• 4 / 2008
• Pääkirjoitus Jari Pigg päätoimittaja Kohti uutta metsästysvuotta... Uusi metsästysvuosi on jälleen alkamassa. Vuonna 2007 metsästyskortin lunasti suurempi määrä henkilöitä kuin koskaan aikaisemmin, yli 308 000 henkilöä. Uusia metsästäjiä tuli mukaan joukkoomme lähes 8 300 eli hieman enemmän kuin aikaisempina vuosina, mutta kuitenkin aika lailla totuttu määrä. Uusista oli naispuolisia 17,5 %, mikä merkitsee sitä, että naispuolisten metsästäjien määrä kasvaa koko ajan. Uusissa, nuorissa ja tulevissa metsästäjissä on tulevaisuutemme. Heidän pääsyssään mukaan järjestäytyneeseen metsästykseen on jatkuvasti sarkaa kynnettävänä ja monissa seuroissa tehdään todella hyvää työtä nuorten eteen. Uusia eräpolun kulkijoita ohjataan ja opastetaan asiantunteviksi ja vastuullisiksi eränkävijöiksi. Suomalaiseen metsästykseen ja eränkäyntiin kuuluu muutakin kuin pelkästään saaliin talteen ottaminen. Paljon tehdään vapaaehtoista työtä riistakantojen arvioimiseksi samoin kuin muutakin työtä metsästyksen yleisten edellytysten turvaamiseksi. Metsästys on edelleen osa toimivaa yhteiskuntaamme. Huolenaiheitakin on ollut. Viime talvena, kun EU:n ampuma-asedirektiiviä muotoiltiin uusiksi, oli hiuksia nostattavaa seurata suunnitelmia, joissa olisi kielletty itsenäinen aseen käyttö metsästyksessä ja ammunnan harjoittamisessa alle 18 ­vuotiailta henkilöiltä. Direktiivi onneksi muotoutui sellaiseksi, että jatkossakin 15 vuotta täyttänyt, mutta alle 18 ­vuotias, voi saada aseluvan ja itsenäisesti käyttää ampuma-asetta myös metsästyksessä holhoojan suostumuksella aivan kuten nykyäänkin. Ainostaan aseen ostaminen olisi kielletty. Toivottavasti kansallisessa lainsäädännössämme ei ryhdytä toimimaan paavillisemmin kuin paavi itse, vaan siten, että Suomen erinomainen ja oikeaan sekä vastuulliseen aseenkäyttöön kasvattava käytäntö voi jatkua. Siitä meidän kaikkien on pidettävä omalta osaltamme huolta, kun aselainsäädäntöämme uudistetaan. Vastuulliseen aseenkäyttöön kuuluu myös ampumataidon kehittäminen ja ylläpito. Pohjimmiltaan kyse on omien taitojen tiedostamisesta. Asia konkretisoituu siinä, että ammutaan laukaus riistaeläintä kohti vain silloin, kun ollaan varmoja kuolettavasta osumasta. Syytä on käydä harjoittelemassa ampumaradalla mahdollisimman monipuolisesti metsästyksessä käytettävillä aseilla. Samalla opitaan turvallinen ja oikea aseenkäyttö sekä -käsittely, joka herättää luottamusta myös muissa ­ niin kanssametsästäjissä kuin muissa luonnonkäyttäjissä. Lajintunnistusta on myös syytä kerrata. Tunnistamatonta lajia on aina pidettävä rauhoitettuna lajina. Esimerkkeinä voi tuoda esiin, että sepelkyyhkyjahdin alkaessa monilla seuduilla esiintyy runsaasti rauhoitettua uuttukyyhkyä puhumattakaan sorsastuksesta, jossa tunnistettavia lajeja on jopa kymmeniä. Kiljuhanhesta on juttu tässä lehdessä, ja meillä esiintyy monia muitakin hanhilajeja, jotka eivät suinkaan ole meillä metsästettäviä, mikä on muistettava ennen kaikkea hanhien syysmuuton aikaan, ja niin edelleen. Haulikolla metsästävien tulee myös aina muistaa, että Savossa ja Kainuussa melko yleisenä esiintyvä "kaakana" on muuallakin aina rauhoitettu. Tätä kirjoitettaessa on jo melko varmaa, että metsästysasetusta muutetaan kesän aikana siten, että jatkossa riistanhoitopiirit voisivat myöntää poikkeuslupia suden, karhun, ilveksen ja saukon osalta erityisen merkittävien vahinkojen uhkaa aiheuttaville yksilöille sekä turvallisuutta uhkaavien suurpetojen osalta mihin vuodenaikaan tahansa. Tähän asti nämä poikkeusluvat on myöntänyt maa- ja metsätalousministeriö. Muutos nopeuttaa lupapäätösprosessia, jonka hitauteen on kohdistunut voimakastakin kritiikkiä. Ministeriö ei ole voinut rajallisilla voimavaroillaan käsitellä lupahakemuksia riittävällä nopeudella, mutta kun jatkossa lupapäätökset käsitellään 15 alueellisen riistahallintoviranomaisen toimesta, käsittely nopeutuu ja siten ongelmatilanteista kärsivien kansalaisten asema paranee. Ministeriö toki ohjaa edelleenkin määräyksillään näitä viranomaispäätöksiä. Lupapäätökset ovat jatkossakin monisivuisia, koska lupapäätöksiä ei ole enää EU:n aikana kirjoitettu selkokielellä ja muotoiltu luvanhakijaa varten, vaan muotoilu, sanamuodot ja selvitykset on tehty brysselinkortilla pelaaville ammattivalittajille - tiedoksi siitä, että direktiivin edellytykset on otettu huomioon. Heidän valitusoikeutensa säilynee edelleen, mutta ongelmapedoista kärsivien ihmisten kansalaisoikeudet toteutuvat muutoksen ansiosta aikaisempaa paremmin. Usko järjestelmän toimivuuteen paranee! G 2 Metsästäjä 4 / 2008
• Tässä numerossa N:o 4 11.07.2008 57. vuosikerta. Metsästäjä on Metsästäjäin Keskusjärjestön valistuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Painos on 290 000 kpl. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 29.08.2008. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimitus: Päätoimittaja: Jari Pigg Toimituspäällikkö: Klaus Ekman Ulkoasu: Ilkka Eskola Toimitusneuvosto: Tapani Pääkkönen (pj), Jari Pigg Klaus Ekman, Juha Immonen, Leif Norrgård, Jarkko Nurmi, Marko Mikkola. Asiantuntijajäsenet: Ilkka Eskola ja Vesa Ruusila. Toimituksen osoite: Metsästäjäin Keskusjärjestö, Fantsintie 13-14, 01100 Itäsalmi, puh. 09-2727 8116. Osoitteenmuutokset ja metsästyskorttiasiat 0303 9777. Kirjapaino: HANSAPRINT 2008/ MET08_04 Kansikuva: Hannu Huttu sivu 64 Lisätehoa valkohäntäpeuran pyyntiin sivu 10 Karhun elinpiiri sivu 38 Metsästäjät avainasemassa Pohjolan kiljuhanhen pelastamisessa sivu 82 Ylä-Lapin riekot laskentaan Haavoittuneen pienriistan etsiminen - Järjenkäyttö vähentää haavoittamisia sivu 24 Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0047-6986 4 MKJ:n Edustajakokous: Riistanhoitoyhdistysten toimintaedellytykset turvattava! 8 Puheenjohtajalta: Vapaaehtoistyö vahvuutena 10 Erämessut 18. kerran Riihimäellä 18 Haulikko pienriista-aseena 24 Haavoittuneen pienriistan etsiminen - Järjenkäyttö vähentää haavoittamisia 30 Vesilinnut tähtäimessä - hoitotoimia ja metsästysrajoituksia 34 Kosteikot vaativat hoitoa, osa II 38 Metsästäjät avainasemassa Pohjolan kiljuhanhen pelastamisessa 44 Riistakolmioiden kesälaskentoja 20 vuotta 50 Eräaatoksia valtionmailta: Metsästysmatkailua Pohjois-Suomen valtion mailla 51 Tutkijan tuntoja: Ajatuksia Livojokivarresta 52 ART-elämää metsässä piirustuskilpailun voittajat on valittu 56 Ekin kanssa erällä: Yli veden 60 Metso-TV:llä huikea suosio 64 Lisätehoa valkohäntäpeuran pyyntiin 68 Nuorisopäivä onnistuu helposti valmiin rastiradan avulla 72 Uskelan viimeisen ilveksen jäljillä 74 Namibia - safarimetsästystä joka lähtöön 78 Karhun elinpiiri 82 Ylä-Lapin riekot laskentaan 86 Pihlajaveden erätaloussuunnitelma: Metsästystä Natura-alueella 88 Rakkaudesta ruokaan: Aila Hietala 90 Nuorisopalsta 92 Metsästäjäorganisaatio tiedottaa 93 Metsästysajat 96 Osoitteet 97 Kaupantekoa HUOM! Metsästysajat löytyvät sivulta 93 ja metsästysaikarajoitukset sivulta 94! Leikkaa talteen! Metsästäjä 4 / 2008 3
• Metsästäjäin Keskusjärjestön Edustajakokous: Riistanhoitoyhdistysten toimintaedellytykset turvattava! Metsästäjäin Keskusjärjestön ylin päättävä elin Edustajakokous pidettiin 25. toukokuuta Oulussa hotelli Radisson SAS:ssa. Ansiokkaiden ja mielenkiintoisten lauantaina esitettyjen alustusten ohessa kokousviikonlopun päällimmäiseksi huoleksi nousivat riistanhoitoyhdistysten toimintaedellytykset ja niiden turvaaminen. Talkootyötä ei saa vaarantaa! Aluehallinnon uudistaminen on puhuttanut koko metsästäjäorganisaatiota pitkin kevättä ja alustuksen tästä kaivatusta aiheesta piti hallitusneuvos Tanja Viljanen maa- ja metsätalousministeriöstä. Samaa aihetta sivuttiin Uudenmaan riistapäällikkö Reijo Oravan esityksessä Riistanhoitoyhdistysten palvelurakenteen kehittämisestä. Orava esitteli teemaa Uudellamaalla käynnissä olevan projektin pohjalta. Hoitosuunnitelmia ja strategioita Riistaeläinten hoitosuunnitelmat ovat kovassa huudossa ja kokousväelle esiteltiin hoitosuunnitelmat niin hylkeiden kuin peltopyynkin osalta. Myös kansallinen riistatalouden kosteikkostrategia on loppusuoralla ja se esiteltiin kokousväelle. Ylijohtaja Pentti Lähteenoja käytti myös puheenvuoron kokouksessa ja perusteli muun muassa suurpetoja koskevien tappolupien myöntämisen siirtoa ministeriöstä riistanhoitopiireille. Tarkoitushan on saada päätöksentekoprosessi mahdollisimman nopeaksi, koska yleensä tällaisessa tapauksessa pedon poistamisella on kiire eli tilanne on lähes aina akuutti. Lähteenoja korosti puheenvuorossaan myös riistanhoitoyhdistysten toiminnan tärkeyttä ja erityisesti valtaisan talkootyön arvoa koko riistahallinnon kivijalkana. Klaus Ekman M etsästäjäin Keskusjärjestön Edustajakokoukseen kerääntyi taas satakunta järjestön luottamusmiestä ja toimihenkilöä. Perinteiseen tapaan lauantaipäivän aikana keskityttiin mielenkiintoisiin ja ajankohtaisiin aiheisiin asiantuntijoiden opastuksella. Lähteenoja korosti puheenvuorossaan myös riistanhoitoyhdistysten toiminnan tärkeyttä ja erityisesti valtaisan talkootyön arvoa koko riistahallinnon kivijalkana. Huoli riistanhoitoyhdistyksistä Ylijohtaja Lähteenojan avaus riistanhoitoyhdistysten suuntaan kirvoittikin koko kokousviikonlopun kestävän puheenvuorojen sarjan riistanhoitoyhdistysten toimintaedellytysten Ylijohtaja Pentti Lähteenoja korosti riistanhoitoyhdistysten roolia koko metsästäjäorganisaation kivijalkana. Edustajakokouksessa puheenjohtajan nuijaa paukutti rutinoidusti isäntäpiirin eli Oulun Kalevi Hirvonen. Esittelijänä toimi apulaistoiminnanjohtaja Jari Pigg. 4 Metsästäjä 4 / 2008
• Hallitusneuvos Tanja Viljanen kertoi aluehallintouudistuksen nykytilasta. Valtuutusten tarkastajina toimivat MKJ:n hallituksen jäsenet Harri Isomuotia Satakunnasta (edessä) ja Timo Isojärvi Keski-Suomesta. He laativat kokouksen edustaja- ja ääniluettelon, jonka mukaan kokouksessa oli edustettuna 113,99 ääntä. Hannu Huttu Edustajakokouksessa epäiltiin nykymuotoisen ampumakokeen rapauttavan hirvenmetsästäjien ampumataidon. Metsästäjä 4 / 2008 5
• turvaamisesta. Kokousväki oli tiukan yksimielinen asiassa ja jopa Edustajakokousesityksiin kirjattiin ponsi riistanhoitoyhdistysten toimintaedellytysten turvaamisesta. Ampumakokeen muuttaminen muutama vuosi sitten aiheutti riistanhoitoyhdistysten talouteen merkittävän loven, jota ei ole riistanhoitomaksuvaroilla pystytty korjaamaan. Samalla esitettiin epäily hirvenmetsästäjien ampumataidon rapautumisesta. Pohjois-Savon esitys ampumakoemaksun nostamiseksi poikikin vilkkaan keskustelun aiheesta. Pohjois-Savon esitys hyväksyttiin lisättynä Kainuun riistanhoitopiirin ponnella ampumakokeen koko rahoitusrakenteen selvittämisestä ja MKJ:n hallituksen kannanotolla ampumakokeen voimassaolon lyhentämisestä nykyisestä kolmesta vuodesta kahteen vuoteen. Samalla esitettiin epäily hirvenmetsästäjien ampumataidon rapautumisesta. sallittaisi susilaumojen muodostumista. Esitys hyväksyttiin yksimielisesti lisäyksellä, että sama linjaus koskisi myös Kainuun metsäpeuraalueita eli että suden suotuisan suojelun taso ei saa vaarantaa metsäpeurakannan säilymistä ja kehittymistä myöskään Kainuussa. Kokouksen ainoa suljettu lippuäänestys käytiin Lapin riistanhoitopiirin esityksestä karhun kiintiömetsästyksen aluejaon muuttamisesta siten, että nykyinen metsästysasetuksen 5 §:ssä määritelty itäinen poronhoitoalue jaettaisiin kahtia Lapin läänin ja Oulun läänin puoleisiin osiin ja molemmille osille määriteltäisiin vuosittain oma karhukiintiö. Kainuun riistanhoito- piiri esitti esityksen hylkäämistä ja suoritetussa äänestyksessä Lapin esitystä tuki 37,49 ääntä, vastusti 67,51 ääntä ja 8,99 ääntä äänesti tyhjää. Kokouksen 45 kokousedustajan kokonaisäänimäärä oli 113,99. Veikko Neuvosesta Eräjournalisti Kokouksen yhteydessä jaettiin lauantai-iltana myös viime vuoden Eräjournalistipalkinto. Palkintoraati, jonka puheenjohtajana toimii MKJ:n hallituksen varapuheenjohtaja Tapani Pääkkönen, oli valinnassaan yksimielinen, kun ehdokkaiden joukossa oli koko Suomen kansan tuntema luontotoimittaja Veikko Neuvonen. Neuvonen oli valinnasta erittäin otettu ja piti harvinaisen lennokkaan ja innoittavan kiitospuheen joka aikaansai raikuvat aplodit kokousväeltä. Edustajakokouksen päätteeksi Etelä-Hämeen riistanhoitopiirin kokousedustaja Asko Viljanen toivotti Edustajakokouksen tervetulleeksi EteläHämeeseen ensi keväänä. G Ei susilaumoja metsäpeura-alueille! Keski-Suomi oli esittänyt, että Suomenselällä ei metsäpeurojen vasomis- ja talvehtimisalueille Toimittaja Veikko Neuvonen on vuoden 2007 Eräjournalisti I Metsästäjäin Keskusjärjestö jakoi viikonloppuna vuoden 2007 Eräjournalistipalkinnon Edustajakokouksessaan Oulussa. Vuonna 2002 perustettu Eräjournalistipalkinto jaettiin nyt kuudennen kerran ja palkinto on suuruudeltaan 2 000 euroa. Palkintosääntöjen mukaan se voidaan jakaa toimittajalle tai muutoin erätiedotuksen parissa ansiokkaasti toimineelle henkilölle tai yhteisölle. Palkinto voidaan jakaa eräaiheisesta painotuotteesta, radio- tai televisio-ohjelmasta tai muusta elektronista mediaa varten valmistetusta eräaiheisesta tuotteesta. Palkinto voidaan jakaa myös pitkästä ja ansiokkaasta urasta erätiedotuksen tai ­journalismin parissa. Eräjournalistipalkintoehdokkaiden joukossa oli useita ansioituneita tahoja. Palkintoraadilla oli kuitenkin tällä kertaa helppo työ nostaa esiin yksi nimi ylitse muiden: toimittaja Veikko Neuvonen. Veikko Neuvonen on kansantajuisesti, objektiivisesti ja ennakkoluulottomasti toimittanut ja juontanut yli kolmenkymmenen vuoden ajan useita televisiosta ja radiosta tunnettuja luonto-ohjelmia. Luonto-ilta ja Luonto-Suomi sekä Luontoretki ­ohjelmissa on usein tuotu esille myös metsästys- ja riista-aiheita. Nämä aiheet ovat tulleet aina esille objektiivisessa sekä metsästykselle ja riistanhoidolle myönteisessä ja kehittävässä hengessä. Neuvonen on yhdessä luontokuvaaja Hannu Hautalan kanssa myös tuttu jo vuosien takaa Metsästys ja Kalastus-lehden Tarkkana luonnossa ­palstastaan. Veikko Neuvonen on toiminnallaan mitä merkittävimmällä tavalla edistänyt suomalaisten luonnon tuntemusta ja luonnon kestävän hyödyntämisen yleistä hyväksyntää maassamme. Eräjournalisti Veikko Neuvosen lennokas kiitospuhe aikaansai raikuvat aplodit. Vasemmalla puheenjohtaja, eräneuvos Simo Syrilä ja oikealla palkintoraadin puheenjohtaja Tapani Pääkkönen. 6 Metsästäjä 4 / 2008
• Erätukusta HUIPPUTUOTTEET NETTOHINTAAN! Nyt on aika hankkia parhaat varusteet syksyn jahtiin ­ Erätukusta saat huippulaatua n jahtiin Erätukusta saat huippulaatua ahti ah iin rätukust saat uip ulaatu ätuku u ipp hyväkses uusi edulli e Erätuk u r hoi äks si, edullinen rät kku tuk markkinoiden edullisimpaan hintaan. Käytä hyväksesi uusi, edullinen Erätukku-rahoihyväksesi uusi, edul ine Erätukku-rahoiecetakilla! cetakill tus. Nopeat tilaajat palkitaan laadukkaalla fleecetakilla! eecetakilla! Erätukun aatu s ek u h de · T uudistunut verkkokauppa · Erinomainen hinta laatusuhde Er n maine hinta-laatusuhde Erinomainen h t l atusuhde ne usuhd · Teknisesti edistykselliset tuotteet · Alan johtava verkkokauppa (Taloustutkimus 3/2008) ni TA TUT LOUSK 3/2 IMUS 008 ses t i ed i s t y ks pä Sj o pa 6 0 Todellinen vuosikorko 1000 rahoitukselle 12 kk:n maksuajalla on 19,1 %. Hakijan tulee olla vähintään 18 v. ja luottotietojen on oltava kunnossa. TU I K K U-R A H O Uusi nen edullinen Erätukku-rahoitus! Ä EXTRA TU N i oimi Erätukku-rahoitus: Näin toimii E ä uk u ah i us: Näin toimii Erätukku rahoitus: · Nopea ja helppo hakea, joustava · Toimii Erätukun puhelinmyynnissä, verkkokaupassa ja myymälöissä · Saat aina ostaessasi laskun, jonka voit maksaa eräpäivään mennessä tai suorittaa osamaksulla siitä erikseen ilmoittamatta · Jopa 60 päivää korotonta maksuaikaa · Turvallinen tapa maksaa · Takaisinmaksu haluamasi kokoisissa erissä · Luottoraja 1000 · 2 maksuvapaata kuukautta vuodessa el line iv ää no n · Eri k orot o n t m -l ain e n hi nta a m [arvo 89,-] ETU 500 nopeimmalle ak s u a ika a E R fleece 0,kun ostoksesi ylittävät 150,Nopean tilaajan extraetu! Kun ostoksesi ylittävät 150 euroa, saat North Ice teknisen fleecetakin* veloituksetta. Nyt kannattaa ostaa kerralla enemmän! Osta mitä vain, extraedun saa 500 nopeinta! 1 fleece / tilaus. * Miellyttävän pehmeä, tekninen kaksikerros-fleecetakki kaikkeen vapaa-aikaan. Soveltuu niin päällys- kuin sisätakiksi. Koot XXS­XXL.
• Puheenjohtajan palsta Vapaaehtoistyö vahvuutena Toukokuisessa edustajakokouksessamme tuotiin useaan kertaan esille huolestuneisuus riistanhoitoyhdistysten tulevaisuudesta. Aktiivinen jäsenjoukkomme vanhenee hyvää vauhtia. Vapaaehtoista työvoimaa on entistä vaikeampaa saada rekrytoiduksi. Kustannukset ovat nousseet rajusti. Tuotot ampumaradoilta ovat pudonneet hirvikokeen uudistamisen myötä. Vaikka tarkoitus ei olisikaan rahoittaa yhdistysten toimintaa hirvikoetuloilla, olisi edes kustannukset pystyttävä kattamaan. Ei ole kysymys mistään palkanmaksusta vaan valvojille aiheutuneiden kustannusten korvauksesta. Aluehallintouudistuksen yhteydessä on todettu, että organisaatiomme vahvuus on talkootyössä, jota millään ulkopuolisella rahoituksella ei pystytä korvaamaan. Jos riistanhoitoyhdistysten toiminta murennetaan sillä, ettei edes kulukorvauksia pystytä maksamaan, murennetaan samalla koko organisaatiomme kivijalka. Maa- ja metsätalousministeriö on hiljattain ehdottanut häirikköpetojen pyyntilupien käsittelyn siirtämistä riistanhoitopiireille. Suurpetokannat ovat kasvaneet jatkuvasti ehkä susikantoja lukuun ottamatta. Ministeriö ei yksinkertaisesti ehdi käsittelemään anomuksia nopeasti. Käsittelyn siirtäminen alueelliselle tasolle nopeuttaisi käsittelyä, toisi sen lähemmäs paikallista asiantuntemusta ja parantaisi samalla väestön oikeusturvaa. Kuten arvata saattaa niin muutamat äänekkäät tahot, joiden tehtävänä näyttää aina olevan vastustaa kaikkea metsästykseen tai riistatalouteen liittyvää, ovat esittäneet vastalauseita. Samat tahot ovat olleet vaatimassa myös pääsyä käsittelemään poistolupa-anomuksia. Täytyy muistaa, että päätökset tulevat edelleenkin olemaan viranomaispäätöksiä. Mainitsemani tahot eivät ole viranomaisia vaan omaa asiaansa ajavia yhden tai muutaman asian kansalaisjärjestöjä. Pykälät eivät ole muuttuneet, kysymyksessä olisi ainoastaan tapauskohtainen harkinta tietylle vahinkoalueelle. Luvat olisivat voimassa vain tietyn määräajan. Riistanhoitopiirien toimintaa tulee edelleenkin ohjaamaan maa- ja metsätalousministeriö hallinnollisilla määräyksillä. Kullekin suurpetolajille se tulee myös asettamaan suurimmat sallitut kaatomäärät. Keskusjärjestön hallitus on nimittänyt järjestön uudeksi toiminnanjohtajaksi apulaistoiminnanjohtajan, metsänhoitaja Jari Piggin. Hän on tullut Keskusjärjestön palvelukseen jo vuonna 1994. Hän on voinut läheltä seurata kolmen eri ja erilaisen toiminnanjohtajan toimintaa. Se antaa hänelle hyvät mahdollisuudet jatkaa työtä, jota hän on hoitanut sijaisena jo puoli vuotta. Toivotan Jarin lämpimästi tervetulleeksi uuteen haasteelliseen tehtävään. Toivon hänelle kaukonäköisyyttä, sitkeyttä ja voimia, jotta Keskusjärjestö ja koko organisaatiomme selviäisivät tulevista uusista haasteista. G Simo Syrilä puheenjohtaja eräneuvos 8 Metsästäjä 4 / 2008
• ÄT UK K U-R A H O Suomen suosituin! VASTAAVAT 249,Suojaava kaulus, sisäpinta lämmittävää fleeceä. Erikoisvahvat tekstiilinahkavahvikkeet. Veden- ja tuulenpitävä sekä hengittävä AIR-TEX-kalvo takissa ja housuissa, teipatut saumat. Kahisematon ja erittäin luja pintakangas. Ilmava verkkovuori, takin yläosassa tyylikäs ruutukangas. Kätevä povitasku tuuliläpän alla, takkia ei tarvitse avata. Monipuoliset ja toimivat taskut, takissa 10 kpl, housuissa 4 kpl. Taskut esim. kännykälle tai GPS:lle. Kaikissa taskuissa AIR-TEX-kalvo, tavarat pysyvät kuivina. Lämmittelytaskujen sisäpinta fleeceä. Erikoisvahvat vetoketjut. Kainalo- ja lantioventilaatiot. Säädettävä vyötärö ja helma. Suomalaiseen metsään suunniteltu suojaväri. DropStop-pintakäsittely takissa ja housuissa. Lahkeensuissa kiristimet. sis. etupaketin JAHTIJAKT AIR-TEX -PUKU -PUKU 149,- Tyylikkyyttä ja varmaa toimivuutta! Suomen suosituin jahtiasu, joka ensimmäisenä voitti metsästäjien luottamuksen toimivuudellaan. Ominaisuuksien ytimenä on testattu AIR-TEX-kalvo, jonka vedenpitävyys ja hengittävyys ovat huippuluokkaa. Toimivuus ja edullinen hinta ovat tehneet tästä puvusta metsästäjien suosikin. Koot: XXS­XXXL E Erätukun etupaketti 0,- [arvo 89,-] Turvaliivi Flanellipaita Metsästykseen ja vapaa-aikaan. Laadukasta puuvillaa. Uusi muodikas ulkonäkö. Kaksi rintataskua. Pidennetty helma peittää alaselän. Heijastinnauhat edessä ja takana. Erottuva huomioväri, pikakiinnikkeet. TEKNISTÄ MUKAVUUTTA -kalvo Vedenpitävä ja hengittävä, metsästys- ja vapaa-ajan vaatteisiin suunniteltu erikoiskalvo, joka on kehitetty yhteistyössä testilaboratorioiden ja käyttäjien kanssa. Kalvotuotteiden käyttäjistä AIR-TEX-kalvotuotteiden käyttäjät ovat tutkimusten mukaan kaikkein tyytyväisimpiä asujensa vedenpitävyyteen ja hengittävyyteen (2004 Taloustutkimus, 2006 Metsästysasututkimus). Kääntölakk Kääntölakki Kääntölakki äntölakk Kynsikkäät Käytännölliset kynsikkäät jahtiretkille. AIR-TEX-kalvo, kätevä kääntöominaisuus. Tilaa www.eratukku.fi tai numerosta 020 747 7000 (ma­pe 9­17) OU OULU, Alasintie 8 | VANTAA, Valimotie 27 | TAMPERE, Possijärvenkatu 4 | HAAPARANTA Ikan alo Al si ie VANT , Valimotie 27 T PERE, Possijärvenkatu ANTAA, si tu AAPARANTA, kan A ano-talo + toimituskulut TU I pä Sj o pa 6 0 iv ä METSÄSTÄJIEN SUURSUOSIKKI HUIPPUEDULLISESTI ä k orot o n t a m ak s u a ika a E R
• ERÄMESSUT 18. kerran Riihimäellä Erämessuja on pidetty Riihimäellä jo vuodesta 1972 lähtien. Sunnuntaina 8.6.2008 ylittyi miljoonan erämessukävijän raja. Tämänkertaisilla messuilla kävi runsaat 50 000 vierasta. P erinteiset Erämessut Riihimäellä pidettiin helteisissä keleissä. Varsinkin torstaina ja perjantaina oli teltoissa jo trooppinen ilmasto ja lämpötilat hipoivat kasvihuonelämpötiloja. Joten tukalaa oli ainakin näytteilleasettajilla. Messualueen keskuspaikkana perinteisesti ollut koulu oli remontin takia suljettuna ja se aiheutti tietysti jonkin verran muutoksia tilojen käytölle ja se näkyi kyllä myös messuvieraiden liikehdinnässä. Väki ohjautui uusille reiteille. Uutuuksia nihkeästi Metsästyspuolella todellisia uutuuksia oli taaskin varsin vähän. Muutokset ovatkin selkeimmin näkyvissä koko messujen luonteen muuttumisena. Messuista on yhä enenevässä määrin tulossa kauppapaikka, jossa on maan laajin eräalan "valikoima" ja kaikki messuhintaan. Kuusisataa näytteilleasettajaa, valmistajaa ja maahantuojaa tarjosivat tuotteita ja tietoa eräharrastuksiin. Metsästäjäin Keskusjärjestö oli liikkeellä riistaeläinten hoitosuunnitelmilla ja näytillä oli myös uusi yhteispohjoismaista tuotantoa oleva DVD: Karhun todelliset kasvot. DVD sisältää ainutlaatuista materiaalia ihmisen ja karhun kohtaamisesta. MKJ:n osastolla oli myös SARVI-osasto, joka nimestään huolimatta ei ollut messujen trofeenäyttely vaan maa- ja metsätalousministeriön, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, Metsähallituksen ja Metsästäjäin Keskusjärjestön yhteinen uusi riista-alan uutiskirje. Osaston punainen yleisväri erottui muista hyvin vihreävoittoisista osastoista selvästi ja osastolla jaetut ilmapallot olivat haluttu kohde varsinkin messujen nuorempien kävijöiden keskuudessa. Messut avattiin juniorivoimin. Wilhelm ja Wilhelmiina Wadstein julistivat topakasti messut avatuiksi. Agropolis Oy Jokioisilta oli tuonut näytille mahtavan kokoelman nahkatuotteita, joita valmistetaan ja suunnitellaan nimenomaan riistanahoista. Hirvikärpäsen vahingoittamista ja näin normaali tuotannosta raakattavista nahoista saa uskomattomia pukimia ja muita nahkatuotteita aikaiseksi. Terveys teemana Messujen pääteemana oli eräharrastukset ja niiden kansanterveydellinen merkitys. Me kaikki metsästäjät olemme aina tienneet, että metsästyksellä ja miksei muullakin eräharrastuksella on merkittävä myönteinen vaikutus ihmisen henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Tämä asia tuotiin korostetusti esille messujen avajaisissa ja lauantaipäivänä erikoisesti, kun peruspalveluministeri Paula Risikko vieraili messuilla. Luontoalan koulutus esittäytyi laajasti messujen Eräpolulla. Polulla oli mahdollisuus tutustua luontoalan koulutustarjontaan erä-oppaasta riistamestariin. Teemana polulla oli Luonnostako ammatiksi. G Klaus Ekman ERÄMESSUT 10 Metsästäjä 4 / 2008 G ERÄMESSUT G ERÄMESSUT G ERÄM
• MKJ:n nuorisoprojektikumppanit olivat hyvin taas esillä: Mika Hjorth ja Leupoldtähtäinkiikarit... ...SAKO:n vahvat miehet Kari Kuparinen, Pentti Louhisola ja Kai Lilja sekä SAKO:n uutuudet 85:t... ...ja Erätukku valtavalla myyntiteltallaan, ja kauppa käy... Erämessujen voimanaiset toimitusjohtaja Pirjo Vilpponen (oik) ja messupäällikkö Satu Uskali olivat varsin tyytyväisiä messuihin, vaikka keskuskoulun remontti laittoi järjestelyt monilta osin uusiin puihin. Erätukku ja BudgetSport muodostivat niin sanotun myyntitorin. Väkeä oli ajoittain kuin muurahaispesässä olisi ollut. Jatkuu sivulla 14 ESSUT G ERÄMESSUT G ERÄMESSUT G ERÄMESSUT Metsästäjä 4 / 2008 11 G
• TRACKERIN HUIPPU-UUTUUDET Odotetut uutuudet Trackerilta ovat laadukkaita, metsästäjille tehtyjä suomalaisia tuotteita! Nopea ja varma A-GPS ja edullinen* GPRS-seuranta tekevät metsästyskoirien paikantamisesta entistä varmempaa ja monipuolisempaa. Tutustu uutuuksiin, www.tracker.fi tai soita, 08 521 9290! TM 879 Tracker G400TM GPS-panta » GPRS-seuranta (tausta, reaaliaikainen ja yksittäinen paikkakysely) * » Nopea ja varma A-GPS » Markkinoiden herkin SuperSense GPS » Tekstiviestiseurannat ja hälytykset » Vesitiivis ja iskunkestävä » Keltainen huomioväri Pakettihinta (panta + ohjelmisto) 1049 199 LIVE TM Tracker LiveTM GPRS-palvelu » GPRS-palvelu, jolla koira juoksee kartalla "livenä" » Koiran tai oman paikkatiedon jako metsästysporukan kesken » GPRS-datalla moninkertainen määrä tietoa tekstiviesteihin verrattuna * Maksuton » Paikkatieto ja jälki muutaman sekunnin välein 31.12.2008 asti! ** Tracker HunterTM seurantasovellus » Tracker Live -yhteensopiva » Jälkien tallennus ja katselu » Kiintopisteiden tallennus ja navigointi » Metsästysalueiden luonti ja näyttö sekä jako kavereille » Reittien luonti ja navigointi » Kohteen suunnan, etäisyyden ja nopeuden näyttäminen » Hälytysviesti kavereille yhdellä napin painalluksella » Maastonavigointi käytettävissä vaikka ei GSM-kenttää * Kun liittymissä on datapaketti, voi GPRS-seuranta olla huomattavan edullista verrattuna tekstiviestipaikantamiseen. Katso kustannustaulukko: www.tracker.fi ** Maksat vain operaattorin dataliikenteestä. Tracker Store kauppiaasi: ESPOO MARTINKYLÄN AUTOPUHELIN FORSSA TEKNISET LEHTOVIRTA HÄIJÄÄ NESTE HÄIJÄÄ HELSINKI WEXTRA OY IISALMI EXPERT SAARIVAINIO IMATRA EXPERT E.HATAKKA IVALO IVALON LUKKO OY JOENSUU JOENSUUN TELEMAAILMA JYVÄSKYLÄ MIDARE OY KAJAANI MUSTA-PÖRSSI KEMI FOTORES KY KITTILÄ KAAMOS SPORT OY KOKKOLA OY KOKKOTEL SERVICE AB KUHMO PAIKALLIS-SÄHKÖ KUOPIO MARKANTALO KUUSAMO PRISMA LAPPEENRANTA EXPERT E.HATAKKA LIEKSA ESAN KODINKONE OY MALAX MALAX VIDEO SHOP MARIEHAMN ÅLANDS DATATELEFON MIKKELI KARIKON AUTOTALO NIVALA EXPERT PÄIVÄRINTA OULAINEN TEKNISET TOKOLA OULU OULUN TELEPALVELU OY, URHEILU RINTAMÄKI PIEKSÄMÄKI ASENNUSPALVELU REIJO HALONEN PIETARSAARI NAVITEK OY AB PUDASJÄRVI KOILLIS-TELE PUOLANKA HEIKINVAKKA KY ROVANIEMI A.OLLAKKA OY SALO MARKANTALO SAVONLINNA KARIKON AUTOTALO SEINÄJOKI WEXTRA OY SOTKAMO PAIKALLIS-SÄHKÖ SUOMUSSALMI PAIKALLIS-SÄHKÖ OY SUONENJOKI KESKI-SAVON VIESTINTÄ, SONERAPISTE TAMPERE MARKANTALO, RXTX-TUOTE TURKU TURUN TELE-PÖRSSI OY UUSIKAUPUNKI SÄHKÖLIIKE ESKO-HOLVI OY VANTAA MAUVAN VARKAUS KESKI-SAVON VIESTINTÄ, SONERAPISTE ÄÄNEKOSKI NISKANEN OY KODINTEKNIIKKA JA URHEILU
• vu 30 o a Tr ck er laatua tt a KILPA 2008! Tracker on KILPA 2008 -tapahtuman pääyhteistyökumppani. Trackerin uutuus, G400 on kuin tehty vaativaan ajokoirakäyttöön - A-GPS:n ja GPRS-palvelun ansiosta ajokoirasi pysyy kartalla. Huikea vaihtokampanja! Tuo meille vanha tutkasi* - vaihdamme sen Tracker Hunter -ohjelmistoon (hinta 199 ), kun ostat Tracker G400 GPS-pannan! Saat siis koko huippupaketin vain pannan hinnalla 879 ! Vaihtokampanja on voimassa 15.8. asti. * Vaihtolaitteeksi käyvät kenen tahansa valmistamat koirapaikantimet ­ radiosuuntimalaitteet ja GPS-paikantimet. Vaadimme vain, että laite on toimiva (toimivuus tarkastetaan liikkeessä). Kun tuot vaihtoon Trackerin tai Pointerin GPS-laitteen, meidän tulee tietää käyttäjän nimi ja puhelimen IMEI-koodi. www.tracker.fi/trackerstore puh. 08 521 9290 Hunting Experience
• ERÄMESSUT Jatkoa sivulta 11 G ERÄMESSUT Paikalla olivat kaikki tutut: G ERÄMESSUT G ERÄMESSU Hannu Ojanen Hantauruksesta, Matias Dahlberg Kemiön metsästyspuoti/ Midway Suomesta, Ari Alinen AA-Production & Marketingista, pääjohtaja Peter Brass Krieghoffilta, Ola Sandqvist Gyttorpilta, kovat kiekkomiehet Markus Remes ja Marko Kemppainen, Asko Mäkinen Despectuksesta. 14 Metsästäjä 4 / 2008
• T G ERÄMESSUT G ERÄMESSUT G ERÄMESSUT G Maa- ja metsätalousministeriön, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen, Metsähallituksen ja Metsästäjäin Keskusjärjestön yhteiseen SARVI-osastoon tutustumassa ylijohtaja Eero Helle RKTL:stä. Esittelyn hoitivat Taija Pöntinen RKTL:stä ja Mikaela Miekanmaa MMM/viestinnästä. Metsähallitus ja Villi Pohjola olivat myös näyttävästi esillä messuilla. Chirucalla oli esillä todellinen uutuus: maahantuoja Markus Remes esitteli uutta patenttia vaelluskenkien tolkuttomasti aikaa vievien nauhojen korvaamisesta metallivaijerilla ja mekaanisella kiristimellä. Kenkä on hetkessä jalassa tukevasti kiristettynä ja kun lukitus laukaistaan, aukeaa kenkä vajaassa sekunnissa. Enää ei tarvitse palella peura- tai kettupassissa. Laturi kiinni ja Thermalution-liivi on hetken päästä lämpimänä käytettävissä kireilläkin pakkasilla. Thermalution-lämpöliivi on maailman ensimmäinen siviilikäyttöön tarkoitettu, hiilikuiturakenteisella lämpöelementillä varustettu vaate. Riistakamerat ovat selvästi yleistymässä. Nyt ne ovat jo tavallisten metsästysseurojen ja seurueiden tavoitettavissa. Trackerin toimitusjohtaja Samuli Vanhala esitteli Tracker uutuuden G400 GPS-pannan - nopean ja varman paikannuksen tarjoava A-GPS sekä edullisen ja nopean yhteyden pannan ja metsästäjän kännykässä toimivan koiranseurantasovelluksen välillä mahdollistava GPRS. Tracker esitteli myös uuden yhteistyökumppanin Ruotsin Zodiakin. Uudet VHF puhelimet sisältävät suojatun kanavan, jolloin viestintä pysyy vain porukan sisäisenä. Metsästäjä 4 / 2008 15
• HALUTUIN KALVOPUKU METSÄ ­ UUSINTA TEKNIIKKAA ERÄTUKKU-HINTAAN! rSuuikki s suo ÄT UK K U-R A H O Tilaa www.eratukku.fi tai numerosta 020 747 7000 (ma­pe 9­17) TU I pä Sj o pa 6 0 iv ää k orot o n t a m ak s u a ika a E R
• STYKSEEN Irrotettava, säädettävä AIR-TEX2kalvohuppu muotoiltavalla lipalla. Uusi säätömekanismi. [arvo 89,-] Irrotettava hirvikärpäshuppu. Miellyttävä ja pehmeä samettikaulus. Läppäsuojatut rintataskut. Suojaisa povitasku tärkeille tavaroille. Helppokäyttöiseksi muotoillut lämmittelytaskut rinnassa. Monipuoliset ja toimivat taskut. Takissa kahteen suuntaan aukeava etuvetoketju. Kolmen pisteen vyötärökiristys housuissa. Uusi vedenpitävä AIR-TEX2-kalvo takissa ja housuissa. Kainalo- ja lantioventilaatiot. Verkkosuoja hirvikärpäsiä, hyttysiä ja mäkäräisiä vastaan. Hengittävä ja kosteutta siirtävä verkkovuori. Housuissa henkselin paikat napeilla. Housuissa selkää suojaava korotus. Napeilla suljettava tilava reisitasku. ETU 500 nopeimmalle EXTRA TEKNISTÄ EDISTYSTÄ -kalvo Uusi AIR-TEX2-kalvo on lämpölaminoitu suoraan puvun pintakankaaseen. Huippuominaisuudet kestävät kovaa käyttöä ja useita pesukertoja. Tampereen teknillisen yliopiston Älyvaatelaboratorion testeissä AIR-TEX2-kalvon hengittävyys todettiin erinomaiseksi sekä uutena että kolmen pesukerran jälkeen (hengittävyys > 11 000 g/m3/24 h). Lisäksi kalvo sai parhaat arvot erinomaisesta vedenpitävyydestään (vesipilarin korkeus > 10 000 mm). fleece 0,kun ostoksesi ylittävät 150,- Erätukun etupaketti 0,- [arvo 175,-] H EN G IT TÄV Ä | LÄ M PÖLA MI T Ä VÄ | JAHTIJAKT PRO -PUKU Eurooppalaisten metsästäjien toiveista ja ideoista kehitetty korkealaatuinen metsästysasu vaativaan käyttöön. Parhaimman luokan uusi AIR-TEX2-kalvo sekä muut uudet huippuominaisuudet tekevät PRO-puvusta ainutlaatuisen metsästysasun kaikille säille. Koot XXS­XXXL n + t oi m s i s . et u paketi it u sk ul 199 90 OULU lasintie OULU, Alasintie 8 L inti VANT VANTAA Valimoti 7 VANTAA, Valimot e 27 NTAA Valimot TAA l otie TAMPERE, ssij rvenkatu TAMPERE, Possijärvenkatu 4 M E, ijärven u nka HAAPARANTA, Ikano-talo AAPARANTA Ikano-talo ARANT R -o VASTA AVAT 4 50, Suosik ki! ut OI TU | VED E PRO PI Fleectakk Fleectakki Fleectakki akki Ty likäs Jah iJakt fl ec takki Tyylikäs JahtiJakt-fleecetakki Tyylikäs JahtiJakt-fleecetakki y ikäs ah Jak i ahtiJ k c akk ki k kerrospukeutumiseen j vapaakt i ja aikaan aikaan ikaan kaan n N N Mic o Dry-alusas Micro-Dry-alusasu Micro-Dry-alusasu Dry- lu - Miellyttävä, tekninen JahtiJakt-alusasu. MicroDry-erikoiskuitu siirtää kosteuden ulompiin vaatekerroksiin ja tuntuu kuivalta. Turvaliivi urvaliivi rvaliivi rvaliivi lii Heijastinnauhat edessä ja takana. Eroteijas innauha edessä eijastinnauhat edess ja takana. E ot as as n au s akana. Erotn na t tuva h huomioväri, vetoketjukiinnitys. kk Kääntölakki AIR-TEX2-kalvo, kätevä kääntöominaisuus.
