• Metsähanhi on rauhoitettu koko maassa Metsästäjä oma.riista.fi avautuu – ota palvelu käyttöösi! 4 Riistakolmiolaskennat nettiin l 2014
• l 4 l 2014 Petteri Kontila Tässä numerossa Jari Niskanen Vesilintulaskentojen tulokset s. 22 Tanja Kopsa Marko Muuttola Metsästäjän motiivit muuttuvat s. 4 Supikoiraa pyytämään s. 44 3 Pääkirjoitus 4 Tutkimus selvitti syitä metsästää 8 Erämessuilla harrastettiin helteessä 12 Rajoitukset metsähanhen ja merihanhen metsästykseen 13 Puheenjohtajalta 16 Metsästys yhteisillä vesialueilla 20 Kauljärven luonto herätettiin eloon 22 Vesilintulaskennat 26 Riistakolmiolaskennat nyt netissä 27 Metsähallitus kartoitti kolmiolaskentoja 28 Tuloksia talven riistakolmioista 30 Peltokolmioiden tuloksia 32 Ministeriön palsta 34 Lajiesittelyssä mäyrä 38 Ilves asutuksen liepeillä 40 Tuulivoima vaikuttaa riistaan 42 Keskustelua luonnonsuojelualueista 2 l Metsästäjä 4 l 2014 Eräleiri on kesän kohokohta s. 66 44 Supikoiran pintapyynti 48 Vaihettumisvyöhykkeiden hoito, osa 3 50 Riistametsänhoito – hieno mahdollisuus 52 Uusi videokanava metsästäjille 54 Omavalvonta lahtivajassa 56 Oma.riista - ota palvelu omaksi! 58 Hirvikannan tavoitteet 62 Yrittäjänainen järjestää eräelämyksiä 65 Kiehtovat kirjat metsosta ja trofeista 66 Nuorisoleirillä kasvetaan metsästäjänä 68 Riistaruoka maistuu kaikenikäisille 71 Junnupalsta 72 Áigeguovdilis ságat sámegillii 74 Uutismakasiini 77 Metsästysajat – katso myös riista.fi 78 Kaupantekoa 80 Osoitteet
• Pääkirjoitus Reijo Orava Johtaja Suomen riistakeskus Riistatieto ratkaisee -älypuhelimet avuksi keruuseen Riistatieto, tai tässä tapauksessa sen puute, on taas kerran osoittanut merkityksensä. Maa- ja metsätalousministeriö on päättänyt keskeyttää metsähanhen metsästyksen ainakin vuodeksi. Uutinen sai erämiehet hieraisemaan silmiään ja osan puhisemaan kiukusta. - Ei nykymuotoinen metsästys Suomessa hanhikantaa vaaranna, on kärkäs vastaväite, syy on talvehtimisalueiden metsästyksessä ja joutsenen aiheuttamassa kilpailussa pesimäpaikoista. Ministeriön päätös johtuu siitä, että meillä ei ole luotettavaa tietoa taigametsähanhikannan kehityksen syistä. Tiedämme kannan olevan voimakkaasti taantunut, mutta emme tiedä riittävän tarkasti pesivän kannan kokoa, poikastuottoa, emme saalista kotimaassa emmekä muuttoreitin varrella. Siksi ministeriö joutuu soveltamaan varovaisuusperiaatetta ja tekemään tämän vaikeaksi ratkaisun hanhikannan laskun pysäyttämiseksi. Toinen keskeinen syy päätökseen on, että Suomi on ottanut vetovastuun kansainvälisen taigametsähanhikannan hoitosuunnitelman valmistelusta. Hoitosuunnitelman tavoitteena on tuottaa mallit siitä, miten nuo edellä luetellut tietoaukot paikataan. Jos ja kun riittävät tiedot saadaan kokoon, voidaan arvioida vuosittain kestävän metsästyksen määrä ja sopia kiintiön jaosta muuttoreitin varren maiden kesken. Ellei tällaista koko lajin muuttoreitin kattavaa hoitosuunnitelmaa saada aikaan, lajin metsästys päättyy lopullisesti jo tehtyihin kansainvälisiin päätöksiin perustuen. Ollaksemme uskottavia Suomen on hanhisuunnitelman pääarkkitehtina näytettävä mallia muille maille. Taigametsähanhen meillä esiintyvän osapopulaation pyynti Suomessa ja Ruotsin lisääntymisalueilla sekä Tanskan talvehtimisalueilla on nyt kielletty. Antamamme esimerkin perusteella voimme edellyttää, että myös Ruotsi suojaisi hanhea voimakkaammin syysmuuton ja talvehtimisen aikana. Riistahallinnossa on käynnissä hanke riistatiedon keruun ja käytön saattamiseksi nykyaikaiselle tasolle. Oma.riista.fi –palvelun osaksi kehitetään älypuhelimiin perustuva ratkaisu, jolla metsästäjä voi suoraan maastosta ilmoittaa riistahavaintoja tai saadun saaliin. Ilmoituksista kertyy metsästäjälle oma henkilökohtainen päiväkirja ja tiedot välittyvät nimettöminä riistatutkimuksen käyttöön. Uuden riistatietosovelluksen tarkoituksena on helpottaa, tarkentaa ja tehostaa riistatiedon keruuta. Sen avulla hoidetaan jatkossa kaikki lakisääteiset saalisilmoitukset ja aiemmat riistatutkimuksen tiedonkeruut, mutta erityisen suuren mahdollisuuden se antaa pienriistan saalistilastoinnin alueellisen ja lajikohtaisen tarkkuuden parantamiseen. Olisi mahdollista, että sen avulla tiedetään tulevaisuudessa lähes aukottomasti, paljonko ja mitä lajeja saaliiksi saadaan. Tilastot syntyisivät riittävällä tarkkuudella aina riistanhoitoyhdistyksen ja metsästysseuran tasolle asti. Riistatietohankeen onnistunut läpivienti on koko riistatalouden ja suomalaisen metsästyksen tulevaisuuden etu. Vaatimukset luonnonvarojen kestävästä käytöstä voimistuvat sekä kotimaassa että maailmanlaajuisesti. Suomalaisen riistavaran osalta vaatimus voidaan toteuttaa vain kattavalla ja luotettavalla tiedolla. Jos tieto puuttuu, varovaisuusperiaate voi johtaa tarpeettomiinkin rajoituksiin. Tekniikan puolesta uusi riistatietoaika on kohta käsillä. Tarvitaan vain meidän metsästäjien innostumista ja sitoutumista tähän uuteen toimintatapaan. Metsästäjä 4 l 2014 l 3
• Kaisa Huttunen Metsästäjien motiiveja ja haasteita selvitettiin haastattelututkimuksella Kevään aikana tehtiin Suomen riistakeskuksen ja Metsästäjäliiton toimeksiannosta laaja syvähaastattelututkimus, jossa kartoitettiin metsästäjätutkintoon liittyviä uudistustarpeita sekä selvitettiin metsästykseen liittyviä motivaatiotekijöitä, haasteita ja metsästäjien palvelutarpeita. Haastatteluissa selvisi muun muassa, että ampumisen harjoittelu koetaan nykyisellään hankalaksi ja että monipuolisia erätaitoja haluttaisiin opiskella lisää kursseilla. K evään 2014 aikana Suomen riistakeskus ja Metsästäjäliitto toteuttivat yhteistyössä palvelututkija Kaisa Huttusen kanssa laajan laadullisen syvähaastattelututkimuksen.Tutkimuksessa kartoitettiin metsästäjätutkintoon liittyviä uudistustarpeita ja selvitettiin metsästäjien motiiveja, haasteita ja palvelutarpeita. Haastatteluja tehtiin yhteensä 43 ja haastateltavat olivat iältään 12 – 78-vuotiaita miehiä ja naisia. Joukossa oli sekä aloittelijoita että hyvin kokeneita metsästäjiä. Lisäksi mukana oli sellaisia metsästäjätutkinnon suorittaneita henkilöitä, jotka eivät olleet joko koskaan tai eivät tällä hetkellä metsästäneet aseen kanssa. Haastatteluja tehtiin Etelä-Suomessa,Varsinais-Suomessa, Lapissa, Kainuussa ja PohjoisKarjalassa. Haastateltavia saatiin Helsingin ja Nurmijärven riistanhoitoyhdistysten avustuksella, sosiaalisen median keskusteluryhmistä sekä suositusten perusteella. Metsästäjien lisäksi haastateltiin riistanhoitoyhdistysten henkilöstöä sekä havainnointiin Turun seudun riistanhoitoyhdistyksen järjestämän metsästäjätutkintoon valmentavan kurssin kulkua. Suuri kiitos tutkimuksen onnistumisesta kuuluukin edellä mainittujen riistanhoitoyhdistysten henkilöstölle, haastateltavien löytämisessä avustaneille henkilöille sekä tietenkin itse haastateltaville! Ihmisten vaihtelevat metsästysmotiivit Tutkimus toi esiin, että metsästäjätutkinto suoritetaan hyvin erilaisista syistä. Kaikkien 4 l Metsästäjä 4 l 2014 ki a Mä Minn aikomuksena ei ole varsinaisesti metsästää, osa on pelkästään kiinnostunut riistanhoitotyöstä, osa metsästyskoirien kouluttamisesta ja osa suorittaa tutkinnon siksi, että voisi periä metsästysaseita. Toisaalta myös tällaiset ihmiset saattavat myöhemmin innostua varsinaisesta metsästämisestä. l Kiinnostus erilaisiin luontoharrastuksiin: usein taustalla kalastus, sienestys, marjastus, vaeltaminen l Ampumaharrastuspohja l Aseiden periminen l Metsästyskoiraharrastus (etenkin naiset) l Hyvät metsästysmahdollisuudet l Nyt aikaa aloittaa harrastus (vuorotteluvapaa, eläkkeelle jääminen, työttömyys tai muu tauko) l Kulinarismi l Omavaraisuuden tavoittelu l Villiruoka-ajattelu l Jännitys l Sosiaalisuus, kaverit l Verkostoituminen, erityisesti liike-elämässä l Kiinnostus riistanhoitotyöhön l Suvussa on ollut tapana metsästää Metsästäjätutkinnon hankkimisen taustalla on usein yksi tai useampi edellisistä motiiveista
• Haastatteluista kävi ilmi, että alkuperäinen vaikutin on voinut muuttua matkan varrella. Tutkinnonsuoritusmotiivina on saattanut esimerkiksi olla metsästyskoiran koulutus. Myöhemmin henkilöstä on voinut tulla jopa elämäntapametsästäjä,joka valitsee työnsä ja asuinpaikkansa harrastustaan tukeviksi. Harrastus voi monipuolistua ajan kuluessa: aluksi ollaan kiinnostuneita pelkästään metsäkanalintujen metsästyksestä, mutta myöhemmin innostutaan eri riistalajeista ja metsästysmuodoista. Harrastusmahdollisuuksien ja kavereiden puute vähentää innokkuutta Harrastuksessa alkuun pääseminen on haasteellista erityisesti sellaisille aloitteleville metsästäjille, joiden lähipiiriin ei kuulu metsästäviä henkilöitä. Lisäksi metsästysmahdollisuuksien puute, usein se, että henkilö ei pääse mihinkään metsästysseuraan, hankaloittaa tutkimuksen mukaan harrastukseen kiinnittymistä. Metsästysaktiivisuutta puolestaan rajoittaa jos oma metsästysseura sijaitsee kaukana kotipaikkakunnasta: polttoaineisiin kuluu paljon rahaa ja arki- ja viikonloppumetsästys käy ajallisestikin mahdottomaksi. Usein tällaisten henkilöiden metsästysmahdollisuudet rajoittuvat syksyksi säästettyihin lomapäiviin, varsinkin jos ollaan vielä mukana työelämässä. Edelliset ongelmat koskettavat eniten kasvavaa kaupunkilaismetsästäjien joukkoa. Tietojen, taitojen ja metsästysmahdollisuuksien puutteen vuoksi innostus harrastusta kohtaan saattaa lopahtaa tai metsästys rajoittuu muutamiin päiviin vuodessa. Ampumiseen liittyvät asiat puhuttavat Kokeneempien metsästäjien joukossa oltiin huolissaan yleisestä ampuma- ja aseenkäsittelytaitojen heikentymisestä. Osa metsästäjistä pelkääkin,että jos onnettomuuksia sattuu,tämä tulee välittömästi näkymään aselupakäytäntöjen kiristymisessä. Erityisesti aloittelevat metsästäjät ja naiset ovat epävarmoja oman ampumisensa suhteen, mutta myös jo kauemmin metsästäneet miehet haluavat kehittyä ampujina. Haastatteluista ilmeni, että monille harrastajalle tieto ampumaratojen sijainnista, aukioloajoista, hinnoista ja muista käytännöistä on epäselvää. Lisäksi ampumaratojen lakkauttamiset vaikeuttavat ampumaharjoittelua. Harjoittelua saattaa häiritä myös ampumaradalla vallitseva epäkannustava ilmapiiri: radalla voi joutua naljailun kohteeksi. Poliisien lupakäytäntöjen kiristäminenkin on joillain paikkakunnilla vaikeuttanut aloittelevien metsästäjien ampumaharjoittelua. Vaikka valitettavasti joukkoon mahtuu aina myös niitä,joiden asenne ampumaharjoittelua ja turvallisia aseenkäsittelytaitoja kohtaan on huono, tutkimuksesta välittyi metsästysharrastajien vastuullisuus ja aito halu kehittää ampumataitojaan. Haastateltavat toivoivatkin,että ampumaratojen sijainnit ja käytännöt olisivat jossain kootusti esillä ja että ilmapiiri ampumaharjoittelua kohtaan olisi kannustavampi. Jari Niskanen Koulutusta kaivataan Aloittelevat metsästäjät olivat erittäin kiinnostuneita riistanhoitoyhdistysten ja Metsästäjäliiton järjestämästä ampumakoulutuksesta ja toivoivat,että koulutustarjontaa lisättäisiin. Metsästäjät olivat yleensäkin hyvin kiinnostuneita erilaisista erätaitoihin,metsästykseen, saaliin käsittelyyn ja -hyödyntämiseen liittyvistä kursseista. Metsästysaiheisia kursseja etsitään pääosin googlettamalla ja tarjontaa löytyy riistakeskuksen ja metsästäjäliiton lisäksi mm. martoilta, työväenopistoista ja kaupallisilta toimijoilta. Tällä hetkellä tieto kursseista on kuitenkin hyvin hajanaista ja niiden löytäminen on sattumanvaraista. Hirvenmetsästyksen erityishaasteet Haastatteluissa pohdittiin myös metsästysseurojen ukkoontumista. Erityisesti hirviporukoihin kaivataan uutta verta, mutta samalla porukoissa pelätään, että nuorten ja ulkopaikkakuntalaisten on työn ja perhetilanteen vuoksi vaikea sitoutua koko syksyn kestäviin jahteihin. Lisäksi porukoihin halutaan mukaan vain sellaisia henkilöitä, joiden ampuma- ja aseenkäsittelytaitoihin voidaan luottaa. Hirviporukoihin kuulumattomien henkilöiden vaihtoehdoksi jää yrittää hankkia alue- ja pyyntilupia valtion maille. Vaaditun seurueen kasaaminen voi kuitenkin olla haastavaa, sillä pääosan hakijoista pitää olla sellaisia henkilöitä, joilla ei ole mitään mahdollisuuksia hirvenmetsästykseen. Tällä hetkellä mahdollisuudeksi katsotaan kuitenkin se, jos henkilö kuuluu jäsenenä hirveä metsästävään seuraan, vaikka ei pääsisikään seuransa hirviporukoihin. Innokkuuden ja kokemuksen hukkaan heittämistä? Metsästysseuroihin kuulumattomien joukossa on runsaasti riistanhoito- ja muusta talkootyöstä sekä koiranohjaajana olemisesta kiinnostuneita henkilöitä. Samanaikaisesti monissa seuroissa kaivataan lisäkäsiä ja porukoilta saattaa puuttua hyviä jälki- ja noutokoiria. Seurojen ulkopuolelle on jäänyt myös sellaisia henkilöitä, joilla olisi kova into metsälle, mutta joilla ei ole lähipiirissään ketään joka auttaisi harrastuksessa alkuun. Samanaikaisesti metsästäjäkunnassa on valtavasti käytännön kokemuksen kautta syntynyttä tietotaitoa,joka ei välttämättä enää siirry seuraaville metsästäjäsukupolville. Erityisesti ikääntyneet konkarit saattavat itsekin kaivata kulkijaseuraa, varsinkin jos terveyssyistä ei enää mielellään lähdetä yksin metsälle. Metsästysseurat voisivat auttaa näiden erilaisten ihmisten kohtaamisessa sekä tietotaidon välittämisessä. Metsästäjä 4 l 2014 l 5
• Marja Martikainen Intoa, tietoa ja tarvikkeita Kansainväliset Erämessut kokosi Riihimäelle yli 600 näytteilleasettajaa ja yli 40 000 kävijää. Riistakeskuksen osastolla esiteltiin riistatalouden tuottamaa hyvinvointia monenlaisina metsästys- ja luontoelämyksinä, kerrottiin riistakeskuksen toiminnasta ja vastattiin kysymyksiin. lll 5. – 8.6. torstaista sunnuntaihin kestäneet messut vetivät väkeä Riihimäen Urheilupuistoon tungokseen asti. Riistakeskuksen messuosasto sijaitsi urheiluhallissa, jossa oli ajoittain lähes 30 asteen helteeseen verrattuna miellyttävän viileää. Valmisteilla olevan sudenhoitosuunnitelman projektipäällikkö Mikael Luoma oli viestintäpäällikkö Klaus Ekmanin haastattelussa lauantaina messujen ohjelmalavalla ja sen jälkeen tavattavissa riistakeskuksen osastolla. Luoma kertoi sudenhoitosuunnitelman vaiheista ja selvitti hoitosuunnitelmien tarkoitusta yleensä. Painopiste sudenhoitosuunnitelman laatimisessa on nyt siinä, miten ja millä ehdoilla susialueilla asuvat ihmiset voivat hyväksyä suden olemassaolon lähellään. Erämessuilla hellettä vielä riitti. Jyri Lehtinen Pöytyältä suoritti metsästäjätutkinnon viitisen vuotta sitten ja innostui pian myös metsästysammuntakilpailuista. Metsästyshaulikko on suosikki, mutta hän on kokeillut myös trap-ammuntaa. Innokas metsästäjä pitää etenkin kyyhky- ja hirvijahdeista. Ruotsinpyhtäältä messuille tullut Martti Levaste (vas.) oli kiinnostunut Metsähallituksen eräluvista PohjoisSuomessa. Riistapäällikkö Jouni Tanskanen auttoi selvittämään lupamyynnin ajankohtia. Riihimäkeläiset Airi ja Hannu Karjalainen pohtivat riistakeskuksen Marko Svensbergin kanssa, mikä eläin jättää jätöksiään Karjalaisten kuistin alle mökillä Pertunmaalla. Voisiko kyseessä olla supikoira, mäyrä tai näätä? Karjalaiset saivat mukaansa neuvoja ja painetun ohjeen rakennukseen pesiytyneen riistaeläimen häätämiseen. 8 l Metsästäjä 4 l 2014
• Erämessuilta Aseliike Markus Remeksellä oli uutuutena myös ulko-osasto, jossa esiteltiin laajaa teltta ja laavuvalikoimaa samoin kuin norjalaisen Bergansin metsästys- ja outdoorvaatemallistoja sekä Chirukan metsästyskenkiä. Suomen riistakeskuksen osastolla osallistuttiin lajintunnistusvisaan ja tutustuttiin monennäköiseen videotuotantoon. Metsästäjän oppaan sai osastolta myös näppärästi matkaan. Eräkala Verkkokaupan myyntipäällikkö Tapio Jouti esittelemässä kyyhkyjahdin kuumimpia apuvälineitä eli liikkuvia kyyhkynkuvia. Hjorthin perinteisellä osastolla olivat esillä kaikki maahantuojan uutuudet ja tietysti jotain vanhaakin, onhan Hjorth toiminut jo vuodesta 1881. Metsästäjä 4 l 2014 l 9
• Suomen eläintentäyttäjät ry:n osaston peltopyyt olivat niin aidon näköisiä, että olisi luullut niiden juuri pyrähtävän lentoon. Corrotechin pyörivä asekaappi teki vaikutuksen; saisiko kerrankin aseen ulos asekaapista ilman, että kiikarit kolisevat toisiinsa? Trackerin toimitusjohtaja Markus Salmenpohja esittelemässä Trackerin uutta sovellusta. Telttahallissa oli lämmin kuin telttasaunassa konsanaan… HHSportin iso osasto oli lauantaina tupaten täynnä väkeä. Luonnon virkistyskäytön yksikön päällikkö Christian Krogell maa- ja metsätalousministeriöstä ja SAKO:n tuotekehitysjohtaja Kari Kuparinen keskustelivat ajankohtaisista kuulumisista SAKO:n osastolla. 10 l Metsästäjä 4 l 2014 FinnEnterprisen osaston nuorisotoimintaa. Wilhelmina Wadstein esittelemässä ylpeänä omaa kertalaukauskivääriään. FinnEnterprise tukee vuosittain mm. Hankoniemen Metso-nuorisoleiriä. Suomen Metsästäjäliiton toiminnanjohtaja Panu Hiidenmies  odottamassa luonnonturkishuutokaupan alkua. Kaukomarkkinoiden Lafayetten asema markkinoilla on vahva.
• TIKKA T3 - BLACK EDITION • Tikka T3 Lite .308 • Burris Fullfield E1 2-7x35 • Optilock jalusta ja renkaat • Tikka asepussi • Sako asehihna • 14x1 Sako-kierre 1 099€ sh. (pakettisäästö 636€) SAKO A7 - BLACK EDITION • Sako A7 Synthetic .308 tai 30-06 • Burris FourX 3-12x56 • AseUtra SL5 Black • Optilock jalusta ja renkaat • Sako asepussi • Sako asehihna • 14x1 Sako-kierre sh. 1 899€ (pakettisäästö 733€) SAKO 85 - BLACK EDITION • Sako 85 Black Bear .308, 30-06 tai 9,3x62 • Steiner Nighthunter Xtreme 1-5x24 • Optilock jalusta ja renkaat • Sako asepussi • Sako asehihna sh. 2 990€ (pakettisäästö 1130€) PATRUUNATARJOUS! Black Edition kivääripaketin ostajalle • .308 Sako Range 8,0g • .308 Sako Hammerhead 11,7g SAKO OY, PL 149, 11101 Riihimäki SAKO FIRST CLASS kauppiaat löydät osoitteesta www.sakosuomi.fi sh. 69€ (norm. 84€) Vastaava paketti 30-06 patruunoita sh. 79€ (norm. 95€) ja 9,3x62 patruunoita 15,0g/18,5g sh. 119€ (norm. 143€) Yksi patruunapaketti per kivääripaketti Metsästäjä 4 l 2014 l 11
• Metsähanhen metsästys kiellettiin koko maassa vuoden ajaksi maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. Taigametsähanhikannan taantumisen vuoksi metsähanhen metsästysaikaa on rajoitettu vuodesta 2010 lähtien. Tavoitteena on saada Suomen pesivä kanta elpymään, ja tukea kannan elpymistä koko muuttoreitillä. Metsästyksen rajoittaminen ei ole riittänyt kannan laskun taittumiseen ja siksi väliaikainen rauhoittaminen on nyt tarpeen. M Hannu Huttu etsähanhisaalista koskevat tiedot ovat edelleen erittäin epävarmoja ja puutteellisia koko taigametsähanhen muuttoreittialueelta. Suomessa on pyritty selvittämään alalajijakaumaa metsähanhisaaliissa. Tavoitteena on ollut saada selville, kuinka paljon saaliissa on taigametsähanhia ja kuinka paljon tundrametsähanhia . Tieto on tärkeä,koska jälkimmäinen maamme ylimuuttava alalaji on runsaslukuinen ja kanta vakaa. 12 l Metsästäjä 4 l 2014 Valitettavasti siipinäytekeräyksessä ei saatu riittävästi näytteitä. AEWA-sopimuksen (kansainvälinen vesilintusopimus) mukaan taigametsähanhen metsästys ei ole mahdollista ilman kansainvälistä hoitosuunnitelmaa.EU:n komissio on suosittanut jäsenvaltioita pidättäytymään metsähanhen metsästyksen sallimisesta.Suomen valtio on kuitenkin tehnyt päätökseen varauman, luvaten kuitenkin samalla varmistaa, että jos Taigametsähanhi Jari Kostet Metsähanhi rauhoitettiin koko maassa Tundrametsähanhi metsästystä jatketaan,niin metsästystä rajoitetaan kansallisella lainsäädännöllä siten,ettei metsästys vaikuta taantuvaa taigametsähanhipopulaatiota vähentävästi. Rajoituksia myös Tanskassa ja Ruotsissa Tanskassa taigametsähanhen pyynti loppuu käytännössä kokonaan ajallisten ja alueellisten hanhenpyyntirajoitusten ansiosta. Ruotsissa metsähanhi on ollut rauhoitettuna pesimäalueella.Vain talvehtimisalueella Etelä-Ruotsin eteläisimmässä osassa metsästys on ollut mahdollista tietyin rajoituksin.Lisäksi Etelä- ja Keski-Ruotsissa ammutaan metsähanhia viljelyvahinkojen ehkäisemiseksi, ja tähän on alueellisella tasolla suunnitteilla rajoituksia.
• Hoitosuunnitelma kannanhoidon ja metsästyksen jatkumisen tukena Suomen riistakeskuksen johdolla valmistellaan parhaillaan kansainvälistä hoitosuunnitelmaa taigametsähanhelle. Sen pitäisi olla valmis syksyllä 2015 ja tulla voimaan vuonna 2016.Ennen hoitosuunnitelman valmistumista ja kestävän verotuksen määrittelyä muuttoreittitasolla, on pyrittävä pysäyttämään kannan taantuminen. RKTL:n tutkimuksessa aiempien vuosien rengastusaineistojen perusteella tehdyt analyysit viittaavat siihen, että pesivän kannanosan säilyvyys oli heikkoa. Tutkimuksen tuloksista voidaan vetää selkeä johtopäätös: nuorten ja aikuisten lintujen säilyvyyttä pitää nostaa ja se onnistuu nopeimmin metsästystä säätelemällä. Tämä on itse asiassa tällä hetkellä ainoa nopea ja vaikutuksiltaan melko varma keino kannan taantumisen pysäyttämiseksi tai ainakin hidastamiseksi. Kun taigametsähanhikannan taantuva kehitystrendi on tiedossa ja kun sekä kantaettä saalisarviot ovat monilta osin puutteellisia, niin tällaisessa tilanteessa on toimittava varovaisuusperiaatteiden mukaisesti ja rajoitettava pyyntiä. Kansainvälisen hoitosuunnitelman lisäksi Suomessa on valmisteltu kansallinen Suomen metsähanhikannan hoitosuunnitelma ja tässä luonnoksessa on esitetty useita toimia, jotta Suomessa voidaan varmistaa metsähanhen metsästyksen kestävyys.Kestävyyden varmistaminen tulee todennäköisesti vaatimaan saalisilmoitusvelvollisuudesta säätämisen, metsästyksen säätelyn tarkentamisen ja kannan laskentojen tehostamisen talvehtimisalueilla. Lisäksi metsähanhen pesimäalueet Suomessa pitää selvittää ja poikastuoton arviointia tarkentaa. Suomen riistakeskus esitti ministeriölle metsähanhen rauhoitusta metsästysvuodeksi 2014-2015, jotta taigametsähanhen kanta saataisiin mahdollisimman nopeasti nousuun. Näin toimimalla turvataan lajin pysyminen riistalajina myös tulevaisuudessa. Hannu Huttu Ruotsin viranomaisia on informoitu Suomen ja Tanskan tiukasta linjasta. Suomi on myös tehnyt Pohjoismaiden neuvostolle kirjallisen kysymyksen metsähanhen metsästyksestä Ruotsissa. Suomessa ja lähialueilla pesivien metsähanhien muutto suuntautuu Pohjanlahden yli Ruotsiin ja edelleen Tanskaan.Virossa metsästetään paljon hanhia, mutta saalis on pääasiassa tundrametsähanhea sekä mahdollisesti muutamia satoja Siperiassa pesiviä taigametsähanhia. Etelänaapurin metsästys ei siis vaikuta Suomessa pesiviin taigametsähanhiin. Merihanhen rauhoitus jatkuu sisämaassa lll Maa- ja metsätalousministeriö rauhoitti merihanhen sisämaassa viime kesänä kolmen vuoden määräajaksi Riistakeskuksen tekemän esityksen perusteella. Rauhoituksella varmistetaan merihanhen metsästyksen kestävyys ja pyritään saamaan laji leviämään myös sisämaahan. Merenrantavyöhykkeellä metsästys jatkuu normaaliin tapaan. Merihanhikanta on runsastunut voimakkaasti viime vuosikymmenien aikana Suomessa ja muissa Pohjoismaissa. Ruotsissa laji pesii runsaslukuisena sisämaassa. Suomessa sisämaapesintöjä on toistaiseksi ollut vähän, mutta niiden määrä on ollut koko ajan kasvamassa. Myös muuttoaikaiset havainnot merihanhista ovat lisääntyneet selvästi sisämaassa ja niitä tehdään jokaisessa maakunnassa. Merihanhikannan leviämisen nopeuttamiseksi on tehty istutussuunnitelmia. Merihanhia istutettiin toistakymmentä vuotta sitten Oulujärveen, mutta siellä nyt esiintyvien merihanhien alkuperää ei tiedetä. Vuonna 2013 ja 2014 istutusta on kokeiltu Maaningalla, Pohjois-Savossa. Merihanhi on arvokas riistalaji ja sen runsastumista ja levittäytymistä kannattaa edistää sisämaassa. Merihanhet voivat aiheuttaa viljelyksille jonkin verran vahinkoja, mutta niiden määrien odotetaan olevan pieniä. Merihanhi on rauhoitettu kolmeksi vuodeksi (1.8.2013 - 31.7.2016) eräiden sisämaan maakuntien ja kuntien alueilla. Merihanhen pääasiallisella esiintymisalueella –rannikon merenrantavyöhykkeellä metsästystä ei ole rajoitettu. Siellä metsästää saa normaaliin tapaan 20.8-31.12. Merihanhen metsästys on kielletty Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Päijät-Hämeen maakunnissa, Etelä-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Alajärven, Alavuden, Evijärven, Kuortaneen, Lappajärven, Soinin, Vimpelin ja Ähtärin kunnissa, Keski-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Halsuan, Lestijärven, Perhon ja Vetelin kunnissa, Lapin maakunnassa lukuun ottamatta Kemin, Keminmaan, Tornion ja Simon kuntia, Kymenlaakson maakuntaan kuuluvissa Iitin ja Kouvolan kunnissa, Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Haapajärven, Haapaveden, Kuusamon, Kärsämäen, Nivalan, Pudasjärven, Pyhäjärven, Pyhännän, Reisjärven, Siikalatvan, Utajärven ja Taivalkosken kunnissa. Metsästäjä 4 l 2014 l 13
• Puheenjohtajan palsta Tauno Partanen hallituksen puheenjohtaja Suomen riistakeskus Lunta tupaan - joka tuutista Ei tullut kesä tänäkään vuonna ilman kesäkuun puolivälin hallaöitä. Osassa maata satoi myös lunta Juhannusviikolla. Taisi luonto pitää taas kerran huolen siitä, että tietyillä alueilla hillan poimintaan ei tarvitse varustautua kovin suurien ämpärien kanssa. Myös kanalintujen poikueille keskikesän kyyti säiden puolesta on ollut sen verran kylmää, että sen vaikutus tulee näkymään syksyn kanalintutiheyksissä. Pikku hiljaa alkaa konkretisoitua se tosiasia, mitä edellisellä hallituskaudella hyväksytty luonnonsuojelulaki tarkoittaa Etelä-Suomessa metsästyksen kannalta nyt perustettavilla luonnonsuojelualueilla. Vastikään eduskuntakäsittelyssä ovat olleet lait Saaristomeren, Sipoonkorven, Koloveden ja EteläKonneveden kansallispuistojen perustamisesta. Metsästyksen jatkuvuuden kannalta lakiteksti ja sen tulkinta ovat olleet aika tylyä tekstiä: pääsääntöisesti metsästys on alueilla kielletty ja se voi jatkua vain muutamin, hyvin perustelluin poikkeuksin. Aluekohtaisia poikkeuksia metsästyskieltoon on sallittu Etelä-Suomen osalta vain Koloveden ja Saaristomeren kansallispuistojen kohdalla. Kolovedellä on sallittua hirvenmetsästyksen jatkuminen, koska kyseessä on tosiasiallisesti jo aikaisemmin perustetun kansallispuiston laajentaminen. Tosin hirvenmetsästyskin on sallittu vain alueen hallinnasta vastaavan viranomaisen luvalla laissa erikseen mainittujen kuntien asukkaille tietyillä karttaan merkityillä alueilla. Muualla asuvien osalta hirvenmetsästys alueella on loppunut. Selkämeren kansallispuiston alueella on harmaahylkeen metsästys sallittua lähinnä kalastuselinkeinon jatkuvuuden turvaamiseksi. Lisäksi on vesilintujen syysmetsästys sallittua Metsähallituksen luvalla tietyillä, laissa erikseen luetelluilla luodoilla. Etelä-Konneveden kansallispuistossa hirven ajo metsästyksen yhteydessä olisi mahdollista, mutta hirveä ei saa ampua puiston alueella. Hirvet on siis 14 l Metsästäjä 4 l 2014 ajettava järven saarista muualle ammuttavaksi, mutta mantereella ei kaikilla metsästysseuroilla ole metsästysoikeutta. Vesialueella ampuminen olisi kaiketi mahdollista, mutta siihen liittyy monenlaisia vaaratekijöitä. Käytännössä monista alueen saarista näyttäisi muodostuvan hirville aikaa myöten suojaisia turvapaikkoja, joissa niitä ei metsästäjien toimesta liioin häiritä. Valtioneuvoston asetuksilla annetuissa luonnonsuojelualueiden perustamisissa on alettu kuunnella myös metsästäjiä ja näissä Suomen riistakeskus yhdessä Suomen Metsästäjäliiton kanssa on ollut aktiivisesti hakemassa ratkaisuja. Hyvänä esimerkkinä tästä on asetus Saimaan luonnonsuojelualueista. Erityistä ihmetystä on herättänyt se, että Suomen riistakeskusta ei ole kutsuttu kuultavaksi eduskunnan ympäristövaliokuntaan käsiteltäessä sen toimivaltaan kuuluvia asioita. Koloveden kansallispuistoasiassa on riistakeskukselta pyydetty kirjallinen lausunto, mutta muiden kansallispuistojen osalta keskeisin riistahallinnon organisaatio on jätetty tyystin syrjään ympäristövaliokunnan käsittelystä. Vähemmälle huomiolle metsästäjien piirissä on jäänyt EU:n komission ajama ampuma-asedirektiiviluonnos. Sen mukaan siviilihenkilöiltä kiellettäisiin mm. puoliautomaattiaseet ja rajoitettaisiin lipaskapasiteettia. Lisäksi vaarana on, että aseisiin haluttaisiin biometriseen tunnistamiseen perustuvat laitteet, jotta asetta ei voisi käyttää kukaan muu, kuin sen rekisteröity haltija. Luonnos on ollut eduskunnassa sekä hallintovaliokunnan että suuren valiokunnan käsittelyssä ja se on hyväksytty ilman kansallisia poikkeuksia. Vaikka valtaosa metsästäjistä pitää esitystä täysin järjenvastaisena, niin ei ole mitään takeita siitä, etteikö luonnos muuttuisi joskus vielä karuksi todellisuudeksi – ainakin joiltain osin. Metsästäjien kannalta asia on sen verran tärkeä, että siihen on pyrittävä vaikuttamaan kaikin mahdollisin keinoin!
• VX-6 CDS 3-18x50 VALAISTU G4 –RISTIKKO € 1.679,- VX-6 CDS 2-12x42 VALAISTU G4 –RISTIKKO € 1.379,- MAAILMAN KESTÄVIN JA LUOTETTAVIN OPTIIKKA. Urheiluoptiikkatuotteet joutuvat joka kerta koetukselle kentällä. Niitä testataan haastavissa ja vaihtuvissa sääolosuhteissa sekä vaikeassa maastossa liikuttaessa. Myös rekyylin kesto joutuu testiin keskisytytteistä patruunaa ampuvia kivääreitä käytettäessä. Näissä tilanteissa vaaditaan erinomaista suorituskykyä. Siksi optisten laitteidemme on läpäistävä alan tiukin testausohjelma ennen kuin ne ovat valmiita mukaan metsästysretkelle tai kilpailutapahtumaan. Näin myös pyrimme varmistamaan, että saat investoinnistasi parhaan mahdollisen hyödyn. Katso testit osoitteesta Leupold.com/rugged Saatavana suomenkielinen Leupold –kuvasto. Kysy lähimmältä jälleenmyyjältäsi Katso lähin jälleenmyyjä: www.hjorth.fi ja www.ase.fi, hinnat voimassa sitoumuksetta 30.9.2014 asti VX-6 CDS 1-6x24 DX -RISTIKKO € 1.049,VALAISTU DX TAI G4 -RISTIKKO € 1.229,-
• Otto Hölli, Suomen riistakeskus ja Jenny Fredriksson, Kalatalouden keskusliitto Vesilintujen metsästys yhteisellä vesialueella Vesilintujen metsästyksen järjestäminen yhteisellä vesialueella on vesialueen osakaskunnan tehtävä. Metsästysoikeuden jakamiseen liittyvät päätökset tehdään osakaskunnan kokouksessa. Metsästysoikeudesta tehtyjen päätösten toimeenpano kuuluu osakaskunnan hoitokunnalle.   M etsästyslain 6 §:n nojalla oikeus harjoittaa metsästystä ja määrätä siitä kuuluu alueen omistajalle. Yhteisen vesialueen osalta osakkaat päättävät omistajille kuuluvista asioista osakaskunnan kokouksessa. Osakaskunta voi olla järjestäytynyt, jolloin sillä on säännöt ja hoitokunta tai toimitsija. Pienten yhteisten vesialueiden, kuten vähäisten jokien ja purojen osakaskunnat voivat kuitenkin olla järjestäytymättömiä. Metsästyslaissa ja etenkin metsästyslain 16 l Metsästäjä 4 l 2014 3 luvussa on yleisiä säännöksiä metsästyksen harjoittamisesta, ja nämä säännökset sitovat myös osakaskuntaa.Samoin paikalliset kiellot ja rajoitukset,joista maa- ja metsätalousministeriö on mahdollisesti asetuksella päättänyt, ovat voimassa myös yhteisellä alueella. Metsästyslaki ei kuitenkaan sääntele metsästysoikeuden jakaantumista yhteisen alueen osakkaiden kesken. Vesilintujen metsästykseen ei yleensä ole asetettu määrällisiä rajoituksia, jolloin metsästystä voidaan harjoittaa vapaasti metsästyslain säännösten puitteissa, eikä erityistä osakaskunnan päättämää metsästysoikeuden jakamista osakkaiden kesken ole tarpeen suorittaa. Selvyyden vuoksi olisi kuitenkin hyvä, että näissäkin tapauksissa osakaskunnan kokous käsittelee metsästysasioita ja toteaa osakkaiden metsästysoikeuden. Yhdenvertaisuus voimassa myös metsästyksessä Yhteisen alueen osakkailla on lähtökohtainen oikeus käyttää aluetta hyväkseen osakaskunnan sääntöjä ja lakia noudattaen sillä tavoin, ettei se estä muita osakkaita vastaavanlaisella tavalla käyttämästä aluetta hyväkseen. Tilanteessa, jossa kaikkien osakkaiden ei ole alueen käyttötarkoituksen vuoksi mahdollista käyttää hyväkseen aluetta tarvettaan vastaavassa määrin, alueen käyttö on järjestettävä osuuksien mukaisessa suhteessa sopimalla tai osakaskunnan päättämällä tavalla. Tarve metsästysoikeuden jakamiseen voi syntyä esimerkiksi metsästyslain mukaisesta rajoituksesta. Vesilinnun metsästys omistuksen mukaisessa suhteessa Mikäli vesilintujen metsästysoikeutta joudutaan rajoittamaan, niin lähtökohta on tällöin, että metsästysoikeus jaetaan osakkuuden mukaisessa suhteessa, esimerkiksi päättämällä metsästettävästä kokonaismäärästä osakaskunnan kokouksessa ja jakamalla pyyntikiintiö osakkuuden mukaisessa suhteessa osakkaiden kesken. Lähtökohdaksi voidaan ottaa myös metsästysvuorojen ajallinen jakaminen osakkaiden kesken osakkuuden mukaisessa suhteessa.
