KAUSI 2021-2022 METSÄSTYSAJAT JA -RAJOITUKSET NOUTAJA YLLÄTTÄVÄN MONIPUOLINEN TIHEÄ PEURAKANTA URAKKA RIPEÄSTI KÄYNTIIN OTKES TARKKAILEE METSÄSTYSTÄ OHJETTA HIRVIJAHTIIN OSALLIS TU VILLE 8 4/2021 Lehti yli 300 000 metsästäjälle 01_Kansi_ME0421.indd 1 28/06/2021 14.41
METSÄSTYS 10 Metsästysajat ja -rajoitukset 2020 – 2021 14 Sami Takala, 1980-luvun metsästäjä 22 Vinkit kauriin ja peuran jousimetsästykseen 28 Pienten sorkkaeläinten metsästys tiheän kannan alueella 30 Pienten sorkkaeläinten metsästys harvan kannan alueella 32 Hirvitornit kuntoon! 36 Metsästäjän erätaidot 44 Metsästysmatkalla Suomessa: Itä-Suomi 48 Koiran kanssa: Noutajat 52 Teräshaulipatruunat harjoittelussa – unohda ennakkoluulot 54 Rihlakon kohdistaminen täyteiselle 57 Töpselikärsä nurin: Villisianmetsästäjän muistilista 58 8 ohjetta hirvijahtiin osallistuville 60 Reseptit a la Kati Pohja RIISTA 38 Sepelkyyhkyn iän määrittäminen 40 Suden kanta-arvio 64 Haapanoiden muuttoa tutkitaan 66 Hirvieläinvahingot tarkempaan syyniin AJANKOHTAISET 5 Uutiset 18 Nuorten toimitus 34 Metsästysonnettomuudet OTKES harkitsee tutkinnan aloittamista 46 Metsästyshaaste 2021 73 Eräilmoitukset 74 Áigeguovdilis ságat sámegillii KOLUMNIT 3 Pääkirjoitus 4 Vieraskynä 6 Puheenjohtajalta 63 Ministeriön kuulumisia TUTKITTUA 68 Kosteikkojen supikoirat kuriin: Poiston ja ”opettamisen” tehoa tutkitaan LAIT & LUVAT 62 Moottoriajoneuvon käyttö liikuntarajoitteisena 28 Pienten sorkka eläinten metsästys tiheän kannan alueella 30 Pienten sorkka eläinten metsästys harvan kannan alueella 54 Rihlakon kohdistaminen täyteiselle 14 Sami Takala, 1980-luvun metsästäjä 2 Metsästäjä 4/2021 Sisältö 2-3_Sisa?llys_pa?a?kirjoitus_ME0421.indd 2 28/06/2021 15.44
"Saaliin osalta oikeasuhtaisuus tarkoittaa, että mitoitamme pyyntimme kestäväksi suhteessa riistakantoihin." Oikeasuhtaisuutta K uluneena korona-aikana on keskusteltu paljon oikeasuhtaisuudesta. Hallinnon kapulakielessä se tarkoittaa velvoitetta mitoittaa tekeminen oikeassa suhteessa tavoitteeseen, eli kansankielellä ”ei ammuta kärpästä tykillä”. Lisäksi on hyvä tarkastella toimien välttämättömyyttä, tehokkuutta ja toteuttamiskelpoisuutta. Uuden metsästysvuoden pyörähtäessä käyntiin meidän metsästäjien on hyvä miettiä, mitä oikeasuhtaisuus tarkoittaa metsästyksessä. Saaliin osalta sitä, että mitoitamme pyyntimme kestäväksi suhteessa riistakantoihin. Lisäksi pyynti tulee kohdentaa erityisesti lajeihin, joiden kantoja pyritään rajoittamaan – oli sitten kyseessä vieraspedot tai valkohäntäpeura tihentymäalueella. Riistanruokinnassa oikeasuhtaisuus tarkoittaa mielestäni kohtuullisuutta. Ruokinnan tarkoituksena ei ole houkutella koko seutukunnan sorsia samalle lätäkölle, vaan luoda turvallisia metsästysmahdollisuuksia verotusta kestävien lajien, kuten sinisorsan, metsästykseen. Vastaavasti valkohäntäpeuran tihentymäalueella, jossa kantaa ollaan leikkaamassa, on syytä rajoittua pyyntiä tukevaan houkutteluruokintaan. Lakipykälissä oikeasuhtaisuus tarkoittaa sitä, että säädökset ovat sopivassa suhteessa tavoitteisiin ja vallitsevaan tilanteeseen. Yksi osa-alue edellyttää tinkimätöntä suhtautumista. Se on kaikinpuolinen turvallisuus, niin jahdissa kuin liikenteessä. Turvallista ja virkistävää metsästysvuotta kaikille. Ollaan toiminnassamme oikeasuhtaisia. JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus 64 Haapanoiden muuttoa tutkitaan 10 Metsästysajat ja -rajoitukset 2020-2021 Pääkirj itus 3 Metsästäjä 4/2021 2-3_Sisa?llys_pa?a?kirjoitus_ME0421.indd 3 28/06/2021 15.44
KU VA O LG A VÄ LI M AA E n ole koskaan metsästänyt. Ehkä se johtuu siitä, ettei suvussani ole harrastettu metsästystä. Tai siitä että poikavuosina aloin kiinnostua rockmusiikista. Rahani menivät levyihin ja instrumentteihin. Olin kaupunkilaispoika, joka tuli lomiksi mummolaan Pelloon. Isoisä oli kuollut, eikä talossa ollut muita miehiä. Mummolan seinällä ei roikkunut haulikkoa. Kiinnostuin kuitenkin kalastuksesta. Muutamat pellolaisista kavereistani olivat metsästäjiä. He osallistuivat sorsaja jänisjahteihin. Kaverini Karin kotona kasvatettiin jäniskoiria. Kari kertoi minulle paljon koirista ja metsästyksestä. Karin kanssa koin hetkiä, joista useimmat kaupunkilaispojat jäivät paitsi. Kari harrasti ansapyyntiä. Hän viritti piisaminrautoja lähiseudun erämaalampien rannoille. Pohjoiseen vievä rautatie menee Pellon kylän ohi. Radalla ei siihen aikaan ollut henkilöliikennettä, vain puutavarajuna meni pari kertaa päivässä. Lompsin Karin perässä ratapenkkaa pitkin kaukana metsässä olevalle lammelle kokemaan rautoja. Hän nosti hukkuneen piisamin vedestä, nylki eläimet ja myi nahat. Talvella Kari ja toinen kaverini Heikki pyysivät raudoilla kettuja. Yövyimme metsäkämpässä, jossa oli lämpöä varaamaton takka, jota piti jatkuvasti lämmittää. Olin kipinämikkona. Kettu on varovaisempi otus kuin piisami. Raudan virittäminen sen jäljille on tarkkaa puuhaa. Kari ja Heikki viipyivät ansoitusreissullaan koko päivän. Sillä aikaa minä polttelin puita takassa ja lauloin. Kotona en kehdannut laulaa, koska aina joku oli kuuntelemassa. Lauloin mitä mieleeni tuli, siansaksaksi tai oikeastaan sianenglanniksi. Huomasin, että pystyn keksimään melodioita. Minulle reissu oli merkittävä, koska sen jälkeen aloin säveltää ja sanoittaa omia biisejä. Kari muokkasi mielipiteitäni metsästysja kalastusasioissa. Hän ei esimerkiksi hyväksynyt kivääriä metsälintujen ampumisessa. Hänellä ei ollut lintukoiraa, joka olisi haukkunut metson tai teeren puuhun. Hänen mielestään kova tyyppi oli se, joka hiipii lähelle lintua ja ampui sen haulikolla. Katsoimme kerran presidentti Kekkosesta tehdyn dokumentin tv:stä. Hänet kuvattiin hiihtämässä, kalastamassa ja metsästämässä. Karin veri kuohahti kun hän näki presidentin kytiksellä kiikarikiväärin kanssa. Sen jälkeen Kekkonen ei enää ollut hyvä jätkä. Ja ne urpot, jotka ampuivat tiellä kiviä nokkivia metsälintuja auton ikkunasta, olivat ala-arvoisia roistoja. Elettiin 70-lukua. Luonnonsuojelu oli lapsenkengissä. Tehtaat ja asutuskeskukset laskivat jätevetensä puhdistamattomina vesistöihin ja autoista tyhjennettiin surutta roskat tienvarsiin. Luonto oli olemassa vain hyötykäyttöä varten. Sinne mentiin hakemaan riistaa, kalaa, marjoja, sieniä ja puutavaraa. Vain muutamat taiteelliset sielut näkivät luonnossa kauneusarvoja. Minä ja pellolaiset kaverini olimme huolissamme Suomen luonnosta. Emme koskaan jättäneet roskia luontoon. Nuotiopaikkamme peittelimme aina lähtiessämme. Valitettavasti ajattelemattomien ihmisten jälkiä näki joka paikassa. Monesti tuntui, että taistelimme tuulimyllyjä vastaan. Onneksi asenteet ovat muuttuneet. Mutta luonto on silti aina uhanalainen. Kari halusi Pellonjärven säilyvän hyvänä lintujärvenä. Hän rakensi telkänpönttöjä, joita sijoitimme rantametsiin. Koska varikset tuhosivat vesilintujen munia, hän halusi verottaa variskantaa. Hän hommasi pöllöä muistuttavan atrapin, jonka pystytti kepinnokassa asumattomalle rannalle. Varikset tietysti villiintyivät ja tekivät syöksyjä sitä vastaan, ja Kari ampui niitä haulikolla. Jotkut näkevät metsästyksen raakalaismaisena machoiluna. Itse en ajattele niin. Metsästäjä, joka liikkuu luonnossa, yleensä myös rakastaa sitä. Hän haluaa luonnon säilyvän itselleen ja tuleville polville. Metsästys on myös toveruutta, yhteisiä hetkiä jahdissa ja nuotion äärellä. Minulle luonto on ollut aina pyhä, pyhempi kuin hienoinkaan katedraali. Luonnosta olen ammentanut paljon lauluihini ja kirjoihini. KAUKO RÖYHKÄ muusikko, kirjailija Metsästyksestä 4 Metsästäjä 4/2021 Vi raskynä 04-09_Vieraskyna?+uutiset_ME0421.indd 4 28/06/2021 13.42
metsästäjäjoukolle, samalla kun hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen on pysyttävä kohtuullisella tasolla. Vastanneiden kesken Suomen riistakeskus arpoo viisi (5 kpl) lähettävää ja etäohjattavaa Uovision Glory 20MP 4G -riistakameraa (arvo 395 €). VASTAA KYSELYYN: MITEN HIRVIELÄINKANTOJA PITÄISI HOITAA? Kestävän hirvieläinten kannanhoidon mahdollistavat lukemattomat vapaaehtoiset metsästäjät. Jotta tämä arvokas työ jatkuu tulevaisuudessa, paikallisen toiminnan mielekkyys ja toimintaedellytykset on taattava. V aikka hirvieläinten kannanhoitoa säädellään Suomessa monilla eri tasoilla, viime kädessä metsästysseurat ja -seurueet toteuttavat verotussuunnitelmat. Seurojen toiminnalla on siis korvaamaton yhteiskunnallinen merkitys. Metsästysseurat ja -seurueet kohtaavat kuitenkin moninaisia haasteita ja muutoksia toimintaympäristössään. Suomen riistakeskuksen ja Turun yliopiston kyselytutkimuksessa halutaankin kuulla kannanhoitoa paikallisella tasolla toteuttavien metsästäjien mielipiteitä. Kuinka päätökset tehdään? Kuinka työ jakautuu toimijoiden kesken? Millaisia seurat ovat? Onko toiminta onnistunutta ja mitä voitaisiin tehdä paremmin? Tutkimustuloksia käytetään hirvieläinten kannanhoidon kehittämiseen. Koska metsästäjät ovat avainasemassa, järjestelmän on oltava metsästäjille toimiva ja kitkaton. Hirvieläinmetsästyksen on annettava paljon metsästysmahdollisuuksia kasvavalle Suomen riistakeskus on hankkinut tietoa kuluttajien ja maanomistajien näkemyksistä, nyt on metsästäjien vuoro. Metsästäjä, kerro näkemyksesi osoitteessa: link.webropol.com /s/hirvielain ja osallistut arvontaan. H AN N U HU TT U 5 Metsästäjä 4/2021 Uutis t 04-09_Vieraskyna?+uutiset_ME0421.indd 5 28/06/2021 13.42
Syötetäänkö sorsia – suotuisa suojelutaso sudella? M aaja metsätalousministeriö lähetti toukokuussa lausunnolle asetusluonnoksen vesilintujen metsästyksen rajoittamisesta metsästysvuosina 2021 2024. Asetusluonnoksen esitys vesilintujen metsästyksen ravintohoukutinkiellosta on herättänyt paljon keskustelua metsästäjien piirissä. On tullut tuntuma, että se jakaa metsästäjäkunnan kahtia – osa kannattaa esitystä, mutta osa vastustaa jyrkästi. Suomen riistakeskuksen hallituksen tehtäviin ei kuulu ottaa kantaa metsästyspolitiikkaan. Sen tehtävä on toteuttaa valittua politiikkaa. Riistapolitiikkalinjaukset kuuluvat alueellisille riistaneuvostoille, valtakunnalliselle riistaneuvostolle sekä viime kädessä ministeriölle. Riistan ruokintaan liittyviä kysymyksiä on käsitelty alueellisissa riistaneuvostoissa sekä viimesyksyisessä Gustavelundin seminaarissa. Sen sijaan valtakunnallisessa riistaneuvostossa vesilintujen ravintohoukutinasiaa ei ole käsitelty. Olisiko ravintohoukuttimen käyttöasia vesilinnustuksessa edennyt juohevammin, mikäli se olisi linjattu hyvissä ajoin talvella myös valtakunnallisessa riistaneuvostossa? Luonnonvarakeskuksen suden kanta-arvion mukaan susia on maassamme noin 30 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Luonnonvarakeskuksen on myös määrä tulevan syksyn aikana asettaa suden suotuisalle suojelutasolle viitearvo, jolla on erittäin ratkaiseva merkitys siihen, voidaanko suden kannanhoidollisen metsästyksen viisivuotista kokeilua ottaa käyttöön kenties jo tulevana talvena. Myös Itä-Suomen hallinto-oikeuden päätöksissä liittyen Tohmajärven susipoikkeuslupavalituksiin oli keskeisin hylkäyksen peruste se, ettei suden suojelutason ole selvitetty olleen suotuisa. Tulevalla viitearvolla onkin keskeinen vaikutus maamme tulevaan susipolitiikkaan. TAUNO PARTANEN Puheenjohtaja Suomen riistakeskus Metsähanhien pesintää seurattiin riistakameroilla Turun yliopistossa seurattiin tänä keväänä riistakameroilla 13 metsähanhen pesintää. Seurannalla selvitettiin syitä pesintöjen epäonnistumiseen ja havainnoitiin hanhien suhtautumista pesän läheisyyteen asennettuun kameraan. Kamerat vietiin Luken GPS-lähettimillä merkattujen hanhien pesille. Häiriö kameran asentamisesta oli lyhytaikainen ja hanhet palasivat nopeasti jatkamaan haudontaa. Seuratuista pesistä seitsemästä kuoriutui poikasia. Ketut tuhosivat kolme pesintää, korppi yhden, yksi jäi tulvaveden alle ja yhdestä munat jäivät kuoriutumatta. GPS-seurannan perusteella osa pesimäikäisistä metsähanhinaaraista jättää lisäksi vuosittain pesinnän kokonaan väliin. Metsäpeura siirtyi vasomaan Venäjälle Metsäpeuravaadin yllätti tutkijat vaeltamalla Lappajärven talvilaitumilta viidensadan kilometrin päähän Venäjän Karjalaan. Kyseessä on askel kohti Suomenselän ja Kainuun metsäpeurakantojen yhdistymistä. Suomenselän metsäpeurat ovat kannan kasvaessa levittäytyneet koilliseen kohti kainuulaisia lajitovereitaan, mutta vahvistettuja havaintoja osakantojen välisestä liikkeestä ei ole aikaisemmin saatu. – Venäjälle vaeltanut vaadin vasoi viime keväänä Kajaanin eteläpuolella eli poikkeuksellisen kaukana, mutta näin pitkää siirtymää emme osanneet odottaa, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkija Antti Paasivaara. LE O KO RH O NE N , LU O NN O N VA RA KE SK US Metsäpeuravaatimen liikkeiden seuraamisen mahdollisti satelliittipantaseuranta, joka on osa MetsäpeuraLIFE-hanketta. K lumni Uutis t Metsästäjä 4/2021 6 04-09_Vieraskyna?+uutiset_ME0421.indd 6 28/06/2021 13.42
Mika, nimimerkki @mika.kooo rakennutti talonsa viereen kolmen hehtaarin kosteikon, jonka aktiivinen hoito on tuottanut tulosta. Telkät, sinisorsat ja haapana ovat ottaneet omakseen pesätuubit ja pesintäkatokset. – Nyt alkaa olla vilskettä, kun uusia poikueita ilmestyy lähes päivittäin. Joka kevät kosteikolle on tullut useita haapanapareja, mutta koskaan pesinnät eivät ole onnistuneet ennen tätä kolmatta kosteikon kevättä. Tästä olen äärimmäisen tyytyväinen! Ehkä petojen ja haittalintujen vähentäminen alkaa nyt näkyä. HELMI-OHJELMAN VIERASPETOJEN POISTOON 4 300 000 € Metsäteollisuus: teräshaulit eivät aiheuta ongelmia Sosiaalija terveysministeriön lyijyrajoitusta koskevassa kuulemisessa kuultiin metsäteollisuutta. Se otti kantaa niin sanottujen korvaavien haulimateriaalien vaikutuksiin suomalaisessa metsäteollisuudessa. Metsäteollisuuden mukaan suomalaiset sahat eivät ole muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta törmänneet hauliongelmiin sahatukeissaan. Puun tukkiosaan ammutun laukauksen haulit jäävät yleensä pintaosiin, jotka kuoritaan tai haketetaan. Paikallisesti suuren metsästyspainen alueilla ongelmia voisi mahdollisesti syntyä, mutta vaikutukset eivät ole mekaanisen metsäteollisuuden kannalta merkittäviä. Sellutai paperitehtailla haulit eivät aiheuta ongelmia, sillä selluja paperitehtailla puiden kuoriosiin kiinnittyneet haulit irtoavat puiden kuorinnan yhteydessä tai valmistusprosessin myöhemmissä vaiheissa. Ota talteen Metsästyskorttisi Tämän lehden liitteenä on metsästyskorttisi tulevalle metsästysvuodelle 1.8.2021 – 31.7.2022. Kortti löytyy lehden takaa. Muistathan, että sinulla on metsästyskortti myös Oma riistassa. Se on aina mukanasi ja on yhtä pätevä kuin painettu kortti. Oma riistasta voit myös tulostaa uuden kortin kadonneen tilalle. Metsästyskorttia koskevissa ongelmatilanteissa ota yhteyttä Metsästäjä rekisteriin: metsastajarekisteri@riista.fi 7 Metsästäjä 4/2021 Uutis t SOMESTA POIMITTUA Jos haluat kuvasi tähän, käytä IG-tägiä #metsästäjälehti. Poimimme joka lehteen yhden kuvan ja otamme kuvaajaan yhteyttä tarinan jakamiseksi. Kuvan julkaisusta maksetaan 50 euron palkkio. 04-09_Vieraskyna?+uutiset_ME0421.indd 7 28/06/2021 13.42
MYNÄMÄEN ALUEEN RHY HAKEE TOIMINNANOHJAAJAA Aktiivisesti toimiva Mynämäen alueen riistanhoito yhdistys hakee riistaalasta kiinnostunutta henkilöä toiminnanohjaajan tehtävään. Valittu henkilö perehdytetään tehtävään. Palkkaus sopimuksen mukaan. Tiedustelut ja hakemukset: Rhy:n puheenjohtaja Jukka Päivinen 0400 866193 tai jukpai@hotmail.com Tuo roskat mukanasi Olipa jahtipaikkasi pellonreuna, umpimetsä tai meren saari, älä jätä maastoon mitään sinne kuulumatonta. Kerää myös hylsyt, niin aseen kuin virvokejuomien, ja tuo ne jätteenkeräykseen. Jos metsästyspaikka sitä vaatii, käytä haulikossasi biohajoavilla välitulpilla varustettuja patruunoita. Tällainen paikka voi olla esimerkiksi nautojen laidun, jossa muoviset välitulpat voivat aiheuttaa ongelmia. Pidetään yhdessä luonto siistinä ja maanomistajat tyytyväisenä. Metsästyskortilla museoon Voimassaoleva metsästyskortti oikeuttaa ilmaiseen sisäänpääsyyn Suomen Metsästysmuseoon Riihimäellä. Museo esittelee suomalaisen eräperinteen eri puolia kivikaudelta nykypäivään. Perusnäyttelyiden lisäksi museo tarjoaa vuosittain useita erikoisnäyttelyitä. Loppukesällä ja syksyn aikana erityistarkastelussa on Sakon historiaa ja asemalleja, palkittuja trofeita ja käsintehtyjä puukkoja sekä loppuvuodesta eläinaiheista taidetta. • Sako 100 vuotta – 26.9.2021 asti • Erämessujen palkitut trofeet – 12.8.–12.9.2021 • Maritta Meckelborgin taidenäyttely – 7.10.2021–9.1.2022 • Vuoden luontokuvat 2020 – 12.10.–31.12.2021 www.metsastysmuseo.fi Riistakolmiolaskenta kesällä 2021 Riistakolmioita lasketaan 24.7.8.8.2021 välisenä aikana. Suositeltavinta on laskea kolmiot 2.8.2021 mennessä, jolloin tulokset ennättävät varmasti metsästysaikaasetuksen pohjaksi. Palautukset suositellaan tehtäväksi riistakolmiot.fi -sivuston kautta, jotta tulokset saadaan viiveettä käyttöön. Sivustolla on myös ajantasainen tulospalvelu. Paikalliset toimijat eroavat Evon tiedekansallispuistohankkeen työryhmästä Paikalliset toimijat MTK Häme, alueen metsänhoitoyhdistykset, Suomen Metsästäjäliitto ja sen Etelä-Hämeen piiri sekä alueen riistanhoitoyhdistykset eroavat Evon tiedekansallispuistoryhmästä tyytymättöminä valmisteluprosessiin. Toimijat vaativat Evon kehittämistä retkeilyalueena. Eron syinä ovat paikallisten vaikutusmahdollisuuksien puute. Evon retkeilyalue on Etelä-Suomen suurin metsästysalue niin maattomille kuin metsästysseuroihin kuulumattomille metsästäjille. Alueelle myydään vuosittain 1 000 pienriistan metsästyslupaa. Alueella tai sen välittömässä läheisyydessä toimii useita metsästysseuroja. Ympäristöministeriö kuitenkin rajasi metsästyksen ulos puistohankkeesta. Myös hankkeen hallinto on eroajien voimakkaan kritiikin kohteena. Lisää uutisia Metsästäjä-verkkolehdessä www.metsastajalehti.fi 8 Metsästäjä 4/2021 Uutis t 04-09_Vieraskyna?+uutiset_ME0421.indd 8 28/06/2021 13.42
Italialainen Caesar Guerini yhdistää tuotteissaan perinteet, esteettisyyden ja uusimman teknologian. Tämä toteutuu tavalla joka miellyttää vaativintakin käyttäjää. Caesar Guerinin haulikot valmistetaan huipputeknologiaa käyttäen. Tästä huolimatta tuotteissa näkyy perinteet ja taiteellisuus. Ceasar Guerini Figura 12/76 28” tai 30” piipuilla alk.2180 € Ceasar Guerini Figura Light 12/76 26” tai 28” piipuilla alk. 2180 € Katso lähin jälleenmyyjäsi osoitteesta www.hjorth.? tai www.ase.? maahantuoja: Hinnat voimassa 30.9.2021 asti. maahantuoja: 04-09_Vieraskyna?+uutiset_ME0421.indd 9 28/06/2021 13.42
Metsästysajat 2021 – 2022 Muista saalisilmoitusvelvollisuus! Saalisilmoitus Suomen riistakeskukselle on tehtävä seuraavista lajeista: metsäkauris, villisika, hilleri, metsähanhi, merihanhi, haapana, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, tukkasotka, haahka, alli, isokoskelo sekä nokikana. Lisäksi velvollisuus koskee punasotkaa ja tukkakoskeloa, jotka ovat määräaikaisessa metsästyskiellossa Ilmoitus tulee tehdä 7 vuorokauden kuluessa saaliin saamisesta, ja siinä tulee olla tiedot saannin päivämäärästä sekä kunnasta ja saaliseläinten laji ja määrä, metsästäjän nimi ja metsästäjänumero. Villisian ja metsäkauriin osalta ilmoitukseen mukaan myös sukupuoli ja arvio iästä ja villisian pyyntipaikan koordinaatit. Saalisilmoitus on kätevintä tehdä Oma riista -palvelussa. Ilmoituksen voi tehdä myös Suomen riistakeskuksen lomakkeella perinteisenä paperiversiona. Tarkoitus on tarkentaa tietoa harvalukuisten ja taantuvien lajien saalismääristä, jota tarvitaan metsästyksen kestävyyden arviointiin. Riistatieto on kestävän metsästyksen edellytys, ja turvaa metsästyksen jatkuvuutta. SUOSITUS: tee saalisilmoitus viipymättä onnistuneen metsästystapahtuman jälkeen, niin asia ei unohdu. Ruokinnasta elinympäristöjen hoitoon Jos vesilintuja tulevalla kaudella aiotaan ruokkia metsästystarkoituksessa, Suomen riistakeskus suosittelee malttia viljan sekä erityisesti saaliin määrään ruokintapaikoilla. Elinympäristöjen kunnostaminen ja hoito tukee vesilintukantoja. Metsästäjien riistanhoitotyöhön käyttämä aika tulee siirtää ruokinnasta pienpetopyyntiin ja poikueelinympäristöjen kunnostamiseen. Ravintohoukutin vesilintujen metsästyksessä Alkukesästä on ollut valmistelussa maaja metsätalousministeriön asetus ravintohoukuttimen käytön kieltämisestä vesilintujen metsästyksessä metsästysvuosina 2021-2024. M aaja metsätalousministeriö haluaa rajoittaa ravintohoukuttimen käyttöä. Tarkoituksena on keventää erityisesti harvalukuisten ja taantuneiden vesilintulajien metsästyspainetta, jotta kannat pääsisivät elpymään ilman, että niiden metsästystä tarvitsee kokonaan kieltää. Tutkimuksen mukaan vesistöihin kuljetetaan noin kuusi miljoonaa kiloa viljaa vuodessa. Tämä on johtanut paikoin erittäin suuriin sorsasaaliisiin, jotka eivät olleet aiemmilla metsästysalueilla ja perinteisillä pyyntikeinoilla mahdollisia. Jouhisorsan, haapanan, tukkasotkan, lapasorsan, heinätavin ja nokikanan kannat ovat taantuneet jo yli 15 vuoden ajan. Tuoreimmissa arvioissa myös sinisorsan kanta on laskenut hieman, kun taas tavi-, haapanaja telkkäkannat ovat laskeneet jo pidemmän aikaa. Maaja metsätalousministeriö jatkaa asian valmistelua. Tämän syksyn metsästykseen ei ole tulossa ravintohoukuttimia koskevia muutoksia. 10 Metsästäjä 4/2021 10-13_Metsa?stysajat_ja_rajoitukset_ME0421.indd 10 28/06/2021 13.41