• HAULIKKO pienriista-aseena Petteri Kontiola 18 Metsästäjä 4 / 2008
• Haulikko on varmasti useimpien metsästyksen harrastajien ensimmäinen asehankinta, jonka kanssa koetaan ikimuistoiset alkuerätaipaleen onnenhetket. H aulikko on lyhyen matkan, paikallaan olevan sekä ennen kaikkea liikkuvan pienriistan metsästysase. Haulikko ampuu jopa satoja hauleja käsittävän hauliparven, jonka tehollinen toimintamatka on 15-35m. Haulikon mielekäs käyttö pienriista-aseena edellyttää käyvän aseen lisäksi myös haulipatruunoiden ja aseen supistusten yhteensopivuutta. Lisäksi tarvitaan ampumatekniikan harjoittelua eri metsästysmuotojen vaatimukset huomioiden. Haulikkotyyppejä joka lähtöön Yksipiippuinen ja rinnakkaispiippuinen haulikko ovat tänä päivänä harvinaisuuksia haulikkoskaalassa. Joitakin siroja rinnakkaispiipuisia haulikoita nähdään vielä nykyisinkin. Keveytensä ja tyylikkyytensä vuoksi ne ovat näitä ominaisuuksia painottavien metsästäjien suosiossa. Päällekkäispiipuinen haulikko hallitsee tämän päivän asemarkkinoita. Tyyppiä puoltavat erinomaiset käyttöominaisuudet liikkuvan maalin ammunnassa. Lisäksi asetyypin sulkurakenteet ovat luotettavia sekä kestäviä. Haulikon vaihtosupistajat tekevät aseesta käypäisen niin haulikkoradalla kuin vaihtelevissa metsästysmuodoissakin. Puoliautomaattihaulikot ovat selvästi yleistyneet. Lyijyhaulien käyttökielto vesilinnustuksessa on vaikuttanut haulikoiden, myös puoliautomaattiaseiden kaliipereihin. Perinteisen 12/70 kaliiperimerkinnän on ohittanut 12/76 ja varsin yleinen vesilinnustuksessa on jo kaliiperi 12/89. Puoliautomaattisten eli itselataavien aseiden kohdalla on muistettava, että metsästysasetuksen 16 § muutosasetuksen (869/98) mukaisesti aseen lippaassa saa olla enintään kaksi (2) patruunaa silloin, kun metsästetään riistalintuja, metsäjänistä, euroopanmajavaa, sutta, hilleriä, saukkoa, näätää, ilvestä tai rauhoittamattomia lintuja. Siis kolmea patruunaa makasiinissa saa käyttää pääasiassa vain rusakon, kanadanmajavan ja metsäkauriin metsästyksessä. Itselataavien aseiden rinnalla ovat myös pumppuhaulikot lisänneet suosiotaan. Pumppuhaulikkoa eivät koske patruunarajoitukset, koska lataaminen tapahtuu liikuttamalla käsin etutukkia. Pumppuhaulikon liikkuvan etutukin mahdollinen kalina on huomioitava etenkin hiivintä- tai passimetsästyksessä. riistanhoidonneuvoja, Lapin riistanhoitopiiri Kaliiperi ja turvallisuus Haulikon yleisimmät kaliiperit ovat 12/70, 12/76, 12/89, 20/70, 20/76 ja 16/70. Haulikon kaliiperimitta on aikanaan määräytynyt hieman erikoisella tavalla. Esimerkiksi kaliiperi 12 on määräytynyt siten, että paunasta (453,6g) lyijyä on valettu 12 samankokoista kuulaa. Kaliiperi 16 tarkoittaa vastaavasti samasta lyijymäärästä tehdyn 16 yhdenkokoisen kuulan läpimittaa. Kaliiperin jälkimmäinen luku tarkoittaa ammutun hylsyn millimetrimittaa, johon patruunapesä on mitoitettu. Tässä suhteessa on erittäin tärkeää tietää Haulikkoammunnan tekniikan oppii parhaiten haulikkoradalla. Urpo Kainulainen, Haulikon mielekäs käyttö pienriista-aseena edellyttää käyvän aseen lisäksi myös haulipatruunoiden ja aseen supistusten yhteensopivuutta. Metsästäjä 4 / 2008 19
• Riistalaji Haulikoko (mm) (Rautahauli) 2,4 (2,5) 2,4 (2,7) 2,75 (3,0) 3,0 (3,3) 3,5 (3,7) 3,5 (3,7) 3,5-4,0 Lataus (g) 30-32 32-35 32-36 35-36 36-50 36-50 36-50 Lehtokurppa Pyy ja peltopyy Teeri, kyyhky, Fasaani, tavi Jänis, heinäsorsa Metso, hanhi Kettu Metsäkauris Enimmäisampumamatka metreissä Parannettu Puolisuppea Täyssuppea sylinteri 32 36 40 32 37 40 34 38 36 35 38 39 38 37 Kesäkarva 25 40 40 39 38 Talvikarva 20 aseen ja patruunan kaliiperi, sillä 12/70 kaliiperisessa aseessa ei saa käyttää 12/76 eikä 12/89 patruunoita. Käytettävän patruunan hylsynpituus ei saa missään aseessa ylittää aseen patruunapesän mittaa. Tällä hetkellä käytetyin kaliiperi metsästyksessä tai ainakin uushankinnoissa on 12/76, joka on saanut rinnalleen 12/89 kaliiperin. Vesilintumetsästyksessä suositaan näiden niin sanottujen magnumkaliipereitten käyttöä. Tilavuudeltaan suuremmassa patruunassa voidaan käyttää suurempia hauleja runsaammalla haulimäärällä. Näin säilytetään hyvä haulipeitto suuremmilla vaihtoehtohauleilla aivan tasapäisesti lyijyhaulien ampumamatkoihin verrattuna. Pienemmillä kaliipereillakin on omat valintaperusteensa - 16 ja 20 kaliiperiset aseet ovat siroja ja keveitä esimerkiksi kanakoira- ja naismetsästäjän aseena. Supistukset ja haulipatruunan valinta käsikädessä Haulikon supistuksen tarkoituksena on kasata haulipanosta ennen sen purkautumista piipusta. Piipun suussa olevan supistuksen tiukkuus määrää, kuinka suppeana haulipanos lähtee piipusta. Supistuksia on sekä kiinteästi aseeseen porattuina että vaihdettavina irtosupistajina. Suurimmillaan 12 kaliiperin aseessa supistusosa on halkaisijaltaan yhden millimetrin pienempi kuin piipun patruunapesän puoleisen reiän halkaisija. Supistusasteen mukaisesti käytetään seuraavia nimityksiä: Sylinteri (C) eli supistamaton Parannettu sylinteri (IC) Puolisuppea (M) Kolmeneljäsosasuppea (IM) Täyssuppea (F) Oikea perän mitta - kun asetta pidetään pystysuorassa kyynärnivelen varassa, niin liipaisinsormen kärkinivel yltää joustavasti painamaan liipaisinta. 20 Metsästäjä 4 / 2008 Tuomo Karsikas
• Tekniikan Maailman Testivoittajan TEHOKKAAMPI VERSIO! Zodiac Team Pro 68 VHF-radio Vielä tehokkaampi versio Tekniikan Maailman Testivoittajasta 2007 - Suurin sallittu lähetysteho! - 3 vuoden takuu - Uusi väri ja näyttö - Salainen kanava - Suomenkielinen käyttöliittymä - Vesitiivis (IP65) Hinta 269 Pakettiin kuuluu: - Maastoantenni - 1800mAH Litiumakku - Pöytälaturi - Korvakuuloke - Vyöliitin Lisävarusteena: Bluetooth korvakuulokkeet 147 UUTUUS! Zodiacin tuotteet tarjoaa Suomessa nyt Tracker. Katso lisää Zodiacin tarjonnasta: www.tracker.fi/zodiac tai soita 08 521 9290 Zodiacin tuotteita saat seuraavista Tracker Storeista: Mikkeli Karikon Autotalo Oy | Pietarsaari Navitek Seinäjoki Wextra Oy | Oulun Telepalvelu | Tampere RXTX-tuote Valio Koiravarusteet | Häijää Neste Häijää | Mäntsälä RitKos Oy | Savonlinna Karikon Autotalo Oy Sekä hyvinvarustelluista alan liikkeistä. Hunting Experience Metsästäjä 4 / 2008 21
• Eri supistusasteet soveltuvat erilaisiin metsästysmuotoihin. Sylinteri ja parannettu sylinteri käyvät hyvin kanakoirametsästykseen ja kyyhkyjahtiin, jossa ampumamatkat ovat suhteellisen lyhyitä. Sen sijaan metsästettäessä kanalintuja haukkuvan lintukoiran kanssa supistusaste on puolisuppeasta täyssuppeaan. Vesilintumetsästyksen suhteen on lisäksi huomioitava myrkyttömien haulimateriaalien ominaisuudet ja asevaatimukset. Vesilinnustuksessa käytetään lyijyhaulien sijasta yleisimmin teräs-, vismutti- ja molybdeenihauleja. Teräshauleja ei saa käyttää supistusasteeltaan puolisuppeaa suppeammassa aseessa, koska teräshaulit eivät painu kasaan supistuksen kohdalla. Liian tiukka supistus voi aiheuttaa asevaurion. Toisaalta teräshaulit ampuvat muutoin tiukkaa peittoa avarallakin supistuksella. Itselläni on hyviä kokemuksia teräshaulien ja sylinteripiipun yhdistelmästä vesilinnustuksessa. Teräshaulien nopeus korjaa myös myöhästyneen ennakon. Teräshaulikoon tulee olla karkeampi lyijyyn verrattuna, niinpä vesilinnustuksessa kaliiperit 12/76 ja 12/89 tukevat peittävää kuviota suuremmilla haulimäärillä. Perinteisissä suppeissa haulikoissa on käytettävä teräksen sijaan pehmeämpää materiaalia esimerkiksi vismuttia. Haulipatruuna valitaan aseen, supistusten sekä kulloisenkin metsästysmuodon mukaisesti. Haulipatruunalla pyritään riistaeläimen koko huomioiden haulien yhteisiskun shokkivaikutukseen. Niinpä käytettävät patruunat ja haulikoko kannattaa testata ampumalla testikuvioon eri etäisyyksiltä ja erilaisilla supistuksilla. Samalla voidaan vertailla uppoumaa. Pienriistan metsästyksessä haulikoko vaihtelee 2,5 mm:stä 4 mm:iin. Haulipatruunoita on saatavilla erilaisilla latauksilla kevyistä niin sanottuihin magnumla- tauksiin. Nopeat patruunat eivät välttämättä toimi toivotulla tavalla tiukemmissa supistuksissa eivätkä raskaat lataukset sovellu nopeisiin, lyhyitten ampumamatkojen metsästykseen. Oheisesta taulukosta (Metsästäjän opas) löytyvät pienriistan metsästykseen ohjeelliset arvot haulikokoon, lataukseen ja enimmäisampumamatkoihin liittyen erilaisilla supistuksilla käytettäessä lyijy- tai teräshauleja. Piippu ampuu, mutta tukki tekee osuman Metsästyskausi lähenee vääjäämättä ja viimeistään tässä vaiheessa tulisi metsästäjän hioa ampumataitoaan ja mitoittaa asekalustonsa käyvään kuntoon. Haulikkoa on nimitelty sortavaksi tai sohloksi ymmärtämättä sitä seikkaa, että tukin mitoitus tekee haulikosta metsästäjälle sopivan työkalun. Tärkeimmät tekijät ovat tukin pituus, tukin taivutus ja tukin sivuvääryys. Nämä seikat selviävät nostamalla asetta useita kertoja poskelle ja tähtäämällä vaikka huoneen listanurkkaa. Tällöin oikein mitoitetussa haulikossa jyvä asettuu tähtäyspisteen alle ja kisko näkyy laattana ennen allekkaisia jyviä (mikäli aseessa on kaksi perättäistä jyvää). Yliampuvassa aseessa kiskoa on paljon näkyvissä ja jyvät ovat erillään. Tällainen peräkulma sopii trap-ammuntaan. Hankalin ammuttava on aliampuva ase, jossa jyvät asettuvat päällekkäin eikä kiskoa nähdä. Ammuttaessa kohti, maali jää piippujen piiloon. Liian pitkä tukki kapuloi juohevaa nostoa ja lyhyt tukki heittelee asetta. Tukin oikea pituus on helppo ja nopea mitata: Asetta pidetään pystysuorassa kyynärnivelen varassa, jolloin ampumakäsi saa tukevan otteen perän kaulasta ja liipaisinsormen kärkinivel yltää joustavasti painamaan liipaisinta. Tukin pituuden sovituksessa on muistettava tärkeä perän kulma. Aseen seistessä perälevynsä varassa, se ei saa kaatua eteen eikä taaksepäin. Tavalliselle metsästäjälle kiskon alkupään ja kiskon linjan välinen erotus pystysuoraan linjaan on 8-13 cm. Perän pudotuksella sovitetaan aseen tukki ampujan silmän ja solisluun välisen mitan mukaisesti, jotta ampuja nostaessaan aseen poskelle näkee tähtäyskiskon halutulla tavalla.. Tähänkin on olemassa metsästäjälle käytännön testi. Tähtäysasennossa lyijykynä asetetaan poikittain kiskon takaosan päälle. Nyt jyvän tulee vielä näkyä edessä esteen yli. Tällaisella aseella lentoonammunta sujuu, koska maalia voidaan pitää kiskon päällä ja ase ampuu silti kohti. Tukin sivuvääryydellä istutetaan tukki oikeaan kohtaan olkapäätä rinnaltaan eri leveyksisille ampujille. Tavalliselle metsästäjälle riittää, että aseen jyvät näkyvät peräkkäin suorassa linjassa tai yksi jyvä suoraan kiskon keskilinjassa ilman luonnotonta pään vääntöä tai posken painamista tukkiin. Sarjatuotantoaseissa on yleensä miltei suorat tukit, jotka soveltuvat usein myös vasenkätisille ampujille. Aseen perään tehtävät isommat muutokset kannattaa antaa ammattilaisille, jotta ratkaisuista tulee toimivat ja ase säilyttää siistin ulkonäkönsä. Savikiekkoja...savikiekkoja... Oikein mitoitetulla haulikolla on mielekästä alkaa harjoitella liikkuvan maalin ammuntaa. Ampumatekniikka koostuu ampuma-asennosta, aseotteesta, nostosta, aseen liikkeestä sekä laukaisusta ja siihen liittyvästä ennakosta laukaisuhetkellä. Parhaiten tekniikan hionta tapahtuu ampumalla savikiekkoja haulikkoradalla Lentoon ammunnassa perusedellytys on hyvä tasapaino sekä rento, jännittämätön ampumaasento. Hieman etukumara asento vakavoittaa tasapainoa ja pehmentää rekyyliä. Jousto polvissa tehostaa vartalon kiertoa, jolla asetta liikutetaan ampumasuuntaan. Valmiusasennossa aseen piippu on silmien korkeudella. Aseotteen tulee olla tukeva, muttei kangistavan puristava. Tärkeää on löytää vasemmalle kädelle oikea kohta etutukista aseen tasaiseen liikuttamiseen. Tämä paikka voidaan merkitä etutukkiin samanlaisen otteen varmistamiseksi. Aseen nostoa vahvistetaan rata-ammunnan lisäksi kotona tyhjällä aseella niin sanottuina kylmänostoina seinämaaliin. Kylmänostojen avulla aseen perän paikka vakiintuu olkapään ja rintalihaksen väliseen kuoppaan. Nostot kangertelevat silloin tällöin paljonkin ampuvilla. Lentoon ammunnassa pidetään myös aina molemmat silmät auki. Näin hallitaan suurempaa näkökenttää sekä paremmin liikesuuntia ja etäisyyksiä Aseen tulee liikkua koko ylävartalon kierrolla, tällöin ase ja ampujan katse suuntautuvat samalla tavalla. Haulikolla ei myöskään tähdätä kiväärimäisesti, vaan laukaus suunnataan katseen suuntaan ja piiput näkyvät vain viitteellisinä. Liikkuvan maalin ammunnassa hyvä tapa on kiihdyttää ase kohteen takaa riittävästi etupuolelle ja laukaista ase liikkeessä niin sanotulla kiihtyvällä swingillä. Valtaosa ohilaukauksista riistaan ja kiekkoihin ammutaan takaa ilman tarpeellista ennakkoa. Harjoittelulla lentoon ammunta rutinoituu vaistomaiseksi toiminnaksi. Harjoittelumahdollisuudet haulikkoammuntaan eri paikkakunnilla ovat varsin hyvät. Monet riistanhoitoyhdistykset sekä metsästys- ja ampumaseurat järjestävät asiantuntevaa opastusta haulikkoammunnassa ennen metsästyskauden alkua. G Lähteet : Timo Hyytinen; Metsästäjän asekäsikirja, Metsästäjäin Keskusjärjestö; Metsästäjän opas 16 ja 20 kaliiperiset aseet ovat siroja ja keveitä esimerkiksi kanakoira- ja naismetsästäjän aseena. Säädettävän poskipakan avulla ampuja säätää tähtäyskiskon näkymään haluamallaan tavalla. 22 Metsästäjä 4 / 2008
• Haavoittuneen pienriistan etsiminen Järjenkäyttö vähentää haavoittamisia Vastuullisimmallekin metsästäjälle käy joskus niin: sorsa sukeltaa tai kanalintu katoaa. Metsästyskoiran avulla saalis saadaan parhaiten talteen, mutta kaikilla ei ole mahdollisuutta koiranpitoon. Haavoittuneen riistan lajiryhmäkohtaisten käyttäytymismallien tunteminen ja muutamat niksit helpottavat silloin saaliin löytymistä. Paras keino haavoittamisten vähentämiseen on kuitenkin metsästäjän oikea asenne. Jarkko Nurmi, riistapäällikkö Pohjanmaan riistanhoitopiiri 24 Metsästäjä 4 / 2008
• Huolellinen naamioituminen vähentää haavoittamisia. Piiloutunut metsästäjä pääsee ampumaan riistalaukauksensa parhaalta "hollilta" satoja metrejä kuin mitään ei olisi tapahtunut kunnes se alkaa yhtäkkiä menettää lentokorkeutta ja laskeutuu. Tällaisissa tapauksissa on yleensä kysymys suolisto-osumasta. Sellaisen yhteydessä saattaa ampujalle syntyä laukauksen jälkeen vaikutelma, että sorsa "pudotti" jalkansa roikkumaan vartalon alapuolelle. Näin haavoittunut lintu löytyy useimmiten kuolleena putoamispaikalta. Vaikka laukauksesi eivät näyttäisikään tuottavan heti tulosta, seuraa ampumaasi lintua aina katseella niin pitkään kuin mahdollista. Pienikin lentotavan muutos voi olla osuman merkki. Merkitse putoamispaikka Putoamispaikka kannattaa merkitä selvästi, sillä kortteikkoa tallatessaan haavakon haeskelija harhautuu helposti sivuun ja oikeaa paikkaa ei enää löydykään. Putoamispaikat katoavat helposti varsinkin jos metsästäjä on ollut niin onnekas, että on pystynyt pudottamaan kaksi lintua samasta tilanteesta. Jos vesilintua ei löydy sen putoamispaikalta muutaman minuutin sisällä kannattaa lopettaa kaislojen kääntely ja ottaa kuuloelimet avuksi. Kaislikon kahina, heiluminen tai veden loiske saattaa paljastaa pakoon pyrkijän. Muitakin ääniä kannattaa kuunnella. Itse löysin kerran pudottamani tavin pitkän etsinnän jälkeen heinätuppaasta, kun tarkistin sieltä kuuluvan, hiiren piipitystä muistuttavan äänen alkuperän. M onet haavoittamistilanteet johtuvat metsästäjän puutteellisista ennakkovalmisteluista. Passipaikka voi olla syrjässä lintujen lentoreitiltä jolloin metsästäjä helposti innostuu ampumaan liian kaukaa. Lentoreitit on hyvä selvittää jo etukäteen, jotta passipaikka voidaan sijoittaa maastonkohtaan, jossa linnut lentävät matalimmalla. Naamioitumisen merkitys korostuu lintujahdeissa: maastoutuneet metsästäjät pääsevät ampumaan laukauksensa parhailta holleilta. Metsästäjän liikkeet erottuvat yläilmoihin helposti ja paljaana loistava naamataulu saa linnut koukkaamaan korkeutta juuri ampumamatkan äärirajoilla. Naamioverkot, kasvohuput ja maastokäsineet saattavat joskus tuntua liioittelulta, mutta usein niiden käyttö antaa mahdollisuuden riistalaukauksen ampumiseen oikealta etäisyydeltä. Aamulla vesirajasta Vaikka etsinnät eivät vieläkään tuottaisi tulosta, ei peli ole kokonaan pelattu. Moni kokenutkaan metsästäjä ei tunne haavoittuneen vesilinnun taipumusta nousta veden ja kuivan maan rajaan jonkin ajan kuluttua haavoittumisestaan. Iltalennolta pudotettu ja hukattu lintu löytyy usein aamulla vesirajasta, jonne se on noussut suoraviivaisesti putoamispaikalta. Hukattuja vesilintuja tulee käydä etsimässä vielä seuraavanakin päivänä, silloinhan koiratonkin metsästäjä on voinut jo hälyttää koiranomistajan apuun. Haavoittuneen kanalinnun ja kyyhkyn perässä Suurin osa metsäkanalinnustuksen haavoittamistapauksista sattuu metsästäjän ampuessa puista tai maasta karkkoavia lintuja. Haulikolla ilman koiraa metsästävän on oltava tarkkana: isokokoinen metsäkanalintu saattaa lentää reilusti kauempana kuin laukaisutilanteessa arvioidaan. Etenkin vanhat linnut osaavat käyttää kasvillisuutta hyväkseen paetessaan metsästäjää ja linnun figuuri tuntuu vilahtelevan aina risujen takana. Tällaisissa tilanteissa on jätettävä ampumatta. Haulikolla metsäkanalintua ammuttaessa ampumalinjan on aina oltava täysin avoin. Haavoittuneen vesilinnun perässä Vesilintujen metsästyksessä haavoittuneita jää maastoon enemmän kuin muissa metsästysmuodoissa. Parhaat lintuvedet ovat reheväkasvuisia ja moni vesilintu sukeltaa kasvillisuuden suojiin. Voit itse vähentää haavoittamistapauksia passipaikkasi valinnalla. Etsi paikka, josta ammuttaessa putoavat linnut osuvat avoveteen. Silloin paikkolaukaus voidaan ampua esteettömästi ja nopeasti, jos sitä tarvitaan. Lataa ja siirry putoamispaikalle Metsäkanalinnun putoamispaikalle kannattaa siirtyä reippaasti. Haavoittunut lintu saattaa heti maahan pudottuaan ottaa jalat alleen ja voimakaskoipiset karkulaiset voivat kulkea nopeasti jopa satojen metrien päähän. Varsinkin metso, teeri ja riekko vaihtavat vilkkaasti maisemaa. Yleensä metsäkanalinnutkin pakenevat poispäin ampujasta. Jos haavakon tiedetään ottaneen jalat alleen, kannattaa todennäköisin pakenemissuunta tarkastaa nopeasti. Ase on muistettava ladata uudestaan ennen putoamispaikalle kiirehtimistä, sillä haavoittunut lintu saattaa nousta viimeiseen lyhyeen lentoonsa ja hävitä. Vaikeam- Osumamerkit: katso kaulaa! Osumamerkeistä voi päätellä oliko osuma hyvä vai huono. Hyvän osuman saanut vesilintu kuolee jo ilmassa: kaula retkahtaa rennoksi ja saalis putoaa siivet supussa vartalon kautta kerien alas. Haavoittunut vesilintu sen sijaan putoaa kaula jäykkänä tai siivillään huitoen ja se sukeltaa usein heti pudottuaan. Yleensä suunta on suoraan ampujasta poispäin. Haavakko pystyy uimaan pitkiä matkoja siten, että vain pää tai osa nokasta on vedenpinnan yläpuolella. Haavoittunutkin lintu saattaa jatkaa lentoaan Metsästäjä 4 / 2008 25
• Haavoittunut vesilintu pyrkii usein rannalle ja iltalennolta hukattu lintu saattaa löytyä aamulla vesirajasta, jonne se on noussut suoraviivaisesti putoamispaikalta min haavoittunut metsäkanalintu lintu pyrkii usein kätkeytymään putoautoamispaikan läheisyyteen. Juurten ja ten kivien kolot sekä hakkuutähteet ovat eet todennäköisiä piilopaikkoja. Varvikko on syytä käännellä ja tutkia taria kasti, sillä sen alta saattaa paljastua jastua maapohjan epätasaisuuksia, joihin lintu on kätkeytynyt. Istuvan linnun ampuminen voi joskus ain heuttaa ikävän yllätyksen haulikkomiehelulikkomiehelle. Varman tuntuinen paisti karkaa lentoon! arkaa Kanalintujen vankat siivet suojaavat istuvaa ojaavat lintua hauleilta ja ne saattavat aiheuttaa ikävän t a yllätyksen, jos matka on yli 30 metriä tai edessä 0 on risuja. Luodikollakin voi haavoittaa aa Luodikolla haavoitettu lintu puudottautuu yleensä latvasta yleensä nsä useiden satojen satoje ojen Hyvä osuma. Lintu putoaa kaula rentona ja lö t kuolleena j löytyy k ll putoamispaikalta. Siipiosuma. Lintu putoaa kaula jäykkänä, voi sukeltaa heti veteen voi sukeltaa o ukel u pudottuaan. Ammu uudestaan, jos tausta on turvallinen. Piirrokset: Seppo Polameri Suolisto-osuma. S Suolisto-osuma. Lentotapa muuttuu ja jalat "putoavat" alas. Lintu " "pu "p toavat" alas. Lintu menettää korkeutta as. ja putoaa vähän matkaa lennettyään. Löytyy yleensä kuolleena. 26 Metsästäjä 4 / 2008
• TÄY T TÄ V A S T I N E T TA R AHOILLESI A-bolt r lke Sta rg. p ite pos 0 -06 S om .3 / lt C - Bo 8Win A . 30 A - B o l t St a i n l e s s St a l ke r . 30 8W i n / . 30 - 0 6 S p r g . A - B o l t H u nt e r Fi e l d . 30 8W i n / . 30 - 0 6 S p r g . ( . 3 0 8 my ö s v a s e n k ä t i n e n ) A - B o l t M10 0 0 E c l i s p e . 30 8W i n Värähtelevä piippu 60° kääntyvä lukkolaite Haulikkomainen varmistin Irrotettava sarnoitu lipas Säädettävä liipaisin 60° Jälleenmyyjät: Espoo: Budget-Sport | Forssa: Forssan Ase ja Retkeily | Haapajärvi: Raimo Olkkonen Oy | Heinola: Heinolan Urheilukontti | Helsinki: Ajanase, Eräliike Hiidenkivi, Finn Enterprise | Humppila: Aseliike Rantanen Ky | Häijää: Häijään Urheilutarvike | Hämeenlinna: Profish & Outdoor, Seppo Kastepohja | Härmä: H-H Sport Alahärmä | Iisalmi: Kalastusväline Rutilus | Imatra: Patruunamyynti Hämäläinen | Jalasjärvi: Kesport Jalasjärvi | Joensuu: Joensuun Sar | Juankoski: Sepon Urheilu & Patruuna | Juva: Juvan Rauta ja Maatalous | Jyväskylä: Armoria Ay | Jämsä: Av Ase ja Erä | Karhula: Karhulan Ase ja Erä | Kempele: Oulun Ase | Kirkkonummi: Kirkkonummen Erävaruste | Kiuruvesi: Rapakkojen Kauppa | Klaukkala: Juhani Sinisalo Oy | Kuusamo: Elmo Sport, P. Heiskanen T:MI | Kuusankoski: KT-Sport | Köyliö: Eräpuoti Ketunhäntä | Lahti: Asepiste Oy | Lappeenranta: Urheilu Koskimies, Wild Sport Finland | Lappväärti: Rosenbacks Butik | Lempäälä: Budget-Sport | Nivala: HH-Sport Nivala | Nummela: Lohjan Ase ja Osa | Nurmes: Nurmeksen Jakamo | Närpiö: TOP 5 | Oksakoski: Peritalo Ay | Oulu: J. Kärkkäinen Oy | Perniö: Eräeläin | Polvijärvi: Eräankkuri | Pori: Erä Pori | Porvoo: Fenno-Arms | Pulkkila: Kalaoskarin Teerikirnu | Pännäinen: Lucky-Eve | Raahe: Halpa-Halli Raahe | Raisio: Budget-Sport | Rauma: Sissos-Myymälä Oy | Riihimäki: Eräliike H. Mäkelä | Rovaniemi: City Sport, Intersport | Sauvo: Ase ja Korjausliike Talvitie Oy | Seinäjoki: EF-Security Oy | Siilinjärvi: Erä Sawo | Sodankylä: Sportia-Sodankylä | Soini: Ahti Huvila Oy | Tammisaari: Ekenäs Vildmarksboden | Tampere: Asekauppa Erkki Lähdeniemi, Kuningas Ase Oy | Turku: Turun Ampumakeskus | Vantaa: Budget-Sport | Vampula: Vampulan Erätarvike | Vaasa: Pomaco Oy | Ylivieska: J. Kärkkäinen Oy, Ylivieskan Urheilu & Lelu | Ylöjärvi: Ylöjärven Asetarvike
• metrien liitoon ennen putoamistaan. Lentosuunta on painettava tarkasti mieleen ja kiirehdittävä oikean puun juurelle. Pakenemissuunta kannattaa paikan päällä tallettaa kompassiin ja vasta sen jälkeen lähdetään hakemaan lintua. Kuljettu reitti voidaan merkitä esimerkiksi kuitunauhalla. Näin kadonnut lintu löytyy yleensä kuolleena jos vain hakulinja on oikea. Pummi vai osuma ? Metsäkanalinnut ovat suurikokoisia riistalintuja ja haulikkometsästyksessä ne eivät aina merkkaa osumaa lainkaan. Lentorata tai -tapa saattaa hieman muuttua, mutta merkkejä on nopeissa tilanteissa vaikea havaita. Monta lintua on jäänyt löytymättä kun osunut laukaus on tarkemmin tutkimatta tuomittu ohilaukaukseksi ja jatkettu matkaa. Ammuttu lintu on saattanut kuitenkin tippua kesken lennon jo muutaman kymmenen metrin päähän tapahtumapaikasta. Laukauksen jälkeen metsästäjän on höristettävä korviaan: kuuluko pakosuunnasta vaimea tömäys tai törmäilyä puihin ja risuihin. Vaikka metsästäjä ei kuulisikaan mitään, kannattaa hänen muuttaa kulkureittiään ja haravoida pakosuunnan maasto tarkemmin. Vastuunsa tunteva metsästäjä ampuu vain varmoihin tilanteisiin ja lähtee joka laukauksen jälkeen olettamuksesta, että riistaeläin saattoi sittenkin haavoittua. Koira on metsäkanalintujahdissakin korvaamaton apulainen. Haavoittamistapauksissa paikalle kannattaa palata lainakoiran kanssa, jos koiraa ei heti ole käytettävissä. Kyyhkyt Kyyhkyllä on eräs erityispiirre, joka jokaisen kyyhkynmetsästäjän on tunnettava. Se saattaa lentää jonkin matkaa ennen kuin haulit vaikuttavat, ellei kysymys ole aivan täysosumasta. Haavoittumattomaltakin vaikuttava lintu saattaa pudota kesken lennon. Jos ammuttu kyyhky laskeutuu puuhun muutaman sadan metrin etäisyydelle, on se todennäköisesti haavoittunut. Hetken puussa istuttuaan se voi kupsahtaa kuolleena maahan. Metsästäjän on tarkistettava tällaiset tapaukset pienen tauon jälkeen. saaliin talteen. Jäniseläimiä, varsinkin rusakoita jahdataan kuitenkin myös miesajona tai jäljittämällä ja silloin saaliin menettämisen vaara on suurempi. Oikean passipaikan valinta on tärkeää. Metsästäjän tulee valita sellainen passipaikka, jossa toisenkin laukauksen ampuminen onnistuu nopeasti ja esteettä. Käytäväkonsti Jäniksen-, ketun- ja kauriinmetsästäjän tulee valita passinsa siten, että ampumasektorista löytyy useita avonaisia ampumalinjoja tai muita kohtia, joissa puusto tai pensaskasvillisuus on harvaa. Riistaeläimen mahdollinen tulosuuntakin kannattaa ottaa huomioon. Suora sivulaukaus on aina tehokkaampi kuin takaa tai edestä ammuttu. Tällaisella "käytäväkonseptiajattelulla" voidaan riistaeläimet usein havaita ja tunnistaa hyvissä ajoin ennen varsinaista riistalaukausta. Haavoittuneen jäniksen ja rusakon perässä Jänisjahdissa ajavan koiran kanssa ei yleensä synny haavakko-ongelmia. Vaikka haavoittunut jänis ei jäisikään ampumapaikalle, saa koira Minulle on kaurisjahdissa käynyt muutaman kerran niin, että olen voinut luoda ampumamahdollisuuden jo passipaikan valinnalla. Tällöin olen pyrkinyt löytämään passipaikan, jossa eläimet ylittävät jonkin pienen aukean jo ennen ampumahollille tulemistaan. Silloin voi jo hyvissä ajoin tarkistaa onko passiin tulossa sellainen kauris, jota saaliiksi tavoitellaan ­ jos on, niin seuraavaan aukkoon ammutaan. Useimmat jäniseläinjahdeista tapahtuvat aikana, jolloin maassa on jo jonkinlainen lumipeite ja karvat tai veripisarat voivat paljastaa haavoittumisen. Mikäli otusta ei löydy muutaman sadan metrin jäljityksen jälkeen on koirattoman pyytäjän parasta pitää parin tunnin tauko. Sen aikana haavakko käy uudelleen makuulle ja se saattaa löytyä tauon jälkeen kuolleena makuulta. Haavamakuu sijaitsee usein tiheikössä tai jopa louhikossa sillä haavoittunut jänis pyrkii hakeutumaan takaa-ajajan kannalta mahdollisimman vaikeakulkuiseen paikkaan. Jäniseläimet ovat sitkeähenkisiä ja kookkaita otuksia, joten yli 30 metrin pituiset ampumamatkat voi unohtaa. Varsinkaan makuulta karkuun lähtevää eläintä ei saa ampua takaapäin kovin kaukaa sillä takaosan paksuihin lihaksiin osuneet haulit eivät kauempaa ammuttaessa tunkeudu sisäelimiin asti. Lopeta haavoittaminen ! Riistaeläimen haavoittuminen johtuu lähes aina metsästäjän virheestä ja sehän harmittaa valistunutta metsästäjää pitkään. Haavoittamisia sattuu silloin tällöin huolellisimmallekin metsästäjälle ja kokonaan niistä ei päästä eroon. Omalla käyttäytymiselläsi voit kuitenkin ehkäistä niiden osumista omalle kohdallesi. Mieti, ennen jahtiin lähtösi kannattaako päivää pilata piittaamattomuudella ja kuinka paljon voit vähentää haavoittamisriskiä jo pelkällä oikealla asenteella. G Haulikoon valinta eri riistaeläimille Taitavien pyytäjien rusakkojahti on loppusuoralla. Hyvän riistalaukauksen mahdollisuuksia voi lisätä jo passipaikan valinnalla. Vesilinnut: 2,75 - 3,50 mm Metsäkanalinnut: 3,00 - 3,50 mm Jäniseläimet ja kettu: 3,50 ­ 4,00 mm Kyyhkyt, fasaani: 2,70 ­ 3,00 mm 28 Metsästäjä 4 / 2008
• UUTTA! LEUPOLD MX: Uusi laadukas modulaarinen LED ­valo Leupoldilta. Hinnat alk. 159 euroa. UUTTA! SUOSITTU VX-L SARJA NYT MYÖS VALAISTULLA RISTIKOLLA VX-L 3,5-10x56 DX tai G4 ­ristikolla VX-L ­sarjan tähtäin kiikarit voit asentaa jopa 30 % matalammalle, kuin perinteiset isolla objektiivilla varustetut tähtäinkiikarit. Tämä tarkoittaa lisää tarkkuutta, mukavuutta, nopeutta ja tasapainoa. VX-L:n runkoputki on työstetty yhdestä lentokonealumiini kappaleesta ja valaistus on toteutettu uudella tarkalla LED ­teknologialla. VX-L sarjassa on indeksoidut linssit ja kirkas Diamond Coat ­päällystys. Argon/Krypton ­suojakaasu takaa täyden vesitiiviyden. Leupoldin 30 vuoden takuu. LEUPOLD VX-L saatavilla olevat ristikkovaihtoehdot. VX-L 3,5-10x56 valaistu DX tai G4 ­ristikko VX-L 4,5-14x56 valaistu DX, G4 tai B&C ­ristikko Valaistu Duplex ­ristikko Valaistu G4 ­ristikko Valaistu Boone & Crockett ­ristikko Katso lähin Leupold ­jälleenmyyjäsi osoitteesta www.hjorth.fi Leupold & Stevens Inc., Oregon, USA · www.leupold.com Metsästäjä 4 / 2008 29
• Ilmakuva Ivalojoen suistosta. Vesilinnut tähtäimessä Marko Svensberg, erikoissuunnittelija, Metsästäjäin Keskusjärjestö - hoitotoimia ja metsästysrajoituksia Vesilinnut ovat kiitollisia suunnitelmallisen hoidon ja metsästyksen kohteita. Kosteikkojen teolla, kunnostuksella ja hoidolla saadaan aikaan parempia elinympäristöjä ja kun vielä pienpedot pidetään aisoissa niin lopputuloksena on runsas linnusto ja poikastuotanto. Runsas tuotanto antaa vahvat perusteet kestävälle metsästysverotukselle. Järkevien metsästysrajoitusten avulla linnut pysyvät alueella pidempään ja metsästys on mielekkäämpää. S uomi on Euroopan unionin alueella vesilintuasioiden suurvalta. Seitsemästä metsästettävästä lajista meillä pesii yli puolet koko unionin vesilintukannasta. Suomalaisella metsästäjällä on siis kansainvälisestikin tärkeä rooli - ei ole yhdentekevää, miten tänne pesimään tulevat vesilinnut voivat, miten elinympäristöjämme hoidetaan ja miten vesilintuja täällä Pohjolan perukoilla metsästetään. Koska kyseessä ovat muuttolinnut, kiinnostus suunnitelmallisempaan vesilintukantojen hoitoon ei ole ollut samaa luokkaa kuin paikallisilla riistalajeilla. Missä meillä olisi parantamisen varaa? Aktiivisia hoitotoimia Lähes kaikkien Suomessa metsästettävien vesilintulajien yksilömäärät on seurantojen mukaan kasvaneet viimeisten 40 - 50 vuoden aikana. Tulevaisuus on kuitenkin aina epävarmaa. Esimerkiksi jouhisorsalla ei ole mennyt niin hyvin ­ kanta on taantunut Etelä- ja Keski-Suomessa ja on arvioitu, että taantuma olisi seurausta juuri elinympäristöissä tapahtuneissa muutoksissa. Huolestuttavaa on myös se, että monien ei metsästettävien kosteikkolintulajien vähenemisen pääsyyksi on arvioitu sopivien elinympäristöjen väheneminen. Ainoa oikea tapa reagoida tilanteeseen onkin panostaa kosteikkoelinympäristöjen kunnostamiseen sekä uusien perustamiseen. Elinympäristöihin panostamalla voimme vaikuttaa lintukantojen hyvinvoinnin lisäksi myös vesilintujen metsästyksen tulevaisuuteen ja arvostukseen. Elinympäristöjen aktiivisia hoitotoimia harkittaessa metsästäjien kannattaa ennakoida tulevaa kehitystä ja ryhtyä toimenpiteisiin ajoissa. Mahdollisuudet ovat huomattavia. Mittakaavaa pohdittaessa kannattaa muistaa, että Suomessa on kuivattu aikojen saatossa noin 3000 järveä ja myös soistamme on ojitettu noin puolet, yli 5 miljoonaa hehtaaria. Tulevaisuudessa tarve hoitotoimille kasvaa vesien liiallisen rehevöitymisen, mataloitumisen ja umpeenkasvun vuoksi, varsinkin Eteläja Keski-Suomessa. Tärkeää on huolehtia rehevien lintuvesien kunnosta, sillä metsästettävistä lajeista huomattava osa pesii näillä alueilla. Erittäin tärkeää on myös pitää kurissa tuotantoalueiden pienpetokannat, sillä niillä on suuri vaikutus alueiden poikastuotantoon. 30 Metsästäjä 4 / 2008 Matti Mela
• Tulevaisuudessa tarve hoitotoimille kasvaa vesien liiallisen rehevöitymisen, mataloitumisen ja umpeenkasvun vuoksi. Panoksia tuotantoalueisiin Kosteikkoelinympäristöjen tilaa voidaan parantaa lähes kaikkialla ja eri lajien kannalta monenlaisin keinoin. Umpeenkasvua voidaan hidastaa ja ehkäistä hukuttamalla tai kuivattamalla ja kuorimalla liiaksi levinneitä vesikasveja vedenpinnan laskun ja noston avulla sekä pensaikon ja kasviston raivauksella ja lietteen poistolla. Elinympäristöjen parannuksessa esimerkiksi rantaniittyjen niitto ja laidunnus sekä uusien kosteikkojen perustaminen tulevat kyseeseen. Taloudellisuus kosteikkojen hoitotoimissa on myös tärkeää ­ liian pitkälle kehittyneitä kosteikkoja ei aina kannata ruveta kunnostamaan huimien kustannusten vuoksi. Uuden perustaminen voi olla huomattavasti edullisempaa. Vesilinnuston kannalta merkityksettömien laskeutusaltaiden perustamisesta tulisi pyrkiä eroon, sillä pienet ja jyrkkärantaiset altaat eivät juurikaan tarjoa uutta pesimäympäristöä eivätkä ruokailumahdollisuuksia, kun taas isoilla, loivarantaisilla ja matalilla, pesimäsaaria sisältävillä kosteikoilla vesilinnusto voi olla runsas ja monilajinen. Maatalousympäristöissä on merkittäviä mahdollisuuksia lisätä vesilinnuille sopivaa elinympäristöä ja maataloustukien tuomat mahdollisuudet kannattaisi hyödyntää tehokkaasti vesilintukantojen tuoton lisäämiseksi. Perattujen purojen luonnonmukainen kunnossapito ja jyrkkäpiirteisten ojauomien muotoileminen tarjoaisi hyviä mahdollisuuksia vesilintukantojen hoidossa. Uusia vesilintukosteikkoja voidaan perustaa mm. entisille turvesoille, luonnonravintolammikoille, majavatuhoalueille ja notkomaisille metsä- ja suoalueille. Metsäojituksen suunnittelussa korostuneet vesiensuojelutavoitteet kannattaisi tulevaisuudessa yhdistää entistä vahvemmin riistanhoidon edistämistavoitteisiin. Marko Svensberg Monen seuran alueella vesilintujen elinympäristöjä ja vesilinnustusmahdollisuuksia voidaan parantaa kosteikkojen teolla. Tärkeää on luoda kosteikko monimuotoiseksi, jotta se tuottaa ravintoa ja suojaa varsinkin sorsapoikueille. Metsästysmahdollisuuksia Kosteikkojen perustamisella ja kunnostamisella parannetaan vesilintujen elinympäristöjen lisäksi oleellisesti myös omia vesilinnustusmahdollisuuksia, usein vielä varsin merkittävästi ja nopeasti. Laadukas kosteikko vetää lintuja puoleensa heti perustamisensa jälkeen. Kosteikon laatuun kannattaakin panostaa sekä vetovoiman että kohoavan poikastuotannon takia. Uusien kosteikkojen perustamisessa ja vanhojen kunnostamisessa tulee huomioida eri vesilintulajien vaatimukset elinympäristöjen suhteen. Nämä vaatimukset voidaan ryhmittää ravintovarojen käyttämiseen, pesimäedellytysten toteutumiseen sekä riittävän avoimen tilan ja toisaalta suojan mosaiikkimaiseen vaihteluun. Monia lajeja tyydyttävä, laadukas kosteikko syntyy 50 -50 -50 muistisäännön pohjalta - 50 % avovettä, 50 % pinta-alasta mosaiikkimaista kasvillisuutta ja mahdollisimman suuri osa alle 50 cm syvyistä aluetta. Totti Turunen Jokailtaisen metsästyksen seurauksena linnut siirtyvät rauhallisemmille vesille. Harvemmin metsästettäessä lintumäärät alueella runsastuvat ja metsästys koetaan mielekkäämmäksi ja metsästysaika jatkuu pidemmälle syksyyn. Metsästäjä 4 / 2008 31
• Määrä ei korvaa laatua I Kosteikkojen teosta ja kunnostuksesta puhuttaessa monesti tulee esille se, että meillähän lätäköitä riittää yllin kyllin. Asia ei ole kuitenkaan näin yksinkertainen. Kosteikkojen laatu ja koko ovat tärkeitä, koska poikastuotanto ja vesilintujen viihtyvyys on sidoksissa elinympäristöjen tarjoamiin resursseihin. Karuilla lammilla lintumäärät ovat vähäisiä ja poikastuotanto olematonta. Sen sijaan rehevillä vesillä pesimätiheydet ovat kymmenkertaisia karuihin vesiin verrattuna. Monien vesilintulajien, erityisesti puolisukeltajien ja varsinkin untuvikkojen ravinnossa tärkeää osaa näyttelee vedessä elävien selkärangattomien määrä (mm. vesisiirat, kotilot, surviaissääsket). Sorsauntuvikot eivät kykene käyttämään jyviä ravinnokseen ja siksi pienten untuvikkojen kohtalo ratkaistaan ensimmäisten elinviikkojen aikana ­ miten ne selviävät jyvänsyönti-ikään asti. Valkuaisrikkaan ötökkätuotannon ohella elinympäristöjen tarjoaman suojan merkitys ja alueen petopaine ovat myös tärkeitä tekijöitä selviytymisessä. Perattujen ojien luonnonmukainen kunnossapito ja jyrkkäpiirteisten ojauomien muotoileminen tarjoaisi huomattavia mahdollisuuksia vesilintukantojen hoidossa. Rajoituksia metsästykseen Hyvien vesilintuympäristöjen ylläpitämisen ja perustamisen lisäksi meillä on parantamisen varaa metsästysjärjestelyjen suhteen. Monilla hyvillä lintuvesillä vesilintujen määrä vähenee oleellisesti aloituspäivien kovan metsästyspaineen vuoksi. Tästä on kokemusta monella metsästäjällä ­ tyypilliseen tapaan vesilinnut kaikkoavat ensimmäisten päivien jälkeen ja täydennystä tulee runsaammin vasta muuttolintujen saapuessa syyskuun loppupuolella. Varsinkin parveutuneet sorsat ovat herkkiä vaihtamaan maisemaa. Paikalliset linnut löytävät vanhasta muistista rauhallisemmat vedet ja saattavat lähteä jo kohti talvehtimisalueita. Metsästäjän kannalta tämä ei ole toivottavaa ­ lintujen myötä metsästysmahdollisuudethan siinä Totti Turunen Koira on korvaamaton kaveri vesilinnustuksessa. Laadukas kosteikko vetää lintuja puoleensa heti perustamisensa jälkeen. Erilaisia metsästyksen rajoitusvaihtoehtoja - Järkevät rauhoitukset voivat lisätä saalista I Metsästys vain tiettyinä viikonpäivinä, esimerkiksi kaksi päivää viikossa. I Metsästys vuoroviikoin tai porrastetusti eri alueiden välillä. I Metsästys yhteisjahtina 7-10 päivän välein. Metsästys rauhoituksen jälkeen on kuin uusi aloitus. I Alkusyksyn rauhoitus ­ metsästys käynnistyy esimerkiksi 1.9. Alue kerää lintuja runsaasti ympärillä olevilta alueilta. I Metsästys rauhoitettu rehevällä lintuvedellä tai sen osalla kokonaan. Alueet keräävät lintuja, jotka liikkuvat myös ympärillä olevilla alueilla. Metsästys sallittua esimerkiksi lähialueen pelloilla ja lampareilla. I Metsästyskiintiö 2-5 lintua per päivä. Kiintiö koko syksyn saaliille. I Panosrajoitus 10-20 kpl per päivä. Vain hyvät ampumatilanteet käytetään ja ylipitkät ampumamatkat karsiutuvat pois. hupenevat. Miksi emme hidastaisi lintujen poislähtöä omilta alueilta järkevämmällä metsästyksen suunnittelulla? Kannattaako tuottamaamme riistaa hätyyttää rauhallisemmilla vesille ja jopa tanskalaisten ja ranskalaisten ammuttavaksi liian aikaisin? Perinteisesti vesilintukantojen verotusta ei ole omaehtoisesti juurikaan rajoitettu. Lainsäätäjäkään ei ole metsästysaikoihin ja lajeihin juuri puuttunut, johtuen suurelta osin runsaista vesilintukannoistamme. Tämä ei kuitenkaan estä metsästäjiä säätämästä omaehtoisia rajoitteita. Rajoitetaanhan seuroissamme varsin yleisesti metsäkanalintujenkin pyyntiä. Vesilintujen kaikkoamisen ja muuton hidastamisessa erilaisten ajallisten ja alueellisten rauhoitusten tarvetta on syytä miettiä. Metsästäjille hyötyä koituu pidemmän metsästyskauden ja ehkä lisääntyvien sorsasaaliiden muodossa. Vesilintujen metsästysrajoitteiden lisääminen metsästysseuratasolla vapaaehtoisin keinoin on järkevin vaihtoehto. Erilaisia vaihtoehtoja rajoitteille on useita ja niiden käytöstä parhaita päättäjiä ovat seuran omat jäsenet. Hyviä rauhoitusalueita ovat rehevät kosteikot, jotka tarjoavat runsaasti ravintoa muuttomatkalle valmistautuville sorsille. Jos koko järveä ei rauhoiteta, voidaan järven joitakin osia rauhoittaa. Rauhoitetut alueet lisäävät ulkopuolisen ympäristön peltoalueiden tai kosteikkojen lintumääriä ja tarjoavat sorsastusmahdollisuuksia pidemmälle syksyyn. Myös metsästyksen mielekkyys usein kohoaa lintujen määrän runsastuessa. G 32 Metsästäjä 4 / 2008 Marko Svensberg
• Lafayette siirtyy Bluetooth aikaan Lafayetten Bluetooth-adapteri BTA 80 mahdollistaa helposti langattomien kuulevien kuulonsuojainten käytön yhdessä Lafayetten kanssa
• Hoitoa tukevina töinä ovat myös telkänpönttöjen huolto, vanhojen lahonneiden pönttöjen poisto ja uusien asettaminen. Kosteikot vaativat hoitoa oIsIa Edellisessä Metsästäjän numerossa käsiteltiin melko suurta ponnistusta vaativia riistakosteikon hoitomahdollisuuksia, jotka yleensä vaativat konevoimaa. Tässä jälkimmäisessä käsitellään seuran talkootyön avulla tehtäviä vähemmän työteliäitä menetelmiä, jotka tukevat muita hoitotöitä ja lisäävät riistan viihtyvyyttä. 34 Metsästäjä 4 / 2008
