• Julkaisija: 4 / 2011 äjäMetsästi leht a 60 vuott UUSI METSÄSTÄJÄ ALKUTAIPALEELLAAN, s. 24 Metsästysammunnan ABC, s. 28 Vapaaehtoistyö on riistahallinnon kivijalka, s. 6 Haulikot ja patruunat, s. 32
• Riista on tärkeä osa metsätaloutta Metsä tuottaa puutavaran lisäksi myös paljon muuta. Puiden kasvun rinnalla luonto antaa paljon muitakin hyödykkeitä. Monet niistä ovat sellaisia, joita pidämme ehkä itsestään selvyyksinä tai emme tule ajatelleeksi, kuten puhdas vesi ja puhdas ilma, vakaampi ilmasto tai tasaisempia virtoja vesistöissä, kauniita maisemia ja luonnon monimuotoisuutta, marjat ja sienet ja tietenkin ­ riista. Useimmille metsänomistajille puutavara on edelleen tärkein tulolähde. Jotkut maanomistajat hyödyntävät maatilaansa harrastamalla maatilaturismia, kun taas toiset saavat tuloja myymällä metsänsä luontoarvot valtiolle solmimalla vapaaehtoisia ympäristötukisopimuksia. Muut metsän tuottamat hyödykkeet eivät niinkään tuo rahaa kassaan, mutta useimmat metsänomistajat kokevat ne erittäin tärkeiksi. Elinvoimainen riistakanta ja metsästysmahdollisuudet ovat luonnollinen osa metsää ja merkki siitä, että metsätaloutta harrastetaan kestävällä tavalla. Joskus on tuntunut siltä, kuin keskustelu metsätaloudesta ja riistanhoidosta olisi pysähtynyt kädenvääntöön siitä, kuinka suuren hirvikannan tietyn kokoinen alue pystyy elättämään. Tähtäämmekö kahteen, neljään vai kahdeksaan hirveen tuhatta hehtaaria kohti? Hirvet ovat laitumella taimikoissa ja vahingot voivat paikallisesti olla varsin suuret. Tämä tietää metsänomistajalle suuria taloudellisia tappioita, vahinkojen arvioimisen vaivaa ja tuntua, että hirvikanta on liian suuri. Riistakeskuksen missiona on saada riistaristiriidat hallintaan. Tämä on haastava visio, mutta lienee mahdollinen saavuttaa. Uutta hirvikannan hoitosuunnitelmaa laaditaan yhteistyössä muun muassa metsänomistajien kanssa. Nyt olisi keskustelua ulotettava pidemmälle kuin vain pohtimiseen eläinten lukumäärästä. Monen vuosikymmenen ajan hirvieläinten kantojen toiminnallinen hoito ja tutkimus ovat antaneet meille tietoa hirvieläinten ekologiasta ja vahinkojen rajoittamisesta. Tulosten esille ottaminen ja kantojen ohjaamisesta ja säätelemisestä sopiminen on nyt tärkeää. Metsissähän elää myös muuta riistaa kuin vain hirvieläimiä. Nämä lajit eivät aiheuta metsänomistajille suoria taloudellisia menetyksiä, eivätkä siksi aiheuta yhtä paljon riitoja. Ikävä kyllä tapahtuu niin, että nämä lajit unohdetaan käytännön metsätaloudessa. Jatkossa tämä tietää sitä, että metsän mahdollisuuksia tarjota sopivia elinympäristöjä riistalle ja metsästyselämyksiä metsästäjille ei hyödynnetä täysin. Vaadittavien riistaa suosivien toimenpiteiden luominen tai kasvupaikkojen säästäminen ovat useimmissa tapauksissa sekä yksinkertaisia että halpoja. Riistan suosimisen lisäksi kasvatamme näin samalla myös metsän biologista moninaisuutta ­ kyse on siis kaikille metsätalouden toimijoille win-win -tilanteesta. Tapion Hyvän metsänhoidon suositusten päivittäminen on ajankohtainen. Eräs näkökulma, johon tällöin kiinnitetään huomiota, on metsien monikäyttö. Suosituksissa meillä on mahdollisuus tuoda esille ne olosuhteet, joissa eri riistalajit viihtyvät ja tätä kautta viedä tietoa eteenpäin käytännön metsätaloudelle. Kun tietoa on saatavissa, on helpompi tehdä pieniä mutta ratkaisevia muutoksia toimintaan. Näin luomme kokonaisuuden, joka ottaa talteen suurimman osan siitä kaikesta mitä metsän luonto meille tarjoaa. Johnny Sved yksikön päällikkö Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio Mitä mieltä sinä olet? Onko meidän mahdollista ratkaista esimerkiksi hirvien aiheuttamat ristiriidat? Kerro mielipiteesi osoitteessa www.riista.fi/vieraskyna 2 l Metsästäjä l 4 l 2011 Ilpo Kojola Eerikki Rundgren Vieraskynä 74 Ekin kanssa erällä: Jalat ylös 66 Metsäpeura tarvitsee tutkimusta ja suojelua
• Tässä numerossa 4 2011 2 Vieraskynä: Riista on tärkeä osa metsätaloutta 4 Eräkalenteri 5 Pääkirjoitus Loppukesän ja syksyn odotuksia jäMetsästä lehti a 60 vuott 6 Vapaaehtoistyö on riistahallinnon kivijalka 10 Puheenjohtajalta: Mietteitä mielenkiintoisen metsästysvuoden päättyessä 12 Metsästäjä ja Jägaren metsästäjämaailman peileinä, osa 2. 18 Krogellille ja Kairikolle tunnustus kansainvälisestä riistatyöstä 20 Metsästysajat; rajoitukset säädetään myöhemmin! 21 Uutismakasiini ja riistavisa 24 Uusi metsästäjä alkutaipaleellaan Itäisen peltopyyn tarhaus uuteen vaiheeseen 40 28 Metsästäjäliitto julkaisi metsästysammunnan ABC:n 32 Haulikot ja patruunat 40 Itäisen peltopyyn tarhaus uuteen vaiheeseen 42 Kotimaiset peltopyymme DNA-tutkimuksen näkökulmasta 44 Kotiseutukosteikoilla: 48 Taigaa vai tundraa Riistakeskus antoi siivet ­ nyt opetellaan lentämään ­ mistä metsähanhisaaliimme koostuu? Ruotsi joutumassa tuomioistuimeen susikatosta Katsaus tulevaan hallituskauteen Supikoiria metsästetään jo enemmän kuin metsäjäniksiä Tuomo Karsikas 50 Ministeriön kuulumisia: 52 Ministeriön kuulumisia: 54 Pienriistasaalis 2010: 58 Metsähallitus kunnostaa riistan elinympäristöjä 62 Eräaatoksia valtion mailta: Aivan kansalaisia varten 64 Hirvikannan hoitosuunnitelmaan mahdollisuus vaikuttaa 66 Metsäpeura tarvitsee tutkimusta ja suojelua 70 Eräpolun varrelta ­ Metsästäjäliiton yhdeksän vuosikymmentä esillä Metsästysmuseossa Onko riistamaailmassa Mustia joutsenia? 72 Riistatiedon jäljillä: 74 Ekin kanssa erällä: Jalat ylös Hirvikannan hoitosuunnitelmaan mahdollisuus vaikuttaa 64 78 Laatua riistankäsittelyyn: Lahtivajasta riistankäsittelylaitokseksi 80 Hyvät metsästystavat tekevät harrastuksesta turvallisen 81 Suomen riistakeskus tiedottaa 82 Pilven päiväkirjasta, osa 4: 83 Riistavisan vastaukset 76 Kaupantekoa 79 Osoitteita Metsästäjä l 4 l 2011 l 3 Kuuntelemista ja tottelevaisuutta Hannu Huttu
• Teksti ja kuvat: Eerikki Rundgren Eräkalenteri HEINÄKUU Tunturikihu pesii puuttomilla tundra-alueilla lähes kaikkialla pohjoisella pallonpuoliskolla. Suomessa tätä avoimessa maisemassa viihtyvää lintua esiintyy ainoastaan Tunturi-Lapin paljakka-alueilla. Pesiviä tunturikihuja meillä arvioidaan olevan 100­2000 paria. Sopuleiden pyydystämiseen erikoistuneen tunturikihun kannanvaihtelut kulkevat käsi kädessä vuotuisten sopulimäärien kanssa. ELOKUU Suomenselän harvaanasuttu vedenjakajaseutu on tärkeää metsäpeuran kesälaidun- ja lisääntymisaluetta. Vaatimet synnyttävät vasojaan varsinkin Salamajärven kansallispuiston syrjäisillä nevoilla ja soita täplittävissä metsäsaarekkeissa. Retkeilijä onnistuu parhaiten näkemään peuran Heikinjärvennevan lintutornista tai liikkuessaan varovaisesti Pakosuon kierroksen poluilla ja pitkoksilla. Huonoina sopulivuosina tunturikihut käyttävät ravinnokseen haaskojen ohella marjoja ja hyönteisiä. Erityisen hyvin niille kelpaavat kuitenkin muiden lintujen munat ja poikaset. Ne saattavat jopa ryhtyä seuraamaan tunturissa liikkuvia retkeilijöitä; kapustarinnan jätettyä pesänsä lähestyvän ihmisen tieltä käyttävät tunturikihut tilaisuutta hyväkseen ja rosvoavat ilman emon suojaa jääneet munat. Lehtisammalia tunnetaan pelkästään Suomessa noin 650 lajia, joista helpoiten tunnistettavia ovat rahka- ja karhunsammalet. Karhunsammaleiden muoto muistuttaa usein pienikokoista männyn taimea; niiden tummanvihreät lehdet ovat hyvin paksut ja neulasmaiset. Kuvan kangaskarhunsammal on varsin yleinen avoimissa kangas- ja kalliometsissä. Suomenselän metsäpeurakannaksi saatiin kevään laskennoissa noin 1100 yksilöä, joka on yhtä paljon kuin vuonna 2009. Syitä kannan kasvun pysähtymiseen ei tiedetä. Hämärän peitossa ovat myös syyt, miksi peurat eivät ole lähteneet levittäytymään uusille asuinsijoille. Mitään luonnollisia esteitä peuran levittäytymiselle esimerkiksi Pirkanmaalle ei pitäisi olla. Kesän 2011 puistonäyttelyssä Suomen Metsästysmuseon pihan täyttävät taidokkaat hirsiveistokset. Luovaan hirsirakentamiseen erikoistuneen Mestariwerstaan uniikit työt ovat käsinveistettyjä kunnianosoituksia luonnolle. Museon sisätiloissa voi ihailla Fiskarsin puukkopäivillä puukonvalmistuksen SM-kisoissa palkittuja töitä. Käden jäljillä - Hirsiveistotaidetta puistonäyttelyssä sekä SM-palkintopuukot Fiskars 2011 - Vuoden parhaat puukot -näyttelyt ovat esillä Riihimäellä Suomen Metsästysmuseossa elokuun loppuun. Kesällä museo on avoinna tiistaista sunnuntaihin klo 10.00­18.00. Lisätietoja museon näyttelyistä osoitteessa www.metsastysmuseo.com. Monien karhunsammalien itiöpesäkkeiden pesäkeperät ovat kukkamaisen kauniita. Pieninä ja matalina niitä voi olla kuitenkin vaikea havaita metsänpohjaa peittävän muun kasvuston seasta. Auringon säteet saavat toisinaan sammalien heinäkuun lopulla ylös kurkottavat pesäkeperät loistamaan, jolloin ne erottuvat edukseen muiden kasvien joukosta. 4 l Metsästäjä l 4 l 2011 Riikka Ahokas Mestariwerstas
• Pääkirjoitus Loppukesän ja syksyn odotuksia Metsästäjien mielet alkavat jo vaellella metsiin ja vainioille. Kesäloman pyörteissä on mieli rauhoittunut ja tulevan syksyn metsästysretket alkavat saada mielissä yhä enemmän tilaa. Sehän on mitä luonnollisinta. Ruho jää riippukeinuun, kun mieli ja sielu alkavat vaeltaa tuttuja polkuja ja notkelmia hiljaa hiipien ja hiljeltyen jokaisen oman metsäkirkon pyhillä paikoilla. Muistot palaavat mieliin ja vanhoja kerraten aatokset vierivät eteenpäin eräpolun polveillessa mättäiden lomitse, puron yli ja taimikoiden laitamille... Odotukset syksyn osalle ovat monella korkealla. Pyyntireissuja on suunniteltu kavereiden kanssa, lomia on varailtu syksyyn ja riistatilanteen osalta voidaan odottaa hyvää. Kanalintutilanne oli keväällä hyvä, paikoin kuulemma erinomainen, ja kun pesinnän sekä pienpoikasvaiheen sääolotkin ovat olleet vähintäänkin kohtuulliset, niin hyvän lintutilanteen odotukset ovat oikeutettuja. Muutenkin pienriistan suhteen on aihetta myönteisille odotuksille. Suurempaa riistaa on myös luvassa kaadettaviksi aikaisempien vuosien tapaan, vaikka metsäkauriit ja valkohäntäpeurat ovat paikoin huvenneet liki olemattomiin parin kovan talven ja runsaiden ilvesmäärien vuoksi. Totuttuun tapaan sepelkyyhkyjahti aloittaa monen metsästäjän kauden kymmenes elokuuta. Kyyhkyjahdissa ja ennen kaikkea sitä seuraavana alkavassa sorsastuksessa on syytä palauttaa mieleen metsästyksen eettisyys ja vastuullisuus. Jokaisen on syytä kerrata, mitä ne tarkoittavat. Hyvät tavat, toisten huomioon ottaminen, fiksu käyttäytyminen, saadun saaliin ja elävän riistan kunnioittaminen ­ ja ennen kaikkea riittävän lyhyt ampumaetäisyys kohteena olevaan riistaeläimeen haulikkoa käytettäessä on oltava normina jokaisella. Kannattaa kerrata, mikä on se 30 metriä ihan käytännössä ja verrata sitä muutamien mosureiden sohimiseen sorsavesillä ja peltojen laitamilla. Ammuttaessa on muutenkin syytä ottaa kaverit huomioon. Kavereiden ja koiran sijainti on aina pidettävä mielessä, jotta ei tule vaaratilanteita tai vahinkoja. Laakalaukauksista on pidättäydyttävä etenkin kaislikoissa ja vesakoissa porukassa metsästettäessä ellei ole aivan varma turvallisesta taustasta. Myös omaan turvallisuuteen on syytä kiinnittää huomiota. Vanhat turvallisuusdoktriinit on aiheellista kerrata: Poista patruunat aseesta taukojen aikana ja ojaa tai muuta estettä ylitettäessä, poista varmistin vasta juuri ennen ampumista, varmista taustan turvallisuus ja niin edelleen. Suomalaisten metsästäjien kunniaksi on sanottava, että turvallisuusasiat ovat meillä esimerkillisellä tolalla. Metsästysonnettomuuksia ja ­vahinkoja sattui viime vuonna vieläpä ennätyksellisen vähän ja kehityssuunta on hyvä, mutta herpaantumiselle ei ole siltikään aihetta. Metsästysaikarajoitusten osalta on metsästäjien syytä ottaa huomioon, että rajoitusten suhteen menettely ja aikataulu ovat muuttuneet edellisistä vuosista. Maa- ja metsätalousministeriö antaa asetuksensa rajoituksista elokuun alussa, joten rajoituksia ei ole vielä tässä lehdessä olevassa metsästysaikalipukkeessa. Rajoituksista ilmoitetaan muun muassa riistakeskuksen kotisivuilla (www.riista.fi) heti asetuksen antamisen jälkeen. Metsästäjä l 4 l 2011 l 5 PS! ­ Metsä on riistan koti, sanotaan. Vieraskynässä valtakunnallisen riistaneuvoston jäsen Johnny Sved Metsätalouden kehittämiskeskus Tapiosta nostaa esille riistan ja sen hyvinvoinnin huomioimisen metsiemme hoidossa. Hän korostaa, että elinvoimainen riistakanta ja metsästysmahdollisuudet ovat tärkeä indikaattori siitä, että metsätaloutta harjoitetaan kestävällä tavalla. Tällainen linjaus yksityismetsien osalta yhdistettynä niin Metsähallituksen kuin suurten metsäyhtiöidemme riistallisiin linjauksiin antaa toiveen odottaa riistallemme entistä suotuisampia elinoloja! Nyt vain odotetaan, että lupaukset lunastetaan! Jari Pigg Päätoimittaja
• Projektipäällikkö Reijo Orava, Suomen riistakeskus Hannu Huttu Vapaaehtoistyö on riistahallinnon kivijalka Metsästäjien omatoimisuuteen perustuvissa riistanhoitoyhdistyksissä tehtävä vapaaehtoistyö on riistahallinnon suurin voimavara, riistahallinnon kivijalka. Yhdistyksissä tehdäänkin työvuosissa mitaten leijonanosa riistahallinnon työstä. Riistakeskuksen toimintaorganisaatiota rakennetaan parhaillaan ja riistanhoitoyhdistysten toiminnan tukeminen ja turvaaminen on riistakeskuksen keskeinen palvelutavoite. l Riistanhoitoyhdistys on riistahallinnon paikallistoimija. Maaliskuun alussa voimaan tulleen riistahallintolain tekstin mukaan "riistanhoitoyhdistys vastaa kestävän riistatalouden edistämisestä toiminta-alueellaan, huolehtii metsästäjien vapaaehtoistoiminnan edistämisestä ja organisoinnista sekä hoitaa sille säädetyt julkiset hallintotehtävät". Riistanhoitoyhdistyksen tehtävät säädetään uudessa laissa aiempaa tarkemmin. Merkittävin täsmennys on julkisten hallintotehtävien ja toimijoiden toimivaltuuksien tarkka määrittely. Vuonna 2000 voimaantulleen perustuslain mukaan julkinen hallintotehtävä voidaan antaa muulle kuin viranomaiselle vain lailla. Tällaisia valtuutuspykäliä ei vuonna 1993 voimaan tulleessa metsästyslaissa tietenkään voinut olla. R 6 l Metsästäjä l 4 l 2011 Riistanhoitoyhdistyksen tehtävät riistahallintolain 14 §:n mukaan: Riistanhoitoyhdistyksen julkiset hallintotehtävät ovat: 1) metsästyslaissa tarkoitettujen ampumakokeiden sekä riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetussa laissa tarkoitettujen metsästäjätutkintojen järjestäminen; 2) riistavahinkolain 25 §:ssä tarkoitettuihin maastotarkastuksiin osallistuminen; 3) metsästyslain noudattamisen valvonnasta vastaavien viranomaisten avustaminen metsästyksen valvonnassa; sekä 4) muut riistanhoitoyhdistykselle tämän tai muun lain mukaan kuuluvat julkiset hallintotehtävät. Riistanhoitoyhdistyksen muut tehtävät ovat: 1) kestävän riistatalouden edistäminen; 2) kestävän, turvallisen ja eettisesti hyväksyttävän metsästyksen edistäminen; 3) riistanhoidon, riistaeläinkantojen kestävyyden ja elinvoimaisuuden sekä riistan elinympäristöjen hoidon ja riistaeläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisen edistäminen; 4) metsästykseen, riistatalouteen ja riistaeläimiin liittyvien asiantuntija-, koulutus- ja neuvontapalveluiden tuottaminen sekä näihin liittyvä tiedotus ja viestintä; sekä 5) muiden sille säädettyjen tai maa- ja metsätalousministeriön tai Suomen riistakeskuksen määräämien tehtävien suorittaminen. Riistahallintolaissa määrätään nyt, että riistanhoitoyhdistyksessä julkisia hallintotehtäviä hoitavat tutkinnon tai ampumakokeen vastaanottajat, metsästyksen vartijat ja vahinkotarkastajat nimittää yhdistyksen esityksestä Suomen riistakeskus. Heidän on lisäksi osallistuttava riistakeskuksen järjestämään koulutukseen. Riistanhoitoyhdistysten toimihenkilöiden koulutuskierros on parhaillaan käynnissä kaikissa maakunnissa. Metsästäjät, metsästysseurojen ja -seuruiden jäsenet, osallistuvat vapaaehtoisina koulutukseen ja nimityksen jälkeen alkavat hoitaa "julkista hallintotehtäväänsä" riistanhoitoyhdistyksen toimihenkilöinä. Edellä kerrottu kuvaa suomalaisen riistahallinnon toimintatapaa. Samalla vapaaehtoistyön periaatteella toimivat myös riistalaskennat ja -seuran-
• nat. Kansalaiset ottavat omatoimista vastuuta itselleen läheisten asioiden hoitamisesta. Tätä yhteiskunnalle kustannustehokasta tapaa haaveillaan tulevaisuuden toimintatavaksi myös muilla hallinnonaloilla. Riistahallinnossa toimintatapa on jo kuitenkin perinne, toiminnan kivijalka, jota ilman asiat eivät voisi toimia. Monet hallintomme tehtävistä ovat niin sesonkiluontoisia, että ne olisi mahdotonta järjestää virkamiestyönä ilman kohtuuttomia kustannuksia. Kuin yrittäisi järjestää valtiolliset vaalit ilman vapaaehtoisia vaalitoimitsijoita. Riistahallinto on palveluorganisaatio Riistanhoitoyhdistysten vapaaehtoisprosessit (380 htv) ASIAKKAAT (ihminen, suhde riistaeläimiin) l metsästää l hyötyy l kärsii l käyttää l nauttii l pelkää l tarkkailee l suojelee 380 henkilötyövuotta vapaaehtoistoimintaa Riistatutkimuslaitoksen viimevuotisen tutkimuksen mukaan riistanhoitoyhdistyksissä tehdään 290 henkilötyövuotta riistahallintotyötä. Tämä on riistanhoitoyhdistyksen luottamus- ja toimihenkilöiden työtä yhdistysten hallinnossa ja toiminnanohjauksessa sekä edellä lueteltuja julkisia hallintotehtäviä. Tämän lisäksi tulee 90 henkilötyövuotta yhdistysten alueen metsästäjien riistantutkimuksen avustamiseksi tekemää työtä. Yhteensä 380 vuoden työpanos kertyy noin 40 000:lta eri henkilöltä. Riistanhoitoyhdistys ja riistakeskus, niin kuin muutkin riistahallinnon toimijat, palvelevat samoja asiakkaita. Siksi riistakeskuksen uutta palveluorganisaatiota rakennettaessa lähdetään siitä, että asiakkaille suunnattavia toimintoja kehitetään yhteisinä palveluprosesseina. Julkisen riistakonsernin muut prosessit (noin 50 htv) Yhdistysten talous lähivuosien haaste Valtiontalouden menokuri heijastelee myös riistahallinnon rahoitukseen, vaikka varat siihen tulevatkin metsästäjiltä kerättävinä riistanhoitomaksuina. Lisäresurssien saanti eduskunnalta vaatii perusteltuja syitä. Riistahallintolain uudet selkeät tehtävämäärittelyt tuovatkin asiaan hyvän lisäperusteen: vaikka metsästäjät ovat valmiita talkootyöhön itseään koskevan hallinnon pyörittämisessä, on kohtuutonta, että julkisen hallintotehtävien hoidosta aiheutuvia suoria kulujakaan ei pystytä korvaaman kaikissa riistanhoitoyhdistyksissä. Eduskunta ilmaisi riistahallintolakia käsitellessään tahtonaan, että jatkossa entistä suurempi osuus riistanhoitomaksuvaroista tulisi suunnata yhdistysten toiminnan turvaamiseen. Tämä suunta näkynee jo valtion ensi vuoden talousarviossa. Riistanhoitoyhdistysten valtionavulle on kaavailtu 6­9 prosentin kasvua, kun riistakeskuksen osalta rahoitus pysyy ennallaan tai jopa laskee. Kun toiminnanohjaajien ahdinko tunnetaan, korotukset toivotaan suunnattavan yhdistyksissä ensisijaisesti heidän työnsä ja kulujensa korvaamiseen. Ilman riistanhoitomaksun tason korottamista nopeat rahoitusmuutokset olisivat mahdollisia vain siirtämällä riistakeskuksen rahoitusta yhdistyksille. Tämä ei kuitenkaan käy, jos riistakeskuksen odotetaan selviävän myös monista uusista riistahallintolain sille tuomista tehtävistä. Riistanhoitomaksun korottamien on eduskunnan asia. Se säätää riistanhoitomaksun suuruuden vuosittain valtion talousarviosta päättäessään. TU KI TU KI Riistakeskuksen prosessit (noin 65 htv) RIISTAKANNAT l luonnon itseisarvo TU KI Riistanhoitoyhdistysten vapaaehtoistyö on riistahallinnon suurin voimavara. 76 prosenttia hallinnonalan työstä tehdään riistanhoitoyhdistyksissä ja metsästysseuroissa. Rhy-toiminnan kehittäminen Uusi riistahallintolaki linjasi, että riistanhoitoyhdistykset päättävät itse toimintansa kehittämisestä. Lainsäädäntö antaa sille puitteet, mutta valtiovalta ei aio sanella menettelytapoja, joilla asiat pitää hoitaa. Toivottavaa onkin, että riistahoitoyhdistyskentässä nousee ideoita ja kokeiluja toiminnan kehittämiseksi. Kustannustehokkuus yleensä paranee, kun toiminnat palvelevat suurempaa joukkoa asiakkaita. Yhdistysten yhdistäminen ei kuitenkaan välttämättä ole ainoa tie. Erilaiset yhteistoiminnan muodot, kuten yhteistoiminta-alueet tai yhteiset toimihenkilöt, saattavat viedä samaan päämäärään. Vapaaehtoistyötä ei voi kuitenkaan kokonaan korvata millään. Se on riistahallinnon kivijalka. Jos se loppuu, menee suomalainen riistahallinto täysremonttiin. l Riistakeskus tukee yhdistysten toimintaa Suomen riistakeskuksen tehtäväksi säädetään riistahallintolaissa riistanhoitoyhdistysten tukeminen. Tästä tehtävästä rakennetaan riistakeskuksen toimintoja järjestettäessä oma palveluprosessi. Keskeisimmässä osassa on tällöin toiminnanohjaajan tukeminen. Toiminnanohjaajalle lankeaa kaikista yhdistyksen toimijoista eniten tehtäviä; toiminnan organisointia ja hallinnon pyörittämistä. Toimen hoitajaksi on yhä vaikeampi löytää vapaaehtoisia. Riistakeskuksen palvelumuotoja yhdistysten tukemiseksi ovat yhdistysten toimihenkilöiden koulutus, neuvonta sekä yhteisten tietojärjestelmien ylläpito ja kehittäminen. Monien mielestä tärkein asia, joka riistakeskuksessa kuuluu johtamisen prosessiin, on yhdistysten taloudellisten toimintaedellytysten turvaaminen. Taloudellista tukea ja palkkioita tarvitaan töihin, joita ei enää työmäärän ja vaativuuden takia ole kohtuulista odottaa talkoilla tehtäviksi. Juttusarja Suomen riistakeskuksen organisaation rakentamisesta jatkuu: 5/2011 Suomen riistakeskus luo edellytyksiä kestävälle riistataloudelle 6/2011 Suomen riistakeskus on palveluorganisaatio 1/2012 Riistakeskuksen prosessiorganisaatio käynnistyy Jos vapaaehtoistyö loppuisi, joutuisi suomalainen riistahallinto täysremonttiin. Metsästäjä l 4 l 2011 l 7
• Puheenjohtajalta Mietteitä mielenkiintoisen metsästysvuoden päättyessä Eduskuntavaalit pidettiin huhtikuussa ja ollaanpa vaalitukoksesta mitä mieltä hyvänsä, niin ainakin yksi voittajaryhmä sieltä löytyy ­ metsästäjien määrä kansanedustajien keskuudessa lisääntyi merkittävästi. Riistanhoitomaksun tälle metsästysvuodelle maksaneita kansanedustajia on 30 ja metsästäjätutkinnon suorittaneita hieman enemmän. Myös hallitusohjelma saatiin pitkän väännön jälkeen valmiiksi ja itse kukin voi mielessään tutkailla, mitä ohjelmaan sisällytetyt kirjaukset mahtavat merkitä riistatalouden sektorilla. Ohjelmaa lukiessa ei voi välttyä ajatukselta, että riista-asioista käydään monia mielenkiintoisia keskusteluja istuntosalissa myös tällä vaalikaudella! Muutamissa lehdissä on viime aikoina ollut tulikivenkatkuisia kirjoituksia siitä, että Suomen riistakeskuksen perustamisen myötä monet metsästykseen liittyvät pakolliset maksut kohosivat tuntuvasti. Tulkoon nyt vielä kerran sanottua, että tuolla maksuasetuksen muutoksella ei ollut yhteyttä riistakeskusorganisaation perustamiseen. Sattuu vain olemaan niin, että nyt maksuja peritään riistahallintolain 33 §:n perusteella, joka viittaa valtion maksuperustelakiin. Tällöin esim. metsästäjätutkinto- ja ampumakoemaksun suuruuden on vastattava niiden järjestämisestä aiheutuneita kustannuksia. Aiemmin maksuista säädettiin metsästyslain 71 §:ssä, jossa oli lievempi muotoilu "maksuperustelain soveltuvin osin noudattamisesta". Tässä on se merkittävä ero. Riistakeskus teki pyydetyt laskelmat varovaisuusperiaatteella, jonka pohjalta ministeriö sitten antoi asetuksen. Ampumakokeen osalta voi tosin todeta, että kustannusvaikutus metsästäjää kohden palautui vanhan ampumakokeen tasolle. Nykyisin hyväksyttyä suoritusta kohden yrityksiä on sen verran vähemmän, että käytännössä hinta keskimäärin metsästäjää kohden vastaa vanhan ampumakokeen tasoa. Mikäli esim. ampumakokeen suorittamisesta joka kolmas vuosi alkaa tulla todellinen taloudellinen rasite, niin silloin on syytä miettiä, olisiko aihetta hieman harjoitella tai ainakin kohdistaa ase ennen koetta! Itä-Suomesta on kantautunut huolestuttavia tietoja, että karhut ovat useampaan otteeseen hyökkäilleet maastossa suunnittelutöissä olleita metsätoimihenkilöitä kohden. Onko käynyt niin, että karhukannan lisääntyessä voimakkaasti ja haaskaruokinnan yleistyessä karhut ovat tottuneet ihmisiin ja menettäneet luontaisen ihmispelkonsa? Tätä menoa jossakin vaiheessa tulee vielä vastaan tilanne, jonka jälkeen kysellään, kuka on vastuussa syntyneestä vahingosta? Karhunhoitosuunnitelman mukaan karhukannan ei anneta kasvaa vakiintuneen kannan alueella, johon Itä-Suomi kuuluu. Jatkossa on ladattu paljon odotuksia riistaneuvostojen työskentelyyn eri riistaeläinten hoitosuunnitelmatyön valmistelussa. Olisi ensiarvoisen tärkeää, että esim. karhun ja ilveksen hoitosuunnitelma olisi jatkossa sellainen dokumentti, jolla aikaisempaa enemmän olisi lupapolitiikkaa ohjaava vaikutus. Silloin säilyisi myös riistaneuvostoilla ja sidosryhmillä aito kiinnostus osallistua hoitosuunnitelmien laadintaan ja päivittämiseen. Ja kyllähän metsässä pitää pystyä työskentelemään ilman pelkoa karhujen hyökkäyksestä, vaikka metsäammattilaiset eivät tunnetusti ole sieltä säikyimmästä päästä metsässä liikkujista. Riistaneuvostot ovat lehden ilmestyessä pitäneet ensimmäiset kokouksensa. Asioita ja keskusteltavaa on ollut runsaasti ja esim. hirvikannan hoitosuunnitelmatyön eteneminen on erityisesti kiinnostanut neuvostojen jäseniä. Samoin on ensimmäisessä kokouksessa päästy ottamaan kantaa ministeriön kyselyyn tiettyjen riistaeläinten metsästysrajoitusten tarpeesta. On saatu hyvä liikkeellelähtö riistaneuvostoille ja uudenlaiselle osallistavalle riistapolitiikalle. Tästä on hyvä jatkaa! 10 l Metsästäjä l 4 l 2011 Tauno Partanen hallituksen puheenjohtaja Suomen riistakeskus
• 1 01 2 UT U US U S 0 v1 Pe r n en iA i Parasta metsälle 686 Silver Pigeon i UUTUUS UlTrA ligHT go lD Sv10 PerenniA i UUTUUS Sv10 Pere nni A i i i Sako FIRST ClaSS kauppIaaT löydäT oSoITTeeSTa www.SakoSuomI.FI
• Tapio Halla osa 2 Hirvi oli metsästäjäkunnan puhutuin aihe 1970-luvun lopulla. Tappipää pääsi Metsästäjän kanteenkin. Kuvat olivat tuolloin vielä aika "pehmeitä" Metsästäjä ja Jägaren järjestömaailman peileinä Metsästäjä ja Jägaren kehittyivät viime vuosisadan viimeisinä vuosikymmeninä monella osaalueella. Lehdille perustettiin toimituskunta, palkattiin kokopäivätoiminen toimittaja ja kirjapainossa lehtiä taittoi vakituinen taittaja. l Metsästäjä ja Jägaren -lehdet ovat muihin, tilattaviin aikakauslehtiin, verrattuna hiukan erilaisessa asemassa. Henkilölle joka on suorittanut metsästäjätutkinnon ja maksanut riistanhoitomaksun, postitetaan valitsemastaan kielestä riippuen joko Metsästäjä tai Jägaren -lehti. Mutta, jos ostaa omakotitalon ja puutarhan, ei automaattisesti saa Viherpiha-lehteä tai jos saa vauvan, ei saa Vauva-lehteä vaikka kuinka tuntisi tarvitsevansa tietoa asiasta. Näin ollen metsästäjät ovat erityisasemassa, koska heidän tietotaitonsa tukemista ja asioista ajan tasalla pysymistä pyrkii edesauttamaan "ammattilehti", joka kuuluu jokaiselle. Tämä kannattaa pitää mielessä silloinkin kun lehti syystä tai toisesta synnyttää kritiikkiä ja siihen ollaan tyytymättömiä. 12 l Metsästäjä l 4 l 2011
• Kuusi kertaa vuodessa Metsästäjä ja Jägaren on ilmestynyt vuodesta 1965 lähtien kuusi kertaa vuodessa (poikkeuksena 1970-75, jolloin lehdet ilmestyivät neljänä numerona vuodessa). On selvää, että suhteellisen harva ilmestymistiheys määrittää lehden linjaa. Joskus kaivattu ajankohtaisuus ei istu tähän ilmestymistiheyteen, vaan kunkin lehden artikkelikokonaisuus korostaa jo tapahtuneita asioita selittäviä ja taustoittavia seikkoja. Erittäin harvoin tapahtuu lakimuutoksia tai muita harrastukseen vaikuttavia asioita, joita voidaan raportoida tuoreeltaan. Muutoinkin ajankohtaiset uutiset kuuluvat lähinnä päivälehtien tai keltaisen lehdistön mandaatteihin eikä varsinkaan negatiivisten alan uutisten kommentointi ole perinteisesti kuulunut lehtien ensimmäisiin hoidettaviin asioihin. Riistakolmiot olivat 1980-luvun uusi kannanarviointimenetelmä. Riistanhoitokokeilua raportoitu mittavasti Metsästäjäin Keskusjärjestöön perustettiin 1970-luvulla riistanhoidon kokeilututkijan vakanssi, jota hoiti menestyksellisesti Pentti Vikberg 2000-luvulle saakka. Metsästäjässä julkaistiin oman kokeilutoiminnan tuloksia lähes kolmen vuosikymmenen aikana yhteensä yli 340 artikkelia, joiden sivumäärä oli mittavat 550 sivua. Leijonanosan artikkeleista käsittivät vesilintuartikkelit, olihan vesilintuympäristöjen muodostaminen jo kolme vuosikymmentä sitten ajankohtainen asia eikä suinkaan 2000-luvun muoti kuten nyt jotkut muut tahot pyrkivät esittämään. Vesilintuartikkeleiden osuus oli vajaa puolet kaikista. Seuraavilla sijoilla olivat metsäkanalinnut ja hirvieläimet, jotka muodostivat noin kolmanneksen sisällöstä. Turkiseläimet, riistapeltokokeilut ja peltoriistan osuudet kattoivat jäljellä olevan osuuden. Marginaalisesti olivat edustettuina jänis, vahinkolinnut ja yleinen riistanhoito. Kokeilutoiminnan raportointiin lehdissä liittyy myös Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksessa tehty periaatepäätös¸ jonka mukaan riistanhoitokokeilut, joita ennen raportoitiin tutkimuslaitoksen omissa julkaisuissa ja Suomen Riistassa, siirrettiin systemaattisesti Metsästäjä-lehden raportoitavaksi. Hirvikannan kasvu vaikutti lehteenkin 1970-luvun lopulla koettiin hirvikannan ennennäkemätön kasvu, joka ilmeisesti romutti vuosikymmenen puolivälissä toiminnanjohtaja Tapio Raittiin ja muun toimituksen vakaat aikomukset lehden linjan muuttamisesta pienriistapainotteisemmaksi. Toiminnanjohtaja Tapio Raitis kirjoitti: "Valistuslehtien sisällöstä tullaan käyttämään aikaisempaa enemmän pienriistakysymysten selvittelyyn ja jätetään eräänlaisen "yliotteen" saaneet hirvieläinkysymykset vähemmälle. Yleisenä tyylinä tulee olemaan myös lehden sisällön keventäminen ja luettavuuden parantaminen mm. kuvien käyttöä lisäämällä". Ikäiseni hirvimiehet muistavat hyvin kuinka hirvikannan kasvu aiheutti ennennäkemättömät jahdit, jotka muutamana syksynä aiheutti- Kansiaiheet ovat olleet pääosin riistaeläinaiheisia koko lehden ilmestymisajan. Metsästäjä l 4 l 2011 l 13
• vat metsästyksen muuttumisen lähes työksi. Näinhän on ollut pohjoisissa osissa maatamme myöhemminkin. On siten selvää että lehdenkin oli otettava lusikka kauniiseen käteen ja raportoitava hirvistä, vaikka näin ei olisi aina haluttukaan. Eräkulttuuria esiteltiin myös. Artikkelissa kerrotaan kuuluisimmista erämaalareistamme. Sisältösuunnitelmat käyttöön 1980-luvun alussa laadittiin lehdille sisältösuunnitelmia, jotka sisälsivät vielä nytkin käytössä olevia aihealueita. Lehdessä ryhdyttiin julkaisemaan vakiopalstoja, joita olivat mm. järjestön kuulumiset ja uutiset, toiminnanjohtajan palsta, riistanhoitopiirien tiedotukset, riistanhoitokokeilujen tuloksia, kysymyksiä ja vastauksia, kaupantekoa ja pakina. Lisäksi esiteltiin jokin riistalaji, järjestön toimintaa, katsauksia metsästyskulttuuriin sekä joitakin metsästystapaturmia varoittavina esimerkkeinä. On selvää, että lehti kehittyy tekijöiden mukana. Kun toimituskunta vaihtuu ja uudet ihmiset tulevat tekemään asioita, ensin perehdytään siihen, mitä on tehty ja vähän aikaa tehdään kuten ennenkin. Sen jälkeen uusia ideoita keksitään ja sekoitetaan ne vanhaan. Tällä tavoin lehti kehittyy ja kun pysytään ajan hermolla, tulos on hyvä. Sisältösuunnitelma luo pohjan tekemiseen ja vakiopalstat kehyksen, joiden oheen voidaan aina kehittää jokin lehtikohtainen teema. Luettavuuden parantamista kuvien käytöllä Kuvien ja graafien käyttö hyvällä maulla parantaa eittämättä luettavuutta. 1970-luvulla lehtien taittajaksi tullut Veikko Lahtinen loi perustan lehtien ulkoasulle. Näyttävät kokosivun kuvat, väripohjat artikkelilaatikoissa ja graafeissa sekä mustavalkoisten piirroskuvien kekseliäs käyttö muuttivat lehdet aikakauslehtimäiseen suuntaan. Samaan aikaan värikuvien laadun parantuminen ja kuvien saatavuus sekä kuvaajien esiinmarssi vaikuttivat taiton monipuolistumiseen. Myös kirjapainotekniikat kehittyivät. Valokuvien nelivärierottelu paransi laatua oleellisesti joskin kuvien teko näillä tekniikoilla oli kallista. Lehden taitto monipuolistui 1970-luvun jälkeen. Myös painotekniikat kehittyivät ja kuvien laatu parani. 80-luvun lopulla Metsästäjä-lehdestä tuli kokonaan nelivärinen julkaisu. Kolmen vuosikymmenen tapahtumia Kolmen vuosikymmenen (19702000) merkittävimpiä tapahtumia metsästysrintamalla on vaikea sisällyttää yhteen artikkeliin. Voi olla niin, että kirjoittajan korostamat tapahtumat voivat olla jollekin yhdentekeviä ja pois jää niitä tapahtumia, jotka ovat olleet merkittäviä joillekin. Varmaa kuitenkin on, että metsästäjämäärä on näinä vuosikymmeninä kasvanut vuoden 1968 175 000:sta yli 300 000:een riistanhoitomaksun suorittaneeseen. Tätä taustaa vasten metsästys harrastuksena ja yhteiskunnan osatoimintona on merkittävää. Samaan aikaan on syntynyt myös metsästyksen vastaisuutta, joka osin johtuu ennakkoluuloista ja vääristä käsityksistä. Tosiasia kuitenkin on, että suurin osa yhteiskunnasta suhtautuu harrastukseen neutraalisti ja sen hyväksyen. 1970-luku enteili hirvieläinkantojen kasvua Kuten edellä esitettiin, hirvikanta koki melkoisen kasvun 1970-luvun lopulla. Suurin kanta oli 1980-luvun alussa ollen yli 150 000 hirveä ja suurin kaatomäärä saavutettiin 1984, joka oli yli 68 000 hirveä. Vastaavasti pienin kaatomäärä kirjattiin vuonna 1997 reilut 22 000 yksilöä. Pyyntiluvat ja kaatomäärät on julkaistu vuosittain Metsästäjässä. Myös muiden hirvieläinten kannat po. ajanjaksona kasvoivat. Valkohäntäpeurakanta kääntyi huomattavaan nousuun 1990-luvun puolivälissä ja metsäkauris levisi suureen osaan maata mm. siirtoistutusten seurauksena. Metsästäjäkuntaa oli jo 1950-luvulta neuvottu mahdollisimman varovaiseen riistakantojen verotukseen. Kuitenkin 1970-luvulla tutkimustulokset ja käytäntö osoittivat, että nopeasti lisääntyviä riistaeläimiä, kuten jänistä, voitiin hyvinä lisääntymisvuosina verottaa runsaammin. Metsästäjäin Keskusjärjestö toimitti lehden vastineeksi riistanhoitomaksusta. 14 l Metsästäjä l 4 l 2011
