• 4 / 2010 ­ ruokinnalla lisää metsästysmahdollisuuksia, s. 24 Kyyhkyjahti avaa metsästyskauden Baariin vai pyyntiin? Salametsästys ­ ammattimaista rikollisuutta, s. 68 Aseet ja metsästys -paneeli ­ nuorten metsästäjien aseen saanti turvattava, s. 13 Nuoret kaipaavat joustoa hirvenmetsästykseen, s. 50 Metsähanhen metsästykseen rajoituksia, s. 90
• Vieraskynä Nuorisotyö ja nuorisokato Sain pyynnön kirjoittaa aiheesta "miksi nuoret eivät ole mukana metsästysseurojen hirviporukoissa". Mietin hetken, onko todella niin? Metsästäjien määrä on viime vuosina pysynyt 300 000:n paikkeilla ja riista.fi-sivuston mukaan metsästäjätutkinnon suorittaa vuosittain 7000­8000 henkilöä, joista suurin osa on nuoria. Oman kokemukseni mukaan nuorisotyö on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi, mikä näkyy metsästäjätutkinnon suorittaneiden ikäjakaumassa. Eräleirit, metsästysseurojen kouluvierailut ja muu nuorisotyö on tehonnut, ja eräharrastuksen pariin on saatu lisää innokkaita nuoria. Näillä tiedoin olisi oletettavissa, että nuorten osuus metsästysseuroissa kasvaisi. Kuitenkin edelleen puhutaan jossain määrin seurojen "ukkoutumisesta" ja nuorison vähyydestä. Tyypillisesti metsästysseuraan pääsevät jäseniksi seuralle maata vuokraavat maanomistajat. Näiden lisäksi jäsenistö koostuu muun muassa maanvuokraajien perillisistä tai suhteilla seuraan päässeistä läheisistä. Hyvin harvalla on ollut muutoin mahdollisuutta päästä seuran jäseneksi. Päästyään (koe)jäseneksi tulokkaan on mahdollista liittyä hirviporukkaan (seuran säännöistä riippuen tämä voi tapahtua heti tai jopa useiden vuosien kuluttua koejäsenyyden, varsinaisen jäsenyyden ja peuraporukkaan pääsyn jälkeen!). Hirvijahti tapahtuu useimmiten viikonloppuisin, joka on suurimmalle osalle osallistujista vapaa-aikaa. Pyrkimyksenä on yhdessä metsästäen eränkäynti ja myös saaliin saanti, mikä edellyttää aktiivista osallistumista jahtiin ilmoittautuneilta. Seurasta riippuen sanktiona poissaolosta voi olla esimerkiksi lihan menetys tai "sakkomaksu", joiden tarkoitus on edelleen motivoida osallistumaan aktiivisesti. Osa nuorista pääsee metsästysseuraan siis joko omin tai läheisen avuin. Osa nuorista on taas niitä, joilla ei ole suhteita tai "lääniä", ei mahdollisuuksia päästä erämaille; ei mitään, mikä yleisimmin olisi edellytyksenä seuraan pääsylle tai hirvijahtiin osallistumiselle. Nuori voi opiskella kaukana metsästysmaista ja tämä voi estää osallistumisen seuran toimintaan ja jahteihin, mikäli niihin pääsy vaatii aktiivisuutta ja joka viikonloppuista sitoutumista. Toisaalta opiskelu voi estää osallistumisen, vaikka nuori asuisi lähelläkin. Toiset nuoriin laskettavat voivat olla perheenperustamisiässä, mikä luonnollisesti voi vähentää mahdollisuuksia päästä metsälle. Suvi Kapiainen Kirjoittaja on Viikin Akateemiset Metsästäjät ry:n puheenjohtaja Siten onnistunut nuorisotyö ei aivan näy seurojen jäsenistössä tai hirviporukoissa, kun maattomat ja suhteettomat nuoret jäävät rannalle ja toisaalta, kun seuraan päässeet nuoret opiskelevat tai perustavat perhettä. Mikäli seurojen päättävät elimet eivät laske jopa maattomia nuoria suopeammin toimintaan mukaan, nuoret eivät todella ole hirviporukoissa tai muussakaan seuran toiminnassa mukana, ja ansiokas nuorisotyö valuu osin kuin vesi hanhen selästä. Metsästysseurat ovat jäsen- ja metsästyssääntöpäätöksissään avainasemassa tulevaisuutensa suhteen, ja onneksi valistuneimmat metsästysseurat ovat uudistaneet sääntöjään ja mahdollistaneet, ilman maanomistajuutta, jäsenyyden seuraansa koejäsenyyden kautta. Jos nuorisotyö ei jatku samalla lailla nuoria kannustavana ja aktivoivana seuratasolla, nuoret äänestävät jaloillaan ja nuorten harrastavien jäsenten määrä hirvijahdeissa ja seuratoiminnassa laskee, vaikka riistanhoitomaksua jatkuvasti 300 000 henkilöä maksaisikin. n Mitä mieltä sinä olet? Millä tavalla nuoret motivoidaan osallistumaan hirvijahtiin? Mitä metsästysseurat voivat tehdä asian hyväksi? Onko seuroilla säännöissään tai käytännöissään parannettavaa?? Kerro mielipiteesi osoitteessa www.riista.fi/vieraskyna 2 l Metsästäjä l 4 l 2010 Eräkalenteri 4
• Tässä numerossa l 4 l 2010 32 Totti Turunen 2 Vieraskynä: 4 Eräkalenteri 5 Pääkirjoitus: Kympinporukkaa Nuorisotyöjanuorisokato 6 Edustajakokous koolla Savonlinnassa: Suomenriistakeskusonmerkittäväedistysaskel ­riistanhoitoyhdistystentoimintaedellytyksetturvattava Hylkeenkäsittelypuhutti 10 XIX Kansainväliset Erämessut Riihimäellä: 13 Aseet ja metsästys -paneeli Riihimäen Erämessuilla: Nuortenmetsästäjienaseensaantiturvattava Metsähanhenmetsästyserityistarkkailuun 15 Puheenjohtajalta: 18 Hanhisaalis painottuu vanhoihin lintuihin 24 Kyyhkyjahti avaa metsästyskauden ­ruokinnallalisäämetsästysmahdollisuuksia 28 Seurat säätelevät kanalintujen metsästystä 32 Metsästäjäprofiili: Kanahaukkametsästäjienmielissä 34 Kun karhu hyökkää kohti 38 42 46 48 32 Metsästäjäprofiili: ­karhunampumistakannattaaharjoitellaradalla Kanahaukkametsästäjienmielissä ­metsästäjienvapaaehtoistyötäparhaimmillaan Nuoretkaipaavatjoustoahirvenmetsästykseen ­Keski-RengonEräpanostaanuoriintosissaan Supikoirasaalisennätykselliset170 000 Valtionmetsienkulttuuriperintöäkartoitetaan Turkhaudanjärven kunnostus etenee Makkarasuosta mallialue Keskustelussa hirvet ja metsätalous Riistalaskennat 50 Baariin vai pyyntiin? 52 Vuodessa metsästäjäksi 56 Saalistilaston kertomaa: 58 Eräaatoksia valtionmailta: 60 Metsästäjän ilmaiseen maastonavigaattoriin nyt nettiseuranta 62 Ekin kanssa erällä: Erämiehenrinkat 66 Tutkijan tuntoja: Mitä­Miten­Miksi? 68 72 78 84 88 90 92 95 Metsäkanalinnut Salametsästys ­ ammattimaista rikollisuutta Aimon viimeinen tehoisku Metsästäjät entistä huolellisempia ja vastuuntuntoisempia Laukauksesta lautaselle: Metsästäjäorganisaatio tiedottaa Rajoituksia metsästysaikoihin Kaupantekoa Osoitteita 18 18 Hanhisaalis painottuu vanhoihin lintuihin Metsästäjä l 4 l 2010 l 3
• Teksti ja Kuvat: Eerikki Rundgren Eräkalenteri HEINÄKUU Heinäkuu on koko maassa tilastollisesti vuoden lämpimin kuukausi. Vaikka illat alkavatkin loppukuusta eteläisessä Suomessa pimetä, pysyvät yölämpötilat yleensä vielä mukavissa lukemissa. Tämä johtuu maahan ja vesistöihin varastoituneesta lämmöstä. Loppukesällä yöt kuitenkin vääjäämättä viilenevät, mikä näkyy vesistöjen päälle tyyninä öinä kertyvänä sumuna. ELOKUUU Suomessa on tavattu tähän mennessä 55 lajia maailman kaikkiaan useista tuhansista sudenkorentolajeista. Puun rungolla lepäävä siniukonkorento on 11:sta maassamme esiintyvästä ukonkorennosta yleisin ja samalla laajimmalle levinnein. Kaikenlaisten vesistöjen äärellä viihtyvän siniukonkorennon voi nähdä lentävän kesäkuun alusta aina syys­lokakuun vaihteeseen. Vuosi takaperin heinäkuun lämpöennätys +29,3 °C mitattiin 2.7. Hangon Tvärminnessa. Koko kuukauden korkein päivälämpötila jäi ainoastaan kerran alle +20 lämpöasteen, muutoin jossain päin Suomea mitattiin kaiken aikaa tästä korkeampia päivälämpötiloja. Sodankylässäkin päästiin viime heinäkuussa neljänätoista päivänä yli +20 lämpöasteen. Mustakurkku-uikku on helppo tunnistaa pesimäaikaan mustasta päästä ruskeankeltaisine tupsuineen sekä ruskeanpunaisesta kaulasta ja kyljistä. Talvipuvussa tämän pienen uikkuihin kuuluvan linnun tunnistaminen on kuitenkin hieman vaikeampaa, kuten niin monien muidenkin vesilintujen. Silkkiuikusta ja härkälinnusta sen erottaa ehkä helpoiten pienemmästä koosta sekä nokasta. Suomen sudenkorentoseura perustettiin vuonna 2006. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää sudenkorentojen tutkimusta, suojelua ja harrastusta sekä toimia alan tutkijoiden ja harrastajien yhdyssiteenä Suomessa. Sudenkorentoseuran kotisivuilla osoitteessa www.sudenkorento.fi on kuvattu tarkasti kaikki Suomessa tavatut sudenkorentolajit. Graafikko Erik Bruunin tuotteliaaseen ja tunnustettuun elämäntyöhön voi tutustua Suomen Metsästysmuseon "Luonnon voima" -näyttelyssä. Esillä on Bruunin kädestä syntyneitä julisteita, esitteitä, postimerkkejä, kirjojen kansikuvia, exlibriksiä ja muuta grafiikkaa peräti kuudelta eri vuosikymmeneltä. Tunnetuimpia ja samalla myös pidetyimpiä Bruunin suunnittelemista logoista lienee Suomen Luonnonsuojeluliiton edelleen käytössä oleva norppatunnus. Luonto on ollut muutoinkin aina vahvasti esillä Bruunin töissä. Tästä on hyvänä esimerkkinä kaiken aikaa uusilla töillä täydentyvä luontojulisteiden sarja. "Luonnon voima" -näyttely on esillä Riihimäellä 10.10.2010 saakka. Mustakurkku-uikku pesii suojaisilla merenlahdilla sekä rehevissä lammissa ja lampareissa. Se viihtyy monien muiden vesilintujen tapaan myös jätevesialtaissa sekä muissa ihmisen tekemissä kosteikoissa. Kuvan yksilö asusti viime vuoden heinäkuussa parinsa kanssa Espoon keskuspuistoon tehdyllä lintukosteikolla. Kyseessä lienee sama pari, joka pesi samaisella kosteikolla tänäkin kesänä. 4 l Metsästäjä l 4 l 2010
• Pääkirjoitus Kympin porukkaa Toukokuun lopulla poliisihallitus tiedotti operaatiosta, jossa poliisi oli selvittänyt kaikkien aselupien haltijoiden rikostaustaa selvittääkseen, onko haltijoiden joukossa väkivaltaisesti käyttäytyviä ja aseenhaltijaksi sopimattomia henkilöitä. Suurta vaivannäköä vaatinut operaatio johti 940 henkilön aselupien peruuttamiseen. Aseluvan haltijoita maassamme on noin 650 000. Poliisihallitus otsikoi tiedotteensa "Poliisi on perunut lähes tuhat aselupaa", mistä tuli suurelle yleisölle käsitys, että aseenomistajissa on paljon epämääräistä ja vaarallista porukkaa. Otsikointi lienee ollut tietyllä tapaa vastaus joidenkin asevastaisten tahojen sensaationnälkään: "Repikää siitä, tuhannelta on jo saatu aseet pois". Tuloksen perusteella on kuitenkin syytä onnitella poliisiviranomaisia onnistuneesta ja hyvin hoidetusta lupaharkinnasta. Oikeastaan täysi kymppi poliisille aselupa-asioiden hoidosta. Ja toinen kymppi aseenomistajille ­ metsästäjille ja ammunnanharrastajille! Nyt voimme kulkea vielä enemmän selkä suorana. Meidät on julkisesti todettu kunnon kansalaisiksi. Miten niin olemme kunnon kansalaisiksi tunnustettuja? Juurihan todettiin, että lähes tuhannelta vietiin aseet pois. Niinpä niin. Kunnon ihmisiä olemme olleet jo ennen kyseisiä rikosrekisteri- ym. selvityksiä, kuulusteluja ja peruutuksia. Peruutettujen lupien osalta desimaalit pitää ottaa käyttöön kun eivät prosentit riitä tarkkuudeksi, vaan peruutusten osalta tulos pyöristyisi nollaan. Aseluvat peruutettiin 0,0014 osuudelta aseenomistajia ­ eli 0,14 prosentilta. Takavuosina myönnetyt aseluvat ovat siis onnistuneet 99,86 prosenttisesti poliisissa! Käytännössä poliisin lupaharkinta on onnistunut ehkä jopa vielä paremmin, sillä jotkut henkilöt ovat varmaankin syyllistyneet rikoksiin myöhemmin oltuaan nuhteettomia luvanmyöntöhetkellä. Otsikointi olisi voinut hyvinkin olla "Poliisi onnistunut täysin aselupaharkinnassaan" tai asiakaspuolelta katsottuna "Aseenomistajilla vain erittäin vähän rikkeitä". Mikähän muu porukka olisi kansalaiskunnoltaan todettavissa yhtä hyväksi ­ eipä taida hevillä löytyä. Toivottavasti poliisin lupahallinnossa säilytetään takavuosien menestystarina ja sen tekijät. Kaikki nykyiset merkit käytäntöjen muuttumisesta ja lupa-asioiden organisoinnista eivät näytä menestystekijöiltä. Poliisin etääntyminen kauemmaksi ihmisistä ja hiljaisen tiedon hukkaaminen ovat suuria ongelmia varmaan muussakin poliisitoiminnassa. Lisäksi lupa-asioissa paperiharkinnan lisääminen, vastuun siirtäminen muualle eli muilta hankittavat selvitykset, byrokratian lisääminen, asiakaspalvelun heikentäminen, käsittelyaikojen venyminen useiden kuukausien mittaisiksi ja aselupien hintojen korottaminen yli kipukynnyksen ovat huolestuttavia esimerkkejä hallinnosta, joka alkaa työllistää itse itseään valitellen samalla resurssipulaansa. "Paranee kuin postin palvelu" ja "Toimii kuin junan vessa, kun ei junaa tule" ovat kuulemiani vertauksia. Syyttömät lupavirkailijat ja poliisimiehet joutuvat syyllistetyiksi. Eduskunnan apulaisoikeusasiamies on saamiensa useiden kanteluiden johdosta huomauttanut erästä uusmaalaista poliisilaitosta aselupa-asioiden hitaasta käsittelystä. Hän myös pyytää poliisihallitukselta selvitystä laajemminkin käsittelyajoista ja mahdollisista toimenpiteistä, jotta aselupaasiat käsitellään kohtuullisessa ajassa ilman aiheetonta viivytystä. Epäkohdat on syytä korjata viipymättä, eikä saa kiusata ihmisiä enää enempää turhanpäiväisillä selvityksillä ja hömpötyksillä. Poliisilaitoksista löytyy kyllä tietoa ja taitoa ratkoa asiat jatkossa" hyvän hallinnon periaatteiden" ym. mukaisesti. Keskityttäköön olennaisiin asioihin älköönkä rakenneltako turhaa lisäbyrokratiaa etenkään nuorten kiusaksi. Nuoret aseenhaltijoina ja luvanhakijoina eivät ole ongelma. Päinvastoin heistä kasvaa kunnon aikuisia. Hyödynnetään sekin mahdollisuus. Mielenkiintoista on sekin, että esimerkiksi aseella aiheutuneita metsästysonnettomuuksia ei tilastojen valossa tapahdu alle 20-vuotiaille. Näin ei saa käydä, että metsästäjätutkinnon suorittanut 15-vuotias missaa metsästyskauden alun tai hän ei pääse ampumakokeeseen sen takia, että aselupahallinto toimii kuukausien viiveellä! Tällä kertaa en ota sen kummemmin kantaa aselain uudistamisen tarpeellisuuteen tai tarpeettomuuteen, mutta muutama tilastotieto otettakoon esille ihan noin kertauksena ja asian suhteellisuuden havainnollistamiseksi. Tavallisena vuotena 2 suomalaista ammuttiin luvallisella pistoolilla, 84 tukehtui ruokaansa, 80 kuoli paleltumalla, 75 paloi hengiltä, 56 surmattiin teräaseella ja 39 kuoli saunan kuumuuteen. Lööppien ja lehtijuttujen perusteella voi asiasta olla harhaluuloja. n Metsästäjä l 4 l 2010 l 5 PS! Hirviporukoiden ukkoutuminen on tätä päivää. Vieraskynässä Viikin Akateemiset Metsästäjät ry:n puheenjohtaja Suvi Kapiainen puuttuu tähän arkaan aiheeseen varsin käytännönläheisesti. Jos ei ole metsästyskelpoista maata seuralle tarjottavana, voi seuraan ja erityisesti hirviporukkaan pääsy pysähtyä useasti siihen. Hirviporukan tiukat säännöt ja "lihatiinun" vahtiminen ovat johtaneet monissa seuroissa nuorisokatoon tai ainakin siihen, ettei hirvijahtiin osallistuta. Olisiko tässä peiliin katsomisen paikka? Lue lisää aiheesta tämän lehden sivuilta 50­53. Jari Pigg Päätoimittaja
• Klaus Ekman Edustajakokous koolla Savonlinnassa Metsästäjäin Keskusjärjestön ylin päättävä elin Edustajakokous kokoontui näillä näkymin toiseksi viimeiseen kokoukseensa Savonlinnassa. Metsästäjäin Keskusjärjestö ja riistanhoitopiirit on tarkoitus liittää yhteen Suomen riistakeskukseksi 1.1.2011 alkaen. Suomen riistakeskus on merkittävä edistysaskel ­ riistanhoitoyhdistysten toimintaedellytykset turvattava S Edustajakokouksessa äänestettiin valkohäntäpeuranaaraan vasasuojan poistamisesta. Pohjois-Häme oli tehnyt esityksen, että vasasuoja poistettaisiin vuodenvaihteessa, mutta käydyssä äähävisi niukasti ja vasasuojan purkua ei esitetä. Hannu Huttu nestyksessä esitys 6 l Metsästäjä l 4 l 2010
• S l Savonlinnasalissa Savonlinnassa kokoontui satakunta riista-alan vaikuttajaa linjaamaan tulevaisuuden riistahallintoa. Metsästäjäin Keskusjärjestön edustajakokousedustajat ja lukuisa joukko riistahallinnon luottamusmiehiä, toimihenkilöitä ja virkamiehiä kokoontui keskustelemaan ajankohtaisista riista-aiheista. Eniten puhutti tietysti käynnissä oleva organisaation uudistustyö. Suunta oikea Lauantain alustuksissa käytiin seikkaperäisesti läpi organisaatiouudistuksen tämän hetkinen tilanne ja jo nyt hahmottuneet tulevaisuuden näkymät organisaatiota koskevine säädösesityksineen. Projektipäällikkö Reijo Orava piti erittäin ansiokkaan ja selkeän esityksen projektista, jonka nimi on Eräneuvos Juha K. Kairikko (keskellä) on vuoden 2009 Eräjournalisti. Vasemmalla MKJ:n puheenjohtaja Tauno Partanen ja oikealla palkintoraadin puheenjohtaja toiminnanjohtaja Jari Pigg. niinkin proosallinen kuin "Suomen riistakeskuksen perustaminen". Käydyssä keskustelussa suurinta huolta aiheuttivat riistanhoitoyhdistysten toimintaedellytykset. Useissa puheenvuoroissa viitattiin vapaaehtoistyön jatkuvuuden turvaamiseen, joka tietysti edellyttää, että niin säädökset kuin rahoituskin myös jatkossa tukevat tätä arviolta 365 henkilötyövuoden arvoista vapaaehtoistyötä. Edustajakokous antoi sunnuntaina seuraavanlaisen kannanoton organisaatiouudistuksesta: Edustajakokous pitää ehdotettua uudistusta tarpeellisena muutoksena. Muutoksella voidaan purkaa päällekkäisyyksiä ja tehostaa toimintaa alueellisten toimintojen jatkuessa ennallaan. Alueellinen osaaminen, vaikuttaminen ja asiantuntemus säilyvät, vaikka nimi muuttuukin Suomen riistakeskukseksi ja sen aluetoimistoiksi. Lisäksi organisaatio mahdollistaa hyvän yhteistyön jatkumisen metsästäjien ja maanomistajien kesken. Riistanhoitoyhdistysten toimintaedellytykset on muutosprosessissa turvattava. Edustajakokous edellyttää, että riistanhoitoyhdistysten toiminnan tueksi suunnataan riittävästi voimavaroja, jotta yhdistysten toiminta ja niissä tehdyn vapaaehtoistyön määrä saadaan säilytettyä. Metsästäjä l 4 l 2010 l 7
• Äänestämäänkin päästiin Edustajakokouksen kiivaimmat laineet asettuivat lauantain aikana ja itse kokous vietiin läpi hyvässä hengessä ja käyty keskustelu oli asiallista. Edustajakokousesityksistä keskusteltiin ja kahdesti selvittiin koeäänestyksellä, mutta Pohjois-Hämeen tekemästä esityksestä valkohäntäpeuranaaraan vasasuojan poistamisesta suoritettiin suljettu lippuäänestys, jossa tehty vastaesitys voitti ja vasasuojan Isäntäpiirin Heikki Kosonen toimi kokouksen puheenjohpoistoesityksestä luo- tajana. vuttiin. Esityksen tavoitteena oli helpottaa peuranaaraan ampumista vuodenvaih- (ent. Urheilumetsästys-lehti) päätoiteen jälkeen. Vastaesityksessä todettiin, mittaja, eräkirjailija, eräneuvos Juha että yksittäinen naaras on jo nykylain- K. Kairikko. säädännön mukaisesti laillisesti amKairikon kirjallinen tuotanto on muttava, jos ei vuotta nuorempi jälke- mittava. Liitteenä esityksessä oli yli sentin paksuinen luettelo hänen kirläinen sitä seuraa. Pohjois-Karjala oli esittänyt MA joittamistaan artikkeleista, oppaista, 9§:n muuttamista siten, että saalisil- kirjoista ja muista tiedotuksellisista moituksen jättöaikaa olisi jatkettu vii- tuotoksista, jotka eivät selittelyjä kaikosta kahteen viikkoon, mutta esitys paa. Siis ainutlaatuinen ansioluettelo kaatui koeäänestyksessä. Eräjournalistipalkintoa ajatellen. ­ Me voimme ilolla todeta, että Lapin riistanhoitopiiri oli esittänyt, että ampumakokeen suoritusmaksu Juha K. Kairikko on pitkäaikaisella nostettaisiin 10 euroon kerralta ja toiminnallaan merkittävästi edistänyt hyväksytyn kokeen voimassaoloaikaa suomalaista metsästystä, riistataloutta lyhennettäisiin kolmesta vuodesta kah- ja sen yleistä hyväksyntää myös suuteen vuoteen. Koeäänestyksessä voitti ren yleisön keskuudessa. Eräjournavastaesitys, että maksua pyritään ko- listipalkinto vuodelta 2009 on mennyt rottamaan 10 euroon, mutta voimas- varmasti oikealle henkilölle, kiittelee saoloaika pysyisi ennallaan. palkintoraadin puheenjohtaja Metsästäjäin Keskusjärjestön toiminnanjohJuha K. Kairikosta taja Jari Pigg. Eräjournalisti Edustajakokouksen yhteydessä jaet- Viimeinen tiin myös vuoden 2009 Eräjourna- Edustajakokous Lapissa? listipalkinto. Vuonna 2002 perustet- Edustajakokouksen viimeiset sanat tu Eräjournalistipalkinto jaettiin nyt lausui Lapin riistanhoitopiirin puheenkahdeksannen kerran ja palkinto on johtaja Erkki Huhta. Niillä sanoilla suuruudeltaan 2 000 euroa. hän kutsui MKJ:n Edustajakokouksen Eräjournalistipalkintoehdokkaiden näillä näkymin viimeiseen kokoukjoukossa oli tällä kertaa yksi selvästi seen, joka pidetään kiertävän vuoroylitse muiden. Palkintoraadin oli help- järjestelmän mukaisesti Lapin riistanpo nostaa ehdokkaiden kärkinimeksi hoitopiirin alueella. Hän toivoi, että se Suomen Metsästäjäliiton pitkäaikai- kokous ei olisi haikea vaan eteenpäin nen toiminnanjohtaja ja Jahti-lehden suuntaava iloinen tapahtuma. l 8 l Metsästäjä l 4 l 2010
• Klaus Ekman XIX Kansainväliset Erämessut Riihimäellä Hylkeen käsittely puhutti Erämessut olivat ja menivät. Päällimmäisenä mieleen jäi paikallisen toimittajan aiheuttama keskustelu hylkeenmetsästyksestä ja sen oikeutuksesta. Toimittajan avaamassa keskustelussa sekaantuivat täydellisesti meidän merelliset jatkuvasti lisääntyvät hylkeemme halli ja itämerennorppa ja uhanalainen yhteinen suojelukohteemme saimaannorppa. l Erämessut järjestettiin yhdeksännentoista ­ jonka kanta Itämeressä on jo vuosikymmenen ajan ollut vahvassa kasvussa ­ ja saimaannorppa. Pelkästään Itämeren hyljelaskennoissa nähtiin yhtaikaa yli 20 400 harmaahyljettä, joka tarkoittaa, että kanta on tästä vielä merkittävästi suurempi, koska kaikkia ei tietenkään laskennoissa nähdä. Toimittajan vertaus uhanalaiseen saimaannorppaamme oli mauton ja asiaton ­ onhan saimaannorpan hyvinvointi koko Suomen kansan yhteinen ponnistus. E MKJ:n osastolla esillä olivat niin uusi Riistakeskus kuin petojen aiheuttamat kotieläinvahingot. kerran Riihimäellä. Kaava oli hyvin vakiintunut ja kävijöitä ilmoitettiin 47 000. Tuntui kuitenkin, että varsinkin lauantai-iltapäivä sateineen ja kovine tuulineen samoin kuin sunnuntaiaamun sade pitivät käytävät ja teltat varsin tyhjän tuntuisina. Hylje resurssina Messujen yhtenä näkyvänä ja kuuluvana teemana oli hylje ja erityisesti harmaahylje, jonka hyödyntämisestä oli kertomassa ja esittelemässä legendaarinen ruokakulttuurilähettiläämme Jaakko Kolmonen. Hän teki hyljeruokia omalla osastollaan ja maistatti niitä messuyleisöllä ja hyvin maistui. Myös Metsähallitus tarjoili avajaispäivänä palvattua hylkeenlihaa ja messuyleisö sai arvailla, mitä lihaa söivät. Hyljeteema osoitti jälleen kerran, miten ihmisten ajatusmaailma voi olla arvaamaton. Messujen lehdistötilaisuudessa Jaakko Kolmosen hyljeteema sai paikallislehden toimittajan pois tolaltaan. Hänen tunteikkaassa puheenvuorossaan menivät auttamattomasti sekaisin messuteemana ollut harmaahylje Suomen suurin erätavaratalo Messuista on muodostunut yhä tärkeämpi kauppapaikka. Alan maahantuojat esittelevät uutuuksia ja muuta valikoimaansa ja naapuriosastolla paikallinen jälleenmyyjä myy asiakkaalle tarvittaessa saman tuotteen. Näin se toimii: Sako Oy:n laaja osasto esitteli kaikki Beretta-konsernin uutuudet ja vieressä ollut Budgetsportin osasto myi Beretan tekstiileitä. Metsästäjäin Keskusjärjestön teema oli neliosainen: esillä oli niin uusi Riistakeskus, joka on aloittamassa 1.1.2011, petojen aiheuttamat kotieläinvahingot, riistakosteikot ja SRVA-ampumaharjoittelu. Varsinkin kohti hyökkäävän karhun ampumisharjoittelua varten teetetty ampumakuvio ja -rata kiinnostivat messuyleisöä. Aseet ja metsästys -paneelikeskustelu Riihimäen Messut ja Metsästäjäin Keskusjärjestö järjestivät messujen toisena päivänä paneelikeskustelun, jossa käytiin monipuolisesti läpi Eduskunnassa olevaa uutta ampuma-aselakiesitystä. Esitys on saanut paljon kritiikkiä osakseen ja keskustelu aiheen tiimoilta on ollut vilkasta. Yllättävää oli, että vain runsas 50 osanottajaa oli vaivautunut paikalle kuulemaan alustuksia ja osallistumaan keskusteluun. l 10 l Metsästäjä l 4 l 2010
• MKJ:n yhteistyökumppani Tracker Oy:n toimitusjohtaja Samuli Vanhala esitteli Olavi Seitaniemelle uutta Tracker Stealth ­koiratutkaa, joka on uudenlaisella teknologialla toteutettu digitaalinen radiotutka erityisesti olosuhteisiin, joissa kännykkäverkon peitto ei ole riittävä GPS/ GSM-järjestelmille. Erätukun "tavaratalo" veti väkeä puoleensa kuin magneetti. Tutka soveltuu erinomaisen hyvin myös seisojakäyttöön. Asko Mäkinen ja Valio-koiravarusteet olivat esillä niin ulko- kuin sisäosastollakin. Mäkisen kädessä uusi riistakamera, joka lähettää kuvan suoraan kännykkääsi autoAgropoliksen Markku Onnela ja Resec Oy:n Olli Elo ja Salla Riistakylmiöt. maattisesti. Lasse Väyrynen esitteli Ultrapointin Gyttorp oli perinteisellä osastollaan MKJ:n naapurissa. Erämessujen toimitusjohtaja Pirjo Vilpponen oli tyytyväinen "aseet ja metsästys" -paneelin sisältöön, vaikka hänkin oli pettynyt osallistujamäärään. GPS-koiratutkaa. Back on Track Oy lanseerasi metsästyskoirille pitkään jo hevoskäytössä olleet lämpöloimet. Loimen keraaminen tekstiili lievittää kipua ja särkyä. Metsästäjä l 4 l 2010 l 11
• Eräkämppä kuorma-autolla suoraan tontille. Perinnesaunalta se käy. Elorannan toimitusjohtaja Pekka Helminen myhäili Merkel ja Steyer Mannlicher uutuuksien edessä. Sellaista karttaa, jota ei Maanmittauslaitokselta saa, ei tarvita! Sako Oy:n tuotekehitysjohtaja Kari Kuparinen esitteli uutta Tikka T3 Sporteria uuden uutukaiselle metsästäjälle Ida Ekmanille, jolla metsästäjätutMarkus Remes esitteli Lanberin Ultra light ­haulikkoa. Kevyt ase on tunturimetsästäjän toiveuni. Remeksen osastolla olivat esillä myös CZ-luotiaseet ja Meoptan kiikarit. Krieghoffin toimitusjohtaja Peter Brass oli jälleen FinnEnterprisen osastolla esittelemässä tehtaansa valikoimaa. Allekirjoittanutta pyörrytti pelkästään yhden sivulukkoisen kaksoisluodikon hinta: yli 60 000 euroa. kinto oli vasta vuorokauden ikäinen. Erityisesti kiinnosti myös rekyyliä vaimentava äänenvaimennin. Rekyyli pelotti nuorta 11-vuotiasta metsästäjän alkua eniten. 12 l Metsästäjä l 4 l 2010
• Klaus Ekman Aseet ja metsästys -paneeli Riihimäen Erämessuilla Nuorten metsästäjien aseen saanti turvattava Riihimäen Messut ja Metsästäjäin Keskusjärjestö järjestivät XIX Kansainvälisillä Erämessuilla ajankohtaispaneelin Aseet ja metsästys. Aihetta, joka sivuaa koko viimeisen vuoden vellonutta aselakivalmistelua, käsiteltiin laajan asiantuntijapaneelin voimin. l Ampuma-aselain uudistamisen I-vaiheen Aseet ja metsästyspaneelin asiantuntijat keskustelivat päivänpolttavasta aiheesta eli uudesta ampumaaselakiesityksestä. Vasemmalta edessä Mika Lehtonen sisäasiainministeriöstä, Sauli Härkönen Metsästäjäin Keskusjärjestöstä, Panu Hiidenmies Suomen Metsästäjäliitosta, Ville Hokkanen PohjoisSavon riistanhoitopiiristä ja Antti Sukuvaara Asealan elinkeinonharjoittajista. valmistelu on ohi ja lakiesitys on eduskunnan käsittelyssä ja tällä hetkellä hallintovaliokunnassa. Paneeliin osallistui lainvalmistelua johtanut projektipäällikkö Mika Lehtonen sisäasiainministeriöstä sekä muina asiantuntijoina apulaistoiminnanjohtaja Sauli Härkönen Metsästäjäin Keskusjärjestöstä, toiminnanjohtaja Panu Hiidenmies Suomen Metsästäjäliitosta, puheenjohtaja Antti Sukuvaara Asealan elinkeinonharjoittajat ry:stä ja riistanhoidonneuvoja Ville Hokkanen Pohjois-Savon riistanhoitopiiristä. Mika Lehtonen selvitti alustuksessaan miten metsästäjien asetarpeet otettiin huomioon lain valmistelussa. Lehtonen totesi, että metsästyksen osalta lakiesitykseen on tulossa vain vähäisiä muutoksia. Kuitenkin EU:n asedirektiivin mukana tulee meillekin nimenomaan nuorten aseen hankintaan ja lupakäytäntöön muutoksia ja käsiaseiden osalta ikärajaa esitetään nostettavaksi 20 vuoteen. Tämä aiheuttaa merkittävää haittaa erityisesti pienten petoeläinten metsästykselle eli loukku- ja luolapyynnille, totesi puolestaan Ville Hokkanen, joka hyvin konkreettisesti sanoin ja kuvin kuvaili niitä olosuhteita, joissa eläin lopetetaan esimerkiksi luolakoirametsästyksessä. Yhdeksi paneelin tärkeimmistä aiheista nousikin uusien ja varsinkin nuorten metsästäjien aseen saanti. Jotta metsästyksen jatkuvuus voidaan turvata, edellyttää se onnistumista nuorten metsästäjien rekrytoinnissa. Uuden ampuma-aselakiesityksen mukaan alle 18-vuotiaiden metsästäjien aseen saannista on tulossa varsin byrokraattinen prosessi, jossa nykyisen yhden lupapäätöksen sijaan tehtäisiin pahimmillaan kolme lupapäätöstä. Paneeli oli yksimielinen siitä, että nuorten metsästäjien aseen saanti on jatkossakin turvattava! omistaja syyllistyy 50 prosenttia harvemmin henkirikokseen (millään välineellä) kuin kuka tahansa keskimääräinen suomalainen. Myöskään itsemurhien määrä ja aseenomistus eivät korreloi keskenään. 5,5 miljoonaa metsästystyöpäivää Metsästäjäin Keskusjärjestön Sauli Härkönen totesi, että Suomi on metsästyksen suurvalta, jossa kuudella prosentilla väestöstä on metsästyskortti ja että metsästäjät tekevät vuosittain yli 5,5 miljoonaa metsästystyöpäivää. Uusia metsästäjiä tulee vuosittain noin 8000 ja tyypillinen metsästäjätutkinnon suorittanut henkilö on 14-16-vuotias poika. Tilastoharhaa Asealan elinkeinonharjoittajat ry:n Antti Sukuvaara alusti ansiokkaasti asealan tilastoharhoista ja ns. disinformaatiosta, jota aseasioiden ympärillä pyörii Jokelan ja Kauhajoen tragedioiden jäljiltä. On paheksuttu aseiden suurta määrää väestöön suhteutettuna, aseiden määrän yhteyttä henkirikoksiin ja itsemurhiin. Tosiasiassa aseiden määrä suhteutettuna väestönmäärään ei mitenkään poikkea muista eurooppalaisista valtioista kuten Ruotsista, Ranskasta tai Saksasta. Samoin henkirikosten määrä, joita luvallisilla aseilla vuosittain tehdään, on laskettavissa yhden käden sormilla, Sukuvaara kertoi. Jotain nykyisen ampumaaselain kelpoisuudesta kertoo se, että keskimääräinen suomalainen aseen- Ampumaradat huolen aiheena Paneelin yhteinen huoli oli myös ampumaratojen riittävyys. Yleinen trendi tällä hetkellä on se, että pieniä ampumaratoja joudutaan sulkemaan liian tiukkojen ympäristölupaehtojen takia. Metsästäjien ampumataidon ylläpitämiseksi ja parantamiseksi on erittäin tärkeää, että ampumaratoja on kattavasti koko maassa, ja sisäasiainministeriön Mika Lehtonen totesikin loppupuheenvuorossaan, että ei ole yhteiskunnankaan etu, että metsästäjien ampumaharjoittelu siirtyisi valvomattomille hiekkakuopille. l Tilaisuuden vetäjänä toiminut MKJ:n viestintäpäällikkö Klaus Ekman nosti keskusteluun lakiesityksen vaikutuksen nuorten metsästäjien asehankintoihin. Metsästäjä l 4 l 2010 l 13
• Maailman laajin valikoima asetarvikkeita suomalaisen metsästäjän saatavilla. - toimitusaika 1-2 viikkoa - jo lähes 100.000 tuotetta - varastotilanne nettisivuilla - postitse koko Suomeen Moultire Game Spy D55 Riistakamera UUTUUS TUOTENRO 798698 Barnes Tipped Triple-Shock X Luoti 30 Cal 150 gr Caldwell 7 Rest Kiväärin ampumatuki 190 MTM EZ-3 parannettu kiekkoviskuri UUTUUS TUOTENRO 414465 75 TUOTENRO 496850 65 Hoppes Viper Boresnake 12 Cal UUTUUS TUOTENRO 350039 Mosin- Nagant s ynteettinen tukki TUOTENRO 820312 19 41 T TUOTENRO 777174 119 puhelin arkisin 12-17 09-5122 933 ASE ja KONE Kaanaatie 68 Raisio - Reso Puh./Tel. (02) 239 0930 Avoinna/Öppet: Arkisin-Vardagar 10-17 www.midwaysuomi.com Kemiön Metsästyspuoti Kapakkakuja - Kroggränd 9 25700 Kemiö - Kimito Puh./Tel. (02) 423 804 Auki-Öppet Arkisin-Vardagar12-18 www.asejaera.fi Aseet & ampumatarvikkeet, optiikka, loukut, koiratutkat, asesepän palvelut, vaimenninasennukset, kiikariasennukset, korjaus, entisöinti, custom-aseet.