• Hannu Huttu Metsästyslaki ja yhteisaluelaki säätelevät vesilinnun metsästystä yhteisellä vesialueella Mikäli metsästyksen sääntelyssä halutaan käyttää alueellista jakoa, tulee tällekin olla selkeät perusteet, jotka eivät loukkaa osakkaiden yhdenvertaisuutta. Esimerkiksi rannan omistukseen perustuva jako ei ole pätevä peruste. Rannan omistajalla ei voi sinänsä olla parempaa oikeutta kuin muilla osakkailla rannan edustalla olevaan vesialueeseen. Ilman rakennuksen omistajan tai haltijan nimenomaista lupaa eläintä ei kuitenkaan saa ampua 150:tä metriä lähempänä sellaista rakennusta, jossa asutaan. Tämä velvoittaa myös osakaskunnan osakkaita. Päätösten laillisuutta verrataan aina siihen, voiko kukin osakas käyttää koko osakaskunnan alueella hänelle osakkaana kuuluvaa metsästysoikeuttaan siten, ettei yhdenvertaisuusperiaatetta loukata eikä kenellekään osakkaalle anneta perusteetonta etua toiseen osakkaaseen nähden.Rajoituksille ja poikkeuksille tulee olla aina metsästyslaista ja/ tai yhteisaluelaista johdettavat perusteet. Vesilintujen metsästysoikeus muille kuin osakkaille Usein metsästysoikeutta halutaan antaa myös muille kuin osakkaille, esimerkiksi osakkaiden perheenjäsenille, paikkakuntalaisille tai kesämökkiläisille. Metsästyslaissa ei ole kalastuslain 18 §:ää vastaavaa säännöstä,jonka nojalla osakkaat vapaasti voisivat luovuttaa eteenpäin heille osakkaana kuuluvaa metsästysoikeuttaan. Yhteisen vesialueen osakas ei voi osakkaana antaa toiselle lupaa käyttää hänelle vesialueen osakkaana kuuluvaa metsästysoikeutta ilman osakaskunnan päätöstä tai muiden osakkaiden suostumusta. Metsästysoikeus voidaan kuitenkin myöntää ulkopuolisillekin osakaskunnan kokouksen päätöksellä ja siitä voidaan myös periä maksu. Hoitokunnan valtuutuksen oltava yksilöity Yhteisaluelain mukaan osakaskunnan säännöissä voidaan määrätä, että osakaskunnan hoitokunta voi osakaskunnan kokouksen sijasta käyttää päätösvaltaa osakaskuntaa koskevassa säännöissä määrätyssä merki- tykseltään vähäisessä asiassa. Metsästyksen järjestäminen ei yleensä ole vähäinen asia, joten metsästysoikeuden jakamisperusteet on kokouksen päätettävä. Hoitokunnalle voidaan kuitenkin antaa vähäistä päätösvaltaa jos osakaskunnan kokous on päättänyt jakamisen yleisistä perusteista. Valtuutuksen on kuitenkin oltava riittävän yksilöity. Hoitokunta voi esimerkiksi vastata metsästysasioiden käytännön järjestämisestä, jos kokous on yksilöinyt kenelle myydään metsästysoikeutta,mihin hintaan ja kuinka paljon. Jotta metsästysasiat aina tulisivat käsitellyiksi riittävällä tarkkuudella,olisi hyvä jos metsästysasia mainittaisiin osakaskunnan säännöissä vuosikokousasioiden joukossa. Metsästysoikeuden vuokraus Osakaskunnan kokous voi päättää antaa osakaskunnalle kuuluvan metsästysoikeuden vuokralle esimerkiksi metsästysseuralle. Vuokrasopimus voi olla yksinomainen tai koskea vain osaa metsästysoikeutta. Jälkimmäisessä tapauksessa osakkaille itselleen jää osa metsästysoikeudesta, mutta metsästysseura päättää osasta. Jos metsästysoikeus annetaan kokonaan vuokralle, vuokran saaja päättää metsästysoikeuden käyttämisestä. Tällöin osakaskunnalla tai sen osakkailla ei ole metsästysoikeutta yhteisellä alueella,vaan metsästysoikeus on saatavissa ainoastaan metsästysoikeuden haltijalta. HYVIÄ N! TARJO SUURI N E UKSIA M Kesport Niskasen SUO ! SUURI ASEPÄIVÄ 2014 Laukaan Leppävedellä 9.8. klo 11–17 Ilmainen kiväärien koeammunta! Paikalla esittelijöitä mm: Sako • Beretta • Benelli • Sauer • Blaser • Caesar Guerini • HW-company • Lapua • Norma • Browning • CZ • Meopta • Zeiss • Ultrapoint • Tracker • Genzo • Una • Sasta • Pinewood • Fjällraven • Haglöfs • Lenz-sukat • Kartanokuva • Keljon konehuolto ... ja paljon muuta. Lisätiedot, niskanen.fi. niskanen.fi/verkkokauppa Kauppakatu 6, ÄÄNEKOSKI • 0207 189 802 Metsästäjä 4 l 2014 l 17
• Poimintoja Kärkkäisen tavaratalon yli 100 000 tuotteen valikoimasta: 59 80 € ANAR LUONDU 3 ERÄPUKU Runsaat taskutilat ja istuva leikkaus. Puku on suunniteltu suomalaiselle metsästäjälle ja kalastajalle. Tiivis pintakangas on vettähylkivää. Puvussa runsaat säädöt. Vetoketjukiinnitteisen hupun voit nopeasti irrottaa tai kiinnittää tilanteen mukaan.Tekniset tiedot:Materiaali: 65% polyester, 35% puuvillaVuori: 100% polyesterAikuisten koot: 48/S, 50/M, 52/L, 54/XL,56/XXL, 58/XXXL 65 € € ANAR 3-D NAAMIOPUKU Täydellinen naamioasu varis, kyyhky ja sorsametsälle. Kevyt hengittävä verkkomateriaali. Vetoketju. Sarjaan saatavissa myös kuvassa näkyvät 3D hanskat, sekä kasvonaamio. Materiaali: 100 % polyester ANAR BIVDU PRO METSÄSTYSPUKU Ympärivuotiseen käyttöön suunniteltu tyylikäs metsästyspuku hyvillä hengittävyys- ja vedenpitävyysominaisuuksilla. Harjattu pintakangas mahdollistaa äänettömämmän liikkumisen luonnossa. Useita tilavia taskuja, fleecepinnoitetut lämmittelytaskut, ohut hengittävyytä parantava mesh-verkkovuori, painonapein kiinnitettävän huppu, hartia- ja kyynärpäävahvikkeet, helman ja vyötärön kiristys ja muita tarpeellisia ominaisuuksia pienellä rahalla. Materiaali: polyester, kuitu. Tasarahalla takuulla sopivasti! 25 19 90€ HUNTER NAAMIOVERKKO Peittävä naamioverkko perinteisellä maastokuosilla. - Kevyt ja helppo kuljettaa. - Mitat: 180 x 400 cm 49 € Voyager 300 kumivene Ilmalla täytettävän Voyager 300 veneen koko on 243 x 102 cm ja siinä on tilaa kahdelle aikuiselle ja yhdelle lapselle. Kantavuus 190 kg. Airot voi kiinnittää veneen reunoille, kun niitä ei tarvita. Veneen perässä on paikka onkivavalle. Pakkaus sisältää veneen, airot (124 cm) ja paikkatarran.Mitat: 243 x 102 cmMax. paino: 190 kgKantokahvatPuhallettavia sivutaskujaSoveltuu 2 hengelle. Pituus, cm: 243 € MUSTANG LIUKUKANSI SAVUSTUSLAATIKKO Perinteinen pikku aski, ei sähköä, vain tulta ja haketta. -pituus 45 cm -leveys 23 cm -kork. 16 cm -pinta harjattu -kaksi ritilää -rasvapelti -pohja 0,4mm -kansi 0,8mm 5 10L LEPPÄ 90€ BORNIAK SAVUSTUSPURU Verkkokaupan asiakaspalvelu: 18 l Metsästäjä 4 l 2014 Savustuspuru 10 litran pussissa. Testattu koostumus parhaaseen ja tasaiseen lopputulokseen. 010 430 3030 (arkisin klo 8–16)
• Tervetuloa ostoksille Kärkkäiselle Iihin, Lahteen, Ouluun ja Ylivieskaan! 4 90€ 7 9 Metsästyspatruunat kyyhky ja varisjahtiin. - Lataus 32g - 25 kpl/pkt - Koot 2,75mm - 3,5mm - Kaliberiin 12/70 - Lataus 36g - Haulin koot 2.9mm-4,25mm - 25 kpl/rasia 90€ ARMUSA BECADA HAULIKONPATRUUNA espanjalaisvalmisteinen minimagnum metsästyspatruuna - kaliiberi 12/70 - lataus 40g - 10 patruuna/rs -haulin koot 2,9mm-3,9mm 45€ 90€ ARMUSA PLA-3 ARMUSA VELOZ HAULIKONPATRUUNA HAULIKONPATRUUNA 6kpl 3kpl 10 39 90 SK 308 KIVÄÄRINPATRUUNA 50 kpl Huippulaadukas harjoituspatruuna Lapua By SK. 8 gramman kokovaippaluoti ja jälleenladattava hylsy. 149 10 € € HUNTER SAMETTIPINTAINEN KYYHKYNKUORIKUVA Tasaisesti purua polttava generaattori takaa tasaisen savustustuloksen. Tuottaa savua yhdellä ttäytöllä jopa 7-8 tuntia. Yleismalli joten sopii myös muihin markkinoilla oleviin savustimiin. Lisävarusteena saatavana kylmäsavustus adapteri generaattorin ja suvustuskaapin väliin. - Jännite 230v - Teho max 110w - Tilavuus 2l - Paino noin 2kg - Pituus 366mm - Leveys 182mm Korkeus 247mm 229 € MUSTANG ELECTRONIC SÄHKÖSAVUSTIN electronisesti ohjattu savustin , 4 ritilää, 37x33cm , käyttökytkin paneeli savustimen päällä, 230V-50Hz, harjattu teräksinen ovi. Kärkitulet erikoishinta! 449 Ratapatruunat sopivasti. 250kpl/ltk -Kanta 8mm -Trap7,5 ja Skeet 9 - Lataus 24g - Kaliiberiin 12 Irtorasioina 5,90/rs. HUNTER SORSANKUVAT Meiltä sorsankaaveet edullisimmin. LENTÄVÄ 90€ HUNTER 90 KYYHKYNKUVA Samettipintainen kyyhkyn kuorikuva ei kiiltele auringossa ja on helppo kuljettaa pienessä tilassa. € BORNIAK GD-01 SAVUGENARAATTORI 9 ARMUSA 24g TRAP JA SKEET RATAPATRUUUNAT € BORNIAK UW-70 SAVUSTUSKAAPPI Tilava savustuskaappi, jolla saat ruokasi maistumaan entistäkin paremmalta. Sinkitty runko kestää paremmin ulkoilmassa. 500 w termostaatti säätää lämpötilan juuri haluamallesi tasolle. Kaappiin mahtuu kerralla jopa 10kg lihaa. - Jännite 230v - Vastus 500 Tilavuus 70l - Paino noin 10kg. Tarjous voimassa: Ylivieska, Lahti Varmista paremmat saaliit laskeutuvaa kyyhkystä muistuttavalla kyyhkynkuvalla. Kuvassa irroitettavat siivet ja pyrstö. Kuva kiinnitetään puuhun tai oksaan mukana tulevalla metallikaarella. Kaari mahdollistaa kaaveen liikkumisen elävästi tuulessa 599 € BORNIAK UW-150 SAVUSTUSKAAPPI Sinkitty tilava savustuskaappi, johon mahtuu kerralla jopa 20kg lihaa. Tällä asvustimella saavutat parhaat lopputulokset tasaisen maun, värin ja koostumuksen. Säädetävä teho lämpötilan mukaan 700w-1400w. - Jännite 230v - Teho max 1400w - Tilavuus 150l Paino 20kg - Korkeus 995mm - Syvyys 475mm - LEveys 530mm Tarjous voimassa: Ylivieska, Oulu, Lahti Kärkkäinen Ii Sorosentie 2, 91100 Ii 010 430 3820 Kärkkäinen Lahti Pasaasi 2, Renkomäki, 15700 Lahti 010 430 3630 Kärkkäinen Oulu Alasintie 12, 90400 Oulu 010 430 3020 Kärkkäinen Ylivieska Ollilanojankatu 2, 84100 Ylivieska 010 430 3000 Aukioloajat: ma—pe 9.00—21.00, la 9.00—18.00, su 12.00—18.00 Aukioloajat: ma—pe 8.00—21.00, la 8.00—18.00, su 12.00—18.00 Aukioloajat: ma—pe 9.00—21.00, la 9.00—18.00, su 12.00—18.00 Aukioloajat: ma—pe 8.00—21.00, la 8.00—18.00, su 12.00—18.00 Metsästäjä 4 l 2014 l 19
• Marja Martikainen KAULJÄRVEN UUSI ELÄMÄ Kauljärvi Laitilassa oli viljelysalueiden keskelle jäänyt soistunut kuivattu järvi, jossa viljely ei onnistunut eivätkä siellä eläimetkään viihtyneet. Nyt metsästysseuran ja maanomistajien yhteistyöllä kosteikoksi kunnostettu järvi kuhisee elämää ja tuo virkistystä asukkaille. Vedenkorkeuden säätelyllä on päästy eroon tulvista. suudesta. ELY-keskukselta haettavan kosteikkoavustuksen saamiseksi hakijan on oltava metsästysseura tai rekisteröity yhdistys. Kosteikkohankkeen hakijaksi valikoitui metsästysseura Laitilan Kaiku ry. Metsästysseuralla on hyvä verkosto alueellaan, sillä siihen kuuluu noin 180 aktiivimetsästäjää ja muutamia kymmeniä maanomistajia. - Hakijana olisi voinut olla vaikka Martat, mutta koska kosteikkoasia liittyy metsästykseen, Kaiku oli luonteva yhdistys hakemaan hanketta, Laaksonen toteaa. Sitoutumista tulevaisuuteen N oin 13 hehtaarin suuruinen Kauljärvi kerää vetensä 500-600 hehtaarin valuma-alueelta. Se oli vielä muutama vuosi sitten riesa,joka tulvi keväisin pelloille ja katkaisi lähitiet.Epäonnistuneitten kuivausyritysten jälkeen soistunut järvi kasvoi kituvaa koivikkoa ja pusikkoa. - Mietimme, mitä järven kanssa voi tehdä, kun sillä ei ole mitään merkitystä. Vuonna 2008 Metsästäjä-lehdessä oli juttu, että kosteikkojen kunnostukseen voisi saada avustusta.Otin yhteyttä Varsinais-Suomen riistasuunnittelijaan Jörgen Hermanssoniin, ja siitä asia lähti liikkeelle, kertoo hankkeen päävetäjä ja Kauljärven maanomistaja Kari Laaksonen. Lokakuussa 2008 pidettiin kokous, joka aloitti keskustelun joen ja kosteikon tulevai20 l Metsästäjä 4 l 2014 Kauljärvi on nyt luontokohde, tulvien estäjä ja valumavesien puhdistaja, esittelee hankevetäjä Kari Laaksonen. Nelijäseninen ohjausryhmä ryhtyi valmistelemaan asiaa metsästysseuran hallitukselle. Tammikuun lopussa 2010 seura antoi yksimielisesti hyväksyntänsä sille, että Kaiku lähtee hakemaan kosteikkoavustusta. Mikään läpihuutojuttu hankkeeseen sitoutuminen ei kuitenkaan ollut. Seuraa mietitytti valtava talkootyö, joka sitoo myös tulevia metsästäjiä hoitotoimiin. Kerran rakennettu kosteikko ei säily ilman raivausta ja muuta ylläpitoa. Jatkuvuuden turvaamiseksi tarvitaan myös vuosittaista raportointia kosteikon tilasta ja tehdyistä töistä.Suurin kompastuskivi oli kuitenkin hankkeen 140 000 euron suuruinen takaussumma, jonka muutamat metsästäjät omakohtaisesti takasivat sen jälkeen kun kaupunki oli kieltäytynyt. - Paikallisen metsästysseuran pyöritettäväksi hanke oli iso. Suurin kuluerä oli kaivinko-
• Lintujen lisäksi kosteikolla viihtyvät kauriit, hirvet ja piisami, joka on rakentanut luolastoaan jokipenkereeseen. ne, joka kaivoi joen järven ympäri ensimmäisen kerran kahdessa viikossa.Seuraava märkä kesä huilattiin ja taas viime kesänä kaivettiin. Talvella ei kannata kaivaa, sillä padot saadaan tiiviiksi kesällä, Laaksonen kertoo. Kaivuutyöhön valittiin Lappi TL:stä kaivinkoneliike Koskinen. Kaivinkoneurakoitsijan hyvä ammattitaito on erittäin tärkeää, sillä se mahdollisti pysymisen EU-hankkeen edellyttämässä budjetissa. Hankkeen budjetti toteutui hyvin, sillä toteutuksen jälkeen jäi 200 euroa rahaa. Tarvittiin kuitenkin monta Turun reissua kolmen vuoden aikana, ennen kuin kaikki paperit saatiin kuntoon. Laaksonen huomasi, että yksi mies ei riitä vaan tarvitaan tietokonemies, sihteeri ja roimasti talkoohenkeä, sillä porukka tahtoo pienentyä alkuinnostuksen jälkeen. Sydän on oltava mukana ja päätös siitä, että periksi ei anneta. Sitoutumisen lisäksi tarvitaan jatkuvaa avointa viestintää.Alueen asukkaille kerrottiin suunnitelmista alusta alkaen ja Varsinais-Suomen ELY-keskukseen tieto vietiin heti ideavaiheessa.Anni Karhunen Varsinais-Suomen ELYkeskuksesta olikin tyytyväinen tiedonkulkuun ja yksimielisyyteen. Yksikin valitus tekee sen, että hanke ei etene. Järvi ympäristöään ylempänä tekivät vuokrasopimuksen alueesta 15 vuodeksi. Kosteikkosuunnittelija Mikko Alhainen riistakeskuksesta teki Kauljärvelle suunnitelman ja kustannuslaskelman ja ELY-keskukselta tuli myönteinen päätös lopulliseen hakemukseen huhtikuussa 2011. Töihin päästiin ripeästi. Ensin oli tehtävä koneellisesti pensaikon raivaus, joka tulvavaaran vuoksi oli aloitettu jo maaliskuussa. Kaivuutyöt aloitettiin heinä-elokuussa ja niiden tueksi saatiin ELYstä hydrologista asiantuntija-apua. Kauljärven vedensäätely perustuu siihen, että järvi sijaitsee ympäristöään ylempänä. Kiinni olevat padot pitävät veden järvessä ja munkkikaivoilla vesi ohjataan kiertämään oikeaa reittiä. Sateella 100 millimetrin syöttöputkilla otetaan kauempaa tulevaa sisääntulovettä järveen. Kuivana aikana vesi ohjataan Metsästysseura Laitilan Kaiku tekee kosteikkotyötä luonnon monimuotoisuuden vuoksi, riistan saamiseksi työhön ei ole lähdetty. Pumppuhuone on vielä rakenteilla. järven ympärillä oleviin kuivatusojiin. Rakenteilla on pumppu, jolla voidaan pumpata lisää vettä järveen koko kesän. Näin järvessä säilyy paras mahdollinen vedenkorkeus vesilintuja ja vesiensuojelua ajatellen. Hyötyä eri vuodenaikoina Kosteikosta on monenlaista iloa ja hyötyä. Pelloilta valuvat ravinteet ja kiintoaineet jäävät kiinni kosteikon maaperään, peltojen viljeltävyys säilyy eikä tulvavesi enää nouse tielle. Järvellä nähdään nyt monta kymmentä vesilintu- ja kahlaajalajia. Jatkokehittelyssä ovat lintutorni ja kahlaajille sopiva lieteranta, jonka syntymisessä karja voitaisiin ottaa avuksi. Talvella joella voi kiertää luistinrata. - Kosteikon kehittyminen on vielä kesken, mutta pinta-alaan nähden täällä on jo paljon sorsia ja tämä on levähdyspaikka myös kahlaajille,tyytyväinen kosteikkosuunnittelija Mikko Alhainen havainnoi. - Järvessä ei ollut yhtään mitään vielä kaksi vuotta sitten, ja nyt täällä on jo tällaisia määriä lintuja. Vuosien työ ei ole turhaan tehty, ja tästä tämä vain paranee, Laaksonen ihailee. Kymmeniä sorsalintuja viuhtoo taivaalla, mutta Kauljärven kosteikolla ei ole vielä lainkaan metsästetty. Jos siellä joskus metsästetään, se tullaan tekemään hyvin rajoitetusti. - Nykymetsästäjille saaliinhimo ei ole niin tärkeä, vaan tärkeämpää on järven monimuotoisuus ja alueelle koituvat hyvät asiat. Yhteistyöllä on päästy hyviin tuloksiin ja meillä on ollut vain voitettavaa, Laaksonen sanoo. Ohjausryhmän jäsen ja hankevetäjä Tapio Kuusisto kertoo asuneensa Kauljärven rannalla 70 vuotta.Sinä aikana järvi on kokenut monta muutosta. Kuusistosta on mukava nähdä järvi nyt tällaisessa käytössä.Kuivattuja järviä on Suomessa 3000-4000,joten mahdollisuuksia muutokseen on monessa paikassa. Kauljärvi täytti kaikki vaatimukset ei-tuotannolliselle investoinnille. Sen omistajuudessa oli käynyt myös tuuri, sillä järvi oli aikoinaan lohkottu 8 osakkaalle,joiden tarkoituksena oli viljellä alueella sokerijuurikasta. Nyt saatettiin tehdä yhdessä päätöksiä kosteikon rakentamisesta. Maanomistajat Tapio Kuusisto kertoo, että kosteikkoasiantuntijoilta on saanut rakentamiseen maalaisjärkeen sopivia neuvoja. Metsästäjä 4 l 2014 l 21
• Jukka Rintala, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Aleksi Lehikoinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo ja Mikko Alhainen, Suomen riistakeskus Vesilintuja enemmän kuin viime vuonna Petteri Kontila Vesilintulaskentojen perusteella vesilintuja ja etenkin sinisorsia on tänä vuonna selvästi viimevuotista enemmän. Sinisorsa on tärkein metsästettävä vesilintulaji, ja se näyttää sietävän hyvin nykyisen tasoista verotusta. Lajin äkillinen kannannousu johtuu todennäköisesti leudosta talvisäästä, kertovat tutkijat. Haapana 22 l Metsästäjä 4 l 2014
• Sinisorsa 1.3 1.2 1.1 1.0 0.9 0.8 0.7 Tavi 1.4 1.3 1.2 1.1 1.0 0.9 0.8 Haapana 1.2 1.0 0.8 0.6 Telkkä Kimmo Pöri 1.3 1.2 1.1 1.0 0.9 0.8 Nokikana 2.0 R iista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Luonnontieteellinen keskusmuseo (Luomus) käynnistivät vesilintujen laskennan vuonna 1986. Maastolaskennat on nyt tehty 29 vuotta samalla menetelmällä. Seuranta-aineistoon sisältyy Kotiseutukosteikko Life+ -hankkeen yhteydessä saadut laskentatulokset alkaen vuodesta 2012. Tässä kirjoituksessa raportoimme sinisorsan, tavin, haapana, telkän ja nokikanan parilaskentojen tulokset,jotka perustuvat 23.6.2014 mennessä tallennettuihin havaintoihin. Tulokset tulevat tarkentumaan, kun myöhemmin palautetut laskennat saadaan mukaan. Tämän vuoden aineistossa laskentapaikkojen lukumäärä oli 269 (RKTL, sis. 26 Kotiseutukosteikko Life+ -kosteikkoa) ja 95 (Luomus). Kokonaisparimäärät laskennoissa vuonna 2014 olivat 710 (sinisorsa),469 (tavi),197 (haapana), 706 (telkkä) ja 109 (nokikana). Vesilintukannat vuonna 2014 Indeksien (kuva 1) perusteella sorsien kannat ovat nousseet vuoden 2013 tasosta, kun puolestaan nokikanalla ei havaittu oleellista muutosta edellisvuodesta. Arvioidut kannanmuutokset vuonna 2014 olivat +30 % (sinisorsa), +29 % (tavi), +28 % (haapana), +6 % (telkkä) ja –4 % (nokikana). Sinisorsan parimäärä nousi 30 % suuremmaksi kuin koko jakson aikana keskimäärin ja samalla suuremmaksi kuin kertaakaan aiemmin seurannan aikana. Tavin parimäärä päätyi vajaat 10 % keskitason yläpuolelle. Haapana lievästä noususta huolimat- Sinisorsa 1.5 1.0 ta jäi noin 30 % keskitason alapuolelle. Nokikanan kanta on tulosten perusteella edelleen noin puolet koko jakson keskiarvosta. Tärkeimmän metsästettävän lajin, sinisorsan, runsastuminen on tilastollisesti merkitsevä niin koko jakson aikana kuin myös verrattuna viimevuotiseen tasoon.Nousun kertaluokka lienee melko lähellä lopullista arviota, sillä runsaimpien sorsien aineistoa oli tätä raporttia kirjoitettaessa saatu kohtalainen määrä. Sinisorsan vuotuinen poikastuotto on pysynyt suhteellisen vakaana viime vuodet ja esimerkiksi viime vuoden pieni poikastuoton lasku ei ole estänyt kannannousua tänä vuonna. Kaikesta päätellen sinisorsa näyttää sietävän hyvin nykyisen tasoista metsästysverotusta. Tavin poikastuotto paria kohti parani yli 20 prosenttia viime vuonna, mikä osaltaan selittänee parimäärän nousua tänä vuonna. Taville tyypilliseen tapaan kannanvaihtelut ovat olleet muutenkin melko voimakkaat koko jakson aikana (kuva 1). Haapanan parimäärän nousua ei voi selittää poikastuoton muutoksella, sillä se on ollut laskusuuntainen parina edellisenä vuotena. Nyt havaittu äkillinen kannannousu sorsalinnuilla onkin seurausta talvikuolleisuuden pienentymisestä, mikä todennäköisesti johtuu hyvin leudosta edeltäneestä talvesta edellisvuosiin verrattuna talvehtimisalueilla Pohjois- ja Luoteis-Euroopassa. Leutojen talvisäiden vallitessa vesilintujen ravinnontarve 0.5 1990 2000 2010 Kuva 1. Eräiden vesilintujen Kannanmuutosindeksit 1986–2014. Indeksisarjojen keskiarvo on skaalattu arvoon yksi. Indeksiluvut osoittavat suhteellisen muutoksen kannan koossa. Esimerkiksi indeksin ollessa 0,5 kyseisen vuoden kanta on puolet koko jaksolle lasketusta keskiarvokannasta; indeksiluku 2 ilmaisee kannan olevan kaksinkertainen keskiarvoon nähden. Huomaa pystyakselin lajeittain vaihteleva skaala. on alhaisempi ja jäätyminen ei estä ravinnonhankkimista. Ne voivat myös talvehtia pohjoisempana kuin normaalisti,ja näin ne välttyvät pitkän muuttomatkan aiheuttamalta rasitukselta ja muutonaikaisilta kuolleisuustekijöiltä. Vesilinnustomme taantuminen pitkällä aikavälillä on koskettanut erityisesti rehevillä vesillä pesiviä lajeja, mikä on näkynyt esimerkiksi haapanan ja nokikanan alamäkenä. Vastaavasti ”yleissorsistamme” esimerkiksi tavin rehevien vesien osa kannasta on taantunut enemmän kuin karuilla järvillä pesivä kannan osa.Aiempien tutkimusten perusteella on päätelty,että taantumisten syyt mitä ilmeisimmin löytynevät pesimäseuduilta ja mahdollisesti myös muuttomatkan varrelta yhteisiltä levähdyspaikoilta. Metsästäjä 4 l 2014 l 23
• Kyyhkynmetsästys alkaa 10.8., sorsastus 20.8. Katoa kaislikkoon! Parhaat varusteet Erätukusta Kevyt Archie -erikoispuku Casey tekninen alusasu Lämpimän sään erittäin kevyt ja hyvin hengittävä erikoispuku kaislacamokuviolla. Kevyt, vuoreton anorakkitakki. Hupun etureunaan kiinnitettävän camo-kuvioidun hyttyssuojan alle mahtuu myös lippalakki. Tasku hyttyssuojalle. Korotettu kaulus. Edessä kaksi reilunkokoista taskua. Helppopääsyiset taskut. Ei tarttumiselle altistuvia kohtia. Kevyet housut, ei vuorta. Housuissa sivutaskut jotka suljettavissa nepparilla. Monipuoliset säädöt takissa ja housuissa. Casey MicroDry-alusasu siirtää tehokkasti iholla syntyvän kosteuden pois nopeassakin liikkeessä. Materiaali myös kuivuu nopeasti. ScenTech-käsittely vähentää eläimen vainuttavaksi pääsevää ihmisen hajua. 29 90 JahtiJakt oispuku Archie-erik 69 90 Reed camo -lippalakki verkolla 9 4 1 0 (19,90) Cooger Reed camo -käsineet Kevyet hanskat. Kämmenessä liukueste. 9 90 (13,90) Ase-/lintureppu JahtiJakt linturepussa on kahisematon pintakangas. Asekotelo repun selkäosassa. Säädettävä lantiovyö ja rintaremmi. Sorsakuvat Luonnollisen kokoinen houkutuslintu. Kyyhkynkuvat Luonnollisen kokoiset kyyhkyn kuva. 2 90 kpl Alkaen 2 90 Puinen kyyhky/teeripilli Tällä pillillä voit matkia puhallustekniikka muuttamalla kyyhkyn kutsuhuutoa tai teeren pulputusta. 9 5 1 0 Sorsapilli Se perinteinen sorsapilli. Tuottaa harjoittelun tuloksena oikeanlaisen sorsan kutsuhuudon. 49 90 9 13 0 Sorsahaitari Camo naamioverkot 50 0 (8,70/m) Metritavarana myytävä naamioverkko. Kestävä materiaali. Vaihtoehto sorsien houkutteluun on haitarimaisella kumiosalla varustettu pilli. Siihen ei tarvitse lainkaan puhaltaa, vaan sitä soitetaan ravistelemalla ja venyttämällä haitariosaa oikeaan tahtiin. Helppoa ja mukavaa! Kaikkien suomalaisten ulkoilukauppa 34 90
• HEINÄKUUN HUIPPUTARJOUS! Täysiverinen JahtiJakt Jussa metsästyspuku huippuedullisesti AIR-TEX -kalvo ja teipatut saumat tekevät Jussa-puvusta täysin tuulen- ja vedenpitävän sekä hyvin hengittävän. Hiljainen ja kestävä päällismateriaali, erittäin kevyt rakenne. Liikkuvuutta parantava ja pukemista helpottava erikoisvuori hihojen ja lahkeiden suissa sekä takin helmassa. Yhden käden säädöt. Runsas älykäs taskutus. Tuulelta suojaava pystykaulus, jossa miellyttävä sisäpinta. Painonapeilla suljettava tuulilista, vetoketjun leukasuoja. JahtiJakt-vedin helpottaa takin vetoketjun aukaisemista käsineet kädessä. Housujen pääsaumoissa kaksinkertaiset päällistikkaukset. Korotettu housujen selkäosa suojaa ristiselkää. Muotoon ommellut kyynärpäät ja polvet takaavat erinomaisen istuvuuden. ja tuulenTäysin itävä! p veden ku i! Tilaa het tsästyspu Jussa-me JahtiJakt 79 TILA 90 A HE TI! L enne oppuerä nn mää äkemät n hin tö taan ! (169,00) (189,00) Korkealaatuinen Rostojahtipuku aktiivikäyttöön JahtiJakt Rosto on pohjoisen Euroopan kattavimman jahtiasumalliston juhlamalli. Asu yhdistää metsästysasujen markkinajohtajan teknisen osaamisen ja suomalaisen huippusuunnittelun. Tuloksena on kevyt, kestävä ja äänetön puku vaativaan jahtikäyttöön. Voit valita Rosto-asusta parhaiten omiin vaatimuksiisi sopivan värin. Asu on saatavana vihreänä, ruskeana ja camokuvioituna. Asun varustelu on erittäin kattava. Materiaaliensa ja rakenteensa puolesta Rosto sopii erinomaisesti lähes kaikentyyppiseen jahtiin. Kaupan päälle: Voita rahat takaisin -arvonnan säännöt 1. Erätukku arpoo joka viikko yhdelle Erätukun klubiin kuuluvalle JahtiJakt-metsästyspuvun ostajalle rahat takaisin. 2. Kampanja on voimassa 11.7.-31.10.2014. Arvonta koskee Suomessa myytyjä JahtiJakt-metsästyspukuja. 3. Arvontaan osallistuminen edellyttää jäsenyyttä Erätukun klubissa. Klubin jäseneksi voi liittyä ostohetkellä. Jäsenyys on ilmainen. 4. Viikoittainen arvonta tapahtuu perjantaisin. Kuhunkin arvontaan osallistuvat kaikki siihen mennessä kampanja-aikana JahtiJakt-metsästyspuvun ostaneet klubilaiset. Viikon 44 arvonta tapahtuu maanantaina 3.11.2014. Tarjous! TI! TILAA HE uku etsästysp 199 JahtiJakt Rosto-m www.eratukku.? Tutustu verkkokauppaamme! 90 (249,00) (299,00) KaitumRowanturvaliivi fleecepusero ARVO 29,90€ ARVO 7,90€ Moose-bandana ARVO 6,90€ Tekninen Jake ScenTech MicroDry Sotka-kääntö-alusasu lippalakki ARVO 39,90€ ARVO 24,90€ Tuotteiden väri vaihtuu puvun värin mukaan. Etupaketin arvo yhteensä 109,50€ ASIAKASPALVELU P. 020 747 7000* (MA-PE 10-16) 5. Arvontaan osallistutaan Erätukun liikkeissä ostoksen yhteydessä täytettävällä kupongilla. Verkkokauppaostokset osallistuvat automaattisesti kilpailuun, kun ostaja on Erätukun klubin jäsen. 6. Voittajaan otetaan henkilökohtaisesti yhteyttä ja hänelle palautetaan ostetun jahtipuvun hinta pankkisiirtona. Jos voittaja on ostanut kampanja-aikana useita jahtipukuja, palautetaan arvokkaimman puvun hinta. 7. Voittajien nimet julkaistaan myös Erätukun Facebook-sivuilla. 8. Erätukun henkilökunta ja henkilökunnan perheenjäsenet eivät voi osallistua kilpailuun. *Puhelujen hinnat sis alv 24 %: kiinteästä verkosta 8,28 snt/puh + 6,85 snt/min, matkapuhelimesta 8,28 snt/puh + 16,56 snt/min
• Olli Kursula, Suomen riistakeskus ja Katja Ikonen, RKTL Riistakolmiolaskennat nettiin On taas se aika vuodesta, kun tuhannet vapaaehtoiset metsästäjät lähtevät kiertämään riistakolmioita. Laskentojen merkitys on korostunut entisestään. Nyt tuoreita laskentatuloksia voidaan hyödyntää metsäkanalintujen metsästysajoista päätettäessä. Motivaatio laskentoihin on hyvä ja laskettujen kolmioiden määrät kasvussa. Uutena palveluna otetaan tänä kesänä käyttöön riistakolmiot.fi -sivusto, joka monella tapaa helpottaa laskentoja. Riistakolmiot.fi palvelu otetaan käyttöön K esän laskentakausi alkaa 26.7.2014. Suositelluin laskenta-aika on 26.7.–3.8. Toivomme, että mahdollisimman moni kolmio lasketaan jo kauden alussa ja tulokset palautetaan välittömästi laskennan jälkeen. 3.8. mennessä laskettujen kolmioiden tuloksia voidaan hyödyntää syksyn metsästysajoista päätettäessä. Aikataulussa pysyminen on ensisijaisen tärkeää, sillä näin saamme ajankohtaisimmat tiedot riistahallinnon käyttöön syksyn metsästysaika-asetuksen laatimista varten. Mahdollisimman monen toivotaan käyttävän uutta riistakolmiot.fi -nettijärjestelmää.Laskennan tuloksia julkaistaan päivittäin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kotisivuilla heti ensimmäisten laskentatulosten saavuttua. Laskennasta ei pidä luopua, vaikka sitä ei ehtisikään tehdä tiukahkon suositellun aika26 l Metsästäjä 4 l 2014 taulun puitteissa.Laskennan voi tarvittaessa tehdä elokuun loppuun saakka. Myös myöhemmin saapuneet laskentatulokset huomioidaan lopullisissa tuloksissa syksyn aikana. Laskentojen palautusta toivotaan netin kautta Tänä kesänä on ensimmäisen kerran käytössä riistakolmiot.fi -järjestelmä laskentatietojen tallennusta varten. Kesälaskennan tuloksia toivotaan palautettavan tätä kautta mahdollisimman paljon. Riistakolmiot.fi sivustolle kirjautumiseen käytetään Oma riista -tunnuksia. Voit luoda nämä tunnukset itsellesi hyvissä ajoin etukäteen osoitteessa http://oma.riista. fi -> Rekisteröidy. Rekisteröitymiseen tarvitset henkilökohtaisen sähköpostiosoitteen, pankkitunnukset (tai mobiilivarmenteen) sekä matkapuhelinnumeron. Oma riista -tunnuksesi ovat käytännössä rekisteröinnissä käyttämäsi sähköpostiosoite ja rekisteröinnin yhteydessä keksimäsi, vapaavalintainen salasana. Rekisteröitymisen ja riistakolmiolaskenta sivustolle kirjautumisen voi käydä tekemässä jo nyt. Kirjautumisen yhteydessä pyydetään liittymään omaan riistakolmioon joko kolmiovastaavaksi tai laskijaksi (vastaava voi toimia itse myös laskijana).Tässä tarvitset kolmiosi numeroa,joka löytyy postitse lähetetyistä laskentalomakkeista. Koulutusta uuteen järjestelmään RKTL järjestää Riistakolmio-järjestelmästä koulutustilaisuuden videoneuvottelun välityksellä torstaina 24.7. ja keskiviikkona 30.7 klo 18-20. Koulutuksiin tulee ilmoittautua etukäteen sähköpostilla riistakolmiot@rktl.fi.
