomen yli 300 000 metsästäjää voi hyvillä mielin nauttia luontoharrastuksestaan metsästyksestä. Meidän täytyy kuitenkin muistaa pitää mielessä metsästyksen eettiset arvot sekä riistanhoidon tärkeys. Olemmehan Euroopan matsästäjävaltaisin maa. MKJ Laitilan toimintakeskus toimii metsästyksen ja riistanhoidon kokeilu-, koulutus- ja mallialueena Etelä-Hämeessä, Hollolan kunnassa. Toimintakeskus tarjoaa metsästäjäkoulutukseen ja neuvontaan mahdollisimman monipuoliset ja havainnolliset riistan- ja luonnonhoitoa korostavat esimerkkikohteet ­ luonnolliset puitteet käytännön metsästyksen ja riistanhoidon edistämiseen. MKJ tarjoaa metsästäjille G valtakunnallisen Metsästäjä-lehden, molemmilla kotimaisilla kielillä G mielenkiintoista tietoa esitteiden, kirjojen ja dvd:n muodossa G ammattitaitoista koulutusta, laadukasta opetusmateriaalia G metsästäjävakuutuksen G asiantuntijapalvelut G vaikutusmahdollisuuden metsästyksen säilymiseen, kehittämiseen sekä metsästysmahdollisuuksien lisäämiseen G ohjausta suomalaisen metsästyskulttuurin ylläpitämiseen sekä edunvalvontaa metsästyksemme kansainvälisestä hyväksyttävyydestä Pauliina Lunna M etsästys on harrastuksena varsin ainutlaatuinen. Se vie ajatukset kauniiseen luontoon, liikuntaan sekä saaliiseen ­ hyvä näin. Meitä kaikkia metsästäjiä ohjaa laki. 45 vuotta sitten metsästyslailla perustettiin Metsästäjäin Keskusjärjestö. Metsästäjät voivat metsästää ja keskusjärjestö turvaa harrastuksen jatkuvuuden ja edistää metsästystä sekä riistanhoitoa. MKJ:n toimitilat sijaitsevat Itäsalmessa Helsingin kupeessa. Metsästäjäin keskusjärjestössä ja MKJ Laitilan toimintakeskuksessa on vakituista henkilökuntaa yhteensä 16 ja sen lisäksi työskentelee sijaisia ja kesätyöntekijöitä. Työtä metsästystiedon keskipisteessä Metsästäjä-lehti on merkittävä osa MKJ:n viestintää. 56 vuotta ilmestynyt lehti tavoittaa jokaisen metsästäjän. Se ilmestyy kuusi kertaa vuo- Heinäkuun Metsästäjä-lehti työn alla. Toiminnanjohtaja Raimo Vajavaara, joka toimii myös lehden päätoimittajana, sekä viestintäpäällikkö Klaus Ekman, lehden toimituspäällikkö, hiomassa viimeisiä taittovedoksia. Apulaistoiminnanjohtaja Jari Pigg vetää Riistatalouden edistäminen ­vastuualuetta. 34 Metsästäjä 4 / 2007
• n jatkuvuuden dessa kahdella kielellä. ­ Lehti toimii pitkälle valistusajatuksen pohjalta. Sisältö toimii koko suomalaisen metsästyksen eettisen pohjan turvana ja takeena, kiteyttää lehteä tekevä viestintäpäällikkö Klaus Ekman. Artikkeleista löytyy ajankohtaiset tiedot muun muassa lainsäädännön muutoksista, uusista tutkimuksista sekä kansainvälisestä toiminnasta. ­ Lukijakyselyjemme mukaan 98 prosenttia metsästäjistä tarttuu lehteen ja ainakin selaa sen. Lehden todellinen rooli on kasvanut. Valtakunnallisen tutkimuksen mukaan tänä päivänä lähes 65 prosenttia suomalaisista luo oman käsityksensä metsästyksestä hyvin pitkälti hänen lähipiirissään olevan metsästäjän kautta. Eli tarkoittaa sitä, että jokainen suomalainen metsästäjä itse on se tärkein viestijä ja tietolähde metsästykseen. ­ Näin Metsästäjä-lehdestä saadut tiedot ja eettiset arvot leviävät laajasti metsästäjien välityksellä ei-metsästäville kansalaisille, suuren ja kattavan levikkinsä ansiosta. Metsästykseen liittyvästä faktatiedosta on mukava jutella myös keskenään, Ekman täsmää. Metsästyksen kansainvälisestä roolista tiedottaminen on lisääntynyt. Olemme Metsästäjä-lehdestä voineet lukea muun muassa asepassijärjestelmästä, Natura-asioista, suurpedoista, direktiivien rajoitteista, rauhoittamisista tai vaikkapa poikkeuslupien hakemisista. Lehden lisäksi Klaus Ekmanin työpäivät kuluvat muun viestinnän parissa. ­ Esitteiden ja tiedotteiden teko sekä messujen, näyttelyiden ja tapahtumien organisointi ja niissä mukana olo ovat osa työnkuvaani. Lisäksi päivittäin annan neuvontaa niin metsästyslakikuin muissakin riista-asioissa. ­ Sen voin rehellisyyden nimissä sanoa, että suomalainen metsästys kestää kansainvälisesti kaiken vertailun. Suomessa metsästetään turvallisesti ja eettisiä arvoja kunnioittaen. Esimerkiksi metsästyskorttiin sidotusta metsästäjävakuutuksesta tulee korvattavaksi vain 10­15 metsästysonnettomuustapausta vuodessa ja metsästäjiä on kuitenkin yli 300 000 ja he tekevät yli neljä miljoonaa "metsästystyöpäivää" vuodessa. ­ Suomalaiset metsästäjät ovat maailman huippuluokkaa valistuneisuudessaan, Klaus toteaa lopuksi. Kansainvälinen toiminta mittavaa ­ Metsästäjäin Keskusjärjestö on metsästyksen, ei metsästäjän edunvalvoja, tähdentää keskusjärjestön toiminnanjohtaja Raimo Vajavaara. ­ Tämä usein sotketaan, eikä ihme, koska järjestöasiat eivät monellekaan ole tuttuja, hän lisää. MKJ on poikkeava ja erikoinen siksi, koska sen toiminta on lailla säädetty. Se on erikoista Suomessa sekä ulkomailla. ­ Kuulumme maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalaan ja olemme sen tulosohjauksessa. Meidän todellinen vahvuutemme on se, että meillä on mahdollisuus olla lakisääteisissä metsästysasioissa jo valmisteluvaiheessa mukana. Kansallisen lainsäädännön lisäksi olemme mukana vaikuttamassa EU-lainsäädäntöön, kansainvälisiin muutospaineisiin sekä sopimuksiin. ­ Toimimme keskusjärjestönä kansainvälisessä toiminnassa kolmella eri tasolla. Meillä on Pohjoismaista yhteistyötä pohjoismaisten metsästäjäjärjestöjen yhteistyöelimen NJS:n kautta, EU-tasoista yhteistyötä Euroopan Unionimaiden metsästäjäjärjestöjen liitossa ja lobbauselimessä FACE:ssa sekä globaalia toimintaa kansainvälisen metsästys- ja riistansuojeluneuvoston CIC: n kanssa. Näin olemme ajanhermolla tai paremminkin tiedämme jo ennakkoon mitä maailmalla tapahtuu. Ja siten voimme jo etukäteen reagoida suomalaiseen metsästykseen kohdistuviin kansainvälisiin muutospaineisiin ­ Suurimmat uhat meille tulevatkin ulkomailta. Suomi on metsästysolosuhteiltaan täysin erilainen kun monet muut maat. Kreikkalaiset eivät esimerkiksi voi ymmärtää, miksi meillä ei ole rajoitettu riistaeläinten metsästystä olosuhteiden ollessa vaikeita kuten talvella. Muutenkin suomalaiset poikkeavat metsästyskulttuuriltaan monien muiden maiden metsästäjistä, koska suomalaiset metsästävät syödäkseen, kun taas monet muunmaalaiset ovat trofee-metsästäjiä. ­ Keskusjärjestönä voimme tarjota metsästäjille muun muassa lehden, vakuutuksen ja metsästäjärekisteripalvelut sekä monipuoliset koulutus- ja neuvontapalvelut ja materiaalit. Näin ei toimita muissa maissa. Esimerkiksi Ruotsissa metsästyskortti, joka maksaa suunnilleen saman kuin meillä, ei sisällä mitään näistä edellä mainituista palveluista. Tulevaisuuteen katsominen on keskusjärjestönkin tehtäväkentässä erittäin tärkeää. ­ Huolehdimme omalta osaltamme metsästäjäkunnan uusiutumisesta, terveestä ikärakenteesta ja asenteista. Yhtä tärkeää on myös huolehtia uusiutuvista luonnonvaroista. Ei syödä pääomia, vaan verotetaan tuottoa. Haluamme myös helpottaa piirien ja yhdistysten työtä ja antaa tukea heidän suuntaansa, tähdentää Vajavaara. G Lisätietoa MKJ:stä löydät sivuilta www.riista.fi Kehittämispäällikkö Tuomo Pispa vastaa muun muassa järjestön informaatioteknologiasta kuten internetpalveluista. Varastopäällikkö Marion Sundqvist huolehtii siitä, että materiaalivirrat toimivat. Varasto on suljettuna heinäkuussa, mutta toimitukset jatkuvat taas täydellä teholla lomien jälkeen. Erikoissuunnittelija Marko Svensbergin käsialaa oli muun muassa toisaalla tässä lehdessä esitelty "Suomalaiset suurpedot ­ monitavoitteista kannanhoitoa" ­seminaari. Kenttäpäällikkö Ilkka Ala-ajos johtaa MKJ:n Laitialan toimintakeskusta. Metsästäjä 4 / 2007 35
• Tracker Oy, Kauppiaantie 30, 90460 Oulunsalo, sales@tracker.fi Lisätietoja www.tracker.fi tai 08 521 9290 MyWay-myynti MyWay Point myymälät kautta maan Asiakastuki 0600 414 610 0,95 min+pvm (ma-pe klo 8-20, la klo 9-16) 36 Metsästäjä 4 / 2007
• Uusi MyWay Navigator on nyt entistä helppokäyttöisempi. Sen avulla näet koirasi ja jahtikaveriesi sijainnin tarkasti maastokartalla. Myway toimii nyt myös S60 3rd sarjan matkapuhelimissa. MyWay Navigator Uusi helppokäyttöisempi sovellus. Selkeämpi parannettu valikko. MyWay Navigatorissa kulminoituu vuosien osaaminen matkapuhelimissa toimivista maasto- ja merinavigaattoreista. Uudistettu MyWay Navigator käyttää tehokkasti hyväkseen uusien matkapuhelinten suuret ja terävät näytöt. MyWay Navigatorissa on selkeät ikonipohjaiset valikot, parannettu patentoitu monen kohteen navigointi ja seuranta sekä helpotettu asennus. Uudistetulla kompassinäytöllä MyWay Navigator tarkkailee GPS moduulin* tilaa sekä liikettäsi ja opastaa sinua siten että saat kompassisuunnat MyWay Navigator kohteisiin mahdollisimman helposti ja nopeasti (pat.pending). Sovellus ja tarvikkeet erillispaketeissa, hanki vain tarvittava. Yhteensopiva vanhempien Tracker ja Pointer GPS paikantimien ja sovellusten kanssa.** Heinäkuun uutuutena viivatyökalu, jolla piirrät helposti metsästysalueiden rajat ja muutkin karttaviivat.*** * Kompassisuunnan määritykseen ja oman paikan katsomiseen tarvitset Bluetooth GPS laitteen, esimerkiksi Tracker MyWay BT GPS 100:n. ** Symbian puhelimissa. *** Jo Navigatorin hankkineet saavat päivitykset veloituksetta. 20.8. mennessä ostaville ilmaiseksi tulevat päivitykset: GPRS reaaliaikaseuranta ja tilarajat 199 Dog GPS TTA-310i Testivoittajan uusi vielä parempi panta SuperSense® tekniikalla. Uudet sisukset hyväksi havaitussa kuoressa. Luja ja yksinkertainen yhden paketin rakenne. Uusi SuperSense® GPS jonka ansiosta käytännössä vähintään kaksinkertainen herkkyys vaikeissa olosuhteissa (testattu ajokoirilla). Virrankulutus vain 67% entisestä. Haukkuhälytys ja laskuri.* * Säädettävä haukkuhälytys hälyttää haukun alkamisen, loppumisen sekä kertoo tiheyden (suurinpiirtein) ja sen kuinka kauan koira on haukkunut / ollut hiljaa. 1. UUSI SuperSense® GPS 2. 33 % parempi virrankesto 3. Haukkulaskuri 4. Haukkuhälytys (Alku-Lopetus) 5. Paikkatiedossa koiran jälkihistoria (4 min) 6. GPRS toiminnot valmiina pannassa 7. Kevein, vain 230 g 8. Sopii myös valjaisiin 9. Kaikki lujassa paketissa (ei kaapelia pannassa) 10. Mikrofoni P INay T MyW Kysy t arjous 1000 9,95 MyWay P INT kauppiaasi MyWay Point tarjoaa täyden tuen MyWay tuotteille. 36 ympäri Suomen sijoittunutta MyWay Pointia palvelee ja neuvoo asiakkaita sekä tarjoaa uutuudet, lisävarusteet, huollon ja varaosat. Lähimmän MyWay Point myymälän löydät osoitteesta www.tracker.fi/mywaypoint. Synttäreiden kunniaksi yllätyslahja Dog GPS:n ostajille. Lisävarusteet Outdoor kännykkälaukku BT GPS erityisesti liikuttaessa jalan Dog GPS autolaturi GPS valjas XS-L ESPOO MARTINKYLÄN AUTOPUHELIN FORSSA TEKNISET LEHTOVIRTA HÄIJÄÄ HÄIJÄÄN HUOLTOKESKUS OY IISALMI SAARIVAINIO OY (TEKNISET) IMATRA EXPERT E.HATAKKA JOENSUU MARKANTALO JYVÄSKYLÄ MIDARE OY KAJAANI MUSTA-PÖRSSI KEMI FOTORES KY KOKKOLA KOKKOTEL OY KUHMO PAIKALLIS-SÄHKÖ KUOPIO MARKANTALO KUUSAMO PRISMA LAPPEENRANTA EXPERT E.HATAKKA LEMPÄÄLÄ BUDGET SPORT C/O Koy Ideapark LIEKSA ESAN KODINKONE OY MIKKELI KARIKON AUTOTALO MARIEHAMN ÅLANDS DATATELEFON NIVALA EXPERT PÄIVÄRINTA OULAINEN TEKNISET TOKOLA OULU R.RINTAMÄKI, OULUN TELEPALVELU OY PIEKSÄMÄKI ASENNUSPALVELU REIJO HALONEN PIETARSAARI KOKKOTEL OY PUDASJÄRVI T:mi KOILLIS-TELE RAAHE RAAHEN KONTTORIKONE OY ROVANIEMI A.OLLAKKA OY SALO MARKANTALO SAVONLINNA KARIKON AUTOTALO SEINÄJOKI WEXTRA OY SUOMUSSALMI PAIKALLIS-SÄHKÖ OY TAMPERE RXTX-TUOTE MIKA RISSANEN OY TURKU TURUN TELE-PÖRSSI OY / PUHEMIES VANTAA BUDGET SPORT VARKAUS KESKI-SAVON VIESTINTÄ ÄÄNEKOSKI NISKANEN OY KODINTEKNIIKKA JA URHEILU Metsästäjä 4 / 2007 37
• Eräaatoksia valtion mailta Metsähallitus tehostaa metsätieverkostonsa perusparannusta Pohjois- ja Itä-Suomen harvaan asutuilla alueilla, jossa sillä on noin 30 000 kilometriä metsätalouden kuljetuksia varten rakennettuja metsäautoteitä. Teitä käytetään työmaaliikenteeseen puunkorjuussa, metsänhoidossa ja suunnittelussa, mutta varsinkin Lapissa ja Kainuussa Metsähallituksen tiestöllä on tärkeä merkitys myös metsien jokamieskäytölle metsästäjät mukaan lukien. Hirviporukat levittävät usein passi- ja ajoketjut teitä pitkin ja saalis vedetään yleensä lähimmän metsäautotien varteen. Lintumetsällä pyyntialueelle siirrytään metsäautoteitä pitkin. G Hyvässä kunnossa oleva metsätieverkosto on toimivan puunhuollon perusedellytys, sillä nykyaikainen metsäteollisuus vaatii toimiakseen jatkuvan ja hyvin aikataulutetun raaka-ainehuollon. Tiestön kunto on tärkeä myös kuljetusten kustannusten ja tehokkuuden kannalta, joten Metsähallitus on päättänyt panostaa metsäautotieverkoston kunnostukseen merkittävästi, noin 30 miljoonaa euroa, seuraavan 10 vuoden aikana. Summalla ei rakenneta uusia teitä, vaan parannetaan jo olemassa olevan tieverkoston tasoa ja kuntoa. Puunkorjuun tarpeet ohjaavat teiden kunnossapitoa, painopiste teiden kunnostuksessa on siellä, missä metsätaloustoiminta on vilkkainta. Osa teistä on kokonaan Metsähallituksen ja osa rakennetaan ja hoidetaan yhteistyössä muiden maanomistajien kanssa. Runkotiet on rakennettu kestämään ympärivuotista liikennettä, aluetiet ovat alttiita kevät kelirikolle ja nykyilmastossa näköjään yhä useammin myös syyskelirikolle. Kesävarsiteiden kantavuus vaihtelee maaston ja sääolosuhteiden mukaan. Osa varsiteistä on tarkoitettu vain kuivan kesän liikenteeseen, osa muuttuu kantavaksi vasta ensimmäisten pakkasten jälkeen. Talvitiet sopivat sananmukaisesti vain talviaikaiseen liikenteeseen Tieinvestoinneilla parannetaan teiden kelirikkokelpoisuutta, uusitaan siltoja, aikaisemmin vain kuivimpaan aikaan ajettavissa olevia tieuria parannetaan metsäautoteiksi sekä vanhoja, laajojakin tiestöjä saadaan selvästi paremmin liikuttaviksi. Kokonaan uusia teitä rakennetaan vain poikkeustapauksissa. Metsähallituksen kokemuksen mukaan puunkorjuuta ja -kuljetusta helpottava talvi on lyhentynyt noin kuukaudella. Viime syksyn ja alkuvuoden pahojen kelirikko-olojen jäljiltä tänä vuonna käytetään lisäksi kuusi miljoonaa euroa tiestön kunnostukseen eli tiestön normaali hoito kaksinkertaistetaan tänä vuonna. Pääosa tieinvestoinneista kohdistuu Pohjois- ja Itä-Suomeen, jossa suurin osa Metsähallituksen 30 000 metsäautotiekilometristä sijaitsee. Lapissa Metsähallitus hoitaa jopa tiehallintoa laajempaa 12 000 kilometrin tieverkosta. Lähivuosina siis myös metsästäjillä on käytössään parempia teitä. Toisaalta edessä voi olla pyyntialueelle pääsyä vaikeuttamassa myös aiempaa useammin tienrakennustyömaa. Tässä tilanteessa toivomme malttia ja varovaisuutta liikkumiseen. Tiestön parantaminen saattaa myös tuoda muutoksia ennestään tuttuun pyyntialueeseen, kun pääsy sinne helpottuu. Tämän metsästäjät voivat kokea hyvänä, mutta myös häiritsevänä asiana. Tiettömiin kairoihin Metsähallitus ei suunnittele uusia teitä, joten rauhaa arvostaville metsästäjille löytyy tulevaisuudessakin mieluisia jahtimaita. Kaikki liikkujat ovat tervetulleita metsäteille, kunhan pitävät mielessään, ettei teiden kunto ole maanteiden tasoa. Metsäautoteillä liikuttaessa on syytä olla varovainen, erityisesti kelirikkoaikana tiellä on liikuttava sen kunto huomioiden ja vaurioita varoen. Metsähallitus toivoo siis metsästäjiltä vastuullisuutta teiden käytössä, tie on myös helppo pilata. Pahimmat urat syntyvät, kun jäätynyt tie sulaa keväällä ja syksyllä. Nykyilmastossa syyskelirikot ovat pahentuneet ja ne sattuvat hankalasti yhteen metsästysaikojen kanssa. Syvät raiteet vahingoittavat tienrunkoa, vesi ei niistä valu sivuojiin vaan kastelee tien rungon ja vieden sen kantavuuden. Pahimmassa tapauksessa yksi huonosti ajoitettu, isolla maasturilla tehty hirvenhakureissu on riittänyt pilaamaan juuri kunnostetun tien. Osa teistä ei ole jatkuvan kunnossapidon kohteita, joten raiteet jäävät vuosiksi haittaamaan kaikkia tienkäyttäjiä. Pelkkien raiteidenkin tasoittaminen on ylimääräinen kuluerä, vaikka suuremmilta vahingoilta vältyttäisiinkin. Silloin kun tiehen ei jää jälkiä, on kaikki kunnossa. Jos raiteita alkaa syntyä, on syytä ottaa järki käteen ja kääntyä takaisin. Tämä on yleensä järkevää sekä oman auton ja kaikkien tien käyttäjien kannalta. Jokaisella käyttäjällä on vastuu siitä, että yhteisessä käytössä olevat tiet pysyvät hyvässä kunnossa. Tervetuloa jahtimaille, entistä parempia teitä pitkin! G Tapio Pouta, aluejohtaja, Metsähallitus, Kemijärvi Hannu Huttu 38 Metsästäjä 4 / 2007
• Otamme vanhan metsästyspuvun vaihdossa! Nyt Erätukusta ainutlaatuinen vaihtotarjous vanhan metsästyspuvun omistajalle. Hyvitys vanhasta (puku kuin puku) 50 vaihdossa parhaaseen JahtiJakt Premium -kalvopukuun kaikilla herkuilla. Uusi kalvoteknologia Uusi vedenpitävyys Uusi kuivuvuus Uusi hengittävyys Uusi ylivoimainen keveys Uusi edullinen hinta suoraan tehtaalta ilman välikäsiä Ainutlaatuinen hajunesto Muut uudet ominaisuudet Uusi mukavuus Uusi tyylikkyys Uusi Extra-paketti mukaan kaupan päälle samaan hintaan Hyvitys vanhasta metsästyspuvustasi Toimi näin: 50 Uuden JahtiJakt PREMIUM kalvopuvun ja vaihtotarjouksen esittely seuraavilla sivuilla 1. Tilaa uusi JahtiJakt PREMIUM kalvopuku vaihtotarjouksena kupongilla, netissä tai Vaihdossa käy kaikki metsästyspuvut, kalvolliset ja kalvottomat. Risat, kuluneet ja eriparisetkin, kunhan vain on takki ja housut. soittamalla. Mainitse vaihtotarjous. 2. Saat hyvityksen heti. 3. Ohjeet vanhan pukusi palauttamisesta saat toimituksen mukana. Metsästäjä 4 / 2007 39
• PREMIUM Ylimmän luokan ykkösuutuus ­ JahtiJakt Premium-kalvopuku Kuponkitilaukset: Tilauskuponki sivulla 21. Nettitilaukset: www.ERATUKKU.fi :LLE NOPEIMMALLE NETTI- JA KUPONKITILAAJALLE ERÄPUUKKO 0
• VEDENPITÄVÄ HENGITTÄVÄ Uusi teknologia mullistaa metsästyksen Premium-puvun omistajana pääset huomaamattomasti entistä lähemmäksi riistaa. Puvussa olevan Scentech-hajunestoteknologian avulla estetään ihmisen hajujen kulkeutuminen riistan vainuttavaksi. Premium-puvun UUSI AIR-TEX2 -kalvo on laminoitu suoraan pintakankaaseen, jolloin puku on mukavampi, kestävämpi ja entistä kevyempi myös sateella. Tutustu ja tilaa heti! Voittamaton, uusi Vesi -kalvo UUTUUS 2008 Pintakangas AIR-TEX2kalvo Sisäkangas Vesipisaroita Suoraan puvun pintakankaaseen lämpölaminoitu UUSI AIR-TEX2 -kalvo säilyttää erinomaiset ominaisuutensa kovan käytön ja usean pesukerran jälkeenkin. Tampereen Teknillisen Yliopiston Älyvaatelaboratorion testeissä uuden AIR-TEX2 -kalvon hengittävyys todettiin aivan erinomaiseksi sekä uutena, että kolmen pesukerran jälkeen (hengittävyys >11 000 g/m2/24h). Samoissa testeissä kalvo sai parhaat arvot myös erinomaisesta vedenpitävyydestään (vesipilarin korkeus > 10.000 mm). Ja huippuominaisuudet olivat ennallaan vielä useiden pesukertojen jälkeenkin! Kosteus Lämpö Antibakteria testattu (KS K0693, JIS L1902) SCENTECHTM -kangas Ilma & Kosteus Lämpö -hajunestoteknologia Uudessa JahtiJakt Premium-metsästyspuvussa käytetään ainutlaatuista ScentechTM-hajunestoteknologiaa. Sen avulla estetään ihmiskehosta lähtevää hajua kulkeutumasta pintakankaan läpi riistan vainuttavaksi. JahtiJakt on kehittänyt ScentechTMhajunestoteknologian yhteistyössä alan parhaiden asiantuntijoiden ja tutkimuslaitosten kanssa ensimmäisenä Suomessa. Hopeahiukkanen Hiki Iho Teknologia perustuu hopeahiukkasiin, jotka tuhoavat ihmiskehon tuottamat hajubakteerit. Silverpartikal-hopeahiukkaset on sijoitettu lankaan jo valmistusvaiheessa. Näin langoista kudottu Premium-puvun kangas pitää hajunesto-ominaisuutensa ikuisesti! Ominaisuus ei poistu pesussa eikä vaatteen iän mukana. Puku on antibakteriakäsitelty ja tuote on myös antibakteriatestattu (KS K0693, JIS L1902). Hajubakteereja Laajan skaalan metsästyspuku Kevät Tuulinen Premium -puku: Premium-puku & Extratuotteet: Kesä Aurinkoinen Syksy Sateinen Talvi Kylmä JahtiJakt PREMIUM-puku ja sen mukana toimitettavat Extra-tuotteet muodostavat asukokonaisuuden, joka sopii säälle kuin säälle. PREMIUM-puvulla ja oikealla kerrospukeutumisella säilyt lämpimänä paukkupakkasilla ja voit metsästää heti alkusyksyn lämpimillä säillä. Katso myös OULU: Alasintie 8 TAMPERE: Possijärvenkatu 4 HAAPARANTA: Ikano-talo X VANTAA: Valimotie 27 RAAHE: Sovionkatu 4-6 -paketti Puhelintilaukset: Ma-Pe klo 9-18 + lauantait 14.7 ja 21.7 klo 10 - 15 020 747 7000 H
• PREMIUM Nopeille nyt raju v Kaikkien aikojen kädenojennus metsästäjille: JahtiJakt PREMIUM kalvopuku kaikilla herkuilla nyt uskomattomalla vaihtoedulla. Erätukku avaa metsästyskauden ennen näkemättömällä vaihtotarjouksella, jonka ideana on vaihtaa huippupuku jokaiselle metsästäjälle Hyvitämme nyt 50 euroa vanhasta metsästyspuvustasi (puku kuin puku), kun vaihdat sen uuteen JahtiJakt Premiumiin! Vaihtotarjous voimassa vain nopeille. TOIMI HETI! Premium-puvun mukana saat vielä kaupan päälle arvokkaan EXTRA-PAKETIN. Vastaavien tuotteiden arvo on 419 . Ja nopeana netti/kuponkitilaajana voit saada ERÄPUUKON (500 nopeinta). TUOTENUMERO: JJ0103 KAHD EN OT TU OS TEEN TAJALL E LUM O CAM I Katso siv u 0 20 JahtiJakt Premium kalvopuku Extra-paketilla hyvitys vanhasta puvustasi 299,90 -50,00 maksat vain Extra-paketti sisältyy hintaan 249,90 HUOM! Kun tilaat PREMIUM-puvun vaihtotarjouksena hintaan 249,90 , merkitse tilaukseen tuotenumeroksi: JJ0103V Kaupan päälle JahtiJakt Premium-pukuun. Vastaavien tuotteiden yhteisarvo 419 . X älle Kaupan pä : kusta VAIN Erätu 1. JahtiJakt neule Tyylikäs neule metsälle ja vapaaaikaan. Kyynärpäissä ja hartioilla kangasvahvikkeet. Suojaava kaulus. 2. Kalvollinen kääntölakki AIR-TEX kalvolla varustettu kääntölakki, jossa toinen puoli on oranssi huomioväripinta. Käännettävät läpät ja säädettävä pään ympärys. 3. Turvaliivi Hyvin erottuva oranssi huomioväri. Heijastinauhat edessä ja takana. Mahtuu kätevästi vaikka taskuun. Varustettu vetoketjulla. 4. Fleece-väliasu Erittäin lämmin väliasu kylmemmille keleille. Materiaali miellyttävä Mikrodry fleece, joka hengittää ja siirtää kosteuden hengittävän puvun läpi ulos. Kuponkitilaukset: Tilauskuponki sivulla 21. Nettitilaukset: www.ERATUKKU.fi :LLE NOPEIMMALLE NETTI- JA KUPONKITILAAJALLE ERÄPUUKKO TUOTENUMERO: JJ0103
• u vaihtotarjous - maksat vain 249,90 Irrotettava, säädettävä AIR-TEX-kalvohuppu muotoiltavalla lipalla. Uusi säätömekanismi Vedenpitävä ja hengittävä takki AIR-TEX2 kalvolla Miellyttävä ja pehmeä samettikaulus ScentechTM-hajunestoteknologia Roiskevesitiiviit rintataskut Roisketiiviillä vetoketjuilla suojatut rintataskut. Kaksi taskua listan alla. Läpiviennit esim. puhelimen johdoille. Hengittävä ja kosteutta siirtävä verkkovuori Takissa kahteen suuntaan aukeava etuvetoketju. Suojaisa povitasku sekä verkkotaskut Monipuoliset ja tomivat taskut Vedenpitävät ja hengittävät housut AIR-TEX2 kalvolla Kolmen pisteen vyötärökiristys housuissa Reisitaskut molemmin puolin Kainalo- ja lantioventilaatiot verkkosuojalla. Suojaa mm. mäkäräisiltä ja hirvikärpäsiltä Lahkeensuissa tarrakiristys ja hankaussuoja. Hyvitys vanhasta metsästyspuvustasi puku kuin puku 50 8. Auton istuinsuoja JahtiJakt istuinsuojat suojaavat autosi penkit tehokkaasti. Sopii kaikkiin automalleihin. Helppo irrottaa ja pestä jopa 60 asteisessa pesussa. Materiaalina vettä ja likaa hylkivä polyesteri. 5. Scentech-alusasu e irtää los. Kerrospukeutumiseen. Erityisesti JahtiJakt Premium pukuun suunniteltu, Scentech teknologialla toteutettu alusasu. Micro1Dry -kangas imee kosteuden pois. 6. Flanellipaita Metsästykseen ja vapaa-aikaan. Laadukasta puuvillaa. Uusi muodikas ulkonäkö. Kaksi rintataskua. Jatketut helmat peittävät alaselän. 7. Henkselit Vahvat nahkapidikkeet, kestävä ja varma nappikiinnitys. Joustava ja kestävä materiaali. Uusi tyylikäs ulkonäkö. Puhelintilaukset: Ma-Pe klo 9-18 + lauantait 14.7 ja 21.7 klo 10 - 15 020 747 7000 OULU: Alasintie 8 TAMPERE: Possijärvenkatu 4 HAAPARANTA: Ikano-talo VANTAA: Valimotie 27 RAAHE: Sovionkatu 4-6