• Puheenjohtajalta Metsähanhien metsästys erityistarkkailuun n Riistanhoitopiirien kesäkuun kokouksissa tehdään vuosittain päätöksiä, joilla rajoitetaan tarvittaessa eri riistalajien metsästysaikoja. Yleisimmin rajoituspäätökset ovat koskeneet kanalintuja, koska niiden kannat ovat olleet pitkän aikaa laskusuunnassa ja ne ovat meille myös hyvin tärkeä riistaeläinryhmä ja jopa liiankin suurta kiinnostusta herättävä metsästyksen kohde. Esimerkiksi viime kesän sääolosuhteet olivat erittäin epäedulliset kanalintujen poikueille. Kanalinnuista pahimman kurimuksen kohteeksi on joutunut riekko, joka onkin rauhoitettu valtaosassa maatamme myös tulevalla metsästyskaudella. Tänä syksynä on riistanhoitopiireissä otettu hyvin kattavasti tarkasteluun metsähanhen metsästyksen kestävyys. On kiistatta todettu, että metsähanhikannat ovat vähentyneet hälyttävästi pesimäalueilla. Samaan aikaan saalismäärät ovat pysyneet samalla tasolla tai jopa lisääntyneet. Jokin mättää yhtälössä! Viime vuosina metsähanhenkin metsästyksessä on yleistynyt hanhien ruokkiminen sekä kuvapyynti tehostettuna hanhipillityksellä. Muuttoreitin varrelta on kantautunut suurilta peltoalueilta tietoja, että jopa kokonainen metsähanhipoikue on tullut ammutuksi edellä kuvatulla tavalla. On syytä huomata, että tällainen jahtimuoto pillityksineen on kehitetty ulkomailla alueilla, joilla on tiukka metsästäjäkohtainen päivä- tai kausikiintiö ja joilla muutenkin hanhimäärät ovat aivan eri luokkaa. Mielestäni suomalainen perinteinen metsähanhen pyyntikulttuuri on niin hieno metsästysmuoto, ettei tällainen uudenlainen ryöstöpyynti saa vaarantaa sitä. Perinteinen metsästysmuoto ei taatusti vaaranna metsähanhikannan tulevaisuutta, mutta antaa mahdollisuuden kokea unohtumattomia eräelämyksiä suomalaisessa suoluonnossa. Jatkossa yksi riistahallinnon haasteista on kehittää menetelmä, jolla metsähanhen metsästys mitoitetaan kestävälle tasolle sekä pesimäalueilla että sen koko muuttoreitillä. Myös hirven metsästysaikaan kolmen pohjoisimman kunnan ja Muonion alueella on esitetty muutosta. Näillä alueilla metsästys alkaisi syyskuun alussa ja aikaistettu pyynti jatkuisi 15. syyskuuta saakka jatkuen sitten kiima-aikaisen rauhoituksen jälkeen syyskuun viimeisestä lauantaista eteenpäin. Kahden ensimmäisen viikon aikana ei pyynnissä saisi käyttää irrallaan olevaa koiraa. Ehdotuksessa mainituilla alueilla pyyntiaika päättyisi jo marraskuun lopussa. Metsästäjäin Keskusjärjestö puoltaa esitettyä hirven metsästyksen aloituksen aikaistamista, mutta irrallaan olevan koiran käytön rajoittamiseen ei ole mielestämme mitään perusteita. Lisäksi pyynnin onnistumisen kannalta koiran käyttö on ehdottomasti sallittava. Käsityksemme mukaan hirvenmetsästyksen päättymisajankohta voisi olla sama kuin muuallakin maassamme. Lisäksi näemme tärkeänä seurata ja arvioida monipuolisesti muutoksen vaikutuksia; alkukauden saaliin rakenne, vaikutukset hirvien kiimaan sekä myös muut vaikutukset hirvikantaan tulee selvittää. Samoin tulee seurata ja selvittää muutoksen vaikutuksia porotalouden harjoittamiseen sekä muuhun metsästykseen ja luonnonkäyttöön. Kesän mittaan selviää tuleeko asetusmuutos voimaan jo tulevaksi syksyksi! n Valtaosa maassamme pesivän hanhikannan saaliista ammutaan hyvin lähellä pesimä- ja kuoriutumisaluettaan jahtikauden kahden ensimmäisen viikon aikana. Metsähanhen muuton aikana Vaasa-Kajaani-linjan pohjoispuolella ammuttavat linnut ovat ennen syyskuun puoliväliä pääosin suomalaista metsähanhikantaa. Kainuun ja Lapin riistanhoitopiirejä lukuun ottamatta kaikki piirit ovat rajoittaneet metsähanhen metsästysaikaa siten, että metsästys alkaa vasta 10.9. Lapissa Pelkosenniemen alueella, joka on ollut yksi maamme tärkeimmistä pesimäalueista, metsähanhi on kokonaan rauhoitettu. Kainuun riistanhoitopiirin alueella metsähanhen metsästys alkaa syyskuun ensimmäisenä päivänä. Syyskuun puolivälin jälkeen maamme kautta muuttaa Venäjällä pesivää, samaan alalajiin kuuluvaa metsähanhikantaa. Näin ollen maassamme pesivällä hanhikannalla on paremmat mahdollisuudet selvitä muuttomatkan aikaisesta metsästysverotuksesta. Samoin on hyvin todennäköistä, että pesivät hanhet lähtisivät jatkossa myöhemmin muuttomatkalle, kun niiden metsästyksen aloitusta siirretään eteenpäin. Sekin lisännee niiden selviytymismahdollisuuksia muuttomatkalla. Tauno Partanen Puheenjohtaja Metsästäjä l 4 l 2010 l 15
• Veli-Matti Väänänen Hanhisaalis painottuu vanhoihin lintuihin Vuosina 2005­2007 RKTL sekä Helsingin yliopisto toteuttivat valtakunnallisen vesilintujen siipikeräyksen. Kymmenien vapaaehtoisten metsästäjien panos tuotti yli 5 500 sorsan siiven lisäksi nelisen sataa näytettä hanhista. Jälleen kerran suomalaiset metsästäjät osoittivat halunsa tukea riistantutkimusta ja siipikeräykseen osallistuneet metsästäjät ansaitsevat lämpimät kiitokset! V 18 l Metsästäjä l 4 l 2010
• V pesivän kannan koko, poikastuotto sekä saalis keskeisiä tietoja kestävän käytön pohjaksi. Suomessa vesilintukantojen seuranta on hoidettu Euroopan Unionia ajatellen mallikkaasti. Juuri missään muussa jäsenvaltiossa ei vesilintukantoja, tuottoa ja saalista seurata yhtä aktiivisesti kuin Suomessa. Saalis on yksi tärkeä elementti vesilintukantojen hoidon suunnittelussa. Suomessa vuosittain toteutettava saaliskysely antaa tietoa vesilintusaaliin määrästä ja lajien runsaussuhteista. Hoidon kannalta tärkeä tieto saaliin ikärakenteesta jää kuitenkin puuttumaan. Siipikeräykset ovat edelleen lähes ainoa tapa luotettavasti selvittää vesilintusaaliin rakennetta yksityiskohtaisesti Metsästäjä-lehdessä on jo aiemmin raportoitu sorsasaaliin rakenteesta viimeisimmän siipikeräyksen pohjalta (Metsästäjä 4/2009). Tässä artikkelissa paneudutaan hanhiin, sillä tietämys hanhisaaliista on Suomessa aiemmin jäänyt saalisseurantojen varaan. Vaikka näytemäärä ei ole kovin suuri, niin silti siipiaineisto antaa uutta tietoa. l Vesilintukantojen hoidon kannalta ovat Tundra- ja metsähanhi Saaliissa vähän nuoria hanhia Toisin kuin lintusaalissa yleensä ovat nuoret linnut hanhisaalissa vähemmistönä. Siipiaineistossa nuorten lintujen osuus oli metsähanhella 33, merihanhella 26 ja kanadanhanhella 41 prosenttia. Verrattuna puolisukeltajien yli 80 prosentin nuorten sorsien osuuteen on hanhisaalis vahvasti painottunut vanhoihin lintuihin. Vanhojen hanhien suuri osuus saaliissa johtunee siitä, että hanhipari kasvattaa poikueensa yhdessä kuoriutumisesta seuraavaan kevääseen. Tämä altistaa emoja metsästykselle. Poikueparvissa parhaiten esillä ovat vanhat linnut, jotka vahtivat poikasten ruokailurauhaa ja johtavat poikuetta lennossa. Tällöin emolinnut ovat metsästäjää ajatellen parhaiten esillä. Hanhiemojen kokemuksen ansiosta nuorten lintujen metsästyskuolleisuus on vain hieman korkeampaa kuin aikuisilla linnuilla. Hanhipari johdattaa poikueensa turvallisia reittejä pitkin talvehtimisalueille. Hanhet viettävät talvensa samoilla alueilla vuodesta toiseen, ja ruokailualueina saattavat olla jopa samat turvalliset peltolohkot peräkkäisinä vuosina. Sen sijaan nuoret sorsat joutuvat hakeutumaan talvehtimisalueille ilman opastusta, ja joutuvat opettelemaan itse muuttomatkan ja talvehtimisalueiden vaarat. Tämä lisää tuntuvasti nuorten sorsien kuolleisuutta. Hanhet tulevat lisääntymiskykyiseksi sorsia myöhemmin ­ yleensä vasta kaksitai kolmivuotiaana. Pesimättömät hanhet viettävät sulkasatonsa isoissa ryhmissä ja ovat syksyllä hyvässä kunnossa metsästyksen alettua. Metsähanhet jopa sulkivat Suomen itäpuolella Luoteis-Venäjällä ja Valkoposkihanhi Sepelhanhi Metsästäjä l 4 l 2010 l 19
• kohtaavat metsästyksen vasta muuttomatkalla. Näin myös pesimättömät hanhet ovat sorsia vaikeampia metsästettäviä, ja niillä on myös jo kokemusta muuton ja talvehtimisen vaaroista. Myös hanhien varhainen pesintäaikataulu näkyy siipiaineistossa. Hanhipoikueet näyttävät ennättävän varttua hyvin lentokykyiseksi ennen metsästyksen alkua. Meri- ja kanadanhanhella siiveltään vajaakehittyneitä poikasia ei saaliissa ollut lainkaan. Metsähanhista vain yhdellä nuorella linnulla oli siiven kasvu vielä kesken, mutta sekin oli jo lentokykyinen. Merihanhi runsastuu ­ jahti siirtyy pelloille Meri- ja kanadanhanhen runsastuminen on näkynyt jo useita vuosia Suomen hanhisaaliissa. Perinteisesti metsähanhi on ollut yleisin saalishanhi Suomessa. Kahden viime vuoden (2007­2008) tilastoissa on metsähanhi jäänyt toiseksi yleisimmäksi hanhilajiksi saaliissa. Tulevaisuudessa runsastuva merihanhi ottanee ykköspaikan hanhisaaliissa. Siipiaineiston pienuuden ja alueellisen jakautumisen vuoksi se ei kuvaa kovin hyvin eri hanhilajien runsaussuhteita saaliissa. Merihanhi Malttia hanhestukseen n Siipinäytekeräys osoitti, että hanhijahti kuumentaa met- sästäjiä, ja lajinmääritys saattaa ontua. Rauhoitettu tundrahanhi joutunee helpoiten maalitauluksi. Hanhien ulkonäkö on samanlainen vuoden ympäri. Ainoastaan nuorilla linnuilla värit kirkastuvat ensimmäisen talven aikana. Siksi hanhien tunnistaminen on helppoa, ja siihen kannattaa paneutua ennen vesilinnustuskauden alkua. Määrityskirjat kuten Metsästäjäin keskusjärjestön julkaisema Jari Peltomäen kirjoittama ja kuvittama Metsästäjän lintuopas ja internetin kuvapalvelut kuten www.riista.fi sivustolla oleva flash-hanhientunnistamisaineisto tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden tunnistustaitojen kohentamiseen. Valkoposkihanhi muistuttaa kanadanhanhea, mutta valkoposkella kaulan musta jatkuu rintaan asti ja selkä on harmaasävyinen tummin kirjailuin. Kanadalaisen kaula on musta noin puoliväliin asti ja selkä on ruskea. Sepelhanhet ovat hyvin tummia erotuksena muista hanhista. Ainoastaan vatsassa on pienen kaulalaikun lisäksi valkeaa. Metsähanhi on harmaista hanhista tummin. Vatsassa ja kupeissa ei ole mustia laikkuja. Nokka on mustakeltainen. Merihanhi on metsähanhea vaaleampi, nokka on punertava ja vatsassa on mustia laikkuja. Tundrahanhella on vatsassa merihanhea suurempia mustia laikkuja. Nokka on pienempi ja otsassa on valkea laikku. Yksinäinen nuori tundra- ja metsähanhi ovat haastavia määritettäviä kokeneelle lintumiehellekin. Kiljuhanhi on edellisiä pienempi ja sillä on selkeä otsalaikku, mustia laikkuja vatsassa ja keltainen silmärengas. Se on tundrahanhea hennompi rakenteeltaan ja näyttää lennossa pienipäiseltä sekä lyhytnokkaiselta ja -kaulaiselta. n Merihanhi 20 l Metsästäjä l 4 l 2010
• Sellier&Bellot:n metsästäjien kanssa tiiviissä yhteistyössä kehittämä umpikuparinen eXergy -kivääriluoti. Alumiinikärjen ansiosta luoti aukeaa osuessaan välittömästi viiteen sakaraan, näin iskuenergia on maksimaalinen. Luodin jäämäpaino on jopa 100 %. UUTUUS! mm. 308 Win. 11,7 g ja 30-06 Spring. 11,7 g Kiväärin harjoittelupatruunat .308 Win FMJ 9,55g .30-06 Sprg FMJ 11,7g Bulk p g 6,5x55 Swedish FMJ 9,0g 38 / 50 kpl 43 / 50 kpl 39 / 50 kpl Pappilantie 2, 90460 Oulunsalo Puh. 08 520 99 99 Fax. 08 520 99 19 www.remes.fi ti Myynti: Ase- Ase- ja urheilu- liikkeet kautta maan
• Kiljuhanhi Kuitenkin myös siipiaineisto viittaa siihen, että merihanhen merkitys on yhä suurempi. Syksyisten merihanhiparvien kasvu viittaa samaan. Nykyään ei ole harvinaista nähdä tuhatpäisiä merihanhiparvia ruokailemassa etelä- ja lounaisrannikon pelloilla. Siipiaineiston mukaan merihanhet ammutaan edelleen rannikolla, kanadanhanhia saadaan saaliiksi myös sisämaassa ja metsähanhia voidaan ampua koko Suomessa. Hanhijahti tuntuu siirtyvän yhä enemmän pelloille. Siipiaineistostakin huomattava osa on tullut pelloilta. Hanhien kuvastaminen on yleistynyt Suomessa rajusti viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Nykyään hanhia kuvastetaan rannikon peltoalueiden lisäksi myös sisämaassa. Kuvastuksen suosion kasvulla on epäilemättä vaikutusta varsinkin metsähanhisaaliiseen. Muuttavat metsähanhet tulevat kuville siinä missä meri- tai kanadanhanhetkin. Viime aikoina on kiirinyt huolestuttavia tietoja Suomen metsähanhikannan tilasta. Atlasaineistot viittaavat metsähanhen levinneisyyden etelärajan edelleen nousevan kohti pohjoista. Myös metsähanhen tärkeimmillä pesimäalueilla Lapissa on tapahtunut huolestuttavaa pesimäkannan taantumista. Tähän on jo reagoitukin, sillä metsähanhen metsästys alkaa riistanhoitopiirien päätöksellä käytännössä koko maassa vasta 10.9. ja esimerkiksi Pelkosenniemellä rauhoitettiin metsähanhi kokonaan syksyksi 2010. Toimenpide on suomalaisessa vesilinnustuksessa raju, ja se kuvastaa syvää huolta metsähanhesta. Kanadanhanhi Hanhet ovat äänekkäitä n Hanhilla on niille tyypillisiä ääniä, joita oppii pienellä harjoittelulla tunnistamaan. Äänekkäimmillään hanhet ovat muutto- ja ruokailuparvissa. Yhdistämällä parven muodon ja äänen harjaantuu tunnistamisessa. Harjoitteluun voi etsiä ääninauhoja tai turvautua internetin mahdollisuuksiin. Valkoposkihanhen ääni muistuttaa koiran haukahtelua, ja myös parvet ovat tunnusomaisia auroja tai rihmoja, joissa muoto säilyy samana. Sepelhanhiparvet ovat samantyyppisiä rihmoja ja nauhoja, mutta parvien muoto aaltoilee alati matalan porinan "prrot-prrot" säestämänä. Kanadanhanhiparvet muistuttavat harmaiden hanhien auroja tai jonomaisia parvia, mutta kanadalaiset ovat selvästi serkkujaan kookkaampia. Kauaksi kantava lentoääni on sointuva trumpettimainen honotus "aa-hoank". Lennossa metsähanhen tunnistaa merihanhesta tummista siivistä, joiden alapinta näyttää lähes mustalta. Merihanhella sekä siiven ylä- että alapinnan etureuna on vaalean harmaa, joka erottuu kauaksi. Äänekkään metsähanhen tunnistaa nenäsointisesta törähtelystä "kaijak" tai "kajakak". Merihanhen ääni on voimakas, sointuva törähdys "ka-ga-ga-ga". Syksyn huonossa valossa on lentävä tundrahanhi hankala erottaa metsähanhesta, mutta riittävän läheltä nähtynä tundrahanhen vatsassa erottuu mustia laikkuja ja otsassa on valkea kilpi. Äänet kuitenkin paljastavat sen helposti, lennossa sointuva kilkatus "klik-klik-klik" on metsä- ja merihanhea huomattavasti kimakampi. Kiljuhanhen äänet ovat korkeampia ja kimeämpiä kuin muilla hanhilla: "kiju" tai "kiju-ju". n Verota tuottoa Siipiaineiston mukaan hanhisaaliissa nuorten osuus on alhainen. Nuorten lintujen osuuden kasvattaminen saaliissa olisi hanhikannan hoidon ja kestävän metsästyksen kannalta tärkeää. Se ei kuitenkaan ole helppoa, sillä nuorten ja vanhojen lintujen erottaminen toisistaan on usein vaikeaa. Nopeissa metsästystilanteissa se on yleensä lähes mahdotonta. Ruokailevista hanhista nuoret linnut voidaan melko helposti erottaa vanhoista himmeämpien värien perusteella. Nokan ja höyhenpuvun värit ovat nuorilla selvästi aikuisia himmeämmät. Poikueparvissa aikuiset linnut ovat vartiossa nuorten ruokaillessa tai levätessä. Tällaisissa tilanteissa kannattaisi välttää ampumasta emoja ja keskittyä nuorten lintujen metsästykseen. Samoin lentävästä hanhiparvesta voisi säästää parven kärkilinnut, jotka todennäköisesti ovat vanhoja hanhia. Pesimäalueuskollisina hanhipari saapuu vuodesta toiseen samalle tutulle pesimäpaikalleen. Jos emolinnut joutuvat saaliiksi, saattaa seurauksena olla alueen hanhikannan taantuminen tai häviäminen oman metsästysalueen vesiltä tai soilta. l 22 l Metsästäjä l 4 l 2010
• PPU-UUTUUS! HUI SG-550MMS Riista-/valvontakamera GSM-lähettimellä Automaattinen liikkeen tunnistus. Tallennus infrapunan avulla myös pimeässä. Tallentaa videot ja kuvat muistikortille. SG-550MMS valvontakamera soveltuu myös esim. omakotitalon, kesämökin tai koiratarhan valvontaan kun et itse ole paikalla. Toimii myös tavallisena riista-/valvontakamerana. Et tarvitse erillistä gsmlähetintä! Kaikki yhdessä! Kuvat suoraan sähköpostiin tai kännykkään Ei tarvetta ulkoiselle virtalähteelle Valmiusaika maastossa jopa useita kuukausia Toimii myös tavallisena riista-/valvontakamerana Videossa myös äänen tallennus Erittäin helppo asennus NYT USKOMATTOMAAN Langaton kaukosäädin TUTUSTUMISHINTAAN! Lämpötilan näyttö Laserkohdistus Värinäyttö Ominaisuudet: Kenno: 5 Megapikseliä värillinen CMOS Suurin kuvatarkkuus: 2560x1920 norm. Näyttö: 1.7" LCD Muisti: SD-kortti 8Mb-16Gb Still kuvien tarkkuus: 2560x1920 Videokuvan tarkkuus: 640x480 (16FPS) / 320x240 (20FPS) Liiketunnistin: Herkkyys säädettävissä, monipistemittaus IR-salaman etäisyys: 10-12 m Laukaisuviive: < 1.2s Otosviive: 1s­60min Videon pituus: 1­60s Virrankesto: jopa useita kuukausia Mitat: 130x80x50 mm Kaukosäädin, kaapeli televisoon, USB-kaapeli tietokoneeseen 449e 520e Hälytykset matkapuhelimeen, reaaliaikainen ääni, ulkoinen liitäntä, tarkka, monihälytys, kaukosäädin, katsele kuvia matkapuhelimellasi, sms-kaukoohjaus, liiketunnistin, infrapunavalaistus, vastaanota kuvia sähköpostiisi, 220V verkkoliitäntä, varavirtana lithium akku. aidot ja alkuperäiset! Riista-/valvontakamera SG-550 SG-550V Camo Hintoihin lisätään toimituskulut. GSM-valvontakamera Automaattinen liikkeen tunnistus. Tallennus infrapunan avulla myös pimeässä. 5 megapikselin kuvat tai digivideota muistikortille. Tukee myös 8Gb muistikortteja. SG-550 riistakamera soveltuu myös esim. omakotitalon, kesämökin tai koiratarhan valvontaan kun et itse ole paikalla. Valmiusaika maastossa useita kuukausia! UUSI MALLI! Sisältää värinäytöllisen ohjaimen, jolla voit katsella kuvat vaikka paikanpäällä. 149e SG-55 0V Ca mo 129e 199e alk. IR-liiketunnistimet GSM-valvontakameraan 24,90 Försäljning på Svenska 050 4033 000 Tilaa kätevästi verkkokaupasta! 045 652 0000 www.eratuote.fi
• Reijo Kotilainen, riistanhoidonneuvoja, Pohjois-Karjalan riistanhoitopiiri Kyyhkyjahti avaa metsästyskauden ­ ruokinnalla lisää metsästysmahdollisuuksia Sepelkyyhky tuo peltoalueiden yleisin riistalintu on haluttu ja herkullinen saalis. Sepelkyyhky oli vuoden 2008 saalistilaston mukaan kolmanneksi yleisin saaliseläin sinisorsan ja metsäjäniksen jälkeen. Sepelkyyhky on yleistynyt ja levittäytynyt koko Suomeen pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Suurimmat kyyhkysaaliit saadaan Länsi-Suomessa Oulun ja Pohjanmaan riistanhoitopiirien alueella, mutta koko Länsi-Suomi on vahvaa kyyhkyaluetta. Viimeisimmän 10 vuoden vuosisaaliin keskiarvo on noin 150 000 yksilöä. 24 l Metsästäjä l 4 l 2010
• S l Sepelkyyhky käyttää ravintonaan viljan ja rikkakasvien siemeniä, herneitä, varpukasvien silmuja ja lehtiä, marjoja ja eläinravintoa. Sepelkyyhky on kiitollinen riistanhoidon kohde, jota ruokkimalla lisätään myös selkeästi metsästysmahdollisuuksia. sästysasetuksen mukaisesta rauhoitusajasta Sijoita ruokinta oikein Oikein sijoitettu ruokintapaikka vetää kyyhkyjä puoleensa laajaltakin alueelta. Parhaiten toimiva ruokintapaikka saadaan levittämällä vilja ja herneet suoraan avokesannolle tai muutoin mulloksella pidettävälle avoimelle alueelle. Ruokinnassa kannattaa käyttää viljalajeista ruista ja vehnää, mutta muukin kelpaa. Herne on erityistä herkkua. Herne kannattaa laittaa vuorokautta ennen tarjontaa likoamaan, jolloin se pehmenee ja kelpaa paremmin. Kyyhky oppii ruokailemaan myös muulta kiinteältä alustalta kuten esimerkiksi ruokintalavalta, joka on asetettu puuhun, kivelle tai muuhun vastaavaan paikkaan. Ruokintapaikalla kannattaa pitää tarjolla myös karkeaa suolaa, esimerkiksi ruokintalavan reunalla. Aloittamalla ruokinta jo keväällä saadaan pesiviä pareja jäämään lähialueelle. Ruokinta voidaan keskeyttää kesän ajaksi. Läpi kesän tapahtuva ruokinta vetää ruokintapaikalle myös muita ruokailijoita, kuten esimerkiksi supikoiran, ketun ja varislinnut. Aloittamalla ruokinta 2­3 viikkoa ennen metsästystä saadaan kyyhkyt tulemaan ruokintapaikalle. Ruoki avokesannolle Hyvän kyyhkypaikan saa avokesannolle tapahtuvalla ruokinnalla siten, että alue äestetään aina kun siihen muodostuu orasta. Kun vehnä ja ruis seuraavana keväänä lähtevät kasvuun, annetaan toiselle puoliskolle muodostua kasvusto ja toinen puoli pidetään avokesantona, johon ruokinta keskitetään. Kun toisen puoliskon kasvusto on tullut puintikuntoon, kaadetaan se lakoon, jolloin kyyhkyt tulevat mielellään syömään valmistunutta lakoviljaa, eivätkä lähde etsimään sitä muualta. Avokesantona olleelle lohkolle voi syksyllä kylvää ruis-vehnäseoksen ja sen annetaan kasvaa seuraavan kesän. Siitä muodostuu syksyn kyyhkypelto. Vastaavasti edellisen vuoden pelto kynnetään ja siitä muodostetaan avokesanto, johon ruokinta keskitetään. Kyyhkyt voivat aiheuttaa myös merkittävää taloudellista vahinkoa viljelijöille ruokailemalla suurissa parvissa viljelyksillä. Vahinkojen estämiseksi viljelijä voi hakea riistanhoitopiiriltä lupaa saada poiketa met- Rauhallinen alue tärkeä Ruokintapaikka kannattaa valita rauhalliselta alueelta. Seuraamalla kyyhkyjen luontaisia lentoreittejä saadaan selvitettyä ruokintapaikan sijainti. Ruokintapaikka kannattaa sijoittaa pellolle, peltoalueen yhteydessä olevalle hakkuualueelle tai peltoalueen keskellä olevaan metsä- tai kalliosaarekkeeseen. Ruokintapaikan tulisi olla metsän reunassa tai siinä tulisi olla yksittäisiä puita, mihin kyyhky voi laskeutua tarkkailemaan ympäristöä. Metsänreuna ja korkeampi kasvillisuus tarjoaa myös metsästäjälle mahdollisuuden suojautua. Vaihtaa helposti ruokailupaikkaa Kyyhky tottuu ruokintapaikkaansa, mutta vaihtaa sitä helposti, jos ruokintapaikka on tyhjänä tai siinä tapahtuu toistuvaa häirintää. Häirintää ruokintapaikalla voi aiheuttaa muun muassa ruokintapaikan toistuva hoito parhaaseen ruokailuaikaan tai päiväpetolintujen toistuva hyökkäily niiden kimppuun. Yleensä syynä on lähialueelta löytynyt parempi ruokailukohde. Kesän aikana ruokailevien lintujen määrässä voi tapahtua suuriakin muutoksia. Kyyhkyt voivat kadota ruokintapaikalta, jos lähialueella on lähes puintikelpoista lakoviljaa. Myös mustikan kypsyminen aiheuttaa ravintokohteen vaihtamista. Älä ammu yksittäistä lintua! Sepelkyyhky on aikainen muuttaja, se tulee ensimmäisten muuttolintujen mukana maan ollessa usein vielä lumipeitteinen. Pesäympäristönään sepelkyyhky suosii kuusikoita. Sepelkyyhky tekee hataran risupesän, mihin se munii huhti-toukokuussa 2 munaa. Hatara risupesä voi tuhoutua kovalla tuulella. Yleensä sepelkyyhky tuottaa myös toisen poikueen. Ensimmäiset poikueet parveutuvat loppukesän aikana. Metsästyksen alussa pitää välttää ampumasta yksittäisiä lintuja, ne voivat olla vielä pesiviä yksilöitä. Naamioidu hyvin Metsästyspaikkaa kannattaa valmistella ennen metsästyskauden alkamista. Kohteeseen kannattaa rakentaa hyvissä ajoin suojapaikat, ettei kyyhky näe metsästäjää. Kun alueelle tulee uusia rakenteita, voi kyyhky vältellä paikkaa jonkun aikaa. Parhaat passipaikat saa selvitettyä tarkkailemalla ennakkoon lentoreittejä ja istuinpuita. Kyyhky havaitsee helposti liikkuvan metsästäjän ja vaihtaa heti lentosuuntaa. Metsästäjän tulee käyttää maaston väristä vaatetusta ja kasvosuojaa. Mikäli metsästyksessä käytetään luotiasetta, on äänenvaimentimella varustettu pienoiskivääri hyvä vaihtoehto. Yleensä metsästysalueet sijaitsevat lä- Kyyhkyjahdin avajaisissa metsästys kohdistetaan mieluiten parveutuneisiin yksilöihin. Hannu Huttu Metsästäjä l 4 l 2010 l 25
• Kun kyyhkyjahti on hyvin suunniteltu, voi saalismäärä nousta huomattavan korkeaksi. hellä asutusta, joten myös ampumasuunta pitää valita niin, ettei ampumisesta voi aiheutua vaaraa muille. Haulikolla ammuttaessa kannattaa valita patruuna, jossa on pieni haulikoko ja hyvä peitto. Esimerkiksi 2,5­2,7 mm haulikoko on hyvä kyyhkylle. Hyvä osuma-alue on noin puolen kämmenen kokoinen, joten peittoalueen tulee olla tiheä. Ampuminen ylipitkälle matkalle lisää myös haavoittamisriskiä. Metsästysalue sijaitsee usein myös viljelysten läheisyydessä. Metsästäjän on muistettava, ettei viljelyksillä saa liikkua ilman lupaa, kun sato on korjaamatta. Noutava koira on lähes välttämätön saaliin löytymisen kannalta, eikä se aiheuta tuhoa viljelyksillä noutaessaan sinne pudonneet linnut. Metsästysmuotona kyyhkyn kyttäysjahti on sosiaalinen metsästysmuoto, jossa ehtii seurustelemaan ja vaihtamaan ajatuksia jah- tikavereiden kesken. Se sopii hyvin nuorille aloitteleville metsästäjänaluille, koska ampumatilanteeseen ehtii valmistautua hyvissä ajoin, kun kyyhkyn lähestymisen näkee jo kaukaa. Lähtee liikkeelle aikaisin Kyyhkyt lähtevät liikkeelle hyvissä ajoin. Ensimmäiset ilmestyvät ruokailupaikalle jo ennen aamuviittä, jolloin metsästäjän kannattaa olla asemissa. Kuvista on myös huomattavaa apua metsästyksessä. Kuvat tulee asettaa hajalleen ruokailupaikalle nokka vastatuuleen. Kyyhky on aktiivinen koko päivän, joskin keskipäivällä on selvästi hiljaisempaa. Aktiivisuus alkaa lisääntyä iltapäivällä ja lentoa kestää aina iltaan saakka. Ensimmäinen metsästyspäivä antaa yleensä parhaan tuloksen, sen jälkeen kyyh- kyt arkiintuvat ja välttelevät jonkin aikaa niitä kohteita, joista niitä on metsästetty. Kun lähialueilla on muitakin ruokailupaikkoja, voi ruokintakohteeseen tulla lintuja, joita siinä ei ole aikaisemmin häiritty. Myös välipäivien pitäminen metsästyksessä lisää kohteen lintumäärää. Paras metsästyspäivä on tyyni, pilvipoutainen päivä. Kyyhky välttää lentämistä kovalla tuulella ja sateella. Kirkkaalla säällä kyyhky taas lentää korkealla. Saalista käsiteltävä huolella Kyyhkyjahdin avauspäivinä voi olla hellelukemia, joten saalista tulee käsitellä sen mukaan. Metsästäjän on syytä varautua kylmälaukulla ja kylmävaraajalla, jolloin saalis saadaan välittömästi kylmään. Myös kärpästen pääsy saaliiseen tulee estää. Hyvällä ja asiallisella alkukäsittelyllä kyyhkysaalis saadaan pilaantumattomana ruokapöytään. l Sepelkyyhkyn metsästysaika on 10.8. ­ 31.10. Vaatii metsästyskortin ja metsästysoikeuden. Ampuminen kielletty 150 metriä lähempänä asuttua rakennusta, ilman rakennuksen omistajan tai haltijan lupaa. Ilman alueen omistajan tai haltijan nimenomaista lupaa ei metsästystarkoituksessa saa kulkea viljelyksillä ennen kuin sato on korjattu tai koottu. Noutavan koiran käyttö parantaa huomattavasti saaliin löytymistä ja koira löytää myös haavoittuneet linnut, jotka pyrkivät piiloutumaan juosten. Muista turvalliset ampumasuunnat. Haulikossa riittävän pienikokoinen hauli ja peittävä haulipatruuna. Ruokintalava voidaan rakentaa melkein mihin vain ja ravinnon ohella niissä kannattaa tarjota kyyhkyille myös suolaa! 26 l Metsästäjä l 4 l 2010
• Saana VALMISTETTU SUOMESSA! Vuosien kokemuksella valmistetut ja erittäin suositut HELPOSTI MUUNNELTAVISSA! KYSY MYÖS MUITA KOKOJA! Tilaa 6-8 aseelle ja hyllyt toisesta kaapista poistettaessa jopa 12-14 aseelle. Säilytä patruunasi ja metsästystarvikkeesi erillisessä lukitussa kaapissa! Teräksisessä kaapissa kaksi värivaihtoehtoa. Ovissa ripustuskoukut. Mitat 1070x370x1500mm. Paino 92kg. Antiikkipronssi Asekaappi Tracker -koiratutkat Classic +Intello Exact Vastaanotin ja teholähetin. Maksimaalinen kantama. Säilytyskotelo. 449e Valio Koiratarhat ja Koiratalot Esim. 4x4m Koiratarhoissa kevyt ja ruostumaton alumiinirakenne. Luja teräsverkko, silmäkoko 50 x 100 mm. Toimitetaan täydellisenä elementtisarjana, joka on helppo koota. Tarhaelementin korkeus 184 cm ja leveys 198 cm. Elementtejä saatavilla myös yksittäin. Koirataloissa siirrettävä tuulikaapin väliseinä, läpinäkyvä ovipeite molemmissa ovissa, kaksinkertainen ikkuna, säädettävä ilmastointiluukku. Avattava katto. Kahta kokoa: ulkomitat n. 126 x 96 cm ja 96 x 176 cm. Sisäkorkeus 75 cm. Varustettavissa lämmittimellä. Hintoihin lisätään toimituskulut/rahti. 599e alk. VALMISTETTU SUOMESSA! Pienille ja suurille koirille. Erittäin tarkka suuntima. Varustettu haukkuhälyttimellä. Säilytyskotelo. 299e 199e 450e 499e Exact -lintupaketti Soveltuu niin pienille kuin suurille koirille. Varustettu seisontahälyttimellä. Katso lisää tuotteita ja tilaa kätevästi verkkokaupasta! www.valiokoiravarusteet.fi Försäljning på Svenska 050 4033 000 0500 176 596 Pienriistalupienmyyntijatkuuelokuussa Elokuussatulevatmyyntiinloputkanalintuluvatoheisentaulukonmukaisesti. Muistatarkistaariistanhoitopiirienmetsästysaikarajoitukset! Luvatkaikellepienriistalle Etelä-,Länsi-jaItä-SuomisekäPohjois-PohjanmaajaKainuu (poislukienKuusamo,Pudasjärvi,Taivalkoski,SuomussalmijaKuhmo) Posio,Salla,Savukoski,Pelkosenniemi,Sodankylä,Kemijärvi Kuusamo,Pudasjärvi,Taivalkoski,Suomussalmi,Kuhmo syysmyynti 24.8. 25.8. 26.8. 27.8. 30.8. Keminmaa,Kittilä,Kolari,Muonio,Pello,Rovaniemi,Ranua,Simo,Tervola,Ylitornio Enontekiö,Inari,Utsjoki(riekkoluvat) Pienriistaluvat,jotkaeivätsisälläkanalintujasekäosakausiluvatjapienpetoluvatovatolleetmyynnissä8.6.alkaen. Metsästyslupiavoialkaahankkiamainittunapäivänäpuhelimitsekello8janetistäkello10 Puhelinpalvelu020344122,Nettikauppawww.villipohjola.fi/nettikauppa Pienriistaluvatmuillekuinkanalinnuillekännykällä:0600829003-1vrk:nlupa,0600829004-2vrk:nlupa, 0600829005-3vrk:nlupa.Myösnuorisoluvankaikellepienriistallesaakännykällä:0600829007 www.metsa.fi/metsastys Metsästäjä l 4 l 2010 l 27
• Petri Vartiainen, riistapäällikkö, Pohjois-Savo N Metsäkanalintujen metsästystä on perinteisesti säädelty riistanhoitopiirien rajoituksilla ja suosituksilla, jotka perustuvat nykyään lähinnä riistakolmiolaskentoihin. Piiritason rajoitusten lisäksi metsästysseurat ja -seurueet metsästysoikeuden haltijoina säätelevät jäsentensä metsästystä omilla alueillaan. Erityisesti huonoina lintuvuosina metsästyksen säätelyyn on nähty olevan tarvetta. Seurat säätelevät kanalintujen metsästystä 28 l Metsästäjä l 4 l 2010
• N l Näppituntuma on ollut, että Etelä- Savon riistanhoitopiirin alueen seurat säätelevät kattavasti kanalinnustusta. Tähän olettamukseen haluttiin saada vahvistus, joten riistanhoitopiiri lähestyi alueen seuroja ja seurueita syksyn 2008 tilannetta kartoittavalla kyselyllä. Yli puolet seuroista ja viidennes seurueista palautti kyselylomakkeen. Hyvän vastausprosentin perusteella kartoituksen tuloksia voidaan pitää luotettavina. Kyselyn ansiosta varmistui oletus seuratason säätelyn yleisyydestä. Samalla selvisivät yleisimmät rajoitusmuodot, lajit joita rajoitukset tavallisesti koskevat, käytetyt rajoitusperusteet sekä säätelyn reagointi kanalintukantojen muutoksiin. Metsäkanalintukannat olivat syksyllä 2008 kohtuulliset eikä riistanhoitopiiri asettanut rajoituksia. Säätely seuroissa yleisempää kuin seurueissa Etelä-Savon riistanhoitopiirin alueen seurat ja seurueet säätelivät erittäin kattavasti jäsentensä kauden 2008 kanalintujen metsästystä. Metsästysseuroista lähes kaikki vastanneet ilmoittivat säädelleensä jollain muotoa kanalintujen pyyntiä. Seurueissa säätely ei ollut yhtä aktiivista, vain neljännes asetti rajoituksia jäsenilleen. Tämä johtunee siitä, että eteläsavolaiset seurueet on tyypillisesti perustettu hirvenmetsästystä varten. Kanalintujen metsästys ei ole seurueissa yhtä aktiivista kuin seuroissa, joissa metsästysoikeus koskee useimmiten kaikkea riistaa. Saaliskiintiöt yleisin säätelytapa Ei liene kenellekään yllätys, että yleisin tapa metsästyksen rajoittamiseksi oli henkilökohtainen saaliskiintiö. Puolet säätelyyn päätyneistä seuroista ja seurueista asetti jäsenilleen pelkästään kiintiöitä. Seuroista ja seurueista noin 35 prosenttia käytti useampaa säätelymuotoa samanaikaisesti. Yleisimmin tällöin olivat käytössä saaliskiintiö ja rauhoitus. Noin joka kymmenes seura rajoitti pyyntiä rauhoittamalla jonkin lajin kokonaan. Henkilökohtainen saaliskiintiö rajoittaa tasapuolisesti yksittäisen metsästäjän pyyntipainetta, mutta voi seuratasolla mahdollistaa kantaan nähden liian kovan verotuksen. Yliverotuksen estämiseksi voisi olla järkevää ottaa käyttöön poronhoitoalueen karhunpyynnin tapaan seurakohtainen enimmäiskiintiö katkaisumenettelyllä. Tällöin halukkailla olisi mahdollisuus lähteä pyyntiin, mutta seurakiintiön täyttyessä metsästys keskeytyisi kuluvalta kaudelta. Vastaajat kuvasivat vapaamuotoisesti käytettyjä kiintiöitä ja rajoituksia. Useissa vastauslomakkeissa todettiin kiintiön olevan yksi metso ja kaksi teertä. Koppelo oli usein rauhoitettu kokonaan, ja suosituksena esitettiin muutoinkin naaraslintujen ampumisesta pidättäytymistä. Metson pyynti tiukimmin säädeltyä Kanalintulajeittain tarkasteltuna rajoitukset olivat yleisimpiä harvalukuisimmilla lajeilla niin kuin säätelyperiaatteiden mukaan kuuluukin olla. Kaikki metsästystä säädelleet seurat ja seurueet ilmoittivat rajoitusten kohdistuneen metsoon. Myös teeren pyyntiin oli yleisesti kiinnitetty huomiota: 75 prosenttia seurueista oli asettanut rajoituksia teerenkin metsästykseen. Pyy runsaslukuisimpana lajina ei herättänyt vastanneiden keskuudessa rajoitustarvetta, vain 10 prosenttia ilmoitti säädelleensä pyyn metsästystä. Säätely perustuu maastohavaintoihin Selvityksen mukaan metsästysseurojen säätelyratkaisut perustuvat omakohtaisiin maastohavaintoihin. Omiin maastohavaintoihin perustuen rajoituksista päätti 73 prosenttia seuroista ja seurueista. Vastaavasti riistakolmiolaskennan tuloksia säätelyperusteena ilmoitti käyttäneensä vain kolme prosenttia vastanneista. Tulos oli yllättävä, sillä Etelä-Savon riistanhoitopiirin alueella laskettujen kolmioiden määrä on pysynyt kohtuullisella noin 70 kolmion tasolla myös viime vuosina. Lähes neljänneksellä seuroista on oma riistakolmio. Piiri on lisäksi neuvonnassa korostanut riistakolmiolaskentojen hyödyntämisen tärkeyttä. Selitys vähäiseen kolmioiden hyödyntämiseen voi kuitenkin piillä siinä, että kolmiolaskennassa nähtyjä lintuja pidettiin omina havaintoina. Rajoitukset muuttuvat kantojen mukaan Selvityksen perusteella Etelä-Savon riistanhoitopiirin alueella metsästysseurat ja -seurueet mukauttavat säätelyään lintukantojen mukaan. Vastanneista 88 prosenttia ilmoitti muuttavansa rajoituksiaan lintukantojen muutoksiin perustuen. Ennakkokäsitys kiintiöiden muuttumisesta vuosien välillä oli päinvastainen, ja tulos yllätti positiivisesti. Vaikka metsäkanalintujen metsästys ei ole erityisen yleistä eteläsavolaisten metsästäjien keskuudessa, pyynnin säätelyyn on kuitenkin kiinnitetty huomiota. Seuratason säätely vähentää piirin rajoitustarvetta Alueilla, joissa kanalintujen metsästyspaine on kohtuullinen, seuratason säätely vähentää riistanhoitopiiritason rajoitusten tarvetta. Etelä-Savossa riistanhoitopiiri ei ole lyhentänyt kanalintujen metsästysaikoja muulloin kuin erityisen huonoina lintuvuosina. Selvityksestä saatujen tietojen perusteella menettely on ollut perusteltua; piirin alueen seurat säätelevät jäsentensä metsäkanalintujen pyyntiä kattavasti vuosittain vaihtuvin rajoituksin. Seuratason säätelyn merkittävä etu on säätelyratkaisujen järkevä ajankohta. Seurat tekevät ratkaisunsa elokuussa metsäkanalintukantojen tilan selvittyä. Riistanhoitopiirit joutuvat tekemään päätökset tulevan syksyn rajoituksista kesäkuun loppuun mennessä ­ käytännössä edellissyksyn kolmiolaskentojen perusteella. Seuratason säätelyssä voidaan joustavammin huomioida kanalintujen pesinnän onnistuminen, paikallinen metsästyspaine ja uusimmat kolmiolaskentatiedot. Toivottavasti näin voidaan toimia tulevaisuudessa myös piiritason säätelyratkaisuissa. l Metsästäjä l 4 l 2010 l 29
• Marcus Wikman, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Metsästäjäprofiili Kanahaukka metsästäjien mielissä Kanalinnustus on tavoiteltu metsästysmuoto Suomessa. Metsästäjä näkee sielunsa silmissä itsensä runsailla lintumailla seuranaan pystykorva tai seisoja. Useimmille tämä unelma toteutuu aivan liian harvoin, jos milloinkaan. Kanahaukkaa on pidetty kanalintukantojen tuhoajana, ja haukan rauhoitus oli aikoinaan monelle metsämiehelle järkytys. Miten haukan ja metsästäjän rinnakkaiselo on kehittynyt parin viime vuosikymmenen aikana? l Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos luo- Kysymys käsitteli laajasti metsästettävien lajien kirjoa ja sitä, miten onnistuneesti eri lajien pyyntiä on rajoitettu. R 32 l Metsästäjä l 4 l 2010 tasi suomalaisen metsästäjän ajatuksia ja olemusta kyselytutkimuksella alkuvuodesta 2009. Metsästäjärekisteristä otettiin otoksella 7 000 riistahoitomaksun maksanutta metsästäjää, joille kysely postitettiin. Lievän painostuksen jälkeen kyselyyn saatiin yli 4 200 vastausta. Tässä pureudun vain kyselyn viimeisen kysymyksen yksityiskohtaan, vastaajien suhtautumiseen kanahaukkaan. Kyselyn vastauksissa todetaan ykskantaan, että kanahaukka on runsastunut liikaa, vaikka seuranta osoittaa, että kanta on taantunut noin kymmenyksen 30 vuodessa. Rauhoituksen kaksi vuosikymmentä Kanahaukka on ollut rauhoitettu yli kaksi vuosikymmentä, joten nyt lienee sopiva aika tarkastella, miten metsästäjät tänään suhtautuvat tähän entisaikojen riistarosvoon. Kysely ei erikseen luetellut lajeja, joihin haluttiin kannanottoja, vaan vastaajat päättivät itse minkä lajin säädöksiin halusivat muutoksia. Kanahaukan mainitsi 294 vastaajaa. Lienee syytä mainita, että kysymyksen muotoilu ei juuri antanut tilaa kannanotolle rauhoituksen puolesta, jos sellaista olisi haluttu esittää. Tarkastelen myös, miten kanahaukan kanta on muuttunut ja miten se on elämässään selvinnyt taantuvien metsäkanalintukantojen maisemissa. Hieman odotin, että vanhemmat metsästäjät, jotka itse kokivat kanahaukan rauhoituksen voimaantulon, olisivat suhtautuneet nuorempiaan kielteisemmin kanahaukkaan. Näin ei kuitenkaan ollut, vaan nuoria joukossa oli kutakuinkin saman verran kuin heitä oli kokonaisotoksessa. Joukon nuorimmat olivat vuonna 1996 syntyneitä, ja heidän viestinsä oli sama: "kanahaukka runsastunut liikaa". Naisten osuus haukkakriittisistä oli vajaat 7 prosenttia, mikä on lievästi enemmän kuin naisten osuus metsästäjäkunnassa. En silti usko, että naisissa olisi miehiä enemmän haukkavihaa, vaan ero ­ jos se ylipäätään on todellinen ­ johtuu mitä todennäköisimmin naisten innokkaasta koiraharrastuksesta. Missä haukkaviha elää? Perinteisesti kanahaukkaan on suhtauduttu kielteisimmin siellä, missä kanalinnut ovat halutuinta riistaa. Uudellamaalla kanalinnustus ei ole ollut merkittävä metsästysmuoto pitkään aikaan. Läntisellä Uudellamaalla kanahaukan pesiä ei juuri lainkaan hävitetty enää 1970-luvun alussa. Tämä "riistanhoidon" muoto näyttää alueelta kadonneen jo varhain, vaikka haukkoja toki pyydettiin ja tapettiin syksyllä. Kanalintujen tärkeyden metsämiehen omana metsästyskohteena luulisi vaikuttavan voimakkaasti mielipiteeseen kanahaukasta. Metsäkanalinnut ovat tärkeimpiä Kainuun, Lapin, Oulun ja Pohjois-Karjalan riistanhoitopiireissä. Silti kriittisimpiä kanahaukan suhteen ollaan Etelä-Savossa, Pohjois-Hämeessä, Pohjois-Savossa ja Pohjanmaalla. Ehkä historiallisesti katsoen yllättävästi Pohjanmaan riistanhoitopiiri sijoittuu haukkakriittisyydessään vasta neljännelle sijalle. Näissä riistanhoitopiireissä metsäkanalinnut eivät saaliina näytä kovin merkittäviltä. Kanalinnustus on Lapissa tärkeä metsästysmuoto, mutta silti siellä suhtaudutaan kanahaukkaan jopa yllättävän välinpitämättömästi, ja piiri sijoittuu
