• ARVOSTETTU JA VAATIVA METSÄHANHEN SUOPYYNTI NOUTAJAPÖRSSI YHDISTÄÄ KOIRAKOT JA METSÄSTÄJÄT AIKUISENA METSÄSTÄMÄÄN – MITEN ALKUUN? SUPIKOIRAA HOUKUTTELEE AKTIIVINEN PILLITYS METSÄSTYSAJAT JA VESILINTURAJOITUKSET KAUSI 2024 – 2025 Näin tunnistat metsähanhen alalajit 4/2024 Lehti yli 300 000 metsästäjälle 01_Kansi_ME0424.indd 1 01_Kansi_ME0424.indd 1 18.6.2024 13.46 18.6.2024 13.46
• METSÄSTYS 10 Metsästysajat 2024–2025 12 Vesilinturajoitukset 2024–2025 16 Metsähanhen suopyynti 22 Nuorten toimitus 30 Supikoiran pillitys 34 Ota aina paras tuki minkä saat 42 Noutajapörssi 44 Aikuisena metsästämään 48 Vastuullinen riistalaukaus – saalis varmasti talteen 54 Paukusta pakkaseen – vesilinnut 56 Riistareseptit 62 Koiran kanssa poronhoitoalueella – mitä huomioon? 70 Helmi-hanke tuottaa tulosta 72 Turvallisuus ensin RIISTA 20 Tunnista taigametsähanhi ja tundrametsähanhi 26 Valkohäntäpeuran aistit 40 Kanadanhanhesta tuli merkittävä riistalintu 46 Syysmuutto ohjaa metsähanhen metsästysrajoituksia 50 Tunnista tavi ja heinätavi 64 Kuka auttaa, jos suurpeto tulee pihapiiriin? AJANKOHTAISET 4 Uutiset 36 Hirvilupahaku sujui hyvin 58 Luke: Ytimessä 60 Nuorten eräleiri Haapajärvellä 66 Toimiva metsästysseura 73 Eräilmoitukset 74 Áigeguovdilis ságat sámegillii KOLUMNIT 3 Pääkirjoitus 6 Puheenjohtajalta 39 Ministeriön kuulumisia LAIT & LUVAT 38 Pimeänäkölaitteiden ja keinovalon käyttö sallittiin villisian metsästyksessä 39 Lupahallinto kehittyy – kysymyksiä ja vastauksia TUTKITTUA 52 Vesilintujen laskentaan lämpökamera dronella 68 Majavalajien kannat pysyneet vakaina 26 Valkohäntäpeuran aistit 16 Metsähanhen suopyynti 48 Vastuullinen riistalaukaus – saalis varmasti talteen 70 Helmi-hanke tuottaa tulosta 2 Metsästäjä 4/2024 Sisältö 2-3_Sisällys_ME0424.indd 2 2-3_Sisällys_ME0424.indd 2 18.6.2024 13.47 18.6.2024 13.47
• Onnistumisen edellytys on ollut, että meillä kaikilla on yhteinen tavoite. Onnistunutta luonnonhoitoa M onimuotoisuus, luontoarvot ja luonnonhoito ovat yhä laajemman yhteiskunnallisen huomion kohteena. Metsästäjät tekevät, usein kaikessa hiljaisuudessa, valtavasti työtä luonnon eteen, vaikkei se saisi ansaitsemaansa huomiota. Työn taustalla on metsästysperinteemme kantava voima, tulevien metsästysmahdollisuuksien turvaaminen, joka edellyttää riistakannoista ja niiden elinympäristöistä huolehtimista sekä metsästysmäärien kestävää mitoittamista. Metsästäjiä motivoivat runsaat riistakannat ja niiden mahdollistamat metsästysmahdollisuudet. Luontoa ja riistaa hoitamalla pääsemme jatkossakin metsästämään – hyödyntämään työmme tuloksia. Näin luonnolle ja riistalle muodostuu arvo, ja niiden eteen ollaan valmiita tekemään työtä. Arvoja toki on monia muitakin, ehkä jokaisella omansa, mutta ilman arvoa asiat jäävät herkästi heitteille. Metsästäjien luonnonhoitotyössä on lisäksi se hyvä piirre, että motivaation lisäksi meitä on paljon. Isolla joukolla on mahdollista saada paljon aikaan. Metsähanhikannan kehitys on hyvä esimerkki metsästäjien riistalajille antamasta arvosta. Ei ole sattumaa, että metsähanhea on päästy pikkuhiljaa taas metsästämään. Se on tulos pitkäaikaisista ponnisteluista lajin hyväksi ja verotuksen rajoittamisesta. Tällaiseen onnistumiseen vaadittu työ on hyvin moninaista ulottuen pienpetopyynnistä, ympäristönhoidosta ja havaintojen keräämisestä aina kanta-arvioihin, tutkimukseen ja hallintoon. Onnistumisen edellytys on ollut, että meillä kaikilla on yhteinen tavoite. Uusi metsästysvuosi pyörähtää pian käyntiin. Muistetaan jahdeissa turvallisuus ja keskitytään metsästämään lajeja, jotka kestävät verotusta tai joiden kannat vaativat vähentämistä. JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus 56 Kyyhkynrintaa ja muita riistareseptejä 10 Metsästysajat ja vesilinturajoitukset 2024–2025 Pääkirj itus 3 Metsästäjä 4/2024 2-3_Sisällys_ME0424.indd 3 2-3_Sisällys_ME0424.indd 3 18.6.2024 13.47 18.6.2024 13.47
• Uutis t Riistakolmioita lasketaan 27.7.– 11.8.2024. Laskettavia lajeja ovat metsäkanalinnut eli metso, teeri, pyy ja riekko sekä lehtokurppa, metsäjänis ja karhu. K esällä laskettavien riistakolmioiden tuloksena saadaan tietoa metsäkanalintujen alueellisista tiheyksistä ja kesän poikastuoton onnistumisesta. – Metsäkanalintujen kannat ovat vuoden 2016 jälkeen olleet nousussa ja takana on useampi hyvä vuosi. On jännittävää nähdä saavatko hyvät vuodet jatkoa, ja miten lisääntyminen on onnistunut tänä kesänä, erikoistutkija Andreas Lindén Luonnonvarakeskuksesta pohtii. Suositeltavinta on tehdä laskenta kahden ensimmäisen viikon aikana, jolloin tulokset ennättävät varmasti metsästysaikaasetuksen pohjaksi. Jotta tulokset saadaan ajantasaisesti käyttöön, palautukset suoRIISTAKOLMIOIDEN KESÄLASKENTA LÄHESTYY sitellaan tehtäväksi oma.riistakolmiot.fisivuston kautta. Syksyn metsästysajat päätetään laskentojen tulosten perusteella heti laskentakauden päätyttyä. Metsäkanalintujen metsästysaikoja koskeva asetus lähtee lausunnolle elokuun puolenvälin jälkeen ja lopullinen asetus tulee voimaan juuri ennen metsäkananlintujen metsästysajan alkua. Metsäkanalintujen metsästysajat löytyvät riista.fisivustolta. Vapaaehtoiset laskevat kolmiot Riistakolmiot ovat pysyviä, metsäriistan runsauden seurantaa varten perustettuja laskentareittejä. Riistakolmio on tasasivuinen kolmio, jonka laskentalinjan kokonaispituus on 12 kilometriä. Kolmen laskijan ketju kirjaa kaikki 60 metrin kaistalta lähtevät metsäkanalinnut. Laskennan suorittavat vapaaehtoiset metsästäjät. Viime vuosina kesälaskentaan on osallistunut noin 6 000 laskijaa tuhannella riistakolmiolla. TU O M O TU RU NE N M IK A KI M M O Havaintomäärien lasku toi epävarmuutta ilveksen kanta-arvioon Luonnonvarakeskuksen (Luke) uusimman kanta-arvion mukaan koko maassa arvioidaan olevan vähintään 2 260 ilvestä ennen metsästyskautta 2024/2025. Kanta-arvio on tuotettu samoilla periaatteilla kuin vuosi sitten, ja yksi tärkeimmistä aineistoista on ilveshavainnot. Koska kanta-arvion pohjana on selvästi viime vuotta vähemmän havaintoja, ilvesten vähimmäismääräksi tulee viime vuotta alhaisempi luku. Riistakolmiolaskennat eivät kuitenkaan tue sitä, että kanta olisi pienentynyt. Havaintomäärän voimakkaan laskun vuoksi Luke ilmoitti vain ilvesten vähimmäismäärän. Erillisiä pentueita arvioidaan olleen vuonna 2023 vähintään 410. Havaintojaksolla (1.9.2023–29.2.2024) kirjattiin 39 prosenttia vähemmän pentuehavaintoja kuin edellisenä vuonna. Kanta-arvio pohjautuu petoyhdyshenkilöiden 1.9.2023–29.2.2024 Tassusuurpetohavaintojärjestelmään tallentamiin havaintoihin (noin 3 900 kappaletta) ilvespentueista ja tutkimustietoon ilveksen biologiasta. 4 Metsästäjä 4/2024 4-9_Uutiset_ME0424.indd 4 4-9_Uutiset_ME0424.indd 4 18.6.2024 13.54 18.6.2024 13.54
• Metsästyskortin voi nyt maksaa Oma riistassa Metsästyskortin maksaminen Oma riista -palvelussa onnistuu yleisimmillä verkkomaksutavoilla. Kirjaudu tunnuksillasi Oma riista -maastosovellukseen tai verkkopalveluun. Klikkaa auki Omat tiedot ja kohta metsästyskortti. Siirry maksuun ja seuraa maksupolkua. Onnistuneen maksusuorituksen jälkeen metsästyskorttisi on heti voimassa ja nähtävillä maastosovelluksessa tai verkkopalvelussa. Huomaathan, että jos et ole maksanut kuluvan metsästyskauden 2023-2024 maksua, voit valita palvelussa maksatko kuluvan vai tulevan metsästyskauden riistanhoitomaksun eli metsästyskortin. Tuleva metsästyskausi tarkoittaa aikajaksoa 1.8.2024-31.7.2025 ja se aktivoituu maksettavaksi 15.7.2024 alkaen. Mikäli maksaminen epäonnistuu voit olla yhteydessä sähköpostiosoitteeseen maksut@riista.fi. Myös kaikki vanhat tutut maksutavat ovat edelleen käytössä. Ota talteen Metsästyskorttisi Tämän lehden liitteenä on metsästyskorttisi tulevalle metsästysvuodelle 1.8.2024–31.7.2025. Kortti löytyy lehden takaa. Muistathan, että sinulla on metsästyskortti myös Oma riistassa. Se on aina mukanasi ja yhtä pätevä kuin painettu kortti. Mahdollisissa metsästyskorttia koskevissa ongelmatilanteissa ota yhteyttä Metsästäjärekisteriin: metsastajarekisteri@riista.fi Huom! Ethän maksa lehden mukana tullutta paperista kauden 2024-25 laskua, mikäli maksat saman laskun Oma riistan kautta! JA AK KO AL AN TE LA Vastuullisen vesilinnustajan ohjeet Vesilinnustus on suosittu metsästysmuoto, johon osallistuu Suomessa vuosittain noin 60 000 metsästäjää. Vastuullisen vesilinnustuksen ohjeet muistuttavat metsästäjiä hyvistä käytännöistä. Vastuullisen vesilinnustajan -sivuilta voit kerrata vastuullisen metsästyksen periaatteet ja turvallisuusohjeet sekä opiskella lajintunnistusta. Löydät sivulta myös videoohjeet saaliin käsittelyyn. riistainfo.fi/vastuullinenmetsastaja/vastuullinenvesilinnustaja/ Uutta koulutusmateriaalia petoyhdyshenkilöille Petoyhdyshenkilöiden verkkokoulutusmateriaaleja on täydennetty uusilla aiheilla. Nyt Riistainfossa sijaitsevilta kurssisivuilta löytyy uutta tietoa DNAhavaintomateriaalista ja viestinnästä. DNA-materiaalissa perehdytään DNA-keräyksen rooliin kanta-arviossa, näytteiden keräämiseen ja analysointiin sekä DNA-tulosten hyödyntämiseen ja julkistamiseen. Viestintämateriaaleissa on perustietoa sosiaalisesta mediasta, median kohtaamisesta ja kriisiviestinnästä. Perinteisen viestinnän lisäksi käsitellään petoyhdyshenkilön roolissa tärkeää kansalaisten kohtaamista. Materiaalit ovat vapaasti kaikkien tutustuttavissa riistainfo.fi. PE TOY HDYSHENKIL Ö SU UR PET OJEN HAVAI NN OI N TI Metsästyskortti Jaktkort Hunting Card / Jagdschein 1.8.2024 – 31.7.2025 TE RO SA LM EL A 5 Metsästäjä 4/2024 4-9_Uutiset_ME0424.indd 5 4-9_Uutiset_ME0424.indd 5 18.6.2024 13.54 18.6.2024 13.54
• Valkoposkihanheen kohdistuu suuria odotuksia – muuttuuko mikään? H allitusohjelmassa luvattiin poistaa valkoposkihanhen tarpeettomat metsästysrajoitukset ja siirtää se metsästyslain piiriin. Ohjelmaan on kirjattu myös vahinkojen korvaamisesta huolehtiminen ja että poikkeusluvalla pyydettyjen lintujen liha on voitava hyödyntää. Lisäksi hallitus lupautui vaikuttamaan lajin siirtämiseen lintudirektiivin tiukasti suojeltujen listalta. Erinomaisia kirjauksia, mutta haasteita riittää. Ministeriö onkin perustanut työryhmiä pohtimaan kirjausten toteuttamista käytännössä. Valkoposkihanhi on selvästi yleisin hanhilaji. Viime vuonna se aiheutti noin kolmen miljoonan euron maatalousvahingot, joista suurimmat kevätmuuton yhteydessä ItäSuomessa. Valkoposkihanhi kuuluu Bernin sopimuksessa 1979 liitteeseen II ja on EU:n lintudirektiivissä suojeltu laji. Kansallisessa lainsäädännössämme se on suojeltu luonnonsuojelulailla. Nykyisen oikeuskäytännön mukaan lajia ei saa keväällä häiritä edes paukkupatruunoilla. Syksyllä poikkeuslupia ole voitu myöntää, koska Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen mukaan paukkupatruunat ovat osoittautuneet tehokkaammaksi. Työryhmillä onkin ratkaistavana visainen ongelma. Lintudirektiivin muuttaminen on epävarma ja aikaa vievä prosessi. Siinä kun ei edes ole mekanismia, jolla laji voitaisiin siirtää metsästettäväksi. Jos valkoposkihanhi siirretään kansallisesti riistalajiksi, mahtaako käydä niin, että suurin muutos on työaikaa sitovan lupabyrokratian ja vahinkojen estämistoimien siirtyminen Suomen riistakeskukselle sekä vahinkojen korvaaminen maaja metsätalousministeriön maksettavaksi? Riistakeskus ei nykyisen oikeuskäytännön perusteella voisi välttämättä myöntää poikkeuslupia ampumiseen edes syksyisin. Eikä lintudirektiivin poikkeusluvilla ole mahdollista vähentää kantaa. Vasta lajin siirtäminen EU-tasolla metsästettäväksi mahdollistaisi kannan rajoittamisen. Metsästäjien ei siis kannattane vielä hankkia uusia pakastimia valkoposkihanhijahtia varten. TAUNO PARTANEN Puheenjohtaja Suomen riistakeskus Riistalihalahjakortit arvottiin Suomen riistakeskuksen Metsästäjien näkemykset sorkkaeläimistä 2024 -kyselyyn vastanneiden kesken arvottiin kolme kappaletta ViltGården Vapaata Riistaa -lahjakorttia. Onnetar suosi Seppo Rautiaista Kainuusta, Jari Varmoa EteläSavosta ja Kari Kumpulaista Pohjois-Savosta. Suomen riistakeskus onnittelee voittajia! Suomen riistakeskus kouluttaa metsästyksenjohtajia Hirvieläinten metsästyksenjohtajille järjestetään koulutuksia ennen jahtikauden alkua niin paikan päällä riistanhoitoyhdistyksissä kuin etäkoulutuksina. On tärkeää, että jokaisesta seurasta tai seurueesta ainakin yksi metsästyksenjohtaja osallistuisi koulutukseen. Seuraa elo-syyskuussa riistanhoitoyhdistyksesi tiedotusta ja riistakeskuksen tapahtumahakua: riista.fi/metsastys/tapahtumahaku Seuraava Metsästäjä ilmestyy 13.9.2024 Metsäkanalintujen metsästysajat julkaistaan syyskuun Metsästäjä-lehdessä. Jotta metsästysaikojen perustana olevat riistakolmiot ehditään laskemaan, ja metsästysajat saadaan mukaan lehteen, sen ilmestymistä on siirretty muutamia päiviä. Metsästäjä 5/2024 ilmestyykin tänä vuonna kanalintukauden jo alettua, eli 13.9.2024. Verkkolehdessä ja -sivuillamme metsäkanalintujen metsästysajat julkaistaan heti kun asetus on annettu. ? metsastajalehti.fi/metsastysajat ? riista.fi/metsastys/metsastysajat K lumni 6 Metsästäjä 4/2024 4-9_Uutiset_ME0424.indd 6 4-9_Uutiset_ME0424.indd 6 18.6.2024 13.54 18.6.2024 13.54
• Uutis t SUOMEN SUURIMMAT YHTEISLUVAT YLI 1 400 000 HEHTAARIA AJANKOHTAISTA Metsästäjä ? Uusi metsästysvuosi alkaa. Tarkista metsästyskorttisi ja ampumakokeesi voimassaolo Oma riista -palvelusta. ? Kirjaa kaikki saaliisi ja havaintosi välittömästi omaan riistalokiisi. Näin hoidat automaattisesti mahdolliset lakisääteiset velvoitteet ja ilmoitukset seurallesi / seurueellesi / luvansaajalle. ? Varmista, että puhelimeesi on päivitetty maastosovelluksen viimeisin sovellusversio. Seuran tai seurueen yhteyshenkilö ? Tee hirvieläinten pyyntilupapäätöksen mukaiset muutokset metsästysaluekarttaan ja päivitä aluetietomuutokset. ? Luo metsästysryhmät alkavalle metsästyskaudelle, määrittele metsästyksenjohtajat ja tee lupaliitos ryhmään. Luvansaaja ? Jaa hirvieläinten pyyntiluvat lupaosakkaille. Oma riista -helpdesk auttaa tarvittaessa arkisin 12.00–16.00, p. 029 431 111 tai sähköpostilla oma@riista.fi Etsimme idearikkaita nuoria metsästäjiä toimitukseemme Oletko metsästyksestä innostunut nuori, joka on taitava kirjoittamaan tai kuvaamaan? Olisiko sinusta hauskaa keksiä juttuideoita lehteemme? Etsimme nuorten toimitukseen alle 20-vuotiaita metsästäjiä, jotka haluavat jakaa intohimonsa metsästykseen muiden harrastajien kanssa. Toimittajana saat paitsi arvokasta työkokemusta, myös palkkion julkaistuista teksteistä, kuvista ja videoista. Toimituksemme auttaa sinua tarvittaessa juttujen rakentamisessa. Persoonasi ja luovuutesi saavat näkyä jutuissa. Jos kiinnostuit, lähetä vapaamuotoinen hakemuksesi osoitteeseen metsastaja@riista.fi 1.8.2024. mennessä. Kerro lyhyesti itsestäsi ja metsästysharrastuksestasi sekä kirjoittamisja kuvaamistaidoistasi ja miksi juuri sinut tulisi valita toimitukseemme. Voit liittää hakemukseen mukaan esimerkiksi ottamasi valokuvan tai linkin tekemääsi videoon tai blogiin. Lintujen poikuehavainnot Oma riistaan Loppukesä on oivallista aikaa seurata lintujen puuhia, kun poikaset ovat lähteneet pesistään. Havaintojen kirjaaminen riistalinnuista ja rauhoittamattomista linnuista – erityisesti niiden poikueista – Oma riistaan on helppoa ja hyödyllistä: Valitse laji, sopiva havaintotyyppi (esimerkiksi poikue), yksilöiden määrä ja tallenna. Oma riistasta lintujen pesintään viittaavat havainnot siirretään syksyn aikana Suomen 4. lintuatlaksen aineistoon. Havaintojen tarkkoja sijaintitietoja tai havaitsijan henkilötietoja ei siirretä eivätkä ne näy julkisissa näkymissä. Määräajoin kartoitettavan lintuatlaksen tarkoituksena on selvittää Suomen pesimälinnuston levinneisyys ja siinä tapahtuneet muutokset. Tietoja hyödynnetään monin tavoin, muun muassa metsästyksen kestävyyden varmistamiseen. Tällä hetkellä kaikkein kiinnostavimpia havaintoja voivat olla juuri sinun havaintosi! Voit tarkastella kartoituksen tilannetta lintuatlaksen tulospalvelusta (tulokset.lintuatlas.fi). Palvelusta löytyvien työkalujen avulla voit selvittää, minkä lajin havaintoja juuri sinun kotikulmiltasi, mökkimaisemistasi tai lenkkipolkusi maastoista kaivataan. Maastokartan ja ilmakuvien avulla voit kohdistaa havainnointia havaitsematta jääneiden lajien potentiaalisiin pesimäympäristöihin. Jokainen havainto on arvokas! Lue lisää: lintuatlas.fi TE RO SA LM EL A 7 Metsästäjä 4/2024 4-9_Uutiset_ME0424.indd 7 4-9_Uutiset_ME0424.indd 7 18.6.2024 13.54 18.6.2024 13.54
• Pidetään luonto siistinä Hylsyt, juomatölkit tai muut roskat eivät kuulu luontoon. Kerää siis roskasi huolellisesti ja tuo ne mukanasi jätehuollon piiriin. Roskista huolehtiminen on erityisen tärkeää maatalousympäristössä, jossa roskat aiheuttavat vakavan vaaran laiduntaville kotieläimille. Omista roskista huolehtiminen on kenties helpoin tapa ylläpitää maanomistajasuhteita ja hyvää kuvaa metsästäjistä. Rakkaudesta riistaruokaan -hanke Keväällä käynnistyi Varsinais-Suomessa hanke, joka etsii uusia toimintamalleja siihen, miten ravintolat voivat tarjota riistalihaelämyksiä kuluttajille sekä miten metsästysseurat voivat myydä riistalihaa jalostajille ja ravintolasektorille. Kasvava riistatalous, metsästys, riistaturismi ja ruokamatkailu antavat maaseudun toimijoille mahdollisuuksia ympärivuotiseen toimintaan. Riistaliha ja riistatalous sekä metsästys ja siihen liittyvät ruokapalvelut ovat hyviä esimerkkejä toiminnasta, joilla on merkittävä vaikutus aluetalouteen. Hanke on saanut EU:n maaseuturahoitusta VarsinaisSuomen ELY-keskuksesta ja sitä koordinoi Lounais-Suomen koulutuskuntayhtymä Novida. Osatoteuttajia hankkeessa ovat Raision seudun koulutuskuntayhtymä Raseko, Salonseudun ammattiopisto sekä Axxell Brusaby. Suomen riistakeskus auttaa etsimään seuroja hankkeen pilotointiin sekä tarjoaa koko hankkeen ajan riistaosaamistaan hankkeen käyttöön. Hankkeeseen tarvitaan metsästysseuroja ja -seurueita, jotka lähtevät mukaan palveluverkostoon, jolla mahdollistetaan riistalihan saaminen asiakkaalle. Hankkeen alkuvaiheessa Suomen riistakeskus ottaa Varsinais-Suomen metsästysseuroihin ja -seurueisiin yhteyttä sähköpostitse ja tarjoaa mahdollisuuden ilmoittaa kiinnostuksensa vastaamalla kyselyyn. BURREL-LIITTYMÄT ALK. 4,99 €/KK, EI AVAUSMAKSUA. KAMERAN VOIT TILATA MYÖS SOITTAMALLA MAKSUTTA 0800 93 93 93 Huippukamera, jonka hinta ei ketuta! 229?€ S12 HD SMS Pro 4G Mökkipaketti Burrel S12 HD SMS Pro on helppokäyttöinen lähettävä riistakamera metsästykseen ja valvontaan, joka edustaa viimeisintä kamerakehitystä monipuolisilla verkkoyhteyksillä, erinomaisella kuvanlaadulla, pitkällä kantamalla ja näkymättömällä mustasalamalla. Tutustu ja tilaa omasi: elisa.fi/metsastaja Kampanja voimassa 31.8.2024 asti. Mökkipaketti sisältää riistakameran, muistikortin, seinätelineen, kylmälaukun, lippiksen, valvontakyltin ja 2 kpl ikkunatarroja. Burrel-sovellus Täysin uusittu Burrel-sovellus on nyt entistäkin helpompi käyttää ja sisältää monipuoliset ominaisuudet kameran asetusten sekä kuvien hallintaan. 894116_Elisa_Big_Logo_Burrel_S12_Mokkipaketti_Kettu_Metsastaja_6_24.indd 1 894116_Elisa_Big_Logo_Burrel_S12_Mokkipaketti_Kettu_Metsastaja_6_24.indd 1 13.6.2024 14.47 13.6.2024 14.47 HEI SINÄ, ERÄNKÄYNNIN YSTÄVÄ SUOMEN RIISTAKESKUS ETSII JUURI SINUA! Oletko sosiaalisen median aktiivinen käyttäjä, joka välittää luonnosta? Meidän somekanavilla on jo yli 20 000 seuraajaa, ja me jaamme tietoa riistaeläimistä, kestävästä metsästyksestä ja riistaruoasta. Etsimme erityisesti nuoria, jotka ovat kiinnostuneita luonnosta, eläimistä ja kestävästä metsästyksestä. Jos rakastat luontoa ja haluat jakaa tietoa, meillä voisi olla sinulle paikka. Liity some-tiimiimme ja tule luomaan sisältöä, joka kiinnostaa samanhenkisiä nuoria. Opimme yhdessä some-ammattilaisten ja vaikuttajien kanssa – kehitä taitojasi ja tule vaikuttamaan! Haku on nyt auki! Lähetä hakemuksesi 31.8.2024 mennessä osoitteeseen tiedote@riista.fi. Kerro meille, millaista sisältöä haluaisit tuottaa ja mitä kokemusta sinulla on somesisällön tuottamisesta. Tehtävään valittujen kanssa sovitaan työstä maksettava korvaus. Tartu tilaisuuteen – näytä meille ja koko someyleisölle, miten riista inspiroi. Metsästäjä-lehden Instagram-tili vaihtoi nimeä Suomen riistakeskukseksi Metsästäjä-lehti on yksi Suomen riistakeskuksen kanavista. Se keskittyy metsästyksen maailmaan ja ajankohtaisiin aiheisiin. Haluamme laajentaa viestintäämme pelkästä metsästyksestä kattamaan muitakin riistanhoitoon ja kestävän riistatalouden edistämiseen liittyviä teemoja ja kertoa näin työstämme Suomen riistakeskuksessa. ? Seuraa meitä Facebookissa ja Instagramissa! GE TT Y IM AG ES TE RO SA LM EL A 8 Metsästäjä 4/2024 Uutis t 4-9_Uutiset_ME0424.indd 8 4-9_Uutiset_ME0424.indd 8 18.6.2024 13.54 18.6.2024 13.54
• BURREL-LIITTYMÄT ALK. 4,99 €/KK, EI AVAUSMAKSUA. KAMERAN VOIT TILATA MYÖS SOITTAMALLA MAKSUTTA 0800 93 93 93 Huippukamera, jonka hinta ei ketuta! 229?€ S12 HD SMS Pro 4G Mökkipaketti Burrel S12 HD SMS Pro on helppokäyttöinen lähettävä riistakamera metsästykseen ja valvontaan, joka edustaa viimeisintä kamerakehitystä monipuolisilla verkkoyhteyksillä, erinomaisella kuvanlaadulla, pitkällä kantamalla ja näkymättömällä mustasalamalla. Tutustu ja tilaa omasi: elisa.fi/metsastaja Kampanja voimassa 31.8.2024 asti. Mökkipaketti sisältää riistakameran, muistikortin, seinätelineen, kylmälaukun, lippiksen, valvontakyltin ja 2 kpl ikkunatarroja. Burrel-sovellus Täysin uusittu Burrel-sovellus on nyt entistäkin helpompi käyttää ja sisältää monipuoliset ominaisuudet kameran asetusten sekä kuvien hallintaan. 894116_Elisa_Big_Logo_Burrel_S12_Mokkipaketti_Kettu_Metsastaja_6_24.indd 1 894116_Elisa_Big_Logo_Burrel_S12_Mokkipaketti_Kettu_Metsastaja_6_24.indd 1 13.6.2024 14.47 13.6.2024 14.47 4-9_Uutiset_ME0424.indd 9 4-9_Uutiset_ME0424.indd 9 18.6.2024 13.54 18.6.2024 13.54
• VESILINNUT ALUE TAI LUPA METSÄSTYSAIKA / POIKKEUSLUPA-AIKA Sinisorsa, tavi, heinätavi 1), haapana 1), jouhisorsa 1), lapasorsa 1), tukkasotka 1), telkkä Koko maassa 20.8. klo 12.00 – 31.12. Nokikana 1) Rauhoitettu koko maassa Ks. www.riista.fi Punasotka 1) Lausunnoilla Epävarma Ks. www.riista.fi Alli 1) Lausunnoilla Epävarma Ks. www.riista.fi Tukka koskelo 1) Koko maassa 1.9. – 31.12. Isokoskelo 1) Koko maassa 1.9. – 31.12. Haahka 1) Syysaikainen metsästys kielletty Ks. www.riista.fi Merihanhi 1) Tarkista alueet, ajat ja rajoitukset s. 13 Ks. www.riista.fi Metsähanhi 1) Lausunnoilla Epävarma Ks. www.riista.fi Kanadanhanhi Koko maassa pellolta 10.8. – 20.8. klo 12.00 Koko maassa 20.8. klo 12.00 – 31.12. 1) Muista saalisilmoitusvelvollisuus MUUT LINNUT ALUE TAI LUPA METSÄSTYSAIKA / POIKKEUSLUPA-AIKA Lehtokurppa Koko maassa 20.8. klo 12.00 – 31.12. Peltopyy Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueella. 1.9 .– 31.12. Muualla maassa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla. 1.9 .– 31.12. Fasaani Koko maassa 1.9. – 28.2. Sepelkyyhky Koko maassa 10.8. – 31.10. PIENRIISTA ALUE TAI LUPA METSÄSTYSAIKA / POIKKEUSLUPA-AIKA Metsäjänis ja rusakko Koko maassa 1.9. – 28.2. Villikani Koko maassa 1.9. – 31.3. Orava Koko maassa 1.9. – 28.2. 1.11. – 28.2. Euroopan majava Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla 20.8. – 30.4. Kanadan majava Koko maassa 20.8. – 30.4. Kettu Lapin maakunnassa 1.8. – 30.4. Muualla maassa 1.8. – 14.4. Tarhattu naali ja hilleri 1) Koko maassa Koko metsästysvuosi (naarasta, jolla on pentue, ei saa tappaa 1.5. – 31.7.) Mäyrä Koko maassa 1.8. – 31.3. Näätä Koko maassa 1.8. – 31.3. Kärppä Koko maassa 1.8. – 31.3. Saukko Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tai ML 41 a §:n 3 momentissa tarkoitetulla poikkeusluvalla. Ajat ilmenevät poikkeuslupa päätöksistä 1) Muista saalisilmoitusvelvollisuus METSÄKANALINNUT ALUE TAI LUPA METSÄSTYSAIKA / POIKKEUSLUPA-AIKA Teeri, pyy, metso, riekko, kiiruna Huomio! Kanalintujen (metso, teeri, pyy, riekko ja kiiruna) metsästysajat alkavalle metsästyskaudelle päätetään ja päivitetään verkkosivuillemme www.riista.fi 6.9.2024 Ks. www.riista.fi HYLKEET ALUE TAI LUPA METSÄSTYSAIKA / POIKKEUSLUPA-AIKA Itämerennorppa Metsästyslain 10 §:n nojalla annetun alueellisen kiintiön puitteissa. Tarkista kiintiö www.riista.fi 1.8. – 31.12.2024 16.4. – 31.12.2025 Halli Metsästyslain 10 §:n nojalla annetun alueellisen kiintiön puitteissa. Tarkista kiintiö www.riista.fi 16.4. – 31.12. Metsästysajat 2024 – 2025 10 Metsästäjä 4/2024