LAJI ALUE TAI LUPA METSÄSTYSAIKA POIKKEUSLUPA-AIKA Sinisorsa, tavi, heinätavi*, haapana*, jouhisorsa*, lapasorsa*, tukkasotka*, telkkä, nokikana* Koko maassa 20.8. klo 12.00 – 31.12. Punasotka* Rauhoitettu koko maassa Ks. www.riista.fi Alli* Merialueilla kiintiö 5 allia/vrk, muualla maassa rauhoitettu 1.9. – 31.12 Tukka koskelo* Rauhoitettu koko maassa Ks. www.riista.fi Isokoskelo* Koko maassa 1.9. – 31.12. Haahka*, koiras Syysaikainen metsästys kielletty Asetuksen voimassaolo päättyy 31.12.2021 Ilm. myöhemmin Merihanhi* Tarkista alueet, ajat ja rajoitukset sivu 13 ja riista.fi Ks. www.riista.fi Metsähanhi* Tarkista alueet, ajat ja rajoitukset sivu 13 ja riista.fi Ks. www.riista.fi Kanadan hanhi Koko maassa pellolta Koko maassa 10.8 – 20.8. klo 12.00 20.8. klo 12.00 – 31.12. Lehtokurppa Koko maassa 20.8. klo 12.00 – 31.12. Teeri Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Pyy Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Metso Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Riekko Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Kiiruna Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Peltopyy Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueella. Muualla maassa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla 1.9 .– 31.12. 1.9 .– 31.12. Fasaani Koko maassa 1.9. – 28.2. Sepelkyyhky Koko maassa 10.8. – 31.10. Metsäjänis ja rusakko Koko maassa 1.9. – 28.2. Villikani Koko maassa 1.9. – 31.3. Orava Koko maassa 1.11. – 28.2. Euroopan majava Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla 20.8. – 30.4. Kanadan majava Koko maassa 20.8. – 30.4. Kettu Lapin maakunnassa Muualla maassa 1.8. – 30.4. 1.8. – 14.4. Tarhattu naali ja hilleri* Koko maassa Koko metsästysvuosi (naarasta, jolla on pentue, ei saa tappaa 1.5. – 31.7.) Mäyrä Koko maassa 1.8. – 31.3. Näätä Koko maassa 1.8. – 31.3. Kärppä Koko maassa 1.8. – 31.3. Ilves ML 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää ilveksen (lukuunottamatta ilveksen naarasta, jota vuotta nuorempi pentu seuraa) pyydystämiseksi tai tappamiseksi poronhoitoalueella ja muualla maassa 1.10. – 28.2. 1.12. – 28.2. Saukko Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tai ML 41 a §:n 3 momentissa tarkoitetulla poikkeusluvalla. Ajat ilmenevät poikkeuslupapäätöksistä METSÄSTYSAJAT 1.8.2021 – 31.7.2022 Huomio! Kanalintujen (metso, teeri, pyy, riekko ja kiiruna) metsästysajat alkavalle metsästyskaudelle päätetään ja päivitetään verkkosivuillemme www.riista.fi 8.9.2021 LAJI ALUE TAI LUPA METSÄSTYSAIKA POIKKEUSLUPA-AIKA Itämeren norppa Metsästyslain 10 §:n nojalla annetun alueellisen kiintiön puitteissa. Tarkista kiintiö www.riista.fi 1.8. – 31.12.2021 16.4. – 31.12.2022 Halli Metsästyslain 10 §:n nojalla annetun alueellisen kiintiön puitteissa. Tarkista kiintiö www.riista.fi 16.4. – 31.12. Villisika* Koko maassa 1.8. – 31.7. Naaras, jolla on porsaat on rauhoitettu 1.3. – 31.7. Mufloni Koko maassa 1.9. – 31.1. Hirvi Suomen riistakeskuksen myöntämällä MetsL 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyynti luvalla: Kuusamon ja Taivalkosken kunnissa sekä Lapin maakunnassa Pellolta vahtimalla Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueella lukuun ottamatta Kuusamon ja Taivalkosken kuntia Pellolta vahtimalla muualla maassa Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa Muualla kuin Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa Huom! Koiran käyttäminen hirven metsästykseen on kielletty poronhoitoalueella 1.1. – 15.1.** 1.9. – 20.9. 1.9. – 1.10. 1.9. – 8.10.**** 2.10. – 15.1. 9.10. – 15.1. Valkohäntä peura Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla 1.9. – 24.9. Vahtimalla**** 25.9. – 15.2. Metsäpeura Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla 25.9. – 31.1. Kuusipeura Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla 1.9. – 24.9. Vahtimalla**** 25.9. – 31.1. Metsäkauris uros * *** naaras ja vasa* *** Koko maassa Koko maassa 1.9. – 15.2., 16.5. – 15.6. 1.9. – 15.2. Karhu Poronhoitoalueella, metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen (169/2011) 7 §:n nojalla. Tarkista kiintiö www.riista.fi Muualla maassa metsästyslain 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää: karhun (lukuunottamatta vuotta nuorempaa karhun pentua sekä karhunaarasta, jota tällainen pentu seuraa) pyydystämiseksi tai tappamiseksi 20.8. – 31.10. (Naarasta, jolla on pennut, ei saa tappaa, ei myöskään vuotta nuorempaa pentua) 20.8. – 31.10. (Naarasta, jolla on pennut, ei saa tappaa, ei myöskään vuotta nuorempaa pentua) Susi Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tai ML 41 a §:n 3 momentissa tarkoitetulla poikkeusluvalla Ajat ilmenevät poikkeuslupapäätöksistä HUOMAUTUKSET: * MUISTA SAALISILMOITUSVELVOLLISUUS ** Ei koske koiran käyttämistä haavoittuneen eläimen jäljittämiseen *** Metsäkauris: Ma 8 § mukaisen ajavan koiran käyttö on sallittua vasta 25.9.2021 alkaen **** Ei Lapin maakunnassa HAITALLISET VIERASLAJIT (KESKEISET LAJIT) Minkki, supikoira, piisami, pesukarhu ja rämemajava koko maassa, ei rauhoitusaikaa RAUHOITTAMATTOMIEN LINTUJEN PESIMÄAIKAISET RAUHOITUSAJAT ? varis, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastas Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella 1.5. – 31.7., Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueella 1.4. – 31.7. ja muualla maassa 10.3. – 31.7. ? harakka Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella 10.4. – 31.7. ja muualla maassa 1.4. – 31.7. ? korppi poronhoitoalueella 10.4. – 31.7. (muualla maassa rauhoitettu koko vuoden) harmaalokkikoloniat koko vuoden ? naakka 10.3. – 31.7. 11 Metsästäjä 4/2021 10-13_Metsa?stysajat_ja_rajoitukset_ME0421.indd 11 28/06/2021 13.41
PUNASOTKA ALLI TUKKAKOSKELO HAAHKA ISOKOSKELO Metsästysajat 2021 – 2022 Vesilintujen metsästyksen säätely 2021 Metsästyskaudelle 2021 vesilintujen metsästystä on rajoitettu maaja metsätalousministeriön asetuksilla metsästyslain 38 pykälän nojalla seuraavasti: Punasotkan metsästys on kielletty. Haahkan syysaikainen metsästys on kielletty. Tukkakoskelon metsästys on kielletty. Allin metsästys on kielletty lukuun ottamatta merialuetta sekä merialueella sijaitsevia saaria ja luotoja. Merialueella viiden (5) allin metsästäjäkohtainen vuorokausikiintiö. Metsästysaika 1.9.–31.12. Muista saalisilmoitus! Ole tarkkana lajintunnistuksessa. Isokoskelolla on normaali metsästysaika 1.9.–31.12. Muista saalisilmoitus! TAANTUVAT RIISTAVESILINNUT Suomen riistakeskus suosittelee kohdentamaan vesilintujen metsästyksen sinisorsaan, taviin ja telkkään ja välttämään jouhisorsan, nokikanan, tukkasotkan, heinätavin, lapasorsan ja haapanan metsästystä. MUISTA SAALISILMOITUS 7 VUOROKAUDEN KULUESSA! Riistatieto on kestävän metsästyksen edellytys, ja turvaa metsästyksen jatkuvuutta. 12 Metsästäjä 4/2021 10-13_Metsa?stysajat_ja_rajoitukset_ME0421.indd 12 28/06/2021 13.41
METSÄHANHI Metsähanhen metsästyksessä on voimassa seuraavat rajoitukset: ? Metsähanhen metsästys on kiellettyä lukuun ottamatta maan kaakkoisosan tundrametsähanhialuetta ja osaa Lapin maakunnasta (kartta). Taigametsähanhi ? Metsästys sallittua 20.8. klo 12 – 27.8. Lapin maakunnassa lukuun ottamatta Tornion, Kemin, Keminmaan ja Simon kuntia. ? Yhden (1) metsähanhen kausikiintiö Lapin metsästysalueella. ? Ravintohoukuttimen, eli jyväruokinnan käyttö on kielletty. ? Muista saalisilmoitusvelvollisuus. Kirjaa saaliit ja havainnot Oma riistaan saaliin ajallisen ja alueellisen jakauman selvittämiseksi. Tundrametsähanhi ? Tundrametsähanhialueella metsästys on sallittua 1.10. – 30.11. Etelä-Karjalan maakunnassa, Etelä-Savon maakuntaan kuuluvissa Enonkosken, Puumalan, Savonlinnan ja Sulkavan kunnissa, Kymenlaakson maakunnassa, Pohjois-Karjalan maakuntaan kuuluvissa Kiteen, Liperin, Rääkkylän ja Tohmajärven kunnissa, Päijät-Hämeen maakuntaan kuuluvassa Orimattilan kunnassa sekä Uudenmaan maakuntaan kuuluvissa Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Porvoon ja Pukkilan kunnissa. ? Muista saalisilmoitusvelvollisuus. Kirjaa saaliit ja havainnot Oma riistaan saaliin ajallisen ja alueellisen jakauman selvittämiseksi Metsähanhen metsästysaika 2021 20.8. klo 12 – 27.8. 1.10. – 30.11. Ei metsästystä Metsähanhen metsästysaika 2020 20.8. klo 12 27.8. 1.10. 30.11. Ei metsästystä MERIHANHI Merihanhen metsästyksessä on voimassa seuraavat rajoitukset: ? Merihanhen metsästys on kiellettyä sisämaassa. Se on sallittua vain rannikkoalueella (kartta) 20.8. kello 12 – 31.12. sekä 10.8. – 20.8. kello 12 rannikkoalueen pellolta. ? Kahden merihanhen metsästäjäkohtainen vuorokausikiintiö. ? Muista saalisilmoitusvelvollisuus. Kirjaa saaliit ja havainnot Oma riistaan saaliin ajallisen ja alueellisen jakauman selvittämiseksi. ? 10.8. – 20.8. klo 12 aikana merihanhea saa metsästää vain tavanomaisessa viljan ja muun kasvin tuotannossa olevilla pelloilla, joiden tarkoitus on tuottaa satoa myytäväksi tai tuotantoeläinten ravinnoksi. Tukikelpoisia riistalaitumia ja pienialaisia riistapeltojen kaltaisia peltoja ei saa hyödyntää metsästyksessä. Merihanhen metsästysaika 2021 10.8. – 31.12. Ei metsästystä Merihanhen metsästysaika 2020 10.8. 31.12. Ei metsästystä Metsähanhen alalajijakaumaa seurataan koko maassa! Ohje saaliskuvan ottamiseen metsähanhesta. Nokka ja siiven peitinhöyhenet ovat kohdat, joista määritetään alalaji ja ikäluokka. Kuvassa tundrametsähanhi. Lähetä kuva saalishanhen päästä ja siivestä hanhi@riista.fi. Kirjoita sähköpostin otsikkoon saaliin saantipäivämäärä ja kunta. Metsästäjiä kannustetaan vapaaehtoiseen tiedontuottamiseen alueiden metsähanhitilanteesta, kirjaamalla kaikki metsästyspäivän aikana tehdyt metsähanhihavainnot Oma riistaan. Kerättävä tieto on ehdottoman luottamuksellista, ja sitä käytetään vain pesimäkanta-arvioinnin kehittämiseen siten, ettei tallennettuja havaintoja voida julkisesti paikantaa tietylle alueelle. Harjoittele lajintunnistusta ennen metsästystä. Syysmuutolla hanhien sekaparvissa on muun muassa rauhoitettua tundrahanhea. Taigametsähanhikanta on kasvanut ja elpyminen on suurelta osin Suomen metsästysrajoitusten ansiota. Riistatiedon aktiivisella käytöllä ja tarkoituksenmukaisilla rajoituksilla pyritään metsästämään taigametsähanhia kestävästi ja tulevaisuutta turvaten. Taigametsähanhen metsästyksen uudelleen avaamisessa metsähanhimiesten ja muiden vapaaehtoisten tuottama riistatieto on ollut merkittävässä asemassa. Metsästysrajoituksia tarkastellaan vuosittain kannan koon, kehityksen, Suomessa kerätyn riistatiedon ja toteutuneen saalismäärän perusteella. 13 Metsästäjä 4/2021 10-13_Metsa?stysajat_ja_rajoitukset_ME0421.indd 13 28/06/2021 13.41
J a saalistakin tuli, repussa oli usein kanalintuja kotiin viemisiksi. Sami aloitti metsästämisen tietysti jo ennen lukioikää, kun aseenkantoluvan sai mopoiässä 15-vuotiaana. Silloin ajopelinä oli hyvin pienikokoinen mopo Honda Monkey. Sen kyytiin ei tv-laatikko mahtunut, joten koira jolkotteli matalan mopon vierellä. Oli varmasti aika lupsakka näky, kun pieni poika haulikkopussin kanssa ohjasti “Mankia” ja mopon kokoinen Pruukin Blanca, lyhytkarvainen saksanseisoja, hölkkäsi vierellä, kun parivaljakko suunnisti kohti lintumaita. Jotka eivät tietenkään olleet kaukana, Nurmossa kun oltiin. Nykyään Nurmo kuuluu Seinäjokeen. Avaruuden pääkaupungissa, kuten kaupunki itseään markkinoi, on kanalinnuille edelleen kosolti elintilaa, nevaa ja metsää. Yksi asia oli 80-luvulla paljon paremmin kuin nykypäivänä. – Silloin ei ollut ollenkaan hirvikärpäsiä, nyt on välillä aivan mahdotonta kulkea metsässä, Sami toteaa. Hän tekeekin useimmat lintureissut nykyään pohjoiseen. Tunturimaisemissa ei kärpästen ruokana tarvitse olla. Lintukannan puolesta voi lakeuksillakin metsästellä, jos ei kärpäsiä kavahda. – Nyt on taas teeriä hyvin. Välillä oli monia huonoja 1980-LUVUN METSÄSTÄJÄ SAMI TAKALA Vespalla lintujahtiin, koira pahvilaatikossa Lukioaikoina Sami Takala oli ahkerasti lintumetsällä, enimmäkseen kahdestaan koiran kanssa. Jahtimaastojen äärelle siirryttiin usein Vespalla, pyssypussi selässä ja koira skooterin tarakalla tv-laatikossa. – Koiran pää vain näkyi kun se kurkisti pahvilaatikosta, Sami muistelee. TeksTi ja kuvaT Olli Kangas vuotta Vespa toimii edelleen. Ohjaksissa ranskanbulldoggi Raili. 14 Metsästäjä 4/2021 14-17_Metsa?sta?ja?haastattelu_ME0421.indd 14 28/06/2021 13.40
vuosia jolloin ei täällä juurikaan linnustettu. Linturetkiä tehtiin silloin pohjoiseen sen takia, että lintuja ei kotilakeuksilla ollut. Vaikka kärpäsiä ei ollutkaan, aloitti Sami jo 80-luvulla jokasyksyisen pohjoiseen suuntautuvan linturetkitradition. Siellä vietetään viikkoja, ei päiviä. – Asuin maastossa, ja seurueessa oli yleensä vain minä ja koira, Sami muistelee 80-luvun retkiä. Hän järjesti työja perhe-elämänsä niin, että metsästysretket onnistuivat. Nykyään on sosiaalisempi meno, mukana on kavereita ja usein myös Akseli, Samin kuudesta lapsesta innokkain metsästäjä. Aloitusaseet yhä käytössä Samin ensimmäinen haulikko oli Valmet 212. Ase ei enää ole se ykköstyöväline, mutta se on juuri kunnostettu ja on edelleen toimiva peli ja käytössä. Ensimmäinen kivääri sen sijaan on edelleen se käyttökivääri. Tikka M-55 .308 on kestänyt vuodet hyvin ja pysäyttää hirvet edelleen tehokkaasti. – Oli meillä tietysti pienoiskiväärikin, mutta sillä ei mettästetty, ammuttiin vaan variksia, muistaa Sami 80-luvun alun meininkiä. Samin juuri remontoidun komean keittiön seinällä komeilevat uljaat sarvet. Niitä kantoi hirvi, joka sai olla 17-vuotiaan Samin ensimmäinen kaato. Se oli ensimmäinen syksy kun hän pääsi pyssymieheksi seuran jahtiin. – Oli komento, että etupäässä vasoja ammuttaisiin, mutta ei ollut ehdotonta kieltoa kaataa myös sarvipää, jos kohdalle tulee. Viereinen passimies huitoi sitten minulle kiivaasti merkkiä, ja sieltähän se hölkkäsi hirmuisen kokoinen sonni eteeni. Oli aika jännä laukaus, Kasarin Vespa on vaihtunut mukavampaan mönkkäriin. Samin lapsista innokkain metsästäjä on Akseli, joka myös treenaa koiria sorsahommia varten. Sami tutkii omienkin koiriensa suut säännöllisesti. Pohojalaasen ”konitohtori”’ Samin "komia taloo" Nurmonjoen rannalla. 16 Metsästäjä 4/2021 14-17_Metsa?sta?ja?haastattelu_ME0421.indd 16 28/06/2021 13.40
mutta hyvinhän siinä kävi, Sami muistelee ensimmäistä hirveään. Sellainen sonni ei satu monen kohdalle edes vuosikymmenien harrastuksen aikana, joten Sami on syystäkin edelleen onnellinen kaadosta. Vain muutama Samin koulukavereista harrasti metsästystä, joten useimmiten hän teki lintureissunsa kahdestaan koiran kanssa. Toki hän osallistui myös hirvijahteihin, ja toisinaan oli sorsastuksissa isompi seurue mukana. Kun vuosikymmen vaihtui ysäriin, Sami opiskeli Virossa eläinlääkäriksi. Sen myötä hänelle luonnollisesti tuli monia hyviä metsästyskavereita lahden takaa. Kuuluupa hän edelleen yhteen virolaiseen metsästysseuraankin, joten siellä tulee käytyä paljon. Siis silloin kun tautitilanteet sallivat. Monien vuosien ajan Samin joulukinkku oli villisikaa. Afrikkalaisen sikaruton takia tuo Viron villipossuperinne on nyt katkolla. Ja lisäksi koronapandemia on tyrehdyttänyt muunkin matkailun. – Sitä kyllä odotan kovasti, että pääsisi aloittamaan Viron metsästysretket uudelleen, Sami toteaa. Koti ja työ jahtimaiden keskellä Kun eläinlääkäri Takalalta kysytään, mikä metsästyselämys olisi sellainen, jota ei vielä ole päässyt kokemaan mutta olisi haaveena, miettii monipuolisesti metsästävä Takala tovin. – Eipä sellaista kyllä ole, olen varsin tyytyväinen tähän miten nyt harrastan, miettii Sami. Silloin on harrastuksen tavat ja tavoitteet kohdallaan, kun ei tunnu puuttuvan mitään. ”Pohojalaasten” vaatimaton tyylihän on harmitella, että “mikä on kun ei mikää oo pieles?” Samin talo on Nurmonjoen rannassa, ja eläinklinikkakin aivan talon tuntumassa. Kotirannan katiskasta saa toisinaan ahvenet itse kerättyjen korvasienten kaveriksi, mutta jutuntekopäivänä ansassa on vain yksi pikkuinen, joka päästetään kasvamaan. Samilla on kuusi lasta, joista jo aikamies Akseli on innokkain metsästäjä. Hän onkin usein mukana jahdeissa. Mutta kyllä muillakin peruskiinnostus lajiin on sisäänrakennettuna. Saattaapa joistakin Akselin nuoremmista sisaruksista tulla kovinkin innokkaita jahtaajia. Haastattelua tehdään kevätpukkikauden aikaan, joten seuraava metsästyksellinen operaatio tulee olemaan lähipäivinä tapahtuva pukin perässä hiippailu. Kunhan kodin remonttioperaatiot antavat myöden. Jotenkin tuntuu siltä, että uusiopoikamies Samin kohdalla se kevätpukki-ilta aina jotenkin löytyy, olivatpa työtai remonttikiireet millaisia hyvänsä. Ja senkin retken saa aloittaa kotipihalta. Naapurin pellon laidassa on ensimmäinen potentiaalinen havaintopaikka. On niitä kauriita Takalassa omallakin pihalla toki nähty. Ennuste kevätpukkisaaliille on hyvä. Kotirannan katiskasta saa toisinaan ahvenet itse kerättyjen korvasienten kaveriksi. 17 Metsästäjä 4/2021 14-17_Metsa?sta?ja?haastattelu_ME0421.indd 17 28/06/2021 13.40
K atsellessani pihamaan mökinraasua sain idean, että siitä saisi loistavan kyttäyskopin. Olin jo muutaman syksyn haaveillut kyttäyskopista, joten ryhdyin tuumasta toimeen. Mökki oli juuri sopivan kokoinen tarkoitukseen. Vaikka se oli elämää nähnyt ja ränsistynyt, oli runko hyvässä kunnosLeikkimökistä kyttäyskopiksi Vanhan tuunaaminen uudeksi on trendi. Pihallamme lojui vanha leikkimökki, joka oli valmis heitettäväksi juhannuskokkoon. Päätin antaa sille uuden elämän kauan haaveilemani kyttäyskopin muodossa. TeksTi ja kuvaT Hanna Metsälä sa. Projekti ei paljoa vaatinut ja vasaralla, nauloilla ja laudoilla pääsi pitkälle. Pientä pintaremonttia Projekti aloitettiin purkamalla huonot terassin kaiteet ja laudoittamalla kauttaaltaan mökin punainen, ränsistynyt ulkokuori. Runko oli hyvä ja sen päälle oli helppo laittaa uudet laudat, jolloin vanha pinta jäi piiloon ja ulkokuoresta tuli siistimpi. Lisäksi rungosta saatiin vahvempi ja paremmin eristetty. Ulkokuoren valmistuttua siirryttiin katolle, joka oli huopaa ja huonossa hapessa. Huopakatto sai perinteiset pellit päällensä, jotta olisi mukavampi viettää iltoja kuivassa kopissa. Sisäpuoli uusiksi Seinien eristeenä toimi styroksi, jonka päälle laitettiin lastulevyä. Takaseinään tehtiin ampuma-aukko. Luukku tehtiin sopivalle korkeudelle mittaamalla hyvä istumakorkeus, jossa kiväärin saa hyvin ja tukevasti asettumaan ja ampuma-asento on toimiva. Itselle sopiva korkeus riippuu tietenkin omista mieltymyksistä. Perinteisen ikkunalasin korvasi pleksilasi, ja luukku tehtiin liukuvaksi. Enää kopista puuttui jakkara, lämmityslaite ja patja. Grande finale Pienellä pintaremontilla saatiin lopputuloksena aikaan vaatimaton ja simppeli, juuri sopivan kokoinen kyttäyskoppi, joka pääsi heti syksyllä käyttöön. Kyttäyskoppeja on yhtä monta kuin on tekijöitäkin, ja kukin tekee omanlaisensa. Toiset rakentavat itse kokonaan alusta asti. Itse pystyin käyttämään vanhaa leikkimökin runkoa, joka oli helppo uudistaa vähällä. Aikaan saatiin suuri muutos ja mökille uusi elämä. 18 Metsästäjä 4/2021 Nu rten toimitus 18-20_Nuoret_ME0421.indd 18 28/06/2021 13.44
Ei mitä sanoo, vaan miten sen sanoo M etsästyksestä puhuttaessa on mielestäni tärkeää miettiä sanomisiaan etenkin, jos seurassa on metsästysharrastuksesta vain vähän tietäviä. Esimerkiksi suurilla saalismäärillä leuhkiminen voi kuulostaa toisen korvaan siltä, ettei saatua saalista kunnioiteta, ja vain määrällä on merkitystä. Tämä antaa vääränlaisen mielikuvan harrastuksesta. Keskustelu on hyvä aloittaa aivan perusasioista, kuten miksi metsästystä harrastetaan tai mitä hyötyä siitä on. Asiaa voi joutua perustelemaan monelta eri kantilta, jotta sen voi jokainen käsittää. Metsästäminen harrastuksena herättää mielipiteitä. Harrastusta ei ole pakko hyväksyä, mutta sitä voi ymmärtää. Rauhallisuus ja asiallinen puhetyyli sekä faktaan perustuvat argumentit ovat ainoat ratkaisut myönteisen tai edes neutraalin mielikuvan luomiseen. Mielestäni metsästyspiirit kaipaavat uusia kasvoja ja sen takia on tärkeää ottaa huomioon, minkälaisen ensivaikutelman harrastuksesta antaa. Seurajahdeissa on tietenkin sallittua liioitella ja vitsailla, kunhan kaikki paikalla olevat tietävät asian todellisen laidan. Ronskimpaa huumoria käytettäessä olisi syytä miettiä, millaisen mielikuvan se antaa aloittelevalle metsästäjälle. Negatiivisen ensivaikutelman saanut tuskin enää toistamiseen lähtee jahtiin mukaan, saatikka puhuu siitä eteenpäin myönteiseen sävyyn. Metsästäjille itsestään selvät perusasiat voivat olla ei-metsästäville aivan uutta tietoa. Olen itse pyrkinyt asettumaan toisen kenkiin ja kertomaan mahdollisimman selkeästi, miten asiat oikeasti ovat. Olen sitä mieltä, että asiallisen tiedon levittämisellä on todella suuri merkitys metsästyksen tulevaisuuden kannalta. Ainakin, jos metsästystä halutaan jatkossa harrastaa myönteisessä ilmapiirissä. On jokaisen metsästäjän vastuulla kertoa metsästyksestä tilanteeseen sopivalla tavalla, ettei väärinymmärrys muutu todelliseksi käsitykseksi. JOHAN SALMINEN Kirjoittaja on nuori metsästäjä Lahdesta, jolle metsästys on ennemmin elämäntapa ja intohimon kohde kuin pelkkä harrastus. Ennen / jälkeen K lumni 19 Metsästäjä 4/2021 18-20_Nuoret_ME0421.indd 19 28/06/2021 13.44