• CAMO Ensiesittelyssä uusi "näkymätön" JahtiJakt Camo -kalvopuku Kuponkitilaukset: Tilauskuponki sivulla 21. Nettitilaukset: www.ERATUKKU.fi
• SULAUTUU MAASTOON V HENGITTÄVÄ Ylivoimaisesti maastoutuva Camo-kalvopuku-uutuus JahtiJaktin uusi Camo-puku edustaa materiaaleiltaan ja muotoilultaan uusinta pukuteknologiaa. Maastoon sulautuva Camo-kuvioitu kangas, uusi AIR-TEX2-kalvo, ja mullistava SCENTECH-hajunesto tekevät puvusta lähes "näkymättömän" riistalle. Loppu riippuukin sinusta. Uusi 'näkymätön' Camo-kangas UUTUUS 2008 Maastokuvioidun Camo-kankaan värit ja koko kuosi on taiteilija, metsästäjä Kimmo Takaraution tarkkaan suunnittelema kokonaisuus, joka on sovitettu suomalaisen luonnon väreihin ja kasvillisuuteen. Camo-puvussaan metsästäjä tai luonnossa liikkuja sulautuu luonnon väreihin ja pääsee huomaamattomana lähemmäs kohdettaan. Uuden Camo-kalvopuvun vedenpitävyys, hengittävyys ja keveys ovat parasta huippuluokkaa! Vesi Voittamaton, uusi -kalvo Pintakangas A AIR-TEX2k kalvo S Sisäkangas Vesipisaroita Kosteus Lämpö Suoraan puvun pintakankaaseen lämpölaminoitu UUSI AIR-TEX2 -kalvo säilyttää erinomaiset ominaisuutensa kovan käytön ja usean pesukerran jälkeenkin. Tampereen Teknillisen Yliopiston Älyvaatelaboratorion testeissä uuden AIR-TEX2-kalvon hengittävyys todettiin aivan erinomaiseksi sekä uutena että kolmen pesukerran jälkeen (hengittävyys >11 000 g/m2/24h). Samoissa testeissä kalvo sai parhaat arvot myös erinomaisesta vedenpitävyydestään (vesipilarin korkeus > 10.000 mm). Ja huippuominaisuudet olivat ennallaan vielä useiden pesukertojen jälkeenkin! Antibakteria testattu (KS K0693, JIS L1902) SCENTECHTM -kangas Ilma & Kosteus Lämpö -hajunestoteknologia Uudessa JahtiJakt Camo-metsästyspuvussa käytetään ainutlaatuista ScentechTM-hajunestoteknologiaa. Sen avulla estetään ihmiskehosta lähtevää hajua kulkeutumasta pintakankaan läpi maastoon riistan vainuttavaksi. JahtiJakt on kehittänyt ScentechTM-hajunestoteknologian yhteistyössä alan parhaiden asiantuntijoiden ja tutkimuslaitosten kanssa ensimmäisenä Suomessa. Hopeahiukkanen Hiki Iho Teknologia perustuu hopeahiukkasiin, jotka tuhoavat ihmiskehon tuottamat hajubakteerit. Silverpartikal-hopeahiukkaset on sijoitettu lankaan jo valmistusvaiheessa. Näin langoista kudottu Camo-puvun kangas pitää hajunesto-ominaisuutensa ikuisesti! Ominaisuus ei poistu pesussa eikä vaatteen iän mukana. Puku on antibakteriakäsitelty ja tuote on myös antibakteriatestattu (KS K0693, JIS L1902). Hajubakteereja Lue lisää seuraavalta aukeamalta OULU: Alasintie 8 TAMPERE: Possijärvenkatu 4 HAAPARANTA: Ikano-talo VANTAA: Valimotie 27 RAAHE: Sovionkatu 4-6 Puhelintilaukset: Ma-Pe klo 9-18 + lauantait 14.7 ja 21.7 klo 10 - 15 020 747 7000 H
• CAMO Uutuuspuku nyt a all Camo puku kannattaa hankkia juuri nyt! Huippuominaisuuksilla varustettu uusi JahtiJakt Camo-kalvopuku on nyt esittelytarjouksessa, jolloin saat sen alle puoleen hintaan verrattuna markkinoilla oleviin samantyyppisiin pukuihin. Tilatessasi Camo-kalvopuvun saat lisäksi kaupan päälle vielä arvokkaan Camo Extra-paketin, jonka tuotteet on valmistettu puvun kanssa tyylikkäästi sävy sävyyn. Toimi ja tilaa heti! KAHD EN OT TU OS TEEN TAJALL E LUM IC O 0 AM u2 0 TUOTENUMERO: JJC0101 Kaikkeen käyttöön Kevät Tuulinen Kesä Aurinkoinen Syksy Sateinen Talvi Kylmä Camo-puku: Camo-puku & extratuotteet: Katso siv Camo-puvun käyttöskaala on laaja. Camo EXTRApakettituotteiden kanssa löydät aina sopivan vaatetuksen kelistä tai vuodenajasta riippumatta. Camo EXTRApaketin Fleece-takkia voit käyttää vaihtoehtoisesti päälytakkina keveämmillä ilmoilla. Kaupan päälle JahtiJakt Camo-pukuun. Vastaavien tuotteiden yhteisarvo 167 : X päälle Kaupan sta: tuku 1. JahtiJakt Camo-fleece AIN Erä V Tyylikäs Camo-kuosinen fleecetakki kerrospukeutumiseen ja vapaa-aikaan. 2. MicroDry Camo-alusasu Kosteutta siirtävä, miellyttävä Camo-kuosinen MicroDry-alusasu kerrospukeutumiseen. Kuponkitilaukset: Tilauskuponki sivulla 21. Nettitilaukset: www.ERATUKKU.fi TUOTENUMERO JJC0101
• a puolen hinnan ja nopeille parhaat edut! alle UUSI CAMO KUO SCENTECH Uusi vedenpitävä ja hengittävä AIR-TEX2 -kalvo takissa ja housuissa. Irrotettava hirvikärpäshuppu Miellyttävä ja pehmeä samettikaulus ScentechTM-hajunestoteknologia Läppäsuojatut rintataskut Irrotettava, säädettävä AIR-TEX-kalvohuppu muotoiltavalla lipalla. Uusi säätömekanismi Uusi Camo-kuosi sulautuu huomaamattomasti maastoon Hengittävä ja kosteutta siirtävä verkkovuori Suojaisa povitasku tärkeille tavaroille. Monipuoliset ja tomivat taskut Takissa kahteen suuntaan aukeava etuvetoketju. Kainalo- ja lantioventilaatiot verkkosuojalla. Suojaa mm. mäkäräisiltä ja hirvikärpäsiltä Housuissa selkää suojaava korotus Monipuoliset ja toimivat taskut Kolmen pisteen vyötärökiristys housuissa Lahkeensuissa tarrakiristys ja hankaussuoja. 4. Camo henkselit Joustavat ja kestävät Camo-kuvioidut henkselit. Vahvat nahkapidikkeet ja nappikiinnitys. Kaikki Erätukun tuotteet myydään suoraan kuluttajille ilman välikäsiä, jolloin säästyt turhilta kuluilta. Erätukku antaa vielä kaupan päälle tämän arvokkaan Extra-paketin. Vastaavien tuotteiden arvo on 167 . nopeimmalle kuponki- ja nettitilaajalle Camo-maastolakki Camo-kuvioitu maastolakki sulautuu metsäiseen maastoon. Nopealle tilaajalle kaupan päälle! Vastaavan arvo 15 . Puhelintilaukset: Ma-Pe klo 9-18 + lauantait 14.7 ja 21.7 klo 10 - 15 020 747 7000 OULU: Alasintie 8 TAMPERE: Possijärvenkatu 4 HAAPARANTA: Ikano-talo VANTAA: Valimotie 27 RAAHE: Sovionkatu 4-6
• PREMIUM Premium-luokan kalvokenkä ­ uutuus kovaan käyttöön Vedenpitävä, hengittävä ja 'hajuton' JahtiJakt Premium- kalvokengässä on käytetty peräti kolminkertaista vedenpitävyysteknologiaa. Rakenne päästää myös jalan tuottaman kosteuden ulos ja pitää jalan kuivana. Sisävuoren Scentech-hajuneston ansiosta pääset huomaamattomasti entistä lähemmäs riistaa. TM -hajunestoteknologia eliminoi hajua aiheuttavat hajua pääsemästä maastoon riistan vainuttavaksi. gissä. Kolminkertainen vedenpitävyysteknologia väksi ja likaa hylkiväksi. Saumat on käsitelty vedenpitäviksi kolminkertaisella erikoiskäsittelyllä. X2 vanuun ja asennettu sukkamaisesti jalkaterän ympäri. X2 -kalvoa. Lisäksi mm.: X2-kalvoteipillä pohjarakenne KAHD EN OT TU OS TEEN TAJALL E I LUM C O 0 AM TUOTENUMERO: 602PRE Katso sivu 20 . Kuponkitilaukset: Tilauskuponki sivulla 21. Nettitilaukset: www.ERATUKKU.fi
• SCENTECH-HAJUNESTO UUSI AIR TEX2 KALVO Uusi -kalvo! Pohjan nelikerrosrakenne mium-luokan laatua ja mukavuutkiertojäykkä mutta hyvin rullaava. X2- kalvoa, joka takaa jalkineelle loistavan vedenpitävyyden ja hengittävyyden kaikissa oloissa. Ulkopuolelta tuleva vesi ei läpäise kalvoa, mutta hikoilun tuottama X2 -kalvon erinomainen toimi- X2 -kalvo estää ulottuu varren ylälaitaan asti antaen kengälle hyvän kahluusyvyyden. UUSI DESIGN alustoilla. Oikein suunniteltu nauhoitus tukee jalkaa koko alueelta. tulevaa kylmyyttä. Pestävässä energiapohjallisessa iskunvaimennin ja energianparikäsittely. Pohjoismaiseen jalkaan suunniteltu lestitys. TM -hajunestoteknologia eliminoi hajua misen hajua pääsemästä riistalle. Uuden kalvoteknologian ansiosta moninkertainen vedenpitävyyden minkertaiset ompeleet tärkeissä saumoissa. logian kolminkertainen käsittely takaa parhaan vedenpitävyyden. X2 -kalvo siirtää hikoilun tuottaman kosteuden kengän ulkopuolelle. Pitää jalat ja sukat kuivina. lämmin ja kevyt. Pitää jalan lämpimänä. X2-kalvoteipillä. Kaupan päälle JahtiJakt Premium-kenkiin. Vastaavien tuotteiden yhteisarvo 44. X älle Kaupan pä : kusta VAIN Erätu Puhelintilaukset: Ma-Pe klo 9-18 + lauantait 14.7 ja 21.7 klo 10 - 15 kuponki- ja nettitilaajalle nopeimmalle 2. Liner-sukat Lämpimät ja miellyttävät JahtiJakt-villasukat kylmille materiaali pitää jalat kuivina. Luonnon raaka-aineista tehty mehiläisvaha. Suojaa kenkää lialta ja vedeltä. Säärystimet Suojaa housunlahkeita. Vahvaa vedenpitävää materiaalia. Säädettävä varrensuu. Vast. 38. 020 747 7000 OULU: Alasintie 8 TAMPERE: Possijärvenkatu 4 HAAPARANTA: Ikano-talo VANTAA: Valimotie 27 RAAHE: Sovionkatu 4-6
• PRO Täydellisesti uudistettu JahtiJakt PRO -kalvopuku viime kauden hintaan! Täydellisesti uudistettu suosikkipuku kaikille säille. Eurooppalaisten metsästäjien toiveista ja ideoista kehitetty korkealaatuinen metsästysasu vaativaan käyttöön. Parhaimman luokan uusi AIR-TEX2 kalvo sekä muut uudet huippuominaisuudet tekevät PRO-puvusta ainutlaatuisen metsästysasun kaikille säille. Vedenpitävä Uuden AIR-TEX2 kalvon erinomainen vedenpitävyys on testattua huippuluokkaa. Kalvopuvun kaikki saumat on käsitelty vedenpitäviksi. Hengittävä PRO-puvun uusi AIR-TEX2 -kalvo sai Älyvaatelaboratorion (SWL) testeissä huipputulokset. Testiraportin mukaan AIR-TEX2-kalvon hengittävyys on erinomaista luokkaa sekä uutena että kolmen pesukerran jälkeen ( >11.000 g/m2 24h). Tu ote nro : JJ 01 02 Kevyt Pintakankaaseen laminoidun AIR-TEX2 kalvon ansiosta PRO-kalvopuku on uskomattoman kevyt ja joustava. Teflon-käsitelty pintakangas ei vety ja säilyttää sen vuoksi keveytensä myös sateella. KAHD EN OT TU OS TEEN TAJALL E LUM O ICAM Katso siv 0 0 TUOTENUMERO: JJ0102 Nämä kaupan päälle JahtiJakt PRO-pukuun. Vastaavien tuotteiden yhteisarvo 401 . u2 1. Fleecetakki e JahtiJakt-fleecetakki kerrospukeutumian pääll Tyylikäsvapaa-aikaan. Kaup : seen ja ätukusta VAIN Er X 2. Forest-puku Uusi JahtiJakt Forest -puku on suunniteltu luontoliikkujalle retkeilyyn, kalastukseen, marjastukseen jne.. Likaa ja vettä hylkivä. Takki, housut ja huppu. 3. AIR-TEX-kalvolakki Käännettävä AIR-TEX-kalvollinen lippalakki. Alas laskettavat korvaläpät. Kääntöpuolella oranssi huomioväri. Kuponkitilaukset: Tilauskuponki sivulla 21. www.ERATUKKU.fi Nettitilaukset: :LLE NOPEIMMALLE NETTI- JA KUPONKITILAAJALLE ERÄPUUKKO
• Uusi -kalvo! PRO-puku: PRO-puku & extratuotteet: Kevät Tuulinen Kesä Aurinkoinen LAADUKAS PINTA Syksy Sateinen UUSI KALVO Talvi Kylmä JahtiJakt PRO- puvun uusi AIR-TEX2-kalvo on erityisesti metsästyspukuihin suunniteltu erikoiskalvo, joka takaa puvun mukavuuden kaikissa oloissa. Kalvon ansiosta vesi ja tuuli eivät pääse puvun sisälle, mutta hikoilun tuottama kosteus pääsee ulos hengittävän kalvon välityksellä. Toimivuus on testattu useissa laboratorio- ja maastotesteissä. JahtiJakt PRO-puku ja sen mukana toimitettavat Extra-tuotteet muodostavat asukokonaisuuden, joka sopii säälle kuin säälle. PRO-puvulla ja oikealla kerrospukeutumisella säilyt lämpimänä paukkupakkasilla, mutta et kastu hikoilusta leudommillakaan säillä. Uusi vedenpitävä ja hengittävä AIR-TEX2 -kalvo takissa ja housuissa. Irrotettava, säädettävä AIR-TEX2-kalvohuppu muotoiltavalla lipalla. Uusi säätömekanismi. Irrotettava hirvikärpäshuppu Miellyttävä ja pehmeä samettikaulus Läppäsuojatut rintataskut Kainalo- ja lantioventilaatiot. Verkkosuoja hirvikärpäsiä, hyttysiä ja mäkäräisiä vastaan Helppokäyttöiseksi muotoillut lämmitelytaskut rinnassa Hengittävä ja kosteutta siirtävä verkkovuori Suojaisa povitasku tärkeille tavaroille. Monipuoliset ja tomivat taskut Takissa kahteen suuntaan aukeava etuvetoketju. Housussa henkselin paikat napeilla Housuissa selkää suojaava korotus Monipuoliset ja toimivat taskut Kolmen pisteen vyötärökiristys housuissa Napeilla suljettava tilava reisitasku 4. Turvaliivi Heijastinnauhat edessä ja takana. Uusi erottuva huomioväri. Nopeat pikakiinnikkeet. 5. MicroDry-alusasu Miellyttävä tekninen JahtiJakt-alusasu. MicroDryerikoiskuitu siirtää kosteuden ulompiin vaatekerroksiin ja tuntuu kuivalta. 6. AIR-TEX-kalvohuppu AIR-TEX-kalvollinen irrotettava huppu. Monipuoliset uudet säädöt, muotoiltava lippa. 7. Hirvikärpäshuppu Irrotettava hirvikärpäshuppu, joka suojaa myös mäkäräisiltä ja hyttysiltä. Vetoketjullinen huoltoaukko. Puhelintilaukset: Ma-Pe klo 9-18 + lauantait 14.7 ja 21.7 klo 10 - 15 020 747 7000 OULU: Alasintie 8 TAMPERE: Possijärvenkatu 4 HAAPARANTA: Ikano-talo VANTAA: Valimotie 27 RAAHE: Sovionkatu 4-6
• PREMIUM Valovoimaisimmat uutuudet ­ JahtiJakt Premium-tähtäimet 30 mm runkoputkella Kuponkitilaukset: Tilauskuponki sivulla 21. Nettitilaukset: www.ERATUKKU.fi
• 30 mm runkoputken ansiosta valovoima täysin uudelle tasolle! Uusissa JahtiJakt Premium tähtäimissä on kiinnitetty erityistä huomiota niiden valovoimaisuuteen ja kestävyyteen. Tavanomaisia tähtäimiä vahvempi 30 millimetrin runkopaksuus tekee kiikarista aiempaa valovoimaisemman, jolloin tarkat laukaukset ovat mahdollisia hämärässäkin. Uusista JahtiJakt tähtäimistä löytyy oikea ratkaisu niin suurriistalle kuin linnustukseenkin. Korkeasta laadusta kertoo sekin, että kaikille JahtiJakt Premium -kiikareille myönnetään 5 vuoden takuu. Valovoimaista Premium-teknologaa Korkeudensäätönuppi Korkeudensäätönuppi Tehonsäätörengas Okuläärin tarkennusrengas Takaosan objektiivin lasi (takalinssi) 30 mm:n valovoimainen putki Etuosan objektiivin lasi (takalinssi) HELPPO KOHDISTUS Sivusuunnan säätönuppi Erinomainen valovoimaisuus 30 mm runkoputken ansiosta JahtiJakt Premium -tähtäinten valovoimaisuus antaa mahdollisuuden metsästää ja ampua myös hämärässä ja sateessa. HUIPPUOPTIIKKA Laaja näkökenttä Vesitiiviys VALOVOIMAINEN Helpottaa kohteen havaitsemista ja antaa selkeän kuvan maastosta, johon laukaus ammutaan Uusi huippuoptiikka JahtiJakt Premium tähtäinten optiikka on valmistettu taidolla huippumateriaaleista. Korkealuokkainen linssien hionta vielä viimeistelee huippuoptiikan tason. Valaistu tähtäinpiste Uusissa Jahtijakt Premium tähtäimissä ristikon keskellä on valaistu piste, jonka kirkkaus voidaan valita olosuhteiden mukaan 11-portaiselta asteikolta. Huurtumattomat linssit Pinnoitetut linssit ja kaasulla täytetty kiikari takaavat kirkkaan linssin paukkupakkasista syksyn sateisiin Helppo kohdistaminen Uusissa JahtiJakt Premium tähtäimissä kohdistaminen on tehty entistä helpommaksi. Et tarvitse enää erillisiä työkaluja kohdistamiseen, vaan voit tehdä kaiken paljain käsin. 30 mm:n putki ja kestävyys 30 mm:n runkoputki lisää JahtiJakt Premium tähtäimien valovoimaa ja kestävyyttä. Lujuudesta kertoo kattava 5 vuoden takuu. Kaikki JahtiJakt Premium tähtäimet kestävät vesisadetta ja ovat näin ollen optimaalisia millaisiin sääolosuhteisiin hyvänsä. Katso myös Puhelintilaukset: Ma-Pe klo 9-18 + lauantait 14.7 ja 21.7 klo 10 - 15 X VANTAA: Valimotie 27 RAAHE: Sovionkatu 4-6 -paketti 020 747 7000 OULU: Alasintie 8 TAMPERE: Possijärvenkatu 4 HAAPARANTA: Ikano-talo
• PREMIUM UUTTA Premium-luokan v 1.5-6x42 TUOTENUMERO: JJ16PRE07 TUOTENUMERO: JJ39PRE07 Suurriistanmetsästykseen suunniteltu uusi JahtiJakt Premium -tähtäinkiikari, jossa mahdollisuus käyttää ristikon keskellä valaistua pistettä. Tähtäinpisteessä 11-portainen valonvoimakkuudensäätö. Rungonvahvuus 30mm. Tuotenro: JJ16PRE07 valonvoimakkuudensäätö 3-9x40 Kaikenkokoiselle riistalle soveltuva uusi JahtiJakt Premium -tähtäinkiikari, jossa valaistu piste ristikon keskellä. Tähtäinpisteessä 11-portainen valonvoimakkuudensäätö. Rungonvahvuus 30mm. Tuotenro: JJ39PRE07 valonvoimakkuudensäätö Kaupan päälle kaikkiin JahtiJakt tähtäinkiikareihin. Vastaavien tuotteiden yhteisarvo 128 : X älle 1. Kiikarinrenkaat kiikarijalat, upan pä a: 30mm aseeseen. joilla kiikari saadaan tukevasti asenKa kust nettua IN Erätu VA Kuponkitilaukset: Tilauskuponki sivulla 21. 2. Kiikarin asennuskisko Laadukkailla kiinnikkeillä kiikaritähtäin saadaan asennettua tukevasti useimpiin markkinoilla oleviin asemalleihin. (Sako, TIkka ja Weaver) Nettitilaukset: www.ERATUKKU.fi
• n valovoimaa. Tilaa heti! 2.5-10x50 TUOTENUMERO: JJ2510PRE07 TUOTENUMERO: JJ41PRE07 Kaikelle riistalle soveltuva JahtiJakt Premium-tähtäinkiikari, joka suuren valovoimansa vuoksi on erittäin hyvä hämärä- ja kyttäysjahtiin. Optimaalinen tähtäin ammuttaessa pitkille matkoille. Valaistu piste ristikon keskellä. Rungonvahvuus 30mm. Tuoteno: JJ2510PRE07 valonvoimakkuudensäätö 4-16x56 Pitkille matkoille ja kyttäysjahtiin suunniteltu uusi JahtiJakt Premium-tähtäinkiikari, jossa mahdollisuus käyttää ristikon keskellä valaistua pistettä. Tähtäinpisteessä 11-portainen valonvoimakkuudensäätö. Rungonvahvuus 30mm. Tuotenro: JJ41PRE07 valonvoimakkuudensäätö Kaupan päälle CaliPRO Mullistava JahitJakt-tuote Kohdistettuun tähtäimeen kiinnitetään matkaa ja patruunaa vastaava tarra kiikarin kohdistusmerkin kohdalle. Kohdistus on mahdollista tehdä eri matkoille ja kahdelle eri patruunalle. 3. Kiikarin linssien pikasuojat Kätevät avattavat kiikaritähtäimen pikasuojat. Suojaavat linssejä. Nopeat avata. 4. CaliPRO-pikakohdistus CaliPRO järjestelmä on suunniteltu nopeuttamaan aseen kohdistamista halutuille etäisyyksille. Mahdillosuus kohdistaa kahdelle patruunalle. Arvo 29 Puhelintilaukset: Ma-Pe klo 9-18 + lauantait 14.7 ja 21.7 klo 10 - 15 020 747 7000 OULU: Alasintie 8 TAMPERE: Possijärvenkatu 4 HAAPARANTA: Ikano-talo VANTAA: Valimotie 27 RAAHE: Sovionkatu 4-6
• JUHLA-UUTUUDET ENSIESITTELYSSÄ 3-5 aseelle 5-8 aseelle 10-vuotis Juhlahin + toimituskulut 199 taan 10-vuotis Juhlahin + toimituskulut 299 taan LEIJONA 100 3 - 5 aseelle LEIJONA 140 8 - 11 aseelle 10-vuotis Juhlahin + toimituskulut 199 taan VAIN 10-vuotis Juhlahin + toimituskulut 349 taan Kuponkitilaukset: Tilauskuponki sivulla 21. www.ERATUKKU.fi Nettitilaukset: :LLE NOPEIMMALLE NETTI- JA KUPONKITILAAJALLE ERÄPUUKKO
• 10-V JUHLAHINTAAN! 8-15 aseelle 16 aseelle KAIKKI ASEET ja ARVOESINEET TURVAAN 10-vuotis n Juhlahintaa 399 + toimituskulut 8 - 11 aseelle 529 + toimituskulut 10-vuotis n Juhlahintaa Tilaa nyt vankkaa turvaa kotiisi 10-v Juhlahintaan! 10-vuotis Juhlahin + toimituskulut 449 taan Puhelintilaukset: Ma-Pe klo 9-18 + lauantait 14.7 ja 21.7 klo 10 - 15 020 747 7000 OULU: Alasintie 8 TAMPERE: Possijärvenkatu 4 HAAPARANTA: Ikano-talo VANTAA: Valimotie 27 RAAHE: Sovionkatu 4-6
• CAMO Camo-kalvokenkä UUTUUS! Keveitä, huomaamattomia askelia Kuiva jalkine kruunaa jahtireissun JahtiJakt Camo-kengät edustavat teknologiaa, jota aiemmin ei ole ollut tarjolla. Uusimman AIR-TEX2-kalvon ansiosta kengät ovat kevyet, vedenpitävät ja hengittävät. Näin jalat säilyvät kuivina ja hiertymättöminä pitkilläkin jahtireissuilla. Ja Scentech-hajunesto auttaa sinua pääsemään lähemmäs riistaa myös hajuttomammin. Uusi Camo-kuosi Uusi Camo-kuvioitu kenkä sulautuu luonnon väreihin huomaamattomasti. Design Kimmo Takarautio. Kengissä uusi AIR-TEX2kalvo. Loistavan vedenpitävyyden sekä hengittävyyden lisäksi kalvo on erittäin kevyt ja kulutusta kestävä. Tuotenumero: 602CAMO Mullistava SCENTECHTM -hajunestoteknologia eliminoi hajua aiheuttavat bakteerit ja estää ihmisen hajua pääsemästä riistan vainuttavaksi. Nyt saatavana myös kengissä! Lisäksi mm.: Corduraa TUOTENUMERO: 602CAMO Kaupan päälle JahtiJakt Camo-kenkiin: Vastaavien tuotteiden arvo 28 pohjarakenne X älle Kaupan pä : kusta VAIN Erätu Kuponkitilaukset: 1. JahtiJakt-villasukat Lämpimät ja miellyttävät JahtiJakt-villasukat kylmille keleille. Aitoa villaa. 2. AIR-TEX -kenkäsuihke AIR-TEX -kyllästesuihke kalvokenkien suojaamiseen. :LLE NOPEIMMALLE NETTI- JA KUPONKITILAAJALLE ERÄPUUKKO Tilauskuponki sivulla 21. Nettitilaukset: www.eratukku.fi Puhelintilaukset: Ma-Pe 9-18 + la 14.7 ja 21.7 10-15 MYYMÄLÄT: OULU, VANTAA, TAMPERE, RAAHE, HAAPARANTA 020 747 7000
• Tutkijan tuntoja Varovaisuusperiaate ja ekologinen rempseys Tiede ja tutkimus ovat nousseet suomalaisessa yhteiskunnassa entistä merkittävämpään asemaan. Käytännössä tämä tarkoittaa usein nimenomaan yhteiskunnallisten tavoitteiden ja toiveiden tyydyttämistä ja kilpailun kasvua tiedeyhteisön sisällä. Tutkimussuuntauksia sanelevat voimakkaasti päättävät tahot, tieteen omat tarpeet jäävät kilpailutettavan tutkimusrahan jalkoihin. Ennen muinoin tämä ei tullut kuuloonkaan; tiede oli pyhää ja koskematonta, tieteen harjoittajalla oli kaikki vapaudet puolellaan. Nyt yhteiskunta panostaa enemmän tieteentekoon, mutta samalla se on ottanut vahvemman ohjausotteen tutkimuksen painopistealueista ja sovellettavuudesta. Tässä on paljon hyvää, mutta paljon kavahdettavaakin. Tieteen määräily ja pakkosuuntaaminen ei tuota toivottua huipputulosta. G Tiede on kuitenkin laskeutunut torneistaan ja astunut kiireen maailmaan. On itse asiassa huvittavaa muistella, miten tutkijat työskentelivät vain muutama vuosikymmen sitten: keskeneräistä ei käsistä päästetty ja lopullista yhteenvetoa pantattiin jopa vuositolkulla, valtaisaa kiirettä ei koettu. Tuolloin ekologiakin oli vielä "puhdasta tiedettä", jonka yhteiskunnallisia ulottuvuuksia ei edes oikein tunnistettu. Nykypäivänä yhteiskuntaa ei pystytä enää rakentamaan ilman ekologista näkökulmaa. Tosin ekologia -sanan merkitys on myös hämärtynyt käyttäjäkunnan kasvun myötä. Nykyisin kaikki vihertävä tuntuu olevan ekologiaa. Rakentamisen, luonnonsuojelun ja tiedekilpailun nimissä ekologeilta ­ riistabiologeilta eritoten tai muiden muassa ­ vaaditaan nyt vastauksia vaikeisiin kysymyksiin ja kaiken lisäksi nopeasti. Nopeus puolestaan ei ole tieteenteon tyypillisin ominaisuus. Kysymysten vaikeus on usein aitoa ja haastavaa, mutta monesti vaikeus johtuu kysymysten epätäsmällisyydestä. Tutkimukselta vaaditaan helposti tietoa asioista, jotka tulisi ratkoa muutoin kuin tutkimuksen keinoin. Tutkijat voisivat entistä enemmän osallistua keskusteluun osaavina asiantuntijoina, joilla ei kuitenkaan ole pakottavaa oikeassaolemisen tarvetta. Tutkimus tarvitsee myös oikoteitä niin vaikeaa kuin se on myöntääkin. Valtaosa tiedeyhteisöstä vastustanee tällaista myönnytystä. Itsekukin on kiivaillut tutkimuksen kurinalaisuuden puolesta ainakin uransa alkuvaiheessa. Luonnonsuojelubiologia tarjoaa esimerkin, joka auttaa ymmärtämään oikopolkujen tarpeellisuutta. Varovaisuusperiaate tarkoittaa sitä, että suojelutoimissa voidaan ryhtyä tieteellisiin tutkimuksiin nojautuviin toimiin, vaikka lopullista tieteellistä näyttöä ei olekaan. Tulokset voivat osoittaa pienimuotoisen ekokatastrofin uhkaa, mutta aukottoman todistusaineiston kerääminen veisi kymmenkunta vuotta. Tälllöin päättäjät voivat perustellusti valita "tieteellisen oikopolun" varovaisuusperiaatteen mukaisesti. Meillä ollaan esimerkiksi metsäekosysteemien suojelussa tässä vaiheessa; asiantuntemus on kansainvälisestikin korkeinta mahdollista tasoa (palkintoja ja tunnustuksia eri tahoilta), joten rohkeampia yhteistyömalleja hallinnon ja tiedeyhteisöjen välille on kehitettävä. Yliopistot ovat ymmärtäneet tämän täysin viime vuosina, se näkyy myös niiden toiminnassa. Sektoritutkimuslaitokset ovat aina toimineet lähiyhteistyössä päättäjien kanssa, mutta on niilläkin tekemistä osin luutuneiden yhteistyömallien kehittämiseksi. Nykyään monia vaikeita ongelmakimppuja voidaan lähestyä esimerkiksi asiantuntija-analyysien kautta: tieteellisin menetelmin kaivetaan asiantuntijajoukosta vallalla olevat käsitykset ongelmasta ja sen erilaisista riippuvuussuhteista. Tiedettä tämäkin on -- tosin ei ekologiaa, eikä välttämättä edes riistabiologiaa -- vaikka ongelmat olisivatkin ekologisia. Suomalaiseen eläintieteeseen on voimakkaasti tunkeutunut matemaattinen osaaminen. Teoreettinen ekologia mallittamisineen avaa sellaisen oikopolkujen verkoston, mikä mahdollistaa tieteen kehityksen oleellisen nopeutumisen. Vaikka malleilla ja matematiikalla ei ehkä lopullisia todisteita löydetäkään, ne auttavat löytämään ne kiinnostavimmat polut, joihin kenttäpainoisemman ekologiankin kannattaa panostaa. Oikoteitä on siis olemassa, mutta nekin on kuitenkin läpikuljettava. Tämän kolumnin kirjoittajat ovat löytäneet toisensa ­ ilman että kaappien ovet olisivat paukkuneet. Teoreettinen ekologia tuottaa vilkkaasti rohkeita ajatuksia ja uusia hypoteeseja käyttäen riistantutkimuksen laajoja aineistoja. On uskallettava ajatella erilailla ja yhdistää vanhaa tietotaitoa uudella tavalla modernien menetelmien kera. Riistantutkimus ampuu hassuimmat ajatukset alas, mutta valtaosa pääsee kehittymään kukkaansa. Tämä vaatii tutkijoilta tiettyä ekologista rempseyttä, ennakkoluulotonta suhtautumista ja avarakatseisuutta. "Hallittu hoitamattomuus" on luonnonja metsänhoidon käsitteenä lyönyt itsensä läpi, "ekologinen rempseys" on sisarkäsite, joka odottaa läpimurtoaan. Meidän mielestämme läpimurto on jo tehty. G Harto Lindén on riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimusprofessori ja Esa Ranta on eläinekologian professori Helsingin yliopistossa. Yhteistyö on ollut tiivistä jo toistakymmentä vuotta. Harto Lindén ja Esa Ranta Hannu Huttu Metsästäjä 4 / 2007 39