• SORKKAELÄIMET ALUE TAI LUPA METSÄSTYSAIKA / POIKKEUSLUPA-AIKA Villisika 1) Koko maassa 1.8. – 31.7. Naaras, jolla on porsaat on rauhoitettu 1.3. – 31.7. Mufloni Koko maassa 1.9. – 31.1. Hirvi Suomen riistakeskuksen myöntämällä MetsL 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyynti luvalla: Kuusamon ja Taivalkosken kunnissa sekä Lapin maakunnassa 1.9. – 20.9. Pellolta vahtimalla Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueella lukuun ottamatta Kuusamon ja Taivalkosken kuntia 1.9. – 4.10. Pellolta vahtimalla muualla maassa 1.9. – 11.10. (Ei Lapin maakunnassa) Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa 5.10. – 15.1. Muualla kuin Lapin, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa Huom! Koiran käyttäminen hirven metsästykseen on kielletty poronhoitoalueella 1.1. – 15.1. (Ei koske koiran käyttämistä haavoittuneen eläimen jäljittämiseen). 12.10. – 15.1. Valkohäntäpeura Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla 1.9. – 27.9. Vahtimalla (Ei Lapin maakunnassa) 28.9. – 15.2. Metsäpeura Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla 28.9. – 31.1. Kuusipeura Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla 1.9. – 27.9. Vahtimalla (Ei Lapin maakunnassa) 28.9. – 31.1. Metsäkauris 1) 2) Koko maassa 1.9. – 15.2. Metsäkauris uros, koko maassa 1) 2) 16.5. – 15.6. 1) Muista saalisilmoitusvelvollisuus 2) Metsäkauris: Ma 12 § mukaisen ajavan koiran käyttö on sallittua vasta 28.9.2024 alkaen SUURPEDOT ALUE TAI LUPA METSÄSTYSAIKA / POIKKEUSLUPA-AIKA Karhu Poronhoitoalueella, metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen (452/2013) 8 §:n nojalla. Tarkista kiintiö www.riista.fi 20.8. – 31.10. (Naarasta, jolla on pennut, ei saa tappaa, ei myöskään vuotta nuorempaa pentua) Muualla maassa metsästyslain 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää: karhun (lukuunottamatta vuotta nuorempaa karhun pentua sekä karhunaarasta, jota tällainen pentu seuraa) pyydystämiseksi tai tappamiseksi 20.8. – 31.10. (Naarasta jolla on pennut, ei saa tappaa, ei myöskään vuotta nuorempaa pentua) Susi Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tai ML 41 a §:n 3 momentissa tarkoitetulla poikkeusluvalla Ajat ilmenevät poikkeuslupa päätöksistä Ilves ML 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeus lupa voidaan myöntää ilveksen (lukuunottamatta ilveksen naarasta, jota vuotta nuorempi pentu seuraa) pyydystämiseksi tai tappamiseksi poronhoitoalueella ja muualla maassa 1.10. – 28.2. poronhoitoalueella 1.12. – 28.2. muualla maassa MUUT HAITALLISET VIERASLAJIT (KESKEISET LAJIT) Minkki, supikoira, piisami, pesukarhu ja rämemajava Koko maassa, ei rauhoitusaikaa RAUHOITTAMATTOMIEN LINTUJEN PESIMÄAIKAISET RAUHOITUSAJAT Varis, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastas Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella 1.5. – 31.7., Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueella 1.4. – 31.7. ja muualla maassa 10.3. – 31.7. Harakka Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella 10.4. – 31.7. ja muualla maassa 1.4. – 31.7. Korppi Poronhoitoalueella 10.4. – 31.7. (muualla maassa rauhoitettu koko vuoden) Harmaalokkikoloniat Koko vuoden Naakka 10.3. – 31.7. PAKOLLINEN SAALISILMOITUS | Laukaus ? Osuma ? kirjaus Oma riistaan Tee saalisilmoitus heti onnistuneen metsästystapahtuman jälkeen. Laki vaatii ilmoituksen viimeistään seitsemän vuorokauden kuluessa. Saalisilmoitus on kätevintä tehdä Oma riista -palvelussa. Ilmoituksen voi tehdä myös Suomen riistakeskuksen lomakkeella paperiversiona. Saalisilmoituksella tarkennetaan tietoa harvalukuisten ja taantuvien lajien saalismääristä, jota tarvitaan metsästyksen kestävyyden arviointiin. Riistatieto on kestävän metsästyksen edellytys, ja turvaa metsästyksen jatkuvuutta. 11 Metsästäjä 4/2024 10-15_Metsästysajat_ja_rajoitukset_ME0424.indd 11 10-15_Metsästysajat_ja_rajoitukset_ME0424.indd 11 18.6.2024 13.53 18.6.2024 13.53
• Metsästysajat 2024 – 2025 Rajoitukset vesilintujen metsästykseen 2024 Punaisella kehystettyihin voi tulla muutoksia lausuntokierroksella. Tarkista lopulliset rajoitukset ennen metsästystä riista.fi-sivuilta! HAAHKA Haahkan metsästys on kielletty elokuun 20 päivän kello 12:sta joulukuun 31 päivään asti. NOKIKANA Nokikanan metsästys on kielletty. TAANTUNEET RIISTAVESILINNUT Suomen riistakeskus suosittelee kohdentamaan vesilintujen metsästyksen sinisorsaan, taviin ja telkkään, ja välttämään jouhisorsan, tukkasotkan, heinätavin, lapasorsan ja haapanan metsästystä. PUNASOTKA Punasotkan metsästys on esitetty kiellettäväksi. ALLI Allin metsästys on esitetty kiellettäväksi lukuun ottamatta merialuetta sekä meri alueen saaria ja luotoja. Viiden (5) allin metsästäjäkohtainen vuorokausikiintiö. Metsästysaika 1.9.–31.12. Muista saalisilmoitus! M etsähanhen, punasotkan ja allin metsästyskielloista ja -rajoituksista Suomen riistakeskus on tehnyt maaja metsätalousministeriölle esitykset. Esitysten mukaan punasotkan metsästyskieltoa ja allin metsästysrajoituksia jatkettaisiin kolmella vuodella ja metsähanhen metsästysaluetta laajennettaisiin Pohjois-Suomessa sekä loka-marraskuussa eräissä Pohjois-Karjalan kunnissa. Rajoitusehdotuksista käydään kesän aikana lausuntokierrokset, joiden jälkeen muutokset ovat mahdollisia. SUOMEN RIISTAKESKUKSEN ESITYS | Tarkista riista.fi-sivuilta! 12 Metsästäjä 4/2024 10-15_Metsästysajat_ja_rajoitukset_ME0424.indd 12 10-15_Metsästysajat_ja_rajoitukset_ME0424.indd 12 18.6.2024 13.53 18.6.2024 13.53
• Merihanhi ? Merihanhen metsästys on sallittua rannikkoalueella (kartta) 20.8. kello 12–31.12. sekä rannikkoalueen pellolta 10.8.–20.8. kello 12. ? Muualla maassa meri­ hanhen metsästys on kielletty. ? Kahden merihanhen metsästäjä kohtainen vuorokausikiintiö. ? Saalisilmoitus­ velvollisuus. Kirjaa saaliit ja havainnot Oma riistaan saaliin ajallisen ja alueellisen jakauman selvittämiseksi. ? Ravintohoukuttimen käyttö metsästyksessä kielletty 10.8.–20.8. kello 12. ? 10.8.–20.8. kello 12 aikana merihanhea saa metsästää vain tavanomaisessa viljan ja muun kasvin tuotannossa olevilla pelloilla, joiden tarkoitus on tuottaa satoa myytäväksi tai tuotantoeläinten ravinnoksi. Tukikelpoisia riistalaitumia ja pienialaisia riistapeltojen kaltaisia peltoja ei saa hyödyntää metsästyksessä. METSÄHANHI MERIHANHI Metsähanhi Taigametsähanhi ? ESITYS: 20.8. klo 12.00 – 27.8.2024 Kainuun maakunnassa, Lapin maakunnassa, lukuun ottamatta valtatien E8 merenpuo­ leisia alueita Tornion, Keminmaan, Kemin ja Simon kunnissa, Pohjois­Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta valtatie E8 merenpuoleisia alueita Iin, Kalajoen, Kempeleen, Limingan, Lumijoen, Oulun, Pyhäjoen, Raahen ja Siikajoen kunnissa. Metsästys olisi kuitenkin sallittua valtatie E8 ja seututie 813 välisellä alueella. ? Yhden metsähanhen kausikiintiö pohjoisella metsästysalueella. ? Ravintohoukuttimen käyttö ja pellolta metsästys kielletty. ? Muista saalisilmoitusvelvollisuus. Kirjaa saaliit ja havainnot Oma riistaan. Tundrametsähanhi ? ESITYS: 1.10. – 30.11.2024 Etelä­Karjalan ja Kymenlaakso maakunnissa, Etelä­Savon maakuntaan kuuluvissa Enonkosken, Puumalan, Savonlinnan ja Sulkavan kunnissa, Pohjois­Karjalan maakuntaan kuuluvissa Ilomantsin, Joensuun, Kiteen, Kontiolahden, Liperin, Rääkkylän ja Tohmajärven kunnissa, Päijät­Hämeen maakuntaan kuuluvissa Iitin ja Orimattilan kunnissa sekä Uudenmaan maakuntaan kuuluvissa Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Porvoon ja Pukkilan kunnissa. ? Muista saalisilmoitusvelvollisuus. Kirjaa saaliit ja havainnot Oma riistaan. ? Seuraa www.riista.fi -sivuja. Merihanhen metsästysaika 2024 10.8. – 31.12. Ei metsästystä Lä nt ine n ka nn an ho ito alu e Ete läi ne n ka nn an ho ito al ue Metsähanhen kuvakeräys tarvitsee kuvia Kirjaa saalis Oma riistaan ja lähetä kuva saalishanhen päästä ja siivestä hanhi@riista.fi. Kirjoita sähköpostin otsikkoon saaliin saantipäivämäärä ja kunta. Kuvakeräyksellä kerätään tietoa ala­ lajijakaumasta. jota hyödynnetään esimerkiksi metsästysaluelaa­ jennuksia tehtäessä. Ilman tietoa joudutaan toimimaan varovai­ suusperiaatteella. Metsästäjiä kannustetaan vapaaehtoiseen tiedontuottamiseen metsähanhitilanteesta, kirjaamalla kaikki metsästyspäivän aikana tehdyt havainnot Oma riistaan. Kerättävä tieto on luottamuksellista, ja sitä käytetään vain pesimäkanta­ arvioinnin kehittämiseen siten, ettei tallennettuja havaintoja voida julkisesti paikantaa tietylle alueelle. Harjoittele lajintunnistusta. Syysmuutolla hanhien sekaparvis­ sa on muun muassa rauhoitettua tundrahanhea. Metsähanhen metsästysaika 2024 20.8. klo 12 – 27.8. 1.10. – 30.11. Ei metsästystä VARMISTA METSÄSTYKSEN JATKUVUUS SUOMEN RIISTAKESKUKSEN ESITYS | Tarkista riista.fi-sivuilta! 13 Metsästäjä 4/2024 10-15_Metsästysajat_ja_rajoitukset_ME0424.indd 13 10-15_Metsästysajat_ja_rajoitukset_ME0424.indd 13 18.6.2024 13.53 18.6.2024 13.53
• M onet vesilintulajit muistuttavat toisiaan ja huonoissa valaistusolosuhteissa niiden erottaminen on vaikeaa kokeneellekin metsästäjälle. Lajien erottamisen vaikeus on tunnistettu monissa maissa, joissa vesilintujen metsästystä hämäräaikaan on rajoitettu. Metsästysalueesi auringon nousun ja laskun ajankohdat voit helpoiten tarkistaa Oma riista -maastosovelluksesta. Ne löytyvät etusivun alkakulman kohdasta ”lisää” ? ”auringon nousuja laskuajat”. Kosteikot, vesilinnut ja lyijyhaulit Lyijyhauleja sisältävien patruunoiden käyttäminen kosteikoilla kiellettiin viime vuonna. Siitä aiheutui vääriä tulkintoja vesilinnustukseen liittyen. Ajateltiin, että vesilintuja saisi ampua lyijyhauleilla kieltoalueiden ulkopuolella. Näin asia ei yksiselitteisesti ole. Jo perinteinen vesilinnustusta koskeva lyijyhaulikielto ei kadonnut minnekään, vaan on yhä voimassa. Se tunnetusti koskee kaikkea vesilintujen metsästystä, myös kosteikkojen ulkopuolella. Viime vuonna voimaan tullut lyijyhaulikielto koskee myös muiden riistaeläinten metsästystä kosteikoilla sekä niiden suojavyöhykkeillä. Nämä alueet näet helpoimmin Oma riista -maastosovelluksesta valitsemalla karttatason ”lyijyhaulikieltoalueet”. Vesilintujen hämärämetsästys on kielletty Vesilintujen metsästys on salittua vain valoisana aikana. Ajankohta on sidottu auringon nousuun ja laskuun siten, että ampumisen saa aloittaa tuntia ennen auringon nousua ja se tulee lopettaa tunti auringon laskun jälkeen. MUISTA! Metsästysajat 2024 – 2025 GE TT Y IM AG ES ? Lyijyhaulikieltokieltoalue Oma riistassa. 14 Metsästäjä 4/2024 10-15_Metsästysajat_ja_rajoitukset_ME0424.indd 14 10-15_Metsästysajat_ja_rajoitukset_ME0424.indd 14 18.6.2024 13.53 18.6.2024 13.53
• VX-FREEDOM RUGGED PERFORMANCE. RELENTLESS CLARITY. Leupoldin paras hinta-laatusuhde. Hinnat alkaen 399 €. KATSO HINNAT JA MALLIT WWW.ASE.FI 10-15_Metsästysajat_ja_rajoitukset_ME0424.indd 15 10-15_Metsästysajat_ja_rajoitukset_ME0424.indd 15 18.6.2024 13.53 18.6.2024 13.53
• Metsähanhen suopyynti On elokuun yhdeksästoista päivä itälappilaisella aapasuolla. Metsähanhen pyynti alkaa huomenna. TeksTi ja kuvaT Arttu Kotisara M etsäsaareke siintelee aapasuon keskellä. Vesi lotisee saappaiden alla, välillä päästään etenemään vaivaiskoivujen kattamia kaartoja pitkin. Armoton helle saa hien virtaamaan, mäkärät tunkevat silmiin ja korviin. Rinkka painaa hartioita ja haulikko hiertää olkapäätä. Kivääri keikkuu sentään rinkassa. Yöpymispaikaksi suunniteltu suosaareke lähestyy hitaasti, mutta varmasti. Tilanne on tuttu niille, jotka ovat kyseistä pyyntimuotoa päässeet harrastamaan. Metsähanhi rauhoitettiin vuonna 2014 ja joillakin alueilla Pohjois-Suomessa päästiin hanhijahtiin uudestaan vuonna 2021. Lajin metsästystä säädellään maaja metsätalousministeriön asetuksella. Rajoitukset tulee tarkastaa vuosittain. Arvostettu pyyntimuoto Jos metsästäjä haluaa päästä pyyntireissullaan helpolla, hanhenpyynti aapasoilla ei ole oikea laji. Metsästystä ei saa helpottaa ruokinnalla ja myös peltopyynti on kielletty. On siis painuttava erämaisille suoalueille. Juuri vaikeutensa takia metsähanhijahti on arvostetuimpien pyyntimuotojen joukossa. Näädänpyynti jäljittämällä umpihangessa, karhujahti yksin tiettömässä erämaassa sekä tammikuinen huurremetsojen metsästys kuuluvat samaan kategoriaan. Hanhenpyynnin haastavuus muodostuu monista asioista. Aapasuot ovat vaikeakulkuisia ja parhaat pelipaikat löytyvät yleensä kaukana teistä. Jahtiin pitää sonnustautua useiksi päiviksi, lyhyt käväisy suon laidassa tuottaa tavallisesti vesiperän. Erätaitojen pitää olla hallinnassa kaikilta osin ja suota on osattava lukea, ? Suoerämaiden lammet ovat metsähanhien ruokailupaikkoja. ? Metsäsaarekkeiden mustikkapaikat vetävät hanhia puoleensa. ? Kiikarointi on useimmiten välttämätöntä hanhien havaitsemiseksi. 16 Metsästäjä 4/2024 16-19_Metsähanhen_suopyynti_ME0424.indd 16 16-19_Metsähanhen_suopyynti_ME0424.indd 16 18.6.2024 13.54 18.6.2024 13.54
• On tärkeää erottaa vanha ja nuori lintu toisistaan, koska metsähanhen pyynnissä on pyrittävä valikoivaan metsästykseen. Aikuiset linnut ovat pariuskollisia koko elämänsä ajan ja ne ovat paljon arvokkaampia suotuisan kannankehityksen kannalta kuin nuoret yksilöt. Ruokailevaa parvea valppaana vartioiva hanhi on yleensä aina aikuinen. Metsähanhen pyyntialueen rimpisoilla ei asustele muita hanhilajeja, joten siltä osin lajinmäärityksessä ei pitäisi olla ongelmia. Huonoissa valaistusolosuhteissa laulujoutsenen harmaa poikanen saattaisi aiheuttaa virhearvion. Nykyään vesilintujen ampuminen on sallittu aikaisintaan tunti ennen auringonnousua ja enintään tunti auringonlaskun jälkeen, joten valaistus on aina riittävä lajitunnistukseen. Ennakkotiedustelu arvossaan Hanhenpyytiin voi lähteä sopivaan kohteeseen pystymetsästä, mutta ennakkotiedustelulla saadaan hanhien näkemisen todennäköisyyttä kasvatettua roimasti. Lukemattomat hanhipoikueet ovat tulleet löydetyiksi puolivahingossa heinäkuisilla hillaretkillä. Poikueet ehtivät kyllä kokoontua isommaksi tokaksi ennen pyynnin alkua, niin että hilla-aikaan löydetty poikue ei enää välttämättä ole kesäisellä rimmellään. jotta vältytään vaarallisilta tilanteilta. Metsähanhien elintapojen tuntemus edistää asiaa, eikä paikallistuntemuskaan ole pahitteeksi. Pehmeillä soilla tarpominen aseiden ja leiriytymiskamppeiden kanssa on sen verran raskasta touhua, ettei siihen kannata lähteä huonokuntoisena. Ja kun itse saalistuksen kohde on äärimmäisen arka ja varovainen lintu, on kysymyksessä todella vaativa metsästysmuoto. Tunnista laji ja ikä Metsähanhi on yleisväritykseltään harmaa. Linnun alapuoli on vaaleampi kuin yläpuoli. Oranssin nokan tyvi ja kärkiosa ovat mustat. Jalat ovat oranssinkeltaiset. Nuori metsähanhi on kooltaan hiukan aikuista pienempi ja sen nokasta puuttuu aikuisen oranssi väri. Ääni on nenäsointinen törähdys, jossa on kaksi tai kolme tavua. Parvessa useiden lintujen äännellessä samanaikaisesti äänimaailma on melko sekavaa porinaa. Katso video metsähanhen suopyynnistä metsastajalehti.fi 17 Metsästäjä 4/2024 16-19_Metsähanhen_suopyynti_ME0424.indd 17 16-19_Metsähanhen_suopyynti_ME0424.indd 17 18.6.2024 13.54 18.6.2024 13.54
• Ennakkotiedustelu on tehtävä hanhilta huomaamatta, koska häirityksi tultuaan arat linnut vaihtavat herkästi olinpaikkaa. Kiikarointi ja kuulostelu rimpisoiden laitamilla muutama päivä ennen pyynnin alkua tuottaa varmimman tuloksen. Myös sulat, höyhenet ja jätökset paljastavat parven mielipaikat. Metsähanhi on arvaamaton eläjä, joten ennakkotiedustelulla havaittu tokka on saattanut häipyä toisaalle ilman häiriötekijöitäkin. Valmistaudu hyvin ja oikeilla varustella Ennen jahtireissua on syytä tarkistaa aseiden käynti. Haulipatruunoiden kuvio ja upotus on hyvä testata. Teräspatruunoilla varma ampumamatka metsähanheen ei ole juurikaan 25 metriä suurempi. Volframilla tulosta tulee reilusti pitemmiltä etäisyyksiltä. Luodikolla ampumamatkat ovat usein pitkiä, niinpä kohdistuksen on oltava sen mukainen. Vaatetus on olennainen asia hanhisoilla pärjäämisessä. Usein kiusana on helle tai vähintään turhan lämmin sää ja kalvopuku saa hien virtaamaan. Hengittävä maastopuku on miellyttävämpi. Kevyen sadeasun voi pakata rinkan pohjalle huonon sään varalta. Vaelluskengät kannattaa unohtaa suosiolla, kunnon kumisaappaat ovat sopivat jalkineet soilla liikkumiseen. Kevyet kahluusaappaatkaan eivät ole liioittelua. Hyttysten, mäkäröiden ja ennen kaikkea polttiaisten paljous vallankin iltalennon aikoihin saa hermot kiristymään, ellei suojaus ole kunnollinen. Lierihatun yli kauluksen alle vedetty musta hyttysharso pitää pyytäjän mukavuusalueella, varsinkin kun kädet on suojattu sopivilla hansikkailla. Varsinaiseen pyyntiin liittyvistä välineistä tärkein on kunnollinen katselukiikari. Tapahtuipa metsästys aapasoilla, metsälammilla tai rämeillä, paljain silmin hanhia on vaikea huomata. Teleskooppivirveli on erinomainen väline, kun saalis pitää saada talteen avovedestä. Ennen pyyntiin ryhtymistä on muistettava hoitaa myös lupa-asiat. Metsähallituksen alueilla jahtiin tarvitaan vesilintulupa. Toisin kuin kanalintuluvat, vesilintujen metsästyslupia on yleensä saatavilla kaikille alueille eikä luvan hintakaan kukkaroa rasita. Leiriytymisvarusteet Vakuumiin pakatut varasukat ja kerrasto ovat usein tarpeeseen. Joskus on hanhenpyynnin alkaessa ollut hallaöitä ja kevyessä kesäpussissa on vilu yllättänyt yöllä. Laavun katon pitää olla vettä pitävä, ettei sateen sattuessa tarvitse herätä vesilammikossa. Laavun oviaukon sulkemismahdollisuus hyttysharsolla tai ovikankaalla on kunnon yöunien tae. Tarkasta pysyvä perusvarustus Ensiapulaukku täsmäsisällöllä, suunnistusvälineet, energiapitoista hätävaraevästä, ilmastointiteippiä, hyvässä terässä oleva kirves, puukko, vedensuodatuskannu, puukko ja keittoastia. Näillä pärjää monessa tilanteessa. Hätätilannetta varten on hyvä asentaa puhelimeen 112-sovellus ja sijoittaa puhelimen varavirtalaite rinkan taskuun. Kuivasäilytykseen pakatut tulentekovälineet ovat itsestäänselvyys. Varaa riittävästi aikaa Hanhenpyynnin aloitukseen on viisainta sonnustautua ainakin yhtä päivää ennen h-hetkeä. Vaeltaminen pelipaikoille ja leiriytyminen vievät aikaa siinä määrin, että Hanhet koukkaavat usein uteliaina koiran ylitse tarjoten ampumapaikan. ? Kasvosuoja on tärkeä varuste hanhipassissa. Luodikolla ammuttaessa on varmistettava, ettei laukauksesta aiheudu vaaraa takamaastossa. ? Sopiva ampumamatka haulikolla metsähanheen on 25 metrin vaiheilla. 18 Metsästäjä 4/2024 16-19_Metsähanhen_suopyynti_ME0424.indd 18 16-19_Metsähanhen_suopyynti_ME0424.indd 18 18.6.2024 13.54 18.6.2024 13.54
• ensimmäisen lupapäivän aamuna liikkeelle lähtijöille saattaa syntyä hoppu. Kiire on seuralainen, joka kannattaa jättää pois matkasta ensimmäiseksi. Kun jahtikausi lopulta alkaa 20.8. kello 12, kiireen kaupalla ei silloinkaan hyödytä säntäillä. Jos tiedossa on hanhien suosima paikka, muutaman tunnin passitus hyvin naamioituneena saattaa johtaa ainakin hanhien näkemiseen. Liikkeellä voi olla muitakin metsästäjiä eri suunnilla, ja jostain voi hanhitokka karkottua lentoon. Kun tilanne syntyy Maastoon sulautuminen on keskeistä. Kasvosuoja on hyvä olla paikoillaan, samoin kädet peitettyinä. Parven lähestyessä on maltettava olla liikkumatta, kunnes tokka on hollilla. Jos parvi ohittaa ylipitkältä matkalta, on jätettävä ampumatta. Haavoittuneena kadonnut hanhi pilaa koko reissun. Jos hanhet laskeutuvat luodikkohollille, kasvosuoja ja äärimmäisen hidas ja varovainen liike on välttämätön. Hanhet ovat erittäin taitavia havaitsemaan liikkeen, eivätkä jää odottelemaan, jos epäilevät jotain. Koiran merkitystä ei voi yliarvioida Perinteisesti hanhenpyynnissä on käytetty pystykorvaisia rotuja, mutta saaliin noutajasta on usein suuri apu, oli rotu mikä hyvänsä. Pystykorva löytää linnut joko valmiiksi vedestä tai metsästä mustikan syönnistä ja ajaa ne lähistöllä olevaan lampeen tai rimpeen. Tämä edellyttää, etteivät hanhet ole tietoisia metsästäjästä. Linnut eivät pelkää pienehköä koiraa, vaan veteen päästyään alkavat suorastaan ärsyttää sitä. Koira haukkuu, hanhet kankattavat ja pyytäjä ryömii parhaansa mukaan lähemmäksi – siinä erätapahtuma, joka ei häviä mielestä ikinä. Passissa ollessakin koirasta on hyötyä, eikä sitä ole tarpeen piilotella. Hanhet ovat uteliaita ja suon yllä lentävä parvi koukkaa usein vilkaisemaan koiraa. Kaikkein eniten hyötyä koirasta on haavoittuneena kadonneen linnun etsimisessä. Hanhi on hyvä piiloutuja ja ihminen voi ohittaa sulkasatoisen tai haavoittuneen linnun aivan lähietäisyydeltä huomaamatta. Koiran hajuaistilta ei voi piiloutua, ja vaikka hanhi on kova juoksemaan, koira tavoittaa pakenijan. Ei jälkiä luontoon Ennen pitkää pyynti on ohi ja koittaa aika siirtyä sivistyksen pariin. Kunnon metsästäjä ei jätä leiritai passipaikalleen ainoatakaan roskaa. Nuotion pohja kastellaan kunnolla ennen lähtöä ja sen voi peittää sammalilla, niin ettei leiristä jää jälkiä. Muista saalisilmoitus Jos pyynti onnistuu siltäkin osin, että metsähanhi päätyy reppuun, metsästäjä on velvollinen tekemään saalisilmoituksen. Sen voi helpoimmin tehdä Oma riista -palvelun kautta. Ilmoitus onnistuu myös riistakeskuksen vahvistaman lomakkeen avulla ja se on tehtävä seitsemän vuorokauden sisällä saaliin pyydystämisestä. Saaliin päästä ja siivistä on hyvä lähettää kuva osoitteeseen hanhi@riista.fi ? Koira on hanhenpyytäjän tärkeä apulainen. Metsästäjä on ilmoitusvelvollinen hanhisaaliista. Komeat maisemat ovat hanhenpyytäjän bonusta. 19 Metsästäjä 4/2024 16-19_Metsähanhen_suopyynti_ME0424.indd 19 16-19_Metsähanhen_suopyynti_ME0424.indd 19 18.6.2024 13.54 18.6.2024 13.54
• Kuvitus: Asmo Raimoaho Nuori Nuori Nuori Nuori Aikuinen Tundrahanhi Lyhytnokkahanhi Nuori Aikuinen Aikuinen Aikuinen Aikuinen 1,7– 4 kg 16 cm kg 68– 90 cm 1,7– 4 kg 160 cm kg 68– 90 cm Taigametsähanhi Anser fabalis fabalis Taiga bean goose / Tajgasädgås Tundrametsähanhi Anser fabalis rossicus Tundra bean goose / Tundrasädgås Uurteinen kaula Uurteinen kaula Lyhyempi kaula Pieni ja pyöreä pää Vaaleanpunaista nokassa Vaaleanpunaiset jalat Vaaleanpunertava nokka, jossa ei juuri mustaa Pienempi kuin metsähanhi Pää tummempi kuin kaula Pää ja kaula yhteisen ruskeat Pidempi kaula Selvempi irvistys nokan tyvessä Matalampi irvistys nokan tyvessä Nuorella linnulla vähemmän väriä nokassa Tummempi nokka Pää pyöreämpi kuin taigametsähanhella Pään profiili kiilamaisempi kuin tundrametsähanhella Nuorelta linnulta kaulan uurteet puuttuvat Matala otsa Korkea otsa Joutsenmainen nokka Lyhyempi ja jykevämpi nokka Nokassa paljon oranssia Taigametsähanhi Taigametsähanhi Tundrametsähanhi Tundrametsähanhi Taigametsähanhi Tundrametsähanhi Pesimäalueet Talvehtimisalueet Pesimäalueet Talvehtimisalueet Tundrametsähanhen nokan oranssinkeltainen alue on tyypillisesti kapea vyö nokan etuosassa, ja nokka on selvästi lyhyempi ja vankempi kuin taigametsähanhella. Tundrametsähanhi on pienempi kuin taigametsähanhi ja vain aavistuksen verran suurempi kuin lyhytnokkahanhi. Tudrametsähanhi on runsaslukuinen läpimuuttaja Suomessa. Taigametsähanhen olemus on pitkä ja solakka. Samoin nokka on pidempi ja solakampi kuin tudrametsähanhella. Nokan tyven irvistys on tyypillisesti matalampi kuin tundrametsähanhelle. Nokan oranssinkeltainen alue on tyypillisesti laajampi kuin tundrametsähanhella, ja nokan tyven alueen musta kuviointi on vaihteleva. Taigametsähanhi on usein suurempi ja lähes merihanhen kokoinen. Pesii Suomessa. Anser brachyrhynchus Anser albifrons Rauhoitettu Rauhoitettu Lä hd e: AE W A Eu ro pe an Go os e M an ag em en t Pla tfo rm C M Y CM MY CY CMY K Metsahanhet.pdf 1 30.5.2024 12.54 20 Metsästäjä 4/2024 20-21_Infograafi_Metsähanhet_ME0424.indd 20 20-21_Infograafi_Metsähanhet_ME0424.indd 20 18.6.2024 13.57 18.6.2024 13.57