Ruokintakielto – puolesta vai vastaan? Ravintohoukuttimen käytön kieltäminen vesilintujen metsästyksessä puhuttaa nyt monia. Se herättää pohtimaan omaa suhdetta ruokintaan, vaikka sorsastaisi vain satunnaisesti. TeksTi Karlo Ruotsalainen V esilintujen metsästys ruokinnalta mielletään usein helpoksi metsästysmuodoksi: voi vain istua jyväkasan vieressä ja ampua paikalle saapuvat linnut alas. Sitä se tavallaan myös on, ja siksi se sopii varsinkin aloittelijoille. Tilanteet eivät ole erityisen nopeita ja sorsa on verrattain helppo kohde. Tästä huolimatta metsästysmuodossa on omat haasteensa. Ruokinnan järjestäminen vaatii vaivannäköä ja sorsat oppivat nopeasti väistämään metsästäjää. Joskus ruokinnalta ampumista arvostellaan eettisyyden näkökulmasta. Omasta mielestäni se on metsästysmuoto muiden joukossa. Itse ainakin metsästän ruokinnalta yhtä lailla muutakin riistaa. Ruokinnalta ammuttaessa täytyy toki pitää mielessä, että ruokinta kerää lintuja laajalta alueelta. Näin ollen ei voi ampua jokaista lintua, joka tulee hollille. Kasa ammuttuja sorsia voi näyttää ikävältä sellaisen silmiin, joka ei metsästä. Suuret saaliit ovat kuitenkin usein ison porukan yhdessä saamia ja kaikki tuntemani metsästäjät ampuvat kantaa silmällä pitäen. Toki piireihin mahtuu niitä, jotka eivät toimi viisaasti. Muita metsästysmuotoja Vesilintuja voi metsästää monella tapaa, joten ruokinnasta luopuminen ei tarkoita metsästyksen loppumista. Perinteiset tavat pillittäminen, kaaveilla houkuttelu, lentoreittien passitus ja rantojen läpikäynti ovat hyviä metsästystapoja. Pillittäminen on oma taitonsa, mikä tuo lisähaastetta. Itse en ole ikinä metsästänyt sorsia muuten kuin ruokinnalta, mutta minua kiinnostavat myös muut metsästysmuodot. Niissä onnistuminen ei ole yhtä taattua ja saalismäärät jäävät usein pienemmiksi, mutta se ei poista metsästyksen iloa. Harvoin metsälle pelkän saaliin takia lähdetään. Kantojen lasku pysähtymään Vesilintukantamme ovat laskussa, joten saalismäärän keventäminen ei olisi pahitteeksi. Ruokinta ei ole vesilinnuille elintärkeää, vaan ne löytävät luonnosta ravintonsa. Ruokintaa enemmän kantoihin vaikuttavat pienpetojen pyynti ja vesilintujen elinympäristöjen kunnostus. En ole mahdollista ruokintakieltoa vastaan, mutta en oikeastaan puolestakaan. Siitä voisi olla hyötyä monella tapaa. Jotain on joka tapauksessa tehtävä, koska kannat eivät voi jatkaa laskuaan loputtomiin. Muuten meillä ei enää ole vesilintuja metsästettävänä. Sorsat alkavat käymään ruokinnoilla heti, kun ne muuttavat keväällä takaisin Suomeen. Kesän mittaan ruokinnat keräävät lintuja laajoilta alueelta, joka on huomioitava saalismäärässä. JO UN I SA RV I KA RL O RU O TS AL AI NE N TILAA OMASI: www.elisa.fi/burrelkamerat Burrel+ palvelun kautta voit vastaanottaa kameran lähettämiä kuvia ja videoita, sekä muuttaa kameran asetuksia etänä. Halutessasi voit ottaa kuvat vastaan myös mm. sähköpostiin tai matkapuhelimeen. VUODEN KOVIN KAMERAUUTUUS BURREL S12 HD+SMS PRO (BURREL+) Value pack 500 kpl raj. erä VAIN ELISALTA! Helppo käyttöönotto. Luo käyttäjätili Burrel+ -palveluun ja parita kamera pakkauksen mukana tulevalla Burrel ID:llä suoraan palvelussa. Kuvat ja videot siirtyvät reaaliaikaisesti suoraan Burrel+ -palvelun kuvagalleriaan. Etäohjaa kameraa ja sen asetuksia suoraa Burrel+ -palvelusta verkkosivuilta. Burrel S12 HD+SMS Pro (Burrel+) value pack sisältää: • Burrel S12 HD+SMS Pro (Burrel+) riistakamera • Sandisk 16 Gb muistikortti • Burrel riistakameran turvakotelo • Alaska lippis Burrel-logolla 7,99 €/kk, 36 kk sopimus. Kokonaishinta 287,64 €. • 12.0 Megapikselin still-kuvat ja FullHD videokuvaus äänellä (1080p) • Verkkotuki 4G-, 3Gja 2G-verkoille • FullHD 1080p videot @ 30 fps. Myös videoiden lähetys • IP68 suojaluokituksen kotelo • 2.0” väri LCD-näyttö • 12kk Burrel+ lisenssi. • Myyntipakkaus sisältää itseaktivoitavan Burrel SIM-kortin 37544_Elisa_Burrel_Valuepack_Metsastaja_210x275.indd 1 21/06/2021 10.17 20 Metsästäjä 4/2021 Nu rten toimitus 18-20_Nuoret_ME0421.indd 20 28/06/2021 13.44
TILAA OMASI: www.elisa.fi/burrelkamerat Burrel+ palvelun kautta voit vastaanottaa kameran lähettämiä kuvia ja videoita, sekä muuttaa kameran asetuksia etänä. Halutessasi voit ottaa kuvat vastaan myös mm. sähköpostiin tai matkapuhelimeen. VUODEN KOVIN KAMERAUUTUUS BURREL S12 HD+SMS PRO (BURREL+) Value pack 500 kpl raj. erä VAIN ELISALTA! Helppo käyttöönotto. Luo käyttäjätili Burrel+ -palveluun ja parita kamera pakkauksen mukana tulevalla Burrel ID:llä suoraan palvelussa. Kuvat ja videot siirtyvät reaaliaikaisesti suoraan Burrel+ -palvelun kuvagalleriaan. Etäohjaa kameraa ja sen asetuksia suoraa Burrel+ -palvelusta verkkosivuilta. Burrel S12 HD+SMS Pro (Burrel+) value pack sisältää: • Burrel S12 HD+SMS Pro (Burrel+) riistakamera • Sandisk 16 Gb muistikortti • Burrel riistakameran turvakotelo • Alaska lippis Burrel-logolla 7,99 €/kk, 36 kk sopimus. Kokonaishinta 287,64 €. • 12.0 Megapikselin still-kuvat ja FullHD videokuvaus äänellä (1080p) • Verkkotuki 4G-, 3Gja 2G-verkoille • FullHD 1080p videot @ 30 fps. Myös videoiden lähetys • IP68 suojaluokituksen kotelo • 2.0” väri LCD-näyttö • 12kk Burrel+ lisenssi. • Myyntipakkaus sisältää itseaktivoitavan Burrel SIM-kortin 37544_Elisa_Burrel_Valuepack_Metsastaja_210x275.indd 1 21/06/2021 10.17 18-20_Nuoret_ME0421.indd 21 28/06/2021 13.44
Peuran ja kauriin jousimetsästys 8 vinkkiä TeksTi ja kuvaT Antti Saarenmaa 1 Jousi on lyhyen matkan ase Jousella keskimääräinen riistalaukausmatka on noin 20 metriä, ja syystä. Nuoli lentää parhaimmillaan 90 metriä sekunnissa, mutta sen lähtöääni kulkeutuu riistaeläimen korviin äänennopeudella, joka on noin 320 m/s. Jousen räpsäys aiheuttaa riistaeläimessä pakoreaktion ja säikähtäessään kauris tai peura saattaa ehtiä liikahtamaan ennen nuolen osumista, mikäli ampumamatka on liian pitkä. Paras keino vahinkojen välttämiseksi on pitää ampumamatka lyhyenä. 2 Tähtää alemmas kuin kiväärillä Koska nuolen lähtöja lentoääni silloin tällöin varoittavat riistaeläintä, saattavat erityisesti peura ja kauris pyrkiä väistämään äänen lähdettä. Normaaleilla ampumamatkoilla tämä johtaa niin sanottuun “string jump” – ilmiöön, jossa riistaeläin lähtee varautumaan väistöliikkeeseen ladaten jalkojaan pomppuun. Niiausliike vie riistaeläimen rintakehän alemmas ja saattaa muuttaa ampujan nuolen aiottua osumapistettä ylemmäs. Tähtää siis alemmas kuin kiväärillä: pystysuunnassa etujalan päälle alimpaan kolmannekseen. Mikäli kauris tai peura ehtii niiausliikkeeseen, nuoli osuu edelleen keuhko-sydän-alueelle. Mikäli ei, nuoli osuu sopivasti hieman sydämen yläpuolelle. 3 Ampumista ohjaa rutiini Jousella ampuminen on mielenkiintoista, mutta haastavaa ja harjoitusta vaativaa toimintaa. Voimakas fyysinen vastus yhdistettynä kiväärimäiseen ampuma-asentoon ja puristavaan, rauhalliseen lauka22 Metsästäjä 4/2021 22-25_Vinkit_jousimetsa?stykseen_ ME0421.indd 22 28/06/2021 13.46
ukseen luo uniikin yhdistelmän ja vaatii totuttelua sekä lihaksistolta että ampujan pääkopalta. Ampumisen rutiini on syytä luoda vahvaksi ennen riistalaukauksia, sillä parhaimmillaan riistatilanteen rakentaminen ja sopivan ampumaetäisyyden saavuttaminen riistaeläintä säikyttämättä vaatii paljon töitä. Tositilanteen äärellä jännitys haastaa tehokkaasti hankitun ampumataidon. 4 Valitse virityshetki tarkoin Ennen riistalaukausta jousi on vedettävä vireeseen, ja suurieleisenä liikkeenä se on viimeisiä ratkaisevia tekijöitä ennen lopullista onnistumista. Modernia taljajousta voi pidellä vireessä harjoittelun määrästä riippuen puolesta minuutista pariin minuuttiin, joka ampujasta usein tuntuu pitkältä, mutta on varuillaan olevalle saaliseläimelle mitätön aika. Pohdi etukäteen sopiva hetki virittää jousesi, ja pyri ajoittamaan se hetkeen jolloin riistaeläimen pää on katveessa, ehkäpä heinän seassa tai kääntyneenä poispäin. Mikäli näet kauriin tai peuran silmän, sillä on mahdollisuus havaita liikkeesi. 5 Vaatetuksella on merkitystä Maastokuvio rikkoo metsästäjän siluetin ja vähentää hahmon ihmismäiseksi tunnistamista eläimen perspektiivistä. Mutta ulkoasua jopa tärkeämpi asia on vaatetuksen asianmukaisuus ja äänettömyys. Jousta viritettäessä takki ja hihat hankaavat helposti kainalon kohdalta toisiinsa, erilaiset hihansuiden tarranauhat ritisevät tai taskuissa olevat esineet vaihtavat paikkaanValonokki on erinomainen apuväline jousella metsästettäessä. Nokin sisällä syttyy led-valo laukauksen yhteydessä, joka helpottaa sekä osuman havainnointia että nuolen löytämistä. Ampumarutiinin merkitystä ei voi yliarvioida. Mikäli olet epävarma osuman laadusta, etsi ampumasi nuoli. Hyvä osuma maalaa nuolen punaiseksi. 23 Metsästäjä 4/2021 22-25_Vinkit_jousimetsa?stykseen_ ME0421.indd 23 28/06/2021 13.46
7 Löydä kulkureitit tai varaudu hiipimään Mikäli et ole erityisen taitava houkuttelija, on sinun hankkiuduttava riistaeläimen lähettyville, joko niiden ruokailualueelle tai kulkureittien varrelle. Käytä aikaa kulkureittien etsimiseen ja tarkkailuun ja suosi vahvimpia polkuja ja niiden risteyksiä. Sopiva etäisyys kulkureiteistä on sinulle sopiva riistalaukausmatka. Mikäli alue on sinulle tuntematon eikä tietoa kulkureiteistä ole, niin sanottu spot & stalk jahti on sopiva vaihtoehto. Lähde liikkeelle tuulen alapuolelta, käytä ahkerasti kiikareita ja koeta hiipiä näkösuojien avulla lähelle. 8 Näkösuojassa, puupassissa vai maajalassa? Jousella metsästettäessä eläimen aistien saavuttamattomiin pääseminen antaa rutkasti pelivaraa ampumatilanteen lähestyessä. Perinteisiä keinoja tähän ovat piilokojujen käyttö ja 4-5 metrin korkeuteen puuhun nostettavat puupassit. Jos mahdollista, käytä näitä työkaluja apunasi. Pääset helpommin ampumatilanteeseen ja jousen virittäminenkin on helpompaa riistaeläimen ollessa lähietäisyydellä. Joskus maapassi on ainoa vaihtoehto. Muista silloin hyödyntää luonnon suomia näköesteitä kuten pensaita, suurempia kiviä, pitkää heinikkoa, ojia ja muita vastaavia päästäksesi sopivaan tilanteeseen. Avoin, suuren pellon reuna on harvoin jousimetsästäjän paras passipaikka. sa. Huomioi tämä valitessasi itsellesi sopivaa vaatetusta. Kuivilla keleillä pehmeän fleecen tai villan voittanutta ei ole, ja kaukaa viisas metsästäjä tarkistaa ja sulkee tai poistaa mahdolliset rintanapit, hihoissa sojottavat vetoketjun vetimet ja lyhentää tai piilottaa hupun kiristimet. 6 Kolme aistia vahtii, mutta nenä on tärkein Peura ja kauris havainnoivat aktiivisesti näkö-, kuuloja hajuaistilla. Vanhan sanonnan mukaan saaliseläin sietää useimmiten yksittäisen lievän aistiärsykkeen pakenematta, mutta ei kahta samaan aikaan. Esimerkkinä yksittäinen näköhavainto tai yksittäinen kuulohavainto tuskin lennättää peuralaumaa liikkeelle, mutta yhdistelmänä täsmäävät näköja kuulohavainto herättävät levottomuutta ja käynnistävät lähtölaskennan. Haju sen sijaan toimii yksittäisenä ärsykkeenä pomminvarmasti. Peura tai kauris ei tarvitse näkötai kuulohavaintoa tunnistaakseen ihmisen tuoksun, ja tarpeeksi voimakkaan hajun kohdatessaan pakenevat epäröimättä. Tarkkaile siis ensisijaisesti tuulen suuntaa ja suunnittele passipaikkasi ja sille eteneminen sen mukaisesti. Talkkipullo on kullan arvoinen työkalu heikommankin tuulenvireen havaitsemisessa. Puupassi nostaa metsästäjän pois eläinten välittömästä näköalueesta ja sopivalla säällä estää myös hajujen kulkeutumisen riistaeläinten suuntaan. Maapassissa on hyvä hakeutua näkösuojaan tai vaihtoehtoisesti virittää sellaisen itse. Hitunen talkkia ilmaan paljastaa heikommankin ilmavirran suunnan. 24 Metsästäjä 4/2021 22-25_Vinkit_jousimetsa?stykseen_ ME0421.indd 24 28/06/2021 13.46
KUULONSUOJAIN BURRELL ACTIVE HUNTER 49 90 Metsästäjän aktiivikuulonsuojain vahvistaa alle 85 dB ääniä ja sulkee pois kuuloa vaurioittavan yli 85 dB melun, mm. aseiden laukausäänet. 3,5 mm liitäntä esim. VHF-puhelinta varten. HOUSUT ALASKA TREKKING LITE PRO 79 90 Stretch-materiaali mahdollistaa hyvän liikkuvuuden. Monipuoliset taskut. Neppareilla säädettävät lahkeensuut. Vetoketjuilla avattavat tuuletusaukot reisien sivuilla. TAKKI ALASKA JUNEAU 59 90 Mukavan rento ja tyylikäs takki, jonka joustava materiaali mahdollistaa erinomaisen liikkuvuuden. LIPPIS+KASVONAAMIO LIVE DEOYS GEAR 9 95 Maastokuvioitu lippis, jossa kasvonaamio. Kevyt ja ilmava naamio alkusyksyn kyyhky-/sorsajahteihin. KÄSINEET LIVE DECOYS GEAR 9 95 Ohuet metsästyskäsineet, joilla saa hyvän tuntuman aseeseen. NAAMIOVERKKO LIVE DECOYS GEAR 1,5 X 3 M 19 90 Kevyt ja kestävä naamioverkko, joka pakkautuu kuljetettaessa pieneen tilaan. Kolmiulotteinen Natural Blind -metsäkuvio maastouttaa erittäin hyvin. JAHTI&VAHTI ENERGIA 15 KG 28 40 1,89 €/KG Paljon liikkuvan ja energiaa tarvitsevan aktiivikoiran täysravinto. Monen suomalaisen koiran hyväksi havaitsema suosikki! JAHTI&VAHTI VILJATON 10 KG 36 90 3,69 €/KG Nimensä mukaisesti viljaton uutuus! Sopii hyvin normaaliaktiivisille, hieman aktiivisemmille ja herkille koirille. JAHTI&VAHTI VILJATON 10 KG 36 90 RIISTAHERNE 30 KG 17 50 0,583 €/KG Saatavilla myös 500 kg:n suursäkissä. MEILTÄ MYÖS RIISTAOHRAA JA REHUKAURAA! Hankkija_Metsa?sta?ja?4_420x275.indd All Pages 26-27_Ilmoitus_ME0421.indd 26 28/06/2021 13.47
RIISTAKAMERA BURREL S12HD + SMS3 199,Liiketunnistin, jopa 25 m. Tallentaa kuvat ja videot muistikortille ja lähettää kuvat sähköpostiin. Etäohjattava. 12 Mb kuvanlaatu ja Full HD -videokuvaus. Huomaamaton inframustasalama. ETÄISYYSMITTARI BURRELL ELITE XT RANGEFINDER 159,Pro-tason laseretäisyysmittari jopa 720 m mittausmatkalla. Soveltuu metsästyksen lisäksi myös gol in. Pinseeker-pistemittaus, kaltevuuden mittaus ja etäisyyden kaltevuuskorjaus. KATSELUKIIKARIT BUSHNELL H20 8X42 149,NORM. 199,00 Laadukkaat vedenpitävät kiikarit niin lintubongarille kuin metsästäjällekin. Erikoispinnoitetut BaK-4 prismat ja korkealuokkainen optiikka takaavat erinomaisen kuvanlaadun. -50€ TARJOUS VOIMASSA 31.7.2021 SAAKKA. KAIKKI TUOTTEET SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankk? a.fi UUSI BURREL+ MOBIILISOVELLUS! RIISTAKAMERA BURREL S12HD PRO 4G BURREL+ 249,Tallentaa 12 MP:n kuvia ja HD-laatuista 1080p:n videota muistikortille ja lähettää sähköpostiin. Toimii myös 2G ja 3G -verkoissa. Sarjakuvaus 1-10 kuvaa, videot 1-30 s. Inframustasalama. SUPILOUKKU 36 X 31 X 107 CM 79,MINKKILOUKKU 16 X 18 X 72 CM 34 90 Varmatoimiset, kotimaiset loukut. Valmistusmateriaalina säänkestävä alusinkkiverkko, galvanoidut 4 mm lankavahvikkeet. JALMARIN LAATIKKORAUTA PIENPETORAUTA 64 90 Erityisesti minkin ja näädän pyyntiin silloin kun loukkua ei voida käydä kokemassa päivittäin. RADIOPUHELIN GENZO ROYAL 70XTM 299,Herkkä vastaanotin ja Suomen taajuuksille viritetty antenni takaavat erinomaisen kuuluvuuden. Bluetooth -valmius. Tehokas 3400 mAh akku. Suomenkielinen valikko. METSÄLLE HANKKIJAN KAUTTA MÄYRÄLOUKKU 116X41X46 CM 139,Kotimainen, vankkarakenteinen paksusta 3,5 mm verkosta valmistettu loukku. Silmäkoko 1x2”. Paino: 13 kg. RIISTAKAMERA BURREL EDGE HD 129,HD+ -kuvanlaatu ja Full HD –videokuvaus. Kohteen havaittuaan tallentaa kuvan muistikortille. Sarjakuvaus 1-10 kuvaa. Kuva+video -tila. Inframustasalama. Tehokas liiketunnistin, jopa 25 m. Reagointiaika 0,6 s. Matala virrankulutus. 22.6.2021 14.58 26-27_Ilmoitus_ME0421.indd 27 28/06/2021 13.47
Tiheän peurakannan alue Urakka ripeästi käyntiin Viime syksynä saatiin saaliiksi lähes 70 000 valkohäntäpeuraa. Suuren saaliin takuuna oli hyvä runsasluminen talvi ja aktiivinen metsästys heti syyskuun alusta lähtien. Pyyntilupia valkohäntäpeuran metsästykseen tullaan jälleen myöntämään ennätysmäärä. TeksTi Antti Rinne ja Pirkka Peltonen kuvaT Luonnonvarakeskus, Asko Hämäläinen koskaan on aika saada saalismäärät riittävän suuriksi, jotta kannan kasvu saataisiin pysäytettyä ja kanta laskemaan tiheillä alueilla. Tähän on myös sidosryhmien puolelta kova paine. Ensimmäistä kertaa alueelliset riistaneuvostot asettivat valkohäntäpeuralle hirvitalousaluekohtaiset tavoitetiheydet. Tavoitteet asetettiin yhdeksi vuodeksi, joten niihin tulisi päästä tulevalla kaudella. Tavoitteisiin pääseminen edellyttää saalismääriin jopa kolmanneksen nostoa viime kaudesta, joten urakka on syytä aloittaa heti syyskuun ensimmäinen päivä. Liian pienet saalismäärät vaikeuttavat tavoitteen saavuttamista vuosi vuodelta. Yliverotus puolestaan on helppo oikaista yhdessäkin vuodessa, sillä valkohäntäpeura lisääntyy tehokkaasti. Tiheimmillä peura-alueilla yliverotukseen ei nykykannoilla ole vaaraa. Peurasaalis naarasvoittoiseksi Valkohäntäpeurakanta on erittäin tiheä Lounais-Suomessa, jonne suurin osa peurakannan kasvusta on viime vuosina keskittynyt. Tiheän kannan alueella verotuksen P eurakanta-arviot ja sitä mukaa myös saalistavoitteet ovat tähän mennessä osoittautuneet aliarvioiksi, minkä takia joka vuosi saalistavoitteita on nostettu rajulla kädellä. Alkavalla metsästyskaudella riistahallinnon ja metsästäjien tavoitteena on saada valkohäntäpeurakannan kasvu taitettua ja kantaa pienennettyä tiheimmillä peura-alueilla. Nyt jos 28 Metsästäjä 4/2021 28-29_Pikkusorkat_tihea?_kanta_ME0421.indd 28 28/06/2021 13.49
vain siellä, missä niiden tiheydet ovat suuria. Ongelmiin voidaan tehokkaasti puuttua kohdennetulla metsästyksellä ja erilaisilla suojauskeinoilla. Liikenneonnettomuudet ovat merkittävä hirvieläimistä aiheutuva haitta. Vaikka peuraja kauriskolareissa ei yleensä synny henkilövahinkoja, ovat ne merkittävä kustannuserä yhteiskunnalle. Hirvieläinonnettomuuksiin voidaan vaikuttaa metsästyksen kohdentamisella. Tavoitteita pohtimaan Pienillä hirvieläimillä ei ole valtakunnallista kannanhoitosuunnitelmaa kuten hirvellä, mutta alueelliset riistaneuvostot asettivat valkohäntäpeuralle keväällä ensimmäistä kertaa hirvitalousaluekohtaiset tavoitetiheydet. Monilla harvan kannan alueilla tavoite on suurempi kuin kannan nykytila, joten tavoitteet tukevat kannan maltillista kasvattamista. Metsäkauriilla ei ole virallisia kantatavoitteita, joten yksittäiset metsästäjät ja metsästysseurat ovat kauriskannan hoidossa avainasemassa. Pienet hirvieläimet jakavat mielipiteitä maanomistajien ja metsästäjien välillä, mutta myös näiden ryhmien sisällä. Metsästäjät saattavat nähdä uusien riistalajien uhkaavan olemassa olevia jahtimuotoja. Paikallistason tavoitteiden asettaminen sekä pikkusorkkien biologiaan että metsästykseen perehtyminen jo varhaisessa Harvan kannan alue Pienet hirvieläimet tekevät tuloaan – mitä teemme? Peurakeskustelun käydessä kuumana unohtuu usein suuren osan Suomesta olevan aluetta, jossa valkohäntäpeuroja ei joko ole tai niitä on hyvin vähän. Metsäkauriillakin on yhtenäinen ja tiheä kanta vain eteläja länsirannikolla. Kuinka harvan kannan alueella tulisi pikkusorkkakantoja hoitaa? TeksTi Arttu Kouhia, Esko Paananen, Pirkka Peltonen kuvaT Asko Hämäläinen, Heikki Mikkola M etsäkauris ja valkohäntäpeura ovat monilla alueilla uusia ja mielenkiintoisia riistalajeja, jotka tarjoavat lisää pyyntimahdollisuuksia ja mahdollistavat uusia metsästysmuotoja. Ne voivat tuottaa esiintymisalueelleen virkistyksellistä ja taloudellista lisäarvoa sekä houkuttelevat uusia metsästäjiä harrastuksen pariin. Hirvieläimistä ajatellaan usein hyvin vahinkokeskeisesti. Kuitenkin pienet hirvieläimet aiheuttavat taloudellisesti merkittäviä vahinkoja maaja metsäelinkeinoille Harvan kannan alueella reviiri pukkien säästäminen on tärkeää. 30 Metsästäjä 4/2021 30-31_Pikkusorkat_harva kanta_ME0421.indd 30 28/06/2021 14.06
vaiheessa kannattaa. Tämä tukee pienten hirvieläinten metsästyskulttuurin syntymistä ja helpottaa kannansäätelyä tulevaisuudessa. Vastuullista kannanhoitoa Metsästys on helpoin keino vaikuttaa pienten hirvieläinten määrään ja kannan rakenteeseen. Niiden luontainen kuolleisuus on huomattavasti hirveä suurempaa, mutta niin on myös vasatuotto. Nämä on syytä ottaa huomioon metsästyksen mitoituksessa. Runsaslumisilla ja petotiheillä alueilla kanta ei välttämättä kasva, vaikka sitä ei metsästetä lainkaan. Suotuisissa oloissa sen sijaan kanta voi kasvaa nopeastikin. Metsästysseurojen on tärkeää ottaa vastuuta sekä peuran että kauriin kannanhoidosta. Valkohäntäpeuralle on harvan kannan alueelle myönnetty lähes kaikki haetut pyyntiluvat, eikä metsäkauris ole lainkaan pyyntiluvan varainen. Saalismäärän harkinta tapahtuu siis lähinnä seuratasolla. Harvan kannan alueelle hyvä nyrkkisääntö on, että saaliista tulisi vähintään puolet olla vasoja ja aikuissaaliissa molempia sukupuolia suunnilleen yhtä paljon. Tällöin kanta säilyy tuottavana ja rakenteeltaan tasapainoisena. Yleensä pienissä hirvieläimissä metsästys kohdistuu liiaksi aikuisiin uroksiin. Katse seuran käytäntöihin Seurojen kannattaa pohtia pienten hirvieläinten metsästyksen käytännön järjestelyitä kesäkokouksissa. Usein seurojen jahtitoiminta on hyvin hirviporukkavetoista. Hirvijahdit valtaavat viikonloput ja kaikki seuran toiminta tapahtuu hirven ehdoilla. Tämä voi johtaa pikkusorkkien kannanhoidon ja metsästyksen jäämiseen sivuosaan. Seuroissa olisi tärkeää välttää tarpeettomia rajoitteita ja tarjota jäsenille metsästysmahdollisuuksia. Mikäli kauriin saalismäärää on tarpeen rajoittaa, voi seura asettaa esimerkiksi rauhoitusaikoja ja -alueita tai kiintiöitä. Kiintiö voi olla henkilötai seurakohtainen. Valkohäntäpeuran saalismäärää seura voi ohjata pyyntiluvilla ja seuran käytännöillä. Toimintatavat kannattaa miettiä notkeiksi, jotta ne eivät tarpeettomasti hankaloita metsästystä, mutta tukevat riistaresurssien kestävää käyttöä. M ET SÄ KA UR IS TI ED O T: O M A RI IS TA , TA US TA KA RT TA : M AA N M IT TA US LA IT O S Tiheimmät kauriskannat ovat Eteläja Lounais-Suomessa. Kartan tummempi väri kuvaa suurempaa kauristiheyttä. Kartta on tehty hirvenmetsästäjien omalle metsästysalueelleen arvioimien kaurismäärien perusteella. Harvan kannan alueella metsästystä kannattaa kohdistaa erityisesti vasoihin. 31 Metsästäjä 4/2021 30-31_Pikkusorkat_harva kanta_ME0421.indd 31 28/06/2021 14.06