• Osa 4 Metsästysseuratutkimus 2005 Seurojen käytössä edelleen noin tuhat rataa G G G G näkyykö ampumaratojen lyijyuhka haulikkoratojen määrässä? luotiaseilla kilpaillaan entiseen malliin metsästyksen vartijoiden määrä vähentynyt riistakolmioita lasketaan entiseen tapaan M etsästysseuroilla oli koko maassa käytössään lähes 800 haulikkorataa. Viisi vuotta aikaisempaan verraten ratojen määrä on laskenut noin 10 prosentilla. Mielenkiintoista olisi selvittää, johtuuko haulikkoratojen määrän vähentyminen maankäyttö- ja rakennusasetuksen kautta johtuvista ratojen sulkemisista pohjavesialueilla tai asutuksen läheisyydessä. Erityisesti pienten ratojen sulkemisesta on tullut tietoa eri puolilta maata. Kymessä eniten haulikkoratoja Kymen riistanhoitopiiri on ollut kaikkien kolmen kyselyvuoden (1997, 2000, 2005) perusteella lukumäärältään maan ykkönen, jossa ratoja on 102 kappaletta. Ero muihin, piirien pintaalasta tai metsästäjämäärästä riippumatta on hyvin selvä, sillä seuraavana tulee Kainuu 68 radallaan. Hirviratoja koko maassa oli seuroilla 726. Määrä on suurempi kuin edellisessä kartoituksessa. Kertooko tämä hirviratojen vähemmästä sulkemispaineesta? Näillähän luotien talteenotto pyritään nykyisin hoitamaan ns. luotinieluilla. Pohjanmaan riistanhoitopiirissä seurojen käytössä olevia hirviratoja oli eniten eli 94 kappaletta. Seuraavaksi eniten näitä on Etelä-Hämeen seuroilla. Luodikkoratoja seurojen käytössä on koko maassa 413 kappaletta, mikä sekin on hieman korkeampi määrä kuin edellisessä tiedustelussa. Pohjanmaan seurat ovat tässäkin kärjessä 57 radallaan. Tilanne on sama kuin viisi vuotta aikaisemmin. Muista radoista, joita oli 711 kappaletta, selvästi suurin osa oli pienoishirviratoja (578). Myös näiden muiden ratojen osalta tilanne on nouseva viiden vuoden takaiseen verraten. Näitä seurojen ratoja on eniten Kymessä, kun viisi vuotta aikaisemmin Lapin seurat olivat tässä ryhmässä ykkösiä. Haulikkoratojen määrä on laskussa. Erityisen selvästi se näkyy pienten ratojen katoamisena. METSÄSTYSVARTIOINTI Alueella havaittuja metsästysrikoksia ja -rikkomuksia kpl HIRVIELÄINVAHINGOT Metsävahinkoja torjuttiin, kohteiden määrä, kpl 22 47 54 27 22 102 5 78 34 38 48 23 0 20 153 673 peltovahinkoja torjuttiin, kohteiden määrä, kpl 8 0 24 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 7 26 64 Metsästyksen vartijoita, henk. piirin nimi rhynimi Haulikkokilpailuissa laskeva suunta Seurat järjestivät haulikkokilpailuja vajaa 2 500 kappaletta. Tässäkin suhteessa kilpailujen määrä on laskenut viittä vuotta aikaisemmasta lähes 15 prosenttia. Toisaalta vuoden 1997 kyselyyn verrattuna (2 224), kilpailuja on ollut jonkin verran enemmän. Kaikkina kolmena eri tiedustelujaksona Satakuntalaiset metsästysseurat ovat selvästi aktiivisimpia haulikkokilpailujen pitäjiä. Selvänä kakkosena ovat tällä kertaa Pohjanmaan riistanhoitopiirin seurat. Vuonna 1997 tämä oli Etelä-Hämeellä ja vuonna 2000 Kymen piirin seuroilla. Hirviammuntakilpailuja järjestettiin koko maassa lähes 3 800 kappaletta, mikä on hieman 40 Metsästäjä 4 / 2007 Pentti Vikberg 00 050 700 100 150 200 250 300 350 400 450 500 550 600 650 Etelä-Häme Etelä-Savo Kainuu Keski-Suomi Kymi Lappi Oulu Pohjanmaa Pohjois-Häme Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Ruots. Pohjanmaa Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi 164 466 49 252 240 261 1040 489 176 334 330 263 268 238 148 4717 30 12 49 14 4 48 20 21 6 13 16 0 0 26 5 264 00 050 700 100 150 200 250 300 350 400 450 500 550 600 650 Etelä-Häme Etelä-Savo Kainuu Keski-Suomi Kymi Lappi Oulu Pohjanmaa Pohjois-Häme Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Ruots. Pohjanmaa Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi piirin nimi rhynimi
• AMPUMATOIMINTA rhynimi 00 050 700 100 150 200 250 300 350 400 450 500 550 600 650 piirin nimi Etelä-Häme Etelä-Savo Kainuu Keski-Suomi Kymi Lappi Oulu Pohjanmaa Pohjois-Häme Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Ruots. Pohjanmaa Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Koko maa Seuralla ampumaratoja pienoishirvi haulikko hirvi 52 60 82 53 65 35 29 68 29 7 34 48 71 102 71 44 39 39 40 55 40 47 63 94 40 51 23 25 32 25 53 43 64 3 23 39 60 60 60 33 40 26 20 56 51 578 789 726 luodikko 30 12 44 20 53 29 40 57 0 13 21 10 44 20 20 413 muu, mikä? 8 0 0 0 9 10 10 5 11 19 5 7 0 0 0 83 kpl 15 12 10 14 4 5 5 21 0 6 21 3 6 7 5 133 Riistakolmioita laskentaan suunnilleen samalla teholla Talvella laskettiin tiedustelun perusteella riistakolmioita 1 207 kappaletta ja laskentaan osallistui 5 085 metsästäjää. Viisi vuotta aikaisemmin kolmioita oli käyty läpi noin sata enemmän (1 302). On luonnollista, että samassa suhteessa on muuttunut myös laskijoiden määrä (v 2000, 5 489 laskijaa). Kesäkolmioita seurat kävivät läpi 1 301 kappaletta ja kolmioita laskemassa oli 7 188 henkilöä. Viisi vuotta aikaisemmin kolmioita oli 1 385 kappaletta ja laskijoita yhteensä 7 333 metsästäjää. Vesilintulaskennan hehtaarit putosivat ­ arviointivirhekö? Riistalaskennoissa suurin muutos viiden vuoden takaiseen on vesilintujen pistelaskenta. Muutos on niin suuri, että tulokseen on suhtauduttava varsin varovasti. Jostain laskennan aktiivisuuden laskusta luvut kuitenkin kertovat. Vesilintulaskennan painopiste on nyt Ruotsinkielisen Pohjanmaan riistanhoitopiirin alueella, kun selvä enemmistö laskennoista viisi vuotta aikaisemmin tehtiin Satakunnassa. pienempi määrä kuin vuonna 2000. Kilpailuja järjestettiin selvästi eniten Satakunnan riistanhoitopiirissä (727), noin kaksi kertaa enemmän kuin Pohjanmaan seuroissa (375), jotka ovat luettelossa toisella sijalla. Luodikkokilpailuja pidettiin kaikkiaan 845 kappaletta, suunnilleen sama määrä kuin viisi vuotta sitten. Vuoteen 1997 verraten (545) luodikkokilpailujen lukumäärä on kuitenkin selvästi suurempi näissä kahdessa viimeisimmässä kyselyssä. Eräpolkukilpailuja koko maassa seurat järjestivät tilastojen mukaan 207 kappaletta, lähes saman määrän (203) kuin viisi vuotta sitten. Uudenmaan seurat olivat tässä aivan omaa luokkaansa (86 kilpailua, 41,5 % koko maan kilpailuista). kaisemmin vallinneeseen tilanteeseen verrattuna(4 982). Riistanhoitopiirikohtaiset muutokset ovat kuitenkin suuria, useissa piireissä selvästi laskevaan suuntaan. Kahdeksan riistanhoitopiirin seurat ilmoittivat selvästi pienemmät vartijamäärät kuin viisi vuotta sitten, useissa seuroissa vartijamäärä on vain puolet edellisen kyselyn määrästä. Oulun riistanhoitopiirin seuroissa metsästyksenvartijoiden määrä on kuitenkin lähes kaksinkertaistunut. Mitään selvää syytä tällaiseen vartijamäärän muutokseen ei ole. Peltokolmioita tullut lisää Peltokolmiolaskenta on sen sijaan laajentunut. Koko maassa seurojen toimesta käytiin läpi 193 kolmiota. Vastaava luku oli viisi vuotta aikaisemmin 119, eli lukumäärä on kasvanut yli kuusi prosenttia. Näyttää siltä että samat laskijat käyvät nykyään läpi useampia kolmioita, sillä kolmiolaskijoiden lukumäärä on noussut vain kahdella (nyt 322, edellinen 320)! Erityisesti kauriin leviämisen ja runsastumisen olisi olettanut laajentavan peltokolmioiden laskentaa uusien riistanhoitopiirien alueille. Piirien lukumäärä on kuitenkin kutistunut yhdellä. Viisi vuotta sitten seurat laskivat peltokolmioita Keski-Suomen, Kymen, Pohjanmaan, Ruotsinkielisen Pohjanmaan, Satakunnan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen riistanhoitopiirien alueilla. Nyt Keski-Suomi ja Kymi ovat pudonneet ja Oulu tullut tilalle. Peltokolmiolaskennan painopiste sekä kolmioiden määränä että laskijoiden määränä on keskittynyt Uudenmaan metsästysseurojen alueille. G Metsästysrikosten määrissä ei muutoksia Alueella havaittujen metsästysrikosten ja rikkomusten määrä (264) on viiden vuoden takaisen luokkaa (243). Eniten rikoksia ja rikkomuksia havaittiin Kainuun metsästysseurojen alueilla eli 48 tapausta ja lähes sama määrä havaittiin Lapin alueen seurojen valvontatoimissa. Viisi vuotta aikaisemmin Pohjois-Savon ja Lapin riistanhoitopiirien seurojen alueilla rikoksia ja rikkomuksia oli 39 ja Oulun alueella kahta vähemmän. Metsästyksen vartijoiden määrän laskeva trendi Vaikka maamme seuroissa toimi 2005 kaikkiaan vähän yli 4 700 metsästyksen vartijaa, ei metsästyksen valvonta tällä mittarilla mitattuna ole kovin paljon vähentynyt viisi vuotta ai- RIISTALASKENNAT rhynimi 00 050 700 100 150 200 250 300 350 400 450 500 550 600 650 hirvien riistahirvien riistavesilintujen maakolmioita lentokolmioita pistepiirin nimi laskenta ha henk. kesä kpl henk. laskenta ha henk. talvi kpl henk. laskenta ha henk. Etelä-Häme 337127 1292 75 396 102452 15 67 344 2241 8 Etelä-Savo 654237 1924 115 791 0 0 103 555 0 0 Kainuu 231929 2490 137 845 0 0 132 562 132 34 Keski-Suomi 229555 804 89 586 0 0 68 266 0 0 Kymi 456040 1780 53 466 265367 13 62 297 2219 4 Lappi 1330064 2456 111 566 469025 68 97 372 0 0 Oulu 975452 2938 171 1030 690327 65 156 648 75 50 Pohjanmaa 538772 1073 83 526 345737 57 73 323 5 5 Pohjois-Häme 81485 402 34 96 133514 17 23 62 0 0 Pohjois-Karjala 1100305 3147 113 642 498841 113 113 592 0 0 Pohjois-Savo 679432 2342 91 469 34603 11 69 261 0 0 Ruots. Pohjanmaa 230915 829 41 117 241640 39 21 101 13724 52 Satakunta 353734 782 82 328 169938 38 71 323 4035 82 Uusimaa 743084 2808 79 205 137387 46 119 284 0 0 Varsinais-Suomi 704421 2842 28 128 89550 26 33 97 0 0 Koko maa 8646552 27907 1301 7188 3178380 508 1207 5085 22431 236 peltokolmioita kpl 0 0 0 0 0 0 10 21 0 0 0 10 49 93 10 193 henk. 0 0 0 0 0 0 20 26 0 0 0 10 82 159 26 322 41 Metsästäjä 4 / 2007
• ERÄMIEHELLE MAAHANTUOJALTA 200 L SÄILIÖPAKASTIN ·946x576x825 ·Tilavuus 205L ·Pikapakastus ·Merkkivalo ·Alumiininen sisus ·Ulkovaippa valk. terästä ·kori ·sulatusveden aukko ·hiljainen TILAA UUSI Suomen edullisin B-energialuokan Suomen edullisin tieliikennemönkijä FUDE HORNET F200 cc ·Pituus 1680mm ·Leveys 1115mm ·Korkeus 1120mm ·1-syl., 4-tahti ·9,5kW/7500rpm ·12,1Nm/6500rpm ·Sähkökäynnistys ·80km/h ·Ketjuveto ·Levyjarrut ·Vaihteet: 4+pakki ·Käsikytkin ·CDI-sytytys ENERGIAA SÄÄSTÄVÄ HUIPPU PAKASTIN! 249,250cc Custom ·2-sylinterinen 4-tahti ·Ilmajäähdytys ·C.D.I ·14 kW / 8500 rpm ·Sähköstartti ·2,3 l / 100 km ·5 vaihdetta ·levyjarrut/rumpujarrut ·110 km/h ·Paino: 174 kg. 125cc RMB ·1-sylinterinen 4-tahti ·Ilmajäähdytys ·C.D.I ·8,2 kW / 9300 rpm ·Sähköstartti ·levyjarrut ·Teleskooppi / monocross jousitus · 5 -vaihteinen 1490,ETUPAKETTI: (Sivulaukut sisältyvät custom malleihin) METSÄSTYS MOOTTORIPYÖRÄN OSTAJALLE AJOASUPAKETTI KAUPAN PÄÄLLE! 125cc Custom ·1-syl., 4-tahti ·ilmajäähdytys ·C.D.I ·6,8 kW/7500 rpm ·Sähköstartti ·2,1L / 100km ·5 vaihdetta ·levyjarrut/rumpujarrut ·90 km/h ·Paino: 153 kg . VÄRIT: 1890,- 2690,200cc Maastoon ·1-syl., 4-tahti ·ilmajäähdytys ·10,2 kW ·14 Nm ·kardaaniveto ·5 vaihdetta + pakki · paino 150 kg VÄRIT: 1745,250cc TIELIIKENTEESEEN ·1-syl., 4-tahti ·vesijäähdytys ·10,5 kW ·17.6 Nm ·automaatti ·pakki ·paino 225 kg SIVULAUKUT (100,-) MP-AJOASU (295,-) KYPÄRÄ (69,-) QINGQI MÖNKIJÄN OSTAJALLE PERÄKÄRRY KAUPAN PÄÄLLE! Peräkärry (550,-) 1695,FUDE RACE FUDE CROSSI 50cc 110cc TÄVÄ NÄYTUUS! UUT AVAT A VAST AVAT MAKS 3990,OFF ROADAUTO 150cc ien ja mon en näiden Katso iden tuotteid videot mu edot jamme a vat, ti lisäku kokaupass verk E OFF ROADAUTO 260cc UTO AVOA KENI TIELI EEN! TEES 899,SIT CROS A JOK N! ÖÖ LÄHT RSUPE TU! IT SUOS 399,AKAT TURV SIN! KAI 1950,·4-tahti ·Diesel ·18,4 kW 3990,- FUDE CROSSI 200cc FUDE MÖNKIJÄT 4-VETO VERKU TRUKKI, NISSAN MOOTTORILLA A KAUH LUMI PÄÄLLE! PAN KAU 999,·Yli 70 huoltopistettä Suomessa · Ainoana oma varaosavarasto · Luotettava, vanha perheyhtiö · Tilaa tukkuhintaan suoraan maahantuojalta 42 Metsästäjä 4 / 2007 399,- alk. 8990,- 19500,w O R
• GARMIN GPSmap 60Cx Testeissä menestystä ja suosiota kerännyt Garmin 60C -kartta-GPS sai seuraajakseen Garmin 60Cx:n. Nyt voit ladata MUISTIKORTILLE kuin koskaan aiemmin. 60Cx Suomen edullisimpaan hintaan, vain Erätukustojen kanssa täysin ylivoimainen GPS mm. metsästyskäyttöön. nüvi 200/nüvi 250 Garminin nüvi 200 -tuoteperheen tuotteet ovat tyylikkäitä ja erittäin ohueksi muotoiltuja, helppokäyttöisiä gps- navigaattoreita. Laitteistossa on yksityiskohtainen katukartasto, automaattinen suomenkielinen reititys käännös käännökseltä ja kosketusnäyttö. Ominaisuudet Tuotteiden ominaisuudet ja tekniset tiedot: u ätukk N Er TAA HIN + ohjelmointi- ja toimituskulut Tuotenumero: 005CX60 479 X Mukana 128 Mb muistikortti! Jopa 100 x 100 km -karttaa Meiltä myös lisämuistikortit! Uutuus Pohjoismaiden kartoilla! TESTIVOITTAJA! TM (19/05) testasi Garmin 60 CS ja Garmin nüvi 200 kku ErätuAAN HINT Tuotenumero: 010-00621-13 Kaupan päälle tähän tuotteeseen: Uutuus Euroopan kartoilla! Valitse yksi 1-16 alueesta! (vastaavat 99 ) (vastaavat 49 ) 219 + toimituskulut Garmin nüvi 250 kku ErätuAAN HINT Tuotenumero: 010-00621-02 269 43 + toimituskulut www.ERATUKKU.fi Puhelintilaukset Ma-Pe 9-18 + La 14.7. ja 21.7. 10-15 020 747 7000 Metsästäjä 4 / 2007 OULU: Alasintie 8 VANTAA: Valimotie 27 TAMPERE: Possijärvenkatu 4 RAAHE: Sovionkatu 4 - 6 HAPARANDA: Ikano-talo
• Tunneliloukku pyytää ilm Loukkupyynnissä on totuttu käyttämään mitä erilaisimpia syöttejä. Tunneliloukku poikkeaa valtavirrasta siinä, että se pyytää ilman syötitystäkin. Marko Muuttola, suunnittelija, MKJ:n Laitialan toimintakeskus L oukkupyynnissä on totuttu käyttämään mitä erilaisimpia syöttejä koirannappuloista hajuhermoja kutkuttaviin, pilaantumisasteeltaan vaihteleviin houkuttimiin. Lisäksi viimeaikoina on mainostettu myös teollisesti valmistettuja hajusteita, joilla houkutellaan saalista pyyntimiehen ulottuville. Harvemmin vastaan kuitenkaan tulee pyyntilaitetta, joka toimii ilman syöttiä. Tällainen on tunneliloukku, jonka toiminta perustuu pienpetojen uteliaisuuteen ja ominaiskäyttäytymiseen niiden tutkiessa luolastoja ja rakennusten alusia. Läpijuoksuloukun luontevin sijoituspaikka on ladonseinusta tai lattian alunen. Heinäpaalikasaan ja vaikka kivi- tai kantokasaan sijoitettu loukku pyytää varmasti myös hyvin, jos pienpedot tottuvat siellä kulkemaan. Yleisesti kannattaa suosia paikkoja joissa eläimet ovat jo tottuneet käymään. Hajustetaan ensin Alkuun loukkua on hyvä hajustaa heittämällä syöttipaloja tunnelin, jonka lisäksi sinne kannattaa laittaa esimerkiksi olkia sekä viljaa hiirten houkut- telemiseksi. Totuttelun ja loukun hajustumisen jälkeen pyyntilaite ei tarvitse syöttiä. Siimahäntiä ja mahdollista pesäpaikkaa etsiessään kulkureitit tulevat tutuiksi ja loukun läpi kulku on luontevaa. Erityisesti ketun kiima-aikaan ladonalusia "rassaavat" repolaiset ovat odotettuja asiakkaita, ne kun ovat harvemmin loukkuun meneviä viekkaita yksilöitä. Totutteluvaiheessa sekä pyyntiajan ulkopuolella suuluukut nostetaan pois paikoiltaan ja siima poistetaan. Näin varmistetaan, ettei loukkuun jää vahingossa eläimiä. Siiman poistolla Tarvikelista lankusta valmistettavaan tunneliloukkuun estetään tunnelin läpi kulkijoiden sotkeutuminen siiPuutavara maan. Tunneliloukku toimii 100x50mm n. 40 m kaikille pienpedoille, mutta 50x50mm n. 12 m pääkohteena ovat kettu, supikoira sekä mäyrä. 25x50mm n. 3 m Rautatanko n. 3,5 m Materiaalivalinta Sulkuluukut 400 x 315 mm, 2 kpl Sarana 1 kpl pidentää ikää Erityisesti isokokoisissa, Sulkulukko 1 kpl työläissä pyyntilaitteissa Rotanloukku 1 kpl kannattaa miettiä mahdolliOngensiima 1-3 m simman pitkäikäisiä materi- Hannu Huttu 44 Metsästäjä 4 / 2007
• ä ilman syöttiä Pienpetojen käyttämiä vanhoja kulkureittejä lattian alla kannattaa hyödyntää loukun sijoituksessa. Kivillä yms. voidaan rajoittaa eläinten kulkua vain tunneleihin. Lattiaan upotettu läpikulkuloukku on luonteva jatke ladon alla kulkeville pienpedoille. Loukun seiniin ja lattiaan tehty ura varmistaa sulkuluukkujen lukittumisen, eikä pakomahdollisuutta ole. Tunneliloukun varmimpia sijoituspaikkoja ovat vedottomat ladon aluset.h Metsästäjä 4 / 2007 45
• aaliratkaisuja. Tällaisia ovat painekyllästetty puu, betoni- tai muoviputki. Kattohuopa maan ja rakenteen väliin ehkäisee myös lahoamista. Yksinkertaisesti tunneliloukku on putki, jonka lävitse eläimet kulkevat ja laukaisevat käpälillään siimalaukaisimen välityksellä tunnelin sulkevat luukut, eläimen jäädessä satimeen. Loukku on pituudeltaan noin kolme metriä. Loukun suuaukot voivat olla läpimitaltaan 20-30 cm, mutta varsinainen loukkuosa mihin saalis jää, on oltava isompi, jotta loukku on laillinen. (Loukun ja muun pyyntilaitteen on oltava sellainen, että eläin mahtuu siinä seisomaan ja makaamaan luonnollisessa asennossa ja rakenteeltaan sellainen, että eläin ei voi vahingoittaa itseään. Metsästysasetus 11§) Laukaisimena toimii loukun keskelle sijoitettu ongen siima, joka kulkee loukun poikki kiinnitettynä rotanloukun laukaisimeen. Näin laukaisumekanismista saadaan todella herkkä. Siima on hyvä virittää noin 7 cm korkealle, etteivät hiiret laukaise loukkua turhaan, vaan kulkevat siiman alitse. Sulkuluukkuja pitelevät kannatinaisat vapautuvat rotanloukun lauetessa. Luukut on hyvä tehdä mineriittilevystä, tai filmivanerista (5-10mm) jolloin ne ovat itsestään riittävän painavat tippumaan nopeasti. Luukuille tehdään ohjurihahlot seiniin sekä lattiaan, näin varmistetaan että loukkuun jäänyt pienpeto ei pääse karkaamaan ja luukut tippuvat suoraan alas. Kanteen, loukun keskivaiheille sijoitetusta huoltoluukusta saalis voidaan poistaa. Toinen vaihtoehto on tehdä putken kylkeen reikä ja sijoittaa siihen normaali niin sanottu supiloukku, jolloin saalis pujahtaa sinne tunneliluukkujen lauetessa. Tällöin saalis voidaan lopettaa sivummalla. Jotta pyydyksen luona olisi mahdollisimman vähän liikettä ja ihmishajua, kannattaa siihen virittää viestintämekanismi joka ilmoittaa milloin loukku on lauennut. Ohut muovinaru tai siima kiinnitetään loukun suuluukkuun tai suoraan rotanloukkuun, toisen pään ollessa ladon seinän ulkopuolella varustettuna näkyvällä nauhalla tai vastaavalla. Loukun lauetessa merkki nousee tai laskee riippuen kumpaan edellä mainituista se on kiinnitetty ja näin vältetään turhaa kulkemista loukun läheisyydessä. Tunneliloukku on elävänä pyytävä, joten se on koettava vähintään kerran vuorokaudessa. (Metsästysasetus 11§.) G Sulkuluukkuja pitelevät kannatinaisat vapauttavat luukut rotanloukun lauetessa. Laukaisumekanismiin kiinnitetty tyhjä muovipullo kertoo milloin loukku on lauennut. Näin tarkastus helpottuu ja ihmishajut loukun läheisyydessä vähenevät. Rotanloukun toimiessa laukaisimena, saadaan laukaisusta herkkä. Rotanloukku kannattaa koteloida, jolloin sitä ei pääse mikään raplaamaan ulkopuolelta. Lopuksi loukun sisään ripotellaan heinää ja viljaa. Lattialaudat asennetaan paikoilleen ja peitetään heinäkerroksella, kuten myös loukku. 46 Metsästäjä 4 / 2007
• YLI 100 VUODEN KOKEMUKSELLA, TARKEMPI KUIN HAUKANSILMÄ: VX-III 1,5-5x20 valaistus CD/DX/G4 VX-II 1-4x20 DX VX-I 2-7x33 DX 790,- 410,- 280,- LEUPOLD VX-II 3-9x40 DX SILVER VX-L 4,5-14x50 DX VX-III 6,5-20x50 TD LRT 425,- 950,- 1100,- Leupold maahantuonti ja markkinointi Hjorth Urheilutukku, katso lähin jälleenmyyjä osoittesta: www.hjorth.fi Leupold & Stevens Inc., Oregon, USA · www.leupold.com Leupoldilla on kiikari jokaisen tarpeisiin, alkaen edullisesta VX-I -sarjasta aina laadukkaimpiin VX-III ja VX-L -sarjoihin. VX-I sarjassa on edullisesta hinnasta huolimatta 1/4 MOA:n mikrometrisäädöt, vesitiiviys ja MultiCoat -linssit. VX-II -sarjassa on 1/4 MOA:n klikkisäädöt, MultiCoat4 -linssit ja paljon ristikko vaihtoehtoja. VX-III ja VX-L -sarja ovat parhainta Leupoldia, ominaisuuksia mm. Index Matched Lens System -linssit (jopa 98 % valonläpäisy), sormin toimivat 1/4 tai 1/8 MOA:n klikkisäädöt, Extreme Fast Focus -okulaari ja Argon/Krypton -kaasutäyte (VX-L). VX-L -sarjan objektiivi mahdollistaa todella matalan ja vakaan kiikarin asennuksen. Kaikki Leupold tähtäinkiikarit on valmistettu USA: ssa, kysy lisää jälleenmyyjältäsi. Lumisten kairojen metsohaukut G Uskomattomalla tavalla kuvattu elokuva taitavan pystykorvan ja tarkkakätisen miehen retkistä metsojen asuttamaan erämaahan. Hienoja haukkuja, komeita pudotuksia, erätunnelmia vailla vertaa! Kesto 50 min., hinta 26 euroa (vhs ja dvd). G Hirviporukoille uusi opetus-dvd Hirvenruhon paloittelu. Tämän avulla paloittelun oppii kuka hyvänsä! Hinta 20 euroa (vain dvd). G Runsaasti myös muita eräelokuvia! Tilaa sähköpostilla osoitteesta arttu@videosara.fi tai soita/tekstitä numeroon 0400-229739. Voit noutaa omasi myös Viitasaaren ABC-liikennemyymälästä. Lisätietoja sivuilla www.videosara.fi Videosara, Arttu Kotisara, 44610 Kärnä Metsästäjä 4 / 2007 47
• 48 Metsästäjä 4 / 2007
• Metsästäjä 4 / 2007 49
• Kallotrofeet Elokuun 20. päivänä alkaa muun muassa karhun ja majavan metsästys. Molemmat lajit kuuluvat nykyään myös trofeeluokituksen piiriin. Suomen aloitteesta myös majavakalloja on arvosteltu CIC:n trofeenäyttelyissä vuodesta 2002 lähtien. Kallotrofeet ovatkin varsin hyvin säilyviä trofeita. kuntoon ka- tai karpalosurvosta tai hilloa. Makunautinto on valmis. Uutta on se, että majavakalloja on alettu myös arvostella trofeina. Suomi teki aikoinaan aloitteen CIC:lle, kansainväliselle metsästys- ja riistansuojeluneuvostolle, majavakallojen ottamiseksi trofeelajiksi. Majavakalloille on alustavasti vahvistettu mitaliluokitukset. Luokituksen pisterajoja on tarkistettu viime vuonna. Nykyiset mitalirajat ovat: Kulta 26,0 pistettä, hopea 25,5 pistettä ja pronssi 25,0 pistettä. Suomessa ja Baltian maissa on jo useamman vuoden aikana trofeenäyttelyissä arvosteltu majavatrofeita. Esimerkiksi Virossa syksyllä 2006 olleessa Sagadin trofeenäyttelyssä oli esillä yli viisikymmentä majakallotrofeeta. Majavakalloja on arvosteltu trofeenäyttelyissä vuodesta 2002 lähtien. M ajavasta metsästäjä on perinteisesti hyödyntänyt lihat ja nahan. Sen lisäksi kallosta saa myös hyvän metsästysmuiston. Majavakallolle on määritelty myös trofeeluokitus. Kestävän käytön periaatteen mukaan riistakantoja on täysimääräisesti hyödynnettävä. Sen metsästäjät ovat jo muinoin oivaltaneet, sillä majavan nahka on todettu varsin hyväksi turkisainekseksi. Majavannahka metsästysmuistona koristaakin varsin monen metsästäjän seinää. Majavannahasta voidaan valmistaa myös varsin kestävä päähine tai vaikkapa turkisliivit. Miten kukin vain haluaa. Majavakäristystä ja kallotrofeita Monet metsästäjät arvostavat maukasta majavanlihaa. 1990-luvulla majavakäristys nimettiinkin Etelä-Savon maakunnan riistaruuaksi. Majavakäristyksen teko on varsin yksinkertaista ja helppoa. Majavasta leikataan lihat irti luista. Sen jälkeen lihat laitetaan ohueksi levyksi pakastepussiin. Pakkasessa ne odottavat hetkeä, jolloin halutaan tehdä nopeasti herkullinen riista-ateria. Jäätyneestä lihasta vuollaan ohuita lastuja suoraan paistinpannulle. Pannulle tilkka vettä ja mausteeksi riittää ripaus suolaa ja mustapippuria. Majavakäristys tarjoillaan perinteiseen tapaan perunamuusin kera. Lisämausteeksi puoluk- Kaikkien kallojen mittausperusteet ovat samanlaiset. Kallon leveytenä mitataan kallon suurin leveys. Kallon pituutena mitataan sen suurin pituus takaraivoluusta kuono-osan kärkeen. Mittaukset tehdään työntömitalla kahden desimaalin tarkkuudella. Veli Lappalainen Nahan piirtäminen, eli ensimmäinen viilto ratkaisee pitkälti koko taljan lopputuloksen. 50 Metsästäjä 4 / 2007
