• 4 / 2009 Mufloni ­ 70 vuotta Suomessa Kohenna lajintunnistustaitojasi! J kk Kolmonen: Jaakko K l Riistaeläin käyttöön kokonaan Puheenjohtaja Tauno Partanen: Muutos on mahdollisuus Pidä pää kylmänä karhunmetsästäjä!
• Vieraskynä Tunnistamisen tärkeydestä Lintuharrastajat arvostelevat usein sorsastajien tunnistustaitoa ja väittävät, että osa metsästäjistä tekee lajinmäärityksen vasta saaliista ­ jos silloinkaan. Luottamuspula lähtee tunnistamisen hankaluudesta. Syksyisten vesilintujen ja hanhien määrittäminen on vaikeaa. Siihen nähden tunnistustaitoa mittaavan metsästäjätutkinnon lajinmääritysosiota pidetään lapsellisen helppona. Se ei mittaa valmiutta vesilinnustamiseen. Hämärämetsästys on osa tunnistuskeskustelua. Lintuharrastajat kuulevat sorsastuksen jatkuvan yleisesti niin hämärässä, etteivät pidä tunnistusta mahdollisena. On oltava varma, ettei ylilentävä taivasta vasten mustana piirtyvä lintu ole esimerkiksi harmaasorsa, lapasotka, tundrahanhi tai uivelo. Jos lajilleen tunnistaminen ei onnistu, on luovutettava. Iltalento saa jatkua, metsästys ei. Onko epäilyssä perää? Onko sorsastajien joukossa harrastajia, joiden lajinmääritystaidot ovat puutteelliset? Tai pahempaa, joille on yhdentekevää piirtyykö tähtäimen takana iltataivasta vasten metsä- vai tundrahanhen silhuetti? Riistatilastot tukevat lintuharrastajien epäilyksiä. Metsästäjien ilmoituksiin perustuvien tilastojen mukaan viime vuosien heinätavisaalis on ollut keskimäärin 16 500 yksilöä. Tämä on mahdotonta. Oikea heinätavisaalis voi olla vain murto-osa tästä. Metsästäjien ilmoitusten mukaan romahdusmaisesti vähentynyttä heinätavia verotetaan vuosittain moninkertaisesti Suomen pesimäkanta. "Äijäpuheissa" tunnistamisen tärkeyttä joskus vähätellään. On totta, että suurella todennäköisyydellä saalis on riistalintu, jos pystyy tunnistamaan kohteen edes sorsalinnuksi. Totta on myös, että rauhoitettu sorsalintulaji voi esiintyä jokaisella sorsastuskohteella. Riski rauhoitetun lajin ampumiselle on siis aina olemassa ja hyvät tunnistustaidot välttämättömiä. Riski on erityisen suuri hanhissa. Lajien esiintymisessä on tapahtunut valtavia muutoksia viime vuosina. Suuressa osassa maata rauhoitettu hanhilaji tulee nykyään metsästyskaudella vastaan riistahanhia todennäköisemmin. Kiljuhanhen tai muun uhanalaisen lajin vahingossa metsästämistä ei saa sattua. Kyse on paitsi jopa tuhansien eurojen sanktioihin johtavasta luonnonsuojelurikoksesta myös uhanalaisen lajin tulevaisuudesta. Mielestäni metsästäjän "ammattiylpeyteen" kuuluu varmistaa, ettei vahinko satu omalle kohdalle. Sen voi varmistaa vain harjoittelemalla tunnistusta ja malttamalla mielensä aina kun ei ole varma lajintunnistuksesta. Metsästyskortin antama oikeus metsästää on mahtava oikeus. Se on lupa tappaa - "license to kill". Mielestäni luvan haltijoiden velvollisuutena on osoittaa, että epäilijät ovat väärässä. Metsästäjätutkinnon modernisointi sekä paikkakunta- ja päiväkohtaiset aikarajat hämärämetsästykseen Ruotsin tapaan minimoisivat arvostelun. Metsästäjätutkinnossa vesilintujen lajinmäärityskykyä pitäisi mitata vaihtuvin lyhytkestoisin videoleikkein tai valokuvin syyspukuisista sorsalinnuista ­ metsästystapahtumaa simuloiden. Metsästyskortti pitäisi jakaa osiin: nisäkäskortti, vesilintukortti, kanalintukortti jne. Kunkin ryhmän metsästyskortin saamiseksi olisi osoitettava sekä lajiryhmän tunnistustaidot että metsästystaidot. Olisitko valmis alistamaan omat tunnistustaitosi testiin ja hiljentämään lintuharrastajien arvostelun? G Kirjoittaja on suojelu- ja tutkimuspäällikkö BirdLife Suomi ry:ssä Teemu Lehtiniemi Mitä mieltä sinä olet? Ovatko sinun ja metsästyskaveriesi lajintunnistustaidot laillisen ja eettisesti korkeatasoisen metsästyksen edellyttämällä tasolla? Kerro mielipiteesi osoitteessa www.riista.fi/vieraskyna 2 Metsästäjä 4 / 2009 Vieraskynä on lehtemme palsta, johon pyydämme kannanottoja.
• Tässä numerossa N:o 4 10.07.2009 58. vuosikerta. Metsästäjä on Metsästäjäin Keskusjärjestön valistuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Painos on 290 000 kpl. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 04.09.2009. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimitus: Päätoimittaja: Jari Pigg Toimituspäällikkö: Klaus Ekman Toimitussihteeri: Maria Nikunlaakso Ulkoasu: Ilkka Eskola Toimitusneuvosto: Jari Pigg (pj) Juha Immonen (vpj) Bror Blusi Klaus Ekman Visa Eronen Ilkka Eskola (Hansaprint) Mikaela Miekanmaa (MMM) Juha Mäkinen (MH) Maria Nikunlaakso Vesa Ruusila (RKTL) Toimituksen osoite: Metsästäjäin Keskusjärjestö, Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki, puh. 09-2727 8116. Osoitteenmuutokset ja metsästyskorttiasiat 0303 9777. Kirjapaino: HANSAPRINT 2009/ MET09_04 Kansikuva: Mikael Wikström sivu 20 Karhut ihmisasutuksen piirissä ­ menetelmiä ongelmien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon sivu 42 Vesilintujen siipikeräys tuotti arvokasta tietoa sivu 82 Metsäkauriit ja valkohäntäpeurat satelliittipantaseurannassa sivu 48 2 4 5 6 10 11 12 16 20 Lintulahdet Life ­ monipuolisella hoidolla lisää kosteikkolintuja sivu 72 Tarhaus ja istutukset osana peltopyykannan hoitoa 52 Jäljestys on tärkeä osa suurriistavirka-aputoimintaa 56 Mufloni ­ 70 vuotta Suomessa 60 Miksi riistakolmioita? 64 Ekin kanssa Erällä: Harhapoluilla 68 Metsästäjän kuntostartti, osa III: Viimeistele jahtikuntosi 72 Tarhaus ja istutukset osana peltopyykannan hoitoa 78 Satu Tuomisto: Metsästys sopii naisille 82 Metsäkauriit ja valkohäntäpeurat satelliittipantaseurannassa 84 Vesilintujen kutsunnat ­ eli miten sanoa se sorsaksi 86 Ulkomaalainen metsästysvieras ­ vinkkejä isännälle 88 Jaakko Kolmonen: Riistaeläin käyttöön kokonaan 92 Metsästäjäorganisaatio tiedottaa 96 Osoitteita 97 Kaupankäyntiä Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0047-6986 24 34 42 48 51 Vieraskynä: Tunnistamisen tärkeydestä Eräkalenteri Pääkirjoitus: Harkiten tulevaan syksyyn... Edustajakokous koolla Aulangolla ­ Tauno Partanen puheenjohtajaksi Puheenjohtajan palsta: Muutos on mahdollisuus Tutkijan tuntoja: Kymmenes helmi löytyi Metsästäjäin Keskusjärjestö ja Tracker Oy tarjoavat: Kaikille metsästäjille ilmainen maastonavigaattori Pidä pää kylmänä karhunmetsästyksessä Karhut ihmisasutuksen piirissä ­ menetelmiä ongelmien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon Suurpetojen kuolemat tutkimukseen Sorsalintujen tunnistaminen syyspuvussa, osa 1 Vesilintujen siipikeräys tuotti arvokasta tietoa Lintulahdet Life ­ monipuolisella hoidolla lisää kosteikkolintuja Eräaatoksia valtion mailta: Metsätalous ja metsästys yhteisillä apajilla Metsästäjä 4 / 2009 3
• Eräkalenteri HEINÄKUU Teksti ja kuvat Eerikki Rundgren Juhannuksesta alkaa pitkä- eli isokesä, kuten vanha kansa tapasi sanoa. Heinäkuussa helteet ja vesisateet seuraavat toisiaan. Suomen lämpöennätys on mitattu Turussa, missä elohopea kipusi 9.7.1914 +35,9 C asteeseen. Heinäkuussa on mitattu myös suurimmat vuorokausi- ja kuukausisademäärät. Puukko on jokaisen erämiehen tärkein työkalu ja ylpeydenaihe. Hyvä vuolupuukko istuu napakasti käyttäjänsä käteen. Sopivana terän mittana pidetään yleisesti oman kämmenen leveyttä. Tällaisella puukolla syntyvät kätevästi kiehiset ja onnistuvat muut pienet askareet. Korteniemen perinnetila on Liesjärven kansallispuiston suosituimpia nähtävyyksiä. Yleisötapahtumissa ihmiset pääsevat tutustumaan tilan arkeen ja voivat osallistua sen töihin. Lauantaina 11.7. Korteniemessä niitetään heinää ja nostellaan sitä seipäille kuivumaan. Valtaosa päiväperhosistamme lentää keskikesällä. Mitä lämpimämpi sää, sen vilkkaampaa lento on. Sateella perhoset laskeutuvat maahan. Runsaimmin päiväperhosia tapaa kukkakedoilla ja metsänreunoilla. Maatalousympäristön muutokset ja soiden ojitukset ovat harvinaistaneet monia lajeja. Suokeltaperhonen viihtyy nimensä mukaisesti soilla. Toukan tärkein ravintokasvi on juolukka, toisinaan myös mustikka. Komea perhonen jää helposti huomaamatta, mikäli keskikesän suoretket jäävät tekemättä. Kuvan yksilöt parittelivat Koivusuon luonnonpuistossa Ilomantsissa. ELOKUU Jahtikausi alkaa 10.8. kyyhkynmetsästyksellä. Suomessa esiintyy viisi kyyhkylajia, joista sepelkyyhky on riistalintu. Sepelkyyhkyt ovat runsastuneet ja niiden maataloudelle aiheuttamat vahingot paikoitellen kasvaneet. Vahinkojen estämiseksi sepelkyyhkyjä saa ampua riistanhoitopiirin luvalla. Fiskars 2009 SM -puukkokilpailussa palkittuja puukkoja voi ihailla Riihimäellä Suomen Metsästysmuseossa. Puukkomestareiden työt ovat esillä vielä elokuun ajan. Museon suosittu Ase ja kirja -tapahtuma järjestetään jälleen sunnuntaina 23.8. klo 10.00­15.00. Palautteet vieraskynä-palstasta Pitäisikö suojelualueilla ­ luonnonpuistoja tietenkin lukuun ottamatta ­ saada metsästää? Pitäisikö Natura 2000 -suojelualueverkon alueilla saada metsästää, niin kuin Naturaa käynnistettäessä valtiovallan suulla luvattiin? Metsästäjä-lehden lukijoiden mielipiteitä viime lehdessä esitettyyn vieraskynä-kysymykseen: I Pitäisi saada metsästää. I Luonnonsuojelualueet ja Natura-alueet tulee ilman muuta rauhoittaa kaikenlaiselta metsästykseltä. Mitä moninaisempi luontainen eliökanta luonnonsuojelualueilla kasvaa, sitä vahvempia ovat myös metsäkanalintukantojen ominaisuudet ja selviytymiskyky. Kyseiset alueet toimivat ns. alkuhautomoina, joista varsinkin linnut populaation kasvaessa lähtevät hakemaan lisäreviireitä ja sitä kautta lintumäärät laajemmaltikin lisääntyvät. I Kun kerran on luvattu, että metsästys säilyy, niin lupaukset on pidettävä. Muuten koko luonnonsuojelun uskottavuus kärsii. Pitäisikö suojelualueilla ­ luonnonpuistoja lukuun ottamatta ­ saada metsästää? kyllä 75 % ei 25 % Passipaikoille suunnataan hämärän suojissa ennen lintujen aamulentoa. Elokuun kuulaat aamut ja lämpimät illat ovat parasta metsästysaikaa, vaikka kyyhkyjahti jatkuukin aina lokakuun loppuun. Keskipäivän tunnit ennen iltalentoa käytetään leppoisaan seurusteluun ja saaliin käsittelyyn. Lukijoiden kommentit ommentit Käy osoitteessa www.riista.fi/vieraskyna ottamassa kantaa sivun 2 Vieraskynä-kirjoituksen kysymykseen. Osuvimmat mielipiteet julkaistaan jatkossa tällä palstalla. 4 Metsästäjä 4 / 2009
• Pääkirjoitus Jari Pigg päätoimittaja Harkiten tulevaan syksyyn... Kanalintutilanteesta näyttää muodostuvan tulevan syksyn osalta melkoisen vaatimaton. Jo vuosi sitten pesinnät epäonnistuivat monessa osassa maata ja lintukannoissa oli lähestulkoon pelkästään niin sanottuja vanhoja lintuja ­ niitä säästettävimpiä ja arvokkaimpia yksilöitä. Tänä kesänä on ollut suuressa osassa maata kylmää ja märkää juuri lintupoikueiden kuoriutumisen aikaan. Huolta on kannettu metsästäjien keskuudessa pienpoikasvaiheen menestymisestä ­ tai oikeammin menestymismahdollisuuksien puutteesta. Monet riistanhoitopiirit ovat käyttäneet harkintaansa ja päättäneet lyhentää syksyn kanalinnustusaikaa. Lisäkalibrointia pyyntiin on syytä harkita vielä elokuulla, kun riistakolmioiden laskentatulokset alkavat valmistua. Kolmiot on syytä laskea nimenomaan nyt, kun tarkkaa ja luotettavaa tietoa tarvitaan. Metsästysseurat voivat sitten päättää kanalintukiintiöistään ja rajoituksistaan laskentatietojen ja niitä täydentävien paikallisten havaintojen perusteella eikä pelkällä "tuntumalla". Kanalintupyytäjien murheen alhoja on ollut aiemminkin ja muun muassa riekko on ollut Pohjois-Suomessa vastaavissa aallonpohjissa menneinä vuosikymmeninä monia kertoja. Lintukannat nousevat pohjalukemistaan kyllä olosuhteiden muuttuessa taas otollisemmiksi, mutta metsästäjien ei ole syytä syventää pohjaa, vaan toimia päinvastoin. Luonnonsuojelulain muutosta käsitellään eduskunnassa syysistuntokaudella. Tarkoituksena on käytännössä kieltää metsästäminen aikaisempaa kattavammin ja useammilla alueilla. Olen ennenkin sanonut, että hirvenajon sallimisella ei ole mitään tekemistä metsästyksen sallimisen kanssa, ja olen samaa mieltä edelleen. On muuten erikoista, että vuosia sitten Natura-ohjelman sanottiin edustavan uudenlaista käytäntöä luonnonsuojelussa ja että Natura-alueilla rajoitetaan vain niitä toimia, jotka vaarantaisivat suojelun kohteena olevan elinympäristön tai luontotyypin. Niin saatiin ohjelmaan kattavasti monenmoisia alueita. Sitten puhuttiin ja kirjoitettiin, että mahdolliset metsästyksen rajoitukset tehdään aluekohtaisesti ja paikallisesti räätälöiden sekä erilaisia tavoitteita yhteen sovittaen. Ja että metsästystä rajoitetaan vain siltä osin kuin se on tarpeen. Ihmettelyä herättää se, että kun on saatu esimerkiksi jonkin kasvilajin tai silikaattikallion tai puustoisen suon perusteella Natura-alueelle jonkinmoinen hyväksyntä, niin nyt esitetään eduskunnalle lakimuutosta, jonka nojalla voidaan yhdellä perustamispäätöksellä metsästys kätevästi kieltää kymmenillä ja sadoilla näiden arvojen suojelualueilla, koska alueilla on tarkoitus "suojella luontoa ja ekosysteemiä kokonaisuudessaan", eikä metsästystä voida siksi sallia. Kansankielessä on vastaavanlaiselle toimintamallille monia värikkäitäkin termejä, joita ei tarvinne tässä luetella. Muutosehdotuksessa esitetään myös kätevää mahdollisuutta laajentaa suojelualueita vanhoille valtionmaille pelkästään maanmittaustoimituksella ilman nykyisin vaadittavaa säädösvalmistelutyötä. Siten saataisiin lisää hehtaareita suojelun piiriin, tosin ilman erityisiä luontoarvoja, koska valtion maat on jo moneen kertaan käyty läpi suojelutarpeiden osalta. Metsästyskielto tulisi voimaan näilläkin alueilla, kun perustetun alueen rauhoitussäännökset ulotettaisiin myös laajennusalueelle. Asiallinen luonnonsuojelu on metsästäjien mielestä hyvä asia, mutta ovatko maassamme käytetyt suojelun keinot jo aikansa eläneitä; ovatko ne enää oikeita, asiallisia, suhteellisia ja oikeutettuja? Uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntäminen kestävän käytön periaatteen mukaisesti on maailmalla nimenomaan nähty keinona toteuttaa ihan oikeaa luonnonsuojelua. G PS. Vieraskynässä BirdLife Suomen suojelu- ja tutkimuspäällikkö Teemu Lehtiniemi kyselee oikeutetusti metsästäjien lajintunnistustaitojen perään. Ovatko sinun lajintunnistustaitosi ajan tasalla? Jokaisen metsästäjän kannattaa tutustua vaikka tämän lehden Jari Peltomäen laajaan syyspukuisten sorsien tunnistusartikkeliin. Nettisivultamme www.riista.fi löytyy myös korkealaatuista tunnistusmateriaalia niin hanhista kuin sorsalinnuistammekin (sorsaosio ilmestyy ennen metsästyksen alkua). Voit myös tilata varastoltamme Jari Peltomäen kirjoittaman ja kuvittaman Metsästäjän Lintuoppaan, jossa perehdytään nimenomaan syyspukuisiin riistalintuihin ja niiden tunnistamiseen. Näihin materiaaleihin perehdyttyäsi voit hyvällä omatunnolla vastata Teemu Lehtiniemen heittämään haasteeseen! Metsästäjä 4 / 2009 5
• Edustajakokous koolla Aulangolla Tauno Partanen puheenjohtajaksi Metsästäjäin Keskusjärjestön Edustajakokous oli koolla Aulangolla Hämeenlinnassa. Tällä perinteikkäällä paikalla keskusteltiin hyvin laajaalaisesti koko Metsästäjäorganisaation tulevaisuudesta. Koska koko istuva hallituskin oli erovuorossa, pientä jännitystä oli havaittavissa. käytettävissä jatkokaudelle, joten järjestölle tulisi valittavaksi myös uusi puheenjohtaja. Evaluoinnista vilkas keskustelu Metsästäjäorganisaation evaluoinnista saatiin aikaan vilkas keskustelu MMM:n Sami Niemen ja Talent Partnersin Jari Lindqvistin alustusten pohjalta. Kokousväki korosti useaan otteeseen riistanhoitoyhdistysten toimintaedellytysten turvaamista ja talkootyön merkitystä riista-alan hallinnossa. Talkootyö ja sen merkitys toki tuli korostetusti esille jo evaluointiraportin esittelyssä. Aiheesta käytiin myös paneelikeskustelu, jossa siinäkin tuli selkeästi esille tarve lähteä mukaan uudistumisprosessiin. Oulun riistapäällikkö Keijo Kapiainen alusti ansiokkaasti metsästysasetuksen muutoksesta, jossa viime vuonna riistanhoitopiireille siirrettiin vahinkosuurpetojen poistolupien myöntäminen. Prosessi on Kapiaisen mukaan työllistä- nyt odotettua enemmän, ja palautettakin asiasta on tullut. Loppuyhteenvetona voitiin todeta, että riistanhoitopiirit saivat toiminnastaan erittäin hyvän arvosanan. Ministerin terveiset kannustivat Kokousillalliselle saatiin ilahduttavasti paikalle myös metsästysasioista vastaava ministeri Sirkka-Liisa Anttila, joka omassa puheenvuorossaan kannusti Metsästäjäorganisaatiota lähtemään mukaan uudistustyöhön ja kiitti prosessin jo tähän mennessä saamasta myönteisestä palautteesta. Ministeri Anttila kiitti erityisesti väistyvää puheenjohtajaa, eräneuvos Simo Syrilää hänen pitkäaikaisesta työstään suomalaisen metsästyksen hyväksi. Illallisella palkittiin myös vuoden 2008 Eräjournalisti, joka oli tällä kertaa pitkän linjan toimittaja, itsekin innokas metsästäjä, Suomen Tietotoimistossa (STT) uransa tehnyt Juha Raippalinna. Raippalinna oli vuosikymmeniä metsästyksen tärkein linkkimies mediakenttään. Kiitokset siitä! Puheenjohtaja Syrilälle luovutettiin myös Metsästäjäin Keskusjärjestön korkein huomionosoitus ­ suuransiomerkki, joita voi olla samanaikaisesti vain 30 henkilöllä. Myös pitkäaikainen hallituksen jäsen MTK:n Olavi Peltola palkittiin ansioistaan MKJ:n kultaisella ansiomerkillä. M etsästäjäin Keskusjärjestön Edustajakokous kokoontui tällä kertaa EteläHämeessä, Aulangolla. Kokouksesta odotettiin mielenkiintoista, olihan lauantain ohjelma täynnä Metsästäjäorganisaation evaluointiin ja kehittämiseen liittyviä esitelmiä ja paneelikeskusteluja. Ja odotettiinhan uuden hallituksen valintaakin. Puheenjohtaja Simo Syrilä oli ilmoittanut hyvissä ajoin, että hän ei ole enää Metsästäjäin Keskusjärjestön uusi puheenjohtaja kukitettiin heti valinnan vahvistuttua. Uusi puheenjohtaja Sunnuntain varsinainen kokous sujui mallikkaasti Etelä-Hämeen riistanhoitopiirin uuden puheenjohtajan Hannu S. Laineen johdolla. Mielenkiintoisimpia hetkiä elettiin, kun uutta puheenjohtajaa valittiin. Puheenjohtajaksi esitettiin vain yksi ehdokas, Pohjois-Savon riistanhoitopiirin puheenjohtaja, metsänhoitaja Tauno Partanen ja hänet valittiinkin tehtäväänsä yksimielisesti. Uusi puheenjohtaja kuvaili tulevaa työsarkaa haastavaksi. ­ MKJ:n toimintakulttuuri on ollut sellainen, jossa puheenjohtajan rooli on ollut varsin korostunut. Koska itse olen mukana työelämässä, tätä toimintamallia on mielestäni pakko hieman muuttaa ja vastuuta jakaa selkeämmin koko hallituksen kesken. Tällaisen järjestön puheenjohtajan roolin on oltava työmäärää ajatellen sellainen, että myös työelämässä toimivat henkilöt pystyvät hoitamaan tehtävän. Meillä on hallituksessa erinomaista eri alojen osaamista, jota syytä hyödyntää entistä tehokkaammin, Partanen korostaa. Tärkeimmäksi lähitulevaisuuden haasteeksi uusi puheenjohtaja nostaa uudistumisprosessin. ­ Metsästäjäorganisaation tärkein operatiivinen voimavara on sen osaava, ammattitaitoinen ja motivoitunut henkilöstö, jonka työpanos tulee pystyä organisoimaan aiempaa paremmin riistatalouden yhteiseksi hyväksi. Henkilöstön jou6 Metsästäjä 4 / 2009
• Paneelissa käytiin vilkasta keskustelua Metsästäjäorganisaation evaluoinnista ja riistahallinnon uudistumisen tarpeesta. Paneeliin osallistuivat puheenjohtaja Simo Syrilä, hallituksen varajäsen Einari Kapiainen Kymestä, riistapäällikkö Reijo Orava Uudenmaan riistanhoitopiiristä, viestintäpäällikkö Klaus Ekman MKJ:stä, Veikko Seuna Pääkaupunkiseudun metsästäjätoimistosta ja MMM:n neuvotteleva virkamies Sami Niemi. Kovin olivat yhteneväiset paneelin "askelmerkit". Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila toi valtiovallan terveiset kokoukseen ja kiitti väistyvää puheenjohtajaa eräneuvos Simo Syrilää hänen työstään suomalaisen metsästyksen puolesta. kossa on merkittävää erikoisosaamista, joka tulee olla hyödynnettävissä koko maassa tehokkaammin. Lisäksi pienten yksiköiden kuten riistanhoitopiirien haavoittuvuus sijaisuus- tai sairaustapauksissa olisi pystyttävä ratkaisemaan siten, että kentän palvelutaso säilyy, Partanen painottaa. ­ Yksi keskeisimmistä haasteista on luonnollisesi julkisen riistakonsernin strategisten linjausten jalkauttaminen lakisääteisen organisaation toiminnassa. Tuo strategiaprosessi ajoittui erinomaiseen saumaan ja se antaa uusia mahdollisuuksia viedä riistatalouden asioita eteenpäin. ­ Lähiajan suurin haaste on liikkeelle lähte- neen muutosprosessin onnistuminen. Siinä on keskeisintä kentän sitoutumisen varmistaminen myös jatkossa. Olipa organisoitumismalli mikä tahansa, yhteen hiileen puhaltava luottamushenkilöhallinto ja henkilöstö sekä kentän talkootyö ovat ne elementit, joiden asemaa ei ole vara vaarantaa, Tauno Partanen varoittelee. "Metsästyksen jatkuvuus ja asema turvattava" Puheenjohtaja Partanen korostaa myös metsästyksen jatkuvuuden turvaamista. ­ Metsästyksen jatkuvuuden ja aseman tur- vaaminen on myös yksi suurimmista haasteista. Uhkakuvia on monenlaisia, mutta kestävän käytön periaatteeseen pohjautuva metsästys säilyttää asemansa myös tulevaisuudessa. Metsästäjät hoitavat sellaisia yhteiskunnallisesti tärkeitä asioita, joiden järjestäminen jollain toisella tapaa olisi käytännössä lähes mahdotonta tai ainakin erittäin kallista. Tällaisia tehtäviä ovat esimerkiksi hirvieläin- ja suurpetoasioiden hoito ja riistalaskennat. Jatkuvuuden turvaamisessa on keskeistä nuorison mielenkiinnon herättäminen harrastustamme kohtaan. Tässä on viime aikoina ollut monia hyviä hankkeita käynnissä kou- Metsästäjäin Keskusjärjestön hallitus. Vasemmalta Erkki Huhta, Risto Hanhineva, Juhani Kukkonen, Tauno Partanen, Mikael Antell, Veikko Ahola, Aarno Puttonen, Ville Schildt ja Bror Blusi, Metsästää 4 / 2009 7
• lujen kanssa ­ samoin nuorisoleirit ovat olleet myös erittäin suosittuja. ­ Elinympäristöjen hoidosta yhteistyössä maanomistajien kanssa on Metsästäjäorganisaatiolla ja metsästäjillä vahvat perinteet. Tällä saralla olemme olleet ja tulevaisuudessakin voimme olla suunnannäyttäjiä ja eri toimijoita yhteen kokoava koordinaattori. Tämän tyyppinen toiminta on omiaan lujittamaan yhteistyötä maanomistajien ja metsästäjien välillä, sillä maanomistukseen sidottu metsästysoikeus on yksi suomalaisen metsästyksen peruspilareista. STT:n Juha Raippalinna on vuoden 2008 Eräjournalisti Vuoden 2008 Eräjournalisti Juha Raippalinna oli selvästi mielissään huomionosoituksesta. Uudistusprosessi ja sen tarpeellisuus? Tauno Partasen käsityksen mukaan uudistusprosessi on tarpeellinen ja väistämätön, kun ottaa huomioon valtion hyvin laajan aluehallintomuutoksen, joka on tapahtumassa hyvin nopealla aikataululla. Riistaorganisaatio on ollut varsin kauan samassa "asennossa", joten toimintaympäristön suuret muutokset edellyttävät myös Metsästäjäorganisaation toiminnan tarkastelua uudelta pohjalta. Uudistuminen pitää yllä organisaation muutosvalmiutta ja ­herkkyyttä ­ ei pidä jämähtää paikoilleen. Partasen mukaan on täysin luonnollista ja normaalia, että muutosvastarintaakin esiintyy. Joka tapauksessa esimerkiksi lupapäätökset on jatkossa pystyttävä hoitamaan tavalla, joka kestää ulkopuolisen, usein myös hyvin kriittisen tarkastelun, Partanen kiteyttää. Hallituksessa uudet tuulet Seesteisen puheenjohtajavalinnan jälkeen valittiin muu hallitus ja sen kokoonpano on seuraava: Pohjois-Suomen valinta-alue Risto Hanhineva, Oulu (varalla Asko Keski-Nisula, Kainuu) Erkki Huhta, Lappi (varalla Urho Tervonen, Kainuu) Itäinen valinta-alue Juhani Kukkonen, Etelä-Savo (varalla Einari Kapiainen, Kymi) Tauno Partanen, pj, Pohjois-Savo, (varalla Pentti Pulkkinen, Pohjois-Karjala) Läntinen valinta-alue Bror Blusi, Ruotsinkielinen Pohjanmaa (varalla Heikki Alakarhu, Pohjanmaa) Veikko Ahola, Pohjois-Häme (varalla Hannu S. Laine, Etelä-Häme) Mikael Antell, Uusimaa (varalla Reinhold Jensen, Varsinais-Suomi) "Uudistustyöhön lähdettävä mukaan" Kokouksen lopuksi käytiin vielä kerran keskustelu Metsästäjäorganisaation uudistusprosessista. Vaikka asia ei ollut kokouksen esityslistalla, kokous halusi kirjauttaa pöytäkirjaan ponnen, että "Edustajakokous on yksimielinen siitä, että uudistustyöhön pitää lähteä mukaan". Tässä yhteydessä todettiin myös, että MKJ:n hallitus on jo toimittanut maa- ja metsätalousministeriön tietoon järjestön myönteisen kannan asiaan. G Teksti: Klaus Ekman I Vuoden 2008 Eräjournalistipalkinto jaettiin Edustajakokouksen yhteydessä Aulangolla. Vuonna 2002 perustettu Eräjournalistipalkinto jaettiin nyt seitsemännen kerran ja palkinto on suuruudeltaan 2 000 euroa. Eräjournalistipalkintoehdokkaiden joukossa oli tälläkin kertaa useita ansioituneita henkilöitä. Palkintoraati nosti tällä kertaa ehdokkaiden kärkinimeksi pitkänlinjan toimittajan Juha Raippalinnan, joka on päivätyönsä tehnyt Suomen Tietotoimiston (STT) palveluksessa. Raippalinna on vuosikymmenten ajan toiminut STT:ssä eräasioiden esillä pitäjänä. Hänen kynästään on lähtenyt tuhansia metsästysaiheisia uutisia. On ollut pitkiä ajanjaksoja, jolloin kaikki STT:n metsästysaiheiset artikkelit ovat olleet Raippalinnan käsialaa. Hän on herkästi tarttunut Metsästäjäorganisaation tiedotteisiin, mutta mikä hienointa, kiireensä keskellä tarttunut myös oma-aloitteisesti ja innokkaasti ajankohtaisiin riista-aiheisiin. Riistahallinto menettää Juha Raippalinnan eläköitymisen myötä tärkeän kontaktin mediaan. Toivoa vain sopii, että aukko on paikattavissa. ­ Me voimme ilolla todeta, että Juha Raippalinna on toiminnallaan merkittävästi edistänyt suomalaista riistataloutta ja sen yleistä hyväksyntää suuren yleisön keskuudessa. Tästä kaikesta kiitokseksi vuoden 2008 Eräjournalistipalkinto, kiittelee palkintoraadin puheenjohtaja Tapani Pääkkönen. 8 Metsästäjä 4 / 2009
• Metsästä Metsästää Metsästää 4 / 2009 tsäs ts tää 2009 0 9
• Puheenjohtajan palsta Tauno Partanen puheenjohtaja Muutos on mahdollisuus Ulkopuolinen arvioija Talent Partners jätti huhtikuun alussa riistaorganisaation evaluointiraportin ja esitteli työnsä tulokset riistakonsernin seminaarissa Tuusulassa. Raportissa analysoitiin nykyisen organisaation vahvuudet ja heikkoudet sekä esitettiin varsin pitkälle meneviä kehittämisehdotuksia jatkoa ajatellen. Sinänsä raportti ei sisältänyt mitään kovin yllättäviä avauksia ­ lähes kaikista kehittämisehdotuksista on ollut puhetta jo usean vuoden ajan riistaorganisaation sisäisissä palavereissa. Ehkä keskeisin esitys raportissa oli, että Metsästäjäin Keskusjärjestö ja riistanhoitopiirit yhdistettäisiin yhdeksi organisaatioksi, jonka nimi muutettaisiin esimerkiksi Suomen Riistakeskukseksi. Tarkemmin raportin sisältö on esitelty lehden edellisessä numerossa. Tehdyt ehdotukset toimivat hyvänä keskustelun pohjana, mutta riistahallinnon on syytä itse miettiä parhaat toimintamallit jatkoa ajatellen. Jo ennen evaluointityön aloittamista käynnistettiin julkisen riistakonsernin strategian laatiminen Gustavelundin seminaarissa. Julkiseen riistakonserniin kuuluvat lakisääteisen metsästäjäorganisaation lisäksi RKTL, Metsähallituksen eräpalvelut ja Metla. Työ saatiin loppuun vuoden vaihteeseen mennessä ja parhaillaan on käynnissä strategian jalkauttaminen. Työn ajoitus sattui juuri oikeaan saumaan ­ nyt päästään miettimään jatkoa valmiilta ja tuoreelta strategiapohjalta. Kun maamme aluehallinto muuttuu ensi vuoden alussa perusteellisesti, se tuo toimintaympäristöön niin suuria muutoksia, että myös riistahallinnon on syytä miettiä organisoitumisensa uudelta pohjalta. Esimerkiksi lupapäätökset on jatkossa pystyttävä hoitamaan tavalla, joka kestää myös ulkopuolisten tarkastelun kaikilta osin. Nykyiset riistanhoitopiirit ovat henkilömäärältään todella pieniä yksiköitä. Siitä aiheutuu monia käytännön ongelmia, esimerkiksi sijaisuuksien järjestelyt, erikoisosaamisen vaikea hyödyntäminen laajemmin, työnantajatoiminnan järjestäminen, päällekkäisen työn tekeminen. Myös taloudellinen tilanne edellyttää käsitykseni mukaan organisaation rakenteiden tarkastelua, jotta pystyttäisiin pitämään riistanhoitomaksu myös jatkossa kohtuullisella tasolla. Maa- ja metsätalousministeriö ei lähde väkipakolla ajamaan muutosta kentälle, vaan tiedusteli riistanhoitopiireiltä kantaa siihen, nähdäänkö muutosprosessi tarpeellisena toimintaympäristön muuttuessa hyvin nopeasti. Riistanhoitopiirien vastaukset olivat myönteisiä, samoin edustajakokous näytti vihreää valoa muutoshankkeen käynnistämiselle. Kesäkuun loppuun mennessä on nimetty edustajat eri ryhmistä ohjausryhmään sekä varsinaiseen valmisteluryhmään. Ministeriön edustaja toimii molemmissa ryhmissä puheenjohtajana. Varsinainen työskentely työryhmillä päästään aloittamaan heti kesälomakauden jälkeen. Meidän on nähtävä muutos ehdottomasti mahdollisuutena eikä suurena uhkana. Meillä on riistaorganisaatiossa niin motivoitunutta ja osaavaa henkilöstöä sekä vahvasti sitoutunutta luottamusmieshallintoa ja kentän toimijoita, että uskon muutosprosessin onnistumiseen. Keskeistä on kuitenkin se, että näiden edellä mainittujen ryhmien tuntoja kuunnellaan hyvin tarkasti koko muutosprosessin ajan. Kun työskentelemme kaikki yhteisen asian puolesta, meillä on mahdollista säilyttää riista-alaan kuuluva vapaaehtois- ja talkootyö samoin kuin itsenäinen lakisääteinen metsästäjäorganisaatio myös suuren aluehallintomyllerryksen jälkeen. G 10 Metsästäjä 4 / 2009
• Tutkijan tuntoja Kymmenes helmi löytyi Muutama vuosi sitten kirjoitin Suomen Riistan juhlanumeroon artikkelin, jossa esittelin vanhemman polven riistantutkijoiden upeimpia artikkeleita. Kutsuin niitä "yhdeksäksi helmeksi" ja haastoin lukijat etsimään itselleen kymmenennen helmen. Minä olen nyt löytänyt oman kymmenennen helmeni, tai oikeastaan pitkäaikainen yhteistyökumppanini ja ystäväni Ari Nikula Metsäntutkimuslaitokselta Rovaniemeltä esitteli minulle helmen erään puhelinkeskustelun sivujuonteena. Ari pystyi ulkomuistista lainaamaan pitkiä pätkiä tekstistä, hän oli voimakkaasti vaikuttunut entisaikojen osaamisesta ja eikä ihme ­ artikkeli voisi olla peräisin mistä tahansa nykypäivän hoito-oppaista tai mietinnöistä. Esimerkiksi metsäkanalintujen hoitosuunnitelman laatijoiden tulisi pitää tätä yö- ja työpöydällään. I Kyseessä on metsänhoitaja Einari Vallealan mielipidepuheenvuoro metsänriistan ja nykymetsätalouden kohtaamisesta ja sen seurauksista (E. Valleala 1954: Metsänhoitotoimenpiteiden vaikutuksesta metsännriistan viihtyisyyteen. ­ Suomen Riista 8: 111-123). Artikkeli on syntynyt aivan modernin metsätaloutemme alkuvuosina, kokemuksia ei Vallealallakaan ole voinut olla sanottavasti. Tämän kaltaista metsäluonnon ymmärrystä, tulkintaa ja näkemystä löytää enää harvoin. Loppukolumnissa olen kursivoinut Vallealalta lainaamani tekstit, lisäksi olen sieltä alleviivannut muutaman ekologisen huomion ajalta, jolloin ekologiaa ei Suomessa vielä oikein ollutkaan. Jo vanhastaan on ollut tapana, ettei laajoihin aukeisiin rajoittuvia metsänreunoja rikota tai voimakkaammin harvenneta, vaan että ne jätetään koskematta suojametsiksi. Tämä on usein jo myrskyvahinkojen torjumiseksi välttämätöntä, mutta samalla toimenpide, joka suuresti auttaa riistaa. Maisemanhoidolliset syyt puoltavat koivun tarkoituksellista suosimista metsänreunapuuna. Tätä voidaan puoltaa metsänhoidollisestikin, sillä tuulenkestävyydessään koivu vetää vertoja männyllekin. Samalla tällaiset koivut ovat erinomaisia teeren talvisia ruokapaikkoja. Riistanhoidon kannalta on suotavaa jättää hakkuilta ja muilta metsänhoitotoimenpiteiltä rauhaan yksinomaan riistan viihtyisyyttä lisäämään pieniä ­ alle hehtaarinkin suuruisia ­ alueita, joiden määrä luonnollisesti riippuu metsänhoitajan harrastuksesta ja halusta lisätä riistan viihtyisyyttä. Rauhoitusalueen suuruus ei ole ratkaiseva. Usea pieni alue on usein arvokkaampi kuin yksi iso. Tärkeintä on , että rauhoitettavaksi valitaan alue, joka tosiaankin riistaa viihdyttää. Ihanteellisia ovat mm. pienet suokuviot, kapeat korpijuotit ja puronnotkot, lampien rannat jne. Metsänhoidon kannalta on tarpeetonta puhdistus- ja muiden hakkuiden yhteydessä kaataa maahan jätettäviksi sellaisia pystypuita, jotka saattavat tarjota pesäpaikan kololinnuille. Paitsi hyönteisiä syöviä pikkulintuja pesii ontoissa puissa myös uuttukyyhky, joka on ulkomailla arvostettu metsästyksen kohde, sekä monet pikkupöllöt, joiden hyödyllisyys on kiistaton. Metsän puistomaisen siisti kauneus ja riistan sekä muun eläimistön viihtyisyys ovat usein ilmeisesti vaikeat yhdistää. Viimeisen lauseen voisi laittaa motoksi mihin tahansa metsänhoidon pyhään teokseen. Nykyään puhutaan usein 'hallitusta hoitamattomuudesta'. Valleala ymmärtää hienosti myös metsän vesitalouden tärkeyden. Korvet ovat suomalaisen taigametsän keitaita! Kirjoituksesta heijastuu Vallealan suuri rakkaus etenkin metsäkanalintuihin, mutta kyllä hänen luontosuhteensa ulottuu kaikkiin luontokappaleisiin. Valleala tiesi varmuudella mikä on Metsola: kaikkien metsän eläinten viihtyisä koti. Metsä riistan elinympäristönä saattaa olla varsin eriarvoinen metsätyypistä (ja suotyypistä) sekä metsikön rakenteesta riippuen. Riistan kannalta ovat tärkeimpiä tuoreet kankaat niihin yleisesti rajoittuvine kasvullisine korpineen. Metsänhoitotoimenpiteiden vaikutus elinympäristöön ja viihtyisyyteen on sekä positiivinen että negatiivinen. Monia negatiivisia vaikutuksia voidaan tuntuvasti lieventää ja positiivisia tehostaa aivan mitättömin metsän tuoton uhrauksin. Erikoinen huomio on kohdistettava tuoreiden kangas- ja kasvullisten korpimetsien käsittelyyn. Useiden metsänhoitotoimenpiteiden vaikutus on niin hidas, ettei niiden merkitys ole vielä ­ tutkimustenkin puuttuessa ­ nähtävissä. Tällaisia ovat mm. suojuspuuhakkauksen yhteydessä suoritettavan raivauksen vaikutus metsikön mikroilmastoon, kenttäkerroksen hyönteismaailmaan ja siten poikueiden ravinnon määrään ja laatuun, sekä riistan kannalta tärkeiden soiden kuivattamisen vaikutus samoin mikroilmastoon, hyönteismaailmaan ja poikueiden juomavetenä käyttämän kasteen määrään. Einari Valleala tunsi luultavasti läheisesti ainakin riistantutkijat professori Lauri Siivosen että tohtori Pertti Seiskarin. Keskinäiset keskustelut ovat varmasti auttaneet kaikkia osapuolia. Vallealalla on selvästi tutkijan luonne ja palo, aidan yli hyppääminen tiedemiehen rooliin oli tuohon aikaan kuitenkin lähes mahdotonta. Metsänhoidon vaikutus riistan viihtyisyyteen kokonaisuudessaan lienee negatiivinen. Sen merkitys jää kuitenkin pienemmäksi kuin monet kulttuurin muut vaikutukset, erikoisesti tehostuvan asutuksen vaikutus siihen kuuluvine sivuilmiöineen. Juuri tämän vuoksi on metsänhoidon syytä tehdä kaikki voitava riistan elinympäristön parantamiseksi ja viihtyisänä säilyttämiseksi. Valleala päättää artikkelinsa tähän kappaleeseen. Siinä heijastuu todellisen luonnonystävän syvä huoli siitä, mitä metsissämme tulee tapahtumaan, missä prosessissa joutuu itsekin olemaan mukana. Mutta hän kuitenkin selvästi tajuaa ­ aivan oikein ­ että ihmistoiminta monimuotoisuudessaan ja kokonaisuudessaan on se suurin uhka. Hän peräänkuuluttaa metsänhoidon vastuuta, vaatii kaikkea mahdollista tehtäväksi ja pyytää hiljaa luonnolta anteeksi. Jospa Einari Vallealan ajatuksia olisi kuunneltu paremmin jo 55 vuotta sitten, maamme metsäeläimistömme voisi paremmin. Metsola olisi vielä täällä. G Teksti: Harto Lindén Kirjoittaja on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimusprofessori. Metsästää 4 / 2009 11
• Metsästäjäin Keskusjärjestö ja Tracker Oy tarjoavat: Vaikka Tracker Hunter navigaattori on oiva apuväline eränkäyntiin, älä koskaan lähde liikkeelle ilman perinteistä kompassia ja karttaa ­ akku voi loppua ja silloinkin on mukava löytää autolle tai kämpälle. Kaikille metsästäjille ilmainen maastonavigaattori Metsästäjäin Keskusjärjestö ja Tracker Oy julkistivat edellisessä Metsästäjälehdessä ja Oulun erämessuilla toukokuun lopulla ilmaisen maastonavigaattorin kaikille Suomen metsästäjille. Kaikki metsästyskortin kaudelle 2009-2010 maksavat voivat alkaa ottaa palvelun käyttöönsä. myötä turvallisuutta; kun kaikki tietävät missä mennään, tilanne pysyy metsästyksen johtajan hallinnassa. Muita metsästäjälle tärkeitä asioita ovat hätäpaikannusmahdollisuus ja muut turvallisuutta edistävät tekijät. Hätätilanteessa tarkan paikan tietäminen ja ilmoittaminen voivat olla ratkaisevan tärkeitä. Ja esimerkiksi tieto koiran tai auton sijainnista ja mahdollisuus suunnistaa näihin kohteisiin opastetusti tuo myös turvallisuutta metsästykseen. T 12 Paikkatieto hallintaan Ohjelmisto sisältää erillisiä teknisiä mahdollisuuksia, kuten mahdollisuuden piirtää kartalle oman metsästysalueen rajat tai esimerkiksi oman riista- tai peltokolmion laskentalinjat. Tilarajat näkyvät automaattisesti maanmittauslaitoksen tarkimmalla maastokartalla. Metsästäjän racker Hunter on metsästäjän omassa matkapuhelimessa toimiva karttaohjelma, jolla käyttäjä voi paikantaa itsensä, suostumuksella toiset Tracker Hunterin käyttäjät sekä GPS-pannalla varustetut koirat. Palvelu tuo metsästystilanteeseen ennen kaikkea tietoa ja sen Metsästäjä 4 / 2009 on siis mahdollista tietää koko ajan sijaintinsa aikaisempaa tarkemmin. Riistakolmiolinjalla on paljon helpompi pysyä, kun kolmion sivu näkyy kännykän näytöllä. Tarkkaa paikkatietoa voidaan käyttää myös esimerkiksi suurpetohavaintojen kirjaamiseen, joka jatkossa tehdään suoraan nettipohjaiseen Tassu-petoseurantaan. Myös Forecan paikkatietopohjainen säätieto on esimerkiksi rannikolla ja saaristossa merkittävä turvallisuustekijä ja muutoinkin metsästyksen suunnittelua tukeva tärkeä tieto. Mahdollisuuksia on siis monia. Järjestelmä kiinnostaa varmasti erityisesti nuoria metsästäjiä, jotka ovat tottuneet käyttämään uutta teknologiaa monissa eri yhteyksissä ja ovat kiinnostuneita myös uusista mahdollisuuksista maastossa liikkumisen seuraamiseen perinteisen kartan ja kompassin ohella. Lisäksi Hannu Huttu
• halutaan kannustaa nuoria liikkumaan maastossa, oppia lukemaan ja käyttämään karttaa ja oppia suunnistamaan. Järjestelmät eivät kuitenkaan korvaa koskaan kokonaan perinteistä kompassia ja karttaa. Maastonavigaattori parantaa Suurriistavirka-apu (SRVA) -organisaation toimintamahdollisuuksia, kun SRVA-yhteyshenkilöt hyvin tyypillisesti lähtevät perjantai-iltana tai sunnuntaiaamuyöstä auton alle jääneen hirven tai vaikkapa karhun perään. ­ Meidän järjestönäkökulmastamme katsottuna tärkeitä ominaisuuksia on myös paikkatiedon aiempaa parempi käyttöönotto. Kaikki riistalaskennat riistakolmioista suurpetohavainnointiin perustuvat paikkatietoon, ja navigaattorilla on jokaisella metsästäjällä paikkatieto hallinnassa. Myös keväällä käynnistetylle SRVA-organisaatiolle tällainen työkalu on todella hyödyksi, kun esimerkiksi liikenteessä loukkaantunutta karhua tai hirveä jäljestetään, viestintäpäällikkö Klaus Ekman toteaa. Myös Trackerilla aloitusta odotetaan innolla. ­ Kaikki on valmista aloitusta varten. Toivomme tietysti palvelulle mahdollisimman suurta käyttäjäkuntaa, jotta sen turvallisuusvaikutus olisi mahdollisimman suuri, linjaa Trackerin toimitusjohtaja Samuli Vanhala. helinmalleista on tällä aukeamalla. Sen jälkeen metsästäjä tarvitsee rekisteröintikoodin, jonka hän saa palvelua varten rakennetulta nettisivustolta osoitteesta www.trackerhunter.fi. Kun metsästäjä on syöttänyt maksetusta metsästyskortista metsästäjänumeronsa lomakkeeseen, hän saa haluamaansa sähköpostiin rekisteröintikoodin sekä asennusohjeen. Kun ohjelma on asennettu ja puhelimen suojausasetukset on muutettu oikeiksi (tämä kaikki tulee yksityiskohtaisesti selville asennusohjeissa), hän voi käynnistää ohjelman ensimmäisen kerran ja siinä yhteydessä maastonavigaattori rekisteröityy. ­ Kaikkien paikannusohjelmien lataaminen matkapuhelimiin on suojausasetusten vuoksi aina pikkaisen työlästä, mutta lopulta aika selkeää. Lisäksi apua on lataamiseen saatavilla Tracker Store -liikkeissä sekä Trackerin asiakaspalvelussa, Vanhala muistuttaa. Tracker Hunterin asentaminen matkapuhelimeen: 1. Varmista, että puhelimesi on sellainen, jossa Tracker Hunter toimii. Lista on alla. 2. Mene Internetissä osoitteeseen www.trackerhunter.fi ja valitse etusivulla kohta Rekisteröidy nyt. 3. Täytä lomakkeeseen tietosi. Muistithan maksaa metsästyskorttisi ennekuin rekisteröidyt. 4. Saat ilmoittamaasi sähköpostiin rekisteröintikoodin (= eräänlainen avain ohjelmaan) sekä ohjeet ohjelman asennukseen. 5. Mene Internetissä osoitteeseen www.trackerhunter.fi, jossa on opastettu, puhelinkohtainen ohjaus siitä, miten asentaminen tästä eteenpäin tapahtuu. 6. Kun asentaminen on suoritettu, käynnistä ohjelma ensimmäisen kerran ja rekisteröi maastonavigaattori. 7. Homma on valmis ja voit alkaa navigoida maastossa sekä paikantaa suostumuksella kavereitasi ja koiria. Näissä puhelimissa Tracker Hunter toimii: Nokia 5800 Xpress Music, Nokia 6110 Navigator, Nokia 6210 Navigator, Nokia 6220 Classic, Nokia E51, Nokia E63, Nokia E66, Nokia E71, Nokia E75, Nokia E90, Nokia N78, Nokia N79, Nokia N81 8GB, Nokia N82, Nokia N85, Nokia N95, Nokia N95 8GB, Nokia N96, Samsung i7110, Samsung i8510 - innov8, Samsung SGH-i450, Samsung SGHi550, SonyEricsson C702. ­ Tämä on se jo monille koiran kanssa metsästäville tuttu, täysiverinen Tracker Hunter, vain aika- ja karttaruuturajoitukset ovat erona, korostaa Samuli Vanhala. Maastonavigaattorilla metsästäjä näkee maastokartalla itsensä, kaverinsa ja porukan koirat ­ reaaliajassa "livenä" (Tracker Live -palvelu). Metsästysalueen kartat latautuvat automaattisesti puhelinmaastonavigaattoriin ­ saatavilla 1:20 000, 1:50 000 ja 1:100 000 maastokartat, GTkartat ja merikortit. Tilarajat ovat valmiina tarkimmassa maastokartta-aineistossa. Käyttäjä voi myös piirtää oman metsästysalueensa tarkat rajat puhelimensa kartalle ja jakaa ne kavereille. Hätätilanteessa sijainnin voi lähettää Hätätilante yhdellä napinpainalluksella kaverille. Uunapinpa tuutena maastonavigaattoriin saa sääennusmaaston teen tarkasti juuri sieltä, missä kullointarkast kin on (Tracker Sää by Foreca). (Tra G Kokonaisvaltainen maastonavigaattori Metsästäjäin Keskusjärjestön ja Trackerin yhdessä tarjoama maastonavigaattori on yhden vuoden käyttöoikeus eli lisenssi, ja siihen kuuluu 50 karttaruutua maanmittauslaitoksen maastokarttaa. Se kattaa esimerkiksi 1:100 000 kartalla yli 830 neliökilometriä ja tarkimmalla eli 1:20 000 kartallakin lähes 3000 hehtaaria. Karttaruutujen loppuessa lisää voi ostaa suoraan puhelimesta tai verkkokaupasta. Esimerkiksi 300 ruudun paketti maksaa 13 e. Useilla eri alueilla liikkuvan kannattaa jo heti alkuun tilata riittävästi karttaoikeuksia. Ensin koodi, sitten asennus Palvelun käyttöönottamiseen metsästäjä tarvitsee luonnollisesti sellaisen puhelimen, jossa Tracker Hunter toimii. Lista yhteensopivista pu- "Onpa komea hirvisonni, lähetänkin kaadon tarkan sijainnin navigaattorilla metsästyksen johtajalle, jotta osaavat hakea pois isommalla kalustolla". Hannu Huttu Metsästää 4 / 2009 13
