• met0605_096_001 21.8.2006 10:18 Sivu 7 5 / 2006
• met0605_002_021 21.8.2006 09:59 Sivu 2 ONKO MEILLÄ YMMÄRRYKSESSÄ VIKAA? Metsästäjäkunnan ylin päättävä elin - edustajakokous - esitti keväällä vakavan huolen metsästysmahdollisuuksien jatkuvasta ja perusteettomasta rajoittamisesta. Kesän mittaan on ollut mielenkiintoista seurata siitä virinnyttä keskustelua. Keskustelun yhteydessä on myös annettu ymmärtää, että metsästäjät eivät vain ymmärrä säädöksiä. Näinkin voi ehkä olla. Tosin samaan aikaan putkahti maailmalle esitys luonnonsuojelulain muuttamisesta, jossa esitettiin merkittäviä muutoksia nykytilaan verrattuna. Muutoksen jälkeen kaikki luonnonsuojelualueet rinnastettaisiin lähtökohtaisesti kansallis- ja luonnonpuistoihin. Muutos olisi merkittävä sen takia, että jatkossa ei edes periaatteessa olisi tarpeen pohtia sitä, mitkä rauhoitussäännökset ovat tarpeen alueen suojelutavoitteen saavuttamiseksi, vaan ainoastaan mitä poikkeuksia totaalisuojelusta on mahdollista tehdä. Näin esimerkiksi metsästys tulisi jo lain mukaan lähtökohtaisesti automaattisesti kielletyksi tai rajoitetuksi riippumatta siitä, onko tällaisella kiellolla tai rajoituksella merkitystä alueen perustamistarkoituksen kannalta. Tämä ilmenee hyvin myös esitysehdotuksen perusteluista, jossa metsästyksen osalta on pohdittu pelkästään poikkeamismahdollisuuksia metsästyskiellosta, ei lainkaan sitä, minkä vuoksi metsästys ylipäätänsä on tarpeen kieltää kaikilla luonnonsuojelualueilla. Uudessa laissa toki tunnustettaisiin mahdollisuus sallia metsästys luonnonsuojelualueilla. Samalla kuitenkin myös vahvistettaisiin se, että kysymys on poikkeussäännöksestä, jota voitaisiin soveltaa vain laissa mainituin edellytyksin. Nämä edellytykset olisivat myös tiukemmat, kuin vielä nykyisin voimassa olevassa kansallis- ja luonnonpuistojen alueellisia poikkeuksia koskevassa luonnonsuojelulain 16 §:ssä. Ehdotetun säännöksen soveltaminen olisi myös aina harkinnanvaraista, joten metsästystä ei välttämättä sallittaisi, vaikka sen mukaiset edellytykset täyttyisivät. Tässä yhteydessä on ehkä syytä myös kysyä, miksi nykyään kansallispuistojen laajennuksen yhteydessä metsästyskiellot halutaan automaattisesti ulottaa myös laajennusalueelle. Laajennusalueet ovat useimmiten Natura-verkostoon otettuja alueita, joiden tarkoituksena on ollut suojella esimerkiksi vanhaa metsää, suokasvillisuutta, lehtokasveja, samoja alueita, joilla Naturaa perusteltaessa luvattiin olemassa oleRAIMO VAJAVAARA Toiminnanjohtaja, päätoimittaja Metsästäjäin Keskusjärjestö van metsästyksen säilyvän. Minkä takia näiden alueiden liittäminen kansallispuistoon edellyttää nyt niiden asettamista metsästyskieltoon, mikä on se uusi suojeltava laji, joka laajennuspäätöksellä otetaan suojelun piiriin ja joka edellyttää metsästyskiellon asettamista? Käytetäänkö kansallispuistojen laajennuksia pelkästään keinona sivuuttaa laajennusalueita koskevat valtioneuvoston Natura-päätökseen sisältyvät metsästyksen sallimista koskevat linjaukset. Liesjärven, Seitsemisen ja Helvetinjärven kansallispuistojen laajentamispäätösten kohdalla rajoitusautomatiikka jo toimi, miten käy Koloveden ja Petkeljärven laajennusalueiden osalta? Entä Euroopan unionin mukanaan tuoma läheisyysperiaate.Vaikuttaa