• KARHUJAHTI MITEN PÄÄSEE MUKAAN? MAANUOLU VETÄÄ RIISTAA PUOLEENSA SUPIKOIRA ON VOITETTAVISSA MYÖS MANTEREELLA RIISTALASKENNAT KAUSI 2022-2023 METSÄSTYSAJAT JA -RAJOITUKSET 4/2022 Lehti yli 300 000 metsästäjälle
• METSÄSTYS 10 Metsästysajat ja rajoitukset vesilintujen metsästykseen 24 Miten karhujahtiin pääsee? 30 Varusteet: Maanuolu – vaihtoehto nuolukivelle 36 Supikoirakatastrofion selätettävissä myös mantereella 42 Aseturvallisuuden sääntö 3 – Sormi pois liipaisimelta 44 Varusteet: Tikaspassit 58 Reseptit a la Kati Pohja RIISTA 16 Rakkaudesta riistaan 28 Tapahtui erästellessä 40 Metsähanhilaskenta heinäkuussa 48 Karhut mehiläistarhaajien riesana 50 Riistatieto on parasta edunvalvontaa 60 Pitkäjänteistä metsäpeuran suojelua AJANKOHTAISET 5 Uutisia 18 Nuorten toimitus 46 ERÄmessut 50 vuotta 54 Turvallisesti oikeassa passipaikassa! 56 Rikos & rangaistus 68 Reviiriyhteistyö laajentunut ympäri Suomen 73 Eräilmoitukset 74 Áigeguovdilis ságat sámegillii KOLUMNIT 3 Pääkirjoitus 4 Vieraskynä 6 Puheenjohtajalta 71 Ministeriön kuulumisia TUTKITTUA 52 Pakkotila metsästäessä 62 Mitä linnun nahan alta voikaan löytyä? 64 Suden kanta-arvio LAIT &LUVAT 70 Hirvieläinten pyyntilupien jakaminen yhteisluvassa 71 Ensin Oma riista – sitten some 24 Miten karhujahtiin pääsee? 42 Aseturvallisuuden sääntö 3 – Sormi pois liipaisimelta 50 Riistatieto on parasta edunvalvontaa 58 Maailman makuja kyyhkystä 2 Metsästäjä 4/2022 Sisältö
• Erityisen tärkeää on ottaa aloittelevat metsästäjät mukaan oppimaan kokeneemmilta. Kohti uutta metsästysvuotta J ahtikauden alku on pian käsillä ja on jälleen aika saattaa välineet, koirat ja metsästäjät kuntoon. Tämä tarkoittaa pyynnissä käytettävien välineiden kunnon tarkistamista, pyyntiä koskevien pykälien mieleen palauttamista sekä ampumaharjoittelua rataolosuhteissa. Kun sadonkorjuun aika koittaa, erityistä huomiota tulee kiinnittää pyyntivälineiden oikeaan käyttöön. Viime kaudella tarpeetonta kärsimystä aiheutti pienpetorautojen päätyminen karhujen käpäliin. Tätä kirjoittaessani pykäliä ollaan muuttamassa niin, että saman toistuminen vältettäisiin. Vastuu on metsästäjillä riippumatta siitä, ehtivätkö uudet säännökset voimaan ennen jahtikauden alkua. Pidetään kaikki huolta siitä, että pyyntivälineemme ovat asianmukaisessa kunnossa ja hyvin suojattuja. Erityisen tärkeää on ottaa aloittelevat metsästäjät mukaan oppimaan kokeneemmilta. Tämä on hyvä aloittaa jo valmisteluvaiheessa välineiden huollon ja ampumaharjoittelun merkeissä. Turvallinen, vastuullinen ja luontoa kunnioittava metsästyskulttuuri on asenne, jonka periyttämisessä uusille metsästäjäpolville vastuu kuuluu meille kaikille. Omalla toiminnallamme vaikutamme metsästyksen julkikuvaan. Otetaan metsällä huomioon myös muut luonnossa liikkujat. Näin voimme nauttia ulkoilmasta kukin tavallamme. Muistetaan myös kohtuullisuus. Metsästä ei ole koskaan syytä ottaa enempää kuin tarvitaan ja ollaan halukkaita hyödyntämään. Luonnonantimet ovat hienoja ja ansaitsevat asianmukaisen kunnioittavan kohtelun. Toivotan turvallista alkavaa metsästysvuotta kaikille. Tarjolla on jälleen hienoja hetkiä upeassa luonnossa. JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus 64 Suden kanta-arvio 10 Metsästysajat ja -rajoitukset vesilintujen metsästykseen Pääkirj itus 3 Metsästäjä 4/2022
• LE H TI KU VA / VE SA M O IL AN EN I soisäni Väinö sonnustautui myöhäiseen ikään saakka joka syksy hirvimetsälle. Porukka kokoontui innokkaasti touhuten mummolan pihalle punaisissa lippalakeissaan, taskumattikin saattoi tehdä nopean kierroksen ennen kuljetuksen lähtöä. Isoisä murisi varusteita keräillessään, että toivottavasti ei sentään tarvitse pyssyä laukaista. Sain käsityksen, että hänelle hirvijahti edusti pikemminkin perinnerituaalia kuin eläinproteiinin hankintaprojektia. Mitä sitä kiertelemään: suhteeni metsästykseen on ristiriitainen. Aiheeseen liittyy niin monta filosofista ja käytännöllistä ongelmaa, etten ole kyennyt muodostamaan eheää näkemystä. Vuosikymmenet ovat epäilemättä jauhaneet eettisisten periaatteitteni terävimmät särmät niin pyöreiksi, että jäljellä on enää pragmaattisia linjauksia. Syön lihaa mahdollisimman vähän enkä valmista liharuokia kotona. Riista on kestävämpi vaihtoehto kuin teollisesti tuotettu ja tehokasvatettu liha. Riistaa saadaan ihmisravinnoksi metsästämällä, joten metsästys on tästä näkökulmasta jos ei eettisesti niin ainakin loogisesti puolustettavissa. Tästä aukeaa tietysti uusia ristiriitaisuuksia. Olen vanhurskaasti delegoinut riistan metsästämisen niille, jotka metsästystä harrastavat. Itsehän en missään nimessä tappaisi muita nisäkkäitä paitsi loukkaantuneen eläimen kärsimysten lopettamiseksi. Raja kulkee nisäkkäissä siksi, että olen kyllä joskus kalastanut. Sekin voisi tänä päivänä tehdä tiukkaa, kun kalastuksen on osoitettu tuottavan kaloille kärsimystä. Syön kyllä kalaa, kunhan joku muu on sen pyydystänyt jossain välittömän kokemuspiirini ulkopuolella. Suurpetojen metsästystä en sen sijaan ymmärrä lainkaan. Kaikkein vähiten ymmärrän norsujen, leijonien tai tiikereiden tappamista silkan huvin vuoksi. Jo sen ajatteleminen lamauttaa uskon Homo sapiensiin viisauteen. Kotimaisessakin riistan metsästyksessä on yksi selkeä ja hyvin käytännöllinen ongelma, joka pitäisi välittömästi korjata. Se on vesilintujen metsästys puutteellisessa valaistuksessa eli aamuja iltahämärässä. Jonkin verran lintuja harrastaneena tiedän, että syyspukuisten vesilintujen luotettava tunnistaminen lennossa on aivan riittävän vaikeata päivänvalossakin. Hämärän aikaan se on vielä vaikeampaa ja käytännössä enemmän tai vähemmän mahdotonta. Birdlife Suomi julkaisi muutama vuosi sitten yhteistyössä Metsästäjäliiton kanssa taantuvien vesilintujen tunnistusoppaan. Mukana olivat rajusti taantuneet lajit haapana, jouhisorsa, lapasorsa, heinätavi, punasotka, tukkasotka, nokikana ja harmaasorsa. Valistus ei ilmeisesti johtanut riittäviin tuloksiin, kun Birdlife teki joulukuussa 2021 maaja metsätalousministeriölle aloitteen vesilintujen hämärämetsästyksen kieltämisestä. On vaikea nähdä, että tällaisella kiellolla olisi mitään haittapuolia. Metsästyksen rajaaminen valoisaan aikaan vähentäisi tunnistusvirheitä ja hidastaisi taantuvien lajien uhanalaistumista. Aloitetta kannattaisi myös metsästäjien päättäväisesti kannattaa. PEKKA SAURI Kirjoittaja on filosofian tohtori ja tietokirjailija. Ristiriitaisuuksia 4 Metsästäjä 4/2022 Vi raskynä
• 09_Kuvateksti KARHUJEN DNA-NÄYTEKERÄYS KÄYNNISTYY KOKEILUNA Luonnonvarakeskus kehittää karhun kannanseurantamenetelmää. Kaksivuotisessa hankkeessa testataan DNA-analyysien soveltuvuutta karhukannan arviointiin nykyisen pentuehavaintoihin perustuvan menetelmän rinnalla. K arhun pentuehavaintoihin pohjautuvan kanta-arvion rinnalle pyritään saamaan geneettisiin analyyseihin pohjautuva aineisto. DNA-näyte saadaan näyteputkeen kerätystä palasta karhun ulostetta. Kokeilun tavoitteena on saada yhdeltätoista alueelta DNA-pohjainen aineisto, jota verrataan pentuehavaintoihin perustuviin kanta-arvioihin. ? Karhujen ulostenäytteiden keruualueet on etukäteen valittu. Alueet ovat sellaisia, joista on kattavasti myös pentuehavaintoja, kertoo asiantuntija Sanna Kokko-Timonen Lukesta. Keräyksessä on mukana 38 riistanhoitoyhdistystä. Riistanhoitoyhdistysten ja petoyhdyshenkilöiden apu DNA-aineiston keruussa on erittäin arvokasta, sillä on tärkeää saada näytteitä kattavasti valituilta keräysalueilta. Karhukannan hoidon linjaukset ja muun muassa metsästysverotuksen suunnittelu edellyttävät luotettavaa ja ajantasaista tietoa karhukannan yksilömäärästä. Keräysohjeet ja -alueet löytyvät luonnonvaratieto.luke.fi -sivulta. SA M UL I HE IK KI NE N / LU KE M AR I TI KK UN EN 5 Metsästäjä 4/2022 Uutis t
• HELMI-PYYTÄJIEN SUPIKOIRASAALIS 1. TOUKOKUUTA MENNESSÄ 2125 TAUNO PARTANEN Puheenjohtaja Suomen riistakeskus Kokemuksia metsästys­ vuokrasopimusten tiimoilta E dellisessä Metsästäjä-lehdessä oli hyvä artikkeli otsikolla ”Metsästysseura on maanomistajan yhteistyökumppani”. Olen hoitanut varsin pitkään kolmen yhteisön metsästysvuokrasopimusasioita, joten sain artikkelista kimmokkeen kertoa kokemuksiani. Lähes 15 vuotta sitten olimme sopimassa suurehkon metsätilakokonaisuuden kaupoista. Kaupantekotilaisuudessa kysyin myyjältä syytä huomattavan metsäomaisuuden myymiseen. Hämmennys oli suuri myyjäpuolen ilmoittaessa keskeiseksi syyksi jatkuvan riitelyn siitä, kenelle metsänomistajan pitäisi vuokrata metsästysoikeus. Sama kiistely jatkui toki vielä kaupanteon jälkeenkin, mutta se loppui uuden omistajan ilmoitettua yhteisön taatusti tietävän parhaiten, kenelle se vuokraa metsästysoikeuden. Parilla tilalla on ollut merkittävä majavavahinko. Toinen vuokraaja ilmoitti hyvissä ajoin majavayhdyskunnasta, joten ongelma saatiin hallintaan. Sen sijaan toisessa tapauksessa tuhoalue havaittiin vasta maanomistajan edustajan maastokäynnillä siitä huolimatta, että vuokraavan seuran metsästäjät olivat kevättalvella saaneet alueelta majavan saaliiksi. Erään tilan vuokralainen oli siirtänyt metsästysoikeiden vastoin vuokrasopimuksen ehtoja kolmannelle osapuolelle. Sattuneesta syystä vuokrasopimus on nyt solmittu toisen metsästysseuran kanssa. Erään vuokraajaseuran yksikään edustaja ei pystynyt kertomaan, kuka oli perustanut kyyhkyn ruokintaja metsästyspaikan tilalle. Myönteisiäkin kokemuksia on toki tullut. Metsänuudistamisen kohdalla yhteistyö seurojen kanssa on toiminut varsin hyvin ja joidenkin tilojen kohdalla seurat ovat oma-aloitteisesti hoitaneet metsäteiden ja piennartasanteiden vesakon murskauksen. Yhteistyö ampumarataja kosteikkoasioissa on myös ollut esimerkillistä. Yhteydenpito maanomistajan suuntaan on erittäin tärkeää – myös muulloin, kuin vuokrasopimusta uusittaessa. Maanomistaja kun on ehdottomasti metsästysseuran tärkein yhteistyökumppani. Blogi suurista tunteista Rakkaudesta riistaan -blogissa Suomen riistakeskuksen henkilökunta kertoo, miten intohimo riistaan ja metsästykseen näkyy työssämme ja vapaa-ajallamme. Meille rakkaus riistaan on pieniä ja isoja tekoja riistan vuoksi. Se on metsästyskulttuurimme arvojen ja toimintatapojen vaalimista sekä riistan ja luonnon kunnioitusta ja hoitamista. ”Metsästys on aina ollut mukana elämässäni tavalla tai toisella. Olen kasvanut sen mukana. Se on ollut minulle luonnollinen tapa olla luonnossa ja hankkia ravintoa. Minun ei ole tarvinnut perustella harrastustani, varsinkaan itselleni. Mutta mitä se on ja mitä se on minulle ollut, olen sitä monesti pohtinut. Mikä saa palaamaan yhä uudelleen samoihin maisemiin, mikä saa pysähtymään ja hiljentymään hiljaisuuden keskellä. Se on tunne.” Kirjoittaa audiovisuaalinen suunnittelija Tero Salmela Löydät kaikki blogitekstit www.riista.fi/blogi/ Vuoden viimeinen Metsästäjä vain verkossa Metsästäjä-lehden numero 6/2022 julkaistaan historiallisesti vain nettija näköislehtinä. Kyseessä on kokeilu, vuoden 2023 lehdet ilmestyvät tavalliseen tapaan myös painettuina. Ota siis verkko-Metsästäjä haltuun jo nyt! Verkkolehdestä löydät painetun lehden artikkeleiden lisäksi muun muassa podcasteja ja videoita. www.metsastajalehti.fi K lumni Metsästäjä 4/2022 6
• Uutis t @tahtaimessa Metsästäjä Vera Salmi nautti toukokuussa kevätpukkijahdin lumosta. Joonas Johansson taltioi hetken usvan kätkemästä jahtiaamusta. ”Aamulla oli erittäin sankka sumu ja 100 metriä pidemmälle ei nähnyt mitään. Sumun turvin pääsi hyvin hiipimään tutulle passipaikalle. Jossain vaiheessa sumun seasta alkoi kuulumaan metsäkauriin haukuntaa. Kun sumuverho vihdoin alkoi hälvetä, metsäkaurispukki tepasteli esiin.” Vieraspetojen torjuntatyö sai suuren tunnustuksen 50 vuotta täyttävä ympäristöjärjestö WWF Suomi jakoi juhlavuotensa kunniaksi kaksi Panda-palkintoa. Panda-palkinnon avulla WWF haluaa tukea ja kannustaa hankkeita, jotka toimivat konkreettisesti luonnonja ympäristönsuojelun puolesta. Vuoden 2022 pääpalkinto annettiin Saaristoluonnon hoitoja suojeluyhdistykselle, joka on päätoimija Suomen riistakeskuksen Sotka-hankkeessa. – Palkintorahat käytämme kalustohankintoihin, kuten uuteen työveneeseen. Toimialueemme ulottuu Loviisasta Ahvenanmaalle ja keväinen hoitoaika on lyhyt. Venekalusto, jossa on mahdollista myös yöpyä, lisää kustannustehokkuutta sekä toimintamme ympäristöystävällisyyttä, kommentoi Saaristoluonnon hoitoja suojeluyhdistyksen puheenjohtaja Tommy Arfman. – Kiitän WWF:ää ennakkoluulottomuudesta, jossa palkintoa harkittaessa käytännön tulokset ovat ratkaisseet, kiittelee Suomen riistakeskuksen riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi. AJANKOHTAISTA Metsästäjä ? Uusi metsästysvuosi alkaa. Tarkista metsästyskorttisi ja ampumakokeesi voimassaolo Oma riista -palvelusta. ? Riistanhoitomaksun tilisiirtolomakkeen saat tarvittaessa myös Oma riista -palvelusta. ? Kirjaa kaikki saaliisi ja havaintosi välittömästi omaan riistalokiisi. Näin hoidat automaattisesti mahdolliset lakisääteiset velvoitteet ja ilmoitukset seurallesi / seurueellesi / luvansaajalle. ? Varmista, että puhelimeesi on päivitetty maastosovelluksen viimeisin sovellusversio. Seuran tai seurueen yhteyshenkilö ? Tee hirvieläinten pyyntilupapäätöksen mukaiset muutokset metsästysaluekarttaan ja päivitä aluetietomuutokset. ? Luo metsästysryhmät alkavalle metsästyskaudelle, määrittele metsästyksenjohtajat ja tee lupaliitos ryhmään. Luvansaaja ? Jaa hirvieläinten pyyntiluvat lupaosakkaille. Oma riista -helpdesk auttaa tarvittaessa arkisin 12.00–16.00, p. 029 431 111 tai sähköpostilla oma@riista.fi 20 000 euron Panda-palkinto luovutettiin 9.6.2022. Kuvassa vasemmalta Jarkko Nurmi (Suomen riistakeskus), Heidi Andersson (WWF), Sami Vasenius sekä Tommy Arfman (Saaristoluonnon hoitoja suojeluyhdistys) ja Jari Luukkonen (WWF). 7 Metsästäjä 4/2022 SOMESTA POIMITTUA Jos haluat kuvasi tähän, käytä IG-tägiä #metsästäjälehti. Poimimme joka lehteen yhden kuvan ja otamme kuvaajaan yhteyttä tarinan jakamiseksi. Kuvan julkaisusta maksetaan 50 euron palkkio.
• Uuden metsästäjän pilottikoulutukset käynnistyvät Oletko 18-vuotta täyttänyt metsästyskortin suorittanut henkilö, mutta et tiedä miten harrastuksessa pääsisi liikkeelle? Ilmoittaudu Uuden metsästäjän pilottikoulutukseen. Edellytyksenä osallistumiselle ovat suoritettu metsästäjätutkinto, maksettu riistanhoitomaksu ja vähintään 18 vuoden ikä. Osallistujia otetaan mukaan enintään 12 henkilöä / pilotti. Piloteissa järjestetään koulutusta muun muassa seuraavista aiheista ? Aloitustilaisuus ja metsästysseuratoiminta ? Metsästysammunnan ABC ? Riistanhoitoon tutustuminen ? Metsästyspäivä Pilotit starttaavat seuraavissa riistanhoitoyhdistyksissä: ? Kurikan ja Ilmajoen rhy:t ? Nivalan ja Oulaisten rhy:t ? Tampereen ja Nokian seudun rhyt ? Orimattilan rhy ? Viitasaaren rhy ? Joroisten ja Rantasalmen rhy:t Lisätietoa ja ilmoittautuminen: www.riistainfo.fi/uudenmetsastajan-koulutuspilotitkaynnistyvat Osallistu metsäkanalintu­ näytteiden keräykseen Helsingin yliopisto etsii metsästäjiä osallistumaan syksyllä tutkimukseen, jossa kerätään verinäytteitä metsäkanalinnuista Pohjois-Karjalasta ja Kymenlaaksosta. Tutkimuksella kartoitetaan linnuista pogostantautia aiheuttavan Sindbis-viruksen vasta-aineita. Metsäkanalinnut ovat Sindbis-viruksen tärkeimpiä isäntäeläimiä luonnossa. Tutkimukseen osallistuville toimitetaan näytteenottovälineet ja -ohjeet. Kiinnostuitko? Ota yhteyttä: Essi Korhonen Helsingin yliopisto, dosentti, tutkimuksen vastuututkija p. 0294126883 essi.m.korhonen@helsinki.fi Muista JHT­kertauskoulutus Joidenkin ampumakokeen ja metsästäjätutkinnon vastaanottajien, metsästyksenvalvojien sekä riistanhoitoyhdistyksen edustajien riistavahinkojen maastokatselmuksessa viisivuotinen nimitys päättyy. Tarkasta asia kohdaltasi Oma riista -verkkopalvelun ”Omat tiedot” -kohdasta. Tehtävässä jatkaminen edellyttää uutta nimitystä, jonka vaatimuksena on kertauskoulutuksen käyminen heinäkuun loppuun mennessä. Kertauskurssi hoidetaan ensisijaisesti omatoimisesti riistainfo.fi-sivustolla. Sivustolle tulee kirjautua Oma riista -tunnuksilla, jotta virallinen kertauskoulutus avautuu kurssit-näkymässä. Kertauskoulutuksen voi suorittaa ainoastaan henkilö, jonka nimitys päättyy 31.7.2022. Uusille riistanhoitoyhdistysten JHT-toimijoille koulutukset järjestetään lähikoulutuksina tai verkossa etäkoulutuksina. Koulutusten ajankohdat julkaistaan tapahtumatiedoissa riista.fi-sivulla. Halutessaan myös kertauskoulutuksen voi suorittaa osallistumalla edellä mainittuihin koulutuksiin. Riistanhoitoyhdistyksen hallitus esittää koulutuksen suorittanutta henkilöä tehtävään ja Suomen riistakeskus tekee nimityspäätöksen. Riistanhoitoyhdistyksen edustajalla riistavahinkojen maastokatselmuksessa ei ole lakisääteistä koulutusvaatimusta, mutta tähänkin tehtävään tulee rhy:n esittää nimitettävät henkilöt päättyvien tehtävien tilalle. Lisätietoja koulutuksista saat riista.fi-sivujen tapahtumat-osiosta sekä alueesi riistasuunnittelijalta. Kertauskurssi hoidetaan ensisijaisesti omatoimisesti riistainfo.fi-sivustolla Burrel+ -palvelun kautta voit vastaanottaa kameran lähettämiä kuvia ja videoita sekä muuttaa kameran asetuksia etänä. Halutessasi voit ottaa kuvat vastaan myös mm. sähköpostiin tai matkapuhelimeen. HUIPPU-UUTUUS BURREL S22 WA – BLACK EDITION VAIN ELISALTA! Burrel S22 WA -riistakamera • Paras toimintavarmuus • Uudistettu kuorirakenne • Edistyksellinen optiikka • Näkymätön mustasalama • Havaitsee liikkuvan kohteen jopa 25 m asti • Myyntipakkaus sisältää valvontakyltin ja ikkunatarrat • 24 megapikselin still-kuvat • 2K 1440p @ 30fps videokuvaus äänellä • Laajakulmaoptiikka: 110° • Reagointiaika: 0,4 s • Säädettävä liikkeentunnistin • Sarjakuvaus 1-10 kuvaa • 2 kpl ajastimia + viikkokalenteri • 2.0” väri-LCD-näyttö etukannessa • Valaistut näppäimet • 32 Gt muistikortti • Paristot 8,30 €/kk, 36 kk sopimus. Kokonaishinta 298,80 €. 299 € BLACK EDITION VAIN ELISALTA! Burrel S22 WA on edistyksellisellä laajakulmaoptiikalla varustettu, helppokäyttöinen, lähettävä riistakamera valvontaan ja riistantarkkailuun. TILAA OMASI: www.elisa.fi/burrelkamerat 0800 93 93 93 Helppo käyttöönotto. Luo käyttäjätili Burrel+ -palveluun ja parita kamera pakkauksen mukana tulevalla Burrel ID:llä suoraan palvelussa. Kuvat ja videot siirtyvät reaaliaikaisesti suoraan Burrel+ -palvelun kuvagalleriaan. Etäohjaa kameraa ja sen asetuksia suoraan Burrel+ -palvelusta verkkosivuilta. Burrel+ -sovellus Android ja iOS puhelimille 898837_Elisa_Laitenetti_Burrel_S22_WA_Metsastaja_6_22_210x275.indd 1 898837_Elisa_Laitenetti_Burrel_S22_WA_Metsastaja_6_22_210x275.indd 1 10.6.2022 12.42 10.6.2022 12.42 Riistakolmiot lasketaan 23.7.–7.8.2022 Suositeltavinta on tehdä laskenta heti alkukaudesta ja palauttaa tulokset riistakolmiot.fi -sivuston kautta. 8 Metsästäjä 4/2022 Uutis t
• Burrel+ -palvelun kautta voit vastaanottaa kameran lähettämiä kuvia ja videoita sekä muuttaa kameran asetuksia etänä. Halutessasi voit ottaa kuvat vastaan myös mm. sähköpostiin tai matkapuhelimeen. HUIPPU-UUTUUS BURREL S22 WA – BLACK EDITION VAIN ELISALTA! Burrel S22 WA -riistakamera • Paras toimintavarmuus • Uudistettu kuorirakenne • Edistyksellinen optiikka • Näkymätön mustasalama • Havaitsee liikkuvan kohteen jopa 25 m asti • Myyntipakkaus sisältää valvontakyltin ja ikkunatarrat • 24 megapikselin still-kuvat • 2K 1440p @ 30fps videokuvaus äänellä • Laajakulmaoptiikka: 110° • Reagointiaika: 0,4 s • Säädettävä liikkeentunnistin • Sarjakuvaus 1-10 kuvaa • 2 kpl ajastimia + viikkokalenteri • 2.0” väri-LCD-näyttö etukannessa • Valaistut näppäimet • 32 Gt muistikortti • Paristot 8,30 €/kk, 36 kk sopimus. Kokonaishinta 298,80 €. 299 € BLACK EDITION VAIN ELISALTA! Burrel S22 WA on edistyksellisellä laajakulmaoptiikalla varustettu, helppokäyttöinen, lähettävä riistakamera valvontaan ja riistantarkkailuun. TILAA OMASI: www.elisa.fi/burrelkamerat 0800 93 93 93 Helppo käyttöönotto. Luo käyttäjätili Burrel+ -palveluun ja parita kamera pakkauksen mukana tulevalla Burrel ID:llä suoraan palvelussa. Kuvat ja videot siirtyvät reaaliaikaisesti suoraan Burrel+ -palvelun kuvagalleriaan. Etäohjaa kameraa ja sen asetuksia suoraan Burrel+ -palvelusta verkkosivuilta. Burrel+ -sovellus Android ja iOS puhelimille 898837_Elisa_Laitenetti_Burrel_S22_WA_Metsastaja_6_22_210x275.indd 1 898837_Elisa_Laitenetti_Burrel_S22_WA_Metsastaja_6_22_210x275.indd 1 10.6.2022 12.42 10.6.2022 12.42
• Metsästysajat 2022 – 2023 SAALISILMOITUS | Se on helppoa: laukaus ? osuma ? kirjaus Oma riistaan Metsäkauris, villisika, hilleri, metsähanhi, merihanhi, haapana, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, tukkasotka, haahka, alli, isokoskelo sekä nokikana. Näistä lajeista tulee tehdä saalisilmoitus Suomen riistakeskukselle. Lisäksi velvollisuus koskee punasotkaa ja tukkakoskeloa, jotka ovat määräaikaisessa metsästyskiellossa. Tee saalisilmoitus heti onnistuneen metsästystapahtuman jälkeen, niin asia ei unohdu. Viimeistään 7 vuorokauden kuluessa. Tarvittavat tiedot: ? saaliin saannin päivämäärä ja kunta ? saaliseläinten laji ja määrä ? metsästäjän nimi ja metsästäjänumero ? metsäkauriin ja villisian ja osalta ilmoitukseen mukaan sukupuoli ja arvio iästä ? villisian pyyntipaikan koordinaatit. Saalisilmoitus on kätevintä tehdä Oma riista -palvelussa. Ilmoituksen voi tehdä myös Suomen riistakeskuksen lomakkeella paperiversiona. Tarkoitus on tarkentaa tietoa harvalukuisten ja taantuvien lajien saalismääristä, jota tarvitaan metsästyksen kestävyyden arviointiin. Riistatieto on kestävän metsästyksen edellytys, ja turvaa metsästyksen jatkuvuutta. M aaja metsätalousministeriö on asettanut työryhmän valmistelemaan strategiaa, joka luo perustan riistalintutarhauksen ja vesilintujen vastuullisen metsästyksen kestävälle kehittämiselle. Se myös arvioi keinoja EU:n biodiversiteettistrategian toteuttamiseksi riistavesilintujen osalta. Riistakeskusta työryhmässä edustavat riistatalouspäällikkö Jarkko Nurmi ja viestintäpäällikkö Klaus Ekman. Asiantuntijasihteerinä toimii erikoissuunnittelija Mikko Alhainen. Strategiatyö toteutetaan vuoden 2022 aikana ja toimeenpano alkaa vuonna 2023. Työ tapahtuu kahdessa vaiheessa. 1) Vastuullinen vesilintujen metsästys Muodostetaan tilannekuva, arvioidaan säätelyvaihtoehtojen vaikutuksia sekä niiden vaikuttavuutta suhteessa EU-tavoitteisiin. Esitetään metsästysja riistanhoitomenetelmien ekologista kestävyyttä, eettisyyttä ja vastuullisuutta parantavia toimenpiteitä ja säädösmuutoksia. Työryhmä tulee linjaamaan myös ravintohoukuttimen käyttöä vesilintujen metsästyksessä. Alkavalle kaudelle rajoituksia ei ole valmistelussa. 2) Riistalintujen tarhaus Muodostetaan tilannekuva riistalintujen tarhauksen ja siihen liittyvän elinkeinoja harrastustoiminnan nykytilasta. Sen perusteella arvioidaan riistalintujen terveyteen ja hyvinvointiin liittyvät riskit. Työryhmä määrittelee kansalliset suuntaviivat kestävän riistalintutarhauksen kehittämiseksi ja esittää toimeenpanon vaatimia toimenpiteitä ja säädösmuutoksia. Ruokinnasta elinympäristöjen hoitoon Jos vesilintuja tulevalla kaudella aiotaan ruokkia metsästystarkoituksessa, Suomen riistakeskus suosittelee malttia viljaruokintaan sekä erityisesti saalismäärään ruokintapaikoilla. Elinympäristöjen kunnostaminen ja hoito tukee vesilintukantoja. Metsästäjien riistanhoitotyöhön käyttämä aika tulee siirtää ruokinnasta pienpetopyyntiin ja poikue-elinympäristöjen kunnostamiseen. Strategia riistalintutarhaukselle ja vastuulliselle vesilinnustukselle H O LT TI H AK O NE N 10 Metsästäjä 4/2022
