Me tsästäjä 4 l 2015 Sorsastaja, osallistu siipikeräykseen! Oma riista: Hoida kaikki riista-asiasi verkossa
2 l Metsästäjä 4 l 2015 Metsästäjä -lehti Nro 4/2015 64. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 9.9.2015. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite : Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus : Vastaava päätoimittaja: Reijo Orava Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Laura Ticklén, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Ilkka Eskola (Hansaprint Oy) Toimitusneuvosto : Klaus Ekman, Ilkka Eskola, Erkki Kiukas, Jouni Tanskanen, Laura Ticklén, Marko Svensberg, Petri Vartiainen ja Henna Väyrynen Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset-palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Osoitteenmuutokset Puh. 030 600 2301, metsastajarekisteri@innofactor.com Kirjapaino : Hansaprint 2015/Met15_04 Kansikuva : Reijo Orava ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakauslehtien liiton jäsen Osoitteet Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001 arkisin klo 9 – 15 asiakaspalvelu@riista.fi Etelä-Häme: Lukiokatu 14, 13100 Hämeenlinna riistapäällikkö Jyri Rauhala, puh. 029 431 2201 riistasuunnittelija Sirpa Kuhlström, puh. 029 431 2203 riistasuunnittelija Marko Muuttola, puh. 029 431 2117 Etelä-Savo: Virastotie 3 as 2, PL 14, 51901 Juva riistapäällikkö Petri Vartiainen, puh. 029 431 2211 riistasuunnittelija Teemu Lamberg, puh. 029 431 2212 hallintosihteeri Tuula Varjus, puh. 029 431 2213 Kaakkois-Suomi: Pikkuympyräkatu 3 A, 49400 Hamina riistapäällikkö Erkki Kiukas, puh. 029 431 2221 riistasuunnittelija Jouni Tolvanen, puh. 029 431 2222 hallintosihteeri Airi Karvinen, puh. 029 431 2223 Kainuu: Syväyksenkatu 1 B 27, 89600 Suomussalmi riistapäällikkö Jukka Keränen, puh. 029 431 2231 riistasuunnittelija Marko Paasimaa, puh. 029 431 2232 hallintosihteeri Ritva Juntunen, puh. 029 431 2233 Keski-Suomi: Kauppakatu 19 A 7, 40100 Jyväskylä riistapäällikkö Jukka Purhonen, puh. 029 431 2241 riistasuunnittelija Olli Kursula, puh. 029 431 2242 hallintosihteeri Seija Kiiveri, puh. 029 431 2243 Lappi: Vanamokatu 3 D, 96500 Rovaniemi riistapäällikkö Sami Tossavainen, puh. 029 431 2304 riistasuunnittelija Urpo Kainulainen, puh. 029 431 2252 Oulu: Ratatie 41, PL 35, 91501 Muhos. riistapäällikkö Keijo Kapiainen, puh. 029 431 2261 riistasuunnittelija Harri Hepo-oja, puh 029 431 2262 hallintosihteeri Ritva Oksanen, puh. 029 431 2263 Pohjanmaa: Vapaudentie 32–34 B 22, 60100 Seinäjoki riistapäällikkö Mikael Luoma, puh. 029 431 2271 riistasuunnittelija Juha Heikkilä, puh. 029 431 2272 hallintosihteeri Sirpa Hakala, puh. 029 431 2273 Pohjois-Häme: Labkotie 2, 36240 Kangasala riistapäällikkö Jani Körhämö, puh. 029 431 2281 vs. riistasuunnittelija Otto Hölli, puh. 029 431 2284 hallintosihteeri Leena Särkijärvi, puh. 029 431 2283 Pohjois-Karjala: Teollisuuskatu 15, 80100 Joensuu riistapäällikkö Juha Kuittinen, puh. 029 431 2291 riistasuunnittelija Reijo Kotilainen, puh. 029 431 2292 Pohjois-Savo: Kiekkotie 4, 70200 Kuopio riistapäällikkö Jouni Tanskanen, puh. 029 431 2301 riistasuunnittelija Ohto Salo, puh. 029 431 2305 hallintosihteeri Tuula Ruuskanen puh. 029 431 2303 Rannikko-Pohjanmaa: Långgatan 4, PL 16, 66531 Koivulahti riistapäällikkö Stefan Pellas, puh. 029 431 2311 hallintosihteeri Lena Södergård-Ahlskog, puh. 029 431 2313 Satakunta: Porintie 9, 29250 Nakkila riistapäällikkö Antti Impola, puh. 029 431 2321 riistasuunnittelija Reima Laaja, puh. 029 431 2322 hallintosihteeri Tuija Korhonen, puh. 029 431 2323 Uusimaa: Sompiontie 1, 00730 Helsinki riistapäällikkö Visa Eronen, puh. 029 431 2331 riistasuunnittelija Antti Piironen puh. 029 431 2332 hallintosihteeri Carola Lönnfors, puh. 029 431 2333 Varsinais-Suomi: Hadvalantie 8 7B, 21500 Piikkiö vs. riistapäällikkö Jörgen Hermansson, puh. 029 431 2342 vs. riistasuunnittelija Heli Paavola, puh. 029 431 2343 Laitialan toimipiste: Metsästäjäntie 39, 16790 Manskivi kenttäpäällikkö Ilkka Ala-Ajos, puh. 029 431 2116 Pääkaupunkiseudun metsästäjätoimisto: Paula Laukkanen, puh. 050 347 2400 ALUETOIMISTOT Sompiontie 1, 00730 Helsinki Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri c/o GoExcellent Munkkiniemen puistotie 25 00330 Helsinki puh. 030 600 2301 faksi 030 600 2302 metsastajarekisteri@innofactor.com Verkkokauppa Puh. 020 331 515 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi
Metsästäjä 4 l 2015 l 3 Tässä numerossa l 4 l 2015 5 Pääkirjoitus: Rahoitettu riistanhoitomaksulla 7 Metsästysajat 9 Puheenjohtajan palsta: Hallitusohjelmasta hyvä tukipilari erätaloudelle 11 Metsästyskortti kännykässä 12 Havainnot talteen 14 Lupanumero auttaa saaliin ilmoittamisessa 16 Taiteilija Seppo Polameri 20 Kapellimestari Santtu-Matias Rouvali latautuu metsällä 22 Riistaneuvostot uudelle kaudelle 26 Kuhinaa kosteikoilla 28 Luonnonkauneutta ja riistanhoitoa 30 Kokemuksia mallikosteikkojen suunnittelusta 32 Vesilintujen siipikeräyksen tulokset 34 Vesilintukannat taantuneet 36 Lajiesittely: Heinäsorsa 37 Eräkerholaiset lintukosteikolla 38 Kauhunhetkiä Porissa 40 Juliste: Rusakko 42 Metso ja muuttuva metsä 44 Osoitetaan yhdessä, kuinka tärkeää riistanmetsänhoito on! 46 Riistatalous kansainvälistyy, osa 5: Suurpedot eivät tunne valtakuntien rajoja 48 Tarttuvat eläintaudit CIC:n yleiskokouksen polttopisteessä 50 Karhuja Venäjältä 52 Metsästyskortti vakuuttaa suomalaisen metsästäjän 54 Poikkeuslupien käsittely on harkittua ja säänneltyä 56 Muutoksenhausta säädetään riistahallintolaissa 58 Hylkeenpyytäjän kyydissä 61 Harmaahylje — kuinka se käsitellään? 62 Satakunnan riistanhoitopiiriä perustamassa 64 Riistantutkimuksen historiaa, osa 4: Yhteistyötä ja ympäristökysymyksiä 68 Suomalaisyritykset jalostavat riistanlihaa sekä metsästäjille että kuluttajille 70 Riistaa grilliin 72 Riistanhoidon vuosikello 74 Uutismakasiini 77 Eräilmoitukset 78 Áigeguovdilis ságat sámegillii 80 Luo Oma riista -tunnus Karhupuhelin on lakkautettu, s.74 A smo R aimo ah o Riistahavainnot kannattaa ottaa ylös, s. 12 Kapellimestari hiljentyy metsällä, s. 20 Vir ve Mäk ir an ta Löydä lähin lihanjalostajasi, s. 68 Ka is a H ut tunen
SportDOG Tek 2.0 koiratutka on täysin uusittu paikannuslaite parannellulla ikonivalikolla, jossa navigointi on erittäin nopeaa ja helppoa. Paikkatiedot saat käsilatteeseesi reaaliaikaisesti äänihälytyksinä, jolloin sinun ei tarvitse irroittaa käsiäsi aseesta tai katsettasi kohteesta. Laitteessa esiladattu 1:120 000 värikartta, jolla voit seurata jopa 21 koiraa yhtäaikaisesti. NYT MEILTÄ! SportDOG Tek 2.0 täysin toimintavalmis tutkapaketti! 699,-(799,-) NYT 50 KPL ERÄ! 3 VUODEN TAKUU HAUKKULASKURI VESITIIVIS PANTA IP67 ÄÄNIJA VÄRINÄHÄLYTYS PITKÄ TOIMINTA-AIKA EUROOPAN MAASTOKARTAT SIS. HINTAAN KATSO LISÄÄ WWW.KOIRAVARUSTE.FI KOLMEN SEKUNNIN PÄIVITYS LAAJA LUPAVAPAA TAJUUSALUE ÄÄNIOHJAUS JA SEISONTAHÄLYTYS NOPEUSNÄYTTÖ TEK 2.0 HUIPPU-UUTUUS 0€ BESTDOG HEIJASTINPANTA ARVO 19,90 MAKSAT VAIN SPORTDOG VILKKUVALO ALASKA AUTOMUKI ALASKA URHEILUSUKAT 2PR FOODMASTER PRO VEITSISETTI 0€ 0€ 0€ 5,90€ 9,90€ ARVO 19,90 ARVO 19,80 ARVO 19,90 ARVO 29,90 ARVO 79,90 BESTDOG REFLEX-HIHNA MAKSAT VAIN TILAUKSET OSOITTEESTA WWW.KOIRAVARUSTE.FI TAI PUHELIMITSE 0400 551 110 (ARK. 8-16) OULU RAUTIONKATU 2 C (ARK. 9-17) KOSKENPÄÄ KAIVANNONTIE 51 (KE-TO 8-16) OSTA NYT – MAKSA LOKAKUUSSA! KORKO 0% TUHANSIA HUIPPUTUOTTEITA EDULLISIN HINNOIN! UUSI VERKKOKAUPPA AVATTU! 20 VUOTTA laatua ja palvelua! Juhlavuosi! TILAAJAETU YLI 100€ OSTOKSESTA!
Metsästäjä 4 l 2015 l 5 Suomen riistakeskus on kahtena viime vuonna selvittänyt kyselytutkimuksella metsästäjien tyytyväisyyttä riistanhoitomaksulle saatavaan vastineeseen. Lähes 90 prosenttia vastaajista on mielestään saanut riittävästi vastinetta rahalleen. Tulos on hyvä, kun kyse on kuitenkin lakisääteisestä, veroluonteisesta maksusta. Kysymystä esitettäessä on toki ensin kerrottu, mitä kaikkea 33 euron riistanhoitomaksulla saadaan aikaan: Suomen riistakeskuksen toimintamenojen ohella sillä rahoitetaan paikallisten riistanhoitoyhdistysten toimintaa, järjestetään metsästäjävakuutus ja toimitetaan Metsästäjälehdellä ajankohtaista riistatietoa jokaiselle harrastajalle. Maksulla rahoitetaan myös erilaisia riistatalouden edistämishankkeita ja tuetaan metsästysmuseotoimintaa. ”Rahoitettu riistanhoitomaksulla” on iskulause, logo ja leima, joka on jatkossa tarkoitus iskeä riistanhoitomaksulla tuotettuihin tiedotteisiin, julkaisuihin ja aikaansaannoksiin. Näin halutaan muistuttaa suomalaisen riistahallinnon erityisyydestä — sen perusta ovat kansalaisten omatoiminen vapaaehtoistyö ja riistanhoitomaksu. Lähes 60 vuotta sitten linjatut perusratkaisut kantavat ja toimivat edelleen. Kansalaisten halu vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin ja osallistumismahdollisuudet turvaava lainsäädäntö ovat luoneet metsästäjille omistajuuden tunnetta riistakantoihin ja riistahallintoon. Toimitaan itse ja ollaan valmiita myös rahoittamaan toimintaa. Toimintaja rahoitusmalli osoittaa taas elinkelpoisuutensa, kun valtakunnan uuden hallituksen ohjelmaa on ryhdytty toteuttamaan. Uutta kasvua hakeva ohjelma sinänsä avaa riistataloudelle monia positiivisia tulevaisuudennäkymiä. Biotaloudesta pyritään nyt löytämään uusia mahdollisuuksia tuotteiksi, palveluiksi ja yritystoiminnaksi. Erätalous on nykyaikaisenkin biotalouden keskeistä ydintä. Riistaan ja kalaan liittyy käyttämättömiä mahdollisuuksia. Ne on vain nähtävä ja hyödynnettävä ennakkoluulottomasti. Riistanhoitomaksumalli turvaa riistahallinnon perusrahoituksen, vaikka julkisen hallinnon säästöt ovat hallitusohjelman keskeinen keino valtion rahoitusvajeen hallinnassa. Säästöt vaikuttavat kuitenkin riistahallintoon. Riistantutkimuksen koordinoimat ja metsästäjien toteuttamat riistaseurannat tuottavat keskeisen ja korvaamattoman tietopohjan riistahallinnon päätöksenteolle. Ne ovat leikkausuhkan alla, kun riistantutkimus toimii Luonnonvarakeskuksessa julkisten verovarojen turvin. Digitalisointi on hallitusohjelmassa keskeinen keino hallinnon vaikuttavuuden ja tehokkuuden lisäämiseksi. Tämä on nähty myös riistahallinnossa. Sen digitalisointihanke, Oma riista, on jo hyvässä vauhdissa. Riistatiedon keruun ja käsittelyn automatisointi on välttämätön tehostamistoimi, jotta riistantutkimuksen niukkenevat henkilöstöresurssit voidaan keskittää oleelliseen eli tutkimukseen ja seurantojen tulosten käytön kehittämiseen. Oma riista -portaalin piiriin siirretään jatkossa kaikki julkisen riistahallinnon palvelut. Siksi Oma riista kannattaa ottaa mahdollisimman pian käyttöön. Se on rahoitettu riistanhoitomaksulla keinoksi, jolla metsästäjä voi osallistua hallitusohjelman toimeenpanoon ja saada entistä parempaa palvelua. Rahoitettu riistanhoitomaksulla Reijo Orava Johtaja Suomen riistakeskus Pääkirjoitus
6 l Metsästäjä 4 l 2015 1390 € KAMPANJATARJOUS
Metsästäjä 4 l 2015 l 7 Metsästysajat 1.8.2015 – 31.7.2016 LAJI ALUE TAI LUPA METSÄSTYSAIKA POIKKEUSLUPA-AIKA Sorsalinnut *1 Koko maassa 20.8. klo 12.0031.12. Merilinnut *2 Koko maassa 1.9. – 31.12. Haahka, koiras naaras Koko maassa Koko maassa 1.6. – 31.12. 20.8. klo12.0031.12. Nokikana Koko maassa 20.8. klo12.0031.12. Merihanhi Tarkista alue Katso oheinen kartta Metsähanhi Koko maassa Rauhoitettu Kanadanhanhi Koko maassa 20.8. klo12.0031.12. Lehtokurppa Koko maassa 20.8. klo12.0031.12. Teeri Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Pyy Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Metso Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Riekko Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Kiiruna Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Peltopyy Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueella. Muualla maassa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla 10.9. – 31.10. 10.9. – 31.10. Fasaani Koko maassa 1.9. – 29.2. Sepelkyyhky Koko maassa 10.8. – 31.10. Huomautukset: *1) Sinisorsa,tavi,heinätavi, haapana,jouhisorsa, lapasorsa,punasotka, tukkasotka,telkkä. LAJI ALUE TAI LUPA METSÄSTYSAIKA POIKKEUSLUPA-AIKA Metsäjänis ja rusakko Koko maassa 1.9. – 29.2. Villikani Koko maassa 1.9. – 31.3. Orava Koko maassa 1.12. – 31.1. Euroopanmajava Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla 20.8. – 30.4. Kanadanmajava Koko maassa 20.8. – 30.4. Piisami Koko maassa 1.10. – 19.5. Kettu Lapin maakunnassa Muualla maassa 1.8. – 30.4. 1.8. – 14.4. Tarhattu naali, supikoira, minkki ja hilleri Koko maassa Koko metsästysvuosi (Naarasta, jolla on pentue, ei saa tappaa 1.5. – 31.7.) Mäyrä Koko maassa 1.8. – 31.3. Näätä Koko maassa 1.11. – 31.3. Kärppä Koko maassa 1.11. – 31.3. Ilves Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tarkoitetulla poikkeusluvalla ML 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää: ilveksen (lukuunottamatta ilveksen naarasta, jota vuotta nuorempi pentu seuraa) pyydystämiseksi tai tappamiseksi poronhoitoalueella ja muualla maassa 1.1. – 31.12. 1.10. – 29.2. 1.12. – 29.2. Saukko Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tarkoitetulla poikkeusluvalla. ML 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää: saukon pyydystämiseksi tai tappamiseksi Ajat ilmenevät poikkeuslupapäätöksistä Ajat ilmenevät poikkeuslupapäätöksistä Norppa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla 1.9. – 15.10., 16.4. – 31.5. Halli Metsästyslain 10 §:n nojalla annetun alueellisen kiintiön puitteissa. Tarkista kiintiö www.riista.fi 16.4. – 31.12. Villisika Koko maassa 1.6. – 28.2. (Naarasta, jolla on porsaat, ei saa tappaa) Mufloni Koko maassa 1.9. – 31.1. Hirvi Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla Enontekiö, Inari, Muonio, Utsjoki 26.9. – 31.12. 1.9. – 20.9. ja 11.10. – 30.11. Valkohäntäpeura Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla 26.9. – 31.1. Metsä- ja kuusipeura Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla 26.9. – 31.1. Metsäkaurisuros *3 -naaras ja vasa Koko maassa Koko maassa 1.9. – 31.1., 16.5. – 15.6. 1.9. – 31.1. Karhu Poronhoitoalueella, metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen (169/2011) 7 §:n nojalla. Tarkista kiintiö www.riista.fi Muualla maassa metsästyslain 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää: karhun (lukuunottamatta vuotta nuorempaa karhun pentua sekä karhunaarasta, jota tällainen pentu seuraa) pyydystämiseksi tai tappamiseksi Muualla maassa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tarkoitetulla poikkeusluvalla 20.8. – 31.10. (Naarasta, jolla on pennut, ei saa tappaa, ei myöskään vuotta nuorempaa pentua). 20.8. – 31.10. (Naarasta, jolla on pennut, ei saa tappaa, ei myöskään vuotta nuorempaa pentua) 1.1. – 31.12. Susi Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tarkoitetulla poikkeusluvalla Lisäksi metsästyslain 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää: suden pyydystämiseksi tai tappamiseksi Ajat ilmenevät poikkeuslupapäätöksistä Ajat ilmenevät poikkeuslupapäätöksistä *2) Alli,tukkakoskelo, isokoskelo Merihanhi on rauhoitettu kolmeksi vuodeksi (1.8.2013 – 31.7.2016) eräiden sisämaan maakuntien ja kuntien alueilla. Merihanhen pääasiallisella esiintymisalueella rannikon merenrantavyöhykkeellä metsästystä ei ole rajoitettu. Siellä metsästää saa normaaliin tapaan 20.8 – 31.12. Merihanhen metsästys on kielletty Etelä-Karjalan, Etelä-Savon, Kainuun, Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Pirkanmaan, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Päijät-Hämeen maakunnissa, Etelä-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Alajärven, Alavuden, Evijärven, Kuortaneen, Lappajärven, Soinin, Vimpelin ja Ähtärin kunnissa, KeskiPohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Halsuan, Lestijärven, Perhon ja Vetelin kunnissa, Lapin maakunnassa lukuun ottamatta Kemin, Keminmaan, Tornion ja Simon kuntia, Kymenlaakson maakuntaan kuuluvissa Iitin ja Kouvolan kunnissa sekä PohjoisPohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Haapajärven, Haapaveden, Kuusamon, Kärsämäen, Nivalan, Pudasjärven, Pyhäjärven, Pyhännän, Reisjärven, Siikalatvan, Utajärven ja Taivalkosken kunnissa. Huomio! Kanalintujen (metso, teeri, pyy, riekko ja kiiruna) metsästysajat alkavalle metsästyskaudelle päätetään ja päivitetään verkkosivuillemme elokuun lopulla ja julkaistaan seuraavassa lehdessä 9. syyskuuta. Rauhoittamattomien lintujen pesimäaikaiset rauhoitusajat lvaris, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastasPohjois-Pohjanmaan, KainuunjaLapinmaakuntienalueella1.5.—31.7.,Pohjois-SavonjaPohjois-Karjalanmaakuntien alueella1.4.—31.7.jamuuallamaassa10.3.—31.7. lharakkaPohjois-Savon,Pohjois-Karjalan,Pohjois-Pohjanmaan,KainuunjaLapinmaakuntien alueella10.4.—31.7.jamuuallamaassa1.4.—31.7. lkorppiporonhoitoalueella10.4.—31.7.(muuallamaassarauhoitettukokovuoden) lharmaalokkikoloniatkokovuoden *3) Metsäkauristasaametsästää ajavaakoiraakäyttäen vain26.9–31.1.välisenäaikana.
FD S Finn-Savotta Oy, Karstula Ahti Huvila Oy, Soini Aseja Optiikkahuolto H. Korhonen, Kajaani Asepaja M. Vuorela, Ylistaro Carlson Oy, Kuopio ja Mikkeli Eräkellari Oy, Kaustinen Eräkontti Oy, Riihimäki Forssan Ase ja Retkeily, Forssa Green Trail Oy, Pieksämäki HH-Sport, Alahärmä HH-Sport, Iisalmi HH-Sport, Kiiminki HH-Sport, Kokkola HH-Sport, Nivala HH-Sport, Raahe Häijään Urheilutarvike, Häijää Intersport Mäkimaa, Tornio J. Kärkkäinen Oy, Oulu, Lahti ja Ylivieska Juvan Rauta ja Maatalous, Juva Karhulan Ase ja Erä, Kotka Kesport Alajärvi Kesport Jalasjärvi Kesport Äänekoski Keuruun Saha ja Erä, Keuruu Kuusamon Tärppi Oy, Kuusamo Ollin Erä ja Kalastus Ky, Rovaniemi Raimo Olkkonen Oy, Haapajärvi Rajan Ase Aseseppä E. Jänönen, Lieksa Sepon Urheilu ja Patruuna, Juankoski Simonen Oy, Sodankylä Tasalan Kuukkeli Oy, Suomussalmi Urheilu ja Lelu Oy, Ylivieska Urheiluase Oy, Helsinki Varustenet, Helsinki Kampanja voimassa 1.6.-15.10.2015 Nordis Oy_Lyijy Lihaksi_Metsästäjä nro 3_2015_210x297.indd 1 21.4.2015 15:03:43
Metsästäjä 4 l 2015 l 9 Tauno Partanen Puheenjohtaja Suomen riistakeskus Puheenjohtajan palsta Maahamme saatiin muodostettua muutama viikko sitten uusi hallitus, ja sen laatimaa ohjelmaa on tutkailtu tarkkaan eri tahoilla. Riistatalouden kohdalla ohjelmassa on maininta, että ”huolehditaan suomalaiseen elämänmuotoon kuuluvien metsästyksen ja kalastuksen mahdollisuuksista”. Vaikka liioin muita mainintoja metsästyksestä ei ohjelmassa ole, niin kaiketi voi todeta, että hallitusohjelma antaa hyvän pohjan toteuttaa julkisen riistakonsernin yhdessä laatimaa strategiaa. Kalastuksen puolella ohjelmassa on mainittu useampiakin nostoja. Ohjelmaan on myös kirjattu, että laaditaan metsien ja vesialueiden virkistysja matkailukäyttöä koskeva selvitys, joka tähtää hyvinvointivaikutusten ja niihin liittyvän liiketoiminnan kasvamiseen. Uskoisin, että riistatalouden ja metsästyksen hyvinvointivaikutukset nousevat selvityksessä vahvasti esille. Myöskään Suomen riistakeskuksen Luonnonvarakeskukselta tilaamassa riistatalouden kokonaisarvoaskelmassa hyvinvointivaikutukset eivät jääne täysin ilman huomiota, vaikka siinä keskitytäänkin lähinnä konkreettisiin taloudellisiin vaikutuksiin. Toukokuussa tarkasteltiin perinteisessä Gustavelundin seminaarissa edellä mainitun riistakonsernin strategian toteutumista. Sen yhtenä keskeisenä vaikuttavuustavoitteena on, että riistatalous luo hyvinvointia. Kun kuulimme tilaisuudessa läheisten sidosryhmiemme arviot Suomen riistakeskuksen ja muiden julkisen riistakonsernin keskeisten toimijoiden toiminnan tuloksista, vahvistui käsitys, että valittu strategia ja sen toteuttamiseen liittyvät toimenpiteet ovat olleet oikeita ja hyvin valittuja. Samoin voidaan jälkikäteen todeta, että vuonna 2009 Metsästäjäin keskusjärjestön edustajakokouksen yksimielinen päätös lähteä riistahallintolain muutoksen kautta suunnittelemaan Suomen riistakeskuksen perustamista oli siinä ajassa taatusti ainut oikea päätös. Ilman tuota kauaskantoista päätöstä riista-asioiden hallinnointi poikkeaisi todennäköisesti merkittävästi nykyisestä, eikä riistahallinnon itsenäisyydestä olisi juuri mitään jäljellä. Lisäksi voidaan todeta, että tuskin kovinkaan monen lain valmistelua on toteutettu niin kenttää sitouttaen kuin riistahallintolain valmistelussa tehtiin – yhteistyöllä päästiin erinomaiseen lopputulokseen! Suden kannanhoidolliseen metsästykseen liittyvät poikkeusluvat kirvoittivat runsaasti valituksia hallintooikeuksiin. Muutamat hallinto-oikeudet asettivat täytäntöönpanokieltoja lupapäätöksille, eikä lopullisia päätöksiä kaikkiin valituksiin ole vieläkään tehty. Ainakin Itä-Suomen hallinto-oikeus on käsitellyt jo valitukset ja yksiselitteisesti hylännyt valitukset kaikilta osiltaan. On varsin todennäköistä, että lopullinen linjaus näihin suden kannanhoidollista metsästystä koskeviin valituksiin saadaan vasta korkeimmasta hallinto-oikeudesta. Vahinkoperusteisen susipoikkeusluvan valitusoikeuteen liittyvään asiaan saatiin sen sijaan jo KHO:n vuosikirjapäätös, jossa todettiin, ettei pirkanmaalaisella valittajayhdistyksellä ollut valitusoikeutta Kainuussa. Seuraamme erityisen suurella mielenkiinnolla sitä, millaisia päätöksiä eri hallinto-oikeudet tekevät näissä varsin samantyyppisissä suden kannanhoidollisiin poikkeuslupiin liittyvissä tapauksissa ja mikä on sitten aikanaan KHO:n päätös, mikäli asia viedään sen ratkaistavaksi. Allekirjoittaneella oli kesäkuun alussa mahdollisuus osallistua ensimmäistä kertaa Poroparlamenttiin Rovaniemellä. Tilaisuus oli hyvin järjestetty ja siitä jäi hyvin positiivinen jälkimaku. Poroparlamentin teemana oli tänä vuonna yhteisöllisyys, ja aihetta käsiteltiin esitelmissä hyvin monipuolisesti. Yhteisöllisyyden kohdalla meillä metsästäjillä olisi paljon opittavaa poronhoidon parissa työskenteleviltä. Yhteisöllisyyden avulla olisi mahdollista saada melkoinen lisäpotku esimerkiksi metsästysseurojen toimintaan. Mikäli sivutuotteena saataisiin vielä metsästäjien välistä kateuden siementä kitkettyä pois, niin potkun teho vain lisääntyisi. Hallitusohjelmasta hyvä tukipilari erätaloudelle
12 l Metsästäjä 4 l 2015 Ville Hokkanen & Ari Kontiainen, Suomen riistakeskus Havainnot talteen Seuraava harppaus Oma riista -verkkopalvelussa on metsästyslaissa määriteltyjen riistaja rauhoittamattomien eläinten havaintotietojen keruu tarkalla paikkatiedolla varustettuna. Voit kirjata asutuksen tuntumassa vierailevien ilvesten käynnit, hirvipassissa tehdyt havainnot, riistakamerakuvissa näkyvät eläimet tai vaikkapa koiran hyvän riistatyön tiedot talteen. avainnot voi ensi vaiheessa kirjata verkkopalvelussa. Mobiilisovelluksiin havaintojen tallennustoiminnot tulevat syksymmällä. Havaintokirjaukset ovat henkilön yksityisiä merkintöjä, eikä havainnoitsijaa, havaintojen tarkkaa sijaintia, valokuvia tai lisätietoja julkaista. Kerääntyvää, anonymisoitua aineistoa käytetään hyödyksi riistasuunnittelutarkoituksissa Suomen riistakeskuksessa, Luonnonvarakeskuksessa ja Metsähallituksessa. Aluksi mahdollistamme riistahavaintojen perustietojen tallennuksen. Havainnosta tallennetaan eläinlaji, lukumäärä, sukupuoli, tarkka paikka, aika ja päivämäärä. Lisäksi havainnosta voidaan kirjoittaa lisätietoja sekä tallentaa valokuva. Myöhemmin havaintoominaisuudet täydentyvät, jotta havaintoon voi kirjata lisätietoja esimerkiksi pesinnästä, kuolleesta eläimestä tai vaikka jalkarenkaasta. Hirvihavaintojen ja suurpetohavaintojen lisäominaisuudet ovat seuraavana kehityksen kohteena. Toimintoja on tarkoitus kehittää vaiheittain ja tavoitteena on, että suurpetoyhdyshenkilö voi tallentaa suurpetohavainnon suoraan maastosta talteen mobiililaitteella ja tiedot siirtyvät automaattisesti Tassu-järjestelmään. Hirvihavaintojen tallentamista metsästysaikana testataan ensi syksynä eri puolilla Suomea pilottiseurueissa. Tarkoituksena on, että saalisja havaintotiedon keruu yhdistetään ja perinteisestä havaintokortista luovutaan syksyllä 2016. Ensi syksynä toimitaan vielä vanhalla hirvihavaintokortilla, mutta sähköistä havaintojen tallennusta voi alkaa opetella jo nyt. Mikäli metsästäjät ottavat kattavasti käyttöön sähköiset järjestelmät, ne mahdollistavat muun muassa metsästyksenaikaisen hirviverotuksen suunnittelun, sillä tiedot päivittyvät lähes reaaliajassa. Lisäksi uusi havaintoaineisto on huomattavasti aiempaa tarkempaa, sillä jokaiselle havainnolle tallennetaan paikkatieto. Havaintotiedon keruu toimii metsästäjän tai luonnontarkkailijan omana havaintopäiväkirjana, toisaalta sitä voi hyödyntää vaikka kirjaamalla koiran onnistuneen riistatyön talteen. Riistantutkimus saa lisää havaintoaineistoa erilaisten analyysien tekoon. Järjestelmä mahdollistaa paperilomakkeista luopumisen erilaisissa riistatiedusteluissa. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi majavakartoituksissa, maastolaskennoissa ja jo tänä kesänä sitä voidaan hyödyntää metsähanhien havaintojen kirjaamiseen. Metsissämme riistaeläimiä tarkkailee herkeämättä satojatuhansia riistakameroita. Nyt niiden tuottamille havainnoille tulee tallennuspaikka. Metsästäjä voi kirjata esimerkiksi nuolukivillä tai ruokintapaikoilla käyvät hirvihavainnot talteen ja samasta aineistosta Luonnonvarakeskus muodostaa tulevaisuudessa riistakameraindeksin nykyisten hirviindeksien rinnalle. Samaa menetelmää aiotaan hyödyntää myös peuroilla. Samoin seurojen tai riistanhoitoyhdistysten tekemille lentoja maastolaskennoille muodostuu tallennuspaikka. Tiedot ovat tallessa ja hyödynnettävissä myös tulevaisuudessa. Riistatieto on kestävän metsästyksen perusta ja havaintotietojen tallentamisella osaltaan turvaamme harrastuksen jatkuvuutta. Havaintotiedot erityisesti harvalukuisten eläinten kannoista voivat olla arvaamattoman tärkeitä, koska nykyisillä järjestelmillä emme saa kovinkaan tarkkaa tai kattavaa tietoa niistä. H Mobiilisovelluksiin havaintojen tallennustoiminnot tulevat syksymmällä.