• Antti Nykänen Metsähallitus selvitti metsästyslupa-alueiden riistakolmioverkoston kattavuuden Metsähallitus teki selvityksen aktiivisesti lasketun riistakolmioverkoston kattavuudesta valtion metsästysalueilla. Selvityksen tulokset auttavat ohjaamaan lisäresursseja niille alueille, joissa tarve riistalaskennoille on suurin. kimuslaitoksen tekemän kanta-arvion pohjana ovat vuosittain heinä-elokuussa tehtävät riistakolmiolaskennat ja Ylä-Lapin tunturialueilla tehtävät kanakoira-avusteiset riekkolaskennat. Metsästyslain 8 §:n alueella Pohjois-Suomessa suunnittelussa huomioidaan lisäksi kuntalaisten vapaaseen metsästysoikeuteen valtion mailla perustuva saalis. Vapaaehtoiset metsästäjät laskevat joka vuosi 800–900 kolmiota eri puolilla. Näihin talkoisiin osallistuu myös Metsähallitus.  Riistakolmiolaskennan tuloksena saadaan arvio metetsähallitus suunnittelee metsästyk- säkanalintujen tiheydestä (yksilöä/metsämaan sen valtion alueilla kestävästi. Tämä neliökilometri) ja poikueiden keskikoosta sekä ei onnistu,jos riistakolmioita ei laske- lintukannan kehityssuunnasta edellisvuosiin ta tarpeeksi. Kolmioiden kattavuudesta on nyt verrattuna. Riistakolmiolaskennat luovat siis perustan erityisesti metsäkanalintujen met- Riistakolmioverkoston kattavuus suhteessa valtehty kattava selvitys. Metsähallituksen hallinnoimia valtion sästyksen säätelylle. Metsäkanalintujen kan- tion metsästyslupa-alueisiin. Alueet, joille tullaan metsästysalueita löytyy aivan eteläisimmästä nat vaihtelevat sekä vuosittain että alueittain. kohdentamaan lisäresursseja, on ympyröity. Suomesta aina Lapin perukoille asti. Myyntiin Siksi on tärkeää, että riistakolmioita lasketaan tulevien metsästyslupien määrä suunnitel- riittävällä tiheydellä mahdollisimman kattavaslaan vuosittain jokaiselle metsästysalueelle ti koko Suomessa ja etenkin niillä alueilla,missä viot lasketaan lupa-alueen keskipisteestä 50 metsäkanalintuja metsästetään. kilometrin päässä sijaitsevien riistakolmioierikseen. den perusteella. Kolmion vaikuttavuus alueen Päätös tehdään kanta-arvion, alueiden ominaispiirteiden ja Metsähallituksen kiintiöpää- Metsästysalueiden kanta-arviot kanta-arvioon vähenee etäisyyden kasvaessa. töksen perusteella. Riista- ja kalatalouden tut- Metsähallituksen metsästysalueiden kanta-arOn tärkeää, että jokaisen lupa-alueen lähistöllä on riittävä määrä aktiivisia eli vuosittain laskettavia riistakolmiota luotettavan kanta-arvion tekemiseen. Luotettavaan kanta-arvioon tarvitaan tiedot vähintään 100 laskentakilometriltä. Kun yhdestä riistakolmiosta syntyy laskentalinjaa 12 kilometriä, tarkoittaa se sitä, että lupa-alueen tuntumassa aktiivisia riistakolmiota pitää olla vähintään yhdeksän kappaletta. Pääsääntöisesti tämänhetkinen, aktiivisesti laskettava riistakolmioverkosto kattaa Metsähallituksen metsästyslupa-alueet kohtuullisen hyvin. Kun aivan pohjoisimmat metsästysalueet jätetään huomiotta, on noin 85 prosentilla lupa-alueista lähettyvillään riittävä määrä vuosittain laskettavia riistakolmioita. Tulos on varsin kohtuullinen, mutta parannettavaa riittää. Tehdyn selvityksen pohjalta pyritään kohdentamaan lisäresursseja riistalaskentaan alueilla missä sille on eniten tarvetta. Näin varmistutaan siitä, että mahdollisista lisäresursseista saadaan paras mahdollinen Riistakolmiolaskentaa Metsähallituksen alueille Pyhäjoella. hyöty. Aku Ahlholm M Metsästäjä 4 l 2014 l 27
• Pekka Helle, Katja Ikonen ja Jukka Rintala, RKTL Poikkeuksellisen talven 2014 lumijälkilaskenta riistakolmioilla Talven lumijälkilaskennat tehtiin hyvin niukan lumen oloissa erityisesti eteläisemmässä Suomessa. I tä- ja Pohjois-Suomessa kolmioita pystyttiin kiertämään melko normaalisti, mutta aivan lounaassa monet jäivät laskematta lumen puutteen vuoksi. Useimmat keskisuuret nisäkkäät olivat laskennoissa vähempinä kuin vuotta aikaisemmin, kun taas hirvieläinten jälkitiheydet olivat edellisvuotisella tasolla. Talven 2014 lumijälkilaskenta oli järjestyksessä 26. Kolmioiden laskemisinnon nostamiseksi on kampanjoitu pari vuoden ajan, ja sen tuloksena laskettujen kolmioiden määrä on saatu kasvuun niin kesä- kuin talvilaskennassakin. Tuoreimmassa laskennassa kierrettiin yhteensä 500 riistakolmiota, mikä jäi viimetalvisesta määrästä mutta oli kuitenkin parin?kolmen vuoden takaisissa lukemissa.Äärimmäisen hankalissa oloissa kertynyt aineisto olisi ollut huomattavasti vaatimattomampi ilman aktiivista kannustusta laskentatyöhön. Poikkeuksellisen lumeton talvi etelässä Kolmen runsaslumisen talven jälkeen mennyt talvi otti aivan toisen suunnan. Talvi oli hyvin leuto. Lauhan syksyn ja tammikuun alun jälkeen sää jäähtyi nopeasti, jopa hyvin kylmäksi, mutta vain parin viikon ajaksi. Kolmioiden laskentakauden alussa lunta oli maan etelä- ja keskiosissa niukasti, yleisesti alle 10 cm. Lapissa ja Koillismaalla lumitilanne oli ajankohtaan nähden tavallinen. Helmikuu oli erityisesti maan keski- ja pohjoisosassa harvinaisen lauha. Helmi-maaliskuun vaihteessa lunta ei etelä- ja länsiosissa ollut maassa juuri lainkaan, ja idempänäkin yli vaaksan lumipeite oli harvinainen. Sen sijaan 28 l Metsästäjä 4 l 2014 Lapissa, Koillismaalla ja Kainuussa lumensyvyydet olivat jotensakin normaalit. Maaliskuu oli edelleen tavanomaista leudompi koko Suomessa. Ilmatieteen laitoksen mukaan yhtä lauha maaliskuu on toistunut vain pari kertaa vuosisadassa. Edellytykset lumijälkilaskennan tekemiseen Etelä- ja Keski-Suomessa olivat erittäin huonot. Imatra-Oulu-linjan lounaispuolella lumipeitettä ei ollut laskenta-aikaan yhtenäisenä jaksona, ja aivan lounaisimmassa Suomessa lumipeite oli maassa vain ajoittain.Laskentaan soveliaita päiviä oli hyvin rajoitetusti, vähimmillään vain muutamia. Poikkeuksellisen heikon lumitilanteen vuoksi laskentakautta pidennettiin koko maassa 15. maaliskuuta. Kuvaamme tässä laskentojen tulosten yleispiirteet ja vain runsaimpien lajien osalta. Aineistokertymä erityisesti Etelä- ja Länsirannikon vähäisimmän lumen alueelta oli niukka. Tarkempi yhteenveto on luettavissa RKTL:n kotisivuilta osoitteessa www.rktl.fi. Metsäjänis ja rusakko Metsäjäniksen koko maan jälkikeskiarvo pieneni edellisvuodesta noin 40 %. Kannanmuutoksen alueellisuus vaikuttaa vastaavan alueiden lumisuutta: vähentyminen oli pienintä Itä- ja Pohjois-Suomessa, kun taas Imatra- Oulu-akselin lounaispuolella jälkitiheys aleni voimakkaasti. Paremmin lasketuista alueista ainoastaan Pohjois-Savossa oltiin edellisvuotisella tasolla. Korkeimmat aluekohtaiset keskiarvot kirjattiin Pohjois-Savon,Pohjois-Karjalan ja Kaakkois-Suomen riistakeskusalueilla. Metsäjäniksen tavoin myös rusakon jälkimäärät vähenivät edellistalvesta selvästi,noin 40 %.Perinteiseen tapaan korkeimmat rusakon jälkitiheydet havaittiin Etelä- ja Länsi-Suomessa. Alueellisten kannanmuutospiirteiden hahmottaminen on vaikeaa sen vuoksi, että lajin keskeisimmällä alueella riistakolmioita onnistuttiin laskemaan hyvin vähän. Kettu Ketun jälkitiheys pieneni edellistalvesta koko maan keskiarvojen valossa kolmanneksen. Kovin selvää alueellisuutta muutoksissa ei ole, mutta ne alueet, joissa jälkitiheys oli ennallaan tai pieneni vähiten,sijaitsivat itäisessä Suomessa.Pohjois-Savo oli ainoa alue,missä ketun jälkitiheys nousi selvästi edellistalvesta.Muutoksista huolimatta ketun korkeimman jälkitiheyden alueet sijoittuivat Etelä- ja Länsi-Suomeen. Ketun jälkitiheyden muutokset näyttävät olevan jonkinasteisessa yhteydessä metsäjäniksen vastaaviin: missä metsäjäniksellä oli suurin lasku, sama koski kettua – ja päinvastoin. Jälki-indeksi (jälkiä/10 km/vuorokausi) EH ES KaS Kai KS La Ou Po PH PK PS RP Sa Uu VS Metsäjänis 9.8 12.4 20.5 16.5 17.5 7.6 14.5 9.8 17.2 20.1 31.3 1.8 7.8 3.5 7.9 Rusakko 2.8 0.1 0.9 0.0 0.2 0.0 0.1 0.8 1.6 0.1 0.6 0.0 2.8 1.5 0.8 Orava 2.9 2.9 3.6 2.8 2.9 1.3 2.8 3.3 3.3 2.0 4.1 0.0 3.3 2.5 2.1 Kettu 3.4 2.9 4.5 2.1 4.2 2.7 2.9 6.3 3.2 1.9 1.9 0.2 6.9 2.5 5.4 Supikoira 2.9 1.4 1.0 0.0 0.7 0.0 0.1 0.1 0.8 0.1 0.6 0.0 0.9 1.0 0.0 Kärppä 0.2 0.3 0.2 0.3 0.4 0.1 0.2 0.1 0.1 0.4 0.8 0.0 0.2 0.1 0.8 Lumikko 0.2 0.3 0.4 0.1 0.2 0.0 0.0 0.0 0.2 0.2 0.4 0.0 1.0 0.3 0.4 Minkki 0.1 0.3 0.1 0.1 0.2 0.0 0.1 0.0 0.1 0.3 0.3 0.0 0.0 0.0 0.0 Näätä 0.5 0.9 0.7 0.5 0.9 1.1 0.5 0.3 1.1 0.7 0.6 0.0 1.2 0.0 0.0 Saukko 0.1 0.4 0.2 0.1 0.3 0.1 0.1 0.1 0.5 0.1 0.4 0.0 0.3 0.0 0.0 Ilves 0.1 0.4 0.2 0.2 0.7 0.0 0.1 0.3 0.8 0.9 0.6 0.0 0.8 0.4 0.4 Valkohäntäpeura 23.5 0.4 0.9 0.0 0.1 0.0 0.0 2.0 0.5 0.0 0.0 0.0 8.8 9.4 10.0 Hirvi 3.7 4.9 4.6 2.4 2.8 2.3 3.8 3.9 7.7 5.1 5.5 2.5 4.1 8.4 5.4 Metsäkauris 0.4 0.0 0.4 0.0 0.3 0.1 0.0 2.7 0.5 0.0 0.1 0.2 0.8 2.2 0.0 Metso 0.5 0.6 0.8 0.7 1.1 0.6 0.6 0.3 0.2 0.6 0.4 0.7 0.8 0.7 0.8 Teeri 1.8 6.5 2.2 8.0 1.4 7.7 6.9 12.6 7.1 7.9 0.0 4.4 4.4 2.5 Pyy 1.6 1.0 0.5 0.5 1.0 0.2 0.3 0.3 1.0 0.7 0.4 0.3 0.8 0.3 0.4 Riekko 0.0 0.0 0.0 0.6 0.0 1.2 0.6 0.0 0.0 0.1 0.2 0.0 0.1 0.0 0.0 Linnut, yks./10 km
• Kysy kauppiaaltasi PetPower Bonuskorttia. Voit säästää jopa 139 € *. Laatukin voi olla edullista! Dog food Advisor * * * * * Esimerkiksi: High Performance 15 kg vehnätön Skh 49,90 € MADE IN USA propacpetfood.com Raakavalkuaista 30 % Raakarasvaa 20 % * säästö laskettu Pro Pac Lamb & Rice formulan hinnoilla Markkinointi ja maahantuonti: PetPower Maximum Oy, www.petpower.fi Asiakaspalvelu +358 400 623 641 ydet olivat niin ikään viimetalvista vastaavia. Koska näiden lajien runsaus on suurin etelässä,mistä aineisto on aukkoisin,alueiden välisiä eroja ei voida luotettavasti kuvata. Hannu Huttu Erikoisen lumitalven tulokset Metsäjäniksen jälkimäärät vähenivät edellistalvesta selvästi, noin 40 %. Näätäeläimet Näädän jälkimäärä kolmiolinjoilla väheni edellistalvesta noin puoleen.Alueelliset muutokset vaikuttavat oikukkaita,joskin tarkastelua haittaa se,että eteläisen Suomen aineistopohja on kapea; sama ongelma on muidenkin vähälukuisempien lajien kohdalla. Näädän jälkimäärien muutos edellisvuodesta ei ollut selvässä suhteessa minkään muun tämän riistayhteisön lajin muutosten kanssa. Näädän korkeimmat jälkitiheydet havaittiin Pohjois-Hämeessä ja Satakunnassa sekä toisaalta Lapissa, ei kaakossa niin kuin monesti. Myös kärpän jälkitiheys pieneni edellistal- vesta, lähes kolmanneksen, kun taas lumikkoa tavattiin miltei viime talven malliin. Kummallakaan lajilla ei ollut muutoksessa selviä alueellisia eroja; lajien jälkitiheyden muutokset eivät vaihdelleet alueellisesti keskenään niin yhdenmukaisesti kuin yleensä. Hirvieläimet Hirven jälkitiheyden keskiarvo oli edellisvuoden suuruinen. Pohjois-Suomessa muutosta edelliseen talveen ei ollut, kun taas Itä-Suomessa saattoi havaita lievää kasvua ja lännessä vastaavasti vähentymistä. Metsäkauriin ja valkohäntäpeuran jälkitihe- Onko monien lajien tiheys (metsäjänis,rusakko, kettu, näätä) vähentynyt edellisvuodesta niin kuin laskentatulokset osoittaisivat? Tähän tärkeään kysymykseen ei osata vastata, sillä näin poikkeuksellista lumitalvea ei kolmiolaskentojen historiaan ole sattunut, emmekä tiedä sitä, miten tällaiset poikkeusolot vaikuttavat eläinten käyttäytymiseen ja liikkumiseen.Aineistoa kertyi niukasti eteläisimmiltä riistakeskusalueilta. Tärkeää kuitenkin on, että kolmiolaskentojen pitkässä aikasarjassa yksi vähäisemmän aineiston vuosi ei ole kohtalokas vaan kokonaisaineisto kertoo hyvin lajien pitkäaikaisemmista kannankehityssuunnista. Lumijälkilaskentaan ei vaikuta ainoastaan lumen määrä,se onko lunta riittävästi tai onko lumipeite niin paksu, että se vaikeuttaa eläinten liikkuvuutta. Myös lumipeitteen rakenne voi vaikuttaa tulokseen. Laskijoilta saatiin havaintoja,joiden mukaan vasta satanut lumikin on voinut olla sellaista, ettei siihen ainakaan kevyempien eläimistä kunnolla jälkiä jäänyt. Toisaalta se, että lumikon jälkiä tavattiin suhteessa kärpän jälkiin hyvin, osoittaisi että tämä mahdollisuus ei ole ollut ainakaan laajaalaisempi ongelma. Metsästäjä 4 l 2014 l 29
• Juha Tiainen ja Jukka Rintala, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Lumijälkiseurannat peltokolmioilla Alkuvuosi 2014 oli vähälumisin peltokolmioiden 16-vuotisen historian aikana. Useimmat laskijat eivät päässeet jälkiä laskemaan lumen puutteen vuoksi. Monet ottivat meihin harmissaan yhteyttä, mutta niin jäi omistakin kolmioistamme suurin osa laskematta. Miten kantojenmuutoksia seurataan kun lunta ei ole? Suomi sijaitsee talvi-ilmaston alueella, johon lumipeite kuuluu. Lumettomuus on poikkeuk30 l Metsästäjä 4 l 2014 Siis kuinka? Markku Jyrkkä Metsäkauriin voimakas kannan kasvu jatkuu Etelä-Suomessa. Laskenta toteutetaan vuosittain pysyvillä koealoilla,jotka on sijoitettu tilastollisessa mielessä edustavasti tutkittavalle alueelle. Koealat voivat olla linjoja tai ympyräkoealoja. Käytännössä yksi otosyksikkö voi olla vaikka olemassa oleva peltokolmio. Papanakasat lasketaan koko reitiltä tai määrävälein ympyräkoealoilta. Jos kolmiolinjan leveys on 2 m,on sen pinta-ala 2 m × 6 km = 1,2 ha. Jos ympyräkoealojen säde on 5 m, on niiden pinta-ala 78,5 m2. Jos ympyräkoealoja tehdään peltokolmiolle 50 metrin välein, tulee niitä yhteensä 120 ja niiden kokonaispinta-alaksi 0,94 ha. Kuinka suuri koealan Jälkien lkm/10 km/ vrk (keskiarvo) 273 10,8 16,8 68 2,7 6,6 Metsäkauris 48 228 9,0 19,0 Papanalaskenta Metso 7 3 0,1 1,7 Yksi mahdollisuus laajaan otantaan perustuvaan ja edustavaan seurantaan ovat papanalaskennat, joiden avulla saadaan kannanmuutosindeksien lisäksi myös käsitys eläinten tiheydestä ja sen vaihtelusta.Papanalaskennan Lajin kolmiot 64 40 Kaikki kolmiot Valkohäntäpeura Hirvi Jälkiä yhteensää/vrk (kaikki kolmiot) sellista, mutta ilmasto lämpiää, ja poikkeustalvet tulevat yleisemmiksi.Jos sellaisia oli 40?50 vuotta sitten kerran vuosikymmenessä tai kahdessa,nyt niitä on parikin kertaa vuosikymmenessä. Sisämaassa lumettomuus on ylen harvinaista, mutta etenkin Lounais-Suomessa ja länsirannikolla tavallisempaa. Lauhat talvet ja lumen vähyys vaikuttavat riistaeläinten talvesta selviytymiseen, mutta miten kannat muuttuvat, ei selviä ilman seurantoja. Meillä on onnellisesti voitu toteuttaa kannanseurantaa lumijälkilaskennoin, joita tehdään myös itänaapurissamme, mutta leudommilla alueilla Euroopassa meidän pelto- ja riistakolmioitamme vastaavia koko maan kattavia seurantoja ei ole.Tulevaisuudessa seurannat ovat meilläkin yhä vaikeampia varsinkin peltokolmioilla, jotka sijoittuvat sata kilometriä leveälle rannikkovyöhykkeellemme. Miten seurannat sitten toteutetaan? Osuus kaikista kolmioista (%) S uomi sai lumipeitteen tammikuun puolivälissä, mutta etenkin lounaassa se oli hyvin ohut, vain muutama senttimetri. Tammi- ja helmikuun vaihteessa lunta oli peltokolmioiden laskenta-alueella vain hiukan yli viisi senttiä, Vakka-Suomessa ei sitäkään. Helmikuu oli laajalti 6?8 astetta tavanomaista lauhempi. Sademäärä oli jokseenkin normaali, mutta sateet tulivat enimmäkseen vetenä ja räntänä. Kuun lopussa lumipeite oli hävinnyt lähes koko peltokolmioalueelta. Laskentoja kertyi ainoastaan 42, alle puolet siitä mitä aloitusvuonna 1999. Lämmin kiitoksemme kuuluu tietysti erityisesti niille onnekkaille, jotka maastoon pääsivät, mutta myös koko peltokolmioiden laskijayhteisölle, joka 16-vuotiset laskentasarjat on tuottanut! Aineiston pienuudesta huolimatta siitä voitiin laskea vuoden 2014 kannanmuutosindeksit, jotka osoittavat pääosin melko maltillisia muutoksia edellisvuoteen nähden.Esimerkiksi kärpällä ja näädällä aiemmin havaittu taantuminen jatkuu edelleen.Metsäkauriin voimakas runsastuminen jatkuu Etelä-Suomessa, valkohäntäpeuralla runsastumista on tapahtunut Länsi-Suomessa. Metsolla ja teerellä indeksien huippuluvut vuonna 2014 ovat seurausta kannankasvusta, mikä havaittiin jo kesälaskennoissa, mutta nousun voimakkuus peltokolmioilla kuvastaa sattuman vaikutusta poikkeuksellisen pienessä aineistossa. idea on siinä, että eläinyksilö tuottaa tietyn määrän papanakasoja vuorokaudessa. Papanakasat voidaan laskea tietyltä pinta-alalta, ja ottamalla huomioon, kuinka pitkältä ajalta kasat ovat, voidaan laskea kannan tiheys yksilöinä pinta-alayksikköä kohden. Metsäjänis 62 192 7,6 12,3 Rusakko 86 590 23,4 27,3 Jäniseläin 21 184 7,3 34,1 Orava 83 125 5,0 5,9 Kettu 95 273 10,8 11,4 Supikoira 43 69 2,8 6,4 Kärppä 14 7 0,3 1,8 Lumikko 33 37 1,5 4,4 Minkki 2 2 0,1 3,3 Näätä 10 4 0,2 1,7 Mäyrä 2 1 0,0 1,7 Saukko 5 2 0,1 1,7 Ilves 14 7 0,3 2,0 Kissa 29 19 0,8 2,6 Teeri 33 176 7,0 21,0 Pyy 17 22 0,9 5,2 Peltopyy 2 24 1,0 40,0 Fasaan 12 14 0,5 4,6 Kanahaukka 5 2 0,1 1,7 Korppi 14 26 1,0 7,2
• 2.0 Korppi 208 2.0 0.5 0.5 0.5 Fasaani 83 Saukko 32 1.5 1.5 Näätä 70 Supikoira 253 0.5 0.5 1.5 2.5 0.5 0.0 2010 Hirvi 479 0.0 0 Peltopyy 163 1.5 Pyy 126 Etelä-Suomi Länsi-Suomi 0.5 1.5 Teeri 350 1.5 2.5 4 Kuusipeura 46 2 1.2 0.6 1 2 3 4 2.0 0.5 0.6 1.0 1.4 1.5 1.8 0.5 0.0 0.5 Metso 14 Kettu 2709 2000 Vh-peura 1699 1.5 Kissa 177 Metsäkauris 955 1.5 Minkki 28 2.0 1.5 0.5 Ilves 68 1.5 3.0 Lumikko 173 1.5 Kärppä 127 0.5 Orava 1681 0.5 2010 0.6 0.5 2000 Indeksi Rusakko 4289 1.2 1.5 Metsäjänis 1599 Peltokolmioiden lajien kannanvaihtelua kuvaavat indeksit Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Kymen ja Etelä-Hämeen riistakeskusalueiden muodostamassa Etelä-Suomessa sekä Satakunnan, Pohjanmaan, Pohjois-Hämeen ja Oulun riistakeskusalueiden muodostamassa Länsi-Suomessa 1999–2014. Kunkin sarjan indeksilukujen keskiarvo on yksi. Periaatteessa indeksi vaihtelee suhteellisesti samaten kuin todellinen kanta. Esimerkiksi indeksiluku 1,5 tarkoittaa, että kanta on puolitoista kertaa suurempi kuin seurantajakson aikana keskimäärin. (reitti tai sen varrella olevat ympyräkoealat) tulee olla, riippuu papanakasojen tiheydestä. Linjan kulkeminen papanakasoja nuuskien on melkoinen keskittymissuoritus,kun tavoitteena on,että kaikki kasat löydetään.Todennäköisesti helpompaa olisi laskea kasoja 50 metrin välein koealoilta. Oheiset valokuvat havainnollistavat periaatetta: hirven papanoiden päällä on muutamia kuivia lehtiä,niitä ei lasketa,valkohäntäpeuran papanat ovat tuoreet eikä niillä ole lehtiä, ne lasketaan. Entä papanoiden kertymäaika? muuta sukupuoli, ikä, ravinnon laatu ja säätila. Juha Matala ja Antti Uotila mittasivat, että hirvet tuottivat Etelä-Suomessa talvella keskimäärin 23,5 papanakasaa vuorokaudessa. Ruotsissa papanointifrekvenssi on paljon pienempi, 14?17 kasaa vuorokaudessa talviaikana. Paljonko eläin ulostaa? Mille lajeille papanalaskenta Papanointiin vaikuttavat monet tekijät,ennen soveltuu? Juha Tiainen Se määritetään vuorokauden tarkkuudella syksyisen lehtien putoamisen ja laskentapäivän välisen ajan pituutena. Laskenta tehdään lumen sulamisen ja vehreän, papanat allensa piilottavan kasvukauden alkamisen välillä. Hirven varhaissyksyinen, osin lehtien peittämä papanakasa kuvattuna 9.3.2014. Metsäkauriin ulostamisfrekvenssiksi ruotsalaiset ovat arvioineet 20 kertaa vuorokaudessa.Ruotsalaiset ovat käyttäneet papanalaskentoja kantojen koon ja muutosten seurantaan jo pitkään. Valkohäntäpeuran tuore papanakasa kuvattuna 9.3.2014. Papanalaskenta ei sovellu kaikkien peltokolmioilla laskettujen lajien seurantaan. Osalle niistä, joille se sopii, on mahdollista laskea ainoastaan kannanmuutosindeksejä,osalle taas myös tiheysindeksit. Menetelmän käyttökelpoisuus riippuu siitä, kuinka selkeästi tunnistettavia papanakasat ovat. Hirvieläimet tuottavat kasoja, mutta jäniseläimet jättävät liikkuessaan papanavanoja, joiden perusteella on vaikea määrittää ulostuskertojen lukumäärää. Papanalaskenta perustuu kasojen,vaan ei papanoiden laskentaan. Metsäjäniksestä ja rusakosta ei siis papanalaskennan avulla saada tiheysarvoja, mutta hirvieläimistä saadaan. Suurin osa nykyisistä peltokolmioilla seurattavista lajeista jää papanalaskennan ulkopuolelle. Metsäkanalinnuista saadaan parasta seurantatietoa elokuisilla poikuelaskennoilla, mutta muille lajeille on luotava muita seurantajärjestelmiä, jos niiden kantojen muutoksista halutaan tulevaisuudessakin saada vuosittaista tietoa. Metsästäjä 4 l 2014 l 31
• Ministeriön kuulumisia Ylitarkastaja Janne Pitkänen Metsäkanalintukantojen hoitosuunnitelma valmistui Pitkään valmisteltu metsäkanalintujen hoitosuunnitelma on nyt saatu valmiiksi. Valmistelun aikana käytiin nykyinen metsäkanalintutietämys perusteellisesti läpi. Metsäkanalintuja on tutkittu viime vuosikymmeninä kohtuullisen paljon. Se antaa tukevan pohjan hoitosuunnitelman toimenpiteille. Nämä kootut tulokset lähetimme lausuntokierrokselle peräti 167-sivuisena luonnoksena, josta pelkästään kirjallisuusluettelon pituus oli 35 sivua. Lausuntokierrokselta saimme palautetta, että luonnoksessa oli totisesti paljon läpikotaisin perusteltua asiaa, mutta kokonaisuus alkoi olla niin laaja ja seikkaperäinen, että olennaisten toimenpiteiden omaksuminen vaikeutuu. Koska hoitosuunnitelma nojaa vahvasti metsänomistajien ja metsäammattilaisten vapaaehtoisuuteen ja tiedon levittämiseen, täytyy tieto saada helposti hahmottuvaan muotoon, jotta saisimme toivottuja tuloksia aikaan. Niinpä päätimme tiivistää hoitosuunnitelmaa ja julkaista lopulta taustaosasta vain tiivistetyn yhteenvedon. Pääosan hoitosuunnitelmasta muodostavat siis itse toimenpiteet. Mutta biologinen perusta ei ole kadonnut mihinkään. Nyt julkaistu hoitosuunnitelma ei vain enää yritä koota yksiin kansiin kaikkea metsäkanalintutietoutta, vaan muodostaa sen perustalta vahvan toimenpidepaketin, jolla kanalintukannat säilytetään elinvoimaisina myös tulevaisuudessa. Tämän pitkän prosessin kuluessa olemme saaneet myös huomata, että tilanteet ja tietopohjamme ovat jo osittain muuttuneet siitä tilanteesta, kun viisi vuotta sitten työhön ryhdyttiin. Maali liikkuu, kuten politiikassa joskus on sanottu. Viime vuonna kävimme läpi kaikkien lintujen kantojen kehityksen EU:n lintudirektiivin raportoinnin yhteydessä. Lyhyen aikavälin kannan kehitystrendit raportoitiin vuosilta 2001-2012. Teerellä trendi on kasvava ja kasvu on peräti 53-70 %. Metsokanta on myös kasvanut 19-35 %. Myös pyyllä näkyy hienoista kasvua 3-15%. Sen sijaan riekkokannalla menee heikosti, kanta on vähentynyt 48-63 %. Lapissa riekkokanta on edelleen ennallaan, 32 l Metsästäjä 4 l 2014 mutta väheneminen on ollut sitäkin suurempaa etelämpänä. Kiirunat taas elävät pohjoisen tunturien lakialueilla kaukana kaikesta, laskentojen ulottumattomissa, joten niiden kehityksestä ei ole tarkkaa tietoa. Riistakolmiolaskentojen määrät ovat kääntyneet ilahduttavasti nousuun, kun päätökset metsästysajoista tehdään nykyään tuoreiden tietojen perusteella. Nyt 2000-luvulla teerikanta on kehittynyt erityisen suotuisasti, sillä kannan kehitystrendi osoittaa yli 50 % kasvua. Näyttää selvältä, että nykyinen metsästyspaine ei ole ollut kannan kasvua rajoittava tekijä. Näin ollen teeren metsästystä voitaisiin hyvinä lintuvuosina lisätä sallimalla tiheimpien kantojen alueilla urosteeren metsästysjakso myös tammikuussa. Tästä olemme lähettäneet asetusesityksen nyt lausunnolle. Näin nopeasti runsastuvien kantojen tarjoamia metsästysmahdollisuuksia pystyttäisiin hyödyntämään. Huonoina vuosina talvimetsästystä ei tietenkään sallittaisi, vaan se kiellettäisiin ministeriön asetuksella. Kattavalla riistakolmiolaskentojen tiedolla pystytään varmistamaan metsästyksen kestävyys. Tosin joillakin alueilla on tarvetta edelleen lisätä laskentoja. Pitkä projekti on ilahduttavasti saanut joukot liikkeelle jo ennen loppusinettiä. Riistakeskus ja Tapio ovat valmistelleet uudet riistapainotteiset metsänhoitosuositukset. Riekkokannan elvyttämisen kannalta metsälaki muuttui juuri parahiksi vuoden vaihteessa. Metsälain muutoksessa suometsien ennallistamista helpotettiin luopumalla metsälaissa säädetystä uudistamisvelvoitteesta puuntuotannollisesti vähätuottoisilta ojitetuilta soilta. Muutos edistää puunkorjuuta ojitetuilta kitu- ja joutomaiden soilta, jolloin alkuperäinen suoluonto palautuu kohteille ajan kanssa. Muutoksesta seuraa siten ojitetun pinta-alan väheneminen ja muun muassa riekoille sopivien elinympäristöjen lisääntyminen. Kokemukset riekkosoiden ennallistamisesta valtion talousmetsissä ovat rohkaisevia, sillä ennallistetuille suokuvioille on syntynyt uusia riekkoreviirejä.