• LAJI ALUE TAI LUPA METSÄSTYSAIKA POIKKEUSLUPA-AIKA Sinisorsa, tavi, heinätavi*, haapana*, jouhisorsa*, lapasorsa*, tukkasotka*, telkkä, nokikana* Koko maassa 20.8. klo 12.00 – 31.12. Punasotka* Rauhoitettu koko maassa Ks. www.riista.fi Alli* Merialueilla kiintiö 5 allia/vrk, muualla maassa rauhoitettu 1.9. – 31.12 Tukka­ koskelo* Rauhoitettu koko maassa Ks. www.riista.fi Isokoskelo* Koko maassa 1.9. – 31.12. Haahka*, koiras Syysaikainen metsästys kielletty 1.6. – 15.6. Merihanhi* Tarkista alueet, ajat ja rajoitukset sivu 13 ja riista.fi Ks. www.riista.fi Metsähanhi* Tarkista alueet, ajat ja rajoitukset sivu 13 ja riista.fi Ks. www.riista.fi Kanadan­ hanhi Koko maassa pellolta Koko maassa 10.8 .– 20.8. klo 12.00 20.8. klo 12.00 – 31.12. Lehtokurppa Koko maassa 20.8. klo 12.00 – 31.12. Teeri Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Pyy Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Metso Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Riekko Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Kiiruna Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Peltopyy Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueella. Muualla maassa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla 1.9 .– 31.12. 1.9 .– 31.12. Fasaani Koko maassa 1.9. – 28.2. Sepelkyyhky Koko maassa 10.8. – 31.10. Metsäjänis ja rusakko Koko maassa 1.9. – 28.2. Villikani Koko maassa 1.9. – 31.3. Orava Koko maassa 1.11. – 28.2. Euroopan­ majava Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla 20.8. – 30.4. Kanadan­ majava Koko maassa 20.8. – 30.4. Kettu Lapin maakunnassa Muualla maassa 1.8. – 30.4. 1.8. – 14.4. Tarhattu naali ja hilleri* Koko maassa Koko metsästysvuosi (naarasta, jolla on pentue, ei saa tappaa 1.5. – 31.7.) Mäyrä Koko maassa 1.8. – 31.3. Näätä Koko maassa 1.8. – 31.3. Kärppä Koko maassa 1.8. – 31.3. Ilves ML 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeus­ lupa voidaan myöntää ilveksen (lukuunottamatta ilveksen naarasta, jota vuotta nuorempi pentu seuraa) pyydystämiseksi tai tappamiseksi poronhoitoalueella ja muualla maassa 1.10. – 28.2. 1.12. – 28.2. Saukko Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tai ML 41 a §:n 3 momentissa tarkoitetulla poikkeusluvalla. Ajat ilmenevät poikkeuslupapäätöksistä LAJI ALUE TAI LUPA METSÄSTYSAIKA POIKKEUSLUPA-AIKA Itämeren­ norppa Metsästyslain 10 §:n nojalla annetun alueellisen kiintiön puitteissa. Tarkista kiintiö www.riista.fi 1.8. – 31.12.2022 16.4. – 31.12.2023 Halli Metsästyslain 10 §:n nojalla annetun alueellisen kiintiön puitteissa. Tarkista kiintiö www.riista.fi 16.4. – 31.12. Villisika* Koko maassa 1.8. – 31.7. Naaras, jolla on porsaat on rauhoitettu 1.3. – 31.7. Mufloni Koko maassa 1.9. – 31.1. Hirvi Suomen riistakeskuksen myöntämällä MetsL 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyynti luvalla: Kuusamon ja Taivalkosken kunnissa sekä Lapin maakunnassa Pellolta vahtimalla Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueella lukuun ottamatta Kuusamon ja Taivalkosken kuntia Pellolta vahtimalla muualla maassa Lapin, Pohjois­Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa Muualla kuin Lapin, Pohjois­Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa Huom! Koiran käyttäminen hirven metsästykseen on kielletty poronhoitoalueella 1.1. – 15.1.** 1.9. – 20.9. 1.9. – 30.9. 1.9. – 7.10.**** 1.10. – 15.1. 8.10. – 15.1. Valkohäntä­ peura Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla 1.9. – 23.9. Vahtimalla**** 24.9. – 15.2. Metsäpeura Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla 24.9. – 31.1. Kuusipeura Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla 1.9. – 23.9. Vahtimalla**** 24.9. – 31.1. Metsäkauris­ uros * *** ­naaras ja vasa* *** Koko maassa Koko maassa 1.9. – 15.2., 16.5. – 15.6. 1.9. – 15.2. Karhu Poronhoitoalueella, metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen (169/2011) 7 §:n nojalla. Tarkista kiintiö www.riista.fi Muualla maassa metsästyslain 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää: karhun (lukuunottamatta vuotta nuorempaa karhun pentua sekä karhunaarasta, jota tällainen pentu seuraa) pyydystämiseksi tai tappamiseksi 20.8. – 31.10. (Naarasta, jolla on pennut, ei saa tappaa, ei myöskään vuotta nuorempaa pentua) 20.8. – 31.10. (Naarasta, jolla on pennut, ei saa tappaa, ei myöskään vuotta nuorempaa pentua) Susi Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tai ML 41 a §:n 3 momentissa tarkoitetulla poikkeusluvalla Ajat ilmenevät poikkeuslupapäätöksistä HUOMAUTUKSET: * MUISTA SAALISILMOITUSVELVOLLISUUS ** Ei koske koiran käyttämistä haavoittuneen eläimen jäljittämiseen *** Metsäkauris: Ma 8 § mukaisen ajavan koiran käyttö on sallittua vasta 24.9.2022 alkaen **** Ei Lapin maakunnassa HAITALLISET VIERASLAJIT (KESKEISET LAJIT) Minkki, supikoira, piisami, pesukarhu ja rämemajava koko maassa, ei rauhoitusaikaa RAUHOITTAMATTOMIEN LINTUJEN PESIMÄAIKAISET RAUHOITUSAJAT ? varis, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastas Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella 1.5. – 31.7., Pohjois­Savon ja Pohjois­Karjalan maakuntien alueella 1.4. – 31.7. ja muualla maassa 10.3. – 31.7. ? harakka Pohjois­Savon, Pohjois­Karjalan, Pohjois­Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella 10.4. – 31.7. ja muualla maassa 1.4. – 31.7. ? korppi poronhoitoalueella 10.4. – 31.7. (muualla maassa rauhoitettu koko vuoden) ? harmaalokkikoloniat koko vuoden ? naakka 10.3. – 31.7. METSÄSTYSAJAT 1.8.2022 – 31.7.2023 Huomio! Kanalintujen (metso, teeri, pyy, riekko ja kiiruna) metsästysajat alkavalle metsästyskaudelle päätetään ja päivitetään verkkosivuillemme www.riista.fi 8.9.2022 11 Metsästäjä 4/2022
• Metsästysajat 2022 – 2023 PUNASOTKA ALLI TUKKAKOSKELO HAAHKA ISOKOSKELO Rajoitukset vesilintujen metsästykseen 2022 Metsästyskaudelle 2022 vesilintujen metsästystä on rajoitettu maaja metsätalousministeriön asetuksilla metsästyslain 38 pykälän nojalla seuraavasti: Punasotkan metsästys on kielletty. Haahkan metsästys on kielletty elokuun 20 päivän kello 12:sta joulu kuun 31 päivään asti. Uroshaahkan (kalkas) metsästys on sallittu 1.–15. kesäkuuta vuosina 2022–2024 erikseen määritellyllä alueella ulkosaaristossa: https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/ ? KARTTATASOT ? Aluesuunnittelu ja rajoitukset ? Uroshaahkan metsästysalue. Tee saalisilmoitus! Tukkakoskelon metsästys on kielletty. Allin metsästys on kielletty lukuun ottamatta merialuetta sekä merialueella sijaitsevia saaria ja luotoja. Merialueella viiden (5) allin metsästäjäkohtainen vuorokausikiintiö. Metsästysaika 1.9.–31.12. Tee saalisilmoitus! Ole tarkkana lajintunnistuksessa. Isokoskelolla on normaali metsästysaika 1.9.–31.12. Tee saalisilmoitus! TAANTUNEET RIISTAVESILINNUT Suomen riistakeskus suosittelee kohdentamaan vesilintujen metsästyksen sinisorsaan, taviin ja telkkään ja välttämään jouhisorsan, nokikanan, tukkasotkan, heinätavin, lapasorsan ja haapanan metsästystä. 12 Metsästäjä 4/2022
• METSÄHANHI MERIHANHI Merihanhen metsästysaika 2022 20.8. – 31.12. Ei metsästystä Merihanhen metsästysaika 2020 10.8. 31.12. Ei metsästystä Metsähanhen metsästysrajoitukset ovat valmistelussa. ? Seuraa www.riista.fi ­sivuja. Merihanhen metsästyksessä on voimassa seuraavat rajoitukset: ? Merihanhen metsästys on sallittua rannikkoalueella (kartta) 20.8. kello 12–31.12. sekä rannikkoalueen pellolta 10.8.–20.8. kello 12. ? Muualla maassa merihanhen metsästys on kielletty. ? Kahden merihanhen metsästäjäkohtainen vuorokausikiintiö. ? Saalisilmoitusvelvollisuus. Kirjaa saaliit ja havainnot Oma riistaan saaliin ajallisen ja alueellisen jakauman selvittämiseksi. ? Ravintohoukuttimen käyttö metsästyksessä kielletty 10.8.–20.8. kello 12. ? 10.8.–20.8. klo 12 aikana merihanhea saa metsästää vain tavanomaisessa viljan ja muun kasvin tuotannossa olevilla pelloilla, joiden tarkoitus on tuottaa satoa myytäväksi tai tuotantoeläinten ravinnoksi. Tukikelpoisia riistalaitumia ja pienialaisia riistapeltojen kaltaisia peltoja ei saa hyödyntää metsästyksessä. Metsähanhen kuvakeräykseen uutta vauhtia Kirjaa saalis Oma riistaan ja lähetä kuva osoitteeseen hanhi@riista.fi. Osallistut riistakameran arvontaan! Palkintona kolme Burrel S12 HD+SMS 3 -lähettävää riistakameraa. Ne arvotaan saaliskuvia lähettäneiden metsästäjien kesken. Metsähanhen saalismäärät ovat viime vuosina olleet maltillisia, joten voittomahdollisuus on hyvä. Metsähanhen alalajijakaumaa seurataan koko maassa Kuvakeräyksen perusteella arvioidaan taigaja tundrametsähanhien osuuden saaliista. Lähetä kuva saalishanhen päästä ja siivestä hanhi@riista.fi. Kirjoita sähköpostin otsikkoon saaliin saantipäivämäärä ja kunta. Metsästäjiä kannustetaan vapaaehtoiseen tiedontuottamiseen alueiden metsähanhitilanteesta, kirjaamalla kaikki metsästyspäivän aikana tehdyt metsähanhihavainnot Oma riistaan. Kerättävä tieto on ehdottoman luottamuksellista, ja sitä käytetään vain pesimäkanta-arvioinnin kehittämiseen siten, ettei tallennettuja havaintoja voida julkisesti paikantaa tietylle alueelle. Harjoittele lajintunnistusta ennen metsästystä. Syysmuutolla hanhien sekaparvissa on mm. rauhoitettua tundrahanhea. Ohje saaliskuvan ottamiseen metsähanhesta. Nokka ja siiven peitinhöyhenet ovat kohdat, joista määritetään alalaji ja ikäluokka. Kuvassa tundrametsähanhi. Taigametsähanhikanta on kasvanut ja elpyminen on suurelta osin Suomen metsästysrajoitusten ansiota. Riistatiedon aktiivisella käytöllä ja tarkoituksenmukaisilla rajoituksilla pyritään metsästämään taigametsähanhia kestävästi ja tulevaisuutta turvaten. Taigametsähanhen metsästyksen uudelleen avaamisessa "metsähanhimiesten" ja muiden vapaaehtoisten tuottama riistatieto on ollut merkittävässä asemassa. Metsästysrajoituksia tarkastellaan vuosittain kannan koon, kehityksen, Suomessa kerätyn riistatiedon ja toteutuneen saalismäärän perusteella. VOITA RIISTAKAMERA! Kirjaa saalis Oma riistaan ja lähetä kuva – osallistut arvontaan! 13 Metsästäjä 4/2022
• Hyvännäköisiä vaatteita metsästykseen ja vapaa-aikaan Vintage Liivi naisille ja miehille Klassinen, tikattu liivi on erittäin monikäyttöinen niin metsästykseen kuin kaupungillekin. 119,00 € Vintage Housut naisille ja miehille Klassiset ja hyvännäköiset housut sopivat yhtä hyvin metsään kuin kaupungille. 99,00 € Uutuuksia ! Shortsit Boksund Joustavat shortsit vaellukselle, ulkoiluun tai arkikäyttöön. 32,90 € Buteo Housut True Black naisille ja miehille Valmistettu joustavasta, kierrätetystä kaksikerroksisesta PROOF™-materiaalista. 76,90 € Buteo Takki naisille ja miehille Valmistettu joustavasta, kierrätetystä kaksikerroksisesta PROOF™materiaalista. Saatavana useissa väreissä. 129,00 € Serengeti Housut naisille ja miehille Kestävät vapaa-ajanhousut stretchilla. Väri: vihreä. 48,90 € Housut Boksund Miesten Joustavat miesten metsästys-/ vapaa-ajan housut. Joustovyötärö canvas-kankaiset vahvikkeet sekä vettähylkivä materiaali. 39,90 € T-paita naisille ja miehille 5,90 € 2-pakkaus: 4,50 €/kpl 5-pakkaus: 3,50 €/kpl Max-On 1-6x24 HD 4-dot Kiikaritähtäin Max-On 1-6x24 HD 4-dot kiikaritähtäin sopii erityisesti ajojahtiin ja koiranohjaajille. 549,00 € Max-On 2-12x50 HD 4-dot Kiikaritähtäin, valaistu Max-On 2-12x50 HD 4-dot valaistu kiikaritähtäin on yleistähtäin hyvällä valonläpäisyllä ja hionnalla. 649,00 € ProTac Hunter aktiivikuulosuojaimet Mukavat kuulonsuojaimet metsästykseen ja ammuntaan. Yhdistä metsästysradio tai matkapuhelin stereoliitännän kautta. 89,00 € ShotHunt Wireless Kuulosuojaimet T-Coil Sopivat 90%:iin markkinoilla olevista metsästysradioista! Vahvistaa heikkoja ääniä & poistaa haitallista melua. T-Coil-silmukka helppoon pariliitäntään. 489,00 € Asepussi Vihreä/Camo/ Huomio-oranssi Johon 98% aseista sopii (äänenvaimentimen ja optiikan kanssa). 29,00 € Aselaukku Aselaukkuun mahtuu kivääri + kiikaritähtäin. Säilytä aseesi suojasssa kolhuilta ja iskuilta. Kaksi kokoa. Hinnat alk 65,90 € Kaupan päälle: • Stoeger Luotiloukku • Maalitaulu 100-pakkaus • Stoeger Asekotelo • Ampumamaalitaulu ilmakiväärille Arvo 50,30 € Ilmakivääri A30 Combo Syntet 219,00 € Ilmakivääri X5 Combo Synteettinen 189,00 € Trangia 25-4 UL Trangian klassinen retkikeittiö, joka sopii 3-4 hengelle. 59,00 € Itsetäyttyvä tyyny Mitat: 48x32x13 cm. 6,90 € Makuupussi Spacelite +7 190L Kevyt, käytännöllinen Haglöfsin makuupussi. Synteettisellä täytteellä. Sopii alimmillaan +7°C:n lämpötiloihin. 76,90 € Grillitikku teleskooppivarrella (sis. kotelon) Käytännöllinen ja ketterä grillitikku teleskooppivarrella, joka on helppo vetää ulos. 5,90 € 4-pakkaus: 4,50 €/kpl Kenttäpullo 0,7 L Vihreä Tehty kovaan käyttöön haastavassa maastossa. 7,90 € Uutuuksia ! Suursuosikki Suursuosikki www.hylte.fi Kaikki hinnat sis. alv. Pidätämme oikeudet painovirheiden, loppuunmyynnin ja mahdollisten hintamuutosten osalta. Rahtikulut lisätään hintaan. Katso koko laaja valikoimamme täältä: hylte.fi Netissä teet ostoksia laajasta valikoimastamme vuorokauden ympäri! info@hylte.fi
• Hyvännäköisiä vaatteita metsästykseen ja vapaa-aikaan Vintage Liivi naisille ja miehille Klassinen, tikattu liivi on erittäin monikäyttöinen niin metsästykseen kuin kaupungillekin. 119,00 € Vintage Housut naisille ja miehille Klassiset ja hyvännäköiset housut sopivat yhtä hyvin metsään kuin kaupungille. 99,00 € Uutuuksia ! Shortsit Boksund Joustavat shortsit vaellukselle, ulkoiluun tai arkikäyttöön. 32,90 € Buteo Housut True Black naisille ja miehille Valmistettu joustavasta, kierrätetystä kaksikerroksisesta PROOF™-materiaalista. 76,90 € Buteo Takki naisille ja miehille Valmistettu joustavasta, kierrätetystä kaksikerroksisesta PROOF™materiaalista. Saatavana useissa väreissä. 129,00 € Serengeti Housut naisille ja miehille Kestävät vapaa-ajanhousut stretchilla. Väri: vihreä. 48,90 € Housut Boksund Miesten Joustavat miesten metsästys-/ vapaa-ajan housut. Joustovyötärö canvas-kankaiset vahvikkeet sekä vettähylkivä materiaali. 39,90 € T-paita naisille ja miehille 5,90 € 2-pakkaus: 4,50 €/kpl 5-pakkaus: 3,50 €/kpl Max-On 1-6x24 HD 4-dot Kiikaritähtäin Max-On 1-6x24 HD 4-dot kiikaritähtäin sopii erityisesti ajojahtiin ja koiranohjaajille. 549,00 € Max-On 2-12x50 HD 4-dot Kiikaritähtäin, valaistu Max-On 2-12x50 HD 4-dot valaistu kiikaritähtäin on yleistähtäin hyvällä valonläpäisyllä ja hionnalla. 649,00 € ProTac Hunter aktiivikuulosuojaimet Mukavat kuulonsuojaimet metsästykseen ja ammuntaan. Yhdistä metsästysradio tai matkapuhelin stereoliitännän kautta. 89,00 € ShotHunt Wireless Kuulosuojaimet T-Coil Sopivat 90%:iin markkinoilla olevista metsästysradioista! Vahvistaa heikkoja ääniä & poistaa haitallista melua. T-Coil-silmukka helppoon pariliitäntään. 489,00 € Asepussi Vihreä/Camo/ Huomio-oranssi Johon 98% aseista sopii (äänenvaimentimen ja optiikan kanssa). 29,00 € Aselaukku Aselaukkuun mahtuu kivääri + kiikaritähtäin. Säilytä aseesi suojasssa kolhuilta ja iskuilta. Kaksi kokoa. Hinnat alk 65,90 € Kaupan päälle: • Stoeger Luotiloukku • Maalitaulu 100-pakkaus • Stoeger Asekotelo • Ampumamaalitaulu ilmakiväärille Arvo 50,30 € Ilmakivääri A30 Combo Syntet 219,00 € Ilmakivääri X5 Combo Synteettinen 189,00 € Trangia 25-4 UL Trangian klassinen retkikeittiö, joka sopii 3-4 hengelle. 59,00 € Itsetäyttyvä tyyny Mitat: 48x32x13 cm. 6,90 € Makuupussi Spacelite +7 190L Kevyt, käytännöllinen Haglöfsin makuupussi. Synteettisellä täytteellä. Sopii alimmillaan +7°C:n lämpötiloihin. 76,90 € Grillitikku teleskooppivarrella (sis. kotelon) Käytännöllinen ja ketterä grillitikku teleskooppivarrella, joka on helppo vetää ulos. 5,90 € 4-pakkaus: 4,50 €/kpl Kenttäpullo 0,7 L Vihreä Tehty kovaan käyttöön haastavassa maastossa. 7,90 € Uutuuksia ! Suursuosikki Suursuosikki www.hylte.fi Kaikki hinnat sis. alv. Pidätämme oikeudet painovirheiden, loppuunmyynnin ja mahdollisten hintamuutosten osalta. Rahtikulut lisätään hintaan. Katso koko laaja valikoimamme täältä: hylte.fi Netissä teet ostoksia laajasta valikoimastamme vuorokauden ympäri! info@hylte.fi
• Suomi on riistatiedon keräämisen ja hyödyntämisen edelläkävijä. Tuhannet vapaaehtoiset metsästäjät osoittavat rakkautensa riistaan osallistumalla laskentoihin. L aadukas ja ajantasainen tieto riistakantojen koosta ja kehityksestä on kestävän metsästyksen edellytys. Siihen perustuu metsästyksen mitoitus ja riistakantojen kestävä käyttö. Kesäisin laskennoissa keskitytään vesija metsäkanalintuihin. Riistakolmioilla lasketaan metsäkanalintupoikueita Riistakolmiolaskentojen avulla tuotetaan tietoa metsäkanalintukannoista. Tarkat tiedot lintujen runsaudesta ja vuotuisesta tuotosta hyödyttävät sekä metsästystä että tutkimusta. Riistatiedon kerääminen onkin riistantutkimuksen ja metsästäjäkunnan yhteispeliä. Intohimo riistaan saa puhaltamaan yhteen hiileen. Riistatieto luo kestävän pohjan riistasuhteelle Laskentoihin osallistuu vuosittain lähes kymmenentuhatta metsästäjää. Tutkijat koordinoivat laskennat ja käsittelevät tulokset, mutta metsästäjät tekevät vapaaehtoisesti varsinaisen laskentatyön maastossa. Yhden metsäkanoihin keskittyvän kesäkolmion laskeminen edellyttää 12 kilometrin kävelyä metsässä. Rakkaus metsäkanalinnustukseen saa tuhannet laskijat hikoilemaan kesäisessä metsässä itikoiden keskellä vuodesta toiseen. Tämä jos jokin on tosirakkautta, jonka jokainen kanalinnustaja tunnistaa! Vuotuiset laskentatulokset vaikuttavat suoraan metsäkanalintujen metsästyksen säätelyja rajoituspäätöksiin. Myös metsästysseurojen rajoituspäätökset voidaan määrittää riistakolmioiden perusteella. Osallistumalla laskentaan kesällä voi hyvin mielin lähteä metsälle syksyllä. Motivaatiota laskemiseen saa, kun hyväksi todettu lintukannan tila ja kehitys näkyvät pyyntiaikojen Osallistumalla laskentaan kesällä voi hyvin mielin lähteä metsälle syksyllä. TO M AS KA N SA N AH O TU O M O TU RU NE N TE RO SA LM EL A 16 Metsästäjä 4/2022
• pidentymisenä. Hyvä esimerkki riistatiedon voimasta on latvalinnustus, joka sallittiin 40 vuoden tauon jälkeen. Ilman kolmioiden riistatietoa ei olisi hienoa perinnettä avattu, eikä olisi niin paljon intoa hikoilla suksilla talvisessa lumessa. Vesilinnut lasketaan kahdesti Vesilintuja seurataan toukokuussa parilaskennoissa ja heinäkuussa poikuelaskennoissa. Viime vuonna metsästäjät ja lintuharrastajat laskivat pesiviä pareja yhteensä 2 069 kohteelta ja poikueita 636 kohteelta. Pesivät parit lasketaan keväisin kahdesti. Pisteen laskemiseen menee vain vartti. Kuhertelevia pareja on mukava seurata. Monet laskentapisteet ovat varsinaisia lemmenlätäköitä ja parien seuranta herättää toiveen seuraavasta hyvinvoivasta vesilintusukupolvesta. Vesilintulaskenta on muutenkin leppoisaa puuhaa, jossa tulee samalla seurattua kesän etenemistä ja nautittua luonnosta. Riistatiedon kerääjien yhteinen ponnistus on todellinen rakkaudenosoitus riistalle. Riista antaa metsästäjille paljon ja me haluamme antaa takaisin. Katso verkkolehdestä eri laskentoja esittelevä video: metsastajalehti.fi H AN N U HU TT U TU O M O TU RU NE N Kesäisiä riista­ kolmioita laskee vuosittain noin 7 000–8 000 vapaaehtoista metsästäjää. Riistakolmiot lasketaan 23.7.–7.8.2022 Suositeltavinta on tehdä laskenta heti alkukaudesta ja palauttaa tulokset riistakolmiot.fi -sivuston kautta. 17 Metsästäjä 4/2022
• Mitä ampumakokeessa tapahtuu ja ketkä kokeen kulusta vastaavat? Lähdin selvittämään asiaa sekä muistelemaan, miltä jännitys suorituskopissa tuntuu. TeksTi ja kuvaT Reetta Hokkanen ”N eljä laukausta, aikaa on 90 sekuntia, saat aloittaa ollessasi valmis suoritukseen.” Joka vuosi tuhannet metsästäjät kuulevat nämä sanat suorittaessaan ampumakoetta. Tilanne on jännittävä, olipa koetta tekemässä vasta harrastuksen aloittanut tai jo kokenut ampuja. Paikalla voi olla tuttuja tai tuntemattomia, kaikki ovat hieman jännittyneinä odottamassa omaa vuoroaan. Mielessä jylläävät kysymykset: Saanko kokeen läpi? Pääsenkö syksyllä hirvijahtiin? Kaikki tuntuu riippuvan yhden hetken onnistumisesta. Ennen koetta kannattaa käydä tarkistamassa, onko oma ase oikein kohdistettu. Ampumakokeessa ennalta kohdistetun aseen ja sen käsittelytaidon lisäksi tärkeintä on itsevarmuus omaan tekemiseen. Kun aseen tietää olevan kunnossa, on olo koetilanteessa levollisempi ja suoritus menee todennäköisesti paremmin. Suuntasin siis itsekin radalle, kiristin löystyneet ruuvit ja ammuin muutaman kohdistuslaukauksen. Varmuus kokeeseen menemisestä kasvoi talven ampumatauon jälkeen huomattavasti. Mitä tekee ampumakokeen vastaanottaja? Ampumakokeet ovat riistanhoitoyhdistysten julkisia hallintotehtäviä, mutta nekin järjestetään yleensä vapaaehtoisvoimin. Lähdin ottamaan selvää ampumakokeen vastaanottajan tehtävistä ja toimenkuvasta Suomussalmen riistanhoitoyhdistyksen pitkäaikaiselta ammunnanvalvojalta ja ampumaratavastaavalta, Pentti Helttuselta. – Yleensä meillä on neljä roolia: ilmoittautumisen vastaanottaja, ammunnanjohtaja, osumista ilmoittava paikkahenkilö sekä ampumakoetodistusten kirjoittaja. Ilmoittautumisten vastaanottaja tarkistaa kaikilta myös aseen, aseen hallussapitoluvan ja metsästyskortin, sekä vastaa koepaikan yleiLaukaus, osuma ja paikkaus Ampumakokeet vapaaehtoisvoimin sestä turvallisuudesta. Aseen tarkastuksessa varmistetaan, että ase on turvallinen myös käyttäjälleen. Melko yleistä on, että esimerkiksi tukin ruuvit ovat löysällä. Sellaisella aseellahan ei osu mihinkään, Helttunen huomauttaa. Hän kertoo tehtävässä vaikeinta olevan tilanteet, kun kokeeseen on tultu kaukaa ja lupa-asiat eivät ole kunnossa. – Valitettavasti silloin kokeeseen ei voida päästää, eivätkä asiakkaat tahdo usein ymmärtää miksi asian kanssa ollaan tiukkoja. Esimerkiksi metsästäjävakuutuksen takia metsästyskortin on oltava voimassa. Mutta enemmän työ antaa kuin ottaa, sillä iloiset ja onnelliset ilmeet suoritusten jälkeen tuntuvat erityisen hyvältä, Helttunen tuumailee. Turvallisuus tärkeintä Valvontauran aikana on sattunut myös vaaratilanteita. Helttunen huomauttaa, että aseenkäsittelyturvallisuuden pitäminen teemana esimerkiksi metsästäjäkoulutuksissa on kantanut paljon hedelmää ampumaradoille ja -kokeisiin. – Aseiden käsittelytaidot ja yleensäkin toiminta ampumaradoilla on parantunut 18 Metsästäjä 4/2022 Nu rten toimitus
• Harjoitus tekee mestarin T reenaamisen hyödyt testataan tositilanteessa passissa tai kilpailussa. Haluat osumien olevan hyviä ja tekniikan pelaavan. Kun näet laukauksen osuneen hyvin, saat samalla turvaa siitä, että osaat tämän. Mutta kaikki eivät jaksa tai halua harjoitella ennen metsästyskauden aloitusta, koska ”olen tehnyt tätä 50 vuotta, en tarvitse harjoitusta”. Tämä ajattelutapa saattaa kostautua, kun ensimmäinen laukaus ainoastaan haavoittaa eläintä. Pahimmassa tapauksessa eläintä ei löydetä monen tunnin etsinnänkään jälkeen, ja osumakohdasta riippuen eläin joko kärsii päivittäin tai kuolee hitaasti. Tappava osumakin voi olla huono: Jos hyvä laukaus oli pelkkää tuuria, metsästäjä luulee olevansa hyvä. Sen jälkeen helposti ampuu myös vaikeissa tilanteissa, eikä onni enää riitäkään osumaan oikeaan kohtaan. Olen huomannut, että moni metsästäjä harjoittelee pari kertaa hirvikokeeseen ja ampuu kymmenen laukausta haulikolla ennen metsästyskauden aloitusta. Kaikki harjoittelu on hyvästä, mutta olosuhteet radalla ja metsällä ovat hyvin erilaiset. Kun tiedät valmiiksi savikiekon lentoradan ja mistä tornista se lähtee, ei tilanne ole sama kuin esimerkiksi kesken kaiken lentorataa muuttavan oikean kyyhkyn kohdalla. Siksi harjoitusta tarvitaan paljon. Kilpa-ampuja treenaa yleensä useaan otteeseen viikossa ja ampuu monta sataa laukausta. Treenaan kauden aikana kolme kertaa viikossa, niin pienoiskiväärillä kuin ilmakiväärillä. Tyypillisen viikon aikana ammun noin 100 laukausta pienoiskiväärillä ja 130–200 ilmakiväärillä. Vaikka ilmakiväärillä ei metsästetä, siinä on pitkälti sama tekniikka kuin pienoiskiväärillä. Kannattaa pysyä nöyränä ja muistaa, että kauden alussa saattaa olla vähän ruosteessa. Se on ok, mutta ruosteesta pääsee irti harjoittelemalla koko vuoden aikana silloin tällöin jollakin aseella. Jos jokin mietityttää, kysy rohkeasti muilta ampumaradalla harjoittelevilta neuvoa. Emme pure, ainakaan kovaa! Pidetään radalla hyvä ilmapiiri ja annetaan kaikenlaisille ampujille tilaa yhteisössä. Joka kahdeksas suomalainen harrastaa ammuntaa, tehdään se näkyväksi: #jokakahdeksas ELISABETH MATTSSON Kirjoittaja on nuori metsästäjä ja urheiluampuja Houtskarista. huomattavasti. Erityisesti nuoret ja koulutetut metsästäjät osaavat toimia oikein, Helttunen sanoo. Ampumakokeen vastaanottajan tärkein tehtävä on vastata kokeen turvallisesta toteutuksesta. Hauskojakin hetkiä on jäänyt mieleen. Yksi huvittavimmista oli, kun suorituskopissa ampujan kivääristä tippui kiikari. – Sitä tonnin seteli -ilmettä ei voita mikään, Helttonen nauraa. Pentti Helttunen on ollut mukana rhy:n toiminnassa jo yli 20 vuotta. Vapaaehtoistyö on aina kiinnostanut, minkä myötä hän on toiminut rhy:ssä useissa eri tehtävissä, kuten kouluttanut nuoria metsästäjätutkintoon valmentavilla kursseilla. Helttunen toteaa, että harrastajien määrä on vuosien mittaan lisääntynyt. Samalla hän toivoo, että talkoohenki säilyisi ja ihmiset lähtisivät mukaan rhy:n toimintaan. Esimerkiksi ampumakokeen vastaanottajaksi voi ryhtyä 18 vuotta täyttänyt, rehellinen, täysivaltainen ja luotettavaksi ja tehtävään soveltuvaksi todettu henkilö, joka on suorittanut Suomen riistakeskuksen järjestämän ampumakokeen vastaanottajan koulutuksen. – Sitten vain ilmoittaudutaan vapaaehtoiseksi toiminnanohjaajan kautta. Tämän jälkeen Suomen riistakeskus nimittää tehtävään soveltuvat henkilöt. Erityisesti nuoria toivotaan kovasti mukaan toimintaan! Kuinka kokelaan kävi? Ilmoittautumisen, jännittävän odotuksen ja tuttaville jutustelun jälkeen oma vuoroni koitti. Ohjesanojen jälkeen sain luvan aloittaa. Katse kohti taulua ja neljä puristavaa laukausta. Pian radiopuhelimesta kuului: neljä osumaa, karhu! Lähdin kopista onnellisena kohti toimistoa, jossa valvoja kirjoitti ampumakoetodistuksen ja merkitsi suorituksen Oma riistaan. Tästä on jälleen hyvä jatkaa kesän treenikautta ja suunnata katse kohti syksyn karhuja hirvijahteja. Itsevarmuus ja kohdistettu ase ovat parhaat eväät ampuma­ kokeeseen. ? Ampuma­ kokeen vas­ taan ottajana Pentti Helttunen huolehtii muun muassa aseiden ja kokeessa tar­ vittavien lupien tarkastamisesta ennen suorituk­ sen alkua. K lumni 19 Metsästäjä 4/2022
