• SEPELKYYHKYN MENESTYSTARINA HEIKKO HIRVIKANTA VAATII TOIMENPITEITÄ METSÄSTYKSELLÄ TUTKITUSTI HYVÄ MAINE KAUSI 2023 – 2024 METSÄSTYSAJAT JA RAJOITUKSET 4/2023 Lehti yli 300 000 metsästäjälle 01_Kansi_ME0423.indd 1 01_Kansi_ME0423.indd 1 20.6.2023 8.11 20.6.2023 8.11
• 22 Sepelkyyhky – menestyjä 30 Valkohäntäpeura on arvokas riistaeläin 52 Sorsakaaveet järjestykseen METSÄSTYS 16 Metsästäjät vesilintukantojen vartijoina 18 Kyyhkyparatiisin via Dolorosa 26 Maanomistajat ja metsästäjät huolestuivat – loppuuko hirvenmetsästys? 44 Erilaiset kyyhkynmetsästyspaikat 52 Sorsakaaveet järjestykseen 56 Riistareseptit a la Micke Björklund 58 Herkullista grillaamalla RIISTA 22 Sepelkyyhky – menestyjä 30 Valkohäntäpeura on arvokas riistaeläin 38 Rakkaudesta riistaan 48 Alkukesä on pienten hirvensorkkien aikaa 50 Kohti monilajista kannanhoitoa 66 Susikanta-arvio 2023 68 Hiilensidontakorvaukset edistäisivät riistametsänhoitoa 70 Pennusta pyytökoiraksi 72 Turvallisuus ensin AJANKOHTAISET 5 Uutisia 10 Metsästysajat ja -rajoitukset 34 Nuorten toimitus 40 Metsästykseen suhtaudutaan myönteisesti 54 Rikos & Rangaistus 60 Riistanhoitoyhdistykset ovat merkittävä ampumaratatoimija 62 Ampumaradat myötätuulessa 73 Eräilmoitukset 75 Áigeguovdilis ságat sámegillii KOLUMNIT 3 Pääkirjoitus 4 Vieraskynä 6 Puheenjohtajalta 65 Ministeriön kuulumisia LAIT & LUVAT 64 Hirvieläinten pyyntilupien jakoperusteet 2 Metsästäjä 4/2023 Sisältö 2-3_Sisällys+Pääkirjoitus_ME0423.indd 2 2-3_Sisällys+Pääkirjoitus_ME0423.indd 2 20.6.2023 8.14 20.6.2023 8.14
• 58 Herkullista grillaamalla 10 METSÄSTYSAJAT JA -RAJOITUKSET 2023-2024 Vesilintujen hämärämetsästys saatetaan kieltää Metsästykseen suhtaudutaan myönteisesti V iiden vuoden välein tutkitaan suomalaisten suhtautumista metsästykseen. Tulokset ovat jälleen mielenkiintoisia ja tärkeitä, koska harrastuksemme jatkuu maanomistajien tuen ja suuren yleisön hyväksynnän varassa. Keskeisin tulos on, että suomalaisista 60 prosenttia suhtautuu metsästykseen myönteisesti, 27 prosenttia neutraalisti ja kielteisesti vain 12 prosenttia. Tutkimuksessa selviteltiin myös muita asioita, joita esittelemme tässä ja tulevissa lehdissä. Esiin nousi suuren yleisön tuki metsästäjien luonnonhoitotyölle sekä halu käyttää riistanlihaa ravinnoksi, jos sitä on kohtuullisella hinnalla saatavissa kaupan hyllyltä. Tulos heijastelee kokemuksia muualta, esimerkiksi Pohjois-Amerikassa metsästyksen hyväksyttävyys on vahvassa yhteydessä saaliin ravinnoksi käyttämiseen. Tämä tukee myös meidän perinteistä ajatustamme siitä, että kaikki luonnosta saaliiksi saatu käsitellään kunnioittavasti ja hyödynnetään mahdollisimman tarkkaan. Riistan kunnioittamisen periaate ei ole muuttunut, vaikka elämme teknologiayhteiskunnassa. On syytä panna merkille, että metsästykseen kielteisesti suhtautuvien määrä on kasvanut kahdella ja neutraalisti suhtautuvien kolmella prosenttiyksiköllä. Tähän on varmasti osasyynä julkisen keskustelun polarisoituminen ja kielteisten lieveilmiöiden, kuten laittomuuksien ja hyvien metsästystapojen puutteen nouseminen keskusteluun. Näistä meidän kaikkien tulee irtisanoutua. Suuri yleisö muodostaa käsityksensä metsästyksestä suurelta osin tuntemiensa metsästäjien kautta. Lehdet ja televisio ovat seuraavina tietolähteiden listalla. Tämä velvoittaa meitä kaikkia. Harrastuksemme elää ja kehittyy sen varassa, millaisen kuvan metsästyksestä meistä jokainen antaa. Metsästäjien sadonkorjuun aika on alkamassa. Pidetään huolta taidoistamme, koiristamme ja varusteistamme. Huolehditaan turvallisuudesta ja vastuullisuudesta ja keskitytään riistalajeihin, joiden kannat kestävät verotusta. Näin me metsästäjät rakennamme valoisaa tulevaisuutta. JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus Pääkirj itus 3 Metsästäjä 4/2023 2-3_Sisällys+Pääkirjoitus_ME0423.indd 3 2-3_Sisällys+Pääkirjoitus_ME0423.indd 3 20.6.2023 8.14 20.6.2023 8.14
• H istoriallisesti metsästys on ollut eloonjäämisen kannalta välttämätöntä ja nykyiselläänkin metsästykselle on erilaisia kannansäätelyyn ja kotieläinten suojeluun liittyviä elinkeinollisia syitä. Mutta isolle osalle metsästys ei ole välttämättömyys vaan rakas harrastus. Miksi he metsästävät? Mikä saa ihmisen käyttämään rajallista vapaa-aikaansa mennäkseen metsään samoamaan aseen kanssa? Kysyin tätä muutamalta uuden sukupolven metsästäjältä. Kaikki ovat kaupunkilaisia, joiden vanhemmat eivät metsästä. Suvun perinteiden sijasta he ovat löytäneet metsästykseen pariin itse aikuisiällä. Mikä vetää heidät vuodesta toiseen metsälle? Löysin kuusi vastausta. Yhteys luontoon nousi keskeiseksi teemaksi. Jotta löydät haluamasi eläimen, on sinun oltava yhtä luonnon kanssa, osattava lukea sen kieltä. Kävelyretkellä olet sivustakatsoja, mutta metsästäessä etenet aistit auki, erilaisia ääniä, maastonmuotoja ja liikettä jatkuvasti havainnoiden, osana luontoa. Kun olet pari tuntia hiljaa ja paikallaan passissa, kokemus on meditatiivinen – luonto hyväksyy sinut osakseen, linnut ja jyrsijät liikkuvat vapautuneesti ympärilläsi. Metsästys vie sinut syvälle luontoon – hetkiin ja paikkoihin, joihin ei muuten päätyisi. Hyvän metsästysporukan merkitys on myös keskeinen. Jahtiporukassa ei katsota mitä kukakin siviilissä tekee, vaan jokainen lunastaa paikkansa ansioillaan metsästäjänä. Yhteinen päämäärä ja tekeminen, onnistumiset ja epäonnistumiset, yhteiset ateriat ja yöt metsässä luovat syvän yhteyden porukan kesken. Kun pitkän päivän jälkeen kokoonnutaan aterialle päivän saalista juhlimaan, jaettu ilo ja vahva yhteys ovat käsinkosketeltavat. Ei pidä myöskään väittää, etteikö itse saalistaminen olisi puoleensavetävää. Kun on onnistunut lukemaan luonnon merkit oikein ja riista lähestyy tähtäintä, aistit terästyvät, adrenaliini puskee vereen ja on täydellisen uppoutunut suoritukseen. Muu maailma katoaa, on olemassa vain minä ja lähestyvä saalis. Niissä hetkissä ollaan yhteydessä jonkin hyvin alkukantaisen saalistamisvaiston kanssa. Samalla metsästys on laji, jossa oppiminen ja kehittyminen ei koskaan lopu. Kun alussa on samoillut metsässä ummikkona, on mahtavaa, kun alkaa ymmärtää luontoa ja mistä mitäkin riistaeläintä kannattaa etsiä. Samalla jokainen uusi laji on uusi oppimismatka: Metson metsästys on täysin eri laji kuin kauriin – ja uusilla metsästysmailla paikallisen metsästäjäkollegan vuosikymmenien kokemuksesta voi ammentaa ymmärrystä siitä, miten mikäkin laji juuri tässä paikassa käyttäytyy. Metsästys on lopulta myös sitä kaikkein eettisintä lihansyöntiä. Sen sijaan että poimit pakastealtaasta häkissä kasvaneen kanan koneellisesti erotettua vakuumipakattua lihaa, saaliisi on saanut elää luonnossa vapaudessa. Metsästyksessä koko kaari on omin silmin nähtävissä lautaselle asti, mikä herättää monissa myös pienen kulinaristin: Kun saalista kertyy enemmän, on hienoa pystyä tarjoamaan ystäville paras mahdollinen ateria itse saalistetusta laatulihasta. Lopulta metsästyksessä on läsnä jopa jotakin pyhää. Eräs ystäväni tunnusti, ettei ole lainkaan uskonnollinen, mutta metsästyksestä on tullut hänelle lähimpänä uskonnollista rituaalia oleva osa elämää: – Se on pyhä riitti, lähdetään metsälle ja toivotaan että Tapio antaa omastaan. Kun metsän jumalat ovat myötämielisiä, saaliseläintä kunnioitetaan ja kaadetaanpa siinä pieni ryyppy Tapiolle kiitokseksi. Ollaan yhteydessä ihmiskunnan ikiaikaisiin perinteisiin ja syvällä ihmisenä olemisen perusasioissa. Ei vain syödä selviytyäkseen, vaan ollaan yllättävän lähellä sitä Suomessa menneinä vuosituhansina vallinnutta elämäntapaa, jossa ihminen nöyränä itseään suuremman luonnon edessä suorittaa omat luontoa kunnioittavat riittinsä osana elämän pyhää kiertokulkua. FRANK MARTELA Kirjoittaja on hyvinvoinnin psykologian dosentti, joka tutkii onnellisuutta ja elämän merkityksellisyyttä Aalto-yliopistolla Miksi sinä metsästät? 4 Metsästäjä 4/2023 Vi raskynä 4-9_Uutiset_ME0423.indd 4 4-9_Uutiset_ME0423.indd 4 20.6.2023 8.16 20.6.2023 8.16
• kentareittejä. Riistakolmio on tasasivuinen kolmio, jonka laskentalinjan kokonaispituus on 12 kilometriä. Kolmen laskijan ketju kirjaa kaikki 60 metrin kaistalta lähtevät metsäkanalinnut. Laskennan suorittavat vapaaehtoiset metsästäjät. Viime vuosina kesälaskentaan on osallistunut noin 6 000 laskijaa tuhannella riistakolmiolla. Riistakolmioiden kesälaskennassa keskitytään metsäkanalintuihin, talvella lasketaan riistanisäkkäiden jäljet. RIISTAKOLMIOIDEN KESÄLASKENTA LÄHESTYY Riistakolmioita lasketaan tänä kesänä 22.7.–6.8.2023. Laskennassa ovat mukana metso, teeri, pyy ja riekko sekä lehtokurppa, metsäjänis ja karhu. S uositeltavinta on tehdä laskenta kahden ensimmäisen viikon aikana eli ennen viimeistä viikonloppua, jolloin tulokset ennättävät varmasti metsästysasetuksen pohjaksi. Jotta tulokset saadaan ajantasaisesti käyttöön, palautukset suositellaan tehtäväksi oma.riistakolmiot.fi -sivuston kautta. Heinä-elokuun vaihteessa tehtävät riistakolmiolaskennat kertovat metsäkanalintukantojen tiheyksistä, sekä sitä, miten metsäkanalintujen lisääntyminen on onnistunut. Viime kesän laskennoissa todettiin, että metsäkanalintujen tiheydet olivat pysyneet edellisvuoden tasolla. Metsolla ja teerellä aikuiskanta kasvoi kesän 2021 hyvän poikastuotannon seurauksena. Syksyn metsästysajat päätetään laskentojen tulosten perusteella heti laskentakauden päätyttyä. Metsäkanalintujen metsästysaikoja koskeva asetus lähtee lausunnolle elokuun puolenvälin jälkeen ja lopullinen asetus tulee voimaan juuri ennen metsäkananlintujen metsästysajan alkua. Metsästysajat löytyvät riista.fi-sivustolta sekä Metsästäjä-verkkolehdestä. Tulospalvelu ja lajiesittelyt siirtyvät hiljalleen https://luonnonvaratieto.luke.fi/ -sivulle. Tällä hetkellä uudelta sivulta löytyvät jo sekä kesäettä talvilaskennan graafit ja laskentataulukot. Laskenta suoritetaan vapaaehtoisvoimin Riistakolmiot ovat pysyviä, metsäriistan runsauden seurantaa varten perustettuja lasLISÄTIETOJA: • riistakolmiot@luke.fi • riistakolmiot.fi • luonnonvaratieto.luke.fi TU O M O TU RU NE N 5 Metsästäjä 4/2023 Uutis t 4-9_Uutiset_ME0423.indd 5 4-9_Uutiset_ME0423.indd 5 20.6.2023 8.16 20.6.2023 8.16
• Synkkää touhua Savon sydämessä O lemme joutuneet seuraamaan mediassa laajan salametsästystutkinnan edistymistä. Tapaus alkoi purkautua savolaisen hirviporukan Kainuussa tekemien hirvenkaatojen ja saalisrekisteriin ilmoitettujen kaatojen täsmäämättömyyden seurauksena. Itä-Suomen poliisi, Rajavartiolaitos ja Metsähallituksen erävalvojat toimivat erinomaisesti yhteistyössä ja sen seurauksena tutkinta laajeni suurpetojen ja luonnonsuojelulain perusteella rauhoitettujen eläinten luvattoman tappamisen tutkinnaksi. Tiedotusvälineiden mukaan laittomuuksiin on osallistunut useita kymmeniä henkilöitä, joten toiminta on ollut ilmeisen järjestäytynyttä ja suunnitelmallista. Lämpimät kiitokset metsästäjien puolesta mainituille toimijoille siitä, että laittomuuksiin syyllistyneet saadaan ajan mittaan edesvastuuseen. Tällainen toiminta on huonointa mahdollista mainosta metsästysharrastukselle, joka tuoreen tutkimuksen perusteella nauttii kansalaisten syvää luottamusta. Niin tuomittava kuin salametsästystapaus onkin, olisi suotavaa keskustella ja analysoida tarkemmin, mikä johtaa laittomuuden tielle. Kenties se on oire siitä, ettei kansan syvien rivien tuntojen mukaan kaikki ole kohdallaan. Olisiko yhtenä vaikuttimena syvä turhautuminen harjoitettuun suurpetopolitiikkaan ja tuomioistuinten päätöksiin suurpetoihin liittyvissä poikkeusluvissa? Harva ymmärtää esimerkiksi sitä, että Ruotsissa, samojen EU-säädösten puitteissa, suurpetojen kannanhoidollinen metsästys onnistuu, mutta Suomessa tuomioistuinten laintulkinta on selkeästi tiukempi. Myös pelko metsästyskoiran menettämisestä suden suuhun huolettaa ymmärrettävästi metsästäjiä. Syitä on varmasti monia, mutta keskusteluissa metsästäjien kanssa edellä mainitut asiat nousevat toistuvasti esille. Olipa syy mikä tahansa, niin varmaa on, ettei laittomuuksiin syyllistymisellä asioita ratkaista – sillä tehdään pelkästään erittäin suurta haittaa harrastuksellemme! TAUNO PARTANEN Puheenjohtaja Suomen riistakeskus Sorsabonus – Metsästäjän etukortti Suomen Riistanhoito-Säätiö lanseeraa kotimaisia elinympäristöjä, vesilintuja ja kosteikkolajistoja tukevan etukortin. Sorsabonus on digitaalinen ja voimassa 12 kuukautta kerrallaan. Vastineeksi kortin ostohinnasta saa pääsyn Sorsabonuksen omistajille suunnattuihin etuihin. Myydyistä etukorteista kertyvät varat ohjataan Suomen Riistanhoito-Säätiön kautta vesilintujen elinympäristökunnostuksiin. Lisätietoja Suomen Riistanhoito-Säätiön sivuilla: riistasaatio.fi Muista JHT-kertauskoulutus Joidenkin ampumakokeen ja metsästäjätutkinnon vastaanottajien, metsästyksenvalvojien sekä riistanhoitoyhdistyksen edustajien riistavahinkojen maastokatselmuksessa viisivuotinen nimitys päättyy. Tarkasta asia kohdaltasi Oma riista -verkkopalvelun ”Omat tiedot” -kohdasta. Tehtävässä jatkaminen edellyttää uutta nimitystä, jonka vaatimuksena on kertauskoulutuksen käyminen heinäkuun loppuun mennessä. Kertauskurssi hoidetaan ensisijaisesti omatoimisesti riistainfo.fi-sivustolla. Sivustolle tulee kirjautua Oma riista -tunnuksilla, jotta virallinen kertauskoulutus avautuu kurssit-näkymässä. Kertauskoulutuksen voi suorittaa ainoastaan henkilö, jonka nimitys päättyy 31.7.2022. Uusille riistanhoitoyhdistysten JHT-toimijoille koulutukset järjestetään verkossa etäkoulutuksina tai lähikoulutuksina. Koulutusten ajankohdat julkaistaan tapahtumatiedoissa riista.fi-sivulla (riista.fi/metsastys/tapahtumahaku). Halutessaan myös kertauskoulutuksen voi suorittaa osallistumalla edellä mainittuihin koulutuksiin. Riistanhoitoyhdistyksen hallitus esittää koulutuksen suorittanutta henkilöä tehtävään ja Suomen riistakeskus tekee nimityspäätöksen. Riistanhoitoyhdistyksen edustajalla riistavahinkojen maastokatselmuksessa ei ole lakisääteistä koulutusvaatimusta, mutta tähänkin tehtävään rhy:n tulee esittää nimitettävät henkilöt päättyvien tehtävien tilalle. Lisätietoja koulutuksista saat riista.fi-sivujen tapahtumat-osiosta sekä alueesi riistasuunnittelijalta. Kertauskurssi hoidetaan ensisijaisesti omatoimisesti riistainfo.fisivustolla. K lumni Metsästäjä 4/2023 6 4-9_Uutiset_ME0423.indd 6 4-9_Uutiset_ME0423.indd 6 20.6.2023 8.16 20.6.2023 8.16
• @nierra_pohjanpystykorva Sodankyläläinen Kaisu Pulju liikkuu ympäri vuoden 9-vuotiaan pohjanpystykorvan Nierran kanssa. ”Nierra on liikkunut kanssani koko ikänsä. Talvella hiihdämme noin 1 000 kilometriä ja lumeton aika pyöräillään. Taukoa ei ole, sillä haluan koiran olevan kunnossa metsästyskauden alkaessa. Nierralle on ollut helppoa sekä hiihto että pyöräily. Pyöräillessä koira kulkee mukavasti sivussa, eikä se pelkää pyörää tai muuta liikennettä. Pyörässä on pyöräilytalutin eli juoksutin. Ilmeisen lahjakasta Nierraa on viety johdonmukaisesti eteenpäin sekä liikunnan että metsästyksen ja linnunhaukkukokeiden saralla. Minun harrastuskaverini, linnunhaukkuja Nierra.” HARJOITUSLAUKAUSTEN MÄÄRÄ KIVÄÄRILLÄ VUODESSA 25 000 000 OMA RIISTASSA NYT Metsästäjä ? Uusi metsästysvuosi alkaa. Tarkista metsästyskorttisi ja ampumakokeesi voimassaolo Oma riista -palvelusta. ? Myös riistanhoitomaksun tilisiirtolomakkeen saat tarvittaessa Oma riista -palvelusta. ? Kirjaa kaikki saaliisi ja havaintosi välittömästi omaan riistalokiisi. Näin hoidat automaattisesti mahdolliset lakisääteiset velvoitteet ja ilmoitukset seurallesi/seurueellesi/luvansaajalle. ? Varmista, että puhelimeesi on päivitetty maastosovelluksen viimeisin sovellusversio. Seuran tai seurueen yhteyshenkilö ? Tee hirvieläinten pyyntilupapäätöksen mukaiset muutokset metsästysaluekarttaan ja päivitä aluetietomuutokset. ? Luo metsästysryhmät alkavalle metsästyskaudelle, määrittele metsästyksenjohtajat ja tee lupaliitos ryhmään. Luvansaaja ? Jaa hirvieläinten pyyntiluvat lupaosakkaille. Oma riista -helpdesk auttaa tarvittaessa arkisin 12.00–16.00, p. 029 431 111 tai sähköpostilla oma@riista.fi Oikeilla ruuveilla turvallisia rakennelmia Turvallisuusja kemikaalivirasto (Tukes) on saanut ilmoituksia vaaratilanteista, joissa vääräntyyppisen ruuvin käyttö on aiheuttanut puurakenteisten rakennelmien sortumisia. Tukesin tietoon on tullut useita tapauksia, jossa irtokappaleittain myytyjä kuiviin sisätiloihin tarkoitettuja C1-ilmastorasitusluokan ruuveja on käytetty kantaviin puurakenteisiin ulkotiloissa. Muun muassa hirvitorneja on sortunut ruuviliitosten pettämisen seurauksena. Luonnonvoimille alttiissa rakennelmassa sähkösinkitty ”tavallinen” ruuvi ei siis kestä. Painekyllästettyyn puuhun RST tai haponkestävä ovat materiaaleina oikea valinta. Ilmastorasitusluokan tulisi olla vähintään C3, kun kyseessä on painekyllästetty puu ja Suomen ankarat sääolosuhteet. 7 Metsästäjä 4/2023 Uutis t SOMESTA POIMITTUA Jos haluat kuvasi tähän, käytä IG-tägiä #metsästäjälehti. Poimimme joka lehteen yhden kuvan ja otamme kuvaajaan yhteyttä tarinan jakamiseksi. Kuvan julkaisusta maksetaan 50 euron palkkio. 4-9_Uutiset_ME0423.indd 7 4-9_Uutiset_ME0423.indd 7 20.6.2023 8.16 20.6.2023 8.16
• Vesilintuhavaintoja kirjaamaan! On aika auttaa Suomen pesimälinnuston levinneisyyden selvittämisessä kirjaamalla lintuhavainnot Oma riistaan. Kirjaaminen vie 15 sekuntia, eikä sitä varten ole pakko lähteä mihinkään, vaan arkisten havaintojen tekeminen mökkilaiturilta, marjaretkeltä tai kalareissun yhteydessä auttavat paljon. Jos intoa riittää, voi lähteä erikseen tietämilleen hyville vesilintukohteille havainnoimaan. Oma riistaan kirjatut pari-, pesäja poikuehavainnot toimitetaan 10x10 km ruudukolle karkeistettuna osaksi käynnissä olevaa lintuatlasta. Havainnon tarkkaa sijaintia ja kirjaajan henkilötietoja ei toimiteta eteenpäin. Vesilintulaskentojen tulokset menevät osaksi lintuatlasta automaattisesti. Havainnon kirjaaminen Oma riistassa on helppoa: (Mikäli käytät mobiilisovellusta, varmista että käytössäsi on tuorein versio) ? uusi havainto ? valitse havaitsemasi laji ? valitse kuvaava havaintotyyppi: mikäli havaitset vesilintuparin, valitse havaintotyypiksi pari, havaitessasi poikueen valitse havaintotyypiksi poikue ja ilmoita lintujen määrä (emo + poikaset) ? mobiiliversiossa sijainti, päivä ja aika täydentyvät automaattisesti, verkkopalvelussa nämä tulee täyttää itse ? varmista, että sijainti on siinä kohtaa, jossa havaitut linnut sijaitsivat ? tallenna Hinnat voimassa toistaiseksi, oikeudet hintamuutoksiin pidätetään. Ajantasaisen hintatiedon saat Elisan verkkosivuilta, asiakaspalvelusta tai myymälästä. BLACK EDITION VAIN ELISALTA! Burrel S22 WA on edistyksellisellä laajakulmaoptiikalla varustettu, helppokäyttöinen, lähettävä riistakamera valvontaan ja riistantarkkailuun. • Paras toimintavarmuus • Uudistettu kuorirakenne • Edistyksellinen optiikka • Näkymätön mustasalama • Havaitsee liikkuvan kohteen jopa 25 m asti • Myyntipakkaus sisältää valvontakyltin ja ikkunatarrat 24,90 €/kk, 12 kk sopimus. Kokonaishinta 298,80 €. 299 € BURREL-LIITTYMISSÄ TYYTYVÄISYYSTAKUU! EI AVAUSMAKSUA JA ENSIMMÄISET 14 VRK MAKSUTTA. TILAA OMASI: elisa.fi/burrelkamerat | elisa.fi/burrelplus 0800 93 93 93 3 99 € /KK BURREL LIITTYMÄT ALK. NOPEAN TILAAJAN ETU Kaupan päälle Burrellippis ja kylmälaukku 200 ensimmäiselle tilaajalle! BURREL S22 WA -VALVONTAPAKETTI TARJOUS VOIMASSA 31.8 ASTI. 896209_Elisa_Laitenetti_S22WA_Burrel_Plus_Metsastaja_210x275.indd 1 896209_Elisa_Laitenetti_S22WA_Burrel_Plus_Metsastaja_210x275.indd 1 13.6.2023 10.55 13.6.2023 10.55 Oma riistassa uutta metsästysseuroille Metsästysseuroille rakennetut toiminnallisuudet löytyvät Oma riistasta seuran näkymästä ”tilasto”-kohdan alta. Niiden avulla on mahdollisuus tuoda uutta riistatietoa seuran alueelta esimerkiksi kesäja talvikokouksiin. Seuran jäsenten ja jahtivieraiden Oma riistaan kirjaamat saaliit ovat osana uusia ja kattavia saalisraportteja, joita pystyy muokkaamaan. Näet yhdellä silmäyksellä aikasarjan vaikka teerisaaliista. Uutta on myös raportit siitä, miten hirven metsästyksen päättymisilmoituksen yhteydessä annettu arvio seuran alueelle jääneistä sorkkaeläinkannoista on kehittynyt vuodesta 2016 lähtien. Oma riistassa on lisäksi mahdollisuus tallentaa tietoja peurojen määristä kevätlaskennassa. Riistanhoitoa koskien seuran yhteyshenkilöllä on mahdollisuus kirjata jäsenten tekemät riistanja luonnonhoitotyöt. Kun tietoa kertyy useammalta vuodelta, pääsee raporteista vertailemaan vuosien välistä vaihtelua. ? Metsästyksen päättymisilmoituksesta näkyy, että seuran alueella majavan asuttujen talvipesien määrä on ollut tasaisessa kasvussa. Tarkempaa tietoa uusista toiminnallisuuksista löydät Metsästäjän verkkolehden ajankohtaisista kesä-heinäkuussa 2023. 8 Metsästäjä 4/2023 Uutis t 4-9_Uutiset_ME0423.indd 8 4-9_Uutiset_ME0423.indd 8 20.6.2023 8.16 20.6.2023 8.16
• Hinnat voimassa toistaiseksi, oikeudet hintamuutoksiin pidätetään. Ajantasaisen hintatiedon saat Elisan verkkosivuilta, asiakaspalvelusta tai myymälästä. BLACK EDITION VAIN ELISALTA! Burrel S22 WA on edistyksellisellä laajakulmaoptiikalla varustettu, helppokäyttöinen, lähettävä riistakamera valvontaan ja riistantarkkailuun. • Paras toimintavarmuus • Uudistettu kuorirakenne • Edistyksellinen optiikka • Näkymätön mustasalama • Havaitsee liikkuvan kohteen jopa 25 m asti • Myyntipakkaus sisältää valvontakyltin ja ikkunatarrat 24,90 €/kk, 12 kk sopimus. Kokonaishinta 298,80 €. 299 € BURREL-LIITTYMISSÄ TYYTYVÄISYYSTAKUU! EI AVAUSMAKSUA JA ENSIMMÄISET 14 VRK MAKSUTTA. TILAA OMASI: elisa.fi/burrelkamerat | elisa.fi/burrelplus 0800 93 93 93 3 99 € /KK BURREL LIITTYMÄT ALK. NOPEAN TILAAJAN ETU Kaupan päälle Burrellippis ja kylmälaukku 200 ensimmäiselle tilaajalle! BURREL S22 WA -VALVONTAPAKETTI TARJOUS VOIMASSA 31.8 ASTI. 896209_Elisa_Laitenetti_S22WA_Burrel_Plus_Metsastaja_210x275.indd 1 896209_Elisa_Laitenetti_S22WA_Burrel_Plus_Metsastaja_210x275.indd 1 13.6.2023 10.55 13.6.2023 10.55 4-9_Uutiset_ME0423.indd 9 4-9_Uutiset_ME0423.indd 9 20.6.2023 8.16 20.6.2023 8.16
• Metsästysajat 2023 – 2024 PAKOLLINEN SAALISILMOITUS | Laukaus ? Osuma ? kirjaus Oma riistaan Metsäkauris, villisika, hilleri, metsähanhi, merihanhi, haapana, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, tukkasotka, haahka, alli, isokoskelo sekä nokikana. Näistä lajeista tulee tehdä saalisilmoitus Suomen riistakeskukselle. Lisäksi velvollisuus koskee punasotkaa ja tukkakoskeloa, jotka ovat määräaikaisessa metsästyskiellossa. Tee saalisilmoitus heti onnistuneen metsästystapahtuman jälkeen. Laki vaatii ilmoituksen viimeistään 7 vuorokauden kuluessa. Tarvittavat tiedot: ? saaliin saannin päivämäärä ja kunta ? saaliseläinten laji ja määrä ? metsästäjän nimi ja metsästäjänumero ? metsäkauriin ja villisian osalta ilmoitukseen mukaan sukupuoli ja arvio iästä ? villisian pyyntipaikan koordinaatit. Saalisilmoitus on kätevintä tehdä Oma riista -palvelussa. Ilmoituksen voi tehdä myös Suomen riistakeskuksen lomakkeella paperiversiona. Pakollisella saalisilmoituksella tarkennetaan tietoa harvalukuisten ja taantuvien lajien saalismääristä, jota tarvitaan metsästyksen kestävyyden arviointiin. Riistatieto on kestävän metsästyksen edellytys, ja turvaa metsästyksen jatkuvuutta. M aaja metsätalousministeriön asetus on lausunnoilla. Jos esitys ei lausuntokierroksen seurauksena muutu, on vesilintujen metsästys jatkossa sallittua vain valoisana aikana. Esityksen mukaan sallittu metsästysajankohta olisi sidottu auringon nousuun ja laskuun siten, että ampumisen saa aloittaa tuntia ennen auringon nousua ja se tulee lopettaa tunti auringon laskun jälkeen. Tarkista voimaantulo! Asetuksen mahdollinen voimaantulo on helpointa tarkastaa riista.fi-sivuston metsästysajoista. Voimaan tullessaan asetus koskisi metsästysvuosia 2023–2026. Auringon nousu ja lasku Metsästysalueesi auringon nousun ja laskun ajankohdat löydät Ilmatieteenlaitoksen paikallisista säätiedoista: www.ilmatieteenlaitos.fi/saa Voit myös ladata sovelluskaupasta puhelimeesi Ilmatieteenlaitoksen sää -sovelluksen. Osa taantumisen torjuntaa Monet vesilintulajit muistuttavat toisiaan rakenteellisesti ja kooltaan, ja huonoissa valaistusolosuhteissa niiden erottaminen on vaikeaa kokeneellekin metsästäjälle. Lajien erottamisen vaikeus on tunnistettu useissa Vesilintujen hämärämetsästystä on esitetty kiellettäväksi GE TT Y IM AG ES maissa, joissa metsästystä hämäräaikaan on jo rajoitettu. Maaja metsätalousministeriön tavoitteena on tämän asetuksen avulla osaltaan varmistaa, etteivät vesilintukannat vaarannu. TARKISTA hämärä­ metsästyksen, nokikanan, tukkakoskelon sekä metsä­ ja merihanhien rajoitustilanne ennen metsästystä! 10 Metsästäjä 4/2023 10-13_Metsästysajat_ja_rajoitukset_ME0423.indd 10 10-13_Metsästysajat_ja_rajoitukset_ME0423.indd 10 20.6.2023 8.17 20.6.2023 8.17