Metsästäjä 4 l 2015 l 13 l Verkkopalvelu: oma.riista.fi l Mobiilit: Android, Windows Phone, iOS l Luotettava rekisteröityminen l Yleiskäyttöinen Oma riista -tunnus l Sähköinen metsästyskortti l Riistatietojen helppo keruu, mahdollisuus tallentaa saalisja havaintotietoja l Lakisääteisten saalisilmoitusten jättäminen, tilan seuranta, ilmoitusten hyväksyntä l Riistanhoitoyhdistystiedot, -tehtävät ja -tapahtumat Juh a Ol lil a Ilmaisen Oma riista -palvelun helppokäyttöiset ominaisuudet lyhyesti:
14 l Metsästäjä 4 l 2015 Ari Kontiainen, Suomen riistakeskus Lupanumero auttaa saaliin ilmoittamisessa Pyyntitai poikkeusluvalla saatu saalis on helppo kirjata ja tarvittaessa myös ilmoittaa sähköisesti Oma riista -palvelussa käyttäen lupanumeroa. Harri Norberg, Suomen riistakeskus ”Älyttömän helppoa” lll Metsähallituksen Lapin luontopalveluiden suunnittelija Marko Kunnari on Oma riista -palvelun ahkera käyttäjä. Hän on kirjannut Metsähallituksen Ylä-Lapin kettupoikkeusluvan nojalla talvella saaliiksi saadut 202 kettua, mikä on antanut hänelle vahvan tuntuman verkkopalvelun hyvistä ja huonoista puolista. — Saaliin syöttäminen on hyvin yksinkertaista ja helppoa. Ohjelma pyörii erittäin, suorastaan älyttömän hyvin, Kunnari kertoo. Erityisiä moitteita hänen mukaansa on vaikea keksiä. — Tosin karttanäkymä olisi hyvä saada koko näytölle, jolloin saaliiden kohdentaminen kartalle olisi nopeampaa, etenkin kun saaliita on maantieteellisesti isolla alueella. Tältä osin Oma riista -palveluun onkin jo kettupyynnin päätyttyä tehty parannus: karttanäkymän saa laajennettua, mutta Kunnari toivoisi sen avautuvan koko ruudulle, vaikka sitten ponnahdusikkunana. Marko Kunnarin kettusaaliskarttoja YläLapista ja Oma riista -näkymä kyseisen kettupoikkeusluvan osalta yönnetyt luvat näkyvät luvanhakijalle Oma riista -asiointipalvelussa, johon luvansaaja tai luvalla metsästävä voi lupanumeroa käyttäen kirjata saatuja saaliita, seurata luvan käytön etenemistä ja pyynnin päättyessä tehdä helposti lakisääteisen saalisilmoituksen. Verkkopalvelu tarkistaa lupanumeron M
Metsästäjä 4 l 2015 l 15 Marko Kunnari on kirjannut Oma riista -verkkopalvelussa satoja saalistietoja. — Muuten karttanäkymä pelasi jouhevasti eikä saaliin kohdentamisessa oikeaan paikkaan sen puolesta ollut ongelmia, hän sanoo. Kunnarin toiveena on myös koordinaattien syöttömahdollisuus. Ainakin toistaiseksi sellainen toiminto on kuitenkin varattu vain moderaattoreille, jotta virheitä ei ilmaantuisi. Marko Kunnari on sitä mieltä, että kun riistatietoa kertyy tällä tavalla, niin siitä voi olla jatkossa vielä monenlaistakin hyötyä — esimerkiksi Ylä-Lapin tapauksessa uhanalaisen naalin suojelussa. oikean muodon, luvan voimassaolon sekä myös sen, mitä eläinlajeja lupa sisältää. Väärien kirjausten tekemisen mahdollisuus on minimoitu. Lupanumerolla kirjaaminen on kätevää esimerkiksi siksi, että vaikkapa rauhoittamattomien lintujen poikkeusluvan nojalla pyytäjiä voi olla paljonkin. Kukin heistä voi itse kirjata saaliit lupanumeron kanssa ja näin helpottaa luvansaajan urakkaa saalisilmoituksen keräämisessä. Luvansaaja näkee lupanumerolle esitetyt saaliit ja voi helposti hyväksyä tai hylätä ne osaksi pyynnin päättyessä jätettävää saalisilmoitusta. Suomen riistakeskuksen myöntämässä poikkeusluvassa voidaan tietyissä tapauksissa antaa myös lupa käyttää pyynnissä muutoin laissa kiellettyjä menetelmiä. Verkkopalvelumme antaa mahdollisuuden tällaisten menetelmien kirjaamiseen niihin lupatyyppeihin, joissa niiden käyttö on ylipäätään mahdollista. Kielletyillä tavoilla saadut saalismäärät raportoidaan direktiivien velvoittamana myös Euroopan unionille. Tässäkin tapauksessa sähköinen asiointi keventää raportointiurakkaa. Lupanumerolla kirjaaminen tulee mahdolliseksi myös Oma riista -mobiilisovelluksiin — seuraa tiedotustamme. Kirjaa ja ilmoita saalis: oma.riista.fi A nt ti Jo ha nsso n
16 l Metsästäjä 4 l 2015 Henna Väyrynen Taiteilija Seppo Polameri: Luontoja eräaiheet veivät mennessään Suomen metsästysmuseon vuoden 2015 päänäyttely on kunnianosoitus taiteilija Seppo Polamerelle (s. 1936). Seppo Polameri – Erätaiteen mestari -nimeä kantavassa näyttelyssä on esillä taiteilijan laajaa eräaiheista tuotantoa aina kuvituksista maalauksiin. Aloittaessaan taideopinnot metsästystä innokkaasti harrastava Polameri ei vielä tiennyt päätyvänsä tekemään luontoja eräaiheista taidetta. Pikku hiljaa aiheet veivät kuitenkin mennessään. elsingistä graafiseksi taiteilijaksi valmistuneella Polamerellä on takanaan pitkä ja monipuolinen ura. Polameri on tehnyt kuvituksia lehtiin ja yli 70 kirjaan, maalauksia, grafiikkaa sekä ehkä tunnetuimpana työnään Luonnontieteellisen keskusmuseon dioraamat. Metsästys ja kalastus -lehteen Polameri itse sanoo yllättyneensä saadessaan kutsun juhlanäyttelyyn Suomen metsästysmuseolle. Hän pitää näyttelyä kunnianosoituksena ja kertoo vähän alle sadasta teoksesta koostuvan näyttelyn kokoamisen olleen iso urakka. – Näyttelyssä on töitä sekä yksityiskokoelmista että omista kokoelmista, ja osa teoksista on myynnissä. Suurin osa teoksista on metsästysaiheisia, mutta joukossa on myös joku kalastusaiheinen teos. Metsästys pohjana taiteelle Polameri on harrastanut metsästystä aktiivisesti nuoresta iästä alkaen ja kokee, että alan syvällinen tunteminen on tärkeää erätaiteilijalle. Ensimmäisen riistalintunsa, teeren, Seppo Polameri sai 13-vuotiaana ja muutamaa vuotta myöhemmin pystykorvan metsästyskaveriksi. H Ilj a K o iv is to Polameri kertoo tehneensä kuvituksia yli 50 vuoden ajan. – Alun perin minusta piti tulla modernisti. Luontoaiheet veivät kuitenkin mukanaan ja tilaisuuksia tehdä luontoja eräaiheisia töitä alkoi tulla. Itseäni luonnehtisin tradition ylläpitäjäksi, toteaa Polameri naurahtaen.
Metsästäjä 4 l 2015 l 17 Taiteilija Seppo Polameri: Luontoja eräaiheet veivät mennessään – Isä otti minut aikoinaan mukaan metsälle ja opetti aiheesta – siitä lähti innostus harrastukseen. Metsästyksessä on jotain selittämätöntä viehätystä ja nuorena viihdyin enemmän metsällä kuin koulun penkillä, kuvailee Polameri suhdettaan metsästykseen. Ensimmäiset eräaiheiset kuvituksensa Polameri teki Metsästys ja kalastus -lehteen 60-luvulla ollessaan vielä taideopiskelija. Omasta harrastuksesta on ollut hyötyä yksityiskohtien tavoittamisessa esimerkiksi kuvatessa metsästäjää varusteineen. – Erätaiteilijan on itse oltava alan harrastaja tai metsästäjä, painottaa Polameri. Metsästys on antanut paljon taiteelle, mutta taide on myös Polamerin mukaan vaikuttanut metsästyskokemukseen. – Jahdissa luontoa tulee tutkittua ihan eri silmin kuin aikoinaan ja huomio kiinnittyy luonnon detaljeihin. Hyvä erätaide kulkee realismin ja taiteen välimaastossa Pohtiessaan uraansa ja taidettaan Seppo Polameri toteaa, että hänelle tärkeää on ollut erätaiteen edistäminen ja esille tuominen Suomessa. – Ruotsissa erätaiteella on pidemmät perinteet kuin Suomessa. Aloittaessani uraani oli täällä erätaiteen mentävä aukko. Seppo Polameri – Erätaiteen mestari -näyttely 24.4.–27.9.2015 Suomen Metsästysmuseo, Riihimäki Näyttelyssä on luonto-, metsästysja eräaiheisia maalauksia sekä grafiikkaa. Voimassa olevalla metsästyskortilla vapaa pääsy. www.metsastysmuseo.fi Kahdeksanviikkoinen beaglen pentu Nappi isäntänsä Seppo Polameren sylissä. Seppo Polameri ja teos ”Maisema Hämeestä”. Suomen Metsästysmuseon juhlanäyttelyn kävijäkilpailussa kävijät voivat arvata teoksessa olevien riistaeläinten lukumäärän ja osallistua samalla arvontaan. Oikein vastanneiden kesken arvotaan Polameren grafiikkaa ja kaikkien vastanneiden kesken Suomen riistakeskuksen lajintunnistusoppaita. Hyvä erätaide ei ole Polameren mukaan fotorealismia, eikä taiteilijoiden tulisi kilpailla valokuvaajien kanssa tarkkuudessa. Taiteilijan on pikemminkin osattava lopettaa ajoissa, jotta työssä näkyy myös työvälineen eli kynän tai siveltimen jälki. Eräaiheisissa kuvituksissa tulee kuitenkin olla tunnistettavat yksityiskohdat. – Katsojan on pystyttävä erottamaan, onko kuvassa esimerkiksi naarasvai urosteeri, toteaa Polameri. Mieleenpainuvimmaksi työkseen vuosien varrelta Polameri mainitsee A.E. Järvisen ”Valitut tarinat” -teoksen (1978) kuvittamisen. – Teosta varten matkustin Lappiin tutustumaan A.E. Järvisen lempimaisemiin. Kuvat teokseen tein marmorointitekniikalla. Kirjoja kuvittaessa oman haasteensa tuo aikakauden huomioon ottaminen. Polameren mukaan eräkirjat sijoittuvat yleensä vanhempiin aikoihin, jolloin kuvitustyö vaatii aikakauteen perehtymistä. – Perusluonteeltaan metsästys ammattina tai harrastuksena ei ole kuitenkaan vuosien saatossa muuttunut, Polameri pohtii. Olennaista kirjojen kuvittamisessa on kuitenkin Polameren mukaan tekstin ottaminen lähtökohdaksi. – Kirjoja kuvittaessa tarkoitus on säestää kirjailijaa. Sorsastuksen iltatunnelma inspiroi Suomea ja myös ulkomaita metsästysretkillä kiertänyt Seppo Polameri kertoo pitävänsä erityisesti sorsastuksesta niin metsästysmuotona kuin aiheena. – Alkusyksyn sorsastuksen iltatunnelmassa ja kaislikossa odottelussa on jotain ainutlaatuista, hän kuvailee. Sorsa-aiheisten taulujen lisäksi Polameri on kuvittanut paljon kanalintumetsästystä, mitä metsästäjä-taiteilija on myös aikoinaan harrastanut. Tätä nykyä hän maalaa vielä jonkin verran ja tekee satunnaisesti tilaustöitä esimerkiksi syntymäpäivälahjoiksi. Metsästyksen ohella Seppo Polameren harrastuksiin ovat kuuluneet metsästyskoirat, joita hänellä on ollut kymmenkunta. – Minulla on ollut ennen kaikkea ajokoiria jäniksen metsästykseen. Saalishimo ei tosin ole nykyisin enää niin iso. Metsällä eniten palkitsee koiran hyvin toimiva ajo. Erätaiteilijan on oltava alan harrastaja. Henn a Väy ry nen
18 l Metsästäjä 4 l 2015 RAJOITETTUJA ERIÄ VAIN NOPEILLE! Kärkkäinen Ylivieska Ollilanojankatu 2, 84100 Ylivieska ? 010 430 3000 Aukioloajat: ma—pe 8.00—21.00, la 8.00—18.00, su 12.00—18.00 Kärkkäinen Lahti Pasaasi 2, Renkomäki, 15700 Lahti ? 010 430 3630 Aukioloajat: ma—pe 8.00—21.00, la 8.00—18.00, su 12.00—18.00 Kärkkäinen Oulu Alasintie 12, 90400 Oulu ? 010 430 3020 Aukioloajat: ma—pe 9.00—21.00, la 9.00—18.00, su 12.00—18.00 Kärkkäinen Ii Sorosentie 2, 91100 Ii ? 010 430 3820 Aukioloajat: ma—pe 9.00—21.00, la 9.00—18.00, su 12.00—18.00 Verkkokaupan asiakaspalvelu: ? 010 430 3030 (arkisin klo 8–16) KÄRKKÄISELTÄ EDULLISESTI KAIKKI METSÄSTÄJÄLLE 99€ METSÄSTYSTEKSTIILIT: Parhaat merkit metsälle! Acme KYYHKYPILLI Muovinen aitoääninen kyyhkypilli. Kestävää muovia, Ripustusmahdollisuus. Tarjous voimassa: Ylivieska, Oulu, Lahti ANAR 47 MUSTA ASEKAAPPI Asekaappi 4 7 aseelle. Korkeus: 1560 mm. Leveys: 370 mm. Syvyys: 320 mm. Paino: 50 kg Corsivia SAVIKIEKKO 150 KPL Viimekauden myyntiykkönen. Tasalaatuinen savikiekko harjoitteluun ja kilpailuihin. 25€ 269€ 1490€ Armusa Veloz 32g HAULIKONPATRUUNA Metsästyspatruuna kyyhkyja kanalintujahtiin. Kaliiberiin 12/70 Koot 2,75mm 3,5mm 25 kpl/pkt Armusa Becada 40 g HAULIKONPATRUUNA Minimagnum metsästyspatruuna kaliiberi 12/70 10 patruuna/rs Haulikoot 2,9mm-3,9mm Armusa Pla-3 36 g HAULIKONPATRUUNA Kaliberiin 12/70 Haulin koot 2.9mm-4,25mm 25 kpl/rasia PGH KYYHKYMAGNEETTI Tehokas kyyhkynhoukutin jahtipaikalle. Näkyy ja houkuttelee ohilentäviä lintuja metsästäjän ulottuville. Ei sisällä kyyhkyjä. Kauko-ohjattava malli, jossa säädettävä pyörimisnopeus.s PGH KYYHKYNKUVA Pinottava kyyhkynkuorikuva. Samettipinta ei kiiltele auringossa. Nokian Jalkineet Koli SAAPPAAT Nilkasta istuva pitkävartinen malli vaativaan eräkäyttöön. Uusi pitävä maastokäyttöön kehitetty Erä-pohja sopii sekä metsämaastoon että kivikkoisille alustoille. Sniper KAHLUUSAAPPAAT Perinteiset kumi-/pvc -kahluusaappaat metsästäjälle ja kalastajalle. Kengissä kätevä vyökiinnitys. Koot: 41-46 PGH MOOTTORISORSA Moottoroitu laskeutuva sinisorsa. -Kaukosäädin -Muovijalalla Lincoln Premier 12/76 28 HAULIKKO Metsästyshaulikko öljytyllä pähkinäpuutukilla. Kullattu liipaisin, upeat kaiverrukset ja neljä vaihtosupistajaa. Baikal MP-27 12/76 HAULIKKO Ejektoreilla varustettu Baikal ventiloidulla tähtäinkiskolla. Vaihtosupistajat. Automaattivarmistin Rajoitettu erä! Anar KASVONAAMIO Hupussa ylöskäännettävä silmäsuoja, joka suojaa muita naamioita tehokkaammin. Säädettävä koko. Anar 3-D NAAMIOPUKU Hengittävä 3D naamioasu metsälle. Camo Systems 1,4 x 3 m NAAMIOVERKKO Kevyt ja kestävä naamioverkko alkusyksyn jahteihin, jolloin kasvillisuus on vielä pääosin vihreää. Verkon toinen puoli on vihreä ja toinen puoli ruskea. Acme SORSAPILLI Perinteinen sorsapilli, jolla houkuttelet sorsat jahtipaikallesi. MTM Throw II KIEKONHEITIN Helppokäyttöinen ja varmatoiminen kiekkolinko. Hunter 8 NAAMIOTELTTA Metsästykseen tai luontokuvaukseen sopiva teltta pikapystytyksellä. Useita kuvausja ampumaikkunoita. Anar Deluxe 11 ASEKAAPPI Asekaappi 7-11 aseelle. Viisitappinen lukitus, seinäja lattiakiinnitysmahdollisuus sekä turvasaranat. Korkeus: 1560 mm, Leveys: 535 mm, Syvyys: 310 mm. Mahtivalikoima erillaisia asekaappeja lisää osoitteessa www.karkkainen.com 790€ 990€ 490€ 89€ 69€ 950€ 529€ 790€ 54€ 1990€ Nordik Crow VARISPILLI Erittäin voimakasääninen varispilli, jolla voi houkutella myös muita varislintuja. PGH VARIKSEN KUVA Samettipintainen variksenkuva. Huuhkaja HOUKUTUSKUVA Aidon näköinen huuhkaja, jonka siipiä voi heilutella narua nykimällä. 39€ 29€ 390€ 99€ 349€ 490 690 10€ 3kpl/ 10€ PGH SORSANKUVA Uudet isommat sorsankuvat pyytävät ja houkuttelevat paremmin. 1990
Metsästäjä 4 l 2015 l 19 RAJOITETTUJA ERIÄ VAIN NOPEILLE! Kärkkäinen Ylivieska Ollilanojankatu 2, 84100 Ylivieska ? 010 430 3000 Aukioloajat: ma—pe 8.00—21.00, la 8.00—18.00, su 12.00—18.00 Kärkkäinen Lahti Pasaasi 2, Renkomäki, 15700 Lahti ? 010 430 3630 Aukioloajat: ma—pe 8.00—21.00, la 8.00—18.00, su 12.00—18.00 Kärkkäinen Oulu Alasintie 12, 90400 Oulu ? 010 430 3020 Aukioloajat: ma—pe 9.00—21.00, la 9.00—18.00, su 12.00—18.00 Kärkkäinen Ii Sorosentie 2, 91100 Ii ? 010 430 3820 Aukioloajat: ma—pe 9.00—21.00, la 9.00—18.00, su 12.00—18.00 Verkkokaupan asiakaspalvelu: ? 010 430 3030 (arkisin klo 8–16) KÄRKKÄISELTÄ EDULLISESTI KAIKKI METSÄSTÄJÄLLE 99€ METSÄSTYSTEKSTIILIT: Parhaat merkit metsälle! Acme KYYHKYPILLI Muovinen aitoääninen kyyhkypilli. Kestävää muovia, Ripustusmahdollisuus. Tarjous voimassa: Ylivieska, Oulu, Lahti ANAR 47 MUSTA ASEKAAPPI Asekaappi 4 7 aseelle. Korkeus: 1560 mm. Leveys: 370 mm. Syvyys: 320 mm. Paino: 50 kg Corsivia SAVIKIEKKO 150 KPL Viimekauden myyntiykkönen. Tasalaatuinen savikiekko harjoitteluun ja kilpailuihin. 25€ 269€ 1490€ Armusa Veloz 32g HAULIKONPATRUUNA Metsästyspatruuna kyyhkyja kanalintujahtiin. Kaliiberiin 12/70 Koot 2,75mm 3,5mm 25 kpl/pkt Armusa Becada 40 g HAULIKONPATRUUNA Minimagnum metsästyspatruuna kaliiberi 12/70 10 patruuna/rs Haulikoot 2,9mm-3,9mm Armusa Pla-3 36 g HAULIKONPATRUUNA Kaliberiin 12/70 Haulin koot 2.9mm-4,25mm 25 kpl/rasia PGH KYYHKYMAGNEETTI Tehokas kyyhkynhoukutin jahtipaikalle. Näkyy ja houkuttelee ohilentäviä lintuja metsästäjän ulottuville. Ei sisällä kyyhkyjä. Kauko-ohjattava malli, jossa säädettävä pyörimisnopeus.s PGH KYYHKYNKUVA Pinottava kyyhkynkuorikuva. Samettipinta ei kiiltele auringossa. Nokian Jalkineet Koli SAAPPAAT Nilkasta istuva pitkävartinen malli vaativaan eräkäyttöön. Uusi pitävä maastokäyttöön kehitetty Erä-pohja sopii sekä metsämaastoon että kivikkoisille alustoille. Sniper KAHLUUSAAPPAAT Perinteiset kumi-/pvc -kahluusaappaat metsästäjälle ja kalastajalle. Kengissä kätevä vyökiinnitys. Koot: 41-46 PGH MOOTTORISORSA Moottoroitu laskeutuva sinisorsa. -Kaukosäädin -Muovijalalla Lincoln Premier 12/76 28 HAULIKKO Metsästyshaulikko öljytyllä pähkinäpuutukilla. Kullattu liipaisin, upeat kaiverrukset ja neljä vaihtosupistajaa. Baikal MP-27 12/76 HAULIKKO Ejektoreilla varustettu Baikal ventiloidulla tähtäinkiskolla. Vaihtosupistajat. Automaattivarmistin Rajoitettu erä! Anar KASVONAAMIO Hupussa ylöskäännettävä silmäsuoja, joka suojaa muita naamioita tehokkaammin. Säädettävä koko. Anar 3-D NAAMIOPUKU Hengittävä 3D naamioasu metsälle. Camo Systems 1,4 x 3 m NAAMIOVERKKO Kevyt ja kestävä naamioverkko alkusyksyn jahteihin, jolloin kasvillisuus on vielä pääosin vihreää. Verkon toinen puoli on vihreä ja toinen puoli ruskea. Acme SORSAPILLI Perinteinen sorsapilli, jolla houkuttelet sorsat jahtipaikallesi. MTM Throw II KIEKONHEITIN Helppokäyttöinen ja varmatoiminen kiekkolinko. Hunter 8 NAAMIOTELTTA Metsästykseen tai luontokuvaukseen sopiva teltta pikapystytyksellä. Useita kuvausja ampumaikkunoita. Anar Deluxe 11 ASEKAAPPI Asekaappi 7-11 aseelle. Viisitappinen lukitus, seinäja lattiakiinnitysmahdollisuus sekä turvasaranat. Korkeus: 1560 mm, Leveys: 535 mm, Syvyys: 310 mm. Mahtivalikoima erillaisia asekaappeja lisää osoitteessa www.karkkainen.com 790€ 990€ 490€ 89€ 69€ 950€ 529€ 790€ 54€ 1990€ Nordik Crow VARISPILLI Erittäin voimakasääninen varispilli, jolla voi houkutella myös muita varislintuja. PGH VARIKSEN KUVA Samettipintainen variksenkuva. Huuhkaja HOUKUTUSKUVA Aidon näköinen huuhkaja, jonka siipiä voi heilutella narua nykimällä. 39€ 29€ 390€ 99€ 349€ 490 690 10€ 3kpl/ 10€ PGH SORSANKUVA Uudet isommat sorsankuvat pyytävät ja houkuttelevat paremmin. 1990
20 l Metsästäjä 4 l 2015 Riikka Mäkinen Kapellimestari Santtu-Matias Rouvali latautuu metsällä Ei ihan tavallinen erämies ölyinen hiekkatie johtaa kohti kuuluisan kapellimestarin kotia. Oikealla puolella kiemurtelee Lepsämänjoki ja pelloilla on passitorneja siellä täällä. Naapurin kaksi mäyräkoiraa ovat asianmukaisella päiväkävelyllä. Kolme kyyhkystä nousee ojanpenkalta. Näissä maisemissa kapellimestari asuu, rentoutuu ja elää maalaiselämää. On ehkä vaikeaa kuvitella, että pusikossa metsästyssaalis käsissään lymyilevä tyyppi on sama, joka johti vuoden 2013 tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlakonserttia Tampere-talolla. Santtu-Matias Rouvali aloitti metsästyksen noin kymmenen vuotta sitten. Ensin lyömäsoitinopettaja oli vienyt Rouvalin ampumaradalle. Sitten isän metsästävä kollega Lahden orkesterista sanoi, että ”lähe kattelee, sillä lailla hän rentoutuu”. Voisihan se olla ihan mielenkiintoista, vastapainoa työlle, Rouvali muistaa ajatelleensa. Ja siitä se sitten lähti. Pienriistaa omalta pellolta Rouvali osti avopuolisonsa kanssa maatilan Nurmijärven Lepsämästä pari vuotta sitten. Tila tarjosi mahdollisuuden maalaiselämään ja metsästysharrastukseen. Rouvali kuuluu kylän metsästysseuraan, Lepsämän riistamiehiin. Hän metsästää omalla pellolla pienriistaa, kuten kyyhkysiä ja hanhia, koska näin hän voi itse määritellä ajan, jolloin haluaa mennä metsälle. Ruoanlaitto on myös osa metsästystä. – Kokkaan aina saaliini! Omalle pellolle perustetaan tänä kesänä riistapelto. Rouvalin mailla on myös peuranja kauriinruokintapaikka. Sen huoltaminen on jäänyt pääosin naapurin metsästäjän varaan. Kaikkeen ei aika riitä. Maalla saa olla ihan tavallisesti Suomi on maailmalla kuuluisa kapellimestareistaan ja 29-vuotias Rouvali jatkaa samaa sarjaa. Hän aloitti Tampereen Filharmonian ylikapellimestarina vuonna 2013. Rouvali on myös Kööpenhaminan filharmonisen orkesterin päävierailija. Hän on johtanut lukuisia sinfoniaorkestereita Tukholmasta Tokioon ja Lontooseen. Satoja erilaisia soittajia ja ohjelmistoja, lukuisia maita. Mainetta ja paljon matkustamista. Metsästys ja luonnossa olo ovat vastapainoa ammatille. Hiljaisuus on osa luontoharrastusta. On hienoa, että itselle tärkeä harrastus edellyttää olemaan hiljaa ja rauhoittumaan. Sillä on tietty lääketieteellinenkin arvonsa, Rouvali sanoo. Kun on kuuluisa ja menestynyt kapellimestari, työelämä on tavallaan aika eleganttia. – Kaikki asiat tehdään sun puolesta, Rouvali sanoo. – Tilataan taksi, viedään laukut, huolehditaan aikataulut, tuodaan frakki. Tähän kaikkeen metsästys, kalastus, luonnossa olo ja maalla asuminen ovat hyvää vastapainoa. – Maalla voi ajella sillä vanhalla jeepillä. Saa olla ihan tavallisesti ja joutuu itse tekemään kaikki jutut. Paljon kivempaa kuin elvistely, Rouvali tuumaa. Rouvalin mukaan muusikoissa on monia luontoharrastajia, kalastajia ja metsästäjiä. Yhteenkään metsästävään kapellimestariin hän ei ole vielä törmännyt, kalastaviin kylläkin. Raikuvat aplodit! Orkesteri ja kuoro pistivät parastaan. Yleisö taputtaa kapellimestarin jo neljättä kertaa korokkeelle. Santtu-Matias Rouvali menee aamuviideltä pellon reunaan kyttäämään kyyhkysiä. Kahdeksan aikaan on lähtö Tampereelle orkesteriharjoituksiin. Illalla hän johtaa konserttia yli tuhatpäiselle yleisölle. Sitten takaisin kotiin Nurmijärvelle. Päivä ei ole aivan tavallinen erämiehelle, muttei kapellimestarillekaan. Rouvali on molempia. P Kaikkeen ei aika riitä.
Metsästäjä 4 l 2015 l 21 – Ulkomailla konserttimatkoilla en ole ehtinyt metsästämään, mieli kyllä tekisi! Rouvali miettii, olisiko jotain erityistä kappaletta, jota voisi suositella metsästäjille. – Ei tule mieleen mitään yksittäistä kappaletta... ehkä jotain vahvaa ja perinteisempää, kuten Mahleria ja Straussia. Kapellimestari pitää teoksen kasassa Istun Tampere-talon täydessä salissa. Rouvali johtaa Sibeliuksen Myrskyä ja liikehtii kuin myrsky itse. Peikkotukkainen mies käyttää neliömetrin kokoisen korokkeen tilan hyödyksi ja huitoo tahtia kuin rantapenkasta nouseva hanhi ikään. Orkesteri soittaa mainiosti, jouset, lyömäsoittimet ja puhaltimet tuovat luonnonvoimat konserttisaliin, myrskyn nousun ja tyyntymisen. Myrsky laantuu kapellimestarin liikkeiden myötä. Jokaisella tahtipuikon liikkeellä on tarkoituksensa, joka perustuu lukemattomiin harjoituksiin orkesterin kanssa. On kapellimestarin tehtävä ohjata harjoituksissa Santtu-Matias Rouvalille sopii käteen niin tahtipuikko kuin metsästyshaulikkokin. Kuvassa oikealla metsästyskaveri Kimmo Mäkiranta. Vir ve Mäk ir an ta R iik ka Mäk inen hankalaksi osoittautuneet kohdat ja pitää kuitenkin samaan aikaan koko teos ja satapäinen orkesteri paketissa. Kapellimestari on vastuussa koko orkesterista. Jos soitetaan huonosti tai jokin menee pieleen, johtaja saa kuulla haukut. Soittajat tarkkailevat koko ajan kapellimestaria. Energian määrä juuri ennen konsertin alkua on valtava. Jokainen kohta täytyy johtaa oikein. – Jotta tämä on mahdollista, minä tarvitsen sitä pellon reunalla kyttäämistä, metsästäjä sanoo. Metsästys ja luonnossa olo ovat vastapainoa ammatille.
22 l Metsästäjä 4 l 2015 Klaus Ekman Riistaneuvostot uudelle kaudelle Riistahallintolaki hyväksyttiin eduskunnassa alkuvuodesta 2011. Lailla perustettiin muun muassa riistaneuvostot sekä alueelliselle että valtakunnalliselle tasolle. Nyt ovat toisen kauden neuvostot aloittaneet toimintansa ja kysyimme Varsinais-Suomen alueellisen riistaneuvoston puheenjohtajan Martin Hägglundin kuulumisia. 1. Riistahallintolaki on nyt ollut voimassa 4 vuotta ja saman ajan ovat toimineet myös alueelliset riistaneuvostot. Miten ensimmäinen riistaneuvostokausi on mielestäsi mennyt? Ensimmäinen kausi oli alussa varsinkin uuden opiskelua. Laki oli vasta astunut voimaan ja sisältöä työskentelyyn haettiin yhdessä eri toimijoiden kanssa, muun muassa yhteisissä riistakonsernin strategiaseminaareissa. Sidosryhmien saaminen mukaan alueelliseen riistatyöhön on ollut erittäin onnistunut valinta ja tukenut hyvin riistapoliittista työskentelyä. 2. Riistaneuvostojen perustamisen tarkoitus oli lisätä avoimuutta ja vuorovaikutusta riista-asioissa eri sidosryhmien kesken. Onko näissä tavoitteissa onnistuttu? Avoimuus ja vuorovaikutus ovat alusta asti olleet keskeinen asia, jolla on saavutettu laaja näkemys haasteista ja mahdollisuuksista. Vuorovaikutus maanomistajien ja maanomistajajärjestöjen kanssa on ollut aikaisemminkin tiivistä, mutta selkeästi sovittu yhteistyö on antanut sille tukevammat puitteet. Vaikuttavuus on tehostunut, kun on yhteisesti maanomistajatahojen ja alueellisten toimijoiden kanssa on laadittu näkemykset keskeisistä asioista, kuten esimerkiksi vapaaehtoisten toimijoiden koulutuksista, nuorisotyöstä, luonnonsuojelualueista, petopolitiikasta, hirvikannoista, hoitosuunnitelmista ja tutkimushankkeista. Luonnonsuojelualueet metsästyskieltoineen ja petopolitiikka ovat kuitenkin sidosryhmätilaisuuksissa monilla alueilla sisältäneet vähän enemmän tappelua kuin yhteistä suunnittelua. 3. Monet sidosryhmät ovat kyselyissä kiittäneet Suomen riistakeskuksen asiantuntijuutta. Minkälaisena koet riistaneuvostojen asiantuntijuuden? Alueellinen asiantuntijuus on vahvistunut laajan yhteistyön ansiosta. Riistaneuvostossa yhdistyvät onnistuneesti metsästäjien osaaminen riistanhoitoyhdistyksien edustuksen kautta ja maakunnan toimijoiden sidosryhmien avulla. Valtakunnallisesti riistakeskuksen asiantuntijuus on selkeästi parantunut, haasteena on tällä hetkellä resurssien riittävyys myös alueellisesti asiantuntijuutta vaativiin hankkeisiin. 4. Riistaneuvostojen vaikutusvallasta on puhuttu paljon. Onko riistaneuvostoilla valtaa ja jos on, minkälaista? Riistaneuvostot alkavat saada toimivaltaa. Nyt hirvikannan suunnittelussa ja ohjaRiistaneuvostojen toimintaa arvioidaan ja kehitetään koko ajan. Strategiapäivien riistaneuvostotyöpaja käynnissä. Martin Hägglund keskellä.