• Muutoksia 1980-luvulla 1980-luku oli metsästysharrastuksessa monessa suhteessa edistyksen aikaa. Aloitettiin vuoropuhelu ympäristönsuojelusektorin kanssa, kehitettiin riistakantojen arviointimenetelmiä, kehitettiin metsästysorganisaatiota ja kiinnitettiin yksilön metsästystaitojen parantamiseen huomiota. Riistakolmioiden esiinmarssi Vuosikymmenen ehkä tärkein riistaan liittyvä hanke oli riistantutkimuksen kehittämät riistakolmiot, joilla korvattiin aikaisemmat reittilaskennat. Tavoitteena oli saada riittävän tiheä kolmiokanta, jotta arvioinnit olisivat luotettavia. Parhaimmillaan kolmioita olikin maassa hiukan toistatuhatta. Reittiarviointeihin verrattuna kolmioilla on monta etua: talvikolmioilla voidaan havainnoida muitakin riistaeläimiä kuin kanalintuja, kolmio kulkee erilaisten biotooppien lävitse ja sen sijainti on maastossa aina sama. Uudistus oli maailmanlaajuisestikin arvioituna merkittävä. Kolmiot antavat metsästäjille ja tutkijoille paljon enemmän tietoja kuin monet muut arviointimenetelmät. Toisaalta kolmioiden laskenta on metsästäjäkunnan vankka näyttö vakavasta suhtautumisesta harrastukseen, onhan tehty työ vapaaehtoista ja palkatonta. Raivotaudista raportoitiin runsaasti 1980-luvulla ja aiheesta, onhan kyseessä vaarallinen tauti. Ensimmäinen raivotautihavainto Suomessa sitten Kanahaukan täysrauhoitus yllätti metsästäjät 1980-luvun lopulla. 50-luvun todettiin 8. huhtikuuta 1988 Uusi metsästyslaki 1993 90-luvun merkittävin tapahtuma oli ilman muuta uusi metsästyslaki, joka korvasi vuoden 1962 lain. Mielenkiintoista on, että metsästyslakia on uudistettu noin kolmenkymmenen vuoden välein. Ennen vuoden 1962 lakia voimassa oli laki vuodelta 1934. Huomattava muutos vanhaan lakiin verraten oli termi "kestävä käyttö". Metsästystä tuli toteuttaa kestävän käytön periaatteella pääomaan kajoamatta. Laki piti muutenkin silmällä EU:n direktiivejä, jotka vaikuttivat metsästykseen suojelun kautta. Olihan maamme EU-jäsenyyshakemus jo jätetty. Lain voimaantulo aiheutti metsästäjäjärjestöissä ennennäkemättömän koulutus- ja kurssikierroksen ja mm. Metsästäjän opas koki täydellisen muodonmuutoksen. On selvää, että Metsästäjä ja Jägaren käyttivät huomattavan sivumäärän lakia koskeviin asioihin ja informaatioon. Kuitenkin ilmeisesti eniten metsästäjiä puhutti lakiin sisällytetty säädös lyijyhaulien kieltämisestä vesilintumetsästyksessä, joka kuitenkin siirtymäsäädöksen myötä astui voimaan vasta elokuun alussa 1996. Kaiken kaikkiaan laki on osoittautunut varsin nykyaikaiseksi ja siihen on oltu tyytyväisiä. Vuosikymmenen lopussa puheenaiheeksi nousi mm. petokysymys, josta enemmän sarjan seuraavassa osassa. Artikkelissa käsitellään nykyisyyttä ja pohditaan hieman tulevaisuuttakin. l Metsästyslain osauudistus Vuosikymmenen aikana toteutettiin myös metsästyslain osauudistus, jossa riistanhoitopiirit ja ­yhdistykset eritytettiin omiksi yksiköikseen. Lakiin tuli myös säännös, jonka mukaan metsästyskorttivaroja voitiin käyttää myös muuhun kuin metsästäjäorganisaation kuluihin. Tämä tarkoitti sitä, että varoja voitiin käyttää esimerkiksi metsästysmuseon hyväksi. Vuonna 1989 valmistui Riihimäelle kauan kaivattu uusi museorakennus ja varsin vaiherikas, jo 1930-luvulla alkanut metsästysmuseohanke sai ansaitun päätöksen. Uusi metsästysmuseo avattiin yleisölle kesällä 1990. Metsästysmuseo valmistui 1990 Riihimäelle. Rakennusvaihe sai palstatilaa. Vieras jota ei kaivattu Vuosikymmenen lopulla rantautui Suomeen raivotauti eli rabies. Metsästäjiä tarvittiin taas ja tauti pystyttiin torjumaan rokotesyötein ja pienpetokampanjoin. Asiasta raportoitiin useissa lehtien numeroissa. Syöttejä kylvetään vieläkin vuosittain itärajalle ja maa on pysynyt nyt vuosia rabiesvapaana alueena. Täydellinen raportti tapahtumista on luettavissa Suomen Riistan numerosta 37 vuodelta 1991 (Bengt Westerling: Raivotauti Suomessa ja sen torjunta vuosina 1988-90). 16 l Metsästäjä l 4 l 2011
• WWW. HAG LO fS . fI HAGLöfS GRYM HI Tukeva, korkeavartinen vaelluskenkä innovatiivisesta materiaaliyhdistelmästä. Kevyt, kestävä ja nopeasti kuivuva. Vuorattu Gore-Tex® Performance Comfortilla. Anatomisesti muotoiltu sisäpohja SOLElta tukee koko jalkaa. Pitävä ulkopohja on valmistettu yhteistyössä Vibramin® kanssa. DAVI D KVART GRYM HI ­ KENKIÄ MYYVÄT SEURAAVAT LIIKKEET Intersport Erä-Urheilu Joensuu, Intersport Rintamäki Oulu, Intersport Imatra, Intersport Jämsä, Intersport Kokkola, Intersport Megast. HAGLÖFS LOGOTYPE Koskikeskus Tampere, Intersport Rovaniemi, Intersport Sotkamo, Kesport Evijärvi, Kesport Iisalmi, Kesport Kemijärvi, Kesport Kuusamo, Kesport Pieksämäki, Kesport Äänekoski, Kolström Oy, Oulainen Urheilu Pajala, Oy Carlson Joensuu, Oy Carlson Kuopio, Oy Carlson Mikkeli, Oy Carlson Varkaus, Mysports Vaasa, Palettisport Saarijärvi, Palettisport Kyyjärvi, Partiovaruste Turku, Retkiaitta Outdoor Oy, Retkiaitta Outdoor Tammisto, Sportia Kt-Sport Kuusankoski, Sportpiste Karhula, Supersport Seinäjoki, Trekki Lahti, Trekki Heinolan Abc, Trekki Riihimäki Abc, Urheilu Koskimies Lappeenranta, Wasasport Vaasa. B A S I C L O G O T Y P E . TO B E U S E D A S N E G AT I V E W H I T E O N A B L A C K O R D A R K B A C K G R O U N D O UT ST A NDIN G OUTDOOR EQUIP MEN T
• M Maa- ja metsätalousmoinisteriön kala- ja riistaosaston apulaisosastopäällikkö Christian Krogell lyötiin Saint Hubertuksen ritariksi. Krogellille ja Kairikolle tunnustus kansainvälisestä riistatyöstä l Maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosaston apulaisosastopäällikkö Christian Krogell on kutsuttu arvostetun riista-alan ritarikunnan jäseneksi. Eurooppalainen St. Hubertus -ritarikunta kutsui Krogellin jäsenekseen Belgiassa St. Hubertin katedraalissa kesäkuun alussa. Se on tunnustus kansainvälisesti ja kansallisesti tehdystä merkittävästä työstä riistatalouden edistämiseksi. Samassa yhteydessä tunnustuksen sai myös eräneuvos Juha K. Kairikko, Suomen metsästäjäliiton pitkäaikainen toiminnanjohtaja. ­ Nyt kun tavoitteet toteutuvat hyvää vauhtia on myös viimein mahdollista osoittaa miten laajamittaisella vapaaehtoisella työllä voidaan edistää varsinaista luonnonhoitoa ja yhteistyötä yli rajojen. Metsästysoikeuden haltijat ja maanomistajat ovat tässä työssä avainasemassa, sillä heillä on juridinen oikeus toteuttaa hallinnassaan olevilla mailla suunnitelmallista työtä riistan ja muun luonnon hyväksi, Krogell jatkaa. Saint Hubertus on vuonna 1444 perustettu ritarikunta, joka edistää riistanhoitoa ja riistaosaamista kansainvälisesti. Ritarikunta kutsuu jäsenikseen riista-asioissa kansainvälisesti ansioituneita ammattilaisia. Itse Pyhä Hubertus eli 600 - 700-luvuilla jälkeen Kristuksen. Hänen on kerrottu kääntyneen kristityksi metsästysretkellä nähtyään ristinmerkin hirven sarvien välissä. Tämän jälkeen hänestä tuli ensimmäinen riistanhoitaja ja vähitellen metsästyksen suojelupyhimys. Oleellista on, että Hubertus-aate elää edelleen: ritarikunta pitää yllä riistanhoidon ja riistan kunnioittamisen perinteitä. Christian Krogell on metsästysneuvos ja filosofian maisteri Kirkkonummelta. Hän on tehnyt pitkän ja monipuolisen uran riistahallinnossa muun muassa maa- ja metsätalousministeriössä, Metsähallituksessa ja Metsästäjäin keskusjärjestössä. Tällä hetkellä hän työskentelee maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosaston apulaisosastopäällikkönä. Krogell on iloisesti yllättynyt saamastaan tunnustuksesta. ­ Vaikka nimitys on henkilökohtainen se on myös kunnianosoitus koko suomalaiselle riistataloudelle. Se osoittaa, että Suomen riistataloutta arvostetaan myös kansainvälisesti. Meidän riistakonserniyhteistyömme toimii hyvänä esimerkkinä muille ja esimerkiksi riistaneuvostojen työskentely on hyvinkin poikkeuksellista eurooppalaisessa mittakaavassa, hän sanoo. Riistakonserni-ideologia ja kokonaisvaltainen kansallinen riistatalousstrategia ovat olleet pitkään Krogellin tavoitelistan tärkeimpiä kysymyksiä. Riistakonsernin toimintamuodot sekä niin lajikohtaiset kuin eri elinympäristöjä koskevat hoitosuunnitelmat muodostavat kokonaisuuden luonnon monimuotoisuuden kehittämiseksi ja säilyttämiseksi. Krogell on vaikuttanut riistahallinnon kansainvälisillä kentillä 80-luvulta lähtien. Hän on toiminut Suomen pitkäaikaisena edustajana eri kansainvälisten luonnonsuojelusopimusten hallintoelimissä, kuten Euroopan luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusopimus eli ns. Bernin sopimus, vaeltavien villieläinten suojelua koskeva ns Bonnin sopimus ja sen alaisuuteen kuuluvan vesilintujen suojelua koskeva AEWA sopimus. Krogell on lisäksi ollut mukana myös Cites ja Ramsar sopimuksia koskevien asioiden hoidossa. Krogellilla oli myös keskeinen rooli EU:n luonnonsuojeludirektiivejä koskevissa neuvotteluissa, joissa riistaasiat muodostivat EU:n kannalta hyvin hankalan asetelman. Tällä hetkellä hän toimii muun muassa kansainvälisen metsästys- ja riistansuojeluneuvoston CIC:n muuttolintukomission varapuheenjohtajana. Työssään hän on aktiivisesti vienyt "riistakonserniajatusta" ulkomaille ja pyrkinyt vahvistamaan riistahallinnon yhteistyötä myös Euroopan laajuisesti. Eräneuvos Juha K. Kairikko, joka kutsuttiin samassa tilaisuudessa ritarikunnan jäseneksi, on tuttu jo neljän vuosikymmenen ajalta, jolloin hän toimi Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtajana ja Jahti (aik. Urheilumetsästys) -lehden päätoimittajana. Hänet tunnetaan myös erittäin tuotteliaana erätietokirjailijana ja hän on saanut kansainvälistäkin tunnustusta kirjallisesta tuotannostaan. Aiemmin Saint Hubertin ritarikuntaan on kutsuttu kaksi suomalaista eräneuvosta: Olavi Joensuu, juuri eläkkeelle siirtynyt Metsähallituksen entinen erätalouspäällikkö ja Lorenz Uthardt, pitkäaikainen Metsästäjäin Keskusjärjestön hallituksen varapuheenjohtaja, EU:n jäsenmaiden metsästäjäjärjestöjen liiton FACE:n varapuheenjohtaja ja Suomen CIC-delegaation puheenjohtaja. l Uudet Saint Hubertuksen ritarit: Christian Krogell ja Juha K. Kairikko. 18 l Metsästäjä l 4 l 2011
• Metsästysajat 1.8.2011­31.7.2012 RIISTALAJIT Sorsalinnut *1 Merilinnut *2 Haahka, koiras Haahka, naaras Nokikana Meri- ja metsähanhi Kanadanhanhi Lehtokurppa Teeri Pyy Metso Riekko MAAKUNTA TAI KUNTA Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, KeskiPohjanmaan, Pohjanmaan, KeskiSuomen, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella. Enontekiö, Inari, Utsjoki Kiiruna Peltopyy Enontekiö, Inari, Utsjoki Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja PohjoisPohjanmaan maakuntien alueella. Muualla maassa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla Fasaani Sepelkyyhky Metsäjänis ja rusakko Villikani Orava Euroopanmajava Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla Koko maassa Koko maassa Koko maassa METSÄSTYSAJAT/ POIKKEUSLUPA-AIKA 20.8. klo 12.00-31.12. 1.9.-31.12. 1.6.-31.12. 20.8. klo12.00-31.12. 20.8. klo12.00-31.12. 20.8. klo12.00-31.12. 20.8. klo12.00-31.12. 20.8. klo12.00-31.12. 10.9.-31.10. 10.9.-31.10. 10.9.-31.10. 10.9.-31.10. Mufloni Hirvi Koko maassa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla Enontekiö, Inari, Muonio, Utsjoki Valkohäntäpeura 10.9.-31.10. Metsä- ja kuusipeura 1.9.-29.2. 10.8.-31.10. 1.9.-29.2. 1.9.-31.3. 1.12.-31.1. 20.8.-30.4. Metsäkaurisuros -naaras ja vasa Karhu Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla Koko maassa Koko maassa Poronhoitoalueella, metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen (169/2011) 7 §:n nojalla. Muualla maassa metsästyslain 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää: karhun (lukuunottamatta vuotta nuorempaa karhun pentua sekä karhunaarasta, jota tällainen pentu seuraa) pyydystämiseksi tai tappamiseksi 20.8.-31.10. Muualla maassa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tarkoitetulla poikkeusluvalla Susi Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tarkoitetulla poikkeusluvalla Lisäksi metsästyslain 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää: suden pyydystämiseksi tai tappamiseksi Villisika Halli Norppa RIISTALAJIT Saukko MAAKUNTA TAI KUNTA Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tarkoitetulla poikkeusluvalla. ML 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää: saukon pyydystämiseksi tai tappamiseksi Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla Koko maassa METSÄSTYSAJAT/ POIKKEUSLUPA-AIKA Kts. www.riista.fi Kts. www.riista.fi 1.9.-15.10., 16.4.31.5. 16.4.-31.12. 1.6.-29.2. (Naarasta, jolla on porsaat, ei saa tappaa) 1.9.-30.11. 24.9-31.12. 10.9.-31.3. 10.9.-31.3. 10.9.-31.10. 1.9.-20.9. ja 11.10.-30.11. 24.9.-31.1. 24.9.-31.1. 1.9.-31.1., 16.5.-15.6. 1.9.-31.1. 20.8.-31.10. (Naarasta, jolla on pennut, ei saa tappaa, ei myöskään vuotta nuorempaa pentua). 20.8.-31.10. (Naarasta, jolla on pennut, ei saa tappaa, ei myöskään vuotta nuorempaa pentua) Kanadanmajava Piisami Kettu, tarhattu naali, supikoira, minkki, hilleri ja mäyrä Näätä Kärppä Ilves 20.8.-30.4. 1.10.-19.5. Koko metsästysvuosi (Naarasta, jolla on pentue ei saa tappaa 1.5.-31.7. 1.11.-31.3. 1.11.-31.3. 1.1.-31.12. Koko maassa Koko maassa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tarkoitetulla poikkeusluvalla ML 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää: ilveksen (lukuunottamatta ilveksen naarasta, jota vuotta nuorempi pentu seuraa) pyydystämiseksi tai tappamiseksi 1.1.-31.12. 1.12.-28.2 Kts. www.riista.fi Huomautukset: *1) Sinisorsa, tavi, heinätavi,haapana, jouhisorsa, lapasorsa,punasotka, tukkasotka, telkkä. *2) Alli, tukkakoskelo, isokoskelo Huom! Metsäkaurista saa metsästää ajavaa koiraa käyttäen vain 24.9.­31.1. välisenä aikana. Kts. www.riista.fi Metsästysrajoitusmenettely on muuttunut! l Maa- ja metsätalousministeriön asetus mahdollisista rajoituksista annetaan viimeistään 5.8.2011 ensimmäisten riistakolmiolaskentatulosten valmistuttua. l Metsästysrajoitukset löytyvät ajantasaisina riistakeskuksen nettisivulta osoitteessa www.riista.fi! l Toivottavaa on, että mahdollisimman suuri osa riistakolmioista laskettaisiin jo heinäkuun aikana, jotta tuloksia voidaan hyödyntää mahdollisia rajoituspäätöksiä valmisteltaessa. n Maaliskuun alussa voimaan tulleessa riistahallinnon uudistuksessa toimivalta kieltää tai rajoittaa metsästystä siirrettiin maa- ja metsätalousministeriölle. Jos riistaeläinlajin kanta vaarantuu sen esiintymisalueella tai osalla esiintymisaluetta, kyseisen riistaeläinlajin metsästys voidaan kieltää tai sitä voidaan rajoittaa ministeriön asetuksella. Riistahallinnon uudistuksen siirtymävaiheessa ministeriö antaa tarvittaessa yhden asetuksen, joka voi koskea useampaa riistalajia. Suomen riistakeskus kuulee riistanhoitoyhdistyksiä yhdistyskohtaisista rajoitustarpeista ja valmistelee niistä ministeriölle esityksen, jonka jäl20 l Metsästäjä l 4 l 2011 keen mahdollinen asetus annetaan viimeistään 5.8. mennessä. Kielto tai rajoitus voi tulla voimaan aikaisintaan kahden viikon kuluttua asetuksen antamisesta. Metsäkanalintukannat voivat vaihdella paljon kesän pesinnän onnistumisesta riippuen, ja ajantasaisin tieto metsäkanalintukannoista saadaan riistakolmiolaskennoista. Riistakolmiolaskennat voidaan aloittaa 23.-24.7. Toivottavaa onkin, että mahdollisimman suuri osa riistakolmioista laskettaisiin jo heinäkuun aikana, jotta tuloksia voidaan hyödyntää mahdollisia rajoituspäätöksiä valmisteltaessa.
• Uutismakasiini Riistalintujen tarhaajien on rekisteröidyttävä n Keväällä 2010 voimaan tullut laki eläintunnistusjärjestelmästä (238/2010) velvoittaa eläintenpitäjät rekisteröitymään. Myös pitopaikat, joissa eläimiä pidetään, on rekisteröitävä. Ensimmäisenä annettiin maa- ja metsätalousministeriön asetus siipikarjan ja eräiden muiden lintujen tunnistamisesta (867/2010). Asetuksen mukaan kaikkien siipikarjan, siis myös riistalintujen pitäjien on ilmoittauduttava eläintenpitäjäksi ja rekisteröitävä myös eläinten pitopaikka 30.4.2011 mennessä. Siipikarjalla tarkoitetaan kaikkia lihan, munien tai muiden tuotteiden tuottamiseksi kasvatettuja tai tarhattuja lintulajeja, kuten broilereita, munivia kanoja, kalkkunoita, hanhia, ankkoja, helmikanoja, viiriäisiä ja strutsilintuja. Asetuksen piiriin kuuluvat myös tarhatut riistalinnut, esimerkiksi fasaanit, sorsat, peltopyyt, sorsat, metsot ja teeret. Rekisteröityminen tapahtuu täyttämällä Eviran sivuilta löytyvät eläintenpitäjä- ja pitopaikka lomakkeet http://www.evira.fi/files/attachments/fi/ evira/lomakkeet_ja_ohjeet/elaimet/282411_ rekist_siipikarjan_pitajat_fi.doc http://www.evira.fi/files/attachments/fi/ evira/lomakkeet_ja_ohjeet/elaimet/rekist_siipikarjan_pitopaikat_fi.doc ja toimittamalla ne sille maaseutuelinkeinoviranomaiselle, jonka kunnan alueella eläintenpito pääosin tapahtuu. Eläinmäärällä ei ole merkitystä, vaan yhdenkin linnun pitäjän on rekisteröidyttävä. Jos ilmoittajalla on maatila, ilmoittautumispaikkana on se kunta, missä maatilan talouskeskus sijaitsee. Lomake on toimitettava allekirjoitettuna kuntaan tämän vuoden huhtikuun loppuun mennessä. Rekisteröintilomakkeiden yhteydessä on kohta kohdalta ohjeistettu lomakkeen täyttäminen. Jo rekisterissä olevien munintakanalanpi- täjien ei tarvitse ilmoittautua uudelleen. Tällöin tulee kuitenkin tarkistaa rekisterissä olevien tietojen ajan tasaisuus ja tarvittaessa korjata ja/tai täydentää tietoja. Korjauslomakkeena käytetään samaa lomaketta kuin rekisteröidyttäessä. Uutena asiana on ilmoitettava mm. pitopaikan enimmäiseläinmäärä ja pitopaikan rakennusten tuotantopinta-alatieto sekä pitopaikan karttakoordinaatit. Koordinaatit ovat olennainen tieto, jotta viranomaiset pystyvät varautumaan mahdollisten tautipurkausten varalta. Jos toimijalla on ennestään rekisterissä pitopaikkatunnus, mutta pitopaikan tiedoista puuttuvat kaikki yksityiskohtaisemmat tiedot siipikarjasta, on tietoja täydennettävä unohtamatta rekisteröityä ko. siipikarjan pitäjäksi. Eläimistä tulee lisäksi pitää luetteloa. Tarkempi ohje luettelon pidosta on tulossa. Peltopyyn pyyntilupia myöntävät Suomen riistakeskuksen aluetoimistot, joiden yhteystiedot sekä myös pyyntilupien hakemuslomakkeet löytyvät verkosta osoitteesta www.riista.fi. Lähtökohtaisesti lupia myönnetään alueille, joilla peltopyykanta on elinvoimainen ja kannanhoito aktiivista. Pyyntilupahakemukset kannattaa toimittaa Suomen riistakeskuksen aluetoimistoille hyvissä ajoin ennen metsästyskauden alkua. Peltopyyn metsästyskausi on 10.9.­31.10. Metsästäjätutkinnon ja ampumakokeen hinnat vahvistettiin n Riistanhoitoyhdistykset perivät jatkossa suorittamistaan tehtävistä maksuja seuraavasti: - metsästäjätutkinnon vastaanottamisesta 20 euroa koekerralta (13.5.2011 alkaen) - ampumakokeesta 20 euroa koekerralta (13.5.2011 alkaen) - ampuma-aselain mukaisesta harrastuksen aktiivisuudesta annettavasta todistuksesta 25 euroa (13.6.2011 alkaen) PS! Julkisuudessa on liikkunut paljon huhuja ja epätietoisuutta siitä, mistä hintojen nousu johtuu. On epäilty, että 1.3.2011 toimintansa aloittanut Suomen riistakeskus olisi hintojen nousun takana. Tämä väite on täysin tuulesta temmattu. Hintojen nousu johtuu maksuperustelain vaatimuksesta, että julkisista hallintotehtävistä pitää periä niistä aiheutuvia kustannuksia vastaava maksu. Jo kaksi vuotta sitten tehty selvitys esimerkiksi ampumakokeen suorittamisesta riistanhoitoyhdistyksille aiheutuvista todellisista kustannuksista osoitti, että kustannukset ovat jo nyt lähempänä 30 euroa kuin nyt vahvistettua 20 euroa. Peltopyyn metsästykseen tarvitaan jatkossa pyyntilupa n Metsästysasetus muuttui 1.3.2011, ja asetuksen 1 §:n muutoksen myötä peltopyyn metsästämiseen tarvitaan jatkossa Satakunnassa, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla pyyntilupa. Pyyntilupaa ei jatkossa tarvita Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla. Muualla Suomessa peltopyy on ollut pyyntiluvanvarainen riistalaji jo pitkään. Pyyntiluvat myöntää Suomen riistakeskuksen aluetoimisto. Maatalouden tehostuminen ja sen mukanaan tuomat muutokset maatalousympäristöissä heikensivät 1900-luvulla peltopyyn elinoloja ja peltopyykantoja maassamme. Vaikka kehitys onkin viime aikoina kääntynyt peltopyylle edullisempaan suuntaan muun muassa aktiivisten kannanhoitotoimien, kesannoinnin, tiettyjen maatalouden tukimuotojen ja maanviljelymenetelmien muuttumisen ansiosta, ovat peltopyykannat edelleen melko harvat eteläisessä ja lounaisessa Suomessa. Riistavisa 3 Vastaukset sivulla 83 8) Suomenlajienuhanalaisuusarviointijulkistettiinvuoden2010lopulla. Suurpedoistaahma,ilvesjakarhuarvioitiinaiempaauhanalaisemmiksi,vaikka niidenkannatovatvankistuneet.Miksi? 1. kantojen sisäsiittoisuuden vuoksi x. muuttovoiton katsotaan tyrehtyneen 2. salametsästyksen vuoksi 9) Suomenriistakeskuksenvaltakunnallisenriistaneuvostonpuheenjohtajaksi onnimetty: 1. Hannu S. Laine x. Erkki Huhta 2. Urho Tervonen 10) KuinkapaljonSuomensusillesyntyiRKTL:narvionmukaanpentujatänä keväänä? 1. 30-40 x. 80-90 2. 50-60 11) Suomenhirvikannallelaaditaanparhaillaanhoitosuunnitelmaa. Mitenjamilloinsensisältöönvoivaikuttaa? 1. Tänä kesänä nettikyselyyn vastaamalla x. Ensi syksynä sidosryhmätilaisuuksissa 2. Tulevana keväänä sidosryhmätilaisuuksissa 12) JukkaBisinimettiintoukokuussaMetsähallituksenerätalouspäällikön virkaan.Hänontyöskennellytaiemminmm.riistapäällikkönä.Missä riistanhoitopiirissä? 1. Oulun x. Kainuun 2. Pohjanmaan 13) Metsäkaurispukkiasaametsästää16.5.-15.6välisenäaikana.Montako pukkiaSuomessaammuttiinkeväällä2010? 1. 75 x. 52 2. 235 14) Lehdenilmestymisenaikaanheinäkuunpuolivälissävoimetsästäävain muutamaariistaeläintä.Mikälajeistaonvuotuiseltasaalismäärältäänpienin? 1. mäyrä x. villisika 2. halli 15) MikäSuomessaesiintyväriistaeläinsaaenitenpoikasiakerralla? 1. supikoira x. sinisorsa 2. peltopyy 16) Kuinkamontailvestäsaatiinsaaliiksi28.2.2011loppuneella pyyntikaudella? 1. 149 x. 371 2. 450 1) HiljattainvalmistuneessatutkimuksessaGeologiantutkimuskeskus(GTK) jaSuomenympäristökeskus(SYKE)ovattutkineethaitta-aineidenkulkeutumista maaperästäpohjaveteenNummi-PusulanMansikkakuopanampumaradalla. Kuinkakauanhaitta-aineidenkulkeutuminenmuutamanmetrinsyvyyteen pohjaveteenmahtaatutkimuksenarvionmukaankestää? 1. 10 vuotta x. 100 vuotta 2. tuhansia vuosia 2)Vastaisuudessaloukku-tailuolapyyntiävartenvoisaadaluvan pienoisrevolverinjatailippaattomanpienoispistoolinostoon.Luvansaanti edellyttääharrastuksenaktiiviisuudenosoittamista.Kenelleselvitys harrastuksenaktiivisuudestatehdään? 1. Suomen riistakeskukselle x. poliisille 2. riistanhoitoyhdistykselle 2. 3) Riistaeläintenmetsästysaikojenrajoittaminensiirtyi1.3.2011alkaen maa-jametsätalousministeriöntehtäväksi.Mitenpaljonennenrajoituksen voimaantuloaMMM:npitäätehdäpäätösrajoituksesta? 1. 30 päivää x. kaksi kuukautta 2. kaksi viikkoa 4) Ampumakokeenhintanousi13.5.2011.Kuinkapaljonkoeyritysmaksaa nykyisin?1. 10 euroa x. 20 euroa 2. 13 euroa 5) SuomenMetsästäjäliittojuhliitänävuonnapyöreitävuosia.Kuinka pitkäontämänSuomensuurimmanvapaaehtoiseenjäsenyyteenperustuvan metsästysjärjestöntaival? 1. 110 vuotta x. 90 vuotta 2. 60 vuotta 6) Pohjoismaisessasupikoirahankkeessapyritäänestämäänsupikoiran leviäminenTanskaan,RuotsiinjaNorjaan.MontakosupikoiraaRuotsistaoli tapettu3.5.2011mennessä? 1. 21 x. 105 2. 7) Kuinkamontasuurpetojenaiheuttamaakoiravahinkoailmoitettiin vuonna2010? 1. 15 x. 35 2. 56 Metsästäjä l 4 l 2011 l 21
• VALITSE AITO SUOMALAINEN Nyt pieni erä esittelykäytöstä edullisesti! MULLISTAVA UUTUUS! TÄYSIN UUDISTUNUT JAHTIOHJELMISTO Automatisoidut toiminnot ­ vähemmän muistettavaa! Jälkipelit kännykästä tai netistä ­ vaikka heti maastossa! Pointer Magnum-panta · Tehokas,nopea,varmatoiminen · UusiA-GPSmodulipaikantaakoiranvaikkasisätiloista · Vesitiivisjaiskunkestävärakenne · Erittäinpienikokonen(vain225gkäyttökunnossa) · Uusisuurtehoakku,toimintaaikajopa10vrk · Haukkulaskuri,haukunkuuntelu,matkamittarijne GPRSyhteydenansiostajatkuvakoiranseurantaerittäinedullisesti! · IlmaisetmaastokartatSuomesta · Vainyksivuosimaksu ­kaikkitoiminnotjapalvelut · Eierilisenssejäjatuotenimiä TOTJE RJOUS! VAIHTA+ OHALMA+PUHELIN AN GPS-P 00eur *Hyvitystutkastakuitutkasta-3 pakettiin. taessasi vanhan pantasi täyteen vaih -300,- Nyt hyvitys tutkasta kuin tutkasta* Rajaton määrä karttoja! /vuosi EIMUITA KULUJA! 59,- Esittelykiertue! TUTUSTUUUTUUTEENJAMUIHINPAIKANNUSTUOTTEISIINJATEEKAUPAT ESITTELYKIERTUEELLA.Katsokiertuepaikatjaajankohdat:www.pointer.fi PetSafe Stealth UUTUUS! Pitkä kantomatka, kompakti muotoilu, yhdenmukaistettu868MHz, automaattinen suuntavalaisu. Mukana paristot. Yhdellä vastaanottimella voidaan seurata jopa9koiraakäyttämälläSTEALTHTM Add-A-DogTM-lisäkaulapantalähettimiä. Tracker Classic+Intello 449,- norm. 499,- Vastaanotin ja teholähetin. Paketti tuo käyttäjälle maksimaalisen kantaman. Mukana säilytyskotelo. 449,Uusi malli! Tracker Exactpaketit alk. Soveltuu niin pienille kuin suurille koirille.Varustettuseisonta-tai haukkuhälyttimellä. Bellman Luolatutka 199,- Digitaalinen vastaanotin. Nuolet ilmoittavat suunnan ja numerot etäisyyden metreinä ja sentteinä. Vastaanotin näyttää suunnan ja syvyyden. Nuolet auttavat nopeasti paikantamaan kohdan, jossa etäisyys koiraan on matalin. · Toimintasäde10cm­60mmaaperästäriippuen · Valmiusajat:pantan.100h,vastaanotinn.200h · Bellman&Flint-laatua! 459,- Katso lisää tuotteita ja tilaa kätevästi verkkokaupastamme! www.valiokoiravarusteet.fi 0500 176 596
• RIISTA- JA VALVONTAKAMERAT SG-550MMS riistakamera GSM-lähettimellä Kuvatsuoraansähköpostiintaikännykkään. Valmiusaika maastossa jopa useita kuukausia. Videossamyösäänentallennus.Erittäinhelppo asennus.Värinäyttö,langatonkaukosäädin. Toimiimyöstavallisenariista-/valvontakamerana. Et tarvitse erillistä gsmlähetintä ­ kaikki samassa paketissa! SG-550V Camo VALMIIKSI ASENNETTUNA! KYSY NYT TARJOUS Tallennusinfrapunanavullamyöspimeässä. 5MPkuvattaidigivideotmuistikortille.Tukee 8Gbmuistikortteja.Soveltuuesimerkiksi myösvalvontaan.Valmiusaikamaastossa useitakuukausia!Sisältäävärinäytöllisen ohjaimen­katsokuvatvaikkapaikanpäällä. 129,HD-kamera! PetSafe-tuotevalikoimastalöydätlaadukkaattuotteetlemmikillesikoulutuksesta pihavahteihin.LisääPetSafe-tuotteitaverkkokaupassamme. lemmikillesi! 179,- parasta KG-680V PetSafe SprayKoulutuspannat alk. 119,- Pienikokoinen ja huippukuvanlaadun omaava 8MPRiistakamera!Testattuvaativissa olosuhteissa, kestää pakkasta. Virtalähteenä 8kplAA-paristoja.HD-kuvanlaatu.Kuvaamyös videokuvaa.16GBmuistikortintuki,2"värinäyttö. 8 MP Pehmeäänjaluonnomukaiseenkoulutukseen! Auttaakontroilloimaankoiraasiilman kytkentääjopa275msaakka.Neljäerisuihketasoa. Turvallinenniinihmisillekuinkoirallesikin. 149,UUTUUS! KYSY TARJOUS! PetSafe SprayHaukunestopannat Little Acorn 12MP Camo Sitruuna-taituoksuttomallasuihkeellatoimivat. Vedenkestäviä, kevyitä ja pienikokoisia. alkaen Pienikokoinenjakestävä.12MPkuvanlaatu varmistaahienotpäivä-jayökuvatkohteesta. IntegroidunGSMmodulinansiostakamera halutessasi lähettää otetut kuvat multimediaviestinä matkapuhelimeentaisähköpostiin. ISOILLE KOIRILLE (15kg ja yli) ............99,PIENILLE KOIRILLE ............................69,- Myös ilman gsm-läheitntä PetSafe Pihavahdit Näkymätön pihavahti Rajaalemmikillesilaajajaviihtyisä juoksualuekotipihalle,mökille,mummolaan. Lemmikkisi voi liikkua vapaasti ulkona, mutta pysyy rajaamasi alueen sisäpuolella. Peruspaketillaaitaatjopa1400m2 alueen. Lisäaitaustasaatavissa150merissä. Isoille Pihavahti Super koirille! Pihavahtiisommillekoirille(40kgjayli). 69,- PREMIUM-LIHANKÄSITTELYTUOTTEET Lihamylly Lite Monipuolinen pikkumylly jokaisen kodin tarpeisiin. Näppärä koko helpottaa varastointia mutta kätkee sisäänsä tehokkaan paketin. Mukana leikkuuterät ja makkarasuutin. 199,219,399,- Mini Deluxe vakuumipakkaaja Nosturivaaka HUIPPUSUOSITUT! 149,399,249,7, 100 kpl norm. 299,- Langaton pihavahti Helpostiasennettavajakoirallesi turvallinen.Signaalinkantomatkan.30 m.Tuotteensaathelpostimukaasiesim. mökille,mummolaanjne. Ruostumatontaterästä.Erittäinsuorituskykyinen. Soveltuu ilmakanavoiduillepusseille. Saumausleveys400mm.Paino12.5kg. Maksimipunnituspaino300kg.Minimi punnituspaino2kg,tarkkuus0,1kg.Mukana kaukosäädin ja laturi. Vaa´assa ladattava akku. Koiratarhat ja koiratalot ­ Valiolaatua! Koiratarhat Tarhoissakevytjaruostumaton alumiinirakenne. Luja teräsverkko. Tarhaelementinkorkeus184cmja leveys198cm.Myöselementtejä yksittäin. Vakuumipussit Huippuedullisetjalaadukkaat Premium-vakuumipussitjarullat. Lisää tuotteita netissä! AINAEDULLISEENHINTAAN ! SUORAANMAAHANTUOJALTA Hintoihinlisätääntoimituskulut. 90 VERTAA HINTOJA! Hinnat alkaen VALMISTETTU SUOMESSA! 71, Katso lisää tuotteita ja tilaa kätevästi verkkokaupastamme! 1000 kpl 10 Koirataloissa siirrettävä tuulikaapin väliseinä, ovipeitteet, kaksinkertainen ikkuna,säädettäväilmastointiluukku,avattavakatto.Ulkomitat126x96cmja 96x176cm.Sisäkorkeus75cm. Koiratalot esim. 4x4m tarha 599,- www.eratuote.fi 045 652 0000
• Riistapäällikkö Jyri Rauhala, Suomen riistakeskus Etelä-Häme Uusi metsästäjä alkutaipaleellaan Osaavilla metsästyskoirilla ja niiden omistajilla riittää tehtäviä. Rodusta riippumatta sellaisten kouluttaminen on kärsivällisyyttä, aikaa ja vaivaa vaativa hanke. 24 l Metsästäjä l 4 l 2011
• Noin 8000 uutta metsästäjää aloittaa vuosittain uuden harrastuksensa ­ tai ainakin suorittaa metsästäjätutkinnon. Todelliset mahdollisuudet ryhtyä käytännön toimiin saman tien vaihtelevat suuresti: onnekkaimmat jatkavat saamillaan valtuuksilla joustavasti siitä missä ovat olleet ehkä jo vuosia muutoin mukana, jotkut joutuvat kyselemään mahdollisuuksia päästä edes silloin tällöin mukaan johonkin metsästystapahtumaan. Lopultakin varsin harva uusi metsästäjä pääsee aloittamaan uransa juhlavilla kaadoilla, joita esimerkiksi alan julkaisuissa joskus esitellään. S kunta tasoittavat luonnollisesti metsästäjän tietä elämykselliseen harrastukseen, samat lainalaisuudet säätelevät tietenkin myös monia muita harrastusmahdollisuuksia. Miten voitaisiin auttaa tarkoituksenmukaisella tavalla niitä uusia metsästäjiä, joiden lähtökohdat uuteen harrastukseen ovat vaikeampia kuin muilla? Varttuneemman metsästäjäkunnan yksiselitteinen velvollisuus varmaankin olisi toimia tähän suuntaan, ainakin jos haluamme katetta esittämillemme toiveille metsästyksen jatkuvuudesta ja vielä siten, että perinteisen metsästyksemme arvoja halutaan siirtää eteenpäin. Perusvalmiudet metsästäjätutkinnosta Metsästäjätutkinto antaa lainvoimaisen oikeuden harjoittaa metsästystä. Aselupakin on saatava ja vielä sitten lupa harjoittaa metsästystä tietyllä alueella. Pitäisi kai verrata asiaa suoritettuun kuljettajatutkintoon: saat harjoitella ajamista yksin, mutta auto on hankittava itse ja vastattava myös itse sen säädöstenmukaisesta kunnosta. Metsästäjätutkinnon ja siihen valmentavan koulutuksen ohella järjestetään nykyään lukuisia tapahtumia uusille tai tuleville metsästäjille: turvallista aseen käsittelyä, erilaisia riistaleirejä ja riistaalan opetusta kouluissa. Pystytäänkö kaikkeen kysyntään vastaamaan, on toinen kysymys. Käytettävissä olevan ajan sekä taloudellisten voimavaro- l Suomi ei ole maailman metsästyskartalla mikä tahansa maa. Täällä voidaan harrastaa erittäin monipuolista metsästystä, joka monissa maissa ­ ainakin eurooppalaisittain ­ on vain kaukainen haavekuva. Pitkä pohjoiseurooppalainen maa tarjoaa elinympäristöjä monipuoliselle riistaeläimistölle eteläsaaristosta tuntureille. Vaikka metsästysmahdollisuudet meillä ovat paremmin tarjolla useimmille kansalaisille ilman merkittäviä taloudellisia panostuksia verrattuna moniin muihin maihin, ei metsästäminen meilläkään silti ilmaista ole. Raha, hyvät suhteet, maanomistus ja sopiva asuinpaikka- Pyynpillitys on perinteinen houkuttelukeino. Monien muiden riistaneläinten houkuttelutaidot tuovat paljon mahdollisuuksia eläinten tarkkailuun ja metsästykseen. Metsästäjä l 4 l 2011 l 25
• Metsästyskoiraa ei tule hankkia hetken mielijohteesta, kyseessä on vuosikausien mittainen sitoutuminen työskentelyyn sen kanssa ja sen hyvinvoinnista huolehtimiseen. jen rajallisuus ovat kaikkien toimijoiden pysyviä vieraita. Meillä näin ollen kuitenkin ponnistellaan, jotta tulevilla metsästäjillä olisi riittäviä valmiuksia uuteen harrastukseen. Lienee selvää, että kaikkia ei voida tehokkaasti ohjata suoraan riistamaille. On löydettävä keinoja, joilla nuoret metsästäjät itse motivoituvat edistämään mahdollisuuksiaan uudessa harrastuksessa. Metsästäjätaitojen kysyntä Yksi asia on "pomminvarmaa": tulevaisuudessa erilaisten metsästäjätaitojen kysyntä lisääntyy nopeasti ­ ja on jo lisääntynyt. Ellette usko, kysykääpä vaikka erinomaisesti toimivien hirvikoirien tai noutajien omistajilta onko heillä kenties puutetta metsästystilaisuuksista syksyn mittaan? Riistan houkuttelutaidot ovat nousseet mer- kittäväksi osa-alueeksi metsästyksessä. Pienpetopyynnin, lajituntemuksen ja kaikkinaisen riistanhoidon asiantuntemukselle tulee olemaan erityistä kysyntää, kun suurempi osa metsästäjäkunnasta tulee asumaan taajamissa. Kaikkien aika ja mahdollisuudet eivät vain enää riitä siihen, että metsästys olisi se ykkösharrastus, johon panostetaan samalla teholla kuten innokkain metsästäjäkunnan osa edelleen tekee. Osalle uusia toimijoita voisi löytyä luontainen tila erityisen osaamisen kautta. Olisikin löydettävä keinot, joilla henkilökohtaisten taitojen kehittämistä voitaisiin edistää hyvällä tavalla. Avain tähän on varmasti aloitteellisuus ja henkilökohtainen halu panostaa asiaan, metsästäjäyhteisössä taas tulisi pohtia keinoja sopivan ohjauksen ja riittävien kehittymismahdollisuuksien tarjontaan. Asiat ovat käytännön asioita ja niitä on saatava myös harjoitella käytännössä. Nykyajan aloittelevat metsästäjät ovat eräässä suhteessa aivan ratkaisevasti paremmassa asemassa kuin ennen oltiin: erilaista tietoa on tarjolla eri kanavien kautta enemmän kuin koskaan. Kysynnän ja tarjonnan kohtaaminen Voitaisiinko ajatella, että varsinaisen metsästäjätutkinnon suorittamista palvelevan koulutuksen ja ohjauksen rinnalle alkaisi kehittyä "yläaste", joka motivoisi edelleen kehittymään metsästäjänä ja myös sen myötä nauttimaan harrastuksesta entistä enemmän. Kuka tällaista kehittäisi? Jos sellaista halutaan, niin toimijat kyllä löytyvät. Tarkoituksella olen käyttänyt ilmausta metsästäjäyhteisö. Metsästäjäkunnan paranevasta tieto/taito- tasosta hyötyisivät luonnollisesti metsästys ja riistanhoito, lopulta suuren hyödyn korjaisi myös yhteiskunta itse. Pohdittava on myös sitä kuinka osaaminen saadaan joustavasti rekrytoitua käytännön toiminnan hyväksi, miten tässä olisi verkostoiduttava? Ilmeiset vastaukset saattavat ajan kuluessa löytyä aivan itsestäänkin.l Riistan aiheuttamien vahinkojen estämiseksi tarvitaan monesti tarkoin harkittuja ja "täsmäsuunnattuja" toimenpiteitä. Nämä tulisi mahdollisimman pitkälle toteuttaa normaalin metsästyksen yhteydessä. 26 l Metsästäjä l 4 l 2011
• ELEY -HAULIKONPATRUUNAT METSÄSTYKSEEN JA HARJOITTELUUN SAVIKIEKKOPATRUUNAT PERINTEISET METSÄSTYSPATRUUNAT Osuva valinta Savikiekkopatruunoiden suunnannäyttäjä Eleyn valikoima täyttää sekä harrastajan että vaativan kilpa-ampujan vaatimukset. Eleyn luotettava ja korkealaatuinen perinteisten metsästyspatruunoiden valikoima kattaa kaiken kokoiset ja -painoiset patruunat sekä muovihylsyillä että perinteisillä paperihylsyillä. ELEY FIRST Korkean suorituskyvyn patruuna aloittelijalle edulliseen hintaan. ELEY VIP Kilpa-ampujien arvostama patruuna optimaalisilla komponenteilla ja suorituskyvyllä. ELEY GRAND PRIX / IMPAX Pienirekyylinen perinteinen metsästyspatruuna erityisesti englantilaisille aseille. ELEY ALPHAMAX+ Tehostaan ja nopeudestaan tunnettu 36 g patruuna, joka ulottuu kauas. Saatavana myös 12/76 Magnumina. ELEY CLASSIC GAME Klassinen pahvihylsyinen metsästyspatruuna kuparipäällystetyillä hauleilla. Tutustu Eley-patruunoiden laajaan valikoimaan tarkemmin lähimmällä jälleenmyyjälläsi tai osoitteessa www.remes.fi. Myynti: Ase- ja urheilu- liikkeet kautta maan REMEKSEN VUODEN 2011 KATALOGI ON ILMESTYNYT! www.remes.fi Tutustu katalogiin netissä tai lähimmällä jälleenmyyjälläsi IE GH OFF JUHL AVUOSI Jolloin Metsästäjä voittaa! JA GD- UND SP ­ 125 UOTTA EN O R T WA F F · cal 30-06, 8x57 IRS, 9,3x74R · Piipun pituus 60 cm · Bayerilainen poskipakka · Kaivertamaton · Käsiviritteinen, ase virittyy taitosta uudestaan · Etuliipasimessa herkistin · Kiikarin asennus valmius · Aselaukku 4.600 sis. alv s EUR CLASSIC K AKSOISLUODIKKO Juhlaetusi 1.013 EUR W I R K Ö N N E N W A F F E N. TIEDUSTELE SEURAAVAA TEHDASVIERAILUA! 1,25 - 4x20 HUN OPTIO Schmidt & Bender FlashDot FD7 Tehdasasennetulla kääntöjalalla VUODESTA 1960 1.868 EUR Pohjoisranta 22, 00170 Helsinki, Finland, Tel. 09-135 135 8, Fax 09-135 167 1 KR