• Kuvitus: Asmo Raimoaho Nuori Nuori Nuori Nuori Aikuinen Tundrahanhi Lyhytnokkahanhi Nuori Aikuinen Aikuinen Aikuinen Aikuinen 1,7– 4 kg 16 cm kg 68– 90 cm 1,7– 4 kg 160 cm kg 68– 90 cm Taigametsähanhi Anser fabalis fabalis Taiga bean goose / Tajgasädgås Tundrametsähanhi Anser fabalis rossicus Tundra bean goose / Tundrasädgås Uurteinen kaula Uurteinen kaula Lyhyempi kaula Pieni ja pyöreä pää Vaaleanpunaista nokassa Vaaleanpunaiset jalat Vaaleanpunertava nokka, jossa ei juuri mustaa Pienempi kuin metsähanhi Pää tummempi kuin kaula Pää ja kaula yhteisen ruskeat Pidempi kaula Selvempi irvistys nokan tyvessä Matalampi irvistys nokan tyvessä Nuorella linnulla vähemmän väriä nokassa Tummempi nokka Pää pyöreämpi kuin taigametsähanhella Pään profiili kiilamaisempi kuin tundrametsähanhella Nuorelta linnulta kaulan uurteet puuttuvat Matala otsa Korkea otsa Joutsenmainen nokka Lyhyempi ja jykevämpi nokka Nokassa paljon oranssia Taigametsähanhi Taigametsähanhi Tundrametsähanhi Tundrametsähanhi Taigametsähanhi Tundrametsähanhi Pesimäalueet Talvehtimisalueet Pesimäalueet Talvehtimisalueet Tundrametsähanhen nokan oranssinkeltainen alue on tyypillisesti kapea vyö nokan etuosassa, ja nokka on selvästi lyhyempi ja vankempi kuin taigametsähanhella. Tundrametsähanhi on pienempi kuin taigametsähanhi ja vain aavistuksen verran suurempi kuin lyhytnokkahanhi. Tudrametsähanhi on runsaslukuinen läpimuuttaja Suomessa. Taigametsähanhen olemus on pitkä ja solakka. Samoin nokka on pidempi ja solakampi kuin tudrametsähanhella. Nokan tyven irvistys on tyypillisesti matalampi kuin tundrametsähanhelle. Nokan oranssinkeltainen alue on tyypillisesti laajampi kuin tundrametsähanhella, ja nokan tyven alueen musta kuviointi on vaihteleva. Taigametsähanhi on usein suurempi ja lähes merihanhen kokoinen. Pesii Suomessa. Anser brachyrhynchus Anser albifrons Rauhoitettu Rauhoitettu Lä hd e: AE W A Eu ro pe an Go os e M an ag em en t Pla tfo rm C M Y CM MY CY CMY K Metsahanhet.pdf 1 30.5.2024 12.54 21 Metsästäjä 4/2024 20-21_Infograafi_Metsähanhet_ME0424.indd 21 20-21_Infograafi_Metsähanhet_ME0424.indd 21 18.6.2024 13.57 18.6.2024 13.57
• Hirvenjuoksu on monipuolinen laji Aurinkoisena toukokuun päivänä lähdin mukaan ampumaseurani, Puolangan Ampujien, vuoden ensimmäisiin hirvenjuoksuharjoituksiin. TeksTi Suvi Seppänen kuvaT Suvi Seppänen ja Taisto Seppänen H irvenjuoksusuoritus koostuu kolmesta osaalueesta: arvioinnista, ammunnasta ja juoksusta. Suoritus alkaa juoksuosuudella, jonka varrella on etäisyydenarviointija ammuntapiste. Lopuksi kustakin osuudesta saadut pisteet lasketaan yhteen. Juoksua, ammuntaa ja etäisyydenarviointia Saavuttuani ampumaradalle menin laittamaan aseen, lippaan ja kuulosuojaimet telineeseen. Seuraavaksi hain arviointilapun ja kynän. Ampumapaikalleni oli jo viety taulu valmiiksi, joten siitä ei tarvinnut tällä kertaa huolehtia. Asetuin lähtöpaikalle odottelemaan. Lopulta lähtökäsky kajahti, ja lähdimme juoksemaan kukin omaa tahtiamme rataa, jonka virkaa toimitti metsässä kiemurteleva polku. Arvioinnin vuoro tuli noin parin kilometrin päästä. Arvioitavana oli tällä kertaa neljä hirvenpäätä, joiden etäisyys oli jotain 50–200 metrin välillä. Kun olin päässyt etäisyyksien pähkäilyssä mielestäni kohtuullisen hyvään lopputulokseen, jatkui juoksuosuus vielä hetken aikaa, kunnes oli vuoroni saapua ammuntapisteelle. Hirvenjuoksussa ammutaan seisoma-asennosta sadan metrin päässä olevaan tauluun. Oman haasteensa ampumiselle tuo edeltävä juoksuosuus. Siksi sääntöihin on tehty pieniä poikkeamia esimerkiksi nuorten ja ikääntyneempien osallistujien kohdalla. Olemassa on myös hirvikävely-sarja, jossa ei ole juoksuosuutta. Rento meininki tekee osallistumisen helpoksi Ammuntojen jälkeisellä juoksuosuudella oli vielä hieman aikaa kirittää vauhtia. Itse otin loppuosuuden hieman rennommin paahtavan auringon vuoksi. Maalissa oli hetki aikaa hengähtää, kunnes kaikki olivat saaneet oman suorituksensa päätökseen. Kuten yleensä, myös tänään harjoituksissa oli mukana kaikenikäisiä nuorista vanhoihin. Rennon meiningin vuoksi hirvenjuoksuharjoituksiin on helppoa lähteä mukaan matalalla kynnyksellä: tarvitaan vain mielenkiinto lajia kohtaan. Seuraavana vuorossa oli taulujen haku. Jokaisen 22 Metsästäjä 4/2024 Nu rten toimitus 22-25_Nuorten_toimitus_ME0424.indd 22 22-25_Nuorten_toimitus_ME0424.indd 22 18.6.2024 13.58 18.6.2024 13.58
• Somemetsästäjien sukupolvi T aitaa olla niin, että nykypäivänä pyy ei pysy pivossa, vaan yhä useammalla se koristaa Instagramin tai Facebookin seinää. Metsästyskauden alkaessa somekanavat pursuavat saaliskuvia, mutta monen mieltä painaa somemaailman luoma onnistumisen paine. Puhuisin somesta mielelläni hyvää, sillä metsästyksen mainontakanavana se on hyvä väline. Facebook-ryhmissä käydään turhanpäiväisten sanasotien lisäksi paljon rakentavaa ja kannustavaa keskustelua metsästyksestä, ja Instagramissa jaetaan hienoja onnistumisia. Monelle aloittelevalle metsästäjälle some on paikka hakea innoitusta ja inspiraatiota omaan harrastamiseen. Minusta tuntuu ja usein myös näyttää siltä, että somesta on tullut monille kanava, jossa saaliiden saamista romantisoidaan, suorastaan ihannoidaan ja pidetään harrastuksen ydintavoitteena. Tässä piilee metsästyksen PR-mainonnan suurin virhe. Mitä enemmän kaatoja tai isommat sarvet, sen parempi. Mielestäni metsästyksen PR-mainonnassa kaatoja tärkeämpää olisi näyttää kokonaiskuvaa siitä, mitä kaikkea lajimme harrastaminen aina ampumaharjoittelusta, koiran koulutuksesta ja ruokintojen aloittamisesta lähtien sisältää. On kaksinaismoralistista sanoa ulkopuolisille, että metsästys on saaliin saamisen lisäksi riistanhoitoa ja luonnon kunnioittamista, jos saaliin saamisesta tulee sen ainoa näkyvä tarkoitus. Metsästys on ollut jo pidemmän aikaa ristitulessa niin politiikassa, kuin kansalaisten keskuudessa. Meidän pitäisi mielestäni vaalia metsästyksestä syntyvää kuvaa, ei asettaa sitä harmaalle alueelle. En ihmettele, mistä monet metsästyskielteiset ihmiset ovat saaneet mielikuvan tappamisenhaluisista metsästäjistä, jos somekanavilla mainostamme pääasiassa saaliita, emmekä muita riistanhoidollisia toimenpiteitä tai tyhjiä reissuja. Jos minua metsästäjänä alkaa huolestuttaa muiden saaliskeskeisyys, se varmasti huolestuttaa monia muitakin. Ei metsästyspäivä ole epäonnistunut, vaikka ei nähtäisi yhtään eläintä tai saataisi ainuttakaan ajoa. Toivoisin, että nyt ja tulevaisuudessa metsästystileillä nähtäisiin enemmän aitoja kasvutarinoita, ei pelkästään ruudintuoksuisia hetkiä. REETTA HOKKANEN Olen sittemmin helsinkiläistynyt 20-vuotias metsästäjä ja koiraharrastaja, jonka juuret ovat Suomussalmella. Metsästän monipuolisesti kaikkea riistaa, mutta syksyisin suurin osa ajasta kuluu hirvien ja pienempien sorkkaeläinten perässä. Hirvenjuoksu ? Metsästysammuntalaji, jonka tarkoitus on parantaa metsästäjien fyysistä kuntoa ja ammuntatarkkuutta. ? Kolme eri arvioitavaa osa-aluetta: juoksu, ammunta ja etäisyydenarviointi. ? Useita eritasoisia sarjoja ja soveltuu kaikille metsästäjille. ? Lajissa järjestetään kilpailuja ympäri Suomen SM-tasolle asti. Lisätietoa: metsastajaliitto.fi taulusta laskettiin ja pisteytettiin osumat, ja arviointilaput annettiin tarkastajalle, jotka alkoivat laskea kokonaispistemääriä. Hirvenjuoksun monipuolisuuden takia jokaisella seuralla on hieman omanlaisensa käytännöt harjoitusten järjestelyyn. Esimerkiksi oman seurani yhteisissä harjoituksissa käydään aina leikkimielinen kisa. Tällä kertaa minä sijoituin yhteispistemäärälläni toiseksi. Tästä on hyvä lähteä kohentamaan kuntoa, etäisyydenarviointikykyä ja ampumatarkkuutta syksyä varten. Ennen lähtöä aseet tuotiin valmiiksi telineisiin odottamaan. Jokaisen pisteet laskettiin lopuksi yhteen. Nu rten toimitus K lumni 23 Metsästäjä 4/2024 22-25_Nuorten_toimitus_ME0424.indd 23 22-25_Nuorten_toimitus_ME0424.indd 23 18.6.2024 13.59 18.6.2024 13.59
• Kesä Oulun toimistolla kuluu hirvilupahakemusten parissa. Työ syventää osaamista riista-alasta. TeksTi Hanna Kukkola kuva Inga Littow H uhtikuun loppupuolella sähköpostiini kilahti yliopisto-opettajani välittämä viesti Suomen riistakeskuksen avoimesta kesätyöpaikasta. Heti ilmoituksen luettuani päätin hakea paikkaa, koska riista-ala kiinnostaa minua. Olen pienestä pitäen kulkenut vanhempieni mukana luonnossa ja ollut aina kiinnostunut siellä tapahtuvista prosesseista ja vuorovaikutussuhteista. Kiinnostus riistaalaa kohtaan syttyi metsästysharrastuksen kautta. Suoritin metsästäjätutkinnon ollessani yksitoistavuotias. Riista-ala kiinnostaa, koska se tarjoaa mahdollisuuden työskennellä luonnon parissa. Lisäksi alalla pääsee vaikuttamaan kestävän riistatalouden ja metsästyksen edistämiseen ja kehittämiseen. Alalla on myös tärkeä kulttuurillinen merkitys. Metsästys ja riistanhoito ovat osa suomalaista kansanperinnettä ja osaltani haluan olla siirtämässä perinnettä myös nuoremmille sukupolville. Opinnot ponnahduslautana Opintoni ovat vahvistaneet kiinnostustani alaa kohtaan. Valmistuin keväällä 2023 luonnontieteiden kandidaatiksi biologian alalta Oulun yliopistosta. Tällä hetkellä suoritan maisterivaiheen opintoja, joissa pääaineeni on ekologia, ja mukaan on mahtunut myös kurssi riistaeläinekologiasta. Kandidaatintutkielmani tein riistaeläinekologian aihepiirejä hipoen. Työni oli kirjallisuuskatsaus luonnonvaraisten eläinten stressireaktioista ja metsästysstressin vaikutuksista hirvieläimiin. Hakemukseni riistakeskukselle oli hyvin vapaamuotoinen. Lähetin työhakemukseni sähköpostilla Oulun alueen riistapäällikölle ja liitin viestiin mukaan ansioluettelon ja hakemuskirjeen, jossa esittelin itseni ja kerroin osaamisestani, opinnoistani ja harrastuksistani. Muutama päivä hakemuksen jättämisen jälkeen minuun oltiin yhteydessä riistakeskukselta ja sovin työhaastattelun. Viikko haastattelun jälkeen sain aloittaa työt. Kokonaisuudessaan rekrytointiprosessi oli nopea ja sujuva. Työskentelen kesän 2024 Oulun aluetoimistolla. Työtehtäviini kuuluvat avustavat tehtävät pyyntilupahallinnossa ja pääosin aikani kuluu Oulun alueen hirvilupahakemusten parissa. On ollut mielenkiintoista nähdä hirvilupien myöntämisprosessi lupapäättäjien näkökulmasta. Tilaisuuden Kesätöissä Suomen riistakeskuksella tullen minulla on myös mahdollisuus lähteä riistapäällikön tai -suunnittelijan mukaan, tekemään esimerkiksi petoaitakatselmuksia asiakkaiden luokse. Tätä kirjoittaessani olen ollut kuukaudenpäivät töissä riistakeskuksella. Töiden aloitus sujui hyvin ja työarki on alkanut rullaamaan omalla painollaan. Osittaisen etätyömahdollisuuden vuoksi työnteko on joustavaa ja apua on aina tarjolla vanhemmilta konkareilta. Olen lyhyessä ajassa oppinut paljon uutta ja päässyt tutustumaan riistakeskuksen toimintaan pintaa syvemmältä. ”On ollut mielenkiintoista nähdä hirvilupien myöntämisprosessi lupapäättäjien näkökulmasta.” 24 Metsästäjä 4/2024 Nu rten toimitus 22-25_Nuorten_toimitus_ME0424.indd 24 22-25_Nuorten_toimitus_ME0424.indd 24 18.6.2024 13.59 18.6.2024 13.59
• Vain Motonetista 22-25_Nuorten_toimitus_ME0424.indd 25 22-25_Nuorten_toimitus_ME0424.indd 25 18.6.2024 13.59 18.6.2024 13.59
• Valk häntäpeuran vuosi Valkohäntäpeuran aisteista tärkeitä metsästyksellisesti ovat näkö-, kuuloja hajuaisti. Miten metsästäjän kannattaa hyödyntää tätä tietoa? TeksTi ja kuvaT Taneli Sinisalo M oni on ollut joskus tilanteessa, jossa peura havaitsee metsästäjän ja lähtee pakolaukkaan, vaikka metsästäjästä tuntuu siltä, ettei ole tehnyt mitään, josta peura voisi hänet huomata. ”Peuralla täytyy olla jokin kuudes aisti...” Totuus on, että valkohäntäpeuralla aisteja on viisi, kuten muillakin nisäkkäillä; tunto-, maku-, näkö-, kuulosekä hajuaisti. Näistä kolmea viimeisintä se käyttää tehokkaasti erilaisten vaarojen havaitsemiseen. Kuulo melko samanlainen kuin ihmisellä Valkohäntäpeura kuulon uskotaan olevan huomattavasti parempi kuin mitä se todellisuudessa on. Toki esimerkiksi tyynessä kelissä peurat kuulevat äänet hyvin, mutta niin kuulevat muutkin eläimet sekä ihmiset. Valkohäntäpeuran kuulo itsessään ei ole juurikaan sen parempi kuin esimerkiksi meillä ihmisillä. Peuran ja ihmisen kuulossa on myös paljon samaa. Peura kuulee äänet parhaiten 4–8 kHz taajuusvälillä, kun taas ihmiset kuulevat äänet parhaiten 2–5 kHz taajuusvälillä. Ei ole sattumaa, että molemmilla lajeilla lajinsisäinen kommunikaatio tapahtuu näiden taajuuksien sisällä. Se tarkoittaa sitä, että molemmat kuulevat toistensa äänet varsin hyvin. Peura siis kuulee korkeat taajuudet paremmin kuin ihmiset, mutta me kuulemme matalan taajuuden äänet paremmin. Teknisesti lukujen valossa kuuloaistimme ovat hyvin tasavertaiset, mutta parhaat kuuloalueet hieman eri taajuuksilla. Tehokas äänilähteen paikallistaja Edellä kerrotun ei kannata antaa hämätä, sillä peuralla on hyvä kyky erottaa niin sanotut luonnolliset ja luonnottomat äänet toisistaan. Lehtien rasahdukset ja oksien katkeamiset kuuluvat luontoon ja niistä peura toki kiinnostuu, muttei ole välttämättä heti varuillaan. Ihmisen puhe, metalliset kilahdukset tai puhelimen piippaus taas saavat peuran välittömästi varuilleen. Peuran suurin etu ihmiseen verrattuna tulee sen korvalehdistä. Aikuisella peuralla ne ovat keskimäärin noin 10 kertaa suuremmat kuin ihmisillä, joten ne pystyvät vastaanottamaan äänet voimakkaammin kuin me. Ihminenkin joskus yrittäessään kuunnella tarkasti laittaa Valkohäntäpeuran aistit ? Valkohäntäpeura luottaa saalistajilta suojautuessaan kolmeen tärkeimpään aistiinsa: kuuloon, näköön sekä hajuaistiin. Peura pystyy kääntelemään korviaan eri suuntiin ja on hyvä paikallistamaan äänilähteen. ? Peuran silmissä ei ole punaista valoa käsitteleviä tappisoluja. Siksi punaisen sävyt näkyvät peuran silmissä harmaana/ ruskeana. Kuva on suuntaa-antava. 26 Metsästäjä 4/2024 26-29_Valkohäntäpeura_aistit_ME0424.indd 26 26-29_Valkohäntäpeura_aistit_ME0424.indd 26 18.6.2024 13.59 18.6.2024 13.59
• kädet korvien taakse keräämään ääntä. Tämä vastaa hyvin lähelle sitä, minkä verran paremmin äänet peuran korviin kantautuvat. Korvalehtien kokoa suurempi etu on peuran kyky kääntää korvia saman aikaisesti eri suuntiin. Se onkin erityisen hyvä paikallistamaan äänilähteen aiheuttajan. Peuran silmät on luotu hämärään Kuten suurella osalla muista metsäneläimistä, valkohäntäpeuran silmät ovat parhaimmillaan hämärässä. Peuran pupilli on leveä, enemmän vaakamainen viiva. Meillä ihmisillä pupilli on pyöreä. Hämärän laskeutuessa peuran pupilli laajenee ja saavuttaa täyden kokonsa, päästäen silmään sisään huomattavasti suuremman määrän valoa kuin meidän silmämme. Jotta valkohäntäpeuran silmä toimii optimaalisimmin hämärässä, puuttuu sen silmästä sisäänrakennettu UVsuodin. Se mahdollistaa paremman sinisen valon pääsyn silmään ja näin ollen kaikki siniset sävyt suorastaan loistavat peuran silmissä. Tarkemmin sanottuna se näkee sinisen sävyt noin 20 kertaa paremmin kuin me ihmiset. Luonnossa sinistä valoa on eniten aamuja iltahämärissä eli hetkenä, jota me ihmiset kutsumme ”siniseksi hetkeksi”. Tähän aikaan peura näkee noin 18 kertaa ihmisiä paremmin. Tästä syystä peurat ovat aktiivisimmillaan hämärän aikaan. Jotta peuran kyky nähdä hämärässä maksimoituu, on sillä silmän takaosassa vielä erityinen kalvo, joka toimii kuin peilinä. Se heijastaa silmän läpäisseen valon takaisin käsiteltäväksi toistamiseen. Ominaisuus löytyy monelta eläimeltä ja juuri kalvo saa eläinten silmät hohtamaan pimeässä esimerkiksi auton ajovaloissa. Värimaailma eroaa näkemästämme Valkohäntäpeuran silmissä on 20 kertaa enemmän sauvasoluja kuin tappisoluja. Sauvasolujen avulla havainnoidaan valon kirkkauden muutosta, mutta värien erottelu tapahtuu tappisolujen avulla. Se minkä valkohäntäpeura hämäränäössä voittaa, se häviää värien erottelussa. Tappisoluja on kolmenlaisia ja yhdet käsittelevät vihreitä värejä, yhdet punaisia, ja yhdet sinisiä. Punaisia värejä käsittelevät tappisolut peuralta puuttuvat lähes kokonaan ja tästä syystä peurat näkevät punaiset ja oranssit sävyt ruskeina tai harmaina. Peuran metsästyksessä käytettävä huomio-oranssi väritys ei siis valkohäntäpeuralle näy samalla tavalla kuin meille ihmisille. Vaikka valkohäntäpeuran näkö on huomattavasti epätarkempi kuin meidän ihmisten, pystyy se prosessoimaan näkemänsä neljä kertaa nopeammin kuin ihmiset. Tämä kasvattaa liikkeen huomaamista ja havainnointia merkittävästi. Näkökenttä hurjat 300 astetta Kuten useimmilla saaliseläimillä, peuralla silmät ovat sijoittuneet pään sivuille. Sen seurauksena peuran stereonäkö eli alue, jonka molemmat silmät näkevät samanaikaisesti, on melko kapea. Se heikentää syvyysnäköä ja on osasyynä siihen, miksei peuran näkö ole niin tarkka kuin meillä. Vaakatasossa oleva pupilli lisää näkökentän laajuutta ja peura pystyy havainnoimaan etenkin vaakasuuntaan 27 Metsästäjä 4/2024 26-29_Valkohäntäpeura_aistit_ME0424.indd 27 26-29_Valkohäntäpeura_aistit_ME0424.indd 27 18.6.2024 13.59 18.6.2024 13.59
• tapahtuvat liikkeet erittäin hyvin. Samalla se rajoittaa näkökenttää pystysunnassa. Toisaalta, kun pupilli mahdollistaa laajan näkökentän, kärsii nähdyn kuvan tarkkuus. Amerikkalaisten tutkimusten mukaan valkohäntäpeura näkee kohteen yhtä tarkasti 20 metrin päästä, kuin me näemme sen 60 metrin päästä. Eli jopa hieman yllättäen ihmisen näkökyvyn tarkkuus on noin kolme kertaa parempi kuin valkohäntäpeuralla. Toisaalta silmien sijainti ja vaakasuuntainen pupilli tarjoavat valtavan 300 asteen näkökentän. Peuran ainoa sokea kulma, noin 60 astetta, on suoraan sen pään takana. Hauska fakta on myös se, että peuran silmät toimivat valokuvaajille tutun gimbaalin lailla, ja ne kääntyvät jopa 50 astetta kun peura laskee pään alas syödäkseen. Näin ollen pupilli pysyy vaakatasossa tarjoten laajan näkökentän jopa silloin, kun eläin on haavoittumaisimmillaan. Hajuaisti uskomaton instrumentti Jos jokin peuran aisteista on ylitse muiden, on se hajuaisti. Se on ylivoimaisesti tärkein aisti peuralle ja myös tärkein asia, joka metsästäjän tulee huomioida. Hajuaistin tärkeydestä peuralle kertoo se, että jos peura kuulee tai näkee jotain epäilyttävää, se yrittää saada vahvistuksen vaaran aiheuttajasta jollain muulla aistilla. Hajuaistiinsa se luottaa niin vahvasti, ettei se tarvitse muita aistivarmistuksia sen tueksi. Pakolaukkaan riittää pelkkä saalistajan hajun läsnäolo. Peuralla on nenässään 297 miljoonaa hajureseptoria, joka on yhtä paljon kuin tarkkanenäisimmällä koiralla eli vihikoiralla. Keskivertokoiralla niitä on noin 220 miljoonaa ja meillä ihmisillä vain viisi miljoonaa. Peuran hajuaisti on karkeasti 60 kertaa parempi kuin meillä. Lähes 300 miljoonalla hajureseptorillaan valkohäntäpeura pystyy erottelemaan yhden hajumolekyylin puolesta miljardista hajumolekyylistä. Jotta tämän pystyy edes jotenkin ymmärtämään, pitää sille antaa mittakaava. Teoriassa se menee näin: 200 litran peltitynnyrin mahtuu noin 700 omenaa. Täytetään tynnyreitä ? Saadessaan saalistajastaan hajun, peura yleensä säntää pakolaukkaan välittömästi. ? Peuran näkö­ kenttä on huimat 300 astetta. Mutta sen niin sanottu stereonäköalue on kapea, mikä heikentää näön tarkkuutta sekä syvyysnäköä. Metsästäjälehti-2024-04_210x134mm_convert.indd 1 Metsästäjälehti-2024-04_210x134mm_convert.indd 1 11.6.2024 17.16.41 11.6.2024 17.16.41 28 Metsästäjä 4/2024 26-29_Valkohäntäpeura_aistit_ME0424.indd 28 26-29_Valkohäntäpeura_aistit_ME0424.indd 28 18.6.2024 13.59 18.6.2024 13.59
• noin 715 000 kappaletta (jos tynnyreistä tehtäisiin kaksi pinoa, ne yltäisivät lähes maasta kuuhun). Jos omenoiden joukkoon piilotetaan yksi mätä omena, peura pystyy poimimaan se hajuaistillaan. Näin tarkasta instrumentista on kyse, kun puhutaan peuran nenästä. Nenän anatomia ja hajuaistin toiminta Peuran sieraimet eivät ole pyöreät vaan enemmän pisaran muotoiset, joka mahdollistaa suuren laajenemisen, kun ilmaa on tarve vetää sisään paljon kerralla. Nenässä olevien sierainten lisäksi peuran suussa on kitalaen etuosassa pienet aukot suoraan sierainkäytävään, jota kutsutaan vomeronasaalinelimeksi tai Jacobsonin elimeksi. Sen liittymäkohdassa sierainkäytävään on hajureseptoreja, joiden tarkoitus on käsitellä nimenomaan tätä kautta tulleita hajumolekyylejä. Itse sierainkäytävässä on kerrostunutta hajuepideelikudosta, joka on täynnä hajureseptoreita. Koska ne ovat kerrostuneita, niiden pinta-ala, jonka läpi molekyylit kulkevat, on todella suuri. Hajureseptorit muuttavat hajumolekyylit sähköimpulsseiksi ja siirtävät ne eteenpäin hajukäämeihin. Hajukäämit sijaitsevat sierainkäytävän ja aivojen välissä ja ne ovat noin neljä kertaa suuremmat kuin ihmisellä. Hajukäämit lähettävät impulsseista saadut signaalit suoraan aivojen limbisen järjestelmän osiin, amygdalaan ja hippokampukseen. Limbinen järjestelmä ohjaa muun muassa peuran käytöstä, äidinvaistoa, parittelua, ravinnonvalintaa ja pakoreaktioita saalistajilta tai muilta vaaroilta. Tästä syystä valkohäntäpeura ei tarvitse toista aistivarmistusta saadessaan saalistajasta hajun. Mitä tästä opimme? Parhaiten peuran silmistä pysyy pois, kun osaa olla paikallaan. Maastokuvolliset vaatteet rikkovat ihmisen siluettia ja antavat pienen edun, jos pitää liikkua. Tuulisella säällä ympäristökin liikkuu ja antaa liikettä anteeksi. Mutta tyynellä kelillä pitää olla tarkka liikkeissään niin kauan kuin pystyt näkemään peuran silmät. Voit olla varma, että jos olet peuran kanssa samassa tasossa ja näet peuran silmät, peurakin näkee sinut. Huomio-oransseja vaatteita peura ei erota, mutta kaikki sinisen sävyn vaatteet Metsästäjälehti-2024-04_210x134mm_convert.indd 1 Metsästäjälehti-2024-04_210x134mm_convert.indd 1 11.6.2024 17.16.41 11.6.2024 17.16.41 kannattaa jättää kotiin, sillä ne loistavat peuran silmissä. Vältä kaikkia epäluonnollisia ääniä, kuten yskimistä, puhetta, puhelimen piippausta tai metallisia kolahduksia. Peura ei kuitenkaan kuule ääniä juurikaan voimakkaammin kuin me. Vaikka esimerkiksi vaatteemme kahisevat omaan korvaan selkeästi, niin kannattaa miettiä kuuluvatko äänet peuran etäisyydelle saakka. Jos ääni on korvaasi vaimeaa, se tuskin kantaa kovin kauas. Peuran nenää on mahdoton huijata. On olemassa kaupallisia peittohajusteita, joista on taatusti apua, mutta suunnittelemalla jahdin tuulen mukaan, pystyt pelaamaan varman päälle. Niin kauan, kun saat pidettyä hajusi peuran ulottumattomissa, ovat mahdollisuudet riistalaukauksen suorittamiseen olemassa. Jos mahdollista, pyri asettumaan passiin selkeästi peuran tasoa ylemmäs. Esimerkiksi rinne, iso kivi tai puuständi ovat erinomaisia vaihtoehtoja. Tämä auttaa pysymään pois peuran näkökentästä, sillä se on pystysuuntaan rajoittunut ja auttaa hajuja pysymään peuran ulottumattomissa, varsinkin, jos peuraa metsästetään lähietäisyydeltä. 26-29_Valkohäntäpeura_aistit_ME0424.indd 29 26-29_Valkohäntäpeura_aistit_ME0424.indd 29 18.6.2024 13.59 18.6.2024 13.59
• Ketun pillitys on monelle tuttua. Myös laajalti levinnyt vieraslajimme supikoira tulee pillille. TeksTi ja kuvaT Antti Saarenmaa O pportunistisena sekasyöjänä supikoira reagoi pilleihin eri tavoin kuin kettu. Tässä artikkelissa pureudumme supikoiran pillityksen saloihin houkuttelupyynnin erikoisosaaja Aki Perälän neuvoin. Kettuun verrattuna supikoira on selkeästi kaikkiruokaisempi. Se käyttää ravinnokseen pikkunisäkkäiden, sammakoiden ja hyönteisten lisäksi marjoja, hedelmiä ja viljaa. Pillittäjä kilpailee siis monen muun supikoiraa kiinnostavan houkutuksen kanssa. – Supikoira on pidettävä kiinnostuneena koko ajan ja pillittäjän pitää olla sinnikäs. Heti kun supikoira pysähtyy ja työntää kuononsa maahan, tiedät että se on löytänyt jotain mielenkiintoisempaa, Perälä toteaa. Samasta syystä supikoiraa voi olla joskus mahdotonta saada hievahtamaan, mikäli sillä on mielenkiintoista ruokaa tarjolla. – Jos supikoiralla on vaikkapa raato kaluttavanaan, pilli ei välttämättä kiinnosta pätkääkään. Pillitystapa Koska supikoira on pidettävä koko ajan kiinnostuneena, vaatii sen pillitys jatkuvaa tekemistä. – Kun saan supikoiran “lukittua” pillitykselleni, käytän pilliä lähestulkoon koko ajan. Pillitän herkeämättä ja pidän maksimissaan 10 sekunnin taukoja. Supin mielenkiintoa ei saa päästää herpaantumaan. Pahimmillaan se tuntuu jopa unohtavan, miksi olikaan matkalla kohti pillittäjää, jos houkuttelu lopetetaan, Perälä naurahtaa. Perälä kertoo supikoiran käytöksen poikkeavan tässä selkeästi ketusta, jonka liiallinen pillitys muodostuu helposti ongelmaksi. Supikoira ei myöskään pyörähdä tuulen alle, kuten kettu, vaan tulee usein suoraan kohti ääntä. – Se juoksee mielellään helppoa maastoa eikä kauheasti kiertele. Supi saattaa jolkotella suoraan peltotietä pitkin syliin. Ole kuitenkin tarkkana. Joskus suorin tie pillittäjän luokse saattaa tulla pitkin ojan pohjaa, ja supin huomaa vasta kun sen kuono pistää esiin muutaman metrin päässä, Perälä muistuttaa. Pillityypit Supikoiralle toimivat selkeästi kirkasäänisemmät pillit, jotka matkivat pienempiä saaliseläimiä. Linnun ja pieneläimen hätähuuto ovat tyypillisiä supikoiraa houkuttelevia pillija äänityyppejä. – Supikoiran oma äänimaailma on todella mielenkiintoinen. Sen kontaktiääni on kimakka haukku, miltei inahdus, joka muistuttaa hieman kaurispilliä. Itseasiassa puristettava Buttolo-mallinen kaurispilli on ääneltään hyvin liki sen taajuutta. Ammuin kerran supiparin toisen yksilön, ja vaikka alkuun toinen karkkosi laukauksesta, sain sen kimakalla kontaktiäänellä tulemaan myös hollille, Perälä kertoo kokemuksistaan. Supikoiran pillitys Kuvassa ylhäällä vasemmalla kauriin houkutteluun käytettävä buttolo, jolla saa myös supikoiran kontaktiääntä muistuttavaa ääntä. Keskimmäisenä Reese RO-S, joka on omiaan matkimaan pieneläimen hätähuutoa. ? Heinämaat ovat erinomaisia paikkoja supikoiran houkutteluun. Niittämisen jälkeen näkyvyys paranee. 30 Metsästäjä 4/2024 30-31_Supin_pillitys_ME0424.indd 30 30-31_Supin_pillitys_ME0424.indd 30 18.6.2024 14.00 18.6.2024 14.00