Eräs metsästyksen suurimmista vaaranpaikoista liittyy ampumatorneihin. Tämä realisoitui itselleni viime syksynä, kun tulin rytinällä alas hirvitornista, jonka “piti olla kunnossa”. TeksTi ja kuva Arto Määttä Tornit kuntoon OHJEET RAKENTAMISEEN: ? Tee tornista rakenteellisesti tukeva ? Tornin korkeutta ei kannata liioitella lavan korkeudeksi riittää useimmiten pari metriä ? Torniin kiipeäminen ja sieltä laskeutumisen tulee olla sujuvaa ja turvallista ? Kiinnitä huomiota myös kaiteiden tukevuuteen OHJEET HUOLTAMISEEN: ? Tarkista torni huolellisesti ennen jahtikautta ? Jos tornissa on jokin orastava vika, aseta torni heti käyttökieltoon ? Korjaa viat mahdollisimman ripeästi ? Ota tornien korjauskierros osaksi vuotuisia talkoorutiineja Pahimmillaan ampuma tornien pettämiset tai niistä putoamiset aiheuttavat vakavia vammoja. A mpumatornit ovat oleellinen osa suomalaista seuruemetsästystä. Ne lisäävät turvallisuutta ampumakulman suuntautuessa alaviistoon, parantavat näkyvyyttä ja ovat selkeä merkki oikeasta passipaikasta. Ampumatorneja rakennettaessa on huomioitava tukevuus, kiipeämiseen ja laskeutumisen sujuvuus sekä tornin turvallisuusrakenteet. Lisäksi tornin kunnosta on pidettävä aktiivisesti huolta ja korjattava puutteet tai purettava käyttöikänsä päähän tulleet tornit. Oma vahinkoni oli salakavala. Torni oli päällisin puolin kunnossa. Sen jalat, lavan lattialankut ja kaiteet olivat terveitä ja tukevia. Tornin akilleenkantapää oli toinen poikkipuista, joiden päälle lavan lankut oli naulattu. Tämä puu oli lahonnut ja sen piti koossa enää lyijykynän paksuinen säie tervettä puuta. Torni kesti seisoa toisella laidalla, mutta kun siirryin heikon poikkipuun puolelle, petti se ilman varoitusta. Onnettomuudessa oli sen verran tuuria mukana, että putosin tornista suoraan jalat edellä ja saatoin hidastaa putoamistani käsillä jarruttamalla. Alastulossa en kaatunut, mutta joka paikkaan sattui ja käsivarteni ja kylkeni olivat mustelmilla. Pahimmillaan ampumatornien pettämiset tai niistä putoamiset aiheuttavat vakavia vammoja, eikä kohtalokkailtakaan seurauksilta ole vältytty. Putoamisonnettomuudet ovat työtapaturmissakin yleisimpiä vakavia onnettomuusmuotoja. Tämän takia metsästysrakenteiden turvallisuuteen tulee kiinnittää aktiivisesti huomiota ennen jahtia ja jahtikauden aikana. Tuuria voi olla kerran, mutta siihen ei kannata luottaa. Lehtinaamiopuku takki + housut 49,00 € Naamiointiverkko 4,5x1,50 m 19,90 € 5-pack: 89,50 € Camo-huppu Kevyt, verkkokankainen lehtinaamiohuppu piilottaa sinut passissa. 9,90 € Buttolo-Blatter Houkutuspilli kauris 29,50 € Granlunds Minkkiloukku 34,90 € Work Sharp MK 2 Uusi, paranneltu malli teroittaa kaikki veitset ja työkalut! 126,00 € Trofeetaustalevy metsäkauris Mitat: 23x14cm. 6,80 € 5-pack: 27,50 € Naamioidu! Crispi Valdres GTX Todella kevyt ja mukava kenkä sopii esim. metsästykseen ja vaellukseen. 279,00 € Vapaa-ajansetti naisille ja miehille Käytännöllinen setti sinulle, joka metsästät tai viihdyt muutoin metsässä. Settiin kuuluu mukavat housut strechillä, fleecepusakka ja lippis. 132,90 € Genzo VHFradio 70XTM Suosittu metsästysradio, joka on testivoittaja sekä Suomessa että Ruotsissa. 3 vuoden takuu. 299,00 € Fleecetakki Optima Hyvännäköinen fleecetakki metsästykseen Optima-2 camo-kuvioinilla. 69,50 € Stihl MS 170 Moottorisaha 30 cm Kevyt ja kätevä bensiinikäyttöinen moottorisaha Stihliltä. 185,00 € Seuraa meitä Instagramissa @hylte.fi Zeiss Victory HT 3-12x56 ASV+H Ristikko 60 1990,00 € Teurastusveitset Eri hajuja. Hinnat alk 9,70 € /kpl Sis. ampumatuen Arvo 59,90 € Suursuosikki Testivoittaja! Uutuuksia Sis. kengänkuivain Arvo 19,90 € Kaikki hinnat sis. alv. Pidätämme oikeudet painovirheiden, loppuunmyynnin ja mahdollisten hintamuutosten osalta. Tarjous voimassa 15.8.2021 asti tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Rahtikulut lisätään hintaan. Katso koko laaja valikoimamme täältä: hylte.fi Netissä teet ostoksia laajasta valikoimastamme vuorokauden ympäri! Myymälä avoinna: ma-pe klo 9-17 (rajoitettu valikoima) info@hylte.fi Hylte Hunting & Outdoor Vaunusepäntie 4 68660 PIETARSAARI 32 Metsästäjä 4/2021 32_Tornit_kuntoon_ME0421.indd 32 28/06/2021 14.07
Lehtinaamiopuku takki + housut 49,00 € Naamiointiverkko 4,5x1,50 m 19,90 € 5-pack: 89,50 € Camo-huppu Kevyt, verkkokankainen lehtinaamiohuppu piilottaa sinut passissa. 9,90 € Buttolo-Blatter Houkutuspilli kauris 29,50 € Granlunds Minkkiloukku 34,90 € Work Sharp MK 2 Uusi, paranneltu malli teroittaa kaikki veitset ja työkalut! 126,00 € Trofeetaustalevy metsäkauris Mitat: 23x14cm. 6,80 € 5-pack: 27,50 € Naamioidu! Crispi Valdres GTX Todella kevyt ja mukava kenkä sopii esim. metsästykseen ja vaellukseen. 279,00 € Vapaa-ajansetti naisille ja miehille Käytännöllinen setti sinulle, joka metsästät tai viihdyt muutoin metsässä. Settiin kuuluu mukavat housut strechillä, fleecepusakka ja lippis. 132,90 € Genzo VHFradio 70XTM Suosittu metsästysradio, joka on testivoittaja sekä Suomessa että Ruotsissa. 3 vuoden takuu. 299,00 € Fleecetakki Optima Hyvännäköinen fleecetakki metsästykseen Optima-2 camo-kuvioinilla. 69,50 € Stihl MS 170 Moottorisaha 30 cm Kevyt ja kätevä bensiinikäyttöinen moottorisaha Stihliltä. 185,00 € Seuraa meitä Instagramissa @hylte.fi Zeiss Victory HT 3-12x56 ASV+H Ristikko 60 1990,00 € Teurastusveitset Eri hajuja. Hinnat alk 9,70 € /kpl Sis. ampumatuen Arvo 59,90 € Suursuosikki Testivoittaja! Uutuuksia Sis. kengänkuivain Arvo 19,90 € Kaikki hinnat sis. alv. Pidätämme oikeudet painovirheiden, loppuunmyynnin ja mahdollisten hintamuutosten osalta. Tarjous voimassa 15.8.2021 asti tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Rahtikulut lisätään hintaan. Katso koko laaja valikoimamme täältä: hylte.fi Netissä teet ostoksia laajasta valikoimastamme vuorokauden ympäri! Myymälä avoinna: ma-pe klo 9-17 (rajoitettu valikoima) info@hylte.fi Hylte Hunting & Outdoor Vaunusepäntie 4 68660 PIETARSAARI 32_Tornit_kuntoon_ME0421.indd 33 28/06/2021 14.08
V akavat metsästysonnettomuudet ovat aiemmin olleet harvinaisia, mutta vuoden 2020 syksyllä sattui useita vakavia metsästysonnettomuuksia, joissa ampuma-aseen käytössä ei noudatettu turvallisen aseenkäsittelyn sääntöjä. – Syksyn 2020 onnettomuuksien johdosta on tärkeää, että metsästysturvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota niin riistahallinnossa kuin kaikkien metsästäjienkin keskuudessa. Onnettomuuksien vakavien seurausten vuoksi Onnettomuustutkintakeskus harkitsi syksyllä 2020 tutkinnan käynnistämistä, mutta katsoi silloin onnettomuuksien olleen yksittäistapauksia eikä tutkintakynnys ylittynyt. – Viime syksyn metsästysonnettomuudet ovat kuitenkin antaneet signaalin siitä, että asiaan kannattaa kiinnittää nyt erityishuomiota, Nurmi toteaa. Samankaltaiset onnettomuudet herättävät Onnettomuustutkintakeskus tutkii tyypillisesti yhtä onnettomuutta tarkoituksena sen kautta päästä kiinni yleisen turvallisuuden parantamiseen. Onnettomuustutkintakeskuksella on kuitenkin myös toimivalta tutkia useita samankaltaisia onnettomuuksia teematutkintana. – Onnettomuustutkintakeskus on erityisen kiinnostunut tapauksista, joissa uhrina on sivullinen, Nurmi kertoo. Pian alkavan metsästyskauden aikana Onnettomuustutkintakeskus seuraa sattuneita onnettomuuksia ja vaaratilanteita, sekä tarvittaessa tutkii tapaukset. Mikäli sattuu useita metsästysonnettomuuksia, on tutkinta mahdollista muuttaa teematutkinnaksi. Tavoitteena turvallisuuden parantaminen – Tutkinnassa on tärkeää luoda katsaus myös aiemmin sattuneisiin metsästysonnettomuuksiin. Haluan myös korostaa, että tutkinnan ainoa tarkoitus on turvallisuuden parantaminen, Nurmi painottaa. Jokaisen metsästäjän onkin nyt syytä tarkastella omaa asennettaan aseturvallisuuteen ja tarvittaessa kerrata ajatuksella 4 turvasääntöä. – Metsästysturvallisuuden varmistamisessa on erityisesti kyse aivan perusasioista, eli aseen käsittelystä ja siitä, että tietää varmasti mitä on ampumassa, Onnettomuustutkintakeskuksen johtaja Veli-Pekka Nurmi päättää. METSÄSTYSONNETTOMUUDET OTKES harkitsee tutkinnan aloittamista On tärkeää, että kaikki luonnossa liikkujat mahtuvat turvallisesti samaan metsään, painottaa Onnettomuustutkintakeskuksen (OTKES) johtaja, professori Veli-Pekka Nurmi. TeksTi Tero Kuitunen kuva Roope Ruohonen ONNETTOMUUS TUTKINTAKESKUS Onnettomuustutkintakeskus (OTKES) on oikeusministeriön yhteyteen sijoitettu itsenäinen ja riippumaton valtion tukintaviranomainen, jonka tehtävät ja toimivalta on määritetty turvallisuustutkintalaissa. OTKESilla on toimivalta tutkia käytännössä mikä tahansa vakava onnettomuus tai sellaisen vaaratilanne. OTKESin tutkinnan 34 Metsästäjä 4/2021 34-35_OTKES_Metsa?stysturvallisuus_ME0421.indd 34 28/06/2021 14.08
ASETURVALLISUUDEN 4 SÄÄNTÖÄ 1 KAIKKI ASEET OVAT AINA LADATTUJA Älä koskaan oleta aseen olevan lataamaton. Tarkasta aseen tila jokaisen käsittelykerran aluksi ja noudata sen jälkeenkin muita sääntöjä. 2 ÄLÄ IKINÄ OSOITA ASEEN PIIPULLA MITÄÄN, MITÄ EI OLE TARKOITUS AMPUA Aseella saa osoittaa vain kohteeseen, jonka ampumiseen on olemassa henkinen valmius, vaikka sitä ei olisikaan tarkoitus ampua. Tilannetta ei muuta edes se, että ase olisi lataamaton (katso sääntö 1). 3 PIDÄ SORMI POIS LIIPAISIMELTA Aseet eivät laukea itsekseen, vaan joku laukaisee ne. Pidä sormi suorana liipaisinkaaren ulkopuolella aina siihen saakka, kunnes näet kohteen tähtäimessä. 4 OLE VARMA KOHTEESTA Älä ammu kohdetta, jota et ole tunnistanut. Varjoa, ääntä tai siluettia ei tule ampua, jos kohdetta ei voi nähdä kunnolla. Varmista myös tausta, jotta kohteen kokonaan läpäisevä luoti tai kohteeseen osumattomat haulit eivät aiheuta vaaraa. tarkoituksena on vai turvallisuuden parantaminen ja uusien onnettomuuksien ennaltaehkäiseminen, ei oikeudellisen vastuun kohdentaminen. OTKESin tutkintaa tekevillä on laissa säädetty todistamiskielto oikeudessa. Turvallisuustutkinnassa selvitetään onnettomuuksiin ja vaaratilanteisiin liittyvien tapahtumien kulku, syyt ja seuraukset sekä tehdyt pelastustoimet ja viranomaisten toiminta. Tutkinnassa selvitetään erityisesti, onko turvallisuus otettu riittävästi huomioon onnettomuuteen johtaneessa toiminnassa sekä onnettomuuden tai vaaran aiheuttajina taikka kohteina olleiden laitteiden ja rakenteiden suunnittelussa, valmistuksessa, rakentamisessa ja käytössä. Lisäksi selvitetään, onko johtamis-, valvontaja tarkastustoiminta asianmukaisesti järjestetty ja hoidettu. Tutkinnassa selvitetään tarvittaessa myös mahdolliset puutteet turvallisuutta ja viranomaisia koskevissa säännöksissä ja määräyksissä. Turvallisuustutkinnan aloittamisesta päätettäessä otetaan huomioon muun muassa tapahtuman vakavuus ja uusiutumisen todennäköisyys. Seurauksiltaan vähäinenkin tapahtuma tai vaaratilanne voidaan tutkia, jos tutkinnan arvioidaan tuottavan merkittävää tietoa yleisen turvallisuuden parantamiseksi ja onnettomuuksien ehkäisemiseksi. Tutkinnan lopputulos on tutkintaselostus, missä annetaan turvallisuussuosituksia toimivaltaisille viranomaisille ja muille toimijoille. Onnettomuustutkintakeskuksen lakisääteisenä tehtävänä on seurata antamiensa suositusten toteutumista. Mikäli sattuu useita metsästysonnettomuuksia, on tutkinta mahdollista muuttaa teematutkinnaksi, sanoo Onnettomuustut kintakeskuksen johtaja VeliPekka Nurmi. 35 Metsästäjä 4/2021 34-35_OTKES_Metsa?stysturvallisuus_ME0421.indd 35 28/06/2021 14.08
M oni on aloittanut metsästäjätaipaleensa seuraamalla kokeneempaa metsästäjää. Metsässä on kuunneltu aistit virittyneinä luonnon ääniä, pyritty olemaan mahdollisimman huomaamattomia ja hajuttomia, jotta mahdollisuudet riistan saamiseen olisivat hyvät. Nykyäänkin useat jahtimuodot vaativat metsään menemistä, mutta esimerkiksi suurriistajahdeissa on yhä yleisempää viettää jahtipäivä auton välittömässä läheisyydessä. Metsässä liikkuminen vaatii eränkävijältä monenlaisia tietoja ja taitoja. Joidenkin metsästäjien mielestä Tapion tanhuat ovat jopa pelottavia, eikä varsinkaan pimeään maastoon uskalleta mennä. Lähtökohtaisesti Metsästäjän erätaidot Eräharrastus on teknistynyt voimakkaasti. Kehitys on väistämätön osa eräkulttuuria, mutta tietyt perinteiset erätaidot olisi hyvä hallita ja niitä tulisi harjoitella säännöllisesti. Emmehän halua esimerkiksi maastossa liikkumisen taidon katoavan GPS-laitteiden myötä. TeksTi ja kuvaT Kai-Eerik Nyholm Kokeneet erämiehet tulilla latvalinnustuksen lomassa. Työvälineiden turvallinen käyttö ja tulentekotaidot kuuluvat metsästäjän perusosaamiseen. 36 Metsästäjä 4/2021 36-37_Era?taidot_ME0421.indd 36 28/06/2021 14.09
jokaisen terveen metsästäjän tulisi kyetä liikkumaan metsissä itsenäisesti. Suunnistaminen ja maaston hahmottaminen Kaikkien metsästäjien tulisi hallita suunnistamisen perusteet kartan ja kompassin avulla. Maastossa liikkumisen ei koskaan tulisi perustua ainoastaan teknisiin apuvälineisiin: jos ne menevät epäkuntoon, on edessä ongelmia. GPS-laitteita voidaan käyttää tarvittaessa lisäapuna paikannuksissa, mutta ensin metsään tulisi lähteä kartan ja kompassin kanssa. Kun tämä perustaito on hallinnassa, eränkävijä pärjää kaikkialla. Metsästysalueiden karttoihin kannattaa tutustua eri mittakaavoissa ja tutussakin maastossa voi harjoituksen vuoksi pitää mukana paperikarttaa. Kartan ja kompassin kanssa harjoitellessa kannattaa kiinnittää huomiota kartan suuntaamiseen oikein ilmansuuntien osalta. Kun kartta on saatu käännettyä oikein päin (pohjois-eteläsuunta), voidaan aloittaa maisemanmuotojen sekä kartan merkintöjen vertailu. Harjoituksia kannattaa tehdä säännöllisesti. Vähitellen maastossa liikkumistaidot kehittyvät ja karttaa vilkaisemalla pystyy luovimaan maiseman läpi samalla metsästäen. Harvoilla, paljon metsissä kulkeneilla henkilöillä on päässään sellainen GPS, ettei tarvitse karttaa ja kompassia. Yleensä paljon metsässä liikkuville henkilöille sattuu ”pyörähdyksiä” tai jopa pieniä eksymisiä, mutta ne ovat omiaan kerryttämään maastossa liikkumiskokemusta. Jos ei mene metsään, ei voi siellä oppia koskaan liikkumaan. Tulien tekeminen Tulenteko on ollut ihmiskunnan historiassa merkittävä hengissä selviämisen taito, mutta tänä päivänä se ei ole itsestäänselvyys. Kuten muitakin erätaitoja, sitä pitää säännöllisesti harjoitella. Nuotion sytyttäminen vaatii sopivien puulajien tunnistamista ja työvälineiden sujuvaa käyttöä. Kiehisten vuoleminen puukolla sytykkeeksi on hyvä harjoitella aina tulien teon yhteydessä. Metsästysporukoiden kokeneempien jäsenten kannattaakin antaa tulien tekeminen kokemattomammille ja ohjata heitä tarvittaessa kädestä pitäen työvälineiden, puukon ja sahan, käytössä. Yllättävien tilanteiden varalle Joskus tulentekotaito on tarpeellinen jopa turvallisuuden kannalta. Varsinkin kylmät olosuhteet syksyllä ja talvella saattavat aiheuttaa yllätyksiä ja tällöin on nopeasti saatava tulet aikaan. Ensiaputaitojen hallitseminen erilaisissa maasto-olosuhteissa on yksi tärkeimmistä metsästäjän taidoista, joka voi parhaimmillaan pelastaa oman tai toisen hengen. Yön ajaksi metsään majoittuminen kaikkina vuodenaikoina on myös hyödyllinen ja palkitseva erätaito. Antoisia retkiä erätaitoja harjoitellen! Ylläpidä erätaitojasi! ? suunnistus kartan ja kompassin avulla ? maaston hahmottaminen ? maastossa liikkuminen mahdollisimman hiljaa ? hiipiminen lähelle riistaa ? tulentekotaidot eri olosuhteissa ? maastossa majoittuminen eri vuodenaikoina ? ensiaputaidot ? matkanarviointi ? luonnontuntemuksen ylläpitäminen ? kertaa jokamiehenoikeudet Autolla voidaan siirtyä jahti maiden laitaan, mutta sen jälkeen jalkaudutaan metsään. Ajoneuvon aktiivinen käyttäminen metsästystilanteissa ei ole eettistä eikä reilua metsästystä. Maastossa majoittuva ja perinteisiä erätaitoja vaaliva majavanmetsästysporukka kokee keväisen luonnon parhautta. Hiipiminen pystykorvan haukulle on erätaito, jossa metsästyksen jännitys on parhaimmillaan. 37 Metsästäjä 4/2021 36-37_Era?taidot_ME0421.indd 37 28/06/2021 14.09
Sepelkyyhkysaalis Vuosittaiset saalismäärät Ravinto Jyvät, herneet, siemenet, silmut, lehdet, marjat ja eläinravinto. Siipi Pyrstö Sepelkyyhky Columba palumbus Common wood pigeon/Ringduva Nuori Vanha Nuori Vanha Vaaleat ja hapsuiset kärjet Jykevä olemus Hintelämpi olemus Pyöreä kärki Kulmikas kärki Tasaisempi väritys Lähde: Lintuatlas.? Pesintä Isot kyynärsulkien peitinhöyhenet Keskimmäiset kyynärsulkien peitinhöyhenet Pienet kyynärsulkien peitinhöyhenet Kyynärsulat Tertiaalit KUVITUS: ASMO RAIMOAHO Käsisulat Aikuinen Aikuinen Aikuinen Nuori Nuori Nuori Sepelkyyhkyn iän voi määrittää helpoiten kaulan valkoisesta laikusta, nokan ja silmän väristä sekä höyhenpeitteestä. (Syksy) (kesä) Sepelkyyhky esiintyy viljelysten lähellä. Runsain maan eteläpuoliskossa, mutta levittäytynyt Lappiin asti. Sepelkyyhkyn kanta on runsastunut jo pitkään. Kannan arvioidaan olevan kaksinkertainen 1950-lukuun ja 1,5-kertainen 1970-lukuun verrattuna. Munii huhti–toukokuussa kaksi valkeata munaa risuista tehtyyn hataraan pesään. Pesä on yleensä kuusikossa. Sepelkyyhky tuottaa yleisesti toisen poikueen. Sepelkyyhky parveutuu mielellään, ja muuttaa suurissa parvissa. Kevätmuutto tapahtuu maalis– huhtikuussa, syysmuutto taas puolestaan syys–lokakuussa. Vuosittaiset saalismäärät ovat olleet kasvussa. Eräksi tulee vuosittain 145 000–300 000 yksilöä. Kappaletta 00 01 02 03 04 05 06 07 08 10 09 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Varma Todennäköinen Mahdollinen Valkoinen poikkijuova Pyrstön kärjessä leveä musta vyö Valkoinen sivulaikku Siniharmaa yleisväritys Alapuoli vaaleampi Punertavat jalat Punertava kupu Ruskea kupu Viininpunertava yläkupu Siniharmaa nokka Valkoinen sivulaikku puuttuu Vihertävä metallinkiilto Tasainen väritys ja pyöreät höyhenet Epätasainen väritys ja hapsuttavat höyhenet 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 300 000 350 000 Jyvät ja herneet Silmut ja lehdet Marjat Vaaleanpunertavat harmaat jalat Vaaleankeltainen silmä Siniharmaa silmä Punakeltainen nokka 500 g 68– 80 cm kg 43 cm C M Y CM MY CY CMY K Sepelkyyhky_ika_aukeama.pdf 1 23.6.2021 16.14 38 Metsästäjä 4/2021 38-39_Linnun_ika?_sepelkyyhky_ME0421.indd 38 28/06/2021 14.10
Sepelkyyhkysaalis Vuosittaiset saalismäärät Ravinto Jyvät, herneet, siemenet, silmut, lehdet, marjat ja eläinravinto. Siipi Pyrstö Sepelkyyhky Columba palumbus Common wood pigeon/Ringduva Nuori Vanha Nuori Vanha Vaaleat ja hapsuiset kärjet Jykevä olemus Hintelämpi olemus Pyöreä kärki Kulmikas kärki Tasaisempi väritys Lähde: Lintuatlas.? Pesintä Isot kyynärsulkien peitinhöyhenet Keskimmäiset kyynärsulkien peitinhöyhenet Pienet kyynärsulkien peitinhöyhenet Kyynärsulat Tertiaalit KUVITUS: ASMO RAIMOAHO Käsisulat Aikuinen Aikuinen Aikuinen Nuori Nuori Nuori Sepelkyyhkyn iän voi määrittää helpoiten kaulan valkoisesta laikusta, nokan ja silmän väristä sekä höyhenpeitteestä. (Syksy) (kesä) Sepelkyyhky esiintyy viljelysten lähellä. Runsain maan eteläpuoliskossa, mutta levittäytynyt Lappiin asti. Sepelkyyhkyn kanta on runsastunut jo pitkään. Kannan arvioidaan olevan kaksinkertainen 1950-lukuun ja 1,5-kertainen 1970-lukuun verrattuna. Munii huhti–toukokuussa kaksi valkeata munaa risuista tehtyyn hataraan pesään. Pesä on yleensä kuusikossa. Sepelkyyhky tuottaa yleisesti toisen poikueen. Sepelkyyhky parveutuu mielellään, ja muuttaa suurissa parvissa. Kevätmuutto tapahtuu maalis– huhtikuussa, syysmuutto taas puolestaan syys–lokakuussa. Vuosittaiset saalismäärät ovat olleet kasvussa. Eräksi tulee vuosittain 145 000–300 000 yksilöä. Kappaletta 00 01 02 03 04 05 06 07 08 10 09 11 12 13 14 15 16 17 18 19 Varma Todennäköinen Mahdollinen Valkoinen poikkijuova Pyrstön kärjessä leveä musta vyö Valkoinen sivulaikku Siniharmaa yleisväritys Alapuoli vaaleampi Punertavat jalat Punertava kupu Ruskea kupu Viininpunertava yläkupu Siniharmaa nokka Valkoinen sivulaikku puuttuu Vihertävä metallinkiilto Tasainen väritys ja pyöreät höyhenet Epätasainen väritys ja hapsuttavat höyhenet 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 300 000 350 000 Jyvät ja herneet Silmut ja lehdet Marjat Vaaleanpunertavat harmaat jalat Vaaleankeltainen silmä Siniharmaa silmä Punakeltainen nokka 500 g 68– 80 cm kg 43 cm C M Y CM MY CY CMY K Sepelkyyhky_ika_aukeama.pdf 1 23.6.2021 16.14 39 Metsästäjä 4/2021 38-39_Linnun_ika?_sepelkyyhky_ME0421.indd 39 28/06/2021 14.10
Susikanta vahvistui edelleen Reviirejä viidennes enemmän kuin vuotta aiemmin S uomessa arvioitiin olleen todennäköisesti 57 (90 %:n todennäköisyysväli 54-59) perhelauman tai parin reviiriä tämän vuoden maaliskuussa. Vastaava arvio maaliskuulle 2020 oli 46, eli nyt reviirejä oli noin viidennes enemmän. Osalla reviireistä arvioitiin olevan aluetta myös itäisen valtakunnanrajan toisella puolella. Perhelaumoja tavattiin rajalaumat mukaan lukien 35 (todennäköisyysväli 32–38), joista kokonaan Suomen puolella arvioitiin elelleen 28 (25–30). Perhelaumojen todennäköisin kokonaismäärä oli 16 % suurempi kuin vuotta aiemmin. Perhelaumat olivat keskimäärin suurempia kuin kevättalvella 2020, ja populaation yksilömäärän arvioitiin Suomen susikanta on runsastunut selvästi edellisvuoteen verrattuna. Toukokuussa kanta vahvistui uusilla pennuilla, ja susikanta lienee tällä hetkellä suurempi kuin kertaakaan 1800-luvun jälkeen. TeksTi Ilpo Kojola, Samuli Heikkinen, Mia Valtonen, Inari Helle, Antti Härkälä, Samu Mäntyniemi, Luonnonvarakeskus kuva Hannu Huttu 40 Metsästäjä 4/2021 40-43_Susikanta-arvio_ME0421.indd 40 28/06/2021 14.11