• K erhomme on toteutettu yhteistyössä Suomen Metsästäjäliiton kanssa. Kerhoon kuuluu noin kymmenen innokasta nuorta, jotka ovat kiinnostuneita eräilystä. Yleensä kerho on kokoontunut kerran viikossa puolitoista tuntia, mutta tarvittaessa olemme pitäneet pidempiä kertoja tai siirtäneet kerhokerran viikonlopulle. Pääasiallisia aiheita ovat olleet metsästys, kalastus ja luonnossa liikkuminen. Olemme tehneet yhteistyötä myös paikallisten metsästysseurojen, riistanhoitoyhdistysten ja kalastajien kanssa. Metsästä ruokapöytään Metsästystä kerhossa on hieman vaikea toteuttaa, mutta olemme silti päässeet kokeilemaan sorsajahtia, peuran kyttäämistä ja luolapyyntiä. Näistä päivistä kerholaiset pitivät erityisen paljon, sillä suurimmalle osalle ne olivat ensimmäisiä kertoja kyseisten jahtimuotojen parissa. Metsästykseen liittyy paljon Kerhossa eräelämä tutuksi Olen toiminut viimeiset kaksi vuotta ohjaajana Hämeenlinnan Seudun 4H -yhdistyksen järjestämässä eräkerhossa Tuuloksessa. Nyt joudun lopettamaan ohjaajan työt, joten on hyvä hetki miettiä, mitä kaikkea olemme ehtineet tekemään tänä aikana. TeksTi ja kuvaT Karlo Ruotsalainen Jokainen kerho­ lainen sai tehdä itselleen oman pilkin ja kokeilla sitä käytännössä myöhemmillä kerroilla. 20 Metsästäjä 4/2022 Nu rten toimitus
• muutakin kuin itse jahti ja näitä asioita me teimme eniten. Kävimme esimerkiksi harjoittelemassa haulikkoradalla, viemässä nuolukiviä ja teimme yhdessä Metsästäjäliiton kanssa sorsaputkia. Teimme myös paljon riistaruokaa. Viime syksyn erikoisuutena oli peuran ruho, jonka saimme lahjoituksena. Paloittelimme sen porukalla ja hyödynsimme lihoja ruuanlaitossa pitkin vuotta sekä jatkojalostimme lihoja jopa makkaraksi asti. Viime syksynä toteutimme metsästäjätutkintokoulutuksen ja viralliset kokeet paikallisen riistanhoitoyhdistyksen kanssa. Kaloja narraamassa En ole mikään kalastaja, joten varsinkin kalastuskerroilla tuli opittua itsekin paljon uutta. Kävimme useamman kerran pilkkimässä ja ongella, mutta pääsimme kokeilemaan myös tuulastusta ja talvista verkkokalastusta. Käytimme kalojakin ruuanlaitossa joitakin kertoja. Lisäksi teimme itse kalastusvälineitä, kuten pilkkejä ja onkia, joita sitten käytimme kalastuskerroilla. Jos metsään haluat mennä nyt Kävimme usein metsäretkillä lähialueella sijaitsevissa kohteissa, kuten Evon retkeilyalueella ja muilla nuotiopaikoilla. Joskus paistoimme vain makkaraa ja kiertelimme metsässä. Joskus taas paistoimme lettuja, tikkupullaa, peuran ulkofilettä tai ihan mitä vain saatoimme keksiä. Pelkän metsässä seikkailun lisäksi kävimme marjastamassa ja sienestämässä. Näillä retkillä makkaranpaiston lomassa leikimme perinteisiä leikkejä, kuten piilosta, joka oli yksi lasten lempileikeistä. Uhka vai mahdollisuus? Ohjaajana opin tietysti paljon uutta eräilystä, mutta sen lisäksi sain paljon arvokasta työkokemusta kerhotoiminnasta. Pidin työstä lasten parissa ja myös he pitivät ainakin yleensä kerhokerroista. Ennen tähän lähtemistä en olisi uskonut, että tulen näkemään näin paljon uutta, joten monipuolisuus yllätti positiivisesti. Kannustankin muita innokkaita lähtemään mukaan lasten ja nuorten toimintaan, jotta tämän upean harrastuksen tulevaisuus on taattu. Eräkerhot Eräkerhoja on Suomessa jonkin verran. Osa on 4H-yhdistysten järjestämiä, mutta niiden lisäksi järjestäjänä voi toimia esimerkiksi metsästysseura tai nuorisoseura. Pitkin vuotta kokoontuvan kerhon lisäksi voi järjestää leirejä lapsille ja nuorille. Leirejä järjestetään yleensä kesälomien aikana. ? Viime talvena pääsimme mukaan luola­ jahtiin. Tylsää siellä ei tullut, sillä kaivettavaa riitti ja lapset olivatkin tässä innokkaasti apuna. ? Kasa teke­ miämme sorsa­ putkia valmiina lähtöön kohti Riihimäen Sam­ malistonsuota. 21 Metsästäjä 4/2022
• KUULONSUOJAIN BURRELL ACTIVE HUNTER 49 90 Metsästäjän aktiivikuulonsuojain vahvistaa alle 85 dB ääniä ja sulkee pois kuuloa vaurioittavan yli 85 dB melun, mm. aseiden laukausäänet. 3,5 mm liitäntä esim. VHF-puhelinta varten. RIISTAKAMERA BURREL S12HD + SMS3 199,Liiketunnistin, jopa 25 m. Tallentaa kuvat ja videot muistikortille ja lähettää kuvat sähköpostiin. Etäohjattava. 12 Mb kuvanlaatu ja Full HD -videokuvaus. Huomaamaton inframustasalama. ETÄISYYSMITTARI BURRELL ELITE XT RANGEFINDER 159,Pro-tason laseretäisyysmittari jopa 720 m mittausmatkalla. Soveltuu metsästyksen lisäksi myös gol in. Pinseeker-pistemittaus, kaltevuuden mittaus ja etäisyyden kaltevuuskorjaus. KATSELUKIIKARIT BUSHNELL H20 8X42 149,NORM. 199,00 Laadukkaat vedenpitävät kiikarit niin lintubongarille kuin metsästäjällekin. Erikoispinnoitetut BaK-4 prismat ja korkealuokkainen optiikka takaavat erinomaisen kuvanlaadun. -50€ NAAMIOVERKKO LIVE DECOYS GEAR 1,5 X 3 M 19 90 Kevyt ja kestävä naamioverkko, joka pakkautuu kuljetettaessa pieneen tilaan. Kolmiulotteinen Natural Blind -metsäkuvio maastouttaa erittäin hyvin. RADIOPUHELIN GENZO ROYAL 70XTM 299,Herkkä vastaanotin ja Suomen taajuuksille viritetty antenni takaavat erinomaisen kuuluvuuden. Bluetooth -valmius. Tehokas 3400 mAh akku. Suomenkielinen valikko. METSÄLLE HANKKIJAN KAUTTA JAHTI&VAHTI ENERGIA 12 KG 32 20 2,68 €/KG Tarkasti suunniteltu ja valmistettu aktiivisen koiran täysravinto. Lihaisa koostumus, sulavuudeltaan erinomaiset raaka-aineet. JAHTI&VAHTI EXTRA ENERGIA 12 KG 36 70 3,05 €/KG Erittäin aktiivisen koiran Suomessa valmistettu täysravinto. Sisältää runsaasti energiaa ja E-vitamiinia. WERRATON AKTIIVI 12 KG 52 90 4,40 €/KG Kananmunaa hyödyntävä aktiivisen koiran täysravinto. Proteiini 26 % ja rasva 16 %. Hankkija_Metsästäjä4_420x275.indd All Pages Hankkija_Metsästäjä4_420x275.indd All Pages
• TARJOUS VOIMASSA 31.8.2022 SAAKKA. VALIKOIMAT VAIHTELEVAT MYYMÄLÖITTÄIN. TUOTTEET SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankk? a.fi LIPPIS+KASVONAAMIO LIVE DEOYS GEAR 9 95 Maastokuvioitu lippis, jossa kasvonaamio. Kevyt ja ilmava naamio alkusyksyn kyyhky-/sorsajahteihin. SUPILOUKKU 36 X 31 X 107 CM 79,MINKKILOUKKU 16 X 18 X 72 CM 34 90 Varmatoimiset, kotimaiset loukut. Valmistusmateriaalina säänkestävä alusinkkiverkko, galvanoidut 4 mm lankavahvikkeet. JALMARIN LAATIKKORAUTA PIENPETORAUTA 64 90 Erityisesti minkin ja näädän pyyntiin silloin kun loukkua ei voida käydä kokemassa päivittäin. MÄYRÄLOUKKU 116X41X46 CM 139,Kotimainen, vankkarakenteinen paksusta 3,5 mm verkosta valmistettu loukku. Silmäkoko 1x2”. Paino: 13 kg. IRROTETTAVA HYTTYSVERKKO SUOJAA MYÖS HIRVIKÄRPÄSIÄ JA PUNKKEJA VASTAAN! METSÄSTYSPUKU HAGHUS HOSSA 59 90 Kevyt hupullinen anorakkipuku hyttysverkolla. Tilava vetoketjullinen etutasku. Housuissa kaksi tilavaa taskua. Tehokkaasti maastouttava digicamo -väritys. METSÄSTYSKENGÄT VIKING VILLREIN II BOA GTX 189,Tukevat kengät metsästyskäyttöön. GORE-TEX® Performance -kalvo takaa vedenpitävyyden ja hengittävyyden. Kiertojäykkä UGC-urapohja varmistaa pidon vaikeakulkuisessa maastossa. KYTTÄYSKOPPI 119,Kevyt ja nopeasti kasattava kyttäyskoppi, jossa on integroitu tuoli. Tähystys-/ampuma-aukot eteen ja sivuille. Vetoketjulla suljettava oviaukko. Suomalaiseen maastoon sopiva väritys. Mukana kanto-/säilytyspussi. Mitat kasattuna: Korkeus n. 135 cm, syvyys n. 105 cm, leveys n. 85 cm. 15.6.2022 14.34 15.6.2022 14.34
• Miten karhujahtiin pääsee? sesti aina tiukasti koordinoituun, aktiiviseen seurueeseen, kulkupaikkojen kattavaan passittamiseen ja usein useammankin eri koiran käyttämiseen. Osa kyttää karhuja myös kulkureittien varrelta. Karhunpyynti poronhoitoalueen ulkopuolella perustuu kannanhoidollisiin poikkeuslupiin ja luvat käytetään useimmiten selkeästi nopeammin kuin poronhoitoalueen kiintiö. Poronhoitoalueella tapahtuvassa kiintiömetsästyksessä ja laajojen valtionmaa-alueiden pyynnissä myös etelämpänä, tulee vastaan enemmän pieniä porukoita ja jopa yksittäisiä metsästäjiä koiransa kanssa. Poronhoitoalueen harvempi karhukanta vaatii enemmän etsimistä, ja pyynnin rytmi on hyvin erilainen. ? Poronhoitoalueella karhun voi ampua vaikka kanalinnustaessaan, kunhan kiintiötä on jäljellä, karhunmetsästyksen kausilupa maksettu ja karhumerkki ammuttu. Todennäköisyys karhuun törmäämiseen on kuitenkin usein minimaalinen. K arhu on suurin suurpetomme. Myyttinen ja vaikuttava suomalaisen mytologian, uskomusten ja metsästyskulttuurin ikoni. Se on jokaisen tuntema, mutta lopulta harvemman saaliiksi saama. Elokuun 20. päivä alkava karhujahti onkin osalle metsästäjistä vuoden kohokohta. Etelässä seuruepyyntiä, pohjoisemmassa vaihtelevampaa – Karhun metsästyskäytännöt vaihtelevat hieman riippuen puhutaanko poronhoitoalueella tapahtuvasta karhun kiintiömetsästyksestä vai etelämpänä tapahtuvasta kannanhoidollisin perustein tapahtuvasta poikkeuslupametsästyksestä, Ville Hokkanen kertoo. Eteläisempi karhunpyynti perustuu lähtökohtaiMiten karhujahtiin pääsee, mitä se vaatii metsästäjältä ja mihin karhun metsästysoikeus Suomessa perustuu? Suomen riistakeskuksen Ville Hokkanen ja Marko Paasimaa avaavat asiaa sekä karhun metsästyksen sääntelyn että omien metsästyskokemuksiensa näkökulmasta. TeksTi Antti Saarenmaa Metsästäjä 4/2022 24
• Poikkeuslupien haku ja pyynnin organisointi Karhun kannanhoidollisin perustein tapahtuva pyynti vaatii aina poikkeuslupien hakua. Hakijana voi toimia alueen karhunpyyntiporukan keskuudestaan valitsema yksittäinen henkilö tai metsästysseura tai yhteislupa. – Riistanhoitoyhdistys lähtökohtaisesti tukee metsästäjien organisoitumista. Luvanhakija hakee poikkeuslupia sovituille alueille joko Oma riista -palvelussa määriteltyjä alueita käyttämällä tai määrittelemällä haetun lupa-alueen ulkorajat. Tavoitteena organisoitumisella on varmistaa kaikkien karhunpyynnistä kiinnostuneiden vaikuttamisja tiedonsaantimahdollisuus Marko Paasimaa toteaa. Lähtökohtaisesti pyyntilupia myönnetään vain yhdelle hakijalle per alue, jolloin päällekkäisten hakemusten ilmaantuessa Suomen riistakeskus joutuu arvottamaan hakemuksia muun muassa haettujen metsästysalueiden määrän perusteella. Luvanhakijan haettua pyyntiluvat riistakeskukselta, organisoi hän niiden käyttöä alueellaan ja pitää huolen, ettei annettua lupamäärää ylitetä. Lupamäärästä riippuen on pyynnin edetessä metsästysseurueiden oltava tiiviisti yhteydessä lupien haltijaan ja varattava itselleen yksi käytettävissä olevista luvista, kun tieto sopivasta karhusta on saatu. Osalla alueista on ollut käytössä jopa tekstiviestipalvelu, jota seurueet voivat käyttää tarkistaakseen jäljellä olevan lupamäärän reaaliaikaisesti. Yksittäiseltä metsästäjältä karhunpyyntiin pääseminen vaatii ilmoittautumisen poikkeusluvan saajalle, valtion mailla karhun metsästysluvan maksamisen ja yksityismailla metsästysluvan seuran maiden käyttöön. Moni seurue kokoaa karhunpyyntiin metsästäjiä myös alueensa ulkopuolelta, sillä pyynti vaatii usein suuren määrän aktiivisia metsästäjiä. Vahinkoperusteinen pyynti on oma asiansa Karhun metsästykseen myönnetyt poikkeusluvat voivat olla joko kannanhoidollisia tai vahinkoperusteisia. Syksyinen karhunpyynti koirien kanssa ja seuruepyyntinä on poikkeuksetta kannanhoidollista pyyntiä, kun taas vahinkoperusteisen pyynnin pohjalla toimivat havaitut ja osoitetut yksittäisen yksilön aiheuttamat vahingot esimerkiksi pihapiirissä tai elinkeinoa uhaten. Vahinkoperusteisessa pyynnissä karhu pyritään poistamaan mahdollisimman turvallisesti ja tehokkaasti ja estämään mahdolliset tulevat vahingot. – Karhu on ruoanhankinnassaan opportunisti, kuten moni muukin eläin. Mikäli ihminen mahdollistaa ruoanhankinnan pihapiiristä, karhu oppii hakemaan sitä sieltä jatkossakin. Tarve monelle vahinkoperusteiselle poikkeusluvalle olisikin todennäköisesti ollut estettävissä huolellisuudella esimerkiksi ruoantähteiden sijoittelussa tiheän karhukannan alueella. Osa ruoka-aineista, kuten hunaja, ovat karhulle ylitsepääsemättömän houkuttelevia sen opittua niiden makuun. Karhu haistaa hunajan kilometrien päästä ja menee pahimmillaan läpi sähköaidoista sen perässä, Hokkanen kertoo. Metsästys poronhoitoalueella Poronhoitoalueelle siirryttäessä karhun metsästys tapahtuu kiintiöperusteisesti. Poronhoitoalue on jaettu itäiseen ja läntiseen kiintiöön, ja metsästääkseen karhua on metsästäjällä oltava voimassa oleva karhuun riittävä ampumakoe, maksettu karhunmetsästyksen kausilupa KU VA VI LL E KA NK AR E AN TT I SA AR EN M AA 25 Metsästäjä 4/2022
• kaan tee karhunpyynnistä helpompaa, sillä poronhoitoalueen karhutiheys on selkeästi eteläisempää Suomea pienempi ja tieverkosto on usein harvempi. – Vaikkei karhun metsästys poronhoitoalueen ulkopuolellakaan ole helppoa, vaatii se pohjoisessa helposti huomattavasti enemmän etsimistyötä. Metsästys on erilaista harvan kannan alueella. Tunnistus on äärimmäisen tärkeää Karhua pyydettäessä emokarhu pentuineen ja alle vuoden ikäiset pennut on jätettävä rauhaan. Jälkiä löytäessään metsästäjien ensisijainen tehtävä on koettaa tunnistaa karhun ikä ja sukupuoli. Etutassun leveys kertoo karhusta paljon, mikäli leveys ylittää tietyt rajat, mutta esimerkiksi erauksen erottaminen isosta pennusta voi olla haastavaa. Naaraan ollessa kyseessä, mahdollisuus pentujen läsnäoloon on suuri. – Yli 14 cm leveä etutassu on kuitenkin lähtökohtaisesti melko varma uroksen merkki, Hokkanen toteaa. Tunnistamista vaaditaan jälkien tarkkailun lisäksi myös näköhavainnoissa ja ampumatilanteessa, koska aina koiran edessä ei kuljekaan itse jälkien jättäjä. Varmuus karhun laadusta on aina oltava ja siksi metsästäjältä vaaditaan karhuun perehtymistä ennen jahtia. –Ampumatilanteessa on osattava tehdä arvio karhun koosta ja sukupuolesta. Tilannetta ei avita se, että karhu pysähtyy haukkuun usein pahimpaan ryteikköön, jossa näkyvyys on minimaalinen tai vaihtoehtoisesti se vilahtaa hyvin nopeasti ampumalinjan yli, Hokkanen kertoo. Karhu on huippupeto ja laiduntaja – Karhu on kuin lehmä, Hokkanen naurahtaa ja lisää kuitenkin pian: Karhu on tosin myös huippupeto. Yleisesti ottaen karhu etsii ravintoa sieltä mistä saa. Eteläisemmässä Suomessa karhun suosiossa ovat marjat ja viljapellot, pohjoisempana lähinnä marjat maatalousalueiden ollessa vähemmässä. Yksilöstä riippuen karhu voi kuitenkin käyttää liharavintoa hyvinkin aktiivisesti, ja osa karhuista saattaa napata hirvenvasan, tai aikuisenkin, säännöllisesti. Poronvasan karhu saattaa syödä suihinsa miltei kokonaan. Karhun pyynti ravintohoukuttimilta on valtion maille tai metsästysoikeus kyseiselle alueelle. Poronhoitoalueella paikkakuntalaisella on oikeus metsästää karhua kotikuntansa valtion alueilla. Yksityismailla metsästysoikeus on oltava kunnossa samalla lailla kuin kaikessa muussakin metsästyksessä. Ennen karhun ampumista metsästäjä tarkistaa jäljellä olevan pyyntikiintiön riista. fi -sivuilta, ja onnistuneen riistalaukauksen jälkeen ilmoittaa kaadon välittömästi Oma riista -palvelulla Suomen riistakeskukselle. Yksinkertaisempi lupakäytäntö ei kuitenKarhun metsästyksen yhteydessä keskustellaan usein parhaasta kaliiperista ja siitä, pitäisikö kiväärin olla pulttilukkoinen, suoravetolukkoinen vai itselataava. Tärkeimmäksi asiaksi Ville Hokkanen nostaa kuitenkin rutiinin ja ampumaharjoittelun. Metsästyksen­ valvonnasta vastaavat viranomaiset tarkistavat usein kaadetut karhut. H AN N U HU TT U 26 Metsästäjä 4/2022
• Karhujahti pähkinänkuoressa ? Menestyksekäs karhujahti vaatii etukäteistiedustelua ? Poronhoitoalueella karhua jahdataan kiintiöperusteisesti, etelämpänä poikkeusluvilla ? Kaadot on saatettava tiedoksi välittömästi ? Toimiva koira on yksi onnistuneen karhujahdin avaintekijöitä ? Ampujan on osattava pitää pää kylmänä, haavakkokarhu on vaarallinen ? Aseenkäytön rutiini ja harjoittelu ovat tärkeämpiä kuin aseen kaliiperi ? Ravintohoukuttimen käyttö on ehdottomasti kiellettyä ehdottoman kiellettyä, mutta luontaisilta ruokapaikoilta karhun jäljille saa lähteä. – Loppujen lopuksi karhu syö valtaosan ajastaan. Se on myös tarkka ja varovainen, joten rajaseuduilla on hyvin yleistä, että Suomen puolelta napattu jälki viettää lopulta valtionrajan yli, karhun opittua väistämään rajavyöhykkeelle päiväksi levolle, Hokkanen kertoo. Kaadon jälkeen Kun sopiva yksilö on löydetty, saatu koiran eteen ja turvallisesti eräksi, on poikkeusluvansaajan ilmoitettava karhun kaatamisesta viipymättä riistakeskukselle ja metsästyksenvalvonnasta vastaaville viranomaisille. Poronhoitoalueella riittää karhunkaatajan ilmoitus Suomen riistakeskukselle. Metsästyksenvalvonnasta vastaavat viranomaiset usein tarkistavat kaadetut karhut. Karhun liha on tarkastutettava trikiinin varalta ennen ruoaksi nauttimista. Tyypillinen jahtipäivä – Tyypillinen jahtipäivä riippuu hyvin pitkälti seurueesta, jossa karhua pyydetään ja siitä missä päin Suomea pyydetään. Yksi asia kuitenkin yhdistää kaikkia: liikkeellä ollaan todella varhain, Ville Hokkanen painottaa. – Kyllä yleensä siinä aamuneljältä on oltava jo ulkona ja koiran liina suorana edessä, kun karhun jälkiä aamulla haetaan. Hokkasen kokemuksissa karhujahdin liikkeellelähdössä on kaksi päätapaa. Tunnettujen kulkupaikkojen kestopassitus ja sen jälkeen alueen perkaaminen koirien avulla tai koira päästetään irti ensin ja passituksia lähdetään rakentamaan vasta kun saadaan varmuus että koiran edessä on karhu. – Toimintatapa riippuu alueesta, sillä erityisesti itärajan lähettyvillä karhu saattaa pyrkiä pienemmistäkin häiriöstä melko nopeasti “naapurin” puolelle suojaan. Herätys tulee joka tapauksessa karhunmetsästäjälle varhain, ja valppautta ja toimintakykyä vaaditaan jatkuvasti. Passitusta jatketaan joskus koko päivä, hämärän lähestyessä siirrytään hetkeksi levolle ja jatketaan jälleen varhain seuraavana aamuna. Karhujahti on intensiivistä. Karhunmetsästys on poikkeuslupapyyntiä Marko Paasimaa työskentelee Suomen riistakeskuksessa riistapäällikkönä Kainuussa ja osallistuu suurpetojen poikkeuslupien myöntämisprosessiin virkansa puolesta. Hän muistuttaa karhunmetsästyksen olevan poronhoitoalueen ulkopuolella aina poikkeuslupapyyntiä, joko vahinkotai kannanhoitoperustein. Karhu on metsästyslaissa rauhoitettu vuoden ympäri, jonka vuoksi ainoastaan poikkeusluvalla voidaan poiketa sen metsästysajoista. – Metsästäjän ei kannata kavahtaa voimallista ja aktiivista valvontaa, onhan kyse kuitenkin poikkeusluvalla pyydettävästä, suurimmasta suurpedostamme, Paasimaa muistuttaa. Riistakeskuksen aluetoimistojen riistapäälliköt tai riistasuunnittelijat tarkistavat toimialueeltaan vastaanottamansa poikkeuslupahakemukset ja että ne täyttävät tarvittavat kriteerit, ja toimittavat ne sen jälkeen päätösesityksen hyväksyttäväksi julkisten hallintotehtävien päällikölle tai hänen sijaisilleen. Päätöksissä seurataan lainsäädäntöä, aikaisempia oikeusratkaisuja ja laadittuja linjauksia. – Poikkeuslupien saajat ovat paikallisella tasolla luotettaviksi koettuja, tasapuolisesti toimivia, ja alueen karhunmetsästykseen osallistuvien metsästäjien valitsemia tahoja. Poikkeusluvan saajien on lisäksi aina nimettävä metsästyksenjohtaja alueella tapahtuvaan karhunmetsästykseen, Paasimaa painottaa. Karhujahtiin pääsee Huolimatta jahdin erityispiirteistä, poikkeuslupamenettelystä, intensiivisyydestä ja vaativuudesta, kulkee karhujahdissa paljon parhaan karhunmetsästysalueen ulkopuolisia metsästäjiä. Karhun metsästäminen vaatii valppaita, toimintakykyisiä passimiehiä ja koiranohjaajia. Tilanteiden kehittyessä joskus nopeastikin, on osaavia metsästäjiä hyvä olla riittävästi. – Metsästäjän oma aktiivisuus verkostoitumisessa, asiallinen käytös ja hyvä asenne ovat valttikortteja karhunmetsästysmahdollisuuksien aukeamisessa poronhoitoalueen ulkopuolella, ja pohjoisessahan karhua saa metsästää puhtaasti kiintiöiden mukaan, kunhan muuten perusasiat kuten ampumakoe, metsästysoikeus alueella ja kausilupa ovat maksettuna, Hokkanen muistuttaa. Ville Hokkanen aloitti karhunmetsästysuransa jäljestystoiminnan myötä. Villen saksanmetsästysterrieri on ollut monessa mukana ja onnistunut monesti kaivamaan karhun esiin kun moni muu on jo luovuttanut. Marko Paasimaa toimii Kainuussa Suomen riistakeskuksen riistapäällikkönä, vastuualueenaan suurpetojen poikkeusluvat. Karhujahti on intensiivistä. H AN N U HU TT U 27 Metsästäjä 4/2022
• se pääsi ottamaan tiukan otteen hirven säkäpatista, juuri selkärangan kohdalta. Lisäksi ahma oli purrut hirveä kaulasta sekä korvan seudulta. Viimeisen taistelun jäljet näkyivät lumessa noin 50 x 50 metrin alueella. Jotta hirven kuolinsyy saatiin varmistettua, paikalla kävi Luonnonvarakeskuksen tutkimusmestari Leo Korhonen. Osittaisen nylkemisen avulla saatiin varmistettua, että ahma oli ollut hirven kimpussa sen vielä eläessä. Nahan aukaisun yhteydessä paljastui muutakin. Uroshirvi oli saanut vammoja jo aiemmin, koska kyljissä sekä rinnassa oli vanhempia, jo hyytyneitä verilautumia. Mitä suurimmalla todennäköisyydellä vammat ovat aiheutuneet hirven ollessa jäissä tai muussa onnettomuudessa. Hirvikolareita ei lähiseudulla ole ollut, joten vammat eivät ole peräisin auton kanssa törmäyksestä. Maailmalta on muutamia vastaavia tapauksia, joissa ahma on tappanut lumen saartaman hirven. Ainakin Venäjältä ja Kanadasta on dokumentoitu tilanteet, jossa tämä uskomattoman vahva otus on kyennyt olosuhteiden avittamana kukistamaan taigametsien kookkaimman kulkijan. Jos näet tällaisia erikoisia tapahtumia luonnossa, ilmoita niistä alueesi petoyhdyshenkilölle tai suoraan Suomen riistakeskuksen aluetoimistoon. Näin saadaan arvokasta aineistoa liittyen suurpetojen käyttäytymiseen. Hirvi ei normaalisti kuulu Euroopan suurimman näätäeläimen saalis­ valikoimaan, mutta joskus suotuisat olosuhteet sekä saaliseläimen heikentynyt kunto saa pienikokoisen pedon käymään itseään yli kymmenen kertaa painavamman otuksen kimppuun. Näin kävi huhtikuun alun hangilla Lieksan salomailla. TeksTi Kai-Eerik Nyholm ja Leo Korhonen kuvaT Leo Korhonen H uhtikuun alussa lieksalainen Jukka Rissanen kuuli, että moottorikelkkauran varresta on löytynyt kuollut hirvi ahman jälkiä vieressään. Hän päätti lähteä tarkistamaan tilannetta. Ahma oli kulkenut hangessa mahaansa myöten rämpivän hirven rinnalla useamman kilometrin ja todennäköisesti yrittänyt päästä hirven selkään. Hirvi oli seissyt paikallaan jalat harallaan useassa kohdassa ja puolustautuminen hangen päältä hyökkäilevää petoa vastaan oli ollut lähes mahdotonta. Lopulta ahman suunnitelma onnistui ja Ahma hirven kimpussa 28 Metsästäjä 4/2022 Tapahtui erästell ssä
• Ceasar Guerini Figura Ceasar Guerini Figura 12/76 28” tai 30” piipuilla 12/76 28” tai 30” piipuilla alk.2190 € alk.2190 € Ceasar Guerini Figura Light Ceasar Guerini Figura Light 12/76 26” tai 28” piipuilla 12/76 26” tai 28” piipuilla alk. 2190 € alk. 2190 € Guerini Tempio Light Syren 20/76 28 Guerini Tempio Light Syren 20/76 28 Naisille suunniteltu metsästyshaulikko Naisille suunniteltu metsästyshaulikko alk. 2835 € alk. 2835 € Katso lähin jälleenmyyjäsi Katso lähin jälleenmyyjäsi osoitteesta www.hjorth.? tai www.ase.? osoitteesta www.hjorth.? tai www.ase.? Hinnat voimassa 30.9.2022 asti. MAAHANTUOJA: WWW.HJORTH.FI HJORTH_URHEILUTUKKU Italialainen Caesar Guerini yhdistää Italialainen Caesar Guerini yhdistää tuotteissaan perinteet, esteettisyyden ja tuotteissaan perinteet, esteettisyyden ja uusimman teknologian. Tämä toteutuu uusimman teknologian. Tämä toteutuu tavalla joka miellyttää vaativintakin tavalla joka miellyttää vaativintakin käyttäjää. käyttäjää.