Metsästäjä 4 l 2015 l 23 den vuoden kokeilujakso saadaan vietyä onnistuneesti läpi, vaikka pienten ääriryhmien ikävä oikeudellinen kikkailu valituksilla hallinto-oikeuksiin on murentanut laajasti saavutettua yhteistä näkemystä. 8.Onkoriistaneuvostoillatulevaisuutta? Ehdottomasti. Jo nykyiset kokemukset ja aikaansaannokset ovat osoittaneet hyödyt. Hyvä esimerkki on meillä täällä VarsinaisSuomesta alkanut susien Dna-pohjainen seuranta. Hanke toteutui yhteistyönä Turun yliopiston ja susireviirien riistanhoitoyhdistyksien toimesta, kun riistaneuvoston aloitteesta Varsinais-Suomen liitto antoi alkurahoituksen hankkeelle. Riistaneuvostot yhdessä Suomen riistakeskuksen kanssa työstävät myös hankkeita, jotka auttavat metsästäjäkuntaa metsästyksessä tarvittavien taitojen kehittämisessä. Hyvä tuore esimerkki viime talvelta on Varsinais-Suomen riistanhoitoyhdistyksien yhteinen hanke, jonka tuloksena saatiin ampumasimulaattori Turun rhy:n toimitiloihin Kaarinaan. 9. Riistaneuvostojen toimintaa tullaan arvioimaan aivan lähitulevaisuudessa. Minkälaisia kehitysideoita itse näkisit riistaneuvostojen toiminnassa? Nyt on neuvostoissa aika suurelta osin menty valtakunnallisen koordinointiryhmän listaamia asioita käsitellen. Neuvostojen tulisi tulevaisuudessa käsitellä paljon nykyistä enemmän alueellisia kysymyksiä, joita alueiden riistanhoitoyhdistykset esittävät tai neuvostojen sidosryhmien edustajat katsovat tarpeelliseksi käsitellä. Hyvänä esimerkkinä alueellisten asioiden käsittelystä on Etelä-Hämeen alueneuvoston heti ensimmäisenä toimintavuotenaan tekemä suunnitelma siitä, miten alueen valkohäntäpeurakantaa ja sen metsästystä suunnitellaan ja toteutetaan. Eräiden muiden peura-alueiden alueneuvostot ovat tehneet tai tekemässä vastaavanlaista suunnitelmaa. Myös yhteistyötä metsästäjien ja tutkimuksen välillä olisi järkevää kehittää osana riistaneuvostojen toimintaa, koska oikean ja hyödyllisen tutkimustiedon tuottaminen on päätöksenteon perusta. Alueellinen riistaneuvosto on aluetason strateginen toimielin, joka tukee riistapolitiikkaa ja osallistuu riistapolitiikan valmisteluun. Alueellisten riistaneuvostojen tehtävistä säädetään riistahallintolaissa ja -asetuksessa. Alueelliset riistaneuvostot nimittää maaja metsätalousministeriö riistanhoitoyhdistysten aluekokouksen ja sidosryhmien tekemien esitysten pohjalta. uksessa neuvostot käyttävät ihan oikeata valtaa sidosryhmiä kuunnellen. Helsingin Yliopiston Ruralia-instituutin tekemässä suurpetopolitiikan evaluointiraportissa oli tutkijoiden tärkein suositus se, että suurpetokantojen osalta vastuuta ja valtaa tulisi siirtää alueneuvostoille. Muutokset tähän suuntaan ovat vasta alussa. Kun tähän suuntaan päästään, alamme saavuttaa riistahallintolaista ja sen perusteluista ilmenevää tahtotilaa. 5. Riistaneuvostojen tehtäviin kuuluu laajakantoisten strategisten kysymysten käsittely kuten hoitosuunnitelmat hirvestä ja metsähanhesta suteen ja paljon siltä väliltä. Onko näin laajojen kysymysten käsittely aluetasolla oikea lähestymistapa? Se on ehdottomasti oikea lähestymistapa. Suomi on pitkä maa. Riistakannat, elinympäristöt ja metsästysmaiden omistussuhteet poikkeavat maan eri osissa toisistaan niin oleellisesti, että keskitetysti tehtävät strategiset ratkaisut johtaisivat pääasiassa keskinkertaisiin ja huonosti eri alueilla toimiviin ratkaisuihin. Alueellinen näkökulma korostuu riistapoliittisissa ratkaisuissa. Alueelliset sidosryhmäfoorumit ja neuvottelukunnat ovat myös osoittautuneet toimivaksi tavaksi tukea laajakantoisten strategisten kysymyksien käsittelyä riistaneuvostossa erityisesti silloin, kun eri tahojen näkemykset eroavat toisistaan. 6. Miten alueelliset riistaneuvostot käsittelivät esimerkiksi uusia hirvitalousalueita? Pääsääntöisesti hyvin, toki eroja on, kun uuden asian sisäistäminen kerralla ei aina ole helppoa. Perinteisten hallintorajojen ylittäminen on ollut ehkä alkuvaiheen suurimpana haasteena, hirvet kun eivät tunne kuntaja kielirajoja. 7. Miten sudenhoitosuunnitelman luonnosta käsiteltiin? Suurpetoihin liittyvät keskustelut ja linjaukset ovat aina haasteellisia. Erilaisten näkemysten kokoaminen on helposti tunteita nostattavaa. Julkisuudessa nähdyn uutisoinnin perusteella olisi voinut saada sellaisen kuvan, että susisuunnitelman käsittely oli repivää riitelyä, koska äänessä eniten olivat äärilaitojen edustajat ja heitä myös media mielellään siteerasi. Kuitenkin monista asioista oltiin laajasti kohtuullisen yksimielisiä. Lopputulosta, joka syntyi varsin nopeasti, voidaan kuitenkin pitää oikean suuntaisena. Toivottavasti suunniteltu kah
www.HHsport.fi Tilaa ostoksesi suoraan kotiovelle helposti verkkokaupastamme osoitteessa HHsport.fi Halti Woodgrouse Reppu 30L Meopta Meopro 6-18X50 Mil-Dot Meopta Meopro 6-18X50 BDC tai Swarovski Z6 1-6X24 4 Yhden olkahihnan lintumetsästäjän reppu asekotelolla ja irrotettavalla riistapussilla. Värit: Ruskea Paino 0,7 kg Tilavuus 30 litraa (79,-) 5990 589,Tilavuus: noin 30L Materiaalit: parafiinikyllästetty puuvillakangas Väri: metsänvihreä Savotta Metsähukka Olkareppu 2995 (33,80) 4990 Savotta Pena Laavu hyttysverkolla Swarovski tähtäimet edustavat alansa huippua.Swarovski merkin tuntee kaikki metsästäjät ympäri maailmaa.Swarovski kiikarit on Itävaltalaista laatu työtä. Erittäin korkealuokkaiset linssit ja valmistumateriaalit takaavat lujan kestävyyden ja kuvan kirkkauden ääriolosuhteissa. 1449,Nikko Stirling Mountmaster 3-9X40 79,Nikko Stirling kiikarit ovat hinta/laatu suhteeltaan erinomaisia kiikareita. Mountmaster sarjan kiikareissa on 1” runkoputki. Mukana jalat 11mm kiinnitykselle.Ristikko on perinteinen duplex. Paino 432g ja pituus 32cm. Paketissa mukana linssinsuojat. Meopta tähtäimet ovat laadukkaita Tsekkiläisiä tuotteita. Arvostettuja aktiivi metsästäjien keskuudessa. Vahva 1” teräsrunko takaa kestävyyden kovissakin oloissa. Korkealuokkaisilla linssipinnoitteilla saavutetaan kirkas kuva hämärissäkin olosuhteissa. Laaja näkökenttä pienillä suurennuksilla helpottaa ampumista lähietäisyyksille ja nopeissa tilanteissa. Meopro sarja sopii mainiosti yleiskiikariksi yhdistelmäaseisiin keveytensä takia. varusteet JAHTIIN Sako Range 308 8g 120A 50kpl Maissi 50kg 4650 35,Radalle ja pienriistalle Riistapellon kunkku on kuivattu maissi! ALAHÄRMÄ • IISALMI • KIIMINKI • KOKKOLA • NIVALA • RAAHE Nikon Action EX 7X35 Vesitiivis (1 metriin saakka 5 minuutin ajan) ja huurtumaton typpikaasutäytöll. Korkea katselupiste tarjoaa selvän näkökentän myös silmälaseja käytettäessä Kääntyvät ja liukuvat, napsauttamalla säädettävät kumiset silmäsuppilot helpottavat oikean katselupisteen löytämistä 169,säkki ras 399,899,995,1590,2690,7990,Escort Extreme 12/89 28” piipulla Beretta A300 Outlander 12/76 Camo Franchi Affinity Camo Sako A7 synt.ss 308 Aimpoint Sig Sauer 3000 Short 308+ vaim. 18” (457mm) Sako TRG M 10 308 Escort Xtreme on 12/76, 28” piipulla varustettu edullinen kaasutoiminen puoliautomaatti haulikko. Tämä haulikko on mainio vaihtoehto hatettaessa edullista mutta toimivaa puoliautomaatti haulikkoa. Betretta A 300 Outlander on viimeisin kehitysaskel Berettan 300 tuotesarjassa, joka koostuu kaasutoimisista puoliautomaattihaulikoista. Sako A7 Synthetic Stainless Aimpoint -paketti 2015 sisältää seuraavat tuotteet: • Sako A7 Synthetic Stainless 308 win kivääri. • Aimpoint Micro H-1 punapistetähtäin Weaver/Picatinny jalustalla. • Sako asepussi. • Sako asehihna. • Vaimennin kierre 14x1 Sako. Kaliperi .308win Lippaita 2kpl Bibodi kiskonkiinnikeadapterilla Vaimenninkierre vakiona A-Tec Carbon03 Vaimennin, .30cal 5/8-24UNEF Sako TRG M10 on pulttilukkoinen modulaarinen tarkkuuskivääri.Kiväärin kaliperi voidaan muuttaa piippua,lukkoa ja lipasta vaihtamalla.Tarjolla olevat kaliperit ovat 308 win,300 win mag ja 338 lapua magnum.Aseessa on taittoperä,jonka ergonomiaa voidaan säätää monipuolisesti. Poskipakka ja vetopituuden säädöt ovat jousikuormitteiset,jotta ampujan ei tarvitsisi säädön vuoksi muuttaa ampuma-asentoa. Erä, vain HHsporteista Tarjoaa erinomaisen suojan jopa kolmelle yöpyjälle. Pena-laavuun on saatavilla lisävarusteena myös salkosarja, joka takaa pystyssä pysymisen kovallakin tuulella. Laavun voi pystyttää myös luonnosta löytyvillä kepeillä. Tämän laavumallin erikoisuutena on hyttysverkko, joka kuuluu laavun varusteisiin. Hyttysverkko on irrotettava, joten sen voi tarvittaessa myös irrottaa laavusta. Laavun sisäpinta on valmistettu lämpöä heijastavasta materiaalista.
www.HHsport.fi Tilaa ostoksesi suoraan kotiovelle helposti verkkokaupastamme osoitteessa HHsport.fi Halti Woodgrouse Reppu 30L Meopta Meopro 6-18X50 Mil-Dot Meopta Meopro 6-18X50 BDC tai Swarovski Z6 1-6X24 4 Yhden olkahihnan lintumetsästäjän reppu asekotelolla ja irrotettavalla riistapussilla. Värit: Ruskea Paino 0,7 kg Tilavuus 30 litraa (79,-) 5990 589,Tilavuus: noin 30L Materiaalit: parafiinikyllästetty puuvillakangas Väri: metsänvihreä Savotta Metsähukka Olkareppu 2995 (33,80) 4990 Savotta Pena Laavu hyttysverkolla Swarovski tähtäimet edustavat alansa huippua.Swarovski merkin tuntee kaikki metsästäjät ympäri maailmaa.Swarovski kiikarit on Itävaltalaista laatu työtä. Erittäin korkealuokkaiset linssit ja valmistumateriaalit takaavat lujan kestävyyden ja kuvan kirkkauden ääriolosuhteissa. 1449,Nikko Stirling Mountmaster 3-9X40 79,Nikko Stirling kiikarit ovat hinta/laatu suhteeltaan erinomaisia kiikareita. Mountmaster sarjan kiikareissa on 1” runkoputki. Mukana jalat 11mm kiinnitykselle.Ristikko on perinteinen duplex. Paino 432g ja pituus 32cm. Paketissa mukana linssinsuojat. Meopta tähtäimet ovat laadukkaita Tsekkiläisiä tuotteita. Arvostettuja aktiivi metsästäjien keskuudessa. Vahva 1” teräsrunko takaa kestävyyden kovissakin oloissa. Korkealuokkaisilla linssipinnoitteilla saavutetaan kirkas kuva hämärissäkin olosuhteissa. Laaja näkökenttä pienillä suurennuksilla helpottaa ampumista lähietäisyyksille ja nopeissa tilanteissa. Meopro sarja sopii mainiosti yleiskiikariksi yhdistelmäaseisiin keveytensä takia. varusteet JAHTIIN Sako Range 308 8g 120A 50kpl Maissi 50kg 4650 35,Radalle ja pienriistalle Riistapellon kunkku on kuivattu maissi! ALAHÄRMÄ • IISALMI • KIIMINKI • KOKKOLA • NIVALA • RAAHE Nikon Action EX 7X35 Vesitiivis (1 metriin saakka 5 minuutin ajan) ja huurtumaton typpikaasutäytöll. Korkea katselupiste tarjoaa selvän näkökentän myös silmälaseja käytettäessä Kääntyvät ja liukuvat, napsauttamalla säädettävät kumiset silmäsuppilot helpottavat oikean katselupisteen löytämistä 169,säkki ras 399,899,995,1590,2690,7990,Escort Extreme 12/89 28” piipulla Beretta A300 Outlander 12/76 Camo Franchi Affinity Camo Sako A7 synt.ss 308 Aimpoint Sig Sauer 3000 Short 308+ vaim. 18” (457mm) Sako TRG M 10 308 Escort Xtreme on 12/76, 28” piipulla varustettu edullinen kaasutoiminen puoliautomaatti haulikko. Tämä haulikko on mainio vaihtoehto hatettaessa edullista mutta toimivaa puoliautomaatti haulikkoa. Betretta A 300 Outlander on viimeisin kehitysaskel Berettan 300 tuotesarjassa, joka koostuu kaasutoimisista puoliautomaattihaulikoista. Sako A7 Synthetic Stainless Aimpoint -paketti 2015 sisältää seuraavat tuotteet: • Sako A7 Synthetic Stainless 308 win kivääri. • Aimpoint Micro H-1 punapistetähtäin Weaver/Picatinny jalustalla. • Sako asepussi. • Sako asehihna. • Vaimennin kierre 14x1 Sako. Kaliperi .308win Lippaita 2kpl Bibodi kiskonkiinnikeadapterilla Vaimenninkierre vakiona A-Tec Carbon03 Vaimennin, .30cal 5/8-24UNEF Sako TRG M10 on pulttilukkoinen modulaarinen tarkkuuskivääri.Kiväärin kaliperi voidaan muuttaa piippua,lukkoa ja lipasta vaihtamalla.Tarjolla olevat kaliperit ovat 308 win,300 win mag ja 338 lapua magnum.Aseessa on taittoperä,jonka ergonomiaa voidaan säätää monipuolisesti. Poskipakka ja vetopituuden säädöt ovat jousikuormitteiset,jotta ampujan ei tarvitsisi säädön vuoksi muuttaa ampuma-asentoa. Erä, vain HHsporteista Tarjoaa erinomaisen suojan jopa kolmelle yöpyjälle. Pena-laavuun on saatavilla lisävarusteena myös salkosarja, joka takaa pystyssä pysymisen kovallakin tuulella. Laavun voi pystyttää myös luonnosta löytyvillä kepeillä. Tämän laavumallin erikoisuutena on hyttysverkko, joka kuuluu laavun varusteisiin. Hyttysverkko on irrotettava, joten sen voi tarvittaessa myös irrottaa laavusta. Laavun sisäpinta on valmistettu lämpöä heijastavasta materiaalista.
26 l Metsästäjä 4 l 2015 Kuhinaa kosteikoilla Rakentamalla tai kunnostamalla kosteikkoja voidaan lisätä ja parantaa riistavesilinnuille soveltuvia elinympäristöjä. Riistakosteikkojen kerrannaisvaikutukset esimerkiksi luonnon monimuotoisuudelle, maaseudun elinvoimaisuudelle ja eräharrastajien hyvinvoinnille ovat ainutlaatuisia. Juh a S iek kinen
Metsästäjä 4 l 2015 l 27
28 l Metsästäjä 4 l 2015 Timo Niemelä, Suomen riistakeskus Kosteikot hyvinvoinnin edistäjinä: Luonnonkauneutta ja riistanhoitoa Kotiseutukosteikko Life+ -hankkeessa yksityismaille rakennetut ja kunnostetut mallikosteikot ovat hyvä esimerkki maaseudun elinvoimaisuutta ylläpitävistä riistatalouden hyvinvointivaikutuksista. n yleisesti tunnettua, että elinympäristökunnostusten ja metsästäjien tekemän riistanhoitotyön avulla ylläpidetään julkisen riistakonsernin vaikuttavuustavoitteiden mukaisesti elinvoimaisia riistakantoja, mutta vaikuttavuustavoitteiden keskiöön nostetuista riistatalouden hyvinvointivaikutuksista ei ole yhtä selkeää ja perusteellisesti tutkittua kokonaiskuvaa. Tämän artikkelin tarkoituksena on nostaa esiin kosteikkoihin liittyviä hyvinvointivaikutuksia, joilla voi olla huomattavaa merkitystä maaseudun elinvoimaisena säilymiselle ja paikkakunnan ihmisten hyvinvoinnille. Luonnontarkkailijalle kauneuden tyyssija Kosteikkojen perustamiseen liittyy lähes aina esteettisiä arvoja ja odotuksia. Kosteikot luovat näkyvän vesiaiheen maisemaan ja rakenteellisesti monimuotoisina elinympäristöinä niiden luonnonkauneus on usein pysähdyttävää. Ihmissilmää miellyttävä monimuotoinen kosteikko ylläpitää parhaiten myös runsasta ja monipuolista kosteikkolajistoa. Tuottavimmat kosteikot kuhisevat elämää ja ne tarjoavat erinomaisia mahdollisuuksia kohteiden monipuolisen linnuston ja eläimistön tarkkailuun. Yleisten ja runsaina esiintyvien lajien lisäksi parhailla kosteikoilla tavataan säännönmukaisesti myös vaateliaita ja uhanalaisia lajeja, jotka eivät tahdo menestyä niukkatuottoisissa ja rakenteeltaan yksinkertaisissa luonnonvesissä. Luonnonkauneuden kokemisen palo ja kiinnostus luonnon tarkkailua kohtaan välittyvät hyvin myös Kirkkonummen Evitskogissa asuvien ja mallikosteikon omistavien Anne Timonen-Lindforsin ja Jonne Lindforsin ajatuksissa. — Halusimme kosteikon perustamisella parantaa ennen kaikkea omia virkistyskäyttömahdollisuuksiamme, aistia luontoa ja seurata alueen linnustoa kosteikkoon rajoittuvilta jylhiltä kallioilta käsin. Koemme, että kosteikon perustaminen on meiltä kädenojennus luonnolle. Haluamme vaalia kosteikkoa ajatuksella, että sorsaja kahlaajalinnut palaisivat tänne vielä silloinkin, kun omat lapsenlapsemme istuvat vuorostaan kalliolla opettamassa lapsilleen lintujen nimiä. Metsästäjälle elämyksiä Uusia kosteikkoja rakentamalla tai vanhoja umpeenkasvaneita kohteita kunnostamalla on melko helppo lisätä hyödynnettäville riistavesilinnuille soveltuvien elinympäristöjen määrää tai parantaa niiden laatua. Elinympäristöjen hoidon panostukset näkyvät nopeasti ainakin kiitollisimpien riistanhoidon kohdelajien, kuten tavin, telkän ja sinisorsan paikallisten pesimäkantojen kasvuna ja poikastuotannon lisääntymisenä. Kosteikon perustamista seuraavina vuosina vesikasvillisuuden runsastuminen ja vesiselkärangattomien määrän kasvu parantavat edelleen kosteikon arvoa myös vaateliaampien sorsalajien pesimäympäristönä. Mahdollisuus metsästyksen monipuolistaO Vaarantuneeksi luokiteltu mustakurkku-uikku on rehevien, kalattomien kosteikkojen asukki ja hyvinvoivan kosteikkoluonnon indikaattorilaji. Kuvan yksilö on rakentamassa pesää Nurmijärven Ruokosuon kosteikkokohteella, jonka suunnittelua on edistetty muun muassa Kotiseutukosteikko Life+ -hankkeen tuella. Koemme, että kosteikon perustaminen on meiltä kädenojennus luonnolle. Anne Timonen-Lindfors & Jonne Lindfors Kimmo Mäk ir an ta
Metsästäjä 4 l 2015 l 29 miseen ja riistasaaliiden lisäämiseen kiehtoo monia harrastajia, kuten Ruoveden Pajuskylässä maata perheineen päätoimisesti viljelevää Juha Kuukkaa. — Perusajatuksenamme tilanpidossa on ollut aina se, että riista otetaan huomioon kaikissa maaja metsätalouden toimenpiteissä. Vesilintuja hyödyttävien elinympäristöjen rakentaminen käynnistyi tilalla jo vuosia sitten ensimmäisten pienkosteikkojen kaivutöillä. Kotiseutukosteikko Life+ -hankkeessa tilan peltomaalle perustettiin laajempi, hieman yli hehtaarin suuruinen patoamalla rakennettu kosteikko, jonka avulla on saatu lisättyä myös vesilintujen luontaista poikastuottoa. Riistan elinympäristöjen parantamiseen tähtäävän luonnonhoitotyön lisäksi tilalla on omaa peltopyiden ja fasaanien kasvatusta. Tarjolla olevien metsästysmahdollisuuksien monipuolistuminen on luonut vähitellen edellytyksiä myös metsästysmatkailupalvelujen kehittämiselle. — Myyn noin parikymmentä ohjattuja jahtia vuodessa, joissa tärkeintä ei ole saaliin määrä, vaan koko metsästyspäivän tuottama elämyksellisyys asiakkaalle. Joillekin tahoille kaupallinen metsästys ja metsästysmatkailutoiminta ovat vielä tänäkin päivänä vaikeasti hyväksyttävissä, ja toimialaa paheksutaan julkisesti riistakantojen yliverotuksesta ja suomalaisen eräperinteen häpäisemisestä. — Suomalaiset metsästyksen harrastajat lähtevät kyllä mieluusti järjestettyihin jahteihin ulkomaille, mutta kun joku panostaa aktiiviseen riistanhoitoon ja korjaa osan tuotosta lll Uusiutuvien riistavarojen hyödyntämiselle on tutkimusten mukaan vahvat ekologiset perusteensa. Ainakin yleisimpien ja tehokkaasti lisääntyvien riistalajien osalta metsästyskuolleisuuden on havaittu olevan kompensoituvaa, jolloin keskimääräisellä metsästysverotuksella ei ole vaikutusta lajien kannankehitystrendeihin. Tämä on seurausta eläinkantojen tiheydestä riippuvasta kannansäätelymekanismeista, jotka muun muassa kompensoivat metsästyskuolleisuuden vaikutuksia lisääntymistehon kasvun ja luontaisen kuolleisuuden vähenemisen kautta. Useimmille asiakkaille tärkeintä ei ole saaliin määrä. Juha Kuukka Kimmo Mäk ir an ta Iid a K uuk ka Elinympäristöjen aktiivinen hoito näkyy runsastuvina riistakantoina, mikä tarjoaa mahdollisuuksia myös metsästysmatkailupalvelujen kehittämiselle kaupallisesti kotimaassa, on se monille kova pala. Hyvin suunniteltu ja mitoitettu metsästys ei Kuukan mukaan aiheuta myöskään yliverotuksen vaaraa, sillä useimmille asiakkaille on suurten saaliiden sijaan tärkeämpää päästä nauttimaan ystävien seurasta tai hyvin toimivien koirien riistatyöskentelystä. Metsästysmatkailun pyörittäminen tilan muiden töiden ohessa on vaativaa ja edellyttää vahvaa sitoutumista etenkin, kun tulovirtoja syntyy vain metsästyskauden aikana. — Riistavarojen kaupallisen hyödyntämisen ja metsästysmatkailutoiminnan osalta kulttuurimme on yhä varsin kehittymätöntä, vaikka riistataloudella voisi olla selvästi nykyistä vahvempi rooli hyvinvoinnin lisääjänä maaseudulla. Metsästys on ekologista
30 l Metsästäjä 4 l 2015 Timo Niemelä, Suomen riistakeskus Kokemuksia mallikosteikkojen suunnittelusta Kosteikkojen perustamisen ja kunnostamisen taakse kätkeytyy mitä mielenkiintoisimpia esimerkkejä siitä, millaisia rajoitteita ja haasteita suunnittelussa voidaan kohdata. Hyvällä suunnittelulla omistajien erilaisia maankäyttötavoitteita ja rakennetun ympäristön rajoitteita voidaan hallita ja alkuperäiset luontoarvot ottaa huomioon kosteikkoprojekteissa. Useimmiten sinnikkyys palkitaan, mutta toisinaan on myös syytä antaa periksi. otiseutukosteikko Life+ -hankkeessa on rakennettu jo kymmeniä arvokkaita vesilintuelinympäristöjä, joiden kerrannaisvaikutukset lähiympäristölle, luonnon monimuotoisuudelle, vesiensuojelulle, maisemalle, ihmisten hyvinvoinnille ja kosteikkotietouden leviämiselle ovat kokonaisuutena arvioituna korvaamattomia. Muutamien mallikohteiden esimerkkejä kuvaamalla haluamme tukea erilaisista lähtökohdista ponnistavien kosteikkoprojektien suunnittelua sekä välittää rohkaisevia käytännön esimerkkejä tahdonvoiman ja yhteistyön merkityksestä hankkeiden toteuttamisessa. Maanomistajien tilusvaihto Kosteikkoprojektien toteutumisen kannalta on tärkeää, että kaikilta vedennoston vaikutusalueella sijaitsevien kiinteistöjen omistajilta on saatu kirjallinen suostumus toimenpiteitä varten. Omistusyksikkö voi olla yksittäinen tila tai maaja vesialue, jolla on useita kiinteistörekisteriin merkittyjä yhteisomistajia. Yhteisalueen hallinnoinnista vastaa osakaskunnan Esimerkiksi viitasammakon ja tummaverkkoperhosen esiintyminen suunnittelualueella saattavat estää kosteikon rakentamisen. Vaikka kosteikot ovat arvokkaita elinympäristöjä monille eläinlajeille, on tärkeää varmistua siitä, ettei alueen alkuperäisiä luontoarvoja tuhota rakentamisella. K Juh a S iek kinen Timo Hin ts anen
Metsästäjä 4 l 2015 l 31 kokous, jonka koollekutsumista ja päätöksentekoa säätelee yhteisaluelaki. Erityistapauksissa alueen omistajat voidaan joutua selvittämään ensin maanmittaustoimituksessa. Monimuotoisia ja kosteikon suunnittelun kannalta haasteellisilta vaikuttavia maanomistusoloja ei kannata pelästyä, kuten seuraava esimerkki Virroilla sijaitsevalta Perräisen kosteikolta osoittaa. Kun Perräisen kosteikon vaikutusalueen laajuutta tarkasteltiin Seppo Peräisen maalla vaaitusmittausten avulla, kävi selväksi, että projektin toteuttaminen edellyttää suostumusta myös kahdelta muulta tilalta kosteikon yläjuoksulla. Alueen keskimmäisen tilan perikunnan osakkaiden lapset olivat riistanhoidosta ja metsästyksestä kiinnostuneita, jolloin vanhan niittypellon muuttaminen kosteikoksi sai heiltä välittömästi kannatusta. Kosteikon latvaosiin rajautuvan kiinteistön maanomistajalla ei ollut periaatteessa mitään projektia vastaan, mutta hän ei kuitenkaan metsänkasvatukseen keskittyvänä kokenut saavansa kosteikon perustamisesta niin merkittävää omakohtaista hyötyä, että olisi ollut valmis hyväksymään metsälle aiheutuvan kuivatushaitan omana edunmenetyksenään. Vedennosto voi aiheuttaa kuivatushyödyn menetystä kiinteistölle, vaikka vesi ei sinne fyysisesti nousisikaan, kuten tässä tapauksessa oli pääosin kyse. Kaupungissa asuvalle Seppo Peräiselle kotitila metsineen on merkinnyt aina ennen kaikkea luonnonkauneuden kokemisen ja rauhoittumisen tyyssijaa, joten hänellä oli vahva omakohtainen intressi saada aikaan kaikkia osapuolia tyydyttävä ratkaisu kosteikkohankkeen toteutumiseksi. Peräinen ehdotti, että naapurikiinteistön maanomistajalle erotettaisiin hänen tilastaan suurin piirtein samanarvoinen maaalue muualta ja kosteikon vaikutuspiiriin jäävä maa siirtyisi puolestaan hänen omistukseensa. Naapurukset päätyivät laatimaan tilusvaihdosta keskinäisen sopimuksen, jonka toimitusinsinööri hyväksyi toimituksen perustaksi. Tilusvaihdon toteutuminen on vertaansa vailla oleva esimerkki hyvien naapuruussuhteiden vaalimisen tärkeydestä kaikkia osapuolia tyydyttävän lopputuloksen aikaansaamisessa. Korkeajännitteestä yhteisymmärrykseen Kosteikkoja suunnitellaan ja perustetaan usein ihmisen muokkaamiin rakennettuihin ympäristöihin, mikä edellyttää monitavoitteellisen maankäytön yhteensovittamista. On myös tärkeää arvioida tapauskohtaisesti hankkeen teknistä toteutuskelpoisuutta ja luonnonhoidollisia perusteita. Tämänkaltaisten kysymysten tarkastelu ja arviointi olivat avainasemassa selviteltäessä Hämeenlinnassa sijaitsevan Vitikankorven kosteikon toteuttamista. Vitikankorven alava, kosteapohjainen turvemaapelto vaikutti lähtökohtaisesti ihanteelliselta paikalta vesilintukosteikon perustamiseen. Kosteikko olisi ollut toteutettavissa patoamalla ja vieläpä suhteellisen alhaisin kustannuksin, ja lisäksi kohteen helppo tavoitettavuus lisäsi sen arvoa Kotiseutukosteikko Life+ -hankkeen esittelyja koulutuskohteena. Toisaalta projektin toteutuksen mielekkyyttä arvioitaessa oli otettava huomioon, että kosteikkoaluetta halkoi Elenia Oy:n 20 kilovoltin korkeajännitelinja. Koska sen arvioitiin lisäävän merkittävästi lintukuolemien riskiä, aloitettiin Elenian kanssa neuvottelut ilmajohtoverkon maakaapeloimiseksi. Neuvottelujen päätteeksi Elenia näytti projektille vihreää valoa ja tarjoutui vieläpä toteuttamaan ympäristöarvojensa mukaisesti veloituksetta kaikki tarvittavat sähköverkon muutostyöt sekä lintupallojen asennukset runkolinjaan. Kun ensimmäinen merkittävä este hankkeen toteutuksen tieltä oli saatu selätetyksi, kääntyivät katseet seuraavaksi kosteikkoalueeseen rajautuvan valtiontien korkeusasemaan ja tämän perusteella määräytyvään vedennostovaraan. Tien asettamia reunaehtoja tarkasteltiin yksityiskohtaisemmin Uudenmaan elinkeino-, liikenneja ympäristökeskuksen tienpitoviranomaisten kanssa pidetyssä maastopalaverissa, jossa päästiin yhteisymmärrykseen projektin mahdollistavasta ja tien suotuisaa kuivatustilaa turvaavasta kosteikon ylimmästä sallitusta padotustasosta. Samalla sovittiin toimenpiteistä tien reunaojan siirtämiseksi ja sivuluiskan loiventamiseksi kosteikon rakentamisen yhteydessä. Vitikankorven kosteikon suunnitteluprosessi on hyvä esimerkki siitä, miten ponnistelut ratkaisujen löytämiseksi voivat parhaassa tapauksessa tuottaa merkittävää lisäarvoa hankkeen vaikuttavuudelle. Luontoarvojen vastakkainasettelua Vaikka parhaimmat kosteikot ovatkin luonnon monimuotoisuuden huippupaikkoja ja arvokkaita elinympäristöjä monille taantuneille lajeille, on tärkeää varmistaa, ettei projektilla tuhota tai heikennetä merkittäviä alueen alkuperäisiä luontoarvoja. Voimakkaasti rajoitetun maankäytön alueita ovat varsinaiset luonnonsuojelualueet ja Natura 2000 -suojelukohteet. Lisäksi on selvitettävä, onko alueella muita sellaisia luontoarvoja, joiden esiintyminen voisi estää tai ainakin rajoittaa projektin toteuttamista. Esimerkiksi luonnonsuojelulain 29. pykälässä lueteltuja luontotyyppejä edustavien luonnontilaisten alueiden ominaispiirteiden säilymistä ei saa vaarantaa. Maankäytöllisiä rajoitteita voivat aiheuttaa myös äärimmäisiä suojelutoimia edellyttävät eläinlajit. Esimerkiksi luonnonsuojelulain 47. pykälän 2. momentin ja 49. pykälän 1. momentin mukaisten lajien säilymiselle tärkeän esiintymis-, lisääntymistai levähdyspaikan hävittäminen tai heikentäminen on kielletty. Huomioitavaksi tulevat lisäksi metsälain erityisen arvokkaat elinympäristöt ja niiden ominaispiirteiden turvaaminen. Mutta tarkastellaanpa vielä aihepiiriä konkreettisen esimerkin valossa. Kotiseutukosteikko Life+ -hankkeen alkupuolella selviteltiin tiiviisti kosteikon perustamismahdollisuutta Tampereen Aitolahden Ojalan alueella. Jo pian esiselvitysvaiheen aikana kävi ilmi, että kyseinen kiinnostavalta vaikuttanut kohde sijaitsi erittäin uhanalaiseksi luokitellun tummaverkkoperhosen tärkeimpien kotimaisten esiintymisalueiden läheisyydessä. Kosteikon suunnittelualue ei ollut varsinaista, kartoituksin todennettua lajin esiintymisen ydinaluetta, mutta alueella oli tummaverkkoperhosen toukkien ainoan ravintokasvin, lehtovirmajuuren, tunnettu kasvupaikka. Koska suunnittelualueella katsottiin olevan merkitystä tummaverkkoperhosen populaatioiden esiintymistä tukevana ympäristönä, oli kosteikkoprojektin toteuttamisedellytyksiä ja mielekkyyttä punnittava saavutettavissa olevia hyötyjä ja riskejä vertailemalla. Hyöty—haitta-arvioinnin ja osin myös varovaisuusperiaatteen vuoksi päädyttiin lopulta pidättäytymään kokonaan kosteikon rakentamisesta, jottei vedennostolla heikennettäisi tummaverkkoperhoselle tärkeän lehtovirmajuuren kasvuolosuhteita. Kyseinen esimerkki osoittaa, että toisinaan voi olla perusteltua luopua monimuotoisuutta sinällään edistävästä projektista alueen alkuperäisten luontoarvojen säilyttämiseksi. Haasteellisilta vaikuttavia maanomistusoloja ei kannata pelästyä. Usein kyse on monitavoitteellisen maankäytön yhteensovittamisesta. Juh a S iek kinen
32 l Metsästäjä 4 l 2015 Teksti: Hannu Pöysä & Katja Ikonen, Luonnonvarakeskus ja Veli-Matti Väänänen, Helsingin yliopisto l Kuvat: Veli-Matti Väänänen Vesilintujen siipikeräyksen tulokset: Nuoria haapanoita verrattain vähän Suomessa vesilintusaaliista kerätään monipuolista tietoa. Viime vuonna metsästäjät lähettivät tutkijoiden käyttöön lähes parituhatta siipinäytettä. Niiden perusteella tiedämme esimerkiksi, että tyypillisimmin saaliiksi saadaan nuoria sinisorsia. ajikohtaiset tiedot vesilintujen vuotuisesta kokonaissaaliista pohjautuvat Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen (vuodesta 2015 lähtien Luonnonvarakeskuksen) metsästäjille kohdistamaan kyselytutkimukseen. Metsästyssaaliista määrävälein kerättävät siipinäytteet puolestaan antavat lisävalaistusta lajikohtaisen saaliin koostumuksesta kuten sukupuolija ikärakenteesta. Vuonna 2014 järjestettiin valtakunnallinen siipikeräys vesilintusaaliista. Hanke on tarkoitettu kolmivuotiseksi. Edellisen kerran siipiä kerättiin vuosina 2005—2007. Viime vuoden keräys tuotti yhteensä 1 707 siipinäytettä sorsista (13 lajia) ja nokikanasta. Lisäksi tutkimukseen lähetettiin 22 merihanhen ja 17 kanadanhanhen siipeä. Oheisesta karttakuvasta käy ilmi näytekertymä riistakeskusalueittain. Sinisorsa oli odotetusti runsain saalislaji (60 % sorsien ja nokikanan kokonaisaineistosta), seuraavina tavi (19 %) ja haapana (11 %). Neljänneksi runsain oli telkkä (5 %). Näiden lajien osuudet siipinäytteissä olivat samaa luokkaa kuin vuosien 2005—2007 keräyksessä. Nämä neljä lajia, vieläpä samassa järjestyksessä, ovat perinteisesti olleet runsaimmat lajit myös valtakunnallisessa saaliskyselyssä. Muiden lajien yhteisosuus siipinäytteissä jäi noin 5 prosenttiin. Nuorten lintujen eli saman vuoden poikaslintujen osuus saaliista on erityisen tärkeä tieto. Se kertoo metsästyspaineen kohdistumisesta toisaalta tuottoon (nuoriin yksilöihin) ja toisaalta pääomaan (vanhoihin yksilöihin) mutta suuntaa-antavasti myös vuotuisesta lisääntymistuloksesta. Vesilintumetsästys Suomessa on perinteisesti painottunut tuottoon, ja samaa kertoo myös tuore siipiaineisto. Sinisorsan, tavin ja haapanan siipiä kertyi siinä määrin, että saaliin ikärakenne voitiin arvioida kyllin luotettavasti. Nuorten lintujen osuus oli sinisorsalla 82 prosenttia, tavilla 78 prosenttia ja haapanalla 68 prosenttia. Sinisorsalla ja tavilla nuorten lintujen osuus oli samaa luokkaa kuin vuosien 2005—2007 siipiaineistossa, mutta haapanalla se jäi tätä alhaisemmaksi: nuorten lintujen osuus oli haapanalla 73—80 prosenttia vuosina 2005—2007. Nuorten lintujen osuuden lasku haapanalla on huolestuttavaa, sillä metsästyspaineessa tapahtuneen muutoksen (painottunut suhteessa enemmän aikuislintuihin) ohella se saattaa kertoa myös poikastuoton heikkenemisestä. PoiOikein otetusta siipinäytteestä on helppo määrittää saalislinnun sukupuoli ja ikä. Kuvassa on aikuisen tavikoiraan siipi. L
Metsästäjä 4 l 2015 l 33 kastuoton heikkenemiseen viittaa myös Tanskan metsästyssaaliista vuosina 1982—2010 kerätty siipiaineisto; nuorten lintujen osuus haapanasaaliissa on ollut laskemaan päin. Haapanan pesimäkanta Suomessa on taantunut 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Poikastuoton heikkeneminen on mahdollisesti yksi syy lajin taantumaan. Varmaa kuitenkin on, että kannan toipuminen tulee olemaan hidasta, ellei poikastuotto kohene. Naaraiden osuus vuoden 2014 saaliista (nuoret ja aikuiset linnut yhdistettyinä) oli sinisorsalla 51 prosenttia, tavilla 44 prosenttia ja haapanalla 55 prosenttia. Sinisorsalla naarasosuus oli samaa luokkaa kuin vuosina 2005— 2007, mutta tavilla selvästi alhaisempi (54—60 %) ja haapanallakin jonkin verran alhaisempi kuin edellisessä keräyksessä (56—70 %). Siipikeräys jatkuu — osallistuthan sinäkin? lll Yhden vuoden siipiaineisto on riittämätön saaliissa mahdollisesti tapahtuneiden pitkän aikavälin muutosten selvittämiseen. Tämän vuoksi siipiä kerätään myös alkavalla metsästyskaudella ja mahdollisuuksien mukaan ensi vuonnakin. Ensimmäinen vuosi tuotti hyvän näytemäärän, mistä lämpimät kiitokset kaikille siipiä lähettäneille. Keräykseen osallistuneille postitetaan ilman eri pyyntöä materiaalit tämän vuoden siipinäytteitä varten. Muiden hankkeesta kiinnostuneiden metsästäjien pyydetään ottavan yhteyttä Katja Ikoseen (029 532 7010, katja.ikonen@luke.fi), niin osallistumista varten toimitetaan näytteiden ottoon ja postitukseen tarvittavat materiaalit ennen sorsastuskauden alkua. Toivomme runsasta osanottoa! Poikasten osuus saaliista kertoo paitsi metsästyksestä myös lisääntymisestä. Sinisorsa on edelleen ylivoimaisesti tärkein riistasorsamme. Sen osuus siipinäytteistä on noin 60 prosenttia. Siipinäytteiden määrä vuoden 2014 keräyksessä alueittain. Haapanan pesimäkanta on taantunut 1990-luvun alkupuolelta lähtien.