• LAJI ALUE TAI LUPA METSÄSTYSAIKA POIKKEUSLUPA-AIKA Sinisorsa, tavi, heinätavi*, haapana*, jouhisorsa*, lapasorsa*, tukkasotka*, telkkä Koko maassa 20.8. klo 12.00 – 31.12. nokikana* LAUSUNNOILLA Epävarma Ks. www.riista.fi Punasotka* Rauhoitettu koko maassa Ks. www.riista.fi Alli* Merialueilla kiintiö 5 allia/vrk, muualla maassa rauhoitettu 1.9. – 31.12 Tukka­ koskelo* LAUSUNNOILLA Epävarma Ks. www.riista.fi Isokoskelo* Koko maassa 1.9. – 31.12. Haahka*, koiras Syysaikainen metsästys kielletty 1.6. – 15.6. Merihanhi* LAUSUNNOILLA Epävarma Ks. www.riista.fi Metsähanhi* LAUSUNNOILLA Epävarma Ks. www.riista.fi Kanadan­ hanhi Koko maassa pellolta Koko maassa 10.8 .– 20.8. klo 12.00 20.8. klo 12.00 – 31.12. Lehtokurppa Koko maassa 20.8. klo 12.00 – 31.12. Teeri Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Pyy Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Metso Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Riekko Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Kiiruna Tarkista metsästysaika Ks. www.riista.fi Peltopyy Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueella. Muualla maassa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla 1.9 .– 31.12. 1.9 .– 31.12. Fasaani Koko maassa 1.9. – 29.2. Sepelkyyhky Koko maassa 10.8. – 31.10. Metsäjänis ja rusakko Koko maassa 1.9. – 29.2. Villikani Koko maassa 1.9. – 31.3. Orava Koko maassa 1.11. – 29.2. Euroopan­ majava Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla 20.8. – 30.4. Kanadan­ majava Koko maassa 20.8. – 30.4. Kettu Lapin maakunnassa Muualla maassa 1.8. – 30.4. 1.8. – 14.4. Tarhattu naali ja hilleri* Koko maassa Koko metsästysvuosi (naarasta, jolla on pentue, ei saa tappaa 1.5. – 31.7.) Mäyrä Koko maassa 1.8. – 31.3. Näätä Koko maassa 1.8. – 31.3. Kärppä Koko maassa 1.8. – 31.3. Ilves ML 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää ilveksen (lukuunottamatta ilveksen naarasta, jota vuotta nuorempi pentu seuraa) pyydystämiseksi tai tappamiseksi poronhoitoalueella ja muualla maassa 1.10. – 29.2. 1.12. – 29.2. Saukko Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tai ML 41 a §:n 3 momentissa tarkoitetulla poikkeusluvalla. Ajat ilmenevät poikkeuslupapäätöksistä LAJI ALUE TAI LUPA METSÄSTYSAIKA POIKKEUSLUPA-AIKA Itämeren­ norppa Metsästyslain 10 §:n nojalla annetun alueellisen kiintiön puitteissa. Tarkista kiintiö www.riista.fi 1.8. – 31.12.2023 16.4. – 31.12.2024 Halli Metsästyslain 10 §:n nojalla annetun alueellisen kiintiön puitteissa. Tarkista kiintiö www.riista.fi 16.4. – 31.12. Villisika* Koko maassa 1.8. – 31.7. Naaras, jolla on porsaat on rauhoitettu 1.3. – 31.7. Mufloni Koko maassa 1.9. – 31.1. Hirvi Suomen riistakeskuksen myöntämällä MetsL 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyynti luvalla: Kuusamon ja Taivalkosken kunnissa sekä Lapin maakunnassa Pellolta vahtimalla Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueella lukuun ottamatta Kuusamon ja Taivalkosken kuntia Pellolta vahtimalla muualla maassa Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa Muualla kuin Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa Huom! Koiran käyttäminen hirven metsästykseen on kielletty poronhoitoalueella 1.1. – 15.1.** 1.9. – 20.9. 1.9. – 6.10. 1.9. – 13.10.**** 7.10. – 15.1. 14.10. – 15.1. Valkohäntä­ peura Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla 1.9. – 29.9. Vahtimalla**** 30.9. – 15.2. Metsäpeura Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla 30.9. – 31.1. Kuusipeura Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla 1.9. – 29.9. Vahtimalla**** 30.9. – 31.1. Metsäkauris­ uros * *** ­naaras ja vasa* *** Koko maassa Koko maassa 1.9. – 15.2., 16.5. – 15.6. 1.9. – 15.2. Karhu Poronhoitoalueella, metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen (169/2011) 7 §:n nojalla. Tarkista kiintiö www.riista.fi Muualla maassa metsästyslain 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää: karhun (lukuunottamatta vuotta nuorempaa karhun pentua sekä karhunaarasta, jota tällainen pentu seuraa) pyydystämiseksi tai tappamiseksi 20.8. – 31.10. (Naarasta, jolla on pennut, ei saa tappaa, ei myöskään vuotta nuorempaa pentua) 20.8. – 31.10. (Naarasta, jolla on pennut, ei saa tappaa, ei myöskään vuotta nuorempaa pentua) Susi Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tai ML 41 a §:n 3 momentissa tarkoitetulla poikkeusluvalla Ajat ilmenevät poikkeuslupapäätöksistä HUOMAUTUKSET: * MUISTA SAALISILMOITUSVELVOLLISUUS ** Ei koske koiran käyttämistä haavoittuneen eläimen jäljittämiseen *** Metsäkauris: Ma 8 § mukaisen ajavan koiran käyttö on sallittua vasta 30.9.2023 alkaen **** Ei Lapin maakunnassa HAITALLISET VIERASLAJIT (KESKEISET LAJIT) Minkki, supikoira, piisami, pesukarhu ja rämemajava koko maassa, ei rauhoitusaikaa RAUHOITTAMATTOMIEN LINTUJEN PESIMÄAIKAISET RAUHOITUSAJAT ? varis, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastas Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella 1.5. – 31.7., Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueella 1.4. – 31.7. ja muualla maassa 10.3. – 31.7. ? harakka Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella 10.4. – 31.7. ja muualla maassa 1.4. – 31.7. ? korppi poronhoitoalueella 10.4. – 31.7. (muualla maassa rauhoitettu koko vuoden) ? harmaalokkikoloniat koko vuoden ? naakka 10.3. – 31.7. METSÄSTYSAJAT 1.8.2023 – 31.7.2024 Huomio! Kanalintujen (metso, teeri, pyy, riekko ja kiiruna) metsästysajat alkavalle metsästyskaudelle päätetään ja päivitetään verkkosivuillemme www.riista.fi 8.9.2023 11 Metsästäjä 4/2023 10-13_Metsästysajat_ja_rajoitukset_ME0423.indd 11 10-13_Metsästysajat_ja_rajoitukset_ME0423.indd 11 20.6.2023 8.17 20.6.2023 8.17
• TUKKAKOSKELO Tukkakoskelon metsästyskieltoa on esitetty purettavaksi. Metsästysajat 2023 – 2024 PUNASOTKA ALLI HAAHKA NOKIKANA Rajoitukset vesilintujen metsästykseen 2023 Punaisella kehystetyt olivat kirjoitushetkellä lausunnoilla eli niihin voi tulla muutoksia. Tarkista lopulliset rajoitukset ennen metsästystä riista.fi-sivuilta! Punasotkan metsästys on kielletty. Vain uroshaahkan (kalkas) metsästys on sallittu 1.–15.6. määrätyllä alueella ulkosaaristossa: https://kartta.paikkatietoikkuna.fi/ ? KARTTATASOT ? Aluesuunnittelu ja rajoitukset ? Uroshaahkan metsästysalue. Saalisilmoitus! Nokikanan metsästys on esitetty kiellettäväksi. Allin metsästys on kielletty lukuun ottamatta merialuetta sekä merialueen saaria ja luotoja. Viiden (5) allin metsästäjäkohtainen vuorokausikiintiö. Metsästysaika 1.9.–31.12. Tee saalisilmoitus! ISOKOSKELO Ole tarkkana lajintunnistuksessa. Isokoskelolla on normaali metsästysaika 1.9.–31.12. Tee saalisilmoitus! TAANTUNEET RIISTAVESILINNUT Suomen riistakeskus suosittelee kohdentamaan vesilintujen metsästyksen sinisorsaan, taviin ja telkkään ja välttämään jouhisorsan, heinätavin, tukkasotkan, lapasorsan ja haapanan metsästystä. Sama koskee nokikanaa ja tukkakoskeloa, niiden osalta katso alta! LUONNOS! Tarkista riista.fi-sivuilta 12 Metsästäjä 4/2023 10-13_Metsästysajat_ja_rajoitukset_ME0423.indd 12 10-13_Metsästysajat_ja_rajoitukset_ME0423.indd 12 20.6.2023 8.17 20.6.2023 8.17
• Merihanhi ? Merihanhen metsästys on sallittua rannikkoalueella (kartta) 20.8. kello 12–31.12. sekä rannikkoalueen pellolta 10.8.–20.8. kello 12. ? Muualla maassa meri­ hanhen metsästys on kielletty. ? Kahden merihanhen metsästäjä kohtainen vuorokausikiintiö. ? Saalisilmoitus­ velvollisuus. Kirjaa saaliit ja havainnot Oma riistaan saaliin ajallisen ja alueellisen jakauman selvittämiseksi. ? Ravintohoukuttimen käyttö metsästyksessä kielletty 10.8.–20.8. kello 12. ? 10.8.–20.8. klo 12 aikana merihanhea saa metsästää vain tavanomaisessa viljan ja muun kasvin tuotannossa olevilla pelloilla, joiden tarkoitus on tuottaa satoa myytäväksi tai tuotantoeläinten ravinnoksi. Tukikelpoisia riistalaitumia ja pienialaisia riistapeltojen kaltaisia peltoja ei saa hyödyntää metsästyksessä. ? Seuraa www.riista.fi -sivuja. METSÄHANHI MERIHANHI Metsähanhi Taigametsähanhi ? Esitys: 20.8. klo 12.00 – 27.8.2023 Lapin maakunnassa, lukuun ottamatta Enonte­ kiön, Inarin ja Utsjoen kuntia sekä valta­ tien E8 merenpuoleisia alueita Tornion, Keminmaan, Kemin ja Simon kunnissa. Pohjois­Pohjanmaan maakunnassa Iin, Muhoksen, Kuusamon, Oulun, Pudasjär­ ven, Utajärven, Taivalkosken ja Vaalan kunnissa, lukuun ottamatta valtatie E8 merenpuoleisia alueita Iin ja Oulun kunnissa sekä valtatie 22 etelänpuoleisia alueita Muhoksen, Oulun, Utajärven ja Vaalan kunnissa. ? Yhden metsähanhen kausikiintiö pohjoisen metsästysalueella. ? Ravintohoukuttimen käyttö ja pellolta metsästys kielletty. ? Muista saalisilmoitusvelvollisuus. Kirjaa saaliit ja havainnot Oma riistaan. Tundrametsähanhi ? Esitys: 1.10.– 30.11.2023 Etelä­Karjalan ja Kymenlaakson maakunnissa, Etelä­Savon maakuntaan kuuluvissa Enonkosken, Puumalan, Savonlinnan ja Sulkavan kunnissa, Pohjois­Karjalan maakuntaan kuuluvissa Kiteen, Liperin, Rääkkylän ja Tohmajärven kunnissa, Päijät­ Hämeen maakuntaan kuuluvissa Iitin ja Orimattilan kunnissa sekä Uudenmaan maakuntaan kuuluvissa Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Porvoon ja Pukkilan kunnissa. ? Muista saalisilmoitusvelvollisuus. Kirjaa saaliit ja havainnot Oma riistaan. ? Seuraa www.riista.fi -sivuja. Merihanhen metsästysaika 2023 10.8. – 31.12. Ei metsästystä Lä nt ine n ka nn an ho ito alu e Ete läi ne n ka nn an ho ito al ue Metsähanhen kuvakeräykseen vauhtia Kirjaa saalis Oma riistaan ja lähetä kuva hanhi@riista.fi. Saaliskuvia lähettäneiden kesken arvotaan kolme riistakameraa. Metsähanhen saalismäärät ovat viime vuosina olleet maltillisia, joten voittomahdollisuus on hyvä. Ota kuva saalishanhen päästä ja siivestä ja kirjoita sähköpostin otsikkoon saaliin saantipäivämäärä ja kunta. Metsästäjiä kannustetaan myös kirjaamaan kaikki metsähanhi­ havainnot Oma riistaan, jotta saadaan tietoa eri alueiden metsähanhitilanteesta. Kerättävä tieto on ehdottoman luottamuksellista, sitä käytetään vain pesimäkanta­arvioinnin kehittämiseen siten, ettei tallennet­ tuja havaintoja voida julkisesti paikantaa tietylle alueelle. Harjoittele lajintunnistusta ennen metsästystä. Syysmuutolla hanhien sekaparvissa on mm. rauhoitettua tundrahanhea. VOITA RIISTAKAMERA! Kirjaa saalis Oma riistaan ja lähetä kuva – osallistut arvontaan! Metsähanhen metsästysaika 2023 20.8. klo 12 – 27.8. 1.10. – 30.11. Ei metsästystä LUONNOS! Tarkista riista.fi-sivuilta ennen metsästystä 13 Metsästäjä 4/2023 10-13_Metsästysajat_ja_rajoitukset_ME0423.indd 13 10-13_Metsästysajat_ja_rajoitukset_ME0423.indd 13 20.6.2023 8.17 20.6.2023 8.17
• KUULONSUOJAIN BURRELL ACTIVE HUNTER 49 95 Metsästäjän aktiivikuulonsuojain vahvistaa alle 85 dB ääniä ja sulkee pois kuuloa vaurioittavan yli 85 dB melun, mm. aseiden laukausäänet. 3,5 mm liitäntä esim. VHF-puhelinta varten. RIISTAKAMERA BURREL S12HD + SMS3 199,Liiketunnistin, jopa 25 m. Tallentaa kuvat ja videot muistikortille ja lähettää kuvat sähköpostiin. Etäohjattava. 12 Mb kuvanlaatu ja Full HD -videokuvaus. Huomaamaton inframustasalama. ETÄISYYSMITTARI BURRELL ELITE XT RANGEFINDER 159,Pro-tason laseretäisyysmittari jopa 720 m mittausmatkalla. Soveltuu metsästyksen lisäksi myös gol in. Pinseeker-pistemittaus, kaltevuuden mittaus ja etäisyyden kaltevuuskorjaus. KATSELUKIIKARIT BUSHNELL H20 8X42 159,NORM. 199,00 | 30 PV ALIN 199,00 € Laadukkaat vedenpitävät kiikarit niin lintubongarille kuin metsästäjällekin. Erikoispinnoitetut BaK-4 prismat ja korkealuokkainen optiikka takaavat erinomaisen kuvanlaadun. RADIOPUHELIN GENZO ROYAL 70XTM 299,Herkkä vastaanotin ja Suomen taajuuksille viritetty antenni takaavat erinomaisen kuuluvuuden. Bluetooth -valmius. Tehokas 3400 mAh akku. Suomenkielinen valikko. METSÄLLE HANKKIJAN KAUTTA METSÄSTYSKENGÄT VIKING VILLREIN II BOA GTX 189,Tukevat kengät metsästyskäyttöön. GORE-TEX® Performance -kalvo takaa vedenpitävyyden ja hengittävyyden. Kiertojäykkä UGC-urapohja varmistaa pidon vaikeakulkuisessa maastossa. JAHTI&VAHTI ENERGIA 12 KG 36 95 2,77 €/KG Tarkasti suunniteltu ja valmistettu aktiivisen koiran täysravinto. Lihaisa koostumus, sulavuudeltaan erinomaiset raaka-aineet. JAHTI&VAHTI EXTRA ENERGIA 12 KG 42 95 3,22 €/KG Erittäin aktiivisen koiran Suomessa valmistettu täysravinto. Sisältää runsaasti energiaa ja E-vitamiinia. JAHTI&VAHTI KOIRIEN LOHIÖLJY 1 L 21 99 21,99 €/L Runsaasti elimistölle tärkeitä omega-3 rasvahappoja, sisältäen erityisesti EPA:a ja DHA:a. Hankkija_Metsästäjä4_420x275_2023.indd 2 Hankkija_Metsästäjä4_420x275_2023.indd 2 13.6.2023 13.42.58 13.6.2023 13.42.58 Hankkija_Metsästäjä4_420x275_2023.indd 3 Hankkija_Metsästäjä4_420x275_2023.indd 3 14-15_Ilmoitus_ME0423.indd 14 14-15_Ilmoitus_ME0423.indd 14 20.6.2023 8.19 20.6.2023 8.19
• 13.6.2023 13.42.58 13.6.2023 13.42.58 TARJOUS VOIMASSA 31.8.2023 SAAKKA. VALIKOIMAT VAIHTELEVAT MYYMÄLÖITTÄIN. TUOTTEET SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankk? a.fi LIPPIS+KASVONAAMIO LIVE DEOYS GEAR 9 99 Maastokuvioitu lippis, jossa kasvonaamio. Kevyt ja ilmava naamio alkusyksyn kyyhky-/sorsajahteihin. SUPILOUKKU 36 X 31 X 107 CM 79 95 MINKKILOUKKU 16 X 18 X 72 CM 34 95 Varmatoimiset, kotimaiset loukut. Valmistusmateriaalina säänkestävä alusinkkiverkko, galvanoidut 4 mm lankavahvikkeet. JALMARIN LAATIKKORAUTA PIENPETORAUTA 64 95 Erityisesti minkin ja näädän pyyntiin silloin kun loukkua ei voida käydä kokemassa päivittäin. NAAMIOVERKKO LIVE DECOYS GEAR 1,5 X 3 M 19 99 Kevyt ja kestävä naamioverkko, joka pakkautuu kuljetettaessa pieneen tilaan. Kolmiulotteinen Natural Blind -metsäkuvio maastouttaa erittäin hyvin. MÄYRÄLOUKKU 116X41X46 CM 139,Kotimainen, vankkarakenteinen paksusta 3,5 mm verkosta valmistettu loukku. Silmäkoko 1x2”. Paino: 13 kg. IRROTETTAVA HYTTYSVERKKO SUOJAA MYÖS HIRVIKÄRPÄSIÄ JA PUNKKEJA VASTAAN! METSÄSTYSPUKU HAGHUS HOSSA 59 95 Kevyt hupullinen anorakkipuku hyttysverkolla. Tilava vetoketjullinen etutasku. Housuissa kaksi tilavaa taskua. Tehokkaasti maastouttava digicamo -väritys. KYTTÄYSKOPPI 129,Kevyt ja nopeasti kasattava kyttäyskoppi, jossa on integroitu tuoli. Tähystys-/ampuma-aukot eteen ja sivuille. Vetoketjulla suljettava oviaukko. Suomalaiseen maastoon sopiva väritys. Mukana kanto-/säilytyspussi. Mitat kasattuna: Korkeus n. 135 cm, syvyys n. 105 cm, leveys n. 85 cm. Hankkija_Metsästäjä4_420x275_2023.indd 3 Hankkija_Metsästäjä4_420x275_2023.indd 3 13.6.2023 13.43.00 13.6.2023 13.43.00 14-15_Ilmoitus_ME0423.indd 15 14-15_Ilmoitus_ME0423.indd 15 20.6.2023 8.19 20.6.2023 8.19
• Metsästäjät Pohjois-Amerikan vesilintukantojen vartijoina Metsästysrajoitukset sekä elinympäristöjen kunnostus ja suojelu loivat perustan vesi­ lintujen kultakaudelle Pohjois­ Amerikassa, jossa sorsien ja hanhien määrät ovat kasvaneet samalla kun lähes kaikki muut lintukannat taantuvat. TeksTi Brian Lovett, käännös Tero Kuitunen kuvaT Jarkko Nurmi T aivas täynnä hanhia. Kosteikot täynnä heinäsorsia. Rannikkolahdet täynnä sukeltajasorsia. Tällaiset näyt ovat tavallisia Pohjois-Amerikassa, mutta ne olisivat voineet kadota vuosikymmeniä sitten ilman vesilinnuista huolestuneiden metsästäjien ja luonnonhoitajien yhteistyötä ja ponnistuksia. Reilu vuosisata sitten vesilintukannat olivat vaikeuksissa useiden lajien taantuessa jyrkästi. Vesilintujen suojelun pioneerien avulla uusi vastuunkannon aika koitti 1900-luvun alussa. Se johti järkevästi säädeltyyn, tieteeseen pohjautuvaan vesilintujen hoitoon, joka on mahdollistanut Pohjois-Amerikan hanhien ja sorsien menestymisen ja runsastumisen nykymaailman haasteista huolimatta. – Uskon vakaasti vesilinnustajien suojelumielisyyden olevan syy sille, ettei vesilintujen tilanne ole yhtä surullinen kuin monilla muilla pohjoisamerikkalaisilla lintulajeilla, sanoo tohtori Scott Petrie, Delta Waterfowlin johtaja tuoreessa Kyle Wintersteenin kirjoittamassa artikkelissa. – Vuosisadan aikana vesilinnustajat ovat kerta toisensa jälkeen olleet vaikean valinnan edessä, ja he ovat jokaisella kerralla olleet vastuullisia. Kun eurooppalaiset siirtolaiset vyöryivät Amerikkaan 1700ja 1800-luvuilla, alkoi laajamittainen vesilintujen kaupallinen metsästys. Yleinen metsästystapa oli ampua suurikokoisilla ”ruuhipyssyillä”, jolla voitiin saada saaliiksi tusinoittain lintuja yhdellä laukauksella. Lisäksi vesilintuja houkuteltiin ruokinnalla ja elävillä lajitovereilla. Metsästystapa oli tehokas. Tuloksena oli tynnyreittäin tuoretta sorsanlihaa kasvavalle väestölle. 1800-luvun vaihtuessa 1900-luvuksi monet vesilintulajit taantuivat nopeasti kaupallisen metsästyksen ja elinympäristöjen häviämisen seurauksena. Riistanhoidon ja -suojelun edelläkävijät havahtuivat työskentelemään suunnan muuttamiseksi. Metsästäjät ymmärsivät, että heidän on otettava aktiivinen rooli vesilinnuista huolehtimisessa ja he muodostivat suojeluryhmiä, kuten Delta Waterfowl-järjestön. Se sai hallinnon kuuntelemaan heitä. Lainsäädäntöä ja riistatietoa Vuonna 1900 kiellettiin salametsästetyn riistan kuljettaminen osavaltion rajan yli ja vuonna 1913 liittovaltio sai valtuudet päättää muuttolinnuista. Se lopetti kevätmetsästyksen ja salli hallinnon asettaa Vesilintujen metsästys Pohjois-Amerikassa perustuu päiväkiintiöihin, joita valvotaan. Metsästäjän on tunnistettava vesilinnut. Hämärämetsästys ja ruokintapaikalta pyytäminen on kielletty. Saadakseen saalista, on metsästäjän opeteltava pillitysja kuvastustaitoja. 16 Metsästäjä 4/2023 16-17_Pohjois-Amerikan_vesilinnut_ME0423.indd 16 16-17_Pohjois-Amerikan_vesilinnut_ME0423.indd 16 20.6.2023 8.20 20.6.2023 8.20
• Vesilintumetsästäjät! Pohjois-Amerikan esimerkki osoittaa metsästäjien voiman vesilintutaantuman korjaamisessa. Nyt Suomessa otetaan siinä seuraava askel. Suomen riistakeskus on toteuttanut useita kansainvälisesti palkittuja hankkeita, metsästäjät ovat rakentaneet satoja kosteikkoja ja Helmi-vieraspetohanke suojelee 73 tärkeintä lintuvettä. Mutta metsästystä ei ole vielä suuremmin rajoitettu. Nyt hämärämetsästystä rajoitetaan ja uskon jatkoa seuraavan kiintiöiden muodossa. Suuntaviivoja tulevaan saa maaja metsätalousministeriön Vastuullisen vesilintumetsästyksen strategiasta ja Helsingin yliopisto laatii vesilintujen ruokintametsästykseen liittyvää selvitystä. Vaikka metsästys ei ole ongelmien juurisyy, on tilanteeseen reagoitava. Aikojen saatossa vesilinnut ovat menettäneet jopa 90 prosenttia luontaisista lisääntymisalueistaan, vieraspedot kurittavat poikastuottoa ja rehevöityminen kiihdyttää kurimusta. Ruokintametsästyksen suuret saalismäärät sopivat huonosti yhtälöön. Riistahallinto toimii metsästyksen kestävyyden ehdoilla. Parasta metsästyksen edunvalvontaa on huolehtia riistakannoista – se on aina myös metsästäjän etu ja uskon metsästäjien enemmistön jo kaivanneen toimia vesilintukantojen elvyttämiseksi. Vastuullisen vesilinnustuksen strategiassa esitetään rajuja keinoja, mutta entäpä jos niiden avulla saadaan kannat kasvamaan Pohjois-Amerikan tapaan? Silloin vesilinnustuksen tuottamaa hyvinvointia ja saalista riittää entistä useammalle, linnut jakautuvat tasaisemmin maisemaan ja lajit pysyvät metsästettävinä rauhoittamisen sijaan. Ajattelepa sitä. Teksti ja kuva JARKKO NURMI metsästysrajoituksia. Vuoden 1916 muuttolintusopimus vakiinnutti Yhdysvaltojen ja Kanadan muodollisen yhteistyön riistaeläinten ja myös ei-riistalintujen suojelussa. Myöhemmin mukaan tuli myös Meksiko. Migratory Bird Hunting Stamp Act vuodelta 1934 loi ohjelman, joka tunnetaan paremmin nimellä federal duck stamp. Se velvoitti metsästäjät hankkimaan erityisen ”sorsamerkin”, jonka tuloilla on hankittu miljoonia hehtaareita kriittisen tärkeitä vesilintujen elinympäristöjä. Vuonna 1937 riistanhoito sai toisen merkittävän tulovirran, kun metsästysaseiden ja -patruunoiden valmistukselle asetettiin vero. Lisäksi lukemattomia kosteikoita ja pesintäympäristöjä on suojeltu muiden ohjelmien kautta. Samanaikaisesti vesilintujen metsästystä säädeltiin yhä tarkemmin ja monia vanhanaikaisia metsästystapoja kiellettiin. Riistatietoa hyödynnetään Vuodesta 1974 alkaen Yhdysvallat ja Kanada ovat tehneet laajoja vesilintulaskentoja selvittääkseen keväisten kosteikkojen olosuhteet ja lisääntyvän lintukannan koot mantereella. Laskentatiedon perusteella määritetään metsästysajat ja -rajoitukset. Huimaavat tulokset Vuonna 2022 Pohjois-Amerikan lisääntyvä sorsapopulaatio oli 34,2 miljoonaa. 1990-luvun puolivälistä saakka metsästäjät ovat saaneet nauttia pisimmistä lain sallimista metsästyskausista ja suurimmista saaliskiintiöistä. Matka ei ole ollut helppo, eikä erityisesti toimenpiteiden alkuaikoina. Muutos on vaikea ja jotkut aina protestoivat rajoituksia perinteisiin Elinympäristötyö on laajaa. Tiettyjä vesilintualueita hoidetaan ”ruokapankkeina” ja ne pidetään häiriövapaina. Näihin alueisiin on myös kaloilta pääsy kielletty. Ravintokilpailun estämiseksi kalat tapetaan näiltä alueilta. Paikallinen vesilintukosteikon hoito-ohje kuuluu: ”Kill the fish”. pyyntitapoihin – kenties viimeisimpänä lyijyhaulikielto vesilinnustuksessa 1990-luvun alussa. Ilmapiiri on kuitenkin muuttunut ja vesilinnustajat katsovat tulevaisuuteen osallistuen lintukantojen suojeluun ja elinympäristöjen hoitoon. Metsästysmahdollisuuksia tuleville polville Sorsastus on kehittynyt metsästyksellisemmäksi: Siinä painottuvat järkevät, populaatiota liiaksi rasittamattomat pyyntimenetelmät, eikä ainoa tavoite ole maksimaalisen suuri saalis. – Metsästäjät olivat alkuperäiset suojelijat. He aloittivat nykyään tuntemamme liikkeen 1900-luvun taitteessa, Petrie sanoo Delta Waterfowl:n artikkelissa. – Siihen aikaan lintubongareita tai muita vapaa-ajan ulkoilijoita oli vain muutamia, jos lainkaan. Metsästäjät tunnistivat vesilintuihin ja muuhun riistaan kohdistuvat haasteet, ajoivat lakimuutokset ja käyttivät omaa rahaansa varmistaen näin muuttavien lintujen nykyisen kukoistuksen. Monet ei-metsästäjät eivät halua tätä tunnustaa, tai eivät yksikertaisesti tiedä siitä, mutta fiksuimmat tunnustavat. Mikä parasta, he toivovat sen jatkuvan. Näin tulevatkin sukupolvet saavat nauttia Pohjois-Amerikan mahtavasta vesilinturesurssista, jonka metsästäjät auttoivat pelastamaan. 17 Metsästäjä 4/2023 16-17_Pohjois-Amerikan_vesilinnut_ME0423.indd 17 16-17_Pohjois-Amerikan_vesilinnut_ME0423.indd 17 20.6.2023 8.20 20.6.2023 8.20
• Kyyhkyjahdissa onnistuminen vaatii parvien tarkkailua, hyviä vinkkejä ja ripauksen onnea. TeksTi ja kuvaT Antti Saarenmaa I so peltoala oli viljelty herneelle, ja osa siitä oli jo kuivunut ja kellastunut. Sade ropisi varhain elokuisena aamuna auton tuulilasiin, vaikka sateen piti ennusteen mukaan lakata jo aikaisemmin. Olin hieman huolissani, sillä kyyhkyt eivät lennä kaaveille sateella. Olin pyytänyt sepelkyyhkyä kuvastamalla satunnaisesti aikaisemminkin, aina juuri puiduilta pelloilta tai herneviljelyksiltä. Olin metsästänyt käyttämällä kuorikuvia ja lunttaamalla blogikirjoituksista ja Internetin keskustelupalstoilta parhaita vinkkejä: Kaaveet pellolle V-muodostelmaan, jonka kärki on kohti vastatuulta ja kuvien nokat vastatuuleen. Siihen keskelle kyyhkyt laskisivat. Saaliit olivat kuitenkin aina olleet melko vaatimattomia. Nyt toivoin, että jahti onnistuisi paremmin. Seurakaverini aikoinaan hankkimat laadukkaat Kyyhkyparatiisin Via Dolorosa niin sanotut full body -kaaveet olivat pellon reunan ladossa vapaasti lainattavissa: pari tusinaa nukkapintaisia kyyhkykuvia ja moottoroitu kyyhkykaruselli, joka liikuttaa keppien nokkiin asennettuja kyyhkykuvia, olivat järjestyksessä isossa kaavesäkissä. Säkki ladosta matkaan, naamioverkot kainaloon ja pellon reunaan kuusen oksien alle nököttämään. Tuhnuisen sumuinen ja sateinen aamu ei vaikuttanut lupaavalta. Aamuhämärissä kyyhkykuvien asettelun jälkeen katsoimme jahtikaverini kanssa sopivat passipaikat ja kaadoimme kahvit. Pahoittelin ystävälleni turhan aikaista herätystä, eihän sateisessa säässä lentoa tule tapahtumaan. Siipien läpse kuitenkin keskeytti ajatukset, kun kuvien sekaan tiputtautui kaksi kyyhkyä. Jähmetyimme ihmeissämme. Seuraavat kaksi koukkasivat kuvien päältä ja katosivat usvaan. Lentäväthän ne! Uudet opit Kuorikuvien asettelu hernepellossa oli nyt erilainen kuin aiemmin. Yläneläistä jahtikaveriani Taneli Sinisaloa konsultoituani sain hyvin yksioikoisen vastauksen kuvien asettelusta: – Oletko nähnyt, että kyyhkyt laskeutuisivat V-muo? Full-body -kaave käy oikeasta kyyhkystä sekä ihmiselle että linnulle. ? Aamuherätykset tarjoavat parastaan. Kurjet tervehtivät aikaisia pyytäjiä. 18 Metsästäjä 4/2023 18-21_Kyyhkyparatiisi_ME0423.indd 18 18-21_Kyyhkyparatiisi_ME0423.indd 18 20.6.2023 8.20 20.6.2023 8.20