vahvasti siltä, että maassamme läheisyysperiaatteen toteuttaminen nähdään luonnonsuojelussa pelkästään oikeutena antaa kansallisesti tiukempia säädöksiä kuin mitä Euroopan unionin direktiivit varsinaisesti edellyttäisivät. Eikö läheisyysperiaatteen perimmäinen tarkoitus olekaan siirtää hallinnollista päätöksentekoa mahdollisimman lähelle päätöksen kohteena olevia tahoja, jotta päätöksentekijällä olisi mahdollisimman hyvin tiedossaan asiaan vaikuttavat paikalliset olosuhteet ja näkökohdat. Läheisyysperiaatteen näkökulmasta tuntuisi luontevalta, ettei metsästysrajoituksia annettaisi valtioneuvoston tasoisilla säädöksillä, vaan lopullinen päätös mahdollisista metsästysrajoituksista tulisi aina tehdä paikallisella tasolla erilaisia tavoitteita yhteen sovittaen. Kun julkisuudessa on kysytty, onko metsästäjillä ymmärryksessä vikaa, niin ehkä osasyy tähän mahdolliseen ymmärryksen puutteeseen on siinä, ettei metsästäjäkunnalta lainkaan pyydetty lausuntoa parhaillaan käsiteltävänä olevasta luonnonsuojelulain muutoksesta.Toisaalta voidaan samanaikaisesti myös kysyä, onko metsästäjäkunnan ymmärryksessä sittenkään vikaa. Niin tai näin, nyt olisi korkea aika metsästyksen osalta selkiyttää ne periaatteet, joilla maamme Natura-verkostoa aiotaan lopultakin toteuttaa. Joko pidetään kiinni niistä linjauksista, jotka sisällytettiin valtioneuvoston Natura-päätökseen, jonka mukaan Natura-alueilla metsästystä rajoitettaisiin vain poikkeustapauksissa, jos lajisuojelu sitä edellyttää, tai sitten linjauksia muutetaan reilusti ja avoimesti. o 5 · 2006 METSÄSTÄJÄ 2
• met0605_002_021 21.8.2006 09:59 Sivu 3 6 4 MKJ tiedottaa 5 Valokuvauskilpailu nuorille 5 Metsästysmahdollisuudet ­ uusi osio riistainfo.fi- palveluun 12 Hirvikantaa vähennetään edelleen - pyyntilupia runsaasti Pohjois-Suomessa 14 Kansalaiset toivovat metsästäjien pienentävän hirvikantaa 24 Hirvijahtia puolivuosisataa 28 Metsästysseurojen toimintatavat ja kaadonjälkeiset toimet selvitetään 38 Eräaatoksia valtion mailta: Metsästyslupien myynnin helppous ja ostamisen vaikeus 39 Tutkijan tuntoja: Hauskaa tiedettä 40 "Kiintiöitä arvioidessa näin ihan yleisesti käyty läpi" ­ riistakolmiolaskentojen hyödyntäminen metsästyksen säätelyssä. 43 Riistakolmiotuloksia 48 Lintulahdet Life- hanke hyvässä vauhdissa 50 Supikoiran metsästys onnistuu kaikilta 64 Nuorisorahasto: Erä- ja luontokeskus 67 Kaurissaaliin ilmoituslomake 70 Piireissä tapahtuu 73 Kaupantekoa Natura alueille tulossa metsästyskielto ­ vai onko? 10 16 Hirvien oikea määrä ­ onko sellaista olemassa? Hirvikannan koon lasku jatkui loivana 32 46 Lintulahdet Life- hankkeen "kenttäpostia" - Petopyytäjiä tapaamassa Lihankäsittelytilat kuntoon EU-rahalla ja talkoohengellä 56 Opi ampumaan paremmin haulikolla, osa 3 N:o 5 · 01.09.2006, 55. vuosikerta. Metsästäjä on Metsästäjäin Keskusjärjestön valistuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun suorittaneelle. Painos on 290 000 kpl. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 10.11.2006. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimitus: Päätoimittaja: Raimo Vajavaara Toimittaja: Klaus Ekman Ulkoasu: Ilkka Eskola Toimitusneuvosto: Tapani Pääkkönen (pj), Klaus Ekman, Juha Immonen, Leif Norrgård, Jarkko Nurmi, Marko Mikkola ja Raimo Vajavaara. Asiantuntijajäsenet: Ilkka Eskola ja Eero Helle. Toimituksen osoite: Metsästäjäin Keskusjärjestö, Fantsintie 13-14, 01100 Itäsalmi, puh. 09-2727 8116. Osoitteenmuutokset ja metsästyskorttiasiat 0303 9777. Kirjapaino: HANSAPRINT/MET06_05/2006 Kansikuva: Hannu Huttu. Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0047-6986 441 024 Painotuote METSÄSTÄJÄ 3 5 · 2006