• Kanahaukka on varsin sopeutuvainen. Entisaikojen arka erämaalintu on muuttanut taajamiin. Helsingin kaupungin alueella pesii nykyisin useita kanahaukkoja, jotka jakavat pesimäpiirinsä tuhansien ellei kymmenien tuhansien ihmisten kanssa. Kuvan haukka ruokaili kuukauden ajan lähes päivittäin RKTL:n toimitalon pihalla talvella 2010. vertailussa hännille etelärannikon riistanhoitopiirien kanssa. Miten kanahaukan on käynyt? Kyselyn vastauksissa todetaan usein ykskantaan, että kanahaukka on runsastunut liikaa. Suomessa kanahaukan kannankehitystä on seurattu varsin tarkoin 1980-luvun alkupuolelta lähtien. Esimerkiksi vuonna 2008 seurantatiedot pohjautuivat yli 1 900 pesäpaikan tarkastuksiin. Seuranta osoittaa, että kanahaukkakannan koon vuosivaihtelu on ollut muhin petolintuihin verrattuna hyvin vähäistä, mutta kolmessakymmenessä vuodessa kanta on taantunut noin kymmenyksen. Runsastumista rauhoituksen jälkeen ei ole havaittavissa. On jopa esitetty, että rauhoitus olisi voinut pienentää pesimäkannan kokoa. Tämä käsitys pohjautuu ajatukseen, että noin 5 000 haukan poistaminen syyskannasta vähentäisi jäljelle jäävien ravintokilpailua ja sallisi siten tiheämmän pesimäkannan. Kanahaukka tappaa epäilemättä runsaas- Haluaisi kanahaukan rahoituksen purettavan (%) 2 4 6 8 10 12 Etelä-Savo Pohjois-Häme Pohjois-Savo Pohjanmaa Pohjois-Karjala Oulu Keski-Suomi Satakunta Kainuu Etelä-Häme Uusimaa Varsinais-Suomi R. Pohjanmaa Lappi Kymi 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 Kanalintusaalis metsästäjää kohti Kanahaukkakriittisten metsästäjien prosenttiosuus ja metsästäjäkohtainen metsäkanalintusaalis riistanhoitopiireittäin vuonna 2008. ti kanalintuja. Näin oli etenkin silloin, kun metsäkanalintukannat olivat runsaampia. Hämeessä kanahaukan ravintoa on seurattu lähes puoli vuosisataa, ja tutkimuksessa on todettu, että kanalintujen osuus haukan kevätravinnossa on puolittunut. Pienemmät linnut ovat korvanneet metsäkanalintujen osuutta. Kanahaukan saaliin keskikoko alueella on pienentynyt lähes 15 prosenttia. Tämä on asettanut paineita myös kanahaukalle, etenkin koiraalle, joka pesimäkaudella yksin vastaa naaraan ja poikueen ravintotarpeista. Tässä valintapaine näyttää olleen niin kova, että kanahaukkakoiraan koko on muutamassa vuosikymmenessä selvästi pienentynyt yhdenmukaisesti tärkeimpien saaliseläinten koon kanssa. Jos väitän, että kanahaukka rauhoituksen jälkeen on runsastunut merkittävästi, ja sen seurauksena metsäkanalintukannat taantuneet entisestään, väitettä pidetään yleisesti oikeaan osuneena. Silti väitteen kumpikin osa on virheellinen: kanahaukka ei ole runsastunut, eivätkä kanalintukannat sinä aikana juuri ole taantuneet. Metsäkanalintujen taantuminen on suurimmalta osin tapahtunut jo aikaisemmin. Mielestäni tämäkin vähäinen esimerkki on omiaan osoittamaan, miten harhaanjohtava näin suoraviivaisen syy-yhteyden esittäminen voi olla. Metsäkanalinnut ovat toki vaikeuksissa, mutta ylimalkainenkin vilkaisu niiden nykyelinympäristöön herättää epäilyksen, että ongelmat voivat olla moninaisempia. l Metsästäjä l 4 l 2010 l 33
• Maria Nikunlaakso Kun karhu hyökkää kohti ­ karhun ampumista kannattaa harjoitella radalla P Kohtihyökkäävä karhutaulu lähti tulemaan kohti Pauli Nyströmiä, kun ensimmäinen laukaus osui hirvikelkassa sivuttain kulkevaan karhuun. 34 l Metsästäjä l 4 l 2010
• P l Pälkäneelle valmistui toukokuussa Suo- Kun haavoitettu tai loukkaantunut karhu hyökkää suoraan metsästäjää tai suurriistavirka-apujäljestäjää kohti, aikaa laukaukselle on vähän ja se on kohdistettava tarkasti. Tappava osuma-alue on vain tennispallon kokoinen kohta karhun silmien välissä. Siksi ampumista kannattaa harjoitella etukäteen radalla. men toinen ampumarata, jolla voi harjoitella kohtihyökkäävän karhun ampumista. Mallia on otettu Leppävirran-Varkauden riistanhoitoyhdistyksen ampumaradalta, joka esiteltiin Metsästäjä-lehdessä 6/2009. Kohtihyökkäävän karhun ammunnan harjoittelu on hyödyllistä kaikille suurpetojen kanssa tekemisiin joutuville, erityisesti suurriistavirka-aputoimijoille. Rataa voidaan hyödyntää myös yleisen ampumaharjoittelun lisäämiseksi. Liikkuvaan maaliin tapahtuvan ammunnan harjoittelusta on hyötyä esimerkiksi hirvieläinten tai villisian metsästystilanteissa. Parisataa euroa ja talkootyötä Pälkäneen kohtihyökkäävä karhurata on kaksiosainen. Ensin ammutaan hirvikelkassa sivuttain juoksevaa karhua. Kun sitä on ammuttu, lähtee toisessa telineessä oleva karhutaulu hyökkäämään kohti ampujaa. Koska Pälkäneen sivuttain juokseva karhutaulu on tehty olemassa olevaan hirvikelkkaan, kustannukset jäivät varsin kohtuullisiksi. ­ Tarvikkeisiin meni 200­300 euroa. Meitä oli muutama mies talkootöissä pari iltaa, työhön kului aikaa yhteensä varmaan 30­40 tuntia, kertoo Kalle Lehtimäki Pälkäneen metsästysseurasta. Olemassa olevan hirvikelkan lisäksi kohtihyökkäävän karhutaulun rakentamiseen tarvittiin lipputangon jalka, talja, jousi ja ketjua. Kohtihyökkääviä karhutauluja voi ostaa Metsästäjäin Keskusjärjestön varastolta, hinta on 2 euroa kappaleelta. Taulu on paksuhkoa paperia, ja sen kiinnittäminen vaatii puiset kehykset. ­ Puu on ehdottomasti paras materiaali kehyksiin, ettei tule kimmokkeita, jos luoti sattuukin osumaan niihin, Kalle Lehtimäki selittää. Pälkäneen kohtihyökkäävä karhu toimii tällä hetkellä manuaalisesti, eli sen liikkeelle saaminen vaatii porukasta löytyvää juoksuvoimaa. ­ Seuraava askel onkin moottoroinnin rakentaminen kohtihyökkäävään tauluun, sillä vapaaehtoisia juoksijoita narun päähän on hankala saada, Lehtimäki hymyilee. Osuma tennispalloon Kohtihyökkäävään karhuun tappavan osu- man saaminen on vaativaa. Varmasti tappava osuma-alue on vain tennispallon kokoinen kohta karhun silmien välissä. Muualle ampuminen on aina tuuripeliä. ­ Kannattaa mieluummin ampua yksi tarkkaan harkittu laukaus kuin monta hätäistä, opastaa kehittämispäällikkö Tuomo Pispa Metsästäjäin Keskusjärjestöstä. Kohtihyökkäävän karhun ampuminen tapahtuu vaistonvaraisesti, sillä aikaa on vähän. Siksi harjoittelu ja tositilanteessa oman tutun aseen käyttäminen on ensiarvoisen tärkeää. ­ Nopeassa harjoittelutilanteessa käy selvästi ilmi, että mikäli heti tappavaa osumakohtaa ei alitajuisesti tiedosteta, ammutaan ns. mustan möykyn keskelle, jolloin osuma ei ole heti tappava, vaan osuu parhaassakin tapauksessa jonnekin kuonon tai kaulan alueelle, Pispa sanoo. Haulikko ja täyteinen ovat SRVA-tilanteissa usein turvallisempi ja käyttökelpoisempi valinta kuin kiikarikivääri. Oleellisinta kuitenkin on, että ase on ampujalle tuttu ja sen käyttämistä on harjoiteltu riittävästi. ­ Loukkaantunut tai koiran haukussa oleva karhu piiloutuu yleensä tiheään maastonkohtaan ja ampumatilanteet ovat erittäin vaativia. Ampujan täytyy vielä varmistua, ettei karhun ympärillä työskentelevään koiraan osuta. Kiikarin läpi on hankala ehtiä havaita kaikkea tarpeellista, ja ampumisesta voi tulla hätäistä roiskimista. Tästä syystä täyteisillä varustettu haulikko on usein turvallisin vaihtoehto, kertoo riistanhoidonneuvoja Marko Mikkola Pohjois-Hämeen riistanhoitopiiristä. hingoittaa karhua, ja siksi myös karkotuspatruunoiden testaaminen omalla aseella on tehtävä ennen kuin joutuu tekemisiin oikean karhun kanssa, Mikkola selittää. Harjoitusradalla oppii, että samakin patruuna voi käyttäytyä eri aseilla ammuttuna hyvin eri tavoin. Siksi tositilanteessa on syytä käyttää omaa, tuttua asetta sekä harjoitusradalla testattuja ja hyväksi havaittuja patruunoita. Osa markkinoilla olevista karkotepaukuista on täysin käyttökelvotto- Karkotepatruuna säikäyttää, muttei vahingoita SRVA-karkotuspartioiden on syytä harjoitella ampumaradalla myös erilaisten karkotepatruunoiden käyttöä. Karkotepatruunan on tarkoitus pelottaa karhua, jotta karhu oppii yhdistämään kivun tai kovan äänen ihmiseen ja siihen paikkaan, josta se halutaan karkottaa. ­ Tarkoitus ei ole missään nimessä va- Kohtihyökkäävän karhun varmasti tappava osuma-alue on vain tennispallon kokoinen kohta silmien välissä. Muualle ampuminen on aina tuuripeliä. mia, ja pahimmillaan ne voivat aiheuttaa aserikon. Jokaisen laukauksen jälkeen on aina varmistettava, ettei piippuun ole jäänyt välitulppaa tai muita osia ammuksesta. Käyttökelpoisia karkotuspatruunoita löytyy karkeasti jaettuna neljää tyyppiä. Signaalipatruunat saavat aikaan ääni- ja/ tai valoefektin. Niitä voidaan käyttää pitkältäkin etäisyydeltä (60­80 metriä), mutta kesäaikaan pitää varoa, etteivät ne aiheuta ruohikkopaloja. Niitä ei saa myöskään ampua liian lähelle karhua eikä sellaisessa maastossa, missä ne voivat ottaa kimmokkeen ja osua eläimeen. Paukkupatruunat ovat turvallisia käyttää. Niiden ampuminen voidaan yhdistää koirakarkotukseen tai niitä voidaan käyttää kipua tuottavan karkoteammuksen jatkona. Yksinään ne ovat kuitenkin melko tehottomia, sillä ne eivät anna karhulle kovinkaan pelottavaa kokemusta. Paukkupatruunoita voidaan käyttää signaalipatruunoiden sijaan tiheässä maastossa. Kumitäyteisiä käytettäessä on tiedettävä mihin ja miltä etäisyydeltä ammutaan, ja siksi niitä on ehdottomasti testattava etukäteen omalla aseella. Kumitäyteinen ammutaan karhun isoille lihaksille. Painavimmat ja lähtönopeudeltaan suurimmat kumitäyteiset ovat käyttökelpoisia 20­30 metrin etäisyydeltä ammuttuna, kun taas kevyimmät tehoavat korkeintaan 10 metristä ammuttuina. Hernepussipanoksia käytetään hyvin lyhyiltä etäisyyksiltä. Kangaspussin sisällä olevat lyijyhaulit tehoavat noin 10­15 metristä ammuttuina. Eri valmistajien patruunat voivat kuitenkin käyttäytyä eri tavoin. l Varmasti tappava osuma-alue on vain tennispallon kokoinen kohta karhun silmien välissä. Metsästäjä l 4 l 2010 l 35
• I T IVOIMAUSETTEET YL EX® -T O GORE-T sportista HH Marko Mikkola, riistanhoidonneuvoja, Pohjois-Hämeen riistanhoitopiiri 449,- · metsästäjän kestosuosikki ylivoimaisella gore-tex® kalvolla · normaali suositushinta puvulle 689,- Sasta Wolf PUKU Karhu karkotetaan täsmäiskulla n Karhujen karkottamistilanteet hoitavat muutamat tarkkaan Sasta Pihla Naisten GORE-TEX® PUKU 429,- · naisten mitoituksella oleva Sastan uutuuspuku, aktiiviseen ulkoiluun · normaali suositushinta puvulle 649,- 590,- · uudella, ylivoimaisella, Gore Optifade Concealment -kuosilla oleva metsästyspuku · täysin veden- ja tuulenpitävä 3-kerros gore-tex® puku · irroitettava ja säädettävä huppu · norm. hinta 814,- (takki ja housut) · TUOTE SAATAVANA ELOKUUSSA Mehto Optifade Camo METSÄSTYSPUKU Meiltä myös muita Sasta, Härkilä ja Seeland pukumalleja. Tuotteet nähtävänä nettisivuillamme www.HHnet.fi, ja sieltä HHsport. Kannattaa kysyä myös tarjousta ryhmätilauksesta. · kestävä ja vedenpitävä, ylivoimaisella gore-tex® kalvolla oleva jalkine, tehty suomalaiseen jalkaan sopivaksi · tuotteessa uusi Viking pitävä pohjaratkaisu, isot raksit, joten helppo pauloittaa · tuotteella vuoden takuu · norm. hinta 249,- Viking Deer Hunter GORE-TEX® JALKINEET 179,- valikoidut vapaaehtoiset, jotka ovat sitoutuneet avustamaan poliisia ongelmatilanteissa. Tällaiset henkilöt ovat yleensä kokeneita karhunmetsästäjiä tai koiranohjaajia, jotka ovat harjoitelleet karkotuspatruunoiden käyttöä ja saaneet niitä säilytettäväkseen. Karkottaminen tapahtuu aina poliisin määräyksestä, ja viime kädessä poliisi on se, joka SRVA-yhteyshenkilön suosituksesta päättää kuka tai ketkä tällaiseen tehtävään valtuutetaan. Karhunkarkottajiksi ei näin ollen voi ryhtyä kuka tahansa. Tästä syystä karkotuspatruunoita testaavat ja käyttävät vain tehtävään valikoidut henkilöt. Karhukarkotuksissa toimitaan aina lähtökohtaisesti terveen eläimen kanssa. Näin ollen maastoon lähtevällä karkottajalla ei ole koskaan kovia patruunoita mukana. Karkotuspatruunoiden käyttö pyritään suorittamaan aina sellaisesta paikasta, ettei karhun mahdollisesti ärsyyntyessä sillä ole mahdollisuutta käydä karkottajan päälle. Myös Pohjois-Amerikassa laajasti käytetyt karhukaasut kuuluvat karhutilanteisiin lähtevän partion varusteisiin. Mukaan lähtevillä varmistajilla tulee kaikista varotoimista huolimatta olla myös kovia patruunoita oman turvallisuuden varmistamiseksi sekä poliisilta mahdollisesti tulevan lopetusmääräyksen toteuttamiseksi. Karkotusten perusidea on se, että karhu tiedostaa ihmisen läsnäolon. Ennen karkotuspatruunoiden käyttöä karhu tulisi saada lähtemään liikkeelle, jonka jälkeen sen takapään isoille lihaksille voidaan ampua kipua tuottava karkotuspatruuna. Karkotuksen tehoa voidaan lisätä ampumalla signaali- tai paukkupatruunoita. Koirien käyttö kytkettyinä yhdistettynä karkotuspatruunoiden ampumiseen on toimiva yhdistelmä. Joissain tapauksissa voi koirien irtilaskeminenkin olla tarpeen, mutta oleellista on, että tilanne pystyttäisiin lopettamaan heti karhun kulkeuduttua pois ei-toivotulta alueelta. Karhukarkotusten tulisi olla tehokkaita täsmäiskuja. Karhun karkottaminen pitäisi tehdä mahdollisimman nopeasti, kun jokin yksilö alkaa käyttäytyä ongelmallisesti. Mitä pidempään karhu oppii esimerkiksi hyödyntämään pihapiiriin jätettyä ravintohoukutinta, sitä vahvemmin se sisäistää, ettei ihmisestä ja sen jättämistä hajuista ole vaaraa. Ennen karkottamiseen ryhtymistä on kuitenkin selvitettävä, miksi kyseinen yksilö käyttäytyy poikkeavasti. Usein tämän syyn selvittämisellä ja poistamisella saadaan karhu pysymään pois ilman karkotustakin. n · kestävä ja suosittu luonnonkumisaapas suomalaiseen jalkaan · kengissä pitävä vaelluskengän pohjaratkaisu, irroitettava pohjallinen · tuotteella vuoden takuu · norm. hinta 89,- Viking Trophy LUONNONKUMIJALKINEET 59,- Poikkea nettisivuillemme HHnet.fi ja sieltä HHsport. Sivuillamme palvelemme sinua reaaliajassa, hyvillä yli 1000 aseen valikoimillamme. Sivuiltamme näet edullisen hintatasomme ja varastotilanteen paikkakunnittain. Toimitamme tuotteita myös Postin ja Matkahuollon kautta. www.HHnet.fi Riistanhoidonneuvoja Marko Mikkola vetää karhutaulun hyökkäämään ampujaa kohti juoksemalla itse ampujasta ja taulusta poispäin. Nivala · Alahärmä · Raahe · Iisalmi 36 l Metsästäjä l 4 l 2010
• ME TEEMME HISTORIAA. JÄLLEEN. ® ® VX -3 / VX -3L UUTTA VX-3L 4,5-14x56 LR IR Metric G4 -ristikko Tähtäimeen on nyt myös saatavissa kolmannen sukupolven valaistusjärjestelmä, jossa on useita kirkkausasetuksia ja liikkeentunnistin. Tähtäin on täydellinen seuraavaan jahtiin. VX-3 2,5-8x36 DX -ristikko 1595,- 635,- VX-3 6,5-20x40 Adj. Obj. FDX -ristikko 995,- VX-3 1,5-5x20 IR Metric DX / G4 / CD -ristikko 895,- Monille metsästäjille VX-III oli ensimmäinen, viimeinen ja ainoa oikea kiikaritähtäin. Tähän mennessä olemme olleet täysin samaa mieltä. Metsästyksen jännityksen sisäistänyt uusi VX-3 on optiselta suorituskyvyltään, mekaaniselta toiminnaltaan ja kestävyydeltään huomattavasti parempi kuin edeltäjänsä. Tämä kiikaritähtäin on metsästäjän luotettava kumppani sateella ja paisteella, ilta- ja aamuhämärässä, vuodesta toiseen. VX-3 on ladattu täyteen optista tekniikkaa: Xtended Twilight Lens System -järjestelmä, DiamondCoat 2 -linssipinnoite, mustat linssin reunukset, toisen sukupolven vesitiivistystekniikka, kaksoisjousella varustettu kääntölinssijärjestelmä ja pakkaskarkaistut säätimet. Kaiken tarkoituksena on auttaa sinua saamaan elämäsi saalis. Katso lähin Leupold ­jälleenmyyjäsi osoitteesta www.hjorth. www.leupold.com L_VX3_185x271_Fi_10_RZ.indd 1 31.03.10 11:15 Metsästäjä l 4 l 2010 l 37
• Marko Muuttola, riistanhoidonsuunnittelija, Metsästäjäin Keskusjärjestö, Kuvat: Jukka-Pekka Nieminen / Turkhaudan metsästysyhdistys Turkhaudanjärven kunnostus etenee Marko Muuttola / Turkhaudan metsästysyhdistys Jatkosuunnitelmissa on lisätä avovesipinta-alaa järvellä sekä rakentaa vedenpinnan säätelylaitteisto. 38 l Metsästäjä l 4 l 2010
• U Metsästäjä-lehdessä 1/2010 kerrottiin Etelä-Hämeessä sijaitsevan Turkhaudanjärven kunnostuksesta. Kunnostus on lähtenyt hyvin käyntiin ja talkootyötunteja kertynyt rutkasti. Kaivutyöt ovat olleet mittavia. Avovettä on saatu tavoitteen mukainen alue, ja kylämaisema on muuttunut huomattavasti. l Umpeen kasvaneen järven kunnostus- hanke lähti liikkeelle pari vuotta sitten, kun Turkhaudan metsästysyhdistys haki rahoitusta järven kunnostukseen Leader-toimintaryhmältä. Kehittämishankkeessa laadittiin toimenpidesuunnitelma, jonka perusteella haettiin 75 000 euron investointitukea kohteen kunnostamiseen. Työt lähtivät käyntiin loppuvuodesta 2009 ranta-alueen puuston ja pajukon raivauksella. Tavoitteena oli avata järvinäkymää kylätielle, ja samalla avoimuus houkuttelisi alueelle paremmin linnustoa ja järven virkistyskäyttö paranisi. Kaivumassoja oli tarkoitus levittää rantaan raivatulle vyöhykkeelle. Kulunut pakkastalvi oli kaivutöiden kannalta edullinen. Pakkasista huolimatta kulku-uria kaivinkoneelle ja traktorille jäädytettiin polkemalla lunta, jolloin maaperää jäätyi syvemmältä ja näin kantavuus parani. Talkootunteja metsästysyhdistys käytti valmisteluihin yhteensä 185 konetuntia. Turkhaudanjärvi toiminut laskeutusaltaana Talven aikana Turkhaudanjärvellä työskenteli kaksi pitkäpuomista kaivinkonetta yhteensä puolitoista kuukautta. Maa-ainesta poistettiin keskimäärin metrin syvyydeltä yhteensä noin 15 000 kuutiota. Avovettä saatiin aikaiseksi noin kaksi hehtaaria. Maamassoja ajettiin kahdella traktorilla maanparannusaineeksi pelloille, osa läjitettiin rantavyöhykkeelle ja osasta muodostettiin saarekkeita vesialueelle rahkalautan päälle. Ennen kaivutöiden aloittamista turvekerroksen paksuutta ja veden syvyyttä arvioitiin työntämällä rautatanko rahkan läpi kovaan pohjaan, joka oli reilun kahden metrin syvyydessä. Oletuksena oli, että rahkalautan alla olisi vapaata vettä. Kaivinkoneiden aloittaessa työskentelyn selvisi että vajaan puolen metrin turvelautan alla ei ollutkaan vettä, vaan ajan saatossa vesien mukana kulkeutuneista maahiukkasista ja ravinteista koostuvaa multavaa maa-ainesta, josta "laskeutusallas" oli täyttynyt. Turkhaudanjärvi on aikojen saatossa toiminut kuten hyvän laskeutusaltaan kuuluukin: virtauksen hidastuessa maahiukkaset ovat laskeutuneet järven pohjalle. Helijoen latvoilta saakka virtaavat vedet ovat puhdistuneet viipyessään Turkhaudanjärvessä, josta matka on jatkunut Puujoen kautta Kernaalanjärveen. 1960-luvulla järvi oli jo kasvanut pa- Metsästäjä l 4 l 2010 l 39
• Vesilintujen metsästyksen säilyminen järvellä olikin metsästysseurassa suuri motivoiva tekijä, jonka ansiosta Turkhaudanjärven kunnostusta lähdettiin toteuttamaan. hasti umpeen, ja tuolloin Helijoki kaivettiin kiertämään Turkhaudanjärvi. Ojankaivuun maamassat on läjitetty järven puolelle, jolloin järvi on eriytetty Helijoesta. Nykyisin Helijoki virtaa vajaa puoli metriä Turkhaudanjärveä alempana, joten järven vesi vaihtuu vain tulva-aikaan. 1000 talkootuntia Kuluneen vuoden aikana Turkhaudan metsästysyhdistys on ahkeroinut järven hyvinvoinnin eteen yhteensä noin 1000 miestyötuntia. Pääosa ­ 800 miestyötuntia ­ on käytetty varsinaiseen järven kunnostukseen, mutta osansa tästä ovat saaneet muun muassa pienpedot kuten minkki ja supikoira. Pyyntiä on tarkoitus tehostaa muun muassa rakentamalla loukkuja. Rahaa yhdistyksellä on käytettävissä vielä vajaa kolmannes kokonaismäärästä. Tarkoituksena on vielä rakentaa rannalle lintutorni sekä opastuspolku, jossa kerrotaan järven kunnostushankkeesta, linnustosta ja riistanhoidosta. Pienpetopyyntiä on tarkoitus tehostaa tulevana syksynä sekä laatia yhteiset pelisäännöt järvellä metsästämiseen. Työsarkaa riittää Turkhaudanjärven kunnostus on lähtenyt hyvin käyntiin, talkootunteja on kertynyt jo tässä vaiheessa rutkasti ja rahaa kulunut mittaviin kaivutöihin. Avovettä saatiin tavoitteen mukainen alue, ja kylämaisema muuttui huomattavasti. Jatkosuunnitelmissa on lisätä avovesipinta-alaa järvellä sekä rakentaa vedenpinnan säätelylaitteisto, jolloin vesipinta voidaan järvellä pitää halutulla tasolla. Nämä toimenpiteet tarvitsevat kuitenkin aimo tukun rahaa, ja paikallisten katseet tähyävätkin jo kohti uusia rahoitusmuotoja. Haaveena siintää avoveden ja kasvillisuuden muodostama mosaiikkimainen Turkhaudanjärvi. l PS. Pikainen lintulaskenta toukokuun puolivälissä naaraiden ollessa jo pesillään tuotti seuraavanlaisen lintusaldon: heinäsorsa 6 kpl, tavi 2 kpl, nokikana 3 kpl, ruskosuohaukka, kymmeniä kahlaajia sekä hautomassa laulujoutsen ja kalalokki. Turkhaudanjärven kehittämishankkeen tavoitteet kyläalueen yleisilmeen kohentaminen metsästys- ja kalastuskäytön edistäminen (ruoppaus, avovesi) virkistyskäytön edistäminen (pitkospuut, lintutorni, rantapensaikon raivaus) tulvahaittojen ja ravinteiden kulkeutumisen vähentäminen linnuston elinolosuhteiden parantaminen Turkahaudanjärven kunnostustoimenpiteet avovesialueen lisääminen ruoppaamalla puuston ja pensaikon raivaus lintutornin rakentaminen luontopolun rakentaminen opastaulujen tekeminen ja parkkipaikan perusparannus pienpetopyynti 40 l Metsästäjä l 4 l 2010
• Todellinen voittaja Micro 5 on kiistatta markkinoiden " metsästysradio. paras Erittäin pitkä toiminta-aika. Olen ollut metsällä " täyttä päivää ilman akun vaihtoa tai latausta. 4­5 Erittäin " kätevä muoto, aivan uudenlainen tuntuma. Paras " kantama. Lafayette Micro 5 on 100 % vesitiivis (IP 68). Sen kestävä metallirunko on testattu military standardien MIL 810 F mukaisesti ja se on kätevä ja helppo käyttää. Micro 5:n tarvikkeet ovat tehdyt kovaa käyttöä varten. Ne ovat IP-testattuja ja niiden kaapelit ovat Kelvarvahvistettuja. Lafayetten uudet metsästyspuhelimet löydät mm. näistä asiantuntijaliikkeistä: Alahärmä: HH-Sport · Espoo: Budget Sport · Espoo: Martinkylän Autopuhelin · Evijärvi: Ilpon Katiska · Forssa: Forssan Ase ja retkeily · Haapajärvi: Raimo Olkkonen Oy · Helsinki: Erliike Hiidenkivi · Helsinki: Aseistamo.fi · Huittinen: Digimesta · Iisalmi: HH-Sport · Jalasjärvi: Expert Vilponen · Joensuu: Telemaailma · Juva: Juvan Rauta ja Maatalous · Jyväskylä: Midare · Kajaani: Ase- ja optiikkahuolto · Kankaanpää: Expert ASA · Karhula: Karhulan Ase ja Erävaruste · Klaukkala: Juhani Sinisalo · Koikkala: Agripalvelu · Kokkola: Kaustisen Konekeskus · Kuopio: ERÄ + · Kuusankoski: KT Sport · Kurikka: Ase- ja Patruuna · Lahti: LSK Kodintekniikka · Lappeenranta: WildSport · Lapväärtti: Rautia Rosenback · Lempäälä: Budget Sport · Leppävesi: RJ-Elektro · Loppi: Erä-Loppi · Mariehamn: Lantbruk Ab · Mikkeli: Karikon Autotalo · Mäntsälä: Ritkos · Nivala: HH-Sport · Oulu: Budget Sport · Parkano: Parkanon Expert · Polvijärvi: Erä-Ankkuri · Pori: Eräpori · Porvoo: Porvoon Mikrokulma · Raahe: HHSport · Raisio: Budget Sport · Rauma: Sissos · Riihimäki: Eräkontti Oy · Rovaniemi: Ollin Erä ja Kalastus · Salo: Gigantti Salo · Savonlinna: Karikon Autotalo · Seinäjoki: Wextra · Sulkava: Neste Lohilahti · Säkylä: Eräpuoti Ketunhäntä · Tammisaari: Ekenäs Telehörnan · Tampere: RXTX-Tuote · Turku: Vihanto · : · Äänekoski: Sähkö Niskanen · Vaasa: Kurre Erä ja Kalastus Kaukomarkkinat Oy, PL 98, 00501 Helsinki www.lafayette.fi Puh 09 5211, radiopuhelimet@kaukomarkkinat.com Metsästäjä l 4 l 2010 l 41
• Veli-Matti Pekkarinen Makkarasuosta mallialue M l Makkarasuon seitsemän kosteikkoheh- Kangasniemen Makkarasuon kokoluokkaa olevat kunnostettavat turvetuotantoalueet ovat olleet Etelä-Savon riistanhoitopiirin alueella harvinaisuuksia. Kesällä 2010 lopullisen muotonsa saava hanke on merkittävä osoitus hankkeiden rahoituskanavien sekä alueellisen sidosryhmäyhteistyön mahdollisuuksista tulevaisuuden luonnonhoitotöissä. la: Metsäkeskukset, joiden alueella Kemerahankkeita on toteutettu runsaammin, ovat saaneet alueelleen kasvavan hankkeiden verkoston. Vesiensuojelutöiden maisematason kattavuus lisää merkittävästi myös toteutusalueen riistataloudellista arvoa. taaria valmistautuvat nyt ensimmäiseen vesiriistakauteensa. Valtakunnallisesti kestävän metsätalouden rahoituslain turvin tehtäviä ratkaisuita on tehty eniten Etelä-Pohjanmaan sekä Pohjois-Savon alueilla. Metsäekologian asiantuntija Timo Soininen Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta kuvasi hankkeiden levittäytymistä hyvän kellon vertauksel- Tulevaisuus osoittaa, miten hyvin riistan elinympäristöjen hoidossa on onnistuttu. 42 l Metsästäjä l 4 l 2010 Ideasta hankkeeksi Aloitteen luonnonhoitohankkeesta Etelä-Savon Metsäkeskukseen teki maanomistaja Juhani Tahvonen. Kun turvevaranto alkoi vuosien noston jälkeen loppua, oli ajankohtaista suunnitella maaston loppukäyttöä. Ensisijainen tavoite oli hankkeen myötä vesityösuojelullinen. Makkaralammen kautta virtaava Kolunpuro purkautuu alapuolisen Lapinjärven Natura-alueelle. Lintujärvenä Lapinjärvi on umpeen kasvava, vesilinnuston merkittävä luonnonsuojelukohde. Tarkoituksena oli palauttaa turvetuotannosta poistuva kohde takaisin luonnontilaan, jolloin yläpuolisen runsaan 300 hehtaarin valumavedet olisi saatu käsiteltyä vesitetyllä suolla. Metsäkeskus kiinnostui hankemahdollisuudesta ja aloitti hankesuunnitelman laatimisen luonnonhoidon asiantuntija Antti Leinosen johdolla. Paikallisena asiantuntijana ja avusta- jana oli Seppo Laitinen. Hän on toiminut hankkeessa kahdelta taholta. Työnantajan viitta tuli toimimisesta paikallisen Metsäkeskuksen toimiston metsänparannustyönjohtajana. Oman toimensa ohessa Laitinen on myös Kangasniemen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja. Yhteistyö alueen sidosryhmien välillä oli siis saumatonta. Hankesuunnitelman luonnosvaiheessa Metsäkeskuksesta otettiin yhteys myös Etelä-Savon riistanhoitopiiriin, jossa kosteikkoasiat ohjautuivat riistanhoidonneuvojalle. Maastokatselmuksella kävimme keväällä 2009. Mukana olivat maanomistajana Juhani Tahvonen, Seppo Laitinen sekä kaikilla riistaorganisaation kosteikkokoulutuksilla mukana olleena allekirjoittanut. Runsaan seitsemän hehtaarin kohdetta kierrellessä alkoivat hahmottua hankkeen onnistumisen erinomaiset mahdollisuudet. Avo-ojitettua peltoa muistuttavien sarojen harjat olivat keskilinjaltaan juuri sopivasti ojien pohjapintoja ylempänä. Erisyvyisiä vesialueita oli tarjolla runsaasti. Samassa katselmuksessa hahmottuivat myös alueen tulevat kolme patoallasta. Kosteikkoalueen hoidon takia on tärkeää, että alueen vesipinnan korkeutta voidaan säätää. Tällä kohteella kunkin altaan pintaa voidaan
• nostaa ja laskea metallirakenteisten säätöpatojen avulla. Katselmuksen perusteella alueella suoritettiin maastomittaukset, jolloin saatiin tarkka tieto paikannuksista ja paikannuspisteiden korkeusarvoista. Viranomaispäätöksellä Kemeran metsäluonnon hoitohankkeista on laadittava hankekohtainen suunnitelma. Suunnitelmasta on käytävä ilmi muun muassa toimenpiteiden tarkoitus, sijainti sekä laajuus. Kemera-hankkeet suunnitellaan, hyväksytään ja toteutetaan Metsäkeskuksen toimesta tai valvonnassa. Päätöksen metsäluonnon hoitohankkeiden rahoittamisesta tekee Metsäkeskus sen käyttöön osoitettujen varojen puitteissa. Makkarasuolla hankkeen vetäjänä on ollut Etelä-Savon Metsäkeskus. Vastuullisena suunnittelijana toiminut Antti Leinonen käytti suunnittelutöissä apuna tarkkuuspaikannuksen mittaustietoja. X-, Y- ja K-tietojen avulla vedenpinnan korkeusvaihteluiden havainnollistaminen oli luontevaa etenkin tämän kokoluokan kohteilla. Varsinainen suunnittelutyö tapahtui pääosin toimistotyönä mallinnustyökalun avulla. Tietokoneen 3D-sovellukset ovat useiden hehtaareiden kosteikkokokonaisuuksien suunnittelussa merkittävä apuväline. Pientä viilausta Valmistuneen suunnitelman saatua myönteisen rahoituspäätöksen päästiin varsinaisiin kaivuutöihin. Hyvillä ja selkeillä suunnitelmilla syvänvedenalueiden ja saarekkeiden muotoilu oli nopeaa. Alueen vesittäminen on osoittanut kohteen olevan potentiaalinen vesilintujen lisääntymis- ja levähdysalue. Runsas puoli vuotta maaurakoinnin jälkeen huomattiin patovallien paikoittai- nen painuminen. Turvepohjaiset vallit ovat viimetalven pakkastalven aikana vajonneet noin 15 prosenttia kokonaiskorkeudestaan. Asia huomattiin ajoissa normaalien tarkistuskäyntien yhteydessä, ja patovallit voitiin korottaa ajoissa. Tulevia hankkeita ajatelleen on Makkarasuolta saatu maakuntaan arvokasta käytännön tietoa vastaavien kohteiden varalta. Hankkeen nopea toteutuminen Metsäkeskuksen johdolla tulee todennäköisesti lisäämään kiinnostusta vastaavien hankkeiden toteuttamiseen. Tulevaisuus tulee osoittamaan, miten hyvin riistan elinympäristöjen hoidossa on onnistuttu. Odotukset ainakin ovat korkealla. Onhan lintutornikin jo lakikorkeudessaan. l n Riistanhoidonneuvojana toimin hankkeen työryhmässä ja pystyin tuomaan suunnitelman laadintaan riistanäkökulmaa. Kohteella on hyvä tulevaisuus vesiensuojelullisena, maisemallisena sekä riistanhoidollisena laaja-alaisena alueena. Juhani Tahvosen tarkoituksena on parantaa myös alueen virkistyskäyttöä. Suunnitelmansa mukaisesti maanomistaja on rakentanut kosteikon laidalle lintutornin sekä laavun hieman sivummalle retkeilijöiden ja luonnontarkkailijoiden käyttöön. Kemera -luonnonhoitohankkeet n Kemera-rahoituksella tehtävät luonnonhoitohankkeet ovat vaihtoehtoinen tapa toimia vesiensuojelun sekä metsäluonnon monimuotoisuuden hyväksi. Luonnonhoitohankkeet ovat mahdollisia yksityisten metsänomistajien omistamissa talousmetsissä tai niiden hyötyalueen tulee olla yksityistä talousmetsää. Hankkeita on tehty noin 10 vuoden ajan. Viime vuonna Suomessa luonnonhoitohankkeita oli vesiensuojelutöinä kesken tai valmiina runsaat 300 kappaletta. Pelkästään vuonna 2009 aloitettujen uusien vesiensuojeluhankkeiden (n. 35 kpl) vaikutushehtaareita oli yli 90 000. Vesiensuojelukohteiden rahoitukseen käytettiin viime vuonna yhteensä 825 000 euroa. Makkarasuolla hankkeen kokonaiskustannusarvio on 35 000 euroa. Kosteikon yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 300 hehtaaria. Maanomistajien kiinnostusta monimuotoisuuden hoitoon voidaan pitää merkittävänä. Useimmiten hankeehdotuksen taustalla on vesiensuojelun rinnalla myös riistan elinympäristöjen hoito. Metsästäjä l 4 l 2010 l 43
• www.erakontti.fi Naamioverkko metritavarana leveys 2,4 m 9,50/jm Lafayette Micro-5 vhf puhelin 329 59 HotBuy sorsasetti rauhallinen asento (6 uros + 6 naaras) Peltor SportTac kuuleva kuulonsuojain 120 Live Pigeon kyyhkysetti ThermaCELL hyttyskarkotin 25,90 samettipintainen kuorikuva (12 kpl) 49 TerveTuloa osToksille uudisTuneeseen verkkokauppaamme. Meillä voit maksaa ostoksesi suoraan verkkopankkiin tai luottokortilla. oY erÄkonTTi aB kinturinkuja 4, riihimäki puh. 010 440 9410 www.erakontti.fi 44 l Metsästäjä l 4 l 2010
• Jyri Rauhala, riistapäällikkö, Etelä-Hämeen riistanhoitopiiri Hannu Huttu Keskustelussa hirvet ja metsätalous 46 l Metsästäjä l 4 l 2010
• Viime huhtikuussa kokoonnuttiin Evolle pohtimaan hirveä metsätalouden kannalta. Etelä-Hämeen riistanhoitopiirin ja Hämeen ammattikorkeakoulun järjestämässä tilaisuudessa kuultiin esityksiä ja käytiin keskustelua siitä, miten elämä hirvien kanssa voidaan ja miten se pitäisi järjestää. H l Hirven tarkastelu sen vaikutusten kautta on pe- rinteisesti yhdistetty sen aiheuttamiin ongelmiin, useimmiten metsätaloudessa ja liikenteessä. Metsästäjäin Keskusjärjestön apulaistoiminnanjohtaja Sauli Härkösen esitys "Hirvi monesta näkökulmasta" oli kattava; näkökulmat kävivät ilmi monien julkisuudessa esitettyjen kannanottojen kautta. Esityksessä kysyttiin myös miten hirvistä aiheutuvat kustannukset ja hyödyt tulisi arvottaa? Mitä voisivat olla nykyjärjestelmään liittyvät muutos- ja kehittämistarpeet? Onko hirviä liikaa? MTK-Hämeen toiminnanjohtaja Jukka-Pekka Kataja toivoi, että tulevan kansallisen hirvitalousstrategian yhteydessä pohdittaisiin hirven tavoitekannat hyvin tarkasti. Nykyinen maa- ja metsätalousministeriön asettama tavoite on ylärajansa (4,0 yksilöä tuhannella hehtaarilla hirvitalousalueittain) näkökulmasta monilla alueilla nykyvalossa liikaa. Kataja korosti myös hirven suurta merkitystä maaseutuyhteisöjen kannalta: Erilaiset metsästystapahtuma- ja peijaisperinteet ovat merkittävä yhteisöllisyyden ylläpitäjä. Ympäristöasiantuntija Juha-Matti Valonen UPM ­ Kymmenestä käsitteli yksityiskohtaisesti UPM:n taimikonhoidon menetelmävalintaa, jossa pyritään ennakoimaan hirvien aiheuttamat vahingot ja niiden minimointi. Yhtiön metsästysjärjestelyjen tavoite sen omilla mailla on metsien monimuotoisuutta edistävän riistanhoidon ja suomalaisen metsästyskulttuurin tukeminen. Yliopettaja Ilmari Häkkinen Hämeen ammattikorkeakoulusta kertoi Evon alueesta hirvien talvehtimiskeskuksena ennen ja nyt. Perinteisellä Evon hirvenmetsästysalueella ja varsin perinteisellä talvilaidunalueella on tapahtunut muutos: hirvet eivät näytä kerääntyvän alueelle kuten entisinä talvina. Merkittäväksi syyksi tähän arvellaan alueen metsärakenteen muutosta. Tilaisuuden lopuksi tutkija Jyrki Pusenius kertoi hirvien GPS-pannoituksesta. Kansallinen hirvitalousstrategia Evon tilaisuuden keskusteluissa ja esityksissä vilahteli kansallinen hirvitalousstrategia, jonka tulisi olla valmiina vuonna 2012. Siltä työltä tietysti odotetaan paljon. Hirvieläinten metsästykseen liittyvän lainsäädännön muutostarve on varmasti yksi perusteellisesti tarkasteltava asia. Metsätaloudella on epäilemättä vahvoja näkemyksiä strategian suhteen. Käytännön havainnot Etelä-Hämeessä ovat jo aiemminkin nostaneet esiin kysymyksen metsärakenteen vaikutusten ymmärtämisen tärkeydestä hirven talvidynamiikan suhteen. Hirven asemaa erilaisten vaikutusten tuottajana on käsiteltävä laajasti. Erilaisissa seminaareissa on lähestytty asiaa mistä näkökulmasta milloinkin. Onko sellaista lähestymistapaa olemassa, joka tuottaisi riittävän kattavan käsittelyn? Hirven ­ ja hirvieläinten ­ merkitys on moninainen. Miltä kuulostaisi laaja neuvonpito ja selvitys aiheenaan hirvieläimet ja ekosysteemipalvelut? l Metsästäjä l 4 l 2010 l 47
• Leena Forsman ja Marcus Wikman, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistalaskennat ­ metsästäjien vapaaehtoistyötä parhaimmillaan Metsästäjien ja riistantutkimuksen yhteistyöllä riistalaskennoissa on puolvuosisatainen perinne. Laajat metsäkanalintujen maastolaskennat aloitettiin vuonna 1963. Vuosien saatossa on syntynyt joukko muitakin riistan runsauden seurantahankkeita, joista tuoreimmatkin ovat iältään jo toisella vuosikymmenellä. l Aina on tiedetty, että metsästäjien työ- A 48 l Metsästäjä l 4 l 2010 panos on merkittävä, mutta vasta nyt on yksityiskohtaisesti selvitetty työn määrä. Riistalaskennoissa tuhannet metsästäjät uurastavat vuodessa lähes 90 henkilötyövuotta ja ajavat 900 000 kilometriä. Selvitys on osa maa- ja metsätalousministeriölle tehtyä kartoitusta vapaaehtoistyöstä riistataloudessa. Viisi valtakunnallista riistalaskentaa Eläinkantojen runsauden arviointi on vaikeaa ja työlästä. Aivan erityisen haastavaa on suurikokoisten ja haravalukuisten nisäkkäiden ja lintujen lukumäärien arvioiminen, jollaisia riistaeläimet enimmiltään ovat. Nykyisin on käynnissä viisi valtakunnallista seurantahanketta, joiden maastotyöt perustuvat lähes kokonaan metsästäjien vapaaehtoiseen panokseen. Vapaaehtoistyön määräselvitys on ajallisesti kohdistettu vuoteen 2008. Riistanhoitopiirien järjestämät suurriistan maalaskennat jäävät tämän tarkastelun ulkopuolelle. Suurpetoyhdyshenkilöitä jo 30 vuotta Suurpetoyhdyshenkilöverkosto on ollut toiminnassa kolme vuosikymmentä. Havainnoitsijoita on yli 2 000 henkilöä, joista lähes 1 300 kirjasi ja lähetti havaintoja tutkimukselle vuonna 2008. Vuoden aikana kertyi 33 000 erityyppistä havaintoa suurpedoista. Havainnoista 43 prosenttia tarkastettiin maastossa. Eniten aktiivisia havainnoitsijoita oli Pohjois-Karjalan, Etelä-Savon ja Pohjois-Savon riistanhoitopiireissä. Havainnoitsijoilta kysyttiin sähköpostitse arviota työtuntimäärästä ja ajokilometreistä vuoden 2008 suurpetotarkastuksissa. Kyse- ly lähetettiin 533 henkilölle, ja vastauksia saatiin 212, mikä on lähes 17 prosenttia kaikista suurpetoyhdyshenkilöistä. Havainnoitsijakohtaisissa työtuntimäärissä (1­600 tuntia) ja ajokilometreissä (10­5 000 km) oli suurta vaihtelua. Vastaajista 41 prosenttia oli käyttänyt petotarkastuksiin alle 20 tuntia ja 45 prosenttia arvioi ajaneensa korkeintaan 200 km. Eniten ajokilometrejä henkilöä kohti kertyi Oulun ja vähiten Varsinais-Suomessa riistanhoitopiirissä. Lapissa arvioidut tuntimäärät ja ajokilometrit olivat yllättävän pieniä. Vastausten määrä oli usean piirin osalta pieni, joten lukuihin on suhtauduttava varauksella. Työtuntimäärät ja ajokilometrit arvioitiin riistanhoitopiirikohtaisesti, ja yhteensä suurpetohavainnointiin käytettiin 60 700 työtuntia (1,8 tuntia havaintoa kohti) ja tarkastuksissa ajettiin 790 000 kilometriä (24 km havaintoa kohti). Hirviseurueet täyttävät kortille tietoja jokaisen metsästyspäivän havainnoista sekä jokaisesta kaadetusta eläimestä. Vuoden 2008 hirvijahdista täytettiin 5 320 havaintokorttia, mikä kattaa noin 85 prosenttia kaikista hirviluvista. Yhdeksän riistanhoitopiirin osalta korttien kattavuus oli yli 90 prosenttia. Vuoden 2008 hirvihavaintokorteille on kirjattu 48 554 kaadettua hirveä ja hirvihavaintoja 79 534 metsästyspäivältä. Yhden metsästyspäivän hirvihavaintojen kirjaamisen kortille on arvioitu vaativan aikaa noin 20 minuuttia. Samoin kaadetuista hirvistä tehtyjen mittaustev sen ja näytevalmistelujen on arvioitu vievän 20 minuuttia. Tällä tavoin laskien metsästyspäivän havaintojen kirjaaminen vie noin kaksi kertaa enemmän aikaa kuin kaadetusta eläimestä otettavat mittaukset. Lapissa hirven kaatamiseksi tarvittiin 2,5 metsästyspäivää, kun taas Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla samaan riitti 0,7 päivää. Eniten työaikaa korttien täyttämiseen käytettiin Lapin ja Oulun riistanhoitopiireissä (noin 6 900 tuntia) ja vähiten Etelä-Hämeessä (1 100 tuntia). Yhteensä hirvihavaintokorttien täyttämiseen käytettiin aikaa 42 700 tuntia. Hirvihavaintokortit tärkeä työkalu Hirvihavaintokortti on tärkeä työkalu vuotuisessa hirvikannan koon arvioimisessa. Riistakolmiot kahdesti vuodessa Riistakolmioilla tehdään laskenta kahdesti vuodessa. Riistakolmio on 12 kilometrin mittainen laskentalinja metsämaastossa. Laskenta tehdään nykyisin 600­700 kolmiolla vuodessa, kesällä hieman enemmän kuin talvella.