• KUVITUS: ASMO RAIMOAHO (kesä) Poikueen koko on 2–5 poikasta Häntä lyhyt ja leveä Mäyrä on tärkeä käytävien ja luolien kaivaja supikoiralle ja ketulle Selkäpuoli harmahtava, peitinkarvojen päät valkeat Kaivamiseen solvetuvat vahvat kynnet 60–90 cm cm 20 11– m cm c kg 4,5–24 kg Kuonosta silmien ja korvien kautta niskaan ulottuvat mustat juovat Mäyrä herää talviuniltaan vasta maalis-huhtikuussa (syksy) Marjat ja vilja Lyhyet jalat Pikkunisäkkäät ja linnut ev ja tv Musta vatsa Sammakot ja hyönteiset Mäyrä eo ja to Meles meles Ravinto Etukäpälä Badger/Grävling Laajaan ravintovalikoimaan kuuluvat, pikkunisäkkäät, sammakot, marjat, vilja, hyönteiset, jätteet, haaskat, munat ja linnut. Jätökset Mäyräsaaliit Vuosittaiset saalismäärät 15Tuhatta kappaletta vasta maalis-huhtikuussa. Mäyrä on kaikkiruokainen. Sen ravintoa ovat pikkunisäkkäät, sammakot, kastemadot, vilja, marjat, hyönteiset, linnut, munat, matelijat jne. Mäyrä lähtee ravinnonhakuun vasta auringon laskettua. Mäyrän kynnet ovat voimakkaat ja soveltuvat hyvin kaivamiseen. Mäyrä onkin tärkeä käytävien ja luolien kaivaja supikoiralle ja ketulle, jotka käyttävät mäyrän pesiä ja luolia hyväkseen. Kallo tanakalta. Pää on ruumiiseen verrattuna kapea ja suippo, häntä on lyhyt ja leveä. Mäyrän paino vaihtelee suuresti vuodenajoittain 4,5–24 kg. Mäyrän paino putoaa pitkän talviunen aikana. Paras tuntomerkki on valkeassa päässä kuonosta silmien ja korvien kautta niskaan ulottuvat mustat juovat. Mäyrää tavataan yleisenä Oulun korkeudelle saakka. Se on yöeläin ja nukkuu talviunta lokakuusta huhtikuuhun. Mäyrän kiima-aika on alkukesällä, 2-5 poikasta syntyvät luolaan viivästyneen sikiönkehityksen vuoksi 12 9 6 Mäyrää metsästetään erikoisen nahan vuoksi. Mäyrää metsästetään luolakoiralla ja loukuilla. Vuosisaalis vaihtelee 8 000– 14 000 yksilön välillä. 5 cm Mäyrä vaikuttaa matalalta ja Mäyräsaalis alueittain Yks./ 10 km2 <0,10 0,10–0,39 0,4–0,69 0,7–0,99 1,0–1,29 >1,3 Suomen pienpedot suuruusjärjestyksessä 3 0 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 34 l Metsästäjä 4 l 2014 Kärppä Minkki Näätä Supikoira Mäyrä Kettu Lähde: RKTL
• Osuvat tarjouspaketit. Howa-äänenvaimenninpaketti » Howa 1500 Hogue -luodikko kaliiperissa .308 Win 22” » Leupold VX-1 3-9x40 DX -tähtäinkiikari » Leupold STD -kiikarinjalusta ja renkaat » AimZonic Predator Hunt camo-oranssi äänenvaimennin 7,7mm » piipun kierre 14x1 valmiina » BlackHawk Mountain Nylon asehihna PAKETTITARJOUS 1299€ sh. 1512 € Howa-tarjouspaketti metsästäjälle » Leupold STD -kiikarinjalusta ja renkaat » BlackHawk Mountain Nylon -asehihna » Howa 1500 Hogue kaliiperissa .308 Win 22” (vaihtoehtoisesti: .223 tai 6,5x55) » Leupold VX-1 2-7x33 DX -tähtäinkiikari » kevyt vaimennin metsästyskäyttöön » joustava piippumutterijärjestelmä mahdollistaa saman vaimentimen käytön eri kierteissä » Predator Hunt malli saatavana kaliiperissa 6,7 mm, 7,7 mm ja 9,3 mm » saatavana olevat kierteet 13x1, 14x1, 15x1, 18x1 ja ½”x20unf » paino vain 310 g, mitat 150x49,5mm » vaimennus .24 db (.308) » testivoittaja Jaktjournalen 1-2/2013, alle 500 g vaimentimet » saatavana mustana tai camo-värityksellä » viitehinta musta 309 € ja camo 329 € PAKETTITARJOUS 999€ sh. 1226 € maahantuoja: Katso lähin jälleenmyyjäsi osoitteesta www.hjorth.fi. Tarjoushinnat voimassa 30.9.2014 asti. GYTTORP ASEKAAPIT G3/S1/3/350/U Valtakunnallinen kampanja 1.7.2014 - 31.8.2014 G3/S1/6/350 4 aseelle kampaN ja: 6 aseelle kampaN ja: 389€ 429€ +toi OVH: 440€ OVH: 490€ +toimitusk ulut mituskulut • IMP- ja EN 14450 -sertifioitu (täyttää uuden aselain vaatimukset) • 4-tapin pulttilukitus (2 pysty ja 2 vaaka) • toimituskulut: 49€ (osoitteeseen purettuna) G3/S1/8NT G3/S1/8/D 4 aseelle 8 aseelle kampaN ja: 519€ +toimitusk ulut OVH: 590€ Gyttorp Finland Oy jälleenmyyjät ja lisätiedot: www.gyttorp.fi kampaN ja: 499€ +toimitusk ulut OVH: 570€ G3/S1/14/D 14 aseelle kampaN ja: 649€ +toimitusk ulut OVH: 720€
• Metsästäjän ja eränkä - Varustaudu kyyhkyjahtiin! + ACME KYYHKYPILLI s! Huipputarjou Hyväsointinen Perus kyyhkypilli, lisää tehoa kuvastukseen... ERÄ! 15 PINEWOOD CAMO PITKÄHIHAINEN T- PAITA Pitkähihainen camo paita, 65% puuvillaa ja 35% polyesteriä Väritys Realtree Hardwoods Green 90 2390 norm. 23,90 KYYHKYPILLI BUCK EXPERT Helpposoittoinen ja erittäin aidonkuuloinen ääni. 3990 PINEWOOD MAX-4 LIPPIS VERKOLLA Yhden koon lakki-kasvosuojayhdistelmä, max-4 väritys. 1695 LIVE PIGEON KYYHKY KUORIKUVA SAMETTIPINTA Laadukas ja pieneen tilaan mahtuva päällekkäin pinottava kyyhkysetti. 19 5 kpl MIDWEST NAAMIOHUPPU+ HANSKAT Camo naamiohuppu ja Camo naamiokäsineet kokonaispakettina. 1995 ACU-LIFE KORVATULPPA Kuulevat Acu-Life-korvatulpat vaimentavat tehokkaasti laukausäänet, mutta eivät puheääntä. SOPIVAT ERINOMAISESTI METSÄSTYKSEEN, SUOJAA KUULOASI AMPUMAMELULTA. 18 90 90 á 4,50 DEERHUNTER SNEAKY 3D KASVOSUOJA Ohut camokuvioinen 3D kasvosuoja 895 Tarjous DEERHUNTER SNEAKY 3D HANSIKAS Ohut camokuvioinen yhdenkoon 3D hansikas. 695 Tarjous DEERHUNTER SNEAKY 3D JAHTIASU Väri innovation camo, takissa huppu ja kasvosuoja, koot: M/L ja XL/XXL 65 90 Tässä vain osa valikoimastam ALAHÄRMÄ • IISALMI • KIIM .fi www.HHsport /HHsport.fi
• ävijän erikoisliike FRANCHI AFFINITY CAMO 12/76 28” ERÄ! Max-4 kuvioidulla Komposiitti tukilla ja inertia toimisella lukolla varustettu. Franchi Affinity on nopea ampua ja suunnata keveytensä ansiosta, kapasiteetti 4+1 ptr (ilman rajoitinta ) sis. 3kpl 70mm vaihtosupistajaa, piipun pituus 28”, teräshaulikelpoinen., paino vain 2,94kg Vain HHsportista PITKÄVARTINEN, GORE-TEX METSÄSTYS- JA VAELLUSKENKÄ. Gore-Tex kalvo ja uusittu pitävä viking pohja. Kenkä on leveällä lestillä, päällinen nahkaa. täysin vedenpitävät, mutta hengittävät. takuu 12kk . Takuuaika 7 vuotta. VALMISTAJA / MAAHANTUOJA: Franchi Italy / Sako Oy 995,- BERETTA XTREMA 300 CAMO MAX-4 Max-4 kuvioidulla komposiitti tukilla, itsepuhdistuva ja itsesäätyvä kaasumäntä mekanismi, perän ja varmistimen voi säätää myös vasenkätiseksi, 3kpl ochp supistimia, 28” piipulla, teräshaulikelpoinen, kaliperissa 12/89 , peränsäätöpalat, kova laukku, hihnalenkit, Beretta takuu 3 vuotta. Uutuus! UUTTA! ta! Kampanjahin Vain HHsportista RIO ROYAL METSÄSTYSPATRUUNA 9 1370,- GYTTORP EXTRA METSÄSTYSPATRUUNA kal.12/70, lataus 36g, 22mm kannalla, 25kpl rasiassa, 410m/s, lyijyhauli,haulikoot 2.75-4.5mm kal.12/70, lataus 36g, 12mm kannalla, 25kpl rasiassa, lyijyhauli, koot 2.75-3.5mm 9 95 rasia 2 kpl Tarjous 69 95 7995 /pari /pari 3000 2 6500 á 36,90 SAKO JA TIKKA -ASEISIIN VAIN HHSPORTISTA! 3 OTTA U 1 VU TAKU Ä YHTEENS VUOTTA mme. Tule tutustumaan paikan päälle! MINKI • KOKKOLA • NIVALA • RAAHE /HHsportSuomi Hyvin jalkaan istuvat ja nilkasta tukevat vaellussaappaat, Kantapäässä iskunvaimennus, vaelluskengän pohjalla, Sisältä polyesteri-kanvaasiseosta. Koot: 38-48 kpl Kevyt ja kestävä 3D verkko syksyn jahteihin, koko 2.4m x 6m, väri vihreä / ruskea. TAKUU VIKING TROPHY VAELLUSSAAPAS Force-saappaassa on samat ominaisuudet kuin Trophy-saappaassa, mutta neopreenivuori tarjoaa sekä käyttömukavuutta että lämpöä. Jalkaterässä on kolme kumikerrosta, joiden tarkoituksena on vakauden ja kestävyyden parantaminen. varustettu Vikingin ainutlaatuisella UGC®-pohjalla. Force-malli on valmistettu matalatiheyksisestä kumiyhdisteestä, josta saadaan paljon kevyemmät saappaat tekemättä kompromisseja kestävyyden tai vakauden suhteen. Irrotettava sisäpohja edesauttaa nopeaa kuivumista. á 16,95 CAMO SYSTEMS NAAMIOVERKKO U 2 VU TAKU n Tarjoushintaa VERKKOK rasia Erittäin kevyt 3D naamioverkko, väri vihreä/ ruskea, koko 1.4m x 3m, paino ainoastaan 0.5kg. 18900 VIKING FORCE II NEOPRENE LUONNONKUMISAAPAS METSÄSATUÄPJPÄAN 95 CAMO SYSTEMS 3D NAAMIOVERKKO + OTTA VIKING DEER HUNTER 10” me Verkkokaupastam iman löydät laajan valiko etsästysaseita, optiikkaa, m eita ja tarvikkeita, erävaatt uuta! m n o lj a p ä k e s a it -asuste www.hhsport.fi
• Katja Holmala, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos GPS-seurantatutkimuksen alustavia tuloksia Ilveksiä on Suomessa seurattu GPSlähetinpantojen avulla vuodesta 2008 alkaen. GPSlähetinpannoitukset ovat yksi jatkuvaan kannanseurantaan liittyvistä menetelmistä. Tässä esiteltävät alustavat tulokset ovat analysoitu 20 ilveksen (8 naarasta, 12 urosta) seuranta-aineistosta eteläisestä Suomesta. L ajista riippuen eliöt sopeutuvat vaihtelevasti ihmisen muokkaamiin monikäyttömaisemien mosaiikkiin: jotkut hyötyvät ihmistoiminnasta, toisille se tuottaa haittaa ja osaan lajeista ihmistoiminta ei vaikuta. Suomen, kuten muunkin Euroopan suurpetokannat hävitettiin miltei kokonaan 1900-luvun puoleen väliin mennessä. Viime vuosikymmeninä suurpedot ovat suojelutoimien palanneet osalle vanhoista esiintymisalueistaan sekä levittäytyneet uusille. Kuva 2. Esimerkki siitä, kuinka yksittäisen ilveksen paikannuksia sijoittuu kartalla suhteessa vakituisen asutuksen ympärille muodostettuihin eri puskurivyöhykkeisiin. Yksittäiset pisteet ovat ilveksen paikannuspisteitä, keltainen alue peltoa. 38 l Metsästäjä 4 l 2014 Katja Holmala Asutuksen lähellä viihtyvät ilvekset ovat poikkeusyksilöitä
• A. 100 90 B. 100 90 80 80 70 Yli 100 m 70 Yli 100 m 60 60 50-100 m 50 40 25-50 m 30 20 0-25 m 10 50-100 m 50 40 25-50 m 30 20 0-25 m 10 196 2 196 4 196 7 197 0 197 1 227 0 227 1 197 0c 253 6 806 0b 253 5b 282 2 282 3 282 4 282 5 282 4b 282 7 805 8 806 0 679 5 196 2 196 4 196 7 197 0 197 1 227 0 227 1 197 0c 253 6 806 0b 253 5b 282 2 282 3 282 4 282 5 282 4b 282 7 805 8 806 0 679 5 0 0 Kaavio 2. Lähellä asutusta usein liikkuvat ilvesyksilöt poikkeavat ilvekselle tyypillisestä käyttäytymisestä. Pylväsdiagrammissa näkyvät ilvesten väliset yksilölliset erot liikkumisessa eri etäisyyksillä vakituisesta asutuksesta a) lumiaikana ja kuvassa b) lumettomana aikana Eteläisessä Suomessa. Kaikista yksilöistä ei ole aineistoa molemmilta aikajaksoilta. Maisema, johon suurpedot ovat palanneet, on hyvin erilainen kuin ennen kannan romahdusta. Maa- ja metsätalouden sekä asutuksen ja tiestön levittäytyminen ja kehittyminen ovat muuttaneet ympäristöä monikäyttöalueiksi ja yhtenäiset luonnontilaiset alueet ovat harvassa. Suurpedoista on sitkeästi elänyt käsitys niiden vaativan yhtenäisiä,vähähäiriöisiä alueita menestyäkseen. Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana todettu kehitys mm. ilveksen kohdalla osoittaa tämän uskomuksen vääräksi. Kokonaisvaltaista tietoa ilveksen liikkumisesta Koska ilvestä tavataan yleisesti Eteläisen Suomen alueella, myös ilvesten jälkihavaintoja tehdään lumisena aikana runsaasti. Havaintoja kirjataan myös nimettyjen suurpetoyhdyshenkilöiden toimesta ahkerasti sähköiseen havaintojärjestelmä TASSUun. Järjestelmään kirjatut havainnot painottuvat lumiseen aikaan ja kertovat kuitenkin etupäässä ihmislähtöisistä seikoista, kuten siitä, missä ja minkätyyppiset havainnot ylittävät kirjaamiskynnyksen, eivät varsinaisesti eläinten elinympäristön käytöstä tai liikkumisesta. 100 A. 90 80 Ympärivuorokauden ja ympärivuoden havaintoja tuottava GSM-panta mahdollistaa eläinten käyttäytymisen kokonaisvaltaisen tarkastelun tuottaen valtavasti yksityiskohtaista tietoa ilvesten käyttäytymisestä. Tarkastelluista ilveksistä oli käytettävissä yhteensä yli 16 100 tarkkaa paikannuspisteitä, jotka olivat paikannettu satelliittipaikannuksen avulla 4 tunnin välein. Ilvesten liikkumista suhteessa vakituiseen asutukseen tarkasteltiin myös suhteessa ajankohtaan (lumeton aika: touko-syyskuu; lumiaika: loka-huhtikuu) ja eläimen sukupuoleen. Vakituiseksi asutukseksi maanmittauslaitoksen luokittelemalle digitaaliselle aineistolle tehtiin rakennusten ulkorajoille erilaisia puskurivyöhykkeitä. Vyöhykkeet olivat a) 0 - 25 m,b) 25 - 50 m,c) 50 - 100 m, ja d) yli 100 m etäisyys asutuksesta. nössä pihan poikki tapahtuvaa liikkumista, seuraavat vyöhykkeet yleensä rajautuvat jo varsinaisen piha-alueen ulkopuolelle. Tässä yhteydessä käytetty jako alle 100 m ja yli 100 m perustuu eräille luonnonvaraisille eläimille tehtyihin tutkimuksiin ihmistoiminnan aiheuttaman häiriön vaikutusvyöhykkeestä. Toisaalta asiaa ei ole tutkittu juuri ilveksen kohdalla. Ihmistoiminnan lisäksi saaliseläinten esiintyminen vaikuttaa ilvesten tilankäyttöön. Ilveksen saalislajit hyötyvät ihmisten avoimemmaksi muokkaamasta maisemasta, jossa ne ovat paremmin turvassa saalistajilta. Lisäksi pellot, taimikot ja riistaruokintapaikat sijaitsevat yleensä lähellä teitä ja rakennuksia. Ilves liikkuu enimmäkseen kauempana asutuksesta Vuodenaikojen tai sukupuolten välillä ei ollut havaittavissa selkeää eroa paikannusten sijoittumisessa eri puskurivyöhykkeisiin (Kaavio 1). Yksilökohtaisia eroja sen sijaan näyttäisi olevan jonkin verran, tosin keskimääräistä enemmän asutuksen lähellä tavattavat ilvekset olivat selkeitä poikkeuksia yleisestä ilvesten liikkumiskäyttäytymisestä (Kaavio 2). Tässä alustavassa analyysissä ei oltu käytetty rajausta taajamiin tai taajamien ulkopuolisiin alueisiin vaan tarkastelin vakituisia kiinteistöjä niiden sijainnista riippumatta. Tarkastelussa mukana olleiden puskurivyöhykkeiden erilaiset etäisyydet kiinteistöistä näyttävät toki maisemassa hyvin erilaisilta kun kyseessä on taajama tai maaseutu. Esimerkiksi taajama-alueen ulkopuolella yksittäinen ilves on saattanut liikkua metsässä, vaikka mitattu etäisyys talosta olisi 50 m. Jatko-analyyseissä mukaan tarkasteluun tullaan ottamaan etäisyyden lisäksi myös mm. se, mihin maankäyttöluokkaan eri paikannukset sijoittuvat, onko tarkasteltu asutus taajamassa vai taajamien ulkopuolella, sekä mikä on vuorokauden ajankohdan merkitys. Ilvesten kokonaisliikkumisesta vain melko pieni osa sijoittuu asutuksen läheisyyteen (alle 100 m), keskimäärin alle 10 % kaikista paikannuksista ilvekset olivat asutuksen lähellä (Kaavio 1). Käytetyistä puskurivyöhykkeistä ensimmäinen (0 - 25 m) kuvaa käytän100 80 70 yli 100 m 60 50-10 m 50 25-50 m 40 0-25 m 30 70 25-50 m 40 0-25 m 30 10 10 ka Uros 50-10 m 50 20 ka Naaras yli 100 m 60 20 0 B. 90 0 ka Naaras ka Uros Kaavio 1. Naaras- ja urosilvesten käyttäytymisen välillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää eroa tarkastalteltaessa keskiarvoja liikkumisesta eri etäisyyksillä asutuksesta a) lumiaikana tai b) lumettomana aikana Eteläisessä Suomessa. Ei eroja lumettoman ja lumiajan suhteen Metsästäjä 4 l 2014 l 39
• Suomen Tuulivoimayhdistys ry Riistatalous huomioon tuulivoiman rakentamisessa Arto Marjakangas, projektipäällikkö, Suomen riistakeskus Suomi pyrkii energia- ja ilmastopoliittisista syistä lisäämään uusiutuvien energialähteiden käyttöönottoa. Yksi niistä on tuulivoima, jonka rakentamista ja tuotantoa valtiovalta tukee avokätisesti. Riistaväkeä askarruttavat tuulivoimapuistojen mahdolliset vaikutukset riistaan ja metsästykseen. V uoden 2013 lopussa Suomeen oli asennettu 211 teollista tuulivoimalaa kokonaisteholtaan 447 megawattia (MW). Vireillä tai suunnitteilla olevien hankkeiden kokonaisteho on kuitenkin jo yli 11 000 MW, ja tuulipuistoja aiotaan pystyttää sekä merelle, rannikoille että entistä enemmän si40 l Metsästäjä 4 l 2014 sämaahan. Vaikka osa hankkeista saattaa raueta, tuulipuistojen määrä moninkertaistuu lähivuosina. Teollisen tuulivoiman tuottajat käyttävät Suomessa vaaka-akselisia voimaloita, joissa on kolmilapainen roottori. Voimalat ovat yhä suurempia: uusimmissa hankkeissa voimalatornin korkeus eli napakorkeus on jopa yli 150 ja roottorin halkaisija yli 120 metriä. Tuulivoimalat vaativat ympärilleen ainakin viiden roottorin halkaisijan verran eli puolisen kilometriä vapaata ilmatilaa.Vajaan kymmenen voimalan puisto yhdysteineen levittäytyy usean neliökilometrin alalle; suurimmissa suunnitteilla olevissa tuulipuistoissa voimaloita olisi toistasataa ja kokonaispinta-alaa useita kymmeniä neliökilometrejä. Tuulipuistohankkeelle on tehtävä ympäristövaikutusten arviointi, kun voimaloita on vähintään kymmenen tai niiden kokonaisteho vähintään 30 MW. Suurin häiriö rakennusvaiheessa Tuulivoiman rakentaminen ja käyttö voivat vaikuttaa riistalintuihin ja -nisäkkäisiin sekä suoraan että välillisesti.Suorista vaikutuksista tärkein on lintujen törmäyksistä johtuva kuolevuus. Rakentaminen ja käyttö voivat lisäksi häiritä eläimiä ja estää niiden luontaista liik- kumista ja ennen kaikkea aiheuttavat pysyviä muutoksia niiden elinympäristöissä. Suomen oloihin soveltuvaa tutkimustietoa vaikutuksista on vähän. Häiriövaikutukset ovat suurimmillaan rakennusvaiheessa. Maatuulipuiston perustamiseen kuuluu lukuisia työvaiheita tienrakennuksesta ja voimalapaikkojen perustamisesta sähkönsiirtolinjan rakentamiseen.Liikennettä piisaa,sillä maa-aineksen,betonin ja voimalarakenteiden kuljetuksia on yhteensä tuhansia, useiden kymmenien voimaloiden tuulipuistoa rakennettaessa kymmeniä tuhansia. Maanrakennustyöt ja perustukset tehdään yleensä keväällä ja kesällä ja voimalat pystytetään syksyllä. Vaikka rakentamisen alle jää vain pari prosentti maatuulipuiston koko pinta-alasta, voimalapaikkojen ja tie- ja siirtolinjojen raivaus lisää riistan elinympäristöjen pirstaleisuutta. Sen tiedetään mm. lisäävän metsäkanalintuihin kohdistuvaa petopainetta. Toisaalta raivatuille alueille kehittyvä lehtipuusto ja pensaikko parantavat kasvinsyöjien ravinnonsaantia. Hanhien, sorsien ja peltokanalintujen on puolestaan havaittu välttelevän voimaloita, jolloin niiden läheisyydessä olevat sopivat elinympäristöt jäävät käyttämättä. Tämä syr-
• jäytymisvaikutus ulottuu enimmillään puolen kilometrin päähän voimalasta. Tuulipuiston yhdystiet pidetään auki ympärivuotisesti. Siksi myös vapaa-ajan liikenne ja ihmistoiminta voivat lisääntyä puiston alueella ja vaikuttaa riistaeläinten elinympäristöjen käyttöön. Väistö vähentää törmäyksiä Tuulipuistojen estevaikutus on merkittävin rannikoilla lintujen muuttoreittien varrella. Hanhet ja sorsat ovat yleensä eteviä väistämään pystysuoria esteitä, mikä vähentää niiden riskiä törmätä voimaloihin. Esimerkiksi merituulipuistoa lähestyvät haahkat aloittavat väistön sen sivuitse jo 1-2 kilometrin päässä. Yhden tuulipuiston väistöllä ei juuri ole merkitystä linnuille. Sen sijaan useiden pitkin muuttoreittiä sijaitsevien puistojen kiertely saattaa lisätä lintujen energiankulutusta ja vaikuttaa niiden säilyvyyteen ja lisääntymiseen. Riekot törmäilevät Törmäyksiä kuitenkin sattuu, mutta niiden määrissä on suuria eroja tuulipuistojen välillä. Törmäysriskiin vaikuttavat lintujen lentokorkeus, tuulipuiston sijainti ja voimaloiden lukumäärä ja keskinäinen sijainti. Suurimmat tör- mäysluvut on havaittu saariston ja rannikon maatuulipuistoissa muuton tihentymien ja tärkeiden kerääntymisalueiden läheisyydessä. Hanhien törmäyskuolevuutta on arvioitu teoreettisesti mm. Kalajoen ja Raahen välille suunnitelluissa 14 maatuulipuistossa. Niiden kautta muuttavien meri- ja metsähanhien törmäyskuolevuudeksi kevätmuutolla arvioitiin puoli prosenttia läpimuuttavasta kannasta. Luku vaikuttaa pieneltä, mutta pitkäikäisten, hitaasti lisääntyvien lajien kannoille vähäinenkin lisäkuolevuus voi ajan mittaan osoittautua haitalliseksi. Riekon törmäyksistä on havaintoja Norjan länsirannikon saarella sijaitsevasta 68 voimalan tuulipuistosta. Voimaloiden juurelta löytyi keskimäärin kymmenen riekkoa vuodessa ja melkein toinen mokoma etäämpää. Yleensä linnut törmäävät lapoihin, mutta moni riekko oli kuollut ilmeisesti törmättyään voimalatorniin tai paiskauduttuaan ilmavirran voimasta maahan. Kaiken kaikkiaan kanalintujen riski törmätä voimaloihin ja sähkölinjoihin on suurempi kuin monien muiden lintujen. Miten käy metsästyksen? ympäristövaikutusten arvioinneissa pitäisi erityisesti tarkastella samalle alueelle tai muuttoreitille suunniteltujen tuulipuistojen yhteisvaikutuksia. Erityisesti yhtenäisten metsäseutujen pirstominen tuulipuistoilla on riistatalouden kannalta ongelmallista. Siksi olisi suotavaa, että teollisen tuulivoiman rakentaminen keskitettäisiin teollisuusalueille ja merelle, missä kokonaisvaikutukset eläimistöön ovat todennäköisesti vähäisempiä kuin rannikoilla ja sisämaassa. Näin riistan avainalueet kuten rannikoiden muuttoreitit ja kerääntymisalueet ja sisämaassa soidinalueet ja hirvieläinten vaellusreitit ja vasomisalueet säästyisivät rakentamiselta. Entä metsästys? Ruotsissa metsästys on tuulipuistojen kaava-alueilla kielletty, mutta Suomessa metsästysrajoituksiin ei toistaiseksi ole päädytty.Vaikka luotiaseita käytettäessä pitää aina ottaa huomioon,mitä ampumalinjalla voi olla, pelko osumista voimalarakenteisiin saattaa nousta keskusteluun. Niinpä kysymys kuuluu, vaaditaanko tuulipuistoalueet Suomessakin jossain vaiheessa metsästyskieltoon? Tutkimustietoa tuulivoiman vaikutuksista Suomen oloissa tarvitaan kipeästi. Lisäksi Metsästäjä 4 l 2014 l 41
• Luonnonsuojelulain mukaista pyyntiä vai metsästystä? Luonnonsuojelualueilla tapahtuva metsästys herättää lähes poikkeuksetta tiiviin keskustelun puolesta ja vastaan. Kansallispuistot perustetaan erillislailla ja niiden laatimisen yhteydessä lakiin on mahdollista kirjata poikkeuksia rauhoitussäännöksistä. Eläinkantojen säätely kansallispuistoissa voidaan toteuttaa normaalin metsästyslain mukaisen menettelyn kautta tai turvautua luonnonsuojelulain mahdollistamiin poikkeuksiin (ns. luonnonsuojelulain 15 §:n mukaiset poikkeusluvat.) P arhaillaan maahamme ollaan perustamassa kahta uutta kansallispuistoa. Salon Teijon sekä Konneveden ja Rautalammin alueelle esitettyjen kansallispuistojen eduskuntakäsittelyt näyttävät tätä kirjoitettaessa tuottavan hieman erilaiset määritelmät alueiden riistakantojen hoidon järjestämiseksi. Luonnonsuojelulain lähtökohdista katsottuna kansallispuistoissa voidaan ajaa hirveä metsästyksen yhteydessä. Kansallispuistoissa tapahtuvaan luonnonsuojelulain mukaiseen pyyntiin on mahdollista anoa poikkeuslupaa Metsähallitukselta. Poikkeamisen edellytykset on kirjattu luonnonsuojelulakiin. Olemassa olevissa kansallispuistoissa poikkeuksia luonnonsuojelulain mukaiseen pyyntiin on myönnetty vaihtelevasti. Selkämeren kansallispuistoon poikkeuksia on myönnetty valkohäntäpeuran pyyntiin.Uunituoreessa ratkaisussa Metsähallitus teki kielteisen päätöksen Sipoonkorven kansallispuistoon anottuun hirven ja valkohäntäpeuran poikkeuslupaan. Suomen riistakeskus on valittanut ratkaisusta Helsingin hallinto-oikeuteen. Hirvieläinkantojen hoito voi todennäköisesti jatkua Teijon kansallispuistossa – toteutus epäselvä Teijon alueella on pitkään hoidettu riistaa ja aikoinaan Teijon kartano kunnostautui riistanhoidossa istuttamalla alueelle mm. kanadanhanhia. Sittemmin alueen riistanhoidosta ovat vastanneet alueen metsästysseurat. Teijon retkeilyalueella metsästää nykyisin metsähallituksen metsästysvuokrasopimusten turvin neljä metsästysseuraa. Alueiden käyttöä on suunniteltu huolella ja viimeisimmät linjaukset löytyvät Metsähallituksen laatimasta Teijon retkeilyalueen ja Natura 2000 -alueen hoito- ja käyttösuunnitelmasta 2011–2026. Alueen metsästyksen järjestelyt ovat siis perustuneet metsästyslain mukaiseen menettelyyn, jossa kestävällä riistataloudella on keskeinen rooli alueita hoidettaessa. Kansallispuiston perustamista perustellaan usein voimakkaasti tarpeella turvata alueen luontoarvoja.Muita perusteluja ovat aluetalouteen saatavat hyödyt ja virkistyskäyttömahdollisuuksien parantuminen. Riistakantojen hoitoa ja käyttöä ei luonnonsuojelulaki kansallispuistoja perustettaessa ota huomioon, vaan lähtökohta on hirven ajon salliminen. Jyrkkä suhtautuminen on aina kansallispuistoja perustettaessa johtanut kiivaaseen keskusteluun metsästyksen jatkumisesta alueella.Näin on tapahtunut myös Teijon kohdalla. Tulevaisuudessa kun Teijon kansallispuisto perustetaan, lähtökohtana alueen riistaeläinten kantojen hoidolle ovatkin luonnonsuojelulain tarjoamat mahdollisuudet. Mahdollisuudet eivät ole hyvät, sillä luonnonsuojelulain pykälät tarjoavat mahdollisuuksia myöntää vain poikkeuslupia. Mikäli riistakantoja halutaan alueella hoitaa,on laadittavasta erillislaista löydyttävä selkeä maininta metsästyslain Uusien puistojen säännökset työn alla 42 l Metsästäjä 4 l 2014 mukaisesta menettelystä. Tällainen muotoilu löytyy esim. Selkämeren kansallispuiston laista, jossa todetaan, etteivät luonnonsuojelulain rauhoitusmääräykset (13 §) estä alueella tapahtuvaa hylkeenmetsästystä. Eduskuntaan 11.06.2014 lähetekeskusteluun viety muotoilu metsästyksen osalta oli Teijossa seuraavan lainen: ”Kansallispuiston perustamistarkoitusta vaarantamatta alueen hallinnasta vastaavan viranomaisen luvalla voidaan metsästää hirveä ja valkohäntäpeuraa 15.10?31.12. välisenä aikana tieliikenteeseen sekä maa- ja metsätalouteen kohdistuvien merkittävien vahinkouhkien torjumiseksi.” Eduskunnan lähetekeskustelussa asia ymmärrettiin siten, että metsästys alueella jatkuu. Myös media on uutisoinut aiheesta siten, että metsästys voi alueella jatkua. Luonnonsuojelulain rahoitussäännökset tulevat kuitenkin edelleen alueella sovellettaviksi. Tällöin on tehtävä luonnonsuojelulain 15 § poikkeuslupahakemus hirvieläinten pyynnin sallimiseksi alueella. Käytännössä hirvieläinten pyynti alueella edellyttäisi tällöin samanlaisia toimia alueen metsästysseuralta kuin Sipoonkorven kansallispuistossakin. Sipoonkorvessa hirvieläinkantojen säätely on poikkeamien varassa Sipoonkorven kansallispuiston perustamisen yhteydessä hirvieläinkantojen säätelytarve herätti vilkasta keskustelua Eduskunnan valiokunnissa.Kansallispuiston perustamislakiin ei kuitenkaan otettu erityismainintoja ja tai poikkeuksia luonnonsuojelulain peruslinjasta. Hirvieläinten pyynti voidaan alueella sallia luonnonsuojelulain 15 §:n edellytysten täyttyessä. Edellytysten täyttymisen arvioi Metsähallitus, mikäli siltä haetaan poikkeusta alueen rauhoitussäännöksistä. Huhtikuussa 2014 tekemillään päätöksillä Metsähallitus on sallinut alueella hirven
• Kimmo Pöri ajon ja vieraslajeista supikoiran sekä minkin pyynnin.Valkohäntäpeuran tai hirven pyyntiin poikkeuslupaa ei myönnetty.Ratkaisut tehtiin usealla eri päätöksellä ja osa päätöksistä on vielä vailla lainvoimaa. Valitusten käsittely eri oikeusasteissa saattaa viedä useita vuosia. Sipoonkorven alue sijoittuu kolmen Suomen vilkkaimpiin lukeutuvan tien, Lahden moottoritien, Kehä III:n ja Porvoon moottoritien, kulmaukseen. Puiston vaikutuspiirissä tapahtuu vuosittain kymmeniä hirvieläinkolareja. Metsähallituksen tulkinnan mukaan esimerkiksi hirven osalta pyynnin salliminen edellyttäisi selvästi tilastoista ilmenevää kolarimäärän nousua, joka on yhdistettävissä kansallispuiston metsästyskieltoon. Ongelmiin puuttuminen ennakoivasti ei metsähallituksen tulkinnan mukaan ole mahdollista luonnonsuojelulain 15 §:n nojalla. Luonnonsuojelulain 15 §:n mukainen poikkeamamenettely on osoittautumassa erittäin byrokraattiseksi, kankeaksi ja käytännössä kelvottomaksi tavaksi hoitaa välttämätöntä hirvieläinkantojen säätelyä kansallispuistoissa. Pelkästään Sipoonkorven kansallispuiston hirvieläinkantojen säätelyyn liittyvään byrokratiaan ja sen suunnitteluun on kuluneiden vuosien aikana käytetty viikkokaupalla riistahallinnon ja kansanedustuslaitoksen työaikaa. Metsähallitusta aihepiiri on luultavasti työllistänyt vielä selvästi enemmän. Esimerkiksi alu- een hoito- ja käyttösuunnitelman laadinnan yhteydessä hirvieläinkantojen säätelyyn liittyviin kysymyksiin on jouduttu käyttämään paljon aikaa. Kantojen säätelytarve onkin ympäristöministeriössä hyväksyttävänä olevassa hoito- ja käyttösuunnitelmassa tiedostettu. Etelä-Konneveden kansallispuistossa hirvet ajetaan veteen? Tätä kirjoittaessa Eduskunta ei vielä ole tehnyt lopullista päätöstä Etelä-Konneveden kansallispuisto -nimellä käsittelyssä olevasta kansallispuistohankkeesta. Ympäristövaliokunnan mietinnön lähtökohtana on, että metsästys alueella loppuu. Poikkeamia tiukasta kieltolinjasta voidaan harkita samoin luonnonsuojelulain 15 §:n edellytyksin kuin esimerkiksi Sipoonkorven kansallispuistossa. Käytännössä tämä tarkoittanee hieman karrikoidusti sitä, että Konneveden kansallispuiston hirvireservaatista voidaan ajaa hirviä puistoa ympäröiville yksityisille vesialueille ammuttaviksi. Poikkeamalupia vieraspetojen, minkin ja supikoiran pyyntiin voidaan myöntää, jos joku niitä haluaa hakea. Säätelytarve huomioon jo perustamissäännöksissä Luonnonsuojelulain 15 §:n edellytysten arvioinnin tulkintalinja näyttää kansallispuistojen osalta olevan tiukkaakin tiukempi. Omaksu- tusta tulkintalinjasta johtuen ainoa käytännössä mielekäs ratkaisu ennakoitavissa oleviin eläinkantojen säätelytarpeisiin näyttäisi olevan säätää niiden osalta metsästyksen salliva poikkeus jo perustamislailla.Valtionhallinnon säästötavoitteiden aikakautena riistalajien kannanhallinnan voisi kansallispuistoissa (sen perustamistarkoituksen vaarantumatta) hoitaa huomattavasti vähemmällä valtionhallinnon työmäärällä, jos turvauduttaisiin metsästyslain mukaiseen menettelyyn. Kansallispuistojen perustamista seuraavassa hoito ja käyttösuunnitelmien laatimisen yhteydessä Metsähallituksen luontopalvelun asiantuntijoilla olisi tällöin mahdollista suunnitella metsästyskäytännöt kansallispuiston muuhun käyttöön ja luonnonsuojelutarkoitukseen sopiviksi. Kirjoittaja on Suomen riistakeskus Uusimaan riistapäällikkö jonka tehtävänä on mm. kestävän riistatalouden edistäminen. Suomen riistakeskuksen tehtävänä on riistahallintolain mukaisesti riistatalouden yleisen edun valvominen. Se tarkoittaa, että on tärkeää, että mahdollisimman laajat alueet ovat riistatalouskäytössä. Metsästäjä 4 l 2014 l 43
• Supikoiran pintapyyntiä Hämärässä liikkuvan supikoiran pintapyynti pysäyttävän koiran avulla on varsinainen täsmäohjus paikalliseen supikoirakantaan. Lainsäädäntö kuitenkin jarruttaa tehokasta tulokaslajin pyyntiä rajoittamalla keinovalon käyttöä. S upikoiran metsästys pysäyttävän koiran avulla tarjoaa mielenkiintoista toimintaa koiran kanssa ja jatkaa koiran metsästyskautta sen molemmista päistä. Tämä metsästysmuoto – niin sanottu pintapyynti, lienee tehokkain supikoiran metsästysmuoto, jossa pyyntiretken saalismäärä voi nousta jopa yli kymmenen yksilön. Asiaan vihkiytyneen metsästäjän ja toimivan koiran syyskauden saalismäärä nousee helposti sataankin supikoiraan, etenkin eteläisessä suomessa tuo saalismäärä kerääntyy jo keskikokoisen metsästysseuran pinta-alalta. Pintapyynti onkin varsinainen täsmäohjus paikalliseen supikoirakantaan. Roturikasta koirapyyntiä Marko Muuttola Supikoiran pintapyynti pysäyttävällä koiralla tarkoittaa sananmukaisesti koiraa, joka py- 44 l Metsästäjä 4 l 2014 säyttää supikoiran. Esimerkiksi hirvi pysähtyy niin halutessaan koiran haukkuun, mutta supikoiralla ei ole muuta mahdollisuutta kuin pysähtyä,sillä juoksemalla se ei karkuun pääse. Pysäyttäminen tapahtuu koiran ottaessa supikoiran tiukkaan haukkukontaktiin, jossa molemmilla eläimillä on katsekontakti toisiinsa. Tässä tilanteessa supikoira ei uskalla enää paeta ja näin antaa viholliselleen tilaisuutta iskeä. Koiran haukussa supikoira pyrkii pitämään vastustajan näköpiirissään sekä näyttämään mahdollisimman isolta ja pelottavalta. Haukussa supikoira onkin usein suojannut selustansa johonkin maastonkohtaan, puuhun, kiveen tai muuhun vastaavaan. Supikoiran pintapyynti pysäyttävällä koiralla tapahtuu ihanneoloissa seuraavasti.Koira jäljittää riistan, pysäyttää sen seisontahaukkuun ja metsästäjä lopettaa supikoiran tarkalla laukauksella eläimen edes huomaamatta metsästäjää. Pintapyynnissä ei ole koiran rodulla tai sekarotuisuudella väliä,tärkeintä on kiinnostus supikoiraa kohtaan. Pienempien koirien ongelmana on niiden mahtuminen luoliin ja kivikoihin supikoiran perässä, mistä seuraa pahimmassa tapauksessa koiran häviäminen omistajalta tai vähintäänkin yön vietto luolahommissa.Tästä syystä pintapyynnissä suositaankin usein hieman isompikokoisia koiria. Vanhakin koira oppii Koiran koulutus on helpointa aloittaa haaska- tai muulta syöttipaikalta, missä supikoirat käyvät aterioimassa. Tuoreille jäljille tai näköhavainnon saanut riistaverinen koira yleensä lähtee jahtiin omatoimisesti eikä isännän tarvitse kuin jännittää haukun alkamista. Muutaman ”perslähdön” saatuaan koira yleensä syttyy ja jatkossa voidaankin jo tarjota koiralle hieman vanhempaa jälkeä. Ensiarvoisen tärkeää on maltti antaa koiran työskennellä jäljellä ja harjaantua itse, vaikka alkuun saalis pääsisikin livahtamaan pakosalle. Koiran tulee oppia jäljittämällä etsimään supikoira ja seisontahaukulla pitämään se paikallaan. Vanhakin, kenties kilpailu- tai muun metsästysuransa loppupuolella oleva koira oppii nopeasti supikoiran pyyntiin, jos sille vain tilaisuuksia tarjotaan. Jotta pyynti olisi tehokasta riistarikkailla mailla, ei koira saisi olla kuitenkaan liian innokas jäljittäjä. Ruokailuretkelleen lähdettyään supikoirapariskunta tekee uskomattoman Metsästysasetuksen mukaisesti keinovaloa voi käyttää luolassa, loukussa, louhikossa, rakennuksessa, rakennuksen tai puupinon alla taikka muutoin avuttomassa tilassa olevaa eläintä lopetettaessa.
• tulisi tehostaa Vinkit pyyntiin: ll Syötitä aktiivisesti, eteläisessä suomessa syöttipaikat noin 3km:n päässä toisistaan. Hyödynnä nykyteknologiaa: gps, riistakamerat. Luo yhteistyötä paikallisten ihmisten kanssa, kerro toiminnastasi muillekin ja sovi pelisäännöistä. Jatkossa ihmiset ilmoittavat sinulle supikoirahavainnoista ja tunnettu koirakko saa kutsuja pyyntiin. Supikoiralle innostunut, gpsseurantalaitteella varustettu koira l vapaa muusta riistasta – lain kirjain täyttyy, eikä pyynti häiritse muita eläimiä l ei ole liian sitkeä jäljittäjä – aikaa jää tehokkaisiin iskuihin l keskikokoinen tai isompi koira, joka ei mahdu luoliin l pysäyttävä koira - lain kirja täyttyy koko supikoiran pyyntiajan l metsästys ajavalla koiralla 20.8.- 28.2. välisenä aikana Marko Muuttola Koiran jäljittäessä ei toivottua riistaa tuhraantuu myös pyyntiaikaa hukkaan. Muiden eläinten rauhoitusaikoja tulee pintapyytäjänkin kunnioittaa, eikä koira saa häiritä rauhoitettua riistaa. Tottelevaisuus kuuluu pintapyyntikoirankin perusedellytyksiin, joten koiran tottelevaisuuskoulutukseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota heti pentuvaiheesta alkaen. Hämärämiesten hommia ja aktiivista syötitystä Syksyaikaan supikoiria saadaan saaliiksi muun metsästyksen ohessa. Moni koiramies jättää kuitenkin valitettavasti tilaisuuden käyttämättä, peläten koiransa erikoistuvan supikoiriin. ittaa Vieraslajihavainnoista voi ilmo nettilomakkeella osoitteessa akkaat/ http://www.riistakala.info/nis paljon jälkikenttää ja tämän selvittämiseen saattaa kulua hyvältäkin koiralta runsaasti aikaa. Mikäli koira jäljittää yli tunnin vanhaa jälkeä, saattaa pyynti venyä ja lopulta päättyä esimerkiksi luolaan. Tuoreemmalle jäljelle innokas koira löytää riistan usein lähimaastosta ja pyynnistä tulee täsmäisku oletetuille supikoirien elinalueille. Tällöin aikaa ei kulu koiran odotteluun ja illan aikana ehditään tarkastamaan useampia kohteita. Supikoiran harvemman kannan alueella koira, joka jäljittää sitkeästi supikoiraa, kerää talteen satunnaisetkin kulkijat. Toki aikaakin voi siinä vierähtää. Oman jälkikenttänsä lisäksi supikoira käyttää varsin taitavasti hyväkseen omia polkujaan tiheiköissä ja ojissa sekä vesistöjä paetessaan koiraa. Erityisesti sankat pusikot ja vesistö vaativat koiralta halua riistan kiinniottoon. Suurimman haasteen koiralle pintapyynnissä asettavat kuitenkin muut riistaeläimet. Jotta jahti olisi mahdollisimman tehokasta, tulisi koiran olla välinpitämätön muusta riistasta. Erityisesti hirvi- ja jäniseläinvapaa koira on pintapyynnissä arvossaan. Lisäksi pienten hirvieläinten ajaminen yli 28cm:n säkäkorkeuden omaavilla koirilla on laissa kiellettyä. Alkusyksystä supikoiran pintapyynti ajoittuu hämärän rajamaille, jolloin eläimet aktivoituvat ja lähtevät ruoanhakumatkalle. Tähän aikaan vuodesta supikoirat ovat aktiivisia ja usein päivämakuukin on jossain muualla kuin luolastossa. Suurin osa saaliista saadaankin pintapyynnissä alkuillan aikana. Yleensä muutaman tunnin lenkki tärppipaikoille iltahämärässä riittää saaliin löytymiselle. Alkusyksyn tärppipaikkoja ovat kosteikkojen rannat, peltojen reunukset sekä pihat ja puutarhat, joissa supikoiria houkuttelevat omenat ja marjapensaat. Tällaisissa tapauksissa on jahtimiehen syytä kysyä talonomistajalta lupa vierailulle, ja useimmiten tunnettu petomies saakin kutsun saapua puutarhaan koirineen. Syksyn edetessä supikoirat tankkaavat kiihtyvällä tahdilla tulevaa talvea varten ja alkavat käyttää haaskoja yhä säännöllisemmin. Jo heinä-elokuulla haaskan virittänyt pintapyytäjä kerääkin runsaan saaliin pelkästään haaskapaikat kiertämällä,saalishuipun ajoittuessa syys-lokakuulle. Metsästäjä 4 l 2014 l 45
• Metsästyslaki ja asetus pintapyynnissä Ma 25§ Erityiset rauhoitusajat l Supikoira naaras, jota saman vuoden jälkeläinen seuraa, on rauhoitettu 1.5.—31.7. ML 25 §Asutuksesta, viljelyksistä ja liikenneväylistä johtuvat rajoitukset nimenomaista lupaa eläintä ei saa ampua 150:tä metriä lähempänä sellaista rakennusta, jossa asutaan. l Ilman alueen omistajan tai haltijan nimenomaista lupaa riistaeläintä ei saa etsiä pihasta tai puutarhasta eikä metsästystarkoituksessa saa kulkea viljelyksillä ennen kuin sato on korjattu tai koottu. ML 51 § Koiran kiinnipitovelvollisuus l Maaliskuun 1 päivästä elokuun 19 päivään ulkona oleva koira on pidettävä kytkettynä tai siten, että se on välittömästi kytkettävissä. l Edellä 1 momentissa tarkoitetusta velvollisuudesta saadaan poiketa, kun muuta kuin ajavaa koiraa käytetään metsästykseen. l ”Suomen riistakeskuksen käsityksen mukaan ajamista on riistaeläimen pitäminen liikkeessä koiran seuraamana tavalla, jossa on kyse muusta kuin hetkellisestä kontaktista. Eroa ei ole sillä haukkuuko koira vai ajaako se äänettömästi.” MA 14 § Valonlähteen käyttäminen l Keinotekoista valonlähdettä saa käyttää haavoittunutta tai jalkanarussa olevaa eläintä jäljitettäessä ja lopetettaessa sekä luolassa, loukussa, louhikossa, rakennuksessa, rakennuksen tai puupinon alla taikka muutoin avuttomassa tilassa olevaa eläintä lopetettaessa. MA 32 § Moottorikäyttöisten kulkuneuvojen käytön rajoitukset l Riistaeläintä ei pyyntitarkoituksessa saa hätyyttää tai jäljittää ilma-aluksella taikka maalla kulkevalla moottorikäyttöisellä ajoneuvolla eikä aluksella tai veneellä moottorin käydessä. l Riistaeläintä ei saa ampua ilma-aluksesta taikka maalla kulkevasta moottorikäyttöisestä ajoneuvosta eikä näiden suojasta tai välittömästi pysäyttämisen jälkeen sataa metriä lähempänä näitä eikä myöskään aluksesta tai veneestä moottorin käydessä. 46 l Metsästäjä 4 l 2014 Tomi Nevalainen l Ilman rakennuksen omistajan tai haltijan Pysäyttävällä koiralla on tiukka kontakti saaliiseen eikä pakomahdollisuutta ole. Supikoiran pintapyynti koiran avulla on tehokasta riistanhoitoa. Illan pyynnistä saalis voi olla useita yksilöitä, ennätys lienee 20 supikoiraa illassa. Tehokas pintapyynti edellyttää syötitystä. Pitämällä noin 1-2 haaskaa tai syötityspaikkaa tuhannella hehtaarilla houkutellaan supikoirat käyttämään helppoa ateriaa.Nämä paikat kierretään läpi koiran kera, mutta on hyvä rauhoittaa paikat aina aika-ajoin, jotta uudet eläimet tuntevat paikan turvalliseksi ruokailla.Hyvänä apuna syöttipaikoilla ovat riistakamerat, joiden ominaisuuksia voidaan käyttää sumeilematta hyväksi tässä pyynnissä. Talven lähestyessä supikoirien aktiivisuus hiipuu ja loppukauden pyynti ajoittuukin lähemmäs puoltayötä tai sen yli, satunnaisten kulkijoiden vieraillessa vielä syöttipaikalla. Kevätkaudella pyynti vilkastuu jälleen maaliskuulla nuorten supikoirien etsiessä itselleen reviiriä sekä kiiman ajoittuessa tuohon aikaan. Syöttipaikalla keskiyön satunnainen liikehdintä aktivoituu nopeasti ja muualta tulleet supikoirat aikaistavat ateriointihetkiään, jolloin on aika laskea pysäyttävä koira irti.Supikoiran rauhoitusaika alkaa toukokuun ensimmäinen päivä, jolloin pintapyytäjäkin voi hengähtää hetkeksi ennen elokuun koittoa. Valonkäytön rajoittaminen hankaloittaa tilanteita Supikoira on listattu haitalliseksi kansallisessa vieraslajistrategiassa ja sen pyyntiä olisi tehostettava. Tästä huolimatta supikoiran pyynnissä on noudatettava metsästyksestä säädettyjä lakeja ja asetuksia, eettisyyttä unohtamatta. Alan harrastajien keskuudessa on sapenkiehumista aiheuttanut viimeisin metsästyslakimuutos, jossa valonkäyttö su- pikoiran lopetustilanteessa rajattiin luolaan, louhikkoon,rakennuksiin sekä puupinoihin.Toki pintapyynnissäkin tällaisia tilanteita tulee, mutta pääosa metsästystilanteista päättyy koiran pysäyttäessä supikoiran maan päälle ja metsästäjän saapuessa paikalle. Lain tulkinnan mukaan pimeässä tapahtuvassa lopetustilanteessa ei voida käyttää keinovaloa kuin poikkeusolosuhteissa (Ma 14§). Valonlähteen käytön rajoitus pienpetopyynnissä rajaakin pintapyynnin tehokkainta pyyntiaikaa suunnattomasti. Käytännössä vuorokauden pyyntiajaksi rajautuu auringon nousun ja laskun välinen aika sekä kuutamoyöt. Asetuksen mukaista kohtaa ” muutoin avuttomassa tilassa olevaa eläintä lopetettaessa” on käytetty yleisesti pienpetopyynnissä, koska useimmiten tällaisessa kontaktitilanteessa saalis pysäytetään voimaottein. Lainsäädännön muuttaminen keinovalon käytön osalta selkeyttäisi pelisääntöjä ja toisi pintapyynnin samalle tasolle luolakoiratoiminnan kanssa.Haukkukontakti,oli se sitten maan alla tai pinnalla,ei eroa supikoiran näkökulmasta,sillä se on omassa elinympäristössään kummassakin tapauksessa ja pystyy pakenemaan, jos koira sen sallii. Eettinen ja turvallinen jahti ensisijaista Metsästykseen kuuluu pyrkiä estämään tarpeeton kärsimyksen tuottaminen eläimille ja tähän antaisi selkeä keinovalon käytön salliminen supikoirankin pyynnissä mahdollisuuden. Lisäksi tulokaslajien tehokas poisto olisi mahdollista ilman että varoja käytetään uusien menetelmien etsimiseen. Eettinen ja turvallinen jahti kuuluvat myös supikoiran pyyntiin. Vaikka kyseessä on tehokas supikoiran pyyntimuoto, joka perustuu lyhytkestoisiin iskuihin supikoirien elinalueella, tulee muistaa että esimerkiksi ajoneuvoilla riistan jäljittäminen ja hätyyttäminen on kiellettyä. Myös metsästysaseen kuljettaminen ajoneuvolla maastossa, kuten esimerkiksi pellolla, on kiellettyä. Yhteisten pelisääntöjen sopiminen niin pintapyytäjien kuin myös esimerkiksi peuranruokintapaikan hoitajien kesken, vähentävät eripuraisuutta. Ihannetilanteessa petopyytäjä saa supikoirasta tiedon peuranruokintapaikan ylläpitäjältä, jolloin pintapyynnissä koirat jättävät valkohännät rauhaan.Tällöin molemmat voivat hyötyä toisistaan ja tietoa eläinten liikkeistä voidaan jakaa avoimesti. Myös haaskat ja niiden käyttö suurpetojen houkuttelussa ovat aiheuttaneet ristiriitoja eri sidosryhmien välillä.Tästä johtuen haaskalainsäädäntöä ollaan tarkentamassa. Tällä hetkellä ehdotelmassa on useita pienpetopyyntiä hankaloittavia kohtia. Vaarana on, että nyt hukataan viimeisetkin työkalut supikoirien metsästyksessä.