• Riistaeläimet tarvitsevat suoloja ja mineraaleja pitkin vuotta ja erityisesti talven jälkeen, poikimisen kynnyksellä. Maanuolu matkii luonnosta löytyviä mineraalipitoisia maa-alueita, ja vastaa riistaeläimille luontaisinta tapaa hankkia niitä. TeksTi ja kuvaT Antti Saarenmaa Maanuolu – vaihtoehto nuolukivelle P erinteinen nuolukivi toimii mainiosti ja riistaeläinten löytäessä sen, järsitään usein nuolukiven tolppakin kauttaaltaan. Maanuolun eli mineraalikuopan sisältö vastaa pitkälti nuolukiveä. Mineraalikuoppa synnytetään sotkemalla suolaja mineraaliseos sopivaan maa-ainekseen veden kanssa, jolloin maankamaraan jää mineraalirikas alue riistaeläinten kuovittavaksi ja nuoltavaksi. Helppo perustaa Maanuolun perustamiseen tarvittavan seoksen sisällöstä valtaosa on suolaa, ja ohjeita seoksen tekemiseen omatoimisesti löytyy erityisesti englanninkielisinä, sillä maanuolut ovat suosittu riistanhoitotoimi Pohjois-Amerikassa. ? Helpoimmillaan mineraalikuopan voi tehdä etsimällä pehmeän, sopivan kohdan maastosta ja kippaamalla seoksen siihen. Pehmeässä maaperässä lapiollekaan ei välttämättä ole tarvetta. ? Peurat löysivät mineraalikuopan todella nopeasti ja vierailivat sillä pitkin kesää ahkerasti. 30 Metsästäjä 4/2022 M tsästäjän varusteet
• Kotimaiset riistaja erätarvikeliikkeet tarjoavat maanuoluun myös valmiita vaihtoehtoja, joita käytettäessä ei valmiin mineraaliseoksen lisäksi tarvita kuin teräsharava ja lapio maan möyhentämiseen ja mineraaliseoksen sekoittamiseen. Parhaassa tapauksessa mineraalikuopan tekemisen voi ajoittaa juuri ennen sadetta, jolloin vesikin tulee taivaalta. Perustamisessa tarvitsee huomioida vain sopiva sijainti. Sopiva kulkureittien risteys, ruokailupaikan läheisyys ja suoja edesauttavat maanuolun löytämistä. Tehoaa nopeasti Uuteen paikkaan asennetun nuolukiven löytämiseen menee usein aikaa, joskus jopa useita kuukausia. Maanuolun houkuttelevuus vaikuttaisi olevan selvästi nopeampi. Mineraaliseos valmiina sekoitettavaksi maahan. Seoksen sisältö on parhaimmillaan optimoitu riista­ eläimen tarpeisiin. Katso videolta miten helposti maanuolu valmistuu: metsastajalehti.fi Esimerkkitapauksena polkujen risteykseen luotu täysin uusi maanuolu houkutteli jo ensimmäisen viikon aikana paikalle peuroja ja metsäjäniksiä, poiketen nuolukiven “kypsymisajasta”. Onko maanuolu parempi? Maanuolun tekemistä puoltaa sen luonnonmukaisuus ja havainnot sen nopeasta tehosta. Se ei myöskään nouse esiin ympäristöstään samalla tavalla kuin nuolukivi, tosin harvaa nuolukiven esilläolo häiritsee. Omien, subjektiivisten kokemusten perusteella maanuolu tehoaa nopeammin ja houkuttelee riistaeläimiä laajalla skaalalla, mutta sen kestävyys on toistaiseksi vielä kysymysmerkki. Mineraalit jäävät maaperään ja eläimet nauttivat niitä havaintojen mukaan kuukausia, mutta syökö vetinen keli tai peittääkö talvi sen nopeammin kuin tolpan nokassa olevan nuolukiven? Tämänhetkinen käsitys eroista on, että mineraalikuoppa eli maanuolu toimii keväällä asennettaessa pitkälle syksyyn hyvänä houkuttimena, mutta talven lumipeite tekee siitä nopeasti vähemmän tehokkaan. Nuolukiven houkuttelevuus taasen ottaa uudessa paikassa jonkin aikaa, mutta kestää talven kurituksen paremmin ja on paremmin saatavilla riistaeläimille vielä lopputalvesta. Mikäli maa-alueet sen mahdollistavat, kummallekin mineraalilisälle on riistanhoidossa ja metsästyksessä paikkansa. Mineraalikuopan tekemiseen löytyy useita valmiita seoksia. Kaikkia käytetään samoin – sekoitetaan maaperään ja lisätään vettä. Työkaluiksi riittävät lapio ja harava. 31 Metsästäjä 4/2022
• LISÄÄ TARJOUKSIA VERKKOKUVASTOSSA OSOITTEESSA WWW.RETKITUKKU.FI OSTA VERKOSSA, MYYMÄLÄSSÄ TAI SOITTAMALLA RETKITUKKU.FI • 040 828 1000 (ARK. 10–17) ALASKA RAPTOR METSÄSTYSPUKU BLINDTECH INVISIBLE 2 Erikoishiljainen puku fleecevuorilla ympärivuotiseen käyttöön. Pintakankaaseen laminoitu APS-kalvo tekee kankaasta vedenpitävän. Koot XS-3XL. 229,Norm. 279,+ YLLÄTYSETU 0€ SASTA WOLF GTX TAKKI JA HOUSUT, VIHREÄ 100 % vedenja tuulenpitävä metsästyspuku Gore-Tex® Z-liner -kalvolla. Reilusti taskuja. Sopii mainiosti myös retkeilyyn. Koot XS-4XL. KATSO HINTAA! HÄRKILA PAJALA PUUVILLAPAITA PUNAINEN Laadukas ja erittäin miellyttäväntuntuinen puuvillapaita metsästykseen, retkeilyyn, arkeen tai vapaa-aikaan. 69,90 Norm. 99,90 KESTOSUOSIKKI! Miellyttävän pehmeä ja hiljainen Powerfleecetakki, jossa on rintatasku sekä tilavat sivutaskut. Koot 2XS-4XL. ALASKA JUNEAU POWERFLEECE BLINDTECH INVISIBLE ALKUKAUTEEN! 59,90 ALASKA PREDATOR METSÄSTYSHOUSUT, RUSKEA/MUSTA Ympärivuotiseen metsästykseen, kalastukseen ja retkeilyyn. Vedenpitävä ja hengittävä APS-kalvo. Koot 2XS-4XL. SIS. HENKSELIT 129,90 PINEWOOD FURUDAL ACTIVE CAMOU HOODIE STRATA FLEECETAKKI Fleecetakki, jossa on rintataskut radioantennin aukolla, vetoketjulliset etutaskut ja hihansuut peukalonrei’illä. UUTUUS! 99,90 ALASKA APEX PRO METSÄSTYSPUKU Erityisesti aktiiviseen ja liikkuvaan metsästykseen suunniteltu puku, jossa tekniset ominaisuudet ovat huippuluokkaa. SÄÄSTÄ 80€ 249,Norm. 329,Kenties Suomen suosituin metsästyspuku on nyt saatavana myös lapsille. Vedenpitävä kalvo ja teipatut saumat. Runsaasti kokovaihtoehtoja. ALASKA EXTREME LITE LASTEN METSÄSTYSPUKU UUTUUS! 149,90 ALASKA TEDDY -MIESTEN TAKKI MOSS BROWN Lämmin pile-fleecetakki. Korkea kaulus ja hihoissa peukalolenkit. Erittäin lämmin takki niin metsästykseen kuin vapaa-aikaan! 49,90 Norm. 69,90 KATSO HINTAA! ALASKA SUPERIOR 2 METSÄSTYSPUKU BLINDTECH INVISIBLE Erinomainen vedenpitävyys, hengittävyys ja tekniset ominaisuudet. Kaikki taskut vettähylkivillä vetoketjuilla. Koot XS-3XL. PARHAAT OMINAISUUDET ALASKA COOLDRY 180 G ALUSKERRASTO, MUSTA CoolDry-materiaali siirtää kosteuden seuraavaan kerrokseen pitäen ihon kuivana. Koot: XS-3XL. 39,90 SUOSITTU! ALASKA EXTREME LITE 3 METSÄSTYSPUKU, FOREST GREEN Varustettu laadukkaalla kalvolla, vettähylkivillä vetoketjuilla sekä uudella fluorihiilivapaalla pintakäsittelyllä. Koot 2XS-4XL. 100% VEDENPITÄVÄ! Metsästyskauden avajaiset! Osana suurta pohjoismaista Widforss -konsernia Retkitukku tarjoaa parhaan valikoiman metsästystuotteita aina edulliseen hintaan. Tarjoukset voimassa 31.8. asti tai niin kauan kun tavaraa riittää. Tilaa Retkitukun uutiskirje * alennus voimassa normaalihintaisille tuotteille SAAT -10% ALENNUKSEN* SEURAAVASTA OSTOKSESTASI! Katso kaikki tarjoukset ja parhaimmat uutuudet verkkokuvastosta osoitteessa: www.retkitukku.fi 299,199,90 449,Norm. 599,HUIPPUTARJOUS! + YLLÄTYSETU 0€ + YLLÄTYSETU 0€ + YLLÄTYSETU 0€ + YLLÄTYSETU 0€ + YLLÄTYSETU 0€
• LISÄÄ TARJOUKSIA VERKKOKUVASTOSSA OSOITTEESSA WWW.RETKITUKKU.FI OSTA VERKOSSA, MYYMÄLÄSSÄ TAI SOITTAMALLA RETKITUKKU.FI • 040 828 1000 (ARK. 10–17) ALASKA RAPTOR METSÄSTYSPUKU BLINDTECH INVISIBLE 2 Erikoishiljainen puku fleecevuorilla ympärivuotiseen käyttöön. Pintakankaaseen laminoitu APS-kalvo tekee kankaasta vedenpitävän. Koot XS-3XL. 229,Norm. 279,+ YLLÄTYSETU 0€ SASTA WOLF GTX TAKKI JA HOUSUT, VIHREÄ 100 % vedenja tuulenpitävä metsästyspuku Gore-Tex® Z-liner -kalvolla. Reilusti taskuja. Sopii mainiosti myös retkeilyyn. Koot XS-4XL. KATSO HINTAA! HÄRKILA PAJALA PUUVILLAPAITA PUNAINEN Laadukas ja erittäin miellyttäväntuntuinen puuvillapaita metsästykseen, retkeilyyn, arkeen tai vapaa-aikaan. 69,90 Norm. 99,90 KESTOSUOSIKKI! Miellyttävän pehmeä ja hiljainen Powerfleecetakki, jossa on rintatasku sekä tilavat sivutaskut. Koot 2XS-4XL. ALASKA JUNEAU POWERFLEECE BLINDTECH INVISIBLE ALKUKAUTEEN! 59,90 ALASKA PREDATOR METSÄSTYSHOUSUT, RUSKEA/MUSTA Ympärivuotiseen metsästykseen, kalastukseen ja retkeilyyn. Vedenpitävä ja hengittävä APS-kalvo. Koot 2XS-4XL. SIS. HENKSELIT 129,90 PINEWOOD FURUDAL ACTIVE CAMOU HOODIE STRATA FLEECETAKKI Fleecetakki, jossa on rintataskut radioantennin aukolla, vetoketjulliset etutaskut ja hihansuut peukalonrei’illä. UUTUUS! 99,90 ALASKA APEX PRO METSÄSTYSPUKU Erityisesti aktiiviseen ja liikkuvaan metsästykseen suunniteltu puku, jossa tekniset ominaisuudet ovat huippuluokkaa. SÄÄSTÄ 80€ 249,Norm. 329,Kenties Suomen suosituin metsästyspuku on nyt saatavana myös lapsille. Vedenpitävä kalvo ja teipatut saumat. Runsaasti kokovaihtoehtoja. ALASKA EXTREME LITE LASTEN METSÄSTYSPUKU UUTUUS! 149,90 ALASKA TEDDY -MIESTEN TAKKI MOSS BROWN Lämmin pile-fleecetakki. Korkea kaulus ja hihoissa peukalolenkit. Erittäin lämmin takki niin metsästykseen kuin vapaa-aikaan! 49,90 Norm. 69,90 KATSO HINTAA! ALASKA SUPERIOR 2 METSÄSTYSPUKU BLINDTECH INVISIBLE Erinomainen vedenpitävyys, hengittävyys ja tekniset ominaisuudet. Kaikki taskut vettähylkivillä vetoketjuilla. Koot XS-3XL. PARHAAT OMINAISUUDET ALASKA COOLDRY 180 G ALUSKERRASTO, MUSTA CoolDry-materiaali siirtää kosteuden seuraavaan kerrokseen pitäen ihon kuivana. Koot: XS-3XL. 39,90 SUOSITTU! ALASKA EXTREME LITE 3 METSÄSTYSPUKU, FOREST GREEN Varustettu laadukkaalla kalvolla, vettähylkivillä vetoketjuilla sekä uudella fluorihiilivapaalla pintakäsittelyllä. Koot 2XS-4XL. 100% VEDENPITÄVÄ! Metsästyskauden avajaiset! Osana suurta pohjoismaista Widforss -konsernia Retkitukku tarjoaa parhaan valikoiman metsästystuotteita aina edulliseen hintaan. Tarjoukset voimassa 31.8. asti tai niin kauan kun tavaraa riittää. Tilaa Retkitukun uutiskirje * alennus voimassa normaalihintaisille tuotteille SAAT -10% ALENNUKSEN* SEURAAVASTA OSTOKSESTASI! Katso kaikki tarjoukset ja parhaimmat uutuudet verkkokuvastosta osoitteessa: www.retkitukku.fi 299,199,90 449,Norm. 599,HUIPPUTARJOUS! + YLLÄTYSETU 0€ + YLLÄTYSETU 0€ + YLLÄTYSETU 0€ + YLLÄTYSETU 0€ + YLLÄTYSETU 0€
• BURREL ACTIVE AKTIIVIKUULOSUOJAIMET Pienet elektroniset nappimalliset aktiivikuulosuojaimet metsästykseen tai ammuntaan. Nappikuulokkeet vaimentavat kovat äänet tehokkaasti. Virrankesto jopa 8h ja lataaminen onnistuu kätevästi mukana tulevassa kuljetusboksissa. UUTUUS! 89,EBERLESTOCK GUNRUNNER PACK H2 PACK MILITARY GREEN 22 L Hiljaisesta ja vedenpitävästä materiaalista valmistettu ja äärimmäisen lujatekoinen. Toimii yhdistettynä neste-, aseja päiväreppuna. 179,90 Norm. 229,65 KPL ERÄ! VIKING TROPHY 4.0 KUMISAAPPAAT, VIHREÄ Soveltuu erinomaisesti liikkuvalle metsästäjälle ja kalastajalle. Erittäin kevyt ja erinomaisesti istuva saapas. 69,90 Norm. 89,90 100 KPL ERÄ! BURREL S22 WA LÄHETTÄVÄ RIISTAKAMERA Etunäytöllä varustettu laajakuvariistakamera toimii nopealla 4G -yhteydellä. Kuvien ja videoiden lähetys sähköpostiin tai Burrel+ sovellukseen. 299,GARMIN ALPHA 100 + T5 KOIRA-GPS Jopa 20 koiran samanaikainen seuranta. Suuri 3” värikosketusnäyttö. Hätäsignaalin avulla sijantitietojen lähetys muille jahtikavereille. 679,BURREL LITE ETÄISYYSMITTARI Kevyt ja käteen sopiva etäisyysmittari metsästyskäyttöön. 7-kertainen suurennos. Maksimimittausetäisyys: 400 m. 99,VIKING TARGET GTX VAELLUSKENGÄT, UNISEX, RUSKEA Vedenkestävä ja hengittävä kenkä vaellukseen ja metsästykseen. Korkea varsi. Hyvä pito ulkopohjassa. Vaimentava EVA-välipohja. 169,90 Norm. 199,90 KATSO HINTAA! CRISPI TITAN GTX BROWN METSÄSTYSKENGÄT Pehmeä ja hiljainen saapas, joka sopii täydellisesti hiivintämetsästykseen ja koiranohjaajalle. 299,Norm. 349,SAVOTTA JÄÄKÄRI L RINKKA 60 L, CAMO Rinkassa on sisäinen alumiiniranka sekä uudistetut lantiovyö ja kantoviillekkeet, joiden ansiosta rinkka on tukeva kantaa. 299,Norm. 369,ERIKOISTARJOUS! TRANGIA RETKIKEITIN 25-3 UL JA KAASUPOLTIN Retkikeitinten klassikko! Hyvän kokoinen 3–4 hengen ruuanlaittoon. Tässä versiossa mukana kaasupoltin. 89,90 Norm. 114,90 MYYDYIN MALLI! SUOMI AMMO S PATRUUNAKAAPPI Säilytä patruunat lukitussa kaapissa erillään aseista. Kiinnitettävissä seinään. Mitat: 225 x 380 x 260mm. 89,90 UUTUUS! SUOMI AMMO L PATRUUNAKAAPPI Säilytä patruunat lukitussa kaapissa erillään aseista. Kiinnitettävissä seinään. Mitat 750 x 380 x 260 mm. 169,90 UUTUUS! SUOMI RS8 ASEKAAPPI Uuden aselain mukainen sertifioitu raskas asekaappi, jossa on asetuet 8 aseelle. Mitat: 1490 x 550 x 350 mm. Paino n. 100 kg. 599,MYYDYIN MALLI! BURREL 10X42 DIAMOND MAG KATSELUKIIKARIT Laadukkaat katselukiikarit magnesiumrungolla. Linssin ulkopintoja suojaa monikerrospinnoite. Mukana säilytyskotelo. 229,UUTUUS! BURREL EXTRA VHF-RADIOPUHELIN Erinomainen äänenlaatu ja kuuluvuus. 3 100 mAh:n tehoakku. 16 esiohjelmoitua kanavaa. VOXja kuiskaustoiminnot. Latausvälineiden ja säilytyslaukun lisäksi mukana toimitetaan kuuloke sekä 50-senttinen tehoantenni. ALE -44% BURREL ACTIVE HUNTER PRO AKTIIVIKUULOSUOJAIMET Tehokkaat matalaprofiiliset aktiivikuulosuojaimet ovat vedenkestävät (IPX5) ja suodattavat yli 82db:n äänet. Toimii 2xAAA paristoilla. 69,UUTUUS! LISÄÄ TARJOUKSIA VERKKOKUVASTOSSA OSOITTEESSA WWW.RETKITUKKU.FI OSTA VERKOSSA, MYYMÄLÄSSÄ TAI SOITTAMALLA RETKITUKKU.FI • 040 828 1000 (ARK. 10–17) + ETUTUOTE 0€ + YLLÄTYSETU 0€ 99,90 Norm. 179,
• BURREL ACTIVE AKTIIVIKUULOSUOJAIMET Pienet elektroniset nappimalliset aktiivikuulosuojaimet metsästykseen tai ammuntaan. Nappikuulokkeet vaimentavat kovat äänet tehokkaasti. Virrankesto jopa 8h ja lataaminen onnistuu kätevästi mukana tulevassa kuljetusboksissa. UUTUUS! 89,EBERLESTOCK GUNRUNNER PACK H2 PACK MILITARY GREEN 22 L Hiljaisesta ja vedenpitävästä materiaalista valmistettu ja äärimmäisen lujatekoinen. Toimii yhdistettynä neste-, aseja päiväreppuna. 179,90 Norm. 229,65 KPL ERÄ! VIKING TROPHY 4.0 KUMISAAPPAAT, VIHREÄ Soveltuu erinomaisesti liikkuvalle metsästäjälle ja kalastajalle. Erittäin kevyt ja erinomaisesti istuva saapas. 69,90 Norm. 89,90 100 KPL ERÄ! BURREL S22 WA LÄHETTÄVÄ RIISTAKAMERA Etunäytöllä varustettu laajakuvariistakamera toimii nopealla 4G -yhteydellä. Kuvien ja videoiden lähetys sähköpostiin tai Burrel+ sovellukseen. 299,GARMIN ALPHA 100 + T5 KOIRA-GPS Jopa 20 koiran samanaikainen seuranta. Suuri 3” värikosketusnäyttö. Hätäsignaalin avulla sijantitietojen lähetys muille jahtikavereille. 679,BURREL LITE ETÄISYYSMITTARI Kevyt ja käteen sopiva etäisyysmittari metsästyskäyttöön. 7-kertainen suurennos. Maksimimittausetäisyys: 400 m. 99,VIKING TARGET GTX VAELLUSKENGÄT, UNISEX, RUSKEA Vedenkestävä ja hengittävä kenkä vaellukseen ja metsästykseen. Korkea varsi. Hyvä pito ulkopohjassa. Vaimentava EVA-välipohja. 169,90 Norm. 199,90 KATSO HINTAA! CRISPI TITAN GTX BROWN METSÄSTYSKENGÄT Pehmeä ja hiljainen saapas, joka sopii täydellisesti hiivintämetsästykseen ja koiranohjaajalle. 299,Norm. 349,SAVOTTA JÄÄKÄRI L RINKKA 60 L, CAMO Rinkassa on sisäinen alumiiniranka sekä uudistetut lantiovyö ja kantoviillekkeet, joiden ansiosta rinkka on tukeva kantaa. 299,Norm. 369,ERIKOISTARJOUS! TRANGIA RETKIKEITIN 25-3 UL JA KAASUPOLTIN Retkikeitinten klassikko! Hyvän kokoinen 3–4 hengen ruuanlaittoon. Tässä versiossa mukana kaasupoltin. 89,90 Norm. 114,90 MYYDYIN MALLI! SUOMI AMMO S PATRUUNAKAAPPI Säilytä patruunat lukitussa kaapissa erillään aseista. Kiinnitettävissä seinään. Mitat: 225 x 380 x 260mm. 89,90 UUTUUS! SUOMI AMMO L PATRUUNAKAAPPI Säilytä patruunat lukitussa kaapissa erillään aseista. Kiinnitettävissä seinään. Mitat 750 x 380 x 260 mm. 169,90 UUTUUS! SUOMI RS8 ASEKAAPPI Uuden aselain mukainen sertifioitu raskas asekaappi, jossa on asetuet 8 aseelle. Mitat: 1490 x 550 x 350 mm. Paino n. 100 kg. 599,MYYDYIN MALLI! BURREL 10X42 DIAMOND MAG KATSELUKIIKARIT Laadukkaat katselukiikarit magnesiumrungolla. Linssin ulkopintoja suojaa monikerrospinnoite. Mukana säilytyskotelo. 229,UUTUUS! BURREL EXTRA VHF-RADIOPUHELIN Erinomainen äänenlaatu ja kuuluvuus. 3 100 mAh:n tehoakku. 16 esiohjelmoitua kanavaa. VOXja kuiskaustoiminnot. Latausvälineiden ja säilytyslaukun lisäksi mukana toimitetaan kuuloke sekä 50-senttinen tehoantenni. ALE -44% BURREL ACTIVE HUNTER PRO AKTIIVIKUULOSUOJAIMET Tehokkaat matalaprofiiliset aktiivikuulosuojaimet ovat vedenkestävät (IPX5) ja suodattavat yli 82db:n äänet. Toimii 2xAAA paristoilla. 69,UUTUUS! LISÄÄ TARJOUKSIA VERKKOKUVASTOSSA OSOITTEESSA WWW.RETKITUKKU.FI OSTA VERKOSSA, MYYMÄLÄSSÄ TAI SOITTAMALLA RETKITUKKU.FI • 040 828 1000 (ARK. 10–17) + ETUTUOTE 0€ + YLLÄTYSETU 0€ 99,90 Norm. 179,
• Supikoirakatastrofi on selätettävissä – myös mantereella pesintää pienpetoja kuhisevilla alueilla. Pyyntiä vaikeuttavat koirille vaarallinen maantieverkosto, tiheä asutus, junaradat, laiduntava karja, heikot kevätjäät sekä pyyntiin kielteisesti suhtautuvat maanomistajat. Supikoirien vaeltamiselle ei mantereella ole tehokkaita maantieteellisiä esteitä. Omanlaisensa haaste on myös Etelä-Suomen metsästyskulttuurin vahva painottuminen sorkkariistaan. Kolme Helmi-vieraspetohankkeen pyyntiryhmää todistavat, että tiheänkin supikoirakannan alueilla ongelmaa voidaan ratkoa kun asenne, osaaminen ja resurssit ovat kunnossa. Hankkeen pyytäjät poistavat supikoiria arvokkaimpien lintuvesien ympäriltä niin, että uusien tulokkaiden virtaa samalla vaimennetaan. Ryhmät ovat onnistuneet voittamaan suuriakin haasteita sekä saamaan supikoirakantaa hallintaan. HAMINAN LUPINLAHTI Haminan Lupinlahdella pienpetokannat on saatu hallintaan järjestelmällisellä ja vuosia jatkuneella useiden pyyntimuotojen yhteisvaikutuksella. Natura-aluetta suojellaan Helmi-vieraspetohankkeessa Ismo Andrejevin vetämänä loukuin, kytäten sekä luolaja pintakoirilla. Tehopyynti ulottuu useiden kilometrien säteelle Lupinlahden ympärille. – Tehokas menetelmä on tiheään kamerahaaskaverkostoon yhdistetty pintakoirien käyttö. Kameroille ilmestyvät supikoiraparit poistetaan lähes ympärivuotisesti, kertoo Andrejev. Lisääntyvät parit poistamalla estetään ennalta pentueiden syntymiset. Mikäli pentueita silti havaitaan syntyneen, poistetaan koko pentue ennen kuin se ehtii levitä ”S upikoiraa ei täältä pyytämällä enää pois saa”-asenteeseen törmää Etelä-Suomen oloissa. Supikoiran lisääntymiskyky ja tiheydet ovat tavattoman suuria. Maassa pesivien lintujen munat katoavat parempiin suihin, eivätkä linnut välttämättä edes yritä Vieraspetojen tehopyynnin lähtökohdat ovat eteläisessä Suomessa haastavat. Tästä huolimatta Helmi-vieraspetohankkeessa on saatu rohkaisevia esimerkkejä vaikuttavasta pyynnistä arvokkailla lintuvesillä. TeksTi Jyri Mononen, Ilkka järvinen ja Tomi Nevalainen 36 Metsästäjä 4/2022
• JE NN I KO RT EL AI NE N TO M I NE VA LA IN EN hoitoyhdistys ovat suhtautuneet toimintaan hyvin. Erilaisia pyyntimuotoja käyttämällä linnusto saa tulevaisuudessakin kukoistaa Lupinlahdella. Pyyntiryhmä kehuu myös pienimuotoisemmin pyyntiin osallistuvia. Jokainen yksittäinen mökkirannan loukku tai pyytäjille ilmoitettu supikoirahavainto on arvokas. URJALAN KORTEJÄRVI Myös Urjalan Kortejärvellä on päästy niskan päälle supikoirakannan hallinnassa. Supikoira pidetään harvinaisena iskemällä kiinni jokaiseen havaintoon. Kannan painaminen alas on tulosta jo aiemmin aloitetusta määrätietoisesta pyyntitoiminnasta, jossa ei ole jätetty mitään pyyntimuotoa käyttämättä. Hankkeen myötä huomion keskipisteeksi on otettu Kortejärven Natura-alueen linnuston tukeminen. Pyyntitoimintaa ja supikoiratyhjiötä pyritään ylläpitämään erityisesti 2–3 kilometrin säteellä arvokkaasta lintujärvestä ja kolmen eri seuran sekä Honkolan kartanon alueilla. Kortejärvellä toteutettiin osana Turun yliopiston supikoiratutkimusta keinopesäkoe sorsanmunilla. Paikallisten pyytäjien työ näkyi tuloksissa siten, että ainoastaan kaksi Kortejärven ranta-alueen keinopesää päätyi kameroiden mukaan supikoirien suihin. Verrokkeina olleilla tehopyytämättömillä alueilla supikoiran osuus oli puolet tai enemmän. Kaikki keinopesät tulivat silti seurantajakson aikana rosvotuiksi, vaikka supikoirat on pyydetty jo harvinaisiksi. Munia söivät etenkin varikset ja ketut. maastoon. Pienpetokantojen hallinta on työlästä sekä päättymätöntä työtä. – Pienimpäänkään lipsahdukseen ei ole varaa. Supikoirakanta lisääntyy heti, jos kannanhallinnasta pidetään taukoa. Toisaalta työ on hyvin palkitsevaa, Andrejev korostaa. Kaupungissakin nollatoleranssi Pyyntialue rajautuu Haminan kaupunkiin, mikä asettaa omat haasteensa. Kaupungissakin supikoirille on nollatoleranssi ja menetelmiä asutusten kupeissa ovat kyttääminen, loukut, sekä täsmäpyynti ohjattavalla ja tehokkaasti pysäyttävällä koiralla. Koirille opetetaan ennalta reitit irtilaskusta syötityspaikkaan. Pyyntimuotoon riittää pienikin alue ja se toimii tiheästi asutetuilla alueilla ja liikenneväylien lähellä. Haminan kaupunki sekä alueen riistanKuuntele Sorkkia ja sarvia -podcastin jakso, jossa metsästäjä Heikki Yntälä kertoo vieraspetojen pyynnistä: Viimeisenkin vieraspedon perään, metsastajalehti.fi ja Spotify Metsästäjien ja elin ympäristö kunnostusten ansiosta Nummi-Pusulan Koisjärven linnustolla on edessä valoisampi tulevaisuus. VI LL E NI EM EL Ä Pintapyynti on tärkeä supikoirakannan hallintakeino. Luolapyytäjien Henry Karralan, Petri "Lehtori" Leinon, Satu Väisäsen ja Markus Hanskin raskas päivä on palkittu Iitissä ja lisääntyvää kantaa on saatu ajoissa pois ennen sekä supikoirien että linnuston lisääntymiskautta. 37 Metsästäjä 4/2022
• Jokainen ilmestynyt supikoira poistetaan Vaikka Kortejärven linnustolla ei kokonaissaalistuspaineen vuoksi pesiminen vielä helppoa olekaan, on alue hieno esimerkki siitä, että vieraslaji supikoira on vaativallakin alueella pyydettävissä lähes olemattomiin. – Tämä on tulosta siitä, että supikoiria on voitu pyytää kaikkia erilaisia pyyntitapoja vaan vierailevia petopyytäjiä kutsutaan apuun. Myös sivutoimisemmin pienpetoja pyytäviä metsästäjiä tarvitaan. Esimerkiksi peurankytistelyn ohessa tulee supikoira poistaa aina. – Haasteena on tiheä asutus, mikä rajoittaa esimerkiksi koirapyyntiä. Lisäksi ihmisille tulisi paremmin saada ymmärrystä pienpetopyynnin tärkeydestä sekä aktiivimenetelmien välttämättömyydestä, Yntälä painottaa. Koska pyytäjien tavoite on saada positiivista vaikutusta aikaan järven linnustolle, toivotaan alueella huomiota muidenkin ihmistoiminnan vuoksi runsastuneiden maapetojen sekä varislintujen hallintaan. NUMMI-PUSULAN KOISJÄRVI JA SAVIJÄRVI Nummi-Pusulan Koisjärven sekä Savijärven hoitokohteella tehopyynti aloitettiin helmikuussa 2022 haastavista lähtökohdista. Petopyyntikulttuuria ja -osaamista oli entuudestaan ja riistanhoitoyhdistyksessä erinomainen pienpetopyynnin tuntemus, mutta alueen pienpetokanta oli luonnostaan valtava. Turun yliopiston supikoiraseurannan mukaan Nummi-Pusula oli lähtötilanteeltaan koko Uudenmaan supikoiratiheimpiä alueita. Alueella on koirille vaarallisia maanteitä, laiduntavaa karjaa ja runsaasti sorkkariistaa. Pyyntialue sisältää kylämäistä ihmisasutusta ja maanomistus on pirstaleista. Tärkeimmät pyyntialueet jakautuvat ainakin kolmen eri seuran alueille. Ensimmäisen pyyntikevään tulos on vaikuttava, yli 100 pienpetoa linnustokohteiden ympäriltä. Vaikka se leikkasi tuntuvasti paikallista supikoirakantaa, on kannan alasajo vielä kesken. Erittäin hyvin yhteen hiileen puhaltavalta porukalta on odotettavissa, että Lupinlahtea ja Kortejärveä vastaavat tulokset saavutetaan tulevien vuosien aikana täälläkin. Aikaansaavia kyttääjiä onneksi riittää ja juuri he vastasivat määrällisesti suurimmasta saalisosuudesta kuluneena keväänä. Paikallisten talkooapu on tärkeää Alueen maanomistajien asenne on positiivinen ja pyyntityötä tuetaan esimerkiksi auraamalla teitä, auttamalla kyttäyskoppien siirtämisessä sekä ylläpitämällä haaskoja. – Kaikki se taustalle tarvittava valmistelutyö on korvaamattoman arvokasta, eikä vain se liipaisimen painallus tai koiran irtilasku, korostaa pyyntitoimintaa vetävä Heikki Kortelainen osuvasti. ? Kortejärven pyytäjiä luolapyynnissä. ? Pontus Hammarbergin saksanseisoja Iida sai kunnian pyydystää Helmi-vieraspetohankkeen ensimmäisen supikoiran syksyllä 2021. Kortejärven pyytäjäsopimukset allekirjoitettiin edellisiltana, eikä aikaansaava ryhmä jäänyt sen pidempään odottelemaan. IL KK A JÄ RV IN EN PO N TU S H AM M AR BE RG yhdistellen. Loukuilla kannattaa pyytää helpompi osa kannasta pois, mutta edellytys onnistuneelle tyhjennyspyynnille on osaavien luolaja pintakoirapyytäjien sekä haaskakyttääjien käsissä, Helmi-pyyntiryhmää vetävä Heikki Yntälä kertoo. Myös Urjalassa hyödynnetään haaskakameraverkostoa ja jokainen kameralle ilmestynyt supikoira poistetaan. Seurojen ulkopuolista apua ei arkailla hyödyntää, 38 Metsästäjä 4/2022