• V arsinkin kosteikon ympäristön riistaköyhän ruokoviidakon suunnittelu niittymäiseksi laidunalueeksi voi vaatia järviruo´on ja saraikon leikkuuta ja näiden kasvun heikentämistä. Muutaman vuoden laidunnusta edeltävän pesimäajan jälkeisen niiton kautta kasvilajisto muuttuu karjalle sopivammaksi. Leikkuu voidaan tehdä seuran toimesta riistanhoitotyönä tai laiduntajan toimesta laidunnusta edeltävänä toimenpiteenä. Kaikkea eteen tulevaa ei kannata leikata, vaan jättää ainakin osa pensaista ja ruokosaarekkeista ulkopuolelle vesilintujen pesimäja suojapaikoiksi. Pajukko vie vesilinnut Varsinkin peltojen reunassa olevien kunnostettujen saven- ja mudanottokuoppien reunoille kasvaa muutamassa vuodessa lähes läpitunkematon pensaikko. Se estää näkyvyyden kuopista pelloille ja vähentää tai pysäyttää vesilintujen oleilun vesialueella. Kuoppien kunnostuksen jälkeen onkin varauduttava jatkuvaan, 4-5 vuoden välein tapahtuvaan vesakon raivaamiseen. Vain passipaikkojen kohdalla voidaan jättää jokin tupsu kasvamaan ja muuten panna "paikat sileäksi". Myös tällaisiin pieniin kosteikkoihin osmankäämin, järviruo´on ja kortteen kurissapitäminen on määräajoin otettava ohjelmaan. Pienialaisten raivausten teko tapahtuu helposti metsästysseuran talkoohommina. Isompien kosteikkojen patopenkereiden pajukon syntyminen on vaikutukseltaan vieläkin suurempi ja vaatii suurempaa viitseliäisyyttä. Raivaussahan käyttöön halukkaat seuran puuhamiehet on etsittävä esiin tai sitten annettava raivaus seuran ulkopuoliselle vaikkapa sorsastajilta kerättyä maksua vastaan. Mikäli kosteikon ranta-alue halutaan laidunmaaksi, saattaa olla edullista ennen laidunnusta leikata läpitunkematon ruoikko pois muutamana vuotena. pesimäkautta voidaan saariin rakentaa havuista ja tukiverkosta risukon sekaan entistä tehokkaampia, kummastakin päästään avoimia pesimäsuojia. Pöntöt ja ruokintalautat syyniin Pientenkin vesialueiden telkkäkanta saadaan ylläpidettyä, jos yksi tai pari telkänpönttöä jaksetaan vuosittain tarkastaa ja puhdistaa. Pönttöjen ylläpidon merkitys isoimpien kosteikkojen telkkäkantoihin, joissa pönttöjä saattaa olla kymmenittäin, on tietysti vielä merkittävämpi. Jos pönttö näyttää jo rapistuneelta, on uuden pöntön sijoittaminen aiheellista,ennekuin vanhan katto häviää, pohja putoaa tai seiniin on syntynyt poikasille vaarallisia rakoja. Keväällä ennen pesimäaikaa lokeille voi laittaa vesialueelle paalujen päihin vaakasuoria laudanpätkiä pesimäalustoiksi. Jos kosteikolla on sorsien ja hanhien keväistä viljaruokintaa lautoilta, on ruokintalauttojen kunto tarkastettava ja ruostuneet tai muuten ikääntyneet altaiden pohjaverkot uusittava. Syysruokintaa ajatellen lautat on keskikesäksi vietävä mieluiten sopivaan katettuun suojaan kuin jätettävä kasvillisuuden ja pensaikon sekaan "hapettumaan". della. Rantariistapelloista tarjotaan vesilinnuille ohraa siemeninä ja ruista oraana. Vesilintujen ohella voidaan jäniksiä ja hirvieläimiä huomioida viljelemällä osassa peltoa apilaa ja raiheinää. Riistapellosta voidaan osa varata rehurapsin ja rehukaalin viljelyyn. Vievätkö minkit tuoton? Vesialueen jatkuvaan hoitoon kuuluu myös petojen pyynti. Suurella työllä aikaansaatu kosteikko ja sen viihtyvyyttä lisäävät tukitoimet valuvat hukkaan, jos nelijalkaiset pienpedot saavat rassata pöntöt ja muut pesimäpaikat ja aiheuttaa tappioita poikasaikana. Pienpetopyynti on sikälikin perusteltua kosteikolla, että runsas riistakanta vetää näitä eläimiä puoleensa ja pyynti on tuloksellista. Varsinkin minkkien ja supikoirien pyynti on tehokasta, koska niiden liikkumispaikat on kosteikolla helppo oppia tuntemaan. riistanhoidonkokeilujohtaja, Metsästäjäin Keskusjärjestö Myös keinosaaret pidetään matalina risukkoina Ennen vesialueen vesitystä, patopenkereen ja laskeutusaltaan teon yhteydessä, on saatettu pohjaa kaivamalla aukottaa altaita ja kaivuumassat on kerätty mataliksi loivarinteisiksi keinosaariksi. Pajut ja korkeammat puut valtaavat saaret nopeasti, jos pajukoita ei raivata. Muutaman vuoden välein tapahtuva risusavotta on siis paikallaan. Raivausjäte jätetään saariin pesivien puolisukeltajien suojaksi. Lisätoimenpiteenä ennen Kalastustakin voisi tehostaa... Erityisesti Ruotsista on kantautunut tutkimustietoa, että runsas kasvinosia ja selkärangatonta pieneläimistöä syövä kalakanta kilpailee ravinnosta alueella oleilevien sorsien kanssa ja heikentää näin vesilintujen menestymistä. Toisaalta aivan harvinaisia eivät ole ne havainnot, joissa hauen mahasta on löytynyt telkänpoikanen. Siis saalis kannattaa ottaa talteen myös kalojen muodossa. Onhan elinympäristön parantamisesta ja hoidosta otettava talteen luonnonantimet, joita kohde työn hedelminä meille tarjoaa! G Pentti Vikberg, Rantariistapellot hoidetaan kunnolla Jotta rantamaisema pysyisi aukeana vuodesta toiseen ja samalla sorsille saataisiin lisäruokaa, tulee rantariistapellot kalkita, lannoittaa ja viljellä tuottavan sadon varmistamalla tehokkuu- Kuoppien kunnostuksen jälkeen onkin varauduttava jatkuvaan, 4-5 vuoden välein tapahtuvaan vesakon raivaamiseen. Varsinkin minkkien ja supikoirien pyynti on tehokasta, koska niiden liikkumispaikat on kosteikolla helppo oppia tuntemaan. Pienen kosteikon kunnostuksen jälkeen menee muutama vuosi, ennekuin pajukko ja korkeampi puusto valtaavat reunaluiskat ja patopenkereet. Sitten on nopeasti ryhdyttävä vesomishommiin. Matalien kosteikkojen rantojen hoito ja pensaiden kurissapitäminen voidaan antaa lehmien ja lampaiden hoidettavaksi. Karja saa syömällä ja tallomisella aikaan korkeiden ryteikköjen katoamisen ja pienten kosteiden, runsaasti hyönteisiä kuhisevien painanteiden syntymisen. Kasvilajistokin muuttuu samalla vesilinnuille sopivaksi. Metsästäjä 4 / 2008 35
• Metsähallituksen jahtimaat Syksyn metsästysaika lähenee. Nyt on aika miettiä syksylle omaa jahtiaikaa ja -paikkaa. Tuoreet kohdetiedot Metsähallituksen lupa-alueista saat osoitteesta www.villipohjola.fi/metsastys Syksyn lupamyynnin aloituspäivät: Metsästysalueen sijainti lupamyynnin aloitus Etelä-, Länsi- ja Itä-Suomen läänit sekä Oulun lääni lukuunottamatta Kuusamo, Pudasjärvi, Taivalkoski, Suomussalmi, Kuhmo 26.8. Posio, Salla, Savukoski, Pelkosenniemi, Sodankylä 27.8. Kuusamo, Pudasjärvi, Taivalkoski, Suomussalmi, Kuhmo 28.8. Lapin lääni lukuunottamatta, Enontekiö, Inari, Utsjoki 29.8. Enontekiö, Inari, Utsjoki (riekkoluvat) 1.9. Puhelinmyynti alkaa päivittäin klo 8.00 ja nettimyynti klo 10.00. Puhelin 0203 44122 tai www.villipohjola.fi/metsastys. Ylä-Lapin riekkolupien myynti tapahtuu puhelinmyynnin kautta, puhelin 0203 44122. Riekkoluvissa ei ole ennakkohakua. Metsästys valtion mailla 2008-oppaasta selviävät metsästysalueet, lupatyypit ja hinnat. Opas on jaettu kaikille metsästäjille tammikuun numerossa Metsästäjä-lehden välissä. Lisäksi metsästysalueista ja luvista saa tietoa www.villipohjola.fi/metsastys. Metsästyslupien varaus- ja peruutusehdot ovat muuttuneet. Uusista lupaehdoista saa tietoa www.villipohjola.fi/metsastys. Lisätietoja: Anna saalispalaute ­ turvaa saaliisi verkossa Saalisilmoituksen tietoja käytetään mm. metsästyksen mitoittamiseen ja riistakantojen seurantaan. Asiakaspalaute antaa Metsähallitukselle arvokasta tietoa, jota hyödynnetään metsästystuotteita, markkinointia ja myyntiä sekä metsästysalueiden toimintaa kehitettäessä. Anna saalispalautteesi osoitteessa www.villipohjola.fi/metsastys Lupamyynti: www.metsa.fi/saalispalautteet puh. 0203 44122 VARMA JA LUOTETTAVA TRACKER 310i Suuren suosion saaneen Tracker 310i GPS-pannan saat nyt uuden paikannussovelluksen Tracker Hunterin kanssa pakettihintaan 879 . Hunterin ja Tracker Live ­palvelun avulla saat käyttöösi pannan GPRS-ominaisuudet, jolloin paikkatiedon voi pannasta saada jopa muutaman sekunnin välein. 699 Pakettihinta (panta + ohjelmisto) Tracker HunterTM seurantasovellus 199 879 Maksuton 31.12.2008 asti! LIVE TM Tracker LiveTM GPRS-palvelu » GPRS-palvelu, jolla koira juoksee kartalla "livenä" Katso lähin myymäläsi osoitteesta www.tracker.fi/trackerstore tai soita 08 521 9290. Hunting Experience 36 Metsästäjä 4 / 2008
• Metsästäjä 4 / 2008 37
• Metsästäjät avainasemassa Ingar Jostein Öien Pohjolan kiljuhanhen pelastamisessa Kiljuhanhi, entisaikojen Tunturi-Lapin tyyppilaji ja Perämeren rannikon runsaslukuinen muuttolintu, on välittömässä vaarassa hävitä linnustostamme kokonaan. Pohjolassa arvioidaan olevan jäljellä enää parikymmentä pesivää paria, kun vielä sata vuotta sitten pesimäpareja Lapissa oli tuhansia. Kiljukas onkin tällä hetkellä koko Pohjolan uhanalaisin pesimälintu. Monien tekijöiden summa Myös sopivien muuttolevähdys- ja talvehtimispaikkojen väheneminen ja huononeminen maanviljelyn ja muiden ihmistoimien seurauksena ovat varmasti olleet osasyynä kannan taantumiseen. Paikoin lisäksi ihmisen toimien aiheuttama häirintä on merkittävä tekijä. Muuttomatkojen aikana kiljuhanhiin kohdistuvien uhkien korostaminen ei tarkoita, ettei Lapin pesimäalueillakin voisi olla varteenotettavia uhkatekijöitä. Tällainen on todennäköisesti ainakin ketun levittäytyminen tunturialueille. Pohjolan kiljuhanhikannan ainoa tällä hetkellä tunnettu pesimäalue sijaitsee Ruijassa, ei kovin kaukana Suomen rajalta. Suomessa pesintä varmistettiin viimeksi yli kymmenen vuotta sitten, mutta sen jälkeenkin on saatu varmistamattomia pesintään viittaavia havaintoja. Joitakin pareja saattaa siis edelleen pesiä pohjoisimmissa ja syrjäisimmissä tunturierämaissamme. Kun tiedetään, että kiljukkaiden poikastuotto Pohjolassa on edelleen kohtuullisen hyvä, on pääasiallisia syitä lajin ahdinkoon haettu muuttomatkojen varsilta. Erityisen voimakasta kiljuhan- Konkreettisia tuloksia on jo saatu aikaan. Esimerkiksi kiljuhanhen pesimäalueella Norjassa on aloitettu kettujen tehopyynti. K Petteri Tolvanen iljuhanhikannan taantuminen johtuu ennen kaikkea pitkään jatkuneesta liian suuresta metsästyspaineesta muuttomatkojen varsilla. Käytettävissä olevan tutkimusaineiston perusteella metsästyksen aiheuttama kuolleisuus riittää yksinään selittämään kannan pienenemisen. Maastoseurantojen perusteella nuorien kiljuhanhien kuolleisuus ensimmäisen talvehtimismatkan aikana näyttää olevan jopa yli 70 prosenttia, ja aikuistenkin vuotuinen kuolleisuus yli 15 prosenttia. Tällaisia kuolleisuuslukuja kanta ei kestä. 38 Metsästäjä 4 / 2008 Aikuinen kiljuhanhi Pohjois-Norjassa toukokuussa. Ingar Jostein Öien
• Aikuinen kiljuhanhikoiras Imre, joka sai satelliittilähettimen selkäänsä Pohjois-Norjassa toukokuussa 2006 ja ammuttiin Etelä-Venäjällä syksyllä 2006 Aikuinen kiljuhanhi (kolmas alhaalta/takaa) tundrahanhiparvessa. heen kohdistuvan metsästyksen arvioidaan viime vuosikymmeninä olleen entisen Neuvostoliiton alueella sekä Lähi-idässä, mutta kiljuhanhia joutuu valitettavasti edelleen saaliiksi myös "lännessä". Tuoreimpana tapauksena löydettiin tunnetulta Pohjolan kiljuhanhien talvehtimispaikalta Kreikan Kerkini-järveltä joulukuussa 2007 ammuttuna Norjassa edellisenä vuonna rengastettu aikuinen kiljuhanhikoiras Mánnu. Kiljuhanhi on luonnollisesti Kreikassakin täysin rauhoitettu laji, ja kyseinen ampumistapaus sattui vieläpä metsästykseltä rauhoitetun suojelualueen sisällä. Huomion arvoista on, että kiljuhanhi on taantunut samalla, kun muiden arktisten hanhilajien kannat ovat 1900-luvun puolivälistä alkaen nopeasti runsastuneet. Tämä johtuu siitä, että kiljuhanhella ei ole luontaisesti Länsi- ja Keski-Euroopassa talvehtivia kantoja. Hanhien ja niiden talvehtimisalueiden suojelu on näillä alueilla jo pitkään ollut huomattavasti edistyneempää kuin kiljuhanhen muuttoreittien varsilla. Vielä reilu vuosikymmen sitten erittäin huonosti tunnettuja kiljuhanhien muuttoreittejä on suojelutoimien kohdentamiseksi kartoitettu satelliittilähettimin. Käsitys lajin muuttoreiteistä on satelliittiseurannan myötä mullistunut täysin. Kaikkia tärkeitä muuttolevähdys- ja talvehtimisalueita ei silti edelleenkään tunneta. Jari Kostet Iso kansainvälinen suojeluhanke käynnissä EU:n tuella Parhaillaan on käynnissä Suomen vetämä, EU:n LIFE-rahaston tukema kansainvälinen kiljuhanhen suojeluhanke, jonka tavoitteena on saada Euroopan muuttoreitti (ks. tietolaatikko) turvalliseksi lajille. Käytännössä kiljuhanhi-LIFE ­hanke on selvittänyt muuttoreittejä satelliittiseurannan avulla, kunnostanut kiljuhanhelle tärkeitä levähdysalueita Virossa ja Unkarissa sekä valistanut metsästäjiä ja maanviljelijöitä lajin kannalta kriittisimmillä alueilla Virossa, Unkarissa ja Kreikassa. Toimenpiteet tähtäävät ennen kaikkea siihen, että kiljuhanhille tärkeimmät, hyvin rajalliset ja jo melko hyvin tunnetut lepäily- ja talvehtimisalueet olisivat lajin kannalta turvallisia ja hyvässä kunnossa. Konkreettisia tuloksia on jo saatu aikaan. Esimerkiksi pesimäalueella Norjassa on aloitettu kettujen tehopyynti, syyskerääntymisalueella Porsanginvuonolla on hanhien metsästyskauden aloitus lykätty aikaan, jolloin kiljuhanhet ovat jo poistuneet alueella, ja Virossa ja Unkarissa kiljukkaat ovat alkaneet käyttää alueita, jotka on juuri niitä varten kunnostettu. Jos tässä onnistutaan, kiljukkaiden ei tarvitse käyttää huonompia ja vaarallisempia alueita suojelualueiden ulkopuolella. Näin kohtalaisen hyvä poikastuotto takaisi sen, että kanta pääsisi aallonpohjan ohi ja kasvuun. Kesän 2007 ilahduttavan hyvä poikastuotto ­ 33 poikasta Porsanginvuonolla elokuussa ­ antoi jo aiheen lievään optimismiin. Työsarkaa silti riittää, erityisesti Kreikassa vielä valitettavan yleisen laittoman metsästyksen parissa. Kuvassa aikuispukuinen kiljuhanhi (alempi) ja aikuispukuinen tundrahanhi (ylempi). Suojeluohjelma kiljuhanhelle Jari Kostet Kuvassa vasemmalta oikealle aikuispukuiset kilju-, tundra-, lyhytnokka-, metsä- ja merihanhet. Metsästäjä 4 / 2008 39 Petteri Tolvanen
• UUDISTETTU MALLI SUOMEN SUOSITUIMMASTA Uutt a! KALVOPUVUSTA! Nyt kaksi pukua yhden hinnalla! Veden- ja tuulenpitävä sekä hengittävä materiaali Säädettävä huppu Entistäkin pehmeämpi materiaali Kainaloventilaatiot Roisketiivis rintatasku Runsaasti taskuja Kulutusta kestävä ripstop-materiaali Teipatut saumat r Esittelyta + toimit uskulut jous! AT 298, ASTAAV V a s i s . et u p 49,1 ketin Miehille ja naisille Naisille Miehille ja naisille Erä kun etupaketti 0,- [arvo 138,-] Erätukun etu ätuk upake F Filip m micro-ulkoilupuku N Nyt etupaketissa toinen p puku kaupan päälle! T Tuulenpitävä sekä hengitit itt tävä microkangas aktiivivii s sempaankin liikuntaan. . V Väreinä grafiitti-punainen en n ( (kuuluu punaiseen ja m mustaan kalvopukuun) j ja grafiitti/v.sininen ( (kuuluu v.siniseen kalvoop pukuun). Uudistettu NORTH ICE -ulkoilijan kalvopukusetti 2009 Parasta ulkoiluun! Veden- ja tuulenpitävä sekä hengittävä AIR-TEX-kalvopuku pitää sinut kuivana ja lämpimänä säällä kuin säällä. Testattua huippuluokkaa oleva kuoripuku sopii erinomaisesti esimerkiksi sauvakävelijöille, pyöräilijöille ja marjastajille sekä kaikkeen ulkoiluun! Värit punainen, vaaleansininen ja musta. Koot XXS­XXXL. T T-paita T Tekninen T-paita. Materiia aali siirtää kosteuden sekä ekä ek k kuivuu nopeasti. Miehille lle l j naisille, väreinä musta/ ja ta/ ta/ ta/ a h an harmaa (kuuluu mustaan j v.siniseen kalvopukuun) un) n) ja s sekä punainen/harmaa ( oo(kuuluu punaiseen kalvop pukuun). Tilaa www.eratukku.fi tai numerosta 020 747 7000 (ma­pe 9­17)
• TEKNISTÄ MUKAVUUTTA -kalvo Vedenpitävä ja hengittävä, metsästysja vapaa-ajan vaatteisiin suunniteltu erikoiskalvo, joka on kehitetty yhteistyössä testilaboratorioiden ja käyttäjien kanssa. Kalvotuotteiden käyttäjistä AIR-TEX-kalvotuotteiden käyttäjät ovat tutkimusten mukaan kaikkein tyytyväisimpiä asujensa vedenpitävyyteen j hengittävyyteen (2004 Taloustutkimus, 2006 yy ja g yy Metsästysasututkimus). sasututkimus). [arvo 89,-] ETU 500 nopeimmalle 59,! Esitt elyta rjous VAST AAV ! AT 13 9,- tta Uu NO NORTH ICE Trekking Mid tai Tr Trekking Mid Lady -kalvokengät 2 2009 U Uudistettu ulkoilujalkine maastoon ja vapaa-aikaan. V Vedenpitävä, hengittävä AIR-TEX-kalvo, pintamateriaali v vedenpitävää nahkaa. Nelikerroksinen, kiertojäykkä pohj jarakenne sekä joustava ja rullaava Phylon-välipohja. Pitävä ja kulutusta kestävä ulkopohja, kumitettu kivisuoja k kengän etuosassa. Miehille ja naisille omat mallit. K Koot 36­46 ÄT UK K U-R A H O R TU pä Sj o pa 6 0 I EXTRA iv v ää fleece 0,kun ostoksesi ylittävät 150,- n k orot o n t a a + t oi mi t u sk u l ut m ak k s u a ika a E R u
• Parhaillaan on valmisteilla kiljuhanhelle kansallinen suojeluohjelma, jonka tavoitteena on lyhyellä tähtäimellä pelastaa Pohjolan kanta sukupuutolta, ja pidemmällä tähtäimellä palauttaa kiljukas vakituiseksi osaksi Suomen pesimälinnustoa. Samaan aikaan on valmisteilla myös uusi kansainvälinen suojelusuunnitelma lajille. Lähtökohtana molemmissa suunnitelmissa on kansainvälisen yhteistyö ja riittävien suojelutoimien kohdentaminen koko muuttoreitille. Pesimäaluille Tunturi-Lapissa suojeluohjelmassa kaavaillaan ensi vaiheessa muun muassa tehostettua kettujen poistopyyntiä, valistusta sekä ihmistoiminnasta aiheutuvan häiriön minimointia niillä alueilla, joille kiljuhanhet todennäköisimmin voivat asettua. Käytännössä tämä tarkoittaa alueita, joilta laji on viimeisenä hävinnyt. Heti jos pesiviä kiljuhanhia löydetään, suojelutoimia tehostetaan kyseisellä alueella. Perämeren rannikon levähdysalueella oleellista on turvata rantaniittyjen hoidon ja rauhallisten ruokailuolojen jatkuminen. Kansainvälisessä kiljuhanhensuojelutyössä, metsästäjäkunnan valistuksessa ja sitä kautta kiljuhanheen kohdistuvan metsästyspaineen vähentämisessä metsästäjäjärjestöillä on keskeinen rooli. Metsästäjät myös samoavat paljon potentiaalisia kiljuhanhialueita Suomessa. Kaikki, vähän epävarmatkin, havainnot kiljuhanhista ovat arvokkaita. Toivottavaa on, että havainnoista ilmoitetaan heti tuoreeltaan kiljuhanhityöryhmälle (yhteystiedot artikkelin lopussa). Kuvassa aikuispukuinen kiljuhanhi (toinen alhaalta) kolmen aikuispukuisen ja yhden nuoruuspukuisen tundrahanhen kanssa Miten jokainen metsästäjä voi edistää lajin suojelua? Kiljuhanhi on täysin rauhoitettu Suomessa, EUmaissa ja lähes kaikissa muissakin esiintymisalueensa maissa. Tämä ei kiljuhanhea kuitenkaan vielä kovin paljon auta, sillä niitä joutuu tahattomasti ammutuksi muiden hanhien ja erityisesti tundrahanhen metsästyksen yhteydessä. Metsästystilanteessa "valko-otsahanhia" eli tundra- ja kiljuhanhia on nimittäin äärimmäisen vaikea määrittää lajilleen, ja nuoruuspukuisen "valko-otsahan- hen" erottaminen muistakin harmaista hanhilajeista on hyvin vaikeaa (ks. tietolaatikko). Näin ollen käytännössä ainoa toimiva tapa suojella kiljuhanhea metsästykseltä on kieltää myös tundrahanhen metsästys. Suomessa tilanne onkin tämä, sillä myös tundrahanhi on rauhoitettu. Heti rajan takana Virossa ja Venäjällä tilanne on toinen, sillä siellä tundrahanhi on riistalaji. Niinpä lähialueilla Virossa ja Venäjällä hanhijahteihin osallistuvilla on syytä olla erityisen tarkkana ja muistaa vastuunsa, sillä yhden ainoan yksilön menetys Pohjolan kiljuhanhikannasta vastaa prosentuaalisesti noin tuhannen yksilön vähennystä Luoteis-Euroopan metsähanhikannasta. Suomessa kiljuhanhi voi todennäköisimmin osua metsästäjän tähtäimeen elo-syyskuussa Lapissa, metsähanhijahdin yhteydessä. Erityisen vahingollista kannalle on, jos ammutaan kevätmuutolla pesimään matkalla olevia aikuisia hanhia, minkä Venäjän lainsäädäntö edelleen sallii kansainvälisistä vetoomuksista huolimatta. Paras suositus kiljuhanhitappioiden välttämiseksi onkin maasta riippumatta jättää ampumatta aina, jos hanhiparvessa näkyy valkoisia otsakilpiä ja mustia laikkukuvioita vatsapuolella. Suomalaiset metsästäjät voivat matkoillaan myös viedä naapurimaihin tietoa kiljuhanhen suojelun tärkeydestä. G Kiljuhanhi WWF:n sivuilla: www.wwf.fi/ymparisto/ uhanalaiset_lajit/kotimaiset/kiljuhanhi.html Kiljuhanhi-LIFE-hanke: www.wwf.fi/lwfg Jari Kostet Kiljuhanhen määrittämisestä I Kiljuhanhi on ns. harmaista hanhista (Anser) pienin ja tummin. Pienemmästä koostaan huolimatta se muistuttaa kaikissa puvuissa erehdyttävän paljon tundrahanhea. Muuttomatkoilla kiljuhanhet monesti esiintyvät samoissa parvissa tundrahanhien kanssa. Tundrahanhesta erottavia kiljuhanhen tuntomerkkejä ovat tärkeysjärjestyksessä: hieman pienempi koko, yhtenäisen tummanruskea pää ja kaulan yläosa, turpea keltainen silmärengas sekä hyvin lyhyt syvän vaaleanpunainen nokka. Aikuisella kiljuhanhella ­ kuten tundrahanhellakin ­ on mustia laikkukuvioita vatsapuolella sekä valkoinen otsakilpi, joka kiljuhanhella kuitenkin ulottuu kiilamaisesti korkeammalle otsalla kuin tundrahanhella. Syksyisiltä nuorilta kilju- ja tundrahanhilta otsakilpi ja vatsapuolen laikkukuviot puuttuvat, eli ne muistuttavat väritykseltään enemmän metsähanhea. Äänet ovat ne tuntevalle hyvin käyttökelpoinen harmaiden hanhien lajinmääritysperuste. Kiljuhanhen lajityypillinen lentoääni on viheltävä, puhdas ja soinnikas "tu-ju" tai "tu-ju-ju", ilman isompien harmaiden hanhien vastaavien äänien karkeaa sävyä. Tundrahanhella on toisaalta erittäin tyypillinen, helposti tunnettava ja kuuluva "klik klik" ­ääni, jollaista ei ole kiljuhanhella eikä millään muuallakaan hanhella. Suomessa pesintä varmistettiin viimeksi yli kymmenen vuotta sitten, mutta sen jälkeenkin on saatu varmistamattomia pesintään viittaavia havaintoja. Kaksi aikuispukuista kiljuhanhea. 42 Metsästäjä 4 / 2008 Jari Kostet
• Ari Leinonen Kiljuhanhen esiintyminen Suomessa ja maailmalla I Kiljuhanhi pesii puuttomilla tunturiylängöillä. Pohjolan tuntureilla pesivät kiljuhanhet kokoontuvat elokuussa poikueineen Ruijaan Jäämeren rannikolle, erityisesti Porsanginvuonon perukkaan. Syyskuun alussa ne suuntaavat sieltä pohjoisinta Suomen Lappia sivuten itään, Venäjän Kaninin niemimaalle. Siellä ne viipyvät muutaman viikon, ja jakaantuvat sitten kahdelle vaihtoehtoiselle syysmuuttoreitille: toiset suuntaavat Kaninilta lounaaseen Euroopan reitille ja toiset kaakkoon Kazakstanin suuntaan. Euroopan muuttoreitti johtaa Unkarin Hortobágyyn, joka on hyvin tärkeä lepäilyalue syksyin ja keväin. Sieltä kiljuhanhet siirtyvät talven kiristäessä otettaan Pohjois-Kreikkaan Kerkini-järvelle ja jatkavat edelleen joulukuun lopulla Kreikan ja Turkin rajalle Evros-joen suistoon. Vaihtoehtoinen syysmuuttoreitti vie Kaninilta Pohjois-Kazakstanin arojärville. Aiemmin arveltiin, että Kazakstaniin syksyllä muuttavat Pohjolan kiljuhanhet talvehtisivat Kaspianmeren maissa ja Mesopotamiassa. Näyttöä nimenomaan Pohjolan kiljuhanhien talvehtimisesta näillä alueilla ei ole. Sen sijaan kolme Kazakstanin reittiä käyttänyttä, satelliittiseurannassa ollutta Pohjolan kiljuhanhea päätyi tutkijoiden hämmästykseksi talveksi Kreikkaan, täsmälleen samoille paikoille, joille toiset lajitoverit muuttivat Euroopan reittiä. Keväällä kiljuhanhet palaavat Unkariin maaliskuulta alkaen, ja viimeiset viivyttelevät siellä huhtikuun loppupuolelle asti. Seuraavat välitankkauspaikat ovat Liettuan ja Viron rannikolla. Toukokuun alkupuolella kiljukkaat jatkavat Virosta pohjoiseen, ja seuraava etappi on Oulun seudulla, Perämeren rantaniityillä. Perämeren jälkeen seuraava ja viimeinen kevätlevähdysalue on Ruijan Porsanginvuonolla. Kiljuhanhen tunnetut muuttoreitit, levähdysalueet ja pesimäalueet. Pohjolan pesimäaluetta on suojelusyistä siirretty kartalla. © Kiljuhanhi-LIFE -hanke Metsästäjä 4 / 2008 43
• Riistakolmioiden kesälaskentoja 20 vuotta Pekka Helle ja Marcus Wikman, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kesäkolmiolaskentojen historian aikana on laskentalinjoilla tavattu lähes 240 000 metsäkanalintua. Laskentakertoja on yhteensä 17 743 ja laskentakilometrejä metsämaastossa on kertynyt kunnioitettavat 204 400. Metsästäjien yhteisponnistus laskentatyössä on vertaansa vailla. Kolmiolaskenta-aineisto (vuodesta 1988) yhdessä aikaisemman poikuearviointiaineiston (1964­1988) kanssa muodostaa maailmanmitassakin ainutlaatuisen aikasarjan lintukantojen vaihteluista. iistakolmiolaskenta on ehtinyt 20 vuoden ikään. Maanlaajuisesti kesälaskentoja on 20 vuodelta, mutta Satakunnan riistanhoitopiirissä laskentoja tehtiin koeluontoisesti 44 Metsästäjä 4 / 2008 R jo kesällä 1987. Historian aikana on metsäkanalintuhavaintoja 239 887 yksilöstä (metso 44 819, teeri 91 277, pyy 83 680, riekko 20 111). Muista laskennan lajeista lehtokurpasta on 5 656 havaintoa, jäniksestä 7 925 ja karhusta (sen jäljistä ja jätöksistä) 2 323 havaintoa. Aineistojen analysoijan ei tarvitse numeropulasta kärsiä! Eläintiheyksien arviointi linjalaskennan avulla on vanha ja koeteltu menetelmä, ja siihen nojaavat monet eläinten, kasvien ja muidenkin luonnonvarojen inventoinnit. Lintulaskennassa yksilöt lasketaan määrälevyiseltä kaistalta, ja mikäli linja kulkee tasapuolisesti eri maastotyypeissä, kertolaskun avulla saadaan arvio kohdealueen lintutiheydestä. Ensimmäisiä linjalaskennan soveltajia lintujen laskemisessa oli Einari Merikallio, jonka ensimmäiset kokeilut ajoittuivat 1910-luvulle. Myöhemmin Merikallio kolusi linjoineen läpi koko Suomen ja 1950-luvulla hän julkaisi tuloksensa kirjana. Tämä oli lukumääriin perustuvan eli kvantitatiivisen eliömaantieteen perusteoksia maailmanlaajuisestikin. Otantaoppia Kaikkien otantatyyppisten tutkimusmenetelmien perusta on otos, jonka riittävä koko voidaan arvioida tapauksesta riippuen joko tarkasti tai ainakin suurin piirtein. Kun halutaan yleistää otoksen tulos koko kohdealueelle, olennaista on, että otos on satunnainen eli kuvaa tasapuolisesti tutkittavan alueen erilaisia ympäristöjä. Riistakolmiolaskennan ohjeissakin tämä näkyy: laskentalinjan tulisi halkoa metsäalueensa vallitsevimpia tyyppejä siinä suhteessa kun ne ovat maastossa edustettuina. Ihan tarkkaan osuvuuteen harvoin päästään, maaston olosuhteista ja kolmion geometrisesta muodosta johtuen. Yhdellä kolmiolla nähdyt kanalinnut eivät välttämättä kuvaa kovinkaan hyvin lintujen todellista runsautta alueella. Pieni otos on altis sattuman vaikutukselle, mikä on tuttu asia niin lintulaskentatulosten tulkitsijalle kuin haastattelututkimusten tekijöille. Kolmiokohtaisissa palautteissa tämä otetaan huomioon niin, että kohdekolmion tueksi otetaan lähistöllä olevien kolmioiden ha-
• Kuva 1. Yhdellä riistakolmiolla havaittujen metsojen, teerien ja pyiden lukumääräjakaumat kesälaskennassa vuonna 2007. Melkoisella osalla kolmioita lajia ei tavattu lainkaan (vasemmanpuoleisin pylväs) ja keskimäärinkin aika niukalti (nuolet osoittavat keskiarvoja). Enimmillään kolmiolla on todettu 24 metsoa, 50 teertä ja 41 pyytä. Nämä maksimiarvot eivät osuneet samalle kolmiolle. vainnot. Samoin lintutiheysarvioissa 50 x 50 km ruuduille tai yksittäisille riistanhoitoyhdistyksille tueksi kootaan havaintoja naapurista tietyn tilastollisen menettelyn avulla. Kuva 1 havainnollistaa sitä, millaista vaihtelua eri riistakolmioiden välillä on. Havaintoaineisto koskee vuoden 2007 elokuuta. Niiden kolmioiden osuus lasketuista kolmioista, joilla lajia ei tavattu lainkaan, oli metsolla noin 30 %, teerellä 18 % ja pyyllä 23 %. Kolmiot, joilla tavattiin muutamia yksilöitä muodostavat aineistomassan enemmistön, ja sinne keskiarvokin luonnollisesti asettuu. Kolmioiden osuus, joilla on tavattu yli 20 yksilöä tai enemmän, on hyvin pieni, eivätkä ne keskiarvoon juuri vaikuta. Kuvan 1 mukaiset pylväiköt vaihtelevat vuodesta toiseen lintutiheyden mukaan. Pelkästään 0-kolmioiden osuus kaikista lasketuista riistakolmioista antaa hyvän käsityksen kunkin vuoden lintutilanteesta. Kuvan lajeista pyyllä erottuu se, että 6-7 havaitun yksilön kohdalla pylväät ovat vähän korkeammat, mikä ilmentää sitä, et- Hannu Huttu Kuva 2. Metson ja riekon runsauden vaihtelut neljällä vyöhykkeellä vuosina 1964­2007. Kauden 1964­87 luvut perustuvat metsäkanalintujen reittiarviointitietoihin ja kauden 1988­2007 riistakolmioihin. Jatkuu sivulla 48 Metsästäjä 4 / 2008 45
• T UU UUSI YLIVOIMAINEN POI P POINTER esitteli 2000-luvun aluss maailman alussa ussa ensimmäisen koira-gps:n. Nyt lähes vuosikyme koira gps:n. Ny menen kokemuksella, k kymmeniätuhansia Poinenen terin koira-GPS -k -käyttäjiä kuunnellen, on syntyn nyt UUSI Po USI Pointer MAGNUM, jonka vertaista ei ole ennen ollut. Uusi POINTER MAGNUM on tehty Suomessa erittäin vaativaan koirakäyttöön ja siinä on ylivertaiset ominaisuudet. U 9 S0 Erä-lehden testivoittajan uutuusmalli: U Testivoittajan S: SHOKKITARJOUa panta + ohjelm etti k + 3v:n palvelupa + t.kulut UU T 09 US U Uusi Ma Uusi Magnum si M GPS-panta G GPS pa T UU Uusi Magnum Uusi Ma si M m -seurantaohjelma seu uranta lma m 09 US U + 39/kk (35kk) MAGNUMPALVELUPAKETTI SISÄLTÄÄ: 1. Aina uusimmat ohjelmapäivitykset pantaan ja seurantaohjelmaan (35kk) 2. tuoreimmat karttaaineistot (10x aiempaa enemmän) 3. LIVE-palvelu, jossa koiran sijainnin jatkuva seuranta (35kk) 4. Nopea huoltopalvelu ­ sijaislaite tilalle 24h:n kuluessa laitteesi saapumisesta huoltoon 5. 3 vuoden takuu 6. sopimuskauden jälkeen laitteet jäävät asiakkaalle Testivoittajan uutuusmalli · Tehotivoittajan kas, nopea, varmatoiminen · Uusi AGPS moduli paikantaa koiran vaikka sisätiloista · Vesitiivis ja iskunkestävä rakenne · Testattu · Erittäin pienikokoinen (vain 225g käyttökunnossa) · Uusi suurtehoakku, toiminta-aika jopa 10 vrk · mm.haukkulaskuri, haukunkuuntelu, matkamittari,jne · GPRS yhteyden ansiosta jatkuva koiran seuranta erittäin edullisesti Testivoittajan uutuusmalli · Selvät, monipuoliset ja tarkat kartat · Jatkuva koiran sijainnin seuranta · Erittäin helppo ja nopea käyttää · Yhteensopiva kaikkien Pointer- ja Tracker GPS-laitteiden kanssa · Monipuoliset ominaisuudet · Erittäin edulliset käyttökustannukset S! UUTUU ittäin Mm. Er 5g vain 22 pieni ­ ta-aika · toimin vrk jopa 10 S! UUTUU a tkuv Mm. Ja ijainnin koiran s a t seuran Panta ja ohjelma erikseen ostettuna ilman palvelupakettia yht. 1049 (panta 879 ja ohjelma 199)
• NTER KOIRA-GPS! Kehitetty/testattu ajaville ja haukkuville koirille. Myös pienet rodut. MAGNUM-VAIHTOTARJOUS! Otamme vaihdossa uuteen Pointer Magnum uutee -kokonaispakettiin: · kaikki vanhanmalliset perinteiset ko koiratutkat merkkiin ja kuntoon katsomatta (vastaanotin + panta) · kaikenmerkkiset koira-gps -tutkat · vanhanmalliset Pointer- tai Tracker-koiranseurantaohjelmat Tracker- MAGNUM P as s ip ak e t ti s pk Soita ja kysy hyvitystarj hyvitystarjous! Minun Sonera. Juuri sellainen kuin sinä haluat. Magnum Uutuus ESITTELY/KOULUTUSTILAISUUDET Ilmajoki, Riistavalli ...............................23.7.klo 18.00 Kitee, Veljekset Laakkonen .............24.7.klo 18.00 Munsala, Pelat Jaktstugan.............24.7.klo 19.00 Siilinjärvi, Punttisilmä ........................28.7.klo 18.00 Aura, Kettulinna ...................................... 4.8.klo 18.00 Joensuu, Veljekset Laakkonen ......... 6.8.klo 18.00 Luumäki, Luumäen metsästysseur. maja ....... 7.8.klo 18.00 Kajaani ........................................................8.8.klo 19.00 Ähtäri........................................................14.8.klo 18.00 UUDEN Pointer Magnum -passipaketin avulla koiran seurantaa voidaan laajentaa edullisesti vaikka koko jahtiporukalle. PASSIPAKETTI sisältää UUDEN Pointer LIVE-palvelun sekä Magnum-seurantaohjelman ja Magnum-palvelupaketin. Passimies saa käyttöönsä kolmen vuoden ajalle aina uusimmat ohjelmapäivitykset ja tuoreimmat kartta-aineistot pienellä kuukausihinnalla. UUDEN LIVE-palvelun ansiosta passimiesten koiranseurantakustannukset eivät tule enää koiranomistajan maksettavaksi. Oikea hinta, hyvä kuuluvuus ja muunneltavuus käyttötarpeiden mukaiseksi. Musti Oikea liittymä testivoittajalle! OSALLISTU HAUKKU-/AJOKISOIHIN U-/AJOKISOIHIN /AJO J 11 VAIN 95 /kk yksi paketti. sopimus 36kk ja VOITA Karhumatka Kanadaan tai 2:n hengen matka Thaimaahan! Katso» www.pointersolutions.com Pointer myynti 0400 245 083 0500 176 596 om myynti@pointersolutions.c t.fi www.valiokoiravarustee
• Marcus Wikman Jatkoa sivulta 45 tä kolmiolla on nähty poikue. Teerellä on lievästi sama suuntaus, ja joinakin vuosina ilmiö on selvempikin. saadaan selville. Kun halutaan päästä kiinni tarkasti metsästysverotukseen ja sen absoluuttiseen määrään, tarkka tieto yksilömäärästä tai tiheydestä on tietysti tarpeen. Ainutlaatuinen aikasarja Metsäkanalintujen valtakunnan laajuinen laskenta alkoi vuonna 1964. Koemielessä tämä ns. poikuearviointi käynnistettiin jo kesällä 1963. Poikuearviointi tuli matkansa päähän 1980-luvun lopussa, jolloin riistakolmiolaskennat käynnistyivät. Menetelmä ­ kolmen henkilön linjalaskenta ­ on täsmälleen sama kummassakin laskentatavassa. Poikuearviointiaikaan laskennat toivottiin suunnattavan parhaille poikuemaille. Reitit eivät myöskään olleet pysyviä, vaan muutoksia tehtiin mm. metsähakkuiden vuoksi. Riistakolmiolaskennan idea oli saada reitit pysyviksi, ei vain hyvillä lintumailla kulkeviksi vaan tasapuolisesti alueen erilaiset metsämaastot kattaviksi. Vuonna 1988 menetelmän vaihtuessa laskentoja tehtiin tietyillä alueilla kummallakin menetelmällä. Tiettyjä eroja havaittiin, mutta kokonaislintutiheydestä menetelmät antoivat käytännöllisesti katsoen saman tuloksen. Koko valtakunnan mitassa massiivinen aikasarja kattaa nyt 44 vuotta, mikä on maailmanlaajuisestikin ainutlaatuisen pitkä. Kuinka hyviä ovat lintujen runsausarviot? Jatkuvasti esille nouseva kysymys on, kuinka hyvin riistakolmiolaskentojen tulokset kuvaavat tietyn alueen todellista lintumäärää. Kaksi luotettavuuteen liittyvää tekijää on pidettävä mielessä. Laskennassa kaikkia 60 metrin levyisellä kaistalla olevia yksilöitä ei havaita. Ruotsalaistutkimuksen mukaan pääsaralla laskentahetkellä olevat metso- ja teeripoikueet havaitaan lähes 100 %:sesti, mutta yksittäiset koiraat ja poikueettomat naaraat havaitaan 50­60 %:n todennäköisyydellä. Yksittäiset linnut väistyvät syrjään vähin äänin laskijoiden lähestyessä. Näin ollen suoraan laskennan tuloksista johdetut luvut ovat lieviä aliarvioita todellisesta lintutiheydestä. Toinen tiheysarvioiden luotettavuuteen vaikuttava tekijä on se, että riistakolmiot eivät ole täysin satunnaisesti sijoittuneita vaan ne ovat hieman liian metsäisissä maisemissa. Joidenkin selvitysten mukaan tämä otannallinen vinouma nostaa lintutiheysarviota todelliseen verrattuna noin viidenneksen. Otannan osuvuudessa on varmasti eroja maan eri osien välillä, mutta tästä ei tänä päivänä ole tarkkaa tietoa. Koska tämä yliarvio on osapuilleen samaa luokka kuin havaittavuudesta johtuva aliarvio, riistantutkimus ei tee tulostuksissaan korjausta tiheysarvoon. Vielä on tässä yhteydessä hyvä muistaa se, että seuranta ei välttämättä tarvitse täsmällistä yksilömäärätietoa, vaan tismalleen sama menetelmä vuodesta toiseen takaa sen, että kannanmuutoksen suunta ja muutoksen suuruus 48 Metsästäjä 4 / 2008 näytä mitään pitkäaikaissuuntausta. Metso väheni varsinkin 1960­80-luvuilla, mutta 20 viime vuoden aikana keskimääräinen kanta vaikuttaa pysyneen ennallaan. Selvänä näyttäytyy myös se, että varhempien vuosikymmenien jyrkät ­ ja melko säännölliset ­ kannanvaihtelut ovat mennyttä aikaa, ja nykyajan kannanvaihtelu näyttää olevan enemmän satunnaista heilahtelua. Etelän riekko vaikeuksissa Eteläisimmän Suomen riekot ovat olleet hyvin vähissä koko tarkastelujakson ajan, ja laajoilta alueilta laji on kokonaan hävinnyt. Keskisessä Suomessa riekon alamäki on ollut jyrkkä. 1960-luvun alkupuolen keskimääräiset tiheydet yli 5 yksilöä metsämaan neliökilometrillä ovat kutistuneet alle yhteen yksilöön neliökilometrillä. Kainuun­EteläLapin alueella kantojen vaihtelu on ollut voimakasta, mutta yleissuuntaus on ollut vain hieman laskeva. Pohjoisimman Lapin kuvaaja ei osoita muutosta suuntaan tai toiseen, mutta vuosien välinen vaihtelu on todella suurta. Muutaman vuoden takainen kannanvaihtelun huippu viittaa lajin parhaisiin vuosiin 45 viime vuoden aikana, mutta sen jälkeen laji on vähentynyt huomattavasti. Pohjoisimman Lapin osalta tulee kyllä muistaa se, että alueen riistakolmiolinjat ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta metsämaastoissa, eivätkä ne varmaankaan antaa moitteetonta kuvaa puuttomien alueiden riekkokannasta. Suomalaiset metsästäjät ovat keränneet vapaaehtoistyöllään ainutlaatuisen aineiston lintutietoa 45 viime vuoden aikana. Näin hankittu tieto on palvellut niin metsästyksen suunnittelun tarpeita kuin riistantutkimusta. Suurkiitos kuuluu kaikille vuosien mittaan laskentoihin osallistuneille! Toivoa sopii, että mahtava aikasarja jatkuisi ja metsästäjillä riittäisi intoa laskentoihin vastedeskin. G Metson kehityssuunnat Yleensä laskentatulokset esitetään riistanhoitopiireittäin, mutta mielekästä on tarkastella kannanmuutoksia myös esimerkiksi kuvan 2 jaolla, jossa Suomi on jaettu etelä­pohjois-vyöhykkeisiin. Metsokuvaajissa nähdään kiinnostavia piirteitä. Metson pitkän aikavälin väheneminen on ollut jyrkintä keskisessä Suomessa. Vähenemistä on toki ollut myös aivan etelässä ja myös toiseksi pohjoisimmassa vyöhykkeessä, mutta aivan pohjoisimman Suomen kuvaaja ei
• Eräaatoksia valtion mailta Metsästysmatkailua Pohjois-Suomen valtion mailla "Matkailija on henkilö, joka matkallaan viipyy toisella paikkakunnalla vähintään yhden yön." I Metsähallituksen mailla metsästää vuosittain noin 25.000 lupametsästäjää. Heistä suurin osa täyttää yllämainitun matkailijan määritelmän. Pääosa lupametsästäjistä hoitaa omatoimisesti erämatkansa valmistelut. Yritykset ja harvalukuiset kansainväliset metsästäjät ostavat valmiiksi paketoituja palveluita erämatkailuyrityksiltä. Näitä useimmiten pieniä majoitus- ja opaspalveluyrityksiä on perustettu ainakin osittain lupametsästäjien kysynnän varaan Pohjois-Suomen syrjäseuduille. Omatoimisella metsästysmatkailulla on erittäin suuri merkitys syrjäseutujen matkailuyrityksille, huoltoasemille ja ruokakaupoille. Yritysten sesonki jatkuu syksyllä lähes kahdella kuukaudella. Monille yrityksille syksyn sesonki on jopa kesää parempi. Asiakkaina metsästäjät käyttävät enemmän rahaa kuin kesäsesongin perhematkailijat. Metsähallituslaki muutti metsästyslupien luonnetta Vuoden 2005 alusta voimaan tullut Metsähallituslain muutos muutti valtion maiden metsästyslupien luonnetta. Luvista tuli viranomaisen tekemiä hallintopäätöksiä, kun niitä aiemmin käsiteltiin tavallisten maanhaltijalupien tapaan. Hallintopäätöksissä kansalaisten tasapuolisuuden periaate ja paikallisen metsästysmahdollisuuden turvaaminen menee kaiken edelle. Niissä ei oteta huomioon matkailu- tai muiden elinkeinojen tarpeita, asiakaslähtöisyyttä, joustavuutta tai mitään, mikä sotii tasapuolisuuden periaatetta vastaan. Lupamyynnissä tämä tarkoittaa sitä, että viranomaisen päättämä lupakiintiö on kaiken myynnin kattona. Myynti alkaa samanaikaisesti kaikille, eikä mikään myyntikanava ei saa olla muita varmempi luvan saannin kannalta. Lupia ei saa kytkeä majoitukseen, opastukseen tai muihin palveluihin. Villi Pohjola on hoitanut lupajakelun lakimuutoksen jälkeen, koska sillä oli valmis jakelun hoitamiseen tarvittava lain asettamat vaatimukset täyttävä myyntiorganisaatio ja ­järjestelmä. Lakimuutoksen jälkeen ulkopuolisista myyntipisteistä oli pakko luopua, sillä kiintiötä ei voida jakaa myytäväksi useampaan paikkaan. Pohjois-Suomessa oli muutamia kymmeniä erämatkailuyrityksiä, joilla ennen lakimuutosta oli vuosittain omat myytävät kiintiöt. Näiden myyntipisteiden määrä oli koko ajan kasvamassa, joten myyjäkohtaiset kiintiöt olisivat joka tapauksessa pienentyneet. Laista johtuvasta lupajakelun muutoksesta Metsähallitus on saanut paljon ansiotonta palautetta. Suurin kysynnän paine Pohjois-Suomen suosituimmille metsästysalueille Useimmille metsästysalueille lupakiintiöstä riittää lupia kysyntää vastaavasti. Suuren haasteen lupajakelijalle, yrittäjille ja asiakkaille aiheuttavat Pohjois-Suomen kysytyimpien lupa-alueiden ja ­aikojen valtava kysyntä suhteessa kiintiön kokoon. Vuonna 2005 myynnin aloituspäivänä Villin Pohjolan myyntinumeroon tuli 650.000 puheluyritystä. Ruuhkan pienentämiseksi myynnin aloitusta on porrastettu alueittain, mutta vielä viime vuonna kiireisimpien päivien puhelumäärät olivat yli 150.000. Kovan kysynnän ja tasapuolisuuden vuoksi metsästyslupamyynnin aloituspäivinä myynti tapahtuu aamulla vain puhelimitse. Operaattorin kasvoton kone päästää puhelut läpi satunnaisessa järjestyksessä. Ruuhkahuipun jälkeen lupia voi ostaa verkkokaupasta. Lupia riittäisi kyllä kaikille, mikäli metsästäjät olisivat valmiita joustamaan lupa-alueissa, lupa-ajoissa tai siinä ketä reissulle lähtee mukaan. On selvää, ettei tällaista joustoa voida vaatia. Etelä-Suomen pienet pyyntialueet eivät korvaa Lapin reissua. Lomat täytyy sopia työnantajan kanssa hyvissä ajoin. Metsästysreissu tehdään useimmiten kaveriporukalla, jolloin kaikilla täytyy olla samanlaiset luvat. Kun metsästäjä aiemmin suunnitteli kaveriporukan kanssa metsästyskohteen, täytyy nyt ensin varmistaa lupa ja suunnitella retki saadun luvan perusteella. Asiakaskeskeisyys on pakostakin muuttunut lupakeskeisyydeksi. Myynnin sujuvuutta on vuosittain parannettu kehittämällä myynnin järjestelyjä ja järjestelmiä, mutta perusongelmaan ei ole olemassa ratkaisua. Kun kahtakymmentä lupaa yrittää ostaa samalla hetkellä kaksituhatta metsästäjää, suurin osa jää ilman, syntyy ruuhkaa ja ilman jääneet ovat tyytymättömiä. Myyntikanavien lisääminenkään ei paranna asiaa, silloin luvat loppuisivat vieläkin nopeammin. Valtion mailla lupia ja metsästäjiä on lähes yhtä paljon kuin ennen lakimuutosta. Määrät riippuvat riistakantojen kestävyydestä ja ns. vapaan metsästysoikeuden alueella lisäksi paikallisen metsästyksen paineesta. Lapissa tilanne on johtanut siihen, että lupien kysyntä yksityismaille on lisääntynyt. Erityisesti yhteismetsät ovat kehittäneet lupajärjestelmiään ja metsästyksestä on tullut niille tärkeä tulonlähde. Yhteismetsien mailla metsästysmatkailun kehittäminen on helpompaa, sillä siellä ei ole samanlaisia tasapuolisuus- tai kestävyysvaatimuksia kuin valtion mailla. Sekään ei tosin auta niitä erämatkailuyrityksiä, jotka on perustettu keskelle laajoja valtion maita. G Jari Niskanen Matti Keränen, Villi Pohjola, yksikönpäällikkö 50 Metsästäjä 4 / 2008
• TUOTEKUVASTO 2/08 at us u h d e · Te k Verkkokauppa uudistui! Tutu Tutustu tarjontaan ja til ilmaiset tilaa tekniset sukat tekn (arvo 19,-) (arv www.eratukku.fi ise TU OU TK S3/2 IMU 00 S 8 s t i edi s t y k s n jou Syk kse syn t m ko ark vim kin m a ajo t hta jal TA ta L tar e lli n m e n · E r i no ai ne la n hi n t a -
• PREMIUM-LUOKAN JAHTIPUK H EN G IT TÄV Ä | LÄ M P ÖLA MI PI T Ä VÄ | N N Irrotettava, säädettävä AIR-TEX2-kalvohuppu pu u muotoiltavalla lipalla. Uusi säätömekanismi. mi. i. Miellyttävä ja pehmeä samettikaulus. Vedenpitävä ja hengittävä takki AIR-TEX2-kalvolla. Scentech-hajunestoteknologia. Suojaisa povitasku sekä verkkotaskut. Roisketiiviillä vetoketjuilla suojatut rintataskut. Kaksi taskua listan alla. Läpiviennit esim. puhelimen johdoille. Monipuoliset ja toimivat taskut. Takissa kahteen suuntaan aukeava etuvetoketju. Kainalo- ja lantioventilaatiot verkkosuojalla. la la. Suojaa mm. mäkäräisiltä ja hirvikärpäsiltä. ä. ori. ri i Hengittävä ja kosteutta siirtävä verkkovuori. Vedenpitävät ja hengittävät housut AIR-TEX2-kalvolla. Kolmen pisteen vyötärökiristys housuissa. . Reisitaskut molemmin puolin. Lahkeensuissa tarrakiristys ja hankaussuoja. oja. oja. oja. 299 s i s . et u p PREMIUM MIUM + toimitu 90 skulut jou s ! ovin tar k Syksyn AT 599, V VASTAA JAHTIJAKT PREMIUM -PUKU PREMIUM Ota seuran ja koiran lisäksi metsästysreissulle mukaan myös huipputekniikkaa. Hiivi yhä lähemmäksi riistaa uudessa JaktiJaktin Premium -kalvopuvussa. Mukana Scentech-hajunestoteknologia ja AIR-TEX2-kalvo. Mukava, kestävä ja entistä kevyempi myös sateella. Koot: XXS­XXXXL Flanellipaita Auton istuinsuoja Sopii kaikkiin automalleihin. Helppo irrottaa ja konepestävä. Vettä ja likaa hylkivää polyesteriä. Tilaa www.eratukku.fi tai numerosta 020 747 7000 (ma­pe 9­17) OI TU | VED E ALLE OPEIMMALLE 100 N ITILAAJ NETT htiJakt-varuss Ja Laaduka i veloituksetta ass tek ,90] [arvo 39 aketin E Erätukun etupaketti 0,- [arvo 265,-] Kä ntöla k Kääntölakki Kääntölakki AIR-TEX -kalvo, kätevä kää AIR-TEX2-kalvo, kätevä kä R TE -k lvo tevä kääntöTE ka k omina su s. ominaisuus. ominaisuus. m naisuus. Turvaliivi Heijastinnauhat edessä ja takana. Uusi erottuva huomioväri. Vetoketjukiinnitys. Metsästykseen ja vapaaaikaan. Laadukasta puuvillaa. Uusi muodikas ulkonäkö. Kaksi rintataskua. Pidennetty helma peittää alaselän.