• Missä ja milloin? – Oma suosikkini supin pillitykseen ovat elokuun alku­ puoliskon niitetyt heinämaat. Kuljen katsastamassa heinämaiden laitamien teitä ja etsin mustikkaisia supin jätöksiä. Supikoira kun tykkää kulkea teitä pitkin ja mustikkaiset jätökset paljastavat sen auttamatta. Heinämailta löytyy supille paljon syötävää, ja toisaalta matalan, niitetyn kasvuston takia supikoirat näkyvät hyvin. – Supikoiran pennut lähtevät todella aikaisin seik­ kailemaan itsenäisesti, ja joskus tuollaisessa sijainnissa voi pillille tulla kokonainen pentue jonossa heinämaata pitkin, Perälä kertoo. Lisäksi kannattaa pitää mielessä, että vaikka supi­ koira saattaa vaikuttaa pillitettäessä hajamieliseltä, se kyllä muistaa, mistä se on löytänyt herkkuja. Jos se löy­ tää yhtenä iltana mielenkiintoisen ruokapaikan, kuten pienen haaskan, munankuoria tai vaikkapa koiranruokaa, se tulee seuraavana iltana tarkistamaan paikan uudelleen. Äänihoukutteista Mielenkiintoinen lisäapu supikoiran houkutteluun ovat elektroniset äänihoukutteet. Supikoira on määritelty haitalliseksi vieraslajiksi, siksi sen houkutteluun saa käyttää myös äänitteitä. – Jos pillitys ei jostain syystä tunnu omalta jutulta tai siihen haluaa lisätehoa, on supikoiran houkutteluun saatavilla lukuisia elektronisia apuvälineitä. Ne pitävät metsästäjän kädet vapaina. Jos tuntuu että pillittämistä pitää vielä opetella, nauhoitteilla pääsee nopeasti al­ kuun, Perälä päättää. H AN N U KE KK O NE N 31 Metsästäjä 4/2024 30-31_Supin_pillitys_ME0424.indd 31 30-31_Supin_pillitys_ME0424.indd 31 18.6.2024 14.01 18.6.2024 14.01
• HANKKIJALTA METSÄSTYSVAATTEET JA TARVIKKEET SYKSYN JAHTEIHIN ASEKAAPPI SUOMI RS8 679,Uuden aselain mukainen (EN-14450:2006 S1) asekaappi 8 aseen säilyttämiseen. 3 mm terästä. Ulkomitat: 149 x 55 x 35 cm. Paino: 100 kg. KAUPAN PÄÄLLE BURREL OTSALAMPPU! ARVO 59,95 € . ASEPUSSI ALASKA 24 95 Topattu asepussi haulikolle tai kiikarikiväärille. Vetoketjulla suljettava patruunatasku. Pituus 124 cm. ASEÖLJY FORREST 150 ML 9 99 Korkealaatuinen synteettinen NATOhyväksytty aseöljy. Suojaa, voitelee ja puhdistaa. Jähmettymispiste -58 °C. JAHTI&VAHTI VILJATON 12 KG 44 95 3,75 €/KG Kotimaisista raaka-aineista valmistettu viljaton, energiapitoinen täysravinto aikuisille koirille. Sopii myös koirille, joilla on herkkä ruuansulatus. HINNAT VOIMASSA 31.7.2024 ASTI TAI NIIN KAUAN KUIN TUOTE ERIÄ RIITTÄÄ. VALIKOMAT VAIHTELEVAT MYYMÄLÖITTÄIN. TAIMEN 465 1 490,Vakaa ja helpposoutuinen vene on turvallinen käyttää. Vakiovarusteena airot ja hankaimet. Väritys sulautuu hyvin järvimaisemaan. Pituus 4,67 m, leveys 1,41 m. Moottorisuositus enintään 2 kW / 2,68 hv. RAJOITETTU ERÄ ILMAKIVÄÄRI HATSAN 125 SNIPER VORTEX 5,5 MM/6,35 MM 299,NORM. 349,00 Tehokas kaasumäntätoiminen ilmakivääri. Säädettävä tukki ja poskipakka. Säädettävä laukaisu. 3-9x32 kiikaritähtäin. Äänenvaimennin.30 päivän alin hinta 299,00 €. JAHTI&VAHTI ENERGIA 12 KG 36 95 3,08 €/KG Tarkasti suunniteltu ja valmistettu paljon liikkuvan koiran täysravinto. Lihaisa koostumus, sulavuudeltaan erinomaiset raaka-aineet. JAHTI&VAHTI EXTRA ENERGIA 12 KG 42 95 3,58 €/KG Erittäin paljon liikkuvan koira täysravinto. Sisältää erittäin runsaasti energiaa sekä käyttökoiran vaatiman määrän E-vitamiinia. RIISTAKAMERA BURREL S22WA 4G 279,Tallentaa 24 MP kuvia ja 2K-laatuista 1440p videota muistikortille. Lähettää kuvat sähköpostiin tai Burrel+ sovellukseen. Toimii myös 2G ja 3G -verkoissa. 110° laajakuvalinssi. Inframustasalama. RIISTAKAMERA NITEFORCE MINI 20 MP 79 95 Pienikokoinen ja huomaamaton riistakamera, sopii myös valvontakäyttöön. Tallentaa 20 MP:n kuvia tai HD (720P) -laatuista videokuvaa. Tallennus 2-32 GB SD-muistikortille. Inframustasalama. RIISTAKAMERA BURREL S12HD PRO 4G BURREL+ 239,Tallentaa 12 MP:n kuvia ja HD-laatuista 1080p:n videota muistikortille ja lähettää sähköpostiin. Toimii 4G, 3G ja 2G-verkoissa. Sarjakuvaus 1-10 kuvaa, videot 1-30 s. Inframustasalama. NÄIHIN BURREL 4G KAMEROIHIN KAUPAN PÄÄLLE VERKKOLAITE + SEINÄTELINE ARVO 34,98€ . RAJOITETTU ERÄ 32-33_Ilmoitus_ME0424.indd 32 32-33_Ilmoitus_ME0424.indd 32 18.6.2024 14.01 18.6.2024 14.01
• JALMARIN LAATIKKORAUTA PIENPETORAUTA 64 95 Erityisesti minkin ja näädän pyyntiin silloin kun loukkua ei voida käydä kokemassa päivittäin. LIPPIS + KASVONAAMIO LIVE DEOYS GEAR 9 99 Maastokuvioitu lippis, jossa kasvonaamio. Kevyt ja ilmava naamio alkusyksyn kyyhky-/sorsajahteihin. IRROTETTAVA HYTTYSVERKKO SUOJAA MYÖS HIRVIKÄRPÄSIÄ JA PUNKKEJA VASTAAN! METSÄSTYSPUKU HAGHUS HOSSA 59 95 Kevyt hupullinen anorakkipuku hyttysverkolla. Tilava vetoketjullinen etutasku. Housuissa kaksi tilavaa taskua. Tehokkaasti maastouttava digicamo -väritys. KYTTÄYSKOPPI 129,Kevyt ja nopeasti kasattava kyttäyskoppi, jossa on integroitu tuoli. Tähystys-/ampuma-aukot eteen ja sivuille. Vetoketjulla suljettava oviaukko. Suomalaiseen maastoon sopiva väritys. Mukana kanto-/säilytyspussi. Mitat kasattuna: Korkeus n. 135 cm, syvyys n. 105 cm, leveys n. 85 cm. HANKKIJALTA METSÄSTYSVAATTEET JA TARVIKKEET SYKSYN JAHTEIHIN ASEEN PUHDISTUSNARU BORESNAKE 19 99 Harjaa, puhdistaa ja öljyää aseen piipun yhdellä vedolla. Kolme eri mallia: .22, .222, .223 / .308 (7,62) / cal. 12 haulikko. KAIKKI TUOTTEET SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankk? a.fi WEKE KATISKAN OSTAJALLE KAUPAN PÄÄLLE WEKE HOUKUTUSSYÖTTI 1 KG! ARVO 9,99 € . WEKE KATISKAT 149 189,Kotimaiset, äärimmäisen hyvästä pyytävyydestään tunnetut testivoittajakatiskat. Kolme erikokoista mallia, Wiekas, Werraton ja Woitokas, joissa kaikissa norppalukko. KANULOUKKU 150X100X50 CM 349,Erittäin tukeva kotimainen elementeistä koottava loukku supikoiran, mäyrän ja ketun pyyntiin. Sisältää laukaisulaitteen. REPPU RETKI TROOPER 35 L 49 95 Maastoon ja kaupunkiin sopiva monikäyttöinen reppu, jossa on runsaasti taskuja. Rintaremmi, lantiovyö sekä 3D-selkäosa mahdollistavat kuorman kantamisen mukavasti. SUPILOUKKU 36X31X107 CM 79 95 Varmatoimiset, kotimaiset loukut. Valmistus-materiaalina säänkestävä alusinkkiverkko, galvanoidut 4 mm lankavahvikkeet. MINKKILOUKKU 16X18X72 CM 34 95 RAJOITETTU ERÄ RIISTAKAMERA NITEFORCE LIVE 360 GREEN 4G 279,Katso reaaliaikaista videokuvaa kohteesta. Käännä ja zoomaa kameraa puhelimen sovelluksella. Tallenteet voi jakaa usealle käyttäjälle. KAUPAN PÄÄLLE USB C LATURI ARVO 19,99 € . 32-33_Ilmoitus_ME0424.indd 33 32-33_Ilmoitus_ME0424.indd 33 18.6.2024 14.01 18.6.2024 14.01
• Mitä vakaampi ampuma-asento on, sitä suuremmalla todennäköisyydellä riistalaukaus onnistuu. Jos käytössä ei ole ampumatukea, on sovellettava ympäristön tarjoamia mahdollisuuksia. TeksTi ja kuvaT Antti Saarenmaa K iväärikoulun vastuukouluttaja Markku Vehmaksen vinkit mahdollisimman tukevan ampuma-asennon löytämiseen ja luonnon omien ampumatukien hyödyntämiseen perustuvat riistan kunnioittamiseen. – Kun laukaus suunnataan elävään riistaeläimeen, on ampujan vastuulla pyrkiä aina parhaaseen mahdolliseen osumaan ja minimoida haavoittamisen riskit. Ei ole häpeä hakea tukea, vaikka ampumamatka ei olisikaan pitkä. Mikäli ampumamatka on yli 50 metriä, pyrin aina käyttämään jotain tukea ampuessani. Vaikka ampumataito mahdollistaisi ampumisen vapaalla kädellä kauemmaskin, riistalaukauksissa riskejä ei kannata ottaa, Vehmas painottaa. Puuhun tukemalla korkea tuki – Kaikenkokoiset puut, sekä kaatuneet että pystyssä seisovat ja niiden oksanhangat ovat hyviä ja nopeita tukia, joita itse suosin sorkkaeläinjahdeissa, kun en kanna mukanani valmista nelijalkaista tukeani, Vehmas kertoo. Ampuja tukee toisen käden puuta vasten ja asettaa kiväärin etutukin joko sopivalle oksanhangalle tai puuhun nojaavan tukikäden peukalonhankaan. Ampuma-asentoa voi tällöin tarpeen mukaan muuttaa nopeasti ja sitä saa tukevoitettua nojaamalla itse samalla tukikädellä puuta vasten. Mikäli aseessa on tähän soveltuva hihna pikalukituksella, sen voi vaihtoehtoisesti pyöräyttää puun ympäri ja kiinnittää aseen puun kylkeen. – Juuri tähän tarkoitukseen löytyy oikein päteviä kaupallisia asehihnoja, Vehmas kertoo. Keskikorkea tuki polvella tai istuen – Mikäli soveltuvia puita ei passipaikalta löydy, laskeudun usein ampuma-asentoon polvelle. Polviasento on monille tuttu ampuma-asento, mutta vaatii asehihnan oikeanlaista käyttöä, jotta saadaan paras tuki. Ota aina paras tuki minkä saat Katso videolta Markku Vehmaan suosittelemien ampumatukien ja -asentojen käyttöä metsastajalehti.fi 34 Metsästäjä 4/2024 34-35_Ammu_tuelta_ME0424.indd 34 34-35_Ammu_tuelta_ME0424.indd 34 18.6.2024 14.02 18.6.2024 14.02
• LOPEN METSÄSTYSALUEEN VUOKRAUS Lisätietoja tarjousten tekemisestä: www.upmbonvesta.fi – Polviasentoa ja hihnankäyttöä tuntemattomalle ampujalle suosittelisin ehkä istuvaa ampuma-asentoa, josta saa vakaamman myös ilman hihnaa, pitkän linjan ampumakouluttaja kertoo. Hänellä itsellään on kiväärissään usein hihna. Kilpaa ampuessaan hihna on hänelle välttämätön ja siksi hän pitää sen mielellään mukana myös metsällä. –Hihnan käytön opettelu voisi olla kaikille hyödyllistä. Vakain ampuma-asento makuulta – Mikäli aluskasvillisuus sallii ja on tarve ampua pidemmälle, makuuasento on kaikkein vakain. Tällöin haen aseen alle kantoa, mätästä tai kiveä. Jos sopivia luonnontukia ei ole, käytän reppuani. Vehmaan repussa on runkorakenne, jonka ansiosta se pitää muotonsa. Hän voi käännellä reppua sivulta toiselle löytääkseen juuri tilanteeseen sopivan koron. – Kiväärin takaosan vakautan laittamalla perän ja maan väliin nyrkkini, mikäli etäisyys on sopiva. Muussa tapauksessa perän vakaus pidetään yllä ylävartalon avulla. Kaikissa ampuma-asennoissa yläja keskivartalolla on suuri merkitys ampuma-asennon vakauteen, Vehmas teroittaa. Harjoittele Jokaisessa tuessa ja ampuma-asennossa on niksinsä. Vehmas kehottaa vakavasti jokaista harjoittelemaan improvisoitujen ampumatukien käyttöä ja erityisesti esimerkiksi istualtaan ampumista. – Mitä parempi rutiini aseen käsittelyyn, sen tukemiseen ja ampuma-asentoon kehittyy, sitä paremmin ampuminen sujuu itse metsästystilanteessa, Vehmas muistuttaa. ? Puuhun nojaamalla ampuja saa vakautettua aseen lisäksi myös omaa asentoaan. ? Tarvittaessa vaikka kaatunut puu voi toimia nopeana ampumatukena. 35 Metsästäjä 4/2024 34-35_Ammu_tuelta_ME0424.indd 35 34-35_Ammu_tuelta_ME0424.indd 35 18.6.2024 14.02 18.6.2024 14.02
• Hirvieläinten pyyntiluvat tulevalle kaudelle on jälleen haettu. Yleisesti ottaen hakuprosessi oli aiempia vuosia sujuvampi. TeksTi Reetta Hokkanen T änä vuonna hakuaika oli 1.4.–30.4. klo 16:15, jonka puitteissa Suomen riistakeskukseen saapui 2013 hakemusta. Viisi hakemusta jätettiin hakuajan sulkeuduttua. Hirvieläinlupahaku lukuina Hirvelle haettiin 40 477, valkohäntäpeuralle 61 602, kuusipeuralle 674 ja metsäpeuralle 96 pyyntilupaa. Yhdellä luvalla voi kaataa yhden aikuisen tai kaksi vasaa. Lupahakemukset kattoivat yli 90 prosenttia Suomen maa-alueesta, joten hirvieläinkantoja hallitaan kattavasti. Riistakeskusalueista eniten hakemuksia vastaanotettiin luonnollisesti pinta-alaltaan suurilla alueilla Lapissa (464 kappaletta), Kainuussa (301) ja Oulussa (235). Vähiten puolestaan Satakunnassa (45), Kaakkois-Suomessa (40) ja Rannikko-Pohjanmaalla (21). Hakemusten lukumäärään vaikuttaa voimakkaasti yhteislupien yleisyys alueella. Suurimmat yhteisluvat sijaitsivat tänäkin vuonna Lapin alueella. Pinta-alat ovat siellä suurimmillaan yli 1 400 000 hehtaaria ja yhteisluvassa oli jopa yli 60 osakasta. Hakua parannettiin taas onnistuneesti Tänä vuonna oli hirvieläinten pyyntilupien luvankäsittelyssä ensimmäistä kertaa käytössä chat-viestintäkanava sekä sirpalealueiden että päällekkäisten hakemusalueiden selvitykseen tarkoitettu toiminto, joka Hirvieläinten pyyntilupien haku sujui hyvin mahdollisti luvanhakijoille ja -käsittelijöille selvitysten tekemisen suoraan Oma riista -palvelussa. Selvitykset sirpalealueista ja päällekkäisistä alueista löytyivät suoraan järjestelmästä ja selvitysten vastaukset tallentuivat automaattisesti palveluun, eikä tietoja lähetetty esimerkiksi sähköpostitse. Uusi ominaisuus sujuvoittaa selvitysten tekemistä ja lisää tietoturvallisuutta. Hakijoille oli myös aiempaa paremmin tarjolla taustatietoa hirvieläimiin liittyen, muun muassa riistavahingot.fi, riista.fi ja luonnonvaratieto.luke.fi -osoitteissa. Oma riista -palvelun neuvonta auttoi hakijoita esimerkiksi alueiden muodostamiseen liittyvissä asioissa. Uudet hirvieläinluvat myönnetään viimeistään heinäkuun lopulla. 36 Metsästäjä 4/2024 36-37_Hirvilupahaku_ME0424.indd 36 36-37_Hirvilupahaku_ME0424.indd 36 18.6.2024 14.42 18.6.2024 14.42
• Extreme Lite Uutuus! Kaikkien aikojen kevyin vedenpitävä metsästyspukumme. TILAA OSOITTEESTA WWW.ALASKABRANDS.FI Vedenpitävyys: 20 000 mm Hengittävyys: 20 000 g/m 2 /24 h PFC-vapaa käsittely hylkii likaa ja vettä (DWR) Ekologinen valinta valmistettu kierrätyskuiduista KEVEYS VEDENPITÄVYYS KESTÄVYYS HILJAISUUS OMINAISUUDET < -20°C -10°C 0°C 10°C 20°C 30°C > KÄYTTÖLÄMPÖTILAT Night Green Blaze 3D / BlindMax HD SAATAVILLA SEURAAVISSA VÄREISSÄ Extreme Lite on ollut pitkään yksi myydyimmistä tuoteperheistämme – eikä suotta! Extreme Lite -metsästyspuvut tunnetaan erinomaisesta hinta-laatusuhteesta, keveydestä, hiljaisista pintakankaista sekä erinomaisesta vedenpitävyydestä ja hengittävyydestä. Ylpeänä esittelemme täysin uudistuneen Extreme Lite -metsästyspuvun, johon olemme lisänneet lukuisia uusia ominaisuuksia, kuten älykkäät radiopuhelintaskut, ventilaatiotoiminnot sekä nauhakoukut lahkeensuihin. Lisäksi puvun leikkauksissa ja mitoituksissa on hienosäädetty istuvuus ja liikkuvuus lukuisille eri kehotyypeille. 249,Takki + housut 36-37_Hirvilupahaku_ME0424.indd 37 36-37_Hirvilupahaku_ME0424.indd 37 18.6.2024 14.42 18.6.2024 14.42
• L akimuutoksella pyritään tehostamaan villisian metsästystä afrikkalaisen sikaruton (ASF) leviämisen estämiseksi. Taudin pääsy maahan aiheuttaisi merkittäviä taloudellisia tappioita sikataloudelle. Tauti myös rajoittaisi alueellisesti metsästystä ja metsästysmatkailua tai estäisi sen kokonaan. Maaja metsätalousministeriön villisikatyöryhmän linjauksen mukaan keskipitkällä aikavälillä tavoitteena on villisikakannan puolittaminen nykyisestä. Itäisen Uudenmaan ja Kaakkois-Suomen keskittymien ulkopuolella tavoite on, että villisikaa tavataan satunnaisesti, eikä tihentymiä tai pysyvää kantaa päästetä muodostumaan. Pimeänäkölaitteiden ja keinovalon käyttö sallittiin villisian metsästyksessä Metsästyslaki muuttui 10.5. alkaen siten, että yöammuntaa varten tarkoitettuja elektronisia tähtäyslaitteita sekä keinotekoista valonlähdettä saa käyttää villisian metsästyksessä ilman riistakeskuksen myöntämää poikkeuslupaa. Kuvat Thomas Ohlsson ja Tero Kuitunen 38 Metsästäjä 4/2024 Lait ja luvat LAIT & LUVAT ON SUOMEN RIISTAKESKUKSEN JULKISTEN HALLINTOTEHTÄVIEN (JHT) PALSTA. JHT ON RIIPPUMATON PROSESSI, JOKA MUUN MUASSA KÄSITTELEE PYYNTIJA POIKKEUSLUVAT, HOITAA METSÄSTÄJIEN RYHMÄVAKUUTUKSEN SEKÄ METSÄSTÄJÄREKISTERIASIAT JA NIMITTÄÄ MONET RIISTANHOITOYHDISTYSTEN TOIMIJAT. 38-39_Lait&Luvat_ME0424.indd 38 38-39_Lait&Luvat_ME0424.indd 38 18.6.2024 14.02 18.6.2024 14.02
• Leaderistä rahoitusta ampumaradoille L eader-toimintaryhmät ja ELY-keskukset ovat viime vuosina myöntäneet maaseuturahoitusta ilahduttavan moniin paikallisiin ampumaratahankkeisiin. Vuosina 2014-2022 peräti 149 rahoitettua hanketta liittyi jollakin tavalla ampumaratoihin. Hankkeiden yhteenlaskettu avustuksien määrä oli yli 4,2 miljoonaa euroa. Avustuksia ovat saaneet monet riistanhoitoyhdistykset, ampumaratayhdistykset ja metsästysseurat. Hankkeissa on ollut tavoitteena esimerkiksi ampumaradan kunnostaminen ympäristöluvan edellyttämään kuntoon toiminnan jatkamiseksi. Rahoitusta on saanut myös ympäristöluvan mukaiset ympäristötekniset tutkimukset ja melumallinnos sekä niiden perusteella suunnitelmien laatiminen ympäristöriskin vähentämiseksi ja melun torjumiseksi. Rahoituksella on rakennettu ampumakatoksia melun vaimentamiseksi, meluvallien korotuksia, hirviradan ampumakoppeja, pistooliradan taulukatoksia sekä huoltoja toimistorakennuksia. Eräissä hankkeissa on rakennettu nykyajan vaatimukset täyttävä Compak Sporting -rata tai pienoishirvirata. Rahoitetuissa hankkeissa on monesti voitu myös uudistaa radan taululaitteet elektronisiksi. Hankkeissa on tuettu monenlaisia paikallisia hankkeita, aina ampumahiihtostadionin tekolumitykkijärjestelmästä ampumasimulaattoreihin ja 3D-jousiampumarataan. Uusi rahoituskausi on käynnistynyt 2023 ja se jatkuu vuoteen 2027 asti. Edelleen rahoitetaan ampumaratoja maaseutualueilla. Ampumaratahankkeet ovat aiemmin liittyneet liikuntaja urheiluteemaan. Nyt niiden merkitys kasvaa myös turvallisuusteemaan liittyen. Alueellista ja paikallista maaseudun kehittämisen rahoitusta myöntävät 15 ELY-keskusta ja 52 paikallista Leader-ryhmää. Kullekin alueelle on laadittu maaseudun kehittämissuunnitelma tai paikallinen kehittämisstrategia, joiden suuntaviivojen mukaisesti rahoitusta myönnetään. JANNE PITKÄNEN Erityisasiantuntija Maaja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Erätalousyksikkö Miksi lupapäätösten hinnat ovat niin korkeat? Rahastaako riistakeskus luvilla? Lupapäätösten hinnat perustuvat maksuperustelakiin sekä maaja metsätalousministeriön joka toinen vuosi antamaan asetukseen, joka koskee Suomen riistakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten julkisten hallintotehtävien maksuja. Maksuperustelain 6 §:n mukaan julkisoikeudellisista suoritteista perittävän maksun tulee kattaa suoritteen tuottamisesta valtiolle aiheutuvat kokonaiskustannukset (omakustannusarvo). Lupatyyppikohtaiseen hintaan vaikuttavat asetetut velvoitteet sekä oikeusratkaisut ja -käytännöt, jotka määrittävät päätöksiin käytettävän työn määrää. Myös digitaalisten palvelujen ylläpito ja kehittäminen tuottavat kustannuksia, jotka vaikuttavat päätösten hintoihin. Sähköistymisen myötä hinnat voivat myös laskea, kuten esimerkiksi hirvieläinlupapäätösten osalta on käynyt. Suomen riistakeskuksen tehtävänä on varmistaa, että lupapäätöksistä aiheutuvat kustannukset pysyvät kohtuullisina ja vastaavat päätösten edellyttämää laatutasoa. Miksi metsästysalueen määrittelyn yhteydessä ja hakuprosessin aikana ei tule näkyviin naapureiden alueet ja siten ei ole mahdollisuutta tarkistaa päällekkäisyyksiä? Keskeneräinen hakemus ja hakemuskartat eivät ole julkisia asiakirjoja. Hakemusten käsittelyn yhteydessä riistakeskus lähettää tarvittaessa selvityspyynnön hakijoille Oma riista -palvelun kautta. Tällöin hakijat näkevät alueet, joissa on esimerkiksi päällekkäisyyksiä naapureiden kanssa ja voivat selvittää epäselvyydet sekä päivittää kartat tulevan kauden metsästystä ja seuraavia hakukierroksia varten. Lupahallinto kehittyy – kysymyksiä ja vastauksia K lumni Lait ja luvat 39 Metsästäjä 4/2024 38-39_Lait&Luvat_ME0424.indd 39 38-39_Lait&Luvat_ME0424.indd 39 18.6.2024 14.02 18.6.2024 14.02
• Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva kanadanhanhi menestyy Suomessa. Levinneisyys on laajentunut, kannat runsastuneet ja metsästyssaaliit kasvaneet. TeksTi ja kuvaT Veli-Matti Väänänen S uomessa kanadanhanhen historia on vielä varsin lyhyt, vain noin 60 vuotta. Laji on kotoisin Pohjois-Amerikasta ja sitä istutettiin Suomeen 1960–1980-luvuilla. Ruotsista tuotiin 1960-luvun alussa muutamia hanhia, joiden istutukset eivät johtaneet pysyvään kantaan. Uusi yritys tehtiin 1970-luvulla, jolloin lintuja vapautettiin 22 paikkaan eri puolille Suomea. Tällä kertaa istutukset onnistuivat ja kanadalaisesta tuli osa Suomen riistalinnustoa. Kanadanhanhi alkoi lisääntyä ja kannankasvu on ollut rivakkaa. Sen leviämisestä kertovat Suomen lintuatlakset: meneillään olevan kolmannen lintuatlaksen tulosten mukaan kanadanhanhi leviää ja runsastuu edelleen erityisesti sisämaassa. Rannikolla kanadanhanhia on lähes yhtenäisesti Vironlahdelta Tornioon. Sisämaassa hanhet ovat levinneet Lieksa–Kuopio–Vaasa-linjalle. Nykyisin Suomen kanta on noin 10 000 parin tienoilla. Kanadanhanhesta tuli merkittävä riistalintu Saaripesintä auttaa menestymään Kanadanhanhi on tarkka pesäpaikastaan – se haluaa pesiä saaressa. Saaren ei tarvitse olla suuri, sillä vain muutaman neliömetrin luoto ruovikon reunassa kelpaa mainiosti. Hanhi tekee kasveista pienen pesäkeon, jonne se munii 4–7 munaa. Muninta alkaa huhtikuussa ja poikue kuoriutuu noin kuukauden haudonnan jälkeen. Kanadanhanhi leviää ja runsastuu Suomessa edelleen, erityisesti sisämaassa. 40 Metsästäjä 4/2024 40-41_Kanadanhanhen_nykytilanne_ME0424.indd 40 40-41_Kanadanhanhen_nykytilanne_ME0424.indd 40 18.6.2024 14.03 18.6.2024 14.03
• Saarista hanhet hakevat turvaa erityisesti kettua ja supikoiraa vastaan. Pienen saaren pesää on helpompi puolustaa, ja veden saartamilla pesäpaikoilla pesät yleensä säästyvät ryöstäjiltä. Hanhilla jälkikasvua kaitsivat molemmat emot. Saarten puutteen kanadanhanhet ratkaisevat kätevästi. Esimerkiksi Nuuksion kansallispuistossa useita hanhipareja pesii kelluvilla turvelautoilla ja saarilla. Enimmillään Nuuksiossa on pesinyt kolme paria pienen lammen turvelautoilla ilman ongelmia naapurihanhien tai sorsien kanssa. Se kertoo kanadalaisten olevan varsin sosiaalisia. Myöskään tutkimuksissa ei ole havaittu kanadanhanhella olevan negatiivista vaikutusta muiden vesilintujen kantoihin. Kasveja syövä hanhijätti ei luultavasti kilpaile samoista resursseista muiden vesilintujen kanssa. Kanadanhanhi osaa kuitenkin olla tarvittaessa päättäväinen. Äksy kaakkuri joutuu varhain pesintänsä aloittavan kanadanhanhen edessä nöyrtymään, ja suostuu pesälautan luovutukseen. Kaakkuri odottaa hanhipoikueen kuoriutumista, jonka jälkeen se aloittaa pesinnän samalla lautalla. Pesimälauttoja rakentamaan Kanadalaista voi auttaa tekemällä pesimälauttoja saarettomiin reheviin järviin. Sopiva paikka on rauhallinen ruovikkolahti, jonne lautan voi sijoittaa ruovikon reunaan tai sen sisään. Lautan pitää olla veden saartama ja lautalla on oltava riittävästi kasvimateriaalia pesäkeon tekemiseen. Kooltaan lautta voi olla kahdesta neljään neliötä. Rehevyyden merkityksen huomaa hyvin Nuuksiossa. Siellä hanhipoikueet eivät jää karuille lammille, vaan siirtyvät puroja pitkin rehevämpiin vesistöihin. Samoin toimivat joutsenet. Joustava poikueympäristön valitsija Poikueympäristöksi kelpaavat niin rehevät järvet, reittivedet kuin rannikon vedet. Ainoa vaatimus on runsas ruokapöytä. Siinäkään kanadanhanhi ei ole erityisen nirso, sillä paremman puutteessa sille maistuvat nuoret järviruo'on versot. Yleensä emot valitsevat poikueelleen elinpiirin, jossa on paljon ruohovartisia kasveja sekä maalla että vedessä. Pihanurmet ovat poikueille hulppea ruokapöytä. Mökkiläiset eivät kuitenkaan mielellään hanhia pihanurmille päästä, sillä hanhet jättävät jälkeensä kymmenittäin ulostepötköjä. Poikueen vartuttua lentokykyiseksi hanhet parveutuvat ja siirtyvät ruokailemaan pelloille. Syysmuutolle kanadanhanhet lähtevät myöhään: lokakuussa tai lauhoina syksyinä vasta marraskuussa. Talvehtimisalueet ovat Itämeren eteläosissa ja Pohjanmeren rannikolla. Suosittu metsästyskohde Kanadanhanhesta saatiin mitä haluttiin. Siitä tuli EteläSuomeen ja rannikolle runsas riistalintu. Kaiken lisäksi Eurooppaan tuotiin Pohjois-Amerikan kanadanhanhikirjosta kookkaimpiin kuuluva laji. Koirashanhi voi painaa lähes seitsemän kiloa ja naaras yli viisi kiloa, ja se on Suomen kookkain riistalintu. Metsästäjille hanhijahti on mieluista. Kuvastus ja hanhipillin käyttö auttavat jahdissa. Taitavat pyytäjät osaavat sijoittaa kaaveet hanhille tyypillisiin muodostelmiin, joissa on huomioitu tuuli ja annettu tilaa laskeutuville hanhille. Hyvä hanhipillin käyttäjä pystyy huijaamaan kuville kaikki metsästettävät hanhemme. Kanadanhanhi lienee hanhistamme helpoin jahtikohde, sillä niiden joukossa on taajamien rannoilla varttuneita kesympiä hanhia. Usein kanadalaiset tulevat varsin suoraviivaisesti kuville, eivätkä kaartele pitkään korkealla kaaveiden yllä merihanhen tavoin. Kannan runsastumisen myötä kanadanhanhisaaliit ovat kasvaneet. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kanadanhanhia on metsästetty keskimäärin noin 5 000 hanhea vuodessa. Enimmillään saalis on noussut hieman yli 8 000 lintuun. Metsästäjille hanhijahti on mieluista, ja kannan runsastumisen myötä kanadan­ hanhisaaliit ovat kasvaneet. 41 Metsästäjä 4/2024 40-41_Kanadanhanhen_nykytilanne_ME0424.indd 41 40-41_Kanadanhanhen_nykytilanne_ME0424.indd 41 18.6.2024 14.03 18.6.2024 14.03