• lar-vahvisteisia ja IP-luokiteltuja lisävarusteita. Kehitetty lähes kaikkia tarpeita varten. Karhuhälytin. Micro 5+ tarjoaa kaikki toiminnot, kuten karhuhälytin, puheen kompressointi, salaus, pikavalinnat, ääniskannaus jne. Kestää kovaa käyttöä. Metsästysradiopuhelimen on kestettävä kovaa käyttöä. Siksi Micro 5+:ssä on vankka kokometallinen kotelo. With love from Hello and Friends. Photo: BlackFriday.se Laaja lisävarustevalikoima. Suuri valikoima Kev- Kehitetty Pohjoismaissa. Micro 5+ on kehitetty pohjoismaisia olosuhteita ja metsästysmarkkinoidemme vaatimuksia varten. Erittäin pieni virrankulutus. Micro 5+ kuluttaa erittäin vähän virtaa, joten kompaktista akusta huolimatta valmiusaika on 200 tuntia. UUTUUS 6W Kaikki samanlaisia. Jotta jokainen Micro 5+ tarjoaisi saman suorituskyvyn ja tekniset erittelyt, ne “kloonataan” kehittyneen viritysmenetelmän avulla. JÄLLEENMYYNTI www.radiopuhelimet.fi - www.lafayette.eu ALAHÄRMÄ: HH-Sport, ESPOO: Martinkylän Autopuhelin, EVIJÄRVI: Ilpon Katiska, FORSSA: Forssan Erä ja retkeily, HAAPAJÄRVI: Raimo Olkkonen Oy, HELSINKI: Eräliike Hiidenkivi, Varuste.net, HUITTINEN: Digimesta, II: J.Kärkkäinen, IISALMI: HH-Sport, JALASJÄRVI: Expert Vilponen, JOENSUU: Telemaailma, JUVA: Juvan Rauta ja Maatalous, JYVÄSKYLÄ: Midare, KANKAANPÄÄ: Expert ASA, KIIMINKI: HH-Sport, KIRKKONUMMI: Erä+, KOIKKALA, JUVA: Agripalvelu, KOKKOLA: HH-Sport, KOKKOLA: Kaustisen Konekeskus, KOUVOLA: KT Sport, KUOPIO: Erä +, KURIKKA: Ase- ja Patruuna, LAHTI: J.Kärkkäinen, LAPPEENRANTA: UK Koskimies, LAPVÄÄRTTI: Rautia Rosenback, LAHTI: Lahden Viihdetaso, LOPPI: Erä-Loppi, MARIEHAMN: Lantbruk Ab, MÄNTSÄLÄ: Ritkos, NIVALA: HH-Sport, OULU: J.Kärkkäinen, PARKANO: Parkanon Expert, PIEKSÄMÄKI: Greentrail, PORI: Eräpori, PORVOO: Porvoon Mikrokulma, RAAHE: HH-Sport, RAUMA: Sissos, RIIHIMÄKI: Eräkontti Oy, ROVANIEMI: Ollin Erä ja Kalastus, SALO: Gigantti Salo, SOINI: Ahti Huvila, SULKAVA: Neste Lohilahti, TAMMISAARI: Ekenäs Telehörnan, TAMPERE: RXTX - Tuote, TURKU: Wihanto Oy, Turunmaan Ase ja Kone Oy, YLIVIESKA: J.Kärkkäinen, ÄÄNEKOSKI: Sähkö Niskanen, VAASA: Kurre Erä ja Kalastus
• OSA III iden hoito e k k y h ö y v is Vaihettum Marko Svensberg, erikoissuunnittelija, Suomen riistakeskus Piirrokset: Jari Kostet Vesistöihin rajoittuvat vaihettumisvyöhykkeet ovat lajirikkaita elinympäristöjä. Niiden hoidossa tapauskohtainen harkinta ja vesiensuojelun huomioiminen on tärkeää. 48 l Metsästäjä 4 l 2014 A VÅRDAR NA NA REN TU JÄG AR METSÄS T Veden äärellä monimuotoisuus kukoistaa OA ONT LU HOITAVA T ÄT ÄJ voin rantaniitty on osa hyvää lintuvettä, sillä se tarjoaa tärkeitä pesimäympäristöjä ja ruokailualueita monille sorsa- ja kahlaajalinnuille. Rantalaidunnuksen loppumisen myötä aiemmin avoimet rannat ovat kasvaneet umpeen ja metsittyneet. Luontaisten ja rakennettujen kosteikkojen vaihettumisvyöhykkeiden monimuotoisuuden säilyttäminen vaatii jatkuvia hoitotoimia. Metsien tehokas kuivatus ja ojitukset ovat vähentäneet pienvesien yleisyyttä ja niiden vaihettumisvyöhykkeitä on yhä vähemmän. Kausikosteikkojen, kosteiden painanteiden ja jokivarsien vaihettumisvyöhykkeiden ennallistaminen ja aktiivinen hoito ovat eduksi sekä riistalle, luonnon monimuotoisuudelle että monelle harvinaiselle lajille.
• Metsäiset rannat lll Huomioi vesiensuojelunäkökulmat riittävillä suojakaistoilla. lll Säästä kolo- ja lahopuut,kuusi- ja leppäryhmiä sekä kukkivia Älä lannoita, käsittele maanpintaa tai nosta kantoja vaihettumisvyöhykkeellä. lll Pyri huomioimaan riista ja rantavyöhykkeen selkärangattomat jättämällä 10 – 50 metrin puustoinen vyöhyke pienvesien ja vesistöjen rannoille. lll Huomaa,että luonnontilaisten kaltaiset pienvedet kuten pienet lammet,purot,norot ja lähteiköt sekä niiden välittömät lähiympäristöt ovat metsä- ja vesilailla suojeltuja kohteita. lll Matki majavan toimia ja anna majavan padota sopivalla paikalla. Perusta kosteikkoja ja poista myös puustoa luomalla runsaasti mosaiikkimaista rantaviivaa, jossa pensaskerros tihenee ja avoimetkin alueet lisääntyvät, tarjoten ruokaa ja suojaa runsaalle lajijoukolle. ja marjovia puita ja pensaita purojen, jokien ja lampien varsilla. Veteen putoavista lehdistä ja varjostuksen kautta rakentuvista valaistus- ja kosteusolosuhteista syntyy kokonaisuus, josta on hyötyä monille lajeille. Esimerkiksi pyy tarvitsee suojaa ja ruokaa, samoin puroissa vilistävät taimenet. lll Suosi lehtipuustoa, riittävän varjostuksen säilyttämistä, puuston monikerroksisuutta sekä järeiden vanhojen puiden sekä järeiden kuolleiden pysty- ja maapuiden esiintymistä. lll Vältä rikkomasta maanpintaa pienvesien vaihettumisvyöhykkeellä. Ehkäise ajourien syntymistä ja tee tarvittaessa poikittaisia pistoja vaihettumisvyöhykkeelle. lll Pyri säilyttämään tai ennallistamaan kuivatetut purouomat, tulvametsät ja kausikosteikot, jotta alueen luontainen tulvadynamiikka palautuu. Avoimet rannat ja tulvaniityt lll Aloita reunavyöhykkeen hoitotoi- met ajoissa. Huolehdi riittävästä avoimuudesta arvokkaan vesilintukosteikon vaihettumisvyöhykkeellä.Vesikasvillisuuden umpeuttamia, korkeiden puiden tai läpitunkemattoman pensaikon ympäröimiä kosteikoita vesilinnut välttävät. Maaston peitteisyys ja yksittäiset kyttäyspuut lisäävät lintujen, poikasten ja munapesien riskiä joutua saalistuksen kohteeksi. lll Pidä pajukkoa ja puustoa kurissa säännöllisillä raivauksilla ja niitoilla avoimilla rantaniityillä. Suosi laidunnusta, jonka avulla rantaniityt ja hakamaat pysyvät parhaiten avoimina. lll Säästä avoimilla rantaniityillä pienehköjä pensasryhmiä ja ruoko- ja saratuppaita lintujen suoja- ja pesäpaikoiksi.Poista liian tiheä ja korkea puusto. lll Säästä kosteikkojen laidalla erityisesti lehtipuita, jotka tarjoavat tärkeää ravintoa kosteikkoeläimistölle. lll Keskitä laajojen ruovikkoalueiden niitto osalle aluetta ja säästä myös yli hehtaarin laajuisia alueita koskemattomina sulkivien vesilintujen ja yhtenäisiä ruovikoita vaativien lajien vuoksi. lll Tee niitto pesimäajan jälkeen viimeistään elokuun alkupuoliskolla. Näin ravinteita poistuu mahdollisimman paljon. Vie leikkuujäte pois vedestä riittävän kauas maalle kompostoitumaan, jotta ravinteet eivät pääse rehevöittämään vesistöä. lll Toista raivaus ja niitto umpeenkasvaneilla alueilla aluksi vuosittain ja sitten 2 – 4 vuoden välein. Suomen riistakeskus ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio valmistelivat riistapainotteiset metsänhoitosuositukset vuonna 2013. Julkaisua voidaan tilata Tapion kaupasta http://tapio.fi/tapionkauppa Metsästäjä 4 l 2014 l 49
• METSÄS T OA ONT LU Jarkko Nurmi, riistatalouspäällikkö, Suomen riistakeskus HOITAVA T ÄT ÄJ VÅRDAR NA NA JÄG AR REN TU Riistametsänhoito Jari Kostet Mustikkaa ja kerroksellisuutta metsiin Uusi metsälaki tarjoaa maanomistajille uusia vaihtoehtoja ja valinnanvapautta metsänhoitoon. Lain perusidea on tarjota maanomistajille entistä enemmän mahdollisuuksia suunnata metsänhoitoa oman arvomaailmansa mukaiseksi. Suomen riistakeskus on ollut mukana luomassa uusia, riistapainotteisia metsänhoidon suosituksia, joiden tavoitteena on kehittää metsäkanalintujen elinympäristöjen hoitoa osana metsätaloutta. M etsänhoitomenetelmien kirjo monipuolistuu ja jatkossa metsänomistaja voi halutessaan entistä helpommin hoitaa metsiään perinteisten harvennus- ja uudistushakkuiden lisäksi myös eriikäisrakenteisella metsänkasvatuksella. Tällöin avohakkuiden sijaan metsässä tehdään poiminta- ja pienaukkohakkuita ja hyödynnetään luontaista alikasvosta ja taimettumista. Tämä parantaa metsäkanalintujen elinympäristöjen laatua, sillä näin poikasvaiheen tärkeä pitopöytä, mustikanvarvusto ja sillä elävä hyönteislajisto, menestyvät paremmin. Met50 l Metsästäjä 4 l 2014 sään tulee myös enemmän kerroksellisuutta ja eri-ikäisiä puustoluokkia, joka tarjoaa kanalinnuille lisää suojapaikkoja. Hyvän metsänhoidon suositukset riistapainotuksella Suomen riistakeskuksen laatima metsäkanalintujen hoitosuunnitelma on juuri vahvistettu maa- ja metsätalousministeriössä,mutta riistakeskuksessa on toteutettu jo useita kehittämishankkeita,jotka tukevat sen käytännön toteuttamista (katso tietolaatikko).Yksi tärkeimmistä oli osallistuminen uusien metsänhoitosuositus- ten laadintaan. Suomen riistakeskus osallistui metsänhoidon yleisten suositusten laadintaan, mutta tämän lisäksi vuonna 2013 laadittiin Hyvän metsänhoidon suositukset riistapainotuksella yhteistyössä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion kanssa. Hankkeen ideana oli kuvata riistaystävällisen metsänhoidon menetelmät sillä tavoin, että sellaiset metsänomistajat, joiden arvomaailmaan riista ja metsästys kuuluvat,voivat valita riistaa suosivat työtavat tilansa metsänhoidossa. Tärkeää on tietenkin välittää uutta riistatietoa myös metsäsuunnittelijoille, jotta he voivat jatkossa laatia entistä riistaystävällisempiä metsätaloussuunnitelmia. Hanke onnistui hyvin ja sen tuotokset ovat nyt kaikkien riistatiedonjanoisten saatavana elokuussa, kun Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio julkaisee Riistametsänhoitooppaan. Siitä metsänomistaja ja metsäammattilainen löytää parhaat toimintatavat riistatiheikköjen luomiseen, reunavyöhykkeiden hoitoon, pienaukkohakkuiden ja eri-ikäishakkuiden toteuttamiseen riistan näkökulmasta. Maanomistajien, metsäalan ja metsästäjien yhteistyöketju toimii Metsästäjien rooli metsäluonnonhoidossa on jatkossa keskeinen, koska he omistavat noin puolet Suomen yksityismetsien metsäpinta-alasta. Metsästäjiä luonnonhoitotöihin motivoivat erityisesti riistan elinolojen parantaminen. Tutkimusten mukaan luonnon monimuotoisuuden turvaaminen on nykyään yksi maanomistajien tärkeimmistä tavoitteista metsätaloudessa. Mikäli entistä useampi metsästävä maanomistaja valitsee jatkossa riistapainotuksia metsänhoitoon, näyttää metsäkanalintujen tulevaisuus entistä valoisammalta. Monille metsänomistajille riistalajien suosiminen on tärkeä tavoite ja metsätalouden talousajattelua ei aina aseteta etusijalle. Tärkeää on muistaa, että metsäkanalintukannat nimenomaan tarvitsevat suomalaista metsätaloutta, sillä ne voivat huonosti mikäli metsänhoito jää kokonaan tekemättä. Riukuuntuvassa risukossa ei metso lennä eikä teeripoikue löydä purtavaa valottomasta kenttäkerroksesta.
• Riistakeskuksen metsähankkeet Mustikanvarvustoilla pienpetoja vastaan? lll Suomen riistakeskus aloitti pari vuotta sitten mittavan lll Metsäkanalintujen kannalta tärkeimpiä elinympäristöjen hoitotoimenpiteitä ovat mustikkavarvustojen peittävyyden lisääminen metsämaisemassa ja hakkuualojen heinittymisen vähentäminen. Erirakenteisen metsänkasvatuksen edistäminen ja laajojen avohakkuiden välttäminen silloin, kun maanomistaja sitä haluaa, nousee tärkeimmäksi metsäkanalintujen elinympäristön hoidon toimenpiteeksi. Metsien muuttuminen näkyy mustikanvarvustojen vähentymisenä, sillä niiden peittävyyden on arvioitu vähentyneen 1950-luvun tasosta jopa lähes 90 %. Tämä ei voi olla vaikuttamatta metsäkanalintuihin, sillä mustikan varvusto on poikasvaiheen seisova pöytä, joka on katettu elintärkeällä hyönteismenulla. Vähemmän mustikanvarvustoja tarkoittaa siis vähemmän metsäkanalintuja! Suoran elinympäristö- ja mustikkakadon kannoilla havumetsiin hiipii helposti myös uusi, välillisten vaikutusten kautta toimiva hiljainen tappaja; metsämaiden heinittyminen. Sen myötä auenneiden ”myyrämarkettien” tarjousten perässä ravaa entistä vankempi pienpetoarmeija: missä heinää, siellä myyrät, missä myyrät, siellä pienpedot. Myyräkantojen romahtaessa petojen saalistus kohdistuu kanalintujen munapesiin aikaisempia vuosikymmeniä voimakkaampana. kohdistuu kanalintuihin ja entistä enemmän munakokkelia lapetaan parempiin suihin. Myyrät saattavat aiheuttaa melkoisia tuhoja myös kasvatettavan puulajin taimille, joten ehkä heinittymistä kannattaisi jatkossa pyrkiä vähentämään myös tästä syystä. Tulevaisuuden ”pienpetokampanjoiden” avainasemassa ovatkin metsästäjien sijasta metsäammattilaiset. yhteistyön metsäalan toimijoiden kanssa tukeakseen metsäkanalintujen hoitosuunnitelman toimenpideesityksiä ja parantaakseen metsäkanalintujen elinympäristöjen laatua. Työn johtavana visiona on ollut metsäkanalintujen elinympäristöä parantavien käytäntöjen kehittäminen yhteistyössä metsänomistajien ja metsäalan kanssa ja toteutettujen hankkeiden lista on pitkä. l Riistaa reunoilta – reunavyöhykkeiden hoito-hanke (2011 - 2013) l Hyvän metsänhoidon suositukset (2012 - 2013) l Hyvän metsänhoidon suositukset riistapainotuksella (2012 - 2013) l Metsien sertifiointi PEFC- kriteerien uudistustyö ( 2013 - 2014) l Askel riistametsään - luonnon rikkautta metsistä, soilta ja vaihettumisvyöhykkeiltä (2014 - 2015) Tanja Huuskonen Näiden hankkeiden lisäksi parhaillaan mittavaa TAIGAGROUSE Life+ hanketta, joka rahoituksen saadessaan olisi käynnissä vuosien 2016 - 2023 välisenä aikana. Hankkeen pääideana on kehittää metsänhoidon käytännön suunnittelutyökaluja ja toimintamalleja niin, että riistaystävällisen metsänhoidon painotukset saadaan tehokkaasti osaksi metsätalouden arkipäivää. Suomen riistakeskuksen valmisteleman hankkeen pääkumppaneina toimivat suunnittelun tässä vaiheessa Suomen metsäkeskus ja metsäyhtiö UPM. Uusi metsälaki on hieno riistallinen mahdollisuus Metsästäjä 4 l 2014 l 51
• Fabula Outdoor Mediakanava metsästäjille Metsästyksestä ja eränkäynnistä kiinnostuneille on avattu uusi mediakanava internetissä. Fabula Outdoor -kanavalla esitettäviä videoita ja ohjelmia voi seurata monella eri välineellä televisioista puhelimeen. Ensimmäinen sarja on nimeltään Kuinka pääsen metsästäjäksi. F abula Outdoor esittää asiapohjaista tietoa metsästyksestä ja eränkäynnistä videon ja uuden teknologian keinoin. Kanavalla esitetään sarjoja, joissa asiantuntijat kertovat aiheista omalta osaamisalueeltaan. Lisäksi kanavalla esitetään myös yksittäisiä ohjelmia metsästykseen liittyvistä aiheista sekä ajankohtaisista asioista. Ensimmäinen sarja on nimeltään Kuinka pääsen metsästäjäksi. Siinä kerrotaan kaikki vaiheet, joita metsästäjäksi aikovan tulee suorittaa ennen metsästysharrastuksen aloittamista. Sarjan jaksoissa kerrotaan mm. metsästyskortin suorittamisesta, metsästysseuraan pyrkimisestä,aseenhankkimisluvan hakemises- ta, ampumataidon tärkeydestä sekä metsästysaseen ja tähtäimen valinnasta. Sarjassa on Suomen riistakeskuksen, Metsähallituksen, Metsästäjäliiton, Poliisin, eri seurojen ja yritysten yhteistuotantoa. Fabula Outdoor -kanavalla esitellään esimerkiksi jousimetsästystä, karhun ampumakoetta, fasaanin metsästystä ja riistakameran käyttöä. Metsästyselämyksiä pääsee kokemaan Fabulan yhteistyökumppanin Videosaran metsästyselokuvia katsomalla. Ajankohtaisia asioita eränkäynnistä kerrotaan videoblogien avulla. Videoblogeissa metsästystä lähellä olevat tahot kertovat kuulumisia ja mielipiteitä eri aiheista, kuten ampumaratakysymyksistä, metsästysrikollisuudesta,metsästyspatruunoiden laadun merkityksestä ja menestyneen metsästyskoiran kasvatuksesta. Verkossa käydään paljon myös keskustelua, joten @fabulaoutdoor löytyy aktiivisena toimijana myös sosiaalisesta mediasta. Seuraavaksi Fabula Outdoor kertoo esimerkiksi metsästyskoirista, metsästyksen tuottamasta hyvinvoinnista ja metsästykselle vihkiytyneiden harrastajien kokemuksista omalla erikoisalueellaan. Uusi kanava pitää tärkeänä monipuolista yhteistyötä ja hyviä keskusteluyhteyksiä metsästäjien, ulkoilmaihmisten, yritysten ja kaikkien eräalan toimijoiden kanssa. Kanavan tavoitteena on mielenkiintoisen sisällön avulla näyttää myös niille, jotka eivät tunne metsästystä, kuinka monipuolinen harrastus metsästys ja kaikki siihen liittyvä on. Lisätietoja: fabulaoutdoor.com, @fabulaoutdoor.
• TARJOUS! Beretta A400 Xplor Light - kevyttä nyt myös hinta! Berettan ohittamaton vuoden 2014 kampanjatarjous huippusuositusta A400 Xplor Light -puoliautomaattihaulikosta! Piipunpituus 26” tai 28”. Toimitetaan kovassa muovilaukussa ja 3 vaihtosupistajalla. Saatavana myös kick-off rekyylinpoistoperällä molemmissa pituuksissa hintaan 1490€. Tuotteita on rajoitettu erä! Kampanja on voimassa niin kauan kun tuotteita riittää. Kysy lisätietoja lähimmältä Sako First Class -kauppiaaltasi. SAKO OY, PL 149, 11101 RIIHIMÄKI SAKO FIRST CLASS KAUPPIAAT LÖYDÄT OSOITTEESTA WWW.SAKOSUOMI.FI
• Sauli Laaksonen Tehdäänpä lahtivajalle omavalvontasuunnitelma Kun lahtivajalta myydään riistan lihaa joko kuluttajille tai vähittäismyyntiin, kauppoihin ja ravintoloihin, tulee lahtivaja ilmoittaa elintarvikehuoneistoksi. Sama vaatimus koskee poliisia ja riistanhoitoyhdistyksiä kun ne myyvät riistan lihaa. Lihaksi katsotaan nyljetty tai kynitty riista, joka voi olla myös valmiiksi leikattua. Ilmoitus lahtivajasta tehdään kunnan elintarvikevalvonnasta vastaavalle viranomaiselle. Lihaa ei tarvitse tarkastaa, mutta lahtivajalla tulee olla omavalvontasuunnitelma. O mavalvontasuunnitelma on lahtivajan tärkein asiakirja. Siinä kuvataan yksinkertaisesti kuinka lahtivajassa toimitaan, jotta lopputuote, riistan liha, olisi hygieeniseltä laadultaan moitteetonta. Omavalvonnan noudattamisella osoitetaan kuluttajalle ja tarvittaessa valvontaviranomaiselle, että toiminta lahtivajassa täyttää lainsäädännön elintarvikkeiden turvallisuudelle asettamat vaatimukset. Metsästäjä tai metsästysseura on vastuussa myymänsä riistanlihan turvallisuudesta. Omavalvontaohjelmaa laadittaessa onkin tunnistettava ne biologiset, kemialliset ja fysikaaliset vaarat, jotka voivat liittyä riistanlihaan. Riistan teurastuksen kriittisimmät vaiheet, jolloin liha voi saastua uloste- tai maaperäperäisillä taudinaiheuttajamikrobeilla, ovat ruoansulatuskanavan poisto ja nylkeminen. Kolmas kriittinen vaihe on ruhojen jäähdytys. Omavalvonnassa kuvataan kirjallisesti,kuinka riskejä näissä työvaiheissa voidaan hallita. Yksinkertainen on paras Lahtivajojen toiminta on yleensä hyvin pienimuotoista ja kausiluontoista. Tällöin elintarviketurvallisuusriskit ovat pieniä ja sen seurauksena viranomaisen valvontatarve on vähäinen. Omavalvontasuunnitelma kannattaa laatia itse. Kun asiat on itse miettinyt ja sisäistänyt, on suunnitelman noudattaminen luontevaa. Suunnitelman tulee olla myös riittävän yksinkertainen ja selkeä ollakseen toteuttamiskelpoinen. Tärkeää on, että omavalvonnan toimenpiteistä pidetään kirjaa,johon lahtivajoilla riittää tavallinen muistiinpanovihko. Oheisen rungon pohjalta metsästysseurat voivat kätevästi laatia lahtivajalleen omavalvontasuunnitelman, jolla toiminta voidaan hyvin aloittaa. Tarvittaessa viranomainen voi vaatia tarkennuksia,mutta ne on helppo päivittää suunnitelmaan. 54 l Metsästäjä 4 l 2014 Lahtivajan tärkein asiakirja on omavalvontasuunnitelma. Siinä kuvataan yksinkertaisesti kuinka elintarvikehygieeniset riskit minimoidaan riistan teurastuksen ja jäähdytyksen aikana. Lihan oikea jäähdytys ja säilytyslämpötila on tärkeä lihan turvallisuustekijä ja niiden kirjaaminen osa lahtivajan omavalvontaa.