• Pidä pää kylmänä karhunmetsästyksessä Hannu Huttu 16 Metsästäjä 4 / 2009
• Karhunmetsästys käynnistyy 20.8., mutta jälkihavaintojen teko kannattaa aloittaa jo aiemmin kesällä, jotta tiedetään millaisia karhuja metsästysalueella liikkuu. Karhua ei saa koskaan ampua huonoon tilanteeseen, sillä tappava osuma-alue on nuorella karhulla halkaisijaltaan vain noin 20 senttiä. S uomen karhuista noin 30 prosenttia elää Pohjois-Karjalassa. Alueen karhukanta jatkaa tasaista lisääntymistä. 2008 tehtyjen havaintojen mukaa Pohjois-Karjalassa syntyi 46­54 pentuetta, mikä tekee 80­100 pentua. Vuotta vanhempia karhuja arvioidaan PohjoisKarjalassa olevan ennen vuoden 2009 metsästyskautta 360­440 yksilöä. Vuodelle 2009 on pentutuotoksi arvioitu 100 pentua, joten karhujen kokonaismäärä on 460­540. Kannanarviointi vaikeaa Karhukannan arviointi tapahtuu petoyhdysmiesten kirjaamien havaintojen perusteella. Kanta-arvio lasketaan tehtyjen pentuehavaintojen pohjalta. Havainnointi toimii Pohjois-Karjalassa pääsääntöisesti hyvin, mutta edelleen on muutamia alueita, jonne kaivattaisiin lisää petoyhdysmiehiä. Lisäksi kahden viimeisen jahtikauden aikana karhunmetsästäjät ovat kirjanneet metsästysaikaiset havainnot, joista on ollut suuri hyöty petotutkimukselle, ja kanta-arviota on saatu tarkennettua aikaisemmasta. Kuluvan vuoden aikana petoyhdyshenkilöitä koulutetaan internetpohjaisen Tassu-ohjelman käyttöön ja heille hankitaan henkilökohtainen tunnus, jolla he pääsevät kirjaamaan havaintojaan suoraan internetiin. Samassa yhteydessä pyritään kouluttamaan myös lisää havaintojen tekijöitä. Petohavaintojen määrä Pohjois-Karjalassa on kasvanut tasaisesti, vuodelta 2008 kirjattiin yhteensä runsaat 4800 havaintoa. Saalismäärät kasvussa Vapaan karhunmetsästyksen aikana 1960- ja 70-luvulla ammuttiin Pohjois-Karjalassa keskimäärin 8,5 karhua vuodessa, vaihteluväli oli 2­18 karhua vuodessa. Seuraavalla vuosikymmenellä saalismäärä yli kaksinkertaistui ja oli keskimäärin 19 karhua. Viime vuosina saalismäärä on vaihdellut 40 karhun molemmin puolin. Pohjois-Karjalan riistanhoitopiirin myöntämät pyyntiluvat käytetään hetkessä. Vuoden 2008 karhujahti Ilomantsissa kesti muutaman tunnin, kun se jouduttiin viheltämään poikki ensimmäisenä jahtipäivänä aamukymmeneltä. Ensimmäisenä jahtipäivänä Lieksasta ja Ilomantsista kaadettiin yhteensä 13 karhua. Haavakoiden välttäminen vaatii huolellisuutta Karhunmetsästys saa joskus valitettavasti "kilpajuoksu saaliin perään" -piirteitä ja karhu yritetään ampua joskus huonoonkin tilanteeseen, mikä johtaa karhun haavoittumiseen. Haavoittamisia tapahtuukin vuosittain. Haavoittuneen karhun löytäminen ei aina ole helppoa, koska karhu käyttää haavoittuneena hyväkseen vesistöjä eksyttääkseen jäljittäjät. Haavoittuneen karhun löytäminen ei ole helppoa, koska haavoittunut karhu käyttää vesistöjä eksyttääkseen jäljittäjät. Metsästää 4 / 2009 17
• Karhunmetsästäjien tulee erityisesti kiinnittää huomiota karhun ampumiseen. Karhua ei pidä ampua, jos sen sijainti tai asento on ampumahetkellä huono. Karhua ei pidä ampua myöskään peitteiseen maastoon, jossa ampujan ja karhun välissä on esteitä. Kovaan juoksuun ampumista tulee myös välttää. Nuoressa karhussa tappavan osuma-alueen koko on pieni, halkaisijaltaan vain noin 20 senttimetriä, joten kovaan vauhtiin ammuttaessa on ohilaukauksen tai haavoittamisen mahdollisuus todella suuri. Metsästys on muuttunut vapaasta karhunmetsästyksestä Karhunmetsästyksen kulttuuriin on tullut huomattavia muutoksia vapaan karhunmetsästyksen ajoista. Ennen karhua metsästettiin yleensä koiralla siten, että koiran lisäksi jahtiin osallistui vain isäntä tai pieni seurue. Nykyään karhujahtiin osallistuu Pohjois-Karjalassa runsaat 1000 metsästäjää. Karhujahti on saanut hirvenmetsästyksen luonteen, jolloin seurueet voivat olla hyvinkin suuria ja useamman seuran yhteisjahtejakin järjestetään. Perinteinenkin pienen porukan karhujahti on säilynyt ja kyttäysjahtia harjoitetaan myös yksin. Moni osallistuu aamulla järjestettävään seuruejahtiin ja jatkaa päivää illan kyttäysjahdilla. Karhunmetsästys alkaa 20.8. Karhunmetsästys aloitetaan Pohjois-Karjalassa koko piirin alueella elokuun 20. päivä. Parina edellisenä vuotena karhunmetsästys on alkanut Keski-Karjalassa ja Tuupovaarassa elokuun 20., muualla syyskuun 1. Karhunmetsästäjät halusivat nyt selvästi asetuksen mukaista yhtenäistä aloitusajankohtaa, jolloin on helpompi suunnitella lomansa ja lupansa. Pohjois-Karjala on jakautunut kahdeksaan lupa-alueeseen. Tulevana syksynä alueet säilynevät viime vuoden mukaisina. Matti Mela Lupatilanne tekstiviestinä Pohjois-Karjalassa on käytössä tekstiviestipalvelu, johon päivittyy tieto käytettävissä olevista luvista. Metsästäjän tulee liittyä tekstiviestipalveluun, josta voi tilata koko PohjoisKarjalan tilanteen tai vain jonkun yksittäisen lupa-alueen lupatilanteen. Luvan saaja toimii alueen karhuyhdyshenkilönä ja päivittää tekstiviestipalvelua sitä mukaa, kun hänelle ilmoitetaan kaadoista. Metsästäjän kannattaa varautua puhelinliittymällä, joka toimii metsästysalueella. Karhuja seurataan yli kesän Karhunmetsästystä suunnitellaan jo paljon ennen varsinaista jahtia. Ke- aina rauhoitettu, samoin naaras, jota Liha tarkastetaan sän ja alkusyksyn aikana karhuista vuotta nuorempi pentu seuraa. kerätään jälkihavaintoja, joiden petrikiinin varalta rusteella tiedetään millaisia karhuja Karhunliha tulee aina tarkastaa trikiimetsästysalueella liikkuu. Myös pennullisista puuttuu tieto karhujen liikkumisesta, ellei heillä nin varalta, vaikka se tulisi metsästäjän omaan naaraskarhuista tehdään havaintoja. Yleensä ole siteitä paikallisiin metsästäjiin. käyttöön. Myytävälle karhulle tulee tehdä trikiialueet, joilla on pennullinen naaras, ovat metnitutkimus ja lihantarkastus, jotka tekee kunnansästäjien tiedossa jo ennen jahtia ja näillä alueil- Metsästäjän pitää tuntea lainsäädäntö eläinlääkäri. Lisäksi myytävälle karhulle tulee la tapahtuvaa metsästystä vältetään, ettei vahin- Karhunmetsästäjän tulee tuntea karhunmetsäs- saada todistus karhun luvanvaraisesta saannosta, gossa kaadettaisi pennullista naarasta. tystä koskeva lainsäädäntö. Karhun vuotta nuo- jonka saa riistanhoitoyhdistykseltä ja myyntilupa, Tiedossa on myös alueet, joilla asustelee suu- rempi pentu on aina rauhoitettu, kuten myös joka haetaan Suomen ympäristökeskukselta. G rempia uroskarhuja, jotka haukuttavat parem- naaras, jota vuotta nuorempi pentu seuraa. min kuin nuoret karhut. Maakunnan ulkopuoKarhua ei saa ajaa pesästä, eikä ampua pesäl- Teksti: Reijo Kotilainen, lelta tulevilta metsästysseurueilta sen sijaan tä. Karhua ei saa ampua haaskalta tai sellaisel- riistanhoidonneuvoja, Pohjois-Karjalan riistanhoitopiiri 18 Metsästäjä 4 / 2009 Karhun vuotta nuorempi pentu on ta pellolta, jolta satoa ei ole korjattu. Metsästyksessä ei saa käyttää ravintoon liittyvää houkutinta. Karhunmetsästäjältä vaaditaan voimassa oleva karhukoe. Aseen ja patruunoiden tulee täyttää metsästysasetuksen karhunmetsästykselle asettamat vaatimukset. Metsästäjän tulee muistaa, että pyyntiluvan lisäksi hänellä tulee olla myös oikeus metsästää karhua alueella, jolla metsästys tapahtuu. Metsään haavoittuneena jääneestä karhusta on viipymättä ilmoitettava lähimmälle poliisille. Haavoittuneen karhun jäljittämiseen tulee hankkia asian osaavat koirat ja koiranohjaajat, joista luvansaajilla on luettelo. Hannu Huttu
• P A T R U U N A T PARASTA PATRUUNAPESÄÄN Trophy Bonded® Tip ­ patruunan edistyksellisen rakenteen, muotoilun ja neonpolymeerikärjen ansiosta tarkkuus, ballistiikka ja läpäisykyky ovat huippuluokkaa. Trophy Bonded ® ulkokuori varmistaa luodin luotettavan laajenemisen sirpaloitumatta. Uritettu runko-osa parantaa tarkkuutta ja pitää piipun puhtaampana. Luodin neonpolymeerikärki ja veneperä parantavat lentorataa ja tarkkuutta. Ytimeen fuusioitu vaippa maksimoi osumatehon. Trophy bonded® tip Niklattu hylsy ja luoti vähentävät kitkaa ja suojaavat korroosiolta. Luodin umpinainen runkoosa parantaa luun läpäisykykyä Ulkopuolinen uritus varmistaa optimaalisen laajenemisen .308 11,7g · .30-06 11,7g 2,59 ¤ kpl maahantuoja: Tarjous voimassa sitoumuksetta 30.9.2009 asti. K a t s o l ä h i n j ä l l e e n m y y j ä s i o s o i t t e e s t a w w w. h j o r t h . f i . Metsästää 4 / 2009 19
• Karhut ihmisasutuksen piirissä ­ menetelmiä ongelmien ennaltaehkäisyyn ja hoitoon Karhukanta on kasvanut Suomessa viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana yli 50 prosentilla ja samaan aikaan kannan painopiste on osittain siirtynyt erämaisilta alueilta asutuimmille seuduille. Tämä kehitys on tuonut mukanaan yhä enemmän karhujen ja ihmisten välisiä ristiriitatilanteita. Nyt onkin erityisen tärkeää tiedostaa potentiaalisimmat ongelmakohdat ja aloittaa niiden ennaltaehkäiseminen. Karhujen tottuminen ihmisiin ei ole koskaan hyvä asia. Tähän tilanteeseen on ajauduttu hiljalleen ja tilanteet, jossa ihminen kohtaa lähietäisyydeltä karhun, yleistyvät vuosi vuodelta. Maailmalta on vain huonoja esimerkkejä siitä, kun karhut ovat toistuvasti tulleet ihmisasutuksen piiriin. Yleensä seurauksena on ollut karhun kuolema. Montanan riistan- ja kalantutkimuksen karhuspesialistina jo parikymmentä vuotta toimineella Tim Manleyllä on vankka kokemus karhuongelmista ja niiden hoidosta. Vuosituhannen vaihteessa työskentelin hänen kanssaan kolmella eri reissulla vajaan vuoden verran, ja tätä artikkelia varten kyselin tuoreimpia kuulumisia ongelmakarhujen tilanteesta ja hänen mielipidettään karhuongelmien ennaltaehkäisyyn liittyvissä asioissa. Hänen mukaansa karhuille kelpaavien ravintokohteiden poistaminen tai suojaaminen on jo erittäin merkittävä askel karhuongelmien ennaltaehkäisemiseksi. Suurin osa karhuongelmista voidaan ennaltaehkäistä tehokkaan suojauksen avulla. Ravinnon merkitys korostuu Suomessakin karhujen vierailut ihmisten pihapiireissä yleistyvät koko ajan. Pihavisiitteihin on olemassa yleensä hyvä syy, joskaan ei aina. Ongelmien hoidon kannalta olisi erityisen tärkeää päästä puuttumaan tilanteeseen mahdollisimman nopeasti sekä selvittää mahdollinen syy, miksi kontio on tullut lähelle asutusta. Karhujen ravintotilanteella on suuri merkitys eläimen käyttäytymiseen. Kontion rankan talvilevon jälkeen ravinto on tärkein määräävä tekijä, jonka eteen karhu on valmis tekemään kovasti töitä. Yleisimmin pihavierailut ajoittuvat toukokesäkuulle, jolloin karhut hakevat erittäin aktiivisesti ravintoa rankan talvilevon jälkeen. Hyvin usein Suomessa tapahtuneissa karhujen pihavierailuissa syynä ovat olleet erityyppiset, helposti saatavilla olevat ravintokohteet. T iheämpään asutun Suomen alueilla karhut ovat jo erittäin tottuneita ihmisten aiheuttamiin ääniin. Metsien kuninkaiden pakoetäisyys on pienentynyt merkittävästi ja kontiot eivät välttämättä pakene ihmistä ennen kuin välimatka on huvennut vain muutamiin kymmeniin metreihin. Tiheäpuustoiset alueet suosivat karhujen piileskelyä metsissä ja tällä eläimellä onkin ainutlaatuinen kyky "hävitä" puuston siimekseen hyvän värityksensä ansiosta. Meille onkin muodostunut eteläisempään Suomeen karhukanta, joka on hyvää vauhtia "urbanisoitumassa". 20 Metsästäjä 4 / 2009 Lintulaudat ongelman ytimessä Tänä keväänä Suomessa on esiintynyt tapauksia, joissa karhut ovat tulleet herkuttelemaan lintulaudan antimilla. Eipä ihme, sillä ruokintapaikoilta saatavat auringonkukan siemenet sekä rasva ovat nälkäiselle karhulle erinomaista tavaraa. Pohjois-Amerikassa lintulaudat aiheuttavat suuren osan karhujen pihavierailuista ja sen vuoksi joillakin alueilla lintujen syöttämiseen on asetettu rajoituksia. Meilläkin pa-
• Karkotuspanokset ja niiden ampumiseen soveltuva ase on aina oltava mukana. Ravintokohteiden poistaminen tai suojaaminen on a ja o. Karhujen karkoituspartiolla täytyy olla mukanaan useita karhulle toimivia koiria. Karhuille kelpaavien ravintokohteiden poistaminen tai suojaaminen on jo erittäin merkittävä askel karhuongelmien ennaltaehkäisemiseksi. himmilla karhuongelma-alueilla tulisi lintujen ruokinta aloittaa vasta marraskuun alussa ja lopettaa maaliskuun loppuun mennessä. Yleensä ensimmäiset karhut nousevat talvilevoltaan vasta maaliskuun lopulla ja hyvin harvoin ne lähtevät heti kiertelemään ihmisten pihoille. Vasta huhti-toukokuussa ihmisten pihapiirit ravintokohteineen alkavat kiinnostaa nälän vaivaamia kontioita. Talvilintujen kannalta kriittisimmät kuukaudet ovat joulu-helmikuu, joten tällaisilla järjestelyillä saataisiin eräs karhua houkutteleva ravintokohde vähemmäksi. Perinteisesti roskapöntöillä käyviä karhuja on pidetty rapakontakaisena ongelmana, mutta viime vuosilta maastamme tunnetaan useita tapa- uksia, joissa nalle on hajottanut roska-astian ja herkutellut sen antimilla. Kerran näin tehtyään, karhu omaksuu käyttäytymismallin nopeasti ja jatkaa kohteiden "kokemista". Pahimmassa tapauksessa emokarhulla on mukanaan pennut, jolloin pahat tavat siirtyvät sukupolvelta toiselle. Tim Manleyn mukaan kaikkein tehokkain tapa suojata ravintokohteita on sähköaita. Karhut välttävät sähköiskua viimeiseen saakka ja näin se tehoaa kaikkiin asutuksen lähelle pyrkiviin yksilöihin. Pohjois-Amerikassa sähkösuojausta käytetään muun muassa koti- ja tuotantoeläinten, jätteiden, kompostien, mehiläispesien sekä hedelmäpuiden suojaukseen. Suomessa käytetään pienpetojen pyyntiin runsaasti haaskoja. Usein nämä pyyntihaaskat eivät sijaitse kovinkaan kaukana asutuksesta, vaan jopa aivan talojen välittömässä läheisyydessä. Karhutkin ovat hyvän hajuaistinsa avulla löytäneet nämä haaskat. Jos haaska sijaitsee asutuksen lähettyvillä, voi karhu tottua liikaa ihmisiin. Pohjois-Amerikassa pääsin itse toteamaan ikävän esimerkin, jossa erämaista elämää viettänyt harmaakarhu pentuineen oppi nopeasti etsimään ruokaa talojen lähettyviltä. Eräs henkilö oli valokuvien ottamista varten syöttänyt karhuja aivan talonsa lähettyvillä, jonka jälkeen koko asutusalueella ongelmien määrä kasvoi hyvin nopeasti. Karhut kulkivat määrätietoisesti talosta taloon sopivaa ravintoa etsien. Karkotusoperaatio suunniteltava tarkkaan Suomessa on vielä vähän tapauksia, joissa karhut aiheuttaisivat toistuvasti harmia esimerkiksi jonkin kaupunkitaajaman alueella. Joskus kuitenkin karhut majoittuvat aivan asutuksen tuntumaan ravinnonhakumatkoillaan tai "eksyvät" vahingossa asutetulle alueelle. Meidän "citykarhumme" ovat yleensä yksilöitä, jotka ovat rauhalliseen yöaikaan saapuneet kaupunkiin ja alueen herättyä aamulla joutuneet paniikkiin äkillisen hälinän vuoksi. Pohjois-Amerikassa seuraamamme karhut saapuivat illan hämärryttyä kaupungin liepeille ja paikan rauhoituttua livahtivat taajaman sisäpuolelle. Onkin hämmästyttävää, kuinka sulavasti suurikokoinen harmaakarhu kykenee kulkemaan asutetulla alueella siten, etteivät ihmiset sitä juuri huomaa. Tällaiset kaupunkialueelle tulevat yksilöt pyrkivät käyttämään samoja kulkureittejä, jos niille annetaan siihen mahdollisuus. Karkottaessamme karhuja kaupungeista ne käyttivät joka kerta miltei täsmälleen samoja reittejä alueella kulkemiseen, myös pakoretken aikana. Vastaperustetun Suurriistavirka-apu (SRVA)organisaation tehtäviin kuuluu muun muassa citykarhutapausten hoitaminen, jolloin tiettyjen asutusalueilla liikkuvien karhujen tyypilliset käyttäytymispiirteet on hyvä tietää. Karkotusoperaatio tulisi suunnitella erityisen huolellisesti ja antaa karhulle mahdollisuus poistua samaa reittiä kuin mitä se on alueelle tullutkin. Irtokoirien käyttö tiheään asutuilla alueilla ei ole suotavaa, koska koirat ovat vaarassa jäädä autojen alle ja lisäksi karhulle ei jää aikaa tehdä harkittuja ratkaisuja. Karhujen karkottamisessa on huomioitava useita tärkeitä seikkoja. Operaatioon ei pitäisi lähteä puutteellisella varustuksella. Ryhmällä täytyy olla mukanaan useita karhulle toimivia koiria, karkotuspanokset ja niiden ammuntaan soveltuva ase. Mutta ennen kaikkea ryhmän asenne tulee olla oikea. Eli karhua ei ole ensi kädessä tarkoitus lopettaa, vaan tärkeintä on saada se pois asutuksen piiristä. Ei myöskään ole hyvä laskea koiria irti haukkumaan karhua sen ollessa "oikeassa" paikassa, vaan karkotuksen tulisi pääsääntöisesti tapahtua kytketyllä koiral- Metsästää 4 / 2009 21
• la. Laskemalla koirat irti esimerkiksi emon ja pentujen perään voidaan aiheuttaa tarpeettomia vaaratilanteita. Karkotusryhmällä on oltava mukanaan myös ase, jossa on kovat patruunat, jotta tarpeen tullen karhu voidaan lopettaa. Pohjois-Amerikassa työskennellessämme ryhmällämme oli mukanaan vain pippurisprayt sekä toimivat koirat. Koska kyseessä oli alue, jossa harmaakarhut ovat erityisen uhanalaisia, ei voinut tulla kysymykseenkään, että karkotustöiden yhteydessä olisimme joutuneet poistamaan karhun. Tällöin koko projekti olisi loppunut saman tien. Karhulla toimivien koirien rooli koko ongelmakarhutyössä on erittäin merkittävä. Koiria voidaan käyttää hyvin monenlaisissa karhukannan hoitoon liittyvissä tehtävissä. Suomessa olevalla SRVA-organisaatiolla on maailmanlaajuisestikin katsottuna ainutlaatuinen vapaaehtoisverkosto tällaisia operaatioita varten. Karkotusoperaatioiden lisäksi koirilla on merkittävä rooli haavoittuneiden ja kolareissa loukkaantuneiden karhujen poistamisessa, erilaisten karhua pihoille houkuttelevien kohteiden etsimisessä ja yleensä ongelmakohteiden tapahtumapaikan tutkimisessa. Karhun siirto erämaahan amerikan malliin. Karkotukseen äänikarkotuspatruunoita Karhujen karkotuksessa käytettävät äänikarkotuspatruunat (cracker shells) ammutaan kaarella karhujen takapuolelle. Karkotusryhmään kuuluvien henkilöiden tulee ennakkoon testata käytettävät ammukset, koska myös karkotuspatruuna voi pahimmillaan tappaa häädettävän eläimen. Omassa työssämme emme koskaan törmänneet karkotuspatruunoiden aiheuttamiin vaaratilanteisiin, mutta viime aikoina Pohjois-Amerikassa on tapahtunut kaksi vahinkoa. Sen lisäksi, että karkotuspatruuna voi vahingoittaa karhua, se voi kuivassa ympäristössä aiheuttaa metsä- tai ruohikkopalon, joten aivan miten tahansa ei karkotuspatruunallakaan kannata ammuskella. On myös erityisen tärkeää, että karkotuspatruunat räjähtävät pakenevan eläimen taka- eikä etupuolella, koska väärässä suunnassa räjähtävä panos voi muuttaa merkittävästi eläimen kulkusuuntaa. Karkotuspatruunat toimivat erittäin hyvin aremmille karhuyksilöille, juuri sellaisille, joita suurin osa Suomen karhuista on. Mutta erittäin röyhkeille karhuille karkotuspanos menettää nopeasti tehoaan. Olen ollut mukana tilanteissa, joissa karhu ei juuri korvaansa lotkauttanut karkotuspanoksen räjähtäessä aivan sen läheisyydessä. Tällaisissa tapauksissa on tärkeää, että karhulle saadaan asutuksen piirissä kivulias kokemus. Erilaiset karkotukseen käytettävät haulikonpanokset (kumihaulit sekä -luodit) antavat tähän mahdollisuuden. Erityisesti kumiluotien ampumisessa tulee noudattaa erityistä varovaisuutta, koska liian läheltä ammuttuna luoti voi mennä karhun nahan läpi. Patruunoiden valmistajan suositus on, että kumiluodilla ei ammuttaisi alle 30 metrin matkalta, mutta käytännön töissä pidimme karhuille rajana 20 metriä. Totesimme, että tuolta matkalta luoti ei vielä uppoa karhun nahan läpi, mutta tuottaa eläimelle kivuliaan kokemuksen. Karhu esittänyt kiinnostusta kanalaa kohtaan. sä hiekkatiellä. Tällainen karhu on luonteeltaan vielä erittäin arka. Jos karhu lähtee pakoon pelkän äänipatruunan kanssa, niin asiat ovat erittäin hyvällä mallilla. Pohjois-Amerikassa jouduimme työskentelemään pääosin harmaakarhujen kanssa, joiden ihmispelko oli vähentynyt jo merkittävästi. Tällöin karkotustilanteessa oli seurattava tarkkaan karhun käyttäytymistä, jotta voitiin ennakoida tilanteita. Useiden satojen karkotustilanteiden kokemuksella Tim Manley kertoo, etteivät karhut ole haastaneet karkotusryhmää kertaakaan. Jos karhu tekee ryhmää kohden valehyökkäyksiä tai muuten esittää uhmaavia eleitä, on jokin pielessä. Manley kertoi, että tietyt vanhemmat karhut, jotka ovat jo pidemmän aikaa saaneet ravintonsa ihmisasutuksen piiristä (food-conditioned bears) ovat miltei mahdottomia työstettäviä. Ne yleensä joudutaan lopettamaan. Tällaisia tapauksia ei Suomessa vielä juurikaan ole ja toivottavasti ei tulekaan. Pohjois-Amerikassa tällaisia karhuja on yleensä alueilla, joilla karhu on tiukasti suojeltu ja joissa vahinkojen ennaltaehkäisyyn ei ole pystytty panostamaan riittävästi. Meille on muodostunut eteläisempään Suomeen karhukanta, joka on hyvää vauhtia "urbanisoitumassa". edellyttää karkotuspartiolta harkitsevaa ja rauhallista toimintaa. Karhu on aina vahva ja kunnioitettava vastus. Erityisen vaativaa on työskennellä metsien kuninkaan kanssa alueilla, joilla on myös paljon ihmisiä. Tämä vaatii saumatonta yhteistyötä SRVA:n ja eri viranomaisten välillä. Karhut ovat erilaisia yksilöitä. Suomessa ei ole ollut vielä kovinkaan monta tapausta, jossa karhu olisi täysin menettänyt ihmispelkonsa, vaan suurin osa nalleista pakenee ihmisen nähtyään. Ongelmana ovat yksilöt, jotka eivät reagoi ihmisen läsnäoloon pelokkaasti. Tällaisen karhun "käännytystyö" tulisi aloittaa mahdollisimman pian. Alkukeväällä Etelä-Savossa karkotettiin karhu äänipanoksen kera ja karhuperheen laukkajäljet olivat näkyneet vielä kilometrin pääs- SRVA hyvä lähtökohta ongelmien hoitoon Suomessa karhuongelmien määrä on vielä suhteellisen vähäinen ja sen vuoksi tilanne on hyvä. Maassamme on erinomaiset mahdollisuudet hoitaa ihmisten ja karhujen välisen rinnakkaiselon väliset ongelmat vankalla asiantuntemuksella ja juuri perustettu SRVA-organisaatio on erittäin hyvä lähtökohta karhuongelmiin liittyvien asioiden hoitoon. Kuitenkin kaiken saatavilla olevan asiantuntemuksen käyttöönotto sekä yhtenäinen toimintamalli kaikille SRVA:ssa toimiville koko valtakunnassa olisi äärimmäisen tärkeää. Tim Manleyn mukaan karhuongelmien ilmaantuessa olisi erittäin tärkeää, että asiaan puututaan välittömästi ja että paikalle saadaan asiantunteva henkilö, joka tuntee hyvin karhut sekä niiden aiheuttamien ongelmien ennaltaehkäisyn ja hoidon. Tarpeellista on viedä karhutietoutta eteenpäin, parantaa nykyisiä sekä kehittää uusia menetelmiä ongelmien ennaltaehkäisemiseksi. Karhut ovat tulleet jäädäkseen ihmisten keskelle, ja rinnakkaiselo vaatii joustoa molemmilta osapuolilta. G Teksti ja kuvat: Kai-Eerik Nyholm Karkotusryhmän ja karhun turvallisuus taattava Karhujen karkottamisessa on ensisijaista turvata karkotusryhmän ja karhun turvallisuus. Tämä 22 Metsästäjä 4 / 2009
• Metsästää 4 / 2009 23
• Suurpetojen kuolemat tutkimukseen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ovat yhdessä poliisiviranomaisten kanssa laatineet ohjeet, joilla selkeytetään ja yhdenmukaistetaan suurpetojen ruhojen ja näytteiden talteenottoa. Toimintaohjeet löytyvät internetistä suurriistavirka-apu-sivuilta www.riista.fi/suurriista. Kuolleita, loukkaantuneita tai sairaita suurpetoja löytyy siis yhä enemmän. Nämä eläimet halutaan nyt hyödyntää paremmin tutkimuksessa. Luonnollinen kuolema voi kertoa sairaudesta Virukset, bakteerit ja loiset voivat sairastuttaa myös suurpetoja. Jotkut taudeista, niin sanotut zoonoosit, voivat tarttua eläimistä ihmisiin ja päinvastoin. Susilla ja ilveksillä voi olla yhteisiä tauteja kotikoirien ja -kissojen kanssa. Zoonoosit ovat eläintautitutkimuksissa erityisen kiinnostuksen aiheena. Raivotauti eli rabies on viruksen aiheuttama tappava aivosairaus, joka voi tarttua lukuisiin nisäkäslajeihin. Rabiesta esiintyy edelleen yleisenä Itä-Euroopassa ja Venäjän eteläosissa. Ekinokokki (Echinococcus granulosus) on koiraeläinten heisimato, jonka toukkamuoto voi kehittyä myös ihmisessä. Meillä loisen elämänkierrossa luonnossa susi on pääisäntä ja hirvi tai poro väli-isäntä, jonka keuhkoissa toukkamuodot elävät. Trikinellat (vanhempi nimitys "trikiinit") ovat sukkulamatoja, joiden toukat elävät isäntäeläimen ­ joskus myös ihmisen ­ lihaksiin koteloituneina. Trikinelloja esiintyy yleisesti suurpedoissamme. Karhun liha tarkastetaan aina trikinellan varalta, ja sama on syytä muistaa myös elintarvikkeeksi käytettävän ilveksen suhteen. Kettukapia (Sarcoptes scabiei -punkki) näyttää esiintyvän jossain määrin myös susissa ja ilveksissä. Kapipunkki voi tarttua koiriin ja jopa kissoihin. Penikkatauti- ja parvovirukset tarttuvat niin koiriin kuin susiinkin. Epidemiat luonnonpopulaatiossa voivat heijastua kotieläimiin ja päinvastoin. Eviraan ruhot lähetetään pääsääntöisesti ko- Löydetyn eläimen kuolintapa määrää jatkokäsittelyn Suurpetojen ruhojen jatkokäsittelyn pääperiaatteena on, että normaalissa metsästystilanteessa toimitaan lupaohjeiden mukaan. Metsästettyjen eläinten kokonaiset ruhot tai niistä pyydetyt näytteet toimitetaan RKTL:n Taivalkosken toimipisteeseen, jos lupaehdoissa niin edellytetään. Monessa tapauksessa metsästysluvassa pyydetään toimimaan tällä tavoin, mutta ei aina. Sen sijaan sairaiden ja kuolleina löytyneiden (esimerkiksi liikenteessä kuolleiden) eläinten ruhot toimitetaan Eviran Kala- ja riistaterveyden tutkimusyksikköön Ouluun. S uurpedot ovat olleet maassamme pitkään ekologisen tutkimuksen kohteina, mutta niiden kuolinsyiden ja terveydentilan seuranta on ollut vähäisempää. Suurpetojen levittäytyminen uusille alueille ja kantojen lukumäärällinen kasvaminen ovat lisänneet ihmisten ja petojen välistä vuorovaikusta huomattavasti. 24 Metsästäjä 4 / 2009 Reijo Orava
• konaisina, koska kuolinsyyn selvittämisessä kaikilla ruhon osilla voi olla merkitystä. Nahassa voi olla ulkoloisia tai vaikkapa puremajälkiä. Nahanalaiskudoksessa näkyvät erilaiset ulkoiset vammat ja tulehdukset tai joihinkin sairauksiin liittyvät turvotukset. Raajoissa, varpaissa tai kynsissä voi olla vammoja, jotka ovat vaikuttaneet eläimen yleiskuntoon. Sisäelimet tutkitaan tarvittaessa myös bakteerien varalta ja histologisesti (mikroskooppisesti). Zoonoosien varalta otetaan näytteitä eri puolilta ruhoa: päästä, lihaksista ja suolesta. Jotta kaikki tarvittavat patologiset tutkimukset voitaisiin tehdä, ruho pitäisi toimittaa mahdollisimman tuoreena, mieluiten ilman pakastusta. Karhut ovat usein niin isoja, että ne voidaan saada kokonaisina tutkimukseen vain tutkimuslaitosten lähialueilta. Jos tutkimuksiin toimittaminen ei käytännön syistä on- Kapi voi aiheuttaa pahan ihotulehduksen myös sudessa. kemistä silmällä pitäen vaan patologisen tutkinistu, kuolleena löydetystä tai muksen tarpeisiin. lopetetusta karhusta tehdään Eläinten osia voidaan siis lähettää Evirasta vain muihin tutkimuslaitoksiin, joissa niitä puhelimitse ilmoitus Eviraan ja sovitaan mitä kudosnäyttei- Kuolleet, loukkaantuneet ja sairaat voidaan käsitellä asianmukaisesti. Poikkeuksen tä mahdollisesti toimitetaan suurpedot halutaan hyödyntää pääsäännöstä muodostavat varmasti auton tai junan alle jääneet eläimet, joiden nahka voidaan tutkimuksiin. Myös susien, nylkeä ennen ruhon lähettämistä, kunhan asiasilvesten ja ahmojen ruhojen tutkimuksessa. ta sovitaan puhelimitse Eviran kanssa. Lisäksi kanssa voi tulla lähettämisvaikeuksia. Näissäkin tapauksissa olisi kuitenkin Luonnosta löytyneet ruhot nahan hallussapitoon tarvitaan Suomen ympätärkeää tehdä löydöstä puhelinilmoitus Eviraan. valtion omaisuutta ristökeskukselta haettava CITES-lupa. Luvan Luonnosta löytyneet eläinten ruhot ovat valtion saamiseksi vaaditaan poliisin lausunto eläimen Metsästettyjen suurpetojen omaisuutta eikä yksityishenkilö voi ottaa niitä löytämisestä. näytteet kerätään RKTL:ssä Suurpetojen kuolintapauksista saatavaa tiehaltuunsa ilman asianmukaisia lupia. KäytänSuurpedon metsästysluvassa voidaan edellyttää nössä eläimestä ilmoitetaan poliisille, joka tekee toa tullaan käyttämään tieteellisessä tutkimukruhon, tietyn näytteen tai kudoksen lähettämis- asiasta oman tutkintansa. Tämän jälkeen ruho sessa, ja tuloksia voidaan soveltaa esimerkiksi tä RKTL:n Taivalkosken toimipisteeseen. Ai- toimitetaan tutkimuslaitokseen. kannanhoitosuunnitelmia tehtäessä. Tietoa väkaisemmin varsinkin ilveksen metsästysaikana Joskus eläimen löytäjä tai lopettaja saattaa ha- litetään myös suoraan kentälle: Evirassa tutkitutkimuslaitoksen petolaboratorio ruuhkautui luta esimerkiksi nahan itselleen. Eviraan koko- tuista suurpedoista lähetetään kirjallinen tutkipahasti yhtäaikaisten ruholähetysten vuoksi. naisina toimitettavien ruhojen osia ei kuitenkaan musvastaus näytteen lähettäjälle. Vastauksessa Ruuhkautumisen vähentämiseksi ja näytteen- voida palauttaa suoraan lähettäjälle. Evirassa ru- ilmenevät patologiset löydökset, tautitutkimusottoprosessin nopeuttamiseksi kaikki ruhot tulee hot käsitellään ruumiinavaussalilla, jossa käsi- ten tulokset ja eläinkohtaisia tietoja (paino, suehdottomasti nylkeä ennen lähettämistä. Nylje- tellään monenlaisia sairaita eläimiä ja niinpä kupuoli, ikäluokka, mahan sisältö). G tyn ruhon voi lähettää mieluummin tuoreeltaan kaikki samoissa tiloissa käsiteltävä materiaali mutta myös pakastettuna. Jos kokonaisen ru- hävitetään tutkimusten jälkeen erityisjätteenä. Teksti: Marja Isomursu, Evira hon lähettäminen sen suuren koon johdosta ei Ruhoja ei myöskään preparoida trofeiden te- ja Samuli Heikkinen, RKTL ole mielekästä, näytteiden ottaminen tapahtuu maastossa kirjallisten ohjeiden mukaan kaataEvira RKTL jan toimesta. Haluttuja näytteitä voivat ovat esiNäytteen laatu - kokonainen (tai elimiä) - nyljetty ruho tai elimiä merkiksi lisääntymiselimet, hammasnäyte sekä - jäähdytetty - pakastettu (tai jäähdytetty) pieni pala lihas- ja maksakudosta. Pakkaamissuositus -Ruho kääritään sanomalehtipaperiin, -Ruho 2 ehjään muovisäkkiin, sitten laatikEläimen tiedoista täytetään luvan mukana sitten 2 ehjään muovisäkkiin, sitten koon, johon paperia täytteeksi tullut kaatolomake ja paikkatieto kaatopaikasta laatikkoon, johon täytteeksi paperia -Elinnäytteet kukin omaan muovipussiinsa merkitään kartalle tai vastaava koordinaattitieto (nyljetty ruho suoraan muovisäkkeihin) ja kaikki nämä yhteen pussiin, kääritään yhtenäiskoordinaatistossa. Huomattava on kui-Elimet muovipusseihin ja laatikkoon, paperiin ja laatikkoon tai vahvaan paperitenkin, että ellei lupatekstissä erikseen pyydetä paperia ympärille pussiin näytettä kaadetusta eläimestä, ruhoa tai osia sii- Kaatolomake ja paikkatieto Lähete - Poliisin raportti tä ei tule lähettää tutkimuslaitokselle eikä tutkiTAI muslaitos vastaa niiden lähetyskustannuksista - www.evira.fi > Näytteidenlähetysohjeet eikä valmista kalloa trofeeksi. > Lähetteet > Luonnonvaraisten eläinten RKTL kokoaa metsästettyjen suurpetojen tielähetteet > eläintautilähete villieläimille doista yhteenvetoja, joita julkaistaan alan lehdisMatkahuolto, RKTL maksaa, Taivalkosken Lähettäminen Matkahuolto, Evira maksaa sä. Tulevaisuudessa metsästäjälle pyritään antariistan- ja kalantutkimus, Taivalkoski Evira, Matkahuolto, Oulu maan pieni tietopaketti kaatamastaan eläimestä - ennen perjantaita! - ennen perjantaita! ja kokonaiskuva alueensa petotilanteesta. Metsästää 4 / 2009 25
• Markkinoiden myydyin riista/ Laadukas Scout Guard -riista/valvontakamera tallentaa väsymättä riistan ja ulkopuolisten kulkijoiden liikkeet. Erittäin tarkoilla valokuvilla tai videolla. Uusi Scout Guard -riistakamera tunnistaa automaattisesti liikkeen ja aloittaa kuvan tallentamisen täysin huomaamattomasti. Tallennus toimii myös pimeässä. Kamera tallentaa laadukkaan 5 Mp:n kuvan tai digivideon muistikortille, josta kuvia ja videoita voidaan katsoa tavallisella tietokoneella. ja valvontakamera huomaamattomasti* voidaan katsoa tavallisella tietokoneella muistikortteja RIISTAKAMERA + ETUPAKETTI VAIN Paristot, akut ja muistikortti eivät sisälly hintaan. 169e Tilaa heti, saat kaikkialla hyödyllisen monitoimityökalun kaupan päälle! Monitoimityökalu kotelolla. Pihdit, veitsi, ruuvimeisseli, koverrin, piikki, saha ja led-valo. +toimituskulut Paketissa myös mukana: Arvo 14,90 USB-kaapeli TV-OUT-kaapeli langallinen ohjelmointilaite / riista ätön Lyöm takamera n ä valvo väsymätt a tai seura aastossa uu. m ht mitä össä tapa rist ! ympä masi h Tilaa eti o Tarjoukset voimassa myös Erätukku-myymälöissä!
• valvontakamera shokkihintaan! RIISTAPELLOT JA RUOKINTAPAIKAT Seuraa mitä eläimiä ruokintapaikalla käy ja mihin aikaan RIISTAN KULKUREITIT JA RIISTAPOLUT Opi tuntemaan riistan liikkeet ja käytetyimmät kulkureitit LOUKUT JA HAASKAT Selvitä huomaamattomasti mitä loukulla tai haaskalla tapahtuu KETUNKOLOT Tunnista käytetyt kolot 2 RIISTAKAMERAA + 2 x ETUPAKETTI + LEATHERMAN KICK KOTI- JA LEMMIKKIELÄIMET Näe miten lemmikit touhuavat ja kotieläimet käyttäytyvät kun olet pois paikalta N INTAA ISH ERIKO VAIN Paristot, akut ja muistikortti eivät sisälly hintaan. LIIKKUJIEN SEURAAMINEN JA TUNNISTAMINEN Tunnista liikkujat esim pihoilla, mökeillä ja yksityisteillä * Laite tallentaa digikuvan tai videokuvan havaitessaan liikettä. Videokuvan pituus säädettävissä välillä 1-60 sekuntia. Laite voi tallentaa digikuvan jopa joka toinen sekunti. 299e +toimituskulut Leatherman Kick Paketissa myös mukana: Arvo 39,00 USB-kaapeli x 2 Erikoistarjous kahden riistakameran ostajalle: Saat kaksi kameraa erikoishintaan 299 ja Leatherman Kick-työkalun kaupan päälle. TV-OUT-kaapeli x 2 Langallinen ohjelmointilaite x2 Edun arvo yhteensä 78 . Tilaa heti! Tilaa heti! Tilaukset netistä: Tilauskuponki Kyllä, tilaan kpl Scout Guard riista/valvontakameraa postiennakolla hintaan 169 /kpl + postituskulut tai hintaan 299 /kpl tilausmäärästä riippuen. Saan myös ilmoituksessa mainitut tilausmäärästäni riippuvat etupaketit ja monitoimityökalut. Tilaajan allekirjoitus Nimi Osoite Postitoimipaikka Sähköposti* Puhelinnumero Metsästäjä 4/09 Erätukku maksaa postimaksun www.eratukku.fi Sujuvasti kupongilla postimaksu valmiiksi maksettu (alle 18 vuotiaan holhooja) Puhelintilaukset aamusta iltaan Ma-Pe klo 9-18 Erätukku Tunnus 5013247 90003 VASTAUSLÄHETYS 020 747 7000 Liityn samalla ilmaiseksi ErätukkuKlubiin ja saan uusimmat tarjoukset suoraan sähköpostiin. (*Merkitse sähköpostiosoitteesi kuponkiin.)
• Black Series suoraan raskaa Uudet tähtäinkiikarit varmoihin laukauksiin Uusissa Black Series-sarjan tähtäimissä on kiinnitetty erityistä huomiota niiden valovoimaisuuteen ja kestävyyteen. Huippuluokan optiikka ja saumaton 30 millimetrin runkoputki tekevät uutuuskiikareista aiempaa valovoimaisempia, jolloin tarkat laukaukset ovat mahdollisia hämärässäkin. Uusista JahtiJakt-tähtäimistä löytyy oikea ratkaisu niin suurriistasta linnustukseen kuin ajojahdista kyttäysjahtiin. Valitse mallistosta sinulle parhaiten sopiva vaihtoehto. JahtiJakt kiikareille myönnetään 5 vuoden takuu! Black Series TAKUU 5 VUOTTA Uusi Black Series nyt valmiina jahtiin! UUSI HUIPPULUOKAN OPTIIKKA Korkealaatuinen ja valovoimainen optiikka. Tarkka ja kirkas kuva. VAHVA RAKENNE Saumaton 30 mm runkoputki HELPPO KOHDISTUS Erittäin helppo kohdistaa, helppokäyttöiset sivu- ja korkeussäädöt VALAISTU TÄHTÄINPISTE Valaistu tähtäinpiste ja punapisteen kirkkauden säätö (tehoalueet 0-11) LAAJA SUURENNUSALUE Nopea suurennuksen säätö, laaja suurennusalue KORKEALAATUISET LINSSIT Huurtumattomat ja korkealaatuiset monikalvopäällysteiset linssit 5v YLIVOIMAINEN TAKUU Takuu 5 vuotta Tarjoukset voimassa myös Erätukku-myymälöissä!
• seen sarjaan BXT-42 Tähtäinkiikari suurriistan metsästykseen ja ajojahtiin. Erinomainen lyhyille ja keskipitkille matkoille. lli et ma ud ysin u heti! Tä tilaa BXT-40 Monipuolinen ja kompakti tähtäinkiikari hirvestykseen, linnustukseen, villisika- ja kaurisjahtiin. t, VAIN 119e +toimituskulut VAIN 119e +toimituskulut putki putki BXT-50 Tehokas keskipitkän ja pitkän matkan yleiskiikari. Erinomainen myös hämärä- ja kyttäysjahtiin. VAIN 149e +toimituskulut BXT-56 Valovoimainen ja suorituskykyinen tähtäinkiikari pitkille matkoille. Erinomainen hämärä- ja kyttäysjahtiin. VAIN 169e +toimituskulut Black äälle NYT kaupan p Series kaikkiin Black Seriesihin: tähtäinkiikare Kiikarinrenkaat Kiikarinasennuskiskot. Mallit Kiikarin linssien Weaver, Tikka, Sako -kiskoihin. pikasuojat Tilaa heti! Tilaukset netistä: Tilauskuponki Kyllä, tilaan JahtiJakt Tähtäinkiikareita kpl BTX-42 Tähtäinkiikaria postiennakolla hintaan 119 /kpl + postituskulut kpl BTX-40 Tähtäinkiikaria postiennakolla hintaan 119 /kpl + postituskulut kpl BTX-50 Tähtäinkiikaria postiennakolla hintaan 149 /kpl + postituskulut kpl BTX-56 Tähtäinkiikaria postiennakolla hintaan 169 /kpl + postituskulut Merkitse kupongin taulukkoon aseen merkki ja asennuskiskon leveys. Jos tilaat samoja kiikareita useille eri aseille tai asennuskiskon leveyksille soita puhelinpalveluumme p. 020 747 7000 Tilaajan allekirjoitus Nimi Metsästäjä 4/09 Osoite Postitoimipaikka Sähköposti* Puhelinnumero Aseen merkki BTX-42 BTX-40 BTX-50 BTX-56 Asennuskiskon leveys (mm) (alle 18 vuotiaan holhooja) www.eratukku.fi Sujuvasti kupongilla postimaksu valmiiksi maksettu Erätukku maksaa postimaksun Puhelintilaukset aamusta iltaan Ma-Pe klo 9-18 Erätukku Tunnus 5013247 90003 VASTAUSLÄHETYS 020 747 7000 Liityn samalla ilmaiseksi ErätukkuKlubiin ja saan uusimmat tarjoukset suoraan sähköpostiin. (*Merkitse sähköpostiosoitteesi kuponkiin.)
• Suomen suosituimmat aseka Suomalaisille metsästäjille ja aseharrastajille on kunnia-asia säilyttää aseitaan turvallisesti ja lain mukaisesti. Suomen suosituimmista asekaapeista löytyy sopiva vaihtoehto jokaiseen tarpeeseen. Erätukun asekaapit ovat turvallisin tapa säilyttää aseita! TÄYTTÄÄ ASELAIN VAATIMUKSET Vastuullinen harrastaja hankkii aseilleen lainmukaisen säilytystilan. Erätukun asekaapit täyttävät aselain tiukimmatkin vaatimukset. HYVÄT SÄILYTYSTILAT Kaikille aseille oma muotoiltu ja pehmustettu paikka, myös kiikariaseille. Patruunat, puhdistusvälineet, puukot, tutkat ja kartat säilyvät myös kätevästi omilla paikoillaan. LUJAA TEKOA Erätukun asekaapit valmistetaan laadukkaista materiaaleista, tarkasti ja normien mukaisesti. Vankka murtosuojattu kampatai holvilukitus pitää aseet turvassa. EDULLINEN HINTA ILMAN VÄLIKÄSIÄ Erätukku suunnittelee, valmistuttaa ja markkinoi tuotteensa suoraan käyttäjille ilman kaupan kalliita välikäsiä. Saat laatutuotteet jopa alle puolen hinnan. MALLIT JOKAISEEN TARPEESEEN Erätukun laajasta mallistosta löydät itsellesi sopivan asekaapin, olipa aseita sitten yksi tai useampia. Murtovarmassa asekaapissa voit säilyttää myös muita arvotavaroita. VAIVATON TOIMITUS Asekaapit ovat noudettavissa Erätukun myymälöistä tai tilattavissa puhelimitse tai netistä, jolloin toimitus on suoraan kotiovellesi. NÄYTTÄVÄ ULKONÄKÖ JA SISUSTUS Asekaapin näyttävä ulkonäkö viestii omistajansa harrastuksesta ja vastuullisesta asenteesta. Tyylikkäästi sisustetussa kaapissa kaikille aseille on oma paikkansa. MURTAUTUMATTOMUUSTAKUU 5v Erätukun asekaapit on valmistettu kovimman suomalaisen asekaappistandardin mukaan. Tästä syystä niille myönnetäänkin 5 vuoden murtautumattomuustakuu. Otso 5 Otso 8-15 R PRO vimman suomalaisen asekaappistandardin Tilaa myös pistooleille, pitkille aseille Mitat: kork.1380 x lev.350 x syv.300 Paino: tyhjänä 45 kg aseineen ja varusteineen n.80 kg Väri: harmaa Lukko: avainlukko, 2 avainta, kampalukko VAIN 229 VAIN + TOIMITUSKULUT 479 Mitat: kork.1500 x lev.500 x syv.370 Paino: tyhjänä 130 kg Väri: harmaa Lukko: Mayer-turvalukko ja vara-avain, vahva kampalukitus + TOIMITUSKULUT Tarjoukset voimassa myös Erätukku-myymälöissä!
• apit Erätukusta! Leijona 5 Leijona 16 Premium Gun Safe tettu kovimman suomalaisen asekaappistanValmistettu vahvasta murtovarmasta 4 mm:n reiät pohjassa ja takaseinässä Mitat: kork.1380 x lev.300 x syv.450 mm Paino: tyhjänä; 67 kg Väri: burgundin ruskea Lukko: avain- ja holvilukitus takaseinässä Mitat: kork.1500 x lev.700 x syv.460 mm Paino: tyhjänä 145 kg, aseineen ja varusteineen n.200 kg Väri: burgundin ruskea Lukko: avainlukko + kolmipuolainen kullattu avauskahva tilat pitkille aseille, kiikariaseille ja pistooleille VAIN 289 529 749 VAIN + TOIMITUSKULUT + TOIMITUSKULUT Mitat: k. 1500 x l. 575 x s. 400 mm. Paino: tyhjänä 152 kg. Väri: musta/kullanvärinen. Lukko: Mayer-turvalukko ja vara-avain, vahva kampalukitus. VAIN + TOIMITUSKULUT Premium Gun Case VAIN 159 Hanki nyt turvallinen ja tyylikäs asesalkku käsiaseillesi! Vastuunsa tunteva aseharrastaja huolehtii aseturvallisuudesta myös matkoilla. Aselaukussa on tilaa jopa neljälle käsiaseelle tai kahdelle aseelle ja puhdistustarvikkeille. Säädettävät vaahtomuovipehmusteet. Mitoitettu yhteensopivaksi JahtiJakt Premium Gun Safen kanssa. + TOIMITUSKULUT Tilaa heti! Tilaukset netistä: Tilauskuponki Kyllä, tilaan JahtiJakt Asekaappeja kpl Otso 5 hintaan 299 /kpl +toimituskulut kpl Otso 8-15 R PRO hintaan 479 /kpl + toimituskulut kpl Leijona 5 hintaan 289 /kpl + toimituskulut kpl Leijona 16 hintaan 529 /kpl + toimituskulut kpl Premium Gun Safe hintaan 749 /kpl + toimituskulut kpl Premium Gun Case hintaan 159 /kpl + toimituskulut Tilaajan allekirjoitus Nimi Osoite Postitoimipaikka Erätukku maksaa postimaksun www.eratukku.fi Sujuvasti kupongilla postimaksu valmiiksi maksettu Puhelintilaukset aamusta iltaan Ma-Pe klo 9-18 Erätukku Tunnus 5013247 90003 VASTAUSLÄHETYS (alle 18 vuotiaan holhooja) 020 747 7000 Liityn samalla ilmaiseksi ErätukkuKlubiin ja saan uusimmat tarjoukset suoraan sähköpostiin. (*Merkitse sähköpostiosoitteesi kuponkiin.) Sähköposti* Puhelinnumero* Metsästäjä 4/09
• Suosituimmat Garmin GPS-lait kartta-aineistolla vain Erätukus Garmin 60 CSx - Aktiiviharrastajan ja ammattilaisen valinta Tehokas GPS-vastaanotin toimii luotettavasti peitteisessäkin maastossa, ja laite antaa tarkan tiedon sijainnista ja etenemisestä. Iso ja tarkka 2,6 tuuman taustavalaistu värinäyttö on erittäin helppolukuinen. Erätukun TOPO Suomi -maastokarttojen kanssa pettämätön GPS-laite muun muassa metsästys- ja eräreissuilla. 60 CSx pysyy toimintakunnossa IPX7 vesitiiviin ja kestävän rakenteensa sekä ylivoimaisen paristojen keston ansiosta pitkilläkin jahtireissuilla. CSX -mallissa myös tarkka sähköinen GPS-kompassi sekä ilmanpaine- ja korkeusbarometri. mistö, tarkka värinäyttö tasto, jossa reititysominaisuus set, värisäädöt tavilla akkuparistoilla jopa 50 h GARMIN 60 CSx + ETUPAKETTI VAIN 449 +toimituskulut nehihnan LISÄETU KAIKILLE TILAAJILLE VAIN TA! KUS Etupaketissa mukana RÄTU E Syksyllä 2009 julkaistaan täysin uusi, entistäkin tarkempi ja monipuolisempi TOPO Suomi 2009 -kartta-aineisto. Kaikki GPS -laitteen ostajat saavat Erätukusta veloituksetta oikeuden vapaavalintaiseen TOPO Suomi 2009 kartta-alueeseen. Tilaa oma GPS -laitteesi heti! laturia voidaan käyttää niin verkkovirralla kun auton tupakansytyttimestä Tarjoukset voimassa myös Erätukku-myymälöissä!