• dostelmassa peltoon? Tai että ne aina ruokailisivat nokat vastatuuleen? Hän oli oikeassa. Otin asiakseni tarkkailla lintuja enemmän, ja kyyhkyt tosiaan olivat pellolla muutamissa pienemmissä porukoissa ja liikkuivat koko ajan vaihtaen paikkaa. Ryhmien väliin jäävään tilaan kyyhkyt mieluiten laskeutuivat. Myös kuorikuvat saivat Sinisalolta jäyhän vastaanoton. – Kuinka paljon tuollainen näyttää sinun mielestäsi linnulta? Kuorikuvat toimivat ajoittain ihan hyvin houkutellen kyyhkyjä lähemmäs, mutta kovinkaan helposti ne eivät laskeudu. Kokonaisten nukattujen kuvien kanssa se taas tapahtui lähestulkoon aina. Ero oli selkeä. Aamulento osoittautui lopulta ihan hyväksi. Tuhnuinen sää jatkui koko aamun, emmekä päässeet kunnon ampumatilanteisiin kyyhkyjen ilmaantuessa tihkusateesta aina yllättäen. Olin silti valmis syömään sanani ja muuttamaan käsityksiäni. Kyllä ne lensivät sateellakin joskus, jos vain ruokapöytä oli mieleinen. Erilainen syyskuu Alkukaudesta kyyhkyt liikkuivat jahtialueellamme valtaosin pienissä porukoissa ja kuvat tuntuivat toimivan. Kauden edetessä kyyhkyt kasautuivat yhä suuremmiksi ryhmiksi, eikä kahden tusinan kuvakavalkadi enää tuntunut puhuttelevan kuten elokuussa. Viimeisimpinä kertoina katselin iltapäiväpassissa parinkymmenen linnun parvien kokoontuvan yksi kerrallaan pellon takana olevan mäen korkeisiin mäntyihin tuntien ajan, kunnes lopulta arviolta 500 sepelkyyhkyä lennähti lepopuista yhtenä pallona pellolle syömään kuin kulkusirkkaparvi. Lienee sanomattakin selvää, että sain istua kuvineni aivan rauhassa. Yleensä lähtökohtaisesti täysin väärässä ? Maastoutuminen on tärkeää. Tässä kohteessa pääsimme hienosti pellonreunan kuusten alle piiloon. Perheen noutaja pääsi kuin pääsikin töihin. Lapset olivat iloisia saadessaan tärkeitä tehtäviä hoitaakseen. 19 Metsästäjä 4/2023 18-21_Kyyhkyparatiisi_ME0423.indd 19 18-21_Kyyhkyparatiisi_ME0423.indd 19 20.6.2023 8.20 20.6.2023 8.20
• Vinkkejä kyyhkyjahtiin ? Tiedustele, tiedustele, tiedustele. Linnut pitää löytää. ? Kun kyyhkyt käyvät ruokailemassa, on aika iskeä. Ylihuomenna voi olla jo myöhäistä. ? Panosta laadukkaisiin kaaveisiin. ? Asettele kaaveet luontevasti pieniin ryhmiin. ? Mitä isompaa parvea tavoittelet, sitä enemmän tarvitset kuvia. ? Kyyhkykaruselli houkuttelee lintuja kauempaa, mutta voi joskus karkottaa. ? Jos linnut väistävät aina viime hetkellä pois, korjaa naamioitumista, kyyhkykarusellia tai kuvien sijoittelua. ? Pari variskuvaa hieman kauempana sivussa herättää kyyhkyissä luottamusta. päässä aukeaa. Miten arvata mihin jättiparvi laskeutuisi? – Ei siinä olekaan mitään järkeä, totesi Sinisalo. Ehkäpä siis on parempi keskittyä pienempien parvien jahtaamiseen. Arvaamaton sepelkyyhky Aamupassissa lento oli usein aktiivinen ja lyhyt. Iltapäiväpassi oli selkeästi pidempi, mutta lintuja ilmaantui kuville harvakseltaan. Tapahtumien välillä saattoi olla puolen tunnin taukoja. Sepelkyyhky myös näytti arvaamattomuutensa. Jos juuri aiotulla passipaikalla näkyi edellisenä iltapäivänä herneitä popsimassa 50 lintua, seuraavana päivänä ei saattanut näkyä pyrstönkärkeäkään. Sain lopulta jälleen hyvää opastusta jahtitovereilta. Ruoka-aittojen kypsyessä ja puintien edetessä kyyhkyt saattavat vaihtaa ruokailupaikkaansa päivittäin, mikä lisää metsästyksen haastavuutta kauden edetessä. Aktiivinen ja tuloshakuinen kyyhkystäjä kiikaroi aktiivisesti peltoaukeita löytääkseen kyyhkyjen sen hetkiset mielipaikat. Metsästäjä, joka pääsee jahtaamaan heti kauden alussa toimivaa ruokapaikkaa valtaosan pelloista ollessa vielä pystyssä, on onnellisessa asemassa. Minulle viime syksyn kyyhkyjahti oli todellinen Via Dolorosa, tuskien taival, vaikkakin oikeasti nautinnollinen ja antoisa. Täydellinen hernepelto oli oikea kyyhkyparatiisi, mutta parempi onnistuminen olisi vaatinut parempaa ajoitusta ja taktikointia jo alusta lähtien. Kyyhkynrintaa saatiin pannulle usein. Olisinpa vain alussa jo ymmärtänyt sen, minkä lopussa sain käytännössä ja muiden neuvoilla oppia. Tulevalle kaudelle lähdetään taas paremmalla osaamisella! Kyyhkyn täkkälihat ovat kirjoittajan mielestä parhaimmillaan suolalla ja pippurilla maustettuna ja voissa paistettuna. Saalismäärät kuvilta vaihtelivat ei yhdestäkään kyyhkystä puoleen tusinaan. Vaikka saalismäärät voisivat olla suurempiakin, hyvään jahtipäivään riitti jo jokunen kutkuttava riistatilanne. Minulle viime syksyn kyyhkyjahti oli todellinen Via Dolorosa, tuskien taival, vaikkakin oikeasti nautinnollinen ja antoisa. 20 Metsästäjä 4/2023 18-21_Kyyhkyparatiisi_ME0423.indd 20 18-21_Kyyhkyparatiisi_ME0423.indd 20 20.6.2023 8.20 20.6.2023 8.20
• VX-FREEDOM RUGGED PERFORMANCE. RELENTLESS CLARITY. Leupoldin paras hinta-laatusuhde. Hinnat alkaen 399 €. KATSO HINNAT JA MALLIT WWW.ASE.FI 18-21_Kyyhkyparatiisi_ME0423.indd 21 18-21_Kyyhkyparatiisi_ME0423.indd 21 20.6.2023 8.21 20.6.2023 8.21
• Sepelkyyhky on aina kuulunut Suomen riistalajeihin, mutta vasta 1960-luvulla sen metsästysmahdollisuuksiin alettiin kiinnittää enemmän huomiota. Saaliit alkoivat kasvaa, ja nykyään se on runsaslukuisin riistasaalislajimme. TeksTi Juha Tiainen 1960 -luvun alussa silloisen Riistantutkimussäätiön tutkija Ilkka Koivisto osoitti useissa kirjoituksissaan huolestuneisuutensa metsäkanalintukantojen metsästyksen kestävyydestä ja toi esille käyttämättömän mahdollisuuden: sepelkyyhkyn arvon riistalajina. Kun Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos perustettiin vuonna 1964, aloitettiin myös säännöllinen riistasaalistilastointi. Sepelkyyhkysaalis oli hyvin vaatimaton koko 1960-luvun, mutta alkoi kasvaa 1970-luvulla. Sadantuhannen saalisyksilön raja saavutettiin 1978 ja 200 000 yksilön raja 2000-luvun alussa, viime vuosina saalis on ajoittain ollut jopa yli 300 000 yksilöä. Sinisorsa oli viime vuosikymmeninä runsain pienriistalaji lintujen joukossa, mutta sepelkyyhkyn saalis ylitti sen ensi kerran vuonna 2014 ja on ollut siitä lähtien suurempi. Sepelkyyhkyä metsästetään koko sen levinneisyysalueella maassamme; pesimäkanta on hyvin harva Lapissa ja puuttuu puurajan pohjoispuolelta, joten siellä saaliskin on pieni. Suurimmat saaliit tulevat Pohjanmaalta (vuosittainen keskisaalis 2017–2021 lähes 40 000 yksilöä), Oulun eteläiseltä alueelta (yli 33 000 yksilöä) sekä Satakunnasta (lähes 25 000 yksilöä). Kuinka kestävää sepelkyyhkyn metsästys on? Sata vuotta sitten sepelkyyhkyn esiintymisalue ulottui etelästä suunnilleen Oulujoen vesistön korkeudelle. Kanta oli ehkä 100 000 paria. Levinneisyysalue on Sepelkyyhky – menestyjä Rannikon lintuasemien seurantojen perusteella sepelkyyhkyn muutto on aikaistunut kaksi viikkoa viimeksi kuluneen puolen vuosisadan aikana. JA AN A O JA LA IN EN PI RJ O SI NK KO NE N 22 Metsästäjä 4/2023 22-25_Sepelkyyhky_ME0423.indd 22 22-25_Sepelkyyhky_ME0423.indd 22 20.6.2023 8.21 20.6.2023 8.21
• Kaupunkilaistuminen Keski-Euroopassa sepelkyyhky on pesinyt kaupunkien puistoissa iät ja ajat. Yhtenä syynä siihen nähtiin vanhastaan metsän (pesimäympäristö) ja pellon (ruokailuympäristö) määrän epäedullinen suhde sepelkyyhkyn kannalta. Hyviä metsiköitä on vähän, varsinkin kun sepelkyyhkyt pesivät mieluiten yhdyskuntamaisesti varislinnuilta suojaa antavien hiiri-, haaratai tuulihaukkojen seurassa. Samanlainen suojan tarjoaminen on meillä tuttua naurulokkien ja sorsalintujen suhteesta. Puolalainen Ludwik Tomia?oj? tutki sepelkyyhkyjen pesintää Wroc?awin puistoissa. Kyyhkyjen pesät sijaitsivat korkealla puiden latvustoissa, kunnes varikset alkoivat kaupunkilaistua. Pesintätulos heikkeni korkealla sijaitsevissa pesissä, ja kyyhkyt siirtyivät matalalle, parin metrin korkeudelle jalankulkuväylien lähelle. Pesintätulos koheni selvästi, koska pesät saivat ihmisten läsnäolon kautta suojaa variksilta. Meillä sepelkyyhky alkoi kaupunkilaistua 1990-luvulla, ja nykyään ihmisasutuksen läheinen pesintä on yleistä kaikissa maaseudun kylissä ja pihapiireissä. Uuden elinympäristön valtauksen vaikutusta pesintätulokseen ei meillä ole tutkittu, mutta pesimistulos näyttää hyvältä ihmisasutuksen piirissä. Uuden elinympäristön valtaus ja siellä mahdollisesti parempi pesintätulos ovat voineet osaltaan kasvattaa pesimäkantaa ja syksyistä metsästettävää kantaa. Maatalouden muutos Sepelkyyhkyn menestykseen on epäilemättä vaikuttanut myös maatalouden muutos. 1990-luvun puolivälistä kuitenkin laajentunut jatkuvasti ja ulottuu nykyään Sodankylän korkeudelle. Samanaikaisesti kanta on 3–4-kertaistunut. Voimakas metsästysverotuksen kasvu ei näytä asettaneen kannan voimistumiselle esteitä. Sepelkyyhkyn kevätmuutto alkaa maaliskuun puolivälissä ja jatkuu koko huhtikuun; muuton ajoittuminen riippuu siitä, missä päin pitkää maatamme ollaan. Rannikon lintuasemien seurantojen perusteella havaitaan, että muutto on aikaistunut kaksi viikkoa viimeksi kuluneen puolen vuosisadan aikana. Sepelkyyhkyn lisääntymistuloksen täytyy olla hyvä. Siihen vaikuttavat pitkä pesimäkausi, joka on vielä aikaistunut varhaistuneen kevätmuuton ansiosta, ja uuttera pesintäyritysten toistaminen epäonnistuneiden jälkeen. Pesimäkausi käynnistyy huhtikuun puolella ja viimeistään toukokuussa, nykyään joskus jopa jo maaliskuussa. Puolisot aloittavat pesänrakennuksen yhdessä, mutta kun pesyeen kaksi munaa on vuorokauden välein munittu ja haudonta alkanut, toinen puoliso jatkaa risujen tuomista ja hautova puoliso asettelee ne pesään. Pesä on aluksi hatara, mutta se jykevöityy oleellisesti pesinnän edistyessä. Pesintä Pesyekoko on aina kaksi munaa, mutta pesyeitä on kesän kuluessa kaksi, pesimäkauden alkaessa hyvin varhain ja molempien onnistuessa ehkä kolmekin. Yhteen pesimäkiertoon kuluu 7–8 viikkoa – pesän rakennukseen ja munintaan kuluu vajaa viikko, haudontaan kaksi ja puoli viikkoa ja poikasten kasvattamiseen lentokykyisiksi viisi viikkoa. Onnistuneen pesinnän jälkeen kyyhkyt voivat pesiä toistamiseen ja kolmannenkin kerran samassa pesässä. Uuden pesän rakentamiselta säästyy aikaa, mutta toisaalta pesää kohennetaan uusilla risuilla haudonnan aikana, jolloin pesä voi lopulta olla lähes variksen pesän kokoinen. Sepelkyyhky on ollut tunnettu siitä, että pesä hylätään herkästi, kun emolintu häirittynä pakenee hautomasta; munat voivat jopa vierähtää maahan. Hylätyn pesyeen sijaan pariskunta rakentaa nopeasti uuden pesän, jossa on uudet munat jo alle viikon kuluessa. Jos epäonnistumisiin kuluu liikaa aikaa, ei kolmas yritys onnistu. Pesintäkausi on pitkä ja jatkuu elo-syyskuulle asti. Kyyhkyillä on siten runsaasti aikaa tuottaa ainakin kaksi poikuetta. Ilkka Koiviston Suomen Riistassa vuonna 1959 julkaiseman tutkimuksen mukaan 80 prosenttia kuoriutuneista poikasista selviytyi lentokykyisiksi. Metsästettävä kanta syksyllä Jos siis pesimäkannan suuruus on alle 400 000 paria, on metsästyskauden alkaessa aikuislintuja maastossa noin 750 000 yksilöä. Jos ne ovat pesimäkauden aikana tuottaneet neljä poikasta, joista lentokykyisiksi on selvinnyt (laskennallisesti) 3,2 yksilöä, niin 375 000 paria on tuottanut 1 200 000 jälkeläistä. Siten metsästettävä kanta olisi vähän alle kaksi miljoonaa yksilöä ja 250 000 yksilön saalis olisi siitä runsas 20 prosenttia. Sepelkyyhky on Euroopan metsästetyimpiä riistalajeja. Suomenkin sepelkyyhkyjen tärkein kuolinsyy on metsästys – 95 prosenttia tunnetuista kuolinsyistä on metsästyksen aiheuttamia. Sepelkyyhky on Euroopan metsästetyimpiä riistalajeja. Suomenkin sepelkyyhkyjen tärkein kuolinsyy on metsästys. JA AN A O JA LA IN EN PI RJ O SI NK KO NE N JA RI NI SK AN EN 23 Metsästäjä 4/2023 22-25_Sepelkyyhky_ME0423.indd 23 22-25_Sepelkyyhky_ME0423.indd 23 20.6.2023 8.21 20.6.2023 8.21
• lähtien – EU-jäsenyytemme aikana ja jo sitä ennen – maatalouden maankäyttö on tehostunut, tuotantorakenne on muuttunut ja viljely yksipuolistunut. Maankäytön tehostuminen on seurausta tilusjärjestelyistä ja peltolohkojen koon kasvattamisesta; suuremmat lohkot tarjoavat edellytykset tehokkaammalle viljelylle. Tuotantorakenteen muutos näkyy lypsykarjatalouden vähenemisenä ja laajoilta alueilta loppumisena Etelä-Suomessa ja maatalouden viljanviljelyvaltaistumisena. Viljelyn yksipuolistuminen on näkynyt kasvinvuorottelun vähenemisenä – yhä useammin samalla lohkolla viljellään vuodesta toiseen yhtä ja samaa kasvia, usein kevätviljaa. Tämä on kuitenkin muuttumassa uudella EU:n tukiohjelmakaudella. Sepelkyyhky on yksi harvoista pesimälintulajeista, joka on hyötynyt muutoksista. Se pesii metsässä tai asutuksen piirissä ja ruokailee pelloilla. Kevätviljapellot ovat mitä parhaimpia ruokailuympäristöjä siemensyöjälle, jonka ravintoa ovat muun muassa vilja, mutta myös esimerkiksi herne. Kannan kasvu on näkynyt 1,5–2-kertaisena Luonnonvarakeskuksen maatalousympäristön pesimälinnustoseurannoissa vuosina 2001–2019. Huomioitavaa metsästyksessä Sepelkyyhkyn metsästyksen kestävyyteen liittyy yksi eettinen kysymys. Metsästyskausi alkaa 10. elokuuta, jolloin suuri joukko sepelkyyhkyistä yhä pesii. Jari Valkama tuo esille Luonnontieteellisen Keskusmuseon julkaisemassa rengaslöytöatlaksessa, että 5 prosenttia Suomessa pesäpoikasina rengastetuista sepelkyyhkyn poikasista on rengastettu 10.8. tai myöhemmin. Jos emolinnut joutuvat metsästyssaaliiksi, tuhoutuvat niiden liian keskenkasvuiset poikaset. Kirjoittaja Juha Tiainen on Luonnonvarakeskuksen ulkopuolinen asiantuntija ja erikoistutkija (emer.) Sepelkyyhkyn metsästyssaalis Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Luonnonvarakeskuksen tuottaman tilastoaineiston perusteella. Sepelkyyhkysaaliin jakauma riistakeskusalueittain vuosina 2017–2021. Varsinais-Suomen ruskea sektori on yläreunassa ja muut alueet siitä myötäpäivään. Uuttukyyhky Kyyhkyparvissa ruokailee usein myös uuttukyyhkyjä, joka ei ole metsästettävä laji. Kyyhkylajien tunnistaminen lennossa hahmosta ei ole erityisen vaikeaa, jos sitä harjoittelee. Uuttukyyhky on sepelkyyhkyä ja kesykyyhkyäkin pienempi laji, jolla on lyhyempi pyrstö. Siksi se on jotenkin somemman ja typäkämmän näköinen. Sillä ei ole valkoisia siipilaikkuja, kuten sepelkyyhkyllä iästä riippumatta, eikä kaulan valkeaa sepeltä, joka puuttuu myös nuorelta sepelkyyhkyltä. Sepelkyyhkysaaliin jakauma Varsinais-Suomi Uusimaa Satakunta Kaakkois-Suomi Etelä-Häme Pohjois-Häme Keski-Suomi Pohjanmaa Rannikko-Pohjanmaa Oulu eteläinen Oulu pohjoinen Etelä-Savo Pohjois-Savo Pohjois-Karjala Kainuu Lappi Sepelkyyhkysaalis (koko maa) 300 000 200 000 100 000 Yksilöä 1970 1980 1990 2000 2010 2020 Asiakasetuhintaan ovat oikeutettuja kaikki Telia Finlandin kuluttaja-asiakkaat, joilla on Telian kuukausilaskutteinen puhelintai nettiliittymä. Etu ei koske Prepaid-liittymiä tai taloyhtiölaajakaistan perusnopeuksia. *36 kk maksuaika. Telia Rahoitus on joustava ja koroton maksuvaihtoehto, eikä se edellytä liittymäsopimusta. Asiakasetuhinnat ovat voimassa 31.8.2023 asti. Ei jälleenmyyjille. Niteforce Concept 4G LTE 20MP -riistakamera 149 € 189 € tai 4,14 €/kk* • Kuvat kätevästi sovellukseen • Etäohjattava & suomenkielinen sovellus Android & iOS -laitteille Liittymä laitteeseen alk. 3,99 € • Riistakameraan, koiratutkaan tai muuhun etäohjattavaan laitteeseen • Rajaton netti kotimaassa Uovision Livestream 4G LTE -riistakamera 299 € 399 € tai 8,31 €/kk* • Terävä kuvanlaatu ja lämpöliiketunnistin • Helppokäyttöinen pilvipalvelu Samsung Galaxy Xcover 5 199 € 289 € tai 5,53 €/kk* • Vedenja iskunkestävä • 3 vuoden takuu Garmin Fenix 7 -älykello 499 € 649 € tai 13,86 €/kk* • Jopa 18 pv akun kesto • iOS & Android -yhteensopivuus Ultracom R10 -koiratutka 649 € 769 € tai 18,03 €/kk* • GSM-pohjainen paikannuslaite • Vesija pölytiivis Jahtaa riistaa, älä kenttää Telian liittymäasiakkaana saat nyt metsästyslaitteet tarjoushintaan. Osta omasi ja hyppää Telian palkittuun verkkoon myös metsällä. Katso kaikki tarjoukset: telia.fi/metsastaja. JA RI PE LT O M ÄK I 24 Metsästäjä 4/2023 22-25_Sepelkyyhky_ME0423.indd 24 22-25_Sepelkyyhky_ME0423.indd 24 20.6.2023 8.21 20.6.2023 8.21
• Asiakasetuhintaan ovat oikeutettuja kaikki Telia Finlandin kuluttaja-asiakkaat, joilla on Telian kuukausilaskutteinen puhelintai nettiliittymä. Etu ei koske Prepaid-liittymiä tai taloyhtiölaajakaistan perusnopeuksia. *36 kk maksuaika. Telia Rahoitus on joustava ja koroton maksuvaihtoehto, eikä se edellytä liittymäsopimusta. Asiakasetuhinnat ovat voimassa 31.8.2023 asti. Ei jälleenmyyjille. Niteforce Concept 4G LTE 20MP -riistakamera 149 € 189 € tai 4,14 €/kk* • Kuvat kätevästi sovellukseen • Etäohjattava & suomenkielinen sovellus Android & iOS -laitteille Liittymä laitteeseen alk. 3,99 € • Riistakameraan, koiratutkaan tai muuhun etäohjattavaan laitteeseen • Rajaton netti kotimaassa Uovision Livestream 4G LTE -riistakamera 299 € 399 € tai 8,31 €/kk* • Terävä kuvanlaatu ja lämpöliiketunnistin • Helppokäyttöinen pilvipalvelu Samsung Galaxy Xcover 5 199 € 289 € tai 5,53 €/kk* • Vedenja iskunkestävä • 3 vuoden takuu Garmin Fenix 7 -älykello 499 € 649 € tai 13,86 €/kk* • Jopa 18 pv akun kesto • iOS & Android -yhteensopivuus Ultracom R10 -koiratutka 649 € 769 € tai 18,03 €/kk* • GSM-pohjainen paikannuslaite • Vesija pölytiivis Jahtaa riistaa, älä kenttää Telian liittymäasiakkaana saat nyt metsästyslaitteet tarjoushintaan. Osta omasi ja hyppää Telian palkittuun verkkoon myös metsällä. Katso kaikki tarjoukset: telia.fi/metsastaja. 22-25_Sepelkyyhky_ME0423.indd 25 22-25_Sepelkyyhky_ME0423.indd 25 20.6.2023 8.21 20.6.2023 8.21
• Hirvikanta ja vasatuotto pienenevät, mikä johtaa vähäisempiin metsästys­ mahdollisuuksiin ja pieniin saalis määriin. Lounaisella Uudellamaalla ollaan niin huolestuneita hirvikannasta, ettei ensi syksynä haluta kaataa hirviä lähes lainkaan. TeksTi ja kuvaT Mikael Wikström L ounaisella Uudellamaalla, kuten muuallakin Suomessa, hirvi on ollut erittäin tärkeä riistaeläin. Hirvenmetsästys on yhdistänyt kyläläisiä ja antanut liikuntaa sekä elämyksiä luonnosLoppuuko hirven­ metsästys tähän? sa. Saaliista on saatu suuria määriä lihaa metsästäjille, maanomistajille ja näiden tuttaville. Nyt tilanne on muuttunut. Miten tilanteeseen on päädytty, selviää tarkastelemalla lähihistoriaa vuodesta 2010 alkaen. Sorkka 2020 Lounaisen Uudenmaan hirvikanta oli pitkään suhteellisen runsas ja tähän oltiin tottuneita. Metsätaloudessa koettiin harvoin vakavia vahinkoja. Vaikka hirvikanta muuten oli hyvinvoiva, pienemmästä vasatuotosta, pienemmistä vasoista ja pienemmistä sonneista huolestuttiin. Tästä syystä vuonna 2010 käynnistettiin metsästäjien, metsästysseurojen ja riistanhoitoyhdistysten välinen yhteistyö nimeltä Sorkka 2020. Riistanhoitoyhdistysten edustajat kokoontuivat säännöllisesti keskustelemaan tavoitteista ja verotusperiaatteista. Yhteiset tavoitteet hirvikannan tiheydelle, sukupuolijakaumalle ja vasaosuudelle asetettiin vuonna 2011. Tiheyttä haluttiin pitää aikaisemmalla tasolla, mikä oli Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreimpien tietojen mukaan noin 6,2. Sukupuolitavoitteeksi asetettiin noin 1,2 ja vasaosuudeksi noin 20 prosenttia. Mukana oli kahdeksan riistanhoitoyhdistystä, joissa kantaa hoidettiin yhteisillä verotussuosituksilla. Niissä oli määritelty esimerkiksi vasojen osuus saaliista ja naaraiden osuus aikuissaaliista, sekä millaisia lehmiä pitäisi säästää hyvää vasatuottoa ajatellen. Sonneillekin oli koko alueella yhteiset sarvisuositukset, jotta saataisiin kasvatettua täysikasvuisten sonnien osuutta kannassa ja saaliissa. Seminaareja järjestettiin vuosittain kaikille alueen hirvenmetsästäjille. Näissä oli yleensä 100–200 osallistujaa. Puhuttiin ? Kaudella 2022–2023 hirvitalousalue UU2:n aikuisista naaraista vain yhdeksällä prosentilla oli kaksoisvasoja, 46 prosentilla oli ykkösvasa ja 45 prosenttia oli vasattomia. Esimerkiksi kaudella 2015 kaksoisvasoja oli 26 prosentilla, 42 prosentilla oli ykkösvasa ja 32 prosentilla ei ollut vasoja. (Luken Hirvitietotaulukko 2023) Metsästäjät ja maanomistajat huolissaan 26 Metsästäjä 4/2023 26-29_Hirvitilanne_Suomessa_ME0423.indd 26 26-29_Hirvitilanne_Suomessa_ME0423.indd 26 20.6.2023 8.22 20.6.2023 8.22
• hirven biologiasta, populaatiodynamiikasta ja siitä, miksi oli tärkeää kaikkien alueen metsästäjien ja seurojen noudattaa samoja verotusperiaatteita. Alueen metsästäjät olivat syksyisin hyvin tarkkoja siitä, millaisia hirviä kaadettiin. Havaittujen hirvien määrä per kaadettu hirvi oli korkea, mikä on merkki valikoivasta verotuksesta. Vastuullisen työn seurauksena saatiin haluttuja tuloksia. Kannan vasatuotto ja sonnien koko parani. Kaksoisvasallisten lehmien osuus saavutti huippulukemia ja alueella oli ennen näkemätön määrä todella suursarvisia sonneja. Vasojen koko oli ainoa asia, johon ei pystytty vaikuttamaan. Hirvitalousalue osana uutta kannanhoitojärjestelmää Vuoteen 2015 saakka lounaisen Uudenmaan yhteistyö toimi Sorkka 2020:n puitteissa. Silloin maaja metsätalousministeriö vahvisti Suomen hirvikannan hoitosuunnitelman ja hirven kannanhoitojärjestelmä uusine hirvitalousalueineen otettiin käyttöön. Lounais-Uudenmaan riistanhoitoyhdistysten yhteiset palaverit muuttuivat virallisiksi verotussuunnittelukokouksiksi, joissa laskettiin sopivia verotusmääriä tavoitteiden perusteella. Tavoitteiden asettelusta tuli alueellisten riistaneuvostojen tehtävä. Sorkka 2020:n toiminta loppui, eikä seminaareja järjestetty enää metsästäjille tai kokouksia riistanhoitoyhdistysten edustajille. Uudenmaan riistaneuvosto piti tavoitteet Lounais-Uudenmaan hirvikannan sukupuolijakaumalle ja vasaosuudelle aikaisemmalla tasolla, mutta uusi tiheystavoite oli lähes yksi hirvi per tuhat hehtaaria pienempi kuin edellinen. Kolme vuotta myöhemmin (2018) tiheystavoitetta laskettiin uudestaan lähes yhdellä hirvellä tuhannella hehtaarilla. Samaan aikaan sudet tulivat mukaan kuvioihin. Susien saalistusta ei ollut tarve huomioida aikaisemmin, mutta vuonna 2015 alueelle syntyi ensimmäinen susipentue. Pari vuotta myöhemmin syntyi seuraava susireviiri ja nyt vaikuttaa siltä, että kolmas reviiri olisi muodostumassa. Hirvikantaa leikattiin merkittävästi Uudesta tiheystavoitteesta seurasi merkittävä hirvikannan leikkaaminen. Tilastojen perusteella sonnikanta on nuorentunut, mutta lehmäkannassa on todennäköisesti tapahtunut vielä suurempi muutos. Aikaisemmin löytyi kaksoisvasalehmä jokaiselta tuhannelta hehtaarilta. Viime metsästyskaudella vaadittiin jo lähes viisituhatta hehtaaria jokaista kaksoisvasalehmää kohden. Hirvitalousalue UU2:n vasatuotto parani Sorkka 2020 -yhteistyön yhteydessä vuosina 2011–2015. Täysikasvuisten sonnien osuutta kannassa ja saaliissa saatiin kasvatettua valikoivalla urosverotuksella. Täysikasvuisiksi sonneiksi on laskettu hankosarviset, joilla ? 8 piikkiä ja lapiomuodostumasarviset, joilla ? 12 piikkiä. Lounaisella Uudellamaalla on perinteisesti kaadettu paljon hirviä. Hupenevan kannan ja vasatuoton takia myös saalismäärät ovat viime vuosina syöksyneet. Punaisella merkitty mahdollinen hirvisaalis kaudella 2023–2024, mikäli pyyntilupien käyttöaste ja saaliin vasaosuus olisi sama kuin 2022–2023. Hirvikannan verotuskestävyys on heikentynyt merkittävästi UU2:n hirvitalousalueella. Mikäli viimeisten viiden vuoden trendi jatkuisi, kauden 2023–2024 verotuskestävyys olisi noin 13 prosenttia: Jos kannan koko olisi 100, voitaisiin kaataa 13 hirveä, jotta kannan koko olisi 100 myös seuraavan metsästyskauden jälkeen. Ai ne is to : Lu ke n Hi rv iti et ot au lu kk o 20 23 Kaksoisvasallisten osuus ?2,5-vuotisista naaraista 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% 2000 2005 2010 2015 2020 Ai ne is to : Lä ns iUu de nm aa n rh y: n ja Ki rk ko nu m m en rh y: n sa al is til as to t Täysikasvuisten osuus kaadetuista sonneista lounaisella Uudellamaalla 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% 2000 2005 2010 2015 2020 Ai ne is to : Lä ns iUu de nm aa n rh y: n ja Ki rk ko nu m m en rh y: n sa al is til as to t Lounais-Uudenmaan hirvisaalis / 1000 ha 10 9 8 7 6 5 4 3 2 1 1980 1985 1990 1995 2000 2005 2010 2015 2020 2025 Ai ne is to : Lu ke n Hi rv iti et ot au lu kk o 20 23 Kannan verotuskestävyys 50% 45% 40% 35% 30% 25% 20% 15% 10% 5% 0% 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 27 Metsästäjä 4/2023 26-29_Hirvitilanne_Suomessa_ME0423.indd 27 26-29_Hirvitilanne_Suomessa_ME0423.indd 27 20.6.2023 8.22 20.6.2023 8.22