• Jussi Partanen Aku Ahlholm Ampumatukien käyttöä on harjoiteltava myös ampumaradalla. Tuen käyttö saattaa vaikuttaa aseen osumapisteeseen. Metsästäjäliitto julkaisi metsästysammunnan kysy niistä. Turvallista metsästäjää kiittävät koiramiehet, ajomiehet ja kaikki muut jahtiin osallistuvat. ABC:n Suomen Metsästäjäliitto on pyrkinyt parantamaan metsästäjien ampumataitoa jo liiton perustamisesta lähtien. Nyt julkaistu opas palaa metsästysammunnan ja sen harjoittelun juurille 2000-luvun hengessä. Nimestään huolimatta aapisesta löytyy uutta myös enemmän asiaan perehtyneille. Metsästysammunnan ABC ­ opas parempiin riistalaukauksiin onkin tarkoitettu jokaiselle metsästäjälle. l Lähtökohtaisesti metsästäjät harjoittelevat ampumista itseään varten. Se, että tiedostaa omat rajansa ja osaa myös tarvittaessa jättää ampumatta, tekee todellisen metsästäjän. Päästäkseen siihen pisteeseen on osattava nöyrtyä ampumaradalle harjoittelemaan. Oikealla asenteella ampumaradalle saapuessasi voit aloittaa matkan kohti parempia riistalaukauksia. Metsästäjän on tunnettava välineensä Metsästäjän perusaseita ovat haulikko ja kivääri tai niiden yhdistelmä. Aseiden toimintaperiaatteet on tiedettävä eli kuinka ne ladataan, varmistetaan ja laukaistaan. Pienet huoltotyöt, kuten aseen puhdistus ja öljyäminen, on syytä opetella. Kiikarikiväärin kohdistuksen toimintoihin kannattaa lisätä aseen ja tähtäimen ruuvien kireyden tarkistus. Tähtäinten säätäminen ja sitä kautta osumapisteen muuttaminen on hallittava. Tähtäimiä löytyy joka lähtöön, ja oman kiikarin tai punapisteen ominaisuuksiin on perehdyttävä. Kohdista kivääri aina jahdissa käytettävälle patruunalle. Harjoituspatruunan ja metsästyspatruunan osumapisteessä voi olla jopa useiden kymmenien senttien ero. Vältä kohdistusta kovassa tuulessa osumapisteen siirtymisen takia. Mieti etukäteen tulevan jahdin mahdollisia ampumamatkoja ja kohdista aseesi sen mukaan. Luodin lentoratatietoihin voit perehtyä patruunavalmistajien internet-sivuilla. Haulikonpatruunoiden osumakuvion ampuminen kannattaa ottaa osaksi ampumaharjoittelua. Näin vältyt yllättäviltä pettymyksiltä käytännön jahtitilanteissa sekä ennen kaikkea turhilta Turvallisuusajattelu automaatioksi Kun ase poistetaan pussista ampumaradalla, haulikko taitetaan ja kiväärin lukko avataan. Jos metsästät puoliautomaattiaseella, harjoittele sillä myös radalla. Tee vain muille radalla olijoille selväksi, että ase on lataamaton eli lukko on auki. Turhaa liikkumista aseen kanssa tulee välttää. Ampumaradoilla on telineitä aseita varten, joissa niitä säilytetään ammuntojen välissä. Lataa ase vasta ampumapaikalla ja heti ammunnan jälkeen taita se tai avaa lukko. Käytä kuulosuojaimia ja suojalaseja. Nämä kaikki toimenpiteet ovat turvallisuussignaaleja muille ampumaradan käyttäjille ja osoitus siitä, että osaat toimia aseiden kanssa turvallisesti. Toimi samaan tapaan aseiden kanssa myös metsällä ollessasi. Turvallisuustekijöiden määrä kasvaa muuttuvissa jahtiolosuhteissa. Niitä kannattaa miettiä jo passiin mennessä ja jos esimerkiksi ampumasektoreissa on epäselvyyksiä, 28 l Metsästäjä l 4 l 2011
• haavakoilta. Samalla kannattaa perehtyä aseen supistuksiin ja niiden vaikutukseen eri ampumamatkoilla. Patruunoiden kohdistus- ja koeammunnat kannattaa tehdä mahdollisuuksien mukaan niissä lämpötiloissa, joissa varsinainen metsästys tapahtuu. Esimerkiksi kova pakkanen laskee patruunan tehoja. Asetyyppien ja kaliiperien kirjo on tänä päivänä valtava, mutta riittää, kun tuntee oman aseensa ja sen turvallisen käytön. Metsästyslaki- ja asetus säätävät myös omalta osaltaan aseiden ja niiden patruunoiden käyttöä metsästyksessä. Ajan tasalla olevat tiedot löydät aina valtion säädöstietopankista sivuilta www.finlex.fi. malla saadaan tietoa haulikon perän sopivuudesta ampujalle. Liikkuvaa maalia haulikolla ammuttaessa ei oikeastaan tähdätä ja näin ollen perän sopivuus ampujalle on erityisen tärkeää. Kivääriammunta aloitetaan luonnollisesti aseen kohdistuksella penkkituelta tai hiekkapussien päältä. Kiväärin perän mitoissa kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti oikeankorkuiseen poskipakkaan. Kohdistuksen jälkeen voidaan alkaa ampua useampien laukausten toistosarjoja. Toistoharjoitteluun pienoiskivääri on hyvä vaihtoehto. Ase toimii samalla tavalla kuin isommat kiväärit, mutta olemattoman rekyylin vuoksi päivässä voidaan ampua jopa satoja toistoja. Pienoiskiväärin patruunat ovat myös edullisia. Perusampumataito selkäytimeen Niin kivääri- kuin haulikkoharjoittelu kannattaa aloittaa kotona klikkipatruunoiden avulla. Kuivaharjoittelu on ilmaista ja varsinaisesta ammunnasta aiheutuva stressi jää pois. Kuivaharjoittele nostoa, laukaisua ja aseen kuljettamista. Tee nostoja vaikkapa peilin edessä ja pyri löytämään siinä mahdollisesti esiintyviä virheitä. Muista keskittyä, jotta oikea tekniikka syöpyy selkäytimeen. Myös ilmakivääriharjoittelu on erinomainen tapa opetella kivääriammunnan perusteita. Varsinaisessa rataharjoittelussa kannattaa edetä vaihe vaiheelta. Haulikolla aloitetaan ampuminen paikallaan olevaan maaliin. Pahviin tai paperiin lyhyeltä matkalta ammuttaessa paljastuu nopeasti nostojen samankaltaisuus. Sa- Tuen käyttö tavaksi Latvalinnustajalle on päivänselvää etsiä maastonmuodoista aseelleen paras mahdollinen tuki. Kevättalvella majavanmetsästäjä saa hyvän ampumatuen suksisauvoistaan. Kauriinmetsästäjän kannattaa kuljettaa mukanaan korkeaa kaksijalkaa pellolla hiipiessään. Kyttäystornissa kannattaa ase tukea kopin rakenteisiin. Ampumatukia on monenlaisia ja niitä kannattaa myös käyttää. On yksijalkaa, kaksijalkaa ja kolmijalkaa. Tukijalkoja voidaan kiinnittää myös kiinteästi aseeseen, jolloin ne kulkevat aina matkassa. Ampumakepin voi tehdä myös itse esimerkiksi puusta. Ampumatuen käyttö onkin aina suositeltavaa, kunhan muistaa harjoitella niiden käyttöä myös ampumaradalla. vastaantulevia kiekkoja ja onnistumisten myötä siirrytään kohti vaikeampia. Mitä lähemmäs keskimmäistä paikkaa neljä tullaan, sitä suuremmaksi muuttuvat tarvittavat ennakot. Riittävän suuren ennakon ottaminen on haulikkoammunnan haastavimpia asioita. Savikiekkoammunta voidaan aloittaa myös metsästystrapradalla. Jos kuljet hirvimetsällä, on myös kiväärillä harjoiteltava liikkuvaan maaliin. Kiväärin liikuttaminen ja ennakon ottaminen vaativat toistoja, jotta ne syksyn jahdeissa tulisivat luontaisesti. Ennakon ottaminen ja tavallaan siis maalin ohi ampuminen ei ole ihmisaivoille luontaista. Tästä johtuen liikkuviin maaleihin harjoitteleminen on ensiarvoisen tärkeää niin haulikolla kuin kiväärilläkin. Kun ampumakulma muuttuu suhteessa riistaan, vaikuttaa se huomattavasti tehokkaan osuma-alueen kokoon. "Hirvikello" havainnollistaa hyvin tämän asian. Riistan anatomiaa ampumatauluissa Kiväärimetsästäjän on pyrittävä suuntamaan luotinsa vitaali- eli keuhko-sydänalueelle. Vitaaleiden alueiden koko ja sijainti vaihtelevat eri riistalajeilla. Nykyään on saatavana ampumaharjoitteluun anatomiatauluja. Näissä tau- Avattu haulikko tai hylsy puoliautomaattiaseen lukon välissä on turvallisuussignaali muille ampumaradan käyttäjille. Lentävät savikiekot ja liikkuva hirvi Kun paikallaan olevaan maaliin ampuminen sujuu, siirrytään liikkuviin maaleihin. Haulikkoammunnassa se tarkoittaa lentäviä savikiekkoja. Puolikaaren muotoisella metsästyshaulikkoradalla aloitetaan ampumalla ensin helpompia Pasi Sairanen Aku Ahlholm Liikkuvan hirveen täytyy ottaa ennakkoa. Kuinka paljon? Voidaan oppia vain Kolmijalka antaa todella vakaan tuen pystystä ammuttaessa. harjoittelemalla. Metsästäjä l 4 l 2011 l 29 Pasi Sairanen
• luissa on riistaeläimen kuva ja toisella puolella anatomiakartta, josta voidaan tarkastella, onko laukaus osunut vitaaleille alueille. Anatomiatauluja on saatavana useista riistaeläimistä, uusimpana tulokkaana Metsästäjäliiton oma valkohäntäpeurataulu. Varsinkin suurempaa haulikkoriistaa metsästettäessä on myös hauliparvi suunnattava vitaaleille. Metsästäjä ei voi tietenkään olla varma yksittäisten haulien osumakohdasta ja juuri siitä syystä haulikon patruunoiden testaaminen on tärkeää. Ampumamatkat sekä haulikoko on pidettävä maltillisina riittävän haulipeiton ja iskuenergian säilyttämiseksi. Luodin lentoradan kaarevuuden ja haulikon lyhyehkön tehokkaan kantomatkan takia etäisyydenarviointi on yksi metsästäjän tärkeimmistä taidoista. Sitä voit harjoitella käytännössä missä ja milloin tahansa. Valitse vain kohde, arvioi etäisyys ja mittaa matka. Etäisyysmittarit ovat tuoneet apua tähänkin ongelmaan, mutta erilaisilla laitteilla ei tulisi yrittää korvata perinteisiä metsästystaitoja. Uuden riistalajin anatomiaan kannattaa tutustua ennen jahtia. Metsästäjäliiton riistalaukaussimulaattorissa www.metsastajaliitto.fi/simulaattori voit tutustua jo seitsemän eri riistaeläimen anatomiaan. Harjoittelun muuntelusta motivaatiota Kun kyse ei ole kilpa-ammunnasta, voidaan perusharjoittelua muunnella. Harjoittelun tulee olla myös mielekästä, että se jaksaa motivoida. Harjoittelun muuntelussa on aina otettava huomioon turvallisuus ja ampumaradan järjestyssäännöt, jotka vaihtelevat melkoisesti. Jos ammunta poikkeaa totutusta, selvitä ratasäännökset ennen ammunnan aloittamista. Haulikkopuolella riistapolku-, sporting- ja compakammunnat ovat monipuolisuudessaan hyviä harjoittelulajeja metsästäjille, jotka haluavat perusharjoitteluun uutta. Kivääripuolella liikkuvaa hirveä kannattaa ampua eri matkoilta ja jos mahdollista esimerkiksi ampumaradalle rakennetulta hirvilavalta. Tällaisesta muunnellusta liikkuvien ampumisesta löytyy hyvä esimerkki Satakunnasta, jossa on jo 1980-luvulta asti ammuttu niin sanottua Matintornin kisaa. Naismetsästäjä, kaipaatko koulutusta? n Naismetsästäjä tai metsästäjäksi aikova nainen, kaipaisitko nimenomaisesti naismetsästäjille suunnattua koulutustilaisuutta? Harjoittelisitko esimerkiksi ammuntaa ja aseenkäsittelyä mieluiten naisporukassa? Haluaisitko tavata muita metsästäviä naisia metsästysaiheisissa koulutuksissa? Vai arvostatko ennemmin sitä, että metsästäjille järjestettävät koulutukset ja tilaisuudet on tarkoitettu kaikille sukupuolesta riippumatta? Metsästäjäliiton naistyöryhmä kartoittaa naismetsästäjien koulutuksien tarvetta. Vastaa kyselyyn ja kerro mielipiteesi osoitteessa www.metsastajaliitto.fi/naiskysely Kaikkien kyselyyn osallistuneiden kesken arvotaan Haltin Nammi vedenpitävä naisten metsästysasu. Yksi tapa lähestyä asiaa on miettiä etukäteen jahdissa eteen tulevia ampumatilaisuuksia. Jos pillität kettua peltojen reunoilla, harjoittele ampumista istuma-asennosta kettutauluun. Seuraavaksi olet lähdössä valkohäntäpeurajahtiin, joka tapahtuu hämärässä kyttäämällä. Leikkaa pahvista eläimen muotoinen hahmo ja ammu hämärän tullen muutama laukaus esimerkiksi hirvilavalta. Mustan ristikon sijoittaminen tummaan eläinhahmoon on vaikeaa ja usein ammutaan hieman alle. Oma hahmottamiskykysi selviää tällä harjoitteella. Myös metsästysseuratasolla voidaan kehitellä uusia harjoitteita. Järjestämällä talkoot voidaan hyökkäävän karhun rata rakentaa hirviradan yhteyteen melko pienellä vaivalla. Elokuun 20. päivän lähestyessä voidaan järjestää seuran kesken "sorsastuskisat", jotka ammutaan reppujakkaralta metsästyshaulikkoradalla. Ampumaharjoittelua voidaan muunnella rajattomasti, kuten edellä on esitetty. Tarvitaan vain hieman mielikuvitusta ja innostus kohti parempia riistalaukauksia, turvallisuutta unohtamatta. l Artikkeli perustuu Metsästäjäliiton julkaisemaan oppaaseen Metsästysammunnan ABC Metsästysammunnan ABC:tä saat Eräkontista Suomen Metsästäjäliitto 2011, 68 s. Myynnissä Eräkontissa 9,90 n Metsästysammunnan ABC on selkeästi kuvitettu ja seikkaperäinen opas parempiin riistalaukauksiin. Oppaasta löytyy ammunnan teoriaa, ase- ja tähtäintekniikkaa sekä käytännön harjoituksia. ABC toimii myös käsikirjan tavoin, kun tarvitset tietoa esimerkiksi haulikon osumakuvion ampumisesta tai yhdistelmäaseiden kohdistuksesta. ABC sopii niin aloittelijalle kuin edistyneemmällekin. Metsästäjäliiton piirit järjestävät uuden ABC-oppaan pohjalta metsästysammunnan koulutustilaisuuksia. Koulutuksissa käydään läpi jokaiselle metsästäjälle sopivia monipuolisia ammuntaharjoituksia. Kaikki koulutukseen osallistuvat saavat omakseen ABC-oppaan. Kysy seuraavaa koulutustilaisuutta oman alueesi piiristä. Myös kilpailulajit on suunniteltu metsästäjää varten n Metsästysampumalajit on räätälöity metsästäjien tarpeita ajatellen. Metsästysammunnan kymmenen erilaisen lajin joukosta löytyy sopiva harjoittelumuoto kaikkeen metsästykseen ­ oletpa sitten hirvenmetsästäjä, sorsastuksen ystävä tai aikeissa mennä vaikkapa metsäkanalintujahtiin, koiran kanssa tai ilman. Suomen Metsästäjäliitto vastaa Suomessa metsästysammunnan kilpailutoiminnasta. Metsästäjäliiton jäsenenä voit halutessasi osallistua kilpailuihin aina kansainvälistä tasoa myöten. 30 l Metsästäjä l 4 l 2011
• Renaissance Classic Kevyt päällekkäispiippuinen metsästyshaulikko, kal. 12/76. Pähkinäpuutukki A-luokkaa, Prince of Wales pistoolikädensija, koristekaiverrukset kullatuin riistakuvioin, TSA rekyylinvaimennin, kevytmetallirunko teräsvahvikkein, 3 vaihtosupistajaa ja kova laukku. sh. 1199,Maahantuoja: Lisätietoa tuotteista saat Sako First Class -kauppiailta. Kauppiaslistan sekä 2011 tuotekuvastomme löydät osoitteesta: www.sakosuomi.fi Pienriistalupien myynti jatkuu elokuussa Loput Metsähallituksen pienriistaluvista tulevat myyntiin elokuussa. Muista tarkistaa maa- ja metsätalousministeriön mahdollisesti asettamat metsästysaikarajoitukset! Kanalintulupien syysmyynnin aloituspäivät 23.8. Etelä-, Länsi- ja Itä-Suomi 24.8. Posio, Salla, Savukoski, Pelkosenniemi, Sodankylä, Kemijärvi 25.8. Pohjanmaa ja Kainuu 26.8. Keminmaa, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Rovaniemi, Ranua, Simo, Tervola, Ylitornio 29.8. Enontekiö, Inari, Utsjoki (riekkoluvat) Vesilintu- ja jänisluvat Pienriistaluvat, jotka eivät sisällä kanalintuja sekä osakausiluvat ja pienpetoluvat ovat olleet myynnissä 14.6. alkaen. Lupien myynti Metsästyslupia voi alkaa hankkia mainittuna päivänä puhelimitse kello 8 ja netistä kello 10. Puhelinpalvelu 0203 44122 Nettikauppa: www.villipohjola.fi/pika/nettikauppa Vesilintu- ja jänisluvat kännykällä: 0600 829003 - 1 vrk:n lupa 0600 829004 - 2 vrk:n lupa 0600 829005 - 3 vrk:n lupa Myös nuorisoluvan (sisältää kanalinnut) saa kännykällä: 0600 829007 www.metsa.fi/metsastys
• Teksti ja kuvat: Erkki Kauppi Haulikot ja haulikon patruunat H 32 l Metsästäjä l 4 l 2011 Ensimmäiset kuvaukset haulikoista ovat 1500-luvulta. Siirtyminen oli teknisesti helppo, isoreikäinen lunttulukko arkebuusi ladattiin hauleilla tai jollain romumetallilla ja "haulikko" oli valmis. Tänään haulikko on meilläkin yleisin metsästysase. l Haulikolla tapahtuva metsästys alkoi kehittyä 1600-luvulla, kun maata omistava ylhäisö kehitti sileäpiippuisilla haulikoilla tapahtuvasta metsästyksestä tärkeän sosiaalisen tapahtuman. Kauniit ja kalliit piilukkohaulikot eivät kuitenkaan olleet kovin ihanteellisia metsästysaseita. Piilukko on sen verran hidas toiminnaltaan, että lintu helposti karkaa ampujalta. Asia korjaantui vasta 1800-luvulla nallilukon ja sittemmin takaaladattavien patruuna-aseiden myötä. Ensimmäiset patruunat olivat piikkinallipatruunoita. Näissä nalli on hylsyn sisällä ja ohut tappi tulee hylsyn kannasta ulos, ja siihen hana iskee sytyttäen nallin ja ruudin. 1800-1900 vaihteessa kaikki haulikoiden perustyypit olivat jo olemassa, yksi- ja rinnakkaispiippuisten lisäksi oli kehitetty päällekkäispiippuinen, pumppu- ja puoliautomaattihaulikko. Haulipiippuja oli lisäksi erilaisissa yhdistelmäaseissa, haulikkorihloissa, drillingeissä ja vierlingeissä. Harvinaisina erikoisuuksina olivat kolmi- ja nelipiippuiset haulikot. Sata vuotta sitten paremman väen aseet olivat kaksipiippuisia, piiput rinnakkain. Maalaisväestöllä oli yleensä yksipiippuisia haulikoita. Suomessa olivat yleisiä aseseppien vanhoista musketeista muuntamat yksipiippuiset haulikot. Sittemmin näitä muunnosaseita tehtiin myös poraamalla rihlat pois mm. Berdanista ja Mosin Nagantista. Mosin-haulikkoa varten Lapua valmisti sotien jälkeen 12.0x75 messinkihylsyjä. Tämä kaliiperi oli täysin kotimainen kummajainen, mutta ilmeisen sopiva oravajahtiin. olla nykyään metsästysaseissa vakiotavaraa. Varsinaiset kilpa-aseet valmistetaan kiinteillä supistuksilla tiettyä kilpalajia varten. Vaihtosupistajia käyttäen "tavalliset" aseenomistajat voivat yhdellä ja samalla aseella metsästää ja harrastaa eri kilpalajeja. Aikaisemmin metsästyshaulikoissa oli useimmiten puoli- ja täyssuppea piippu. Supistus tarkoittaa sitä, että piipun suulla on loiva kavennuskartio ja pieni suora osa sen jälkeen. Täyssuppean piipun suuhalkaisija on noin millin pienempi kuin piipun alkuosan. Nykyhaulikoissa on usein viisi erikokoista holkkia täyssuppeasta sylinteriin, jossa taas ei ole ollenkaan supistusta. Puoliautomaatit yleistyneet Haulikkotyypit ovat pysyneet samoina pienin lisämaustein. Taittuvat yksipiippuiset ovat edelleen ohjelmassa vaikka niiden osuus uusista aseista on mitätön. Tikkakoski ja Valmet valmistivat tätä asetyyppiä sotien jälkeen. Rinnakkaispiippuiset ovat menettäneet ykkösasemansa ajat sitten. Nyt rinnakkaispiippuisia aseita käytetään seremoniallisissa fasaanijahdeissa ja aseiden hinnat ovat pienten sarjojen ja korkean laadun takia pääosin melko huimia. Puoliautomaattihaulikoiden suosio kasvaa koko ajan, varsinkin nuorten metsästäjien keskuudessa. Metsästyslain antama lippaan kahden patruunan rajoitus onneksi hillitsee tulivoimaa. Pumppuhaulikoissa ei ole patruunarajoitusta, mutta Suomessa ne eivät ole Sulkumekanismeista vaihtosupistajiin Taittuvien haulikoiden tultua käyttöön, suurena ongelmana oli kestävän sulkumenetelmän kehittäminen. Erilaisia, alta, sivuilta, päältä ja piippujen välistä lukittuvia sulkumenetelmiä kehitettiin ja patentoitiin. Sataan vuoteen ei haulikoihin sitten olekaan merkittäviä parannuksia tullut, lukuun ottamatta vaihtosupistajia. Säädettävät supistimet alkavat jo olla historiaa, mutta kierteellä kiinnitettävät vaihtosupistajat alkavat Hanat katosivat jo reilut 100 vuotta sitten Pian siirryttiin turvallisempaan keskisytytysnalliin, suunnilleen 1800-luvun puolivälissä. Aluksi aseet olivat hanallisia. Sisäänrakennetuilla vasaroilla varustetut haulikot ilmestyivät 1870-luvulla ja niistä tuli pääasiallisin asetyyppi 1900-luvulla. Vuosisadan
• edullisesta hinnastaan huolimatta liialti yleistyneet. Erikoisuuksina löytyy myös pulttilukkoisia ja revolveritoimisia haulikoita. Pumppuhaulikot tulivat Ensimmäisessä Maailmansodassa myös USA:n Armeijassa sotilaskäyttöön. Poliisi suosii myös näitä. Poliisitehtäviin on rakennettu myös aseita joissa voi valita tilanteen mukaan joko pumppu- tai puoliautomaattitoiminnan. Esimerkiksi kyynelkaasupatruunat eivät pienen energiansa vuoksi saa puoliautomaattia toimimaan. Sotilaskäyttöön on kokeiltu mm. nuolipatruunoita, joilla saadaan pitempi tehokas kantama. Poliisikäyttöön on monia, usein ei-tappavia ammuksia. Eläviä lintuja, lasipalloja ja savikiekkoja Haulikkoammunnan harjoittamiseksi keksittiin 1800-luvun lopulla ampua irtipäästettyjä riistaeläimiä, useimmiten lintuja. Kustannusten säästämiseksi siirryttiin höyhenillä täytettyihin lasipalloihin ja sittemmin savikiekkoihin. Nykyään kiekot valmistetaan jauhetusta kalkkikivestä ja sideaineena on jonkin sortin piki. Kiekkojen ampumisesta kehkeytyi varsinaisia kilpalajeja, joita ammutaan Olympialaisissakin. Skeet-ammunnassa on kaksi heitintä ja ampuja siirtyy eri ampumapaikkoihin ampumaan toisesta tai molemmista heittimistä lähteviä kiekkoja. Trap-ammunnassa kiekot lähtevät ampujan etupuolella olevasta heittimestä vaihtelevaan suuntaan poispäin. Suomen Metsästäjäliitto on kehittänyt näistä hieman yksinkertaistetut versiot ampumaharjoittelua ja kilpaammuntaa varten. Sporting- ja compaklajeissa ammutaan useista heittimistä eri suuntiin lentäviä kiekkoja. Nämä lajit lienevät parasta harjoitusta metsästystä varten. Haulimateriaaliksi valittiin alun perin lyijy. Se on tiheydeltään sopivaa ja pehmeä metalli on helppo muokata, eikä se juurikaan kuluta piippua. Tietenkin kultahaulit olisivat vielä parempia mutta patruunan hinnaksi tulisi tänä päivänä suuruusluokkaa 1000 kappale. Lyijyn myrkyllisyyden vuoksi markkinoille tuli 1900-luvun loppupuolella korvaavia materiaaleja, varsinkin vesilinnustuksessa. USA:ssa rautahaulit ovat olleet käytössä vesilintujahdissa jo pitkään viranomaisten tiukan valvonnan alla. Korvaavien haulien saanti takkuili ja niiden laatu oli paikoin kyseenalainen. Rautahaulien sopivuus omaan aseeseen aiheutti paljon kyselyjä ja monesti patruunoiden hinta kauhistutti. Sittemmin patruunoiden laatu on parantunut merkittävästi, mutta tehokas ampumaetäisyys kevythauleilla on jonkin verran pienempi kuin lyijyllä. Wolframi- ja Hevi-Shot-hauleilla teho riittää mutta on niillä hintaakin. Eipä tule ammuskeltua turhanpäiten "kokeilen jotta osuuko" laukauksia. Rautahaulit ovat jossain määrin käytössä myös savikiekkoammunnassa. Joissain maissa ja eräillä ampumaradoilla lyijyhaulit ovat kiellettyjä. Suurissa ampumakeskuksissa laukausmäärät nousevat huomattaviksi. Tällöin ruostuvat haulit ovat aiheuttaneet, varsinkin sadesäällä ongelmia ruosteveden valuessa ympäriinsä. Olympiakisoissa ei saa käyttää rautahauleja, ja niiden tulevaisuus näyttää sekavalta. vänä yleisimmin tehty muoviputkesta ja tulppa on korvattu muovisella haulikupilla. Haulikuppi suojelee reunahauleja muokkaantumasta piipussa ja myös lyhentää hauliparven pituutta. Piipusta ulostultuaan haulikuppi avautuu ja jättää haulit lentämään omaan oloonsa. Hylsyn suu on stuukattu kuusi- tai kahdeksansakaraiseksi. Joissain latauksissa käytetään edelleen etulappua, koska tällöin hylsyyn saadaan mahtumaan enemmän hauleja. Hylsy voi olla myös valettu yhtenä kappaleena. Näissä on normaali peltivahvike tai kannan vahvikkeena voi olla pelkkä teräsprikka, joka toimii samalla reunakantana. Myös Eri tyyppisiä haulikoita, vasemmalta hanaton haulikko, hanallinen keskisytytys, piikkipatruuna ja nallilukko. Piikkinallista keskisytytyspatruunaan Ensimmäiset haulikon patruunat olivat pin-fire tyyppiä. Suomessa tätä kutsutaan piikkinallipatruunaksi. Nallilukkoaseen nalli sijoitettiin hylsyn metallisen peräosan sisään. Seinämän läpi tulee terästappi, joka sytyttää nallin iskurin lyödessä tapin päähän. Haulit suljettiin hylsyn sisään pahvikiekolla, joka kiinnitettiin rullaamalla hylsyn suu kaksin kerroin. Ruudin paineesta huopatulppa työntää haulit piipun läpi. Kaasuvuotoa syntyy hieman tapin ja hylsyn saumassa, mutta leveä iskuri suojelee ampujan silmiä. Aseen lataaminen oli joka tapauksessa huomattavasti kätevämpää kuin suustaladattavalla aseella. Pian kuitenkin, 1860-luvulla, keksittiin sijoittaa nalli keskelle hylsyn peräpäätä jolloin keskisytytyspatruuna alkoi valtakautensa, joka jatkuu edelleen. Hylsyn runko oli putkeksi liimattua paperia, kuten pinfire patruunassakin. Kannan sisällä oli lyhyt paperista rullattu holkki, jonka keskelle nalli sijoitettiin. Kantaa piti koossa messinkikuppi, jonka ulkokulmaan prässättiin vekki reunakannaksi. Nykyään messinki on korvattu yleensä silatulla teräksellä. Hylsy on tänä päiMetsästäjä l 4 l 2011 l 33 Vesilinnustuksessa lyijy kiellettiin 1996 Suomessa vuoden 1993 uusi metsästyslaki kielsi lyijyhaulien käytön vesilinnustuksessa elokuun alusta 1996.
• pelkkää muovia on kokeiltu hylsyaineena. Aikanaan pahvia koetettiin korvata sinkkiputkella, samoin hylsyjä on tehty messingistä ja alumiinista. Haulikokoja joka lähtöön Skeet haulit ovat pienimpiä käytössä olevia, haulin halkaisija on kaksi millimetriä. Se soveltuu vain pienimpien eläinten, kuten rastaiden hävittämiseen. Trap haulit ovat 2,4 mm, ne käyvät jo esimerkiksi kyyhkysjahtiin. Jänikselle tarjotaan 3,0 ­ 3,5 mm ja niin edelleen eläimen koon mukaan. Metsäkaurista ei kuitenkaan kannata ampua kahdeksan millisillä kuten metsästäjätutkinnon vastauksissa usein virheellisesti tarjotaan. USA:ssa monilla taajasti asutuilla alueilla kivääri on kielletty peuran metsästyksessä, ja tällöin käytetään haulikkoa. Täyteinen eli haulikon luoti on yleisin. "Buckshot", peurahauli on myös paljon käytetty vaihtoehto. Peurahaulien halkaisijat ovat 6 ­ 9,7 mm. Näistä Winchester suosittelee peurajahtiin 000 ja 00 haulikokoja, vastaten 9,1 ja 8,4 mm. Kahden nollan hauleja on Winsun kolmen tuuman paukussa 15 kappaletta. Täyteisissä on muutama perusmalli. Pyöreä kuula on alkuperäinen lähtökohta ja se on edelleen käytössä. Euroopassa on Original Brenneke ollut jo 1800-luvun lopulta suosiossa, USA:ssa taas 1930-luvulta alkaen Foster slug. Näistä on kehitetty myöhemmin lukemattomia muunnoksia. Sittemmin on jalostettu sabot-slugeja, joista osa on pyrstö-ohjattuja, osa taas vaatii rihlatun piipun. Erilaisia haulikon patruunoita halkaistuna, vasemmalla pahvihylsyinen, massatulppainen, etulapullinen, toisena kiekkopatruuna, raskaslatauksinen, muoviholkillinen metsästyspatruuna, neljäs ilman muovikuppia, eräs Brenneke versio ja viimeisenä Foster slug. Metsästykseen Suomessa hyväksytyt haulikonkaliiperit, vasemmalta 410, 36, 32, 14 mm, 28, ja suuremmalle riistalle 20, 16, 12 ja 10. Haulituotanto alkoi Pispalanharjulla Suomessa alkoi haulituotanto ensimmäisenä Tampereella, jo vuonna 1856. Aluksi oli puu-, myöhemmin teräsrakenteinen haulitorni, joka edelleen on Pispalanharjulla. Tehtaan toiminta loppui vuonna 1972. Lahdessa oli myös haulitehdas 1906 ­ 1909. Suomessa Vihtavuori aloitti haulikon patruunoiden valmistuksen vuonna 1931. Sotien jälkeen Hj. Jousi Oy Turussa aloitti haulikon hylsyjen valmistuksen. Myös Nalle ja Rixo kantaleimoilla valmistettiin hylsyjä. Kuopiossa toimineelle Oy Pyrox Ab:lle valmistettiin hylsyjä. Helsingin Kauklahdessa (nyk. Espoo) toimi vuoteen 1971 asti Kapselo Oy, joka valmisti myös haulikon patruunoita ennen ja jälkeen sotien. Hylsyjä myytiin runsaasti pelkästään nallitettuna tai puoliladattuna. Ampuja sai itse sijoittaa haluamansa Metallihylsyisiä haulipatruunoita, vasemmalla 22LR ryppysuu ja muovikapselilla, 9 mm Flobert, 9 mm Para, 38 Special, 12,0x75, kolme alumiiniversiota, messinkihylsyisiä, Greener poliisipatruuna, 16 ja 12 kaliiperiset sekä 8 kaliiperin teollisuuspatruuna Muutamia erilaisia täyteisiä, vasemmalla puupyrstö, putkiluoti, neljä Brenneke versiota, Foster ja kolme sabottislugia. 34 l Metsästäjä l 4 l 2011
• Kotimaisia versioita, vasemmalla kuusi Jousen valmistetta, seitsemäs Pyrox patruuna, Vihtavuoren puoliladattu ja ladattu sekä kolme Kapselon patruunaa. kokoiset haulit ruuditettuun ja välitulpalla suljettuun hylsyyn. Tuontirajoitusten poistuttua halvat ulkomaiset patruunat lopettivat kotimaisen tuotannon Vihtavuorta lukuun ottamatta. Alun perin Valtion ruutitehtaan (VRT) Vihtavuoren tehdas valmisti myös nalleja haulikkoon ja luotiaseisiin. Nykyään Vihtavuoren haulikonpatruunat ovat tuontitavaraa. Haulikon patruunoiden lataamiseen tarvittavia välineitä ja tarvikkeita. Tikkakosken yksipiippuinen H45 Haulikoiden teollinen valmistus alkoi Suomessa heti sotien jälkeen. Tikkakoski teki yksipiippuisen H45 haulikon. Tikka jatkoi muutaman vuoden jälkeen rinnakkaispiippuisella H49 mallilla. Vuonna 1953 tuli tauko aseiden valmistukseen, kunnes 1965 aloitettiin hanallisen haulikkorihlan valmistus. Sittemmin jatkettiin mm päällekkäispiippuisella M77 haulikolla. Tikkakoskella haulikoiden valmistus loppui vuonna 1989, kun tehtaan kiväärituotanto siirrettiin Riihimäelle. Pienimuotoisena Tikkakosken entinen henkilökunta valmisti jonkin aikaa Topical haulikkoa. Valmet aloitti päällekkäispiippuisen Leijona haulikon valmistuksen vuonna 1948. Kaliiperi oli aluksi vain 16, mutta pari vuotta myöhemmin valikoimaan lisättiin myös kaliiperi 12. Malli 212 tuli myyntiin 1970-luvun alussa ja 412 mallisto alkoi voittokulkunsa 1980-luvulla. Valmet valmisti myös yksipiippuista Tapio haulikkoa vuosina 1955 ­ 1964. Valmetin ja Sakon aseosastojen yhdistäminen lopetti haulikoiden valmistuksen Suomessa, tosin 412 konstruktiota valmistettiin vielä Italiassa Tikka 412 ja 512 nimillä. Vuonna 2000 Sako myytiin Berettalle ja isännän ääntä totellen siirryttiin tuomaan maahan Beretta-konsernin haulikoita. l Haulikon patruunan nallirasioita. Skaala on laaja, vasemmalla piikkinallipatruunan hylsy, sitten täysmuovinen ratapatruuna, kolme poliisin erikoispatruunaa, oikealla kyynelkaasuammus. Metsästäjä l 4 l 2011 l 35
• 2 50 6 kpl KELLUVA TAVI 10 9 Perinteinen, kelluva tavinkaave. SORSANKUVAT 8 90 Mitä suurempi houkutuskuvien parvi, sitä suuremmat saaliit! Suosittelemme vähintään kuuden kuvan parvea. Kuvan materiaali on hyvin kelluvaa muovia. - Kuva viitteellinen KYYHKYN KUORIKUVAT 6kpl/pkt Kerralla koko parvi reppuun, helppo kuljettaa jahtipaikalle - Pituus 39 cm - HUOM. Hinta 6 kappaleen yhteishinta! 90 10 6 5 kpl ISTUVAT KYYHKYT Perinteinen kokokuva-malli - Kiinnitys puuhun tai maahan - Pituus 31 cm KELLUVA KANADAN-HANHI Kelluvat hanhen kaaveet verkkokaupastamme - Ruokaileva, vartioiva ja katseleva 9 PÖLLÖ 50 3 kpl 10 90 Kaunis koriste tai peloite marjapensaaseen. Korkeus 40cm. VARIKSEN HOUKUTUSKUVAT Aseta muutama variksenkuva kyyhkysparveen, varovaiset kyyhkyset uskaltautuvat paremmin jahtipaikalle! KANNETTAVA KUVAPUSSI Kuljeta kaaveet kuljetussäkissä. Sopii sorsan ja kyyhkynkuville. Säkissä kantohihnat. Osta myös verkosta: www.karkkainen.com se edullisen ostamisen tavaratalo Kärkkäinen Ylivieska Ollilanojankatu 2, Ylivieska Kärkkäinen Oulu Alasintie 12, Limingantulli, Oulu Kärkkäinen Ii Infopiste 010 430 3820 Sorosentie 2, Ii Kärkkäinen Lahti Pasaasi 2, Renkomäki, Lahti Verkkokauppa osoitteessa: Keskus 010 430 3000 Keskus 010 430 3020 Keskus 010 430 3630 www.karkkainen.com
• 39 29 90 Miellyttävä takki retkeilyyn, metsästykseen ja ulkoiluun. Ohut, mutta kestävä kangas, on vettä hylkivää. Ventilointi selässä parantaa hengittävyyttä. Takissa tilavat taskut painonapeilla, vetoketjullinen rintatasku sekä kiinteä, kaulukseen piilotettava huppu pään suojaksi. - Väri: vihreä, mustat olkapäät - Materiaali päällinen: 65% polyesteri, 35% puuvilla - Materiaali vuori: 100% polyesteri Anar Seita TAKKI 90 9 90 Vettä hylkivät, hengittävät housut ulkoiluun, metsästykseen ja retkeilyyn. Ohut, mutta kestävä ulkokangas, hylkii vettä eikä ole liian kuuma liikuvaan ulkoiluun. Housuissa painonapein varustettu reisitaskut molemmissa lahkeissa sekä vetoketjullinen avaintasku takapuolella sekä tarranauhalla kiristettävät lahkeen suut. Ohut verkkovuori parantaa hengittävyyttä ja lisää käyttömukavuutta. - Materiaali, päällinen: 65% polyesteri, 35% puuvilla - Materiaali, vuori: 100% polyesteri Anar Seita HOUSUT Anar Luondu T-PAITA Täydellinen naamiointi edellyttää täydellistä pukeutumista. Uusin kaislakuvio T-paita kaikille luontoihmisille. - Kokoja aikuisille ja lapsille 12 - Ilmatäytteinen - Maastokuosi 90 Anar Air MAKUUALUSTA + SUOJAPUSSI 6 90 7 90 59 Anar Luondu LIPPALAKKI Anar Forest KASVONAAMIO Anar Luondu II PUKU Kaislakuviollinen lippalakki metsästäjälle ja kalastajalle. Täydentää erinomaisesti Luondu-asun kokonaisuutta. Pehmeästä, hengittävästä kankaasta valmistettu kasvohuppu metsästäjälle. Uusi kuviointi takaa täydellisen naamioinnin jahtipaikallasi. Lakista saatavissa yksi koko. Kaislakuviopuku, jossa runsaat taskutilat ja istuva leikkaus. Puku on suunniteltu suomalaiselle metsästäjälle ja kalastajalle. Tiivis pintakangas on vettähylkivää. Puvussa runsaat säädöt istuvuuden parantamiseksi. Vetoketju kiinnitteisen hupun voit nopeasti irrottaa tai kiinnittää tilanteen mukaan. - Kokoja lapsille ja aikuisille 22 50 29 Metsästäjän ja kalastajan kahluuhousut - Housussa kiinteät henkselit - Koot: 40, 41, 42, 43, 44, 45, 46 - Väri: Vihreä - Materiaali kumi/PVC Sniper KAHLUUHOUSUT Luontoon sulautuva, camo kankaasta valmistettu eräreppu, jossa runsaasti taskuja ulkopuolista täyttöä varten, pohjassa ylikuormausvara, jolla saa tilavuutta lisää noin 3 litraa. Säädettävät kantolaitteet ja lannevyö. Pikalukolla kiristetävä lumihuppu. Kokonaistilavuus noin 45 litraa. Reppu suomalaiseen luontoon ja eräretkeilyyn. Sniper Forest ERÄREPPU 19 90 Sniper KAHLUUSAAPPAAT Perinteiset kahluusaappaat metsästäjälle ja kalastajalle. Kengissä kätevä vyökiinnitys. - Koot:: 40-46 - Väri:Vihreä - Materiaali kumi/PVC 4 90 METSÄSTYSLIPPIS NAAMIOVERKOLLA Osta myös verkosta:
• NAAMIOVERKKO 180x200cm 14 90 19 90 MTM VEDENPITÄVÄ PATRUUNALAATIKKO - Sadalle 12 kaliberin paukulle NAAMIOVERKKO 180x400cm Kevyt naamioverkko kuljetuspussissa. Luonnolliset maastovärit. Verkossa kiinnitysnarut Peittävä naamioverkko perinteisellä maastokuosilla. - Kevyt ja helppo kuljettaa. 24 19 90 Sniper Easy Cal 12 PATRUUNAVYÖ Vahvoista materiaaleista valmistettu patruunavyö maastokuviolla. - Vyössä paikat 12 kaliiberin haulikonpatruunoille erillisillä läppä taskuilla - Säädettävä malli - Nopea pikalukkokiinnitys Silver RETKILYHTY 6 90 8 90 Camp NUOTIOPANNU KULJETUSPUSSISSA - Vetoisuus noin 0,7 litraa - Alumiinia Retkilyhty pimeneviin iltoihin - Virtapihit led-polttimot MTM EZ-3 KIEKONHEITIN 9 90 8 90 199 Anar 47 ASEKAAPPI Anar Deluxe 11 ASEKAAPPI 279 Uusi saranallinen kiekonheitin. Nauti heittämisestä entistä enemmän! METSÄSTÄJÄN TAITTOLAPIO - Kenttälapio kuljetuspussissa. - Näppärä apuväline vaikka riistapellolle. - Asekaappi 4 - 7 aseelle; - Vahvaa terästä; - Seinäkiinnitysmahdollisuus; - 5 vahvaa lukkotappia; - Turvasaranat; - Asetuki lakattua puuta; - Kork. 156 cm, lev. 37 cm, syv. 32 cm; - Paino 60 kg - Asekaappi jopa 11 aseelle - Vahvaa terästä - Seinäkiinnitysmahdollisuus - 5 vahvaa lukkotappia - Turvasaranat - Erillinen lukittava käsiase- / patruunalokero - Telineet ovessa - Asetuki lakattua puuta - Kork. 156 cm, lev. 53,5 cm, syv. 31,5 cm - Väri valkoinen www.karkkainen.com
• 1000 patruunaa hintaan: 189 13 50 1000 patruunaa hintaan: 1000 patruunaa hintaan: Armusa Gold Serial 12/70 RATAPATRUUNAT 189 175 Uudet Armusan ratapatruunat nyt myös Goldsarjaan. Tasalaatuinen ja nopea patruuna, jolla on tullut menestystä monissa sarjoissa. Vaihtoehtoiset patruunat Trap tai Skeet. Lataus 24g. Armusa Trap 28g PATRUUNAT Armusa 24g SAVIKIEKKOPATRUUNAT Armusan ratapatruunat perinteisesti. - cal 12/70 - trap 24g - skeet 24g Rasiahinta 5,20,- Laatikkohinta 45,- Ratapatruuna raskaammalla latauksella. Patruunaa sopii hyvin myös kyyhkyn metsästykseen. Pitkäkantainen hylsy, toimii useissa eri haulikoissa. METSÄSTYSPATRUUNAT SAATAVILLA ELOKUUSSA! Näillä onnistut! 7 90 Armusa 12/70 Pla-3 Armusa 12/76 Pla-3 HAULIKONPATRUU- HAULIKONPATRUUNAT NAT Tasalaatuinen metsästyspatruuna, metsästäjille jotka saavat saalista - Lataus 36g - Haulin koot 2.9mm-4,25mm Armusan vastaus Magnum-patruunan kysyntään. Toimiva pitkäkantainen patruuna 50 gramman latauksella! - Kaliiberi 12/76 - Haulin koot 2,9-4,25mm - 25kpl/rs. 4 90 Armusa 12/70 Armusa 12/70 Becada HAULIKON- VELOZ HAULIKONPATRUUNAT PATRUUNAT Viimekauden ylivoimainen suosikki - Kaliiberi 12/70 - Lataus 40g - 10 patruuna/rs - Haulin koot 2,9mm-4,25mm 6 90 Varmista saaliisi kyyhkyn aloituksessa. Suosikkipatruuna kevyemmällä latauksella - Lataus 32g - 25kpL/rs. - Koot 2,75mm-4,25mm Armusa 12/70 Steel HAULIKONPATRUUNAT Lailliset patruunat sorsajahtiin! - Kaliiberi 12/70 - Lataus 32g - Haulikoot 2,9mm-4,25mm - Teräshauli 8 90 Heinäkuun kova tarjous! 5 PUHDISTUSSARJOJA 4 90 695 Laadukas saksalainen. - Ristikko 4a - Suurennos 2,5-10x48 - Takuu 30 vuotta.. Erä kiväärin puhdistussettejä uloskantohintaan. - Kaliiberit 5,7mm, 6,5mm, 9,3mm MTM PATRUUNARASIA Haulikon patruunat kätevästi rasiaan. - Rasian vetoisuus 25 patruunaa - Mallit 12/70-12/76 ja 12/89 patruunoille DOCTER VZF 2,5-10X48 KIIKARITÄHTÄIN 14 ASEPUSSI 90 Maastokuosinen pehmustettu asepussi kiikarikiväärille. Osta myös verkosta: www.karkkainen.com se edullisen ostamisen tavaratalo Kärkkäinen Ylivieska Ollilanojankatu 2, Ylivieska Kärkkäinen Oulu Alasintie 12, Limingantulli, Oulu Kärkkäinen Ii Infopiste 010 430 3820 Sorosentie 2, Ii Kärkkäinen Lahti Pasaasi 2, Renkomäki, Lahti Verkkokauppa osoitteessa: Keskus 010 430 3000 Keskus 010 430 3020 Keskus 010 430 3630 www.karkkainen.com