• teet ainutlaatuisella ta Oregon 300 - Kosketusnäytöllinen huippumalli maastonavigointiin. helppokäyttöisimmistä ja monipuolisimmista tistäkin uusi, en olisempi Täysin ipu eisto ja mon rkempi 009 -kartta-ain ta . uomi 2 syksyllä TOPO S aistaan julk sta Erätuku Vain ! GARMIN OREGON 300 + ETUPAKETTI eensopiva mm. Erätukun Topo Suomi ja Garmin VAIN ilmanpainemittari, korkeusmittari, elektroninen kompassi sekä kuvien katselumahdollisuus. 449 +toimituskulut eTrex Legend HCx - Edullinen täysverinen maasto-GPS maastokartalla uutuuslaite muistikorttipaikalla ja herkällä GPSlinen maasto GPS-laite ja edeltäjäänsä huomattavasti parempi haastavissa maasto-olosuhteissa. Chart karttojen kanssa GARMIN ETREX LEGEND HCX + ETUPAKETTI VAIN käytön yhdellä kädellä. Sisäänrakennettuna Euroopan perustiekartasto, jossa reititysominaisuus. 259 Erätukku +toimituskulut Tilaa heti! Tilaukset netistä: Tilauskuponki Kyllä, tilaan kpl Garmin Oregon 300 postiennakolla hintaan 449 /kpl + postituskulut, Topo Suomi Kartta-alue* kpl Garmin 60 CSx postiennakolla hintaan 449 /kpl + postituskulut, Topo Suomi Kartta-alue* kpl Garmin eTex Legend HCx postiennakolla hintaan 259 /kpl + postituskulut, Topo Suomi Kartta-alue* (*Varmista haluamasi kartta-alue .eratukku. tai soittamalla asiakaspalveluun) Tilaajan allekirjoitus Nimi Osoite Postitoimipaikka (alle 18 vuotiaan holhooja) www.eratukku.fi Sujuvasti kupongilla postimaksu valmiiksi maksettu Erätukku maksaa postimaksun Puhelintilaukset aamusta iltaan Ma-Pe klo 9-18 Tunnus 5013247 90003 VASTAUSLÄHETYS 020 747 7000 Liityn samalla ilmaiseksi ErätukkuKlubiin ja saan uusimmat tarjoukset suoraan sähköpostiin. (*Merkitse sähköpostiosoitteesi kuponkiin.) Sähköposti* Puhelinnumero Metsästäjä 4/09
• Sorsalintujen tunnistaminen SYYSPUVUSSA osa 1 Hämärässä metsästäminen vaatii erittäin kokeneen metsästäjän, jotta pystyisi tunnistamaan lajit pelkästään silhuetin perusteella. Mikä laji on kuvassa? Heinäsorsa eli sinisorsa on kookkain puolisukeltajasorsamme ja sen vuoksi myös haluttu saalis. Sillä on sininen valkoreunuksinen siipipeili ja se on muodoltaan perussorsa. Silhuettikuvassa 1. on myös heinäsorsa. Rauhoitettu harmaasorsa muistuttaa melkoisesti heinäsorsaa. Sillä on jyrkkärajaisesti oranssi-musta nokka ja valkoinen laikku siiven takareunassa kyynärsulissa. Tässä artikkelissa kertaamme lyhyesti sorsalintujen syyspuvussa tunnistamisen perusteita. Erityisesti puolisukeltajasorsat ovat alkusyksyllä vaikeita tunnistaa, koska ne ovat kaikki naaraan kaltaisessa peruspuvussa. Niiden lisäksi käymme tässä osassa läpi punasotkan, tukkasotkan ja rauhoitetun lapasotkan sekä telkän ja rauhoitetun uivelon tunnistamisen. Heinäsorsalla on valkoiset siiven alapinnat ja tasaisen kirjava vatsa. P 34 uolisukeltajasorsat ja sukeltajasorsat eroavat toisistaan muun muassa ruokailukäyttäytymisen perusteella: puolisukeltajat pyllistelevät puoliksi pinnan alle, siten että pyrstö sojottaa välillä pystyssä. Sen sijaan kokosukeltajat nimensä mukaisesti sukeltavat kokonaan pinnan alle ja usein nousevat ylös aivan eri paiMetsästäjä 4 / 2009
• kasta kuin mihin ovat kadonneet. Toinen erottava piirre on puolisukeltajien tapa ponnahtaa vedestä suoraan ylös lentoon, kun taas sukeltajasorsat juoksevat pienen matkaa veden pinnalla ennen lentoonlähtöään. Puolisukeltajasorsat Puolisukeltajasorsat viihtyvät erityisesti rehevillä lintuvesillä ja ne ovat metsästyksen aloituksen aikaan vielä kaikki puvultaan ruskeanmustan kirjavia ja muistuttavat siten suuresti toisiaan. Jopa vanhat koiraat ovat vielä alkusyksyllä naaraan kaltaisessa peruspuvussa. Vaikka kaikilla puolisukeltajasorsilla on lajityypilliset siipipeilit, niin se on mielestäni sellainen tuntomerkki, jonka näkee hyvin vasta, kun lintu on kädessä. Useimmiten metsästäjä näkee sorsan lennossa altapäin ja silloin mielestäni käytännöllisintä on jakaa nämä puolisukeltajasorsat (Anas) seuraaviin ryhmiin: I Valkoiset siiven alapinnat ovat sinisorsalla, lapasorsalla ja rauhoitetulla harmaasorsalla I Tummat tai kirjavat siiven alapinnat ovat haapanalla, jouhisorsalla, tavilla ja heinätavilla Näistä kaksi jälkimmäistä eli tavi ja heinätavi erottuvat muista sorsista jo pienen kokonsa ansiosta. Etupainoisella lapasorsalla on lajityypillisesti valtavan suuri nokka ja valkovatsaisella haapanalla taas pyöreän pallomainen pää. Hoikkarakenteisella jouhisorsalla taas on erittäin pitkä kaula. Pienellä harjoituksella kaikki sorsalajit pystytään tunnistamaan jo muotonsa perusteella! Eniten pienikokoista sinisorsaa muodoltaan muistuttavana vaikeimmin tunnistettava puolisukeltaja on rauhoitettu harmaasorsa, jolla on valitettavan vähän silmiinpistäviä tuntomerkkejä. Kuitenkin harmaasorsan tuntomerkkiyhdistelmä, valkoiset siiven alapinnat ja jyrkkärajaisesti valkoinen vatsa, ovat lajityypilliset. Lisäksi harmaasorsalla on vaihtelevan kokoinen valkoinen laikku siiven takareunassa kyynärsulissa, joka näkyy sekä siiven ala- että yläpuolella. Harmaasorsa on etenkin Etelä-Suomessa melko yleinen rehevien lintuvesien laji. Harmaasorsalla on valkoiset siiven alapinnat ja melko selvärajainen vaalea vatsa. Haapanalla on tummat siiven alapinnat ja jyrkkärajaisesti valkoinen vatsa. Jouhisorsalla on tummat siiven alapinnat ja melko tasaisen kirjava vatsa. Sukeltajasorsat Sekä sisävesillä että merenlahdilla koko maassa tavataan telkkää ja rauhoitettua uiveloa. Ne ovat kooltaan samaa kokoluokkaa. Uivelo on kuitenkin muodoltaan pitkänomaisempi ja telkkää selvästi pienipäisempi. Lisäksi uivelolla on valkoiset kainalot ja tumma siiven takareuna, kun taas telkällä on tummat kainalot ja aina valkoinen siiven takareuna. Uivelolla on lisäksi lajityypillinen valkoinen "leukalappu" nokan tyvellä. Telkän siivistä lähtee lennossa kovempi vihellys kuin uivelolla. Sotkalajeista punasotka on Etelä-Suomessa yleinen ja tukkasotka on koko maassa runsaslukuinen. Tukkasotkaa suuresti muistuttava lapasotka on sen sijaan rauhoitettu. Lapasotkaa tavataan maassamme harvinaisena pesijänä rannikolla ja Pohjois-Suomen järvillä, mutta myöhemmin syksyllä se on melko tavallinen läpimuuttaja koko maassa sekä sisävesillä että rannikoilla. Punasotka on helppo erottaa kahdesta muusta sotkasta harmaan siipijuovansa perusteella, mutta tukka- ja lapasotka muistuttavat suuresti toisiaan, sillä niillä on kummallakin leveät valkoiset siipijuovat läpi koko siiven. Lapasotka on kuitenkin hieman tukkasotkaa Lapasorsalla on tunnusomaisen suurikokoinen nokka, joka tekee koko linnusta etupainoisen. Metsästää 4 / 2009 35
• isompi ja sillä on usein nokan tyvellä ja poskella selvät vaaleat laikut. Vaikka metsästystilanteet ovat monasti nopeita, niin vesilinnut ovat pienellä harjoittelulla mahdollista oppia tunnistamaan lajilleen. Niillä kaikilla on nimittäin oma tunnusomainen muotonsa sekä pieniä värituntomerkkejä, joiden avulla ne pystytään erottamaan toisistaan. Tunnistamisen oppiminen ei saisi olla metsästäjälle "pakkopullaa", vaan sen soisi tulevan aidosta kiinnostuksesta lintuja kohtaan. Evoluutio on kuitenkin pitkän ajan kuluessa luonut linnuista monimuotoisia ja erittäin kauniita luontokappaleita! G Teksti ja kuvat: Jari Peltomäki Telkkä on pienikokoinen ja suuripäinen kokosukeltaja. Huomaa valkoinen kaularengas ja korkea nokka. Telkällä on tummat kainalot ja valkoinen laikku siiven takareunassa kyynärsulissa. Tavi on pienikokoisin puolisukeltajamme ja sillä on kirjavat siiven alapinnat. Pään kuviointi on heikompaa kuin heinätavilla ja nokassa on keltainen tyviosa. Heinätavi on pienikokoinen puolisukeltaja ja sillä on kirjavat siiven alapinnat. Huomaa selvät kuviot linnun päässä ja tumma nokka. 36 Metsästäjä 4 / 2009
• Rauhoitetulla uivelolla on valkoiset kainalot ja siiven takareunan tummat kyynärsulat. Uivelolla erottuu valkoinen laikku pään alaosassa. Huomaa valkoiset kainalot. Rauhoitetun lapasotkan valkoinen siipijuova ulottuu siipisulkiin asti samoin kuin tukkasotkalla. Tukkasotka (vas. ylimmäinen) ja kaksi telkkää. Huomaa tukkasotkan siipisulkiin asti ulottuva valkoinen siipijuova ja telkkien isokokoiset pallopäät. Metsästää 4 / 2009 37
• NE TT äsittel OH ytuo IN tteet TA AN ! HIRVIPORUKAT! tulossa jahtikauteen Lih an k LIHASAHA AMMATTITASON LIHANKÄSITTELYTUOTTEET Premium Compact -kammiovakuumipakkaaja Pumppu: 10m /h kammion Pumppu: 10m3/h, kammiion koko 385 x 380 x 100 mm, saumausleveys 260 mm. VERTAA HINTOJA! 6,90 54,90 Hinnat alk . 998 198 Premium Mini -vakuumipakkaaja Saum Saumausleveys 300 mm. y /100 kpl /1000 kpl Premium-vakuumipussit Koot 80 micron: Koot / 80 miicron: t Koot / 120 miicron: Koot 120 micron: t KAPASITEETTI JOPA 150 kg/h Teksti ja kuvat: Teppo Hämäläine n KOKONAISPISTEE T: T Valmistaja: Izhevsk Arms, Venäjä Kaliiperi: 12/76 Hinta: 495 euroa Maahantuoja: Oy K. Hjorth Ab, (03) 234 4300 2,3 Baikal on halpishaulikko jen klassikko vuodesta toiseen. Sillä on Suomessa vahva Baikal ei ole ammuttaessa kannattajakun ns. Baikalin lainkaan niin tansa, puolue, joka kuin miltä se huono kehuu asetta näyttää, vaikka joka käänteessä. Testiryhmämm sitä ei pidettykään vertailun helpoimpana e oli kuitenkin asiasta hiukan ammuttavana. eri mieltä. Suurehkosta painostaan johtuen Baikal kulkee Baikalille on svingissä kuin juna ja hoitaa ominaista kirveellä hommansa totuttelun veistetty työkalumainen rakenne, jälkeen varsin mallikkaasti. karkea työnjälki ja sen mukainen on myös aseen ergonomia. Metsästäjän kannalta hyvänä Ase on toiminnoiltaan melko ominaisuutena jäykkä, mutta automaattinen on tämän vastapainona varmistin. Painosta luonnehtii tietynlainen sitä johtuen aseen mukana kantaminen jämäkkyys. Ulkonäöllisesti liikkuvassa metsästyksessä sitä pidettiin poikkeuksetta houkuttele. ei rumana. Aseessa on korotettu Suurimpana kisko ja matala plussana pidettiin sillä ampuu perä, joten Baikalin halpaa helposti alle. hankintahintaa Lisäksi koeaseessa , mutta kuten täinkisko oli täheräs asetta kokeilleishiukan kierossa. ta mainitsi: "vanha Rekyylituntum totuus pitää yllättävän mieto, a on kuitenkin paikkansa: jos haluaa vaikka perälevy halvan ja hyvän, on kova. Niinpä niin pitää ostaa kaksi asetta". Baikal IJ- Baikal IJ- a IJ- KOKONAISPISTEE T: Kaliiperi: 12/76 Valmistaja: Sarsilmaz, 3,7 Turkki Hinta: 650 euroa Maahantuoja: Ef-Security Oy, (06) 429 5550 498 Premium Maxi-lihamylly Soveltuu erinomaisesti metsästäjille ja poromiehille. Edullisuutensa ansiosta loistohankinta myös kotikäyttöön. Jauhatuskapasiteetti jopa 150 kg/h. Teho 800 W. KOKONAISPISTEE Premium Lite-lihamylly a, ei pakastimess nyt ja lihat ovat inen jahtimuoto stysaika päätty . Mielenkiinto on hirven metsä on tarjolla iä asekaappiin Kun Suomessa tuva sellainen lukita kiväär istaan kohdis tarvitse vielä ttiseen suurri kuitenkaan vaivaa. laisittain eksoo ään hiukan ja vieläpä suoma lla, jos on valmis näkem hinna kohtuullisella RIISTA T: Hinta: 799 euroa Maahantuoja: Normark Oy, (014) 820 711 JARKKO Valmistaja: Fair, Italia Kaliiperi: 12/76 Aseen koneisto toimii jouhevasti suoraan paketista ja se tuntuu valmiimmalta aseelta kuin monet muut. Negatiivisena havaintona aseen taipumus oli puhkoa nalleja käyttämistäm Gamebore-rat me apatruunoista . Kyseessä on sesti nallipiikin ilmeipään epämuotoisuu s tai vaihto- KOSKINEN 149 Jokakodin pikkujätti Monipuolinen pikkumylly jokaisen kodin tarpeisiin. Näppärä koko helpottaa varastointia mutta kätkee sisäänsä tehokkaan paketin. Mukana leikkuuterät ja makkarasuutin. 60 kg/h, 350 W. hyvän karjun Matti ampui yksinään joka hiippaili kaukana koirista. S TÄHTÄIMESA Ä IK VILLIS 2 KOKONAISPISTEE T T: Valmistaja: Laurona, Espanja Kaliiperi: 12/76 6,0 Hinta: 970 euroa Maahantuoja: HW-Company Oy, (06) 8245 700 Vertailun hinnakkain ase on edukseen heti kättelyssä, koska se toimitetaan Lauronan lukonkehyksen asiallisessa kovamuovisessa sa. Myös sen rakenne on salkusholkkiavain arvioitiin ahko, mikä vaikuttaa korkeryhmän parhaaksi. ampumatuntu Rakennetta maan. Myös tutkittaessa voimakkaasti huomio kiinnittyi hammastavaa mimattomiin tähtäinkiskoa toiejektoreihin. häiritsevänä. pidettiin Asetta valmistetaan Eräs testaajista lemmilla vaihtoehdoilla onnistui myös momaan oikean rikkoja ilman ejektoreita käden peukalonsa osat on vain tietyt jäykkään ja jätetty pois. kulmaiseen teräväNiinpä aseen avaussalpaan. voi päivittää ejektorilliseksi niin halutessaan. Aseen rekyylituntuma a pidettiin voimakkaana. Laurona oli ryhmän siisteimpiä Jyvä on poikkeuksellise aseita, joskin sti melko suuri sen muotoilu ja valmistettu jakoi mielipiteitä. punaisesta muovista. Aseen kokonaisvaiJyvä peittää kutelmaa pidettiin siten paljon maisemaa, mutta hyvänä, vaikka ei himmeän siinä havaittiin tiettyjä puutteita. värisenä tarjoa kontrastia. riittävää Sarsilmazissaki n havaittu perän ja kehyksen liitoksen haritus Aseen ampumatuntu oli myös Lauronassa, masta pidettiin. joskin huomattavasti sapainoinen Ase on tavähäisempänä ja helppo ampua. . Lisäksi alapiipun patruunapesä Lisäksi se on jen pituuteen oli aavistuksen piippunähden kevyt. vinossa. Käyttöominais osalta asetta uuksien pidettiin varsin mainiona. Laurona Ixo Caza Caza z Turkkilaisen Sarsilmazin urakka ei alkanut mairittelevasti. Kyseessä oleva yksilö on Sarsilmazin liipaisinergono ollut esittelykäytössä pidempään, mia jakoi mielipiteitä. jo eikä sen supistusholkkej Pitkillä sormilla ongelmia ei a ole ilmeisesti avattu aikoihin. ollut, vaan ampuminen on hyvin luontevaa, Aseen mukana tuleva holkkiavain mutta lyhyemmillä on periaatteessa tarttumaelimillä varustetut hyvä, koska se on monipuolinen joutuivat muuttamaan yleistyökalu, mutta yritettäessä ampumaotettaan normaalista irrottaa jumiutunutta poikkeavaksi holkkia avain antoi periksi Varsinkin verrattaessa ja vääntyi. Toziiin ja Baikaliin, Myös supistushokkie neiston toiminta kon sovituksessa on jouhevaa on toivomisen varaa, koska ja herkkäliikkeistä toinen holkeista Ulkonäöstä mainittiin, . jää aavistuksen että Sarsilmaz Lisäksi havaittiin, ulos. olisi paremman näköinen ilman että tämän yksilön kehyksen kaiverruksia. piiput ampuvat hiukan eri paikkoihin. Koska Sarsilmaz oli vertailuin Muissakin sovituksissa lyhyin ase, sen pumatuntuma amon huomautettava jakoi myös mielipiteitä. tyisesti harittava a ja eriRekyylituntuma pidettiin perän sovitus kovahkona, ottaa silmään, kyseinen vika eikä asetta pidetty koska johtaa todennäköisest helppoina ampua. erityisen Lyhyisiin puskapyssyihin i vähänkään remmalla laukausmääräll suupuolestaan piti tottunut ä tukin halkeamiseen. tuntumaa hyvinkin luontevana ja asetta eräänä helpoimmista ammuttavista. Sarsilmaz Millenn ium KOKONAISPISTEE T: Valmistaja: Fausti Italia Kaliiperi: 12/76 Stefano S.R.L., 5,7 Hinta: 750 euroa Maahantuoja: Asetalo Oy, (03) 475 5371 raaleja. Lincoln oli vertailun ainoa ase, joka ei saanut oikeastaan lainkaan suoranaisia haukkuja. Testaajien kommentit olivat positiivissävytt eisiä tai neut- Lincoln Premier voimakas. ehtoisesti piikin antama isku on poikkeuksellis en Lincolnin ampumaomina isuuksia pidettiin hintään melko vähyvinä. Pientä kritiikkiä esitettiin aseen perälevystä, joka on kova ja liukas, eikä vaimenna lainkaan siten rekyyliä. Automaattivar ja Berettasta mistinta kopioitua piipunvalitsint a pidettiin hyvinä ominaisuuksin a metsästystä ajatellen. Punainen loistekuitujyvä todettiin toimivaksi, jos kyseisestä tähtäinvaihtoe hdosta sattuu mään. pitä- Vertailussa kolmannelle sijalle sijoittuneella no Faustilla Stefaolisi kenties Vertailun voittajaan ollut rahkeita parempaankin sijoitukseen, verrattaessa Fausti oli hiukan raskastekoisem mutta sen ampumaergon pi, eivätkä sen pudotti sen omia sovitukset olleet sijoitusta. Kaksi aivan vastaavalla testausryhmän tasolla. Myös koki ampumisen jäsentä Lauronaan verrattuna Faustia vaikeaksi, koska pidettiin ampumaomina aseen tähtäyskisko jäi heillä tukin muotoilusta isuuksiltaan erilaisena. johtuen helposti pystyyn, jolloin ns. aseella ampui Aseen rekyylituntuma helposti yli. perän mitoitus osoittautui miedoksi Ne joille oli sopivampi ja sen tasapainoa pitivät suuntautumispidettiin mainiona. ta hyvänä ja toinen ongelmasta Myös aseen yleisestä jämäkkyydestä kärsineistäkin Faustilla aikaan pidettiin. Miinuksena sai mainittava, hyviä tuloksia on että vaikka Faustissa muuttamalla ampuma-asent hiukan ei ole ejektoreita, oaan. Koska sen taittaminen tukki on ilmeisen on jäykkää. keana sovitettavissa korArvosteluissa helposti ampujan mainittiin positiivisena mittoihin, ei asialle tule antaa liikaa etutukin muotoilu. myös painoarvoa. Sen otepinta Asia olisi toinen, jos perää on paksu mutta käteen sopiva. jouduttaisiin Aseen tähtäyskiskoa jälkikäteen kasvattamaan. ja jyvää pidettiin myös toimivina ja lisäksi aseen ulkonäköä kehuttiin. Stefano Fausti Elegant KUVAT: TEKSTI JA N TEPPO HÄMÄLÄINE 7,0 Lincolnin työnjälki on siistiä ja asetta kin hintaansa pidettiinnähden kaikkein tyylikkäimpänä aseena. Pientä miinusta annettiin aseen lakatusta tukista, eikä etutukin schnabel-pääte ttäkään suuremmin arvostettu. 4 RIISTA RIISTA Kaikki koeammuntaa n osallistuneet rankkasivat Lincolnin ampumaomina isuuksiltaan ja myös kokonaisarvosteluss a joko sijalle 1 tai 2. Osa testiryhmästä rankkasi Lauronan sen edelle. 3 KOKONAISPISTEE T: Valmistaja: Tulsky Zavod, Venäjä Kaliiperi: 12/76 Oruzheiny 2,7 Kuten Baikal, myös Toz on "kirveellä veistetty työkalumainen ja " ase. Tämä tunne johtuu ja todella karusta painosta viimeistelystä. Käytännöllises katsoen kaikki ti puu- ja metalliosien väliset sovitukset ovat surkeita, eikä metalli-metalli sovituksissakaan ole hurraamista. Lisäksi jopa näkyvien metallipintojen viimeistely on pahimmillaan ala-arvoista. Karheus tuntuu myös asetta avattaessa, jolloin varsinkin ejektoreista johtuen voimaa tarvitaan melko paljon. Aseen käyttöominaisu uksiin kuuluukin tietynlainen kankeus. Aseen perä on trap-asemaisen suora ja myös etutukin muotoilussa ja karhennuksissa parantamisen olisi hiukan varaa. Ase on lisäksi jonkin nokkapainoine verran n Toz -MB -E Erityiseksi viaksi katsottiin se, että koeaseen vaikuttaisi olevan tukki halki heti kehyksen takaa. Lisäksi piipun supistaja yläon hiukan vinossa ja alapiipun patruunapesä on selvästi epäkeskeinen suhteessa piippuun. Osa testaajista piti Tozia traktorimaisen käyttöaseena, toimivana jolla totuttelun jälkeen osuu vän mukavasti. yllättäOsa ryhmästä ei kuitenkaan aseesta muuta keksinyt positiivista kuin edullisen hankintahinnan. Tylyin kommentti oli: "Jos Toz olisi kanssa viimeinen Baikalin haulikko maailmassa niin en tietäisi kumman ottaisin ­ vapaaehtoisest i en kumpaakaan." Metsästyskäytt öä ajatellen myös Tozin varmistimen toimintatapa ja sen yhteydessä sijaitseva piipun valitsin vaativat metsästäjältä tiettyä huolellisuutta ja tottumista. Hinta: 530 euroa Maahantuoja: Asetalo Oy, (03) 475 5371 RIISTA 5 Edullinen hinta, ammattitason suorituskyky TON USKOMAUS! TARJO TOIMI! HETI Kun ostat yli 200 arvosta PREMIUM lihankäsittelytuotteita, saat LAADUKKAAN ELEKTRONISEN haudutuspadan kaupanpäälle! Tarjous voimassa 20.8.'09 saakka tai niin kauan kuin tavaraa riittää. ! L uvas ke tt ää ve koka EITA Oassa jaItkSÄtiÄhiTyvUnOrkTTuppaamme T KKäAtutuSum y st www.eratuote.fi 3 38 Metsästäj Metsä ä Metsästäjä 2009 Hintoihin lisätään toimituskulut.jä 4 / 2009 puh. 045 652 0000
• Lapasotkalla on suurempi ja pyöreämpi pää sekä vaihtelevan kokoinen vaalea laikku nokan tyvellä. Huomaa lisäksi jykevä nokka. Tukkasotkalla on hieman tukan aihetta pienen pyöreähkön pään takaosassa ja melko hento nokka. Punasotka on suurikokoinen sotkalaji, jolla on tumma tai punainen silmä. Höyhenpuku on hieman punertavan ruskea ja siinä on harmaata kuviointia. Punasotkan tunnistaa lennossa harmaasta siipijuovasta. Sähköinen materiaali sorsien tunnistukseen elokuussa osoitteessa www.riista.fi. Metsästää 4 / 2009 39
• 40 Metsästäjä 4 / 2009
• Metsästää 4 / 2009 41
• Vesilintujen tuotti arvokasta tietoa voimakkaasti yleisiin lajeihin. Varsinaisia lintuvesien lajeja ­ kuten heinätaveja, punasotkia ja nokikanoja ­ siipinäytteiden joukossa tavattiin niukalti (kutakin vain 0,1 % näytteistä). Nuorten lintujen suuri osuus suomalaisessa vesilintusaaliissa näyttää pysyvän muuttumattomana keräyksestä toiseen. Siipikeräyksessä yli 80 prosenttia puolisukeltajasorsista ja 90 prosenttia kokosukeltajista oli nuoria lintuja. Tuottoon painottuva metsästys on tärkeää kestävän vesilinnustuksen kannalta. On kuitenkin syytä muistaa, että myös nuoria lintuja voidaan ampua liikaa. Nuoriin lintuihin painottuva metsästys antaa kuitenkin hyvät edellytykset kestävälle käytölle. Valtakunnallisesti nuorten lintujen osuus saaliissa oli keskimäärin korkein Pohjois-Suomessa, ja nuorten osuus laski useimmilla lajeilla tasaisesti pohjoisesta etelään. Aikuisia lintuja oli saaliissa eniten Etelä-Suomen rannikkoalueiden riistanhoitopiireissä. Koko vesilintujen muuttoreittiä (flyway) ajatellen useilla lajeilla nuorten lintujen osuus näyttäisi pienenevän talvehtimisalueita kohti mentäessä. Euroopassa on toistaiseksi tutkittu perusteellisemmin tavin siipiaineistoja. Tavilla nuorten lintujen osuus saaliissa laskee Lapin noin 90 prosentista Luoteis-Ranskan talvehtimisalueiden vajaaseen 60 prosenttiin. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Helsingin yliopisto toteuttivat vuosina 2005­2007 valtakunnallisen vesilintujen siipikeräyksen. Jälleen kerran metsästäjien panos tutkimuksessa oli korvaamatonta. Ilman satojen vapaaehtoisten sorsastajien panosta laajan keräyksen järjestäminen olisi ollut mahdotonta. Tässä yhteydessä haluammekin esittää lämpimät kiitokset kaikille tutkimukseen osallistuneille. Sinisorsa ja tavi ovat yleisimmät saalislinnut suomalaisessa vesilinnustuksessa. Tuottoon painottuva metsästys on tärkeää kestävän vesilinnustuksen kannalta. K eräyksen siipisaalis oli yhteensä 6 106 sorsaa ja hanhea. Näytteitä saatiin kaikista riistanhoitopiireistä, ja maantieteellisesti näytteitä saatiin varsin kattavasti eri puolilta Suomea. Siipinäytekeräys on mainio tapa selvittää monia vesilintusaaliiseen liittyviä lintukantojen hoidon kannalta tärkeitä kysymyksiä. Näitä ovat muun muassa vesilintujen metsästysverotuksen kohdistuminen eri lajeihin, saaliin ajallinen ja alueellinen vaihtelu sekä lentokyvyn kehittyneisyys ja vanhojen naaraiden sulkasadon ajoittuminen. Siipinäytteet taustatietoineen antavat myös mahdollisuuden arvioida noutavan koiran vaikutusta vesilintusaaliiseen. Suomessa verotetaan tuottoa Keräys antoi varsin lohdullisen kuvan Suomen vesilintusaaliista. Yleisimmät lajit siipinäytteissä olivat sinisorsa (58 %), tavi (17 %), haapana (8 %) ja telkkä (4 %). Verotus painottuu siis 42 Metsästäjä 4 / 2009 Vanhat linnut saaliissa Sorsien, kuten muidenkin riistalintujen, poikastuotto on korkein vanhoilla naarailla; iän ja kokemuksen karttuessa pesyekoko ja lentokykyiseksi tuotettujen poikasten määrä kasvaa. Melkoinen Veli-Matti Väänänen SIIPIKERÄYS
• Siiven sulkasadon vaiheet: 1. käsisulat pudonneet ja uusien kasvu juuri alkanut (vasen siipi), 2. käsisulkien kasvu edennyt lähes puoleen lopullisesta pituudesta, lintu edelleen lentokyvytön (keskimmäinen siipi) ja 3. siiven sulkasato ohi (oikeanpuoleinen siipi). pienenevät nopeasti. Lokakuussa ei enää yleensä tavata sulkivia lintuja. Vanhojen naaraiden siiven kehittyneisyydessä saaliissa oli odotusten mukaisesti ero Pohjois- ja Etelä-Suomen välillä. Maan eteläosassa ­ OuluKuhmo-linjan eteläpuolella ­ koko metsästyskauden aikana ammutuista vanhoista naaraista noin 40 prosenttia oli sulkasadossa, mutta linjan pohjoispuolella lähes 70 prosenttia oli sulkivia tai sulkimattomia. Koiran käyttö rehevillä vesillä saattaa lisätä sulkivien sorsaemojen kuolleisuutta. Asiansa osaava noutaja saa lentokyvyttömiä sulkasatoisia lintuja helposti kiinni. Räpiköijät eivät ole aina haavakoita Sulkasatoisia sorsanaaraita on maastossa eniten metsästyskauden alussa, jolloin myös metsästyspaine on kovimmillaan. Sulkivia lintuja on eniten lintujärvillä sekä reittivesien rehevillä lahdilla. Lentokyvyttömät sulkasatoiset sorsaemot piileskelevät tiheän vesikasvillisuuden seassa eivätkä lähde liikkeelle kuin pakosta. Jahtimiesten tai koiran ylös ajamat linnut räpiköivät veden pintaa pitkin pakoon tai pääsevät vain vaivoin lentoon lyhyiden siipisulkiensa vuoksi. Tällaiset vesilinnut ammutaan usein siipirikkoina, mutta sorsajahdissa olisi hyvä muistaa, että kaikki räpiköijät eivät ole haavakkoja. Noutava koira on vesilinnustajan tärkein apuri. Useimmilla vesialueilla noutaja on lähes välttämätön, jotta alas ammutut vesilinnut saataisiin kerättyä talteen. Koiran käyttö saattaa kuitenkin lisätä sulkivien lintujen osuutta saa- Veli-Matti Väänänen osa tietyillä kosteikolla tavattavista poikaslinnuista saattaa olla vain muutaman pesinnässään hyvin onnistuneen naaraan tuottamia. Kokeneet emosorsat ovat vesilintukannan arvokkaimpia yksilöitä. Niiden runsas verotus voi pienentää paikallista poikastuottoa seuraavana kesänä, sillä vesilintunaaraat ovat uskollisia pesimäalueelleen. Poikueen itsenäistyttyä sorsaemoille koittaa reilun kuukauden kestävä sulkasato, jonka aikana linnut ovat lentokyvyttöminä kolmisen viikkoa. Kevään tulon, erityisesti jäänlähdön, ajankohta vaikuttaa pesinnän ajoittumiseen, mikä lopulta säätelee sulkasadon alkamisajankohdan. Niinpä on ymmärrettävää, että etelässä pesivät sorsaemot pääsevät aloittamaan siipisulkien vaihdon pohjoisia lajikumppaneitaan varhemmin. Siipinäyteaineistossa saaliiksi saaduista vanhoista naaraista siipisulkien kasvu oli metsästyskauden ensimmäisen kymmenen päivän aikana kesken tai sulkasato ei ollut vielä edes alkanut lähes 60 prosentilla naaraista. Syyskuun aikana sulkasatoisten lintujen osuus sekä saalismäärä Haapananaaraat aloittavat siiven sulkasatonsa vasta poikueen itsenäistyttyä heinä-elokuun vaihteessa. Metsästää 4 / 2009 43 Veli-Matti Väänänen Mikko Alhainen
• liissa, sillä asiansa osaava noutaja löytää helposti ruovikossa piileskelevät linnut. Tämä puolestaan lisää vanhoihin naaraisiin kohdistuvaa verotusta. Vesilintujen metsästysjärjestelyjä sorsien sulkimisalueilla jahtikauden alussa olisi hyvä pohtia, jotta voitaisiin välttää metsästämästä sulkivia sorsaemoja. Esimerkiksi metsästyksen siirtämistä parhaiden sulkimisvesien läheisyyteen perustetuille uusille kosteikoille voisi kokeilla. Viljaruokinnan tehokkuuden sorsien houkuttelijana tuntevat useimmat metsästäjät. Sorsat voitaisiin houkutella ruokinnalla sulkimisvesien tuntumaan perustetuille uusille kosteikoille. Ruokinnalla vierailevat vain lentokykyiset sorsat, jolloin sulkivat sorsanaaraat välttyisivät metsästykseltä. Samalla uusista kosteikoista hyötyisi metsästyksen lisäksi myös vesiensuojelu, sillä hyvin toimiva kosteikko on tehokas ravinteiden sitoja. G Teksti: Mikko Alhainen, Veli-Matti Väänänen, Aslak Ermala & Hannu Pöysä Koiran käyttö saattaa lisätä sulkivien lintujen osuutta saaliissa. 70 60 50 40 % 30 49 20 10 0 20-29.8 30.8-8.9 9.9-18.9 19.9-28.9 25 11 29.9-8.10 67 255 Vajaakehittyneiden tai sulkimattomien lintujen osuus vanhoista naaraista puolisukeltajasorsasaaliissa 10 päivän jaksoissa metsästyskauden alusta alkaen. TUPA SAUNA PKH TERASSI I Aikuisilla vesilinnuilla on kesällä noin kuukauden kestävä siiven sulkasato, jonka aikana ne pudottavat samanaikaisesti siiven kaikki lenninsulat. Siiven sulkasadon aikana vesilinnut ovat lentokyvyttömiä noin kolme viikkoa. Metsästyskauden alussa sulkasadossa ovat enää pesinnässään onnistuneet vanhat sorsanaaraat, sillä ne pääsevät aloittamaan siipisulkien vaihdon vasta kesän lopulla poikueiden tultua lentokykyiseksi. Pesinnässään epäonnistuneilla naarailla sulkasato ajoittuu jo keskikesälle. Puolisukeltajanaaraat sulkivat rehevillä vesillä lähellä pesimäalueitaan. Osa puolisukeltajakoiraista, kuten jouhisorsat, lähtevät sulkasatomuutolle ja sulkivat Suomen rajojen ulkopuolella. Myös sukeltajasorsilla sulkasatomuutto on yleistä. Esimerkiksi telkkänaaraat siirtyvät sulkimaan Itämerelle Suomen rannikkovesille. Hanhilla sulkasato ajoittuu jo varhemmin kesälle. Emot ajoittavat siiven sulkasadon niin, että ne saavuttavat lentokyvyn samanaikaisesti poikasten kanssa. Nuoret pesimättömät hanhet kerääntyvät sulkimaan isoihin keskittymiin. Merihanhen suurin sulkimiskeskus Suomessa on Hailuodon vesillä. Pesimättömät metsähanhet siirtyvät sulkimaan Suomen itäpuolelle, mahdollisesti Kuolan niemimaalle tai jopa Vienanmeren itäpuolelle saakka. Vesilintujen siiven sulkasato Laadukkaat 34¤ /100 kpl 38¤ /100 kpl 1 1 ­haulikonpatruunat Saga Steel 12/70 32g koot 2-5, teräshaulipatruuna, lähtönopeus 375 m/s Saga Magnum 12/76 50g koot 2-7, kanta 25 mm, lähtönopeus 387 m/s 2 72¤ /100 kpl Saga Export 12/70 34g 33¤ /100 kpl ­kiekkopatruunoita! maahantuoja: koot 1-7, kanta 16 mm, lähtönopeus 434 m/s 2 Kysy myös edullisia Hyvinvarustetuista aseliikkeistä kautta maan. Hinnat voimassa sitoumuksetta 30.9.2009 asti. Saga Export 12/70 32g koot 0-7, kanta 12 mm, lähtönopeus 435 m/s Ka ts o l ä h i n j ä l l e e n my y j ä s i o s o i tte e s ta w w w. h j o r th . fi . 44 Metsästäjä 4 / 2009
• SUOMI www.midwaysuomi.com Hornady GS-1500 digivaaka, kapasiteetti 100 grammaa BSA Catseye 3-10x44 kiikaritähtäin valaistulla ristikolla Maailman laajin valikoima asetarvikkeita suomalaisen metsästäjän saatavilla! - toimitusaika 1-2 viikkoa - varastotilanne nettisivuilla - jo lähes 100000 tuotetta! - postitse koko Suomeen! ejä e: rkk ta mm e s ta im a Es laaj mas i ko ali tev tuo Moultrie D40 riistakamera, hyvä ja helppokäyttöinen Tuote 438260 70 Tuote 398103 150 Tuote 912450 179 Caldwell 7 kiväärin ammuntatuki vaikka hirviradalle Fajen tukki Mauser 98:iin, musta, lasikuituvahvistettu Ameristep Outhouse kyttäyskoju 170x170x195 cm Tuote 496850 59 Tuote 225012 100 Tuote 923347 100 Puhelin arkisin 9-17 09-5122933 www.midwaysuomi.com SILENTUM VAIMENNIN Kemiön Metsästyspuoti Kapakkakuja 9 25700 Kemiö Puh. (02) 423 804 Auki-Öppet Arkisin-Vardagar 12-18 Kaanaatie 68 Raisio Puh. (02) 239 0930 Avoinna ma-pe 10-17, la 9-14 www.asejaera.fi Aseet & ampumatarvikkeet, optiikka, loukut, koiratutkat, asesepän palvelut, vaimenninasennukset, kiikariasennukset, korjaus, entisöinti, custom-aseet. Metsästäjä 4 / 2009 45
• Paras valikoima ja halvin hinta myymälöissämme ja verkkokaupassamme! Ta r j o u k s e t v o i m a s s a K ä r k k ä i s e n m y y m ä l ö i s s ä j a v e r k k o k a u p a s s a 10 . 7. - 3 1. 8 t a i n i i n k a u a n k u i n t a v a r a a r i i t t ä ä OSA PATRUUNOISTA SAATAVISSA ALKAEN VIIKOLLA 31 Patruunat vain liikkeistämme, ei verkosta! Armusa Skeet tai Tarp PATRUUNAT 24g Armusa savikiekkopatruuna - Kaliiberi: 12/70 - Lataus: 24 grammaa - Haulikoko: Skeet 9/ Trap 7.5 0,16/kpl KYYHKY KUORIKUVA 6kpl Kerralla koko parvi reppuun, helppo kuljettaa jahtipaikalle - Pituus 39 cm 2,48/kpl 6kpl yhteishintaan: 159 Armusa 12/70 HAULIKONPATRUUNA 32g Laadukas metsästyspatruuna nyt tukkuhintaan - Lataus: 32g - 25kpl/rs. 0,27/kpl 14 1000 patruunaa! KELLUVA SORSA Mitä suurempi houkutuskuvien parvi, sitä suuremmat saaliit! Suosittelemme vähintään kuuden kuvan parvea. - Uros ja naaras - Muovia 1,60/kpl 90 METSÄHANHEN KUORIKUVA Kevyt kuorikuva hanhijahtiin - Vartiova ja ruokaileva 13,16/kpl 6 90 rs Armusa 12/70 Becada PATRUUNA 40g Parhaimman tarjoaa Armusa. Huippusuosion saavuttanut edullinen metsästyspatruuna - Kaliiberi: 12/70 - Lataus: 40g - 10 patruuna/ltk - Haulin koot: 2,9mm4,25mm 0,49/kpl 10 6kpl 79 KELLUVA HANHI 6kpl Armusa 12/76 Magnum HAULIKONPATRUUNA Espanjalainen metsästyspatruuna - Kaliiberi: 12/76 - Haulin koot: 2,9-4,25mm - 25kpl/rs. 0,54/kpl VARIS HOUKUTUSKUVA Aseta muutama variksenkuva kyyhkysparveen - varovaiset kyyhkyset uskaltautuvat paremmin jahtipaikalle! 3,33/kpl - Vartiova ja ruokaileva 9,80/kpl 13 50 rs 4 90 rs. Armusa 20/76 HAULIKONPATRUUNA Metsästyspatruunat 20 kaliiberin haulikkoon - Lataus: 32 grammaa - Koot 2,9-3,9mm - 25kpl/rs 0,39/kpl 10 3kpl 59 6kpl Armusa 12/70 HAULIKONPATRUUNA 36g Valmistaudu pienriistajahtiin Laadukas metsästyspatruuna, metsästäjille jotka saavat saalista - Lataus: 36g - 25kpl/rs - Haulin koot: 2.9mm4,25mm 0,31/kpl Sniper 4x32 TÄHTÄINKIIKARI Laadukas kiikaritähtäin 4-kertaisella suurennoksella. Erinomainen vaihtoehto esimerkiksi pienoiskivääriin. Varmista tarkat osumat ja valitse Sniper. Kiikarin takuu 5 vuotta. Sniper 3-12x42, TÄHTÄINKIIKARI Valovoimainen tähtäinkiikari rata- tai metsästyskivääriin. - Suurennos: 3-12 - Obektiivin halkaisija: 42 mm - Pituus: 320 mm - Rungon halkaisija: 30mm - Takuu 5 vuotta 790 rs. 990 rs Armusa 12/70 TERÄSHAULIPATRUUNA Lailliset patruunat sorsajahtiin! - Kaliiberi: 12/70 - Lataus: 32g - Haulikoot: 2,9mm-4,25mm - Teräshauli - 25kpl/rasia 0,35/kpl 35 Sniper 3-12X56 TÄHTÄINKIIKARI Suurella etulinssillä varustetulla tähtäinkiikarilla näet paremmin hämärässä. Kiikari soveltuu hyvin metsästäjälle joka ei tarvitse erillistä valaistusta tähtäimeen. Laadukkaat valmistusmateriaalit tekevät kiikarista pitkäikäisen jahtikumppanin. Suurennoskerroin säädettävä 3- 12 kertainen, etulinssi 56mm. Kiikarissa on 30mm runkoputki. Sniper takuu 5 vuotta 69 Sniper 6-24x50AOE TÄHTÄINKIIKARI Kiikaritähtäin kyttäys- ja hämäräjahtiin. - Suurennos: 6-24 - Obektiivin halkaisija: 50 mm - Pupilli: 1,5-6 mm - Pituus: 400 mm - Rungon halkaisija: 30mm - Silmän etäisyys: 85-100 mm - Valaistu ristikko - Parallaksisäätö - Takuu 5 vuotta Armusa 16/70 PLA-1 PATRUUNA Laadukkaat metsästyspatruunat 16 kaliiberin haulikkoon. - Lataus: 28g - Koot: 2,93,9mm - 25kpl/rs 0,39/kpl 990 rs 890 rs 99 179 Osta myös verkosta: www.karkkainen.com
• Ta r j o u k s e t v o i m a s s a K ä r k k ä i s e n m y y m ä l ö i s s ä j a v e r k k o k a u p a s s a 10 . 7. - 3 1. 8 t a i n i i n k a u a n k u i n t a v a r a a r i i t t ä ä Anar Luondu II MAASTOPUKU Uusi metsästysasumme saatavilla. Kaislakuvioidun maastopuvun ominaisuuksista ei ole tingitty. Vettähylkivä pintamateriaali, jonka hengittävyys on parasta luokkaa säästä riippumatta. Puvussa reilu mitoitus. - Juniorikoot: 110cm 170cm. - Aikuisten koot: 48-58 Sniper ASEPUSSI Keinonahkainen asepussi - Paksu toppaus - Todella tukeva - Koko: 135x30cm Sniper CAMOPUKU - Loistavasti maastoon sulautuva camopuku - Suunniteltu Sniperampujille ja -metsästäjille - Sisältää takin päänsuojan sekä housut Perfect Line TALJAJOUSI Perustaljajousipaketti aloittelevalle jousiampujalle tai nuorten ja naisten harjoituskäyttöön. - Sis. 2kpl nuolia, rannesuojan ja nuoliviinin - Paino: 0,9kg - Vetovastus: 20 paunaa - Kaaret muovia 2690 Allen Licensed KIIKARIASEPUSSI Camo kuosinen kivääripussi sivutaskulla - Kantokahvat - Pehmustettu - Puolipitkä vetoketju - Pituus: 115mm 49 Anar 47 ASEKAAPPI Asekaappi metsästysaseillesi - Tukeva kaappi 4 - 7 aseelle - Vahvaa terästä - Seinäkiinnitysmahdollisuus - 5 vahvaa lukkotappia - Turvasaranat - Asetuki lakattua puuta - Mitat: K/ 156cm, L/ 37cm, S/ 32cm - Paino: 60kg - Väri: musta 95 Sniper CAMOVERKKO - Kaisla- ja sammalkuosilla 89 Perfect Line LASTENJOUSI Harjoitusjousi junioreille - Teho: 15 paunaa - Paketissa 3 puunuolta, rannesuoja ja nuoliviini asu 1850 18 4 50 Allen Licensed HAULIKKOPUSSI Laadukas haulikkopussi suositulla Camo-kuosilla. - Pituus 132 cm 39 Allen Mossy Oak KASVONAAMIO Kasvonaamio kyyhky- ja sorsajahtiin - Pitävä hihnakiinnitys - Kiinnityshihna pään ympäri - Lippalakki ei sisälly hintaan - Ohut, hengittävä verkkomateriaali 29 Perfect Line HIILIKUITUNUOLI Laadukas hiilikuitunuoli soveltuu myös tehokkaimpiin taljajousiin. - Pituus: 30" - Nuolessa vakiona vaihdettava taulukärki - Väri: musta tai camo - 12 kpl/pkt 7,41/kpl Allen HAULIKONPATRUUNAVYÖ Nailoninen patruunavyö 12 kaliiberin patruunoille - Pikalukko - Tilaa 20 patruunalle - Maksimi vyötärönympärys: 132cm - Väri: musta 225 Anar Deluxe 11 ASEKAAPPI Näyttävä asekaappi jopa 11 aseelle - Vahvaa terästä - Seinäkiinnitysmahdollisuus - 5 vahvaa lukkotappia - Turvasaranat - Erillinen lukittava käsiase- /patruunalokero - Telineet ovessa - Asetuki lakattua puuta - Mitat: K/156cm, L/ 53,5cm, S/ 31,5cm - Väri: valkoinen 4 90 Erä! 89 39 Perfect Line PISTOOLINUOLI Nuolet pistoolijouseen - 10 kpl/pkt - Materiaali: alumiini 0,49/kpl pkt 90 Allen Magnum KUVAPUSSI Pakkaa houkutuslinnut kätevään verkkokassiin - Koko: 120x127cm - Kantohihnat - Vyötäröremmi - Erittäin kestävä verkkomateriaali Perfect Line PISTOOLIJOUSI Tehokas pistoolijousi urheiluammuntaan. Paketti sisältää 3 nuolta ja tähtäimet. - Teho 80 paunaa - K-18 Allen Neopreeni PATRUUNAVYÖ Neopreeni patruunavyö haulikonpatruunoille - Nopea pikalukkokiinnitys - Tilaa 25 magnumpatruunalle - Maksimi vyötärönympärys 147cm, säädettävä - Suosittu camo max4 kuosi 1850 Allen KIVÄÄRINPATRUUNAVYÖ Nailoninen patruunavyö kiväärin patruunoille - Nopea pikalukko - Joustavat taskut kaliibereihin .222-.458 - 20 kiväärinpatruunalle - Maksimi vyötärö 132 cm, säädettävä - Väri musta 1990 Virittämistä vaille valmis setti AMPUJANLASIT Ampujanlasit radalle ja metsälle - Kevyet ja istuvat ampujanlasit - Keltainen linssi parantaa näkyvyyttä 690 Allen KUULOSUOJAIMET Kevyet kuulosuojaimet ampujalle - Paino 48g - Säädettävä pituus - Koko taitettuna 15x6,5cm - Varapehmusteet - Musta 4 90 550 Allen VÄRINÄNVAIMENNIN JOUSEEN - Tehty värinää vaimentavasta polymeeristä - Kestää väh. 1000 laukausta 289 Voit tilat a myös puhelimella tai sähköpostilla Tilaa soitta malla numer oon 010-4303030 (Ark 9-16) Muina aikoin a lähetä tilaus myynt i@kar kkain en.com tai klikka a itsesi verkk okaup paan. 4 90 1990 se edullisen ostamisen tavaratalo Kärkkäinen Oulu Alasintie 12, Limingantulli, Oulu Kärkkäinen Ylivieska Ollilanojankatu 2, Ylivieska Kärkkäinen Ii Sorosentie 2, Ii Kärkkäinen Lahti Pasaasi 2, Renkomäki, Lahti Verkkokauppa osoitteessa: Keskus 010 430 3000 Keskus 010 430 3000 Infopiste 010 430 3820 Keskus 010 430 3630 www.karkkainen.com
• Lintulahdet Life ­ monipuolisella hoidolla lisää kosteikkolintuja Kosteikkolinnuston elinolojen kohentaminen onnistui erinomaisesti. Nykyään kuulee usein sanottavan, että metsästäjät ovat luonnonsuojelijoita ja parhaita luonnonhoitajia. Kaikki kansalaiset eivät varmaankaan halua tällaisia lausahduksia allekirjoittaa, mutta tiettyä perää niissä kuitenkin on. Lintulahdet Life -hanke on malliesimerkki metsästäjien ja muiden luonnonhoitajien yhteistyöstä. lakin tavoilla, esimerkiksi lisäämällä avoveden määrää, raivaamalla puustoa, perustamalla rantaniittyjä, lisäämällä alueiden laidunnusta sekä kaivamalla hyönteisallikoita. Hankkeen puitteissa myös suunniteltiin alueiden hoitoa ja käyttöä sekä parannettiin luonnontarkkailua palvelevia opasteita ja muita rakenteita. Myös ympäristökasvatuksen tarpeisiin valmistui hankkeen tiimoilta monenlaista materiaalia. Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskusten koordinoiman hankkeen yhteistyötahojen lista on pitkä. Mukana yhteistyössä olivat muun muassa Uudenmaan ja Kymen riistanhoitopiirit, Suomen ympäristökeskus, muutamat alueen kaupungit, lintu- ja luontojärjestöjä, Helsingin yliopisto sekä paikalliset metsästäjät. Pyynnin toteuttivat paikalliset metsästäjät. Hankkeen alussa kaikille kohteille tehtiin petopyyntisuunnitelmat ja hankevaroilla ostettiin pyyntiin tarvittavat pyyntilaitteet. Pyytäjien talkoopanos oli valtava ­ kullakin kohteella pyyntiin ja sen valmisteluihin kului vuodessa keskimäärin 700 tuntia. Tämän urakan nämä pyyteettömät luonnonhoitajat tekivät pientä kulukorvausta vastaan. Paikoin taisi käydä jopa niin, että kulukorvaus ei riittänyt kulujen kattamiseen ­ tehokkaan vieraspetopoiston vaatima työmäärä yllätti hankkeen suunnittelijat. Vaikka petojen poistaminen osoittautui työlääksi, onnistuttiin kosteikkojen petomääriä vähentämään. Tarkimmin petojen määrää seurattiin Vanhankaupunginlahdella ja Laajalahdella, missä Helsingin yliopiston tutkijat mittasivat petotiheyttä hajupostimenetelmällä koko hankkeen ajan. Hajuposteilla käyneiden petojen määrä osoitti todeksi pyytäjien havainnot ­ voimakkaalla pyynnillä supikoirien määrä saatiin laskemaan murto-osaan alkuperäisestä ja pysymään alhaisena. Kosteikkojen minkkikannan pysyvä harventaminen ei ollut helppoa. Minkkisaalis pysyi koko hankeajan varsin tasaisena, mikä viittaa siihen, että pysyvämpiä minkkityhjiöitä ei saatu aikaan. Tämän ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa sitä, että talven ja kevään pyynneistä ei olisi ollut hyötyä alueiden muulle eläimistölle. M etsästäjät ovat vuosikymmenten saatossa perustaneet tai kunnostaneet tuhansissa laskettavan määrän kosteikoita ja pitävät monin paikoin vieraspetokantoja kurissa. Metsästäjien kiinnostus kosteikkolintuja ja niiden hyvinvointia kohtaan sekä uuttera pyynti-into on nykyään enenevässä määrin havaittu myös muiden maassamme luontoa hoitavien tahojen suunnalla. Lintulahdet Life -hanke on hieno esimerkki siitä, miten metsästäjien ja muiden luonnonhoitajien yhteistyö kantaa hedelmää. Euroopan komissio valitsikin Lintulahdet Lifen hiljattain yhdeksi viidestä "Best of the Best" LIFE Nature -hankkeesta yli sadan vuosina 2007 ja 2008 loppuneen LIFE Luonto -hankkeen joukosta. Vieraspetojen tehopyynti onnistuu monipuolisin menetelmin 12 hankekosteikolta pyydettiin neljässä vuodessa 1337 supikoiraa ja 400 minkkiä. Supikoiran pyynnissä käytettiin elävänä pyytäviä loukkuja, haaskalta kyttäämistä ja erilaisia koirametsästysmuotoja. Pyyntimenetelmät valittiin kunkin alueen erityispiirteiden mukaan. Vilkkaassa ulkoilukäytössä olevilla kohteilla, Viikin Vanhankaupunginlahdella Helsingissä ja Espoon Laajalahdella sekä Porvoon Ruskiksella, supeja pyydettiin hyviksi havaittujen Kanu-loukkujen lisäksi elävänä pyytävillä piilopyydyksillä. Piilopyydykset eivät vedä pyyntitehossa vertoja Kanulle, mutta ne voidaan sijoittaa lähelle ulkoilupolkuja ilman suurta ilkivallan riskiä. Minkkejä pyydettiin hetitappavilla raudoilla ja elävänä pyytävillä loukuilla sekä lehtipuhallin-koira-haulikko -menetelmällä. Monipuolista kosteikkoluonnon hoitoa Lintulahdet Lifessa hoidettiin ja kunnostettiin vuosina 2004­2007 monipuolisesti Suomenlahden muuttoreitillä sijaitsevia lintuvesiä. Paikallisten metsästäjien toteuttama vieraspetojen, minkin ja supikoiran, tehopyynti oli yksi luonnonhoidon menetelmistä. Laajassa hankkeessa kosteikkoympäristöjä hoidettiin monilla muil48 Metsästäjä 4 / 2009 Seuranta osoitti linnustovaikutukset Hoitotoimien vaikutuksia seurattiin linnusto-, kasvillisuus- ja hyönteisseurannoin. Linnustoseurantaan sisältyi pesivien kosteikkolintujen kartoituslaskentoja sekä muuttolintulaskentoja kaikilla kohteilla hankkeen alussa ja lopussa.
• Kosteikkojen monimuotoisuutta kannattaa vaalia. Rehevillä ja ruovikkoisilla kosteikoilla rantaniityt pysyvät avoimina vain, jos niitä hoidetaan niittämällä tai laiduntamalla. Helsingin Vanhankaupunginlahdella rantaniittyjä pitävät auki kyytöt. Tarvittaessa hoitotoimia tehostetaan niittämällä. Ilman vieraspetojen tehokasta vähentämistä niityillä pesivien lintujen pesät ja poikaset menevät herkästi parempiin suihin. Lintulahdet LIFE pähkinänkuoressa I Lintulahdet Life -hankkeen tavoitteena oli turvata Suomenlahden muuttoreitillä sijaitsevien Natura 2000 -verkoston kosteikkojen luontoarvoja sekä edistää kosteikoille erikoistuneiden lintu- ja luontodirektiivin eliölajien suotuisaa suojelutasoa. Erityisesti keskityttiin edistämään kosteikkojen arvoa linnuston muutonaikaisina levähdysalueina. 12 kosteikkoa Suomenlahden pohjoisrannikolla 10 uutta hoito- ja käyttösuunnitelmaa 185 ha uutta avointa ja matalakasvuista rantaniittyä 176 ha lisää laidunnettua niittyä ja hakamaata 87 ha puuston raivausta niityiltä ja rantaluhdilta 76 ha vesitalouden ennallistamista 78 ha mosaiikkimaista avovesialuetta 40 hyönteisallikkoa täplälampikorennoille 1337 supikoiraa ja 400 minkkiä poistettiin Retkelle kosteikkoon -kirja ja Kosteikkokortit jaettiin kaikkiin Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen peruskouluihin ja luontokouluihin Alueiden virkistyskäyttöä edistettiin lintutornien, lankkupolkujen ja opasteiden avulla Lisätietoa Lintulahdet LIFEsta: www.ymparisto.fi/lintulahdetlife Lisätietoa "Best of the Best" LIFE Nature project -nimityksestä: www.ymparisto.fi > Ympäristöministeriö > Ajankohtaista > Tiedotteet > Tiedotteet 2009 > Kaksi suomalaista luontohanketta Euroopan kärkeä kalatalouden tutkimuslaitoksen Suomen riista -julkaisusarjan numerosta 53 vuodelta 2007. Kaikki linnustoseurannasta saadut tulokset puhuvat sen puolesta, että hankkeen päätavoite, kosteikkolinnuston elinolojen kohentaminen, onnistui erinomaisesti. Kosteikkoympäristöä monipuolistaneet toimenpiteet, tehokas pienpetopyynti ja avointen rantaniittyjen määrän kasvu lisäsivät merkittävästi alueella pesivien vesilintujen ja kahlaajien laji- ja yksilömääriä. Kahlaajista pikkutyllin, töyhtöhyypän, taivaanvuohen ja punajalkaviklon parimäärät kasvoivat lähes 55 prosenttia. Pesivistä vesilinnuista niittyjen määrän lisääntymisestä hyötyivät haapana, heinätavi ja lapasorsa. Haapanan parimäärä kasvoi 34, heinätavin 20 ja lapasorsan 52 prosenttia. Kohteilla levähtävien vesilintujen kokonaisyksilömäärä kasvoi keväällä 42 prosenttia ja syksyllä 80 prosenttia. Puolisukeltajien määrä kasvoi keväällä ja syksyllä 50 prosenttia ja hanhien määrä kolminkertaistui keväällä ja nelinkertaistui syksyllä. Tässä mainittujen lajien lisäksi monet alueilla levähtävät kahlaajat hyötyivät laajentuneista niittyalueista. Pyytäjien talkoopanos oli valtava. Voimakkaalla pyynnillä supikoirien määrä saatiin laskemaan murto-osaan alkuperäisestä ja pysymään alhaisena. Pyynnin toteuttivat paikalliset metsästäjät. Hanke loppui ­ luonnonhoito jatkuu Varsinainen hanke loppui kesällä 2007, mutta luonnonhoitotoimet hankekohteilla jatkuvat edelleen. Peruskunnostetut rantaniityt pidetään avoimina laiduntamisesta tehtyjen erityistukisopimusten ja tarvittaessa täydennysniittojen avulla. Myös pienpetojen pyyntiä jatketaan hankekohteilla. Uudenmaan kohteilla pyyntien jatkamisesta on sovittu kohteittain pyytäjien kanssa siten, että pyynnistä koituvia kuluja katetaan ainakin Helsingin kaupungin, Uudenmaan ympäristökeskuksen ja Metsähallituksen varoista. Maassa pesivien kosteikkolintujen poikastuotto parani Pienpetojen pyynnillä näyttäisi Lintulahdet Lifen kosteikoilla kertyneiden kokemusten perusteella olevan eniten vaikutusta maassa pesivien kosteikkolintujen pesintämenestykselle. Monet kahlaajat sekä puolisukeltajasorsat hyötyvät pesärosvojen vähenemisestä. Pääkaupunkiseudun lintuvesillä vuosina 2002­2004 toteutetun Lintulahdet Lifea edeltäneen Tulokaspedot lintuvesillä -hankkeen tieteellisten analyysien ja Lintulahdet Lifen seurantojen perusteella supikoiran ja minkin pyynnistä hyötyivät selvästi ainakin nokikana, haapana, heinäsorsa, töyhtöhyyppä, silkkiuikku ja ruskosuohaukka. Tulokaspedot lintuvesillä -hankkeen tulosten perusteella myös kyhmyjoutsen näytti ehkä hieman yllättävästikin hyötyvän kosteikkojen pienpetopyynnistä. Pyynnin vaikutuksen mittarina käytettiin poikuetta paria kohden -indeksiä. Tulokaspedot lintuvesillä -hankkeen tuloksista voi lukea tarkemmin Suomen Riistanhoito-Säätiön ja Riista- ja Laajalla yhteistyöllä saadaan aikaan enemmän Lintulahdet Life -hanke oli esimerkillinen osoitus siitä, että laaja-alaisella yhteistyöllä voidaan saada aikaan paljon enemmän kuin pienen piirin pikkuprojekteilla. Uudenmaan ja Kaakkois- Metsästää 4 / 2009 49
• Supikoiran ravinnon koostumus lintukosteikoilla Touko-, kesä- ja heinäkuussa kerättyjen supikoiran ulosteiden perusteella uusmaalaisen supikoiran ravinnon koostumus näyttää tältä: I Ravintokohdeluokkien suhteellisten tilavuuksien keskiarvot tutkimusalueittain. Pystyakselilla on prosenttiarvo ja vaaka-akselilla ravintokohteet. Väriselitteessä on suluissa kyseisen alueen nimen perässä analysoitujen näytteiden määrä. Osuudet on esitetty myös kuvaajan alla olevassa taulukossa, koska pienimpiä arvoja ei voi havaita kuvaajasta. Vanhankaupunginlahti on lyhennetty muotoon V.h.k.lahti. Suuriin nisäkkäisiin on luokiteltu piisamia suuremmat nisäkkäät. Alueiden välinen vaihtelu on suurta, ja oletettavasti vuodetkaan eivät ole siskoksia, vaan supikoiran ravinto koostuu niistä ravintokohteista, joita kulloinkin on helposti saatavilla. Kuvaaja on Visa Erosen Helsingin yliopistolle vuonna 2007 tekemästä pro gradu -tutkielmasta Supikoiran ravinto rehevillä kosteikoilla. Lintulahdet Life -hankekohteet Suomen ympäristökeskukset hoitivat hankkeen haastavan koordinoinnin hienosti ja muut yhteistyötahot toteuttivat lupaamansa toimet suunnitelmien mukaisesti. Hanke lähensi riista- ja ympäristöhallinnon sekä muiden luonnonhoitajien yhteistyötä ja loi pohjaa tuleville yhteisille ponnistuksille. Uudenmaan riistanhoitopiiri haluaakin välittää suurkiitokset hyvästä yhteistyöstä ja uurastuksesta kosteikkoluonnon hyväksi kaikille hankkeessa mukana olleille. Erityiset kiitokset kaikille niille pyyteettömille metsämiehille ja -naisille, jotka aikaa ja vaivaa säästämät- tä pyysivät, ja edelleenkin pyytävät, minkkejä ja supikoiria hankekosteikoilta. Ilman kaikkien yhteistä panosta tässä hienossa hankkeessa ei olisi onnistuttu. On todella hienoa, että Euroopan komissiossa asti on havaittu, että Lintulahdet Life -hanke erottuu LIFE Luonto -hankkeiden massasta positiivisesti. Teksti ja kuvat: Visa Eronen riistanhoidonneuvoja Uudenmaan riistanhoitopiiri Ravintokohdeluokkien suhteellisten tilavuuksien keskiarvot näytteissä eri tutkimusalueilla koko tutkimusaikana 70 60 50 40 % 30 20 10 0 sammakot munat hedelmät ja marja pienet nisäkkäät isot nisäkkäät linnut kalat vilja matelijat ja liskot selkärangattomat 3,12 1,81 5,46 4,94 7,03 8,20 roskat yhdistetty Espoonlahti (n 51) Laajalahti (n 18) V.h.k.lahti (n 36) Vanjärvi (n 150) Koisjärvi (n 21) Ridasjärvi (n 11) 0,61 0,00 2,97 20,81 5,20 3,13 14,05 3,93 1,63 16,07 1,23 3,67 0,76 0,77 4,98 2,33 0,26 4,56 6,94 20,60 17,63 26,67 16,82 5,31 15,61 2,01 5,36 0,41 4,78 0,00 3,92 27,98 20,27 4,27 4,92 3,80 0,02 0,27 0,07 0,03 0,32 0,00 0,78 0,00 2,22 0,12 0,29 0,45 0,44 0,04 0,11 0,41 0,33 5,33 0,30 0,86 1,16 0,09 0,02 0,11 53,98 42,28 38,19 24,50 57,76 66,09 50 Metsästäjä 4 / 2009 muut kasvit
• Jättiuutuus 2009! Huippul jouset kaikkien ulottuville Kuka voi hankkia metsästysjousen? Kuka tahansa. Suositeltavaa on, että metsästysjousen hankkijalla on metsästyskortti. Millaisella jousella saa metsästää? Sallittuja metsästysjousia ovat vähintään 180 newtonin (40 paunan) jännitysvoiman vaativat jouset. Nuolen kärjen on oltava sellainen, että asianmukainen osuma on heti tappava. Varsijousi ei ole sallittu metsästysase. Mitä jousella metsästetään? Suomessa sallittua riistaa ovat: Joissakin maissa myös suurriistan metsästys jousella on sallittua. Metsästysajat Jousiaseille sovelletaan samoja metsästysaikoja kuin ruutiaseille. Metsästysluvat puoleen hintaan Metsähallitus myy jousiaselupia puoleen hintaan ruutiaselupien hintaan verrattuna. avaa ästys aailmets m Jousiin uuden t pääset täys htiin. Ny pommin ja el man lemaan h aiemmin. i koke koskaan kuin Tarjoukset voimassa myös Erätukku-myymälöissä!