• Jos lahtivajalta myydään kuluttajalle tai vähittäismyyntiin vain nylkemättömiä tai kynimättömiä riistaeläimiä, ei mitään ilmoituksia tarvitse tehdä. Kuitenkin kirjanpito luovutetusta riistasta ja velvollisuus ilmoittaa mahdollisista epäillyistä riistan sairauksista koskevat tässäkin tapauksessa lahtivajaa. Myöskään silloin kun metsästetään vain omaan käyttöön, eli lihaa ei luovuteta muuten kuin tavanomaiset maanomistajien osuudet, ei minkäänlaista ilmoitusvelvollisuutta ole. 1. Metsästysseuran/lahtivajan nimi, (Y-tunnus), osoite 2. Suunnitelman tarkoitus esimerkiksi: Varmistaa riistan lihan turvallisuus ja laatu estämällä taudinaiheuttaja bakteereiden pääsyn eläinten taljoista, suolistosta, maaperästä tai ympäristöstä lihaan ja estämällä niiden ja pilaajamikrobien lisääntyminen lihassa. 3. Omavalvonnan vastuuhenkilö yhteystietoineen. Jos lahtivajaa käyttää useampi metsästysseurue, nimetään jokaisesta seurueesta vastuuhenkilö. 4. Yleiskuvaus lahtivajasta, perustamisvuosi, toiminnot (esim. hirvieläinten teurastus, lihan leikkaaminen ja varastointi) ja niiden laajuus (arvio vajalle vuosittain tulevien eläinten määrästä ja arvio kuluttajille tai vähittäismyyntiin toimitettavan lihan määrästä). 5. Toiminta-aika, joka on yleensä osavuotinen, esimerkiksi jahtikauden mittainen. 6. Yksinkertaistettu pohjakuva lahtivajasta, johon merkitään myös vesipisteet. Pohjakuvaan merkitään esimerkiksi nuolilla käsiteltävän riistan käsittelyvaiheet ja henkilökunnan kulkureitit. 7. Lahtivajassa työskentelevät henkilöt (esimerkiksi metsästysseurueiden/hirviporukoiden jäsenet) 8. Koulutus ja vaatimukset lahtivajalla työskentelevien hygieniaosaamiselle (vähintään hygieniapassi kun 30 vuorokautta lahtivajassa työskentelyä on täynnä). Vastuuhenkilöiltä olisi hyvä olla metsästäjän terveys- ja hygieniakoulutus suoritettuna. Työskentelijät perehdytetään omavalvontasuunnitelmaan. Koulutukset kirjataan. 9. Lahtivajan hygienia. a. Henkilökohtainen hygienia a.I. Suojavaatteiden ja hiussuojan käyttö. a.II. Kulkureitit, ei käydä ulkona suojavaatteissa. a.III. Käsien pesu, työn alussa ja aina tarvittaessa. a.IV. Ei märkiviä haavoja, sormuksia, lävistyksiä, kynnet kunnossa a.V. Ei työskennellä jos märkiviä haavoja, vatsatautia tai flunssaa. b. Teurastushygienia b.I. Voidaan todeta, että teurastuksessa noudatetaan esimerkiksi Metsästäjän terveysoppi – kirjan ohjeistusta. Kirja nähtävillä lahtivajalla. b.II. Välineiden sterilointi vähintään 82 ?C vedessä. b.III. Likaisen ja puhtaan puolen erottaminen. Raja kulkee nylkemisessä. Ohjeistus välineiden ja suojavaatetuksen puhdistamiseen ennen työn jatkamista nylkemisen jälkeen. b.IV. Ohjeet lian poistamiseen ruhosta. Näkyvä lika poistetaan veitsellä. Vettä saa käyttää vain vatsa- ja rintaontelon sisäpintojen puhdistamiseen tarvittaessa. b.V. Ohjeet ampumisesta aiheutuneiden vertymien poistoon. c. Lihan leikkaamisen hygienia c.I. Suojakäsineiden käyttö c.II. Välineiden, pintojen ja leikkuulautojen pesu ja sterilointi c.III. Jos teurastustilaa käytetään leikkuutilana, kuvaus toimintojen ajallisesta erottamisesta ja puhdistuksesta ennen leikkaamisen aloittamista. 10. Jäähdytettyjen tilojen lämpötilat a.a. Tilojen ja laitteiden kuvaus ja niiden lämpötilat raja-arvoineen (ruho- ja lihavarasto 6 ?C tai alle, pakkasvarasto -18 ?C tai alle). a.b. Lämpötilojen seuranta, esimerkiksi käsin kirjaus kerran vuorokaudessa tai automaattinen seuranta. a.c. Elimien säilytysaika korkeintaan 5 vuorokautta. 11. Puhdistusohjelma a.a. Aina tarvittaessa ja työpäivän päätteeksi. a.b. Menetelmät, mekaaninen puhdistus, kemiallinen puhdistus, desinfiointi. a.c. Käytettävät puhdistusaineet, Eviran hyväksymiä, käyttöohjeet säilytetään. a.d. Puhtauden tarkkailu, tulos kirjataan ylös. 12. Vesihygienia a. Kuumaa ja kylmää juomaveden laatuvaatimukset täyttävää vettä (verkosto, omakaivo, kuljetus astioissa). b. Jos verkostovesi, laatuvaatimukset täyttyvät. c. Jos oma kaivo, laboratoriotutkimus esimerkiksi joka toinen vuosi. 13. Haittaeläinten torjunta a. Rakenteiden tiiviys, ovien kiinnipito, suojaverkot. b. Syötit, loukut, pyydykset. 14. Jätehuolto-ohjelma a. Miten teurastuksen sivutuotteet säilytetään (esimerkiksi merkityssä muoviastiassa) b. Mihin ja kuinka usein toimitetaan (esimerkiksi kaatopaikalle tai kuopataan aina teurastuspäivän jälkeen). 15. Lahtivajan kunnossapito esimerkiksi tilat ja laitteet tarkastetaan ja korjataan jahtikauden alussa. 16. Lihan luovutus a. Myyntiin tai luovutukseen vain terveiden eläimien lihaa. b. Hygieeninen kuljetus, lämpötila 6 ?C tai alle, jos kuljetus kestää alle kaksi tuntia ei koneellista jäähdytystä vaadita. c. Lihan mukana asiakirja; laji, lihan määrä, pyyntiaika ja -paikka, toimituspäivä ja lihan vastaanottaja. Asiakirjaan maininta että liha ei ole tarkastettua. d. Kirjanpito esimerkiksi säilyttämällä kopio toimitusasiakirjoista, säilytysaika yksi vuosi. Lisää tietoa tarkastamattoman riistan markkinoille saattamisesta: http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/valmistus+ja+myynti/ lihantarkastus/tarkastamaton+luonnonvarainen+riista/ Lisää tietoa riistaan liittyvien riskien hallinnasta ja lahtivajan omavalvonnasta: METSÄSTÄJÄN TERVEYSOPPI Sauli Laaksonen Wazama Media Oy, ISBN: 978-952-68016-0-5, 299 s. http://www.erakontti.fi/ Metsästäjä 4 l 2014 l 55
• Ari Kontiainen, Ville Hokkanen, Suomen riistakeskus u käyttöön Ota Oma riista -palvel Oma riista -palvelu aukeaa metsästäjille Oma riista on metsästäjän henkilökohtainen, ilmainen, paikkatietoa hyödyntävä palvelu, jonka avulla voit helposti pitää omaa saalispäiväkirjaa eli riistalokia, ja jättää kirjaamistasi saalistiedoista lakisääteiset saalisilmoitukset. Voit käyttää palvelua oma.riista.fi verkkosivulla ja Oma riista -mobiilisovelluksilla. Palvelua kehitetään jatkuvasti ja asiakaslähtöisesti. Jatkossa voit nähdä siitä mm. metsästyskorttisi voimassaolon. O lutarkoituksiin ja kestävän metsästyksen suunnitteluun. Raportteja julkaistaan rhy-, riistakeskuksen alue- ja koko Suomen tasolta. Raporteista eivät käy ilmi yksittäiset saaliit, niiden paikat tai saalista saaneet henkilöt. Saalistietoja voidaan luovuttaa riistantutkimukselle perustelluista syistä.Tällöinkään ei ilman erillistä lupaa luovuteta saaliskohtaisesti henkilötietoja. Kirjaamalla saaliita turvaat ja edistät kestävää metsästystä. Riistakeskuksen työntekijät eivät näe yksittäisiä saaliskirjauksiasi. Palvelun pääkäyttäjä voi kuitenkin esimerkiksi poliisiviranomaisen vaatimuksesta tarkastella yksittäisiä tietoja. Järjestelmä kirjaa riistatietojen katselun ja käyttäjä voi pyytää nämä tiedot nähtäväkseen. Virallisen saalisilmoituksen ma riista -palvelu tähtää riistahal- maathan, että kaikkien metsästäjänumero on jättäminen linnon yhden luukun tavoitteeseen. muuttunut kahdeksannumeroiseksi metsäs- Saaliin kirjaaminen Oma riista -palveluun ei vieSuomen riistakeskus kehittää palve- tyskaudesta 2014-2015 alkaen. lä ole lain edellyttämä virallinen saalisilmoitus. lua tiiviissä yhteistyössä Riista- ja kalatalouden Voit korvata paperisen saalispäiväkirjan Voit kuitenkin tehdä sellaisen kirjaamastasi tutkimuslaitoksen, Metsähallituksen ja mui- Oma riista -palvelulla. Parannat samalla osal- saaliista helposti. den riistahallinnon tahojen kanssa. tasi etenkin pienriistan saalistilastoinnin aluMikäli saaliiksi saamastasi eläimestä vaaditaan jätettäväksi saalisilmoitus,voit täydentää Oma riista -palvelun ensimmäiseen vaihee- eellista ja lajikohtaista tarkkuutta. Järjestelmään tallennetuista saaliskirja- verkkopalvelussa tarvittavat lisätiedot ja jätseen on toteutettu metsästäjälle helppokäyttöisiä toimintoja saalistietojen keräämiseen uksista luodaan raportteja riistasuunnitte- tää saalisilmoituksen Suomen riistakeskukjoko verkkopalvelulla tai älypuhelimella maastossa. Voit syöttää palveluun Saalistieto talteen kolmella klikkauksella. minkä tahansa kotimaisen riistaeläinsaaliisi. Oma riistaloki Oma riista -verkkopalvelun saalispäiväkirjaasi eli riistalokiisi tallentuvat joko verkkopalvelussa tai mobiililaitteella syöttämäsi tiedot: pyyntiaika, eläinlaji, sijaintitieto kartalla sekä mahdollisesti tallentamasi kuva ja lisätiedot. Voit kirjata saaliin ampujaksi myös toisen henkilön hänen metsästäjänumerollaan. Saalis näkyy tällöin hänen riistalokissaan.Huo- Oma riista -palvelun etusivu 56 l l Metsästäjä 4 2014
• Oma riista älypuhelinsovelluksen päänäkymä Oma riista -verkkopalvelun riistaloki, johon älypuhelimellakin kirjatut saaliit siirtyvät automaattisesti. Oma riista kehittyy asiakaslähtöisesti. selle. Antaessasi saalisilmoituksen luovutat hallinnolle oikeuden nähdä vain lainsäädännössä määritellyt tiedot kirjaamastasi saaliista. Esimerkiksi kirjoittamiasi lisätietoja tai tallentamiasi kuvia ei saalisilmoituksia käsittelevä henkilö näe. Tuemme alkavalla metsästyskaudella, 1.8.2014 lähtien, hallista, metsäkauriista, karhusta, sudesta, ilveksestä, ahmasta ja saukosta tehtäviä saalisilmoituksia ja laajennamme eläinlajilistaa tulevaisuudessa. Tämä palvelu korvaa aiemmin käytössä olleen saalis.riista. fi palvelun. Paperilla ilmoittaminen ei ole enää tarpeen. Tulevaisuudesta Oma riista -palvelun kehitys jatkuu asiakaslähtöisellä tavalla.Tavoitteemme on,että metsästäjä voi paitsi nähdä ja osin päivittää riistahallinnon hallussa olevia,itsestään ja suorituksistaan tallennettuja tietoja sekä kerätä ja tarkastella riistaan liittyviä saalis-, havainto- ja muita tapahtumatietoja, niin yksittäisenä metsästäjänä kuin myös osana pyynti- tai poikkeusluvan saanutta metsästysseuraa tai -seuruetta. Näemme myös, että palvelu luo uusia mahdollisuuksia esteettömään tiedon jakamiseen, niin yksilö-, seura- kuin riistahallinnon organisaatioiden tasolla. Oma riista -mobiilisovellus lll Oma riista -mobiilisovelluksella voit kirjata tiedot omasta saaliistasi helposti ja nopeasti maastossa. Vähimmillään kolmella klikkauksella. Sovellus poimii automaattisesti paikan ja ajan - valitset vain saaliseläinlajin. Voit liittää halutessasi myös kuvan ja kirjata lisätietoja. Sovellus siirtää tiedot automaattisesti Oma riista -verkkopalveluun, jossa voit selata saalistietoja ja jatkaa niiden täydentämistä. Voit kirjata saaliita sovelluksella myös ilman verkkoyhteyttä. Toteutamme ilmaiset Oma riista -mobiilisovellukset Android, iOS ja Windows Phone -laitteille, tässä järjestyksessä. Löydät sovellukset Google Play, Apple App Store ja Windows Phone Kauppa -sovelluskaupoista. Sovelluksen käyttäminen edellyttää Oma riista -palveluun rekisteröitymistä. Oma riista -tunnuksen hankkiminen - toimi näin! lll Oma riista -palveluun pitää rekisteröityä oma.riista.fi -verkkosivulla. Osana rekisteröitymistä sinut tunnistetaan julkishallinnon käytössä olevalla Vetuma-palvelulla, johon tarvitset joko pankkitunnukset tai mobiilivarmenteen. Henkilön luotettava tunnistaminen on sähköisen asioinnin kulmakivi. Lisäksi tarvitset sähköpostiosoitteen ja matkapuhelinnumeron. Sähköpostiosoitteesi toimii jatkossa palvelun käyttäjätunnuksena. Osana rekisteröitymistä määrittelet lisäksi itsellesi salasanan. Voit itse vaihtaa unohtuneen salasanan tilalle uuden. Osoitetietosi tulevat Oma riista -palveluun Väestötietojärjestelmästä. Yhteystietosi eivät näy muille metsästäjille. Jos sinulla on jokin riistahallinnon tehtävä, kuten petoyhdyshenkilö, yhteystiedoistasi näytetään julkisesti samat tiedot kuin aikaisemmin riistawebissä. Rekisteröitymisen jälkeen voit kirjautua palveluun, niin verkkosivuilla kuin mobiilisovelluksellakin. Voit käyttää Oma riista -tunnusta vähitellen myös muissa riistahallinnon palveluissa, kuten heinäkuussa avattavassa RKTL:n uudessa riistakolmiot.fi -palvelussa. Metsästäjä 4 l 2014 l 57
• OSA II avoitteet t n a n n a k in lä Oman hirvie Mikael Wikström Kannan sukupuolijakauma Tiheyden ja ikäjakauman ohella sukupuolijakaumalla on kannan ominaisuuksien kannalta suuri merkitys. Se saattaa muun muassa vaikuttaa syntyvien vasojen lukumäärään ja vasojen kokoon talven kynnyksellä. Sukupuolijakauma vaikuttaa myös eläinten keski-ikään. Tämä taas vuorostaan ohjaa paljonko lihaa, metsästyslaukaustilanteita ja sarvitrofeita, maanomistajat tai metsästysoikeuden vuokraajat voivat saada. V astasyntyneitten hirvieläinten joukossa urokset muodostavat tavallisesti enemmistön, noin 50 – 55 prosentin osuudella, kun sen sijaan aikuisten urosten kuolleisuus on aavistuksen verran suurempi kuin aikuisilla naarailla. Tästä seuraa,että luontaisen kannan sukupuolijakauma on tasapainossa, eli kannasta löytyy suurin piirtein yhtä monta aikuista naarasta kuin urostakin. Tämä on tilanne, johon muun muassa hirvet ja valkohäntäpeurat ovat evoluution myötä sopeutuneet. Lajien käyttäytyminen, esimerkiksi kiima-ajan yhteydessä,toimii siksi parhaiten kun sukupuolijakauma on tasapainossa. Tietty sukupuolijakauman vääristymä sallitaan ennen kuin erimuotoisia ongelmia syntyy. Kannassa voi siis olla pienehkö joko uros- tai naarasenemmistö, mutta jos sukupuolijakauman vääristymä kasvaa liian suureksi, kanta kärsii monella tavalla. Naaraat tarvitsevat monta täysikasvuista sonnia Hirvilehmien normaali kiima-aika on syyskuun lopun ja lokakuun alun välinen aika. Varsinaiselle hedelmöittymiselle lehmä on vastaanottavainen ainoastaan noin yhden vuorokauden ajan, mutta saattaa tarjota useallekin urokselle puuhaa monen vuorokauden aikana. On osoittautunut,että lehmä on hyvin tarkka saadakseen hyvän isän vasoilleen ja siksi se haluaa aktiivisesti valita täysikasvuisen, komean ja sopivan uroksen.Sonnit ovat sopivimmassa lisääntymisiässä 6½ – 10½ -vuotiaina. Hirvilehmä on kantavana noin 237 vuo58 l Metsästäjä 4 l 2014 rokautta ennen vasomista. Jollei lehmä ole löytänyt sopivaa sonnia varsinaisen kiiman aikana, kiima saattaa uusiutua noin kolme viikkoa myöhemmin. Jollei lehmä tälläkään kerralla onnistu sopivan sonnin löytämisessä, kiima saattaa vielä uusiutua noin kuusi viikkoa varsinaisen kiima-ajan jälkeen. Lehmä toivoo löytävänsä täysi-ikäisen ja komean uroksen, mutta jollei tämä onnistu,saattaa olla,että sen lopulta on pakko tyytyä nuoreen ja pieneen ”poikanulikkaan”. Jos täysikasvuisista sonneista on pulaa vinoutuneen sukupuolijakauman seurauksena, hirvien luonnollinen käyttäytyminen kiimaaikana ei siis toimi. Valkohäntäpeuran kiimakäyttäytyminen muistuttaa hirveä, mutta valkohäntien kiima ajoittuu lokakuun lopun ja marraskuun alun väliseen aikaan ja uusintakiimaan on valkohäntäpeuralla noin neljä viikkoa. Myöhäinen astuminen tietää myöhäistä synnyttämistä Jos hirvilehmä sopivien sonnien puutteen takia joutuu uusintakiimaan, seurauksena on synnyttäminen normaalia myöhempänä. Tiineysaika on sama riippumatta siitä, milloin astutus tapahtuu. Norjassa suoritettu tutkimus osoittaa, että kun kannassa on saman verran sonneja kuin lehmiä, vasat syntyvät suhteellisen lyhyen aikajakson aikana keväällä. Mikäli taas sukupuolijakauma on vinoutunut, vasat syntyvät pitkän, aina heinäkuuhun asti ylettyvän aikajakson aikana. Pienistä vasoista tulee pieniä aikuisia Oikeaan aikaan syntyneellä vasalla on yleensä noin viisi kuukautta aikaa syödä tarvittavan määrän ravintoa ennen kuin syksy ja siten metsästyskausi on ovella.Tällainen vasa on suurikokoinen ja sen teuraspaino on noin 80 kiloa. Myöhään syntyneellä vasalla on sen sijaan ollut ehkä vain puolet tästä ajasta kasvaakseen riittävästi ennen syksyn tuloa.Sen paino saattaakin siksi olla vain noin 30 – 50 kiloa. Tavallisesti 1½-vuotinen hirvi painaa noin kaksi kertaa enemmän kuin vasana vuosi sitten. Tämä merkitsee sitä, että 80 kiloa painava vasa, painaa noin 160 kiloa 1½ -vuotiaana hirvenä, kun taas 50 kilon vasa painaa noin 100 kiloa 1½-vuotiaana. Mikäli myöhään syntynyt vasa selviytyy hengissä ensimmäisen talvensa yli, se tulee aina olemaan pienempi kuin oikeana ajankohtana keväällä syntyneet samanikäiset hirvet. Koko ratkaisee tuottavuuden Hirvien keskuudessa koolla on merkitystä,niin sonneille kuin lehmillekin.Kaikissa ikäluokissa painavat lehmät ovat paljon tuottavampia kuin kevyet lehmät. Esimerkiksi hiehon on saavutettava tietty paino tullakseen sukukypsäksi. Hiehoista, jotka painavat ainakin 160 kiloa, noin 90 prosenttia ovuloi, kun taas vastaava luku on vain noin 40 prosenttia hiehoilla,jotka painavat 140 kiloa. Hieho, joka painaa 100 kiloa, saa odottaa ainakin vuoden ennen kuin se saavuttaa sukukypsyyden. Painava hirvilehmä saa usein kaksoisvasat, kun taas kevyempi hirvilehmä saa yleensä vain yhden vasan. Painavat lehmät saavat lisäksi suurempia vasoja kuin kevyemmät lehmät.
• Mitä tulee sonneihin, painavat sonnit saavat paritella useammin kuin kevyet sonnit.Lehmäthän valitsevat aktiivisesti suureet urokset pienten edelle. Miten kookas hirvi on vasana, tulee siis vaikuttamaan yksilön mahdollisuuksiin sen loppuelämän ajan. Jos suuri osa vasoista syntyy myöhään ja ne ovat pieniä syksyllä, merkitsee tämä koko kannalle huonontunutta tuottoa niin kauan kun nämä hirvet elävät. Ongelmat voivat siis tulla viiveellä. Ne saattavat kerääntyä pitkään, ja paha kierremäinen ilmiö voi syntyä. Metsästäjille tämä tietysti merkitsee myös vähemmän lihaa pakastimeen, jos kaadetut hirvet ovat pieniä. Vähemmän vasoja Jos lehmät eivät ovat hedelmöityneet varsinaisena kiima-aikana, vaan uusintakiiman yhteydessä, näyttää siltä, että ne saavat useammin yhden vasan kuin kaksoisvasoja. Syy huonontuneeseen tuottavuuteen oletetaan olevan se, että sonnien läsnäololla ja käyttäytymisellä on hormonaalinen vaikutus lehmiin. Ovulaation ajankohta ja kuinka monta munasolua silloin irtoaa, saattaa mahdollisesti vaihdella riippuen siitä kuinka monta sonnia kilpailee samasta lehmästä, sekä siitä kuinka vanhat sonnit ovat.Valitettavasti kaikkia näitä yksityiskohtia ei ole vielä tutkittu. Vähäinen vinoutuma saattaa antaa tiettyjä etujakin Vaikka vinoutunut sukupuolijakauma saattaa tuoda mukanaan useita kielteisiä seurauksia hirvieläinkannassa, tietty vinoutuma voi antaa myös toivottuja vaikutuksia. Jos halutaan maksimoida syntyvien vasojen lukumäärää mahdollisimman monen metsästyslaukaustilanteen luomiseksi, tämä on saavutettavissa pitämällä kannassa aavistuksen verran enemmän lehmiä kuin sonneja. Hirvikannan kansallinen hoitosuunnitelmaluonnos edellyttää, ettei hirvitalousaluekohtainen sukupuolijakauma ylitä 1,5 naarasta urosta kohden. Mikäli halutaan maksimoida metsästyslaukaustilanteiden lukumäärää, on siis mahdollista asettaa sukupuolijakauman tavoitteeksi 1,5 naarasta / uros. Saattaa kuitenkin olla järkevämpää luoda suuri laukaisutilannemäärä joko lisäämällä kannan tiheyttä aavistuksen verran tai nostamalla kannan keski-ikää (edellyttäen ettei tiheys jo ole lähellä alueen kantokykyä tai että keski-ikä ylitä optimikeski-ikää). Molemmat toimenpiteet lisäävät syntyneiden vasojen määrää samalla kun vältytään vääristyneen sukupuolijakauman haitoilta. Jos tärkeintä on monen isosarvisen uroksen kaataminen, voidaan sukupuolijakauman tavoitteeksi asettaa noin 0,7 naarasta urosta kohti. Tällöin kantaan tulee monta täysikasvuista sonnia, jotka antavat suuria sarvitrofeita. Hirvikannan hyvinvointia ajatellen oikea tavoite on sukupuolijakauma, jossa on suunnilleen yhtä monta naarasta kuin urosta. Onhan luonnonmukaisen kannan rakenne juuri tämän näköinen. Mikäli myös tiheys ja ikäjakauma ovat sopivat, kiimakäyttäytyminen tulee sujumaan hyvin. Vasojen lukumäärä naarasta kohden on suuri ja vasat ovat painavia. Herefordsonnit voivat suurten kivestensä ansiosta astua useita lehmiä. Hirvisonni tarvitsee pienten kivestensä takia huomattavasti pidemmän ”elpymistauon” ennen kuin seuraava astuminen voi tapahtua. Hirvet ovat sopeutuneet olosuhteisiin, joissa on suurin piirtein yhtä monta urosta kuin naarasta. Metsästäjät saavat siis kookkaita saaliseläimiä teurastettavaksi. ”Tehokas populaatiokoko” on suuri,mikä turvaa lajin säilymistä myös geneettiseltä näkökannalta.. Verotuksen suunnittelu Kannan sukupuolijakauma riippuu siitä,miten sonnien ja lehmien kuolleisuutta on ohjailtu aikaisempina vuosina. Jokainen vuosi, jolloin kaadetaan useampia aikuisia sonneja kuin mikä on metsästyksen jälkeen eloonjääneiden urosvasojen lukumäärä, kannan sukupuolijakauma muuttuu niin, että lehmien määrä suhteessa urosten määrään kasvaa. Jos sukupuolijakauma on vinoutunut lehmien ollessa enemmistönä ja tavoite on tasapainottaa kanta niin, että siinä on noin saman verran lehmiä kuin sonneja,kaadetaan muutaman vuoden ajan vähemmän aikuisia sonneja kuin on metsästyksen jälkeen eloonjääneiden urosvasojen lukumäärä.Jos sukupuolijakauma on pahastikin vääristynyt, saattaa kestää monta vuotta ennen kuin kannan sukupuolijakauma tasapainottuu. Kun tavoite sitten on saavutettu ja halutaan ylläpitää se, kaadetaan vuosittain yhtä monta aikuista urosta kuin on metsästyksen jälkeen eloonjääneiden urosvasojen lukumäärä. Jos urosvasojen osuus on esimerkiksi 52 % ja naarasvasojen osuus on 48 %, aikuisista hirvistä voidaan kaataa karkeasti ottaen noin 52 % sonneja ja 48 % lehmiä, edellyttäen että verotus on samansuuruinen kuin kannan vuotuinen nettokasvu. Kannan rakennetta määritettäessä lasketaan, montako urosta ja naarasta on oltava jäljellä metsästyskauden jälkeen, ja montako kaadetaan hirvitalousalueella. Määrä jaetaan hirvitalousalueen riistanhoitoyhdistysten välillä ja edelleen metsästysseuratasolla. Mikäli metsästysseurat ovat pieniä ja ehkä kaatavat vain yhden aikuisen hirven vuosittain, saattaa olla käytännöllistä suunnitella käyttäen noin kolmen vuoden keskiarvoa. Tämän voi toteuttaa esimerkiksi niin, että kahtena vuotena kaadetaan yksi lehmä ja yhtenä vuotena yksi sonni, ja niin edelleen. Useat tekijät vaikuttavat Kannan sukupuolijakauman, ikäjakauman ja tiheyden lisäksi on useita muita tekijöitä, jotka vaikuttavat esimerkiksi tuottavuuteen ja eläinten kokoon. Tavallista lämpimämmän ja kuivemman kesän jälkeen vasojen painot saattavat olla alhaisempia. Myös erilaiset loiset saattavat vaikuttaa terveydentilaan. Metsästäjän on vaikeaa vaikuttaa ilmastoon tai loisten esiintymiseen.Koska tutkimus on osoittanut selvän yhteyden sukupuolijakauman, vasojen koon ja lehmäkohtaisen tuottavuuden välillä, sukupuolijakauman säätely on se työkalu, jota metsästäjät voivat käyttää monen ongelman hoitamiseen. Metsästäjä 4 l 2014 l 59
• Sonnit Ikä Sukupuolijakauman ollessa tasapainossa kannassa on monta sopivanikäistä (6½ – 10½ v.) sonnia ja lehmää lisääntymistä ajatellen, ja luonnonmukainen kiimakäyttäytyminen toimii. Kannassa on 1,0 naarasta urosta kohti ja talvikantaan jätetty vasaosuus on 20 %. Tämä tietää sitä, että lehmien ja sonnien keski-ikä on noin 4,5 vuotta. 17,5 16,5 15,5 14,5 13,5 12,5 11,5 10,5 9,5 8,5 7,5 6,5 5,5 4,5 3,5 2,5 1,5 Vasa Eloonjääneet sonnit Eloonjääneet lehmät Kuolleet hirvet Lehmät Sonnit Jos sukupuolijakauma on vinoutunut, kannasta saattaa kokonaan puuttua lisääntymistä ajatellen sopivanikäiset sonnit, iältään 6½ - 10½ vuotta. Tämä vaikuttaa kielteisesti kiimakäyttäytymiseen. On tosin monta hyvätuottoista lehmää, mutta se ei auta jos kannasta puuttuu sopivia sonneja. Kuvan kannassa on 2,0 lehmää per sonni ja talvikantaan jätetty vasaosuus on 20 %. Lehmien keski-ikä on runsaat 6 vuotta, kun taas sonnien keski-ikä on alle 3 vuotta. Vasan elopaino talvella, kg 240 220 200 Urosvasat 180 160 140 Naarasvasat 120 11.5. 21.5. 31.5. 10.6. 20.6. 30.6. 10.7. Vasomispäivä Norjassa Vega-nimisellä saarella suoritettu tutkimus osoittaa, että myöhään syntyneiden vasojen paino on huomattavasti pienempi kuin normaalina ajankohtana syntyneiden paino. Toukokuussa syntynyt vasa painaa keskimäärin 40-50 % enemmän kuin heinäkuussa syntynyt vasa. (Lähde: Seather et al 2001) 60 l Metsästäjä 4 l 2014 1,00 Tuottavuus, vasoja / lehmiä vuonna n +1 Lehmät Tuottavuus, vasoja / aikuinen vuonna n +1 Eloonjääneet sonnit Eloonjääneet lehmät Kuolleet hirvet 0,95 0,90 0,85 0,80 0,75 0,70 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 Sukupuolijakauma, lehmiä / sonni vuonna n 0,55 0,50 0,45 0,40 0,35 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 Sukupuolijakauma, lehmiä / sonni vuonna n Esimerkki Sorkka 2020-alueelta Uudenmaan lounasosassa näyttää, miten vinoutunut sukupuolijakauma voi vaikuttaa tuottavuuteen. Lehmäkohtainen vasatuotto on suurimmillaan kun sonneja on paljon. Jos lähtökohtana on lehmäkohtainen tuotto, vasatuotto per aikuinen hirvi olisi suurimmillaan sukupuolijakauman ollessa 1,9 lehmiä per sonni. Tällä sukupuolijakaumalla saisi suurimman määrän metsästyslaukaustilanteita. Suurin määrä metsästyslaukaustilanteita ei kuitenkaan merkitse suurinta lihamäärää, koska hirvien painot laskevat sukupuolijakauman ollessa vinoutunut. Kaksoisvasallisten naaraiden osuus Ikä 17,5 16,5 15,5 14,5 13,5 12,5 11,5 10,5 9,5 8,5 7,5 6,5 5,5 4,5 3,5 2,5 1,5 Vasa 55% 50% 45% 40% 35% 0,9 1,1 1,3 1,5 1,7 1,9 2,1 Sukupuolijakauma, lehmiä / sonni Suomen rannikolla suoritettu tutkimus osoittaa, että pieni sonni-osuus johtaa pieneen kaksoisvasa-osuuteen. Kaksoisvasoja synnyttäneitä naaraita on noin 52 % kaikista vasoja synnyttäneistä naaraista, kun sukupuolijakauma on 1,0 naaras urosta kohti. Jos sukupuolijakauma muuttuu kahteen naaraaseen urosta kohti, kaksoisosuus laskee noin 40 prosenttiyksikköön. (Lähde: Nygrén 2009)
• Neena Kuukasjärvi Spinoneiden lisäksi Kerttu ja Jukka Ylilauri kasvattavat petit basset griffon vendeenejä, ärhäköitä ranskalaisia ajokoiria. ”Enkeleitä kotona, piruja metsällä”, valottaa Kerttu Ylilauri. toon villiintymään.Myymme niitä myös istutuksiin sekä koulutuslinnuiksi. Pääosa jää kuitenkin omaan käyttöön. Kauralyhteiden ja lintujen ohella Ylilaurin tila elää myös elämyksistä, joita luonto, metsä ja metsästys tuottavat. Elämyksiä jahtisafarilta Syksyinen aamu sarastaa Rantalakeudella. Sumu viipyilee pelloilla ja saarenlaidoissa, nouseva aurinko ja hiljalleen viriävä tuuli lupaavat täydellistä säätä metsästyskoirien kuninkuuslajille, kanakoirametsästykselle. Ylilaurin 1700-luvulta peräisin olevassa jahtipirtissä ollaan varhaisesta valmiina. -Olipa jahtisafareilla mukana kokeneita tai kokemattomampia, käymme aamun alkajaisiksi läpi jahtisäännöt ja tarkastamme osallistujien aseenkanto- ja metsästysluvat. Tämän jälkeen siirrymme läheiselle pellolle, jonne on hyvissä ajoin istutettu riistalintuja. Kun seurue on valmiina, kajahtaa jahtitorvi ja metsästys voi alkaa. Metsästysmaina toimii Lumijoen metsästysyhdistyksen Ylilaurien käyttöön luovuttama noin 150 hehtaarin peltoaukea. -Jahtiin voi osallistua aseellisena neljästä kuuteen henkilöä. Aseettomana mukana voi olla useampiakin henkilöitä.Omalla kanakoiralla metsästäminen on myös mahdollista,mutta jos sellaista ei ole, talon koepalkitut spinonet ovat aina valmiina käyttöön! Jahtipäivän mittaan vieraat ravitaan asiaankuuluvin nokipannukahvein ja välipaloin läheisellä laavulla. Ja kun päivä on pulkassa, on vanhan päärakennuksen pihapiirissä niin savusauna kuin paljukin lämpimänä – ja päärakennuksen komeassa pirtissä on tarjolla sekä syötävää että juotavaa lähialueen raaka-aineista. Monen toimen tehonainen Vieläkin moni mieltää metsästyksen ja metsästyskoiraharrastuksen miesten lajeiksi, joissa naisia ei juuri näy eikä kaivata. Näitä ennakkoluuloja ei koskaan ole kumartanut lumijokinen Kerttu Ylilauri, jolle metsästys on myös leipäpuu. -E n ole koskaan kokenut tuleeni yli kävellyksi tai ylenkatsotuksi miesten porukoissa tai miehisissä harrastuksissa. Väitän, että se on omasta asenteesta kiinni, puntaroi lumijokisen Ylilaurin tilan emäntä Kerttu Ylilauri. Tämä on helppo uskoa, kun katsoo ja kuuntelee suorasanaista,herkästi hymyilevää ja reipasotteista naista.Pitkä ura asiakaspalveluyrittäjänä ja toinen mokoma maaseutuyrittäjänä, sekä mielisairaanhoitajan koulutus ovat olleet hyvää treeniä ihmisten kanssa toimeen tulemiseen – niiden äijienkin. 62 l Metsästäjä 4 l 2014 Monen bisneksen taitaja Ylilaurin yli kaksisataa vuotta vanha sukutila sijaitsee Pohjois-Pohjanmaalla, Lumijoen kirkon kupeessa, aivan joen rannassa. Nykyinen isäntäpari Kerttu ja Jukka siirtyvät jatkamaan Ylilaurin tilan pitoa vuonna 1988. Leipomoyrityksen kylkeen kasvoivat parin vuoden päästä mansikkaviljelmät. Maa antaa päätoimeentulon edelleen. -Vuodesta -91 olemme viljelleet ja tuottaneet kauralyhteitä niin tukku- kuin suoramyyntiin. Myynti, markkinointi ja asiakastyö ovat aina olleet asioita, joihin olemme panostaneet. Ne täytyy tehdä hyvin – asiakkaan luottamuksen kun voi menettää vain kerran. Nykyinen isäntäpari on isäntäpolvien ketjussa ensimmäinen, jolla ei ole karjaa. Jollei puolivilliä siipikarjaa lasketa. Pihapiirin vanha kanala ja talli tarjoavat tänä päivänä turvallisen elämänaloituksen vuosittain noin tuhannelle fasaaninpoikaselle. -Neljän kuukauden ikäisinä fasaaninpoikaset ovat valmiita totutustarhan kautta luon- Koetoiminta on palvelua parhaimmillaan Pelkästään kahvinkeittelijä ei Ylilaurin emäntä ole vieraillekaan. Tila on jo pitkästi toistakymmentä vuotta toiminut myös kanakoirakokeiden järjestämispaikkana.
• Ylilaurin pihapiirissä on tunnelmaa vuosisatojen takaa. Päärakennuksen uhkeassa pirtissä ruokitaan niin koevieraat kuin jahtisafariasiakkaat. Paljun ja savusaunan lämmössä on hyvä kerrata jahtipäivän elämyksiä. -Vuosien mittaan olen seurannut varmasti satoja koesuorituksia. Se on antanut mahdollisuuden tutustua aitiopaikalta seisojien koetoimintaan,ja arvostamaan niitä asioita mitkä ovat kunnon kanakoirametsästyksessä tärkeitä, kertoo paitsi KAER- myös DRAJ- koetoimitsijan oikeudet omaava Kerttu Ylilauri. Isäntäväen tinkimättömästä asenteesta ja työn laadusta kertoo sekin, että kokeisiin saavutaan pitkänkin matkan takaa – ja vuodesta toiseen aina yhtä suurella innolla. Ei ole ollenkaan harvinaista,että syksyn kokeiden osallistujalistat ovat jo maaliskuulla täynnä. -Pidän erityisesti siitä, että kokeissa ollaan kaikki tasavertaisia. Ei ole herroja eikä narreja, vaan kaikki lähtevät samalta viivalta. Merkitystä on vain koiralla ja sen kanssa tehtävällä työllä. Koirat aina ensin Vaikka muita aiheita sivutaankin, kääntyy juttu aina vain uudestaan koiriin. Kerttu Ylilauri on asialleen sydämestään omistautuneen koiraihmisen perikuva. -Olen saanut ilon olla tukena ja seuraamassa uusien, nuorten kasvattajien alkavaa kasvatustyötä, ja myös osaltani jakamassa sitä hiljaista tietoa, jota oppii vain kokemuksen kautta. Vastaa- vasti olen saanut itse uutta viimekäden tietoa nuoremmiltani, äitihahmoksikin tunnustautuva konkari pohtii. Kahdenkymmenen vuoden kasvatusurallaan Kerttu Ylilauri on Fragola-korineen kannuksensa ansainnut. Miltei kaikki Suomen kanakoirien erikoiskokeissa palkitut spinonet ovat Ylilaurin kasvatteja.Laatua omiin linjoihin on aikaa ja kustannuksia säästämättä haettu ulkomailta. Tämän päivän menestyksen takana on vuosia pitkäjänteistä työtä, ahkeraan yrittämistä – mutta myös erehdyksiä. -Niistä oppii. Koiramaailmassakin ajetaan monesti lyhytnä- köisesti omaa etua ja unohdetaan rodun etu. Aina löytyy myös niitä, joita toisen onnistuminen harmittaa. Toisaalta yhteistyö on helppoa, kun kaikkien päämääränä on rodun eteenpäinvienti. Vaikka kasvattajan tuki on Fragola-koirien omistajilla käytössään 24/7, ei kenellekään koiria ryhdytä valmiiksi kouluttamaan. -Se on jokaisen oma tehtävä. Spinone on yhden ihmisen koira, ja sellaisiksi ne meiltä maailmalle lähtevät. Yhtään pentuetta ei laiteta edes alulle, ennen kuin tiedossa on hyvät metsästystä harrastavat kodit, jotka ovat valmiita sitoutumaan koiraan koko sen eliniäksi. Todellisesta omistautumisesta kielii myös kasvattajan oma toiminta. Kerttu Ylilauri viettää pentujen ensimmäiset elinviikot pentuhuoneessa – näin turva ja hoiva ovat jatkuvasti saatavilla niin emolla kuin pennuillakin. Ja ennen kaikkea: kasvattaja saa alusta asti erittäin hyvän tuntuman pentueen yksilöihin, tuleviin metsästyskoiriin. Nahkasaapas, vuorittomia tai teddyvuorilla, vettä hylkivä nahka, öljynkestopohjalla Hinta 65€ koot 37-48, sama saapas myös 1/2 pitkällä varrella, saappaita myös kumiterällä. Korkealaatuinen. vahvarakenteinen, Boots, tylppäkärkinen, musta. Hinta koot 37-46 74€ Maihari, vettä hylkivä nahka, öljynkestopohjalla, varren suussa lumilukko, kiinteä iltti, sisäreunassa vetoketju. Hinta 69€ koot 37-48 Saapas, "custom" tyylinen, vahva vettähylkivä nahka, pitävä pohja, kestävällä tekstiilivuorilla. Hinta koot 36-48 69€ Nahkasaapas, kosteutta kestävä nahka, teddykarva vuori, varrensuussa nauhakiristys, pitävä pohja Hinta koot 38-48 74€ Monesta osasesta koostuva toimeentulo sitouttaa Ylilaurin tilan isäntäparin tiiviisti kotipiiriin ympäri vuoden. ”Ei me olla oikein lomaihmisiä. Pitkäksi kävisi aika hiekkarannoilla loikoillessa. Tien päälle lähdetään lähinnä koirien kanssa; kokeisiin, näyttelyihin, ja koiriin liittyviin tapaamisiin. Onneksi perheestä löytyy tarpeen vaatiessa innokkaita ja taitavia kotimiehiä”, kiittelee neljän lapsenlapsen mummu. Metsästäjä 4 l 2014 l 63
• Ja lisää on tulossa! Ainakin lupia, sillä loput Metsähallituksen pienriistalupien kiintiöistä tulevat myyntiin elokuussa. Useimmille alueille lupia voi ostaa jo nyt, sillä kesäkuussa myyntiin tulleita lupia on jäljellä. Kysy palvelunumerosta tai tarkista verkkokaupasta! Kanalintulupien syysmyynnin aloituspäivät Kanalintuluvat kännykällä tulevat myyntiin 1.9.2014 Ma25.8. Etelä-, Länsi- ja Itä-Suomi Ti 26.8. Salla, Savukoski, Pelkosenniemi, Sodankylä, Kemijärvi Ke 27.8. Pohjanmaa ja Kainuu To 28.8. Keminmaa, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Rovaniemi, Ranua, Simo, Tervola, Ylitornio, Posio Pe 29.8. Enontekiö, Inari, Utsjoki (riekkoluvat) sekä Inarin neljän alueen kanalintuluvat 0600 55 1601 – 1 vrk:n lupa 0600 55 1602 – 2 vrk:n lupa 0600 55 1603 – 3 vrk:n lupa 0600 55 1600 – 1 vrk, Ylä-Lapin riekkolupa Myös nuorisoluvan (sisältää kanalinnut) saa kännykällä: 0600 55 1615 Vesilintu- ja jänisluvat Metsästyslupia voi alkaa hankkia mainittuna päivänä kello 8. Puhelinpalvelu: 020 69 2424 Nettikauppa: www.eraluvat.fi Pienriistaluvat, jotka eivät sisällä kanalintuja, sekä osakausiluvat ja pienpetoluvat ovat olleet myynnissä 16.6. alkaen. Lupien myynti
• Keskeinen metsotieto julkaistiin kirjana Ilkka Ala-Ajos Metso, havumetsien lintu -kirjassa keskeinen tieto kanalintujemme kuninkaasta on kerätty yksiin kansiin. Odotettu tieto- ja kuvateos painottuu metson elinympäristön hoitoon. Tekijät toivovat, että kirja innostaa metsätalouden toimijoita ajattelemaan myös metson ja muun eläimistön viihtyvyyttä talousmetsissä. Vastajulkaistun trofeekirjan sisältö johdattaa lukijan trofeiden mittauksen historiaan. Kirjassa korostetaan metsästystrofeiden mittauksen ja tulosten merkitystä myös osana nykyaikaista riistaeläinkantojen hoitoa, joka ohjaa samalla riistavarojen kestävään käyttöön, luonnon tallentamiseen ja sen monimuotoisuuden säilyttämiseen. lll Kirja esittelee metsä- ja riista-alan asiantuntijoiden kertomana Suomen metsien ja metsokannan kehitystä pitkällä aikavälillä, edellytyksiä lajin sopeutumiselle talousmetsiin ja metson tulevaisuuden näkymiä. Metsästyskulttuurin muutosta ravinnon hankinnasta eettiseksi harrastukseksi pohditaan syvällisesti. Kirjan julkaisijana ovat Suomen riistakeskus ja Keski-Suomen Metsoparlamentti. Metsolla on pysyvät soidinpaikat, joten niiden säilyminen on lajille tärkeää. Metsometsien hoidon periaatteita käsitellään sekä maisematasolla että soidinkeskeisesti, ja jalkaudutaan metsurin kanssa taimikoille ja ensiharvennuksille. Teoksessa on kuvia yli kahdeltakymmeneltä kuvaajalta, joista tunnetuimpia ovat metsokuvaajinakin mainetta niittäneet Hannu Huttu ja Jorma Luhta. Suurin osa kuvista on aiemmin julkaisemattomia. Kirja soveltuu kaikille metsosta ja sen elinympäristöistä kiinnostuneille, mutta aivan erityisesti metsäammattilaisille, metsänomistajille ja metsästäjille. Kirjan toivotaankin innostavan metsätalouden toimi- METSO METSO havumetsien lintu Trofeetietoutta monipuolisesti lll Trofee arvostelu -kirjan sisällössä keskitytään suomalaisten metsästäjien kannalta keskeisiin saaliseläimiin, kuitenkin samalla huomattavaan osaan kaikkiaan yli kolmestasadasta CIC:n vahvistamasta trofeelajista. Korostetusti esille tulevat yleisemmät eurooppalaiset riistalajit, afrikkalaisia, aasialaisia tai Pohjois-Amerikan riistalajeja unohtamatta. Kirja ohjaa metsästäjiä ymmärtämään paremmin sen, että trofeeaineistojen avulla seurataan luonnonvaraisten riistakantojen tilaa. Trofeiden lajikohtaiset, tilastolliset mitta- ja muotomuutokset antavat vihjeitä kannan perimästä tai ympäristössä tapahtuvasta kehityksestä, vaelluksista sekä metsästyksen kohdentamisen vaikutuksista. Trofeemittaukset ovat CIC:n ohjaamaa, kuitenkin pitkälle omatoimisuuteen ja vapaaehtoisuuteen perustuvaa riistan perustutkimusta. Kirja on ensisijaisesti tarkoitettu erityisesti riista-alalla työskenteleville tai riista-alan ammatteihin suuntautuville opiskelijoille, mutta myös lukuisille metsästäjille. Kirjan tarkoitus on toimia riistaluonnonvarojen kestävän käytön ohjaajana ja avartaa siten myös muiden luonto -intressiryhmien tietämystä metsästyskulttuurista. havumetsien lintu Teos moneen käyttöön joita ajattelemaan myös metson ja muun eläimistön viihtyvyyttä talousmetsissä. Metso havumetsien lintu –kirja julkistettiin kesäkuussa kansainvälisillä Erämessuilla Riihimäellä. Kirja on tilattavissa Suomen riistakeskuksen verkkokaupasta http://kauppa.riista.fi/ sekä puhelimella 029 431 2111. hintaan 38 e + toimituskulut. Lisätietoa saa osoitteessa www.metsoparlamentti.fi Trofeiden viralliseen mittaukseen näyttelyjen yhteydessä liittyy lähes aina mitalein kannustaminen. Kirjassa korostetaan kuitenkin sitä, että trofeemitali on ensisijaisesti tunnustus valikoivan metsästyksen tuloksesta, kuten myös osoitus kestävän verotuksen mukaisesti kaadetun riistayksilön elinkierron päättymisestä. Trofeekulttuurilla on maailmalla pitkä perinne. Hyvin kestävöidyt trofeet ovat arvokas luontotallenne ja ne saattavat säilyä jopa vuosisatoja. Täten trofeiden arvo ei kohdennu ainoastaan niiden kaatajille, vaan myös myöhemmille metsästäjä- ja tutkijasukupolville. Kirja palvelee myös trofeiden esimittauksia, joita tehdään maassamme eri yhteyksissä. Riistanhoitoyhdistys- ja metsästysseuratason trofeekatselmuksissa voidaan kirjan opastamana esimitata esimerkiksi alueen uroshirvien ja peurapukkien sarvia ja suorittaa samalla ikärakenneanalyysit. Trofeekatselmukset antavat paikallisille metsästäjille kuvan verotuksen kohdentumisesta eri ikäluokkiin ja trofeiden laadusta, ohjaten siten osaltaan kannanhoidollista suunnittelua. Suomessa on mitattu viimeisen kolmen vuosikymmenen aikana noin neljätuhatta tilastoitua trofeeta, joista yli kaksituhatta on hirvitrofeita. Muun muassa hirvieläinkantojen hoitosuunnitelmat kehittyvät ja valikoivan metsästyksen ymmärtämisen sekä osaamisen tarve lisääntyy tulevaisuudessa. Kirjan tietoaines tukee myös tätä kehitystä. Vastaavaa kirjallisuutta ei toistaiseksi ole julkaistu suomenkielisenä. Trofee arvostelu -kirja on tilattavissa Suomen riistakeskuksen verkkokaupasta http://kauppa.riista.fi/ sekä puhelimella 029 431 2111 hintaan 40 e + toimituskulut. Lisätietoa saa osoitteessa www.metsoparlamentti.fi Metsästäjä 4 l 2014 l 65
• Tanja Kopsa Eräleirillä kasvetaan metsästäjinä Pohjois-Pohjanmaalla Haapajärvellä nuoria ohjataan vastuulliseen ja eettisesti hyväksyttävään metsästykseen valtakunnallisella eräleirillä. Monipuolinen leiriohjelma rakennetaan vuosien kokemuksella. E räleiriläiset Ulrika Jääskeläinen,Sanni Leppänen, Aleksi Korpela, Leevi Jääskeläinen, Leonard Jääskeläinen ja Otto Leppänen hyppäävät veneestä maihin. He ovat käyneet vetouistelemassa ja napanneet saalista, jonka he opettelevat myös fileeraamaan. Pikkuserkukset Jääskeläiset Yli-Iistä ja Leppäset Rantasalmelta tempaisevat kainaloonsa Oulaisista kotoisin olevan Aleksi Korpelan ja sitten poseerataan pollevasti kalasaaliin kanssa. - Ollaanhan me kavereita,ollaan! Meistä tuli justiin tuolla veneessä kavereita. Nyt me mennään rakentamaan minkin loukkuja! Olemme 10. valtakunnallisella 11 -16 -vuotiaiden nuorten eräleirillä Haapajärvellä PohjoisPohjanmaalla. Leirille on saapunut 42 nuorta, joista osalla on huoltajia mukana.Kauniissa jokimaisemassa sijaitseva Siiponkosken kyläyhdistyksen omistama entinen kyläkoulu,sen pi- hapiiri ja lähiluonto metsineen ja vesistöineen tarjoavat erinomaiset puitteet eräleirille. Leirin järjestävät paikallisin voimin toimivalla yhteistyöllä Haapajärven-Reisjärven Riistanhoitoyhdistys, Haapajärven Ampumaseura, Haapajärven Kennelseura, Haapajärven kaupungin nuorisopalvelut, Siiponkosken kyläyhdistys ja muutamat yksityiset henkilöt, jotka haluavat kantaa kortensa kekoon monipuolisen leiriohjelman takaamiseksi. - Hoidamme leirin suureksi osaksi vuosien kokemuksen tuomalla rutiinilla.Kukin järjestäjätaho tietää tehtävänsä kun saa leiriohjelman käsiinsä. Osa järjestäjistä on ollut mukana alusta saakka. Kerromme mielellämme kokemuksistamme ja annamme neuvoja jos joku taho haluaa järjestää vastaavan leirin, lupaa Riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Risto Hanhineva. Ohjausta vastuulliseen metsästykseen Haapajärviset Heta Järvenpää ja Iida Korkeakoski rakentavat kalajokisen Mika Hihnalan kanssa minkin loukkua. Yhteistyö sujuu sutjakasti Hetan lukiessa ohjetta, Mika pitäessä lautoja ja Iidan vasaroidessa loukkua kokoon. Hetki sitten he tutustuivat petoyhdyshenkilö Olli Leppäsen johdolla erilaisiin pienpetojen loukkuihin maastossa ja oppivat, että pienpetoja kuten minkkejä,näätiä,kärppiä ja supikoi- Leevi Jääskeläinen ampui jousella ja paljastui vanhaksi tekijäksi. 66 l Metsästäjä 4 l 2014 ria pyydetään riistanhoidollisista syistä.Hyvin hoidetulla pienpetopyynnillä voidaan parantaa vesilintujen,metsäkanalintujen ja monien rauhoitettujenkin lintujen pesimätulosta. - Painotin leiriläisille, että noudatamme suomalaisen metsästyslainsäädännön ja metsästyksen perustana olevaa kestävän käytön periaatetta, eli säätelemme metsästystä huomioimalla riistaeläinkantojen suuruuden ja kehityksen. Hyödynnämme riistaa sen verran mihin on varaa ja hoidamme sitä huolehtimalla elinympäristöstä.Siihen kuuluu muun muassa riistaa verottavien pienpetojen pyytäminen. Petoyhdyshenkilö Leppäsen mukaan nuoria ohjataan leirillä vastuulliseen ja eettisesti hyväksyttävään metsästykseen. Hän kehui nuorten olevan innokkaita ja motivoituneita oppimaan metsästykseen liittyviä asioita. Monipuolinen leiriohjelma takaa mielenkiinnon 14-vuotias Mika Hihnala kulkee metsällä yhdessä papan ja sisarustensa kanssa. Pappa Reijo Kurki myhäilee iloisena tuotuaan kolme lapsenlastaan leirille. Mummukin on otettu mukaan. Neljän päivän leiri käy isovanhempien ja lapsenlasten yhteisestä lomasta, jolla on hyvin suunniteltu ohjelma. Eräleirin kattavaan ohjelmaan kuuluu perinteisesti muun muassa metsästyslainsäädännön, maastossa liikkumisen, lajintunte- Heta Järvenpää, Iida Korkeakoski ja Mika Hihnala rakentavat minkin loukkua ja tutustuvat toisiinsa.