• Ykkösvasalehmien ja vasattomien lehmien osuus on sen sijaan kasvanut viime vuosina. Viime kaudella lähes puolet aikuisista naaraista oli vasattomia. Kannan verotuskestävyys, siis kannan metsästettävä nettokasvu, on supistunut voimakkaasti muutamassa vuodessa. Viime kaudella kannan verotuskestävyys oli vain noin 21 prosenttia. Syitä tähän on todennäköisesti monia. Nuoremmat ja pienemmät lehmät synnyttävät vähemmän vasoja ja niistä sudet tappavat merkittävän osan. Lisäksi on osoittautunut, että lämmin ja kuiva kevät ja kesä vähentää laadukkaan ravinnon saatavuutta. Sen vuoksi lehmät ovat heikommassa kunnossa seuraavana vuonna, kun vasoja pitäisi syntyä. Luken viimeisimmän kanta-arvion mukaan Lounais-Uudenmaan valkohäntäpeurakanta on kahdessa vuodessa pienentynyt 20 prosenttia. Mikäli kasviravinnosta on ollut kilpailua, peurakannan pienenemisen pitäisi lähivuosina alkaa näkyä hirven parantuneena vasatuottona ja korkeampina vasapainoina. Saattaa tietysti olla, että peurakannan vähentyessä susien ravinnonhaku kohdistuu entistä enemmän hirviin. Mainittujen mahdollisten syiden lisäksi saattaa olla vielä tuntemattomia tekijöitä vasatuoton heikkenemiseen, kuten loiset. Hyvin varovaista metsästystä Kun hirviä on vähän, metsästetään vähän ja saadaan vähemmän hirvihavaintoja. Tämä on ilmeisesti aiheuttanut haasteita, koska Luken kanta-arvioissa ja verotussuositukAlueen metsästäjät ja maanomistajat ovat halunneet olla varovaisia ja ovat viime vuosina kaataneet merkittävästi vähemmän hirviä kuin Luke on ehdottanut. Päättyneen kauden saalis oli 42 prosenttia pienempi ja kauden 2021–2022 saalis oli 21 prosenttia pienempi kuin Luken suositus. Myönnetyistä pyyntiluvista käytettiin viime kaudella vain 42 prosenttia ja kaudella 2021–2022 54 prosenttia. Tästä huolimatta kanta on kanta-arvion mukaan 13 prosenttia pienempi kuin nykyinen tavoite. Suhteessa Sorkka 2020 -yhteistyön tavoitteeseen, kanta on nyt 34 prosenttia pienempi. Luken ensi kauden verotussuositus Lounais-Uudenmaan hirvitalousalueelle on 101 hirveä, eli 0,37 tuhannelta hehtaarilta. Mikäli kannan verotuskestävyys jatkaa laskuaan viimeisen viiden vuoden trendin mukaisesti ja Luken tuorein kanta-arvio pitäisi paikkansa, metsästettävän kannan tiheys olisi ensi syksyllä noin 4,7 hirveä tuhannella hehtaarilla. Se on hieman nykyistä tiheystavoitetta vähemmän. Hirvikanta olisi siis ilman ainuttakaan kaadettua hirveä hieman tavoitetta pienempi. Lounais-Uudenmaan metsästäjät ja maanomistajat ovat olleet vastuullisia ja hoitaneet hirvikantansa huolellisesti. Hirvitilanne on paikallisten metsästäjien ja maanomistajien mielestä niin vakava, että tulevana syksynä ei haluta kaataa hirviä lähes ollenkaan. Pyyntilupia on kuitenkin haettu pieni määrä, jotta järjestelmät pysyisivät toimintakelpoisina tulevia vuosia ajatellen. Heikko kanta myös muualla Lounais-Uudenmaan tilanne ei ole poikkeuksellinen. Hirvitiheys on pudonnut merkittävästi lähes kaikilla Suomen hirvitalousalueilla. Keskimääräinen tiheys oli 2,6 hirveä tuhannella hehtaarilla viime metsästyskauden jälkeen, mikä on puolet parinkymmenen vuoden takaisesta ja kaksi kolmasosaa koko vuosituhannen keskiarvosta. Vasatuotto on pudonnut tilastollisesti merkitsevästi kahdella kolmasosalla hirvitalousalueista, eikä ole ainuttakaan hirvitalousaluetta, jossa vasatuotto olisi noussut tällä vuosituhannella. Vasatuoton heikkeneminen näkyy kaksoisvasallisten lehmien harvenemisessa ja vasattomien naaraiden yleistymisessä. Suomen hirvikannan hoitosuunnitelman mukaan hirvikannan lisääntymistehon sekä ikäja geneettisen rakenteen sekä hirvien terveydentilan seuraaminen on tarpeen järjestää määrävälein toteuttavan näytekeräyksen avulla. Tällaista tutkimusta tehtiin viimeksi yli kaksikymmentä vuotta sitten. Silloin riistantutkimusta avustivat metsästysseurat ja riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajien pakastimet olivat täynnä hirvenleukoja ikämääritystä varten. Nyt olisi oikea aika toteuttaa tämä osa hoitosuunnitelmasta, jotta saataisiin selkeitä vastauksia heikkenevään vasatuottoon ja ratkaisuja ongelman korjaamiseksi. Pääoman ja kasvun pieneneminen tarkoittaa tietysti vähemmän tuottoa. Viime kaudella oli suuri määrä hirvitalousalueita, joilla kaadettiin alle yksi hirvi tuhannelta hehtaarilta. Koko maan saalis oli viime kaudella keskimäärin vain 1,2 hirveä tuhannelta hehtaarilta. Pitäisikö olla mahdollista metsästää hirviä tulevaisuudessakin? Kaatamalla pieniä puolitoistavuotiaita ja säästämällä keskenkasvuiset sonnit oli paljon suursarvisia sonneja sekä elävässä kannassa että saaliissa. Niitä on nähty esimerkiksi Riihimäen erämessuilla, kuten tämä Raaseporissa syksyllä 2015 kaadettu. Sen lapiosarvien pistemäärä oli 303. Pitäisikö olla mahdollista metsästää hirviä tulevaisuudessakin? sissa on ollut suurta heittoa Lounais-Uudenmaan osalta. Luken tuoreimman kanta-arvion perusteella edeltävä kanta-arvio oli 11 prosenttia liian suuri, jopa 95 prosentin luottamusvälin ulkopuolella. Mikäli Lounais-Uudenmaan metsästäjät olisivat viime kaudella kaataneet yhtä paljon hirviä kuin Luke ehdotti suosituksessaan 2022, kanta olisi ollut noin 3,5 hirveä tuhannella hehtaarilla viime kauden jälkeen, siis 26 prosenttia pienempi kuin nykyinen tavoite (4,75). Tilanne oli lähes identtinen kaudella 2021–2022. 28 Metsästäjä 4/2023 26-29_Hirvitilanne_Suomessa_ME0423.indd 28 26-29_Hirvitilanne_Suomessa_ME0423.indd 28 20.6.2023 8.22 20.6.2023 8.22
• 26-29_Hirvitilanne_Suomessa_ME0423.indd 29 26-29_Hirvitilanne_Suomessa_ME0423.indd 29 20.6.2023 8.22 20.6.2023 8.22
• Valkohäntäpeura on paikoin syrjäyttänyt hirven arvokkaimpana riistana. Vaikka metsästäjät yleisesti tiedostavat valkohäntäpeuran arvon riistaeläimenä, lukijapalstoilla sitä hanakasti parjataan ”tuhoeläimeksi”. Onko asia oikeasti niin? TeksTi ja kuvaT Christoffer Wallgren Valkohäntäpeura lukuina (2022–2023) ? Kaudella 2022–2023 Suomessa kaadettiin 67 152 valkohäntäpeuraa. Uudellamaalla kaadettiin 13 263 valkohäntäpeuraa. ? Peurakanta pieneni vuoden takaisesta noin 13,6 prosenttia ja on selvästi, 20 prosenttia, parin vuoden takaista huippua alempana (Luke 17.3.2023). ? Valtaosa saaliista, 95 prosenttia, saatiin Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, sekä Eteläja Pohjois-Hämeen riistakeskusalueilta. ? Valkohäntäpeuran lihaa saatiin noin 2 200 000 kiloa. ? Lihan arvo oli noin 16 400 000 euroa. ? Valkohäntäpeuran metsästyksen arvo oli noin 41 000 000 euroa. ? Maaja metsätalouden peuravahinkojen (valkohäntä, kuusipeura ) ennaltaehkäisyyn, muun muassa riista-aidoilla, sähköisillä hirvieläinaidoilla, riistanauhalla, trico-syönninestoaineella ja karkottimilla, käytettiin viime vuonna noin 250 000 euroa. Ennaltaehkäisytarvikkeiden budjetti on noin 500 000 eroa, josta noin puolet on peuraan kohdistuvaa. Metsästäjät rahoittavat toimet hirvieläinten pyyntilupamaksuilla. ? Valkohäntäpeuran aiheuttamia maatalousvahinkoja korvattiin 272 000 euroa ja metsävahinkoja 8 800 euroa. Valkohäntäpeura on arvokas riistaeläin Nordblad osoittaa vahingoilta säästyneitä omenapuumaitaan ja marjapensaita, joita ei ole aidattu. Hänen mukaansa on tärkeää pitää monipuolisesti kasvustoa ympäriinsä, jolloin vahingot vähenevät. Kesken haastattelun Nordbladin koira havahtuu yksinäiseen peuran vasaan, joka on hiipinyt lähietäisyydelle omenapuiden takaa. Ei metsävahinkoja Nordblad muistelee hirvien aiheuttaneen metsävahinkoja napsimalla latvustoa nuorista puista 1980-luvulla, kun kanta oli runsas. – Kun sen samaisen puun antaa kasvaa, en ole huomannut metsäyhtiöiden valittaneen puun laadusta. Ei silloin eikä nytkään. Paperimassassa tuskin näkyy, onko peura tai hirvi maistellut puuta, Nordblad naurahtaa. Vahinkoja on Nordbladin mukaan myös helppo ehkäistä. – Peurat syövät enimmäkseen puita, jotka ovat vähäpätöisiä metsätaloudessa. Taimikonhoidossa reikäperkauksella pitää jättää reilusti vesakkoa kasvamaan, jotta C arl Nordblad on kirkkonummelainen maanviljelijä ja metsänomistaja. Kirkkonummi sijaitsee läntisellä Uudellamaalla, jossa on runsas peurakanta. Nordblad kuvailee maatilansa kokoa arvoituksellisesti. Mahtuu kääntymään, mutta ei riitä hirven metsästykseen. Nordbladin kotipihalta avautuva peltomaisema on iltapäivän auringossa saanut vieraita. Noin 20 yksilön valkohäntäpeuralauma kävelee ojanpenkkaa meistä poispäin. Nordblad viljelee maitaan ja kasvattaa metsiään eräällä peuratiheimmistä alueista, mutta ei näe hirvieläimiä ongelmana. –Hirvet eivät ole ongelma, koska ne on melkein metsästetty sukupuuttoon. Harvat jäljelle jääneet sudet hoitaa. On kumma, kuinka me ihmiset onnistumme sekoittamaan luonnonkulkua niin, että hirvet ovat melkein muisto vaan. Metsästäjät ja päättäjät saisivat ottaa huomattavasti enemmän vastuuta, ettei valkohäntäpeuralle käy yhtä huonosti. Eihän se voi olla niin, että jokusen vaivaisen hehtaarin viljelyn takia pitäisi koko eläinkanta hävittää, Nordblad toteaa huokaisten. Nordblad ei ole huolissaan siitä, että valkohäntäpeura tuhoaisivat hänen viljelyksiään. – Ei peurat oikeastaan viljeltyä syö. Ne syövät enimmäkseen ruohoa ja heinää, ja sorkat ovat aika kevyet, eli sen puoleenkaan ei ole tuhoja. Nordblad myöntää, että joitakin tiettyjä lajikkeita peurat syövät mielellään, esimerkiksi herneitä. Myös erikoisviljelmät kuten mansikkamaat voivat kärsiä, jos peura astuu viljelysmaan suojamuovin läpi. Hän muistuttaa, että halutessaan erikoisviljelysmaat voi suojata. Katso video Carl Nordbladin haastattelusta metsastajalehti.fi 30 Metsästäjä 4/2023 30-31_Maanviljelijä_ja_peura_ME0423.indd 30 30-31_Maanviljelijä_ja_peura_ME0423.indd 30 20.6.2023 8.22 20.6.2023 8.22
• sorkkaeläimille jää ruokaa ja muillekin eläimille suojaa. Se pienentää huomattavasti hirven ja peuran tekemien vahinkojen määrää, Nordblad neuvoo. Mutta kai hirvieläimet kuitenkin jonkinlaisia vahinkoja saavat aikaan Nordbladinkin metsissä? – Jokunen pieni vahinko pitää hyväksyä, sehän on vain luonnollista eko-harvennusta. Eläimet kuuluvat luontoon ja jossain niiden on saatava olla. Metsä ottaa vähän, mutta antaa paljon, Nordblad toteaa filosofisesti. Lihaa arvostava maanomistaja Nordblad on vuokrannut maansa paikalliselle metsästysseuralle. Aiemmin hän sai hirven lihaa. – Nyt kun hirviä ei enää ole, saan peuran lihaa siististi leikattuna ja pakattuna. Valtion pitäisi älytä tukea riistalihan tuotantoa nykyistä paremmin. Se on luonnonmukaista, puhdasta ja mikä parasta, kotimaista ja tuotettu lähes ilman kustannuksia. Parasta lihaa mitä voi ikinä saada! Suomi on ainoa maa Euroopassa, jossa on mahdollista metsästää luonnonvaraisia valkohäntäpeuroja. Kun kysyn, kuuluuko valkohäntäpeura Suomen luontoon, Nordblad miettii hetken ennen vastaamista. Hän huomauttaa, että joidenkin tutkimusten mukaan 98 prosenttia maapallolla eläneistä eläinlajeista on tätä nykyään sukupuuttoon kuolleita tai tuhottu. – Olisi perin merkillistä tieten tahtoen hävittää valkohäntäpeura. Se on ollut Suomessa kohta 100 vuotta. On selvää, että se on kiinteä osa Suomen luontoa ja kuuluu tänne. Maanviljelijänä minä elän ja olen riippuvainen siitä mitä luonto antaa, ja siihen luontoon kuuluvat kyllä eläimetkin, Nordblad kiteyttää ajatuksiaan. "Jokunen pieni vahinko pitää hyväksyä, sehän on vain luonnollista eko-harvennusta!" Kirkkonummelainen maanomistaja Carl Nordblad ei näe valkohäntäpeuroja ongelmana, koska niiden aiheuttamat vahingot voidaan minimoida ennakoivilla toimenpiteillä sekä maataloudessa että metsänhoidossa. 31 Metsästäjä 4/2023 30-31_Maanviljelijä_ja_peura_ME0423.indd 31 30-31_Maanviljelijä_ja_peura_ME0423.indd 31 20.6.2023 8.22 20.6.2023 8.22
• ? Nopea toimitus ? Ilmainen palautus ? 100% kotimainen ? Suomen suurin valikoima! ? Yli 300 000 tuotetta Anar Hirvas lasten metsästyspuku Anar Hirvas JR metsästystakki on lasten versio suositusta aikuisten Hirvas metsästyspuvusta! Anar Hirvas on suunniteltu suomalaiseen hirvija peurajahtiin. Erityinen kaksikerroksinen materiaali on erittäin hiljainen maastossa liikuttaessa. ? Y, ? O, ? J, ? L, ? I, ? .com Anar Hirvas metsästyspuku Suunniteltu suomalaiseen hirvija peurajahtiin. Väri ja kuosit on suunniteltu maastouttamaan metsästäjä eläimen näkökyvyltä. Kirkas oranssi väritys täyttää uusimmat lain vaatimukset. Täysin vedenpitävä ja erinomaisesti hengittävä. ? Y, ? O, ? J, ? L, ? I, ? .com Anar Hirvas metsästyspuku Anar Hirvas metsästyspuvun ominaisuuksia suunniteltaessa on lähtökohtana ollut jahtikauden alati muuttuvat sääolosuhteet sekä metsästäjien toiveet. Lopputuloksena on syntynyt täysin tuulenja vedenpitävä takki, joka on äärimmäisen hiljainen. ? Y, ? O, ? J, ? L, ? I, ? .com – syntynyt suomalaisessa luonnossa JR PUKU 159 159,-,PUKU 289 289,-,PUKU 289 289,-,Anar Dulkot oranssi/camo kääntötakki Tyylikäs ja käytännöllinen kääntötakki kaikenlaiseen met sästykseen. Oranssilta Digicamo-puoli täyttää hirvieläinmet sästyksen vaatimukset. Kääntötakki on tuulenpitävä, mutta kuitenkin hengittävä. ? Y, 149 149 Anar Bear Pro metsästysliivi Metsästysliivi vaativimmankin metsästäjän tarpeisiin. Hiljainen liivi monipuolisilla taskuilla ja ominaisuuksilla. ? Y, 99 99 Anar Gahta retkeilyhousut Anar Gahtahousut ovat katu-uskottavat retkeilyhousut, jotka sopivat niin vaellukseen, kalastukseen, ulkoiluun kuin työhou suiksikin. Polviin, takapuoleen ja lahkeisiin sijoitettu vahvikema teriaali hylkii tuulta ja vettä. ? Y, 89 89 ? Suomalaista suunnittelua ? Suomessa testattu 32-33_Ilmoitus_ME0423.indd 32 32-33_Ilmoitus_ME0423.indd 32 20.6.2023 8.47 20.6.2023 8.47
• ? Nopea toimitus ? Ilmainen palautus ? 100% kotimainen ? Suomen suurin valikoima! ? Yli 300 000 tuotetta – syntynyt suomalaisessa luonnossa Anar Miella anorakkipuku Anar Miella on kevyt ja hyönteisiltä suojaava puku, joka sopii kaikille luonnossa liikkujille. Kulutusta kestävä ripstop-materiaali pitää tuulta ja on äärimmäisen kevyt ja hengittävä. ? Y, ? O, ? J, ? L, ? I, ? .com 79 79 00 00 Anar Muorra vaellushousut Anar Muorra vaellusja ulkoiluhousut ovat monikäyttöiset ja kulutusta kestävät housut vahamateriaalista. Housut sopivat niin liikkuvaan vaellukseen kuin muihin luontoaktiviteetteihin. ? Y, ? O, ? J, ? L, ? I, ? .com 139 139 00 00 Anar Miella camo takki Kevytanorakki integroidulla hupunreunaan kiinnitettävällä hyönteisverkolla. Takin kevyt ja hengittävä materiaali suojaa hyönteisten pistoilta ja puremilta. ? Y, ? O, ? J, ? L, ? I, ? .com 49 49 00 00 Anar Muorra vaellustakki Anar Muorra on erinomaisesti hengittävä vaellusja ulkoilutakki kulutusta kestävästä vahamateriaalista. Takki sopii niin liikkuvaan vaellukseen kuin muihin luontoaktiviteetteihin. ? Y, ? O, ? J, ? L, ? I, ? .com 189 189 00 00 Anar Dulkot oranssi/camo kääntötakki Tyylikäs ja käytännöllinen kääntötakki kaikenlaiseen metsästykseen. Oranssilta Digicamo-puoli täyttää hirvieläinmetsästyksen vaatimukset. Kääntötakki on tuulenpitävä, mutta kuitenkin hengittävä. ? Y, ? O, ? J, ? L, ? I, ? .com 149 149 00 00 Anar Bear Pro metsästysliivi Metsästysliivi vaativimmankin metsästäjän tarpeisiin. Hiljainen liivi monipuolisilla taskuilla ja ominaisuuksilla. ? Y, ? O, ? J, ? L, ? I, ? .com 99 99 00 00 Anar Galda vaellushousut Anar Galda vaellusja ulkoiluhousut ovat monikäyttöiset ja kulutusta kestävät housut vahamateriaalista. Housut sopivat niin liikkuvaan vaellukseen kuin muihin luontoaktiviteetteihin. ? Y, ? O, ? J, ? L, ? I, ? .com 139 139 00 00 Anar Gahta retkeilyhousut Anar Gahtahousut ovat katu-uskottavat retkeilyhousut, jotka sopivat niin vaellukseen, kalastukseen, ulkoiluun kuin työhousuiksikin. Polviin, takapuoleen ja lahkeisiin sijoitettu vahvikemateriaali hylkii tuulta ja vettä. ? Y, ? O, ? J, ? L, ? I, ? .com 89 89 00 00 Anar Galda vaellustakki Anar Galda on erinomaisesti hengittävä vaellusja ulkoilutakki kulutusta kestävästä vahamateriaalista. Takki sopii niin liikkuvaan vaellukseen kuin muihin luontoaktiviteetteihin. ? Y, ? O, ? J, ? L, ? I, ? .com 189 189 00 00 32-33_Ilmoitus_ME0423.indd 33 32-33_Ilmoitus_ME0423.indd 33 20.6.2023 8.47 20.6.2023 8.47
• 34 Metsästäjä 4/2023 Nu rten toimitus 34-37_Nuorten_toimitus_ME0423.indd 34 34-37_Nuorten_toimitus_ME0423.indd 34 20.6.2023 8.30 20.6.2023 8.30
• Metsästyskautta varten voi harjoitella monipuolisesti Ennen uutta metsästyskautta valmistaudun ampumatilanteisiin harjoittelemalla monipuolisesti. TeksTi ja kuvaT Siiri Niskala M etsästysseurani painottaa harjoittelun tärkeyttä. Hirvimetsälle osallistuvien on suositeltavaa käydä harjoittelemassa ampumista ja kohdistamassa kivääri ainakin kerran kesässä ennen metsästyksen alkamista. Seurani varaa muutaman yleisen harjoittelupäivän Peltojärven ampumaradalle, jonne jokainen seuran jäsen voi tulla vapaasti. Radalla voin harjoitella muun muassa liikkuvaan eläintauluun. Ilmakiväärillä rutiinia Ampumaradalla käymisen lisäksi harjoittelen mummolassa ilmakiväärillä ampumista. Kesän lempiaktiviteettejani on haastaa ukki leikkimieliseen tarkkuuskisaan. Kiväärin harjoituspatruunat ovat kalliita, joten ilmakiväärillä harjoittelu on myös nuorille metsästäjille edullinen tapa harjoitella tarkkuutta ja kehittää rutiinia ampumatilanteessa. Ilmakiväärin ostamiseen ei useimmissa tapauksissa tarvitse aselupaa, minkä takia sillä on helppo tutustua ampumiseen. Ilmakiväärillä metsästäminen on Suomessa kiellettyä. Ilmakiväärillä yksityisellä alueella ammuttaessa on muistettava turvallisuus, eikä ampumisesta saa aiheutua häiriötä ympäristölle tai naapureille. Keräämme suurimman osan ammutuista lyijyluodeista talteen ja hävitämme ne kierrättämällä. Aseeseen tutustuminen ennen metsästystä Haulikko on minulle uudempi tuttavuus kuin kivääri ja siksi harjoitteleminen turvallisessa ympäristössä isän neuvonnassa on tärkeää. Aloitin harjoittelun tutustumalla hauliparven tekemään kuvioon eri etäisyyksiltä, jonka jälkeen siirryin savikiekkojen ampumiseen. Vaikka haulit eivät oikein tahtoneet osua savikiekkoihin, en lannistunut: vain harjoittelu tekee mestarin. Ampumatilanteisiin hyvin valmistautunut metsästäjä on jo puolivälissä onnistunutta metsästyskokemusta. Harjoittelu ja tietämys omista taidoista kuuluu hyvän ja vastuullisen metsästäjän toimintaan. ? Luodit talteen keräävästä taulu­ laatikosta lyijy­ jätteet on helppo kierrättää ja näin säästää ympäristöä. Ilmakivääri­ harjoituksiin löytyy tauluja moneen lähtöön. ? Ilmakivää­ rissämme on puna­vihreä­valo­ pistetähtäin, mutta vaihtoehtoja on monia. ? Harjoittelukausi avataan ajoissa. Ensimmäisiin ilma­ kivääriharjoituksiin lähtee mukaan usein koko perhe. Kuvassa pikkuveljeni Santtu Niskala. 35 Metsästäjä 4/2023 34-37_Nuorten_toimitus_ME0423.indd 35 34-37_Nuorten_toimitus_ME0423.indd 35 20.6.2023 8.30 20.6.2023 8.30
• Metsästäjä-lehden nuorten toimituksen Elisabeth Mattsson näyttää Merestä pöytään -kuvasarjalla, kuinka sorsasaaliiseen saa lisää makua. TeksTi ja kuvaT Elisabeth Mattsson Kaasupoltolla makua sorsasaaliiseen Telkän poltto tapahtuu kaasulla. Liekin tulee olla näkyvä, jotta siitä saa parhaan maun. Telkkä asetetaan keppiin, jotta poltto sujuu paremmin. Polttoa tehdään niin kauan, että untuva palaa ja osa rasvasta sulaa. Ei ole kuitenkaan tarkoitus rikkoa ihoa eikä kypsentää telkkää kokonaan. Jos jää paljon hiiltynyttä untuvaa, voi sen raapia pois esimerkiksi puukolla. Saaliiksi tuli kolme telkkää, yksi koiras ja kaksi naarasta. Ensin sulat ja höyhenet revitään pois, mutta untuvaa jätetään polttoa varten. Seuraavaksi siivet ja jalat katkaistaan kirveellä tai puukolla. Valmiit telkät näyttävät tältä. Sulanut rasva kiiltää ja melkein koko pyrstö on poltettu. Seuraavaksi leikataan kaulasta alkaen esimerkiksi saksilla telkän ympäri siten, että selkäpuoli, missä keuhkot ja munuaiset sijaitsevat, jää yhtenäiseksi. Tältä näyttävät valmiit lihapalat. Ennen vakuumipakkaamista palat asetellaan kokoon, jotta saadaan kätevä paketti ruuanlaittoa varten. Halutessaan voi myös käyttää sydämen ja kivipiiran. Telkkä valmiina pakkaseen. Fleeceliivi Bolmen Miehet ja naiset Pehmeä ja lämmin fleeceliivi. Harmaa tai ruskea. 51,50 € Fleece Bolmen Miehet ja naiset Tyylikäs fleecetakki. Harmaa tai ruskea. Alk. 49,50 € Fleecetakki Canada Huppu, pehmeä fleecevuori klassikkotakki! Punainen tai vihreä. 22,00 € Housut Aspudde Miehet Klassiset, yksiväriset vapaa-ajanja erämaahousut. Kolme väriä 37,00 € Max-On 1-6x24 HD 4-dot Kiikaritähtäin Max-On 1-6x24 HD 4-dot kiikaritähtäin sopii erityisesti ajojahtiin ja koiranohjaajille. 519,00 € Max-On 2-12x50 HD 4-dot Kiikaritähtäin, valaistu Tässä yleistähtäimessä on hyvin hiottu lasi ja valonläpäisy. 609,00 € Ampumatuki Flex Five Viiden jalkansa ja neljän tukipisteensä ansiosta Flex Five tarjoaa maksimaalisen tuen. Sen paino on vain 1,25 kg. 84,50 € Hunting Bag Ekered II Täydellinen metsästyslaukku tukevasta oxford-kankaasta, siirrettävät sisäiset tilanjakajat. Monta lokeroa ja taskua helpottavat pitämään sisällön järjestyksessä. 75,00 € Oak Reppujakkara Hyvä 35 litran reppujakkara metsästykseen ja ulkoiluun, sisältää apupöydän ja selkänojan. Tuoli on valmistettu kevyestä alumiinista. 139,00 € Rock Harness Monikäyttöiset, pehmustetut valjaat. Hengittävä HexiVent-materiaali tarjoaa ainutlaatuista mukavuutta myös lämpimällä säällä. 70,50 € Jäljestysliina litteä 10 m, AntiSlip, Blaze Litteä jäljestysliina vahvasta nauhasta, sisäänneulotut kumilangat takaavat maksimaalisen ja turvallisen pidon. Vahvalla metallihaalla. 19,00 € Ken Onion Edition Erinomainen veitsija työkaluteroitin kotiin ja työpajaan. Pystyy käsittelemään kaikenlaisia veitsiä. 159,00 € Netissä teet ostoksia laajasta valikoimastamme vuorokauden ympäri! info@hylte.fi www.hylte.fi Kaikki hinnat sis. alv. Pidätämme oikeudet painovirheiden, loppuunmyynnin ja mahdollisten hintamuutosten osalta. Hinnat on ilmoitettu mainoksen julkaisupäivänä voimassa olevan Ruotsin kruunun vaihtokurssin mukaan. Katso voimassa olevat hinnat verkkosivuilta. Rahtikulut lisätään hintaan. Katso koko laaja valikoimamme täältä: hylte.fi 36 Metsästäjä 4/2023 Nu rten toimitus 34-37_Nuorten_toimitus_ME0423.indd 36 34-37_Nuorten_toimitus_ME0423.indd 36 20.6.2023 8.30 20.6.2023 8.30
• Fleeceliivi Bolmen Miehet ja naiset Pehmeä ja lämmin fleeceliivi. Harmaa tai ruskea. 51,50 € Fleece Bolmen Miehet ja naiset Tyylikäs fleecetakki. Harmaa tai ruskea. Alk. 49,50 € Fleecetakki Canada Huppu, pehmeä fleecevuori klassikkotakki! Punainen tai vihreä. 22,00 € Housut Aspudde Miehet Klassiset, yksiväriset vapaa-ajanja erämaahousut. Kolme väriä 37,00 € Max-On 1-6x24 HD 4-dot Kiikaritähtäin Max-On 1-6x24 HD 4-dot kiikaritähtäin sopii erityisesti ajojahtiin ja koiranohjaajille. 519,00 € Max-On 2-12x50 HD 4-dot Kiikaritähtäin, valaistu Tässä yleistähtäimessä on hyvin hiottu lasi ja valonläpäisy. 609,00 € Ampumatuki Flex Five Viiden jalkansa ja neljän tukipisteensä ansiosta Flex Five tarjoaa maksimaalisen tuen. Sen paino on vain 1,25 kg. 84,50 € Hunting Bag Ekered II Täydellinen metsästyslaukku tukevasta oxford-kankaasta, siirrettävät sisäiset tilanjakajat. Monta lokeroa ja taskua helpottavat pitämään sisällön järjestyksessä. 75,00 € Oak Reppujakkara Hyvä 35 litran reppujakkara metsästykseen ja ulkoiluun, sisältää apupöydän ja selkänojan. Tuoli on valmistettu kevyestä alumiinista. 139,00 € Rock Harness Monikäyttöiset, pehmustetut valjaat. Hengittävä HexiVent-materiaali tarjoaa ainutlaatuista mukavuutta myös lämpimällä säällä. 70,50 € Jäljestysliina litteä 10 m, AntiSlip, Blaze Litteä jäljestysliina vahvasta nauhasta, sisäänneulotut kumilangat takaavat maksimaalisen ja turvallisen pidon. Vahvalla metallihaalla. 19,00 € Ken Onion Edition Erinomainen veitsija työkaluteroitin kotiin ja työpajaan. Pystyy käsittelemään kaikenlaisia veitsiä. 159,00 € Netissä teet ostoksia laajasta valikoimastamme vuorokauden ympäri! info@hylte.fi www.hylte.fi Kaikki hinnat sis. alv. Pidätämme oikeudet painovirheiden, loppuunmyynnin ja mahdollisten hintamuutosten osalta. Hinnat on ilmoitettu mainoksen julkaisupäivänä voimassa olevan Ruotsin kruunun vaihtokurssin mukaan. Katso voimassa olevat hinnat verkkosivuilta. Rahtikulut lisätään hintaan. Katso koko laaja valikoimamme täältä: hylte.fi 34-37_Nuorten_toimitus_ME0423.indd 37 34-37_Nuorten_toimitus_ME0423.indd 37 20.6.2023 8.30 20.6.2023 8.30
• Riistametsänhoito vaatii uutta ajattelua Voiko metsänomistaja saada parempaa kiitosta kuin omissa metsissä soiva metso? M etsäkanalinnun lentoon pörähdys on sykähdyttävä hetki. Moni metsänomistaja tuntee pientä ylpeyttä, kun näin käy omassa metsässä. Metsänhoidossa on onnistuttu, jos metsäkanalinnut kelpuuttavat sen elinympäristökseen. Riistametsänhoito tarjoaa keinoja osoittaa rakkautta näitä havumetsien arvostettuja siivekkäitä kohtaan. Riistametsissä rakkaus riistaan on pieniä arkisia tekoja. Tekoja, jotka tehdään muun työn ohessa. Usein ne syntyvät huomaamatta arkisen aherruksen ohessa. Pienet valinnat, ne asiat, jotka jätetään tekemättä, saavat aikaan ison vaikutuksen. Vaikka rakkautta ei usein sovi mitata rahassa, voi sitä riistametsissä osoittaa ilman suuria taloudellisia uhrauksia. Riistametsissä pieni on kaunista: jätetään riistatiheikköjä, pidetään maltti raivaussahan kanssa ja vaalitaan sekapuustoisuutta, ei hävitetä mitään puulajia kokonaan. Katsotaan vanhaa uusin silmin Riistametsänhoidossa on tärkeintä muuttaa totuttua ajattelutapaa ja nähdä metsä kanalinnun silmin. Metsot, teeret ja pyyt kaipaavat perheen perustamiseen ruokaa ja suojaa. Tämä tarkoittaa tiheikköjä, runsasta varvustoa ja puulajien vaihtelua. Riistametsässä vaakanäkyvyys on keskimäärin 20–70 metriä. Ei enempää. Hehtaarille jätetään aina 4–5 riistatiheikköä, joiden koko voi vaihdella muutaman puun ryhmästä kahteen aariin. Riistametsässä A. Ahlström Kiinteistöt Oy:n riistahoitopäällikkö Ville Pasanen on riistametsänhoidon osaaja, joka on nähnyt työssään menetelmien toimivan. TE RO SA LM EL A 38 Metsästäjä 4/2023 38-39_Rakkaudesta_riistaan_ME0423.indd 38 38-39_Rakkaudesta_riistaan_ME0423.indd 38 20.6.2023 8.30 20.6.2023 8.30