• uokan metsästys- s! utuu än u Jättiä viedä Näm äsistä! k Uudet JahtiJakt-jouset ovat huipputarkkoja metsästysaseita kaikelle riistalle VAROITUS! Kehitetty yhteistyössä johtavan jousiasevalmistajan kanssa JahtiJakt-jousiasevalikoima on kehitetty yhteistyössä maailman suurimpiin kuuluvan jousiasevalmistajan kanssa. Jousissa hyödynnetään valmistajan laajaa kokemusta parhaista materiaaleista ja rakenneratkaisuista. Jousessa mm. Tarkkuusjyrsityt taljapyörät, painemuovatut lavat, koneistettu magnesium- tai alumiinirunko, kaatuva nuolihylly, tarkka optinen tähtäin ja tarkkuusmitatut kaapelit. JahtiJakt-metsästysjousi on teholtaan kivääriä vastaava metsästysase. Suuren iskuenergiansa vuoksi nuoli läpäisee vaivatta vahvojakin materiaaleja, jopa lautaseinän. Aseen saa metsästystilanteen ulkopuolella laukaista vain kohti metsästysjousille tarkoitettua harjoitusmaalia, joka pysäyttää nuolen. Nopea ja tarkka laukaus Jousiaseiden ergonominen muotoilu ja varustelu on suunniteltu mahdollistamaan nopeat ja tarkat riistalaukaukset. Riittävästi voimaa kaikelle riistalle Metsästysjousilta edellytetty vähimmäisvoimakkuus on Suomessa 40 paunaa (180 newtonia). Keveimmätkin JahtiJakt-metsästysjouset ylittävät vaatimuksen. Järeimpien JahtiJakt-jousien voimakkuus riittää myös suurriistan metsästykseen. Helppo käsiteltävyys metsästystilanteessa Maailman suurimpiin kuuluvan jousiasevalmistajan suunnittelu- ja muotoilukokemus takaavat JahtiJaktmetsästysjousien helpon käsiteltävyyden maastossa. Jousien magnesium- ja alumiinirungot ovat keveitä ja lujia. Suomalaiseen maastoon suunniteltu camokuvio JahtiJakt-metsästysjousissa on metsästäjä, taiteilija Kimmo Takaraution suunnittelema suomalaiseen kasvillisuuteen ja maastoon sopiva camokuvio, jota käytetään myös JahtiJakt-metsästysasuissa. Camokuvioitu jousi ei viritettäessä erotu maastosta, jolloin riistalaukaus päästään ampumaan läheltä. Paketeissa mukana kaikki tarvittava JahtiJakt-jousiasepaketeissa on mukana kaikki tarvittava jousen varustelemiseksi metsästyskuntoon ­ voit aloittaa jousen käytön välittömästi. Metsästyskärkien hankkimiseen tarvitaan metsästyskortti. Tarkat laukaukset Jousien runkojen suunnittelu ja laadukkaat tähtäimet mahdollistavat erittäin tarkat laukaukset kaikissa tilanteissa. 3 vuoden takuu JahtiJakt-metsästysjousilla on kolmen vuoden takuu materiaali- ja valmistusvirheille. Takuu ei koske kuluvia osia (esim. jänteet ja kaapelit). Tilaa kätevästi: www.eratukku.fi tai puh. 020 747 7000 Ma-Pe 9 - 18
• Tilaa huippujousi heti. Saat kaikki jousipaketin jopa satoja euroja to JAHTIJAKT 65 LBS PRO TALJAJOUSI Metsästäjän huippujousi JahtiJakt 65 LBS PRO on todella järeä metsästäjän työkalu. Matalamman kokonsa ja magnesiumrunkonsa ansiosta ase on kevyt ja helppo käsitellä maastossa. Jopa 65 paunaan yltävä voimakkuus riittää myös suurriistan metsästykseen. Jousen vetopituus ja voimakkuus säädettävissä ampujan mukaan. Erätukun etupaketissa on mukana kaikki jousen käytössä tarvittava varustus. TAKUU 3 VUOTTA Ei koske kuluvia osia (esim. jänteet ja kaapelit) Saat kaikki tarvittavat varusteet etupaketissa kaupan päälle. Tilaa heti! 1. 65 LBS PRO -taljajousi 2. Optinen 3-pinninen tähtäin 3. Kaatuva nuolihylly 4. Jännelenkki 5. Nokinpaikkarenkaat 6. Takatähtäin jänteeseen 7. Rannelenkki 8. Laukaisulaite 9. Hiilikuitunuolia 12 kpl 299,00 25,00 10,00 3,00 3,00 6,00 6,00 39,00 89,00 Yhteensä Maksat vain 480,00 299,00 Älä odota, nämä viedään käsistä! Etupakettiin kuuluu kaikki tarvittava! talle lle riis kkuus Kaike a voim ttävä s Sääde ea laukau Nop Magnesiumrunko Voimakkuus säädettävä Ampujan pituus Jousen paino Lähtönopeus Aseen pituus 45-65 paunaa 170-200 cm 1,9 kg 82 m/s 90 cm 2. 3-pinninen tähtäin 3. Kaatuva nuolihylly 4. Jännelenkki 5. Nokinpaikkarenkaat JAHTIJAKT 65 LBS PRO TALJAJOUSI + ETUPAKET TI VAIN 299 +toimituskulut 6. Takatähtäin jänteeseen 7. Rannelenkki 8. Laukaisulaite 9. Hiilikuitunuolia 12kpl Tarjoukset voimassa myös Erätukku-myymälöissä!
• varusteet sisältävän tuttua edullisemmin JAHTIJAKT 55 LBS TALJAJOUSI Laatujousi huippuedullisesti sek main rinonsimmäi useksi E e sjo tsästy me telee uosit u s inta ä t u k k en hanki Er s Katso hintaa! Paketti sisältää kaikki tarvittavat varusteet. 1. 55 LBS-taljajousi 2. 2-pinninen tähtäin 3. Kaatuva nuolihylly 4. Nokinpaikkarenkaat 5. Laukaisulaite 6. Alumiininuolia 6 kpl 149,00 15,00 10,00 3,00 15,00 23,00 JahtiJakt 55 LBS on korkealaatuinen taljajousi huippuedulliseen hintaan. Aseen voimakkuus riittää kaiken suomessa sallitun riistan kaatamiseen. Jousi on kevyt käsitellä ja virittää ja soveltuu siksi erinomaisesti metsästäjän ensimmäiseksi jousiaseeksi. Kevyen käsiteltävyytensä ansiosta jousi soveltuu erinomaisesti myös harjoitussammuntaan. Tässä jousessa hinta-laatusuhde on jousiharrastusta aloittavalle varmasti kohdallaan. Alumiinirunko Voimakkuus Ampujan pituus Jousen paino Lähtönopeus Aseen pituus Yhteensä Maksat vain 215,00 149,00 Tilaa heti! JAHTIJAKT 55 LBS TAL JAJOUSI + ETUPAKET TI 55 paunaa 175-195 cm 1,8 kg 63 m/s 105 cm VAIN Etupakettiin kuuluu kaikki tarvittava: 149 +toimituskulut 5. Laukaisulaite 6. Alumiininuolia 6kpl Erätukku maksaa postimaksun TAKUU 3 VUOTTA Ei koske kuluvia osia (esim. jänteet ja kaapelit) 2. 2-pinninen tähtäin 3. Kaatuva nuolihylly 4.Nokinpaikkarenkaat Jousiaseet myymälöissä heinäkuun lopussa. Tilaa heti! Tilaukset netistä: Tilauskuponki Kyllä, tilaan JahtiJakt Metsästysjousia kpl 65 LBS PRO Taljajousia postiennakolla hintaan 299 /kpl + toimituskulut, saan myös jousiin kuuluvan etupaketin. kpl 55 LBS Taljajousia postiennakolla hintaan 149 /kpl + toimituskulut, saan myös jousiin kuuluvan etupaketin. Tilaajan allekirjoitus Nimi Metsästäjä 4/09 Osoite Postitoimipaikka Sähköposti* Puhelinnumero (alle 18 vuotiaan holhooja) www.eratukku.fi Sujuvasti kupongilla postimaksu valmiiksi maksettu Puhelintilaukset aamusta iltaan Ma-Pe klo 9-18 Erätukku Tunnus 5013247 90003 VASTAUSLÄHETYS 020 747 7000 Liityn samalla ilmaiseksi ErätukkuKlubiin ja saan uusimmat tarjoukset suoraan sähköpostiini. (*Merkitse sähköpostiosoitteesi kuponkiin.)
• Haasteita hakevalle vastakaarijousi pienriistalle ja harjoitteluun JAHTIJAKT 40 LBS VASTAKAARIJOUSI Camokuosilla varustettu JahtiJakt 40 LBS vastakaarijousi on täysiverinen metsästysase. Magnesiumrunkonsa ansiosta jousi on erittäin kevyt ja helppo kuljettaa maastossa. Rungon erinomainen muotoilu ja jousipaketissa mukana tuleva tähtäin mahdollistavat nopean toiminnan riistalaukauksissa. Rakenteeltaan yksinkertaisena perinteinen vastakaarijousi on helppo hankinta harrastusta aloittelevalle. Koska vastakaarijousella metsästäminen on selvästi vaativampaa kuin taljajousella, tarjoaa se todellisia haasteita myös pidempään harrastaneille. Erätukun JahtiJakt 40 LBS vastakaarijousipaketti sisältää huippuedulliseen hintaan kaiken tarpeellisen harrastuksen aloittamisen. Saat kaikki tarvittavat varusteet etupaketissa kaupan päälle. Tilaa heti! 1. 40 LBS -vastakaarijousi 2. 2-pinninen tähtäin 3. Nokinpaikkarenkaat 4. Sormisuojus 5. Alumiininuolia 6 kpl 149,00 9,00 3,00 5,00 23,00 Yhteensä Maksat vain 189,00 149,00 Älä odota, nämä viedään käsistä! Etupakettiin kuuluu kaikki tarvittava! Magnesiumrunko Voimakkuus Ampujan pituus Jousen paino Lähtönopeus Aseen pituus 40 paunaa 170-190 cm 1,52 kg 47 m/s 152 cm 2. 2-pinninen tähtäin 3. Nokinpaikkarenkaat 4. Sormisuojus 5. Alumiininuolia 6 kpl JAHTIJAKT 40 LBS PRO VASTAK AARIJOUSI + ETUPAKET TI VAIN 149 +toimituskulut TAKUU 3 VUOTTA Ei koske kuluvia osia (esim. jänteet ja kaapelit) Tarjoukset voimassa myös Erätukku-myymälöissä! yy
• Nyt kattava valikoima tarvikkeita ja varusteita Erätukun myymälöissä ja verkkokaupassa Alumiininuolet 6 kpl sarja Ammuntavalmiit alumiininuolet on varustettu kiinteillä taulukärjillä. JahtiJakt camo-väritys. VAIN Hiilikuitunuolet 12kpl sarja Värit: JahtiJakt camo tai musta Ammuntavalmiit hiilikuitunuolet: Nuolet on varustettu taulukärjillä, jotka voidaan vaihtaa erikseen saataviin metsästyskärkiin. VAIN Metsästyskärjet 3kpl sarja Metsästyskäyttöön suunnitellut tehokkaat metsästyskärjet. Yhteensopivat JahtiJakt hiilikuitunuoliin. VAIN Jousilaukku Vahvasta kankaasta valmistettu pehmustettu jousilaukku antaa suojaa aseelle ja tarvikkeille VAIN Jousiammuntatausta 100cm x 100cm Kestävä ja kevyt solukuminen kotimainen jousiammuntatausta turvalliseen harjoitteluun. Jousiaseet myymälöissä heinäkuun lopussa VAIN 23 89 15 39 99 +toimituskulut +toimituskulut +toimituskulut +toimituskulut +toimituskulut Erätukku maksaa postimaksun Tilaa heti! Tilaukset netistä: Tilauskuponki Kyllä, tilaan JahtiJakt Metsästysjousia ja tarvikkeita kpl 40 LBS vastakaarijousia, 149 /kpl + toimituskulut, saan myös jousiin kuuluvan etupaketin. kpl Alumiininuolisarjoja, 23 /sarja + toimituskulut kpl Hiilikuitunuolisarjoja, musta, 89 /sarja + toimituskulut kpl Hiilikuitunuolisarjoja, camo, 89 /sarja + toimituskulut kpl Metsästyskärkisarjoja, 15 /sarja + toimituskulut kpl Jousilaukkuja, 39 /kpl + toimituskulut kpl Jousiammuntatauluja, 99 /kpl + toimituskulut Metsästäjä 4/09 Sähköposti* Puhelinnumero Tilaajan allekirjoitus Nimi Osoite Postitoimipaikka (alle 18 vuotiaan holhooja) www.eratukku.fi Sujuvasti kupongilla postimaksu valmiiksi maksettu Puhelintilaukset aamusta iltaan Ma-Pe klo 9-18 Erätukku Tunnus 5013247 90003 VASTAUSLÄHETYS 020 747 7000 Liityn samalla ilmaiseksi ErätukkuKlubiin ja saan uusimmat tarjoukset suoraan sähköpostiini. (*Merkitse sähköpostiosoitteesi kuponkiin.)
• Uskomaton pakettitarjous: Huippujousi + Camo-kalvopuku p 1- 9. JahtiJakt 65 LBS PRO Huipputaljajousi varusteineen 10. JahtiJakt AIR-TEX2 Camo-kalvopuku Hyödynnä uskomaton huippupaketti: yhteensä 16 tuotetta 1. JahtiJakt 65 LBS PRO-taljajousi 2. Optinen 3-pinninen tähtäin 3. Kaatuva nuolihylly 4. Jännelenkki 5. Nokinpaikkarenkaat 6. Takatähtäin jänteeseen 7. Rannelenkki 8. Laukaisulaite 9. Hiilikuitunuolia 12 kpl 10. JahtiJakt AIR-TEX2 Camopuku 11. JahtiJakt Camofleece 12. MicroDry Camo-alusasu 13. Camo henkselit 14. Camo maastolakki 15. Camolakki verkolla 16. Camo käsineet 299,00 25,00 10,00 3,00 3,00 6,00 6,00 39,00 89,00 279,00 39,90 29,90 16,90 14,90 19,90 12,90 Yhteensä 893,40 Maksat vain 11. JahtiJakt Camofleece 12. MicroDry Camo-alusasu 16. Camo-käsineet 495,00 = 13. JahtiJakt Camohenkselit ERÄTUKUN USKOMATON PAKETTIHINTA 15. Camo-lakki verkolla 14. Camo-maastolakki Jousiaseet myymälöissä heinäkuun lopussa. paueä 65 s r i jän jä sästä yökalu yhd en et M id nt naine markkino iseen ä a tettyn en suomal Camon it parha on sopivaa to un. maas puku yy Tilauskuponki 495 +toimituskulut Erätukku maksaa postimaksun Käsineiden koko (S, M tai L) Kyllä, tilaan kpl JahtiJakt Camo-kalvopuku + JahtiJakt 65 LBS PRO Taljajousi -yhteistarjousta postiennakolla uskomattomaan yhteishintaan 495 /kpl + postituskulut. Saan lisäksi molempien tuotteiden etupaketin + Camo-käsineet ja Camo-lakin verkolla. Merkitse kupongin alaosan taulukkoon tiedot puvusta ja viereiseen taulukkoon tiedot käsineiden koosta. Tilaajan allekirjoitus Nimi Osoite Postitoimipaikka Sähköposti* Puhelinnumero (alle 18 vuotiaan holhooja) käsineet 1 käsineet 2 käsineet 3 käsineet 4 Metsästäjä 4/09 Pituus (cm) yst kku p eti! ätu ain Er n, tilaa h V hä tä Erätukku Tunnus 5013247 90003 VASTAUSLÄHETYS Paino (kg) Vyötärö (cm) Liityn samalla ilmaiseksi ErätukkuKlubiin ja saan uusimmat tarjoukset suoraan sähköpostiini. (*Merkitse sähköpostisi kuponkiin.) Camo-kalvopuku 1 Camo-kalvopuku 2 Camo-kalvopuku 3 Camo-kalvopuku 4
• JahtiJakt -varsijouset harrastekäyttöön JahtiJakt 150 LBS Varsijousi Huippuluokan varsijousisetti vaativaan harrastekäyttöön. Erittäin tehokas! Ampumavarusteet mukana punapistetähtäintä myöten! Varsijousella metsästäminen ei ole sallittua Suomessa Huippuluokan pistoolijousi vaativaan harrastekäyttöön. Soveltuu myös kalastukseen. Huom! JAHTIJAKT 80 LBS Pistoolivarsijousi JOUSISETTI SISÄLTÄÄ: 150 LBS-varsijousi 149,00 Optinen punapistetähtäin 39,00 Nuoliteline 15,00 Kantohihna 9,00 Suojalasit 9,00 Alumiininuolia 6 kpl 19,00 Yhteensä 240,00 PAKETTI SISÄLTÄÄ: 80 LBS-pistoolijousi Alumiininuolia 3 kpl Yhteensä 39,00 sis. 39,00 SETTITARJOUS NYT VAIN: 149 +toimituskulut NYT VAIN: 39 +toimituskulut Harrastejouset lapsille ja nuorille JAHTIJAKT 20 LBS Harjoitustaljajousi Upea jousiasesetti niin lapsille kuin nuorillekin. Tosin tämän jousiaseen kanssa viihtyvät myös aikuiset! Kevyt ja helppokäyttöinen. Perussetissä mukana kaikki aloitukseen tarvittava! JOUSISETTI SISÄLTÄÄ: 20 LBS-taljajousi 2-pinninen tähtäin Rannesuojus Nuoliteline, camo Alumiininuolia 2 kpl Yhteensä 69,00 9,00 4,00 15,00 9,00 106,00 JAHTIJAKT 20 LBS Harjoitusvastakaarijousi Tyylikäs musta vastakaarijousi tarkkuusammuntaan! Sopii niin aikuisille kuin lapsillekin! Kevyt ja helppokäyttöinen. JAHTIJAKT 18 LBS Lasten harjoitusjousi Perinteinen jousiase lasten ensimmäiseksi jouseksi. Upean harrastuksen ensimmäinen askel! JOUSISETTI SISÄLTÄÄ: 20 LBS-vastakaarijousi 2-pinninen tähtäin Rannesuojus Nuolia 2 kpl Yhteensä 49,00 9,00 4,00 9,00 106,00 JOUSISETTI SISÄLTÄÄ: 18 LBS-vastakaarijousi Rannesuojus Nuolia 2 kpl Maalitaulu Yhteensä 29,00 4,00 9,00 1,00 43,00 SETTITARJOUS NYT VAIN: SETTITARJOUS NYT VAIN: SETTITARJOUS NYT VAIN: 69 +toimituskulut Jousiaseet myymälöissä heinäkuun lopussa. 49 +toimituskulut 29 +toimituskulut Tilaa heti! Tilaukset netistä: Tilauskuponki Kyllä, tilaan kpl 150 LBS Varsijousi postiennakolla 149 /kpl + postituskulut kpl 80 LBS Pistoolivarsijousi postiennakolla 39 /kpl + postituskulut kpl 20 LBS Harjoitustaljajousi postiennakolla 69 /kpl + postituskulut kpl 20 LBS Harjoitusvastakaarijousi postiennakolla 49 /kpl + postituskulut kpl 18 LBS Lasten harjoitusjousi postiennakolla 29 /kpl + postituskulut Tilaajan allekirjoitus Nimi Osoite Postitoimipaikka (alle 18 vuotiaan holhooja) www.eratukku.fi Sujuvasti kupongilla postimaksu valmiiksi maksettu Erätukku maksaa postimaksun Puhelintilaukset aamusta iltaan Ma-Pe klo 9-18 Erätukku Tunnus 5013247 90003 VASTAUSLÄHETYS 020 747 7000 Liityn samalla ilmaiseksi ErätukkuKlubiin ja saan uusimmat tarjoukset suoraan sähköpostiini. (*Merkitse sähköpostisi kuponkiin.) Sähköposti* Puhelinnumero Metsästäjä 4/09
• Vain näkymätön pääsee lähel Camopuku on maailmalla suo Ratkaisevan verran lähemmäksi saalista Metsästäjät ovat aina ymmärtäneet tarpeen liikkua huomaamattomasti. Camopuvun kuvio hajottaa metsästäjän ääriviivat eikä eläin pysty hahmottamaan liikkujaa. Eläin ei usein myöskään pelästy, vaikka se on voinut aistia liikettä. 1. Irrotettava, säädettävä AIR-TEX2 -kalvohuppu muotoiltavalla lipalla. Uusi säätömekanismi 2. Irrotettava hirvikärpäshuppu 3. Miellyttävä ja pehmeä samettikaulus 4. Kainalo- ja lantioventilaatiot verkkosuojalla. Suojaa mm. mäkäräisiltä ja hirvikärpäsiltä Tärkeät lisäsekunnit tähtäämiseen Camopuvun ansiosta metsästäjä pääsee ampumaan riistalaukauksen lähempää kuin perinteiseen metsästysasuun pukeutunut saalistaja. Laukaus osuu varmemmin ja haavakoita syntyy vähemmän. 5. Kahisematon materiaali 11. Läppäsuojatut rintataskut 6. Hengittävä ja kosteutta siirtävä verkkovuori 7. Takissa kahteen suuntaan aukeava etuvetoketju Camopuku kasvattaa suosiotaan Kiistattomien etujensa ansiosta camopuku on ylivoimaisesti suosituin metsästysasu Kanadassa ja USA:ssa. Nyt myös eurooppalaiset ja pohjoismaiset metsästäjät ovat löytämässä maastopukeutumisen merkityksen. 8. Kolmen pisteen vyötärökiristys housuissa 12. Monipuoliset ja toimivat taskut 9. Housuissa selkää suojaava vyötärökorotus, sekä joustovyötärö 13. Uusi vedenpitävä ja hyvin hengittävä AIR-TEX2 -kalvo takissa ja housuissa täjä etsäs n m tio ilija, Taite o Takarau uvio on k Kimm ma camo uonnon e en l tel unnit uomalais äreihin. su ja v i ttu s ovite llisuuteen attomast s kasvi huomaam ita. t te Pääse helle koh lä CAM O 10. Lahkeensuissa tarrakiristys ja hankaussuoja Tarjoukset voimassa myös Erätukku-myymälöissä!
• le ­ situin JahtiJakt Camo-kalvopuku puku kalvo ttaja a mo ou Jakt C en maast sä. hti Ja etsäs imain ylivo aisessa m on al suom Suomalaiseen luontoon huolella suunniteltu camokuvio JahtiJakt Camo-kalvopuvussa on taiteilija, metsästäjä Kimmo Takaraution suunnittelema camokuvio. Tarkkaan suunnitellun kankaan värit ja muodot on sovitettu suomalaisen luonnon kasvillisuuteen ja väreihin. JahtiJakt camopuvussa metsästäjä ja luonnossa liikkuja sulautuu luonnon väreihin ja muotoihin tavallisia camo- ja maastokuvioituja pukuja paremmin ja pääsee huomaamattomana lähemmäksi eläintä. Hengittävyys ja vedenpitävyys ehdotonta huippua Hengittävyys > 11.000 g/m2/24 h* Vesipilarin korkeus > 10.000 mm* JahtiJakt Camo-kalvopuvun AIR-TEX2 -kalvo on laminoitu suoraan puvun pintakankaaseen. Puku on kevyt ja TEFLON-käsitelty pintakangas ei vety. Puvun kaikki saumat on teipattu vesitiiviiksi. AIR-TEX2 -kalvon hengittävyys on ylivoimainen ja puku säilyttää keveytensä myös sateella. * Laboratoriotestit toteutettu Tampereen Teknillisen Yliopiston Älyvaatelaboratoriossa -hajunestoteknologia parantaa selvästi metsästäjän huomaamattomuutta Älykkäät säilytystilat Puvussa on vedenpitävät taskut (myös roiskevesisuojattu vetoketju) mm. radiopuhelimelle, kännykälle ja GPS:lle. Takin listan alla olevissa taskuissa on läpiviennit puhelimen johdoille. Monissa jahtitilanteissa pyritään minimoimaan eläimen metsästäjästä saama vainu. JahtiJakt Camo-kalvopuvun SCENTECH-teknologia estää ihmiskehosta lähtevää hajua tunkeutumasta puvun pintakankaan läpi riistan vainuttavaksi. SCENTECH-teknologia perustuu kankaassa olevien mikroskooppisten hopeahiukkasten vuorovaikutukseen iholta erittyvän hien kanssa. Mukavuuden takaavat säädöt Takissa kahteen suuntaan aukeava etuvetoketju sekä helma- ja vyötärökiristys. Housuissa on mukavuuden takaava ja helppokäyttöinen kolmen pisteen vyötärön säätö. Lahkeensuissa on hankaussuoja ja jalan luonnollisia liikkeitä mukaileva tarrakiristys. Runsaasti taskuja JahtiJakt Camopuvussa on yhteensä peräti 16 tilavaa taskua metsästäjän kaikille tärkeille tavaroille. Taskujen käytettävyys on suunniteltu ja testattu huolella. Vedenpitävä AIR-TEX2 -kalvohuppu Irrotettava, hengittävä ja vedenpitävä AIR-TEX2 -kalvohuppu muotoiltavalla lipalla. Hupussa on mukavuuden takaava säätömekanismi. Irrotettava hirvikärpäshuppu. Suojattu tuuletus Kainalo- ja lantioventilaatiot verkkosuojalla, joka estää mm. mäkäräisten ja hirvikärpästen pääsyn puvun sisään. Tilaa kätevästi: www.eratukku.fi tai puh. 020 747 7000
• Tilaa parhaiten suomalaiseen maastoon sopiva Camo-kalvopuku huippuhintaan! Saat maastossa lähes näkymättömän kalvopuvun ja laajan etupaketin: Tyylikäs Camo-kuosinen fleecetakki kerrospukeutumiseen ja vapaa-aikaan. Arvo 39,90e Maksat vain 279,00 Hyödynnä etu, tilaa heti! 1. Erityisesti kerrospukeutumiseen suunniteltu, Scentech -teknologialla toteutettu Camo-alusasu. MicroDry-kangas siirtää kosteuden pois iholta. Arvo 29,90e Joustavat ja kestävät Camo-kuvioidut henkselit. Vahvat nahkapidikkeet ja nappikiinnitys. Arvo16,90e Tyylikäs Camo-kuvioitu maastolakki. Arvo14,90e JAHTIJAKT CAMO -KALVOPUKU u kuulu vun ämä u ikki t o-kalvop a K am tuJakt C ttomaan e i! Jahti oma het usk . Tilaa iin akett p CAM O + ETUPAKET TI VAIN 279 +toimituskulut Tarjoukset voimassa myös Erätukku-myymälöissä!
• Kuiva jalkine kruunaa jahtireissun Täydennä camovarustus erikoishintaisella Camo-kalvokengällä CAM O JahtiJakt Camo-kengät edustavat teknologiaa, jota ei aiemmin ole ollut tarjolla. Uusimman AIR-TEX2 -kalvon ansiosta kengät ovat kevyet, vedenpitävät ja hyvin hengittävät. Jalat säilyvät kuivina ja hiertymättöminä pitkilläkin reissuilla. Ja -hajuesto auttaa pääsemään hajuttomammin lähemmäs eläimiä. Suomalaiseen luontoon suunniteltu camokuvio JahtiJakt Camo-kalvokenkien kuvio on suunniteltu huolella suomalaisen luonnon kasvillisuuteen ja väreihin. Design by Kimmo Takarautio. 1.Pintamateriaali kestävää Corduraa 2. Kiertojäykkä ja rullaava pohjarakenne Erinomainen vedenpitävyys, lämmin rakenne Kengissä on uusi AIRTEX2-kalvo. Loistavan vedenpitävyyden sekä hengittävyyden lisäksi kalvo on erittäin kevyt ja kulutusta kestävä. 3. Pitävä JahtiJakt-pohja 4. Kärki- ja kantavahvikkeet Erinomainen etupaketti Ohuet liner sukat. CoolMax-materiaali pitää jalat kuivina. AIR-TEX -kyllästesuihke kalvokenkien suojaamiseen. Hyödynnä etupaketti, tilaa heti! CAMO-KALVOKENKÄ + ETUPAKETTI VAIN 99 (cm) +toimituskulut Tilaa heti! Tilaukset netistä: Tilauskuponki Kyllä, tilaan kpl JahtiJakt Camo-kalvopukua postiennakolla hintaan 279 /kpl + postituskulut ja saan myös JahtiJakt Camo -kalvopuvun etupaketin sis. 4 tuotetta. (Täytä mitat kupongin alaosan taulukkoon.) Jalkaterän pituus paria JahtiJakt Camo-kalvokenkiä Kyllä, tilaan Kengät 1 postiennakolla hintaan 99 /kpl + postituskulut ja saan myös kenkien etupaketin sis. 2 tuotetta. Kengät 2 Tilaajan allekirjoitus Nimi Osoite Postitoimipaikka Sähköposti* Puhelinnumero Puku+etupaketti 1 Pituus (cm) (alle 18 vuotiaan holhooja) www.eratukku.fi Sujuvasti kupongilla postimaksu valmiiksi maksettu Erätukku Erätukku maksaa maksaa postimaksun postimaksun Metsästäjä 4/09 Paino (kg) Puhelintilaukset aamusta iltaan Ma-Pe klo 9-18 Erätukku Tunnus 5013247 90003 VASTAUSLÄHETYS 020 747 7000 Vyötärö (cm) Liityn samalla ilmaiseksi ErätukkuKlubiin ja saan uusimmat tarjoukset suoraan sähköpostiini tai kännykkääni. (*Merkitse ainakin toinen yhteystietosi kuponkiin.) Puku+etupaketti 2 Puku+etupaketti 3 Puku+etupaketti 4
• PREMIU M JahtiJakt Premium Jahtipukujen ykkönen kaikis 1. 2. Miellyttävä ja pehmeä samettikaulus Irrotettava, säädettävä AIR-TEX2 -kalvohuppu muotoiltavalla lipalla Pehmeä ja äänetön materiaali Hengittävä ja kosteutta siirtävä verkkovuori Suojaisat povitaskut sekä verkkotaskut takin vuoressa Roisketiiviillä vetoketjuilla suojatut rintataskut Kainaloventilaatiot verkkosuojalla, jotka suojaavat mm. mäkäräisiltä ja hirvikärpäsiltä Vedenpitävä ja hengittävä takki AIR-TEX2 -kalvolla ja ScentechTMhajunestoteknologialla Takissa kahteen suuntaan aukeava etuvetoketju sekä helma- ja vyötärökiristys 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. Monipuoliset ja toimivat taskut S 11. Housuissa selkää suojaava vyötärökorotus sekä joustovyötärö 12. Vedenpitävät ja hengittävät housut AIR-TEX2 -kalvolla ja ScentechTMhajunestoteknologialla P R E M IU M a ä ­ Et hiko Hengittäv astu ävä ­ Et k Vedenpit uuma ­ Ei tule k kana ntilaatiot Ve lkevat mu tavarat ku ikki ava päällä kuja ­ Ka sia ­ Muk Paljon tas dollisuuk ssa säätömah räiset kuri Runsaasti idä mäkä P vainua ässuojat ­ a riistalle Hirvikärp ­ Älä ann tarvita -hajunesto kintoja ei Scentech ­ Lisähan etti en etupak Täydellin inaisu ertaa om V uksia 13. Lantioventilaatiot verkkosuojalla, suojaavat mm. mäkäräisiltä ja hirvikärpäsiltä 14. Tilava läpällinen takatasku 15. Kolmen pisteen vyötärökiristys housuissa 16. Vyötärönauhassa napit henkseleille 17. Reisitaskut molemmin puolin 18. Muotoon ommellut lahkeet 19. Lahkeensuissa tarrakiristys ja hankaussuoja m kt Premiu se JahtiJa uvun, Valit tp kun halua u mitään. uut josta ei p Tarjoukset voimassa myös Erätukku-myymälöissä!
• sa ominaisuuksissa Hengittävyys > 11.000 g/m2/24 h* Vesipilarin korkeus > 10.000 mm* JahtiJakt Premium -asun AIR-TEX2 -kalvo on laminoitu suoraan puvun pintakankaaseen. Puku on kevyt ja TEFLON-käsitelty pintakangas ei vety. Puvun kaikki saumat on teipattu vesitiiviiksi. AIR-TEX2 -kalvon hengittävyys on ylivoimainen ja puku säilyttää keveytensä myös sateella. * Laboratoriotestit toteutettu Tampereen Teknillisen Yliopiston Älyvaatelaboratoriossa ja aatua al Verta a itse. tote Hengittävyys ja vedenpitävyys ehdotonta huippua -hajunestoteknologia parantaa metsästäjän huomaamattomuutta Monissa jahtitilanteissa pyritään minimoimaan eläimen metsästäjästä saama vainu. Premium-puvun SCENTECH-teknologia estää ihmiskehosta lähtevää hajua tunkeutumasta puvun pintakankaan läpi riistan vainuttavaksi. SCENTECH-teknologia perustuu kankaassa olevien mikroskooppisten hopeahiukkasten vuorovaikutukseen iholta erittyvän hien kanssa. Parhaaseen hajunestotulokseen päästään, kun SCENTECH-käsitelty materiaali on suoraan iholla. Siksi myös Premium-puvun etupakettiin kuuluva tekninen MicroDry-alusasu sisältää SCENTECH-hajunestoteknologian. Vedenpitävä AIR-TEX2 -kalvohuppu Runsaasti taskuja Irrotettava, hengittävä ja vedenpitävä AIR-TEX2 -kalvohuppu muotoiltavalla lipalla. Hupussa on mukavuuden takaava säätömekanismi. Myös irrotettava hirvikärpäshuppu. JahtiJakt Premium -puvussa on yhteensä peräti 16 tilavaa taskua metsästäjän kaikille tärkeille tavaroille. Taskujen käytettävyys on suunniteltu ja testattu huolella. Älykkäät säilytystilat Puvussa on vedenpitävät taskut (myös roiskevesisuojattu vetoketju) mm. radiopuhelimelle, kännykälle ja GPS:lle. Takin listan alla olevissa taskuissa läpiviennit puhelimen johdoille. Mukavuuden takaavat säädöt Takissa kahteen suuntaan aukeava etuvetoketju sekä helma- ja vyötärökiristys. Housuissa on mukavuuden takaava ja helppokäyttöinen kolmen pisteen vyötärön säätö. Lahkeensuissa on hankaussuoja ja jalan luonnollisia liikkeitä mukaileva tarrakiristys. Suojattu tuuletus Kainalo- ja lantioventilaatiot verkkosuojalla, jotka estävät mm. mäkäräisten ja hirvikärpästen pääsyn puvun sisään. Tilaa kätevästi: www.eratukku.fi tai puh. 020 747 7000 Ma-Pe 9 - 18
• Tilaa huippupuku heti. Säästät jop vastaaviin pukukokonaisuuksiin PREMIU M Erityisesti kerrospukeutumiseen suunniteltu, Scentech -hajunestoteknologialla toteutettu alusasu. MicroDry-kangas siirtää kosteuden pois iholta. Jahtipukujen ykkönen kaikissa ominaisuuksissa JahtiJakt Premium -puku on kaikissa ominaisuuksissa jahtipukujen ykkönen: hengittävyys, vedenpitävyys, mukavuus, metsästäjälle suunnitellut yksityiskohdat. Kaupan päälle tuleva superlaaja etupaketti täydentää Premium-puvun täydelliseksi metsästysasukokonaisuudeksi. Saat kaiken yhdellä tilauksella hämmästyttävän edulliseen hintaan. Arvo 29,90 PUKEUDU OIKEIN Vedenpitävä ja hengittävä JahtiJakt Premium -kalvopuku on ns. kuoriasu. Se mahdollistaa laadukkaan kerrospukeutumisen, joka takaa parhaimman mahdollisen mukavuuden jahdissa. Väri vihreä/oranssi, AIR-TEX2 -kalvo, käännettävät korvaläpät, pehmeä ja äänetön materiaali. Kerrospukeutumisen idea 1. Tekninen alusasu imee kosteuden iholta ja siirtää sen ulompiin kerroksiin. Asuste tuntuu iholla aina miellyttävältä Arvo 14,90 1. 2. 3. 2. Tekninen väliasu pitää kehon lämpimänä ja siirtää alusasusta tulevan kosteuden hyvin hengittävän Premiumpuvun läpi ulos 3. Kuoriasu (JahtiJakt Premium -puku) päästää sisältä tulevan kosteuden ulos ja on vedenpitävä ulkoa tulevalle vedelle. JAHTIJAKT PREMIUM -KALVOPUKU + ETUPAKET TI PREMIU M Saat kerrospukeutumiseen tarvittavan korkealaatuisen teknisen alusasun ja väliasun Premium-puvun etupaketin mukana kaupan päälle. Tilaa heti! VAIN 249 +toimituskulut Tarjoukset voimassa myös Erätukku-myymälöissä!
• a satoja euroja verrattuna Kosteutta siirtävä, miellyttävä fleece-väliasu kerrospukeutumiseen. Metsästykseen ja vapaa-aikaan, laadukasta puuvillaa ja kaksi rintataskua. Takaosasta pidennetty helma suojaa ja lämmittää alaselkää. Tämä kaikki kuuluu Premium-pukupaketin uskomattoman edulliseen hintaan! Arvo 19,90 Arvo 24,90 Yhteensä 470,30,- Maksat vain 249,00,- Hyödynnä etu, tilaa heti! Sopii useimpiin automalleihin, helppo irrottaa ja pestä, materiaalina vettä ja likaa hylkivä polyesteri. Arvo 14,90 Heijastinnauhat edessä ja takana, erottuva huomioväri (oranssi) ja vetoketjukiinnitys edessä. Arvo 7,90 i Tilaa hett!ilaajan etu Nopean Tilaus 15.8.0 9 mennessä Tilaa heti! Tilaukset netistä: Tilauskuponki Kyllä, tilaan kpl JahtiJakt Premium edun arvo -pukua postiennakolla hintaan 249 /kpl + 39,90 postituskulut ja saan myös JahtiJakt Premium -puvun etupaketin sis. 6 tuotetta sekä nopean tilaajan etuna Primos - eecetakin, arvo 39,90 . (Tilaus 15.8.09 mennessä). Tilaajan allekirjoitus Nimi Metsästäjä 4/09 Osoite Postitoimipaikka Sähköposti* Puhelinnumero Pituus (cm) www.eratukku.fi Sujuvasti kupongilla postimaksu valmiiksi maksettu Nopean tilaajan Erätukku maksaa postimaksun (alle 18 vuotiaan holhooja) Puhelintilaukset aamusta iltaan Ma-Pe klo 9-18 Erätukku Tunnus 5013247 90003 VASTAUSLÄHETYS 020 747 7000 Paino (kg) Vyötärö (cm) Liityn samalla ilmaiseksi ErätukkuKlubiin ja saan uusimmat tarjoukset suoraan sähköpostiini. (*Merkitse sähköpostiosoitteesi kuponkiin.) Puku+etupaketti 1 Puku+etupaketti 2 Puku+etupaketti 3 Puku+etupaketti 4
• JahtiJakt Pro Markkinoiden edullisin Air-Tex2 -luokan kalvopuku J MIETITYT YKSITYISKOHDAT Hengittävyys ja vedenpitävyys ehdotonta huippua Hengittävyys > 11.000 g/m2/24 h* Vesipilarin korkeus > 10.000 mm* JahtiJakt Pro -asun AIR-TEX2 -kalvo on laminoitu suoraan puvun pintakankaaseen. Puku on kevyt ja TEFLON-käsitelty pintakangas ei vety. Puvun kaikki saumat on teipattu vesitiiviiksi. AIR-TEX2 -kalvon hengittävyys on ylivoimainen ja puku säilyttää keveytensä myös sateella. * Laboratoriotestit toteutettu Tampereen Teknillisen Yliopiston Älyvaatelaboratoriossa 1. Suojaava kaulus, sisäpinta lämmittävää fleeceä Erikoisvahvat tekstiilinahkavahvikkeet Veden- ja tuulenpitävä sekä hengittävä AIR-TEX2 -kalvo takissa ja housuissa, teipatut saumat Kahisematon ja erittäin luja pintakangas Ilmava verkkovuori, takin yläosassa tyylikäs ruutukangas Kätevä povitasku tuuliläpän alla, takkia ei tarvitse avata Kaikissa taskuissa AIR-TEX2 -kalvo, tavarat pysyvät kuivina Monipuoliset ja toimivat taskut, takissa 10 kpl, housuissa 4 kpl Lämmittelytaskujen sisäpinta fleeceä 2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10. Erikoisvahvat vetoketjut 11. Kainalo- ja lantioventilaatiot 12. Säädettävä vyötärö ja helma 13. Suomalaiseen metsään suunniteltu suojaväri 14. DropDtop-pintakäsittely takissa ja housuissa 15. Lahkeen suissa kiristimet , paras vedenParas hengittävyys kavuus pitävyys, paras mu PRO Kaikki yksityiskohdat jahtia varten suunniteltu Irrotettava, hengittävä ja vedenpitävä AIR-TEX2-kalvohuppu muotoiltavalla lipalla. Myös irrotettava hirvikärpäshuppu. Runsaat ja toimivat säilytystaskut, vedenpitävät taskut VHF-puhelimelle, kännykälle ja GPS:lle, läpiviennit puhelimen johdoille. Kainalo- ja lantioventilaatiot verkkosuojalla, jotka estävät mm. mäkäräisten ja hirvikärpästen pääsyn puvun sisään. Tarjoukset voimassa myös Erätukku-myymälöissä!
• Tilaa huippupuku ehdottomaan huippuhintaan Katso mitä kaikkea saat etupaketissa kaupan päälle Erityisesti kerrospukeutumiseen suunniteltu MicroDry-kangas siirtää kosteuden pois iholta. Oxford -olkavahvikkeilla ja vetoketjullisilla rinta- ja sivutaskuilla. Heijastinnauhat edessä ja takana, erottuva huomioväri (oranssi) ja vetoketjukiinnitys edessä. Arvo 19,90 Arvo 29,90 Arvo 7,90 Väri vihreä/oranssi, AIR-TEX2 -kalvo, käännettävät korvaläpät, pehmeä ja äänetön materiaali. Arvo 14,90 Nämä tuotteet kaupanpäälle Pro-puvun ostajalle! JAHTIJAKT PRO -KALVOPUKU + ETUPAKETTI Tartu tilaisuuteen, tilaa heti! VAIN Tilaa heti! Tilaukset netistä: 199 +toimituskulut Erätukku maksaa postimaksun PRO Tilauskuponki Kyllä, tilaan kpl JahtiJakt Pro -pukua postiennakolla hintaan 199 /kpl + postituskulut ja saan myös JahtiJakt Pro -puvun etupaketin sis. 4 tuotetta. Tilaajan allekirjoitus Nimi Metsästäjä 4/09 Pituus (cm) www.eratukku.fi Sujuvasti kupongilla postimaksu valmiiksi maksettu (alle 18 vuotiaan holhooja) Puhelintilaukset aamusta iltaan Ma-Pe klo 9-18 Erätukku Tunnus 5013247 90003 VASTAUSLÄHETYS Osoite Postitoimipaikka Sähköposti* Puhelinnumero Paino (kg) (cm) 020 747 7000 Vyötärö Liityn samalla ilmaiseksi ErätukkuKlubiin ja saan uusimmat tarjoukset suoraan sähköpostiini. (*Merkitse sähköpostiosoitteesi kuponkiin.) Puku+etupaketti 1 Puku+etupaketti 2 Puku+etupaketti 3 Puku+etupaketti 4
• JahtiJakt Classic Legendaarinen AIR-TEX-kalvopuku JahtiJakt Classic AIR-TEX -kalvopuku on se legendaarinen jahtiasu, joka ensimmäisenä voitti metsästäjien luottamuksen toimivuudellaan. Kalvopuvun ominaisuuksien ytimenä on testattu AIR-TEX -kalvo, jonka vedenpitävyys ja hengittävyys ovat huippuluokkaa. Toimivuus ja edullinen hinta ovat tehneet kalvopuvusta metsästäjien suosikin niin Euroopassa kuin USA:ssakin. Erinomainen vedenpitävyys, lämmin rakenne Hengittävyys > 5.000 g/m2/24 h Vesipilarin korkeus > 10.000 mm Testattu huippuvedenpitävä AIR-TEX -kalvo on pintakankaan ja vuorikankaan välissä. Rakenne tekee puvusta lämpimän ja se soveltuu erityisen hyvin kylmiin olosuhteisiin. Teflonkäsitelty pintakangas ei vety helposti ja säilyttää sen vuoksi ominaisuutensa myös kosteissa olosuhteissa. JAHTIJAKT CLASSIC -KALVOPUKU + ETUPAKETTI enpitävä AIR-TEX Classic-puvussa ved an ja vuorikan-kalvo on pintakanka e puvusta välissä. Rakenne teke kaan ltuu erityisen lämpimän ja se sove teisiin. hyvin kylmiin olosuh VAIN 149 +toimituskulut Tarjoukset voimassa myös Erätukku-myymälöissä!
• Tilaa nyt Suomen suosituin kalvopuku erikoishintaan Erityisesti kerrospukeutumiseen suunniteltu MicroDry-kangas siirtää kosteuden pois iholta. Lämmin ja tyylikäs microfleeceliivi väliasuksi ja vapaa-aikaan. Vetoketjulliset sivutaskut. Arvo 29,90 Arvo 19,90 Tyylikäs peruslippis takasäädöllä metsälle ja vapaa-aikaan. Classic-puvun tilaajille etupaketti kaupan päälle! Arvo 7,90 n, utee u tilais eti! Tartutilaa h Tilaa heti! Tilaukset netistä: Tilauskuponki Erätukku maksaa postimaksun www.eratukku.fi Sujuvasti kupongilla postimaksu valmiiksi maksettu Kyllä, tilaan kpl JahtiJakt Classic -pukua postiennakolla hintaan 149 /kpl + postituskulut ja saan myös JahtiJakt Classic -puvun etupaketin sis. 3 tuotetta. Tilaajan allekirjoitus Nimi Metsästäjä 4/09 Pituus (cm) (alle 18 vuotiaan holhooja) Puhelintilaukset aamusta iltaan Ma-Pe klo 9-18 Erätukku Tunnus 5013247 90003 VASTAUSLÄHETYS Osoite Postitoimipaikka Sähköposti* Puhelinnumero Paino (kg) (cm) 020 747 7000 Vyötärö Liityn samalla ilmaiseksi ErätukkuKlubiin ja saan uusimmat tarjoukset suoraan sähköpostiini. (*Merkitse sähköpostiosoitteesi kuponkiin.) Puku+etupaketti 1 Puku+etupaketti 2 Puku+etupaketti 3 Puku+etupaketti 4
• Suomen suosituin huippu Kolminkertainen vedenpitävyysteknologia JahtiJakt Premium-kalvokenkä 1. 2. 3. X X Lisäksi mm: X Pohjan nelikerrosrakenne vä Vedenpitävä ja hengittä X2 Tarjoukset voimassa myös Erätukku-myymälöissä!
• luokan jahtikenkä Uusi X Loistava vedenpitävyys ja hengittävyys. -kalvo X X X Hyödynnä etupaketti, tilaa heti! Arvo 19,90 Arvo 29,90 PREMIUM-KALVOKENKÄ + ETUPAKETTI VAIN 149 Erätukku maksaa postimaksun +toimituskulut Tilaa heti! Tilaukset netistä: Tilauskuponki Kyllä, tilaan kpl JahtiJakt Premium kalvokenkiä postiennakolla hintaan 149 /kpl + postituskulut ja saan myös JahtiJakt Premium kengän -etupaketin sis. 2 tuotetta. Tilaajan allekirjoitus Nimi Metsästäjä 4/09 Jalkaterän pituus (cm) Kenkä 1 Kenkä 2 Kenkä 3 Kenkä 4 Osoite Postitoimipaikka Sähköposti* Puhelinnumero www.eratukku.fi Sujuvasti kupongilla postimaksu valmiiksi maksettu (alle 18 vuotiaan holhooja) Puhelintilaukset aamusta iltaan Ma-Pe klo 9-18 Erätukku Tunnus 5013247 90003 VASTAUSLÄHETYS 020 747 7000 Liityn samalla ilmaiseksi ErätukkuKlubiin ja saan uusimmat tarjoukset suoraan sähköpostiini. (*Merkitse sähköpostiosoitteesi kuponkiin.)
• Luonnollisen kokoinen kuvaparvi toimii parhaiten Valmiit kuvasetit nyt Erätuku Luo aito sorsaparvi Sorsan kuvia on hyvä olla reilun kokoinen parvi, vähintään kuusi kappaletta, mutta usein käytetään jopa kymmeniä kuvia. Aseta kuvat veteen sorsien luonnollisille oleskeluja syöntipaikoille kaislikoiden lähelle. Sorsia kannattaa ruokkia paikalla jo viikkojen ajan ennen jahdin alkua. Sorsapilli lisää kuvien tehoa todella merkittävästi! Saat Erätukusta helposti mukana kulkevat valmiit houkutuskuvasetit nyt erikoishintaan. Tilaa heti! Käytä sekä vartioivia että ruokailevia hanhia Mitä suurempi hanhikuvaparvi, sitä tehokkaampi houkutus! Parvessa kuuluu olla sekä vartioivia, että ruokailevia hanhia. On tärkeää, että vartioivan hanhen nokka osoittaa aina tuulta kohti. Hanhipillin taitajat saavat hanhiparvensa todella elämään ­ pillin äänen kuulevat hanhet eivät voi vastustaa halua laskeutua kuvaparveen. + Sorsaparvi, 12 kuvaa VAIN Tee kyyhkyille ruokintapaikka Totuta jo alkukesästä kyyhkyt jahtipeltoon ruokintapaikan avulla - tarjoa jyviä ja herneitä. Aseta jahdissa pellolle vähintään kymmenen kuvan parvi kyyhkyjä: muutama pää pystyssä vartioiva ja runsaasti tikkuun kiinnitettyjä kuorikuvia, jotka näyttävät nokkivan ruokaa pellosta. Parven sekaan on hyvä asettaa muutamia variksen kuvia, jotka lisäävät kyyhkyjen luottamusta. Kyyhkypilli täydentää tehon. 35 +toimituskulut + VAIN + Rakenna teeriparvi Teeret viihtyvät parhaiten soilla ja suoalueiden reunoilla. Kokemuksen mukaan paras tulos saadaan teerien soidinalueella, kun 6­8 teertä asetetaan istumaan puihin tai riukujen nokkaan puoliympyrään korkeudelle, josta ne näkyvät muutaman sadan metrin päähän. Ympyrän sisään jäävälle aukiolle asetetaan vähintään kaksi soidinasennossa olevaa teertä. Kyyhkyparvi, 15 kuvaa 59 +toimituskulut hoa en te i. kuvi t Lisää rkittäväs illit me istap ta! un ri l rätuk aukeama E Katso avalta seura Tarjoukset voimassa myös Erätukku-myymälöissä! yy
• sta erikoishintaan + VAIN rille ja tee on rsille ä le, so hdistelm utin hil li-y uk Han -pil a an ho kuv tön riist ä lyöm + VAIN Hanhiparvi kelluva, 6 kuvaa Hanhiparvi kuorikuva, 6 kuvaa + VAIN 89 +toim +toi ituskulut +toimituskulut 89 +toimituskulut + +toimituskulut Kyyhkyparvi kokokuva, 12 kuvaa 39 +toimituskulut Kyyhkyparvi kuorikuva, 6 kuvaa VAIN 15 + u! Samettiteeriparvi, 6 kuvaa VAIN 25 VAIN 25 +toimituskulut Varispa Varisparvi, 3 kuvaa Samettinen täytettävä teeri. Kulkee mukana pienessä tilassa, täytettynä oikean teeren kokoinen. y Hyöd et ä lisä nn Tilaa heti! Tilaukset netistä: Tilauskuponki Kyllä, tilaan JahtiJakt houkutuskuvia kpl Sorsasetti, 9 naarasta, 3 urosta + kuljetussäkki, 35 eur/setti + toimituskulut kpl Hanhisetti, kelluva: 4 ruok., 2 vart. + kuljetussäkki, 89 eur/setti + toimituskulut kpl Hanhisetti, kuorikuva: 4 ruok., 2 vart. + kuljetussäkki, 89 eur/setti + toimituskulut kpl Kyyhkysetti, kokokuva: 12 kpl parvi + säkki, 39 eur/setti + toimituskulut kpl Kyyhkysetti, kuorikuva: 6 kpl nippu, 15 eur/setti + toimituskulut kpl Kyyhkysetti: 6kpl kokok. + 6kpl kuorik. + 3kpl varis + kyyhkypilli + säkki, 59 eur/setti + toimituskulut kpl Varissetti: 3kpl kokokuvaa + varispilli, 25 eur/setti + toimituskulut kpl Teerisetti: 4 istuvaa ja 2 soivaa, 25 eur/setti + toimituskulut Tilaajan allekirjoitus Nimi Osoite Postitoimipaikka (alle 18 vuotiaan holhooja) www.eratukku.fi Sujuvasti kupongilla postimaksu valmiiksi maksettu Erätukku maksaa postimaksun Puhelintilaukset aamusta iltaan Ma-Pe klo 9-18 Erätukku Metsästäjä 4/09 Tunnus 5013247 90003 VASTAUSLÄHETYS 020 747 7000 Liityn samalla ilmaiseksi ErätukkuKlubiin ja saan uusimmat tarjoukset suoraan sähköpostiini. Sähköposti Puhelinnumero
• Nyt laadukkaat houkutuspi Jahtipillien käyttö on lisääntynyt todella voimakkaasti viime vuosina. Houkutteleva tekijä on riistan lajitovereita tai saaliseläimiä imitoiva ääni. Lyhyen harjoittelun avulla oppii helposti soittamaan oikeanlaiset ja oikeanpituiset äänet, jotka kuulostavat luonnollisilta ja houkuttelevilta. Saat nyt Erätukusta laajan valikoiman korkealaatuisia eurooppalaisia pillejä. Tilaa heti omasi! Pyypilli JahtiJatk-pyypilliä soitetaan puhaltamalla tasaisesti muutama puhallus oikealla rytmillä: kaksi pitkähköä vihellystä ja loppuun lyhyt "kiekaisu". VAIN 90 5 +toimituskulut +toimituskulut Sorsapilli JahtiJaktin perinteistä puhallettavaa sorsapilliä soitetaan puhalluksilla, tehoa, kestoa ja rytmiikkaa säätelemällä. VAIN 90 16 90 24 +toimituskulut Hanhipilli JahtiJaktin hanhipilli toimii puhalluksilla, tehoa, kestoa ja rytmiikkaa säätelemällä. VAIN Kyyhky-teeripilli JahtiJaktin kyyhky-teeripillillä saa soittotekniikka muuttamalla näiden molempien riistalintujen ääniä, mutta myös halutessaan mm. käen kukuntaa ja pöllöjen huhuilua. VAIN 1490 +toimituskulut VARIS VILLISIKA KAURISPUKKI Lisää houkutuspillejä www.eratukku.fi KETTU ( JÄNIS) KETTU (LINTU) KETTU (MYYRÄ) HAAPANA PELTOPYY TAVI Tarjoukset voimassa myös Erätukku-myymälöissä! yy
• llit ja loukut Erätukusta Suomessa valmistetut JahtiJakt pienpetoloukut Minkkiloukku Pituus: 72 cm Korkeus: 16 cm Leveys: 18 cm Materiaali: Aluzink verkko 1"x1" Vahvistukset: Galvanisoitu lanka 4 mm VAIN Supikoiraloukku Pituus: 107 cm Korkeus: 36 cm Leveys: 31 cm Materiaali: Aluzink verkko 1"x1" Vahvistukset: Galvanisoitu lanka 4 mm VAIN Kettuloukku Pituus: 199 cm Korkeus: 46 cm Leveys: 31 cm Materiaali: Aluzink verkko 1"x1" Vahvistukset: Galvanisoitu lanka 4 mm VAIN 25 69 179 +toimituskulut +toimituskulut +toimituskulut Supikoiran ja ketun loukkupyynti kannattaa keskittää asutuksen ja peltojen lähelle. Loukkupyynnissä kannatta totuttaa eläimet löytämään ravintoa pyyntipaikoilta jo kesällä. Loukku lukitaan laukeamattomaksi ja eläimet voivat hakea syötit loukusta vapaasti. Pyyntiajan alettua loukku viritetään ja loukkuruokaluun tottuneet eläimet jäävät saaliiksi. Minkin loukkupyynti kannattaa keskittää jokien ja purojen varsille. Parhaita paikkoja ovat sellaiset, joissa vesi pysyy sulana läpi vuoden. Loukku sijoitetaan rannan tuntumaan, minkin luonnolliselle kulkureitille. Paras houkutin on kohtuullisen tuore kala. Houkutin kannattaa vaihtaa vähintään kerran viikossa. Loukku on sijoitettava siten, että se voidaan tarkistaa mahdollisimman helposti, vähintään kerran vuorokaudessa. Säilytä loukkua ulkona tai muutoin sellaisessa paikassa, jossa siihen ei tartu ihmisen hajua. Muutoin pyyntiteho saattaa laskea. Tilaa heti! Tilaukset netistä: Tilauskuponki Kyllä, tilaan JahtiJakt houkutuspillejä ja loukkuja kpl Pyypilli, 5,90 eur/kpl + toimituskulut kpl Sorsapilli, 16,90 eur/kpl + toimituskulut kpl Hanhipilli, 24,90 eur/kpl + toimituskulut kpl Kyyhky-teeripilli, 14,90 eur/kpl + toimituskulut kpl Minkkiloukku, 25 eur/kpl + toimituskulu kpl Supikoiraloukku, 69 eur/kpl + toimituskulut kpl Kettuloukku, 179 eur/kpl + toimituskulut Tilaajan allekirjoitus Nimi Osoite Postitoimipaikka Erätukku maksaa postimaksun www.eratukku.fi Sujuvasti kupongilla postimaksu valmiiksi maksettu Puhelintilaukset aamusta iltaan Ma-Pe klo 9-18 Erätukku Metsästäjä 4/09 Sähköposti Puhelinnumero (alle 18 vuotiaan holhooja) Tunnus 5013247 90003 VASTAUSLÄHETYS 020 747 7000 Liityn samalla ilmaiseksi ErätukkuKlubiin ja saan uusimmat tarjoukset suoraan sähköpostiini.