• Kallojen valmistus trofeekuntoon Kallosta saadaan siis varsin mukava metsästysmuisto. Jotta trofee säilyisi, se on valmistettava trofeekuntoon. Nylkemisen jälkeen kallo irrotetaan ruhosta ja sen jälkeen se keitetään. Keittämisen jälkeen lihakset ja muut kudoksen irtoavat kallosta helposti. On varottava keittämästä kalloa liikaa, jotteivät kalloluun saumat aukea kokonaan. Kalloissa hampaat ovat myös ongelmallisia, sillä kuivuessaan ne helposti ajan myötä halkeilevat. Hampaat voidaan käsitellä halkeilemisen estämiseksi vielä keittämällä ne parafiinissä. Kallo voidaan pudistamisen jälkeen vielä käsitellä vetyperoksidilla, jolloin se saa valkoisemman muodon. Kallon ottaminen omaksi trofeekseen ei estä eläimen täyttämistä. Kallo voidaan pitää esillä sellaisenaan, alaleuka luonnolliseen asentoon aseteltuna. Kallo voidaan myös alaleukoineen kiinnittää sopivalla metallilankasidoksella taustalevylle. Hampaat voidaan käsitellä halkeilemisen estämiseksi vielä keittämällä ne parafiinissä. Kallot trofeina Trofeeluokitus on CIC:ssä laadittu suden, karhun, ilveksen, mäyrän, ketun ja supikoiran kalloille. Kuten edellä todettiin, myös majavan kalloja on alettu arvostella CIC:n ja kansallisissa näyttelyissä. Trofeet voidaan virallisesti arvostella vain trofeenäyttelyissä. Trofeiden tulee olla kuivuneita vähintään kolmen kuukauden ajan, ennekuin ne voidaan virallisesti näyttelyissä arvostella. Eniten näyttelyissä esillä on perinteisesti ollut karhun ja ilveksen kalloja. Viime aikoina myös ketun, mäyrän ja supikoiran kallot ovat näyttelyissä yleistyneet sekä uutena lajina majavakallot. Ilveskallon Suomen ennätys 29,10 pistettä, se on myös lajin maailmanennätys. Ilves on kaadettu vuonna 1988 Kalvolassa. Karhun kallon Suomen ennätys on 67,74 pistettä. Karhu on kaadettu Nurmeksessa vuonna 2003. Majavakallon Suomen ennätys on tällä hetkellä 25,95 pistettä. Eläin on kaadettu 2004 Ähtärissä. Seuraavassa käydään läpi kallojen mittausperusteet. Mittausohjeita apuna käyttäen voidaan itse mitata ja arvioida kallot ja nähdä mihin pistemäärään ne yltävät. Tästä on apua kun harkitsee kannattaako kallo viedä viralliseen näyttelyyn arvosteltavaksi. Mukana on myös arvostelulomake, johon tiedot voidaan kirjata. Mittaus ja arviointiohjeet Kaikkien kallojen mittausperusteet ovat samanlaiset. Kallon pituudella tarkoitetaan kallon suurinta pituutta ja leveydellä kallon suurinta leveyttä. Mittaukset suoritetaan senttimetreinä kahden desimaalin tarkkuudella. Mittaukset tehdään työntömitalla. Kallon pituus. Kallon pituutena mitataan kuonoluun uloimman kohdan ja takaraivoluun välinen etäisyys. Yleensä mitta otetaan kallon kuonoluun etureunaan, mutta jos hampaat ovat ulkonevat, hyväksytään myös ne kallon kokonaispituuteen kuuluvaksi. Kallon leveys. Leveys mitataan kohtisuoraan pituuslinjaan nähden kallon leveimmästä kohdasta. Nahat trofeina Trofeina arvostellaan karhun, suden ja ilveksen nahkoja. Suurpetojen nahoista saadaankin varsin näyttäviä trofeita. Niiden mittausperiaatteet poikkeavat hiukan toisistaan. Nahat on parkittava ja suojattava hyönteistuhoilta. Parkitseminen on syytä jättää alan ammattilasten tehtäväksi. Nahkojen alkukäsittelyn ohjeita löytyy muun muassa turkisalan nahkontaoppaista. Nylkeminen on syytä tehdä mahdollisimman pian kaadon jälkeen, sillä nahka alkaa pilaantua varsin nopeasti. Nahasta rasva pitää saada kaavittua mahdollisimman tarkkaan pois. Alkukäsittely tuoreille nyljetyille nahoille on kaapimisen jälkeen kuivaus, suolaus tai pakastaminen. Näin nahka saadaan säilymään ennen kuin se toimitetaan turkismuokkaamoon. Nahan piirtäminen, eli ensimmäinen viilto ratkaisee pitkälti koko taljan lopputuloksen. Piirtämisessä on syytä välttää jalkojen tyveen eli kainaloihin ja nivuksiin syntyviä teräviä kielekkeitä. Viillot on syytä yhdistää toisiinsa mahdollisimman tylpässä kulmassa. Raajoissa viillot on hyvä tehdä karvoituksen mukaan, jolloin karvan reunat peittyvät sopivasti karvoitukseen. Valmiin parkitun nahan voi kiinnittää vielä sopivalle kangasalustalle. Nahassa voi olla kallo-osa täytettynä, se ei estä trofeen arvostelua. Mittaus ja arviointiohjeet Mittaukset tehdään taipuisalla kapealla mittanauhalla. Mittaukset kirjataan senttimetreinä yhden desimaalin tarkkuudella. Nahka voidaan arvostella, vaikka nahassa on täytetty pää mukana. Nahkaa ei saa venyttää mihinkään suuntaan mittauksessa. Karhun nahkan Suomen ennätys on 346,19 pistettä. Tämä karhu on kaadettu vuonna 2003 Imatralla. Karhun nahkojen virallinen arviointi tapahtuu virallisissa trofeenäyttelyissä. Trofeenäyttelyjä järjestetään erilaisten messujen ja erämessujen yhteydessä. Trofeearvosteluista massamme vastaa Suomen CIC näyttely- ja trofeekomissio Nahan pituus. Mittaus suoritetaan kuononkärjestä hännänpäähän nahan reunaan. Mittaukseen ei saa sisältyä hännän karvan pituutta. Nahan leveys. Mittaus tehdään kohtisuoraan pituuslinjaa vasten nahan kapeimmasta kohdasta etukäpälien takaa. Muotopisteet Mittatulokseen voidaan lisätä enintään 30 % muotopisteitä. Muotopisteiden määrä määritetään kaavasta: (PITUUS x LEVEYS):100 Karvan pituus enintään 10 % Karvan tasaisuus enintään 10 % Karvan kiilto ja massavuus enintään 10 % Trofeen pistemäärä saadaan laskemalla kallon pituus ja leveys yhteen. SUSI KARHU ILVES KETTU MÄYRÄ SUPIKOIRA MAJAVA MITTAUS Kallon pituus Kallon leveys _______ _______ Canis lupus Ursus arctos Lynx lynx Vulpes vulpes Meles meles Nyctereutes procyonoides Castor fiber, Castor canadensis kerroin x1 x1 pisteet _____ p. _____ p. KOKONAISPISTEMÄÄRÄ (pituus + leveys) _____ p. Mitaliluokat ja Suomen ennätykset SUSI KARHU ILVES KETTU MÄYRÄ SUPIKOIRA MAJAVA Kulta 41,0 55,0 26,0 25,0 22,0 21,5 26,0 Hopea 39,0 53,0 24,5 24,5 21,5 21,0 25,5 Pronssi 37,0 51,0 23,0 24,0 21,0 20,5 25,0 SM 44,48 p. 67,74 p. 29,10 p. 25,54 p. 24,27 p. 21,12 p. 25,95 p. Paikka Ilomantsi Nurmes Kalvola Siuntio Teisko Hyvinkää Ähtäri vuosi 1986 2003 1988 2001 2006 2006 2004 Metsästäjä 4 / 2007 51
• Muotopisteiden arviointi on kolmen trofeetuomarin yhteinen näkemys karvan ominaisuuksista. Karvaa sormien haromalla voidaan arvioida karvan pituutta, massavuutta ja tasaisuutta. Arvioinnissa tulee huomioida, että esimerkiksi nivuksissa ja kainaloissa on luonnostaan vähäkarvaisiakin paikkoja ja karvan pituus vaihtelee nahan eri osissa. Karvan laatu on parempi myöhäissyksyisellä karhulla kuin loppukesästä kaadetulla karhulla. Kokonaispistemäärä trofeelle saadaan seuraavasti: (pituus X leveys):100 + 0-30 % lisäpisteitä. Karhun nahan Suomen ennätys on 346,19 pistettä. Lisätietoja trofee-ennätyksistä ja trofeiden arvosteluista löytyy muun muassa Metsästäjäin Keskusjärjestön kotisivuilta osoitteesta: www.riista.fi KARHU, nahka Ursus arctos MITTAUS Nahan pituus Nahan leveys CIC Suomen näyttely- ja trofeekomissio TROFEEARVOSTELU CIC:n mukainen arvostelu ____ cm ____ cm Pisteet ____ Pisteet: (Pituus X leveys):100 ARVIOINTI Muotopisteet Karvan pituus Karvan tasaisuus Karvan kiilto ja massavuus KOKONAISPISTEMÄÄRÄ (enintään 10 %) (enintään 10 %) (enintään 10 %) ____ ____ ____ ____ Mitaliluokat: Kulta 300 pistettä, hopea 275 pistettä, pronssi 250 pistettä Karhu on arvostetuimpia metsästyssaaliita maassamme. Karhusta saadaan trofeeksi sekä kallo, että nahka. Nahan leveys mitataan kapeimmasta kohtaa nahkaa. Yleensä mittauskohta sijaitsee heti etukäpälien takana. Karhun nahan pituutena mitataan nahan pituus kuononkärjestä hännänpäähän. Nahkaa ei saa venyttää mittauksessa mihinkään suuntaan Karvan pituutta, tasaisuutta ja massavuutta arvioidaan trofeetuomareiden toimesta sormilla haroen karvaa, jolloin karvan laatu paljastuu. 52 Metsästäjä 4 / 2007
• Juhlatarjoukset HELPPOA! 3-värinen ledivalorivi helpottaa suuntimista. Haukunilmaisin; valo ja ääni muuttuu koiran haukkuessa. Lähikytkin (koira alle 1,5 km etäisyydellä) näyttää koiran suunnan ja etäisyyden hetkessä. Valmius kahden koiran seuraamiseen. Laitteessa mykistysmahdollisuus, tällöin suunnitaan pelkällä valolla. Kuuluvuus - Erittäin pitkä, taajuus 138 MHz, teho 150 mW Tarkkuus - Tracker-tecknologian ansiosta huipputarkka suunta ja matka Suuntimanopeus - Tracker-teknologia mahdollistaa todella nopean ja helpon suuntimisen Rakenne - kovaan metsästyskäyttöön rakennettu tutka, luja alumiinirunko sekä patentoidut, kestävät antennit Haukkuhälytys - Haukunilmaisin toimii virheettömästi joka säässä Classic-paketti 549 + toimituskulut Ergonominen kaulanmyötäinen Erittäin pitkä kuuluvuus, taajuus 138 MHz Luja ja vesitiivis rakenne Ladattava akku Merkkivalot Säädettävä haukunilmaisin Vaihdettavat antennit / lyhyt ja pitkä malli Kaikille koirille, pienimmästä mäyräkoirasta suurimpaan ajokoiraa Classic-paketti Pico-pannalla + toimituskulut 599 Kevyt lähetin alumiinia, paino alk. vain 72 g Taajuus 433 MHz, erittäin tarkka Erittäin nopea ja helppo käyttää Säädettävä haukunilmaisin Merkkivalo patterille Exact-paketti 335 + toimituskulut Käyttövalmiisiin paketteihin sisältyy: lähetinpanta, paristot, vastaanotin, vyökotelo, käyttöohje, pantalaturi(Pico). Soita & tilaa! 020 - 7477 080 08 - 5400 600 0400 245 083 (arkisin klo 9-17) (arkisin klo 17-20) (arkisin klo 17-20) Tracker Oy, Kauppiaantie 30, 90460 Oulunsalo www.tracker.fi Metsästäjä 4 / 2007 Tr ac ke r Uu Puolet kevyempi 110 g tu 53 Pi co us !
• Riistanlihan tarkastus, myynti ja toimittaminen ravintolaan ­ faktaa vai fiktiota? 54 Metsästäjä 4 / 2007
• ti Luonnonvaraisen riistan liha pitää pääsääntöisesti tarkastaa, jos sitä halutaan toimittaa ravintoloihin tai vähittäiskauppoihin. Lihantarkastusvaatimus koskee kaikkea yleiseen kulutukseen toimitettavaa lihaa, myös metsästettyä riistaa. Metsästettävän luonnonvaraisen riistan osalta säädöksissä on kuitenkin joitain poikkeuksia ja vaatimuksissa lievennyksiä kotieläinten ja tarhattujen riistaeläinten lihan vaatimuksiin verrattuna. muuten luovuttaa eikä antaa naapureille, sukulaisille, maanomistajille eikä muille henkilöille. Myyminen suoraan kuluttajalle tarkoittaa, että lihaa ei saa toimittaa välittäjien eikä tukkujen kautta, vaan myyjänä pitää olla metsästäjä itse ja ostajana kuluttaja, jonka omaan käyttöön liha tulee. Myyjänä voi myös olla metsästysseura, riistanhoitoyhdistys tai poliisi, jos ne järjestävät esimerkiksi kolarihirven huutokaupan tai muun riistanlihan myyntitilaisuuden. L ylitarkastaja ELT, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira, liha- ja kalahygieniayksikkö ihantarkastuksesta ja muusta elintarvikehygieniasta säädetään elintarvikelainsäädännössä. Elintarvikelainsäädösten mukaiset määritelmät riistaeläimistä poikkeavat jonkin verran metsästyslain käsitteistä. Luonnonvaraiseen riistaan luetaan elintarvikelainsäädännössä kuuluviksi luonnonvaraiset sorkka- ja kavioeläimet, jäniseläimet, jyrsijät, karhut ja muut metsästettävät maanisäkkäät, hylkeet sekä luonnonvaraiset metsästettävät linnut. Luonnonvarainen riista jaotellaan suurriistaksi ja pienriistaksi. Pienriistaan kuuluvat metsästettävät linnut, jäniseläimet ja jyrsijät, suurriistaan kaikki muut metsästettävät nisäkkäät. Luonnonvaraisen riistan lihantarkastuksesta ja hygieniasta on säädetty koko Euroopan unionia koskevissa EY:n hygienia-asetuksissa sekä lisäksi Suomessa kansallisella elintarvikelailla ja sen nojalla annetuilla asetuksilla. Pääsääntöisesti kaikki yleiseen kulutukseen tarkoitettu liha, myös luonnonvaraisen riistan liha, pitää Suomessa olla tarkastettua. Siten, jos riistan lihaa toimitetaan vähittäismyyntiin kuten kauppaan tai ravintolaan, tai esimerkiksi hyväksyttyyn leikkaamoon leikattavaksi tai hyväksyttyyn lihavalmistelaitokseen jalostettavaksi, pitää lihan olla tarkastettua. Tähän yleiseen vaatimukseen lihan tarkastamisesta on rajattu poikkeuksena metsästäjien oma käyttö sekä eräät elintarvikelaissa määritellyt erityistapaukset. Suoraan kuluttajan omaan käyttöön tarkoitettua lihaa ei tarvitse tarkastuttaa Metsästäjän omaan käyttöön tulevaa riistan lihaa ei tarvitse tarkastaa eikä siihen kohdistu muitakaan hygieniamääräyksiä. Metsästäjän omalla käytöllä tarkoitetaan yksittäisen metsästäjän tai metsästysseuran jäsenen omassa yksityistaloudessaan käyttämää luonnonvaraisen riistan lihaa. Sitä saa tarjoilla omalle perheelle ja omissa yksityistilaisuuksissa myös kutsutuille vieraille, vaikka liha ei olisikaan tarkastettua. Metsästäjä saa myydä tai muuten luovuttaa luonnonvaraisen riistan lihaa tarkastamattomana suoraan kuluttajalle kuten sukulaisille, naapureille tai maanomistajalle vain näiden omaan käyttöön. Metsästäjä saa myydä tarkastamatonta riistan lihaa myös leikattuna, mutta tarkastamattomasta lihasta ei saa valmistaa myytäväksi mitään tuotteita, kuten jauhelihaa, makkaroita tai palvilihaa. Tällaisia tuotteita ei saa myöskään Jäniksiä ja riistalintuja kauppaan tai ravintolaan ilman tarkastusta Vähittäismyyntiin saa yleensä toimittaa vain tarkastettua lihaa. Tämän yleissäännön ainoa poikkeus ovat metsästetyt luonnonvaraiset jänikset, kanit ja linnut, joiden lihaa saa myydä tarkastamattomana sekä ravintoloihin että vähittäiskauppoihin. Suomessa metsästetyn metson, teeren, pyyn ja niiden osien kuten nahkojen kauppa sekä eräiden muiden riistalintujen kauppa on kuitenkin kokonaan kielletty metsästysasetuksen 31 §:ssä. Tarkastamatonta jänisten ja lintujen lihaa saa myydä myös leikattuna, mutta siitä ei saa valmistaa myytäväksi mitään tuotteita, kuten jauhelihaa, makkaroita tai palvilihaa. Lihan toimittaminen välittäjien kautta on myös sallittua. Tarkastamatonta jänisten tai riistalintujen lihaa ei saa toimittaa hyväksyttyihin laitoksiin, kuten lihavalmistelaitoksiin tai lihan leikkaamoihin. Vähittäismyyntiin toimitettavien jänisten ja lintujen lihan mukana pitää olla asiakirja, jossa on tieto eläinten pyyntipäivästä, -ajasta ja -kunnasta. Leena Oivanen, Metsästäjän omaan käyttöön tulevaa riistan lihaa ei tarvitse tarkastaa eikä siihen kohdistu muitakaan hygieniamääräyksiä. Peijaisissa ja muissa tilaisuuksissa voidaan tarjoilla tarkastamatonta riistaa Metsästäjien järjestämissä peijaisissa tai muussa yksityistilaisuudessa kuten häissä ja synty- Hannu Huttu Metsästäjä 4 / 2007 55
• mäpäivillä voidaan tarjoilla tarkastamatonta luonnonvaraisen riistan lihaa. Tarjoilutilaisuus voidaan järjestää myös hyväksytyssä elintarvikehuoneistossa, kuten koulun, nuorisoseuran, ravintolan tms. tiloissa. Tilaisuuden tulee olla metsästäjien järjestämä ja sen pitää olla yksityinen, tarkoitettu selkeästi rajatulle joukolle kutsuttuja vieraita. Lihantarkastus tehdään teurastustiloissa Riistaeläinten lihantarkastuksen tekee aina virkaeläinlääkäri. Lihantarkastus tulee tehdä siinä paikassa, jossa eläin on teurastettu loppuun, so. ruho on nyljetty ja viimeistelty. Teurastus ja lihantarkastus voidaan tehdä joko hyväksytyssä teurastamossa tai pienteurastamossa, joka on hyväksytty luonnonvaraisen riistan teurastamiseen, hyväksytyssä riistankäsittelylaitoksessa tai riistan teurastuspaikassa, jonka kunnan virkaeläinlääkäri hyväksyy luonnonvaraisen riistan loppuun teurastusta ja lihantarkastusta varten. Useimmat hirvet ja muut riistaeläimet tarkastetaan juuri riistan teurastuspaikoissa, jotka ovat käytännössä metsästysseurojen ns. lahtivajoja. Teurastamolle, pienteurastamolle ja riistankäsittelylaitokselle on kuvattu rakenteellisia ja toiminnallisia vaatimuksia lainsäädännössä. Riistan teurastuspaikalle, jonka kunnaneläinlääkäri hyväksyy, ei ole annettu yksityiskohtaisia vaatimuksia, vaan edellytyksenä on, että teurastus voidaan suorittaa siellä hygieenisesti. Päätöksen teurastuspaikan hyväksymisestä tekee aina se kunnan virkaeläinlääkäri, joka tekee myös lihantarkastuksen. Paikka, joka on hyväksytty riistan teurastukseen ja lihantarkastukseen, on elintarvikelain tarkoittama elintarvikehuoneisto. Teurastuspaikan käyttäjän, joka tarkastuttaa siellä riistan lihaa, on tehtävä tästä toiminnasta ilmoitus kunnan elintarvikevalvontaviranomaisille. riistan alustava tarkastus heti kaadon tai pyynnin jälkeen. Koulutetun metsästäjän on pitänyt suorittaa erityinen aiheeseen perehdyttävä kurssi. Tässä metsästäjien hygieniakoulutuksessa käsitellään riistaeläinten anatomiaa, sairauksien aiheuttamia muutoksia, muita ympäristötekijöitä, jotka voivat vaikuttaa ihmisten terveyteen riistaeläinten välityksellä, sekä lihan hygieenistä käsittelyä ja asiaan liittyviä säädöksiä ja määräyksiä. Lainsäädännössä on lueteltu varsin yksityiskohtaiset vaatimukset koulutuksen sisällölle, ja lisäksi koulutusohjelma tulee hyväksyttää Evirassa. Metsästäjien järjestämissä peijaisissa tai muussa yksityistilaisuudessa kuten häissä ja syntymäpäivillä voidaan tarjoilla tarkastamatonta luonnonvaraisen riistan lihaa. Luonnonvaraisen riistan lihantarkastusta varten eläinlääkärin on saatava edellä kuvattu asiakirja, josta ilmenevät pyyntitiedot. Asiakirjan antaa joko koulutettu metsästäjä, jos sellainen on käytettävissä, tai metsästäjä, joka toimittaa ruhon lihantarkastukseen. Lihantarkastuksessa tarkastetaan, että ruho ja sisäelimet kelpaavat elintarvikkeiksi. Jos ruhon alkutarkastuksen on tehnyt koulutettu metsästäjä ja siitä on annettu eläinlääkärille riittävä selvitys, ei sisäelimiä tarvitse tarkastaa. Eläinlääkäri merkitsee lihantarkastuksessa hyväksytyn ruhon terveysmerkillä, ruhoon laitettavilla leimoilla. Riistan teurastuspaikassa tarkastettua riistan lihaa voidaan myydä vain kotimaassa, hyväksytyissä laitoksissa tarkastettua lihaa voidaan myydä myös muihin EU-jäsenmaihin. Tarkastettu ruho voidaan toimittaa hyväksyttyyn lihaleikkaamoon leikattavaksi ja edelleen lihavalmistelaitokseen tai vähittäismyyntiin. Kotimaan kulutukseen hyväksytty riistan liha on laitoksissa pidettävä erillään EUmaihin hyväksytystä lihasta. Trikiinitutkimus aina eräille eläimille Karhujen, villisikojen, ilvesten, majavien, hylkeiden ja muiden mahdollisten trikiinien isäntäeläinten lihantarkastukseen kuuluu aina myös trikiinitutkimus. Sitä varten ruhosta tulee toimittaa näyte tutkittavaksi hyväksyttyyn laboratorioon. Näytteen ottamisesta ja toimittamisesta vastaa lihantarkastuksesta vastaava eläinlääkäri. Ruhoa ei voida hyväksyä ennen kuin trikiinitutkimuksesta on saatu tulos. Jos trikiinitartunta todetaan, ruho hylätään. Trikiinitartunta on erittäin yleinen Suomen pienpedoissa ja varsin yleinen myös karhuissa ja villisioissa. Evira suositteleekin, että trikiinitutkimus tehtäisiin karhujen ja villisikojen lihalle aina myös silloin, kun sitä ei aiota muuten toimittaa lihantarkastukseen vaan syödä metsästäjän omassa taloudessa tai myydä suoraan yksityisille kuluttajille. Hygienia huomioon heti kaadosta alkaen Saaliiksi saamisen jälkeen hirviltä, peuroilta ym. suurriistaan kuuluvilta eläimiltä on poistettava maha ja suolet mahdollisimman pian ja tarvittaessa laskettava veri. Myös pienriista saadaan suolistaa jo pyyntipaikalla. Sisäelimet voidaan irrottaa riistaeläimen ruhosta suolistuksen ja verenlaskun yhteydessä jo pyyntipaikalla. Maha ja suolet saadaan jättää pyyntipaikalle. Karhu ja hylkeet saadaan myös nylkeä pyyntipaikalla, jos se voidaan tehdä hygieenisesti. Olisi hyvä haudata suolet ja muut teurasjätteet eikä jättää niitä koirien tai villieläinten syötäväksi, jotta riistaeläinten mahdolliset loiset ja muut taudit eivät leviäisi. Riistaeläimen ruho pitää kuljettaa mahdollisimman pian riistan teurastuspaikkaan tai laitokseen, missä se teurastetaan loppuun ja tarkastetaan. Siellä ruho pitää nylkeä mahdollisimman pian ja suolistaa, sekä irrottaa elimet, jos sitä ei ole tehty jo pyyntipaikalla. Ruhon riittävästä jäähtymisestä on huolehdittava. Ruhoa ei saa paloitella ennen tarkastusta ja ruhon mukana tulee olla pää ja sisäelimet. Tarkastettava ruho ei saa olla jäätynyt. Tarkastettavan ruhon mukana on oltava asiakirja, jossa on tiedot pyyntipäivästä, -ajasta ja -kunnasta sekä mahdolliset tiedot epäillystä eläimen sairaudesta tai muista muutoksista. Jos metsästysseuraan kuuluu ns. koulutettu metsästäjä, hän voi tehdä ruhon ja sisäelinten tarkastuksen jo pyyntipaikalla. Jos tarkastuksessa ei havaita mitään epänormaaleja ominaisuuksia eikä eläimessä havaittu epänormaalia käyttäytymistä ennen tappamista, voidaan sisäelimet jättää pyyntipaikalle ja toimittaa lihantarkastukseen vain ruho. Jos kyseessä on karhu, villisika tai muu mahdollinen trikiinien isäntäeläin, pitää ruhon mukana toimittaa myös pää ja pallea. Koulutetun metsästäjän tulee toimittaa lisäksi kirjallinen ilmoitus lihantarkastuksen tekevälle virkaeläinlääkärille. Asiakirjasta pitää ilmetä pyyntipäivä, -aika ja kunta, ja sen pitää olla numeroitu. Evira katsoo, että metsästysseuroihin kuuluvat eläinlääkärit voivat toimia tässä tarkoitettuina koulutettuina metsästäjinä ilman mitään lisäkoulutusta. Lihan myynnistä tulee ilmoittaa viranomaisille Riistan lihan myynnistä ja luovutuksesta tulee tehdä ilmoitus kunnan elintarvikevalvontaviranomaisille. Myynnistä ja luovutuksesta pitää ilmoittaa etukäteen. Ilmoitusvelvollisuus koskee jokaista yksittäistä metsästäjää, joka myy tarkastamatonta tai tarkastettua riistan lihaa suoraan kuluttajille tai toimittaa jäniksiä tai riistalintuja vähittäismyyntiin tai myy tarkastettua riistan lihaa esimerkiksi kauppaan tai ravintoloille. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös metsästysseuraa, riistanhoitoyhdistystä tai poliisia, jos se järjestää tarkastamattoman riistan lihan huutokaupan tai muun myyntitilaisuuden. Ilmoitus pitää tehdä sen kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle, jonka alueella myynti tapahtuu. Jos tarkastetun riistanlihan myyntitoiminta on laajaa tai ammattimaista, tulee lihan käsittelytilojen olla elintarvikelain mukaan hyväksyttyjä. G Lihantarkastuksen tekee eläinlääkäri Lihantarkastuksen tekee virkaeläinlääkäri. Riistan teurastuspaikassa tehtävän luonnonvaraisen riistan lihantarkastuksen voi tehdä vain asianomaisen alueen kunnaneläinlääkäri. Hyväksytyissä pienteurastamoissa ja riistankäsittelylaitoksissa lihantarkastuksen tekee se kunnaneläinlääkäri, joka muutenkin valvoo kyseistä laitosta. Hyväksytyissä teurastamoissa lihantarkastuksen tekee laitosta valvova Eviran tarkastuseläinlääkäri. Metsästäjien uusi hygieniakoulutus tulossa Lainsäädännön mukaan metsästysseuroihin voi kuulua henkilöitä, jotka on koulutettu tekemään 56 Metsästäjä 4 / 2007 Lisätietoja lihantarkastuksesta ja asiaan liittyvästä lainsäädännöstä löytyy Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran web-sivuilta www.evira.fi. Evira valmistelee tällä hetkellä muun muassa ohjetta riistan teurastuspaikkojen viranomaisvalvonnasta.