• Laskentaan osallistuu useimmiten enemmän kuin yksi henkilö; kesälaskennan menetelmä edellyttää vähintään kolmen henkilön ryhmän. Enimmillään kolmion laskemiseen osallistuu lähes 20 henkilöä. Laskentatyö jaetaan yleensä usealle ryhmälle, ja laskentaan käytetty aika on keskimäärin 3,7 tuntia kesälaskennassa ja 4,2 tuntia talvilaskennassa. Laskenta-ajan vaihtelut piireittäin eivät ole erityisen isoja: 3,1­4,1 tuntia kesällä ja 3,2­5,4 tuntia talvella. Vuonna 2008 talvella laskettiin 638 kolmiota ja kesällä 779. Kesälaskennan yhteenlaskettu työmäärä oli 17 400 ja talvilaskennan 11 600 tuntia. Laskijoita oli kesällä 4 800 ja talvella 2 300 henkilöä. Talven 2010 jälkilaskennan yhteydessä laskijoilta tiedusteltiin kolmiolaskentaan liittyviä ajomatkoja. Kyselyyn vastasi 371 laskijaa (72 prosenttia), mikä talven laskettujen kolmioiden kokonaismäärään nähden on hyvä tulos. Varsinais-Suomen ja Ruotsinkielisen Pohjanmaan piireissä kolmioita lasketaan vähän, ja näiden piirien osalta myös ajomatkatiedot ovat niukkoja. Pisimmät matkat olivat kolmioilla, joita ylläpitävät seurat ovat vuokranneet metsästysalueensa kaukana asuinpaikaltaan. Yleensä ajomatkat kuitenkin ovat lyhyehköjä. Riistanhoitopiirikohtaiset keskiarvot vaihtelevat Ruotsinkielisen Pohjanmaan 11 kilometristä PohjoisKarjalan 85 kilometriin. Keskimääräinen ajomatka riistakolmiota kohti oli 59 km, ja kokonaisajomatkojen arvioitu pituus talvella 2008 oli 36 600 ja kesällä 44 500 km. Suurpedot Riistanhoitopiiri Etelä-Häme Etelä-Savo Kainuu Keski-Suomi Kymi Lappi Oulu Pohjanmaa Pohjois-Häme Pohjois-Karjala Pohjois-Savo R. Pohjanmaa Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Yhteensä Työtunteja Km 1 754 26 816 6 486 103 037 4 089 61 864 6 203 80 620 8 266 81 232 1 023 16 213 3 283 64 416 4 644 49 320 2 395 17 215 7 088 133 313 6 515 1 960 3 945 2 201 859 60 710 88 948 16 625 22 616 18 470 10 453 791 158 Hirvihavainnot Työtunteja 1 096 3 120 4 312 3 417 1 599 6 883 6 941 2 267 1 148 2 942 3 035 1 286 1 764 1 740 1 148 42 699 Riistakolmiot Työtunteja 1 096 2 537 3 335 2 068 1 264 4 343 3 150 1 607 556 3 235 1 664 482 1 782 927 344 29 100 Km 2 295 4 834 10 179 6 633 2 763 16 048 7 521 3 570 2 442 12 716 5 119 260 3 919 2 082 772 81 153 Peltokolmiot Työtunteja 29 18 ­ ­ ­ ­ 36 69 14 ­ ­ ­ 146 295 69 676 Vesilinnut Työ tunteja 89 65 42 8 29 21 23 17 11 59 47 14 111 20 ­ Km 885 2 728 768 204 563 262 1 273 122 632 1 821 346 180 3 107 232 ­ 13 123 Peltokolmiolaskennat vain talvella Viljelymaiden riistan runsautta arvioidaan talvisin jälkilaskennoin kolmionmuotoisilla reiteillä Etelä- ja Länsi-Suomen riistanhoitopiireissä. Talvella 2008 peltokolmioita laskettiin 175 kpl. Eniten laskentoja tehtiin Uudellamaalla ja Satakunnassa. Peltokolmiot on sijoitettu viljelymaalle, ja laskijat asuvat yleensä kolmion lähellä. Ajomatkoja kolmioille ei ole erikseen arvioitu, koska matkat ovat yleensä hyvin lyhyitä tai alueelle siirrytään jalkaisin. Kuuden kilometrin mittaisen linjan laskemisessa kuluu aikaa noin kolme tuntia. Laskenta tehdään lähes poikkeuksetta lumisateen jälkeen, jolloin erillistä esikiertoa ei tehdä. Useimmiten laskennan tekee yksi henkilö. Työmäärä vaihtelee riistanhoitopiireittäin vähän (2,4­3,6 tuntia kolmiota kohti), ja keskimääräinen työaika on 2,9 tuntia. Peltokolmiolaskennan kokonaistyömääräksi vuonna 2008 arvioitiin 507 työtuntia. Vesilintulaskennat yhteistyössä Sisävesien sorsalaskenta tehdään koko maassa yhteis- Vesilintulaskentaan kuluu riistaseurannoista vähiten aikaa, noin 556 työtuntia, mikä on 0,4 prosenttia metsästäjien vuotuisesta kokonaistyöpanoksesta riistakantojen seurannassa. Vesilintulaskentojen huomattavakin tehostaminen näkyisi vain prosenttien desimaaliosassa riistalaskentojen kokonaistyömäärässä. työssä Luonnontieteellisen keskusmuseon kanssa. Laskenta tehdään yhdestä pisteestä, ja sen toteuttaminen on melko vaivatonta. Laskenta tehdään kolme kertaa kaudessa: parilaskenta kahdesti toukokuussa ja poikuelaskenta kerran heinäkuussa. Vuonna 2008 laskettiin metsästäjävoimin vesilintuja 429 laskentapisteellä, ja laskentaan osallistui 160 henkilöä. Varsinainen lintulaskenta pisteellä on lyhytkestoinen: tyypillisesti 10­15 minuuttia pistettä kohti. Vähimmäistyömääräksi on arvioitu puoli tuntia, kun laskenta on tehty vain yhdellä pisteellä. Kun laskettavia pisteitä on ollut enemmän, laskenta-ajaksi on määritelty ensimmäisen pisteen aloitusajan ja viimeisen loppumisajan erotus. Yhteensä laskentaan kului 550 työtuntia, keskimäärin 3,5 tuntia laskijaa kohti. Enimmillään yhden henkilön työaika oli lähes 50 tuntia ja vähimmillään puoli tuntia. Enimmillään yhdellä laskijalla oli 48 laskentapistettä, ja vain 12 laskijaa laski enemmän kuin 5 pistettä. Yhden vesilintupisteen laskijoita oli 41 prosenttia. Vuoden 2008 laskijoilta tiedusteltiin laskentaan liittyviä ajomatkoja. Vastauksia saatiin 116 kpl (72 prosenttia laskijoista). Laskentapisteiden lukumäärän ja ajomatkan välillä oli vain heikko yhteys, joten matkoja ei korjattu pisteiden lukumäärän mukaan arvioitaessa ilmoittamattomia matkoja. Yhden pisteen laskemiseksi ilmoitettiin jopa yli 200 kilometrin ajomatka, kun taas neljä pistettä voitiin laskea jalkaisin. Yleisimmin ajomatkat olivat alle 20 kilometrin mittaisia. Pisimmät ajomatkat ilmoitettiin EteläSavosta (keskimäärin 248 km) ja lyhimmät Pohjanmaalta (15 km). Lapissa keskimääräinen ajomatka oli 65 km. Laskentakertoja oli kolme, joten yhtä laskentaa kohti ajomatka on kolmannes näistä luvuista. Vesilintulaskijat ajoivat autolla yli 13 100 km. l Metsästäjien vapaaehtoinen työpanos riistakantojen seurannoissa ja työn vaatimat ajokilometrit riistanhoitopiireittäin vuonna 2008. Metsästäjä l 4 l 2010 l 49
• Maria Nikunlaakso M Metsästysseurojen hirviporukoissa 20­30-vuotiaat nuoret loistavat usein poissaolollaan. Elämänvaiheeseen kuuluvat monilla niin opiskelut ­ usein kaukana kotipaikkakunnalta ­, viikonlopun baarikäynnit, työelämään astuminen kuin perheen perustaminenkin. Kaiken tämän yhdistäminen jokaviikonloppuiseen hirvijahtiin voi monelle olla mahdoton yhtälö. Miten metsästysseurat voisivat tulla nuoria vastaan, jotta seurat säilyttäisivät elinvoimaisuutensa ja nuorten olisi mahdollista jatkaa metsästysharrastusta myös uudessa elämänvaiheessa? 50 l Metsästäjä l 4 l 2010 Baariin vai pyyntiin? mukana on korkeintaan viisi metsästäjää, ja porukka vaihtelee. ­ Tärkeintä ei ole porukka, vaan metsästystapa. Tässä porukassa voi itse vaikuttaa metsästystapaan ja metsästää pysäyttävän koiran kanssa. Nuoret kaipaavat joustoa hirvenmetsästykseen l Metsästäjä-lehti haastatteli kolmea Helsingissä asuvaa noin kolmekymppistä metsästävää nuorta, jotka kaikki ovat muuttaneet Helsinkiin muualta opiskelujen perässä kaksikymppisinä. Haastatelluista kaksi ­ Maija ja Jussi ­ ovat edelleen mukana kotipaikkakuntiensa hirviporukoissa. Jussilla ajomatkaan kotoa hirvijahtiin kuluu noin tunti suuntaansa, Maijalla kaksi. Ollilla matkaa kotipaikkakunnalle on seitsemän tuntia, eikä hän enää kotiseuran hirviporukkaan kuulukaan. ­ Hirvenmetsästys on paljon mielekkäämpää muulla tavalla toteutettuna kuin jokaiseen viikonloppuun sidottuna, Olli toteaa. Hän metsästää hirviä pienimuotoisessa seurueessa, jossa ei metsästetä säännöllisesti vaan silloin, kun itse kullekin sopii. Kerralla Säännöt vuosikymmenten takaa Myös Maijaa ja Jussia häiritsee omien metsästysseurojensa hirviporukoissa se tapa, jolla hirvenmetsästys on toteutettu. Pysäyttävillä koirilla pitäisi metsästää niin, että hirvi oikeasti pysähtyisi haukkuun. Koiria ei kolmikon mielestä pitäisi käyttää ajoketjun korvikkeena, vaan jos on tarkoitus ajaa, pitäisi käyttää miesajoketjua. ­ Hyvä miesajometsästyshän on todella hauskaa ja yhteisöllistä, Olli sanoo. ­ Mutta jos meillä kokeiltaisiin ajoketjumetsästystä, ambulanssit pitäisi soittaa valmiiksi tienvarteen, niin huonossa maastokunnossa monet meidän porukasta ovat, Maija hymähtää. Ongelma monessa hirviporukassa onkin nuorten mielestä se, että metsästys on organisoitu niiden tarpeiden mukaan, jotka eivät pysty tai halua liikkua juuri muuten kuin autolla. Samat jäärät myös torppaavat kaikki uudistusideat. ­ Monien seurojen säännöt ovat peräisin vuosikymmenten takaa, eivätkä ne sovi
• Monien seurojen säännöt ovat peräisin vuosikymmenten takaa, eivätkä ne sovi nykytilanteeseen. nykytilanteeseen. Seuroissa kannattaisikin miettiä, miten säännöt saataisiin vastaamaan tätä päivää, jotta seuran toiminta voi jatkua, Maija sanoo. Riitely häiritsee Metsästysseuran ovet ovat auenneet kaikille kolmelle helpolla. Uuteen metsästysseuraan he eivät hevillä lähtisi vaihtamaan. Aika ja motivaatio eivät riittäisi raskaiden koejäsenyysvelvoitteiden hoitamiseen ­ En ryhtyisi enää siihen ruljanssiin, että pahimmillaan kolme vuotta pitää käydä ensin talkoissa ennen kuin pääsee mukaan mihinkään jahtiin, ja hirviporukkaan pääsyä pitäisi odottaa viisi vuotta. Se on puhtaasti ajankäytöllinen kysymys, Maija selittää. Ajankäyttö on muutenkin avainsana, joka säätelee nuorten hirviporukkaan kuulumista tai kuulumattomuutta. Maijan ja Jussin hirviporukoista löytyy sen verran joustoa, että syksyn jahdeista voi tarvittaessa olla poiskin. Se on molemmille ensiarvoisen tärkeää, sillä elämään kuuluu paljon muutakin. Lisäksi hirvenmetsästys ei ole ainoa kiinnostava metsästysmuoto, vaan metsästykseen käytettävissä olevaa aikaa kaikki haluavat käyttää myös muissa jahdeissa sekä omien kavereiden kanssa metsästämiseen. ­ En pelaisi jääkiekkoakaan sellaisessa joukkueessa, jossa en viihdy, joten miksi metsästäisinkään?, Olli pohtii. Metsästysseurassa viihtymistä häiritsee erityisesti jatkuva riitely ­ vaikkei nuori itse olisikaan millään tavalla osallinen riitoihin. Riidoissa ei useinkaan ole kyse metsästyksellisistä erimielisyyksistä, vaan taustalla voivat olla 50 vuoden takaiset maa- ja tieriidat. Jo muutama riitelijä saa tehokkaasti pilattua hirviporukan yhteishengen. Toinen häiritsevä asia on moralisointi ­ esimerkiksi se, että nuorten elämään kuuluvaa baarissa käymistä paheksutaan. Lisää joustoa Jussin metsästysseurassa hirvijahtia on vain yhtenä päivänä viikonlopussa. Näin viikonloppuna jää aikaa tehdä muutakin. Maija taas on sitä mieltä, että kun hän kerran ajaa jahtia varten viikonlopun aikana 400 kilo- metriä, on parempi, että jahdissa käydään molempina päivinä. Tärkeimpänä kaikki pitävät joustomahdollisuutta, joka valitettavan usein kadotetaan lihaosuuksia vahdattaessa. ­ Meidän seurassa lihaosuus pienenee sitä mukaa, mitä useammasta jahdista on poissa, mutta se on ihan ok. Ideaalitilanne olisi se, että kussakin jahdissa saatavat lihat jaettaisiin sillä kerralla mukana olleiden kesken, Jussi pohtii. Ollin mielipide lihaosuuksista hirvijahdissa on radikaalimpi: ­ Liha ei saisi olla se, mikä motivoi. Niissä jahdeissa, joissa lihaa ei lähtökohtaisesti jaeta, henki on yleensä paljon parempi. Silloin lihaosuuksistaan kateelliset eivät tule mukaan, vaan ainoastaan ne, jotka todella nauttivat jahdista. Kun lihaosuus ja vanhat tavat säätelevät jahtia, sitä usein myös venytetään tarpeettoman kauan. ­ Ärsyttää, kun pyyntiä ei voida lopettaa, vaikka hirvet on ammuttu vähiin. Niinä hetkinä mietin usein, että ensi syksynä en kyllä enää osallistu hirvijahtiin, Jussi sanoo. Huikeita kokemuksia erämatkojen ja upeiden jahtipäivien merkeissä! Varaa pian omasi ja toteuta unelmasi luonnon sydämessä Vaihtoehtoina mm. Laukon peurajahti ajojahtina mäyräkoirilla Laukon kulttuurihistoriallinen ympäristö ja runsas peurakanta takaavat sinulle ja ryhmällesi upean jahtipäivän. Vietä pikkujoulut fasaanijahdin parissa. Fasaanit odottaa seisovia koiria ja metsästäjiä hienossa maalaismiljöössä Uudellamaalla. Jäämeren eksotiikkaa Pohjoinen Jäämeri tarjoaa kalamiehille unohtumattoman ja varmasti ainutlaatuisen elämyksen kuningasrapusafarin parissa. Hirviporukka ylläpitää yhteisöllisyyttä Vaikeuksista huolimatta sekä Maija että Jussi viihtyvät hirviporukoissaan ­ erityisesti silloin, kun siellä ei riidellä. Yhdessä tekemisestä tulee hyvä fiilis, ja saaliin saaminen yhteisöllisesti on mukavaa. Samalla säilyy sidos kotipaikkakuntaan ja sen asioihin. ­ Myös muuhun kuin hirvenmetsästykseen liittyvät keskustelut käydään pitkälti hirvijahdin yhteydessä. Jos en olisi mukana hirviporukassa, en pystyisi kommunikoimaan pienten sorkkaeläinten pyynnistäkään luontevasti, Jussi selittää. Sekä Maijan että Jussin hirviporukassa on mukana vain yksi toinen suunnilleen samanikäinen nuori ­ eli alle nelikymppinen. ­ Jos meillä toiminta ja säännöt säilyvät samanlaisina, kun nykyiset 40­60-vuotiaat putoavat pois, seuraa ei nykymuotoisena enää ole, Maija sanoo suoraan. Siksi metsästysseuroista pitäisikin löytyä joustoa nyt, eikä vasta sitten, kun on liian myöhäistä. l www.kuninkaanera.fi Lue lisää tapahtumistamme Ajankäyttö on avainsana, joka säätelee nuorten hirviporukkaan kuulumista tai kuulumattomuutta. Erämatkailun edelläkävijä KUNINKAANTIE 28, 01740 VANTAA, FINLAND TEL. +358 9 253 25300, FAX. +358 9 253 25355 WWW.KUNINKAANERA.FI Jaa jahtikokemuksesi facebookissa metsästysmatkat.fi Metsästäjä l 4 l 2010 l 51
• Maria Nikunlaakso Vuodessa metsästäjäksi ­ Keski-Rengon Erä panostaa nuoriin tosissaan Panu Ignatius ei halunnut 80-vuotissyntymäpäivälahjaksi kirjoja, kukkia tai konjakkia. Hän halusi antaa renkolaisnuorille mahdollisuuden metsästää. Syntymäpäivälahjarahoilla ­ 3800 eurolla ­ käynnistyi syyskuussa 2009 Keski-Rengon Erän Nuorisoakatemia. Keski-Rengon Erässä on sama tilanne kuin niin monessa muusakin metsästysseurassa: jäsenistön keski-ikä on lähempänä kuuttakymmentä ikävuotta. ­ Tähän on nyt tartuttu. Toivottavasti projekti kantaa hedelmää ja Nuorisoakatemian suorittaneet hakevat seuran koejäsenyyttä, sanoo Keski-Rengon Erän puheenjohtaja Jaakko Mannila. S l ­ Suomessa tehdään hyvää nuorisotyö- tä metsästysasioissa, mutta yleensä se on yhden nuoren kohdalla lyhytkestoista ja metsästysseuran jäseneksi pääseminen on vaikeaa. Me Keski-Rengon Erässä halusimme tarjota Nuorisoakatemiaan osallistuville mahdollisuuden päästä kiinteäksi osaksi seuratoimintaa, Ignatius kertoo. Suunnistamaan ja ampumaradalle Nuorisoakatemia on kokoontunut syyskuun alun jälkeen vähintään kaksi kertaa kuukaudessa. Mukana on seitsemän 15­18-vuotiasta nuorta, toimintaa koordinoiva eräalalla ammatikseen työskennellyt Pekka Ojala, neljä metsästyskummia ja tietysti Ignatius itse. Myös muut seuralaiset ovat auttaneet aina tarvittaessa. Tapaamisissa on opeteltu niin kartan ja kompassin käyttöä, ensiaputaitoja kuin aseenkäsittelyäkin. On rakennettu loukkuja, oltu luolakoirajahdissa, ampumaradalla, peurapassissa, jänisjahdissa, hirvijahdissa ajomiehinä ja yövytty metsässä. Eräelämään on pyritty tutustumaan mahdollisimman monipuolisesti. ­ Hauskinta on ollut ampumaradalla, kun opeteltiin ampumaan haulikolla ja kiväärillä, kertoo 17-vuotias Laura Hyönä. Hyönä sai kutsun postissa, kuten moni muukin renkolainen 14­17-vuotias, jonka vanhempi kuuluu Keski-Rengon Erään tai omistaa metsästysmaata. Metsästys kiinnosti, ja kun hän sai vielä suht helposti houkuteltua mukaan ystävänsä Anna Valajan, on Nuorisoakatemiassa ollut todella mielenkiintoista ja kivaa. ­ Metsässä liikkuminen on ollut todella opettavaista, kehuu puolestaan Vesa Rekola, 15. Hirvijahdissa akatemialaiset ovat kunnostautuneet niin, että seuran kiertopalkinto vuoden ajomiehelle ­ ajomieskello ­ luovutettiin viime syksynä Nuorisoakatemialle. Seura tutuksi Nuorisoakatemiasta ei koidu siihen osal- Keski-Rengon Erän Nuorisoakatemia. Takarivissä metsästyskummit Marko Panu Ignatius ja Lehto, Aarre Hietala, Pekka Ojala. Keski- rivissä akatemialai- set Anna Valaja, Olli Rekola, Vesa Rekola, Pyry Kinnari ja metsästyskummi Hannu Karppi. Edessä akatemialaiset Laura Hyönä ja Saana Rekola. Kuvasta puuttuvat seitsemäs akatemialainen Rene Kinnari sekä metsästyskummi Ville Ruoppa. 52 l Metsästäjä l 4 l 2010
• perheenjäsentä, tilaa pian omasi! listuville nuorille mitään kustannuksia, vaan kaikki maksetaan Nuorisoakatemian varoista. Kaikille nuorille on hankittu KeskiRengon Erä Nuorisoakatemia -tekstillä varustetut hirviliivit ja -hatut. Nuorisoakatemiaa varten hankitut VHF-puhelimet jäävät seuralle seuraavaa, vuoden kuluttua käynnistyvää Nuorisoakatemian kurssia varten. Akatemialaiset ovat osallistuneet aktiivisesti vuoden aikana järjestettyihin tapahtumiin, ja kultakin on jäänyt väliin vain muutamia tapahtumia pakollisten kouluja muiden menojen takia. Edes hirvennylkyä opeteltaessa ei tapahtunut joukkopakoa. ­ Kyllähän sekin onnistui, kun oli koko ajan joku aikuinen neuvomassa, Pyry Kinnari (vas.) ja Olli Rekola leikkaavat peuranfilettä Metsästä pakertoo 15-vuotias taan -päivällistä varten. Saana Rekola. Seuran aikuiset ovat tulleet vuoden ai­ Vaikka seuraan onkin ollut viime vuokana tutuiksi, mikä varmasti helpottaa myö- sina enemmän hakijoita kuin on voitu ottaa hempää osallistumista seuran toimintaan. jäseniä, on seuran johtokunta linjannut, että Yhdessä tehden valmistuu yksi Nuorisoaka- nuorisoakatemialaisuutta arvostetaan jätemian kohokohdista, Metsästä pataan -päi- senyyttä haettaessa, ja kaikki hakemuksen vällinen, johon kuuluu muun muassa itse jättäneet nuorisoakatemialaiset pääsevät paloiteltua 2-vuotiasta peurapukkia. Samal- koejäseniksi, puheenjohtaja Mannila lupaa. la opetellaan pöytä- ja muita käytöstapoja. Johtokunnassa on myös suunniteltu, että varsinaiseksi jäseneksi liityttäessä maksettava Akatemia maksaa ensimmäisen 600 euron liittymismaksu puolitettaisiin alle metsästyskortin 20-vuotiailta. Päivällisen lopuksi koordinaattori Pekka OjaSyksyllä, kun jahdit alkavat, järjestetään la jakaa kaikille nuorille Metsästäjän oppaat taas yhteistä tekemistä. Metsästyskummien seuraavalla viikolla alkavaa metsästäjäkurs- kanssa on sovittu, että kukin nuori voi aina sia varten. Nuorisoakatemia maksaa kaikkien soittaa omalle kummilleen, kun haluaa mukurssimaksut sekä ensimmäiset metsästys- kaan jahtiin. kortit. Diplomit suoritetusta metsästäjätutkinLisää renkolaisnuoria on tarkoitus saada nosta jaetaan kesällä seuran hirvipeijaisissa. metsästyksen pariin vuoden kuluttua; silloin Metsästyskortin suorittamisen ja Nuori- alkaa Nuorisoakatemian toinen kurssi. l soakatemian päättymisen jälkeenkään nuoria ei jätetä oman onnensa nojaan. riist n päälle 4 hen a illallin Isälle en gel Viilat le Vanhal la eht lahjakortti arvo aalla, 260 Vaihtoehtoina mm. Laukon peurajahtiin Kaup riista an päälle tornista 4 hen illallin Isälle kyttäämällä. en gel Viilat le Vanhal Tämä on yksi hienoimla eht lahjakortti arvo aalla, 260 mista jahtimuodoista. Laukon peurajahtiin Nyt jahtilahjakortit myynnissä, asiakasta tai ystävää. Ilahduta perheenjäsentä, Nyt jahtilahjakortit myynnissä, asiakasta tai ystävää. tilaa pian omasi! tilaa Vaihtoehtoina mm. pian omasi! tornista kyttäämällä. Vaihtoehtoina mm. Tämä on yksi hienoimIsälle Isälle lahjakortti mista jahtimuodoista.lahjakortti Asiakkaillesi Laukon peurajahtiinLaukon peurajahtiin tornista kyttäämällä. lahjakortti tornista kyttäämällä. on yksi hienoimTämä Viron villisika ajojahtiin. jahtimuodoista. mista Tämä on yksi hienoimLähde mukaan mista jahtimuodoista. Asiakkaillesi riistakannan lahjakortti Asiakkaillesi harvennukseen. lahjakortti Viron villisika ajojahtiin. Kaup riista an päälle ll 4 hen riKauaan in gelliestapilll pääele ln i 4 V l ine Viilathengelalnahlaln eihttehe Vanha la V il l aa arvo aravaatllal,a, lla o 6 260 2 0 l Kaupa n Kaad päälle ettuj eläin ten li en h arvo n. 600 at Ystävällesi Osallistu ystäviesi lahjakortti seisovilla koirilla. Osallistu ystäviesi kanssa hienon jahtipäivän kanssafasaanijahtiin viettoon fasaaninmetsäshienon jahtipäivän Vihdin tyksen parissa. Kaikki hakemuksen jättäneet nuorisoakatemialaiset pääsevät seuran koejäseniksi. Kaupaaupan K n p s p ää e a l sauKuaunäiäallle naiinlktlt n a Kuninohissaan L ar kaa , Lohisvo 300n arvo sa, viettoon koirilla. 300 seisovillafasaaninmetsäsYstävällesi Kaupa tyksen parissa. np Osallistu ystäviesi saun äälle lahjakortti a Kunin ilta ka kanssa hienon jahtipäivän Vihdin fasaanijahtiin Lohis an arvo sa, viettoon fasaaninmetsässeisovilla koirilla. 30 Kaupa 0 np tyksen parissa. Osallistu ystäviesi saun äälle a Kunin ilta kanssa hienon jahtipäivän Erämatkailun edelläkävijäo kaan L hi KUNINKAANTIE 28, 01740 VANTAA, ar FINLANDssa, viettoon fasaaninmetsäs- +358 9 253 25300, FAX. +358 9 253vo 300 TEL. 25355 Lähde mukaan Asiakkaillesi riistakannan lahjakortti harvennukseen. Viron villisika Ystävällesi ajojahtiin. Lähde mukaan lahjakortti Ystävällesi riistakannan Vihdin fasaanijahtiin lahjakortti harvennukseen. Vihdin fasaanijahtiin seisovilla koirilla. Viron villisika ajojahtiin. Lähde mukaan riistakannan harvennukseen. Kaupa n Kaad päälle etupuj eläin Ka t an eänlle a d teeKnalittpujä h e arvo läinteen latn nrv600 ihat a. o n. 600 Kaupa n Kaad päälle ettuj eläin en te arvo n lihat n. 600 tyksen parissa. WWW.KUNINKAANERA.FI Jaa jahtikokemuksesi facebookissa metsästysmatkat.fi Metsästäjä Erämatkailun edelläkävijä l 4 l 2010 l 53
• Paras valikoima ja halvin hinta myymälöissämme ja verkkokaupassamme! Tarjoukset voimassa Kärkkäisen myymälöissä ja verkkokaupassa 09.07.2010 - 02.08.2010 tai niin kauan kuin tavaraa riittää Jokainen metsästäjä tarvitsee täm än! 59 Takuu 1 vuosi KATSELUKIIKARI 10x42 6 90 19 90 Laadukas metsästäjän katselukiikari maastovärityksellä suurennos 10x42 ROKKA KENTTÄPULLO 6 90 Kenttäpullo alumiinisuojuksella. - vyökiinnitys Tilausnumero 101166684 Naamiointi käsinnet metsästäjälle - grip-kämmenosa - selkäosa puuvillaa - Väri Mossy oak. - Yksi koko ALLEN JERSEY NAAMIOKÄSINEET Tilausnumero 101166608 Tilausnumero 100712669 POP UP Camo TELTTA Täydelliselllä maastokankaalla valmistettu hetivalmis teltta. Vetoketjulliset ovet jokaisella sivulla. Sopii erinomaisesti naamiokojuksi. Oviaukoista teet kätevästi ampumaikkunat jättämällä vetoketjut yläosasta auki. Teltta toimitetaan kätevässä kuljetuspussissa. Gamo Shadow 1000 ILMAKIVÄÄRI Ilma-aseiden kärkikaartia. Tehokas ja näyttävä ilmaase, jossa poskipakalla varustettu synteettinen, säänkestävä tukki. Nyt järisyttävä uutuus luodin hakaisija 6,35mm. - Pituus:110cm - Paino::3,0kg - Lähtönopeus:190m/s Tilausnumero 101166625 Tilausnumero 101134721 199 12 6kpl 9 6kpl 90 Mitä suurempi houkutuskuvien parvi, sitä suuremmat saaliit! Suosittelemme vähintään kuuden kuvan parvea. SORSA, KELLUVA 7 90 50 Tilausnumero 100494148 METSÄHANHI, KELLUVA Perinteinen hanhenhoukutin. Kelluva malli. Vartiova ja ruokaileva. Poistuvat mallit, uusien tieltä. Nopeimmille! Kerralla koko parvi reppuun, helppo kuljettaa jahtipaikalle - pituus 39 cm - HUOM ! Hinta 6 kpl yhteishinta KYYHKY, KUORIKUVA Tilausnumero 100494140 Osta myös verkosta: www.karkkainen.com Tilausnumero 100494132
• 1000 kpl 169 Suosituimmat ratapatruunat -cal 12/70 - trap 24g - skeet 24g Kysy tarjouksemme myös 28g trap patruunoista. Armusa savikiekko patruunat 1000 kpl Haulikonpatruunat, metsästäjille jotka saavat saalista -lataus 36g -haulin koot 2.9mm-4,25mm Näillä onnistut! Armusa 12/70 PLA-3 36G 6 25KPL PATRUUNA 7 90 4 90 Tilausnumero 100491744 Jo viimekauden kiistaton Armusa lista ykkönen! Minimagnum - tehokkaampiin suorituksiin - kaliiberi 12/70 - lataus 40g - 10 patruuna/rs -haulin koot 2,9mm-4,25mm Armusa 12/70 Becanda 40G PATRUUNA Allen Claymaster KIEKONHEITIN 45 Loppuerä! Unohda käsiäsi väsyttävät kiekkolingot. Helppokäyttöinen jalallinen kiekon heitin, jossa säästät rahan lisäksi rutkasti energiaa. Narusta vetäisemällä saat lentoon jopa 2 kiekkoa kerralla. Ei muuta kuin treenaamaan. Jahtikaudella onnistut takuulla paremmin. Tilausnumero 100513951 Tilausnumero 100513881 Tilausnumero 100712686 950 Lailliset patruunat sorsajahtiin! -Kaliiberi 12/70 -Lataus 32g -Haulikoot 2,9mm-4,25mm -Teräshauli Armusa STEEL SHOT PATRUUNAT 690 Metsästyspatruunat alkukauden jahteihin. -lataus 32g -25kpL/rs. Armusa12/70 VELOZ 32G 6 25KPL PATRUUNA PURKINSULKIJA 259 Kotimainen purkinsulkija. Kätisyys vaihdettavissa. purkkikoot 200g, 300g,400g, 800g. Edullisempi vaihtoehto jokaiseen kotiin. Tilausnumero 100042454 Tilausnumero 100513851 Tilausnumero 100514515 Laatu Puku! 550 49 Jokamies LUONDU II PUKU Originaali kaislakuviopuku. Kestävät kankaat, tilavat taskutilat ja istuva malli. Erinomainen maastoväri myös syksyn jahteihin. Tuotteita rajoitetusti. Kokoja myös lapsille, se mitä on isommalla, tulee olla myös pienemmällä! - Aikuisten koot 46-58 - Lastenkoot 110-170cm Ehdoton väline kyyhky ja sorsajahtiin. - pysyy hyvin paikoillaan - kiinnityshihna pään ympäri Allen Mossy OAK KASVONAAMIO Hunter METSÄ NAAMIOVERKKO 29 Naamioverkko passipaikan suojaksi. Reilu koko laajempi peitto - Mitat: 2,8x2m Kenttälapio kuljetuspussissa. Nopea ja helppo käyttää Tapio TAITTOLAPIO 4 90 Tilausnumero 100712679 Tilausnumero 101166707 Tilausnumero 101166683 PURKINSULKIJA PIKAKIINNITYSMALLI Uutuus malli! Kotimainen purkituslaite, jossa purkin kiinnitys pikalukituksella. Kääntövarren kätisyys vaihdettavissa. Sopivat purkkikoot 200g, 400g. Tilausnumero 100353761 269 Voit tilat a myös puhelimella tai sähköpostilla Tilaa soitta malla numer oon 010-4303030 (Ark 9-16) Muina aikoin a lähetä tilaus myynt i@kar kkain en.com tai klikka a itsesi verkk okaup paan. Tilausnumero 101013056 se edullisen ostamisen tavaratalo Kärkkäinen Oulu Alasintie 12, Limingantulli, Oulu Kärkkäinen Ylivieska Ollilanojankatu 2, Ylivieska Kärkkäinen Ii Infopiste 010 430 3820 Sorosentie 2, Ii Kärkkäinen Lahti Pasaasi 2, Renkomäki, Lahti Verkkokauppa osoitteessa: Keskus 010 430 3000 Keskus 010 430 3020 Keskus 010 430 3630 www.karkkainen.com
• Eija Nylander, RKTL Pienriistasaalis ja pienriistaa saaliiksi saaneiden metsästäjien määrä vuonna 2009. Supikoirasaalis ennätykselliset 170 000 l Valtaosa metsästäjistä kävi metsällä muu- V Hannu Huttu Pienriistaa metsästi vuonna 2009 yhteensä lähes kaksi kolmasosaa kaikista metsästyskortin lunastaneista metsästäjistä, yhteensä 194 tuhatta metsästäjää. Heistä valtaosa, 190 tuhatta metsästi aseilla ja 43 tuhatta harjoitti ansapyyntiä ansoilla, loukuilla tai muilla passiivisilla menetelmillä. Aseilla metsästäneet viettivät harrastuksensa parissa yhteensä 2,4 miljoonaa ja ansapyyntiä harjoittaneet 1,6 miljoonaa päivää. tamana päivänä, mutta innokkaimmat käyttivät hyväkseen lähes kaiken mahdollisen pyyntiajan. Aseilla metsästäneistä puolet vietti korkeintaan 4 päivää metsällä, kun taas 3 prosenttia kävi metsällä ainakin 60 päivänä vuonna 2009. Puolet ansapyydyksillä metsästäneistä käytti pyydyksiään vähintään 15 päivän ajan. On huomattava, että saalistilastoinnin yhteydessä pienriistan metsästykseksi lasketaan kaikki oheisessa taulukossa mainittuihin lajeihin kohdistunut pyynti. Saalista sai 145 tuhatta pienriistan metsästäjää. Lähes joka kolmas sai saaliiksi sinisorsia ja lähes yhtä moni metsäjäniksiä. Teeriä sai saaliiksi noin joka neljäs ja supikoiria samoin kuin rusakoita noin joka viides metsästäjistä. Noin joka neljäs jäi ilman saalista. Sinisorsa-, metsäjänisja sepelkyyhkysaaliit suurimmat Metsäkanalintujen saalismäärät ovat kolmen viimeisen vuoden aikana olleet voimakkaassa laskussa ja vuoden 2009 saaliit jäivät pyytä lukuun ottamatta edellisvuotta pienemmiksi. Vuonna 2009 teeriä ammuttiin runsaat 100 tuhatta, pyitä 60 tuhatta ja metsoja hieman yli 20 tuhatta lintua. Riekko oli rauhoitettu lähes koko maassa ja saa- Jänikset Metsäjänis 201 300 Rusakko 88 600 Kani 3 900 Turkiseläimet Supikoira 171 900 Minkki 59 800 Kettu 58 600 Näätä 20 200 Mäyrä 9 800 Majavat 8 300 Piisami 8 200 Orava 6 300 Kärppä 2 600 Hilleri 1 200 Vesilinnut Sinisorsa 263 000 Tavi 108 700 Haapana 49 000 Telkkä 42 500 Alli 13 400 Heinätavi 11 200 Merihanhi 9 700 Metsähanhi 7 900 Jouhisorsa 7 900 Kanadahanhi 7 000 Tukkasotka 6 300 Isokoskelo 5 200 Lapasorsa 4 400 Haahka 4 300 Tukkakoskelo 2 100 Punasotka 900 Metsäkanalinnut Teeri 101 100 Pyy 59 700 Metso 21 400 Riekko 4 600 Muut riistalinnut Sepelkyyhky 232 900 Fasaani 50 500 Peltopyy 5 900 Lehtokurppa 5 800 Nokikana 300 57 000 36 200 .. 37 600 21 500 24 400 9 500 5 300 4 400 1 600 2 100 1 600 900 59 500 32 200 13 500 17 900 2 000 5 600 3 400 4 500 3 600 2 900 1 800 2 500 2 800 800 800 500 44 900 26 600 15 800 1 500 26 800 7 100 700 3 300 200 Saalista saaneiden osuus pienriistaa metsästäneistä, % 29 19 .. 19 11 13 5 3 2 1 1 1 alle 0,5 31 17 7 9 1 3 2 2 2 1 1 1 1 alle 0,5 alle 0,5 alle 0,5 23 14 8 1 14 4 alle 0,5 2 alle 0,5 Saalistilaston kertomaa: lis jäikin alhaisemmaksi kuin yhtenäkään vuonna riistatilastoinnin historian aikana. Vuonna 2009 Ylä-Lapista saatiin saaliiksi runsaat 4 tuhatta riekkoa kun vielä vuotta aikaisemmin sieltä pyydettiin 24 tuhatta ja koko maasta 30 tuhatta riekkoa. 56 l Metsästäjä l 4 l 2010 Saalista saaneiden metsästäjien määrä Saalismäärä
• Yksilöä Metsäjäniksen, rusakon ja supikoiran saaliit 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 0 Syksyn tunnelmalliset ja hyvää fiilistä pullollaan olevat tapahtumat upeassa koskimaisemassa. Vaihtoehtoina mm. Rapujuhlat 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Metsäjänis Rusakko Supikoira Yksilöä 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 Metsäkanalintujen saaliit Väriä makua sekä pirskahtelevaa tunnelmaa Tule ja koe unohtumaton ilta hyvässä seurassa makuhermoja hivelevien rapujen, snapsien ja laulun raiun kera! Kuninkaallinen eräruokakurssi Tule ja opi riistanvalmistuksen salat Kuninkaan Lohien riistaviikot lokakuussa! 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Teeri Riekko Pyy Metso Yksilöä Yleisimpien vesilintujen saaliit 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 0 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Sinisorsa Tavi Telkkä Haapana Viilajazz jäämeren tunnelmissa ­ tunnelmallinen ilta jazzin merkeissä legenda Erik Lindströmin tahdittamana Hurmaava ilta jazzin, swingin ja todellisten helmien merkeissä vuosikymmenten takaa. www.kuninkaanlohet.com Lue lisää tapahtumistamme Vesilintuja ammuttiin yhteensä yli puoli miljoonaa. Näistä noin puolet oli sinisorsia. Sinisorsasaalis, 263 tuhatta, samoin kuin tavisaalis 109 tuhatta ja haapanasaalis 49 tuhatta, olivat samalla tasolla kuin edellisvuosina. Sen sijaan telkkäsaalis 43 tuhatta, jäi aiempia vuosia pienemmäksi. Muista riistalinnuista ammuttiin eniten sepelkyyhkyjä, runsaat 200 tuhatta kappaletta sekä fasaaneja noin 50 000 kappaletta. Nisäkkäistä metsästettiin eniten metsäjäniksiä ja supikoiria. Supikoirien saalismäärä on viime vuosien ajan ollut jatkuvassa kasvussa. Vuonna 2009 supikoiria pyydettiin ennätykselliset 170 tuhatta. Metsäjänissaalis oli noin 200 tuhatta ja rusakkosaalis lähes 90 tuhatta yksilöä. Saalistiedot kerättiin metsästäjiltä postikyselyllä vuoden 2010 alussa. Otantaan valitusta 5 400 metsästäjästä 76 prosenttia vastasi kyselyyn. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos kiittää kaikkia kyselyyn vastanneita ja kysymyksiin paneutuneita metsästäjiä. Lisää tietoa riistasaaliista voi lukea esimerkiksi internetistä osoitteesta http:// www.rktl.fi/tilastot/metsastystilastot/. Sieltä löytyy myös linkki uusimpaan metsästystilastojulkaisuun. l Varaukset myyntipalvelu@kuninkaanlohet.com KUNINKAANTIE 28, 01740 VANTAA, FINLAND TEL. +358 9 253 25300, FAX. +358 9 253 25355 www.kuninkaanlohet.com Metsästäjä l 4 l 2010 l 57
• Jouni Taivainen, erikoissuunnittelija, Metsähallitus Eräaatoksia valtion mailta Valtion metsien kulttuuriperintöä kartoitetaan Metsähallituksessa on vuodesta 2006 lähtien inventoitu valtion metsien kulttuuriperintöä. Aluksi kartoituksia tehtiin kansallispuistoissa ja suojelualueilla, mutta vuodesta 2008 lähtien työ on hiljalleen laajentunut myös metsätalouden maille. Tänä vuonna käynnistyikin sitten jo konsernihanke, jonka tavoitteena on Kansallinen Metsäohjelma 2015:n mukaisesti inventoida valtion metsien kulttuuriperintö. n Nyt ensimmäisenä kesänä työt Jouni Taivainen erikoissuunnittelija, Metsähallitus painottuvat talousmetsiin ja retkeilyalueille. Inventoijat liikkuvat muun muassa Teijossa, Lieksassa, Jyväskylän seudulla, Taivalkoskella, Pudasjärvellä, Posiolla, Ranualla ja Inarissa. Lisäksi Metsähallituksen luontopalvelut jatkavat suojelualueiden inventointeja entiseen malliin eri puolilla Suomea. Töitä tehdään siis etelästä pohjoiseen ja idästä länteen. Inventointien tavoitteena on alueittain kartoittaa hyvin monenlaisia ja eri-ikäisiä metsissä sijaitsevia kohteita. Osa niistä on lain suojaamia, kuten esimerkiksi muinaisjäännökset. Osa kohteista taas liittyy metsien käytön nuorempiin vaiheisiin, joita edustavat muun muassa metsätyökämpät ja niiden jäännökset sekä uittorakennelmat. Nämä ovat harvemmin lailla suojattuja, mutta nekin inventoinneissa otetaan huomioon, koska ne kuvaavat arvokkaalla tavalla oman alueensa metsien käytön myöhäistä historiaa. Inventointialueiden laajuudesta johtuen tarkoituksena ei kuitenkaan ole löytää jokaista metsässä piileskelevää tervahautaa, kivikautista asuinpaikkaa, niittyladon jäännöstä tai kaskialuetta, vaan pyrkiä saamaan kunkin alueen tyypilliset piirteet esiin. Ennen metsään menoa kerätään kunkin alueen osalta tietoja monenlaisista eri lähteistä, jotta kenttätyö osataan painottaa oikeille alueille. Tärkeitä lähdeaineistoja ovat muun muassa muinaisjäännösrekisteri, arkeologiset inventointi- ja kaivauskertomukset, vanhat kartat, paikallishistoriat sekä Metsähallituksen omat tietojärjestelmät, joihin on merkitty havaintoja muun muassa tervahaudoista, pyyntikuopista ja rakennuksen jäännöksistä. Kaikkein parhaimmaksi tietolähteeksi ovat aiemmissa inventoinneissa kuitenkin osoittautuneet paikalliset asukkaat, joilta saatujen vih- jeiden perusteella on löydetty jopa 40­50 prosenttia kaikista kohteista. Inventoinneissa kohteista tallennetaan paikkatiedot ja tehdään kohdekuvaukset valokuvineen. Nämä tiedot viedään maastotöiden päätyttyä Metsähallituksen tietojärjestelmiin, jolloin ne voidaan välittömästi ottaa kaikissa metsänkäytön ja suunnittelun vaiheissa oikealla tavalla huomioon ja siten varmentaa kulttuuriperinnön säilyminen. Lisäksi kohteita voidaan hyödyntää muun muassa opetuksessa, tutkimuksessa ja metsien virkistyskäytön lisäämisessä. On erittäin mielenkiintoista nähdä, mitä kaikkea metsistämme tulee löytymään ­ vieläkö Lapissa on tuntemattomia seitoja tai paljastuuko jostain vielä unohtunut karsikko, entä mikä on Pohjanmaan tervahautojen lukumäärä ja levintä. Suomessa on arkeologista tutkimusta tehty yli sadan vuoden ajan, mutta metsäalueet ovat aiemmin jääneet pääsääntöisesti inventointien ulkopuolelle. Metsähallituksen hankkeen myötä eri alueiden erityispiirteet ja maankäytön historia tulevat varmasti myös entistä paremmin esiin. Tänä kesänä inventointihankkeeseen on palkattu kuusi arkeologia, jotka inventoivat työpareineen eri puolilla Suomea yhteensä noin 400 000 hehtaaria. Maastotöissä on lisäksi mukana Metsähallituksen vankan paikallistuntemuksen omaavia metsureita sekä arkeologian opiskelijoita. Ensi vuoden inventointitavoite on jo tuplaten isompi, kuten myös palkattavien arkeologien määrä. Koskaan aiemmin ei Suomessa ole moista määrää arkeologeja metsissä yhtä aikaa liikkunut. Hanke lienee myös maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen. Metsähallitus on tosissaan panostanut kulttuuriperinnön selvittämiseen ja turvaamiseen. Suomalaisen metsän syliin on tallentunut monenlaisia muistoja eri aikojen töistä ja ihmisistä. Tarkkaile niitä luonnossa liikkuessasi ja saatat nähdä metsän uusin silmin. Me Metsähallituksessa olemme myös kiinnostuneita sinun havainnoistasi. Seuraamalla paikallisia lehtiä ja esimerkiksi www.metsa.fi:stä löytyvää Hankkeet-sivustoa pääset selville missä päin Suomea inventointimme etenevät. n Luonnonhoitotuotteita metsästäjille - Ka-Nuloukku 230/kpl - Yleis(verkko)loukkusupikoiralle 79,90/kpl minkkiverkkoloukku 34,90/kpl - Ihjälminkki,tainäätäloukku 49,90/kpl - Gävleborgminkki,tainäätäloukku 50/kpl - Jalmarinlaatikkorauta(UUTUUS) 59,90/kpl - Duke120mmraudatminkille 12,90/kpl - Duke160mmraudatnäädälle 19,90/kpl - Duke220mmraudat 24,90/kpl - Conibear120mmminkillejanäädälle 24,50/kpl - Tepaastinlaukaisinpyyntirautoihin 7,90/kpl - Jahtirautapaketti120/2 55/pkt (sis.5kplrautoja) minkinrautojenvirityspihdit 12/kpl - Jahtimajavanrautatarjouspaketti 79/pkt (sis.kahdetraudat+virityspihdit) Nuolukivet: KnzWildjaStandard Lisätietoa tuotteista ja tilaukset: www.erakontti.fi erakontti@erakontti.fi p.010-4409410 Kysy lavatarjous! 58 l Metsästäjä l 4 l 2010
• Karri Oikarinen Oletko jo sinä ottanut käyttöön MKJ:n ja Trackerin tarjoaman ilmaisen maastonavigaattorisi ­ Tracker Hunterin? Metsästäjän ilmaiseen maastonavigaattoriin nyt nettiseuranta Metsästäjäin Keskusjärjestön ja Tracker Oy:n yhteinen turvallisuuskampanja, jonka myötävaikutuksella jokaisella suomalaisella metsästäjällä on mahdollisuus ladata kännykkäänsä ilmainen Tracker Hunter ­maastonavigaattori vuodeksi käyttöön, jatkuu myös alkavalla metsästyskaudella. Palveluun on tulossa uutena toimintona mahdollisuus seurata maastokartalla liikkuvia jahtikavereita ja metsästyskoiria kännykän lisäksi myös Internetissä, esimerkiksi omalta kotitietokoneelta reaaliajassa ­ ja myös jälkikäteen jälkipeleinä. M l MKJ ja Tracker aloittivat ainutlaatuisen palvelun tarjoamisen viime vuonna, jolloin kaikki metsästyskortin maksaneet saivat ladata puhelimeensa ilmaiseksi Tracker Hunter ­maastonavigaattorin vuoden ajaksi. Ensimmäisenä toimintavuonna palveluun liittyi lähes kolmekymmentätuhatta suomalaista metsästäjää. Vuoden ilmaiskäytön jälkeen palvelu muuttuu maksulliseksi. Palvelun suuren suosion vuoksi hinnoittelu jatkolisensseille on saatu maltilliselle tasolle. Kampanja jatkuu edelleen ja jos et etuasi ole vielä käyttänyt, voit ladata Tracker Hunter ­maastonavigaattorin ilmaiseksi puhelimeesi, maksettuasi riistanhoitomaksun. Tällöin ohjelma on voimassa 31.7.2011 asti. Jos varasit maastonavigaattorin viime vuonna, mutta et sitä kuitenkaan ottanut käyttöön, voit käyttää sinulle toimitetun rekisteröintikoodin maastonavigaattorin käyttämiseksi tänä vuonna. ­ Kokemuksemme viime vuodesta olivat erinomaiset. Maastonavigaattorin käyttäminen lisää turvallisuutta metsästystilanteessa ja auttaa muun muassa riistalaskennoissa. Kuva 1 Kuva 2 60 l Metsästäjä l 4 l 2010