• Polvijärveläisellä Joni-Pekka Saarella on useampi terrieri ja ajokoira. Omaa noutajaa hän ei kuitenkaan hanki, sillä sellaisen löytää metsästyskaveriksi suositusta Noutajapörssistä. TeksTi ja kuvaT Heikki Hamunen N elivuotiaan Roihun läähätys päättyy kuin seinään, kun Minna Siitonen valmistautuu heittämään pakastimesta sulatetun heinäsorsan lammikkoon. Roihu on Siitosen koira, mutta polvijärveläinen JoniPekka Saari on nauttinut kultaisennoutajan osaamisesta sorsametsällä jo kahtena vuotena. – Syksyllä tulee joka viikko käytyä sorsia metsästämässä, mutta en sitä varten viitsi itselle koiraa hankkia, sanoo erityisesti pienpetojen pyyntiin keskittyvä ja useamman terrierin sekä yhden plottinajokoirapennun isäntä. Koirien ja metsästäjien kanava Saaren, Siitosen ja Roihun tiet kohtasivat Suomen Noutajakoirajärjestön ylläpitämässä Noutajapörssin Facebook-ryhmässä. Ryhmä on kohtaamispaikka koirattomille, noutajan hyödyntämisestä kiinnostuneille metsästäjille sekä omia metsästyskokemuksia hakeville koirakoille. Syksyllä 2021 Siitonen tarjosi rohkeasti nuoren koiransa palveluja Noutajapörssiin. – Kerroin avoimesti, että en pysty lupaamaan mitään koiran osaamisesta. Roihu oli silloin vasta 11 kuukautta, eikä se ollut vielä nähnyt lämmintä riistaa tai haavakkoa. Taipumuskoe oli kuitenkin suoritettu, Siitonen kuvaa. Ensimmäinen tulikoe oli kyyhkyjahdissa. – Huomasin, että minulla on passissa rauhallinen ja tarkkaavainen koira. Noutajapörssin siirtyminen Facebookiin lisäsi nopeasti sen suosiota. Sekä JoniPekka Saari että Minna Siitonen ovat käyttäneet pörssiä menestyksellä. Noutajapörssi: Työ ja tekijä kohtaavat 42 Metsästäjä 4/2024 42-43_Noutajapörssi_ME0424.indd 42 42-43_Noutajapörssi_ME0424.indd 42 18.6.2024 14.03 18.6.2024 14.03
• Yllättävän nopeasti Roihu hoksasi, mitä olemme tekemässä. Pääsimme saman porukan mukaan myös iltalennolle ja muutaman päivän päästä sorsastuksen aloitukseen. Sen jälkeen Siitonen on syksyisin julkaissut Noutajapörssissä Roihun kuvien ja videoiden varaan rakennettuja ilmoituksia. Ilmoituksista on syntynyt metsästäjiin sopivasti yhteyksiä, ja muutamille kysyjille hänen on pitänyt tarjota ”ei oota”. Sovi pelisäännöt privaatisti Vuonna 2012 perustetussa Noutajapörssissä on 3 700 jäsentä. Julkaisut keräävät 60 000 katselukertaa vuodessa. Pörssin ideoineet Maija Päivärinta ja Sanna Sierilä sanovat, että yhä edelleen moni metsästäjä turhaan kainostelee vieraan noutajan kutsumista jahtiin. Metsästäjän mielessä voi kummitella, että koirakko pettyy, jos saalista ei tulekaan. Entä pitääkö ohjaajalle maksaa palkkiota tai matkakorvauksia? – Useimmiten ohjaajille riittää, että koira saa metsästysmahdollisuuden. He haluavat auttaa, että saadaan kaikki ammuttu riista talteen. Ohjaaja saa palkinnoksi hyvän mielen, kun auttaa metsästäjää. Noutajapörssin yleinen ohjeistus keskittyy siihen, miten oma ilmoitus kannattaa muotoilla. Kun metsästäjä ja ohjaaja ovat luoneet yhteyden pörssin avulla, osapuolet sopivat keskenään omat pelisääntönsä. Helppoa kuin heinänteko Pörssin perustajat Päivärinta ja Sierilä sanovat, että usein metsästäjä yllättyy, kuinka miellyttävää ja helppoa koulutetun noutajan kanssa on metsästää. Myös Saaren kokemukset ovat kiittäviä. – Kaikki koirat ovat olleet ohjaajilla hyvin näpeissä. Ne istuvat passissa paikallaan niin pitkään, kunnes saavat lähtökäskyn, Saari sanoo. Esimerkiksi sorsastuskauden avauksessa Saaren metsästysporukalla on mukana useampi noutaja. – Helteellä yksi koira piiputtaa aika äkkiä. Pitkän päivän aikana on parempi olla pari kolme koiraa. Iltalennollakin meillä on usein pari koiraa mukana, Saari sanoo. Tarjontahuippu etelässä Suurin osa pörssin ilmoituksista on ohjaajien tekemiä. – Kuten yleensäkin somessa, seuraajia on enemmän kuin aktiivisia kirjoittajia. Iso osa seuraajista on metsästäjiä, jotka ottavat yhteyttä ilmoituksen jättäneisiin ohjaajiin, joita on pörssissä enemmän kuin metsästäjiä, Sierilä sanoo. Saari on esimerkki metsästäjästä, joka on tehnyt omiakin ilmoituksia. – Kun olen ilmoituksen laittanut, niin yleensä jo muutamassa tunnissa koira ohjaajineen on löytynyt, metsästystä pienestä pojasta lähtien harrastanut Saari sanoo. Eniten pörssissä on tarjontaa eteläsuomalaisista koirakoista, jotka hakevat metsästysmahdollisuuksia. – Tämä on luonnollista, kun metsästysmaastot painottuvat muualle maahan, Päivärinta sanoo. Win-win-win Metsästäjiä ja ohjaajia yhdistää vahva näkemys siitä, että tässä yhteistyössä on vain voittajia. – Porukkamme metsästää useimmiten sorsakosteikossa, joka on melkoista römelikköä. Ei hommasta tulisi mitään ilman koiria. Niistä on ihan älytön apu, jos lintu jää kaislikkoon. Ihminen ei lintua löydä, mutta koiralle se on lastenleikkiä, Saari sanoo. – Ohjaajat ja koirat tulevat innoissaan tekemään työtään, ja me voimme keskittyä metsästykseen ja luottaa siihen, että riista saadaan talteen. Kaikki saavat hommasta itselleen nautinnon. Siitonen sanoo, että rally-tokoa ja noseworkia harrastavalle Roihulle lintumetsälle pääsy merkitsee parasta, mitä on. – Roihu on koira, joka nauttii oikeasta työnteosta. Jahtiin lähtö tarkoittaa koiralle niin henkistä kuin fyysistä hyvinvointia. Noutajasta kun puhutaan, niin tällä tavalla koira pääsee toteuttamaan sitä alkuperäistä rodunomaista tekemistä, johon se on jalostettu. Näin löydät Noutajapörssin ? Hae netistä tai Facebookista ”SNJ:n Noutajapörssi” ? Klikkaa ”Liity ryhmään” ? Ryhmän ylläpitäjä hyväksyy pyyntösi, minkä jälkeen voit jättää omia ilmoituksiasi. ? Edellytyksenä ryhmään pääsylle on, että sinulla on oma Facebook-tili. Ilmoittajat kertovat ensin seutukunnan, missä koiraa tarjotaan tai etsitään. Metsästäjät kuvailevat toiveensa ja ohjaajat oman koiransa rodun sekä osaamisen. 43 Metsästäjä 4/2024 42-43_Noutajapörssi_ME0424.indd 43 42-43_Noutajapörssi_ME0424.indd 43 18.6.2024 14.03 18.6.2024 14.03
• Kasvukeskuksissa yhä useampi uusi metsästäjä on aikuinen. Millaista on aloittaa metsästys aikuisiällä? Miten harrastuksessa pääsee alkuun ilman valmiita verkostoja? TeksTi Mirja Rantala E leonora Pecoraro odotti sopivaa ajankohtaa metsästyksen aloittamiseen vuosia. Viimein hetki tuntui oikealta, ja hän päätti osallistua metsästäjätutkintokurssille. Tutkinnon suorittamisen jälkeen Pecoraro kohtasi monelle kaupungissa asuvalle uudelle metsästäjälle tutut haasteet. – Vaikeaahan se aloittaminen on kaupunkilaisena, kun ei omista metsää, Pecoraro sanoo. Aktiivisella verkostoitumisella, erilaisiin koulutuksiin osallistumalla ja itsenäisellä opiskelulla hän on kuitenkin päässyt harrastuksessa alkuun, ja ensimmäiset onnistuneet riistalaukaukset on ammuttu. Aikuisena metsästämään Koulutuksen ja verkostojen voima Metsästäjäperheessä kasvanut Jenni Rouvinen löysi aikuisena tiensä takaisin metsästyksen pariin. Lapsena hän osallistui lintumetsälle isänsä kanssa, mutta muuten metsästys jäi taka-alalle. Rouvinen pohti ääneen metsästyksen aloittamista. Ääneen lausutun ajatuksen jälkeen hän sai isältään lahjaksi kauniin haulikon, ja vuonna 2019 Rouvinen osallistui metsästäjätutkintokurssille ja hankki tarvittavat luvat. – En kuitenkaan osannut metsästää. Uuden metsästäjän koulutus oli vastaus kysymyksiin. Suorastaan syöttö lapaan, Rouvinen naurahtaa. Nyt Rouvinen metsästää Pirkanmaalla valtion mailla pienriistaa ja on hankkinut myös kiväärin. Hän korostaa koulutuksen tärkeyttä. Uuden metsästäjän koulutuksen lisäksi metsästysammunnan ABC-kurssi saa häneltä kehuja. – Mitä tahansa kursseja on, kannattaa mennä. Tapaa ihmisiä, jotka ovat jo seurassa ja muita, jotka aloittavat, Rouvinen sanoo. Pecoraro on samaa mieltä. Hän on löytänyt paljon Luonteeltaan eloisa Eleonora Pecoraro pääsee toteuttamaan harvinaisempaa rauhallista ja harkitsevaa puoltaan metsästyksessä. ? Jenni Rouvisen harrastus on lähtenyt käyntiin suotuisten tähtien alla, koska hän ei ole jäänyt yksin. Kim Paanasen harrastus on käynnistynyt vauhdilla. Hän on päässyt mukaan hirvija peuraporukkaan. RI IK KA JA NK A 44 Metsästäjä 4/2024 44-45_Aikuisena_metsästäjäksi_ME0424.indd 44 44-45_Aikuisena_metsästäjäksi_ME0424.indd 44 18.6.2024 14.03 18.6.2024 14.03
• kimisesta, myöhemmin hän löysi metsästyksestä myös seuratoimintaan liittyvät yhteisöllisyyden. Aina metsästysseuran jäsenyys ei ole uudelle metsästäjälle ajankohtaista. Aktiivisuutensa ansiosta myös Pecoraro on saanut kutsuja liittyä metsästysseuraan. Hän kuitenkin pohtii edelleen seuraan sitoutumista ja sitä, millainen metsästys on lopulta itselle ominta. Eettistä ja ekologista lihaa Kaikkia kolmea uutta metsästäjää yhdistää kiinnostus riistaan ruokana. Se oli heille kaikille yksi suurimmista syistä aloittaa metsästys. – Riista on lähiruokana, ekologinen ja kestävä vaihtoehto, Pecoraro toteaa. Myös Rouvinen huomasi ystäviensä eläinsuojeluasenteiden vaikuttavan omaan näkemykseensä lihan syömisestä. – Jos syön lihaa, minun pitää olla valmis ottamaan eläimeltä henki pois, Rouvinen pohtii. Maalla asuvalle Paanaselle riista oli kasvimaan ja lampaiden jälkeen luonteva seuraava askel kohti omavaraisuutta. Metsästyksen eettisyys ja vastuullisuus toistuvat kaikkien kolmen puheessa. Aikuisena aloitettua harrastusta on tullut pohdittua monelta kantilta. Aikaa ja paneutumista Uuden opettelu vie aikaa, niin myös erätaitojen. Paananen kokee metsästyksen aloittamiseen liittyvän paljon opeteltavaa. – Ihan siitä lähtien, että miten ampumaradalle pääsee tai miten kuljetan aseen sinne. Vaatii jonkun, joka kertoo ja aikaa opetella. Paananen pääsi radalle harjoittelemaan, sai ammuntaan neuvoja ja innostui lopulta haulikkoammunnasta niin paljon, että siitä tuli oma harrastuksensa. Pecoraro koki omien aseiden hankinnan työlääksi. Hän käytti paljon aikaa loppuelämän hankinnoiksi tarkoitettujen aseiden valintaan. – Kävin kokeilemassa useita aseita ennen ostamista. Osallistuin muun muassa Metsästysammunnan ABCkurssille ja opettelin, mikä tuntuu hyvältä, hän kertoo. Halun oppia lisäksi uusien asioiden opettelu vaatii aikaa. Pecoraron vinkki uusille harrastajille onkin järjestää metsästykselle runsaasti aikaa. – Pitää järjestää aikaa kalenteriin. Ottaa oma tila ja aika aloittamiselle, jotta saa oman rauhan opetella. Metsästyksen aloittaminen aikuisiällä vaatii paneutumista ja halua oppia uutta, mutta tarjoaa palkitsevia kokemuksia luonnossa, toisinaan myös saaliin muodossa. Nokian ja Tampereen riistanhoitoyhdistykset ovat järjestäneet yhteistyössä kaksi Uuden metsästäjän koulutusta. Koulutus on suunnattu 18 vuotta täyttäneille, metsästäjätutkinnon suorittaneille uusille metsästyksen harrastajille. Yhteistyössä järjestetty kurssi on synnyttänyt myös muuta yhteistyötä. Lue lisää kursseista ja yhteistyöstä metsastajalehti.fi. mahdollisuuksia verkostoitumisen kautta. Kontakteja hän on luonut muun muassa Nokian ja Tampereen riistanhoitoyhdistysten järjestämällä Uuden metsästäjän koulutuksessa. Aktiivisuudella seuratoimintaan Kim Paananen suoritti metsästäjätutkinnon pari vuotta sitten, mutta harrastus pääsi kunnolla käyntiin viime vuonna, kun hän sai aseluvat. Myös Paananen on osallistunut Uuden metsästäjän koulutukseen. – Suurin syy mennä kurssille oli vaikeus päästä sisään seuratoimintaan. Jos ei ole itse aktiivinen, ei kukaan tule hakemaan. Toiveena oli kurssin kautta päästä mukaan toimintaan paremmin, hän kertoo. Tavoite toteutui, ja aktiivisuuden kautta hän on päässyt osallistumaan erilaisiin jahteihin kahdessa eri metsästysseurassa. – Kurssin suurin oivallus oli, että on etuoikeutettua päästä mukaan metsästysseuraan. Monella muulla kurssilaisella seuraan pääsy oli todella vaikeaa, Paananen sanoo. Sisälle seuratoimintaan Paananen on päässyt muun muassa osallistumalla ahkerasti talkoisiin. Vaikka kipinä metsästyksen aloittamiseen lähti ekologisen lihan hankKaikkia kolmea uutta metsästäjää yhdistää kiinnostus riistaan ruokana. RI IK KA JA NK A 45 Metsästäjä 4/2024 44-45_Aikuisena_metsästäjäksi_ME0424.indd 45 44-45_Aikuisena_metsästäjäksi_ME0424.indd 45 18.6.2024 14.03 18.6.2024 14.03
• Taigametsähanhen täyskäännös taantumasta toiveikkaaseen tulevaisuuteen perustuu riistatiedon pohjalta tehtyyn kansainväliseen yhteistyöhön sekä tarkoituksen mukaiseen metsästyksen rajoittamiseen. TeksTi Antti Piironen ja Mikko Alhainen S uomalaisessa metsästyksen säätelyssä oleellista on taigaja tundrametsähanhen tarkastelu erillisinä populaatioina sekä alalajien muuttokäyttäytymisen tunteminen. Riittävällä riistatiedolla voidaan turvata metsähanhien menestys ja välttää tarpeettomat metsästysrajoitukset. Taigametsähanhikanta taantui selvästi vuosituhannen vaihteen molemmin puolin. Taantuman syitä ei tarkasti tunneta, mutta ajallinen yhteys metsästysrajoitusten ja viime vuosina nähdyn runsastumisen välillä viittaa liiallisen metsästyskuolleisuuden olleen keskeinen syy hanhien vähenemiseen. Kyse lienee hanhenpyynnin tehostumisesta vuosituhannen vaihteessa, mutta myös samanaikainen poikastuoton heikentyminen on mahdollista. Taigametsähanhen nykyinen poikastuotto vaikuttaa heikohkolta, mutta sen ajallisesta vaihtelusta on vähän tietoa. Pesimämenestys määrittää taigametsähanhien syysesiintymisen Valtaosa taigametsähanhista talvehtii Etelä-Ruotsissa, jossa metsästys on sallittu vain viljelyvahinkojen estämiseksi. Pieniä määriä hanhia talvehtii myös Tanskassa ja Saksassa. Tanskassa taigametsähanhen metsästystä on rajoitettu voimakkaasti aluSyysmuutto ohjaa metsähanhen alalajien metsästysrajoituksia eellisilla ja ajallisilla metsästyskielloilla ja Saksassa laji on rauhoitettu. Keväällä valtaosa hanhista muuttaa Pohjanlahden yli levähtämään Etelä-Suomen peltoalueille, joista ne hajaantuvat pesimäalueilleen. Kesällä ja syksyllä taigametsähanhen elämää määrittää se, pesiikö lintu ja onnistuuko se pesinnässään. Nuorimmat hanhi-ikäluokat sekä osa vanhemmista eivät pesi, ja ne muuttavat kesäkuun aikana Barentsinmerelle Novaja Zemljan saarelle sulkasatoa varten. Sulkasatomuutolle lähtevät myös pesinnässään epäonnistuneet linnut, joten heinä-elokuussa Suomessa tavataan vain pesinnässään onnistuneita hanhia ja niiden poikasia. Kauden alussa pesimälueilla tapahtuva metsästys kohdistuu onnistuneesti pesineisiin emolintuihin ja niiden saman vuoden poikasiin. Nämä linnut lähtevät muutolle elo-syyskuussa, ja moni niistä lentää suoraan pesimäalueilta Ruotsiin. GE TT Y IM AG ES 46 Metsästäjä 4/2024 46-47_Metsähanhi_muuttoreitit_ME0424.indd 46 46-47_Metsähanhi_muuttoreitit_ME0424.indd 46 18.6.2024 14.04 18.6.2024 14.04
• Novaja Zemljalla sulkineet esiaikuiset ja pesinnässään epäonnistuneet linnut muuttavat syyskuun loppupuolella ja lokakuussa. Näistäkin linnuista moni lentää suoraan sulkasatoalueilta Ruotsiin, mutta lintuja kertyy levähtämään varsinkin Liminganlahden ympäristöön Pohjois-Pohjanmaalle, josta viimeiset linnut lähtevät vasta marraskuussa. Ruotsin talvehtimisalueilla poikueet ja pesimättömät linnut sekoittuvat ja ne liikkuvat samoissa parvissa seuraavaan kevääseen saakka. Tundrametsähanhet muuttavat myöhemmin syksyllä idässä Tundrametsähanhet pesivät nimensä mukaan Luoteis-Venäjän tundralla ja talvehtivat taigametsähanhista poiketen pääasiassa Itämeren itäpuolella. Ne muuttavat itäisempää reittiä kuin taigametsähanhet: Tavallisena syksynä tundrametsähanhia Saalistiedolla eroon turhista rajoituksista Metsähanhisaaliista on saalisilmoitusvelvollisuus. Ilmoitus on helpoin tehdä Oma riistassa. Lisäksi metsähanhen päästä ja siivestä toivotaan kuvia saaliin alalajija ikäjakauman seurantaan. Kuvia toivotaan osoitteeseen hanhi@riista.fi. Lisätiedoksi riittää saaliin saantipäivä ja -kunta. Pesimättömät ja pesinnässään epäonnistuneet taigametsähanhet muuttavat kesäksi Novaja Zemljalle. Pesinnässään onnistuneet taigametsähanhet muuttavat syksyllä pesimäalueilta Ruotsiin. Pesimättömät ja pesinnässään epäonnistuneet taigametsähanhet muuttavat syksyllä Suomen yli. Tundrametsähanhet muuttavat Itä-Suomen kautta. levähtää lähinnä Kaakkois-Suomessa, mutta kovat itätuulet tuovat niitä laajalle alueelle Oulun eteläpuoleiseen Suomeen. Toisaalta länsituulet voivat viedä muuton lähes kokonaan Suomen ohi. Tundrametsähanhien muutto alkaa syksyllä samaan aikaan Novaja Zemljalta palaavien taigametsähanhien kanssa, ja tundrametsähanhien osuus kaikista Suomessa olevista metsähanhista kasvaa syksyn edetessä. Kaakkois-Suomen metsähanhijahti loka-marraskuussa perustuu näihin eroihin taigaja tundrametsähanhien muutossa. Metsästys on rajoitettu maan itäosaan ja loppusyksyyn, jolloin se kohdistuu sekä aikaan että alueeseen, joilla keskimäärin suurin osa metsähanhista on tundrametsähanhia. Saalisseurannan perusteella nykyinen metsähanhen pyynti kaakossa kohdistuukin selvästi tundrametsähanheen. GE TT Y IM AG ES 47 Metsästäjä 4/2024 46-47_Metsähanhi_muuttoreitit_ME0424.indd 47 46-47_Metsähanhi_muuttoreitit_ME0424.indd 47 18.6.2024 14.04 18.6.2024 14.04
• Vastuullinen vesilinnustaja tavoittelee hyvää riistalaukausta. Aina haavakoilta ei kuitenkaan vältytä. TeksTi Marko Mikkola ja Juha Kuittinen M etsästäjän perustaitoihin kuuluu kyky arvioida, onko ampumatilanne sellainen, että omat taidot riittävät ampumaan varman ja hetitappavan laukauksen. Varovaisuudesta ja harjoittelusta huolimatta, joskus tulee eteen tilanne, että lintu haavoittuu ja tippuu kenties kauemmaksi. Riistalaukauksen ampumisessa tulee aina muistaa, että ammuttua laukausta pidetään lähtökohtaisesti osumana. Tämä tarkoittaa sitä, että ammuttua kohdetta seurataan niin kauan, kuin se on näköpiirissä. Toisinaan terveennäköisenä lentoa jatkanut lintu tippuu kauemmaksi ja voi löytyä kuolleena tai jalkapelissä pakoon pyrkivänä. Huomio osumamerkkeihin Seuraa lintua ja pyri havaitsemaan osumamerkkejä. Jos lintu putoaa myttynä, osuma on hyvä ja se löytyy todennäköisesti kuolleena. Jos lintu kieppuu ilmassa ennen putoamista, on kyseessä todennäköisesti siipiosuma. Lintu pyrkii tällöin pakenemaan tiputtuaan jalkapelissä. Veteen pudonnut siipiosuman saanut vesilintu sukeltaa välittömästi. Siipiosuman saaneet kanalinnut puolestaan juoksevat nopeasti ja piiloutuvat. Lintua on ammuttava välittömästi uudestaan, mikäli havaitsee siipiosuman. Vastuullinen riistalaukaus – saalis varmasti talteen Seuraa tarkkaan ammutun linnun osumamerkkejä ja paina putoamispaikka mieleen. TE RO SA LM EL A 48 Metsästäjä 4/2024 48-49_Vastuullinen_vesilinnustus_ME0424.indd 48 48-49_Vastuullinen_vesilinnustus_ME0424.indd 48 18.6.2024 14.04 18.6.2024 14.04
• Metsästäjän tulee käyttää aikaa ja vaivaa haavakon löytämiseksi ja lopettamiseksi. Jos lintu menettää ampumisen jälkeen korkeutta hitaasti tai nostaa korkeutta ennen putoamista, on osuma huono. Lintua on ammuttava välittömästi uudestaan. Paina mieleesi putoamispaikka Yksin, ilman koiraa, metsästettäessä painetaan linnun putoamispaikka mieleen ja merkitään ampumispaikka jättämällä siihen esimerkiksi reppu. Tämän jälkeen otetaan tarkka suunta kohti putoamispaikkaa. Linnun löytymistä helpottaa, kun ottaa kiintopisteen läheltä putoamispaikkaa oikean etäisyyden arvioimiseksi. Tämän jälkeen siirrytään nopeasti oletetulle putoamispaikalle ja pysähdytään hetkeksi. Siinä havainnoidaan haavoittuneen linnun liikkumisesta mahdollisesti syntyviä ääniä, ellei lintua löydy heti paikalle saavuttua. Kahden linnustajan ollessa metsällä molemmat ottavat suunnan kohti linnun putoamispaikkaa. Toinen lähtee hakemaan saalista mieleen painamastaan suunnasta, ja toinen ohjeistaa, missä kohtaa linnun pitäisi olla. Yleensä ristiin luotaamalla löydetään muutaman metrin tarkkuudella putoamispaikalle. Ellei lintua löydy etsinnästä huolimatta, putoamispaikka merkitään näkyvästi maastoon ja paikalle soitetaan noutava koira. Ellei koiraa saada paikalle, linnun etsimistä jatketaan vielä kulkemalla rauhallisesti putoamispaikan molemmin puolin kuulostelemalla välillä pakenevan tai piiloutuvan linnun liikkumisesta syntyviä ääniä. Käytä koiraa! Pyri metsästämään aina koiran kanssa. Useimmat koirat paikallistavat saaliin huomattavasti ihmistä tarkemmin, vaikka eivät sitä noutaisi ja toisi ohjaajalle. Mikäli sinulla itselläsi tai kaveripiirissä ei ole koiraa, ota ennen metsästyskauden alkua selvää, mistä saat koiran tarvittaessa paikalle, jos et löydä ampumaasi lintua. On hyvä muistaa, että metsästäjän tulee käyttää aikaa ja vaivaa haavakon löytämiseksi. Sama pätee kuolleisiin saalislintuihin. Koiran työskentelyn helpottamiseksi se lähetetään hakemaan lintua tuulen alta, koska silloin se saa helpommin hajut kuonoonsa. Koiran on annettava työskennellä rauhassa, sillä lintu on voinut siirtyä suuntaan, joka tuntuu metsästäjästä mahdottomalta. Haavoittunut lintu voi painautua veteen niin, että siitä näkyy vain päälaki. Veteen tippunut vesilintu pyrkii pakenemaan vesirajaan tai kuivalle maalle. Jos alueella on ollut paljon koirattomia metsästäjiä, noutavan koiran kanssa kannattaa kulkea esimerkiksi iltalentoa seuraavana aamuna metsästysalueen rantoja seuraillen. Näin korjataan talteen mahdolliset haavoittuneet tai muilta metsästäjiltä löytymättä jääneet linnut. Tehokas tapa haavakoiden löytämiseksi on kulkea rantoja ketjussa. Koiran ohjaaja kulkee vesirajassa rannan puolella, ja toinen metsästäjä soutelee veneellä avovedessä. Koira hakee haavakoita metsästäjien välissä. Linnut, joita koira ei saa kiinni, uivat usein avoveden puolelle, jolloin veneessä oleva metsästäjä pääsee lopettamaan linnun ampumalla. Näin haavakoita etsittäessä tulee olla erityisen varovainen, ettei ammuta kohti toista metsästäjää tai koiraa. Pysyvällä passipaikalla suunnittele ampumasuunta siten, että ammutut linnut putoavat avoveteen. Tai jos ampumasuunta on kuivalle maalle, kannattaa kasvillisuutta leikata matalaksi sieltä mihin ammutut linnut todennäköisimmin putoavat. Koiran avulla saalis löytyy helpommin peitteisessäkin maastossa. Ampumalla parvesta hieman erillään lentävää lintua vähennetään muiden lintujen haavoittumisriskiä. TO M M Y AR FM AN JA RI PE LT O M ÄK I TE RO SA LM EL A 49 Metsästäjä 4/2024 48-49_Vastuullinen_vesilinnustus_ME0424.indd 49 48-49_Vastuullinen_vesilinnustus_ME0424.indd 49 18.6.2024 14.04 18.6.2024 14.04
• 300–400 g 53 –5 9 cm 37– 41 cm g Vaalea silmäkulmajuova Naaraalla ruskeankirjava höyhenpuku Naaraalla ruskeankirjava höyhenpuku Lähde: Lintuatlas.? Pesintä Pesintä Varma Todennäköinen Mahdollinen Lähde: Lintuatlas.? Pesintä Pesintä Varma Todennäköinen Mahdollinen 260–330 g 52 –5 9 cm 33–38 cm g Tavi Anas crecca Eurasian teal/Kricka Heinätavi Anas querquedula Garganey/Årta Heinätavi on tavia hieman kookkaampi sorsalintu. Vaikea erottaa tavista kaukaa syksyllä. Erona taviin siipien käsisulkien vaaleat ruodot, minkä vuoksi siivet näyttävät vaaleilta. Nuoret yksilöt ovat naarasmaisia, mutta täplikkäämpiä tai viiruisempia. Koiras muistuttaa syksyllä hyvin paljon naarasta. Esiintyy Suomen eteläja keskiosissa hyvillä lintujärvillä. Heinätavi on vaatelias ja arka laji. Heinätavi on tavin ohella sorsalintujen ensimmäisiä muuttajia. Muuttaa elo–syyskuussa pääosin Etelä–Eurooppaan ja Afrikaan. Tavi on Euroopan pienin sorsalintu ja samalla myös pienin metsästettävistä vesilinnuistamme. Tavin valkea vatsa loistaa kuten haapanalla. Lentää nopeasti tiiviissä parvissa usein heittelehtien. Nuori tavi on naaraan näköinen. Koiras muistuttaa syksyllä hyvin paljon naarasta. Esiintyy hyvin yleisenä koko maassa, mutta on Pohjois-Suomessa runsaampi kuin etelässä. Suosii salolampia. Tavi on jouhisorsan ohella sorsalintujen ensimmäisiä muuttajia. Muuttaa elo-syyskuussa pääosin Länsija Lounais-Eurooppaan. Tavi Tavi Tavi Tavi Heinätavi Heinätavi Heinätavi Heinätavi Vitivalkoinen silmäkulmajuova Täplikäs punaruskea pää ja kaula Tumma nokka Tumma nokka Harmaa nokka Erottuvat juovat Kaksivärinen nokka Kanelinruskea pää Vihreä silmänympäryslaikku Vaalea ja täplikäs rinta Kevät Kevät Kevät Kevät Kevät Syksy Syksy Syksy Syksy Kevät Vaalea silmäkulmajuova Isompi ja leveämpi nokka kuin tavilla Pidempi nokka Pidempi ja etupainoisempi profiili Kulmikkaampi olemus Hartiassa erottuva valkoinen ja musta pitkittäisjuova. Lyhyempi ja pyöreämpi profiili Lyhyempi nokka Tumma silmäjuova Vaalea kohta nokan tyvessä Selvä rajainen vaalea vatsa Vihertävänharmaat räpylät Alaperän sivuilla mustakehyksinen keltainen kolmio Vihertävänharmaat räpylät Koiraan juhlapuku on hyvin kirjava Käsisulissa vaaleat ruodot Paksut valkoiset reunat siipipeilissä Metallinhohtoinen siipipeili Himmeä siipipeili Oranssia siipipeilissä Kuvitus: Asmo Raimoaho C M Y CM MY CY CMY K tavi_heinatavi.pdf 1 29.5.2024 12.18 50 Metsästäjä 4/2024 50-51_Infograafi_tavi_heinätavi_ME0424.indd 50 50-51_Infograafi_tavi_heinätavi_ME0424.indd 50 18.6.2024 14.04 18.6.2024 14.04