• HE IK KI KO RT EL AI NE N JE NN I KO RT EL AI NE N HE IK KI KO RT EL AI NE N Kokonaisvaltaisella lintuvesien hoidolla tavoitteeseen Helmi-vieraspetohankkeessa tavoite ei ole mahdollisimman suuri saalisluku, vaan mahdollisimman vieraspetotyhjät lintujärvet. Aluetta laajennettaessa on maanomistajien suhtautumisen oltava positiivista, eikä petopankkeja saa jäädä laajempienkaan pyyntialueiden sisään. Sekä elinympäristön että kokonaissaalistuksen tulee olla kunnossa, jotta vaateliainkin osa linnustostamme voidaan säilyttää. Kun petotilanne saadaan hallintaan ja hoitokohteilla toteutetaan elinympäristökunnostuksia, on syytä odottaa hienoja tuloksia. Alueista saadaan malliesimerkkejä siitä, kuinka vastuullinen vesilinnustus sekä luonnon monimuotoisuus hyötyvät laaja-alaisesta yhteistyöstä. Tavoitteet eivät kilpaile keskenään, vaan päinvastoin tukevat toisiaan. Kun alueella säilyy pienriistakulttuuri, löytyy töihin motivoituneita vieraspetopyytäjiä, kuten esitellyissä esimerkeissä. Lisätietoa: https://vieraspeto.fi/yhteistyota/helmi-vieraspetohanke/ Myös Koisjärvellä on kutsuttu osaajia apuun kauempaakin. Vierailevia petokoirakoita käy Nummi-Pusulassa niin pintapyynnissä kuin luolilla. Kortelainen on järjestänyt hankkeen alusta alkaen petoviikonloppuja, joissa tyhjennetään alueen luolastoja sekä poistetaan kameroille ilmestyviä supikoiria pintakoiria käyttäen. Turun yliopiston supikoiratutkimuksesta saadaan arvokasta tietoa tehopyynnin suunnitteluun myös täällä. Kortelainen on tähän mennessä GPS-pannoittanut kahdeksan supikoiraa. Mantereen supikoirat ovat olleet keskimäärin yllättävän alueuskollisia silloinkin, kun pariskunnasta toinen on poistettu. Keinopesäotannan (23 keinopesää Koisjärvellä ja Savijärvellä) perusteella vieraspedot rosvosivat ”vain” reilun kolmanneksen pesistä. Linnuston pesintä ei vielä ole helppoa, koska suurin osa keinopesistä Kortejärven tapaan tuhoutui, usein mäyrien tai varislintujen suihin. Pitkäjänteistä työtä Koisjärvi-Savijärven pyyntiryhmän strategia on saada kohdejärvien lähialueita mahdollisimman tyhjiksi supikoirista. Kun tavoitteeseen on etenkin keväisin päästy, vapautetaan pyyntiresursseja myös ulommas, etenkin syksyisin. Kaavamaisten kilometritavoitteiden avulla ei edetä liian laajoille pyyntialueille, vaan varmistetaan pyyntiresurssien riittävyys ja alueiden yhtenäisyys linnustonsuojelukohteiden ympärillä. – Tarvittava aikajänne on haastava. Tiedostamme, että vuosia kestävää pitkäjänteistä työtä tarvitaan, ennen kuin tuloksia voidaan havaita linnuston toipumisena. On säilytettävä pyyntimotivaatio myös sitten, kun saalismäärät alkavat laskea, Kortelainen toteaa. Tavoitteena on, että jossain vaiheessa pyydetään mahdollisimman tyhjää. Esimerkiksi motivaatio valvoa aamuyöisin voi heikentyä, jos useimpina öinä ei tule tapahtumia haaskoille. Pintakoirilla sekä haaskakameroilta tapahtuvassa pyynnissä voidaan kuitenkin tehdä nopeita täsmälähtöjä juuri silloin, kun kamerat paljastavat tietosupeja. Joija Tikkasen länsisiperianlaika Hamppi irrotettuna Nummi-Pusulassa haaskalle, jolla hetkeä ennen kävi supikoira kamerassa. Jyri Mononen ja Heikki Kortelainen pannoittamassa itäsiperianlaika Piraatin pysäyttämää tutkimussupikoiraa Nummi-Pusulassa. Nummi-Pusulan petopyynnin konkarit Jarno Korpela ja Ville Saukkola porautumassa syvään luolastoon supikoiran pyynnissä. 39 Metsästäjä 4/2022
• Metsähanhilaskenta heinäkuussa Laskentakohteiden (musta piste) alustava suunnitelma eri puolella Suomea. Laskenta kattaa pääosan metsähanhen kotimaista levinneisyyttä. Luonnonvarakeskus jatkaa Suomen riistakeskuksen pilotoimaa metsähanhikannan lentolaskentaa. TeksTi Antti Paasivaara L askennassa seurataan hanhikannan kokoa ja rakennetta helikopterilla yli tuhannesta potentiaalisesta sulkimispaikasta eri puolilla metsähanhen esiintymisaluetta heinäkuun alkupuoliskon aikana. Luke on kehittänyt lähinnä kansallisiin tarpeisiin sopivaa laskentamenetelmää vuodesta 2018 lähtien ja nykyisessä muodossa laskenta on kolmas. Tavoitteena on vakiinnuttaa metsähanhilennot osaksi normaalia riistaseurantaa. Vaikea seurattava Metsähanhi on osoittautunut erääksi kaikkein haastavimmista riistaseurannan kohteista. Se on harvalukuinen ja asuttaa laajoja vaikeasti saavutettavia erämaita. Aikaisemmin vain pieni osuus lasketuista kohteista on ollut asuttuja, vaikka niistä kaikki ovat potentiaalisia sulkimispaikkoja. Sulkivien hanhien arkuus vain lisää haastetta. Tästä huolimatta nykyisen laskennan kunnianhimoisena tavoitteena on tuottaa näkemys vuotuisesta poikastuotosta ja tulevaisuudessa myös metsähanhikannan tilasta yhdessä muiden aineistojen kanssa. Lentolaskentaa tuetaan GPS-merkinnöin ja maalaskennalla Laskentaa on tuettu vuodesta 2018 lähtien GPS-kaularengasmerkinnöin, jolloin merkkihanhipoikueiden odotetaan tuottavan reaaliaikaista tietoa laskennan ja metsähanhen elinympäristövaatimusten tutkimuksen tarpeisiin. Toisaalta pesätappioista johtuen vain harva merkkihanhi tuottaa poikueen, joten merkitsemiseen on jatkossa panostettava nykyistä enemmän. Sulkivat metsähanhet ja poikaset lasketaan joiltain kohteilta myös maalaskentana, jotta saataisiin näkemys eri menetelmien hyödyistä. Häiriötön maalaskentakin on osoittautunut käytännössä haasteelliseksi, mutta huolellisen valmistautumisen ansiosta se voi parhaimmillaan tuottaa lentolaskentaa tarkemman näkemyksen yksittäisen kohteen hanhikannasta. Toisaalta helikopteri on osoittautunut ylivoimaiseksi tavoittamaan hanhia laajoilta ja vaikeakulkuisilta alueilta lyhyessä ajassa, jonne maalaskenta on joko liian työläs tai mahdoton. Kesän laskennan tuloksista kerrotaan seuraavassa Metsästäjä-lehdessä. PE TR I TI M O NE N 12 90 55-17252-54 12 90 56-5431 2 99 55-05229 19 90 55-11025 metälle Motonetin kautta Varustaudu hyvissä ajoin syksyn tulevaan metsästys kauteen. Meiltä löydät monipuolisen valikoiman varusteita retkeilyyn ja metsästykseen. Tarkista tuotteen saatavuus oman paikkakuntasi Motonetista osoitteesta motonet.fi tai tilaa se verkkokaupasta. Melior Super GT 12/70 32 g #4-6 PATRUUNAT Lohman Gold Series SORSAPILLI Jahtijakt urossorsan HOUKUTUSKUVA JahtiJakt 1,4 x 3 m NAAMIOVERKKO Muutama tärppi tulevaan sesonkiin: 40 Metsästäjä 4/2022
• 12 90 55-17252-54 12 90 56-5431 2 99 55-05229 19 90 55-11025 metälle Motonetin kautta Varustaudu hyvissä ajoin syksyn tulevaan metsästys kauteen. Meiltä löydät monipuolisen valikoiman varusteita retkeilyyn ja metsästykseen. Tarkista tuotteen saatavuus oman paikkakuntasi Motonetista osoitteesta motonet.fi tai tilaa se verkkokaupasta. Melior Super GT 12/70 32 g #4-6 PATRUUNAT Lohman Gold Series SORSAPILLI Jahtijakt urossorsan HOUKUTUSKUVA JahtiJakt 1,4 x 3 m NAAMIOVERKKO Muutama tärppi tulevaan sesonkiin:
• 1. Kaikki aseet ovat aina ladattuja 2. Älä ikinä osoita aseen piipulla mitään, mitä ei ole tarkoitus ampua 3. Pidä sormi pois liipaisimelta 4. Ole varma kohteesta As turvallisuuden neljä sääntöä Sääntö 3 – Pidä sormi pois liipaisimelta Aseturvallisuuden kaikki säännöt ovat tärkeitä, mutta kolmatta sääntöä on kenties syytä alleviivata eniten. Aseen liipaisin on se kytkin, jolla ase laukaistaan. Pitämällä sormi pois liipaisimelta, ase ei laukea. TeksTi Arto Määttä Aseet eivät laukea itsekseen. ”A se laukesi vahingossa” tai “laukaus lähti var­ kain” ovat lausahduksia, joita kukaan ei halua kuulla. Ne ovat käytännössä aina huolimatto­ man aseenkäsittelyn selittelyä, sillä mekaani­ sesti toimintakuntoiset aseet eivät lau­ kea itsekseen. Aseen laukaisemiseen tarvitaan liipaisimen painamista. Jos liipaisinta ei paineta, ei ase myöskään laukea. Kolmossääntö toimii ikään kuin varmistuksena kahdelle ensimmäiselle säännölle. Vaikka aseen kuvi­ teltaisiin olevan tyhjä ja piippu jostain syytä suunnat­ AR TO M ÄÄ TT Ä 42 Metsästäjä 4/2022
• Tahattomat töppäykset Erityisesti pulttilukkokivääreissä on mahdollista käydä niin, että liipaisinta painetaan ”vahingossa”. Tavanomaisesti näin tapahtuu aseen pulttilukkoa käytettäessä tai heti latausliikkeen jälkeen. Sormien hakiessa paikkaansa sormi eksyy liipaisinkaaren sisäpuolelle ja ase laukeaa. Tapahtuma on kuitenkin vältettävissä. Aseen pulttilukkoa on mahdollista käyttää tavalla, jossa ampuvan käden sormet ovat kontrollissa. Toisin sanoen tarttumalla lukonkampeen puristusotteella, ovat sormet yleensä tiukassa nipussa. Jos kampea käytetään pinsettiotteella tai avokämmenellä, tekevät sormet enemmän ylimääräisiä liikkeitä liipaisimen lähistöllä. Tiukasta kontrolloidusta otteesta on myös sujuvampaa siirtää käsi kahvalle niin, etteivät sormet harhaile väärissä paikoissa ja etusormi laskeutuu automaattisesti suoraksi aseen runkoa vasten. Vaaran paikat: ? Oikean rutiinin puuttuminen ? Eri käytännöt radalla ja metsällä ? Tahaton liipaisimeen koskeminen esimerkiksi latausliikkeen yhteydessä taisiin väärin, ei ase laukea, eikä onnettomuutta pääse tapahtumaan ilman liipaisimen painamista. Helppo noudattaa – sormi suoraksi Sääntöä noudattava pitää sormeaan suorana liipaisinkaa­ ren yläpuolella. Vasta kun kohde näkyy tähtäinten läpi ja on tehty päätös ampua, sormi menee liipaisinkaaren sisäpuolelle. Ja heti kun tilanne on ohi, sormi siirtyy pois liipaisinkaaren sisäpuolelta. Aivan kuten piippukontrolli, sormikontrolli on opeteltavissa rutiiniksi. Näin tulee toimia. Siitä ei ole missään tilanteessa haittaa, eikä se vaikuta esimerkiksi aseen käytön tuloksellisuuteen. Systemaattista rikkomista Metsästysampumalajeissa on syntynyt tapa, jossa niin kiväärillä kuin haulikolla sormea pidetään liipaisimel­ la aseen ollessa valmiusasennossa. Aseturvallisuuden kannalta tämä on selkeä sääntörikkomus: sormea pide­ tään liipaisinkaaren sisällä ennen kuin kohde nähdään tähtäinten läpi ja on päätetty ampua. Tähän on syytä kiinnittää huomiota. Haulikkoradoilla tilanne on suorastaan toivoton, koska suuri osa ampujista pitää sormea liipaisimella jo kiekkoa odottaessaan. Tapaa perustellaan sillä, että sormi laitetaan liipaisimelle aseen ollessa valmius­ asennossa, jolloin ase osoittaa turvalliseen suuntaan. Perustelu ei ole kestävä: yllättävässä tilanteessa tai vain horjahduksen seurauksena ase voi suuntautua kontrol­ loimattomasti ja kun sormi on liipaisimella, ollaan enää hyvän onnen varassa. Aseturvallisuus ei perustu tuuriin. Tiukkaa sormikontrollia puoltaa myös se, että poikkeavat vaatimukset rata­ ja metsästysolosuhteiden välillä ovat yksiselitteisesti ongelma. Toimintatapojen vaihtelevuus estää oikean rutiinin muodostumisen, ja sormi menee väärissä tilanteissa liipaisimelle myös metsästettäessä. Rata­ammunnan tavoitteiden lisäksi tulisi vakavasti pohtia kokonaiskuvaa ja rata­ammunnan vaikutusta aseen kokonaiskäyttöön. Erityisesti tapauksissa, joissa metsästys on ampumaharrastuksen päämotiivi. Keskustelun paikka Kolmossäännön noudattamisesta on olemassa erinomainen esimerkki. Toiminnallisessa urheiluam­ munnassa (SRA, IPSC) sormikontrollin vaatimus on määritelty lajin säännöissä ja se on ehdoton. Turva­ määräyksen rikkominen johtaa kilpailusuorituksen hylkäämiseen. Esimerkiksi metsästysampumalajien puolella tällaisia sääntöjä ei ole. Kansallisten lajien kohdalla olisi syytä käydä keskustelua siitä, pitäisikö esimer­ kiksi metsästyshirviammunnassa tarkentaa ohjetta sormikontrollin osalta. Tämä olisi parannus sekä rataturvallisuuteen että rutiinien muodostumisen kautta metsästysturvallisuuteen. Lajiensa huippuampujat toimisivat näin myös hyvi­ nä esimerkkeinä ja suunnannäyttäjinä kaikille uusille ampujille ja metsästäjille. ? Etusormen paikka on suorana liipaisinkaaren yläpuolella. Vasta kun kohde nähdään tähtäimien läpi ja on tehty päätös ampumisesta, sormi menee liipaisimelle. Heti kun tilanne on ohi, sormi siirtyy takaisin. ? Metsästys­ ampuma lajeissa syntynyt tapa, jossa sormea pidetään liipaisimella aseen ollessa valmius ­ asennossa on ase turvallisuuden kannalta selkeä sääntö rikkomus. GE TT Y IM AG ES 43 Metsästäjä 4/2022
• T ikaspassi on puuta vasten nojaava, istuimesta ja sille nousevista tikkaista koostuva metallirakenteinen kokonaisuus, joka nostaa metsästäjän mallista riippuen 3-6 metrin korkeuteen. Se mahdollistaa hyvän näkyvyyden, kohti maata suuntautuvat riistalaukaukset ja mukavan passittelun pidemmäksikin aikaa. Tikaspassi voi olla suunniteltu yhden tai kahden henkilön istuttavaksi ja monessa mallissa on myös seisomisen mahdollistava jalkataso. Perinteiseen hirvitorniin nouseminen ja niillä istuminen tuntuu korkeita paikkoja kammoavista varmasti mieluisammalta kuin tikaspassi, mutta metsävaltaisilla alueilla, epätasaisella alustalla ja rinnemailla tikaspassi on oiva vaihtoehto. Tikaspassin asentaminen Tikaspassin saa usein purettua kahteen tai useampaan osaan, jolloin yhteen normaalikokoiseen peräkärryyn niitä mahtuu kaksi tai jopa kolme. Mallista riippuen asentaminen voi olla hyvin jouhevaa. Lähtökohtaisesti jokaisessa nostetaan passi-tikas-yhdistelmä ensin puuta vasten, kiilataan tikkaiden jalat tukevasti maakiiloilla, kiinnitetään tikkaiden keskiosan tuet puunrunkoon, ja lopulta kivutaan ylös kiristämään kiinnitysliinalla istuin tiukasti puuta vasten. Korkeimmissa ja laadukkaimmissa malleissa tikkaiden alaosasta juoksevat puun ympäri ristikkäisliinat, joilla tikaspassin sivuttaisheilunta poistetaan. Tikaspassin pystyttäminen onnistuu kahdelta tekijältä sujuvasti, kolmannen päätyessä usein neuvovaan ja viisastelevaan rooliin. Tikaspassin käyttö Tikaspassin käyttäminen on varsin yksinkertaista. Metsästäjä kiinnittää varusteensa nostonaruun, kiipeää ylös istuimelle, kiinnittää valjaidensa hihnan kiinnitysAmpumatorneihin ja -koppeihin liittyville puutyöja timpuritalkoille on vaihtoehto. Tikaspassi on asennettavissa ja siirreltävissä kahden henkilön voimin ja vaatii pystytykseen vain tarpeeksi tukevan puun. TeksTi ja kuvaT Antti Saarenmaa Tikaspassi – passitornin korvike Katso videolta, miten tikaspassi pystytetään ja kiinnitetään: metsastajalehti.fi 44 Metsästäjä 4/2022 M tsästäjän varusteet
• Milloin tikaspassi toimii puista tornia paremmin? ? Tiheämmän puuston alueella ? Kun passipaikkaa on tarve siirtää ? Kun halutaan varmistaa metsästäjän pääsy tarpeeksi korkealle ? Epätasaisella alustalla lukkoon, laskee turvakaarenakin toimivan ampumatuen eteensä ja nostaa varusteet perässään ylös. Edut Tikaspassin eduiksi voidaan laskea sen nopea pystytettävyys ja helppo siirreltävyys. Mikäli metsästysseuralla on tarvetta ja halua vaihdella passipaikkoja, onnistuu tikaspassin siirtäminen parilta henkilöltä. Lisäksi passipaikka saadaan helpommin korkeammalle kuin hirvitorni, sillä istumakorkeuden määrittää lähinnä tikkaiden pituus. Kuuden metrin korkeudessa hyvällä penkillä on mukava istua ja tarkkailla ympäröivää luontoa ja odottaa riistatilannetta. Harva puurakenteinen torni nostattaa käyttäjänsä yhtä hyville näkymille! Tikaspassi ei myöskään vaadi samalla tavalla yhtä laajaa, tasaista maa-aluetta eivätkä sen rakenteet ajan myötä lahoa. Aseella kuin aseella ampuva henkilö voi löytää itselleen soveltuvan asennon, koska ampumatuen voi joko laskea tai nostaa ylös. Soveltuu myös yhdessä metsästämiseen Omat kokemukseni tikaspasseista, erityisesti hieman korkeammista ja kahden istuttavaksi tarkoitetuista, ovat olleet myönteisiä. Riittävän leveä penkki antaa huimasti istumatilaa, ? Tikaspassin puuhun on hyvä kiinnittää tukeva karbiinihaka istuimen yläpuolelle, jolloin metsästäjä voi kiinnittää turvavaljaansa siihen. Varusteet nostetaan perässä narulla. ? Tikaspassi on kiinnitetty jaloistaan maahan kiiloilla ja kiristetty puuta vasten erityyppisillä liinoilla. Kuvan korkeassa tikaspassissa yksi liinoista kiertää puun ristiin takaa ja estää sivuttaisheilunnan. ja painorajat ovat useimmissa tikaspasseissa melko korkeat ja mahdollistavat yhteiskäytön. Mukana on parhaimmillaan ollut toisen aikuisen lisäksi myös lapsi. Kunhan huolehtii nousuja istumaturvallisuudesta valjailla ja ohjaten, tikaspassissa passittelu sopii erinomaisesti pienemmillekin metsästäjänaluille. Kuuden metrin korkeudelta näkyvyyttä on hulppeasti, ja aika rientää kuin siivillä ympäristöä tarkkaillen. Äänet kuuluvat ylös istuintasolle erinomaisesti ja seinien ja katon puuttuminen tuovat passittajat osaksi ympäröivää luontoa. Tikaspasseista osa on yhden istuttavia, osaan mahtuu useampikin. 45 Metsästäjä 4/2022
• Tunnelmia Riihimäen ERÄmessuilta 2022 Riihimäen ERÄmessut päästiin vihdoin järjestämään neljän vuoden tauon jälkeen 9.–12. kesäkuuta. Messujen teemana oli tänä vuonna vastuullisuus. Tunnelma oli korkealla jo heti ensimmäisestä päivästä lähtien. Väitän, että näitä messuja oli odotettu! TeksTi ja kuvaT Hanna Metsälä ? Erähallista löytyi vaikuttava trofeenäyttely, jossa oli esillä upeat metsän kruunupään sarvet. Etenkin suuri karhuntalja keräsi ihailevia katseita. ? Haulikkoja kiväärikoulun pisteellä käytiin tärkeitä keskusteluja oikeanlaisen aseen valinnasta sekä ammunnan harjoittelusta. Myös Mikko “Peltsi” Peltolakin saapui keskustelemaan omasta metsästysharrastuksestaan. ? Suomen riistakeskuksen pisteellä teemana oli Rakkaudesta riistaan. Keskustelua käytiin siitä, miten metsästäjät tekevät hyvää ja etenkin kuinka tärkeää on pienpetopyynti. 46 Metsästäjä 4/2022
• ? Ohjelma-areenalla nähtiin jälleen erilaisia näytöksiä. Yksi niistä oli noutajanäytös, jossa esitettiin noutajien työskentelyä erilaisissa metsästystilanteissa. Mukana oli viisi labradorinnoutajaa, jotka seurasivat ja odottivat tarkasti ohjaajiensa käskyjä. Vauhtia ei todellakaan puuttunut! ? Jos asekaluston tai vaikka koiratutkan päivitys oli mielessä syksylle, pääsi kovimpiin uutuuksiin tutustumaan esimerkiksi Sako Areenalla. ? Suomen Metsästäjäliiton pisteeltä löytyi nokipannukahvien lisäksi monipuolista ohjelmaa kaiken ikäisille. Joka messupäivälle oli oma teemansa, kuten sorsanpesän valmistuksesta, ensiaputaidoista, käynnissä olevista hankkeista ja siitä, miten aloittaa metsästysharrastus. 40 VUODEN AJAN PARASTA RIISTALLESI Saksalainen brändi Landig on jo 40 vuoden ajan ollut edelläkävijä ja markkinajohtaja riistan kylmäsäilytyksessä. Meiltä löydät juuri tarpeisiisi sopivat riistakylmäkaapit niin peuralle kuin kauriille. Vakuumikaupan kattavasta Landig -tuotteiden valikoimasta löydät myös vakuumikoneet, sous-vide tarvikkeet, sekä muut laadukkaat välineet riistankäsittelyyn. WWW.VAKUUMI.FI Vakuumikauppa Kaatokuja 1 17200 Vääksy Finland Puhelin: +358 44 560 8245
• Uusilla karhualueilla vahinkoihin ei välttämättä vielä ole osattu varautua ja karhut ovat aiheuttaneet viime vuosina huomattavaa vahinkoa mehiläistarhaukselle. TeksTi Teemu Lamberg kuva Mari Tervonen K arhukanta on kannanhoitosuunnitelman tavoitteiden mukaisesti levittäytynyt lähes kaikkialle Suomeen. Tiheimmät kannat löytyvät yhä Itä-Suomesta, mutta karhut ovat lisääntyneet myös Eteläja Keski-Suomessa. Suomen mehiläistarhauksesta valtaosa sijoittuu Mikkeli-Vaasa-linjan eteläpuolelle. Karhun aiheuttamia vahinkoja mehiläistarhaukselle Karhut mehiläis tarhaajien riesana kirjattiin vuonna 2021 yhteensä 88 kappaletta (130 kpl vuonna 2020). Korvattava summa oli yhteensä 118 000 euroa (168 000 euroa vuonna 2020). Jos vahinko sattuu Päätoiminen tarhaaja käy mehiläispesillä noin viikon välein. Viikon aikana karhu on pahimmassa tapauksessa voinut tuhota koko tarhan. Vahingon havaittuaan tarhaajan tulee viipymättä ottaa yhteyttä kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiseen. Maaseutuelinkeinoviranomainen ilmoittaa vahingosta ja sen arvioinnista riistanhoitoyhdistykselle. Yhdessä riistanhoitoyhdistyksen vahinkotarkastajan kanssa varmistetaan vahingon aiheuttaja. Myös riistanhoitoyhdistyksen petoyhdysSuurin osa karhuista kunnioittaa toimivaa sähköaitaa ja jättää mehiläistarhat rauhaan. 48 Metsästäjä 4/2022
• Älä houkuttele karhua Eläinten kuvaus riistakameroilla on yleistynyt. Karhuja houkutellaan kuvattaviksi erilaisilla houkuttimilla, jopa hunajalla. Houkuttelu on ajattelematonta, sillä samalla altistetaan lähiseudun mehiläistarhat karhujen aiheuttamille vahingoille. taa. Jotkut yksilöt voivat kuitenkin hunajanhimossaan yrittää kaivautua aidan sisään. Onkin tärkeää, että aitaa huolletaan ja jännite mitataan säännöllisesti. Eniten vahinkoja sattuu keväällä, joten aitojen tulee olla toimintakunnossa ennen nälkäisten karhujen heräämistä talviunilta. Muita keinoja Ensiapuna suojaamattomalle tarhalle voi viedä likaisen vaatteen ja puhekanavalla olevan radion pitämään ääntä. Ilman häiriötä karhu yleensä palaa rikotulle tarhalle niin kauan, kun siellä on syötävää. Jotkin yksilöt eivät kavahda sähköiskua. Mikäli karhu aiheuttaa kohtuutonta vahinkoa, eivätkä muut estotoimenpiteet auta, tarhaaja voi hakea Suomen riistakeskukselta vahinkoperusteista poikkeuslupaa eläimen tappamiseen. Poikkeuslupa on aina viimesijainen keino vahinkojen estämiseen. Syksyn karhunpyynnissä kannanhoidollisia poikkeuslupia suositellaan kohdentamaan näihin harvoihin ongelmayksilöihin. tarhaajien riesana henkilö kannattaa kutsua paikalle kirjaamaan havainto Tassu-järjestelmään. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen arvioi vahingon suuruuden ja auttaa tarhaajaa korvaushakemuksen laatimisessa. Tarhaaja saa korvauksen karhun aiheuttamista vahingoista, jos niiden suuruus ylittää 170 euroa kalenterivuoden aikana. Yleensä tähän riittää yksi vahinko. Aita suojaa vahingolta Paras tapa suojata mehiläispesää karhuilta on sähköinen suoja-aita. Suomen riistakeskus hankkii suoja-aitoja MMM:n myöntämällä erityisavustuksella ja tarhaajat voivat tilata niitä suoraan Farmcomp Oy:ltä. Aitatarvikkeet (sähköpaimen, muovitolpat ja sähkö-nauhat) toimitetaan muutamassa päivässä. Virtalähteen ja puisten kulmatolppien hankinta jää tarhaajalle. Suurin osa karhuista kunnioittaa toimivaa sähköai? Karhu pyrkii kaivautumaan sähköaidan ali, jolloin tolpat voivat kaatua. Vahingonaiheuttajasta ei ole epäselvyyttä. ? Aidan tulee olla vähintään metrin päässä pesistä, paimenesta ja akusta. AN NE LI SA LO NE N 49 Metsästäjä 4/2022
• Kannanseurantoja, joihin voit osallistua: ? Vesilintulaskennat Herätä laskennat hiipuneella laskentapisteellä tai perusta uusi piste. www.luke.fi/fi/seurannat/ vesilintuseurannat ? Riistakolmiolaskennat riistakolmiot.fi ? Suurpetohavainnointi. Ilmoita suurpetohavaintosi mahdollisimman tuoreeltaan petoyhdyshenkilölle. Petoyhdyshenkilöiden yhteystiedot: https://riista.fi/riistahallinto/yhteystiedot/ yhteystietohaku ? Ryhdy petoyhdyshenkilöksi! Kerro halustasi toimia tehtävässä riistanhoitoyhdistyksellesi tai Suomen riistakeskukselle ja suorita petoyhdyshenkilön koulutus: www.riistainfo.fi/kurssi/petoyhdyshenkilonperuskurssi ? Lintuatlas Neljäs atlasaineisto kerätään vuosien 2022–2025 aikana. Erityisesti taantuneiden vesilintulajien pesimäalueista ja levinneisyydestä tarvitaan tietoa. https://lintuatlas.fi Riistaseurannat – parasta metsästyksen edunvalvontaa K attava ja ajantasainen riistatieto mahdollistaa metsästyksen joustavan säätelyn ja toimii perustana pyyntija poikkeuslupapäätöksille. Riistakolmiolaskennat ovat erityisen hieno, kansainvälisestikin arvostettu esimerkki riistatiedon vaikuttavuudesta. 1960-luvulla aloitetuista metsäkanalintujen ja riistanisäkkäiden reittilaskennoista jalostui 1980-luvun lopulla riistakolmiolaskenta, joka on valjastettu ajantasaiseen metsästysaikojen määrittelyyn. Tämä on edellyttänyt metsäMetsästystä on harjoitettava kestävästi siten, etteivät riista kannat vaarannu. Metsästäjien keräämät riista havainnot ovat avain­ asemassa, jotta kestävyys voidaan varmistaa. TeksTi Matti Kervinen ja Olli Kursula kuva Hannu Huttu kanalintujen arvostusta sekä ymmärrystä niiden kantojen vaihtelusta ja metsästyksen suhteuttamisesta kannan tilaan. Paljon laskettuja kolmioita ei automaattisesti tarkoita pitkiä metsästysaikoja, mutta kattavat laskennat turvaavat metsästyksen jatkuvuutta. Ei liene liioittelua todeta, että metsäkanalintujen, erityisesti metson metsästys, saattaisi olla historiaa ilman riistakolmiolaskentoja. Kolmiolaskennat ovat rautainen kokonaisuus. Metsästäjät tiedon kerääjinä, riippu50 Metsästäjä 4/2022