• PAREMPIEN METSÄSTYSVARUSTEIDEN MAAHANTUOJA TILAA Nordhunterin uutiskirje JA VOITA kauden uutuuspillit! Nordic Grouse HYBRIDICAMO 76 sivua laatutuotteita! www.nordhunter.com Tulossa syksyllä! • Zink Greylag Goose Call -merihanhipilli • Yksikielinen Flextone Supernatural -sorsapilli • Kaksikielinen Buck Gardner Mallard Magic -sorsapilli Liikkuvan metsästäjän MYYNTI: ase- ja eräliikkeet nordhunter_metsastaja_no_4_puolis_062014.indd 1 muksen ja hyvien metsästäjän tapojen opiskelua. Leirillä tutustutaan ampuma-aseisiin ja niiden käyttöön metsästyksessä,metsästyskoiriin, haavoittuneen riistan hakuun ja saaliin käsittelyyn. Suurin osa leiriläisistä tenttii leirin lopuksi metsästäjätutkintokokeen, jonka hyväksytysti suoritettuaan he saavat metsästyskortin. Metsästäjältä vaaditaan lajintuntemusta ja tietämystä muun muassa lainsäädännöstä ja riistan käsittelystä. Aseenkantolupa ei heltiä ennen kuin 18-vuotiaana, mutta alaikäiset 15 vuotta täyttäneet voivat saada rinnakkaisluvan huoltajansa aseeseen. Alle 15-vuotiaat voivat metsästää ampumaaseella vain aikuisen valvonnassa. Janakkalasta leirille saapunut Justus Jaakonsaari on isänsä Osmon mukaan hyvin innokas metsämies, joka kulkee metsällä paitsi isänsä myös tuttavien kanssa. Jaakonsaaret ovat ajaneet 400 kilometriä Haapajärven leirille, mutta viis siitä kun on näin mielenkiintoiselle leirille päästy. - Ilmoittauduimme leirille heti kun näimme Metsästäjä-lehden ilmoituksen, koska eräleirit ovat harvassa ja näille on tulijoita. -puku LUE LISÄÄ: www.nordhunter.com 19.6.2014 tavat Ulla, Eija ja Risto Murisoja, ja aikoinaan paraolympialaisissa hopeamitalin ilmakiväärillä voittanut Erkki Pekkala. Jousiammuntapisteellä Leevi Jääskeläinen yllätti taidonnäytteellään lajia esittelemässä olleen Jarmo Heinosen ja Pasi Laineen,joille selvisi, että nuoren miehen harjoitelleen lajia kotosalla. Heinonen ja Laine kertoivat metsästävänsä jousilla pienriistaa kuten lintuja. Erilaisia aseita esitellyt Matti Mielityinen muistutti nuorille, että ilmakivääri ei ole metsästysase vaan harjoitteluun tarkoitettu väline. Ampumaradalla tutustutaan erilaisiin aseisiin Ampumaradalla leiriläiset harjoittelivat jousipyssyllä, haulikolla, ilmakiväärillä ja kasa-ammuntavälineillä ampumista. Opettamassa olivat muun muassa kasa-ammunnan Euroopan kärkeä edus- Hae uusi METSÄSTÄJÄN VARUSTEET -kuvasto kauppiaaltasi! Eräleiriläiset Ulrika, Sanni, Aleksi, Leevi, Leonard ja Otto kokeilivat vetouistelua ja saaliin ihastelun jälkeen he rakensivat pienpedoille loukkuja. Tytöt ovat löytäneet eräleirille Leirillä toista kertaa ohjaajana toiminut nuorisotyöntekijäharjoittelija Roosa Leskelä iloitsi tyttöjen löytäneen eräleirille. Paikalla oli yhteensä seitsemän tyttöä. Sanni Leppänen, Ulrika Jääskeläinen,Mimosa Karjalainen, Henna Hihnala ja Ida Palviainen kertoivat sopeutuneensa hyvin poikavaltaiseen joukkoon ja oppineensa rutkasti uusia asioita metsästyksestä. Monen leiriläisen tavoitteena oli suorittaa leirin päätteeksi metsästyskortti. Tuli kortti napattua tai ei, niin ainakin eräleiriläiset lähtivät kotimatkalle monta monituista kokemusta rikkaampana ja eräelämään ja metsästykseen liittyviä asioita omaksuneina.Leirillä iloittiin samanhenkisestä seurasta ja solmittiin uusia kaverisuhteita. Metsästäjä 4 l 2014 l 67 14.56
• Ulla Miettunen Mahtavan maukasta Riistaruokaillan isäntänä on Jukka Laine eli Laippo, kutsuvieraina puolestaan Juha Pokka, Mikko Isoherranen sekä lapset Alli, Into, Hilla, Emma ja Anton. Näitä miehiä yhdistää kiinnostus ruokaan - Juha vetää Turun Pursiseuran ravintolaa, Mikko on keittiömestarina Turun kauppahallin Herkkunuotassa ja Jukka puolestaan harrastaa ruoanlaittoa vapaa-aikanaan. Kaikki kolme ovat myös intohimoisia sienestäjiä. 68 l Metsästäjä 4 l 2014 K esäistä illanviettoa varten valmistetaan tällä kerralla kolmea erilaista riistaruokaa. Kaveriporukalla kokeillaan usein erilaisia reseptejä ja koska tutulta yläneläiseltä metsästäjältä saatiin vakuumipakattua peuran jauhelihaa päätettiin tehdä riistaruokia. Fasaanin ostaminen osoittautui hieman haastavaksi,mutta viimein sitä löydettiin poronlihan erikoisliike Heinoset Oy :stä Turun kauppahallista. Aluksi tehdään Juhan Shepherd´s pie eli riistaversio perinteisestä brittipiiraasta. Lapset pyörivät mukana keittiössä ja saavat omat tehtävänsä – Minusta on tärkeää opettaa lapsille miten ruokaa tehdään ja haluan myös,että he ainakin maistaisivat kaikenlaista. Kaikesta ei tarvitse tykätä, mutta maistaa pitää, Jukka kertoo. Juha ja Mikko nyökyttelevät olevansa samaa mieltä. Paistettu jauheliha maustetaan ja pannuun lisätään sipulit, tomaatit, pavut ja tomaattimurska ja sen jälkeen liha saa hautua rauhassa. Seuraavaksi tehdään wallenbergareita. Mikko on jauhanut fasaanin rintapalat yleiskoneessa ja tehnyt taikinan jo kotona. Nyt siitä tehdään pihvejä. – Wallenbergerien taikinan pitää olla kuohkeaa ja ilmavaa, muuten pihvit eivät onnistu. Paras lopputulos syntyy, kun jauhelihan käyttää pakastimen kautta.Ja kermankin pitää olla kylmää, Mikko kertoo. Pihvit paistetaan runsaassa voissa pannulla ja laitetaan sen jälkeen uuniin valmistumaan. Lapset ottavat vastuulleen keitettyjen härkäpapujen kuorimisen ja hampurilaiskas-
• Mikko leikkaa pihvejä niin että niistä riittää kaikille. Veitsi on lahja Laipon patologikavereilta. Vasemmalta Juha, Mikko, Hilla ja Alli. le kattamaan pöydän.Kohta koko porukka pääsee sateisesta kesäillasta sisälle lämpimään. Ruokajuomana on laadukas amerikkalainen punaviini, lapsilla vesi. – Aivan mahtavaa ruokaa. Ja hyvänen aika, kaikkien näiden vuosien jankuttamisen jälkeen huomaa, että lapseni tosiaan osaavat käyttää veistä ja haarukkaa, Laippo nauraa. Fasaaniwallenbergare, kevyesti savustettua palsternakkapyreetä, härkäpapuja ja sokeroituja puolukoita muotilla tai nuolijalla pyöreitä pihvejä ja paneroi ne korppujauhoissa. Paista kunnes pihvien sisälämpö on 60 astetta. (resepti kuudelle) Kevyesti savustettu palsternakkapyree (melkein yhtä hyvää ilman savustusta) 0,5 kg palsternakkaa 0,5 l maitoa 0,5 l kermaa 100 g voita Suolaa ja pippuria Wallenbergin pihvit fasaanijauhelihasta paistetaan pannulla. 1 kg fasaanin jauhelihaa (käytä yleiskonetta) 35 g suolaa 5 g valkopippuria 3 g cayennepippuria 2 kananmunan keltuaista 1 kananmuna 1,3 l kermaa riistaa tikkeen tekemisen. Kuoriminen sujuu sulassa sovussa ja Hilla viimeistelee pavut paistamalla ne voissa. Juuri raastettu, voimakas piparjuuri itkettää Allia ja muut lapset viimeistelevät kastikkeen. Peurapurilaisiin käytetään yksinkertaista reseptiä.Laipolle aiheuttaa hieman päänvaivaa se,miten pekonisiivut kääritään pihvien ympärille, mutta Juhan ystävällisellä opastuksella sekin onnistuu. – Ja se grilli saa sitten kuumua rauhassa. Suomalaisten perisynti grillaamisessa on hirveä kiire,ruoan pitäisi olla samantien valmista, Juha huikkaa ulos lähtevälle Laipolle. Laippo ottaa vinkistä vaarin,sytyttää grillin ulkona ja hakee sisältä odotusjuomiksi oluet. Ulkona viihdytään ja jutellaan rauhassa sillä aikaa kun grilli kuumenee.Lapset menevät sisäl- Sekoita jäähtynyt jauheliha ja suola. Annoksesta tulee n. 20 pihviä, mutta taikinaa on vaikea tehdä vähemmän. Ylijääneet pihvit voi hyvin pakastaa. Sekoita taikinaan mausteet ja kananmunat, vatkaa tasaiseksi massaksi. Vähennä yleiskoneen nopeutta ja kaada taikinaan kermaa vähän kerrallaan ohuena nauhan. Taikinan pitää olla erittäin hienorakeista ja pehmeää. Ota taikinasta Savusta palsternakat kevyesti, mieluiten leppäpurussa. Keitä pehmeäksi kermamaitoseoksessa ja soseuta. Lisää huoneenlämpöinen voi ja vatkaa tasaiseksi. Mausta suolalla ja pippurilla. (Mahdollisesti ylijäänyt kermamaito sopii hyvin keiton pohjaksi). Sokeroituja puolukoita 100 g puolukoita 80 g sokeria Sekoita ja pidä huoneenlämmössä 4 tuntia. Härkäpapuja 100 g härkäpapuja 1 rkl voita Suolaa, sokeria ja pippuria Keitä härkäpavut, kuori ne ja paista voissa. Mausta suolalla, sokerilla ja pippurilla. Ruskista yksi ruokalusikallinen voita ja kaada se pihvin päälle juuri ennen tarjoilua. Koristele silputulla lehtipersiljalla. Paistettua peuran jauhelihaa, tomaatteja ja papuja Metsästäjä 4 l 2014 l 69
• Shepherd´s pie peuranlihasta 400-500 g peuran jauhelihaa 2 sipulia 2 porkkanaa 1 valkosipulin kynsi 3 tomaattia 1 purkki tomaaattimurskaa (400 g) 1 purkki kidneypapuja (240 g) 100 g tuoreita, vihreitä papuja 11-12 jauhoista perunaa 100 g voita 3 kananmunaa 150 g juustoraastetta timjamia suolaa ja pippuria Piparjuurimajoneesi 1 dl majoneesia 2 rkl vastaraastettua piparjuurta 2 rkl chilikastiketta 2 rkl amerikkalaista kurkkusalaattia suolaa ja mustapippuria Paista jauheliha pannulla ja lisää hienoksi hakatutu sipulit ja hienonnettu valkosipulin kynsi. Mausta suolalla, pippurilla ja timjamilla. Lisää paloitellut porkkanat, tomaatit ja molemmat pavut. Lisää tomaattimurska ja anna hautua. Lämmitä uuni 200 º asteeseen. Keitä perunat, survo ne ja lisää voi. Lisää perunoihin kolme kananmunaa ja juustoraaste ja laita se pursotinpussiin. Laita jauhelihaseos pannulta uuninkestävään astiaan ja pursota perunajuustosose päälle. Laita vuoka uuniin ja anna paistua ainakin 45 minuuttia. Valmis Shepherd´s pie. Laippo grillaa purilaisia uudella Weberin hiiligrillillään Peuranlihapurilaiset 800 g peuran jauhelihaa 1 rkl sinappia (Dijon) 8 siivua pekonia voita paistamiseen suolaa ja mustapippuria Sekoita peuran jauheliha, sinappi, suola ja mustapippuri. Muotoile neljäksi hampurilaiseksi ja kääri jokainen pihvi kahteen pekonisiivuun. Paista tai grillaa purilaiset kunnes ne ovat molemmilta puolilta kauniin värisiä, noin neljä minuuttia/puoli. Tarjoile purilaiset grillattujen tai paistettujen leipäviipaleiden välissä. Lisäkkeeksi juustoa, tomaatinsiivuja, salaattia, sipulia, avokadoa ja suolakurkkua ja ranskalaisia. 70 l Metsästäjä 4 l 2014 Alli tekee kastiketta peurapurilaisille
• Sakari Lähteenmäki ja Jouko Moisa Riina ja Repe tekevät Keken kanssa riistakolmiolaskennan kiertämällä kolmion muotoisen reitin (12 km) kaksi kertaa vuodessa. Matkalla tehdään havaintoja riistaeläimistä ja niiden jättämistä jäljistä. Vuosittaisten riistakolmiolaskentojen avulla selvitetään riistaeläinkantojen määrän vaihtelua. Tehtävässä tarvitaan pelinappula, noppa, kynä ja paperia sekä kaksi nopanheittäjää ja kirjuri. (Tehtävän voi tehdä myös yksin tai kahdestaan.) Maanmittauslaitos l Riistakolmiossa edetään yksi askel kerrallaan. Joka askeleella heitetään noppaa kaksi kertaa. l Aseta pelinappula lähtöpaikkaan. l Heitä noppaa. Katso sivun reunasta, mitä eläintä nopan silmäluku tarkoittaa. l Heitä noppaa uudelleen. Nopan silmäluku kertoo näkemiesi eläinhavaintojen lukumäärän. l Kirjuri merkitsee havainnot paperille. l Jos molemmilla heittokerroilla saa kakkosen, havainnoksi merkitään yksi karhu. l Kierroksen jälkeen lasketaan havainnot yhteen. l Mikä eläintä havaitsit eniten? Mitä vähiten? Kuinka paljon eläinhavaintoja oli yhteensä? Metsästäjä 4 l 2014 l 71
• Áigeguovdilis ságat sámegillii Antti Nykänen Meahcirá??ehus ?ielggadii, ahte man ollu bivdolohpeguovlluin leat fuo??ogolmma?iegagat lll Meahcirá??ehus ?ielggadii, ahte man ollu aktiivvala??at rehke- golmma?iegagiid rehkenastet doarvái dávjá ja viidát olles Suomas ja erenomážit dain guovlluin, gos eanalottiid bivdet. Meahcástanguovlluid náli árvvoštallan Meahcirá??ehusa bivdoguovlluid nálleárvvoštallamat rehkenastojuvvojit fuo??ogolmma?iegagiid vuo?ul. Golmma?iegagat leat sullii 50 kilomehter duohkin lohpeguovllu guovddážis ja golmma?iegaga váikkuhus guovllu nálleárvvoštallamii geahppána da?e mielde, man guhkkin dat lea guovddážis. Lea dehálaš, ahte juohke lohpeguovllu lahkosis leat doarvái má?ga aktiivvalaš fuo??ogolmma?iegaga, dahjege golmma?iegaga, maid rehkenastet juohke jagi, vai sáhttet luohtehahtti vugiin árvvoštallat náli sturrodaga. Luohtehahtti nálleárvvoštallamii dárbbašit die?uid a?kke 100 rehkenastinkilomehteris. Go ovtta fuo??ogolmma?iegagis leat oktiibuot 12 rehkenastinkilomehtera, dárkkuha dat dan, ahte lohpeguovllu lahkosis galget leat unnimustá ovcci aktiivvalaš fuo??ogolmma?iegaga. Oppalohkái dálá ja aktiivvala??at rehkenastojuvvon fuo??ogolmma?iegagat leat meahcirá??ehusa bivdoguovlluin oalle ollu. Go guo??it olggobeallái áibbas davimus bivdoguovlluid, de sullii 85 proseanttas bivdoeatnamiin leat lahkosis doarvái má?ga aktiivvalaš fuo??ogolmma?iegaga. Boa?us lea govttolaš, muhto buoridanmunnige lea. Dál dahkkon ?ielggadeami vuo?ul geah??alit bidjat lasseresurssaid fuo??uid rehkenastimii dain guovlluin, gos lea eanemus dárbu. Ná sihkkarastet dan, ahte vejolaš lasseresurssain ožžot buoremus vejolaš ávkki. Aku Ahlholm nastojuvvon fuo??ogolmma?iegagat leat stáhta bivdoeatnamiin. ?ielggadeami bohtosat veahkehit bidjat lasseresurssaid daidda guovlluide, gos lea eanemus dárbu rehkenastit fuo??uid. Meahcirá??ehus pláne stáhtaeatnamiid alde meahcásteami nu, ahte dat lea bistevaš. Dat ii lihkosmuva, jus fuo??ogolmma?iegagiin eai rehkenaste fuo??uid doarvái dávjá. Dat man ollu golmma?iegagat leat, lea dál ?ielggaduvvon viidát. Stáhta bivdoeatnamat, maid meahcirá??ehus hálddaša, leat máddin gitta Lappi rádjái. Bivdolobiid, mat bohtet vuovdimassii, plánejit jahkása??at sierra juohke bivdoguvlui. Mearrádus dahkkojuvvo náli árvvoštallama, guovlluid erenomáš ihtagiid ja meahcirá??ehusa dihtoeriid vuo?ul. Fuo??o- ja guolledoalu dutkanlágádusa nálleárvvoštallama vuo??un leat rehkenastimat, maid dahket jahkása??at suoidne-borgemánus fuo??ogolmma?iegagiin. Davimus Sámi duottarguovlluin fas rievssahiid rehkenastet loddebeatnagiid vehkiin. Meahcástanlága 8 §:a guovllus Davvi-Suomas plánemis váldet vuhtii dasa lassin vel gieldala??aid sállaša, mii vuo??uda friija bivdui stáhta eatnamiin. Eaktodáhtolaš meahcásteaddjit rehkenastet juohke jagi 800–900 golmma?iegaga sierra guovlluin. Dán eaktodáhtolaš bargui oassálastá maid meahcirá??ehus. Fuo??ogolmma?iegagiid rehkenastima boa?usin ožžot árvvoštallama eanalottiid mearis (lotti/bivdoeatnama njealjehaskilomehterat), ?ivggaid mearis ja das, mo loddenálli ovdána ovddit jagiid ektui. Fuo??ogolmma?iegagat hábmejit nappo vuo?u erenomážit eanalottiid meahcásteami muddemii. Eanalottiid mearit molsašuvvet jagiid ja guovlluid mielde. Danin lea dehálaš, ahte fuo??o- Fuo??ogolmma?iegagiid rehkenastin meahcirá??ehusa bivdoguovlluin Pyhäjokis. 72 l Metsästäjä 4 l 2014
• ?uonjá ráfáidahttui olles riikkas lll ?uotnjága meahcásteapmi gildojuvvo olles Suomas eana- ja meahcHannu Huttu cedoalloministeriija ásahusain. Ulbmilin lea oažžut Suomas bessejeaddji náli ealáskit, ja doarjut náli ealáskeami olles dan bárbmomátkkis. Meah cásteami ráddjen ii lea leamaš doarvái ollu náli geahppáneami easttadeamis ja danin gaskaboddosaš bivddu gieldin lea dál dárbbašlaš. Ránes?uotnjága ráfáidahttin joatkašuvvá siseatnamis lll Ránes?uonjá lea ráfáidahtton 31.7.2014 rádjái muhtin siseatnama Hannu Huttu eanangottiin ja gielddain. Ráfáidahttimiin sihkkarastet ránes?uotnjága meahcásteami ja geah??alit oažžut šlája leavvat maid siseatnamii. Riddogáttis meahcásteapmi ii leat ráddjejuvvon. Doppe oažžu meahcástit ránes?uotnjága dábálaš vuogi mielde 20.8-31.12. Ránes?uotnjága meahcásteapmi lea gildojuvvon ee. Lappi eanangottis earret Giema, Keminmaa, Durdnos ja Simo gielddain ja Davvi-Nuortaba?aeatnamis Haapajärvi, Haapavesi, Kuusamo, Kärsämäki, Nivala, Pudasjärvi, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Reisjärvi, Siikalatva, Utajärvi ja Taivalkoski gielddain. Neena Kuukasjärvi Viššalis, má?gga hommá nisu Lumijokilaš Kerttu Ylilaurii meahcásteapmi lea astoáiggiájanas, muhto maid ealáhus. lll Ylilauri badjel guokte?uo?i jagi boares sohkadállu lea Lumijoki girkku bálddas, áibbas johgáttis Davvi-Nuortaba?aeatnamis. Dálá eaiggádat Kerttu ja Jukka jotkkiiga Ylilauri doalu jagis 1988. Láibunfitnodaga báldii šadde moatti jagi geažes eananmuorjjebealddut. Velge sii ožžot váldoealáhusa eatnamis. -Jagi -91 rájes mii leat šaddadan ja buvttadan hávvargordnegihpuid vuovdimassii. Vuovdin, vuovdaleapmi ja áššehasbargu lea álot leamaš dat áššit, maidda mii leat bidjan deattu. Daid galgá bargat bures – áššehasa luohttámuša sáhttá oainnat massát dušše oktii. Šilju boares vuoncádállu ja stálla fállet dán áigge dorvvolaš eallima álggu sullii duháhii fasána?ivgii jahkása??at. Njealji mánu ahkásažžan fasána?ivggat leat dan agis, ahte daid sáhttá hárjehallangárddi bokte luoitit lundui eallit friijan. Fasánaid vuvdet maid gilvva- ja skuvlenloddin. Eanaš dain goittotge báhcá dálu iežas atnui. Hávvargordnegihpuid ja lottiid lassin Ylilauri dállu oažžu ealáhusa maid muosáhusain, maid luondu, meahcci ja meahcásteapmi fállet. gaskabihtá. Dego áššái gullá gáfestallan lea lávus, mii lea áibbas dastán. Ja go bivdobeaivi lea meattá, de boares dálu šiljus leat suovvasávdni ja lávggohat liggejuvvon. Váldovistti stuorra stobus leat fállun borramuš ja jugástat, mii lea ráhkaduvvon lagašguovlluid ávdnasiin. Dállu lea juo badjel nuppelot jagi doaibman maid eanaloddebeatnagiid iskkadallanbáikin. Isida ja eamida dárkilvuo?as ja buori barggus muitala datge, ahte iskkadallamiidda bohtet olbmot hui guhkes mátkkiid duohkin jagis nubbái ja álot seammá movttegit. Dat ii leat veháge imaš, ahte ?av??a iskkadallamiid listtut divvet juo njuk?amánus. -Dasa mun liikon, ahte iskkadallamiin buohkat leat dásseveardása??at. Eai leat hearrát, eaige boalggat, muhto buohkat álggahit seammáláhkai álggus. Mearkkašupmi lea dušše das, mo beana ja isit barget ovttas, Kerttu Ylilauri dadjá. Muosáhusat bivdosafáris Bivdoeanan leat 150 hektára viidosaš bealdoeatnamat, maid Lumijoki meahcástansearvvi lea addán Ylilauriid atnui. Bivdui sáhttet váldit oasi njealjis gitta guhtta bivdi, geain lea bissu fárus. Bissuid haga sáhttet leat mielde eanetge olbmot. Iežas loddebeatnagiin bivdin lea maid vejolaš, muhto jus ii oamas beatnaga, de dálu bálkkašuvvon spinone -beatnagat leat álot gergosat vuolgit meahccái. Bivdobeaivvi áigge gussiide fállet olgun vuššojuvvon gáfe ja Kerttu sallu beatnagiiddis?. Metsästäjä 4 l 2014 l 73
• Uutismakasiini Metsästäjänumerosi muuttui lll Kaikkien metsästäjien metsästäjänumero muuttui 8 merkkiä pitkäksi. Tämä ei edellytä metsästäjältä toimenpiteitä. Uutta metsästäjänumeroa käytetään mm. Oma riista –palvelussa. Metsästäjien hygienia- ja terveyskoulutus lll Kaksikielinen koulutustilaisuus järjestetään Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piirin puolesta Inkoossa, Västankvarnin tilalla la 16.8.2014 klo 09.00-18.00. Kurssin hinta Metsästäjäliiton jäsenille 100 €/henkilö ja ei jäsenille 150 €/henkilö. Sitovat ilmoittautumiset ke 06.08.2014 mennessä sähköpostitse: tomas.landers@live.fi Kouluttajana hirvieläinsairauksien dosentti Sauli Laaksonen. Koulutuspaikan osoite: Västankvarnintie 373, 10230 Inkoo Metsästysseurojen perhepäivä 16.8.2014 lll Suomen Metsästäjäliitto ja Suomen riistakeskus laittoivat Kaivattua positiivista julkisuutta metsästykselle alkuvuodesta metsästysseuroille tiedotteen perhepäivästä. Kyseessä on avointen ovien päivä perheille metsästysseuran vieraana. Perhepäivä pidetään kaikkialla samaan aikaan, jotta seurojen hyvää työtä saadaan laajalti tunnetuksi. Linkki tapahtumaan löytyy Metsästäjäliiton sivuilta: www.metsastajaliitto.fi/perhepaiva Metsästäjät tekevät paljon hyvää vapaaehtoistyötä, mitä julkisuudessa ei vain aina tiedetä. Kyläpäivät ovat tuttua puuhaa monille metsästysseuroille, mutta eivät suurelle yleisölle. Kun voimme tiedottaa medialle, että yhtenä päivänä koko Suomessa metsästysseurat järjestävät ohjelmaa perheille, saamme varmasti median huomion – positiivisella tavalla. Lisäksi seuran alueen ihmiset saavat hyvän mielikuvan seurasta eli metsästäjistä. Molemmat osapuolet pääsevät tutustumaan toisiinsa. Osallistuville ja palautetta antaville seuroille hyviä palkintoja Kaikkien haastepäivään osallistuneiden sekä verkossa palautelomakkeen täyttäneiden seurojen kesken arvotaan seuraavat palkinnot: Kaikki mukaan 16. elokuuta 2014 Tarkoitus on, että metsästysseurat kutsuvat 16.8.2014 alueensa ihmisiä seuran majalle tai muuhun sopivaan paikkaan. Tervetulleita ovat kaikki – tutut ja tuntemattomat, lapset ja vanhemmat – koko perhe. Perhepäivän järjestäminen on helppoa Ilmoittakaa metsästysseuranne perhepäivän järjestäjäksi osoitteessa: www.metsastajaliitto.fi/perhepaiva Mitään ennakkovaatimuksia tai ohjelmavelvollisuuksia ei ole. Ainoa toive on, että kutsutte alueenne ihmisiä 16.8.2014 ja järjestätte pientä seuran toimintaan liittyvää ohjelmaa paikallisille perheille. Ohjelma voi olla makkaran paistamista, pieniä riistanhoitotöitä, metsästyskoirien esittelyä tai vaikkapa luontopolku – mitä vain, mikä teille parhaiten sopii. Järjestämistä voi helpottaa myös toteuttamalla yhteisen tilaisuuden naapuriseurojen tai paikallisen riistanhoitoyhdistyksen tai Metsästäjäliiton piirin muiden seurojen kanssa. Jos paikallinen riistanhoitoyhdistys haluaa olla mukana järjestelyissä esimerkiksi niin, että riistanhoitoyhdistyksen alueen metsästysseurat järjestävät yhteisen tilaisuuden, on se myös yksi hyvä keino perhepäivän järjestämiselle. l l l l Uovision UM565 8 MB -riistakamera (arvo 289 €) Kokoontaitettava KaNu-loukku (arvo 219 €) Ekan 4-osainen teurastussetti (arvo 79,90 €) 5 kpl Metsästysseuratoiminnan käsikirjoja (arvo 39,50 €/kpl) Arvontaan pääsee mukaan täyttämällä haastepäivän jälkeen verkkolomakkeen. Lomake avautuu haastepäivän jälkeen ja on täytettävissä 16.–24.8.2014 osoitteessa: www.metsastajaliitto.fi/perhepaiva Lisätietoja: Suomen Metsästäjäliitto, Järjestötiedottaja Kai Tikkunen kai.tikkunen(at)metsastajaliitto.fi, Puh. 010 841 0056 Suomen riistakeskus, Uuden metsästäjän palvelut, riistapäällikkö Erkki Kiukas, erkki.kiukas(at)riista.fi, Puh. 029 431 2221 Suomen Metsästäjäliiton riistaruoka.fi tarjoaa palvelua riistaruoan ystäville lll Maa- ja metsätalousministeriön osarahoittama Riistaruokahanke on avannut riistaruoka.fi- sivuston, joka kokoaa yhteen riistaruokaan liittyvät toimijat metsästäjistä kuluttajiin. Sivuston käyttäjän on mahdollista jakaa omia riistaruokareseptejä, -vinkkejä ja valokuvia. Lisäksi sivuille 74 l Metsästäjä 4 l 2014 kootaan yhteen tietoa riistalihankäsittelystä, -ostamisesta ja myymisestä sekä ruoanvalmistuksesta. Kirjoittajavieraat bloggaavat ajankohtaisista aiheista ja ainutlaatuinen Riistasta Viiniin- hakupalvelu auttaa löytämään riistaherkuille sopivimmat viinivaihtoehdot. www.riistaruoka.fi
• Koirat saivat liikkua vapaana 1930-luvulla, ja lll Tulevana metsästysvuonna (1.8.2014 alkaen) harmaahylkeitä eli halleja metsästetään maa- ja metsätalousministeriön asetuksen mukaisen metsästyskiintiön puitteissa. Kiintiömetsästys on aiemmin ollut käytössä poronhoitoalueen karhunmetsästyksessä. Hallin osalta metsästyslain 10 §:n mukainen pyyntilupamenettely jää historiaan, mikä osaltaan vähentää hallintobyrokratiaa. Harmaahylkeen metsästyskiintiöt asetetaan kolmelle kannanhoitoalueelle. Perämeren-Merenkurkun kannanhoitoalueeseen kuuluvat Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakuntiin kuuluvat merialueet. Lounais-Suomen kannanhoitoalue käsittää Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntiin kuuluvat merialueet. Suomenlahden kannanhoitoalue koostuu Uudenmaan ja Kymenlaakson maakuntaan kuuluvista merialueista. Hallia voidaan metsästää kiintiön puitteissa metsästysaikana eli 16.4-31.12. Asetetun metsästyskiintiön tultua täyteen Suomen riistakeskuksen on määrättävä hallinmetsästys kyseisellä kannanhoitoalueella lopetettavaksi. Pyynnin lopettamisesta tiedotetaan tehokkaasti ja metsästyksen lopettamisen katsotaan tulleen tietoon kolmen vuorokauden kuluttua määräyksen antamisesta. Saalis ilmoitettava riistakeskukselle Saaliiksi saadusta halliyksilöstä on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle viimeistään kolmantena arkipäivänä siitä, kun halli on saatu saaliiksi. Ilmoituksessa on kerrottava: 1) metsästäjän metsästäjänumero ja yhteystiedot 2) pyydystetyn hallin sukupuoli ja paino 3) pyyntiajankohta 4) pyyntipaikan koordinaatit, kannanhoitoalue, Suomen riistakeskuksen toiminta-alue ja riistanhoitoyhdistys. Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönti on metsästysrikkomus, josta voidaan tuomita sakkoon. Saalisilmoituksen voi tehdä näppärimmin Suomen riistakeskuksen sähköisessä Oma riista -palvelussa. Hallisaalisilmoitukseen tarvittavien tietojen helppoon kirjaamiseen mobiililla ja saalisilmoituksen palauttamiseen sähköisesti tarvitset Oma riista -tunnukset. Rekisteröidy jo ennen pyyntikautta osoitteessa oma.riista.fi. kaikki tunsivat hyljekoira Jocken. Kuva on otettu Riihimäellä vuonna 1937. Suomen Metsästysmuseon kuva-arkisto. Koiran vuosi Metsästysmuseossa lll Suomen Metsästysmuseossa vietetään koiran vuotta kolmen näyttelyn voimin. Metsästysmuseon Haukkua halki historian ja Suomen Kennelliiton juhlanäyttely 125 vuotta – hyvää elämää koiran kanssa esittelevät koiran ja suomalaisen koiraharrastuksen historiaa ja nykypäivää. Museon piha-alueella on Riihimäen kansalaisopiston kuvanveistoryhmän tuottama Koirapuisto, jossa lemmikkikoirien näköispatsaita voi ihailla ympäri vuorokauden. Kesän mittaan museolla järjestetään monta koiratapahtumaa, lisätietoja osoitteessa www. metsastysmuseo.fi. Aseiden ja kiikarien kohdistustilaisuus Kuopiossa lll Kuopion riistanhoitoyhdistys järjestää aseiden ja kiikarien kohdistustilaisuuden Kuopion Heinjoen ampumaradalla lauantaina 20.9.2014 klo. 9.00-15.00. l Paikalla asiantuntijat Toivo Hakonen ja Veijo Kärki. l Mahdollisuus suorittaa myös hirvenammuntakoe. l Tied. Arto Huttunen: 044 367 2886 tai kuopio@rhy.riista. fi Aseiden ja tähtäinlaitteiden kohdistus- ja huoltopäivä lll su 10.8.2014 klo 12 alkaen Riikinnevan ampumaradalla l Mahdollisuus saada oma ase kohdistettua 100 m (oma ase, patruunat ja kuulosuojaimet mukaan) l Aseiden, tähtäinlaitteiden ja mittatilaustukkien l l l l Markku Jokinen Suomen Metsästysmuseon kuva-arkisto. Hallin pyyntiin kiintiön puitteissa asiantuntijat mm. Yrjö Katainen, Suomen Asetekniikka ja Metsolan Asepaja Oy antavat henkilökohtaista opastusta ja neuvontaa. Trap radalla valmentaa Risto Suurla sekä Leppävirran Ampujat, nuoret ja aloittelijat tervetulleita, oma ase ei välttämätön. Eko-ase ammuntaa Mahdollisuus koeampua SRVA- harjoitus ”hyökkäävä karhu” Kahvi ja makkara puhvetti Paikka Riikinnevan ampumarata Leppävirralla, Riikinnevantie 95, opastus Varkaus - Sorsakoski tieltä. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tapahtuman järjestää Leppävirran-Varkauden riistanhoitoyhdistys. Lisätiedot: Lauri Itkonen 050 407 8359 leppavirta-varkaus@rhy.riista.fi Metsästäjä 4 l 2014 l 75
• Uutismakasiini Kansainvälinen riistansuojeluneuvosto (CIC) on riippumaton neuvoa-antava organisaatio. Sen tavoitteena on edistää maailmanlaajuisesti villieläinkantojen suojelua sekä mahdollistaa niiden kestävä metsästys. Suomen delegaatio toimii osana kansainvälistä CIC:tä. Mikko Rautiainen, Suomen CIC Delegaation sihteeri Metsästäjät salapyyntiä vastaan Maailman metsästäjät kokoontuivat huhtikuun lopulla Milanoon puimaan villieläinlajien ympärillä tapahtuvaa rikollisuutta. Edustettuna oli 42 maata ja miljoonia metsästäjiä. Keskusteluiden pohjalta syntyi julkilausuma, jossa tuomitaan luonnonvaraisiin eläimiin kohdistuva rikollisuus kaikissa muodoissaan. lll Kansainvälisen riistansuojeluneuvoston (CIC) yleiskokous pidettiin Milanossa 24.–26.4.2014. Samalla järjestettiin kansainvälinen huipputapaaminen, jossa metsästysjärjestöjen, suojelusopimusten ja muiden keskeisten toimijoiden edustajat kokoontuivat keskustelemaan villieläinkantoja uhkaavasta rikollisuudesta. Yksi suurimmista uhista eläinlajien säilymiselle on salametsästys sekä eläinten salakuljetus. Etenkin lajit, joilla on käyttöä perinteisessä itämaisessa lääketieteessä, ovat haluttua tavaraa. Sadasta grammasta sarvikuonon sarvijauhetta maksetaan pimeillä markkinoilla reilut 5000 euroa. Salametsästyksen ympärillä pyörii arviolta 19 miljardin dollarin vuotuinen bisnes. Ei ihme, että kauppa kukoistaa ja kehittyvien maiden ihmisiä kiinnostaa toimeentulon hankkiminen myös laittomin keinoin. Näin muualla, entäs meillä Järjestäytyneet metsästäjät ja metsästyksen säätely ovat olleet keskeisiä lääkkeitä salametsästyksen kitkemisessä. Näin tapahtui myös Suomessa. Hirveä uhkasi sukupuutto. Metsästysseuratoiminta järjestäytyi ja salametsästys kääntyi laskuun. Riistakeskuksen Mikael Wikström toi paneelikeskustelussa tämän seikan muunkin maailman tietoon. Kun tähän taustaan peilaa, niin on varsin hämmentävää, miksi julkisuudessa termit ”salametsästys” ja ”metsästys” sekoitetaan jatkuvasti. Joskus ratkaisua ongelmaan onkin haettu normaalin metsästyksen totaalikiellolla (esim. Kenia). Vaikutukset ovat olleet päinvastaiset: salametsästys on räjähtänyt käsiin. Takapiha kuntoon CIC ja sen jäsenorganisaatiot kutsuvat salametsästyksen vastaisiin talkoisiin koko metsästäjäyhteisön paikallistasolta kansainvälisiin toimijoihin asti. Esitys on yksiselitteinen: kaikki lainsäädännön vastainen toiminta on tuomittavaa. Talkoot on hyvä aloittaa omalta takapihalta. Jotta nykypäivän metsästys kestää suuren yleisön tarkastelun, on hyvä, että jokaisen metsästäjän toiminta on läpinäkyvää ja sovittujen sääntöjen mukaista. Vain näin voidaan välttyä siltä, että metsästys yhä sekoitettaisiin salametsästykseen tai muihin laittomuuksiin. ”Riistarikollisuuden” torjunta ja siihen liittyvä yhteistyö kansainvälisten toimijoiden kesken tulevat olemaan CIC:n toiminnan strategisia kulmakiviä. Tilannetta seurataan tulevissa yleiskokouksissa. Lisää tietoa: www.cic-wildlife.org Karhunmetsästyskoulutus Suonenjoella Varsinais-Suomi lll Suonenjoen riistanhoitoyhdistys, Suomen riistakeskus tysesittely, lopetustilanne, harjoitusjäljen tekeminen sekä koiran käyttö karhu-SRVA tilanteessa. Koulutus on suunnattu sekä metsästäjille että koiranohjaajille. Pohjois-Savo ja Suomen Metsästäjäliiton Pohjois- Savon piiri järjestävät yhteistyössä karhunmetsästyskoulutuksen torstaina 7.8.2014. Luento alkaa klo 17.30 Futurian auditoriossa (Jalkalantie 6, Suonenjoki). Samalla perehdytään valikoivaan hirviverotukseen. Luento on maksuton ja kahvit tarjoaa kaveri. Tervetuloa! Suonenjoen riistanhoitoyhdistys Suomen riistakeskus Pohjois-Savo, Suomen Metsästäjäliiton Pohjois-Savon piiri Lisätietoja: riistasuunnittelija Teemu Lamberg 029 431 2212 76 Salapyynnin uhat tuntuvat olevan usein olevan jossain kaukomailla. Kuinkas asian tola on vanhalla mantereella ja Pohjois-Amerikassa? Ei salametsästys ole hävinnyt. Se ei vain enää juurikaan uhkaa eläinkantojen säilymistä - yksittäisiä poikkeuksia lukuun ottamatta. EU-komission edustaja András Demeter nostikin esiin uuden tyyppisen haasteen: kansan keskuudessa yleistyvä suurpetojen salametsästyksen hyväksyntä. Eläinlajiston suojelu on kuitenkin useimmiten parhaiten varmistettu, kun paikallinen väestö on sitoutunut suojeluun ja kokee saavansa tästä hyötyjä. Tähän voisi pyrkiä myös suurpetojen suojelussa. Parhaillaan Suomessa päivitettävässä susikannan hoitosuunnitelmassa ratkaisuja haetaan juuri tästä näkökulmasta. On hyvä huomata jälleen kerran olevansa edelläkävijöiden joukossa. l Metsästäjä 4 l 2014 Hirvenjäljestyskurssi Salossa lll Ohjelma: Kolari-/ampumapaikan tutkiminen, jäljes- Torstaina 21.8.2014 klo 18:00 Heinäsuontie 233, Salo Vaskion metsästysseuran maja Osallistumismaksu; 10,- sisältäen kahvin Ilmoittautuminen viimeistään 14.8. mieluiten sähköpostiin; teuvo.makela@pp2.inet.fi tai 0400 525216 Max. 50 henkilöä Järj: Suomen riistakeskus Varsinais-Suomi, Kennelpiirin jäljestysohjaajat, Salon seudun rhy ja Vaskion metsästysseura