34 l Metsästäjä 4 l 2015 Jukka Rintala, Luonnonvarakeskus, Aleksi Lehikoinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo & Mikko Alhainen, Suomen riistakeskus Vesilintukannat taantuneet edelleen. Nokikanan kanta jatkaa mateluaan pohjalukemissa. Arvioidut kannanmuutokset vuonna 2015 olivat –4 % (sinisorsa), –18 % (tavi), –17 % (haapana), +16 % (telkkä) ja +10 % (nokikana). Sinisorsan parimäärä on edelleen vajaat 30 prosenttia suurempi kuin koko jakson aikana keskimäärin. Tavin parimäärä päätyi noin 10 prosenttia keskitason alapuolelle. Haapana jäi noin 40 prosenttia keskitason alapuolelle. Nokikanan kanta on edelleen noin puolet koko jakson keskiarvosta. Tärkeimmän metsästettävän lajin, sinisorsan, runsastuminen on tilastollisesti merkitsevä koko jakson aikana, mutta myös nyt havaittu vähäinen taantuminen on merkitsevä. Muutosten kertaluokka lienee melko lähellä lopullista arviota, sillä runsaimpien sorsien aineistoa oli tätä raporttia kirjoitettaessa saatu kohtalainen määrä. Sinisorsan vuotuinen poikastuotto on pysynyt suhteellisen vakaana viime vuodet. Tavin poikastuotto jäi viime vuonna 20 prosenttia edellisvuodesta, mikä selittänee parimäärän laskun tänä vuonna. Heikko poikastuotto selittyi viime vuoden poikkeuksellisen kylmällä alkukesällä; myös kuluvan vuoden alkukesä on ollut kolea ja sateinen, mikä rajoittanee poikastuottoa myös tänä vuonna. Taville tyypilliseen tapaan kannanvaihtelut ovat olleet muutenkin melko voimakkaat koko jakson aikana. Haapanan parimäärän laskua ei voi selittää poikastuoton muutoksella, sillä se ei ole vaihdellut oleellisesti viime vuosina. Suhteellisen vahvana pysynyt sinisorsakanta ja telkän runsastuminen on todennäköisesti seurausta verrattain leudosta viime talvesta, mikä on parantanut yksilöiden selviytyvyyttä talvehtimisalueilla Pohjoisja Luoteis-Euroopassa. Myös viime vuoden kannannousut selittyivät leudolla talvella. Ilmaston lämpeneminen on hyödyksi vesilinnuille juuri talvehtimisen onnistumisen kannalta, mutta samalla laajojen ilmastomuutostekijöiden seurauksena alkukesän säät ykymuotoiset vesilintulaskennat käynnistettiin vuonna 1986. Meneillään on eräänlainen vesilintuseurantojen juhlavuosi, sillä maastolaskennat on nyt tehty samoja menetelmiä noudattaen jo 30 vuotta. Suuret kiitokset kaikille vuosien mittaan laskentoihin osallistuneille! Seurantaaineistoon sisältyy Kotiseutukosteikko Life+ -hankkeen yhteydessä saadut laskentatulokset alkaen vuodesta 2012. Tässä kirjoituksessa raportoimme sinisorsan, tavin, haapanan, telkän ja nokikanan parilaskentojen tulokset, jotka perustuvat 25.6.2015 mennessä tallennettuihin havaintoihin. Tulokset tulevat tarkentumaan, kun myöhemmin palautetut laskennat saadaan mukaan. Tämän vuoden aineistossa laskentapaikkojen lukumäärä oli Luonnonvarakeskuksen osalta 294 (sis. 33 Kotiseutukosteikko Life+ -kosteikkoa) ja Luonnontieteellisen keskusmuseon osalta 113. Kokonaisparimäärät olivat 798 (sinisorsa), 419 (tavi), 159 (haapana), 825 (telkkä) ja 117 (nokikana). Indeksien (kaavio ohessa) perusteella puolisukeltajasorsien kannat ovat hieman taantuneet vuoden 2014 tasosta, joskin sinisorsa väheni vain hieman. Telkän parimäärä kasvoi N Vesilintulaskentoja on tehty nyt 30 vuotta, jona aikana vesilintukannat ovat voimakkaasti taantuneet. Ilahduttavaa on kuitenkin se, että tärkein riistasorsamme sinisorsa voi hyvin. Kanta on lähes 30 prosenttia suurempi kuin koko laskentajaksolla keskimäärin. Sinisorsakanta pysynyt vahvana, telkkiä enemmän kuin viime vuonna A lek si L ehik o inen Meneillään on eräänlainen vesilintuseurantojen juhlavuosi.
Metsästäjä 4 l 2015 l 35 Eräiden vesilintujen kannanmuutosindeksit 1986–2015. Indeksisarjojen keskiarvo on skaalattu arvoon yksi. Indeksiluvut osoittavat suhteellisen muutoksen kannan koossa. Esimerkiksi indeksin ollessa 0,5 kyseisen vuoden kanta on puolet koko jaksolle lasketusta keskiarvokannasta; indeksiluku 2 ilmaisee kannan olevan kaksinkertainen keskiarvoon nähden. Huomaa pystyakselin lajeittain vaihteleva skaala. voivat olla ajoittain epäedulliset poikasten selviytyvyyden kannalta. Vastaavasti alkukesän epävakaat säät ovat viime vuosina ajoittain näkyneet myös metsäkanalintujen heikkona poikastuottona. Pitkällä aikavälillä vesilinnut ovat taantuneet voimakkaasti. Viimeisimmät tutkimustulokset ovat osoittaneet, että etenkin eteläosassa Suomea vesien liikarehevöityminen on johtanut rehevien vesien spesialistilajien taantumiseen, ja ilmiö on koskettanut myös sekä karuilla että rehevillä vesillä pesiviä yleissorsiamme — kuten sinisorsa, tavi, haapana ja tukkasotka — siten että juuri rehevillä vesillä pesivän kannanosan trendi on ollut negatiivisempi verrattuna karujen vesien tilanteeseen. Taantumiset mitä todennäköisimmin liittyvät rehevöitymiskehityksen myötä vesien samentumiseen ja sitä myötä poikasaikaisen ravinnonsaannin heikentymiseen. Myös rehevöitymisen myötä runsastuneet särkikalat vaikeuttavat ravintokilpailullaan vesilintupoikasten ravintotilannetta. Vesilintukantojen tilaan on voinut vaikuttaa myös viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana merkittävästi runsastunut supikoirakanta. Sinisorsakanta pysynyt vahvana, telkkiä enemmän kuin viime vuonna Sinisorsa 1.3 1.2 1.1 1.0 0.9 0.8 0.7 Tavi 1.4 1.3 1.2 1.1 1.0 0.9 0.8 Haapana 1.2 1.0 0.8 0.6 Telkkä 1.2 1.1 1.0 0.9 0.8 Nokikana 2.0 1.5 1.0 0.5 1990 2000 2010
Heinäeli sinisorsa on suurin ja tukevarakenteisin puolisukeltajistamme. Heinäsorsa on selvästi leveäsiipisempi kuin muut Anas-lajit. Laji on myös ylivoimaisesti yleisin sorsalintumme. Siipipeili tumma, sinihohtoinen, edestä ja takaa valkoreunainen. Kaikissa puvuissa koiraan nokka kellertävä, naaraan oranssi ruskein kuvioin. Juhlapukuisella koiraalla on vihreä pää, kaulassa valkoinen kaularengas ja harmaanruskea höyhenpeite. Naaras on väriltään ruskeankirjava, mutta päälaki ja silmäkulmajuova ovat selvästi tummemmat. Syyspukuinen koiras ja nuoret yksilöt muistuttavat naarasta. Esiintyy hyvin yleisenä koko maassa, mutta on Etelä-Suomessa selvästi runsaampi. Heinäsorsat muuttavat loka–marraskuussa talvehtimaan Etelä-Skandinaviaan, Länsija Keski-Eurooppaan. Pieni osa kannasta talvehtii Suomessa kaupunkien sulapaikoilla. Munii huhtikuun lopussa ja toukokuun alussa 5–12 munaa. Pesä ruoikossa, rantaniityllä tai tekopesässä. Joskus kaukanakin vedestä. Vesilinnuista tärkein riistalintumme. Vuosisaalis vaihtelee noin 210 000 – 300 000 yksilön välillä. Heinäsorsa Anas platyrhynchos Mallard/Gräsand Suomen puolisukeltajat suuruusjärjestyksessä Heinätavi Tavi Haapana Lapasorsa Jouhisorsa Heinäsorsa Siipi Munia 5–12 kpl Koiraalla keskimmäiset pyrstösulat ovat ylöspäinkiertyneet (kesä) KUVITUS: ASMO RAIMOAHO (alkukesä) Heinäsorsasaaliit Vuosittaiset saalismäärät Tuhatta 00 01 02 0304 0506 07 08 10 09 11 12 13 Lähde: Lintuatlas.? Ravinto Vesija rantakasvit kuten pikkulimaska sekä niiden siemenet. Hyönteiset, äyriäiset ja selkärangattomat. Tummat silmäkulmajuovat ja päälaki Sininen siipeili Oranssi nokka, jossa tummia kuvioita Valkoinen kaularengas Naaraalla ruskeankirjava höyhenpuku Jyvät ja siemenet Limaskat Vesihyönteiset Keltainen nokka Pesintä Pesintä Varma Todennäköinen Mahdollinen (kevät) Ruskea rinta ja harmaa vatsa Oranssit jalat ja räpylät Valkoinen vatsa Vihreä pää Rauhoitettu harmaasorsa muistuttaa heinäsorsaa. 50 100 150 200 250 300 0,9–1,3 kg 81– 95 cm 50– 60 cm kg Valkoreunainen siipipeili Harmaanruskea selkä Syyspukuinen koiras muistuttaa naarasta C M Y CM MY CY CMY K Heinasorsa_sivu.pdf 1 29/06/15 01:38 36 l Metsästäjä 4 l 2015
Metsästäjä 4 l 2015 l 37 Eräkerholaiset lintukosteikolla Pieksämäen seudun 4H-yhdistyksen eräkerholaiset kävivät viime syksynä kosteikolla Takkamäessä. Illan aiheena oli sorsanmetsästys. Tuli sitä saalistakin: kaksi tavia. ki Reinikainen kertoi kosteikosta ja sen hoidosta minkä jälkeen päästiin sorsajahtiin. Saaliin määrään vaikutti se, että pyynnissä oltiin hieman liian aikaisin illalla. Paras iltalento on kello seitsemästä eteenpäin aina pimeän tuloon asti. 4H-nuoret tykkäsivät sorsastuksesta, sillä monille tapahtuma oli aivan uusi ja ennen kokematon. Eräkerho-osanotto oli tällä kerralla todella suuri. Osa kerholaisista oli juuri suorittamassa metsästäjätutkintoa, joten mielenkiintoa ja kiinnostusta asiaan nuorilla riitti. Aki Reinikaisen ohjeistuksesta ja kerronnasta sai paljon tietoa, kiinnostus heräsi vesilintuharrastusta kohtaan. Kosteikko luo uusia elinympäristöjä monille eläimille, pääasiassa linnuille. Linnut ovat pääosassa kosteikolla, sillä niitä ruokitaan ja niille tehdään pesimäpaikkoja. Kosteikko ja linnut houkuttelevat paikalle myös petoja, joista pahin on minkki. Se pystyy tuhoamaan lintujen pesinnän täydellisesti. Tämä on huomioitava pesien teossa. Oljista ja heinistä tehdyt putkilomaiset pesät ovat maanpinnan yläpuolella muoviputkien avulla. Muoviputkea pitkin eivät pääse pedot kiipeämään pesiin. Lintujen elinolojen parantamiseksi tehdään paljon töitä, ja se kannattaa, sillä syksyllä lintuja liikkuu kosteikolla paljon ja niitä on mukava metsästää, mutta silläkin on ehtonsa. Kosteikolla on rauhoituspäiviä, jolloin siellä ei metsästetä. Metsästys tapahtuu suurilta osin viikonloppuisin, joten arkena linnut saavat olla rauhassa, muutamia käyntikertoja ja ruokintaa lukuun ottamatta. Kosteikon tekeminen on kohtalaisen helppoa. Sen täytyy sijaita alavalla maalla, minne vettä kertyy. Kosteikon tekemiseen tarvitaan maata kosteikon koon mukainen määrä, kaiTeksti: Kalle Tarvainen l Kuvat: Jaana Lauttaanaho A vinkone ja kuljettaja, mikäli ei itse hallitse konetta, sekä tietysti asianmukaiset luvat maanomistajilta ja tarvittaessa viranomaisilta. Kun kosteikko on saatu valmiiksi, sen täytyy tekeytyä pari vuotta, jotta kasvit alkavat taas kasvaa ja eläimistö kehittyy. Kosteikon viihtyvyyttä voi lisätä istuttamalla paikalle kasveja joita eläimet hyödyntävät ravinnokseen heti tai myöhemmin kuluvan vuoden aikana. Tällaisia kasveja ovat muun muassa auringonkukka, herne, vehnä ja ohra. Kosteikkoa täytyy myös hoitaa vuosien varrella, ettei se pääse metsittymään ja rehevöitymään. Kosteikko on hieno elinpaikka linnuille ja se voi olla myös kaunis, joten siellä on hienoa päästä metsästämään. Tällaisia kosteikkoja saisi olla enemmänkin, jotta lintujen lisääntyminen olisi taattua. nuoret tykkäsivät sorsastuksesta, sillä monille tapahtuma oli aivan uusi ja ennen kokematon. Heinäeli sinisorsa on suurin ja tukevarakenteisin puolisukeltajistamme. Heinäsorsa on selvästi leveäsiipisempi kuin muut Anas-lajit. Laji on myös ylivoimaisesti yleisin sorsalintumme. Siipipeili tumma, sinihohtoinen, edestä ja takaa valkoreunainen. Kaikissa puvuissa koiraan nokka kellertävä, naaraan oranssi ruskein kuvioin. Juhlapukuisella koiraalla on vihreä pää, kaulassa valkoinen kaularengas ja harmaanruskea höyhenpeite. Naaras on väriltään ruskeankirjava, mutta päälaki ja silmäkulmajuova ovat selvästi tummemmat. Syyspukuinen koiras ja nuoret yksilöt muistuttavat naarasta. Esiintyy hyvin yleisenä koko maassa, mutta on Etelä-Suomessa selvästi runsaampi. Heinäsorsat muuttavat loka–marraskuussa talvehtimaan Etelä-Skandinaviaan, Länsija Keski-Eurooppaan. Pieni osa kannasta talvehtii Suomessa kaupunkien sulapaikoilla. Munii huhtikuun lopussa ja toukokuun alussa 5–12 munaa. Pesä ruoikossa, rantaniityllä tai tekopesässä. Joskus kaukanakin vedestä. Vesilinnuista tärkein riistalintumme. Vuosisaalis vaihtelee noin 210 000 – 300 000 yksilön välillä. Heinäsorsa Anas platyrhynchos Mallard/Gräsand Suomen puolisukeltajat suuruusjärjestyksessä Heinätavi Tavi Haapana Lapasorsa Jouhisorsa Heinäsorsa Siipi Munia 5–12 kpl Koiraalla keskimmäiset pyrstösulat ovat ylöspäinkiertyneet (kesä) KUVITUS: ASMO RAIMOAHO (alkukesä) Heinäsorsasaaliit Vuosittaiset saalismäärät Tuhatta 00 01 02 0304 0506 07 08 10 09 11 12 13 Lähde: Lintuatlas.? Ravinto Vesija rantakasvit kuten pikkulimaska sekä niiden siemenet. Hyönteiset, äyriäiset ja selkärangattomat. Tummat silmäkulmajuovat ja päälaki Sininen siipeili Oranssi nokka, jossa tummia kuvioita Valkoinen kaularengas Naaraalla ruskeankirjava höyhenpuku Jyvät ja siemenet Limaskat Vesihyönteiset Keltainen nokka Pesintä Pesintä Varma Todennäköinen Mahdollinen (kevät) Ruskea rinta ja harmaa vatsa Oranssit jalat ja räpylät Valkoinen vatsa Vihreä pää Rauhoitettu harmaasorsa muistuttaa heinäsorsaa. 50 100 150 200 250 300 0,9–1,3 kg 81– 95 cm 50– 60 cm kg Valkoreunainen siipipeili Harmaanruskea selkä Syyspukuinen koiras muistuttaa naarasta C M Y CM MY CY CMY K Heinasorsa_sivu.pdf 1 29/06/15 01:38
38 l Metsästäjä 4 l 2015 ShowHau -sarjaa esitetään Fox-televisiokanavalla lauantaisin kello 17. Jaksot ja SRVA-videot voi katsoa myös ohjelman verkkosivuilla osoitteessa www.showhau.fi. Lisää tietoa suurriistavirka-avusta on srva.fi-osoitteessa. ShowHau-televisiosarja esittelee yhdessä Suomen riistakeskuksen kanssa suurriistavirka-avun ammattilaisia kautta maan. Jari Ylinen SRVA-ammattilainen Pasi Ahola ja hänen koiransa Sissi ja Uswa Kauhunhetkiä Porissa enettään korjaamassa ollut mies näki karhun juoksevan ohitseen ja törmäävän täydellä juoksunopeudellaan metalliaitaan. Näin poliisille tuli käsitys, että karhu saattaa olla vahingoittunut ja vaarallinen ympäristölle. Tapahtuma ajoittui viikonloppuaamuun ja viranomaiset olivat tyytyväisiä, kun paikallisia ihmisiä ei ole silloin liikkeellä varsinkaan aikaisin aamulla. Päivän mittaan tilanne kuitenkin muuttui painajaiseksi, joka vetää vertoja parhaille scifi-jännäreille. Karhuturismia keskellä taajama-aluetta Suomen riistakeskuksen SRVAtoiminnasta vastaava Reima Laaja johti poliisin alaisuudessa operaatiota. – Yleisö sai tilanteesta tiedon median kautta. Tiedottamisen tarkoituksena oli pitää yleisö pois alueelta, jotta karhu voidaan häätää turvallisemmille alueille, Laaja kertoo. – Yleisön reaktio oli päinvastainen. Nopeasti alue täyttyi ”karhuturisteista”. Satoja autoja kulki Reposaaren tietä pitkin. Perheenisät ja äidit kulkivat lasten ja koirien kanssa jopa metsissä etsien ”nallea” kännykkäkamerat kädessä aiheuttaen suuren vaaran itselleen, muille alueella liikkuville, SRVAtoiminnalle sekä myös karhulle. Karhun karkottaminen ihmismassan keskeltä Pasi Aholan saapuessa koiriensa kanssa alueelle ensimmäisestä karhuhavainnoista oli noin viisi tuntia, mutta karjalankarhukoira Sissi merkkasi jäljet ja alkoi haastava työ paikalle tulleen yleisön ja karhun pelastamiseksi. – Yleisön ja autojen liikkuminen alueella oli todellista idiotismia, joka täytti poliisin ja SRVA-henkilöiden mukaan kauhuskenaarion tunnusmerkit; mitä jos haavoittunut karhu käy jonkun henkilön kimppuun? Karhua ei voinut ampua mihinkään suuntaan, sillä ihmisiä oli joka puolella, Pasi Ahola muistelee kauhun hetkiä. Karhu ylitti useita kertoja tien ja puikkelehti autojen välistä ja karhuturismia harjoittava yleisö kertoi useista karhun näköhavainnoista poliisille. Kuin ihmeen kaupalla se onnistui aina välttämään törmäykset. Ammattimaista toimintaa – Aina karhun ylitettyä tien, annoimme sille aikaa rauhoittua. Samalla “passitimme” aluetta toiselta puolelta, jotta karhu ei pääsisi aivan taajaman keskustaan. Koirani Uswa ja Sissi ajoivat karhun Aholan suvulla ja heidän Hirviparooni-kennelillään on pitkä perinteet karhunmetsästyksessä. Kuvassa Tauno Ahola ja jo edesmennyt karhukoira Juro. moneen kertaan ylös makuulta ja samalla sitä yritettiin ohjata sille turvallisemmalle alueelle. – Jostain syystä se ei suostunut poistumaan taajamasta. Alueella liikkuvat ihmiset koirineen tekivät karkotustyöstämme melkein mahdottoman. Koiria voitiin käyttää ainoastaan kytkettyinä Ahola kertoo. SRVA-ammattilaisten suuren ammattitaidon ja myös osittain hyvän tuurin avulla lopulta karhu onnistuttiin ajamaan takaisin mereen ja sen nähtiin uivan läheiseen saareen. Siellä karhu oli paremmin SRVA-toimijoiden kontrollissa ja pois suuren yleisön seasta. Näin koirat saattoivat antaa karhulle kunnon karkotuksen vapaana, ja se uikin seuraavaan saareen, sieltä mantereelle ja takaisin reitille, mistä oli aamulla tullutkin. Koirat korvaamattomassa roolissa Tässäkin SRVA-tapauksessa koirat eli karjalankarhukoirat Uswa ja Sissi olivat pääroolissa karhun karkottamiseksi taajamasta sille turvallisille alueille. Tämä operaatio päättyi kaikkien osapuolten kannalta turvallisesti ja karhu sai jatkaa elämäänsä vahingoittumattomana. – Reposaaren alueelle saapuneiden ”karhuturistien” harkitsematon toiminta vaaransi heidän itsensä, SRVA-toimijoiden sekä karhun turvallisuuden, Reima Laaja muistutta ja toteaa, että SRVA-tehtävät eivät ole yleisötapahtumia. V Yksi kautta aikojen haastavimmista SRVAtilanteista koettiin Porin Tahkoluodossa keväällä 2013, kun nuori uroskarhu eksyi taajamaan. Se ui mereltä rannikolle, nousi maihin ja lähti juoksemaan sisämaahan päin. Pa si Ahola
Tarj oukset voimassa elokuun 201 5 loppuun asti tai niin kauan kuin ta var aa riittää. (199€) (249€) (1590€) (14,90€) (69€) -50% Suomen seksikkäin eräverkkokauppa osallistu arvontaan jokierän -sivulla! toimituskulut 5,90 € yli 150 € tilaukset toimituskuluitta 10,90€ 9,50€ 189€ 239€ 169€ 179€ 59€ 9,50€ 99€ 179€ 990€ 99€ 320€ 65€ 35€ 8,50€ 34,50€ 85€ 89€ rc 3 12/70 36g. YleisimmäT haulikooT s&b .308win 8g FmJ /aski /aski /meTri /aski /1000 kPl /250 kPl /aski /10 askia /10 askia /10 meTriä /10 askia /10 askia s&b ForTuna 12/70 36g. YleisimmäT haulikooT s&b Parcours 12/70 36g. haulikoko 2,5mm haTsan 33 4,5mm haTsan 125T 4,5mm Ja 5,5mm nikon ProsTaFF 5 eTäisYYsmiTTari nikon aculon eTäisYYsmiTTari arvomme 31.7. Fb-sivullamme 500 euron arvoisen hunTers elemenT -vaaTePakeTin! ensimmäinen oikeasTi uusi vaaTeJuTTu vuosiin? HUNTerS eLeMeNT Metsästysvaatteet ovat, kuin suklaa: mitään uutta ei tule koskaan, ainoastaan maku vaihtuu. No nyt on oikeasti uusi juttu. Se juttu ovat vaatteet, jotka on suunniteltu just sulle; suomalainen metsästäjä! Mitä näissä on nyt sitten niin uutta? Tutustu mallistoon osoitteessa Jokiera.fi bornaghi 12/70 24g skeeT & TraP Huom! Huippulaadukas 3%-antimonium-kovetettu hauli takaa paremman haulikuvion ja upotuksen. bornaghi 12/70 28g TraP 2,4mm Todella mainio kYYhkYPaukku! Huom! Huippulaadukas 3%-antimonium-kovetettu hauli takaa paremman haulikuvion ja upotuksen. -30% -50% 10€ Flambeau ice box kaksikielinen sorsaPilli naamioverkko korkeus 2,4m Logo with wooden texture Logo with solid background Logo with no orange shield Logo with wooden texture Logo with solid background Logo with no orange shield myös laaja mallisto naisille! saapuu verkkokaupaan heinäkuun loppupäässä! ennakkotilaa nyt! saapuu verkkokaupaan heinäkuun loppupäässä! ennakkotilaa nyt! rajoitettu erä! hunTers elemenT conTour Pack kiväärirePPu beTTinsoli x-Trail -haulikoT 12/76 Kaikki italialaiset kamppeet eivät ole Fiateja. Tämä on oikeasti aikalailla suomalaiseen kouraan sopiva haulikko! Sis. 5 vaihtosupparia ja laukun. ToP shoT comPeTiTion kuulevaT kuulosuoJaimeT
40 l Metsästäjä 4 l 2015 Rusakko Lepus europaeus Reijo Orava
Metsästäjä 4 l 2015 l 41
42 l Metsästäjä 4 l 2015 Pentti Valkeajärvi & Olli Kursula, Keski-Suomen Metsoparlamentti Metso ja muuttuva metsä Metso on monelle suomalaiselle metsästäjälle edelleen juhlavin riistaeläin. Kuinka metso on selvinnyt metsämaiseman muutoksista ja miten se pärjää nykyisissä talousmetsissä, siitä pääset jyvälle syventymällä kanssamme Metso, havumetsien lintu -kirjaan. etson kohtaaminen luonnossa on elämys kenelle tahansa. Onneksi nuo kohtaamiset ovat viime vuosina lisääntyneet, kun kannat näyttävät ohittaneen aallonpohjan. Metson tulevaisuus näyttää tällä hetkellä melko valoisalta metsien rakenteen perusteella, mutta myönteinen kehitys ei ole itsestäänselvyys. Metsissämme on tapahtunut huomattavia muutoksia pitkän ajan kuluessa. Lehtikuusikin on ollut joskus yleinen puulaji jopa pohjoisessa. Ilmasto on reistaillut laajasti ennen ja varmaan jatkossakin. Ihmisen osuudesta nykyiseen ilmaston lämpenemiseen väännetään kättä, mutta ainakin kaskiviljelyn aikana ihmisen jälki näkyi voimakkaasti metsämaisemassa. Niissä metsissä piti myös metson pärjätä. Metso, havumetsien lintu -kirjaa selatessa ja ammattilaisten ottamia kuvia katsellessa huomaa helposti, että metson huomioon ottaminen metsähoidossa ei vaadi mainittavia taloudellisia uhrauksia. Kirjan toivotaan innostavan metsänomistajia ajattelemaan myös metson ja muun eläimistön viihtyvyyttä talousmetsissään. Kaskikaudellakin oli metsoja Kaskenpoltto oli vielä 1800-luvulla yleistä ja metsät sen mukaiset. Eteläja Keski-Suomessa vallitsivat nuoret pusikkoiset ensimmäisen ja toisen kehitysluokan metsät. Ei ollut puhettakaan nykyisen kaltaisesta metsänhoidosta, taimikonhoidosta ja ennakkoraivauksista. Huoli metsien tilasta oli aiheellinen. Kaskiviljelyn ehdoilla pitkälti elettiin. Siitä huolimatta metsoja oli ja paljon nykyisen mittapuun mukaan. Syrjäkulmilla säilyi tietysti vanhaa metsää, mutta kyllä metsojen on tuolloinkin pitänyt pärjätä myös melko nuorissa metsissä. Kaskikauden päätyttyä oli varsinkin ItäSuomeen syntynyt runsaasti lehtipuuvaltaisia sekametsiä. Missä oli tukkipuita, siellä yleistyi määrämittaharsinta, kirjoittaa Kari Mielikäinen. Liian rajut harsintahakkuut jättivät jälkeensä heikkokasvuisia ja huonosti uudistuvia jätemetsiä. Ei aikaakaan, kun harsintahakkuut tuomittiin ja kiellettiin 1950-luvun puolivälissä. Valoisat harsitut ja luultavasti marjaisat metsät olivat mitä parhaita poikueympäristöjä metsäkanalinnuille. Metsätalouden saadessa seuraavina vuosikymmeninä uuden tehokkaan suunnan metson taantuminen alkoi. Toki on muistettava myös pienpetokantojen vahvistuminen vieraslajeilla, supikoiralla ja villiminkillä. Kannat vahvimmillaan ennen sotia Riistanvienti, joka käsitti lähes yksinomaan metsäkanalintuja, kasvoi tasaisesti 1860-luvulta toiseen maailmansotaan saakka. Voidaankin todeta, että metsokannat olivat vankimmillaan toiseen maailmansotaan tultaessa, kirjoittavat Harto Lindén ja Pekka Helle. On myytti, että metso olisi pelkästään vanhojen metsien laji. M
Metsästäjä 4 l 2015 l 43 Metso ja muuttuva metsä Sen jälkeen alamäki on ollut tasaisen jyrkkää 1990-luvulle saakka. Metsokantojen pitkäaikaismuutokset ovat yhdistettävissä metsäkuvan muutoksiin, joskin viiveellä. Valtaisa ojitusbuumi 1960ja 1970-luvuilla tuhosi suolinnuston kotikontuja, mutta metsolle siitä oli enemmän hyötyä kuin haittaa. Kun soidinkankaat vähitellen muuttuivat aukoiksi ja taimikoiksi, rämeet alkoivat työntää mäntyä joutuisaan. Jo 1980-luvulla metson soitimia löytyi ojitetuilta rämeiltä, ja sen jälkeen niistä muodostui monin paikoin yleisin soidinmaasto tai vähintään osa soidinmaastoa. Soitimia on nykyään yllättävän vähäpuustoisissa metsissä ja ensiharventamattomissa männiköissä. Metsäisen kankaan avohakkuu johtaa usein soitimen siirtymiseen ojitetulle rämeelle, jos sellainen on lähellä. Metsoparlamentti on osaltaan ollut kumoamassa myyttiä metsosta pelkästään vanhojen metsien lajina. Nyt nuorten metsien sopivuus tuodaan esiin lähes jokaisessa metsoa käsittelevässä kirjoituksessa. Hyvä metsometsä on kerroksellinen Ihanteellisessa metsometsässä on kerroksellisuutta ja kenttäkerroksen rakenne on monipuolinen, kirjoittavat Saija Kuusela ja Janne Miettinen. Kuusialikasvos on tyypillinen suojan antaja vähän varttuneemmissa metsissä. Paras metsikkötason hoito-ohje on ”hallittu hoitamattomuus”: mitään toimenpidettä ei pitäisi tehdä liian systemaattisesti samalla tavalla, metsää ei tulisi siivota puhtaaksi alikasvoksesta. Harvennushakkuut voidaan tehdä metsometsissä normaaliin tapaan. Ensiharvennuksen jälkeen ympäristö yleensä paranee valon lisääntyessä, varpukasvillisuuden virkistyessä ja marjasatojen parantuessa. Riistatiheikköjen tärkeyttä korostetaan — eikä syyttä. Jo muutaman näreen ryhmä antaa suojan lepäilevälle kanalinnulle, ja jos niitä on kattavasti, lymypaikoissa on jo valinnan varaa. Ennakkoraivauksessa näiden jättäminen luulisi olevan helppo tehtävä, samalla säästyy aikaa ja rahaa. Vuoden 2014 alusta voimaan tullut uusi metsälaki antaa metsänomistajalle mahdollisuuden käsitellä metsäänsä monin tavoin. Voidaan painottaa puuntuotantoa, luontoarvoja tai vaikkapa metson viihtymistä. Eri-ikäisrakenteisen metsän kasvatus, metsollekin varsin sopiva, ei ole vielä saanut suurta kannatusta metsänomistajien keskuudessa. Soidinmetsästyksestä eettiseen samoiluun Metsojahtien luonne on muuttunut paljon sadassa vuodessa, mutta muuttunut on myös lainsäädäntö. Soidinmetsästyksestä tuli laitonta vuonna 1898. Vaan eivätpä soidinjahdit loppuneet kokonaan tämänkään jälkeen, kirjoittaa Juha K. Kairikko metsojahtien historiaa käsittelevässä artikkelissaan. Maaseudun kauppiaat välittivät lintuja tukkuun, ja välillä lintuja ammuttiin kohtuuttoman paljon. Yksi ja sama metsästäjä saattoi ampua talvessa satoja kanalintuja. Hurjia saalismääriä paheksuttiin varsinkin silloin, kun tuli tietoon, että osa saaliista oli pilaantunut. Vasta vuonna 1969 säädettiin, että eteläisessä Suomessa kanalintuja sai metsästää vain omaan tarpeeseen. Saaliskiintiöt ovat metsästysseuroissa nykypäivää ja metsästyksen eettisyyttä korostetaan. Ei ole viisasta ahnehtia saalista, kirjoittaa Jukka Bisi: ”Poikasena kuljin kiväärin kanssa usein metsällä ja löysin kerran paikan, jossa metsot nousivat syksyn pakkasaamuina männikössä latvoihin. Nuori hyväkuntoinen mies on hyvä konttaamaan ampumaetäisyydelle, ja niinpä pudotin kolmena perättäisenä aamuna metsokukon latvasta. Silloin isäni puuttui asiaan ja sanoi, nyt kivääri naulaan, ei ole tarkoitus, että tyhjennät metsän linnuista. Ja taas tuli ojennus, joka osui kohdalleen.” lll Metso, havumetsien lintu -kirjassa keskeinen tieto kanalintujemme kuninkaasta on kerätty yksiin kansiin. Viime vuonna julkaistu teos esittelee metsäja riista-alan asiantuntijoiden kertomana Suomen metsien ja metsokannan kehitystä pitkällä aikavälillä, edellytyksiä lajin sopeutumiselle talousmetsiin ja metson tulevaisuuden näkymiä. Kirjassa on myös upeita kuvia yli kahdeltakymmeneltä valokuvaajalta. Metsoparlamentin verkkosivuilla (www.metsoparlamentti.fi) voi tutustua kirjan sisältöön esittelysivujen kautta. Kirjan voi ostaa esimerkiksi Suomen riistakeskuksen verkkokaupasta (kauppa.riista.fi). Teoksen tuotoilla tuetaan metson hyväksi tehtävää työtä. Riistatiheikköjen tärkeyttä korostetaan — eikä syyttä. METSO METSO METSOMETSO havumetsien lintu havumetsien lintu Ainutlaatuinen tietoja kuvateos Fe rd in and v o n W righ t, Me tso ja so it imel la, 1862.
44 l Metsästäjä 4 l 2015 Mikko Alhainen, Suomen riistakeskus l Piirrokset: Jari Kostet Metsänomistajat huomio: Osoitetaan yhdessä, kuinka tärkeää riistametsänhoito on! Selvitämme maanomistajien kiinnostusta riistametsänhoitoon sekä halukkuutta osallistua Riistametsähankkeeseen. Kerro meille, mitä mieltä olet riistametsänhoidosta ja voitko mahdollisesti tarjota metsäkuviota tai ojitettua suota Riistametsä-hankkeen mallikohteeksi. lll Valtakunnallisen Riistametsä-hankkeen tavoitteena on edistää riistaja luontopainotteista metsänhoitoa ja elinympäristökunnostuksia sekä toteuttaa kattava mallikohdeverkosto yksityismailla. Toimenpiteet edistävät metsäkanalintuja metsähanhikantojen säilymistä sekä turvaavat metsäluonnon monimuotoisuutta ja tulevaisuuden metsästysmahdollisuuksia. Suomen riistakeskus kumppaneineen hakee Euroopan unionin Life+ -rahoitusta Riistametsä-hankkeen toimeenpanoon. Euroopan komissiosta saadussa palautteessa epäillään, etteivät metsänomistajat ole innostuneita osallistumaan hankkeeseen. Kyselyllä selvitämme, kuinka paljon kiinnostusta löytyy. Pyydämme hakemukseen apua Teiltä, arvoisat maanomistajat. Tuellanne rahoittarpeessa olevia elinympäristökohteita. Kohde-esitysten antaminen ei ole tässä vaiheessa sitovaa. Mikäli hanke saa rahoituksen, valitsee Suomen riistakeskus kumppaneineen kohde-esityksistä toteutukseen sopivimmat. Suurkiitos jo etukäteen vastauksista ja kiinnostuksesta riistametsänhoitoa kohtaan! Vastaa kyselyyn 31.8.2015 mennessä: https://my.surveypal.com/Riistametsanhoito tajat saadaan vakuuttuneiksi hankkeen tarpeellisuudesta ja mallikohteiden tarjonnasta yksityismailla. Vastaamalla Riistametsänhoito-kyselyyn annatte meille arvokasta tietoa siitä, kuinka paljon kysyntää riistametsänhoidolle maanomistajien keskuudesta löytyy. Pyydämme myös ilmoittamaan kunnostusVASTAA KYSELYYN!