olleen vuoden 2021 maaliskuussa noin 30 % runsaampi kuin vuotta aiemmin, 279–321 sutta. Ilman tunnettua kuolleisuutta (35 sutta) yksilömäärän kasvu olisi ollut noin 40 %:n luokkaa. Sudella on useiden koiraeläinten tapaan korkea lisääntymispotentiaali. Tämän takia mainitun suuruinen vuotuinen muutos ei ole tavatonta susikannassa, jolla on hyvä ravintotilanne ja tilaa uusille reviireille. Myös parin hallinnoimia reviirejä arvioitiin olleen maaliskuussa 2021 enemmän kuin maaliskuussa 2020. Kahden suden asuttamien reviirien kokonaismäärä oli todennäköisimmin 22 (18–25), joista 20 (17–23) sijaitsi kokonaan Suomen puolella. Kokonaisparimäärä oli 23 % suurempi kuin vuotta aiemmin. Susikanta painottuu Länsi-Suomeen Susikannan esiintymisen painopiste siirtyi muutama vuosi sitten läntiseen Suomeen. Laumareviirien perusteella kehitys ei ole vuoteen 2020 verrattuna kuitenkaan voimistunut, sillä läntisen Suomen kannanhoitoalueella sijaitsi kaikista perhelaumojen reviireistä noin 60 %, samoin kuin maaliskuussa 2020. Läntisen Suomen kannanhoitoalueelta piirtyi esiin Laumaja parireviirit maaliskuussa 2021. Viivalla halkaistut viittaavat rajareviireihin. *) Reviirin status epäselvä, koska synnyttänyt naaras kuollut ennen maaliskuuta. Varma perhelauma Epävarma perhelauma Varma pari Todennäköinen pari Epävarma pari 41 Metsästäjä 4/2021 40-43_Susikanta-arvio_ME0421.indd 41 28/06/2021 14.11
kolme vahvan kannan aluetta: lounainen Suomi, Etelä-Pohjanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa. Lounaisen Suomen susien esiintyminen painottui Varsinais-Suomeen ja Satakunnan eteläosiin, mutta osa alueen reviireistä ulottui myös Uudenmaan ja Etelä-Hämeen puolelle. Etelä-Pohjanmaalle painottuvaan reviirikeskittymään lukeutui puolestaan reviirejä, joihin kuului alueita Pohjois-Satakunnasta, Rannikko-Pohjanmaalta ja Pohjois-Hämeestä. Susikannan laajempaa esiintymiskuvaa luonnehtii edelleen reviirien puuttuminen lähes kokonaan valtaosasta niin kutsuttua Järvi-Suomea. Reviirit muodostivat lounaisesta Suomesta lähtevän ja Pohjois-Pohjanmaalta Ylä-Savon kautta itärajalle ulottuvan, jossain määrin epäyhtenäisen sillan, joka itärajan tuntumassa haarautuu sekä etelään että pohjoiseen. Syyt susikannassa vallitsevaan esiintymiskuvaan poronhoitoalueen ulkopuolisessa Suomessa eivät toistaiseksi ole perustellusti yksilöitävissä. Poronhoitoalueella susikannan vuodenaikaiset erot ovat suuremmat kuin muualla Suomessa, mikä juontuu tarpeesta poistaa siellä olevat yksilöt talven mittaan huomattavien vahinkojen takia. Vuonna 2020 susien tappamiksi ilmoitettiin 735 poroa. Vahinkoja aiheuttivat sekä itäisen valtakunnanrajan reviireillä asuneet sudet että merkittävällä osuudella poronhoitoalueen ulkopuolelta tulleet vaeltajat. Aineistossa erinomainen kattavuus Maaliskuun 2021 kanta-arvion aineistopohja oli kattavampi kuin kertaakaan aiemmin Suomessa, jolloin reviirin status (perhelauma/pari) saatiin 100 % todennäköisyydellä määritettyä lähes kaikista todetuista reviireistä. Kattavuus parantui etenkin geneettisen aineiston osalta, mutta myös Tassu-järjestelmään kirjattujen havaintojen määrä oli merkittävästi suurempi kuin vuotta aiemmin. Kerätyistä 1 499 ulosteja virtsanäytteestä 1 173 oli sellaisia, joista saatiin DNA onnistuneesti eristettyä. Määrät ovat lähes kaksinkertaisia edelliseen vuoteen verrattuna. Analyyseissa tunnistettiin yhteensä 278 susiyksilöä, joista osa oli kuollut ennen maaliskuuta. Onnistuneiden määritysten määrä oli yli nelinkertainen verrattuna analyyseissä yksilöityneiden susien määrään, mikä osaltaan kertoo aineiston erinomaisesta kattavuudesta. Myös Tassu-havainnoilla oli iso rooli susikantaa arvioitaessa. Niiden merkitys korostui reviireillä, joista DNA-materiaalia oli rajoitetusti. Tassu-havainnoista käytiin läpi laumoja ja kahta sutta koskevat havainnot, jotka oli tehty aikajaksolla 1.8.-28.2. Petoyhdyshenkilöt kirjasivat yhteensä 1 738 havaintoa, joissa oli enemmän kuin kaksi sutta, ja 1 683 kahta sutta koskevaa havaintoa. Yhteensä määrä oli noin tuhat havaintoa enemmän kuin vuotta aiemmin. Kanalintumetsälle! Metsähallituksella on 124 pienriista-aluetta sinua varten. Alamme myydä kanalintulupien lopullista kiintiötä tämän aikataulun mukaisesti. Joka kohteen kiintiö perustuu tuoreisiin riistakolmiolaskentoihin. Myynnin aloitus Ma 30.8. Etelä-, Länsija Itä-Suomen alueet Ti 31.8. Enontekiö, Inari, Utsjoki Ke 1.9. Salla, Savukoski, Pelkosenniemi, Sodankylä, Kemijärvi Lupia voi alkaa hankkia mainittuna päivänä kello 9 aamulla Eräluvat-kaupassa ja palvelunumerossa 020 69 2424. Huomaa, että myyntipäivien järjestys on vaihtunut! To 2.9. Keminmaa, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Rovaniemi, Ranua, Simo, Tervola, Ylitornio, Posio Pe 3.9. Pohjanmaa ja Kainuu Kokonaan Suomen puolella sijaitsevien susireviireiden (A), laumojen (B), parien (C) ja susien kokonaismäärän (D) kehitys vuosina 1990–2021. Susikannan vaihtelua kunkin vuoden sisällä kuvataan esittämällä arviot maaliskuun, toukokuun ja marraskuun susikannasta. Kuvat perustuvat populaatiomalliin, joka on kuvattu kanta-arviodokumentin liitteessä. Se löytyy osoitteesta: www.riistahavainnot.fi (A) Kaikki reviirit 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 lkm 60 40 20 (C) Parien reviirit 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 lkm 35 25 15 5 (B) Laumareviirit 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 lkm 40 30 20 10 (D) Kaikki yksilöt 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 lkm 400 300 200 100 Malli Marraskuun arvio Maaliskuun arvio 42 Metsästäjä 4/2021 40-43_Susikanta-arvio_ME0421.indd 42 28/06/2021 14.11
Susia enemmän kuin 120 vuoteen Susikanta on tällä hetkellä mitä ilmeisimmin suurempi kuin kertaakaan aiemmin 1800-luvun lopun jälkeen. Suomen susikanta vähentyi saalistilastojen perusteella erittäin jyrkästi 1800-luvun loppupuolella. Vuosittain tapettujen susien määrä putosi 1800-luvun viimeisten kolmen vuosikymmenen kuluessa 300–400 yksilöstä muutamaan kymmeneen, ja kanta pysytteli aiempaan verrattuna vähäisenä läpi koko 1900-luvun. Sudet alkoivat runsastua pysyvämmin vasta 1990-luvulla. Perhelaumoja oli 2000-luvulle tultaessa kymmenkunta. Määrä kasvoi sen jälkeen muutamassa vuodessa yli kahteenkymmeneen. Noin kymmenen vuotta jatkunut runsastuminen taittui myöhemmin ja susikanta väheni aiempaa alemmalle tasolle vuosiksi 2009–2013. Tämän jälkeen populaatio alkoi kasvaa, mutta pieneni uudelleen talvella 2016–2017 ennen kuin alkoi taas runsastua. Ennusteen kertomaa Susikanta käy vuodenkierrossa alimmillaan huhtikuussa ennen pentujen syntymistä. Toukokuun lopussa kanta on pentujen synnyttyä suurimmillaan, mutta alkaa sitten pienentyä pentujen luonnollisen kuolevuuden seurauksena. Heinäkuun 2021 alun ennuste kannan kooksi on 90 %:n todennäköisyydellä 391–515 sutta. Vastaava ennuste marraskuun 11. päivälle on 337–452 yksilöä. Maaliskuun 2022 lopussa laumojen ja parien yhteismäärän ennustetaan olevan 53–83 ja yksilömäärän 209–366 sutta. Kiitokset Susikannan seuranta Suomessa on kehittynyt eurooppalaiselle kärkitasolle. Tästä kuuluu suuri kiitos vapaaehtoisille näytteenkerääjille ja havaintojen kirjaajille. Yli puolet (56 %) näytteistä oli vapaaehtoisten keräämiä. Luonnonvarakeskuksen ja Suomen riistakeskuksen henkilöstö uurasti aiempaa laajemmalla rintamalla näytteenkeruun eteen. Kiitos myös järjestöille, jotka onnistuneesti kannustivat ihmisiä näytteiden keruuseen. Kanta-arvio reviirikohtaisine sivuineen löytyy osoitteesta: www.riistahavainnot.fi Kanalintumetsälle! Metsähallituksella on 124 pienriista-aluetta sinua varten. Alamme myydä kanalintulupien lopullista kiintiötä tämän aikataulun mukaisesti. Joka kohteen kiintiö perustuu tuoreisiin riistakolmiolaskentoihin. Myynnin aloitus Ma 30.8. Etelä-, Länsija Itä-Suomen alueet Ti 31.8. Enontekiö, Inari, Utsjoki Ke 1.9. Salla, Savukoski, Pelkosenniemi, Sodankylä, Kemijärvi Lupia voi alkaa hankkia mainittuna päivänä kello 9 aamulla Eräluvat-kaupassa ja palvelunumerossa 020 69 2424. Huomaa, että myyntipäivien järjestys on vaihtunut! To 2.9. Keminmaa, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Rovaniemi, Ranua, Simo, Tervola, Ylitornio, Posio Pe 3.9. Pohjanmaa ja Kainuu 40-43_Susikanta-arvio_ME0421.indd 43 28/06/2021 14.11
M tsästysmatkalla Suomessa JUTTUSARJASSA KÄYDÄÄN LÄPI METSÄSTYKSEN ERITYISPIIRTEITÄ JA MONIPUOLISTA RIISTALAJISTOA ERI PUOLILLA SUOMEA. Itä-Suomi TeksTi Lauri Itkonen, Valto Kontro ja Henri Mutanen kuva Antti Yrjälä I tä-Suomi ei ole Suomen mittakaavassa kaikkein riistarikkainta aluetta yksilömäärissä mitattuna, mutta se tarjoaa lajikirjollaan runsaasti mahdollisuuksia niin metsästäjille kuin muillekin luontoharrastajille. Kumpuilevat maastot, vesistöt ja vaihtelevat metsäja suotyypit tarjoavat elinympäristöjä monille eläinlajeille. Hirvi on alueella erittäin merkittävä riistalaji, mutta sen rinnalle on paikoin noussut karhunpyynti tärkeäksi metsästysmuodoksi. Koirakulttuuri on olennainen osa itäsuomalaista metsästysperinnettä. Pyynti on seuruevetoista, harva asutus ja suuret metsäalueet edellyttävät koirien käyttöä pyynnissä. Itä-Suomessa on valtion omistamia maa-alueita, joille Metsähallitus myy muun muassa kanaja vesilintujen, jäniksen ja majavan metsästyslupia. Monet ulkopaikkakuntalaiset metsästäjät valitsevatkin ostoskoriinsa pienriistaluvan Itä-Suomeen ja viettävät syyslomansa Pohjois-Karjalan maisemissa. KARHU | Pohjois-Karjalassa on Suomen tihein karhukanta ja suurimmat kaatomäärät: vuonna 2020 saatiin saaliiksi 163 karhua. Pohjois-Karjalan karhukanta on säilynyt lisääntyneestä metsästyksestä huolimatta runsaana. Karhukannan on arvioitu kestävän 15 prosentin kokonaiskuolleisuuden poronhoitoalueen ulkopuolisella alueella Suomessa. VILLISIKA on tullut Suomeen paluumuuttajana Venäjältä. Vaikka villisikaa tavatan eri puolilla maata, kertovat saalismäärät kannan painopisteestä: Kaakkois-Suomessa ammuttiin 58 prosenttia koko Suomen saaliista vuonna 2020. Afrikkalaisen sikaruton aiheuttaman uhan vuoksi kanta pyritään pitämään pienenä. HANHET ovat linnustuksen ”suurriistaa”. Suomi on ollut edelläkävijänä kansainvälisen kannanhoidon edistämisessä. Hanhien elinpiirit ja ennen kaikkea muuttoreitit ylittävät maakuntien ja valtakuntien rajat, mikä korostaa kansainvälisten hoitosuunnitelmien tärkeyttä. Itä-Suomessa pesii taigametsähanhia. Venäjällä pesiviä tundrametsähanhia nähdään runsaasti myöhemmin syksyllä muuttoaikaan. JÄNIS | Pohjois-Savo on aina ollut jänismaakunta. Jänis hyötyy riistanhoitotyöstä ja kestää silloin voimakastakin metsästystä. Saalismäärät ovat laskeneet edellisiin vuosikymmeniin verrattuna. Laskun syynä voi olla vähentynyt ajokoirainnostus. Vuoden 2019 saaliiksi arvioitiin Pohjois-Savossa 19 900 jänistä. TEERI JA METSO | Metsäkanalintujen saalismäärä lähti nousuun kantojen elpyessä vuoden 2017 jälkeen. Perinteinen tammikuun latvalinnustuskin on ollut mahdollista elvyttää. Valtakunnallisia ja seurakohtaisia saalismitoituksia harkitaan riistakolmiotietojen perusteella. Metson riistanhoidossa tärkeä osa-alue on sen elinympäristöistä huolehtiminen. Riistametsänhoidon opeilla metso menestyy myös nuorissa kasvatusmetsissä. Metsässä tulee olla suojaa ja ravintoa metsonpoikasille ja kookkaalle linnulle riittävää väljyyttä. KANADANMAJAVA | Savossa ja Karjalassa on monipuolisten vesistöjensä vuoksi hyviä elinympäristöjä majavalle. Itä-Suomessa tavattava majavalaji on vierasperäinen kanadanmajava. 44 Metsästäjä 4/2021 44-45_Metsa?stysmatkalla_Ita?-Suomi_ME0421.indd 44 28/06/2021 14.12
SUSI | Itä-Suomessa susi on ollut vaikuttamassa metsästykseen koko historiamme ajan. Ongelmia ilmenee kotieläinten ja metsästyskoirien vahinkotapauksina. Itä-Suomessa suden ravinnossa tärkein saaliseläin on hirvi. Vaihtoehtoisia saalistuksen kohteita on sudelle vähän, koska pienten hirvieläinten määrä on alhainen. ILVES | Ilveskanta on 2000-luvulla voimistunut ja tupsukorvaa tavataan koko poronhoitoalueen ulkopuolisessa Suomessa. Ilveksen runsastuminen on osaltaan ollut vauhdittamassa ajokoirien kasvatusta ja käyttöä petojen metsästyksessä. KETTU on tavanomainen riistaeläin koko Itä-Suomessa ja sen pyynnillä turkiseläimenä on pitkät perinteet. Pitkä metsästysaika mahdollistaa monipuolisen pyynnin eri menetelmin elokuusta pitkälle kevättalveen. Suhteellisen laajat vähätiestöiset alueet luovat hyvät puitteet ketun metsästämiselle ajavalla koiralla, jos alueella sattuu jäljen jättäjiä kulkemaan. 45 Metsästäjä 4/2021 44-45_Metsa?stysmatkalla_Ita?-Suomi_ME0421.indd 45 28/06/2021 14.12
1. Osallistu riista-aiheiseen koulutukseen. 2. Tutustuta yksi metsästyksestä kiinnostunut lajin pariin. 3. Kirjoita sovitteleva some-kommentti metsästysaiheiseen keskusteluun. 4. Pyydä vähintään viisi vieraspetoa. 5. Kokeile uutta riistareseptiä. 6. Yövy ulkona metsästysreissullasi. 7. Kokeile uutta metsästysmuotoa. 8. Osallistu riistakolmiolaskentaan. 9. Pysy kartalla metsästysreissulla. 10. Kuivattele metsästäessä kastuneita vaatteita nuotiolla. 11. Hoida rakko omasta tai metsästyskaverin jalasta. 12. Älä hukkaa varusteita metsään. 13. Ota koiran töppäily tyynesti ja rauhallisesti. 14. Kirjaa havainto tai saalis Oma riistaan. 15. Harjoittele ampumaradalla. 16. Tee tai ripusta linnunpönttö. 17. Tunnelmoi tulilla yksin tai seurassa. 18. Kouluta koiraasi noutamaan tai merkkaamaan riistaa. 19. Kävele, juokse tai pyöräile itsesi ja koirasi kuntoon. 20. Ota katselukiikarin käyttö turvallisen jahdin tavaksi. Osallistu leikkimieliseen metsästyshaasteeseen! Saatko kaikki 52 kohtaa tehtyä alkavan metsästysvuoden aikana? Voit jakaa kuviasi sosiaalisessa mediassa tunnisteella #metsästyshaaste ja #metsästäjälehti. Metsästyshaaste 2021 H AN NU HU TT U 46 Metsästäjä 4/2021 46-47 Metsa?styshaaste_ME0421.indd 46 28/06/2021 14.13
36. Totea pukeutuneesi metsästysreissulle sään mukaisesti. 37. Havainnoi riistaeläinten jälkiä. 38. Metsästys saa hien otsalle – jännityksestä tai kuntoilusta. 39. Nauti hetkestä, kun mitään ei vaikuta tapahtuvan. 40. Herää metsästysreissulle aikaisin aamulla. 41. Metsästysvuoden ensimmäinen metsästysreissu. 42. Huolla varusteita: vahaa metsästyskengät, öljyä aseet. 43. Jätä riistalaukaus ampumatta, koska et ole aivan varma laukauksesta. 44. Kuuntele metsästys-aiheista podcastia. 45. Juo kuksasta kupillinen kuumaa. 46. Muistuta toista metsästäjää aseturvallisuudesta. 47. Tulosta autoilevalle tuttavallesi riistaonnettomuusmerkki. 48. Kokeile uutta retkiruokaa. 49. Käy läpi ensiapupakkauksesi sisältö. 50. Ihastele syksyn ääniä ja värejä. 51. Tarkkaile riistaeläimen käytöstä. 52. Lue metsästysjuttu, jota et normaalisti lukisi. Seuraa Metsästäjä-lehteä Instagramissa nimellä @metsastajalehti 21. Ilmoita alueesi maanvuokraajalle tärkeästä havainnostasi hänen maillaan. 22. Ota yhteyttä yksinäiseen metsästäjäkaveriisi. 23. Poikkea kylässä tarinoimassa jonkun alueesi maanomistajan luona. Kerro riistakuulumiset. 24. Toivota hyvät päivät vastaantulevalle kanssaulkoilijalle. 25. Vie naperoikäisiä nuotioretkelle. Makkara ja vaahtokarkki maistuu. 26. Osallistu seurasi tai seurueesi talkoisiin. 27. Osallistu riistanhoitoyhdistyksen kokoukseen. 28. Kertaa lajintunnistusta Riistainfosta tai Metsästäjän oppaasta. 29. Pelasta makkara nuotiosta. 30. Ota tauolla pienet torkut. 31. Iloitse mukavasta metsästyspäivästä, vaikka saalis jäisi saamatta. 32. Osallistu vesilintulaskentaan. 33. Ota nuori mukaasi metsälle. 34. Kerää maastosta talteen roska omien roskiesi lisäksi. 35. Valmista tai teetä metsästysmuisto. H AN N U HU TT U H AN NU HU TT U 47 Metsästäjä 4/2021 46-47 Metsa?styshaaste_ME0421.indd 47 28/06/2021 14.14
Noutajien tärkein tehtävä on toimittaa eli noutaa riistasaalis ohjaajalle ehjänä ja siistinä. Metsästäjä 4/2021 48 48-50_Koiran_kanssa_noutajat_ME0421.indd 48 28/06/2021 14.15
Noutajien suosio jatkuu Noutajat ovat lähes kaikille tuttu koiraryhmä. Monet eivät kuitenkaan tiedosta noutajien monipuolisuutta metsästyskoirina tai tunnista harvinaisia noutajarotuja. Pennun hankintaa harkitsevan kannattaakin selvittää, olisiko kenties joku noutajaroduista sopiva kaveri metsälle. TeksTi ja kuvaT Panu Hiidenmies Käyttö lisääntynyt ja monipuolistunut Jos noutajat toimivat vielä parikymmentä vuotta sitten isäntänsä tai emäntänsä sorsannoutajina, on tilanne sittemmin muuttunut melkoisesti. Runsastuneet edustusjahdit ovat mahdollistaneet noutajaharrastajille paljon käytännön tilanteita. Kun riistaa pudotetaan päivän aikana suuri määrä, myös noutoja tulee paljon. Koirat pääsevät näissä jahdeissa noutamaan lämmintä riistaa runsaasti ja joutuvat lisäksi alttiiksi laukausten sekä lentävien lintujen aiheuttamalle häiriölle tavallista jahtia enemmän. Kaupalliset ja edustusjahdit ovat toki erilaisia kuin perinteinen eränkäynti, mutta koiraharrastajista ehkäpä noutajaharrastajat ovat hyötyneet niistä eniten lisääntyneiden harjoitteluja käyttömahdollisuuksien myötä. Noutajia käytetään enenevässä määrin muussa metsästyksessä kuin pelkästään vesilintujahdeissa noutavana koirana, mikä on niiden erikoisalaa. Karkottavina koirina noutajia tapaa kanalintujahdeissa, sekä taajamien lähistöllä pienriistajahdeissa. Osaa noutajista hyödynnetään haavoittuneiden tai liikenteessä loukkaantuneiden hirvieläinten jäljestystehtävissä SRVA-koirina. Jahtisyksy alkaa tänäkin vuonna noutajilla kyyhkyjahdin merkeissä. Kokeita moneen makuun Noutajille tarjolla olevien kokeiden kirjo on laaja. Aluksi on käytävä taipumuskoe, jonka jälkeen tie avautuu varsinaiseen koemaailmaan. Koeuraa aloitteleville noutajille on tarjolla alokasluokan ja avoimen luokan kokeita. Voittajaluokkaan siirtymisen jälkeen koirat voivat osallistua lämpimän riistan kokeisiin, jotka muistuttavat metsästystä. Niissä pudotetaan riistaa ja ne voidaan järjestää jahdin yhteydessä. Noudettavana riistana voivat N outajien suosio kasvoi Suomessa jo vuosia sitten. Vaikka osa noutajista on päätynyt puhtaasti seurakoiriksi niiden miellyttävän luonteen vuoksi, todella moni noutaja on aktiivisessa metsästyskäytössä. Eniten jahtikoirina tavataan labradorinnoutajia, joka on myös eniten rekisteröity koirarotu Suomessa (2020). Kultainen noutaja eli ”kultsu” on petrannut ilahduttavasti metsästäjien piirissä ja nykyisin niitä tavataan aiempaa enemmän metsästyskäytössä. Muita noutajarotuja ovat sileäkarvainen noutaja eli ”flatti”, chesapeakenlahdennoutaja eli ”chessi”, kiharakarvainen noutaja eli ”kihara” ja novascotiannoutaja eli ”tolleri”. Kaikissa noutajaroduissa tavataan erinomaisia metsästyskoiria ja niillä on omat harrastajakuntansa. Taipumuskokeen kautta menestykseen Noutajien kasvatuksessa on pyritty varmistamaan perinnölliset taipumukset. Koirien koeja näyttelyura alkaa taipumuskokeista. Parikymmentä vuotta sitten noutajakokeet olivat melko harvinaisia, mutta nykyisin kokeita pidetään jo lähes joka viikko. Koetoiminnan tarkoitus on nostaa esiin jalostuksen kannalta kiinnostavat koirat. Monille harrastajille koetoiminta muodostaa huomattavan osan aktiviteeteista koiran kanssa. Kokeneet ja vastuulliset kasvattajat käyttävät koiriaan myös metsästykseen, jolloin koiria testataan käytännön olosuhteissa. Siinä missä koetilanteita voidaan harjoitella ja rasitus on kohtuullista, voivat käytännön metsästystilanteet vaihdella huomattavasti. Metsästysreissu voi kestää pitkään ja olosuhteet olla sään puolesta vaikeat. Tällöin koiran ominaisuuksia mitataan ehkäpä vielä koetoimintaa perusteellisemmin ja esiin voin nousta arvokasta tietoa koiran ominaisuuksista ja toiminnasta. 49 Metsästäjä 4/2021 Koiran kanssa 48-50_Koiran_kanssa_noutajat_ME0421.indd 49 29/06/2021 8.44
olla vesilinnut, fasaani, peltopyy tai sepelkyyhky. Koiria siis testataan käytännön metsästysolosuhteissa. Näissä kokeissa ohjaaja ei itse ammu. Käytännön metsästyskokeessa, kuten iltalennolla myös ohjaaja pudottaa. Lisäksi noutajille järjestetään kokeita pelkillä dameilla eli noutopatukoilla. Näissä kokeissa ei noudeta riistaa lainkaan. Kyky ja halu löytää riistaa Noutajalla metsästys on yhteistyötä. Koiralla on oltava kyky ja halu toimia metsästäjän haluamalla tavalla siten, että pudotettu tai kaadettu riista saadaan tehokkaasti ja siististi talteen. Pääasiassa noutajat toimivat vasta laukauksen jälkeen. Toisaalta noutajien on osattava olla hiljaa ja huomaamattomia jahdin aikana. Tämä koskee sekä passissa oloa tai vaikkapa järven rantaan hiipimistä. Ääntä pitävä ja rauhaton koira karkottaa nopeasti riistan metsästäjän ulottumattomiin. Pahinta on, jos koira on rauhaton passissa, ei pysy paikallaan ja ääntelee. Yhtälailla on ikävä tilanne, jos saalis on iltalennon jälkeen vielä löytämättä ja noutaja lopettaa työskentelyn kesken esimerkiksi viileän veden ja pimeyden vuoksi. Noutajan tulee olla vahvaviettinen, sitkeä ja kestää hyvin kylmää. Säänkestävyyteen vaikuttaa sekä turkki että asenne. Noutajilla voidaan käyttää suojavaatteena neopreeniliiviä, mutta koirilla tulee omasta takaa olla kylmältä ja märältä suojaava kaksoisturkki. Noutaessaan riistaa koiran tulee olla pehmeäsuinen. Arvokas riistasaalis halutan talteen ehjänä, ei pureskeltuna. Mitäpä arvoa metsästäjälle olisi noutajasta, joka kyllä noutaa pudotetut linnut, mutta ne on pureskeltu tohjoksi? Pentu on koulutettava Noutajan pennun hankintaa harkitsevan kannattaa suunnata noutajien kokeisiin sekä osallistua jahteihin, joissa noutajia käytetään. Tätä kautta pääsee tutustumaan noutajarotujen harrastajiin. Keskustelemalla rotujen kasvattajien kanssa sekä tutustumalla heidän koiriinsa, on mahdollista löytää pentu, jonka ominaisuudet sekä ennen kaikkea terveys ja luonne ovat kunnossa. Rodunomaisesti toimivan noutajan kouluttaminen vaatii aikaa ja paneutumista, mutta ei ole ylivoimaista. Se on antoisa matka ja lopputuloksena on ohjaajansa kanssa yhteistyötä tekevä, rauhallinen sekä motivoitunut metsästyskoira. Koiralla on oltava kyky ja halu toimia metsästäjän haluamalla tavalla Noutajat ovat ennen kaikkea vesityökoiria. Niiden turkki, asenne ja uintitaidot tunnetaan jo laajasti. Kahden koiran ohjaaminen vaatii keskittymistä sekä ohjaajalta, että koirilta. 50 Metsästäjä 4/2021 48-50_Koiran_kanssa_noutajat_ME0421.indd 50 28/06/2021 14.15