• Metsästysajat 1.8.2014–31.7.2015 RIISTALAJIT MAAKUNTA TAI KUNTA METSÄSTYSAJAT/ POIKKEUSLUPA-AIKA RIISTALAJIT MAAKUNTA TAI KUNTA METSÄSTYSAJAT/ POIKKEUSLUPA-AIKA Sorsalinnut *1 Koko maassa 20.8. klo 12.00-31.12. Saukko Koko maassa 1.9.-31.12. Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tarkoitetulla poikkeusluvalla. Ks. www.riista.fi Merilinnut *2 Haahka, koiras Koko maassa 1.6.-31.12. Koko maassa 20.8. klo12.00-31.12. ML 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää: saukon pyydystämiseksi tai tappamiseksi Ks. www.riista.fi Haahka, naaras Nokikana Koko maassa 20.8. klo12.00-31.12. Norppa Tarkista alue Ks. www.riista.fi Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla 1.9.-15.10., 16.4.-31.5. Merihanhi Metsähanhi Koko maassa Rauhoitettu Halli Koko maassa 20.8. klo12.00-31.12. Kiintiömetsästys 1.8.2014 alkaen. Tarkista kiintiö www.riista.fi 16.4.-31.12. Kanadanhanhi Lehtokurppa Koko maassa 20.8. klo12.00-31.12. Villisika Koko maassa Teeri Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi 1.6.-28.2. (Naarasta, jolla on porsaat, ei saa tappaa) Pyy Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Mufloni Koko maassa 1.9.-30.11. Metso Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Hirvi 27.9.-31.12. Riekko Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla Kiiruna Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Peltopyy Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueella. 10.9.-31.10. Enontekiö, Inari, Muonio, Utsjoki 1.9.-20.9. ja 11.10.-30.11. Valkohäntäpeura 27.9.-31.1. Muualla maassa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla 10.9.-31.10. Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla Metsä- ja kuusipeura 27.9.-31.1. Fasaani Koko maassa 1.9.-28.2. Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla Sepelkyyhky Koko maassa 10.8.-31.10. Metsäkaurisuros Koko maassa 1.9.-31.1., 16.5.-15.6. Metsäjänis ja rusakko Koko maassa 1.9.-28.2. -naaras ja vasa Koko maassa 1.9.-31.1. Villikani Koko maassa 1.9.-31.3. Karhu Orava Koko maassa 1.12.-31.1. Euroopanmajava Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla 20.8.-30.4. Poronhoitoalueella, metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen (169/2011) 7 §:n nojalla. 20.8.-31.10. (Naarasta, jolla on pennut, ei saa tappaa, ei myöskään vuotta nuorempaa pentua). Kanadanmajava Koko maassa 20.8.-30.4. Piisami Koko maassa 1.10.-19.5. Kettu, tarhattu naali, supikoira, minkki, hilleri ja mäyrä Koko maassa Koko metsästysvuosi (Naarasta, jolla on pentue ei saa tappaa 1.5.-31.7.) Muualla maassa metsästyslain 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää: karhun (lukuunottamatta vuotta nuorempaa karhun pentua sekä karhunaarasta, jota tällainen pentu seuraa) pyydystämiseksi tai tappamiseksi 20.8.-31.10. (Naarasta, jolla on pennut, ei saa tappaa, ei myöskään vuotta nuorempaa pentua) Näätä Koko maassa 1.11.-31.3. Koko maassa 1.11.-31.3. Ilves Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tarkoitetulla poikkeusluvalla 1.1.-31.12. Muualla maassa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tarkoitetulla poikkeusluvalla 1.1.-31.12. Kärppä Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tarkoitetulla poikkeusluvalla Ks. www.riista.fi Lisäksi metsästyslain 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää: suden pyydystämiseksi tai tappamiseksi Ks. www.riista.fi Susi ML 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää: ilveksen (lukuunottamatta ilveksen naarasta, jota vuotta nuorempi pentu seuraa) pyydystämiseksi tai tappamiseksi poronhoitoalueella ja muualla maassa 1.10.-28.2. 1.12.-28.2. HUOM! Tarkista kaikki metsästysajat osoitteesta www.riista.fi ennen metsälle lähtöä. Huom! Asetukset metsäkanalintujen metsästysaikojen rajoittamisesta annetaan elokuun lopulla, joten tarkista AINA metsästysajat osoitteesta www.riista.fi. Huomautukset: *1) Sinisorsa, tavi, heinätavi, haapana, jouhisorsa, lapasorsa, punasotka, tukkasotka, telkkä. *2) Alli, tukkakoskelo, isokoskelo Huom! Metsäkaurista saa metsästää ajavaa koiraa käyttäen vain 27.9.–31.1. välisenä aikana. HUOM! Merihanhen metsästysalueet löydät tämän lehden sivulta 13 Riistakolmiokampanja jatkuu Riistakolmiohaaste metsästysseuroille ja koirajärjestöille Talkoissa mukana RETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta lll Kampanja riistakolmiolaskentojen lisäämiseksi käynnistettiin Haastekampanjan uusi kierros syyskesällä 2012 haasteella metsästysseuroille ja lintukoirajärjestöille uusien kolmioiden perustamiseksi. Haastekisa päättyi syyskuussa 2013. Kilpailun aikana perustettiin 78 uutta kolmiota ja palautettiin laskennan piiriin kymmeniä hiipuneita kolmioita. Laskentojen aikaistamisesta ja tiivistämisestä huolimatta laskettujen kolmioiden kokonaismäärä nousi selvästi. Kesälaskennassa 2013 laskettiin 929 kolmiota, kun vuotta aiemmin määrä oli 821. Hienon tuloksen innoittamina olemme päättäneet jatkaa haastekampanjaa. Kilpailuun osallistuvat aikavälillä 16.9.2013 - 15.9.2014 perustetut uudet riistakolmiot. Palkinnot arvotaan riistakolmioiden perustajien kesken. Jokainen uusi kolmio toimii arpalipukkeena ja voi voittaa Retkitukku Oy:n lahjoittaman Alaska Light metsästyspuvun, joita on jaossa 6 kappaletta. Kaikki mukaan! Metsästäjä 4 l 2014 l 77
• Kaupantekoa Koiria Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (43 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden, korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien. Käytä tekstauskirjaimia. Vuonna 2014 hinta on 20 euroa / rivi. Vähimmäiskoko on kaksi riviä. Ilmoitukset laskutetaan lehden ilmestyttyä. Ilmoitusta ei julkaista, mikäli ilmoittajalla on erääntyneitä laskuja. Hirven ja karhun metsästäjille karhukoiran pentuja. Kelpuutan jalostukseen vain koepalkitut nartut tai joilla on VOI I palkittuja jälkeläisiä. R. Ikonen, puh. 013 881 985, 0500 279 777 Karjalankarhukoiran pentuja hyvistä karhuperiyttäjistä. kolmessa polvessa yli 60 kaatoa. Hyviä myös hirvelle. Kuusisto 050 415 2700 Ilmoitusaineisto, jossa on laskutusosoite, lähetetään osoitteeseen Metsästäjä-lehti/ilmoitukset Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki tai sähköpostilla marja.kraufvelin@riista.fi. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Otamme vastaan vain metsästyksen ja riistanhoidon aihepiiriin kuuluvia ilmoituksia. Karjalankarhukoiran pentuja synt. vko 22. Luovutus vko 29/30 puh. 0500 2354 581 Karhuverisiä karjalankarhukoiran pentuja. Em’kk’ kokeista karhu 1, hirvi 1. Emällä useampi karhuhaukku. Isä käyttövalio, haukkunut karhua. Puh. 0400 – 835 990. Metsästäjä nro 5/2014 ilmestyy 8.9.2014. Siihen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa viimeistään 4.8.2014. Harmaa norjanhirvikoiran pentuja s. 10.4.2014. sitkeistä käyttövalio vanhemmista puh. 044 963 1934 / Yöjäljen kennel HUOM! Emme ota ilmoitusaineistoa vastaan puhelimitse. Järjestöt ja Yhdistykset Eläintentäyttäjiä Haluatko hyvän hirvikoiran? Suomen Harmaahirvikoirajärjestö-FJGK ry:n jalostusneuvojilta saat tietoa. Jämptit: Janne Rantanen 0400 267 098, Janne Romakkaniemi 050 365 9222 tai Keijo Vitri 0400 193 317. Harmaat norjanhirvikoirat: Marko Niemelä 045 131 6109 tai Jyrki Piispa 050 330 4647. Hällefors ja valkoinen ruotsinhirvikoira: Esa Tammenoksa 040-7098928. Soita Marja-Helena ILvonen 050 572 7010. Internet www.shhj.info Pasi Ahopelto 0400 567 078. www.lehonpaja.net Laikoista kaaiken riistan koirista tietoja antaa Suomen laikajärjestö ry. Puheenjohtaja Jukka Tuikka puh. 044 360 3178 Hankkiessasi noutajaa metsästyskäyttöön ota yhteys Suomen Metsästysnoutajat ry:n pentuvälitykseen 0400 176 934. Jäsenasiat 0500 562 679. www.metsastysnoutajat.com Oletko hankkimassa mäyräkoiraa? Kattava tietopaketti ja Suomen Mäyräkoiraliiton pentuvälitys löytyy osoitteesta www.mayrakoiraliitto.fi. Liity samalla jäseneksi: jasenasiat@mayrakoiraliitto.fi Suomen Pystykorvajärjestön neuvojat auttavat pentujen valinnassa. Suomenpystykorva: Asko Ränkman 050 569 9221, Marja Kontas 040 543 8382, Juha Prinkkilä 050 563 5983. Karjalankarhukoira: Annamari Pirinen 040 828 1489, Jenni Suoknuuti 044 579 3546. Pohjanpystykorva: Eija Karppila 050 411 9928, Raija Tiilikainen 040 778 9900. Kysy samalla jäseneduista ja liity jäseneksi. Järjestön internetsivut: www.spj.fi. Harmaa Norjanhirvikoiran pentuja synt. 20.02.14. Karhua haukkuvista kaksoisvalio vanhemmista vapaana 2u+2n. Pennut rokotettu 21.05.14. puh. 040 551 7598/Kari Markku Haapaniemi Teuva Puh. 0500 360 962. Myydään 21.4.2014 synt. Harmaan hirvikoiran narttu pentu. Vanhemmat Kva ja mva valioita. www.hullanvuori.webs.com. Puh.050 558 7218. Luonnontieteellisen alan konservaattori Esa Kemppainen, Mattilantie 56, Janakkala. Puh. 050 563 0169. www.trofeet.fi Jämtlanninpystykorvan pentuja. Synt. 3.2.2014. Käyttövalio vanhemmista. Yksi uros ja kaksi narttua. Puh. 040 509 3164. Raimo Lietsala, Orivesi. Lasisilmiä – täyttötarvikkeita. 040 558 4019, www.lietsala.net Jämtin pent. synt. 30.5. I: k&MVA, E:K & MVA varhaiskyps. v. P. 040 741 6660 Suomenajokoiran pentuja I:KVA, E: ajok. 1, näyttelyssä 2 x sert. Puh. 0500 923 942. Taxidermy Art, Markku Natri, Lapua. Puh. 06 438 8901, 0400 363 345. www.markkunatri.fi. Dreeverin pentuja riistaverisistä vanhemmista. Synt. 8.4.2014 puh. 0400 196 153 Jari Niskanen, Laukaa puh. 0400 317 828, www.jariniskanen.net Beaglen pentuja, Kontiolahti. Luovutus viikolla 33. p. 050 410 4793. Taitoa ja kokemusta Trofe Art Jarno Raiski, Ähtäri 040 581 9624 www.trofeart.tk Beaglen uros pentuja KVA vanhemmat. Luovutus vko 28 p. 040 836 629 T:mi Eläinkonservaattori Teemu Salonen. www.elainkonservaattori.fi Inkoo. Puh. 050 563 7820 KK-mäyräkoiran metsästyslinjaisia pentuja. P-Savo, www.miklankennel.net 044 269 0866 Erityisesti kalat, myös muut alan työt. Studio Antti Saraja Oy. Puh. 019 784 871 tai 0400 712 149. Amerikankettukoiran pentuja synt. 1.5 Vanhempia kytetty ilveksen ja ketun metsästykseen. Herkkähaukkuiset ja hyvin palkitut suvut mm. 3-rodun mestaria. 050 325 3898 Preparoin linnut, nisäkkäät, teen myös trofeet. Pertti Siipola, Kilinkuja 10, 70780 Kuopio. Puh. 017 361 1073, 0400 177 588. Eero Suomus, Vihti Kaikki alan työt, puh. 0400 788 636 Myydään Suomen Eläintäyttämö, Uusimaa p.040-501 5166, Österberg. Koira-, minkki-, loukku-, ym. verkkoja www.rautarantala.com / 09 876 5291 Laadukkaat 10,90€ /rasia 11,90€ /rasia (25 kpl) (25 kpl) 2 Minkki ja supikoira/kettuloukkuja. Erittäin tukevia ja toimintavarmoja. Soita ja kysy lisää tai katso netistä. www.granlunds.com. Granlundin Tarhatarvike 06 764 1033. Kanuloukun varmatoimiset laukaisulaitteet sekä kanuloukkuja, ym. Tutustu tuotteisiin www.ph-riista.fi / tai soittele 050 566 2691 Finn 612SC Black +asepussi Armsan 612DW haulikko Winchester SX 3 BS Beretta A300 Outlander Beretta A 400 Light Tikka T3 Lite SS+asepussi Haenel SLB 2000+, cal 9,3x62 Leupold VX-3 3,5-10x50 valolla Kahles KX 3,5-10x50 4A Aimpoint 9000 L + lahjakortti Ahti Huvila Oy, 63800 Soini 06 528 1203. www.ahtihuvila.fi 31v. Rehtiä Asekauppaa! Tikka T3 Lite SS+asepussi 895,- Mossber 12/76syn 360e,12/89 syn 440e Tikka T3, CZ, Yildiz, Baikal, Marlin Sasta GoreHaenel SLB 2000+, cal 9,3x62 1095,-puvut, Chiruca vaell. Kengät Ultrapoint GPS-tutkat, Garmin GPS. Anon Ase ja Tukku, PuLeupold VX-3 3,5-10x50 valolla 980,-dasjärvi 08 821 337, 0400 384 118, 0400 384 518 Posti,MH: Edullisesti ja Nopeasti! Käytetyt: laaja vaihtuva asevalikoima Uudet: Howa, GRS, Guerini, Docter www.euroase.fi 050 465 4695 Tikka T3 pakettitarjoukset kiikarilla alk. 1099 € Sako A7 .308 Burris Foux-X 3-12x56 paketti 1990 € Beretta, Benelli, Guerini, FC, CZ ja Howa! Ylöjärven asetarvike Rantakiventie 7, Ylöjärvi P. 03 348 4004 www.asetarvike.fi SAKO Old classic de luxe 30-06 2850,REMINGTON Versa Max Camo 1350,PekkaT puh. 0400 433 848 Haulikko Valmet 312 12/76+vaihtopiippu 12/222 REM+kiikari  hp.850,050 410 9990 Haulikko Pointer ½- autom. 500 e, Haulikko Baikal 2. piipp. 500e, Kivääri 400 e puh. 050 543 0492 Lataus-, ammunta- ja metsästystarvikkeet, optiikka ja koiratutkat edullisesti netistä www.asetarvike.com puh. 040 540 1182 Aseet, patr. + lataustarv.+ratalaitteet + kahvat puh. 019 782 307 www.mattikauppi.fi Aseita ja tarv. myynnissä, katso kuvat netistä. porinase.fi -haulikonpatruunat Saga Magnum 12/76 50g Saga Steel 12/70 32g koot 1-7, kanta 25 mm, lähtönopeus 387 m/s koot 2-5, teräshaulipatruuna, lähtönopeus 375 m/s 8,90€ /rasia (10 kpl) 9,90€ /rasia (25 kpl) 1 1 Saga Export 12/70 34g koot 1-7, kanta 16 mm, lähtönopeus 434 m/s Kysy myös edullisia -kiekkopatruunoita! maahantuoja: 2 Saga Export 12/70 32g koot 2-7, kanta 12 mm, lähtönopeus 435 m/s Hyvinvarustetuista aseliikkeistä kautta maan. Hinnat voimassa sitoumuksetta 30.10.2014 asti. Katso lähin jälleenmyyjäsi osoitteesta www.hjorth.fi. 78 l Metsästäjä 4 l 2014 950,349,1090,990,1390,895,1095,980,895,399,-
• 1-os 290,Tehokas ALFA tai ULTRA-ALFA - kiväärin äänenvaimennin, alkaen 130 euroa, asennus 65 euroa teräs tai alum. runkoinen, ei hitsattu, halkaisija 50 mm, paino alkaen 210 g, Keveät piipun päälle menevät teleskooppiset mallit www.ouluntyostokeskus.com japanilaiset ja keskiaikaiset miekat puh. 08 311 3133, 040 508 5833 Silentum ja Noise Stopper kiväärivaimentimet cal 22LR-50BMG. Valmistaja Suomen Jahtivaruste Ky, Hästöntie 432, 25500 Perniö puh. 0400 842 196 www.jahtivaruste.fi Myydään metsästys tukikohta 3,7 hehtaaria metsä autotien varrella tie pihaan.Tupa sauna laavu puucee lato koira tarha koppi myydään kalustettuna pääsee seuraan runsas riista kanta 23000€ 0400 521 227 2-os 370,(kuvassa) Myydään maatila Pudasjärvellä 49 ha hyviltä riistamailta. Tilalla hyvä asuinrakennus valmistunut v. 1993 , asuinpinta-ala 140 neliöö. Tiedustelut puh. 0400 255 279 2-os maxi 440,- Asekaappi, kotimainen SIS 3492- hyv. sertifikaatti. Lisätiedot www.corrosafe.fi  Ostetaan Kiikarinjalka haulikkorihloihin. Uusi jalka jättää turhan irrotus ja kiinnitys vaiheen pois koska se ei peitä tähtäimiä, maalia eikä maastoa. Näin ollen ase on jatkuvasti tilanne valmis kaikkiin ammunta muotoihin. Puh. 017 824 123 tai 040 527 4440 Kauko Hämäläinen, Kihmulank. 11, 74130 Iisalmi. Ostetaan kaikkia turkisnahkoja kilpailukykyisin hinnoin jatkuvasti. O. Mauranen, Tyyppäläntie 4 A 2, 40250 Jyväskylä. Puh. 0400 271 291. Gerber Survival veitsiä 55e kpl, valmistaja Fiskars. Takuutuote ja jos haluat useamman kysy tarjous. P. 0400 411 304 www.valiokoiravarusteet.fi kopit, tarhat, lämmittimet, tutkat, haukunrajoitinpannat, pihavahdit ym.tuotteet. Puh. 0500 176 596 Jouset ja tarvikkeet, vaimentimet, luolatutkat, loukut, riistakamerat, vacumipakkajat ja lihamyllyt, vaatteet, VHF-puhelimet, aseseppäpalvelut puh. 02 239 0930 WWW.ASEJAERA/FI Huollan jahtiradiot, koiratutkat RJAK, Pl 38, 44101 Äki ilt./vkl puh. 050 557 2000 VHF-puhelimet edullisesti ja luotettavasti alan liikkeestä. Akut, antennit, monofonit ym. Peltor kuulonsuojaimet, uudet ja käytetyt aseet. Metsästäjän erikoisliike Raimo Olkkonen Oy, Haapajärvi, puh. 08 761 831, 0400 296 517. www.raimoolkkonen.fi VHF-puhelimet, uusimmat mallit. Lafayette, Zodiac, Hunter, Rexon. Riistakamerat, kuulonsuojaimet. RitKos Oy, Mäntsälä 0400 203 398 www.ritkos.fi Puukonrakennustarvikkeita, www.brisa.fi puh. 06 729 0431 06-724 7815 MIDWAY SUOMI OY Jo noin 100 000 tuotetta yli 300 valmistajalta! Jälleenlatausvälineet, luodit ja hylsyt. Kiikaritähtäimet, katselukiikarit, laserit. Jalustat, renkaat ja pikajalat kiikareille. Aseiden osat ja varusteet, mm. tukit, lippaat. Asesepän tarvikkeet ja työkalut, mm. kalvaimet. Luodinvalutarvikkeet, ammuntavarusteet jne. Puhelinmyynti ark. 12-17 puh. 09 5122 933 Kaikki tuotteet ja varastotilanne netissä www.midway.fi  Kotimaiset sarkapuvut, peltipaidat ja muut varusteet www.tuntsa.fi. Myös uusi hirviliivi. 040 522 3480 Stick-On Oy Houkutuspillit ja hajusteet maan laajimmasta valikoimasta, suoraan maahantuojalta. puh. 0400 835 511 WWW.HOUKUTUSPILLIT.NET Maastokuvioituja naamioverkkoja uusia 150x300cm 8e/kpl 040 324 8880 Kotimaiset PURKINSULKIJAT suoraan valmistajalta. ERÄTAPIO OY P. 040 585 8133 www.eratapio.fi Puuru-hirvenvetolevyt, katso esittely www.puurutuote.fi puh 0400 368 144. Maisema ja puronvarsitontteja Tanhuassa alk. 5000 e, pääsee metsästysseuraan. Maisematontteja Vuotsossa ja Ivalossa alk. 5000 er. Savukoskella 2 x 20 ha erämaa palstaa h. 10.000 e toinen 15.000 e puh. 040 832 0190 Kuljetus Myydään tila, hyvät kalastus ja metsästys mahd. edullinen. lapista. 0400 693 101. Ostetaan supin, ketun ym. nahkoja myös hirven sarvia. R. Pentinmäki, Jäpintie 344 C, 60800 Ilmajoki. Puh. 050 554 6852. Ostetaan rapuja koko suomesta, käteismaksu ja nouto. Raputukku järf puh 040 546 5995. Hirvikaliiberin luotipiippupari aseeseen Finnclassic 512 SK p. 050 340 9839 Työsuorituksia Turkisnahkojen muokkaus. Kiikalan Raktur Oy, Takamaantie 10 25390 KIIKALA. Ahola 02 7287503, 050 462 5938 Pienriistannahat muokkaa Finskin Oy, Jääkäritie 5   50150 Mikkeli. Puh. 010 387 3090. Aseiden korjaukset, varaosat, Apel kiikarinjalat Asekorjaamo K. Götsch puh. 040 581 3124. Aseseppä J. Immonen. Tukit ja muut asealan työt. Koivuniementie, Kuhmo, puh. 044 565 0257 Oulun Asepaja Ky. Kaikki asealan korjausmuutostyöt. Myyntimiehenkuja 6, 90420 Oulu. Puh. 08 311 6520, 0500 435 703. Suomen Asetekniikka. Asesepänliike Varkaudessa. puh. 0400 528 098. Asesepäntyöt, aseet, patruunat ja tarvikkeet. Ase ja Optiikkahuolto, Kasarminkatu 43 b , 87500 Kajaani, Puh. 08 613 0655, 040 535 4134 www.asehuolto.net Aseiden korjaukset ja huollot !Ylöjärven asetarvike puh. 040 718 8170 Asemekaanikko Etelä-Pohjanmaalla Asetekniikka K. Kapela, Korpuusentie 72, 60550 Nurmo. P. 050 524 1838. Ark. 9-18 Huollan jahtiradiot, koiratutkat… RJAK, Pl 38, 44101 ÄKI. Puh. 050 557 2000. Tracker ja Pointer-koiratutkahuolto Parkanon TV-EL Huolto, Peltokuja 6, 39700 Parkano. Puh. 03 448 1296. Optifocus Oy, Suomen kiikarihuolto, kiikaritähtäinten huollot ja korjaukset. Hirsimetsäntie 21, PL 12, 15101 Lahti. Puh. 0400 150 356. www.optifocus.fi. Metsässtys ym.aseiden korjaus-asennushuoltotyöt ja deaktivointi. Baikalvaraosia. Asekomo O Putkonen Mikkeli Tuomikatu 18 puh. 0400 941 715 Metsästystä järjestyy! Lämpöeristetyt koirankopit TMI R.Kivineva 06-4534 333 (tilaa ilmainen esite) Myös iltaisin ja viikonloppuisin www.koirankoppi.fi Hanhi ja kaikki suurriista EST/FIN, 050 520 6100, juhani.tuomaala@netikka.fi Hyvin varusteltu mökki Ranualla valtion riistamaiden keskellä puh. 0400 398 208 Elämäsi eräretket www.kauniskarjala.com ERÄ-KORPINEN: Metsästys-KalastusKesälomat www.erakorpinen.fi ; puh. 040 555 1394 Laadukkaat metsästysmatkat ympäri maailman! Euroopan ajojahdit: villisika,saksanhirvi ja metsäkauris. Afrikka: linnustus, tasankoriista ja Big-5. Argentiina:linnustus ja suurriista. Kanadan karhujahdit, sekä useita muita vaihtoehtoja. Tarkoin valitut ja testatut kohteet kilpailukykyisin hinnoin! B&R Hunting Oy p. 040 417 8807 tai 050 545 4865 www.brhunting.fi, info@brhunting.fi Karhun ja kanalintujen metsästystä Suomussalmella. p. 050 325 8966 www.erapalvelu.net Hyljejahdit perämerellä Seanature.net 0400 154 600 Erähenkistä majoitusta Pyhäjoella. www.erapalvelut.net 0440 281 792 Svensk jakt av toppkvalitet! Gås, hjort, vildsvin, älg, mm www.carlanderoutdoor.se Metsästystä Kärsämäellä www.jahtiin.net Hirven ja karhunmetsästystä Koillismaalla Taivalkoski-Kuusamo sekä pienriista ammattioppaat käytössä koirineen p. 0440 525 634 www.marinvaara.fi lupia rajoitetusti varaa ajoissa. Sorkkaeläin-ja sorsanmetsästystä Sauvossa. www.prohunting.fi/ 040 558 9012 pro.hunting@luukku.com Suomussalmella majoitusta kanalinnustajille ja hirvestäjille. www.alassalmeneramokit.fi Petri Luukkonen 0400 300 552 Hirvi- ja villisikajahtia Eestissä 1.10. -15.12. Jahti koirilla ja tornista. 3 pv to-su, hyvä alue. Lisätiedot: Mikko 040 465 1556 villisikajahdit@gmail.com Vuokralle tarjotaan Vuokrataan Inarijärven rannalta tasokas 8 hengen mökki. Sopii mainiosti metsästykseen ja kalastukseen. Katso lisää www.nettimokki.com/ inari/5799 tai soita 040 737 4021. Kuusamossa tasokas 4 hengen omarantainen mökki kalaisan järven rannalla, käytössä oma vene. Erämaalammellamme myös kirjolohen kalastusta. Erinomaiset metsästysmahdollisuudet laadukkaine laavutukikohtineen pienriistan metsästykseen riistarikkailla yksityismailla. Käytettävissä myös laajat yhteiset metsästysalueet. Tied. 040 773 0128 Mökki P-Pohjanmaan Pyhäjärvellä. Metsästysalueita+kalastusmerkit sis. vuokraan. 0400 362 985 Metsästysmaja metsästysoikeudella Saarijärvellä. Myös mahdollisuus koirien koulutukseen. Yhteystiedot Mahlun Riistamiehet/Jaakko Ilvonen, 040 742 6787, jaakko.ilvonen@elisanet.fi Vuokrataan mökki Lapista vuosivuokralle täysin omaan käyttöön. Vasta valmistunut, kalustettu, hyvä varustetaso. Hinta vain 4900e, mokki.lapista@posti24.fi Lestijärvellä metsästys, kalastus, majoitus. www.lestipuu.fi 040 506 0340 Isoja saunamökkejä ja metsästysmaat Rovaniemen / Tervolan alueella. Runsas kanalintukanta vuodesta toiseen yksityisillä metsästysmaillamme, metsälle suoraan mökin pihasta, hirsikota keskellä aluetta. Myös ruokailut ja muut palvelut onnistuvat, kuten mönkijävuokraus. Katso www.katkavaara.fi . Järjestämme myös hirvenmetsästystä. p. 0400 930 199 tai katkavaara@laplandwelcome.fi . Loma-Laattajan mökki HyrynsalmiPka-Ssalmi valtion maiden keskiössä. 2 koiranhäkkiä. www.nettimokki. com/hyrynsalmi/5968<http://www. nettimokki.com/hyrynsalmi/5968> puh. 0500 684 090. Metsäkanalintu-,Jänis-&sorsajahdit. www.metsastyspalvelut.com p. 044 541 0437 Joutsassa vireässä kyläyhteisössä 2 huoneistoa, n. 65 m2 ja 70 m2, vakituiseen tai vapaa-ajan asumiseen. Metsästys- ja kalastusmahdollisuus.  Puh. 040 548 4819. Kuusamo Mökki + luvat 0400 281 229 Kuusamossa 2-6 h.mökkejä Kitkajärv. rannalla. Kalastus,mets,omistajan ja yhteismetsän mailla. www.taivallahti.fi 0400 284 988. VP:n keskellä, lähellä Varkautta mökki, savusauna, kota, vene yms. Puh. 050 559 8145. Mökki viikonlop. tai sop. muk. hyvällä paikalla Vaalassa 0440 280 861 Fasaanijahdit Uudellamaalla. Myös koirankoulutusmahdollisuus sekä lintuja myytävänä. 040 580 4721 tai mikko.halla@gmail.com Metsästäjä 4 l 2014 l 79
• Metsästäjä -lehti No. 4/2014 63. vuosikerta, Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Levikki on 303 241 kpl (LT 2009). Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 8.9.2014. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimitus: Vastaava päätoimittaja: Reijo Orava Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Marja Martikainen, puh. 029 431 2121 Ulkoasu: Ilkka Eskola, Hansaprint Toimituksen osoite: Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus, Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki. Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Kaupantekoa-palstalle: Marja Kraufvelin, puh. 029 431 2112 Muut ilmoitusasiat: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri puh. 0303 9777, metsastaja.rekisteri@yap.fi Alueiden yhteystiedot www.riista.fi/yhteystiedot Varasto ja tilaukset Puh. 029 431 2111, marion.sundqvist@riista.fi www.riista.fi/tilaukset ALUETOIMISTOT Etelä-Häme: Lukiokatu 14, 13100 Hämeenlinna. Riistapäällikkö Jyri Rauhala, puh. 029 431 2201, riistasuunnittelija Marko Muuttola, puh. 029 431 2117, riistasuunnittelija Sirpa Kuhlström, puh. 029 431 2203. Etelä-Savo: Virastotie 3 as 2, PL 14, 51901 Juva. Riistapäällikkö Petri Vartiainen, puh. 029 431 2211, riistasuunnittelija Veli-Matti Pekkarinen, puh. 029 431 2403, hallintosihteeri Tuula Varjus, puh. 029 431 2213. Kaakkois-Suomi: Pikkuympyräkatu 3 A, 49400 Hamina. Riistapäällikkö Erkki Kiukas, puh. 029 431 2221, riistasuunnittelija Jouni Tolvanen, puh. 029 431 2222, hallintosihteeri Airi Karvinen, puh. 029 431 2223. Kainuu: Syväyksenkatu 1 B 27, 89600 Suomussalmi. Riistapäällikkö Jukka Keränen, puh. 029 431 2231, erikoissuunnittelija Marko Paasimaa, puh. 029 431 2232, hallintosihteeri Ritva Juntunen, puh. 029 431 2233. Keski-Suomi: Kauppakatu 19 A 7, 40100 Jyväskylä. Riistapäällikkö Jukka Purhonen, puh. 029 431 2241, riistasuunnittelija Olli Kursula, puh. 029 431 2242, hallintosihteeri Seija Kiiveri, puh. 029 431 2243. Lappi: Vanamokatu 3 D, 96500 Rovaniemi. Riistapäällikkö Antti Siira, puh. 029 431 2251, riistasuunnittelija Urpo Kainulainen, puh. 029 431 2252, hallintosihteeri Leena Haapamäki, puh. 029 431 2253. Karhupalvelunumero 029 431 2500. Oulu: Ratatie 41, PL 35, 91501 Muhos. Riistapäällikkö Keijo Kapiainen, puh. 029 431 2261, riistasuunnittelija Harri Hepo-oja, puh 029 431 2262, hallintosihteeri Ritva Oksanen, puh. 029 431 2263. Osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri puh. 0303 9777, metsastaja.rekisteri@yap.fi Kirjapaino: Hansaprint 2014/Met14_04 Kansikuva: Hannu Huttu ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakauslehtien liiton jäsen Osoitteet Toimitusneuvosto: Reijo Orava (pj.), Aku Ahlholm, Klaus Ekman, Ilkka Eskola, Marja Martikainen, Ilkka Lampi, Marko Mikkola, Vesa Ruusila, Marko Svensberg, Jouni Tanskanen, Petri Vartiainen. Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001 arkisin klo 9 – 15 asiakaspalvelu@riista.fi Pohjanmaa: Vapaudentie 32-34 B 22, 60100 Seinäjoki. Vs. riistapäällikkö Sami Tossavainen, puh. 029 431 2304, riistasuunnittelija Juha Heikkilä, puh. 029 431 2272, hallintosihteeri Sirpa Hakala, puh. 029 431 2273. Pohjois-Häme: Labkotie 2, 36240 Kangasala. Riistapäällikkö Jani Körhämö, puh. 029 431 2281, vs. riistasuunnittelija Otto Hölli, puh. 029 431 2284, hallintosihteeri Leena Särkijärvi, puh. 029 431 2283. Pohjois-Karjala: Teollisuuskatu 15, 80100 Joensuu. Riistapäällikkö Juha Kuittinen, puh. 029 431 2291, riistasuunnittelija Reijo Kotilainen, puh. 029 431 2292, hallintosihteeri Kaija Riikonen, puh. 029 431 2293. Pohjois-Savo: Kiekkotie 4, 70200 Kuopio. Riistapäällikkö Jouni Tanskanen, puh. 029 431 2301, riistasuunnittelija Teemu Lamberg, puh. 029 431 2212, hallintosihteeri Tuula Ruuskanen puh. 029 431 2303. Rannikko-Pohjanmaa: Långgatan 4, PL 16, 66531 Koivulahti. Riistapäällikkö Stefan Pellas, puh. 029 431 2311, hallintosihteeri Lena Södergård-Ahlskog, puh. 029 431 2313. Satakunta: Porintie 9, 29250 Nakkila. Riistapäällikkö Antti Impola, puh. 029 431 2321, riistasuunnittelija Reima Laaja, puh. 029 431 2322, hallintosihteeri Tuija Korhonen, puh. 029 431 2323. Uusimaa: Sompiontie 1, 00730 Helsinki. Riistapäällikkö Visa Eronen, puh. 029 431 2331, riistasuunnittelija Antti Piironen puh. 029 431 2332, hallintosihteeri Carola Lönnfors, puh. 029 431 2333. Pääkaupunkiseudun metsästäjätoimisto: Paula Laukkanen, puh. 050 347 2400. Varsinais-Suomi: Hadvalantie 8 7B, 21500 Piikkiö. Riistapäällikkö Mikko Toivola, puh. 029 431 2341, riistasuunnittelija Jörgen Hermansson, puh. 029 431 2342, vs. hallintosihteeri Heli Paavola, puh. 029 431 2343. Laitialan toimipiste: Metsästäjäntie 39, 16790 Manskivi. Kenttäpäällikkö Ilkka Ala-Ajos, puh. 029 431 2116