• Riistan lisäksi riistametsänhoito auttaa monia marjansyöjiä ja sekapuustoa kaipaavia lajeja. Näitä ovat esimerkiksi kuukkeli, rastaat ja erilaiset pölyttäjät eli pörriäiset. Metsissä monipuolisuus luo monimuotoisuutta ja terveyttä. Sekametsät ovat myös varautumista tulevaan, sillä sekapuustoisuus lisää metsän tuhonkestävyyttä. Riistametsänhoidon ohjeet on kehitetty yhdessä metsäammattilaisten kanssa, jotta ne toimisivat käytännön metsätaloudessa. Riistametsänhoidon periaatteiden noudattaminen ei vaikeuta puuntuotantoa tai aiheuta metsänomistajille lisäkustannuksia. Katso video Miten A. Ahlström Kiinteistöt huomioi maillaan riistan: metsastajalehti.fi Helpot vinkit riistametsänhoitoon ? Säästä tiheikköjä ja alikasvosta. ? Suosi sekapuustoisuutta. ? Raivaa vain ainespuun tyveltä – vältä liiallista siistimistä. ? Säästä varvustoa ja pensaskerrosta. ? Säilytä korvet sekä suon ja kankaan väliset vaihettumisvyöhykkeet metsäpeitteisinä. ? Käytä jatkuvan kasvatuksen menetelmiä sopivilla kohteilla. ? Jätä säästöpuut ryhmiin. kaiken ei tarvitse olla viimeisen päälle siistiä. Täällä rakkaus saa vähän rehottaa. Riistametsissä rakkaus ei katso ikää tai ideologiaa. Riistan voi huomioida kaikissa metsänhoitotöissä läpi metsikön kiertoajan. Eikä rakkaus riistaan ole sidottu metsän kasvatustapaan, se joustaa niin tasaikäiseen kuin jatkuvaankin kasvatukseen. Kel onni on, se muille siitä kertokoon Vaikka riistametsänhoito on helppoa ja suuren vaikutuksen saa aikaan tekemällä vähemmän, kannattaa siitä pitää meteliä. Naapurille saa rehvastella omista onnistumisista ja haastaa muut maaomistajat mukaan toimimaan. Metsäkanalinnut ovat talousmetsien lajeja ja niiden elinympäristöihin vaikutetaan muuttamalla laajojen pinta-alojen käsittelyä. Mitä useampi metsänomistaja ottaa riistan huomioon metsänhoidossaan, sitä suurempi vaikutus yhdessä saadaan aikaan. Riistametsänhoidon menetelmät ovat vapaaehtoisia ja helppoja. Metsänomistaja voi tarttua niihin matalalla kynnyksellä. Tutkimusten mukaan metsänomistajat suhtautuvatkin metsäkanalintujen huomioon ottamiseen omissa metsissään hyvin myönteisesti. Riistametsänhoidossa voittavat kaikki Vaikka karismaattiset metsäkanalinnut ovat usein se suurin syy ottaa riistametsänhoito osaksi omien metsien hoitoa, hyötyvät menetelmistä monet lintu-, eläinja hyönteislajit. Riistalajeista hyötyjiä ovat muun muassa metsäjänis, pienet sorkkaeläimet ja hirvi. Riista on osa metsän tuottoa, ja riistarikkaus yhdistettynä kannattavaan metsätalouteen kasvattaa alueen kokonaisarvoa ja luo hyvinvointia. TE RO SA LM EL A TU O M O TU RU NE N 39 Metsästäjä 4/2023 38-39_Rakkaudesta_riistaan_ME0423.indd 39 38-39_Rakkaudesta_riistaan_ME0423.indd 39 20.6.2023 8.30 20.6.2023 8.30
• T SANOM A Metsästykseen suhtaudutaan myönteisesti Kysyimme suomalaisilta, mitä he ajattelevat metsästyksestä. Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy. Tiedonkeruu tehtiin 7.4.–10.5.2023. Noin puolet 1 063 vastaajasta haastateltiin henkilökohtaisesti ja toinen puoli vastasi internetpaneeliin. Vastaajat olivat 15–79 -vuotiaita. Metsästäjä-lehti 18 % TV-uutiset 53 % Sanomalehdet 51 % Metsästysaiheiset televisio-ohjelmat 28 % Sukulaiset ja tuttavat, uutiset ja sanomalehdet ovat keskeisimpiä tietolähteitä metsästyksestä. Yleisimmät tietolähteet Suhtautuminen metsästykseen Sukulaiset, tuttavat 55 % 48 % Helsinki Uusimaa 59 % Muu Etelä-Suomi 67 % Länsi-Suomi 70 % Pohjoisja Itä-Suomi Myönteinen suhtautuminen alueittain Kriittisesti suhtautuvien osuus on pysynyt pienenä (12 %). Neljännes suomalaisista suhtautuu metsästykseen erittäin myönteisesti. Kaikkiaan 60 prosenttia suomalaisista suhtautuu metsästykseen erittäin tai melko myönteisesti (naisista 54 % ja miehistä 66 %). 66 % 54 % 24 % erittäin myönteisesti 36 % melko myönteisesti 27 % ei myönteisesti eikä kielteisesti 8 % melko kielteisesti 4 % erittäin kielteisesti 1 % ei osaa sanoa 40 Metsästäjä 4/2023 40-41_Suhtautuminen_metsästykseen_ME0423.indd 40 40-41_Suhtautuminen_metsästykseen_ME0423.indd 40 20.6.2023 8.31 20.6.2023 8.31
• omaa kokemusta metsästyksestä 12 % ei metsästä, tuntee metsästäjän 65 % ei metsästä, ei tunne metsästäjiä, metsästys ei kiinnosta 20 % ei metsästä, ei tunne metsästäjiä, metsästys kiinnostaa 2 % Suomalaisilla on vahva side metsästykseen Samaa mieltä Eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä tai ei osaa sanoa Pelkäättekö karhua tai sutta? 32 % 32 % 50 % 51 % Suurpedot Samaa mieltä Eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä tai ei osaa sanoa Myös suurpetokantoja on voitava säädellä metsästyksellä 66 % 16 % 18 % Luotan suurpetokannan arvioinnissa enemmän tutkijoiden kuin metsästäjien näkemykseen 51 % 26 % 23 % Pihapiiriin tulleen suurpedon saa mielestäni tappaa 50 % 38 % 12 % Suurpetojen salametsästys on hyväksyttävää, jos laillisia kaatolupia ei saada 17 % 73 % 10 % Suomalaiset tukevat vieraslajien pyyntiä Haitallisten minkin ja supikoiran pyyntityö on tärkeää Suomen luonnolle 78 % 6 % 16 % Metsästäjiin luotetaan Metsästäjät noudattavat metsästyksestä annettuja säännöksiä 63 % 16 % 21 % Metsästys ei vaaranna maamme riistaeläinkantoja 63 % 12 % 25 % 41 Metsästäjä 4/2023 40-41_Suhtautuminen_metsästykseen_ME0423.indd 41 40-41_Suhtautuminen_metsästykseen_ME0423.indd 41 20.6.2023 8.31 20.6.2023 8.31
• ? Nopea toimitus ? Ilmainen palautus ? 100% kotimainen ? Suomen suurin valikoima! ? Yli 300 000 tuotetta Anar Galda merinovilla T-paita Anar Galda on ohut ja miellyttävän tuntuinen naisten merinovillainen T-paita. Materiaali on 100 % 150 g merinovillaa. Pehmeä ja miellyttävä merinovilla ei kutita tai hiosta ja kuivuu nopeasti, mutta lämmittää myös kosteana. ? Y, ? O, ? J, ? L, ? I, ? .com 39 39 00 00 Anar miesten boxerit Anar miesten bokserit ovat täydellinen valinta aktiivisen ulkoilijan ja liikkujan boksereiksi. Ne on valmistettu miellyttävästä ja pehmeästä viskoosisekoitteesta, joka siirtää tehokkaasti kosteuden iholta. ? Y, ? O, ? J, ? L, ? I, ? .com 19 19 90 90 Anar Muorra merinovilla T-paita Anar Muorra ohut ja mukavan tuntuinen miesten merinovillainen T-paita. Materiaali on 100 % 150 g merinovillaa. Pehmeä ja miellyttävä merinovilla ei kutita tai hiosta ja kuivuu nopeasti ? Y, ? O, ? J, ? L, ? I, ? .com 39 39 00 00 Anar Buorre mustat sukat 3 paria Mukavat, hengittävät, saumattomat ja hyvin kulutusta kestävät Anar Buorre sukat jokapäiväiseen käyttöön. ? Y, ? O, ? J, ? L, ? I, ? .com 99 90 90 Anar Garra merinovillasukka Lämmin ja erittäin laadukas merinovillasukka joka hengittävyytensä ansiosta pitää jalat kuivana ja lämpimänä koko päivän! Napakka, mutta mukava istuvuus. ? Y, ? O, ? J, ? L, ? I, ? .com 12 12 90 90 Infiray Affo AP13 lämpökamera Metsästyskäyttöön suunniteltu pienikokoinen lämpökamera. 12 ?m:n kenno, jonka 256 x 192 resoluutio tuottaa terävää kuvaa. Paino 340 g, mitat 160 x 60 x 60 mm. ? Y, ? O, ? J, ? L, ? I, ? .com 699 699 00 00 Hunter 25 kg riistamaissi Riistamaissi riistapelloille.Sopii käytettäväksi sellaisenaan. Erityisherkkua mm. villisialle, kyyhkylle, sorsalle ja kauriille. Paino: 25kg ? Y, ? O, ? J, ? L, ? I, ? .com Norm. à 19,90 35 35 00 00 Osku 25 kg riistaherne Erinomainen kyyhkynhoukutin. Toimii myös peuralle ja kauriille. ? Y, ? O, ? J, ? L, ? I, ? .com Norm. à 17,90 35 35 00 00 Anar Lokka lippalakki Puuvillasta valmistettu lippalakki, joka sopii arkeen, retkille ja metsästykseen. ? Y, ? O, ? J, ? L, ? I, ? .com 19 19 90 90 Anar Muorra/Galda huppari Tekninen huppari kaikkeen ulkoiluun ja vapaa-aikaan. Hupparin joustava ja hengittävä materiaali pitää olosi mukavana koko päivän. ? Y, ? O, ? J, ? L, ? I, ? .com 69 69 00 00 Sniper Safety 7 asekaappi Täysteräksinen asekaappi. EN14450 sertifioitu ja hyväksytty. Mitat 1450 x 400 x 335 mm, paino 68 kg. Värit musta tai valkoinen. ? Y, ? O, ? J, ? L, ? I, ? .com 469 469 00 00 /2kpl /2kpl /2kpl /2kpl Saatavilla elokuussa! Anar Tsarmi Vaelluskenkä Korkeavartiset Anar Tsarmi vaelluskengät ovat kevyet kengät, jotka sopivat niin metsästäjille kuin vaeltajille. ? Y, ? O, ? J, ? L, ? I, ? .com 199 199 00 00 Karkkainen_Metsastaja_4_23_420x275x2_PMA.indd 2 Karkkainen_Metsastaja_4_23_420x275x2_PMA.indd 2 19.6.2023 10.03.03 19.6.2023 10.03.03 42-43_Ilmoitus_ME0423.indd 32 42-43_Ilmoitus_ME0423.indd 32 20.6.2023 8.46 20.6.2023 8.46
• ? Nopea toimitus ? Ilmainen palautus ? 100% kotimainen ? Suomen suurin valikoima! ? Yli 300 000 tuotetta Anar Galda merinovilla T-paita Anar Galda on ohut ja miellyttävän tuntuinen naisten merinovillainen T-paita. Materiaali on 100 % 150 g merinovillaa. Pehmeä ja miellyttävä merinovilla ei kutita tai hiosta ja kuivuu nopeasti, mutta lämmittää myös kosteana. ? Y, ? O, ? J, ? L, ? I, ? .com 39 39 00 00 Anar miesten boxerit Anar miesten bokserit ovat täydellinen valinta aktiivisen ulkoilijan ja liikkujan boksereiksi. Ne on valmistettu miellyttävästä ja pehmeästä viskoosisekoitteesta, joka siirtää tehokkaasti kosteuden iholta. ? Y, ? O, ? J, ? L, ? I, ? .com 19 19 90 90 Anar Muorra merinovilla T-paita Anar Muorra ohut ja mukavan tuntuinen miesten merinovillainen T-paita. Materiaali on 100 % 150 g merinovillaa. Pehmeä ja miellyttävä merinovilla ei kutita tai hiosta ja kuivuu nopeasti ? Y, ? O, ? J, ? L, ? I, ? .com 39 39 00 00 Anar Buorre mustat sukat 3 paria Mukavat, hengittävät, saumattomat ja hyvin kulutusta kestävät Anar Buorre sukat jokapäiväiseen käyttöön. ? Y, ? O, ? J, ? L, ? I, ? .com 99 90 90 Anar Garra merinovillasukka Lämmin ja erittäin laadukas merinovillasukka joka hengittävyytensä ansiosta pitää jalat kuivana ja lämpimänä koko päivän! Napakka, mutta mukava istuvuus. ? Y, ? O, ? J, ? L, ? I, ? .com 12 12 90 90 Infiray Affo AP13 lämpökamera Metsästyskäyttöön suunniteltu pienikokoinen lämpökamera. 12 ?m:n kenno, jonka 256 x 192 resoluutio tuottaa terävää kuvaa. Paino 340 g, mitat 160 x 60 x 60 mm. ? Y, ? O, ? J, ? L, ? I, ? .com 699 699 00 00 Hunter 25 kg riistamaissi Riistamaissi riistapelloille.Sopii käytettäväksi sellaisenaan. Erityisherkkua mm. villisialle, kyyhkylle, sorsalle ja kauriille. Paino: 25kg ? Y, ? O, ? J, ? L, ? I, ? .com Norm. à 19,90 35 35 00 00 Osku 25 kg riistaherne Erinomainen kyyhkynhoukutin. Toimii myös peuralle ja kauriille. ? Y, ? O, ? J, ? L, ? I, ? .com Norm. à 17,90 35 35 00 00 Anar Lokka lippalakki Puuvillasta valmistettu lippalakki, joka sopii arkeen, retkille ja metsästykseen. ? Y, ? O, ? J, ? L, ? I, ? .com 19 19 90 90 Anar Muorra/Galda huppari Tekninen huppari kaikkeen ulkoiluun ja vapaa-aikaan. Hupparin joustava ja hengittävä materiaali pitää olosi mukavana koko päivän. ? Y, ? O, ? J, ? L, ? I, ? .com 69 69 00 00 Sniper Safety 7 asekaappi Täysteräksinen asekaappi. EN14450 sertifioitu ja hyväksytty. Mitat 1450 x 400 x 335 mm, paino 68 kg. Värit musta tai valkoinen. ? Y, ? O, ? J, ? L, ? I, ? .com 469 469 00 00 /2kpl /2kpl /2kpl /2kpl Saatavilla elokuussa! Anar Tsarmi Vaelluskenkä Korkeavartiset Anar Tsarmi vaelluskengät ovat kevyet kengät, jotka sopivat niin metsästäjille kuin vaeltajille. ? Y, ? O, ? J, ? L, ? I, ? .com 199 199 00 00 Karkkainen_Metsastaja_4_23_420x275x2_PMA.indd 2 Karkkainen_Metsastaja_4_23_420x275x2_PMA.indd 2 19.6.2023 10.03.03 19.6.2023 10.03.03 42-43_Ilmoitus_ME0423.indd 33 42-43_Ilmoitus_ME0423.indd 33 20.6.2023 8.46 20.6.2023 8.46
• Moni pohtii kauden lähestyessä, mihin menisi kyyhkypassiin. Asialle on tehtävissä paljonkin etukäteen, sillä ennakkotiedustelu voi mahdollistaa hyvän saaliin. Metsästäjä-lehti tarkastelee nyt kolmea erilaista paikkaa kyyhkyn metsästystä silmällä pitäen. TeksTi ja kuvaT Panu Hiidenmies K iinnostus sepelkyyhkyn metsästystä kohtaan on ollut kasvussa viimeiset parikymmentä vuotta ja kyyhkykantojen kasvun myötä yhä useammasta on tullut aktiivinen lajin harrastaja. Sepelkyyhky lisääntyy Suomessa voimakkaasti, ja kestää siksi hyvin pyyntipainetta. Toki on hyvä muistaa, että sepelkyyhkyllä saattaa olla kauden alussa vielä Erilaiset kyyhkynmetsästyspaikat Kuinka napata sepelkyyhky myöhäinen poikue pesässä ja siksi yksin lentävä, oletettu emolintu, jätetään rauhaan. Uusien ruokamaiden vetovoima Herneen tai rukiin viljelykset tunnetusti houkuttelevat kyyhkysiä ruokailemaan. Puitu tai lakoontunut ruispelto voi olla todellinen magneetti, varsinkin jos alueella ei muutoin ole linnuille hyviä ruokamaita. Sepelkyyhkyn mieliravinnon, herneen, viljelyalan kasvu lisää passipaikkojen määrää, mutta toisaalta linnuilla on varaa valita. Kuinka löytää se oikea pelto, jossa linnut käyvät? Herneen valmistuminen ja palkojen halkeaminen määrittää osaltaan lintujen kiinnostusta laskea peltoon, joten kun kaikki on kohdallaan, hernepelto ”kiehuu linnuista”. Kotimainen herne oli kesällä 2022 kortilla ja siksi viljelijät kasvattivat herneen viljelyalaa esimerkiksi Lopella. ? Sepelkyyhkyjahti avaa kauden. Joskus hyvä passipaikka voi olla synkässä kuusikossa. Noutava koira on kyyhkyjahdissakin tarpeen, jotta linnut saadaan reppuun saakka varmasti. 44 Metsästäjä 4/2023 44-46_Kyyhkynmetsästyspaikat_ME0423.indd 44 44-46_Kyyhkynmetsästyspaikat_ME0423.indd 44 20.6.2023 8.32 20.6.2023 8.32
• Artikkelin kirjoittajan pyyntipaikan naapurissa hernettä oli viljelyssä useampi kymmenen hehtaaria. Metsästyksen kannalta haasteena oli, että koko pitäjän herneala oli suuri. Lisäsimme oman passipaikkamme houkuttelevuutta jyräämällä pystyssä ollutta hernettä sekä tarjoamalla lisäksi suolaa ja irtohernettä. Jahtipaikkamme oli siis yhdistelmä uutta herneviljelmää ja houkutteluruokintaa. Jahtiin umpimetsään Harvan kyyhkykannan aikaan ”mettiäisen” eli sepelkyyhkyn metsästäjät olivat taitaviksi tunnettuja henkilöitä. Metsäisellä alueella sepelkyyhkyn tavoittaminen reppuun saakka vaatiikin oveluutta ja yritystä. Jos lintuja houkuttelevia viljelyksiä ei omilta jahtimailta löydy, on mahdollista päästä kyyhkynrinnan makuun järjestämällä houkuttelua. Metsästäjä-lehti tutustui umpimetsään perustettuun kyyhkynruokintapaikkaan, joka sijaitsee runsaan peurakannan alueella. Herneet ovat ajoittain kadonneet niin nopeasti, että todennäköisesti myös peurat ovat hyödyntäneet metsään kesällä ilmestynyttä ruokintaa. – Metsäpalstallani suoritettiin päätehakkuu, jonka yhteydessä jätettiin aukkoon muutamia korkeita kantoja ruokinta-alustoiksi. Paikka on luontainen kyyhkysten lentoreitti. Ne tulevat pienen joen uomaa ja kurvailevat Katso video kyyhkyjahtipaikoista metsastajalehti.fi 45 Metsästäjä 4/2023 44-46_Kyyhkynmetsästyspaikat_ME0423.indd 45 44-46_Kyyhkynmetsästyspaikat_ME0423.indd 45 20.6.2023 8.32 20.6.2023 8.32
• Huomioi pystyvilja! Peltoympäristöissä on otettava koiran käyttö ja lintujen etsiminen sekä noutaminen huomioon jo ennakolta. Passit on hyvä järjestää siten, että pudotetut linnut tippuvat muualle kuin puimattomaan peltoon. Pystyssä olevassa viljelyksessä operointiin on aina oltava viljelijän lupa, eikä vahinkoa saa aiheuttaa. Tämä kannattaa kyyhkystäjän muistaa, jos mielii jatkaa harrastustaan myös tulevina vuosina. metsänreunaa. Aukon laidoilla on luontaisia istumapuita ja lintuja onkin näkynyt hyvin, kertoo Jyrki Ravantti. Varta vasten perustetussa ruokapaikassa tulee olla jatkuvasti purtavaa. Muutoin linnut suuntavat paremmille ruokapaikoille. – Tällaisessa metsään perustetussa ruokintapaikassa haasteena on se, että mikäli ympäröivien viljelysmaiden sato tarjoaa linnuille ruoka-apajan, ne suuntaavat ilman muuta sinne. Toisaalta linnuille tarjottu ruoka houkuttaa ne tähän ruokintapisteeseen ja näin aloituksessa ja viikko sen jälkeen saattaa tarjoutua hyväkin jahtimahdollisuus, Ravantti jatkaa. Perinteiset kyyhkyvainiot Kolmas kyyhkystysalue oli perinteinen. Laaja useita kymmeniä hehtaareita herneviljelmiä käsittävä alue, jossa maisema on sopivan rikkonainen metsästystä ajatellen. Hernemaiden keskellä, metsäsaarekkeiden ja peltojen laidoilla olevien pienien kukkuloiden alue tarjoaa pettämättömän yhdistelmän. Passipaikkoja on runsaasti tarjolla ja riistaa on kertynyt alueelle vuosikymmenten aikana runsaasti. Alueen laajuus tarjoaa mahdollisuuden isonkin jahtiporukan passitukselle. Ampujat voidaan sijoittaa riittävän kauas toisistaan oletettujen istumapuiden lähelle, tuulen suunta huomioiden. Kyyhkynen useimmiten kurvaa ennen laskeutumistaan vastatuuleen, mikäli tuulta on. Tämä mahdollistaa ampujan sijoittumisen laskeutumispuun suhteen siten, että siipensä lehauttava ja lentoaan jarruttava lintu on parhaalla mahdollisella hollilla. Kyyhkyset usein aamulennolla ruokamaalle saapuessaan laskeutuvat aluksi pellon laitapuihin. Toki passitus voidaan järjestää jahtipäivän ja kauden edetessä myös siten, että sektori valitaan peltoon laskeutuvien lintujen pudottamista ajatellen. Linnuilla on usein muodostunut jokin lakoalue tai pellon kohta, johon ne pyrkivät laskeutumaan. Kaaveilla eli kyyhkynkuvilla voidaan yrittää tehostaa lintujen suuntautumista. Passipaikka olisi saatava hyvälle haulikkohollille, ja laajoilla peltoaukeilla tästä saattaa muodostua haaste lintujen suunnatessa avoimen pellon keskialueille. Yritys palkitaan Monet metsästäjät ovat seuranneet ja mahdollisesti ruokkineet lintuja vuosikausia. Mikäli paikkaa ei aluksi löydy, ei pidä lannistua. Keskeisintä ja tuloksellisinta on luonnon tarkkailu ennen jahdin alkua. Näin selvitetään lintujen suuntautuminen ja määrä. Istumapuut ja ruokamaat ovat myös tarkkailun alla. Sepelkyyhky saattaa muuttaa käytöstään nopeasti, joten metsästäjällä on oltava aistit valppaina lintujen tavoittamiseksi. Lopulta yritys palkitaan ja saalista tulee. Silloin odottaa koiraa paras mahdollinen palkinto, kun se saa noutaa pudotetun riistan. Metsästäjän perheessä pannulla tirisee kyyhkyn rinta riistaillallisen lähestyessä. Koirat joutuvat koville kyyhkyjahdissa. Varjoa ja vettä mukaan! O D O T T A M I N E N O N V A I N O S A S I T Ä . Lue metsää ja kuuntele hiljaisuutta vihjeiden varalta. Odota, niin näet kuka sen ensimmäisenä rikkoo. Se on kärsivällisyyden ja molemminpuolisen kunnioituksen mittelö. Pitelet Browning -asetta käsissäsi luottaen siihen, että se on yhtä valmis kuin sinäkin. Sen tunnokas laukaisu ja nopea uudelleenlataus on suunniteltu täydellisesti metsästykseen. Siinä on kaikki, mitä tarvitset siihen yhteen osumaan, joka kruunaa päiväsi, joskus jopa elämäsi. — BROWNI N G — F O R T H O S E I N T H E K NOW. M I T Ä T A H A N S A E T E E S I T U L E E K A A N , S E O N O D O T U K S E N A R V O I S T A K A T S O L I S Ä Ä w w w . a s e . ? 46 Metsästäjä 4/2023 44-46_Kyyhkynmetsästyspaikat_ME0423.indd 46 44-46_Kyyhkynmetsästyspaikat_ME0423.indd 46 20.6.2023 8.32 20.6.2023 8.32
• O D O T T A M I N E N O N V A I N O S A S I T Ä . Lue metsää ja kuuntele hiljaisuutta vihjeiden varalta. Odota, niin näet kuka sen ensimmäisenä rikkoo. Se on kärsivällisyyden ja molemminpuolisen kunnioituksen mittelö. Pitelet Browning -asetta käsissäsi luottaen siihen, että se on yhtä valmis kuin sinäkin. Sen tunnokas laukaisu ja nopea uudelleenlataus on suunniteltu täydellisesti metsästykseen. Siinä on kaikki, mitä tarvitset siihen yhteen osumaan, joka kruunaa päiväsi, joskus jopa elämäsi. — BROWNI N G — F O R T H O S E I N T H E K NOW. M I T Ä T A H A N S A E T E E S I T U L E E K A A N , S E O N O D O T U K S E N A R V O I S T A K A T S O L I S Ä Ä w w w . a s e . ? 44-46_Kyyhkynmetsästyspaikat_ME0423.indd 47 44-46_Kyyhkynmetsästyspaikat_ME0423.indd 47 20.6.2023 8.32 20.6.2023 8.32
• Hirvi riista läimenä Luonnonvarakeskuksen vuosina 2008–2011 GPS-pannoittamien hirvien joukossa oli useita vasovia naaraita. Niiden liikkeitä ja elinympäristön valintaa selvittämällä saatiin paljon uutta tietoa vasomisajan käyttäytymisestä. TeksTi Markus Melin, Juho Matala, Jyrki Pusenius ja Lauri Mehtätalo kuva Leena Partanen A iemmat kenttätutkimukset eri puolilta maailmaa kertovat hirvien vasojen syntyvän pääosin toukokuussa. Aikaisimmillaan hirvien on havaittu synnyttävän jo huhtikuun lopulla ja Alkukesä on pienten hirvensorkkien aikaa myöhimmillään kesäkuun alussa. Ajankohtaan vaikuttavat syksyn kiiman ajoittumisen lisäksi naaraan kunto sekä kevään eteneminen: Siellä missä lumi viipyy maassa keskimäärin pidempään, myös vasat syntyvät myöhemmin. Emällä täytyy olla saatavilla paljon hyvää ravintoa, koska imetys vaatii energiaa. Naaraat etsivät elinympäristöjä, jotka tarjoavat sekä suojaa kasvavalle vasalle että ravintoa imettävälle emälle. Suomessa kysymystä päästiin kunnolla tutkimaan Luonnonvarakeskuksen (Luke) mittavasta hirvien GPS-pantadatasta. Maastotarkastusten perusteella tiesimme ne naaraat, jotka olivat synnyttäneet. Pystyimme varmuudella analysoimaan tiineenä olleiden naaraiden liikkeitä ja elinympäristönvalintaa ennen ja jälkeen synnytyksen, sekä sen aikana. Analysoimme 22 vasomisjaksoa kahdella alueella, Vaasan ja Kuhmon seuduilla, tuottaen tietoa tästä kriittisestä ajasta. Milloin vasat syntyivät? Naaraiden liikkeet muuttuvat vasomisen lähestyessä sekä heti sen jälkeen. Vasan pullauttaminen maailmaan näkyi GPS-datassa vähäisempänä liikkumisena ja melko paikallaan pysyneinä sijainteina. Tästä pystyimme haarukoimaan vasomisten ajankohdat sekä paikat. Analyysien perusteella kaikki tutkitut hirvet synnyttivät toukokuussa, selvästi suurin osa toukokuun puolenvälin tienoilla. Aikaisimmillaan vasat syntyivät toukokuun ensimmäisellä viikolla ja myöhäisimmillään sen viimeisellä viikolla. Kesäkuussa ei havaittu enää yhtään syntymää, kaikkien vasojen oletettiin tällöin olleen jalkeilla emänsä kanssa. 48 Metsästäjä 4/2023 48-49_Hirvi_syntymä_ME0423.indd 48 48-49_Hirvi_syntymä_ME0423.indd 48 20.6.2023 8.32 20.6.2023 8.32
• SEURAAVISSA OSISSA Panta-aineiston pohjalta tehdään yhä uusia tutkimuksia aina kun resursseja löytyy. Muut tutkimukset ovat käsitelleet hirvien liikkeitä muun muassa äärimmäisen kuumuuden aikaan sekä lumen vaikutusta niiden liikkumiseen. Näistä lisää tulevissa numeroissa. Tilannetta käytiin tarkastamassa maastossa tiineitä naaraita etsien, ja katsomalla milloin ne kulkevat vastasyntyneen vasansa kanssa. Vaasan seudun tutkimusalueella vasat syntyivät noin viikkoa aikaisemmin kuin Kuhmo-Suomussalmen alueella, joskin yksilöiden välillä oli vaihtelua myös alueiden sisällä. Millaiseen metsään vasat synnytettiin? Vasojen syntymäpaikkojen selvittäminen alkoi rajaamalla GPS-datasta oletetut vasomisalueet, eli vasomispäiviltä saadut GPS-sijainnit erotettiin muista. Seuraavaksi analysoimme vasomispaikkojen metsänrakennetta ja maisemaa, jossa hyödynnettiin maastotietokantaa, satelliittikuvia ja laserkeilausaineistoa. Näin saatiin selville muutamia toistuvia kaavoja. Vasomisen aikaan ja välittömästi sen jälkeen käytetyt alueet sisälsivät enemmän kasvillisuutta pensaskerroksessa. Lisäksi etenkin Kuhmon seudulla suurin osa tutkimistamme hirvistä synnytti vasansa ojitettujen turvemaiden metsiköissä, vaikka ne olisivat voineet valita ojittamattomia soita tai kangasmaan metsiä. Mieltymystä ojitettuja turvemaita kohtaan havaittiin myös läntisellä alueella, mutta siellä hirvet käyttivät vasomisaikana enemmän muunlaisia alueita, muun muassa rannikon saaria. Kuhmon seudun hirvet taas tuntuivat viettävän myös loppukesän ojitetuissa metsissä. Vasan kasvaminen ja kesän eteneminen saivat naarashirvet kuitenkin hakeutumaan ojitusalueille, joissa metsät sisälsivät vasomisikaa enemmän lehtipuita. Mielenkiintoisia yksittäistapauksia Rannikon hirvien tiedetään viettävän kesän usein lähempänä merta ja siirtyen talveksi sisämaahan. Myös osa tutkimistamme naaraista synnytti rannikon saarissa ja palasi vasan kanssa sisämaahan syystalvella. Ulkomaisissa tutkimuksissa naaraiden on havaittu palanneen samalle paikalle synnyttämään vuosi toisensa jälkeen. Aineistossamme ilmiötä havaittiin vain joillain yksilöillä. Yksi hirvi synnytti tänä vuonna kymmenen kilometrin päässä siitä, missä viime vuonna. Toinen palasi likimain samalle paikalle. Mitään selkeää kaavaa alueiden välillä ei havaittu, yksilöt käyttäytyivät vain eri tavalla. Kuhmon seudulla eräs naarashirvi tuli synnyttämään ihmisasutuksen lähelle ja vietti siellä myös koko kesän. Pohjois-Amerikassa hirvien on havaittu käyttäytyvän tällä tavalla vähentääkseen karhujen vasoihin kohdistamaa saalistuspainetta. Aineistomme on kuitenkin liian pieni, jotta kysymystä voisi tutkia perusteellisesti. Alkuperäisartikkeli: Melin, M., Matala, J., Pusenius, J. & Packalen, T. 2019. Calving and post-calving habitat use of female moose in two contrasting areas. Wildlife Biology 2019 (1), p. 1-12, https://doi.org/10.2981/wlb.00569 Tyypillinen vasomisalue Kuhmon seudulla. Kuvassa vihreä ja lila polygoni kuvaavat saman hirven vasomisalueita vuosilta 2009 ja 2010, vasomispaikkojen välinen etäisyys on tässä alle kilometri. Naarashirven kesäaikaisia liikkeitä vasansa kanssa Vaasan Kvimon saaresta. Sininen polygoni kuvaa aluetta, jossa vasa syntyi. Kuhmon seutu. Siniset pisteet kuvaavat naarashirven liikkeitä vasansa kanssa, punainen alue paikkaa, missä vasa syntyi. Hirvinaaras vietti koko kesän maatalon liepeillä. 49 Metsästäjä 4/2023 48-49_Hirvi_syntymä_ME0423.indd 49 48-49_Hirvi_syntymä_ME0423.indd 49 20.6.2023 8.32 20.6.2023 8.32