• U HÄVYTTÖMÄN HALVALLA TEKNISTÄ Ä EDISTYSTÄ -kalvo Uusi AIR-TEX2-kalvo on lämpölaminoitu suoraan puvun pintakankaaseen. Huippuominaisuudet kestävät kovaa käyttöä ja useita pesukertoja. Tampereen teknillisen yliopiston Älyvaatelaboratorion testeissä AIR-TEX2kalvon hengittävyys todettiin erinomaiseksi sekä uutena että kolmen pesukerran jälkeen (hengittävyys > 11 000 g/m3/24 h). Lisäksi kalvo sai parhaat arvot erinomaisesta vedenpitävyydestään (vesipilarin korkeus > 10 000 mm). ÄLÄ PALJASTU -hajunestoteknologia Innovatiivisen ScentechTM-hajunestoteknologian avulla estetään ihmisestä lähtevää hajua kulkeutumasta pintakankaan läpi maastoon riistan vainuttavaksi. Teknologia on kehitetty yhteistyössä alan parhaiden asiantuntijoiden ja tutkimuslaitosten kanssa ensimmäisenä Suomessa. [arvo 89,-] Scentech-alusasu Hajuttomaan kerrospukeutumiseen. Erityisesti JahtiJakt Premium -pukuun suunniteltu. Micro1Dry-kangas imee kosteuden pois. ETU 500 nopeimmalle Fleece-väliasu Kosteutta siirtävä, miellyttävä väliasu kerrospukeutumiseen. pä Sj o pa 6 0 I ÄT UK K U-R A H O TU EXTRA iv ää fleece 0,k kun ostoksesi ylittävät 150,- k orot o n t a m ak s u a ika a E R
• ENNENNÄKEMÄTÖN HU H EN G IT TÄV Ä | LÄ M P ÖLA MI in äys nTe ved vä! pitä PI TÄV Ä | N N 100 le al nopeimmjalle nettitilaa h t i Ja k t k k a a t Ja e t L a ad u r yst i m sää s et t a veloituk 8,-] [arvo 3 Tilaa www.eratukku.fi tai numerosta 020 747 7000 (ma­pe 9­17) OI TU | VED E
• AIR-TEX2-kalvo estää veden pääsyn kengän sisään. Kalvo ulottuu varren ylälaitaan asti antaen kengälle hyvän kahluusyvyyden. Scentech-hajunestoteknologia estää ihmisen hajun leviämistä kengän ulkopuolelle. Vettä ja likaa hylkivä pintanahka, kolminkertaiset ompeleet saumoissa. Kolminkertainen käsittely saumoissa takaa parhaan vedenpitävyyden. AIR-TEX2-kalvo siirtää kosteuden ulkopuolelle, mutta pitää jalat ja sukat kuivina. Thinsulate-vanu pitää jalan lämpimänä. Oikein suunniteltu nauhoitus tukee jalkaa koko alueelta. Sisällä pestävä energiapohjallinen, jossa iskunvaimennus ja antibakteerikäsittely. Pohjoismaiseen jalkaan suunniteltu lestitys. Nelikerroksinen pohja on kiertojäykkä ja rullaava, Vibram-pohja pitää vaativilla alustoilla. ÄT TEKNISTÄ Ä Ä EDISTYSTÄ -kalvo UK K U-R A H O Uusi AIR-TEX2-kalvo on lämpölaminoitu suoraan kengän pintaan. Huippuominaisuudet kestävät kovaa käyttöä. Tampereen teknillisen yliopiston Älyvaatelaboratorion testeissä AIR-TEX2-kalvon hengittävyys todettiin erinomaiseksi. Lisäksi kalvo sai parhaat arvoterinomaisesta vedenpitävyydestään (vesipilarin korkeus > 10 000 mm). ÄLÄ PALJASTU -hajunestoteknologia Innovatiivisen ScentechTM-hajunestoteknologian avulla estetään ihmisestä lähtevää hajua kulkeutumasta pintakankaan läpi maastoon riistan vainuttavaksi. Teknologia on kehitetty yhteistyössä alan parhaiden asiantuntijoiden ja tutkimuslaitosten kanssa ensimmäisenä Suomessa. 129 s i s . et u p aketin + toimitu 90 skulut tarjous! n kovin Syksy - , VAT 299 VASTAA PITOA JA TUKEVUUTTA Vibram- nelikerrospohja Nelikerrosrakenteinen pohja on kiertojäykkä ja rullaava. Aito Vibram-pohja pitää vaativilla alustoilla. Kenkä toimii hyvin myös talvella. Nelikerrospohja eristää maasta tulevaa kylmyyttä. Pestävässä energiapohjallisessa iskunvaimennin ja energianpalautin, hajunsyöjä- ja antibakteerikäsittely. Erätukun etupaketti 0,- [arvo yhteensä 29 ,-] JAHTIJAKT PREMIUM -KENGÄT T PREMIUM JahtiJakt Premium AIR-TEX2-kalvokengässä on käytetty peräti kolminkertaista vedenpitävyysteknologiaa. Rakenne päästää myös jalan tuottaman kosteuden ulos ja pitää jalan kuivana. Kenkä on aitoa pintanahkaa, joka on käsitelty vedenpitäväksi ja likaa hylkiväksi. Saumat on käsitelty vedenpitäviksi kolminkertaisella erikoiskäsittelyllä. Sisävuoren Scentech-hajuneston ansiosta pääset huomaamattomasti entistä lähemmäksi tiistaa. Koot 38­48. JahtiJakt Liner-sukat Ohuet Liner-sukat. CoolMax-materiaali pitää jalat kuivina ja estää hiertymien syntymistä. Kenkärasva Luonnon raaka-aineista tehty mehiläisvaha, joka suojaa kenkää lialta ja vedeltä. TU I pä Sj o pa 6 0 iv ä IPPUTARJOUS! ä k orot o n t a m ak s u a ika a E R
• TÄHTÄIMESSÄ MARKKINOIDEN PARAS HINTA-LAATUSUHDE uin stet O ÄT UK K U-R A H O Erinomainen valovoimaisuus 30 mm:n runkoputken ansiosta JahtiJakt Premium -tähtäinten valovoimaisus antaa mahdollisuuden metsästää ja ampua myös hämärässä ja sateessa. Helppo kohdistaminen Uusissa JahtiJakt Premium -tähtäimissä kohdistaminen on tehty entistä helpommaksi. Et tarvitse enää erillisiä työkaluja kohdistamiseen, vaan voit tehdä kaiken paljain käsin. Huurtumattomat linssit Pinnoitetut linssit ja kaasulla täytetty kiikari takaavat kirkkaan linssin paukkupakkasesta syksyn sateisiin. Laaja näkökenttä Helpottaa kohteen havaitsemista ja antaa selkeän kuvan maastosta, johon laukaus ammutaan. Uusi huippuoptiikka JahtiJakt Premium -tähtäinten optiikka on valmistettu taidolla huippumateriaaleista. Korkealuokkainen linssien hionta viimeistelee tähtäimen tason. Vesitiiviys Kaikki JahtiJakt Premium -tähtäimet kestävät vesisadetta ja ovat näin ollen optimaalisia millaisiin sääolosuhteisiin hyvänsä. 30 mm:n putki ja kestävyys 30 mm:n runkoputki lisää JahtiJakt Premium -tähtäimien valovoimaa ja kestävyyttä. Lujuudesta kertoo kattava 5 vuoden takuu. Valaistu tähtäinpiste Uusissa JahtiJakt Premium -tähtäimissä ristikon keskellä on valaistu piste, jonka kirkkaus voidaan valita olosuhteiden mukaan 11-portaisella asteikolla. Tilaa www.eratukku.fi tai numerosta 020 747 7000 (ma­pe 9­17) TU I pä Sj o pa 6 0 iv ä ä k orot o n t a m ak s u a ika a E R
• Uusissa JahtiJakt Premium -tähtäimissä on kiinnitetty erityistä huomiota niiden valovoimaisuuteen ja kestävyyteen. Tavanomaisia tähtäimiä vahvempi 30 millimetrin runkopaksuus tekee kiikarista aiempaa valovoimaisemman, jolloin tarkat laukaukset ovat mahdollisia hämärässäkin. Uusista JahtiJakt-tähtäimistä löytyy oikea ratkaisu niin suurriistalle kuin linnustukseenkin. V voimalo30 maine r u n m:n n ko Kaikissa Premium-kiikaritähtäimissämme on 11-portainen tähtäinpisteen valon voimakkuuden säätö, ja vakiona paristo. Tähtäimet ovat 100 % vesitiiviitä. Korkeasta laadusta kertoo sekin, että kaikille JahtiJakt Premium -kiikareille myönnetään 5 vuoden takuu. den 5 vuouu tak den 5 vuouu tak + to Suurriistanmetsästykseen suunniteltu uusi JahtiJakt Premium sästykseen suunniteltu uusi JahtiJ k Premium ä tykseen unnit l u s JahtiJakt Premi seen nit itel t miu os a ahdoll suus ä t ä istiko u tik skell -tähtäinkiikari, jossa mahdollisuus käyttää ristikon keskellä jossa mahdollisuus käyttää ristikon keskellä tä Rungonvahvuus tä. Rung n ah u 30 mm. ä. gon m valaistua pistettä. Rungonvahvuus 30 mm. Kaikenko Kaikenko Kaikenkokoiselle riistalle soveltuva uusi JahtiJakt ik ko e riistalle soveltuva uusi JahtiJak ii talle oveltu a us JahtiJakt e veltu l htiJ t Prem Premiu Premiu emiu nkiikari, jossa valaistu pi t ristikon keskellä. kiikari, os a alaist piste istikon keskellä. kari, ist stik es Premium -tähtäinkiikari, jossa valaistu piste ristikon keskellä. Rungo ung 3 mm. m. Rungonvahvuus 30 mm. den 5 vuouu tak den 5 vuouu tak VAS TAA VAT 39 Kaikelle riistalle soveltuva JahtiJakt e soveltuva JahtiJakt soveltuva htiJakt v va tiJa Jakt nkiikari, joka s uren valovoimansa kiikari, oka suuren al voimans iik i, ikar Premium -tähtäinkiikari, joka suuren valovoimansa in hyvä hämärä- a kyttäysjahtiin. Optimaalinen n y hämär y täys ahtiin. ptimaaline htii l vuoksi on erittäin hyvä hämärä- ja kyttäysjahtiin. Optimaalinen aess aess pitkille aessa pi kille matkoille. Valais u piste ristikon lle tkoille Valaistu ste istiko ille le. ais istikon i tähtäin ammuttaessa pitkille matkoille. Valaistu piste ristikon vuus 0 mm. uu m. keskellä. Rungonvahvuus 30 mm. + to Pitkille m Pitkille matkoille/kyttäysjahtiin suunniteltu uusi JahtiJakt i k lle e/kyttäysjahtiin suunniteltu uusi JahtiJakt /kyttäysja tiin s un iteltu usi ahti akt aht i t hti Premiu Premium inkiikari, jossa mahdollisuus käyt ä ri tikon nki kari, ossa ahdollisuu käyttää rist ossa doll uus yt ristikon llis Premium -tähtäinkiikari, jossa mahdollisuus käyttää ristikon keskell keskellä eskellä u iste tä. ungonvahvu s ua pistettä. Rungonvahvuus 30 mm. mm keskellä valaistua pistettä. Rungonvahvuus 30 mm. Erätukun etupaketti 0,- [arvo 128,-] ukun p 250 le al nopeimm Kiikarin sennus Kiikarin asennusKiikarin asennuska r senn skiskot alitse a o, kiskot valitse Sako, kiskot ( valitse Sako, kot lt Ti k Tikka Weaver) Tikka, Weaver) eaver) ver) Kiikarinrenkaat Kiikarinrenkaa Kiikar nrenkaa Kiikarinrenkaat ikar at 30 mm Kiikarin Ki k rin Kiikarin linssien pikasuojat linss en k suojat linssien pikasuojat nssi uoja VD ja CaliPro D estelmä järj s kohdistuan päälle kaup 29,-] [arvo CaliPro on suunCaliPro on suunuun CaliPro nitelt nopeut niteltu nopeutpe tniteltu nopeuttamaan aseen tamaan aseen seen tamaan seen k tamist tamista kohdistamista h i halutuille etäisy sy syyksille. Mukan käyttöopasna D DVD. + to tin i mit i mi Premiumkiikaritähtäin ht ä i n 2.5­10 x 50 0 et u p ake et i n u sk t u sk sis. 129 ,- VAS TAA VAT 37 9,- Premiumkiikaritähtäin ht ä i n 41 4­16 x 56 ul ut pak ul u sis. 149 ,et u 9,t + t oi Premiumkiikaritähtäin ht ä i n 1.5­6 x 42 2 u sk u tin i mit in mit u sis. 99,et u p ake VAS TAA VAT 34 9,- Premiumk ii k kiikaritähtäin ht ä i n 3­9 40 3­9 x 4 sis. 99,et u p aket VAST A AVAT 34 9,sk ul ut l ut
• ESITTELYSSÄ KOVAN LUO JAHTIJAKT CAMO-KALVOPUKU ainen Suomal esign Camo-d akarautio oT by Kimm ALLE NOPEIMMALLE 100 ITILAAJ NETT s JahtiJakt-varusLaaduka i veloituksetta tekass vo 39,90] [ar Tilaa www.eratukku.fi tai numerosta 020 747 7000 (ma­pe 9­17) ÄT UK K U-R A H O TU I pä Sj o pa 6 0 iv ä ä k orot o n t a m ak s u a ika a E R
• KAN UUTUUS: H TEKNISTÄ EDISTYSTÄ -kalvo Uusi AIR-TEX2-kalvo on lämpölaminoitu suoraan puvun pintakankaaseen. Huippuominaisuudet kestävät kovaa käyttöä ja useita pesukertoja. Tampereen teknillisen yliopiston Älyvaatelaboratorion testeissä AIR-TEX2-kalvon hengittävyys todettiin erinomaiseksi sekä uutena että kolmen pesukerran jälkeen (hengittävyys > 11 000 g/m3/24 h). Lisäksi kalvo jälk sai parhaat arvo erinomaisesta vedenpitävyydestään (vesipilarin arvot korkeus > 10 000 mm). 00 EN G IT TÄV Ä | LÄ M PÖLA MI PI T Ä VÄ | N N JAHTIJAKT CAMO -KALVOPUKU Sulaudut maastoon paremmin, kun puet yllesi JaktiJaktin uusinta pukuteknologiaa. AIR-TEX2-kalvon, camo-kuvioidun kankaan ja ScentechTM-hajuneston ansiosta jahti on mukavaa ja helppoa. Koot XXS­XXXXL ättömän nnäkem sti! Enne ullise ed ak s i s . et u p Kahisematon materiaali. Irrotettava hirvikärpäshuppu. Irrotettava, säädettävä AIR-TEX2-kalvohuppu muotoiltavalla lipalla. Uusi säätömekanismi. Miellyttävä ja pehmeä samettikaulus. ScentechTM-hajunestoteknologia. 79,2 et i n skulut ,VAT 520 VASTAA a housuissa. housui s housu sa o Uusi vedenpitävä ja hengittävä AIR-TEX2-kalvo takissa ja housuissa. Uusi camo-kuosi sulautuu huomaamattomasti maastoon. Läppäsuojatut rintataskut. Suojaisa povitasku tärkeille tavaroille. Monipuoliset ja toimivat taskut. Takissa kahteen suuntaan aukeava etuvetoketju. Kolmen pisteen vyötärökiristys housuissa. Hengittävä ja kosteutta siirtävä verkkovuori. Kainalo- ja lantioventilaatiot verkkosuojalla. Suojaa mm. mäkäräisiltä ja hirvikärpäsiltä. Housuissa selkää suojaava korotus. Lahkeensuissa tarrakiristys ja hankaussuoja. [arvo 89,-] + toimitu ETU 500 nopeimmalle EXTRA fleece 0,kun ostoksesi ylittävät 150,- | VED CAMO OI TU E ÄLÄ PALJASTU -hajunestoteknologia Uudessa JaktiJakt Camo -kalvopuvussa käytetyn ScentechTM-hajunestoteknologian avulla estetään ihmisestä lähtevää hajua kulkeutumasta pintakankaan läpi maastoon riistan vainuttavaksi. Teknologia on kehitetty yhteistyössä alan parhaiden asiantuntijoiden ja tutkimuslaitosten kanssa ensimmäisenä Suontijoi messa. Erätuk Erätukun etupak etupaketti 0,- [arvo 182,-] Camo fl c Camo-fleece Camo-fleece Tyylikäs camo-kuosinen fleecetakki kerrospukeutumiseen ja vapaa-aikaan. MicroDry amo- lusas MicroDry Camo-alusasu MicroDry Camo-alusasu cr D y asu s Kosteutta siirtävä miellyttävä Kosteutta siirtävä miellyttävä osteu a siirtävä, iel yttäv u irt ä ie tä e tävä camo-kuosinen MicroDry-alusasu kerrospukeutumiseen. Camo h nk elit Camo-henkselit Camo-henkselit ao Joustavat ja kestävät camo-kuvioidut henkselit. Vahvat nahkapidikkeet ja nappikiinnitys. Camo maastolakki Camo-maastolakki Camo-maastolakki Camo-k ko a su t Camo-kokonaisuutta Camo-kokonaisuutta m k ko s täydentävä, säädettävä lakki.
• MARKKINAJOHTAJALTA LYÖMÄ murt en ivoim min Ylautumattoa uustakuu · · · · · · · · 5 PRO 3­5 aseelle Tä Täyttää aselain vaatimukset Va Vahva kampalukko Jä Jämäkkä panssariovi M Murtovarma saranasysteemi En Enemmän tilaa, uudet ovilokerot Ki Kiinnitysreiät pohjassa ja takaseinässä Pe Pehmustetut asetelineet ja sisustus Til myös pistooleille, pitkille aseille il Tilaa murt en ivoim min Ylautumattoa uustakuu Mi a Mitat Mitat: k. 1380 x l. 350 x s. 300 mm Pain Pain Paino Paino: tyhjänä 45 kg Väri: harmaa L kk Lukk Lukko: avainlukko, 2 avainta, kampalukko Tehdastarjous! 229,murt + toimituskulut VASTAAVAT 360,- Tehdastarjous! VASTAAVAT 695,tu tu tu ku itu k it k it k itu k it k ut itusku ut itusku u itusku u itusku u itusku u itusku u ituskulut ituskulut ituskulut ituskulut ituskulut ituskulut ituskulut ituskulut ituskulut ituskulut ituskulut ituskulut ituskulut ituskulut ituskulut ituskulut imituskulut oimituskulut toimituskulut + toimituskulut 479,- en ivoim min Ylautumattoa uustakuu · · · · · · · · · 8 PRO 5­8 aseelle Täyttää aselain vaatimukset Murtosuojattu järeä rakenne Vahva kampalukko Jämäkkä panssariovi Murtovarma saranasysteemi Enemmän tilaa, uudet ovilokerot Kiinnitysreiät pohjassa ja takaseinässä Pehmustetut asetelineet ja sisustus Tilat myös erikoispitkille aseille, kiikariaseille ja pistooleille · Ovessa kätevä asiakirja- ja karttatasku Mitat: k. 1500 x l. 500 x s. 370 mm Paino: tyhjänä 75 kg Väri: harmaa Lukko: avainlukko, 2 avainta, kampalukko murt en v ivoim min Ylautumattoa uustakuu Tehdastarjous! VASTAAVAT 790,t t ut ut ut ut lut lut lut lut lut lut l ut l ut lut lut l ut lut lut lut lut lut lut t itu lut imituskulut imituskulut + toimituskulut Tehdastarjous! ä k orot o n t a UK Tilaa www.eratukku.fi ukku fi tai numerosta 020 747 7000 (ma­pe 9­17) ÄT K U-R A H O TU pä Sj o pa 6 0 I iv ä 339,- ku i oimitusk ut oimituskulut toimituskulu + toimituskulut VASTAAVAT 410,- 599,- m ak s u a ika a E R
• TTÖMÄÄN HINTAAN 8-15 R PRO 8­15 aseelle · SIS-hyväksytty sertifikaatti (SS3492) · Valmistettu kovimman suomalaisen asekaappistandardin mukaan. · Murtautumattomuustakuu · Täyttää aselain vaatimukset · Valmistettu vahvasta murtovarmasta 4 mm:n teräslevystä · Ovessa murtovarma mangaani-erikoisteräs · Erikoisvarmistettu tiirikointisuoja · Hyväksytty turvalukko, vara-avain · Kiinnitysreiät pohjassa ja takaseinässä · Hyvät tilat pitkille aseille, kiikariaseille ja pistooleille · Irroitettava ylähylly patruunoille ja varusteille · Ovessa 5 tilavaa säilytyslaatikkoa ja 4 puhdistuspuikon pidikettä Mitat: k. 1500 x l. 500 x s. 370 mm Paino: tyhjänä 144 kg, Väri: harmaa Lukko: Mayer-turvalukko ja vara-avain, vahva kampalukitus murt en ivoim min Ylautumattoa uustakuu · · · · · · LEIJONA 100 3­5 aseelle Murtautumattomuustakuu Erittäin järeää tekoa Murtovarma holvilukko Tilava ylähylly Uusi tyylikäs ulkonäkö Ovessa kullattu Leijonavaakuna · Kiinnitysreiät pohjassa ja takaseinässä Mitat: k. 1450 x l. 350 x s. 350 mm Paino: tyhjänä 67 kg Väri: burgundinruskea Lukko: avain- ja holvilukitus [arvo 89,-] ETU 500 nopeimmalle Tehdastarjous! VASTAAVAT 390,+ toimituskulut 229,murt 16 R PRO 10­16 aseelle · SIS-hyväksytty sertifikaatti (SS3492) · Valmistettu kovimman suomalaisen asekaappistandardin mukaan. · Murtautumattomuustakuu · Täyttää aselain vaatimukset · Valmistettu vahvasta murtovarmasta 4 mm:n teräslevystä · Ovessa murtovarma mangaanierikoisteräs · Erikoisvarmistettu tiirikointisuoja · Hyväksytty turvalukko, vara-avain · Kiinnitysreiät pohjassa ja takaseinässä · Hyvät tilat pitkille aseille, kiikariaseille ja pistooleille Irr rr · Irroitettava ylähylly patruunoille ja varu rusteille, väliseinä ja muunneltavat hyllyt Ove s Ovess v · Ovessa 5 tilavaa säilytyslaatikkoa Ovessa ve s vess · Ovessa 4 puhdistuspuikon pidikettä Mitat: k. Mitat: k. 1500 x l. 575 x s. 400 mm Mitat: Paino: yh Paino: tyhjänä 152 kg Väri: harmaa Paino: tyh Lukko: Mayer-turvalukko ja vara-avain, Lukko: Ma Lukko: vahv k vahva kam ahv vahva kampalukitus en iv i oim min Ylautumattoa uustakuu LEIJONA 160 8­11 aseelle Murtautumattomuustakuu Erittäin järeää tekoa Murtovarma holvilukko Helposti muunneltava; oikealla kaksi irrotettavaa välihyllyä Uusi tyylik usi tyylik y · Uusi tyylikäs ulkonäkö Oves a Ovessa ku · Ovessa kullattu leijonavaakuna Kiinnitysre Kiinnitysre inni r · Kiinnitysreiät pohjassa ja takaseinässä + toimituskulut · · · · 50 kpl erä! VASTAAVAT 890,ASTAAVAT 499,- Mitat: Mitat: k. 1500 500 Mitat: k. 1500 x l. 700 x s. 460 mm Paino: yhjänä Paino: tyhjänä 1 Paino: tyhjänä 145 kg Väri: burgundinruskea Lukko: avainluk Lukko: avainluk inl Lukko: avainlukko ja kolmipuolainen kullattu avauskahva avauskahva kh avauskahva EXTRA · · · · · fleece 0,kun ostoksesi ylittävät 150,- ASEKAAPPI ON TURVALLISIN TAPA SÄILYTTÄÄ ASEITA Asuntomurrot ovat hälyttävästi lisääntyneet ja aseet ovat haluttua tavaraa. Aseiden säilyttämisestä 1.3.1998 voimaan tulleen lain (§105, §106) muka aseet ja myös patmukaan ruunat on säilytettävä siten, ettei s vaaraa niid joutumisesta ulkoniiden puolisten k käsiin ole. aseet ja p patruunat ovat aina lukkojen takana, pois lasten ja luvattomien ulottuvilta luvatt vankka murtosuojattu kampa- tai pulttiluk pulttilukitus pitää aseet turvassa sarjoitettu, jämerä vara-avaimella varustettu turvalukko ja kiinteä turvakahva lukitsevat oven varmasti tietokoneet / ohjelmat / arvopaperit / todistukset tallessa toimii turva- / kassakaappina
• ÄT UK K U-R A H O Suuren suosion ren saavuttanut camo-kenkä uudistui: Istuvampi varsi Tukevampi kanta Pitävä, kiertojäykkä JahtiJakt-pohja Erittäin kevyt ja nopeasti kuivuva jalkine jatkuvaan käyttöön! TEKNISTÄ EDISTYSTÄ -kalvo Uusi AIR-TEX2-kalvo on lämpölaminoitu suoraan jalkineen pintamateriaaliin. Huippuominaisuudet kestävät kovaa käyttöä. Tampereen teknillisen yliopiston Älyvaatelaboratorion testeissä AIR-TEX2-kalvon hengittävyys todettiin erinomaiseksi. Lisäksi kalvo sai parhaat arvot erinomaisesta vedenpitävyydestään (vesipilarin korkeus > 10 000 mm). a s i s . et u p 99,ketin + toimitu skulut ! tarjous Esittely T 169,STAAVA VA Erätukun etupaket et paket tpkt etupaketti 0,[arvo 29,-] JahtiJakt JahtiJakt ahtiJ k hi Liner-sukat Lin Liner ukat Liner-sukat Ohuet iner-sukat. Ohuet Liner-sukat. Ohuet Liner-sukat. h hu er er kat. Coo Ma CoolMa CoolMax-materioM aali pitää jalat kuivina. CAMO JAHTIJAKT CAMO -KENGÄT MO -KENGÄT JahtiJakt Camo -kengät edustavat teknologiaa, jota aiemmin ei ole ollut tarjolla. Uusimman AIR-TEX2-kalvon ansiosta kengät ovat vedenpitävät ja hengittävät. Näin jalat säilyvät kuivina ja hiertymättöminä pitkilläkin jahtireissuilla. Ja Scentech-hajunesto auttaa sinua pääsemään lähemmäs riistaa myös hajuttomammin. Koot: 38­46 ÄLÄ PALJASTU -hajunestoteknologia Innovatiivisen ScentechTM-hajunestoteknologian avulla estetään ihmisestä lähtevää hajua kulkeutumasta pintamateriaaliin läpi maastoon riistan vainuttavaksi. Teknologia on kehitetty yhteistyössä alan parhaiden asiantuntijoiden ja tutkimuslaitosten kanssa ensimmäisenä Suomessa. Kenkäsuihke AIR-TEX-kyllästesuihke ke kalvokenkien suojaamiseen. Tilaa www.eratukku.fi tai numerosta 020 747 7000 (ma­pe 9­17) OULU, Al si ie OULU, Alasintie 8 | VANTAA, Valimotie 27 | TAMPERE, Possijärvenkatu 4 | HAAPARANTA Ikan alo VANT , Valimotie 27 T PERE, Possijärvenkatu ANTAA, si tu AAPARANTA, kan A ano-talo TU I pä Sj o pa 6 0 iv ää a UUDISTUNUT CAMO-KENKÄ SHOKKIHINTAAN! k orot o n t m ak s u a ika a E R
• Tutkijan tuntoja Ajatuksia Livojokivarresta I Luokanvaaran laelta näkyy kauas. Koillisessa on Suvantovaara, länsilounaassa pilkottaa Repovaara, Kilsivaarakin erottuu. Pohjoisen suunnalla puolentoista peninkulman päässä häämöttää Susivaara. Luokanvaara on Pudasjärveä; Posion kunnanraja ­ ja myös Oulun ja Lapin läänien raja - on kappaleen matkan päässä. Ranuan raja on Isovitikossa luoteessa, eikä Kumpujenselkäkään, joka on Taivalkosken puolella, ole kaukana. Ollaan siis syrjäseudulla, kaukana taajamista ja ihmisasutuksesta. Kuva ei ole kansallismaisemiamme, mutta kuuluisa kuitenkin. Tutummaksi alue tulee, kun sanotaan sen olevan Osaran aukean, joka on tiettävästi ainakin Pohjoismaiden laajin yhtenäinen avohakkuuala vuosikymmenten takaa. Rankat sotakorvaukset toisen maailmansodan jälkeen, lohduton työttömyys ja siirtolaisten asuttaminen johtivat valtion metsien voimalliseen uudistamiseen. Tuon aikaisten metsien inventointien tulos oli, että metsien korkeasta iästä huolimatta ne olivat vähäpuustoisia, metsätaloudellisesti vajaatuottoisia. Vuonna 1944 PohjoisSuomen metsistä peräti 40 % oli yli 120-vuotiaita, mutta puuston määrä oli keskimäärin vain 61 kuutiota hehtaarilla. Näitä alettiin tarmokkaasti uudistaa ja 'kuntoon saattaa'. Hakkuualat olivat tuolloin yleensä suuria hakkuukeskityksiä. Työ eteni leimikko leimikolta, maa maalta, työnimenä oli jyräävät hakkuut. Hakkuut järjestettiin kämpiltä käsin, puutavara vedettiin hevospelillä purojen ja jokien varsiin uittoa varten. Vedenjakajamäkien taakse ei vastamäkiin hevosvetoa käytetty. Kun tietty alue oli hakattu, siirrettiin kämppä uudelle paikalle ja työ jatkui. Yllä kuvatulla alueella Livojoen ja sen sivuhaarojen varsilla oli vesikuljetuksiltaan edellytykset todella suurelle yhtenäiselle aukealle. Etelä-pohjoissuunnassa aukealla oli mittaa lähes 26 km ja leveyttäkin noin 11 km. Avosoineen ja lampineen aukealla oli kokoa yli 200 km2 eli kahden peruskarttalehden verran. Koetan kuvitella maisemaa 50 vuotta sitten. Pudasjärven-Posion aukea ei ollut ainutlaatuinen vaan vastaavia 'Metsähallituksen lentokenttiä' syntyi runsaasti muuallekin Koillismaalle, Kainuuseen, Perä-Pohjolaan ja Lappiin. Suuret avohakkuut 1940-luvun lopulta 1960-luvulle asti saivat osakseen myös paljon kritiikkiä. Pohjoisempana ei uudistuminen onnistunut ongelmitta ja pelkona oli, että tundra vähitellen valtaa koko Lapin eikä sinne enää koskaan synny kunnon metsää. Vuosikymmenten jälkeen voidaan todeta, että tämä huoli oli aiheeton; metsä kasvaa kohisten. Pudasjärven-Posion aukolla on päästy jo ensiharvennuksiin, ja hakkuukertymää on tullut jopa 55-60 kuutiota hehtaarilta. Kasvua täällä on varmasti edistänyt se, että uudistamisessa käytettiin kulotusta. Muutamalla kesäisellä retkellä olen voinut todeta, että monet metsäympäristön lintulajit ovat palanneet alueelle. Tavallinen lajisto on paikalla täysilukuisesti peippoineen, rastaineen, sieppoineen ja käpylintuineen, mutta myös vaativampia metsälajeja on paikalla, kuten pohjantikka, kuukkeli, kanahaukka, hippiäinen ja puukiipijä. Mielikuvaksi on jäänyt, että kolossa pesiviä lintuja olisi vähemmän kuin varttuneemmassa luonnonmetsässä ja että ensiharvennus vähentäisi lintujen määrää, niin yksilö- kuin lajimäärää. Tässä olisi herkullinen tutkimuskohde linnut tuntevalle opinnäytetyöntekijälle. Myös riistaa näissä metsissä on. Hirven ja jäniksen jälkiä ja jätöksiä on kaikkialla. Metsokin on palannut alueelle, ja muitakin kanalintuja löytyy. Koppelot kelpuuttivat alueen nuoret tiheät männiköt talvilaitumikseen jo parikymmentä vuotta sitten ja nyt alueelta tunnetaan soidinpaikkojakin, kuten Pentti Valkeajärvi tämän lehden edellisessä numerossa totesi. Ensiharvennusikään ehtineitä ja ehtiviä metsiä on tässä maassa runsaasti, puhutaan miljoonista hehtaareista. Miten ensiharvennus toteutetaan, on tärkeä ja pitkälle tulevaisuuteen vaikuttava luonnonhoitotoimi. Eteläisemmästä Suomesta on näyttöä siitä, että ajallaan tehty ensiharvennus on mm. metsolle hyvästä ja jopa tarpeellista; niissä oloissa ensiharventamaton metsä on helposti niin tiheä, ettei siellä isompi lintu mahdu edes lentämään. Myös kenttäkerroksen kasvillisuus voi ensiharventamattomassa metsässä tukehtua valon puutteessa. Pohjoisessa tilanne on toinen ainakin karummilla mailla. Siellä ei myöskään aina ole mahdollista noudattaa ensiharvennuksen metso-ohjetta, että alikasvoskuusia pitäisi jättää, kun niitä ei alun alkaenkaan ole. Pohjoisessa ahne ensiharvennus voi lisäksi johtaa metson kannalta liian avoimeen metsärakenteeseen. Jos metsien käsittelyohjeet ovat erilaiset eri osiin Suomea ja eri kasvupaikoille, samaa toivoisi ohjeisiin, joissa korostetaan riistan hyvinvointia. G on erikoistutkija Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa toimipaikkanaan Oulu Pekka Helle, Metsästäjä 4 / 2008 51
• ­ elämää metsässä piirustuskilpailun voittajat on valittu! Sarja: 7. luokat Tänä vuonna 4H-järjestön ja Metsästäjäin Keskusjärjestön organisoimaan piirustuskilpailuun pääsivät osallistumaan yläkoululaiset. Kilpailun aiheena oli Elämää metsässä ja sarjoja oli kaksi: 7.-luokkalaiset ja 8.­9.-luokkalaiset siraati karsi 3 806 työstä tuomariston katselmukseen 20 työtä kummastakin sarjasta. Tuomareiden tehtävänä oli päättää molempien sarjojen viisi parasta ja asettaa taideteokset sitten paremmuusjärjestykseen. Taso oli korkea ja tehtävä haastava. Tuomarit kiinnittivät tyytyväisinä huomiotaan erilaisten ja vaihtelevien tekniikoiden käyttöön. Joukossa oli öljyväritöitä, lyijykynä-, hiili-, tussi- ja liitupiirroksia sekä myös yksi kollaasi. Olipa tietokonekin otettu toteutusavuksi. Taiteellisen tason vakuuttama tuomaristo joutui pahoitellen jättämään monia upeita töitä pois loppukilpailusta. Lämpimät kiitokset kaikille osallistuneille ja runsaasti onnea palkituille. Tuomariston kokoonpano: Tuomo Pispa Metsästäjäin Keskusjärjestö, Seppo Hassinen Suomen 4H-liitto, Tiina Rinne Suomen 4H-liitto, Seppo Leinonen (kuvataiteen asiantuntija), Anna-Kaarina Jaakkola (kuvataiteen asiantuntija), Erika Lindholm Finlands svenska 4H. G Palkinnot molemmissa sarjoissa: 1. 500 e, 2. 400 e, 3. 300 e, 4. 200 e, 5. 100 e Lisäksi kaikkien osallistujien kesken arvottiin sadat retkikiikarit! E 1. Alexander Ekblom, Godby, Åland Tuomariston kommentit: Hyvin kuvattu usvainen hämy. Kauniit ruskean ja mustan sävyt. Ei mitään ylimääräistä, ei tehty väkisin esim. puita taakse. 52 Metsästäjä 4 / 2008
• Sarja: 8.-9. luokat 1. Eveliina Mäntylä, Haapavesi Tuomariston kommentit: Miten intensiivisesti tyttö nouseekaan, on innoissaan kaatanut marjat! Aito tilanne. Huikeat värit. Todella taidokas maalaus. Perspektiiviä ja syvyyttä. Taiteilijan tekemä. 2. Anni Naukkarinen, Vihtavuori Tuomariston kommentit: Huikea tunnelma. On selvästi kylmä. Upea tunnelma ja valo. Syvällinen. Kuvaa suomalaista eränkäyntiperinnettä. 3. Sofia Suominen, Hämeenlinna Tuomariston kommentit: Hyvin tehty punarinta. Tietokoneen luovaa käyttöä. Upea sadunomainen tunnelma. Illusia-versio. Satumetsämäinen. Teknisesti taitava. 3. Maiju Rintakumpu, Ylivieska Tuomariston kommentit: Kollaasin teossa nähty paljon vaivaa. Hyvä kokonaisuus ja sommittelu. Karhun asento on upea, hartiat korostuvat. Tyylitelty. 2. Tuulia Koskinen, Elimäki Tuomariston kommentit: Raju, näkyy luonnon kiertokulku. Eläimet on hienosti ja rohkeasti rajattu. Kaunis kynän jälki ja kauniit viivat. Lintu peittää tarkoituksella saaliin silmät. 4. Sandra Karlsson, Gådby, Åland Tuomariston kommentit: Tyylitelty susi. Elävän näköinen. Hienosti kolmiulotteinen vaikutelma kauempaa katsottaessa. Erikoinen tekniikka. Taitavasti käytetty luonnonmateriaaleja. 5. Elina Haapaluoma, Kristiinankaupunki Tuomariston kommentit: Erittäin taitavasti piirretty. Tosi aidon näköinen, korvia myöten kaikki kohdallaan. Hyvin saatu metsän tuntu kuvaan. Juuri näin voi tavata hirven lehvikössä. Kauniit värit runsaine sävyineen. Kunniamaininnat: 5. Emmi Mäkilehto, Kristiinankaupunki Tuomariston kommentit: Puut hallitsevat. Hyvin tehty. Hämyinen ja herkkä. Kaunis ja hieno valo. Nuoret uroot nuuskimassa maailmaa. 4. Anni Hautala, Karvia Tuomariston kommentit: Kaunis vastavalo, hieno kuutamo. Hillitön kontakti kahden eläimen välillä. Hyvin kuvattu pysähdys, tietty hetki. Hieno fiilis. Sarja: 7. luokat Kunniamaininnat: Jonna Akseli, Isojoki, Josefiina Jokiaho, Töysä ja Maaria Leppiaho, Ranua. Sarja: 8.-9. luokat Kunniamaininnat: Simone Knuts, Petalax, Tiia Hagman, Parikkala ja Laura Pakarinen, Rääkkylä. Metsästäjä 4 / 2008 53
• [arvo 89,-] ETU 500 nopeimmalle EXTRA AVASIMME JUURI UUDEN VERKKOKAUPAN, TULE HETI OSTOKSILLE! Erätukun verkkokauppa uudistui palvelemaan kasvavia asiakasmääriä entistäkin paremmin. Osoitteesta www.eratukku.fi löydät ennennäkemättömän edulliset tarjoukset ja viimeisimmät tuoteuutuudet. Tule tutustumaan ja hanki samalla tekniset sukat ­ ilmaiseksi! fleece 0,kun ostoksesi ylittävät 150,- nt TALO TUTK 3/2 a-la Alan jo verkkok Forest-puku Forest Camo -puku Forest Camo JR -puku Garmin Nuvi 200 autonavigaattori Naamioverkko amioverk miover mi ve e Kääntötakki VASTAAVAT 179,- VASTAAVAT 179,- VASTAAVAT 169,169 - VASTAAVAT 69,- VASTAAVAT 149,149 - 89,­ 229,­ 79,­ 135,­ 49 90 3990 www.eratukku.fi Erätukun verkkokaupassa on · edullisimmat hinnat ja aina uusia tarjouksia · viimeisimmät tuoteuutuudet li n e n · Er in o m ai n e n hi at
• Liity Er Erätukun E-klubiin biin bi n Käynti v verkkokaupassa kannatta llä kannattaa, sillä liittymällä E-klubiin saat liittymisarvo 19,-) lahjana tekniset sukat (arvo 19,-) jatkos ja jatkossa simmäisten · parhaat tarjoukset ensimmäisten joukossa utuuksista · ennakkotietoa tuoteuutuuksista it · tietoa tulevista tapahtumista · tyytyväisyystakuu: ­ voit palauttaa tuotteen ellei se ole sopiva · turvalliset verkkomaksuyhteydet: Nordea, Sampo, Osuuspankki sekä yleisimmät ät luottokortit ÄT UK K U-R A H O · myös perinteinen postiennakkotilaus ­ myös laskulla (maksu eräpäivään mennessä) tai osamaksulla (Erätukku-rahoitus) · nopeat toimitukset USIMUS 008 d usuh e htava auppa Softsell Camo ·T d e k n ise s t i e Camo monitoimityökalu + valaisin Auton istuinsuoja Makuupussi Makuualusta Rinkka 75 l Myösnä! ihreä v Myös 65 l VASTAAVAT 199,ASTAAVAT VASTAAVAT 59,- VASTAAVAT 25,- VASTAAVAT 99,- VASTAAVAT 79,- VASTAAVAT 169 AAVAT 169,- 79,­ 19 90 14 90 2 kpl 20,­ 34 90 29 90 4990 TU I pä Sj o pa 6 0 iv ä ä k orot o n t a Verkkokaupassa asiointi on turvallista ak s u a ika a E R m ist yk sel
• Ekin kanssa erällä YLI VEDEN Maastoesteistä vesistöt vaikuttavat stoesteistä n eniten reitin valintaan Erämaassa valintaan. vesistöt lienevät myös vaarallisimmat vaeltajan eteen tulevat asiat. Jos vesiestettä ei voi kiertää, joutuu sen ylittämään kahlaamalla tai tilapäisvälinein. S Eerikki Rundgren uosituimmissa vaelluskohteissa jokien ja purojen ylityspaikoille on yleensä rakennettu silta. Esimerkiksi valtion retkeilyalueilla maastoon merkityt reitit kulkevat siltojen kautta eivätkä vesistöt aiheuta retkeilijälle ylimääräistä pään vaivaa. Tällaisilla alueilla on paljon muitakin kulkua ja elämistä helpottavia rakenteita, kuten pitkospuita ja tulipaikkoja. Karhunkierroksen vaellusreitti Oulangan kansallispuistosssa tunnetaan komeista koskista ja niitä ylittävistä riippusilloista. Pelkästään retkeilijöiden silmän iloksi siltoja ei ole kuitenkaan tehty juuri koskien partaalle. Joen yli on helpointa rakentaa silta sen kapeimpaan kohtaan, ja siellä missä joki kapenee, on yleensä myös koski. 56 Metsästäjä 4 / 2008 Sillan ohella retkeilijä saattaa päästä ylittämään j ää joen l t ll tai veneellä. Ylit äli on lautalla t i llä Ylitysväline kiinnitetty joen yli vedettyihin köysiin, joita myöten se lossataan lihasvoimin rannalta toiselle. Losseihin retkeilijä törmää enää syrjäisemmillä vaellusreiteillä, missä ylityspaikat eivät yleensä ruuhkaudu. Pirhun kierros Ilomantsissa ylittää kahdesti rauhallisesti virtaavan Koitajoen. Laajoja suoalueita halkova erämainen joki on leveä ja sen rannat matalia. Tällaisessa maastossa lossi on useimmiten siltaa järkevämpi vaihtoehto. Sillasta jouduttaisiin rakentamaan pitkä ja korkea, etteivät kevättulvat veisi sitä mennessään. Lossit ovat käytössä vain kesäaikaan. Myöhään syksyllä liikkuvan metsästäjän kannattaa tarkistaa reitin ylläpitäjältä ovatko ylitysvälineet enää lokakuussa paikoillaan. Esimerkiksi Koitajoen ylittävät lossit poistetaan käytöstä jo syyskuun lopulla, vaikka metsäkanalintujahti on vielä käynnissä. Kahluupaikkaa etsimään Syrjäisimpiin erämaihin suuntautuvilla vaelluksilla eteen osuvat vesistöt on helpointa ja turval- Karhunkierroksella riippusillat ylittävät monta komeaa koskea. Oulankajoen ylittävän sillan kupeessa on hieno, kaikille retkeilijöille avoin Savilammen autiotupa.