Nähdään metsällä ja täällä: tracker.fi – facebook.com/tracker.fi. Lataa Tracker Hunter 6 Google Playsta tai App Storesta. PYSY EDELLÄ Tracker -koiratutkat ja paikannusohjelmistot pitävät sinut, koirasi ja porukkasi kartalla, missä ikinä olettekin. 2021 uutuudet: Tracker Map Planner: uusi kartansuunnitteluohjelma, jonka avulla suunnittelet kartat helposti tietokoneella. Ryhmäristiinpaikannus: Olipa ystäväsi sitten Trackerin tai Ultracomin käyttäjä, nyt voitte kuulua kaikki samaan ryhmään. Lue lisää verkkosivuiltamme tai kysy lähimmältä jälleenmyyjältäsi. MONIPUOLISET KARTAT TRACKER SAFETY RYHMÄT & RISTIINPAIKANNUS JÄLKIPELIT PALJON MUITA HYVIÄ OMINAISUUKSIA TUTUSTU 2 VIIKKOA MAKSUTTA! 48-50_Koiran_kanssa_noutajat_ME0421.indd 51 28/06/2021 14.15
R autahaulien käyttö ampumaradoilla ja ampumaharjoittelussa on lisääntynyt lähinnä rautahaulipatruunoiden edullisen hinnan ansiosta. Rauta on halvempaa kuin lyijy, ja tämä näkyy “patruunalimpun” hinnassa selvästi. Tottumusta rautahaulien käyttöön on lisännyt myös kulttuurivaihto Pohjois-Suomen ja Pohjois-Ruotsin välillä erityisesti haulikkoammunnan sporting-lajeissa. Ruotsissa lyijyhaulien käyttö radoilla on lähes kategorisesti kielletty, joten siellä kisattaessa raudan käyttöön on tullut tottumusta suomalaisille ampujille. Osittain tätä kautta rautahaulien käyttö on levinnyt muualle. Rautahaulia on siis käytetty ampumaradoilla jo pidemmän aikaa, joskin pääpaino on luonnollisesti lyijyn käytössä. Turvallinen valinta Rautahaulipatruunoiden käyttöä kiekkoradoilla hidastavat enimmäkseen ennakkoluulot. Kestääkö ase, hajoavatko kiekot ja vaikuttaako ennakoihin ovat kysymyksiä, joita kuulee toistettavan jatkuvasti. Lyhyet vastaukset näihin kysymyksiin ovat kestää, hajoavat ja ei tarvitse miettiä. Rautahaulia perusharjoittelussa ampuva ei keskimäärin voi havaita eroa raudan ja lyijyn välillä alle 35 metrin ampumaetäisyyksillä. Tätä pidemmilläkin etäisyyksillä eron havaitseminen on monelle mahdotonta, sillä useimmiten osumisen haasteet ovat suuremmat kuin haulimateriaalin asettamat rajoitukset. Haulikoiden kestävyys huolettaa aina rautahaulista puhuttaessa, olipa kyse metsästyksestä tai rata-ammunnasta. Kannattaa kuitenkin muistaa haulien koon vaikutus aseeseen kohdistuvaan rasitukseen. Ratapatruunoissa käytettävistä pienistä hauleista koostuva hauliannos myötää supistuksissa huomattavasti paremmin kuin käytettäessä isompia hauleja, joten haulikon supistuksiin kohdistuva rasitus on pienempi. Myös ratapatruunoiden pienempi haulikuorma keventää supistukseen kohdistuvaa rasitusta, joten Teräseli rautahaulien käyttö on ollut arkipäivää jo pitkään vesilinnustuksessa, mutta muussa käytössä rautaa nähdään vähemmän. Ehkä yllättävästikin rautahaulien suosio on viime vuosina kasvanut ratakäytössä. TeksTi ja kuvaT Arto Määttä Teräshaulipatruunat harjoittelussa Unohda ennakkoluulot 52 Metsästäjä 4/2021 M tsästäjän aseet 52-53_Varusteet_tera?shaulit_harjoittelussa_ME0421.indd 52 28/06/2021 14.15
W I K O S K I h u n t i n g T U N N E E L Ä M Y S V a r a u k s e t j a t i e d u s t e l u t : h u n t i n g @ w o i k o s k i . f i + 3 5 8 ( ) 4 6 5 6 5 9 8 1 V i i h t y i s ä v i i k o n l o p p u f a s a a n i j a h d i s s a v a i o m a n m e t s ä s t y s k o i r a n k a n s s a v i e t e t t y h e t k i u p e i s s a m a i s e m i s s a ? O p a s t e t u t v i i k o n l o p p u p a k e t i t s e k ä m a a s t o t k o i r a n k o u l u t u k s e e n www.woikoskihunting.fi käytännössä mikä hyvänsä kunnossa oleva ja edes kohtuullisen nykyaikainen haulikko kestää rautahaulilla ladatut ratapatruunat komeasti. Patruunoiden painetasosta huolestuneet voivat unohtaa huolensa, sillä paine on painetta: aseen mekanismille kohdistuva rasite ei ole riippuvainen käytetystä materiaalista. Osuma rikkoo kiekon Kiekkojen rikkoutumisessa rautahaulit eivät aiheuta mitään havaittavissa olevia ongelmia. Ne rikkovat kiekot siinä missä lyijykin. Vaikka rautahaulin energia kohteessa olisikin vähäisempi, korvaa tätä suurempi haulimäärä, joka on peruja kevyemmästä materiaalista. Vaikutusta on myös rautahaulipatruunoiden tiukemmalla käynnillä, eli hauliparven koko on keskimäärin suppeampi kuin lyijyllä samaa supistusta käytettäessä. Haulikkoammunnassa osumiseen tarvitaan ennakkoa. Osuakseen haulikkoampujan on ammuttava siihen pisteeseen, missä kiekko on hauliparven saavuttaessa sen. Tämä tarvittavan ennakon määrä vaihtelee jonkin verran jo lyijyhaulipatruunoiden ja eri haulikokojen kesken, mutta käytännössä kyse on mitättömistä eroista lyhyillä ja keskipitkillä etäisyyksillä. Eron huomaa – jos huomaa – vasta etäisyyksien venyessä. Tällöinkin kannattaa ensisijaisesti miettiä, onko kohteen ampumiseen edellytyksiä millään haulimateriaalilla vai romahtaako osumatodennäköisyys joka tapauksessa. Kuvassa on rautahaulilla ladattu patruuna. Siitä on selvästi nähtävissä, kuinka hyvin haulikuppi suojaa piipun haulien kosketukselta. Eränkävijän luotettava kumppani, suomalainen sytytyspala Katso myyntiverkostomme www.suomisytytyspalat.fi 53 Metsästäjä 4/2021 52-53_Varusteet_tera?shaulit_harjoittelussa_ME0421.indd 53 28/06/2021 14.15
H aulikkorihloja valmistetaan rinnakkaisja päällekkäispiippuisina, luotipiippu ylätai alapuolella. Oleellisin ja aseen käyttäjään eniten vaikuttava ero on, voidaanko luotipiippua säätää vai ei. Täyteiskäytössä säädettävät piiput ovat ykkösvalinta, kakkosena vapaasti värähtelevä luotipiippu ja vasta viimeisenä yleisimmin valmistettu versio, jossa piiput on juotettu toisiinsa kiinteästi lähes koko pituudeltaan. Jälkimmäisessä tapauksessa ainoa keino vaikuttaa osumapisteisiin on eri patruunoiden kokeileminen. Suosittelisinkin kiinteäpiippuisia yhdistelmäaseita täyteiskäyttöön vain patruunansa itse lataavalle metsästäjälle. Haulikkorihla ilman säätöjä Kiinteä piippurakenne eroaa muista selvimmin siinä, että osumapiste muuttuu nopeasti ammuttaessa joka laukauksella. Luotipiipun sijainnista riippuen osumat alkavat heti nousta tai laskea 5–10 cm askelmin (100 metrin etäisyydeltä). Alapuolella sijaitseva luotipiippu tavallisesti nostaa osumia ja yläpuolella laskee. Sama Täyteisen käyttämiseen liittyy usein kohdistusongelmia. Onneksi ainakin osa ongelmista on ratkaistavissa. TeksTi ja kuvaT Esa Höysniemi Rihlakon kohdistaminen täyteiselle 54 Metsästäjä 4/2021 M tsästäjän aseet 54-56_Varusteet_rihlakon_kohdistus_ME0421.indd 54 28/06/2021 14.17
vaikutus on täyteisellä ja vastaavasti rinnakkaisella osumat siirtyvät sivulle. Aseen omistajan on syytä tietää, kuinka suuri muutos on ja mihin suuntaan, sillä metsästystilanteissa joudutaan silloin tällöin ampumaan parikin nopeaa laukausta. Vikkelimmät ehtivät lataamaan useammankin. Kiinteillä piipuilla eri latausten osumapiste-erot ovat suuria ja piippujen ampumajärjestys voi vaikuttaa osumiin. Kohdistettaessa tuleekin päättää, kummalla piipulla yleensä ammutaan ensin. Kohdistus tehdään samoin kuin metsästystilanteessa; ensin toinen piippu ja toinen heti perään. Aseen annetaan jäähtyä täysin ennen seuraavaa kahden sarjaa. Kohdistuksen jälkeen tarkistetaan, kuinka piippujen ampumajärjestyksen muuttaminen vaikuttaa osumiin. Aseissa, joissa ei ole säätöä, mutta luotipiippu on vapaasti värähtelevä (esimerkiksi ? Runsaasti muokattu Tikka M17: Piippupari mallista 77K, piiput lyhennetty (20”) ja lisätty piippujen keskelle ja suupuolelle säätö, ylimeno loivennettu, laukaisukoneisto muutettu kaksiliipaisimiseksi, sylinterisupistus. Koeammunnassa kolmen eri tehdastäyteisen käynti oli erinomainen ja niiden osumat lähes samassa. Lisäksi luotipiipun ja täyteisen ampumajärjestyksellä ei ollut väliä (taulu alavasemmalla). Piiput ampuvat hieman ristiin 50 metristä, joten pientä hienosäätöä tarvitaan (keskisäädöllä painetaan luotipiippua kohti haulipiippua), minkä jälkeen voidaan kiikari säätää kohdalleen. Ylärivi: vasemmalla on pinnoittamaton lyijyluoti ja kolme pinnoitettua vaihtoehtoa. Alarivi: Lyijykielto tulee muuttamaan myös täyteisillä metsästystä. Jo nyt useimmat patruunatehtaat ovat lisänneet valikoimaansa lyijyttömiä vaihtoehtoja, joiden materiaalina on kuparia, messinkiä, tinaa ja terästä. Vasemmalla Brenneken Magnum, jota voidaan ampua sileässä piipussa myös täyssuppealla. Oikealla pinnoitettuja rihlattuun piippuun tarkoitettuja ammuksia. Etupainoisina ne toimivat myös sileässä piipussa, mutta vain sylinterillä. Ne eivät muovaudu kuten tavanomaiset ja voivat siten vaurioittaa supistusta. Huomaa erot luodin kylkien rihlauksessa. Nämä täyteiset on tarkoitettu vain rihlattuun piippuun. Älä koskaan ammu niitä sileäpiippuisella aseella, koska ne ovat takapainoisia ja vaativat rihlauksen vakautuakseen. Lisäksi ne saattavat vaurioittaa supistuksia. vanhemmat Tikat, Valmet Leijona, Baikal Taiga) ampumajärjestyksen muuttaminen tai usean laukauksen ampuminen ei yleensä muuta juurikaan osumapistettä. Näiden aseiden luotipiipusta on suhteellisen helppo tehdä säädettävä. Aseseppä voi tehdä säädön keskelle piippua, suupuolelle tai molempiin. Samalla piippuja voidaan tarvittaessa lyhentää ja lisätä haulipiippuun vaihtosupistajat. Jos piipunseinämät ovat liian ohuet tavanomaisille supistajille, voidaan piippu holkittaa tai asentaa Täyteisten käyntiä kokeiltaessa kannattaa testata kaikki supistusasteet sylinteristä täyssuppeaan. Vasemmalla rihlattu holkki ja oikealla ohutseinäisen jälkiasennusversion tavanomainen supistin ja pidempi teräshauleille tarkoitettu holkki, jolla voidaan ampua myös täyteisiä. Kolmella eri supistuksella (sininen puoli suppea, vihreä parannettu sylinteri ja väritön sylinteri) samalla aseella ammutut 50 metrin osumakuviot. Vaikka osumakuviot ovat kooltaan samaa luokkaa, vain parannetulla sylinterillä (vihreä) luodit vakautuivat hyvin, eli supistajan valinta on tässä tapauksessa helppo. ohutseinäiset (Thin Wall) supistajat. Näihin on saatavana myös teräshaulisupistaja, jota voidaan käyttää myös täyteisille. Haulikkorihla säädettävillä piipuilla Kun luotipiippu on säädettävä (esimerkiksi Valmet 412, Verney-Carron Sagittaire), kohdistaminen helpottuu huomattavasti, eikä piippujen ampumajärjestyksellä ole yleensä väliä. Tilanne muuttuu vasta, jos piippuja joudutaan säätämään niin paljon, että säätö55 Metsästäjä 4/2021 54-56_Varusteet_rihlakon_kohdistus_ME0421.indd 55 28/06/2021 14.17
varat alkavat loppua. Tällöin kova jännitys vie asetta lähemmäs kiinteiden piippujen toimintaa. Näissä tapauksissa kannattaa vaihtaa luotipiipun latausta tai täyteistä niin, että päästään helpottamaan piipun jännitystilaa. Teoriaa ja käytäntöä Teoriassa patruunan tehon / nopeuden lisäämisellä piiput alkavat ampua ristiin ja päinvastaisessa tapauksessa erkanevat toisistaan. Tätä voi hyödyntää kohdistuksessa. Tosin monissa aseissa tämä ei käytännössä toteudu ja asia vaatii enemmän kokeiluja. Teoriassa täyteiset toimivat vastaavalla tavalla, mutta pitkän piippuajan vuoksi rekyylin vaikutus sotkee tilannetta. Myös Drillingit Kuvatut toimenpiteet soveltuvat myös drillinkeihin. Niissä yleensä oikea haulipiippu on jo tehtaalla sovitettu käymään perinteisellä Brennekellä samaan kuin luotipiippu 50 metristä. Haulikkorihla ja täyteinen peurajahdissa ? mahdollisuuksien mukaan valitse ase, jossa luotipiippua voi säätää ? etsi koeampumalla riittävän hyvin käyvä täyteinen, suosi pinnoitettuja ammuksia ? jos koeammut tuelta, tarkista osumapiste myös ilman tukea ? vaihdettavat supistajat ovat eduksi ? eri täyteiset käyvät eri kohtaan taulussa ? perehdy ammuksiin, älä koskaan käytä vain rihlattuun piippuun tarkoitettuja täyteisiä sileäpiippuisessa aseessa ? muista täyteisen hitaus – vältä liikkuvaan eläimeen ampumista, ellet ole sitä erityisesti harjoitellut ? varaa reilusti aikaa ampuma radalle, jotta voit kohdistaa aseesi kylmillä piipuilla patruunapesän ja piipun viat sekä supistajat saattavat muuttaa tilanteen todella sekavaksi. Onkin selvintä ensin kokeilla, mitkä täyteiset käyvät aseessa parhaiten (minimi kolme laukausta 50 metrin ampumaetäisyydeltä). Jollei riittävää käyntiä löydetä, on syytä tutkia asetta. Ylimeno voi olla liian jyrkkä, patruunapesä vinossa piippulinjaan nähden tai patruunapesä väljä. Myös vaihtosupistin on usein vinossa, joskus jopa niin paljon, että täyteisten ampuminen rikkoo aseen lyijyn kertyessä supistajan takaosan ja piipun väliin. Yleisesti voidaan todeta, että mitä pidempi piippu ja mitä tiukempi supistus, sitä suuremmat erot eri täyteisten osumapisteissä. Riittävä käynti täyteiselle on saavutettu, kun osumat ovat toistuvasti 10 cm sisällä. Maksimiampumamatka on se, miltä tämä vaatimus vielä täyttyy, oli se sitten 20 tai 70 metriä. Poikkeus vahvistaa säännön eli kaikki, mitä teoriassa tiedetään yhdistelmäaseiden tai tuplakiväärien kohdistamisesta ei kuitenkaan päde jokaiseen aseeseen. Jollet ole valmis viettämään paljon aikaa ampumaradalla, älä hanki yhdistelmää. Muuta huomioitavaa Aina ennen tähtäimen säätämistä tulee sovittaa piippujen osumat mahdollisimman lähelle toisiaan. Peurajahdissa lämpötila voi olla mitä vain erittäin lämpimästä ankaraan pakkaseen. Pakkanen heikentää patruunoiden tehoa, erityisesti täyteisen, jolloin myös osumapiste voi muuttua paljonkin. Ase tulee siis koeampua myös pakkaskeleillä. Pinnoitettu täyteinen on lyijyistä parempi, koska sen kitka on pienempi (piipun lämpeneminen hitaampaa) ja se likaa vähemmän piippua. Tämä nuori kaurispukki ammuttiin itseladatulla Ares-täyteisellä, matka 60 metriä. Valmet Leijona haulikkorihlan piippujen väliin suupuolelle on lisätty 6 mm korokepala, jolla 16-kaliiperin täyteinen ja .25–35 luotipiippu saatiin ampumaan samaan. Jollet ole valmis viettämään paljon aikaa ampumaradalla, älä hanki yhdistelmäasetta täyteiskäyttöön. 56 Metsästäjä 4/2021 54-56_Varusteet_rihlakon_kohdistus_ME0421.indd 56 28/06/2021 14.17
Töpselikärsä nurin Villisian metsästäjän muistilista V illisika on vielä monille suomalaisille varsin uusi tuttavuus. Vaikka vakiintuneita populaatioita esiintyy lähinnä Kaakkois-Suomessa, Itä-Uudellamaalla ja Tampereen Teiskossa, saatiin vuonna 2020 villisikoja saaliiksi kaikilta riistakeskusalueilla Lappia lukuun ottamatta. Jokaisen villisian kaatajan tulisikin olla selvillä siitä, mitä sormen koukistuksen jälkeen tapahtuu. Saalisilmoitus Lakisääteisen saalisilmoituksen teet helpoiten älypuhelimen Oma riista -sovelluksella maastossa välittömästi kaadon jälkeen. Ilmoituksen voi tehdä myös Oma riistan selainversiolla tai riistakeskuksen saalisilmoituslomakkeella. Näytteenotto Ota kaadetusta villisiasta näyte afrikkalaisen sikaruton (ASF) seurantaa varten. Lisäksi Luonnonvarakeskus kerää kohtunäytteitä kannan arvioinnin tueksi. Toimitetuista näytteistä maksetaan palkkio tai vaihtoehtoisesti sika testataan trikiinin varalta. Näytteenottotarvikkeet saat tilattua Ruokavirastolta tai riistakeskukselta. ASF-tutkimuksiin lähetetään sian munuainen, perna ja verta. Kohtunäyte voidaan laittaa ASF-näytteiden mukaan tai toimittaa suoraan Luonnonvarakeskukselle. Mikäli ruho halutaan testauttaa trikiinin varalta, tulee mukaan laittaa myös näyte etujalan lihaksesta sekä kielestä tai palleasta. Ohjeet löydät Ruokaviraston sivuilta. Näytteiden mukana tulee laittaa täytettyinä tutkimuslähete sekä palkkiomaksulomake, joiden uusimmat versiot löydät www.ruokavirasto.fi. Teurasjätteet Villisian teurasjätteitä tai ruhonosia ei saa jättää maastoon villieläinten saataville. Jäänteet tulee haudata Ruokaviraston ohjeiden mukaisesti vähintään metrin syvyyteen. Paikka ei saa olla pohjavesialuetta, kaivon läheisyydessä, vedenottamon suoja-aluetta tai vesistöön viettävä rinne. Tarvittaessa jätteet voidaan kalkita. Iänmääritys Villisian iän voi halutessaan arvioida kahteen ikävuoteen asti hampaiden vaihtuvuuden perusteella. Tätä vanhempien karjujen ikäarvion voi tehdä mittaamalla kulmahampaat. Ohjeet iänmääritykseen löydät Riistainfo-palvelusta. TeksTi Valto Kontro kuvaT Ruokavirasto Villisikaa ei pidä tartuntavaaran vuoksi suolistaa maastoon, vaan se kannattaa tuoda kokonaisena lahtivajalle. Myös näytteenotto onnistuu helpommin lahtivajalla. Villisikasaaliin varalta tulisi aina olla saatavilla näytteenottotarvikkeet. Voit tilata niitä Ruokavirastolta tai Suomen riistakeskuksen aluetoimistolta. 57 Metsästäjä 4/2021 57_Villisikana?ytteet_ME0421.indd 57 28/06/2021 14.18
Ohjeet uudelle hirvenmetsästäjälle 1 Harjoittele ampumaradalla niin paljon, että ampumisesta ja hirviaseen käsittelystä tulee varmaa ja rutiininomaista. 2 Opettele hirven anatomiaa niin, että hahmotat sen myös kolmiulotteisena. Muista, että sopiva osuman sijoittaminen riippuu ampumakulmasta. 3 Tee hirven ampumisesta mahdollisimman helppoa ampumalla aina keuhkoalueelle. Se sallii eniten virheitä ja on tästä huolimatta tappava. 4 Muista, että hirvijahti on yhteispeliä. Ampujan onnistumiset tai epäonnistumiset jakautuvat useille. 5 Ole valmiina. Tilanteita voi olla vähän, mutta ne kehittyvät nopeasti. 6 Pidä mielessä hirvet, joita ei saa ampua. Tämä nopeuttaa ampumapäätöksen tekemistä tilanteissa, joissa sekunnit ovat kalliita. 7 Kaadon jälkeen tapahtuvat toimenpiteet oppii tekemällä. Älä tyydy sivustaseuraajan rooliin, vaan pyri tekemään likaiset työt kaadolla toisten avustamana. Tämä luo pohjan “omavaraisuudelle” hirvenmetsästyksessä. 8 On tärkeää opetella käsittelemään saalis mahdollisimman hyvälaatuista lihaa silmällä pitäen. Muista hygienia! Tarvittaessa pyydä rohkeasti apua kokeneilta. Uutena hirvijahtiin 8 ohjetta vasta-alkajalle ja seuralle K okemuksen ja taitojen puute voi tuntua jopa ylitsepääsemättömältä kynnykseltä hirvijahtiin osallistumiselle. Vasta-alkajuus on siten myös seuratason haaste. Kokeneiden on hyvä pitää mielessä, että jokainen on vuorollaan ensimmäistä kertaa hirvimetsällä. Parhaimmillaan seura voi olla houkutteleva, ja hirvijahtiin mukaan pääsy upea kokemus. TeksTi Arto Määttä Ohjeet seuroille ja seurueille 1 Jokainen on joskus ollut vasta-alkaja. 2 Uudet metsästäjät osallistuvat jahtiin aina puutteellisin taidoin. On tärkeää, että he tietävät saavansa nopeasti apua, eivätkä koe olevansa missään vaiheessa jahtia oman onnensa nojassa. 3 On syytä muistaa, että motiiveja hirvenmetsästyksen aloittamiseen on monia. Toiselle tärkeintä on tuloksellinen jahti, toiselle makkaratulet ja yhdessäolo. 4 Nuoret metsästäjät eivät ole useinkaan vielä lyöneet lukkoon metsästyksensä painotuksia. Samalla viivalla kiinnostuksesta kilpailevat esimerkiksi pienpetoja pienriistajahdit. Vaikka nuoret ovat seuran tasa-arvoisia jäseniä, tulee muistaa, että he ovat nuoria ja heillä on yleensä muutakin elämää. 5 Negatiiviset kokemukset alkuvaiheessa saattavat romuttaa jahtiuran. Mahdollisissa ongelmatilanteissa lyötyä ei lyödä. Korostetaan sitä, että hirvijahdissa sattuu kaikenlaista ja kaikille. 6 Ohjeistakaa aloittelevia metsästäjiä tekemään asiat mahdollisimman yksinkertaisesti ja varman päälle. Hirvi orressa on hyvä, eikä viisastelu osumakohdasta tai pienestä lihahävikistä ole hedelmällistä. Nuorilta ei tule vaatia enempää kuin muilta seuran jäseniltä. 7 Jahdit kannattaa suunnitella siten, ettei koko jäsenistöä sidota “pakkoharrastamiseen”. Heille, jotka haluavat pyytää koko kauden, voidaan tarvittaessa korvamerkitä lupia. 8 Mitään luvallista jahtimuotoa ei kannata sulkea pois. Enemmistön päätös jahtimuotojen suhteen voi karsia innokkuutta osallistua jahtiin. 58 Metsästäjä 4/2021 58_8_ohjetta_hirvijahtiin_ME0421.indd 58 28/06/2021 14.20
Kauden ohittamattomat tarjoukset Shelby Wilder Camo Camo haulikko 12/76 28” vaihtosupistajat ja kaksi Weaver-kiskoa, teräshaulikelpoinen Ruger American Rim? re Target Laminate HB Pulttilukkoinen tarkkuuspienoiskivääri laminaattitukilla, paksulla piipulla ja vaimenninkierteellä. Kaliiperi 22 LR, 22 Mag tai 17 HMR h. 790 € h. 785 € h. 575 € h. 499 € Kauden patruunauutuudet NANUK-aselaukut Kanadalainen NANUK-aselaukku suojaa maassa ja ilmassa. Saga Export 12/70 30 g, 2,75mm, 435 m/s, kyyhkypatruuna Saga Field Steel 12/70 36 g koot 3, 4 ja 5, 400 m/s teräshaulipatruuna Ddupleks Monolit Slug 12/70 28 g lyijyvapaa täyteinen sopii ammuttavaksi kaikilla supistuksilla sileästä tai rihlatusta piipusta (saatavana myös 12/76). 10,90 €/25 rasia 13,90 €/25 rasia 10,90 €/5 rasia 19,90 €/10 rasia 49 €/25 rasia Baschieri & Pellagri Dual Shok Copper 12/70, 32 g, 440 m/s, kuparihaulipatruuna (lyijyvapaa patruuna, saatavana myös 12/76) FOB Sweet Copper 12/70 34 g kuparihaulipatruuna (lyijyvapaa patruuna, saatavana myös 20/70, 12/76 ja 12/89) maahantuoja • www.hjorth.? Tarjoukset voimassa sitoumuksetta 30.9.2021 asti tai niin kauan kun tarjouserää riittää. Katso lähin jälleenmyyjäsi osoitteesta ase.? tai hjorth.? . h. 575 € h. 499 € Taktinen malli suositusta 10/22 pienoiskivääristä. Kaliiperi 22 LR, vaimenninkierre ½-automaatti pienoiskivääri, vaimenninkierre ja liekinsammutin Ruger 10/22 FS Tactical Ruger 10/22 .22 LR • laukut hyväksytty lentokonekuljetuksia varten • IP67 ja MilStd-810F • Softgrip-kantokahva • PowerClaw-tuplalukitussalvat • metalliosat ruostumatonta terästä • laakeroidut pyörät, sisusta muokattavissa • väri: musta, oliivi tai hiekanruskea • Nanuk 995 sisämitat 132,1x36,8x15,2 cm • hinnat alk. 399 € Ruger Precision Rim? re h. 760 € Pulttilukkoinen tarkkuuspienoiskivääri .22 LR tai .17 HMR. Säädettävä tukki ja vaimenninkierre. SteelAction HS Straight Pull Saksalainen suoravetolukkokivääri irtolippaalla ja vaimenninkierteellä. Puulaatu LUX 2, kaliiperi .308, 6,5 Cr (9x3x62 hinta 3190 €) h. 2990 € maahantuoja • www.hjorth.? 58_8_ohjetta_hirvijahtiin_ME0421.indd 59 28/06/2021 14.20