• Uusi huippulaadukas JahtiJakt Pro VHF -puhelin nyt kaikkien saatavilla stat yli ta kun o 0 / in Erikoish inta: 149,0 el i! 10 puh ilaa het helin. T pu JAHTIJAKT PRO VHFPUHELIN +ETUPAKETTI VAIN 159e +toimituskulut Erätukku maksaa postimaksun Tilaa heti! Tilaukset netistä: Tilauskuponki Kyllä, tilaan kpl JahtiJakt Pro VHF-puhelimia postiennakolla hintaan 159 /kpl (yli 10 kpl hinta 149 /kpl) + postituskulut ja saan myös puhelimen etupaketin. www.eratukku.fi Sujuvasti kupongilla postimaksu valmiiksi maksettu Tilaajan allekirjoitus Nimi Osoite (alle 18 vuotiaan holhooja) Puhelintilaukset aamusta iltaan Ma-Pe klo 9-18 Erätukku Tunnus 5013247 Metsästäjä 4/09 020 747 7000 Postitoimipaikka Sähköposti* Puhelinnumero 90003 VASTAUSLÄHETYS Liityn samalla ilmaiseksi ErätukkuKlubiin ja saan uusimmat tarjoukset suoraan sähköpostiini. (*Merkitse sähköpostisi kuponkiin.)
• Eräaatoksia valtion mailta Metsätalous ja metsästys yhteisillä apajilla I Tänäkin syksynä noin 150 000 lupametsästäjää, vuokramaiden metsästysseurojen metsästäjät ja Pohjois-Suomen vapaan metsästysoikeuden omistavat erästäjät samoilevat valtion maat verkonsilmälle. Osa valtion maista on vuokrattu paikallisille metsästysseuroille, mutta lähes kaksisataa aluetta, yhteensä noin seitsemän miljoonaa hehtaaria, on jätetty käytettäväksi lupametsästysalueina. Tilastojen mukaan valtion maiden metsästäjät ovat ukkometson lailla paikkauskollisia ja hakeutuvat vuodesta toiseen vanhalle eräalueelleen. Mutta aina sinne tulee uusiakin erästäjiä ­ kuten uusia metsoja hyvälle soitimelle. Metsästysmaat ovat monikäyttöalueita, joissa eri käyttömuodot sovitellaan yhteen. Vaikka virkistyskäytön merkitys on suuri, metsätalous on kuitenkin riistamaittemme tärkein käyttömuoto. Metsätalouskäyttö myös näkyy voimakkaimmin maisemassa. Metsästäjien antamasta palautteesta tulee aina tämän tästä esille harmi siitä, että juuri hänen eräreittinsä on muuttunut. Vanhalla eräpolulla on käyty hakkuulla, raivuulla, harvennuksella tai muokkaamassa. Metsien käsittelyt metsästysmailla, olivat ne yksityisiä tai yhteisiä, ovat kuitenkin tosiasia niin pitkään, kun luonnonsuojelualueet eivät muutu metsästysmaiksemme. Kun valtion mailta kerätään isänmaan tiliä kartuttamaan noin viisi miljoonaa kuutiota puuta, väistämättä jälkiä sattuu myös erästäjän eteen. Uudistus- ja harvennushakkuilla käsitellään vuosittain kuitenkin vain alle kaksi prosenttia metsätalouden käytössä olevasta pinta-alasta, joten jää sinne vielä hakkaamattomiakin metsiä. Metsäautoteitä liikaa tai liian vähän Myös metsäautotiet puhuttavat. Osa näkee metsäautotiet erämaiden pirstojina, toiset ainoana mahdollisuutena metsään menolle. Erästäjät ja marjastajat ovat olleet aina metsäautoteiden ahkerimpia hyödyntäjiä. Valtion mailla on noin 30 000 kilometriä metsäautoteitä, jotka on rakennettu aikanaan metsätalouden käyttöön, mutta samalla ne antavat mahdollisuuden huonojalkaisellekin tehdä retken pidemmälle asfalttitien reunasta. Monet hirven ruhot ja hillasangot taitaisivat jäädä hakematta ilman metsäautotieverkostoa. Metsäautotiet haluammekin pitää kaikille avoimina. Metsätalouden toimista tulee myös positiivista palautetta. Olemme kaikki huomanneet, että käsittelyt ja uudistusalat lisäävät monen riistaeläimen ruokamahdollisuuksia. Reunametsät lisäävät puulajeja ja parantavat monien lajien elinympäristöä. Meidän hirvikantamme tuskin olisi tällä tasolla, jos metsänuudistaminen ei olisi ollut näin suosiollista hirvelle. Nyt on metsästäjien tehtävä pitää hirvikanta sopivan kokoisena. Tarkkasilmäisimmät erästäjät ovat huomanneet metsätalouden toimivan myös riistan ehdoilla. Osallistuva suunnittelu on tuonut metsästäjät mukaan päätöksentekoon. Metsäsuunnittelussa sekä yleisesti että toimenpiteitä päätettäessä erikseen tehdään ratkaisuja riistan hyväksi. Metsätalouden paikkatietojärjestelmiin on tallennettu niin kanalintujen soidinalueet, pesimä- ja poikaselinympäristöt kuin hirven talvehtimisalueetkin. Ne ovat heti suunnittelijan ja hoitotöitä tekevän tiedossa, jolloin he voivat suunnata toimet tavoitteen mukaisesti. Myös GPS-paikannukseen tukeutuva metsäkoneen kuljettaja näkee näyttöruudussaan varoitukset riistakohteista. Riistakohteiden käsittelyssä onkin ammattitaidon lisäksi tärkeää tiedonvälitys. Tieto riistakohteesta on siirryttävä läpi koko metsänhoitoketjun aina alkusuunnittelusta töiden toteuttamiseen saakka. Metso mittaa työn onnistumista Kun samoillessa pysähtyy taivastelemaan käsiteltyjä alueita, voi huomata, että kosteikkopainanteita on jätetty käsittelyjen ulkopuolelle ja että raivauksissa on jätetty riistan suojaksi tiheikköjä ja lehtipuuryhmiä. Karuille rämeille alkaa ilmaantua myös umpeen laitettuja ojia ja aukeaksi hakattuja alueita, kun olosuhteita riekolle parannellaan. Tavoitteena on, että alueellisesti vähintään kolmasosa maisemasta olisi aina lajille kelvollista metsäympäristöä, kuten metsolle sopivia peitteisiä metsäkokonaisuuksia. Erityisesti käsittelyjä ohjaavat kanalintujen suoja-, reviiri- ja lisääntymisvaatimukset. Metso onkin muodostunut tärkeäksi mittariksi Metsähallituksen metsätalouden toimien onnistumiselle. Metsänkäsittely ei ole sinällään este metson viihtymiselle. Monissa tapauksissa sopivilla toimenpiteillä voidaan edistää metson reviiriviihtymistä ja soidinten säilymistä. Metsähallituksen paikkatietojärjestelmiin kirjattujen soidinpaikkojen toimivuus käydään inventoimassa soidinaikana keväthangilla. Soidinpaikkojen toimivuuden säilymistä verrataan kuviotietoihin, jotta ratkaisuja voitaisiin tehdä metsojen hyväksi ja soidinolosuhteet säilyisivät. Metsot ovat varsin paikkauskollisia, joten uuden soidinpaikan valmistaminen ei ole helppoa. Soidinaluetta tarkastellessa on huomioitava, että se käsittää noin 300 hehtaarin alueen. Metson silmään soidinpaikkojen näkyvyys pitäisi olla riittävä ja puusto riittävän harvaa. Mutta samalla alispuiden suojaa pitää löytyä. Soidinpaikan ympärillä on löydettävä myös varsin laajat päiväreviirit, joiden käsittelyssä riistan vaatimukset on huomioitava. Metsästäjiltä odotamme palautetta ja havaintoja. Riistamaiden käyttäjät katsovat asioita erästäjän asiantuntevin silmin. Erästäjiltä saamamme palautteen turvin voimme ohjata edelleen metsätalouden toimenpiteitä. Tarkkailemalla riistamaita, antamalla palautetta ja jatkuvasti yhteistyötä tekemällä voimme kehittää toimintaa niin, että pystymme parhaiten huomioimaan toistemme ja riistan tarpeet sekä keräämään hyvässä yhteiselossa oman satomme luonnon viljamailta. G Eino Piri Palvelupäällikkö Metsähallitus Metsätalous Metsästää 4 / 2009 51
• Jäljestys on tärkeä osa suurriistavirka-aputoimintaa Loukkaantuneiden tai vammautuneiden eläinten etsintään käytetään lähes aina apuna koiria. Kytkettynä jäljestävä koira on tähän mitä soveliain työkalu. eriaatteessa jäljestys on yksinkertaista puuhaa. Koiralle osoitetaan jäljen alku, ja koira seuraa jälkeä eläimen luo. Lähes kaikki koirat osaavat jäljestää, sillä taito on niiden perimässä geeneihin kirjoitettuna. Susi jäljestää hirveä saadakseen siitä mahansa täyteen ja sama vaisto ohjaa myös koiraa. Jo pieni koiranpentu osaa ajaa jälkeä, sillä se on sisäsyntyinen ominaisuus. Jäljestäviä koiria koulutetaan seuraamaan vammautuneen eläimen jälkeä. Parhaat koirat pystyvät seuraamaan jopa neljä viikkoa vanhaa verijälkeä. Tehtävään koulutettu koira pystyy erottelemaan loukkaantuneen eläimen jopa terveiden eläinten seasta. Se seuraa stressaantuneen eläimen hajua, jota eläin maastoon jättää. Ihmissilmin havaittavia verijälkiä jää sulan maan aikaan harvoin. ikäinen. Jäljestystehtävä kytketyllä koiralla on yleensä suhteellisen lyhyt, sillä loukkaantunut eläin ei kulje pitkiä matkoja, ellei sitä hätyytetä. Jäljelle tuleekin lähteä vasta, kun eläin on rauhoittunut ja käynyt makuulle. Tämä tapahtuu yleensä parin tunnin kuluessa loukkaantumisesta. Usein eläin pyrkii veteen helpottaakseen oloaan. Jäljestystehtävän kestoa ei kuitenkaan koskaan tiedä etukäteen, joten siihen on varustauduttava kunnon eväillä ja varusteilla. Jäljestävällä koiralla voidaan etsiä periaatteessa mitä tahansa riistaa. Jos koira on riistaviettinen, se seuraa eläimen jälkeä ilman loukkaantuneen eläimen hajuakin. Sorkkaeläinten seuraaminen on yleensä hivenen helpompaa kuin muiden eläinten siitä syystä, että sorkat rikkovat maan pinnan ja antavat tällöin vahvemman ja pitkäkestoisemman hajujäljen. Suurpetojen, esimerkiksi karhun, tassut eivät riko maan pintaa nimeksikään, joten tällaisen eläimen etsiminen on paljon haastavampaa. Karhun haju säilyy kuivalla ja tuulisella säällä vain muutamia tunteja. Koirat, jotka löytävät maastosta karhun, ovat yleensä taitavia jäljestäjiä. Tätä ominaisuutta voidaan parantaa jäljestysharjoitusten avulla. P Tehtävän kestoa ei tiedä etukäteen Normaalissa tilanteessa jälki on muutamien tuntien, kuitenkin yleensä alle kahden vuorokauden Tositoimiin vain koulutettuja koiria Loukkaantuneiden eläinten etsimiseen tarvi- Lähdössä sieni veretetään ja paikka merkitään maastoon. Nauhat on kerättävä maastosta lopuksi pois. Sienellä vedetään verijälki maastoon. 52 Metsästäjä 4 / 2009
• Jäljestyksessä käytetään monenrotuisia koiria. SRVA-tilanteeseen valitaan aina soveliain ja paras saatavilla oleva koira. Loukkaantuneen eläimen etsintä ei ole koskaan koiran koulutus- tai harjoitustilanne. taan siihen koulutettuja koirakoita. Koirakolla tarkoitetaan koiranohjaajaa sekä koiraa. Tilanteesta riippuen maastoon tulee saada kytkettynä jäljestäviä koiria sekä itsenäiseen työskentelyyn pystyviä koiria. Koirien tulee olla etukäteen testattuja ja jäljestystilanteissa tulisi pyrkiä siihen, että ne ovat aina kyseiseen tilanteeseen parhaita mahdollisia. Loukkaantuneen eläimen etsintä ei ole koskaan koiran koulutus- tai harjoitustilanne. Tehtävässä toimitaan poliisin virka-apuna ja siinä pyritään lopettamaan loukkaantuneen eläimen kärsimykset mahdollisimman nopeasti. Hyvin organisoidussa jäljestyksessä toimintaa johtaa joko poliisi tai poliisin valtuuttama metsästyksen johtaja. Metsässä koiranohjaaja johtaa jäljestyspartion toimintaa. Maastoon lähtevän henkilöstön lisäksi jäljestystehtävissä tarvitaan alueensa hyvin tuntevia metsästäjiä, joita siirretään passiin tarpeen vaatiessa. Yhteydenpitoa hoidetaan VHF-puhelimilla tai GSM-yhteyksin. Tilanteen seuraamista ja johtamista helpottaa GPS-koiratutkan käyttö. Koiran liikkeitä voidaan näin seurata mistä tahansa GSM-verkon kuuluvuusalueella ja on hyvä, mikäli myös operaation johtaja voi ottaa koirasta paikannuksia johtopaikalla. Kytketty koira on hitaampi mutta varmempi Kytkettynä jäljestävällä koiralla päästään kaikkein parhaiten juuri oikean eläimen perään. Kytkettynä liikuttaessa koiranohjaaja näkee koko ajan maastoon tulleet jäljet ja hän osaa kertoa niistä esimerkiksi mahdollisen vammautumisasteen: onko luita poikki, tuleeko verta, tuleeko veri tippumalla vai valumalla, käykö eläin ma- Jäljen päässä nostetaan sieni pussiin ja laitetaan kaato ­ esimerkiksi hirven sorkka ­ koiralle palkinnoksi. Metsästää 4 / 2009 53
• kuulla ja niin edelleen. Tiedot helpottavat päätöksentekoa ja toteuttamistavan valintaa: miten eläimeen tulee suhtautua. Kytkettynä koira ei myöskään ole niin suuressa vaarassa jäädä auton alle tai vaikkapa hukkua jäihin. Susialueilla, joissa on riski koiran joutumisesta suden suuhun, kytketyn koiran käyttö on turvallisinta tehtävän suorittamiseen, mikäli se muuten vain on mahdollista. Mikäli loukkaantunutta eläintä ei tavoiteta kytketyllä koiralla, vaan se esimerkiksi lähtee makuultaan liikkeelle, koiraa voidaan vaihtaa vapaasti työskentelevään tai painostaa eläin kytketyllä koiralla passiketjun luo. Kätevintä on, mikäli samaa koiraa voidaan käyttää eläimen jäljestämiseen niin kytkettynä kuin vapaanakin. Suuri osa hirvikoirista jäljestää omatoimisesti vapaalla haulla, mutta vapaasti eläimiä etsivä koira ei välttämättä lähde riistarikkailla alueilla vammautuneen eläimen perään. Vaikka vapaasti hakeva koira löytäisikin metsään kuolleen eläimen, se ei läheskään aina jää kaadolle, saati ilmoita siitä haukkumalla isännälleen. Kytketyn koiran avulla päästään hitaammin, mutta varmemmin oikean eläimen luo ja samaan aikaan metsästäjät ovat paremmin tietoisia tapahtumien kulusta. Jäljestyksen opettelu I Jäljestämistä voidaan opettaa minkä rotuiselle koiralle tahansa, eikä se ole vaikeaa tahi kallista. Välineistöksi tarvitaan koiralle jälkivaljaat ja 6­12 metriä pitkä naru, köysi tai liina. Jäljen tekemiseen tarvitaan maanomistajan lupa, naudan, hirvieläimen tai karhun verta, superlonin palanen 5 x 10 cm ja noin 3 metriä pitkä naru, ehjä muovipussi sekä kuitunauhaa jäljen merkkaamiseen. Jäljen päähän tarvitaan kaato, esimerkiksi hirven sorkka. Sieni kastellaan vedellä, jotta se luovuttaa paremmin hajua. Maastossa lähtöpaikalla potkitaan maan pinta rikki ja veretetään sieni tässä kuopassa. Lähtö voidaan merkitä kuitunauhalla. Sen jälkeen vedetään jälki maastoon siten, että sieni kulkee aina viimeisenä. Kuitunauhalla voidaan merkitä jäljen sijaintia. Jäljen päähän jätetään kaato ja sieni nostetaan muovipussiin. Vaikeusastetta nostetaan vähitellen Jäljen annetaan vanhentua vähintään kaksi tuntia ennen kuin se ajetaan koiran kanssa. Jäljen pituutta, ikää ja vaikeusastetta nostetaan koiran kehittyessä. Ensimmäisten jälkien tulisi olla suoria ja korkeintaan sata metriä pitkiä. Myöhemmin koiran kehittyessä jälki voi olla useamman sadan metrin, jopa kilometrien mittainen ja matkalle voidaan tehdä esimerkiksi kulmia, makauksia, katkoja sekä vesistön ja teiden ylityksiä. Opettelussa on tärkeää edetä nousujohteisesti ja maltilla. 2­3 jälkiharjoitusta kuukau- Jäljestävä koira on parhaimmillaan 6­10 vuoden ikäisenä. dessa on riittävä tahti jäljestyksen opetteluun. Koiran täytyy olla fyysisesti hyvässä kunnossa, jotta se pystyy suoriutumaan tehtävästä niin polttavalla kesähelteellä kuin talven pakkasissakin. Jäljestäminen on koiralle raskasta aivotyötä, ja jos fysiikka ei ole kunnossa, ei koira jaksa keskittyä jäljen seuraamiseen. Seurauksena on tällöin keskeyttäminen. Jälkivarmuus tärkeintä Koiran työskentelytyyli ­ eli kulkeeko se jäljen päällä vai sivussa ­ on epäolennaista. Myös nenä voi olla joko maassa tahi ilmassa. Tärkeää on jälkiuskollisuus ja -varmuus: koiran työskentelyyn on voitava luottaa. Luottamus koiran ja ohjaajan välille syntyy ahkerasta harjoittelusta ja yhdessä tekemisestä. Myös koiranohjaajan taidot karttuvat jälkitreeneissä, ja oman koiran "lukemisen" taito onkin tärkeää: onko koira työssä vai ei? Jäljestävän koiran kouluttaminen on hauskaa puuhaa ja sen tulisi olla säännöllistä. Jäljestävä koira on yleensä parhaimmillaan 6­10 vuoden ikäisenä. Jäljestyskoulutus voidaan aloittaa koiranpennulle heti luovutusikäisenä muun peruskoulutuksen ja lajikoulutuksen rinnalla. Jäljestystoimintaan pääsee mukaan osallistumalla jäljestyskoulutuksiin, joita järjestetään useiden kennelpiirien alueilla. Lisätietoja koulutuksista saa kennelpiirien jäljestysohjaajilta ja riistanhoitopiireistä. Jäljestävien koirien ohjaajien yhteystietoja löytyy osoitteesta www.riistaweb.riista.fi. Teksti ja kuvat: Ville Hokkanen, riistanhoidonneuvoja, Pohjois-Savon riistanhoitopiiri Suurpetotilanteissa tarvitaan erikoisosaamista Haavoittuneen suurriistan ja erityisesti suurpetojen jäljestyksessä tarvitaan erikoisosaamista. Haavoittuneen karhun tai villisian jäljille on syytä lähteä 2­3-henkisellä ryhmällä, johon kuuluu koiranohjaaja, ampuja ja maasto-opas sekä kaksi koiraa, joista toinen työskentelee vapaana ja toinen kytkettynä. Reservissä on syytä olla lisää varakoiria, joilla voidaan tarkistaa mahdollisesti ympäröivää tiestöä ja näin lohkoa pienemmäksi aluetta, jolta haavakkoa tai loukkaantunutta eläintä etsitään. Irrallaan työskentelevä koira huolehtii siitä, ettei karhu tai villisika pääse yllättämään jäljestyspartiota ja kytketty koira varmistaa oikean eläimen löytymisen. Ampujan tehtävänä on koko ajan olla valmiina ampumaan haavoittunut suurpeto. Aseistuksena partiolla tulisi olla haulikko täyteisillä ladattuna sekä kivääri hirviluodein. Maasto-opas voi kulkiessaan merkitä aina viimeisen varman jäljen maastoon, sekä huolehtia suunnistamisesta ja viestinnästä. Varakoirakoita tarvitaan myös, mikäli olosuhteet ovat erittäin vaativat. Paahtavassa kesähelteessä hyväkuntoisetkin koirat uupuvat nopeasti ja tällöin otetaan reservistä varakoiria käyttöön. Koiranohjaaja yleensä johtaa jälkipartion toimintaa ja huolehtii viestinnästä koko operaation johtajalle. Muun tiedottamisen hoitaa hirvieläintilanteissa SRVA-yhteyshenkilö ja suurpetotilanteissa aina poliisi. Jäljestystehtäviin osallistuvilla henkilöillä tulee olla voimassaoleva maksettu metsästyskortti. Metsästyskortin vakuutus kattaa myös jäljestystehtävään osallistuvan koiran mahdolliset onnettomuudet. G Teksti ja kuvat: Ville Hokkanen, riistanhoidonneuvoja, Pohjois-Savon riistanhoitopiiri 2­3 jälkiharjoitusta kuukaudessa on sopiva tahti jäljestyksen opetteluun. Suurriistavirka-apu eli SRVA I Lakisääteinen metsästäjäorganisaatio päivitti toukokuun alussa kolarissa loukkaantuneiden tai muutoin vahingoittuneiden eläinten talteenottoa muodostamalla yhtenäisen hälytysketjumallin koko maahan. Toiminnasta käytetään lyhennettä SRVA eli suurriistavirkaapu. Ketju toimii siten, että hälytys vastaanotetaan hätäkeskuksessa normaalin 112-numeron kautta. Sen jälkeen hätäkeskus ottaa suoraan yhteyttä riistanhoitoyhdistyksen SRVA-yhteyshenkilöön, mikäli kyseessä on hirvieläinonnettomuus. Suurpetotilanteessa tieto välittyy ensin poliisille, joka sitten tavoittaa SRVA-henkilön. SRVA-yhteyshenkilö koordinoi ja delegoi tilanteen hoitamisen paikallisille jäljestyspartioille ja hankkii riittävästi henkilöitä, jotta eläimen tila saadaan selvitettyä. Toiminta on siis aina viranomaiselle annettavaa virka-apua. Suurpetotilanteet ovat poliisijohtoisia. Keltaiset heijastinliivit ovat pakollinen turvavaruste. 54 Metsästäjä 4 / 2009
• u estatt T a MAASTOON METSÄLLE NÄE KOIRASI JÄLKI JA MATKAN PITUUS SUORAAN KARTALLA PUHELIMESSASI JAHDIN AIKANA - SEURAAVANA PÄIVÄNÄ - NETISSÄ - MILLOIN VAIN HALUAT. laatua Personal 99 Locator Kotimaisen Benefonin valmistama Twig Locator GPS paikannin - Huoltovapaa, voit vaihtaa itse akun ja SIM-kortin - Uusinta GPRS- ja palvelinteknologiaa hyödyntäen edulliset käyttökustannukset ja seurantatoiminnot - Haukun kuuntelu - Toimii erityisen hyvin valjaassa - paino 100 g NYT 1200 mAh akulla ! > 20% lisää toiminta-aikaa Uutta W b Web 39/v MONIPUOLINEN GPS-VIESTIVÄLINE STIVÄLINE STIVÄLINE ÄLINE JAHTIPORUKOILLE! Lähetä vaikka KAATO ryhmäviestinä koko porukalle, EasyGO neuvoo p paikalle! Internetselaimella toimiva EasyGO Locator paikannuslaitteiden karttapohjainen seurantaohjelmisto - Käytä Locatoria vaikka läppärillä! - Pääkäyttäjällä on mahdollisuus paikantaa laitetta, laittaa jatkuvaan seurantaan ja säätää laitteen asetuksia. Seurantahistorian tarkastelu. - Seurantatoiminnoissa ja paikantimen asetusviesteissä käytetään GPRS-yhteystapaa Hunter YHTEISTYÖSSÄ: Laajennusosa metsästäjille e - MH: 2009 hirvi- ja pienriistalupa-alueet stalupa-alueet alupa al eet lupa-alu a-alu - Yhteensopiva yleisimpien koira GPS merkkien kanssa. 89 Valjaat, tarvikkeet, huolto ja myynti www. tutkahemmo.fi Koko paketti 495 sis. Web käyttöliittymän vuodelle 2009 www.easygo.fi Valmistus / myynti: InfoKartta Oy, Oulu Metsästää 4 / 2009 55
• Mufloni ­ 70 vuotta Suomessa 56 Metsästäjä 4 / 2009 Vanhemmat pässit ovat hyvin varovaisia. Tällä herralla on viisi/ kuusi vuotta niskoillaan.
• Välimeren Korsikan ja Sardinian saarien villilammas mufloni on kuulunut Suomen eläimistöön jo 70 vuotta. Varsin erilaisesta ilmastosta huolimatta muflonit ovat pärjänneet täällä hyvin ja ne lisääntyvät joka vuosi niin hyvin, että vuosittain voidaan kaataa muutamia yksilöitä. Muflonin metsästyksen merkitys on kansallisella tasolla suhteellisen vähäinen, mutta niillä alueilla, joilla muflonit nyt elelevät, on sillä varsin suuri merkitys paikallisille metsästäjille. S uomessa muflonin historia alkoi 1930-luvun alussa Länsi-Uudenmaan Inkoossa Ragnar Kreuger -nimisen miehen (1897­1997) aloitteesta. Kreuger oli hyvin kiinnostunut metsästyksestä ja luonnosta ylipäänsä. Voidakseen omistautua näihin harrastuksiinsa hän hankki useassa eri otteessa omistukseensa maa- ja vesialueita Inkoon ulkosaaristosta. Tämän alueen ytimen muodostaa 70 hehtaarin suuruinen saari nimeltä Hättö. Monen kokeilun tulos Lapsuutensa Kreuger vietti kartanossa Viipurissa. Siellä hän varttui Pietarista tuotujen saksanhirvien kanssa. Ajatus uusien eläinten tuomisesta ei siis ollut vieras Kreugerille, jonka mielestä uusien lajien kasvattaminen muuten varsin karulla ja autiolla Hättön saarella olisi hyvin soveliasta. Näin alkoi pitkä jakso kokeiluja ja erehdyksiä, kun Kreuger toi saarelle milloin mitäkin lajeja. Luettelo Kreugerin Hättön saareen tuomista eläin- ja kasvilajeista on pitkä, ja vielä tänä päivänä saarella kasvaa useita puu- ja pensaslajeja, jotka ovat peräisin hänen kokeiluistaan. Hättön saareen ja sen naapurisaariin istutetut eläinlajit osoittivat, että muun muassa alppikauriit, pesukarhut ja riikinkukot eivät pärjänneet siellä erityisen hyvin. Niillä mufloneilla, joita Kreuger vuonna 1939 toi Tanskasta Korkeasaaren eläinpuiston kautta, oli sen sijaan voimakas elämänhalu uudessa ympäristössään. Vuonna 1942 syntyi ensimmäinen karitsa, ja tämän jälkeen kanta lisääntyi joka vuosi muutamalla jälkeläisellä. 1940-lopulla Hättön saarella oli jo noin 30 muflonia. Silloin voitiin järjestää ensimmäiset jahdit. Mufloniuuhi noin kolme kuukautta vanhan jälkeläisensä kanssa. Uusia istutuksia Hättön tapahtumat herättivät mielenkiintoa myös muualla. Porilainen Reposaaren metsästysseura kiinnostui Kreugerin mufloneista ja vuonna 1949 seura hankki yhden muflonpässin ja kaksi uuhta Hättöstä. Eläimet vietiin 150 hehtaarin suuruiselle Säpin saarelle Porin edustalla. Vuonna 1971 hankittiin kaksi pässiä ja kaksi uuhta Korkeasaaresta. Jotta geenit vähän sekoittuisivat, vaihtoivat Hättö ja Säppi 1980-luvun lopussa muutamia eläimiä. Hättö sai pässin ja kantavan uuhen Säpistä ja Säppi sai uuhen Hättöstä. Muutamia vuosia myöhemmin, vuonna 1995, Säpin metsästäjät hankkivat vielä kaksi pässiä Ähtärin eläinpuistosta. Mufloneja myös Nauvoon 1980-luvulle saakka Suomessa oli vain kaksi erillistä vapaana elävää kantaa, mutta kiinnos- tus mufloneihin oli herännyt myös Nauvossa. Bent Barner-Rasmussen, joka hoitaa Högsarin saaren metsästysasiat, hankki kantavan uuhen ja kolme karitsaa Säpistä. Eläimiä pidettiin jonkin aikaa pienessä aitauksessa ja ne päästettiin vapauteen toukokuussa jäiden lähdön jälkeen. Jostain syystä kaikki muflonit hävisivät samalla kertaa Högsarista. Muutama vuosi myöhemmin Barner-Rasmussen yritti uudelleen kolmella pässillä ja kolmella uuhella. Uusi yritys onnistui paremmin, ja kanta alkoi kasvaa. Uudet uuhet eivät olleet puhdasrotuisia mufloneita, vaan risteytettyjä maatiaislampaiden kanssa. Tämä näkyy siinä, että tietyt Högsarin eläimistä eivät ole täysin sen värisiä kuin tyypilliset muflonit. Maatiaislampaiden perimä näkyy taipumuksena saada kaksoskaritsoita, joka on harvinaista mufloneilla. Uusia jälkeläisiä saattaa myös syntyä muflonien normaalin lisääntymiskauden ulkopuolella. Tästä syystä on Högsarin mufloninmetsästys kohdistettu nimenomaan maatiaislampaita muistuttaviin yksilöihin. Högsariin hankittiin myös kaksi puhdasrotuista mufloninaarasta Ähtärin eläintarhasta vuonna 2005. Naapurissa havaittiin merkillisiä eläimiä Säpistä Högsariin tuoduista ja jäljettömiin hävinneistä mufloneista ei kuulunut muutamaan vuoteen yhtään mitään. Noin 400 metriä Högsarista sijaitsevilla Anisorin, Brännkärrin ja Ängholmin saarilla toimivat metsästäjät alkoivat sen sijaan ihmetellä mitä merkillisiä eläimiä he olivat yhtäkkiä saaneet mailleen. Vasta, kun asia tuli puheeksi Bent Barner-Rasmussenin kanssa selvisi, että ne olivat hänen mufloninsa, jotka olivat uineet naapurisaariin ja asettuneet sinne asumaan. Tämän "muuttoliikkeen" seurauksena noin 100 hehtaaria yhteispinta-alaltaan oleville kolmelle naapurisaarelle muodostui muflonikanta, joka kymmenen vuotta myöhemmin oli 24 eläimen suuruinen. Metsästäjien mielestä tämä Metsästää 4 / 2009 57
• uuden riistalajin tulo oli hienoa. Eläimiä alettiin ruokkia talvisin ja jopa metsästämään muutamia yksilöitä vuosittain. Kun Kaj Åberg, Nauvon Lillandetin pohjoispuolella olevan Svartö-nimisen saaren omistaja, oli tutustunut Anisorin mufloneihin, hän ajatteli, että nämä saattaisivat viihtyä hyvin myös hänen saarellaan. 2000-luvun alussa hän hankki pässin ja uuhen Högsarin saarelta ja toi ne Svartölle. Viime talvena saarella laskettiin olevan seitsemän muflonia, ja tämän kevään karitsoiminen tietänee muutaman eläimen lisäystä tällä 100 hehtaarin suuruisella saarella. Kannat kasvavat Tänä päivänä on siis olemassa vapaasti eläviä muflonikantoja Uudenmaan, Varsinais-Suomen sekä Satakunnan riistanhoitopiireissä, ja yleinen suuntaus viimeisten vuosien aikana on ollut se, että muflonikannat kasvavat. Hättön saarella muflonien talvikanta pysyy nykyisin 25 eläimen tasolla ja kannan vuotui58 Metsästäjä 4 / 2009 nen kasvu on arvioitu 12 yksilöksi. Tarkoituksena on kannan pitäminen tällä tasolla, mikä tietää noin tusinan eläimen kaatoa vuosittain. Mufloninmetsästys on toteutettu Hättöllä pääasiassa ajoketjumetsästyksenä, mutta on myös metsästetty ajavalla mäyräkoiralla ja harrastettu väijyntämetsästystä. Kantaa verotetaan valikoivasti säästämällä hyviä trofeita kantavia uroksia. Siihen väijyntämetsästys sopii parhaiten, koska silloin on mahdollisuus tarkkailla eläintä ennen laukausta. Metsästyksen aikana kaadetaan niin karitsoja, uuhia kuin pässiäkin suhteessa niiden esiintymiseen kannassa. Koska Ragnar Kreuger vuosien kuluessa toi Hättön saarelle lukuisan määrän eri eläinlajeja, nyt tuonnin tuloksena saarella on myös runsaasti kuusipeuroja. Talvikanta on noin kolmenkymmenen eläimen suuruinen. Lisäksi saaressa oleskelee ajoittain myös valkohäntäpeuroja, metsäkauriita ja jokunen hirvi. Säpissä metsästetään mäyräkoiralla Säpissä muflonien kanssa ei kilpaile mikään muu sorkkaeläinriista, mutta kesäaikaan ne saavat seuraa Ylämaan karjasta, Highland cattlesta. Viime kesänä saaressa oli 16­17 lehmää. Tapani Pöysti, Reposaaren metsästysseuran puheenjohtaja, arvioi Säpin muflonien talvikannan olevan lähes 60 yksilön suuruinen, mikä on aavistuksen suurempi kuin aikaisempina vuosina. Kannan vuotuinen kasvu on enimmillään ollut 18 eläintä. Verotus on pysynyt aavistuksen pienempänä kuin kasvu. Tästä syystä kanta on lisääntynyt. Metsästyskautena 2008 kaadettiin Säpissä 14 muflonia, joista useimmat ajavan mäyräkoiran edestä. Metsästys kohdistuu ensisijaisesti nuoriin yksilöihin. Näin pyritään välttämään uuhien ja hyvien vanhempien pässien ampumista. Säpissä ei ole vakinaista väestöä. Näin ollen ei synny puutarhaviljelyyn kohdistuvia ongelmia. Ei ole myöskään havaintoja, että muflonit aiheuttaisivat metsävahinkoja.
• Högsarissa suositaan väijyntämetsästystä Mufloneilla on vuoristokiipeilyyn hyvin soveltuvat sorkat. Högsarissa muflonit ovat levittäytyneet noin 600 hehtaarin suuruiselle alueelle. Talvikannan suuruus on tällä hetkellä lähes 50 yksilöä ja kannan vuotuinen kasvu on 20­30 eläintä. Tähän asti on vuosittain kaadettu 4­6 yksilöä, pääasiallisesti karitsoja. Koska kannan kasvu on tällä hetkellä nousussa, on arveltu, että tulevan syksyn metsästyksessä voitaisiin kaataa parisenkymmentä yksilöä ­ kuten myös tulevina vuosina. Myös Högsarissa on kokeiltu metsästystä ajavalla mäyräkoiralla, mutta kokemukset osoittavat, että metsästysmuoto tuottaa usein vaikeuksia passissa oleville ampujille. Muflonit kasaantuvat koiran edessä usein niin tiukasti toisiinsa, ettei ole mahdollista poimia yksittäisiä yksilöitä laumasta. Bent Barner-Rasmussen on siksi sitä mieltä, että sopivimmat metsästysmuodot Högsarissa ovat joko väijyntämetsästys tai hiipimisjahti. Koska muflonit ovat päiväeläimiä, voidaan näitä metsästysmuotoja soveltaa mihin vuorokaudenaikaan hyvänsä. Nämä metsästysmuodot antavat sitä paitsi paremmat mahdollisuudet valikoivaan metsästykseen. Muflonien lisäksi on Högsarilla myös vahva kuusipeurakanta. Lisäksi siellä esiintyy runsaasti metsäkauriita ja valkohäntäpeuroja. Sen sijaan hirvikanta on varsin harva. Sorkkaeläinriistan korkeasta esiintymistiheydestä huolimatta ei Barner-Rasmussen ole havainnut, että eri lajien välillä esiintyisi kilpailua. Sen sijaan on kyllä havaittu, että niin muflonit ja kuusipeurat kuin metsäkauriit ja valkohäntäpeurat saattavat käydä samanaikaisesti samalla niityllä laitumella. Barner-Rasmussenin mukaan muflonien maaja metsätaloudelle aiheuttamat vahingot ovat vähäisiä. Puutarhoissa sen sijaan saattaa syntyä vahinkoja, jollei niitä aidata. Mufloni pähkinänkuoressa Koko I Muflonilammas, Ovis musimon, on pienin kaikista villilampaista. Sen säkäkorkeus saattaa nousta lähes 75 senttimetriin ja ruhon pituus yltää noin 120 senttimetriin. Vanhojen urosten elopaino saattaa nousta 50 kiloon ja naaraiden 35 kiloon. Turkki I Turkin laatu eroaa maatiaislampaan villasta ja muistuttaa enemmän hirvieläimen turkkia. Vuodenajasta riippuen turkin väri vaihtelee kesän punaruskeasta talven mustaruskeaan. Vuodenajasta riippumatta kaikilla mufloneilla on valkoiset "sukat" ja valkoinen alapuoli. Sarvet I Mufloneilla molemmat sukupuolet voivat saada sarvet. Naarailla nämä kuitenkin ovat erittäin pienet. Urokset voivat saada vahvat, kaarevat sarvet, joiden pituus saattaa olla yli 80 senttimetriä. Mufloni on onttosarvinen eläin, jonka sarvet kasvavat putoamatta joka vuosi. Tämän seurauksena sarvet saavat joka vuosi renkaan, jonka avulla uroksen ikä voidaan päätellä. Lisääntyminen I Kiima on marras-joulukuussa ja tiineys kestää 140­160 vuorokautta. Lampaat syntyvät huhti­toukokuussa. Naaraat saavat tavallisesti yhden karitsan kerrallaan, mutta hyvätuottoiset naaraat saattavat joskus saada kaksosiakin. Ravinnon valinta I Mufloni luokitellaan karkeislaiduntajaksi, koska se ahmii lähes mitä vaan pintakasvillisuutta, verrattuna esimerkiksi valkohäntäpeuraan, joka on varsinainen laatulaiduntaja. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että muflonit syövät monia ruoholajeja, sieniä ja erilaisia jäkäliä. Alkuperä I Eurooppalaisten muflonien alkuperä löytyy Korsikan ja Sardinian saarilta. Nykyään mufloneja esiintyy useimmissa Euroopan maissa sekä Yhdysvalloissa, Uudessa-Seelannissa ja Havaijilla. sena uusien kantojen perustamisessa, sisäsiittoisuus saattaa aiheuttaa merkittävän riskin. Vuosien kuluessa on tehty useita muflonien siirtoja eri kantojen välillä ja siksi on ajateltavissa, että tätä tullaan jatkamaan. Siitä huolimatta, että mahdollisesti voidaan katsoa eduksi saada maatiaislampaiden perimän avulla suurempi jälkeläistuotanto ja mahdollisesti jopa komeammat sarvet, on puhdasrotuista kantaa aina pidettävä parempana. G Teksti ja kuvat: Mikael Wikström Irrallaan olevat koirat synnyttävät ongelmia Päinvastoin kuin Hättön, Säpin, Högsarin ja Svartön kannat on Anisorin liepeillä oleva kanta taantunut. Irtokoirat ovat olleet vahingoksi mufloneille. Osa yksilöistä on paennut naapurisaarille ja osaa on kohdannut muunlainen kohtalo. Anisorin, Brännkärrin ja Ängholmin talvikanta on enimmillään ollut 24 yksilön vahvuinen. Tällä haavaa siinä on arvioitu olevan korkeintaan kymmenen yksilöä. Muflonien tulevaisuus Talvella 2008­2009 arvioitiin Suomessa vapaina elävien muflonien määrän olevan yhteensä noin 150 yksilöä. Ne sijoittuvat neljään maantieteellisesti erilliseen alueeseen, joiden pinta-ala on yhteensä runsaat 1 000 hehtaaria. Kun tähän lisätään kesällä syntyvät karitsat, on kanta ennen metsästystä noin 210 muflonin suuruinen. Metsästäjät arvioivat voivansa kaataa tästä määrästä viitisenkymmentä muflonia syksyn aikana. Määrä ei sinänsä ole suuri, mutta kyseisistä muflonikannoista huolta pitävät metsästäjät saavat ehdottomasti kokea hyvin erilaisen metsästyksen. Tällöin kohteenakin on hyvin erilainen riista. On todennäköistä, että muflonin metsästysmahdollisuus tulee tulevaisuudessa yhä useamman ulottuville. Suomen mufloneihin liittyvä haaste on niiden genetiikka. Kannat ovat niin selvästi erossa toisistaan, ettei luonnolliseen perintötekijöiden vaihtoon kantojen välillä ole mahdollisuuksia. Koska varsin harva "kantayksilö" on ollut osalli- Säpissä on noin 60 yksilön talvikanta, Nauvossa on kaksi kantaa, joissa on yhteensä lähes 70 yksilöä ja Hättössä on 25 muflonin talvikanta. Viime talvena Suomessa eli noin 150 muflonia. Ne sijoittuvat neljään maantieteellisesti erilliseen alueeseen, joiden pinta-ala on yhteensä runsaat 1 000 hehtaaria. Metsästää 4 / 2009 59
• Miksi riistakolmioita? Heinä-elokuussa laskettava metsäkanalintujen riistakolmiolaskenta ei tunnu enää innostavan metsästäjiä entiseen malliin. Eikö riistan arviointi enää ole oleellinen osa metsästyskulttuuriamme? Ja minkä takia sinä osallistuisit riistakolmion laskentaan? sästysverotuksen suunnittelussa. Metsäkanalintukannat vaihtelevat voimakkaasti vuodesta toiseen ja metsästysverotuksen tulisi mukautua kannan vaihtelujen tahdissa ­ nykyistäkin enemmän. Kesäkolmioiden tärkein päämäärä on tarjota apuvälineitä metsästysverotuksen suunnitteluun. Esimerkiksi metsästysseuran toiminnassa kanalintulaskennan tiheys kannattaa huomioida, kun porukka kokouksessa määrittelee kanalintujen metsästyksen rajoitteita kuten saaliskiintiöitä tai mahdollisia rauhoituksia. Erityisen tärkeää on suunnitella metsästysverotus huolellisesti nyt, kun kanalintukannat ovat pohjalukemissa monissa osissa maata. Tietoa kolmiolaskentojen tuloksesta tulee laskijoille ja tuloksia on mahdollista lukea myös tuoreeltaan laskennan aikana internetistä (www.rktl.fi). kusjärjestölle. Myös maa- ja metsätalousministeriö käyttää tietoja valtakunnallisen tason päätöksiä puntaroidessaan. Riistaorganisaatiolle laskennat mahdollistavatkin kestävän metsästyksen valvonnan ja säätelyn. Ja se on kaikkien metsästäjien etu pitkällä tähtäimellä. Kanalintukantojen runsausarvioita on käytetty pääasiassa metsästysaikojen säätelyssä. Ongelmana on ollut se, että päätökset joudutaan Metsästäjä-lehden tiedotuksen ja 30 päivän valitusajan takia tekemään jo kesäkuussa, ja silloin tietojen osalta pitää pureutua edellisten vuosien lintukannan ja saalistilastojen kehityssuuntauksiin. Toisaalta tätä ei ole pidetty hirveänä ongelmana, koska metsästäjien vapaaehtoinen metsästyssäätely tuntuu pelaavan varsin mallikkaasti. Riistanhoitopiirien tekemät rajoitukset ovat kehyksiä, joiden varaan käytännön metsästyksen säätelijät ­ metsästysseurat ja metsästäjät ­ tekevät lopulliset päätelmänsä omille metsästysrajoitteilleen. nipuolisen tieteenteon aiaineiston, jota neiston a muukin suoomalainen eläinntiede ja ekologia ia on myös tottuunut hyödyntätämään. Suomalaiaisen metsästäjän jän laskentapanos on maailmalla hyvin yvin tunnettua ­ laskentojen tuloksia ja laajuutta on ksia kadehdittu ja äimistelty laajasti kansainvälisillä areenoilla. Tutkimukselle riistakolmioaineistot ovat todellisia helmiä. Kesäiset kanalintulaskennat ikä- ja sukupuolijakaumineen ovat mahtavia aineistoja populaatioiden dynamiikan eli "kehityksen" tutkijoille. Metsäinventointeihin yhdistetyt lintuhavainnot mahdollistavat maisemaekologian tutkimuksen. Lienee sanomattakin selvää, että tällainen tutkimus hyödyttää meitä metsästäjiä, kun saamme yhä parempaa tietoa metsäkanalintujen elinympäristövaatimuksista ja elinympäristömuutosten vaikutuksista. Näillä tiedoilla pystyttäisiin ehkä vaikuttamaan vahvemmin I nto riistakolmiolaskentaan on hiipunut alkuvuosien huumasta. Noin 1700 riistakolmiosta lasketaan kesäisin noin 800. Syitä innostuksen hiipumiseen on varmaan monia ­ niitä sen enempää ruotimatta. Mutta miksi riistakolmioita kannattaa laskea ja miten motivoida porukkaa tämän maailmankuulun kolmiolaskennan pariin? Miten kolmiotuloksia voi hyödyntää? Tietoa omalle organisaatiolle Laskennalla kerätty tietomassa jalostuu Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa tietolähteeksi metsästäjien omatoimisuuteen perustuvalle riistaorganisaatiolle ­ riistanhoitoyhdistyksille, riistanhoitopiireille ja Metsästäjäin Kes- Perusta metsästyksen suunnitteluun Riistakolmiolaskentaa tarvitaan, koska metsäkanalintukantojen koon ja vaihtelun tunteminen on välttämätön edellytys kestävän met60 Metsästäjä 4 / 2009 Tutkimuksen helmiä Riistantutkimukselle kesäiset ja talviset riistakolmiolaskennat tarjoavat tärkeimmän ja erittäin mo-
• Riistakolmiolaskentojen keskimääräiset kanalintutiheydet olivat viime vuonna 20-vuotisen historian alhaisimpia. Katovuosina vanhoihin lintuihin väkisinkin kohdistuvassa metsästyksessä tarvitaan malttia, jotta tuottavaa kannanosaa säästyy tulevien vuosien kasvun siemeneksi. metsätalouden metsänkäsittelyohjeisiin ja omiin toimintatapoihin omissa metsissämme. Riistallisen monimuotoisuuden seuranta sekä petoeläinten ja niiden saaliseläinten vuorovaikutuksen tutkiminen tarjoaa ehtymätöntä tutkimuskenttää, joka kiinnostaa myös monia metsästäjiä. Tietoa metsästyksen vuoksi Meidän metsästäjien pitää muistaa, että meidän tehtävämme on perustella metsästyksen kestävyys, ja siinä työssä meillä ei ole varaa tinkiä riistakantojen seurannasta. Tai jos sen teemme, saanemme tulevaisuudessa varautua myös moniin ongelmiin ­ tiedon puutteessa monen on helppo esittää vaatimuksia metsäsmetsäs tettävi tettävien lajien, metsästys sästysaikojen tai jopa täyssuojelun osalta osalta. Jos laskentainto hiipuu, emme h pysty enää argupyst men mentoimaan metsäst sästyksemme kestävy tävyyttä faktoilla vaan joudumme vaa tur turvautumaan mi mielikuviin. Jos meillä ei ole me osoittaa vahos vaa tietoa asiva a asta, kelkka on h helppo kääntää metsäst tystä vastaan, t vaikka asiat eivät todellisuudessa kovin huon huonosti olisikaan. Monesti asiat saadaa näyttämään saadaan erilaisilta kuin mitä ne todellisuudessa ovat. Vai osasitko arvata, että suojelupolitiikan kuumina keppihevosina käytettyjä liito-oravia löytyisi metsistämme yli kolme kertaa enemmän kuin hirviä, noin 300 000. Usein kuulee puhuttavan, että talkoohenki on kadonnut, ja sitä se varmaan valitettavan usein onkin. Vaikka nykyajan kiireet työelämässä ovat konkreettisia, on meidän tehtävämme herätellä se vanha kunnon talkoohenki hereille. Kyllä metsästäjistä pitää löytyä sellaista talkoohenkeä, jota tehdään harrastuksemme ja riistan vuoksi. G Teksti: Marko Svensberg erikoissuunnittelija Metsästäjäin Keskusjärjestö Reijo Orava Metsästysseuran kesäkokouksen ajankohtaa kannattaa miettiä kolmiolaskentatulosten saapumisen kannalta. Ensimmäisiä, alustavia kolmiotuloksia RKTL on tuottanut viime vuosina elokuun 10. päivän tuntumissa varhennetun laskennan ja laskentalomakkeen sähköisen palauttamisen ansiosta. Riistakantojen seuranta on keskeisessä roolissa metsästyksen kestävyyden perustelemisessa. Metsästäjä 4 / 2009 61
• Miten kolmiotuloksia hyödynnetään? ­ Kanalintujen verotus joustavaksi I Riistakolmiolaskennan tuloksia kannattaa hyödyntää seuran kanalintujahdin suunnittelussa. On harmi, että monissa seuroissa päätöksiä tehdään välillä "musta tuntuu" -mielellä ja edellisten vuosien päätösten perusteella, eikä päätöksiä pohjata uusimpien riistalaskentojen tuottamiin tietoihin perustuen. Monesti kiintiö on esimerkiksi metson osalta asetettu yhteen ukkometsoon per mies ja sitä ei muuteta, vaikka lintukantojen runsaus antaisikin siihen mahdollisuuden. Joustonvaraa pitäisi tarvittaessa olla molempiin suuntiin. Jäsenistön keskuudesta kumpuava omiin havaintoihin perustuva riistakantatieto voi olla hyvinkin oikea tai hyvinkin väärä ja tieto voi helposti perustua vain muutamien retkien kokemukseen. Miten sitten hyödyntää saatua laskentatietoa? Kolmiolaskennasta saatu arvioitu teerimäärä neliökilometriä kohden kerrotaan metsästysmaiden metsäpinta-alalla, ja tulokseksi syntyy arvio oman alueen teerimäärästä. Riistantutkimuksen suosittelemat verotusprosentit vaihtelevat 1­12 prosentin välillä, ja näiden avulla verotustasoa voidaan haarukoida metsästäjien lukumäärän mukaan henkilökohtaiseksi tai seurakohtaiseksi kiintiöksi. Menetelmä on varsin helppo tapa määrittää kiintiö. Kannan kasvu- ja huippuvaiheessa verotus on 10­12 prosentin luokkaa, laskuvaiheessa 5­6 prosentin luokkaa ja pohjalla vain 1­2 prosentin luokkaa. Jos metsästyspinta-alaa on 6000 hehtaaria ja siitä 5000 hehtaaria on metsämaata ja teerikannaksi on arvioitu 10 lintua/metsämaa-km2, niin teeriä on koko alueella 50 km2 x 10 lintua/km2 eli 500 lintua. Jos kanta on nousussa, 10 prosentin verotustason mukaan teeriä voitaisiin pyytää seuran alueelta 50 yksilöä. Jos teerikanta on pohjalla esimerkiksi 4 lintua/km2 eli seuran alueella on 200 lintua, 1­2 prosentin mukaisen verotuksen mukaan lintua voitaisiin verottaa vain 2­4 koko seuran alueelta. Siis todella vähän. Hyvänä vuonna kiintiö voitaisiin esimerkiksi jakaa teerenmetsästykseen osallistuvien kesken, kun taas huonona vuonna metsästyksestä ehkä kannattaisi luopua kokonaan. Tai sitten esimerkiksi noin 10 % antaa kiintiöpalkinto ahkerimmille riistanhoitajille. Todellisuudessahan seurassa 10-12 % 5-6 % yleensä tunnetaan varsin hyvin oma 1-2 % jäsenistö ja se, millainen kiintiösuositus tuottaa millaisen Aik Aika saaliin. Edellisten vuoOhjeelliset verotusasteet metsäkanalintukantojen eri sien saalistietoa, vaiheissa. Luvut havainnollistavat suositeltavaa verolajia metsästävien tusasteen vaihtelua syklin eri vaiheissa. (Piirros Harto Lindénin ym., 1991, mukaan). jäsenten määrää, jäsenten näkemystä riistakannoista sekä vanhoja ja uudempia riistalaskentöjen parannustyö, pienpetopyynti toja kannattaa käyttää hyväksi ja muu lajin hyväksi tehtävä työ mahdollisia rajoituksia mietittäessä. jää helposti vähäisemmäksi. Lajin Vai tarvitaanko säätelyä lainkaan, metsästettävyys tai edes haave siitä sillä useinhan itse lintukannan kun on motivaation lähde monelle heikkous heijastuu varsin nopeasti metsästäjälle. myös metsästysinnokkuuteen? Kolmiolaskentatuloksia voidaan Pitempiä rauhoituksia mietittäessä hyödyntää myös tutkittaessa seuran kannattaa myös ajatella jäsenistön ja oman lähialueen lintukantojen kehitystä pidemmällä ajanjaksolla. motivaatiota lintukantojen hoitoon. Lintukantojen kehitystä voi vertailla Esimerkiksi metson osalta pitkätesimerkiksi lumijälkilaskentojen kään piirikohtaiset ja laaja-alaiset pienpetoindekseihin, kanalintujen rauhoitusjaksot eivät ole merkittävästi parantaneet metsokantojen ja pienpetojen saalistilastoihin sekä tehtyihin riistanhoitotoimiin ja tilaa. Pitkäaikaiset rauhoitukset helposti vähentävät metsästäjien rajoituspäätöksiin. G kiinnostuksen koko lajia kohtaan. Kun kiinnostus hiipuu, elinympäris- Teksti: Marko Svensberg Tiheys 62 Metsästäjä 4 / 2009
• SH OK KI HI NN AT ! PUUIPUUS! H T UU YÖT Y AALINEN H Y TTÖÖN! MAKSIM KÄ OIRA NLUOKAN K KOVA Täysin yhteen MKJ/Trackesopiva r ja Tracker Hunte maastonavig r o ohjelmistojeintin kanssa! TESTIVOITTAJAN UUTUUS TUUS U -panta Tilaa myös uusi Pointer MAX-seurantaohjelmisto! lmisto! m NYT! 699 Musti ennen 899 OHJELMAN LIVE-PALVELU, Huippu-uutuus ja KARTAT* N o seurantaohjelmisto ­ kaikki mitä tarvitset! *) LIVE-palvelu POINTER MAX Sis. viideksi vuodeksi ja 2500 karttaruutua ­ ilman erillisiä lisäkuluja! 299 Tarjous! JAHTIPUHELINTARJOUKSET GPS-panta+puhelin Nyt Magnum-paketti Sony Ericsson C702 -paketti -seurantaohjelmistolle KYSY KYSY MYÖS TA T TARJOUS NOKIA-PUHELIMELLA! Paras liittymä hyvä Oikea hinta, s ja muunkuuluvuu yttän neltavuus kä n tarpeiden jä mukaiseksi Sony Ericsson C702 Nokia 6210 Navigator 199 NYT! ennen 898 1359 parhaalle tuotteelle 249 Tarjous! Minun Sonera. Juuri sellainen kuin sinä haluat. ljaat sekä muut Meiltä akut ja vanhempiin Pointerva tarvikkeet myös ulliseen hintaan! ed malleihin TU! KAUPPA AVAT VERKKO Hintoihin lisätään toimituskulut. varusteet.fi valiokoira Metsästää 4 / 2009 MYYNTI 63
• Vesistöt ovat hyviä kiintopisteitä, ja jokien seuraaminen helpottaa suunnistamista. Talousveden saatavuus on myös tärkeä yksittäinen seikka leiripaikkaa valittaessa. Ekin kanssa erällä HARHAPOLUILLA Harhautuminen ja eksyminen ovat eri asioita. Kokenutkin suunnistaja saattaa herpaantua hetkeksi ja kulkea harhaan. Tottunut luonnossaliikkuja osaa kuitenkin paikantaa itsensä takaisin kartalle. E ränkävijä ei ikinä lähde vähänkään pidemmille vaelluksille ilman karttaa ja kompassia. Liikuttaessa tutuissa maisemissa kulkevat suunnistusvälineet silloinkin mukana taskussa tai repussa. Luonnossa kuljettaessa on aina mahdollista kohdata ihminen, joka tarvitsee opastusta oikealle polulle. Kuka tahansa kulkee joskus hieman harhaan. Oikea suunta löytyy kuitenkin pian kartan ja kompassin avulla. Pieni mutka matkassa vie hieman aiottua enemmän aikaa, mutta siihen vahingot sitten jäävätkin. Tapahtuneesta voi ottaa opikseen ja pitää jatkossa itsensä paremmin kartalla. Vaeltaminen tiettömien taipaleiden takana ei ole muutenkaan mitään tarkkuussuunnistusta. Usein riittää, kun tietää tavoitteena olevan joen tulevan edessä vastaan vaikeakulkuisen suon jäädessä vasemmalle. Vasta kämpän tai jonkun muun pienen kohteen löytäminen vaatii hieman enemmän tarkkuutta. 64 Metsästäjä 4 / 2009 Ja onko sillä sen suurempaa väliä, jos illan lähestyessä ei olla täysin varmoja sijainnista? Tällaisessa tilanteessa pysähdytään sopivaan leiripaikkaan, tehdään olo mukavaksi ja levätään yön yli. Olinpaikan selvittämistä jatketaan uuden päivän koittaessa, ellei se ole jo illalla karttoja tutkittaessa selvinnyt. Olinpaikkaa voi yrittää selvittää monin eri tavoin. Yksi tapa on kiivetä korkealle mäelle, jossa suunnataan kartta ja verrataan sitä edessä avautuvaan maisemaan. Todennäköisesti sijainti on jo selvinnyt ennen tätä, kun on saanut suunnattua karttansa jonkun järven rannalla tai suon laidalla. Viimeisenä keinona voi lähteä määrätietoisesti kulkemaan parhaaksi katsomaansa suuntaan. Se voi olla esimerkiksi tie, jonka tietää tulevan ennemmin tai myöhemmin vastaan. Vaellus ei mennyt ehkä aivan suunnitelmien mukaisesti, mutta tulihan koettua tämäkin. Vain aniharvoin kukaan eksyy kaukana erämaassa. Aikansa harhailtuaan vaeltaja jatkaa matkaa tai palaa takaisin ihmisten ilmoille. Vaaratilanteita ei pääse syntymään, kun kokenut vaeltaja tietää mitä tekee ja repusta löytyy asianmukaisten vaellusvarusteiden lisäksi hieman ylimääräistä muonaa. Metsästysaikana ei ole mitenkään tavatonta kohdata metsään eksynyt marjastaja tai sienestäjä. Jahtiseurueelle on ainoastaan kunniaksi ohjata eksynyt takaisin tien varteen. Älä menetä malttiasi Eksyminen on pientä harhaankulkemista paljon pahempi juttu. Silloin kulkija on niin pa-