• Retkeilijöiden kulkua on helpotettu monin rakentein, jotka ehkäisevät herkillä alueilla myös maaston kulumista. Jonkerinsalon luonnonsuojelualueella silta ja pitkospuut vievät Hiidenportin laavulle. Ennen uimasille lähtöä tutkitaan karttaa ja etsitään mahdollisia paikkoja joista vesistöstä voisi päästä kahlaamalla yli. Kesälämpimillä kahlaaminen viileässä joessa virkistää kummasti vaelluskengissä hautuneita jalkoja. Helposti hiertyvät paikat, kuten jalat ja nivuset, kannattaa pidemmillä vaelluksilla pestä kahlauksen yhteydessä. Mikaela Reinikainen Vesistöjen ohella laajat suot vaikuttavat merkittävästi retkeilijän reittivalintoihin. Vieriaavan ylittää kuitenkin vaivattomasti vanhaa poroaitaa seuraavaa pitkosreittiä." Moniin vakiintuneisiin ylityspaikkoihin on kulkijoiden toimesta tehty yksinkertainen silta. Rannalle ja ojan pohjaan pystyyn tökätyistä kepeistä saa otettua tukea eikä erillistä ylistyssauvaa tarvita. Koitajoen yli pääsee lossilla. Pirhun kierroksen lisäksi lossi löytyy esimerkiksi Sallasta Keroharjun reitiltä. Lossit poistetaan syksyllä käytöstä, ajat selviävät osoitteessa www.luontoon.fi lisinta kiertää maitse. Jo reittiä suunniteltaessa otetaan huomioon matkan varrella olevat vesistöt ja mietitään mistä ne on helpointa sivuuttaa. Pidemmillä reissuilla voi kaikesta huolimatta tulla eteen tilanteita, joissa vesistöjä joutuu myös ylittämään. Ennen uimasille lähtöä tutkitaan karttaa ja etsitään mahdollisia paikkoja joista vesistöstä voisi päästä kahlaamalla yli. Järvet ja lammet kannattaa suosiolla kiertää, mutta niitä yhdistävistä joista ja puroista voi päästä yli melko vähälläkin vaivalla. Kartta kertoo paljon ylitysmahdollisuuksista. Jos siihen ei ole merkitty koskia, etsitään kohtia missä korkeuskäyrät pakkautuvat jokivarteen ja maasto sen ympärillä on kuivaa. Virta- ja koskipaikat voivat olla muuta jokea leveämpiä mutta vastaavasti matalampia ja soveltua kahlaamiseen. Metsästäjä 4 / 2008 57
• Vesi virkistää Kahlaaminen on yleisin tapa ylittää virtaava vesi siellä missä ei ole minkäänlaista siltaa. Kahlatessa käytetään tukena kolmatta metriä pitkää kahluusauvaa, jonka voi tehdä esimerkiksi rannalla kasvavasta lepästä. Sauva pidetään ylävirran puolella ja sillä tuetaan kulkua pohjasta. Toinen jaloista ja sauva on pidettävä samanaikaisesti pohjassa kiinni. Kesälämpimillä kahlaaminen ja uiminen virkistävät mieltä ja kehoa. Erityisesti vaelluskengissä turvonneille jaloille viileä vesi tekee hyvää. Kovin leveää vesistöä ei kannata kuitenkaan lähteä ylittämään uiden, sillä varsinkin PohjoisSuomessa vedet voivat olla kylmiä keskikesälläkin. Uimataitoiselle pariinkymmeneen metriin jäävä ylitys on vielä turvallinen. Uimaan lähdettäessä reppu ja vaatteet sullotaan jätesäkkiin tai tarkoitusta varten tehtyyn kuivasäkkiin, jota uitetaan edellä. Ilmaa täynnä oleva kuivasäkki toimii samalla kellukkeena. Pienen porukan varusteet voi kietaista myös kevytpeitteeseen tai laavukankaaseen. Vaelluksilla minulle ei ole koskaan tullut eteen tilannetta, jossa vesistöä täytyisi lähteä ylittämään muutoin kuin kahlaten. Ensimmäisen vesistönylitysvälineeni tein vasta kymmenisen vuotta sitten ystäväni Antin kanssa, kun harjoittelimmme huviksemme donitsin rakentamista. Sittemmin olen tehnyt useita erilaisia ja erikokoisia donitseja ja rinkkalauttoja. Taitoa olen kuitenkin tarvinnut ainoastaan erä- ja sotilastaitokilpailuissa. Kunnolla tehdyllä donitsilla kelpaa lähteä vesille. Kuvassa näkyvän lossausköyden toinen pää vietiin vastapäiseen saareen rinkkalautalla. Donitsin liikuttamiseen voi tehdä myös melat. päälle. Iso donitsi ei ole moksiskaan vaikka siihen nousisi astumalla ensin seppeleen päälle. Takavuosina varusmiesten sissikoulutukseen kuului vielä yleisesti vesistönylityksen harjoittelu donitsilla. Ylitysvälineenä se on vakaa ja tukeva, joskin sen tekeminen vie reilusti aikaa. Huomattavasti nopeampaa on rakentaa repputai rinkkalautta, vaikka ne eivät olekaan läheskään niin kantavia mitä donitsit. Nopea rinkkalautta Donitsin rungon muodostaa seppele, joka tehdään latomalla risuja kahteen kehään laitettujen keppien väliin. Risuseppele sidotaan naruilla yhteen riittävän monesta eri kohtasta. Tukeva donitsi Donitsi on vesistönylitysväline, jonka nimi tulee rungon muodosta. Sen rakentaminen aloitetaan lyömällä maahan tikkuja pystyyn kahteen eri kokoiseen kehään, joiden väliin aletaan latomaan tuoreita oksia. Näistä muodostuva iso seppele sidotaan naruilla yhteen ja sen päälle vielä riu'uista tukikehikko. Tässä vaiheessa maahan isketyt tikut voi kerätä pois. Donitsin runko nostetaan pystyyn ja lasketaan maahan levitetyn pressun päälle. Pressun liepeet käännetään seppeleen yli ja kiinnitetään naruilla tukikehikkoon. Valmis ylitysväline lasketaan veteen ja siihen noustaan astumalla tukikehikon Erävaelluksen SM-kisojen vesistönylitystehtävässä Levillä pari vuotta sitten rakensimme parini Hannu Nummisen kanssa etukäteen harjoittelemamme reppulautan. Käytimme sen tekemiseen laavukangasta, molempien reppuja ja makuualustoja, kahta riukua sekä kolmea irtohihnaa. Maahan levitetyn laavukankaan päälle asetimme ensin samansuuntaisesti makuualustat ja reput poikittain makuualustojen molempiin päihin. Seuraavaksi käärimme molemmilta puolilta riu'uilla laavukangasta kasaan riukujen jäädessä kankaan sisään. Riu'ut nostimme reppujen päälle ja riukujen väliin jätimme miehen mentävän aukon. Lopuksi päistä yli jääneen laavukankaan käärimme kasaan ja sidoimme koko komeuden yhteen kolmella irtohihnalla. Ylitys tapahtui yksi kerrallaan. Rannalle jäänyt sitoi lauttaan narun, johon syötti vapaata sitä mukaan kun toinen eteni käsillä kauhoen vastarannalle. Maihin noustuaan ensin ylittänyt sitoi lauttaan oman narunsa ennen kuin lähtörannalle jäänyt veti lautan takaisin. Toisen päästyä vesille ensin ylittänyt auttoi kaveria vetämällä lauttaa itseensä päin. G Seppeleen päälle tehdään tukevista riu'uista ristikko. Nettivinkit I Nuorisojärjestö 4h-liiton Eränkävijäsivuilla on käypäset ohjeet donitsin valmistamiseen. Ohjeet löytyvät osoitteessa http://www.4h.fi/nuorten_ sivut/4h-top-tehtavat/metsa_ja_luonto/ erankavija/ I Partiopoikalippukunta Vartiovuoren Pojat kotisivuilta löytyy todella hauska kuvasarja maailman ehkä suurimman donitsin valmistusurakasta. Kuvasarja osoitteessa http://varpo.fi/fi/julkaisut/ oppaat/donitsi Myöhään syksyllä liikkuvan metsästäjän kannattaa tarkistaa reitin ylläpitäjältä ovatko ylitysvälineet enää lokakuussa paikoillaan. 58 Metsästäjä 4 / 2008 Donitsin runko nostetaan pystyyn ja lasketaan maahan levitetyn pressu- tai laavukankaan päälle. Liepeet käännetään rungon yli ja taitetaan sen alle. Liepeet voi kiinnittää muutamasta kohtaa kiinni tukikehikkoon. Tuomo Valve, Suomen sotilas -lehti Myös karttaan merkityt polut voivat antaa vinkkejä sopivista ylityspaikoista. Polut vievät joella tai purolla monesti kohtaan, jossa ne pääsee vaivattomimmin ylittämään. Kahluupaikasta kertoo rannalle jätetyt puiset ylityssauvat. Suon halki rauhallisesti virtaavan joen, tai edes vähäisen puron, rannalta on yleensä turhaa lähteä etsimään matalaa ylityspaikkaa. Erämaassakin vakiintuneille ylityspaikoille on saatettu kuitenkin väsätä jonkinlainen silta. Yksinkertaisimmillaan se voi olla joen yli kaadettu riittävän paksu puun runko, jota reunustavat pohjaan pistetyt tukikepit. T S N N T
• YS KILPAILU JÄLJESTYS VARTIOINTI PAIMENNUS Energialataus JÄLJESTYS VARTIOINTI PAIMENNUS METSÄSTY VARTIOINTI PAIMENNUS METSÄSTYS JÄLJEST äärisuorituksiin TI Tositilanteissa koiran suorituskyky punnitaan. Yltääkseen parhaaseen lopputulokseen PAIMENNUS METSÄSTYS KILPAILU VARTIOI sen ruuastaan US täytyy saadarasituksessatarpeeksi korkealaatuisiaenergialähde onKovassaLisäksi PAIMENN METSÄSTYSriittävän tehokas ravintoaineita. rasva. KILPAILU JÄLJESTYS pitkäkestoisessa ainoa YStarvitaan laadukkaita ja hyvin sulavia valkuaisaineita,VARTIOINTI METSÄSTYS KILPAILU JÄLJESTYS vitamiineja, kivennäis- ja hivenaineita sekä antioksidantteja. ENERGY 4300 ja ENERGY 4800 -ruuat ovat koirille, joiden harrastuslaji tai työ vaativat erityistä fyysistä kestävyyttä ­ aina äärirajoille asti. ENERGY 4300 Tarkoitettu koiralle, joka joutuu kohtuulliseen rasitukseen, muutaman tunnin suorituksiin, kuten esimerkiksi agility-, TOKO- tai IPO-kilpailuissa, ratajuoksussa tai poliisikoiran tehtävissä. Sisältää valkuaisaineita 28 % ja rasvaa 21 %. ENERGY 4800 Tarkoitettu koiralle, joka toimii pitkään rasittavissa ja kestävyyttä vaativissa olosuhteissa, kuten esimerkiksi valjakkourheilun, täyden päivän metsästyksen, paimennuksen tai rajavartiotyön parissa. Sisältää valkuaisaineita 32 % ja rasvaa 30 %. Kun aloitat Energy-ruokavalion, totuta koirasi siihen vähitellen 3­4 viikon ajan. Näin sen ruuansulatus ehtii sopeutua muutokseen. Jos vaihtelet Energy-ruokia keskenään, totuttelua ei tarvita. Muista antaa työkoiralle kunnon ruokalepo ennen rasituksen alkamista. Lepojaksoilla suosittelemme koirallesi Royal Canin BREED-, MINI-, MEDIUM-, MAXI- tai GIANT-ruokavalioita. TUTUSTUMISTARJOUS BOOSTER RÉSISTANCE RÉSISTANCE À L'EFFORT À L'EFFORT IMPROVED PEAK IMPROVED PEAK EFFICIENCY EFFICIENCY ACTIVITY Tieteellinen energiaruokavalio työ- ja kisakoirille Kun ostat 15 kg säkin Royal Canin Energy -sarjan ruokaa, saat 10 alennuksen. Etu on voimassa erikoisliikkeissä 30.8.2008 asti. Yksi kuponki / talous. Ei voi yhdistää muihin tarjouksiin. Etuseteli 10 www.royalcanin.fi Ostajan nimi:_________________________________________ Tuote:_______________________________________________ ­ Kuva: Alain Damperat
• Metso-TV:llä huikea suosio 60 Metsästäjä 4 / 2008
• Sää Sääasema Lotan pesällä. Yksi anturi on munien alla piilossa. ant Poikaset kuoriutuivat 5.6.2008. Poi Huhtikuun loppuun mennessä sivustolla vieraili jo 61 000 kävijää 69 eri maasta ­ eli huikea määrä! Keski-Suomen Metsoparlamentin lanseeraama Metso-TV saavutti heti valtavan suosion. Metson soidinta kuvattiin käytännössä koko soitimen ajan, jonka jälkeen kuvattiin koppelon pesinnän alkuun asti teeren soidinta. Kun "Lotta" lempinimen saanut koppelo aloitti haudonnan Uuraisilla, olivat kamerat taas heti valmiina. Lotta muni pesään seitsemän munaa, jotka kuoriutuivat 5.6.2008. osui varsinaiseen kultakaivokseen, kun yhteistyössä paikallisten toimijoiden kesken onnistuttiin kuvaamaan metson soidinta livenä ja sama jatkui metsonaaraan haudonnan kuvaamisena. Koko "maailma" seurasi silmä kovana ensin mahtavaa luontonäytelmää ­ metson soidinta ja sen jälkeen Lotta-koppelon pesinnän onnistumista! Lotan haudontaa seurasi toukokuun 22. päivään mennessä jo 63 000 kävijää ja suosio sen kuin jatkuu! Tietoliikenneyhteydet pullonkaulana Livekuvaa saadaan tietoliikenneyhteyksien asettamien rajoitusten takia vain 40 sekunnin välein eli se johtuu alueella pelkästään käytössä olevasta GPRS-yhteydestä. Tietokoneen muistiin kuvaa tallentuu sekunnin välein. Soitimella käytössä oli neljä kameraa, joista kolme otti kuvaa itse soitimesta ja neljäs sijoitettiin kohtaan, jossa parittelu tapahtui. Paikalla oleva tekniikka edellytti aggregaatin tuomista paikalle, jotta koko tekniikka sai esteettömästi virtaa. Syvään "poteroon" pressuilla ja kuusenhavuilla 50 metrin päähän piilotettu aggregaatti kulutti noin kahdeksan litraa polttoainetta vuorokaudessa. Tietotekniikan ja kameroiden lisäksi virtaa tarvittiin huippumoderniin sääasemaan, joka Huhtikuussa 61 000 vierailua Parlamentti käynnisti soidinprojektin valmistelun jo syyskuun alussa viime vuonna ja yhteistyöryhmää alettiin kasata tosissaan. Soidinpaikaksi löydettiin yhdeksän metsokukkoa käsittävä soidin joka sijaitsi 43-vuotiaassa männikössä eli varsin nuoressa metsässä. Huhtikuun 22. päivä saatiin sitten ensimmäiset kuvat galleriaan ja huhtikuun loppuun mennessä sivustolla vieraili jo 61 000 kävijää 69 eri maasta ­ eli huikea määrä! Klaus Ekman K eski-Suomen Metsoparlamentti on tehnyt hyvää ja näyttävää työtä maakuntalintunsa eli metson hyväksi. Parlamentin toiminnassa ovat mukana hyvin laajasti koko keski-suomalainen luonto- ja eräväki sekä kaikki alueen metsälliset toimijat. Yhteistyöryhmä Seurantatekniikkaa kentällä. Aggregaatti oli välttämätön kaiken tekniikan toimivuuden turvaamiseksi. Aggregaatti oli oikeaoppisessa "poterossa" ja pressun ja kuusen havujen avulla siitä ei edes kuulunut kuin pieni hurina, joka ei lintuja häirinnyt. Metsästäjä 4 / 2008 61
• TRACKER KOIRA-GPS -LAITTEET SUORAAN VARASTOSTA ASENNETTUNA! Toimitukset ympäri Suomen. Ei toimituskuluja. Tracker 310 Tracker 310i Tracker G400 Nyt täydellinen paketti asennettuna. Tilaukset:Timo Autio p.050 3640404 (klo 9:30-17:00) Pannoilla 24 kk vesitiiveystakuu. Trackerin esittely-/koulutuspäivät Tarjous 898.- Tarjous 1179.- Tarjous 1349.Vielä 50kpl shokkierä. Sis pannan, ohjelman, Nokia 6110 navi + asennuksen Sis pannan, ohjelman, Nokia 6110 navi + asennuksen Sis pannan, ohjelman, Nokia 6110 navi + asennuksen » Seinäjoki » Helsinki (Konala) » Sipoon ampumarata 31.7 7.8 7.8. klo 10-16 klo 10-16 klo 17-19 Tilaisuuksissa Trackerin tehtaan edustajia.Vapaa pääsy! HELSINKI Mekaanikonkatu 7, 00880 Hki Puhelin 09 - 434 2520 Faksi 09 - 434 25225 Aukioloajat ma-pe 8-16, la suljettu HELSINKI Konalantie 47, 00390 Hki Puhelin 020 - 744 3200 Faksi 020 - 744 3201 Aukioloajat ma-pe 8-16, la suljettu SEINÄJOKI Kauppakatu 1, 60100 Seinäjoki Puhelin 06 - 2150 500 Faksi 06 -2150 555 Aukioloajat ark. 9 - 17.30, la 10 - 14 Hunting Experience Metsokanta on käytännössä kaksinkertaistunut parlamentin perustamisen jälkeen. mittasi koko ajan säätä ensin soidinpaikalla ja sitten Lotan pesäpaikalla ja se tuottaa dataa, joka saadaan suoraan sidottua videokuvaan. Eli tutkijoillekin saadaan tuotettua mielenkiintoista materiaalia. Lotta ruokaili kahdesti päivässä Jo nyt kerätty aineisto kertoo Lotan ruokailevan haudonnan aikana kaksi kertaa vuorokaudes- sa. Kameravalvonnalla pystytään seuraamaan myös haudonta-aikaa, munien kääntelyä ja tietysti myös pesän selviytymistä. Kuitenkin noin kolmannes metson pesistä tuhoutuu jo haudonnan aikana. Lottaa ei paljon häirinnyt sunnuntaina 18.5. maahan satanut lumi. Kuva-aineistosta pystyi hyvin päättelemään kuinka lämpöä eristävä kanalinnun höyhenpeite on: Lottaa ei juuri lumen alta näkynyt ennen kuin hän päätti käydä ruokailemassa. Pesässä munien alapuolella oleva lämpötila-anturi osoitti kuitenkin, että pesän lämpötilamuutokset olivat säistä riippumatta hyvin vähäiset. Metsokanta kasvussa Keski-Suomen Metsoparlamentin toimet maakuntalintu metson hyväksi on noteerattu laajalti, myös metsojen keskuudessa. Viimeisten käytettävissä olevien riistakolmiolaskantatulosten valossa Keski-Suomessa on Suomen vahvin metsokanta eli keskimäärin viisi metsoa neliökilometrillä. Kanta on käytännössä kaksinkertaistunut parlamentin perustamisen jälkeen. G Hankevastaava: vs. riistapäällikkö Olli Kursula, Keski-Suomen riistanhoitopiiri Kamerat ja valvontatekniikka: HSH valvonta Graafinen suunnittelu: Kristian Hohkavaara Tekninen toteutus: Agileus Software Oy Sääasema ja tekniikka: Ilkka Lilja Oy Sääasema soidinpaikalla ei tuntunut kukkoja häiritsevän, eivät myöskään kamerat. Lähimmillään yksi metsokukko kävi seitsemän metrin päässä aggregaatistakin 62 Metsästäjä 4 / 2008
• SUOMI www.midwaysuomi.com Barnesin uunituuore latauskirja nro 4 Maailman laajin valikoima asetarvikkeita suomalaisen aseharrastajan saatavilla! - toimitusaika 1-2 viikkoa - varastotilanne nettisivuilla - jo lähes 100000 tuotetta! - postitse koko Suomeen! ejä e: rkk ta mm es ta im a Es laaj mas i ko ali tev tuo MTM digitaalinen ruutivaaka 1200gr, uutuus! Truglo Titan säädettävä supistaja Rem pistaja (myös muita!) yös Tuote 728299 40 Tuote 785229 59 9 Tuote 759080 1 175 Vortex-uutuus: Diamondback 2-7x35 BDCkororistikolla Midway Dogtown 34gr (2,2g!) varmintluoti 500kpl Moultrie Game Spy riistakamera 4.0 megapikseliä Tuote 972746 290 Tuote uote 32314 932314 90 Tuote 912450 190 Tilauspuhelin arkisin 9-17 09-5122933 - Verkkokaupasta 24h www.midwaysuomi.com - Sähköposti info@midwaysuomi.com SILENTUM VAIMENNIN Kemiön Metsästyspuoti Kapakkakuja 9 25700 Kemiö Puh. (02) 423 804 www.kimitojaktbod.fi e-mail: info@kimitojaktbod.fi Auki-Öppet Arkisin-Vardagar 12-18 Kaanaatie 68 Raisio Puh. (02) 239 0930 Avoinna ma-pe 10-17, la 9-14 www.asejaera.fi Aseet & ampumatarvikkeet, optiikka, loukut, koiratutkat, asesepän palvelut, vaimenninasennukset, kiikariasennukset, korjaus, entisöinti, custom-aseet. Metsästäjä 4 / 2008 63
• Lisätehoa valkohäntäpeuran pyyntiin Hannu Huttu riistapäällikkö, Etelä-Hämeen riistanhoitopiiri Lehtemme edellisessä numerossa käsiteltiin valkohäntäpeurakannan hoitoon liittyviä asioita lounaisen Suomen tihentymäalueen näkökulmasta. Jokioisten valkohäntäpeurapäivän keskustelun monet puheenvuorot ovat vielä tuoreessa muistissa ja metsästysseurojen kesäkokousten lähestyessä on hyvä pohtia joitain käytännön toimenpiteitä. Asetelmamme on varsin selvä: Suomen keskeisen valkohäntäpeura-alueen peuramäärä on liian suuri. Se nähdään jatkuvasti lisääntyvinä peurakolareina. Jyri Rauhala, V 64 tään saavuttavan vuotuisen huippunsa marraskuun aikana, niiden määrä nousee nopeasti jo lokakuussa ja vielä joulukuun aikana kolareita sattuu paljon. Niinpä peurakaatoja olisi tultava nykyistä enemmän alkusyksystä, jotta syyskannan tiheys pienenisi huomattavasti nykyistä enemmän ennen varmuudella saapuvaa kolarihuippua. Peurojen metsästys alkaa syyskuun viimeisenä lauantaina, samaan aikaan hirvenpyynnin kanssa. Tästä sitten seuraakin perinteinen, peurajahdin varhaista aloittamista hankaloittava ilmiö. Vanha tapa monilla metsästysseuroilla on aloittaa peurojen tehokkaampi metsästys vasta kun hirvijahti alkaa olla loppuvaiheissa. Myös lunta halutaan odotella. Näin kuluukin lokakuu ja metsästyksen edistyminen esimerkiksi viime syksynä Etelä-Hämeen riistanhoitopiirissä on nähtävissä oheisen grafiikan kertomana. Lumen sulaminen itsenäisyyspäivän tienoilla, elettäessä jo vuoden pimeintä aikaa näkyy sekin saalismäärässä selvästi. Toinen grafiikka esittää sen miten aikuisiin naaraisiin kohdistuvat kaadot painottuvat viimeisiin metsästyspäiviin. Mistähän tämä voisi johtua? Lokakuun peurakaatoja lisättävä Tehdyistä esityksistä huolimatta ei valkohäntäpeuran metsästysaikaa toistaiseksi ole muutettu alkamaan syyskuun alusta, joten käytettävissämme on lokakuu ennen vuoden kolarihuippua. Aurinko laskee syyskuun puolivälissä (Helsingin horisontti, 2008) klo 19.41, syyskuu olisikin ylivoimainen väijyttäessä suhteellisen alkohäntäpeurojen aiheuttamat kolarit ovat asia mikä kiinnittää eniten huomiota lisääntyneen peurakannan vaikutuksista. Kun peurakanta painottuu vahvasti maassamme korkean liikennesuoritteen alueelle, on selvää, että kasvanut peuramäärä näkyy vahvasti kolaritilastoissa. Valkohäntäpeurakolarien tiedeMetsästäjä 4 / 2008 Meillä on jo nyt joitain peuraseurueita, jotka saavat merkittävän osan saaliistaan nimenomaan ajavan koiran avulla.
• helposti metsästettäviä peuroja vaikkapa heinämailta. Ei lokakuukaan silti vielä hassumpaa aikaa ole. Aurinko laskee kuun puolivälissä klo 18.10, joten valoisaa aikaa riittää kohtuullisesti, vaikka lunta ei vielä olisikaan. Vertailun vuoksi todettakoon auringon laskevan joulukuun puolivälissä Helsingin horisontissa klo 15.12, mikä lumettomana aikana tarkoittaa melko lohdutonta pimeyttä iltapäivän lopputunteina. Avainkysymys kuuluukin: Miten paljon peurakaatoja pystyttäisiin lisäämään ja pitäisi lisätä lokakuun aikana? Edellisessä lehdessä arvioimme, että tulevalla metsästyskaudella olisi kaadettava vähintään 25 000 peuraa, ainakin kaksi ja puolituhatta enemmän kuin edellisellä metsästyskaudella. Tiheimmän valkohäntäpeurakannan alueella meillä Etelä-Hämeessä vaikuttaa vajaa sata metsästysseuraa tai seuruetta. Koko lounaisen Suomen tihentymäalueella vaikuttaa näin ollen useita satoja peuraporukoita. Ajatellaanpa koeluontoisesti näin: Edellä mainitut seurat ja seurueet pyrkivät heti syyskuun viimeisestä lauantaista lähtien ja lokakuun aikana kaatamaan kukin mahdollisuuksiensa mukaan noin 5 - 15 peuraa enemmän kuin viime vuonna vastaavana aikana. Ja miksi ei vähän enemmänkin, jos se näyttää onnistuvan? Tämä tarkoittaisi käytännössä muutamaa tuhatta lisäpeuraa viime lokakuun saaliiseen verrattuna, jolloin metsästyksen lisäyksen vähimmäistavoite saavutettaisiin jo alkusyksystä. Samalla poistettaisiin merkittävä määrä eläimiä liikenteen seasta ennen vääjäämätöntä kolarihuippua. Tästä olisi äärimmäisen hyvä jatkaa kohti talvea, vaikka metsästystä pimeimpänä aikana helpottava lumi antaisikin edellisvuosien tapaan odottaa tuloaan. Etelä ­ ja PohjoisHämeen, Länsi-Uudenmaan, Satakunnan ja Varsinais-Suomen peuratihentymissä operoivat metsästäjät tähän kyllä pystyvät. Metsästystapojen koko kirjo käyttöön Vahtimismetsästys on edelleen keskeinen valkohäntäpeuran metsästystapa, se on kohteesta riippuen yleensä helposti järjestettävissä. Vahtimispaikat, ruokinta ja riistapellot on tietenkin suunniteltava ja hoidettava ajallaan kuntoon, joten valmisteluissa työtä riittää. Vahtimista on perinteisesti jonkin verran vieroksuttu lumettomana aikana, koska ilman koiraa metsästäjän voi pimeyden painaessa päälle olla hyvinkin vaikea löytää ampumaansa peuraa. Kuten tunnettua, hyvänkin keuhko-osuman jälkeen peura helposti juoksee jonkin matkaa suuntanaan pellon reunan tiheikkö. Nykyään on kuitenkin käytettävissä huomattavasti aiempia vuosia enemmän koiria, joiden avulla tuollaiset peurat on melko helppo jäljittää. Mikä tahansa kohtuullisesti jäljestämään totutettu koira käy tähän. Pelkästään hirven tai jänisten metsästykseen käytettäviä koiria ei tällaiseen tietenkään haluta päästää. Vahtimismetsästyksessä ei pimeyskään vielä lokakuussa ole lainkaan sellainen haitta kuin Ilman lunta voisi jäädä ampumatta näissä oloissa. Hannu Huttu Metsästäjä 4 / 2008 65
• Valkohäntäpeurakaadot viikoittain 2007-2008 Etelä-Hämeen riistanhoitopiiri 700 600 500 400 300 200 100 0 100 180 160 140 120 100 80 60 40 20 0 Peurakaadot Peurakaadot Valkohäntäpeurakaadot viikoittain 2007-2008, aikuiset naaraat Etelä-Hämeen riistanhoitopiiri 29 .9 -7 .1 8. 0 -1 4 15 .10 .-2 22 1.10 .-2 29 8.1 .10 0 .-4 .1 5. 1. -1 1.1 12 1. .-1 19 8.1 .-2 26 5.1 .11 1. .-2 .12 . 3. -9 10 .12 .-1 . 6 17 .12. .-2 3.1 24 2 .-3 . 0 31 .12 .12 . .-6 .1 7.- . 13 14 .1. .-2 0 21 .1. .-2 7 28 .1. .-3 1.1 Peurasaalis painottui loppukauteen, viimeisiksi metsästyspäiviksi satanut lumi pelasti paljon. Myös naarassaalis painottui loppukauteen. Mitä nopeammin vasoja kaatuu, sitä nopeammin vapautuvat naaraat metsästettäväksi myöhemmän syksyn mahdollisesti lumettomissa olosuhteissa. Monetkaan metsästysseurat tai ­ seurueet eivät kaada valkohäntäpeuroja hirven metsästyksen yhteydessä. Tämä olikin ymmärrettävää entisinä aikoina, kun metsästäjien keskinäiset yhteydenpitovälineet olivat harvinaisia tai niitä ei ollut lainkaan. Nykyään tämäkin ongelma on väistynyt, tai ainakin väistymässä. Tänä päivänä saadaan monissa metsästystapahtumissa hyvin nopeasti tieto kaikille osallistujille siitä, mitä riistaa kunkin laukauksen jälkeen on kaatunut. Sekaannukset voidaan välttää hyvän ohjeistuksen ja tiedonkulun varmistamisen avulla. Kaikki eivät silti varmaankaan vielä halua yhdistää hirven ja peuran metsästystä. Pysäyttävää hirvikoiraa käyttävät eivät siihen luonnollisestikaan ryhdy, miesajotapahtumissa tilanne on jo toinen. Hirvijahdin yhteydessä tulee kuitenkin aika ajoin hyviä peuranampumistilanteita. Ajavan koiran kanssa tapahtuva hirvieläinten metsästys on maassamme melko nuorta metsästyskulttuuria. Se tuli mahdolliseksi vasta vuoden 1993 metsästyslain uudistamisen yhteydessä. Voitaneen sanoa, että sittemmin on loistavalla tavalla kehittynyt eräs nykyajan hienoimmista metsästysmuodoistamme. Se on tietenkin mäyräkoirien avustama valkohäntäpeuran ja metsäkauriin seuruemetsästys. Erityisesti valkohäntäpeuran osalta on nähtävissä, että tämä metsästystapa tulee kompensoimaan ainakin osittain mahdollisesti entisestään vaikeutuvaa vahtimismetsästystä. Meillä on jo nyt joitain peuraseurueita, jotka saavat merkittävän osan saaliistaan nimenomaan ajavan koiran avulla. Vanha tapa monilla metsästysseuroilla on aloittaa peurojen tehokkaampi metsästys vasta kun hirvijahti alkaa olla loppuvaiheissa. 29 .9 -7 .1 8. 0 -1 4 15 .10 .-2 22 1.10 .-2 29 8.1 .10 0 .-4 .1 5. 1. -1 1.1 12 1. .-1 19 8.1 .-2 26 5.1 .11 1. .-2 .12 . 3. -9 10 .12 .-1 . 6 17 .12. .-2 3.1 24 2 .-3 . 0 31 .12 .12 . .-6 .1 7.- . 13 14 .1. .-2 0 21 .1. .-2 7.1 28 . .-3 1.1 Tulevan jahdin haaste Metsästäjillä on käytössään tietty keinovalikoima pyynnin tehostamiseksi. Se mikä sopii yhdelle, ei välttämättä kiinnosta muita. Valkohäntäpeuran ydinalueella on kuitenkin metsästystä tehostettava ja kunkin toimijan on harkittava itselleen parhaat menettelytavat. Tässä artikkelissa ei ole kiinnitetty huomiota peurakannan rakenteelliseen verotukseen, sitä asiaa käsiteltiin edellisessä lehdessä. Sen voi tässäkin silti todeta, että aikuisiin naaraisiin kohdistuvaa verotusta on kannan tihentymäalueilla lisättävä. Olisi hyvin toivottavaa, että tiheimmän valkohäntäpeura-alueen metsästysseurat ja ­ seurueet kesäkokouksissaan käsittelisivät valkohäntäpeuran metsästykseen liittyviä asioita ja pohtisivat tilannetta metsästyksen tehostamisen kannalta. G 66 Metsästäjä 4 / 2008 Jouko Savonen
• UUTTA! LEUPOLD MX: Uusi laadukas modulaarinen LED ­valo Leupoldilta. Hinnat alk. 159 euroa. YLI 100 VUODEN KOKEMUKSELLA TARKEMPI KUIN HAUKANSILMÄ: LEUPOLD VX-II VX-II 3-9x40 Silver DX ­ristikko, saatavana myös mustalla viimeistelyllä VX-II 1-4x20 DX ­ristikko VX-II-kiikaritähtäimen suosio ei ihmetytä ketään, joka on 380,- joskus käyttänyt sitä ampuessaan. Sen arvokkaisiin ja suorituskykyisiin ominaisuuksiin kuuluvat myös tarkat 1/4-MOA:n välein varmistavat säätimet. Multicoat 4 -linssijärjestelmän valonläpäisy on erinomainen, minkä ansiosta sen kirkkaus on ylivertainen, kuva terävä koko näkökentän alueella ja kontrasti optimaalinen. Tietyissä malleissa oleva säädettävä objektiivi yksinkertaistaa määrättyjen etäisyyksien parallaksin säätämistä. Lukittava ja erittäin nopeasti tarkentuva okulaari, kosketustoiminen suurennuksen säädin. Tutustu myös Leupoldin VX-III ja VX-I ­sarjoihin osoitteessa www.leupold.com. 395,- VX-II 3-9x50 DX tai HDX ­ristikko 475,- VX-II 4-12x50 FDX ­ristikko, saatavana myös 4-12x40 FDX 595,- Duplex ­ristikko Fine Duplex ­ristikko Heavy Duplex ­ristikko Katso lähin Leupold ­jälleenmyyjäsi osoitteesta www.hjorth.fi Leupold & Stevens Inc., Oregon, USA · www.leupold.com Metsästäjä 4 / 2008 67
• Nuorisopäivä onnistuu helposti valmiin rastiradan avulla Uudenmaan riistanhoitopiirin nuorisoprojektissa on kehitetty rastirata metsästysseurojen ja koulujen yhteistyötä varten. Toukokuun aikana tehdyistä pilottikokeiluista saatiin niin myönteisiä kokemuksia, että Metsästäjäin Keskusjärjestö suunnittelee vastaavan radan tuottamista kaikille riistanhoitopiireille. Valmis paketti Uudenmaan riistanhoitopiirin nuorisoprojektin tavoitteena on saada metsästäjät tekemään yhteistyötä koulujen kanssa ja tarjota koululaisille lisää tietoa eräasioista. Metsästäjät ovat lähiluontonsa asiantuntijoita, joilla on eräasioista ja riistaeläimistä paljon sellaista käytännön tietoa, josta opettajilla ja tavallisilla kansalaisilla ei ole aavistustakaan. Hauska teemapäivä koululaisille on pr-työtä, jonka arvoa on vaikea mitata rahassa. Rastiradan perusajatuksen voi kiteyttää sanaan helppo. Valmis rastirata on nopeasti noudettu ja pystytetty, ja kokemuksen karttuessa seurat voivat halutessaan lisätä siihen omia rastejaan tai pitää aivan oman näköisensä teemapäivän. Vain mielikuvitus on rajana kouluyhteistyön ja nuorisopäivien järjestämisessä, mutta työlästä suunnittelua ja valmistelua on pyritty helpottamaan tämän radan avulla. Valmiin materiaalin avulla seurat pääsevät nuorisotyön alkuun tai saavat uusia ideoita kouluyhteistyölleen. Rastit on koottu peräkärryllä tai tilavalla autolla siirreltäväksi kokonaisuudeksi, jossa jokainen rasti on pakattu omaan laatikkoonsa. Kukin rastilaatikko sisältää valmiit tarvikkeet, M iltä kuulostaisi nuorisopäivä näin helposti: Kutsutte metsästysseurasi kanssa lähikoulun teemapäivään majallenne, kukin metsästäjä kertoo omalla rastillaan vartin ajan perusasioita esimerkiksi riistaeläimistä, apuna ovat valmiit kuvataulut ja ohjeet ja kullakin on yleisönä vain muutaman lapsen pieni ryhmä kerrallaan. Rastikierroksen päätteeksi paistatte kaikki yhdessä koululta saatuja eväsmakkaroita. Alle kolmessa tunnissa hyvin onnistunut ulkoilupäivä on ohitse ja oppilaat palaavat opettajien kanssa koululle. Lapsille vierailu majalla, nuotiolla syöminen ja esimerkiksi metsästyskoirat tai jousiammunta ovat unohtumattomia elämyksiä, ja opettajat ovat kiitollisia valmiiksi järjestetystä ohjelmasta. Juuri näin helposti nuorisotyön tekeminen onnistuu, kun tarjolla on valmis materiaali rastiratapäivän järjestämiseen. Anna Tuhti 68 Metsästäjä 4 / 2008
• eli esimerkiksi lapsille sopivan jousen maalitauluineen tai kuvallisen tietotaulun ja rekvisiittaa, kuten sarvia tai sulkia. Kaikkiin rastilaatikoihin kuuluu myös ohjeteksti, jossa annetaan vinkkejä siitä, miten kyseisen rastin voi vetää. Kukin rastinpitäjä saa mielellään tehdä lisäyksiä omalle rastilleen. Esimerkiksi täytettyjä eläimiä ei rastilaatikoihin ole voitu pakata, mutta ne ovat mielenkiintoisia ja havainnollisia lisävarusteita rasteille. Lapsiystävälliset metsästyskoirat ovat varma hitti, joista riittää puhuttavaa ja ihmeteltävää. Ideana oli auttaa metsästysseurojen jäseniä vetämään koululaispäivä alusta loppuun ja saada samalla käytännön kokemusta, jonka perusteella ohjeita ja välineitä paranneltiin. Kouluja on helppo saada mukaan Toisin kuin metsästäjät usein luulevat, ei kouluja ole vaikea saada mukaan eräaiheiseen nuorisopäivään. Koulujen opettajat ottivat avosylin vastaan valmiiksi tehdyn päiväohjelman, joka tarjottiin heille vieläpä ilmaiseksi. Rastipäivä esiteltiin heille eräaiheisena ulkoilupäivänä, jossa metsästäjät opettavat lapsille tietoa riistaeläimistä ja esimerkiksi jokamiehenoikeuksista. Aiheet sopivat hyvin koulujen opetussuunnitelmaan. Opettajien palaute pilottipäivistä oli hyvää. Tyypillisesti he kertoivat olevansa iloisimpia valmiiksi järjestetystä ohjelmasta ja kouluopetusta tukevista tietorasteista, mutta erityisesti hauskoista tekemisrasteista, kuten ammunnoista. He kiittelivät myös sitä, ettei rataan liittynyt mitään kilpailua tai kirjallisia tehtäviä, vaan oppilaat saivat nauttia eräpäivästä omista lähtötiedoistaan riippumatta. Kouluja siis löytyy helposti, kunhan metsästäjiä löytyy rastinpitäjiksi. Kynnystä madaltavat valmiit materiaalit, mutta myös opettajien läs- Pilottikokeilussa testattiin rataa Uudenmaan riistanhoitopiirissä ei ainoastaan luotu rastirataa, vaan sitä haluttiin myös testata käytännössä ja tuoda sitä samalla riistanhoitoyhdistysten ja metsästysseurojen tietoon. Tätä varten allekirjoittanut nuorisoprojektin vetäjänä sopi toukokuun koulupäivät täyteen ratapäiviä eri koulujen ja metsästysseurojen kanssa. Ideana oli auttaa metsästysseurojen jäseniä vetämään koululaispäivä alusta loppuun ja saada samalla käytännön kokemusta, jonka perusteella ohjeita ja välineitä paranneltiin. Toukokuun aikana rata kiersi 15 eri metsästysseuran tai riistanhoitoyhdistyksen luona ja 800 uusimaalaista koululaista pääsi testaamaan sitä käytännössä. Tyypillisimmin päivässä oli mukana joko noin 60 oppilaan pikkukoulu kokonaisuudessaan tai alle 30 oppilaan ryhmä, jossa oli mukana vain osa koulusta, esimerkiksi neljäsluokkalaiset. Useimmin metsästysseurat kutsuivat mukaan oman alueensa alakoululaisia (7­12 -vuotiaat), mutta rataa testattiin myös yläasteen oppilailla (13­15 -vuotiaat), joilla rata toimi aivan yhtä hyvin. Kaikki pilottijakson koululaispäivät onnistuivat mainiosti. Jokaisen päivän päätteeksi nähtiin tyytyväisiä rastinpitäjiä, iloisia koululaisia ja kiitollisia opettajia. Taisipa olla myös niin, että joka ikisen päivän lopuksi opettajat ja metsästysseura sopivat jatkavansa yhteistyötä tai ottavansa vastaavan teemapäivän jopa vuosittaiseksi perinteeksi. Kouluyhteistyö kiinnosti myös paikallislehtiä, jotka kertoivat positiivisessa hengessä metsästäjien järjestämistä hauskoista teemapäivistä. Suurin elämys koululaispäivän järjestäminen oli sellaisille seuroille, jotka eivät ole aiemmin tehneet nuorisotyötä. Oppilaat eivät syöneetkään yhtään rastinpitäjää, vaan päinvastoin olivat ujoja ja kohteliaita vieraillessaan seuran majalla. Ja tulipa eräskin rastinpitäjä innoissaan kertomaan, että "koko työurani liike-elämän palveluksessa tehneenä tulin tässä ajatelleeksi, että olisikohan sittenkin pitänyt ruveta opettajaksi!" Metsästäjä 4 / 2008 69
• Itse tekeminen on valttia Oppilailta kysyttäessä ammuntoja ei voittanut mikään, erityisesti jousiammunta oli lasten ja nuorten mielestä hauskaa. Myös metsästyskoirat, makkaran paisto ja esimerkiksi riistanhoitorastin istutustehtävä nousivat usein kommenteissa esiin. Oppilaiden vastauksista valkenee, että nuorisopäivän suola on itse tekeminen: ampumisen harjoittelu, omin käsin istuttaminen, makkaran paisto tikun nokassa tai vaikkapa metsästyskoiran silittäminen. Itse tekemällä ja kokeilemalla saa sellaisia elämyksiä, jotka jäävät mieleen. Tämän vuoksi rastiradan tietorastien joukkoon on hyvä valita aina joitakin tekemispainotteisia rasteja. Loppujen lopuksi ei ole niin tärkeää jäävätkö kaikki riistaeläinfaktat oppilaiden mieleen, vaan se, että heille jää positiivinen mielikuva metsästäjistä, eräharrastuksesta ja luonnon tuntemisesta. Aseet Tekemisrasteja: Riistanhoito Ilmakivääriammunta Jousiammunta Rakentaminen Lisäksi Aloita tästä -laatikko, joissa yleiset ohjeet Rasteja saa luonnollisesti soveltaa haluamallaan tavalla ja ottaa mukaan myös omia rasteja Rastiradan käyttö pähkinänkuoressa 1. Pyydä riistanhoitopiiriltäsi rastiradan ohjeet esim. sähköpostiin. 2. Selvitä montako metsästäjää saat mukaan rastinpitäjiksi. 3. Laske oppilaiden määrä: Jokaista rastia kohden voi ottaa 3­7 oppilasta, 10 oppilasta alkaa olla ehdoton maksimi (esim. 5 metsästäjää = 5 rastia, jolloin oppilaita voi ottaa 15­35 kpl tai max. 50 kpl). Ota mukaan vain sen verran oppilaita kuin resursseja on; esim. vain viides-kuudesluokkalaiset. Pieni oppilasmäärä helpottaa rastinpitoa. 4. Ota yhteyttä kouluun ja tarjoa eräaiheista ulkoilupäivää metsästysseuran majalla tai muulla sopivalla paikalla. Sovi, että koulu hoitaa oppilaille eväät. 5. Varaa ja nouda rastirata riistanhoitopiirin toimistolta. 6. Tutustukaa kaikkien rastinpitäjien kanssa rataan edellisenä iltana, suunnitelkaa minkä rastin kukakin ottaa ja tarvitseeko tuoda lisärekvisiittaa (esim. täytettyjä eläimiä tai metsästyskoiria). 7. Tavatkaa ajoissa ratapäivän aamuna ja laittakaa rata valmiiksi maastoon. 8. Anna rastillasi vastuullinen ja hyvä kuva metsästäjistä. Viettäkää hauska päivä ja nauttikaa lopuksi yhdessä eväitä nuotiolla. 9. Kysele radan jälkeen rastinpitäjiltä, opettajilta ja lapsilta miltä päivä tuntui, kysy opettajilta voisiko vastaavan päivän ottaa perinteeksi. 10. Palauta rata riistanhoitopiiriin sellaisena kuin sen sait. Muista ilmoittaa piirille, mikäli jotain puuttuu, on hajonnut tai loppunut. G Kaikille riistanhoitopiireille oma? Uudenmaan riistanhoitopiirin rastirata on jatkossakin lainattavissa riistanhoitopiirin toimistolta, ja syksyn varauslistassa onkin jo muutamien seurojen nimiä. Rastirata ei koske vain uusmaalaisia metsästysseuroja, sillä Metsästäjäin Keskusjärjestö suunnittelee toimivaksi osoittautuneen rastiradan tuottamista jokaisen riistanhoitopiirin käyttöön. Pilottikokeiluiden antama kokemus voi siis osoittautua vielä hyödyllisemmäksi, kuin projektin alkuvaiheessa osattiin arvata. Kenties jo ensi keväänä kaikilla Suomen metsästysseuroilla on mahdollisuus lainata rata omalta riistanhoitopiiriltään ja järjestää vastaava nuorisopäivä. Suuret kiitokset kaikille pilottipäiviin mukaan lähteneille metsästäjille! Rastiradan sisältö Tietorasteja: Hirvieläimet Pienpedot Jäniseläimet Kanalinnut Jokamiehenoikeudet Hirvikolarit näolo. Opettajille kannattaa jättää vastuu informoida koteja retkipäivästä ja järjestää lasten saapuminen, he kyllä hoitavat työnsä puolesta sellaiset asiat sujuvasti. Koulua voi myös pyytää hoitamaan eväät oppilaille. Metsästysseuran ei siis tarvitse huolehtia rastipäivänä muusta kuin radan pyörittämisestä. On hyvä muistaa, että opettaja on aina vastuussa oppilaiden turvallisuudesta ulkoilupäivänä. Seura tietysti huolehtii radan ja varsinkin ammunnan turvallisesta järjestelystä. Suurin elämys koululaispäivän järjestäminen oli sellaisille seuroille, jotka eivät ole aiemmin tehneet nuorisotyötä. Kotimaisia Tilaa nyt laadukkaat kotimaiset metsästyselokuvat ja koe unohtumattomat erähetket tv-tuolistasi! Valitse vaikka näistä: Hanhia mereltä, Näädänpyytäjät, Lumisten kairojen metsohaukut, Eränkäyntiä karhusaloilla, Tavoitteena talviriekot, Linnustajan eräsyksy, Kanalintuja Sompion kairoilta, Kruunupäiden jäljillä, Ajokoiralla alkusyksystä ensilumille, Unelmien huurremetsot ym. Koko valikoima on esitelty sivuilla www.videosara.fi Tutustu ja tilaa! Ei pilkkahintaan, mutta näistä on iloa moniksi katselukerroiksi! Videosara/Arttu Kotisara, 0400-229739 arttu@videosara.fi METSÄSTYSELOKUVIA! 70 Metsästäjä 4 / 2008
• HINTA LASKEE, KUN OSTAT USEAMMAN! [arvo 89,-] ÄT UK K U-R A H O HELPPOKÄYTTÖINEN Ä Ö JA TEHOKAS · Vaihtosäätimestä valitset valmiiksi ohjelmoidut 25 kanavaa, vaihdat taajuutta, tehoa jne. Tukeva rakenne, roiskevesitiivis Akun todellinen varaustila näkyy koko ajan Taajuus 67­73 MHz Pikakohinasalvalla tavoitat heikonkin äänen Valaistu näyttö, 3 eri värivaihtoehtoa VOX-toiminnossa puheyhteys avautuu automaattisesti PRI-toiminnossa voit seurata kahden kanavan puheliikennettä samanaikaisesti Selkeät valaistut näppäimet ETU 500 nopeimmalle EXTRA fleece 0,kun ostoksesi ylittävät 150,- · · · · · · Uutuusmalli 2009 Vesitiivis IPX7 Huipputehokas Pitkä kantama Ylivoimaisesti ostetuin jahtiradio Täyttää korkeimmat viranomaiskriteerit · · Erätukun etupaketti 0,- tu sis. e 9,19 in paket it u sk u l ut v uivat ä lopp kesken! Näm onna u ,iime v Pitkä akkukesto 349 AVAT A VAST + t oi m ralla Tilaa kert koko puhelimre kalle! jahtipo u ,1 kpl: 199179,á 5­10 kpl: : á 159,l yli 10 kp P usanten i Perusantenni Perusantenni santen enni Perusantenni tavalliseen käyttöön. Pit. 13 cm Marssiantenni Tehoantenni pitkille matkoille. Pit. 50 cm Vara-akku Li-Ion 7,4 V Toinen tehoakku laitteessa olevan akun lisäksi Verkkovirtalaturi Tukeva pöytälaturi, 230 V Ajoneuvolaturi Tupakansytytinpistoke, 12/24 V JAHTIJAKT VHF -RADIOPUHELIN JAHTIJAKT VHF -RADIOPUHELIN Uuden VHF-teknologian ansiosta huippupitkä kanton ansiosta huippupit ä kantoansiosta huippupitkä ntoi a uipp . Teho k ansiosta pitk ako k matka myös äärioloissa. Tehoakun ansiosta pitkä akTehoakun s osta pitkä k näppärä pieni koko. Tukeva äppä ä eni oko p k kukesto. Helppo käyttää, näppärä pieni kok T vuod uod rakenne, ylivoimainen 2 vuode takuu. vuoden Vyöpidike Jämäkkä irrotettava vyöklipsi takakanteen Suojakotelo Suojaa laitetta vaativissa oloissa Head-Set kuuloke+mikrofoni Voit seurata puheluliikennettä äänettömästi Tilaa www.eratukku.fi tai numerosta 020 747 7000 (ma­pe 9­17) OULU, Al si ie OULU, Alasintie 8 | VANTAA, Valimotie 27 | TAMPERE, Possijärvenkatu 4 | HAAPARANTA Ikan alo VANT , Valimotie 27 T PERE, Possijärvenkatu ANTAA, si tu AAPARANTA, kan A ano-talo TU I pä Sj o pa 6 0 iv ää k orot o n t a SUPERSUOSITTUJEN RADIOPUHELIMIEN m ak s u a ika a E R
• Uskelan viimeisen ilveksen jäljillä 72 Hannu Huttu Metsästäjä 4 / 2008
• Ilveskanta on ollut Suomessa nousussa jo pidemmän aikaa. Kanta on kasvanut tasaisesti ja tällä hetkellä ilveksiä arvioidaan olevan yli 1300 yksilöä. Kanta on levinnyt poronhoitoaluetta lukuun ottamatta tasaisesti koko maahan. Kanta kävi alhaalla Ilveskanta oli vielä 1800-luvun loppupuolella meillä runsas, mutta 1930-luvulle mennessä ilves oli hävitetty lähes kokonaan. Ilveksen runsaus on ollut suorassa suhteessa suden runsauteen. Susisaaliin pienentyessä metsästystä kohdistettiin enenevässä määrin ilvekseen. Vaikka ilveskanta aluksi elpyi suden hävittämisen myötä, ilves ei kuitenkaan kestänyt siihen kohdistuvaa metsästystä. Viimeisen kerran tapporahaa maksettiin ilveksestä vuonna 1962. Tuolloin Suomessa arvioitiin olevan vain 30 ­ 40 ilvestä. Nykyisen ilveskantamme voidaankin sanoa olevan alkuperältään ruotsalais-venäläistä. Metsästyksen historiaan liittyvää tietoa on paljon tarjolla paikallistasolla. Useassa pitäjähistoriassa kerrotaan paikkakunnalla viimeiseksi eläneestä sudesta t i il k tä i lä tä d t tai ilveksestä. Harva tarina kuitenkaan taltioituu kirjoitettuna. Viimeisin Salon nykyisen kaupungin alueella esiintyneen ilveksen metsästys tapahtui vuonna 1910. Kiitos tiedon säilymisestä kuuluu eräälle uutteralle eräkulttuurin harrastajalle. Komea jahtiseurue vasemmalta lukien: Adolf Niemi Huru-koiransa kanssa, Otto Nieminen, tuntematon, Otto Niemisen poika Urho, Evert Niemi ja istumassa Oton toinen poika Arvo Nieminen. Uskelan tarina hyvin dokumentoitu Uskelassa Vartsalan puustellia isännöi tuolloin tukeva isäntämies Otto Nieminen. Hän oli toistasataa kiloa painava innokas metsästäjä, jolla oli laaja suku ja kaikki olivat innokkaita eränkävijöitä. Puustelli sijaitsi saaressa jossa saalis oli taattua. Muistitiedon mukaan yhden jänisjahdin yhteydessä seurue oli löytänyt ilveksen jäljille. Oudot ilveksen jäljet nostattivat jännitystä ja ilvesjahti käynnistyi välittömästi. Vanha ilves kaarteli laajoja kaaria eivätkä passimiehet päässeet ajoissa asemiin, vaan aina vetivät vesiperän. Ilveksen suuntaa oli vaikea ennustaa. Talvinen päivä siinä vierähti ja ilves löysi turvakseen luolan jonne se piiloutui. Jahtiseurueen ei auttanut kuin kytkeä koirat kiinni ja palata takaisin puustelliin. Seuraavana aamuna pikaisen aamiaisen jälkeen puustellin väki marssi takaisin luolalle. Sieltä koirat saivat tuoreen vainun ja ilvesjahti oli uudestaan käynnissä. Koirien haukku raikasi pitkin Merikorven metsiä. Nyt oli passipaikat valittu huolella ja yhteislaukauksella isäntä Otto Nieminen poikansa Arvon kanssa kaatoivat ilveksen jahdin päätteeksi. Saalis vietiin puustelliin. Seuraavana päivänä valjastettiin hevonen ja ajettiin Saloon ikuistamaan harvinainen saalis. Salon Uuteen Valokuvaamoon meni kuusi ylpeää metsästäjää aseineen, neljä koiraa ja tietenkin miesten mukana oli kaadettu ilves. Komea täpläturkki on ollut suvun puustellissa arvopaikalla kohta sata vuotta. Artikkelin tiedot Ilves-jahdista vuonna 1910 Uskelan "viimeisen" ilveksen nahka ja ryhmäkuvassa näkyvä Otto Niemisen metsästyslaukku ovat esillä Ilveksen jäljillä näyttelyssä 8.5. ­ 5.10.2008 Suomen Metsästysmuseossa. perustuvat Suomen Metsästysmuseon pitkäaikaisen ja aktiivisen tukijan Pentti Katajan kirjoitukseen Urheilumetsästys-lehdessä 2/1978. Pentti Kataja on tehnyt arvokasta suomalaisen eräkulttuurin tallennus- ja tutkimustyötä 1970-luvulta lähtien. Katajan ansiona ovat vuosikymmeniä kestäneet tutkimukset Suomen metsästyskuninkaaksi nimetystä Piikkiön Bussilan kartanon omistajasta Jacob Johan Maexmontanista. Työn tuloksena on suvun asekokoelmaa ja arkistoa lahjoitettu Suomen Metsästysmuseoon. Hän on kirjoittanut lukuisia asehistoriallisia artikkeleita sekä tehnyt useita esine-, valokuva- ja arkistolahjoituksia Metsästysmuseolle. Suomen museoliitto myönsi Kauko Räsäsen suunnitteleman Suomen museoliiton 50-vuotisjuhlamitalin Pentti Katajalle Valtakunnallisilla museopäivillä Porissa 14.5.2008. G Vesa Anttila, amanuenssi, Suomen Metsästysmuseo Pentti Kataja Suomen museoliiton mitalien jakotilaisuudessa. Metsästäjä 4 / 2008 73 Pentti Pere/Satakunnan museo. Suomen Metsästysmuseon kokoelmat I lvesjahti on tarkkaan pyyntiluvilla säädeltyä suomalaista suurriistanpyyntiä. Ilveskannastamme metsästettiin joulukuusta 2007 helmikuun loppuun 2008 kestävällä jahtikaudella 94 ilvestä. Pyynnistä huolimatta ilveskanta jatkaa kasvuaan. Ilveskanta on tällä hetkellä saman kokoinen sekä yhtä laajalle levinnyt kuin 1880-luvulla.