• Meidän näkökulmastamme katsottuna tärkeitä ominaisuuksia on paikkatiedon aiempaa parempi käyttöönotto. Kaikki riistalaskennat niin riistakolmioista suurpetohavainnointiin perustuu paikkatietoon ja navigaattorilla on jokaisella metsästäjällä paikkatieto hallinnassa. Siksi halusimme jatkaa yhteistyötä Trackerin kanssa, kertoo MKJ:n viestintäpäällikkö Klaus Ekman. Jälkipelit Internetissä Uusille käyttäjille, mutta toki myös Tracker Hunterin jo ladanneille ja toiminta-aikaa jatkaneille Trackerilla on tarjolla uutuutena nettiseuranta, jossa on mahdollisuus seurata jahtikavereita ja koiria Internetissä ­ isolta ruudulta joko reaaliaikaisesti tai jälkipelinä. Trackerin nettiseuranta kuuluu Tracker Live ­palveluun, ilman eri maksuja. Nettiseuranta löytyy osoitteesta www.trackerhunter.com ­ Vaikka nettiseuranta on suunniteltu mahdollisimman reaaliaikaiseen koiran seuraamiseen, on Trackerin nettiseurannassa ainutlaatuisinta sen "jälkipeli"-ominaisuus, jossa koiran ja metsästäjän työskentelyä voi seurata. Näin näkee erityisen hyvin koiran ja metsästysporukan liikkeiden vaikutukset toisiinsa ja metsästystilanteiden analysoinnista voi oppia aina uusia asioita, kertoo Trackerin tuotepäällikkö Hannu Lohi. Kuvitellaan metsästystilanne, jossa lähdet koiran kanssa hirvenpyyntiin. Lasket koirasi vapaaksi metsässä ja koira lähtee hakulenkille (kuva 1). Näet "livenä" koiran etenemisen maastossa kännykkäsi ruudulta. Koira löytää hirven ja alkaa haukkua. (kuva 2) Sinä hiivit ­ kännykkäsi opastamana - lähemmäksi, samalla kun löytö ns. valuu hivenen, eli hirvi ja koira liikkuvat sinun ja koko muun porukan edellä.(kuva 3) Kotvan kuluttua koira pysäyttää hirven uudelleen ja pääset kaatoetäisyydelle. (kuva 4) Väärä hirvi haukussa, saat koiran kiinni. Kotona pääset nauttimaan Tracker Hunterin nettiseurannan parhaasta ominaisuudesta, jälkipeleistä. Netissä ei nimittäin ole nähtävillä vain päivän mittaan sinun, koirasi ja kavereittesi jättämä jälki, vaan pystyt elämään tilanteen uudelleen ja näet haluamallasi nopeudella ­ joko todellisella nopeudella tai "pikakelauksena". Näet myös tarkan kellonajan tapahtumien kululle. Voit elää metsästystapahtuman aina uudelleen ja uudelleen. ­ Metsästäjä näkee selkeästi, mikä on tilanne mihinkin aikaan päivästä ja miten seurattavat kohteet ­ joita voi olla useita ­ ovat päivän mittaan liikuskelleet. Se tuo ihan uuden ulottuvuuden metsästyskokemuksen jakamiseen. Olemme järjestäneet vuosia erilaisten urheilukisojen, kuten Jukolan viestin seurantoja. Näistä on opittu, että mahdollisuus kelata jälkiä ajan suhteen on erityisen tärkeä tilannekuvan muodostamisessa, selvittää Trackerin tuotepäällikkö Hannu Lohi. Palvelu laajanee ulkomaille MKJ:n ja Trackerin yhteinen kampanja on herättänyt huomattavaa kiinnostusta myös ulkomailla. Vastaava kampanja on jo lanseerattu Ruotsissa, ja vireillä on toiminnan käynnistäminen myös muualla Euroopassa. ­ Näiden maiden metsästysjärjestöjä kiinnostaa turvallisuutta ja metsästyksen tehokkuutta lisäävä palvelu, kun sen tarjoaa ammattimainen ja luotettava toimija, Trackerin toimitusjohtaja Samuli Vanhala toteaa. Näyttääkin siltä, että kännykän kautta tarjottava maastonavigointi on tullut olennaiseksi osaksi metsästyskokemusta ennen muuta Suomessa, mutta yhä enenevässä määrin myös muualla. ­ On hienoa, että saimme tehdä sen ensimmäisenä Suomessa MKJ:n ja Trackerin yhteistyönä, Vanhala päättää. l Kuva 3 Tracker navigaattori ilmaiseksi käyttöön kaikille uusille metsästäjille ja niille jotka eivät ole vielä aiemmin ottaneet sitä käyttöön! Ilmainen käyttölisenssi on ensikäyttäjille voimassa ensi metsästysvuoden loppuun eli 31.7.2011 asti. Käy tutustumassa tuotteeseen ja katso ohjeet www.trackerhunter.fi ! Kuva 4 Metsästäjä l 4 l 2010 l 61
• Eerikki Rundgren Ekin kanssa erällä Erämiehen rinkat R 62 l Metsästäjä l 4 l 2010
• Jaakko Puuperä R l Rinkat ovat isokokoisia reppuja, joissa on Rinkan tärkein ominaisuus on kannettavuus. Varsinkin pidemmillä vaelluksilla hyvin selkään istuvaa rinkkaa osaa arvostaa. Rinkka on hyvin yksilöllinen varusesine, eikä testivoittaja välttämättä sovi jokaisen selkään. päivän aikana tarvittavat kevyet varusteet. Tällaisen pienen repun kanssa ei juuri lähdetä yön yli saati pidempään kestäville eräretkille. tukirakenne. Putkirinkoissa se on ulkoinen ja tehty yleensä alumiinista. Anatomic- eli rosnarinkoissa muovinen tukirakenne on selkäosassa pehmusteiden sisällä. Jäykkä tukirakenne yhdessä kantoviilekkeiden ja lantiovyön kanssa muodostavat rinkan kantolaitteen. Monet vanhemmat erämiehet muistavat aikaisemmin rinkalla tarkoitetun ainoastaan perinteistä putkirinkkaa. Nykyään valmistajat ja jälleenmyyjät rinkasta puhuessaan tarkoittavat kuitenkin lähes yksinomaan anatomic- eli rosnarinkkaa. Selvyyden vuoksi puhun joko rosna- tai putkirinkasta. Myös rinkat ja reput tuppaavat menemään usein sekaisin. Itse tarkoitan repulla pientä päiväreppua, johon mahtuvat korkeintaan metsästys- tai muulla retkellä Paino lantiolle Putki- ja rosnarinkkoja löytyy alle 60-litraisista jopa yli 100-litraisiin, joten molemmista on kaveriksi pitkille vaelluksille. Tärkeimmät ostopäätökseen vaikuttavat kriteerit tulisivat olla istuvuus ja kannettavuus, vasta tämän jälkeen tulevat muut ominaisuudet kuten tilavuus ja pakattavuus. Vaikka tavarat löytäisivät hyvin rinkassa paikkansa, ei se lämmitä, jos rinkan kantaminen on yhtä tuskaa. Useimpien rinkkojen kantolaitteissa selän pituutta voidaan säätää. Jos se ei tästä huolimatta istu kuin valettu omaan selkään, ei kyseistä rinkkaa pidä ostaa, vaikka se muilta ominaisuuksiltaan miellyttäisikin. Tärkeintä on saada rinkka asettumaan selkään niin, että valtaosa sen painosta tulee lantiolle. Leveä ja hyvin istuva, pehmustettu lantiovyö onkin rinkan kantolaitteen ehdoton ykkösominaisuus. Kun lantiovyö tuntuu Kantajien lisäksi suojataan kannettava, kun rinkan päälle vedetään vesisateen ajaksi erillinen sadesuoja. Tämän lisäksi ainakin makuupussi ja vaihtovaatteet tulisi pakata kuivasäkkeihin tai muovipusseihin. Melontaan ja muuhun vesiretkeilyyn on saatavissa paljon erilaisia kantoviilekkeellisiä reppuja ja kasseja, joissa vaelluksen varusteet pysyvät takuuvarmasti kuivina. hyvältä ja tukevalta, katsotaan että kantoviilekkeetkin asettuvat hyvin hartioille. Mikä tahansa rinkka tuntuu tyhjänä hyvältä selässä. Tämän vuoksi uutta rinkkaa täytyy sovittaa selkään mahdollisimman täyteen pakattuna ennen ostopäätöstä. Sitä olisi hyvä saada myös kannettua tovi. Jos joltain tutulta löytyy samanlainen rinkka lainaan kokeiltavaksi, niin aina parempi. Myös naisille löytyy nykyään omia rinkkoja. Näissä on muun muassa huomioitu rinnat olkaviilekkeiden muotoilussa ja rintaremmin sijoittamisessa. Naisten rinkat ovat yleensä myös yleisrinkkoja hieman kapeampia. Yksi ja sama rinkka sopii vain ani harvoin perheen kaikille eränkävijöille. Aikoinaan erämies sai kummasti vähäiset varusteensa mahtumaan pieneen juuttisäkkiin tai tuohikonttiin. Kuvassa Pentti Sarja lähdössä metsätöihin itse tehdyn tuohikontin kanssa. Mies hevosena Putkirinkat ovat tilavia ja niihin pakkaa helposti pidemmänkin vaelluksen varusteet. Niissä on yleensä myös runsaasti ulkoisia kiinnityspisteitä. Tilaa vieviä varusteita, kuten teltan ja makuupussin, saa kiinnitettyä pään yläpuolelle nousevaan kehikkoon, jossa ne pysyvät tukevasti paikoillaan. Itse käytän putkirinkkaa silloin, kun kannettavaa on todella paljon. Esimerkiksi kuvausreissuilla, kun kaikkien normaalien retkeilyvarusteiden lisäksi kannettavana on kaikki kamerakalusto, kyttäyssuoja ja naa- Metsästäjä l 4 l 2010 l 63
• Selkä suorana rinkka selkään n Tottuneen kulkijan Rinkka nostetaan maasta ja tuetaan toisen reiden päälle... ...toinen käsi siirtyy rinkan alle jonka jälkeen rinkka heilautetaan selkään. Kuvat: Hanna Sarja Ensin kiristetään lantiovyö ja tämän jälkeen olkaviilekkeet ja mahdollinen rintaremmi. selässä parisenkymmentä kiloa painava rinkka kulkee vielä kohtuullisen kevyesti. Rinkan selkään nostamisessa piilee kuitenkin aina pieni vaaran paikka: yksikin väärä liike, ja matkanteko saattaa päättyä selän venähtämiseen. Rinkkaa selkään heitettäessä se nostetaan maasta ensialkuun reiden päälle. Toinen käsi siirtyy rinkan alle jonka jälkeen rinkka heilautetaan selkään. Selkä pidetään koko ajan suorassa eikä vartaloa saa kiertää. Rinkan ollessa selässä kiristetään ensin lantiovyö ja tämän jälkeen olkaviilekkeet. Lyhyellä tauolla rinkkaa ei välttämättä tarvitse ottaa selästä ensinkään. Riittää kun istuu alas, jolloin rinkan paino nousee pois hartioilta. Lihaksia kannattaa kuitenkin lepuuttaa aina välillä. Varsinkin pidemmillä vaelluksilla matkantekoa on hyvä tauottaa riittävän usein ja laskea raskas rinkka hetkeksi maahan. Aseenkantorinkassa torrakkoaan kantavien kannattaa muistaa aseen piipun pistävän reilusti rinkan pohjan alapuolelle. Aseen ollessa rinkassa sen kanssa ei noin vain istuta alas. Myös rinkkaa alas laskettaessa se pitää asettaa maahan pitkin pituuttaan, ellei ensin ole ottanut asetta rinkasta pois. n miointiverkko, on tilava ja tukeva putkirinkka aivan ehdoton valinta. Putkirinkan ulkoinen kantolaite vaatii kuitenkin paljon tilaa esimerkiksi auton takatilassa. Autoa pakattaessa osan rinkkaan kiinnitetyistä tavaroista joutuukin todennäköisesti irrottamaan matkan ajaksi. Julkisissa kulkuvälineissä saati lentokentillä leveä putkirinkka ei ole ensinkään miellyttävin vaihtoehto. Putkirinkka onkin parhaimmillaan, kun varusteita on paljon ja rinkan joutuu pakkaamaan ääriään myöten. Sen sijaan puolityhjänä selässä keikkuva iso rinkka tuntuu huteralta, kun rinkan sisällä olevat tavarat eivät pysy tukevasti paikoillaan. Putkirinkoissa kun useimmiten ei ole kompressiohihnoja. Rosnarinkkojen valttina on niiden muunneltavuus. Vajaankin rosnan saa kiristettyä kompressiohihnoilla tiukaksi paketiksi. Pääliläppä ja sivutaskut saattavat olla myös kokonaan irrotettavissa. Ja vaikka rosna olisi pakattu täyteen, on se kapeampi kuin putkirinkka eikä vie yhtä paljon tilaa. Vaikka rosnarinkoissakin on ulkoisia kiinnityspisteitä, on mahdollisimman iso osa varusteista hyvä saada pakattua niiden sisälle. Varsinkin rosnan päälle pakatut varusteet, kuten teltta tai makuupussi, heiluvat herkästi ja häiritsevät tasapainon pitämistä. Rosnaa ei kannatakkaan ylipakata kovin paljoa. Vaikeakulkuisessa maastossa rosnaa on mielestäni mukavampi kantaa kuin putkirinkkaa. Hyvin pakattu rosna istuu tukevasti Isoimmissa aseenkantorinkoissa kulkevat aseen ja muiden metsästystarvikkeiden lisäksi ainakin viikonlopun tai jopa hieman pidemmänkin reissun varusteet. selässä, jolloin tasapainon säilyttäminen on helpompaa. Ja jos en talvella vedä varusteitani ahkiossa, pakkaan ne putkirinkkaa paljon mieluummin rosnaan. Hyvin selkään istuva rosnarinkka on erittäin mukava kantaa, kunhan valtaosa varusteista vain mahtuu itse rinkan sisälle. Ulkopuolelle jäävät isot ja painavat varusteet keikkuvat helposti. Rinkan pakkaaminen Ei ole yhdentekevää miten varusteet tulee rinkkaan pakanneeksi. Pakkaamisen merkitys kasvaa sitä mukaa, mitä pidemmästä vaelluksesta on kyse ja mitä enemmän varusteita täytyy kantaa mukana. Pääsääntöisesti raskaat varusteet tulisi sijoittaa rinkan sisälle mahdollisimman lähelle selkää. Metsästäjille tarkoitetuissa aseenkantorinkoissa tämä on otettu hyvin huomioon. Ase, joka on usein raskain yksittäinen varusesine, sijoittuu aseenkantorinkassa aivan selän taakse, jossa se pysyy myös tukevasti paikoillaan. Tarvittaessa aseen saa kuitenkin kotelosta nopeasti esille. Rinkkaa pakatessa kannattaa miettiä, mitä varusteita missäkin vaiheessa päivää tarvitsee. Vasta illalla leirissä esiin otettavan makuupussin ja kenties osan vaihtovaatteista voi pakata alimmaisiksi. Lounastarvikkeet, tauko- ja sadeasu sekä ensiapuvälineet kannattaa sen sijaan olla nopeasti saatavilla. Pikkuesineet ja -naposteltavat häviävät helposti isoon pussiosaan ja siksi ne on hyvä sijoittaa rinkan sivu-, pääli- ja etutaskuihin. Näin ne ovat tauoilla myös helposti ja nopeasti löydettävissä. Vaatteet ja ruuat kannattaa pakata rinkkaan omiin muovipusseihinsa tai kuivasäkkeihin. l 64 l Metsästäjä l 4 l 2010 Jaakko Puuperä Jaakko Puuperä
• Kesän kuuma saunatarjous E i saalis ole aina tärkeintä. Erämies tietää, mikä nautinto on pitkän jahtipäivän päätteeksi riisua päältä märät vaatteet, oikaista puutuneet jalkansa saunan pehmoisissa löylyissä ja saada päivän kahvi- ja makkarakuurin päälle lämmin ateria. Ja kun raukeus hiipii jäseniin, voi kellahtaa laverille kaikessa rauhassa ja antaa unen tulla... Nyt nopeille (20 kpl) terassi kaupan päälle, soita heti! Aivan uskomaton valmiusaste. Täysin käyttövalmiit massiivihirsiset Eräkämpät, Saunamökit, Savusaunat, Pihasaunat sekä Aitat. Jopa tunnissa toimituksesta käyttövalmiina! Menestyksen kunniaksi SuurVoitto-arvonta. Huippupalkinnot: eräkämppä, sauna tai aitta. Arvo 10.000 . Tarkemmat tiedot SuurVoitto-arvonnasta sekä osallistuminen osoitteessa www.perinnesauna.fi tai myymälässä. Soita ja varaa henkilökohtainen esittely: KYLLÄ, se tulee valmiina! Vantaa Petikko Tarjoustalon piha 040 517 7608 Lahti Renkomäki Kodin Terran piha 050 400 8343 Piippola Tehdas Museotie 1528 044 289 5855 Metsästäjä l 4 l 2010 l 65
• Harto Lindén Tutkijan tuntoja Mitä­Miten­Miksi? n MMM on lehtemme lukijoille tuttu ja luotettava kirjainyhdistelmä. Mitä­Missä­Milloin-kirjat ovat jo viime vuosisadan puolivälistä kerranneet ja raportoineet vuoden tapahtumat. Lapsuuden ja varhaisnuoruuden tiedonjanoon nämä kirjat olivat omiaan, syvempiä analyysejä ja tutkivaa journalismia ei siinä iässä heti osannutkaan kaivata. MMM-kirjat dokumentoivat mitä tapahtui missäkin päin maailmaa minäkin päivänä. Tällainen tieto on sinänsä arvokasta, etenkin jos tieto kattaa pitkiä vuosisarjoja. Dokumentoiva tieto ei sinällään ole varsinaista tutkimusta, mutta yhteiskuntatutkija voi hyvinkin käyttää MMM-kirjojen tietoa aineistona omissa analyyseissään. Tulosohjaajamme maa- ja metsätalousministeriö, lyhenteeltään myös MMM, pyytää Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta usein samankaltaista "MMM-tietoa", kantojen runsauden pitkäaikaisseurantaa tai jonkin poikkeavan luonnonilmiön riistaseuraamusten selvittämistä. Tällainen tieto on hallinnoivalle viranomaiselle välttämätöntä, ja tiedon hankinta kuuluu eittämättä tutkimuslaitokselle. Nykyisen taloustilanteen puristuksissa ongelmaksi nousee, että nämä seurannat ja dokumentointitehtävät ovat syödä kaikki resurssimme, oikealle tutkimukselle ei jää varoja juuri lain- kaan. Mitä sitten on oikea tutkimus? Oikea tutkimus ei tyydy toteamaan tapahtunutta, oikea tutkimus esittää mitä-kysymyksen lisäksi myös tärkeät kysymykset miten ja miksi. Uskaltaisin väittää, että selvitystyö muuttuu tutkimukseksi silloin, kun osataan vastata miten-kysymykseen. Silloin tunnistetaan myös se prosessi, minkä johdosta jotakin on tapahtunut. Tiede vastaa lisäksi visaisimpaan kysymykseen miksi. Tiede tutkii kriittisen analyyttisesti ja järjestelmällisesti eliöiden, ilmiöiden ja ympäristötekijöiden välisiä suhteita ja niiden sopivuutta kokonaisuuteen. Tieteellinen tutkimus tuottaa uutta tietoa, joka on avointa kritiikille ja julkisuudelle, näin tieteellinen tutkimus korjaa itseään. Tieteellinen tulos ei todellakaan ole aina lopullinen totuus, vaan usein paras saatavilla oleva käsitys. Yhteiskunta ja hallinto-organisaatio ei "osaa" eikä sen pidäkään vaatia tutkimukselta näitä miksi-kysymyksien ratkaisuja. Tiedemies itse helpoimmin löytää niiden narujen päät, joista kulloinkin on nykäistävä. Tieteelliseen tutkimukseen liittyy oleellisesti teoreettinen viitekehys. Jonkin ilmiön tutkimista varten luodaan viitekehys ­ tausta, joka liittää työn johonkin laajempaan ilmiöön, ja jota vasten tutkittavaa ilmiötä halutaan tarkastella. Viitekehyksellä tarkoitetaan tutkimusongelmien ja hypoteesien yksi- tyiskohtaista koostetta, jossa tutkimuksessa esiintyvät käsitteet on määritelty. Jotkut "soveltavat tutkijat" haluavat viitata kintaalla viitekehyksille, mutta täytyy muistaa tieteellisten tulosten tuottavan ymmärrystä asioista yleisemminkin kuin vain kyseiseen tutkittavaan tapaukseen. Tulosten yleistettävyys ja monikäyttöisyys paranevat. Olemmeko sitten vakavissa vaikeuksissa kun resurssit ohjautuvat sinänsä välttämättömiin seurantatöihin? Onneksi emme ole! Esimerkiksi suurpetotutkimuksemme kerää perustöidensä yhteydessä paljon muutakin aineistoa, joka mahdollistaa korkeatasoisen kansainvälisen tieteellisen tutkimuksen. Tämä lisäaineisto mahdollistaa esimerkiksi kanta-arviointien oikeellisuuden arvioinnin ja kantojen hoidon perusteiden oikean ymmärryksen. Petokantojen oikeaan hoitoon ei todellakaan riitä "valistunut arvaus" petojen lukumäärästä. Tarvitaan valtavasti tietoa populaatiodynamiikasta, liikkumisesta, genetiikasta, käyttäytymisestä ja niin edelleen. Kuten Ilpo Kojola lehden viime numerossa kirjoitti, tämä työ vaatii valtavasti yhteistyötä. Onnistunutta yhteistyötä ei kuitenkaan synny, mikäli päävastuullinen tutkija ei ole osoittanut kykyjään tieteen eturintamilla. On myös taivaan onni, että metsäriistamme pääasiallinen seurantamuoto, riistakolmiolaskenta, tuottaa niin paljon muutakin tutkimusaineistoa, että tutkijoille riittää laadukasta aineistoa jopa muille jaettavaksi. Tämä avoimuus onkin ensiarvoisen tärkeää, sillä yhteistyö on voimakkain aseemme taistossa niukkuutta vastaan. Tähän mennessä riistakolmioihin ainakin osittain nojautuvia väitöskirjoja on syntynyt puolisentoista kymmentä, ja tieteellisiä artikkeleita varmastikin satakunta kappaletta. Kolmioaineisto mahdollistaa niin populaatiodynaamiset, maisemaekologiset kuin peto-saalissuhteiden tutkimukset sekä jopa metsäriistan monimuotoisuuden mittaamisen ja siitä juontuvat ns. makroekologiset tutkimukset. Kyselevä ja kyseenalaistava tutkija on aarre yhteisölleen. Meilläkin tutkijakunnan rakenne tulee nopeasti muuttumaan, mutta tutkimuksen laadukkuudesta ei saa muutoshuumassa tinkiä eikä muuta tiedeyhteisöä pidä ujostella. n 66 l Metsästäjä l 4 l 2010
• Monarch ­ tarkkuutta kun tarvitset sitä eniten Nikonin uusi Monarch-kiikaritähtäin ­ ratkaisevaan hetkeen näköpiirissä Nikonin uusi, loistava kiikaritähtäin aloittaa metsästyskauden. Monarch E1,1-4x24 puna/viher-näkökentällä ja pienellä 1,1-kertaisella ille suurennuksella sopii parhaiten lyhyille ja keskipitkille seen. s ampumaetäisyyksille, esimerkiksi hirvenmetsästykseen. pa p Kiikaritähtäimen näkökenttä on laaja ja kirkas ­ jopa hämärässä ja sumussa. Optiikka on Nikonin huippulaatua. aatua. a Uusi Monarch nopeuttaa ja helpottaa tähtäämistä ­ lopun opun jätämme sinulle. Monarch E 1,1-4x24 , NIKON NORDIC AB Äyritie 8 B, 01510 Vantaa, Puh. 0207589570, www.nikon.fi Metsästäjä l 4 l 2010 l 67
• Johanna Peltokangas Salametsästys ­ ammattimaista rikollisuutta Salametsästykselle on tyypillistä, että sitä harjoittavat toistuvasti samat henkilöt. Tämä osoittaa, että kiinnijäämisriskiä ei pidetä korkeana eikä rangaistuksia rikollisuutta estävänä. Metsästysrikosten toteennäyttäminen on vaikeaa, ja niistä selviää yleensä sakoilla sekä salametsästyksessä käytettyjen välineiden menettämisellä. Johanna Peltokangas on selvittänyt pro gradu -työssään salametsästystä ja sen muotoja vuosien 2000­2008 oikeustapauksissa. tomia vankeusrangaistuksia ei tutkimusaineistossa (207 oikeustapausta) ollut tuomittu lainkaan. Pisin tuomittu ehdollinen vankeus oli vuosi ja neljä kuukautta. Olennainen osa tuomioita ovat menettämisseuraamukset, jotka usein ovat ankarin rangaistus. Ongelmana metsästysrikosten osalta on niiden toteennäyttäminen. Lisäksi ammattimaisia salakaatoja tekevät voivat esitutkinnassa myöntää teot, mutta kiistävät ne oikeuden istunnossa. Tutkimusaineistossa on 207 oikeustapausta, jotka käsittelivät syytteen mukaan metsästysrikoksia. Suurin osa (78) niistä käsitteli hirviin liittyviä metsästysrikoksia. 35 kappaletta koskivat hirvilehmää, jota seurasi vähintään yksi alle vuoden ikäinen vasa. Toiseksi suurimman ryhmän (43) muodostivat metsästysrikokset, joissa teko kohdistui metsäkanalintuihin. Suurpetojen osalta teot kohdistuivat suurelta osin karhuihin, sillä niitä oli 12 tapausta. Viidessä tapauksessa metsästysrikos kohdistui susiin. Kolmessa tapauksessa metsästysrikoksen kohteena oli ilves ja yhdessä tapauksessa ahma. Muista hirvieläimistä oikeustapauksissa tuli esille kolmessa tapauksessa metsäkauris ja myös kolmessa tapauksessa metsäpeura. Metsästyksenjohtaja oli ollut osallisena metsästysrikokseen kolmessa tapauksessa. Syyte oli hylätty 52 tapauksessa. Vain kuudessa tapauksessa syytetty oli jätetty tuomitsematta rangaistukseen. Hovioikeuteen oli valitettu 45 tapauksessa. Hovioikeudessa 28 tapausta pysyi kokonaan ennallaan, kymmenen tapausta osittain ennallaan, kuudessa tapauksessa rangaistus koveni ja viidessä tapauksessa lieveni. M l Metsästysrikoksia on yhteiskunnassam- me pidetty yleensä vähämerkityksellisinä. Erityisesti viime aikoina metsästysrikosten kohdalla huomiota on herättänyt niihin liittyvä muu rikollisuus ja järjestäytynyt rikollisuus. Metsästysrikollisuudessa on todettavissa taloudellisen rikollisuuden piirteitä. Suurpetojen salakaadot ovat viime vuosina nousseet julkisuuteen erityisesti Lapissa. Sakoilla selviää Metsästysrikoksista ja -rikkomuksista on pääsääntöisesti määrätty rangaistukseksi sakkoa. Ehdollinen vankeusrangaistus tulee kysymykseen vain vakavissa teoissa. Ehdot- Metsästysrikoksen kiinnijäämisriskiä ei pidetä korkeana eikä rangaistuksia rikollisuutta estävinä. Kiinnijäämisriski pieni Salakaatojen ammattimaisuutta osoittaa se, että samat henkilöt toistuivat useissa tapauksissa rikoksentekijöinä. Tämä osoittaa sitä, ettei metsästysrikoksen kiinnijäämisriskiä pidetä korkeana eikä rangaistuksia rikollisuutta estävänä. Myös metsästyskieltoon tuomittuja oli oikeustapausaineistossa toistamiseen rikoksentekijänä. Useissa tapauksissa metsästysrikoksen rajaaminen on vaikeaa eli käytännössä ei osata rajata, onko kyse metsästysrikoksesta tai -rikkomuksesta vai jostain muusta teosta. Metsästyksen määrittely korostuu eräässä tapauksessa, jossa oli epäselvää onko kyseessä riistaeläin vai ei. Metsästyksen katsotaan kohdistuvan luonnonvaraiseen riistaeläimeen. Luonnonvaraisen riistaeläimen määritteleminen vaikuttaa syytenimikkeen syytteen valintaan. Metsästysrikoksiin voi liittyä myös muuta rikollisuutta. Oikeustapausaineiston perusteella metsästysrikoksiin liittyi muun muassa rattijuopumus, ampuma-aserikos, luonnonsuojelurikos, eläinsuojelurikos ja maastoliikennerikkomus. Oikeustapausaineistossa rikoksentekijöiden ikä vaihteli nuorista rikoksentekijöistä eläkeläisiin. Aineistossa kaikki metsästysrikoksesta syytettyinä olleet olivat miehiä. Lisäksi tavanomaista oli, että rikoksentekijällä oli usean vuoden metsästyskokemus. Nuorilla rikoksentekijöillä teko johtui yleensä ymmärtämättömyydestä tai piittaamattomuudesta. Osa teoista johtui tunnistamisvirheestä. l Artikkeli perustuu Johanna Peltokankaan keväällä 2010 Lapin yliopistossa valmistuneeseen pro gradu -tutkimukseen Metsä- ja metsästysrikokset sekä -rikkomukset Suomessa ja Ruotsissa vuosina 2000­2008. 68 l Metsästäjä l 4 l 2010
• Hirvien salakaadot erittäin suunnitelmallisia Seuraavassa tapauksessa oli kyse ammattimaisesta hirvien salakaatamisesta, joka kuvaa hyvin salakaatotoimintaa. n "A oli ilman pyyntilupaa kaatanut kuusi hirveä. A oli kätkenyt ja myynyt hirvenlihat. Takavarikoitujen lihojen joukossa oli ollut lehtimaha, joka osoitti hirven ammutun touko­ kesäkuun vaihteessa. Eräästä hirven niskasta oli preparoitu kiväärin luodin kantaosa, joka osoitti sen ammutun A:n kiväärillä. A ja B olivat vuokranneet lomamökin, jossa oli käsitelty lihoja pesuhuoneessa. Käräjäoikeuden perusteluissa on mainittu, että aseiden laatu ja äänenvaimentimet olivat osoitus salametsästyksestä, samoin löydetty luoti niskasta. Lisäksi perusteluissa on mainittu lomamökissä suuren lihamäärän käsittely, kuusi kieltä ja lehtimaha. A ei ollut esittänyt uskottavaa alkuperää ruhojen alkuperästä. A oli myynyt lihaa hotelleihin. Käräjäoikeuden mukaan salametsästys toteutuneessa laajuudessaan oli edellyttänyt suunnitelmallisuutta, valmistautumista ja rikoksen jälkien peittämistä. A:lle tuomittiin seitsemän kuukautta ehdollista vankeutta. Lisäksi hän menetti valtiolle lihojen arvona 7 352,45 markkaa, sotilaskiväärin, kiikarin, äänenvaimentimen ja lihamyllyn. Hänet määrättiin neljän vuoden metsästyskieltoon. Lisäksi hänen tuli maksaa valtiolle pyyntiluvat kolme tuhatta markkaa, hirvien arvona 22 500 markkaa, rikoksen tuottamana hyötynä lihoista 7 160 markkaa, todistelukulut 479 markkaa. B:n osalta lausunnon antaminen laittoman saaliin kätkemisestä raukesi, mutta hänet tuomittiin menettämään rikoksen tuottama hyöty eli myymänsä lihojen arvon 6 420 markkaa valtiolle." Vastaajat valittivat hovioikeuteen. B:n osalta mökkiin majoittuminen ei riittänyt näytöksi siitä, että myyty hirvenliha olisi ollut rikoksella saatua. Hovioikeus päätti, ettei A:n tuomiota muuteta ja hänen on korvattava todistelukustannukset 870,22 euroa valtiolle. B:n osalta menettämisvaatimus taloudellisen hyödyn osalta (6 420 markkaa) hylättiin. Käräjäoikeudessa jäi näyttämättä, että hirvet olisi ammuttu tieltä auton suojasta. Kaiken kaikkiaan A:lta oli takavarikoitu yli 427 kiloa hirvenlihaa. Yksi kaadoista oli tapahtunut jouluaaton ja joulupäivän välisenä aikana. Lihamyllyn menettämistä rikoksentekovälineenä oli perusteltu toiminnan laajamittaisella luonteella. Tuomion perusteluissa käräjäoikeus oli pitänyt A:n toimintaa taloudellisena rikollisuutena. A oli tuomitsemishetkellä jo aikaisemmin tuomittu ehdolliseen vankeusrangaistukseen. Hirvien salakaadoille on tyypillistä saman- lainen tekotapa. Tavanomaisesti yksi henkilö lähtee ampumaan hirven. Saatuaan hirven ammutuksi hän soittaa paikalle nylkijät, joita on tavanomaisesti kaksi. Hirvet nyljetään nopeasti ja kielet otetaan useissa tapauksissa pois päästä. Neljäs henkilö kuljettaa lihat ostajalle, joka on ennakolta tiedossa. Lisäksi toiminta on vakiintunutta joko suullisten sopimusten tai toiminnan kautta. Hirvien salakaadoille on ominaista, että toimintaa jatketaan pitkän aikaa. Erityisesti hirvien salakaadot laajana toimintana ovat kuin tilaustoimintaa; siinä on selkeä työnjako ja ostaja on etukäteen tiedossa. Lisäksi lihoista saadut rahat jaetaan tekijöiden kesken. Rikoksentekijät ovat osassa oikeustapauksissa pitäneet kirjaa ammutuista eläimistä, tekopaikoista ja niistä saaduista rahoista. Tavanomaisesti hirvet ammutaan metsäautotieltä tai sen lähimaastosta. Vain harvoissa tapauksissa hirvestä jäljelle jääneitä ruhon osia yritetään peitellä. Yleensä vain parhaat palat hirvestä otetaan mukaan ja loput jätetään maastoon. Ehdottomasti koko aineiston laajin tapaus käsitti 83 syytekohtaa. Kyse oli laajasta metsästysrikollisuudesta. Tapauksessa oli selkeitä ammattimaisen toiminnan piirteitä, sillä oli sovittu lihojen toimittamisesta, rahojen jakamisesta ja tehtävistä. Suuresta syytemäärästä huolimatta useita syytekohtia hylättiin riittävän näytön puuttumisen vuoksi. Lisäksi säännönmukaista oli, että tekijät muuttivat oikeudessa esitutkinnassa antamiaan kertomuksia. Pääasiallisesti oikeus piti kuitenkin esitutkintakertomuksia uskottavina. "A, B, C ja D olivat toimineet tapauksessa tekijäkumppaneina. Tapauksessa oli ammuttu pääsääntöisesti salakaatoina hirviä, mutta lisäksi myös metsäkanalintuja. Pääsääntöisesti vähintään kaksi päätekijöistä (A­D) oli kierrellyt autolla metsäautoteitä mukanaan äänenvaimentimella varustettu kivääri ja heidän tarkoituksenaan oli ollut etsiä hirviä. Hirvet oli ammuttu tien läheisyyteen. Heti ampumisen jälkeen oli poistuttu paikalta ja palattu myöhemmin nylkemään ja paloittelemaan. Lihat oli kuljetettu pois ja ne oli jaettu mukanaolijoiden kesken tehtävästä riippumatta. Myös lihojen myynnistä saadut rahat oli jaettu tekoon osallistuneiden kesken. Rikokset oli tehty 1.9.1998­3.1.2003." Ampumisessa oli käytetty useita eri aseita, ammuttu autoa apuna käyttäen, lisäksi lihat oli pääsääntöisesti myyty samalla firmalle. Metsästyksessä oli käytetty apuna halogeenivalaisimia. Tapauksen syytteet olivat: ampumaaserikos, metsästyslain säännösten rikkominen, 23 laittoman saaliin kätkemistä, joista kymmenen toissijaisia syytteitä, 58 metsästysrikosta. Tapauksessa oli yhdeksän syytettyä (neljä päätekijää, kaksi ampujaa, kaksi saaliin käsittelijää ja lihan ostaja). n Metsäkanalintuja salametsästetään hetken mielijohteesta n Metsäkanalintujen kohdalla teko tehdään pääsääntöisesti ilman suunnitelmallisuutta. Metsäkanalintu ammutaan tällöin tieltä, tiealueelta, autossa istuen tai auton suojasta. Tyypillisesti teon kohteeksi joutuu kiviä syömässä oleva metso tai koppelo tai tien varren puissa latvassa istuva teeri. Teko johtuu siis pikemminkin mielijohteesta ilman suunnitelmallisuutta. Metsäkanalintuja oli ammuttu tieltä tai sen läheisyydestä sekä lintujen metsästys- että rauhoitusaikana. Metsäkanalintujen osalta ei esiintynyt laajamittaista salametsästystä, vaan kyse oli yksittäisistä tapauksista. n Suurpetojen salametsästystavat kuvastavat petovihaa n Suurpetojen kohdalla suunni- telmallisuus esiintyi suurpedon jäljittämisenä, sovittuna passiketjuna, saaliin jakona ja saaliin ostamisena. Lisäksi tunnettuja ovat ns. häkkikarhu-tapaukset, joissa eläintä on pidetty laittomasti vangittuna. Yleensä olosuhteet häkissä eivät ole olleet kelvolliset, vaan karhut ovat laihtuneet ja stressaantuneet. Tällöin asiaan liittyy eläinsuojelullisia näkökohtia. Suurpetojen kohdalla teot kuvastavat petovihaa. On ymmärrettävää, että elinkeinonharjoittajat kokevat pedot uhkaksi elinkeinolleen. Suurpetojen kohdalla metsästystavat ovat mitä moninaisimmat, sillä apuna käytetään usein muun muassa moottorikelkkaa, rautoja, loukkua, syöttejä tai myrkkyjä. Lisäksi teot tapahtuvat alueille, joilla suurpetoja ei saisi metsästää. Suurpedot salakaatojen kohteena joutuvat selvästi kohtaamaan epäasialliset metsästysmuodot ja -menetelmät. n Metsästäjä l 4 l 2010 l 69
• Liikuttavan halpa Tarjoukset voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää. Koko- ja värivaihtoehdot voivat vaihdella myymälöittäin! BIG BANG BIG BANG Halti Riekko jahtireppu aton. Materiaali hiljainen ja kahisem . Oma malli oikea ja vasenkätisille it. Paino 0,4kg. Mukana riistanyör Hunters Specialties naamiohuppu ja käsineet BIG BANG Muck Boot Avon Kevyt ja lämmin jokasään saapas. Väri: vihreä. Koot: 37-48. 16,90 (99,90) Yhteensä BIG BANG Pro Logic 3-D camo naamioitumispuku 3-D metsästyspuku. 32,90 Ostettavissa myös verkkokaupasta! BIG BANG Tuulen- ja vedenpitävä metsästysasu Gore-Tex Housut -kalvolla. Laadukas ja mukava mikrokuitumateriaali. Koot: s-xxxl. 5 9,90 229 Takki Chevalier Ranger light takki tai housu BIG BANG 69,90 Paljon ase,- patruuna,retkeily- sekä kalastuspoistoja 179,,(369,-) (269,-) Ostettavissa myös verkkokaupasta! e mälässämm Myy on nyt ALE!ytöjä. n lö Tule tekemää Tutustu asevalikoimaamme ja tarjouksiimme myös verkossa www.budgetsport.fi 70 l Metsästäjä l 4 l 2010
• a urheilukauppa BIG BANG Saga steel 12/70 32g 25 kpl rasia Korvaava teräspatruuna vesilinnustukseen. Haulikoot: 3,3mm, 3,5mm ja 3,7mm. BIG BANG Haulikoko: 3,1mm. Fiocchi 12/70 lyijypatruuna 32g 25kpl/rs BIG BANG Beretta Silver Pigeon haulikko Viidellä vaihtosupistajalla. Kova laukku. 7,95 25 kpl BIG BANG ktorit. Kolme vaihtosupistajaa, extra e. Sopii Finnclassicin vaihtopiipuill Kovamuovisalkussa. 7,95 25 kpl Leijona Hunter 12/76 päällekkäispiippuinen haulikko BIG BANG Sorsastuspatruunat 10 kpl rasia 32g. Gyttorp Silver 12/70 Volfram Koot: 3 ja 5. Laadukas Volfram innustukseen. patruuna vesil 1850,10 kpl (2400,-) BIG BANG Nordic Hunter M68 VHF-puhelin evesitiivis, 26-kanavainen vhf-puhelin. Roiskn-akku, teho-akulla ja pöytälaturilla. Li-io 5 vuotta. u vyökiinnike ja pöytälaturi. Taku 795,(299,-) (919,-) 27,90 179,- Ostettavissa myös verkkokaupasta! Espoo Friisilä Lempäälä Ideapark Raisio Kuninkoja Oulu Limingantulli Kuitinmäentie 27, 02240 Espoo · Ark. 10-20 la 10-17 su 12-16 Ideaparkinkatu 4, 37570 Lempäälä · Ark. 10-20 la 10-18 su 12-18 Itäniityntie 11, 21280 Raisio · Ark. 10-19 la 10-16 su 12-16 Kempeleentie 4, 90400 Oulu · Ark. 10-19 la 10-16 su 12-16 Metsästäjä l 4 l 2010 l 71
• Aku Ahlholm, vs. erikoissuunnittelija, eräviestintä, Metsähallitus, Kuvat Aku Ahlholm Aimon viimeinen tehoisku Metsähallituksen erätarkastajat järjestivät poliisin ja Rajavartiolaitoksen kanssa keväällä tehovalvontaa erämaissa. Kainuussa konkari Aimo Tervamäki järjesti vielä yhden suuren valvontaiskun ennen kuin siirtyy reserviin 2011. Haavi ei jäänyt tyhjäksi. Aimo Tervamäki (vas.) ja Jouko Malinen kuuntelevat, kun Terho Lipponen ja Kalevi Lauronen kertovat havainnoistaan erämaassa. P l Puolessa tunnissa olemme törmänneet karhun ja ahman jälkiin. Pian erätarkastaja Aimo Tervamäki saa tiedon, jonka mukaan myös susia ja ilveksiä on ollut liikkeellä. Kyllä ainakin Kuhmossa näyttää olevan petoja. ­ Vähintään riittävästi, Tervamäki sanoo mietteliäänä ja pyörittää päätään. Petojen määrä teettää töitä. Nyt on menossa Tervamäen järjestämä Kainuun erämaiden tehovalvontaviikko, jossa on mukana yhdeksän partiota Metsähallituksesta, Rajavartiolaitokselta, poliisista ja vielä liikkuvasta poliisista. Koko alkuvuonna on tapahtunut poikkeuksellisen paljon: on ollut epäiltyjä salatappoja, epämääräisiä taljoja, laittoman pyynnin valmisteluita ja jopa suden jalkanarupyyntiä. Tutkittavaa siis riittää. ­ On niin laajat erämaa-alueet, että viranomaisten yhteistyö on erittäin tärkeää. Tänne yhden miehet hukkuu, Tervamäki toteaa. Tervamäen ja rajavartiomestari Jouko Malisen partio kiertää tiedossa olevat haaskat ja tutkii niiden luvallisuutta. Sen lisäksi parivaljakko tutkii, mitä petojen jäljiltä löytyy. Samaa työtä tekevät muutkin tehovalvontaan osallistuvat partiot. Osa partioista 72 l Metsästäjä l 4 l 2010
• Rajavartiomestari Jouko Malinen on yksi Kainuun rajavartioston niistä työntekijöistä, jotka ovat erikoistuneet erävalvontaan. Valvojien näkyvyys nostaa ihmisten kynnystä yrittää laittomuuksia. on lähtenyt liikkeelle tehovalvontaviikon muista tukikohdista Suomussalmelta ja Kajaanista. ­ Karhu on meidän arvoeläimemme. Sen luvattomalla metsästyksellä ei ole muuta tarkoitusta kuin rahallisen hyödyn tavoittelu, Tervamäki sanoo. Karhun lihasta ja taljasta saatava summa panee monen yrittämään. Toukokuussa ministeriö kohotti karhun enimmäisarvon 15 500 euron, jonka siis luvatta kaadetusta otsosta voi enimmillään joutua maksamaan. Kuhmo on poronhoitoalueen ulkopuolella, ja siellä laiton pyynti on erilaista kuin pohjoisempana. Esimerkiksi ahma on Tervamäen mukaan melko tavallinen peto, joka saa liikkua rauhassa. Sillä tai ilveksellä ei ole liiemmälti vastustajia. ­ Tilanne muuttuu täysin, kun mennään poronhoitoalueelle, Jouko Malinen vahvistaa. Oikeastaan susi on ainoa suurpeto, joka herättää poronhoitoalueen eteläpuolellakin selkeitä vihantunteita. Ehkä ilmassa on pientä haikeuttakin. Kainuun erävalvonnan konkari sanoo ääneen sen, minkä jo tiedämmekin: hänen on aika jäädä eläkkeelle 2011. Jos on tullut valtion palvelukseen vuonna 1965, voi jo väistyä, hän miettii. Tämä jää siis Tervamäen viimeiseksi tehovalvontatapahtumaksi, jollaisia Metsä- hallitus on järjestänyt kevättalvisin. Ja tulee järjestämään. Tervamäen seuraajaksi on valittu viime syksynä Seppo Toikkanen, jonka toimipaikkana on Suomussalmi. Kaikkiaan Metsähallituksella on 11 erätarkastajaa, joilla on poliisiin verrattavat valtuudet erävalvonnassa ja jotka koordinoivat valtion maiden valvontaa. Joten työ jatkuu. Vuosien mittaan asiat ovat mutkistuneet Aimo Tervamäki on tottunut lukemaan lumesta, mikä tai kuka maastossa liikkuu. Nyt on aika väistyä, konkari tuumii On aika istahtaa lounaalle Hiidenportin kansallispuiston takamaille. Paikka on lähellä pistettä, jossa Kuhmon, Sotkamon, Nurmeksen ja Valtimon kuntien rajat melkein leikkaavat toisensa. Metsästäjä l 4 l 2010 l 73
• Uusituin ominaisuuksin erikoishintaan! Nyt mukana myös tilarajaoikeus karttoihin (arvo 30 ). Hae omasi Ultrapoint-jälleenmyyjältä. Vain 99 8 Ennen 949 n -ohjelmisto annan, Pro , akut ja laturin. oint-p Sis. Ultrap ksuttomat kartat) a 0 saakka. (lisenssim voimassa 20.8.201 Tarjous on piin uluu useim PS:ään ku lmisto sekä nt Koira-G je Ultrapoi veltuva oh alleihin so ineen ja puhelinm panta akku liselle n, pestävä ttu optimaa muovine t on sijoite an n. Antenni aan pann at latureinee n. Tä llä ta in. iran niskaa paikalle ko s ää riolosuhteissak rmuu toimintava n saavuttanut Suuren suosio koira-GPS Kotimainen iin olosuhteisiin is pohjoisma yyjät ut jälleenm VI · HAAPAJÄR U Carlson, :n valtuutet SA Forssan Ase ja Retkeily IISALMI HH-Sport · JOENSU NPÄÄ Tekniset NKAA en · Koira-GPS a · FORS Ultrapoint-Sport · EVIJÄRVI Ilpon Katisk ppo Kastepohja Ky · II Kärkkäine- ja Eräliike Kaukopartio · KA MPELE Oulun Ase · KE As Se Raimo Olkkon en Oy · HÄIJÄ Ä passikavereille ja kaikille maastossa liikkujille Ilmaiseksi HH a, spuoti ASALA ALAHÄRMÄ o Sport · ön metsästy NA Erämaailm jaani · KANG KEMIÖ Kemi · HÄMEENLIN a · KAJAANI Tekniset Ka KUUSAMO Elm loppi · City-Sport · Neste Häijää IO Carlson · alvelu · KEMI SKYLÄ Armori rosvo · KUOP KSA Rajan Ase · LOPPI Erä · OULU raate · JYVÄ avon asennusp Kokkola · KUHMO Korpi Erä ä-S Pajala mies · LIE KARTTULA Sis INEN Urheilu nekeskus Urheilu-Koski TV-Markku · -Sport · OULA KOKKOLA Ko Marketing Sport Finland, a · NIVALA HH PORI AA- Production & Agripalvelu · NRANTA Wild · KOIKKALA ILA Tutkapant il · en · LAPPEE -Myymälä · n Bear · NAKK · PIEKSÄMÄKI Green Tra UMA Sissos ste, Kärkkäin · RA on LAHTI Asepi · MUHOS Joh rvike O Ase ja Kone NLINNA Carls on, Tukkimies rikkalan autota -Sport · RAISI Salla · SAVO MIKKELI Carls RIKKALA Pa · RAAHE HH SALLA Urheilu Kalastus Oy · VARKAUS Viestimaa · PA ÄRVI Anon ase ja tukku Kone-Linna · ja Tiura Uistin, IJÄRVI Expert -Tuote · VAASA Kurre Erä PUDASJ Y Oy · tus · SAAR · PORVOO ISO in Erä ja Kalas MPERE RX/TX City-Sport, Oll Huvila Oy · TA ROVANIEMI · SOINI Ahti rkkäinen Simonen Oy SODANKYLÄ YLIVIESKA Kä · t· RAT Eurovirra Carlson · VIR Kaikki Ohjeet netissä www.ultrap mallit ja -o Ultrapoint- minaisuud et oint.