• Sakari Mykrä, Luonnon- ja riistanhoitosäätiö & Antti Impola, Suomen riistakeskus Satakunta Itäisen peltopyyn tarhaus uuteen vaiheeseen R Tuomo Karsikas 40 l Metsästäjä l 4 l 2011
• R Miksi itäistä alalajia? Tyhjille alueille istutus paikallaan Meillä luonnonvaraisena esiintyvän peltopyyn itäisen alalajin tarhauksen käänteistä kerrottiin Metsästäjässä viimeksi tasan kaksi vuotta sitten. Tuolloin oli vuonna 2002 alkunsa saanut tarhakanta siirtynyt uusiin tiloihin ja kannanhoidollisiin palautusistutuksiin tähtäävä tarhaus sai uutta vauhtia. Sen jälkeen onkin tapahtunut paljon. Istutettavan parven tulisi olla keskenään tuttuja yksilöitä, ja niille tulisi järjestää mahdollisimman pehmeä lasku villiin luontoon. meidän luonnonoloissamme hääppöinen eläjä ole. Suorempi näyttö samasta asiasta on se, että tietyillä kohteilla Suomessa vuodesta toiseen jahtitarkoituksessa tehtävät läntisen alalajin tuhansien yksilöiden istutuksetkaan eivät näytä runsastuttavan kantaa lähiseuduilla. Jahdeista jäljellejäävät linnut vain katoavat jonnekin ennen seuraavaa pesimäkautta. Peltolohkojen ympärivuotisen kasvipeitteisyyden lisäännyttyä kesannoinnin, suorakylvön yleistymisen sekä tiettyjen maatalouden ympäristötuen toimenpiteiden myötä peltopyy näyttää viimeisen kymmenen vuoden aikana nousseen aivan pahimmasta aallonpohjasta. Koko maan mittakaavassa tarkasteltuna tässä runsastumisessa on kyse nimenomaan luonnonvaraisen kantamme elinympäristöjen laadun paranemisesta. Tästä huolimatta myös istutuksia tarvitaan. Peltopyy saattaa kyllä levitä runsaamman kannan alueilta vuosien saatossa luontaisestikin, mutta sitä odotellessa ei linnuista tyhjillä alueilla kannata toki jäädä peukaloita pyörittelemään. Kunhan ensin on varmistanut elinympäristöjen olevan kunnossa peltopyyn tarpeisiin, kannattaa palautusistutuksia itäisellä alalajilla ehdottomasti yrittää. Paitsi kokonaan tyhjiin alueisiin, tämä pätee myös sellaisiin paikkoihin, joilla lajia havaitaan satunnaisesti parvi silloin ja toinen tällöin. Mikäli taas lajia tavataan alueella säännöllisesti vuosittain, istutusten sijaan kannattaa kaikki käytettävissä olevat resurssit suunnata elinympäristön parantamiseen ja jo alueella elävän kannan hoitoon. Linnut nyt kolmella tarhalla Maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2009 julkaisema Suomen peltopyykannan hoitosuunnitelma linjasi, että meille tulee luoda luonnonvaraista peltopyyalalajiamme koordinoidusti tarhaavien toimijoiden verkosto, joka tuottaa lintuja siitos- ja istutustarkoituksiin. Tätä tavoitetta on hoitosuunnitelman julkaisun jälkeen onnistuttu edistämään hyvin. Itäisen alalajin tarhakanta siirtyi alkuperäisestä sijoituspaikastaan vuonna 2008 ensin Merikarvialle Satakuntaan, jonne Luonnon- ja riistanhoitosäätiön peltopyyhanke kustansi asianmukaiset tarhaustilat. Kannan kartuttua Merikarvialla lintuja on sijoitettu edelleen kahteen muuhun tarhaan Vilppulassa ja Joroisilla. Verkoston luomisen on suunnitellut ja ohjannut Luonnon- ja riistanhoitosäätiö, ja rahoitukseen ovat säätiön lisäksi osallistuneet maa- ja metsätalousministeriö sekä Satakunnan riistanhoitopiiri (nykyään Suomen riistakeskus Satakunta). l Riistanhoitomielessä tai jahtitarkoituksiin tehdyissä istutuksissa on näihin päiviin asti pääsääntöisesti käytetty meille vierasta läntistä peltopyykantaa, jota on alkujaan tuotu ja edelleenkin tuodaan Suomeen eri puolilta Eurooppaa. Silkassa jahtitarkoituksessa tehtyihin istutuksiin tämä helposti tarhattava läntinen peltopyy sopii, mutta muuten sen vapauttamisella luontoon ei ole minkäänlaista myönteistä kannanhoidollista merkitystä. Käytännössä läntiset istukkaat eivät Suomen luonnossa pärjää, ja muutamat harvat henkiin jäävät poikkeukset voivat toisaalta uhata luonnonvaraisen kantamme perimän puhtautta. Sakari Mykrä Jari Minni Havainto Suomen luonnonvaraisen peltopyyn ja tarhauksessa yleisesti käytetyn läntisen alalajin geneettisistä eroista tehtiin alkujaan 2000-luvun taitteessa. Tätä peltopyyn perimän tutkimusta on Luonnon- ja riistahoitosäätiön sekä maa- ja metsätalousministeriön toimesta jatkettu Oulun yliopistossa uusin menetelmin, joilla voitiin alalajien määrityksen lisäksi selvittää myös niiden välistä risteytymistä. Alalajien jaon osalta tuoreet tulokset vahvistavat aiemmin havaitun: suomalainen luonnonvarainen peltopyykanta poikkeaa perimältään selvästi Manner-Euroopan ja Englannin kannasta. Toukokuussa päättyneen tutkimuksen tuloksista kerrotaan tarkemmin toisaalla tässä lehdessä. Itäisen peltopyyn munia pöytämallin hautomakoneessa Merikarvian tarhalla. Munivien parien suuren tilantarpeen vuoksi niitä voi olla vain rajallisesti. Niinpä myös haudottavat munamäärät ovat toistaiseksi sen verran vähäisiä, että pienilläkin koneilla pärjää. Vilppulan uusi munitustarha. Parit asustavat noin kolmen neliön häkeissä, jotka kaikki on sijoitettu pedonpitävään verkolla katettuun suoja-aitaukseen. Munat kerätään maapohjaisista häkeistä ja haudotaan suuremmissa erissä. Kaikeksi onneksi uusien tulosten valossa näyttää siltä, että läntinen alalaji ei paikoin runsaistakaan istutuksista huolimatta ole sekoittumassa luonnonkantaamme. Ainakaan tutkitussa aineistossa ei ollut merkkejä alalajien välisestä risteytymisestä näyteyksilöissä tai niiden esivanhemmissa. Tämä havainto viittaa epäsuorasti mutta vahvasti siihen, että läntinen peltopyy ei Metsästäjä l 4 l 2011 l 41
• Osa Merikarvian kuluvan kesän tuotosta siirretään vielä neljänteen tarhaan, jonka jälkeen tarhaverkosto on siinä kunnossa, että tarhakannan tulevaisuuden voi olettaa olevan turvattu myös ennalta arvaamattomien vastoinkäymisten varalta. Työläs tarhattava Itäisten peltopyiden tarhakasvatuksen käytännöt ovat kaikilla kolmella tarhalla suurin piirtein samanlaiset. Syksyn ja talven ajan tarhan emolintujen joukkoa pidetään isoissa juoksuhäkeissä joko kaikkia yhdessä tai sukupuolet erillään. Näissä tiloissa linnuille on tarjolla erilaisia virikkeitä. Pariutumisen tapahduttua keväällä linnut siirretään pareittain isoihin maapohjaisiin munitushäkkeihin. Toukokuussa alkaa muninta, ja munat kerätään pari- häkeistä koneellisesti haudottaviksi. Tilantarve on tässäkin vaiheessa suuri. Mannereurooppalaista perua olevat läntiset tarhalinnut munivat iloisesti sisätiloissa jopa puolen neliömetrin verkkopohjaisissa häkeissä, mutta itäiset peltopyyt vaativat munintaan useamman neliön ulkohäkin. Parihäkit on sijoitettu metrin tai kahden päähän toisistaan, ja ne ovat rakenteeltaan sellaisia, ettei naapuripareilla ole suoraa näköyhteyttä toisiinsa. Koko käytössä olevan munitushäkkien joukon ympärille on tehty pedonpitävä kiinteä tarha. Munitusjärjestely kaikkineen on sen verran työläs toteuttaa, että tarhaa kohti on munivia pareja voitu toiminnan alkaessa pitää vain 20­35 kappaletta. Järkeä istutusmenetelmiin Peltopyiden ja muidenkin riistais- tukkaiden vapautuksessa on turhan usein sovellettu yltiöoptimistisen mielenlaadun voimin niin sanottua "Kankkulan kaivon" mallia, jossa istukassatsi noukitaan suuresta poikasjoukosta kanalamaisista kasvatusoloista ja kiikutetaan pahvilootassa saman tien maastoon. Oli elinympäristö kuinka laadukasta hyvänsä, niin tällainen toisilleen uppo-oudoista yksilöistä koostuva villiä elämää taitamaton porukka hajaantuu kuka minnekin ja on pois päiviltä aika joutuisasti. Istutettavan parven tulisi olla keskenään tuttuja yksilöitä, ja niille tulisi tavalla tai toisella järjestää ravinnonsaannin, suojan ja petojen suhteen mahdollisimman pehmeä lasku villiin luontoon. Istukkaiden menestymistä paljon tutkineet englantilaiset ovat vankasti sitä mieltä, että istutettavan pyyporukan tulisi olla poikueenomaisesti keskenään yhden päivän ikäisistä kasvaneita. Parhaat tulokset heidän mukaansa saavutetaan, kun tällainen vahvasti toisiinsa leimautunut poikueparvi istutetaan maastoon joko yhdessä aikuisen pariskunnan kanssa tai, mikä vielä parempaa, tarjotaan villille poikueettomalle peltopyyparille adoptoitavaksi. Pesintää maastossa verkon turvin Kuvatun munitushäkkijärjestelyn lisäksi itäisen alalajin tarhoilla kokeillaan niin sanottua suojattua pesintää, jossa peltopyypari pyritään saamaan munimaan ja itse hautomaan poikueensa maastoon sijoitetussa vielä perusmallin munitushäkkiä isommassa ulkotarhassa. Jos haudonta häkissä onnistuu, voi poikueen päälukua Tuija Liukkonen, Luonnon- ja riistanhoitosäätiö & Oulun yliopisto Kotimaiset peltopyymme DNA-tutkimuksen näkökulmasta n Vuosina 1998­2002 tutkittiin suomalaisen peltopyyn alkuperää käyttäen apuna mitokondrio-DNA:ta (myöhemmin käytetään lyhennystä mtDNA). Sen avulla saatiin selville, että niin suomalaiset kuin muutkin eurooppalaiset peltopyyt jakautuvat kahdeksi eri linjaksi. Näistä linjoista alettiin käyttää nimityksiä itäinen ja läntinen, koska niiden perinnölliset erot viittasivat kahteen eri jääkauden jälkeiseen leviämisreittiin: itäisten ajateltiin levittäytyneen Suomeen Balkanin suunnasta ja läntisen taas tulleen Suomeen istutusten myötä Keski-Euroopasta. Viime talvena tätä tutkimusta laajennettiin niin, että aiemmin saatujen mtDNA-tulosten lisäksi otettiin avuksi ns. mikrosatelliitit. Siinä missä mtDNA periytyy vain emolinjassa ja kertoo siis vain naaraslintujen historian, mikrosatelliitit periytyvät molempien vanhempien kautta. Ne näin ollen kertoisivat meille vähän tarkemmin siitä, millainen populaatiorakenne peltopyyllä Suomessa on. Mikrosatelliittien avulla meillä voisi olla mahdollisuus myös päästä tarkastelemaan lähemmin itäisen ja läntisen linjan välisten risteytymien yleisyyttä meillä. Tutkimuksen näytteinä käytettiin aikaisemmin kerättyjä näytteitä (pääasiassa sulkia tai valmiiksi eristettyä DNA:ta), sekä uusia, muutaman viime vuoden aikana saatuja sulkanäytteitä. Uudet kotimaiset näytteet edustivat sekä villejä peltopyitä että tarhayksilöitä. Niiden lisäksi uusia siipinäytteitä saatiin mm. Englannista. Osasta vanhoja näytteitä meillä oli käytössämme tieto siitä, kumpaa mtDNA-linjaa ne edustavat. Kotimaiset näytteet jaoimme analysointia varten alapopulaatioihin maantieteellisen sijainnin ja istutushistorian perusteella. Seuraaviin alapopulaatioihin on saamamme tiedon mukaan istutettu peltopyitä: Oulu ja sen ympäristö, Keski-Pohjanmaa (Nivala, Ylivieska, Kalajoki), Etelä-Pohjanmaa 1 (mm. Ylistaro, Lapua, Alajärvi, Seinäjoki ja Nurmo), Lounais-/Länsi-Suomi sekä Uusimaa. Alapopulaation Etelä-Pohjanmaa 2 (mm. Ilmajoki ja Kauhajoki) kohteiden osalta meillä ei ole tietoa tehdyistä istutuksista tai vaihtoehtoisesti meillä on varma tieto siitä, että alueelle ei ole istutettu peltopyitä. Edellä mainittujen lisäksi käytimme analyyseissämme kahta eri tarhakantaa. Toinen niistä on itäisen alalajin tarhakanta, jonka karttumisesta kerrotaan tässä lehdessä. Vertailukohteina meillä oli muun muassa Ranskasta Pyreneiden vuoristosta sekä Englannista kerättyjä näytteitä edustamassa läntistä mtDNA-linjaa ja Kreikasta sekä Irlannista saatuja näytteitä edustamassa itäistä mtDNA-linjaa. Tulosten tulkinta on kesken, ja tässä esitetyt tulokset ovat alustavia. Tuoreita tuloksia Kotimaiset alapopulaatiot poikkesivat selvästi ulkomaalaisista alapopulaatioista. Lisäksi lähes kaikissa luonnonvaraisissakin alapopulaatioissa oli näkyvissä merkkejä sukusiitoksesta. Itäisen alalajin suomalainen tarhakanta edusti luonnonvaraisten lintujemme kanssa samaa tyyppiä. Yllätykseksemme toisen tutkitun tarhakannan linnut poikkesivat tyypiltään täysin sekä luonnonvaraisista linnuista että toisesta tarhakannasta. Nuo poikkeavan ryhmän muodostavat linnut eivät siis edustaneet tarhattujen ja villien lintujen välisiä risteymiä, vaan aivan omaa tyyppiään. Mahdollinen selitys tälle voi olla sattuma. Tämä tyyppi on saattanut tulla tarhakantaan sattumalta sen perustamisvaiheessa tai myöhemmin ja jostakin syystä se on alkanut rikastua tarhakannassa. Ranskalaiset ja brittiläiset linnut eivät olleet suomalaisten kaltaisia, eivät tarha- eivätkä liioin luonnonvaraisten lintujen, vaan muodostivat selvästi oman ryhmänsä ja edustavat näin ollen todennäköisesti läntistä linjaa. Kreikkalaisten ja irlantilaisten näytteiden osalta työn alla on vielä pari mikrosatelliittilokusta. Näytteistä tiedetään, että ne mtDNA:n puolesta edustavat itäistä linjaa, joten mielenkiintoista on katsoa, miten niistä saatu uusi tieto asettuu tähän kuvioon. Tarkempaa tietoa analysoidaan vielä myös Eestin, Bulgarian, Ukrainan, Kroatian, Slovenian, Tanskan ja Puolan näytteistä. 42 l Metsästäjä l 4 l 2011
• Osuva valinta DIANA- JA CZ-KIVÄÄRIPAKETIT KIIKARITÄHTÄIMILLÄ TARJOUSHINNOIN ­ VARAA HETI OMASI! KIVÄÄRIPAKETTII CZ 527 AMERICAN 222 Rem. tai 223 Rem. KIVÄÄRIPAKETTI + Kozap 527 kiikarinjalat + Meopta Meopro 4-12x50 + Kozap 527 kiikarinjalka + Nikko Platinium Nighteater 4-16x44 kiikari 1250,DIANA PANTHER 21 .177 CZ 527 American-mallin tukissa on klassinen amerikkalainen muotoilu ja kevyt, vapaasti värähtelevä piippu. CZ 527 SYNTHETIC 825,- 222 Rem. tai 223 Rem. CZ 527 Synthetic -kiväärin amerikkalaistyylinen tukki on synteettistä materiaalia. Kevyt paketti linnustajalle. ILMAKIVÄÄRIPAKETTI + Diana 4x32 kiikari + Diana kiikarinjalat + Diana ilmakiväärin luoteja 500 kpl + Diana lippalakki Panther 21 on erittäin tarkka, muotoilultaan moderni 7,5 joulen kivääri. Mallissa on synteettinen kevyt tukki, automaattivarmistin sekä kirkas Truglo-kuituoptiikkatähtäin. PIENOISKIVÄÄRIPAKETTI VAIHTOPIIPPUINEN + NikkoStirling Mountmaster 4x32 kiikari (sis. kiikarinjalat) + Äänenvaimennin CZ 455 Standard on vaihtopiippuisten pienoiskiväärien CZ 455 -sarjan perusmalli. Sen tukki on pyökkiä. Aseen mukana tulee viiden patruunan polymeerilipas. (10 patruunan lipas myydään erikseen). CZ 455 STANDARD 22 .lr 250,- 449,- REMEKSEN VUODEN 2011 KATALOGI ON ILMESTYNYT! www.remes.fi Tutustu katalogiin netissä tai lähimmällä jälleenmyyjälläsi Myynti: Ase- ja urheilu- liikkeet kautta maan vielä kasvattaa jopa 30­40 lintuun asti lisäämällä joukkoon suht samanikäisiä konehaudottuja pikkupoikasia. Tätä kirjoitettaessa (10.6.) on Vilppulassa käytössä kaksi ulkohäkkiä tähän tarkoitukseen. Toiseen on pariskunta sijoitettu aivan vastikään, ja tuloksia vielä odotellaan. Toisessa häkissä sen sijaan on peltopyypari muninut ja oikeaoppisesti peitellyt pesäkuoppaan jo tusinan verran munia. Toiveet suojatun pesinnän onnistumisesta ovat korkealla. Tällainen häkissä ympäristöönsä ja toisiinsa leimautunut aito poikue on paras mahdollinen istutusyksikkö paikallisen kannan palauttamista tai vahvistamista silmälläpitäen. useammalla kymmenellä linnulla. Artikkelin kirjoittamisen aikaan linnut munivat hyvin kaikilla kolmella tarhalla. Pareja on Merikarvialla munimassa 35, Vilppulassa 27 ja Joroisilla 28, ja munittuja munia on kasassa reilut 700. Meneillään oleva pesimäkausi onkin ensimmäinen, jona poikaslintuja on jonkin verran tarjolla myös myyntiin. Tämä tietenkin sillä edellytyk- sellä, että muninta jatkuu hyvänä myös lähiviikot. Lehden ilmestyessä asia on jo tiedossa. Mikäli elinympäristöjen tietää olevan alueella mallillaan, kannattaa itäisen peltopyyn palautusistutuksia suunnittelevan ottaa nyt yhteyttä tarhaajiin. Merikarvian tarhaaja Harri Alakruuvi vastaa numerosta 040 580 2070. Vilppulan ja Joroisten tarhoille saa tarvittaessa yhteyden Luonnon- ja riistanhoitosäätiön asiamies Sakari Mykrän kautta (p. 044 292 6892). Tiedonjanoisille löytyy lisäksi sekä peltopyyn elinympäristönhoitoa että myös tarhausta ja istutuksia koskien runsaasti tietoa Luonnon- ja riistanhoitosäätiön verkkosivujen www.luontojariista. fi Julkaisuja -osiosta. l Itäisiä peltopyitä vihdoin tarjolla istutuksiin Aikuislintujen tarhakanta on karttunut viimeisen kolmen vuoden aikana vajaasta sadasta yli kahteensataan yksilöön. Normaalia ikääntymisestä ja tapaturmista johtuvaa poistumaa on tietenkin jatkuvasti, ja noihin vuosiin mahtuu myös yksi paha minkin aiheuttama tuhokin, joka leikkasi joukkoa Suojattua pesintää maastossa. Kuvan häkissä Vilppulan peltopyytarhan läheisyydessä pariskunta on ennen kesäkuun puoliväliä muninut ja peitellyt tusinan verran munia pesäsyvennykseen. Mikäli haudonta onnistuu, voidaan poikueparvi emoineen vapauttaa suoraan häkistä niille valmiiksi tuttuun ympäristöön. Ruokaa ja vettä on häkissä tarjolla vielä vapautuksen jälkeenkin. Metsästäjä l 4 l 2011 l 43
• Mikko Alhainen, projektipäällikkö, Suomen riistakeskus Riistakeskus antoi siivet Alkuvuosi oli uudessa riistakeskuksessa kiireistä aikaa, eikä vauhti ole hiljenemään päin. Uusien tietojärjestelmien ja toimintatapojen oppiminen vie aikaa, ja se yhdistettynä runsaslumiseen ja kylmään talveen piti kosteikot harmillisen hiljaisena muutaman kuukauden ajan. Onneksi kevät tuo elämän luontoon ja kosteikoilla alkaa kuhina: sorsaparvet, hanhet, joutsenet sekä riistanhoidonsuunnittelijat kiertävät tarkastamassa paikkojen soveltuvuutta poikastuotantoon. Kotiseutukosteikoilla: ­ nyt opetellaan lentämään l Ensimmäisellä mallikosteikolla vesilinnuille on jo saatu elinympäristöä. Pappilanluhdan kosteikon suunnittelussa otettiin viime vuoden lopulla varaslähtö, ja kovien pakkasten tukemana koneet saatiin hyllyvälle suolle jo helmikuun aikana. Vesilinnut löysivät kunnostetun luhdan heti jäiden lähdön aikaan. Yhteistyössä Lieksan kaupungin kanssa toteutetusta kosteikosta saa lukea tarkemman kertomuksen syksyn Metsästäjästä. 44 l Metsästäjä l 4 l 2011 E Haasteita riittää Hyvän pesintä- ja poikueympäristön valinta ei ole vesilinnuille helppoa. Kevättulvan aikaan sopivan oloinen alue saattaa kuivahtaa nopeastikin tehokkaan ojituksen ansiosta. Toisaalta päällisin puolin houkutteleva kosteikko saattaa osoittautua toivottomaksi naapureina häärivien pienpetojen vuoksi. Karulta tai kalojen ylikansoittamalta lammelta ei aina löydy riittävästi ravintoa untuvikoille. Haasteita on myös riistanhoidonsuunnittelijoilla sopivien mallikosteikkojen valinnassa. Elämää kuhisevia kosteikoita on mahdollista perustaa tai kunnostaa monenlaisille kohteille. Tärkeimpiä kosteikkokohteen ominaisuuksia ovat edulliset maastonmuodot, maanomistajien tahtotila sekä ennen kaikkea naapurisopu. Kosteikkokartoituksen aineiston noin 550 kohdetta ja sen jälkeen tietoon tulleet yli sata kosteikkokohdetta antavat hyvän pohjan mallikosteikkojen valinnalle. Kosteikoita joilla kaikki tärkeät ominaisuudet kohtaavat on kuitenkin haasteellista löytää varsinkin, kun kustannukset on tarkoitus pitää kohtuullisella tasolla. Maastokierrosten aikana vesilintulaskennat on aloitettu monella kohteella, ja laskijoina on ollut niin riistakeskuksen väkeä, metsästäjiä kuin maanomistajiakin. Laskennoissa on havaittu monenlaista siivekästä ja nelijalkaista aina taivaanvuohesta hirveen ­ tavallisten riistasorsien lisäksi. Kos-
• Stefan Pellas ja Mikael Ehn tarkastelevat Boträskettiä Rannikko-Pohjanmaalla. Vettä löytyy umpeenkasvaneelta alueelta. Alavalla seudulla vedenpinnan nosto ei ole mahdollista, joten Boträsketin mallikosteikolle suunnitellaan matalien avovesialueiden toteuttamista kaivamalla. teikon vesilintukannan laskenta ennen toimenpiteitä on tärkeää, jotta voidaan arvioida hankkeen vaikutuksia lintujen elinoloihin. Tuleva esimerkkikosteikkojen verkosto alkaa hahmottua. Useita kosteikkoilmoitusten perusteella kiinnostavia kohteita on kuitenkin jouduttu jättämään sivuun, kun edellytyksiä kohteen toteuttamiselle on ryhdytty tarkemmin selvittämään. Monimutkaiset maanomistusolot ovat yksi suurimmista haasteista. Kun mahdollisella kosteikkokohteella on useampi omistaja, on yhteisen sävelen löytyminen harvinaista herkkua. Toinen merkittävä syy kosteikkoidean kariutumiseen ovat maastonmuodot ja maalajit. Kartalla ja ajatuksissa hyvältä vaikuttava kosteikkokohde saattaa maastossa osoittautua mahdottomaksi tai erittäin kalliiksi toteuttaa joko siirrettävien massojen, erittäin eroosioherkkien maalajien tai vettymishaittojen vuoksi. Hyviä kosteikkokohteita, joilla maanomistajat tukevat toimia, löytyy onneksi kaikista maakunnista. Alueellisia eroja Kosteikkokartoituksen aineisto kertoo selvistä eroista kosteikkoinnostuksessa entisten riistanhoitopiirien välillä, ja erot korostuvat riistanhoidonsuunnittelijoiden viiden riistakeskuksen alueen laajuisilla toimintakentillä. Ihmisten asenteiden lisäksi myös maastonmuodot ja maan arvo vaikuttavat kosteikkorakentamisen mahdollisuuksiin. Timo Niemelän suunnittelualueella lounaisessa Suomessa "hitaat hämäläiset" ovat vasta heräämässä kosteikkojen tarjoamiin mahdollisuuksiin; lienevätkö syynä viime vuosikymmenten vankat hirvieläinkannat. Etelä-Hämeessä mahdollisia kotiseutukosteikkoja on jo useita, ja hyviä esimerkkejä saadaan kattavasti koko alueelle. Pohjois-Hämeessä mallikosteikon löytäminen on ollut haastavaa. Neuvottelut ovat käynnissä muutamalla kohteella, mutta hiomaton kosteikkotimantti on vielä löytymättä. Satakunnassa kiinnostusta aiheeseen riittää, mutta hankkeeseen sopivien kohteiden löy- Hyvinvoivat elinympäristöt ovat perusta vahvoille riistakannoille, ja siten edellytys metsästyksen jatkuvuudelle. tymisessä on ollut työtä. Jos sinulla on Pohjois-Hämeessä tai Satakunnassa omilla maillasi vähintään vajaan hehtaarin padottava kosteikkokohde, ja haluat kehittää sitä luonnon monimuotoisuutta ja vesilintukantoja edistäväksi luontokohteeksi, ota yhteyttä Timo Niemelään timo.niemela@riista.fi. Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla maankäyttö on varsin tehokasta. Kosteikoiksi sopivia laajempia heikkotuottoisa alueita on vaikea löytää. Umpeenkasvaneita järviä toki löytyy, mutta yhden kunnostaminen on jo oman Life-hankkeen kokoinen projekti. Timon alueen mallikohteet tulevat pääosin olemaan alueille tyypillisiä noin hehtaarin kosteikoita. Juha Siekkisen alueella PohjoisSuomessa ja Pohjanmailla kosteikkoinnostus on kiitettävää ja aktiivista. Haasteena on ollut valita hyvien kohteiden joukosta parhaat. Lapin, Juha Siekkinen Metsästäjä l 4 l 2011 l 45
• Kotiseutukosteikkojen suunnittelu on käynnissä kaikissa maakunnissa. Vesistöjen valtakunnassa Etelä-Savossa on paljon umpeenkasvaneita lampia ja lahdelmia. Hujansalon kosteikolla elinympäristöä kunnostetaan lisäämällä avovesipintaa kaivamalla ja pohjapadolla estetään lammen kuivuminen kesäaikaan. Oulun ja Kainuun sekä Pohjanmaan ja Rannikko-Pohjanmaan laajat mallikosteikot tulevat olemaan pinta-aloiltaan parista hehtaarista jopa kahteenkymmeneen hehtaariin. Rannikon alavilla mailla kaivaminen on usein ainoa vaihtoehto, mutta pohjoisen Suomen maisemissa padottavia kohteita löytyy mukavasti. Koko Kotiseutukosteikkohankkeen mallikohteiden yhteispintaalasta leijonanosa tulee olemaan Juhan suunnittelemaa. Itäisessä Suomessa kosteikoita suunnittelee Veli-Matti Pekkarisen lisäksi Pohjois-Karjalan riistanhoidonneuvoja Reijo Kotilainen. PohjoisKarjalassa hanke on edennyt kaikkein pisimmälle, kiitos Reijon aktiivisen ja tehokkaan työotteen ja Lieksan kaupungin ennakkoluulottoman asenteen. Reijon suunnittelun jälki tulee näkymään myös kosteikkokiihkeässä Pohjois-Savossa. Itäisessä Suomessa kiinnostusta kosteikkoasiaan löytyy: uusia kohteita ilmoitetaan, ja esimerkkikosteikot tulevat olemaan reilusta hehtaarista aina reiluun kymmeneen hehtaariin. Iso-Ahteen tuleva mallikosteikko Uudellamaalla on tyypillinen Lounais-Suomen kohde. Maastonmuotojen selvästi rajaamaan kausikosteaan notkelmaan luodaan vesilintuelinympäristöä patoamalla. vät keskustelut ovat vielä kesken noin 20 kosteikon osalta, ja näiden kohteiden toteutuminen varmistuu syksyn ja talven aikana. Kiinnostus kosteikkoihin on suurta. Uusia kohteita ilmoitetaan aktiivisesti; mielenkiintoisia kosteikoita tulee tietoon viikoittain. Tällä hetkellä hankkeen resurssit on jo varattu tulevien mallikosteikkojen toteuttamiseen. Ensi kesänä alkaa selvitä, riittävätkö hankkeen varat mahdollisten lisäkohteiden toteuttamiseen. Suunnittelu käynnissä jo viidellätoista kohteella Kosteikkosuunnittelu on käynnissä kaikissa maakunnissa, ja muutamalla kohteella konetyöt käynnistynevät jo tulevana syksynä. Maanomistajien ja paikallisten yhdistysten kanssa käytä- Life-hanke on vain yksi rahoitusmahdollisuuksista Kotiseutukosteikkohankkeen tarkoitus on toimia askeleena tulevaisuuden elinympäristöjen hoito-ohjelmaan, jossa kosteikkojen ja muidenkin riis- taelinympäristöjen kunnostamiseen ja hoitoon olisi saatavilla rahoitusta maanomistajalähtöisellä toimintatavalla. Sen varaan ei kuitenkaan voi vielä laskea, vaan kannattaa aktiivisesti tarkastella muita rahoitusmahdollisuuksia kosteikolleen. Esimerkiksi monien Leader -toimintaryhmien tarjoamat rahoitusmahdollisuudet kosteikkojen rakentamiseen kannattaa pitää mielessä. Leaderin hanketuilla on mahdollista toteuttaa kosteikoita myös metsäalueille. Toimintaryhmien tiedot löytyvät internetistä osoitteesta www.maaseutu.fi Leader. Kannattaa myös lukea Metsästäjän artikkeli 3/2010 s. 34­35. Kosteikkoidean kypsyttäminen ja hankkeen käynnistäminen vievät aikaa varsinkin, jos kohteella on useampia omistajia. Maanomistajien ja kyläläisten yhteinen tahtotila on kullanarvoinen asia. Kotiseutukosteikkohanke ei voi toimia kohteilla, jotka täyttävät maatalouden ei-tuotannollisen tuen ehdot. Maatalouskosteikkoihin on kuitenkin saatavilla rahoitusta varsin mukavasti, jopa 11 500 /ha. Maatalouden kosteikkotuen (ei-tuotannollisten investointien tuki) hakuaika päättyi kesäkuun lopussa. Jos harkitsee maatalouskosteikon perustamista lähivuosina, suunnittelu kannattaa käynnistää jo tänä kesänä! Maatalouskosteikon suunnitteluun menee yllättävän paljon aikaa, ja loppukesällä on usein hyvää aikaa aloittaa suunnittelu vaaituksineen, jolloin kevään kiireisenä aikana voi viimeistellä suunnitelman ennen ensi vuoden hakuajan päättymistä. l Veli-Matti Pekkarinen 46 l Metsästäjä l 4 l 2011 Timo Niemelä
• Monarch ­ tarkkuutta kun tarvitset sitä eniten Nikonin uusi Monarch-kiikaritähtäin ­ ratkaisevaan hetkeen näköpiirissä Nikonin uusi, loistava kiikaritähtäin aloittaa metsästyskauden. Monarch E1,1-4x24 puna/viher-näkökentällä ja pienellä 1,1-kertaisella ille suurennuksella sopii parhaiten lyhyille ja keskipitkille seen. s ampumaetäisyyksille, esimerkiksi hirvenmetsästykseen. pa p Kiikaritähtäimen näkökenttä on laaja ja kirkas ­ jopa hämärässä ja sumussa. Optiikka on Nikonin huippulaatua. aatua. a Uusi Monarch nopeuttaa ja helpottaa tähtäämistä ­ lopun jätämme sinulle. Monarch E 1,1 4x24 1,1-4x24 1,1-4x24 Since 1917 NIKON NORDIC AB Äyritie 8 B, 01510 Vantaa, Puh. 0207589570, www.nikon.fi
• Minna Ruokonen, Pekka Helle & Veli-Matti Väänänen Lepäilemässä nuori Anser fabalis fabalis eli taigametsähanhi. Taigaa vai tundraa ­ mistä metsähanhisaaliimme koostuu? Euroopassa esiintyy kaksi metsähanhen alalajia, joista Suomessa pesii nimirotu taigametsähanhi (Anser fabalis fabalis). Fennoskandian pohjoisimmilta puuttomilta ylänköalueilta itään pesii tundrametsähanhi (A. f. rossicus). Nimensä mukaisesti nämä kaksi alalajia pesivät erilaisissa ympäristöissä metsäseuduilta avoimeen tundraan. l Metsähanhien muuttoreitit sivuavat Suomea. Oma hanhikantamme muuttaa länsirannikon kautta Etelä-Ruotsin talvehtimisalueille. Venäjältä muuttavat metsähanhet tulevat joskus itätuulten tuomina sankoin joukoin halki Suomen. Ainakin silloin joukossa on sekä taiga- että tundrametsähanhia. Tundrametsähanhet talvehtivat mm. Puolassa ja Saksassa. 48 l Metsästäjä l 4 l 2011 Metsähanhen alalajien tunnistaminen on vaikeaa. Erottavina tuntomerkkeinä ovat mm. nimirodun hieman pidempi nokka ja nokan oranssinkeltaisen alueen ulottuminen reilusti sierainaukkojen taakse lähes nokan tyveen saakka. Tundrametsähanhella kellertävä alue ulottuu sierainaukkojen tasalle ja lisäksi nokan tyvi on korkeampi. Erottavia värituntomerkkejä ei höyhenpeitteessä ole. tundrametsähanhen läntiset kannat ovat runsastuneet. Metsästäjät ovat jo havahtuneet hanhikantojen pienenemiseen. Edellisenä metsästyskautena metsähanhen metsästys oli siirretty alkamaan syyskuun puolelle suurimmassa osassa Suomea. Metsähanhisaaliin alalajikoostumuksesta ei ole tietoa sen enempää Suomessa kuin muuallakaan Euroopassa. Tätä tietoa kaivataan metsähanhen metsästyksen kestävyyden turvaamiseksi. Vasta tieto alalajien esiintymisestä saaliissa antaa pohjaa metsähanhen metsästyksen säätelyyn tai ylipäätään sen tarpeen arvioimiseen eri puolilla Suomea. Viimeisimmässä vesilintujen siipikeräyksessä saatiin myös metsähanhen siipiä. Niistä otettiin DNA -näytteet alalajien tunnistamiseksi. Tätä aineistoa on analysoitu Minna Ruokosen johdolla Oulun yliopistossa. Tulosten mukaan näytteissä oli nimirodun lisäksi odotetusti myös tundrametsähanhia. Mistä hanhisaalis koostuu? Voisi ajatella, että on aivan sama, mitä metsähanhia meillä ammutaan ­ hanhi kuin hanhi. Asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Meillä pesivän nimirodun koko maailman kanta on vain noin 70 000 hanhea, mutta pelkästään Euroopan puolella talvehtii yli 300 000 tundrametsähanhea. Taigametsähanhen kanta on viime vuosina sekä meiltä että Ruotsista kiirineiden tietojen mukaan huolestuttavasti taantunut. Sen sijaan
• kotimainen tikka-paketti 1699 2011 jahtipaketti sisältää: SAKO OY, PL 149, 11101 RiihimäKi SAKO FiRST CLASS KAuPPiAAT LöYdäT OSOiTTeeSTA www.SAKOSuOmi.Fi · Tikka T3 LiTe STainLeSS .308 Luodikon SuukierTeeLLä · BurriS FourX 3-12X56 vaLaiSTun TähTäinkiikarin · opTiLock Tikka jaLuSTan ja renkaaT · aSeuTran uuTuuSvaimenTimen SL5 .30, kierre 14X1 Sako · Tikka aSepuSSin ja aSehihnan Saatavilla liikkeistä toukokuun loppupuolella. Metsähanhinäytteitä kaivataan Siipikeräys antoi hyvää pohjaa metsähanhisaaliin rakenteen selvittelyyn. Kuitenkin aineisto on vielä pieni, ja se painottuu pohjoisen Suomen metsähanhen pesimäalueille. Niinpä tutkimukseen kaivattaisiin lisää metsähanhen siipiä. Siksi vetoamme hanhen pyytäjiin ympäri Suomea, että he voisivat lähettää ampumistaan metsähanhista näytteen tutkimusta varten. Tärkeää olisi saada siipiä koko Suomesta, koska hanhisaaliin alalajikoostumus todennäköisesti vaihtelee paljon Suomen eri osissa. Toivomme saavamme näytteen kunkin saaliin kaikista hanhista. Saalishanhesta katkaistaan paremmin säilynyt siipi, joka lähetetään Evon riistantutkimusasemalle. Näytepusseja saa Evolta sekä joistakin riistanhoitopiireistä. Näytteitä voidaan lähettää myös suoraan Evolle (osoite: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Rahtijärventie 291, 16970 EVO, puh.: 0205 7511). Veri ja kosteus on hyvä pyyhkiä siivistä ensin talouspaperilla, jonka jälkeen näyt- teet voi lähettää postitse. Näytteen ympärille voi vielä laittaa talouspaperia, jotta kirjekuoreen ei imeydy verta. Muovipusseihin siipiä ei tule laittaa. Taustatiedoiksi tarvitsemme lähettäjän yhteystiedot sekä metsästyspäivämäärän ja paikan. l Lisätietoja: DNA -tutkimus: Minna Ruokonen, Biologian laitos, Oulun yliopisto, minna.ruokonen@oulu.fi Siipinäytteiden lähetys: Petri Timonen, RKTL, petri.timonen@rktl.fi Yleistä: Veli-Matti Väänänen, Helsingin yliopisto, veli-matti.vaananen@helsinki.fi Saaliina aikuinen Anser fabalis fabalis eli taigametsähanhi. Anser fabalis rossicus eli tundrametsähanhi Metsästäjä l 4 l 2011 l 49
• Ministeriön kuulumisia Ruotsi joutumassa tuomioistuimeen susikatosta Ruotsin eduskunta hyväksyi uudet suurpetopolitiikan suuntaviivat toukokuussa 2009 ("En ny rovdjursförvaltning"). Merkittävin muutos aiempaan nähden oli Ruotsin susikannan rajoittaminen 210 yksilöön. Suomessakin monet tahot innostuivat tästä Ruotsin jämäkäksi kutsumastaan päätöksestä ja samalla toivoivat, että myös Suomessa asetettaisiin vastaava susikatto. Siksipä onkin hyvä analysoida tilannetta Metsästäjä-lehdessä. n Suurpetopolitiikan suuntaviivojen pohjalta Ruotsi salli ensin talvella 2009-2010 susien ns. lupametsästyksen riippumatta siitä olivatko sudet aiheuttaneet vahinkoa. Saaliiksi saatiin 28 sutta. Lupametsästystä jatkettiin viime talvena, jolloin saaliiksi saatiin 19 sutta. Sudenmetsästyksen lisäksi suuntaviivat edellyttivät, että Ruotsin susikannan geneettistä monimuotoisuutta lisättäisiin mm. siirtoistuttamalla susia. Ruotsin viranomaiset kävivät tästä neuvotteluita myös maaja metsätalousministeriön edustajien kanssa. Siirtoistutuksia ei kuitenkaan Ruotsin rajojen ulkopuolelta ole vielä tehty. Ruotsalaiset halusivat pentuja - me olimme valmiit siirtämään aikuisia yksilöitä erityisesti poronhoitoalueelta. Ruotsi oli perustellut susikattoa ja ns. lupametsästystä sillä, että vain siirtämällä susia esim. Suomesta tai Venäjältä, voitaisiin varmuudella vahvistaa Ruotsin susikannan geneettistä monimuotoisuutta. Ruotsin mukaan tämä toimenpide olisi kuitenkin mahdollista vain lisäämällä kansalaisten hyväksyntää susikantaa kohtaan. Tätä hyväksyntää Ruotsi haki rajoittamalla susikannan 210 yksilöön ja sallimalla ns. lupametsästyksen. Ruotsalaiset luonnonsuojelujärjestöt kantelivat asiasta komissiolle ja komissio käynnisti valvontamenettelyn. Epäviralliset keskustelut ja kirjeenvaihto komission ja Ruotsin viranomaisten alkoivat 4. maaliskuuta 2010. Koska komissio ei ollut tyytyväinen Ruotsin vastauksiin, komissio käynnisti valvontamenettelyn virallisen vaiheen. Virallinen huomautus lähetettiin 28. tammikuuta 2011. Ruotsin vastaukset eivät edelleenkään tyydyttäneet komissiota, joten perusteltu lausunto valmistui 16.6.2011. Ruotsilla on aikaa vastata perusteltuun lausuntoon elokuun 17 päivään saakka. Valvontamenettely on edennyt poikkeuksellisen ripeästi. Oletettavaa on, että komissio pyrkii viemään asian tuomioistuimeen ennen seuraavan metsästyskauden alkua. Mielenkiintoista kansallisen keskustelun kannalta on se, että jo vastauksessaan viralliseen huomautukseen Ruotsi oli sanoutunut irti 210 suden katosta. Ruotsi oli todennut, että kyse oli sittenkin vain välitavoitteesta. Ruotsi oli ilmeisesti toimittanut selvityksiä, jossa oli todettu, että suotuisa suojelutaso saavutettaisiin vasta kun Ruotsissa olisi 450 sutta. Virallisen huomautuksen vastauksista ja irtisanoutumisista huolimatta komissio siis jatkoi valvontamenettelyä. Perustellussa lausunnossaan komissio toteaa, että Ruotsi on toiminut luontodirektiivin 12 ja 16 artiklan vastaisesti, koska se on asettanut tietyn ennalta määrätyn tason, joka vielä on selvästi liian alhainen. Komissio toteaa lisäksi, että Ruotsi toimii direktiivin vastaisesti sallimalla "lupametsästyksen" vaikka Ruotsin susikannan geneettinen pohja on hyvin kapea ja levinneisyysalue rajoittunut. Komissio katsoo, että Ruotsin susikanta ei ole suotuisalla suojelun tasolla. Komissio kritisoi erityisesti sitä, että Ruotsi tietoisesti estää susien läsnäolon poronhoitoalueella. Lopuksi komissio kritisoi Ruotsia siitä, että se perustelee edellä mainittuja toimenpiteitä lupaamalla, että susia siirrettäisiin susien esiintymisalueelle, vaikka varsinaisia konkreettisia päätöksiä ei ole tehty. Komissio perustellussa lausunnossaan hyvin yksityiskohtaisesti toteaa, että tietty susikatto - varsinkin niin alhainen mihin Ruotsi on päätynyt - on luontodirektiivin vastainen. Komissio edellyttää, että Ruotsin tulee tehostaa susikannan suojelua myös Ruotsin poronhoitoalueella. Lisäksi komissio osoittaa, että lupametsästyksellä ja susikatolla ei ole onnistuttu lisäämään kansalaisten hyväksyntää. Tässä yhteydessä komissio viittaa erityisesti Svenska Jägareförbundetin kannanottoihin. Komissio toteaa, että selvästi muita tyydyttäviä ratkaisuja ovat mm. neuvottelukunnat sekä vahinkoa aiheuttavien susiyksilöiden tehokkaat ja nopeat tappamiset. Lopuksi komissio kritisoi hyvin yksityiskohtaisesti Ruotsissa sallittua metsästystä ja sen mitoitusta. Tässä vaiheessa lienee jo selvää, että ajatus susikatosta on syytä unohtaa. Komission väitteet ovat niin hyvin perusteltu ja Ruotsin puolustautuminen niin heikkoa, että menestymisen mahdollisuutta ei tällä toimenpiteellä ole tuomioistuimessa. Ja kuten totesin, Ruotsikin oli jo sanoutunut tästä katosta irti. Meidän on kuitenkin muusta syystä seurattava hyvin tarkasti mitä valvontamenettelyssä tapahtuu. Erityisen huolestuttavia ovat eräät komission näkemykset luontodirektiivin 16.1 artiklan e-alakohdan tulkinnasta. Suomessa kyseistä direktiivin kohtaa käytetään karhun ja ilveksen ns. kannanhoidollisessa metsästyksessä. Komissio hakee tulkintaa, joka rajoittaisi myönnettävien lupien määrää hyvin merkittävästi. Ruotsi joutuu nyt etsimään konkreettisia toimenpiteitä susikannan vahvistamiseksi. Ruotsi ensisijaisesti toivonee, että susikanta Suomessa ja erityisesti Suomen poronhoitoalueelle vahvistuisi merkittävästi, jotta susia siirtyisi luontaisesti Ruotsiin. Tästä on viitteitä perustellussa lausunnossa. Tähän myös ympäristöministeri Andreas Carlgren viittasi tiedotteessaan. Hän totesi, että Ruotsi tulee laatimaan kiireellisesti hoitosuunnitelman. Tämän lisäksi Ruotsi tulee esittämään konkreettisia toimenpiteitä susikannan geneettisen monimuotoisuuden lisäämiseksi. Esimerkkinä hän toi esille keinosiemennyksen, mutta aiemmin kyse on ollut siirtoistutuksista. Lisäksi Carlgren totesi, että Ruotsi aloittaa neuvottelut kesän aikana Suomen ja Norjan kanssa Pohjoismaisen yhteistyön lisäämisestä "yhteisen fennoskandinaavisen" susikannan hoitamisesta. Nähtäväksi jää miten jämäkkänä Ruotsin suurpetopolitiikka näyttäytyy muutaman vuoden päästä. Sami Niemi Neuvotteleva virkamies 50 l Metsästäjä l 4 l 2011