• Suurpetojen ja hirvieläinten väliset vuorovaikutussuhteet ovat monitahoisia, eikä niiden yhteensovittaminen ole helppoa. Laajentunut suurriistayhteisö haastaa ajattelemaan saalisja petoeläinten kannanhoitoa kokonaisuutena. TeksTi Joni Saunaluoma kuvaT Joni Saunaluoma, Jaakko Alalantela, Mari Tikkunen, Soili Jussila ja Hannu Huttu V ajaat 100 vuotta sitten maahan tuotu valkohäntäpeura on ottanut paikkansa suomalaisessa luonnossa ja toimii merkittävänä ravintoresurssina suurpedoille. Myös metsäkaurisja metsäpeurakannat ovat kasvaneet samaan aikaan vahvistuneiden suurpetokantojen kanssa. Onkin yhä enemmän tarvetta tarkastella suurriistalajeja ja niiden kantoja toisiinsa vaikuttavana kokonaisuutena. Nyt kannanhoidon Kohti monilajista kannanhoitoa tavoitteet eri lajeilla voivat olla keskenään jopa ristiriitaisia. Saalis ja saalistaja Monilajisuudessa on kyse lajien välisestä kilpailusta, eikä se ole yksinkertainen ilmiö. Vaikutukset ovat erilaisia riippuen siitä, minkä eläimen näkökulmasta asiaa tarkastellaan. Lisäksi olosuhteet maan eri osissa eroavat toisistaan lajien esiintymisen ja runsauden suhteen. Saalislajien saatavuudella näyttää ainakin ruotsalaisen tutkimuksen mukaan olevan vaikutusta suden ravinnon käyttöön. Pienemmät hirvieläimet nousevat Suomessakin oletettavasti merkittävämmäksi ravintoresurssiksi, kun niiden tiheys kasvaa hirvitiheyttä selvästi suuremmaksi. Suurpetolajien saalistuksessa näyttää olevan eroja siinä, kohdistuuko se enemmän vasoihin vai aikuisiin yksilöihin. Tässä suhteessa ilveksellä voi olla suhteessa suurempi vaikutus metsäkauriskantaan kuin karhulla hirvikantaan. Hirvieläinten lisääntymistehokkuudet eroavat toisistaan ja esimerkiksi metsäpeura saa vain yhden vasan, kun metsäkauris ja valkohäntäpeura saavat kolmekin vasaa. Tästä syystä eri hirvieläinlajit kestävät eri suuruista saalistusta. Suurpetojen saalistuspaineen kasvaessa heikommin lisääntyvä laji voi taantua, kun lisääntymisteho ei riitä korvaamaan kuolleisuutta. Samaan aikaan paremmin lisääntyvä ja runsastuva laji mahdollistaa suuremman petokannan. Toisaalta paremmin menestyvä laji voi toimia pedon pääasiallisena ravintona ja korvata heikommin lisääntyvään lajiin kohdistuvaa saalistusta. Tietoa suurpetojen ravinnonkäytöstä eri lajiyhteisöissä tarvitaan edelleen lisää. Hirvieläimet voivat suojata koiria Suurpedoista keskusteltaessa esille nousevat usein vahingot, joita ne aiheuttavat kotija tuotantoeläimille. Erityisesti suden aiheuttamat koiravahingot ovat ymmärrettävästi metsästäjien keskuudessa aina kuuma puheenaihe. Susialueella pelko koiran irti laskemisesta on monella suuri. Suomessa hiljattain julkaistussa tutkimuksessa tarkasteltiin hirvieläintiheyksiä ja koiravahinkoja. Tutkimuksen havainto oli, että hirvieläinten tiheys vaikuttaa koirava50 Metsästäjä 4/2023 50-51_Monilajisuus_ME0423.indd 50 50-51_Monilajisuus_ME0423.indd 50 20.6.2023 8.33 20.6.2023 8.33
• Monilajisuuteen on aika kiinnittää yhä enemmän huomiota. hoidolle. Samaan aikaan tarvitsisi huomioida myös lajien elinvoimaisuus ja luonnon monimuotoisuus. Itä-Suomen joillain alueilla suurriistalajiyhteisö on tilanteessa, jossa kestävä hirvenmetsästys ei laajassa mitassa ole mahdollista. Vaikka hirvien määrää riistatalouden näkökulmasta kannattaisi kasvattaa, vahinkopuoli asettaa omat rajoitteensa. Kun esimerkiksi metsävahinkojen ennaltaehkäisyn keinona on hirvikannan koon rajoittaminen, kaventaa se mahdollisuutta huomioida metsästysmahdollisuudet. Toisaalta korvatut maaja metsätalousvahingot osoittavat, että eri hirvieläinlajit aiheuttavat kannantiheyteen suhteutettuna eri suuruisia vahinkoja. Olisikin tarve tarkastella hirvieläinlajeja laajempana kokonaisuutena. Monilajisuus vaatisi myös pohtimaan uudemman kerran runsastuneiden suurpetojen tiukkaa suojelua. Monilajimallinukseen työkalu SusiLIFE-hankkeessa kehitteillä oleva MSE-monilajimallinnuksen työkalu pyrkii näyttämään eri suurpetojen saalistuksen vaikutuksen hirvieläinkantojen kokoon ja mahdolliseen metsästyssaaliiseen. Toisaalta se tuo esille suurpetokantojen koon riippuvuuden eri hirvieläinlajien tiheyksistä. Työkalun on tarkoitus auttaa muun muassa alueellisia riistaneuvostoja huomioimaan monilajisuus hirvieläintavoitteiden asettamisessa. Monitahoisuudesta ja haasteellisuudesta huolimatta monilajisuuteen on aika kiinnittää enemmän huomiota. Tälle on nähty tarve myös viime aikoina päivitetyissä kannanhoitosuunnitelmissa. hinkoriskiin. Lounais-Suomen tiheä valkohäntäpeurakanta vähentää selvästi koiran riskiä joutua suden hyökkäyksen kohteeksi. Vastaavasti alueilla, joilla elää vain hirviä, susivahingon riski kasvoi. Tulos osoittaa, että hirvieläinkantojen hoidolla ja kannantiheyksien säätelyllä voitaisiin helpottaa suurpetojen ja ihmisten välistä rinnakkaiseloa. Arvovalinnat ratkaisevat Maaja metsätalous, liikenneturvallisuus ja riistatalous asettavat omat ehtonsa kantojen ? Monilajisessa kannanhoidossa otetaan huomioon lajien keskinäiset riippuvuusja vaikutussuhteet. Esimerkiksi hirvieläinkantojen tavoitteita määritettäessä otetaan huomioon myös suurpetokantojen tila ja runsaus. SA NN A PI IR AI NE N / VI RN A M AR KK IN O IN TI 51 Metsästäjä 4/2023 50-51_Monilajisuus_ME0423.indd 51 50-51_Monilajisuus_ME0423.indd 51 20.6.2023 8.33 20.6.2023 8.33
• Muutaman vesilintukaaveen kuljettaa ja säilyttää miten vain, mutta suurempi määrä vaatii organisointia. Puhumattakaan painoista ja painonaruista, jotka sotkeutuvat helposti toisiinsa. Miten kaaveita olisi parasta kuljettaa ja miten ne saadaan parhaiten käyttöön vesillä? TeksTi ja kuvaT Antti Saarenmaa O mat kaaveeni olivat pitkään jatkuvassa sekasorrossa sullottuina muovipussiin tai -säkkiin, painonarut yhtenä myttynä. Jokainen reissu alkoi narujen selvittelyllä ja pahimmillaan uusien asentamisella. Tässä ei auttanut kaavenarun kieputtaminen sorsankuvan kölin ympärille, koska iloisessa sekamelskassa narut purkautuivat ja sotkeutuivat toisiinsa. Sorsakaaveet järjestykseen Ahaa-elämys syntyi lopulta kokeneemman vesilinnustajan avustamana. Hän sai minut miettimään kriittisesti, miten syvässä vedessä kaaveita pidetään ja varustamaan kaaveet juuri ja juuri tarvittavaan syvyyteen riittävillä painonaruilla. Myös vesistön kasvillisuus kannattaa huomioida – monella vesialueella pintakasvillisuutta on niin runsaasti, että kuvat pysyvät sijoillaan ilman ankkurointia. Ankkurointitarpeeseen vaikuttaa myös tuuli ja vesistön pohja. Pienissä sisävesissä metsästävä pärjää kevyillä painoilla, mutta merilinnustaja tarvitsee narun päähän enemmän tavaraa, jotta tuuli ja mainingit eivät vie kaaveita. Valitse siis paino ja painonarun pituus tarpeen mukaan. Ylimääräinen on turhaa ja aiheuttaa vain sotkua. Kuminauha ja L-paino Painoihin ja niiden kiinnitykseen on syytä uhrata muutama ajatus ennen tarvikeostoksille marssimista. Naru ja paino on saatava kierrettyä kaaveeseen niin, ettei se oikene itsekseen ja sotkeudu muihin. Mikäli kölin korkeus sallii, yksi vaihtoehto on käyttää kaavenarua, jonka päässä on joustava kuminauha, ja sen päässä L:n muotoinen paino. Painonaru kierretään kölin ympäri ja kiinnitetään köliin päätyyn L-painon sakaralla. Tyynellä säällä kuvat voi ripotella pinta­ kasvuston joukkoon ilman painoja. M tsästäjän varusteet 52 Metsästäjä 4/2023 52-53_Kaaveet_järjestykseen_ME0423.indd 52 52-53_Kaaveet_järjestykseen_ME0423.indd 52 20.6.2023 8.34 20.6.2023 8.34
• ”Teksasin takila” Todellisen patenttiratkaisun etsijä voi tutustua “Texas Rig” -nimiseen ratkaisuun, jossa painonaru on päällystettyä teräsvaijeria. Vaijerin kummassakin päässä on silmukka ja liukupaino kulkee vapaasti pitkin vaijeria, kuten myös lukkoleikari, jolla vaijeri on kiinnitetty kaaveeseen. Kaaveet kerätään kuljetukseen kiinnittämällä ne vaijerin päässä olevasta silmukasta karbiinihakaan, ja puretaan vesille napsimalla yksi kerrallaan irti hakasesta ja heittämällä paikalleen. Liukupaino ja vaijeria pitkin liukuva lukkoleikari pitävät huolen siitä, että kaave ja paino asettuvat oikein ja vaivatta vesille. Kaavekassit Lokeroidussa kaavesäkissä on jokaiselle kuvalle oma lokeronsa. Niissä painonarut eivät sotkeudu, vaikka kieppi purkautuisi kölin ympäriltä. Lokeroitu säkki pysyy ryhdissä ja on helppo pakata auton peräkonttiin ja nostaa veneen pohjalle. Kassi pitää myös suuremmat kaaveet paikoillaan ja helpottaa niiden liikuttelua huomattavasti. Mikäli ei tarvita lainkaan painonaruja, voi kuvat nakella huoletta suurempaan kaavesäkkiin. Tähän tarkoitetut säkit on usein valmistettu verkkokankaasta. Se päästää kaaveet kuivumaan, mutta kestää suuremmankin määrän sorsankuvia. Ratkaisu toimii esimerkiksi Texas Rig -painotetun kaavenipun säilytyksessä. Sorsankuvat tiputellaan säkin pohjalle ja karbiinihaka jätetään säkin suulle helposti saataville. Mikä parasta, sopivassa säkissä kaaveet säilyvät sekä kauden aikana että kauden ulkopuolella. Säästää aikaa ja hermoja Sorsankuvia tarvitaan vaihtelevia määriä kauden ajankohdasta ja ympäröivistä olosuhteista riippuen. Kaaveiden käytön pitää olla helppoa ja sujuvaa, ja ne on saatava varastoitua järjestyksessä, muutoin arvokkaat pyyntihetket valuvat ylimääräiseen selvittelyyn ja näpertelyyn. Omalla kohdallani kaaveiden käyttö muuttui radikaalisti kaavekassien ja parempien painotusratkaisuiden myötä. Suosittelen aiheeseen panostamista, erityisesti jos vesilinnustus ajoittuu elokuun 20. päivän lisäksi myöhempiinkin ajankohtiin. Loppukauden kylmissä keleissä, muuttosorsia pyydettäessä, kaaveita harvoin on liikaa, ja niiden asettelun ja pois purkamisen on onnistuttava helposti. Texas Rig -systeemillä kaaveet on helppo niputtaa roikkumaan karbiinihakaan. Liukupaino ja liukuva kiinnitys tekevät asettelusta ja keräämisestä helppoa. Lokerokassi pitää kuvat erillään toisistaan, lisää niiden käyttöikää ja ehkäisee narujen sotkeutumista. Lokerokassissa isommatkin kaaveet liikkuvat helposti mukana. Verkkopussissa kaaveet pääsevät kuivumaan ja kulkevat kootusti. 53 Metsästäjä 4/2023 52-53_Kaaveet_järjestykseen_ME0423.indd 53 52-53_Kaaveet_järjestykseen_ME0423.indd 53 20.6.2023 8.34 20.6.2023 8.34
• AN TT I YR JÖ LÄ K ahta hirvenmetsästäjää vastaan nostettiin syytteet metsästysrikoksesta. Syytteen mukaan metsästäjät olisivat törkeästä huolimattomuudesta käyttäneet hyödyksi moottoriajoneuvoa ja aiheuttaneet vaaraa ihmisille ja omaisuudelle. Lisäksi väitettiin, että he olisivat rikkoneet yleisen turvallisuuden vuoksi annettua kieltoa ja rajoitusta. Metsästyksenjohtajaa syytettiin metsästysrikoksesta, koska hän syytteen mukaan oli laiminlyönyt suunnitella, organisoida ja ohjeistaa metsästyksen metsästyslain mukaisesti. Toinen metsästäjä aiheutti syytteen mukaan vaaraa ihmisille ja toisten omaisuudelle ampumalla hirven, joka oli ampumahetkellä arviolta noin 10–20 metrin etäisyydellä junaradasta. Ampumatilanteessa koiran ajama hirvi liikkui junaradan huoltoon liittyvällä radanvarsitiellä. Metsästäjä oli seurannut koiraa paikannuslaitteella ja hakeutunut oletetulle reitille. Metsästäjät kiistivät syytteet ja vaativat valtiota korvaamaan oikeudenkäyntikulunsa. PALJON RIIDATONTA Asiassa oli useita riidattomia seikkoja. Metsästys oli tapahtunut luvallisena aikana ja seuralla oli hirven pyyntilupia. Koiralla suoritetun metsästyksen yhteydessä oli tapahtunut tilanne, jonka seurauksena seura on jatkanut metsästystä alueensa ulkopuolella. Toinen metsästäjä oli jättänyt autonsa huoltotien varteen ja kävellyt passiin muutaman sadan metrin päähän kohtaan, josta on olettanut hirven tulevan. Tässä päättelyssä hän on käyttänyt GPS-järjestelmään perustuvaa koiratutkaa. Samainen metsästäjä kaatoi hirven muutamien kilometrien päässä seuran omilta metsästysmailta Valtion Rautateiden maa-alueella lähellä junarataa. Hirven haavakkojahtikäräjät – syytteet hylättiin OLIKO KYSEESSÄ HAAVAKKOJAHTI? Käräjäoikeuden mukaan oli keskeisesti kysymys siitä, oliko hirvi ollut haavoittunut. Jahdin johtajana toimineen ensimmäisen ampujan mukaan hänen ampumansa osuma oli ollut etuosalla hirveä. Tämän hän oli päätellyt laukauksesta sekä myöhemmin siitä, ettei hirven ruho-osassa ollut kuin toisen metsästäjän myöhemmin ampuma kuolettava laukaus. Ensimmäisen ampujan mukaan kohdassa, jossa hirvi laukauksen hetkellä oli ollut, maassa oli nähtävissä lyhyttä karvaa sekä veriroiskeita. Hirvi oli jatkanut matkaa, mutta koira oli ottanut sen uudelleen haukkuun. Hän oli ilmoittanut haavakosta jahdissa olleelle todistajalle: hirveä on ammuttu, verijälkiä on ja että hirvi tulee ”ampua pois”. Todistaja oli välittänyt metsästyksenjohtajan antaman käskyn ”ammutaan se pois”, jonka jälkeen hirvi oli kaadettu. Ensimmäisen laukauksen mahdollisesta puuttumisesta ei ollut syytettä tukevaa selvitystä. Todistajan ensimmäisestä laukauksesta kertomat tiedot eivät perustuneet omiin kuulotai näköhavaintoihin. Myöskään ei ollut selvitystä siitä, osuiko ensimmäinen laukaus hirveen. Ottaen huomioon todistajien kertomukset tilanteesta käräjäoikeus piti selvitettynä, 54 Metsästäjä 4/2023 METSÄSTÄJÄ-LEHTI JULKAISEE JA KÄSITTELEE ”RIKOS JA RANGAISTUS” -PALSTALLA AJANKOHTAISIA, RIISTAAN, METSÄSTYKSEEN, YHDISTYSTOIMINTAAN SEKÄ ASEISIIN LIITTYVIÄ OIKEUSTAPAUKSIA. TAPAUKSET ON KOONNUT ASIANAJAJA PANU HIIDENMIES APPLEX ASIANAJOTOIMISTOSTA. Rik s ja rangaistus 54-55_Rikos ja rangaistus_ME0423.indd 54 54-55_Rikos ja rangaistus_ME0423.indd 54 20.6.2023 8.35 20.6.2023 8.35
• M etsästäjää syytettiin metsästysrikoksesta. Syytteen mukaan metsästäjä oli moottorikelkkaa ajaessaan havainnut hirviä, pysäyttänyt moottorikelkan keskelle tietä, ottanut moottorikelkasta aseen ja ampunut yhden hirvistä. Metsästäjä oli ampumishetkellä käynnissä olleen moottorikelkan välittömässä läheisyydessä, alle sadan metrin päässä ajoneuvosta, eikä hänellä ollut päällään huomioliivejä. Lisäksi metsästäjää syytettiin liikennerikkomuksesta, koska hän ajoi moottorikelkalla yleisellä tiellä ja ampuma-aserikkomuksesta, koska hän kuljetti kivääriään moottorikelkassa säännösten vastaisesti. Mainittakoon, että ammuttu hirven vasa takavarikoitiin ja lihat myytiin huutokaupalla. KÄRÄJÄOIKEUS TUOMITSEE Asian käsittelyn yhteydessä kuultiin useita todistajia, joista vain yksi oli silminnäkijä. Metsästäjä kiisti kaikki syytteet, mutta käräjäoikeus totesi hänen syyllistyneen mainittuihin tekoihin, lukuun ottamatta ampuma-aserikkomusHirveä moottorikelkalla – Hovioikeus ratkaisee ta. Lisäksi metsästäjä menetti kiväärinsä valtiolle ja hänet määrättiin metsästyskieltoon. HOVIOIKEUS HYLKÄÄ SYYTTEET Metsästäjä ei tyytynyt tuomioon, vaan valitti hovioikeuteen, jossa hän esitti uutta todistelua. Hovioikeus totesi esitetyn todistelun olevan varsin ristiriitaista siltä osin, kuinka etäällä metsästäjä oli moottorikelkastaan ampumishetkellä. Metsästäjä itse kertoi olleensa arviolta noin sadan metrin päässä kelkasta lähellä todistajan autoa. Todistajan mukaan metsästäjä olisi ampunut hirven noin 5–6 metrin päässä moottorikelkasta, joka oli ollut noin parinkymmenen metrin päässä hänen autostaan. Hovioikeuden mukaan todistajan kertomuksen näyttöarvoa heikensi se seikka, että metsästäjä ja todistaja kuuluivat pieneen metsästysseuraan, jonka jäsenten välillä on ennen tapahtumia ollut huomattavia ristiriitoja. Lisäksi todistajan kertomus käräjäja hovioikeudessa oli muuttunut hänen esitutkinnassa kertomastaan. Syytteet hylättiin, joten Suomen valtio oli velvollinen korvaamaan metsästäjän kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. että ensimmäinen metsästäjä oli ampunut hirveä, kuten on kertonut. Käräjäoikeuden huomio kiinnittyi siihen seikkaan, että mikäli kyseessä ei olisi ollut haavakkohirven lopettaminen, kyse olisi ollut suoranaisesta tahallisesta metsästysrikoksesta. Tätä ei tukenut seuran jäsenten avoin toiminta kaadolla tai viranomaisen kanssa. Hirviseurue ei pyrkinyt salaamaan menettelyään, hirvi oli suolistettu ratahallinnon alueella, näkyvällä paikalla. Eikä sitä myöskään tukenut poliisipartion kanssa käyty keskustelu. Käräjäoikeus totesikin kyseessä olleen haavakkojahti. AJONEUVON KÄYTTÖ METSÄSTYKSESSÄ Hirven kaatajaa syytettiin myös ajoneuvon käytöstä metsästyksessä. Koska kysymyksessä ei ollut enää tavanomainen metsästykseen liittyvä tilanne, tämäkin syyte hylättiin. Kyseisellä alueella ei seuran tietämyksen mukaan ollut toista hirviseuruetta, johon tilanteessa olisi voitu ottaa yhteyttä. Lisäksi metsästäjä oli jättänyt autonsa 200–300 metriä ennen ampumapaikkaa. VAARAN AIHEUTTAMINEN Haavakkohirven ampuja kertoi pyrkineensä pienentämään riskiä suunnittelemalla tilannetta etukäteen. Hän oli kertomansa mukaan ehtinyt seurata tilannetta ”hyvän aikaa”. Laukauksen suunnasta ei ollut muuta selvitystä kuin ampujan kertomus metsään päin kohdistetusta laukauksesta. Selvityksen perusteella laukaus ei ollut suunnattu penkkatien tai radan suuntaisesti. Hirven etäisyys ampujaan oli ollut 50–100 metriä ja ampuja oli sijainnut itse korkeammalla suhteessa hirveen, minkä on katsottava vähentävän vahingon mahdollisuutta. Ampuja kertoi lisäksi varmistuneensa, ettei hirven taustalla ole ihmisiä tai omaisuutta. Käräjäoikeus totesi, ettei vaaraa aiheutettu. Kyse ei siis ollut seurueen metsästysmaista, jollaisilla tavanomaisesti on turvallisuutta lisääviä tekijöitä, kuten ennalta suunniteltuja ja merkittyjä passipaikkoja tai hirvilavoja. Tiettyjen turvallisuutta lisäävien tekijöiden, kuten esimerkiksi ampumasektoreiden etukäteinen suunnittelu todettiin mahdottomaksi alueella, johon seurueella ei ole metsästysoikeutta. Tästä syystä tilanne ei ollut käräjäoikeuden käsityksen mukaan täysin rinnastettavissa sellaiseen suunnitteluun, jota hirviseurat ja niiden metsästyksenjohtajat metsästyslain ja -asetuksen mukaisesti tekevät etukäteen. Niinpä kaikki syytteet hylättiin ja valtio määrättiin maksamaan metsästäjien oikeudenkäyntikulut. 55 Metsästäjä 4/2023 METSÄSTÄJÄ-LEHTI JULKAISEE JA KÄSITTELEE ”RIKOS JA RANGAISTUS” -PALSTALLA AJANKOHTAISIA, RIISTAAN, METSÄSTYKSEEN, YHDISTYSTOIMINTAAN SEKÄ ASEISIIN LIITTYVIÄ OIKEUSTAPAUKSIA. TAPAUKSET ON KOONNUT ASIANAJAJA PANU HIIDENMIES APPLEX ASIANAJOTOIMISTOSTA. Rik s ja rangaistus 54-55_Rikos ja rangaistus_ME0423.indd 55 54-55_Rikos ja rangaistus_ME0423.indd 55 20.6.2023 8.35 20.6.2023 8.35
• HIRVEN ENTRECÔTE Entrecôte on hienoa, ylelliseltä tuntuvaa lihaa. Hirven entrecôte sisältää vähemmän rasvaa kuin naudan entrecôte. Jotta lihasta tulee mehukasta ja mureaa, valmistuslämpötila on tärkeä pitää matalana. 1 hirven entrecôte 1 valkosipuli 2 nippua timjamia 2 rosmariininoksaa savuaromista sormisuolaa pippuria paistinarua Kiedo paistinaru entrecôten ympärille, jotta lihanpalan muodosta tulee tasaisempi. Hiero lihan pintaan suolaa ja pippuria. Halkaise valkosipuli keskeltä kahtia, älä irrota sen kuorta. Ruskista entrecôte paistinpannulla yhdessä valkosipulinpuolikkaiden sekä timjaminja rosmariininoksien kanssa. Anna lihan ruskistua kauttaaltaan. Paista entrecôtea uunissa 80 asteessa yhdessä valkosipulinpuolikkaiden ja mausteiden kanssa, kunnes lihan sisälämpötila on 56 astetta. Entrecôten voi mieluusti paistaa ritilällä, jotta se kypsyy tasaisesti. Leikkaa naru pois ennen lihan tarjoamista. Metsästäjä 4/2023 56 VUONNA 2023 METSÄSTÄJÄ-LEHDEN LUKIJOILLE HERKUT VALMISTAA MICKE BJÖRKLUND. Ru ka TeksTi Michael Björklund kuvaT Linus Lindholm 56-57_Reseptit_ME0423.indd 56 56-57_Reseptit_ME0423.indd 56 20.6.2023 8.35 20.6.2023 8.35
• JUUSTOISET RIISTAJAUHELIHAPIHVIT 4 annosta Riistajauheliha on kuivaa, joten se kaipaa tuekseen rasvaa. Jotta pihveistä tulee mehukkaita, minä sekoitan taikinaan porsaan jauhelihaa. Se myös miedontaa riistan makua. 500 g riistajauhelihaa 500 g porsaan jauhelihaa 2 dl korppujauhoja 1 dl kermaa 5 dl vettä 1 dl hienonnettua keltasipulia 2 rkl sinappia 1 rkl kasvisliemijauhetta 2 dl juustoraastetta ½ dl persiljaa ½ dl hienonnettua tuoretta timjamia suolaa ja pippuria voita paistamiseen Hienonna sipuli ja timjami. Raasta juusto. Sekoita kulhossa korppujauhot, kerma ja vesi. Lisää korppujauhoseokseen kaikki ainekset lihaa lukuun ottamatta. Sekoita lopuksi joukkoon liha. Muotoile jauhelihasta haluamasi kokoisia pihvejä. Paista pihvit voissa paistinpannulla. PAAHDETUT PALSTERNAKAT Palsternakoissa on makeutta, joka sopii hyvin yhteen riistanlihan kanssa. Valkosipuli, timjami ja rosmariini maustavat paahdetut palsternakat herkullisiksi. 4 kohtuullisen isoa palsternakkaa 1 kokonainen valkosipuli 1 nippu timjamia 2 rosmariininoksaa suolaa ja pippuria 50 g voita Laita uuni lämpenemään 180 asteeseen. Kuori palsternakat ja leikkaa pois tyvi ja kärki. Halkaise palsternakat pituussuunnassa ja paloittele ne kuuteen osaan. Puolita valkosipuli. Laita palsternakkapalat uunivuokaan yhdessä valkosipulin, timjamin, rosmariinin, voin, suolan ja pippurin kanssa. Paista uunissa 15 minuuttia. Lisukkeeksi molempiin sopii: 57 Metsästäjä 4/2023 56-57_Reseptit_ME0423.indd 57 56-57_Reseptit_ME0423.indd 57 20.6.2023 8.35 20.6.2023 8.35
• Riistaru an menetelmät Herkullista grillaamalla Riista sopii grillattavaksi, kunhan opettelee perustekniikat. TeksTi ja kuvaT Kati Pohja G rillijuhlien lihoja suunniteltaessa harvoin ensimmäisenä tulee mieleen riista. Riista sopii kuitenkin grillattavaksi siinä missä muukin liha, kunhan otat huomioon ruhonosan vaatimukset, ja tunnet suoran ja epäsuoran grillaustavan eron. Grillauksessa tuotteen alla on voimakas kuumuus. Vaikka kuumuutta on grillikohtaisesti mahdollista säätää, lopulta tällainen yhdestä suunnasta tuleva voimakas lämpö sopii melko harvoille kokolihoille. Monesti näin grillaten syntyy enemmän tai vähemmän pinnalta palanutta ja sisältä vielä raakaa lihaa. Jokaisen grillaajan kannattaakin opetella suoran ja epäsuoran grillauksen ero, sekä niiden vaikutus grillattavaan lihapalaan. Kypsää epäsuoralla grillauksella Suorasta grillauksesta puhutaan, kun liha tai muu tuote on grillin lämmönlähteen yläpuolella. Kaasugrillissä suora lämpö on kaasuliekkien päällä ja hiiligrillissä hiilloksen päällä. Tällainen grillaus sopii esimerkiksi makkaran, ohuiden lehtipihvien tai mureasta sisäfileestä tehtyjen vartaiden nopeaan grillaukseen. Useimpien kokolihojen grillauksessa parhaaseen lopputulokseen päästään lihaa grillattaessa suoran lämmön päällä vain sen aikaa, että lihan pinnat saavat väriä. Tämän jälkeen pala siirretään niin sanotulle epäsuoralle lämmölle, eli pois liekin tai hiilloksen päältä. Tällöin liha kypsyy loppuun hitaammin hauduttamalla ja haluttu sisälämpötila on helpommin hallittavissa ilman, että pinta palaa. Onnistuneiden grillilihojen tae on myös grilliin sopiva paistolämpömittari. Sen käyttö takaa lihan kypsyvän sisältä haluttuun kypsyyteen ilman, että asiaa tarvitsee arvella ja olettaa. Onnistuu sekä kaasulla että hiilillä Kaasugrillissä epäsuora grillaus onnistuu helposti sammuttamalla osa polttimoista ja siirtämällä liha sammutettujen polttimoiden päälle. Kun kansi suljetaan, päälle jätettyjen polttimoiden lämpö kiertää grillissä ja kypsentää lihan haluttuun lämpötilaan. Hiiligrillissä epäsuora grillaus vaatii enemmän etukäteisvalmisteluita, sillä osa grillin tilasta on rajattava 58 Metsästäjä 4/2023 58-59_Ruoanlaitto_Grillaus_ME0423.indd 58 58-59_Ruoanlaitto_Grillaus_ME0423.indd 58 20.6.2023 8.36 20.6.2023 8.36
• olemaan ilman hiillosta. Tilan voi jakaa esimerkiksi rautakaupasta saatavilla ohuilla tulitiilillä. Tasapohjaisessa grillissä tiilet on helppo muotoilla seinämäksi, mutta pallogrilliin tiiliä on rikottava ja paloista muotoiltava sopiva seinä grillin keskelle. Tämän jälkeen hiiliä tai brikettejä poltetaan vain seinämän toisella puolella. Liha ruskistetaan ensin hiilloksen päällä. Sen jälkeen liha siirretään seinämän toiselle puolelle ja siihen kiinnitetään lämpömittari. Kun grillin kupu suljetaan, lämpö kiertää ja liha kypsyy tasaisesti epäsuoralla lämmöllä. Sopivimmat palat grillaukseen Onnistunut riistalihan grillaus vaatii myös ruhon paloittelijalta lihan eri osien oikeaa tunnistamista ja tietotaitoa osien parhaista ruoanlaittomenetelmistä. Hirvieläimistä parhaita grillilihoja ovat kuve eli flank steak, ulkopaistin pää eli picanha sekä välikyljys eli entrêcote, joka löytyy etupäästä ulkofileen jatkeena. Luonnollisesti myös fileitä sekä sisäja paahtopaistia voi grillata omien mieltymysten mukaisiin sisälämpöihin. Ohjenuorana voi pitää naudanlihalle annettuja sisälämpöjä. Myös linnunfileitä voi grillata epäsuoralla lämmöllä, kunhan malttaa mittarin kanssa pitää sisälämmön mediumissa. Tärkeä vetäytyminen Grillauksen jälkeen kaiken lihan viimeistelee vetäytyminen. Älä kääri lihaa folioon, vaan peittele se foliolla kevyesti ja anna vetäytyä rauhassa. Anna linnunfileiden vetäytyä vähintään 10 minuuttia, kun isot hirvenpaistit saavat vetäytyä jopa tunnin. ? Hirven entrêcote on kypsennetty 57 asteeseen ja annettu vetäytyä 30 minuuttia kevyesti foliolla peitettynä. Liha on sisältä roseeta. Edullinen pallogrilli on jaettu tulitiilien palasilla kahteen osaan. Toisella puolella on hiillos ja toisella puolella tippuvaa rasvaa varten foliovuoka, jossa on hiukan vettä. Päälle tulee grilliritilä. Lihan pinnat on ensin ruskistettu hiilloksen päällä vasemmalla puolella. Ruskistettu liha on siirretty epäsuoralle lämmölle oikealle puolelle ja siihen on työnnetty paistolämpömittari. Grillin kupu suljetaan niin, että kuvun lämpömittari jää epäsuoralle puolelle. Näin näkee paremmin, missä lämmössä liha kypsyy. Onnistuneiden grillilihojen tae on grilliin sopiva paistolämpömittari. 59 Metsästäjä 4/2023 58-59_Ruoanlaitto_Grillaus_ME0423.indd 59 58-59_Ruoanlaitto_Grillaus_ME0423.indd 59 20.6.2023 8.36 20.6.2023 8.36