• Kolmiolaskennat ovat rautainen kokonaisuus. maton tutkimuslaitos analysoijana ja riistahallinto tuoreen tiedon käyttäjänä ovat kova kolmikko, johon eivät ole kriitikoiden iskut purreet. Vesilintulaskennoissa näytön paikka Monien metsästettävien vesilintulajien kannat ovat seurantojen perusteella taantuneet. Vesilintulaskentojen jatkuvuus sekä alueellinen ja vesistötyypittäinen kattavuus on riistakolmiolaskentoihin verrattuna varsin heikkoa, joten sorsakanta-arvioihin liittyy monen lajin osalta huomattavaa epävarmuutta. Samaan aikaan vesilintujen metsästys on suurennuslasin alla. Mikä olisikaan parempi tapa varmistaa kestävän metsästyksen jatkuminen, kuin nostaa vesilintulaskentojen kattavuus ja vesilintujen arvostus riistaeläiminä niiden ansaitsemalle tasolle? Suurpetohavainnot mahdollistavat kannanhoidolliset poikkeusluvat Ilvestä ja karhua metsästetään niin sanottujen kannanhoidollisten poikkeuslupien perusteella. Tämä on myötävaikuttanut ilveksen ja karhun asemaan arvostettuina riistaeläiminä. Kannanhoidollinen metsästys mitoitetaan niin, että kannat pysyvät elinvoimaisina. Kannanhoidollisen poikkeusluvan myöntöperusteena pätee käytännössä ainoastaan tieto kannan tilasta poikkeuslupa-alueella. Petoyhdyshenkilöiden Tassu-järjestelmään kirjaamat havainnot, erityisesti pentueista, ovat avainasemassa. Tassu-havainnot luovat pohjan Luonnonvarakeskuksen laatimalle kanta-arviolle, johon nojaten maaja metsätalousministeriö antaa vuosittain asetuksen suurimmasta sallitusta metsästyskiintiöstä. Kanta-arviossa määritellyt erillispentueet ja alueelliset yksilömäärät ovat puolestaan tärkeitä, kun Suomen riistakeskus päättää poikkeuslupien myöntämisestä kiintiöasetuksen puitteissa. Olennaista on, että suurpetohavaintoja kertyy alueellisesti ja ajallisesti kattavasti. Havainnot tulee ilmoittaa mahdollisimman tuoreeltaan alueen petoyhdyshenkilölle. Suuri määrä havaintoja ei automaattisesti tarkoita suurta lupamäärää. Havaintojen puute ei tarkoita, etteikö alueella voi elää suurpetoja, mutta tiedon puuttuessa alueelle ei voida varovaisuusperiaatteen mukaisesti poikkeuslupia myöntää. Riistakantojen seuranta on kestävyyslaji Useille riistalajeille – metsäkanalinnut etunenässä – on tyypillistä, että kannan koko vaihtelee suuresti vuosien välillä. Metsästyksen kestävyyttä arvioitaessa on keskeistä kannan pitkäaikainen kehitys. Sitä voidaan useimmiten tarkastella vasta, kun havaintotietoa on kertynyt vähintään parin vuosikymmenen ajalta. Riistakantojen seurannassa onkin keskeistä jatkuvuus. Suorittamalla laskennat vuodesta toiseen laskentaohjeiden mukaisesti, samalla tavalla, samassa paikassa ja samaan aikaan, päästään kiinni riistakantojen muutoksiin. Havainnoi muun toiminnan ohessa Usein kuulee sanottavan, että riistakantojen havainnointi on työlästä, eikä nykyisillä polttoaineiden hinnoilla huvita lähteä etsimään esimerkiksi suurpetojen jälkiä. Havainnoinnista ei kannata tehdä vastentahtoista urakkaa. Metsästäjät liikkuvat paljon maastossa ja usein havainnointi onnistuu muun toimen sivussa. Riittää, että on valmius kirjata havainnot muistiin esimerkiksi Oma riista -maastosovellukseen tai muistivihkoon. Onko yksittäisillä havainnoilla merkitystä? Älylaitteiden ja mobiilisovellusten kehitys on helpottanut havaintojen tallentamista tietokantoihin. Vakioitujen seurantojen ulkopuolella tehtyjen yksittäisten havaintokirjausten hyödyntämisessä on monia teknisiä haasteita, mutta analyysimenetelmät kehittyvät ja tulevaisuudessa myös vapaamuotoisemmin kerättyjen havaintojen käyttöarvo voi nousta. Toistaiseksi välittömimmin ja varmimmin voit kantaa kortesi kekoon osallistumalla vakioituun pitkäaikaisseurantaan, kuten vesilintutai riistakolmiolaskentaan tai suurpetohavainnointiin petoyhdyshenkilöverkoston kautta. 51 Metsästäjä 4/2022
• Pakkotila metsästäessä Metsästäessä tapahtumat sattuvat usein odottamatta ja yllättäen. Metsästäjällä on myös riski joutua metsästys rikoksen tunnusmerkistön täyttävään tilanteeseen esimerkiksi puolustautuessaan petoeläimen hyökkäykseltä. Metsästäjän tulisi tietää, milloin puolustautuminen on pakkotilana sallittua ja milloin ei. TeksTi Riku-Olli Paukkeri suojattua etua – esimerkiksi omaisuutta, ihmishenkeä tai terveyttä – sitä uhkaavalta välittömältä ja pakottavalta vaaralta. Yksinkertaistettuna: puolustaminen on oikeutettua, kun puolustettava etu on uhrattua arvokkaampi. Puolustaminen voi olla myös anteeksiannettavana hyväksyttävää, vaikka uhrattava etu olisi arvokkaampi, jos tilanne on yllätyksellinen, pakottava tai puolustettava etu on tekijälle erityisen tärkeä. R ikoslaissa säädettyyn metsästysrikokseen ja törkeään metsästysrikokseen voi syyllistyä vain metsästäessä. Oikeudellinen määritelmä metsästys-sanalle poikkeaa kuitenkin huomattavasti yleiskielisestä vastineestaan. Metsästyslain 2 §:n mukaan luonnonvaraisen riistaeläimen tappaminen on aina oikeudellisessa mielessä metsästämistä riippumatta siitä, liittyykö tekoon metsästysharrastukseen tai -kulttuuriin liittyviä piirteitä tai onko tekijä suorittanut metsästyskortin. Esimerkiksi vahingossa rusakon yli ajanut henkilö on oikeudellisessa mielessä metsästänyt rusakon. Myös riistaeläimen pyydystäminen elävänä luokitellaan metsästykseksi. Siten esimerkiksi riistaeläimiä rengastettaessa tutkimustarkoituksessa on huolehdittava, että metsästyslain säännöksiä noudatetaan. Metsästystä on myös pyyntitarkoituksessa tapahtuva riistaeläimen jäljittäminen tai koiran käyttäminen riistaeläimen jäljittämisessä. Metsästysrikokseen voikin syyllistyä jo jäljittäessään riistaeläintä tappamistarkoituksessa ilman tarvittavaa pyyntilupaa. Metsästysrikossäännösten soveltamisala on siis varsin laaja. Vastuuvapausperusteet Rikoslain 4 luvussa on säädetty vastuuvapausperusteet eli seikat, joiden täyttyessä rikoksesta epäilty vapautuu rikosvastuusta. Teko on siis tällöin tunnusmerkistön mukaan metsästysrikos, mutta tekijää ei rangaista rikoksesta vastuuvapausperusteen täyttyessä. Vastuuvapausperusteet jakautuvat oikeuttamisperusteisiin ja anteeksiantoperusteisiin. Oikeuttamisperusteen täyttyessä tekijän teko on oikeusjärjestelmän näkökulmasta oikeutettua, vaikka se muuten olisi rikoslaissa rangaistavaa. Anteeksiantoperusteen täyttyessä teko on oikeusjärjestelmän näkökulmasta väärin, mutta kuitenkin anteeksiannettava ja siten hyväksyttävä. Sekä oikeuttamisperusteen että anteeksiantoperusteen täyttyminen vapauttaa siis tekijän tuomiolta. Pakkotila Rikoslain 4 luvun 5 §:ssä säädetty pakkotila on metsästyksen kannalta olennaisin rikoslaissa säädetyistä vastuuvapausperusteista. Sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa joudutaan puolustamaan jotain oikeudellisesti Metsästykseen liittyy korostunut huolellisuus­ velvollisuus. Anteeksi anto perusteisessa pakkotilassa voidaan huomioida myös omaisuuden tunnearvo. RA UN O PA UK KE RI 52 Metsästäjä 4/2022 Tutkittua
• Pakkotilalla tarkoitetaan tilannetta, jossa joudutaan puolustamaan esimerkiksi omaisuutta sitä uhkaavalta välittömältä ja pakottavalta vaaralta. suojeleminen niiden hyökkäykseltä ei välttämättä ole pakkotilana oikeutettua. Anteeksiantoperusteisessa pakkotilassa voidaan kuitenkin huomioida myös omaisuuden tunnearvo, jolloin edellä mainittu tilanne voi olla pakkotilana anteeksiannettava. Korostunut huolellisuusvelvollisuus Metsästykseen kuuluu laissa säädettyä ja oikeuskäytännössä kehittynyttä korostunutta huolellisuusvelvollisuutta. Käytännössä metsästäjän on oltava kaikissa toimissaan erityisen huolellinen, jottei syyllistyisi rikokseen edes huolimattomuudesta. Korostuneen huolellisuusvelvollisuuden piiriin kuuluu kaikki metsästykseen liittyvä toiminta, joka aiheuttaa metsästyslaissa tai sen nojalla annetussa asetuksessa kielletyn seurauksen ja aiheuttaa haittaa ympäristölle. Tässä ympäristöksi luetaan luonnon ja rakennetun ympäristön lisäksi myös muut ihmiset. Epätodennäköinenkin mahdollisuus, että metsästys aiheuttaa edellä mainittua haittaa, on oikeuskäytännön mukaan Puolustava pakkotila Pakkotilan arvioinnissa on erityistapauksena tilanne, jossa pakkotilateko kohdistetaan hyökkääjään. Tyyppitapaus tällaisesta tilanteesta on luonnonvarainen eläin, joka hyökkää metsästyskoiran tai ihmisen kimppuun. Tällöin puhutaan puolustavasta pakkotilasta eli defensiivisestä pakkotilasta, jolloin pakkotilateko on oikeutettu myös silloin, kun hyökkääjän arvo on puolustettavaa arvoa suurempi. Arvoero ei saa tällöinkään olla suhteettoman suuri. Ihmishenki on korvaamattoman arvokas, joten hengen pelastamiseksi tällainen pakkotilateko on aina oikeutettu. Omaisuutta, kuten metsästyskoiraa, puolustettaessa joudutaan kuitenkin vertaamaan koiran ja hyökkäävän luonnonvaraisen eläimen arvoa toisiinsa. Eräs tapa on verrata omaisuuden käypää arvoa, eli myyntiarvoa, luonnonvaraisen eläimen luonnonsuojelulliseen arvoon. Suden, ahman ja karhun luonnonsuojelulliset arvot ovat niin suuret, että erityisesti taloudellisesti vähäarvoisen metsästyskoiran pakottava syy metsästystoiminnan keskeyttämiselle. Huolellisuusvelvollisuuden rikkominen voi estää pakkotilaan vetoamisen. Metsästäjällä on korostunut velvollisuus välttää sellaista tilannetta, jossa joutuisi pakkotilan turvin puolustautumaan eläimen hyökkäystä vastaan. Esimerkiksi metsästäjän ei kuuluisi päästää koiraa metsään, jos hän tietää susien liikkuvan alueella. Jos hän sen kuitenkin tekee, suden ampumista koiran puolustamiseksi ei voida pitää oikeudellisessa mielessä hyväksyttävänä. Artikkeli perustuu oikeustieteen maisterintutkielmaan Vastuu­ vapaus perusteet metsästysrikok­ sissa. Koko tutkielma on vapaasti luettavissa osoitteessa: urn.fi/urn:nbn:fi:uef-20220280 GE TT Y IM AG ES 53 Metsästäjä 4/2022 Tutkittua
• Oma riista -palvelun uusimpia ominaisuuksia on mahdollisuus merkitä seuran karttoihin tietoa passipaikoista ja muista tärkeistä kohteista. Seuran jäsenet näkevät nämä passipaikat, nuolukivet, ja muut paikkatyypit Oma riista -mobiilisovelluksella. TeksTi Lauri Itkonen U usi ominaisuus auttaa ehkä eniten metsästyksen johtajaa, joka vastaa yhteisen jahdin turvallisuudesta. Nyt hänellä on keino ohjeistaa metsästäjä varmasti oikealle paikalle ja tietämään myös toisten passien sijainnit. Turvallisuutta lisää, jos passipaikalle annetaan sanallinen kuvaus. Kuvauksessa voi olla esimerkiksi ohje passipaikan löytämiseen ja tunnistamiseen, kielletyt sektorit sekä etäisyydet näkyvillä oleviin maastokohteisiin. Tämän kuvauksen voi passiin tuleva metsästäjä tarkistaa, eikä näin ollen ohjeistus ole muistinvaraista. Johtajan kannattaa suositella jahtiporukalle Oma riista -tunnusten hankkimista ja mobiilisovelluksen lataamista. Karttamerkintöjen ja oman paikannuksen perusteella löytää sellaisenkin passipaikan, jossa ei aikaisemmin ole ollut. Kesällä toiminnot käyttöön Seuran Oma riista -yhteyshenkilö tai metsästyksen johtaja määrittelee paikkapisteet ja liittää ne seuran Turvallisesti oikeassa passipaikassa Oma riista on Suomen riistakeskuksen ylläpitämä maksuton palvelu. Neuvonta: Oma riista -helpdesk (arkisin klo 12–16) p. 029 431 2111, s-posti oma@riista.fi Paikkapisteet-ohjeet seuran yhteyshenkilölle ja seuran jäsenelle löytyvät Riistainfosta. Kun Oma riistan kartalle on mer­ kitty esimerkiksi passipaikat, on niihin helppo löytää. Paina­ malla pisteen kuvaketta avau­ tuvat näkyviin lisätiedot, kuten mahdolliset tarkemmat lä­ hestymisohjeet tai ampuma­ sektorit. karttoihin. Määrittely tehdään kohdassa ”ALUEET/ PAIKKAPISTEET”. Paikkapisteitä on neljää eri tyyppiä: Passi, Nuolukivi, Ruokintapaikka sekä Muu. Paikkatyypeillä on eriväriset symbolit. Pisteiden sijaintia, lukumäärää ja kuvauksia voi muokata tarpeen mukaan. Seuran jäsen näkee kartat ja niihin liitetyt pisteet Oma riistan selainversiostakin, mutta sen karttaominaisuuksia ei ole optimoitu älylaitteiden pienille näytöille. Käytännössä toimivinta on ladata Oma riistan mobiiliversio, koska se kulkee jahdissa mukana ja sen toiminnot on suunniteltu maastokäyttöön. Molemmat Oma riistan versiot toimivat samoilla tunnuksilla. Seurat järjestävät kesän ja syksyn mittaan kokouksia, palavereita ja talkoita. Näissä tilaisuuksissa seuralla on hyvä mahdollisuus neuvoa ja testata toimintoja sekä merkitä Oma riistaan passipaikkansa ja muut tarpeelliset kohteet. 54 Metsästäjä 4/2022
• VX-FREEDOM RUGGED PERFORMANCE. RELENTLESS CLARITY. Leupoldin paras hinta-laatusuhde. Hinnat alkaen 399 €. KATSO HINNAT JA MALLIT WWW.ASE.FI
• AN TT I YR JÖ LÄ R ovaniemen hovioikeus muutti Kainuun käräjäoikeuden ratkaisun, jossa metsästäjä oli ampunut hirvijahdin yhteydessä rauhoitetun metsäpeuran. Syyttäjä vaati käräjäoikeudessa metsästäjälle rangaistusta törkeästä metsästysrikoksesta. Lisäksi vaadittiin 3 vuoden pituista metsästyskieltoa, metsästyskortin luovuttamista riistanhoitoyhdistykselle ja rikoksentekovälineenä käytettyä hirvikivääriä valtiolle menetettäväksi. Metsästäjä oli luullut ampuvansa hirven vasaa, mutta kaadettu eläin osoittautuikin metsäpeuran vasaksi. Syytteen mukaan metsästäjä oli toiminut törkeän huolimattomasti ja oikeudettomasti tappanut rauhoitetun metsäpeuran. Syyttäjän mukaan metsästäjä oli tehnyt päätöksen ampumisesta nopeasti ja hämärässä siten, ettei hän kyennyt tunnistamaan ammuttavaa eläintä. Ampujalle oli erikseen muistutettu hirvenvasan ja metsäpeuran eroavaisuuksista sekä siitä, että alueella on metsäpeuroja. Tämän vuoksi syyttäjä piti tekoa kokonaisuutena arvioiden törkeänä. METSÄSTÄJÄ KIISTI Metsästäjä ei ollut omasta mielestään syyllistynyt törkeään metsästysrikokseen, koska menettelynsä ei ollut osoittanut ilmeistä piittaamattomuutta metsästystä koskevista säännöksistä. Joka tapauksessa hän vaati, että metsästyskieltoa tulisi määrätä korkeintaan yksi vuosi. KÄRÄJÄOIKEUS PUNNITSI Rikoslain mukaan (48 a luku 1§) metsästäjä, joka törkeän huolimattomasti ja oikeudettomasti metsästää metsästyslain tai rauhoitussäännöksen vastaisesti, on tuomittava sakkoon tai enintään kahden vuoden vankeuteen. Saman lain (48 a luku 1a§) mukaan, jos rikoksella tapetaan metsäpeura ja jos rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, Metsästysrikos muuttui törkeäksi hovioikeudessa on rikoksentekijä tuomittava vähintään neljän kuukauden ja enintään neljän vuoden vankeuteen. Käräjäoikeus totesi metsästyksen olevan toimintaa, joka edellyttää erityistä huolellisuutta. Metsästäjän on tunnistettava eläin ennen ampumista. Käräjäoikeus otti huomioon, että metsästäjä oli ollut kokematon, väsynyt ja ampumishetkellä oli ollut hämärää. Lisäksi ampujalla oli ollut sairaus, joka vaikutti hänen havainnointiinsa heikentävästi. Tältä osin käräjäoikeus katsoi metsästäjän toimineen törkeän huolimattomasti. Kuitenkin käräjäoikeus totesi, että metsästäjän teko ei ole ollut kokonaisuutena arvostellen törkeä ja johtunut enemmänkin nuoren metsästäjän innokkuudesta kuin piittaamattomuudesta. Metsästäjä tuomittiin metsästysrikoksesta sakkoihin. Metsästyskieltoa ei määrätty lainkaan, koska teko ei osoittanut piittaamattomuutta metsästyssäännöksistä. Metsästäjä ei myöskään menettänyt asettaan valtiolle. SYYTTÄJÄ VALITTI Syyttäjä ei tyytynyt käräjäoikeuden tuomioon ja valitti hovioikeuteen. Syyttäjä vaati edelleen, että metsästäjä tuomitaan törkeästä metsästysrikoksesta, 56 Metsästäjä 4/2022 METSÄSTÄJÄ-LEHTI JULKAISEE JA KÄSITTELEE ”RIKOS JA RANGAISTUS” -PALSTALLA AJANKOHTAISIA, RIISTAAN, METSÄSTYKSEEN, YHDISTYSTOIMINTAAN SEKÄ ASEISIIN LIITTYVIÄ OIKEUSTAPAUKSIA. TAPAUKSET ON KOONNUT ASIANAJAJA PANU HIIDENMIES APPLEX ASIANAJOTOIMISTOSTA. Rik s ja rangaistus
• Metsästyskoirien haukunta häiritsi – tuomio tuli kotirauhan rikkomisesta ja metsästäjän omalle kertomukselle annettiin todistelussa merkitystä. Metsästäjä oli myös laittanut haukunilmaisimilla varustetut tutkapannat koirilleen pyrkiessään osoittamaan haukunnan tasoa. Todistelusta ilmeni myöskin, että kaikki todistajat eivät kokeneet haukuntaa samalla tavoin häiritsevänä. Käräjäoikeus totesi kuitenkin haukunnan olleen häiritsevää ja kovaäänistä. Lisäksi metsästäjää oli huomautettu asiasta useita kertoja, mutta haukunta oli vain jatkunut. Metsästäjä tuomittiin kotirauhan rikkomisesta sakkoihin. METSÄSTÄJÄ VALITTI HOVIOIKEUTEEN Hovioikeus puntaroi asiaa useammalta kantilta. Ensinnäkin arviontiin tuli se, voidaanko koirien haukuntaa ylipäänsä pitää kotirauhan rikkomisessa tarkoitettuna metelöintinä. Toiseksi kyse oli myös siitä, oliko haukunta ollut naapureiden kertoman mukaisesti häiritsevää. Lopuksi oli vielä arvioitava, oliko koirien haukkumisen salliminen ollut tahallista. Hovioikeus kuuli myös muutamaa uutta todistajaa ja uutena todisteena katsottiin myös metsästäjän kuvaama video koiransa haukunnasta. Lopputuloksena oli se, että hovioikeus piti käräjäoikeuden tuomion voimassa. K oirien haukkumista koskevissa tuomioissa oikeuskäytäntö on ristiriitaista. Tapaukset ovat erilaisia. Etäisyydet naapureihin vaihtelevat, koirien ääntely voi vaihdella hyvinkin paljon ja myös ihmisten sietokyky vaihtelee. Mitä voimakkaampaa ja pitkäkestoisempaa haukkuminen ja ulvominen ovat, sitä todennäköisempää on liiallinen häiriö. Öiseen aikaan tapahtuva metelöinti yleensä pahentaa tilannetta. Yleensä haukunnan aiheuttamaa häiriötä on puntaroitu kotirauhan rikkomisen näkökulmasta, kuten tässäkin Helsingin hovioikeuden ratkaisussa. KÄRÄJÄOIKEUS TUOMITSI KOIRANPITÄJÄN Syyttäjän mukaan metsästäjä oli rikkonut naapureiden kotirauhaa antamalla kolmen koiransa haukunnallaan häiritä jatkuvasti. Metsästäjää oli myös huomautettu asiasta useita kertoja, mutta haukunta oli jatkunut. Metsästäjä kiisti syytteen ja totesi, että haukunta ei ollut ollut jatkuvaa. Hän piti koirien ääntelyä tavanomaisena äänenä, jota naapurien olisi tullut sietää. Lisäksi metsästäjä totesi, että koirien haukuntaa ei ollut mainittu kotirauhan rikkomisen tunnusmerkistössä. MIELENKIINTOISTA TODISTELUA Todistelussa kuultiin asianosaisia ja naapureita. Erityisesti naapureiden kertomuksille hänelle määrätään metsästyskielto ja ase kiikareineen tuomitaan menetetyksi valtiolle. METSÄSTÄJÄ VAATI SYYTTEEN HYLKÄÄMISTÄ Metsästäjän mielestä käräjäoikeus oli ratkaissut asian oikein. Teko ei ollut kokonaisuutena arvostellen törkeä. Metsäpeura oli tullut yllättäen ampumalinjalle samasta suunnasta, josta hirvenvasan oli pitänyt hänen käsityksensä mukaan tulla. Kysymyksessä oli ollut vahinko, eikä metsästyskiellolle tai menettämisseuraamukselle ollut perusteita. HOVIOIKEUS MUUTTI KÄRÄJÄOIKEUDEN PÄÄTÖKSEN Hovioikeus totesi metsästäjän toimineen törkeän huolimattomasti. Törkeysarvioinnissa on lähdettävä siitä, että rauhoitettua eläintä koskevassa rikoksessa kysymyksessä on lähtökohtaisesti törkeä tekomuoto. Metsästäjän velvollisuutta varmistua ampumisen kohteena olevasta eläimestä on korostanut se, että hän on ollut kokematon ja hänellä on ollut yksin metsästäessään suuria vaikeuksia tunnistaa eläintä. Velvollisuutta varmistua ampumisen kohteena olevasta eläimestä on korostanut myös se, että ilta on ollut hämärtymässä ja metsästäjää oli varoitettu alueella olevista metsäpeuroista. Tilanne on ollut sellainen, että metsästyksestä olisi tullut pidättäytyä, ellei ole täysin varma kohteesta. Tätä metsästäjä ei ollut tehnyt. Hän oli ottanut tietoisen riskin siitä, että ammuttava eläin ei ole sallittu hirvenvasa. Hovioikeus katsoikin, että metsästysrikosta oli myös kokonaisuutena arvostellen pidettävä törkeänä. Metsästäjä tuomittiin neljän kuukauden ehdolliseen vankeuteen, metsästyskieltoon ja ase meni valtiolle. 57 Metsästäjä 4/2022 METSÄSTÄJÄ-LEHTI JULKAISEE JA KÄSITTELEE ”RIKOS JA RANGAISTUS” -PALSTALLA AJANKOHTAISIA, RIISTAAN, METSÄSTYKSEEN, YHDISTYSTOIMINTAAN SEKÄ ASEISIIN LIITTYVIÄ OIKEUSTAPAUKSIA. TAPAUKSET ON KOONNUT ASIANAJAJA PANU HIIDENMIES APPLEX ASIANAJOTOIMISTOSTA. Rik s ja rangaistus
• Maailman makuja kyyhkystä Kyyhkystä valmistuu meheviä ja mausteisia riistamakuja. Kokeile jenkkityyliin grillattuja kyyhkypopperseja tai klassisen ranskalaista Lyonin kyyhkyä. Y hdysvallat on kyyhkynmetsästyksen, grillauksen ja grillijuhlien luvattu maa. Siellä rakastetaankin kyyhkynrintafileistä valmistettuja popperseja, joissa on pekoniin käärittynä kyyhkynlihaa, tuorejuustoa ja jalapenoa. Poppersit ovat mainio illanistujaistai naposteluherkku silloin, kun tekee mieli tarjota riistaa, mutta pitkää kypsentämistä vaativat ruoat eivät innosta. Ne ovat myös harvemmin riistasta tarjottavaa, herkullista näppiruokaa. Lyonin kyyhky on muunnelma klassisesta ranskalaisesta Lyonin kanasta. Kyyhkyversioon käytetään mielellään kynittyjen lintujen täkkälihat, jolloin nahka suojaa lihaa kuivumiselta ja rapeutuu herkulliseksi kypsennyksen aikana. Ohjeen viinietikkamäärää ei kannata pelästyä, sillä juuri reilu etikka yhdessä valkosipulin, tomaattipyreen, ranskankerman ja rakuunan kanssa antaa ruoalle sen ihanan ominaismaun. Tätä pataruokaa kannattaa jokaisen kyyhkynmetsästäjän kokeilla. KYYHKY-JALAPENOPOPPERSIT 16 kpl 8 kyyhkynrintafileetä (nahatonta) ¼ tl suolaa 8 jalapenoa ½ rs (à 200 g) tuorejuustoa (maustamaton) 2 pkt (à 170 g) pekonia Lisäksi cocktailtikkuja Puhdista rintafileet ja leikkaa ne pitkittäin kahteen osaan. Suolaa lihat kevyesti. Puolita jalapenot pitkittäin ja poista siemenet. Täytä jalapenopuolikkaiden sisäpinnat tuorejuustolla ja nosta juuston päälle fileenpuolikas. Kääri täytetyt puolikkaat pekoniin ja kiinnitä tarvittaessa cocktailtikulla. Grillaa popperseja ahkerasti käännellen, kunnes pekoni on ruskistunut, juusto sulanut ja liha kypsynyt. Tämä vie noin 8 minuuttia, grillin kuumuudesta riippuen. Tarjoa illanistujaisten näppiruokana sellaisenaan tai esimerkiksi maustetun kermaviilikastikkeen kanssa. Vinkki: Voit kypsentää poppersit myös pannulla liedellä. Voit halutessasi vaihtaa tuorejuuston maustettuun versioon. 58 Metsästäjä 4/2022 Ru ka Seuraa Kati Pohjaa Instagramissa @sorsalassa LUKIJOILLEMME RIISTAHERKKUJA VALMISTAA METSÄSTÄVÄ RUOKATOIMITTAJA KATI POHJA, JOLTA ILMESTYI VUONNA 2018 RIISTARUOKAKIRJA RIISTAA LAUTASELLA. kuvat Laura Riihelä
• 4 kyyhkynrintaa (täkkää), mielellään kynittyä 1 tl suolaa ½ tl mustapippuria 2 rkl voita 1 dl punaviinietikkaa 4 valkosipulinkynttä 1 laakerinlehti 2 dl vettä 1 rkl riistafondia 2 rkl tomaattipyreetä 1 prk (200 g) ranskankermaa 1 rkl rakuunaa Puhdista lihat ja hiero niihin suolaa ja pippuria. Pane uuni kuumenemaan 225 asteeseen. Kuumenna voita padassa ja ruskista täkät yhdessä tai kahdessa erässä. Nosta kaikki lihat pataan ja kaada päälle viinietikka. Kuori valkosipulinkynnet ja leikkaa muutamaan osaan. Lisää sipulit ja laakerinlehti pataan. Kypsennä uunissa 20 minuuttia ilman kantta. Nosta pata liedelle ja siirrä lihat lautaselle. Sekoita pataan vesi, riistafondi ja tomaattipyreet. Anna kiehua liedellä, kunnes lientä on jäljellä noin puolet. Sekoita joukkoon ranskankerma ja rakuuna. Nosta täkät liemeen ja siirrä pata takaisin uuniin. Kypsennä vielä noin 30 minuuttia ilman kantta. Tarjoa Lyonin kyyhkyt esimerkiksi perunoiden ja kasvisten kanssa. LYONIN KYYHKYÄ 4 annosta 59 Metsästäjä 4/2022
• Pitkäjänteistä metsäpeuran suojelua V illi peura oli yksi esihistoriallisen Suomen asuttamisen vankoista kulmakivistä. Tunturipeurasta kesytettiin vähin erin poro, kun taas metsäpeuraa pyydettiin ankarasti vuosisatoja. Vähiin huvenneet metsäpeurat saivat lain suojan vuonna 1913 Suomen senaatin rauhoittaessa lajin kokonaan. Vielä toviin ei kuitenkaan lain koura yltänyt niille viimeisille metsäisille takamaille, joilla peuroja edelleen tavattiin, ja 1920-luvulla oli peura rauhoituksesta huolimatta pyydetty Suomesta loppuun. Metsäpeuran sukupuutto oli tosiasia. Sotavuosina metsäpeura palasi omin avuin itärajan takaa Kainuun korpiin ja kanta alkoi pikkuhiljaa karttua. Peuran elinympäristöjäkin sotien jälkeen jo suojeltiin, ja nelijalkaiset saalistajat olivat noihin aikoihin vähissä. Metsäpeuravaadin vasansa kanssa Seitsemisen totutustarhassa toukokuussa 2020. Metsäpeurojen lisääntyminen totutustarhoissa on onnistunut hyvin. Alkuperäiseen lajistoomme kuuluvan metsäpeuran suojeluja kannanhoitohanke MetsäpeuraLIFE käynnistyi syksyllä 2016. Metsähallituksen Eräpalvelujen koordinoima hanke on kulunut joutuin, ja sen loppu häämöttää jo reilun vuoden päässä. Alkaa olla tilinpäätöksen aika. TeksTi Sakari Mykrä-Pohja ja Milla Niemi kuvaT Tiina Mäkelä 60 Metsästäjä 4/2022