• Kevyet Vedenpit ävät Kestävät Pehmeät ja joustav at Lämmin vuori Nopeasti kuivuvat Vaativiin olosuhteisiin! Viking Icefighter Kestävät, kovaan käyttöön tehdyt PU (polyuretaani) saappaat ovat erityisesti suunniteltu Pohjolan kylmiin talviin. Lämmin villasekoitevuori (30% villaa) pitää jalat lämpiminä ja kuivina kaikissa olosuhteissa. Viking Thermo saappaat www.vikingfootwear.com
• Ministeriön kuulumisia Katsaus tulevaan hallituskauteen n Viime Metsästäjä-lehdessä kirjoitin, että ennen tämän lehden ilmestymistä Suomessa olisi uusi hallitus ja uusi hallitusohjelma. Hilkulle meni. Hallitusneuvotteluissa saavutettiin perjantaina 17. kesäkuuta neuvottelutulos uuden hallituksen ohjelmasta "Avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi". Uudessa hallituksessa on 19 ministeriä. Maa- ja metsätalousministeriksi nimitettiin kokenut Jari Koskinen. Jyrki Kataisen hallituksen hallitusohjelma on riistatalouden ja metsästyksen osalta alustavasti arvioiden varsin neutraali. Hallitusohjelmassa ei ole selkeitä ja konkreettisia kirjauksia suurista metsästystä tai riistataloutta koskevista muutoksista, kuten esimerkiksi lainmuutoksista. Hallitusohjelmassa nähdäkseni vahvistetaan nykyisen riistapolitiikan peruslinjaukset: 1) Riistalajit säilytetään elinvoimaisina varmistaen, että riistalajien aiheuttamat, muun muassa hirvivahingot säilyvät hyväksyttävällä tasolla. 2) Suurpetokannat on varmistettava kestävälle tasolle ihmisten ja tuotantoeläinten turvallisuustarpeet sekä luonnon monimuotoisuus huomioon ottaen. 3) Salametsästykseen puututaan tehokkaasti. Nämä kirjaukset vastaavat riistapolitiikan nykyisiä tavoitteita. Hallitusohjelmaa on kuitenkin paikoin hankala tulkita ja jotkin lauseet saattavat sisältää merkittäviäkin muutoksia nykytilaan, vaikka tätä ei suoraan olekaan haluttu kirjata. Esimerkiksi hallitusohjelmassa todetaan, että valtion sektoritutkimuslaitokset kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi. Se, mitä tämä tarkoittaa Riista- ja kalantutkimuslaitoksen osalta, jää nähtäväksi. Vaihtoehtoja on nähdäkseni kaksi. Saattaa hyvinkin olla mahdollista, että nykyinen tiivistyvä LYNET-yhteistyö riittää täyttämään hallitusohjelman kirjauksen. Toinen vaihtoehto on radikaalimpi: tutkimuslaitosten fuusiot. Hallitusohjelmassa on lisäksi seuraava mielenkiintoinen paljon auki jättävä kirjaus: Maa- ja metsätalousministeriön ja sen alaiset hallintorakenteet uudistetaan vastaamaan paremmin ajanmukaisen maaseutu- ja elinkeinopolitiikan tavoitteita. Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan tutkimus-, koulutus- ja neuvontaorganisaatioiden toiminnan tehostamisesta tehdään ulkopuolinen selvitys toimenpiteiden pohjaksi. Nyt on aikaista ennakoida, mitä oheinen kirjaus tarkoittaa käytännössä. Mielenkiintoista voi olla se, että ministeriön ja sen hallintorakenteen uudistamisen yhteydessä ei ole mainittu luonnonvaroja tai niiden kestävää 52 l Metsästäjä l 4 l 2011 käyttöä, minkä yleensä on selvästi katsottu kuuluvan maa- ja metsätalousministeriön toiminnan ytimeen maaseudun ja elinkeinopolitiikan ohella. Mielenkiintoa lisää se, että ympäristöpolitiikkaa koskevan pääotsikon alla ja vielä luonnon monimuotoisuus alaotsikon alta löytyy se luonnonvarojen käyttökin: Hallitus tehostaa luonnon monimuotoisuuden suojelua, harjoittaa luonnonvarojen kestävää käyttöä ja varmistaa toimien riittävän rahoituksen, jotta luonnon monimuotoisuuden köyhtyminen voidaan pysäyttää vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi uhanalaisten lajien suojelun yhteydessä on kirjaus, jonka mukaan Suomen suurpetopolitiikan onnistumisesta tehdään kokonaisarvio. Itse asiassa maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosaston vastuulla olevista asioista löytyy enemmän kirjauksia ympäristöpolitiikka-otsikon alta kuin maa- ja metsätalous -otsikon alta. Saattaa siis olla, että ajatusta ympäristö- ja luonnonvaraministeriöstä ei ole haudattu, vaikka sitä ei hallitusohjelmaan sellaisenaan olekaan kirjattu. Hallitus aikoo vahvistaa ympäristöhallinnon roolia, kuten sen edellytyksiä hoitaa hallinnonalat ylittäviä koordinaatiotehtäviä ja käynnistää valtion keskushallinnon uudistamistarpeista selvityshankkeen. Ehkäpä mahdollinen muutos voisi olla jopa eduksi erityisesti suurpetopolitiikalle, sillä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan menoista tullaan leikkaamaan vähintäänkin 110 miljoonaa euroa, kun taas uhanalaisten lajien suojelutoimenpiteiden rahoituksen hallitus aikoo varmistaa. Kaikki suurpedothan on juuri päivitetyn uhanalaisuusluokituksen mukaisesti uhanalaisia, joten ehkäpä tämän hallituksen aikana suurpetotutkimuksen rahoitusvaje saadaan vihdoinkin korjattua. Suurten menoleikkausten kohteeksi joutuvassa maa- ja metsätalousministeriössä tämä ei kuitenkaan taida olla mahdollista, ellei sektoritutkimuslaitoksia koskeva kirjaus johda sittenkin laitosten yhdistämiseen ja siiloutuneiden resurssien uusjakoon. Toisaalta, jos kuuden puolueen kesken ei hallitusneuvotteluissa löytynyt yhteisymmärrystä maa- ja metsätalousministeriön tehtävien siirtämisestä ympäristöministeriöön, voi olla, ettei sitä myöhemminkään löydy, ellei hallitusohjelmassa edellytettyjen selvitysten ja kokonaisarvioiden johtopäätökset siihen nimenomaisesti päädy. Sami Niemi Neuvotteleva virkamies
• Omasta kontista UUTUU S! JAHTIIN Haulikoita mm: Stefano Fausti Albion Light 12/76 28", vaihtosup. Stefano Fausti Albion 12/76. 5 x vsup. Stefano Fausti Progress Inertia 12/76 itselataavakert. Stefano Fausti Volo de Luxe 12/76 EVS Stefano Fausti Elegant 20/76 vaihtosup. Stefano Fausti Style 20/76, 28", VS rinn.piipp. 1-liip. Stefano Fausti Dallas kal 10/89, 26" piiput, sup F/F Armed Super Magnum 12/89 itselat. kertatuli Armes TS870 pumppu 12/76, 22" tai 28" piippu 1590,00 1070,00 1190,00 1350,00 1140,00 1710,00 1030,00 440,00 390,00 Kivääreitä mm: Marlin M1895SS tai M1895G (guide gun) kal 45-70 Marlin M1895 XLR kal 45-70 Merkel 141A 9,3x74R tuplakivääri Merkel 140A kal 470NE tuplakivääri Merkel 140A kal 375H&H tuplakivääri Merkel 220E tuplaluodikko kal 243 win + Zeiss Jena 6x42 M44 venäläisiä, kal 7,62x53R kuin uusia, lyhyt (1 metri) M27 "pystykorva" 7,62x53R, varikkoperuskorjattuja Tokarev SVT-40 kal 7,62x53R, erittäin hyviä 820,00 1150,00 4900,00 5900,00 5900,00 3700,00 290,00 300,00 590,00 TOZ 78-04 22LR, paketti sis. 4x32 +jalat + vaim. Henry vipulukko, 22 mag. + jalat + BSA E 3-9x32 AO kiik. CZ ZKM452 .22 magnum + 4x32 kiikari + jalat, pakettitarjous 330,00 590,00 490,00 BSA Kiikaritähtäimet, 3 vuoden takuu. JAG 4-16x50 IR MD valolla 197,00 JAG 3-12x56 valolla ........... 197,00 3-10x44IR valolla ....................206,00 2,5-10x44AO Panther ........ 178,00 PT8-32x44 MD .........................290,00 STS 4-16x44 IR Tactical range valoristikolla................................................210,00 NS3-9x40AO 22, pienoiskiv. tähtäin matkarummuilla .........................160,00 AR3-12x44AG ilmakiv.kiik... 145,00 AR2-7x32 ilmakiv.kiik. ...........100,00 Harjoitteluun, Hämmerli AR20FT tarkkuusilmakivääri 4,5mm kertalaukaus, 300 bar ilmasäiliö, säätötukki, 7,5J, kokopituus 1009mm. 790,00 Saatavana myös Hämmerli CR20S tarkkuusilmakivääriä 88g CO2 säiliöllä, paino 4550g kokopituus 1142mm, säätötukki 590,00 Patruunatarjouksia: HUOM! 100 kpl hinta! PMC 308 win FMJ 147gr ......................70,- PMC 222 rem 50gr SP ........95,PMC 300 win mag 180gr SP ...............165,- PMC 270 win 150gr SP.... 140,PMC 375 H&H 17,5g Barnes ...............390,- PMC 223 rem 55gr...............45,Hull 12/70 haulikon patr no 4 tai no 5 teräsh................................................36,Hull 12/67 High Pheasant haulikoko no 6 lyijy .............................................55,Hull 12/67 Special Pigeon kyyhkyspatr haulikoko n6 lyijy.......................55,- UUTUU S! Desipesu lahtivajoille Desipesu lahtivajoille Varastossamme runsaasti käytettyjä urheilu­ ja metsästysaseita. Soita ja tilaa ilmainen lista, samalla saat Asetalon tuotekuvaston, tai vieraile sivuillamme www.asetalo.fi. Kysy kauppiaaltasi! Kotisivumme: www.asetalo.fi · E-mail: asetalo@asetalo.fi LIIKKEEMME AVOINNA MA-PE 9.00-17.00, LA 10.00-13.00 MAAHANTUONTI-, TUKKU-, POSTI- JA VÄHITTÄISMYYNTILIIKE o Verkk . www 24akhntti. er o kaup pa Eräkontti PL 32, 34801 VIRRAT. Puh. (03) 4755 371, fax (03) 4753 151 Eräkontti on Suomen Metsästäjäliiton ja sen piirien omistama yritys. ERÄKONTTI, Kinturinkuja 4, 11120 Riihimäki, p. 010 440 9410, www.erakontti. Metsästäjä l 4 l 2011 l 53
• Eija Nylander, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Pienriistasaalis 2010 Supikoiria metsästetään jo enemmän kuin metsäjäniksiä l Vuoden 2010 metsästystilastossa supikoirasaalis oli ensimmäistä kertaa suurempi ta- ja kalatalouden tutkimuslaitos kiittää kaikkia kyselyyn kuin metsäjänissaalis. Supikoiria metsästettiin vuonna 2009 ennätyksellisen paljon, vastanneita ja kysymyksiin paneutuneita metsästäjiä. Lisää eikä vuoden 2010 saalis, 164 000 kappaletta jäänyt paljoakaan sitä pienemmäksi. tietoa riistasaaliista voi lukea esimerkiksi internetistä osoitSen sijaan metsäjänissaalis, 159 000 kappaletta jäi huomattavasti edellisvuosien ta- teesta http://www.rktl.fi/tilastot/metsastystilastot/. Sieltä soa alhaisemmaksi. Niinpä supikoira nousi saalistilastossa metsäjäniksen ohi eniten löytyy myös linkki uusimpaan metsästystilastojulkaisuun. l pyydetyksi nisäkäslajiksi. Rusakkoja metsästettiin 89 000, eli saman verran kuin edellisenä vuonna. Kettuja ja minkkejä pyydettiin kumpaaTaulukko. kin runsaat 50 000 kappaletta. Pienriistasaalis ja pienriistaa Riistanhoitomaksun maksaa vuosittain yli saaliiksi 300 000 metsästäjää. Metsästyskyselyjen musaaneiden metsästäjien kaan joka vuosi noin joka neljäs metsästäjä pimäärä vuonna tää vapaavuoden metsästyksestä. Vuonna 2010 2010. metsällä kävi noin 230 000 henkilöä. Heistä 127 000 kävi hirvimetsällä ja 199 000 metsäsJänikset ti pienempiä riistaeläimiä. Noin kolme neljästä Metsäjänis 159200 49100 32 pienriistaa metsästäneestä sai saalista. Rusakko 89000 33700 22 Sorsastamassa kävi noin 104 000 metKani 1200 .. .. sästäjää. He ampuivat yhteensä runsaat puoTurkiseläimet li miljoonaa vesilintua. Siitä vähän yli puolet Supikoira 164200 36600 24 oli sinisorsia. Vuoden 2010 sinisorsasaalis, Minkki 54200 19200 13 Kettu 52700 21400 14 265 000 lintua, samoin kuin tavisaalis, 124 000 Näätä 25600 8600 6 pysyi edellisvuoden tasolla. Telkkiä ammuttiin Mäyrä 14000 5700 4 52 000 kappaletta, mikä on noin 10 000 lintua Majavat 6300 4400 3 enemmän kuin edellisvuonna. Haapanasaalis Piisami 5900 900 1 puolestaan laski 49 000:sta 39 000:een. Osa Orava 5300 2100 1 metsästettävistä vesilinnuista on luokiteltu vaaKärppä 2000 1400 1 rantuneiksi tai silmällä pidettäviksi, ja näiden Hilleri 600 300 0 lajien saaliit jäivätkin edellisvuosia pienemmikHanhet si. Erityisen suuri pudotus oli tukkasotkan kohMerihanhi 8900 2700 2 dalla, sen saalismäärän tipahtaessa edellisvuoKanadanhanhi 6200 2500 2 den runsaasta 6 000 linnusta tuhanteen vuonna Metsähanhi 5100 3300 2 Vesilinnut 2010. Myös metsähanhen saalismäärässä oli Sinisorsa 265400 60500 40 selvää laskua edellisvuoden lähes 8 000:sta Tavi ja heinätavi 124300 36800 24 5 000:een. Telkkä 52500 21200 14 Metsäkanalintuja metsästi 123 000 henkiHaapana 38500 14300 9 löä. Heidän saaliinsa koostui 171 000 teerestä, Alli 8000 1600 1 92 000 pyystä, 35 000 metsosta ja 8 000 rieJouhisorsa 7200 4200 3 kosta. Kaikkien metsäkanalintujen saalismäärät Haahka 5200 900 1 nousivat huomattavasti edellisvuoden ennätysIsokoskelo 5100 1500 1 alhaisista luvuista. Teeren kohdalla nousua oli Lapasorsa 4000 2500 2 70 %, pyyn yli 50 % ja metson yli 60 %. RiekTukkasotka 1400 1000 1 kosaaliissa nousua oli yli 80 %, mutta se jäi silti Tukkakoskelo 1100 600 0 Punasotka 900 500 0 erittäin pieneksi verrattuna aiempiin vuosiin. Metsäkanalinnut Sinisorsan jälkeen runsaslukuisin saalislintu Teeri 170600 63300 42 on sepelkyyhky. Sen saalismäärä, 232 000 kpl Pyy 92100 41600 27 oli sama kuin edellisenäkin vuotena. MetsästysMetso 35100 24900 16 kyselyssä kysyttiin varsinaisten riistaeläinten Riekko 8400 2500 2 ohella myös ammuttujen varisten, harakoiden Muut riistalinnut ja lokkien (harmaa- ja merilokki) määrää. Ne Sepelkyyhky 232100 26000 17 sijoittuvat saalismääriensä puolesta metsästysFasaani 35600 7700 5 tilaston kärkijoukkoihin. Variksia ammuttiin Lehtokurppa 4700 3300 2 viime vuonna noin 180 000, harakoita noin 100 Nokikana 600 300 0 000 ja lokkeja runsaat 30 000. Rauhoittamattomat Varis 182000 29100 19 Saalistiedot kerättiin metsästäjiltä postikyseHarakka 102400 20600 14 lyllä vuoden 2011 alussa. Otantaan valitusta 5 Kyyhkysaalis ­ nyt 232 000 lintua ­ pysyy jatkuvasti erittäin Lokit 33000 5500 4 suurena. 400 metsästäjästä 77 % vastasi kyselyyn. Riis54 l Metsästäjä l 4 l 2011 Hannu Huttu Saalista saaneiden osuus kaikista pienriistaa metsästäneistä, % Lajia saaliiksi saaneita Saalis, kpl
• HUIPPUMERKKIMME Nordis Oy täyttää 10 vuotta! Juhlavuoden kunniaksi: 20 kpl .308 Win Naturalis-patruunoita ja 20 kpl .308 Win FMJ-patruunoita yhteishintaan 75 ! Kampanjatuotteet löydät mm. seuraavista liikkeistä: AA-Production & Marketing Ace-Gun Oy Aholan Auto ja Urheilutarvike Ahti Huvila Oy Anon Ase ja Tukku Armoria Jyväskylä Ase- ja Optiikkahuolto H. Korhonen Ase ja Urheiluliike Patruuna Aseliike Rantanen Ky Asepaja M. Vuorela City Sport Oy Kemi City Sport Oy Rovaniemi Digimesta Oy E. Jylhä Ky Elmo Sport Kuusamo Erä+ Kuopio Oy Erä+ Oulu Oy Eräliike Riistamaa Oy Espoo Eräliike Riistamaa Oy Kouvola Eräloppi Oy Erämaailma Eräpori J. Sillankorva Forssan Ase ja Retkeily Green Trail Oy Halpa-Halli Juusolat Ky Häijään Urheilutarvike Ky Ilpon Katiska Intersport Savonlinna Intersport Sotkamo Intersport Tornio J. Kärkkäinen Oy Lahti J. Kärkkäinen Oy Oulu J. Kärkkäinen Oy Ylivieska Juvan Rauta ja Maatalous Oy Karhulan Ase ja Erä Karhunjälki Oy Kemiön Metsästyspuoti Kesport Alajärvi Kesport Iisalmi Kesport Ilomantsi Kesport Jalasjärvi Kesport Kauhajoki Kesport Äänekoski Kimmon Konepaja Oy Krono Järn KT-Sportcenter Kärkkäinen Express Oy Loimaan Asekellari Mantsin Rauta-Sport Laatikainen Ollin Erä ja Kalastus Ky Oy Carlson Joensuu Oy Carlson Kuopio Oy Carlson Mikkeli Oy Carlson Varkaus Oy Eräkontti Ab Printec Systems Oy Ltd Prisma Limingantulli Pääkkönen & Piirainen Oy Raimo Olkkonen Oy Rajan Ase Ky Rautia Erkinheimo Rautia Ranua Ruotsalainen Oy Schröder Oy Sepon Urheilu ja Patruuna Oy Sissos-Myymälä Oy Sportia Nurmes Sport'in Riskilä Suomi Ase Oy T:mi Heinolan Kontti Tiura-Uistin Ky Tukkimies Urheilu ja Lelu Oy Urheilu Koskimies & Kni Urheilu Pajala Oy Urheiluase Oy Wild Sport Finland Oy Ylöjärven Asetarvike Ämmän Erä-Urheilu Oy Katso täydellinen jälleenmyyjä-lista nettisivuiltamme! Tällä kupongilla 20 kpl LAPUA .308 Win Naturalisja 20 kpl FMJ -patruunoita yhteensä 75 . Nimi ______________________________ Email _____________________________ Puh. _______________________________ Tarjous on voimassa 31.10.2011 saakka. Täytä oheiseen kuponkiin yhteystietosi ja palauta se kauppiaalle. Kuponki oikeuttaa sinut lunastamaan juhlavuoden kuponkitarjouksen. Kaikkien kupongin palauttaneiden kesken arvotaan tuotepalkintoja. Nordic Distribution Oy Nordis PL 5, 62101 LAPUA www.nordis.fi Tarjous on voimassa 31.10.2011 saakka. Metsästäjä l 4 l 2011 l 55
• Nilla Aikio, Timo Eskola, Markus Pekkinen ja Ahti Putaala, Metsähallitus Metsähallitus kunnostaa riistan elinympäristöjä V 58 l Metsästäjä l 4 l 2011 Metsähallitus ennallistaa, kunnostaa ja tekee uusia elinympäristöjä riistalinnuille valtion mailla. Toiminta painottuu kituja joutomaakohteille, ja kunnostaminen tapahtuu metsätaloustoimenpiteiden yhteydessä. Alustavat tulokset ovat hyvin positiivisia - riista löytää kunnostetut alueet. l Valtion, yhtiöiden ja yksityisten mailla on useita satoja tuhansia hehtaareja kitu- ja joutomaa-alueita, joiden merkitystä riistalle voidaan parantaa kunnostustöiden avulla. Riistan elinympäristöjen ennallistaminen lisää luonnon monimuotoisuutta laajemminkin. Potentiaalisia, jopa vähäisin kustannuksin toteutettavia riistan elinympäristöjen kunnostuskohteita ovat mm. ojitustoiminnan johdosta kuivuneet kosteikot ja puronvarsikorvet, entiset turvesuot, kalan kasvatukseen käytetyt luonnonravintolammikot sekä majavatulvikot. Riistalle kunnostetuista tai uusina kohteina perustetuista kosteikoista on muutakin hyötyä. Riistakosteikot tuovat ihmissilmää miellyttävää maisemallista vaihtelua, lisäävät virkistyskäytön mahdollisuuksia ja toimivat kuivan ajan vesivarastoina sekä tulvahuippujen tasaajina. Metsätalouden ydintoimintojen yhteydessä suunnitellut ja toteutetut kosteikot ja ennallistetut suot voidaan mainiosti hyödyntää myös metsätalouden vesiensuojelussa. Kustannustehokas toimintamalli tuo tulosta Riistan elinympäristöjen kunnostaminen alkoi kaksivuotisena hankkeena vuonna 2007. Hankkeen päätyttyä Vesi virtaa taas Yli-Iin rajapuron korven vanhassa purouomassa. Kohde kunnostettiin riistalintujen elinympäristönä. Timo Eskola
• Metsähallituksen eräpalveluihin rekrytoitiin kolme vakinaista riistan hoitoon päätoimisesti keskittyvää eräsuunnittelijaa: Nilla Aikio Lapin alueelle, Timo Eskola Pohjanmaan ja Kainuun alueelle sekä Markus Pekkinen Etelä-Suomen alueelle. Riistan elinympäristöjen kunnostamisesta tuli osa Metsähallituksen normaalia toimintaa ja sitä on kehitetty edelleen eräpalvelujen ja metsätalouden yhteistyönä. Sopivien kunnostuskohteiden kartoittaminen ja suunnittelu toteutuu nyt osana metsätalouden muuta työtä. Riistan elinympäristöjen hoidon ja metsätaloustöiden samanaikaisella suunnittelulla ja toteutuksella saavutetaan merkittävää kustannussäästöä ja tehokkuutta riistan elinympäristöjen hoidossa. Pienemmät elinympäristöjen hoitokohteet eivät aiheuta juuri lisäkustannuksia metsätalouden toiminnalle. Isompien kohteiden toteutuksen aiheuttamat lisäkustannukset katetaan metsästäjien maksamista metsästyslupatuloista, jotka näin palautuvat suoraan riistakantojen hoitoon metsästysalueille. Riistan elinympäristöjen kunnostus on käynnistynyt valtion mailla tehokkaasti. Metsähallituksen talousmetsien alueilla oli viime vuoden loppuun mennessä ennallistettu 1480 ha soita riekolle ja metsähanhelle, rakennettu yli 20 pinta-alaltaan 0,5 - 30 ha vesilintukosteikkoa, kunnostettu 60 ha pienialaisia kangasmaiden kosteikkopainaumia sekä yksi 10 hehtaarin ojanvarsikorpi. Vaikka tässä vaiheessa yksittäisinä lukuina määrät tuntuvat pieniltä, joka vuosi toistettuna pinta-aloilla alkaa olla merkitystä. Unohtaa ei pidä suojelualueidenkaan ennallistamistoimia. Esimerkiksi yli 16 000 valtion suojelualueiden suohehtaarin ennallistamisella on ollut suotuisa vaikutus paitsi luonnon monimuotoisuudelle, niin varmasti myös monen paikallisen riekon ja metsähanhen pesimäkannan säilymiselle. Ennallistetut suot kelpaavat riekolle Riekkojen elinmahdollisuuksia havumetsäalueen soilla tuetaan soidin- ja pesimäsoiden ennallistamisen avulla. Ennallistamiskohteilta poistetaan ojituksesta hyötynyt ja sen jälkeen kasvanut puusto. Suon vesitalouden ja suokasvien palautumista edistetään täyttämällä tai patoamalla ojia. Soiden ennallistamisen yhteydessä muodostuvat allikot lisäävät myös vesilintujen viihtyvyyttä kohteilla. Riekkosoiden ennallistaminen valtion talousmetsien alueilla aloitettiin vuonna 2007. Ennallistamisen tulokset ovat olleet hyvin rohkaisevia, sillä riekko näyttää kelpuuttavan ennallis- tamisalueet jo heti seuraavana keväänä reviirikseen. Tupasvillan runsastumisen vuoksi ennallistetut suokuviot näyttävät olevan kaikelle riistalle haluttuja ravintokohteita. Sievin Maijannevalle kunnostettiin riekkosuo n. 170 hehtaarin laajuisena. Kohteen riekkokanta inventoitiin reviirikartoituksin huhtikuussa 2009, jolloin ennallistettavalta alueelta ja sen lähiympäristöstä löytyi yhteensä seitsemän riekkoreviiriä. Reviireistä neljä sijaitsi kunnostettavaksi suunnitellulla suoalueella. Ennallistamistöiden jälkeen seuraavana keväänä samalla suoalueellla oli 12 riekkoreviiriä, joista peräti 11 ennallistetuilla alueilla! Orastinsuon turvetuotantoalueesta Yli-Iissä rakennettiin 28 hehtaarin lintukosteikko. Vedenpintaa säätelevä pohjapato näkyy kuvan oikeassa alakulmassa Vesilintukosteikkoja monenlaisiin kohteisiin Vesilintukosteikkojen perustaminen on valtion talousmetsien alueilla ensisijaisesti kohdistettu paikkoihin, joissa ihmistoiminta on kohteen vesitaloutta jo Suunnittelumetsuri Jaakko Mikkonen tutkailee riekkosuon ennallistamisen yhteydessä täytettävää ojaa Kuhmon Rytin alueella. Samalla laajennetaan taustalla näkyvää osittain kuivunutta kosteikkoa. Metsästäjä l 4 l 2011 l 59 Timo Eskola Ahti Putaala
• Aiemmin kalankasvatukseen käytetystä Kittilän Latvajärvestä kunnostettiin 30 hehtaarin, vesisyvyydeltään vaihteleva lintukosteikko. aiemmin muuttanut. Tällaisia kohteita ovat mm. metsätalouden toiminnan vuoksi kuivaneet kosteikot, turvetuotannosta poistuneet suot ja vanhat kalakasvatuslammikot. Etenkin Pohjois-Suomessa vesilintukosteikon perustamisessa on hyödynnetty kalankasvatuskäytöstä poistettuja luonnonravintolammikoita. Kittilän Latvajärvessä kalankasvatus lopetettiin yli kymmenen vuotta sitten. Vedenpinta laski pysyvästi. Veden lisäksi alueelta kaikkosivat myös vesilinnut. Alueen ominaispiirteet ja vesilintujen elinympäristövaatimukset huomioiden lammen vedenpintaa nostettiin, jolloin saatiin aikaiseksi noin 30 hehtaarin, vesisyvyydeltään vaihteleva kosteikkoalue. Latvajärvessä vesilintujen elinympäristöä parannettiin pelkästään vedenpintaa nostamalla, joten kustannukset jäivät saavutettuun hyötyyn nähden pieniksi. Kunnostuksen jälkeiset vesilintulaskennat osoittavat alueen palautuneen merkittäväksi lintukosteikoksi. Tesoman erämiesten aloitteesta Metsähallitus rakensi kaksi kosteikkoa Vahojärvelle. Kosteikolle löytyi luontainen paikka metsämaan notkosta, jonka pohjalla kulkeva puro oli aikanaan perattu. Puuston poiston jälkeen vesi nostettiin patoamalla kasvillisuuden päälle. Näin saatiin aikaan kaksi matalaa, loivarantaista kosteikkoa, yhteispintaalaltaan noin kaksi hehtaaria. "Kosteikon positiiviset vaikutukset heijastuvat myös laajemmalle alueelle", kertoo Miikka Reiman, yksi Tesoman erämiesten jäsenistä. Lähialueen pikkulammet ja järvet ovat saaneet uusiksi asukeikseen lisää vesilintupareja. Etenkin heinä- sorsien määrä ympäristössä lisääntyi kosteikon perustamisen jälkeen. Metsästysseura kontrolloi alueen pienpetojen määrää ja turvaa täten osaltaan kosteikon hyvän vesilintutuoton. pitäen. Näin saatiin aikaan onnistunut elinympäristö sekä metsäkanalinnuille että vesilinnuille. Vaikutuksia seurataan Tehtyjen kunnostustoimien vaikutuksia riistalajistoon seurataan kohteilla suunnitellusti. Vaikutusten seurantojen kautta saadaan vertailutietoa erilaisten kohteiden ja toteutustapojen välillä. Seurantojen tuloksia voidaan siten käyttää hyödyksi kustannustehokkaiden kohteiden ja toteutustapojen valinnassa ja toiminnan edelleen kehittämisessä. Riekkosuokohteina ennallistetuilla suokuvioilla ja ympäröivillä suoalueilla on kartoitettu riekkojen keväiset elinpiirit huhtikuussa. Riekkokukkojen elinpiirit saadaan tehokkaasti selvitettyä soittamalla riekon ääntä nauhalta, jolloin reviiriään puolustava kukko kiirehtii yleensä oitis vastaamaan, kunhan kartoitus vain tehdään juuri oikeaan aikaan keväästä ja päivästä. Rakennettujen vesilintukosteikkojen tuottavuutta ja kehittymistä seurataan vesilintulaskentojen, vesihyönteisten ja muiden selkärangattomien inventointien sekä kasvillisuuskartoitusten avulla. Vesilintukosteikkojen seurannoista päävastuun kantaa Helsingin yliopiston metsätieteiden laitos, missä seurantaaineistot hyödynnetään väitöskirjan aineistona. Vesilinnut lasketaan kohteilla viidesti kesässä. Seurannat ovat osoittaneet, että vesilinnut löytävät uudet pesimäympäristöt nopeasti, ja poikueita on uusilla kosteikoilla havaittu jo perustamista seuraavana kesänä. Katseet kohti korpia Korvet ovat metsolle ja yleisemmin muillekin kanalintujen poikueille tärkeitä elinympäristöjä. Luonnontilaiset ja luonnontilaisen kaltaiset puronvarsimetsät ovat metsälain 10 §:n tarkoittamia erityisen tärkeitä elinympäristöjä, joiden ominaispiirteet tulee lain mukaan säilyttää kaikessa toiminnassa. Useiden ojanvarsikorpien luonnontilaisuutta on mahdollista ennallistaa vesitaloutta palauttamalla. Korpien kunnostaminen vaatii aina huolellisen tapauskohtaisen suunnittelun ja toteutuksen. Korpien kunnostamisen pilottikohteena ennallistettiin vuonna 2009 YliIissä Rajapuron korpi. Korpea kuivattavien ojien vedet ohjattiin kulkemaan takaisin luontaiseen purouomaan. Samassa yhteydessä korven molempiin päihin rakennettiin kaksi metsätalouden ojitusvesiä selkeyttävää laskeutusallasta. Laskeutusaltaiden rantojen ja pohjan muotoilu suunniteltiin erityisesti vesilintujen tarpeita silmällä m la sko oE Tämä riekkokukko Kuhmossa otti ennallistamiskohteen kevätreviirikseen jo heti puuston raivauksen jälkeen. Ti Riista huomioidaan osana talousmetsien hoitoa Kuten olemme tässä sanoin ja kuvin tuoneet esille, kitu- ja joutomailla voidaan tehdä paljon riistan hyväksi. Hyvin monen metsäisen riistalajimme tulevaisuuden kannalta on kuitenkin ratkaisevaa lopulta se, kuinka riista huomioidaan talousmetsien hoidossa. Metsähallituksessa on parhaillaan valmistumassa uusi metsätalouden ympäristöopas, jossa riistan, erityisesti metsäkanalintujen elinympäristöjen ja elinmahdollisuuksien säilyminen huomioidaan entistä paremmin. Tähän pääset tutustumaan lähemmin Metsästäjä -lehden seuraavassa numerossa. l 60 l Metsästäjä l 4 l 2011 Nilla Aikio
• Vuokramies kunnostaa elinympäristöjä Kivinevalla n Riistan elinympäristöjä voidaan kunnostaa myös metsästykseen vuokratuilla alueilla. Metsähallitus on vuokrannut Kärsämäellä Miiluranta-Sydänmaan Metsästysseura ry:lle maa-alueen, josta yksi osa on Kivinevan suoalue. Metsästysseura otti yhteyttä keväällä 2010 Metsähallituksen eräsuunnittelija Timo Eskolaan ja siitä käynnistyi yhteinen suunnittelu n. 24 hehtaarin laajuisen suoalueen ennallistamiseksi. Metsähallituksen metsätalouden suunnittelija Matti Myllylä suunnitteli kohteen ennallistamisen. Varsinaisen ennallistamistyön eli kohteen puuston poiston, kohteen raivauksen ja ojien patoamisen toteutti Miiluranta-Sydänmaan Metsästysseura ry seuran omilla varoilla Jorma Seppälän johdolla kevättalvella 2011. Seuraa avusti pienellä summalla myös Kärsämäen riistanhoitoyhdistys. Kuluneena keväänä kohteella tehtiin lähtötilannekartoitus riekon osalta. Inventoinnissa alueelta löytyi kaksi riekkoreviiriä, joten edellytykset riekkokannan kehittymiselle ovat olemassa. Kivinevan suoalueeseen rajoittuu myös metsästysseuran kunnostama hyvin toimiva vesilintukosteikko. Näin Kivinevalle kehittyy monipuolinen riistakohde Metsähallituksen ja vuokramiehen yhteistyön tuloksena Kivineva ennen ennallistamista. Jorma Seppälä tarkastelee Kivinevan ennallistamistyön tulosta. LIITY JÄSENEKSI SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITON UUDENMAAN PIIRI ry Suomen Metsästäjäliitto ry on Suomen suurin metsästäjien etujärjestö, johon kuuluu yli 150 000 jäsentä. Jäsenmaksuun sisältyy: Jahti lehden vuosikerta · Muut piirin palvelut, koulutus · Osallistumisoikeus kilpailu ym. toimintaan. Tutustu piirin toimintaan kotisivuiltamme: www.metsastajaliitto. /uusimaa Metsästäjä l 4 l 2011 l 61
• Eräaatoksia valtion mailta Aivan kansalaisia varten Suomalaiset ovat eränkäyntikansaa. Emme ole tiettävästi laskeutuneet puusta myöhemmin kuin muutkaan, mutta vahva ja käytännönläheinen sidos luontoon on säilynyt. n Valtion omistuksessa ja Metsähallituksen hallinnassa olevilta alueilta löytyy luonnon kansallisaarteita, joissa hienot maisemat, erämaisuus ja hyvät palvelut kohtaavat. Jotkut alueet ovat metsätalouskäytössä ja toiset eriasteisen suojelun tai käyttörajoitusten piirissä. Mutta yhtä kaikki, ne ovat kansalaisia varten, ja kiinnostus niitä kohtaan tuntuu säilyvän ja kasvavan. Siksi niitä on hoidettava vastuullisesti. Valtion maiden metsästyksen järjestelyillä ei tavoitella liikevoittoja. Keskeisin tavoite on, että eräpalvelut tuotetaan hyvin ja kestävästi. Toiminta on omakustanteista. Jos lupatuloja liikenee, niitä käytetään riistan elinympäristöjen ­ vaikkapa riekon tai metsähanhen ­ hyväksi. Kansalaisten palvelu ei ole yksinkertaista, koska ihmisten tarpeet vaihtelevat. Yksi haluaa erämaahan omatoimisesti, toinen odottaa neuvoja ja kolmas vaatii jo opastusta. Saalistakuuta ei anneta, mutta elämys taataan. Se voi olla veteen pulahdus tai eksyminen, metso repussa, rauha ja hiljaisuus ­ mitä kullekin. Jotkut alueet vetävät kuin magneetit ja lupien haku ruuhkautuu. Niin käy tänäkin vuonna. Kun kaikki eivät saa lupia, moitteita tulee. Mutta jos saisivat, moitteita tulisi vielä enemmän. Kuka haluaa kulkea metsällä jatkuvasti muita väistellen? Markkinatalouskaan ei toimi Metsähallituksen metsästyslupajärjestelyissä, vaan kaikki ovat tasa-arvoisessa asemassa. Vaikutelma on varmaankin jäykkä ja byrokraattinen, mutta on se tylyn oikeudenmukainen. Luvat kiintiöidään ja pistetään ennakkoilmoituksen mukaiseen jakeluun. Lupien hinnatkin määrätään asetuksella. Kaikesta huolimatta: edestä pärähtävä riekkoparvi tai kiihkeä haukku erämaassa saa veren kiertämään ja aikaan väkevän tunteen. Me tarvitsemme elämyksiä. Kuuntelemme herkällä korvalla kansalaisten monitahoisia odotuksia ja kehitämme palvelujamme niin, että mahdollisimman moni pääsisi elämyksiin kiinni. Luonto vaikuttaa meihin voimallisesti. Nykyään puhutaan ekosysteemipalveluista. Tällä hienolla termillä halutaan kuvata niitä palveluksia, mitä luonto meille tarjoaa. Sehän ei tarjoa muuta kuin kaiken aineellisen elämän! Elämykset saamme kaupan päälle. Ne virkistävät, antavat voimaa ja terveyttä. Metsästys nostaa jännityksen ja kiihtymyksen pintaan, mikä on varmasti evoluution tuotos. Ilman adrenaliinin kiihdyttävää ja endorfiinin mielihyvää tuottavaa vaikutusta olisi moni perhe jäänyt menneisyyden hämärässä ruokkimatta. Nykyään elämys ajaa saaliin edelle, mutta on saaliilla edelleen merkitystä. Jotain primitiivistä, selittämättömän viehättävää metsästyksessä ja kalastuksessa on. Metsästäjille on ominaista myös jatkuva huoli riistakannoista. Monta kertaa riista-asioissa on maailmanloppua ennusteltu, mutta ei sitä vieläkään ole tullut. Luonto korjaa jälkiämme minkä ehtii. Kunhan vaan jaksaisimme olla kohtuullisia ja vastuullisia. Kevään soitimet lupasivat ainakin kanalinnustajille hyvää, luonto kuhisi ja pulisi niin, että korviin koski. Jukka Bisi, erätalouspäällikkö 62 l Metsästäjä l 4 l 2011
• Uusi Gator! John Deere XUV 855D 15000 UUTTA · Agressiivinen muotoilu · Hiljaisempi · Tehokkaammat levyjarrut · Tilavampi uusi Deluxe-lava · Entistä suurempi joustovara · Suljettu voimansiirto, kahluusyvyys yli 50 cm alv 0% Unohtumattomien eräelämysten äärellä Raikas luonto on paratiisi omalle eräharrastuksellesi. Karista arjen pölyt ja koe aito eräelämys. Villin Pohjolan kautta saat Metsähallituksen metsästys- ja kalastuslupien lisäksi lupia yhteismetsien metsästysaluelle. Vaihtelua jahtiharrastuksiin tarjoaa mahdollisuus latvalinnustukseen Ruotsissa. Villi Pohjola tarjoaa noin 500 laadukkaan vuokrakämpän valikoiman ympäri Suomen. Valitse eräharrastuksesi tukikohdaksi sopiva jahti- tai kalakämppä netistä. Varaa luvat ja kämppälomasi netistä: Villipohjola.fi, puhelimitse tai sähköpostilla. Ota yhteyttä myyntipalveluumme: Yksityisasiakkaat p. 0203 44122 (lankap. 8,28 snt + 7 snt/min, matkap. 8,28 snt + 17 snt/min) villipohjola@villipohjola.fi www.agrimarket.fi www.deere.fi Ryhmäasiakkaat p. 0205 64 4333 (lankap. 8,28 snt + 7 snt/min, matkap. 8,28 snt + 17 snt/min) business@villipohjola.fi Metsästäjä l 4 l 2011 l 63
• Jani Körhämö, projektipäällikkö, Suomen riistakeskus Hirvikannan hoitosuunnitelmaan mahdollisuus vaikuttaa M Hannu Huttu Suomen riistakeskus valmistelee parhaillaan hirvikannan hoitosuunnitelmaa, jonka avulla pyritään kokoamaan ja sovittamaan yhteen eri hirveen liittyvien tahojen näkemyksiä ja tavoitteita. Suunnitelman avulla linjataan tulevan hirvikannan hoidon suuntaviivat. Hirveen liittyvät intressitahot kutsutaan alueittain koolle ensi syksynä. Myös kaikilla muilla on mahdollisuus vaikuttaa hoitosuunnitelmaan vastaamalla syksyllä hoitosuunnitelmaa koskevaan sähköiseen kyselyyn. 64 l Metsästäjä l 4 l 2011