46 l Metsästäjä 4 l 2015 Neena Kuukasjärvi Erikoissuunnittelija Harri Norberg: Suurpedot eivät tunne valtakuntien rajoja — Kansainvälinen yhteistyö on tärkeä osa kestävän riistatalouden kehittämistä ja toteuttamista. Sen kautta on mahdollista saada suoraa tietoa siitä, miten asioita hoidetaan muissa maissa. Suomen malleista puolestaan ollaan erittäin kiinnostuneita muissa EU-maissa, tietää erikoissuunnittelija Harri Norberg. iistaeläin ja suurpeto eivät tunne valtakuntien rajoja. Biologiselta kannalta katsottuna meillä on Pohjoiskalottialueella ja myös Venäjän puolella mitä suurimmassa määrin yhteiset riistaeläinja suurpetopopulaatiot. On tarkoituksenmukaista, että yhteistyötä tehdään aktiivisesti yli rajojen, kertoo Suomen riistakeskuksen Lapin aluetoimistolla erikoissuunnittelijana työskentelevä Harri Norberg. Työssään Norberg seuraa riistaja suurpetokantojen kehitystä lähinnä Pohjois-Suomen näkökulmasta. Erikoissuunnittelijan työhön kuuluu myös valtakunnallisesti suurpetovahinkojen seuranta ja vahinkoihin liittyen riistaja maaseutuelinkeinoviranomaisille suunnattujen maastokatselmuskoulutusten suunnittelu ja toteuttaminen. Lisäksi Norberg ylläpitää pyyntija poikkeuslupatilastoja sekä vastaa ministeriölle ja EU-komissiolle toimitettavien lakisääteisten raporttien valmistelusta. – Yksi Suomen riistakeskuksen ja koko riistakonsernin vaikuttavuustavoitteista on, että riistavahingot ja -konfliktit ovat hallinnassa. Sellaiseen tilanteeseen ei varmasti koskaan päästä, että riistavahinkoja ei lainkaan tulisi, mutta aktiivisella seurannalla pysymme selvillä riistakannoissa tapahtuvista muutoksista ja voimme sen kautta antaa panoksemme järkevään kannanhoitoon. Suomen riistakeskuksen kautta välitetään myös materiaaleja riistavahinkojen ennalta estämiseen, Norberg muistuttaa. Erikoissuunnittelijan työ on mitä suurimmassa määrin myös asiakaspalvelutyötä – suurpetoasiantuntijan roolissa Norberg vastaa säännöllisesti niin median kuin yksittäisten kansalaisten kysymyksiin suurpetoihin ja petovahinkoihin liittyen. Pohjoismainen yhteistyö Harri Norberg on jäsenenä myös Pohjoiskalotin neuvoston tuella toimivassa suurpetoyhteistyöryhmässä, johon kuuluu Pohjoiskalotin riistahallinnon edustajia Suomesta, Ruotsista ja Norjasta. Vuosittaisen, säännöllisen yhteistyön kautta on syntynyt hyvin suorat ja mut– On ollut mielenkiintoista ja mielekästä osallistua kansainväliseen toimintaan. Perehtyminen muiden maiden käytäntöihin auttaa panemaan myös oman maan asiat oikeaan mittakaavaan, sanoo erikoissuunnittelija Harri Norberg. R Riistatalous kansainvälistyy
Metsästäjä 4 l 2015 l 47 kattomat yhteydenpitokanavat – ajatuksia vaihdetaan aktiivisesti. – Välitämme toisillemme tietoa siitä, miten asiat kussakin maassa hoidetaan ja millaisia trendejä suurpetokannoissa tai valtakunnallisessa riistapolitiikassa on meneillään. Käytännön tasolla ollaan samalla kartalla, vaikka järjestelmät ja käytännöt poikkeavat toisistaan. Samanlaisista eläimistä ja samanlaisista vahingoista on kyse rajojen eri puolilla, Norberg kertoo. – Esimerkiksi porotalous on yhteinen nimittäjä Pohjoiskalottialueella, ja vaikka eroja on niin poroelinkeinon kuin hallintojärjestelmien välillä, EU:n luontodirektiivi koskee samalla tavalla Suomea ja Ruotsia. Säännöt ovat yhteisiä; resurssit ja sen myötä käytännöt poikkeavat. Suurpetojen suhteen pohjoismainen yhteistyö on hyvinkin kouriintuntuvaa, ja yhteyttä otetaan naapuriin tarpeen vaatiessa vaikka yhden petoyksilön takia. – Jos esimerkiksi tänne Länsi-Lapin alueelle kulkeutuu susi, jolla on selvästi suuntana rajan ylitys, viesti lähtee meiltä suoraan Ruotsin puolelle. Näin siellä voidaan valmistautua ja tehdä tarvittavat toimenpiteet sen vastaanottamiseksi. Ruotsalaisten näkökulmasta on tärkeää saada itäistä kantaa olevia susia rikastuttamaan Skandinavian susipopulaation geneettistä monimuotoisuutta. Suomalaista karhuosaamista rapakon takana Suurpedot ovat vieneet Harri Norbergia myös Atlantin toiselle puolelle. Vuonna 2012 hän osallistui Missoulassa Yhdysvalloissa kansainväliseen karhukonfliktikokoukseen, jossa 300 osallistujan voimin pohdittiin tilanteita, joissa ihminen joutuu vastatusten mustakarhujen, harmaakarhujen tai jääkarhujen kanssa. Myös oma ruskeakarhumme oli esillä kokouksen kansainvälisessä osiossa. – Vaikka Pohjois-Amerikassa ihmisen ja karhun rinnakkaiselo ja myös sen yhteentörmäykset ovat aivan eri mittaluokassa kuin Suomessa, hyviä käytäntöjä voidaan yhtä kaikki vaihtaa puolin ja toisin. Suomalaista karhuosaamista on viety maailmalle myös neljällä jalalla. – Montanassa kasvatetaan ja koulutetaan suomalaislähtöisiä karjalankarhukoiria muun muassa riistaviranomaisten käyttöön karkottamaan ja pitämään karhut poissa ei-toivotuilta alueilta. Samoissa töissä karjalankarhukoiria löytyy Yhdysvaltojen ja Kanadan lisäksi myös Japanista. Venäjän suunnassa mahdollisuuksia Kansainvälisessä toiminnassa katsetta luodaan tänä päivänä yhä useammin myös itään. Pitkä maaraja Venäjän suuntaan tuo mukanaan mittavia luontoresursseja: tätäkään rajaa eivät riistaeläimet ja suurpedot tunnista eivätkä tunnusta, vaan niin yksilöt kuin populaatiot liikkuvat sujuvasti rajan yli, molempiin suuntiin. – Olisi ehdottomasti kehittämisen paikka lisätä yhteistyötä Venäjän suuntaan. Meillä on hyvät yhteydet esimerkiksi Petroskoin riistantutkimuskeskukseen, ja sieltä saadaan tarvittaessa tietoa mitä rajan toisella puolella tapahtuu, Harri Norberg kertoo. Siinä missä Venäjän puolelta löytyy valtavia maa-alueita ja koskemattomia erämaita, Suomesta voitaisiin yhteistyöhön tuoda osaamista ja asiantuntemusta. – Suoraan toimintamalleja ei voi kopioida. Venäjällä jo alueet ovat niin valtavia, että esimerkiksi jälkien ja jätösten havainnointiin perustuvaa riistakantojen seurantaa voi olla aika vaikea toteuttaa kattavasti. Toivottavasti tulevaisuudessa löytyy mahdollisuuksia lisätä yhteistyötä ja olla entistä suorempaan yhteyksissä esimerkiksi sikäläisiin tutkijoihin. Yhteistyö olisi varmasti palkitsevaa puolin ja toisin. Osaamista Eurooppaan — ja takaisin Kansallisena asiantuntijana ja Suomen valtion edustajana Harri Norberg on mukana myös EU:n suurpetoaloitteen tukiprojektissa. – Vaikka EU-asiat voivat tuntua etäisiltä suomalaisen metsästäjän näkökulmasta, on hyvä muistaa, että kansainvälinen yhteistyö on tärkeä osa kestävän riistatalouden kehittämistä ja toteuttamista Suomessa sekä näihin mahdollisesti vaikuttavien asioiden ennakointia. Kansainvälisen yhteistyön kautta on mahdollista saada suoraa tietoa siitä, miten asioita hoidetaan muissa maissa. Myös Suomen malleista ollaan erittäin kiinnostuneita muissa EUmaissa, Norberg painottaa. Ymmärrystä kansallisen riistanhoidon ja maatalouselinkeinojen erityspiirteistä sekä suurpetotilanteesta rakennetaan tehokkaalla tiedonvälityksellä. Pohjoismainen yhteistyö on valttia, kun esimerkiksi poronhoitoalueiden erityispiirteitä esitellään ja tehdään tutuksi keskija eteläeurooppalaisille. – Meillä Suomessa ja poronhoitoalueilla on sikäli poikkeuksellinen tilanne, että meillä esiintyy kaikkia neljää suurpetoa, siinä missä muissa EU-maissa yleensä yhtä tai korkeintaan kolmea lajia. Esimerkiksi ahmaa esiintyy EU-maista vain Suomessa ja Ruotsissa. On siis tärkeä pyrkiä viestimään, mitkä ovat meidän realiteettimme täällä ja pystyä myös vastaamaan oikein ja faktoihin perustuen komission virkamiesten esittämiin kysymyksiin. Vaikka pohjoismainen yhteistyö näyttäytyy EU:n suuntaan vahvana, kehitettävääkin vielä löytyy: EU toivoisi yhä enemmän rajat ylittävää yhteistyötä. – Tällaista yhteistyötä tehdään esimerkiksi Puolan ja Saksan välillä, koska maiden susikanta on yhteinen. Suurpedot tekevät voimakasta paluuta Keski-Eurooppaan ja susia tavataan tänä päivänä jo muun muassa Hollannissa ja Tanskassa. Kansainvälisessä keskustelussa seurataankin mielenkiinnolla, miten petoasioita hoidetaan maissa, joihin pedot ovat palaamassa jopa satojen vuosien poissaolon jälkeen. Säännöt ovat yhteisiä, resurssit ja sen myötä käytännöt poikkeavat. Muissa EU-maissa esiintyy yleensä yhtä tai korkeintaan kolmea suurpetoa.
48 l Metsästäjä 4 l 2015 Mikko Rautiainen, Suomen CIC-delegaatio Tarttuvat eläintaudit CIC:n yleiskokouksen polttopisteessä Joukko riista-alan asiantuntijoita kokoontui huhtikuussa Bulgariaan keskustelemaan aina varsin ajankohtaisesta aiheesta, tarttuvista eläintaudeista. Suomessa teema on esillä erityisesti lähialueilla havaitun afrikkalaisen sikaruton vuoksi. ansainvälisen riistansuojeluneuvoston CIC:n 62. yleiskokouksessa huhtikuussa 2015 bulgarialaisessa Pravetsin pikkukaupungissa oli vahvasti mukana Kansainvälinen eläinten tartuntatautien toimisto OIE — eikä suotta. Tartuntaherkät eläintaudit muodostavat globaalin uhan eläinkannoille, elinkeinoille sekä ihmisten terveydelle. Eläintautiepidemioilla voi olla valtavat mittasuhteet. OIE:n johtaja Bernard Vallat kertoi, että yksistään viimeisimmän H1N1lintuinfluenssaepidemian arvioitiin aiheuttaneen 45—55 miljardin dollarin kustannukset yhteiskunnalle. Metsästäjien apu korvaamatonta Metsästäjät liikkuvat luonnossa ja ovat tekemisissä villieläinten kanssa. Heidän havaintonsa ovat korvaamattomia eläintautien leviämisen seurannassa. Toimiva eläinlääkäreiden ja metsästäjien välinen yhteistyö saattaa olla kullan arvoista myös epidemian puhjetessa. Aktiivista tiedonvaihtoa organisaatioiden välillä toivottiinkin lisättävän niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Nykyteknologiassa on huomattavasti hyödyntämätöntä potentiaalia eläintautien seurantaa ajatellen. Heli Siitari päivitti kokousväen 2010-luvulle kertomalla loistoesimerkin Suomesta: Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran kouluttamille metsästäjille on perustettu Facebook-ryhmä, jonka kautta he saavat asiantuntijoilta nopeita vastauksia mieltä askarruttaviin havaintoihin. Afrikkalainen sikarutto tapetilla Afrikkalainen sikarutto on helposti tarttuva eläintauti. Sioille, sekä kesyille että villeille, se on kuolemaksi. Ihmiseen se ei tartu. Nimensä mukaisesti tautia esiintyy Afrikassa, mutta vuonna 2014 se levittäytyi Eurooppaan. Suomen lähialueista tautia on havaittu muun muassa Venäjällä, Virossa ja Latviassa. Levitessään maahamme tauti muodostaisi merkittävän uhan siankasvatukselle. CIC:n Suomen-delegaation puheenjohtaja Mikael Antell kertoi kokousväelle maamme tilanteesta: villisika runsastuu ja afrikkalaista sikaruttoa on naapurimaissa. Bernard Vallat arvioi, ettei tällaisissa tapauksissa ratkaisu ole kehittyvän villisikapopulaation hävittäminen vaan maltillinen kannanhoito ja tilanteen seuranta. To mmi S uo npää Jussarön eteläpuolelta kuolleena löytynyt villisika. Tästä yksilöstä ei tarttuvia eläintauteja löytynyt. K Riski afrikkalaisen sikaruton leviämiseen ihmisen välityksellä on paljon suurempi kuin luontaisten riistakantojen kautta. Suuri määrä ihmisiä matkustelee edestakaisin epidemia-alueelta muualle Eurooppaan. Erityisen riskin muodostavat maatiloilla työskentelevät. Metsästäjän tulee muistaa vastuunsa afrikkalaisen sikaruton torjunnassa. Mikäli sikajahdissa on käyty maissa, joissa afrikkalaista sikaruttoa on tavattu, tulee varusteiden puhtaudesta ja hygieniasta pitää erityistä huolta. Virus on varsin sitkeää sorttia. Kansainvälisen riistansuojeluneuvoston (International Council for Game and Wildlife Conservation) tavoitteena on edistää villieläinkantojen suojelua sekä mahdollistaa niiden kestävä metsästys. Suomen CICdelegaatioon kuuluvat henkilöjäsenten lisäksi Suomen jousimetsästäjäin liitto, Luonnonja riistanhoitosäätiö, Metsähallitus, Suomen riistakeskus sekä maaja metsätalousministeriö. www.cic.fi www.cic-wildlife.org
50 l Metsästäjä 4 l 2015 Karhuja Venäjältä Ilpo Kojola & Samuli Heikkinen, Luonnonvarakeskus Karhunmetsästäjien tutkimukselle lähettämien näytteiden dna-analyysi on osoittanut, että viime vuosina huomattava määrä karhuja on muuttanut Venäjältä Suomeen. Tulomuutto näkyy karhusaaliin rakenteessa, kuten Suomen ja Ruotsin tilannetta vertailemalla selviää. enäjällä elää noin 180 000 karhua, yli 80 prosenttia maapallon kaikista ruskeakarhuista. Lukumäärä on viime vuosikymmeninä runsastunut. Venäjän Karjalan karhukannaksi on arvioitu noin 3 000 yksilöä. Se elää alueella, joka on kolmanneksen Suomen pinta-alasta. Venäjällä karhujen kannantiheys on kuusinkertainen verrattuna keskimääräiseen tiheyteen Suomessa. Suomessa elää noin 1 500 karhua. Paikoin itärajan tuntumassa päästään lähelle Venäjän Karjalan kannantiheyttä. Karhukannan geneettinen monimuotoisuus on lisääntynyt poikkeuksellisen nopeasti poronhoitoalueen eteläpuolella, missä se oli vielä 1990-luvun puolivälissä selvästi alempi kuin Pohjois-Suomessa. Alueelliset erot Suomessa juontuvat ensisijaisesti naaraiden kotipaikkauskollisuudesta. Valtaosa niistä jää emonsa naapureiksi, mutta nuoret urokset hakeutuvat muualle. Karhukannan rakenteellisia eroja on vaikea ottaa täsmällisesti huomioon havaintoihin pohjautuvassa kanta-arviossa. Pentuehavaintoihin pohjautuva kanta-arvio toimii parhaiten karhukannan ydinalueilla (kartan punaiset ja oranssit alueet). Dna-pohjaisia menetelmiä tarvittaisiin ehkä kipeimmin poronhoitoalueella, missä petohavainnoitsijaverkosto on harva ja kanta saalistilaston perusteella vahvasti urospainotteinen. Aikuisten osuus saaliista yhtäläinen Karhusaaliin ikäja sukupuolijakaumassa näkyy useita eri taustatekijöitä. Jos nuoret jäävät aikuisia helpommin saaliiksi, saaliin ikäjakauma ei suoraan kerro karhukannan ikäjakaumaa. Karhusaaliin rakenteelliset erot Suomen ja Ruotsin välillä ovat huomattavat. Suomessa saalis on ollut urosvoittoinen. Ruotsin karhusaaliissa on ollut naaraita ja uroksia suunnilleen yhtä paljon siitä huolimatta, että sekä vuotta nuorempien että yksivuotiaiden jälkeläisten seuraamat naarat on rauhoitettu pyynniltä. Vuonna 2001 voimaan astunut haaskankäyttökielto ei ole muuttanut saaliin sukupuolijakaumaa. Saaliin ikäjakauman mielenkiintoisin ero Suomen ja Ruotsin välillä koskee yksivuotiaiden osuutta. Se on Ruotsissa suurempi (23 %) kuin Suomessa (17 %) siitä huolimatta, että emoaan seuraava yksivuotias on rauhoitettu metsästykseltä vain Ruotsissa. Kaksi-, kolmeja nelivuotiaiden osuus on Suomessa (20, 16 ja 11 %) vastaavasti hieman suurempi kuin Ruotsissa (17, 12 ja 8 %). Aikuisten, yli nelivuotiaiden karhujen osuus on suunnilleen sama Suomen ja Ruotsin karhusaaliissa (36 ja 40 %). Nuoret kovia vaeltelemaan Kun tarkastellaan saaliin sukupuolijakaumaa eri ikäluokissa, havaitaan nuoria ikäluokkia V
Metsästäjä 4 l 2015 l 51 koskeva huomattava ero Suomen ja Ruotsin välillä. Yksivuotiaita uroksia ja naaraita on Ruotsissa päätynyt saaliiksi suunnilleen yhtä paljon (uroksia 51 % ja naaraita 49 %), mutta Suomessa urosvoittoisuus on selvä (63 %). Kun siirrytään kaksivuotiaisiin eli ikävaiheeseen, jolloin nuorten urosten vaellustaipumukset ovat voimistuneet täyteen mittaansa, ero saaliin sukupuolijakaumassa käy erittäin suureksi. Ruotsissa urosten osuus (48 %) ei edelleenkään sanottavasti poikkea tasajakaumasta, mutta Suomessa se on peräti 73 prosenttia. Kannanhoitoalue 1—4-vuotiaita uroskarhuja % (kpl) Yli 4-vuotiaita uroskarhuja % (kpl) Koko aineistossa uroskarhuja % (kpl) Läntinen poronhoitoalue 96 (24) 75 (4) 93 (28) Itäinen poronhoitoalue 80 (45) 67 (34) 75 (79) Kehittyvän kannan hoitoalue 89 (9) 40 (5) 71 (14) Levittäytymisvyöhyke 62 (86) 69 (49) 64 (135) Vakiintuneen kannan hoitoalue 62 (424) 58 (248) 61 (672) Koko maa 65 (588) 60 (340) 64 (928) Urosten osuus karhusaaliista 1996—2013 prosenttija yksilömäärinä, jaoteltuna karhun ikäluokan ja kannanhoitoalueen mukaan. Kolmetai neljävuotiaiden osalta ero ei enää ole aivan niin voimakas; Ruotsissa urosten osuus on ollut 53 prosenttia, Suomessa 62 prosenttia. Aikuisina, neljä vuotta vanhempina, kaadettujen karhujen joukossa ero urosten osuudessa oli pieni (Ruotsi 55 %, Suomi 60 %). Lapissa uroksia idästä ja lännestä Poronhoitoalueen saaliissa naaraiden osuus oli ikämääritetyissä karhuissa vain 21 prosenttia. Läntinen poronhoitoalue on ikäja sukupuolijakauman perusteella ensisijaisesti vaellusikäisten urosten liikkuma-aluetta. Siellä kaadetuista karhuista oli nuoria (1—4-v.) uroksia 82 prosenttia. Tämä johtui eritoten vilkkaimmassa kulkuvaiheessa olevien kaksija kolmevuotiaiden urosten korkeasta osuudesta (yhteensä 60 % kaikista ikämääritetyistä karhuista). Itäisellä poronhoitoalueella nuorten urosten osuus oli selvästi pienempi. Läntisellä poronhoitoalueella liikuskelevat sekä idästä että lännestä tulleet urokset. Suurkiitos karhunmetsästäjille tietojen ja näytteiden lähettämisestä tutkimukseen. Harri Hiltunen, Anita Kenttälä, Seija-Sisko Kilpelä ja Jorma Korhonen ovat vastanneet näytteiden jatkokäsittelystä. Ikämääritys on tehty hammasnäytteestä Matsonin laboratoriossa Montanassa. Jouni Puoskari ansiokkaasti kommentoi kirjoitusta. Tulomuutto Venäjältä näkyy Suomen karhukannassa. Suomen ja Ruotsin karhusaaliin ikäjakaumassa ei ole suuria eroja, mutta vaellusikäisten urosten osuus on paljon suurempi Suomessa kuin Ruotsissa. Ilpo Ko jola Karhunkaadot, kannanhoitoalueet ja karhuhavaintojen tiheys kartalla. Sa m ul i Heik kinen
52 l Metsästäjä 4 l 2015 Ahti Haataja, LähiTapiola Metsästyskortti vakuuttaa suomalaisen metsästäjän Suomen kaikki noin 300 000 metsästäjää on vakuutettu metsästyskorttiin liitetyllä vakuutuksella. Ryhmävakuutus on erittäin edullinen tapa kattaa metsästykseen liittyviä riskejä verrattuna siihen, että jokainen metsästäjä huolehtisi vastaavasta turvasta itse. uomen riistakeskuksella ja Lähitapiolalla on jo vuosikymmeniä jatkunut kiinteä yhteistyö metsästäjien vakuuttajana. Yhteistyöllä on pystytty luomaan perusturva kaikille metsästyskortin maksaneille metsästäjille. Vakuutuksesta korvataan metsästyksessä toiselle aiheutetut henkilövahingot. Se kattaa myös aseen laukaisemisesta aiheutuneet tapaturmat, jotka ovat tapahtuneet metsästyksen, siihen liittyvän kilpailun tai harjoituksen yhteydessä. Vakuutusturva on voimassa, kun maksaa metsästyskortin. Kansainvälisesti metsästyskorttiin liitetty ryhmävakuutus on harvinaisuus. Muissa maissa metsästäjät yleensä huolehtivat vakuutusturvastaan itse. Huolellisuutta aseenkäsittelyyn Lähitapiolan ja Suomen riistakeskuksen yhteistyössä vahinkotilastoinnilla on ollut keskeinen rooli. Pitkään jatkuneella tietojen keräämisellä ja vaihdolla on rakennettu turvallisempaa metsästyskulttuuria. Vahinkotilastot antavat joskus karullakin tavalla aukotonta tietoa tapahtuneista vahingoista. Näistä on huomattu, että lähes jokaiseen tapaukseen liittyy yhteisenä tekijänä aseen käyttäjän jonkinlainen huolimattomuus. Huolellisemmalla aseenkäsittelyllä lähes kaikki vahingot olisi voitu estää. Metsästyskortin yhteyteen liitetystä vakuutuksesta on vuosittain haettu korvauksia keskimäärin kymmenestä vastuuvahingosta ja kymmenestä tapaturmavahingosta. Lähes kaikista niistä on myös maksettu korvauksia. Hylkäämiselle yleisin peruste on ollut, ettei vahinkoa ole aiheutettu ampuma-aseella vaan vahinko on aiheutunut esimerkiksi ojan yli hypätessä omalle polvelle. Vahinkotilastoissa huomio kiinnittyy ampujalle itselleen aiheutuneisiin vahinkoihin. Tyypillisesti ase on ammuttaessa ”räjähtänyt silmille” aiheuttaen silmien ja kasvojen alueelle vammoja. Näissä tapauksissa vahinko on yleensä aiheutunut viallisista tai vääristä patruunoista, vaimentajasta tai esteestä piipussa. Toinen tyypillinen vahinko on liukastumisen tai kaatumisen yhteydessä tapahtunut aseen laukeaminen ja siitä aiheutunut aseenkäyttäjän tai ulkopuolisen loukkaantuminen. Lisäksi muutamia lieviä olkapään tai solisluun alueen vahinkoja on sattunut, kun aseenperä on ollut irti olkapäästä ammuttaessa. Vuosittain metsästyksen yhteydessä tapahtuu joitakin vahinkoja, joissa ampumasektorissa oleva ihminen loukkaantuu. Valitettavasti nämä ovat vakavia turmia ja pahimmissa tapauksissa ne ovat johtaneet menehtymiseen. Tyypillisesti vahingoittunut on oman seurueen metsästyskaveri tai muu metsästäjä. Viime vuosina ei ole sattunut yhtään vahinkoa metsästyksen ulkopuolisille henkilöille. Yleensä onnettomuus on tapahtunut sorsastuskauden alussa teräshauleilla veteen tai liian matalassa kulmassa ammuttaessa. Toinen tyypillinen vahinkotapaus on ketjussa tapahtuneen maalintujahdin yhteydessä sattunut haaveri, jossa vieressä kulkenut metsästyskaveri on kulkeutunut ampumasektoriin. Metsästys on turvallinen harrastus Vaikka vahinkoja sattuu, metsästys on erittäin turvallinen harrastus. Suomalaiset käyvät metsällä 5,5 miljoonaa päivää vuosittain, joten vahinko sattuu noin joka 500 000 metsästyspäivä. Kun metsästäjien vahinkotilastoja vertaa esimerkiksi Etelä-Euroopan vastaaviin tietoihin, havaitaan suomalaisten metsästäjien turvallisuuskulttuurin olevan hyvää. Kuitenkin jokainen vahinko on turha. Lähes poikkeuksetta ne voidaan estää meidän metsästäjien oikealla turvallisuusasenteella ja tekemällä viisaita ratkaisuja ampumatilanteissa. Kirjoittaja Ahti Haataja on Lähitapiolan kehitysjohtaja ja toimii Suomen riistakeskuksen ja LähiTapiolan yhteistyössä asiantuntijana. Hän metsästää itsekin monipuolisesti sekä pienettä suurriistaa Suomessa ja ulkomailla. S Pet te ri Konti la Teräshaulien kimpoaminen vedenpinnalta ammuttaessa on sorsastuksen suurin tapaturmariski. Vakuutus on voimassa, kun maksaa metsästyskortin.
Loput Metsähallituksen pienriistalupien kiintiöistä tulevat myyntiin elokuussa. Useimmille alueille lupia voi ostaa jo nyt, sillä kesäkuussa myyntiin tulleita lupia on jäljellä. Kysy palvelunumerosta tai tarkista verkkokaupasta! Kanalintulupien syysmyynnin aloituspäivät Ma 24.8. Etelä-, Länsija Itä-Suomi Ti 25.8. Salla, Savukoski, Pelkosenniemi, Sodankylä, Kemijärvi Ke 26.8. Pohjanmaa ja Kainuu To 27.8. Keminmaa, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Rovaniemi, Ranua, Simo, Tervola, Ylitornio, Posio Pe 28.8. Enontekiö, Inari, Utsjoki Vesilintuja jänisluvat Pienriistaluvat, jotka eivät sisällä kanalintuja, sekä osakausiluvat ja pienpetoluvat ovat olleet myynnissä 15.6. alkaen. Lupien myynti Metsästyslupia voi alkaa hankkia mainittuna päivänä kello 8. Puhelinpalvelu: 020 69 2424 Nettikauppa: www.eraluvat.? K????????????? ???????? ...onnistut radalla ja metsällä + + JAKTMATCH ORYX LIPPIS .308 Win 6,5x55 .308 Win 11,7g Oryx 6,5x55 10,1g Oryx .30-06 11,7g Oryx Tipstrike kaliiperit: .308 Win / .30-06 / .300WM .308 Win 9,7g FMJ 6,5x55 7,8g FMJ .30-06 9,7g FMJ .30-06 Sprg 99 € 109 € 119 € 50 kpl. Jaktmatch FMJ + 20 kpl. Oryx + Norma lippis Jälleenmyyjät kautta maan: www.gyttorp.fi Tunne riistasi, tunne maastosi. Norma TIPSTRIKE™ hoitaa loput. NORMAN UUTUUS
54 l Metsästäjä 4 l 2015 Sauli Härkönen & Marko Paasimaa, Suomen riistakeskus Hakemuksesta päätökseksi Poikkeuslupien käsittely on harkittua ja säänneltyä Eräs Suomen riistakeskuksen lakisääteisistä julkisista hallintotehtävistä on riistaeläimiä koskevien poikkeuslupahakemusten käsittely. Päätöksen antamista edeltää useita vaiheita, joita luvanhakija voi vauhdittaa täyttämällä hakemuslomakkeen huolellisesti. Mitä erityisesti tulee huomioida poikkeuslupaa hakiessa? uoden 2011 riistakeskusuudistuksen myötä metsästyslaissa tarkoitettujen eläinten pyydystämiseksi tarvittavat lupapäätökset käsitellään Suomen riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien prosessissa. Lupapäätöstyypit voidaan jakaa karkeasti pyyntija poikkeuslupiin. Esimerkiksi useimmille tutuimmat hirvieläinten pyyntiluvat käsitellään ja ratkaistaan julkisten hallintotehtävien prosessin antamien linjausten mukaisesti sillä aluetoimistolla, jolle pyyntilupahakemus on osoitettu. Poikkeuslupien käsittely sen sijaan tapahtuu esittelystä siten, että aluetoimiston toimihenkilö esittelee päätöksen päätettäväksi julkisten hallintotehtävien päättäjälle, joita on julkisten hallintotehtävien päällikön lisäksi kolme tehtävään määrättyä toimihenkilöä. Käytännössä tämä menettelytapa on niin pyyntikuin poikkeuslupien hakijoille näyttäytynyt lähinnä siinä, että päätösharkinta on yhdenmukaistettu koko valtakunnassa. Ennen riistakeskusuudistusta 15 riistanhoitopiiriä käsittelivät ja ratkaisivat alueensa hakemukset itsenäisesti. Lintuja luontodirektiivien mukaiset poikkeusluvat voidaan jakaa kahteen ryhmään eli niin sanottuihin vahinkoperusteisiin ja kannanhoidollisiin poikkeuslupiin. Vahinkoperusteisia poikkeuslupia voi hakea ympäri vuoden, kun taas kannanhoidollisten poikkeuslupien osalta käytäntönä on ollut, että Suomen riistakeskus on valtakunnallisten tiedotteiden avulla suosittanut hakemukset jätettäväksi johonkin tiettyyn päivämäärään mennessä. Tämän menettelytavan tarkoituksena on ollut se, että samanaikaisesti ratkaistavat hakemukset ehditään vertailla keskenään ennen päätöksentekoa, jotta päätösharkinta olisi mahdollisimman yhteneväistä alueesta riippumatta. Tehtävä ei ole luonnollisestikaan helppo, koska esimerkiksi viime syksynä ilveksen kannanhoidolliseen metsästykseen tuli 291 erillistä hakemusta. Toisaalta tarkoituksena ei kuitenkaan ole se, että kaikki päätökset olisivat täysin samalla sapluunalla tehtyjä. Näin ollen päätöksistä näkyy myös se, että esimerkiksi suurpetojen esiintyminen ja niiden hoidon tarpeet vaihtelevat eri puolilla Suomea. Poikkeuslupiin liittyvä päätösharkinta sisältää useita eri vaiheita, joten seuraavaksi käydään läpi muutamia keskeisiä kohtia, jotka poikkeuslupien hakijoiden olisi hyvä tiedostaa, jotta prosessi etenisi jouhevasti. Ole ajoissa, käytä lomaketta Hakijat voivat tehdä hakemuksensa vapaamuotoisestikin, mutta käytännössä olisi ensiarvoisen tärkeää, että hakijat käyttäisivät Suomen riistakeskuksen muotoilemia hakemuslomakkeita ja vastaisivat perusteellisesti jokaiseen hakemuslomakkeen kohtaan. Hakemuslomakkeiden kohdat ovat nimittäin tarkoin harkittuja ja hakemuksen käsittelyn kannalta tärkeitä. Huolellisesti tehty hakemus vähentää olennaisella tavalla lisäselvittelyjen tarvetta, jolloin esimerkiksi vahinkoperusteinen poikkeuslupahakemus on voitu parhaimmillaan ratkaista jopa samana päivänä. Lisäksi Suomen riistakeskus on tuonut viime aikoina yhä enemmän mahdollisuuksia sähköiseen asiointiin, joka myös nopeuttaa prosessia. Sähköisen asioinnin mahdollisuuksia ollaan myös edelleen kehittämässä. Suomen riistakeskuksen on riittävästi selvitettävä ja osoitettava jokaisessa yksittäisessä tapauksessa poikkeusluvan edellytysten täyttyminen eli hankittava tarpeelliset tiedot ja selvitykset asian ratkaisemiseksi, ellei hakija ole niitä riittävästi tuonut esille. Myös itse päätös on huolellisesti perusteltava, koska esimerkiksi Kokonaisuuden hallinta vaatii hakijalta aikamoista paneutumista asiaan. V
Metsästäjä 4 l 2015 l 55 valitustilanteessa jälkikäteen tuoduilla tosiseikoilla ei ole enää välttämättä riittävää painoarvoa hallintotuomioistuimissa. Näistä syistä johtuen hakijoiden on syytä olla realistisia hakemusten käsittelyaikojen suhteen. Peruslähtökohtana on, ottaen huomioon lisäselvitysja lausuntopyyntöihin vastaamiseen kuluvan ajan, että Suomen riistakeskus pyrkii käsittelemään poikkeuslupahakemukset yhden kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä. Poikkeuslupiin liittyvä metsästyslainlainsäädäntö on tulkinnanvaraista ja nykyisellään myös hallintotuomioistuinten ratkaisuja on kohtuullisesti käytettävissä. Tämä on toisaalta selkeyttänyt poikkeuslupaharkintamenettelyä, mutta toisaalta on aiheuttanut sen, että kokonaisuuden hallinta vaatii hakijalta aikamoista paneutumista asiaan. Tämän vuoksi olisikin hyvä, että Suomen riistakeskukseen oltaisiin rohkeasti yhteydessä jo ennen poikkeuslupahakemuksen jättämistä. Kokeile muita mahdollisia keinoja Niin kannanhoidollisten kuin vahinkoperusteisten poikkeuslupien myöntämisen edellytysten arvioinnissa on metsästyslainsäädännössä yhteneviä edellytyksiä, jotka hakijoiden on hyvä tiedostaa ennen hakemuksen tekemistä. Ensinnäkin on syytä pohtia ajatuksella, että onko asian ratkaisemiseksi jotain muuta kohtuudella käytettävää keinoa kuin viimeiseksi tarkoitettu keino eli poikkeuslupa. Joskus pysyvämpi tapa esimerkiksi suurpetojen aiheuttamien vahinkojen estämiseksi on vahinkokohteen suojaaminen tai totuttujen toimintamallien muuttaminen. Lisäksi poikkeuslupaharkinnassa otetaan huomioon se, onko ensin kokeiltu jotain muuta keinoa (jos sellainen selkeästi on kohtuudella toteutettavissa) ongelman ratkaisemiseksi. Jos todetaan, että siitä ei ole ongelman ratkaisuksi, sen jälkeen ja viimesijaisena keinona voidaan päätyä jopa poikkeuslupaan. Esimerkiksi Itä-Suomen hallinto-oikeudesta on hiljattain tullut muutamia päätöksiä valituksista, jotka koskivat rauhoittamattomille linnuille annettuja poikkeuslupia viljelysvahinkojen estämiseksi. Itä-Suomen hallinto-oikeus päätyi kumoamaan muutamia riistakeskuksen päätöksiä sillä perusteella, että ensinnäkään hakemuksista ei selvinnyt riittävän hyvin, että oliko tilalla yritetty aidosti etsiä lintujen aiheuttamaan ongelmaan muita ratkaisuja kuin poikkeuslupaa ja toisaalta Suomen riistakeskuskaan ei ollut kyseisissä tapauksissa riittävässä määrin selvittänyt hakijalta tai hakijan osakkailta vahinkojen estämiseksi tehtyjä toimenpiteitä poikkeusluvan edellytyksiä harkitessaan. Suurpetojen kannanhoidollisten poikkeuslupien osalta edellä kuvattua muun tyydyttävän ratkaisun hakemista voidaan lähestyä siten, että koska kyseessä on suurpetokantojen hoito metsästyksellisin keinoin hoitosuunnitelmiin perustuvana, ei sen tavoitteen saavuttamiseksi ole käytettävissä muuta tyydyttävää ratkaisua kuin valikoiden ja rajoitetusti tapahtuva metsästys. Tämän periaatteen on myös korkein hallinto-oikeus vahvistanut. Lisäksi metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen (452/2013) 4. pykälän 3. momentissa todetaan, että kyseisiä poikkeuslupia tulee myöntää vain lajin vahvalla esiintymisalueella tapahtuvaan metsästykseen, joka on myös hakijoiden syytä realistisesti huomioida. Rajaa alue selvästi kartalle Hakemusalue tulee rajata kartalle. Jonkin verran hakemuksissa on ollut myös sanallisia rajauksia. Lähtökohtana on se, että hakemusalueen rajan kulku on oltava yksiselitteistä, jotta poikkeusluvan käyttäjälle ei jää epäselvyyttä voimassa olevasta poikkeuslupa-alueesta. Tämän vuoksi aluerajauksissa kannattaa tukeutua selviin maastorajoihin, kuten esimerkiksi tilan rajoihin, teihin ja vesistöihin. Hakemusaluetta rajatessa on syytä ottaa huomioon myös poikkeusluvan tarkoitus. Vahinkoperusteisessa poikkeusluvassa tavoitteena on vahinkoyksilön tai -yksilöiden poistaminen, joten yleensä alue ei voi olla kovin laaja, koska poikkeusluvan kohdentaminen heikkenee. Kannanhoidollisessa poikkeusluvassa alue on yleensä hieman laajempi, jotta kannanhoidollinen tavoite on toteutettavissa. Joka tapauksessa Suomen riistakeskuksessa harkitaan jokaisen päätöksen kohdalla poikkeuslupa-alue ja tarvittaessa muutetaan sitä hakijan esittämästä, jotta se olisi mahdollisimman tarkoituksenmukainen lainsäädännöllisen viitekehyksen huomioon ottaen. Perehdy tavoitteisiin ja perustele niillä Niin vahinkoperusteisissa kuin kannanhoidollisissa poikkeuslupahakemuksissa on hakijan syytä myös selvittää haetun riistaeläimen tai rauhoittamattoman eläimen kannan tilaa. Vahinkoperusteisessa poikkeuslupahakemuksessa on pääpaino selvityksessä vahinkokohteen läheisyydessä ja kannanhoidollisessa poikkeuslupahakemuksessa laajemmalla alueella. Myös havainnot tietyn yksilön tai yksilöiden käyttäytymisestä ovat arvokkaita. Haetun poikkeusluvan määrän mitoituksessa on syytä huomioida se, että esimerkiksi vahinkoperusteisella rauhoittamattomien lintujen poikkeusluvalla harvoin saadaan ongelmia täysin hallintaan, vaan poikkeusluvan mitoituksessa olennaista on se, että vahinkojen määrää saadaan vähennettyä siedettäväksi. Useiden lajien kohdalla myös rauhoitusajan ulkopuolella tapahtuvan pyynnin avulla pitäisi pystyä ongelmia vähentämään jo niin paljon, ettei tarvetta poikkeusluvalle olisi. Kannanhoidollisen suurpetopoikkeuslupahakemuksen kohdalla on hakijan syytä seurata maaja metsätalousministeriön antamia asetuksia suurpetojen vuotuisista pyyntimääristä. Asetuksiin liittyy myös seikkaperäinen muistio, jossa on avattu yksityiskohtaisesti, mitä asetuksella tavoitellaan — hakijan on hyvä peilata näitä tavoitteita omaan hakemusalueeseen. Vahinkoperusteisten poikkeuslupahakemusten osalta on syytä erityisen huolellisesti kuvata vahinko ja arvioida euromääräisesti jo toteutuneet vahingot. Myös arvio siitä, kuinka suureksi vahingot muodostuvat tulevaisuudessa, jos poikkeuslupaa ei ole käytettävissä, on tärkeää. Suurpetojen kannanhoidollisenkin metsästyksen tarkoituksena on myös kannan hoidon lisäksi vähentää niiden aiheuttamia taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia, joten niiden kuvaaminen hakemuksessa on arvokas lisä. Päätösharkinta on yhdenmukaistettu koko valtakunnassa.