• Vuonna 2022 Euroopan turvallisuus­ tilanne heikkeni Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Sen seurauksena on vihdoin herätty laajemmin huomaamaan, että ampumaradat ovat tarpeellisia. TeksTi ja kuvaT Lotta Laitinen S uomessa on laajoja alueita, joilla ampumaratatilanne on erittäin heikko, erityisesti lajiratojen monipuolisuuden näkökulmasta. Matkat harjoittelupaikoille ovat liian pitkiä, sillä ampumaratojen määrä on vähentynyt 1990-luvulta noin 70 prosenttia nykyiseen 670 ampumarataan. Näin on tapahtunut, vaikka ampumaradoilla on suuri yhteiskunnallinen merkitys. Ampumaratoja käyttävät metsästäjien, ampumaurheilijoiden, reserviläisten ja harrasteampujien lisäksi muun muassa poliisi, Tulli, Ampumaradat myötätuulessa Rajavartiolaitos ja Rikosseuraamuslaitos sekä lentokenttien eläintorjunnasta vastaavat. Venäjän hyökkäys Ukrainaan nosti ampumaharjoittelun maanpuolustuksellisen näkökulman korostuneesti ja syystäkin esille, mutta kuten puolustusministeriö ja Puolustusvoimat ovat todenneet, kaikki ampumaharjoittelu tukee maanpuolustusta. Valtioneuvoston ampumarataselvitys Konkreettinen esitys muuttuneesta suhtautumisesta oli kesäkuussa 2022 eduskunnan puolustusvaliokunnan asettama tavoite saada maahamme 1000 ulkona sijaitsevaa ampumarataa. Tämä tarkoittaa toiminnassa olevien ampumaratojen turvaamisen lisäksi vähintään 330 ampumaradan lisäystä ottamalla käyttöön aiemmin suljettuja ratoja ja rakentamalla uusia. Puolustusvaliokunnan asettaman tavoitteen jälkeen eduskunta antoi valtioneuvostolle tehtäväksi selvittää maamme ampumaratatilannetta ja sitä, miten ampumaratojen määrää saataisiin lisättyä. Eduskunnan puolustusvaliokunta on asettanut tavoitteeksi saada maahamme 1000 ulkona sijaitsevaa ampumarataa. Kuuntele Sorkkia ja sarvia -podcastin jakso Tunne omat rajasi ampujana metsastajalehti.fi 60 Metsästäjä 4/2023 60-61_Ampumaratojen_tulevaisuus_ME0423.indd 60 60-61_Ampumaratojen_tulevaisuus_ME0423.indd 60 20.6.2023 8.36 20.6.2023 8.36
• Ampumarataselvityksen laatimisvastuu oli puolustusministeriöllä, joka valmisteli selvitystä muiden ministeriöiden sekä Suomen ampumaurheiluliiton koordinoiman ympäristölupahankkeen kanssa. Ongelmana sekava ja vanhentunut lainsäädäntö Ansiokkaassa selvityksessä tunnistettiin ampumaratatoiminnan turvaamisen ja kehittämisen esteitä ja esitettiin toimenpiteitä niiden poistamiseksi. Ennen ampumaratojen ympäristölupahankkeen aloittamista ympäristöhallinnon puolelta annettiin ymmärtää, että ongelmia aiheuttaa lupahakemusten heikko laatu. Hankkeen aikana on kirkastunut, etteivät laadukkaasti ja ammattimaisesti laaditut lupahakemukset ratkaise kaikkia ongelmia. Sääntely on sekavaa ja mahdollistaa jopa liiallisen viranomaisten harkintavallan käytön. Viranomaisen toimintaa tulisi ohjata tarkoitussidonnaisuuden, objektiivisuuden ja suhteellisuuden periaatteet. Lisäksi lainsäädännössä on niin sanottuja ”giljotiinipykäliä”, jotka mahdollistavat toiminnan kieltämisen viranomaisen niin halutessa. Aivan ensimmäiseksi ampumaratojen ympäristölupaprosesseja koskevaa lainsäädäntöä on muutettava. Ympäristönäkökohdat pitää huomioida riskiperusteisesti ja perustella todellisuuspohjaisin tieteellisin argumenSuomen ampumaradat Ampumaratoja yhteensä . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 674 Toistaiseksi voimassa oleva ympäristölupa . . . . . . . . . . . . . . . . . . 264 Ei ympäristölupaa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 283 Uudet ratahankkeet Ympäristölupa voimassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 5 Ympäristölupa auki . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 8 Ympäristölupahankkeessa mukana . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 78 Lupamääräysten tarkistaminen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . 36 SIVIILIAMPUMARADOILLA AMMUTAAN VUOSITTAIN NOIN 25 MILJOONAA LUOTIA ? Reserviläisjärjestöt noin 10 miljoonaa . ? Metsästäjät ja urheiluampujat noin 15 miljoonaa . ? Lisäksi siviiliampumaradoilla harjoittelevat viranomaiset: poliisi, Rajavartiolaitos, Tulli, Rikosseuraamuslaitos, lentokenttien eläinturvallisuudesta vastaavat ja niin edelleen . Puolustusvoimien laukausmäärä on 10-15 miljoonaa (sisältää MPK:n laukausmäärät) Lähde: Jussi Partanen, Suomen Metsästäjäliitto tein. Lisäksi huomiota on kiinnitettävä lupa-asioiden objektiiviseen käsittelyyn ja siihen, että lupahakemusten laatijoiden ja lupapäätösten tekijöiden asiantuntemus on korkeatasoista. Ampumaratoja koskeva sääntely jakautuu nykyisellään sisäja ympäristöministeriön toimialoille. Muutokset tässä selkeyttäisivät ja nopeuttaisivat ratojen luvitusta merkittävästi. Komission pyrkimykset on torpattava EU-sääntelyn tasolla Suomen on yhdessä muiden EU-maiden kanssa vaikutettava siten, että ampumaradat rajataan kokonaan pois lyijyammusten rajoitusesityksestä. Toteutuessaan Euroopan komission pyrkimykset kieltää ja rajoittaa lyijyammusten käyttöä heikentäisi merkittävästi koko EU:n sotilaallista puolustuskykyä ja huoltovarmuutta, sillä sen vaikutukset ampumatarvikkeiden tuotantoon ja saatavuuteen olisivat erittäin mittavat. Ampumaradoilla ei voida vaikuttaa rajoitusesityksen tavoitteisiin suojella muuttolintuja ja riistalihan puhtautta, mutta rajoituksen vaikutukset ampumaratatoiminnalle olisivat erittäin haitalliset. Kikkailut ampujaryhmiä koskevilla poikkeuksilla eivät auta, vaikka ne vaikuttavatkin houkuttelevilta pikavoitoilta. Miltä tulevaisuus näyttää? Ampumaratojen tulevaisuus näyttää valoisammalta kuin vuosikymmeniin. Nykyisen ampumarataverkoston toiminnan turvaamiseksi ja uusien ratojen perustamisen helpottamiseksi sekä nopeuttamiseksi tarvitaan muutoksia, jotka on käynnistettävä pikimmiten. Nyt on kyse siitä, löytyykö päättäjiltä uskallusta tehdä riittävät muutokset ja pitääkö eri ampujaryhmien välinen yhteinen rintama. Ampumaharrastus on edelleen heikosti tunnettua suuren yleisön keskuudessa, mistä aiheutuu monia haasteita. Yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja tietoisuuden lisäämiseen tulisi keskittyä entistä enemmän. Ampumaratojen ympäristövaikutuksiin liittyvä tieto lisääntyy ja tarkentuu koko ajan, mutta lainsäädäntö laahaa pahasti perässä. 61 Metsästäjä 4/2023 60-61_Ampumaratojen_tulevaisuus_ME0423.indd 61 60-61_Ampumaratojen_tulevaisuus_ME0423.indd 61 20.6.2023 8.36 20.6.2023 8.36
• Hanke auttaa hankaliakin tapauksia Ampumaratojen ympäristölupahankkeen tarkoituksena on saada ammattitaitoista apua ampumaratoja hallinnoiville yhdistyksille ympäristöluvitusta varten. Hankkeessa on tällä hetkellä tehty työtä noin 170 radalle. Työhön on kuulunut muun muassa edunvalvontaa ja neuvontaa. Ympäristölupahankkeen palaute on ollut kautta linjan positiivista. – Hankkeesta saatu asiantuntija-apu oli edellytys ympäristölupahakemuksen liitenivaskan kokoamiselle. Yksityiskohtaisten perusteluiden kokoaminen taajaman liepeillä sijaitsevalle, aiempia lupia omaamattomalle suojeluskunnan vanhalle ampumaradalle vaati asiantuntijuutta, kertoo toiminnanohjaaja Tapio J. Laine Puumalan riistanhoitoyhdistyksestä. Puumalan ampumaradalla taajaman läheisyys aiheutti haasteita erityisesti ampumamelun näkökulmasta. Kohteessa toteutettiin meluselvitys uuden pistooliradan sekä vanhan hirviradan toiminnoille. Meluselvityksen tuloksena todettiin, että radan ympäristö vaatii tarkempaa meluntorjunnan tarkastelua. Asianmukaisesti toteutettu meluntorjuntasuunnitelma osoitti, että riittävin katosja vallirakenteinen ampumaradan aiheuttama melu on mahdollista saada hallintaan. Riittävällä asiantuntemuksella ja vakuuttavilla perusteluilla laadittu ympäristölupahakemus mahdollistaa siis ampumaradan sijoittumisen myös taajamaan läheisyyteen. 62 Metsästäjä 4/2023 62-63_Ampumarata_ja_RHYt_ME0423.indd 62 62-63_Ampumarata_ja_RHYt_ME0423.indd 62 20.6.2023 9.40 20.6.2023 9.40
• Ampumaradoilla laajat yhteiskunnalliset hyödyt Puolustusvaliokunta asetti vuosi sitten tavoitteeksi nostaa maamme ampumaratojen lukumäärän vähintään tuhanteen. Tavoitteeseen liittyen puolustusministeriö laati valtioneuvoston ampumarataselvityksen, jossa tunnistettiin lukuisia ampumaratojen tarjoamia hyötyjä yhteiskunnalle. Niitä olivat muun muassa turvallisuusviranomaisten sekä metsästäjien lain edellyttämän ampumataidon ylläpitäminen, turvallisuuden ja yhteisöllisyyden lisääntyminen ja mahdollisten ympäristöriskien havainnointi ja hallinta ampumaharjoittelun keskittyessä ampumaradoille. Ampumarataselvityksessä tunnistettiin, että yhdistysten omistamilla radoilla on positiivisia vaikutuksia myös julkiseen talouteen. Ne vähentävät viranomaisten tarvetta perustaa lisää ampumaratoja. Riistanhoitoyhdistykset ovat merkittävä ampumaratatoimija Maassamme on 670 siviilien ja 35 puolustusvoimien hallinnoimaa ampumarataa. Riistanhoitoyhdistykset ovat toiminnanharjoittajina noin joka viidennellä radalla. TeksTi Lotta Laitinen ja Tuomas Pelkonen M etsästäjillä, eli riistanhoitoyhdistyksillä ja metsästysseuroilla, on ratkaiseva painoarvo koko maan kattavan ampumarataverkoston ylläpitämisessä. Ne hallinnoivat nykyisellään kolmea neljästä Suomen ampumaradoista. Jos mukaan lasketaan myös ampumaseurat, ollaan jo lähellä 90 prosenttia radoista. Vuoden 2021 tilastojen mukaan näillä radoilla ammutaan kaikista laukauksista yli 75 prosenttia, joten ilman siviiliampumaratoja suomalaisten ampumataidon ylläpitäminen ei olisi mahdollista. Riistanhoitoyhdistykset paljon vartijoina Ampumaratojen ympäristölupahankkeessa tehtyjen havaintojen mukaan riistanhoitoyhdistykset ovat ampumaratojen toiminnanharjoittajina vakaita ja suhteellisen vakavaraisia, ja niiden ampumaratojen luvituksessa korostuu julkisten hallintotehtävien merkitys. Joka vuosi ammutaan useita kymmeniä tuhansia lakisääteisiä ampumakoesuorituksia, jotka vaativat suorituspaikkoja. Puolustusvaliokunnan asettama tavoite saada maahan vähintään 1 000 ampumarataa tarkoittaa vähintään 330 uutta tai uudelleen käyttöön otettavaa ampumarataa. Ilman, että jo olemassa oleva rataverkosto harvenee. Useita vuosikymmeniä kestäneen alhon jälkeen ampumaratojen tulevaisuus näyttää valoisammalta. Olisi toivottavaa, että tunnetusti hyvät ampumaratojen ylläpitäjät, kuten riistanhoitoyhdistykset, pohtivat mahdollisuuksiaan olla mukana, kun pyritään kohti asetettua 1 000 ampumaradan tavoitetta. Helposti saavutettavat ampumaradat ovat ensiarvoisen tärkeitä hyvän ampumataidon ja turvallisen aseenkäsittelyn harjoittelussa. Ampumaratojen ylläpitäjät Suomessa Metsästysseurat Riistanhoitoyhdistykset Ampumaseurat Metsästysja ampumaseurat sekä rhy:t yhdessä Yksityiset Reserviupseerit tai reserviläiset Muut seurat Muut yhteenliittymät Puolustusvoimat 100 200 300 400 368 139 55 28 13 3 52 35 12 LO TT A LA IT IN EN 63 Metsästäjä 4/2023 62-63_Ampumarata_ja_RHYt_ME0423.indd 63 62-63_Ampumarata_ja_RHYt_ME0423.indd 63 20.6.2023 9.40 20.6.2023 9.40
• K okonaispyyntilupamäärään vaikuttavat hirvitalousalueen kannanhoidon tavoitteet, lajin kantatiedot sekä hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen määrä. Näiden perusteella päätetään riistanhoitoyhdistyksen tai verotusteholohkon kokonaiskiintiö. Riistanhoitoyhdistykset osallistuvat alueensa verotussuunnitelman sekä hirvitalousaluekohtaisten suunnitelmien tekoon. Lisäksi yhdistys voi järjestää hakijoille kuulemistilaisuuden, jossa se voi esitellä verotuksen ja pyyntilupien hakemisen kannalta olennaista tietoa, mutta ei kuitenkaan hakijakohtaista verotussuunnitelmaa. Lupia peruspotissa ja lisäpotissa Riistanhoitoyhdistykselle tai verotusteholohkolle päätetty kokonaispyyntilupamäärä jaetaan perusja lisälupiin. Peruspotti jaetaan hakijoille lähtökohtaisesti yksityismaa-alueiden pinta-alojen perusteella ja metsästyslain 8 §:n alueella Hirvieläinten pyyntilupien jakoperusteet valtionmaiden tuotto jaetaan hakijoille hyväksyttyjen ampujien määrien perusteella. Lisälupapotin jakaminen taas perustuu eri hakijoiden alueiden välillä todettujen hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen määrään ja vahinkoasteeseen. Peruslupien osuus lupamäärästä on aina suurempi, toki riippuen olosuhteista ja alueen kokonaisvahinkotilanteesta. Lisäluvat vaativat näyttöä vahingoista Pyyntija lisälupien määrään voi vaikuttaa myös viime vuosina hakemusalueella tapahtuneiden hirvieläinten aiheuttamien liikenne-, metsätai maatalousvahinkojen määrä ja merkittävyys. Jos vahinkoja halutaan käyttää perusteena haetulle pyyntilupamäärälle, vahinkojen tulee olla viranomaisten toteamia. Myös Metsäkeskuksen lausunto hirvivahinkoarvioista voi toimia lisänäyttönä lisäluville. Pelkkä laskennallinen hirvitihentymä, eri tahojen yleisluontoiset lausunnot, yksityisoikeudellisten sopimusten pysyvyydellä perusteleminen, vetoaminen VMI-vahinkoihin riistavahinkorekisterin sijasta, vetoaminen mahdollisiin tuleviin vahinkoihin tai naapuriseuran osalta vahinkoihin, hirvieläin tihey teen tai pyyntilupamäärään eivät oikeusratkaisujen perusteella riitä lisäluville. On esitettävä näyttöä vahingoista. Perusja lisälupien jakamisessa huomioidaan myös tutkimustiedot eri puolelta Suomea hirvien keskimääräisestä liikkumisesta suhteessa hakijoiden alueiden kokoon. Eli vahinkoja ei pyritä vähentämään pelkästään kohdistetulla pyynnillä rajallisella (liian pienellä) alueella. Siihen pyritään asteittain ja suunnitelmallisesti myös laajemmin alueelta, mistä eläimet kerääntyvät vahinkokohteelle. Valtionmaiden tuotto jaetaan ampujaperusteisesti Jos hirvieläimen pyyntilupahakemuksessa on yli 1 000 hehtaaria valtion aluetta, on Mikä kaikki vaikuttaa pyyntilupien määrään ja jakautumiseen? Riistanhoitoyhdistys/ Riistakeskus VEROTUSSUUNNITELMA Riistanhoitoyhdistyksen tai verotusteholohkon kokonaiskiintiö 100 % Vahinkojen määrään ym. perustuva jako Lisälupien osuus X-XX % Metsä-/taimikkovahinkoja Liikennevahinkoja Vahinkokategoria Maatalousvahinkoja N x x x I x x x II x x x III x x x IV x x x Ampujamäärän osuuksiin perustuva jako Vuokramaan osuuksiin perustuva jako Perusosuus X-XX % Yksityis-/valtionmaan pinta-alan osuuksiin perustuva jako valtionmaa Yksityismaa 64 Metsästäjä 4/2023 Lait ja luvat LAIT & LUVAT ON SUOMEN RIISTAKESKUKSEN JULKISTEN HALLINTOTEHTÄVIEN (JHT) PALSTA. JHT ON RIIPPUMATON PROSESSI, JOKA MUUN MUASSA KÄSITTELEE PYYNTIJA POIKKEUSLUVAT, HOITAA METSÄSTÄJIEN RYHMÄVAKUUTUKSEN SEKÄ METSÄSTÄJÄREKISTERIASIAT JA NIMITTÄÄ MONET RIISTANHOITOYHDISTYSTEN TOIMIJAT. 64-65_Lait&Luvat_ME0423.indd 64 64-65_Lait&Luvat_ME0423.indd 64 20.6.2023 8.38 20.6.2023 8.38
• JANNE PITKÄNEN Erityisasiantuntija Maaja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Erätalousyksikkö Kansainvälisessä sopimuksessa sallittiin metsästystä V esilintujen suojelussa ja metsästyksen säätelyssä koko muuttoreitin maiden on tehtävä yhteistyötä ja siksi Suomi liittyi vuonna 2000 Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelu sopimukseen (AEWA). Sopimuksen liitteessä lintulajit on säädetty suojelutoimien luokkiin. Liite päivitetään kolmen vuoden välein osapuolikokouksessa. Tukkakoskelon luokitus muutettiin vuonna 2015, koska Länsija Keski-Euroopan talvehtiva kanta oli arvioitu vain 75 000–105 000 yksilöksi. Putoaminen alle 100 000 yksilön täyttää AEWA-sopimuksessa tiukan suojeluluokituksen kriteerin, ja siksi tukkakoskelon metsästys on ollut kielletty vuodesta 2018 maaja metsätalousministeriön määräaikaisilla asetuksilla. Viime vuonna kaikkien vesilintujen suojeluluokitukset tarkistettiin. Wetlands International, tekninen komitea ja sopimuksen sihteeristö laativat kanta-arviot ja liitteiden päivitysesitykset ennen osapuolikokousta. Muut osapuolet eivät huomanneet, että tukkakoskelon uusi kanta-arvio onkin 100 000–160 000, joten maaja metsätalousministeriön ja Suomen riistakeskuksen delegaatio nosti asian esille ja ryhtyi selvittämään, olisiko suojeluluokituksen korjaaminen oikeaan tasoon mahdollista vielä sopimuksen muutosesitysten määräajan jo mentyä. Koska suojeluluokituksen jääminen kriteereitä tiukemmaksi olisi ilmeinen virhe, kokous katsoi voivansa virheen korjata. EU:n komissiollekin tukkakoskelon metsästyksen salliminen sopi. Kysymys on mitä suurimmassa määrin myös suojelun ja metsästyksen säätelyn uskottavuudesta ja yhteiskunnallisesta hyväksyttävyydestä. Jos suojelutoimet pidetään tiukkoina huolimatta lajin runsastumisesta, pidemmän päälle sellainen suojelu tuskin nauttii laajaa hyväksyntää. Suojelutoimia pitää kohdentaa tarpeen mukaan. Kun kannat saadaan elpymään, myös kestävä metsästys pitää sallia. Toki liian tehokkaan metsästyksen sallimisen vanhoista virheistäkin pitää oppia, kuten metsähanhen kohdalla on opittu. Pyyntiluvan myöntämisen keskeiset edellytykset Hirveä koskeva pyyntilupa voidaan myöntää yhtenäiselle yli 1 000 hehtaarin maa-alueelle, joka sopii hirven metsästykseen ja jossa hakijalla on oikeus hirven metsästykseen. Irrallisia alle 1 000 hehtaarin alueita ei oteta huomioon lupaharkinnassa, eivätkä ne lisää myönnettävien pyyntilupien määrää. Muilla pyyntiluvanvaraisilla hirvieläimillä yhtenäisen maapinta-alan vähimmäisvaatimus on 500 hehtaaria. liitettävä mukaan ampujaluettelo. Metsästyslain 8 §:ssä tarkoitetulle alueelle pyyntilupia myönnettäessä on lisäksi kiinnitettävä huomiota metsästysmahdollisuuksien tasapuoliseen jakaantumiseen ja metsästyksen tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen. Valtion maiden suuren metsästyspaineen vuoksi pyyntilupia myönnetään pääsääntöisesti vain hakijoille, joilla on vähintään kymmenen metsästäjää (ampumakoe voimassa tai vanhenee kuluvana vuonna), jotka eivät metsästä muualla ja heistä vähintään kuudella ei ole kyseisen hirvieläimen metsästysmahdollisuutta muualla. Minimiampujavaatimus koskee metsästyslain 8 §:ssä tarkoitettua aluetta lukuun ottamatta Enontekiötä ja Utsjokea. Metsästäjiä, joilla on olemassa muu metsästysmahdollisuus ja jota he myös käyttävät, ei oteta pyyntilupaharkinnassa huomioon lupatuottoa kerryttävinä. Ampujalla katsotaan, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta, olevan muu hirven metsästysmahdollisuus, mikäli hän kuuluu jäsenenä muuhun metsästysseuraan tai seurueeseen, joka hakee hirven pyyntilupaa Suomen riistakeskukselta. Yhdenvertaisuus Riistanhoitoyhdistyksen tai verotusteholohkon sisällä hakijoita on kohdeltava yhdenvertaisesti, eli samanlaisia asioita on käsiteltävä samalla tavalla. Hakijalle ei esimerkiksi voida myöntää ilman perusteltua syytä enemmän pyyntilupia yksityismaiden pinta-alaa kohden kuin toisille hakijoille. Haettua enempää pyyntilupia ei voida myöntää, vaikka hakija olisi pyyntilupaharkinnan perusteella oikeutettu suurempaankin määrään. Yhteislupa jakaa pyyntiluvat itse osakkaiden kesken Yhteislupa on juridisesti katsoen yksi hakija, jota kohdellaan yhdenvertaisesti muiden samassa riistanhoitoyhdistyksessä tai verotusteholohkossa olevien hakijoiden kanssa. Suomen riistakeskus ei voi olla mukana päättämässä yhteisluvan hakemaa pyyntilupamäärää, eikä jaa myönnettyjä pyyntilupia osakkaiden kesken. Kyseessä on yhteisluvan sisäinen sopimuksenvarainen asia, joka ei kuulu riistakeskuksen tai riistanhoitoyhdistystenkään toimivaltaan. Tarkemmat ja tuoreimmat pyyntilupien hakuohjeet ja tiedot pyyntilupaharkinnasta löytyvät vuosittain Suomen riistakeskuksen sivuilta lupahaku-osiosta: https://riista.fi/metsastys/ lupien-haku/pyyntiluvat/hirvielaimet/ K lumni Lait ja luvat 65 Metsästäjä 4/2023 64-65_Lait&Luvat_ME0423.indd 65 64-65_Lait&Luvat_ME0423.indd 65 20.6.2023 8.38 20.6.2023 8.38
• Susikannan vuonna 2017 alkanut runsastuminen on jatkunut. Susikanta keskittyy edelleen vahvasti läntiseen Suomeen. TeksTi Ilpo Kojola, Samuli Heikkinen, Inari Helle, Annika Herrero, Antti Härkälä, Helena Johansson, Samu Mäntyniemi, Mia Valtonen, Luonnonvarakeskus P erhelaumojen todennäköisin määrä oli tämän vuoden maaliskuussa 42, joka on 14 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Pareja oli nyt vähemmän, mutta kokonaisyksilömäärä oli 7 prosenttia suurempi kuin maaliskuussa 2022. Tämän vuoden maaliskuussa Suomessa eli todennäköisimmin 310 sutta. Susikanta keskittyy edelleen vahvasti läntiseen Suomeen, missä arvioitiin olleen maaliskuussa 28 perhelaumaa. Noin kolmannes perhelaumoista eleli itäisellä kannanhoitoalueella. Sekä lännessä että idässä todettiin olevan kaksi perhelaumaa enemmän kuin vuonna 2022. Läntisen Suomen uudet perhelaumat sijoittuvat Lounais-Suomen valkohäntäpeura-alueelle, kun taas Itä-Suomessa arvioitiin olleen kaksi itärajalla liikkuvaa laumaa Susikannan kasvu jatkuu enemmän. Keskija Kaakkois-Suomen järvialueella oli viime vuosien tapaan vain muutama susireviiri. Palattuaan Suomeen pysyvänä pentuja tuottavana kantana 1990-luvulla, susi on runsastunut keskimäärin noin 10 prosenttia vuodessa. Kanta pienentyi Itä-Suomessa vuosina 2007–2011, mutta vuoden 2017 jälkeen esimerkiksi perhelaumojen määrässä ei ole ollut idässä selvää nousevaa tai laskevaa suuntaa – kannan kasvu selittyykin pääasiassa läntisen Suomen alueella tapahtuneella kasvulla. Perhelaumojen määrän vuotuinen kasvu oli läntisessä Suomessa vuosina 2017–2023 keskimäärin 21 prosenttia, ja Suomen susikannan painopiste onkin ollut lännessä vuodesta 2018 lähtien. Länsi-Suomessa sudet keskittyvät Lounais-Suomen valkohäntäpeura-alueelle, missä oli tämän vuoden maaliskuussa 15 perhelaumaa. Osuus on 36 prosenttia kaikista Suomessa todetuista perhelaumoista ja 43 prosenttia niistä perhelaumoista, joiden reviirin arvioitiin sijainneen kokonaisuudessaan Suomen puolella. Ennuste Susien määrä on vuoden aikana pienimmillään maaliskuussa ennen huhti-toukokuussa tapahtuvaa pentujen syntymää. Kannan muuttumista maaliskuun jälkeen kuvataan populaatiomallilla, joka perustuu useiden vuosien aineistoihin ja laajan tietämykseen suden biologiasta. Malli kuvaa poronhoitoalueen eteläpuolisen susipopulaation yhtenä kokonaisuutena, eli malli ei huomioi alueellisia eroja. Jos kannanhoidollista metsästystä ei tapahdu, kokonaan Suomen puolella eläviä susilaumoja ennustetaan olevan vuoden 2023 marraskuussa 30–55 (90 % todennäköisyydellä) ja vuoden 2024 maaliskuussa 27–51. Laumojen lukumäärä on tällöin 71 prosentin todennäköisyydellä suurempi, kuin maaliskuussa 2023. Syksyllä kuusi reviiriä itäisellä poronhoitoalueella Syksyllä poronhoitoalueella Suomen ja Venäjän rajan tuntumassa arvioitiin eläneen viisi laumaa. Laumat sijoittuivat Sallaan (2), Kuusamoon (2) ja Suomussalmelle (1). Näiden lisäksi havaittiin kokonaan Suomen puolelle sijoittuva parin hallitsema reviiri Suomussalmelta. Poronhoitoalueelta kaadettiin susia ennätysmäärä eli 47 yksilöä, joka on 78 prosenttia tunnetusta kokonaiskuolleisuudesta (60 sutta). Susien tappamiksi kirjattujen porojen määrä oli viime vuonna yhteensä 1 261. Tämä luku on viime vuosien keskiarvon M AR I TI KK UN EN Tutkittua Kuuntele Sorkkia ja sarvia -podcastin jakso suden kanta-arviosta metsastajalehti.fi 66 Metsästäjä 4/2023 66-67_Susikanta-arvio_2023_ME0423.indd 66 66-67_Susikanta-arvio_2023_ME0423.indd 66 20.6.2023 8.39 20.6.2023 8.39
• Susireviirit maaliskuussa 2023. Perhelaumat on merkitty vihreillä ympyröillä ja parit sinisillä neli­ öillä. Reviirit, joiden tila on epäselvä, on merkitty oransseilla ympyröillä. Poikkiviiva merkitsee lau­ moja, joiden arvioitiin liikkuvan itärajan molem­ milla puolilla. Lähde: Luonnonvarakeskus. Perhelaumojen määrän kehitys vuosina 1997–2023. Lähde: Luonnonvarakeskus. Populaatiomallin mukainen susikannan kehitys vuosina 1990–2023 ja ennuste maaliskuusta 2023 maaliskuulle 2025. Musta viiva kuvaa todennäköisintä arviota ja ennustetta. Oranssin ja sinisen sävyt kuvaavat arvioon ja ennusteeseen liittyvää epävarmuutta: tummempi värisävy kuvastaa suurempaa todennäköisyyttä. Arvio ja ennuste koskevat kokonaan Suomen puolella poronhoitoalueen etelä­ puolella elävää susikantaa. Lähde: Luonnonvarakeskus. yläpuolella, mutta jonkin verran alempi kuin vuonna 2021. Tällöin susien tiliin kirjattiin 1 533 poroa. Suden ja koiran risteymät Tärkeä osa susikannan vuotuista seurantaa on luonnonvaraisen suden lajipuhtauden seuranta eli koiran ja suden risteymien havaitseminen. Koirasusiristeymät pystytään tunnistamaan luotettavasti tarkoitusta varten suunnitellun DNA-analyysin avulla. Koirasusiyksilöitä ei lasketa Suomen susikantaan. Kauden 2022–2023 DNA-näytteistä tunnistettiin yhteensä kahdeksan koirasutta kolmelta eri alueelta: kuusi kaakkoisrajalta Ylämaan reviiriltä, yksi Närpiössä Kaskisen reviiriltä ja yksi Tuupovaarasta. Ylämaalla todettiin liikkuvan koirasusia sisältävän lauma jo talvella 2021–2022. Sukulaisuusanalyysien perusteella Närpiön yksilö on läheistä sukua Ylämaan lauman koirasusille, joten se on oletettavasti nuori yksilö, joka on lähtenyt vaeltamaan synnyinreviiriltään. Tuupovaarassa marraskuussa 2022 kerätty DNA-näyte tunnistettiin syystalvella 2022 kiinniotetun ja eläinlääkärin päätöksellä lopetetun koirasuden jätökseksi. Yksilö oli käytökseltään kesy ja sillä oli kiinniotettaessa kaulassaan nahkainen panta, mikä osoittaa sen olleen ihmisen hoidossa. Hyvä aineistopohja Suurpetoyhdyshenkilöt kirjasivat tarkastelujaksolla 1.8.2022–28.2.2023 yhteensä 3 710 laumaa tai paria koskevaa havaintoa, mikä on 11 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. DNA-analyysi tehtiin 1 198 näytteestä, joista 1 141 oli maastosta kerättyjä ulostetai virtsanäytteitä. Valtaosa (66 %) näytteistä oli vapaaehtoisten keräämiä. DNA-analyyseistä onnistui 82 prosenttia, joka on viime vuosien korkein onnistumisprosentti. Havainnoilla ja kerätyillä näytteillä on ratkaisevan tärkeä rooli susikannan arvioinnissa, mistä kuuluu erittäin runsas kiitos kaikille maastoaineiston tuottamisessa mukana olleille. Malli (ennuste 2024-2025) Malli (historia) Marraskuun arvio Maaliskuun arvio 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 20 40 60 80 10 (A) Kaikki reviirit 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 10 20 30 40 50 60 70 (B) Laumareviirit 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 10 20 30 40 50 60 70 (C) Parien reviirit 1990 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022 2026 10 30 50 70 (D) Kaikki yksilöt M AR I TI KK UN EN Kannanhoitoalueraja Perhelauma Rajalauma 67 Metsästäjä 4/2023 66-67_Susikanta-arvio_2023_ME0423.indd 67 66-67_Susikanta-arvio_2023_ME0423.indd 67 20.6.2023 8.39 20.6.2023 8.39