• M l Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut Suomen riistakeskuksen tavoitteeksi valmistella hirvikannan hoitosuunnitelma. Kyseessä on strategisen tason suunnitelma, jolla linjataan hirvikannan hoidon suuntaviivoja tulevaisuudessa. Maa- ja metsätalousministeriö on asettanut valmistelulle tavoitteita projektin ohjausryhmän nimeämisen yhteydessä. Niiden mukaan hoitosuunnitelman valmistelussa on otettava huomioon paikalliset olosuhteet sekä alueelliset toimijat ja valtakunnalliset intressitahot ja tarjottava näille mahdollisuus osallistua suunnitelman laatimiseen. Hoitosuunnitelman valmistelussa tulee lisäksi hyödyntää valtakunnallisen ja alueellisten riistaneuvostojen jäsenten asiantuntemusta. Alueellisten riistaneuvostojen jäseninä ovat riistanhoitoyhdistysten asettamien jäsenten lisäksi edustajat maakuntaliitoista, ely-keskuksista, metsäkeskuksista sekä maanomistajajärjestöistä. Valtakunnallisen riistaneuvoston kokoonpanossa sidostahojen edustus on vieläkin laajempi. Lisäksi ministeriön asettamien tavoitteiden mukaan hirvikannan hoitosuunnitelman laatimisessa tulee erityisesti kiinnittää huomiota siihen, miten hirvikannan hoidon tavoitteiden asettamista olisi mahdollista kehittää alueellisella tasolla laajemmin eri intressejä huomioon ottaen. Lisäksi erityistä huomiota on kiinnitettävä siihen, miten hirvikannan hoito on sovitettavissa yhteen runsastuneiden suurpetokantojen hoidon kanssa. Hirvikannan hoidossa on nyt vaikuttamisen paikka. vattu enimmillään jopa yli viidellä miljoonalla eurolla vuodessa. Tämäkin mittari on sikäli puutteellinen, että kaikki metsävahingot eivät korvaussummissa näy, kenties vain jäävuoren huippu. Viimeiset kymmenkunta vuotta ovat olleet maasuurpetojen paluun aikaa, kun petojen kannat ovat kasvaneet ja levittäytyneet käytännössä koko maahan. Suurpedoistamme ainakin susi ja karhu elävät vahvasti vuorovaikutuksessa hirven kanssa, jolloin myös suurpetojen ja hirven kannanhoidon linjauksilla on vaikutuksia toisiinsa. Hirvi on vahvistanut ja säilyttänyt asemansa yhteiskunnallisessa keskustelussa, ja hirvikannan hoitoa koskevat näkemykset ja tavoitteet vaihtelevat katselukulmasta riippuen. Hoitosuunnitelman tavoitteena ja samalla haasteena on pyrkiä sovittamaan tavoitteita yhteen ja löytämään hirvikannan hoitoon linjauksia, joiden kanssa saavutetaan "yhteiskuntarauha" mahdollisimman hyvin. Keskustelun ytimessä olevat kysymykset noussevat esille myös tulevissa sidosryhmätilaisuuksissa. Mikä on sopiva määrä hirviä? Voidaanko tavoitteita asettaa myös muutoin kuin hirvitiheytenä ja puhua esimerkiksi tietystä vahinkotasosta? Kenen tulee voida osallistua hirvikannan hoitoa koskevaan tavoiteasetteluun? Tuleeko hirvitavoitteista päättää aluetasolla ja millaisella menettelyllä? Onko hirvikannan hoidossa tarvittava tieto riittävää ja oikeassa muodossa? Onko nykyinen kannansäätelyjärjestelmä käyttökelvoton vai selvitäänkö pikkuviilauksin? Sikäli kun asioihin ollaan tyytymättömiä, pyritään myös löytämään parempia vaihtoehtoja. Hirvikannan hoidossa on nyt vaikuttamisen paikka. vostojen koolle kutsumissa sidosryhmätilaisuuksissa, joita järjestetään jokaisen Suomen riistakeskuksen aluetoimiston alueella kahteen kertaan hankkeen aikana. Tulevana syksynä alueelliset riistaneuvostot kutsuvat sidosryhmät koolle syys­lokakuun aikana. Aluksi tilaisuuksissa kuullaan taustoittavat alustukset, joissa tehdään katsaus alueen hirvikannan kehitykseen sekä vahinkotilanteeseen ja hirvenmetsästykseen. Pääosan tilaisuuksien ohjelmasta muodostaa yhteinen työskentely hoitosuunnitelmaan liittyvien kysymysten parissa. Alueelliset riistaneuvostot ovat kokouksissaan päättäneet alueellisesti kutsuttavista tahoista ja niihin ollaan yhteydessä hoitosuunnitelmaprojektin toimesta elokuun alussa. Hoitosuunnitelmaprojekti netissä Suomen riistakeskuksen tehtävänä on riistaeläinlajeja tai niiden elinympäristöjen hoitoa koskevien hoitosuunnitelmien valmistelu, laatiminen ja päivittäminen. Riistakeskuksen internetsivuilla osoitteessa www.riista.fi/hoitosuunnitelmat on avattu oma osio hoitosuunnitelmille ja tavoitteena on viestiä eri hoitosuunnitelmien valmistelusta sivujen kautta sekä tarjota mahdollisuuksia vaikuttaa kulloinkin valmisteilla oleviin hoitosuunnitelmiin esimerkiksi sähköisten kyselyiden avulla. Hoitosuunnitelmasivuilla tarjotaan tietoa ajankohtaisista hoitosuunnitelmaprojekteista ja niiden valmisteluvaiheista. Hirvikannan hoitosuunnitelma toimii pilottiprojektina, ja perustietoja projektin etenemisestä saa hoitosuunnitelmasivuilta. Sivujen kautta tarjotaan myös mahdollisuus vaikuttaa suunnitelman laatimiseen. Elokuun puolivälistä alkaen on mahdollista vastata hoitosuunnitelman valmisteluun liittyvään sähköiseen kyselyyn, joka on tarkoitettu kaikille kansalaisille. Kyselyyn toivotaan runsaasti vastaajia, jotta hirvikannan hoitoon liittyviä näkemyksiä saadaan kartoitettua mahdollisimman laajasti. l Haasteena tavoitteiden yhteensovittaminen Hirvikannan hoidolla ja metsästyksellä on Suomessa pitkä tausta. Nykyisenkaltaisen hirvenmetsästys- ja kannansäätelykulttuurin voinee katsoa alkaneen 1970-luvulla, kun hirvikanta ja hirvisaalis kasvoivat nopeasti kertaluokkaa menneitä vuosikymmeniä korkeammiksi. Hirvenmetsästyksestä on tullut merkittävä osa suomalaista riistataloutta, ja vuosittain hirven saalisarvo kohoaa pelkästään liha-arvolla mitattuna useisiin kymmeniin miljooniin euroihin. Lisäksi metsästyksestä saadaan virkistyshyötyjä, joiden arvo kohonnee saalisarvoakin suuremmaksi. Hyötyjen vastapainona vaakakupissa ovat hirven aiheuttamat vahingot. Tieliikenteessä hirvieläinonnettomuuksia on viime vuosina tapahtunut noin puolitoistatuhatta vuosittain ja aineellisten vahinkojen lisäksi osassa onnettomuuksia koetaan myös henkilövahinkoja. Metsätaloudelle aiheutuvia hirvien aiheuttamia vahinkoja on kor- Alueelliset riistaneuvostot kutsuvat koolle sidosryhmiä Hoitosuunnitelmien valmistelussa tärkeässä asemassa on avoin valmisteluprosessi, jossa tarjotaan osallistumisja vaikuttamismahdollisuuksia niille tahoille, joilla on kohdelajin kannan hoitoon liittyviä tarpeita ja tavoitteita. Hirveen ja hirvikannan hoitoon eri tavoin liittyville intressiryhmille tarjotaan mahdollisuus osallistua hoitosuunnitelman laatimiseen alueellisten riistaneu- Vaikuta hirvikannan hoitosuunnitelmaan vastaamalla kyselyyn 15.8. alkaen osoitteessa www.riista.fi/ hoitosuunnitelmat Metsästäjä l 4 l 2011 l 65
• 1 Ilpo Kojola1, Pjotr Danilov2, Kalevi Heikura3, Juri Kurhinen1, Samuli Heikkinen1, Vladimir Belkin2, Valeri Efimov4, Sergei Kochanov5, A. Korolev5, Jyrki Pusenius1 & Viktor Mamontov4 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, 2Karjalan Tutkimuskeskuksen Biologian Instituutti, Petroskoi, 3Oulun yliopiston Eläinmuseo, 4BiologinenTutkimusinstituutti, Arkangeli, 5 Komin Tutkimuskeskuksen Biologian Instituutti, Syktyvkar Metsäpeura tarvitsee tutkimusta ja suojelua E 66 l Metsästäjä l 4 l 2011 Suomenselän naaraita vasoineen. l Euroopassa elää vain noin 9 000 -10 000 metsäpeuraa. Lukumäärät ovat vähentyneet ja esiintymisalueet supistuneet jo 1800-luvulta lähtien. Aiempi yhtenäinen levinneisyysalue on pirstoutunut 21 esiintymäksi. Samaan aikaan on taantunut myös Kanadassa elelevä metsäpeura, metsäkaribu. Peuran katoamiseen on useita syitä, joiden keskinäinen merkitys lienee yhteydessä sekä ajanjaksoon että tarkasteltavaan alueeseen. Kainuussa vasojen säilyvyys on heikko. Karjalan ja Suomenselän kanta vakaa Suomen helikopterilaskennoissa tavattiin viime talvena 1900 metsäpeuraa, joista 800 Kainuussa ja 1100 Suomenselällä. Kainuun lähihistoriaa luonnehtii 1960-luvulla alkanut paluu Venäjän Karjalasta ja paluun jälkeen tasaisesti runsastunut kanta, joka saavutti lakipisteensä kymmenen vuotta sitten. Kainuun peurojen lukumäärä oli suurimmillaan vuonna 2001, jolloin kopterilennoilla havaittiin 1700 yksilöä. Tämän jälkeen kanta pienentyi lähes romahtaen ja oli vuonna 2005 vain noin tuhat yksilöä. Sittemmin lukumäärät ovat vähentyneet hitaammin. Tämän vuoden laskennassa tavattiin 800 peuraa. Riistakeskus Kainuun ja RKTL:n keräämä aineisto osoittaa kesäisen vasakadon olevan niin suurta, ettei peurakannan runsastuminen ole tällä hetkellä todennäköistä. Palautusistutuksesta alkunsa saanut Suomenselän metsäpeurakanta vahvistui kahden ensimmäisen vuosikymmenen ajan nopeasti, mutta sittemmin lukumäärä on ehtinyt pysytellä jo lähes kymmenen vuotta nykyisessä, noin tuhannen yksilön runsaudessa. Suomenselällä vasojen säilyvyys on selvästi parempi kuin Kainuussa, joten kannan pienenemisen uhka on siellä vähäisempi. Venäjän Karjalassa arvioidaan esiintyvän 3 000 metsäpeuraa. Kanta on vakiintunut mainitulle tasolle 90-luvulle ajoittuneen romahduksen jälkeen. Karjalassa oli vain 2 000 peuraa 1950-luvun lopulla, mutta jo 1960-luvun puolenvälin seutuvilla lukumäärä oli kohonnut 3 000:een. Tähän populaation kasvun ajankohtaan ajoittuu metsäpeuran paluu rajan takaa Kainuuseen. Karjalassa peurojen määrä kasvoi 70-luvulla 6 500:aan, ja säilyi tällä tasolla 80-luvun loppupuolelle saakka. Seuraavan vuosikymmenen alkuun osuvaan alamäkeen yhdistyy myös esiintymisalueen etelärajan vetäytyminen aiempaa pohjoisemmaksi. Ilpo Kojola Ilpo Kojola
• Euroopan metsäpeurakartta. Arkangelin ja Komin metsäpeurat vähentymässä Sekä Arkangelin että Komin metsäpeurakannat ovat pienentymässä. Arkangelin peurakannaksi arvioidaan 2 000 - 2 500 yksilöä. Peuroja tavataan viidellä erillisellä alueella, joista laajin ulottuu itäisen naapurin, Komin tasavallan puolelle. Tämän pohjoisimman alueen peurat eivät kuitenkaan välttämättä ole puhtaita metsäpeuroja, vaan varsinaisten metsäpeurojen määrä Arkangelissa saattaa olla pienempi kuin mainittu runsaat 2 000. Komin tasavallan metsäpeurakannaksi oletetaan 3 000 ­ 3 500 yksilöä. Komin metsäpeurat keskittyvät alueen itäosiin, Ural -vuoriston tuntumaan. Metsästys loppunut Metsäpeuran metsästys loppui Kainuussa vuonna 2002, jolloin oli nähtävissä ensimmäiset merkit kannan kääntymisestä lasku-uralle. Pyynti kiellettiin samana vuonna myös Venäjän Karjalassa, Arkangelissa ja Komissa. Suomenselällä pyyntilupien määrää on viime vuosina leikattu voimakkaasti. Metsäpeuran ahdinko on noteerattu myös suojeluasiakirjoissa. Peura on listattu sekä Venäjän Karjalassa että Komin tasavallassa nk. punaiseen kirjaan, joka luettelee vaarantuneet eläinlajit. Suomessa vuonna 2008 laaditussa metsäpeurakannan hoitosuunnitelmassa on tavoitteena kannan huomattava voimistaminen. Tutkimuksella suuret haasteet Eurooppalaisen metsäpeuran ahdingon lievittämistä hankaloittaa avoimien kysymysten suuri määrä. Syiden selvittämisen oheen tulisi tavoitteeksi ottaa myös yhdenmukaiset ja vertailukelpoi- set kannanseurantamenetelmät Suomenselältä Uralille. Metsäpeuran ja kanadalaisen metsäkaribun vähenemisen taustalla on oletettu olevan mm. suurpetojen runsastuminen ja elinympäristön heikkeneminen. Joillakin alueilla näyttää ongelmana olevan myös laiton pyynti. Kainuun metsäpeurojen kesälaitu*kirjoitus on mukailtu lyhennelmä julkaisusta milla elelee tiheä karhu- ja susikanta, "Current status of wild forest reindeer in ilveksiä on ollut runsaammin lähinnä Europe", joka ilmestyy Ystävyydenpuiston 20 ­vuotisseminaarijulkaisussa. peurojen talvehtimisalueilla. Kainuun peurojen määrä ja vasatuotanto alenivat jyrkästi samaan aikaan kun peura-alueen Euroopan metsäpeuratilanne. susikanta moninkertaistui 2000-luvun alkuAlue Arvioitu Kehityssuunta lukumäärä puolella. Eri suurpetojen Suomenselkä 1 100 vakaa roolista on kuitenkin Kainuu 800 vähenevä ennenaikaista tehdä johVenäjän Karjala 3 000 vakaa topäätöksiä, sillä karhun, Arkangeli 2 000 ­ 2 500 vähenevä ahman ja ilveksen merkiKomi 3 000 ­ 3 500 vähenevä tyksestä tiedetään erittäin vähän. Venäjän Karjalassa on runsaasti karhuja, mutta ilveskanta on vastaavasti harva. Suomen vähälukuisin suurpeto, ahma, elelee useamman kymmenen yksilön kantana Kainuussa, eikä sitäkään voi pohdinnoissa unohtaa. Brittiläisessä Kolumbiassa merkittiin joku vuosi sitten vastasyntyneitä metsäkaribun vasoja nk. kuolevuuslähettimillä, ja ahma osoittautui kyseisessä tutkimuksessa merkittävimmäksi vasojen verottajaksi. Elinympäristön mahdollinen muuttuminen metsäpeuralle epäedulliseksi on monisyinen kysymys. Ihanneympäristöä peuralle ovat vanhat metsät ja ojittamattomat suot, mutta tavallinen talousmetsäkin sopii asuma-alueeksi. Metsätalouden aikaansaama elinympäristön pirstoutuminen saattaa kuitenkin voimistaa peuran altistumista saalistajille. Suomenselän peurakannan kasvun pysähtyminen viittaa siihen, että tarkastelukulmaa olisi kuitenkin laajennettava pedoista myös muiden tekijöiden suuntaan, sillä tämä kanta elää alueella, missä suurpetokantojen tiheys on enimmäkseen varsin kohtuullinen. Kaiken kaikkiaan eurooppalaisten metsäpeurakantojen viimeaikainen kehitys viittaa tämän taigametsän asukkaan olevan suuri haaste kannanhoidolle ja suojelulle. Peura saattaa olla ajateltua herkempi ihmisen aiheuttamille muutoksille elinympäristössään. Kansainvälinen tutkimushanke olisi tarpeen, mutta peurojen hupeneminen näyttäisi vaativan myös jonkinlaisen maiden väliset rajat ylittävän toimintasuunnitelman laatimista jo nyt käsillä olevan tiedon varassa. l Metsäpeura Arkangelista. Metsästäjä l 4 l 2011 l 67 Viktor Mamontov
• TARJOUS KIVÄÄRIT Rajoitettu erä -SISÄLTÄÄ KIIKARI JA JALAT HUIPPUTARJOUS PAKETTI REMINGTON 770 PAKETTI 308/30-06 Rajoitettu erä 599 Euroa 999 Euroa Rajoitettu erä Kuva Porin myymälästämme Porin myymälässä Suomen laajin valikoima jousitarvikkeita myös aseet / patruunat asetarvikkeet sekä huippulaatuisia kiikareita ja asusteita. 699 Euroa BROWNING A-BOLT www.aa-metsastys.com TIKKA T3 Tarjouspaketti 1699,00 Euroa BROWNING X-BOLT COMPOSITE Paketti sisältää : Aseen , kiikarin Nikon 2-7x32 sekä weawer kiikarin jalat +asehihnan 3-D Maastoverkot 1,4m x 3,7m 24,90 1,4m x 9m 59,90 Kasvosuoja 8 Euroa Maastolakki kasvosuojalla 3-D Lierilakki Kasvosuojalla HOUKUTUSPILLIT JA METSÄSTYS DVD:t 19,90 Euroa 34,90 Euroa Tilaa ilmainen 2011 kuvastomme HANHI FULL DECOY UUTUUS VARIS 3 kpl 15 Euroa 4 kpl 119Euroa -3kpl Ruokaileva -1 kpl Nukkuva Metsähanhet maalle Metsähanhi kelluva 6 kpl 69,90 Euroa 3 kpl 39,90 Euroa 12 kpl 134,90Euroa 6 kpl 69,90Euroa (Kanadan hanhet samat hinnat) (Kanadan hanhet samat hinnat) 19,90 Euroa 19,90 Euroa 9,90 Euroa TUTUSTU TUOTTEISIIMME www.aa-metsastys.com KYYHKYNEN KYYHKY METSÄSTÄJÄN SETTI (Kokonainen) -12kpl pinottavia SORSAT 3 UROSTA /9 NAARASTA - 12kpl kokokuvaa 12kpl sis. Painot,Narut+ Houkutuskuva säkin (Sisältää myös kuvasäkin) HUIPPUTARJOUS HUIPPUTARJOUS 49,90 Euroa AA-Production&Marketing 24,90 Euroa 59,90 Euroa Metsästäjäntie 1 28600 Pori Avoinna arkisin 10-17 Puh.02-6375777 / Iltaisin 0400-300290
• Huippulaatuiset PSE metsästysjouset Varustepaketti sisältää Tuote toimitetaan - Valmiiksi kasattu -Alumiini tähtäimen (ei koske jänteitä) - Säädettynä henkilökohtaisille mitoillesi -Jännetähtäimen - Tähtäimet säädettynä ja ammuttuna. -Whisker nuolihyllyn - Lisäksi saat 6kk ILMAISEN puhelinneuvonnan -Nuolitelineen (Täydellinen metsästyspaketti jossa kaikki tarvikkeet 579,00) Takuu 5 vuotta 0 PSE Nova Hinta vain 399 Euroa Rajoitettu erä tilaa heti ennen kuin loppuvat Jousi toimitetaan ILMAISEKSI lähimpään matkahuollon toimipaikkaan. Huippulaatuiset metsästysjouset valmistettu USA:ssa Varustepaketti sisältää Tuote toimitetaan - Valmiiksi kasattu -Alumiini tähtäimen (ei koske jänteitä) - Säädettynä henkilökohtaisille mitoillesi -Valokuitu valaisimen - Tähtäimet säädettynä ja ammuttuna. -Jännetähtäimen - Lisäksi saat 6kk ILMAISEN puhelinneuvonnan -Nuolitelineen (Täydellinen metsästyspaketti jossa kaikki tarvikkeet 679,00) Takuu 5 vuotta a PSE STINGER TUTUSTU TUOTTEISIIMME www.aa-metsastys.com Koiratutka jossa huippuominaisuudet / toimintavarmuus sekä helppokäyttöisyys Jousi toimitetaan ILMAISEKSI lähimpään matkahuollon toimipaikkaan. Hinta vain 499 Euroa Huippu ominaisuuksien tutka 2010 Koiratutkapaketti joka sisältää -Ultrapoint pannan -Ultrapoint ohjelmiston 2011 -3 kk ILMAISEN puhelinneuvonnan -Latauslaitteen ja akut tutkaan -Nopea paikannus jopa 3 sek päivitys. -Ilmaiset maanmittaulaitoksen kartat. - Dogps + seurannan päivän jahdeista internetin kautta. -Saat tutkan meiltä valmiiksi asennettuna puhelimeesi. I AA-Production&Marketing Metsästäjäntie 1 28600 Pori Avoinna arkisin 10-17 Puh.02-6375777 / Iltaisin 0400-300290 Huipputarjous 699 Euroa (Norm. 899)+ postikulut -Huom !!! Rajoitettu erä , toimi nopeasti
• Pekka Allonen, Suomen Metsästysmuseo Eräpolun varrelta ­ Metsästäjäliiton yhdeksän vuosikymmentä mesillä Metsästysmuseossa Suomen Metsästysmuseossa juhlittiin lauantaina 28. toukokuuta Suomen Metsästäjäliiton 90-vuotista taivalta. 200 kutsuvierasta todisti samalla Eräpolun varrelta ­ Suomen Metsästäjäliitto 90 vuotta -näyttelyn avajaisia. Näyttely on esillä museossa 29.5.­2.10.2011, jonka jälkeen sitä on tarkoitus kierrättää eri puolilla Suomea. l Museolla on laajat kokoelmat Metsästäjäliittoon liittyvää esineistöä ja kuvia. Liiton arkisto ja myös monet sen piirien arkistoista on sijoitettu museon arkistoon. Metsästysmuseo on näin ollen varsin luonteva juhlanäyttelyn järjestäjä. Näyttelykäsikirjoitus päätettiin rakentaa yhdeksän eri teeman varaan. Näyttelyplansseissa käydään erikseen läpi järjestöllinen historia, kilpailutoiminta, riistanhoito, kansainvälinen toiminta, julkaisutoiminta, liitto metsästyskulttuurin kehittäjänä ja yhteiskunnallisena vaikuttajana. Lisäksi esitellään liiton suhdetta suomalaisiin metsästysmuotoihin ja tunnettuja liiton vaikuttajia eri vuosikymmeniltä. Planssien ohella vitriineissä on esillä liiton historiaan liittyviä esineitä museon kokoelmista ja asiakirjoja arkistosta. Haulikkoampujia ampumassa Tuusulan Kellokoskella 1960-luvun alussa. Metsästyskulttuurin kehittäjä Metsästäjäliitto on perustamisestaan pitäen pyrkinyt eri tavoin kehittämään suomalaista metsästyskulttuuria. Aluksi kamppailtiin salametsästystä vastaan ja rauhoitusaikojen noudattamisen puolesta. Myöhemmin alettiin edistää seuratoimintaa ja 1970-luvulla alettiin myös varustaa metsästäjiä ajanmukaisilla tarvikkeilla. Tätä silmällä pitäen liitto perusti vuonna 1975 oman metsästystarvikkeiden erikoisliikkeen Oy Eräkontti Ab:n. Eräkontin menestystuote 1970­80 -luvuilla oli metsästäjien suosima metsästyshaalari. Haalari on valittu näyttelyyn paitsi kaupallisen menestyksensä vuoksi niin myös ehkä leimallisimpana artikkelina, joka muutti suomalaisen metsästäjän ulkonäköä. Vanhat sarkapuserot ja -housut alkoivat jäädä käytöstä. Tässä näyttelyssä se on nyt puettu mallinuken ylle. Esille on näin tuotu metsästäjä muutaman vuosikymmenen takaa. Järjestyneestä kilpailutoiminnasta tuli uusi osa liiton toimintaa vasta 1960-luvulta pitäen, jolloin Metsästäjäliitto ryhtyi järjestämään SM-kilpailuja metsästysammunnassa ja hirvenhiihdossa. Kilpailuinnostus olikin erityisen suurta etenkin 1970- ja 80-luvuilla. Museon kokoelmissa on paljon kilpailutoimintaan liittyvää esineistöä, jota M 70 l Metsästäjä l 4 l 2011 nyt on runsaasti esillä. Menneistä kisoista kertovat kilpailujen palkinnot ja SM-kisoihin varta vasten teetetyt lippalakit. Esineistä erityisesti kannattaa mainita Mauri Piskulan ase, Winchester m. 1895, jolla hän voitti ensimmäisen virallisen hirviammunnan Suomen mestaruuden Kouvolassa vuonna 1964. Mainio muistoesine tuolta ajalta on myös diplomi-insinööri Eero Kujalan (1927­1978), Metsästäjäliiton kilpailutoimikunnan pitkäaikaisen puheenjohtajan värikäs, ajan patinoima kilpailupusero lukuisine hihamerkkeineen. Kilpailutoimintaa käsittelevässä kuvaplanssissa on hienoja välähdyksiä menneistä kilpailuista. Julkaisuja ja riistaistutuksia Metsästäjäliiton toimet juurruttivat vähitellen ajatuksen riistanhoidon hyödyllisyydestä suomalaisten metsästäjien mieliin. Riistaruokinnan ja riistakantojen seurannan merkitys ymmärrettiin. Näyttelyn kuvaplanssit kertovat tätä tarinaa. Metsästäjäliiton ansioksi on luettava myös Suomen hienoin riistanhoidollinen operaatio eli valkohäntäpeuran siirto USA:n Minnesotasta Suomeen. Peurat olivat amerikansuomalaisten lahja vanhalle kotimaalleen, ja muistoksi lahjoituksesta he lahjoittivat liitolle vielä komean lahjakirjan. Tavallisesti Tapio Silander/Metsästysmuseo
• Kattoremontti laskee pääsymaksuja n Suomen Metsästysmuseossa alkoi kesäkuussa pitkään odotettu peruskorjaus. Museorakennuksesta oli talvella löytynyt kosteusvaurioita yläpohjasta ja ulkoverhouksen alta. Vauriot johtuivat riittämättömästä tuuletuksesta. Peruskorjauksen ensimmäisessä vaiheessa uusitaan vesikatto sekä katon kostuneet liimapalkit ja eristeet. Kustannusarvio on noin 270 000 euroa ja kattoremontin arvioidaan olevan ohi marraskuuhun 2011 mennessä. Vuonna 2012 tarkoitus on uusia ulkoverhous. Korjaustyöt teettää Riihimäen kaupunki, joka omistaa museorakennuksen. Kattoremontin ajan Metsästysmuseo on avoinna normaalisti. Osa museon näyttelytiloista joudutaan kuitenkin sulkemaan kesäksi 2011. Korjaustöiden ajan museoon pääsee puolella hinnalla. Ilmaiseen sisäänpääsyyn metsästyskortilla remontilla ei ole vaikutusta. Kesän vaihtuvana näyttelynä on Eräpolun varrelta - Metsästäjäliitto 90 vuotta. Museon puistossa on puolestaan esillä Mestariwerstaan hirsiveistotaidetta esittelevä Kädenjäljillänäyttely. Metsästysmuseo Metsästäjäliiton toimiston seinällä oleva kehystetty lahjakirja on nyt kaikkien nähtävillä. Metsästäjäliiton julkaisutoiminta on myös ollut laajaa. Metsästäjien valistus ja neuvonta on kuulunut liiton palvelutehtävään 1920-luvulta alkaen. Liitto on julkaissut opaskirjasia kaikesta metsästykseen liittyvästä. Suurin merkitys on silti varmasti ollut liiton lehdillä. Lehdistä ja oppaista on paljon näytekappaleita esillä. Näyttelyplansseissa kerrataan sanoin ja kuvin liiton julkaisutoiminnan historiaa. Ison 90-vuotiaan liiton historian esittelemisessä joudutaan vääjäämättä tekemään rajauksia ja valintoja, jotka sulkevat myös pois tärkeitä tapahtumia ja henkilöitä. Oleellisin on silti saatu esiin ja samalla katsojalle välittyy raikas tuulahdus suomalaisilta eräpoluilta. l Metsästäjiä ampumatornin juurella aseineen ja radiopuhelimineen. Metsästyksessä käytettävien apuvälineiden määrä alkoi kasvaa 1970-luvulta pitäen. Ilja Koivisto, Suomen Metsästysmuseo Rastipäivä Metsästysmuseolla n Suomen Metsästysmuseo otti uuden askeleen yleisötyössään järjestämällä riihimäkeläiselle Uramon koululle luontopäivän 12.­13.5.2011. Museon pihalla ja näyttelytiloissa riitti vilskettä ja vilinää, kun 300 alakoulun oppilasta seikkaili erätaidot haastavalla rastiradalla. Rastiradan toteuttamiseen otettiin mallia Suomen riistakeskuksen eräaiheisesta koulujen rastiradasta, jota metsästysseurat voivat lainata riistakeskuksen aluetoimistoista. Metsästysmuseolla rastirataa kuitenkin muokattiin museoympäristöön ja Uramon koulun toiveisiin paremmin sopivaksi. Luontopäivä toteutettiin yhteistyössä Hausjärven-Riihimäen riistanhoitoyhdistyksen ja Kanta-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen kanssa. Kuka pipanoi papanan? Rastipäivän suosikiksi nousi hirvenmetsästysrasti, jonka ehdottomana vetonaulana toimi Pekka ja Raisa Partasen harmaa norjanhirvikoira Emma. Arveluttavin tehtävä löytyi taas papanarastilta, missä tunnistettiin eläinten jätöksiä teemalla kuka pipanoi papanan. Koululaiset pääsivät jopa istuttamaan jäniksen papanoita viilipurkkiin selvittääkseen lähtisivätkö ristiturvan talviravinnokseen syömät siemenet itämään. Rastiradan muita rasteja olivat jousiammunta, linnunpönttöjen rakennus, turkiseläimet ja vierasperäiset lajit. Tietenkin luontopäivään kuului myös eväshetki Metsästysmuseon nuotiopaikalla. Rastipäivä oli myös osa Metsästysmuseon palveluyksikön tuotekehitystä. Jatkossa museo tulee tarjoamaan rastiradan tehtävistä kehitettyjä teemaopastuksia luokkaretkeläisille ja muille museossa vieraileville ryhmille. Pekka Partasen harmaa Metsästäjäliiton pitkäaikainen toiminnanjohtaja Juha K. Kairikko esittelee Oy Eräkontti ab:n 70-luvun menestystuotetta metsästyshaalaria vuonna 1976. norjanhirvikoira Emma oli Uramon koululaisten suosikki. Metsästäjä l 4 l 2011 l 71 Riikka Ahokas/Suomen Metsästysmuseo
• Riistatiedon jäljillä Onko riistamaailmassa Mustia joutsenia? Vanhan englantilaisen sanonnan mukaan hyvä ihminen on yhtä harvinainen kuin musta joutsen. Keskiajalle saakka miljoonat havaitut valkoiset joutsenet lisäsivät todistusvoimaa tästä ihmisen perusominaisuudesta, kunnes hollantilainen tutkimusmatkailija löysi Australiasta mustan joutsenen, oman lintulajinsa. Matemaatikko Nassim Taleb esitteli teorian Mustista joutsenista vuonna 2007 julkaistussa kirjassaan. Mustaksi joutseneksi hän määrittelee tapahtuman, joka on havaitsijalleen yllättävä ja harvinainen, mutta vaikutukseltaan erittäin suuri. Jälkeenpäin tarkasteltuna tapahtuneelle on kuitenkin helppo löytää looginen selitys ­ kaikki tieto ennustamiseen oli jo olemassa, mutta sitä ei osattu oikealla tavalla käyttää. Syyskuun 11. päivän terrori-iskut, finanssikriisi ja Fukushiman ydinonnettomuus ovat esimerkkejä tapahtumista, jotka tulivat yllättäen ja järisyttivät maailmaa, mutta eivät myöhemmin tarkasteltuina olleetkaan täysin odottamattomia. Internetin ja tekstiviestien yleistyminen ovat esimerkkejä positiivisista Mustista joutsenista. Harvinaisia, ennustamattomia, vaikutukseltaan suuria keksintöjä, jotka nousivat lentoon muun tekniikan yleistyttyä riittävästi. Riista-alalla ihmisen suora tai välillinen vaikutus yhdistyy monin tavoin metsästettävien lajien elinympäristöön ja ekologiaan. Tässä vuorovaikutuksessa erilaisia Mustia joutsenia on helppo arvailla esimerkiksi ilmastonmuutoksen tai vieraslajien kautta. On todennäköistä, että tulevaisuudessa riistalajistostamme poistuu tai siihen lisätään uusia, metsästyksellisesti tärkeitä lajeja. Voiko esimerkiksi valkea kansallislintumme kyhmyotsaisine sukulaisineen olla tulevaisuuden Musta joutsen? Eläintaudit ovat mielikuvituksen ehtymätön lähde uhkakuvien maalailulle. Vaikka olemme tähän mennessä välttyneet suurilta vaikeuksilta, rajamuodollisuuksista piittaamaton lajien liikkuvuus pitää jatkuvasti yllä mahdollisuutta tauti- ja loisriskistä, joka toteutuessaan merkittävästi muuttaisi nykyisen metsästyksen tai luonnonvarojen hyödyntämisen perinteen. Luonnonolosuhteiden lisäksi metsästyksessä tai sen säätelyssä voi tapahtua myös metsästäjistä riippumattomia, muun yhteiskunnan kehityksen kautta tulevia muutoksia. Aliarvi72 l Metsästäjä l 4 l 2011 oimmeko sittenkin metsästäjien ikääntymisen vaikutuksen hirvieläinkantojemme säätelyssä? Muuttaako jokin EU-säädös pyyntikulttuuriamme lopettaen esimerkiksi rautapyynnin kokonaan? Vai nouseeko metsästys osana luonnonhoitoa niin merkittäväksi tekijäksi, että sen varaan muodostuu merkittävää elinkeinotoimintaa? Onko riistanliha seuraava terveellisyytensä takia huippusuosioon nouseva elintarvike? Keskeinen tekijä Mustan joutsenen logiikassa on se, että pyrimme omien havaintojemme kautta vahvistamaan jo olemassa olevia käsityksiämme ja suljemme pois niitä tukemattomat havainnot. Käytännön metsästyksessä tämä on helppo todeta. Aamuhämärissä sopivan kiemurainen oksanpää herättää pyytäjässä mielikuvan teerestä, hiivityttäen pitkäänkin ennen totuuden paljastumista. Epäiltyä suden jälkijonoa tarkastettaessa huomio helposti kiinnittyy suteen viittaaviin seikkoihin, vaikka ilveksen löytyminen jäljen päästä saattaisi olla huomattavasti todennäköisempää. Ennakkoasenteesta poikkeaminen vaatii usein suhteellisesti suuremman todistustaakan kuin lähtötilanteen vahvistaminen. Sama ilmiö pätee myös tutkimuksessa. Ehkä liiaksikin testataan olemassa olevia hypoteeseja, joita tukemattomat, tilastollisesti ei-merkitsevät tulokset jäävät helposti julkaisematta. Uuden tiedon löytämisen kannalta tärkeämpää voisi olla antoisampaa tutkia sitä, miksi selittäviä tekijöitä jollekin ilmiölle ei havaittu. Tällainen riskinotto kuuluu tieteenteon perusteisiin, mutta valitettavan harvalla tutkijalla on resurssien puolesta siihen mahdollisuuksia. Ovatko Mustat joutsenet vain jälkiviisastelijoiden herkkupala vai voiko niiden suhteen tehdä jotain? Ennakoinnilla negatiivisia vaikutuksia voidaan vähentää ja positiivisista vaikutuksista saada enemmän hyötyä. Tässä aktiivinen toimintaympäristön muutosten seuranta ja syy-seuraussuhteiden hahmottaminen korostuvat. Yhä tärkeämpää on kysyä miksi tai miten jokin asia tapahtuu, eikä niinkään analysoida yhä tarkemmin mitä tapahtui. Yhteistyöllä osaamisen piiriä on helppo laajentaa moninkertaiseksi. Riista-alalla hallinnon, tutkimuksen ja metsästäjien koordinaatio luo hyvät puitteet tulevaisuuden haasteisiin ja mahdollisuuksiin varautumiselle. Se on myös erinomainen tartuntapinta koko luonnonvaraalalle ja edelleen muuhun yhteiskuntaan. Vesa Ruusila, tutkimusjohtaja, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
• Osuva valinta MEOPTA MEOSTAR -VALOPISTEKIIKARIT Erinomaisen optisen suorituskyvyn Meostar -kiikaritähtäimet on valmistettu kevyestä, huippulaatuisesta alumiiniseoksesta. Kiikarit ovat typpitäytettyjä ja sinetöityjä, mikä tekee niistä huurtumattomat ja täysin vedenkestävät. Ainutlaatuinen sisäinen koneisto takaa mekaniikan kestävyyden. Kiikareissa on kvadraattinen sivusuunnan ja korkeuden säätö 0,7 cm/100m välillä. MEOSTAR R1 1,5-6X42 RD Osuva valinta kaiken suurriistan metsästykseen ylivoimaisen monikäyttöisillä ominaisuuksilla. Mekaniikan kovan rekyylin kesto, linssien MB550-pinnoite ja seitsenportainen valonsäätö tukevat erilaisia tilanteita aina kirkkaasta päivänvalosta syvään hämärään. UUTUUS! MEOSTAR R1 1-4X22 K-DOT 4C Osuva valinta metsästykseen kirkkaassa päivänvalossa. Ihanteellinen myös aamu- ja iltahämärässä. Ristikon keskellä olevan punapisteen kirkkautta voi säätää välillä 0-7. Jokaisen asteen välillä on-off kytkin. K-DOT MEOSTAR R1 3-12X56 Osuva valinta kaikista haastavimpiin valaistusolosuhteisiin, jopa yömetsästykseen. Linssien MB550pinnoite takaa 99,8% valonläpäisyn. Ristikon keskellä olevan punapisteen kirkkautta voi säätää välillä 0-7. Jokaisen asteen välillä on-off kytkin. Ristikko suurenee suurennoksen myötä. MEOSTAR R1r 3-12X56 4C Osuva valinta varhaisen aamun ja myöhäisen illan haastaviin valaistusolosuhteisiin. Ristikon keskellä olevan punapisteen kirkkautta voi säätää välillä 0-7. Jokaisen asteen välillä on-off kytkin. Ristikko takapolttopisteessä. Ristikko ei suurene suurennoksen myötä. 4C 4K REMEKSEN VUODEN 2011 KATALOGI ON ILMESTYNYT! www.remes.fi Tutustu katalogiin netissä tai lähimmällä jälleenmyyjälläsi Myynti: Ase- ja urheilu- liikkeet kautta maan Kiväärin patruunat Maailmanlaajuisesti luotetut E VO L U T I O N KAIKKEEN KÄYTTÖÖN Metsästäjät kaikkialla maailmassa luottavat korkealaatuisiin RWS-metsästyspatruunoihin Luodit: Evolution - UNI - ID w w w.ukpallas.fi
• Teksti ja kuvat: Eerikki Rundgren Ekin kanssa erällä Jalat ylös M Ilmakylpy kuivaa nopeasti niin jalat kuin jalkineetkin. Jalkojen nostaminen ylös puolestaan helpottaa turvotusta. 74 l Metsästäjä l 4 l 2011
• M Metsästysreissuilla jalat voivat joutua todella koville. Ikäviltä rakoilta ja muilta vaivoilta välttyy, kun muistaa huolehtia jalkojensa hyvinvoinnista ja varautua mahdollisiin ongelmatilanteisiin. Kaksi sukkaa kaunihimpi Hiestymisen ja sitä kautta syntyvän kitkan vähentämiseksi jalkoihin kannattaa vetää kaksi sukkaa päällekkäin. Kosteutta siirtävien ohuiden alussukkien päälle puetaan toiset hieman tukevammat. Paljolti riippuu ilman lämpötilasta kuinka paksut niiden tulee olla. Kuten alusvaatteissa on sukissakin puuvilla materiaalina kenties kaikkein huonoin. Puuvillasukat imevät kosteutta mutta eivät juurikaan luovuta sitä, minkä vuoksi ne kastuvat todella nopeasti. Märät puuvillasukat menevät myös helposti ruttuun, jolloin ne viimeistään alkavat hiertämään. Villa joko yksin tai yhdistettynä erilaisiin keinokuituihin on mitä parhaimpia sukkien materiaaleja. Merinovillatuotteet soveltuvat myös useimmille niille, jotka eivät pysty käyttämään tavallista villaa suoraan ihoa vasten. Villa on myös ainoa materiaali, joka toimii niin lämpimällä kuin kylmälläkin. Varsinkin pidemmillä jahtireissuilla voi jossain vaiheessa joutua pyykkäämään sukkiaan. Käyttämällä villasuk- l Moni turha rakko johtuu leikkaamattomista varpaankynsistä. Pitkiksi päässeet kynnet hankaavat käveltäessä kenkien kärkiin mistä aiheutuvaa kipua välttääkseen tulee koukistaneeksi varpaitaan. Tämä taas johtaa varpaiden hiertymisiin, jotka rakoiksi kehittyessään vasta kivuliaita ovatkin. Paras lääke jalkojenkin hoidossa on ennaltaehkäisy. Jos kaikesta huolimatta ongelmia syntyy, täytyy osata tarttua ripeästi toimeen välttyäkseen enemmiltä vaivoilta. Usein ongelmien annetaan pahentua silkkaa saamattomuutta. Yhden laiminlyödessä itsensä huoltamisen voi tästä seurata harmia koko seurueelle. Kenties yleisin syy jalkojen hiertymiseen ja tätä kautta rakkojen syntymiseen ovat kuitenkin uudet kengät. Tältä välttyy helposti lähtemällä reissuun vain ja ainoastaan tutuilla jalkineilla. Jos syksyn jahteihin mielii uusilla jalkineilla, on kenkäkauppaan syytä lähteä saman tien eikä vasta kauden alettua. Varsinkin nahkaiset varsikengät tulee ajaa sisään hyvissä ajoin ennen kuin niillä aikoo taittaa pidempiä taipaleita. Ja mitä jäykemmät jalkineet, sitä pidempään niiden sisäänajo kestää. Varmin keino hankkia itselleen rakkoja on lähteä reissuun kengillä, jotka eivät ole vielä muokkautuneet omiin jalkoihin. kia pääsee huomattavasti vähemmällä, sillä villa puhdistuu aina jonkin verran tuulettuessaan. Yöksi puun oksalle ripustetut villasukat eivät haise aamulla samaan malliin kuin muut sukat. Jalkineita tulee huoltaa heti alusta alkaen, jotta ne olisivat käyttökelpoiset vielä vuosienkin päässä. Säännöllisesti rasvattujen kenkien nahka säilyy pehmeänä ja joustavana. Kevyet tossut iltatoimiin Leirissä tai kämpällä touhutessa olisi hyvä käyttää metsästysjalkineiden sijaan kevyempiä tossuja, jotta koko päivän kengissä hautoneet jalat saisivat ilmaa. Kämppätossuina voi käyttää vaikka ajomatkalle varattuja jalkineita. Esimerkiksi sandaalit ovat oikein oivalliset. Varsikengät tahtovat jäädä jalkoihin pitkään iltaan varsinkin, jos iltatoimet edellyttävät jatkuvaa ramppaamista sisä- ja ulkotilojen välillä. Parempien puutteessa saappaatkin ovat varsikenkiä kätevämmät kämppäjalkineet, sillä ne on helppo potkaista jaloista heti sisään tultaessa. Viimeistään yöksi jahtikengät nostetaan sisälle lämpimään ja ilmavaan paikkaan pystyasentoon kuivumaan. Tämän kummoisempia toimenpiteitä ennen reissua hyvin rasvatut jalkineet eivät välttämättä tarvitse muutaman päivän kestävän jahdin aikana. Jos päivän aikana on kuitenkin tarvottu suossa, kannattaa illalla jalkineet huuhdella huolellisesti kaikesta ravasta. Hapan suovesi syövyttää salakavalasti niin kumisaappaita kuin nahkaisia varsikenkiäkin. Huuhtelun jälkeen pintakosteaan nahkaan voi sipaista hieman hoito- ja kyllästysainetta. Kauniilla ilmalla jalkineet jätetään yöksi teltan ulkopuolelle pystyasentoon tuulettumaan. Kuivumisen nopeuttamiseksi kengistä kannattaa irrottaa pohjalliset. Puhtaus on puoliruokaa Vielä jalkineita ja sukkiakin tärkeämpää on huolehtia itse jalkojen puhtaudesta. Tämä ei tuottane suurempia vaikeuksia Pitkät automatkat kannattaa taittaa ilmavilla tossuilla, jotta jalat eivät suotta hautuisi ennen kuin reissu on edes alkanut. Raskaisiin vaellusjalkineisiin siirrytään vasta maastoon lähdettäessä. Moni turha rakko johtuu leikkaamattomista varpaankynsistä. Metsästäjä l 4 l 2011 l 75