• "Suomen maa" Afrikassa: NAMIBIA - safarimetsästystä joka lähtöön Seison paahtavassa päiväntasaajan auringossa pienellä torilla. Edessäni on torimyyjä, joka kauppaa postimerkkejä ja kertoo tuntevansa Eeva Ahtisaaren. Katson merkkejä ja näen vihon, joka kertoo Martti Rautasesta ja muista suomalaisista lähetyssaarnaajista 1800-luvun lopun Ambomaalla. Koska olen kiinnostunut historiasta, ostan vihon sekä muita värikkäitä, eläinaiheisia merkkejä. Olen Namibiassa, 12 000 kilometrin päässä Suomesta. Niin kaukana - mutta kuitenkin niin lähellä. Maasto on Namibiassa tasaista pensassavannia piikkipensaikkoineen. Pensaita tulee varoa, koska niissä on poikkeuksetta kahden tuuman piikit, jotka lävistävät vaatteen helposti aiheuttaen kivuliaita naarmuja. K Tapio Halla oska Namibian historia vilisee suomalaisia, on heillä täällä jonkinlainen erityisasema. Suomalaisista pidetään - toisin kuin valloittajista. Namibia on eurooppalaisten ­ englantilaisten ja saksalaisten ­ entinen alusmaa, mutta suomalaiset tulivat lähetystyöhön poliittisesti vapaalle alueella Pohjois-Namibiaan Ambomaalle. Namibia oli tuolloin saksalaisten hallinnassa ja rajan pohjoispuolella oleva Angola oli portugalilaisten hallussa. Myöhemmin Etelä-Afrik74 Metsästäjä 4 / 2008 Pääkaupunki Windhoek on noin 250 000 asukkaan matalarakenteinen kaupunki. Se sijaitsee noin 200 kilometrin päässä Atlantin rannikolta 1700 metriä merenpinnasta. Alue on vuorten ympäröimää ylätasankoa.
• ka hallitsi maata, joka itsenäistyi vuonna 1991. Tuohon aikaan oli maassa suomalaisia rauhanturvaamistehtävissä. Toimeentuloa alkutuotannosta Maan pääelinkeinot ovat maatalous, kalastus, kaivostoiminta sekä turismi. Turismissa merkittävä osuus on metsästysturismilla. Maassa on yli 800 rekisteröityä metsästysfarmia, jotka tarjoavat majoituspalveluja ja metsästystä. Tarjolla on jokaiselle halukkaalle jotakin. Hinnat ovat tosin korkeat, kiitos safarimetsästyksen, jolla on jo pitkät perinteet niin täällä kuin muuallakin Afrikassa. Iso maa, isot toleranssit Näin sanotaan usein myös itäisestä naapurimaastamme, mutta pakko on sanoa näin myös tästä maasta. Namibia on kolme kertaa Suomen kokoinen, mutta asukkaita on vain pari miljoonaa. Maa sijoittuu Atlantin länsirannikolle Etelä-Afrikan pohjoispuolelle rajoittuen pohjoisessa Angolaan ja idässä Botswanaan ja Zimbabween. Tärkein maaraja idässä on mahtava Kalaharin autiomaa, joka ulottuu myös Namibian alueelle. Kalahari ulottuu muuten yhdeksän valtion alueelle, joten kyseessä ei ole mikään pikku pläntti. Meillä ehkä tunnetuin Kalaharin eläimistä on mangusti (meerkat), josta on tehty television luontodokumenteissa lähes inhimillinen, nokkela ja viisas eläin. Namibian suurin kaupunki on pääkaupunki Windhoek, joka sijaitsee maan keskiosassa yli 1700 metriä merenpinnasta olevalla vuorten ympäröivällä ylängöllä. Asukkaita on alle 300 000, joten kysymyksessä on kutakuinkin Tampereen kokoinen kaupunki. Rakennuskanta on matalaa, pilvenpiirtäjiä ei juurikaan ole. Toinen merkittävä kaupunki on satamakaupunki Swakopmund, joka on pääkaupunkilaisten merkittävä lomakaupunki. Sinne paetaan Afrikan kesää, jolloin lämpötilat ovat varsinkin valkoihoiselle kestämättömät. nolla Helsingistä Frankfurtiin ja siitä Air Namibian Boeing 340-koneella Windhoekiin. 11 tunnin lento tapahtui yöllä, joten se sujui yllättävän kivuttomasti katsoen typerää Frendit­ sarjaa ja nukkuen. Kirkas auringonpaiste tervehti perillä. Aseen vientimuodollisuudet sikäläisen poliisin kanssa sujuivat joustavasti eikä tuontiluvasta peritty edes sikäläisiä dollareita. Siis ­ eteenpäin, sanoi mummo lumessa. Kerran elämässä Pitkään olin ajatellut Afrikkaa ja viimein sain tilaisuuteni. Kerran elämässä ­retki alkoi len- Pyyntiä jäljittämällä Jäljitämme melkoisessa kuumuudessa kuduantilooppia. Paahtava aurinko on noussut ja vesipullo taskussa lohduttaa vain hieman. Edelläni kulkevat Stefanus ja Manfred tutkien kudun jälkiä kovassa, hiekkaisessa maassa. ­ Miten ihmeessä ne luulevat löytävänsä tässä maastossa jonkin eläimen, huomaan pohtivani. Tosiasia kuitenkin on, että nämä kaverit jäljittävät tässä maastossa paremmin kuin meikäläinen hirveä uudessa lumessa. Maasto on piikkipensastoa, jossa jokainen pensas on kuin jättiläismäinen karviaispensas varustettuna kaksituumaisilla piikeillä, jotka eivät anna kulkijalle armoa. Meillä voi mennä pensaikkojen lävitse noin vain, mutta täällä se ei todellakaan käy päinsä. Piikit lävistävät vaatteen helposti ja jokaista oksaa tulee väistää, jollei halua kivuliaita naarmuja. Muuten maasto on helppokulkuista ja kovapohjaista tasaista savannia. Pojat pysähtyvät yhtäkkiä. ­ Hey, there it is! Put your gun here, kuiskaa Manfred ja osoittaa olkaansa. ­ Missähän se on, tuumin näkemättä muuta kuin harmaata pensaikkoa. Siirrymme hieman sivusuunnassa ja silloin näen sen! Ku- - Pahkasikoja. Kirjoittaja keskellä ! Kaupungissa on lukuisia matkamuistomyymälöitä, joissa on huomattava puuesineiden valikoima tyypilliseen afrikkalaiseen tapaan. Kudu-antilooppi on eräs Namibia tunnuseläimistä. Patsas sijaitsee Windhoekin keskustassa. Metsästäjä 4 / 2008 75
• du seisoo rintamasuunta meihin päin ja näen kaulan ja mustat korvanreunukset. Asetan aseen tuelle Manfredin olalle, hän laittaa sormet korviinsa ja tähtään. Painan liipaisinta ja kuulen luodin osuman pehmeän mätkähdyksen. Kuulen kudun kaatuvan ja jäävän niille sijoilleen. Menemme katsomaan ja maassa makaa naaraskudu. Osuma on kaulassa juuri kuten pitikin. Olen ampunut afrikkalaisen eläimen! Onnittelujen ja kuvien oton jälkeen palaamme autolle. Saaliin käsittelyn hoitavat paikalliset. Jahti meni siten kuin oli suunniteltu. Paikalliset ranchilla saivat lihaa, jota nimenomaan olimme hankkimassa. Swakopmundin satamakaupungin torilla myydään matkamuistoja. Pahkasikoja... Seuraavana iltapäivänä istumme Manfredin kanssa korkeassa tornissa karjan juomapaikalla. Torni huojuu hieman, mutta maisemat ovat upeat ­ sikäli kuin harmaa tasanko sankan pensaiston peittämänä sitä on. Mutta tämähän onkin Afrikkaa! Paljon puhutaan Afrikan tarhametsästyksestä. Todellisuus kuitenkin ainakin tällä alueella on, että maat ovat aidattuja, mutta sillä ei ole tekemistä metsästyksen kanssa. Näin jo lentokoneesta maassa kulkevia pitkiä linjoja ja mietin niiden merkitystä. Selvisi, että karjan takia maat on aidattu kolmesta viiteen kilometrin mittaisilla suorilla aidoilla. Jokaisen ruudun koko on useita satoja hehtaareja. Noin metrin korkuinen, kolmesta sileästä langasta tehty aita ei pidä minkäänlaista villieläintä, joten tarhametsästyksestä on turha puhua. Aidan vieressä on myös aina ajoura, jota ajetaan hoidettaessa ja liikuteltaessa karjaa alueelta toiselle. Se, millä on merkitystä metsästykselle, ovat juomapaikat. Muutamissa ruuduissa on juomapaikka, johon vesi nostetaan maan alta pienellä tuulimyllyllä. Juomapaikkoja käyttävät kuivana aikana kaikki eläimet, koska vettä ei juurikaan ole muualla. Tällaisessa paikassa siis passitimme. Tunnin odotuksen jälkeen etuoikealta lähestyy pahkasika. Se on epäluuloinen ja poistuu. Todennäköisesti se vainusi auton, jolla tulim- Naaraskudu saaliina me paikalle. Pakokaasun haju viipyy pitkään maastossa, vaikka auto on jo aikaa sitten mennyt. Hiukan sen jälkeen tulee etuvasemmalta kaksi sikaa, joista etummainen on isompi. Vaikka olemme varsinaisesti metsästämässä oryxia eli keihäsantilooppia tai kudua, päätämme kuitenkin pelata varman päälle ja ottaa pahkasian. Ammun sikaa .308:lla ja se kaatuu juomapaikkaa ympäröivän aidan taakse. Odotus jatkuu ja nyt saapuu puolestaan oikealta sika. Se viipyilee syöden maasta jotakin ja siirtyy sitten juomapaikalle. Sen olemus sähköistyy sen vainutessaan veren. Se ryntää aidan taakse ja ryhtyy pöllyttämään vainajaa! Katsomme ihmeissämme ja Manfred sanoo: - Crazy pig, shoot it! Teen työtä käskettyä ja niin meillä on kaksi sikaa! Ei nyt aivan dubleena samasta tilanteesta, mutta kaksi kahdella patruunalla kuitenkin. Olemme siis edelleen hankkimassa lihaa paikallisille ja he ovatkin saaliista erityisen onnellisia. Pahkasikaa syövät vain paikalliset, vieraille sitä ei tarjota - onneksi. Haju on sen verran vahva! Muita eläimiä Namibia on maa, jossa gepardikanta on ehkä vahvin eteläisessä Afrikassa. Kissan jälkiä näimme, mutta emme itse eläintä. Pahkasikasekä kudukanta on runsas, kuten myös oryxkanta. Näimme myös pieniä, koiran kokoisia tik-tik-antilooppeja sekä hyeenan. Eteläisessä Afrikassa on kolmattakymmentä antilooppilajia, joista elandi on suurin. Se on kooltaan meikäläistä hirveä kookkaampi. Kudu on kooltaan suunnilleen valkohäntäpeuran ja hirven välissä. Mielenkiintoinen ero verratessa meikäläisiin hirvieläimiin on huomattavan pieni jälki suhteessa eläimen kokoon. Kovilla mailla kun ei tarvita kovinkaan laaja-alaista sorkkaa tai kaviota liikkumiseen toisin kuin meikäläisillä hirvellä, porolla tai metsäpeuralla. Eläimen nahka on myös ohut ja lyhytkarvainen. Suojaväritys on erinomainen. Vaatii melkoista harjaannusta, että erottaa eläimen maastossa. Siinä tunsin olevani melkoinen noviisi. Afrikan lumoa Enää en ihmettele niitä, jotka tullessaan Afrikasta varaavat uuden matkan jo ennen kuin laukut on purettu. Afrikka vie mennessään monella tasolla. Ystävälliset ihmiset, huokea hintataso - paitsi metsästyksessä - uskomattomat maisemat ja tunne kiireettömyydestä ovat asioita, jotka harvinaistuvat nykymaailmassa. On toki totta, että kymmenpäiväisellä matkalla voi ainoastaan raapaista hieman pintaa ja jokainen maa on omaleimainen. Ne, jotka ovat vierailleet eteläisen Afrikan muissakin maissa, sanovat juuri tätä. Yksikään maa ei ole toisensa kaltainen ja kulttuureissa on huomattavia eroja. Pakkaankin jo seuraavaa matkaa varten... G Karjatalous ja maanviljely ovat tärkeitä toimeentulomuotoja matkailun ohella. Kaikissa elinkeinoissa on paljon kehitettävää. 76 Metsästäjä 4 / 2008
• PAIKANNA ITSESI. MYWAY NAVIGATOR LITE ON NYT Pohjakartta (C) Maanmittauslaitos 49/MML/07 TALLENNA JÄLKESI. SUUNNITTELE REITTISI. TM Vihdoinkin! Uusi todella edullinen navigaattori, jossa on maastokartat. Koko paketti kätevästi kännykässä. MyWay soveltuu kaikille oman tien kulkijoille ja luonnossa liikkujille. MyWay:llä löydät oman, kaverisi ja merkittyjen paikkojesi sijainnin tarkasti maasto-, kaupunki- tai merikartalla. 19,90 /kk (netistä) tai 69 /vuosi. Sisältää 300 karttaruutua. Osta. Löydät itsesi. www.tracker.fi/myway TM www.tracker.fi/myway PERINTEISET KOIRATUTKAT KOVAAN JAHTIIN! Käyttövalmiit paketit: Classic + Pico Classic + Intello Exact-paketti 599 Classic-vastaanotin: » Helppokäyttöinen ja tehokas » Lähellä/kaukana ­valinta mahdollistaa tarkan » Luja alumiinirunko sekä patentoidut, kestävät antennit suuntiman ja etäisyysarvioinnin 569 Classic-vastaanotin: » Helppokäyttöinen ja tehokas » Lähellä/kaukana ­valinta mahdollistaa tarkan » Luja alumiinirunko sekä patentoidut, kestävät antennit suuntiman ja etäisyysarvioinnin 349 Exact-vastaanotin: » Erittäin nopea ja helppo käyttää » Kevyt ja kestävä » Hyvä suuntima » Merkkivalo paristolle Pico-lähetin: » Erittäin kevyt, vain 110 grammaa » Taajuus 138 MHz » Ergonominen, kaulanmyötäinen muotoilu » Haukunilmaisin, ladattava akku » Kaikille koirille, pienimmästä mäyräkoirasta suurimpaan ajokoiraan Intello-lähetin: » Teholähetin, taajuus 138 MHz » Sopii parhaiten ajokoirille ja hirvikoirille » Haukkuhälyttimellä tai seisontahälyttimellä Exact-lähetin: » Kevyt (alumiinia), paino alk. vain 72 g » Taajuus 433 MHz, erittäin tarkka » Säädettävä haukunilmaisin » Merkkivalo paristolle Paketti sisältää: vastaanotin, 1 kpl lähetin, paristot, vyökotelo, käyttöohje, takuutodistus ja pantalaturi (vain Pico). Katso lähin myymäläsi osoitteesta www.tracker.fi/trackerstore. Tai soita ja tilaa 08 5400 600 (päivystys ark. klo 8-18) tai 0500 176 596 (päivystys myös viikonloppuisin klo 8-18) Hunting Experience Metsästäjä 4 / 2008 77
• Karhun elinpiiri 78 Jaakko Ojala Metsästäjä 4 / 2008
• S uomessa elelevien karhujen elinalueet näyttävät olevan suurempia kuin Ruotsissa, missä kannantiheys on keskimäärin korkeampi kuin meillä. Itäisimmässä Suomessa karhuilla on myös vuodenaikaan sidottua liikkumista itärajan yli, mikä vaikuttaa elinalueen kokoon. Valtakunnanrajalla liikkuvien karhujen lukumäärää voidaan hahmottaa tarkastelemalla rajanylityksiä koskevia aineistoja. Rajavartiosto teki viime vuonna noin 4000 havaintoa jäljistä, jotka osoittavat karhun kulkeneen rajan yli. Tiheä kanta, pienemmät elinalueet Ilman jälkikasvua olevat tai yksivuotiaiden seuraamat naaraat liikuskelevat jonkin verran suuremmalla alueella kuin pentuja hoitavat emot. Lisääntymisbiologisesta asemasta juontuvat erot ovat kuitenkin suhteellisen pieniä, kun tarkastellaan koko vuotuisen elinalueen kokoa. Liikkuma-alueiden ulottuvuuksiin vaikuttaa selkeästi myös kannan tiheys. Ruotsin kaksikymmentä vuotta kestäneessä karhuprojektissa on varustettu lähetinpannalla yhteensä noin 400 karhua, etupäässä naaraita. Naaraiden elinalueiden on havaittu supistuvan kannantiheyden kasvun myötä. Keski-Ruotsissa tehty DNA­analyyseihin pohjautuva tutkimus osoittaa karhuja olevan enimmillään runsaat 20 yksilöä tuhannella neliökilometrillä. Hirvenmetsästäjien havainnoista laskettu indeksi (karhuhavainnot/ensimmäinen jahtiviikko) on kahdessa suomalaisessa riistanhoitopiirissä (Ilomantsi ja Lieksa) samaa luokkaa kuin Ruotsin tiheimpien kantojen alueella. Keskisen Suomen tutkimusalueella kannantiheys on pienempi kuin Ruotsin karhukannan ydinalueella tai Kuhmon ja Lieksan itäosissa. Kainuun ja Ylä-Karjalan urosten laajat elinpiirit Kainuun ja Ylä-Karjalan uroskarhujen elinpiirit ovat poikkeuksellisen suuria havumetsäalueen karhuille. Tiheän karhukannan alueella odottaisi liikkuma-alueiden jäävän huomattavasti pienemmiksi. Tekeillä oleva yksityiskohtaisempi tarkastelu esimerkiksi haaskojen vaikutuksesta karhujen liikkumiseen saattaa valaista tätä kysymystä. Äkkipäätä voisi ajatella monivuotisten kuvaushaaskojen pienentävän liikkuma-alueen kokoa, mutta vaikutus voi olla myös päinvastainen, sillä vuosien myötä haaskoille saattaa löytää tiensä myös yhä useampi sellainen karhu, jonka talvehtimisalueet ja kiimatantereet ovat kaukana kuvauspaikkojen antimista. Uroskarhun elinalue jopa 10 000 km2 Ruotsin karhukannan ydinalueilla urokset liikuskelevat 1 000 - 1 500 km2:n ja naaraat noin 200-300 km2:n suuruisella alueella. Kuusamossa urosten liikkuma-alueen pinta-ala oli keskimäärin 1 600 km2 (Kuva 1), Kainuussa ja Ylä-Karjalassa peräti 6 200 km2 (Kuva 2). Pienimpien elinpiirien pinta-ala on samaa luokkaa kuin elinalueet Ruotsissa, mutta jotkut Suomessa elelevät karhut liikkuvat vuoden mittaan jopa 10 000 km2 suuruisella alueella. Aineistossamme on myös viisi GPS -lähettimellä varustettua naarasta, joiden liikkumaalueista on kattavasti tietoa. Näistä kolme liikuskelee Keski-Suomessa, yksi eleli Kainuussa ja yksi Pohjois-Karjalassa. Keskisen Suomen naaraskarhujen elinpiirit (Kuva 3) ovat moninkertaisesti suurempia kuin naaraiden elinpiirit Ruotsissa, mutta Kuhmon ja Lieksan itäosissa liikkuneiden naaraiden elinalueet (260 ja 180 km2, Kuva 4) olivat samaa suuruusluokkaa kuin keskimääräiset elinalueet Ruotsissa. Kuinka monta karhua liikkuu itärajalla? Erkki Pulliaisen kokoamasta aineistosta käy ilmi, että rajavartiosto teki viime vuonna noin 4000 havaintoa jäljistä, jotka osoittavat karhun kulkeneen rajan yli. Yksilömäärän arvioinnissa voidaan laskelmien pohjaksi ottaa GPS -pannoilla varustettujen karhujen rajanylitykset. Tyypillinen aikuisen karhun tekemien ylitysten vähimmäismäärä on kaksi vuotuista kulkua rajan yli, sillä itäisimmän Suomen karhut käyvät talvehtimassa Venäjällä. Useat karhut kuitenkin vierailevat myös kesään mittaan rajan takana. Vaikka laskelmasta jätettiin pois muutamia Ilpo Kojola ja Samuli Heikkinen, RKTL Kuva 1. Kolmen uroskarhun ja kahden naaraskarhun ("Hanna" ja "Sanna") elinpiirit GPS ­pisteineen. Kuva 2. Kahdentoista uroskarhun vuotuiset elinpiirit Kainuussa ja PohjoisKarjalassa. Metsästäjä 4 / 2008 79
• sellaisia karhuja, jotka pitkin kesää seilaavat itärajan haaskojen ja Venäjän puolella sijaitsevien maastojen välillä, havaittiin karhujen kulkevan keskimäärin 15 kertaa itärajan yli vuosittain. Rajalla kulkevien karhujen määrä olisi laskeman perusteella noin 270 yksilöä (4000/15). Todellisuudessa määrä lienee suurempi, sillä osa ylityksistä saattaa jäädä huomaamatta. Laskentaperusta ei myöskään ota huomioon sellaisia nuoria karhuja, jotka muuttavat pysyvästi Venäjältä Suomeen. Millainen karhu jää saaliiksi? Tyypillisin saaliskarhu Suomessa on nuori uros. Urosten osuus saalissa on erityisen korkea (73 %) poronhoitoalueella, mutta merkitsevä urosvoittoisuus (65 %) vallitsee myös poronhoitoalueen ulkopuolisen Itä-Suomen alueella. Keski-Suomessa urosten osuus on jonkin verran pienempi (55 %). Poronhoitoalueella kaadot ovat keskittyneet itärajan tuntumaan. Maan itäosien urospainotteinen saalis saattaa hyvinkin juontua siitä, että itärajan takaisesta vahvasta kannasta vaeltelee itäiseen Suomeen huomattavan monta nuorta urosta vuosittain. Venäjän luoteisosien nuorista naaraskarhuista valtaosa jäänee lajille ominaiseen tapaan emonsa lähipiirin asukeiksi. Karhusaaliin rakenteeseen vaikuttaa keskeisesti karhukannan rakenne, mutta mukana on myös muita tekijöitä. Tässä yhteydessä ei sovi unohtaa karhujen yksilöllisiä eroja elinpiirien koossa ja tavassa käyttää elinaluettaan. Jos karhu esimerkiksi vetäytyy jo varhain syyskesällä itärajan taakse, se säästää nahkansa Suomeen jättäytyvää eläintä varmemmin, sillä pyynti Suomen rajan tuntumassa Venäjän puolella on erittäin vähäistä. Myös se, kuinka toistuvasti karhu kulkee tiettyjen maastojen läpi tai vierailee samassa paikassa ravinnonhaussa, vaikuttanee todennäköisyyteen, jolla se päätyy saaliiksi. Tätä kysymystä pyrimme tulevaisuudessa tarkastelemaan vertaamalla kaadetuiksi tulleiden karhujen liikkumismalleja sellaisiin yksilöihin, jotka pysyvät hengissä vuodesta toiseen. Kiitokset Antero Hakala, Leo Korhonen, Reima Ovaskainen ja Seppo Ronkainen ovat vastanneet karhujen elävänä pyynnistä ja merkinnästä. Useilla paikallisilla metsämiehillä on ollut ratkaisevan tärkeä rooli pyynnin valmistelussa. G Kuva 3. Kolmen naaraskarhun elinpiirit GPS -pisteineen Keski-Suomessa. Kuva 4. Viiden uroskarhun elinpiirit Kuusamossa. 80 Metsästäjä 4 / 2008 Jaakko Ojala
• Metsästäjä 4 / 2008 81
• Ylä-Lapin RIEKOT laskentaan 82 Metsästäjä 4 / 2008
• Jarmo Katajamaa ja Ahti Putaala, Metsähallitus Pekka Helle, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistakolmiomenetelmän soveltuvuudesta tunturialueiden riekkokannan vuotuiseen seurantaan kuulee usein epäilyjä. Tunturialueiden kosteikoissa lymyävät poikueet on vaikea havaita miesvoimin toteutettavissa laskennoissa ja epävarmuutta lisää laskettavien kolmioiden vähyys Ylä-Lapissa. Ongelmallista riistakolmiolaskentojen toteuttamisessa on vähäinen metsästäjämäärä ja pitkät etäisyydet, mistä syistä vapaaehtoistyönä toteutettavat laskennat käyvät hyvin raskaiksi ja kalliiksikin. Näistä syistä riistantutkimus ei ole erityisesti kampanjoinut lisäkolmioiden saamiseksi YläLapin alueelle. R iekkokannan vaihtelut ja kehityssuunta tulevat esille kertyneessä pitkäaikaisaineistossa. Kuvaan 1 on koottu poikuearviointien (1964-1987) ja myöhempien riistakolmiolaskentojen (1988-) tulokset 44 viime vuoden ajalta. Riekkokantojen vaihtelu ja sen jonkinasteinen säännöllisyys rohkaisevat tulkintaan, että laskennoilla on saatu selville jotain olennaista riekkokantojen vaihtelun dynamiikasta. Toki muistaa Laskentojen suunnittelusta, koordinoinnista ja käytännön toteutuksesta vastaavat yhteisvoimin RKTL ja Metsähallitus. Tiheys 14 12 10 8 6 4 2 0 1960 1965 1970 1975 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 Kuva 1. Riekkokannan vaihtelu Enontekiöllä, Inarissa ja Utsjoella 1964-2007 elokuisten kanalintulaskentojen mukaan (pystyakseli: yksilöä neliökilometrillä). 1 Havaituksi tulemisen todennäköisyys 0,8 0,6 0,4 0,2 0 20 40 60 80 100 120 140 160 180 200 220 240260 280300 240 260 280 300 Etäisyys laskentalinjaan (m) Kuva 2. Laskentalinjalta ja sen välittömästä läheisyydestä löydetään kaikki riekot. Havaituksi tulemisen todennäköisyys laskee sen mukaan mitä kauempana laskentalinjasta riekot lymyävät. Metsästäjä 4 / 2008 83
• Kestävän metsästyssuunnittelun toteuttaminen edellyttää mahdollisimman luotettavaa ja ajankohtaista arviota suunnittelualueen riekkokannasta. pitää, että kuvan tulokset tulevat laskentalinjoilta, jotka ovat valtaosaltaan metsäympäristöstä; tuntuririekolla asiat voivat olla ainakin jossain määrin toisin. Kolmiolaskentatuloksista on myös se kokemus, että jonain vuonna arvio riekkotiheydestä on voinut osoittautua syksyllä jahdin alettua virheelliseksi, sääoloista tai muusta poikkeuksellisesta olosuhteesta johtuen. Luotettava ja ajankohtainen kantatieto tarvitaan Kestävän metsästyssuunnittelun toteuttaminen edellyttää mahdollisimman luotettavaa ja ajankohtaista arviota suunnittelualueen riekkokannasta. Tältä pohjalta on syntynyt, oikeastaan pitkän ajan kuluessa, ajatus Ylä-Lapin riekkoseurannasta jollain tehokkaammalla menetelmällä kuin kolmiolaskenta. Vihdoin ollaan pääsemässä sanoista ja suunnitelmista tekoihin. Soveltuva, jo käytössä oleva menetelmä tunturialueiden riekkolaskentaan löytyy länsinaapureista. Erityisesti Norjassa ja myös Ruotsissa on pitkään tehty riekkoseurantaa menetelmällä, jossa käytetään apuna seisovia kanakoiria. Koiran hakukuvion kattama pinta-ala on moninkertainen kolmiolaskennan 60 metrin levyiseen pääsarkaan verrattuna. Kolmiolaskijoiden 20 metrin välimatkat ovat lisäksi niin pitkät, että moni riekko jää tällä haravoinnilla havaitsematta. Koira-avusteisen aineiston tilastollinen käsittely (Distance-menetelmä) on kehitetty pitkälle ja siinä voidaan eliminoida mm. koirien välisten erojen vaikutukset loppuputulokseen. Kun havainto riekosta tehdään, olennaisinta on, että havaintopaikan kohtisuora etäisyys laskentalinjaan mitataan tarkasti. Laskentalinjan varrelta kertyneiden riekkohavaintojen etäisyysjakauma ja havaintojen määrä kuljettua matkaa kohti ovat muuttujat laskettaessa arvio riekkokannan tiheydestä ja sen luotettavuusrajat. Analyysi ottaa huomioon myös sen, onko havainto tehty yksittäisestä linnusta vai poikueesta, joiden löytymistodennäköisyydessä on ero. Etäisyysjakauman tilastotieteellisesti luotettavaan määrittämiseen tarvitaan 40-60 havaintoa. Yhtenäinen arviointimenetelmä kaikissa Pohjoismaissa antaisi erinomaiset mahdollisuudet riekkokantojen vaihtelujen seuraamiseen ja tutkimiseen koko kalottialueella. Yhteistyöstä aineistojen yhteiskäytöstä neuvotellaan parhaillaan Norjassa ja Ruotsissa laskennoista vastaavien tahojen kanssa. Laskentakokeilu kanakoiramiesten voimin Kanakoira-avusteiset riekkolaskennat toteutetaan tänä vuonna ensimmäistä kertaa Enontekiön, Utsjoen ja Inarin tunturialueilla elokuun toisena viikonloppuna. Laskentaan osallistuvat koulutetaan tehtävään ja ohjataan sen jälkeen tekemään laskenta etukäteen suunnitelluille reiteille. Linjalaskennat toteutetaan ensisijassa Ylä-Lapin paikallisten metsästäjien ja koiraharrastajien voimin. Motivoituneet, kanakoirilla riekkoa metsästävät saavat nyt pitkään toivomansa mahdollisuuden osallistua ja kantaa kortensa kekoon entistä tarkemman riekkokannan arvion saamiseksi. Laskentojen suunnittelusta, koordinoinnista ja käytännön toteutuksesta vastaavat yhteisvoimin RKTL ja Metsähallitus. Laskenta-aineiston tallentamisesta, tulosten laskemisesta ja niiden julkistamisesta vastaa RKTL. Riekkolaskennoista kerätään tuloksia ja kokemuksia ensin useiden vuosien ajan kannanvaihtelujen eri tilanteissa. Myös riistakolmiolaskentojen jatkaminen Ylä-Lapissa, mieluummin entistä paremmalla kattavuudella on erittäin tärkeää, jotta saadaan vertailuaineistoa testattavana olevan uuden laskentamenetelmän käyttökelpoisuudesta. Lisätietoja tarvittaessa antaa Jarmo Katajamaa (puhelin 040 593 1935 ja sähköposti jarmo.katajamaa@metsa.fi). G Maahantuoja: TELKO GROUP Radiopuhelimet PL 40, 02631 Espoo, Puh 09-5211/Radiopuhelimet email: radiopuhelimet@telkogroup.com STAR Hunterit löydät mm. näistä asiantuntijaliikkeistä: ALAHÄRMÄ: EVIJÄRVI: FORSSA: Forssan Erä HAAPAJÄRVI: HELSINKI: Eräliike Hiidenkivi, ISALMI: JOENSUU: JOUTSA: JUVA: Juvan Rauta ja Maatalous KURIKKA: KANKAANPÄÄ: KLAUKKALA: LAPVÄÄRTTI: LAHTI: LOPPI: MÄNTSÄLÄ: NIVALA: OULU: Viestimaa PARKANO: PORVOO: RAAHE: RAUMA: RIIHIMÄKI: SULKAVA: Neste Lohilahti SALO: SEINÄJOKI: TAMPERE: TAMMISAARI: MARIEHAMN: VAASA: Pomaco 84 Metsästäjä 4 / 2008
• AINUTLAATUINEN ERÄTUKUN MULLISTAA JAHTI- JA ERÄRETKET ERINOMAISUUDELLAAN! JAHTIKARTTA UUTUUS! · erittäin kestävä · räätälöity käyttäjälle · mukana: tilarajat, hirvi- ja pienriistaalueet Vain ä! etist n al k . ERÄTUKUN JAHTIKARTTA ERÄTUKUN JAHTIKART TA Erätukun ahti artta Erätukun Jahtikartta on para väli e jahdin Erätukun Jahtikartta on paras väline jahdin rätukun ta paras väline ahdin aras suunnitteluun. Saat s nope st ja helposti netisuunnitte uun. aat sen nope tt na elposti etis os iss suunnitteluun. Saat sen nopeasti ja helposti netisnopeasti ä juuri haluamaltasi alueelta ja omiin tarpeisiisi lt s alueelta ltasi al eelt ja omiin ta peisiis tas elta mi tarp isi tä ­ j i h l tarpeisiisi räätälöitynä. [arvo 89,-] ETU 500 nopeimmalle EXTRA ot t Erätukun Jahtikartta toteutetaan netissä tekemiesi valintojen pohjalta. Voit valita mm. · kartta-alueen keskipisteen, josta voit laajentaa karttaa haluamiisi suuntiin · kartta-alueen laajuuden · kartan mittakaavan (1 : 10000­1 : 800000) Kartta painetaan vettä ja kulutusta kestävälle erikoismateriaalille haalistumattomilla UV-väreillä joten Erätukun Jahtikartta on käytännössä ikuinen! Yhteistyössä Karttakeskus ja Metsähallitus ÄT UK K U-R A H O TU pä Sj o pa 6 0 fleece 0,kun ostoksesi ylittävät 150,- I Tilaa www.eratukku.fi + toimit E hi n esittely nsi 38,- uskulut taan iv ää k orot o n t a m ak s u a ika a E R
• Pienpetopyynti ja hirvenmetsästys koetaan tarpeelliseksi myös suojelualueilla. Metsähallituksen suunnittelija Arto Vilén, Savonlinnan riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Heikki Kosonen sekä Etelä-Savon riistanhoidonneuvoja Veli-Matti Pekkarinen, vaihtavat kokemuksia minkin pyynnin nikseistä. Leiripaikalta ravintonsa löytämään oppinut karhu voi olla epämiellyttävä telttakumppani. kittävä saavutus projektissa onkin ollut saada saman pöydän ääreen eri intressiryhmät, jotka käytyjen neuvottelujen jälkeen yhteistyössä löysivät kaikille sopivat ratkaisut. Metsästyksestä ei häiriötä Pihlajaveden Natura 2000 -alueen pinta-ala on 36 737 hehtaaria vesialueineen. Tästä noin 73 prosenttia on vettä. Alue on tärkeä vesistömatkailu- ja virkistysalue, missä arvioidaan vierailevan vuosittain 5000-15000 kävijää. Suunnitelman tavoitteena oli kehittää metsästäjälähtöisesti metsästys- ja riistanhoitojärjestelyille toimiva, alueen erityispiirteet ja suojelutavoitteet huomioiva sekä metsästysmahdollisuudet turvaava malli. Lisäksi selvitettiin onko metsästyksen ja alueen muun käytön sekä Natura 2000 -ohjelman tavoitteiden välillä ristiriitoja. Alueen kaikille 32:lle metsästysseuralle ja -seurueelle lähetettiin kysely, jolla selvitettiin metsästys- ja riistanhoitokäytännöt. Lisäksi alueen muilta kävijöiltä sekä paikallisilta selviteltiin muun muassa suhtautumista metsästykseen ja mahdollisiin sen mukanaan tuomiin häiriöihin. Vastaajista vain 15 prosenttia vastusti metsästystä ja vain kolme prosenttia kävijätutkimukseen osallistujista oli kokenut haittaa tai häiriötä metsästyksestä. Yleisesti metsästys ja metsästysseurat nähtiinkin merkittävänä yhteisöllisenä kokoojana, jonka sosiaalinen merkitys korostuu erityisesti saarissa asuville sekä kotipaikkakunnalta pois muuttaneille. Metsästyksessä huomioitavia alueellisia erityispiirteitä olivat muun muassa ampumasuunnat erityisesti luotiaseilla ammuttaessa sekä asuttujen kesämökkien huomioiminen esimerkiksi vesilinnustuksessa. Suojeltaville lajeille metsästys ei aiheuta häiriötä, etenkään, kun saimaannorpan pesimäaikaan (1.1-30.4) tapahtuva pienpetojen pyynti ohjataan tärkeimpien pesimäalueiden ulkopuolelle. Vastaavasti kalastajien kanssa on sovittu vapaaehtoisista verkkokalastusrajoituksista, koskien erityisesti keskeisiä norpan esiintymisalueita (15.4-30.6). Erityisesti hirvenmetsästys katsotaan merkitykselliseksi suojelunkin näkökulmasta, koska hirvikantojen vaikutus näkyy lehtipuumetsien kuusettumisena suojelualueella. Hirvijahti onkin ajoitettava alkusyksyyn, sillä pääosin hirvet muuttavat mantereelle talven tullessa. Pihlajaveden erätaloussuunnitelma: Metsästystä Natura-alueella suunnittelija, Metsästäjäin Keskusjärjestö Vääntö metsästyksen säilymisestä Natura-alueilla jatkuu. Ensimmäinen ilahduttava ja myönteinen tulos saavutettiin Pihlajavedellä, jossa Naturaalueen metsästyskäytännöt jatkuvat lähes ennallaan juuri vahvistetussa erätaloussuunnitelmassa. loksia voidaankin hyödyntää tulevaisuudessa muilla samankaltaisilla suojelualueilla. Yhteistyö poikimaan Pohjana hankkeelle oli jo 1990- luvun puolivälissä perustetun Pihlajavesi työryhmän muistio, missä havaittiin, että riista oli unohdettu silloisista suunnitelmista. Tuolloin päätettiin laatia alueelle riistakantojen hoitosuunnitelma, jonka vetovastuussa toimi Etelä-Savon riistanhoitopiirin silloinen riistanhoidonneuvoja Sauli Härkönen. Ajatus uudesta erätaloussuunnitelmasta heräsi eloon pari vuotta sitten Savon Erätulet -tapahtumassa, missä aluepäällikkö Jarmo Väisänen Metsähallituksesta ja Heikki Kosonen Savonlinnan riistanhoitoyhdistyksestä "kolauttivat viisaat päänsä yhteen". Tänä keväänä valmistunut erätaloussuunnitelma toteuttaa valtion maa- ja vesi alueilla Pihlajaveden Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelman linjauksia metsästyksen ja kalastuksen osalta. Suunnitelmassa yhteen sovitetaan metsästys, suojelutavoitteet ja virkistyskäyttö suojelualueilla. Mer- M etsähallitus toimii valtion mailla luonnonvarojen hoitajana ja käyttäjänä. Liiketoimintaa harjoitetaan kestävän käytön periaatteen mukaisesti talousmetsissä ympäristöasiat huomioon ottaen, lisäksi luontopalvelut hoitaa suojelu- ja virkistysalueita sekä vastaa muun muassa kala- ja riista-asioista. Metsähallitus tarjoaakin laajat eränkäynti-, retkeily- ja virkistysmahdollisuudet kaikille kansalaisille. Pyrkimys pitää valtion maat mahdollisimman laajasti eränkäynnin piirissä synnytti pilottihankkeen Savonlinnan kupeessa Pihlajavedellä. Syntyneen erätaloussuunnitelman tu86 Metsästäjä 4 / 2008 Marko Muuttola Aktiivista toimintaa suojelualueella Pihlajaveden Natura 2000 -alueen ydinosan muodostavat rantojensuojeluohjelmaan kuu-
• Metsästyksen ja metsästysseuratoiminnan merkitys kyläyhteisön vireänä säilymiselle n=26 kpl Melko pieni 19% Erittäin suuri 27% Keskinkertainen 12% Melko suuri 42% Avoin yhteistyö eri sidosryhmien kesken on ollut avainasemassa Pihlajaveden Erätaloussuunnitelman laadinnassa. Vasemmalta suunnittelija Arto Vilén Metsähallituksesta, riistanhoidonneuvoja Veli-Matti Pekkarinen Etelä- Savon riistanhoitopiiristä, suunnittelija Ilkka Heiskanen, aluepäällikkö Jarmo Väisänen ja suunnittelija Hanne Liukko Metsähallituksesta sekä Heikki Kosonen Savonlinnan riistanhoitoyhdistyksestä. M tätk Metsästyksen ja metsästysseuratoiminnan merkitys j tät ti i kit kyläyhteisön vireänä säilymiselle koetaan merkittäväksi. Lähde: Pihlajaveden erätaloussuunnitelma, Metsähallitus. luvat valtion maa-alueet. Lisäksi alueella on lehtojensuojeluohjelman alueita. Alueen tärkeimmät arvot ovat saimaannorppa ja ainutlaatuinen saaristoluonto. Pihlajavedellä esiintyvät saimaannorppa, liito-orava ja saukko ovat luontodirektiivin liitteiden II ja IV lajeja. Näiden lajien esiintymisen turvaaminen onkin ollut alueen perustamisen lähtökohtana lajiston suojelun osalta. Metsästyksen ja riistanhoidon ei katsota olevan ristiriidassa suojelun tavoitteiden kanssa. Hankkeen aikana on syntynyt lukuisia ideoita miten yhteisiä asioita voitaisiin viedä eteenpäin ja nykyisiä käytäntöjä kehittää. Virkistyskäyttäjille on luvassa muun muassa ohjeistus ruoan tähteiden käsittelystä: miten tulee toimia jotteivät ruoantähteet olisi eläinten, kuten supikoirien ja karhujen saatavilla. Leiripaikalta ravintonsa löytämään oppinut karhu voi olla epämiellyttävä telttakumppani. PaiMerkittävä saavutus projektissa onkin ollut saada saman pöydän kallisten tietämys turääreen eri intressiryhmät, jotka käytyjen neuvottelujen jälkeen vallisista reiteistä kulyhteistyössä löysivät kaikille sopivat ratkaisut. kea eri vuodenaikoina hyödynnetään oppaissa ja metsästäjien suorittaman valvonnan ansiosta Metsähallitus saa ajan tasalla olevaa tietoa esimerkiksi nuotiopaikkojen kunnosta. Lisäksi metsästäjät suorittavat erilaisia riistalaskentoja ja avustavat suojeltavien lajien seurannassa. Pihlajaveden erätaloussuunnitelma on osa valmistumassa olevaa Pihlajaveden Natura-alueen hoito- ja käyttösuunnitelmaa. G Aktiivinen riistanhoito onkin omiaan lisäämään alueen monimuotoisuutta. Metsästysseurojen suorittamat pönttötalkoot hyödyntävät vesilinnuista telkkää sekä koskeloita, lisäksi maastoon viedyistä "mittatilauspöntöistä" hyötyvät pöllöt ja pikkulinnutkin. Metsästäjien aktiivinen pienpetopyynti parantaa niin riistan kuin muidenkin nisäkkäiden ja lintujen poikueiden selviytymismahdollisuuksia. Pihlajaveden alueella tästä hyötyvät etenkin selkälokki ja naurulokki, jotka molemmat kuuluvat vaarantuneisiin lajeihin. Tulevaisuudessa pienpetopyynnistä voi olla hyötyä myös saimaannorpalle, sillä lumen vähetessä poikaset voivat olla helpommin petojen saatavilla. Kyselytutkimuksen mukaan metsästäjät ovat pyytäneet vuosittain noin 300 pienpetoa, jois- ta määrällisesti eniten supikoiria. Metsähallitus panostaakin pienpetojen pyyntiin luovuttamalla loukkuja metsästäjien käyttöön. Erätaloussuunnitelmassa todetaankin, että suojelun tavoitteet eivät ole ristiriidassa metsästyksen kanssa ja että metsästys jatkuisi nykyisessä laajuudessa tulevaisuudessakin Pihlajaveden Natura 2000 -alueen valtion mailla. Yhteistyötä luvassa jatkossakin Pihlajaveden Natura 2000- alueen maankäyttökartta. Lähde: Pihlajaveden erätaloussuunnitelma, Metsähallitus Metsästäjä 4 / 2008 87