• Piireissä tapahtuu Etelä-Savo Hirvenmetsästyksen johtaja­koulutus G Etelä-Savon riistanhoitopiiri järjestää metsästyksenjohtajille ja varajohtajille suunnattua koulutusta elo-syyskuussa. Koulutukset ovat avoimia ja osallistuminen toisen yhdistyksen koulutuksiin on mahdollista. Koulutuksen aiheina ovat mm. turvallisuus, johtajan tehtävät sekä hirvikannan hoito. Tilaisuudet alkavat kello 17.30 videoesityksellä ja varsinainen koulutus kello 18.00. Poikkeuksena Ristiinan riistanhoitoyhdistys, josta vastaavat ajat ovat 18.30/19.00. Tiedustelut: Etelä-Savon riistanhoitopiiri, riistanhoidonneuvoja Veli-Matti Pekkarinen 0400-257 407. Koulutusajat: Anttola ma 3. 9. Ollinmäen viinitila Enonkoski ke 8. 8. Kievari Enonhovi Hartola, Pertunmaa ke 8. 8. Pertunmaan nuorisotalo Haukivuori to 23. 8. Haukivuoren Riistamiesten maja Heinolan seutu to 9. 8. Hotelli Kumpeli Heinävesi ti 4. 9. Yläasteen koulukeskus Joroinen to 16. 8. Kerisalon Seurapirtti Juva to 16. 8. Hotelli Juva Kangaslampi to 6. 9. Kangaslammin seurakuntasali Kangasniemi ti 18. 9. Kunnantalo, valtuustosali Kerimäki pe 14. 9. Hotelli Herttua Mikkelin seutu to 9. 8. Porrassalmen Eräveikkojen maja Mäntyharju ­ Hirvensalmi ke 22. 8. Tyllilä-Hovi Pieksämäki, Virtasalmi, Jäppilä ti 28. 8. Naarajärvi, Kanttila Punkaharju ke 29. 8. Kunnantalo, valtuustosali Puumala ke 5. 9. Kunnantalo, valtuustosali Rantasalmi ma 27. 8. OP:n kokoustilat Ristiina ke 19. 9. Hotelli Heimari Savonranta ma 13. 8. Sampola Sulkava ti 21. 8. OP:n kokoustilat Sysmä ti 7. 8. Sysmän säästöpankki Savonlinna ma 6. 8. Opetusravintola Paviljonki Tervetuloa nykyiset ja tulevat metsästyksen johtajat! Pohjois-Savo off on FlashDot ­ parempi osuma päivällä ja hämärissä 1,5­ 6x42 Hinnasto 2007 6x42 6x42 7x50 7x50 8x56 8x56 8x56 8x56 10x42 1,1-4x24 1,1-4x24 1,5-6x42 1,5-6x42 1,5-6x42 3-12x42 3-12x42 3-12x50 3-12x50 3-12x50 3-12x50 2,5-10x56 2,5-10x56 2,5-10x56 2,5-10x56 4-16x50 12,5-50x56 12,5-50x56 2,5-10x56 3-12x50 4-16x50 1,1-4x20 3-12x50 3-12x50 3-12x50 4-16x50 4-16x50 5-25x56 12,5-50x56 HUN Klassik Klassik Klassik valoristikolla HUN Klassik HUN valoristikolla Klassik valoristikolla Klassik ovh sis alv. 505 620 750 1.045 555 750 875 1045 670 Aseiden ja tähtäinlaitteiden kohdistus ja huoltopäivä G metsästäjille la 21.7.2007 klo 12 alkaen Leppävirran-Varkauden rhy:n Riikinnevan 100 m ampumaradalla (opastus Varkaus-Sorsakoski tieltä). Tapahtumassa metsästäjillä on mahdollisuus kohdistaa aseensa syksyn jahtia varten. Paikalla kiikari- ja asealan asiantuntijoita. Trap-radalla on samalla mahdollisuus saada opastusta ja tutustua haulikkoammuntaan. Etenkin nuoret ja vasta-alkajat ovat tervetulleita. Neuvonta- ja koulutustilaisuus kuuluu Suomen Metsästäjäliiton PohjoisSavon Piirin Metso-hankkeeseen. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Lisätietoja: Vesa Paldanius 040-7363622 ja Lauri Itkonen 050-4078359 Varsinais-Suomi Zenith 965 Zenith FlashDot 1270 Klassik 830 Zenith 995 Zenith FlashDot 1225 Klassik 990 valoristikolla 1305 Klassik 990 Klassik valoristikolla 1260 Zenith 1170 Zenith FlashDot 1380 Klassik 1005 Zenith 1170 Klassik valoristikolla 1285 Zenith FlashDot 1380 Varmint 1285 FieldTarget Parallax 1835 (Ilmakiv.) FT valoristikolla+Parall. 2055 (Ilmakiv.) Precision Hunter (P3Mildot) 1220 Precision Hunter (P3Mildot) 1205 Precision Hunter (P3Mildot) 1440 PM Short Dot PM II PM II Parallax säädöllä PM II/LP valoristikolla+parallax PM II PM II/LP PM II/LP PM II/LP 1580 1490 1660 2020 1715 2015 2185 UUSI Jäljestyskoulutusta Varsinais-Suomessa G Paikka: Kiikala, Rekijoen nuorisoseuran talo Soihtula, Soihtulantie 1, tie no 2403 varrella. Viitoitus Kiikalan kirkolta. Aika: Torstaina 23.8.2007 klo 18:00 Osallistumismaksu 5 euroa sisältäen kahvin. Koulutus on suunnattu sekä metsästäjille että koiranohjaajille. Koulutuksessa käsitellään mm. kolaripaikan tutkimista, toimintaa jäljestämisen aikana ja ampumatatilannetta. Ennakkoilmoittautuminen ja lisätietoja 13.-19.8 2007 (mielellään) välisenä aikana: Teuvo Mäkelä 0400-525216/ teuvo.makela@pp2.inet.fi Järj: Riistanhoitopiirin, kennelpiirin jäljestysohjaajat ja Kiskon piirin rhy. Tilaa UUSI esitteemme! Pohjoisranta 22, 00170 HELSINKI, FINLAND, Tel. 09-135 135 8, Fax 09-135167 1 Metsästäjä 4 / 2007 57
• Metsähallituksen metsästys- ja kalastuslupa-alueiden tarkat kartat kätevästi verkosta M etsähallitus on avannut uuden verkkopalvelun, jossa Metsähallituksen kaikkien metsästys- ja kalastuslupa-alueiden karttoja voi katsella internetissä. Jokaisen lupa-alueen voi hakea helposti näytölle, karttoja voi suurentaa ja pienentää sekä tulostaa halutussa mittakaavassa. Lupa-alueiden rajat on selkeästi merkitty. Matkan suunnittelu retkikohteille voi alkaa jo kotona tietokoneen ääressä. Reitit voi suunnitella etukäteen ja tulostaa haluamansa kartat matkaa varten. Tarkat kartat, joilla voi suunnistaa Metsästäjien ja kalastajien asiakaspalautteissa kartat ovat saaneet runsaasti arvostelua. Lupien myynnin yhteydessä on mahdoton antaa sellaisia karttoja, joissa kaikki alueet, joihin lupa oikeuttaa, näkyisivät selkeästi ja jotka voisivat olla sellaisessa mittakaavassa, että niitä voi käyttää maastossa liikkumisen apuvälineenä. Uudesta Retkikartta.fi -verkkopalvelusta voi nähdä pienemmätkin erilliset palstat, järvet ja lammet, jotka kuuluvat lupa-alueeseen. Palvelun johdosta voi etsiä uusia metsästys- ja kalastuskohteita, joilla ei ole aiemmin tullut käytyä. Kartat ovat niin hyvätasoisia, että niiden perusteella pystyy suunnistamaan. mäkokoa on rajoitettu. Myös kohteen palveluvarustus voidaan syksystä lähtien hakea kartalle. Näin sieltä löytyvät kämpät, laavut, tulentekopaikat ja kaikki muukin palveluvarustus, mitä kohteilla on. Palvelun käytöstä ei peritä erillistä maksua Retkikartta.fi-verkkopalvelun käyttö sisältyy lupien hintoihin. Palvelu muilta osin on rahoitettu yhteiskunnan varoilla. On mahdollista, että myöhemmin vaaditaan asiakkaan rekisteröityminen retkikarttoihin pääsemiseksi. Karttapalvelu on julkaistu myös ruotsiksi osoitteessa Utflyktskarta.fi. Monipuolisia karttoja osoitteessa Retkikartta.fi Palvelu käsittää kesäkuusta alkaen kaikki Metsähallituksen pienriistan metsästysalueet, virkistyskalastuskohteet, pyydyslupa-alueet, viehekalastuskohteet ja yleiset vesialueet sekä suojelu-, retkeily- ja erämaa-alueet. Syksyllä palveluun tulevat myös Metsähallituksen retkeilypalvelut eli tuvat, kämpät, reitit, ja retkeilyrakennelmat, kuten tulentekopaikat. Vuoden lopulla lisätään vielä hirvenmetsästysalueiden kartat. Karttapalvelusta voi etsiä yleiset vesialueet. Merialueiden yleisillä vesialueilla on Suomessa pysyvästi asuvilla ja järvien yleisillä vesialueilla kuntalaisilla metsästys- ja kalastuslain mukaisia oikeuksia. Palvelu löytyy osoitteesta Retkikartta.fi. Siihen on myös linkitys Villin Pohjolan verkkosivuilta. Palveluvarustus ja lupien rajoitukset näkyvät palvelussa Retkikarttapalvelun yhtenä tavoitteena on, että kartat toimivat metsästys- ja kalastuslupiin liittyvinä karttoina, joihin on merkitty alueen rajojen lisäksi kohteiden palveluvarustus ja kaikki lupaa koskevat rajoitukset. Rajoitukset näkyvät kartoilla lupa-alueesta erottuvina alueina, ja sitä koskevalla tekstillä selvennetään rajoituksen sisältö. Kun kartta tulostetaan, tulostuvat kaikki valittua aluetta koskevat rajoitukset kartalle ja tekstinä kartan liitteeksi. Näin voidaan osoittaa sellaiset alueet, joilla esimerkiksi vain hirven ajaminen on sallittu, tai vedet, joilla verkon sil- Helppoa käyttäjille Asiakkaat saavat nyt kätevästi kartat haluamistaan kohteista käyttöönsä. Erikoiskartat voi edelleenkin hankkia muilta toimittajilta. Useimmiten niistä kuitenkin puuttuvat metsästys- ja kalastusalueiden rajaukset ja palveluvarustus. Asiakas voi itse päättää, mistä hän kulloiseenkin tarpeeseensa kartat hankkii. Merkittävää on, että Metsähallitus tarjoaa nyt palvelun, joka on asiakkaalle varsin helppo, nopea ja edullinen ratkaisu. G Heikki Hallila, Metsähallitus 58 Metsästäjä 4 / 2007
• Baikal IJ-513M -ilmakivääri Kaliiperit 4,5 tai 5,5 mm Erittäin tehokas jousimäntätoiminen ilmakivääri, lähtönopeus 300 m/s (4,5 mm) / 250 m/s (5,5 mm) K18 Ammuntatuet Kevyet ja käytännölliset ammuntatuet. Jalkojen päissä tulppien alla metallipiikit, jotka saavat pitävän otteen alustaan. Irrotettavat sommat estävät uppoamisen hiekkaan. Korkeus säädettävissä. Mukana kantopussi. 179,- Baikal IJ-27 12/76 -haulikko Edullinen ja varmatoiminen perushaulikko. Ejektorit, hihnalenkit, 3 vaihtosupistajaa ja pehmustettu perälevy. Tukki valikoitua pähkinäpuuta. Kovakromatut piiput, paino n. 3,6 kg. 1-jalkainen 29,2-jalkainen 39,3-jalkainen 49,- 370,- Trius-kiekonheittimet Näppärä ja pitkäikäinen kiekonheitin, jonka T-muotoisen jalustan voi kiinnittää maahan, lankkuun tai esimerkiksi vararenkaaseen. Helppo virittää ja käyttää. Tack Driver -ammuntapussit Yksiosainen ammuntapussi jonka pitävien kylkien väliin ase kiristyy tukevasti. Sopii haulikolle ja kiväärille. Vähentää rekyyliä ja aseen hyppäämistä huomattavasti. (myydään tyhjänä, täytä esimerkiksi riisillä) Birdshooter 79,- 39,- Dead Shot -pussit Vakaa ja nopeakäyttöinen kaksiosainen ammuntatuki. Kestävää nailonia, ei naarmuta asetta. - Mahdollisuus käyttää korkeitakin kulmia - Yhdelle tai kahdelle kiekolle - Lähtönopeus säädettävissä - Säätöihin ei tarvita työkaluja One Step 129,Uutuusmalli One Step viritetään ja laukaistaan jalalla, helppo ampua myös yksin! (Saatavana 5.8.) 19,- Myydään tyhjänä, täytä esimerkiksi hiekkapuhallushiekalla. Caldwell-bipodit Himmeän mustaa alumiinia. Kääntyy 20° kumpaankin suuntaan, kallistuu 18° Leupold-tähtäinkiikarit Euro-dollari -vaihtokurssin ansiosta amerikkalaisten laatutuotteiden hinta on nyt kohdallaan! Zos 1x22x33 punapiste integroitu Weaverkiinnitys korkea (35-76 cm) 85,matala (20-30 cm) 59,- 69,Zos 3-9x40 parallaksisäätö alkaen 8 m 1" runkoputki kaikkiin aseisiin! hiusristikolla 64,Mil-Dot -ristikolla Leupold VX-II 1-4 x 20 mm . . . . . . . . . . . . . . Leupold VX-III 1,5-5 x 20 mm . . . . . . . . . . . . . Leupold VX-I 2-7 x 33 mm. . . . . . . . . . . . . . . Leupold VX-II 2-7 x 33 mm . . . . . . . . . . . . . . Leupold VX-I 3-9 x 40 mm. . . . . . . . . . . . . . . Leupold VX-II 3-9 x 40 mm . . . . . . . . . . . . . . Leupold VX-II 3-9 x 50 mm . . . . . . . . . . . . . . Leupold VX-I 4-12 x 40 mm . . . . . . . . . . . . . . Leupold VX-II 4-12 x 50 mm. . . . . . . . . . . . . . Leupold VX-II 6-18 x 40 AO . . . . . . . . . . . . . . Leupold VX-II 6-18 x 40 Target Dot . . . . . . . . . . Leupold VX-III 6,5-20 x 40 LR . . . . . . . . . . . . . Leupold VX-III 8,5-25 x 50 LRT . . . . . . . . . . . . Leupold FX-II 4 x 28 Handgun käsiasekiikari - uutuus! . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 350,495,245,345,270,370,470,350,490,560,560,670,990,340,- 55,Lee juhlavuoden lataussarja Sisältää kaiken tarvittavan patruunoiden jälleenlataukseen. Lisäksi tarvitset vain latausholkit kaliiperillesi! Zos 1,5-6x42E 11-portainen säädettävä valaisu (punapiste ristikon keskellä) 30 mm runkoputki 78,- Zos 6-24x50E parallaksisäätö alkaen 20 m 1" runkoputki punapisteristikolla 119,120,valaistulla Mil-Dot -ristikolla Stag Arms -tuotteet Valikoimissamme Stag Armsin laadustaan tunnetut AR-15 -tyyppiset reserviläiskiväärit ja niiden osat. Katso lisää nettisivuiltamme! 95,- Eräliike Riistamaa Espoo Oravannahkatori 1 02120 Espoo puh. (09) 4110 1290 ma-pe 12-18 Kouvola Tapiontie 2 45160 Kouvola puh. (05) 375 0288 ma-pe 10-18 Tuotevalikoima ja nettikauppa: www.riistamaa.fi Metsästäjä 4 / 2007 59
• Anu Ruohomäki Viime talvena kerätystä kotelosta lämpökaappikasvatuksen jälkeen kuoriutunut hirvikärpänen. Arja Kaitala (Oulun yliopisto), Sauli Härkönen (Metsäntutkimuslaitos), Sauli Laaksonen (Evira) ja Hannu Ylönen (Jyväskylän yliopisto) Hirvikärpästutkimus on hyvässä vauhdissa Viime talven kotelokeräys tuotti 10 000 koteloa tutkimustarkoitukseen "Hei, toivottavasti nämä ovat niitä hirvikärpäskoteloita. Lähettäjä: Lauri Haaramo, 8v. 64810 Vanhakylä". Laurin lähettämä näyte (n:o 74) sisälsi yhden putkilon. Kyllä ne olivat hirvikärpäsen koteloita, Lauri. Suurkiitos! 60 Metsästäjä 4 / 2007 E dellä oleva oli yksi noin 200 hirvikärpäskotelokeräyksen palautuskuoren saatekirjeestä. Monissa näytekuorissa oli useampia putkiloita, joihin oli kerätty koteloita useammalta hirven makuupaikalta. Yhteensä kevättalvella käsiteltyjen koteloiden lukumäärä oli noin 10 000. Lukumäärä on suuri, ja sen takana on runsaan kahdensadan metsästäjän ja luonnossa liikkujan mittava keräyspanos. Määrä ylitti kaikki odotukset 10 000 koteloa on tutkimuksemme tarkoitukseen erinomaisen hyvä määrä, sillä odotimme varovaisesti arvioiden noin 2000­3000 koteloa. Jos määrä suhteutetaan hirvikärpäsen ja isäntäeläimen väliseen piinalliseen suhteeseen, 10 000 hirvikärpästä on kuitenkin määrä, joka voi löytyä helposti yhdestä hirvestä syksyn jahtiaikaan.
• Lajista onkin muodostunut maassamme 40 vuoden aikana hirvien ja hirvieläinten sekä metsäluonnon käyttäjien merkittävä riesa. Saimme kotelonäytteitä koko eteläisen ja keskisen Suomen alueelta, pohjoisimpien näytepisteiden osuessa yksiin poronhoitoalueen etelärajan kanssa. Huomionarvoista on, että saimme Puolangalta näytteen poron makuupaikalta. Seuraammekin tiiviisti lajin leviämistä pohjoiseen päin ja tästä mahdollisesti aiheutuvia vaikutuksia porotaloudelle. Koteloiden suuri määrä Varsinais-Suomesta ja pienempi määrä itäisestä Suomesta, PohjoisKarjalasta ja Saimaan ympäristöstä herättävät meissä tutkijoissa mielenkiintoisia kysymyksiä muun muassa hirvikärpästen määrän jaksoittaisen vaihtelun mahdollisuudesta tai jopa hirvien immuniteetin kehittymisestä hirvikärpästä kohtaan. Käynnissä olevat tutkimukset Oulun yliopistolla pidettiin maaliskuussa hirvikärpästutkimuksen toinen suunnittelukokous. Pääasiana oli tutkimuksen tämänvuotisten tärkeimpien osioiden suunnittelu siten, että kerätty mittava koteloaineisto saataisiin mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Kuluvan vuoden tutkimukset tulevat kohdistumaan pääosin hirvikärpäsen elintapojen selvittämiseen. Erityisesti pyrimme selvittämään, mitkä tekijät voivat rajoittaa hirvikärpäsen leviämistä ja miten hirvikärpänen valitsee isäntänsä. Keväällä paljon julkisuutta saaneet hirvikärpäsen selviytymistutkimuksen näytekotelot ovat tiiviisti harsopurkkeihin ja suojaverkkoihin pakattuina toimitettu seurantapaikoilleen Keski- ja Pohjois-Suomeen (Konnevesi ­ Utsjoki -akselille). Tämän kokeen kuoriutuneet yksilöt palautetaan Ouluun, jossa niitä testataan sen selvittämiseksi, mitkä ärsykkeet saavat hirvikärpäsen valitsemaan kohde-eläimensä. Toisessa osahankkeessa tullaan testaamaan, mitä vaikutuksia hirvikärpäspuremilla ja veren imemisellä on hirvieläinten terveyteen ja käyttäytymiseen. Lisäksi osa koteloista on toimitettu Helsingin yliopistossa tehtäviin virologisiin tutkimuksiin, joissa etsitään viitteitä hirvikärpästen mahdollisesti levittämistä taudeista. Huomionarvoista on, että saimme Puolangalta näytteen poron makuupaikalta. Hirvikärpäset poronhoitoalueen porteilla Hirvikärpäset ovat saavuttaneet poronhoitoalueen etelärajan. Tältä osin projektissa tullaan tutkimaan sitä, miten hirvikärpänen vaikuttaa poroihin ja heikentääkö se niiden hyvinvointia. Ennusteena on, että hirvikärpänen menestyy porossa, kuten se menestyy sen serkussa metsäpeurassa. Tämä voi aiheuttaa uuden uhan porotaloudelle. Hirvikärpäsen puremat vahingoittavat poron ihoa ja aiheuttanevat mitä ilmeisimmin poroille ylimääräistä fyysistä ja psyykkistä stressiä heti sen jälkeen kun poro on selvinnyt muiden vertaimevien hyönteisten massaesiintymästä, niin sanotusta "räkkä"-kaudesta. Lisäksi tarkastellaan hirvikärpäsen vaikutusta poroelinkeinoon kokonaisuudessaan, eli tutkimuksen olennainen osa on myös etsiä keinoja hirvikärpäspopulaation vähentämiseksi ja sen leviämisen estämiseksi poronhoitoalueelle. Vuosittain noin 80 prosenttia eloporoista saa loislääkityksen kiusallisia kiiliäiskärpäsiä, eli kurmua ja saulakkaa, vastaan. Tarkoituksena onkin selvittää tehoaako sama loislääkitys myös hirvikärpästä vastaan. Jo ennen Oulun hirvikärpästyöryhmän kokousta olimme saaneet useita yhteydenottoja tutkijoilta Ruotsista ja Norjasta, missä ainakin paikoittain hirvikärpänen näyttää vaikuttavan hirvien terveyteen merkittävästi. Kun yhteistyötarjouksia on alkanut tulla yhä enemmän, on tut- Kotelokoppia saatiin kerättyä kattavasti koko hirvikärpäsen levinneisyysalueelta. Kuvassa tummennettuina ne kunnat, joiden alueelta saimme kotelonäytteitä. (Maanmittauslaitos, lupanro MYY/179/06-V) Sauli Laaksonen Siipensä tiputtaneita verta imeneitä (=lisääntymiskykyisiä) hirvikärpäsiä metsästyssaaliiksi saadussa hirvessä. Metsästäjä 4 / 2007 61
• kimuksen suunnitteluun ja yhteispohjoismaisten synergiaetujen löytämiseen yhä suurempi tarve. Tämä ennen kaikkea siksi, että tutkimusryhmän resurssit ovat rajalliset. Tutkimusryhmämme on kaikille kotelonäytteitä toimittaneille kiitollinen ja materiaali tullaan hyödyntämään tehokkaasti. Ensimmäisiä tutkimusten tuloksia joudumme kuitenkin odottelemaan vielä loppuvuoteen. Terveisiä Venäjältä Hirvikärpäsen levisi Venäjältä 1960-luvulla Kaakkois-Suomeen. Myöhemmin laji on levittäytynyt muutaman kymmenen kilometrin vuosivauhdilla kohti länttä ja pohjoista. Tällä hetkellä vakiintuneen esiintymisen raja noudattelee poronhoitoalueen etelärajaa. Lajista onkin muodostunut maassamme 40 vuoden aikana hirvien ja hirvieläinten sekä metsäluonnon käyttäjien merkittävä riesa. Hirvikärpänen alkaakin olla yhtä yleinen puheenaihe arkikeskusteluissa kuin sää ja hyttyset. Petteri Nieminen Joensuun yliopistosta esitteli Oulun kokouksessa entisen Neuvostoliiton alueella 1960- ja 1970-luvuilla tehtyjä tutkimuksia hirvikärpäsestä. Varsinkin venäjänkielellä julkaistut selvitykset jäävät yleensä helposti huomaamatta ja noteeraamatta tutkimusta tehtäessä. Havaintojen mukaan hirvikärpänen koettiin kiusalliseksi maaseudun väestölle, marjojen ja sienten kerääjille Venäjällä ja Valko-Venäjällä jo 1960-luvulla, jolloin ensimmäiset hirvikärpäsen massaesiintymiset havaittiin. Luultavasti hirvikärpänen koettiin myös sotilaiden riesaksi, sillä hirvikärpästutkimuksessa oli osallisena mm. Sotilaslääketieteen instituutti! Venäjänkielisistä tutkimuksista löytyy paljon pieniä yksityiskohtia Prof. Arja Kaitala asettamassa hirvikärpäsen selviytymistutkimuksen yksittäispakattuja kotelonäytteitä maastokohteelle. Hirvikärpänen on meille kaikille luonnossa liikkujille tuttu syksyinen seuralainen, mutta muutoin tuiki tuntematon olio. hirvikärpäsen kehityksestä ja elinkierrosta, jotka ovat nyt ajankohtaisia Suomessa, kun kärpästiheydet ovat luultavasti saavuttaneet meillä saman tason kuin Venäjällä jo 40 vuotta sitten. Hirvikärpänen ei ilmeisesti ole hyvä lentäjä. Kuoriutumisen jälkeen aikuisen yksilön elinkiertoon kuuluu samanlainen isännän odottelu varvikossa ja ruohikossa kuin puutiaisella, mutta isäntään iskeytyminen tapahtunee muutaman kymmenen metrin lentopyrähdyksellä. Tämä tarkoittaa sitä, että omin avuin hirvikärpänen on hidas levittäytymään. Siihen se tarvitsee isäntäeläimen apua. Hirven tai metsäkauriin mukana hirvikärpänen voi salamatkustaa hyvinkin kymmeniä kilometrejä alkuperäisen elinalueensa ulkopuolelle ja vallata itselleen uusia elinalueita seuraavana vuonna koteloista kuoriutuvien yksilöiden voimin. Tämä onkin hirvikärpäsen tehokkaan leviämisen mekanismi: pitkiä matkoja taittava isäntäyksilö saattaa kantaa yli 5 000 koteloita tuottavaa kärpäsnaarasta, joten koteloiden ja niistä kuoriutuvien kärpästen määrä uudella alueella on korkea heti alkuunsa. nestyjälaji, vaikka se monesta tuntuu vaikealta hyväksyä. Mielenkiintoista on, miten mahdollinen ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan hirvikärpäsen asemaan maamme eläimistössä. Tällä hetkellä ennusteet ovat ainoastaan huolestuneiden arvausten varassa. Hirvien suuri tiheys auttaa luonnollisesti hirvikärpäsen "itsekkäitä" pyrkimyksiä. Myös metsäkauriskannat ovat runsastumassa. Puhumattakaan siitä, mitä tapahtuu, kun hirvikärpänen saavuttaa toden teolla poronhoitoalueen satoine tuhansine poroineen. G Hirvikärpäsen (Lipoptena cervi) voi sekoittaa helposti lintukärpäseen (Ornithomyia avicularia), joka myös kuuluu täikärpäsiin. Lintukärpänen ei kuitenkaan pudota siipiään missään vaiheessa. Lisäksi lintukärpäsen siivet osoittavat lepoasennossa viistosti sivuille ja siipisuonitus on musta. Hirvikärpäsellä siipisuonitus on vaalea ja siivet ovat takaruumiin päällä osittain päällekkäin ja suoraan taaksepäin suunnattuina. Hirvikärpäsprojektin etenemistä voi seurata projektille valmistuneiden kotisivujen välityksellä osoitteessa: http://cc.oulu.fi/~lcervi/. Sen kautta voi antaa myös palautetta. Sauli Laaksonen Menestyvä tulokaslaji Hirvikärpänen on meille kaikille luonnossa liikkujille tuttu syksyinen seuralainen, mutta muutoin tuiki tuntematon olio. Laji onkin biologisesti erittäin mielenkiintoinen. Se on ilmiselvästi me62 Metsästäjä 4 / 2007 Sauli Härkönen Hirvien talvisilta makuupaikoilta löytyvät hirvikärpäsen kotelot ovat noin 2-3 mm:n suuruisia. Leikkaa talteen!