• H AU L I KO N PAT RU U N AT Laatu ja kokemus Jalkineita ja sukkiakin tärkeämpää on huolehtia jalkojen puhtaudesta. Perinteiset lyijyhaulit: Waidmannsheil , Special ja Magnum. Lyijytön vaihtoehto: Steel Game. www.ukpallas.fi varsinkaan, jos jahtipäivän päätteeksi kämpällä odottaa lämmin sauna. Ja vaikka saunaa ei olisikaan lämmitetty, kannattaa silti vähintään jalat käydä pesemässä ennen nukkumaan menoa. Juoksevan veden puuttuessa jalat voi aivan yhtä hyvin huuhdella esimerkiksi rannassa. Kylmää vettä ei pidä kavahtaa, sillä se ei pelkästään virkistä vaan myös laskee turvotusta. Ja ei ole ensinkään liioiteltua huuhtaista jalkoja kesken jahtipäivänkään. Tauoilla olisi muutoinkin hyvä malttaa riisua jalkineet edes hetkeksi, jotta jalat saisivat kuivahtaa raittiissa ilmassa. Parhaimmissakin jalkineissa tuuletus kun tahtoo jäädä vähäiseksi jalkinevalmistajien ja -myyjien päinvastaisista vakuutteluista huolimatta. Maastossa leiriydyttäessä jalkojen hoitoon joutuu kiinnittämään aivan eri tavalla huomiota kuin kämpällä yövyttäessä. Esimerkiksi tulilla touhuttaessa jalat ovat huomattavasti kovemmalla koetuksella, kun jalkineita joutuu väkisinkin pitämään jaloissa pidempään kuin kämppämajoituksessa. Leikkaamattomat kynnet aiheuttavat helposti rakkoja, jotka saattavat johtaa kynsien kivuliaaseen irtoamiseen. Pitkät kynnet rikkovat myös sukat ja jalkineiden vedenpitävät kalvot. Tapahtumien keskipisteessä Norma Oryx Täydellinen laajeneminen Hiertymät hoidettava välittömästi JAKTMATCH - EDULLISET JA TARKAT LINTU- JA HARJOITUSPATRUUNAT. Myynti: alan liikkeet Uusi Norma-luettelo 2011 on ilmestynyt www.norma.cc www.ukpallas.fi Jalkojen hiertymiseen kesken jahtipäivän kannattaa reagoida välittömästi. Pysähtyminen voi olla välillä kaikkea muuta kuin helppoa, mutta ei vähättelykään tilannetta paranna. Syynä hiertämiseen voivat olla yksinkertaisesti myttyyn menneet märät ja likaiset sukat. Seuraavaksi hakeudutaan veden äärelle, jos hiertäminen ei asetu sukkien oikomiseen tai vielä vaihtamiseenkaan. Jalasta huuhdotaan epäpuhtaudet, minkä jälkeen kuivatun hiertymän päälle liimattu keinoihon tai laastarin palanen riittää usein estämään hiertymän kehittymisen rakoksi. Jos hiertymä kaikesta huolimatta etenee rakkoasteelle, joudutaan seuraavaksi tekemään pieniä hoitotoimenpiteitä. Tätä varten ensiapulaukussa on oltava laastareiden ja keinoihon lisäksi antiseptistä puhdistusainetta ja terävä neula. Tämä on tarvittaessa steriloitava esimerkiksi liekin päällä. Pienen rakon päälle voi asettaa keinoihon palasen mutta vähänkään isompi vaatii puhkaisun. Tämä kannattaa tehdä mieluusti vasta illalla jotta tyhjennetty ja puhdistettu rakko saisi levätä ja parantua rauhassa yön yli. Vasta matkan jatkuessa rakko suojataan keinoiholla tai laastarilla. Steriili neula työnnetään rakon reunasta ihon läpi, jonka jälkeen rakosta puristetaan kevyesti kaikki nesteet pois. Jos neste on kirkkaan sijaan ikävän kellertävää, on rakko saattanut tulehtua ja se pitää puhdistaa aivan erityisen huolellisesti. Pahoin tulehtunut rakko on hyvä käydä näyttämässä lääkärillä. l 76 l Metsästäjä l 4 l 2011
• Omistatko suomenpystykorvan, karjalan karhukoiran tai pohjanpystykorvan, vai oletko aikeissa hankkia tällaisen kansal lisaarteen? Liittymällä SPJ:n jäseneksi ja maksamalla 22 euron vuosijäsenmaksun saat 6 numeroa Pystykorvalehteä ja monia muita jäsenetuja. LIITY SINÄKIN PYSTYKORVAISTEN JOUKKOON! Tervetuloa hyvään seuraan! Osallistu suomenpystykorvan ja/tai karjalankarhukoiran terveyskyselyyn osoitteessa: www.spj.fi. Ilmoittamalla nykyisen tai jo kuolleen koirasi terveystiedot tuet arvokkaalla tavalla rotujemme eteen tehtävää työtä. Haluan liittyä SPJ:n jäseneksi Nimi Jakeluosoite Postinumero Postitoimipaikka Puhelinnumero Posti merkki Suomen Pystykorvajärjestö Finska Spetsklubben ry Soile Torvinen Lindalintie 6 B 10 www.spj.fi Syntymäaika 02400 Kirkkonummi Metsästäjä l 4 l 2011 l 77
• Markku Onnela, projektipäällikkö, Agropolis Oy Laatua riistankäsittelyyn Lahtivajasta riistankäsittelylaitokseksi Metsästäjät voivat 1.9.2011 jälkeen myydä pienimuotoisesti tarkastamatonta riistanlihaa lähialueen kauppoihin ja ravintoloille. Olosuhteiden ja toiminnan pitää silloin olla hygienialtaan korkeatasoista. Syyskuun alussa voimaan tulevat lainsäädännön muutokset riistanlihan tarkastuskäytännössä tulevat muuttamaan myös tarkastuksessa käytettävän tilan vaatimuksia siirtymäajan jälkeen. l Riistankäsittelytilojen saattaminen laitoskuntoon mahdollistaa myös riistalihan suoramyynnin. Valmiiden lihapakettien myynti suoraan loppukäyttäjälle antaa parhaan rahallisen hyödyn seuralle, joka voi saaduilla varoilla kehittää toimintaansa laitteiden sekä tilojen nykyaikaistamiseksi. Näitä tiloja voidaan käyttää ympärivuotisesti myös lähialueen tarpeisiin. 78 l Metsästäjä l 4 l 2011 Mallia Haukiputaalta Agropolis Oy:n hankkeena suunnittelema riistankäsittelyn laitosmitat täyttävä tila valmistuu Haukiputaalle lokakuussa 2011. ­ Pitkä tie on kuljettu tämän tavoitteen saavuttamiseksi, kertoo projektipäällikkö Markku Onnela Agropoliksesta. Haukiputaalle valmistuva riistankäsittelyn laitosvalmiudet omaava tila on suunniteltu monistettavaksi ja toteutettavaksi suurten metsästysseurojen tai yhteisiä käsittelytiloja haluavien seurojen käyttöön. ­ Keskittäminen on tätä päivää, joten alkavalla jahtikaudella omien toimintatilojen ja menetelmien kriittinenkin arviointi sekä niiden johdosta tehtävät toimenpiteet olisivat merkityksellinen teko tulevaisuudelle, sanoo Onnela. Riistankäsittelylaitoksen mallipiirustukset ja kustannuslaskelmat valmistuvat lopullisesti vuoden 2011 aikana. Riistankäsittelytilat ovat säädösten Teräsrakenteita ihailee puuhamiehenä toimiva projektinvetäjä Martti Järvinen. ja asetusten mukaisia, ja lisäksi toiminta tiloissa on ohjeistettua. Rahoitusjärjestelyjä varten laaditut pilotista syntyneet suunnitelmat on helppo esittää oman alueen ELY-keskuksiin tai toimintaryhmille. Rahoituskautta on jäljellä kaksi vuotta, joten vielä ehtii anomaan avustuksia ja kohentamaan tiloja asetuksen vaatimalle tasolle. Käytännöt ja tukiprosenttien suuruudet (0 % ­ 50 %) vaihtelevat alueittain. Alkutuottajina toimivilla metsästäjillä on velvollisuuksia, ja siksi Agropolis kouluttaa ns. koulutetun metsästäjän passilla varustettuja moniosaajia riistanlihan käsittelyyn. Koulutukset aloitettiin pilottina Satakunnassa ja Pirkanmaalla vuonna 2009. Koulutuksia järjestetään Suomen riistakeskuksen
• Makkarareseptit aiheuttivat kysyntää n Harvoin on yksi lehtiartikkeli aiheuttanut vastaavanlaisen puhelintulvan. On ollut mukava vastailla esitettyihin kysymyksiin, ja toivottavasti kysyjät ovat saaneet maistuvia vastauksia. Palataan siis kuvien kera makkaranteon salaisuuksiin Metsästäjä-lehden seuraavassa numerossa! Syyskuun alusta metsästäjät voivat myydä tarkastamatonta riistanlihaa pienimuotoisesti lähialueen kauppoihin ja ravintoloille. Talkootyönä syntyneet pilarimuotit. aluetoimistojen toiminta-alueilla kaksipäiväisillä koulutuspäivillä vuosittain. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty Hankkeessa keskityttiin monistettavien, muunneltavien tilojen rakenteisiin, joten pilariperusteinen teräsrunkorakenne oli mielestämme paras vaihtoehto. Ulkokuoren materiaali voidaan tehdä ympäristöön sopivaksi. Nopeasti valmistuva runkorakenne ja säältä suojaan -perus- tamisen mahdollistava peltikate antavat mahdollisuuden tehokkaaseen talkootyöhön ja sen teettämiseen. Elementtisokkelit, sekä yhtenäinen lattialaatta viemäröinteineen ja huonekohtaisine kaatoineen mahdollistavat nopean teuras-sydämen kokoamisen polyuretaanitäytteisillä laminaattorielementeillä. Teuras-sydän voidaan rakentaa myös jo aiemmin rakennetun rakennuksen sisään, mikäli rakennuksen korkeus sen sallii. l Metsästäjä l 4 l 2011 l 79
• Riistakeskus tiedottaa Hyvät metsästystavat tekevät harrastuksesta turvallisen Ampuma-aseilla tapahtuneet metsästysvahingot ovat viimeisten parin vuoden aikana vähentyneet entisestään. Metsästyspäiviin suhteutettuna vahinkoja on sattunut pienriistan metsästyksessä noin yksi 200 000 aktiivista metsästyspäivää ja hirvieläinten metsästyksessä yksi 250 000 metsästyspäivää kohden. Monissa muissa harrastuksissa harrastusvälineiden kanssa sattuu enemmän vahinkoja. fin Karhun ampumakokeen 5-vuotissuoritusmerkki tilattavissa n Suomen riistakeskuksen va- M l Metsästäjät ovatkin nykyisin kurinalaisia ja entistä vastuuntuntoisempia. Jo lainsäädäntö edellyttää esimerkiksi hirvieläinjahdeissa metsästyksenjohtajalta turvallisuusasioiden erityistä huomioimista, mikä näkyy vahinkojen määrän vähentymisenä. Huomiota myös liikenneturvallisuuteen Liikenneturvallisuus tulee huomioida jahtien aikana. Ajoneuvojen pysäköinnistä ei saa aiheutua vaaraa tai haittaa muulle liikenteelle eikä myöskään maanomistajalle. Useinhan metsälle lähdetään vilkasliikenteistenkin teiden varsilta ­ ja erityinen riski liikenne on Jaktkort poliisia avustavassa Metsästy SRVA-toiminskortti Hunt ajoneuvot nassa. Tiellä liikkuvat ing Card Jagdschein aiheuttavat usein vaaratilanteita myös koirille. Koiran huomioliiviä tulisikin käyttää aina kun mahdollista, helpottaahan se koiran havaitsemista oleellisesti etenkin hämärässä. Muutamia koiria jää vuosittain ajoneuvojen alle SRVAtehtävissä. Hirvieläinjahdeissa saaliseläinten lastaus tien varressa ajoneuvoihin vaatii erityistä varovaisuutta. Muuta liikennettä kannattaakin varoittaa koko metsästyksen ajan tienvarteen pystytetyillä "Metsästys käynnissä" -kyltein. fin 1.8.2011 - 31. Metsästyskor tti Jaktkort Hunting Card Jagdschein Käytä näkyvää vaatetusta! Pienriistajahdeissa vaaratilanteita tulee erityisesti silloin, kun maalintuja metsästetään seurueena. Näkyvä vaatetus on silloin erittäin tärkeää. Vaikka emme olekaan tottuneet yleensä käyttämään punaista liiviä muutoin kuin hirvijahdissa, parantaa se turvallisuutta oleellisesti myös lintumetsällä. Ampumatilanne tulee aina yllättäen poukkolinnun perään, eikä aina huomaa kaveria, joka liikkuu ampumasuunnassa. Tällaisia tilanteita löytyy useita vahinkotilastoista. Siksi oman sijainnin ilmoittaminen pienin väliajoin esimerkiksi viheltämällä parantaa turvallisuutta, kun liikutaan rintamassa. Myös sorsastuksessa näkyvä vaatetus vähentää vaaratilanteita. Jos vesialueella on useita metsästäjiä samaan aikaan, silloin on lupa ampua vain ylöspäin vähintään 45 asteen kulmassa. Laakalaukaukset kaislikon pintaa pitkin ovat ehdottomasti kiellettyjä. Muussakin hämärässä tapahtuvassa metsästyksessä tulee olla erityisen varovainen. Kyttäysjahdeissa majavalammella tai peurapassissa pitää ehdottomasti selvittää etukäteen, onko alueella muita metsästäjiä tai mahdollisia ulkoilijoita. Tiedonkulku kannattaa myös varmistaa jahdin aikana, jos sovittua paikkaa vaihdetaan. jousiaseen osalta myös sen rikkoontumisesta. Metsästäjän vastuuja yksityistapaturmavakuutusten vakuutusturvaa on tarkennettu siten, että se on voimasMaksettu, Beta lt, Bezahlt, 6.6.201 Paid 1 sa metsästäjän ampuma1.8.2011 - 31.7 .2012 taitoa ylläpitävissä kilpailuissa. Vakuutus on voimassa myös ampumataitoa kehittävässä ampumaharjoittelussa ja kattaa myös ilma-aseella aiheutetut henkilövahingot ja tapaturmavahingot. Metsästäjävakuutus pitää sisällään myös toimitsijan yksityistapaturmavakuutuksen, josta korvataan tapaturmavahinkoja toimitsijoina toimiville henkilöille Betalt, edellä mainituissa Bezahlt,Maksettu, Paid ampumataitoa 6.6.2011 1.8.2011 - 31.7 ylläpitävissä metsästysorganisaa.2012 tioiden järjestämissä kilpailuissa ja ampumaharjoitteluissa sekä niiden valmistelu- ja huoltotöiden aikana. Metsästäjävakuutus pitää sisällään muutakin turvaa, johon kannattaa tutustua tarkemmin. SRVA toiminta on osa metsästäjävakuutuksen vakuutusturvaa ja se on nykyisin liitetty kokonaisuudessaan metsästäjän yksityistapaturma- ja metsästyskoiran tapaturmavakuutuksen osaksi. Nimi Syntymäaika Yhdistysnumero ja RHY Metsästäjänumero Jakeluosoite Postinumero- ja toimipa ikka Kotipaikka Namn Födelsetid Föreningsnummer och JVF rastolta on nyt saatavilla karhun ampumakokeen 5-vuotissuoritusmerkki. Merkin tilaamisessa on sama käytäntö kuin hirvikokeen merkeissä, eli asiakkaan on pystyttävä todistamaan suorittaneensa karhun ampumakokeen 5 vuotta peräkkäin esimerkiksi ampumakoTäss metsästäjällä on ä kortissa mainitulla keen suorituskorteilla. metsästäjäv joka on voimassa akuutus, Pohjoismaiss ja Merkkiä avoikaikissa suoraan tilata EU-maissa. Suomen riistakeskuksen varastolta lähettämällä kopiot suorituskorteista tai näyttämällä kyseiset kortit riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajalle, jolloin tämä voi tilaa kyseisen tuotteen riistakeskukselta. Merkin hinta on 5 e + postimaksukulut. 7.2012 Jägarnummer Utdelningsadress Postnummer och -kontor Hemort 7.2012 1.8.2011 - 31. Huom! Merkkiä ei voi tilata suoraan Suomen riistakeskuksen internetsivuilta. Den på dett jägaren har en a kort nämnda jägarförsäkring, som är i Norden och allakraft i hela EU-länder. Oikaisu n Edellisen Metsästäjä-lehden si- Vapaaehtoiset vakuutukset täydentävät turvan Vaikka metsästyskortin turvaa on parannettu ja ehtoja tarkennettu, tarvitaan myös vapaaehtoista vakuutusturvaa. Esimerkiksi metsästysreissuilla kaatumisia ei metsästyskortin vakuutuksesta korvata, mutta muun muassa vapaa-ajan tapaturmavakuutuksesta voi korvausta hakea. Myöskään normaalissa ampumatilanteessa aiheutuneet kuulovauriot tai aseen rekyylistä tulleet ruhjeet eivät kuulu metsästyskortin vakuutuksen korvauspiiriin Ampumaharjoittelussa ja kilpailuissa pitää aina tilanteen mukaan käyttää suojavarusteita, ampujanlaseja ja kuulosuojaimia. Pidetään huolta turvallisuudesta, noudatetaan hyviä metsästystapoja ja kulttuuria! l Metsästyskortti sisältää vakuutusturvan Metsästyskortin haltijoilla on voimassa oleva metsästäjävakuutus. Siihen liittyvä vastuuvakuutus korvaa, jos metsästyskortin lunastanut metsästäjä aiheuttaa metsästyksen yhteydessä ja vakuutusehdoissa määritellyllä aseella toiselle henkilölle henkilövahingon. Metsästäjän yksityistapaturmavakuutuksesta puolestaan korvataan tapaturmat, jotka vakuutettu aiheuttaa itselleen metsästyksen yhteydessä. Korvattavia vahinkoja ovat sellaiset, jotka johtuvat ampuma-aseen laukeamisesta tai räjähtämisestä sekä vulla 62, jossa Juha Tiainen kirjoitti ns. punaisen kirjan vesilintulajeista oli kuvatekstiin päässyt kiusallinen lajintunnistusvirhe. Kuvatekstissä luki, että kuvassa olisi ollut haapana ja kolme heinätavia. Kuvassa oli oikeasti kaksi haapanaa ja kaksi heinätavia. Kuvateksti kirjoitettiin toimituksessa ja "lajintunnistus" tapahtui ns. näyttökuvasta, jonka koko ja laatu ovat niin pienet, että kiireessä virhe oli mahdollinen. Mutta oli mukava huomata, että monet metsästäjät ja lehden lukijat huomasivat virheen ja lähettivät meille asiasta oikaisupostia ­ kyllä metsästäjät lajintunnistuksen osaavat! Toimitus Alueilla tapahtuu Etelä-Häme Ellit Erätulilla - 10-vuotis juhlajahti 14.-16.10.2011 n Ellit Erätulilla on metsästäville ja metsästyksestä kiinnostuneille naisille tarkoitettu hirvijahti. Kaksipäiväinen jahti järjestetään tänä vuonna Tammelassa Metsäs- 80 l Metsästäjä l 4 l 2011
• tysseura Halli ry:n toimesta. Jahtiin otetaan 20 passinaista ja 20 ajonaista. Huom! Mukaan voit lähteä myös Sinä, joka et aiemmin ole metsästänyt. Viikonlopun aikana tutustutaan hirvenmetsästykseen niin teoriassa kuin käytännössäkin, saadaan uusia ystäviä sekä tavataan vanhoja tuttuja. Osallistua voit asutpa missäpäin Suomea tahansa! Osallistumismaksu 280,- passinaiset 260,- ajonaiset sisältää 2 päivää hirvenmetsästystä, majoituksen pe-su, iltapalan pe, aamiaiset la-su, maastoruokailun la, saunan la, illallisen la, keittolounaan su, metsäeväät, kuljetukset jahdin aikana, vakuutukset sekä alv:n Lisätietoja ja sitovat ilmoittautumiset 10.9.2011 mennessä: jahtisihteeri Mari Skogberg puh. 050-3254559 tai info@elliteratulilla.fi Rannikko-Pohjanmaa n Suomen riistakeskus RannikkoPohjanmaa järjestää hylkeenmetsästyskoulutusta ruotsiksi. Aika: teoria 10.8. ja ampumakoulutus 11.8., alkaen klo 18.00 Paikka: Närpiö, Ransby UF, osoite: Björkgrundsvägen 1, Rangsby Lisätietoja: Ola Knöös puh. 0400-260 850 Pohjois-Savo 6.9. 18.00 Karttula, Nuorisotalo Manttu, Mantuntie, 72210 Tervo 6.9. 18.00 Tervo, Nuorisotalo Manttu, Mantuntie, 72210 Tervo 6.9. 18.00 Vesanto, Nuorisotalo Manttu, Mantuntie, 72210 Tervo 7.9. 19.00 Kiuruvesi, Kiuruveden kulttuurikeskus 8.9. 18.30 Lapinlahti, Lapinlahden lukio, Kivistöntie 2, 73100 LAPINLAHTI 13.9. 18.30 Maaninka, Maaninkajärven koulu, Maaningantie 49, 71750 Maaninka 14.9. 18.00 Leppävirta-Varkaus, Kivelän koulun auditorio, Laivurintie 19, Leppävirta 14.9. 18.00 Riistavesi, Tuusjärven taimitarhan ruokala, Tuusjärvi, Tuusniemi 14.9. 18.00 Tuusniemi, Tuusjärven taimitarhan ruokala, Tuusjärvi, Tuusniemi 15.9. 19.00 Nilsiä, Nilsiän kunnan valtuustosali 16.9. 19.00 Varpaisjärvi, Hotelli-ravintola Safoksi, Varpaisjärvi 19.9. 18.00 Pielavesi, Säviän Nuorisoseuran talo, Säviänvanhatie 161, 72550 SÄVIÄ 20.9. 18.00 Rautalampi, Futuria Jalkalantie, 77600 Suonenjoki 20.9. 18.00 Suonenjoki, Futuria Jalkalantie, 77600 Suonenjoki 22.9. 18.00 Siilinjärvi, Haapamäen havaintotila, Haapamäentie, 70900 Toivala Aseiden ja tähtäinlaitteiden asiantuntijat mm. Veijo Kärki, Yrjö Katainen ja Suomen Asetekniikka antavat henkilökohtaista opastusta ja neuvontaa. Trap radalla valmentaa Risto Suurla sekä Leppävirran Ampujat, nuoret ja aloittelijat tervetulleita, oma ase ei välttämätön. Mahdollisuus koeampua SRVAharjoitus "hyökkäävä karhu". Kahvi ja makkara puhvetti. Paikka Riikinnevan ampumarata Leppävirralla, opastus Varkaus Sorsakoski tieltä. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tapahtuman järjestää Leppävirran-Varkauden riistanhoitoyhdistys. Lisätiedot: Lauri Itkonen 050-407 8359 leppavirta-varkaus@riista.fi Ajo-ohje: Kuopion eteläiseltä moottoritieltä Vehmasmäen suuntaan n. 1 km ja oikealle ampumaradalle. Varsinais-Suomi Hirvieläintenjäljestyskurssi Kemiönsaarella n Ohjelma: Kolari-/ Aseiden kohdistustilaisuus Heinjoella n Kuopion riistanhoitoyhdistys järjestää yleisen aseiden kohdistustilaisuuden Heinjoen ampumaradalla 15.8.2011 klo 17.00. Asiantuntijoina paikalla Toivo Hakonen ja Veijo Kärki. ampumapaikan tutkiminen, jäljestysesittely, lopetustilanne, harjoitusjäljen tekeminen ym. Paikka: Kemiönsaari, Amos Andersonintie 2, Söderlångvikin kartano, kahvila Aika: Torstaina 25.8.2011 klo 18:00 Osallistumismaksu: 10,- sisältäen kahvin Ilmoittautuminen: teuvo.makela@pp2.inet.fi Teuvo Mäkelä, 0400-525216 Kurssi on kaksikielinen / Kursen är tvåspråkig Järj: Suomen riistakeskus VarsinaisSuomi, Kennelpiirin jäljestysohjaajat, Kemiönsaaren rhy ja Söderlångvik jaktlag Hirvijohtajien koulutustilaisuudet 2011 n Tilaisuuksissa käydään läpi Nuorisoleiri Nilsiässä Villa Tarpisella 15.7. - 17.7.2011 n Leirin aikana käydään läpi metsästäjätutkintoon valmentavia asioita. Ilmoittautuminen ja tiedustelut Janne Kokkonen p. 050-5390 986 tai nilsia@riista.fi Vastuullisille metsästäjille! Metsästysammunnan ABC 9,90 UUTUUS! opas parempiin riistalaukauksiin ajankohtaisia hirvenmetsästykseen liittyviä asioita. Koulutuksissa on paikalla PohjoisSavon poliisilaitoksen edustaja. Lisätietoja antavat tarvittaessa riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajat. 24.8. 18.00 Vieremä, Rientola, Petterintie 23, 74200 Vieremä 25.8. 19.00 Vehmersalmi, Osuuspankin kerhotilat, Vehmersalmi 26.8. 18.00 Sonkajärvi, Kangaslammin hiihtokeskus 29.8. 18.00 Kuopio, Hotelli Savonia Sammakkolammentie 2, 70200 Kuopio 30.8. 18.00 Juankoski Osuuspankin kerhohuone, Juankoski 31.8. 18.00 Kaavi, Raukku, Koillis-Savon kennelkerhon maja, Radantie 11 A, 73670 Luikonlahti 1.9. 18.00 Keitele, Leppäselän ampumarata, Vesannontie, Keitele 5.9. 18.00 Iisalmi, Hanhilammen ampumakeskus, Hanhilammentie 99, Iisalmi Erämimmit Rautavaaran Metsäkartanolla n 9.9. - 11.9.2011 Ilmoittautuminen ja lisätietoja, p. 040 - 8396 352 myynti@metsakartano.com www.metsakartano.com Aseiden ja tähtäinlaitteiden kohdistus- ja huoltopäivä n su 7.8.2011 klo 12 alkaen Valkohäntäpeura ampumataulu 9,90 UUTUUS! 100x70 cm, anatominen kääntöpuoli Metsästysammunan harjoitteluun ja koulutuskäyttöön Kanu loukku 180x120 cm 199 TARJOUS! Leppävirralla Riikinnevan ampumaradalla. Mahdollisuus saada oma ase kohdistettua 100 m (oma ase, patruunat ja kuulosuojaimet mukaan). Tilaukset ja tiedustelut: Oy Eräkontti Ab Kinturinkuja 4, 11120 Riihimäki p.010 4409 410, erakontti@erakontti.fi Metsästäjä l 4 l 2011 l 81
• Juha Immonen Pilven päiväkirjasta osa 4 Perustottelevaisuuskoulutus kannattaa aloittaa jo pentuna. Istumisen jälkeen opetellaan paikalla oloa. Ensi vaiheessa vain muutama sekunti ja sitten kestoa jatketaan. Harjoituksia kannattaa tehdä myös erilaisissa ympäristöissä. Kuuntelemista ja tottelevaisuutta 12 viikon ikään ehtinyt Pilvi opettelee tottelevaisuutta ja kuuliaisuutta, ja saa arkisia muistutuksia siitä, kuka on lauman johtaja. Tavin nouto ei Pilveä isännän harmiksi tunnu kiinnostavan, mutta ensimmäisellä eräretkellä se osoittaa nokkeluutensa. l Talutin on Pilven painajanainen numero yksi! Neiti on saanut juoksennella villinä ja vapaana kotona nyt kuukauden päivät. Sen ei ole tarvinnut tutustua tuohon käärmemäiseen hirvitykseen aiemmin ollenkaan. Huomaan tehneeni virheen, kun en ole vaivautunut totuttamaan talutinta Pilven kaulaan ennen tätä. Pilvi saa mahtavan hepulin, kun huomaa, että kaulan ympärillä on jokin, joka estää häntä kirmaamasta täysin oman mielensä mukaan. Kun olemme kokeilleet talutinta ulkona, se on karannut käsistäni pari kertaa ja kauhistellut vielä enemmän perässään itsepintaisesti seuraavaa talutinta. 82 l Metsästäjä l 4 l 2011 Olen ottanut nyt tavakseni totutella taluttimeen ruokailun yhteydessä. Silloin Pilven huomio kiinnittyy ruokailuun, eikä ihmeellinen, kaikkialle perässä seuraava naruhirvitys ole ikävä seuralainen. Lisäksi olen laittanut Pilvelle ostamamme uuden pannan, että se tottuu paremmin kaulassa olevaan "koruunsa". hon tottelemattomuuteen ärähtämällä ja käskin taas normaalilla puheäänellä, että omalle paikalle. Se toimi hyvin. Suorittamassani itsetutkiskelussa huomasin, että tapani on käskeä aina normaalilla puheäänellä. Tottelemattomuuteen puutun aina ärähtämällä koiran tavoin tai ärähdän usein, että Hei! Hei on hyvä sana ­ se sisältää sanan Ei! Näin huomaan toimivani valtaosassa tottelemattomuustilanteista. Luonnollisesti käskemiseen kuuluu myös nopea palaute oikeasta suorituksesta. Hyvä! Ennen Pilven tuloa lukemassani kirjassa mainittiin, että palkitsemisen pitää tulla puolessa sekunnissa oikeasta suorituksesta. Se on lyhyt aika. Palkitsemisen tulee osua juuri oikeaan aikaan, muuten palkitsen häntä jostain ihan muusta kuin mistä oikeasti haluan palkita. Miten tämä liittyy laiskuuteeni, on se, että koirankin pitää oppia, että sen harvan kerran, kun tuo pappa jotain sanoo ­ on syytä kuunnella. Minun on vielä paremmin opittava kiinnittämään Pilven huomio ennen käskemistäni. Siinä on minun oppikouluni ja samalla tämän tavan haaste. Muutoinhan koiranpennun on vaikea tietää milloin "juttelen" sille ja milloin naapurin isännälle. Gunilla Hansson Nuori metsästäjä vaanii Eilen alkoi sorsastuskausi. Olin vastarannalla jahdissa kaverin ja sen noutajan kanssa. Saalista tuli. Näytin tänään eilistä saalista Pilvelle. Se kiinnostui kyllä saaliista, mutta suuhunsa se ei lintua halunnut ottaa. Heittelinkin yhtä lintua vähän ja yritin leikin kautta Pilveä saada ottamaan tavia suuhunsa. Ei ottanut. Harmistuin. Damin nouto kyllä toimii hienosti, mutta sälönokat eivät aristokraattista kanakoiraa pitkään kiinnosta. Hakekoot noutajat moisia, tuntui Pilvi ajattelevan. Kun ei kiinnostanut, niin lastasin neidin takakonttiin, ajelin autolla metsästysmaille ja laskin Pilven juoksentelemaan ympäriinsä. Kuljin koko ajan metsäautotietä pitkin ja annoin Pilven juosta sydämensä kyllyydestä. Voi jestas sitä vauhtia! Huomasin, miten nerokkaasti noinkin nuori koira osaa käyttää jo tuulta hyväkseen. Ei tälle tarvitse paljoa hakukuvioita opettaa, jos noin nokkela on jatkossakin, tuumin mielessäni. Puolessa välissä Pilvi törmäsi akkateereen. Poikuetta siinä ei ollut. Virtaa löytyi pikkurakettiin vielä aiempaa enemmän. Kuljimme aivan tien päähän, jossa vauhti loppui kuin seinään. Luulin heti, että Pilvi satutti itsensä, vaikkei se ulahtanut. Kävelin Pilven luokse ja kysyin mitä sille on sattunut. Pilvi ei kuun- T Kuuntele ­ minulla on tärkeää asiaa Olen laiska, sen tunnustan. Ei muuten ole vaimolleni mikään järisyttävä uutinen. No miksi sen haluan tähän päiväkirjaan tunnustaa? Koiran kouluttaminen voi sopia laiskalle, mutta laiskan pitää olla päättäväinen. Sen ominaisuuden olen itsessäni huomannut. Sen harvan kerran, kun Pilvelle jotain käsken, edellytän että se sen toteuttaa. Eivät nämä vaatimukseni luonnollisesti mitään mahdottomia voi olla vielä 12-viikkoiselle. Pilvi tietää hyvin missä sen oma paikka on. Käskin sen tänään omalle paikalleen, mutta neiti vain säntäili sinne ja tänne. Puutuin tuo-
• nellut, katsoi vain eteensä eikä liikkunut. Seisooko se, mietin. Ei seisonut ­ aivan edessämme oli näet aikuisen karhun jäljet. Melko tuoreet, veikkaisin Pilven käytöksen perusteella. Mitään ei näkynyt eikä kuulunut. Kuljin eteenpäin, mutta Pilvi jäi istumaan jälkien luokse eikä halunnut tulla kauemmaksi. Käännyin takaisin Pilven luokse ja palattiin takaisin parin kilometrin päässä olevalle autolle. Se oli mieleenpainuva ensimmäinen eräretkemme! Autossa matkustaminen maistuu Kirjoitin silloin alussa tähän päiväkirjaan, että Pilvi on mainio automatkustaja. Parin autoilukerran jälkeen metsästysmaille se on muuttunut vielä mieleisemmäksi. Joka kerran, kun avaan auton takakontin, Pilvi istuu siellä heti ­ valmiina lähtöön. Olen aloittanut koulun, että autoon voi nousta vasta kun annetaan lupa. Vastaavasti autosta saa nousta pois vasta kun annetaan lupa, vaikka takakontti olisi apposen auki. Tämä on turvallisuuskysymys ja taas kerran hyvä arkipäiväinen mahdollisuus muistuttaa johtajuudesta. Pääset takakontista vasta, kun lauman johtaja antaa luvan. Nopeasti alkoi mennä jo perille, ettei autosta poistuta ilman lupaa. Sama periaate on myös ruokakupilla. Vasta luvan jälkeen voi ruokailun aloittaa. Jokainen päivä on koulutuspäivä, sen olen huomannut! En ole oikein tottelevaisuuskentällä viihtyvää sorttia, mutta edelleen minusta meidän yhteistyö toimii hyvin, kuten aiemmin kirjoitin. Sen harvan kerran kun käsken ­ sen vaadin. Sen periaatteen haluan säilyttää. Tottelevaisuus vs. kuuliaisuus Tämä onkin mielenkiintoinen aihealue. Olen pohtinut mielessäni, että tottelevaisuus on opittujen asioiden toistamista käskyjen mukaan. Istu, tänne, paikka. Koiran opittua nuo käskyt se tekee ne tottelevaisuuttaan, kun koirakin haluaa mieluimmin onnistua kuin epäonnistua. Saahan se todennäköisesti makupalan tai hyväksyvän kiitoksen ohjaajaltaan. Tottelevainen koira ei ole tullut, mitä ilmeisimmin, kuitenkaan yhtään kuuliaisemmaksi. Kuuliaisuus on mielestäni sitä, tehdäänkö käsketyt asiat heti vai vasta karjunnan ja äänen korotuksen jälkeen. Monesti myös kanakoirapiireissä korostetaan että koiran pitää olla käsissä. Tämä koskee varmasti monia muitakin rotuja, joissa koira työskentelee tiiviissä yhteistyössä ohjaajan kanssa. Sitä lähdetään etsimään tottelevaisuuskentältä ­ kerhon yhteisistä harjoituksista. Siellä opitaan itse asiassa pahimmillaan vain maneereja, joilla ei ole välttämättä kuuliaisuuden kanssa juurikaan tekemistä. Tottelevaisuuskentällä saadaan kyllä tehtyä yhdessä juttuja, jotka kehittävät yhteistyötä. Koirat mieltävät yhdessä tekemisen laumaeläiminä miellyttäväksi yhteiseksi puuhasteluksi. Miksi tästä kirjoitin johtuu siitä, että kävin tänään katselemassa Pilven kanssa toko-kentän touhuja ja huomasin, että osa koirista ei edes nauttinut siitä. Lisäksi kuulin kommentteja ohjaajilta, että vaikka meidän "Sedu" on kentällä mitä mainioin, niin se vetää lintujen perässä kuin hullu, eikä kuuntele ohjaajaansa yhtään. Tuli vaan mieleeni, että keskitytäänkö koulutuksessa oikeisiin asioihin, kun opetetaan suorituksia, eikä keskitytä siihen, miten voisin vahvistaa viestiäni koiralle ­ lisätä siis koiran kuuliaisuutta. Tätäpä haluan taas itsekseni pohtia... oppiakseni. l Sen sijaan, että koulutuskentällä harjoiteltaisiin maneereja, pitäisi keskittyä enemmän kuuliaisuuteen. Kun ohjaaja käskee, vaaditaan ehdotonta kuuliaisuutta. Siksi harjoitteiden tulisi olla toisistaan poikkeavia ja sekä ohjaajaa että koiraa motivoivia. Nuorelta koiralta vaaditaan vain se, mihin koulutusvaiheen mukaan on edellytyksiä. Riistavisa 3 Oikea vastaus lisätieto Vastaukset sivun 21 kysymyksiin Palkitsemisen pitää tulla puolessa sekunnissa oikeasta suorituksesta. 1) 2. Haitta-aineiden kulkeutuminen on hidasta. Nummi-Pusulan Mansikkakuopan trap- ja skeet-ratojen lyijy-, arseeni- ja antimonipitoisuudet eivät näyttäisi muodostavan lyhyellä aikavälillä uhkaa pohjaveden laadulle. Mansikkakuopan haulikkoratojen maaperällä on kyky sitoa itseensä kyseisiä haitta-aineita ja pohjaveden pinta on jatkuvasti useita metrejä maanpinnan alapuolella. Mallilaskelmien perusteella haitta-aineiden kulkeutumisajat pohjaveteen ovat hyvin pitkiä, jopa tuhansia vuosia. 2) 2. 3) 2. Maa- ja metsätalousministeriön asetus metsästyksen rajoittamisesta perustuu tulevan kauden riistakolmiolaskentojen tuloksiin, ja se annetaan aikaisintaan elo-syyskuun vaihteessa. Mahdolliset metsästysrajoitukset tulevat riista.fi sivuille heti, kun ne on julkistettu. 4) x. 5) x. 6) 1. 7) x. Vuonna 2010 korvaushakemuksia oli 35 kappaletta. Niistä 26 oli suden, 7 ilveksen ja 2 karhun tappamaa tai vahingoittamaa koiraa. Tapahtuneesta suurpetovahingosta on viipymättä ilmoitettava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. 8) x. Maasuurpetojen ei enää katsota saavan kannan täydennystä Ruotsista, Norjasta ja Venäjältä. Tämän vuoksi ahman, ilveksen ja karhun uhanalaisuusluokka huononi, vaikka niiden yksilömäärät ovat kasvaneet. Aiemmin silmälläpidettävät ilves ja karhu ovat nyt vaarantuneita ja aiemmin erittäin uhanalainen ahma kuuluu nyt äärimmäisen uhanalaisiin. Susi kuuluu luokkaan erittäin uhanalainen. 9) 1. Valtakunnallinen riistaneuvosto on riistapolitiikkaa tukeva valtakunnallinen strateginen toimielin. Riistaneuvoston tehtävänä on käsitellä riistataloutta koskevia asioita. Sillä ei ole Suomen riistakeskuksen julkisiin hallintotehtäviin taikka henkilöstöhallintoon liittyviä tehtäviä. Riistaneuvostot lisäävät valtakunnan tasolla muun muassa hirvieläinpolitiikkaan ja suurpetopolitiikkaan liittyvää avointa ja vuorovaikutteista sidosryhmäyhteistyötä ja erilaisten intressien yhteensovittamista. Riistaneuvoston jäsenet nimittää maa- ja metsätalousministeriö 10) 2. Maan tihein susikanta on Kainuussa. 11) 1., x., 2. Hirvikannan hoitosuunnitelman valmistelusta vastaa Suomen riistakeskus. Alueelliset riistaneuvostot ja valtakunnallinen riistaneuvosto ovat avainasemassa hoitosuunnitelman linjausten muodostamisessa. Hoitosuunnitelman hyväksyy maaja metsätalousministeriö. Hoitosuunnitelman on määrä olla valmis vuoden 2012 lopussa. 12) 2. Jukka Bisi on johtanut Metsähallituksen eräasioiden toimintaa erätalouspäällikön sijaisena vuodesta 2008 alkaen. Hän toimi eräasioiden ylitarkastajana Metsähallituksessa vuosina 2005-2008. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa tutkijana Oulun yliopistossa sekä riistapäällikkönä Pohjanmaan riistahoitopiirissä. Bisi väitteli Oulun yliopistosta vuonna 2010 aiheenaan suomalaisen susikonfliktin anatomia. 13) 1. Metsäkaurispukin keväinen metsästys on mielenkiintoinen pyyntimuoto. Suurimmassa osassa Suomea metsäkauriskannat ovat kuitenkin niin heikot, että reviiripukkien kevätpyynti voi vaarantaa paikallisen kaurisesiintymän säilymisen. 14) x. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen Metsästys 2009 -julkaisun mukaan vuonna 2009 saatiin saaliiksi 110 villisikaa. Halleja eli harmaahylkeitä pyydettiin vastaavasti 475 kappaletta. Mäyräsaaliiksi RKTL arvioi 9800 yksilöä. 15) 2. Peltopyyllä on pesässään yleensä 16-24 munaa. Sinisorsalla munia on yleensä 9-13. Supikoira saa eteläisessä Suomessa keskimäärin n. 9 pentua. Vaikka lintujen lentopoikasmäärät vaihtelevat paljon, on peltopyy hyvinä vuosina poikastensaajana ehdoton ykkönen. 16) x. Ilveksiä pyydettiin helmikuun lopussa päättyneellä kaudella 371 yksilöä. Ilves on Suomen suurpedoista kaikkein runsaslukuisin, ja niiden määrä on kasvanut voimakkaasti viimeisten 10 vuoden aikana. Viime talven Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen antama vähimmäiskanta-arvio oli noin 2300­2500 ilvestä, kun se vuotta aikaisemmin oli noin 2000. Juha Immonen Metsästäjä l 4 l 2011 l 83