56 l Metsästäjä 4 l 2015 Sauli Härkönen & Marko Paasimaa, Suomen riistakeskus Suuntaa oikeusratkaisuista Suomen riistakeskus hoitaa metsästyslain mukaiset lupa-asiat julkisena hallintotehtävänä, kuten mikä tahansa viranomainen. Etenkin poikkeuslupapäätökset herättävät paljon tunteita — ja johtavat toisinaan oikeuskäsittelyihin. uomen riistakeskuksen tekemien yksittäisten päätösten määrä nousee vuositasolla melkein neljään tuhanteen. Tyypillisimpiä lupapäätöstyyppejä ovat hirvieläinten pyyntiluvat sekä lintuja luontodirektiivien mukaiset poikkeusluvat. Toisten mukaan lupamenettely koetaan byrokraattisen hankalaksi ja lupien myöntämiskäytäntöä pidetään kohtuuttoman tiukkana. Toisten mukaan Suomen riistakeskus myöntää poikkeuslupia liian heppoisin perustein eli vailla riittävää kontrollia ja ottamatta huomioon riittävästi direktiivien soveltamiseen liittyvää tarkkarajaista kriteeristöä. Suomen riistakeskus antaa päätöksensä kirjallisesti. Hallintolain mukaisesti päätökset perustellaan seikkaperäisesti. Toisin sanoen perusteluista ilmenee, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainitaan päätökseen sovelletut säännökset. Lisäksi päätöksiin liitetään hallintolain velvoittamana valitusosoitus, koska kaikki Suomen riistakeskuksen tekemät hallintopäätökset ovat valituskelpoisia. Valitusosoituksessa selostetaan tarkemmin vaatimukset valituskirjelmän sisällöstä ja liitteistä sekä valituksen perille toimittamisesta oikeaan alueelliseen hallinto-oikeuteen. Päätös toimitetaan luvan hakijalle sekä tiedoksi tahoille, joille päätöksellä on merkitystä tai joilla on erityinen valitusoikeus asianomaisesta päätöksestä. Päätökseen tyytymätön voi valittaa Kuten edellä jo todettiin, läheskään kaikki eivät ole tyytyväisiä Suomen riistakeskuksen tekemiin päätöksiin. Periaatteessa päätöksistä voi valittaa kuka tahansa, mutta lainsäädännössämme on kuitenkin luotu rajat sille, kuinka ja kuka voi hakea muutosta yksittäiseen päätökseen. Jos valittajalla ei ole lainsäädäntöön perustuvaa valitusoikeutta, valitus jätetään tutkimatta hallintotuomioistuimessa. Metsästyslain mukaan muutoksenhausta eli valittamisesta Suomen riistakeskuksen tekemään päätökseen säädetään riistahallintolaissa. Riistahallintolain mukaan Suomen riistakeskuksen metsästyslaissa tarkoitettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla alueelliseen hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallintolainkäyttölain mukaan päätöksestä saa valittaa se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Lisäksi metsästyslaissa säädetään erityissäännöksenä siitä, että Suomen riistakeskuksen tekemässä poikkeuslupa-asiassa valitusoikeus on myös sellaisella rekisteröidyllä paikallisella tai alueellisella yhteisöllä, jonka tarkoituksena on luonnontai ympäristönsuojelun edistäminen. Jos valittaja ei ole tyytyväinen myöskään hallinto-oikeuden antamaan päätökseen, hän voi hakea siihen muutosta korkeimmalta hallinto-oikeudelta. Tosin tätä nykyä hallinto-oikeuden valitukseen antamasta päätöksestä voi valittaa korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Oikeusratkaisut vaikuttavat tulevaan päätösharkintaan Suomen riistakeskus noudattaa hakemusten käsittelyssä ja päätösprosessissa hallintolaissa säädettyjä menettelyjä. VarS Kaikki Suomen riistakeskuksen tekemät hallintopäätökset ovat valituskelpoisia. Muutoksenhausta säädetään riistahallintolaissa
sinainen tapauskohtainen päätösharkinta toteutetaan voimassa olevan metsästyslainsäädännön nojalla ja sen asettamissa harkintavallan rajoissa. Lisäksi Suomen riistakeskus ottaa kussakin tapauksessa huomioon asiassa relevantin oikeuskäytännön. Aiemmin Suomen riistakeskuksen tekemistä päätöksistä tehdyt valitukset käsiteltiin maaseutuelinkeinojen valituslautakunnassa eli yhdessä hallintotuomioistuimessa. Vuoden 2014 syyskuusta alkaen valitukset on käsitelty alueellisissa hallinto-oikeuksissa, joita on kuusi. Tämä on tuonut keskusteluun oman mausteensa siitä, tekevätkö eri hallinto-oikeudet samanlaisia ratkaisuja samanlaisissa asioissa. Ensimmäinen vuosi on osoittanut, että ainakin valituksissa tehtyjen poikkeuslupien täytäntöönpanojen keskeyttämisvaatimuksissa hallinto-oikeuksien linjaukset ovat vaihdelleet. Esimerkiksi kannanhoidollisen sudenmetsästyksen osalta Turun ja Hämeenlinnan hallinto-oikeudet keskeyttivät päätösten täytäntöönpanon, jolloin luvansaajat eivät päässeet lainkaan sudenpyyntiin, kun taas vastaavasti Itä-Suomen, PohjoisSuomen ja Vaasan hallinto-oikeudet eivät katsoneet täytäntöönpanokieltoja aiheellisiksi ja luvansaajat pääsivät pyyntiin. Myöskään korkein hallinto-oikeus ei nähnyt täytäntöönpanokieltoa tarpeelliseksi susitapauksessa, jossa valittaja kyseenalaisti Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden ratkaisun. Nämä ratkaisuerot aiheuttivat luonnollisesti kovaa keskustelua menneen talven aikana. Suomen riistakeskuksen näkökulmasta katsottuna jokainen hallintotuomioistuimen ratkaisu on arvokas lisä Suomen riistakeskuksessa tehtävän päätösharkinnan kannalta. Jos ratkaisu kumoaa tai muuttaa päätöstä taikka muutoin vaikuttaa päätösharkinnassa käytettäviin näkökohtiin, Suomen riistakeskus ottaa tapauksesta opikseen ja muuttaa tarvittaessa omaa päätösprosessiaan ja ratkaisukäytäntöään. Tähän mennessä tulleet hallintotuomioistuinten ratkaisut ovat valtaosin vahvistaneet Suomen riistakeskuksen noudattaman päätöskäytännön, jolloin kyseiset ratkaisut vahvistavat osaltaan pohjaa monestikin varsin tulkinnanvaraisten metsästyslain säännösten käyttöön. Etenkin korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisuilla on suuri periaatteellinen merkitys. Korkein hallinto-oikeus onkin vuodesta 1918 lähtien julkaissut vuosikirjassaan ratkaisuselosteet periaatteellisesti merkittävimmistä päätöksistään. Vuosikirjaan valitaan päätökset, joilla on merkitystä lain soveltamiselle muissa samanlaisissa tapauksissa tai joilla on muutoin yleistä merkitystä. Näitä päätöksiä löytyy myös metsästyslain soveltamisen saralta eli Suomen riistakeskuksen tontilta. Tähän mennessä ratkaisut ovat valtaosin vahvistaneet päätöskäytännön. PAREMPIEN METSÄSTYSVARUSTEIDEN MAAHANTUOJA www.nordhunter.com MYYNTI: ASEJA ERÄLIIKKEET Nordic Grouse -hybridicamo 299,00 € LIIKKUVAN METSÄSTÄJÄN UUTUUSPUKU • vedenpitävyys 10000 mm • hengittävyys 10000 g/m2/24 h • teipatut saumat • vedenpitävät vetoketjut Lähettävä riistakamera GLX8 www.lunarex.fi Ohjaa kameraa PUHELIMELLASI! Lataa ilmainen OHJAUSSOVELLUS! Kuvat PUHELIMEEN JA SÄHKÖPOSTIIN! Download from Windows Phone Store MYYNTI: ASEJA ERÄLIIKKEET NYT KAUPOISSA! nordhunter_onkamo_metsastaja_no_4_062015.indd 1 30.6.2015 15.35
58 l Metsästäjä 4 l 2015 Teksti ja kuvat: Kaisa Huttunen Hylkeenpyytäjän kyydissä Kesäkuussa ensikertalainen Ari Lehtimäki pääsi kokemaan, millaista on hylkeenmetsästys Itämerellä. Häntä opastivat konkaripyytäjät Niklas Ulenius ja Rauli Helin. Reissuun mahtui pettymyksiä ja yllättäviä tilanteita. Lopputulos sai kaikki kolme hymyilemään ihmetyksestä. erilinnustusta yhdessä harrastavat helsinkiläiset Ari Lehtimäki ja Petri Lahtinen ovat olleet kiinnostuneita myös hylkeenmetsästyksestä, mutta tietoa siitä on ollut vaikea saada. — Pyyntiluvista luopumisen jälkeen halleja olisi helpompi metsästää Helsingin edustalla. Pelkkä ampuminen ei kiinnosta, vaan haluan myös hyödyntää eläimen, kertoo Lahtinen. Kaverukset hakivat toukokuussa oppia Porin riistanhoitoyhdistyksen järjestämältä harmaahylkeen käsittelykurssilta, ja elättelivät toivoa päästä myös mukaan hylkeenpyyntireissulle. Perjantaina 5. kesäkuuta odotettu hetki koittaa. Ari Lehtimäki pääsee hylkeenpyytäjä Niklas Uleniuksen ja sukeltaja Rauli Helinin matkaan Porin edustalle metsästämään hyljettä. Meri määrää metsästystä Jahtia on odotettu jo useampi viikko, mutta ensimmäinen mahdollisuus aukenee säiden puolesta kesäkuun ensimmäisenä viikonloppuna. Torstaina ennusteet näyttävät siltä, että merelle lähdettäisiin lauantaina. Ennusteet muuttuvat perjantain kuluessa kuitenkin niin, että matkaan on lähdettävä mahdollisimman pian. — Illalla pitäisi tyyntyä, mutta lauantaina tuuli nousee uudestaan. Hyljejahtiin ei kannata lähteä huonolla säällä. Tuulta saisi olla enintään kuusi metriä sekunnissa. Aallonkorkeus on tuultakin merkittävämpi, sen pitäisi olla alle puolimetriä, kertoo Ulenius. Porukka lähtee iltakuudelta kohti Porin edustalla olevia luotoja, joissa hylkeiden tiedetään viihtyvän. Mantereen puolella on vaahtopäitä, eikä vielä olla varmoja, päästäänkö ulkona nousemaan luodoille lainkaan. Matkalla keskustellaan hylkeenmetsästyksestä. — Vesialue täytyy tuntea hyvin, jotta tiedetään paikat, missä voidaan ampua veteen. Hylje kun uppoaa lähes aina pääosuman jälkeen. Parimetriä syvästä ja kirkkaasta vedestä hylje voidaan saada talteen ilman sukeltajaa. EritAallonkorkeus on tuultakin merkittävämpi. Niklas Ulenius M Luodolta pystytään ampumaan pitkiäkin ampumamatkoja.
Metsästäjä 4 l 2015 l 59 täin kokenut naaraaja voi peilityynellä säällä hyvän soutajan avustamana saada syvemmältäkin, mutta muuten sukeltaja on kyllä ehdoton, Ulenius ja Helin kertovat. Merellä on vaikea arvioida etäisyyksiä ja tunnistaa osumapaikka. — Kannattaa käyttää etäisyysmittareita ja ampua aina jonkin kiintopisteen eteen. Parasta on, jos hylje voidaan apua luodolle. Luodolta luodolle ampuminen olisi ihanteellisinta, silloin pystyy ampumaan pidempiäkin matkoja, he evästävät Lehtimäkeä. Ennen jahtia Ulenius on suositellut Lehtimäkeä hankkimaan reikätai muovipäisiä luoteja, jotka pirstaloituvat osumasta jatkamatta kulkuaan. Lehtimäki on löytänyt kivääriinsä jenkkivalmisteisen muovipään ja testannut sitä 150 ja 300 metrin radoilla. — Ampumamatka vaihtelee 20 metristä 300 metriin, joten ampujalta vaaditaan paljon. Veteen ei kannata ampua yli 100 metrin matkaa, muuten hyljettä on vaikea löytää, neuvoo Helin vielä matkalla. Kaksi kuuttia Ulommaksi mentäessä merellä siintää kaksi luotoa, joille hylkeet nousevat hyvällä säällä paistattelemaan päivää. Veneen keikkumisen ja pärskeiden vuoksi kiikareilla on mahdotonta nähdä kunnolla luotoja. Yhtäkkiä lähestyttäessä toista luotoa hylje hyppää veteen. Sitä ei havaittu ajoissa. Ulenius ajaa luodon lähelle ja ohjeistaa Lehtimäkeä loikkaamaan aseen kanssa rantaan. Hylje voisi vielä nousta uteliaana pintaan katselemaan tulijoita. Lehtimäen rantautuessa toinen hylje on Ampujalta vaaditaan paljon. Rauli Helin noussut vastapäiselle luodolle. Ampumamatka on kolmisensataa metriä, mutta Lehtimäki haluaa yrittää. Kuuluu kaksi laukausta, minkä jälkeen Lehtimäki huutaa ampuneensa ohi. Ampuja haetaan pois luodolta, minkä jälkeen lähdetään varmistamaan tilanne toiselle luodolle. Luodolla ei ole verijälkiä, mutta luodinjäljet löytyvät. — Et ole ensimmäinen, jolle näin käy. Tällaisella tuulella on jo huomattava vaikutus luodin lentorataan, lohduttaa Ulenius pettynyttä Lehtimäkeä. Asiaa ei pohdita kauaa, sillä pian Helin nappaa aseensa ja lähtee kävelemään luodon toiseen päähän. Aivan rannan tuntumaan on noussut toinen hylje. Kuuluu laukaus. Kuutti jää kellumaan rantaveteen, mistä Helin kahlaa sen talteen. Ulenius ja Lehtimäki onnittelevat Heliniä. — Hienoa, että saatiin vielä uusi tilaisuus. Voiko hylkeitä tulla vielä myöhemmin lisää vai onko niitä häiritty jo liikaa, tiedustelee Lehtimäki muilta. Vastausta ei tarvitse odottaa, sillä luodon toisessa päässä pintaan nousee hylkeen pää. Se on todennäköisesti sama hylje, joka hyppäsi aikaisemmin vastakkaiselta luodolta mereen. Lehtimäki ottaa nopeasti aseensa ja hakee hyvän ampuma-asennon. Hylje käy vain muutaman sekunnin ajan pinnassa, minkä jälkeen se sukeltaa kauemmaksi. — Joskus hylkeet tulevat lähemmäksi houkuttelemalla, sanoo Ulenius ja alkaa ääntelehtimään hylkeelle. Hylje nousee muutamia kertoja hetkeksi Ulenius ja Helin hakevat saaliin talteen veneellä.
60 l Metsästäjä 4 l 2015 Kaisa Huttunen Merihylkeiden metsästyksellä ja saaliin hyödyntämisellä on pitkät perinteet. Keväällä Porin riistanhoitoyhdistys koulutti metsästäjiä hylkeenkäsittelyssä. Hygienia on tärkeää ja puhdistus työlästä, mutta kiitokseksi saa maukasta lihaa ja kaunista nahkaa. orin riistanhoitoyhdistyksen 20. toukokuuta järjestämällä kurssilla käsiteltävä harmaahylje on 197 senttiä pitkä ja 220 kiloa painava uros. Kurssin ohjaajana toimii kokenut hylkeenpyytäjä Niklas Ulenius. Kurssilaisia on ohjattu ottamaan nylkypuukot ja kumihanskat mukaan. Hygienia on tärkeää, sillä hylkeestä saattaa tarttua ihmiseen niin sanottu hyljekäsi bakteeri. Entisaikaan tautia hoidettiin jopa sormien amputaatioilla. Nykyään se paranee vahvalla tetrasykliini-antibioottikuurilla. Hylkeenliha pilaantuu helposti, ja siksi käsittely tulee hoitaa nopeasti. Pilaantumista edistävät lihaan jäävä rasva sekä suolistosta ja ulkopinnasta tarttuvat bakteerit. Kertakäyttöhanskoja kannattaa vaihtaa ja välineitä pestä aina käsittelyvaiheesta toiseen siirryttäessä. — Verenlasku tehdään välittömästi. Hylje asetetaan selälleen, ja puukolla tehdään viilto hylkeen keskilinjaa pitkin henkitorvesta sukuaukkoon. Samalla katkaistaan sisältäpäin kainaloista eturäpylöihin kulkevat valtimot, neuvoo Ulenius kuulijoita. Tässä vaiheessa traanin eli rasvakerroksen paksuus mitataan rintalastan kohdalta. Tieto kirjataan Luonnonvarakeskukselle lähetettävään pyyntilomakkeeseen. Sitten hylje nyljetään. — Rasvaa ja kalvoja kannattaa poistaa mieluummin liikaa kuin liian vähän. Traani pilaa lihan maun, opastaa Ulenius. Tunti painepesurilla, toinen saippualla Nylkemisen jälkeen noin 70-kiloinen nahka traaneineen nostetaan nylkypukille. — Vuotaa ei saa jättää kuivumaan. Merellä vuota voidaan heittää rantaveteen odottelemaan käsittelyä. P pintaan, mutta koko ajan kauempana luotoa. — Pian se on jo niin kaukana, että sitä on vaikea löytää, varoittaa Helin. Samanaikaisesti hylje nostaa päätään. Lehtimäki saa sen tähtäimeen ja ampuu. Vesi värjäytyy punaiseksi ja osuma on varma. Lehtimäki on ampunut ensimmäisen hylkeensä. Helin ja Ulenius hakevat toisen kuutin veneellä talteen. Sukeltajaa ei tarvita, sillä hylje on jäänyt kellumaan. ”Todella harvinaista” Kaksi hyljettä on riittävä saalis yhdelle päivälle ja jahti voidaan lopettaa. Hylkeiden valtimot avataan ja ne sidotaan eturäpylöistä köydellä veneen keulaan. Näin hylkeet puhdistuvat verestä meressä matkalla käsittelypaikalle. Veneessä istuu kolme hymyilevää miestä. — Kaikella tapaa uskomaton reissu! Keli on ollut useamman viikon toivoton. Nyt tuli vihdoinkin sellainen aukko, että päästiin matkaan, Ulenius iloitsee. Yleensä luodolla vietetään koko päivä ja saaliiksi saadut hylkeet uppoavat osuman jälkeen. — Nyt kaikki tapahtui puolessa tunnissa ja näiden kahden hylkeen välillä oli vain kymmenen minuuttia. Kummatkin jäivät kellumaan, mikä on todella harvinaista. Hyljepassissa pitäisi myös välttää pystyasennossa liikkumista, mutta saalista saatiin liikkumisestamme huolimatta, ihmettelee Ulenius illan tapahtumia. Seuraavana päivänä Lehtimäki palaa Helsinkiin. Lauantai vierähtää nahan käsittelemisessä, mutta onneksi painepesuri tuli hankittua etukäteen saalista varten. — Mahtava reissu! Nyt pitää alkaa seurata kelejä, jos vaikka päästäisiin Lahtisen kanssa pian kahdestaan matkaan. Tyytyväiset hylkeenpyytäjät Ulenius, Helin ja Lehtimäki. Harmaahylkeen metsästys lll Suomen merialueilla esiintyy kahta hyljelajia. Yleisempi niistä on harmaahylje eli halli, jonka kannan arvioidaan olevan noin 37 500 — 50 000 yksilöä. Hallikannan voimakkaan kasvun myötä kalatalousvahingot ovat lisääntyneet. Vuosi sitten maaja metsätalousministeriö tehosti hallinmetsästystä siirtymällä pyyntiluvista kiintiöihin. Hallia metsästetään huhtikuun 16. päivästä joulukuun loppuun tai niin kauan kuin kiintiötä on jäljellä. Hallin esiintymisalue on jaettu kolmeen kannanhoidolliseen alueeseen, joilla on omat saaliskiintiönsä. Ilmoitus hallisaalista tehdään Suomen riistakeskukselle kolmen arkipäivän kuluessa joko Oma riista -asiointipalvelussa tai soittamalla aluetoimistoon. Jäljellä olevat kiintiömäärät näkyvät reaaliaikaisina riista.fi-sivustolla. Saaliista tulee toimittaa Luonnonvarakeskukselle tietoja ja näytteitä hallien kantarakenteen, ympäristömyrkkymäärien, terveyden ja kalastusvaikutusten seuraamiseksi. Suomi on hakenut poikkeusta Euroopan unionin asettamalle hyljetuotteiden kauppakiellolle. Pienimuotoisen myynnin salliminen motivoisi metsästäjiä hyödyntämään hallin kokonaisvaltaisesti.
Metsästäjä 4 l 2015 l 61 Harmaahylje — kuinka se käsitellään? Seuraavaksi hylje suolistetaan ja siitä otetaan Luonnonvarakeskukselle lähetettävät näytteet: sukuelimet, alaleuka, kieli ja maksa. Suolistamisen jälkeen sisäfileet otetaan talteen munuaisten takaa. Sitten hylje käännetään ja irrotetaan selkäpuolen ulkofileet. — Fileen yläosan liha on isosyistä. Alaosa on parempaa. Liha on koostumukseltaan maksamaista, eikä sitä tarvitse mureuttaa, neuvoo Ulenius. Lihalle suositellaan myös trikiinitestausta. Ulenius ei itse ole testauttanut syömiään hylkeitä. — Paistan lihan täysin kypsäksi. Puoliraakaa hyljettä on ikävä syödä, koska hylje sisältää paljon verta. Kun lihan sisälämpötila nousee vähintään 78 asteeseen, trikiinistä ei ole enää vaaraa, kertoo Ulenius. Hylkeenlihasta voidaan valmistaa erilaisia keittoja, grilliruokia tai käristystä. Myös savustettua hyljettä kehutaan. Hylkeessä pätee sama sääntö kuin muissakin riistaeläimissä: mitä nuorempi eläin, sitä parempi liha. Työläin vaihe on nahkan puhdistaminen. Ensin rasvakerros poistetaan nylkypuukon avulla. — Traanin irrotus aloitetaan reunasta, koska nahka menee helposti rullalle. Karkean rasvanpoiston jälkeen jäljelle jäänyt traani saadaan parhaiten pois perinteisellä inuiittien käyttämällä ulu-työkalulla. Veistä käytetään sivusuuntaisesti ja nahka pidetään kireänä. Varsinkin kuutin ohueen nahkaan tulee helposti reikiä, varoittaa Ulenius. Vaikka traanin poistoon osallistuu useampi mies, hommaan vierähtää reilu tunti. Nahkaa pestään molemmin puolin painepesurilla, kunnes siitä ei enää irtoa keltaista traaniainesta. Tämän jälkeen se pestään vielä saippualla. Pesussa vierähtää toinen tunti. Sitten nahka suolataan, rullataan ja laitetaan pariksi viikoksi kylläiseen suolaliuokseen. — Nahka upotetaan liuokseen kokonaan ja annetaan olla huoneenlämmössä pari viikkoa. Sitten se pestään vielä kerran painepesurilla. Nahka voidaan vakumoida ja pakastaa, jos sitä ei lähetetä heti muokkaamoon. Itse käytän nahkan pakastimessa ennen vakumointia, jottei turkkiin jäänyt vesi imeytyisi koneeseen, vinkkaa Ulenius. Turkit ja traanit hyötykäyttöön Traaninpoiston työläys ei säikäytä kurssilaisia, mutta aina kaikki ei kuitenkaan riipu käsittelijästä itsestään. — Turkki saattaa palata muokkaamosta kellertävänä, jos se on laitettu samaan erään huonosti puhdistettujen nahkojen kanssa. Laatu vaihtelee, koska mikään turkismuokkaamo ei ole erikoistunut hylkeennahkoihin, valittelee Ulenius. Turkikseen vaikuttaa myös eläimen ikä ja sukupuoli sekä pyyntivuodenaika. Hylkeen karvanlähtöaika on huhti-toukokuussa. Jos turkista irtoaa karvoja, se kannattaa muokkauttaa mieluummin nahkaksi kuin turkikseksi. Uroshylkeen turkki on tasavärisen tumma, ja siitä saattaa löytyä urosten välisistä taisteluista syntyneitä reikiä. Naaraan turkissa on kaunis kuvio. Kuutin turkki on kaunein. Sillä ei ole karvanlähtöaikaa, joten sen ohut turkki on hieno keväälläkin. Hylkeen turkista voidaan tehdä esimerkiksi liivit, hanskat tai vaikka näyttävä asepussi. Traanista valmistettua öljyä voi käyttää kyllästeenä, ruosteensuoja-aineena, nahkatuotteiden huoltamisessa sekä lamppuöljynä. – Olen kyllästänyt öljyllä yhden puuveneen. Laitoin joukkoon kulauksen tervaa, ja vene haisi ihan savukalalle, Ulenius naureskelee. Öljy valmistetaan keittämällä rasva yli 120-asteiseksi. Tummemman värin saamiseksi rasva keitetään jopa 160-asteiseksi. Traani voidaan myös pakastaa myöhempää öljynvalmistusta varten. Mitä nuorempi eläin, sitä parempi liha ja hienompi turkki. Hylkeen käsittelykurssilla yleisö pääsi osallistumaan. Ka is a H ut tunen
62 l Metsästäjä 4 l 2015 Teksti ja kuvat: Klaus Ekman Riistahallinnon alkutaipaleelta – Satakunnan riistanhoitopiiriä perustamassa Vuosi 1962 oli suomalaiselle metsästykselle hyvin merkityksellinen vuosi. Silloin uudistettiin metsästyslaki ja samassa laissa perustettiin kokonaan uudenlainen lakisääteinen riistahallinto. – Henki perustamiskokouksessa oli hyvä, Kaarlo Katajainen Porista muistelee perustamista. uomalainen metsästys oli elänyt odotuksen aikaa jo useita vuosia, kun vihdoin uusi metsästyslaki astui voimaan 1.7.1962. Uuden lain nojalla perustettiin valtakunnalliselle tasolle Metsästäjäin keskusjärjestö ja silloiselle läänitasolle alueelliset riistanhoitopiirit. Satakunnan riistanhoitopiiriä perustamassa oli muiden muassa teknikko Kaarlo Katajainen Porista. – Meille tuli silloiselta maatalousministeriöltä määräys riistanhoitopiirin perustamiseksi ja järjestäytymiskokouksen pitämiseksi. Varatuomari Weikko Waltari toimi ministeriön edustajana ja kokouksen kokoonkutsujana. Valmis kutsuttavien henkilöiden lista tuli suoraan ministeriöstä. Metsästäjien omatoimisuuteen perustuva Silloinen uusi hallintomalli perustui metsästäjien omatoimisuuteen eli vielä tänäkin päivänä suomalainen riistahallinto tukeutuu vapaaehtoistyöhön ja talkoovoimaan. Uuden lakisääteisen hallinnon tehtävänä oli ”valistusja neuvontatyö sekä metsästysja riistanhoitotoiminnan käytännön järjestely” ja sen oli huolehdittava ”koulutusja neuvontatyöstä metsästystä ja riistanhoitoa koskevissa asioissa sekä metsästäjien ja metsästysviranomaisten välisestä yhteistyöstä”. – Perustava kokous pidettiin Porin maalaiskunnan Lyttylässä 22.7.1962 ja me kokouksen jäsenet muodostimme riistanhoitopiirin väliaikaisen piirihallituksen. Kokous valitsi piirin puheenjohtajaksi talousneuvos Arvi A. Malisen ja riistapäälliköksi Hemmo Paasion, Katajainen muistelee vanhoja pöytäkirjoja selaillen. – Henki meillä kokouksessa oli hyvä. Pidettiin tärkeänä ja hyvänä, että koko metsästäjäkuntaa yhdistävä keskusjärjestö saatiin aikaiseksi. Mutta oli huoltakin, metsästäjäliiton tulevaisuutta pohdittiin ja suurimpana uuden lain puutteena pidettiin lain valmisteluvaiheessa eläteltyä toivetta saada metsästysseurat jotenkin lakiin ja organisaatioon mukaan. Näin ei kuitenkaan käynyt. Pieniä yhdistyksiä ja fuusiopaineita Satakunnassakin alettiin organisoida riistanhoitoyhdistysten toimintaa. Kun Satakunnan riistanhoitopiirin toiminta-alueeksi vahvistui sama kuin Suomen metsästäjäliiton Satakunnan piirin toiminta-alue eli silloisen Turun ja Porin läänin pohjoinen osa, muodostui 12 riistanhoitoyhdistystä, jotka pitivät järjestäytymiskokouksensa. Näissä kokouksissa päätettiin, että 9 yhdistystä jakautui kahtia, jolloin piirin riistanhoitoyhdistysten lukumääräksi tuli 21. Heti alussa Satakunnassakin huomattiin, että osasta riistanhoitoyhdistyksiä tuli liian pieniä. Tilanteeseen ei kuitenkaan puututtu, kun luotettiin siihen, että myös näiden pienS Kaarlo Katajainen ja riistapäällikkö evp. Matti Lehvilä muistelivat Satakunnan riistanhoitopiirin lähes viisi vuosikymmentä kestänyttä taivalta. Heti alussa Satakunnassakin huomattiin, että osasta riistanhoitoyhdistyksiä tuli liian pieniä.