10_Laatikonteksti Sorsia keittämään Riistalintujen keittäminen ja kypsän lihan pakastaminen on hyvä keino monipuolistaa lihan käyttömahdollisuuksia. I soäitiemme aikaan riistalinnut yleensä keitettiin, koska puulämmitteisten liesien ja uunien aikakaudella se oli varmin tapa saada pöytään mureaa lihaa. Tuolloin ei myöskään ollut käytössä kypsennystä helpottavaa paistolämpömittaria, joka nykyään mahdollistaa fileiden paistamisen haluttuun lämpötilaan. Keittäminen on käyttökelpoinen valmistustapa nykyäänkin, ja kypsää, keitettyä linnunlihaa on helppo pakastaa sopivina annoksina myöhemmin käytettäväksi. Keitto-ohje on kirjoitettu sorsalle, mutta keitettäväksi sopivat kaikki linnut. Nesteen ja mausteiden määrää voi säätää sen mukaan, onko keitettävänä iso vai pieni lintu. Kypsän lihan pakastaminen on myös taloudellista, sillä se vie pakastimessa vähemmän tilaa kuin kokonaiset linnut tai täkkälihat. Kypsää linnunlihaa on helppo ja nopea käyttää erilaisiin ruokiin, esimerkiksi pastoihin, keittoihin, patoihin ja kiusauksiin. Sopivina annoksina pakastettu kypsä linnunliha onkin monen arkiaterian pelastus. Julienne on alun perin venäläinen kermainen sieniruukku. Sienten lisäksi siihen voi käyttää kasviksia ja lihaa. Se valmistetaan yleensä annosvuokiin ja kuorrutetaan joko juustolla tai taikinalla. Keittämällä kypsennetty sorsanliha sopii tuhtiin ja herkulliseen julienneen loistavasti. KEITETTY HEINÄSORSA noin 4 annosta 1 heinäsorsa, kynitty tai nyljetty n. 2 ½ l vettä 2 porkkanaa 200 g juuriselleri 1 sipuli 10 cm pala purjoa 10 valkopippuria 10 maustepippuria 2 laakerinlehteä 1 rkl merisuolaa Puhdista lintu ja huuhtele tarvittaessa. Nosta lintu kiehuvaan veteen. Jos pinnalle muodostuu vaahtoa, kuori se pois. Lisää kattilaan kuoritut ja paloitellut juurekset. Sipulia ei tarvitse kuoria. Lisää myös paloiteltu purjo ja mausteet. Keitä sorsaa hissukseen kiehuvassa vedessä noin tunti. Pienemmille linnuille riittää hiukan lyhyempi aika ja vastaavasti isommat tarvitsevat pidemmän ajan. Jäähdytä lintu. Poista tarvittaessa nahka ja irrota kaikki lihat luista. Pakasta lihat sopivina annoksina tai valmista ruoaksi heti. Siivilöi keittoliemi ja tarkista maku. Tarvittaessa keitä lientä kokoon. Pakasta jäähtynyt liemi sopivina annoksina. Lintuliemi sopii käytettäväksi lihaliemen tapaan. Vinkki: Isossa kattilassa voit keittää kerralla useita lintuja. Lisää vettä ja makuaineita lintujen määrän mukaan. 60 Metsästäjä 4/2021 Ru ka Seuraa Kati Pohjaa Instagramissa @sorsalassa LUKIJOILLEMME RIISTAHERKKUJA VALMISTAA METSÄSTÄVÄ RUOKATOIMITTAJA KATI POHJA, JOLTA ILMESTYI VUONNA 2018 RIISTARUOKAKIRJA RIISTAA LAUTASELLA. kuvat Laura Riihelä 60-61_Reseptit_ME0421.indd 60 29/06/2021 8.51
SORSAJULIENNE 4 annosta 1 heinäsorsan kypsät lihat luista irrotettuina 1 dl kuivattuja herkkutattiviipaleita 1 porkkana 1 sipuli 1 valkosipulinkynsi 2 rkl voita tai öljyä 1 ps (150 g) pinaattia (pakaste) 1 tl timjamia ½ tl suolaa ¼ tl mustapippuria 1 prk (250 g) juoksevaa sulatejuustoa (esim. Koskenlaskija cheddar) 2 dl paksua ruokakermaa Lisäksi 2 valmiiksi kaulittua voitai torttu taikinalevyä (pakaste) 1 muna 1 dl juustoraastetta Paloittele lihoja tarvittaessa. Pane kuivatut tattiviipaleet veteen likoamaan. Kuori ja paloittele porkkana ja sipulit. Kuumenna rasva kattilassa. Lisää hienonnetut kasvikset ja kuullota hetki. Lisää lihat ja ruskista hetki. Purista sienistä liika vesi pois ja lisää kattilaan yhdessä jäisen pinaatin ja mausteiden kanssa. Kuumenna sekoitellen, kunnes pinaatti on sulanut ja seos kiehuu. Lisää kattilaan sulatejuusto ja ruokakerma. Kiehauta. Jaa seos neljään uuninkestävään annosvuokaan. Riippuen annosvuokien koosta, kauli sulaneita taikinoita hiukan isommiksi. Jaa taikinat kahteen osaan, nosta vuokien päälle ja painele kiinni vuokien reunoihin. Voitele taikinat munalla ja ripottele päälle juustoraastetta. Kypsennä vuokia 200 asteisessa uunissa noin 20 minuuttia, tai kunnes pinnat ovat sopivasti ruskistuneet. Vinkki: Voit käyttää julienneihin myös muuta kypsää riistalihaa. 61 Metsästäjä 4/2021 60-61_Reseptit_ME0421.indd 61 28/06/2021 14.21
P oikkeuslupa moottorikäyttöisen ajoneuvon hyödyntämiseen on viimesijainen keino turvata harrastuksen jatkuminen. Poikkeusluvan nojalla ajoneuvoa saa käyttää passipaikkaan siirtymiseen ja loukkaantuneen tai haavoittuneen eläimen jäljittämiseen, ei esimerkiksi riistaeläimen etsimiseen tai jäljittämiseen. Pysyvä tai pitkäaikainen vakava liikuntarajoite Liikuntarajoitteisten poikkeuslupa voidaan myöntää, kun kyseessä on pysyvä tai 35 §:n nojalla ilman erillistä lupaa suojuksessa olevaa lataamatonta metsästysasetta saa kuljettaa moottorikäyttöisellä ajoneuvolla saalista noudettaessa sekä kuljetettaessa ampujana toimivaa henkilöä metsästyksenjohtajan ennakkoon osoittamalle passipaikalle. Lisäksi metsästysasetta saa kuljettaa suojuksessa muun muassa jääpeitteisellä vesialueella, moottorikelkkailureitillä ja maastoon merkityllä kulku-uralla. Voimassa enintään viisi vuotta Liikuntarajoitteisen poikkeuslupa on voimassa enintään viisi vuotta ja lupa rajataan koskemaan tiettyä moottoriajoneuvotyyppiä. Luvan nojalla saa kuljettaa vain luvan saajan metsästykseen tarvitsemia aseita. Alueellisesti lupaa ei pääsääntöisesti rajata. Luvan käyttäminen edellyttää, että luvansaajalla on maanomistajan lupa tai oikeus liikkua maastossa moottoriajoneuvolla maastoliikennelain säännösten mukaisesti. Liikuntarajoitteisten poikkeus lupia voi hakea Oma riista palvelussa. Lupa koskee aseen kuljettamista maastossa moottoriajoneuvolla ja ampumista ajoneuvosta tai sen välittömästä läheisyydestä. pitkäaikainen vakava liikuntarajoite, kuten alaraajojen halvaus. Hakemuksen liitteenä tulee toimittaa ajantasainen lääkärinlausunto, josta käy ilmi liikuntarajoitteen syy, kesto ja vakavuus. Lisäksi tarvitaan lääkärin arvio siitä, pystyykö hakija metsästämään metsästyslain 20 §:ssä tarkoitetulla tavalla siten, että metsästyksestä ei aiheudu vaaraa tai vahinkoa. Ensisijaisesti liikuntarajoitteet tulee ottaa huomioon metsästysjärjestelyissä, esimerkiksi passipaikan valinnassa. Metsästyslain Moottoriajoneuvon käyttö liikuntarajoitteisena GE TT Y IM AG ES 62 Metsästäjä 4/2021 LAIT & LUVAT ON SUOMEN RIISTAKESKUKSEN JULKISTEN HALLINTOTEHTÄVIEN (JHT) PALSTA. JHT ON RIIPPUMATON PROSESSI, JOKA MUUN MUASSA KÄSITTELEE PYYNTIJA POIKKEUSLUVAT, HOITAA METSÄSTÄJIEN RYHMÄVAKUUTUKSEN SEKÄ METSÄSTÄJÄREKISTERIASIAT JA NIMITTÄÄ MONET RIISTANHOITOYHDISTYSTEN TOIMIJAT. Lait ja luvat 62-63_Lait&Luvat_ME0421.indd 62 28/06/2021 14.22
JANNE PITKÄNEN Erityisasiantuntija Maaja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Erätalousyksikkö Uhanalaisuus ei tarkoita automaattista metsästyskieltoa K uluvana keväänä uhanalaisten lajien metsästyskieltoa ajava kansalaisaloite sai kannatusta. Kategorisia rauhoituksia ei kuitenkaan tarvita lain tasolle, sillä maaja metsätalousministeriön asetuksilla voidaan joustavammin ja täsmällisemmin joko kieltää metsästys määräajaksi tai rajoittaa sitä erilaisilla keinoilla. MMM:n asetuksilla onkin kielletty tai rajoitettu muun muassa punasotkan, tukkakoskelon, metsähanhen, merihanhen, allin, haahkan ja riekon metsästystä. Metsäkanalintujen metsästysajat ja -kiellot säädetään riistakolmiolaskentojen perusteella. Automaattinen IUCN:n uhanalaisuusarvioinnista laukeava lainsäädännöllinen kielto on vastoin IUCN:n omia ohjeita. Uhanalaisuuden syynä voi olla joku muu kuin metsästys, joten automaattiset kiellot eivät ole välttämättä oikeita. Esimerkiksi lajin kaupallinen hyödyntäminen voi hyvin säänneltynä jopa auttaa lajien suojelemisessa. Varoittava esimerkki aloitteen toimimattomuudesta on esimerkiksi pyy. Se julistettiin uhanalaiseksi vuonna 2019. Tämä perustui pääasiassa vuoteen 2018 päättyvään aikasarjaan, jossa oli kannan laskentahistorian pohjavuodet juuri 2016-2017. Sen jälkeen hyvän poikastuoton ansiosta kanta onneksi palautui ennalleen. Mutta pyypä on edelleen uhanalainen. Sen metsästyksen kieltäminen on täysin tarpeetonta. Arvioinnit tekevät paljolti luontoharrastajista koostuvat vapaaehtoiset ryhmät. MMM:n ja riistakeskuksen asiantuntijat eivät ole saaneet osallistua niin sanotun ”lintutyöryhmän” työhön, joten parasta asiantuntemusta ja hallinnon objektiviteettiperiaatetta, eli arvioinnin asianmukaisuutta ja puolueettomuutta, ei pystytä varmistamaan. Siksi suojelutoimenpiteistä päättäminen on oltava demokraattisen järjestelmän eli viranomaisten ja julkisen hallinnon tehtävä. Villisiasta on tehtävä saalisilmoitus seitsemän vuorokauden kuluessa eläimen pyydystämisestä. Suuri osa ilmoituksista tehdään mobiilisovelluksella tuoreeltaan kaadolta. Onnea villisian pyynnissä – saalisilmoitus heti kaadolta Ilmoitusvelvollisuus koskee nykyään myös hilleriä, metsähanhea, haapanaa, jouhisorsaa, heinätavia, lapasorsaa, punasotkaa, tukkasotkaa, haahkaa, allia, tukkakoskeloa, isokoskeloa sekä nokikanaa. Muista jht-kertauskoulutus Tuhansien ampumakokeen ja metsästäjätutkinnon vastaanottajien, metsästyksenvalvojien sekä riistanhoitoyhdistyksen edustajien riistavahinkojen maastokatselmuksessa viisivuotinen nimitys päättyy. Tarkasta asia kohdaltasi Oma riista -verkkopalvelun ”Omat tiedot” -kohdasta. Tehtävässä jatkaminen edellyttää uutta nimitystä, jonka vaatimuksena on kertauskoulutuksen käyminen heinäkuun loppuun mennessä. Kertauskurssi hoidetaan ensisijaisesti omatoimisesti riistainfo.fi-sivustolla. Sivustolle tulee kirjautua Oma riista -tunnuksilla, jotta virallinen kertauskoulutus avautuu kurssit-näkymässä. Kertauskoulutuksen voi suorittaa ainoastaan henkilö, jonka nimitys päättyy 31.7.2021. Uusille riistanhoitoyhdistysten jht-toimijoille koulutukset järjestetään koronavirus-tilanteen vuoksi verkossa webinaareina jälleen syksyllä. Koulutusten ajankohdat julkaistaan tapahtumatiedoissa riista.fi-sivulla. Halutessaan myös kertauskoulutuksen voi suorittaa osallistumalla webinaariin. Riistanhoitoyhdistyksen hallitus esittää koulutuksen suorittanutta henkilöä tehtävään ja Suomen riistakeskus tekee nimityspäätöksen. Riistanhoitoyhdistyksen edustajalla riistavahinkojen maastokatselmuksessa ei ole lakisääteistä koulutusvaatimusta, mutta tähänkin tehtävään tulee rhy:n esittää nimitettävät henkilöt päättyvien tehtävien tilalle. Lisätietoja koulutuksista saat riista.fi-sivujen tapahtumat-osiosta sekä alueesi riistasuunnittelijalta. Kertauskurssi hoidetaan ensisijaisesti omatoimisesti riistainfo.fisivustolla. TH O M AS O HL SS O N 63 Metsästäjä 4/2021 K lumni 62-63_Lait&Luvat_ME0421.indd 63 28/06/2021 14.22
Haapanoiden muuttoa tutkitaan Uudessa SOTKA-projektin tutkimus hankkeessa selvitetään haapanoiden muuttoa GPS-lähettimien ja alkuaineiden isotooppien avulla. TeksTi Antti Piironen ja Toni Laaksonen, Turun yliopisto, Sari Holopainen, Helsingin yliopisto, Luomus S aalismäärällä mitattuna haapana on taantuneista vesilinnuista tärkein riistasorsa. Seurantojen perusteella laji on vähentynyt Suomessa, mutta koko muuttoreitin tasolla lajin kanta on mahdollisesti säilynyt vakaampana. Vuosittainen haapanasaalis Suomessa on ollut viime vuosina 20 000–30 000 lintua. Epäselvää kuitenkin on, missä määrin metsästyssaalis koostuu Suomen omasta pesimäkannasta ja missä määrin läpimuuttavista linnuista. Haapanoiden muuttoreitit ja muuton ajoittuminen tunnetaan huonosti, joten metsästyksen kohdistumista Suomen pesimäpopulaatioon ja läpimuuttaviin lintuihin ei tiedetä. Keväällä käynnistyneessä maaja metsätalousministeriön SOTKA-hankkeen rahoittamassa tutkimusprojektissa selvitetään haapanoiden muuttokäyttäytymistä ja Suomessa saaliiksi saatavien lintujen alkuperää. Tutkimus tehdään Turun yliopiston ja Luonnontieteellisen keskusmuseon yhteistyönä. Muuttoreittien tutkimiseksi 42 haapanaa merkattiin GPS-lähettimillä kevätmuuton aikana eri puolilla Suomea. Lähettimet ovat tuottaneet jo tässä vaiheessa mielenkiintoista tietoa, kun läheLA SS I VÄ N SK Ä 64 Metsästäjä 4/2021 64-65_Haapanoiden_muuttoa_tutkitaan_ME0421.indd 64 28/06/2021 14.23
Haapanan siipinäytteitä kerätään syksyllä 2021 Keräyksen tavoite on selvittää metsästyskauden aikana eri puolilla Suomea ammuttujen haapanoiden alkuperä isotooppianalyysin avulla. Keräys on vapaaehtoinen. Metsästäjien toivotaan lähettävän ensi syksynä saaliiksi saatujen haapanoiden siipiä tutkimusnäytteiksi Turun yliopiston organisoimaan tutkimukseen. Näytteistä määritetään linnun ikä ja sukupuoli, ja siipisulista otettavasta näytteestä määritetään isotooppeja. (ks. oheinen artikkeli). Siipinäytteitä keränneille metsästäjille toimitetaan palautteena isotooppianalyysin tulos näytteistä sekä yhteenveto koko keräyksen tuloksista. Näytteiden kerääminen ja lähettäminen ? Katkaise linnun toinen siipi tyvestä ja laita se joko pakastimeen tai hyvin ilmastoituun tilaan. Jokaisesta linnusta lähetetään vain toinen siipi (ehjempi). ? Ota yhteyttä Antti Piiroseen (puh. 050 311 2306, antti.p.piironen@utu.fi) postikuorien lähettämiseksi. ? Täytä pussissa olevaan lomakkeeseen metsästysaika ja -paikka sekä ampujan yhteystiedot. ? Lähetä siivet valmiiksi maksetussa postikuoressa mukana seuraavien ohjeiden mukaisesti. Näytteitä toivotaan kattavasti ympäri Suomea ja koko metsästysajalta. Näin saadaan selville, eroavatko eri aikoina tai alueilla ammutut linnut toisistaan iän, sukupuolen tai alkuperän suhteen. tinlinnut hajaantuivat toukokuun aikana Suomeen, Ruotsiin ja Venäjälle. Yllättävää on ollut kevätmuutto Ruotsiin: jopa Itä-Suomessa merkattuja lintuja on lentänyt Suomen poikki länsinaapuriin. Ensi syksynä tutkimushankkeessa kerätään siipinäytteitä Suomessa saaliiksi saaduista haapanoista. Siipien avulla tutkitaan Suomessa ammuttavien haapanoiden alkuperää analysoimalla alkuaineiden isotooppikoostumusta. Alkuaineiden niin sanottujen stabiilien isotooppien esiintyminen vaihtelee maantieteellisesti ja ne kertyvät sorsien kesällä kasvaviin siipisulkiin ravinnon kautta. Koska eri isotooppien esiintyminen maastossa tunnetaan, voi siipisulkien isotooppianalyysi kertoa karkealla tasolla, missä lintu on ollut siipisulkasatonsa ajan. Aikuiset naaraat ja poikaset sulkivat pesimäalueilla, joten niiden siivistä saadaan tieto pesimäalueesta. Aikuiset haapanakoiraat luultavasti muuttavat sulkasadon ajaksi pois pesimäalueiltaan, joten niiden kohdalla analyysi voi paljastaa mahdollisen sulkasatomuuton kohteen. Muuttoreittien tutkimiseksi 42 haapanaa merkattiin GPS-lähettimillä kevätmuuton aikana eri puolilla Suomea. Metsästäjien lähettämistä siipinäytteistä määritetään linnun ikä, sukupuoli ja isotooppeja. VE LI -M AT TI VÄ ÄN ÄN EN 65 Metsästäjä 4/2021 64-65_Haapanoiden_muuttoa_tutkitaan_ME0421.indd 65 28/06/2021 14.23
Hirvieläin vahingot tarkempaan syyniin Marttilan seudun riistanhoito yhdistyksen alueella Varsinais Suomessa valkohäntä peurakannat ovat olleet runsaat jo vuosia. Vahinkojen vähentämiseksi ryhdyttiin tuumasta toimeen. TeksTi ja kuvaT Antti Rinne A join valtatie 10:tä pitkin Koskelle ja näin ruokintapaikkoja melko lähellä tietä. Samoilla kohdilla oli sattunut useita hirvieläinkolareita, joten asia alkoi vaivaamaan. Puhuin asiasta riistanhoitoyhdistyksemme toiminnanohjaajalle Purhosen Osmolle, ja ryhdyimme heti tuumasta toimeen, kertoo Marttilan seudun riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Mauri Rauhala. Rhy:n hallitus päätti kartoittaa alueella olevien riistanruokintapaikkojen, kyttäyskoppien ja riistapeltojen sijainnit. Tarkasteltaviksi tulivat myös kolaripaikat, muut vahinkokohteet sekä houkuttelevat viljelykset. Selvitykselle perustettiin työryhmä, jossa oli mukana jäseniä kaikista alueen neljästä metsästysseurasta. – Alkuun oli skeptisyyttä, että omista ruokinnoista ei haluttaisi kertoa ja, mitä niistä kerätyillä tiedolla tehdään. Työn edetessä epäilykset kuitenkin hälvenivät, ja selvityksen hyödyt nähtiin merkittävinä, kertoo toiminnanohjaaja Osmo Purhonen. Pellot houkuttelevat tien yli Vilkas Turku-Hämeenlinna -tie kulkee peltovaltaisen rhy:n alueen keskeltä. Kolareita hirvieläinten kanssa sattuu melko paljon, vuonna 2020 noin 180. Alkuvuosi 2021 näyttää valoisammalta, sillä kolareita on sattunut esimerkiksi valkohäntäpeuran kanssa noin 40 prosenttia vähemmän kuin viime vuonna vastaavana ajanjaksona. Muutokseen on vaikuttanut tehostettu metsästys, mutta myös runsasluminen talvi. Marttilassa on viime vuosina peltojen talvipeitteisyys lisääntynyt merkittävästi, kun syyskylvöt ja monivuotisten kasvien viljelykset ovat yleistyneet. Pellot myös kynnetään yleensä vasta keväällä. Maittavimmat pellot ovat monesti lähellä vilkasRiistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Mauri Rauhala (vas.) ja toiminnanohjaaja Osmo Purhonen tarkastelevat selvityksen lopputuloksena tehtyjä karttoja ruokintapaikoista. Tyypillinen näkymä Marttilan rhy:n alueella: peltojen välissä tien molemmin puolin kapeita metsäkaistaleita, joita pitkin hirvieläimet kulkevat. Eläinten väistämiseen ei juuri jää aikaa 100 km/h vauhdissa. 66 Metsästäjä 4/2021 66-67_Marttila_peuravahinkojen_ehka?isy_ME0421.indd 66 28/06/2021 14.24
Selvityksen toimenpideehdotukset ? Valkohäntäpeuraja metsäkauriskantojen pienentäminen metsästystä tehostamalla ? Metsästyksen painottaminen entistä enemmän alkukauteen ? Metsästyksen suuntaaminen vahinkoalueille ? Lisää aktiivisia metsästäjiä seuroihin, etenkin nuoria ? Seurojen metsästystä koskevien sääntöjen kriittinen tarkastelu ? Saaliin käsittelyn ja myynnin kehittäminen ? Vuokrasopimusten päivittäminen ? Ruokintapaikkojen ja riistapeltojen sijoitteluun panostaminen ? Annostelevaan ruokintaan siirtyminen ? Ruokinnan vähentäminen metsästyskauden ulkopuolella ? Hirvieläinvaroitusmerkkien sijaintien tarkistaminen ? Vuotuiset neuvottelut ELY-keskuksen ja MTK:n kanssa ? Keltaisten nauhojen käyttö kohdennetusti ? Tricon käytön edistäminen taimikoissa ? Yhteydenpidon ja tiedottamisen kehittäminen paikallisten ja maanomistajien suuntaan liikenteisiä teitä, jolloin ne houkuttelevat eläimiä teiden läheisyyteen. Ongelmaan on pyritty vastaamaan kohdistamalla voimakasta metsästystä tällaisten peltojen läheisyyteen. Syksyisin metsästäjät vievät siirrettäviä kyttäyskoppeja paikkoihin, joihin peurat tulevat luonnostaan ruokailemaan. Seurat puhaltaneet yhteen hiileen Marttilan seudulla osassa seuroista ruokintapaikat ovat seuran ylläpitämiä ja yhteisiä, osassa ruokintapaikkoja pitävät jäsenet itse. Peuran pyyntilupien käyttötavat vaihtelevat paljon, sillä toisilla jahti on hyvin vapaata ja toisilla luvat jaetaan jäsenille. Seuroille myös ammutaan paljon peuroja, joista saaduilla varoilla kehitetään muun muassa lahtivajoja ja majoja. Suuret vierasjahdit on koettu melko kuormittaviksi talkootyöllä. Vierasporukat toki tuovat rahaa laajemminkin maaseudulle esimerkiksi käyttämällä majoitusja ravitsemuspalveluita. Ruokintapaikkojen kartoituksesta koko rhy:n alueella on alueen metsästysseuroille merkittävä hyöty. Kartoituksen myötä on esimerkiksi paljastunut tilanteita, joissa kahden naapuriseuran ruokintapaikat ovat hyvin lähekkäin rajan tuntumassa ja jopa toistensa ampumalinjoilla. Kun kaikki ruokintapaikat, riistapellot ja kyttäyskopit ovat kartalla, pystytään metsästystä suunnittelemaan tehokkaammin ja turvallisemmin. – Tässä on kaikkien alueen metsästysseurojen kanssa puhallettu yhteen hiileen yhteisen päämäärän tavoittamiseksi. Muutenkin yhteistyö rhy:n sisällä on lisääntynyt. Peura tuo myös yhteen eikä vain hajota, kuten joskus saatetaan kuvitella, kehuu toiminnanohjaaja Purhonen. Ruokintapaikat eivät pääsyy kolareihin Lopputulemana selvityksessä oli, että ruokintapaikat eivät ole pääsyy kolareihin. Eläinten luontaiset kulkureitit ja ruokailualueet sekä kannan koko ovat merkittävimmät peurojen liikettä ohjaavat tekijät. Eläimet toki liikkuvat ruokintojen välillä, joten niiden sijoittelulla on merkitystä. – Ruokinnan sijoittelussa tulisikin ensin selvittää, missä ovat peurojen oleskelualueet, Purhonen toteaa. – On huomattu, että naaraat majailevat vasojensa kanssa lähellä ruokintapaikkoja syksyn kiima-aikana ja pukit kulkevat ruokintojen väliä naaraiden perässä. Mikäli ruokintoja ei olisi, naaraat liikkuisivat selkeästi laajemmilla alueilla, ja sen myötä myös pukit. Tämä näkyisi todennäköisesti myös kolareiden määrässä, lisää Rauhala. Hirvieläimille mieluisia peltoviljelmiä sijaitsee alueella yleisesti teiden läheisyydessä, ja nämä ovat ilmeisesti ruokintapaikkoja merkittävämpi tekijä hirvieläinkolareiden lisääjinä. – Tähän on tietenkin vaikea vaikuttaa, kun viljelijöillä on elinkeino kyseessä ja tukiehtoja täytyy noudattaa. Olemme pohtineet, voitaisiinko kasvipeitteisyyden talviaikaista vaatimusta tukiehdoissa laskea tällaisilla kriittisillä alueilla, ehdottaa Rauhala. Selvityksessä tehtiin toimenpidelista sekä kartta koko rhy:n ruokintapaikoista. Rhy antaa suosituksia ja ohjeistaa seuroja, mutta loppupeleissä toteutus on metsästäjien ja seurojen vastuulla. Riistahoitoyhdistyksellä ja seuroilla on hyvä yhteistyö, joten suuren osan toimenpide-ehdotuksista uskotaan toteutuvan. Osa ehdotuksista kohdistuu muihin toimijoihin. – Tulemme jatkossa myös käymään vuo ropuhelua maanomistajien ja muiden sidosryhmien kanssa enemmän. Hyvät välit maanomistajien kanssa ovat metsästyksen edellytys, kiteyttävät Rauhala ja Purhonen. Vilkasliikenteinen tie numero 10 kulkee keskellä riistanhoitoyhdistyksen aluetta. SRVA-liikenneonnettomuuksia tapahtuu runsaasti, mutta niitä on onnistuttu vähentämään määrätietoisella toiminnalla. Ruokintapaikkojen kartoituksesta koko rhy:n alueella on alueen metsästysseuroille merkittävä hyöty O M A RI IS TA , SU O M EN RI IS TA KE SK US / TA US TA KA RT TA : M AA N M IT TA US LA IT O S Peurakolarit ja kolarikeskittymät Marttilan seudun rhy 1.4.2020-31.3.2021 (127 kpl) 67 Metsästäjä 4/2021 66-67_Marttila_peuravahinkojen_ehka?isy_ME0421.indd 67 28/06/2021 14.24