• Nuoren, 2,5-vuotiaan, metsäpeurahirvaan vapautus Lauhanvuoren totutustarhasta syksyllä 2019. Kaikkiaan hankkeen aikana totutustarhasta vapautettiin noin 80 metsäpeuraa. Puoli vuosisataa sukupuuttonsa jälkeen metsäpeuroja päästiin siirtämään Kuhmosta Suomenselälle, nykyiseen Salamajärven kansallispuistoon. Suomenpeuran turvaksi neljä vuosikymmentä sitten toteutettu palautusistutus on kenties parhaiten onnistunut villien peurojen tai karibujen suojeluponnistus koko maailmassa. Suomenselän osakanta on kasvanut jo kahteen tuhanteen eläimeen – reilusti yli kaksi kertaa Kainuun nykyisen osakannan kokoiseksi. Samalla peuran elinalue on laajentunut, ja kuten tammikuussa Helsingistä pyydystetty metsäpeuranvasa osoitti, voi yksittäisiä harhailijoita tavata oikeastaan missä tahansa. Palautusistutuksen tarhausvaihe lopuillaan Vuosituhannen taitteen jälkeen metsäpeuroja mielittiin esiintyväksi laajemmin. Riistahallinto ryhtyi yhdessä suojelujärjestöjen kanssa hahmottelemaan uutta palautusistutusta. Sen toimeenpano päätyi lopulta osaksi EU:n osarahoittamaa MetsäpeuraLIFE-hanketta. Vaikka MetsäpeuraLIFE-hanke on viety läpi monilta osin muuttuneessa toimintaympäristössä, on sen ydin rakennettu Suomenselän palautusistutuksen menestysreseptin ympärille. Palautusistutus Seitsemisen ja Lauhanvuoren kansallispuistoihin on ollut hankkeen keskeisintä tekemistä. Ensimmäiset metsäpeurat siirrettiin palautuskohteisiin rakennettuihin totutustarhoihin syksyllä 2017. Sen jälkeen on päästy ihastelemaan ensimmäistä totutustarhassa syntynyttä vasaa, jännitetty peurojen vapautuksia luontoon ja vähän myöhemmin iloittu luonnossa syntyneistä metsäpeuranvasoista. Nyt totutustarhaus on päättymäisillään, ja tarhat tyhjenevät viimeisten eläinten vapautuessa kuluvana kesänä. Metsäpeura palasi Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan lajistoon Totutustarhoihin tuodut 43 kantayksilöä ovat peräisin pääosin eläintarhoista, mutta molempiin tarhoihin on pyydystetty myös villejä yksilöitä. Vapaaksi kansallispuistoihin on päästetty näiden kantayksilöiden totutustarhoissa syntyneitä jälkeläisiä, sekä itse kantayksilöitä. Vasoja on tarhoihin syntynyt aiempina vuosina yhteensä 38, ja tänä keväänä rikkoutui viidenkymmenen rajapyykki. Luonnossa ensimmäiset vasat syntyivät keväällä 2020 totutustarhoista vapautetuille vaatimille. Tänä keväänä villejä vasoja on syntynyt tiettävästi kymmenkunta. Tarhausvaiheen aikana totutustarhoissa on kuollut viisi vasaa ja yksi aikuinen peura. Myös vapautettujen eläinten kuolleisuus vaikuttaa toistaiseksi olleen vähäistä. Seitsemiseen vapautetut peurat saatiin keväällä tunnistettua valokuvista, eikä alkujaan 19 vapautetusta puuttunut kuin kaksi jo aikaisemmin kuolleeksi tiedettyä yksilöä. Näistä toinen lopetettiin silmävamman vuoksi, mutta toisen kuolinsyy jäi selvittämättä. Lauhanvuoren peurat eivät ole kuvauttaneet itseään yhtä ahkerasti, mutta talvikauden aikana kertyneiden kuvien ja yleisöhavaintojen perusteella vähintään kaksi kolmasosaa vapautetuista 24 peurasta on tätä tekstiä kirjoitettaessa elossa. Kolmen tiedetään kuolleen. Näistä kaksi kuoli tapaturmaisesti, ja yksi nääntyi. Nääntymisen perimmäinen syy jäi arvoitukseksi, koska EU-rahoitus mahdollistajana MetsäpeuraLIFE-hankkeen viiden miljoonan euron budjetista merkittävä osa saadaan tänä keväänä 30 vuotta täyttäneen Life-ohjelman kautta: Euroopan unioni on sitoutunut rahoittamaan toteutuvista hankekuluista 60 prosenttia. Kansallisesta rahoituksesta vastaavat kymmenen hankekumppanin lisäksi maaja metsätalousministeriö sekä ympäristöministeriö. Lisäksi Suomen Metsästäjäliitto on tukenut hanketta. Metsähallituksessa valmistellaan parhaillaan rahoitushakemusta jatkohankkeelle. Jos hakemus menestyy, päästään uusi hanke aloittamaan vuoden 2025 aikana. Siinä tullaan keskittymään metsäpeuran perimän ja elinvoimaisuuden turvaamiseen sekä tukemaan osakantojen yhdistymistä. kyseinen vaadin vietti koko syksyn erinomaisella jäkäläalueella, ja sen ruoansuolatuskanavassa oli ravintoa myös kuolinhetkellä. Palautusistutuksen aikainen syntyvyys ja havaittu kuolleisuus huomioiden näyttää siltä, että kesän vapautusten jälkeen tulee sekä Seitsemisen että Lauhanvuoren osakannoissa olemaan viitisenkymmentä metsäpeuraa. Tämä täyttää reilusti hankesuunnitelmassa asetetut tavoitteet. Lisää aiheesta Sorkkia ja Sarvia -podcastin jaksossa Mystinen metsäpeura metsastajalehti.fi 61 Metsästäjä 4/2022
• Mitä linnun nahan alta voikaan löytyä? Sepelkyyhkyn metsästys alkaa 10. elokuuta ja sorsastus 20. elokuuta. Joskus linnuista voi paljastua yllätyksiä. TeksTi Ruokaviraston villieläinterveystutkimus L innustuksen käynnistyttyä Ruokaviraston villieläinterveyden tutkijat tapaavat saada joitakin puheluita ja joskus valokuviakin onnistuneen pyynnin jälkeisistä löydöksistä. Kyyhkyn ihonalaiset hypopus-toukat Metsästäjä saattaa havaita sepelkyyhkyn ihon alla ja täkkälihaskalvolla valkeita noin millimetrin mittaisia pitkulaisia loisia. Tarkkasilmäinen saattaa nähdä niiden hieman liikahtelevan. Kyseessä ovat pesäpunkkien niin sanotut hypopus-toukat eli -nymfit. Aikuiset punkit elävät linnunpesässä ja vain nämä toisen asteen toukat eli deutonymfit loisivat. Loisivien hypopus-punkkien olemassaolo on tunnettu yli 150 vuoden ajan ja niitä tiedetään esiintyvän erilaisilla linnuilla, esimerkiksi pöllöillä ja kahlaajilla. Kuitenkin niiden elämä on edelleen hyvin huonosti tunnettu. Uskotaan, että aikuiset punkit, joilla on sentään suuosat, eivät syö mitään. Sen sijaan hypopus-toukat, joilta suuosat puuttuvat, kasvavat linnun ihon alla ottaen ravintoa pehmeän kuorensa läpi. Hypopus-punkkeja tiedetään olevan eri sukuihin kuuluvia, useita lajeja, mutta kyyhkylajien loisena eri puolilla maailmaa tyypillinen hypopus on nimeltään Hypodectes propus. Oletettavasti juuri se voi löytyä myös suomalaisten kyyhkyjen ihon alta. Yleensä uskotaan, etteivät nämä loiset aiheuta paljoa haittaa lintuisännilleen, eikä vaaraa aiheudu ihmisellekään niiden syömisestä. Voi kuitenkin vaatia hiukan karskia luontoa syödä lihaa, jossa tietää olevan punkkiloisia. Ruokaviraston villieläinterveystutkimusta kiinnostaa kyseisten loisten esiintyminen Suomessa. Toivommekin saavamme linnuista näytteitä, joista myöhemmin olisi ? Hypopus-toukkia sepelkyyhkyn täkkälihan päällä. Tutkijat ottavat mielellään vastaan parempia kuvia osoitteeseen antti.oksanen@ ruokavirasto.fi H AN N U HU TT U 62 Metsästäjä 4/2022 Tutkittua
• mahdollista varmistaa loislajin esiintyminen eri puolilta Suomea. Näin voisimme saada paremman käsityksen mystisten pikkuotusten elämästä. Jos kyyhkyn kynii ja paistaa nahkoineen, hypopus-toukkien (monikko hypopi) mahdollisesta olemassaolosta voi säilyä autuaan tietämättömänä. Mitään makuhaittaa niistä tuskin on. Sorsan lihaksensisäiset alkueläinrakkulat Sarcocystis-suvun alkueläinten elämänkiertoon kuuluu kaksi isäntäeläintä. Pääisännän suolen seinämässä tapahtuu loisen suvullinen lisääntyminen. Siitä syntyy kestomuotoja, jotka leviävät ympäristöön isännän ulosteiden mukana. Nämä kestomuodot joutuvat ruokailun mukana väli-isäntään, jossa loinen lisääntyy suvuttomasti jakautumalla. Se muodostaa lihaskudokseen rakkuloita, jotka voivat olla lajista riippuen kooltaan mikroskooppisen pieniä tai jopa kauranjyvän kokoisia, niin kuin sorsalintujen Sarcocystis rileyi -lihasrakkulat. Elämänkierto täyttyy, kun pääisäntä syö tartunnan saanutta väli-isäntää kypsentämättä. Sorsien S. rileyi -loisen elämänkierto on selvitetty Pohjois-Amerikassa, missä pääisäntä on skunkki eli haisunäätä, ja väli-isäntänä voivat toimia monet sorsalintulajit. Viimeisten vuosikymmenten aikana näitä loislöydöksiä on enenevästi raportoitu Euroopasta, erityisesti mantereen itäosasta, johon Suomikin maantieteellisesti kuuluu. Liettuasta ja Suomesta kymmenkunta vuotta sitten kerätyt loisnäytteet sinisorsista, haapanasta ja tavista olivat kaikki tutkittujen geenien osalta identtisiä. Tämän katsottiin todennäköisimmin osoittavan, että loinen on täällä uusi tulokas. Nyttemmin on havaintoja myös Unkarista, Tanskasta ja Brittein saarilta. Liettualaistutkijoiden löydösten perusteella sekä kettu että supikoira voivat toimia loisen pääisäntänä. ehkä muutkin koiraeläimet. Loisen leviämisen ehkäisemiseksi ei tartunnankantajasorsalintuja pitäisi jättää maastoon. Ihmisen kannattaa oman omantuntonsa rauhoittamiseksi tehdä voitavansa ja hävittää alkueläimet. Raakana lihaa ei pidä tarjota ainakaan koiralle, läpikypsennettynä se on turvallista. Sorsien ruokinnassa kannattaa ottaa huomioon, että vilja saattaa houkutella myös supikoiria. Sarkokystia voi sorsassa olla niin runsaasti, ettei niitä voi välttyä huomaamasta, vaikka linnun paistaisi kynittynä nahkoineen. Viimeistään lihaa lautaselle leikatessa ne tulevat esille. Mausta emme osaa sanoa, mutta jo ulkonäkö tekee lihasta monelle syömäkelvottoman. Loisiminen on luonnollinen elonkirjon perustoiminto, eikä sikäli moraalisesti tuomittavaa. Mutta erittäin loisittua lihaa ei kenenkään tarvitse pakottautua syömään. ? Merimetson hypopus-toukkia mikroskoopin alla. Ne kuulunevat eri lajiin kuin sepelkyyhkyn loiset. Mittajana 0,1 mm. ? Nyljetty sinisorsa, jolla voimakas Sarcocystis rileyi -tartunta ja toinen terve ruho. PE RT TI RA UT AP AR TA GE TT Y IM AG ES GE TT Y IM AG ES 63 Metsästäjä 4/2022
• M aaliskuussa 2022 todennäköisin susireviireiden määrä oli 60, joista 37 oli perhelaumojen ja 23 parien asuttamia. Kokonaisuudessaan Suomen puolella sijainneita perhelauman asuttamia reviirejä oli 32 ja parien reviirejä 21. Neljän reviiriksi arvioidun alueen tilanne jäi epäselväksi, mutta kaikilla niillä arvioitiin elelleen vähintään parin. Suomen susikannan arvioinnissa käytettävä matemaattinen mallinnustyökalu luki vuosien 2020 ja 2021 kanta-arvioiden tärkeänä tietueena ollutta Tassu-havaintoaineistoa osin virheellisesti, minkä takia näiden vuosien susikantaa kuvaavat tunnusluSusikanta voimistui Länsi-Suomessa Suomen susikanta oli maaliskuussa 2022 samaa suurusluokkaa kuin maaliskuussa 2021. Kanta runsastui edelleen läntisessä Suomessa, mutta väheni hieman Itä-Suomessa. Laumojen tai parien asuttamia reviirejä oli todennäköisimmin 60, joista kahdeksan arvioitiin ulottuvan myös Venäjän puolelle. Perhelaumojen määrä oli sama, mutta pareja enemmän kuin edellisvuonna. TeksTi Ilpo Kojola, Samuli Heikkinen, Mia Valtonen, Antti Härkälä, Helena Johansson, Jenni Harmoinen, Inari Helle ja Samu Mäntyniemi kuva Mari Tikkunen vut ovat hieman muuttuneet. Asia on avattu kanta-arviodokumentissa. Tässä artikkelissa vuoden 2021 laumoja ja pareja koskevat arvot ovat päivitettyjä. Perhelaumojen määrä oli maaliskuussa 2022 sama (37) kuin edellisvuoden kanta-arviossa. Kokonaan Suomen puolella liikkuviksi arvioitujen laumojen todennäköisin määrä oli maaliskuussa 2022 hieman suurempi (32) kuin vuonna 2021 (30). Pareja oli myös enemmän (23) kuin viime vuonna (19). Kokonaisyksilömäärä oli todennäköisimmin 290 sutta, mikä on samaa suuruusluokkaa kuin päivitetty, joskin alustava arvo vuodelle 2021. Arviohaarukka maaliskuulle 2022, ilmaistuna 90 %:n todennäköisyysvälinä, oli 275–315 sutta. Suomen susikannalle on 2000-luvulla ollut ominaista yksilömäärien heilahtelu. Tavallisimmin tämä on tapahtunut muutaman vuoden mittaisina kasvuja vähenemisvaiheina. Vuoden 2017 maaliskuuta edelsi lyhytkestoinen mutta tuntuva kannan supistuminen. Tämän jälkeen alkoi viisi vuotta kestänyt jakso, jonka aikana kanta lähes kaksinkertaistui noin kolmeensataan yksilöön. Painopiste entistä vahvemmin Länsi-Suomessa Suomen susikannan esiintymisen painopiste on nykyään Länsi-Suomessa. Länsi-Suomessa sijaitsevien reviireiden suhteellinen osuus kaikista reviireistä on viime vuosina kasvanut. Maaliskuussa 2022 arvioitiin Länsi-Suomessa olleen 68 % kaikista todetuista ja 77 % kokonaan Suomen puolelle sijoittuneista reviireistä. Reviireiden lukumäärä oli Länsi-Suomessa noin 22 % suurempi mutta vastaavasti Itä-Suomessa noin 16 % pienempi kuin maaliskuussa 2021. Länsi-Suomessa reviirit painottuvat alueen länsiosiin, Itä-Suomessa puolestaan alueen pohjoisosiin. Tutkittua 64 Metsästäjä 4/2022
• ? Kokonaan Suomen puolella sijaitsevien susireviireiden (A), laumojen (B), parien (C) ja susien kokonaismäärän (D) kehitys vuosina 1990–2022. Lukumäärien vaihtelua kunkin vuoden sisällä kuvataan esittämällä arviot maaliskuun ja marraskuun susikannasta. Yksilömäärästä esitetään mallin avulla tuotettu arvio myös toukokuun kannasta. Tulokset perustuvat populaatiomalliin, joka on esitetty kanta-arviodokumentissa. Arviohaarukka maaliskuulle 2022 oli 275–315 sutta. Susien määrä on runsastunut ennen kaikkea Lounais-Suomessa. Täällä vahvan valkohäntäpeurakannan alueella arvioitiin olleen reviirejä 20, joka on kolmasosa Suomen susireviireistä. Erikoisuutena tuli esiin Itä-Suomessa sijainnut Vuolijoen-Marttisen reviiri, missä elelleiden kahden eri naaraan pentueiden isäksi tunnistettiin sukulaisuusanalyyseissä sama uros. Tämä molemmin puolin Kainuun ja Pohjois-Savon välistä rajaa sijoittuva reviiri oli laatuaan ensimmäinen Suomessa varmistunut. Tänä vuonna paljastui myös muutamia useamman suden asuma-alueita, joilla ei geneettisen sukulaisuusanalyysin perusteella ollut perhelaumaa. Poronhoitoalueella tavallista enemmän susia viime talvena Poronhoitoalueella on maaliskuussa yleensä vain muutamia susiyksilöitä. Sallassa havaittiin kevättalvella yksi rajan molemmin puolin liikkuva pari. Vahinkoperusteisilla (A) Kaikki reviirit 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 lkm 80 60 40 20 Malli Marraskuun arvio Maaliskuun arvio (D) Kaikki yksilöt 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 lkm 500 300 100 (B) Laumareviirit 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 lkm 50 30 10 (C) Parien reviirit 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 lkm 50 40 30 20 10 ? Susien reviirit Suomessa maaliskuussa 2022. Perhelauma Status epäselvä Pari Rajareviiri *) Kaksi pentuetta, jotka polveutuvat samasta uroksesta 65 Metsästäjä 4/2022
• Susiennuste Susikannan runsaudelle on tyypillistä suuri vuodenaikaisvaihtelu, jota kuvataan simulaatiomallilla. Malli kuvaa kannan odotettua kehitystä maaliskuuta koskevan kanta-arvion jälkeen. Vuoden kierrossa susien lukumäärä on suurimmillaan alkukesästä, kun pennut ovat juuri syntyneet. Tällöin susien lukumäärä voi olla noin puolitoistakertainen maaliskuun tilanteeseen verrattuna. Reviirien lukumäärä puolestaan käy suurimmillaan alkutalvesta, kun vaeltavat sudet perustavat uusia reviirialueita, mutta talviajan kuolleisuus ei ole vielä ehtinyt verottamaan reviirien määrää. Ennustemallin mukaan reviirien määrä on vuoden 2022 marraskuussa 75-89 (90 % todennäköisyysväli). Susireviirien määräksi keväällä 2023 ennustetaan 90 % todennäköisyydellä 60-88, mikä tarkoittaa susikannan vahvistumista maaliskuun 2022 tilanteeseen verrattuna. poikkeusluvilla poistettiin yhteensä 23 sutta talven 2021/2022 aikana. Määrä on keskimääräistä suurempi. Vuonna 2021 susien tappamiksi kirjattiin noin 1 500 poroa, mikä on lähes kaksi kertaa tavanomaista määrää enemmän. Yhdeksän poronhoitoalueella kaadetun suden todennäköinen synnyinreviiri saatiin määritetyksi DNA-analyysin avulla. Pisin suora etäisyys synnyinalueelle kertyi Sodankylässä kaadetulle urokselle, joka oli lähtöisin 790 km:n päästä Kaivolan reviiriltä Varsinais-Suomesta. Inarin reviiriltä Pohjois-Karjalasta oli vaeltanut uros 480 km:n päähän Savukoskelle. Lähes yhtä pitkä matka synnyinreviirille, noin 430 km, oli kertynyt tammikuussa Posiolla kaadetulla uroksella, joka oli lähtenyt liikkeelle Tohmajärveltä Pohjois-Karjalasta. Mainittu susi oli ehtinyt jo vierailla Ruotsissa, jonne se vaelsi veljensä kanssa ja josta se oli joulukuussa palannut takaisin Suomeen. Sitä vastoin veli jäi Ruotsiin ja siitä on tehty havaintoja Västerbottenin maakunnassa. Neljä poronhoitoalueen eteläosissa kaadettua sutta oli lähtöisin Pohjois-Pohjanmaan reviireiltä. Kanta-arviolla hyvä aineistopohja Susikanta-arvion aineistopohja Suomessa on laaja ja monipuolinen. Pohjana on neljä eri aineistoa, joista tärkeimmät ovat suurpetoyhdyshenkilöiden Tassu-järjestelmään kirjaamat parija laumahavainnot sekä DNA-analyysit ulostenäytteistä ja kuolleista susista. Kanta-arviossa otetaan huomioon myös susien tunnettua kuolleisuutta koskeva aineisto, joka on kooste Suomen riistakeskuksen, Ruokaviraston, muiden viranomaisten ja Luken tiedoista. Neljännen tietueen muodostavat Luken omassa maastotyössä kertyneet havainnot. Kanta-arvion havaintoaineistona käytettiin laumaja parihavaintoja, jotka oli tehty aikajaksolla 1.8.2021–28.2.2022. Havaintoja oli yhteensä 3 356, mikä on lähes sama kuin vuotta aiemmin (3421). Laumaa koskevien havaintojen osuus oli vuoden 2022 kanta-arvioaineistossa hieman pienempi (46 %) kuin vuoden 2021 aineistossa (51 %). Onnistuneiden DNA-analyysien määrä oli yhteensä 694, mikä vastaa 67 %:a kerätyistä näytteistä. Tuloksen tuottaneiden analyysien määrä oli 2,7-kertainen niissä esiin tulleiden yksilöiden (n = 251) määrään verrattuna, mitä pidämme erittäin tyydyttävänä. Vapaaehtoiset keräsivät valtaosan (71 %) näyteaineistosta. Kiitokset Suomen susikannan seuranta kuuluu luotettavuudeltaan ja ajantasaisuudeltaan kärkikastiin Euroopassa. Tästä kuuluu vuolas kiitos vapaaehtoisille petoyhdyshenkilöille Tassuun kirjatuista tuhansista havainnoista ? Poronhoitoalueella kaadetut sudet (23 yksilöä) ja näistä DNA-aineiston perusteella aiemmin Suomesta tunnistetut 9 yksilöä lähtöreviireineen. ja osallistumisesta DNA-näytekeräykseen yhdessä muiden vapaaehtoisten kanssa. Kiitämme myös näytteiden keruussa ja havainnoinnissa mukana olleita viranomaislaitosten ja Luken maastohenkilöitä merkittävästä työstä hienon aineistokokonaisuuden rakentamisessa. Yksityiskohtainen kanta-arvioraportti löytyy osoitteesta luonnonvaratieto.luke.fi PH kuolleet tutut sudet 2021-2022 PH kuolleet uudet sudet 2021-2022 Reviirit, joista dispersoinut susia ph-alueelle 66 Metsästäjä 4/2022
• Metsähallituksen loput kanalinnustusluvat koko kaudelle tulevat myyntiin elo-syyskuussa. Myynninaloituspäivät: Ma 29.8. Etelä-, Länsija Itä-Suomen alueet Ti 30.8. Enontekiö, Inari, Utsjoki Ke 31.8. Salla, Savukoski, Pelkosenniemi, Sodankylä, Kemijärvi To 1.9. Keminmaa, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Rovaniemi, Ranua, Simo, Tervola, Ylitornio, Posio Pe 2.9. Pohjanmaa ja Kainuu Lupia voi alkaa hankkia mainittuna päivänä kello 9 aamulla Eräluvat-kaupassa ja palvelunumerossa 020 69 2424. Kesäkuussa myyntiin tuli vasta varovainen kiintiö alkukaudelle, noin 50 % edellissyksyn luvista. Elo-syyskuussa voidaan alkaa myydä koko kauden lopullista lupamäärää, joka ratkeaa riistalaskennoissa. Pian on syksy ja lintujahti! Ku va : M ar kk u Pi rt tim aa
• Päivitetty toimintaohje tukee vapaaehtoisia Reviiriyhteistyö laajentunut ympäri Suomen maan alueensa susitilannetta sekä pohtimaan toimenpiteitä ja ratkaisuja ongelmatilanteisiin. Työryhmissä on mukana paikallisia edustajia esimerkiksi riistanhoitoja luonnonsuojeluyhdistyksistä, kunnallishallinnosta, maataloustuottajajärjestöistä, viranomaisista ja koiraharrastejärjestöistä. Toimintamalli kehittynyt vuosien varrella Työryhmiä on perustettu 32 ympäri Suomen, ja lisää muodostetaan sitä mukaa, kun reviirialueiden sidosryhmät kokevat tarpeelliseksi. Ryhmistä 27 on tällä hetkellä toiminnassa. Osa ryhmistä on jättäytynyt tauolle, koska ne eivät katso alueen susitilanteen vaativan aktiivisia toimia. Osa ryhmistä on ollut toiminnassa jo yli viisi vuotta. Monissa ryhmissä reviiriyhteistyö on vuosien saatossa asettunut vakiintuneelle uralle, jossa kokousten kulku on kaikille tuttu, toimijat tuntevat toisensa ja keskustelu on monipuolista. Ryhmät ovat ideoineet laajan kirjon erilaisia toimenpiteitä: ne ovat kirjoittaneet tiedotteita paikallislehtiin, järjestäneet tupailtoja, laatineet suden kannanhoitoa koskevia lausuntoja, jakaneet tietoa petovahinkojen ennaltaehkäisystä ja tarjonneet vahvan tuen suden DNA-keräykselle. Reviiriyhteistyöryhmien vapaaehtoistoimintaa tuettiin aluksi MMM:n rahoittamalla koordinaattorilla vuosien 2016–2018 aikana. Vuodesta 2019 alkaen reviiriyhteistyön koordinointi on ollut osa Suomen riistakeskuksen perustoimintaa. Reviiriyhteistyön kehittäminen otettiin osaksi myös SusiLIFE-hanketta, jossa työryhmille on järjestetty webinaareja ja laadittu uusi toimintaohje. Neljättä vuotta Laitilan reviiriyhteistyöryhmässä mukana oleva Tuija Kailaste kokee, että riistakeskuksen koordinaattorin jakamat kokousmateriaalit ovat toimineet Susireviirialueille perustetut yhteistyöryhmät ovat vuodesta 2016 lähtien keränneet paikallisia sidosryhmiä keskustelemaan suden kannanhoidosta. Tavoitteena on jakaa tietoa sudesta ja hakea yhdessä ratkaisuja mahdollisiin sudesta aiheutuviin haittoihin. TeksTi Mari Lyly kuva Mari Tikkunen V uoden 2015 suden kannanhoitosuunnitelmassa esitettiin, että susialueille perustetaan reviiriyhteistyöryhmiä. Ryhmien ensisijainen tarkoitus on edistää reviirikohtaista suden kannanhoitoa sekä tuoda esiin paikallisten ihmisten näkemyksiä. Ryhmät kokoavat yhteen eri sidosryhmien edustajia punnitseKuuntele Sorkkia ja sarvia -podcastista, miten reviiriyhteistyö sujuu KalajokiSievin ja Pyhäjoen ryhmässä. 68 Metsästäjä 4/2022
• hyvänä raamina toiminnalle. Kokouksia on toki järjestetty aina tarvelähtöisesti ja tärkeitä alueellisia näkökulmia korostaen. Yhteistyössä on voimaa Kailaste näkee oman ryhmänsä toiminnan sujuvana, vaikka työryhmätoiminta on keskitien etsimistä ja näkemysten yhteensovittamista. – Vapaaehtoistoimintaan motivoi se, miten ryhmässä käsitellään avoimesti ja laaja-alaisesti seudun susiasioita ja keskustelua käydään hyvässä hengessä. Työryhmässä pystytään puhumaan hankalistakin aiheista objektiivisesti, Kailaste kiittelee. Ryhmässä on hänen mukaansa laajapohjainen edustus. Lisäksi kokouksiin on kutsuttu vierailijoita, mikä on edistänyt asiantuntijatiedon siirtymistä sidosryhmien välillä. Kokonaiskuvan ja laajan ymmärryksen muodostumiseksi on tärkeää, että työryhmän jäsenet tuovat keskustelupöytään omat tietonsa ja osaamisensa. – Ehkä ryhmä voisi jatkossa tehdä enemmän yhteistyötä muiden lähialueen työryhmien kanssa, Kailaste pohtii. Tiedonjako on tärkeä osa toimintaa Kuten useat muut työryhmät, myös Laitilan ryhmä on järjestänyt alueellaan yleisötilaisuuden, josta he saivat Kailasteen mukaan hyviä kokemuksia. Jaettu tieto on kantanut pitkälle. Reviiriyhteistyössä tiedonjaon merkitys on korostunut. Ryhmissä on mukana toimijoita, joilla on ajantasaiset tiedot alueen suurpetotilanteesta sekä kattava kuva suden kannanhoidosta ja toimijoiden roolista, mutta myös edustajia, joille susi on entuudestaan vieras. Työryhmien jäsenet ovat jakaneet kokouksissa tietoutta toisilleen, jolloin jäsenten ymmärrys eri sidosryhmien kokemasta huolesta ja haitoista on lisääntynyt. Viime vuosina monet ryhmät ovat alkaneet hyödyntää tiedonvaihdossa myös erillisiä paikallisia keskustelukanavia, kuten WhatsAppia. Ympäristöpäällikkö Tuija Kailaste edustaa alueensa reviiriyhteistyöryhmässä Laitilan kaupunkia. Reviiriyhteistyöryhmien toiminta-alue kattaa tyypillisesti vähintään yhden susilauman reviirin. Reviirirajojen eläessä ja susikannan muutosten myötä reviiriyhteistyökin mukautuu ja työryhmä voi tarvittaessa asettua tauolle. Reviiriyhteistyöryhmien toimintaohje SusiLIFE-hanke päivitti maaliskuussa 2022 työryhmille laaditun toimintaohjeen, joka on suunnattu sekä työryhmille että yleisesti kansalaisille. Ohjeistus: ? taustoittaa reviiriyhteistyön tavoitteita ? antaa työryhmille esimerkkejä siitä, minkä teemojen ympärillä ne voisivat toteuttaa toimenpiteitä ? nostaa esille ehdotuksia tiedonjaon ja koulutuksen edistämiseen, vahinkojen ennaltaehkäisyn ja petohavainnoinnin tukemiseen sekä alueellisen yhteistyön lisäämiseen, sekä ? kuvaa, miten reviiriyhteistyöryhmiä voidaan perustaa uusille susireviireille. Lisää tietoa hankkeesta: www.susilife.fi TU IJA KA IL AS TE 69 Metsästäjä 4/2022
• Hirvieläinten pyyntilupien jakaminen yhteisluvassa Hirvieläinten pyyntilupaprosessissa törmätään usein tilanteeseen, jossa lisätietoja tarvitsevat henkilöt sekoittavat sujuvasti toisiinsa kaksi eri asiaa, eli a) pyyntilupia hakeneiden välisen lupakiintiön jakamisen ja b) yhteisluvalle myönnettyjen pyyntilupien jakamisen yhteisluvan osakkaiden kesken. TeksTi Antti Siira K ohta a) eli pyyntiluvista päättäminen hakijoiden kesken on Suomen riistakeskukselle riistahallintolaissa säädetty julkinen hallintotehtävä. Pyyntiluvan myöntämisen edellytyksistä säädetään metsästyslaissa ja -asetuksessa. Lupakiintiön jakamisen osalta yhteislupa on juridisesti katsoen yksi hakija, jota kohdellaan yhdenvertaisesti muiden hakijoiden kanssa. Kohta b) eli yksittäiselle hakijalle, tässä tapauksessa yhteisluvalle, jo myönnettyjen pyyntilupien jakaminen on sen sijaan yksiselitteisesti yhteisluvan sisäinen sopimuksenvarainen asia, joka ei kuulu riistakeskuksen tai riistanhoitoyhdistystenkään toimivaltaan. Riistakeskus ei lupapäättäjänä voi olla mukana päättämässä yhteisluvan hakemaa pyyntilupamäärää tai jakamassa myönnettyjä pyyntilupia osakkaiden kesken. Mikäli lupien jaosta syntyy erimielisyyksiä osakkaiden kesken, kyseessä on yksityisoikeudellinen riita-asia, johon riistakeskus ei voi ottaa kantaa. Suomen riistakeskus suosittelee yhteislupaa sopimaan etukäteen riittävissä määrin esimerkiksi lupien hakemisesta ja jakamisesta, metsästyksen järjestämisestä, mahdollisten Pyyntilupien jakaminen osakkaiden kesken on yhteisluvan sisäinen asia. KE IJO VÄ ÄN ÄN EN 70 Metsästäjä 4/2022 Lait ja luvat LAIT & LUVAT ON SUOMEN RIISTAKESKUKSEN JULKISTEN HALLINTOTEHTÄVIEN (JHT) PALSTA. JHT ON RIIPPUMATON PROSESSI, JOKA MUUN MUASSA KÄSITTELEE PYYNTIJA POIKKEUSLUVAT, HOITAA METSÄSTÄJIEN RYHMÄVAKUUTUKSEN SEKÄ METSÄSTÄJÄREKISTERIASIAT JA NIMITTÄÄ MONET RIISTANHOITOYHDISTYSTEN TOIMIJAT.