• Toimintaohjeet eksyttäessä: I Istu alas ja rauhoitu. Syö ja juo sekä pidä itsesi lämpimänä. Päivän lähestyessä iltaa leiriydy ja tuumaa tilannetta yön yli. I Muistele missä viimeksi olit täysin varma sijainnistasi. Arvele kuinka pitkälle olet ehtinyt tästä kulkemaan. I Vertaa ympäröivää maastoa karttaan ja hakeudu korkeaan paikkaan, josta on hyvä näkyvyys ympäristöön. I Ota kompassisuunta esimerkiksi näkemääsi mastoa kohti tai suuntaan, jossa tiedät varmasti tien tulevan ennen pitkään vastaan. I Jos et saa mistään suunnasta mitään kiintopistettä, soita hätänumeroon 112 ja kerro eksyneesi. I Kentän puuttuessa kiipeä mäen tai tunturin laelle, poista puhelimestasi SIM-kortti ja yritä uudelleen. I Sinua aletaan etsiä myös siinä tapauksessa, jos olet kertonut lähdöstäsi ja jättänyt reittisuunnitelmasi muiden tietoon. I Leiriytyessäsi tee tulet tai levitä esille jotain näkyvää, joka herättää mahdollisten etsijöiden huomion. Syrjäseuduilla voi olla laajojakin katvealueita, missä matkapuhelimet eivät toimi. Puhelinverkkoon saa yleensä kuitenkin yhteyden, kun nousee riittävän korkealle mäelle. Muistilista eksymisten välttämiseksi: I Opettele suunnistamaan turvallisessa ympäristössä. Pidä retkeillessäsi karttaa ja kompassia aina mukana. I Aseta GPS-paikantimeen retkesi lähtö- ja lopetuspaikat sekä mahdolliset välietapit, kuten autiotuvat ja tulipaikat. I Älä yliarvioi itsesi ja kumppaneittesi kokemusta. Valitse omille taidoille sopiva retkikohde ja reitti. I Pidä itsesi kartalla vaikka joku toinen vastaisikin suunnistamisesta. Pysähdy heti paikanmääritystä varten, jos olet epävarma sijainnistasi. I Huonolla näkyvyydellä varmista sijaintisi entistä useammin. Suunnista tavoitetta kohti useiden välitavoitteiden kautta. Huom! Muista aina kertoa perheenjäsenille tai tutuille mihin aiot lähteä ja kuinka pitkään viivyt. Pohjois-Suomessa reittisuunnitelma ja aikataulu kannattaa jättää myös hotellin vastaanottoon ja pidemmillä vaelluksilla lähimpään Metsähallituksen luontokeskukseen. Lataa matkapuhelimen akku täyteen juuri ennen vaellusta. Vältä puhelimen turhaa käyttöä ja pidä sitä päällä vain tarvittaessa. Hätätilanteessa käytä puhelinta ainoastaan asiointiin viranomaisten kanssa. Sijaintisi voidaan paikallistaa ainoastaan ollessasi suorassa puhelinyhteydessä viranomaisiin. Suuntaa tuntiviisari aurinkoon ja puolita tuntiviisarin ja kello 12 välinen kulma. Saamasi suunta osoittaa etelään. Kesäaikana tuntiviisaria on siirrettävä tunti taaksepäin ennen suunnan määrittämistä. Kaikkien yleisölle avoimien luonnonpuistojen tapaan Koivusuollakaan ei saa poiketa merkityltä polulta syrjään. Vaikka Pirhun polku on merkitty hyvin maastoon, kannattaa retkelle ottaa kartta mukaan. Kartta kertoo ympäristöstä aina paljon enemmän mitä pelkältä polulta voi nähdä. GPS laitetaan päälle epävarmoissa tilanteissa, kun halutaan tarkistaa etäisyys ja suunta seuraavaan kohteeseen. Varsinkaan pidemmillä vaelluksilla virtalähteitä ei kannata kuluttaa turhaan. hasti hukassa, ettei hänellä ole mitään aavistusta olinpaikastaan. Oman sijainnin määrittäminen ei ole edes mahdollista, sillä eksyneellä ei yleensä ole karttaa tai mitään muitakaan suunnistusvälineitä mukanaan. Eksynyt on useimmiten kokematon luonnossaliikkuja. Erätaitojen lisäksi myös varusteet ovat puutteelliset. Tilannetta ei helpota, jos matkapuhelinkin on jäänyt kotiin. Onneksi suurin osa eksymisistä tapahtuu lähellä asutusta tai matkailukeskuksia. Apu ei ole kovin kaukana. Eksyttäessä on tärkeintä pystyä tunnustamaan itselleen tapahtunut tosiasia ja toimia tilanteen edellyttämällä tavalla. Mutta mitä tehdä, jos ei ole karttaa eikä suunnistustaitojen ohella muutkaan erätaidot hallussa? Tällöin istutaan alas ja Metsästää 4 / 2009 65
• rauhoitutaan. Aikaa ja energiaa ei kannata tuhlata turhaan hötkyilyyn. Surkuttelun sijaan kuunnellaan jos jostain kantautuisi liikenteen ääniä, sillä lähin tie ei ole yleensä kovin kaukana. Jos mitään ei kuulu, muistellaan minkälaisten paikkojen ohi on vast'ikään kuljettu. Käännytään ympäri ja lähdetään samaa reittiä takaisin kuin on tultukin. Tällöin pitää tietenkin olla varma reitistä, ettei eksytä itseään entistä pahemmin. Jos omista jäljistä ei ole tietoa, täytyy yrittää luoda edes karkea mielikuva siitä, missä suunnassa on lähin maantie. Asiaa kannattaa pohtia huolella, sillä kertaalleen otettua suuntaa ei pidä lähteä kovin herkästi muuttamaan. Muurahaiskeot ja oksat viihtyvät etelässä Ilmansuunnat selvittää helpoiten auringon ja kellon avulla. Kesäaikaan aurinko on idässä klo 7, etelässä klo 13 ja lännessä klo 19. Viisarikellon avulla ilmansuunnat pysyvät selvillä kaiken aikaa, jos aurinko vain on näkyvissä. Pilvisellä ilmalla ilmansuuntia joutuu arvuuttelemaan muista merkeistä. Muurahaiskeot ovat puiden ja kivien eteläpuolella ja viettävät etelään. Yksinäisissä puissa on etelän puolella enemmän oksia ja ne ovat muita tuuheampia. Jäkälät kasvavat puiden ja kivien eteläpuolella, kun taas sammalet kasvavat enimmäkseen näiden pohjoispuolella. G Teksti ja kuvat: Eerikki Rundgren Hinnasto 2009 6x42 6x42 7x50 7x50 8x56 8x56 8x56 8x56 10x42 1,1-4x24 1,1-4x24 1,5-6x42 1,5-6x42 1,5-6x42 3-12x42 3-12x50 3-12x50 3-12x50 2,5-10x56 2,5-10x56 2,5-10x56 2,5-10x56 4-16x50 12,5-50x50 12,5-50x56 1,1-4x20 1,5-6x20 3-12x50 3-12x50 3-12x50 4-16x42 4-16x50 4-16x50 5-25x56 5-25x56 12,5-50x56 12,5-50x56 Lisähintaan: Lisähintaan: HUN Klassik Klassik Klassik valoristikolla HUN Klassik HUN valoristikolla Klassik valoristikolla Klassik sis alv. alv. 560 760 940 1295 600 940 975 1295 795 1120 1575 995 1180 1595 1195 1225 1420 1795 1225 1420 1575 1795 1495 2095 2420 1995 1895 1790 1995 2360 2265 2070 2410 2595 2695 2270 2270 95 160 Pelastuskoodi retkeilyreitin varrella. Koodisysteemin avulla hätäpuhelun tehnyt retkeilijä saadaan paikannettua saman tien, sillä tolpassa olevan koodin tarkka sijainti on pelastuslaitoksen tiedossa. Zenith Zenith FlashDot Klassik Zenith Zenith FlashDot Klassik Klassik Zenith Zenith FlashDot Klassik Zenith Klassik valoristikolla Zenith FlashDot TESTIVOITTAJA TESTIVOITTAJA Varmint FieldTarget Parallax (ilmakiv) FT valoristikko+Parallax (ilmakiv) PM ShortDot PM P3 FlashDot PM II PM II/P Parallax säädöllä (*) PM II/LP valoristikko+Parallax (*) PM II PM II/P Parallax (*) PM II/LP valoristikko+Parallax (*) PM II/LP DT valoristikko+Parallax PM II/LP-2 DT, ristikko 2 kuvatasolla PM II/P Parallax, ristikko 1 kuvatasolla PM II/P Parallax, ristikko 2 kuvatasolla Klassik & Zenith ristikot 8 & FD8 PM II (*) merkittyjen DT double turn Retkeilyalueilla on pääsääntöisesti erittäin hyvät opasteet. Polkujen risteyksissä on kuitenkin aina mahdollista kävellä harhaan. Kartalla varustautunut retkeilijä löytää nopeasti reitille takaisin. Kommentti I Luonnossa kulkiessani näen aivan liian usein retkeilijöitä ilman karttaa ja kompassia. Nuuksion kansallispuistossa ei ole mitenkään tavatonta kohdata kulkijoita, jotka ovat jättäneet autonsa tien varteen ja tuuriinsa luottaen lähteneet polkuja seuraamalla etsimään lähintä nuotiopaikkaa. Ikävä kyllä tällainen "retkeily" on lisääntynyt kaikkialla Suomessa, kasvaneen turismin myötä Pohjois-Suomessakin. Varsinkin isojen matkailukeskusten läheisyydessä ihmiset luottavat tuurinsa lisäksi aivan liikaa kansallispuistojen opasteisiin ja maastoon merkittyihin polkuihin. Useammilla on sentään GPS mukana. Sen ei kuitenkaan ymmärretä olevan apuväline kartan ja kompassin rinnalle. GPS:n ollessa ainoa suunnistusväline joudutaan sitä pitämään päällä kaiken aikaa. Virtalähteiden tyhjennyttyä ollaan täysin eksyksissä ja joudutaan soittamaan apua. Pohjois-Suomessa turhista soitoista hätänumeroon on tullut lähes arkipäivää. Ihmiset hukkaavat itsensä maastoon, arvioivat voimansa väärin, eivätkä jaksa tai yksinkertaisesti viitsi palata omin voimin takaisin. Pelastusviranomaisia pidetään erämaatakseina, joiden velvollisuus on tarjota kyyti veronmaksajalle. Mihin ihmiset ovat kadottaneet suhteellisuudentajunsa ja vastuun omista tekemisistään? Myöhästyminen kavereiden kanssa rinnebaariin sovitusta tapaamisesta ei ole syy odottaa evakuointia. Jokainen turha lähtö vähentää viranomaisten resursseja hoitaa todellisia hätätilanteita. 66 Metsästäjä 4 / 2009
• Tekivätpä asiakkaat itselleen hyvän pankin! Palvelun tarjoaja Tapiola Pankki Oy Metsästää 4 / 2009 67 Kysyimme aikoinaan asiakkailtamme, millaisen pankin he haluavat. Tapiola Pankista tuli heidän omaa etuaan ajatteleva. Esimerkiksi käyttötilin korko on markkinoiden parhaita, ja yli 90 % pankin aktiiviasiakkaista on valmiita suosittelemaan sitä ystävilleen.* Käy osoitteessa tapiola.fi tai soita 01019 5102 ma­pe 8­20. * Tapiola Pankin asiakastyytyväisyyskysely 12/2008, Otantatutkimus
• Metsästäjän kuntostartti, osa III Viimeistele jahtikuntosi Metsästyskauden alkuun on enää muutama viikko. Nyt on aika viimeistellä jahtikunto lisäämällä hieman haasteita harjoitteluun. Pian olet valmis nauttimaan metsästyksestä ilman puuskutusta ja kolotuksia. periaatetta kalenterin kääntyessä heinä­elokuulle. Tätä lajinomaisuutta haemme siirtämällä harjoittelua metsäolosuhteisiin ja muuttamalla lihaskuntoliikkeet muistuttamaan metsästystilanteiden haasteita. Näin luomme parhaat mahdolliset edellytykset reippaille metsäreissuille. V Kestävyysharjoittelu ­ mene metsään! Nyt kun sauvakävelyllä ja kevyellä hölkällä on luotu pohjaa, on aika siirtyä siihen maastoon, jossa syksylläkin liikuntaan. Teekin vähintään puolet kestävyyslenkeistä metsässä ja pyri liikkumaan mahdollisimman paljon polkujen ja merkattujen reittien ulkopuolella. Epätasainen maasto vaatii hieman enemmän liikeradoilta. Huomaat pian, että reittä kohottavat lihakset lonkan etuosassa väsyvätkin aivan eri tavalla kuin pyörätiellä kävellessä. Myös tasapainoaisti kouliintuu, kun se joutuu varmistamaan jokaisen askeleen pitävyyden. Juuri nämä haasteet iime kuukausien aikana olemme rakentaneet kuntopohjaa rauhallisella kävelyllä, perustason lihaskuntoliikkeillä ja kireitä lihaksia avaavilla venyttelyliikkeillä. Harjoittelu on luonut mukavaa pohjaa, mutta jotain vielä puuttuu. Se jokin on jahtitilanteita suoraan tukevat harjoitteet. Urheilija muuttaa harjoitteluaan aina lajinomaisemmaksi kilpailukauden lähestyessä, sillä peruskuntoharjoitteet eivät valmista parhaalla mahdollisella tavalla kilpailujen vaatimuksiin. Myös metsästäjän kannattaa noudattaa samaa 68 Metsästäjä 4 / 2009 ovat sitä metsästäjän lajinomaisuutta, jota ei sileillä teillä tai pururadoilla viimeistellä. Hölkkäpätkien sijasta voit hakea pieniä tehopiikkejä treeniisi haastavista maastoista. Älä kierrä kaikkia kosteikkoja tai soita, vaan mene yli. Kiipeä mäki reippaasti ylös, ja voit tuntea pulssin nousevan mukavasti ja jalkoihin kertyvän hieman maitohappoa. Tätä ei kannata pelästyä, sillä juuri näitä ärsykkeitä kehosi peruskuntoilun jälkeen kaipaa: hieman kovempia haasteita, joilla kunnon kehitys pysyy käynnissä. Jos asut jahtimaiden lähistöllä, nämä treenit ovat myös oiva tilaisuus kartoittaa syksyn riistatilanne. Näet samalla paljonko riistaa on järkevä tänä vuonna verottaa ja toisaalta mistä riistaa löytyy mukavasti. Lihaskuntoa metsäreissun vaatimuksiin Pari kuukautta lihaskuntoharjoittelua jaloille ja vatsalihaksille on kasvattanut niiden voimaa
• Alkusyksyn kuntoilukokonaisuus Kestävyysharjoittelu I Tee kestävyysharjoittelua kaksi kertaa viikossa. Nyt voit nostaa harjoitusten keston jo 60­120 minuuttiin. Lyhyemmässä harjoituksessa voit välillä hölkätä, jos teet treenin tasamaalla. Metsässä voit tehdä sykkeennostatusta kävelemällä reippaasti suolla tai mäkimaastossa. Pitempi harjoitus voi olla rauhallisempi kävely metsässä riistatilannetta kartoitellen. Silloinkin paidan tulisi kuitenkin hieman kostua hiestä. I Tee lihaskunto- ja venyttelyharjoitus kaksi kertaa viikossa. Käytä tässä ja edellisessä numerossa esiteltyjä liikkeitä. Pidä pääpaino tämän artikkelin liikkeissä. Voit jättää edellisen numeron lihaskuntoliikkeistä joitain pois, sopiva liikkeiden yhteismäärä on 3­4. Täsmäliikkeet jahtireissujen haasteisiin Haaste 1. Laajat liikeradat ja kehon painon nostaminen Missä esiintyy: I Kulkeminen suomaastossa: Jalka uppoaa syvemmälle ja se pitää nostaa sieltä ylös. Myös ponnistava jalka joutuu tiukkaan tasapainottavaan työhön. I Ylämäet: Erityisesti ponnistava jalka joutuu kovaa työhön, kun etenemisen lisäksi kehoa pitää myös nostaa ylöspäin. I Kivet, tuulenkaadot, mättäät ja muut esteet. Joskus vaikean maaston kiertäminen vie turhan paljon aikaa. Toisinaan se ei ole edes mahdollista. Silloin jaloista on hyvä löytyä puhtia näiden esteiden selvittämiseen. Vastaa haasteeseen tällä liikkeellä ja kestävyyttä. Viime numerossa läpikäytyihin lihaskuntoliikkeisiin kannattaa lisätä pari elementtiä, jotka tekevät niistä metsästäjälle lajinomaisempia. Ensimmäinen elementti on laajemmat liikeradat, toinen tasapainoelementin lisääminen ja kolmas staattinen työ, johon erityisesti keskivartalon lihakset jahtireissuilla joutuvat. Harjoitteita on helppo mukauttaa omalle tasolle sopivaksi ja haastetta voi lisätä pikkuhiljaa, sillä kuten edellisissäkin harjoitteissa, säännöllisesti treenaamalla huomaat nopeaa kehittymistä myös näissä harjoitteissa. Haluan toivottaa kaikille lukijoille antoisia jahtihetkiä ja mukavia kuntoilutuokioita. Jatka kuntoiluharrastustasi jahtikauden jälkeenkin, niin ensi syksynä jaksat riistamailla entistäkin paremmin! G Teksti: Timo Haikarainen Penkillenousu I Käytä tukevaa penkkiä, laatikkoa tai porrasaskelmaa. Asetu askelman eteen ja nosta toinen jalka askelman päälle. I Nosta itsesi reippaasti ylös ylempää jalkaa käyttäen. Vapaan jalan polvi saa heilahtaa ylös. I Voit vaikeuttaa liikettä nostamalla penkin korkeutta. Pidä aluksi tukea käsillä, mutta luovu pikkuhiljaa tuesta, niin kehität samalla myös tasapainoasi. I Tee liikettä 3 x 15­25 toistoa molemmilla jaloilla. Metsästää 4 / 2009 69
• Haaste 2. Selän väsyminen jahtireissulla I Metsällä joudutaan kantamaan reppua ja asetta, joskus jopa useampia. Vaikka reppu olisi kuinka hyvin muotoiltu, siirtää se kehon painopistettä hieman taaksepäin, ja silloin selkä menee helposti notkolle. Silloin selkä väsyy ja kipuilee herkästi. I Metsässä kävellessä sattuu vähän väliä pieniä horjahduksia ja tasapainon korjaamisia. Jos kehon tukikorsetti, eli vatsalihakset, eivät aktivoidu nopeasti toimintaan näissä tilanteissa, pysäyttävät selän tukiranteet liikkeen. Se rasittaa pikkuhiljaa selkää, ja päivän päätteeksi se alkaakin olla melko jumissa. I Passissa seisominen. Pitkä seisominen rasittaa selkää ja jos vatsalihasten tuoma ryhti ei ole kohdallaan, alkaa selkä taas ilmoitella itsestään. Vastaa haasteeseen tällä liikkeellä Kaivattu uutuus markkinoille, kotimainen HuntView koira-GPS suomalaisen metsästäjän tarpeisiin. 389 2 Vatsalankku sänkyä vasten I Seiso ensin sängyn laidalla ja aktivoi vatsan tukilihakset, tee näin: kuvittele napittavasi liian tiukkoja housuja, vedä napa kohti selkärankaa ja kuvittele kaiken päälle pidättäväsi melkoista virtsahätää. Kuulostaa kummalta, mutta näin saat syvät vatsalihakset töihin. I Pidä tämä mielikuva ja asetu nojaan sänkyä vasten. Pidä vartalo täysin suorana ja edellä mainittu mielikuva keskivartalossa. Hengitä tasaisesti. I Pysy asennossa, kunnes vatsalihaksesi väsyvät niin, että lantio alkaa hieman tippua. I Toista liike 3 x maksimiaika Lisää tuotevaihtoehtoja: www.huntview.net Vinkkejä jahtireissulle I Pidä säännöllisiä lepotaukoja. Vaikka suunnitelmissa olisi pitkäkin päivämatka, pysähdy välillä ja laske reppu selästä. Pyörittele hieman hartioita, nosta kädet suoriksi ja ojenna itsesi pari kertaa päästä varpaisiin. Jos mahdollista, huilaa selälläsi ja nosta jalat puuta vasten. Se lepuuttaa selkääsi ja jalkojasi tehokkaamman kuin pelkkä kannonnokassa istuminen. I Muista juoda! Pienikin nestehukka haittaa jaksamista ja tarkkaavaisuutta metsällä. Myös suonenvedot eli lihaskrampit kiusaavat joskus metsämiestä. Säännöllinen kuntoilu ennen jahtikautta tekee ihmeitä niiden ehkäisyssä, mutta seuraavaksi tärkein seikka on riittävä juominen. Juo mieluiten vettä tai hyvin laimeita mehuja. I Tankkaa energiaa. Mikään ei tietenkään voita perinteistä nuotiomakkaraa, mutta pidä huoli, että pakkaat mukaasi myös esimerkiksi kokojyväleipää ja banaaneja. Energia vapautuu niistä kehon käyttöön tasaisesti, ja verensokeri pysyy sopivalla tasolla. Pyri syömään jotain 2­3 tunnin välein, niin huomaat selkeän eron jaksamisessasi. I Palauttele itseäsi reissun jälkeen. Jos takana on koko päivän metsäreissu, älä hyppää suoraan autoon, vaan malta tehdä muutama noin 30 sekunnin venytys ainakin kaikkein väsyneimmille lihasryhmille. Muista myös syödä ja juoda hyvin mahdollisimman pian reissun jälkeen. Näin palautuminen lähtee nopeasti käyntiin ja seuraavana päivänä olon on avonainen ja virkeä, oli edessä sitten työ- tai jahtipäivä. 70 Metsästäjä 4 / 2009
• Metsästää 4 / 2009 71
• Tarhaus ja istutukset osana peltopyykannan hoitoa 72 Metsästäjä 4 / 2009 Jari Peltomäki
• Vastikään julkaistavaan Suomen peltopyykannan hoitosuunnitelmaan perehtyvä voi todeta kannanhoidon keinojen olevan koko lailla moninaiset. Myös tarhaus ja istutukset voivat olla keskeinen osa kannanhoitoa alueilla, joilla elinympäristöt ovat kunnossa mutta villinä elävä kanta puuttuu tai on hyvin heikko. S uomen peltopyykannan hoitosuunnitelma julkaistiin juhannuksen aikoihin. Riistalajien hoitosuunnitelmista tuttu toimenpideosio käsittää peltopyynkin kohdalla kaikkiaan liki puolensataa kannanhoitotointa. Niistä muutamat käsittelevät myös tarhausta ja istutuksia. Hoitosuunnitelmassa linjataan luotavaksi luonnonvaraista peltopyyalalajiamme koordinoidusti tarhaavien toimijoiden verkosto, joka tuottaa lintuja siitos- ja istutustarkoituksiin. Peltopyyn tarhakasvatusta sinällään ei hoitosuunnitelmassa suuremmin säädellä, koska tarhattu lintu muuttuu kannanhoidollisessa mielessä merkittäväksi vasta luontoon vapautuessaan. Suurin osa aihepiiriä sivuavista kannanhoitotoimenpiteistä koskeekin nimenomaan tarhattujen lintujen luontoon vapauttamista. Suunnitelmassa todetaan muun muassa, että lähivuosia koskien tullaan määrittelemään periaatteet peltopyyn eri alalajien luontoon vapauttamiselle, ja että pidemmällä aikavälillä tullaan arvioimaan meille vieraan tarhakannan yksilöiden tai alkuperältään tuntemattomien yksilöiden luontoon vapauttamisen tarkoituksenmukaisuutta ja toiminnan jatkumista. Laadukkaat peltopyyistukkaat ovat arvotavaraa, jota ei ole tarkoituksenmukaista kallistaa pahvilaatikosta pellonojan pientareelle ja toivottaa hyvää matkaa villin luontoon. Kuvassa mallikkaasti toteutettu siirrettävä istukkaiden totutushäkki Joroisilta. Häkissä on paitsi turva pedoilta, myös riittävästi suojaa huonoja sääoloja vastaan vielä ulkoilmaelämään tottumattomille istukkaille. Vielä luukkujen avaamisen jälkeenkin on tutussa häkissä ruokaa tarjolla istukkaiden paluun varalta. Palautusistutuksiin luonnonvaraista alalajia Vuonna 2002 maaliskuussa Pohjanmaan, Satakunnan ja Uudenmaan riistanhoitopiirit tiedottivat kotimaisen peltopyyalalajimme tarhakannan perustamisesta Jokiniemen kartanoon Ruotsinpyhtäälle Itä-Uudellemaalle. Tavoitteena oli, että vastedes palautusistutuksiin ryhdyttäessä linnut enenevissä määrin olisivat peräisin nimenomaan luonnonvaraisen suomalaisen peltopyyalalajin tarhakannasta. Hankkeeseen ryhdyttiin, kun Oulun yliopiston tutkimuksissa oli 1990-luvulla selvinnyt suomalaisen luonnonvaraisen peltopyyn ja meillä yleisesti tarhattuna olevan kannan edustavan eri alalajeja. Oulun tutkimukset osoittivat, että nyt kyseessä olevat niin kutsutut itäinen ja läntinen peltopyyalalaji olivat eriytyneet geneettisesti toisistaan jopa miljoona vuotta sitten, ja niin ollen ne elivät erillään myös koko viime jääkauden ajan. Suomeen on tiettävästi istutettu peltopyitä kuninkaallisten ja aatelisten toimesta ainakin jo 1700-luvulla, ja tarhattavaksi on sen jälkeen ja osin aina näihin päiviin asti tuotu läntisen alalajin edustajia ainakin Ruotsista, Tanskasta ja Keski-Euroopasta. Aikojen saatossa istutuksiin käytetty kanta on ollut siis pääasiassa läntistä alkuperää. Vapaana luonnossa eivät läntiset peltopyyt meillä kuitenkaan kovin hyvin menesty, koska istutuksista huolimatta suurin osa meillä villinä elävistä pyistä edustaa edelleenkin itäistä alalajia. Luonnonvarainen kantamme on nykykäsityksen mukaan levinnyt Suomeen idästä kaakkoisrajan yli 1600-luvulla maanviljelyksen alettua luoda lajille sopivia elinympäristöjä. Vierasperäisten eläin- ja kasvilajien, alalajien ja rotujen leviämiseen suhtaudutaan tätä nykyä hyvin kriittisesti, ja tämä pätee osaltaan myös peltopyyhyn. Itäinen peltopyyalalaji on läntistä vaativampi tarhahoidokki. Se vaatii enemmän tilaa, eikä massiivinen tuhansien lintujen tuottoon tähtäävä tarhaus ole sen kohdalla ollenkaan niin yksinkertaista. Vuosina 2002­2008 itäisen alalajin tarhakanta pikkuhiljaa karttui Jokiniemessä Lars Ahlströmin sekä kartanon riistanhoitajien hoivissa. Monenlaisia tarhausmenetelmiä testattiin, ja työ saatiin siellä hienosti alkuun. Viime vuonna Ahlström hankki toiminnalle jatkajan Merikarvialta Satakunnasta ja luovutti tuolloin noin sata lintua käsittäneen tarhakannan sekä tarhaustarpeistoa uudelle yrittäjälle. Pesintä mukavasti käyntiin Merikarvialla Itäisten peltopyiden tarhauksen loppuessa Jokiniemessä lajin kannanhoitoa Suomessa koordinoiva Luonnon- ja riistanhoitosäätiön peltopyyhanke kustansi Merikarvialle tarvittavat tarhatilat, jotta toiminnan välitön jatko ja vielä pienen tarhakannan tulevaisuus olisi turvattu. Nykyisellään Merikarvian peltopyytarha käsittää kaksi suurta juoksuhäkkiä sisä- ja ulkotiloineen pesimäkauden ulkopuoliseksi ajaksi sekä ulkona olevan munitustarhan, jossa pesivät parit ovat kukin omassa 2­3 neliömetrin häkissään. Lisäksi tarhalle on rakennettu huolto- ja hautomotilat. Koko tarhakanta siirrettiin Merikarvialle heti Itäinen ja läntinen peltopyyalalaji viime kesän poikastuoovat eriytyneet geneettisesti ton kuoriuduttua, ja nyt linnut ovat aloittaneet toisistaan jo miljoona vuotta sitten. ensimmäisen pesimäkautensa uusissa tiloissa. Pesintä on lähtenyt mukavasti käyntiin, ja lehden mennessä painoon on ensimmäinen munaerä juuri kuoriutunut, ja toinen ja kolmas ovat hautomakoneessa. Kanta vaatii täydennystä Toistaiseksi itäisen alalajin tarhauksen pullonkaulana on ollut munitus. Vuodesta toiseen on tarhakannan tuottama munamäärä jäänyt odotettua pienemmäksi. Ensin syynä saattoivat olla Metsästää 4 / 2009 73 Sakari Mykrä
• epäsopivat munitustilat, mutta pari vuotta sitten Jokiniemessä kehitetty munitushäkkimalli vaikuttaa lupaavalta. Kuluvan vuoden munitustulos uusissa tiloissa lienee koko tarhakannan seitsenvuotisen historian paras, ja jos kaikki sujuu hyvin, saattaa lintumäärä nyt tuplaantua kerralla. Nykyisellään kuitenkin osa tarhakannan yksilöistä on jo melko iäkkäitä ja myös tämä saattaa heijastua munitustulokseen. Kaiken kaikkiaankin kanta on lähtöisin varsin pienestä määrästä lintuja, joten täydennystä on tarvis saada. Jo kuluvana pesimäkautena on pyritty Pohjanmaan ja Satakunnan riistanhoitopiireistä keräämään erä villien peltopyiden munia Merikarvialla haudotettavaksi. On erittäin todennäköistä, että luonnosta kerätyt munat edustavat itäistä alalajia, mutta toki kuoriutuvien yksilöiden perimä testataan ennen niiden lisäämistä osaksi tarhakantaa. Tarhausta pyritään laajentamaan tulevaisuudessa Itäisen peltopyyalalajin tarhaus on siis edelleen kehittelyvaiheessa. Hankkeesta vastaavat Luonnon- ja riistanhoitosäätiö, Satakunnan riistanhoitopiiri sekä Metsästäjäin Keskusjärjestö. Tarhatilat on kustantanut Luonnon- ja riistanhoitosäätiö, ja tarhaustoiminnan rahoittaa maaja metsätalousministeriö. Koko toiminta toki kuitenkin tähtää siihen, että itäisen peltopyyn tarhaus olisi itsessään maatalouden sivuelinkeinoksi sopivaa taloudellisesti kannattavaa toimintaa. Itäistä alalajia edustaville tarhakasvateille olisi jo nyt melkoisesti kysyntää, mutta valitettavasti lintuja ei vielä ole myytäväksi asti. Lintuja ovat kyselleet paitsi useat harrastuksekseen peltopyitä tarhaavat henkilöt, myös monet omilla maillaan lajin kannanhoitoon panostavat metsästysseurat sekä lukuisat kanakoiraharrastajat. Peltopyy on linnuista ehkäpä tehokkain lisääntyjä, ja munitukseen liittyvien ongelmien ratketessa itäisten pyiden tarhaus saattaa saada nopeasti aivan uudet mittasuhteet. Nykyisellään tarhakanta on yksissä tiloissa, mikä sinällään on melko riskialtista. Kannanhoitosuunnitelmassa linjatun mukaisesti Luonnon- ja riistanhoitosäätiö pyrkiikin lähivuosina edesauttamaan toiminnan laajenemista pariin kolmeen muuhun yksikköön. Toiminnan vähä vähältä laajetessa alkaa lintuja olla jo myytäväksi ja luovutettavaksi lajin kansalliseen kannan- Peltopyyistutuksissa tulee panostaa määrän sijasta laatuun. Merikarvian häkkitilat on osin rakennettu tyhjillään olevaan halliin ja osin ulkotiloihin. Kuvassa kaksiosainen juoksutarha, jossa linnut viettävät pesimäkauden ulkopuolisen ajan. Molemmissa päissä on verkolla katettu osa, josta linnut pääsevät luukkujen kautta suojaiseen sisätilaan. Keskellä rakennelmaa lintujen oleskelutilojen välissä ovat huolto-, pesu- ja hautomotilat. 74 Metsästäjä 4 / 2009 Sakari Mykrä Tuomo Karsikas
• ® Suomalaista huippuosaamista Nyt voit tilata CybernCami:n Riistapalikan ennakkoon seuraavista paikoista: ERÄTUOTE maailm US UUTUassa Riistakameraan/valvontakameraan asennetaan GSM-lähetin joka siirtää valokuvan matkapuhelimeesi Puh. 0400 199 011 www.eratuote.fi "POSTIMYYNTI" Puh. 010 289 9600 Karikon Autotalo, Karikontie, 50600 Mikkeli Puh. (06) 215 0500 Wextra, Keskuskatu 9, 60100 Seinäjoki RiistaPalikan era aajalle Riistakam til Nyt voit käyttää riistakameraasi myös realiaikaisena valvontakamerana www.riistapalikka.fi Tiedät heti,kun esimerkiksi peura saapuu ruokintapaikalle Nyt voit käyttää riistakameraasi myös realiaikaisena valvontakamerana Todella helppo käyttää tai suoraan netistä osoitteessa: A ERIKOISHINTAltäN jä si Kysy jälleenmyy lisää TOIMII USEAMMISSA RIISTAKAMERA MERKEISSÄ esimimerkiksi: Scoutt Guard, Wieldview Pienet käyttökustannukset Toimii kaikissa matkapuhelimissa, jotka pystyvät ottamaan mms-viestin vastaan Made in Finland 299,+ postikulut Muut jälleenmyyjät löydät www.cyberncam.com Metsästää 4 / 2009 75
• Vuosien kokemuksella valmistetut ja erittäin suositut 599 Esim. 4x4m 4 Talvilämmin asunto koirallesi 450 alk. hoitoon liittyvään kokeiluluontoiseen "kotitarvetarhaukseen" niin yksityishenkilöille kuin metsästysseuroillekin sopivilla kohdealueilla. Istutus on täsmätoimintaa Peltopyyn kannanhoidossa pääpainon tulee aina olla luonnossa jo elävien villien lintujen hyvinvoinnin vaalimisessa. Hiukankaan elinvoimaista paikalliskantaa ei kannata istutuksin pyrkiä täydentämään, vaan panostaa kaikki resurssit villien lintujen menestymiseen. Kuitenkin, kuten edellä jo todettiin, myös istutukset puolustavat paikkaansa tietyissä oloissa. Istutuksia suunnittelevan on tosin syytä tiedostaa muutamia seikkoja. Istutuksia ja istukkaiden menestymistä on tutkittu maailmalla todella paljon, ja tiedetään, että ainoastaan poikkeustapauksissa paikallisen peltopyykannan tilan kohentaminen pitkällä aikavälillä onnistuu tarhauksen ja istutusten keinoin. Ja joka tapauksessa ennen tarhalintujen vapauttamista on elinympäristön laatuun ja petokontrolliin panostettava vähintään yhtä paljon kuin villin kannan hoidossa. Myös erilaisten tarhaus- ja istutusmenetelmien paremmuudessa tiedetään olevan selviä eroja. Istutusten tulee olla laatuun panostavaa täsmällistä toimintaa summittaisen satojen lintujen vapauttamisen sijaan. Ehdottomasti parhaan tuloksen tutkimuksissa ovat antaneet poikueparven istutus totutushäkin kautta emojensa kanssa sekä keskenään kuoriutumishetkestä yhdessä kasvaneen 10­15 linnun poikueen istutus poikueettoman villin parin reviirille. Villit pesimättömät tai poikueensa menettäneet aikuislinnut adoptoivat kotinurkilleen tuodun poikueparven erittäin hanakasti kasvattaen niitä siitä hetkestä kuin omiaan. Jos siis peltopyyistutuksiin haluaa todella tehoa, on niiden toteuttaminen lopulta aika lailla aikaa vievää ja työlästä. Kannattaa siis aina tarkasti pohtia, mihin nimenomaisiin toimiin omat rajalliset voimavarat peltopyyn hoidossa on kotinurkillaan syytä suunnata. G Teksti: Sakari Mykrä, projektipäällikkö, Luonnon- ja riistanhoitosäätiö Valio Koiratarhat Valio Koiratalo Siirrettävä tuulikaapin väliseinä, läpinäkyvä ovipeite molemmissa ovissa, kaksinkertainen ikkuna, säädettävä ilmastointiluukku. Avattava katto. Kahta kokoa: ulkomitat n. 126 x 96 cm ja 96 x 176 cm. Sisäkorkeus 75 cm. Varustettavissa lämmittimellä. Kevyt ja ruostumaton alumiinirakenne. Luja teräsverkko, silmäkoko 50 x 100 mm. Toimitetaan täydellisenä elementtisarjana, joka on helppo koota. Tarhaelementin korkeus 184 cm ja leveys 198 cm. Elementtejä saatavilla myös yksittäin. Näkymätön aitaus Rajaa koirallesi laaja ja viihtyisä juoksualue näkymättömällä PetSafe-pihavahdilla kotipihalle, mökille, mummolaan. Koirasi voi vapaasti liikkua ulkona, mutta pysyy "näkymättömällä aidalla" rajaamasi alueen sisäpuolella. Peruspaketilla aitaat jopa 1400m2 alueen. 229 79 e LISÄÄ TUOTTEITA NETISSÄ! Haukunrajoitinpannat Meiltä myös: USEITA ERI MALLEJA! amm yvään verkkokauppa assa jatkuvasti kehitt Käy tutustum Hintoihin lisätään toimituskulut. t.fi oiravarusVtAeeKOIRAVARUSTEET valiok VALIO V VARUSTEET Ilmalla täytettävät ainen s l houkutinkuvat - aaeesi? s Pesivien parien munitushäkit on sijoitettu maapohjalle pedoilta suojattuun ulkotarhaan. Kuvassa Satakunnan riistapäällikkö Mauri Krusberg (vas.), Sauli Härkönen Metsästäjäin Keskusjärjestöstä sekä Satakunnan riistanhoidonneuvoja Reima Laaja tutustuvat tarhaajan opastuksella vielä asukkaista tyhjän munitushäkin rakenneratkaisuihin. Sakari Mykrä LapArt Oy Nikkarinkuja 8, 96900 Rovaniemi myynti@lapart.fi www.hanhimagneetti.fi Ensimmäinen poikaserä on juuri kuoriutunut Merikarvian uusissa tiloissa. Kuluvan vuoden munitustulos uusissa tiloissa lienee koko tarhakannan seitsenvuotisen historian paras, ja jos kaikki sujuu hyvin, saattaa lintumäärä nyt tuplaantua kerralla. 76 Metsästäjä 4 / 2009 Sakari Mykrä
• www.erakontti.fi Leikkuualusta PE-HD500 Elintarvikelaatuinen hygieeninen leikkuualusta, jota käytetään lihateollisuudessa. Kestävä, helppo pitää puhtaana, ei ime kosteutta. Reilun kokoinen (100x50x2cm) ja tukeva levy, joka säästää pöytää ja veistä. 69 Viiltosuojakäsine Viiltosuojakäsine Nitriilikäsine Leikkuualusta Spectra- kuidusta kudottu ohut käsine suojaksi lihankäsittelyyn, koot M, L ja XL. 12,50 /kpl Nitriilikäsine Kertakäyttöinen. Koot M, L ja XL. 100 kpl pakkauksissa. TARJOUS! 3 kpl:n erä lautoja 169 Victorinox suorateräinen paloitteluveitsi 10,95 Victorinox käyräteräinen paloitteluveitsi i 20 21 9,90 Victorinox nylkyveitsi 29 Mundial suorateräinen paloitteluveitsi 12,90 Mundial käyräteräinen paloitteluveitsi Mundial nylkyveitsi 15,50 Frost avausveitsi 16,50 EKA teurastussetti 69 Jousivaaka 0-10kg 29,50 VAKUUMIPUSSI 200x300mm Jousivaaka 0-50kg Jousivaaka 0-50kg o vaa -50k 50k 39,90 59,90 10 /100 kpl 79 79 TARJOUS! /1000 kpl Jousi aaka 0-2 0 Jousivaaka 0-250kg Jousivaaka 0-250kg siv ka -250 2 VAKUUMIPUSSI 300x400mm 20 TARJOUS! /100 kpl /500 kpl TERVETULOA OSTOKSILLE UU OA OSTOKSILLE UUDISTUNEESEEN VERKKO TUNEESEEN VERKKOKAUPPAAMME. Meillä voit maksaa ostoksesi suoraan verkkopankkiin tai luottokortilla. OY ERÄKONTTI AB Tehtaankatu 13, Riihimäki Puh. 010 440 9410 www.erakontti.fi Metsästää 4 / 2009 77
• Vuoden 2008 Miss Suomi, Tanssii tähtien kanssa -voittaja Satu Tuomisto aikoo hankkia kesän aikana metsästyskortin ja aseenkantoluvan. Tuomiston metsästysinnostus liittyy muutamia kuukausia sitten alkaneeseen yhteistyöhön B&R Huntingin kanssa, joka järjestää metsästysmatkoja eteläiseen Afrikkaan. Täysin vierasta metsästys ei Tuomistolle ole ollut aiemminkaan. Satu Tuomisto: Metsästys sopii naisille Satu Tuomisto esitteli eteläisen Afrikan suurjahteja B&R Huntingin osastolla Jyväskylän luonto- ja erämessuilla kesäkuun alussa. 78 Metsästäjä 4 / 2009
• ­K oko perheeni metsästää. Koti on aina ollut täynnä aseita ja meillä on aina ollut myös metsästyskoiria, Tuomisto kertoo. Nuorempana Tuomisto kävi isänsä mukana jänismetsällä, mutta viime vuosina hän ei ole metsälle ehtinyt. Nyt ovatkin edessä suuret haasteet. ­ Lähden B&R Huntingin poikien kanssa eteläiseen Afrikkaan suurriistajahtiin. Tarkoitus on tehdä tv-projekti, jossa pojat opettavat minut metsästämään. Eteläisessä Afrikassa Tuomisto viettää ensi vuoden alussa yhdestä kahteen kuukautta tutustuen metsästykseen sekä paikalliseen luontoon ja kulttuuriin. ­ Ajattelin heti, että tämä on sellainen mahdollisuus, jota ei toiste tule. että ihan samasta asiastahan tässä on kyse. Tuomisto haluaa myös olla mukana viemässä metsästystä uudelle aikakaudelle. ­ Valitettavan monet ovat edelleen sitä mieltä, että metsästys ei ole naisten hommaa. Senkin ennakkoluulon haluan romuttaa. Muista Metsästysvisa I Huippusuosittu Metsästysvisa löytyy etusivultamme osoitteessa www.riista.fi. Runsaasti uusia kysymyksiä! Visa on oivallinen väline myös metsästäjätutkintoon valmistautuessa. Nyt voit myös ehdottaa uusia kysymyksiä. Asiallisia kysymyksiä ehdottaneiden kesken arvotaan loppuvuonna tuotteita MKJ:n varastolta. Metsästys verissä Myös Tuomiston poikaystävä on kiinnostunut metsästyksestä ja pariskunnalla onkin tarkoitus hankkia metsästyskortit yhtä aikaa. Poikaystävä opettelee metsästämään Suomessa samanaikaisesti, kun Tuomisto itse metsästää Afrikassa. Afrikka-projektin lisäksi Tuomisto toivoo pääsevänsä isoveljensä kanssa lintumetsälle. ­ Olen pienestä pitäen kuunnellut isän ja veljen ihania tarinoita lintumetsältä, ja olisi kiva päästä sinne itsekin. Ehkä metsästys on minulla jollain lailla verissä, Tuomisto nauraa. Metsästyksen opettelun lisäksi Tuomisto aikoo opetella myös riistaruokien kokkaamisen, josta on tähän asti huolehtinut äiti. ­ Suosikkiani on hirvenliha, mutta kaikki riista on hyvää, kun sen valmistaa oikein, Tuomisto sanoo. G Teksti ja kuvat: Maria Nikunlaakso Ennakkoluuloja vastaan Muita metsästäviä missejä tai malleja Tuomisto ei tunne. ­ Minulle metsästys on kuitenkin mitä luonnollisin asia, Tuomisto vakuuttaa. Metsästysprojektillaan Tuomisto haluaa olla mukana murtamassa metsästykseen liittyviä ennakkoluuloja. ­ Kun joku paheksuu metsästystä, kysyn, että mitä mieltä olet kalastuksesta. Yleensä kalastus on ihmisille ihan ok, jolloin vastaan, Ilmoita ilmaiseksi! Metsästysmahdollisuuksia tarjolla Riistainfo-palvelussa Metsästäjäin Keskusjärjestö ylläpitää Metsästysmahdollisuudet-palvelua osoitteessa www.riistainfo.fi. MKJ tarjoaa foorumin kaikille metsästysmahdollisuuksien tarjoajille. Tarjoa tai selaa metsästysmahdolisuuksia! Metsästysmahdollisuudet-palvelussa voit rekisteröitymisen jälkeen tallentaa metsästystä tarjolla -ilmoituksesi ilmaiseksi. Ilmoitusten selaaminen ei vaadi edes rekisteröitymistä. Ilmoitukset voivat olla vaihtometsästystä, kaupallisia tai sopimuksen mukaan. Tallennettuja ilmoituksia voi selata alueen ja riistalajin perusteella. Kun ilmoitusta klikataan, se saadaan lähempään tarkasteluun ja kaikki ilmoituksen tiedot esiin. Samalla selaajalle avautuu mahdollisuus jättää tarjoajalle yhteydenottopyyntö sähköpostitse. Näin mahdollisuuden tarjoaja voi yhteydenoton saatuaan ottaa esimerkiksi puhelimitse yhteyttä mahdollisuudesta kiinnostuneeseen ja tarkemmat neuvottelut asian tiimoilta voivat käynnistyä. Metsästys on Satu Tuomistolle mitä luonnollisin asia. Metsästyksen opetteluun liittyvä tv-projekti on Satu Tuomistolle tilaisuus, jota ei toiste tule. Metsästäjä 4 / 2009 79
• Ilmainen karttaohjelma matkapuhelimeesi Metsästäjä, lataa matkapuhelimeesi ilmainen karttaohjelma Ultrapoint Maasto-GPS. Ultrapoint Maasto-GPS:n ominaisuuksia 1. Suunnistat haluamaasi kohteeseen todella vaivattomasti. 2. Lisäät karttaan omat hyödylliset paikkamerkit, esim. mökin, auton ja leirin. 3. Tiedät, missä jahtikaverisi kulkevat. 4. Paikannat Ultrapoint-laitteita (esim. Ultrapoint KoiraGPS:ä) ja MPTP-yhteensopivia laitteita (mm. Benefon ESC). 5. Näet etäisyydet esim. autollesi tai jahtikaverisi luokse. 6. Laitat viestiä ohjelman omalla sisäisellä chatillä nopeasti ja näppärästi. Et tarvitse tekstiviestejä etkä joudu sulkemaan ohjelmaa. 7. Saat ilmaiseksi sata karttalatausta. Jatkossa 500 latausta 20 ja tuhat latausta 35 . 8. Kaikki kartat ovat Maanmittauslaitoksen tuttuja ja selkeitä karttoja. 9. DoGPS NET -palvelun kautta kulkuasi voi seurata netissä reaaliajassa tai jälkikäteen Google-kartoilla. 10. Ohjelma käy yli 80 eri puhelinmalliin. rapoint mainen Ult 0.2009 Lataa il 1.7.­1.1 aasto-GPS t.fi ! M oin www.ultraöphdot internetistä. tt e käy Tarkemmat
• "Huimaa vauhtia eteenpäin" DoGPS 4, Ultrapoint Koira-GPS:n uusin ohjelmaversio, on kehitetty entistäkin helppokäyttöisemmäksi. Lukuisat uudet ominaisuudet takaavat lisätehoja ja lisäturvallisuutta. Kauden huippu-uutuuksia - DoGPS+ Chat -viestintäjärjestelmä - Uusi tehokkaampi karttamoottori - Vaihdettavat symbolit - Reittien lataaminen palvelimelta - Tuki kosketusnäyttöisille Java-puhelimille Katso lisää www.ultrapoint.fi Jari Rundgren, Ultrapoint-testikäyttäjä Koivumaan Erä koira-GPS Kotimainen iin olosuhteisiin is pohjoisma myyjät Koi Ultrapoint ltuutetut jä ra-GPS:n va lleen Ultrapoint Koira-GPS:ään kuuluu useimpiin puhelinmalleihin soveltuva ohjelmisto sekä muovinen, pestävä panta akkuineen ja latureineen. Antennit sijoittuvat optimaaliselle paikalle koiran niskaan. Akuissa on markkinoiden pisin virrankesto. Kaik www.ultrap t-mallit ki Ultrapoin ja -ominais uudet oint.fi SIBERIA
• Metsäkauriit ja valkohäntäpeurat satelliittipantaseurannassa valkohäntäpeuralle gps-gsm-panta kaulaan. Tietoa tutkimuksen etenemisestä ja tuloksista tullaan jatkossa raportoimaan myös tämän lehden sivuilla. Havaintoja toivotaan Metsästäjiä ja luonnossa liikkujia pyydetään ilmoittamaan havaintonsa pannoitetuista metsäkauriista ja valkohäntäpeuroista. Eläimen voi yksilöidä pannassa olevan koodin perusteella, mikäli sen pääsee näkemään tarpeeksi läheltä, mutta havainto pannoitetusta eläimestä ilman yksilöintiäkin on hyödyllinen. Havainnosta ilmoitetaan pannan koodi, paikka esimerkiksi koordinaatteina, paikan nimi, kylä ja kunta, päivämäärä ja kellonaika sekä muita tietoja eläimestä, esimerkiksi sen kunnosta, käyttäytymisestä ja siitä, onko eläin laumassa vai yksin. Samoin, jos löydät pudonneen pannan tai kuolleen pannoitetun eläimen, ilmoita tiedot sähköpostilla osoitteeseen juho.matala@metla.fi (Puh. 0102113274) tai jyrki.pusenius@rktl.fi. G Teksti: Juho Matala ja Pertti Hokkanen, METLA Jyrki Pusenius, RKTL Sauli Härkönen, MKJ eväästä 2008 lähtien on yhteensä 32 metsäkaurista ja valkohäntäpeuraa saanut gps-gsm-seurantapannan kaulaansa Metsäntutkimuslaitoksen, Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Elintarvikeviraston yhteishankkeessa, jota on rahoittanut maa- ja metsätalousministeriö. Pannoituksia on toteutettu Pohjois-Savosta Uudenmaan rannikolle ulottuvalla vyöhykkeellä. Nämä alueet muodostavat jatkumon ilmaston, kasvillisuuden, ihmisen luoman infrastruktuurin kuten tiestön määrän ja ympäristön pirstoutuneisuuden suhteen. Kullakin alueella tutkitaan liikenteen ja suurpetojen, erityisesti ilveksen, vaikutusta pienten hirvieläinten elinympäristön käyttöön ja kuolevuuteen. Tutkimuksessa selvitetään myös elinympäristön käytön suhdetta metsävahinkoihin ja ilmastonmuutoksen vaikutuksia näiden lajien levittäytymiseen uusille elinalueille. K Paikannuksia tunnin välein Eläinten liikkeiden seuranta tapahtuu satelliittipannan tunnin välein tekemin gps-paikannuksin, jotka lähetetään gsm-verkon kautta tekstiviestinä palvelimelle. Tutkimusvaiheessa tarkkoja sijaintitietoja voidaan hyödyntää esimerkiksi yhdistämällä niitä olemassa oleviin paikkatietoaineistoihin tai te82 Metsästäjä 4 / 2009 kemällä havaintoihin kohdennettuja maastoinventointeja. Hankkeessamme satelliittipannat on laitettu eläinten kaulaan ruokintapaikoilta yksinkertaisen tuntuisella mies-nukutuskiväärisitkeä kyttäys -menetelmällä. Käytännössä työ on ollut haasteellista ja yhteistyö tutkimusalueiden riistanhoitopiirien ja ­yhdistysten kanssa sekä alueiden metsästäjien tarjoama paikallistuntemus on ollut ensiarvoisen tärkeää eläinten pannoituksien onnistumisessa. Pannoituksessa käytettyjen nukutus- ja herätysaineiden vuoksi pannoitettujen eläinten lihan ihmisravinnoksi käytön varoaika on puoli vuotta. Tämän takia pannoitettujen eläinten ampumista metsästyksen yhteydestä tulee välttää. Myös tutkimuksen onnistumisen kannalta on tärkeää saada satelliittipantatekniikan avulla seuratun eläimen liikkeistä tietoa mahdollisimman pitkään. Seurannassa olevien eläinten määrän suhteen hanke on puolivälissä, eli pannoituksia on tarkoitus jatkaa tulevana talvena ja saada kaikkiaan 30 metsäkauriille ja 30 Hankkeessa pannoitettujen eläinten viimeisimmät paikannukset. Metsäkauriiden sijainnit on merkitty ympyröillä ja valkohäntäpeurat kolmioilla. Eläimet on yksilöity eri väreillä. Pannoitettu metsäkaurispukki. Valokuvia pantaeläimistä voi nähdä internetin kautta: http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/fi_FI/kauris/
• UUSI VX -3 / VX -3L SARJA, ® ® MAKSIMAALINEN VALONLÄPÄISY UUTTA VX-3L 4,5-14x56 LR IR Metric G4 -ristikko VX-3L 6,5-20x56 LR FDX -ristikko VX-3 6,5-20x40 Adj. Obj. FDX -ristikko 1550,- 1450,- 970,- VX-3 1,5-5x20 IR Metric DX / G4 / CD -ristikko 885,- Monille metsästäjille VX-III oli ensimmäinen, viimeinen ja ainoa oikea kiikaritähtäin. Tähän mennessä olemme olleet täysin samaa mieltä. Metsästyksen jännityksen sisäistänyt uusi VX-3 on optiselta suorituskyvyltään, mekaaniselta toiminnaltaan ja kestävyydeltään huomattavasti parempi kuin edeltäjänsä. Tämä kiikaritähtäin on metsästäjän luotettava kumppani sateella ja paisteella, ilta- ja aamuhämärässä, vuodesta toiseen. VX-3 on ladattu täyteen optista tekniikkaa: Xtended Twilight Lens System -järjestelmä, DiamondCoat 2 -linssipinnoite, mustat linssin reunukset, toisen sukupolven vesitiivistystekniikka, kaksoisjousella varustettu kääntölinssijärjestelmä ja pakkaskarkaistut säätimet. Kaiken tarkoituksena on auttaa sinua saamaan elämäsi saalis. Katso lähin Leupold ­jälleenmyyjäsi osoitteesta www.hjorth.fi www.leupold.com Metsästää 4 / 2009 83
• Vesilintujen kutsunnat -eli miten sanoa se sorsaksi Metsästyskulttuuriimme kuuluvat houkuttelun taidot ovat palaamassa arvoonsa. Kutsu- ja houkuttelumetsästyksen taito on osoitus riistaeläinlajien käyttäytymismallien tuntemisesta ja halusta oppia aina lisää. Sorsalintujen houkuttelu kutsumalla tarjoaa haasteita, opettaa nöyryyttä ja antaa unohtumattomia metsästyselämyksiä. että meitä metsästäjinä tuoton korjaajina. Pienehköillä ja osin peitteisillä kosteikoilla houkuttelu lisää kohteen kiinnostusta lintuperspektiivistä. Tervehdys Lähestyvien sorsien houkuttamiseen käytetään tervehdystä, joka on noin puolentusinan perusäänen sarja. Jokainen perättäinen perusääni on edeltäjäänsä lyhyempi. Samoin puhalluksen paine on loppuääniä kohden laskeva, jolloin äänen voimakkuus laskee sarjan loppua kohden. Tee kukin tervehdyssarja samalla hengenvedolla, jolloin tervehdys on yhtenäinen sarja. Sarjan perusäänten lukumäärä kertoo tervehdyksen kiihkeydestä. Kolme perusääntä on suhteellisen neutraali, kahdeksan on jo kiihkeä tervetulotoivotus. Takaisinkutsu Linnut, jotka kavahtavat kohteellasi jotain tai lentävät välinpitämättömästi ohi, voi vielä yrittää kutsua takaisin. Kutsun kulku on kuin edellä mainittu tervehdys. Tempo on kuitenkin huomattavan paljon nopeampi ja soiton voimakkuus kova, lähes käskevä ­ tänne ja heti! Sarja voi olla tervehdystä pidempi, mutta edelleen loppua kohden laskeva. Takaisinkutsua käytetään, mikäli edelliset soitot eivät tehonneet ja linnut uhkaavat kaikota pois. Kutsumisen peruskoulu Pillien käytön perusteema on matkiminen. Kukin sorsalintu ääntelee lajilleen ominaisella tavalla, mutta tässä artikkelissa keskitymme yleisimmän saalislinnun eli sinisorsan ääntelyyn. Tarkemmin tavoitellaan naaraan ääntelyä, joka tässäkin metsästystavassa tuntuu olevan kovaa valuuttaa. Kutsumisen perussäännöt pätevät kuitenkin kaikkeen vesiriistaamme. Esimerkit ovat suuntaa-antavia. Varsinainen oppiminen ja omaksuminen tapahtuvat luonnossa, kuuntelemalla ja kokeilemalla. Älä väheksy äänen voimaa. Parempaa kuin huono kutsuminen on hiljaisuus. Vahvista taitojasi hyvissä ajoin ennen kautta, vaikkapa automatkoilla. Tässä juttelussa ei ainakaan vielä ole hands-free pakkoa! V esilinnustuksen kauden aloitus on kautta aikain kerännyt metsästäjien syvät rivit vesilintukohteille. Muutaman päivän innostuspyrähdyksen jälkeen pyynnissä tapaa enää harvenevan joukon vesilinnustuksen harrastajia. Vesilinnustuksen mahdollisuuksien käyrä voi olla vastakkainen pyynnin harjoittamisen kanssa. Kauden alussa linnut ovat pyynnin paineesta arkoja ja liikkuvat paljon. Viikkoja myöhemmin linnustajia on matalikoilla enää suhteellisen vähän ja samaan aikaan parhaille kohteille on kertynyt oman paikalliskannan lisäksi runsaastikin muutolla olevia sorsia. Tietyillä kohteilla paras saalis kerätään kirpeinä marraskuun viikkoina. Käytössä ovat tuolloin houkuttelun eri muodot. Vesiriistan houkuttelu on maamme olosuhteissa perustunut pääasiassa ravinnon tai kaaveiden eli houkutuskuvien käyttöön. Kotimaisen viljan alhainen hinta ja hyvä saatavuus mahdollistavat tukiruokinnan keinot. Lukemattomat ovat ne kohteet, joilla muuttoon valmistautuvat tai muuttavat linnut käyvät tankkaamassa talkooviljoja. Kaaveiden osalta kehitys on kulkenut entistä luonnollisenkaltaisempien, jopa liikkuvien houkuttimien käyttöön. Tehokkaampi houkutuskuvien käyttö käytännön metsästyksessä tulee varmasti lisääntymään. Tähänkin on omat niksinsä ja pelkkä kuvien suuri lukumäärä ei välttämättä tuota tulosta. Rupattelu Ruokaillessaan naarassorsat pitävät jatkuvaa, taukoamattomalta tuntuvaa pulinaa ­ ne rupattelevat. Ääntely kertoo ympäristössään tyytyväisyydestä ja turvallisuudesta. Ääni tuotetaan tavallisen puhallettavan pillin erittäin lyhyillä puhalluksilla. Vaihtelevalla sormien availulla simuloidaan useiden lintuyksilöiden pulinaa. Väliin voi antaa muutaman perusäänen elävöittämään tilannetta. Markkinoilla on myös erillisiä rupatteluun sopivia pillejä, joissa on kuminen putkiosa ja pilli. Pilliä heiluttelemalla saadaan helposti aikaan luonnollisen kaltainen ääni. Rupattelu ei ole varsinainen kutsu, vaan luo ympäristöön vaikutelman kelvollisesta ravintokohteesta. G Teksti ja kuvat: Veli-Matti Pekkarinen riistanhoidonneuvoja Etelä-Savon riistanhoitopiiri Perus -kvak kulmakivenä Tutun perusäänen muunnelmat muodostavat sinisorsan kutsumisen rungon. Pillejä on markkinoilla paljon. Osa soveltuu tehtävään paremmin kuin toiset. Valitse pilli, joka tuottaa luonnollisimman kuuloisen äänen. Tämä edellyttää sitä, että olet tutustunut sorsien äänimaailmaan jo ennen pillin hankkimista. Pilliä pidetään peukalohangassa ja suljetaan siihen etusormea vasten. Etusormi, keskisormi, nimetön ja pikkurilli säätelevät puhallettaessa vastapainetta ja voivat korostaa tiettyä äänteen kohtaa. Tee näin: sulje pilli tiiviisti edellä mainitulla tavalla pitäen kättä nyrkissä kuin pingispalloa puristaen. Puhalla nyt ja avaa lyhyen ensisoinnun jälkeen neljä sointusormeasi. Pitäisi kuulua kv-AAK. Toista tätä lyhyttä harjoitetta tarpeeksi paljon. Tämä kutsu toimii yksinäänkin, erityisesti yhdessä kaaveiden kanssa. Kutsuja voi opetella myös verkossa. Erinomaisia oppeja löytyy amerikkalaisilta Ducks Unlimited -organisaation sivuilta: www.ducks.org. Hakusanoina voit käyttää esim. "duck calling" ja selata parhaat palat. Hyviä oppeja voi matkia aivan vapaasti. Houkuttelun houkutukset Kutsujen ja kaaveiden käytön etuna on, että metsästyksen kohteena oleva linturiista saadaan ohjattua metsästykseen parhaiten soveltuville kohteille. Metsästysalue on tällöin tuttu ja saaliin ottaminen talteen on voitu valmistella esimerkiksi noutavan koiran hankkimisella. Valmistelluista suojista riistalaukaukset voidaan ampua turvalliseen suuntaan. Ensiarvoisen tärkeää on myös se, että kohteella riista saadaan tehokkaan ampumaetäisyyden kaaren sisäpuolelle, mikä vähentää merkittävästi haavoittamisriskiä. Riistaväen nouseva kiinnostus kosteikkokohteiden perustamiseen ja hoitoon palvelee monia luonnonhoidollisia tavoitteita. Vesiensuojelullisten ja monimuotoisuutta lisäävien tavoitteiden lisäksi kohteilla toteutuu myös moninaiskäytön edut. Hallittu käyttö palvelee sekä luontoa itseään 84 Metsästäjä 4 / 2009 Puhallettavassa pillissä on tärkeää muistaa alussa takapaine, joka saadaan sulkemalla sormet kokonaan. Varioi eri äännähdyksiä availemalla sormia vaiheittain.