Kosteikkojen supikoirat kuriin Poiston ja ”opettamisen” tehoa tutkitaan Mikä on supikoirien tiheys kosteikoilla? Kuinka paljon niitä pitää pyytää näkyvän vaikutuksen aikaan saamiseksi? Mitä voidaan tehdä, jos vieraspetoja on vielä jäljellä vesilintujen pesimäaikaan? TeksTi ja kuvaT Toni Laaksonen ja Vesa Selonen, Turun yliopisto M aaja metsätalousministeriön rahoittamassa Turun yliopiston hankkeessa tutkitaan supikoirien pyyntiä ja vaikutusta linnustoon. Ensimmäiseksi selvitettiin, kuinka paljon supikoiria sisämaan lintuvesien rannoilla liikkuu. Hankkeen alkaessa keväällä 2020 vietiin maanomistajien luvalla riistakameroita 12 Etelä-Suomen lintujärven tuntumaan. 168 riistakameran kahden viikon videokuva-aineistossa supikoira esiintyi 199 kuvassa, yli kolme kertaa useammin kuin kettu (59 kuvaa), mutta selvästi harvemmin kuin aineiston yleisin eläin valkohäntäpeura (1 165 kuvaa). Yksilöllisesti tunnistamattomien eläinten tiheysarviointi perustuu menetelmiin, joissa käytetään arvioita eläinten liikkumismatkoista. Tämän hetken arvion mukaan supikoirien loppukevään tiheys rantavyöhykkeessä oli keskimäärin yksi aikuinen eläin neliökilometrillä. Paikkojen välillä on kuitenkin vaihtelua ja arvio voi vielä muuttua, kun GPS-pannoitettujen supikoirien avulla saadaan tarkempia arvioita niiden liikkumisesta. Keväällä pannoitettiin viisi supikoiraa, mistä iso kiitos avustaneille metsästäjille. Tänä keväänä kamerat vietiin uudelleen samoille Supikoira riistakamerassa. Kuvassa näkyy myös kaksi eläimen etäisyyden arvioinnissa auttavaa, tunnetulla etäisyydellä olevaa, merkkikeppiä. SOTKA-hankkeen osahankkeessa pureudutaan supikoirien pyynnin vaikuttavuuteen ja tapoihin vähentää vesilintuihin kohdistuvaa saalistusta kosteikoilla. 68 Metsästäjä 4/2021 Tutkittua 68-69_Tutkittua_supikoira_ME0421.indd 68 28/06/2021 14.25
eri kosteikon alueella, joiden tuloksia verrataan kuuteen verrokkikosteikkoon. Alueilla seurataan, muuttuuko supikoirien liikkuminen tai munien syöminen rantavyöhykkeessä. Mikäli tutkimus antaa viitteitä menetelmien hyödyllisyydestä, seuraava askel on kehittää niistä helposti käytettäviä versioita yleisempään käyttöön. Siihen on vielä matkaa, sillä kerätyn aineiston analyysi on vasta alkamassa. kohteille. Tarkoituksena on tutkia, selittyykö supikoiratiheys tai sen mahdollinen muutos alueilta talven aikana pyydetyillä supikoiramäärillä. Tätä varten alueiden metsästäjiltä on kerätty tietoja pyyntimääristä. Riittävän pyyntiponnistuksen arviointi ja pyynnin vaikuttavuuden seuranta ovat pidemmällä aikajänteellä keskeisiä asioita toiminnan suunnittelussa. Aina ei talvinen tai alkukeväinen pyynti tyhjennä aluetta ja maastoon jää supikoiria lintujen pesimäkaudeksi, jolloin pyynti koirien kanssa ei tule enää kysymykseen. Supikoirat menevät keväisin myös huonosti loukkuihin. On siksi hyvä kokeilla myös muita keinoja vesilintuihin kohdistuvan saalistuksen vähentämiseen. Pahoinvointia aiheuttavat munat Tänä keväänä aloitetussa kokeellisessa tutkimuksessa testataan kahdella eri menetelmällä, voidaanko supikoirat ”opettaa” jättämään vesilintujen pesät huomiotta. Maastoon vietiin sorsan tai ankan munia, joihin oli lisätty nisäkkäälle pahoinvointia aiheuttavaa ainetta. Eläin yhdistää pahoinvoinnin kyseiseen ravintoon ja karttaa sitä ainakin jonkin aikaa. Sama ilmiö toimii ihmisillä. Idea pahoinvoinnin kautta opettamisesta on vanha, mutta vasta viime vuosina siitä on saatu maastokäyttöön kokeilukelpoisia versioita. Käytetty tiraami-niminen yhdiste on todettu turvalliseksi tähän tarkoitukseen. Sitä on käytetty menestyksekkäästi maastotutkimuksessa Espanjassa, missä ketut saatiin opetettua jättämään vaikeuksissa olevien punapyiden munat rauhaan. Hajuhämäys Toista kokeiltua petojen huijausmenetelmää voisi kutsua hajuhämäykseksi. Pedot oppivat kokemuksen kautta tunnistamaan, mitkä hajut tarkoittavat ravintoa ja mitkä eivät. Kun ympäristössä on paljon hajua, mihin ei liity mitään syötävää, kannattaa se jättää omaan arvoonsa. Tutkimuksessa kokeiltiin, voisiko näin hämätä kosteikoilla supikoiria. Rantavyöhykkeelle levitettiin tihein välein vesilintujen rasvaan, niiden höyhenten kyllästämiseen käyttämään öljyyn ja höyheniin perustuvia hajuposteja. Tällä tavalla tehtävä hajuhämäys on uusi kokeilu riistan suojaamisessa, mutta maailmalla menetelmää on käytetty menestyksekkäästi muissa yhteyksissä. Uudessa-Seelannissa siten onnistuttiin suojaamaan uhanalaisten kahlaajalintujen pesintöjä nisäkäspedoilta. Hajuhämäys-alueilla kahlaajien poikastuotto oli 70 prosenttia korkeampi kuin verrokkialueilla. Kokeilujen tarkoituksena on selvittää, voivatko menetelmät ylipäätään toimia supikoirien ja vesilintujen parissa. Kumpaakin menetelmää kokeiltiin kuuden Tutkimukses sa avustajana toiminut riista eläintieteilijä Linda Uusihakala tarkastamassa riistakameran toimintaa. Pedon syömä muna ja keinopesän jäänteitä. Supikoira viemäs sä riistakameran edestä pahoin vointia aiheut tavalla aineella käsiteltyä munaa. M IK AE LA H O NK AL A 69 Metsästäjä 4/2021 68-69_Tutkittua_supikoira_ME0421.indd 69 28/06/2021 14.25
H ajupönttö voi tapauskohtaisesti tarkoittaa mitä vain suljettua rakennelmaa, johon poratuista rei’istä tai aukoista kantautuvat ulos houkuttelumateriaalin tuoksut. Pienpedon on kuitenkin mahdotonta päästä sisään. Muissa maissa hajupöntön erilaisia muunnoksia käytetään kuulopuheiden mukaan pienpetojen pyynnissä tehokkaasti. Sen suurempia serkuksia löytyy aktiivisessa käytössä Pohjois-Amerikasta mustakarhujen pyynnin parista. Perinteisesti mustaHaitallisten vieraspetojen pyyntiin panostetaan yhä enemmän. Tehokas haaskapyynti mahdollistaa useita supikoirasaaliita illassa. Miten pyytää haaskalta, jos alueelle ei voida kasata eläinperäisiä jätteitä? TeksTi ja kuvaT Antti Saarenmaa Kyttäyspyyntiä ilman haaskaa karhun syötitys tapahtuu suljetulla tynnyrillä, joka on täytetty leivällä, donitseilla, koiranruoalla, popcornilla tai muulla tehokkaaksi havaitulla houkutteella. Pönttö tarjoaa pedolle viihdykettä ja tekemistä, ja tarvittaessa mahdollistaa tehokkaan metsästyksen. Kotimaassa hajupönttöpyynnin kohderiistana on ensisijaisesti supikoira. Supikoiran haaskapyynti on tehokasta ja laajassa käytössä, ja näyttöjen perusteella hajupönttö toimii supikoiran pyynnissä miltei haaskan tavoin. Yksinkertainen rakenne Pöntön peruselementit ovat säiliö – esimerkiksi kannellinen ämpäri – ja siihen asennettava putki, joka tuo syöttien hajut maan pinnalle. Suunnittelussa on hyvä huomioida pöntön kestävyys routarikkojen vähentämiseksi ja pöntön helppo poistaminen tarvittaessa. Lisäksi täyttämisen vaivattomuus palkitsee, kun lisätään voimakkaan hajuisia syöttejä pönttöön. Pönttö pidetään pyytävänä syöttämällä sen sisään Pimeätähtäimet tai kiikaritähtäimiin kiinnitettävät pimeänäkölaitteet ovat lakimuutoksen myötä laillisia haitallisten vieraspetojen pyynnissä. Hajupönttö Riistakamera tuottaa metsästäjälle hyvää tietoa supikoirien aikatauluista ja mahdollistaa täsmäpyynnin. 70 Metsästäjä 4/2021 70-71_Hajupo?ntto?_ME0421.indd 70 28/06/2021 14.26
Hajupönttö supikoiralle Rakenne: ? Pohjaksi tukevahko, kannellinen ämpäri. ? Ämpärin sisäpuolen kylkeen asennetaan esimerkiksi vetoniiteillä eli popniiteillä 100 mm viemäriputki. Putken alaosaan tehdään avarre, joka mahdollistaa syöttien valumisen ämpärin sisään ja estää putken tukkeutumisen. ? Putken yläosa tukitaan tulpalla. Yläosaan porataan reikiä mahdollistamaan hajujen kulkeutuminen ulos. ? Putken yläosan sisäpuolelle kiinnitetään hyönteis verkkoa estämään kärpästen pääsy syötteihin. Asennus: ? Putki kaivetaan maahan niin, että sen kansi on selkeästi maanpinnan alapuolella ja ainoastaan putki nousee esille. ? Putken viereen asennetaan riistakamera kuvaamaan supikoiria ja niiden päivittäistä kulkurytmiä. ? Putken ympärille voi kylvää hieman kissanruokaa tai koirannappulaa, jotta pienpedot löytävät satunnaisesti syötävää. säännöllisesti supikoiraa houkuttavaa tavaraa. Välittömään ympäristöön voidaan myös levittää houkutteita, kuten savukalaöljyä. Hajupöntöltä pyynti Supikoiraa saa pyytää ympäri vuoden. Hajuhoukutin on käyttökelpoinen vuodenajasta riippumatta, kunhan säiliö on routarajan alapuolella. Jäätyminen hillitsee tuoksuja, mutta ei täysin poista niitä. Hajupönttö tarjoaa mahdollisuuksia aktiiviseen pyyntiin niin kyttäämällä kuin pintapyynnillä vakituisen “asiakaskunnan” synnyttyä. Riistakamera antaa metsästäjälle tarvittaessa selkeän kuvan pöntöllä vierailevista supikoirista ja niiden aikatauluista ja mahdollistaa täsmäpyynnin. Metsästäjä voi saada helposti useita onnistumisia saman illan aikana. Pitämällä häirinnän riittävän harvana supikoirat eivät opi välttämään tiettyjä ajankohtia. Supikoira suosii usein hämärää tai pimeää ajanjaksoa. Keinovalojen sekä infrapunaja lämpötähtäinten ollessa nykyään sallittuja apuvälineitä haitallisten vieraspetojen pyynnissä niiden käyttöönotolle onkin vahvat perusteet. Supikoira ei todennäköisesti mene lankaan ikuisesti, ellei se saa silloin tällöin hajupöntön luota “saalista”. On suositeltavaa viedä aina pyyntireissuilla muutamia herkkupaloja tai asentaa hajupöntön läheisyyteen automaattinen sirotin syöttämään harvakseltaan sopivaa nappulaa. Helposti avattava, reilun kokoinen putki helpottaa syötittämistä. Pönttö kaivetaan maahan niin, että säiliö ja sen kansi jäävät varmasti maanpinnan alapuolelle. Ainoastaan putki jää näkyviin. Hajupönttöjä kannattaa kerralla rakentaa useita. Pyyntipaikan säännöllinen vaihtaminen pienentää pyyntipainetta ja parantaa onnistumisen todennäköisyyttä. 71 Metsästäjä 4/2021 70-71_Hajupo?ntto?_ME0421.indd 71 28/06/2021 14.27
HYVISSÄ KÄSISSÄ euromaster.fi EUROMASTER – RENKAAT KAIKILLE TEILLE Metsästäjän maastot ovat haastavia ja olosuhteet vaativia. Ne ylitetään ja määränpäät saavutetaan oikeilla rengasvalinnoilla. Mud Terrain T/A KM3 All Terrain T/A KO2 Katso lähin Euromaster-palvelupisteesi verkkosivuiltamme tai soita 0207 700 800* *Matkaja lankapuhelimesta soitettaessa 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min (alv 24%). SUOMEN SUURIN metsästysja kalastusliike Katso koko 50 000 tuotteen valikoima verkkokaupastamme. 899€ Beretta A350 Xtrema kaliiperi 12/89 Max5 Camo, 28’’ piippu kova laukku ja vaihtosupistajat normaalisti 1350€ 72-73_Era?ilmoitukset_ME0421.indd 72 28/06/2021 15.08
Hei metsästäjät. Voitte teettää itse pyytämistänne nahoista hatun rukkaset liivin turkin. Teemme turkistyöt ammattitaidolla. p.0505004233 Pienriistan turkismuokkausta. Nahkamuokkaamo Eräturkis. Puh 040 7237084, eraturkis@gmail.com VUOKRALLE TARJOTAAN Lomalle Kainuuseen nettimokki.com/5968 Oletko tulossa Suomussalmelle metsälle? Kurimon majatalosta löytyy majoitusta isollekkin porukalle, facebook kurimon majatalo, kurimohostel.fi, puh. 0449943845 Metsälle hossaan,majoitus,vuokravälineet ja kuljetus www.hossanportti.fi Suomussalmi eräkämppä, metsästysmaat ympärillä puh. 0500335555 METSÄSTYSTÄ Itäkuusamossa hyväkuntoisia metsästyskämppiä. Tiedustelut Leif 0400317294 KUUSAMO Mökki+Luvat 0400-281229 Karhunja kanalinnun metsästystä Suomussalmella. www.erapalvelu.net 0503258966 SORSASTAMAAN HYVINKÄÄLLE! kalastuskunta.ridasjarvi.fi 0400882871, 0400464362 www.metsastyspalvelut.com p. 0445410437 Metsästys marjastus erämökkeily pienriistajahdit. Metsälle Pohj.Karj. Kausilupa 100€. Viikko 50€. Alue 2500ha. Kysy muuta 0400176660 MYYDÄÄN Käytettyjä aseita,tarvikkeita,aseenosia. 040 5417308 www.porinase.fi Kärsämäki, vapaa-ajanasunto/OKT. Kiinteistötunnus 317-404-19-26. Hp. 23.000€. Kts. Tori.fi. Lohiloukku Oy LKV, 040 500 6450 WWW.ERAMESTA.COM jousiampujan, metsästäjän ja koirapaikantajan verkkokauppa. Meillä Tracker koirapaikantimien valtuutettu huolto. SURFFAA NETISSÄ TAI SOITTELE!! +358 45 112 8622 ARK. KLO 10-17 44v.Rehtiä kauppaa. Mossbe12/89synt 560€ TikkaT3x,Sako,Yildiz.Sasta Gorepuvut, Jalkanarut, Ultracom GPS-tutkat,Kiikarit Anon Ase ja Tukku,Pudasjärvi 0400-384118 WWW.ANONASE.COM VERKKOKAUPASTA HETI Koirankopit 1-os 330,ja 2-os 430,P. 06-4534333 www.koirankoppi.fi TÄYDEN PALVELUN ASELIIKE, käy kurkkaamassa: www.jahtiaitta.fi. MUISTA www.tuntsakauppa.fi 0405223480 Miroku 12/70 kaksipiippuinen & luodikko Sako 5.7, Varkaus, puh. 0407503096 Aseet,tähtäimet,patruunat,osat,sepäntyöt, YM.Tutustu tarjouksiin: asetalvitie.fi sposti matti@asetalvitie.fi puh. 0500526008 Erit.beaglelle sopiva Garmin Alpha 50 GBS ja tutkapanta Garmin Alpha T5 mini. Tarpeettomana, edullisesti. P. 040-5220880 Eränkävijöille tukikohta Itä-Lapista. 0407741889 GRIPFINGER AMPUMATUKIPIIKKI UUTUUS! Kotisivut FB:ssa. MYYT. alan liik. p. 040-5606113 Sauna peräkärryssä 4000€ Puh. 0503275241 Suomussalmen itäosaan, valtion maiden naapuriin 1985 rakennettu omakotitalo 3h+k+khh+s, 101/155m². Varustuksena mm. puuja sähkölämmitteinen vesikeskuslämmitys, aurinkopaneelit ja irtaimisto. Myydään 1,77ha määräalalla. Tilaisuus ostaa myös koko 58ha metsätila. Tästä hyvä ympärivuotinen tukikohta hirvi-, karhuja muille metsästysporukoille, marjastajille tai luonnon harrastajille. Mahdollisuus liittyä paikalliseen metsästysseuraan. Hp 34.500€. P 040 5229891 Kaksi itse valmistettua, lämpöeristettyä peurakoppia /0400478746 ELÄINTENTÄYTTÄJIÄ Pasi Ahopelto 0400 567 078 lehonpaja.net Esa Kemppainen. trofeet.fi, 050 5630169 Markku Natri Lapua 0400363345 markku@markkunatri.fi Afrikan safarit, Namibia, E-Afrikka Mosambik Buffalo ym. ILOMANTSIN-ELÄINTENTÄYTTÖ. A. Ikonen 050 3385729. ikonenaki1@gmail.com www.ilomantsin-elaintentaytto.fi TYÖSUORITUKSIA HUOM!!!!!!!! Aseiden huollot ja korjaukset! YLÖJÄRVEN ASETARVIKE. Puh. 0407188170 Riistakylmiöt ja lahtivajojen kylmätilat tarpeidenne mukaan räätälöitynä. Myös kylmälaitteiden mitoitus ja toteutus sekä vanhojen koneiden huollot, korjaukset sekä lakisääteiset tarkastukset. Kohteita ympäri Suomea. 0400 733992 ristopitkanenoy@gmail.com Karhun metsästys Venäjän Karjalassa, karhu ja hirvi Kamchatkalla. 20.08–1.11.2021. +358445258695, valentin.sadov737@gmail.com OSTETAAN Ostetaan JOKIRAPUJA läpi kauden. Maksu ja nouto koko Suomesta. Raputukku Järf puh. 0405465995 Jokirapuja.päivän hintaan.nouto sop. mukaan. 0442915616/Toni Sisso ky Ostetaan Jokirapuja! Mitat: 9 cm, 10,2 cm yli 11cm ja yli 12 cm. 040-6361665 Krustas Oy. HALUTAAN VUOKRATA Hyvin varusteltu mökki Ranualla valtion riistamaiden keskellä puh.0400398208 KOIRIA Myydään Jämtlanninpystykorvan pentuja. S.23/24.05.21.Varattavissa 2 n ja 5 u, hyväsukuiset vanhemmat. 600€ puh:0400130516/ seppo.lassila.57@gmail.com Karjalankarhukoiran pentuja käyttövaliovanhemmista s.19.5 puh. 0407717138 Mets.linj.Gordoninsetterin pentuja toimivista vanhem. s. 3.6. FI26200/17-NO38271/17 Ei rekist. 700€ 0404124465 /0405375889 Länsisiperianlaikan luovutusikäisiä pentuja 0504420211 Suomenpystykorvan pentuja, 0440 490777. HYVISSÄ KÄSISSÄ euromaster.fi EUROMASTER – RENKAAT KAIKILLE TEILLE Metsästäjän maastot ovat haastavia ja olosuhteet vaativia. Ne ylitetään ja määränpäät saavutetaan oikeilla rengasvalinnoilla. Mud Terrain T/A KM3 All Terrain T/A KO2 Katso lähin Euromaster-palvelupisteesi verkkosivuiltamme tai soita 0207 700 800* *Matkaja lankapuhelimesta soitettaessa 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min (alv 24%). Oy Eräkontti Ab erakontti@erakontti.fi RIISTANRUOKINTAAN ERÄKONTISTA! Turvalliset ja laadukkaat tuotteet riistan ruokintaan! Tilaa lava tai useampi metsästysseuralle. Rehujen hinnat sisältävät rahdin Kaura 240 kg 144,00 € 480 kg 237,00 € Ohra 240 kg 144,00 € 480 kg 237,00 € Vehnä 240 kg 163,00 € 480 kg 299,00 € PYYNTILAITTEET Granlundsin loukut • Minkkiloukku 34,90 € • Yleisloukku 79,90 € • Mäyräloukku 139,00 € Jalmarin laatikkorauta • 6 kpl:tta 339,00 € • 12 kpl:tta 645,00 € + Jalmarin keinulautaloukku kaupan päälle (arvo 49,90 €) Rahtivapaat toimitukset 73 Metsästäjä 4/2021 ERÄILMOITUKSET HUOM! Metsästäjä-lehden Eräilmoituspalstan ilmoitusmyynti tapahtuu Eräverkko-palvelussa. Osoitteessa www.eraverkko.fi/ilmoitukset voit jättää sähköisesti ilmoituksen valitsemaasi Metsästäjä-lehteen. Eräverkko-palvelussa on selkeät ohjeet ilmoituksen jättämiseksi sekä lisätiedot palvelusta. Käy tutustumassa! Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (42 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden ja korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien. Vuonna 2021 hinta on 20 euroa/ rivi (40 merkkiä). Ilmoitukset maksetaan verkkopankkitunnuksilla ilmoituksen jättöhetkellä. Eräverkko-palvelu tuottaa aineiston lehteä varten siinä muodossa kuin asiakas sen palveluun syöttää. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Metsästäjä nro 5/2021 ilmestyy 9.9.2021. Siihen tarkoitettu aineisto on jätettävä Eräverkko-palvelun kautta viimeistään 20.8.2021. Huom! Rivi-ilmoitukset Eräilmoituspalstalle otetaan vastaan ainoastaan Eräverkko-palvelun kautta. Eräverkon asiakaspalvelun yhteystiedot ovat osoitteessa eraverkko.fi. 72-73_Era?ilmoitukset_ME0421.indd 73 28/06/2021 15.08
VEARJODORV VOLAŠVUO?A 4 NJUOLGGADUSA 1 BUOT VEARJJUT LEAT ÁLO LÁDDEJUVVON Ále goassige navdde ahte vearju ii leat láddejuvvon. Dárkkis vearjju dili juohke háve ovdal go gie?ahalat dan ja ?uovo dan ma??áge eará njuolggadusaid. 2 ÁLE GOASSIGE ?UJUT VEARJJUIN MANGE, MAN II LEAT ULBMILIN BÁH?IT Vearjjuin oažžu ?ujuhit dušše ?uozáhaga, man báh?imii lea vuoi??alaš válmmašvuohta, vaikko dan ii liv??iige áigumin báh?it. Dili ii rievdat oba dat, ahte vearju ii liv??ii láddejuvvon (geah?a njuolggadusa 1). 3 DOALA SUORPMA ERET BÁHCAHAGAS Vearjjut eai báhccat iešalddes, muhto muhtun báhcaha daid. Doala suorpma njuolga bážáhatgeavlli olggobealde álo gitta, dasságo oainnat ?uozáhaga sivttas. 4 GALGGAT LEAT SIHKKAR ?UOZÁHAGAS Ále báže ?uozáhaga, man it leat dovdán. Suoivana, jiena dahje silueahta ii oa??i báh?it, jos ?uozáhaga ii oainne albma láhkai. Sihkkaraste maiddái duogáža, vai ?uozáhaga ?a?a ollásit mannan luo??a dahje deaivvakeahtes hávllat eai dagat vahátriskka. buvttadeamis, ráhkadeamis ja geavaheamis. Lassin ?ielggaduvvo, leago stivren-, bearráigeah??anja gozihandoaibman áššáigulleva??at ordnejuvvon ja dikšojuvvon. Dutkamis ?ielggaduvvo dárbbu mielde maiddái vejolaš váilevašvuo?aid dorvvolašvuo?a ja virgeoapmaha??aid guoskevaš njuolggadusain ja mearrádusain. Dorvvolašvuo?adutkama álggaheamis mearridettiin vuhtiiváldojuvvo earet eará dáhpáhusa duo?alašvuohta ja o??asit dáhpáhuvvama vuordámuš. ?uovvumušaid bealis smávvage dáhpáhusa dahje vahátriskadili sáhttá dutkat, jos dutkama árvvoštallet buvttadit mearkkašahtti die?u almmolaš dorvvolašvuo?a buorideapmin ja lihkohisvuo?aid eastadeapmin. Dutkama loahppaboa?us lea dutkan?ilgehus, mas addojuvvojit dorvvolašvuo?aávžžuhusat doaibmaválddálaš virgeoapmaha??aide ja earáide doibmiide. Lihkohisvuo?adutkanguovddáža lágas mearriduvvon bargun lea ?uovvut dan addán ávžžuhusaid ollašuvvama. Áig guovdilis ságat sámegillii Metsästäjärekisteri PL 22, 00331 Helsinki, puh. 029 431 2002 metsastajarekisteri@riista.fi Nro 4/2021 70. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 9.9.2021. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus Vastaava päätoimittaja: Jari Varjo Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Markku Pakarinen (Aste Helsinki Oy) Toimitusneuvosto: Klaus Ekman, Tero Kuitunen, Marko Mikkola, Mirja Rantala, Jouni Tanskanen, Marko Svensberg, Petri Vartiainen, Johanna Hellman ja Markku Pakarinen. Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset-palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 ja Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Paino: Hansaprint 2021/Met21_04 Kansikuva: Getty Images ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakausmedia ry:n jäsen Verkkokauppa ja varasto Puh. 020 331 515 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001 arkisin klo 9 – 15 asiakaspalvelu@riista.fi Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Oma riista -helpdesk Puh. 029 431 2111 arkisin klo 12–16 oma@riista.fi Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Sompiontie 1, 00730 Helsinki Osoitteet Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset 75 Metsästäjä 4/2021 74-75_Saame_ja_apinat_ME0421.indd 75 28/06/2021 14.30
LEICA AMPLUS 6 1–6 x 24 i LEICA AMPLUS 6 2.5–15 x 50 i UUTUUS! Maahantuonti: Valokuvaustukku Foka Oy Markkinointi: Nordic Distribution Oy NorDis Leica Amplus 6. Luotettavaa suorituskykyä. Metsästäjät luottavat Leica Amplus 6 -tähtäinkiikariin, koska ratkaisevalla hetkellä, vain oleellinen merkitsee: luotettavuus, tarkkuus ja kestävyys tekevät Leica Amplus 6 -tähtäinkiikarista voittamattoman luokassaan 6x. Metsästäjille, jotka tuntevat lajinsa. leica-amplus.com LEICA AMPLUS 6 2.5–15 x 56 i NorDis Oy Leica_Amplus Metsästäjä nro 4_210x275.indd 1 24.6.2021 9.31.43 76_Takakansi_ME0421.indd 76 28/06/2021 14.31