• udestaan Rakka ruoka Aila Hietala Kyyhkysenrintaa 5 1½ 1 1 1 1 3 3 1. tl tl tl pkt dl kyyhkysen rintapalat suolaa mustapippuria yrttimaustesekoitusta amerikanpekonia sipulia valkosipulinkynttä vettä Jäniskaalikääryleet tulee 25 kpl 1 2 1 1 iso kaali noin 2,5 kg l vettä rkl suolaa tl meiramia riisiohraa porkkanaa sipulia jäniksen jauhelihaa kypsä kaalin sisusta ruokakermaa suolaa mustapippurirouhetta valkopippuria meiramia pippurista yrttimausteseosta 2. 3. 4. Täyte: 1 dl 2 2 600 gr 200 gr 2 dl 3 tl 1 tl ½ tl 1 tl 1 tl 5. 6. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. 1. Koverra kaalin kanta halki. Keitä suolalla ja Pinnalle: 1 tl suolaa 1 rkl siirappia Vuokaan: 3 dl kaalin keitinlientä meiramilla maustetussa vedessä kaali kypsäksi. Irrota lehdet sitä mukaa, kun ne pehmenevät. Jäähdytä lehdet. Leikkaa lehden kantaosasta pois kova kohta. Keitä riisiohra kypsäksi vedessä. Huuhtele kylmällä vedellä. Valuta lävikössä. Jauha jäniksen liha kahteen kertaan l ihamyllyssä. Raasta porkkana karkealla raastinterällä. Kuutioi sipuli pieniksi kuutioiksi. Hakkaa kaalin sisäosasta jäänyt osa työlaudalla hienoksi. Sekoita kaikki täyteaineet sekaisin yleiskoneessa. Levitä kaalinlehdet työlaudalle. Laita täytettä jokaiselle kaalinlehdelle tasaisesti. Kääri kääryleiksi. Laita voidellulle uunipellille limittäin. Ripottele kääryleiden pinnalle 1 tl suolaa ja 1 rkl siirappia sekä 2 rkl öljyä. Lisää pellille kaalin keitinlientä Laita 200 asteiseen uuniin paistumaan. Valele paistumisen aikana pellillä olevalla liemellä. Paista noin 1 tunti. Kypsyysaika riippuu siitä onko kesä vai talvikaali. Tarjoile puolukkahillon sekä keitettyjen perunoiden kanssa. Pyyhi talouspaperilla kyyhkysen rintapalat kuivaksi. 2. Mausta rintapalat suolalla, mustapippurilla ja yrttimausteseoksella. 3. Kääri amerikanpekoni viipaleet rintapalojen ympäri. 4. Siirrä rintapalat voideltuun uunivuokaan. 5. Lisää vesi. 6. Kuori sipulit ja kuutioi pieniksi kuutioiksi. Lisää sipulikuutiot vuokaan. 7. Laita vuoka 200 asteiseen uuniin 15 minuutiksi. Alenna lämpö 175-150 asteeseen. 8. Anna rintapalojen kypsyä, noin 3 tuntia. Valele välillä vuoassa olevalla liemellä. 9. Ota kypsät rintapalat pois uunista. Anna vetäytyä hetki, ennen kuin irrotat luut rintapaloista. Leikkaa viipaleiksi. Laita tarjoiluvuokaan rintapalat vierekkäin. 10. Tee sienikastike. Käytä vuoassa ollut liemi kastikkeeseen. Suppilovahverokastike: 300 gr valmiiksi käsiteltyjä ja hakattuja suppilovahveroita 2 rkl öljyä 3 dl vettä 1 sipuli 1 valkosipulinkynsi ½ tl mustapippuria ½ tl sitruunapippuria ½ tl timjamia 2 rkl maizenaa ruskeille kastikkeille 1 prk ranskankermaa 1. 2. 3. 4. Valuta sienet hyvin. Ruskista öljyssä sienet ja sipulikuutiot. Kiehauta vesi sekä uunivuoasta tullut liemi. Lisää ruskistettu sieni-sipuliseos sekä mausteet. Anna kiehahtaa hetki. Lisää maizena sekä ranskankerma. Anna kiehahtaa. Tarjoile kyyhkysenrintapalojen kanssa. Lisänä keitetyt perunat ja salaatti. 88 Metsästäjä 4 / 2008
• Riista Gulassi 6 annosta 500 ½ 2 1 5 5 100 100 2 300 5 7 ½ 2 2 2 2 ½ 3 gr dl l tl kpl kpl gr gr kpl gr kpl dl tlk kpl rkl tl kpl tl kpl peuran tai hirvenpaistia öljyä vettä suolaa valkopippuria mustapippuria purjoa selleriä porkkanaa perunaa lohkoina valkosipulinkynttä vettä tomaattimurskaa lihaliemikuutioita punaviiniä tai punaviinietikkaa paprikajauhetta laakerinlehteä mustapippuria rouhittuna paprikoita Täytettyä Metsäkaurista ohje 4:lle 600 gr metsäkauriinpaistia ½ rasiaa herkkusieniä 1 tl timjamia ½ tl suolaa 2 rkl öljyä ½ pussia kuivattuja luumuja ½ prk aurinkokuivattua tomaattia 1 tl suolaa 1 tl riistamaustetta 1 tl mustapippurirouhetta Vuokaan: 2 dl vettä+ lihaliemikuutio Kastike: 6 dl lientä (vesi +uunivuoassa ollut liemi) 1 pss punaviinikastiketta 1 dl ruokakermaa Koristele: purjorenkailla +viherpippureilla 1. 2. 3. 4. 5. 6. Pyyhi paisti kuivaksi talouspaperilla. Leikkaa terävällä veitsellä paisti halki avoimeksi ikään kuin kirja. Nuiji lihanuijalla ohuemmaksi. Sekoita mausteet keskenään. Ripottele paistinpinnalle. Viipaloi herkkusienet. Kuutioi luumut ja aurinkokuivatut tomaatit. Ruskista öljyssä herkkusienet. Lisää herkkusienien joukkoon kuutioidut luumut, aurinkokuivatut tomaatit sekä timjami ja ½ tl suolaa. Sekoita. Levitä seos paistin päälle. Kääri rullalle. Laita hammastikuilla kiinni. Siirrä voideltuun uunivuokaan Kuumenna 2 dl vettä ja lisää lihaliemikuutio liemeen. Kaada liemi vuokaan. Laita paisti uuniin 175 asteeseen ½ tuntia. Alenna lämpö 150 asteeseen. Valele paistia uunissa olevalla liemellä välillä. Anna kypsyä noin 1½-2 tuntiin. Anna paistin vetäytyä ennekuin leikkaat viipaleiksi. Tee kastike. Käytä vuoassa oleva liemi myös kastikkeen pohjaksi. Mittaa kattilaan yhteensä 6 dl lientä. Lisää punaviinikastike ja kerma. Kiehauta ylös. Kaada kastiketta hiukan paistiviipaleiden päälle. Tarjoa loppu kastike erillään. Koristele paistiviipaleet purjorenkailla ja viherpippurilla. Tarjoile lohkoperunoiden ja uunijuuresten sekä puolukkahillon kera. Herkkukastike metsäkauriista ohje 4.lle 550 2 2 3 3 7 1 1 1 1 1 2 2 1. 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. gr metsäkauriin paistia rkl öljyä sipulia porkkanaa valkosipulinkynttä dl vettä tl suolaa tl mustapippuria tl pippurista yrttiseosta dl ruokakermaa dl appelsiinimehua rkl soijakastiketta rkl maizenaa ruskeille kastikkeille Pyyhi metsäkauriinpaisti talouspyyhkeellä kuivaksi. Suikaloi ohuiksi suikaleiksi. Ruskista kevyesti öljyssä. Kuutioi sipulit ja ruskista öljyssä. Kiehauta vesi. Lisää ruskistetut lihasuikaleet, sipulit ja mausteet kiehumaan. Kuori porkkanat ja suikaloi tikuiksi. Anna liha-sipuliseoksen kiehua miedolla lämmöllä noin 30minuuttia. Lisää nestettä, jos sitä haihtuu kypsymisen aikana. Lisää porkkanasuikaleet. Anna kiehua vielä noin 15 minuuttia niin, että liha on kypsää. Lisää kerma, appelsiinimehu sekä maizena ruskeille kastikkeille. Kiehauta ylös. Tarjoile keitettyjen perunoiden, puolukkahillon sekä porkkanaraasteen kanssa. Pinnalle: hakattua persiljaa Tarjoiluun: smetanaa ja herkkukurkku kuutioita Suikaloi paisti ohuiksi suikaleiksi. Ruskista kevyesti öljyssä. 2. Kiehauta vesi. Lisää suola veteen ja lihasuikaleet. 3. Kiehauta ja kuori vaahto pois pinnalta. Lisää kokonaiset mausteet. 4. Anna kiehua lihan kypsäksi. 5. Ota lihasuikaleet pois liemestä. Siivilöi liemi. 6. Suikaloi juurekset ja viipaloi purjo. 7. Freesaa juurekset kevyesti öljyssä. 8. Kuori perunat ja lohkone pieniksi lohkoiksi. 9. Lisää liemeen vielä 7 dl vettä. Laita juurekset, tomaattimurska ja mausteet liemeen kiehumaan. Lisää perunalohkot myös kiehumaan. Anna kiehua melkein kypsäksi. 10. Lisää lihaliemikuutiot, paprikat suikaleina, punaviini tai punaviinietikka sekä kypsät lihasuikaleet. Anna kiehahtaa. 11. Tarjoile keiton lisäkkeenä herkkukuutiota ja smetanaa. 1. PS. Keitto on "tulinen". Käytä mausteita vähemmän, jos et pidä tulisesta mausta. 7. 8. 9. 10. 11. 12. 13. 14. 15. Aila Hietala on Oulun läänin Paavolassa syntynyt keittäjä-emäntä, jolla on 40 vuoden ruoanlaittokokemus suurtalouksissa. Tällä hetkellä hän toimii keittäjä-emäntänä Punkalaitumen yhteiskoulussa. Työn lisäksi hänellä on harrastuksena uusien reseptien suunnittelu ja kokeilu. Sen myötä on syntynyt kaksi keittokirjaa, jotka ovat loppuunmyyty. Tässä tarjolla teille Ailan herkullisia reseptejä. Metsästäjä 4 / 2008 89
• Nuorten palsta Vuoden 2008 kaikissa Metsästäjä-lehden numeroissa esitellään yksi kerrallaan viisi MKJ:n Nuorisorahastosta palkittua kärkipään hanketta ja toimijaa malliksi ja esimerkiksi kaikille metsästäjille. Tässä numerossa esitellään Lappajärven-Vimpelin riistanhoitoyhdistyksessä tehtyä työtä nuorten innostamisesta metsästysharrastuksen piiriin, jonka seurauksena ennätysmäärä nuoria osallistui metsästäjätutkintoon. Lappajärven-Vimpelin riistanhoitoyhdistyksen riistapäivät nuorille Viime vuosina Lappajärven-Vimpelin riistanhoitoyhdistyksessä on yhä aktiivisemmin kiinnitetty huomiota nuorten innostamiseksi metsästysharrastuksen pariin. Ja työ on tuottanut tulosta, keväällä 2007 nuorille annettiin tietopaketti metsästysharrastuksesta, jonka seurauksena samana keväänä osallistui ennätysmäärä nuoria metsästäjätutkintoon. V Mikael Luoma iime syksynä riistanhoitoyhdistys toteutti Lappajärven keskikoulun kanssa yhteistyössä riistapäivän kaikille 7.-9. luokan oppilaille. Riistapäivään osallistui kaikkiaan noin 150 oppilasta. Päivän aikana oppilaat kiersivät polun, jonka varrella oli metsästykseen ja riistanhoitoon liittyviä visaisia rastitehtäviä. Tehtävät käsittelivät niin riistaeläinten biologiaa, lajintunnistusta, pienpetopyyntiä kuin hyviä metsästäjätapoja. Lisäksi yhden rastiosion tehtävät liittyivät jokamiehenoikeuksiin. Tehtävien ratkomisen osalta käytiin leikkimielinen kilpailu, jonka parhaat riistanhoitoyhdistys palkitsi. Myös vastaukset kaikkiin rastitehtäviin käytiin oppilaiden kanssa läpi. Riistapäivä ei ollut pelkästään tehtävien ratkomista, vaan päivän aikana oppilaille esiteltiin Useat pienpetojen loukkutyypit tulivat riistapäivänä nuorille tutuksi. käytännön metsästystä, kuten loukkupyyntiä, koira- ja jousimetsästystä. Pohdittiin esimerkiksi mitä on otettava loukkupyynnissä huomioon, miksi pienpetoja pyydetään tai millaista on turvallinen ampumaaseen ja jousen käsittely? Osalla oppilaista metsästysharrastuksesta tietoa oli runsaasti, osa kuunteli herkällä korvalla. Päivän päätteeksi lounastettiin paikallisen metsästysyhdistyksen majalla ja ihasteltiin täytätettyjä eläimiä. Nuorisotyö antaa paljon Sekä oppilaiden että opettajien palaute riistapäivästä oli pelkästään positiivista. Nuorten innokkuus ja mielenkiinto metsästysasioihin oli helposti aistittavissa. Jo aiemmin nuorisotyössä havaittu näkökulma sai vahvistusta; mielenkiintoa nuorilla metsästysharrastuksen tuntemiseen on, kunhan sitä vain ruokitaan oikealla tavalla. Tästä mainiona esimerkkinä toimii toteutettu riistapäivä. "Riistapäivän järjestäminen ei vaadi kohtuut- tomia järjestelyitä ja antaa paljon sekä nuorille että iäkkäämmillekin nuorille", toteavat rhy:n riistapäivän puuhamiehinä häärineet Markku Mäki, Olli Kangas, Erkki Savola sekä Markku ja Mikael Luoma. Riistanhoitoyhdistyksen lisäksi alueen koulut ovat innostaneet nuoria metsästyksen ja riistanhoidon pariin mm. tarjoamalla yläkoululaisille valinnaiskurssina eräkursseja ja jopa lukiolaiset voivat joustoviikon valinnaiskurssilla syventyä riistabiologiaan ja erävaellukseen. Koulujen tarjoamassa opetuksessa riistanhoitoyhdistys on halunnut olla tukemassa opetustyötä. Ensi syksynä riistapäivä olisi tarkoitus järjestää Vimpelin yhteiskoulun oppilaille ja näin varmistaa metsästystietouden anti koko riistanhoitoyhdistyksen alueella. Tulevaisuudessa riistapäivä on tarkoitus pitää yläkoulun oppilaille joka kolmas vuosi, jolloin jokainen oppilas pääsisi vähintään kerran riista- ja metsästysoppiin peruskoulun aikana. G Nuorisotoimintarahaston yhteistyökumppanit: Leupold tähtäinkiikarit, pitkät Baikal - ruutiaseet Metsästyskiväärit Nahkojen tunnistusta rastipaikalla. Hilla Honkaniemelle nahat olivat tuttuja. Garmin kartta-GPS, Jahti-Jakt -eräasusteet 90 Metsästäjä 4 / 2008
• Trius-kiekonheittimet Näppärä kiekonheitin, jonka T-muotoisen jalustan voi kiinnittää maahan, lankkuun tai esimerkiksi vararenkaaseen. Helppo virittää ja käyttää. - Mahdollisuus käyttää korkeitakin kulmia - Yhdelle tai kahdelle kiekolle - Lähtönopeus säädettävissä Birdshooter nyt vain 49,- Säätöihin ei tarvita työkaluja Deben-luolakoiratutka Debenin uusin luolatutka toimii jopa 12 metrin syvyyteen saakka. Lähetinpanta on täysin vesitiivis ja sen toiminta-aika on yli 350 tuntia. Lähetin laitetaan päälle magneettikytkimellä, jolloin siitä ei tarvitse poistaa paristoja joka käyttökerran jälkeen. Nahkainen panta johon lähetin kiinnittyy on helppo uusia vaurioiduttuaan. Edén-koiratutka Ruotsin suosituin tutkapanta! Suuren saksalaisen metsästyslehden testimenestyjä (Wild & Hund 21/2007). Ilmaisee onko koira liikkeellä vai paikallaan. Kevyen rakenteen ansiosta soveltuu erinomaisesti myös mäyräkoirille. Lähettimellä pitkä käyttöaika (400 h) tavallisilla AA-sormiparistoilla - et tarvitse kalliita koiratutkaparistoja! Pitkä kantama. 290,- 245,- Kollimaattorisarja Suorita tähtäinkiikarin alkukohdistus helposti ja nopeasti ilman hukkalaukauksia! Soveltuu hyvin myös aseen kohdistuksen tarkistamiseen jahtimatkalla. Ei kaipaa paristoja. Sopii lähes kaikkiin kaliipereihin. 49,- Zos 6-24x50E parallaksisäätö alkaen 20 m 1" runkoputki punapisteristikolla ....... 95,valaistulla Mil-Dot -ristikolla... 120,- Baikal IJ-513M -ilmakivääri Kaliiperi 4,5 mm Erittäin tehokas jousimäntätoiminen ilmakivääri, lähtönopeus 320 m/s K18 Zos 10-40x56 AOE Tactical parallaksisäätö alkaen 10 m, 30 mm runkoputki, valaistu Mil-Dot -ristikko toisessa polttotasossa, 5-portainen valo pun/vihr, mukana mustat kääntyvät suojaläpät 189,- Baikal IJ-27 EM-M-1C 12/76 - suursuosikki! Kaliiperi 12/76, piiput kovakromattu. Automaattivarmistin ja ejektorit / ulostyöntäjät. Hihnalenkit valmiina. 245,Mukana 4 vaihtosupistajaa! Zos 6-24x50AOE Tactical 420,- 190,8-32x56 Tactical Mil-Dot -ristikko säädettävällä 11-portaisella valaisulla, sniper-säätötornit, parallaksisäätö alkaen 10 m 30 mm runkoputki Tikka T3 -mallisto alkaen 690,- ! Mil-Dot -ristikko ensimmäisessä polttotasossa 5-portaisella valaisulla (punainen ja vihreä), sniper-säätötornit, parallaksisäätö alkaen 15 m, 30 mm runkoputki, mukana kääntyvät suojaläpät Lee Breech Lock -lataussarja Uudistettu Breech Lock -malli, jossa aikaa ja työtä säästävä latausholkkien pikalukitus. Lisäksi tarvitset vain latausholkit kaliiperillesi ja hylsynpitimen. 230,- HS Camo -naamiointivälineet Naamiointihuppu 12,Soveltuu hyvin myös silmälasien käyttäjjille. Hengittävää verkkokangasta, helppo käyttää ja kuljettaa taskussa. Naamiointikäsineet 9,Näillä käsineillä sulaudut maastoon! Hengittävää verkkokangasta. Yhteishintaan 15 euroa! 125,PPU-luodit Saatavana myös muita painoja ja kaliipereita! Ammuntatuet Kevyet ja käytännölliset ammuntatuet. Jalkojen päissä tulppien alla metallipiikit, jotka saavat pitävän otteen alustaan. Irrotettavat sommat estävät uppoamisen hiekkaan. Korkeus säädettävissä. Mukana kantopussi. 1-jalkainen 29,2-jalkainen 39,3-jalkainen 39,- alennettu hinta! PPU .30 . . . . . PPU .30 . . . . . PPU 7,62 rk-luoti PPU .303 . . . . PPU 7 mm. . . . PPU 6,5 mm. . . PPU 9 mm. . . . PPU 9,3 mm. . . PPU .44 . . . . . 123 gr / 8,0 g FMJ . . . 145 gr / 9,4 g FMJ BT. . 123 gr / 8,0 g FMJ . . . 150 gr / 9,7 g FMJ BT. . 173 gr / 11,2 g FMJ BT . 139 gr / 9.0 g FMJ BT. . 147 gr / 9,5 g FMJ . . . 285 gr / 18,5 g SP. . . . 240 gr / 15,6 g FPJ . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 22,- / 200 kpl 23,- / 200 kpl 24,- / 200 kpl 30,- / 200 kpl 39,- / 200 kpl 25,- / 200 kpl 19,- / 200 kpl 49,- / 200 kpl 36,- / 200 kpl Eräliike Riistamaa Espoo Oravannahkatori 1 02120 Espoo puh. (09) 4110 1290 ma-pe 12-18 Kouvola Tapiontie 2 45160 Kouvola puh. (05) 375 0288 ma-pe 10-18 ~ www.riistamaa.fi ~ Kesätarjous - heinäkuun aikana nettikaupassa tehdyissä tilauksissa toimituskulut -50%! Metsästäjä 4 / 2008 91
• MKJ tiedottaa Jari Pigg Metsästäjäin Keskusjärjestön toiminnanjohtajaksi I Metsästäjäin Keskusjärjestön hallitus on valinnut Metsästäjäin Keskusjärjestön uudeksi toiminnanjohtajaksi MMM, metsänhoitaja Jari Piggin (44). Pigg on toiminut järjestön apulaistoiminnanjohtajana ja hoitanut sijaisena toiminnanjohtajan tehtävää vuoden alusta alkaen. Jari Pigg on ollut MKJ:n palveluksessa vuodesta 1994 lähtien. Metsästäjäin Keskusjärjestöön hän tuli Metsähallituksesta. Osoitteenmuutoksia I Pohjois-Savon riistanhoitopiirin uudet puhelinnumerot: puh. 044-365 3810, fax. 017-282 3005 Riistapäällikkö Jouni Tanskanen, 0500-376 800 Riistanhoidonneuvoja Ville Hokkanen, 050-431 1276 Toimistonhoitaja Tuula Ruuskanen, 044-261 2184 I Kangasniemen rhy: uusi toiminnanohjaaja Seppo Laitinen, Pölläkänmäentie 125, 51260 TAHKOMÄKI, puh. 040-962 7596, kangasniemi@riista.fi Hauholle uusi ampumarata I Nykyään ei kovin usein nouse uusia ampumaratoja. Hauholla päätettiin kuitenkin nostaa sellainen, eivätkä hauholaiset säikkyneet sen enempää työtaakkaa kuin lupamenettelyviidakkoakaan. Hauhon ja Tuuloksen rajapinnassa sijaitsevan Somerosvuoren ampumaradan avajaisia vietettiin 6.6.2008 loistavassa kesäsäässä. Avaussanat lausui Hauhon Metsästysseura ry:n puheenjohtaja Timo Juutila. Ampumisen historia Hauholla tunnetaan itsenäisyyden alkuvuosista, jolloin suojeluskunta harjoitteli peltoaukeilla. Tuittulaan rakennettiin sitten aikanaan ampumaratakin, joka kuitenkin hävitettiin suojeluskuntien lakkauttamisen yhteydessä. Myöhempinä vuosikymmeninä Tuittulaan palautettiin ampumaharrastuksen elpymisen myötä ensin hirvirata ja sittemmin haulikko-, pistooli- ja pienoiskivääriradat. Radat olivat 1960-luvulta lähtien myös ampumaseuran ja maanpuolustusyhdistysten käytössä. Kesällä 2006 päädyttiin siirtämään Tuittulan vanha rata pois pohjavesialueelta ja asutuksen nurkista. Monien neuvottelujen ja valitusprosessien jälkeen lupapäätös saatiin loppuvuodesta 2007. Kolmivuotisen hankkeen kokonaiskustannus nousi 120 000 euroon, talkootyötunteja kertyi noin 4000. Kolmasosa kustannuksista rahoitettiin Linnaseudun POMO+ -ohjelmasta. Hauhon Metsästysseura ry:n sihteeri Matti Rantti vastasi kaikkinaisesta paperisodasta ja varapuheenjohtaja Mauri Salonen sekä suunnittelusta että rakennustöiden johtamisesta. Ratavastaavana tulee toimimaan Keijo Mäkelä. Tulemme myöhemmässä vaiheessa kertomaan enemmän uudesta ja alueellisia ampumamahdollisuuksia huomattavasti lisänneestä ampumaradasta. Pohjoismainen metsästys ­ esimerkki koko Euroopalle I Pohjoismaiset metsästäjäjärjestöt ja järjestöjen yhteistyöelin Nordisk Jaegersamvirke eli NJS järjestivät toukokuussa Strasbourgissa europarlamentaarikoille suunnatun tilaisuuden, jossa esiteltiin pohjoismaista tapaa metsästää. Tilaisuuden tarkoitus oli esitellä pohjoismaista mallia riista- ja metsästysasioiden järjestämiseksi ja toteuttamiseksi, koska Keski-Euroopassa metsästys poikkeaa merkittävästi meikäläisestä ns. talonpoikaisesta metsästyskulttuurista. Tämä näkyy valitettavasti myös selvästi EU:n metsästystä koskevien direktiivien sanamuodoista ­ ne on kirjoitettu keskieurooppalaisesta näkökulmasta. Puheenjohtajat Simo Syrilä (MKJ) ja Lauri Kontro (SML) Suomesta yhdessä Norjan Torstein Molandin (NJFF), Ruotsin Torsten Mörnerin (SJF) ja Tanskan Ole Roed Jakobsen (DJF) jakoivat EU-parlamentille uudenkarhean julkaisun Nordic Hunting ­ Securing Nature and Wildlife for Coming Generations. Julkaisu lanseerattiin FACE:n eli EU-maiden metsästäjäjärjestöjen liiton kokouksessa maaliskuussa Brysselissä ja heti perään huhtikuussa CIC:n eli Kansainvälisen riistansuojeluneuvoston kokouksessa Marokossa. Julkaisussa esitellään juuri ko. pohjoismainen malli riista-asioiden hoitamiseksi. MKJ Laitiala tiedottaa: Tulossa nuorille! I MKJ Laitialan toimintakeskus ja Etelä-Hämeen riistanhoitopiiri sekä piirin itäiset riistanhoitoyhdistykset aloittavat syksyllä 2008 nuorille tarkoitetun, syventävän metsästäjätutkintoon valmentavan kurssitoiminnan. Alustavasti noin kolmipäiväisiksi suunnitellut yksittäiset kurssikokonaisuudet ajoittuvat Päijät-Hämeen koulujen syys-, talvi- ja kesälomajaksoille. Kurssiohjelma aikatauluineen julkaistaan kesän kuluessa www.riista.fi sivuilla, viimeistään alueen koulujen 2008 syysloma-ajankohdan vahvistuttua. Syventävä kurssitoiminta sisältää metsästäjätutkintokursseilla käytettävän perusmateriaalin lisäksi käytännön osioita, joissa tullaan keskittymään havainnollisin välinein, materiaalein ja toimintaympäristöin erityisesti lajitunnistukseen, riistan elinympäristöjen hoitoon, pienpetojen pyyntiin ja saaliin käsittelyyn sekä turvallisiin metsästysmenetelmiin. Syventävä kurssitoiminta suunnataan pilotti-projektina aluksi itäisen Hämeen alueen 12-18 vuotiaille nuorille. Mikäli kokeilusta tulee menestys, voidaan vastaavaa kurssitoimintaa laajentaa. Seuraa myös Metsästäjä ­lehden no. 5 "Nuorten palstan" tiedotuksia. Lisätietoja MKJ Laitialan toimintakeskuksesta, puh. 03-882570 Norges Jeger- og fiskerforbundetin puheenjohtaja ja FACE:n varapuheenjohtaja Torstein Moland, toiminnanjohtaja Jari Pigg ja puheenjohtaja, eräneuvos Simo Syrilä viemässä pohjoismaisen metsästyksen ilosanomaa EU-parlamentille. 92 Metsästäjä 4 / 2008
• Huomioitavaa metsästyskauden 2008-2009 riistanhoitomaksun suoraveloituksessa! I Valitettavasti monen suoraveloituksen tehneen metsästäjän suoraveloitus epäonnistui mm. pankin vaihdon, tilin katteettomuuden ym. virheiden vuoksi! Kaikille heille tulee Metsästäjälehden kansiliitteenä metsästyskortti. Maksettaessa tätä korttia on käytettävä viitenumeroa, joka on henkilökohtainen! Pankissa maksettaessa saa leiman korttiin. Maksuautomaatilla, kotipäätteellä tai puhelinpankin kautta maksettaessa on korttiin liitettävä kuitti! Metsästysajat 1.8.2008­31.7.2009 Huomioi seuraavalla sivulla olevat lisärajoitukset* RIISTALAJIT Sorsalinnut *1) Merilinnut *2) Haahka, koiras Haahka, naaras Nokikana Meri- ja metsähanhi Kanadanhanhi Lehtokurppa Teeri ja pyy Metso Riekko LÄÄNIT TAI ALUE Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa P-S, P-K, Po, R-P, K-S, Ou, Ka, La Enontekiö, Inari, Utsjoki Enontekiö, Inari, Utsjoki Uu, V-S, Sa, Po, R-P, Ou Muualla maassa riistanhoitopiirin luvalla Koko maassa Koko maassa Riistanhoitopiirin luvalla Koko maassa Koko maassa Riistanhoitopiirin luvalla Koko maassa Koko maassa Koko maassa METSÄSTYSAJAT 20. 8. klo 12.00 - 31. 12. 1. 9. - 31. 12. 1. 6. - 31. 12. 20. 8. klo 12.00 - 31. 12. 20. 8. klo 12.00 - 31. 12. 20. 8. klo 12.00 - 31. 12. 20. 8. klo 12.00 - 31. 12. 20. 8. klo 12.00 - 31. 12. 10. 9. - 31. 10. * 10. 9. - 31. 10. * 10. 9. - 31. 10. * 10. 10. 10. 10. 9. - 31. 3. * 9. - 31. 3. * 9. - 31. 10. * 9. - 31. 10. Lääkelaitoksen määräyksellä uusi varoaika tutkimuskarhujen elintarvikkeena käytölle I Lääkelaitos on määrännyt, että RKTL:n käyttämillä valmisteilla lääkittyjä karhuja saa käyttää elintarvikkeeksi aikaisintaan kuuden kuukauden kuluttua lääkekäsittelystä. Päätös koskee vuoden 2008 pyyntikautta. Käytännössä rajoitus koskee kaikkien kuluvana vuonna huhti-lokakuussa käsiteltyjen karhujen myymistä elintarvikkeeksi esimerkiksi ravintoloille. Rajoitukset eivät koske ennen vuotta 2008 käsiteltyjä karhuja. Käsiteltyjen karhujen korvamerkkeihin ja pantaan on kirjoitettu vedenkestävällä tussilla vuoden lisäksi kuukausi, jonka viimeisenä päivänä varoaika päättyy, esim. huhtikuussa 2008 merkitylle yksilölle muodossa 10-08, jolloin varoaika päättyy kuluvan vuoden lokakuun viimeisenä päivänä. Vastaavasti syyskuussa 2008 käsitellyllä karhulla on merkintä 03-09, jolloin varoaika päättyy maaliskuun viimeisenä päivänä 2009. Korvamerkeissä varoaika on kirjoitettu karhuyksilön numeroa/käsittelyvuotta osoittavan merkin (esim. 87/08) taakse sekä toisessa korvassa olevaan merkkiin. Pantaan varoajan päättymistä osoittava merkintä tehdään vaalealle pohjalle (valkea, keltainen, sininen) pantanauhaan tai kaulan alapuolella olevaan keskusyksikköön. Kuluvana vuonna merkittyjen karhujen yksilöllisyys ja sitä kautta käsittelyajankohdat voidaan selvittää myös niihin injektoidusta sirukoodista lukulaitteella selkäpuolelta lapojen edestä heti keskilinjasta vasemmalle. Tänä vuonna kesäkuun alkuun mennessä pannoitetut neljä karhua ovat liikkuneet Keski-Suomessa ja Etelä-Pohjanmaalla. Antero Hakala RKTL, suurpetojen elävänäpyynnistä vastaava tutkija Kiiruna Peltopyy Fasaani Sepelkyyhky Metsäjänis ja rusakko Orava Euroopanmajava Kanadanmajava Piisami Kettu, tarhattu naali, supikoira, minkki, hilleri, mäyrä Näätä Kärppä Ilves Norppa Halli Villisika Mufloni Hirvi Valkohäntäpeura Metsä-, kuusipeura Metsäkaurisuros -naaras ja vasa Karhu Koko maassa Koko maassa MA 28 § mukaisella riistanhoitopiirin luvalla Riistanhoitopiirin luvalla Riistanhoitopiirin luvalla Koko maassa Koko maassa Riistanhoitopiirin luvalla Riistanhoitopiirin luvalla Riistanhoitopiirin luvalla Koko maassa Koko maassa Poronhoitoalueella, MA 28 § Muualla maassa MA 28 § mukaisella riistanhoitopiirin luvalla Poronhoitoalueella riistanhoitopiirin luvalla Muualla maassa MA 28 § mukaisella riistanhoitopiirin luvalla Erävaelluksen SM ­ kilpailut - "Pärttylinvaellus 2008" I Paikka: Sodankylä Aika: 28.-31.8.2008 Ohjelma: I 28.8. Avajaiset, lähtötehtävä ja lähtö kilpailuun I 28.8. ­ 31.8. Kilpailu I 31.8. Maaliin tulo, saunominen ja palkintojen jako Syksyinen Lappi lumoaa kävijänsä ja kilpailun aikana ruska paljastuu jo pikkuhiljaa. Tervetuloa kilpailemaan erätaidoissa kauniin Keski-Lapin kankaille! Lisätietoja kilpailusta, majoituksesta ja ohjeista www.eravaellus2008.com. 1. 9. - 28. 2. 10. 8. - 31. 10. 1. 6. - 9. 8. 1. 9. - 28. 2. 1. 12. - 31. 1. 20. 8. - 30. 4. 20. 8. - 30. 4. 1. 10. - 19. 5. Koko metsästysvuosi (Naarasta, jolla on pentue, ei saa tappaa 1.5. - 31.7.) 1. 11. - 31. 3. 1. 11. - 31. 3. 1. 12. - 28. 2. (Naarasta, jolla on pennut, ei saa tappaa) 1. 9. - 15.10., 16.4. - 31.5. 16. 4. - 31. 12. 1. 6. - 29. 2. (Naarasta, jolla on porsaat, ei saa tappaa) 1. 9. - 30.11. 27. 9. - 31. 12. 27. 9. - 31. 1. 27. 9. - 31. 1. 1. 9. - 31. 1., 16. 5. - 15. 6.* 1. 9. - 31. 1. * 20. 8. - 31. 10. 20. 8. - 31. 10. Susi 1. 10. - 31. 3. 1. 11. - 31. 3. MKJ:n Erämessu-osaston Riistavisa-tietokilpailun voittajat arvottiin 12.6.2008. Oikein vastanneiden kesken arvottiin Riistavisa-peli. Voittajat: Anja Keto, Koskioinen, Ossi Sohlman, Kuusankoski Hannu Tiainen, Laukaa Kaikkien osallistuneiden kesken arvottiin 5 kpl Riistavisa-tuotepalkintoja Voittajat: Anssi Nykänen, Liperi, Teemu Ukkola, Vironlahti, Pauliina Rantanen, Pöytyä, Teijo Rytteri, Mäntyharju, Martti Vuorinen, Eura Onnea voittajille! R Rauhoittamattomat linnut ovat r rauhoitettuja seuraavasti: 1 1) varis, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastas Oulun, Kainuun ja Lapin riistanhoitopiirien alueella 1.5. - 31.7, Pohjois-Savon, PohjoisKarjalan riistanhoitopiirien alueella 1.4. - 31.7. ja muualla maassa 10.3. - 31.7; 2 2) harakka Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Oulun, Kainuun ja Lapin riistanhoitopiirien alueella 10.4. - 31.7. ja muualla maassa 1.4. - 31.7; 3 3) korppi poronhoitoalueella 10.4. - 31.7; sekä 4 4) harmaalokkikoloniat koko vuoden. Riistanhoitopiiri voi myöntää luvan poiketa säädetyistä rauhoitusajoista. Lyhennysten selitykset Ka K-S La Ou Po P-K P-S R-P Sa Uu V-S = = = = = = = = = = = Kainuun riistanhoitopiiri Keski-Suomen rhp Lapin rhp Oulun rhp Pohjanmaan rhp Pohjois-Karjalan rhp Pohjois-Savon rhp Ruots. Pohjanmaan rhp Satakunnan rhp Uudenmaan rhp Varsinais-Suomen rhp H Huomautukset * *1) Sinisorsa, tavi, heinätavi, haapana, jouhisorsa, lapasorsa, punasotka, tukkasotka, telkkä. * *2) Alli, tukkakoskelo, isokoskelo Metsästäjä 4 / 2008 93
• MKJ tiedottaa Rajoituksia metsästysaikoihin: Piirit Etelä-Häme Ellit Erätulilla - hirvijahti naisille 17. - 19.10.2008 I Kaksipäiväinen jahti järjestetään tänä vuonna Tammelassa, Tammelan Metsästysseura ry:n toimesta. I Jahtiin otetaan 20 passinaista ja 20 ajonaista. Huom! Mukaan voit lähteä myös Sinä, joka et aiemmin ole metsästänyt. I Viikonlopun aikana tutustutaan hirvenmetsästykseen niin teoriassa kuin käytännössä. I Osallistumismaksu 250,- passinaiset, 230,- ajonaiset, sisältää 2 päivää hirvenmetsästystä, majoituksen pe-su, iltapalan pe, aamiaiset la-su, maastoruokailun la, saunan la, illallisen la, keittolounaan su, metsäeväät, kuljetukset jahdin aikana, vakuutukset sekä alv:n. Lisätietoja ja sitovat ilmoittautumiset 14.9.2008 mennessä. Jahtisihteeri Mari Skogberg puh. 050-3254559 tai info@elliteratulilla.fi Kainuu KUULUTUS I Yleistiedoksiantona ilmoitetaan, että seuraavat riistanhoitopiirit ovat alueidensa riistanhoitoyhdistyksiä kuultuaan päättäneet rajoittaa toiminta-alueillaan metsästyslain 38 §:n perusteella riistaeläinten metsästysaikoja 1.8.2008 ­ 31.7.2009 välisenä aikana. Päätökset perustuvat kyseisten riistaeläinkantojen pienuuteen. Päätöstä tehtäessä on sovellettu metsästyslain 38 §:ä ja metsästysasetuksen 30 §:ä. Etelä-Häme: Metson metsästysaika koko piirin alueella on 10.9. ­ 20.9.2008. Kainuu: Riekon metsästysaika koko piirin alueella on 10.9. - 30.9.2008. Keski-Suomi: Riekkoa saa metsästää Kannonkosken-Kivijärven, KarstulanKyyjärven, Kinnulan, Pihtiputaan ja Pylkönmäen riistanhoitoyhdistysten alueella 10.9. ­ 31.10.2008. Muualla piirin alueella riekko on rauhoitettu. Metsäkauris on rauhoitettu Multian ja Suolahden-Sumiaisten riistanhoitoyhdistysten alueella. Lappi: Enontekiön ja Utsjoen riistanhoitoyhdistysten alueilla metsäkanalintujen metsästys alkaa 20.9. jatkuen asetuksen mukaan, kuitenkin siten, että metson metsästys on kielletty Utsjoen riistanhoitoyhdistyksen alueella. Inarin riistanhoitoyhdistyksen alueella metsäkanalintujen metsästysaika on 20.9. ­ 31.10.2008 lukuun ottamatta riekkoa ja kiirunaa, joiden metsästys alkaa uudestaan 1.1.2009 päättyen 28.2.2009. Muonion riistanhoitoyhdistyksen alueella metsäkanalintujen metsästys alkaa 20.9. päättyen jo 30.9.2008. Riekon metsästys on Muoniossa kielletty. Sodankylän riistanhoitoyhdistyksen alueella metsäkanalintuja saa metsästää metsästysasetuksen mukaisesti 10.9. ­ 31.10.2008, kuitenkin siten, että riekon metsästysaika on 10.9. ­ 15.10.2008. Muissa Lapin läänin riistanhoitoyhdistyksissä metsäkanalintuja saa metsästää metsästysasetuksen mukaisesti 10.9. ­ 31.10.2008, lukuun ottamatta riekkoa, jonka metsästys on kielletty Pohjois-Häme: Metson metsästysaika koko piirin alueella on 10.9. ­ 30.9.2008. Pohjois-Savo: Metson metsästysaika on Karttulan, Kuopion, Riistaveden, Rautalammin, Tervon, Maaningan, Lapinlahden, Iisalmen, Kiuruveden ja Vieremän riistanhoitoyhdistysten alueella 10.9. ­ 15.10.2008. Muualla piirin alueella metsoa saa metsästää asetuksen mukaisesti. Riekkoa saa metsästää Kiuruveden, Vieremän, Sonkajärven ja Rautavaaran riistanhoitoyhdistysten alueella 10.9. ­ 30.9.2008, muualla piirin alueella riekko on rauhoitettu. Uusimaa: Metsoa saa metsästää Pernaja-Loviisan ja Lapinjärven riistanhoitoyhdistysten alueella ajalla 10. ­ 17.9.2008. Muutoin metso on rauhoitettu. Peltopyy on rauhoitettu koko piirin alueella. Riistanhoitopiiri voi antaa hakemuksesta luvan poiketa tästä päätöksessä määrätystä peltopyytä koskevasta kiellosta silloin, kun metsästysoikeuden haltija on ryhtynyt alueellaan merkittäviin toimenpiteisiin peltopyykannan elvyttämiseen palautusistutuksin. Poikkeuslupaa on metsästysoikeuden haltijan haettava kirjallisesti riistanhoitopiiriltä. Hakemuksessa on kuvattava peltopyykannan hoitamiseksi tehtävät toimenpiteet sekä alue, jolla poikkeusta haetaan. Metsäkauris on rauhoitettu Askolan-Pukkilan ja Myrskylä-Artjärven riistanhoitoyhdistysten alueella. Varsinais-Suomi: Metso on rauhoitettu koko piirin alueella. Muutoksenhaku Näihin päätöksiin tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla siitä kirjallisesti maaseutuelinkeinojen valituslautakunnalle: postiosoite: PL 820, 00101 HELSINKI Kaisaniemenkatu 4 A käyntiosoite: puhelinvaihde: (09) 6811 500 (09) 6811 5010 telekopio: sähköposti: valituslautakunta@valituslautakunta.fi virka-aika: klo 8.00 - 16.15 Valitusaika on 30 vrk alkaen tiedoksisaantipäivää seuraavasta päivästä. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä tämän kuulutuksen julkaisemisesta. Riistanhoitopiirien tekemät metsästysajan rajoitukset julkaistaan Metsästäjä ­lehdessä 4/2008. Tarkemmat muutoksenhakuohjeet ovat saatavissa riistanhoitopiireistä. RIISTANHOITOPIIRIT Karhunpyyntikurssi Kajaanissa I Kainuun riistanhoitopiiri järjestää karhunmetsästäjille pyyntiin perehdyttävää ja syventävää koulutusta. Tilaisuus järjestetään 5.8. Kajaanissa Kaukametsän Kouta-salissa (Koskikatu 2) kello 17.00. Kurssin kesto noin 3 tuntia. Kouluttajana toimii kokenut karhunmetsästäjä Pekka Kunnas Pohjois-Karjalasta. Kurssin aiheina ovat mm. metsästyksen ennakkovalmistelut, koiran valinta ja käyttö, toimiminen pyyntitilanteessa ja laukauksen jälkeen. Lisätietoja: Riistanhoidonneuvoja Markus Pekkinen 0400-268 390. Oulu Nuorten Eräleiri I Järjestäjät: Metsähallitus ja Oulun riistanhoitopiiri Aika: 30.-31.8.2008 Paikka: Palosaari, Metsähallituksen riistanhoidon mallialue, Pyhäjoki Kohderyhmä: 12-15 -vuotiaat tytöt ja pojat Hinta: 10 e/ henkilö Ohjelmassa muun muassa: lauantaina 30.8.2008: I haulikko- ja pienoiskivääriammuntaa I suunnistusta I loukkujen tekoa I luontopolku I saunomista ja syömistä sunnuntaina 31.8.2008: I maastossa mahdollisuus tutustua hirvikoiran, ajokoiran, jälkikoiran, haukkuvan ja seisovan lintukoiran työskentelyyn oikeissa olosuhteissa pienryhmissä I Viimeinen ilmoittautumispäivä 10.8.2008. Tiedustelut ja ilmoittautumiset (nimi, ikä, osoite): Reijo Hirvonen, reijo.hirvonen@metsa.fi p. 0205 64 6668 tai Hannaleena Mäki-Petäys p. 0205 64 6621. I Leirille otetaan 15 leiriläistä ilmoittautumisjärjestyksessä. Leiriläisille lähetetään erillinen kutsukirje, joka sisältää tarkemmat ohjeet ja leiriohjelman Lars Mikkola in memoriam I Oulun riistanhoitopiirin pitkäaikainen riistapäällikkö Lars Mikkola nukkui pois kesäkuun alkupäivinä 88-vuoden ikäisenä. Mikkola toimi piirin riistapäällikkönä piirin perustamisesta lähtien eli vuodesta 1962. Hän jäi eläkkeelle 1983. Pohjois-Häme Erätiedotusseminaari ­ osumia & harhalaukauksia I Aika: la 9.8.2008, klo 8.30 ­ 16.00 Paikka: Tampere, Ahlmanin ammattiopisto I Seminaari on tarkoitettu riistanhoitoyhdistysten keskuudestaan valitsemille henkilöille, erityisesti toiminnanohjaajille, puheenjohtajille ja suurpetoyhdyshenkilöille. Toiminnanohjaajia pyydetään ilmoittamaan yhdistyksensä edustus (max. 5 henkilöä) piiriin 1.8. mennessä. Päivän pääluennoitsijana toimii eräjournalisti Jere Malinen. 94 Metsästäjä 4 / 2008
• Tilaisuuteen osallistuminen on ilmaista sisältäen ruokailun ja kahvitukset. Tiedustelut: riistanhoidonneuvoja Marko Mikkola (03) 3140 9417, 045 135 9690, marko.mikkola@riista.fi I Aika: ti 5.8.2008, klo 18.00 Paikka: Pälkäneen Metsästysseuran maja, Ampumaradantie 9, Pälkäne. I Illan aikana perehdytään KaNu-loukun rakentamiseen ja muihin pienpetojen loukkupyynnissä käytettäviin pyydyksiin. Tilaisuuden järjestävät Pälkäneen Metsästyssseura, Pälkäneen-Luopioisten riistanhoitoyhdistys ja Pohjois-Hämeen riistanhoitopiiri. Tiedustelut: riistanhoidonneuvoja Marko Mikkola (03) 3140 9417, 045 135 9690, marko.mikkola@riista.fi Pohjois-Savo KaNu-loukun rakentaminen I Kaavi 5.9. Raukku klo 18.00 I Rautalampi ja Suonenjoki 8.9. Pääkirjasto Kivijalka, Rautalampi klo 18.30 I Lapinlahti 9.9. Lapinlahden lukio klo 18.30 I Maaninka 15.9. Osuuspankin kerhohuone klo 19.00 I Vieremä 16.9. Nuorisotalo Rientola klo 18.00 I Vehmersalmi 17.9. Osuuspankin kerhohuone klo 19.00 I Varpaisjärvi 26.9. Hotelli Kairisto klo 19.00 Riistakolmiolaskennat alkavat I Riistakolmiolaskennat alkavat heinäkuun viimeisellä viikolla. Riistanhoitopiiri kehottaa metsästäjiä laskemaan riistakolmioita ennen seuran kesäkokousta, jotta kolmioiden alustavat laskentatiedot olisivat käytettävissä tehtäessä päätöksiä kanalintujen metsästyksestä. Lisätietoa riistakolmiolaskennoista, www.rktl.fi Aseiden ja tähtäimien kohdistus- ja huoltopäivä I Järjestäjät: Pohjois-Savon riistanhoitopiiri ja Leppävirran-Varkauden riistanhoitoyhdistys Aika: su 20.7.2008 klo 12.00 alkaen Riikinnevan ampumaradalla Leppävirralla. I Mahdollisuus oman aseen kohdistamiseen (oma ase, patruunat ja kuulosuojaimet mukaan) I Paikalla aseiden ja tähtäinlaitteiden asiantuntijoita mm. Yrjö Katainen ja Veijo Kärki, joilta on mahdollisuus saada henkilökohtaista opastusta ja neuvontaa I Aseseppä Juha Fagerström esittelee Elorannan tuotteita I SM-tason valmentaja Risto Suurla opastaa trap ­radalla. Erityisesti nuoret ja aloittelijat ovat tervetulleita. Oma ase ei ole välttämätön. I Opastus Varkaus-Sorsakoski tieltä. Lisätiedot: Lauri Itkonen 050 407 8359 lauri.itkonen@pp.nic.fi Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Riistakurssi Nilsiässä Villa Tarpisella 1.­3.8.2008 I Kurssi on tarkoitettu nuorille ja vähän varttuneemmillekin ja kurssin päätteeksi on mahdollisuus suorittaa metsästäjätutkinto. Tarkempia tietoja kurssiohjelmasta ja kurssimaksuista saa vetäjiltä. Ilmoittautumiset 18.07. mennessä Henry Kainulainen p. 050 577 2760, tai sähköposti henry.kainulainen@villatarpinen.com. Tiedustelut Esko Mertanen p. 0400 385 879. Hirvijohtajien koulutukset I Keitele 26.8. Leppäselän ampumarata klo 18.30 I Leppävirta-Varkaus 27.8. Kivelän koulun auditorio klo 18.00 I Riistavesi ja Tuusniemi 28.8. Tuusniemen taimitarhan ruokala, klo 18.00 I Tervo, Karttula ja Vesanto 2.9., Nuorisotalo Manttu, Tervo klo 18.00 I Juankoski 4.9. Osuuspankin kerhohuone, klo 19.00 Metsästäjä 4 / 2008 95