• 300–400 g 53 –5 9 cm 37– 41 cm g Vaalea silmäkulmajuova Naaraalla ruskeankirjava höyhenpuku Naaraalla ruskeankirjava höyhenpuku Lähde: Lintuatlas.? Pesintä Pesintä Varma Todennäköinen Mahdollinen Lähde: Lintuatlas.? Pesintä Pesintä Varma Todennäköinen Mahdollinen 260–330 g 52 –5 9 cm 33–38 cm g Tavi Anas crecca Eurasian teal/Kricka Heinätavi Anas querquedula Garganey/Årta Heinätavi on tavia hieman kookkaampi sorsalintu. Vaikea erottaa tavista kaukaa syksyllä. Erona taviin siipien käsisulkien vaaleat ruodot, minkä vuoksi siivet näyttävät vaaleilta. Nuoret yksilöt ovat naarasmaisia, mutta täplikkäämpiä tai viiruisempia. Koiras muistuttaa syksyllä hyvin paljon naarasta. Esiintyy Suomen eteläja keskiosissa hyvillä lintujärvillä. Heinätavi on vaatelias ja arka laji. Heinätavi on tavin ohella sorsalintujen ensimmäisiä muuttajia. Muuttaa elo–syyskuussa pääosin Etelä–Eurooppaan ja Afrikaan. Tavi on Euroopan pienin sorsalintu ja samalla myös pienin metsästettävistä vesilinnuistamme. Tavin valkea vatsa loistaa kuten haapanalla. Lentää nopeasti tiiviissä parvissa usein heittelehtien. Nuori tavi on naaraan näköinen. Koiras muistuttaa syksyllä hyvin paljon naarasta. Esiintyy hyvin yleisenä koko maassa, mutta on Pohjois-Suomessa runsaampi kuin etelässä. Suosii salolampia. Tavi on jouhisorsan ohella sorsalintujen ensimmäisiä muuttajia. Muuttaa elo-syyskuussa pääosin Länsija Lounais-Eurooppaan. Tavi Tavi Tavi Tavi Heinätavi Heinätavi Heinätavi Heinätavi Vitivalkoinen silmäkulmajuova Täplikäs punaruskea pää ja kaula Tumma nokka Tumma nokka Harmaa nokka Erottuvat juovat Kaksivärinen nokka Kanelinruskea pää Vihreä silmänympäryslaikku Vaalea ja täplikäs rinta Kevät Kevät Kevät Kevät Kevät Syksy Syksy Syksy Syksy Kevät Vaalea silmäkulmajuova Isompi ja leveämpi nokka kuin tavilla Pidempi nokka Pidempi ja etupainoisempi profiili Kulmikkaampi olemus Hartiassa erottuva valkoinen ja musta pitkittäisjuova. Lyhyempi ja pyöreämpi profiili Lyhyempi nokka Tumma silmäjuova Vaalea kohta nokan tyvessä Selvä rajainen vaalea vatsa Vihertävänharmaat räpylät Alaperän sivuilla mustakehyksinen keltainen kolmio Vihertävänharmaat räpylät Koiraan juhlapuku on hyvin kirjava Käsisulissa vaaleat ruodot Paksut valkoiset reunat siipipeilissä Metallinhohtoinen siipipeili Himmeä siipipeili Oranssia siipipeilissä Kuvitus: Asmo Raimoaho C M Y CM MY CY CMY K tavi_heinatavi.pdf 1 29.5.2024 12.18 51 Metsästäjä 4/2024 50-51_Infograafi_tavi_heinätavi_ME0424.indd 51 50-51_Infograafi_tavi_heinätavi_ME0424.indd 51 18.6.2024 14.04 18.6.2024 14.04
• Tutkittua Lämpökameralla varustetun dronen tuomia mahdollisuuksia vesilintujen seurantaan tutkittiin Helsingin yliopiston Pro gradu -tutkielmassa. Tulokset olivat rohkaisevia. TeksTi Kalle Koskinen, Veli-Matti Väänänen ja Antti Piironen kuvaT Kalle Koskinen ja Petteri Ristonmaa V esilintujen kannankehityksestä ja poikastuottoa seurataan Suomessa pääasiassa kevään ja kesän pistelaskennoilla, jotka ovat pysyneet samanlaisina kohta 40 vuoden ajan. Pistelaskenta on menetelmänä varsin hyvä ja se voidaan toteuttaa lähes jokaiselta metsästäjältä löytyvillä varusteilla. Viimeaikainen kehitys lämpökameroissa ja droneissa on tuonut kuitenkin uusia mahdollisuuksia, joita ei vielä ole kaikilta osin selvitetty. Lämpökamerateknologia on ottanut suuria harppauksia viime vuosina ja aiemmin lähinnä viranomaisten käytössä olleet lämpökamerat ovat yleistyneet myös yksityiskäytössä. Samaan aikaan dronet ovat Vesilintujen laskentaan lämpökamera­ dronella kehittyneet valtavasti, ja myös laitteiden hinta on pudonnut. Viime aikoina näitä kahta teknologiaa onkin yhdistetty, joskin lämpökameralla varustetut dronet ovat edelleen kalliita. Dronen käytöstä vesilintulaskennoissa on julkaistu aiemmin joitakin tutkimuksia. Suomessa tavallista kameraa käyttävän dronen ei todettu tuovan paljoa lisäarvoa nykyiseen pistelaskentaan verrattuna, mutta Pohjois-Amerikassa on lämpökameralla varustetun dronen käytöstä vesilintulaskennoissa saatu lupaavia tuloksia – se kannusti tutkimaan menetelmän käyttöä myös Suomessa. Tarkoituksena oli vertailla pistelaskentamenetelmää ja lämpökameradronella tapahtuvaa vesilintujen poikuelaskentaa, sekä pohtia olisiko lämpökameralla varustetusta dronesta haastajaa perinteiselle pistelaskennalle. Tutkimuksessa vertailtiin lintujen havaittavuutta eri menetelmillä ja laskentakohteen kasvipeitteisyyden vaikutusta lintujen havaittavuuteen eri menetelmillä. Lisäksi vertailtiin laskentoihin liittyvän satunnaisvirheen eron suuruutta menetelmien välillä eli kuinka lähellä samalla kohteella peräkkäisinä päivinä laskentojen tulokset olivat toisiaan. Dronella havaitaan hyvin lintuja Dronelaskennassa löytyi noin kaksinkertaisesti lintuja kiikarien ja kaukoputken avulla tehtyyn pistelaskentaan verrattuna. Lisäksi dronella kerätty laskenta-aineisto oli tasaisempaa, eli peräkkäisinä päivinä löydettiin lähes saman verran lintuja, kun pistelaskennassa peräkkäisten päivien tulos vaihteli enemmän. Kasvipeitteisyyden lisääntyminen kohteella ei yllättäen suosinut dronea, eikä havaittavuuden heikkenemiselle kasvillisuuden suhteen saatu tilastollista tukea. Kokonaisuudessaan tulokset vastasivat varsin pitkälti lähtöoletuksia. Menetelmät ovat monelta osin samankaltaiset, mutta eroja löytyi esimerkiksi sään asettamissa haasteissa. Vaikka tulokset osoittavat dronella saavutettavan hyötyjä vesilintulaskennassa, pistelaskennan korvaajaksi dronelaskennasta tuskin lähiaikoina on. PisJoskus linnut voitiin havaita niiden jättämän lämpövanan ansiosta. Linnut uidessaan sekoittivat pintavettä, jolloin yön aikana jäähtyneeseen pintaveteen sekoittui lämpimämpää vettä. 52 Metsästäjä 4/2024 52-53_Drone_ja_vesilinnut_ME0424.indd 52 52-53_Drone_ja_vesilinnut_ME0424.indd 52 18.6.2024 14.05 18.6.2024 14.05
• telaskennalla seurataan vesilintujen runsaudenmuutoksia toistamalla laskentoja samalla tavalla vuodesta toiseen, eikä tutkimuksessa löydetyllä erolla lintujen havaittavuudessa todennäköisesti ole merkittävää vaikutusta kannanseurannan tuloksiin ja tarkkuuteen. Dronella löydettävä suurempi lintumäärä ja pienempi satunnaisvirhe eivät tuo valtavasti hyötyjä nykyiseen pistelaskentaan verrattuna. Tulos tarkoittaa, että pienemmällä määrällä dronelaskentapisteitä voitaisiin saavuttaa sama tarkkuus kuin suuremmalla määrällä pistelaskentapisteitä. Nykyinen pistelaskentaverkosto antaa kuitenkin varsin luotettava kuvan vesilinnuston kehityksestä. Lisäksi lämpökameralla varustetut dronet ovat vielä melko kalliita. Häirintälupaprosessi on työläs Laskentoja varten haettiin Suomen riistakeskukselta ja Ely-keskukselta poikkeusluvat riistalintujen ja rauhoitettujen lintujen häirintään, koska linnut olisivat saattaneet häiriintyä esimerkiksi dronen aiheuttamasta äänestä, eikä lintujen häiritseminen niiden pesimäaikaan ole sallittua. Lämpökameradronelle hyödyllisiä käyttökohteita kuitenkin voisi löytyä esimerkiksi Pohjois-Suomesta, jossa pistelaskentaverkosto on muuta maata harvempi. Siellä dronelaskennalla voitaisiin saavuttaa laskentatehoon lisäystä uusien pistelaskentapaikkojen perustamista tehokkaammin. Myös Lintuatlaksen tyyppisissä linnustokartoituksissa voisi dronesta olla apua. Erityisen hyvin dronelaskenta soveltuisi yksittäisten kohteiden seurantaan, kun kohteen linnustoa halutaan seurata mahdollisimman tarkasti tai lintujen määrä halutaan tietää täsmällisesti. Esimerkiksi erilaisissa Puolisukeltajat viihtyvät usein kasvillisuuden reunamilla, josta ne löydettiin dronen lämpökameran avulla. Poikueen löytymisen jälkeen poikueen ikäluokka ja laji määritetään dronen tavallista kameraa käyttäen. Vesikasvillisuus peittää helposti vesilinnun suojiinsa, jolloin linnun havaitseminen hankaloituu. Lämpökameralla kasvillisuuden seassa piilottelevan linnun tai lintupoikueen löytäminen on kuitenkin mahdollista. tutkimusprojekteissa voi lämpökameradronesta saatavissa oleva hyöty olla merkittävä. Lisää mahdollisuuksia tutkimukseen ja riistakantojen seurantaan Nyt testattu menetelmä ja laite eivät ole vertailukelpoisia esimerkiksi kymmeniä tuhansia euroja maksavilla laitteilla tehtäviin linjalaskentoihin, joka menetelmänä poikkeaa nykyisen kaltaisesta pistelaskennasta huomattavasti. Tutkittavaa siis riittää myös uusissa menetelmissä ja yhä kehittyvän teknologian hyödyntämisessä. Vaikka vesilintulaskennat lämpökameradronella olisivatkin ehkä mahdollisia lähitulevaisuudessa, säilyvät kiikarit ja kaukoputki silti vesilintulaskijan vakiovarusteena ainakin toistaiseksi. Tutkimus tehtiin Suomen riistakeskuksen Sotka kosteikot -hankkeen rahoittamana Pro gradu -tutkielmana Helsingin yliopistossa. 53 Metsästäjä 4/2024 52-53_Drone_ja_vesilinnut_ME0424.indd 53 52-53_Drone_ja_vesilinnut_ME0424.indd 53 18.6.2024 14.05 18.6.2024 14.05
• Paukusta pakkaseen Miten toimia riistalaukauksen jälkeen, jotta saalisvesilinnusta saa mahdollisimman hyvää ruokaa? TeksTi ja kuvaT Kati Pohja K un noutava koira tuo vesilinnun metsästäjälle, alkavat tulevan riistaaterian kannalta tärkeät työvaiheet. Jatkokäsittelyyn vaikuttaa se, miten kaukana ollaan paikasta, jossa jatkokäsittely on tarkoitus hoitaa. Jos ollaan useamman päivän jahtireissussa sähköttömässä mökissä, niin vaihtoehtoja on vähemmän kuin kotona kylmälaitteiden äärellä. Kun linnun saa koiralta käteen, niin tarvittaessa se ensin lopetetaan. Tässä vaiheessa linnun voi pistää, eli laskea veret. Pistäminen tapahtuu katkaisemalla puukolla henkija ruokatorvi nokan alapuolelta ja nostamalla lintu oksaan roikkumaan pää alaspäin, kunnes jahti on ohi. Suolistus Riippumatta siitä puhkaiseeko linnun vai ei, on se suolistettava mahdollisimman nopeasti jahdin päätyttyä. Suolistuksessa sisäelimet poistetaan peräpäähän tehdyn viillon kautta. Jos suolistus pitkittyy, jo muutaman tunnin kuluttua linnun suoliston bakteerit alkavat heikentää lihan laatua. Syötäväksi kelpaavat sisäelimet maksa, sydän ja kivipiira otetaan talteen. Kupu kannattaa poistaa, ettei siihen mahdollisesti jäänyt ravinto anna lintuun makua. Suolistuksen jälkeen vatsaonteloon työnnetään havuja, jotta se pysyy avoimena ja jäähtyy nopeammin. Raakakypsytys Suolistuksen jälkeen vesilintuja voi muutaman päivän riiputtaa, eli raakakypsyttää, viileässä noin + 4-8 asteessa. Ulkona riiputettaessa linnut on suojattava hyönteisiltä. Onnistu vesilintujen käsittelyssä Saalis odottaa käsiteltäväksi pääsyä. Jos riiputat lintuja ulkona, muista suojata ne hyönteispussilla. 54 Metsästäjä 4/2024 54-55_Paukusta pakkaseen_Vesilinnut_ME0424.indd 54 54-55_Paukusta pakkaseen_Vesilinnut_ME0424.indd 54 18.6.2024 14.05 18.6.2024 14.05
• sa lihat säilyvät parhaiten, eivätkä kuivu pakastamisen aikana niin kuin löyhissä muovipusseissa usein käy. Tärkeää on, että paketin päälle kirjoitetaan mitä se sisältää, sekä koska saalis on metsästetty. Mikään ei ruoanlaittoa aloitellessa ärsytä niin paljon, kuin pakastetut lihanyssäkät, joista ei tiedä mitä ne sisältävät. Vakumoidut linnunlihat säilyvät pakastimessa seuraavaan jahtikauteen, mutta rasvaa sisältävät lajit kannattaa käyttää 6-8 kuukauden kuluessa. Nyrkkisääntönä voi pitää, että yhdestä sorsalinnusta riittää pääruokaan kahdelle hengelle. Toki riittävyys riippuu paljon siitä, mitä muuta aterialla tarjotaan. Kaikessa riistan käsittelyssä, tapahtui se luonnossa tai kotona, on hyvä käyttää kertakäyttöisiä kumihanskoja tai vähintään pestä kädet hyvin ennen toimeen ryhtymistä. Itsestään selvää on, ettei käytettyjä kumihanskoja jätetä luontoon, vaan ne tuodaan kotiin roskikseen. Jos ollaan sähkön ja kylmälaitteiden äärellä, vaihtoehto riiputukselle on lihojen raakakypsytys vakumoituna. Kaikki metsästäjät eivät pidä sorsalintujen raakakypsentämistä välttämättömänä, mutta esimerkiksi hanhien kohdalla sitä kannattaa vakavasti harkita. Vesilinnustuksen alkaessa voi olla vielä lämpimiä kelejä, joten jos riiputusta ei voi tehdä viileässä, ja kylmälaitteiden luokse on pitkä matka, saalis kannattaa valmistaa ruoaksi mahdollisimman nopeasti. Myös pahasti hauleista hajonneet linnut kannattaa pakastamisen sijaan valmistaa ruoaksi heti. Jos lämpö on lihan säilymisen suhteen riskitekijä, liha ei kestä myöskään riiputuksen aikaista jäätymistä. Kyniminen vai nylkeminen? Monet metsästäjät suosivat nylkemistä, koska se on huomattavasti nopeampaa kuin kyniminen. Nylkeminen ja raakakypsytys vakumoituna sopii erityisen hyvin kokosukeltajille ja merilinnuille, joilla on taipumus traanirasvaan (esimerkiksi telkkä, tukkasotka, alli, isokoskelo). Kun rasvat poistetaan heti nyljettäessä, ne eivät anna lihalle makua. Sen sijaan esimerkiksi hanhille, joiden rasva on neutraalin ja hyvänmakuista, sopii loistavasti kyniminen, jolloin arvokas rasva jää ruhoon. Puolisukeltajasorsille sopivat molemmat tavat. Kynityllä linnulla nahka suojaa lihaa kuivumiselta ruoanvalmistuksen aikana. Kannattaakin toisinaan kokeilla kynimistä, jotta voi vertailla, miten nahka vaikuttaa lihan pysymiseen mehevänä. Rapeaksi paistunut nahka on myös varsin herkullista. Vakuumissa pakkaseen Kynityltä linnulta kärvennetään loput untuvat esimerkiksi kaasuliekillä, jonka jälkeen sen voi vakumoida joko kokonaisena tai jalat, täkkä tai fileet nahan kanssa irrotettuina. Myös nyljetyn linnun voi vakumoida kokonaisena tai paloiteltuna. Jos lihat pakastetaan paloiteltuna, jäljelle jäävistä rangoista kannattaa keittää lintuliemi. Vakumointi on nykyaikainen ja paras tapa pakata riistaliha. Ilmatiiviissä paketisKatso ohjevideot riista lintujen suolista­ misesta, nylkemisestä, kynimisestä, paloittelusta ja vakumoinnista Riistainfo.fi Nylkeminen on nopeaa ja siksi suosittua. Kuvassa nyljetty haapana. Linnun ky ni mi nen vaatii hiukan työtä, muttei ole vaikeaa. Ruoanlaitto on ilo aloittaa, kun vakuumipakkaukset on asianmukaisesti merkitty. 55 Metsästäjä 4/2024 54-55_Paukusta pakkaseen_Vesilinnut_ME0424.indd 55 54-55_Paukusta pakkaseen_Vesilinnut_ME0424.indd 55 18.6.2024 14.05 18.6.2024 14.05
• SIANKYLKEEN KÄÄRITTYÄ KYYHKYNRINTAA Neljä annosta 1 dl hienonnettua keltasipulia 6 kyyhkynrintaa 6 viipaletta savustettua siankylkeä 3 dl kantarelleja suolaa ja pippuria Kuori ja hienonna sipulit. Mausta kyyhkynrinnat suolalla ja pippurilla. Kääri viipale savustettua siankylkeä kunkin kyyhkynrinnan ympärille. Paista kyyhkyjä paistinpannulla, kunnes niissä on kaunis väri. Kyyhkynlihaa ei tarvitse paistaa täysin kypsäksi, vaan se voi mieluusti jäädä vähän punertavaksi sisältä, jottei se pääse kuivumaan. Ruskista kantarellit kullanruskeiksi. Mausta suolalla ja pippurilla ja lisää mukaan hienonnettu sipuli. Tarjoa paistetut kyyhkynrinnat yhdessä kantarellien, pippurikastikkeen ja hasselbackperunoiden kanssa. PIPPURIKASTIKE ½ keltasipuli ½ omena ½ rkl viherpippuria ½ rkl mustapippuria voita 2 ½ dl lihalientä 2 ½ dl kermaa ½ dl crème fraichea 25 g voita suolaa ja pippuria Kuori sipuli ja omena ja leikkaa ne paloiksi. Kuullota viherpippurit ja mustapippurit voissa. Lisää sipuli ja omena. Kaada mukaan lihaliemi ja keitä, kunnes nesteen määrä on puolittunut. Lisää kerma ja anna kastikkeen kiehua noin 30 minuuttia. Jos haluat kastikkeen koostumuksesta paksun, suurusta se Maizenalla. Sekoita kastike ja siivilöi se. Lisää crème fraiche ja voi. Mausta suolalla ja lisää tarpeen mukaan pippuria. Tarjoile kastike mieluusti vaahdotettuna. 56 Metsästäjä 4/2024 Ru ka TeksTi Michael Björklund kuvaT Linus Lindholm VUONNA 2024 METSÄSTÄJÄ-LEHDEN LUKIJOILLE HERKUT VALMISTAA MICKE BJÖRKLUND. 56-57_Reseptit_ME0424.indd 56 56-57_Reseptit_ME0424.indd 56 18.6.2024 14.06 18.6.2024 14.06
• K ermassa haudutettu vesilintu on ruokaklassikko. Koska aineksia tarvitaan vain muutamia, saat ruokalajin pyöräytettyä kasaan helposti vaikka kalastusmajalla. KERMASSA HAUDUTETTU VESILINTU Neljä annosta 4 vesilinnun rintaa 8 savukylkisiivua 1 dl hienonnettua keltasipulia 3 dl kermaa suolaa ja pippuria HASSELBACK-PERUNAT 600 g perunoita hieman ruokaöljyä 1 dl kermajuustoraastetta suola pippuri Kuori perunat, viipaloi ohuita viipaleita leikkaamatta läpi ja aseta ne öljyttyyn vuokaan. Suolaa ja pippuroi perunat ja ripottele päälle juustoraastetta. Paista hasselback-perunat uunissa 175 asteessa, kunnes ne ovat pehmeitä ja saaneet kauniin värin. Hienonna sipuli. Paloittele kylkisiivut ja linnun liha. Ruskista kylkisiivupalat paistinpannulla. Nosta sekaan linnunlihapalat ja ruskista. Lisää lopuksi sipuli ruskistumaan. Kaada joukkoon kerma. Mausta suolalla ja pippurilla. Nosta lihanpalat sitten mieluusti odottamaan, sillä linnunliha sitkistyy helposti, jos sitä kypsennetään liian kauan. Anna kastikkeen porista, kunnes se on koostumukseltaan sakeaa. Siirrä linnunliha takaisin kastikkeen joukkoon ennen tarjoilua. Tarjoile ruokalaji keitettyjen perunoiden ja suolakurkun kanssa. 57 Metsästäjä 4/2024 56-57_Reseptit_ME0424.indd 57 56-57_Reseptit_ME0424.indd 57 18.6.2024 14.06 18.6.2024 14.06
• Ytimessä YTIMESSÄ-PALSTALLA LUONNONVARAKESKUKSEN (LUKE) ASIANTUNTIJAT KÄSITTELEVÄT AJANKOHTAISIA RIISTA-AIHEITA TUTKIMUKSEN NÄKÖKULMASTA. Yhä suurempi joukko ihmisiä kantaa huolta ihmistoimien luontovaikutuksista, erityisesti vaikutuksista eläimiin ja niiden elinympäristöihin. TeksTi Juha Hiedanpää ja Jani Pellikka E läinten oikeudet ja luonnon merkitys nähdään aikaisempaa laajemmin ja jopa suuremmalla painoarvolla. Tämä muutos haastaa luonnon hoitoa – ja myös riistaeläinten hyödyntämistä ihmisen toimesta. Yksi uusi tarkastelun mittakaava on ekosysteemi. Kohti ekosysteemien mittakaavaa Luontosuhde ja tarkastelutapa murroksessa Muutos luontosuhteessa on osa laajempaa länsimaisissa arvoissa tapahtuvaa muutosta. Yhteistä muutoksessa näyttäisi olevan se, että luonto ei enää itsestään selvästi ole vain resurssi, jota ihminen hallitsee. Suhde muihin luontokappaleisiin on muuttunut moniulotteisemmaksi ja näkökulmia on useita erilaisia. Katse kohti laajempia kokonaisuuksia Metsästäjillä, mutta myös riistaeläimillä on oikeuksia. Luonnonvaraisten eläinten oikeudet ymmärretään tyypillisesti yksittäisten eläinten oikeutena lisääntyä rauhassa tai tulla hyvin kohdelluiksi. Viime aikoina keskusteluun ovat nousseet voimakkaammin luonnonvaGE TT Y IM AG ES 58 Metsästäjä 4/2024 58-59_Ytimessä_ME0424.indd 58 58-59_Ytimessä_ME0424.indd 58 18.6.2024 14.06 18.6.2024 14.06
• raisten eläinten tarpeet, eläinkantojen suhteet toisiinsa ja vaikutukset muihin lajeihin. Perinteisesti katse on kiinnittynyt yhteen lajiin kerrallaan, joskus lajipariin ja ehkä sen elinympäristöön. Sen sijaan ekosysteemitarkastelu mahdollistaa kokonaiskuvan paikallisista eläinja kasvipopulaatioista, niiden välisistä suhteista ja kehitysmahdollisuuksista. Ekosysteemi nostaa katseen kokonaisuuteen. Ihmisellä on suuri vaikutus Ekosysteemiä tarkasteltaessa voi unohtua, että ihminen on osa sitä. Ihmiset vaikuttavat ratkaisevasti, millaiseksi ekosysteemi muodostuu itselle ja muille lajeille. Samalla ekosysteemilähestymistapa tarjoaa työkaluja ihmistoiminnan erilaisten vaikutusten tunnistamiseen ja hallintaan. Ekosysteemilähestymistapa ei ole aivan uusi. Esimerkiksi hirvitalousalue on lajeista, elinympäristöistä ja eri tavoitteista koostuva hallinnollinen luomus, joka mahdollistaa monilajisen ja ekosysteemisen hallinnan, ainakin periaatteessa. Näkökulma on kuitenkin verrattain rajatussa kokonaisuudessa, tietyn alueen hirvieläinten elinympäristössä. Katseen nostaminen ekosysteemien tasoon tuo näkyville vyyhdin mutkikkaita vuorovaikutuksia, takaisinkytkentöjä ja epävarmuuksia. Toiminnan vaikutusten arviointiin ja hallintaan tulee haasteita mutta myös mahdollisuuksia. Esimerkiksi valkohäntäpeurakannan runsastuminen tuottaa suorien taloudellisten hyötyjen ja haittojen ohella vaikutuksia muihin lajeihin ja osaltaan myös suurpetokantoihin. Vaikutukset ovat eri tavoin tärkeitä eri ihmisille. Esimerkiksi valkohäntäpeuran kohdalla kannanhoidon tavoitteenasettelua varten yhtä yhteistä näkökulmaa on vaikea löytää. Merkitysten moninaisuuden ymmärtäminen auttaa tasapainottamaan erilaisia tavoitteita ja keinoja. Metsästäjän rooli riistalajien runsaussuhteiden säätelijänä laajentuu ja saa uusia sävyjä. Tieto on vaillinaista, eivätkä lajit ole itsestään selvästi joko vaalittavia tai torjuttavia (esimerkiksi vieraslajit). Luonnon hoitaminen ekosysteemin tasolla muuttaa tietotarpeita ja ihmisen roolia. Tiedon lisääntyminen ja vastuullisuus edellyttävät myös lajisuhteita elvyttäviä tekoja, aikaisemmista virheistä oppimista. Ihminen ottaa, mutta ihmisen pitää myös antaa ekosysteemille, jonka osa hän on. Kun ekosysteemin uusiutumisja palautumiskyky ja ekosysteemin yhteisevolutiivinen potentiaali tulevat otetuksi huomioon, myös luonnon monimuotoisuus tulee saaneeksi uuden aseman, oikeutensa. Ekosysteemitason tietotarpeet ja digitaalisuus Ekosysteemin hoitamisen tietotarpeet ovat käsittämättömän suuria. Onneksi digitaaliset työkalut tarjoavat nykyään merkittävää apua luontotiedon tuottamisessa ja yhteistyön koordinoinnissa. Lähitulevaisuudessa digitaaliset työkalut ovat oleellinen osa kansalaisten tapoja tuottaa tietoa muun muassa ekosysteemistä, eläinhavainnoista, kulkureiteistä ja vahingoista. Kun kytketään mukaan muita tiedon kerrostumia esimerkiksi metsänhoitotoimista ja energiainfrastruktuurista, tarkastelussa olevaan ekosysteemiin saadaan monenlaisia päätöksentekoa tukevia näkökulmia. Kokonaisuutta luotaava tieto auttaa suunnittelemaan ekosysteemin hoitotoimia vastuullisesti ja kestävästi, sekä ottamaan huomioon elinympäristöt ja lajit. TERMI EKOSYSTEEMI: Toiminnallinen kokonaisuus, joka muodostuu luonnon olo suhteiltaan yhtenäisellä alueella elävistä, toisiinsa vuoro vaikutus suhteessa olevista eliöistä ja niiden elottomasta ympäristöstä. Esimerkkejä ekosysteemeistä ovat lampi, järvi, pelto ja metsä. Lähde: Tieteen termipankki Ekosysteemitarkastelu mahdollistaa kokonaiskuvan paikallisista eläinja kasvipopulaatioista. SO NJ A TY RR A GE TT Y IM AG ES 59 Metsästäjä 4/2024 58-59_Ytimessä_ME0424.indd 59 58-59_Ytimessä_ME0424.indd 59 18.6.2024 14.06 18.6.2024 14.06
• Haapajärvellä Kumisevan kylällä järjestettiin perinteinen valtakunnallinen nuorten eräleiri 6.–9.6.2024. TeksTi ja kuvaT Tanja Kopsa K un Metsästäjä-lehdessä julkaistiin leiristä ilmoitus, se täyttyi tuttuun tapaan nopeasti 10–15-vuotiaista nuorista. Heitä saapui leirille ympäri Suomen. Myös nuorten huoltajat olivat tervetulleita ja muutama isovanhempi ja vanhempi käytti tilaisuuden hyväkseen. Heistä oli apua myös järjestelyissä. – Parasta täällä leirillä on ollut, kun on saanut uusia kavereita joka puolelta Suomea, iloitsevat Nivalasta leirille tulleet kaksitoistavuotiaat Miska Tenhunen ja Veikka Vilkuna. 18. kerta Haapajärven-Reisjärven riistanhoitoyhdistyksen Risto Nyrhinen kertoo, että ensimmäinen nuorten eräleiri järjestettiin Haapajärvellä jo 20 vuotta sitten. Tämä oli 18. kerta, koska pari vuotta jäi väliin koronarajoitusten vuoksi. Aiemmin leiri pidettiin Siiponkosken Jokikeskuksessa, mutta tänä vuonna leiriä haluttiin uudistaa vaihtamalla paikkaa. Kumisevassa majoituksesta ja muonituksesta huolehti Osuuskunta Kumisevan Kaiku ammattilaisineen. Leirillä majoituttiin telttoihin, toki vanhan kyläkoulun sisätiloihin oli järjestetty mahdollisuus yöpyä. – Eräleirin aikana perehdytään metsästykseen, kalastukseen ja riistanhoitoon Parasta on yhdessäolo ja teltassa nukkuminen teoriassa ja käytännössä. Metsästäjätutkinnon suorittaminen on mahdollista leirin yhteydessä, toteaa riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Juha Myllylahti. – Minusta parasta on ollut vapaa-aika ja uudet kaverit. Niin ja teltassa nukkuminen. Ohjelma on kivaa, mutta luennot ovat kyllä vähän tylsiä, tuumaa jyväskyläläinen Severi Aaltonen, 13, joka oli saapunut leirille vaarinsa Seppo Riihimäen kanssa. – Mukava täällä on olla vaarina mukana. Minun nuoruudessa ei ollut eräleirejä, vaan Nuorten eräleiri Haapajärvellä Pasi Laine näytti leiriläisille, miten jousiase toimii. ? Teltassa nukkuminen oli monen leiriläisen mielestä parhaita asioita leirissä. Leirin miljöötäkin kehuttiin. 60 Metsästäjä 4/2024 60-61_Nuorten_eräleiri_Haapajärvellä_ME0424.indd 60 60-61_Nuorten_eräleiri_Haapajärvellä_ME0424.indd 60 18.6.2024 14.07 18.6.2024 14.07