Metsästäjä 4 l 2015 l 63 ten toiminta voitiin taata alueen metsästysseurojen talkootyöllä. – Alkuaikoina oli myös selkeitä paineita Satakunnan riistanhoitopiirin liittämisestä Varsinais-Suomeen, Katajainen muistelee. – Itse esitin kuitenkin, että meidän kannattaisi yhdistyä mieluummin Pirkanmaan suuntaan. Säilytimme kuitenkin itsenäisyytemme. Kestävä metsästys edellyttää tarkkaa kantatietoa Ensimmäisiä riistanhoitopiirin ”kestävää riistataloutta” koskevia päätöksiä oli hirvenkaatolupien selkeä vähentäminen. Tavoitteena oli saada hirvikanta nousuun. Samaan aikaan metsästysseuroille markkinoitiin voimakkaasti vasaverotusta ja vasojen osuuden nostamista kokonaissaaliissa. Kantatieto oli kuitenkin hirven osalta varsin puutteellista, joten vuonna 1968 alettiin Satakunnassa hirvien lentolaskennat. – Olin itse mukana näissä lentolaskennoissa alusta pitäen. Aluksi ne tehtiin meilläkin vain oman riistanhoitoyhdistyksen alueelta, mutta koko piirin kattavat systemaattiset lentolaskennat aloitettiin talvella 1973–74. Olen ollut näissä laskennoissa mukana aivan näihin päiviin asti, Katajainen toteaa. Lentolaskennoilla saatiin tarkkaa tietoa hirvikannan koosta ja tilasta, mutta tieteellinen vahvistus tiedolta puuttui. Vuonna 1979 silloinen Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos suoritti Satakunnassa niin sanotut tarkastuslennot, joista saatiin vertailevaa laskentatulosta ja voitiin määrittää hirvikannan koko alueella tieteellisestikin luotettavasti. Tavoitteena järjestäytyneet metsästysolot – Kyllähän vuoden 1962 lakiuudistus toi mukanaan selkeää ryhtiä metsästysoloihin. Tänä päivänä lähes kaikki metsästyskelpoiset alueet Satakunnassa ovat metsästysseurojen tai seurueiden käytössä ja olot ovat niiltä osin vakiintuneet. On ollut hienoa saada itse olla mukana, 40 vuotta omatoimisen riistahallinnon eri tehtävissä toiminut Kaarlo Katajainen kiittelee. Satakunnan riistanhoitopiiri perustettiin 22.7.1962 heinäkuun alusta samana vuonna voimaan astuneella metsästyslailla. Riistanhoitopiiri lakkautettiin uudella riistahallintolailla 28.2.2011, jolloin piiri liitettiin 1.3.2011 toimintansa aloittaneeseen Suomen riistakeskukseen Satakunnan toiminta-alueena. Satakunnan riistanhoitopiirin perustamiskokouksen osallistujat poseeraavat Porin Kennelkerhon metsästysmajan edustalla Lyttylässä. Uuden lain nojalla perustettiin silloiselle läänitasolle alueelliset riistanhoitopiirit.
64 l Metsästäjä 4 l 2015 Harto Lindén & Petra Partanen, Luonnonvarakeskus Riistantutkimuksen historiaa osa 4/6 Yhteistyötä ja ympäristökysymyksiä Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos siirtyi kolmannelle vuosikymmenelleen poliittisten, taloudellisten ja teknologisten mullistusten maailmassa. Valtioita hajosi, yhdistyi ja syntyi ja Suomi liittyi Euroopan unioniin. Suhtautuminen luontoon ja luonnonvarojen käyttöön polarisoitui, kun uudet EUmääräykset kavensivat elinkeinojen liikkumatilaa. iistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen kolmas vuosikymmen alkoi poliittisten, taloudellisten ja teknologisten mullistusten maailmassa. Valtioita hajosi, yhdistyi ja syntyi, sotia alkoi ja loppui. Sähköinen tiedonvälitys kehittyi aimo loikin, internet valloitti julkisen ja yksityisen elämän. Neuvostoliitto hajosi vuonna 1991, ja neljä vuotta myöhemmin Suomi liittyi Euroopan unioniin. Ammatilliset yhteydet venäläiseen tutkijakuntaan tiivistyivät. Suhtautuminen luontoon ja luonnonvarojen käyttöön polarisoitui, kun uudet EU-määräykset ja kasvava ympäristötietoisuus kavensivat elinkeinojen liikkumatilaa. Metsähallituksen metsästyslupien haun avaaminen kaikelle kansalle osoittautui menestykseksi. Vuosikymmenen alkupuolella Suomi syöksyi syvään talouslamaan, josta alkoi valtion todellinen velkaantuminen. Valtiota, valtiontaloutta ja hallintoa alettiin tarkastella konsernina, ja strateginen suunnittelu tuli osaksi valtion toimintaa. Tutkimuslaitoksille muutos merkitsi kasvuvaiheen päättymistä, tulosohjaukseen siirtymistä sekä mittavia työllistämisvelvoitteita. Euroopan ja Suomen mullistukset peilautuivat hämmästyttävän tarkasti RKTL:n toiminnassa. Päätösvaltaa siirtyi uudelle ylätasolle, ohjaukseen tuli kokonaan uusia normeja, rajoja siirrettiin ja omaisuus vaihtoi omistajaa. Euroopan unionin mukaantulo luonnonvarojen hyödyntämiseen ja luonnonsuojeluun oli riistantutkimuksen näkökulmasta suuri muutos. Työtä riitti uusien raportointivelvoitteiden täyttämisessä. Omia ja yhteisiä julkaisuponnistuksia Vuosituhannen viimeinen vuosikymmen oli riistantutkimuksen julkaisutoiminnalle hedelmällistä aikaa. Heti yhteistyön alkajaisiksi Euroopan unioni esitti jäsenmailleen ensi kuulemalta epärealistiselta vaikuttavan pyynnön: kaikkien riistalajien kantojen koko ja kehityssuunta mahdollisine uhkineen olisi pystyttävä raportoimaan. Ministeriön ylijohtaja Seppo Havu soitti riistantutkimukseen ja ilmoitti, että selonteon tulisi olla valmiina muutaman viikon sisällä. Työhön ryhdyttäessä havaittiin yllättäen, että kaikista riistalajeista oli kuin olikin olemassa hyvät tiedot lajien populaatioiden suuruudesta, alueellisista tiheyseroista ja saalismääristä. Kestävän metsästyksen kulmakivet olivat olemassa. Alun perin kohtuuttomalta vaikuttaneen käskyn toteuttaminen antoi alkusysäyksen suomalaisen riista-atlaksen tekemiselle. Epäröintivaiheen jälkeen asiasta innostuttiin, ja vuonna 1996 Suomen riistakannoista ilmestyi kattava teos, joka sai nimekseen Riistan jäljille. Julkaisusarjoissa puolestaan tapahtui pohjoismaista yhdentymistä. Pohjoismaisen riistantutkimuskollegion yhteispäätöksellä luovuttiin maiden omista riistatieteellisistä julkaisuista. Finnish Game Research lopetettiin, ja kansainvälisyyteen tähtäävää uutta julkaisua, Wildlife Biologya, lähdettiin tekemään aivan tyhjästä, suurelta osin suomalaisvoimin. Sähköpostin nopea yleistyminen mahdollisti kansainvälisen toimittajakunnan tiiviin vuorovaikutuksen, ja lehti saavutti nopeasti toivotun kansainvälisen arvostuksen. R Pekka Helle, metso ja Harto Lindén Meltauksen riistantutkimusaseman tarhatiloissa. Lu on n onv ar ak esk uk se n ku va -ar ki st o
Metsästäjä 4 l 2015 l 65 EU:lta epärealistinen määräys: kaikkien riistalajien kantojen koko ja kehityssuunta mahdollisine uhkineen olisi pystyttävä raportoimaan. Edistysaskelia petotutkimuksessa Uusi suurpetotutkija aloitti työnsä Oulun toimipisteessä vuonna 1998. Alku ei ollut helppo, sillä petotutkijan täytyi onnistuakseen nojautua osaavien harrastaja-asiantuntijoiden apuun – petoyhdysmiesten verkoston tuli olla kattava ja uskottava. Laajan ja monenkirjavan joukon luottamuksen ansaitseminen vaati esitelmöintiä, matkustamista, jutustelua ja vakuuttavuutta. Oli myös luotava tuloksellinen tutkimusasetelma ja -välineistö sekä löydettävä ympärilleen osaava tutkimushenkilöstö. Myös pienpedot nousivat 1990-luvulla entistä vahvemmin tutkimusagendalle. Pienpetotutkimuksissa selvitettiin petopoistokokeiden ja riistakolmiolaskentojen avulla ketun ja näädän vaikutusta metsäjänisja metsäkanalintukantoihin. Petoja jäniskantojen sekä kanalintukantojen kehitystä seurattiin riistakolmioiden avulla. Petopoistokokeiden onnistuminen vaati kuitenkin paikallisilta metsästäjiltä valtavia ponnistuksia, ja käytännön merkityksen todettiin jäävän vähäiseksi. Ensimmäisiä hirviä radiomerkitään Hirvitutkimuksessa otettiin 1990-luvulla käyttöön uusia menetelmiä. Metsästäjien innolla Metsästyksen tärkein saaliseläin, hirvi, aiheuttaa vahinkoja taimikoissa ja liikenteessä. Pantaseurannalla saadaan tietoa hirven liikkeistä. Pe tr i T imo nen 1-os 290,2-os 370,(kuvassa) 2-os maxi 440,Kuljetus järjestyy! Lämpöeristetyt koirankopit TMI R.Kivineva 06-4534 333 (tilaa ilmainen esite) Myös iltaisin ja viikonloppuisin www.koirankoppi.fi Laadukkaat -haulikonpatruunat 1 Saga Export 12/70 34g koot 1-7, kanta 16 mm, lähtönopeus 434 m/s 2 Saga Export 12/70 32g koot 2-7, kanta 12 mm, lähtönopeus 435 m/s 2 1 Saga Magnum 12/76 50g koot 1-7, kanta 25 mm, lähtönopeus 387 m/s 8,90€ /rasia (10 kpl) Saga Steel 12/70 32g koot 2-5, teräshaulipatruuna, lähtönopeus 375 m/s 9,90€ /rasia (25 kpl) Hyvinvarustetuista aseliikkeistä kautta maan. Hinnat voimassa sitoumuksetta 30.10.2015 asti. Katso lähin jälleenmyyjäsi osoitteesta www.hjorth.fi. 11,90€ /rasia (25 kpl) /rasia (25 kpl) 10,90€ /rasia (25 kpl) /rasia (25 kpl) maahantuoja: Kysy myös edullisia -kiekkopatruunoita! Lu on n onv ar ak esk uk se n ku va -ar ki st o
66 l Metsästäjä 4 l 2015 lll Sotavuosina merilinnut olivat elintarvikesäännöstelyn ulkopuolella, ja sotien jälkeen 1940-luvun lopulla meri oli autio ja tyhjä. Merilinnusto riistavarana haluttiin kuitenkin turvata sodasta toipuvalle kansakunnalle. Tarvittiin luotettavampaa aineistoa ”meritarkkailuasemilta”. Yksi merkittävimmistä oli Porvoon ulkosaariston Söderskär. Valtiolliseksi riistantutkimusasemaksi Söderskär muuttui 1965. Sitä ennen riistantutkijat olivat vierailleet saarella vain tutkimuksen sesonkiaikaan keväällä ja alkukesällä; nyt päästiin toimimaan vakiintuneissa oloissa lähes ympäri vuoden. Jatkossakaan sähköä ei kuitenkaan ollut, vesi kannettiin sadevesilampareista ja kakluunit lämmitettiin ajopuilla. Mistään saaristolomasta ei voinut puhua. Jo 1959 aloitettiin suurisuuntainen tutkimushanke, jossa rengastettiin pesiviä haahkanaaraita. Hanke tähtäsi kannan koon, kuolevuuden ja syntyvyyden keskinäisten osuuksien hahmottamiseen. Se oli ensimmäisiä laajakantoisia populaatiotutkimuksia Suomessa. Myöhemmät poikasrengastukset mukaan lukien Söderskärillä rengastettiin yhteensä noin 15 000 haahkaa. Söderskärillä ei ole ollut ainoastaan tieteellistä merkitystä. Kesäisin lähistöllä mökkeilleen Tove Janssonin luomat muumihahmot seikkailevat usein Söderskärillä. Kun Muumipappa aika-ajoin masentuu Muumilaakson vehreään rauhaan, hän pakkaa perheen veneeseen ja muuttaa ulkoluodolle majakkaan. Muumilaakson lisäksi saarella on vierailtu muun muassa Kultarannasta ja Saksasta käsin. Presidenttipari Koivisto olisi vierailullaan mielellään kiivennyt majakkaankin, mutta avain oli vahingossa päätynyt Helsinkiin erään tutkimuslaitoksen assistentin takataskussa. Toisen merkittävän vierailun teki entisen Itä-Saksan punk-ikoni Nina Hagen, joka yhdessä Apocalyptica-yhtyeen kanssa kuvasi saarella ylvään, majakkaa ja merimaisemaa kunnioittavan musiikkivideon Rammsteinin alkuperäiskappaleesta Seemann. Suosittelemme: hakukoneeseen kappaleen ja esittäjän nimi ja sitten vain nauttimaan, majakasta ja musiikista! odottama hirven liikkuvuustutkimus aloitettiin Oulun läänissä varustamalla hirviä radiolähettimillä. Seuranta jatkui puolen vuosikymmenen ajan. Tutkimus oli vielä tuolloin hyvin työvoimavaltaista, sillä eläinten paikannukset ennen satelliittiaikaa vaativat autoilua merkittyjen eläinten perässä ja paikantaminen tapahtui ”manuaalisesti”. Metsästäjien ennakoimaa rannikon vetovoimavaikutusta ei ollut havaittavissa. Yhteistyö siivittää lintututkimuksia Metsäkanalintujen kannanvaihtelusyklit olivat kiinnostaneet tiedemiehiä maailmanlaajuisesti jo vuosisadan ajan. Reittiarvioinneissa ja riistakolmiolaskennoissa alettiin kuitenkin havaita merkkejä siitä, että kannanvaihtelusyklit olisivat katoamassa. Vuosituhannen lopulle tultaessa suomalaiset pitkäaikaissarjat tulkintoineen alkoivat herättää kansainvälistä huomiota. RKTL:n yhteistyö etenkin Helsingin yliopiston kanssa kantoi hyvää hedelmää. Vuosikymmenen viimeisinä vuosina käynnistyi metsäkanalintujen elinympäristöjä selvittävä maisemaekologinen tutkimus. Metsäntutkimuslaitoksen ja RKTL:n yhteistyö toi yhteen valtakunnalliset metsäinventoinnit ja kaukokartoitukset sekä riistakolmioiden paikannetut lintuhavainnot. Alkuvaiheen tärkein tutkimustulos oli, että kanalintujen poikastuotto oli yhteydessä maiseman sanelemiin kettuja varislintumääriin. Vesilintututkimus keskittyi ravinnonhankintaekologiaan ja yhteisöekologiaan, ensin kansallisesti, myöhemmin mittavana ja pitkäaikaisena Suomi–Ruotsi-yhteistyönä. Työryhmästä tuli kansainvälisesti erittäin arvostettu. Evon riistantutkimusasemalle keskittynyt vesilintututkimus paneutui suomalaisimman vesilintulajin, telkän, loispesintään sekä pesimäja poikuebiologiaan. Etenkin näädän saalistus telkänpöntöistä kiinnosti laajasti myös suurta yleisöä Kriisinhallintaa merellä Hyljekannat olivat olleet edellisillä vuosikymmenillä ennätyksellisen pienet. Pääsyynä vähenemiseen oli ollut liikapyynti, sittemmin myös suuret ympäristömyrkkypitoisuudet. Myöhempi hylkeiden määrän kasvu johti kuitenkin uusiin ongelmiin. Kalastajille kantojen elpyminen tarkoitti kalastusvahinkojen moninkertaistumista, eikä ristiriidoilta voitu välttyä. Samantyyppiset turhautumiset leimahtivat kalastajien keskuudessa, kun ensimmäiset merimetsot ryhtyivät pesimään Suomessa vuosikymmenen puolivälissä. Viidentoista vuoden päästä merimetsoja oli jo yli 15 000. Uusi inhokki nousi hylkeiden rinnalle ja meni paikoin ohikin. Vuoropuhelu tutkimuksen, elinkeinojen ja luonnonsuojelun kesken tuli yhä tärkeämmäksi. Metlan ja RKTL:n yhteistyö toi yhteen valtakunnalliset metsäinventoinnit ja kaukokartoitukset sekä riistakolmioiden paikannetut lintuhavainnot. Söderskärin riistantutkimusasema Söderskär – merellinen kansallismaisema Porvoon ulkosaaristossa. Kr is tia n Wes te rb ack
68 l Metsästäjä 4 l 2015 Kaisa Huttunen Suomalaisyritykset JALOSTAVAT RIISTANLIHAA sekä metsästäjille että kuluttajille Moni metsästäjä haluaa teettää saaliistaan makkaroita, säilykkeitä ja palvituotteita. Lisääntyneen villiruoka-ajattelun myötä riistatuotteiden kysyntä on kasvanut myös kuluttajien parissa. Suomesta löytyy useita elintarvikealan yrittäjiä, jotka jatkojalostavat riistaa. Harvalle se kuitenkaan on vielä pääasiallinen tulonlähde. erniön saunapalvin liikevaihdosta noin kymmenen prosenttia tulee riistanlihasta. Erityisesti syksyllä lähialueen metsästäjät ja metsästysseurat tuovat riistanlihaa yritykseen. Yritys jalostaa riistasta säilykkeitä, makkaroita ja palvilihaa. Tarvittaessa hoidetaan myös lihan paloittelu, jauhaminen ja vakumointi. — Perniön saunapalvi rakennettiin kolmekymmentä vuotta sitten keskelle metsää. Aluksi meillä oli yksi savusauna. Nyt niitä on jo kolme. Paikkaa laajennettiin palvelemaan nimenomaan metsästäjien tarpeita. Leimaamaton riistanliha kun vaatii erilliset käsittelytilat, kertoo toimitusjohtaja Risto Rintakoski. Myös Lihansavustamo Lindroosin liikevaihdosta noin kymmenen prosenttia tulee riistanlihasta. Savustamolla ei ole erillisiä rahtitoimintatiloja, joten siellä voidaan vastaanottaa vain Riistanlihan tarkastuttaminen on vielä melko harvinaista. P virkaeläinlääkärin tarkastamaa riistanlihaa. Jalostukseen käytettävä riista ostetaan pääasiallisesti jälleenmyyjiltä. — Etenkin nuoret asiakkaat ovat kiinnostuneita riistanlihasta. Riistanlihan hankkiminen Tarkastamatonta riistanlihaa voidaan jatkojalostaa erillisissä tiloissa. Suomesta on haastavaa, koska metsästäjät tarkastuttavat lihaa valitettavan vähän. Tarkastamatonta riistanlihaa ei saa käsittelyn jälkeen myydä eteenpäin kuluttajille, kertoo toimitusjohtaja Harry Lindroos.
Metsästäjä 4 l 2015 l 69 Palvia, makkaraa, säilykkeitä… Tarkastettua lihaa myyntiin, tarkastamatonta vain itselle lll Riistanlihaa tarkastetaan Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran hyväksymissä riistankäsittelylaitoksissa tai poroteurastamoissa, jonne toimitetaan ruhon lisäksi yleensä myös eläimen pää ja kaikki sisäelimet mahaa ja suolia lukuun ottamatta. Jos metsästysseurassa on joku saanut hygieniakoulutuksen, hän voi tehdä alustavan tarkastuksen maastossa. Tällöin pelkän ruhon vieminen riistankäsittelylaitokseen riittää, jos tarkastuksessa ei ole ilmennyt mitään epänormaalia. Poikkeuksia ovat karhu ja villisika, joiden pää ja pallea tarkastetaan aina mahdollisen trikiinin vuoksi. Virkaeläinlääkärin tarkastamasta riistasta tehtyjä jalosteita voi myydä kuluttajille rajoituksetta. Rahtitoiminnaksi kutsutaan yritystoimintaa, jossa metsästäjän omista tarkastamattomista lihoista jalostetaan esimerkiksi palvilihaa, makkaroita tai säilykkeitä. Tarkastamattoman lihan käsittelyyn vaaditaan muusta jalostustoiminnasta erilliset tilat. Jalostustuotteet luovutetaan metsästäjälle eikä niitä saa myydä eteenpäin. Suomessa on sekä pelkästään rahtitoimintaa harjoittavia yrityksiä että yrityksiä, jotka harjoittavat rahtitoimintaa muun lihanjalostustoiminnan ohessa. Jälkimmäisiltä vaaditaan erilliset ”leimaamattoman lihan” käsittelytilat. On myös yrityksiä, jotka jalostavat vain tarkastettua riistaa. Osalla niistä on omat tilat, joissa liha voidaan tarkastaa. Perniön saunapalvilla on erilliset tilat tarkastetun ja tarkastamattoman lihan käsittelylle. Risto Rintakosken mukaan Perniön saunapalvin tuotevalikoima on 30 vuodessa muodostunut laajaksi. Liha palvataan perinteisessä savusaunassa, jota lämmitetään leppähaloilla. Lihansavustamo Lindroosissa myydään tuorelihan lisäksi monenlaisia lihajalosteita. Asiakkaita Porvooseen saapuu usein kaukaakin. Ka is a H ut tunen Yrityksiä, jotka tekevät riistajalosteita metsästäjille rahtipalveluna tai tarkastetuista lihoista: Jämin Rahtipalvi Oy, Jämijärvi 02 6517 8735, www.rahtipalvi.fi Karelian Lihajaloste Oy, Liperi 013 851 851, www.karelianlihajaloste.fi Kauhajoen Palvaamo Oy, Kauhajoki 06 231 2117, 040 503 5691, www.kauhajoenpalvaamo.fi Kotipalvaamo Hirviherkku, Pieksämäki 040 418 1595, www.kuosmalatuote.fi Kuusamon Lihatuote Oy, Kuusamo 08 883 0800, www.kuusamonlihatuote.com Lihankäsittely Joutasniemi, Pudasjärvi 0500 907 819, 040 170 1348, www.juotasniemi.com Lihansavustamo Lindroos, Porvoo 019 652 006, 0400 713 747, www.lihansavustamo.com Metsärannan Liha, Punkalaidun 040 758 2130, www.metsarannanliha.fi Palvaamo Ensio Hyvönen, Varkaus 0400 375 161, personal.inet.fi/yritys/palvaamo Palviliha Oy, Kouvola 05 382 1115, www.palviliha.fi Palvi-Pirtti, Parikkala 050 406 3907, www.palvipirtti.net Pekan Palvi Oy, Iisalmi 017 744 178, www.pekanpalvi.fi Perniön Saunapalvi Oy, Salo 02 735 2188, 0400 742 948, www.pernionsaunapalvi.fi Someron Palvimyynti Oy, Somero 02 748 6655, www.someronpalvi.fi Säilyke Herttua Oy, Laukaa 040 579 4959, www.sailykeherttua.fi Tiituspohjan Palvari Oy, Laukaa 010 505 2255, www.tiituspohjanpalvari.net Tuusulan Lihansavustamo Oy, Tuusula 09 274 6470, 050 500 2210, www.tuusulan-lihansavustamo.fi Yläneen Palvaamo J. Kuula Ky, Pöytyä 02 256 3443, www.ylaneen-palvaamo.fi Yläneen Perinneliha Oy, Pöytyä 02 256 7211, 0500 677 500, www.ylaneenperinneliha.fi Pe rniön s aun ap al vi Pe rniön s aun ap al vi
70 l Metsästäjä 4 l 2015 Teksti ja kuvat: Ulla Miettunen Riistaa grilliin Riistaherkut eivät ole sidottuja vain metsästysaikaan vaan niistä voi nauttia ympäri vuoden. Riistanliha soveltuu erinomaisesti myös kesäisten grilliherkkujen valmistamiseen, muistuttaa keittiömestari Sami Huhtala. rillatessa ei kannata käyttää lähes rasvattomia raaka-aineita, sillä lopputulos on kuiva ja tylsä. Itse tehty riistamakkara on liharuoka vailla vertaa, varsinkin kun riistan makua vahvistetaan erilaisilla mausteilla, sienillä, chilillä, yrteillä — ja varsinkin rasvalla. — Itse käytän mielelläni makkaranvalmistuksessa aitoa silavaa, se sopii siihen kaikkein parhaiten. Pääsääntö on se, että makkarassa pitäisi olla noin 20 prosenttia rasvaa. Ja koska itsen pidän kovasti rusinoiden tuomasta makeudesta, ne sopivat mielestäni hyvin myös riistamakkaraan, keittiömestari Sami Huhtala kertoo. Silavaa käytettäessä siitä kannattaa poistaa kamara ja leikata sitten liha pieniksi paloiksi. Riistanliha ja silava jauhetaan sen jälkeen lihamyllyllä jauhelihamaiseksi. Pieni karkeus jättää makkaraan hyvän suutuntuman. Makkarataikinan tulee olla hieman löysempää kuin tavallisen jauhelihataikinan, sen täytyy päästä soljumaan ilman ongelmia myös makkarasuuttimesta. — Digitaalivaa´at ja lämpömittarit ovat nykyään niin edullisia, että niihin kannattaa sijoittaa. Makkaraa kannattaa tehdä kaksin jonkun kanssa. Toinen huolehtii tuolloin taikinan syöttämisestä ja toinen puolestaan ohjaa taikinaa suoleen. Kannattaa myös ostaa possun suolta, lampaan suoli on paljon herkempää rikkoutumaan kesken makkaranteon. Possun suoli kestää vähän kovempiakin otteita, paljastaa Huhtala. Amerikkalainen kaalisalaatti eli coleslaw ja kotimainen perunasalaatti sopivat kaikenlaisen grilliruoan kylkeen. Villisian niskapalat ovat niitä ruhon rasvaisimpia paloja ja sopivat siksi erinomaisesti kesägrillaukseen. Ne kannattaa kypsyttää jo päivää ennen grillausta. — Sitten päälle ei tarvitakaan muuta kuin hyvä grillauskastike ja lopputulos on rapsakkaa, Riistamakkara 500 g riistanlihaa (esim. hirveä) 100 g silavaa tai possun kylkeä 50 g sipulia 1 tl timjamin lehtiä 2 tl meiramin lehtiä 50 g rusinoita 50 g lihalientä 10 g suolaa mustapippuria maustepippuria possun suolta Hauduta sipuleita öljyssä miedolla lämmöllä 2 tuntia, joista jälkimmäisen ilman kantta. Jauha liha, silava ja sipuli lihamyllyssä keskikarkealla terällä. Hienonna rusinat. Sekoita kaikki ainekset huolella keskenään ja anna maustua kylmässä tunnin verran. Tarkista maku esimerkiksi lämmittämällä pieni määrä makkaramassaa mikrossa tai paistamalla koepala pannulla. Pursota massa possunsuoleen yleiskoG mutta silti mehukasta, keittiömestari naurahtaa.
Metsästäjä 4 l 2015 l 71 Villisianniska 800 g villisianniskaa 1 sipuli 1 porkkana 1 valkosipuli 2 laakerinlehteä vettä 1 dl punaviinietikkaa 100 g voita 2 rkl tomaattipyreetä 1 rkl hunajaa suolaa mustapippuria Laita uunivuokaan kokonainen niska ja puolitetut liemijuurekset. Peitä kiehuvalla vedellä ja laita 150 asteiseen uuniin kunnes niska on ylikypsää (3—4 tuntia). Nosta niska varovasti pois liemestä ja siivilöi liemi eri astiaan. Anna jäähtyä seuraavaan päivään. Laita kattilaan liemi ja loput ainekset (ei niskaa) ja keitä kasaan kunnes kastike on sakeaa. Mausta suolalla ja pippurilla ja halutessasi yrteillä. Mausta liha suolalla ja pippurilla ja grillaa. Valele koko grillauksen ajan lihaa kasaan keitetyllä kastikkeella ja kääntele usein. Näin saat paljon makua kastikkeesta. Viipaloi ennen tarjoilua. Coleslaw 1/2 varhaiskaali 1 porkkana 1/4 sipuli 1½ dl omenaviinietikkaa 1 tl murskattua kuminaa 1 tl suolaa ½ dl sokeria ½ dl majoneesia ½ dl ranskankermaa ½ dl hienonnettua ruohosipulia suolaa mustapippuria Leikkaa kaali ja sipuli ohuiksi suikaleiksi esimerkiksi juustohöylällä. Raasta porkkana. Sekoita vihannekset, etikka ja kuivat mausteet. Sekoita huolella ja peitä kelmulla. Laita päälle pieni paino ja anna maustua kylmässä yön yli. Seuraavana päivänä valuta hyvin ja lisää loput ainekset. Mausta tarvittaessa suolalla ja pippurilla. Perunasalaatti 8 kiinteää perunaa ½ kurkkua 4 retiisiä 2 kevätsipulia ½ dl hienonnettua lehtipersiljaa 1 dl majoneesia 2 rkl jogurttia 1 rkl karkeaa Dijon-sinappia 1 tl sitruunan mehua Kypsennä perunat ja anna jäähtyä. Leikkaa perunat, kurkku ja retiisit viipaleiksi. Hienonna kevätsipuli ja persilja. Sekoita kaikki ainekset keskenään ja mausta suolalla. Perunasalaatti saa maustua jääkaapissa muutaman tunnin. Kuusenkerkkäsinappi 100 ml sinappijauhoa 1 rkl maissitärkkelystä 150 ml sokeria 200 ml kermaa 1 kananmuna 10 g sitruunan mehua 10 g viskiä 8 g suolaa 2 kourallista kuusenkerkkiä Mittaa kaikki ainekset tehosekoittimeen ja soseuta sileäksi massaksi. Laita kattilaan ja kypsennä koko ajan sekoittaen kunnes seos ”pulpahtaa”. Siivilöi ja jäähdytä nopeasti. neen makkarasuppilon avulla. Erottele makkarat toisistaan pyöräyttämällä pienet solmut makkaroiden väliin. Pistele makkaroihin muutamia reikiä ja kypsennä lähes kiehuvassa vedessä. Sisälämpötila saa olla noin 65 astetta. Nosta pois vedestä ja jäähdytä. Grillaa tai paista valmiit makkarat.