• sen verran, ettei konkaria suuresti harmita siirtää urakkaa nuoremmille. ­ Ennen jos joku oli salakaatanut hirven, sieltä meni suoraan jälki taloon, jossa se oli syöty, Tervamäki muistelee. Nyt viranomaiset joutuvat tutkimaan tapauksia pitkään, huolella ja ennen kaikkea yhdessä. Erävalvontaan on jouduttu perehtymään entistä paremmin. Kainuun tehovalvontakin on kokeilu, jossa ovat mukana poliisista ja rajavartiostosta sellaiset henkilöt, jotka ovat erikoistuneet erävalvontaan. Lisäksi harjoitellaan yhteistyötä, minkä vuoksi yhdessä partioissa on aina henkilöitä eri viranomaisista. Muutenkin erävalvontaan perehtyvät ovat tutustuneet muiden viranomaisten työhön, esimerkiksi osa rajavartijoista on ollut poliisissa harjoittelussa. ­ Meillä on henkilöitä, jotka harrastavat eräasioita muutenkin. Täällä he pääsevät tutustumaan itse asiaan, Jouko Malinen sanoo. Aimo Tervamäki onkin sitä mieltä, ettei valvonta onnistu kuin yhdessä. Ennen erätarkastajan työtä hän oli itsekin rajavartija, kouluttautui sitten poliisiksi ja alkoi erätarkastajaksi. Erävalvonnan konkari ja puuhun kaiverrettu kartta lähellä Valtimon rajaa. Karhuhan tästä on mennyt, tutkivat Jouko Malinen ja Aimo Tervamäki. Jokainen liikkuja tarkastetaan Valvonta jatkuu. Keväällä maastossa ei ole paljon liikkujia, minkä vuoksi Tervamäki ja Malinen tarkistavat kaikki autot ja jututtavat jokaista ihmistä. Varsinkin tiedettyjen haaskojen lähellä partio on valppaana. Kansallispuiston takamailla liikuskeleva mies on menossa kauppaan. Tiedä häntä, varmasti hän kauppaan joskus menee. Metsähallituksen metsätyömaalla ovat Taisto Ratilainen, Terho Lipponen ja Kalevi Lauronen kahvitauolla, ja heillä on hetki hyvää aikaa kertoa havainnoistaan maastossa. Pian matka jatkuu ja valvonnassa alkaa selvitä erikoisia asioita, joista poliisi tiedottaa aikanaan. Hukkaan ei mennyt tämäkään tehovalvonta, ja mikä tärkeintä, valvojien näkyvyys lisää aina ihmisten kynnystä yrittää laittomuuksia. ­ En minä ole huolissani erävalvonnan tulevaisuudesta, toteaa Tervamäki tyytyväisenä. Kolmen päivän tapahtuma on päättymässä. Mies alkaa tyhjentää virka-autoaan, tilaa sille pesun ja renkaiden vaihdon. Auto siirtyy jo seuraajan käyttöön Suomussalmelle. l Kainuun valvontatapahtuma järjestettiin huhtikuussa, jolloin yhdeksän partiota kiersi tutkimassa erämaita kolmen päivän ajan. Tapahtumaan osallistui Metsähallituksen erätarkastajia, rajavartijoita ja poliiseja. Erävalvonta n Metsähallituksen erätarkastajat vastaavat valtion maiden valvonnasta. Erätarkastajilla on poliisiin verrattavat valtuudet erävalvontatehtävissä, ja nykyään tehtävän pääsyvaatimuksena onkin poliisin koulutus. Erävalvontaa tekevät yhdessä lähinnä poliisi, Rajavartiolaitos ja Metsähallitus, jotka harjoittelevat yhteistoimintaa muun muassa yhteisissä erävalvontatapahtumissa. Viime vuosina erävalvonnan tarpeen on todettu lisääntyneen muun muassa petojen laittomien tappojen vuoksi. Vuonna 2009 erävalvontaraporttiin kirjattiin 10 suurpetojen laitonta tappoa ja yhtä monta yritystä. n Metsästäjä l 4 l 2010 l 75
• TARJOUS KIVÄÄRIT Rajoitettu erä -SISÄLTÄÄ KIIKARI JA JALAT HUIPPUTARJOUS PAKETTI 779 Euroa Rajoitettu erä REMINGTON 770 PAKETTI 308/30-06 Rajoitettu erä 649 Euroa 399 Euroa Kuva Porin myymälästämme Porin myymälässä Suomen laajin valikoima jousitarvikkeita myös aseet / patruunat asetarvikkeet sekä huippulaatuisia kiikareita ja asusteita. ERÄ LEHDEN TESTIVOITTAJA ASEENKULJETUSLAUKKU MOSSBERG 100 ATR cal 308 www.aa-metsastys.com BROWNING A-BOLT STALKER 308 TAI 30-0 Paketti sisältää : Aseen , kiikarin jalat sekä TESTIVOITTAJA ASELAUKKUMME 3-D Maastoverkot 1,4m x 3,7m 29,90 1,4m x 9m 65,00 Kasvosuoja 10 Euroa Maastolakki kasvosuojalla 3-D Lierilakki Kasvosuojalla 35,00 Euroa HOUKUTUSPILLIT JA METSÄSTYS DVD:t 25 Euroa 39 Euroa Tilaa ilmainen 2010 kuvastomme Metsähanhet maalle Metsähanhi kelluva 6 kpl 76,90 Euroa 3 kpl 59 Euroa 12 kpl 149,90Euroa 6 kpl 95Euroa (Kanadan hanhet samat hinnat) HANHI FULL DECOY UUTUUS 2010 VARIS 3 kpl 16 Euroa 4 kpl 99Euroa -3kpl Ruokaileva -1 kpl Nukkuva (Kanadan hanhet samat hinnat) 19,90 Euroa 19,90 Euroa 12,90 Euroa TUTUSTU TUOTTEISIIMME www.aa-metsastys.com HUIPPUTARJOUS SORSAT 3 UROSTA /9 NAARASTA sis. Painot,Narut+ Houkutuskuva säkin 59,90 Euroa 34,90 Euroa KYYHKYNEN (Kokonainen) 12kpl KYYHKY METSÄSTÄJÄN SETTI -12kpl pinottavia - 12kpl kokokuvaa (Sisältää myös kuvasäkin) 69,90 Euroa AA-Production&Marketing Metsästäjäntie 1 28600 Pori Avoinna arkisin 10-17 Puh.02-6375777 / Iltaisin 0400-300290
• Huippulaatuiset PSE metsästysjouset Varustepaketti sisältää -Alumiini tähtäimen -Jännetähtäimen -Whisker nuolihyllyn -Laukaisulaitteen -3 kpl metsästysnuolia Tuote toimitetaan - Valmiiksi kasattu (ei koske jänteitä) - Säädettynä henkilökohtaisille mitoillesi - Tähtäimet säädettynä ja ammuttuna. - Lisäksi saat 6kk ILMAISEN puhelinneuvonnan jos haluat teknisiä neuvoja jousen käytöstä. 06 Takuu 5 vuotta E 0 0 tilaa heti ennen kuin PSE Nova Hinta vain 499 Euroa Rajoitettu eräloppuvat Jousi toimitetaan ILMAISEKSI lähimpään matkahuollon toimipaikkaan. Huippulaatuiset metsästysjouset valmistettu USA:ssa Varustepaketti sisältää -Alumiini tähtäimen -Valokuitu valaisimen -Jännetähtäimen -Whisker nuolihyllyn -3 kpl metsästysnuolia Tuote toimitetaan - Valmiiksi kasattu (ei koske jänteitä) - Säädettynä henkilökohtaisille mitoillesi - Tähtäimet säädettynä ja ammuttuna. - Lisäksi saat 6kk ILMAISEN puhelinneuvonnan jos haluat teknisiä neuvoja jousen käytöstä. Takuu 5 vuotta PSE STINGER Jousi toimitetaan ILMAISEKSI lähimpään matkahuollon toimipaikkaan. Hinta vain 569 Euroa TUTUSTU TUOTTEISIIMME www.aa-metsastys.com Koiratutka jossa huippuominaisuudet / toimintavarmuus sekä helppokäyttöisyys Huippu ominaisuuksien tutka 2010 -Nopea paikannus jopa 3 sek päivitys. -Ilmaiset maanmittaulaitoksen kartat. Koiratutkapaketti joka sisältää -Ohjelman mukana tilanrajat ILMAISEKSI. -Ultarpoint pannan - Dogps + seurannan päivän jahdeista internetin kautta. -Ultrapoint ohjelmiston -Saat tutkan meiltä valmiiksi asennettuna puhelimeesi. -Tilanrajat ILMAISEKSI -Tutka toimitetaan postitse ILMAISEKSI tilaajalle. -3 kk ILMAISEN puhelinneuvonnan -Latauslaitteen ja akut tutkaan (Norm. 949) I Huipputarjous 899 Euroa AA-Production&Marketing Metsästäjäntie 1 28600 Pori Avoinna arkisin 10-17 Puh.02-6375777 / Iltaisin 0400-300290
• Tiina Riippa/ Tapiolan tiedotuspalvelut Metsästäjät entistä huolellisempia ja vastuuntuntoisempia Etenkin nuoret metsästäjät ottavat turvallisuusasiat tosissaan Metsästäjät kiinnittävät aiempaa enemmän huomiota turvallisuuteen. Tämä näkyy myös vahinkotilastoissa: viime vuosina metsästäjille sattuneiden vahinkojen lukumäärä ja ryhmävakuutuksesta korvattavien vahinkojen euromäärät ovat olleet laskusuunnassa. Vaikka vuosittaisia vaihteluja onkin, pitkällä aikavälillä vahingot ovat vähentyneet. l "Kiitos tästä kuuluu koko metsästä- 17 ampu 5,5 miljoonaa m ma-asee e lla aiheu tsästyspäivää, tunutta henkilöv ahinko a! jäkunnalle! Erityisesti nuoret metsästäjät tuntevat vastuunsa hyvin muun muassa aseiden käsittelyssä", sanoo Tapiola-ryhmän markkinointipäällikkö Jukka Ruoho. Metsästäjäin Keskusjärjestö vakuuttaa kaikki Suomessa metsästyskortin maksaneet Tapiola-ryhmän kanssa solmitulla metsästäjävakuutuksella. Vuonna 2009 Tapiolan tietoon tuli yhteensä 17 korvattavaa vahinkoa. Niistä 9 korvattiin vastuuvakuutuksesta ja loput kuuluivat metsästäjän yksityistapaturmavakuutuksen piiriin. Vastuuvakuutus korvaa, jos metsästäjä aiheuttaa aseella metsästyksen yhteydessä toiselle metsästäjälle henkilövahingon. Tapaturmavakuutus puolestaan korvaa itselle metsästyksen aikana aseen laukeamisesta tai räjähtämisestä aiheutuneen tapaturman. Vahingot ovat liki puolittuneet vuodesta 2002 Vuonna 2008 korvattavia vahinkoja kirjattiin yhteensä 16 kappaletta, mutta vuotta aiemmin vahinkoja oli yli 20. Tapiolan tilastojen mukaan kuluneiden seitsemän vuoden aikana toiselle aiheutetut metsästysvahingot ovat puolittuneet: vuonna 2002 niitä sattui 21 ja viime vuonna 10. Itselle sattuneet vahingot ovat vähentyneet noin kolmanneksella vuoden 2002 16 vahingosta viime vuoden 8:aan. Synkimpänä vuonna 2003 metsällä sattui 23 toiselle metsästäjälle aiheutettua onnettomuutta ja 16 metsästäjälle itselleen sattunutta vahinkoa, eli yhteensä 39 metsästysturmaa. Korvausmäärätkin ovat pienentyneet huomattavasti viidessä vuodessa, 78 l Metsästäjä l 4 l 2010 eli myös erittäin vakavat metsästysonnettomuudet ovat nykyisin harvinaisempia. Kuitenkin viime vuonnakin muutama vahinko sattui kasvojen alueelle, eli läheltä piti -tilanteilta ei täysin vältytty. "Vahinkojen ennalta ehkäisemisen eteen tehty työ on tuottanut tulosta. Vahinkojen vähenemisen ansiosta olemme voineet korottaa metsästäjien ryhmävakuutuksen korvaussummien ylärajoja reippaasti. Lisäksi koko SRVA- eli suurriistavirka-aputoiminta on otettu vakuutuksen piiriin ilman, että vakuutusmaksua on nostettu", Ruoho kertoo. SRVA-toiminta on sikäli merkittävää, että virka-apua annetaan talkoohengessä. Virka-aputehtävät saattavat myös nykyisin olla erittäin vaativia suurpetojen jäljestämisiä ­ ei vain kolarissa loukkaantuneiden hirvien kaatamisia. Huomiota turvallisuuteen ja vahinkojen ehkäisyyn Tapiolan metsästäjävakuutuksen uudet ehdot tulevat voimaan 1.8.2010. Merkittävimmät muutokset ovat juuri korotetut korvaussummat ja SRVAtoiminnan tuleminen kokonaan vakuutuksen piiriin. Hintoihin ei tule muutoksia. Jukka Ruoho muistuttaa, että vakuutus on tuiki tärkeä metsästäjälle. Vielä parempi kuitenkin on, ettei vahinkoa tapahdu lainkaan. Varovaisuudella, turvallisuusseikkojen huomioimisella ja vastuullisella sekä huolellisella aseen käsittelyllä monet vakavatkin vammat tai jopa kuolemantapaukset ovat vältettävissä. Vahinkojen ennaltaehkäisyssä auttaa myös
• Ammattitason lihankäsittelytuotteet Premium NETTOHINTAAN SUORAAN MAAHANTUOJALTA! Compact 28 Premium Maxi Kammion mitat (mm) 385x380x100, sauman mitat (mm) 260x8, pumpun kapasiteetti 10 m3/h, nettopaino 44 kg. sh. NYT 998e 2498e Premium TARJOUS! 1950e vakuumipakkaaja -lihamylly 150 kg/h NYT KAPASITEETTI JOPA Soveltuu erinomaisesti metsästäjille ja poromiehille. Edullisuutensa ansiosta loistohankinta myös kotikäyttöön. Premium Duo 50x2 vakuumipakkaaja PIENI ERÄ! Premium Lite-lihamylly Monipuolinen pikkumylly jokaisen kodin tarpeisiin. Näppärä koko helpottaa varastointia mutta kätkee sisäänsä tehokkaan paketin. Mukana leikkuuterät ja makkarasuutin. 498e UUTUUS! sh.950e Mitat (mm) 580x650x1010, kammion mitat (mm) 530x525x130, sauman mitat (mm) 500x8x2, pumpun kapasiteetti 20 m3/h, nettopaino 125 kg. 149e sh.299e UUTUUS! vertaa hintoja! 229e Nosturivaaka 119e Vaaka Alumiininen, LCDnäyttö, rst koukku ja riippu, roiskevesitiiviit painikkeet. Maksimi punnituspaino 300kg, Maksimi punnituspaino 300kg. Mukana kaukosäädin ja laturi. vakuumipussit Katso lisää tuotteita ja tilaa kätevästi verkkokaupasta! www.eratuote.fi Försäljning på Svenska 050 4033 000 045 652 0000 Hintoihin lisätään toimituskulut/rahti. MADE IN GERMANY · SINCE 1840 Korkeaa laatua hintatietoisille Haenel yhdistelmäaseet ja luodikot valmistetaan pitkän asesepän perinteen ja korkeiden laatukriteerien mukaan. Haenel aseet ovat puhdaslinjaisen kruusailettomia, joten viimeistelty Saksalainen laatu on nyt myös hintatietoisen ulottuvilla. Jaeger 810 -rihlakko Jaeger 810 on Saksalainen laaturihlakko, jonka luotipiippu on kelluva ja helposti säädettävissä. Aseessa on; kiikarinkiinnityskisko asennusta varten, automaattinen varmistin ja avotähtäimet. · kaliiperi: .12 (1/2 sup. teräskelpoinen) ja .222, 243, 6,5x55, 7x57R ja .308 pituus 103 cm, piippu: 60 cm · · · tukki: pähkinäpuuta patruunakapasiteetti: 2 paino: 2,9 kg Helposti säädettävä kelluva piippu. · Jaeger 811 -tuplaluodikko Yhdellä liipaisimella varustettu tuplaluodikko. Aseessa on automaattinen varmistin ja kiikarinkiinnityskisko asennusta varten. Alempi piippu on kelluva ja helposti säädettävissä. · · · kaliiperi: 9,3x74R pituus: 98 cm, piippu: 55 cm avotähtäimet tukki: pähkinäpuuta patruunakapasiteetti: 2 · paino: 2,8 kg · · maahantuoja: Kaksoislukittu käsinviritys palauttimella. K a t s o l ä h i n j ä l l e e n m y y j ä s i o s o i t t e e s t a w w w. h j o r t h . f i . Metsästäjä l 4 l 2010 l 79
• vahinkojen tarkempi tilastointi, jota metsästyksen harrastajat ovat itse toivoneet. Vahingoista kirjataan nykyisin tarkemmin vahingon aiheuttajan ikä, yksityiskohtainen tapahtumakuvaus ja kenelle vahinko on tapahtunut, jotta niistä voitaisiin ottaa oppia. Tapiola on mukana ennalta ehkäisevässä työssä ja turvallisuuskoulutuksessa. Aiheesta on koostettu muun muassa vastuu ja turvallisuus -aiheinen opetusfilmi, joka käsittelee metsästystä, metsästyslakia ja siihen liittyvää ampuma-aselainsäädäntöä. Videossa annetaan tietoa myös metsästäjän vastuusta ja turvallisuudesta, vakuutuksesta, metsästyksen eettisistä ohjeista sekä ampuma-aseiden käsittelyyn liittyvistä tapaturmariskeistä. Puhe nuorten metsästäjien vastuullisuudesta ei ole tuulesta temmattua, sillä tilastojen valossa 40-70-vuotiaat metsästäjät olivat vuonna 2008-09 useimmin osapuolena toiselle metsästäjällä aiheutuneissa vahingoissa. Kanssametsästäjä voi joutua tulilinjalle Metsästäjävakuutus koostuu vastuuvakuutuksesta, metsästäjän yksityistapaturmavakuutuksesta, toimitsijan yksityistapaturmavakuutuksesta ja SRVA-tehtävässä olevan koiran tapaturmavakuutuksesta. Itselle aseen laukeamisesta tai räjähtämisestä aiheutuneet vahingot korvataan metsästäjän yksityistapaturmavakuutuksesta. Vastuuvakuutus korvaa, jos metsästäjä aiheuttaa aseellaan toiselle metsästäjälle vamman. Usein ase laukeaa vahingossa tai metsästäjä luulee liikkuvaa hahmoa eläimeksi. Viime vuonnakin suurin osa kanssametsästäjälle aiheutetuista vahingoista tapahtui metsästystilanteessa. Sairaanhoitokulujen lisäksi vastuuvakuutuksesta korvataan kipu, särky, pysyvä haitta ja mahdolliset ansionmenetykset. Tyypillisesti eniten vahinkoja sattuu lintumetsällä. Useimmiten vahinko sattuu metsästäjälle itselleen, kun ladattu ase laukeaa vahingossa omaan jalkaan tai käteen esimerkiksi autoon siirtyessä. Vahingot näyttävät usein tapahtuvan silloin, kun varsinainen metsästystilanne ei ole päällä ja kun siirrytään innokkaasti paikasta toiseen. Vuosittain sattuu vahinkoja, joissa ase on unohdettu varmistaa ja se laukeaa autossa tai osuessaan vaikkapa risukkoon. Metsästystilanteessa pitäisi aina muistaa ottaa toiset metsästäjät huomioon. l H AU L I KO N PAT RU U N AT Laatu ja kokemus Nyt myös lyijyttömät vaihtoehdot: Rottweil Ultimate Tungsten sekä Steel Game Perinteiset lyijyhaulit Waidmannsheil , Special ja Magnum Korvaavat: Ultimate Volfram ja Steel-Game Kokeneet metsästäjät luottavat laadukkaisiin Rottweil haulikon patruunoihin - jo yli 100 vuoden ajan. Lisätietoja: www.rottweil-ammunition.com www.ukpallas.fi Myynti: alan liikkeet Tutustu vakuutuksen ehtoihin n Metsästäjävakuutus korvaa vahingossakin sattuneet NORMA ruudit nyt myös Suomessa onnettomuudet eikä siis edellytä teon tuottamuksellisuutta. Vakuutuksen voimassaolo kannattaa aina tarkistaa, sillä nykyisin metsästysmatkat ulkomaillekin ovat tavallisia. Vakuutus on voimassa Pohjoismaissa ja EU-maissa. Metsästäjävakuutus korvaa myös ampumataitojen ylläpitämiseen liittyvissä tapahtumissa toimitsijoille sattuneet tapaturmat. Se kattaa myös vakuutetulle metsästyskoiralle aiheutuvat vahingot organisoidussa suurriistavirka-apu tehtävässä. Toimitsijoiden vahingot ovat kuitenkin erittäin harvinaisia, samoin koirien. Vuonna 2009 sattui 4 toimitsijan ja 2 metsästyskoiran korvattavaa vahinkoa. Vuonna 2008 tapahtui vain yksi koiravahinko. Muita jahtiturmia varten koiralle kannattaa ottaa kattava koiravakuutus. Aseet kannattaa huomioida kodin tai maatilan vakuutuksessa, sillä metsästäjävakuutus ei korvaa rikkoutunutta asetta. Varovaisuus on valttia metsällä. Asetta pitäisi käsitellä aina niin kuin se olisi ladattu. Pidä kännykkä mukana, vaikkei se olisi metsästyksen aikana päällä. Käytä turvaliiviä myös lintu- ja pienriistametsällä. Liivi on hyvä olla myös koiralla. Ole erityisen varovainen sorsametsällä kaislikossa ampuessasi. Älä ammu liian epävakaasta veneestä. Metsästäjävakuutuksen uudet ehdot tulevat voimaan 1.8.2010. Tarkista ehdot esimerkiksi Metsästäjäin Keskusjärjestöstä, www.riista.fi, tai Tapiolan nettisivuilta, www.tapiola.fi/. n Kemiallisesti yhteenliitetty vaippa ja sydän takaa tehokaan osuman Norma Oryx Täydellinen laajeneminen JAKTMATCH EDULLISET JA TARKAT Myynti: alan liikkeet LINTU- JA HARJOITUSPATRUUNAT. www.norma.cc www.ukpallas.fi Metsästäjä l 4 l 2010 l 81
• Supikoiraloukku Kätevä kokoontaittuva loukku supikoirien, villiminkkien ja karkuri-kettujen pyyntiin. Tukevaa muovi-pinnoitettua teräslankaa. Koko pyyntikunnossa 94 x 32 x 33 cm, taitettuna 110 x 64 x 4 cm - helppo kuljettaa myös henkilöautossa. Edulliset AK-ase-/turvakaapit AK-asekaapit ovat murtovarmoja mutta silti edullisia. Uutuus AK2 kahdelle aseelle: paino 30 kg, 25x125x15, 95,-! yksi avain, ei patruunalokeroa. Isommissa kaapeissa on erillinen lukittava ylälokero, ovessa tappilukitus, turvalukko vara-avaimineen, pehmustetut asepidikkeet ja sisäseinät. Seinämävahvuus 3 mm, ovi 4 mm. AK5: paino 60 kg, 35x145x30 cm AK10: paino 90 kg, 48x150x36 cm 44,- Peltor Tactical Sport Entistä herkempi aktiivikuulosuojain. Toimii kahdella 1,5V AAA-paristolla jopa 500 tuntia. Automaattinen virrankatkaisu, voimakkuudensäätö painonapeilla. Mukana vaihdettavat kuoret, oranssit ja mustat. Paino paristoineen 320 grammaa. 190,290,- TK-ase-/turvakaapit oikeaan hintaan! TK-turvakaapit on hyväksytty standardin EN-14450 mukaan. Ovissa tappilukitus ja hyllyjä, turvalukko vara-avaimineen, pehmustetut asepidikkeet. Väri taitettu harmaa. Pohjassa neljä 12 mm reikää kiinnitykseen. Isojen kaappien (TK12 ja TK15) hinta sisältää kuljetuksen! TK7: paino 82 kg, 36x149x39 cm, 1-7 pitkälle aseelle. Erillinen lukittava ylälokero, ovi ja runko 3 mm terästä. Nyt vain 99,- !!! FX-ilma-aseet - huippulaadukkaat paineilmatoimiset ilma-aseet! FX Typhoon Match (lippaaton pulttilukko, 4,5 tai 5,5 mm): 290,540,670,- synteettisellä tukilla 460,- TK12: paino 158 kg, 54x149x40 cm, 1-12 pitkälle aseelle. Erillinen ylähylly, ovi ja runko 4 mm terästä. pähkinäpuutukilla 570,- FX T12 Match (12 luodin lipas, 5,5 mm): TK15: paino 192 kg, 60x160x45 cm, 1-15 pitkälle aseelle. Erillinen ylähylly, ovi ja runko 4 mm terästä. synteettisellä tukilla 565,- Baikal MP-27 EM-1C 12/76 - suursuosikki! FX Ranchero (8 luodin lipas, 5,5 mm): suoravetolukko, 11 mm kiikarikisko, pähkinäpuutukki. 760,FX-käsipumppu (250 bar) varusteineen...................................................195,00 FX-käsipumppu "turbo" ..........................................................................215,00 FX-sukelluspulloadapteri (sis. painemittari, suodatin ja venttiili) ................95,00 FX-painemittari etutukkisäiliöihin..............................................................69,00 Varalipas T12 (5,5 mm)............................................................................49,00 3 Ilmasäiliön laajennuspala (45 cm ) ............................................................37,00 Uusi nimi, vanha tuttu. Kaliiperi 12/76, piiput kovakromattu. Automaattivarmistin ja ejektorit / ulostyöntäjät. Hihnalenkit valmiina. Mukana 3 vaihtosupistajaa! 395,- Lothar Walther -piippuaihiot Laadukkaat saksalaiset tarkkuuspiippujen aihiot custom-aseisiin. Myös muita kaliipereita. Evanix -ilma-aseet 22 LR .................................610 x 18 mm,16,4" rihlaus ...............................105,00 22 LR Biathlon ...................648 x 26 mm, 16,4" rihlaus ..............................195,00 222 Rem ............................650 x 23 mm, 12,6" rihlaus ..............................150,00 6,5x55 SE ..........................655 x 30,2 mm, 8,7" rihlaus .............................195,00 308 Win .............................655 x 30,2 mm, 12" rihlaus ..............................195,00 338 Lapua Mag ..................655 x 30,2 mm, 10" rihlaus ..............................195,00 5,5 mm ilma-ase .................605 x 16 mm, supistettu...................................139,00 6,35 mm ilma-ase...............605 x 16 mm, supistettu...................................139,00 Lee Breech Lock -lataussarja Windy City -pulttilukko 5,5mm, 10 p. lipas 790,Evanix-kiväärit ovat tehokkaita paineilmatoimisia ilma-aseita. Aseissa on hyvä ergonomia, viimeistely ja puutukit. Kuvassa Windy City peukalonreikätukilla ja noin 45 laukauksen painesäiliöllä, tutustu myös muihin malleihin nettisivuillamme. Kiikarikisko 11 mm, useimmissa malleissa valmiina vaimenninkierre (½" UNF). Evanix-käsipumppu täyttöadaptereineen 175,00 - käy myös FX-aseisiin. Aikaa ja työtä säästävä latausholkkien pikalukitus. Lisäksi tarvitset vain latausholkit kaliiperillesi ja hylsynpitimen. Mukana suomenkielinen jälleenlatausopas. Meiltä myös muut Lee-tuotteet! 125,- RM-lihamylly Kätevä verkkovirralla toimiva lihamylly. Mukana tulee kaksi erilaista terälevyä lihan jauhamiseen ja suulake makkaroiden täyttämiseen. Teho 550 W. PPU-luodit Saatavana myös muita tyyppejä, tarkista netistä tai kysy! 22................. 55 gr / 3,6 g FMJ BT ........................................16,00 / 200 kpl 7 mm ............ 173 gr / 11,2 g FMJ BT .....................................39,00 / 200 kpl 30.................123 gr / 8,0 g FMJ..............................................22,00 / 200 kpl 30.................145 gr / 9,4 g FMJ BT ........................................24,00 / 200 kpl 7,62 rk-luoti.. 123 gr / 8,0 g FMJ.............................................24,00 / 200 kpl 9,3 mm ......... 285 gr / 18,5 g SP .............................................49,00 / 200 kpl 59,RM-vakuumipakkauskone Tyhjiöpakattu liha säilyy pakastettuna paremmin, vie vähemmän tilaa eikä pussi vuoda sulatusvaiheessa. Vakuumipakkauskone toimii verkkovirralla ja mukana tulee yksi pussirulla. 49,- Eräliike Riistamaa 82 l Metsästäjä l 4 l 2010 Espoo Oravannahkatori 1 02120 Espoo puh. (09) 4110 1290 ma-pe 12-18 Kouvola Tapiontie 2 45160 Kouvola puh. (05) 375 0288 ma-pe 10-18 ~ www.riistamaa.fi ~
• JoUkSet! tSafe-taR Pe Sän kovimmat ke rajoittava johto näkymätön aitaUS LemmikiLLeSi! pienille ja isoille koirille, kissoille jne. tuplajohto, ei signaalia radiolähetin ERITTÄIN SUOSITTU! PERUSPAKETILLA AITAAT JOPA 1400M2 ALUEEN! PetSafe Näkymätön aitaus Rajaa lemmikillesi laaja ja viihtyisä juoksualue näkymättömällä PetSafe-pihavahdilla kotipihalle, mökille, mummolaan. Lemmikkisi voi vapaasti liikkua ulkona, mutta pysyy "näkymättömällä aidalla" rajaamasi alueen sisäpuolella. Aluetta voidaan laajentaa lisäaidalla tarpeen mukaan. 229e 239e Isoille koirille! sallittu liikkuma-alue kielletty liikkuma-alue PetSafe-Super Isommille koirille (40kg ja yli) tarkoitettu "näkymätön aita". Rajaa koirallesi laaja ja viihtyisä juoksualue näkymättömällä PetSafepikavahdilla kotipihalle, mökille, mummolaan. Koirasi voi vapaasti liikkua ulkona, mutta pysyy "näkymättömällä aidalla" rajaamasi alueen sisäpuolella. Peruspaketilla aitaat jopa 1400m2 alueen. Lisäaitausta saatavissa 150 m erissä. Haukunrajoitin -pannat pienille ja isoille koirille PetSafe Langaton pihavahti 99e Lisäpanta Näkymättömän aidan lisäkaulapanta pienille koirille. Kosteudenkestävä. Sisältää pariston. 299e 109e Super Lisäpanta Helposti asennettava ja koirallesi turvallinen PetSafe langaton pihavahti. Signaali kantaa n. 30 m lähettimestä joka suuntaan. Tuotteen saat helposti mukaasi esim. mökille, mummolaan jne. 79e 39e PetSafe-lisäaita Lisäjohto näkymättömään aitaukseen. 150m johtoa ja 50 merkkilippua. 199e Näkymättömän aidan lisäkaulapanta isoille koirille (yli 40kg). Kosteudenkestävä. Sisältää pariston. PetSafe Spray koulutuspanta Pehmeään ja luonnomukaiseen koulutukseen! Tämä tuote auttaa sinua kontroilloimaan koiraasi ilman kytkentää jopa 275m saakka. Toiminnoissa valittavissa neljää eri tasoista suihketta matalasta korkeaan. Pannan lähettämä suihke kohdistuu koiran kuonon alueelle ja saa näin koiran reagoimaan käskyysi. Suihke on täysin turvallinen niin ihmiseille kuin koirallesikin. Hintoihin lisätään toimituskulut. Meiltä myös tarvikkeet! t, tarvikkee Valikoimistamme saat myös paristot ym. kuten pantojen täyttöpullot, Etsimme jälleenmyyjiä. Ota yhteyttä ja kysy lisää! asiakaspalvelu@valiokoiravarusteet.fi PetSafe uudistuu! tilaa kätevästi verkkokaupasta! VALIO KOIRAVARUSTEET www.valiokoiravarusteet.fi 0500 176 596
• Jaakko Kolmonen, Kuvat: J. R. Kokkinen Laukauksesta lautaselle Metsäkanalinnut Metsäkanalintuihimme kuuluvat metso, teeri, pyy, riekko ja kiiruna. Metso ja teeri viihtyvät havupuumaisemissa, kun pyy kaipaa rehevämpää ympäristöä. Riekko löytyy soiden läheisyydestä metsien reunoista ja yleistyy mitä pohjoisemmaksi mennään. Kiirunaa löytyy Tunturi-Lapissa. l Metsäkanalintujen saalismäärät ovat M Taustalla olevasta kaasta riistametsästä on saatu tämäkin teeri. kainuulaisesta rik- vaihdelleet viime vuosina 200 000­500 000 yksilön välillä. Kyyhky ja teerisaaliit ovat vuosittain noin 150 000. Vastaavasti riekkoja pyysaaliit vajaat 100 000 kappaletta. Metsoja ammutaan noin 40 000, fasaaneja noin 50 000 ja peltopyytä 600­6 000. Pyyn ja fasaanin liha on vaaleaa, kun muiden lajien lihat ovat tummia. Räkättirastasta on viime vuosina pyydetty mansikkaviljelmiltä jopa ruokapöytäänkin. Liha on maukasta niin paistettuna kuin keittonakin. Onhan sen liha marinoitu aromirikkailla marjoilla aina mansikasta mustikkaan. Jaakon haastattelemana Käyliän Ebba Ahosen kertomaa linnun käsittelystä: "Linnusta irrotettiin varovasti kupu. Mahaan menevä torvi katkaistiin ja sidottiin langalla. Nieluun menevä torvi sidottiin löyhästi. Paperossin holkin avulla puhallettiin ilmaa kupuun. Toinen sulki langalla ilmat kupuun ja näin kuivattamisen jälkeen Lapin lapselle oli ilmapallo valmis. Kurkkutorven sisälle taas pantiin pieniä kivenmurusia ja torven päät suljettiin. Kuivaamisen jälkeen lasten helistimet olivat valmiit. Linnuista tehtiin yleensä velliä. Seuraava sanonta kertoo, mitä linnulle tehtiin ja mitä vellissä oli: "Pää pyytäjälle, kaula kantajalle, keskiosa keittäjälle ja jalat nylkijälle." Metson jalkapalojen suurta herkkua oli kynsien alla oleva rustomainen pehmeä osa. Lap- sille jaettiin rintalihat. Toisena palana jaettiin maksa, sydän, kivipiira ja "lempikuppi persemarjoineen". Tällä osalla tarkoitetaan peräaukon ympäristöä. Näin Suomessakin on lintu käytetty hyvin tarkkaan kuten Kaukoidässä. Malttia ampumahetkeen Linnustajan on syytä muistaa, että kokki arvostaa enemmän nahalla suojattuja puhtaita rinta- ja koipilihaksia kuin liian läheltä tykitettyjä verisiä lintuja. Näin ollen ase ja patruunat kannattaa valita linnun mukaan sekä harkita ampumaetäisyys hyvin tarkkaan. Malttia pitää olla, ettei ammu lintua haavakoksi. Savolaiset sanovat: "On parempi syödä kaakanasoppaa kuin ampua lintu muusiksi tai haavoittaa se tavoittamattomiin." Tällä kertaa kaakanasoppa tarkoittaa, ettei syödä linnustamisen jälkeen lintusoppaa. 84 l Metsästäjä l 4 l 2010
• On syytä muistaa, että onnistuneen laukauksen tarkoituksena on, että lintu kuolee haulien iskuenergiasta ja että se kuolee pikaisesti. 1960-luvulla ravintoloihin toimitettujen lintujen rintalihat sisälsivät liian usein runsaasti hauleja, ja hovimestarit joutuivat varoittamaan ruokailijoita asiasta. Mallisuoritus sorsalla: Kolkkaa ja katkaise kaula Harvoin lintu on täysin kuollut heti ampumisen jälkeen. Silloin se kannattaa kolkata heti. Yhtä tärkeätä on katkaista kaulasta verisuonet. Näin veri ehtii valua ennen kuolinjäykistymistä pois. Jos veri jää lintuun, sen liha maistuu maksalle. Tämä on yleistä silloin, kun riekko pyydetään langalla. Moni metsämies valittaa maksan makua myös hylkeen kohdalla. Myös silloin maku johtuu epäonnistuneesta pistämisestä. Riiputtaminen mureuttaa Vanhan metson ja teerin riiputtaminen mureuttaa lihaa ja voimistaa riistan makua. Jos linnusta on veri laskettu pois ja sisäontelo on kuivan puhdas, voidaan metsoakin riiputtaa jopa viikko tasaisen viileässä, 3­4-asteisessa kylmätilassa. l Lisää riistan käsittely- ja ruokaohjeita löydät Suomen, Karjalan ja Petsamon riistaruoat -kirjasta ja osoitteesta www.kokkikolmonen.com. Kirjaa saatavana tarjoushintaan 21 euroa em. internetsivuilta. Kyni peräaukon seutua. Nappaa peräsuolen päästä kiinni ja leikkaa suolen pää irti peräaukosta. Viillä linnun perään poikittaisviilto, josta saat käden sisälle. Vedä suolisto ulos. Sydämen löydät rintalastan alta. Keuhkot ovat kovasti kiinni selkärangan molemmin puolin. Työnnä ne sormilla irti kaula-aukon kautta. Irrota kupu kaulanahan alta. Ota talteen myös lihasmaha eli kivipiira. Viillä se veitsellä auki ja puhdista se ruokatarpeista. Poista kivipiirasta myös kurttuinen sisäkalvo. Karin urpupaisti Kari tutkii mielellään, mitä riistaeläimet ovat milloinkin syöneet. Lokakuun puolivälissä teeren sisältä löytyi koivunlehteä, puolukkaa, urpuja, kanervaa ja mustikan varsipaloja. Perattuaan linnun hän keräsi metsästä mausteet lintupataa varten. 20 g rasvaa kynitty teeri 4 dl mustaherukkamehua 5 vihertävää koivunlehteä 30 puolukkaa 1 rkl urpuja 1­2 vartta mustikkaa ja kanervaa ripaus suolaa 1 dl kastikelientä ja 2 rkl ohrakasta Kuumenna pata ja lämmitä rasva. Irrota kintut ja ruskista linnun osat voissa padassa. Lisää pataan mehu ja muut raaka-aineet. Sulje pata kannella ja anna linnun hautua koon mukaan 1­1 1/2 tuntia. Valele lintua pari kertaa kypsymisen aikana. Irrota linnusta kinttu- ja rintalihat. Paloittele luut pataan, lisää desi vettä ja keitä kastikepohjaa 15 minuuttia. Siivilöi kastike ja suurusta se ohrakkaalla. Tarkista kastikkeen suola. Pane tarjoiluvadille mustikan ja kanervan varsia ja tilkka mustaherukkamehua. Leikkaa teeren lihat viipaleiksi varsien päälle. Tarjoa kastike erikseen ja lisäkkeeksi perunamuusia. Kynimisen jälkeen linnusta kärvennetään ohuet höyhenet ja mahdolliset höyhentupet pois. Kärventäminen on helppoa tehdä hiilien hehkussa tai kaasuliekillä. Tällöin linnun pinta ei nokeennu, vaan siihen paahtuu samalla pieni makuvivahde. Kärventämisen jälkeen linnulta katkaistaan kaula ja poistetaan ruokakupu. Koivet katkaistaan nilkkataipeesta. Kalkkunalta ja fasaanilta poistetaan ensin säärilihaksen jänteet. Kaulapala varataan lientä varten. Sukeltajalinnuilla höyhenet ovat tiukasti nahassa kiinni, ja siksi nämä linnut usein nyljetään. Nylkemisen yhteydessä pitää varoa, ettei nahka revi lihaa mukaansa. Nylkeminen tulee kysymykseen myös niillä alkusyksyn linnuilla, joilla höyhenet ovat vielä veritupella eli linnulla on osittain sulkasato. On parempi syödä kaakanasoppaa kuin ampua lintu muusiksi tai haavoittaa se tavoittamattomiin. Metsästäjä l 4 l 2010 l 85
• Teertä Topin tapaan 30 g voita kynitty teeri 1/2 l vettä 1 dl vehnäjauhoja Linnun pakastaminen Jos et tee linnusta heti ruokaa, pakasta se kynittynä. Lintu kannattaa pakastaa paloina silloin, kun sitä ei valmisteta kokonaisena. Näin se mahtuu pienempään tilaan. Pane lintu monikerrospussiin ja paina pussi veteen. Anna veden painaa ilma pois pussista ja sulje pussi sulkimella. Näin saat tiiviin pakkauksen. Koneellisesti vakuumipakattu lintu säilyy parhaiten pakastimessa. Kuumenna pata ja sulata voi. Ruskista kynitty ja kärvennetty teeri mahdollisimman tasaisesti. Kaada pataan vettä niin, että lintu peittyy 3­5 senttiä. Peitä pata kannella ja anna teeren hautua alle 200-asteisessa uunissa tai miedolla lämmöllä liedellä. Ota tunnin kuluttua pari desiä paistolientä syvälle lautaselle ja vispaa vehnäjauhot vähän jäähtyneeseen liemeen. Kaada seos pataan ja sekoita paistoliemeen vispilällä. Lintu on kypsää linnun iän mukaan 2­3 tunnissa. Keitä linnulle lisäkkeeksi tuppipotut eli kuoripäälliset perunat ja porkkanaliuskoja. Kainuussa yleinen liharuoan lisäke on puolukka sellaisenaan tai survoksena. Jokainen ruokailija leikkaa linnusta rinta- tai kinttulihaa mieleisen määrän. Luut otetaan talteen keittoa varten. Kyniminen säilyttää maut Linnun arvokkaiden perusmakujen kannalta on tärkeätä, että linnut kynitään. Näin saadaan lintujen sekä ravinto-opillisesti että maun kannalta tärkeät rasvat talteen. Rasvakerroksella varustettu nahka suojaa lintua kypsentämisen aikana ­ puhumattakaan siitä, kuinka maukasta tämä nahka on kypsänä syödä. Vetää muuten vertoja paistetulle graavilohen nahalle! Saaristolaisen vertaus on hyvä: "Allikeitto ilman rasvaista nahkaa on kuin konjakkikastike ilman konjakkia." Kyniminen aloitetaan nyppimällä siipi- ja pyrstösulat. Höyhenien nyppiminen aloitetaan linnun perästä kaulaan päin vastakarvaan tempaisten. Höyheniä ei saa nyppiä suuria tukkoja kerrallaan, sillä nahka repeää helposti. Kiväärin patruunat Maailmanlaajuisesti luotetut Ilmoita ilmaiseksi! Metsästysmahdollisuuksia tarjolla Riistainfo-palvelussa Metsästäjäin Keskusjärjestö ylläpitää Metsästysmahdollisuudet-palvelua osoitteessa www.riistainfo.fi. MKJ tarjoaa foorumin kaikille metsästysmahdollisuuksien tarjoajille. Tarjoa tai selaa metsästysmahdolisuuksia! Metsästysmahdollisuudet-palvelussa voit rekisteröitymisen jälkeen tallentaa metsästystä tarjolla -ilmoituksesi ilmaiseksi. Ilmoitusten selaaminen ei vaadi edes rekisteröitymistä. Ilmoitukset voivat olla vaihtometsästystä, kaupallisia tai sopimuksen mukaan. Tallennettuja ilmoituksia voi selata alueen ja riistalajin perusteella. Kun ilmoitusta klikataan, se saadaan lähempään tarkasteluun ja kaikki ilmoituksen tiedot esiin. Samalla selaajalle avautuu mahdollisuus jättää tarjoajalle yhteydenottopyyntö sähköpostitse. Näin mahdollisuuden tarjoaja voi yhteydenoton saatuaan ottaa esimerkiksi puhelimitse yhteyttä mahdollisuudesta kiinnostuneeseen ja tarkemmat neuvottelut asian tiimoilta voivat käynnistyä. Metsästäjät kaikkialla maailmassa luottavat korkealaatuisiin RWS metsästyspatruunoihin. Nyt myös Suomessa kilpailu­ kykyiseen hintaan: Luodit: - Evolution - UNI - ID RWS - Munition Lisätietoja: www.rws-munition.de www.ukpallas.fi 86 l Metsästäjä l 4 l 2010