• kuljin isoveljen mukana metsällä innokkaasti. Tämä on hieno tilaisuus nuorille. Monet heistä on arkielämässään paljon kiinni puhelimissaan, harmittelee Riihimäki. Leirillä ei juuri kännyköitä räplätty, kun tarjolla oli runsaasti mielenkiintoista ohjelmaa ja kavereita ihan tässä ja nyt. – Kun tulimme tänne Kumisevaan, ei mennyt kuin hetki, ja Severillä oli uusia tuttuja, tuumaa vaari hymyssä suin. Laajan yhteistyö tulos Haapajärven-Reisjärven riistahoitoyhdistyksen lisäksi leiriä oli järjestämässä Haapajärven kaupungin nuorisotoimi ja monet talkoolaiset. Iloista tekemistä järjesti myös Haapajärven 4H-yhdistys, joka toi leiriläisten käyttöön mato-onget, joilla saatiin Varisjärvestä runsaasti saalista heti ensimmäisenä iltana. Kokki teki kaloista maistiaisia seuraavaksi päiväksi. Kalat katosivat lautaselta vikkelästi parempiin suihin. – Kavereiden lisäksi parasta on ollut vetouistelu. Silloinkin saatiin runsaasti saalista, kehuvat leiriläiset Tenhunen ja Vilkuna, joista ohjelmaa olisi saanut olla vieläkin enemmän. Vetouistelun nuorille mahdollisti Vedenjakajan uistelijat. Lisäksi leiriä oli järjestämässä viiden haapajärvisen metsästysseuran sakkia ja Haapajärven Kennelseura, joka toi joukon metsästyskoiria tapaamaan leiriläisiä . Kennelseuran väki piti näytöksen, jossa metsästyskoirat omistajineen näyttivät, miten toimivat metsästystilanteessa. Nuoret saivat tehtäväkseen tunnistaa eri koirien rodut. Yhtenä leiripäivänä nuoret saivat tilaisuuden ampua eri aseilla. Haapajärven Ampumaseuran edustajat ja metsästäjät ohjasivat heitä. Turvallisuus oli huomioitu hyvin. Leiriläiset saivat halutessaan ampua haulikolla, pienoiskiväärillä ja jousiaseilla . Samassa yhteydessä harjoiteltiin myös kartan ja kompassin käyttöä ja tutustuttiin näyttelyssä erilaisiin aseisiin. Ilpo Kontra, 12, ja Max Oosi, 12, Helsingistä nauttivat teltassa nukkumisesta. Se oli heidän mielestään suorastaan parasta koko leirissä. Myös leirin ympäristön he totesivat kivaksi. – Todellakin suosittelemme leiriä muillekkin nuorille. Täällä saa uusia kavereita ja tehdään kaikkea kivaa, juttelevat pojat. Kempeleläinen Sofia Hippi, 13, oli yksi kolmesta leirille osallistuneista tytöistä. Hän oli nähnyt leiri-ilmoituksen Metsästäjä-lehdessä ja ilmoittautunut oitis osallistujaksi. – Kuljen isän ja isoveljen mukana metsällä. En ole vielä itse metsästänyt eli ampunut riistaa. Täällä leirillä on ollut parasta leirielämä, uudet kaverit, hyvä ruoka ja riittävä ohjelma, kiittelee leiriläinen. ? Severi Aaltonen oli leirillä vaarinsa Seppo Riihimäen kanssa. He olivat tulleet Jyväskylästä. ? Veikka Vilkuna ja Miska Tenhunen Nivalasta iloitsivat erityisesti uusista kavereista ja kalastamisesta. ? Nuoret saivat tilaisuuden ampua eri aseilla. Haapajärven Ampumaseuran edustajat ja metsästäjät ohjasivat heitä. Kempeleläiseltä Sofia Hipiltä sujui hyvin pienoiskiväärillä ampuminen. ? Haapajärven Kennelseuran väki esitteli metsästys koiria ja metsästys­ tilanteita nuorisolle. ? Helsinkiläiset kaverukset Ilpo Kontra ja Max Oosi saivat rapsutella Juha Lappalaisen Bretoneita Iitua ja Jippua. 61 Metsästäjä 4/2024 60-61_Nuorten_eräleiri_Haapajärvellä_ME0424.indd 61 60-61_Nuorten_eräleiri_Haapajärvellä_ME0424.indd 61 18.6.2024 14.07 18.6.2024 14.07
• Koiraa käyttäessä on tärkeää huomioida toiset metsästäjät ja muut luonnossa liikkujat. Pohjois-Suomessa oman erityispiirteensä jahtipäivän suunnitteluun tuo poronhoito. TeksTi Pirkka Peltonen kuva Hannu Huttu P oroelinkeinon huomioiminen alkaa koiran ollessa pentu. Porovapaaksi totuttaminen vaatii usein sinnikästä työtä. Lopputulos kuitenkin palkitsee, kun koira keskittyy kohderiistaan jättäen porot rauhaan. Paliskuntien poroisänniltä voi kysyä paikoista, joissa koiraa on mahdollista totuttaa poroihin. Selvitä porotyöt Metsästyspäivän aluksi metsästäjän on selvitettävä alueella mahdollisesti käynnissä olevat porotyöt. Poronhoitajan työ menee hukkaan, jos vaivalla yhteen kerätyt porot pölähtävät maastoon koiran hätistäessä tokkaa. Monet paliskunnat ovat porotyot.fi -palvelussa, josta porotyöt näkee kätevästi. Paliskuntien poroisäntiin voi olla yhteydessä porotöiden osalta ja samalla saada tietoja alueista, joissa poroja on paljon ennen tai jälkeen erotuksien. Poroisäntien Koiran kanssa poronhoito alueella – mitä huomioon? yhteystiedot löytyvät Paliskuntain yhdistyksen verkkosivuilta. Käytä vain yhtä koiraa kerralla On suositeltavaa, että poronhoitoalueella metsästäessä ohjaaja käyttää vain yhtä koiraa kerrallaan. Koiran ohjaajalla täytyy olla valmius puuttua nopeasti koiransa toimintaan, eikä tämä onnistu, jos esimerkiksi useampi hirvikoira työskentelee kaukana toisistaan. Jos vahinko tapahtuu… Poroja ajattaessaan koira saattaa häiritä porotöitä ja porojen laidunrauhaa. Pahimmassa tapauksessa koira vahingoittaa poroa tai vauhkoontunut poro loukkaa itsensä paetessaan. Vahinkojen varalta koiralla on syytä olla vastuuvakuutus, metsästetään poronhoitoalueella tai ei. Vastuuvakuutus ei ole kallis, mutta auttaa tilanteessa, jossa koira aiheuttaa vahinkoa toiselle osapuolelle. Koirien käytössä poronhoitoalueella on oltava huolellinen, mutta kaikesta varovaisuudesta huolimatta vahinko voi tapahtua. Jos koira vahingoittaa poroja, on tärkeää ilmoittaa tapahtuneesta pikaisesti paliskunnan poroisännälle. Pahimmassa tapauksessa koira vahingoittaa poroa tai vauhkoontunut poro loukkaa itsensä. 62 Metsästäjä 4/2024 62-63_Poro_ja_metsästyskoira_ME0424.indd 62 62-63_Poro_ja_metsästyskoira_ME0424.indd 62 18.6.2024 14.08 18.6.2024 14.08
• Tähtää kauas! Kohteet Metsähallituksella on 124 pienriista-aluetta kautta Suomen. Valitse sopivin! Mitä isompi pallo sitä enemmän kohteelle on jäänyt lupia myymättä edellisvuosina. Lue tarkemmin: Eräluvat.fi Lupia riittää Kohtuukysyntä Eniten kysyntää Ma 26.8. Etelä-, Länsija Itä-Suomen alueet Ti 27.8. Enontekiö, Inari, Utsjoki Ke 28.8. Salla, Savukoski, Pelkosenniemi, Sodankylä, Kemijärvi To 29.8. Keminmaa, Kittilä, Kolari, Muonio, Pello, Rovaniemi, Ranua, Simo, Tervola, Ylitornio, Posio Pe 30.8. Pohjanmaa ja Kainuu Pian tulevat myyntiin syksyn loput kanalintuluvat. Laita haluamasi alueen myynninaloituspäivä jo nyt kalenteriin! Lupia voi ostaa mainitusta päivästä alkaen koko syyskaudelle. Lupamäärät lasketaan tämän kesän riistalaskentojen mukaan. Lupia voi alkaa hankkia mainittuna päivänä kello 9 aamulla Eräluvat-kaupassa ja palvelunumerossa 020 69 2424. Poikkeuksia lupamyynnissä! Tammikuun 2025 kanalintuluvat ja tammi-maaliskuun riekkoluvat tulevat myyntiin vasta 16. joulukuuta. Kaikki syyskauden luvat joulukuuhun saakka tulee ostaa viimeistään lokakuussa. 62-63_Poro_ja_metsästyskoira_ME0424.indd 63 62-63_Poro_ja_metsästyskoira_ME0424.indd 63 18.6.2024 14.08 18.6.2024 14.08
• Havaitsin pihamaallani suurpedon jäljet Pihallani oli suurpeto, joka säikähti ja pakeni, kun havaitsi minut Soita alueesi petoyhdyshenkilölle Petoyhdyshenkilön yhteystiedot löydät riista.fi sivuilta. Petoyhdyshenkilö saapuu paikalle tarkistamaan jäljet ja kirjaa ne TASSU-järjestelmään. Petoyhdyshenkilö arvioi: Onko suurpeto käynyt toistuvasti ihmisten pihoissa? Ei Kyllä Petoyhdyshenkilö tarkkailee aluetta ja seuraa, jatkuvatko pihavierailut. Suurpeto luokitellaan huolta tai mahdollista uhkaa aiheuttavaksi. Suomen riistakeskus ja petoyhdyshenkilö arvioivat konfliktien luonnetta: säikkyykö tai pakeneeko eläin ihmistä? Ei Kyllä Suurpeto luokitellaan mahdollista uhkaa aiheuttavaksi. Pihavierailuja tarkkaillaan. Jos peto palaa takaisin pihoihin, voi Suomen riistakeskus päättää suurpedon karkottamisesta. Suurpeto luokitellaan uhkaa aiheuttavaksi. Suomen riistakeskus päättää eläimen karkottamisesta. Jos kaksi karkottamiskertaa ei riitä, Suomen riistakeskus voi myöntää suurpedon pyytämiseen poikkeusluvan. Aiheuttiko suurpeto vahingon? Ilmoita vahingosta viipymättä paikkakunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselle. Viranomainen tekee maastotarkastuksen. Ruokavirasto maksaa korvauksen maaja metsätalousministeriön myöntämistä määrärahoista. Useimmiten suurpeto poistuu ihmisen havaittuaan. Toisinaan kuitenkin suurpedot eksyvät pihapiireihin tai taajamiin. Se, millaisessa tilanteessa kohtaat pedon, vaikuttaa petoyhdyshenkilöiden ja viranomaisten toimintaan. Kuka auttaa, jos suurpeto tulee pihapiiriin? Metsästäjä 4/2024 64 64-65_Infograafi_Petokohtaamiset_ME0424.indd 64 64-65_Infograafi_Petokohtaamiset_ME0424.indd 64 18.6.2024 14.08 18.6.2024 14.08
• Pihallani oli suurpeto, joka ei säikähtänyt ja paennut minua Peloton suurpeto lähestyi minua Petoyhdyshenkilö arvioi: Onko suurpeto käynyt toistuvasti ihmisten pihoissa? Ei Kyllä Poliisi ja petoyhdyshenkilö tarkkailevat aluetta ja seuraavat, jatkuvatko pihavierailut. Jos peto palaa pihoihin, voi poliisi antaa karkotusmääräyksen. Karhun karkottamiseen ryhdytään heti, kun siitä tehdään havainto taajamassa tai piha-alueella. Eläin luokitellaan vaaraa aiheuttavaksi suurpedoksi. Poliisi voi antaa karkotusmääräyksen. Poliisi arvioi enintään kahden karkotuksen jälkeen: tehosiko karkottaminen niin, ettei suurpeto palaa enää ihmisasutuksen läheisyyteen? Ei Kyllä Poliisi ja petoyhdyshenkilö jatkavat alueen tarkkailua ja pihavierailuja. Jos eläin palaa takaisin pihoihin, voi poliisi antaa lopetusmääräyksen. Jos kaksi karkotuskertaa ei riitä, poliisi voi antaa suurpedosta lopetus määräyksen. Ilveksen tai ahman lopetusmääräys annetaan vain, jos eläin on sairas tai loukkaantunut. Soita hätäkeskukseen numeroon 112 • Poliisi arvioi tilannetta yhdessä paikallisen petoyhdyshenkilön kanssa. • Suurpetohavainnot kirjataan TASSU-järjestelmään. Soita hätäkeskukseen numeroon 112 • Suurpeto luokitellaan vakavaa vaaraa aiheuttavaksi. • Poliisi voi antaa eläimestä lopetusmääräyksen. Omatoiminen karkottaminen On sallittua karkottaa suurpeto hoidetusta pihapiiristä tai laitumelta eläintä vahingoittamatta. 65 Metsästäjä 4/2024 64-65_Infograafi_Petokohtaamiset_ME0424.indd 65 64-65_Infograafi_Petokohtaamiset_ME0424.indd 65 18.6.2024 14.08 18.6.2024 14.08
• Toimiva metsästysseura hyvät edellytykset metsästyksen ja riistanhoidon suunnitelmallisuudelle ja pitkäjänteisyydelle. Jäsenet ovat seuran korkein päättävä elin Metsästysseuran perustarkoitus on metsästysmahdollisuuksien järjestäminen seuran jäsenille. On selvää, että toimintaan liittyy paljon muuta kuin metsästys, mutta kaikkeen toimintaan seura tarvitsee jäseniään. Metsästysseuran muodostavat ja ovat sen jäsenet. Yhdistystoiminta on jäsenten yhteistä toimintaa yhteisen aatteen hyväksi. Jotta metsästysseura toimisi hyvin, päätökset on tehtävä demokraattisesti ja jäsenten on oltava tasavertaisessa asemassa. Jotta tämä voi toteutua, on kaikkien osallisten tiedettävä, miten toimintaa on tarkoitus harjoittaa ja mitkä ovat toiminnan säännöt. Kyselyn tulosten perusteella on monia metsästysseuroja, joissa asiat eivät suju kitkattomasti. Yksi syistä voi olla epäselvyys vastuun ja tehtävien jakamisesta eri jäsenroolien kesken. Seuran jäsenkategoriat voivat olla: • Jäseneksi hakija: seuran ulkopuolinen henkilö, joka ei nauti minkäänlaisia oikeuksia eikä voi esittää vaatimuksia • Koejäsen: ei vielä täysi jäsen, mutta nauttii seuran tarjoamia etuja ja seuraa seuran sääntöjä • Jäsen: nauttii sääntöjen mukaisia oikeuksia ja seuraa seuran sääntöjä • Nuorisojäsen: jäsen, mutta lain tai seuran sääntöjen puitteessa iästä johtuvia eriäviä oikeuksia • Kunniajäsen: esimerkiksi korkean iän tai jonkun teon vuoksi erityisasemaa nauttiva jäsen Seuran jäsenten kesken jaettavat tehtävät ja roolit voivat olla: • Hallitus: jäsenet valitsevat joukostaan hallituksen, joka toteuttaa jäsenistön antamia tehtäviä. Hallituksessa on oltava vähintään 3 henkilöä. • Puheenjohtaja: seuran kontakti ulospäin. Johtaa hallitusta ja katsoo että annetut tehtävät suoritetaan. Monen metsästysseuran toiminta ei kaikilta osin ole yhdistyslain mukaista. Päätöksenteko ei ole läpinäkyvää, sisäinen viestintä ei toimi, epäselvät säännöt ja suunnitelmallisuuden puute aiheuttavat ristiriitoja. TeksTi Christoffer Wallgren kuva Tero Salmela T ulokset selviävät Suomen riistakeskuksen ja Turun yliopiston vuonna 2021 hirvieläinten metsästäjille toteuttamasta kyselystä. Näin, vaikka Suomessa metsästys on vuosikymmeniä perustunut järjestäytymiseen metsästysseuroiksi. Koska metsästys on suureksi osaksi sosiaalista kanssakäymistä, ovat seurat varteenotettava, jopa suositeltava toimintamuoto, rekisteröidyn yhdistyksen käytännön eduista puhumattakaan. Seuratoiminta luo myös OBI 1 Cloud – Tehokas ja helppokäyttöinen luontokamera. Hunter kehittämä puhelinsovellus. F7 68 – Niille, jotka etsivät yksinkertainen radiopuhelinta ilman monia lisäasetuksia, Hunter F7 on täydellinen! Radiossa on suuri ja selkeä näyttö, joka on upotettu kuoren taakse, joka syttyy lähetettäessä ja vastaanotettaessa. Kuten muutkin mallit, F7 on yhteensopiva kaikkien Hunter’s OS-sarjan lisävarusteiden kanssa. ® OVH 249 € OVH 129 € OVH 249 € E-light 68 BT – Hunter E-Light BT on analoginendigitaalinen metsästysradio, jossa on bluetooth. Siinä on tärkeimmät metsästäjän tarvitsemat toiminnot ja erittäin helppo valikko. Esimerkkejä hyvistä toiminnoista ovat salaus ja Dual Watch, joka tarkoittaa kaksikanavaista käyttöä, mikä tarkoittaa, että koiranohjaajat voivat puhua häiriöttömästi. – Hunter OBI1 Cloud on luontokamera, jossa on oma sovellus, jossa keskitytään kameran helppokäyttöisyyteen. SIM-kortti on mukana, ja tilauksen valitseminen on helppoa. Yksi tilaus toimii useammassa kamerassa, ja metsästysporukkaa on helppo kutsua jakamaan kuvia. Kuvat tallennetaan Nordiskin palvelimelle. Mukana toimitetaan kaksi paristopatruunaa toinen AA-paristoille ja toinen ladattaville 18650-paristoille. 100 ilmaista kuvaa kuukaudessa ja edulliset tilaukset. hunterworld_official www.hunterworld.fi Hunter World Hunter World Hunter metsästystuotteet lanseerataan nyt Suomessa. Ilmoituksessa olevat tuotteet ovat toimitettavissa syksyllä 2024 66 Metsästäjä 4/2024 66-67_Metsästysseuran_käsikirja_ME0424.indd 66 66-67_Metsästysseuran_käsikirja_ME0424.indd 66 18.6.2024 14.09 18.6.2024 14.09
• ? Opas on tehty Suomen riistakeskuksen ja Suomen Metsästäjäliiton yhteistyönä, ja se on on ladattavissa osoitteessa: riista.fi/julkaisut/ oppaat. Ongelmatilanteita voidaan välttää jos: • Seurassa tehtävät päätökset tukevat yhdistyksen ja jäsenkunnan etua. • Säännöt luovat hyviä käyttäytymismalleja, jotka muuttuvat ajan myötä normeiksi. • Yksittäinen jäsen noudattaa muodostuneita normeja, esimerkiksi jättää tekemättä jonkin teon, joka rikkoo hyväksyttyjä tapoja. • Järjestelmällinen sääntöjen noudattaminen minimoi lisäsääntöjen tarvetta. Kyselyn tulosten perusteella laaditussa oppaassa kirkastetaan metsästysseuran jäsenkategoriat ja jäsenten eri roolit. TOIMIVA METSÄSTYSSEURA LYHYT OPAS METSÄSTYSSEURAN YHDISTYSTOIMINTAAN OBI 1 Cloud – Tehokas ja helppokäyttöinen luontokamera. Hunter kehittämä puhelinsovellus. F7 68 – Niille, jotka etsivät yksinkertainen radiopuhelinta ilman monia lisäasetuksia, Hunter F7 on täydellinen! Radiossa on suuri ja selkeä näyttö, joka on upotettu kuoren taakse, joka syttyy lähetettäessä ja vastaanotettaessa. Kuten muutkin mallit, F7 on yhteensopiva kaikkien Hunter’s OS-sarjan lisävarusteiden kanssa. ® OVH 249 € OVH 129 € OVH 249 € E-light 68 BT – Hunter E-Light BT on analoginendigitaalinen metsästysradio, jossa on bluetooth. Siinä on tärkeimmät metsästäjän tarvitsemat toiminnot ja erittäin helppo valikko. Esimerkkejä hyvistä toiminnoista ovat salaus ja Dual Watch, joka tarkoittaa kaksikanavaista käyttöä, mikä tarkoittaa, että koiranohjaajat voivat puhua häiriöttömästi. – Hunter OBI1 Cloud on luontokamera, jossa on oma sovellus, jossa keskitytään kameran helppokäyttöisyyteen. SIM-kortti on mukana, ja tilauksen valitseminen on helppoa. Yksi tilaus toimii useammassa kamerassa, ja metsästysporukkaa on helppo kutsua jakamaan kuvia. Kuvat tallennetaan Nordiskin palvelimelle. Mukana toimitetaan kaksi paristopatruunaa toinen AA-paristoille ja toinen ladattaville 18650-paristoille. 100 ilmaista kuvaa kuukaudessa ja edulliset tilaukset. hunterworld_official www.hunterworld.fi Hunter World Hunter World Hunter metsästystuotteet lanseerataan nyt Suomessa. Ilmoituksessa olevat tuotteet ovat toimitettavissa syksyllä 2024 • Sihteeri: huolehtii usein käytännön toiminnasta. Usein käytännössä seuran toiminnanjohtaja. • Rahastonhoitaja: huolehtii seuran taloudesta. Tämän lisäksi hallituksessa voi olla esimerkiksi varapuheenjohtaja tai metsästyksenjohtaja. Selkeä roolijako ja seuran järjestelmällinen toiminta lisäävät tunnetta yhdenmukaisuudesta ja ankkuroivat seuran paikallisyhteisöön. Seuran säännöt ratkaisevat Metsästykseen liittyvät asiat ovat usein tunnelatautuneita. Joskus kuulee jäsenten moittivan yhdistyksensä päätöksiä tai heillä on niistä epäselvä tai jopa virheellinen käsitys. Tällöin helposti syntyy ristiriitoja. Mahdollisissa ristiriitatilanteissa tutkitaan aina ensin seuran sääntöjä. Seuran toiminta tai kokouspäätökset eivät saa olla ristiriidassa sääntöjen kanssa. Selkeät säännöt ohjaavat jäseniä Selkeät ja helposti tulkittavat säännöt minimoivat väärinymmärrysten syntymisen. Oppaassa esitetään lyhyesti yhdistyslaissa, metsästyslaissa sekä metsästysasetuksessa eri jäsenrooleille asetetut tehtävät. Hirvijahdista vastaaville tulee lisäksi tehtäviä metsästysseurojen mallisäännöistä. Vaikka perusidea on aina sama, seurojen säännöt voivat vaihdella. Niinpä roolien tehtävissä voi olla eroja seurojen välillä. Oppaassa annetaan käytännön esimerkkejä metsästysseuran asiakirjoista, kuten kokousten esityslistoista. Neuvontamateriaalin tavoitteena on auttaa seuroja kehittämään toimintaansa yhdistyslakia ja hyviä yhdistystoiminnan periaatteita noudattaviksi. 66-67_Metsästysseuran_käsikirja_ME0424.indd 67 66-67_Metsästysseuran_käsikirja_ME0424.indd 67 18.6.2024 14.09 18.6.2024 14.09
• Syksyllä 2023 tehdyn laskennan perusteella euroopanmajavia on 3 200–4 400 yksilöä ja kanadanmajavia 9 500–17 700 yksilöä. TeksTi Terhi Iso-Touru ja Annika Herrero S uomessa esiintyy kaksi majavalajia, alkuperäislajistoon kuuluva euroopanmajava ja istutettu vieraslaji kanadanmajava. Majavat elävät perheyhteisöissä, joihin kuuluu majavaparin lisäksi niiden poikasia muutamalta edeltävältä vuodelta. Kullakin perheyhteisöllä on yksi talvipesä, joten talvipesien lukumäärän avulla voidaan muodostaa majaville kanta-arvio. Kaikkiaan talvipesälaskennoissa ilmoitettiin 4 831 majavanpesää, metsästyseuroja laskentaan osallistui 1 466 (3,3 pesää/seura). Edellisessä vuoden 2020 laskennassa ilmoitettu pesämäärä oli 5 069 pesää 1 590 seurasta (3,19 pesää/seura), joten majavanpesiä laskeneiden seurojen määrä on vähentynyt, mutta vastaavasti pesämäärä seuraa kohti on hieman noussut. Euroopanmajavalla uusi levinneisyysalue Ilmoitetuista pesistä euroopanmajavien pesiksi arvioitiin yhteensä 1 307 pesää. Euroopanmajavan kanta-arvio on siten 3 600–5 000 yksilöä (perheyhteisön koko 2,8–3,8 yksilöä), mikä on sama kuin edellisessä laskennassa vuonna 2020. Euroopanmajavan päälevinneisyysalue on edelleen Satakunta, jossa kanta on tiheimmillään, mutta laji on viime vuosina levittäytynyt yhä enemmän Pohjanmaan pohjoisosiin, Rannikko-Pohjanmaalle ja Varsinais-Suomen koillisosaan. Samalla alue, joilla tavataan molempia lajeja, on yhä laajempi. Lastukeräyksien avulla tehtyjen DNA-analyysien perusteella on löydetty euroopanmajavan uusi levinneisyysalue kaakkoisrajalta Parikkalasta (Simpeleestä) ja Rautjärveltä, minne majavat ovat toMajavalajien kannat pysyneet vakaina Päällekkäisiä esiintymisalueita enemmän kuin ennen Tutkittua Epävarmojen alueiden tarkempi kartoitus on edelleen tarpeen, ja kaikki tieto lajien esiintymisalueista on arvokasta. GE TT Y IM AG ES 68 Metsästäjä 4/2024 68-69_Majavan_kanta-arvio_ME0424.indd 68 68-69_Majavan_kanta-arvio_ME0424.indd 68 18.6.2024 14.09 18.6.2024 14.09
• dennäköisesti levinneet Venäjältä. Länsi-Lapissa on todennäköisimmin Ruotsista tullut euroopanmajavakanta. Rovaniemeltä sekä etelään että pohjoiseen esiintyy jo molempia lajeja. Kanadanmajavan pesiä ilmoitettiin 3 400 Pesämääristä arvioidun kanadanmajavan kanta on 9 500–17 700 yksilöä (perheyhteisön koko 2,8–5,2 yksilöä). Kanadanmajavakanta on hieman laskenut edelliseen laskentaan verrattuna (vuonna 2020 arvio oli 10 000–19 000 yksilöä), jos otetaan huomioon myös lajiltaan epävarmat havainnot. Laskentaan osallistuvien seurojen määrä oli laskenut verrattuna vuoteen 2020, etenkin kanadanmajavan esiintymisalueella, ja tällä on luonnollisesti vaikutusta tulokseen. Suurin tiheys kanadanmajavalla on Etelä-Savossa. Syönnöslastuja, joiden jättäjiksi DNA-analyysi paljasti kanadanmajavia, on myös tavattu lounaisrannikolla kahdessa paikassa, mutta kanadanmajavien levittäytymisreitistä tai -tavasta tässä osassa Suomea ei ole käsitystä. Molempien lajien levinneisyys­ alueiden selvittämiseen kaivataan apua Majavakannan hoitosuunnitelman mukaisesti lajiltaan epävarmojen alueiden tarkempi kartoitus on edelleen tarpeen, jotta euroopanmajava saa enemmän elintilaa nopeammin lisääntyvän kanadanmajavan tilalle. Kaikki tieto lajien esiintymisalueista on arvokasta. Lajien levittäytymistä arvioitaessa otetaan huomioon metsästäjiltä saatu tieto lajimärityksistä, vaikka kaikkia havaintoja ei pystyttäisikään vahvistamaan esimerkiksi DNA-analyysien avulla. Toivotaankin, että Luonnonvarakeskukseen lähetetään edelleen majavan DNA-näytteitä joko metsästysnäytteinä (pala korvaa tai muuta kudosta) tai tuoreilta syönnöksiltä kerättyinä lastunäytteinä. Näytteitä toivotaan erityisesti kartassa sinisellä merkityiltä alueilta ja niiden ympäriltä. Ohjeet näytekeräykseen löytyvät osoitteesta: luke.fi/fi/seurannat/ majavalajien-kannanseuranta/majavalajienkannanseuranta-kuvaus. Metsästäjät laskevat talvipesät Luonnonvarakeskus arvioi Suomen majavakantojen määrät metsästäjien tekemien talvipesälaskentojen pohjalta kolmen vuoden välein. Kiitämme majavan talvipesälaskentaan osallistuneita metsästysseuroja, kaikkia majavahavaintoja tehneitä kansalaisia sekä lastunäytteitä lähettäneitä henkilöitä tutkimukseen osallistumisesta. Laskentatulokset riistakeskusalueittain RIISTAKESKUSALUE PESIÄ SEUROJA PESIÄ/ SEURA PESIÄ/ 1 000 HA SEUROJA ILMAN PESIÄ % EUROOPANMAJAVA Etelä-Häme 3 5 0.6 0.15 Lappi 159 53 3 0.03 0.2 Pohjanmaa 331 29 11.4 0.95 0.3 Pohjois-Häme 11 5 2.2 0.68 6 Rannikko-Pohjanmaa 50 8 6.3 0.2 Satakunta 720 115 6.3 1.04 0.2 Varsinais-Suomi 33 3 11 0.92 KANADANMAJAVA Etelä-Häme 33 19 1.7 0.38 15.8 Etelä-Savo 724 258 2.8 0.8 3.5 Kaakkois-Suomi 226 109 2.1 0.57 11 Kainuu 876 187 4.7 0.26 2.7 Keski-Suomi 85 54 1.6 0.36 11.1 Lappi 72 36 2 0.02 2.8 Oulu 403 144 2.8 0.25 7.6 Pohjanmaa 29 10 2.9 0.36 Pohjois-Häme 74 39 1.9 0.55 5.1 Pohjois-Karjala 459 180 2.6 0.59 6.1 Pohjois-Savo 412 174 2.4 0.64 5.7 Satakunta 5 2 2.5 0.25 Uusimaa 2 1 2 3.74 * Laji on oletettu metsästysseuran sijainnin mukaan eikä kuvaa pesien sijaintia. * Pesiä/1 000 ha. MAJAVATIHEYS* MAJAVANPESÄT* AI NE IS TO : LU O NN O N VA RA KE SK US JA SU O M EN RI IS TA KE SK US LÄ HD E: LU O NN O N VA RA KE SK US GE TT Y IM AG ES Euroopanmajava Kanadanmajava Laji epävarma 69 Metsästäjä 4/2024 68-69_Majavan_kanta-arvio_ME0424.indd 69 68-69_Majavan_kanta-arvio_ME0424.indd 69 18.6.2024 14.09 18.6.2024 14.09