• Osoitteita Metsästäjäin Keskusjärjestö, MKJ Fantsintie 13-14, 01100 ITÄSALMI Puhelimet: Vaihde 09-272 7810, telefax 09-272 78130 e-mail: etunimi.sukunimi@riista.fi www.riista.fi Riistanhoitopiirit e-mail: etunimi.sukunimi@riista.fi Etelä-Häme: Lukiokatu 14, 13100 Hämeenlinna, puh. 03-644 650, fax. 03-644 6522. Riistapäällikkö Jyri Rauhala, puh. 0400-225 745. Etelä-Savo: Virastotie 3, PL 14, 51901 Juva, puh. 0440-452 830, telefax 015-452 831. Riistapäällikkö Petri Vartiainen, puh. 0500-257 407, rh-neuvoja Veli-Matti Pekkarinen, puh. 0400-257 407. Kainuu: Syväyksenkatu 1 B 27, 89600 Suomussalmi, puh. 0400-188 565, fax. 08-712 397. Riistapäällikkö Jukka Keränen, puh. 0400-137 028, rh-neuvoja Markus Pekkinen, puh. 0400-268 390. Keski-Suomi: Kauppakatu 19 A 7, 40100 Jyväskylä, puh. 020 7479 630, fax. 020 7479 639. Riistapäällikkö vs. Olli Kursula, puh. 0400-243 414, rh-neuvoja vs. Teemu Lamberg, puh. 040-4878 987. Kymi: Pikkuympyräkatu 3 A, 49400 Hamina, puh. 0440-494 006 fax. 05-344 0998. Riistapäällikkö Erkki Kiukas, puh.0400-258 479, rh-neuvoja Jouni Tolvanen, puh. 040-716 2223. Lappi: Vanamokatu 3 D, PL 8050, G toiminnanjohtaja, Jari Pigg, puh. 09-2727 8111. G talous: Pekka Lehikoinen, puh. 09-2727 8118, 0400-648 678. G metsästys ja riistanhoito, koulutus ja neuvonta: Tuomo Pispa, puh. 09-2727 8115, 0400-700 778, Pentti Vikberg, puh. 09-2727 8117, 0400-341 771, Marko Svensberg, puh. 09-2727 8119, 040-557 3827. G viestintä, Metsästäjä- ja Jägaren-lehdet: Klaus Ekman, puh. 09-2727 8116, 0400-463 943, G varasto ja tilaukset: Marion Sundqvist, puh. 09-2727 8150. G Laitialan toimintakeskus: Metsästäjäntie 39, 16790 Manskivi, puh. 03-882 570, telefax 03-882 5711, Ilkka Ala-Ajos, 0500-817 913, Marko Muuttola, 050-911 3832. Osoitteenmuutokset: 0303 9777 96101 Rovaniemi, puh. 016-379 0081, 0400-864 329 (tsto), fax. 016-379 0085. Riistapäällikkö Teuvo Eskola, puh. 0400-392 667, rh-neuvoja Urpo Kainulainen, puh. 0400-394 329. 0400-376 189, rh-neuvoja Reijo Kotilainen, puh. 013-285 262, 0500-196 622. Pohjois-Savo: Kiekkotie 4, 70200 Kuopio, fax. 017-282 3005. Riistapäällikkö Jouni Tanskanen, puh. 017-265 3830, 0500-376 800, rh-neuvoja Ville Hokkanen, puh. 017-265 3820, 050-431 1276. Ruots. Pohjanmaa: Kungsgårdsvägen 58 G, 65380 Vaasa, puh. 06-356 0352, fax. 06-356 0360. Riistapäällikkö Mathias Lindström, puh. 050-349 0175, rh-neuvoja Stefan Pellas, puh. 06-356 0351, 050-511 7279. Satakunta: Porintie 9, 29250 Nakkila, puh. 02-531 9000, fax. 02-531 9001. Riistapäällikkö Mauri Krusberg, puh. 0500-638 062, rh-neuvoja Reima Laaja, puh. 0500-742 354. Uusimaa: Sompiontie 1, 00730 Helsinki, puh. 09-350 7230, fax. 09-387 2878. Riistapäällikkö Reijo Orava, puh. 0500-420 810, rh-neuvoja Visa Eronen, puh. 050-366 1114. Pääkaupunkiseudun metsästäjätoimisto: Veikko Seuna, puh. 09-350 7244, 0500-458 357. Varsinais-Suomi: Tehdastie 2, 21530 Paimio, puh. 02-477 9610, fax. 02-477 9615. Riistapäällikkö Heikki Uotila, puh. 0400-530 548, rh-neuvoja Jörgen Hermansson, puh. 02-477 9620, 0400-909 565. Karhupalvelunumero 016-379 0086. Oulu: Ratatie 41, PL 35, 91501 Muhos, puh. 08-535 3500, fax. 08-533 3555. Riistapäällikkö Keijo Kapiainen, puh. 0500-387 705, rh-neuvoja Harri Hepo-oja, puh. 0500-282 082. Pohjanmaa: Vapaudentie 32­34 B 21, 60100 Seinäjoki, puh. 06-421 7223, fax. 06-421 7225. Riistapäällikkö Jarkko Nurmi, puh. 0400-180 084, rh-neuvoja Juha Heikkilä, puh. 06-421 7222, 0400-180 083. Pohjois-Häme: Finnentie 8, 36200 Kangasala, puh. 03-3140 9400, fax. 03-3140 9450. Riistapäällikkö Jani Körhämö, puh. 0400-231 452, rh-neuvoja Marko Mikkola, puh. 03-3140 9417, 045-135 9690. Pohjois-Karjala: Teollisuuskatu 15, 80100 Joensuu, puh. 013-285 260, fax. 013-285 263. Riistapäällikkö Juha Kuittinen, puh. 013-285 261, Metsähallitus Maa- ja metsätalousministeriö PL 30, 00023 valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 09-16 001. Kala- ja riistaosasto Käyntiosoite, Mariankatu 23, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 valtioneuvosto, telefax 09-1605 2284. Osastopäällikkö Pentti Lähteenoja Apulaisosastopäällikkö Christian Krogell, puh. 09-1605 3373, 040-735 3173. Neuvotteleva virkamies Sami Niemi, puh. 09-1605 3374. Ylitarkastaja Madeleine Nyman, puh. 09-1605 2469, 040-752 3302. Ylitarkastaja Jussi Laanikari, puh. 09-1605 2283, 040-733 6229. Luontopalvelut / metsästys- ja riistanhoitoasiat Erätalouspäällikkö Olavi Joensuu, PL 81, 90101 Oulu, puh. 020 564 6609, 0400-290 707, olavi.joensuu@metsa.fi Ylitarkastaja Jukka Bisi, puh. 040-537 0993, jukka.bisi@metsa.fi Villi Pohjola Asiakaspalvelu ja lupamyynti puh. 020 344 122, www.villipohjola.com Riistan tauti- ja kuolinsyyselvitykset: Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA, Oulun tutkimusyksikkö, Satamatie 15, 90520 Oulu, Postiosoite: PL 517, 90101 Oulu, puh. 020 772 003. Eläinnäytteet osoitteella: EVIRA, Matkahuolto, Oulu. Rengas-, hirvieläin ja siipimerkkilöydöt: Rengastustoimisto, PL 17, 00014 Helsingin yliopisto (Käyntios. P. Rautatienkatu 13), puh. 09-1912 8847. Suomen Metsästysmuseo: Metsästyskirjasto, arkisto. Tehtaankatu 23 A, 11910 Riihimäki, puh. 019-722 293, telefax: 019-719 378, sähköposti: info@metsastysmuseo.com, internet: http://www.metsastysmuseo.com Metsästäjävakuutus: Tiedustelut metsästykseen liittyvissä vakuutusasioissa: Tapiola-Yhtiöt puh. 09-4531. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistantutkimus, PL 2, 00791 Helsinki, Käyntios.: Viikinkaari 4 puh. 020 57 511, telefax 020 575 1201. G Ilomantsin riistantutkimusasema, 82900 Ilomantsi, puh. 020 575 1500, telefax 020 575 1509. G Joensuun riistan- ja kalantutkimus, Yliopistokatu 6, 80100 Joensuu, puh. 020 575 1400, telefax 020 575 1409. G Evon riistantutkimusasema, Rahtijärventie 291, 16970 EVO, puh. 020 57 511, telefax 020 575 1429. G Oulun riistan- ja kalantutkimus, Tutkijantie 2 A, 90570 Oulu, puh. 020 575 1870, telefax 020 575 1879. G Söderskärin riistantutkimusasema, puh. 020 575 1896. G Taivalkosken riistan- ja kalantutkimus, Ohtaoja, 93400 Taivalkoski, puh. 020 575 1550, telefax 020 575 1559. G Turun riistan- ja kalantutkimus, Itäinen Pitkäkatu 3, 20520 Turku, puh. 020 575 1680, telefax 020 575 1689. MKJ kansainvälistä edunvalvontaa 96 Metsästäjä 4 / 2008
• Kaupankäyntiä Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (43 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden, korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien, painetussa lehdessä rivimäärä voi vaihdella painoteknisistä syistä johtuen. Käytä tekstauskirjaimia. Vältä faxien lähettämistä, jotta vältymme turhilta epäselvyyksiltä. Vuonna 2008 hinta on 15 Eur / rivi. Ilmoituksen vähimmäiskoko on kaksi riviä. Ilmoitukset laskutetaan lehden ilmestyttyä. Toistoalennus peräkkäisissä numeroissa julkaistusta ilmoituksesta on 15 %. Ilmoitusta ei julkaista, mikäli ilmoittajalla on erääntyneitä laskuja. Ilmoitusaineisto on lähetettävä lehden toimitukseen. Os. on Fantsintie 13-14, 01100 Itäsalmi. E­mail: marja.kraufvelin@riista.fi. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Otamme vastaan vain metsästyksen ja riistanhoidon aihepiiriin kuuluvia ilmoituksia. Metsästäjä nro 5/2008 ilmestyy 29.08.2008. Siihen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa viimeistään 25.7.2008. Venäjänajokoiran pentuja / aikuisia puh. 050-548 5403, kotisivu.mtv3.fi/itarajan. Varattavissa käyttölinjainen jackrussellinterrierin narttupentu synt. 4.6.08. Emä FIN KVA,FIN KVA-M Luolapirun Raivo. Puh. 040-522 5223 Kennel Luolapirun Erinomaiseksi luolakoiraksi todetun. patterdalenterrierin pentuja. Myös erinomainen sosiaalinen kotikoira. puh. 0400-671 749 Odotettavissa saksanmetsästysterrierin pentuja vko 31 emä KVA MVA Matukan Rita, Isä KVA Eräpiku Urkki puh. 040-526 7039 Sileäkarvaisen kettuterrierin pentuja. Synt. 6.4.2008. Toimivista ja hyväluonteisista vanhemmista. ELL tarkastamat. Puh. 050-533 9821. Sileäkarvaisen kettuterrierin pentuja vanh. KVA ja toimivia metsästyksessä. Luovutus viikolla 32. Puh. 050-340 5094. Kk saksanseisojan pentuja Kennelistä Huuliveikon puh.050-518 2611 Kk Saksanseisojan pentuja jal. rek. olevista vanhemmista, molemmat palkittu voi 1 kokeissa. Synt. viikolla 24. Vain metsästys käyttöön. Varaa itsellesi riistaverinen jahtikaveri numerosta 050-529 0726. Renko. Lk.saksanseisojan pentuja jalostusrekisteri vanhemmista. Luovutus vk 26 P. 040-778 0507 Pertti / Kauhava Lk.saksanseisojan pentuja hyväluonteisista vankan metsästyskokemuksen omaavista vanhemmista. Emä MVA, isä Kaer 2 x VOI1. Puh. 040-527 5042 Tarvasjoki Kotimainen AU jet- Z ­ äänenvaimennin. Huipputehokas, kevyt ja kestävä. Kaikkiin kiväärikalibereihin (22LR ­ 0,50 MG). Asesepänliike Ase Utra, Rahkeentie 6, 80100 Joensuu.Puh. / fax 013-227 234, 050-569 0499. Laatumerkit ehdottomasti parhain nettihinnoin, optiikkaa; Leupold, Burris, Bushnell, Tasco, etäisyysmittarit, riistakamerat, luodinnopeusmittarit, savikiekonheittimet ym. Kauppa avoinna 24/7 osoitteessa: www.eranetti.fi Pantentoidut Reflex-äänenvaimentimet kaikkiin luotiaseisiin, vaimennusteho yli 90%. Asesepänliike BR-Tuote Oy Sahamyllynkatu 33, 80170 Joensuu. Puh. 013-896 862. Nettiosoite guns. connect.fi, sähköposti: markku@guns.connect.fi Seinälle kiinnitettäviä lukittavia asetelineitä. Valmistettu teräksestä. Musta maalattu. Sopii kaikkiin aseisiin. 3 aseelle 50 e, 4 aseelle 55 e, 5 aseelle 60 e, 6 aseelle 65 e + toimituskulut. Puh. 06-834 5377, 040-547 0607, 050-594 9670. www.valiokoiravarusteet.fi kopit,tarhat, lämmittimet,tutkat,haukunrajoitinpannat, pihavahdit ym.tuotteet. Puh.0500-176596 Koirankopit 1-os 250e ja 2-os 350e tilaa esite 050-511 7465 www.netikka.net/kivineva Luolatutkat,www.deben.com, Terrier Finder mallit Mark3 (170 e) ja pitkä kantama eli long range (230 e), sis kaikki kulut. Toimitus heti. Puh.02-458 8615 Deben luolatutka Terrier Finder MK III sekä long range.Heti tappavat näädän / minkin loukut. Aseet ja optiikka, kannattaa kysyä! Katso myös www.kimitojaktbod.fi puh. 0500-826 404 tai 02-423 804, fax 02-423 805 Ultrapoint-koira tutkat. Lafayette radiopuhelimet. Beretta, Sako ja Tikka aseet. TOZ 78-04 +kiikari+vaimennin 295,Tikka T3 alk. 790,Baikal IJ27 12/76vs 415,Baikal MP153 Tarjous! T:mi Ilpon Katiska Hovilantie 31, 62500 Evijärvi 06-765 1225,0400-335 016 www.ilponkatiska.fi Koiratutkaparistot / Tracker gps:t edullisesti. Puh. 0400-783 784. Star Hunter ja Lafayette VHF-puhelimet, Akut, antennit, monofonit, autolaturit Peltor-kuulonsuojaimet, suojalasit Lafayette PMR-puhelimet, vaihtopörssi Edullisesti!! Nopea toimitus: Posti/MH Agripalvelu Ky, Joutsa Puh. 014-881 095, 0400-642 215 www.agripalvelu.fi. (netti-kauppa 24 h /vrk) VHF-jahtiradiot, GPS:t sekä tarv. myös koiratutka yms huolto edullisimmin Hankoniemestä Utsjoelle. RJAK, Pl 26, 44101 ÄKI. Puh. 050-557 2000. VHF-puhelimet edullisesti ja luotettavasti alan liikkeestä. Akut, antennit, monofonit ym. Peltor kuulonsuojaimet, uudet ja käytetyt aseet. Metsästäjän erikoisliike Raimo Olkkonen Oy, Haapajärvi, puh. 08-761 831, 0400-296 517. www.raimoolkkonen.fi VHF-puhelimet, uudet mallit. Lafayette, Star PA8099, sekä muut merkit. Kuulonsuojaimet, RitKos Oy Mäntsälä. 019-688 4111, 0400-203 398 www.ritkos.fi Erätelttoja, kaminoita, yökiikareita. Puh. 040-586 7152. www.haukka.fi Kaislaleikkurit suoraan valmistajalta, myös mökkikäyttöön puh. 015-361 955, 0500-652 241 myös iltaisin ja viikonloppuisin. www.kaislaleikkuri.net Kiikarinjalat ja kiikarien erikoisasennukset suoraan valmistajalta. Myös pistoolien jalat. Asesepänliike BR-Tuote Oy, Sahamyllynkatu 33, 80170 Joensuu. Puh. 013-896 862. Nettiosoite: guns.connect.fi, sähköposti: markku@guns.connect.fi Kiikarinjalka haulikkorihloihin. Uusi jalka jättää aikaa vievät irrotus ja kiinnitys vaiheen pois koska se ei peitä tähtäimiä, maalia eikä maastoa. Näin ollen ase on jatkuvasti tilanne valmis kaikkiin ammunta muotoihin. Puh. 017-824 123 tai 040-527 4440 Kauko Hämäläinen, Kihmulank. 11, 74130 Iisalmi. Metsästys-, kalastus- sekä venetarvikkeet myy, ostaa, vaihtaa. Eräpori, Teljänkatu, 10 Pori. Puh. 02-633 0400. Puukonteriä ja tarvikkeita puukon-valmistukseen, myös retkiluistimia. Puh. ja faxi 06-724 7813, puh. 06-729 0431. Järjestöt ja Yhdistykset Eläintentäyttäjiä Bassetit metsästykseen! Ota yhteys Suomen Bassetkerhon Seppo Erkkylä puh. 0400-174 992 Dreeveri on ajavien koirien "pikku jättiläinen" joka , kestävien jalkojensa ansiosta soveltuu erittäin hyvin jäniksen ja ketun metsästykseen. Pentuvälitys: 040-547 0448. Jäsenasiat 040-508 3588. www.dreeveri.fi Beagle on iloinen, vainunsa avulla riistaa, pääasiassa jänistä, ajava pieni englantilainen jäniskoira. Aikoessasi hankkia beaglen ota yhteys Suomen Beaglejärjestöön. Pentuvälitys, puh. 03-633 6150, jäsenrek. ja rahastonhoitaja Ritva Jauhiainen. Yhteyst. ritva.jauhiainen@beaglejarjesto.fi, puh.040-522 2839. Haluatko hyvän hirvikoiran? Suomen Harmaahirvikoirajärjestö - Finska Jämt- och Gråhundklubben ry:n pentuneuvojilta saat tietoa hyvistä pentueista. Jämptin pennuista tietää Petri Teräs puh. 0500-122 588 ja Norjan harmaista Jaakko Kytönen puh. 06-232 1269, 040-705 4785. Rotujärjestömme jäsenenä pysyt ajan tasalla hirvikoira asioissa. Soita Marja Kytönen puh. 050-572 7010 ja saat jo seuraavan jäsenlehden. Internet http:www.shhj.fi Laikoista, kaiken riistan koirista, tietoja antaa Suomen Laikajärjestö ry. Sihteeri Saara Heikkinen 044-526 5647 sekä www.laikajarjesto.fi Hankkiessasi noutajaa metsästyskäyttöön ota yhteys Suomen Metsästysnoutajat ry:n pentuvälitys puh. 0400-176 934 tai 03-515 3230 ja jäsenasiat puh. 09-874 7230. Kotisivut: http://www.metsastysnoutajat.com Oletko hankkimassa mäyräkoiraa? Ota yhteys Suomen Mäyräkoiraliiton ­ Finska Tax-klubben ry:n pentuvälitykseen, puh. 03-342 1532, 040-531 1340 tai 0400-774 914 www.mayrakoiraliitto.fi. Suomen Pystykorvajärjestön neuvojat auttavat pentujen valinnassa Suomenpystykorva: Asko Ränkman 050-569 9221, Pekka Inkinen 040-832 2858. Karjalankarhukoira: Marko Soini 040-761 1111, Jorma Tahkola 040-750 0246. Pohjanpystykorva: Timo Järvinen 050-563 8811, Ensio Lehisto 0400-286 311. Lisäksi: pj. Risto Ylitalo 044-274 8636. Kysy samalla jäseneduista ja liity jäseneksi. Järjestön internetsivut: www.spj.fi. Hankkiessasi setteriä tai pointteria ota ensin yhteyttä rotujärjestön KanakoirakerhoHönshundssektionen ry:n jalostusneuvojiin. Pointteri: jalostusneuvoja Jorma Korpela 044-511 2013, englanninsetteri: Matti Juuti 040-505 6935 / me.juutit@kolumbus.fi, irlanninsetteri: Tero Savolainen 0440-130 703, Tapio Ranta 0400-870 788, gordoninsetteri: Juha Mäkinen 0400-017 270. Venäjänajokoirayhdistys Ry. Pentuvälitys p. 0400-798 704. Jäsenasiat puh.050-538 6434. Liity tyytyväiseen joukkoomme. Venäjänajokoira on monipuolinen ja säänkestävä jahtikaveri. Saatavana kettua ja jänistä ajavista vanhemmista. Internet: www.venajanajokoirayhdistys.net Kettuterrieri monipuolinen metsästyskoira. Pentuvälitys: 040-706 6810. Jäsensihteeri 040-734 6356. www.foxterrier.fi Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliitto ry Jo 60 vuotta metsästäjien ja kalastajien edunvalvontaa maa­ ja vesialueita omistamattomien harrastajien puolesta. Tule mukaan toimintaan! Lisätietoja 03-212 6543 ja www.eramies.org. Pasi Ahopelto, Soini. 0400-567 078. Joensuussa Kyösti 050-371 4496. Kaikki työt! www.lehonpaja.net Luonnontieteellisen alan konservaattori Esa Kemppainen, (15 km Riihimäeltä) Mattilantie 56, 12450 Vähikkälä. Puh. 050-563 0169, 019-449 223. Täytän linnut, nisäkkäät ja kalat. Opetan pienriistan täyttöä, sekä myyn täytettyjä eläimiä. Soini Kinisjärvi, Lehmilehto, 97420 Lohiniva. Puh. 016-659 131. Raimo Lietsala, 35300 Orivesi. Lasisilmiä ­ täyttötarvikkeita. Puh. 03-334 4719, 040 558 4019, www.lietsala.net Taxidermy Art, Markku Natri, Lapua. Myös lasisilmien myynti sekä alan opetus. Puh. 06-438 8901, 0400-363 345. markku.natri@taxidermy.inet.fi Jari Niskanen, Laukaa puh.0400-317828 Taitoa ja kokemusta Trofe Art Jarno Raiski, Ähtäri / Vaasa 040-581 9624 www.trofeart.tk Huippu laatua. Eläinkonservaattori Teemu Salonen, Inkoo puh. 050-563 7820. Ari Santala, Merikarvia puh. 0500-594 362. Kaikki työt. Erityisesti kalat, myös muut alan työt. Studio Antti Saraja Oy. Puh. 019-784 871 tai 0400-712 149. Preparoin linnut, nisäkkäät, teen myös trofeet. Pertti Siipola, Kilinkuja 10, 70780 Kuopio. Puh. 017-361 1073, 0400-177 588. Juhani Tyvelä, Kaijantie 12, Oulu. Puh. 0400-199 477. Trofeetyöt Vantaalla: Lauri Ylikorpi puh. 050-366 6876. Suomen eläintäyttämö Österberg, Palokalliontie 41, 01490 Vantaa. Puh. 09-823 5757, 040-501 5166. Myydään Verkkoja. Minkki-, koira-, lammas-, poro-strutsi, sika- ym. Puh. 09-876 5291. Kalastukseen Timo-laatuverkot ja tarvikkeet edullisesti. T:mi Timo - Paula. Puh 044-584 3611. Minkki ja supikoira/kettuloukkuja. Erittäin tukevia ja toimintavarmoja. Soita ja kysy lisää tai katso metistä. www.granlunds.com. Granlundin Tarhatarvike 06-764 1033. Pienpetopyydykset valmistajalta. Valmistettu vahvasta sinkitystä verkosta. Minkille / näädälle 72 x 18 x 15 cm 24 e/kpl. Molemmista päistä pyytävä 105 x 18 x 15 cm 36 e/kpl. Supille ja ketulle 120 x 35 x 38 cm 55 e/kpl. Opetusvideo loukkupyyntiin 60 min 25 e/kpl + pk.. V. Syynimaa, 62310 Voltti. Puh: 06-484 9116, 040-700 7528, 06-484 5221. Pienpetopyydykset:www.kesavaylan.net / Taisto Hietala, puh. 0400-181 498. Baikal IJ-27 395,-, Browning Citori 1190,-Baikal Taiga 630,-, Winchester Super X2 980,-SKB 505 1350,-, Franchi Fast Black 980,-Browning Gold Phoenix 900,-, Escort PS 360,-Lincoln 4-sup 698,-, Sabatti Falcon 690,- Baikal IJ-43 265,-, Finn Classic 412 790,-Tikka T3 Hun 770,-, Tikka T3 Lite ss 790,-Sako 75 cal 243 990,-, Remington 700 590,-Leupold 2-7x33+läp 249,-, 4-12x40+läp 325,-Aimpoint 7000L 249,-, Kahles 2,5-10x50 890,-Burris 1,75-5x20 279,-, 2,5-10x50 valop670,Ahti Huvila Oy,www.ahtihuvila.fi 63800 Soini, puh 06-528 1203, 31v. Rehtiä Asekauppaa! Mossber 12/76syn 360e,12/89 syn 440e Tikka T3, CZ, Yildiz, Baikal, Marlin Sasta Gorepuvut, Chiruca vaell. kengät Ultrapoint GPS-tutkat, Garmin GPS. Anon Ase ja Tukku, Pudasjärvi 08-821 337, 0400-384 118, 0400-384 518 Posti,MH: Edullisesti ja Nopeasti! www.anonase.com Myymme uusia ja käyt. mets. aseita: Benelli, Remington, Lincoln, Baikal ym. sekä patruunoita, ruutia, nalleja, luoteja ja muita metsästystarvikkeita kilpailukykyiseen hintaan. Krono Järn, Torgarev. 2, Kruunupyy Puh. 06-834 5003, 050-411 0473. Baikal haulik. piippuja / varaosia. Kysy Asekomo Putkonen, puh.0400-941 715, e-mail, olavi.putkonen@surfi.fi Ase- ja jälleenlataustarvikkeet www.unlimitedammo.fi Lataus-, ammunta- ja metsästystarvikkeet, optiikka ja koiratutkat edullisesti netistä www.asetarvike.com puh. 040-540 1182 Kiikaritarjous! Tasco 3-9x40 (75:-) takuu 10 v. Sako, Tikka kiväärit. Benelli, Beretta, Finn Classic ja Lincoln haulikot. Kysy Tarjous! Ylöjärven Asetarvike, Rantatie 7, 33480 Ylöjärvi. Puh. 03-348 4004, Käytetyt aseet netissä: www.ylojarvenasetarvike.com. IT-kiväärin vaimentimet kal..22 hornet-.458 IT-Asepaja Runkotie 17, 54120 Joutseno puh. 0500-497 981 www.it-asepaja.fi. Koiria Hirven ja karhun metsästäjille karhukoiran pentuja. Kelpuutan jalostukseen vain koepalkitut nartut tai joilla on VOI I palkittuja jälkeläisiä. R. Ikonen, puh. 013-881 985, 0500-279 777. Karhukoiran pentuja varattavissa synt. vko 21. Koepalkitut vanhemmat. Köyliö puh. 0400-890 807. Karhukoiran pentuja kovat hirvitaustat, terveet vanh. i. KVA haukkuu karhua sm 5. Emä hyvä hirven haukkuja. Puh.040-561 2896 Myydään hyvä sukuisia harmaan norjanhirvikoiran pentuja, 4 urosta ja 3 narttua. Luovutus 9.7.08 eteenpäin. Tiedustelut: 0400-472 086. Harm. norjanhirvik. narttupentuja kaksoisvaliovanh. s. 6.4.08 Risto Hämäläinen, Mikkeli. Puh. 044-370 8373. Länsisiperianlaikan pentuja, luovutusikäisiä, erittäin kovasukuisesta isästä. Tästä metsäkaveri jo ensi syksyksi. Liperi, puh. 0400-434 131, 050-591 2783 Venäläis-eurooppalaisen laikan pentuja, emä haukkuu lintua, isällä 2diplomia karhusta sekä villisiasta. synt 20.3. puh: 050-518 8533. Suomenpystykorvan pentuja. synt, 22.5 uros ja viisi narttua. puh. 044-759 1295. Suomenpystykorvan rekist. pentuja Spj:n suos. yhdist. syntyvät viikolla 27. Puh. 050-366 9490. Suomenajokoiran pentuja synt. 10.6.2008. Isä kaksoisvalio, emällä ajok. 1, puh. 0500-923 942. Suomenajokoira 2v narttu. Isä XXX Mulonsalon Anttu. Puh. 045-638 9297. S-ajok. pentuja s. 14.5. Isä hyvä kettukoira, kettuvaliovanhemmista, emä Syysaamun Jahti, kettukoe 1p, innokas ilveskoirakin. Folke Hed puh. 0400-366 606 tai Tapani Pukkila puh. 040-833 5554. Metsästäjä 4 / 2008 97
• Alahärmä · Nivala · Raahe Sasta Wolf GORETEXPUKU -suomalaista laatua 429,Chiruga Dogo Boa GORETEXJALKINE -kaupanpäälle hoitoaine 279,- LAFAYETTE VHF-PUHELIN -täydellinen metsästäjän tehopaketti täydellä varustuksella 390,- Benelli M2 comfortech 12/76 PUOLIAUTOMAATTI HAULIKKO -kysy myös muita malleja OVH: 1526,- /tarjous www.HHnet. Tutustu uudistuneisiin ja monipuolisiin nettisivuihimme osoitteessa www.hhnet. ja sieltä HHsport. Sivuiltamme löydät yli 900 uuden ja käytetyn aseen valikoiman. Reput, kotelot , panosvyöt. Aitoa nahkaa. Soita ja kysy lisää 040-767 4293 tai katso www.lukkojanahkapisila.com Eräaiheiset nahka-, turkis-, sarvi- ja puutuotteet ja esim. Victorinox. Ultima Thule Design Oy, puh. 016-622 727 www.ultimathule.fi MIDWAY SUOMI OY Jo noin 70000 tuotetta yli 300 valmistajalta! Jälleenlatausvälineet, luodit ja hylsyt. Kiikaritähtäimet, katselukiikarit, laserit. Jalustat, renkaat ja pikajalat kiikareille. Aseiden osat ja varusteet, mm. tukit, lippaat. Asesepän tarvikkeet ja työkalut, mm.kalvaimet. Luodinvalutarvikkeet, ammuntavarusteet jne. Puhelinmyynti ark. 09-17 puh. 09-5122 933 Kaikki tuotteet ja varastotilanne netissä www.midwaysuomi.com Metsästäjä meiltä saat asut ja tarvikkeet aina edullisin hinnoin www.varusvarasto.fi Yhdistetty maasto-/ lumipuku eli Wehrmachtkääntöpuku,. Tositoimissa testattu! Nyt repro / Saksa. ks.www.wh-varuste.fi tai tilaa esite puh. 0400-722 007 / Hki Jousimiehet!! Merrysportin nettikauppa on avattu. Tule tutustumaan uudistettuihin palveluihimme. www.merrysport.fi Hirvikärpäsasu koot S ­ XXL Sisältää kovikereunaisen käänn. lakin. Kehitelty myös punkkeja vastaan. kotimainen, testivoittaja. Hinta 14.95 (ovh 59 ) 5kpl ­ 30 % Puh. 044-3378877, 0500-331 849 E-mail: jom-hunter@virtainhovi.fi Katso www.jom-hunter.reiru.net Suomen Tukkuri, eräyritysten tukkukauppa Puh. 020-756 9976, www.tukkuri.fi Suomen Sekatavarakaupan kautta laadukkaat erätarvikkeet. www.sekatavarakauppa.fi Fasaaneja, ympäri vuoden, kaikenikäisiä, Forssa, www.fasaanitila.net puh. 050-307 3752. Katto- ja seinäpeltiä suoraan valmistajalta. Myös tiilikuvio. Koto-Pelti Oy, 43700 Kyyjärvi. Puh. 014-471 475, fax ­471 523, 0400-661 379. Houkutuspillit ja hajusteet maan laajimmasta valikoimasta, suoraan maahantuojalta. Sorsahanhi-pyy-varis-haukka-kyyhky-fasaani-hirvipeura-kauris-karhu-susi-kettu-supi-minkki-jne. puh. 0400-835 511. www.houkutuspillit.net. Kylmäsavuvastus, toimii 12 voltilla. Hinta 35e + tk. puh. 0400-304 633. Metsästäjille leikkuulaudat, pienpetopyydykset, ampumataulut, riistapeltosiemenet ja metsästysvarusteet. Edulliset ja nopeat toimitukset. www.erakontti.fi puh.019-716 670 Laadukkaat, kotimaiset purkinsulkijat suoraan valmistajalta. Puh.040-585 8133. Katso netistä: www.eratapio.fi Puuru hirvenvetolevyt, katso esittely www.puuru.com. Puh.044-368 1441. Metsänpoika- metsästysseurojen ATK-ohjelma, jossa vuokra-alueet ja kaadot voidaan merkitä kartalle. Kattava seurakirjanpito jossa mm. vuokrasopimukset, jäsenet, s-postilaskutus, pyyntiluvat ja seuran ilmoitukset. Katso www.winsu.net tai tilaa ilmainen esittelyohjelma: p. 013- 651 023 /Pentti Kuokkanen. Suosittu, kestävä Joke-vetopressu Eur 130 sis alv. Heti varastosta. Puh. 0500-627 883 vaarala@phpoint.fi Valmistamme koivupuusta metsäsuksia Sotkamo puh. 040-869 8709 www.vilminkosukset.fi Sarvitrofeiden taustalevyjä. Massivi mänty. Hirvi 14e, peura 11e, kauris 9e. Puh. 050-438 2370. Erä- ja Lappi-kirjoja osoitteessa www.antikka.net. Lapissa, Tanhuassa puronv. tontteja (1-2 ha). Pääsy metsästysseuraan. Rak.lupa ok. Myös marjastajille. H.alk.4000e. Puh.040-832 0190. 2/metsä/rantatilaa Kuusamossa 17ha, mets. kalast / vap. aj. käyttöön. tieyht. hyvät. rantav.700 m ,os. yhteismets. puh. 0400-831 067 Ostetaan Riista, mm hirven, peuran, jäniksen ruhot. 3 ­ tähden sieniä, myös kuivattuna. Deliresta Oy / Autiosaari 050-522 5973. Ostetaan rapuja läpi kauden. Käteismaksu ja nouto koko maasta. Raputukku Järf puh. 040-546 5995. Myös turkisnahkoja puh. 0400-561 267 Työsuorituksia Muokkaamme kaikkia turkisnahkoja; Lammas, nauta, hirvi, kettu yms. Nahkajalostamo M. Salonen Ky, Aikkalantie 176, 15880 Hollola. puh. 015-651 113. www.taljatukku.fi Turkisompelimo Helena Järvenpää 041-518 3183 Helsinki. T:mi Aseola. Kaikki asealan arviointi-, muutos-, sinistys- ja korjaustyöt. Iisalmi, puh. 0400-674 668. JP ­ Gunsmith Asesepänliike Pohjoiskymenlaaksossa. Puh. 0400-920 870, 08.00-17.00. www.jp-gunsmith.fi Aseiden korjaukset, varaosat, Apel kiikarinjalat Asekorjaamo K. Götsch puh. 03-779 6268. http://koti.phnet.fi/gotsch. Aseseppä J. Immonen. Tukit ja muut asealan työt. Koivuniementie, Kuhmo, puh. 044-565 0257 Aseet, korjaukset ja tarvikkeet. Asesepänliike Kettunen Ky. Puh. 040-410 2150 Valkeala Asekorjaamo O. Putkonen Mikkeli, Tuomikatu 18. Aseiden korjaus, huolto, kiikari- ja vaim. asennus, aseiden deaktivointi, romutus sekä arviointityöt. Valtuutettu vaihtopiip. sovittaja Finnclassic, Valmet, Tikka 512 aseisiin. PS. Korjaamolla varastossa eri mallin Baikal haulikoihin ja pienoiskiv. uusia piippuja, tukkeja, iskureita ym. varaosia. Puh. 0400-941 715, www.asekomoputkonen.net, email: olavi.putkonen@surffi.fi Oulun Asepaja Ky. Kaikki asealan korjaus- ja muutostyöt. Myyntimiehenkuja 6, 90420 Oulu. Puh. 08-311 6520, 0500-435 703. Maahantuojan valtuuttama vaihtopiippujen sovituspalvelu. Finnclassic, Valmet ja Tikka 512 aseisiin. Kauttani myös suoraan vaihtopiiput sovitettuna. Nopea toimitus. Myös muut alan työt, aseet, patruunat ja tarvikkeet. Ase- ja optiikkahuolto. Vienankatu 14, 87100 Kajaani. Puh. 08-613 0655, 040-535 4134. www.asejaoptiikkahuolto.net Suomen Asetekniikka. Asesepänliike Varkaudessa. puh. 0400­528 098. Ylöjärven Asepaja T:mi Mika Hiltunen, Ylöjärvi. Puh. 010 387 5300. Asesepän palvelut, metsästystarvikkeet! Soita tai katso netistä: www.ylojarvenasepaja.fi Huollan jahtiradiot, koiratutkat... RJAK, Pl 26, 44101 ÄKI. Puh. 050-557 2000. 98 Metsästäjä 4 / 2008
• Haulikkoon HiViz ­ ja kavereille kans! + Valt. Tracker - koiratutkahuolto Parkanon TV-EL Huolto, Peltokuja 6, 39700 Parkano. Puh. 03-448 1296. Auktorisoitu Tracker ja Pointer koiratutkahuolto. Lidholmnin TV-huolto, Pl 1, 66601 Vöyri, käyntiosoite: Uusikatu 1. Puh. 06-383 2980. Optifocus Oy, Suomen kiikarihuolto, kiikaritähtäinten huollot ja korjaukset. Peltoniementie 4, 36600 Pälkäne. Puh. 020-830 0030. www.optifocus.fi. Metsästys-, yhdistys- ja muut lakiasiat. Puhelinjuristit 0600-17 270 (2,84 e + ppm) 10v. kokemuksella klo 8-20 nervk. 1, hki. + = 8250 54 00 Nyt saat HiViz S200-, S300- tai S400tähtäimet itsellesi ja kahdelle kaverillesi yhteishintaan 54 (18 /kpl), kun ostatte kolme tähtäintä yhdellä kertaa. Säästätte peräti 28,50 ! Kampanja voimassa 31.12.2008 asti. Hae erikoishintaiset tähtäimet itsellesi ja kahdelle kaverillesi lähimmästä ase- tai eräliikkeestä! Kuusamo Mökki + luvat puh. 0400-281 229. Kainuussa Suomussalmella metsästäjien jaluonnossaliikkujien majoitusta jo v. 1983 lähtien. Gsm 0400-489 315, 0400-300 552 / Luukkonen Lomamökkejä Kuusamossa Kitkajärvenrannalla mainiot kalastus 30000ha ja metsästys 6000 ha. Varustelluissa mökeissä, luvat omistajalta. Puh. 0400-284 988 Ranualla vuokrattavissa Saariharjun Seudun Erän kämppä mukavuuksin. Pienriistaluvat seuran maille ( n.6000 ha) kuuluvat kämpän vrk-vuokraan. Lisätiedot puh 0400-193 375. Kainuussa sähköistetty hirsimökki järven rannalla. Ympärillä valtion metsästysmaat. puh. 044-301 7919 Hirsihuviloita Enontekiön Hetassa. Riekkoluvat 30 000 ha alueelle järjestyvät. Ounasloma Oy, puh.016-521 055, www.ounasloma.fi Etelä-Salla Karhujärven rannassa vapaa ajan asunto 6:lle 56m2 + sauna os. mukavuuksin. Erittäin hyvät mets, kalast, marjast, ja retkeily mahdoll. Suomulle 15 km Oulangan kans. puisto 30 km. VP Vilma-Savina vieressä. puh. 0400-322 141. Hirsimökki Jyväskylän mlk:ssa sorsastukseen ja kalastukseen. Puh. 0400-244 406. Vuokrataan lomalaisille, metsästäjille, marjastajille, sienestäjille ja luonnossa liikkujille. Majoitusta erikokoisissa huoneissa. Lisäksi keittiö,sauna ja suihkuhuone. Vuorokausi, viikonloppu ja viikkovuokraus. Pidemmät ajat sopimuksen mukaan. Lieksassa Patvinsuon ja Suomujärven kansallispuiston läheisyydessä. Höntönvaaran entisellä kansakoululla n. 40 km Lieksan keskustasta Ilomantsin suuntaan. Tiedustelut Juha Turunen puh. 040-596 5863. juha.turunen@pp4.inet.fi Villipohjolan pienriistan metsästysalueet; 7642 Kuora-Kontiovaara-Uimaharju 15800 ha 7638 Elimo-Kitsi-Piilo 59765 ha Mökkejä Puolangalla,044-530 1122 www.korvenkummajainen.fi Pallaksella 5 h lomamökki mukavuuksin.Hyvät sieni-ja marjamaat sekä kalastusmahdollisuudet, vaellusreiteille pihasta. Ei lemmikkieläimiä. Puh. 016-642 175. w www.kartanokuva.fi Kittilän Molkojärvellä eräkeskuksessa huoneita ja mökkejä riistamaiden kupeessa www.elappi.fi/~erakeskus,info@erakeskus.inet.fi Metsästäjät! Tarjoamme teille majoitusta Rautavaaralla, Pohjois-Savossa. Villi Pohjolan maat Sire ­ Yöttäjä ja Jyrkkä-Kontio lähellä. Tied. ja var. Aittarinne puh. 017-780 058. www.rautavaara.fi/yrityssivut/aittarinne. Lomaile Länsi-Lapissa metsästyksen, marjastuksen ja retkeilyn merkeissä. Saunalliset mökit alk. 55 e / vrk / 2-4 henkilöä. Lehkosen Lomamökit Pello. www.lehkonen.net. Puh. 040-534 1896 Erämökki 40 km Kuhmosta itään. Puh. 040-726 8302. Erämökki 8:lle + savusauna, VP-7693 keskellä. Lähellä Varkaus. Puh. 050-559 8145. Talon piirissä takallinen hirsimökki. Lähellä Luosto, Aska, luonnonkaunis Käyräsvaara. Hyvät metsästys- ja marjamaat. Puh. 0400-264 972. Sähköistetty mökki rantasaunalla, Lokassa Luiron rannanlla (2henk.) 1,5 km Lokan altaalle. Mahdollisuudet kalastaa, metsästää ja marjastaa. Puh. 0400-264 972 Metsästysmaja Rautavaaralla. Tied. Juha Korhonen puh. 0400-945 999. Vuokralle tarjotaan Luostolla hirsimökki mukav. rauhallisella paikalla. Ympärillä hyvät jänismaat. Puh. iltaisin . 040-546 7385. Mökkejä vuokrattava Kuhmon Saunajärvellä. Hyvät metsästys- marjastus- ja kalastusmahdollisuudet. puh. 0400-892 194. personal.inet.fi/yritys/saunajarvi/default.htm Salla Naruskajärvi juuri valmistunut luxusmökki kaikilla herkuilla 8 hlöä. Taivalkoski perusmökki 6 hlö. Puh. 045-137 4590. Lomamökki Ranuan Simojärvellä, hyvät pilkki, metsästys ja marj. mahd. puh 0400-193 351 Kinnula: Mökki 10 h. mukavuudet. P.Riista alue 4000 h. Lisät. Seppo Pekkarinen 040-834 7305 http://personal.inet.fi/koti/sivuaho Puolangan Paljakan hiihtokeskuksen läh. mökki. Laajat metsästysmaat vieressä. Puh. 040-545 5406 tai 050-407 3356. Lomamökkejä Kuhmon itärajalla. Puh. 044-275 9405. Sotkamossa ison erämaajärven rannalla sähköistetty, rauhall., mukava mökki 6-8:lle. VP alueet 2 km päässä. Järvessä on hyvin kalaa, vene, grilli yms. Puh. 044-275 9405 Kuhmossa mökkejä. Hyvät kalastus- ja metsästys mahd. Puh. 0400-371 557. Lomaile Länsi-Lapissa metsästyksen, marjastuksen ja retkeilyn merkeissä. Saunalliset mökit alk. 55 e / vrk / 2-4 henkilöä. Lehkosen Lomamökit Pello. www.lehkonen.net Puh. 040-534 1896. Pieni erämökki Laukaassa. Hyvät metsästys, kalastus ja marj. mahd. Puh. 040-508 7287 Metsästystä Suomessa: Hirvi, valkohäntäpeura ulkolaisryhmille, Virossa: Villisika, hanhi, karhu, saksanhirvi, kauris. Puh. 050-520 6100. E-mail: juhani.tuomaala@nic.fi Afrikka, 3 kaadon paketti 1685e Kanada, mustakarhu-paketti 2000e puh.0400-220 557 www.jahtimatkat.net Metsästys-, kalastus-ja muut eräretket Karjala, Kainuu, Venäjä, Ruotsi, Lappi Karhu, villisika, linnut (latva), majava yms puh.040-772 0092 www.kauniskarjala.com Lähde yksilöllisille ja tasokkaille jahtimatkoillemme riistarikkaille alueille Viroon, Namibiaan tai Etelä Afrikkaan. Tied. scanhunting@co.inet.fi tai 040-561 1000. Metsästysmatkoja jo vuodesta 1993. Scanhunting Oy Lähde fasaanijahtiin Kauhajoen mets.seuran Kainaston kyläosaston 4000 ha:n peltolakeudelle. Majoitus Honkamajalla. Tied. ja lupamyynti: Juhani 0400-207 797, Jyri puh. 050-368 1001 Erä-Korpisen metsästysretket: MH:n + seurojen maita n. 80000 ha. Majoitukseen useita vaihtoehtoja, www.reisjarvi.fi/erakorpinen. Puh. 040-555 1394 Muut Rahaa rahaa !!! Kätevästi panttaamalla esim. aseesi. Tule tai soita P-H Pantti, Lahti 03-781 8350, Luottopantti, Joensuu 013-227 010 Ampumaratojen maaperätutkimukset ja saneeraukset yli kymmenen vuoden kokemuksella ympäri Suomea. www.PTI-Soil.fi puh 010-632 140 gsm 0400-315 511 PTI-Soil Oy Metsästäjä ­lehden osoitteenmuutokset ja metsästäjärekisteri 1. Muuttoilmoitus Suomen Postin kautta G Postin viralliselle lomakkeelle tehdyllä muuttoilmoituksella osoitteenmuutos päivittyy valtakunnalliseen väestötietorekisteriin (maistraatille) ja postin osoitetiedostoon. Posti lähettää ilmoituksen tehneelle vahvistuskirjeen, jossa ilmoitetaan, mille yrityksille ja yhteisöille uusi osoite välittyy. Metsästäjäin Keskusjärjestön metsästäjärekisteri on myös tässä luettelossa. Postin muuttopuhelimen numero on 0203 456 456 (suom.), 0203 457 457 (ruots.) Puhelun hinta on 0,08 e + 0,01 e/min, matkapuhelin 0,29 e/min. Muuttoilmoitus kääntää myös postinkulun uuteen osoitteeseen. G Metsästäjä- tai Jägaren ­lehden osoitetiedot päivittyvät postiin Jägaren -lehti samoin kuin metsästyskortti, toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä ­lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. Metsästyskorttiin liittyvät epäselvät tapaukset: YAP Solutions Oy /Metsästäjärekisteri Puhelin 0303 9777 Puhelut lankaverkosta 0,0821 euroa / puhelu + 0,0320 e/min Puhelut matkaviestimistä 0,190 euroa/min. Puhelut ulkomailta ulkomaisen operaattorin asettama hinta. Telefax 09-794031, e-mail: metsastaja.rekisteri@yap.fi 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: YAP Solutions Oy /Metsästäjärekisteri, PL 22, 01621 VANTAA Telefax 09-794031 e-mail: metsastaja.rekisteri@yap.fi 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Metsästäjä 4 / 2008 99
• Ajokoiran ystävä Liity järjestömme jäseneksi Siten voit itse vaikuttaa ajokoiran jalostukseen Suomen Ajokoirajärjestö on Suomen suurin rotujärjestö. Järjestön tarkoituksena on edistää ajokoirien jalostamista ja kasvattamista sekä niiden metsästysominaisuuksien ja rotumääritelmän mukaisen ulkomuodon kehittämistä. Järjestö edustaa 30 eri rotuista ajavaa koiraa. Liittymällä jäseneksi saat kaikki tämän vuoden Ajokoiramies-lehdet ja Pennusta ajavaksi koiraksi oppaan s. 6 Kettuja ht kaamok ia sessa s. 48 Indeks it uudist uivat Ulkom uoto-opp ia Kiljaval la s. 86 Kaksois astutuks ista s. 63 s. 34 Lehdelle naiskirj eenvaiht aja s. 36 Ykköspa Kainuus een Lähikuv assa Ran niston R eetu s. 53 lkinnon matka SAJ:n toimisto Avoinna 10-14 Puh. 044 311 0330 Faksi (08) 311 0495 Osoite: Uusikatu 57-59, 90120 Oulu Sähköposti: saj.fsk@dnainternet.net Jäsenmaksu vain 20 euroa vuodessa. Ei liittymismaksua. www.ajokoirajarjesto.fi Haluan liittyä Suomen Ajokoirajärjestön jäseneksi Nimi Vastaanottaja maksaa postimaksun Osoite Postinumero SUOMEN AJOKOIRAJÄRJESTÖ FINSKA STÖVARKLUBBEN RY Tunnus 5007589 90003 VASTAUSLÄHETYS Postitoimipaikka Syntymäaika