• Kaupantekoa Hankkiessasi noutajaa metsästyskäyttöön ota yhteys Suomen Metsästysnoutajat ry:n pentuvälitys puh. 0400-176 934 tai 03-515 3230 ja jäsenasiat puh. 09-874 7230. Kotisivut: http://www.metsastysnoutajat.com Oletko hankkimassa mäyräkoiraa? Kattava tietopaketti ja Suomen Mäyräkoiraliiton pentuvälitys löytyy osoitteesta www.mayrakoiraliitto.fi. Liity samalla jäseneksi: jasenasiat@mayrakoiraliitto.fi Suomen Pystykorvajärjestön neuvojat auttavat pentujen valinnassa Suomenpystykorva: Asko Ränkman 050-569 9221, Pekka Inkinen 040-832 2858. Karjalankarhukoira: Marko Soini 040-761 1111, Jorma Tahkola 040-750 0246. Pohjanpystykorva: Timo Järvinen 050-563 8811, Ensio Lehisto 0400-286 311. Lisäksi: pj. Risto Ylitalo 044-274 8636. Kysy samalla jäseneduista ja liity jäseneksi. Järjestön internetsivut: www.spj.fi. Hankkiessasi setteriä tai pointteria ota ensin yhteyttä rotujärjestön KanakoirakerhoHönshundssektionen ry:n jalostusneuvojiin. Pointteri: jalostusneuvoja Jorma Korpela 044-511 2013, englanninsetteri: Matti Juuti 040-505 6935 / me.juutit@kolumbus.fi, irlanninsetteri: Risto Kannisto 0400-544 030, Tapio Ranta 0400-870 788, gordoninsetteri: Mika Maliniemi 0400-139 041 Venäjänajokoirayhdistys Ry. Pentuvälitys puh. 0400-798 704. Jäsenasiat puh. 050-538 6434. Liity tyytyväiseen joukkoomme. Venäjänajokoira on monipuolinen ja säänkestävä jahtikaveri. Saatavana kettua ja jänistä ajavista vanhemmista. Internet: www.venajanajokoirayhdistys.net Kettuterrieri monipuolinen metsästyskoira. Pentuvälitys: 040-706 6810. Jäsensihteeri 040-734 6356. www.foxterrier.fi Kiinnostaako saksanmetsästysterrieri? Ota yhteyttä myös rotujärjestöön. www. saksanmetsastysterrierit.org. Pentulistalta löydät vain jalostuskriteerit täyttävät yhdistelmät. Pentuvälittäjä: Susanna Pasanen puh. 040-731 0674. Jäsenhakemukset: Jukka Kinnunen puh. 050-560 2088. Taitoa ja kokemusta Trofe Art Jarno Raiski, Ähtäri / Vaasa 040-581 9624 www.trofeart.tk Huippu laatua. Eläinkonservaattori Teemu Salonen, Inkoo puh. 050-563 7820. Erityisesti kalat, myös muut alan työt. Studio Antti Saraja Oy. Puh. 019-784 871 tai 0400-712 149. Preparoin linnut, nisäkkäät, teen myös trofeet. Pertti Siipola, Kilinkuja 10, 70780 Kuopio. Puh. 017-361 1073, 0400-177 588. Eero Suomus, Vihti Kaikki alan työt, puh. 0400-788 636 Suomen eläintäyttämö Österberg, Palokalliontie 41, 01490 Vantaa. Puh. 09-823 5757, 040-501 5166. Labradorinnoutajan pentuja käyttölinjaisista, terveistä vanhemmista Luovutus 12.6. Hinta 800 e. Puh. 050-3106 447, Pori Sileäkarvaisen noutajan pentuja metsästysja koekäyttöön. Luovutus heinäkuun lopulla. koivisto.riitta@gmail.com, puh. 040-544 6697. Beaglen pentuja isä kaksoisvalio emä suomenmestarin sisar puh. 050-401 5079 Beaglen pentuja metsästyslinjaisista ja ajavista vanhemmista. Syntyneet 25.5. Puh. 050-552 5298 Rauma Beagle-pentuja, sekä aikuisia beagleja metsämiehille edulliseen hintaan. Puh. 019-677 1041, 0400-607 415. Metsästyslinjaisen Irlanninsetterin pentuja käyttökokeissa palkituista vanhemmista e. Reppeåsen`s Chili u. Fowlers Perttu vapaana yksi narttu pentu, luovutus viikko 31 puh. 040 762 1899 Pekka Soini Patterdalenterrierin pentuja ainoastaan metsästyskäyttöön. Puh. 050-561 0806 S.karv.kettuterr. pent.Syn.v.19 Molem. Vanh. FI KVA-L. Puh. 040-849 9821 Kk.mäyräkoiran urospentu kovista ajolinjaisista palk. vanhemmista. Puh. 040-547 6809 tai 044-750 3326. Karkeakarvaisen mäyräkoiran urospentuja, s. 12.4.2011. Ajolinjaiset vanhemmat, isä FI JVA. Turku Puh. 040-579 2647 Lk mäyräkoiran ajavalinjaisia pentuja. Emä ajovalio, isällä MÄAJ 1. Luovutus n. vko 32. Puh. 0400-851 348 tai 0400-529 238 Lyhytkarvaisia saksanseisojan pentuja metsästys käyttöön palkituista vanhemmista luov. vko.27. Riekkohaun Kennel. puh. 040-543 3361 Amerikankettukoiran pentuja varattavissa. Isä: Kettumiehen Jeremiah,emo: Amy. Myydään saksan metsästysterrierin pentuja. Puh. 045-256 9907. Bretonin pentuja hyvistä vanhemmista. Puh. 0400-399 880 Grand basset griffon vendéen pentuja jäljelle ja ajoon. Luovutus viikolla 29. Puh. 050-595 2151 dinetten.nettisivu.org Varattavissa käyttölinjaisen Cockerspanielin pentuja. Astutus 6/2011. Puh. 044-587 9765 Muurame Käyttölinjan englanninspringerspanielin pentuja puhtaista englantilaisista linjoista. Tuomo Kotasaari 0400-287 465 Käyttölinjaisen eng.spr.spanielin pentuja monipuoliseksi jahtikoiraksi. Emä Voi-luokassa. Luov. 18.7 alk. Juha Kuukka 050-320 6679 Metsästysspringerspanielin pentuja palkituista vanhemmista. Tyytyväisyystakuu. Puhelin 044-035 4838. www.karelianwild.com Wachtelin pentuja Ruotsista. KeilerWald Joyce S 24116/2005, Kärrmarkens Eddie S 35079/2004 Terveet hyvät koirat metsästykseen ja ajoon, mukavia perhekoiria. puh. +467 3 382 8989, (puhutaan myös suomea) Myydään petokoirien pentuja. tied. Juha Mäkimartti puh. 050-301 1676 Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (43 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden, korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien. Käytä tekstauskirjaimia. Vältä faxien lähettämistä, jotta vältymme turhilta epäselvyyksiltä. Vuonna 2011 hinta on 15 Eur / rivi. Ilmoituksen vähimmäiskoko on kaksi riviä. Ilmoitukset laskutetaan lehden ilmestyttyä. Toistoalennus peräkkäisissä numeroissajulkaistusta ilmoituksesta on 15 %. Ilmoitusta ei julkaista, mikäli ilmoittajalla on erääntyneitä laskuja. Ilmoitusaineisto , jossa on laskutusosoite, on lähetettävä lehden toimitukseen. Os. on Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki. E­mail: marja.kraufvelin@riista.fi. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Otamme vastaan vain metsästyksen ja riistanhoidon aihepiiriin kuuluvia ilmoituksia. Metsästäjä nro 5/2011 ilmestyy 2.9.2011. Siihen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa viimeistään 29.7.2011. Koiria Hirven ja karhun metsästäjille karhukoiran pentuja. Kelpuutan jalostukseen vain koepalkitut nartut tai joilla on VOI I palkittuja jälkeläisiä. R. Ikonen, puh. 013-881 985, 0500-279 777. Karhukoiran pentuja s.10.5 1u+1n vapaana. Isä KVA&MVA Rantu, Emä KVA Kätkyuoren Raksu. Vain mets. /koekäyttöön. Mäntsälä 050-599 6456 A. Tiainen Karhuk. 2 narttupentua koepalk vanh. Synt. 15.4.2011. Ell tarkast & rekist. 040-520 3867 Karjalankarhukoiran pentuja. Synt. 3.6.2011. Luovutus viikko 31.Puh. 044-270 2455 Savonlinna. Kk. mäyräkoiran 2 uros pentua. Ajo- sekä luolalinjaiset vanm. Hyvät palkitut suvut. Puh. 050-517 6997. Harmaan norjanhirvikoiran pentuja KVA-vanhemmista. A-suositus. luov.vkot 33-34 puh. 0400-297 933 Kangasala. Harmaa norjanhirvikoiran uros pentuja riistaverisistä KVA vanhemmista. Uros haukkuu karhua. Luovutus vko 28 ja siitä eteen päin. puh. 0400-199 412 Itälaikan 4.6 synt. pent. takuu puh. 040-564 9740 Myydään itälaikan pentuja, S.15.3. p. 050-505 7771 www.suojarannankennel.fi Jämtlannin pk:n 10.3.2011 syntyneitä pentuja. Isä ja emä kasoisvalio puh. 041-779 7350 Myydään jämtlanninpystykorva narttu s. 16.3.2010 ajan puutteen vuoksi. Isä Fi Mva ja Fi Kva. Lisätietoja numerosta 040-1619037 Juha Iivarinen Jämtlanninpystykorvapennut, synt. 27.5., riistaverisistä suvuista, KVA-vanhemmista. Kysy lisää! Puh. 050-544 8697. Suomenpystykorvan pentuja, synt. 16.5.11 luovut. vk. 26 puh. 044-759 1295 Hyvä sukuisia suomen ajokoiranpentuja koe / näyttely palk. vanhem. Puh. 0400-570 525 Suomenajokoiran uros pentuja. Syntynyt vko 16. Vanhemmilla A-lonkat ja ataksia vapaita. Vanhemmilla huippuinnot ja hyvät haukut. Puh. 0440-332 338 Marko Korhonen Hyvä sukuisia suomen ajokoiranpentuja koe/näyttely palk. vanhem. Puh. 0400-570 525 Suomenajok.pentuja Hyvät jänistä ajavat vanhemmat i. KVA puh 041-705 1214 Laukaa Suomenajokoiran pentuja S. 29.5.11. 7u+7n. Emä Kotikallion Nita. Uros Korpilehdon Karo, jänislinjoista. Puh 0400-790 215 Suom. ajok.pent. s. 24.5. i: 4koetta / 3 ykköstä, e. erinom. ajuri. Puh. 0400-569 816 Myydään hyvin ajavan puhdasrotuisen suomenajokoiran pentuja isä puhdasrotuinen harmaa hirvikoira. Voit myös varat ajoissa. ( synt. 1.6.) hinta neuvoteltavissa. Soita ja varaa omasi. puh. 045-265 1788. HUOM! Emme ota ilmoitusaineistoa vastaan puhelimitse. Järjestöt ja Yhdistykset Dreeveri on ajavien koirien "pikku jättiläinen", joka kestävien jalkojensa ansiosta soveltuu erittäin hyvin jäniksen ja ketun metsästykseen. Pentuvälitys: 040-547 0448. Jäsenasiat 040-508 3588. www.dreeveri.fi Beagle on iloinen, vainunsa avulla riistaa, pääasiassa jänistä ajava metsästyskoira. Aikoessasi hankkia beaglen, tutustu nettisivuihimme: www.beaglejarjesto.fi. Metsästysbeaglein osto- ja myyntipalsta löytyy nettisivuiltamme. Lisätietoja Jari Liukkonen, puh. 050-590 4657, info@beaglejarjesto.fi. Jäsenrekisterin- ja rahastonhoitaja Ritva Jauhiainen puh. 040-522 2839, ritva.jauhiainen@beaglejarjesto.fi, Haluatko hyvän hirvikoiran? Suomen Harmaahirvikoirajärjestö -Finska Jämt- och Gråhundklubben ry:n Jalostusneuvojilta saa tietoa hyvistä pentueista. Jämptin pennut/Jukka Holma 0400-310 686 tai Jussi Kuittinen 050-306 7480. Norjan harmaat/ Pauli Äijälä 050-327 1782 tai Marko Niemelä 045-131 6109. Rotujärjestömme jäsenenä pysyt ajan tasalla. Soita Marja-Helena Ilvonen 050-572 7010. Internet http://www.shhj.info Laikoista, kaiken riistan koirista, tietoja antaa Suomen Laikajärjestö ry. Sihteeri Marjo Halonen puh. 040-764 0104 sekä www.laikajarjesto.fi Eläintentäyttäjiä Pasi Ahopelto, Soini. 0400-567 078. Joensuussa Kyösti 050-371 4496. Kaikki työt! www.lehonpaja.net Alf Cederlund, Länsikyläntie 605A, 49220 Siltakylä. Kaikki alan työt. Puh. 050-341 4947 Markku Haapaniemi Teuva. Puh. 0500-360 962. Erkki Hartikainen, Pusula. Puh. 0400-499 579 Eläintentäyttäjä Juhani Hirvonen Täytän kalat, linnut ja nisäkkäät puh. 041-773 2910 juhani_hirvonen@luukku.com Luonnontieteellisen alan konservaattori Esa Kemppainen, Mattilantie 56,Janakkala. Puh. 050-563 0169. www.trofeet.fi Raimo Lietsala, 35300 Orivesi. Lasisilmiä ­ täyttötarvikkeita. Puh. 03-334 4719, 040-558 4019, www.lietsala.net Taxidermy Art, Markku Natri, Lapua. Myös lasisilmien myynti sekä alan opetus. Puh. 06-438 8901, 0400-363 345. www.markkunatri.fi. Jari Niskanen, Laukaa puh. 0400-317 828, www.jariniskanen.net Myydään Koira-, minkki-, ym. verkkoja Rautarantala Oy puh. 09-876 5291 www.rautarantala.com Länsirannikolla muutoksia metsästyksessä Selkämeren kansallispuiston perustaminen tuo muutoksia alueen metsästykseen. Harmaahylkeen metsästys, hirven ajo ja vesilintujen syysmetsästys on edelleen sallittua tietyillä alueilla. Muiden riistalajien metsästys on jatkossa kielletty. Vierasperäisten lajien ja pienpetojen poistaminen on myös mahdollista Metsähallituksen luvalla tietyin edellytyksin. Muutokset astuvat voimaan 1.7.2011 alkaen. Lisätietoja: Madeleine Nyman, eräsuunnittelija, Puh 0205 644685 www.metsa.fi/metsastys 84 l Metsästäjä l 4 l 2011
• d art i de Finska jaktmarkerna nästa generation jaktradio DC-70 Micro5. assar stora och små händer . . . etall testad enligt MIL-std 810F och IP-68, 100% vattentät. ddkrets som snabbladdar Li-ion batteriet. www.lafayette.eu 319e (sh. 349e) raj.erä Uuden sukupolven radiopuhelin Micro 5 Tracker G400 panta 699e Lämpöeristetyt koirankopit 1-os 300,2-os (kuvassa) 380,2-os maxi 450,T:mi R.Kivineva 06-4534 333 www.koirankoppi.fi Myös iltaisin, kuljetus järjestyy! MIDWAY SUOMI OY Jo noin 100 000 tuotetta yli 300 valmistajalta! Jälleenlatausvälineet, luodit ja hylsyt. Kiikaritähtäimet, katselukii-karit, laserit. Jalustat, renkaat ja pikajalat kiikareille. Aseiden osat ja varusteet, mm. tukit, lippaat. Asesepän tarvikkeet ja työkalut, mm. kalvaimet. Luodinvalutarvikkeet, ammuntavarusteet jne. Puhelinmyynti ark. 12-17 puh. 09-5122 933 Kaikki tuotteet ja varastotilanne netissä www.midwaysuomi.com Katto- ja seinäpeltiä suoraan valmistajalta. Myös tiilikuvio. Lindab Oy, 43700 Kyyjärvi. Puh. 014-471 475, fax -471 523, 0400-661 379. Houkutuspillit ja hajusteet maan laajimmasta valikoimasta, suoraan maahantuojalta. Sorsahanhi-pyy-varis-haukka-kyyhky-fasaani-hirvipeura-kauris-karhu-susi-kettu-supi-minkki- jne. puh. 0400-835 511. www.houkutuspillit.net Kylmäsavuvastus, toimii 12 voltilla. Hinta 35e + tk. puh. 0400-304 633. Laadukkaat, kotimaiset purkinsulkijat suoraan valmistajalta. Säilykkeiden valmistukseen myös painekeittimet. Puh. 040-585 8133. Katso netistä: www.eratapio.fi Puuru hirvenvetolevyt, katso esittely www.puuru.com. Puh. 044-368 1441. Valmistamme koivupuusta metsäsuksia Sotkamo puh. 040-869 8709 www.vilminkosukset.fi Fasaanin poikasia istutuksiin. Kysy myös syksyn ja talven jahdeista. Uusimaa. Puh. 040-580 4721. Fasaaneja, käytössä uusi koulutusmaasto Forssa, www.fasaanitila.net puh. 050-307 3752 Fasaanit untuvikoista aikuisiin. Lapua Puh. 040-526 9508. Riistanruokintaan vehnä/herneseosta 500kg:n suursäkeissä, 150e/säkki. Myös pienempiä eriä ja muita viljalajeja. Puh. 045-2606 346, Ikaalinen Hernettä riistan ruokintaan. Varsinais-Suomi. Puh. 0400-321 087 Erä- ja Lappi-kirjoja osoitteessa www.antikka.net. Pohjanmaan tunnetun hirvenkaatajan muistelmat nyt saatavana kirjana. Itsellesi tai lahjaksi. H. 15 e + pk. Puh. 0400-776 646 Hannu Anttila. Osta ja myy www.jahtihuuto.net Ale.fi! Netin parhaat tarjoustuotteet osoitteesta ale.fi. Ale.fi:ssä on aina ALE! Osta, myy, vaihda, vuokraa tai lahjoita Nettikioskissa! Kipaise kioskille: Nettikioski.fi Kaiken maailman tuotteet vapaa-aikaan, työhön ja lahjaksi. Sekatavarakauppa.fi Suomen Tukkuri vaatettaa ja varustaa jokaisen erämiehen tukkuhintaan. www.tukkuri.fi EräSawo.fi verkkokauppa on eränkävijän ja ulkoilijan ykkösmesta: www.erasawo.fi Lapissa Tanhuan erämaatontteja sekä valm. mökkejä. Pääsee myös seuraan. Kysy puh. 0400-199 818. Lapissa Sodankylässä 50 km itään ja välillä Saariselkä ­ Ivalo puronvarsitontteja ja maisematontteja vaaran päällä. Hinta alk. 4000 e puh. 040-832 0190. Edullinen, pieni, siisti kesämökki PohjoisRuotsissa, Arvidsjaurejärven rannalla, kalustettuna. Erinomainen metsästys-, kalastus- ja hillastustukikohta. Laajat kalastus ja metsästysmaat lähettyvillä. Omistaja myy. Tied. 040-750 6803 Saunamökki (24 m2) Luirojoen varrella (Savukoski, Tanhua), tontti 1,2 ha. puh. 040-763 0907. Itä-Taivalkoskelta valtionmaiden läheisyydestä kalastus/metsästystukikohdaksi mummonmökki asuinkäytöstä. www.etuovi.com/kohde/63011 Omakotitalo Kuhmon Vartiuksessa. Metsästysmaat ja kalavedet lähellä. Puh. 040-746 3985 METSÄSTYSPORUKAT! Isommat erät, kysy tarjous! Riistakamerat KG-680V SG-550M Pieni ja kom- Lähettää pakti koko kuvat kännykkään. Sopii myös valvontakameraksi Nokia puhelin tai riistakamera 699 e paketin ostajalle kaupan päälle! raj. erä, arvo 150 e UUTUU S! Katso päivän hinta netistä tai kysy asiakaspalvelusta! Vain yksi vuosimaksu koko paketille - sisältää kaikki toiminnot ja palvelut sis. Tracker G400 panta + Hunter3 (24 kk) ohjelmiston sopimus 59e /vuosi DigiMesta.com 24e sopimus 24 kk /kk Lauttakylänkatu 6-8, Huittinen, p. 045 112 8622,myynti@digimesta.com Minkki ja supikoira/kettuloukkuja. Erittäin tukevia ja toimintavarmoja. Soita ja kysy lisää tai katso metistä. www.granlunds.com. Granlundin Tarhatarvike 06-764 1033. Kanuloukun laukaisulaitteita rst. teräksestä, toimintavarma talvellakin. www.ph-riista.fi puh.050-566 2691 PH-Riista Muurame Tikka T3 Hunter 820,-, Tikka Lite ss 850,Franchi Field 890,-, Marocchi 03 Lite 950,Finn 412SK 860,-, Finn 512S Marocchi 1150,Lincoln Premier 795,-, Sabatti Falcon 650,Beretta Silv.PigI 1650,-, Urika 2synt. 1390,Browning BSP 660,-, Remington 870 Exp 450,Baikal MP-27 400,-, Browning Phoenix 950,Browning A Bolt 680,-, Mossberg 100 ATR 399,Kahles 2,5-10x50 890,-, Docter 2,5-10x48 710,Ahti Huvila Oy, www.ahtihuvila.fi 63800 Soini, puh 06-528 1203 31v. Rehtiä Asekauppaa! Mossber 12/76syn 360e, 12/89 syn 440e Tikka T3, CZ, Yildiz, Baikal, Marlin Sasta Gorepuvut, Chiruca vaell. kengät Ultrapoint GPS-tutkat, Garmin GPS. Anon Ase ja Tukku, Pudasjärvi 08-821 337, 0400-384 118, 0400-384 518 Posti, MH: Edullisesti ja Nopeasti! www.anonase.com Myymme uusia ja käyt. mets. aseita: Benelli, Remington, Lincoln, Baikal ym. sekä patruunoita, ruutia, nalleja, luoteja ja muita metsästystarvikkeita kilpailukykyiseen hintaan. Krono Järn, Torgarev. 2, Kruunupyy Puh. 06-834 5003, 050-411 0473. Tikka T3 Hunter .308 840e, Lite S/S .308 860e, Marlin 308 tai 30-06 480e. Beretta, Finn 412S ja Benelli haulikot. Meopta R1r 3-12x56 valolla 770e, Burris 3-12x56 valopiste 520e, Tasco 3-9x50 85e. Ylöjärven asetarvike, Rantakiventie 7 Puh. 03-348 4004 www.asetarvike.fi Käytettyjen aseiden erikoisliike netissä www.euroase.fi Rihlakko Baikal 12/223 390 e, haulikko Remington 870 12/89 350 e. Kumpikin varusteineen. Puh. 0400-805 270, Lieto Drillinki Merllek Suhl 2/12 7x65R kiik Carlzeiss 6x42 Uud. ver. 2900e, puh. 040-533 4711 Lataus-, ammunta- ja metsästystarvikkeet, optiikka ja koiratutkat edullisesti netistä www.asetarvike.com puh. 040-540 1182 Aseet, patr. + lataustarv.+ratalaitteet + kahvat puh. 019-782 307 www.mattikauppi.fi UNLIMITED AMMO OY 65% lyijyä raskaammat UnA18-shot haulit ym. tarvikkeet haulikonpatruunoiden jälleenlataukseen. UnA-supistimet, jälleenlatauskomponentit ym. asetarvikkeet. www.unlimitedammo.fi Tehokas ALFA tai ULTRA-ALFA - kiväärin äänenvaimennin, alkaen 120euroa, asennus 60euroa teräs tai alum. runkoinen, ei hitsattu, halkaisija 50mm, paino alkaen 210g, Keveät piipun päälle menevät teleskooppiset mallit www.ouluntyostokeskus.com japanilaiset ja keskiaikaiset miekat puh. 08-311 3133, 040-508 5833 IT-kiväärin vaimentimet kal..22 hornet-.458 IT-Asepaja Runkotie 17, 54120 Joutseno puh. 0500-497 981 www.it-asepaja.fi. Kotimainen AU jet- Z ­ äänenvaimennin. Huipputehokas, kevyt ja kestävä. Kaikkiin kiväärikalibereihin (22LR ­ 0,50 MG). Asesepänliike Ase Utra, Rahkeentie 6, 80100 Joensuu. Puh. / fax 013-227 234, 050-569 0499. Pantentoidut Reflex-äänenvaimentimet kaikkiin luotiaseisiin, vaimennusteho yli 90%. Asesepänliike BR-Tuote Oy Sahamyllynkatu 33, 80170 Joensuu. Puh. 013-896 862. Nettiosoite guns.connect.fi, sähköposti: markku@guns.connect.fi Silentum ja Noise Stopper kiväärivaimentimet cal 22LR-50BMG. Valmistaja Suomen Jahtivaruste Ky, Hästöntie 432, 25500 Perniö puh. 0400-842 196 www.jahtivaruste.fi Seinälle kiinnitettäviä lukittavia asetelineitä. Valmistettu teräksestä. Musta maalattu. Sopii kaikkiin aseisiin. 3:lle aseelle 55 e, 4:lle 60 e, 5:lle 65 e ja 6:lle 70 e + toimituskulut. Puh. 06-834 5377, 040-547 0607, 050-594 9670. Asekaappi, kotimainen SIS 3492- hyv. sertifikaatti. Lisätiedot www.corrosafe.fi www.valiokoiravarusteet.fi kopit, tarhat, lämmittimet, tutkat, haukunrajoitinpannat, pihavahdit ym. tuotteet. Puh. 0500-176 596 Koirankopit 1-os 300,- ja 2-os 380,Puh. 06-453 4333, www.koirankoppi.fi Koirankopin lattialämmittimiä. Helppo asentaa. Turvallinen 12/230v muuntajalla. http://koti.mbnet.fi/t20aaa/KOIRA.HTM Puh 050-520 7252 Luolatutkat, www.deben.com, Terrier Finder mallit Mk3 ja pitkä kantama eli long range edullisesti. Toimitus välittömästi. Puh. 0400-820 492. Deben luolatutka Terrier Finder MK III sekä long range.Heti tappavat näädän / minkin loukut. Aseet ja optiikka, kannattaa kysyä! Katso myös www.kimitojaktbod.fi puh. 0500-826 404 tai 02-423 804, fax 02-423 805. Huippulaadukas koira GPS 395 huntingtracker.net puh. 040-966 2067 Suomen suurin perinteisten käytettyjen koiratutkien varasto Tracker 230mhz ,Äly Speed, Äly Supra, Classic, Supra Comp, Pointer 2001-2007,Magnum haukunilmaisimella tai ilman. Tracker Gps pantoja. Vhf-puhelimet ja lisävarusteet. Petsafe haukunrajoittimet ja koulutuspannat, kantavuus 900m . Nopea, luotettava Tracker tutkahuolto. Larsmo Helcom , Nils Hellman, Peltotie 9, 68570 Larsmo puh. 0400-362 136, 06-7281 520. www.koiratutkat.fi Laatuparistoja koiratutkiin ja metsästyspuhelimiin. Myös akunvaihdot. Oy Cellpac Ab puh. 06-364 1565 www.cellpac.net Huollan jahtiradiot, koiratutkat RJAK, Pl 38, 44101 Äki ilt./vkl puh. 050-557 2000 VHF-puhelimet edullisesti ja luotettavasti alan liikkeestä. Akut, antennit, monofonit ym. Peltor kuulonsuojaimet, uudet ja käytetyt aseet. Metsästäjän erikoisliike Raimo Olkkonen Oy, Haapajärvi, puh. 08-761 831, 0400-296 517. www.raimoolkkonen.fi VHF-puhelimet, uusimmat mallit. Lafayette, Zodiac, Hunter, Rexon. Riistakamerat, kuulonsuojaimet. RitKos Oy, Mäntsälä 0400-203 398 www.ritkos.fi Erätelttoja, kaminoita, yökiikareita. Puh. 040-586 7152. www.haukka.fi Kaislaleikkuri, myös mökkikäyttöön. Käyt. moott. leikkurista reilu hyvitys. puh. 0500-652 241 myös ilt./ vk-lopp. www.kaislaleikkuri.net Kiikarinjalat ja kiikarien erikoisasennukset suoraan valmistajalta. Myös pistoolien jalat. Asesepänliike BR-Tuote Oy, Sahamyllynkatu 33, 80170 Joensuu. Puh. 013-896 862. Nettiosoite: guns.connect.fi, sähköposti: markku@guns.connect.fi Kiikarinjalka haulikkorihloihin. Uusi jalka jättää turhan irrotus ja kiinnitys vaiheen pois koska se ei peitä tähtäimiä, maalia eikä maastoa. Näin ollen ase on jatkuvasti tilanne valmis kaikkiin ammunta muotoihin. Puh. 017-824 123 tai 040-527 4440 Kauko Hämäläinen, Kihmulank. 11, 74130 Iisalmi. Puukonteriä ja tarvikkeita puukonvalmistukseen, myös retkiluistimia. Puh. ja faxi 06-724 7813, puh. 06-729 0431. Armeija-kääntöpuku, mainio metsälle. Puh. 0400-722 007 tai www.wh-varuste. fi Ostetaan Ostetaan sorsan, hanhen ja haahkan lihaa 040-900 4339 esa.nykanen@wildmark.fi Hanko Ostetaan rapuja läpi kauden. Käteismaksu ja nouto koko maasta. Raputukku Järf puh. 040-546 5995. Myös turkisnahkoja puh. 0400-561 267. Ostetaan linnunpönttösorvi puh. 0400-575 408 Pohjoisesta veden ääreltä erämökki / rakennuspalsta metsästysmahdollisuuksilla. Puh. 040-523 6034, 040-508 7543 Työsuorituksia Turkisnahkojen muokkaus. Kiikalan Raktur Oy, Juhani Ahola, Takamaantie 10, 25390 Kiikala. Puh. 02-728 7503. Muokkaamme pienriistan- ja lampaannahkoja Nahkajalostamo M. Salonen Ky Röppääntie 3, 50670 OTAVA puh. 010-387 3090 www.taljatukku.fi Aseiden korjaukset, varaosat, Apel kiikarinjalat Asekorjaamo K. Götsch puh. 03-779 6268. http://koti.phnet.fi/gotsch. Aseseppä J. Immonen. Tukit ja muut asealan työt. Koivuniementie, Kuhmo, puh. 044-565 0257 Aseseppä J. Janhunen aseiden huollot, korjaukset ja muut asesepän työt. Ruovesi. Puh. 0400-674 632 Aseet, korjaukset ja tarvikkeet. Asesepänliike Kettunen Ky. Puh. 040-410 2150 Valkeala Oulun Asepaja Ky. Kaikki asealan korjausmuutostyöt. Myyntimiehenkuja 6, 90420 Oulu. Puh. 08-311 6520, 0500-435 703. Valmet 212 uusia takatukkeja. Asetyöt, vaimentimet, aseet, patruunat ja asetarvikkeet Ase-ja optiikkahuolto, Vienankatu 14, 87100 Kajaani. Puh. 08-613 0655, 040-535 4134 Tukit ja vaihtoaseet: www.asehuolto.net kotisivut: www.asejaoptiikkahuolto.net Suomen Asetekniikka. Asesepänliike Varkaudessa. puh. 0400­528 098. Ylöjärven Asetarvike, Rantakiventie 7 Teemme aseiden korjaukset, huollot ja muut asesepän työt. Puh. 03-348 4004, 050-404 7387. Aseiden tukit, karhennukset, korjaukset. Rauli Lönnfors puh. 044-283 2596 Valkeala. Asesepäntyöt 20v kokemuksella, nopea toimitus. Asesepät H. Nuutinen ja E. Jänönen. Rajan Ase Lieksa p. 0400-170 626 Asekorjaamo O Putkonen Mikkeli Aseiden korj-, huolto-, vaimennin-, kiik. asennus ja piippusovitustyöt puh. 0400-941 715 kts. www.asekomoputkonen.net Huollan jahtiradiot, koiratutkat... RJAK, Pl 38, 44101 ÄKI. Puh. 050-557 2000. Valt. Tracker - koiratutkahuolto Parkanon TV-EL Huolto, Peltokuja 6, 39700 Parkano. Puh. 03-448 1296. Tracker sekä Pointer (ei GPS).) tutkahuolto. Lindholmin TV-huolto, Pl 1, 66601 Vöyri. Käyntios. Uusikatu 1. Puh. 06 383 2980 Korjaan perinteisiä koiratutkia. Heino Savolainen. Niittykuja 14. 71920 Pajujärvi. Puh. 050-530 7453 Optifocus Oy, Suomen kiikarihuolto, kiikaritähtäinten huollot ja korjaukset. Hirsimetsäntie 21, PL 12, 15101 Lahti. Puh. 0400-150 356. www.optifocus.fi. Metsästys-, yhdistys- ja muut lakiasiat. Puhelinjuristit 0600-17 270 (2,84 e + ppm) 10v. kokemuksella klo 8-20 Nervk. 1, Hki. Metsästäjä l 4 l 2011 l 85
• Etsimme provisiomyyjää jolla on oma yritys Ruotsin Kaupallinen Edustusto edustaa menestyksellistä ruotsalaista vapaa-aika ja virkistys-alan yritystä joka on aloittamassa toimintansa Suomessa. Hakijan tulee olla asiakaslähtöinen sekä aktiivinen asiakashankinnassa. Etsimme Sinua jolla on tai joka olet perustamassa omaa myyntiyhtiötä ja kiinnostunut provisiomyynnistä. Työ on yksinomaisesti B2B ja katsomme eduksi aikaisempaa kokemusta työskentelystä tällä tavalla. Kaikki laskutus ja toimitus tulee tapahtumaan Ruotsista. Etäluettavat ja lähettävät riistakamerat! Safari SG550M GSM Camo 5.0MP Ltl Acorn GSM 12MP Camo Metsästäjä -lehti No. 4/2011 60. vuosikerta, Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen valistuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Levikki on 303 241 kpl (LT 2009). Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 2.9.2011. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimitus: Päätoimittaja: Jari Pigg Toimituspäällikkö: Klaus Ekman Toimitussihteeri: Maria Nikunlaakso Ulkoasu: Ilkka Eskola Toimitusneuvosto: Jari Pigg (pj) Juha Immonen (vpj) Bror Blusi Mikaela Carlsson (MMM) Klaus Ekman Visa Eronen Ilkka Eskola (Hansaprint) Juha Mäkinen, (MH) Maria Nikunlaakso Vesa Ruusila (RKTL) Toimituksen osoite: Suomen riistakeskus, Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki, puh. 040-450 3360. Osoitteenmuutokset ja metsästyskorttiasiat 0303 9777. Kirjapaino: Hansaprint 2011/Met11_04 Kansikuva: Marko Svensberg 219e 319e Markkinoiden laajin riistakamera valikoima löytyy nettisivuiltamme! Eränetti Kuulostaako kiinnostavalta? Olet tervetullut lähettämään hakemuksesi osoitteeseen finland@swedishtrade.se kuitenkin viimeistään 19.8.2011 Ruotsin Kaupallinen Edustusto antaa tarvittaessa lisätietoja puh. +358 9 686 460 1.8.2011 lähtien Turkisompelupalvelut. Turkis Arianna, Helena Toivanen. puh. 040-507 0396. turkisarianna.nettisivu.org Metsästystä Suomessa: Hirvi, valkohäntäpeura ulkolaisryhmille, Virossa: Villisika, hanhi, karhu, saksanhirvi, kauris. Puh. 050-520 6100. E-mail: juhani.tuomaala@nic.fi Afrikan-jahtipaketit, Kanadan-karhut puh. 0400-220 557 tai 040-551 5669 Lisää kohteita www.jahtimatkat.net Elämäsi eräretket www.kauniskarjala.com Laadukkaat metsästysmatkat Afrikkaan, Etelä-Amerikkaan ja Kanadaan. Laaja valikoima ja parhaat kohteet kilpailukykyisin hinnoin. B&R Hunting Oy p. 010-622 3940 www.brhunting.fi, info@brhunting.fi Fasaanijahdit ja fasaanit untuvikosta aikuisiin. Ateriapalvelut ja majoitus mahdollisuus. www.kalastuslomat.fi Laadukkaat metsästysmatkat ympäri maailman! Euroopan ajojahdit: villisika, saksanhirvi ja metsäkauris. Afrikka: linnustus, tasankoriista ja Big-5. Argentiina: linnustus ja suurriista. Kanadan karhujahdit, sekä useita muita vaihtoehtoja. Tarkoin valitut ja testatut kohteet kilpailukykyisin hinnoin! B&R Hunting Oy p. 040-417 8807 tai 050-545 4865 www.brhunting.fi, info@brhunting.fi Lintujahtiin Pohjois-Ruotsiin Pajalan Övertorneån alueille Tornionjokilaaksoon, lempeansuvanto.com puh. 050-491 5839 Koe unohtumattomat jahtimatkat Ruotsissa, Puolassa ja Saksassa! Hanhi, villisika, kauris ym. www.hanhijahdit.fi/045-1261269 Asiantuntemuksella vuodesta 2000! Metsästysmatkat maailman ympäri. Venäjä, Afrikka, Eurooppa, Amerikka, Canada, Aasia, Australia ja Uusi Seelanti. VSD SAFARIS, www.vsdsafaris.fi puh. 0400-888 875, hunt@vsdgroup ERÄ-KORPINEN: Metsästys- ja kalastusretket, kesälomat. www.erakorpinen.fi puh. 040-555 1394 Hauholla fasaaninmetsästystä ja koirankoulutusmahd. sekä kasvatuslintujen myyntiä. Myös sorsajahteja. Kysy ruokailu- ja majoituspalv. auvo.kokkala@aina.net. Ulla ja Auvo Kokkala 050-588 9593/040-841 0999. Kanalintujahtiin Pohjois-Ruotsiin Arvidsjaur / Arjeplog Kanalinnustus 25.8. - 31.1. (pitkä mets.aika) Eräkämpät kauniissa järvimaisemissa. Laajat metsästysmaat. 3-5 hlön seurueet Nyt helppo lähteä metsälle. Hyvä tilaisuus koiran kouluttamiseen. Varaa oma aikasi hetimiten. www.erataito.fi, Puh. 0400-681 877 MPK:Metsästys-ja luontolomapalvelut www.metsastyspalvelut.com puh 044-541 0437 Kuusamo mökki+luvat, +Kmon yhteismetsälupia. Puh. 0400-281 229 Suomussalmella erähenkistä majoitusta, www.alassalmeneramokit.fi, 0400-300 552 / Luukkonen Metsästysopastusta. Kuljetus tunturiin. Utsjoki. puh. 040-554 0780 info@ittna.fi Vuokralle tarjotaan Mökkejä vuokrattava Kuhmon Saunajärvellä. Hyvät metsästys- marjastus- ja kalastusmahdollisuudet. puh. 0400-892 194. pesonal.inet.fi/yritys/saunajarvi/default.htm Mökkejä Kuhmon itärajalla. Lupia myydään jäniksen, linnun ja majavan metsästykseen. Puh. 0500-253 563. www.kuhmonet.fi/ekinmokit. Hyvät metsästyskalastusmahd. puh .0400-371 557 Valtionmaiden keskellä maalaistalo, kota, rantasauna ja vene Sotkamossa. Lomalle, metsästäj ja marjastaj. Puh. 040-582 6397 Metsästäjät ja kalastajat! Laadukkaita mökkejä 50 km Kuusamosta etelään valtion maiden keskellä, myös erämökki. Puh. 040-500 3474 www.kylmaluoma.com Mökki Taivalkoskella. Hyvät metsästysmaat. Puh. 040-351 4927. Uusi majoituskohde Kainuussa jahtiporukoille. Lisätiedot www.raatteenportti.fi/majoitus Puh. 040-534 7677 Metsästysseuran maja Rautavaaralla. 50e/vrk sis neljä majoittujaa puh. 045-651 3121 www.rautavaaraneramiehet.net Mökki Ilomantsissa, hyvät metsästys- kalastusja marjastusalueet. Nettimökki.fi/ id 2311 puh. 040-328 8892 Varkaus ­ VP:n keskellä mökki 8:lle, savusauna, kota, laavu, vene yms. Puh. 050-559 8145. Muut Rahaa rahaa !!! Kätevästi panttaamalla esim. aseesi. Tule tai soita P-H Pantti, Lahti 03-781 8350, Luottopantti, Joensuu 013-227 010 Vuokrataan metsästysoikeutta hirvi + pienriista Koillismaalla. Puh. 040-853 3289. Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0047-6986 Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset 1. Muuttoilmoitus Suomen Postin kautta Postin viralliselle lomakkeelle tehdyllä muuttoilmoituksella osoitteenmuutos päivittyy valtakunnalliseen väestötietorekisteriin (maistraatille) ja postin osoitetiedostoon. Posti lähettää ilmoituksen tehneelle vahvistuskirjeen, jossa ilmoitetaan, mille yrityksille ja yhteisöille uusi osoite välittyy. Suomen riistakeskuksen metsästäjärekisteri on myös tässä luettelossa. Postin muuttopuhelimen numero on 0203 456 456 (suom.), 0203 457 457 (ruots.) Puhelun hinta on 0,08 e + 0,01 e/min, matkapuhelin 0,29 e/min. Muuttoilmoitus kääntää myös postinkulun uuteen osoitteeseen. 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: Metsästäjä- tai Jägaren­lehden osoitetiedot päivittyvät postiin tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Jägaren-lehti samoin kuin metsästyskortti, toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. Metsästyskorttiin liittyvät epäselvät tapaukset: YAP Solutions Oy /Metsästäjärekisteri Puhelin 0303 9777 Puhelut lankaverkosta 0,0821 euroa/puhelu + 0,0320 e/min Puhelut matkaviestimistä 0,190 euroa/min. Puhelut ulkomailta ulkomaisen operaattorin asettama hinta. Telefax 09-794031, e-mail: metsastaja.rekisteri@yap.fi 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: YAP Solutions Oy /Metsästäjärekisteri, PL 243, 01511 VANTAA Telefax 09-794031 e-mail: metsastaja.rekisteri@yap.fi 86 l Metsästäjä l 4 l 2011
• Osoitteita RIISTAKESKUS FINLANDS VILTCENTRAL SUOMEN Maa- ja metsätalousministeriö PL 30, 00023 Valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 09-160 01. Kala- ja riistaosasto Käyntiosoite, Mariankatu 23, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 Valtioneuvosto, fax. 09-1605 2284. Osastopäällikkö Pentti Lähteenoja Apulaisosastopäällikkö Christian Krogell, puh. 09-16053 373, 040-7353 173. Neuvotteleva virkamies Sami Niemi, puh. 09-1605 3374. Ylitarkastaja Jussi Laanikari, puh. 09-1605 2283, 040-7336 229. Ylitarkastaja Rami Sampalahti, puh. (09) 1605 2188, 040-178 2188. Ylitarkastaja Janne Pitkänen, puh. (09) 1605 2469, 040-867 2667. Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki Puhelinvaihde: 040 450 3360 Fax. (09) 2727 8130 e-mail: riistakeskus@riista.fi, etunimi.sukunimi@riista.fi www.riista.fi Va. johtaja: Jari Pigg, puh. (09) 2727 8111. Va. julkisten hallintotehtävien päällikkö: Sauli Härkönen, puh. 050 5055 635. Talous: Pekka Lehikoinen, puh. (09) 2727 8118, 0400 648 678. Metsästys ja riistanhoito, koulutus ja neuvonta: Marko Svensberg, puh. (09) 2727 8117, 040 5573 827. Va. sisäisten palveluiden päällikkö: Tuomo Pispa, puh. (09) 2727 8115, 0400 700 778. Viestintä, Metsästäjä- ja Jägaren-lehdet: Klaus Ekman, puh. (09) 2727 8116, 0400 463 943, Maria Nikunlaakso, puh. (09) 2727 8112, 040 7425 626. Varasto ja tilaukset: Marion Sundqvist, puh. (09) 2727 8150. Laitialan toimintakeskus: Metsästäjäntie 39, 16790 Manskivi, puh. (03) 882 570, fax. (03) 8825 711. Ilkka Ala-Ajos, puh. 0500 817 913, Marko Muuttola, puh. 050 9113 832. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Suomen riistakeskus, aluetoimistot e-mail: etunimi.sukunimi@riista.fi Etelä-Häme: Lukiokatu 14, 13100 Hämeenlinna, puh. (03) 644 650, fax. (03) 6446 522. Riistapäällikkö Jyri Rauhala, puh. 0400 225 745, toimistosihteeri Sirpa Kuhlström, puh. 040 558 3367. Etelä-Savo: Virastotie 3 as 2, PL 14, 51901 Juva, puh. 0440 452 830, fax. (015) 452 831. Riistapäällikkö Petri Vartiainen, puh. 0500 257 407, vs. rh-neuvoja Teemu Lamberg, puh. 0400 257 407, toimistonhoitaja Tuula Varjus, 0440 452 830. Kaakkois-Suomi: Pikkuympyräkatu 3 A, 49400 Hamina, puh. 0440 494 005, fax. (05) 344 0998. Riistapäällikkö Erkki Kiukas, puh. 0400 258 479, rh-neuvoja Jouni Tolvanen, puh. 040 7162 223, toimistonhoitaja Airi Karvinen, puh. 044 049 4006. Kainuu: Syväyksenkatu 1 B 27, 89600 Suomussalmi, puh. 0400 188 565, fax. (08) 712 397. Riistapäällikkö Jukka Keränen, puh. 0400 137 028, rh-neuvoja Marko Paasimaa, puh. 0400 268 390, toimistonhoitaja Ritva Juntunen, puh. 0400 188 565. Keski-Suomi: Kauppakatu 19 A 7, 40100 Jyväskylä, puh. 020 7479 630, fax. 020 7479 639. Riistapäällikkö Jukka Purhonen, puh. 0400 242 727, rh-neuvoja Olli Kursula, puh. 0400 243 414, toimistonhoitaja Seija Kiiveri, puh. 020 747 9630. Lappi: Vanamokatu 3 D, 96500 Rovaniemi, puh. (016) 3790 081, fax. (016) 3790 085. Riistapäällikkö Antti Siira, puh. 0400 392 667, rh-neuvoja Urpo Kainulainen, puh. 0400 394 329, toimistonhoitaja Leena Haapamäki, puh. 0400 864 329. Osoitteenmuutokset ja metsästyskorttiasiat: 0303 9777 Riistantutkimus, PL 2, 00791 Helsinki, Käyntios.: Viikinkaari 4, puh. 020-57 511, fax. 020-5751 201. Ilomantsin riistantutkimusasema, 82900 Ilomantsi, puh. 020-57 511, fax. 020-5751 509. Joensuun riistan- ja kalantutkimus, Yliopistokatu 6, 80100 Joensuu, puh. 020-57 511, fax. 020-5751 409. Evon riistantutkimusasema, Rahtijärventie 291, 16970 Evo, puh. 020-57 511, fax. 020-5751 429. Oulun riistan- ja kalantutkimus, Tutkijantie 2 A, 90570 Oulu, puh. 020-57 511, fax. 020-5751 879. Taivalkosken riistan- ja kalantutkimus, Ohtaoja, 93400 Taivalkoski, puh. 020-57 511, fax. 020-5751 559. Turun riistan- ja kalantutkimus, Itäinen Pitkäkatu 3, 20520 Turku, puh. 020-57 511, fax. 020-5751 689. Metsähallitus Luontopalvelut / metsästys- ja riistanhoitoasiat Erätalouspäällikkö Jukka Bisi, puh. 040-5370 993, jukka.bisi@metsa.fi Ylitarkastaja Ahti Putaala, puh. 040-8272 574, ahti.putaala@metsa.fi Villi Pohjola Asiakaspalvelu ja lupamyynti puh. 020-344 122, www.villipohjola.com Riistan tauti- ja kuolinsyyselvitykset Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA, Oulun tutkimusyksikkö, Satamatie 15, 90520 Oulu, Postiosoite: PL 517, 90101 Oulu, puh. 020-772 003. Eläinnäytteet osoitteella: EVIRA, Matkahuolto, Oulu. Rengas-, hirvieläin ja siipimerkkilöydöt Suomen Metsästysmuseo Karhupalvelunumero (016) 379 0086. Oulu: Ratatie 41, PL 35, 91501 Muhos, puh. (08) 5353 500, fax. (08) 5333 555. Riistapäällikkö Keijo Kapiainen, puh. 0500 387 705, rh-neuvoja Harri Hepo-oja, puh. 0500 282 082, toimistosihteeri Ritva Oksanen, puh. 0500 287 346. Pohjanmaa: Vapaudentie 32-34 B 22, 60100 Seinäjoki, puh. 0400 475 760, fax. (06) 4217 225. Riistapäällikkö Jarkko Nurmi, puh. 0400 180 084, rh-neuvoja Juha Heikkilä, puh. 0400 180 083, toimistosihteeri Sirpa Hakala, puh. 0400 475 760. Pohjois-Häme: Finnentie 8, 36200 Kangasala, puh. (03) 3140 9400, fax. (03) 3140 9450. Vs. riistapäällikkö Marko Mikkola, puh. 045 1359 690, vs. rh-neuvoja Otto Hölli, puh. 0400 547 764, toimistonhoitaja Leena Särkijärvi, puh. (03) 3140 9411. Pohjois-Karjala: Teollisuuskatu 15, 80100 Joensuu. Riistapäällikkö Juha Kuittinen, puh. 0400 376 189, rh-neuvoja Reijo Kotilainen, puh. 0500 196 622, toimistonhoitaja Kaija Riikonen, puh. 050 374 0776. Pohjois-Savo: Kiekkotie 4, 70200 Kuopio, fax. (017) 2823 005. Riistapäällikkö Jouni Tanskanen, puh. 0500 376 800, rh-neuvoja Ville Hokkanen, puh. 050 4311 276, toimistonhoitaja Tuula Ruuskanen puh. 044 2612 184. Rannikko-Pohjanmaa: Långgatan 4, PL 16, 66531 Koivulahti, puh. (06) 3560 352, fax. (06) 3560 360. Riistapäällikkö Ulf-Erik Widd, puh. 040 503 7191, rh-neuvoja Stefan Pellas, puh. (06) 3560 351, 050 5117 279, toimistonhoitaja Lena Södergård-Ahlskog, puh. (06) 356 0350, 050 406 7508. Satakunta: Porintie 9, 29250 Nakkila, puh. (02) 5319 000, fax. (02) 5319 001. Riistapäällikkö Antti Impola, puh. 050 598 8857, rh-neuvoja Reima Laaja, puh. 0500 742 354, toimistonhoitaja Tuija Korhonen, puh. (02) 531 9003. Uusimaa: Sompiontie 1, 00730 Helsinki, puh. (09) 3507 230, fax. (09) 387 2878. vs. riistapäällikkö Visa Eronen, puh. 050 366 1114, vs. riistanhoidonneuvoja Markku Laulumaa, puh. 040 704 1843, toimistonhoitaja Carola Lönnfors, puh. (09) 350 7230. Pääkaupunkiseudun metsästäjätoimisto: Veikko Seuna, puh. (09) 3507 244, 0500 458 357. Varsinais-Suomi: Hadvalantie 8 7B, 21500 Piikkiö, puh. (02) 4779 610. Riistapäällikkö Mikko Toivola, puh. 0400 882 250, rh-neuvoja Jörgen Hermansson, puh. 0400 909 565, toimistonhoitaja Pirkko Järvinen, puh. (02) 477 9600. Rengastustoimisto, PL 17, 00014 Helsingin yliopisto (Käyntios. P. Rautatienkatu 13), puh. 09-1912 8847. Metsästyskirjasto, arkisto. Tehtaankatu 23 A, 11910 Riihimäki, puh. 019-722 293, fax. 019-719 378, sähköposti: info@metsastysmuseo.com, internet: http://www.metsastysmuseo.com Metsästäjävakuutus Tiedustelut metsästykseen liittyvissä vakuutusasioissa: Tapiola-Yhtiöt puh. 09-4531. Suomen Metsästäjäliitto Kinturinkuja 4, PL 91, 11101 Riihimäki. Puh. vaihde 010 841 0050, fax. 010 841 0051 sähköposti: suomen@metsastajaliitto.fi, http://www.metsastajaliitto.fi Suomen Kennelliitto Kamreerintie 8, 02770 Espoo. Puh. 09-887 300, fax. 09-8873 0331, internet: http://www.kennelliitto.fi Metsästäjä l 4 l 2011 l 87
• Ajokoiran ystävä Liity järjestömme jäseneksi ! Siten voit itse vaikuttaa ajokoiran jalostukseen Suomen Ajokoirajärjestö on Suomen suurin rotujärjestö. Järjestön tarkoituksena on edistää ajokoirien jalostamista ja kasvattamista sekä niiden metsästysominaisuuksien ja rotumääritelmän mukaisen ulkomuodon kehittämistä. Järjestö edustaa 30 eri rotuista ajavaa koiraa. Pienriist an zoonoo sit s. 18 PENNUN Itäiset ostamin en ja m ilvesjahd yyminen it s. 75 s. 56 Teemana jalostu s Pienriist an zoonoo sit ­ os a2 s. 14 Koira JAHTIK UNTOON s. 64 AJOPYS TE palkittu R ke kasvatta ttukoirien ja s. 60 SAJ:n toimisto Avoinna klo 10-14 Puh. 044 311 0330 Osoite: Uusikatu 57-59, 90120 Oulu Sähköposti: saj.fsk@dnainternet.net Liittymällä jäseneksi vielä tämän vuoden aikana saat kaikki vuoden Ajokoiramies-lehdet ja Pennusta ajavaksi koiraksi -oppaan jäsenhintaan 25 euroa. www.ajokoirajarjesto.fi Haluan liittyä Suomen Ajokoirajärjestön jäseneksi Nimi Vastaanottaja maksaa postimaksun Osoite Postinumero Postitoimipaikka SUOMEN AJOKOIRAJÄRJESTÖ FINSKA STÖVARKLUBBEN RY Tunnus 5007589 90003 VASTAUSLÄHETYS Syntymäaika