• MMM:n Kala- ja Riistaosaston palsta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Annettu 16.6.2006 MÄÄRÄYS Voimassaoloaika Toistaiseksi Pyyntiluvan nojalla sallittava metsästys G MÄÄRÄYS Maa- ja metsätalousministeriö on päättänyt antaa pyyntilupien nojalla sallittavan metsästyksen rajoittamisesta, pyyntiluvan myöntämisen edellytyksistä ja pyyntiluvan myöntämisessä noudatettavasta menettelystä seuraavat määräykset. G Tämä määräys on voimassa toistaiseksi ja koskee metsästysasetuksen 28 §:ssä säädettyä pyyntiluvanvaraista metsästystä. Tämän määräyksen lisäksi riistanhoitopiireille annetaan vuosittain erilliset yhden metsästysvuoden voimassa olevat lajikohtaiset määräykset, joissa asetetaan riistanhoitopiireille vuosittaiset pyyntilupien nojalla metsästettäväksi sallittavien yksilöiden alueelliset ylärajat lajeittain. Näissä määräyksissä voidaan rajoittaa riistanhoitopiirikohtaisesti myös sitä minkä erityisten metsästysasetuksen 28 §: ssä mainittujen poikkeamisperusteiden nojalla pyyntilupia voidaan myöntää. 1) Yleistä Pyyntilupa tulee harkita tapauskohtaisesti ja pääsääntöisesti yhden pyyntiluvan nojalla voidaan myöntää lupa vain yhden metsästysasetuksen 28 §:n mukaisen lajin yksilön metsästämiseen. Pyyntilupa tulee myöntää vain rajatulle alueelle ottaen huomioon yhtäältä metsästysasetuksen 28 §:n 1 momentin 1-3 kohtien mukaisten poikkeamisperusteiden täyttyminen ja toisaalta 4 kohdan mukaisen poikkeamisperusteen osalta lajin hoitosuunnitelmassa asetetut kannanhoidolliset tavoitteet. Koko riistanhoitopiirin alueen kattavia pyyntilupia ei tule myöntää. Jokaisessa pyyntiluvassa erikseen on riistanhoitopiirin harkittava seuraavien kohtien täyttyminen: 2) Suotuisa suojelutaso Riistanhoitopiireille erillisillä määräyksillä määrättävät pyyntilupien nojalla metsästettäväksi sallittavien yksilöiden alueelliset ylärajat perustuvat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen antamiin tietoihin. Kun alueellinen yläraja määrätään maaja metsätalousministeriössä vuosittain annettavilla erillisillä määräyksillä, siinä on jo otettu huomioon alueellisen ylärajan vaikutus suotuisaan suojelutasoon ja varmistuttu, ettei mahdollinen pyyntiluvan myöntäminen vaaranna poikkeamisen kohteena olevan lajin suotuisaa suojelutasoa. Riistanhoitopiiri voi myöntää alueellisen ylärajansa puitteissa ja määräyksen ohjeiden mukaisesti pyyntilupia. Pyyntilupapäätöksessä on erikseen viitattava suotuisan suojelutason osalta ministeriön asettamaan erilliseen lajikohtaiseen suurimpaan alueelliseen ylärajaan. 3) Metsästysasetuksen 28 §:n 1 momentin mukaisten poikkeamisperusteiden selvittäminen A) Metsästysasetuksen 28 §:n 1 momentin poikkeamisperusteet 1-3 Riistanhoitopiirin tulee selvittää ennen pyyntiluvan myöntämistä poikkeamisperusteiden kohdissa 1-3 seuraavat asiat ja kirjata selvitykseen perustuvat perustelut pyyntilupapäätökseen. 1. luonnonvaraisen eläimistön tai kasviston suojelemiseksi G Hyödyn yksilöinti luonnonvaraiselle eläimistölle tai kasvistolle ja G Arvio siitä miten metsästysasetuksen 28 §:ssä mainitun lajin suojelusta poikkeaminen parantaa sen lajin tilannetta, jonka suojelemiseksi poikkeuslupaa harkitaan. G Mikäli tehty yksilöinti ja arvio osoittavat, että hyöty suojeltavalle lajille ei ole riittävä, lupaa pyyntiluvan kohteena olevan lajin metsästämiseksi ei tule myöntää. 2. erityisen merkittävän vahingon estämiseksi G Erityisen merkittävän vahingon yksilöinti G Potentiaalisen vahinkoalueen (vahinkokohteiden) yksilöinti, joka perustuu serantatietoon ja jo mahdollisesti syntyneisiin vahinkoihin G Vahingon suuruus, jota metsästysasetuksen 28 §:ssä mainitun lajin metsästyksellä pyrittäisiin estämään ja G Arvio vahingon uhkan todennäköisyydestä tai vahingon toistumisen todennäköisyydestä. G Mikäli kyseessä ei ole erityisen merkittävä vahinko, jota pyritään estämään, lupaa pyyntiluvan kohteena olevan lajin metsästämiseen ei tule myöntää. 3. kansanterveyden, yleisen turvallisuuden tai muun erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavista syistä, mukaan lukien sosiaaliset ja taloudelliset syyt, sekä jos poikkeamisesta on ensisijaisen merkittävää hyötyä ympäristölle G Kansanterveyden tai yleisen turvallisuuden yksilöinti, jota erityisesti suojeltavan lajin tappamisella pyrittäisiin turvaamaan G Arvio kansanterveyden tai yleisen turvallisuuden vaarantumisen todennäköisyydestä G Muun erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavan syyn yksilöinti (ml. taloudelliset ja sosiaaliset syyt) G Ympäristölle ensisijaisen merkittävän hyödyn yksilöinti G Mikäli po. kohdat eivät täyty, lupaa pyyntiluvan kohteena olevan lajin metsästämiseen ei tule myöntää. G Yllä mainittujen metsästysasetuksen 28 §: poikkeamisperusteiden 1-3 kohtien mukaisesti myönnetyt luvat tulee alueellisesti rajata pyyntiluvan kohteena olevan yksilön elinpiirin ja käyttäytymisen perusteella tarkoituksenmukaisella tavalla. B) Metsästysasetuksen 28 §:n 1 momentin poikkeamisperuste 4 (tarkoin valvotuissa oloissa valikoiden ja rajoitetusti tiettyjen yksilöiden ottamiseksi) G Poikkeamisperusteen käyttö sallitaan lajikohtaisissa vuosittaisissa määräyskirjeissä ainoastaan niissä riistanhoitopiireissä, joiden alueella Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen kannanarvion perusteella voidaan katsoa olevan riittävän suurilukuinen kanta tai joiden alueella kannanarvio osoittaa merkittävää kannan kasvua. G Poikkeamisperusteen käyttö sallitaan vain niiden lajien osalta, joiden kanta koko Suomessa voidaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kannanarvion perusteella katsoa olevan riittävän suuri ja että kyseisen lajin kannanhoito edellyttää lajin yksilöiden poistamista myös silloin, kun kannan tiheydestä ja/tai yksilömäärästä johtuen on mahdotonta osoittaa tiettyä yksilöä, jonka osalta erityisesti olisi osoitettavissa metsästysasetuksen 28 §:n 1 momentin 1-3 kohtien mukaisten poikkeamisperusteiden täyttyminen. G Poikkeamisperusteen käytön tulee olla lajikohtaisten hoitosuunnitelmien linjausten mukaisia ja tukea osaltaan metsästysasetuksen 28 §:n mukaisten lajien suojelua ja hoitoa. G Pyyntiluvat tulee kohdistaa riistanhoitopiirin alueella vain lajin vahvaan esiintymisalueeseen siten, että luvat pääsääntöisesti kohdistetaan yksilöihin, jotka liikkuvat säännöllisesti pysyvän asutuksen läheisyydessä tai potentiaalisen vahinkokohteen läheisyydessä tai aiheuttavat perusteltua huolestumista paikallisissa asukkaissa. 4) Muun tyydyttävän ratkaisun olemassaolo n Riistanhoitopiirin on ennen jokaisen pyyntiluvan myöntämistä selvitettävä onko metsästysasetuksen 28 §:n 1 momentin 1-4 kohtien mukaiselle pyyntiluvan myöntämiselle muuta tyydyttävää ratkaisua ja kirjattava selvityksen keskeiset kohdat pyyntilupapäätökseen. Mikäli selvitys osoittaa, että muita tyydyttäviä ratkaisuja tietyn lupahakemuksen osalta on olemassa, pyyntilupaa ei tule myöntää. A) Poikkeamisperusteet 1-3 G Poikkeamisperusteen 1 osalta riistanhoitopiirin on selvitettävä, onko tämän kohdan mukaisen päätöksen suojelun kohteena oleva laji (muu laji) sellainen, että vain sallimalla metsästysasetuksen 28 §:n mukaisen lajin (susi, karhu, ilves ja saukko) metsästys, muun lajin suojelutasoa voidaan parantaa. Mikäli muu laji on riistalaji, riistanhoitopiirin on ensin selvitettävä onko muuna tyydyttävänä ratkaisuna pidettävä muun lajin metsästyksen rajoittamista. Mikäli muu laji on luonnonsuojelulain mukainen laji, tulee riistanhoitopiirin pyytää toimivaltaisen alueellisen ympäristökeskuksen lausunto asiasta. G Poikkeamisperusteen 2 osalta riistanhoitopiirin on selvitettävä, minkälaisia keinoja hakemuksessa mainitun vahingon ehkäisemiseksi ylipäätään on olemassa ja miten ne soveltuvat hakemuksessa tarkoitettuun tilanteeseen. Vastaavasti riistanhoitopiirin on selvitettävä, minkälaisia muita tyydyttäviä ratkaisuja hakemuksessa mainittuun tilanteeseen on jo tehty (esim. karkottaminen eri keinoin, aitaamista kotieläinten suojaamiseksi, sähköaidat jne.) ja millaisia vaikutuksia niillä on ollut. G Vastaava selvitys on tehtävä poikkeamisperusteen 3 osalta. B) Poikkeamisperuste 4 G Riistanhoitopiirin on ennen pyyntiluvan myöntämistä selvitettävä onko metsästysasetuksen 28 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaiselle pyyntiluvan myöntämiselle muuta tyydyttävää ratkaisua ottaen huomioon lajin hoitosuunnitelmassa esitetyt kannanhoidolliset tavoitteet ja muut vaihtoehtoiset ratkaisut ja kirjattava selvityksen keskeiset kohdat pyyntilupapäätökseen. G Edellä mainittujen seikkojen selvittäminen ja tarkastaminen on kirjattava päätökseen. Leikkaa talteen! Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Apulaisosastopäällikkö Christian Krogell Metsästäjä 4 / 2007 63
• MMM:n Kala- ja Riistaosaston palsta MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Päivämäärä 21.6.2007 MÄÄRÄYS Voimassaoloaika 1.8.2007-31.7.2008 Pyyntiluvan nojalla tai alueellisen kiintiön puitteissa sallittava metsästys MÄÄRÄYS Maa- ja metsätalousministeriö on päättänyt antaa pyyntilupien nojalla tai alueellisen kiintiön puitteissa sallittavan metsästyksen rajoittamisesta, pyyntiluvan myöntämisen edellytyksistä, pyyntiluvan myöntämisessä noudatettavasta menettelystä sekä sallittua metsästystä koskevasta selvityksestä seuraavat määräykset: 1. Euroopanmajava. Satakunnan riistanhoitopiirin myöntämien pyyntilupien nojalla metsästettäväksi sallittavien euroopanmajavien määrä saa olla enintään 250 kpl. Muut riistanhoitopiirit voivat myöntää pyyntilupia euroopanmajavan metsästämiseksi ainoastaan, mikäli ei ole muuta tyydyttävää ratkaisua huomattavan vahingon estämiseksi. 2. Karhu. Poronhoitoalueella metsästettyjen karhujen määrä saa olla enintään metsästysasetuksen 5 §:ssä tarkoitetulla itäisellä poronhoitoalueella läntisellä poronhoitoalueella 20 kpl 6 kpl (493/7.4.1995) 25 §:n perusteella myönnettyjen poikkeuslupien nojalla taikka muutoin tietoon tulleet ihmisen toimesta tapetut karhut, riistanhoitopiirien tulee ottaa alueellisen kiintiön tai pyyntilupien nojalla metsästettäväksi sallittavien karhujen määrissä vähennyksenä huomioon. Riistanhoitopiirien on toimitettava maa- ja metsätalousministeriölle ja Metsästäjäin keskusjärjestölle pyyntiluvan myöntämisen jälkeen jäljennös pyyntiluvasta sekä karhun metsästyskauden lopussa luontodirektiivin 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu kertomus myönnetyistä pyyntiluvista, kunkin pyyntiluvan myöntämisen perusteista sekä metsästyksen tuloksesta. Tätä määräyskirjettä voidaan täydentää kesän pentuhavaintojen perusteella. 3. Itämeren norppa. Pyyntilupia itämeren norpan metsästämiseksi ei toistaiseksi tule myöntää. 4. Halli. Riistanhoitopiirien myöntämien pyyntilupien nojalla pyydettäväksi sallittavien hallien määrä saa olla enintään seuraava: Perämeren-Merenkurkun kannanhoitoalue Lapin riistanhoitopiiri 90 kpl Oulun riistanhoitopiiri 105 kpl Pohjanmaan riistanhoitopiiri 70 kpl Ruots. Pohjanmaan riistanhoitopiiri 180 kpl Lounais-Suomen kannanhoitoalue Satakunnan riistanhoitopiiri 80 kpl Varsinais-Suomen riistanhoitopiiri 100 kpl Suomenlahden kannanhoitoalue Uudenmaan riistanhoitopiiri Kymen riistanhoitopiiri 35 kpl 25 kpl Riistanhoitopiirien metsästysasetuksen 28 §:n perusteella myöntämien pyyntilupien nojalla metsästettäväksi sallittavien karhujen määrä saa olla vakiintuneen kannan hoitoalueella enintään seuraava: Etelä-Savon riistanhoitopiiri 3 kpl (Saimaan vesistöalueen itä- ja eteläpuolella olevat Kymen ja Pohjois-Karjalan riistanhoitopiireihin rajoittuvat maa-alueet) Kainuun riistanhoitopiiri (poronhoitoalueen ulkopuolella) 8 kpl Kymen riistanhoitopiiri 6 kpl (Ruokolahden-Imatran, Rautjärven ja Parikkalan riistanhoitoyhdistysten alueet) Pohjois-Karjalan riistanhoitopiiri 38 kpl (Kesälahden, Kiteen, Tohmajärven-Värtsilän, Rääkkylän, Joensuun seudun, Tuupovaaran, Enon, Ilomantsin, Lieksan, Valtimon ja Nurmeksen riistanhoitoyhdistysten alueet) Muiden kuin em. riistanhoitopiirien alueille tai niiden osille, ei tule myöntää pyyntilupia karhun metsästämiseksi. Pyyntilupien nojalla metsästettäväksi sallittavien karhujen määrä ei ole kiintiö, joka tulisi saavuttaa. Määräyksellä varmistetaan karhukannan suotuisan suojelun tason säilyttäminen. Riistanhoitopiirin on tapauskohtaisesti selvitettävä, onko pyyntiluvan myöntämiselle säädetyt edellytykset voimassa. Pyyntilupa karhun metsästämiseksi metsästysasetuksen 28 §:n 1 momentin 4 kohdassa mainitussa tarkoituksessa tulee rajoittaa tiettyjen yksilöiden ottamiseen ja enintään yhden riistanhoitoyhdistyksen alueelle taikka muutoin selvästi määriteltävälle enintään 300 000 ha:n suuruiselle yhtenäiselle kannanhoitoalueelle. Mainitussa tarkoituksessa annettua pyyntilupaa ei ole mahdollista sen myöntämisen jälkeen vaihtaa toiseen yksilöön tai toiselle alueelle. Pyyntiluvan myöntämisperuste on lupapäätöksessä mainittava erikseen kunkin yksilön osalta. Lisäpoistuma, joka käsittää tämän määräyksen antamisen jälkeen metsästyslain (615/1993) 41 §:n 2 momentin tai poliisilain Pyyntilupaa ei saa myöntää kannanhoitoalueen ulkopuolelle. Muiden riistanhoitopiirien ei tule myöntää pyyntilupia hallin pyyntiin. Saaliiksi saaduista halleista tulee toimittaa tarvittavat saalisnäytteet tutkimuksia varten suoraan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle sen antamien ohjeiden mukaisesti. 5. Pyyntiluvan myöntämisessä on lisäksi noudatettava maa- ja metsätalousministeriön 16.6.2006 antamaa määräystä (Dnro 3405/720/2006) pyyntiluvan nojalla sallittavasta metsästyksestä. Muutoin pyyntilupien myöntämisessä on noudatettava mitä metsästyslaissa ja metsästysasetuksessa säädetään. 6. Muut lajit. Vesilintujen kevätmetsästyksen sekä suden, ilveksen ja saukon metsästyksen osalta ministeriö antaa myöhemmin erillisen määräyksen. Sitä ennen pyyntilupia ko. eläinten metsästykseen ei tule myöntää. Muutoin pyyntilupien myöntämisessä on noudatettava mitä metsästyslaissa ja metsästysasetuksessa säädetään. G Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Ylitarkastaja Jussi Laanikari 64 Metsästäjä 4 / 2007 Leikkaa talteen!
• Testivoittajalta ain na Testivoittajan Huippu-uutuusmallit 2008 Panta ilman ohjelmistoa Pointer Panta-GPS + Pointer GPS -ohjelmisto Pointer on maailmanlaajuisesti ylivoimainen koiraGPS -laitteissa. Kymmenien tuhansien käyttäjien toiveiden pohjalta on nyt kehitetty uusi Pointer Panta-GPS. VAIN 699 + ohjelmointikulut + toimituskulut TESTIVOITTAJA Kaikki Pointer-pannat ja Panta + ohjelmisto -GPS:t ovat keskenään yhteensopivia. NYT YHTEISHINTA AN VAIN 819 + GPS-moduli + ohjelmointikulut + toimituskulut Joka päivä klo 8-18 Teemme käyttövalmiita settejä puhelimen kanssa. Pointer GPS -ohjelmisto Pointer GPS -ohjelmisto Kysy ohittamaton tarjous! Pointer GPS -ohjelmapaketti VAIN sisältää: 199 + GPS-moduli + toimituskulut Puhelintilaukset Ma-Pe klo 8-17 66 Metsästäjä 4 / 2007 020 747 7080 0400 245 083
• n parhaat herkut! na Nyt nopeille Pointer Panta-GPS:n + ohjelmiston ostajille 240 :n arvoinen PITOKOKKI-haudutuspata kaupan päälle! 1 pata/tilaus Arvo 240 Huipputehokas Panta-GPS -UUTUUS pienille koiraroduille ­ Pointer UUTUUS paino vain 130g Maailmanvalloittajan pienten rotujen uutuus nyt ensiesittelyssä Suomessa. Ylivoimaisen kevyt, tehokas ja VAIN huomaamaton Panta-GPS - Piggu-Pointer. Panta ilman ohjelmistoa 599 + toimituskulut + ohjelmointikulut Pieni erä Pointer Quick ja Pointer Maraton tutkia super-edullisesti Myymälät: OULU: Alasintie 8 RAAHE: Sovionkatu 4-6 VANTAA: Valimotie 27 HAPARANDA: Ikano-talo TAMPERE: Possijärvenkatu 4 www.pointersolutions.com Metsästäjä 4 / 2007 67
• Nuorten palsta Nuorisotyötä Teuvan tapaan... A lussa oli 4H-kerho, riistanhoitoyhdistys ja Jussi. Tuula on paikallisen 4H-kerhon vetäjä, Seppo riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja ja Jussi ornitologi sieltä terävimmästä päästä, Suupohjan lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja. Yhteistä kaikille oli, että saataisiin nuoria mukaan riistanhoitoon, eränkäyntiin sekä lintujen ja luonnon tarkkailuun. Projektin aloitti toiminnanohjaaja 4H:n kerhoilloista vuoden 2004 loppupuolella ja jatkuen 2005 siten, että kaikki kahdeksan kerhoa tulivat läpikäydyiksi. Noin tunnin mittaisissa tilaisuuksissa käsiteltiin riistanhoitoon ja metsästykseen liittyviä asioita vuorovaikutusperiaatteella ei oppituntimaisesti. Homma oli siinä mielessä haasteellinen, että kerholaisten ikähaitari oli suuri, aina kuudesta kuuteentoista vuoteen. Pidäppä siinä sitten luento, joka kiinnostaa kaikenikäisiä. Apua löytyi MKJ:n varastolta. Varastolta tilattiin videoita, oppaita ja kalvosarjoja joista löytyi mielenkiintoa jokaiselle ikäryhmälle. Videoissa mieliaiheet jakautuivat heti selvästi. Pojat pitivät "Harrastuksena metsästys" -filmistä. Tyttöjen ehdoton suosikki oli "Metsästyskoirat" -filmi. Käytännön riistanhoito-osuus toteutettiin keväällä 2005 lintujen pesäpöntötyksillä. Ilmajoen rhy:ltä vuokrattiin pönttösorvi viikon ajaksi. Metsästysseurat olivat varanneet puupöllejä kolmeen eri paikkaan, joissa aihiot sorvattiin. Sorvissa on kolme erikokoista terää joten pönttöjä saatiin tehtyä tiaisesta telkkään. Jussi Kentta kävi sitten viimeistelemässä pöntöt kerholaisten kanssa kertoen samalla niiden asentamisesta ja tulevista vuokralaisista. Suuremmat pöntöt telkille, pöllöille ja liito-oraville veivät maastoon isommat kerholaiset metsästysseurojen miesten kanssa. Kaikkiaan erikokoisia aihioita sorvattiin 400 kpl. Teuvan ala-asteen rehtori Erkki Siljamäki, itsekin innokas metsämies ja entinen rhy:n toiminnanohjaaja piti lukukautena 2005-2006 biologian valinnaiskurssina yläasteella metsästäjäkurssin. Kurssiin osallistui 29 oppilasta. Kurssin päätteeksi halukkaille järjestettiin tilaisuus suorittaa metsästäjätutkinto. Siljamäki piti lisäksi rhy:n järjestämän metsästäjäkurssin, johon osallistui kuusi nuorta ja kolme aikuista henkilöä. Metsästysseura Ajo järjesti jahtipäällikkönsä Erkki Uiton ja seuran puheenjohtajan Jorma Tarkan kanssa kurssilaisille ikimuistettavan hirvijahdin makkaroineen, mehuineen ja voileipineen 5.11.2005. Jahtiin osallistui 26 oppilasta. Jokainen pääsi aina passimiehen mukaan. Kun jahdissa saatiin sitten vasakin, niin kaikki pääsivät näkemään hirven kaadon jälkeisen käsittelyn. Rehtorin kiitospuheesta ja kurssilaisten ilmeistä päätellen tilaisuus onnistui yli odotusten. Oppia ikä kaikki. Toiminnanohjaajan 63 vee parina passissa oli Heinolan Antti 15 vee. Antti evästi pariaan "ollahan sitte ihan hilijaa, ei puhuta, nykäästähän vaan hihasta jos hirvi tuloo". Antista Horon metsästäjät saavat takuulla hyvän lisän riveihinsä. Ajon puuhamiehet Jorma Tarkka ja Erkki Uitto eivät jättäneet nuorten rekrytointia tähän. Viime keväänä seura järjesti ns. " Suksenjärven hiihdon" 26.3.2006. Hiihtoon kutsuttiin lehti-ilmoituksella kaikkia kuntalaisia ja eritoten nuoria. Hiihdon ja tarjoilun lisäksi järvellä oli tilaisuus kokeilla muun muassa etäisyydenarvioimistaitoaan kahden lintutornin välillä. Nuoremmille oli lisäksi moottorikelkka-ajelua. Erityisen ilahduttavaa oli seurata, miten hyvin paikalla olleet metsästyksen harrastajat ja metsästystä harrastamaton ornitologien "nokkamies" Jussi tulivat keskenään toimeen. Pilke molemmin puolin silmäkulmassa pystyttiin keskustelemaan esimerkiksi kanahaukan rauhoituksesta. Edellä mainitut tilaisuudet eri yhteyksissä onnistuivat vain aktiivisten vetäjien, yläasteen, riistanhoitoyhdistyksen, 4H-kerhon, metsästysseura Ajon ja lintumiesten puheenjohtajan ansiosta. Suurkiitokset kaikille! G Seppo Vainionpää, toiminnanohjaaja, Teuvan riistanhoitoyhdistys Lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Jussi Kentta 4H-kerholaisten kanssa pöntön teossa. Nuorisotoimintarahaston yhteistyökumppanit: Leupold tähtäinkiikarit, pitkät Baikal - ruutiaseet Metsästyskiväärit Metsästäjäkurssin nuorin osanottaja hirvikorttia ampumassa (ase .308). Garmin kartta-GPS, Jahti-Jakt -eräasusteet w OU RA 68 Metsästäjä 4 / 2007
• Uudistettu mahtava kalvopukusetti pelkän puvun hinnalla! Parasta ulkoiluun! Uusi ´07 -kalvopuku! Vedenpitävä ja hengittävä kalvopuku pitää sinut kuivana ja lämpimänä säällä kuin säällä. Testattua huippuluokkaa oleva kuoripuku ja kokonaisuuteen kuuluvat ulkoilutuotteet sauvakävelijöille, pyöräilijöille, marjastajille... Tutustu ominaisuuksiin ja tilaa heti! Takissa ja housuissa veden- ja tuulenpitävä AIR-TEX -kalvo, jonka hengittävyys ja mukavuus huippuluokkaa. Irrotettava huppu, jossa monipuoliset säätömahdollisuudet. Säältä suojaava säädettävä kaulus, jossa miellyttävä sisäpinta. Takissa kolme vetoketjullista taskua sekä kaksi vetoketjullista povitaskua. kalvopukusetti VAIN 99 + toimituskulut 2 väriihtoehtoa! va Fleecetakki Vastaava kokonaisuus muualla n. 500 Takin kainaloissa tekniset tuuletusaukot tehokasta ilman kiertoa varten. Mustissa housuissa takaa korotettu vyötärö. Lisäksi vyölenkit, nopeat tarrasäädöt sekä kaksi vetoketjullista taskua. Puhelimen tai soittimen kuulokejohdoille kätevä reitti ulos taskusta. Myös paljon muita ominaisuuksia. Huippulaadukas -kalvo! Kevyt ja joustava AIR-TEX -kalvo on syntynyt pitkäaikaisen tuotekehityksen tuloksena. Tampereen Teknillisen Yliopiston testaaman AIR-TEX -kalvon hengittävyys on huippuluokkaa! Kalvon erinomainen veden- ja tuulenpitävyys takaavat onnistuneen ulkoilunautinnon! Tuotenumero/PUNAINEN ASUSETTI: NI0047 Tuotenumero/SININEN ASUSETTI: NI0037 nopeimmalle nettitilaajalle lisäksi Saat kaikki nämä samaan hintaan VAIN 99.- 2 väriihtoehtoa! va Kalvopuku 2 väriihtoehtoa! va Fleece-väliasu RIB-pipo Tekninen t-paita Liner-sukat kaupan päälle! Gatorssandaalit (vastaavien arvo 39 ) www.ERATUKKU.fi Puhelintilaukset Ma-Pe klo 9-18 020 747 7000 Metsästäjä 4 / 2007 69 OULU: Alasintie 8 VANTAA: Valimotie 27 TAMPERE: Possijärvwenkatu 4 RAAHE: Peitsamonkatu 30 HAPARANDA: Ikano-talo
• destaan akkau uoka R r Kestosuosikki kaikissa lehdissä on ruokasivut. Metsästäjä-lehdessä ei ole muutamaan vuoteen ollut "reseptinurkkaa", mutta nyt on! Kuluvan vuoden ajan metsästäjien keittiöniksejä rikastuttaa Aila Hietala Punkalaitumelta. Viettäkää herkullisia hetkiä riistan parissa! Hirvenliha-kaalilaatikko 1 kg kaalia 400 gr Hirvenjauhelihaa öljyä 2 porkkanaa 1 sipuli 1 tl meiramia 2 tl suolaa 1 tl mustapippuria rouhittuna 1 rkl siirappia ¾ dl riisiä raakana (puuro) 8 dl vettä 2 lihaliemikuutiota 2 kananmunaa 1. Kuori sipuli ja porkkanat. Leikkaa ohuiksi lanteiksi porkkanat. Kuutioi sipuli. 2. Suikaloi kaali ohueksi suikaleeksi. 3. Ruskista öljyssä padassa kaalit. Anna niiden muhia noin 20 minuuttia vielä padassa. Lisää porkkanalantit sekaan. Lisää mausteet pataan. 4. Ruskista jauheliha ja sipulikuutiot. 5. Lisää jauheliha-sipuliseos sekä riisi pataan. Sekoita. 6. Kuumenna vesi ja jäähdytä se. Lisää kananmunat joukkoon. 7. Voitele uunivuoka. 8. Laita kaali-jauhelihaseos vuokaan. 9. Kaada lihaliemiseos päälle. Sekoita se, että imeytyy tasaisesti vuokaan. 10. Laita paistumaan 200 asteeseen 1 tunniksi. Alenna lämpötila 175 asteeseen ja anna hautua vielä 20 minuuttia. 11. Tarjoile puolukkahillon ja salaatin kanssa. 70 Metsästäjä 4 / 2007 Täytetty Peuranfilee 500 gr 140 gr 1 1 1 1 ½ peuranfileetä kylmäsavulohta viipaleina tl suolaa tl mustapippuria tl valkosipulijauhetta tl yrttitarhansekoitusta rasiaa valkosipulituorejuustoa 1. Pyyhi ja kuivaa talouspaperin avulla filee kuivaksi. 2. Halkaise filee keskeltä melkein kahtia. Aukaise se niin kuin kirja. 3. Nuiji kevyesti lihanuijalla. 4. Levitä tuorejuusto, mausteet ja suola fileiden pinnalle. 5. Levitä toiselle puolelle lohiviipaleet. 6. Käännä toinen puoli lohiviipaleiden päälle ikään kuin kanneksi. 7. Laita hammastikuilla reunasta kiinni. 8. Siirrä voideltuun uunivuokaan. 9. Kiehauta 1½ dl vettä ja lisää vesi uunivuokaan. 10. Paista 175 asteessa noin 45 minuutista 1 tuntiin. Valele välillä uunipannulla olevalla liemellä. 11. Tarjoile uunisipuleiden, -juuresten ja lohkoperunoiden kanssa.