• Stephen Dillon on käynyt useita kertoja ystävänsä Antti Erkkilän kanssa Suomessa jahdissa. Tänä keväänä oli kuitenkin ensimmäinen kerta, kun hän oli majavajahdissa. Yhteislaukauksella saatu saalis oli 21,5 kiloinen. Tässä yhteydessä kannattaa myös muistaa lainsäädännöstämme johtuva poikkeus, jonka mukaan ulkomailla asuva Suomen kansalainen ei voi saada ulkomaalaisen metsästäjän metsästyskorttia, vaikka hän olisi muutoin rinnastettavissa ulkomaalaiseen metsästäjään, vaan hänen on suoritettava suomalainen metsästäjätutkinto. Ampumakoetodistus Metsästyslain 21 §:n mukaan hirvieläintä tai karhua rihlatulla luotiaseella metsästettäessä ampujana saa toimia ainoastaan se, joka on suorittanut ampumakokeen. Mainittuja riistaeläimiä metsästettäessä ampujana saa toimia myös se, jolla on voimassa oleva todistus muussa maassa suoritetusta vastaavasta ampumakokeesta tai joka antaa riistanhoitoyhdistykselle selvityksen siitä, että hänellä on kotimaassaan oikeus metsästää vastaavan kokoisia riistaeläimiä. Vaikka voimassa oleva lainsäädäntömme ei erikseen sitä edellytä, kannattaa ulkomaalaiselle metsästäjälle hankkia ampumakoetodistus riistanhoitoyhdistyksen kautta sekä silloin, kun hänellä on todistus kotimaassaan voimassa olevasta ampumakokeesta kuin tilanteessa, jossa hän voi antaa selvityksen oikeudestaan metsästää vastaavan kokoisia riistaeläimiä. Tämä helpottaa etenkin metsästyksen valvontatilanteissa asiakirjojen voimassaolon ja pätevyyden tarkastamista. Toisin sanoen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajalle voidaan toimittaa paperikopiona tai skannattuna sähköpostin liitteenä ampumakoetodistuksen jäljennös suomalaista ampumakoetta vastaavasta ampumakokeesta tai selvitys siitä, että kyseisellä henkilöllä on oikeus metsästää vastaavan kokoisia riistaeläimiä omassa maassaan. Toiminnanohjaaja postittaa tällöin ampumakoetodistuksen esimerkiksi metsästysisännän kotiosoitteeseen. Mikäli ulkomaalaisella metsästäjällä ei ole voimassa olevaa todistusta taikka hän ei pysty antamaan hyväksyttävää selvitystä, hänen on suoritettava suomalainen ampumakoe voimassa olevien säännösten mukaisesti. Riku Hirvonen Ulkomaalainen metsästysvieras ­ vinkkejä isännälle Suomessa käy vuosittain parisen tuhatta ulkomaalaista metsästäjää. Ulkomaalainen metsästäjä tarvitsee metsästyskortin, kuten suomalainenkin metsästäjä. Näppärimmin "paperibyrokratian" hoitaminen tapahtuu suomalaisen metsästysisännän toimesta oman tutun riistanhoitoyhdistyksen kautta. yhdistyksen toiminnanohjaajalle toimitetaan paperikopiona tai skannattuna sähköpostin liitteenä metsästyskortin jäljennös tai luotettava selvitys siitä, että kyseisellä henkilöllä on oikeus metsästää omassa maassaan. Mikäli ulkomaalainen metsästäjä ei pysty antamaan hyväksyttävää selvitystä oikeudestaan metsästää kotimaassaan, hänen on suoritettava suomalainen metsästäjätutkinto voidakseen metsästää Suomessa. Ulkomaalaisen metsästyskortti myönnetään metsästysvuodeksi kerrallaan ja se postitetaan Metsästäjärekisteristä riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajan toimeksiannosta hakemuksessa ilmoitettuun osoitteeseen (esimerkiksi metsästysisännän kotiosoitteeseen). Vaikka ulkomaalainen asuisi Suomessa, hänen tulee hakea suomalainen metsästyskortti joka metsästysvuosi uudelleen. Samaten hänen tulee muistaa pitää voimassa kotimaansa metsästyskortti, joka on edellytyksenä suomalaiselle metsästyskortille. T ällöin riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja hoitaa metsästysisännän välittämien tietojen avulla metsästyskortin hankinnan. Lisäksi ampumakoevaatimuksista, ampuma-aseiden maahantuonnista ja lainaamisesta sekä koirien maahantuonnista on omat säännöksensä. Ampumaaseisiin liittyvät kysymykset hoituvat poliisiviranomaisten kautta. Koirien maahantuontiasioissa voi kääntyä Elintarviketurvallisuusviraston puoleen. Antti Erkkilä Metsästyskortin hankkiminen Ulkomaalaiselle metsästäjälle tilataan metsästyskortti riistanhoitoyhdistyksen kautta. Riistanhoito86 Metsästäjä 4 / 2009 Ilman ristiinalaisen metsästysseura Someen Erä-Ässät ry:n metsästäjien pyyteetöntä apua ja järjestelyjä tämäkin saalis olisi jäänyt varmasti saamatta. Kuvassa Stephen Dillonin kanssa Hirvosen Riku (oik.) ja Teemu. Ampuma-aseiden maahantuonti Ulkomaalainen metsästäjä voi käyttää Suomessa metsästäessään joko omia ampuma-aseitaan ja patruu-
• Ulkomaalaiselle metsästäjälle tilataan metsästyskortti riistanhoitoyhdistyksen kautta. noitaan tai saada metsästyksessä tarvittavat välineet käyttöönsä suomalaiselta isännältään. Ampumaaseiden maahantuontia koskevat säännökset vaihtelevat sen mukaan, mistä maasta metsästysvieras saapuu. Mikäli metsästysvieras saapuu Euroopan unionin jäsenvaltiosta, on helpoin tapa maahantuoda ampuma-aseita Euroopan ampuma-asepassin nojalla. Kyseisen asiakirjan haltija saa siirtää ja tuoda Suomeen metsästyksessä käytettäväksi soveltuvan, asedirektiivissä tarkoitettuun C- tai D-luokkaan kuuluvan, ampuma-asepassiin merkityn ampumaaseen ja siihen soveltuvia patruunoita. Ampuma-asepassin haltijalla on lisäksi oltava hallussaan kirjallinen kutsu tai muu luotettava selvitys, josta ilmenee, että siirto tai tuonti on tarpeellinen metsästystapahtumaan osallistumiseksi. Euroopan ampuma-asepassi on pidettävä mukana asetta ja patruunoita kannettaessa tai kuljetettaessa. Mikäli metsästysvieras saapuu Norjasta, Ruotsista, Islannista tai Tanskasta, kyseisissä maissa ampuma-aseen hallussapitoon myönnetty lupa oikeuttaa maahantuomaan kyseisen aseen ja tarpeellisen määrän patruunoita, sekä pitämään niitä hallussa enintään kolme kuukautta. Maahantuonnin edellytyksenä on osallistuminen ampuma- tai metsästystapahtumaan, joka tulee pystyä todentamaan esimerkiksi kutsukirjeellä. Kolmas vaihtoehto ampuma-aseiden ja patruunoiden Suomeen tuomiseksi on yksityinen tuontilupa, joka oikeuttaa pitämään hallussa edellä mainittuja tavaroita. Suomen poliisiviranomaisen myöntämän yksityisen tuontiluvan saamisen ehtona on, että ulkomaalaisen henkilön on esitettävä asuinmaansa viranomaisen antama todistus, josta ilmenee, että hänellä on asuinmaassaan oikeus kyseisen ampuma-aseen hallussapitoon. Yksityinen tuontilupa annetaan enintään kolmeksi kuukaudeksi. Yksityinen tuontilupa koskee ampuma-aseiden ja patruunoiden maahantuontia Suomeen sekä Euroopan unionista että Euroopan unionin ulkopuolelta. Neljäs vaihtoehto on, että Suomen poliisiviranomainen myöntää maahantuotavalle aseelle hallussapitoluvan. Muussa EU:n jäsenvaltiossa asuvan, jolle on Suomessa annettu ampuma-aseen hallussapitoon oikeuttava lupa, on viipymättä ilmoitettava siitä asuinmaansa asianomaiselle viranomaiselle. Ampuma-aseiden lainaaminen Suomen poliisiviranomainen voi myöntää ulkomaalaiselle henkilölle suomalaisen ampuma-aseen luvanhaltijan suostumuksella rinnakkaisen oikeuden ampuma-aseen hallussapitoon (rinnakkaislupa). Rinnakkaisluvan saadakseen ulkomaalaisen henkilön on esitettävä asuinmaansa viranomaisen antama suostumus ampuma-aseen hankkimiseksi. Lisäksi hänen on annettava kirjallinen selvitys aikomuksestaan pitää hallussa ampuma-asetta Suomessa. Rinnakkaislupaa voidaan anoa suomalaisilta poliisilaitoksilta tai erityisestä syystä Suomen ulkomaan edustustoista. Suomalainen henkilö voi lainata ampuma-aseen ulkomaalaiselle, mikäli tällä on hallussaan asiakirja, joka oikeuttaa hänet hallussapitämään ampuma-asetta Suomessa. Tällaisia asiakirjoja ovat joko Suomessa myönnetty ampuma-aseen hallussapitolupa tai muussa Euroopan unionin jäsenvaltiossa myönnetty Euroopan ampuma-asepassi tai Norjassa, Ruotsissa, Islannissa tai Tanskassa myönnetty ampumaaseen hallussapitolupa. Lainata saa kuitenkin vain vastaavanlaisen tai sitä vaarattomamman ampumaaseen kuin ulkomaalaisella itsellään on oikeus pitää hallussa. 18 vuotta täyttänyt ampumaaseen hallussapitoon oikeutettu henkilö saa antaa ampuma-aseen välittömässä valvonnassaan käytettäväksi, jos hän kykenee tehokkaasti valvomaan ja ohjaamaan aseen käyttäjää siten, ettei aseen käyttämisestä aiheudu vaaraa. Pienriistalupien myynti jatkuu Loput Metsähallituksen pienriistaluvista tulevat myyntiin elokuussa. Huomaa, että riistanhoitopiirit ovat rajoittaneet metsästystä useilla alueilla. Mahdollisista muutoksista tiedotetaan sivuilla metsa metsastys ja illip j la . Kaikki pienriista (sis. kanalinnut) Syysmyynti alkaa seuraavasti 25.8. Etelä-, Länsi- ja Itä-Suomen läänit sekä Oulun lääni (lukuun ottamatta Kuusamo, Pudasjärvi, Taivalkoski, Suomussalmi ja Kuhmo) 26.8. Kemijärvi, Posio, Salla, Savukoski, Pelkosenniemi, Sodankylä 27.8. Kuusamo, Pudasjärvi, Taivalkoski, Suomussalmi ja Kuhmo 28.8. Keminmaa, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Rovaniemi, Ranua, Simo, Tervola, Ylitornio 31.8. Enontekiö, Inari, Utsjoki (riekkoluvat) Myynti Puhelinpalvelu 0203 44122 .villipohjola. Muu pienriista Koirien maahantuonti Ulkomaalainen metsästäjä voi tuoda mukanaan metsästyksessä tarvittavan koiran. Koirien tuontivaatimukset vaihtelevat sen mukaan, mistä maasta koira tuodaan. Tuontivaatimuksissa on tunnistusmerkintää, raivotautirokotusta, ekinokokkoosilääkitystä ja lemmikkieläinpassia koskevia kohtia. Näihin liittyviin ajantasaisiin vaatimuksiin voi tutustua kätevästi Elintarviketurvallisuusviraston kotisivuilla (www.evira.fi). Lisäksi on hyvä muistaa, että ulkomaalaisen metsästäjän kannattaa varmistaa etukäteen myös se, että hän voi metsästysretken jälkeen tuoda koiran takaisin kotimaahansa.G Teksti: Sauli Härkönen apulaistoiminnanjohtaja Metsästäjäin Keskusjärjestö (ei sisällä kanalintuja) Myynti on käynnissä jatkuvasti. Lupia saa puhelinpalvelun ja verkkokaupan lisäksi kännykällä: 0600 829003 - 1 vrk 0600 829004 - 2 vrk 0600 829005 - 3 vrk 0600 829006 - pienpetokausilupa 0600 829007 - nuorisolupa Nyt voit poikkeuksellisesti hakea heinäkuussa kausilupia Lappiin muulle pienriistalle kuin kanalinnuille. Haettavana on tavallinen tai jousimetsästäjän kausilupa. Hakuaika on 1.7.-5.8.2009 Kausilupaa voi hakea sähköisellä hakemuksella osoitteessa .lupa aku.pr ta n. tai postitettavalla lomakkeella, jonka voi tulostaa osoit.metsa. metsastys tai hakea Metsähalliteesta tuksen toimipaikoista. www.metsa.fi/metsastys Kausilupia Lappiin Metsästäjä 4 / 2009 87
• Metsästetään vain sen verran mitä tarvitaan, käsitellään eläin huolellisesti, käytetään se kokonaan eikä pilata sen makua liialla maustamisella ­ tässä riistakokki Jaakko Kolmosen ohjeet luontoa ja suomalaisia perinteitä kunnioittavalle riistan käytölle. ellaista riistaeläintä ei Suomesta taida löytyäkään, jonka lihaa riistakokki Jaakko Kolmonen ei olisi pitkän uransa aikana kokeillut. Toisaalta ulkomaisten riistaeläinten liha ei kokkia juurikaan kiinnosta. ­ Riistan maku tulee siitä, mitä eläin on syönyt. Suomalainen riista on erityisen maukasta siksi, että suomalaiset kasvit ovat niin puhtaita ja aromirikkaita. Esimerkiksi räkätti on mansikka-aikana todella hyvää., Kolmonen sanoo. Suomalaisen riistan arvostus on peräisin Kolmosen lapsuudenkodista, jossa asui kolme sukupolvea. Ukin ja sedän kanssa Kolmonen kävi niin metsällä kuin kalallakin. ­ Luonnon kunnioittamiseen kuuluu, että otetaan vain se, mitä tarvitaan ja että eläin käytetään kokonaan. Kolmonen onkin erikoistunut eläinten kokonaisvaltaiseen hyödyntämiseen. ­ Haaskiin eläimestä menee vain paska ja sorkat, ja Lapin mies keittää vielä sorkistakin keiton, Kolmonen selittää filosofiaansa, joka on esillä esimerkiksi hänen kirjassaan Hirvieläinten teurastus ja teurastuspäivien herkut. Kirjassa on ohje esimerkiksi siihen, miten hirven kiveksistä saa maukasta herkkua, kun ne paistaa kaalinlehdellä tai liekittää. Jaakko Kolmonen: S Riistaeläin käyttöön kokonaan ja currya, vaan hunaja ja ripaus yhtä näistä mausteista riittävät. Myös nesteeksi riistapataan Kolmonen suosittelee ulkomaalaisten, rikkiä ja lisäaineita sisältävien viinien sijasta kotimaisia mehuja, joista parhaita ovat puolukka- ja mustaherukkamehu. Lintuun pisto välittömästi Kolmonen käy mielellään mukana lintu- ja jänismetsällä, vaikka ei metsästyskorttia omistakaan. ­ Otan saaliin mielelläni heti haltuun, sillä monet metsästäjät käsittelevät eläimen huolimattomasti. Itse huolehdin siitä, että esimerkiksi lintuun tehdään pisto välittömästi, sillä veri pitää saada valumaan heti. Veren jääminen lintuun aiheuttaa sen, että lintu tunkkautuu pakastimessa ja alkaa maistua maksalle. Myös maut siitä, mitä eläin on syönyt, voimistuvat, jolloin esimerkiksi vesilinnut alkavat maistua mudalta, Kolmonen selittää. Riistalihaa Kolmonen saa laajalta verkostoltaan, joka on monilta osin ollut olemassa 1970-luvulta asti. Näiden kokeneiden metsämiesten kanssa Kolmonen käy mielellään keskusteluja eläimen erilaisista käyttömahdollisuuksista. ­ Ilman tätä verkostoa ei olisi olemassa Kokki Kolmostakaan, hän toteaa. Muutenkin Kolmonen viihtyy metsästäjien seurassa. ­ Metsästäjät ovat usein syvällistä porukkaa, jotka haluavat siirtää tietoaan eteenpäin ja pystyvät näin antamaan nuorille maanläheisen kasvatuksen. Mausteeksi suolaa ja luonnonyrttejä Riistan kunnioittamiseen kuuluu kokonaisvaltaisen hyödyntämisen lisäksi se, että sen maku pääsee kunnolla oikeuksiinsa. Kolmonen ihmetteleekin riistan maun piilottamista voimakkailla mausteilla. ­ Esimerkiksi hirvi ja peura syövät todella hyvää ruokaa: viljaa, ruisorasta, puiden silmuja, porkkanoita ja punajuuria. Riistaeläin marinoikin lihansa tällä omalla ravinnollaan. Maustamiseen tarvitaan Kolmosen mukaan vain suolaa, eikä sitäkään kovin paljon. Lisäksi kannattaa käyttää luonnon omia mausteita: kanervaa, puolukkaa, mustikkaa ja koivun pieniä lehtiä, eli samoja maukkaita luonnonantimia, joita riistakin syö. Muiden mausteiden käyttöä Kolmonen suosittelee vain siinä tapauksessa, että pakastin on hirvenlihaa pullollaan ja sen makuun kaipaa vaihtelua. ­ Mutta silloinkaan ei kannata sotkea sekaisin useita voimakkaita mausteita kuten soijaa, chiliä, valkosipulia 88 Metsästäjä 4 / 2009 Sukeltajalintuja ei pitäisi nylkeä vaan pelkästään kyniä, sillä niiden rasvassa on runsaasti omegarasvahappoja ja vitamiineja. Ei kiireellä vaan rakkaudella Kolmosen mielestä oikein käsiteltynä riista kuin riista on hyvää. Ykkössuosikki on kuitenkin alli, jonka rasva on Kolmosen mukaan erittäin laadukasta. ­ Kaikki linnut kokki kynii, sillä nyljettäessä katoaa paitsi lihaa suojaava nahka, myös nahan alla olevat pintarasvat. Rasva kannattaa linnussa kuitenkin ehdottomasti säilyttää, sillä siinä on runsaasti omega-rasvahappoja ja vitamiineja, Kolmonen selittää.
• Brittan allikeitto 4 allia sydämet, kivipiirat 2 l vettä 4 tl suolaa Allisoppaa varten allit pitää kyniä, sillä sukeltajalintujen rinta- ja koipinahoissa oleva rasva on keiton paras mauste. Nyljetyistä alleista tehtynä keitto on mautonta. Puhdista myös kivipiirat ja ota talteen maksat ja sydämet. Pane allit, sydämet, kivipiirat, vesi ja suola painekattilaan. Allien keittoaika on tunti. Tavallisessa kattilassa keitettäessä allit kypsyvät noin 2,5 tunnissa. Keitä allit tavallisessa kattilassa varovasti, ettei höyryn mukana pääse rasvaa huoneilmaan. Linnut ovat kypsiä, kun lihat irtoavat luista. Ota linnut ja elimet pois kattilasta ja peitä ne paperilla tai foliolla. Siivilöi liemi. 2 l lintulientä 1/2 l perunalohkoja 2 laakerinlehteä 15 maustepippuria maksat Klimppitaikina: 2 dl maitoa 3 dl vehnäjauhoja ripaus suolaa Keitä perunalohkoja lintuliemessä mausteiden kanssa, kunnes ne ovat melkein kypsiä. Valmista klimppitaikina. Sekoita maitoon jauhot ja ripaus suolaa. Tee koeklimppi. Ota kostealla lusikalla klimppitaikinaa luumun verran ja työnnä taikinapala etusormen tai toisen lusikan avulla lusikasta kiehuvaan keittoon. Jos klimppi ei pysy koossa, lisää taikinaan jauhoja. Yleensä klimppiä pidetään sitä parempana, mitä pehmeämpi se on. Valmista klimpit kypsymään keittoon. Nosta myös maksat kypsymään keittokattilaan. Klimppien keittoaika on noin viisi minuuttia. Tarkista keitosta suola. Irrota linnuista kintut ja rintapalat. Poista niistä suurimmat luut. Lämmitä linnun lihat, sydämet ja kivipiirat paistamalla. Tarjoa kuuma soppa lämpimältä keittolautaselta ja allinlihat matalalta lautaselta. Hangon seudulla klimppitaikinaan pannaan etupäässä vehnäjauhoja. Korppoon saaristossa taas niiden teko ruisjauhoon on yleisempää. Klimppitaikinaan voidaan myös jauhaa elimet raakana mukaan. Tällöin keittoaika on hieman pidempi, mutta klimpit ovat tosi hyviä. Ahvenanmaalla klimpeissä on mukana myös perunaa, munaa ja mausteena kardemummaa. Britta sanoo: "Lopuksi linnusta irrotetaan isoimmat luut ja lihat paistetaan voissa. Älä polta. Sitten ei muuta kuin syömään!" Työnnä pienemmät kynnet ensin sydänonteloihin ja suuremmat kynnet laajenevaan suoniosaan. Eläimen arvokkain lihas valkosipulilla maustettuna. Tuore persilja sopii hyvin mausteeksi. Peuran valkosipulisydäntä foliossa peuran vasan sydän 10­15 valkosipulinkynttä 3­4 viipaletta amerikanpekonia foliota Huuhtele ja kuivaa sydän. Kuori valkosipulin kynnet. Työnnä ne sydämen suonionkaloihin. Kääri sydämen ympärille pekoniviipaleet ja paketoi ne folioon. Kypsennä sydämet 220-asteisessa uunissa, saunan kiukaalla tai nuotion hiilloksessa. Arvioitu paistoaika on 40 minuuttia. Isoja sydämiä täytyy paistaa jopa kaksi tuntia. Sydän on kypsää, kun paistomittari näyttää 70 astetta. Riistaeläin marinoi lihansa tällä omalla ravinnollaan. Kolmonen on innokas suomalaisen perinneruuan puolestapuhuja, ja nyt hänellä on tekeillä 1930­50-lukujen ruokakulttuuriin keskittyvä kirja Näin ovat terveet suomalaiset syöneet. ­ Silloin ei ollut nykypäivän sairauksia kuten verenpainetta ja kolesterolia, vaan ne ovat tulleet vasta, kun on ruvettu syömään humpuukia, Kolmonen toteaa. Arvokkaita rasvahappoja on sukeltajalintujen lisäksi myös muun muassa peurassa, hirvessä ja karhussa. Rasvahappojen säilymisen takia mitään riistaruokaa ei saisikaan kypsentää liian kuumalla, vaan 100 celsiusastetta on Kolmosen mukaan optimaalinen kuumennuslämpötila riistalle kuin riistalle. Ylimaustamisen lisäksi suurin uhka riistaruuan valmistuksessa on sen kypsentäminen liian kuivaksi. ­ Esimerkiksi raakamureutetut fileet ja paahtopaistit sekä kaikki alle vuotisen vasan lihat ovat valmiita jo silloin, kun niiden sisälämpötila on 60 astetta. Kirjojen kirjoittamisen lisäksi Jaakko Kolmonen on kysytty luennoitsija ja messuesiintyjä. Kiireisen miehen kokkausta ohjaa kuitenkin yksi perussääntö: ­ Riistaa ei pidä valmistaa kiireellä vaan rakkaudella. Kaikkein maukkainta ruuasta tulee, kun arvostaa sen raaka-aineita ja rakastaa niitä ihmisiä, joille ruokaa laittaa. G Teksti: Maria Nikunlaakso I Lisää Jaakko Kolmosen riistareseptejä osoitteessa www.kokkikolmonen.com. I Kolmosen kirjat Hirvieläinten teurastus ja teurastuspäivän herkut ja Hirvieläinten paloittelun ABC ovat myynnissä Metsästäjäin Keskusjärjestön kauppapaikassa www.riista.fi/tilaukset. Metsästää 4 / 2009 89
• Metsästäjäorganisaatio tiedottaa Näytteenottajaksi lintuinfluenssakartoitukseen? I Suomessa toteutetaan jälleen vuoden 2009 aikana näytteenotto-ohjelma, jolla selvitetään erilaisten lintuinfluenssavirusten esiintymistä Suomen siipikarjassa ja luonnonvaraisissa linnuissa. Näytteenotto-ohjelman toimeenpanijana Suomessa on Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Viime vuonna useita metsästäjiä osallistui näytteenottoon. Siitä metsästäjille jälleen suuri kiitos. Yhteensä viime vuonna otetuista näytteistä löytyi alhaisen taudinaiheutuskyvyn omaavia viruksia 17 näytteestä. Positiivisista näytteistä 15 kpl oli metsästäjiltä saatuja näytteitä, mikä osaltaan kertoo metsästäjien toimittamien näytteiden hyvästä laadusta. Miten mukaan? Evira etsii tänäkin vuonna näytteiden ottajiksi metsästäjiä, jotka täyttävät seuraavat edellytykset: I metsästät sorsia ja/tai hanhia ja olet valmis toimittamaan näytteet noin kymmenestä linnusta I metsästät paikassa, jossa näytteiden toimittaminen kylmäsäilytykseen onnistuu vähintään muutamassa tunnissa ja näytteiden lähettäminen viikoittain. Näytteeksi tarvitaan sivelynäyte linnun nielusta ja viemärisuolesta. Näyte on helppo ottaa ammutusta linnusta. Evira toimittaa vapaaehtoisille näytteenottovälineet ja ­ohjeet. Jos olet kiinnostunut osallistumaan näytteenottoon, vastaa ystävällisesti Jessica Löfgren-Erikssonille jessica. lofgren-eriksson@evira.fi puh. 040 572 2897 mieluiten 31.7.2009 mennessä. Ilmoita samalla myös: I ottaisitko näytteitä sorsalinnuista, hanhista vai molemmista I kuinka monta näytettä arvioit voivasi ottaa ja I miltä alueelta näytteitä ottaisit (kunnat tai maakunta) I Evira maksaa näytteenottajille verotettavana palkkiona 6 euroa linnulta erillisen laskun perusteella. Suomalainen metsästäjä 2009 -kyselyn vastauspalkinnot on arvottu I Suomalaisen metsästäjän profiilia kartoittanut kysely lähetettiin 7 000 metsästäjälle. Heistä yli 60 % vastasi ja vastaamiseen kannustettiinkin lupaamalla arpoa vastanneiden kesken neljä 500 euron lahjakorttia. Nyt on arvonta suoritettu ja onnelliset voittajat ovat Jari Alajoutsijärvi Kemijärveltä, Jouko Arvela Oulunsalosta, Heimo Kokkonen Ilomantsista sekä Eero Sydänmaa Lahdesta. Parhaimmat onnittelut voittajille ja suurkiitos kaikille kyselyyn vastanneille! Kysely oli tällä kertaa pitkä ja siksi monista varmaan tuntui, että se oli työläs vastata. Palkinnoksi siitä kuitenkin saadaan ajantasaista tietoa harvinaisen monista metsästykseen liittyvistä aiheista ja ilmiöistä. Luvassa on tietoa paitsi metsästyksen kohdistumisesta alueellisesti ja riistalajin mukaan, myös erilaisista riistanhoitotoimista. Kuullaan muun muassa metsästäjien mieltymyksiä eri metsästysmuotoihin ja mielipiteitä metsästyksen hallinnoinnista. Mukana on kysymyksiä myös yhteiskunnan kannalta oleellisista metsästykseen liittyvistä aiheista ja toimintamuodoista. Kyselyn on toteuttanut Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos yhdessä Metsästäjäin Keskusjärjestön ja maa-ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosaston kanssa. Ensimmäisiä tuloksia lupaillaan ensi syksyksi. Piirit: Etelä-Häme Anna-Liisa Toivonen, tutkija RKTL Ellit Erätulilla ­hirvijahti naisille 16.-18.10. 2009 Riistatyö sai kansainvälistä tunnustusta I Kaksi suomalaisasiantuntijaa on ensi kertaa nimitetty riista-alan ritareiksi Euroopassa. St. Hubertus -ritarikunta hyväksyi joukkoonsa eräneuvos Lorenz Uthardtin Maalahdesta ja Metsähallituksen erätalouspäällikön eräneuvos Olavi Joensuun Haukiputaalta. Kaksi suomalaista riista-ammattilaista on ensimmäistä kertaa hyväksytty klassisen Saint Hubertus ­ritarikunnan jäseniksi. Vuonna 1444 perustettu ritarikunta edistää riistanhoitoa ja riistaosaamista kansainvälisesti. Ritarikunta kutsuu jäsenikseen riista-asioissa kansainvälisesti ansioituneita ammattilaisia. Itse Pyhä Hubertus eli 600 - 700-luvuilla jälkeen Kristuksen. Hänen on kerrottu kääntyneen kristityksi metsästysretkellä nähtyään ristinmerkin hirven sarvien välissä. Tämän jälkeen hänestä tuli ensimmäinen riistanhoitaja ja vähitellen metsästyksen suojelupyhimys. Oleellista on, että Hubertus-aate elää edelleen: ritarikunta pitää yllä riistanhoidon ja riistan kunnioittamisen perinteitä. Ritarikunnan työstä on myös käytännön hyötyä. "Tämän kautta myös Suomen riistatalouden modernia osaamista voidaan nyt levittää Eurooppaan", eräneuvos Olavi Joensuu toteaa. "Ruotsilla, Norjalla ja Tanskalla on jo ollut edustus, nyt Suomikin on mukana", Lorenz Uthardt iloitsee. Lorenz Uthardt on eräneuvos, valtiotieteiden maisteri ja agrologi Maalahdesta. Hän on toiminut muun muassa Metsästäjäin Keskusjärjestön varapuheenjohtajana, EU-jäsenmaiden metsästäjäjärjestöjen FACE:n varapuheenjohtajana sekä kansainvälisen metsästys- ja riistansuojeluneuvoston CIC:n Suomen delegaation puheenjohtajana. Olavi Joensuu on eräneuvos ja filosofian maisteri Haukiputaalta. Joensuu työskentelee tällä hetkellä Metsähallituksessa erätalouspäällikkönä, jonka tehtäviin kuuluu vastata muun muassa metsästysasioista valtion mailla. I Ellit Erätulilla on metsästäville ja metsästyksestä kiinnostuneille naisille tarkoitettu hirvijahti. Kaksipäiväinen jahti järjestetään tänä vuonna Tammelassa, Pohjois-Tammelan metsästysseura ry:n toimesta. Jahtiin otetaan 20 passinaista ja 20 ajonaista. Huom! Mukaan voit lähteä myös Sinä, joka et aiemmin ole metsästänyt. Viikonlopun aikana tutustutaan hirvenmetsästykseen niin teoriassa kuin käytännössäkin, saadaan uusia ystäviä sekä tavataan vanhoja tuttuja. Osallistua voit asutpa missä päin Suomea tahansa! Osallistumismaksu 250 euroa passinaiset, 230 euroa ajonaiset ja sisältää 2 päivää hirvenmetsästystä, majoituksen pe-su, iltapalan pe, aamiaiset la-su, maastoruokailun la, saunan la, illallisen la, keittolounaan su, metsäeväät, kuljetukset jahdin aikana, vakuutukset sekä alv:n Lisätietoja ja sitovat ilmoittautumiset 10.9.2009 mennessä. Jahtisihteeri Mari Skogberg puh. 050-3254559 tai info@elliteratulilla.fi Pohjois-Häme Noutavien koirien käyttö metsästyksessä I Aika: lauantaina 15.8.2009 klo 10.00 Paikka: Valkeakoski, Juhansali, Suutarinlahdentie Pohjois-Hämeen riistanhoitopiiri, Pohjois-Hämeen Kennelpiiri ja Pirkanmaan Noutajakoirayhdistys ry järjestävät kaikille noutavien koirien käytöstä kiinnostuneille henkilöille tilaisuuden, jossa pääsee tutustumaan muun muassa noutajarotuihin ja niiden käyttämiseen metsästyksessä. Tilaisuus alkaa noin tunnin mittaisella luentoosuudella, jonka jälkeen siirrytään maastoon seuraamaan metsästysnäytöksiä. Osallistujia pyydetään saapumaan klo 10 ja ohjelma päättyy noin klo 13. Mukaan tulee varata kumisaappaat. noutavien rotujen esittely ym. I metsästysnäytös I kahvitarjoilu Lisätietoa tapahtumasta: riistanhoidonneuvoja Marko Mikkola, 045 135 9690, marko.mikkola@riista.fi Pohjois-Savo Monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnittelu I Pohjois-Savossa Onkiveden alueella toteutetaan tulevan kesän aikana monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnittelua. Hankkeen tavoitteena on löytää purojen ja valtaojien varsilta luontaisesti alavia, tulvaherkkiä kohteita, joille voidaan ensisijaisesti patoamalla perustaa uusia tai ennallistaa vanhoja kosteikkoja. Tavoitteena on lisäksi kannustaa viljelijöitä ja rekisteröityjä yhdistyksiä hakemaan oma-aloitteisesti kosteikkojen perustamiseen ja hoitoon tarkoitettua maatalouden erityisympäristötukea. Suunnittelu painottuu peltovaltaisille alueille ja kartoituksissa huomioidaan maatalouden ympäristötuen vaatimukset, jolloin kosteikon perustamiseen on mahdollista hakea ei-tuotannollisten investointien tukea. Monivaikutteisilla kosteikoilla voidaan parhaimmillaan samanaikaisesti vähentää maataloudesta vesistöihin huuhtoutuvaa ravinnekuormitusta, lisätä maatalousympäristön luonnon ja maiseman monimuotoisuutta sekä perustaa vesilinnuille sopivia elinympäristöjä. Hankkeen toteutuksesta vastaa Pohjois-Savon ympäristökeskus yhdessä yhteistyökumppaneidensa MTK Pohjois-Savon, ProAgria Pohjois-Savon, Pohjois-Savon Osoitteenmuutoksia I Pohjanmaan riistanhoitopiirin puhelinnumero on muuttunut. Uusi numero on 0400 475 760. I Ilomantsin rhy: Jarkko Eronen, Kauppatie 45, 82900 Ilomantsi, puh. 0500 192 559, ilomantsi@riista.fi I Liperin rhy: Kirsi Ainola, Käsämäntie 37 C, 83430 Käsämä, puh. 0400 399 391, liperi@riista.fi I Nurmeksen rhy: Jussi Väänänen, Haverilantie 11, 75530 Nurmes, puh. 050 466 5654, nurmes@riista.fiz 92 Metsästäjä 4 / 2009
• TE- keskuksen, alueen kuntien ja Pohjois-Savon riistanhoitopiirin kanssa. Lisätietoja hankkeesta antaa Veli-Matti Vallinkoski p. 040 589 3290 tai sähköposti veli-matti.vallinkoski@ymparisto.fi Metsästysajat 1.8.2009­31.7.2010 Huomioi seuraavalla sivulla olevat lisärajoitukset* RIISTALAJIT Sorsalinnut *1) Merilinnut *2) Haahka, koiras Haahka, naaras Nokikana Meri- ja metsähanhi Kanadanhanhi Lehtokurppa Teeri ja pyy Metso Riekko LÄÄNIT TAI ALUE Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa P-S, P-K, Po, R-P, K-S, Ou, Ka, La Enontekiö, Inari, Utsjoki Enontekiö, Inari, Utsjoki Uu, V-S, Sa, Po, R-P, Ou Muualla maassa riistanhoitopiirin luvalla Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Riistanhoitopiirin luvalla Koko maassa Koko maassa Koko maassa METSÄSTYSAJAT 20. 8. klo 12.00 - 31. 12. 1. 9. - 31.12. 1. 6. - 31.12. 20. 8. klo 12.00 - 31. 12. 20. 8. klo 12.00 - 31. 12. 20. 8. klo 12.00 - 31. 12. 20. 8. klo 12.00 - 31. 12. 20. 8. klo 12.00 - 31. 12. 10. 9. - 31.10. * 10. 9. - 31.10. * 10. 9. - 31.10. * 10. 10. 10. 10. 9. - 31. 3. * 9. - 31. 3. * 9. - 31.10. * 9. - 31.10. Aseiden ja tähtäinlaitteiden kohdistus- ja huoltopäivä I Järjestäjät: Pohjois-Savon riistanhoitopiiri ja Leppävirran-Varkauden riistanhoitoyhdistys Aika: su 9.8.2009 klo 12 alkaen Paikka: Riikinnevan ampumarata, Leppävirta Mahdollisuus saada oma ase kohdistettua (oma ase, patruunat ja kuulosuojaimet mukaan) Aseiden ja tähtäinlaitteiden asiantuntijat mm. Yrjö Katainen ja Veijo Kärki, antavat henkilökohtaista opastusta ja neuvontaa Trap-radalla henkilökohtaista opastusta, nuoret ja aloittelijat tervetulleita, oma ase ei välttämätön. Aseseppä Juha Fagerström Varkaudesta, esittelyssä Eloranta Oy:n tuotteita Esittelyssä SRVA-harjoitus: "hyökkäävä karhu" Opastus Varkaus-Sorsakoski tieltä. Lisätiedot: Lauri Itkonen 050 407 8359 leppavirta-varkaus@riista.fi Hirvijohtajien koulutukset 2009 I Tilaisuuksiin tulee mukaan edustaja Pohjois-Savon poliisilaitokselta 4.8. Rautavaara Kunnantalo, klo 18.00 17.8. Kiuruvesi, Turhalan metsäpirtti, klo 19.00 19.8. Kuopio, Savonia, klo 18.00 25.8. Suonenjoki ja Rautalampi Futuria, klo 18.00 27.8. Leppävirta-Varkaus Kivelän koulun auditorio, klo 18.00 1.9. Tervo, Karttula ja Vesanto, Nuorisotalo Manttu, klo 18.00 2.9. Siilinjärvi, Haapamäen havaintotila, klo 18.00 4.9. Vieremä, Rientola, klo 18.00 6.9. Iisalmi, Hanhilampi, klo 18.30 7.9. Keitele, Leppäselän ampumarata, klo 18.00 8.9. Lapinlahti, Lapinlahden lukio, klo 18.30 20.9. Sonkajärvi Kangaslammin hiihtokeskus, klo 18.00 25.9. Varpaisjärvi, Hotelli Kairisto, klo 19.00 Muiden riistanhoitoyhdistysten tilaisuuksia voi tiedustella toiminnanohjaajilta. Kiiruna Peltopyy Fasaani Sepelkyyhky Metsäjänis ja rusakko Villikani Orava Euroopanmajava Kanadanmajava Piisami Kettu, tarhattu naali, supikoira, minkki, hilleri, mäyrä Näätä Kärppä Saukko Ilves Norppa Halli Villisika Mufloni Hirvi Valkohäntäpeura Metsä-, kuusipeura Metsäkaurisuros -naaras ja vasa Karhu Erämimmit Rautavaaran metsäkartanolla I Aika: 11. - 13.9.2009 Eräkurssi metsästäville naisille Lisätietoja: www.metsakartano.com Ilmoittautumiset: Metsäkartanolle 13.8. mennessä p. 040-8396350. Koko maassa Koko maassa MA 28 § mukaisella riistanhoitopiirin luvalla MA 28 § mukaisella riistanhoitopiirin luvalla Riistanhoitopiirin luvalla Riistanhoitopiirin luvalla Koko maassa Koko maassa Riistanhoitopiirin luvalla Riistanhoitopiirin luvalla Riistanhoitopiirin luvalla Koko maassa Koko maassa Poronhoitoalueella, MA 28 § Muualla maassa MA 28 § mukaisella riistanhoitopiirin luvalla Poronhoitoalueella riistanhoitopiirin luvalla Muualla maassa MA 28 § mukaisella riistanhoitopiirin luvalla 1. 9. - 28. 2. 10. 8. - 31.10. 1. 9. - 28. 2. 1. 9. - 28. 2. 1. 12. - 31. 1. 20. 8. - 30. 4. 20. 8. - 30. 4. 1. 10. - 19. 5. Koko metsästysvuosi (Naarasta, jolla on pentue, ei saa tappaa 1.5. - 31.7.) 1. 11. - 31. 3. 1. 11. - 31. 3. 1. 11. - 30. 4. 1. 12. - 28. 2. (Naarasta, jolla on pennut, ei saa tappaa) 1. 9. - 15.10., 16.4. - 31.5. 16. 4. - 31.12. 1. 6. - 29. 2. (Naarasta, jolla on porsaat, ei saa tappaa) 1. 9. - 30.11. 26. 9. - 31.12. 26. 9. - 31. 1. 26. 9. - 31. 1. 1. 9. - 31. 1., 16. 5. - 15. 6.* 1. 9. - 31. 1. * 20. 8. - 31.10. 20. 8. - 31.10. Kainuu Metsästäjäillat Kainuussa I Kainuun riistanhoitopiiri järjestää yhdessä riistanhoitoyhdistysten kanssa metsästäjäiltoja ennen metsästyskautta. Tilaisuuksissa käsitellään ajankohtaisia metsästysasioita ja loppuillasta keskitytään hirviasioihin. Kaikki ovat tervetulleita, mutta erityisesti hirvijohtajia toivotaan paikalle. Rhy Puolanka Suomussalmi Hyrynsalmi-Ristijärvi Paltamo Kajaani Vuolijoki Sotkamo Kuhmo Paikka Puolankajärven koulu, auditorio Scandic Kiannon Kuohut Hyrynsalmen kunnantalo, valtuustosali 3.9.2009 17.00 Paltalinna 4.9.2009 17.00 Kajaanin kirjasto, Kalevalasali, Kauppakatu 35 7.9.2009 17.00 Onnelan Maatilamatkailu, Ojanperä 8.9.2009 18.00 Vuokatin urheiluopisto, aditorio Isopölly 9.9.2009 18.00 Kuhmotalo, Pajakkasali Pvm 31.8.2009 1.9.2009 2.9.2009 klo 18.00 18.00 18.00 Susi 1. 10. - 31. 3. 1. 11. - 31. 3. R Rauhoittamattomat linnut ovat r rauhoitettuja seuraavasti: 1 1) varis, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastas Oulun, Kainuun ja Lapin riistanhoitopiirien alueella 1.5. - 31.7, Pohjois-Savon, PohjoisKarjalan riistanhoitopiirien alueella 1.4. - 31.7. ja muualla maassa 10.3. - 31.7; 2 2) harakka Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Oulun, Kainuun ja Lapin riistanhoitopiirien alueella 10.4. - 31.7. ja muualla maassa 1.4. - 31.7; 3 3) korppi poronhoitoalueella 10.4. - 31.7; sekä 4 4) harmaalokkikoloniat koko vuoden. Riistanhoitopiiri voi myöntää luvan poiketa säädetyistä rauhoitusajoista. Lyhennysten selitykset Ka K-S La Ou Po P-K P-S R-P Sa Uu V-S = = = = = = = = = = = Kainuun riistanhoitopiiri Keski-Suomen rhp Lapin rhp Oulun rhp Pohjanmaan rhp Pohjois-Karjalan rhp Pohjois-Savon rhp Ruots. Pohjanmaan rhp Satakunnan rhp Uudenmaan rhp Varsinais-Suomen rhp I Edellisen lehden sivulla 7. oli kuva, jossa metsäkauriit olivat jääneet auton alle ja kuvan alalaidassa oli myös kaksi kauriin sikiötä lentänyt tielle. Kuvasta oli jäänyt pois kuvateksti, joka sitoi kuvan artikkeliin, ja joka olisi peittänyt kuvan alalaidan. Eli puuttuva kuvateksti on: "Kun esimerkiksi hirvieläin tai suurpeto jää auton alle, paikalle hälytetään aina metsästäjien vapaaehtoistyöhön perustuva SRVA-partio huolehtimaan haavoittunut tai menehtynyt eläin nopeasti pois maastosta. Toisaalla tässä lehdessä esiteltävä SRVA-organisaatio on yksi näkyvimpiä virka-apumuotoja, joita metsästäjät ilmaiseksi yhteiskunnalle tarjoavat." H Huomautukset * *1) Sinisorsa, tavi, heinätavi, haapana, jouhisorsa, lapasorsa, punasotka, tukkasotka, telkkä. * *2) Alli, tukkakoskelo, isokoskelo Metsästää 4 / 2009 93
• Rajoituksia metsästysaikoihin: I Yleistiedoksiantona ilmoitetaan, että seuraavat riistanhoitopiirit ovat alueidensa riistanhoitoyhdistyksiä kuultuaan päättäneet rajoittaa toimintaalueillaan metsästyslain 38 §:n perusteella riistaeläinten metsästysaikoja 1.8.2009 ­ 31.7.2010 välisenä aikana. Päätökset perustuvat kyseisten riistaeläinkantojen pienuuteen. Päätöstä tehtäessä on sovellettu metsästyslain 38 §:ä ja metsästysasetuksen 30 §:ä. Etelä-Häme: Metson metsästysaika koko piirin alueella on 10.9. ­ 20.9.2009. Etelä-Savo: Metson metsästysaika koko piirin alueella on 10.9. ­ 15.10.2009. Kainuu: Metson, teeren ja pyyn metsästysaika on Puolangalla ja Suomussalmella 10.9. ­ 30.9.2009. Metson, teeren ja pyyn metsästysaika on Kuhmossa, Sotkamossa, Kajaanissa, Vuolijoella, Paltamossa sekä Hyrynsalmen-Ristijärven riistanhoitoyhdistyksen alueella 10.9. ­ 15.10.2009. Riekko on rauhoitettu koko piirin alueella. Keski-Suomi: Metson, teeren ja pyyn metsästysaika koko piirin alueella on 10.9. ­ 15.10.2009. Riekko on rauhoitettu koko piirin alueella. Metsäkauris on rauhoitettu Konneveden ja Suolahden-Sumiaisten riistanhoitoyhdistysten alueella. Lappi: Riekon ja kiirunan metsästys on kielletty kaikissa muissa Lapin riistanhoitopiirin riistanhoitoyhdistyksissä lukuun ottamatta Enontekiön-, Inarin- ja Utsjoen riistanhoitoyhdistystä, missä riekkoa ja kiirunaa saa metsästää 20.9.2009 ­ 30.9.2009 sekä 1.1.2010 ­ 28.2.2010. Metsoa, teertä ja pyytä saa metsästää 20.9.2009 ­ 30.9.2009 kaikissa Lapin riistanhoitopiirin riistanhoitoyhdistyksissä lukuun ottamatta Utsjoen riistanhoitoyhdistystä, missä metson metsästys on kielletty. Oulu: Metson, teeren ja pyyn metsästysaika koko piirin alueella on 10.9. ­ 15.10.2009. Riekko on rauhoitettu koko piirin alueella. Pohjanmaa: Metsäkauris on rauhoitettu Toholammin riistanhoitoyhdistyksen alueella. Pohjois-Häme: Metson metsästysaika koko piirin alueella on 10.9. ­ 30.9.2009. Teeren ja pyyn metsästysaika koko piirin alueella on 10.9. ­ 15.10.2009. Pohjois-Karjala: Metson, teeren ja pyyn metsästysaika on koko piirin alueella 10.9. ­ 15.10.2009. Riekko on rauhoitettu koko piirin alueella. Pohjois-Savo: Metson, teeren ja pyyn metsästysaika on koko piirin alueella 10.9. ­ 15.10.2009. Riekko on rauhoitettu koko piirin alueella. Satakunta: Metson ja teeren metsästysaika on Ala-Satakunnan, Euran seudun, Harjavallan, Hämeenkyrön-Viljakkalan, Ikaalisten-Jämijärven, KokemäenKauvatsan, Lavian seudun, Lounais-Satakunnan, Mouhijärven piirin, Noormarkun seudun, Porin, Punkalaitumen, Sastamalan, Säkylän-Köyliön ja Ulvilan piirin riistanhoitoyhdistyksissä 10.9.2009 ­ 30.9.2009. Uusimaa: Metsoa saa metsästää Pernaja-Loviisan, Liljendalin ja Lapinjärven riistanhoitoyhdistysten alueella ajalla 10. ­ 17.9.2009. Muutoin metso on rauhoitettu. Peltopyy on rauhoitettu koko piirin alueella. Riistanhoitopiiri voi antaa hakemuksesta luvan poiketa tästä päätöksessä määrätystä peltopyytä koskevasta kiellosta silloin, kun metsästysoikeuden haltija on ryhtynyt alueellaan merkittäviin toimenpiteisiin peltopyykannan elvyttämiseen palautusistutuksin. Poikkeuslupaa on metsästysoikeuden haltijan haettava kirjallisesti riistanhoitopiiriltä. Hakemuksessa on kuvattava peltopyykannan hoitamiseksi tehtävät toimenpiteet sekä alue, jolle poikkeusta haetaan. Metsäkauris on rauhoitettu Askolan-Pukkilan, Liljendalin ja Ruotsinpyhtään riistanhoitoyhdistysten alueella. Varsinais-Suomi: Metso on rauhoitettu koko piirin alueella. Muutoksenhaku Näihin päätöksiin tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla siitä kirjallisesti maaseutuelinkeinojen valituslautakunnalle: postiosoite: PL 820, 00101 HELSINKI käyntiosoite: Kaisaniemenkatu 4 A puhelinvaihde: (09) 6811 500 telekopio: (09) 6811 5010 sähköposti: valituslautakunta@valituslautakunta.fi virka-aika: klo 8.00 - 16.15 Valitusaika on 30 vrk alkaen tiedoksisaantipäivää seuraavasta päivästä. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä tämän kuulutuksen julkaisemisesta. Riistanhoitopiirien tekemät metsästysajan rajoitukset julkaistaan Metsästäjä ­lehdessä 4/2009. Tarkemmat muutoksenhakuohjeet ovat saatavissa riistanhoitopiireistä. RIISTANHOITOPIIRIT Uusimaa KUULUTUS Evira tutki raskasmetallit: Villikanin liha sopii ravinnoksi I Villikanien lihaa voidaan raskasmetallipitoisuuksien puolesta käyttää ihmisravinnoksi. EVIRA on tutkinut kuluneen talven aikana pyydystettyjen villikanien lihanäytteiden raskasmetallipitoisuuksia. Lyijy ja kadmium ovat selvästi alle enimmäisrajan. Muille metalleille ei ole asetettu elintarvikekäytön raja-arvoja, mutta esim. sinkki ja kuparipitoisuudet ovat pienempiä kuin sianja naudanlihassa. Varsinais-Suomi Hirvieläinjäljestyskurssi Varsinais-Suomessa I Ohjelma: Kolari-/ampumapaikan tutkiminen, jäljestys käytännössä, lopetustilanne, harjoitusjäljen tekeminen ym. Koulutus on suunnattu sekä metsästäjille että koiranohjaajille. Paikka: Uusikaupunki, Kalanti, Jahtipolku, Kalannin erämiesten maja, Viitoitus Kalannintieltä (tie nro 43) AIKA: TORSTAINA 27.8.2009 KLO 18:00 Osallistumismaksu; 10,- sisältäen kahvin. Ennakkoilmoittautuminen teuvo.makela@pp2.inet.fi Lisätietoja 17.-21.8 2009 välisenä aikana: Teuvo Mäkelä 0400-525216 Järj: Riistanhoitopiiri, kennelpiirin jäljestysohjaajat, Kiskon piirin rhy, ja ms Kalannin erämiehet. Riistanhoitopiirit vetoavat: Vähintään viidenneksen lisäys valkohäntäpeuran kaatomääriin I Lounaisen Suomen valkohäntäpeurakanta on ollut jo useiden vuosien ajan jatkuvassa kasvussa. Peurakolarien määrä on kasvanut samalla tahdilla. Peurakannan kasvun pysäyttämiseksi riistanhoitopiirit toivovat tulevalla metsästyskaudella vähintään 20 % lisäystä kaatomääriin, toisin sanoen vähintään yhtä lisäkaatoa jokaista edellisen metsästyskauden viittä kaatoa kohden. Lisäksi vähintään puolet aikuisesta peurasaaliista tulisi olla naaraita. Pyydämme alueidemme metsästysseuroja ja -seurueita nostamaan tulevan pyyntikauden seurakohtaisen saalistavoitteen edellisen metsästyskauden toteutumaa korkeammaksi. Tarkemmat ohjeet luvansaajille annetaan lupapäätösten mukana. ETELÄ-HÄMEEN, POHJOIS-HÄMEEN, SATAKUNNAN, UUDENMAAN ja VARSINAIS-SUOMEN RIISTANHOITOPIIRIT 94 Metsästäjä 4 / 2009