• -paketti GPS-PANTA + OHJELMA + PUHELIN* Nyt Magnum-paketti (GPS-panta + ohjelma) ja Nokia E52 Sonerasopimuspuhelin* uskomattomaan yhteishintaan. Ohjelma 300 karttaruutua ja 1 vuoden Live-palvelu. 898e 100 LA POINTER ­ AITO SUOMALAINEN Täyden p aketin o sta LISÄETU Premium Katso tu-lihankäsittelytu otteet w ww.eratotteisiin. uote.fi HJAKORT !lle ja TI Kysy tarjouksia myös muilla puhelinmalleilla! Minun Sonera -liittymän norm. hintaiset kotimaan puhelut 0,0796 /alkava minuutti + puhelun aloitusmaksu 0,049 /kpl. Tekstiviestit 0,0796 /kpl. Kotimaan dataliikenne alk. 0,91 /alkava tunti. Nokia E52 Minun Sonera -liittymällä yhteensä alk. 9,00 /kk (24 kk sopimuksella kokonaishinta alk. 263,76 ). Liittymän hinta ilman laitetta alk. 1,99 /kk (47,76 /24 kk) ja puhelimen svh. 299 . Etusi sopimuksella 96 . Katso 3G-verkon suuntaa-antavat peittoalueet www.sonera.fi/peittoalue. Tarjous voimassa 30.9.2010 asti. Hyväksi haukuttu! Minun Sonera -liittymä ja Nokia E52 * /kk 24 kk:n sopimuskausi + Minun Sonera -liittymä alk. 1,99/kk. 9 Huimaavat ominaisuudet! Sähköposti aina mukanasi. 3G- ja WLAN-yhteydet Erinomainen akkukesto ja äänenlaatu - 3,2 megapikselin kamera salamavalolla. · Vesitiivisjaiskunkestävä · A-GPSjaGPRS · Ladattava,tehokasakku · Kahdenvuodentakuuym.huippuominaisuuksia! -panta 699e NYT NOPEILLE TILAAJILLE! ESITTELYKÄYTÖSTÄ PIENI ERÄ Pointer Max Tarjous voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää. -pantoja 599e Tilaa kätevästi verkkokaupasta! Huippu-uutuus seurantaohjelmisto ­ kaikki mitä tarvitset! LIVE-palvelu viideksi vuodeksi ja 2500 karttaruutua ­ ilman erillisiä lisäkuluja! 299e Kysy USKOMATON VAIHTOTARJOUS vanhasta tutkastasi! VALIO KOIRAVARUSTEET Försäljning på Svenska 050 4033 000 0500 176 596 Hintoihin lisätään toimituskulut. Muista ohjelmistopäivitykset! www.pointer.fi www.valiokoiravarusteet.fi
• Metsästäjäorganisaatio tiedottaa Näytteenottajaksi lintuinfluenssakartoitukseen? n Suomessa toteutetaan jälleen vuoden 2010 aikana näytteenotto-ohjelma, jolla selvitetään erilaisten lintuinfluenssavirusten esiintymistä Suomen luonnonvaraisissa linnuissa. Näytteenotto-ohjelman toimeenpanijana on Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. Viime vuonna useita metsästäjiä osallistui näytteenottoon. Siitä metsästäjille jälleen suuri kiitos. Yhteensä viime vuonna otetuista näytteistä löytyi alhaisen taudinaiheutuskyvyn omaavia viruksia 23 näytteestä. Positiivisista näytteistä kaikki olivat metsästäjiltä saatuja näytteitä, mikä osaltaan kertoo metsästäjiltä ottamien näytteiden hyvästä laadusta. Miten mukaan? Evira etsii tänäkin vuonna näytteiden ottajiksi metsästäjiä, jotka täyttävät seuraavat edellytykset: - metsästät sorsia ja/tai hanhia ja olet valmis toimittamaan näytteet noin kymmenestä linnusta - metsästät paikassa, jossa näytteiden toimittaminen kylmäsäilytykseen onnistuu vähintään muutamassa tunnissa ja näytteiden lähettäminen viikoittain. Näytteeksi tarvitaan sivelynäyte linnun nielusta ja viemärisuolesta. Näyte on helppo ottaa ammutusta linnusta. Evira toimittaa vapaaehtoisille näytteenottovälineet ja ­ohjeet. Jos olet kiinnostunut osallistumaan näytteenottoon, vastaa ystävällisesti Jenni Kiilholmalle jenni.kiilholma@evira.fi tai puh. 040 ­ 489 33 48 mieluiten 31.7.2010 mennessä. Ilmoita samalla myös: - ottaisitko näytteitä sorsalinnuista, hanhista vai molemmista - kuinka monta näytettä arvioit voivasi ottaa ja - miltä alueelta näytteitä ottaisit (kunnat tai maakunta) Evira maksaa näytteenottajille verotettavana palkkiona 6 euroa linnulta erillisen laskun perusteella. elävät toukkina isäntäeläimen lihaksissa. Ihmiselle trikiinitartunta voi aiheuttaa vakavan sairastumisen. Tämä on ensimmäinen kerta, kun Suomen vesiltä peräisin olevan hylkeen lihasta on löydetty trikinelloja. Maailmalla on todettu trikinellatartuntoja monissa hyljelajeissa, kuten norpissa, partahylkeissä ja kuplahylkeissä. Tartuntoja on aiemmin havaittu arktisilla merillä. Hallissa todettu loislaji oli Trichinella nativa. Se on kylmään ilmastoon sopeutunut laji, joka kestää hyvin jäätymistä. Lihan pakastaminen ei tuhoa tämän lajin toukkia, mutta lihan kunnollinen kuumentaminen tappaa kaikenlajiset trikinellat. Lihan kypsentäminen on siten ensiarvoisen tärkeää, vaikka trikinella onkin harvinainen Itämeren hylkeissä. Yleiseen kulutukseen tarkoitetuille hylkeenruhoille tulee aina tehdä lihantarkastus ja sen osana trikiinitutkimus ennen lihan toimittamista myyntiin. Ihmisten tartunnat ovat erittäin harvinaisia Suomessa. Piirit Etelä­Häme Jousimetsästyskoulutusta n Etelä-Hämeen riistanhoitopiiri ja MKJ Laitialan toimintakeskus järjestävät jousimetsästystä käsittelevän koulutustilaisuuden Laitialan toimintakeskuksessa Hollolassa 14.8.2010 klo 10.00 ­ 17.00. Tilaisuus on suunnattu erityisesti jousimetsästystä aloitteleville tai siitä kiinnostuneille metsästäjille. Tilaisuuteen voidaan ottaa enintään 25 henkilöä. Kurssimaksu on 40 (maksu paikan päällä), sisältäen lounaan sekä kahvin. Pyydämme ilmoittautumiset mahdollisine erityisruokavalio toivomuksin viimeistään 6.8.2010 mennessä sähköpostilla mkj.laitiala@riista.fi tai puhelimitse 03-882 570. Metsästysrikoksista ankarampia rangaistuksia? n Metsästysrikoksen erityistä törkeyttä ei oteta huomioon lain nykyisissä rangaistussäännöksissä. Vaikka metsästysrikosten kokonaismäärä ei ole merkittävästi kasvanut, on viime vuosina havaittu raakojen ja suunnitelmallisten tekojen lisääntyneen ja rikosten kohdistuvan aiempaa useammin erityisen suojeltuihin riistaeläimiin. Oikeusministeriön asettaman työryhmän ehdotuksen mukaan törkeästä metsästysrikoksesta tuomittaisiin, jos rikos on tehty erityisen raa'alla tai julmalla tavalla. Tämä voisi olla kyseessä, jos eläimelle on aiheutettu pitkäaikaista kärsimystä esimerkiksi jättämällä pyyntilaite tarkastamatta, käyttämällä syöttinä tuskallisen kuoleman aiheuttavia vaahtomuovipalloja, näännyttämällä eläin ajamalla sitä takaa pitkän aikaa tai tappamalla eläin ajamalla moottorikelkalla sen yli siten, ettei se kuole heti. Törkeästä teosta tuomittaisiin myös, jos rikoksen kohteena on suuri määrä riistaeläimiä. Isojen riistaeläinten, kuten hirvien kohdalla suureksi määräksi voitaisiin tapauksesta riippuen katsoa jo 4-5 eläintä. Lisäksi törkeänä pidettäisiin rikosta, jolla tavoitellaan huomattavaa taloudellista hyötyä tai joka on tehty erityisen suunnitelmallisesti. Esimerkiksi myyntikanavien järjestäminen etukäteen laittomalle saaliille voisi olla tästä osoituksena. Metsästysrikos arvioitaisiin törkeäksi myös, jos rikoksella tapetaan ahma, ilves, karhu, metsäpeura, saukko tai susi taikka vahingoitetaan sitä. Näillä eläimillä on uhanalaisuutensa vuoksi erityistä suojeluarvoa ja Suomi on EU:n jäsenvaltiona sitoutunut niiden suojeluun. Edellytyksenä törkeästä metsästysrikoksesta tuomitsemiselle olisi lisäksi aina, että teko on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä. Törkeästä teosta aina vankeutta Rangaistus törkeästä metsästysrikoksesta olisi vähintään neljä kuukautta ja enintään neljä vuotta vankeutta. Perusmuotoisen metsästysrikoksen rangaistuksena on sakko tai enintään kaksi vuotta vankeutta. Työryhmä ehdottaa lakiin myös uutta säännöstä törkeästä laittoman saaliin kätkemisestä. Laittoman saaliin kätkeminen käsittää muun muassa sen kuljettamisen, välittämisen ja myynnin. Seuraamus törkeästä teosta olisi sakko tai enintään kolme vuotta vankeutta. Perusmuotoisen laittoman saaliin kätkemisen enimmäisrangaistus ehdotetaan nostettavaksi nykyisestä kuudesta kuukaudesta yhteen vuoteen vankeutta. Rangaistus olisi näin lähempänä muista kätkemisrikoksista säädettyjä rangaistuksia. Metsästyskielto useiksi vuosiksi Törkeästä metsästysrikoksesta tuomittu määrättäisiin aina metsästyskieltoon, jos ei ole erityisiä perusteita jättää kieltoa määräämättä. Metsästyskielto törkeästä teosta olisi työryhmän ehdotuksen mukaan vähintään kolmen ja enintään kymmenen vuoden pituinen. Metsästysrikoksesta voidaan nykyisin määrätä enintään viiden vuoden metsästyskielto. Metsästysrikosten tutkinnan tehostamiseksi työryhmä ehdottaa, että poliisille annettaisiin mahdollisuus televalvontaan ja matkaviestimen sijaintitietojen hankkimiseen, kun on kyseessä törkeän metsästysrikoksen tai törkeää laittoman saaliin kätkemistä koskevan rikoksen esitutkinta. Näin saatavien tietojen avulla voitaisiin selvittää rikoksesta epäillyn matkapuhelin- ja sähköpostiliikennettä sekä sitä, keitä rikoksentekopaikan läheisyydessä on liikkunut. Televalvonnalla ei saada tietoa viestin sisällöstä. Metsästysrikoksesta on tuomittu vuosittain 20-50 henkilöä. Seuraamuksena on ollut yleensä sakkoja, mutta muutaman kerran vuodessa on tuomittu myös ehdollista vankeutta. Metsästyskieltoon on määrätty parikymmentä henkilöä vuodessa ja kiellon pituus on ollut keskimäärin puolitoista vuotta. Kosteikkotilaisuus n Etelä-Hämeen riistanhoitopiiri ja MKJ Laitialan toimintakeskus järjestävät riistakosteikkojen perustamista ja hoitoa käsittelevän tilaisuuden Laitialan toimintakeskuksessa Hollolassa 25.9.2010 klo 10.00 ­ 16.00. Tilaisuuteen voidaan ottaa enintään 25 henkilöä. Mahdollisuus lounaaseen (20 ), joka maksetaan paikan päällä. Pyydämme ilmoittautumiset mahdollisine erityisruokavalio toivomuksin viimeistään 17.9.2010 mennessä sähköpostilla mkj.laitiala@riista.fi tai puhelimitse 03-882 570. Ellit erätulilla n Naisten hirvijahti 22. ­ 24.10.2010 Tammelassa Jo perinteeksi muodostunut naisten hirvijahti järjestetään tänä vuonna PohjoisTammelan Metsästysseura ry:n jahtimailla Tammelassa ja tukikohtanamme on vanhan kuninkaankartanon miljöö Mustialassa. Jahti tapahtuu pääosin ajometsästyksenä. Mukaan mahtuu 20 passinaista ja 20 ajonaista. Ajonaiseksi voi lähteä, vaikkei aiempaa metsästyskokemusta ole. Majoitumme perjantai-iltana 22.10. pääosin kahden hengen huoneisiin. Lauantaina aamiaisen jälkeen siirrymme maastoon käskynjakoon, jossa saamme ohjeet päivän toimintaan. Tämän jälkeen alkaa jahti, jonka aikataulu luonnollisesti riippuu hirvien liikkeistä. Tauolla nautimme välipalaa nuotiotulilla. Jahtipäivän päätteeksi on hyvä rentoutua Mustialan saunassa ja siirtyä Ison Piipun tiloihin jahti-illalliselle sekä kertailla päivän tapahtumat sekä mahdollisesti maistella Mustialan oman panimon oluita. Sunnuntaiaamuna lähdemme jatkamaan jahtia. Jahti päättyy yhteiseen ateriaan, jolloin voit jo jättää yhteystietosi osallistuaksesi seuraavan vuoden tapahtumaan... Osallistumismaksu: Passinaiset 250 Ajonaiset 230 Maksu sisältää: 2 jahtipäivää passissa tai ajonaisena, kuljetukset jahdin aikana, majoituksen vuodevaatteineen pe-su Mustialassa, iltapalan pe, aamiaiset, saunomisen la, jahti-illallisen la, maastoruokailun, sunnuntailounaan, metsäeväät sekä vakuutukset ja alv:n. Sitovat ilmoittautumiset 4.9.2010 mennessä Kainuu Metsästäjäillat Kainuussa n Kainuun riistanhoitopiiri järjestää yhdessä riistanhoitoyhdistysten kanssa metsästäjäiltoja. Tilaisuuksissa käsitellään ajankohtaisia metsästysasioita ja loppuillasta keskitytään hirviasioihin. Kaikki ovat tervetulleita, mutta erityisesti hirvijohtajia toivotaan paikalle. Puolanka: 30.8. klo 18.00, Puolankajärven koulu, auditorio Hyrynsalmi-Ristijärvi: 31.8. klo 18.00, Hyrynsalmen kunnantalo, valtuustosali Suomussalmi: 1.9. klo 18.00, Scandic Kiannon Kuohut Paltamo: 2.9. klo 17.00, Paltalinna Kajaani: 6.9. klo 17.00, Kajaanin kirjasto, Kalevalasali, Kauppakatu 35 Vuolijoki: 7.9. klo 18.00, Onnelan Maatilamatkailu, Ojanperä Sotkamo: 8.9. klo 18.00, Vuokatin urheiluopisto, auditorio Iso-Pölly Kuhmo: 9.9. klo 18.00, Kuhmotalo, Pajakkasali Nuorten Eräleiri n Järjestäjät: Metsähallitus, Kainuun riistanhoitopiiri ja Kuhmon riistanhoitoyhdistys Aika: 21.­22.8.2010 Paikka: Kuikan kämppä, Kuhmo Kohderyhmä: 12­16 vuotiaat tytöt ja pojat Hinta: 50 / henkilö, sis. ohjelman, ruokailut ja majoituksen Itämeren harmaahylkeessä trikiinitartunta n Pohjanlahdelta metsästetystä harmaahylkeestä eli hallista löydettiin keväällä 2010 trikiinitartunta. Trikinellat ovat ihmisten ja eläinten välillä tarttuvia loismatoja, jotka 88 l Metsästäjä l 4 l 2010
• Metsästysajat Ohjelmassa muun muassa: Tutustuminen Luontokeskus Petolaan Metsästys- ja eräaiheisia luentoja Aseiden esittelyä Ilta karhunkatselu- ja kuvauskojussa Koirien esittely ja tutustuminen niiden työskentelyyn Mahdollisuus suorittaa metsästäjätutkinto Viimeinen ilmoittautumispäivä 10.8.2010. Tiedustelut ja ilmoittautumiset (nimi, ikä, osoite ) Heikki Väyrynen, heikki. vayrynen@metsa.fi, puh. 0400-291 007 Leirille otetaan 15 leiriläistä ilmoittautumisjärjestyksessä. Leiriläisille lähetetään erillinen kutsukirje, joka sisältää tarkemmat ohjeet ja leiriohjelman. 1.8.2010­31.7.2011 Huomioi seuraavalla sivulla olevat lisärajoitukset* RIISTALAJIT Sorsalinnut *1) Merilinnut *2) Haahka, koiras Haahka, naaras Nokikana Meri- ja metsähanhi Kanadanhanhi Lehtokurppa Teeri ja pyy Metso Riekko Kiiruna Peltopyy Fasaani Sepelkyyhky Metsäjänis ja rusakko Villikani Orava Euroopanmajava Kanadanmajava Piisami Kettu, tarhattu naali, supikoira, minkki, hilleri, mäyrä Näätä Kärppä Saukko Ilves Norppa Halli Villisika Mufloni Hirvi Valkohäntäpeura Metsä-, kuusipeura Metsäkaurisuros -naaras ja vasa Karhu LÄÄNIT TAI ALUE Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa P-S, P-K, Po, R-P, K-S, Ou, Ka, La Enontekiö, Inari, Utsjoki Enontekiö, Inari, Utsjoki Uu, V-S, Sa, Po, R-P, Ou Muualla maassa riistanhoitopiirin luvalla Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Riistanhoitopiirin luvalla Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa MA 28 § mukaisella riistanhoitopiirin luvalla MA 28 § mukaisella riistanhoitopiirin luvalla Riistanhoitopiirin luvalla Riistanhoitopiirin luvalla Koko maassa Koko maassa Riistanhoitopiirin luvalla Riistanhoitopiirin luvalla Riistanhoitopiirin luvalla Koko maassa Koko maassa Poronhoitoalueella, MA 28 § Muualla maassa MA 28 § mukaisella riistanhoitopiirin luvalla Poronhoitoalueella riistanhoitopiirin luvalla Muualla maassa MA 28 § mukaisella riistanhoitopiirin luvalla METSÄSTYSAJAT 20. 8. klo 12.00 - 31. 12. 1. 9. - 31. 12. 1. 6. - 31. 12. 20. 8. klo 12.00 - 31. 12. 20. 8. klo 12.00 - 31. 12. 20. 8. klo 12.00 - 31. 12.* 20. 8. klo 12.00 - 31. 12. 20. 8. klo 12.00 - 31. 12. 10. 9. - 31. 10. * 10. 9. - 31. 10. * 10. 9. - 31. 10. * 10. 10. 10. 10. 9. - 31. 3. * 9. - 31. 3. * 9. - 31. 10. * 9. - 31. 10. Keski-Suomi Jahtikauden avaus n Jyväskylän seudun riistanhoitoyhdistys, Keski-Suomen riistanhoitopiiri ja Suomen Metsästäjäliiton Keski-Suomen piiri ry järjestävät perinteisen jahtikauden avauksen perjantaina 13.8.2010 klo 14-20 Rajamäen radalla Seppälänkankaalla. Ohjelmassa tietoiskuja riistanhoidon ajankohtaisista asioista. Lisäksi tarjolla tarvikkeita syksyn eräpoluille, ase-esittelyjä ja koeammuntaa. Lisätietoja toiminnanohjaaja Jani Nuijamaa, 040-5052 274, jyvaskyla@riista.fi Varsinais-Suomi Hirvieläinjäljestyskursseja n Ohjelma: Kolari-/ampumapaikan tutkiminen, jäljestysesittely, lopetustilanne, harjoitusjäljen tekeminen ym. Koulutus on suunnattu sekä metsästäjille että koiranohjaajille. KURSSI 1 Aika: Maanantaina 16.8.2010 klo 18:00 Paikka: Laitila, Suontaka, Myllykoskentie 112, Metsästysseura Kaikun maja KURSSI 2 Aika: Torstaina 26.8.2010 klo 18:00 Paikka: Uusikaupunki, Lokalahti, Tirkkalantie 170, Uudenkaupungin urh.mets. maja Kelokallio Osallistumismaksu: 10,- sisältäen kahvin Ennakkoilmoittautuminen teuvo.makela@pp2.inet.fi, 0400-525 216 Järj: V-S Riistanhoitopiiri, Kennelpiirin jäljestysohjaajat, Laitilan seudun rhy, Vakka-Suomen rhy, Ms Laitilan Kaiku ja Lokalahden urheilumetsästäjät. 1. 9. - 28. 2. 10. 8. - 31. 10. 1. 9. - 28. 2. 1. 9. - 31. 3. 1. 12. - 31. 1. 20. 8. - 30. 4. 20. 8. - 30. 4. 1. 10. - 19. 5. Koko metsästysvuosi (Naarasta, jolla on pentue, ei saa tappaa 1.5. - 31.7.) 1. 11. - 31. 3. 1. 11. - 31. 3. 1. 11. - 30. 4. 1. 12. - 28. 2. (Naarasta, jolla on pennut, ei saa tappaa) 1. 9. - 15. 10., 16.4. - 31.5. 16. 4. - 31. 12. 1. 6. - 28. 2. (Naarasta, jolla on porsaat, ei saa tappaa) 1. 9. - 30. 11. 25. 9. - 31. 12. 25. 9. 31. 1. 25. 9. - 31. 1. 1. 9. - 31. 1. , 16. 5. - 15. 6.* 1. 9. - 31. 1. * 20. 8. - 31. 10. (Naarasta, jolla on pennut, ei saa tappaa) 20. 8. - 31. 10. (Naarasta, jolla on pennut, ei saa tappaa) 1. 10. - 31. 3. 1. 11. - 31. 3. Pohjanmaa Naisten jahti n Kiinnostaisiko sinua naisten jahti, jossa ei jylläisi pelkkä miehinen mahti? Horon metsästäjät järjestää yhteistyössä Pohjanmaan riistanhoitopiirin kanssa naisten jahdin Horonkylässä. Luvassa on siis sosiaalista kanssakäymistä luonnon helmassa rakkaan metsästysharrastuksen parissa. Voit myös oman koirasi mukaasi ottaa, niin kunnon jahti aikaan saadaan. Ilman muonaa ei tarvitse olla horolaisten jahdissa, sillä vatsat täynnähän on jokaisen mukavampi istua passissa. Vietetään yhdessä hirvekäs viikonloppu, jolloin ei kellään kotiin ole hoppu. Päivämäärä on 29-31.10.2010. Nukkumatilat ovat rajalliset, joten muistathan ilmoittautumiset. Jahdin hinta on 180 euroa, ja se sisältää aamupalat (la, su), iltapalat (pe, la), päiväruuat (la, su) ja eväät metsään, majoituksen sekä aitoa erähenkistä toimintaa. Vaatimuksena jahtiin pääsemiseksi tarvitset voimassaolevan metsästyskortin ja aseluvan sekä suoritetun hirvimerkin. Ohjelma, jahdin lisäksi, muodostuu Teidän omien toiveidenne mukaan. Lisätiedot: Hannu Ojanpää 050-528 1863 Sitovat ilmoittautumiset 1.9.2010 mennessä: Salla.Myllari@seamk.fi Susi Pohjois-Savo Aseiden kohdistus ja kiikareiden huoltopäivä n Karttulan riistanhoitoyhdistys järjestää yleisen aseiden kohdistus- ja huoltopäivän Kylmämäen ampumaradalla ke 21.7. klo 17.00 ­ 21.00 Kouluttajina toimivat Yrjö Katainen ja Veijo Kärki. Tiedustelut, Juhani Sepponen 0500-579 751 Aseiden kohdistus ja kiikareiden huoltopäivä n Suonenjoen riistanhoitoyhdistys järjestää yleisen aseiden kohdistus- ja huoltopäivän Onkilammen ampumaradalla ti 27.7. klo 18.00 ­ 21.00 Kouluttajina toimivat Tapio Kajan ja Veijo Kärki. Tiedustelut, Helena Koivistoinen 050-363 7901 Metsästäjätutkinnon intensiivi-kurssi Nilsiässä n 31.7.-1.8.2010 Nilsiässä Villa Tarpisella Nilsiän riistanhoitoyhdistys järjestää metsästäjätutkintoon valmentavan kurssin, jonka päätteeksi on mahdollisuus suorittaa metsästäjän tutkinto. Kurssin hinta on 45 euroa/kurssilainen ja se sisältää kahvit ja ruokailun molempina 1) varis, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastas Oulun, Kainuun ja Lapin riistanhoitopiirien alueella 1.5. - 31.7, Pohjois-Savon, PohjoisKarjalan riistanhoitopiirien alueella 1.4. - 31.7. ja muualla maassa 10.3. - 31.7; 2) harakka Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Oulun, Kainuun ja Lapin riistanhoitopiirien alueella 10.4. - 31.7. ja muualla maassa 1.4. - 31.7; 3) korppi poronhoitoalueella 10.4. - 31.7; sekä 4) harmaalokkikoloniat koko vuoden. Riistanhoitopiiri voi myöntää luvan poiketa säädetyistä rauhoitusajoista. Rauhoittamattomat linnut ovat rauhoitettuja seuraavasti: Lyhennysten selitykset Ka K-S La Ou Po P-K P-S R-P Sa Uu V-S = = = = = = = = = = = Kainuun riistanhoitopiiri Keski-Suomen rhp Lapin rhp Oulun rhp Pohjanmaan rhp Pohjois-Karjalan rhp Pohjois-Savon rhp Ruots. Pohjanmaan rhp Satakunnan rhp Uudenmaan rhp Varsinais-Suomen rhp *1) Sinisorsa, tavi, heinätavi, haapana, jouhisorsa, lapasorsa, punasotka, tukkasotka, telkkä. *2) Alli, tukkakoskelo, isokoskelo Huomautukset Metsästäjä l 4 l 2010 l 89
• Rajoituksia metsästysaikoihin: n Yleistiedoksiantona ilmoitetaan, että seuraavat riistanhoitopiirit ovat alueidensa riistanhoitoyhdistyksiä kuultuaan päättäneet rajoittaa toiminta-alueillaan metsästyslain 38 §:n perusteella riistaeläinten metsästysaikoja 1.8.2010 ­ 31.7.2011 välisenä aikana. Päätökset perustuvat kyseisten riistaeläinkantojen pienuuteen. Päätöstä tehtäessä on sovellettu metsästyslain 38 §:ä ja metsästysasetuksen 30 §:ä. Etelä-Häme: Metson metsästysaika koko piirin alueella on 10.9. ­ 20.9.2010. Metsähanhen metsästysaika on koko piirin alueella 10.9. ­ 31.12.2010. Etelä-Savo: Metson metsästysaika koko piirin alueella on 10.9. ­ 15.10.2010. Metsähanhen metsästysaika on koko piirin alueella 10.9. ­ 31.12.2010. Kainuu: Riekko on rauhoitettu koko piirin alueella. Metson, teeren ja pyyn rauhoitusaikaa jatketaan siten, että niitä saa metsästää Puolangan ja Suomussalmen riistanhoitoyhdistyksissä 10.9.-30.9.2010 ja muissa Kainuun riistanhoitopiirin riistanhoitoyhdistyksissä 10.9.-15.10.2010. Metsähanhen metsästysaika on koko piirin alueella 1.9.-31.12.2010. Keski-Suomi: Metson, teeren ja pyyn metsästysaika koko piirin alueella on 10.9. ­ 15.10.2010. Riekko on rauhoitettu koko piirin alueella. Metsäkauris on rauhoitettu Suolahden-Sumiaisten riistanhoitoyhdistyksen alueella. Metsähanhen metsästysaika on koko piirin alueella 10.9. ­ 31.12.2010. Kymi: Metsähanhen metsästysaika on koko piirin alueella 10.9. ­ 31.12.2010. Lappi: Riekon ja kiirunan metsästys on kielletty kaikissa muissa Lapin riistanhoitopiirin riistanhoitoyhdistyksissä lukuun ottamatta Enontekiön-, Inarin- ja Utsjoen riistanhoitoyhdistystä, missä riekkoa ja kiirunaa saa metsästää 20.9.2010 ­ 31.10.2010 sekä 1.12.2010 ­ 28.2.2011. Metsoa, teertä ja pyytä saa metsästää 20.9.2010 ­ 30.9.2010 Kittilän, Kolarin, Muonion, Pelkosenniemen, Savukosken, Sallan ja Ylitornion riistanhoitoyhdistysten alueella. Metsoa, teertä ja pyytä saa metsästää 20.9. ­ 20.10.2010 Kemijärven, Keminmaan, Pellon, Posion, Ranuan, Rovaniemen seudun, Simon, Sodankylän, Tervolan ja Tornion riistanhoitoyhdistysten alueella. Metsoa, teertä ja pyytä saa metsästää 20.9. ­ 31.10.2010 Enontekiön ja Inarin riistanhoitoyhdistysten alueella. Utsjoen riistanhoitoyhdistyksen alueella metson, teeren ja pyyn metsästys on kielletty. Metsähanhi on rauhoitettu Pelkosenniemen rhy:n alueella. Oulu: Metson, teeren ja pyyn metsästysaika koko piirin alueella on 10.9. ­ 15.10.2010. KUULUTUS Riekko on rauhoitettu koko piirin alueella. Metsähanhen metsästysaika on koko piirin alueella 10.9. ­ 31.12.2010. Pohjanmaa: Riekko on rauhoitettu koko piirin alueella. Metsähanhen metsästysaika on koko piirin alueella 10.9. ­ 31.12.2010. Pohjois-Häme: Metson metsästysaika koko piirin alueella on 10.9. ­ 30.9.2010. Teeren ja pyyn metsästysaika koko piirin alueella on 10.9. ­ 15.10.2010. Metsähanhen metsästysaika on koko piirin alueella 10.9. ­ 31.12.2010. Pohjois-Karjala: Metson, teeren ja pyyn metsästysaika on koko piirin alueella 10.9. ­ 15.10.2010. Riekko on rauhoitettu koko piirin alueella. Metsähanhen metsästysaika on koko piirin alueella 10.9. ­ 31.12.2010. Pohjois-Savo: Metson metsästysaika koko piirin alueella 10.9. ­ 30.9.2010. Teeren ja pyyn metsästysaika on koko piirin alueella 10.9. ­ 15.10.2010. Riekko on rauhoitettu koko piirin alueella. Metsähanhen metsästysaika on koko piirin alueella 10.9. ­ 31.12.2010. Ruotsinkielinen Pohjanmaa: Metsähanhen metsästysaika on koko piirin alueella 10.9. ­ 31.12.2010. Riekko on rauhoitettu koko piirin alueella. Satakunta: Metso on rauhoitettu koko piirin alueella. Teeren metsästysaika on 10.9. ­ 30.9.2010 Kihniön, Parkano-Karvian, Ikaalisten-Jämijärven ja Pohjois-Satakunnan riistanhoitoyhdistysten alueella. Muualla piirin alueella teeri on rauhoitettu. Metsähanhen metsästysaika on koko piirin alueella 10.9. ­ 31.12.2010. Uusimaa: Metsoa saa metsästää Lapinjärven, Liljendalin, Orimattilan ja PernajaLoviisan riistanhoitoyhdistysten alueella ajalla 10.9. ­ 17.9.2010. Muutoin metso on rauhoitettu. Metsähanhen metsästysaika on koko piirin alueella 10.9. ­ 31.12.2010. Peltopyy on rauhoitettu koko piirin alueella. Riistanhoitopiiri voi antaa hakemuksesta luvan poiketa tästä päätöksessä määrätystä peltopyytä koskevasta kiellosta silloin, kun metsästysoikeuden haltija on ryhtynyt alueellaan merkittäviin toimenpiteisiin peltopyykannan elvyttämiseen palautusistutuksin. Poikkeuslupaa on metsästysoikeuden haltijan haettava kirjallisesti riistahoitopiiriltä. Hakemuksessa on kuvattava peltopyykannan hoitamiseksi tehtävät toimenpiteet sekä alue jolle poikkeusta haetaan. Varsinais-Suomi: Metso on rauhoitettu koko piirin alueella. Metsähanhen metsästysaika on koko piirin alueella 10.9. ­ 31.12.2010. päivinä. Tutkintomaksu on 13 . Villa Tarpisella majoitusmahdollisuus. Ilmoittautuminen ja tiedustelut nilsia@riista.fi tai Janne Kokkonen 050-539 0986 Aseiden kohdistustilaisuus ja tutustuminen Heinjoen ampumakeskukseen n Kuopion riistanhoitoyhdistys järjestää yleisen aseiden kohdistustilaisuuden Heinjoen ampumaradalla lauantaina 7.8.2010 klo. 10.00-15.00. Paikalla asiantuntijoita Aseiden kiikarit; Veijo Kärki Äänenvaimentimet; Jaki-Tuote Ase-asiantuntija; Toivo Hakonen Laser-ase; Rhy Samalla voi tutustua Heinjoen ampumakeskukseen. Ajo-ohje: Kuopion eteläpuolelta moottoritieltä Vehmasmäen suuntaan n. 1km ja oikealle ampumaradalle. Tiedustelut: Matti Laitinen 040-554 5602, Arto Huttunen 044-367 2886. Aseiden ja tähtäinlaitteiden kohdistus- ja huoltopäivä Riikinnevan ampumaradalla n su 8.8.2010 klo 12 alkaen Mahdollisuus saada oma ase kohdistettua (oma ase, patruunat ja kuulosuojaimet mukaan) Aseiden ja tähtäinlaitteiden asiantuntijat mm. Yrjö Katainen ja Veijo Kärki, antavat henkilökohtaista opastusta ja neuvontaa Trap radalla valmentaa Risto Suurla, nuoret ja aloittelijat tervetulleita, oma ase ei välttämätön. Aseseppä Juha Fagerström Varkaudesta Mahdollisuus koeampua SRVA- harjoitus "hyökkäävä karhu" kahvi ja makkara puhvetti Paikka Riikinnevan 100 m ampumarata Leppävirralla, opastus Varkaus Sorsakoski tieltä. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tapahtuman järjestävät Pohjois-Savon riistanhoitopiiri ja LeppävirranVarkauden riistanhoitoyhdistys. Lisätiedot: Lauri Itkonen 050 407 8359 leppavirta-varkaus@riista.fi Hirvijohtajien koulutukset n Koulutuksissa käydään läpi ajankohtaisia asioita liittyen hirvieläinten metsästykseen ja metsästysturvallisuuteen. Kaikki hirvenmetsästyksen johtajat ja varajohtajat ovat tervetulleita! Lisätietoja antavat ko. riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajat: yhteystiedot osoitteesta: http://riistaweb.riista.fi 26.8.2010 klo 18.30 Leppävirran-Varkauden rhy, Leppävirta, Kivelän koulun auditorio, Laivurintie 19 1.9.2010 klo 18.00 Rautavaaran rhy, Kunnanvirasto 2.9.2010 klo 18.00 Suonenjoen rhy, Pitäjän tupa 5.9.2010 klo 12.00 Iisalmen rhy, Hanhilammen ampumakeskus 7.9.2010 klo 18.00 Kuopion rhy, Hotelli Savonia auditorio 7.9.2010 klo 18.30 Keiteleen rhy, Leppäselän ampumarata 7.9.2010 klo 18.30 Tervon, Karttulan ja Vesannon rhy, Tervo Nuorisotalo Manttu, kahvit klo 18.00 8.9.2010 klo 18.30 Lapinlahden rhy, Lapinlahden lukio, Kivistöntie 2 8.9.2010 klo 18:30 Maaningan rhy, Maaninkajärven koulun auditorio 9.9.2010 klo 18.00 Pielaveden rhy, Kunnantalo valtuustosali 14.9.2010 klo 19.00 Nilsiän rhy, Kunnantalo valtuustosali 15.9.2010 klo 18.00 Sonkajärven rhy, Sonkajärvi Kangaslammin hiihtokeskus 16.9.2010 klo 18.30 Kiuruveden rhy, Kiuruvesi Hotelli Peltohovi 16.9.2010 klo 18.00 Siilinjärven rhy, Haapamäen havaintotila 17.9.2010 klo 18.00 Vieremän rhy, Nuorisotalo Rientola 20.9.2010 klo 18.00 Juankosken rhy, Juankoski Osuuspankin kerhotilat 21.9.2010 klo 19.00 Vehmersalmen rhy, Vehmersalmi Osuuspankin kokoustilat 24.9.2010 klo 19.00 Varpaisjärven rhy, Varpaisjärvi Hotelli Kairisto Muutoksenhaku Näihin päätöksiin tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla siitä kirjallisesti maaseutuelinkeinojen valituslautakunnalle: postiosoite: PL 820, 00101 HELSINKI käyntiosoite: Kaisaniemenkatu 4 A, 7 krs. puhelinvaihde: (09) 6811 500 telekopio: (09) 6811 5010 sähköposti: valituslautakunta@valituslautakunta.fi virka-aika: klo 8.00 - 16.15 Valitusaika on 30 vrk alkaen tiedoksisaantipäivää seuraavasta päivästä. Tiedoksisaannin katsotaan tapahtuneen seitsemäntenä päivänä tämän kuulutuksen julkaisemisesta. Riistanhoitopiirien tekemät metsästysajan rajoitukset julkaistaan Metsästäjä ­lehdessä 4/2010. Tarkemmat muutoksenhakuohjeet ovat saatavissa riistanhoitopiireistä. RIISTANHOITOPIIRIT 90 l Metsästäjä l 4 l 2010 Ruotsinkielinen Pohjanmaa Nuorisoleiri n Ruotsinkielisen Pohjanmaan riistanhoitopiiri järjestää nuorisoleirin 13­18-vuotiaille nuorille. Aika: 3.-5.8.2010 Paikka: Södra Vallgrund. Ilmoittautuminen ja lisätietoja oman riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajalta. Ilmoittautumiset 15.7.2010 mennessä. Paikkoja rajoitetusti! Osoitteenmuutoksia n Ruotsinkielisen Pohjanmaan riistanhoitopiiri on muuttanut. Uusi postiosoite on: Ruotsinkielisen Pohjanmaan riistanhoitopiiri PL 16, 66531 KOIVULAHTI Käyntiosoite: Långgatan 4, 66530 KOIVULAHTI
• Omistatko suomenpystykorvan, karjalan karhukoiran tai pohjanpystykorvan, vai oletko aikeissa hankkia tällaisen kansal lisaarteen? Liittymällä SPJ:n jäseneksi ja maksamalla 22 euron vuosijäsenmaksun saat 6 numeroa Pystykorvalehteä ja monia muita jäsenetuja. LIITY SINÄKIN PYSTYKORVAISTEN JOUKKOON! Tervetuloa hyvään seuraan! Osallistu suomenpystykorvan ja/tai karjalankarhukoiran terveyskyselyyn osoitteessa: www.spj.fi. Ilmoittamalla nykyisen tai jo kuolleen koirasi terveystiedot tuet arvokkaalla tavalla rotujemme eteen tehtävää työtä. Haluan liittyä SPJ:n jäseneksi Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Posti merkki Suomen Pystykorvajärjestö Finska Spetsklubben ry Soile Torvinen Lindalintie 6 B 10 www.spj.fi Osallistu nimikilpailuun! Syntymäaika 02400 Kirkkonummi Keksi Suomen Metsästysmuseolle osuva nimi. Paras ehdotus palkitaan. Suomen Metsästysmuseo ­ Finlands Jaktmuseum ry. järjestää kaikille avoimen nimikilpailun. Tavoitteena on löytää suomalaiseen eräkulttuuriin, riistaeläimistöön tai luontoon liittyvä ytimekäs kutsumanimi museolle. Sitä ei käännetä muille kielille, vaan se täydentää nykyistä nimeä. Nimen tulee olla jokapäiväisessä käytössä toimiva, mieleenjäävä, helposti ymmärrettävä ja myös kansainvälisesti käytettävissä. Osallistumisohjeet: Kilpailuaikaa on 15.8.2010 saakka. Kilpailuun voi osallistua: · museon kotisivuilla www.metsastysmuseo.fi · sähköpostilla info@metsastysmuseo.fi · postitse osoitteeseen Suomen Metsästysmuseo, Tehtaankatu 23 A, 11910 Riihimäki, kuoreen tunnus NIMIKILPAILU · toimittamalla ehdotuksen museon infon kilpailulaatikkoon Kuva: Antti Saraja Ehdotuksen mukana tulee olla vastaajan yhteystiedot (nimi, osoite ja puhelinnumero). Suomen Metsästysmuseo ry:n hallitus valitsee parhaan nimiehdotuksen. Palkintona on 100 euron lahjakortti museokauppaan. Lisäksi kaikkien osallistuneiden kesken arvotaan 50 euron lahjakortti. Kilpailun tulokset julkistetaan museon kotisivuilla syyskuun loppuun mennessä. Metsästysmuseo varaa itselleen oikeuden olla käyttämättä parhaimpana palkittua nimeä. Metsästäjä l 4 l 2010 l 91