• Kyyhkysen rintaa sienimurekkeessa 4 1 1 1 tl tl tl kyyhkysen rintapalat suolaa mustapippuria yrttitarhan maustesekoitusta Riista jauhelihakääryle uunipannullinen 5 1 1,2 1 dl pss dl tl kananmunaa maitoa pinaattia (pakaste) vehnäjauhoja suolaa Savupeuranlihaletut 10 kpl 5 1 ½ ½ 2½ 2½ 4 4 300 dl tl tl tl dl dl dl maitoa suolaa paprikajauhetta riistamaustetta ohrajauhoja vehnäjauhoja wishyä munaa gr peuran- tai hirven savulihaa kuutioina Mureketaikina: 500 gr peuran- tai hirvenjauhelihaa 250 gr metsäsieniä hakattuna 1 dl vettä ¾ dl perunahiutaleita 2 viipaletta vaaleaa leipää 2 dl ruokakermaa muna 2 tl suolaa 1 tl paprikajauhetta 1 tl mustapippurirouhetta ½ tl valkopippuria 1 tl riistamaustetta sipuli öljyä 1½ pkt Amerikan-pekonia 1. Pyyhi kuivaksi kyyhkysen rinnat. Ruskista kevyesti öljyssä. Mausta. 2. Laita voideltuun uunivuokaa. Huuhtele paistinpannu. Lisää liemi uunivuokaan. laita folio päälle. Siirrä uuniin 200 asteeseen. Anna rintapalojen kypsyä uunissa ½ tuntia. 3. Ruskista sipulikuutiot ja sienet öljyssä. Jäähdytä. 4. Kiehauta vesi ja lisää perunahiutaleet. Sekoita ja jäähdytä perunasose. 5. Tee mureke taikina. 6. Levitä leivinpaperi työlaudalle. Voitele paperi kauttaaltaan öljyllä. Laita Amerikan-pekoni viipaleet vierekkäin leivinpaperin päälle. 7. Levitä mureketaikina tasaisesti Amerikan-pekoni viipaleiden päälle. 8. Ota kyyhkysen rintapalat pois uunista. 9. Laita ne murekkeen päälle. Kääri leivinpaperin avulla rullaksi. 10. Siirrä uunivuokaan. Laita lihalientä vuokaan, jolla voit välillä valella mureketta. 11. Paista 200-175 asteessa noin tunti. 12. Anna hetken aikaa vetäytyä ennekuin leikkaat viipaleiksi. 13. Tarjoile Pariisin-perunoiden, uunisipulien ja porkkanalanttien kanssa. Väliin täyte: 2 rkl öljyä sipulia 400 gr hirven jauhelihaa valkosipulinkynttä ½ dl puuro riisiä 1 tl suolaa 1 tl mustapippuria 1 tl riistamaustetta 125 gr valkosipulituorejuustoa 3 rkl ranskankermaa 100 gr Juustoraastetta Kuorrutus: 100 gr. juustoraastetta 1. Sekoita munat, maito, suola, sulanut pinaatti sekä vehnäjauhot. 2. Levitä uunipellille leivinpaperi. Voitele öljyllä. 3. Kaada seos pellille ja laita uuniin 200 asteeseen 20 minuutiksi. 4. Ruskista jauheliha ja sipulit öljyssä. 5. Keitä riisit suolavedessä kypsäksi. Jäähdytä ja valuta riisi. 6. Sekoita täyte aineet ja mausteet hyvin keskenään tasaiseksi massaksi. 7. Kumoa kypsä pinaattilevy nihkeäksi kostutetun pyyheliinan päälle. 8. Levitä seos tasaisesti levyn päälle. 9. Kääri pyyheliinan avulla rullalle. 10. Siirrä takaisin pellille leivinpaperin päälle. 11. Levitä juustoraastetta päälle. 12. Kuorruta 225 asteessa uunin ylätasolla noin 5-10 minuutiksi. 13. Tarjoile iltapalalla hyvän salaatin kanssa. 1. Kuutioi savuliha pieniksi kuutioiksi. 2. Sekoita maitoon jauhot, mausteet ja suola. 3. Anna taikinan turvota hetken aikaa. 4. Lisää kananmunat , wishy sekä lihakuutiot. 5. Paista hyvällä lämmöllä muurinpohjapannulla. 6. Tarjoile puolukkahillon kanssa. PS. Ovat herkullisia. Kannattaa kokeilla. Aila Hietala on Oulun läänin Paavolassa syntynyt keittäjä-emäntä, jolla on 40 vuoden ruoanlaittokokemus suurtalouksissa. Tällä hetkellä hän toimii keittäjä-emäntänä Punkalaitumen yhteiskoulussa. Työn lisäksi hänellä on harrastuksena uusien reseptien suunnittelu ja kokeilu. Sen myötä on syntynyt kaksi keittokirjaa. Ailan keittokirja 2 ilmestyi keväällä 2006, josta on reseptejä tässä teille tarjolla. Nämä ja lisää maukkaita reseptejä löytyy Ailan Keittokirja 2:sta, jonka saa tilaamalla gsm 040-8314418 tai sähköpostilla aila.hietala@kolumbus.fi Metsästäjä 4 / 2007 71
• Osoitteita Metsästäjäin Keskusjärjestö, MKJ Fantsintie 13-14, 01100 ITÄSALMI Puhelimet: Vaihde 09-272 7810, telefax 09-272 78130 e-mail: etunimi.sukunimi@riista.fi www.riista.fi Riistanhoitopiirit e-mail: etunimi.sukunimi@riista.fi Etelä-Häme: Jyri Rauhala, Lukiokatu 14, 13100 Hämeenlinna, puh. 03-644 650, 0400-225 745, telefax 03-644 6522. Etelä-Savo: Virastotie 3, PL 14, 51901 Juva, puh. 0440-452 830, telefax 015-452 831. Rp Petri Vartiainen puh. 0500-257 407, Rh-neuvoja Veli-Matti Pekkarinen, puh. 0400-257 407. Kainuu: Jukka Keränen, Syväyksenkatu 1 B 27, 89600 Suomussalmi, puh. 08-713 480, 0400-137 028, telefax 08-712 397. Rh-neuvoja Markus Pekkinen, puh. 0400-268 390. Keski-Suomi: Jukka Purhonen, Kauppakatu 19 A 7, 40100 Jyväskylä, puh. 020 747 9630, 0400-242 727, telefax 020 7479 639. Rh-neuvoja Olli Kursula, puh. 0400-243 414. Kymi: Erkki Kiukas, Pikkuympyräkatu 3 A, 49400 Hamina, puh. 05-344 0965, 0400-258 479, telefax 05-344 0998. Rh-neuvoja Jouni Tolvanen, puh. 040-716 2223. Lappi: Teuvo Eskola, Vanamokatu 3 D, PL 8050, 96101 Rovaniemi, G toiminnanjohtaja, Raimo Vajavaara, puh. 09-2727 8111. G talous: Pekka Lehikoinen, puh. 09-2727 8118, 0400-648 678. G metsästys ja riistanhoito, koulutus ja neuvonta: Jari Pigg, puh. 09-2727 8112, 0400-463 942, Tuomo Pispa, puh. 09-2727 8115, 0400-700 778, Pentti Vikberg, puh. 09-2727 8117, 0400-341 771, Marko Svensberg, puh. 09-2727 8119, 040-557 3827. G viestintä, Metsästäjä- ja Jägaren-lehdet: Klaus Ekman, puh. 09-2727 8116, 0400-463 943, G varasto ja tilaukset: Marion Sundqvist, puh. 09-2727 8150. G Laitialan toimintakeskus: Metsästäjäntie 39, 16790 Manskivi, puh. 03-882 570, telefax 03-882 5711, Ilkka Ala-Ajos, 0500-817 913, Marko Muuttola, 050-911 3832. Osoitteenmuutokset: 0303 9777 puh. 016-379 0081, 0400-864 329 (tsto), 0400-392 667, telefax 016-379 0085. Rh-neuvoja Urpo Kainulainen, puh. 0400-394 329. Karhupalvelunumero 016-379 0086 Oulu: Keijo Kapiainen, Ratatie 41, PL 35, 91501 Muhos, puh. 08-535 3500, 0500-387 705, telefax 08-533 3555. Rh-neuvoja Harri Hepo-oja, puh. 0500-282 082. Pohjanmaa: Jarkko Nurmi, Vapaudentie 32­34 B 21, 60100 Seinäjoki, puh. 06-421 7223, 0400-180 084, telefax 06-421 7225. Rh-neuvoja Juha Heikkilä, puh. 06-421 7222, 0400-180 083. Pohjois-Häme: Jani Körhämö, Finnentie 8, 36200 Kangasala, puh. 03-3140 9400, telefax 03-3140 9450, 0400-231 452. Rh-neuvoja Marko Mikkola, puh. 03-3140 9417, 045-135 9690. Pohjois-Karjala: Teollisuuskatu 15, 80100 Joensuu, puh. 013-285 260, telefax 013-285 263. Rp Juha Kuittinen, puh. 013-285 261, 0400-376 189. Rh-neuvoja Reijo Kotilainen, puh. 013-285 262, 0500-196 622. Pohjois-Savo: Kiekkotie 4, 70200 Kuopio, telefax 017-282 3005. Rp Jouni Tanskanen, puh. 017-265 3830, 0500-376 800. Rh-neuvoja Ville Hokkanen, puh. 017-265 3820, 050-431 1276. Ruots. Pohjanmaa: Mathias Lindström, Kungsgårdsvägen 58 G, 65380 Vaasa, puh. 06-356 0352, 050-349 0175, telefax 06-356 0360, Rh-neuvoja Stefan Pellas, puh. 06-356 0351, 050-511 7279. Satakunta: Mauri Krusberg, Porintie 9, 29250 Nakkila, puh. 02-531 9000, 0500-638 062, telefax 02-531 9001. Rh-neuvoja Reima Laaja, puh. 0500-742 354. Uusimaa: Reijo Orava, Sompiontie 1, 00730 Helsinki, puh. 09-350 7230, 0500-420 810, telefax 09-387 2878. Rh-neuvoja Visa Eronen, puh. 050-366 1114 Pääkaupunkiseudun metsästäjätoimisto: Veikko Seuna, puh. 09-350 7244, 0500-458 357. Varsinais-Suomi: Heikki Uotila, Tehdastie 2, 21530 Paimio, puh. 02-477 9610, 0400-530 548, telefax 02-477 9615. Rh-neuvoja Jörgen Hermansson, puh. 02-477 9620, 0400-909 565. Maa- ja metsätalousministeriö PL 30, 00023 valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 09-16 001. Kala- ja riistaosasto Käyntiosoite, Mariankatu 23, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 valtioneuvosto, telefax 09-1605 2284. Osastopäällikkö Seppo Havu, puh. 09-1605 3360, 040-545 2146. Apulaisosastopäällikkö Christian Krogell, puh. 09-1605 3373, 040-735 3173. Metsästysneuvos Seppo Mattila, puh. 09-1605 3362, 0400-106 086. Ylitarkastaja Sami Niemi, puh. 09-1605 3374. Ylitarkastaja Madeleine Nyman, puh. 09-1605 2469, 040-752 3302. Ylitarkastaja Jussi Laanikari, puh. 09-1605 2283, 040-733 6229. Metsähallitus Luontopalvelut / metsästys- ja riistanhoitoasiat Erätalouspäällikkö Olavi Joensuu, PL 81, 90101 Oulu, puh. 020 564 6609, 0400-290 707, olavi.joensuu@metsa.fi Ylitarkastaja Jukka Bisi, puh. 040-537 0993, jukka.bisi@metsa.fi Villi Pohjola Asiakaspalvelu ja lupamyynti puh. 020 344 122, www.villipohjola.com Riistan tauti- ja kuolinsyyselvitykset: Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA, Oulun tutkimusyksikkö, Satamatie 15, 90520 Oulu, Postiosoite: PL 517, 90101 Oulu, puh. 020 772 003. Eläinnäytteet osoitteella: EVIRA, Matkahuolto, Oulu. Rengas-, hirvieläin ja siipimerkkilöydöt: Rengastustoimisto, PL 17, 00014 Helsingin yliopisto (Käyntios. P. Rautatienkatu 13), puh. 09-1912 8847. Suomen Metsästysmuseo: Metsästyskirjasto, arkisto. Tehtaankatu 23 A, 11910 Riihimäki, puh. 019-722 293, telefax: 019-719 378, sähköposti: info@metsastysmuseo.com, internet: http://www.metsastysmuseo.com Metsästäjävakuutus: Tiedustelut metsästykseen liittyvissä vakuutusasioissa: Tapiola-Yhtiöt puh. 09-4531. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistantutkimus, PL 2, 00791 Helsinki, Käyntios.: Viikinkaari 4 puh. 020 57 511, telefax 020 575 1201. G Ilomantsin riistantutkimusasema, 82900 Ilomantsi, puh. 020 575 1500, telefax 020 575 1509. G Joensuun riistan- ja kalantutkimus, Yliopistokatu 6, 80100 Joensuu, puh. 020 575 1400, telefax 020 575 1409. G Evon riistantutkimusasema, Rahtijärventie 291, 16970 EVO, puh. 020 57 511, telefax 020 575 1429. G Oulun riistan- ja kalantutkimus, Tutkijantie 2 A, 90570 Oulu, puh. 020 575 1870, telefax 020 575 1879. G Söderskärin riistantutkimusasema, puh. 020 575 1896. G Taivalkosken riistan- ja kalantutkimus, Ohtaoja, 93400 Taivalkoski, puh. 020 575 1550, telefax 020 575 1559. G Turun riistan- ja kalantutkimus, Itäinen Pitkäkatu 3, 20520 Turku, puh. 020 575 1680, telefax 020 575 1689. MKJ kansainvälistä edunvalvontaa 72 Metsästäjä 4 / 2007
• Kaupankäyntiä HUOM! Rivi-ilmoitusten hinta on muuttunut 15 eur / 40 merkkiä 1.1.2007 alkaen Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (43 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden, korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien, painetussa lehdessä rivimäärä voi vaihdella painoteknisistä syistä johtuen. Käytä tekstauskirjaimia. Vältä faxien lähettämistä, jotta vältymme turhilta epäselvyyksiltä. Vuonna 2007 hinta on 15 Eur / rivi. Ilmoituksen vähimmäiskoko on kaksi riviä. Ilmoitukset laskutetaan lehden ilmestyttyä. Toistoalennus peräkkäisissä numeroissa julkaistusta ilmoituksesta on 15 %. Ilmoitusta ei julkaista, mikäli ilmoittajalla on erääntyneitä laskuja. Ilmoitusaineisto on lähetettävä lehden toimitukseen. Os. on Fantsintie 13-14, 01100 Itäsalmi. E­mail: marja.kraufvelin@riista.fi. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Otamme vastaan vain metsästyksen ja riistanhoidon aihepiiriin kuuluvia ilmoituksia. Metsästäjä nro 5/2007 ilmestyy 31.08.2007. Siihen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa viimeistään 27.07.2007. Venäjänajokoiran pentuja / aikuisia puh. 050-548 5403, kotisivu.mtv3.fi/itarajan. Venäjänajokoiran pentuja. Puh.040-754 8139. Pentueella jalostus-suositus. Eestin ajokoiran 2 uros pent. Paperit on. Puh.0400-214 950, Suomussalmi. Suomenajokoiran urospentuja. Syntynyt 7.5.2007. Isä KXX PaukkuPeten Osku, emä KXX Jänkärevon Noora. Tiedustelut: 040-910 5527. Myydään suomenajokoiran pentuja,synt.29.3, metsäveriset ja palkitut vanhemmat, rekisteröity, tatuoitu ja terveet pennut syksyn jahtiin. Puh.050-572 8809. S.ajok.pentuja synt.3.4.07. i.xx Tiltan Tallin Onni, e. Ruunajoen Rilla Koe 1. Om. Ari Pölönen, Puumala. Puh. 050-528 1790. Hyväsuk. suomenajokoiran pentuja. Isä KVA ja emä näyt. ERI ja ajok, 86, 33p. Luovutus heinäk. Miel. ajokoe harrastajalle. Puh.040-750 8791. Suomenajokoiran pentuja metsäverisistä vanhemmista. Isä käyttövalio. Kaksinkertainen Kainuun ajokoirakerhon mestari. Puh.050-327 4646. Sileäkarv. noutajan pentuja terveistä, hyväsukuisista vanhemmista. Luovutus heinäkuussa. Puh. 050-593 0199. Sileäkarvaisen noutajan pentuja, kokeissa ja näytt.palk.vanhemmat.Puh.0400-842 998. Käyttölinjan englanninspringerspanielin pentuja puhtaista eng.metsästyslinjoista. Metsästyskok.hyvin palk. vanhemmat. Tuomo Kotasaari, puh.08-816 2677, 0400-287 465. Beagle-pentuja metsämiehille jälleen Eräkaverista. Puh. 019-677 1041, 0400-607 415. Beaglen pentuja, puh.050-373 9585. Myytävänä beaglenpentuja. Isä käyttövalio, emällä näyttelystä serti. Molemmat ajaa jänistä. Puh.041-505 9446 tai 041-503 4646. Jack Russell terrierin mets.linjaisia pentuja. Rek.JRTCGBSF Ry. Tied.040-574 5550. Metsästyslinjaisia sileäkarvaisen kettuterrierin pentuja. Puh.050-363 7652. Kark.karv.kettuterrierin pentuja synt.20.06.07,aitoja Killeriläisiä. Puh.0500-671 749. Patterdalenterrierin pentuja luolasta metsästäville. Emä USA:n tuonti, isä Tsekki tuonti. Erinomaisia luolakoiria, sosiaalisia toisille koirille. Arviointiperusteena 30v. kokemus luolametsästäjänä ja kasvattajana. Pennut syntyneet heinäkuun alussa. Puh.0400-671 749. Saksanmetsästysterrierin pentuja kovista käyttökoirista. Puh.041-464 4691. Uutta verta ajaviinmäyräkoiriin kk.mäyräkoiranpentuja emä: Ajokäyttövalio isä:nuori 1 palk ajokoe( 9kk ) Periyttäjä suvusta puh. 02-538 2300. Pienimünsterinseisoja pentuja. Luovutus viikko 28. Puh.040-564 5261. LK.saksanseisojan pentuja korkealuokkaisista metsästyslinjoista.Puh.044-560 5339 LK saksanseisojan pentuja. Puh.0400-620 042/Harri. KK-saksanseisojan pentuja erittäin kovasukuisista ja koepalkituista vanhemmista. Pentueessa odotettavissa myös valkopohjaisia pentuja. Puh.045-130 0224 ja 0400-269 874. KK-saksanseisojan pentuja metsästäjille. Puh.02-473 0538 tai 0400-528 021. Kk.saksanseisojan pentuja. Koe&näytt.palk.vanh.Puh.040-833 9870. KK.saksanseisojan pentuja riistaverisistä vanhemmista synt.viikolla 27. Puh.040-530 4518. Kettumiehet huomio. Myydään amerikankettukoiran pentuja. Juha Mäkimartti puh.040-761 7152. Baikal IJ27 395,-, Baikal MP153 398,- Yildiz SPZ 479,-, Mossberg m930 670,- Browning Phoenix 980,-, Citori 1320,- Khan Camo 490,-, Sabatti Falcon 690,- Remington m870 400,-, Mossb M500 370,Benelli Super 90 1150,-, Aimp 7000 245,- Tikka T3+jal+Burris 3-9x40+GPS 1120,- Bush. 1,56x44 230,-, Tasco 2-8x32 75,- Leup 2-7x33+läpät 265,-, 1-4x20 370,- Docter 1-4x24 595,-, 2,510x48 680,- Burris 3-9x40 295,-, 1,75-5x20 298,Ahti Huvila Oy, puh. 06-528 1203 63800 Soini, www.ahtihuvila.fi 27 v. Rehtiä asekauppaa! Mossber 12/76 synt. 360 e,12/ 89 synt. 430 e. Tikka T3, CZ, Yildiz, Baikal, Marlin, Sasta Gorepuvut, Chiruca vaell. kengät Ultrapoint GPS-koiratutkat Anon Ase ja Tukku, Pudasjärvi, 08-821 337, 0400-384 118, 0400-384 518. Posti, MH: Edullisesti ja Nopeasti! www.anonase.com Myymme uusia ja käyt. mets. aseita: Benelli, Remington, Lincoln, Baikal ym. sekä patruunoita, ruutia, nalleja, luoteja ja muita metsästystarvikkeita kilpailukykyiseen hintaan. Krono Järn, Torgarev. 2, Kruunupyy Puh. 06-834 5003, 050-411 0473. Metsästyskivääri CZ 550 cal. 458win.Lux-malli. Siisti. Hp. 800e/tarj. Puh. 050-505 5086 Kiikaritarjous! Tasco 3-9x40 (75:-) takuu 10 v. Sako, Tikka kiväärit. Benelli, Beretta, Finn Classic ja Lincoln haulikot. Kysy Tarjous! Ylöjärven Asetarvike, Rantatie 7, 33480 Ylöjärvi. Puh. 03-348 4004, Käytetyt aseet netissä: www.ylojarvenasetarvike.com. Hirvikiv.7,62x53R,8x56 kiikari, Tikan tukki. H.330,-. Haulikko, suhl, rinn.piipp. H.200,Haulikko Salvinelli, pääll.piipp.12/70, hienot kaiverr. H. 450,-. Puh.040-581 1681. Tulivoimaa,tulivoimaa,tulivoimaa Myymme lähes kaikkia Suomeen tuotavia aseita kautta maan, metsästäjäystävällisin hinnoin. Liikkeessämme runsaat asevalikoimat, esim. kaikki Sakon ja Tikan metsästyskiväärit. Tuomme maahan BOAR-patruunat, joten meiltä ja jälleenmyyjiltämme saat luotettavat laatupatruunat syksyn parhaisiin hetkiin. Kysy tarjouksia tai tule käymään. Se kannattaa. Kala-Oskarin Teerikirnu, Kihonkuja 2, 92600 Pulkkila. Puh.08-812 1080/ 040-558 2016. www.teerikirnu.com IT-kiväärin vaimentimet kal..22 hornet-.458 IT-Asepaja Runkotie 17, 54120 Joutseno puh. 0500 497 981 www.it-asepaja.com. Kotimainen AU jet- Z ­ äänenvaimennin. Huipputehokas, kevyt ja kestävä. Kaikkiin kiväärikalibereihin (22LR ­ 0,50 BMG). Asesepänliike Ase Utra, Rahkeentie 6, 80100 Joensuu. Puh. / fax 013-227 234, 050-569 0499. Kokoteräksinen ALFA-vaimenninsarja on tullut! Kevyt, tehokas, eipä jatka asetta, poistaa rekyylin! Kal.5.7/222 ­ 6.5 Mauser, kal.7.62/308, kal.9.3/458. Vaimentajan halk.42mm,pit.70mm-200mm, paino alkaen 250g, hinta 130-150 euroa. Asetarvikkeita kotisivuilla, japanilaiset ja keskiaikaiset miekat. Puh.08-311 3133, 040-508 5833. www.ouluntyostokeskus.com. SAK-äänenvaimentajat hirvikiväärille 120.00 Lintukiväärille(5.7/222 rem)SAK-vaim. 75.00 Pienoiskiv./-pistooleille SAK-vaim. 37.00 Kivääreille SAK-MILrs-ampumatuki 120.00 Asetarvikkeita kotisivuilla, japanilaiset ja keskiaikaiset miekat. Puh. 08-311 3133. 040-508 5833, www.ouluntyostokeskus.com Pantentoidut Reflex-äänenvaimentimet kaikkiin luotiaseisiin, vaimennusteho yli 90%. Asesepänliike BR-Tuote Oy Sahamyllynkatu 33, 80170 Joensuu. Puh. 013-896 862. Nettiosoite guns.connect.fi, sähköposti: markku@guns.connect.fi Silentum vaimennin, kevyt, tehokas rekyylin-äänenpoisto. Tehty työkalualumiinumista, purettavissa puhdistusta varten. Poistaa suuliekin. Hinta 295 + asennus. Myös muut asesepänpalvelut Kemiön Metsästyspuoti, puh.02-423 804, www.kimitojaktbod.fi Seinälle kiinnitettäviä lukittavia asetelineitä. Valmistettu teräksestä. Musta maalattu. Sopii kaikkiin aseisiin. 3 aseelle 50 e, 4 aseelle 55 e, 5 aseelle 60 e, 6 aseelle 65 e + toimituskulut. Puh. 06-834 5377, 040-547 0607, 050-594 9670. Elektroninen kuulosuojain Peltor Tactical 6S 99 eur, Tasco 3-9x40 valoristikolla 88 eur. Katso muut lyömättömät hinnat www.eranetti.fi Järjestöt ja Yhdistykset Eläintentäyttäjiä Bassetit metsästykseen! Ota yhteys Suomen Bassetkerhon Seppo Erkkylä puh. 0400-174 992 Dreeveri on ajavien koirien "pikku jättiläinen" joka , kestävien jalkojensa ansiosta soveltuu erittäin hyvin jäniksen ja ketun metsästykseen. Pentuvälitys: 040-547 0448. Jäsenasiat 040-508 3588. http://www.dreeveri.fi www.dreeveri.fi Spanielit metsästyskäyttöön Working Spaniels Club Ry:n pentuvälitys, Puh. 08-378 160, 0400-286 892. Beagle on iloinen, vainunsa avulla riistaa, pääasiassa jänistä, ajava pieni englantilainen jäniskoira. Aikoessasi hankkia beaglen ota yhteys Suomen Beaglejärjestöön. Pentuvälitys, puh. 03-633 6150, jäsenrek. ja rahastonhoitaja, puh. 040-522 2839. Haluatko hyvän hirvikoiran? Suomen Harmaahirvikoirajärjestö - Finska Jämt- och Gråhundklubben ry:n pentuneuvojilta saat tietoa hyvistä pentueista. Jämptin pennuista tietää Petri Teräs puh. 0500-122 588 ja Norjan harmaista Jaakko Kytönen puh. 06-232 1269, 040-705 4785. Rotujärjestömme jäsenenä pysyt ajan tasalla hirvikoira asioissa. Soita Marja Kytönen puh. 050-572 7010 ja saat jo seuraavan jäsenlehden. Internet http:www.shhj.fi Laikoista, kaiken riistan koirista, tietoja antaa Suomen Laikajärjestö ry. Sihteeri Saara Heikkinen 044-526 5647 sekä www.laikajarjesto.fi Hankkiessasi noutajaa metsästyskäyttöön ota yhteys Suomen Metsästysnoutajat ry:n pentuvälitys puh. 0400-176 934 tai 03-515 3230 ja jäsenasiat puh. 09-874 7230. Kotisivut: http://www.metsastysnoutajat.com Oletko hankkimassa mäyräkoiraa? Ota yhteys Suomen Mäyräkoiraliiton ­ Finska Tax-klubben ry:n pentuvälitykseen, puh. 03-342 1532, 040-531 1340 tai 0400-774 914 www.mayrakoiraliitto.fi. Suomen Pystykorvajärjestön neuvojat auttavat pentujen valinnassa. Suomenpystykorva: Asko Ränkman 02-826 0491. Karjalankarhukoira: Jorma Tahkola 014-485 429, Jukka Puominen 0400-178 417. Pohjanpystykorva: Timo Järvinen 050-563 8811, Ensio Lehisto 0400-286 311. Lisäksi: pj. Antti Aarnio, 050-338 9437. Kysy samalla jäseneduista ja liity jäseneksi. Järjestön internet-sivut: http://www.spj.fi Hankkiessasi setteriä tai pointteria ota ensin yhteyttä rotujärjestön KanakoirakerhoHönshundssektionen ry:n jalostusneuvojiin. Pointteri: Risto Lehmunen 014-372 1626, englanninsetteri: Matti Juuti 040-505 6935 / me.juutit@kolumbus.fi, irlanninsetteri: Pekka Soini 0400-688 616, Tapio Ranta 0400-870 788, gordoninsetteri: Juha Mäkinen 0400-017 270. Venäjänajokoirayhdistys Ry. Pentuvälitys p. 0400-798 704. Jäsenasiat puh.050-538 6434. Liity tyytyväiseen joukkoomme. Venäjänajokoira on monipuolinen ja säänkestävä jahtikaveri. Saatavana kettua ja jänistä ajavista vanhemmista. Internet: www.venajanajokoirayhdistys.net Kettuterrieri monipuolinen metsästyskoira. Pentuvälitys: 040-706 6810. Jäsensihteeri 040-734 6356. www.foxterrier.fi Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliitto ry Jo 60 vuotta metsästäjien ja kalastajien edunvalvontaa maa­ ja vesialueita omistamattomien harrastajien puolesta. Tule mukaan toimintaan! Lisätietoja 03-212 6543 ja www.eramies.org. Pasi Ahopelto, Soini. 0400-567 078. Joensuussa Kyösti 050-371 4496. Kaikki työt! www.lehonpaja.net Tapio Eloranta, Ahlainen puh. 044-569 1604 Luonnontieteellisen alan konservaattori Esa Kemppainen, ( 15 km Riihimäeltä) Mattilantie 56, 12450 Vähikkälä. Puh. 050-563 0169, 019-449 223. Täytän linnut, nisäkkäät ja kalat. Opetan pienriistan täyttöä, sekä myyn täytettyjä eläimiä. Soini Kinisjärvi, Lehmilehto, 97420 Lohiniva. Puh. 016-659 131. Raimo Lietsala, 35300 Orivesi. Lasisilmiä ­ täyttötarvikkeita. Puh. 03-334 4719, 040 558 4019, www.lietsala.net Taxidermy Art, Markku Natri, Lapua. Myös lasisilmien myynti sekä alan opetus. Puh. 06-438 8901, 0400-363 345. markku.natri@taxidermy.inet.fi Jari Niskanen, Laukaa puh. 0400-317 828 Taitoa ja kokemusta Trofe Art Jarno Raiski, Ähtäri / Vaasa 040-581 9624 www.trofeart.tk Huippu laatua. Eläinkonservaattori Teemu Salonen, Inkoo puh. 050-563 7820. Ari Santala, Merikarvia puh. 0500-594 362. Kaikki työt. Erityisesti kalat, myös muut alan työt. Studio Antti Saraja Oy. Puh. 019-784 871 tai 0400-712 149. Preparoin linnut, nisäkkäät, teen myös trofeet. Pertti Siipola, Kilinkuja 10, 70780 Kuopio. Puh. 017-361 1073, 0400-177 588. Juhani Tyvelä, Kaijantie 12, Oulu. Puh. 0400-199 477. Trofeetyöt Vantaalla: Lauri Ylikorpi puh. 050-366 6876. Suomen eläintäyttämö Österberg, Palokalliontie 41, 01490 Vantaa. Puh. 09-823 5757, 040-501 5166. Harri Huuhtanen, Ahmas. 0400-346 109. www.konservaattori.com Koiria Hirven ja karhun metsästäjille karhukoiran pentuja. Kelpuutan jalostukseen vain koepalkitut nartut tai joilla on VOI I palkittuja jälkeläisiä. R. Ikonen, puh. 013-881 985, 0500-279 777. Karj. karhuk. kasvateill. 6 I & 40 II + lll dipl. karhukok. Ammuttu 40 karhua. Vuolasvirt. p. v. 94, vuosim. v. 89 + 92, hirvikr. v. 93., 2 kpl jvr mv v. 98, voitt. v. 00, evv. v. 06. 5 peräkkäis.vuod. hirvik. Sukut. löytyy, vahvat Erauspoj. koirien veret. Pennut hirv. + karh. h. tak. Esko & Markku Halme puh. 0400-126 824, 0400-282 669. Harmaa norjanhirvikoiran pentuja huippuyhdistelmästä. Puh. 0500-378 049, 050-599 1690. Harmaa norjanhirvikoiran pentuja. Isä KVA 7v. Emälle ammuttu useita hirviä. Luovutus vko 28. Puh.040-821 0301. Länsisiperianlaikan pentuja. Puh. 0400-186 986 A.Halonen Jämtlanninpystykorvan urosp varhaiskyps ja kovasuk. K&MVA vanh. Puh.0400-658 201. Jämtlanninpystykorvan pentuja, s.26.4.07. Hyväsukuisia, vain metsästäjille/ koeharrastajille p. 050-401 0521 http://personal.inet.fi/koti/hipulin-kennel Myydään Verkkoja. Minkki-, koira-, lammas-, poro-strutsi, sika- ym. Puh. 09-876 5291. Kalastukseen Timo-laatuverkot ja tarvikkeet edullisesti. T:mi Timo - Paula. Puh 044-584 3611. Minkki ja supikoira/kettuloukkuja. Erittäin tukevia ja toimintavarmoja. Soita ja kysy lisää tai katso metistä. www.granlunds.com. Granlundin Tarhatarvike 06-764 1033. Metsästäjä 4 / 2007 73