• M ielenkiintoinen esimerkki löytyy Nummi-Pusulan lintuvedet -Natura-alueelta, jossa neljän hoitovesistön pesäsaalistusta on arvioitu hankkeen alusta alkaen. Näistä Koisjärvellä on panostettu kamerahaaskaverkostoa hyödyntävään pintakoirapyyntiin. Savijärvellä saaliista on kerrytetty erityisesti haaskakyttäyksellä lämpökameroita hyödyntäen ja Kutsilanselällä haaskakyttäyksen, loukutuspyynnin sekä koirapyyntien tasaisella yhdistelmällä. Kaikilla kolmella supikoiraa on pyydetty kattavasti ja tehokkaasti. Kun vielä vuonna 2022 ranta-alueiden keinopesistä suurin osa tuli rosvotuiksi, kevään 2024 seurannassa valtaosa pesistä säästyi, eikä niitä menetetty juuri lainkaan supikoirille. Syyllisiä tuhotuille pesille olivat enimmäkseen varislinnut ja mäyrä sekä pienemmissä määrin hirvieläimet ja ketut. Hankkeen alussa supikoira oli kohteiden ykkösmunarosvo ja kanta oli saatava kiireisesti kuriin. Alueelta puskurivyöhykkeineen on hankkeen aikana poistettu noin 500 supikoiraa ja noin 40 minkkiä. Se lienee pyynnillinen mittakaava, jota vesilintutilanteen muutos Etelä-Suomessa edellyttää. Nyt saaliin saanti kohteilla on vaikeutunut, mikä oli tarkoituskin. Myös kettuja, näätiä, mäyriä ja varislintuja on pyydetty, vaikka hankepyynneissä keskityttiin ensisijaisesti vieraspetoihin. Työ ei koskaan lopu, koska pyytämättöminä alueet palautuisivat taas nopeasti petotihentymiksi. Nummi-Pusulan neljännellä kohteella, Vaanilanlahdella, on tehostettu pyyntiä, mutta pyynti on jäänyt pistemäisemmäksi ja saalis vähäisemmäksi. Ei ole yllätys, että lähes kaikki keinopesät yhä keväällä 2024 tuhoutuivat. Syyllisiä olivat tasavertaisesti HELMI-vieraspetohanke tuottaa tulosta supikoirat ja varikset, mutta yksittäisiä pesiä rosvosivat myös mäyrä ja kettu. Pintapyynnillä nopein vaikutus Vain osan alueesta kattava pyynti ei katkaise tilannetta, jossa pesinnät epäonnistuvat jo munintatai haudontavaiheeseen. Siksi myös Vaanilanlahdella seuraavaksi laajennetaan hankepyyntejä. Positiivinen havainto on se, että supikoirien pesätuhoja saatiin kuriin useilla erilaisilla pyyntistrategioilla. Nopein ja vaikuttavin paikallisvaikutus saatiin Koisjärvellä, jossa pintapyydetään yli 20 kamerahaaskan avulla. Kohti toipumista Jos enin osa pesistä saadaan säästymään supikoirilta, minkeiltä ja varislinnuilta, voi poikastuottoa riittää yli poistuman, johon pyytäjät eivät voi vaikuttaa. Muuta Helmi-vieraspetohankkeen vaikutusta vesilintujen menestymiseen on seurattu keinopesäkokeilla. Tällä hetkellä kameraseurattuja, heinäsorsan munilla ja höyhenillä toteutettuja keinopesiä on yli 100. TeksTi Jyri Mononen AR VI TY NI 70 Metsästäjä 4/2024 70-71_Helmi-hanke_toimii_ME0424.indd 70 70-71_Helmi-hanke_toimii_ME0424.indd 70 18.6.2024 14.09 18.6.2024 14.09
• poistumaa aiheuttavat poikasajan sääolot, petolinnut, suuret hauet ja talvehtimisalueiden kuolleisuus. Koska minkinpyynti on Helmi-alueilla tehostumassa ja monelle kohteelle suoritetaan elinympäristön kunnostustoimia, hankealueiden vesilinnuston pitkään jatkunut alamäki kääntyy toivottavasti muutamassa vuodessa toipumiseksi. Ainoa relevantti mittari pyyntien onnistumiselle ovat lopulta linnustolaskennat. Uusia pesijöitä ei pitkään jatkuneen alamäen jäljiltä voi odottaa ilmaantuvan hetkessä. Toivoa kuitenkin on, että aiempi lajirunsaus on palautettavissa myös Nummi-Pusulan lintuvesille. Samalla alueet säilyvät hienoina kestävän vesilinnustuksen kohteina. Turun yliopiston supikoirahankkeessa selvitetään maaja metsätalousministeriön Sotka-rahoituksella Helmi-pyyntien onnistumista muun muassa riistakameraseurannoin. Hankepyytäjät ovat toteuttaneet keinopesäkokeet kentällä. Tieto liikkuu molempiin suuntiin, jotta sitä voidaan hyödyntää pyynnin kehittämisessä. Minkinrautojen hajustamisesta lisätietoa Kun pesäsaalistus saadaan kuriin, on vähintään yhtä tärkeää kontrolloida poikueisiin ja aikuisiin lintuihin kohdistuvaa saalistuspainetta. Pienimuotoisilla kohteilla yksikin minkki voi mitätöidä ison osan supikoirilta säästetystä poikaslisästä. Monia hankkeen ulkopuolisia minkkispesialisteja on osallistunut talkoohengessä minkin rautapyynnin kehittämiseen. Kirjaamalla ylös yksityiskohtaiset muistiinpanot on saatu kasaan pian 200 minkin laajuinen saalisaineisto. Eräs kiinnostavimmista havainnoista on naarasminkin hajun houkuttelevuus verrattuna urosminkin hajuun. Se korostui erityisesti naarasminkkien houkuttelijana. Nyt onkin käynnistetty vakioitu paritesti kymmenillä pyyntipisteillä Uudellamaalla, Etelä-Savossa, PohjoisSavossa ja Kaakkois-Suomessa. Niissä pyydetään jatkossa kahdella identtisellä loukulla, joista toinen hajustetaan naarasminkin ja toinen uroksen hajulla. Tavoitteena on arvioida, kuinka merkittävästi hajustamisessa käytetyn minkin sukupuoli vaikuttaa pyyntitulokseen. Paritestit toteutetaan jo tehopyydetyillä alueilla, koska mielenkiinto kohdistuu vaikeimpien minkkiyksilöiden, kuten aikuisten naaraiden, jallittamiseen. Nyt on kerätty tietoa, jonka avulla toivottavasti voidaan tulevaisuudessa onnistua jopa viimeisten yksilöiden poistossa. ? Linnustusmahdollisuus on tärkeä motivaattori Helmi-hankkeen talkoisiin lähteneille vieraspetopyytäjille. Ilman kytköstä pienriistaan ei synny vastaavaa paikallista vastuunottoa supikoirista ja minkeistä. Kuvan yksittäistä heinäsorsaa vastaan on Kutsilanselän rannoilta poistettu monin kerroin enemmän minkkejä ja supikoiria. Supikoiran hävittäminen edellyttää kattavaa pyyntiä Etelä-Suomen GPS-pannoitetut supikoirat pysyttelivät yllättävän pienillä elinalueillaan. Kuvassa viiden pannoitetun supikoirayksilön otos. Turun yliopiston GPS-pannoituksissa seurattiin vuosina 2021–2022 kymmenen supikoiran liikehdintää Nummi-Pusulassa. Toisin kuin Pohjois-Suomen sekä saariston vastaavissa seurannoissa, eteläsuomalaiset supikoirat pysyttelivät kevätkaudet suppeilla, pääosin vain 200–300 hehtaarin elinalueillaan. Yksilökohtaista vaihtelua toki esiintyi. Yksi supikoirista teki ison siirtymän, noin 60 kilometriä mutkitellen aina Lopelle asti, jossa se tuli haaskalta ammutuksi. Toisessa ääripäässä supikoira vetäytyi piilottelemaan Koisjärven ruovikoihin, pysytellen suppealla, vain kilometrin kokoisella elinpiirillään. Tulos tulee huomioida suunniteltaessa tehopyyntejä. Etelä-Suomen oloissa alueiden sisälle jää helposti ”supikoirapankkeja”, joita ei metsästyskieltojen, pyytäjien vähyyden tai vaikeiden olosuhteiden vuoksi saada kattavan pyyntipaineen alle. Kameraseurattuja pyyntihaaskoja tulee ylläpitää alueella tasaisesti ja minimissään yksi haaska per 200 hehtaaria. Näin valtaosa alueen supikoirista saadaan ilmiantamaan itsensä haaskakameralle. Liioittelua ei olisi pyyntihaaska jokaista neliökilometriä kohden, jotta kaikkein suppeimmallakin elinpiirillä oleilevat yksilöt tavoitettaisiin. Nummi-Pusulan Helmi-pyyntiryhmän tekemä työ on malliesimerkki kattavan ja laajan kamerahaaskaverkoston toteutuksesta. Supikoirakanta on saatu tutkimuksellisen näytön mukaan romahdutettua ja pysymään alhaalla. Avaintekijänä onnistumisessa on ollut kattavan pyynnin ohessa seurojen rajat ylittävä talkoohalu ja ulkopuolisen pyyntiavun toivottaminen tervetulleeksi. Paritestiasetelma Kirkkonummella. Etummainen hajustetaan kuukausittain urosminkin rauhasnesteellä ja taaimmainen loukku naaraan rauhasnesteellä. Asetelma käännetään vuoden vaihtuessa toisinpäin. HE IK KI KO RT EL AI NE N JY RI M O N O NE N 71 Metsästäjä 4/2024 70-71_Helmi-hanke_toimii_ME0424.indd 71 70-71_Helmi-hanke_toimii_ME0424.indd 71 18.6.2024 14.09 18.6.2024 14.09
• Turvallisuus nsin 1. Riistakolmion kokonaispituus on a) 6 kilometriä b) 12 kilometriä c) 16 kilometriä 2. Suomen suurimmassa hirvieläinten yhteisluvassa on a) 10 osakasta b) 34 osakasta c) yli 60 osakasta 3. Valtaosa taigametsähanhista talvehtii a) Etelä-Ruotsissa b) Tanskassa ja Saksassa c) Novaja Zemljan saarella 4. Valkohännän aisteista tarkin on a) Hajuaisti b) Näkö c) Kuulo 5. Nylkeminen ja raakakypsytys vakumoituna sopii erityisen hyvin a) Hanhille b) Puolisukeltajille c) Kokosukeltajille 6. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kanadanhanhia on metsästetty keskimäärin a) noin 1 700 b) noin 5 000 c) 9 500 7. Tavi muuttaa elo-syyskuussa pääosin a) Länsija Lounais-Eurooppaan b) Etelä-Eurooppaan ja Afrikkaan c) Etelä Ruotsiin 8. Vesilintumetsästyksen tulee lopettaa a) Tunti auringon laskun jälkeen b) Tunti ennen auringon laskua c) Tarpeeksi pimeässä 9. Pihallani oli suurpeto, joka säikähti ja pakeni, kun havaitsi minut a) Soitan hätäkeskukseen numeroon 112 b) Soitan alueeni petoyhdyshenkilölle c) Soitan naapurilleni 10. Pimeänäkölaitteiden ja keinovalon käyttö sallittiin a) Hirvelle b) Metsäkauriille c) Villisialle Oike at vas tau kse t: 1b, 2c, 3a, 4a, 5c, 6b, 7a, 8a, 9b, 10c Testaa tiet si Vesilinnustuskauden aloitus saa paljon metsästäjiä liikkeelle. Turvallisuusasiat korostuvat, kun liikkeellä on paljon ihmisiä samalla kosteikolla. Toisaalta turvallisuus on tärkeää, vaikka liikkeellä oltaisiin yksin. TeksTi Marko Mikkola V esilinnustaessa liikutaan veneellä, kävellen tai kahlaten epätasaisessa maastossa, jolloin omasta turvallisuudesta huolehtiminen on välttämätöntä. Perusmuistisääntö; veneeseen tai veneestä noustessa patruunat pois. Turvallisuus lähtee pitkälti asenteista. Kun saaliinhimo jätetään taka-alalle ja keskitytään turvalliseen toimintaan, tulee siitä rutiininomainen tapa, eivätkä yksittäiset ampumatilanteiden menetykset harmita. Esimerkiksi kavereiden kanssa tauolla oltaessa, tulee aseista poistaa patruunat, vaikka lintuja lentäisi tauon aikana ampumaetäisyydeltä. Vahinkojen välttäminen on tärkeämpää kuin linnun ampuminen. Yksittäinen vahinko voi pilata monen ihmisen elämän ja harrastuksen. Metsästystilanne ei ole harjoituspaikka. Aseen turvallinen käsittely muodostuu rutiiniksi, kun kesällä harjoitellaan riittävästi ampumaradalla. Aseeseen ja patruunoihin tutustutaan ampumaradalla ja kotona. Kun tähän lisätään koiran kunnosta huolehtiminen ja patruunoiden testaus omaan aseeseen sopivaksi, ollaan valmiita kosteikolle vesilintujahtiin. Turvallisesti maastossa Lataa ase vasta passissa. Jos metsästät pomppulintuja, pyri varmistumaan etukäteen onko alueella muita. Lintujen noustessa lentoon, ammu vasta, kun ne ovat riittävän korkealla. Näin mahdollinen kaislikossa oleva toinen metsästäjä ja koirat ovat turvassa hauliparvelta. Veneeseen noustaessa tai sieltä pois tultaessa, pidä ase taitettuna tai lukko auki. Malttia ampumisessa • Huomioi muut metsästäjät, ulkoilijat, veneilijät ja mökkeilijät • Älä ammu veteen, muista 45 asteen kulma • Pidä ase pystysuunnassa vaihtaessasi ampumasuuntaa • Veneestä ampumisessa korostettu huolellisuus, vene ja olosuhteet huomioiden • Toinen laukaus on usein vaarallisin • Kaislikossa voi olla muitakin • Huomioi vedessä työskentelevät koirat • Haulit kimpoavat veden pinnasta Raskaiden volframihaulien kanssa tulee kiinnittää erityistä huolellisuutta taustaan. Luotiasetta ei suositella käytettäväksi vesialueilla. Käytä ampujanlaseja ja kuulevia kuulosuojaimia. Turvallisesti vesilinnustamassa TE RO SA LM EL A 72 Metsästäjä 4/2024 72_Turvallisuus_ensin_ME0424.indd 72 72_Turvallisuus_ensin_ME0424.indd 72 18.6.2024 14.10 18.6.2024 14.10
• Saunamökki ja lintuluvat parhaille lintu­ maille Tervolassa. Vain yksi seurue kerral­ laan, pe­pe 1000 Euroa max 6 henkilöä. Vuokraaa myös mönkijät. p. 0400 930 199 Espanjassa vikingarcos.org FI/SV/EN MÖKKI+LUVAT KUUSAMO 0400­281229 ERÄ­KORPINEN: Kanalintu­ ja jänisjahdit, Rantamökkejä VP 5634 Sievi. 040 555 1394 VUOKRALLE TARJOTAAN Tasokas mökki Ranualla puh. 0400 398 208 Metsästäjille vuokralle asunto pohjois­taivalkoskella, hessu, 0400­471619 Lomalle ja erälle Kainuuseen laattaja.fi Puolangan Auhojärvellä majoitustilaa vuokrattavana. Kohteet ja hinnat kotisivuillamme www.asuntojamokki.fi p. 040­5573789, tapiohei54@gmail.com Metsästysmaja Valtimo Verkkojoentie p. 044 200 2252, E. Tuovinen Okt 2mh+oh+k+s Suomussalmi vrk/vkl/vko Valtionmaat lähellä P. 0400 399 905 kaarlorainer.vaisanen@gmail.com Erämökki Ilomantsista. Tilaa 4:lle. Valtion metsästysmaat hyvin saavutettavissa. Soita / WhatsApp 040 737 2337. OSTETAAN Ostetaan JOKIRAPUJA läpi kauden. Maksu ja nouto koko Suomesta. Raputukku Järf puh. 040 546 5995 Ostetaan Jokirapuja. Mitat alk. 9 cm Krustas Oy puh.040­6361665 Jokirapuja. 044 291 5616/Toni Sisso Ky Ostetaan ajava Beagle. Tarjoa. E Mattila P. 040­5843751 Myydään kauppakiinteistö (jukka­talon malli, rakennusvuosi 1992) hyvien metsäs­ tysmaiden keskeltä Suomussalmen Pyhäky­ lästä. Soita ja kysy lisää puh. 0400 385747, Veijo Ruuskanen MÖKKI LOKASSA 46m2, tontti 3000m2, sähköt, 6 vuodesijaa. 0400­176375 Metsästysporukat! Sotkamossa edullisesti vaatimaton lautar. mökki. Vesi+sähkö 0,5ha tontti. Valtion maat vieressä! Yht.040­5291063 Metsään kotimaisen TUNTSA­kaupan kautta. Vain www.tuntsa.fi ja olet jo perillä Metsästysmaja Hailuodon Viinikanlahti. Puh. 0400 322 426 KOIRIA Lahdessa s. 13.2.24 hannoverinvihikoiran pentuja. P. 045 864 0054, Grazyna Brek­Laitinen, gbreklaitinen@gmail.com Myyd.Itäsip.Laikan pentuja. S. 13.4.24. Reisjärvi. Vesa Korkiakoski, p. 044 264 8385 Suomenajokoiran pentuja p. 0400 694 382 Ojanen Jukka, 8n+2u, luov. 9.7., Tornio Venäjänspanieli­pentuja. 045 643 8110. Daria 9.06.2024 Somero Venäläis­Eurooppalaisen Laikan pentuja Isolle ja pienelle riistalle. 044 235 1044 Juha Laukkanen 30.5.2024 Suomi Kouvola Kk saksanseisojan pentuja. p. 046 851 6012 Santtu Tikka Pennut syntyvät. 23.6. Vihti METSÄSTYSTÄ SORSASTAMAAN HYVINKÄÄLLE kalastuskunta.ridasjarvi.fi 040 191 3200, 0400 882 871 Kanalinnut, vesilinnut. Erämökki Reisjärvi ismo.kokkoniemi@kotinet.com puh. 044 541 0437 TYÖSUORITUKSIA Aseen tukkien korjausta ammattitaidolla. Hartwood Oy / Puh. 050 404 7042 Asesepän työt ammattitaidolla! YLÖJÄRVEN ASETARVIKE Puh: 040 718 8170 Asesepäntyöt, aseet/patruunat Mika Frilander Tiklinpolku 5 Klaukkala, 040 643 4362 Nahkojen muokkausta. 0505621553, eraturkis@gmail.com. Vesitä suunnitelmasi > perusta kosteikko! Kosteikkosuunnittelua Juha.Siekkinen@kosteikkomaailma.fi, p. 040 413 9606,Kempele MUUT Valkosipulit! www.anttilanluomutila.fi Auton ja mönkijän renkaat www.riekko.eu ELÄINTENTÄYTTÄJIÄ Heikki Ahopelto 0400 249 094 lehonpaja.net Täytän kalat linnut ja nisäkkäät Juhani Hirvonen puh. 045 3303 417 Pienriistaa puh. 044­0661382 Jani Ikonen MYYDÄÄN Hyväkuntoisia käytettyjä aseita ja tarvikkeita. 040-5417308, porinase.fi Koirankopit 1­os 360€ ja 2­os 480€ maxi 560€ P. 050-5117465 www.koirankoppi.fi Stevens merkkinen mustaruutihaulikko 16 cal.harvinaisuus 350 eur.p.0400388334 Eränkävijä­lehdet 70­2000­luvulta 26 kpl Suomen Riista, rh­säätiö 20 kpl nro 9­32 Metsästys ja kalastus vk 1952 kirjana Soita tai tekstaa ja tarjoa, 0400­171686 Metsätila Kuusamon Suiningilla, Papuvaarantie 36, kantatila 6,5 ha kalaisan Iso­Papuluomajärven rannalla, luonnonkaunis Mäntyniemi 650 m rantaviivaa + 105 m2 erämaakelomökki rkv 1985 ja 2010, sauna 20 m2, autotalli 24 m2 rkv 2006, varasto, ulkowc, aggregaattivirta, aurinkopaneelit, öljykeskuslämmitys glykolikierto, leivin uunitakka, puu­ ja sähköhella(aggr), kesävesi sekä 19,9 ha metsätila. Metsätilat myydään yhdessä tai erikseen. Metsä­ ja kalamiehen unelmapaikka luonnon rauhaa rakastavalle. Puut omasta takaa, ei sähkölaskua. Hp 139 000,­ + 35 000,­. Soita Jaana Vidgren 0407724735 tai Opkk Antti Kouru 0504784142 Myytävänä Lieksan Jongunjoen läheisyy­ dessä sijaitseva Aittokosken eräkämppä (422­424­25­0). Omistetun maa­alueen koko on 0,23 ha ja sillä sijaitsee hirsirakenteinen päärakennus (150 m2) ja erillinen sauna (40 m2). Kiinteistöllä on oma sähköliittymä, majoituskapasiteetti on 10 vuodepaikkaa. Soveltuu erinomaisesti ympärivuotiseksi tukikohdaksi monipuoliseen eräilyyn. Yhteys ja tarjoukset: p. 050 590 4015. Erä/metsästysmökki Pudasjärvellä. 38 m2 puulämmitteinen, vuolukivitakka, ­hella leivinuunilla, talviasuttava, aurinkosähköllä. Oma kaivo, puusee, 2 puuvarastoa. Mahdollisuus päästä paikall. metsästysseur. myös hirviporukkaan. H. 145.000. Soita, lähetän kuvia ja lisätietoja. p. 040­588 2535 Poikkeuksellisen suuri 6000 mAh -akku Turbo Power 30 latauksella! Oikeat puhelimet metsästäjille myy: Täydellinen metsälle. Kaikille luonnosta ja riistasta kiinnostuneille. 73 Metsästäjä 4/2024 ERÄILMOITUKSET HUOM! Metsästäjä­lehden Eräilmoituspalstan ilmoitusmyynti tapahtuu Eräverkko­palvelussa. Osoitteessa www.eraverkko.fi/ilmoitukset voit jättää sähköisesti ilmoituksen valitsemaasi Metsästäjä­lehteen. Eräverkko­palvelussa on selkeät ohjeet ilmoituksen jättämiseksi sekä lisätiedot palvelusta. Käy tutustumassa! Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (42 mm) levyisiä rivi­ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden ja korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien. Vuonna 2024 hinta on 25 euroa/ rivi (40 merkkiä). Ilmoitukset maksetaan verkkopankkitunnuksilla ilmoituksen jättöhetkellä. Eräverkko­palvelu tuottaa aineiston lehteä varten siinä muodossa kuin asiakas sen palveluun syöttää. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Metsästäjä nro 5/2024 ilmestyy 13.9.2024. Siihen tarkoitettu aineisto on jätettävä Eräverkko­palvelun kautta viimeistään 21.8.2024. Huom! Rivi­ilmoitukset Eräilmoituspalstalle otetaan vastaan ainoastaan Eräverkko­palvelun kautta. Eräverkon asiakaspalvelun yhteystiedot ovat osoitteessa eraverkko.fi. 73_Eräilmoitukset_ME0424.indd 73 73_Eräilmoitukset_ME0424.indd 73 18.6.2024 14.10 18.6.2024 14.10
• T aigastuorra?uonjánálli manai ma?os ?ielgasit jahkeduháha molsašuvvama guktuid bealde. Áiggálaš oktavuohta meahcástanráddjehusaid ja mannan jagiin vuhtton náli stuorruma gaskkas ?ujuha, ahte liiggálaš jápminlohku meahccebivddu dihtii lea leamašan guovddáš sivva náli unnumii. Bessenmenestupmi meroštallá dan mo taigastuorra?uotnjágat gávdnojit ?ak?at Váldooassi taigastuorra?uotnjágiin dálvádit Mátta-Ruo?as, gos meahccebivdu lea lobálaš dušše gilvinvahágiid eastadeapmin. Smávva mearit dálvádit maiddái Dánmárkkus ja Duiskkas. Dánmárkkus ?av??a bárbmu stivre stuorra?uonjá meahcástanráddjehusaid taigastuorra?uotnjágiid meahccebivdu lea ráddjejuvvon garrasit guvllolaš ja áiggálaš meahcástangildosiin ja Duiskkas šládja lea ráfáiduhtton. Gi??at váldooassi ?uotnjágiin girdet Davviluovtta badjel vuoi??astit Mátta-Suoma bealdoguovlluide, gos dat bi?ggiidit bessenguovlluideaset. Geassit ja ?ak?at taigastuorra?uotnjága eallima meroštallá dat, bessego loddi ja lihkostuvvágo dat bessemis. Nuoramus ahkeluohkát ja oassi boarrásamosiin eai besse, ja dat fárrejit geassemánus Novaja Zemlja sullui lápmeáigái. Lápmeáigefárremii vulget maiddái lottit maid bessen ii lihkostuvvan, nuba suoidneborgemánus Suomas dihttojit dušše bessemis lihkostuvvan lottit ja daid ?ivggat. Baji álggus meahccebivdu bessenguovlluin ?uohcá nappo seammaáigása??at sihke náli deháleamos oassái – loddeetniide maid bessen lea lihkostuvvan – ja náli vehámus mávssolaš oassái dahje seammá jagi ?ivggaide. Dát lottit girdigohtet borge?ak?amánus, ja má?ggat dain girdet njuolga bessenguovlluin Ru??ii. Novaja Zemljalas lápmán lottit fárrejit ?ak?amánu loahpa bealde ja golggotmánus. Dáinge lottiin má?ggat girdet njuolga lápmeguovlluin Ru??ii, muhto lottit ?oahkkanit vuoi??astit eandalii Liminganlahti birrasii Davveba?aeatnamii. Ruo?a dálvádanguovlluin beassádagat ja bessekeahtes lottit seahkanit ja dat lihkadit seammá dohkiin ?uovvovaš gi?a rádjái. Tundra?uotnjágat fárrejit ma??eleappos ?ak?at nuortin Tundra?uotnjágat fárrejit nuortalit geinno dagaid mielde: Dábálaš ?av??a tundra?uotnjágat vuoi??astit eanaš MáttanuortaSuomas. Daid fárren álgá seammá áigge go Taigastuorra?uonja ollesjorggáhat regrešuvnnas doaivvalaš boahttevuhtii vuo??uduvvá fuo??odie?u vuo?ul dahkkojuvvon riikkaidgaskasaš ovttasbargui ja vuogálaš meahccebivddu ráddjemii. TeaksTa Antti Piironen ja Mikko Alhainen GE TT Y IM AG ES 74 Metsästäjä 4/2024 Áig guovdilis ságat sámegillii 74-75_Saame_ME0424.indd 74 74-75_Saame_ME0424.indd 74 18.6.2024 13.49 18.6.2024 13.49
• Lottiid beassádatáicamat Oma riistai Loahppageassi lea buorre áigi ?uovvut lottiid bu?aldeami, go ?ivggat leat vuolgán besiin. Áicamiid girjen fuo??olottiin ja lottiin mat eai leat ráfáiduhtton earenoamážit daid beassádagain – Oma riistai lea álki ja das lea ávki: Vállje dušše šlája, heivvolaš áicantiippa (ovdamearkka dihtii beassádat), oktagasaid meari ja dasto vurke. Oma riistas lottiid bessemii ?ujuheaddji áicamat sirdojuvvojit ?av??a áigge Suoma 4. loddeátlasa (lintuatlas.fi) materiálii. Áicamiid dárkkes sajádatdie?ut dahje olbmo persovdnadie?ut gii daid áicá eai sirdojuvvo eaige dat oidno almmolaš oidnosiin. Mearreáiggiin kártejuvvon loddeátlasa ulbmilin lea ?ielggadit Suoma bessenlottiid leavvanviidodaga ja das dáhpáhuvvan nuppástusaid. Die?ut adnojuvvojit ávkin má?ggain vugiin, earret eará meahccebivddu suvdilisvuo?a sihkkarastimii. Dán muttus buot eanemus beroštahtti áicamat sáhttet leat justa du áicamat! Sáhtát dárkkástallat kártema dili loddeátlasa boa?usbálvalusas (tulokset.lintuatlas.fi). Bálvalusas gávdnon bargoneavvuid vehkiin sáhtát ?ielggadit, man šlája áicamat justa du ruovttu, bartta dahje vázzinbálgá mehciin vel gáibiduvvo. Meahccekártta ja áibmogovaid vehkiin sáhtát ?uozihit áicama daid šlájaid vejolaš bessenbirrasiidda, mat leat báhcán áiccakeahttá. Juohkehaš áican lea dehálaš! Loga lasi: lintuatlas.fi TE RO SA LM EL A Taigastuorra?uotnjágiin mat máhccet Novaja Zemljas, ja tundra stuorrá ?uotnjágiid ossodat stuorra?uotnjágiin lassána go ?ak?a ovdána. Máttanuorta-Suoma stuorra?uonjábivdin vuo??uduvvá johtimiid earuide. Meahccebivdin lea ráddjejuvvon riikka nuortaoassái ja loahppa?ak?ii, goas dat ?uohcá sihke áigái ja guvlui, main gaskamearala??at stuorra oassi stuorra?uotnjágiin leat tundrastuorra?uotnjágat. Sálaš?uovvuma vuo?ul bivdin máttanuortin ?uohcáge ?ielgasit tundra?uotnjágii. Raportere stuorra?uonjásállašat Stuorra?uonjásállašis lea sálašalmmu hangeat negas­ vuohta. Almmuhusa lea álkimus dahkat Oma riistas. Lassin sávvat govaid sálaš stuorra?uonjá oaivvis ja soajis vuollešládja­ ja ahkejuohkášumi ?uovvumii. Sávvat govaid ?ujuhussii hanhi@riista.fi. Lassediehtun reahkká sállaša bivdinbeaivi ja ­gielda. Áig guovdilis ságat sámegillii Nro 4/2024 73. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 13.9.2024. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite Metsästäjä­lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus Vastaava päätoimittaja: Jari Varjo Päätoimittaja: Mikko Sirkiä, puh. 029 431 2109 Toimitussihteeri: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Markku Pakarinen (Aste Helsinki Oy) Toimitusneuvosto: Tero Kuitunen, Marko Mikkola, Markku Pakarinen, Mirja Rantala, Tero Salmela, Mikko Sirkiä, Marko Svensberg, Jouni Tanskanen ja Petri Vartiainen. Ilmoitukset Rivi­ilmoitukset Eräilmoitukset­palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 ja Mikko Sirkiä, puh. 029 431 2109 Paino: Hansaprint 2024/Met24_04 Kansikuva: Hannu Huttu ISSN­L 0047­6986 ISSN 0047­6986 ISSN 2323­1475 Aikakausmedia ry:n jäsen Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL 22, 00331 Helsinki, puh. 029 431 2002 metsastajarekisteri@riista.fi Sompiontie 1, 00730 Helsinki Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001, arkisin klo 9–15, asiakaspalvelu@riista.fi Oma riista -helpdesk Puh. 029 431 2111 arkisin klo 12–16 oma@riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Verkkokauppa ja varasto Puh. 09 5840 4500 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi 75 Metsästäjä 4/2024 74-75_Saame_ME0424.indd 75 74-75_Saame_ME0424.indd 75 18.6.2024 13.49 18.6.2024 13.49
• VOITA unohtumaton metsästysmatka Saksaan! Skannaa koodi ja osallistu! Osta kaksi Lapua Naturalis –patruunarasiaa kertaostoksena ja voit voittaa ajojahtimatkan Saksaan. Skannaa sivun yläkulmassa näkyvä QR-koodi, lue lisää ja osallistu! • lapua.com/lapua-naturalis-kilpailu/ • nordis.fi/Lapua_Naturalis-markkinointiarpajaiset Säännöt ja lisätiedot: Nammo Lapua Oy ja NorDis Oy järjestävät markkinointiarpajaiset 1.2.2024 30.9.2024. Kaksi rasiaa Lapua Naturalis -metsästyspatruunoita kertaostoksena ostaneet kuluttajat osallistuvat arvontaan, jossa arvotaan kaksi ajojahtimatkaa Saksaan. Metsästysmatka järjestetään syksyn/talven 2024-2025 aikana. Nordic Distribution Oy NorDis on Lapuan eksklusiivinen jakelija Suomessa ja maamme johtavia maahantuontija tukkuliikkeitä aseja ampumatarvikealalla. Nammo Lapua Oy ja NorDis Oy järjestävät markkinointiarpajaiset 1.2.2024 30.9.2024. Kaksi rasiaa Lapua Naturalis -metsästyspatruunoita kertaostoksena ostaneet kuluttajat osallistuvat arvontaan, jossa arvotaan kaksi ajojahtimatkaa Saksaan. Metsästysmatka järjestetään syksyn/talven 2024-2025 aikana. Nordic Distribution Oy NorDis on Lapuan eksklusiivinen jakelija Suomessa ja maamme johtavia maahantuontija tukkuliikkeitä aseja ampumatarvikealalla. 76_Takakansi_ME0424.indd 76 76_Takakansi_ME0424.indd 76 18.6.2024 13.48 18.6.2024 13.48