• Riistalajien elinympäristöjen hoito on riistanhoitoa parhaimmillaan. Sen kustannuksista ei aina ole syytä olla huolissaan. TeksTi Aapo Tikka V altaosa Suomen metsistä on suojelualueiden ulkopuolella, joten riista elää usein tavallisissa talousmetsissä. Metsänomistajilla onkin keskeinen rooli riistan elinympäristöjen hoitamisessa, mutta pelko metsätalouden tulojen heikkenemisestä voi rajoittaa halukkuutta riistametsänhoitoon. Hiilensidontakorvaukset riistanhoidossa Peitteisissä ja mosaiikkimaisissa metsämaisemissa viihtyy yksi arvostetuimmista riistalajeistamme, metso. Myös metson soidinpaikalla peitteisyys on tärkeimpiä Hiilensidontakorvaukset edistäisivät riistametsänhoitoa rakennepiirteitä. Sen ollessa riittävällä tasolla kasvatusikäinen metsäkin on riittävän varttunutta soidinpaikaksi. Hiilensidontakorvaukset voisivat soveltua tulonlähteeksi tällaisten peitteisten elinympäristöjen hoitoon, jossa hakkuutulot usein vähenevät. Hakkuiden rajoittaminen tukee yleensä hiilensidontaa, mikä mahdollistaisi sen sijaan hiilensidontakorvausten ansaitsemisen. Hiilensidonnalla on merkittävä markkina-arvo, mistä syystä metsänomistajan voisi usein olla taloudellisesti hyvin kannattavaa panostaa soidinpaikalla hiilensidontaan eri puolilla Suomea. Samalla biodiversiteetti-, ilmastoja riistanhoidolliset tavoitteet toteutuisivat tavanomaista metsätaloutta paremmin. Kyseessä olisi malliesimerkki monitavoitteisesta metsänkäytöstä ja talousmetsien luonnonhoidon uusista mahdollisuuksista. Hiilensidontakorvausten potentiaali ei rajoitu soidinpaikkoihin. Kanalinnuille metsäpeitteisyyden säilyttäminen on hyödyksi monella tapaa. Se vähentää kunnostusojitustarvetta, mikä taas voi vähentää poi? Riittävän peitteinen kasvatus metsäkin sopii metson soidinpaikaksi. LA UR I KA RJ UN EN 68 Metsästäjä 4/2023 Tutkittua 68-69_Metso_ja_hiilensidonta_ME0423.indd 68 68-69_Metso_ja_hiilensidonta_ME0423.indd 68 20.6.2023 8.39 20.6.2023 8.39
• Missä metson soidinpaikka sijaitsee? Metsolla on erityinen merkitys luonnon monimuotoisuudelle pohjoisten havumetsien sateenvarjolajina: sen elinympäristöjen suojelusta hyötyvät lukuisat muutkin lajit. Metson elinympäristöt vaihtelevat vuodenkierron mukaan. Keväällä metsot kerääntyvät soidinpaikoilleen, jotka ovat osa laajempaa soidinaluetta ja riistametsänhoidossa keskeisimpiä metson elinympäristöjä. Soidinpaikan tärkein puulaji on mänty. Usein soidinpaikka löytyy havusekametsästä tai peitteisestä männiköstä, joissa puuston tiheys vaihtelee. Kohtuullinen aluspuusto antaa elintärkeää suojaa maanpinnan läheisyydessä ja näkyvyys on yleensä keskimäärin 20–50 metriä. Usein soidinpaikoilla on ympäröivää maastoa korkeampia kohtia; toisaalta soidinpaikka voi löytyä puustoiselta rämeeltä tai korvesta. Soidinmetsien tulisi säilyä rakenteeltaan mahdollisimman muuttumattomina vuodesta toiseen. kaskuolleisuutta. Toisaalta avohakkuiden välttäminen edistää kanalinnuille tärkeän mustikanvarvuston säilymistä. Lisäksi lukuisat muut lajit hyötyvät peitteisistä elinympäristöistä. Nousevat hiilimarkkinat Ilmastonmuutoksesta on tullut suurimpia globaaleja haasteita ja se korostuu myös metsätaloudessa. Metsät ovat päätyneet osaksi nopeasti kasvavia hiilimarkkinoita, joissa hiilensidonnalla on rahallista arvoa. Toistaiseksi hiilensidonnasta saatavat korvaukset eivät ole tavallisen metsänomistajan saatavilla, mutta tulevaisuudessa tilanne voi muuttua. Hiilikompensaatiossa yksityinen kuluttaja, yritys tai organisaatio maksaa palvelusta, joka hyvittää ostajan aiheuttamia hiilipäästöjä sitomalla tai vähentämällä vastaavat päästöt jossakin muussa yhteydessä. Hiilikompensaatioiden edellytyksenä on, ettei kyseistä päästövähennystä olisi tapahtunut ilman kompensaatiokauppaa. Tällöin metsänomistaja voisi saada tuloja siitä, että on osoitetusti lisännyt metsissään hiilensidontaa. Artikkeli perustuu Itä-Suomen yliopiston Metsätieteiden osaston ja Luonnonvarakeskuksen hankkeessa tehtyyn pro gradu -opinnäytetyöhön, jossa arvioitiin hiilensidontakorvausten potentiaalia eri puolilla Suomea sijaitseviin metsätiloihin sisältyvien soidinpaikkojen hoidossa. Tarkoituksena oli selvittää, miten hakkuiden rajoittaminen soidinpaikalla vaikuttaisi metsätilan tuloihin, jos se mahdollistaisi hiilensidontakorvausten ansaitsemisen. ? Tulevaisuudessa hiilensidonta­ korvaukset voivat korvata hakkuiden rajoittamisesta aiheutuvaa tulojen vähenemistä. LA UR I KA RJ UN EN TE RO SA LM EL A 69 Metsästäjä 4/2023 68-69_Metso_ja_hiilensidonta_ME0423.indd 69 68-69_Metso_ja_hiilensidonta_ME0423.indd 69 20.6.2023 8.39 20.6.2023 8.39
• Nuoren kanakoiran elämään kuuluu monenlaisia vaiheita, joista yksi on noudon tapailu. Vilin kohdalla noutamisessa on edistytty ja välillä otettu takapakkia. Eteenpäin kuitenkin mennään ja nuorella setterillä riittää intoa. TeksTi ja kuva Panu Hiidenmies K anakoiran tulisi vapaana ja tarvittaessa ohjattavana hakea maastossa lintuja. Linnun löydettyään sen tulisi seisonnallaan osoittaa lintu, ja luvan saatuaan nostaa se siivilleen. Tämän jälkeen koiran tulisi pysyä paikallaan ja lopuksi luvan saatuaan noutaa pudotettu lintu ohjaajalleen. MetsästykPENNUSTA PYYTÖKOIRAKSI – OSA 6 Noutokoulussa sessä on siis monta vaihetta ennen kuin lintu on repussa. Lintukoiran ensimmäisen elinvuoden kaikki tilanteet on mahdollista hyödyntää oppimiseen. Ajoittain tulee huteja, ja välillä edistytään. Kokonaisuuden tulisi olla nousujohteinen, jotta jossain vaiheessa päästäisiin nauttimaan rodunomaisesta jahdista. Setteriä ei voi kouluttaa pakottamalla. Erilaista noudettavaa Noudon opetukseen on monenlaisia tapoja. Vilin kanssa aloitettiin pallolla leikkien. Palloja ja muuta tavaraa ei ole ollut tarkoitus viskellä pennulle jatkuvasti, vaan ainoastaan käynnistää into kantaa esinettä suussa ja nostaa vireystasoa. Hyvin aikaisessa vaiheessa Vili sai tutustua myös riistalintuihin kasvattajan ohjeiden mukaisesti. Leikkiminen ja näykkiminen alkoi heti, mutta toisen koiran mukaanotto harjoitukseen sai Vilin tarttumaan lintuun Englanninsetteri on hieman taiteellinen luonne. Se näkyy usein tekemisessä. 70 Metsästäjä 4/2023 Koiran kanssa 70-71_Pennusta_pyytökoiraksi_osa6_ME0423.indd 70 70-71_Pennusta_pyytökoiraksi_osa6_ME0423.indd 70 20.6.2023 8.43 20.6.2023 8.43
• nopeasti ja ottamaan sen kokonaan suuhunsa. Käytimme hyödyksi koirien välistä kateutta. Vili ei halunnut antaa toiselle koiralle tilaisuutta ottaa saalista. Muissa noutoharjoituksissa Vili on totutellut nahkaisiin dameihin. Niiden käyttö harjoituksissa on kätevää ja siistiä. Erilaisia haasteita Parhaassa tapauksessa koira lähtee suorittamaan noutoa luvan saatuaan, ottaa linnun kerralla suuhunsa ja lopuksi kantaa sen ripeästi ja pureskelematta ohjaajalleen. Linnun luovuttaminen on tyylikästä suorittaa rauhassa istuen, mutta monet metsästäjät sallivat käytännön tilanteissa maastossa koiransa luovuttaa linnun seisaallaan. Noudossa voi mennä moni asia pieleen. Koira voi pureskella ammutun linnun käyttökelvottomaksi, tai jopa syödä sen. Tämä ei tietenkään ole toivottavaa ja osittain kyse on koiran luonteesta. Jotkut koirat voivat piilottaa löytämänsä linnun ja haudata sen maahan. Koira voi ryhtyä leikkimään noutoesineellä ja viskoa sitä ympäriinsä. Joissain tapauksissa koira ei palaa noudettavan kanssa ohjaajan luo, vaan painelee aivan toiseen suuntaan. Yleistä on, että dami tai lintu putoaa maahan koiran suusta ennen kuin ohjaaja ehtii tarttua siihen. Ohjaamisella voidaan välttää näitä ei-toivottuja toimintoja. Vilin kanssa noutoa on pyritty viemään eteenpäin positiivisella asenteella ja palkitsemisen kautta. Kujeilevan englanninsetterin luonne ja energia huomioiden ohjaajan täytyy keskittyä jokaiseen harjoitukseen. Väsyneenä ei kannata harjoitusta aloittaa. Tavoitteena linnut reppuun Englantilaisia kanakoiria pidetään usein vaativina koulutettavina, etenkin noudon osalta. Varmasti löytyy helpompiakin rotuja noutajiksi. Toisaalta, jos roduksi on valikoitunut vaikkapa englanninsetteri, niin samalla koiralla löydetyt, seisotut ja pudotetut linnut on löydettävä. Englanninsetteri tuntuu olevan hieman taitelijatyyppiä. Iloinen vauhtiveikko, joka hulmuaa mielellään ilman sen suurempaa tarvetta miellyttää ohjaajaa. Noutoharjoittelun tavoitteena on saada koira, joka noutaa linnut lähinnä maalta ja tarvittaessa myös vedestä. Nouto on tärkeä osa metsästystä. Jos siinä on pahoja puutteita, kovalla vaivalla saatu saalis voi jäädä keräämättä talteen. Linnun noutaminen on etenkin nuorelle koiralle mahtava palkinto. Vilin kanssa odotetaan ensimmäistä tilannetta, jossa lintu voidaan pudottaa seisonnasta. Jos koira on rauhallinen ja nouto jo valmiiksi toisaalla opeteltu, voi Vili päästä noutamaan ”kuuman linnun”. Katso video Vili harjoittelee noutoa metsastajalehti.fi Vilin kanssa noutoa on pyritty viemään eteenpäin positiivisella asenteella ja palkitsemisen kautta. Vili tapailee noutoa nahkaisilla dameilla. KU VA T: SI NN A RI IK O NE N 71 Metsästäjä 4/2023 70-71_Pennusta_pyytökoiraksi_osa6_ME0423.indd 71 70-71_Pennusta_pyytökoiraksi_osa6_ME0423.indd 71 20.6.2023 8.43 20.6.2023 8.43
• Testaa tiet si 1. Millaisessa maastossa hirvet vasovat Luken tutkimuksen mukaan? a) alueilla, joilla on enemmän kasvillisuutta pensaskerroksessa. b) alueilla, joilla on niukka pensaskerros. c) alueilla, joilla on paljon puustoa. 2. Metson soidinpaikka sijaitsee usein a ) pellolla, avosuolla tai järvenjäällä b ) havusekametsässä tai peitteisessä männikössä c) varhaisperatussa taimikossa 3. Ampumaratoja koskeva sääntely kuuluu a) maaja metsätalousministeriön toimialalle b) sisäja ympäristöministeriöiden toimialoille c) puolustusvoimille 4. Mikä yhdistää seuraavia lajeja? Metsäkauris, villisika, hilleri, metsähanhi, merihanhi, haapana, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, tukkasotka, haahka, alli, isokoskelo sekä nokikana. a) kannat ovat voimakkaassa kasvussa b) niistä on tehtävä lakisääteinen saalisilmoitus c) ne ovat alkuperäislajeja 5. Montako ampumarataa on Suomessa? a) 460 b) 670 c) 1200 6. Minkä perusteella määritetään teeren metsästysaika? a) riistakolmiolaskennan tulokset b) edellisvuoden saaliit c) kevään sääolosuhteet 7. Minkä riistalajin saalismäärät ovat Suomessa suurimmat? a) metsäjänis b) sinisorsa c) sepelkyyhky 8. Kuve on hyvä grilliliha. Mitä toista nimeä siitä käytetään? a)flanksteak b) picanha c) entrêcote 9. Suomalaisista metsästykseen suhtautuu Taloustutkimus Oy:n mukaan erittäin kielteisesti a) 12 prosenttia b) 8 prosenttia c) 4 prosenttia 10. Minkä ansiota ovat Pohjois-Amerikan erittäin vahvat vesilintukannat? a) Metsästäjien b) Metsästyskieltojen c) Lintujen siirtoistutusten Oike at vas tau kse t: 1a, 2b, 3b, 4b, 5b, 6a, 7c, 8a, 9c, 10a Korkeat lämpötilat on tärkeä huomioida metsästyskoiria treenatessa ja alkukauden jahdeissa. TeksTi Henri Mutanen K esällä ja jahtikauden alussa lämpötila on yksi keskeisimmistä koiran turvallisuuteen vaikuttavista tekijöistä. Koira ei pysty säätelemään lämpötilaansa yhtä tehokkaasti kuin ihminen. Turkki eristää lämpöä ja koira pystyy viilentämään itseään ainoastaan läähättämällä. Kehon ylikuumenemisesta johtuva lämpöhalvaus on koiralle hengenvaarallinen tila. Peruskuntoa läpi lepokauden Moni metsästyskoira jää jahtikauden päätyttyä hyväksi toviksi pötköttelemään sohvalle tai koppiin. Huippu-urheilijankin kunto rapistuu makoillessa. Peruskunnon kohentamiseen havahdutaan loppukesästä, jolloin lämpötila huitelee usein hellelukemissa. Huonontunut kunto ja korkea lämpötila voivat aiheuttaa koiralle terveysriskin tai koitua kohtalokkaaksi. Jahtikaverin kunnosta kannattaa huolehtia siis läpi lepokauden ja hyödyntää viileämmät kelit, jolloin hellepäivinä voi loikoilla varjossa. Koira kannattaa totuttaa pennusta asti veteen, jolloin peruskuntoa voidaan harjoittaa myös uittamalla. Alkukaudesta kuumottaa Metsästyskauden alussa kuumotusta voi aiheuttaa alkuinnostuksen lisäksi korkea lämpötila. Kuumalla kelillä liian pitkäkestoinen työskentely voi aiheuttaa koiralle kohtuutonta rasitusta varsinkin, kun alkukaudesta kuntohuippu on vielä edessäpäin. Innokas koira voi työskennellä yli rajojensa, joten alkukaudesta vaaditaan hihnan pitäjältä malttia. Pidetään tilanteet kohtuullisen pituisina ja kelin lämmetessä kytketään koira, vaikka riistatilanne olisi päällä ja omistajan pyyntiveri kuohahtelisi. Koiraa ei tule jättää jahdin jälkeen lepäilemään autoon pitkäksi aikaa. Alkusyksyn aurinko voi lämmittää auton vaarallisen kuumaksi. Alkusyksyinen metsä voi olla kuiva, eikä koiran tule välttämättä juotua maastossa riistan hajujen kiihdyttämänä. Varaa siis koiralle riittävästi juomista mukaan metsästysreissuille ja tarjoa sitä säännöllisesti. Jotkut koirat ovat huonoja juomaan, joten juomavettä voi tarvittaessa maustaa pienellä määrällä ruokaa tai koirille tarkoitetuilla lisäravinteilla. Läähätän ja läkähdyn TU O M O TU RU NE N 72 Metsästäjä 4/2023 Turvallisuus nsin 72_Turvallisuus_ensin_koira_ME0423.indd 72 72_Turvallisuus_ensin_koira_ME0423.indd 72 20.6.2023 8.43 20.6.2023 8.43
• Metsästysseura MÄKI-HOVI ry hakee uusia jäseniä 040 776 1461/Jani WWW.FASAANITILA.NET Jahti/Koirankoulutus päivät varattavissa 045-3496096 Forssa Metsästysja kalastuspalvelut Ylä-Lapissa. Topin kalajahti p. 050 322 1377 ERÄ-KORPINEN.FI: Metsästys/Kalastus/ Lomat/Maarjastus/Sienestys: 5kpl. Rantamökkimaj.mets.al./040 555 1394/ Sakari Muuttola KOIRIA Amerikankääpiöterrierin pentuja. 045?630?4345,?045?636?0596,?www.toyfox.fi Venäläis-Eurooppalaisen Laikan pentuja, Kovat suvut. 044 235 1044 Englanninspringerspanielin pentuja puhtaista Eng. käyttölinjoista. Tuomo Kotasaari 0400 287 465 KK:n pentuja, Luotisuoran Opri/Risunevan Turo, synt. 2.4. -23 puh: 040 535 9438 Sekarot. pentuja. Isä suomenajokoira, emä suomenajokoira/suomenpystykorva. Riistaverisiä. Synt. 9.6. p. 040 548 5801 Suomenpystykorvan pentuja, 050 598 8158. ELÄINTENTÄYTTÄJIÄ Täytän kalat, linnut ja nisäkkäät. Juhani Hirvonen puh. 045-3303417 Eläintoppari, Akaa, Vantaa, p. 040-5015166 Ilomantsin eläintentäyttö 050 338 5729 ikonenaki1@gmail.com. Markku Natri, Lapua, 0400 363 345 markku@markkunatri.fi Hei metsästäjät. Voitte teettää itse pyytämistänne parkituista nahkoista hatun, rukkaset, liivin ym. p. 050 500 4233 Turkisatelje METSÄSTYSSEURALLE KOTISIVUT ALK. 450 € Uudet?ja?toimivat?sivut,?ks?jokinetti.fi Vesitä suunnitelmasi > perusta kosteikko! Kosteikkosuunnittelua Juha.Siekkinen@?kosteikkomaailma.fi,? p. 040 413 9606, Kempele Vantaan Asekorjaamo 044 388 1231. Pienriistan nahkojen muokkausta. Nahkamuokkaamo Eräturkis. Puh: 040 723 7084. TURKISMUOKKAUSPALVELU R.Halkola Puh.040 527 8219 halkolareijo@gmail.com OSTETAAN Ostetaan JOKIRAPUJA läpi kauden. Maksu ja nouto koko Suomesta. Raputukku Järf puh 040 546 5995 Jokirapuja. 044 291 5616 / Toni Sisso ky JOKIRAPUJA. Kysy mitat ja hinnat. Krustas Oy. puh. 045-6116612 METSÄSTYSTÄ SORSASTAMAAN HYVINKÄÄLLE! kalastuskunta.ridasjarvi.fi? 040 191 3200, 0400 882 871 Kuusamo Mökki + Luvat 0400-281229 Ostetaan peurankaatolupa & metsäkauris. hannu.lahteenmaki@pp8.inet.fi,? 0404198364 Kanalinnut, Sorsa ja Jänisjahdit Pohjois-Pohjanmaa Reisjärvi. Kokkoniemi www.metsastyspalvelut.com puh. 044 541 0437 MUUT Valkosipulit!?www.anttilanluomutila.fi Metsästysaiheiset astiat ja lahjat, kätevästi?verkosta?www.helmihelena.fi VUOKRALLE TARJOTAAN Vuokrataan mökki metsästysoikeudella omistajan maille+kyyhkyt 2 ruok.paikkaa. 0400 362985, 86800 Pyhäsalmi Mukavuuksilla pyöröhirsihuvila, laajojen valtionmaiden läheisyydessä, 044 266 3203 Erämökit?Ylä-Kainuussa?laattaja.fi Loma Apaja kaikkinen toimintoineen rantasaunoineen puh 0400 193351 Kittilässä Levijärvellä 8-12 hlö mökki. Koirille tarhat 2kpl ja lämm. kopit, myös sisätiloihin. 040 7245 220/aapo.latvajarvi@gmail.com Mökki Näätämöjoelta. 040 543 6039 Inari Partakko eräkämppä 3h sähköt autolla pihaan.?Saariselkä?6?hlö?auroracabin.fi Metsälle Kuhmon valtion maille. Majoitu, www.saunajarvi.com p. 0400 892 194 MYYDÄÄN Lämpöeristetyt koirankopit 1-os 350€ ja 2-os 460€. Meiltä myös lämmittimet ja oviläpät?050-5117465,?www.koirankoppi.fi asetalvitie@fi,?0500-526008,?16-20?Matti? Aseet, tähtäimet, patruunat, sepäntyöt. YM. 4X4/ATV/MP renkaat netistä www.riekko.eu Myydään eräpaikkoja Lapista. https:// lapinmetsakiinteistot.fi/erapaikat-lapista/? Lapin Metsäkiinteistöt, p. 040 533 0834. Hyväkuntoisia käytettyjä aseita ja tarvikkeita.?040-5417308,?porinase.fi MYYDÄÄN METSÄSTYSASEET Haulikko Baikal 12/70 Kivääri 8,2 itselataava kertatuli, Kivääri 8,2 lippaallinen kertatuli, Pienoispistooli 22 kalp.Itsel.kertatuli efraim. mannisto@gmail.com puh. 0400 661678 Docter valopiste Valmetin sovite, 200 €. Blaser pikajalka 30 mm renkailla, 200 €. Sako Karapiini 375 H&H mag, vähän ammuttu, 1300 €. Puh. 0400 191 692 Loppuerä Sako 85 kivääreitä jopa -50%! Kaliipereissa: .308 Win, 6,5x55 SE, .243 win, .270 Win, .300 WM ja .22-250 www.Sissos.fi?-?puh:?02-8228282 ERÄTAPIO PURKINSULKIJAT suoraan valmistajalta. P.?040?585?8133?|?www.eratapio.fi Metsään TUNTSA kaupan kautta, paidat, anorakit?ym.?www.tuntsa.fi?040?522?3480 TYÖSUORITUKSIA Riistakylmiöt ja lahtivajojen kylmätilat tarpeidenne mukaan räätälöitynä. Myös kylmälaitteiden mitoitus ja toteutus sekä vanhojen koneiden huollot, korjaukset sekä lakisääteiset tarkastukset. Kohteita ympäri Suomea. 0400 733992, ristopitkanenoy@gmail.com www.ristopitkanenoy.fi Asesepän työt ammattitaidolla! YLÖJÄRVEN ASETARVIKE Puh:0407188170 73 Metsästäjä 4/2023 ERÄILMOITUKSET HUOM! Metsästäjä-lehden Eräilmoituspalstan ilmoitusmyynti tapahtuu Eräverkko-palvelussa. Osoitteessa?www.eraverkko.fi/ilmoitukset?voit?jättää? sähköisesti ilmoituksen valitsemaasi Metsästäjä-lehteen. Eräverkko-palvelussa on selkeät ohjeet ilmoituksen jättämiseksi sekä lisätiedot palvelusta. Käy tutustumassa! Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (42 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden ja korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien. Vuonna 2023 hinta on 20 euroa/ rivi (40 merkkiä). Ilmoitukset maksetaan verkkopankkitunnuksilla ilmoituksen jättöhetkellä. Eräverkko-palvelu tuottaa aineiston lehteä varten siinä muodossa kuin asiakas sen palveluun syöttää. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Metsästäjä nro 5/2023 ilmestyy 8.9.2023. Siihen tarkoitettu aineisto on jätettävä Eräverkko-palvelun kautta viimeistään 16.8.2023. Huom! Rivi-ilmoitukset Eräilmoituspalstalle otetaan vastaan ainoastaan Eräverkko-palvelun kautta. Eräverkon asiakaspalvelun yhteystiedot ovat osoitteessa eraverkko.fi. 73_Eräilmoitukset_ME0423.indd 73 73_Eräilmoitukset_ME0423.indd 73 20.6.2023 8.44 20.6.2023 8.44
• E anaja meahccedoalloministeriija ásahus lea dál cealkámušain. Jus evttohus ii cealkámušjorrosa vuo?ul rievdda, lea ?áhcelottiid bivdu boahttevuo?as lobálaš dušše beaive?uovgga áigge. Evttohusa mielde lobálaš bivdu liv??ii ?adnojuvvon beaivváža badjáneapmái ja luoitimii, nu ahte bivddu lea lobálaš álggahit diimmu ovdal beaivebadjáneami ja dan galgá heaitit diimmu beaiveluoitima ma??á. Dárkkis fápmuiboahtima! Ásahusa vejolaš fápmuiboahtin lea álkimus dárkkistit riista.fi-siidduid meahcástanáiggiin. Fápmui boa?edettiin ásahus guoskkašii meahcástanjagiid 2023-2026. Beaivváža badjáneapmi ja luoitin Meahcástanguovllut beaivváža badjáneami ja luoitima áiggiid gávnnat Dálkedie?alágádusa báikegottálaš dálkedie?uin: www.ilmatieteenlaitos.fi/saa. Sáhtát maiddái lu?et heivehusgávppis iežat telefovdnii Ilmatieteen laitos sää – heivehusa. Oassin nuonddahallama doarjumis Má?ggat ?áhceloddešlájat sulastahttet nubbi nuppi ráhkadusa ja sturrodaga dáfus, ja luonddus heajos ?uovggas daid earuheapmi lea váttis maiddái vásihan bivdái. Šlájaid earuheami hástalus lea fuomášuvvon má?g?áhcelottiid veaigebivddu leat evttohan gildojuvvot GE TT Y IM AG ES gain riikkain, main veaigebivddu leat jo ráddjen. Eanaja meahccedoalloministeriija mihttomearrin lea dáinna ásahusain bealistis sihkkarastit, ahte ?áhceloddešlájat eai áitojuvvo. DÁRKKIS veaigebivddu, giehpavuoncá, vuokta­ goalssi sihke ?uotnjága ja ránes?uotnjága ráfáidahttindili ovdal bivddu! BÁKKOLAŠ SÁLAŠALMMUHUS | Báh?in ? Deaivan ? girjen Oma riistai Ruoigu, vildaspiidni, hiller, ?uonjá, ránes?uonjá, snárttal, vuojaš, suoidne?iksa, spoa??oduoršu, vuoktafiehta, hávda, ha??á, gussagoalsi ja giehpavuonccis. Dáin šlájain galgá dahkat sálašalmmuhusa Suoma fuo??oguovddážii. Lassin geatnegasvuohta guoská ruksesfiehtaga ja vuoktagoalssi, mat leat mearreáigásaš bivdogildosis. Daga sálašalmmuhusa seammás lihkostuvvan meahcástandáhpáhusa ma??á. Láhka geatnegahttá almmuhusa ma?imustá 7 jándora siste. Dárbbašlaš die?ut: ? sállaša oažžuma beaivemearri ja gielda ? sálašealliid šládja ja mearri ? bivdi namma ja meahcásteaddjinummir ? ruoiggu ja vildaspiinni bokte almmuhusa mielde sohkabealli ja árvvoštallan agis ? vildaspiinni bivdosaji koordináhtat. Sálašalmmuhusa lea álkimus dahkat Oma riista -bálvalusas. Almmuhusa sáhttá dahkat maiddái Suoma fuo??oguovddáža skoviin báberveršuvdnan. Bákkolaš sálašalmmuhusain dárkkálmahttit die?u hárvelogu ja nuonddahalli šlájaid sálašmeriin, maid dárbbašat bivddu suvdilvuo?a árvvoštallamii. Fuo??odiehtu lea suvdilis bivddu gáibádus, ja dorvvasta bivddu joatkevašvuo?a. 74 Metsästäjä 4/2023 Áig guovdilis ságat sámegillii 74-75_Saame_ME0423.indd 74 74-75_Saame_ME0423.indd 74 20.6.2023 8.14 20.6.2023 8.14
• ?uonjá Taiga?uonjá ? Evttohus 20.8. dmu 12.00 – 27.8.2023 Lappi eanagottis, vuhtii válddekeahttá Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddaid ja váldogeainnu E8 mearabeale guovlluid Durdnosa, Giemaeatnama, Giema ja Simo gielddain. Davveba?aeatnama eanagottis Ii, Muhos, Guossáma, Oulu, Pudasjärvi, Utajärvi, Taivalkoski ja Vaala gielddaid, vuhtiiváldde váldogeainnu E8 mearabeale guovlluid Ii ja Oulu gielddain sihke váldogeainnu 22 máttabeale guovlluid Muhos, Oulu, Utajärvi ja Vaala gielddain. ? Ovtta ?uotnjága áigodatdihtomearri davvi meahcástanguovllus. ? Biebmogeasuheaddji ávkkástallan ja bealddus bivdin gildojuvvon. ? Muitte sálašalmmuhusgeatnegasvuo?a. Girje sállašiid ja áicamiid Oma riistai. Tundra?uonjá ? Evttohus: 1.10-30.11. Mátta-Gárjila ja Kymenlaakso eanagottiin, Mátta-Savo eanagoddái gullevaš Enonkoski, Puumala, Savonlinna ja Sulkava gielddain, Davvi-Gárjila eanagoddái gullevaš Kitee, Liperi, Rääkkylä ja Tohmajärvi gielddain, Päijät-Häme eanagoddái gullevaš Iitti ja Orimattila gielddain ja Uusimaa eanagoddái gullevaš Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Porvoo ja Pukkila gielddain. ? Muitte sálašalmmuhusgeatnegasvuo?a. Girje sállašiid ja áicamiid Oma riistai. ? ?uovo www.riista.fi-siidduid. 20.8. dmu 12.00 – 27.8. 1.10. – 30.11. Ii meahcásteapmi DÁRKKIS riista.fi-siidduin ovdal bivddu Áig guovdilis ságat sámegillii Metsästäjärekisteri PL 22, 00331 Helsinki, puh. 029 431 2002 metsastajarekisteri@riista.fi Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Oma riista -helpdesk Puh. 029 431 2111 arkisin klo 12–16 oma@riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Verkkokauppa ja varasto Puh. 09 5840 4500 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi Sompiontie 1, 00730 Helsinki Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001, arkisin klo 9–15, asiakaspalvelu@riista.fi EU Ecolabel : Nro 4/2023 72. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 8.9.2023. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus Vastaava päätoimittaja: Jari Varjo Päätoimittaja: Mikko Sirkiä, puh. 029 431 2109 Toimitussihteeri: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Markku Pakarinen (Aste Helsinki Oy) Toimitusneuvosto: Johanna Hellman, Tero Kuitunen, Marko Mikkola, Markku Pakarinen, Mirja Rantala, Mikko Sirkiä, Marko Svensberg, Jouni Tanskanen ja Petri Vartiainen. Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset-palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 ja Mikko Sirkiä, puh. 029 431 2109 Paino: Hansaprint 2023/Met23_04 Kansikuva: GettyImages ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakausmedia ry:n jäsen 75 Metsästäjä 4/2023 74-75_Saame_ME0423.indd 75 74-75_Saame_ME0423.indd 75 20.6.2023 8.14 20.6.2023 8.14
• H U I P P U M E R K K I M M E Nordic Distribution Oy NorDis PL 5, 62101 LAPUA www.nordis.fi Kysy kauppiaaltamme: www.nordis.fi/jalleenmyyjat GRS Fenris • tummanharmaa synteettinen drop-in -tukki, lasikuituvahvistettua komposiittia • pilaripedattu • vetopituuden ja poskipakan korkeussäätö • pikahihnalenkit • paino 1400 g • suositusvähittäishinta 499,00 € Syyskuun loppuun mennessä kaikille GRS Fenris -tukin ostaneille GRS-ampumatuki kaupan päälle! Kampanja on voimassa 30.9.2023 saakka. Nordis Oy GRS Fenris_Metsästäjä_nro 4 2023_210x275mm.indd 1 Nordis Oy GRS Fenris_Metsästäjä_nro 4 2023_210x275mm.indd 1 7.6.2023 13.23.08 7.6.2023 13.23.08 76_Takakansi_ME0423.indd 76 76_Takakansi_ME0423.indd 76 20.6.2023 8.15 20.6.2023 8.15