• Hylsynkiillotuskone 69 eur, hylsynkiillotuspuru 4,4 e/kg. www.eranetti.fi Valio koiravarusteet, kopit, tarhat, lämmittimet, tutkat, haukunrajoitinpannat ym. alan tuotteet. Puh. 0400-176 596. Koirankopit 1-os 220,- ja 2-os 320,- tilaa esite Puh. 050-511 7465 Koiratarhaelementtejä p.040-773 0562, www.elisanet.fi/kymppitarhat Luolatutkat, Deben, uusin malli Mark III(180e) ja pitkä kantama(260e), sisältää kaikki kulut. Puh.02-458 8615 Deben luolatutka Terrier Finder MK III sekä long range.Heti tappavat näädän / minkin loukut. Aseet ja optiikka, kannattaa kysyä! Katso myös www.kimitojaktbod.fi puh. 0500-826 404 tai 02-423 804, fax 02-423 805 Tracker GPS-tutkat aina edullisesti. Myymälät sijaitsee Helsingissä ja Seinäjoella www.wextra.com, 06-215 0500. Tracker GPS-koiratutkia varastossa. Lisäksi Tracker Classic, Maxima vastaanottimet ( 1000 taajuutta) 138 Mhz ja 230 Mhz. Käytetyt takuuhuolletut tutkat. Nopea tutkahuolto, taajuuksien säädöt. Antennit ja paristot. Ostamme uudempia käytettyyjä Tracker-tutkia. VHF-puhelimet + täydellinen lisävarustus. Haukunrajoitin: Bark Control Deluxe. Koulutuspanta: Petsafe Deluxe Trainer. Larsmo Helcom, Nils Hellman, Peltotie 9, 68570 Larsmo. Puh. 0400-362 136, 06-728 1520, www.larsmohelcom.fi Star Hunter ja Lafayette VHF-puhelimet, Akut, antennit, monofonit, autolaturit Peltor-kuulonsuojaimet, suojalasit Lafayette PMR-puhelimet, vaihtopörssi Edullisesti!! Nopea toimitus: Posti/MH Agripalvelu Ky, Joutsa Puh. 014-881 095, 0400-642 215 www.agripalvelu.fi. (netti-kauppa 24 h /vrk) VHF-jahtiradiot, GPS:t sekä tarv. myös koiratutka yms huolto edullisimmin Hankoniemestä Utsjoelle. RJAK, Pl 26, 44101 ÄKI. Puh. 050-557 2000. Kaislaleikkurit suoraan valmistajalta, myös mökkikäyttöön puh. 015-361 955, 0500-652 241 myös iltaisin ja viikonloppuisin. Metsästys-, kalastus- sekä venetarvikkeet myy, ostaa, vaihtaa. Eräpori, Teljänkatu, 10 Pori. Puh. 02-633 0400. VHF-puhelimet edullisesti ja luotettavasti alan liikkeestä. Akut, antennit, monofonit ym. Peltor kuulonsuojaimet, uudet ja käytetyt aseet. Metsästäjän erikoisliike Raimo Olkkonen Oy, Haapajärvi, puh. 08-761 831, 0400-296 517. www.raimoolkkonen.fi VHF-puhelimet, uudet mallit. Lafayette, Star PA8099, sekä muut merkit. Kuulonsuojaimet. RitKos Oy Mäntsälä. 019-688 4111, 0400 203 398 www.ritkos.fi Erätelttoja, kaminoita, yökiikareita. Puh. 040-586 7152. www.haukka.fi Hiertääkö kivääri hartioita? Hanki Eberlestock -reppu asekotelolla! Elinikäinen takuu, hiljainen rakenne. Värit: HW Gray, Max-1, Olive jne. X1A1 36L e149 "päiväreppu" GS05 Gunslinger 47L e189-209 J107 Dragonfly 47-75 L e299 G3 Phantom 47L e289 "drag-bag" Laaja metsästys- ja MIL-mallisto. Posti, matkahuolto tai eräliikkeistä. Maahantuoja: Kivelä Outdoor 040-728 4667, www.kivelaoutdoor.com Nasta-savikiekkoheitin. Varustettu 2 moottorilla ja nappikytkimellä. Vähän käytetty, myydään tarjousten perusteella. Levon ms. Vammala, puh.050-564 3281, timo.iso-ketola@vammala.fi Kiikarinjalat ja kiikarien erikoisasennukset suoraan valmistajalta. Myös pistoolien jalat. Asesepänliike BR-Tuote Oy, Sahamyllynkatu 33, 80170 Joensuu. Puh. 013-896 862. Nettiosoite: guns.connect.fi, sähköposti: markku@guns.connect.fi Kiikarinjalka haulikkorihloihin. Uusi jalka jättää aikaa vievät irroitus ja kiinnitys vaiheen pois koska se ei peitä tähtäimiä, maalia eikä maastoa. Näin ollen ase on jatkuvasti tilanne valmis kaikkiin ammunta muotoihin. Puh. 017-824 123 tai 040-527 4440 Kauko Hämäläinen, ihmulank. 11, 74130 Iisalmi. Puukonteriä ja tarvikkeita puukon-valmistukseen, myös retkiluistimia. Puh. ja faxi 06-724 7813, puh.06-729 0431. Yhdistetty maasto-/ lumipuku eli Wehrmachtkääntöpuku,. Tositoimissa testattu! Nyt repro / Saksa. ks.www.wh-varuste.fi tai tilaa esite puh. 0400-722 007 / Hki MIDWAY SUOMI OY Jo noin 70000 tuotetta yli 300 valmistajalta! Jälleenlatausvälineet, luodit ja hylsyt. Kiikaritähtäimet, katselukiikarit, laserit. Jalustat, renkaat ja pikajalat kiikareille. Aseiden osat ja varusteet, mm. tukit, lippaat. Asesepän tarvikkeet ja työkalut, mm.kalvaimet. Luodinvalutarvikkeet, ammuntavarusteet jne. Puhelinmyynti ark. 09-17 puh. 09-5122 933 Kaikki tuotteet ja varastotilanne netissä www.midwaysuomi.com Uutuuksia sorsastajille ja muille erähenkisille; kalvovaatteet, pillit, termarit, reput, kaaveet jne. Suoraan maahantuojalta! Erä-Tomppa, www.erätomppa.fi Laadukkaat, kotimaiset purkinsulkijat suoraan valmistajalta. Puh.040-585 8133. Katso netistä osoite: www.eratapio.fi Katto- ja seinäpeltiä suoraan valmistajalta. Myös tiilikuvio. Koto-Pelti Oy, 43700 Kyyjärvi. Puh. 014-471 475, fax ­471 523, 0400-661 379. Myydään fasaaneja eri ikäisiä. A. Kuittinen puh. 040-767 8600 Leppävirta. Fasaaneja kasvatettuja poikasia. Puh.02-473 0538 tai 0400-528 021. Houkutuspillit ja hajusteet maan laajimmasta valikoimasta, suoraan maahantuojalta. Sorsahanhi-pyy-varis-haukka-kyyhky-fasaani-hirvipeura-kauris-karhu-susi-kettu-supi-minkki-jne. puh. 0400-835 511. www.houkutuspillit.net Kylmäsavuvastus, toimii 12 voltilla. Hinta 35 e + tk. 0400-304 633. Vakuumikone kaikille tuoretuotteille. Italialainen tuote. (ovh 129,-) Nyt 59,- + pk. Puh.040-581 1681. Kyyhkysjahtiin rehuhernettä riistapeltoon! 490,-/tonni tai tee varaus pienemmästä erästä. www.savenmaa.fi. Puh.0400-288 500. Frank's huippulaatuiset koiranruuat halvalla. www.manne.fi tai puh. 044-765 0042. Janmatic-hirvipulkka kevyt ja lujarakenteinen. Puh. 0400-171 800. Puuru hirvenvetolevyt, katso esittely www.puuru.com. Puh.044-368 1441. Suosittu, kestävä Joke-vetopressu Eur 130 sis alv. Heti varastosta. Puh. 0500-627 883 vaarala@phpoint.fi Ihmeteroitin 10 v. takuu Teroittaa veitset ­ puukot kirveet ­ viikatteet ­ sirpit - sakset yms. e 15,Nahkareput e 60,Lammasliivit e 120,Hiiliteräspuukot alk e 26,www.villenpuoti.com Puh. 0400-547 850 Metsänpoika- metsästysseurojen ATK-ohjelma, jossa vuokra-alueet ja kaadot voidaan merkitä kartalle. Kattava seurakirjanpito jossa mm. vuokrasopimukset, jäsenet, s-postilaskutus, pyyntiluvat ja seuran ilmoitukset. Katso www.winsu.net tai tilaa ilmainen esittelyohjelma: p. 013- 651 023 /Pentti Kuokkanen. ATK-ohjelma metsästysseuralle 50e. Läh: www.helppokauttaa.com Myydään maasturin rengassarjoja aluvant. ja merkki renkailla. 215~265 R15 ja 32x11,5 LT R15. 5 ja 6 pulttia, jako 139,7, myös maastokuviolla.Kalevi Lappalainen, puh.0400-726 362. Petsikkotunturin juurella Säytsjärven rannassa vanha tila. Puh.045-630 2636. Taivalkoskella peruskorj.omak.t.mökki n.80m2,oma tont.0,5 ha.Käytt.tark. vak.asum. tai erämiehille.Metsästys ja kalast.mahd.valt. mailla.Joki,järvi läh. Hyvä sij. autolla perille, hyvät kulkuyht. ympär. Tee tarjous. Puh.040-532 4863. Ostetaan Ostan hirven ­ ja poronsarvia (ei seinämallia) 050-586 2157. Hirvensarvia. Myyn puukontuotteita. Email: brisaknives@multi.fi Puh.050-586 2157. Ostetaan rapuja läpi kauden. Käteismaksu ja nouto koko maasta. Raputukku Järf puh. 040-546 5995. Myös turkisnahkoja puh. 0400-561 267. Ostetaan hirven ja karhun lihaa ravintolakäyttöön, Riistaravintola Taiga, puh.(08)838 220. Halutaan ostaa metsäpeurajahteja/kaatolupia. Puh.044-769 2476. Käytetty Tikka T3 308 win optiikalla. Puh.0500-316 165. Ostetaan jänistä ajava,~2-3-vuotias suomenajokoira. Puh.050-582 9303. Työsuorituksia Karhukurssi Suomen Laikajärjestö järjestää karhunmetsästyskurssin Nummi-Pusulassa, Pusulan koululla, la 28.7.2007 alkaen klo 9.00, osoite: Kaukelantie 1. Tulokahvit klo 8.00. Ohjelmassa karhun historiaa, lupa-asioita, aseita, metsästystä, saaliin käsittelyä, koirien koulutusta, haavakkotilanteita yms. Kouluttajana kokenut karhunmetsästäjä, historiantuntija, koirien kouluttaja ja kasvattaja sekä viranomainen. Kurssimaksu 35 e maksetaan 20.7. mennessä Elämän Maku ry:n tilille 536903-29305, viite: karhu. Hintaan sisältyy luentomoniste, tulokahvit, lounas, pullakahvit ja todistus. Tiedustelut Pertti Numminen, p. 050-352 4858. 74 Metsästäjä 4 / 2007 VALOKUITUTÄHTÄIMET VAIHTOSUPISTAJAT Myös Baikaliin! Baikalii Eräliikkeistä kautta maan Maahantuonti: Kartanokuva Oy www.kartanokuva.fi Muokkaamme kaikkia turkisnahkoja; Lammas, nauta, hirvi, kettu yms. Nahkajalostamo M. Salonen Ky, 51900 Juva. puh. 015-651 113. www.TALJATUKKU.FI Turkismuokkaamo Turkis-Jan Oy, Tarhatie 16, 73500 Juankoski. Puh. 050-434 1406. Katso lisätietoja http://www.turkisjan.com Turkisompelimo Helena Järvenpää 041-518 3183 Helsinki. T:mi Aseola. Kaikki asealan arviointi-, muutos-, sinistys- ja korjaustyöt. Iisalmi, puh. 0400-674 668. JP ­ Gunsmith Asesepänliike Pohjoiskymenlaaksossa. Puh. 0400-920 870, 08.00-17.00. www.jp-gunsmith.fi Aseiden korjaukset, varaosat, Apel kiikarinjalat Asekorjaamo K. Götsch puh. 03-779 6268. http://koti.phnet.fi/gotsch. Aseseppä J. Immonen. Tukit ja muut asealan työt. Koivuniementie, Kuhmo, puh. 044-565 0257 Aseet, korjaukset ja tarvikkeet. Asesepänliike Kettunen Ky. Puh. 040-410 2150 Valkeala Oulun Asepaja Ky. Kaikki asealan korjaus- ja muutostyöt. Tukkitie 4, 90520 Oulu. Puh. 08-311 6520. Maahantuojan valtuuttama vaihtopiippujen sovituspalvelu. Finnclassic, Valmet ja Tikka 512 aseisiin. Kauttani myös suoraan vaihtopiiput sovitettuna. Nopea toimitus. Myös muut alan työt, aseet, patruunat ja tarvikkeet. Ase- ja optiikkahuolto. Vienankatu 14, 87100 Kajaani. Puh. 08-613 0655, 040-535 4134. www.asejaoptiikkahuolto.net Suomen Asetekniikka. Asesepänliike Varkaudessa. puh. 0400 - 528 098. Huollan jahtiradiot, koiratutkat... RJAK, Pl 26, 44101 ÄKI. Puh. 050-557 2000. Valt. Tracker - koiratutkahuolto Parkanon TV-EL Huolto, Peltokuja 6, 39700 Parkano. Puh. 03-448 1296. Auktorisoitu Tracker ja Pointer koiratutkahuolto. Lidholmnin TV-huolto, Pl 1, 66601 Vöyri, käyntiosoite: Uusikatu 1. Puh. 06-383 2980. Optifocus Oy, Suomen kiikarihuolto, kiikaritähtäinten huollot ja korjaukset. Peltoniementie 4, 36600 Pälkäne. Puh. 020-830 0030. www.optifocus.fi.
• Metsästys-, yhdistys- ja muut lakiasiat. Puhelinjuristit 0600-17 270 (2,84 e + ppm) 10v. kokemuksella klo 8-20 nervk.1,hki Asekmo O.Putkonen. Aseiden korjaukset ja kiikari-vaimennin asennukset. Piippu sovitukset Finnlassic, Valmet ja Tikka 512 aseisiin. Tuomik.18, 50120 Mikkeli. Puh.0400-941 715. Kokenut ja taitava metsästäjä opettaa uusia ja vanhojakin harrastajia sorsien, hanhien, kyyhkyjen ja metsäkanalintujen metsästysharrastuksen eri osa-alueille. Puh.050-524 1900. Vuokralle tarjotaan Ranuan Simojärvellä mukavuuksilla varustettu rantalomamökki. Hyvät metsästys-, pilkki-, kalastus- ja marjastusmahd. Puh: 0400-193 351 Luostolla hirsimökki mukav. rauhallisella paikalla. Puh. 040-546 7385. Mökkejä vuokrattava Kuhmon Saunajärvellä. Hyvät metsästys- marjastus- ja kalastusmahdollisuudet. puh. 0400-892 194. personal.inet.fi/yritys/saunajarvi/default.htm Lomamökkejä Kuhmon itärajalla. www.kuhmonet.fi/kiekinkoskenlomamokit Puh.0500-253 563. Mökki Kuhmossa. Villin Pohjolan maat vieressä, hyvät mets.-kalastus ja marjastus mahdollisuudet. Puh.044-013 7534. WWW.ULVOVASUSI.FI Majoitusta Ilomantsissa. 4-8 hlön huoneistoja mukavuuksilla + sauna, kota, kylmiöt, koiratarha jne. Keskellä VP 7652 (39 000 ha) ja VP 7638:n vieressä (60 000ha) varaukset puh. 0400-240 072 Ilomantsissa mökki, sauna, laavu metsästäjille. Vene sorsastajille. Puh.0400-555 022. Lomalle Lappiin Kittilän Molkojärvelle ja samalla katsastamaan marjastus- ja metsästyspaikat! P. 040-584 2564 tai info@kittilanerakeskus.inet.fi Salla Naruskajärvi juuri valmistunut luxusmökki kaikilla herkuilla 8 hlöä. Taivalkoski perusmökki 6hlö. Puh. 045-137 4590. Vuotso Lokka-Porttipahta alue 24m2 + parvi saunamökki mukav. 2-4hlöä. p 0400-632 548. Lukuisia vuokramökkejä hyvillä paikoilla Inarissa ja Utsjoella www.ylalapinvuokramokit.com puh. 0400-949 972 iltaisin Tilava maatilan päärakennus Puolangalla, hiihtokeskus Paljakan tuntumassa. Puh. 045-633 8500, säh.post.: moilanen.mikko@elisanet.fi Puolangan Paljakassa mökki mukavuuksin, laajat metsästysmaat vieressä. Puh. 040-545 5406. Mökkejä Puolangalla www.korvenkummajainen.fi Mökki Puolangalla, kaikki mukavuudet. Erinomaiset metsästys- ,kalastus- ja marjastus mahdollisuudet. Puh.0400-282 586. Nurmeksen Pirttimäellä hyvien riista ja marjamaiden keskellä oleva mökki. Mahtuu isompikin porukka p. 0400-355 754 Mökit Kittilän Lompolossa. Hyvät metsästys, kalastus- ja marjastusmahd. Edulliset hinnat. p. 0400-123 879 www.aittatieva.net Sotkamossa rantamökki ison järven rann. 6-8:lle. VP alueet 2km päässä. Tilan mailla mets.vapaasti. Puh.040-737 0279. Hyväkuntoinen Elimon tukkikämppä -200 m2- 15-20 henkilölle Lieksassa valtionmaiden keskellä. Kitsin metsästysalue. Vielä vapaita aikoja syksylle 2007. Vuokra 60e/vrk. www.huvila.net/574 Puh.050-336 9708, Eero Härkönen. Metsästystä Suomessa: Hirvi, valkohäntäpeura ulkolaisryhmille, Virossa: Villisika, hanhi, karhu, saksanhirvi, kauris. Puh. 050-520 6100. E-mail: juhani.tuomaala@nic.fi Afrikka! 3 kaadon Pakettimatka,1585e 6 kaadon Pakettimatka,2420e WWW.JAHTIMATKAT.NET, 0400-620449 Karhua, kanalintuja, hanhia, villisikaa ja paljon muuta ! Metsästys-, kalastus- ja muut eräretket Karjalaan, Ruotsiin, Siperiaan, Viroon jne. Elämäsi Eräretket Kauniista Karjalasta ! www.kauniskarjala.com Unto Eskelinen puh. 040-7720092 Etelä-Afrikka, Namibia, Zimbabwe ja Mosambik. Laadukkaat metsästyssafarit, alk. 1490 e! www.brhunting.fi puh. 040-417 8807 Karhu, villisika, kauris. Argali ja vuorikauris. Jättihirvi! Afrikan safarit. Puh.0400-888 875, hunt@vsdgroup.fi Lähde yksilöllisille ja tasokkaille jahtimatkoillemme riistarikkaille alueille Viroon, Namibiaan tai Etelä Afrikkaan. Tiedustelut e-mail: scanhunting@co.inet.fi tai puh 040-561 1000. Laadukkaita metsästysmatkoja jo vuodesta 1993. Scanhunting Oy Uutuuspaketteja Puolan upeille jahtimaille! Marraskuun retkellemme pääsee 15 metsästäjää ilmoittautumisjärjestyksessä. Puh.050-520 6100, faksi 06-450 3029. E-mail: juhani.tuomaala@nic.fi Metsästystä Keski- ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä Pohjoisessa Keski-Suomessa: www.metsastysretket.fi/ puh 044-769 2476. Riekkometsälle Inariin. Varaa opas, seisovakoira, kuljetus, mahdollista myös majoitus ja ruoka. Puh. 0400-501 842 Eräretket. Metsästysopaspalvelut. Metsälinnut, vesilinnut, hanhi, jänis, kyyhky, supi, kettu, näätä. MH:nt seurojen mailla, majoitus mahd. www.kokkoniemi.net. puh. 044-541 0437 Kuusamo. Mökki+luvat. puh. 0400-281 229. Koillismaalla 1000 ha:n yksityinen, yhtenäinen metsäalue, rajoittuen valtion maihin. Vesilinnut, metsäkanalinnut, hirvi (tilalla omat luvat), karhu, jänis. Majoitus 6:lle, kalastus- ja marjastusmahdollisuus. Takakummun metsätila, Peippo. Puh.040-541 5982. Erä-Korpisen metsästysretket: mh:n + seurojen maita n.80 000 ha. Majoitukseen useita vaihtoehtoja, www.reisjarvi.fi/erakorpinen. Puh.040-555 1394. Keski-Suomessa Pylkönmäellä majoitusta rantamökeissä, sekä jahtimaita. http://www. jukanmokit.com/ Puh.0400-829 909 Kanalintujahtia Lapissa, toimivat koirat, riistatakuu! (vuokraan toimivia kanakoiria). Puh.040-833 9870. Iso loma-asunto mukavuuksin Valtimolla. Mets. riistaisilla mh:n tai seuran mailla. Puh.050-345 2000. www.oyk.fi/~valijoen.lomat Mummonmökki järven rannalla valtion maiden keskellä, vene, rantasauna. Keskuslämmitys. Hyvät metsästys ja kalastus mahd. 7-10 henk. Puh.040-582 6397. Ranualla vuokrattavissa Saariharjun Seudun Erän kämppä mukavuuksin. Pienriistaluvat seuran maille (n.6000 ha) kuuluvat kämpän vrk-vuokraan. Lisätiedot puh.0400-193 375. Erämökki+savusauna, MH:n maiden keskellä, Varkaudessa. Puh.050-559 8145. Metsästysmaja Rautavaaralla. Tied. Juha Korhonen, 0400-945 999. Lomaile metsästyksen, retkeilyn ja marjastuksen merkeissä Länsi-Lapin kauniissa maisemissa. Saunalliset mökit alk. 50 eur/vrk. Lehkosen Lomamökit, Pello. Puh.040-534 1896. www.lehkonen.net Lieksan Hattuvaarassa vuokrattavissa iso tai pieni metsästysmaja. Tiedustelut puh. 045-111 7012. Kinnula lomamökkejä ja maatilamajoitusta. Hyvä metsästää, kalastaa ja marjastaa. Puh.0400-555 185, 014-487 757. Taivalkosken Kylmäluomalla kelomökki mukavuuksin, 8 hlöä. Puh.050-340 9353. Hirsihuviloita Enontekiöillä + riekkoluvat 30 000 ha:n alueelle. Ounasloma Oy, puh.016-521 055, www.ounasloma.fi Kuusamon Kitkajärvellä rantalomamökkejä mukavuuksilla. Hyvät kalast, marjast ja metsästysmahd. Luvat omistajalta. Puh.0400-284 988. Muut RAHAA RAHAA !!! Kätevästi panttaamalla esim. aseesi. Tule tai soita P-H Pantti, Lahti 03-781 8350, Luottopantti, Joensuu 013-227 010 Metsästäjä ­lehden osoitteenmuutokset ja metsästäjärekisteri 1. Muuttoilmoitus Suomen Postin kautta G Postin viralliselle lomakkeelle tehdyllä muuttoilmoituksella osoitteenmuutos päivittyy valtakunnalliseen väestötietorekisteriin (maistraatille) ja postin osoitetiedostoon. Posti lähettää ilmoituksen tehneelle vahvistuskirjeen, jossa ilmoitetaan, mille yrityksille ja yhteisöille uusi osoite välittyy. Metsästäjäin keskusjärjestön metsästäjärekisteri on myös tässä luettelossa. Postin muuttopuhelimen numero on 0203 456 456 (suom.), 0203 457 457 (ruots.) Puhelun hinta on 0,08 e + 0,01 e/min, matkapuhelin 0,29 e/min. Muuttoilmoitus kääntää myös postinkulun uuteen osoitteeseen. 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: G Metsästäjä- tai Jägaren ­lehden osoitetiedot päivittyvät postiin tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Jägaren samoin kuin metsästyskortti toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä ­lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. Metsästyskorttiin liittyvät epäselvät tapaukset: YAP Oy /Metsästäjärekisteri Puhelin 0303 9777 (Paikallisverkkomaksu) Telefax 09-794031, e-mail: metsastaja.rekisteri@yap.fi 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: YAP Oy /Metsästäjärekisteri, PL 22, 01621 VANTAA Telefax 09-794031 e-mail: metsastaja.rekisteri@yap.fi Metsästäjä 4 / 2007 75