• Kaupantekoa Oletko hankkimassa mäyräkoiraa? Kattava tietopaketti ja Suomen Mäyräkoiraliiton pentuvälitys löytyy osoitteesta www.mayrakoiraliitto.fi. Liity samalla jäseneksi: jasenasiat@mayrakoiraliitto.fi Suomen Pystykorvajärjestön neuvojat auttavat pentujen valinnassa Suomenpystykorva: Asko Ränkman 050-569 9221, Pekka Inkinen 040-832 2858. Karjalankarhukoira: Marko Soini 040-761 1111, Jorma Tahkola 040-750 0246. Pohjanpystykorva: Timo Järvinen 050-563 8811, Ensio Lehisto 0400-286 311. Lisäksi: pj. Risto Ylitalo 044-274 8636. Kysy samalla jäseneduista ja liity jäseneksi. Järjestön internetsivut: www.spj.fi. Hankkiessasi setteriä tai pointteria ota ensin yhteyttä rotujärjestön KanakoirakerhoHönshundssektionen ry:n jalostusneuvojiin. Pointteri: jalostusneuvoja Jorma Korpela 044-511 2013, englanninsetteri: Matti Juuti 040-505 6935 / me.juutit@kolumbus.fi, irlanninsetteri: Tero Savolainen 0440-130 703, Tapio Ranta 0400-870 788, gordoninsetteri: Mika Maliniemi 0400 139 041 Venäjänajokoirayhdistys Ry. Pentuvälitys p. 0400-798 704. Jäsenasiat puh. 050-538 6434. Liity tyytyväiseen joukkoomme. Venäjänajokoira on monipuolinen ja säänkestävä jahtikaveri. Saatavana kettua ja jänistä ajavista vanhemmista. Internet: www.venajanajokoirayhdistys.net Kettuterrieri monipuolinen metsästyskoira. Pentuvälitys: 040-706 6810. Jäsensihteeri 040-734 6356. www.foxterrier.fi Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliitto ry Jo 60 vuotta metsästäjien ja kalastajien edunvalvontaa maa­ ja vesialueita omistamattomien harrastajien puolesta. Tule mukaan toimintaan! Lisätietoja 03-212 6543 ja www.eramies.org. Juhani Tyvelä, Kaijantie 12, Oulu. Puh. 045-122 1380. Suomen eläintäyttämö Österberg, Palokalliontie 41, 01490 Vantaa. Puh. 09-823 5757, 040-501 5166. Beagle-pentuja metsämiehille. Ell. tarkastamat. Puh. 019-677 1041 tai 0400-607 415. Beagle u. 5 v. metsäverinen, näytt. sertti. Puh. 040-509 0788. Metsästyslinjaisia Jack Russell terrierin pentuja, puh. 050-377 8830. Jack Russell terrierin pentuja riistaviettisistä vanh. Rek. JRTCGBSF ry. Tied. puh. 040-574 5550. Myydään saksanmetsästysterrierin pentuja metsästykseen. Molemmat vanhemmat jalostusrekisterissä. Rähinäröllin kennel puh. 044-572 5214. Saksanmetsästysterrierin pentuja KVA-vanhemmista. Puh. 050-533 5292 Metsästyslinjaisen irlanninsetterin pentuja käyttökokeissa palkituista vanhemmista. Kennel Fellwind`s puh. 0400-284 140 tai 040-577 1034 Kk.mäyräkoiran ajavalinjaisia pentuja synt. vko 25. Lisät. p. 045-675 7395. www.rantakaupin.com Kk.mäyräkoiranpentuja käyttövaliovanhemmista, syntyvät vko 26. Karttula. puh. 044-269 0866. Seisojan pentuja metsästäjille. Isomünsterinseisojia hyvistä käyttövanhemmista. Isä Saksan ja emä Suomen jalostusrekisterissä. Korpiaallon Kennel puh. 044-586 1458 Juha. Kk. saksanseisojan erinomaisia pentuja palkituista vanhemmista p. 044-589 6280 http://kotisivu.dnainternet.net/arthak Lk. Saksanseisojan pentuja s. 24.5 uros ruotsin kaksoisvalio emä voittajaluokassa, puh. 0400-707 630. Myytävänä lyhytkarvaisen mäyräkoiran pentuja, synt. 22.5.-10, uros ja kaksi narttua, hieno sukutaulu. Puh. 0400-218 7778. LK-saksanseisojan pentuja. Valiovanhemmista puh. 040-746 0443. LK-Saksanseisojan pentuja käyttöluokan vanhemmista Tutustua voit osoitteessa: www.netikka.net/pyypellonkennel puh. 040-745 4093. Lk. saksanseisojan pentuja kaikenriistan pyyntiin kaksoisvalio vanhemmista hyvillä jälkeläisnäytöillä metsästäjille. Luovutus vk 27. Koulutuksessa avustaan. www.katajakangas.com puh. 045-111 2100 Haapajärvi. Lk. saksanseisojan pent. luov. 1.7. alkaen. Englanninsetterin pentuja kauniit pohj. maiset käyttösuvut. Suomenpystykorvan pentuja synt. 1.7. Tiedustelut puh. 040-546 5644. Lk.weimarinseisojan urospentu. Koe- ja näytt. palkitut vanhemmat. Puh. 050-492 1028 Amerikankettukoiran pentuja i. Friendships Pac Man MVA, e. Nata syntyneet 3.4. Puh. 050-349 8545. Plott houd pentuja petoverisistä vanh. Karhu, ilves ym. Puh. 050-537 4601. Varattavissa spinonen pentuja metsästykseen ja perheenjäseneksi, terveet ja palkitut suvut. puh. 0400-217 330 Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (43 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden, korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien. Käytä tekstauskirjaimia. Vältä faxien lähettämistä, jotta vältymme turhilta epäselvyyksiltä. Vuonna 2010 hinta on 15 Eur / rivi. Ilmoituksen vähimmäiskoko on kaksi riviä. Ilmoitukset laskutetaan lehden ilmestyttyä. Toistoalennus peräkkäisissä numeroissajulkaistusta ilmoituksesta on 15 %. Ilmoitusta ei julkaista, mikäli ilmoittajalla on erääntyneitä laskuja. Ilmoitusaineisto on lähetettävä lehden toimitukseen. Os. on Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki. E­mail: marja.kraufvelin@riista.fi. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Otamme vastaan vain metsästyksen ja riistanhoidon aihepiiriin kuuluvia ilmoituksia. Metsästäjä nro 5/2010 ilmestyy 3.9.2010. Siihen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa viimeistään 30.7.2010. HUOM! Emme ota ilmoitusaineistoa vastaan puhelimitse. Koiria Hirven ja karhun metsästäjille karhukoiran pentuja. Kelpuutan jalostukseen vain koepalkitut nartut tai joilla on VOI I palkittuja jälkeläisiä. R. Ikonen, puh. 013-881 985, 0500-279 777. Karj. karhuk. kasvateill. 6I & 40 II + dipl. karhuk. Ammuttu 55 karhua. Vuolasvirt. p. v. 94, vuosim. v. 89 + 92, hirvikr. v. 93. 2 kpl jvr mv v. 98, voitt. v. 00, evv. v. 06. 5 peräkkäis. vuod. hirvik. Sukut. löytyy, vahvat Erauspoj. koirien veret. Penut hirv. + karh. h. tak. Esko & Markku Halme. Puh. 0400-126 824, 0400-282 669 Karjalankarhukoiran uros pentuja terveystarkastetut ja koepalkitut vanhemmat isä KVA,jalostustilastossa kärjessä emä Avo 1,Haukkuu karhua.luovutus heinäkuun lopulla puh. 050-514 6498 Karjalankarhukoiran pentuja. Emä periyttänyt aikaisemmin samalle urokselle huippuhaukkujia hirvelle ja karhulle. Puh. 0400-192 948. Harmaanorjanhirvik. pentuja kahdesta eri yhdistelmästä. Pennut synt. viikolla 18. Kuvat isä/ emä os. Reposaaren kennel. Juha Nikitin Teuva puh. 040-705 2188 Myyd. harmaanorjan hirvik. pentuja sirutettu, madotettu puh.0400-765 356. Harmaanorjanhirvik. pentuja riistaveriset vanhemmat Parkano puh. 050-446 2680. Länsisiperianlaikan pentuja. Puh. 0400-186 986 A. Halonen Myydään jämtlanninpystykorvan pentuja käyttövaliovanhemmista puh. 050-386 2242 Jämtlanninpystykorvan pentuja 4u ja 4n Pelkosenniemi puh. 0400-337 497 Suomenpystykorvanarttu 1v. Kiltti, tomera, kaunis, lapsirakas. Rekisteröity, sirutettu, rokotettu. Vain metsästyskäyttöön. puh. 044-280 3037. Pohjanpystykorvan Lafayette Micro pentuja Kaikenriistan Kennel puh. 040-511 5518. Kk. italianajokoiran urospennut vailla harrastavaa kotia. Synt. 13.4 Luov.heti 040-519 4443. Suomenajokoiran pentuja, luovutus vko 29. Puh. 050-321 4463 Suomenajokoiran pentuja, ajavista vanhemmista puh. 044-511 0400, Nurmes H. 500 e. 4v. suomenajokoira uros. Puh. 050-527 6412. S. ajokoira Suonotkon Viivi 2v. Olosuht. muutt. Iisalmessa. Puh. 0400-491 013. Suomenajokoiran pentuja, hyvistä käyttövalio vanhemmista, periyttäjä suvut, puh 0500-923 942 Venäjänajokoiran pentuja kaksoisvalio emästä p. 041-430 2862 Ylivieska. Labradorinnoutajan käyttölinjaisia pentuja metsästyskokeissa palkituista vanhemmista. Isä nuori lupaava unkarin tuonti, emä huippusukuinen englannin tuonti, luovutus viikolla 30. Puh. 044-302 1310. Metsästyslinjasia labradorinnoutajan pentuja Terveet, palkitut vanhemmat. puh. 050-556 2266 Dreeverin pentuja, ajokokeissa palkituista vanhemmista. Synt. 21.5. Puh. 040-592 6458 Dreeverin pentuja emä kaksoiavalio, ajaa myös kettua. Puh. 044-534 0831. Järjestöt ja Yhdistykset Dreeveri on ajavien koirien "pikku jättiläinen", joka kestävien jalkojensa ansiosta soveltuu erittäin hyvin jäniksen ja ketun metsästykseen. Pentuvälitys: 040-547 0448. Jäsenasiat 040-508 3588. www.dreeveri.fi Beagle on iloinen, vainunsa avulla riistaa, pääasiassa jänistä, ajava pieni englantilainen jäniskoira. Aikoessasi hankkia beaglen ota yhteys Suomen Beaglejärjestöön. Pentuvälitys, puh. 045-7730 4244, jäsenrek. ja rahastonhoitaja Ritva Jauhiainen. Yhteyst. ritva.jauhiainen@beaglejarjesto.fi, puh. 040-522 2839. Haluatko hyvän hirvikoiran? Suomen Harmaahirvikoirajärjestö -Finska Jämt- och Gråhundklubben ry:n Jalostusneuvojilta saa tietoa hyvistä pentueista. Jämptin pennut/Jukka Holma 0400-310 686 tai Jussi Kuittinen 050-306 7480. Norjan harmaat/ Pauli Äijälä 050-327 1782 tai Marko Niemelä 045-1316109. Rotujärjestömme jäsenenä pysyt ajan tasalla. Soita Marja-Helena Ilvonen Puh. 050-572 7010. Internet http://www.shhj.info Laikoista, kaiken riistan koirista, tietoja antaa Suomen Laikajärjestö ry. Sihteeri Marjo Halonen puh. 040-764 0104 sekä www.laikajarjesto.fi Hankkiessasi noutajaa metsästyskäyttöön ota yhteys Suomen Metsästysnoutajat ry:n pentuvälitys puh. 0400-176 934 tai 03-515 3230 ja jäsenasiat puh. 09-874 7230. Kotisivut: http://www.metsastysnoutajat.com Eläintentäyttäjiä Pasi Ahopelto, Soini. 0400-567 078. Joensuussa Kyösti 050-371 4496. Kaikki työt! www.lehonpaja.net Alf Cederlund, Länsikyläntie 605A, 49220 Siltakylä. Kaikki alan työt. Puh. 050-341 4947 Luonnontieteellisen alan konservaattori Esa Kemppainen, Mattilantie 56, Janakkala. Puh. 050-563 0169. www.trofeet.fi Linnut, nisäkkäät, trofeet Tapio Kontula, Iitti. Puh. 040-729 3683. Raimo Lietsala, 35300 Orivesi. Lasisilmiä ­ täyttötarvikkeita. Puh. 03-334 4719, 040-558 4019, www.lietsala.net Taxidermy Art, Markku Natri, Lapua. Myös lasisilmien myynti sekä alan opetus. Puh. 06-438 8901, 0400-363 345. www.markkunatri.fi. Jari Niskanen, Laukaa puh.0400-317 828, www.jariniskanen.net Taitoa ja kokemusta Trofe Art Jarno Raiski, Ähtäri / Vaasa 040-581 9624 www.trofeart.tk Huippu laatua. Eläinkonservaattori Teemu Salonen, Inkoo puh. 050-563 7820. Erityisesti kalat, myös muut alan työt. Studio Antti Saraja Oy. Puh. 019-784 871 tai 0400-712 149. Preparoin linnut, nisäkkäät, teen myös trofeet. Pertti Siipola, Kilinkuja 10, 70780 Kuopio. Puh. 017-361 1073, 0400-177 588. 5 Myydään Koira-, minkki-, ym. verkkoja Rautarantala Oy puh. 09-876 5291 www.rautarantala.com Kalastukseen Timo-laatuverkot ja tarvikkeet edullisesti. T:mi Timo - Paula. Puh 044-584 3611. 1-os 290,2-os 370,(kuvassa) 2-os maxi 440,Kuljetus järjestyy! Talkompressor för ökad räckvidd. Loppuuko Tracker Hunter Naturlig storlek valmiiksi asennettuna hintaan MKJ ilmaislisenssisi? Hanki jatkoaikaa, niin pysyt kartalla tulevalla jahtikaudella. Jatkoaika Tracker Tracker karttaHunter -ohjelmalle lataussetelit 500 12kk +Live seuranta e e karttaruutua 12kk Täydet Tracker paikannuspakettivaihtoehdot sis. G400 panta, Hunter ohjelmisto, puhelin, asennustyö ja postikulut. Paketit saatavissa myös osamaksulla 859,- tai 959,- aketti Etupupan ka älle. pä En ny långlivad art i de Finska jaktmarkerna Lafayette presenterar nu nästa generation jaktradio DC-70 Micro5. Ergonomisk design som passar stora och små händer . . . Platt robust hölje helt i metall testad enligt MIL-std 810F och IP-68, 100% vattentät. Pelkkä G400 panta 699,Tracker G400 panta ja Hunter Myös muut jatko- ja täyslisenssivaihtoehdot ohjelmisto +Live seuranta 24kk sekä karttapaketit myynnissä. Kaikissa paketeissa mukana myös koiran Live internet seuranta tietokoneella. 69 39 Esim. kuvan G400 panta ja Nokia puhelin E52 hintaan 959,- 819,319,- Lafayette Micro 5 Uuden sukupolven radiopuhelin h. 349e) raj. erä (s riistakamera Strömsnål med inbyggd laddkrets som snabbladdar Li-ion batteriet. infrapunasalamalla Raj.erä Lämpöeristetyt koirankopit TMI R.Kivineva 06-4534 333 (tilaa ilmainen esite) Myös iltaisin ja viikonloppuisin www.koirankoppi.fi 115e DigiMesta.com Kysy lisää... Isommat erät, kysy tarjous! METSÄSTYSPORUKAT! www.lafayette.eu Lauttakylänkatu 6-8, Huittinen, p. 045 112 8622 www.digimesta.com, myynti@digimesta.com, av. ark.10-17 92 l Metsästäjä l 4 l 2010
• Laadukkaat 34¤ 38¤ /100 kpl 1 1 ­haulikonpatruunat Saga Steel 12/70 32g koot 2-5, teräshaulipatruuna, lähtönopeus 375 m/s Saga Magnum 12/76 50g /100 kpl koot 2-7, kanta 25 mm, lähtönopeus 387 m/s 2 72¤ /100 kpl Saga Export 12/70 34g 33¤ /100 kpl ­kiekkopatruunoita! maahantuoja: koot 1-7, kanta 16 mm, lähtönopeus 434 m/s 2 Kysy myös edullisia Hyvinvarustetuista aseliikkeistä kautta maan. Hinnat voimassa sitoumuksetta 30.9.2010 asti. koot 0-7, kanta 12 mm, lähtönopeus 435 m/s Saga Export 12/70 32g K a t s o l ä h i n j ä l l e e n my y j ä s i o s o i t t e e s t a w w w. h j o r t h . f i . Minkki ja supikoira/kettuloukkuja. Erittäin tukevia ja toimintavarmoja. Soita ja kysy lisää tai katso metistä. www.granlunds.com. Granlundin Tarhatarvike 06-764 1033. Pienpetopyydykset: ketun jalkanaru, heti tappavia loukkuja ja rautoja pienpedoille, myös majavalle. Puh. 0400-181 498, Taisto Hietala, http://www.kesavaylan.net Kanuloukun laukaisulaitteita. Rst terästä, toimintavarma ja helppokäyttöinen. H. 29,- kpl Martes hetitappava pyyntilaite näädälle ja minkille, irroitettava syöttikotelo, helppo viritys. H. 79,- kpl. www.ph-riista.fi puh. 050-566 2691. Baikal MP-27 395,-, Baikal MP-153 420,Sabatti Falcon 650,-, Lincoln Basic 695,Remington 870 420,-, Finn 412 Marochi 830,Escort Hunter 295,-, CZ ZKM 452 Stand 295,Tikka T3 Hunter 795,-, Tikka T3 Lite SS 830,Kivääripaketti Stevens+jalat+kiik. 420,Bushnell Trop.3-9x40 135,-, 3-12x56 val. 280,Kahles 2,5-10x50 880,-, Meopta 3-12x56 595,Leupold 2-7x33+läpät 240,-, 3-9x40+läp. 260,Zwarowski Z6 2-12x50 1590,-, 1-6x24 1380,Kiekonheitin 55,-, Harris Bibodi 90,Ahti Huvila Oy, www.ahtihuvila.fi 63800 Soini, puh 06-528 1203 31v. Rehtiä Asekauppaa! Mossber 12/76syn 360e,12/89 syn 440e Tikka T3, CZ, Yildiz, Baikal, Marlin Sasta Gorepuvut, Chiruca vaell. kengät Ultrapoint GPS-tutkat, Garmin GPS. Anon Ase ja Tukku, Pudasjärvi 08-821 337, 0400-384 118, 0400-384 518 Posti, MH: Edullisesti ja Nopeasti! www.anonase.com Aseet/patruunat mm. Fausti Inertia 12/76 p-aut. 1190,-, Armed 12/76 VS pumppu 390,- Armed 12/89 p-aut VS 440,-, Toz 12/76 VS 530,-, Fausti Albion 12/76 1070,- Marlin 45-70 760,-,Tokarev 7,62 kiv 590,-, Henry 22 WMR+kiik 565,- Toz .22 pk paketti sis kiik + vaim. alk 300,- CBC 4,5 mm ilmakiv 24J 195,- tai 5,5 mm 24J 235,- Lee 90050 lataussarja 140,-, BSA kiikareita, Safepower kaapit, Redding lataus välineet, Trust ja Hull haul. patr radalle/ metsälle ym. Tilaa ilmainen kuvasto/luettelo + käyt. lista. Asetalo Oy, Virrat Puh. 03-475 5371 Drillinkejä rihlakoita... Käytettyjen aseiden erikoisliike. Nyt myös aseseppäpalvelut. Katso www.ace-gun.com Soita puh. 050-367 6856 tai käy Ace-Gun Oy Relanderinkatu 90 78200 VARKAUS Beretta- ja Franchi-haulikot sekä Sako-, Tikka-, CZ-, Remington-kiväärit. Pienoiskiväärit Sako, Toz, Ruger ja Marlin. Kaikki suosituimmat asemerkit ja laajat patruunavalikoimat löydät meiltä. Teerikirnu on aina metsästäjän asialla, joten otathan yhteyttä. Toimitukset kautta maan. Kala-Oskarin Teerikirnu. 92600 Pulkkila, puh. 08-812 1080 / 040-558 2016 www.teerikirnu.com Myymme uusia ja käyt. mets. aseita: Benelli, Remington, Lincoln, Baikal ym. sekä patruunoita, ruutia, nalleja, luoteja ja muita metsästystarvikkeita kilpailukykyiseen hintaan. Krono Järn, Torgarev. 2, Kruunupyy Puh. 06-834 5003, 050-411 0473. Sako, Tikka, CZ ja Remington kiväärit. Kivääritarjous! CZ 550 .308 Win alk. 650 e Benelli, Beretta, FC ja Lincoln haulikot. Meopta R1 3-12x56 valopisteellä 775 e ja Tasco 3-9x40 Pronghorn 75 e, takuu 10 v. Ylöjärven Asetarvike, Rantakiventie 7 Puh. 03-348 4004, Käytetyt aseet netissä: www.asetarvike.fi Lataus-, ammunta- ja metsästystarvikkeet, optiikka ja koiratutkat edullisesti netistä www.asetarvike.com puh. 040-540 1182 Aseet, patr. + lataustarv.+ratalaitteet + kahvat puh. 019-782 307 www.mattikauppi.fi UNLIMITED AMMO OY 65% lyijyä raskaammat UnA18-shot haulit ym. tarvikkeet haulikonpatruunoiden jälleenlataukseen. UnA-supistimet jälleenlatauskomponentit ym. asetarvikkeet. www.unlimitedammo.fi Tehokas Alfa tai Ultra-Alfa - kiväärin äänenvaimennin vain 150 euroa, asennus 60 euroa teräs tai alum. runkoinen, ei hitsattu, halkaisija 50 mm, paino alkaen 210 g, Nyt myös kevyet teleskooppiset mallit. www.ouluntyostokeskus.com Japanilaiset ja keskiaikaiset miekat puh. 08-311 3133, 040-508 5833 IT-kiväärin vaimentimet kal..22 hornet-.458 IT-Asepaja Runkotie 17, 54120 Joutseno puh. 0500-497 981 www.it-asepaja.fi. Kotimainen AU jet- Z ­ äänenvaimennin. Huipputehokas, kevyt ja kestävä. Kaikkiin kiväärikalibereihin (22LR ­ 0,50 MG). Asesepänliike Ase Utra, Rahkeentie 6, 80100 Joensuu. Puh. / fax 013-227 234, 050-569 0499. Pantentoidut Reflex-äänenvaimentimet kaikkiin luotiaseisiin, vaimennusteho yli 90%. Asesepänliike BR-Tuote Oy Sahamyllynkatu 33, 80170 Joensuu. Puh. 013-896 862. Nettiosoite guns.connect.fi, sähköposti: markku@guns.connect.fi Silentum ja Noise Stopper kiväärivaimentimet cal 22LR-50BMG. Valmistaja Suomen Jahtivaruste Ky, Hästöntie 432, 25500 Perniö puh. 0400-842 196 www.jahtivaruste.fi Tappavan tehokas jalkajousi cf-120 nyt huippuhintaan 99 Megaxo Challenger jalkajousi 169 . Teho 150 paunaa! www.erasawo.fi Seuraava haasteesi - jousimetsästys Tule tutustumaan aloittelijan tuotteisiin ja palveluihin. Meillä on kaikki, mitä tarvitset uuden harrastuksen aloittamiseen. Palvelemme kaikentasoisia harrastajia vuosien ammattitaidolla ja kokemuksella. www.merrysport.fi Seinälle kiinnitettäviä lukittavia asetelineitä. Valmistettu teräksestä. Musta maalattu. Sopii kaikkiin aseisiin. 3:lle aseelle 55 e, 4:lle 60 e, 5:lle 65 e ja 6:lle 70 e + toimituskulut. Puh. 06-834 5377, 040-547 0607, 050-594 9670. Asekaappi, kotimainen SIS 3492- hyv. sertifikaatti. Lisätiedot www.corrosafe.fi www.valiokoiravarusteet.fi kopit, tarhat, lämmittimet, tutkat, haukunrajoitinpannat, pihavahdit ym.tuotteet. Puh. 0500-176 596 Koirankopit 1-os 290,- ja 2-os 370,- tilaa esite puh. 06-453 4333 tai katso www.koirankoppi.fi Koiratarhoja! Elementit 2mx1,8m 70 , Tarhaverkkorulla 150 /30m. Toimitukset maksutta kaikkialle Suomessa! Myös: kopit, kuppitelineet, kopin lämmittimet, kuivikkeet ym! www.huacaya.ota.fi / Puh. 050-359 4133 Koiratarhaelementtejä puh. 040-773 0562 www.elisanet.fi/kymppitarhat Luolatutkat, www.deben.com, Terrier Finder mallit Mk3 ja pitkä kantama eli long range edullisesti. Toimitus välittömästi. Puh. 0400-820 492. Sinkityt koiranaitael., 4 kpl 100 x 165 ja 4 kpl 100 x 195, sis. oviel. Sop esim. mäyräk. tai beagle. Myös hyvä koirankoppi. Hp. 300 e / tarj. Puh. 040-552 7256. Deben luolatutka Terrier Finder MK III sekä long range.Heti tappavat näädän / minkin loukut. Aseet ja optiikka, kannattaa kysyä! Katso myös www.kimitojaktbod.fi puh. 0500-826 404 tai 02-423 804, fax 02-423 805. Suomen suurin käytettyjen koiratutkien varasto. Tarcker 230 Mhz, Äly Supra, Classic, Comp, Pointer 2001 ­ 2007, Magnum, Ultrapoint. Haukunilmaisimella tai ilman. Lisäksi myymme Trackerin uusia tutkia G400 GPS, Classic, Maxima, Exact. Nopea, luotettava Tracker tutkahuolto. VHF-puhelimet + lisävarusteet. Petsafe haukunrajoittimet sekä koulutuspannat. Larsmo Helcom, Nils Hellman, Peltotie 9, 68570 LARSMO. Puh. 0400-362 136, 06-728 1520. www.koiratutkat.fi Huollan jahtiradiot, koiratutkat RJAK, Pl 38, 44101 Äki ilt./vkl puh. 050-557 2000 VHF-puhelimet edullisesti ja luotettavasti alan liikkeestä. Akut, antennit, monofonit ym. Peltor kuulonsuojaimet, uudet ja käytetyt aseet. Metsästäjän erikoisliike Raimo Olkkonen Oy, Haapajärvi, puh. 08-761 831, 0400-296 517. www.raimoolkkonen.fi VHF-puhelimet, uusimmat mallit. Lafayette, Zodiac, Hunter, Rexon. Riistakamerat, kuulonsuojaimet. RitKos Oy, Mäntsälä 0400-203 398 www.ritkos.fi Wouxun VHF puhelimet alkaen 158e, Minkkiloukku Trapper 11e, Savikiekonheitin Do-All 39e, Bi-podit alkaen 41e, Tähtäinkiikari Olivon Quattro 1-4x24IR valopisteellä 188e, Ampumatuki Caldwell NXT 44e, Ampumakepit Pro-Hunter Tripod 68e, Hylsynkiillotuskone Frankford Arsenal 48e, Digitaalinen ruutivaaka Wimax 35e, Vakuumikone Bigland 79e, Kaasukeitin Sherpa King 25e, Keitinsetti kahvipannulla Sherpa King 25e, Etäisyysmittari Tri-Star Aite 119e + paljon muuta eräelektroniikkaa. Katso lisää: Eränetti verkkokauppa, www.eranetti.fi Erätelttoja, kaminoita, yökiikareita. Puh. 040-586 7152. www.haukka.fi Kaislaleikkuri, myös mökkikäyttöön. Käyt. moott. leikkurista reilu hyvitys. puh. 0500 652 241 myös ilt./ vk-lopp. www.kaislaleikkuri.net Kiikarinjalat ja kiikarien erikoisasennukset suoraan valmistajalta. Myös pistoolien jalat. Asesepänliike BR-Tuote Oy, Sahamyllynkatu 33, 80170 Joensuu. Puh. 013-896 862. Nettiosoite: guns.connect.fi, sähköposti: markku@guns.connect.fi Kiikarinjalka haulikkorihloihin. Uusi jalka jättää turhan irrotus ja kiinnitys vaiheen pois koska se ei peitä tähtäimiä, maalia eikä maastoa. Näin ollen ase on jatkuvasti tilanne valmis kaikkiin ammunta muotoihin. Puh. 017-824 123 tai 040-527 4440 Kauko Hämäläinen, Kihmulank. 11, 74130 Iisalmi. Apel-k.jalka 1" putkelle, käy esim. ½ A Rem. H. 225e. Puh. 050-546 1198 Riistakamerat alkaen 99e ! Uusi 8.0MP Safari KG-680V 189e, päivitetty Safari Scout Guard CAMO 550VB 138e, StealthCam Prowler HD 8.0MP 253e, Moultrie Game Spy i45 236e, Moultrie Game Spy i65 309e, WildView IR 5.0MP 99e. Lisäksi kattava valikoima lisävarusteita kaikkiin merkkeihin. Katso lisää suuresta valikoimasta: Eränetti verkkokauppa, www.eranetti.fi Puukonteriä ja tarvikkeita puukonvalmistukseen, myös retkiluistimia. Puh. ja faxi 06-724 7813, puh.06-729 0431. Maasto-/ lumipuku eli Wehrmacht-kääntöpuku! Nyt repro / Saksa. Myös kesähousut. Til.esite puh. 0400-722 007 tai kts www.wh-varuste. fi MIDWAY SUOMI OY Jo noin 100 000 tuotetta yli 300 valmistajalta! Jälleenlatausvälineet, luodit ja hylsyt. Kiikaritähtäimet, katselukiikarit, laserit. Jalustat, renkaat ja pikajalat kiikareille. Aseiden osat ja varusteet, mm. tukit, lippaat. Asesepän tarvikkeet ja työkalut, mm.kalvaimet. Luodinvalutarvikkeet, ammuntavarusteet jne. Puhelinmyynti ark. 12-17 puh. 09-5122 933 Kaikki tuotteet ja varastotilanne netissä www.midwaysuomi.com Deerhunter special hunting set 169 (ovh.349) Kalvollinen ja vuorellinen huippulaadukas metsästyspuku nyt huippuhintaan. www.eraplus.fi www.kivelaoutdoor.com Valtava määrä erävarusteita! Asusteet, jalkineet, houtuspillit- ja kuvat jne. jne. Eberlestock aseenkantorinkat maahantuojalta! Puh. 040-728 4667 ­ Rovaniemi Katto- ja seinäpeltiä suoraan valmistajalta. Myös tiilikuvio. Koto-Pelti Oy, 43700 Kyyjärvi. Puh. 014-471 475, fax ­471 523, 0400-661 379. Houkutuspillit ja hajusteet maan laajimmasta valikoimasta, suoraan maahantuojalta. Sorsahanhi-pyy-varis-haukka-kyyhky-fasaani-hirvipeura-kauris-karhu-susi-kettu-supi-minkki-jne. puh. 0400-835 511. www.houkutuspillit.net Kylmäsavuvastus, toimii 12 voltilla. Hinta 35e + tk. puh. 0400-304 633. Laadukkaat, kotimaiset purkinsulkijat suoraan valmistajalta. Puh. 040-585 8133. Katso netistä: www.eratapio.fi Puuru hirvenvetolevyt, katso esittely www.puuru.com. Puh. 044-368 1441. Suosittu, kestävä Joke-vetopressu Eur 130 sis alv. Heti varastosta. Puh. 0500-627 883 vaarala@phpoint.fi Valmistamme koivupuusta metsäsuksia Sotkamo puh. 040-869 8709 www.vilminkosukset.fi Fasaaneja, käytössä uusi koulutusmaasto Forssa, www.fasaanitila.net puh. 050-307 3752 Myydään herneitä riistan ruokintaan 0.40e/kg. Puh. 045-260 6346 Ikaalinen Erä- ja Lappi-kirjoja osoitteessa www.antikka.net. Osta ja myy www.jahtihuuto.net Lapissa Tanhuan erämaatontteja sekä valm. mökkejä. Pääsee myös seuraan. Kysy puh. 0400-199 818. Syksyksi metsälle omille tiluksille, Sallan Petservaarassa 101 ha hyvää metsästysmaata. Hinta 34 000 . Tiedustelut Hannu Mukkala / 040-716 7535. Lapintalo, Angeli, Inari, 99000 vesakivi@hotmail.com puh. 040-724 2720 Myydään metsäpalsta 125 ha, yhdessä tai kahdessa osassa Suomussalmen Piispajärvellä. Myyntipuuta runsaasti. Valtionmaat vieressä. Puh. 0400-619 422. Lapissa Sodankylästä 50 km itään ja välillä Saariselkä ­ Ivalo puronvarsitontteja ja maisematontteja vaaran päällä. Hinta alk. 4000 e puh. 040-832 0190. Pohjois-Kuhmossa 7,7ha metsätila ja parakki, valtionmaat ympärillä. puh. 0400-336 307 Ostetaan Riista, mm hirven, peuran, jäniksen ruhot. 3 ­ tähden sieniä, myös kuivattuna. Deliresta Oy / Autiosaari 050-522 5973. Metsästäjä l 4 l 2010 l 93
• Aina valmiina! Räven-reppu Nerokas reppu asekotelolla varustettuna. Mahdollistaa nopean ampumavalmiuden ja on yhteensopiva useimmille luodikoille. Valmistettu hiljaisesta FaunaTex-kankaasta. Jahtimatkoja Viroon yli 20 v kokemuksella. Huippualueet, villisika, kauris, hanhi, karhu. Matkoja myös yrityksille. Puh. 050-343 0453. Sorsajahteja Ruovedellä, kysy myös fasaanijahtia. Puh. 050-320 6679. Suomenselän lintumailla Pylkönmäellä majoitusta rantamökeissä ja metsästysmahdollisuuksia. www.jukanmokit.com puh. 0400-829 909 Suomussalmella erähenkistä majoitusta. www.alassalmeneramokit.fi , lisätiedot: Puh. 0400-300 552 Metsästys- ja luontolomapalvelut Hyvät harrastemahdollisuudet metsästykseen, kalastukseen ja muuhun luonnossa viihtymiseen. Majoitus-ja saunomismahdollisuudet www.metsastyspalvelut.com puh. 044-541 0437 Kuusamo Mökki + luvat puh. 0400-281 229 Kuusamossa hirvenmetsästystä ja majoitusta. Puh. 040-853 3289. Riekkojahtia. Metsästysopastusta Utsjoki. myös kuljetukset kämpille. Puh. 040-554 0780 anttos@wippies.fi Metsästäjä -lehti No. 4/2010 59. vuosikerta, Metsästäjä on Metsästäjäin Keskusjärjestön valistuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Levikki on 303 241 kpl (LT 2009). Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 3.9.2010. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimitus: Päätoimittaja: Jari Pigg Toimituspäällikkö: Klaus Ekman Toimitussihteeri: Maria Nikunlaakso Ulkoasu: Ilkka Eskola Toimitusneuvosto: Jari Pigg (pj) Juha Immonen (vpj) Bror Blusi Klaus Ekman Visa Eronen Ilkka Eskola (Hansaprint) Mikaela Miekanmaa (MMM) Juha Mäkinen, (MH) Maria Nikunlaakso Vesa Ruusila (RKTL) Toimituksen osoite: Metsästäjäin Keskusjärjestö, Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki, puh. 09-2727 8116. Osoitteenmuutokset ja metsästyskorttiasiat 0303 9777. Kirjapaino: Hansaprint 2010/Met10_04 Kansikuva: Hannu Huttu Aikakauslehtien liiton jäsen Design made in Sweden. www.fauna.se www.hjorth.fi Kaupantekoa Ostetaan rapuja läpi kauden. Käteismaksu ja nouto koko maasta. Raputukku Järf puh. 040-546 5995. Myös turkisnahkoja puh. 0400-561 267. Ostetaan aseita ja asetarvikkeita. Erä+ Oy Siikaranta 4, 70620 kuopio posti@eraplus.fi Auktorisoitu Tracker ja Pointer koiratutkahuolto. Lindholmnin TV-huolto, Pl 1, 66601 Vöyri, käyntiosoite: Nygatan 1. Puh. 06-383 2980. Optifocus Oy, Suomen kiikarihuolto, kiikaritähtäinten huollot ja korjaukset. Peltoniementie 4, 36600 Pälkäne. Puh. 0400-150 356. www.optifocus.fi. Metsästys-, yhdistys- ja muut lakiasiat. Puhelinjuristit 0600-17 270 (2,84 e + ppm) 10v. kokemuksella klo 8-20 Nervk. 1, Hki. Vuokralle tarjotaan Mökkejä vuokrattava Kuhmon Saunajärvellä. Hyvät metsästys- marjastus- ja kalastusmahdollisuudet. puh. 0400-892 194. pesonal.inet.fi/yritys/saunajarvi/default.htm Lomamökki Ranuan Simojärvellä, hyvät pilkki, metsästys ja marj. mahd. puh 0400-193 351 Siikajoki jokisuistossa vanha maalaistalo nyk. mukavuuksin. Hyvät vesilintujenmetsästys-, marjastus- ja kalastusmahdollisuudet. Veneenlaskuluiska on kulkyht. vesitse merelle. Puh. 0500-583 649. Mökkejä Pohjois-Kuhmossa viikko alk. 220 e www.kuhmonet.fi/ekinmokit puh. 0400-371 557 Vuokrataan mökki Suomussalmelta Korvuan järven rannalta. p. 050-564 9868. Sotkamossa sähköist rauhall. rantamökki. 2 km päässä VP metsäst. alueet. Tilan mailla saa vapaasti metsästää. Puh. 044-300 9905 Varkaus VP:n keskellä mets. maja, savusauna, vene, kota yms. Puh. 050-559 8145. Siisti halpa saunamökki 4 henk. Länsi-rajalla Pellossa. Hyvät metsäst., kalastus- ja marjastus mahd. Puh. 040-756 7633. 2 kunnostettua mummon mökkiä valtion maiden keskellä Sotkamossa. Puh. 040-582 6397. Mökkejä Itä-Kuhmossa, neuvotaan hyvät majavan metsästysalueet. Puh. 0500-253 563. Kelokartano Helppo Salla www.nettimökki.com/3719 puh. 0400-641 937 Työsuorituksia Muokkaamme kaikenlaisia turkisnahkoja lukuunottamatta onttokarvaisia. Nahkajalostamo M. Salonen Ky Röppääntie 3, 50670 OTAVA puh. 010-387 3090 www.taljatukku.fi Aseiden korjaukset, varaosat, Apel kiikarinjalat Asekorjaamo K. Götsch puh. 03-779 6268. http://koti.phnet.fi/gotsch. Aseseppä J. Immonen. Tukit ja muut asealan työt. Koivuniementie, Kuhmo, puh. 044-565 0257 Aseet, korjaukset ja tarvikkeet. Asesepänliike Kettunen Ky. Puh. 040-410 2150 Valkeala Oulun Asepaja Ky. Kaikki asealan korjausmuutostyöt. Myyntimiehenkuja 6, 90420 Oulu. Puh. 08-311 6520, 0500-435 703. Maahantuojan valtuuttama vaihtopiippujen sovituspalvelu. Finnclassic, Valmet ja Tikka 512 aseisiin. Kauttani myös suoraan vaihtopiiput sovitettuna. Nopea toimitus. Myös muut alan työt, aseet, patruunat ja tarvikkeet. Ase- ja optiikkahuolto. Vienankatu 14, 87100 Kajaani. Puh. 08-613 0655, 040-535 4134. www.asejaoptiikkahuolto.net Suomen Asetekniikka. Asesepänliike Varkaudessa. puh. 0400­528 098. Ylöjärven Asetarvike, Rantakiventie 7 Teemme aseiden korjaukset, huollot ja muut asesepän työt. Puh. 03-348 4004, 050-404 7387 Aseiden tukit, karhennukset, korjaukset. Rauli Lönnfors puh. 044-283 2596 Valkeala Huollan jahtiradiot, koiratutkat... RJAK, Pl 38, 44101 ÄKI. Puh. 050-557 2000. Valt. Tracker - koiratutkahuolto Parkanon TV-EL Huolto, Peltokuja 6, 39700 Parkano. Puh. 03-448 1296. Metsästystä Suomessa: Hirvi, valkohäntäpeura ulkolaisryhmille, Virossa: Villisika, hanhi, karhu, saksanhirvi, kauris. Puh. 050-520 6100. E-mail: juhani.tuomaala@nic.fi Afrikan-jahtipaketit, Kanadan-karhut puh. 0400-220 557 tai 040-551 5669 Lisää kohteita www.jahtimatkat.net Elämäsi eräretket www.kauniskarjala.com Hauholla fasaaninmetsästystä ja koirankoulutusmahd. sekä kasvatuslintujen myyntiä. Myös sorsajahteja. Kysy ruokailu- ja majoituspalv. http://koti.aina.net/~kokkala Ulla ja Auvo Kokkala 050-588 9593/040-841 0999. Laadukkaat metsästysmatkat Afrikkaan, Etelä-Amerikkaan ja Kanadaan. Laaja valikoima ja parhaat kohteet kilpailukykyisin hinnoin. B&R Hunting Oy p. 010 622 3940 www.brhunting.fi, info@brhunting.fi Lähde unelmiesi karhujahtiin Kanadaan! Soita heti puh. 041-7226 416 WWW.MECACLUB.NET ERÄ-KORPINEN: Kesälomat-metsästysretket: Mets.alueita yht.n.100 000 ha: kyyhky, vesilinnut, karhu, hanhi, jänis, kanalinnut, hirvi. Tarvittaessa opastus. Majoitukseen useita vaihtoehtoja, mökit järvien rannalla, osa metsästysalueilla V-P Sievi 5634. www.erakorpinen.fi puh. 040-555 1394 Muut Rahaa rahaa !!! Kätevästi panttaamalla esim. aseesi. Tule tai soita P-H Pantti, Lahti 03-781 8350, Luottopantti, Joensuu 013-227 010 ISSN 0047-6986 Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset 1. Muuttoilmoitus Suomen Postin kautta Postin viralliselle lomakkeelle tehdyllä muuttoilmoituksella osoitteenmuutos päivittyy valtakunnalliseen väestötietorekisteriin (maistraatille) ja postin osoitetiedostoon. Posti lähettää ilmoituksen tehneelle vahvistuskirjeen, jossa ilmoitetaan, mille yrityksille ja yhteisöille uusi osoite välittyy. Metsästäjäin Keskusjärjestön metsästäjärekisteri on myös tässä luettelossa. Postin muuttopuhelimen numero on 0203 456 456 (suom.), 0203 457 457 (ruots.) Puhelun hinta on 0,08 e + 0,01 e/min, matkapuhelin 0,29 e/min. Muuttoilmoitus kääntää myös postinkulun uuteen osoitteeseen. 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: Metsästäjä- tai Jägaren­lehden osoitetiedot päivittyvät postiin tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Jägaren-lehti samoin kuin metsästyskortti, toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. Metsästyskorttiin liittyvät epäselvät tapaukset: YAP Solutions Oy /Metsästäjärekisteri Puhelin 0303 9777 Puhelut lankaverkosta 0,0821 euroa / puhelu + 0,0320 e/min Puhelut matkaviestimistä 0,190 euroa/min. Puhelut ulkomailta ulkomaisen operaattorin asettama hinta. Telefax 09-794031, e-mail: metsastaja.rekisteri@yap.fi 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: YAP Solutions Oy /Metsästäjärekisteri, PL 243, 01511 VANTAA Telefax 09-794031 e-mail: metsastaja.rekisteri@yap.fi 94 l Metsästäjä l 4 l 2010
• Osoitteita Metsästäjäin Keskusjärjestö, Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki Puhelimet: Vaihde 09-2727 810, Fax. 09-2727 8130 e-mail: etunimi.sukunimi@riista.fi Maa- ja metsätalousministeriö PL 30, 00023 Valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 09-160 01. Kala- ja riistaosasto Käyntiosoite, Mariankatu 23, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 Valtioneuvosto, fax. 09-1605 2284. Osastopäällikkö Pentti Lähteenoja Apulaisosastopäällikkö Christian Krogell, puh. 09-16053 373, 040-7353 173. Neuvotteleva virkamies Sami Niemi, puh. 09-1605 3374. Ylitarkastaja Jussi Laanikari, puh. 09-1605 2283, 040-7336 229. Ylitarkastaja Rami Sampalahti, puh. (09) 1605 2188, 040-178 2188. Ylitarkastaja Janne Pitkänen, puh. (09) 1605 2469, 040-867 2667. www.riista.fi Toiminnanjohtaja: Jari Pigg, puh. 09-2727 8111. Apulaistoiminnanjohtaja: Sauli Härkönen, puh. 09-2727 8112, 050-5055 635. Talous: Pekka Lehikoinen, puh. 09-2727 8118, 0400-648 678. Metsästys ja riistanhoito, koulutus ja neuvonta: Marko Svensberg, puh. 09-2727 8117, 040-5573 827. Kehittämispäällikkö: Tuomo Pispa, puh. 09-2727 8115, 0400-700 778. Viestintä, Metsästäjä- ja Jägaren-lehdet: Klaus Ekman, puh. 09-2727 8116, 0400-463 943. Maria Nikunlaakso, puh. 09-2727 8119, 040-7425 626 Varasto ja tilaukset: Marion Sundqvist, puh. 09-2727 8150. Laitialan toimintakeskus: Metsästäjäntie 39, 16790 Manskivi, puh. 03-882 570, fax. 03-8825 711, Ilkka Ala-Ajos, 0500-817 913, Marko Muuttola, 050-9113 832. Osoitteenmuutokset ja metsästyskorttiasiat: 0303 9777 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistanhoitopiirit e-mail: etunimi.sukunimi@riista.fi Etelä-Häme: Lukiokatu 14, 13100 Hämeenlinna, puh. 03-644 650, fax. 03-6446 522. Riistapäällikkö Jyri Rauhala, puh. 0400-225 745. Etelä-Savo: Virastotie 3, PL 14, 51901 Juva, puh. 0440-452 830, fax. 015-452 831. Riistapäällikkö Petri Vartiainen, puh. 0500-257 407, vs. rh-neuvoja Teemu Lamberg, puh. 0400-257 407. Kainuu: Syväyksenkatu 1 B 27, 89600 Suomussalmi, puh. 0400-188 565, fax. 08-712 397. Riistapäällikkö Jukka Keränen, puh. 0400-137 028, rh-neuvoja Marko Paasimaa, puh. 0400-268 390. Keski-Suomi: Kauppakatu 19 A 7, 40100 Jyväskylä, puh. 020 7479 630, fax 020 7479 639. Riistapäällikkö Jukka Purhonen, puh. 0400 242 727, rh-neuvoja Olli Kursula, puh. 0400-243 414. Kymi: Pikkuympyräkatu 3 A, 49400 Hamina, puh. 0440-494 005 fax. 05-344 0998. Riistapäällikkö Erkki Kiukas, puh.0400-258 479, rh-neuvoja Jouni Tolvanen, puh. 040-7162 223. Lappi: Vanamokatu 3 D, 96500 Rovaniemi, puh. 016-3790 081, 0400-864 329 (tsto), fax. 016-3790 085. Riistapäällikkö Teuvo Eskola, puh. 0400-392 667, rh-neuvoja Urpo Kainulainen, puh. 0400-394 329. Karhupalvelunumero 016-379 0086. Oulu: Ratatie 41, PL 35, 91501 Muhos, puh. 08-5353 500, fax. 08-5333 555. Riistapäällikkö Keijo Kapiainen, puh. 0500-387 705, rh-neuvoja Harri Hepo-oja, puh. 0500-282 082. Pohjanmaa: Vapaudentie 32­34 B 21, 60100 Seinäjoki, puh. 0400-475 760, fax. 06-4217 225. Riistapäällikkö Jarkko Nurmi, puh. 0400-180 084, rh-neuvoja Juha Heikkilä, puh. 06-421 7222, 0400-180 083. Pohjois-Häme: Finnentie 8, 36200 Kangasala, puh. 03-3140 9400, fax. 03-3140 9450. Riistapäällikkö Jani Körhämö, puh. 0400-231 452, rh-neuvoja Marko Mikkola, puh. 03-3140 9417, 045-1359 690. Pohjois-Karjala: Teollisuuskatu 15, 80100 Joensuu, puh. 013-285 260, fax. 013-285 263. Riistapäällikkö Juha Kuittinen, puh. 013-285 261, 0400-376 189, rh-neuvoja Reijo Kotilainen, puh. 013-285 262, 0500-196 622. Pohjois-Savo: Kiekkotie 4, 70200 Kuopio, puh. 044-3653 810, fax. 017-2823 005. Riistapäällikkö Jouni Tanskanen, puh. 0500-376 800, rh-neuvoja Ville Hokkanen, puh. 050-4311 276. Ruots. Pohjanmaa: Kungsgårdsvägen 58 G, 65380 Vaasa, puh. 06-3560 352, fax. 06-3560 360. Riistapäällikkö Mathias Lindström, puh. 050-3490 175, rh-neuvoja Stefan Pellas, puh. 06-3560 351, 050-5117 279. Satakunta: Porintie 9, 29250 Nakkila, puh. 02-5319 000, fax. 02-5319 001. Riistapäällikkö Antti Impola, puh. 050-598 8857, rh-neuvoja Reima Laaja, puh. 0500-742 354. Uusimaa: Sompiontie 1, 00730 Helsinki, puh. 09-3507 230, fax. 09-3872 878. vs. riistapäällikkö Visa Eronen, puh. 050-3661 114, vs. riistanhoidonneuvoja Markku Laulumaa, puh. 040-704 1843. Pääkaupunkiseudun metsästäjätoimisto: Veikko Seuna, puh. 09-3507 244, 0500-458 357. Varsinais-Suomi: Tehdastie 2, 21530 Paimio, puh. 02-4779 610, fax. 02-4779 615. Riistapäällikkö Mikko Toivola, puh. 02-477 9610, 0400-882 250, rh-neuvoja Jörgen Hermansson, puh. 02-4779 620, 0400-909 565. Riistantutkimus, PL 2, 00791 Helsinki, Käyntios.: Viikinkaari 4, puh. 020-57 511, fax. 020-5751 201. Ilomantsin riistantutkimusasema, 82900 Ilomantsi, puh. 020-57 511, fax. 020-5751 509. Joensuun riistan- ja kalantutkimus, Yliopistokatu 6, 80100 Joensuu, puh. 020-57 511, fax. 020-5751 409. Evon riistantutkimusasema, Rahtijärventie 291, 16970 Evo, puh. 020-57 511, fax. 020-5751 429. Oulun riistan- ja kalantutkimus, Tutkijantie 2 A, 90570 Oulu, puh. 020-57 511, fax. 020-5751 879. Taivalkosken riistan- ja kalantutkimus, Ohtaoja, 93400 Taivalkoski, puh. 020-57 511, fax. 020-5751 559. Turun riistan- ja kalantutkimus, Itäinen Pitkäkatu 3, 20520 Turku, puh. 020-57 511, fax. 020-5751 689. Metsähallitus Luontopalvelut / metsästys- ja riistanhoitoasiat Erätalouspäällikkö Olavi Joensuu, PL 81, 90101 Oulu, puh. 020-5646 609, 0400-290 707, olavi.joensuu@metsa.fi Ylitarkastaja vs. erätalouspäällikkö Jukka Bisi, puh. 040-5370 993, jukka.bisi@metsa.fi Ylitarkastaja Ahti Putaala, puh. 040-8272 574, ahti.putaala@metsa.fi Villi Pohjola Asiakaspalvelu ja lupamyynti puh. 020-344 122, www.villipohjola.com Riistan tauti- ja kuolinsyyselvitykset Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA, Oulun tutkimusyksikkö, Satamatie 15, 90520 Oulu, Postiosoite: PL 517, 90101 Oulu, puh. 020-772 003. Eläinnäytteet osoitteella: EVIRA, Matkahuolto, Oulu. Rengas-, hirvieläin ja siipimerkkilöydöt Suomen Metsästysmuseo Rengastustoimisto, PL 17, 00014 Helsingin yliopisto (Käyntios. P. Rautatienkatu 13), puh. 09-1912 8847. Metsästyskirjasto, arkisto. Tehtaankatu 23 A, 11910 Riihimäki, puh. 019-722 293, fax. 019-719 378, sähköposti: info@metsastysmuseo.com, internet: http://www.metsastysmuseo.com Metsästäjävakuutus Tiedustelut metsästykseen liittyvissä vakuutusasioissa: Tapiola-Yhtiöt puh. 09-4531. Suomen Metsästäjäliitto Kinturinkuja 4, PL 91, 11101 Riihimäki. Puh. vaihde 010 841 0050, fax. 010 841 0051 sähköposti: suomen@metsastajaliitto.fi, http://www.metsastajaliitto.fi Suomen Kennelliitto Kamreerintie 8, 02770 Espoo. Puh. 09-887 300, fax. 09-8873 0331, internet: http://www.kennelliitto.fi MKJ kansainvälistä edunvalvontaa Metsästäjä l 4 l 2010 l 95
• Ajokoiran ystävä Liity järjestömme jäseneksi ! Siten voit itse vaikuttaa ajokoiran jalostukseen Suomen Ajokoirajärjestö on Suomen suurin rotujärjestö. Järjestön tarkoituksena on edistää ajokoirien jalostamista ja kasvattamista sekä niiden metsästysominaisuuksien ja rotumääritelmän mukaisen ulkomuodon kehittämistä. Järjestö edustaa 30 eri rotuista ajavaa koiraa. Jäsenmaksu 25 euroa vuodessa. Ei liittymismaksua. Teemana jalostu s koirille omegaa s. 73 ? PentuP Annikan äiväkirJ A s. 65 uusi KIPPAR I s. 12 O pä kaunein änäyttelyn s. 32 HEMM Järjestö lle s. 36 Ataksia tietoisk u Emokoi ra M ASTIIT n raju TI s. 76 Pullan ja liikk Ajolum en kenn eelle elistä s. 40 Junnuk etJu Pete ro du nmestA riksi s. 10 SAJ:n toimisto Avoinna klo 10-14 Puh. 044 311 0330 Osoite: Uusikatu 57-59, 90120 Oulu Sähköposti: saj.fsk@dnainternet.net Liittymällä jäseneksi vielä tämän vuoden aikana saat kaikki vuoden Ajokoiramies-lehdet ja Pennusta ajavaksi koiraksi -oppaan jäsenhintaan 22 euroa. Haluan liittyä Suomen Ajokoirajärjestön jäseneksi Nimi Vastaanottaja maksaa postimaksun www.ajokoirajarjesto.fi Osoite Postinumero Postitoimipaikka SUOMEN AJOKOIRAJÄRJESTÖ FINSKA STÖVARKLUBBEN RY Tunnus 5007589 90003 VASTAUSLÄHETYS Syntymäaika