• Kiitokset! B&R-Hunting Oy:lle LTD:lle lahjoituksesta MKJ:n nuorisotoimintarahastoon! RIISTAPÄÄLLIKÖN TOIMI I Satakunnan riistanhoitopiirin toimialueeseen kuuluu 20 riistanhoitoyhdistystä Satakunnan ja Pirkanmaan maakunnissa. Piirin metsästäjämäärä on noin 15 200. Piirin toimipaikka sijaitsee Nakkilassa. Riistapäällikön toimenkuvaan kuuluu muun muassa piirin toiminnan johtaminen hallituksen alaisuudessa, lupa-asioiden valmistelu ja lupapäätöksien teko viranomaisena, yhteistyö sidosryhmien ja viranomaisten kanssa, kestävään riistatalouteen liittyvät toimet, metsästykseen liittyvän koulutuksen ja neuvonnan järjestäminen sekä mahdolliset Metsästäjäin Keskusjärjestön ja Maa- ja metsätalousministeriön määräämät toimeksiannot. Tehtävän menestyksellinen hoitaminen edellyttää: I hyvää riistahallinnon tuntemista I vankkaa kokemusta metsästäjänä I organisointikykyä ja valmiutta itsenäiseen toimintaan I valmiutta joustavaan työaikaan ja toimialueella liikkumiseen I yhteistyö- ja vuorovaikutuskykyä sekä johtamistaitoa I koulutusvaatimuksena alalle soveltuva korkeakoulututkinto Toimen hoitamisessa ovat eduksi myös: I hyvä riistanhoidon ja ympäristösäädösten tunteminen I hyvä esiintymiskyky ja kirjallinen esittämistaito I hyvät taidot ATK:ssa I englannin ja ruotsin kielten hallinta Toimen palkkaus määräytyy voimassa olevan, alalla noudatettavan työehtosopimuksen mukaan. Toimi olisi otettava vastaan 1.1.2010. Riistanhoitopiirin hallitukselle osoitetut kirjalliset hakemukset liitteineen, joita ei palauteta, pyydetään toimittamaan 15.8.2009 mennessä osoitteella: Satakunnan riistanhoitopiiri, Porintie 9, 29250 Nakkila Tiedustelut puheenjohtaja Harri Isomuotia (03) 371 8822, 0400 732 156, tai riistapäällikkö Mauri Krusberg (02) 531 9002, 0500 638 062 In memoriam Riistapäällikkö Heikki-Paavali Salonen on kuollut I Keski-Suomen riistapäällikkö Heikki-Paavali Salosen elämäntaival päättyi vaikean sairauden uuvuttamana kuluvan vuoden toukokuun 22. päivänä. Hän oli syntynyt Muuramessa 1931, josta perhe muutti Korpilahdelle. Siellä nuorukaiselle metsästysmaat avautuivat kotiovelta. Vuonna 1957 hän valmistui Kurun metsäopistosta metsäteknikoksi. Suomen Metsästäjäliiton KeskiSuomen piirin riistapäälliköksi H-P valittiin 1960. Tätä tointa hän hoiti 30.6.1962 saakka, jossa lakimuutoksesta johtuen seuraavana päivänä siirtyi Metsästäjäin Keskusjärjestön riistapäälliköksi. Eläkkeelle hän jäi 1988. Hänet tunnettiin aloiterikkaana ja työteliäänä. Kirjoituksillaan hän avusti useita lehtiä. Turkismetsästäjä F. Kuusimäestä hän kirjoitti kirjan. Hänen suunnittelemansa Erätulet-tapahtuma Jyväskylässä 1977 oli maassamme ensimmäinen, mittava suomalaiseen eräkulttuuriin tukeutuva tilaisuus. Nyt viimeiselle asennolle ehtineen jälkeen jäivät puoliso ja kolme lasta perheineen. Heikki Paavalin kotona monet taulut ovat olleet kertomassa kaunista kieltään hänen lujasta kiintymyksestään suomalaiseen eräluontoon. Martti Rissanen LIITY SINÄKIN PYSTYKORVAISTEN JOUKKOON! KKOON! Omistatko suomenpystykorvan, karjalankarhukoiran tai pohjanpystykorvan, vai oletko aikeissa hankkia tällaisen kansallisaarteen? Liittymällä SPJ:n jäseneksi ja maksamalla 22 euron vuosijäsenmaksun saat 6 numeroa Pystykorva-lehteä ja monia muita jäsenetuja. Tervetuloa hyvään seuraan! Halu Haluan liittyä SPJ:n jäseneksi u seneksi Nimi Jakeluosoite Postinumero P Postitoimipaikka Puhelinnumero PostiPostit merkki merkki Suomen Pystykorvajärjestö - Finska Spetsklubben ry p Soile Torvinen Lindalintie 6 B 10 www.spj.fi Syntymäaika 02400 Kirkkonummi Metsästää 4 / 2009 95
• Osoitteita Metsästäjäin Keskusjärjestö, MKJ Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki Puhelimet: Vaihde 09-2727 810, Fax. 09-2727 8130 e-mail: etunimi.sukunimi@riista.fi www.riista.fi Riistanhoitopiirit e-mail: etunimi.sukunimi@riista.fi Etelä-Häme: Lukiokatu 14, 13100 Hämeenlinna, puh. 03-644 650, fax. 03-6446 522. Riistapäällikkö Jyri Rauhala, puh. 0400-225 745. Etelä-Savo: Virastotie 3, PL 14, 51901 Juva, puh. 0440-452 830, fax. 015-452 831. Riistapäällikkö Petri Vartiainen, puh. 0500-257 407, rh-neuvoja Veli-Matti Pekkarinen, puh. 0400-257 407. Kainuu: Syväyksenkatu 1 B 27, 89600 Suomussalmi, puh. 0400-188 565, fax. 08-712 397. Riistapäällikkö Jukka Keränen, puh. 0400-137 028, rh-neuvoja Marko Paasimaa, puh. 0400-268 390. Keski-Suomi: Vs. Olli Kursula, Kauppakatu 19 A 7, 40100 Jyväskylä, puh. 020 7479 630, 0400-243 414, telefax 020 7479 639. Rh-neuvoja vs. Teemu Lamberg, puh. 040-4878 987. Kymi: Pikkuympyräkatu 3 A, 49400 Hamina, puh. 0440-494 005 fax. 05-344 0998. Riistapäällikkö Erkki Kiukas, puh.0400-258 479, rh-neuvoja Jouni Tolvanen, puh. 040-7162 223. G Toiminnanjohtaja: Jari Pigg, puh. 09-2727 8111. G Apulaistoiminnanjohtaja: Sauli Härkönen, puh. 09-2727 8112, 050-5055 635. G Talous: Pekka Lehikoinen, puh. 09-2727 8118, 0400-648 678. G Metsästys ja riistanhoito, koulutus ja neuvonta: Tuomo Pispa, puh. 09-2727 8115, 0400-700 778. Marko Svensberg, puh. 09-2727 8117, 040-5573 827. G Viestintä, Metsästäjä- ja Jägaren-lehdet: Klaus Ekman, puh. 09-2727 8116, 0400-463 943. Maria Nikunlaakso, puh. 09-2727 8119, 040-7425 626 G Varasto ja tilaukset: Marion Sundqvist, puh. 09-2727 8150. G Laitialan toimintakeskus: Metsästäjäntie 39, 16790 Manskivi, puh. 03-882 570, fax. 03-8825 711, Ilkka Ala-Ajos, 0500-817 913, Marko Muuttola, 050-9113 832. Osoitteenmuutokset: 0303 9777 Lappi: Vanamokatu 3 D, PL 8050, 96101 Rovaniemi, puh. 016-3790 081, 0400-864 329 (tsto), fax. 016-3790 085. Riistapäällikkö Teuvo Eskola, puh. 0400-392 667, rh-neuvoja Urpo Kainulainen, puh. 0400-394 329. Pohjois-Savo: Kiekkotie 4, 70200 Kuopio, puh. 044-3653 810, fax. 017-2823 005. Riistapäällikkö Jouni Tanskanen, puh. 0500-376 800, rh-neuvoja Ville Hokkanen, puh. 050-4311 276. Ruots. Pohjanmaa: Kungsgårdsvägen 58 G, 65380 Vaasa, puh. 06-3560 352, fax. 06-3560 360. Riistapäällikkö Mathias Lindström, puh. 050-3490 175, rh-neuvoja Stefan Pellas, puh. 06-3560 351, 050-5117 279. Satakunta: Porintie 9, 29250 Nakkila, puh. 02-5319 000, fax. 02-5319 001. Riistapäällikkö Mauri Krusberg, puh. 0500-638 062, rh-neuvoja Reima Laaja, puh. 0500-742 354. Uusimaa: Sompiontie 1, 00730 Helsinki, puh. 09-3507 230, fax. 09-3872 878. Riistapäällikkö Reijo Orava, puh. 0500-420 810, rh-neuvoja Visa Eronen, puh. 050-3661 114. Pääkaupunkiseudun metsästäjätoimisto: Veikko Seuna, puh. 09-3507 244, 0500-458 357. Varsinais-Suomi: Tehdastie 2, 21530 Paimio, puh. 02-4779 610, fax. 02-4779 615. Riistapäällikkö Heikki Uotila, puh. 0400-530 548, rh-neuvoja Jörgen Hermansson, puh. 02-4779 620, 0400-909 565. Karhupalvelunumero 016-379 0086. Oulu: Ratatie 41, PL 35, 91501 Muhos, puh. 08-5353 500, fax. 08-5333 555. Riistapäällikkö Keijo Kapiainen, puh. 0500-387 705, rh-neuvoja Harri Hepo-oja, puh. 0500-282 082. Pohjanmaa: Vapaudentie 32­34 B 21, 60100 Seinäjoki, puh. 0400-475 760, fax. 06-4217 225. Riistapäällikkö Jarkko Nurmi, puh. 0400-180 084, rh-neuvoja Juha Heikkilä, puh. 06-421 7222, 0400-180 083. Pohjois-Häme: Finnentie 8, 36200 Kangasala, puh. 03-3140 9400, fax. 03-3140 9450. Riistapäällikkö Jani Körhämö, puh. 0400-231 452, rh-neuvoja Marko Mikkola, puh. 03-3140 9417, 045-1359 690. Pohjois-Karjala: Teollisuuskatu 15, 80100 Joensuu, puh. 013-285 260, fax. 013-285 263. Riistapäällikkö Juha Kuittinen, puh. 013-285 261, 0400-376 189, rh-neuvoja Reijo Kotilainen, puh. 013-285 262, 0500-196 622. Metsähallitus Maa- ja metsätalousministeriö PL 30, 00023 valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 09-160 01. Kala- ja riistaosasto Käyntiosoite, Mariankatu 23, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 valtioneuvosto, fax. 09-1605 2284. Osastopäällikkö Pentti Lähteenoja Apulaisosastopäällikkö Christian Krogell, puh. 09-16053 373, 040-7353 173. Neuvotteleva virkamies Sami Niemi, puh. 09-1605 3374. Ylitarkastaja Jussi Laanikari, puh. 09-1605 2283, 040-7336 229. Ylitarkastaja Outi Helander, puh. 09-1605 2188, 040-4847 778. Luontopalvelut / metsästys- ja riistanhoitoasiat Erätalouspäällikkö Olavi Joensuu, PL 81, 90101 Oulu, puh. 020-5646 609, 0400-290 707, olavi.joensuu@metsa.fi Ylitarkastaja vs. erätalouspäällikkö Jukka Bisi, puh. 040-5370 993, jukka.bisi@metsa.fi Ylitarkastaja Ahti Putaala, puh. 040-8272 574, ahti.putaala@metsa.fi Villi Pohjola Asiakaspalvelu ja lupamyynti puh. 020-344 122, www.villipohjola.com Riistan tauti- ja kuolinsyyselvitykset: Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA, Oulun tutkimusyksikkö, Satamatie 15, 90520 Oulu, Postiosoite: PL 517, 90101 Oulu, puh. 020-772 003. Eläinnäytteet osoitteella: EVIRA, Matkahuolto, Oulu. Rengas-, hirvieläin ja siipimerkkilöydöt: Rengastustoimisto, PL 17, 00014 Helsingin yliopisto (Käyntios. P. Rautatienkatu 13), puh. 09-1912 8847. Suomen Metsästysmuseo: Metsästyskirjasto, arkisto. Tehtaankatu 23 A, 11910 Riihimäki, puh. 019-722 293, fax. 019-719 378, sähköposti: info@metsastysmuseo.com, internet: http://www.metsastysmuseo.com Metsästäjävakuutus: Tiedustelut metsästykseen liittyvissä vakuutusasioissa: Tapiola-Yhtiöt puh. 09-4531. Suomen Metsästäjäliitto: Kaartokatu 1 C, PL 91, 11101 Riihimäki. Puh. 019-760 490, fax. 019-7604 910 sähköposti: suomen@metsastajaliitto.fi, http://www.metsastajaliitto.fi Suomen Kennelliitto: Kamreerintie 8, 02770 Espoo. Puh. 09-887 300, fax. 09-8873 0331, internet: http://www.kennelliitto.fi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistantutkimus, PL 2, 00791 Helsinki, Käyntios.: Viikinkaari 4 puh. 020-57 511, fax. 020-5751 201. G Ilomantsin riistantutkimusasema, 82900 Ilomantsi, puh. 020-57 511, fax. 020-5751 509. G Joensuun riistan- ja kalantutkimus, Yliopistokatu 6, 80100 Joensuu, puh. 020-57 511, fax. 020-5751 409. G Evon riistantutkimusasema, Rahtijärventie 291, 16970 Evo, puh. 020-57 511, fax. 020-5751 429. G Oulun riistan- ja kalantutkimus, Tutkijantie 2 A, 90570 Oulu, puh. 020-57 511, fax. 020-5751 879. G Söderskärin riistantutkimusasema, puh. 020-5751 896. G Taivalkosken riistan- ja kalantutkimus, Ohtaoja, 93400 Taivalkoski, puh. 020-57 511, fax. 020-5751 559. G Turun riistan- ja kalantutkimus, Itäinen Pitkäkatu 3, 20520 Turku, puh. 020-57 511, fax. 020-5751 689. 96 Metsästäjä 4 / 2009
• Kaupankäyntiä Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (43 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden, korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien. Käytä tekstauskirjaimia. Vältä faxien lähettämistä, jotta vältymme turhilta epäselvyyksiltä. Vuonna 2008 hinta on 15 Eur / rivi. Ilmoituksen vähimmäiskoko on kaksi riviä. Ilmoitukset laskutetaan lehden ilmestyttyä. Toistoalennus peräkkäisissä numeroissa julkaistusta ilmoituksesta on 15 %. Ilmoitusta ei julkaista, mikäli ilmoittajalla on erääntyneitä laskuja. Ilmoitusaineisto on lähetettävä lehden toimitukseen. Os. on Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki. E­mail: marja.kraufvelin@riista.fi. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Otamme vastaan vain metsästyksen ja riistanhoidon aihepiiriin kuuluvia ilmoituksia. Metsästäjä nro 5/2009 ilmestyy 4.9.2009. Siihen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa viimeistään 31.7.2009. HUOM! Emme ota ilmoitusaineistoa vastaa puhelimitse. Venäjänajokoiran pentuja hyvistä ajavista vanh. Luov. vk.28.Puh 050-384 4088 Chesapeakelahdennoutaja, 4-vuotias narttu metsästykseen. Terve, FT-linjainen Amerikantuonti. Carita puh. 040-551 7465, www.batzis.com Labradorinnoutajan metsästyslinjaisia pentuja puh. 040-596 5140. Myydään käyttölinjainen lupaava dreeveri. Ikä 10kk. Puh. 040-731 8176 Beaglen pentuja valio-/mestarisukua 650 /kpl. Puh. 050-589 0775 Rääkkylä Beagle-pentuja vk. 29. vain metsästäjille Korppoossa puh.044-216 7255, 040-553 3671. Beagle-pentuja nyt ja edelleen kesällä. Hyväsukuisista, metsäverisistä eräkaveri. Puh. 019-677 1041, 0400-607 415. Myytävänä beaglen pentuja, vanh. EK-koiria puh. 050-352 3843 Jack Russell terrierin metsästyslinjaisia pentuja varattavissa. Isä ja emä temperamenttisia ja vietikkäitä. Puh. 040-574 5550. Saksanmetsästysterrierin pentuja. Synt. 27.5 puh. 040-709 2425 Petäjävesi. Saksanmetsästysterrierin pentuja synt. 21.5.2009. Puh. 041-464 4691 Englanninsetterin pentuja metsästykseen. p.044-319 0374 www.kotinet.com/kuuhingon Englannin settereitä Ruotsi, Norja, Suomi, Käyttö.S. Puh. 040-546 5644 Englanninsetterin käyttölinjaisia pentuja. Emällä mm. KAKE VOI1 ja KAER AVO1. Isällä norjalaiset käyttövaliotaustat. Luovutus elokuussa. Vain metsästäjille ja kokeisiin. Puh. 040-536 5386. Kk. mäyräkoiran pentuja ajava/mets. linjaisista vanhemmista, i. kolmoisvalio ja e. MÄAJ 1. Puh. 040-547 60809 tai 044-750 3326. Lk. mäyräkoiran pentuja monipuoliseen metsästykseen. Katseen kestäviä. Puh. 040-565 8142 Kk-saksanseisojan pentuja, luovutus v.28.Rekisteröityjä ja sirutettuja, hyvistä vanhemmista.p.050-334 4526 Kk.saksanseisojen pentuja voittajaluokan MVA vanhemmista, pennuissa ruskea- ja mustapäistärikköjä. Luovutus heinäkuussa vko 28. Puh. 040-502 1113,Hollola Kk.ja lk. saksanseisojen pentuja. Käyttövalioemät. Noutaa, seisoo luontaisesti. Tosi halpoja kovan kysynnän vuoksi. Myös valmis 3v narttu varma seisoja, hyvä hakija. Puh. 0400-632 583. Lk.saksanseisojan pent, s. 10.5.2009. Huippusuk, terv vanh. Puh. 040-551 9662, 050 -574 0372. Pienimünsterinseisojan pentuja terveistä ja koepalkituista käyttövanhemmista. Luov. n vko 30. www.salontuulen.fi puh. 040-831 2868 Pienimünsterinseisojapentuja, s.16.5.2009. Narttu jalostusrekisterissä Uros saksalainen. Yhdistelmällä jalostusneuvojan suositus. Luovutusikä 4.7 jälkeen. Puh. 0400-714 453 Lapua Dreeverin pentuja, isä Track-Action F-Epeli DRAJkettu AVO1, emä Track-Acrion Mandi DRAJ AVO1. Tiedustelut Kennel Milk White Jyri 0400-225745 tai Henna 044-0203956. Myydään Koira-, minkki-, ym. verkkoja Rautarantala Oy puh. 09-876 5291 www.rautarantala.com Kalastukseen Timo-laatuverkot ja tarvikkeet edullisesti. T:mi Timo - Paula. Puh 044-584 3611. Minkki ja supikoira/kettuloukkuja. Erittäin tukevia ja toimintavarmoja. Soita ja kysy lisää tai katso metistä. www.granlunds.com. Granlundin Tarhatarvike 06-764 1033. Pienpetopyydykset, myös majavalle. Puh. 0400-181 498 Taisto Hietala http://www.kesavaylan.net/ Pienpetopyydykset valmistajalta. Valmistettu vahvasta sinkitystä verkosta. Minkille /Näädälle 72x18x15cm 25 /kpl. Molemmista päistä pyytävä 105x18x15cm 40 /kpl. Supille ja ketulle 115x35x38cm 58 /kpl. Opetusvideo tai DVD 60min 25 /kpl + pk V.Syynimaa, 62310 Voltti. Puh.06-484 9116, 040-700 7528, 06-484 5221 PE-NA laukaisulaite, sopii Kanu tyyppisiin pyyntiloukkuihin. Ruostumatonta terästä. Toimintavarma, helppo asentaa. 29 / kpl Myynti: PH-Riista puh. 050-566 2691 Jahtikausi lähestyy... Baikal IJ-27 395,Lincoln Basic 680,Remington 870 Expr. 440,CZ 550 Standard 630,Remington 770 + jal+kiikari 570,Tikka T3 Hunter 770,Leupold 2-7x33+läpät 249,Meopta R1 3-12x56 595,Ahti Huvila Oy, www.ahtihuvila.fi 63800 Soini, puh 06-528 1203. Aseet/patruunat mm. Armed 12/76 VS pumppu 390,-, Armed 12/89 p-auto VS 440,-, Toz 12/76 VS 530,- Fausti Albion 12/76 1070,-, Marlin 45-70 760,- Tokarev 7,62 kiv 590,-, Henry 22 WMR+kiik 565,- Baikal 222+kiik 270,-, BSA kiikareita, Safepower kaapit, Trust haulikon patr ym. Asetalo Oy, Virrat Puh. 03-475 3896 31v. Rehtiä Asekauppaa! Mossber 12/76syn 360 e,12/89 syn 440 e Tikka T3, CZ, Yildiz, Baikal, Marlin Sasta Gorepuvut, Chiruca vaell. kengät Ultrapoint GPS-tutkat, Garmin GPS. Anon Ase ja Tukku, Pudasjärvi 08-821 337, 0400-384 118, 0400-384 518 Posti, MH: Edullisesti ja Nopeasti! www.anonase.com Myymme uusia ja käyt. mets. aseita: Benelli, Remington, Lincoln, Baikal ym. sekä patruunoita, ruutia, nalleja, luoteja ja muita metsästystarvikkeita kilpailukykyiseen hintaan. Krono Järn, Torgarev. 2, Kruunupyy Puh. 06-834 5003, 050-411 0473. Lataus-, ammunta- ja metsästystarvikkeet, optiikka ja koiratutkat edullisesti netistä www.asetarvike.com puh. 040-540 1182 Aseet, patr. + lataustarv.+ratalaitteet + kahvat puh. 019-782 307 www.mattikauppi.fi Alfa/Ultra-Alfa - vaimennin kivääriin 140 - 160 euroa, asennus 50 euroa teräksinen, ei hitsattu, tehovaimennin halkaisija 42 mm, paino alkaen 250 g, www.ouluntyostokeskus.com japanilaiset ja keskiaikaiset miekat puh. 08-311 3133, 040-508 5833 Järjestöt ja Yhdistykset Eläintentäyttäjiä Bassetit metsästykseen! Ota yhteys Suomen Bassetkerhon Seppo Erkkylä puh. 0400-174 992 Dreeveri on ajavien koirien "pikku jättiläinen", joka kestävien jalkojensa ansiosta soveltuu erittäin hyvin jäniksen ja ketun metsästykseen. Pentuvälitys: 040-547 0448. Jäsenasiat 040-508 3588. www.dreeveri.fi Beagle on iloinen, vainunsa avulla riistaa, pääasiassa jänistä, ajava pieni englantilainen jäniskoira. Aikoessasi hankkia beaglen ota yhteys Suomen Beaglejärjestöön. Pentuvälitys, puh. 045-7730 4244, jäsenrek. ja rahastonhoitaja Ritva Jauhiainen. Yhteyst. ritva.jauhiainen@beaglejarjesto.fi, puh.040-522 2839. Haluatko hyvän hirvikoiran? Suomen Harmaahirvikoirajärjestö - Finska Jämt- och Gråhundklubben ry:n pentuneuvojilta saat tietoa hyvistä pentueista. Jämptin pennuista tietää Petri Teräs puh. 0500-122 588 ja Norjan harmaista Jaakko Kytönen puh. 06-232 1269, 040-705 4785. Rotujärjestömme jäsenenä pysyt ajan tasalla hirvikoira asioissa. Soita Marja Kytönen puh. 050-572 7010 ja saat jo seuraavan jäsenlehden. Internet http:www.shhj.fi Laikoista, kaiken riistan koirista, tietoja antaa Suomen Laikajärjestö ry. Sihteeri Marjo Halonen puh. 040-764 0104 sekä www.laikajarjesto.fi Hankkiessasi noutajaa metsästyskäyttöön ota yhteys Suomen Metsästysnoutajat ry:n pentuvälitys puh. 0400-176 934 tai 03-515 3230 ja jäsenasiat puh. 09-874 7230. Kotisivut: http://www.metsastysnoutajat.com Oletko hankkimassa mäyräkoiraa? Ota yhteys Suomen Mäyräkoiraliiton ­ Finska Tax-klubben ry:n pentuvälitykseen, puh. 03-342 1532, 040-531 1340 tai 0400-774 914 www.mayrakoiraliitto.fi. Suomen Pystykorvajärjestön neuvojat auttavat pentujen valinnassa Suomenpystykorva: Asko Ränkman 050-569 9221, Pekka Inkinen 040-832 2858. Karjalankarhukoira: Marko Soini 040-761 1111, Jorma Tahkola 040-750 0246. Pohjanpystykorva: Timo Järvinen 050-563 8811, Ensio Lehisto 0400-286 311. Lisäksi: pj. Risto Ylitalo 044-274 8636. Kysy samalla jäseneduista ja liity jäseneksi. Järjestön internetsivut: www.spj.fi. Hankkiessasi setteriä tai pointteria ota ensin yhteyttä rotujärjestön KanakoirakerhoHönshundssektionen ry:n jalostusneuvojiin. Pointteri: jalostusneuvoja Jorma Korpela 044-511 2013, englanninsetteri: Matti Juuti 040-505 6935 / me.juutit@kolumbus.fi, irlanninsetteri: Tero Savolainen 0440-130 703, Tapio Ranta 0400-870 788, gordoninsetteri: Mika Maliniemi 0400 139 041 Venäjänajokoirayhdistys Ry. Pentuvälitys p. 0400-798 704. Jäsenasiat puh.050-538 6434. Liity tyytyväiseen joukkoomme. Venäjänajokoira on monipuolinen ja säänkestävä jahtikaveri. Saatavana kettua ja jänistä ajavista vanhemmista. Internet: www.venajanajokoirayhdistys.net Kettuterrieri monipuolinen metsästyskoira. Pentuvälitys: 040-706 6810. Jäsensihteeri 040-734 6356. www.foxterrier.fi Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliitto ry Jo 60 vuotta metsästäjien ja kalastajien edunvalvontaa maa­ ja vesialueita omistamattomien harrastajien puolesta. Tule mukaan toimintaan! Lisätietoja 03-212 6543 ja www.eramies.org. Pasi Ahopelto, Soini. 0400-567 078. Joensuussa Kyösti 050-371 4496. Kaikki työt! www.lehonpaja.net Luonnontieteellisen alan konservaattori Esa Kemppainen, Mattilantie 56,Janakkala. Puh. 050-563 0169. www.trofeet.fi Raimo Lietsala, 35300 Orivesi. Lasisilmiä ­ täyttötarvikkeita. Puh. 03-334 4719, 040 558 4019, www.lietsala.net Taxidermy Art, Markku Natri, Lapua. Myös lasisilmien myynti sekä alan opetus. Puh. 06-438 8901, 0400-363 345. www.markkunatri.fi. Jari Niskanen, Laukaa puh.0400-317 828, www.jariniskanen.net T:mi Eläintäyttämö Teuvo Puska Jämijärvi. Puh. 040-728 0291. Kaikki alan työt. Taitoa ja kokemusta Trofe Art Jarno Raiski, Ähtäri / Vaasa 040-581 9624 www.trofeart.tk Huippu laatua. Eläinkonservaattori Teemu Salonen, Inkoo puh. 050-563 7820. Erityisesti kalat, myös muut alan työt. Studio Antti Saraja Oy. Puh. 019-784 871 tai 0400-712 149. Preparoin linnut, nisäkkäät, teen myös trofeet. Pertti Siipola, Kilinkuja 10, 70780 Kuopio. Puh. 017-361 1073, 0400-177 588. Juhani Tyvelä, Kaijantie 12, Oulu. Puh. 045-122 1380. Trofeetyöt Vantaalla: Lauri Ylikorpi puh. 050-366 6876. Suomen eläintäyttämö Österberg, Palokalliontie 41, 01490 Vantaa. Puh. 09-823 5757, 040-501 5166. Koiria Hirven ja karhun metsästäjille karhukoiran pentuja. Kelpuutan jalostukseen vain koepalkitut nartut tai joilla on VOI I palkittuja jälkeläisiä. R. Ikonen, puh. 013-881 985, 0500-279 777. Karjalan karhukoiran pentuja hirven ja karhun mets. P.040-546 5644 Karjalankarhukoiria. Emä Avo1, Isä FIN KVA. Luovutus viikolla 30. Puh. 040-514 2789 Länsisiperianlaikan pentuja. Puh. 0400-186 986 A. Halonen Jämtinpent. synt.14.4 I.KVA Tainion Roni E.KVA Pyssynivan Reeta puh.050-599 1690 Jämtlanninpystykorvan urospentuja 2 kpl synt. 3.4.2009. Puh. 040-761 8079. Suomenajokoiran pentuja varattavissa. Isä FIN KVA Kuturan Viltteri Emä Pikijussin Sävy. Huippusuvut. Jalostusneuvojan suositus puh. 045- 634 5559 Jyväskylä/ S.ajokoiran pentuja. Hyvät suvut. puh. 040-587 3470 Suomenajokoiran pentuja s. 20.4 puh. 044-373 9585 Suomenajok. pentuja synt. 13.6. palkituista vanhemmista. Puh. 050-321 4463 Suomenajokoiran pentuja. Isä kettuja jänisvalio. Emä myös huippuinnokas ajuri. Soita puh. 040-912 2464 Suomenajokoiran pentuja. Kovista käyttösuvuista, tiedustelut puh. 0400-429 971 Myydään suomenajokoiran pen. synt.03.05.09. E. Riuttaskorven Taru, i. Ajotaiturin Jehu. Valiovanhemmista. Puh. 0400-836 445, Kuru Suomenajokoiran pentuja terveistä, palkituista vanhemmista. Luovutus vko 32. H. 450 e. Puh. 0400-278 840 Joensuu. METSÄSTYSELOKUVAT KESÄHINNOIN! Laadukkaat Videosaran dvd-elokuvat nyt tosi edullisesti,kun tilaat useampia saman tien! Esim. uutuus KETTUKOIRIA JA ERÄNKÄVIJÖITÄ, elokuva kettujahdeista amerikankettukoirilla, PEURAMAILLA, suomalaista valkohäntäpeuran metsästystä parhaimmillaan, AFRIKKA - METSÄSTÄJÄN PARATIISI, saalisrikas eräretki Afrikkaan. LINNUSTAJAN ERÄSYKSY, linnustajan toive-elokuva! Yhteensä 22 erilaista metsästyselokuvaa kiehtovista aiheista! Ovh 26 , mutta kysy kesätarjous, jos tilaat useampia! Lisätietoja www.videosara.fi tai gsm 0400-229 739. Voit tilata tekstiviestillä tai sähköpostilla, os. arttu@videosara.fi. Videosara/Arttu Kotisara, 44500 Viitasaari Metsästäjä 4 / 2009 97
• Sako, Tikka, CZ ja Remington kiväärit. Kivääritarjous! CZ 550 .308 Win alk. 650 Benelli, Beretta, FC ja Lincoln haulikot. Meopta R1 3-12x56 valopisteellä 775 ja Tasco 3-9x40 Pronghorn 75 , takuu 10v. Ylöjärven Asetarvike, Rantakiventie 7 Puh. 03-348 4004, Käytetyt aseet netissä: www.asetarvike.fi Drillinkejä rihlakoita. Varastossa yli 200 käytettyä asetta.Myös patruunat Soita 050-367 6856, katso www.ace-gun.com tai käy Relanderinkatu 90, 78200 Varkaus Nyt niitä taas saa! Huipputehokkaat jalkajouset! Megaxo challenger jalkajousi 150 paunaa 169 (ovh.210 ) www.eraplus.fi Kotimaiset supistinholkit ym. ase- ja jälleenlataustarvikkeet. www.unlimitedammo.fi IT-kiväärin vaimentimet kal..22 hornet-.458 IT-Asepaja Runkotie 17, 54120 Joutseno puh. 0500-497 981 www.it-asepaja.fi. Kotimainen AU jet- Z ­ äänenvaimennin. Huipputehokas, kevyt ja kestävä. Kaikkiin kiväärikalibereihin (22LR ­ 0,50 MG). Asesepänliike Ase Utra, Rahkeentie 6, 80100 Joensuu. Puh. / fax 013-227 234, 050-569 0499. Pantentoidut Reflex-äänenvaimentimet kaikkiin luotiaseisiin, vaimennusteho yli 90%. Asesepänliike BR-Tuote Oy Sahamyllynkatu 33, 80170 Joensuu. Puh. 013-896 862. Nettiosoite guns.connect.fi, sähköposti: markku@guns.connect.fi Seinälle kiinnitettäviä lukittavia asetelineitä. Valmistettu teräksestä. Musta maalattu. Sopii kaikkiin aseisiin. 3:lle aseelle 55 , 4:lle 60 , 5:lle 65 ja 6:lle 70 + toimituskulut. Puh. 06-834 5377, 040-547 0607, 050-594 9670. www.valiokoiravarusteet.fi kopit, tarhat, lämmittimet, tutkat, haukunrajoitinpannat, pihavahdit ym.tuotteet. Puh. 0500-176 596 Koirankopit 1-os 250 ja 2-os 350 tilaa esite puh. 050-511 7465 www.netikka.net/kivineva Luolatutkat, www.deben.com, Terrier Finder mallit Mk3 ja pitkä kantama eli long range edullisesti. Toimitus välittömästi. Puh.02-458 8615 Deben luolatutka Terrier Finder MK III sekä long range.Heti tappavat näädän / minkin loukut. Aseet ja optiikka, kannattaa kysyä! Katso myös www.kimitojaktbod.fi puh. 0500-826 404 tai 02-423 804, fax 02-423 805 Koiratutkaparistot / Tracker gps:t edullisesti. Puh. 0400-783 784. Myydään uusia Tracker G 400 GPS koiratutkia, lisäksi Tracker Classic, Maxima, Exakt tutkat sekä käytettyjä takuuhuollettuja tutkia. Nopea, luotettava Tracker tutkahuolto. Ostamme uudempia käytettyjä Tracker-tutkia. VHF-puhelimet + lisävarusteet. Petsafe haukunrajoittimet sekä koulutuspannat. Larsmo Helcom, Nils Hellman, Peltotie 9, 68570 LARSMO, Puh 0400-362 136, 06-7281 520. www.larsmohelcom.fi Ultrapoint-koiratutkat käyttövalmiina Lafayette-metsästys puhelimet+tarv. Toz 78 06+kiik.+jalat+vaim. 295 e CZ 452+vaim+kiik.+jalat 379 e Baikal IJ27 395 e, IJ27E 429 e, MP-153 395 e Tikka T3 770 e,T3 SS 800 e,T3 Battue 820 e Tmi Ilpon Katiska, Evijävi p.06-7651225,0400-335016, katika@japo.fi www.ilponkatiska.fi VHF-jahtiradiot, GPS:t sekä tarv. myös koiratutka yms huolto edullisimmin Hankoniemestä Utsjoelle. RJAK, Pl 26, 44101 ÄKI. Puh. 050-557 2000 VHF-puhelimet edullisesti ja luotettavasti alan liikkeestä. Akut, antennit, monofonit ym. Peltor kuulonsuojaimet, uudet ja käytetyt aseet. Metsästäjän erikoisliike Raimo Olkkonen Oy, Haapajärvi, puh. 08-761 831, 0400-296 517. www.raimoolkkonen.fi VHF-puhelimet, uusimmat mallit. Lafayette, Zodiac, Hunter, Rexon. Riistakamerat, kuulonsuojaimet. RitKos Oy Mäntsälä 0400 203 398 www.ritkos.fi Erätelttoja, kaminoita, yökiikareita. Puh. 040-586 7152. www.haukka.fi Kaislaleikkurit suoraan valmistajalta, myös mökkikäyttöön, sekä kampiaks./terien korj. puh. 0500-652 241 myös ilt. ja vk-lopp. www.kaislaleikkuri.net Kiikarinjalat ja kiikarien erikoisasennukset suoraan valmistajalta. Myös pistoolien jalat. Asesepänliike BR-Tuote Oy, Sahamyllynkatu 33, 80170 Joensuu. Puh. 013-896 862. Nettiosoite: guns.connect.fi, sähköposti: markku@guns.connect.fi NT AA 499 Classic+Intello SH Classic tehopaketti sisältää vastaanottimen sekä teholähettimen. Paketti tuo käyttäjälle maksimaalisen kantaman. Mukana säilytyskotelo. OK Kiikarinjalka haulikkorihloihin. Uusi jalka jättää turhan irrotus ja kiinnitys vaiheen pois koska se ei peitä tähtäimiä, maalia eikä maastoa. Näin ollen ase on jatkuvasti tilanne valmis kaikkiin ammunta muotoihin. Puh. 017-824 123 tai 040-527 4440 Kauko Hämäläinen, Kihmulank. 11, 74130 Iisalmi. Metsästys-, kalastus- sekä venetarvikkeet myy, ostaa, vaihtaa. Eräpori, Teljänkatu, 10 Pori. Puh. 02-633 0400. Puukonteriä ja tarvikkeita puukon-valmistukseen, myös retkiluistimia. Puh. ja faxi 06-724 7813, puh.06-729 0431. Kainuulaisia Tommi ja Jämerä puukkoja. Tauno Mäkeläinen puh. 0400-215 393. Vannesahanterät lihalle, puulle ym. Timanttiviilat, terät, työkalut. Nopeasti ja edullisesti. puh. 017-816 335 www.terapalvelu.fi. Kaikki metallinetsimet, nyt alk. 59,90 eur. FINNDETECTOR.com, puh. 040- 827 0528 Eräaiheiset nahka-, turkis-, sarvi- ja puutuotteet ja esim. Victorinox. Ultima Thule Design Oy puh. 016-622 727 www.ultimathule.fi MIDWAY SUOMI OY Jo noin 70000 tuotetta yli 300 valmistajalta! Jälleenlatausvälineet, luodit ja hylsyt. Kiikaritähtäimet, katselukiikarit, laserit. Jalustat, renkaat ja pikajalat kiikareille. Aseiden osat ja varusteet, mm. tukit, lippaat. Asesepän tarvikkeet ja työkalut, mm.kalvaimet. Luodinvalutarvikkeet, ammuntavarusteet jne. Puhelinmyynti ark. 09-17 puh. 09-5122 933 Kaikki tuotteet ja varastotilanne netissä www.midwaysuomi.com Eräreput,asepussit,erävarusteet,ym www.erakonttinen.kotisivukone.com puh.050-374 2409 Suuri valikoima laadukkaita erätuotteita joka lähtöön. Tutustu ja tilaa! www.erasawo.fi Yhdistetty maasto-/ lumipuku eli Wehrmachtkääntöpuku,. Tositoimissa testattu! Nyt repro / Saksa. ks. www.wh-varuste.fi tai tilaa esite puh. 0400-722 007 / Hki Hirvikärpässuoja sis. käännettävän lakin. puh. 044-337 8877, jom-hunter.reiru.net Lapin kota kotipihalle ­ mökille illanistujaisiin. Helppo ja nopea pystyttää, ei tarvitse rakennuslupaa, saatavana erikokoja halk, 4m, 5m ja 6m, edullisesti. Puh. 0400-172 268. Katto- ja seinäpeltiä suoraan valmistajalta. Myös tiilikuvio. Koto-Pelti Oy, 43700 Kyyjärvi. Puh. 014-471 475, fax ­471 523, 0400-661 379. Houkutuspillit ja hajusteet maan laajimmasta valikoimasta, suoraan maahantuojalta. Sorsahanhi-pyy-varis-haukka-kyyhky-fasaani-hirvipeura-kauris-karhu-susi-kettu-supi-minkki-jne. puh. 0400-835 511. www.houkutuspillit.net. Kylmäsavuvastus, toimii 12 voltilla. Hinta 35e + tk. puh. 0400-304 633. Laadukkaat, kotimaiset purkinsulkijat suoraan valmistajalta. Puh.040-585 8133. Katso netistä: www.eratapio.fi Nylje suurriista helposti skinnerillä. http://skinneri.suntuubi.com puh. 050-573 235 Puuru hirvenvetolevyt, katso esittely www.puuru.com. Puh.044-368 1441. Suosittu, kestävä Joke-vetopressu Eur 130 sis alv. Heti varastosta. Puh. 0500-627 883 vaarala@phpoint.fi Koko perheen ostospaikka. Tuotteita joka lähtöön. www.sekatavarakauppa.fi Valmistamme koivupuusta metsäsuksia Sotkamo puh. 040-869 8709 www.vilminkosukset.fi Fasaaneja, käytössä uusi koulutusmaasto Forssa, www.fasaanitila.net puh. 050-307 3752 Fasaaneja syksyn istutuksiin, eri ikäisiä Hyvinkäältä. Puh. 0400-612 309 tai 0400-709 967. Erä- ja Lappi-kirjoja osoitteessa www.antikka.net. Metsänpoika- metsästysseurojen ATK-ohjelma, jossa vuokra-alueet ja kaadot voidaan merkitä kartalle. Kattava seurakirjanpito jossa mm. vuokrasopimukset, jäsenet, s-postilaskutus, pyyntiluvat ja seuran ilmoitukset. Katso www.winsu.net tai tilaa ilmainen esittelyohjelma: puh. 013- 651 023 /Pentti Kuokkanen. Myydään turkiseläinkokoelma, 17 eri lajia mm. karhu, susi, ilves ym (Cites-lupa on) Puh. 050-583 2058. Lapissa Tanhussa puronvarsi- ja vaaramaisematontteja eränkävijälle hinta alk. 4000 e. Puh. 040-832 0190 Metsästyskämppä Metsähallituksen vuokratontilla Puolangalla tarj.per. Puh. 050-411 5559. Mustialan yhteismetsän osuuksia Tammelasta. Osuuksia omistamalla pääsee mets.seuran jäseneksi. Loistavat mets. mahd. mm hirvi, valkohäntäpeura, kauris, metso ym pienriista. Myös kalastusoikeudet, yhteinen rantahuvila sekä vuotuinen osinko osuuksille. Myydään 1000kpl erissä. Tiedustelut/tarjoukset antti.reijonen@pp3.inet.fi puh. 0500-780 459 Kittilä, Levi.Pyöröhirsimökki 32 m2. Tupa, k, s. Tontti 1,44 ha. Hyväksyttyä rak.oikeutta 110 m2 Rauhallinen sijainti, jokiranta. Hyvä erätukikohta. Valtion mets. alue 2612 vieressä. Puh. 0400-811 131 Ilomantsi, Petkeljärvi, Oinaslampi kesämökki, vapaa-ajan asunto. Tilalla 2 tonttia yht. 3 ha. Rantaviivaa n. 400 m. Hirsimökki tupak. + 1 h+s n. 37m². Aitta 24m², vierasmaja 18m². Rak. oik. jäljellä yht. 215m². Hp. 95.000,- puh. 050-305 9422. Inarin kunnassa metsäpalsta n. 1 ha, jokirantaa 100 m. Osuus yhteisiin vesiin. Puh. 0500-301 423 N! Ostetaan Riista, mm hirven, peuran, jäniksen ruhot. 3 ­ tähden sieniä, myös kuivattuna. Deliresta Oy / Autiosaari 050-522 5973. Ostetaan rapuja läpi kauden. Käteismaksu ja nouto koko maasta. Raputukku Järf puh. 040-546 5995. Myös turkisnahkoja puh. 0400-561 267. KI HI UUDET METSÄSTYSMITALIT 2009 Exact t Soveltuu niin pienille kuin suurille koirille.. Exact paketti tuo käyttäjälle erittäin tarkan suuntiman. Varustettu haukkuhälyttimellä. Mukana säilytyskotelo.. 299 Petfinder Sopii hyvin pienille koirille, luolakoirille ja lemmikeille pienen kokonsa vuoksi. Mukana säilytyslaatikko. Paino vain 28g! MI121 Hirvimitali kulta MI122 Hirvimitali hopea MI123 Hirvimitali pronssi MI124 Haulikkomitali kulta MI125 Haulikkomitali hopea MI126 Haulikkomitali pronssi MI127 Luodikkomitali kulta MI128 Luodikkomitali hopea MI129 Luodikkomitali pronssi MI133 Hirvenjuoksumitali kulta MI134 Hirvenjuoksumitali hopea MI135 Hirvenjuoksumitali pronssi MI136 Yleismitali kulta MI137 Yleismitali hopea MI138 Yleismitali pronssi MI139 Piirinmestaruusmitali kulta MI140 Piirinmestaruusmitali hopea MI141 Piirinmestaruusmitali pronssi MI142 Trapmitali kulta MI143 Trapmitali hopea MI144 Trapmitali pronssi 199 Exact -lintupaketti Soveltuu niin pienille kuin suurille koirille. Varustettu seisontahälyttimellä. 249 MI130 Hirvenhiihtomitali kulta MI131 Hirvenhiihtomitali hopea MI132 Hirvenhiihtomitali pronssi paristot ja Meiltä saat myöseen hintaan! lis tarvikkeet edul Kaikki mitalit ovat samanhintaisia (4,90e/kpl). Mitalit on varustettu sinivalkoisella nauhalla. Kääntöpuolella kaiverrusmahdollisuus (lisähintaan). Katso mitalien kuvat www.erakontti.fi VOIT TILATA VERKKOKAUPASTA, SÄHKÖPOSTILLA erakontti@erakontti.fi, tai PUHELIMITSE 010-4409410 OY ERÄKONTTI AB Tehtaankatu 13, 11710 Riihimäki P ve V ka TTU! KAUPttyvAnArkkoAuppaamme VERKKO tkuvasti kehi ää Käy tutustumassa ja 98 Hintoihin lisätään Metsästäjä 4 / 2009 toimituskulut. et.fi liokoiravaruste va VALIO KOIRAVARUSTEET puh. 0400 245 083
• Työsuorituksia Muokkaamme kaikenlaisia turkisnahkoja Nahkajalostamo M. Salonen Ky Röppääntie 3 50670 Mikkeli puh. 010-387 3090 Aseiden korjaukset, varaosat, Apel kiikarinjalat Asekorjaamo K. Götsch puh. 03-779 6268. http://koti.phnet.fi/gotsch. Aseseppä J. Immonen. Tukit ja muut asealan työt. Koivuniementie, Kuhmo, puh. 044-565 0257 Aseet, korjaukset ja tarvikkeet. Asesepänliike Kettunen Ky. Puh. 040-410 2150 Valkeala Oulun Asepaja Ky. Kaikki asealan korjausmuutostyöt. Myyntimiehenkuja 6, 90420 Oulu. Puh. 08-311 6520, 0500-435 703. Maahantuojan valtuuttama vaihtopiippujen sovituspalvelu. Finnclassic, Valmet ja Tikka 512 aseisiin. Kauttani myös suoraan vaihtopiiput sovitettuna. Nopea toimitus. Myös muut alan työt, aseet, patruunat ja tarvikkeet. Ase- ja optiikkahuolto. Vienankatu 14, 87100 Kajaani. Puh. 08-613 0655, 040-535 4134. www.asejaoptiikkahuolto.net Suomen Asetekniikka. Asesepänliike Varkaudessa. puh. 0400­528 098. Ylöjärven Asetarvike, Rantakiventie 7 Teemme aseiden korjaukset, huollot ja muut asesepän työt. Puh: 03-348 4004, 050-404 7387 Huollan jahtiradiot, koiratutkat... RJAK, Pl 26, 44101 ÄKI. Puh. 050-557 2000. Valt. Tracker - koiratutkahuolto Parkanon TV-EL Huolto, Peltokuja 6, 39700 Parkano. Puh. 03-448 1296. Auktorisoitu Tracker ja Pointer koiratutkahuolto. Lindholmnin TV-huolto, Pl 1, 66601 Vöyri, käyntiosoite: Nygatan 1. Puh. 06-383 2980. Optifocus Oy, Suomen kiikarihuolto, kiikaritähtäinten huollot ja korjaukset. Peltoniementie 4, 36600 Pälkäne. Puh. 0400-150 356. www.optifocus.fi. Metsästys-, yhdistys- ja muut lakiasiat. Puhelinjuristit 0600-17 270 (2,84 e + ppm) 10v. kokemuksella klo 8-20 Nervk. 1, Hki. Fasaanijahteja lintukoirilla ryhmille Hyvinkäällä. Mielenkiintoinen kohde esim. työpaikan eräkerholle tai vast. Tied. Puh. 0400-709 967 tai 0400-612 309. Tarj.pyynnöt marjuk.kivi@pp.inet.fi. Kuhmossa: Karhu, hirvi, majava, pienriista. Majoitus metsästysalueella. Oma rauha. Puh. 040-538 2049. ilmo.juntunen@kajaani.net Koe elämäsi hanhijahti Ruotsissa! www.hanhijahdit.fi tai soita puh. 045-126 1269 Pienriistan metsäst. Ilomantsissa. Mökki 49m2 mukavuuks. puh. 0400-624 155. Lähde kyyhkys-sorsajahtiin 80 km Hgstä. Puh. 040-580 3451, 019-663 268 Pylkönmäen lintumailla rantamökkejä / metsästystä www.jukanmokit.com puh. 0400-829 909 Villisian, kauriin ym. eläinten metsästystä Saarenmaalla puh. 044-502 1081 Kuusamo Mökki + luvat puh. 0400-281 229 Arvostatko metsäluontoa ja itsenäisen työn vapautta? Kouluttaudu METSÄPALVELUJEN TUOTTAJAKSI Metsäalan perustutkinto 120 ov / 3 lukuvuotta Koulutuksen sisältö on metsänhoitoa, puunkorjuuta, pienkoneiden huoltoa ja metsäkuljetusta. Valinnaisopinnoiksi voit valita erikoispuiden kaatopalveluja, puun jatkojalostusta, metsäenergian hankintaa tai opastus- ja neuvontataitoja. Opiskelu on edullista: opiskelijalle kuuluu maksutta aamupala, lounas ja päivällinen sekä asuntolapaikka 2 hengen huoneessa. Opinnot alkavat 11.8.2009 Vuokralle tarjotaan Luostolla hirsimökki mukav. rauhallisella paikalla. Ympärillä hyvät jänismaat. Puh. iltaisin . 040-546 7385. Mökkejä vuokrattava Kuhmon Saunajärvellä. Hyvät metsästys- marjastus- ja kalastusmahdollisuudet. puh. 0400-892 194. personal.inet.fi/yritys/saunajarvi/default.htm Lomamökki Ranuan Simojärvellä, hyvät pilkki, metsästys ja marj. mahd. puh 0400-193 351 Siikajoki jokisuistossa vanha maalaistalo nyk. mukavuuksin. Hyvät vesilintujenmetsästys-, marjastus- ja kalastusmahdollisuudet. Veneen-laskuluiska on kulkyht. vesitse merelle. Puh. 0500-583 649. Muoniojoen rannalla 72m² mökki + sauna +grillikota. Kalastus- ja metsästyspaikka. Valtionmaat vieressä. Tarvittaessa opaspalvelut. Puh. 040-504 4304. Vuokrataan lomalaisille, metsästäjille, marjastajille, sienestäjille ja luonnossa liikkujille. Majoitusta erikokoisissa huoneissa. Lisäksi keittiö, sauna ja suihkuhuone. Vuorokausi, viikonloppu ja viikkovuokraus. Pidemmät ajat sopimuksen mukaan. Lieksassa Patvinsuon ja Suomujärven kansallispuiston läheisyydessä. Höntönvaaran entisellä kansakoululla n 40 km Lieksan keskustasta Ilomantsin suuntaan. Tiedustelut Juha Turunen puh. 040-596 5863.Ks. kartat ja valokuvat Internetistä; personal.inet.fi/yritys/jstins/ tai insinööritoimisto Juha Turunen sähköposti juha.turunen@pp4.inet.fi Villipohjolan pienriistan metsästysalueet; 1. 7642 Kuora Kontiovaara-Uimaharju 15800 ha 2. 7638 Elimo-Kitsi-Piilo 59765 ha Puolangalla vuokrattavana nykyaikaisia mökkejä järven rannalla valtion maiden läheisyydessä. Katso netistä www.asuntojamokki.fi tai soita puh. 040-557 3789 Mökkejä Puolangan Paljakan hiihtokeskuksen lähellä. Laajat metsästys- ja marjastusmaat vieressä. puh. 050-379 5533, 040-545 5406. Hakulomake: www.fai.fi tai kysy lisää 050 596 2831 TÄYTÄ HAKULOMAKE HETI! Luonnonvara- j ympäristöala ja i Metsästystä Suomessa: Hirvi, valkohäntäpeura ulkolaisryhmille, Virossa: Villisika, hanhi, karhu, saksanhirvi, kauris. Puh. 050-520 6100.E-mail: juhani.tuomaala@nic.fi Afrikan-jahtipaketit, Kanadan-karhut puh. 0400-220 557 tai 040-551 5669 Lisää kohteita www.jahtimatkat.net Elämäsi eräretket www.kauniskarjala.com Jahteja ulkomailla vuodesta 2000, Aasia, Afrikka, Et.-Amerikka, Eurooppa, Kanada, Venäjä, puh. 0400-888 875, hunt@vsdgroup.fi, www.vsdsafaris Hauholla fasaaninmetsästystä ja koirankoulutusmahd. sekä kasvatuslintujen myyntiä. Myös sorsajahteja. Kysy ruokailu- ja majoituspalv. http://koti.aina.net/~kokkala Ulla ja Auvo Kokkala 050-588 9593/040-841 0999. Metsäkouluntie 60, 31350 LIESJÄRVI Mökkejä Puolangalla mets.maid. vieressä www.korvenkummajainen.fi, puh. 044-530 1122 Ranuanjärven rannalla mukava 120 m2 hirsihuvilla. Rauhalinen paikka, 7km keskustaan Hyvät metsästys, kalastusmahdollisuudet, uinti-, sienestys- ja marja mahd. Lähellä Valtionmaata. 10+2 hlo laplandholiday.cjb.net . Puh. 0400-790 850. 2+2 mukavaa kalastuskämppää Simojoenrannalla 30 m2. 32 km Ranualle. 1 hlö kalastuslupa ja vene sisältyy hintaan. Lohta ja hilloja! Sähkösauna sisältyy ja puu-rantasauna kesällä Lahellä Valtionmaata Puucee! Katso Lohiniitty internet puh. 0400-790 850 Lieksan Patvinsuon läheisyydessä Mäkikankaan kämppä Metsähallituksen mailla. Hyvät riista-, vaellus- ja marjastusmaastot. Sopii isompikin porukka, useita huoneita. Varaukset puh. 050-469 1107 Pallaksella lomamökki mukavuuksin, vieressä retkeily/vaellusreitit, hyvät marjastus, sienestys ja kalastus mahdollisuudet. Oma viehekalastusjärvi. Upeat tunturimaisemat. Puh. 040-552 7360. Länsi-Lapissa edull. sähköistetty saunamökki puh. 040-756 7633 Kämppä 8:lle + savusauna ja kota. VP:n keskellä ­ Joroisissa. Puh. 050-559 8145 Edullisia vuokra-autoja alkaen 19,90 /vrk. Lisätietoja: www.smart-travel.fi Muut Rahaa rahaa !!! Kätevästi panttaamalla esim. aseesi. Tule tai soita P-H Pantti, Lahti 03-781 8350, Luottopantti, Joensuu 013-227 010 Metsästäjä­lehden osoitteenmuutokset ja metsästäjärekisteri 1. Muuttoilmoitus Suomen Postin kautta G Postin viralliselle lomakkeelle tehdyllä muuttoilmoituksella osoitteenmuutos päivittyy valtakunnalliseen väestötietorekisteriin (maistraatille) ja postin osoitetiedostoon. Posti lähettää ilmoituksen tehneelle vahvistuskirjeen, jossa ilmoitetaan, mille yrityksille ja yhteisöille uusi osoite välittyy. Metsästäjäin Keskusjärjestön metsästäjärekisteri on myös tässä luettelossa. Postin muuttopuhelimen numero on 0203 456 456 (suom.), 0203 457 457 (ruots.) Puhelun hinta on 0,08 e + 0,01 e/ min, matkapuhelin 0,29 e/min. Muuttoilmoitus kääntää myös postinkulun uuteen osoitteeseen. G Metsästäjä- tai Jägaren­lehden osoitetiedot päivittyvät postiin Jägaren-lehti samoin kuin metsästyskortti, toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. Metsästyskorttiin liittyvät epäselvät tapaukset: YAP Solutions Oy /Metsästäjärekisteri Puhelin 0303 9777 Puhelut lankaverkosta 0,0821 euroa / puhelu + 0,0320 e/min Puhelut matkaviestimistä 0,190 euroa/min. Puhelut ulkomailta ulkomaisen operaattorin asettama hinta. Telefax 09-794031, e-mail: metsastaja.rekisteri@yap.fi 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: YAP Solutions Oy /Metsästäjärekisteri, PL 22, 01621 VANTAA Telefax 09-794031 e-mail: metsastaja.rekisteri@yap.fi 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Metsästäjä 4 / 2009 99
• Ajokoiran ystävä Liity järjestömme jäseneksi Siten voit itse vaikuttaa ajokoiran jalostukseen Liittymällä jäseneksi saat kaikki tämän vuoden Ajokoiramies-lehdet ja Pennusta ajavaksi koiraksi oppaan s. 6 Kettuja ht kaamok ia sessa distuiva t SAJ:n toimisto s. 48 Indeks it uu Ulkom uoto-opp ia Kiljaval la s. 86 Kaksois astutuks ista s. 63 s. 34 Lehdelle naiskirj eenvaiht aja lkinnon mat ka Kainu useen Reetu s. 53 s. 36 Ykköspa Lähikuv assa Rannist on Jäsenmaksu vain 22 euroa vuodessa. Ei liittymismaksua. www.ajokoirajarjesto.fi