• Muuttoreitin asia on meidän M uuttolintujen jokakeväinen matka pohjoisen pesimäalueille ja syksyllä etelän talvehtimisalueille on vaikuttava luonnonilmiö. Se ylittää valtioiden, kansojen, kulttuurien ja hallinnon rajat. Muuttolintujen matkojen pituus ylittää ihmisen arkisen elinpiirin – ja yksittäisen metsästysalueen – tuhansilla kilometreillä. Ehkä muuttolinnut ylittävät myös metsästäjän ja riistanhoitajan ”omistajuuden” eri tavalla kuin paikkalinnut. Emme tiedä, mistä syksyllä haulikon kiskolle ilmestynyt lintu on tulossa – saati minne se oli menossa. Jos jokaisessa maassa metsästetään kuin seuraavaa kevättä ei olisi tulossa, voi kevätmuutto jäädä lopulta tulematta. Vastuu muuttavista luonnonvaroista onkin yhteinen ja koskee kaikkia. Siksi muuttavien vesilintujen suojelusta on solmittu kansainvälinen Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelusopimus, AEWA. Sen liitteitä päivitetään kolmen vuoden välein, jolloin metsästyksen kestävyyttä pitää arvioida koko muuttoreitin valtioiden yhdessä. Tämä työ on vasta alussa ja Suomi voisi ottaa siinä vielä paljon aktiivisemman roolin. Saalisilmoituksista, siipinäytteistä, metsähanhien kuvakeräyksistä, rengastuksista ja GPS-lähettimistä on jo saatu paljon mullistavaa tietoa. Siitä kiitos kuuluu tuhansille vapaaehtoisille riistanlaskijoille ja saalistietojen tallentajille. Mutta muuttoreiteillä on vielä monta selvittämätöntä mysteeriä. Suomessa vesilintujen laskennoista saadaan tietoa kannasta tuoreeltaan vielä ennen metsästyskauden aloitusta. Metsästyslain 38 § antaa Euroopan mittakaavassakin edistykselliset valtuudet säädellä metsästystä ajantasaisesti ja täsmällisesti. Muualla muuttoreitillä lintuja lasketaan metsästyskauden aikana tai sen jälkeen talvella. Sekin on tärkeää. Pesimäalueiden ja talvehtimisalueiden laskentojen tiedot ja saalistiedot pitää yhdistää, jotta kannan kehitystä voidaan ennustaa. Suomi on vesilintujen kannalta avainasemassa, sillä meillä on monien lajien osalta EU:n merkittävimmät pesimäalueet. On tärkeää varmistaa, ettei taantuvien lajien metsästysverotus nouse liian suureksi missään muussakaan muuttoreitin maassa. JANNE PITKÄNEN Erityisasiantuntija Maaja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Erätalousyksikkö Ensin Oma riista – sitten some Pyynnin onnistumisen riemu jaetaan nykyisin kaveriporukalle heti tuoreeltaan kuvin ja kertomuksin. Muistathan kuitenkin, että useista lajeista on tehtävä myös lakisääteinen saalisilmoitus. Siispä ensimmäiseksi kaadolle tai pudotukselle saavuttaessa Oma riista auki, saalistiedot talteen ja virallinen osuus kuntoon. Saalisilmoitus on tehtävä seuraavista lajeista seitsemän vuorokauden aikana eläimen pyydystämisestä: metsäkauris, villisika, hilleri, merihanhi, metsähanhi, haapana, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, punasotka, tukkasotka, haahka, alli, tukkakoskelo, isokoskelo sekä nokikana. riita-asioiden käsittelystä, yhteisluvan päätöksenteosta ja toimivallasta. Suomen riistakeskus on tuottanut sopimusmallin yhteislupien käyttöön. Sopimusmalli on vain ohjeellinen ja sitä voidaan tarvittaessa täydentää ja soveltaa yhteisluvan tarpeiden mukaisesti: https://riista.fi/metsastys/lupien-haku/pyyntiluvat/hirvielaimet Metsästyslaki 30 a §, yhteislupa ja sen sisäiset asiat Edellä 10 ja 26 §:ssä tarkoitettua pyyntilupaa sekä 41 §:ssä tarkoitettua poikkeuslupaa voi hakea yhteisesti useampi kuin yksi hakija, jolloin lupa myönnetään hakijoille yhteisesti (yhteislupa). Yhteislupaa koskevassa hakemuksessa ja päätöksessä on nimettävä yhteisluvan hallinnollinen haltija. Jos yhteislupa myönnetään useamman kuin yhden eläimen metsästämiseen, luvansaajat voivat sopia yhteisluvan jakamisesta luvansaajien kesken. Jokaista yhteisluvan saajaa velvoittaa se, mitä luvansaajan velvollisuuksista tässä laissa ja sen nojalla säädetään. Lait ja luvat K lumni 71 Metsästäjä 4/2022
• Uusi yhteinen sovellus Tracker-, Ultracomja BBark -pantojen seurantaan ilman erillistä ristiinpaikannuslisenssiä Uudistunut ryhmätoiminto ja yhteiset ryhmät Ultracom NEXT -sovelluksen kanssa Monipuoliset Safety -ominaisuudet koiran, metsästäjien ja muiden luonnossaliikkujien turvallisuuden lisäämiseksi Nyt saatavilla myös sovelluksen ilmaisversio Tutustu myös uusiin Trackerja Ultracom -tuotesarjan pantamalleihin • • • • • www.tracker.fi Nyt ladattavissa uusi Tracker -sovellus! Lataa tästä ilmaisversio:
• Yksityinen iso metsäpalsta ja valtion maat käytössä, Tervolassa, palstalla tasokas mökki ja ruokapalvelut, mönkijät käytössä. Runsas kanalintukanta. 0400930199 WWW.FASAANITILA.NET Koirankoulutusalue alkaen 50€/vrk. 2 v. fasaaneja. FORSSA Mäntyrinteen yhteismetsä myy kanalintuja pienriistalupia mailleen. www.lapinriistatila.fi 040 7084913/Similä Järjestetään fasaanijahteja, Kittilä. Fasaanit kasvatettu omalla tarhalla. www.lapinriistatila.fi 040 7084913 Similä Erittäin hyvää Sorsanmetsästystä Rantasalmella, kartanon kosteikoilla 20.8 alkaen. Majoitus järjestyy kartanon 2 hengen huoneissa. Tydellinen paikka yrityksille ja kaveriporukoille täyden palvelun pakettina. Soittele niin jutellaan. 045 1111388 KOIRIA Suomenajokoiran pentuja s. 11.4. ajavista vanhemmista, isä MVA/KVA p. 044-707 7701 Harmaa norjanhirvikoiran pentuja. Pennuilla sitkeät / näyttävät vanhemm. Tied. S. Kastepohja puh. 0400 480 822 Jämtlanninpystykorvan narttupentuja s 7.4 .22. www.pihlajaharjun.fi 0503005869 Jämtlanninpystykorvan pentuja KVA-vanhemmista aktiivisiin koteihin. 040 771 9272 Jämtl. Pk narttupentuja Rokkapalon Renttusta e.Kilpimäen Bisse p. 0400 745262 Suomenpystykorvan pentuja, 044 0490777. 3kk ik. Suomenajok. urosp. 044 2668024 HALUTAAN VUOKRATA Vuokrataan erämökki Sonkajärvi. Rajoittuu valtion maihin. Vieressä Volokinpolku. Juha Korhonen 0500 571040 Metsälle Ilomantsiin. 6 heng mökki.sauna. Valtion maat lähellä. puh. 0400 193783 Vuokrataan metsästysseuran maja Rautavaaralla. www.rautavaaraneramiehet.net Sako TRG 308 rst, tarkka Sako lintu-kauriskiv., Sako 22 LR, Husgvarna kal 16, Tikka 1 piip. kal 16, puh. 045 6731043 Myydään HC viikko-osake vk 40 (la-la) Kuusamossa. Edullinen 2-4 h metsästysporukalle. P. 050 3232560 Tilava oma-kotitalo Hyrynsalmella Ukkohallan lähellä os. Hallanmaantie 2. Rv. 1956, Tied. Puh. 040-7558477/Matti Hiltunen Käytettyjä hyväkuntoisia aseita ja tarvikkeita. porinase.fi 040-5417308 Omakotitalo Luhangassa hyvien metsästys ja kalastumahdollisuuksien keskellä. Seuraan pääsee. 040 7610237 hp 93t €/tarj. Benelli 12/70 & luodikko Sako 5,7. Tied. puh. 050 5165601 MUUT Valkosipulia! www.anttilanluomutila.fi Maasturin ja 4x4 renkaat www.riekko.eu OSTETAAN Maa-tai metsätila tai -määräala 20-200 ha. seppo.wahlberg@elisanet.fi p. 050 2007, max. 100km Tampereelta – ota ilmoitus talteen – Ostan Mauser/Sako kiväärin 9,3x57js 0400 835290, lupa on! Ostetaan JOKIRAPUJA läpi kauden. Maksu ja nouto koko Suomesta. Raputukku Järf, puh. 040 5465995 Ostetaan Baikal Sever 20/.22WMR Puh. 045 6099950 Ostetaan Jokirapuja! 040-6361665 Krustas Oy METSÄSTYSTÄ Kanalinnut sorsa ja jäniksenmetsästystä www.metsastyspalvelut.com Reisjärvi puh. 044 5410437 Pohjois-Pohjanmaa. SORSASTAMAAN HYVINKÄÄLLE! kalastuskunta.ridasjarvi.fi 040 1913200, 0400 882871 Kuusamo Mökki+luvat 0400-281229 Hyljejahdit seanature.net 0400-154600 ELÄINTENTÄYTTÄJIÄ Pasi Ahopelto 0400 567 078 lehonpaja.net Esa Kemppainen, 050 5630169, www.trofeet.fi Täytän kalat linnut ja nisäkkäät. Juhani Hirvonen 045 3303 417 TYÖSUORITUKSIA HUOM!!!!!!!! Aseiden huollot ja korjaukset! YLÖJÄRVEN ASETARVIKE. Puh. 040 7188170 Vesitä suunnitelmasi > perusta kosteikko! Kosteikkosuunnittelua Juha.Siekkinen@ kosteikkomaailma.fi, p.040 4139606, Kempele Hei metsästäjät. Voitte teettää ise pyytämistänne parkitustanahoista hatun rukkaset liivin ym. p. 050 5004233 Turkisateje. PERTUNMAAN ARTESAANISAVUSTAMO Kysy PAKASTIMEN TYHJENNYSTARJOUS! Grillimakkarat, nakit, säilykkeet, wurstimakkarat ja palvit. Noudot sovitusti Lahti, Hyvinkää, Mäntsälä, Askola, Porvoo, Liljendal ja Kouvola. Jarno/040 8267709 VUOKRALLE TARJOTAAN Majoitusta luoteis-Suomussalmella, kts. lisää www.naljanganmetsastajat.fi Luontolomalle Kainuuseen lomalaattaja.fi Erälle Kittilään nettimökki.com 12073 Vuokraa Pudasjärvellä sijaitseva Hirvaskosken Kartano metsästysseurueesi majoitukseksi. Kartano sijaitsee valtion metsästysmaiden läheisyydessä. Koirille on majoitusmahdollisuus entisessä tallissa. www.hirvaskoski.fi p. 040-5318118 Netti Apaja mökkimme Ranuan Simojärvellä varaa puh. 0400 193351 MYYDÄÄN Lämpöeristetyt koirankopit 1-osainen 350,ja 2-osainen 460,P. 06-4534333. Katso lisää www.koirankoppi.fi 45v. Rehtiä kauppaa. Mossb12/89synt 560€, TikkaT3x, Sako, Yildiz, Gorepuvut ja kengät, Ultracom GPS-tutkat, Kiikarit, Sukset ym. Anon Ase ja Tukku,Pudasjärvi 0400-384118 WWW.ANONASE.COM MH ja Posti Tikka M65 lippaita 308/ 30-06 040 7581366 Suomenajokoiran pentuja KVA ja KV vanhemmista edullisesti. Puh. 0400-198507 Myydään Etelä Afrikan riistaeläinten täystrofeita ja erinäinen määrä nahkoja. Puh. 044-3606285. Tikka 7mm rem mag kahles kiikari p. 040 3666805 13 piikkinen hirvenpää täyt. eläinmuseolla + metso p. 0405645261 Hernettä riistalle. 25-500 kg säkeissä 0400-702723 ERÄTAPIO PURKINSULKIJAT suoraan valmistajalta. P. 040 5858133 www.eratapio.fi asetalvitie.fi /soita Matti 0500-526008 Aseet, patruunat, optiikka, sepäntyöt YM+YM Ivalon Akujärveltä tontti kalastusoikeuksin, tieliittymä tehty. P. 0400 927941 Haulikko 12/76 uutta vastaava p. 0400 600613 KESKI-POHJANMAAN AMMATTIOPISTO tule opiskelemaan riistalinjalle Hae jatkuvassa haussa ? www.kpedu.fi/perho Metsästyksestä ammatti? Opiskele luontoohjaajaksi Perhossa! 73 Metsästäjä 4/2022 ERÄILMOITUKSET HUOM! Metsästäjä-lehden Eräilmoituspalstan ilmoitusmyynti tapahtuu Eräverkko-palvelussa. Osoitteessa www.eraverkko.fi/ilmoitukset voit jättää sähköisesti ilmoituksen valitsemaasi Metsästäjä-lehteen. Eräverkko-palvelussa on selkeät ohjeet ilmoituksen jättämiseksi sekä lisätiedot palvelusta. Käy tutustumassa! Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (42 mm) levyisiä riviilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden ja korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien. Vuonna 2022 hinta on 20 euroa/rivi (40 merkkiä). Ilmoitukset maksetaan verkkopankkitunnuksilla ilmoituksen jättöhetkellä. Eräverkko-palvelu tuottaa aineiston lehteä varten siinä muodossa kuin asiakas sen palveluun syöttää. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Metsästäjä nro 5/2022 ilmestyy 9.9.2022. Siihen tarkoitettu aineisto on jätettävä Eräverkko-palvelun kautta viimeistään 17.8.2022. Huom! Rivi-ilmoitukset Eräilmoituspalstalle otetaan vastaan ainoastaan Eräverkko-palvelun kautta. Eräverkon asiakaspalvelun yhteystiedot ovat osoitteessa eraverkko.fi.
• Luondduriggodatguovddáš joatká Suoma fuo??oguovddáža piloterema ?uonjánáli girdinrehkenastima. TeaksTa Antti Paasivaara R ehkenastimiin ?uovvovaš ?uonjánáli sturrodaga ja ráhkadusa helikopteriin badjel duhát potentiála lápmebáikki sierra guovlluin ?uotnjága dihttonguovlluin suoidnemánu álgobeale áigge. Luke lea ovddidan lagamustá riikkavuložiid dárbbuide heivvolaš rehkenastinvuogi jagi 2018 rájes ja dálá hámis rehkenastin nubbi. Mihttomearrin lea stá?ásmahttit ?uonjágirdimiid oassin dábálaš fuo??o?uovvuma. Váttis ?uovvut ?uonjá lea gávnnahuvvon oktan buot váddáseamos ?uozáhahkan dahkat fuo??o?uov?uonjárehkenastimat suoidnemánus Rehkenastin?uozáhagaid (?áhppes ?uokkis) álgoplána sierra guovlluin Suomas. Rehkenastin sáhttá gok?at eanaš oasi ?uotnjága ruovtturiikka leavvanviidodagas. vuma. Nálle lea hárvelogut ja ásaha viiddis meahcceguovlluid, maidda lea váttis beasat. Árabut dušše smávva oassi seivon ?uozáhagain ledje ássojuvvon, vaikke dain buot leat vejolaš lápmebáikkit. Lápme?uotnjágiid hirasvuohta dušše lasiha hástalusa. Dás fuolatkeahttá dálá rehkenastima gudneá?giris mihttomearrin lea buvttadit oainnu jahkásaš ?ivgabuvttadeamis ja boahttevuo?as maiddái ?uonjánáli dilis ovttas eará materiálaiguin. Girdinrehkenastin dorjojuvvo GPS-merkemiiguin ja eanarehkenastimiin Rehkenastima leat dorjon jagi 2018 rájes GPS-?eabetriekkesmerkemiiguin, goas mearka?uonjábeassádagaid vuordit buvttadit reálaáigge die?uid rehkenastima ja ?uotnjágiid eallinbirasgáibádusain dutkamuša dárbbuide. Nuppe dáfus beassedáhpagiid dihtii dušše hárve mearka?uonjá buvttada beassádaga, nuba merkemii galgá boahttevuo?as bidjat ain eanet deattu. Lápmeáigge ?uotnjágat ja ?ivggat rehkenastojuvvojit muhtun ?uozáhagain maiddái eanarehkenastimiin, vai oa??ošii oainnu sierra vugiid ávkkiin. Hehttehusaid haga lean eanarehkenastinge lea geavatla??at má?gii hástaleaddji, muhto fuolalaš válmmaštallamiin dat sáhttá buvttadit girdinrehkenastima dárkilut oainnu ovttaskas ?uozáhaga ?uonjánális. Nuppe dáfus helikopter lea gávnnahuvvon ?ielgasit buoremussan fáhtet ?uotnjágiid viiddis guovlluin gos lea váttis johtit oanehis áiggi siste, gosa eanarehkenastin lea juogo menddo váttis dahje veadjemeahttin. Geasi rehkenastima bohtosiin sáhtát lohkat ?uovvovaš Meahcásteaddji-blá?is. PE TR I TI M O NE N 74 Metsästäjä 4/2022 Áig guovdilis ságat sámegillii
• ÁIGEGUOVDILIS Meahcásteaddji ? O??a meahcástanjahki álgá. Dárkkis meahcástankoarttat ja báh?iniskosat fámus leahkima Oma riista -bálvalusas. ? Fuo??odikšunmávssu kontosirdinskovi oa??ot dárbbašettiin maiddái Oma riista bálvalusas. ? Girje buot sállašiiddát ja áicamiiddát seammás iežat fuo??olokii. Ná divššut automáhtala??at vejolaš lágas ásahuvvon geatnegasvuo?aid ja almmuhat iežat searvái / jovkui / lobi ožžon olbmui. ? Sihkkarastte, ahte du telefovnnas lea beaiváduvvon meahcceapplikašuvnna ma?imuš veršuvdna. Searvvi ja joavkku oktavuo?aolmmoš ? Daga ealgaealli bivdolohpemearrádusa ?uvvon nuppástusaid meahcástanguovlokártii. ? Daga meahcástanjoavkkuid álgán bivdobadjái, meroštala meahcástanjo?iheaddjiid ja daga lohpelaktaga jovkui. Lobioažžu ? Juoge ealgaealli bivdolobiid lohpeoasála??aide. Oma riista -helpdesk veahkeha dárbbu mielde árgabeivviid 12.00–16.00, t. 029 431 111 dahje šlea?gapoasttain oma@riista.fi Váldde fárrui iežat meahcástan koarttat Dán blá?i mildosiin lea meahcástankoarttat boahttevaš bivdoáigodahkii 1.8.2022–31.7.2023. Koarta lea blá?i duohken. Muittáthan, ahte dus lea meahcástankoarta maiddái Oma riistas. Dat lea álo mielde ja seammá gustovaš go printejuvvon koarta. Oma riistas sáhtát maiddái printet o??a koartta buhttet láhppon koartta. Vejolaš meahcástankoartta guoskevaš váttisvuo?adiliin váldde oktavuo?a Meahcásteaddjiregistarii: metsastajarekisteri@riista.fi Metsästyskortti Jaktkort Hunting Card / Jagdschein 1.8.2022 – 31.7.2023 Áig guovdilis ságat sámegillii Nro 4/2022 71. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 9.9.2022. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus Vastaava päätoimittaja: Jari Varjo Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Markku Pakarinen (Aste Helsinki Oy) Toimitusneuvosto: Klaus Ekman, Johanna Hellman, Tero Kuitunen, Marko Mikkola, Markku Pakarinen, Mirja Rantala, Tero Salmela, Marko Svensberg, Jouni Tanskanen ja Petri Vartiainen. Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset-palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 ja Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Paino: Hansaprint 2022/Met22_04 Kansikuva: Erik Mandre/Getty ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakausmedia ry:n jäsen Verkkokauppa ja varasto Puh. 09 5840 4500 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001 arkisin klo 9–15 asiakaspalvelu@riista.fi Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Oma riista -helpdesk Puh. 029 431 2111 arkisin klo 12–16 oma@riista.fi Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Sompiontie 1, 00730 Helsinki Osoitteet Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL 22, 00331 Helsinki, puh. 029 431 2002 metsastajarekisteri@riista.fi 75 Metsästäjä 4/2022 EU Ecolabel : 74-75_Saame+apinat_FIX_ME0422.indd 75 74-75_Saame+apinat_FIX_ME0422.indd 75 23.6.2022 13.25 23.6.2022 13.25
• KAIKKI, MITÄ VAADIT TÄHTÄINKIIKARILTASI. UUSI BLASER B2 -OPTIIKKA PÄIVÄ JA HÄMÄRÄMETSÄSTYKSEEN. VALMISTAJA BLASER. VALMISTETTU SAKSASSA. YKSINKERTAISESTI LOISTAVA. UUSI N ou da ta m et sä st ys lak ia kä yt tä es sä si lis äla itt ei ta , ku te n läm pö ka m er ao pt iik ka a. A se ita ja pa no ks ia m yy dä än va in lu va nh alt ijo ille . Ku va n as e va lin na isi lla lis äv ar us te illa . © 20 22 BLA_B2_Zielfernrohre_Anzeige_ATGs_210x275mm_FIN.indd 1 BLA_B2_Zielfernrohre_Anzeige_ATGs_210x275mm_FIN.indd 1 10.06.22 10:58 10.06.22 10:58