KUVITUS: ASMO RAIMOAHO Vesilintujen ja sepelkyyhkyjen ruokinta kannattaa aloittaa. Sepelkyyhkyille kannattaa tarjota ravinnon lisäksi suolaa. Riistakolmiolaskennat lähestyvät, muista hoitaa oma osuutesi ja ilmoittaudu mukaan. 4 km 4 km 4 km Osallistu metsästysseurasi talkoisiin ja kesäkokoukseen. Ampumaharjoittelu on syytä aloittaa viimeistään nyt. C M Y CM MY CY CMY K riistakalenteri3_fin.pdf 1 01/07/15 02:29 72 l Metsästäjä 4 l 2015
74 l Metsästäjä 4 l 2015 Uutismakasiini Reijo Oravasta eräneuvos lll Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö on myöntänyt Suomen riistakeskuksen johtaja, agronomi Reijo Oravalle eräneuvoksen arvonimen. Hän on yhdeksäs suomalainen, joka saa tämän vuonna 1989 käyttöön otetun erätalouden, metsästyksen ja kalastuksen piirissä ansioituneille tarkoitetun arvonimen. Henkilöstöuutiset l Teemu Lamberg on siirtynyt riistasuunnittelijaksi Etelä-Savoon. Ohto Salo on Pohjois-Savossa riistasuunnittelijana 31.3.2016 asti. l Jörgen Hermansson on Varsinais-Suomen vs. riistapäällikkö ja Heli Paavola vs. riistasuunnittelija 31.3.2016 asti. l Annamari Alanne on viestintäsuunnittelijana 31.8.2016 asti. Oikaisu lll Metsästäjä-lehdessä 3/2015 sivuilla 16—17 oli virheellistä tietoa haulikon patruunoiden pituuksista. Haulikot, joiden toimintatapa on itselataava kertatuli, makasiinin pituus tulee luonnollisesti laskea ampumattomien patruunoiden mukaan. Ampumattomat patruunat ovat lyhyempiä kuin artikkelissa väitettiin. Makasiinin voi parhaiten rajoittaa oikean mittaiseksi testaamalla. Pahoittelemme virhettä ja kiitämme tarkkaavaisia lukijoita. Karhupuhelin on lakkautettu lll Poronhoitoalueen karhunpyytäjiä pitkään palvellut karhupuhelin on lakkautettu. Karhunmetsästyksen tilannetta seurata ajantasaisesti verkkosivuillamme. riista.fi Poikkeuslupa-asetuksen mukaan poronhoitoalueella saaliiksi saadusta karhusta on välittömästi ilmoitettava Suomen riistakeskukselle. Oma riista -mobiilisovelluksella saa kaadolta helposti talteen pyyntiajankohdan, koordinaatit ja eläinyksilökohtaiset tiedot. Saalisilmoituksen jättäminen käy kirjattujen tietojen perusteella nopeasti Oma riista -verkkopalvelussa. Ilmoituksen voi toissijaisesti jättää myös sähköpostitse Lapin aluetoimistolle. oma.riista.fi Lupahakukin Oma riista -tunnuksilla lll Suomen riistakeskuksen sähköisessä lupahakupalvelussa voi tällä hetkellä hakea poikkeuslupia. Palvelua laajennetaan myös muihin lupatyyppeihin. Lupahakupalvelussa käytetään 31.7.2015 alkaen Oma riista -tunnuksia. luvat.riista.fi oma.riista.fi Hakemukset on mahdollista jättää myös sähköpostitse tai kirjepostina Suomen riistakeskuksen lupahallintokirjaamoon. Suosittelemme kuitenkin siirtymistä sähköisten palveluiden käyttöön, koska ne helpottavat lupahakuprosessia ja saalisilmoitusmenettelyä niin luvanhakijan, saaliin saajan kuin Suomen riistakeskuksen kannalta. Varastopalvelut ja verkkokauppa uudistettiin lll Suomen riistakeskuksen Helsingissä sijainneet varastopalvelut on ulkoistettu Booky.fi Oy:lle, joka tästä lähtien myös ylläpitää uudistettua verkkokauppaamme. Tilaukset voi tehdä suoraan verkossa, sähköpostitse (kauppa@riista.fi) tai puhelimitse (020 331 515) sekä maksaa Paypalilla, luottokortilla, jossa on verkkomaksuominaisuus, tai postiennakolla. kauppa.riista.fi Riistanhoitoyhdistysten sopimushinnat ovat voimassa vain rhy-kauppaan kirjautuneena. Rhy-kaupassa ostokset voi edelleen maksaa laskulla, mutta tilauksiin lisätään postimaksu. rhy.pikakirjakauppa.fi Metsähanhi metsästyskiellossa lll Maaja metsätalousministeriö on antanut asetuksen metsähanhen metsästyksen kieltämisestä koko maassa myös tulevan metsästysvuoden ajaksi. Metsästys keskeytettiin viime vuonna, mutta se tai aiemmat rajoitukset eivät ole kuitenkaan riittäneet kannan laskun taittumiseen. Parhaillaan valmistellaan kansainvälistä taigametsähanhen hoitosuunnitelmaa, joka on määrä hyväksyä kansainvälisen sopimuksen osapuolikokouksessa marraskuussa. Myös kansallisen metsähanhen kestävää kannanhoitoa ja metsästystä linjaavan hoitosuunnitelman valmistelu on kesken. Ampuma-aseiden lainsäädäntö lll Ampuma-aseisiin ja -ratoihin liittyvään lainsäädäntöön tulee muutoksia 1.12.2015 alkaen. Ampuma-asetta pitää säilyttää niin, että ase tai osa siitä on lukitussa paikassa. Enemmän kuin viisi asetta on säilytettävä hyväksytyssä turvakaapissa säilytystilassa. Ampumaratojen ja -urheilukeskusten perustaminen ja ylläpitäminen on luvanvaraista, vähäisten ampumaratojen osalta riittää ilmoitus. Ampumaradoilla tulee olla ratavastaava ja järjestyssääntö. Lääkäreillä ja muilla terveydenhuollon ammattilaisilla on oikeus tehdä ilmoitus henkilöstä, jonka katsoo olevan sopimaton ampuma-aseen hallussapitoon. Lamberg Reijo Orava Salo Hermansson Paavola
Metsästäjä 4 l 2015 l 75 Muistathan rautapyynnin rajoitukset lll Riistaeläinten pyydystämisessä saa käyttää vain rautoja, jotka aiheuttavat lauetessaan eläimen välittömän kuoleman. Maalla rautoja saa käyttää hillerin, kärpän, minkin, näädän ja oravan metsästämiseen sekä rauhoittamattomien nisäkkäiden pyydystämiseen. Rautojen läpimitta saa olla enintään 20 senttimetriä. Veden alla rautoja saa käyttää euroopanmajavan, kanadanmajavan, minkin ja piisamin metsästämiseen sekä rauhoittamattomien nisäkkäiden pyydystämiseen. Rautojen läpimitta saa olla enintään 30 senttimetriä. Seurapilotti käynnistyy lll Sähköisen asioinnin seurapilottiin on valittu 25 metsästysseuraa. Hakemuksista kävi hyvin ilmi seurojen ja niiden jäsenten kiinnostus olla aktiivisesti mukana kehittämässä uusia menetelmiä riistatietojen keruuseen ja hyödyntämiseen. Seurat voivat Oma riista -palveluun toteuttavien uusien ominaisuuksien avulla nähdä vuosittaisen saalistilastonsa lukumäärätietojen muodostuvan sitä mukaa, kun jäsenet kirjaavat saalistietoja, sekä ylläpitää ja jakaa seuran jäsenille ajantasaisen kartan vuokralla olevista metsästysalueistaan. Metsästysalueaineiston tuomista muista palveluista pilotoidaan myös. Uroshaahkojen kesämetsästys muuttuu lll Maaja metsätalousministeriö aikoo asetuksella eriyttää uroshaahkojen metsästysalueet haahkojen pesimäalueista ja rajoittaa koko kesän metsästysajan kahteen viikkoon. Haahkakanta on pitkällä aikavälillä vähentynyt, mutta on silti hyvin runsaslukuinen. Euroopan komissio on kehottanut Suomea tehostamaan lintujen suojelua. Nykyään uroshaahkojen metsästys on ollut mahdollista 1.6.–31.12. koko maassa. Tulevan asetuksen myötä uroshaahkojen metsästys kielletään alkaen 16.6. ja päättyen 20.8. kello 12, ja metsästys jatkuu normaalisti 20.8. kello 12 alkaen aina vuoden loppuun saakka. Riistakolmioiden kesälaskenta lll Metsäkanalintukannat selvitetään riistakolmiolaskennoilla. Kesälaskennan perusteella ratkaistaan syksyn metsästysajat. Ajantasainen ja kattava tieto lisääntymisen onnistumisesta mahdollistaa kestävän metsästyksen. Mitä vähemmän on tietoa, sitä herkemmin joudutaan tekemään tarpeettoman voimakkaita rajoituksia. On erittäin tärkeää, että mahdollisimman moni kolmio lasketaan 25.7.—5.8.2015. Laskennat kannattaa tehdä 2.8. mennessä ja tulokset palauttaa saman tien, mieluiten sähköisesti. Myöhemminkin laskettujen kolmioiden tulokset vaikuttavat esimerkiksi teeren talvimetsästykseen. riistakolmiot.fi Muista osallistua kuvakisaan lll Haastoimme Metsästäjä-lehdessä 2/2015 kaikki metsästävät viljelijät perustamaan monimuotoisuuskaistan ainakin yhdelle lohkolle joko riistakasvustona tai jättämällä satokasvia korjaamatta. Ota monimuotoisuuskaistallasi viihtyvistä riistaeläimistä valokuva ja lähetä se meille. Viisi parasta kuvaa julkaistaan Metsästäjä-lehdessä ja palkitaan tavaroin. Lähetä kuvat sähköpostitse 30.9.2015 mennessä osoitteella henna.vayrynen@riista.fi. Kirjoita viestiin RIISTAKAISTA 2015 sekä oma nimesi ja kotikuntasi. lll Tulevan syksyn aikana Metsähallituksen Eräluvat-verkkokauppaan tulee mahdollisuus kirjautua myös Oma riista -tunnuksilla. Seuraa uutisointia riista.fi- ja eraluvat.fi-sivuilla. Uusi lehti luonnonvaroista lll Luonnonvaratverkkolehti tarjoaa uutisia ja taustaa maaja metsätalousministeriön ajankohtaisista aiheista. Aihealueina ovat maatalous, ruoka, maaseutu, kalastus, riista, metsä ja eläimet. luonnonvarat.fi Oppaita hirvenmetsästykseen lll Metsästyksenjohtajalla on hyvin vaativa tehtävä, joka edellyttää tietoa muun muassa juridiikasta, biologiasta ja johtajuudesta. Metsästyksenjohtajan perustaidot -koulutusmateriaalin tavoitteena on helpottaa metsästyksenjohtajan työtä. Kolmen opaskirjasen sarja sisältää kuvaukset hirvikannan hoidon organisaatiosta ja hirvikannan hoitoon liittyvistä vaiheista, hirvenmetsästyksen käskynjakoon ja turvallisuuteen liittyvistä asioista sekä kannanvaihtelun perusmekanismeista. Oppaat ovat riista.fi-verkkosivuillamme: tutustu niihin sähköisinä tai tulosta itsellesi talteen. Eräluvatkauppaan Oma riista -tunnuksilla
76 l Metsästäjä 4 l 2015 ETELÄ-SAVO: Kerimäki: keskiviikko 26.8. kello 18, Kerimäen Osuuspankki Heinävesi: torstai 27.8. kello 18, Heinäveden yläkoulu Pieksämäki: tiistai 1.9. kello 18, Kanttilasali Sulkava: torstai 3.9. kello 18, Sulkavan Osuuspankki Jäppilä: tiistai 8.9. kello 18, Jäppilä-talo Mikkeli: keskiviikko 9.9. kello 18, Otavan Erämiesten seurapirtti Enonkoski: tiistai 22.9. kello 18, kievari Enonhovi Savonlinna: keskiviikko 23.9. kello 18, opetusravintola Paviljonki Pertunmaa: torstai 24.9. kello 18, Riistamylly POHJOIS-SAVO: Tervo ja Vesanto: tiistai 1.9. kello 18, nuorisotalo Manttu Lapinlahti, Maaninka ja Pielavesi: tiistai 8.9. kello 18, Maaninkajärven koulun auditorio Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi ja Vieremä: torstai 10.9. kello 18, Iisalmen kulttuurikeskus Leppävirta-Varkaus: tiistai 15.9. kello 18, Kivelän koulu Kuopio ja Karttula: keskiviikko 16.9. kello 18, hotelli Savonia Suonenjoki ja Rautalampi: torstai 17.9. kello 18, yrityspuisto Futuria Juankoski ja Kaavi: keskiviikko 23.9. kello 18, Kaavin osuuspankki Metsästyksenjohtajille koulutusta Savossa Aseja tähtäinpäivä Leppävirralla Aika : sunnuntai 9.8.2015 klo 12 Paikka : Riikinnevan ampumarata, Riikinnevantie 95, Leppävirta lll Aseiden ja tähtäinlaitteiden kohdistusja huoltopäivässä on mahdollista saada oma ase kohdistettua 100 metrille, asiantuntijat antavat henkilökohtaista opastusta ja neuvontaa, nuoret ja aloittelijat ovat tervetulleita trap-radalle myös ilman omaa asetta, voi kokeilla EKO-aseammuntaa tai hyökkäävän karhun SRVA-ammuntaa sekä nauttia kahvista ja pyttipannusta. Tapahtuman järjestää Leppävirran-Varkauden riistanhoitoyhdistys. Vapaa pääsy. Lisätietoja : Lauri Itkonen, 050 407 8359, leppavirta-varkaus@rhy.riista.fi Aseja kiikaripäivä Kuopiossa Aika : lauantai 19.9.2015 klo 9—15 Paikka : Heinjoen ampumarata (Savitie/riistamaaliradat) lll Kuopion riistanhoitoyhdistys järjestää aseiden ja kiikareiden kohdistustilaisuuden. Mahdollisuus suorittaa myös hirvikoe. Lisätietoja : Arto Huttunen, 044 367 2886, kuopio@rhy.riista.fi Naisten hirvijahti Tammelassa Aika : 16.—18.10.2015 Paikka : Mustiala, Tammela lll Perinteinen Ellit erätulilla -hirvijahti järjestetään metsästysseura Hallin jahtimailla pääosin ajometsästyksenä. Ajonaiseksi voi lähteä, vaikkei aiempaa metsästyskokemusta ole, ja mukaan voi tulla mistäpäin Suomea tahansa. Osallistumismaksu on passinaisilta 300 euroa ja ajonaisilta 280 euroa sisältäen kaksi jahtipäivää, kuljetukset jahdin aikana, kahden yön majoituksen, saunomisen, ruokailut ja vakuutuksen. Ilmoittaudu mukaan 18.9. mennessä. Lisätietoja : jahtisihteeri Mari Skogberg, 050 3254 559, info@elliteratulilla.fi Palvelupäälliköksi metsästysmuseoon? lll Suomen metsästysmuseo hakee museopalvelupäällikköä 1.9.2015 alkaen. Tehtäviin kuuluu tiedotusta ja markkinointia, opastuksia sekä museopedagogisen toiminnan sekä tapahtumien järjestämistä. Vaatimuksena on museon toimialan hyvä tuntemus ja soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä kokemusta kehittämistehtävistä, erityisesti tiedottamisesta. Museoalan koulutus ja tiedotusalan opinnot ovat hakijalle eduksi. Kirjalliset hakemukset tulee jättää 27.7. mennessä osoitteella Suomen Metsästysmuseo, Tehtaankatu 23 A, 11910 Riihimäki. Lisätietoja : www.metsastysmuseo.fi tai museonjohtaja Anne Uotila-Laine, 019 722 168 Hirvenhaukkuja ja erähistoriaa lll Fabula Outdoor -mediakanavan uusi Metsästys ennen ja nyt -sarja kertoo metsästyksestä monipuolisena harrastuksena sekä siitä, miten metsästys tuottaa hyvinvointia. Ensimmäisessä jaksossa näytetään, mitä vaiheita haukkukokeeseen kuuluu ja miten koiraa arvostellaan. Hirvenhaukkukoe on suosittu harrastus ja se liikuttaa syksyisin metsästäjiä ja koiraharrastajia merkittävästi. Sarjan toinen jakso esittelee Metsähallituksen erähistoriakohteita. Metsästäessä voi kokea olevansa osa pitkää eränkäynnin jatkumoa ja nähdä merkkejä entisajan metsästyksestä. fabulaoutdoor.com Tiedäthän, että Metsästäjä-lehdet vuodesta 2006 alkaen ovat ilmaiseksi luettavissa Lehtiluukku-verkkopalvelussa! Kuohukorven missi
Metsästäjä 4 l 2015 l 77 VUOKRALLE TARJOTAAN Kalamökki Merikarvialla puh: 050 591 3088 Mökki 6 hlö Kiilopäällä metsästysmaiden keskellä www.auroracabin.fi 040 520 3877 Metsästys,kalastus vapaaika Ranuan Simojärvellä Loma-Apaja 0400 193 351 Lestijärvellä metsästys, kalastus, majoitus. www.lestipuu.fi 040 506 0340 Metsälle Kuusamoon.Vuokrataan mökkejä kahden kalaisan järven rannalta. Luvat paikan päältä n. 60 000 ha metsästysmaille. www.rukajarvenlomamajat.fi p. 040 773 0128 Puolangan metsästysmaille vuokrattavana mökkejä. Hinnat alk. 70 €/vrk, 320 €/vko. www.paljakanloma-asunnot.fi 0500 324 107 B&B majoitus. E Pudasjärvi,alue 5625. 70000 ha. Runsas aamupala, sauna ja eväätkin. www.nokipannu.net puh. 0400 166 655. Vuotson Maja B&B . Lokka-Porttipahta, Pomokaira ja Koitelainen alueet lähietäisyydellä. Facebook. 040 533 9880 vuotsonmaja@gmail.com Hyvin varusteltu mökki Ranualla valtion riistamaiden keskellä.p.0400 398 208 LIEKSAN KONTIOVAARASSA Mäkikankaan kämppä. pielisenlatu.fi 040 539 5792, elo-ja syyskuun aikana puh. 040 353 7404. Vuokrataan mökki Ranualta pitkäaikaisvuokralle, hyvät metsästysja kalastuspaikat lähellä. Alk. 242e/kk. info@villilappi.fi, VilliLappi.fi Mökki erämiehille: tori.fi/vi/18362055 METSÄSTYSTÄ Kainuussa Hyrynsalmella metsästystä ja kalastusta. Tololan Lomat. Varaa. Katso netti: www.vjk-group.fi Kanalintu-ja Sorsajahdit Jänisjahdit. www.metsastyspalvelut.com p.044 541 0437 Ohjattua Hirven,Karhun ja Kanalinnun metsästystä Kuusamossa majoitus hyvissä mökeissä keskellä riista maita. Tiedustelut 0400 575 632. Suomussalmella erähenkistä majoitusta, www.alassalmeneramokit.fi, 0400 300 552. Karhun ja kanalinnun metsästystä Suomussalmella p. 050 325 8966 www.erapalvelu.net Kuusamo mökki+luvat 0400 281 229 Sorsastusta ja fasaanijahteja Tuomarniemessä Outokummussa sis majoituksen. P. 040 147 1555, www.tuomarniemi.fi ERÄILMOITUKSET HUOM! Metsästäjä-lehden Kaupantekoa-palstan ilmoitusmyynti on siirtynyt Eräverkko-palveluun. Samalla palstan nimi on muuttunut ”Kaupantekoa”-palstasta muotoon ”Eräilmoitukset”.Osoitteessa www.eraverkko.fi/ilmoitukset voit jättää sähköisesti ilmoituksen valitsemaasi Metsästäjä-lehteen. Eräverkko-palvelussa on selkeät ohjeet ilmoituksen jättämiseksi sekä lisätiedot palvelusta. Käy tutustumassa! Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (43 mm) levyisiä riviilmoituksia. Ilmoituksien tulee olla vähintään kahden ja korkeintaan kymmenen rivin mittaisia . Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien . Vuonna 2015 hinta on 20 euroa/rivi (40 merkkiä). Ilmoitukset maksetaan verkkopankkitunnuksilla ilmoituksen jättöhetkellä. Eräverkko-palvelu tuottaa aineiston lehteä varten siinä muodossa kuin asiakas sen palveluun syöttää. Metsästäjä nro 5/2015 ilmestyy 9.9.2015. Siihen tarkoitettu aineisto on jätettävä Eräverkko-palvelun kautta viimeistään 18.8.2015. Huom! Rivi-ilmoitukset Eräilmoituspalstalle otetaan vastaan ainoastaan Eräverkkopalvelun kautta. Eräverkon asiakaspalvelun yhteystiedot löydät www.eraverkko.fi. Koirien koulutukseen turvallinen maasto. Varauskalenteri suoraan kotisivuilla. WWW.FASAANITILA.NET 045 349 6096 Forssa ERÄ-KORPINEN:Metsästys-Kalastus-Majoitus www.erakorpinen.fi puh. 040 555 1394 Ruotsissa hanhi, sika ja kauris. Uutena Puola. www.wildexperience.fi Metsästysmatka Kainuussa täyshoidolla alk. 59 €* Linnut, jänis ja kettu. Myös luvat, ajokoirat ja oppaat onnistuu.Kysy 044 748 6667 Katso: hotellipaljakka.fi Ajojahti Virossa 350 e/pv. Kaatomaksut, ruokailu 3 kertaa päivässä,sauna+majoitus sisältyy hintaan. Metsästettävät riistaeläimet: villisika, hirvi, kauris. Kysy lisää: +372 524 7478 MYYDÄÄN 38v. Rehtiä kauppaa. Mossberg308 + kiik 399€ 12/89 synt 450€, TikkaT3, Sako, CZ, Yildiz Baikal, Marlin. Sasta Gorepuvut,HAIX vaelluskengät, Ultrapoint ja Garmin GPS-tutkat, Anon Ase ja Tukku, Pudasjärvi 08 821 337 0400 384 118, Posti, MH: Edullinen ja Nopea www.anonase.com VERKKOKAUPASTA NOPEASTI Katso ELORANNAN uudet nettisivut, verkkokauppa erämiehille avattu. www.eloranta.fi, 0440 883 044 Riistan ruokintaan hernettä, ohraa, vehnää ja kauraa. Siilin mylly 050 387 0505 siilinmylly.weebly.com. Siilinjärvi Metsälle TUNTSA-Kaupan kautta,mm sarkapuvut ym. www.tuntsa.fi tai 040 522 3480 Puukontarvikkeita www.brisa.fi 067290431 Voere 308, 3-12x56 kiik, vaim. 1099,Remington 770 + Bushnell 3-9x40 .243/.308/.30-06 495,Poisto! Browning haulikoita alk 1345,Rahti vain 2,95€ 6.8. metsästyskauden avajaiset Raumalla www.sissos.fi 02 822 8282, 9-17.30, la 10-14 Jalkanarut, raudat ja loukut pienpedoille, myös majavalle. Puh. 0400 181 498. taisto.hietala@ pp.inet.fi, www.kesavaylan.net. Fasaaninpoikasia ja fasaaneja myytävänä Outokummussa, varaukset p. 040 147 1555 Suomenajokoiran pentuja tervelonkkaisista KVA-vanhemmista. Puh 040 558 3360 Mökki Utsjoelta mukavuuksilla. Ks. IDnro 9946757/Oikotie. Puh. Leo/+358 50 592 7766 Kanuloukun laukaisut ja loukut, ampumatuki, kameranjalusta ym. valmistajalta. www.ph-riista.fi tai 050 566 2691 Suomenajokoiran luovutusikäisiä pentuja valiovanhemmista. Puh. 0400 971 508. Hyväkuntoinen lapintalo Ylä_Lapissa tunturin kupeessa, ison järven läheisyydessä. Osuudet hyviin jahtimaihin sekä lohija rautuvesiin. Pihassa myös kunnostettavissa olevia vanhempia rakennuksia. Rantarakentamismahd. Tied: ari.leevi@gmail.com Myytävänä 3 kkss narttupentua, palkituista vanhemmista. P. 040 553 3710 (Hml:ssa) Tikka T3 pakettitarjoukset alk.1099€. Sako A7S .308/30-06 paketti alk. 1590€ 14.08.2015 Beretta, Guerini, Howa, Zeiss, Blaser, Leica, Steiner-esittelypäivät liikkeessä! Ylöjärven Asetarvike, Rantakiventie 7, Ylöjörvi. Puh. 03 348 4004 www.asetarvike.fi. Metsätila 6,76ha, Kuusamo, hp.30000 €. Nettiasunto Id: 79903. 0400 952 551 Karjalankarhukoiran pentuja. KVA&MVA vanhemmat. s.3.5.2015 p.050 589 3502 Kotimaiset Erätapio PURKINSULKIJAT. Puh 040 585 8133 www.eratapio.fi Metsästysaseita myynnissä. Jaktvapen till salu. Esim. T.ex. Tikka m97A 420e, Sako P54 kiikarilla 220e, Remington m700 420e. www.atomiase.fi tai 045 129 1419. Myydään mökki Valtimolla, oma tontti, rajoittuu valtion maihin. Puh:050 494 1330 Jämtlanninpystykorvan pentuja KVA vanhemmista puh.0400 288 934 Ok-talo Savukoski kk 121m2 täysin remontoitu. Tontti n. 8000m2 Rajoittuu Kemijokeen. Huippupaikka. 120 000 €. 0400 210 031 Aseet Optiikka Varaosat Tarvikkeet Laatuvalikoma käytettyjä sekä myös uusia Erikoisliike www.euroase.fi 050 465 4695 Aseetja asetarvikkeet HUMPPILASTA. www.aseliikerantanen.fi p. 010 281 7550, ark 09.00 17.00. WWW.HOUKUTUSPILLIT.NET puh. 0400 835 511 Myynnissä metsätiloja: Kemijärvi, Perho, Halsua, Lestijärvi. WWW.METSÄKAUPAT.FI Blaser D99 Standard -drillinki 20/76+6,5 x55SE, vasuri. Zeiss Diatal Diavari ZM 6 -42 MC, ristikko 4 Blaser-pikajaloilla. 0400 156 270 Rantasalmi KOIRIA Beaglen pentuja metsästäjille Porvoossa, 050 352 3843, kuopusmaa@hotmail.com Suomenajokoiran pentuja, hyvistä vanhemmista. Luov: vko 27. p. 0400 701 552 LK-saksanseisojan pentuja luovutus vko 29 www.taka-tapiolan.com p. 0400 333 210 Kk italianajokoiran pentuja s. vk 26, v. 2015 ainoat Suomessa 050 322 9264. Jämtlanninpystykorvan narttupentu I:KVA E:KVA Synt vko 10 puh. 044 987 3917 Jämttin pentuja. Synt 8.4.15 2U ja 1N Emä KVA Isä K&MVA P: 040 526 8571 Beaglen pentuja metsäverisistä, ajavista vanhemmista Synt. vko32 p. 040 419 6244 Suomenajokoiran pentuja, I:nuori KVA E:ajok.1+serti. tiedustelut 0500 923 942 Karjalankarhukoiran pentuja koepalkituista vanhemmista puh. 0500 981 082 Hyväs. suomenajokoiran pentuja ajavista ja metsäverisistä vanhemmista 044 266 8024 BEAGLEN hyväsukuinen pentue isä KVA puh. 050 360 6986 KK Saksanseisojapentuja valiovanhemmista metsästäjille. Puh 040 841 3068 Karhukoiran pentuja synt 7/15 0400 890 807 JÄRJESTÖT JA YHDISTYKSET ERÄSTÄJÄT! Uusi liitto niille, joilla ei ole mahdollisuuksia järjestellä eräharrastuksiaan. Eränkävijäin liitto ry. Tiedot ja liittyminen.., ...>eraharrastajat.fi<. www.dreeveri.fi Pentuvälitys 040 547 0448 Haluatko hyvän hirvikoiran? Tutustu Suomen Harmaahirvikoirajärjestön rotuihin ja toimintaan www.shhj.info. Liity jäseneksi netissä tai 050 572 7010 tai marja.ilvonen@elisanet.fi. ELÄINTENTÄYTTÄJIÄ Preparoin linnut, nisäkkäät ja teen trofeet. Kuopio Pertti Siipola 0400-177588 Erityisesti kalat. Studio Antti Saraja Oy, puh. 0400 712149 Pasi Ahopelto 0400567078. Lehonpaja.net Kaikki alan työt ammattitaidolla. OSTETAAN OSTETAAN RAPUJA Käteismaksu ja nouto. Raputukku Järf Oy puh 040 546 5995. Sarvia ( ei seinämallia) 050 586 2157 TYÖSUORITUKSIA TURKISMUOKKAUSTA FinSkin Oy, Jääkäritie 5, 50150 MIKKELI p. 010 387 3090, www.taljatukku.fi Aseiden korjaukset ja huollot! Ylöjärven Asetarvike. Puh.040 718 8170 Turkisnahkojen muokkaus. Kiikalan Raktur Oy. Takamaantie 10 25390 KIIKALA. Ahola 02 728 7503, 050 462 5938 Mittatilaustyönä koirille nahkavaljaat ja pannat. www.arlituote.fi 040 935 7957 MUUT Karhun katselua/kuvausta Kuhmossa www.rutkunpuro.fi puh 040 577 2739 Kaikilla mukavuuksilla varustettu tukikohta keskellä Metsähallituksen maita mm. Kinnula, Luotonen ja Kivijärvi. Yhdistyksemme jäsenenä pääset jahtiin helposti. Ajokoiramiehet ry pauli.halonen@pohjolanliikenne.fi HUNTING1 metsästyssimulaattori Hinta alkaen 1870 €. Puh. 045 679 7721 www.hunting1.net
78 l Metsästäjä 4 l 2015 Áigeguovdilis ságat sámegillii Má?ggat meahcásteaddjit háliidit ráhkadahttit sállašisttiset márffiid, borramušburkkiid ja suovasbuktagiid. Lassánan vildaborramuš-jurddašeapmi lea lasihan fuo??oborramuša jearaldaga maid golaheddjiid gaskkas. Suomas leat má?ggat borramušgálvosuorggi fitnodagat, mat ráhkadit buktagiid fuo??us. Hárve fitnodatdoallái dat goittotge lea vel váldosisaboahtu. lll Perniö saunapalvi -fitnodaga fitnodatdoalus sullii 10 proseantta boahtá fuo??uid bierggus. Earenoamážit ?ak?at lagašguovlluid meahcásteaddjit ja bivdosearvvit buktet fuo??obierggu fitnodahkii. Fitnodat ráhkada fuo??us biergoburkkiid, márffiid ja suovasbierggu. Dárbbu mielde fitnodat fuolaha maid biergguid ?uohppamis, ferdnemis ja vakumeremis. – Perniö saunapalvi -fitnodat huksejuvvon golbmalogi jagi dassái gasku meahci. Álggos mis lei okta suovvasávdni. Dál dat leat golbma. Báiki viiddiduvvo bálvalit namalassii meahcásteddjiid dárbbuid. ?uohpakeahtes fuo??obiergu dárbbaša sierra gie?ahallanlanjaid, muitala doaibmajo?iheaddji Risto Rintakoski. Maiddái suovastanfitnodat Lihansavustamo Lindroos fitnodatdoalus sullii logi proseantta boahtá fuo??obierggus. Suovastanfitnodagas eai leat sierra ráktadoaibmasajit, nuba fitnodat sáhttá váldit vuostá dušše fuo??obierggu, man virgeeallidoavttir lea dárkkistan. Joatkkaválmmašteapmái geavahuvvon fuo??u ostojuvvo eanaš joatkkavuovdiin. – Earenoamážit nuorra olbmot leat beroštuvvan fuo??obierggus. Fuo??obierggu háhkan lea Suomas váttis, dasgo meahcásteaddjit dárkkistahttet biergguid hui hárve. Dárkkiskeahtes fuo??obierggu ii oa??o gie?ahallama ma??á vuovdit ovddosguvlui golaheddjiide, dadjá doaibmajo?iheaddji Harry Lindroos. Kaisa Huttunen Suopmelaš fitnodagat ráhkadit fuo??obierggus buktagiid bivdiide ja golaheddjiide Klaus Ekman Fuo??ohálddahusláhka dohkkehuvvui riikkabeivviin álgojagis 2011. Lágain vuo??udedje earet eará fuo??orá?iid. Dál leat álggahan nuppi baji rá?it doaimmaset ja mii jearaimet Varsinais-Suomi ságadoallis, Martin Hägglundas, ahte mii sidjiide gullo. 1. Mo vuosttas badji lea mannan? Vuosttas bajis oahpahalaimet o??a áššiid. ?anusjoavkkuid oažžun fárrui fuo??odoaimmaide lea leamaš hui buorre ášši ja dat lea dorjon bures fuo??opolitihkalaš doaibmama. 2. Leago fuo??orá?iid vuo??udeapmi lasihan rabasvuo?a ja vuorrováikkuhusa? Váikkuheapmi lea šaddan beaktilabbon, go ovttas eanaeaiggádiiguin ja guovllu doibmiiguin leat soahpan oainnuid ovdamearkka dihte eaktodáhtolaš doibmiid skuvlemis, nuoraiddoaimmain, luonddugáhttenguovlluin, spirepolitihkas, ealgameriin, dikšunplánain ja dutkanprošeavttain. 3. Makkár áššedovdin oainnát fuo??orá?iid? Guovlluid áššedovdamuš lea nanosmuvvan viiddis ovttasbarggu dihte. Riikkaviidosa??at Suoma fuo??oguovddáža áššedovdamuš lea ?ielgasit buorránan. Hástalussan dál lea dat, ahte áššedovdiresurssat reahkkájit maid guovlodási viiddes fidnuid olis. 4. Leago fuo??orá?iin váldi? Dál ealganáli sturrodaga plánemis ja stivremis rá?it geavahit válddi go leat gullan ?anusjoavkkuid. Ruralia-instituhta dagahan stuorraspirepolitihka evaluerenraporttas lei dutkiid dehálamos ávžžuhus dat, ahte stuorraspiriid oasil ovddasvástádusa ja válddi galggašii sirdit guovlorá?iide. Nuppástusat dán guvlui leat easkka álggus. 5. Leago viiddis strategalaš gažaldagaid gie?ahallan guovlodásis rivttes lahkonanvuohki? Dat leat duo?aige rivttes lahkonanvuohki. Fuo??onálit, eallinbirrasat ja bivdoeatnamiid oamastangaskavuo?at leat nu iešgu?etláganat sierra osiin riikka, ahte oktasa??at dahkkon strategalaš mearrádusat mielddisbuvttašedje eanaš gaskageardánis ?ovdosiid, mat doaimmašedje sierra guovlluin funet. 6. Mo fuo??orá?it gie?ahalle ovdamearkka dihte ealgadoalloguovlluid? Eanaš bures, muhto die?usge erohusatge leat guovlluid gaskkas, go o??a áššiid oahppan ii leat álot nu álki. 7. Mo gumppe dikšunplána gie?ahalle? Media vuo?ul lea ožžon dakkár gova, ahte gumppe dikšunplánas riidaledje garrasit. Goittotge má?gga áššis ledje hui viidát oalle ovttaoaivilis. Loahppabohtosa sáhttá atnit leat rivttes guvlui. 8. Leago fuo??orá?iin boahtte áigi? Die?usge. Juo dálá vásáhusat ja bohtosat leat ?ájehan ávkki. Fuo??oLihansavustamo Lindroosas vuvdet varas bierggu lassin má?ggalágan biergobuktagiid. Fuo??orá?it joatkkabadjái Ka is a H ut tunen
Metsästäjä 4 l 2015 l 79 Suoma Meahcástanmusea jagi 2015 váldo?ájáhus ?almmustahttá dáiddár Seppo Polameri (r. 1936). Seppo Polameri Erätaiteen mestari -?ájáhusas lea ovdan dáiddára viiddes buvttadeapmi bivdofáttáin, su govat ja njuohtamat. Dáiddároahpuid álggus Polameri áiggui modearnadáiddárin, muhto luondu ja bivdofáttát geasuhišgohte goittotge eanet. lll Seppo Polameri lea karrieras áigge sárgon govaid, málen ja ráhkadan grafihka blá?iide ja badjel 70 girjái. Son lea dahkan maiddái Luonddudiehtagiid guovddášmusea diorámaid. Dáiddár lea meahcástan aktiivvala??at nuorravuo?as rájes. – Áh??i lávii váldit mu fárrosis bivdoduvrraide ja son oahpahii munnje bivddu birra das movttáskin áššis. Astoáiggeberoštupmi lea veahkehan dáiddára detáljjaid fáhtemis dalle, go son lea govvidan ovdamearkka dihte meahcásteaddji ja su bivdogálvvuid. – Dáiddár guhte govvida bivddu, galgá ieš leat beroštuvvan fáttás ja dahje leat bivdi, deattuha Polameri. Polameri dadjá, ahte buoremusat su millii lea báhcán bargu, mas son galggai ráhkadit govaid A.E. Järvinen girjái “Valitut tarinat” (1978). – Girjji várás mátkkoštin Sápmái oahpásmuvvat Järvinen mielamiel duovdagiidda. Govaid ráhkadin marmorerenteknihkain. Henna Väyrynen Dáiddár Seppo Polameri: Luondu ja bivdofáttát dolvo fárusteaset Seppo Polameri ja ”Duovdagat Hämes”. Gova dávvala lassin Suoma meahcástanmusea ?ájáhusas leat oaidnimis maid eará Polameri luondo-, bivdoja meahcástangovat. Seppo Polameri Erätaiteen mestari -?ájáhus 24.4.–27.9.2015 Suoma Meahcástanmusea, Riihimäki Nuvttá sisabeassan jus meahcástangoarta lea fámus. www.metsastysmuseo.fi rá?it ovttas Suoma fuo??oguovddážiin barget prošeavttaiguin, mat veahkehit meahcásteddjiid ovddidit bivddus dárbbašuvvon dáidduid. 9. Makkár ovddidanideaid fuo??orá?iid doaimmas oainnát? Rá?it galggašedje boahtte áiggis gie?ahallat olu eanet guovllu dási áššiid. Dat galggašedje gie?ahallat dakkár áššiid, maid fuo??ogáhttensearvvit ovddidit dahje maid rá?iid ?anusjoavkkut oidnet dehálažžan. Maiddái ovttasbarggu meahcásteddjiid ja dutkamuša gaskkas liv??ii jierpmálaš ovddidit oassin fuo??orá?iid doaimma. Guovllu fuo??orá??i lea guovlludási strategalaš doaibmaorgána, mii doarju fuo??opolitihka ja oassálastá fuo??opolitihka válmmaštallamii. Guovllu dási fuo??orá?iid nammada eanaja meahccedoalloministeriija. Rá?it nammaduvvojit fuo??ogáhttenservviid guovlo?oahkkima ja ?anusjoavkkuid evttohusaid vuo?ul. Guovžatelefon heaittihuvvon lll Guhká boazodoalloguovllus guovžabivdiid bálvalan guovžatelefon lea heaittihuvvon. Geavakeahtes bivdoeari sáhttá dárkkistit riista.fi-interneahttasiiddus. Sálašalmmuhusa gánniha dahkat oma.riista.fi-áššiiddikšunbálvalusas. Lassedie?uid oažžu Lappi guovlludoaimmahagas (lappi@riista.fi). Ilj a K o iv is to
Rekisteröityminen: Viisi vaihetta 1 Lähetämme antamaasi sähköpostiosoitteeseen viestin, jolla varmistamme osoitteen toimivuuden. 2 Jatkat rekisteröitymistä klikkaamalla sähköpostiviestissä olevaa linkkiä. 3 Hyväksyt palvelun käyttöehdot. 4 Tunnistaudut pankkitunnuksillasi Vetuma-palvelussa. 5 Määrittelet itsellesi salasanan ja matkapuhelinnumeron. TEHDÄÄN VAIN KERRAN Henkilökohtainen: Riistaloki Palvelu toimii ja ja päivittyy verkon kautta. Käytä kotikoneellasi ja älypuhelimessasi. Rekisteröidy ensin! Voit lisätä kuvan ja tarinaa saaliista. Tiedot tallentuvat automaattisesti Oma riista -palveluun. Onnistunut jahtireissu? – Kyllä! Voit kirjata saaliisi helposti talteen heti paikan päällä. Rekisteröityäksesi oma.riista.fi -palveluun tarvitset toimivan, henkilökohtaisen sähköpostiosoitteen. 13.10.2014 11:00 Voit kirjoittaa myös kuvauksen jahtireissustasi Lakisääteinen: Saalisilmoituksen tekeminen Oma riista -palvelussa teet saalisilmoituksen helposti 1 2 3 Täytä ja tallenna kaavake Luvanvaraiset saaliit Metsäkauris Halli Ilves Karhu Ahma Saukko Susi 1 Mene osoitteeseen oma.riista.fi, klikkaa rekisteröidy ja anna sähköpostiosoitteesi 1 1 3 2 2 3 4 5 4 4 Vetuma on kansalaisen tunnistuspalvelu 5 s-postiosoite + salasana = Oma riista -tunnuksesi Luo Oma riista -tunnus ja hoida riista-asioitasi verkossa Näin rekisteröidyt Oma riistaan Näin käytät Oma riistaa Lataa ilmainen mobiilisovellus Mobiilipalveluun pääsyyn vaaditaan rekisteröityminen LATAA JA KÄYTÄ ILMAISEKSI