• met0605_002_021 21.8.2006 09:59 Sivu 4 MKJ TIEDOTTAA Suoraveloituskortti I Painovirheen vuoksi suoraveloituksena maksetun metsästyskortin maksupäivä on suomenkielisessä kortissa virheellinen. Korttiin on maksupäiväksi merkitty 12.6.2007, vaikka todellinen maksupäivä on ollut 12.6.2006. Suoraveloituksena maksettu kortti on painovirheestä huolimatta voimassa kääntöpuolella ilmoitetun ajan 1.8.2006 ­ 31.7.2007. Vuoden erätoimittajaa haetaan jälleen! I Metsästäjäin Keskusjärjestön valtakunnallinen Eräjournalistipalkinto on jälleen haettavana. Palkinto voidaan jakaa vuosittain ja on suuruudeltaan 2 000 euroa. Palkinto jaetaan Metsästäjäin Keskusjärjestön Edustajakokouksessa toukokuussa 2007. Palkinto voidaan jakaa erätiedotuksen parissa ansiokkaasti toimineelle henkilölle tai yhteisölle. Palkinto voidaan jakaa eräaiheisesta painotuotteesta, radio- tai televisio-ohjelmasta tai muusta elektronista mediaa varten valmistetusta eräaiheisesta tuotteesta. Palkinto voidaan jakaa myös pitkästä ja ansiokkaasta urasta erätiedotuksen parissa. Palkintoa voi hakea sitä varten olevalla lomakkeella henkilö itse, tuotteen tuottaja tai jokin muu taho voi ilmoittaa ehdokkaan. Lomake löytyy metsästäjäorganisaation kotisivulta www.riista.fi LOMAKEPALVELU. Palkintoa voidaan kuluvalta vuodelta hakea 1.1. ­ 31.12.2006 välisenä aikana julkaistusta tai tuotetusta eräaiheisesta artikkelista, ohjelmasta tai tuotteesta. Hakemusten tulee olla Metsästäjäin Keskusjärjestön toimistossa 31.12.2006 loppuun mennessä. Ampumakoe karhunmetsästyksessä I Ampumakoe uudistui 1.3.2006 alkaen. Uutena koemuotona tuli karhunmetsästyksessä vaadittava karhukoe.Aiemmin ammuttu ampumakoe, joka oikeuttaa toimimaan ampujana hirvieläinten ja karhun metsästyksessä on kuitenkin voimassa kortissa merkityn voimassaoloajan. Mikäli siis ennen 1.3.2006 ammuttu ampumakoe on voimassa, ei karhunmetsästystä varten tarvita vielä uutta karhukoetta suorittaa. I Riistakolmiotulokset täsmentyvät koko ajan ja tämän lehden aineistopäivän jälkeen täsmentynyt metsäkanalintutilanne on seurattavissa ajantasaisesti Riistawebissä osoitteessa www.riista.fi tai www.riistaweb.riista.fi .Tulokset näkyvät myös Riistantutkimuksen sivuilla, mistä löytyy muutakin mielenkiintoista riistatietoa osoitteessa www.rktl.fi . Riistakolmiotulosten ajantasainen seuranta Osoitteenmuutoksia I Heinäveden rhy: uusi osoite Juha Vainio, Koukunsaarentie 49 D, 79910 KERMA, puh. 040 555 30 47, heinavesi@riista.fi I Kemijärven rhy: Seppo M Kerkelä,Vapaudenkatu 10-12 C, 98100 Kemijärvi, p/f 016-82266, 0400-296200, kemijarven.riistanhoitoyhdistys@kjarhy.inet.fi Itä-Suomeen koulutetaan Eräkellokkaita I Metsästysharrastus on tällä hetkellä suositumpaa kuin koskaan aikaisemmin Suomessa.Viime vuonna maassamme rekisteröitiin ennätysmäiset 302 525 metsästyksen harrastajaa. Itä-Suomessa käynnistyy tänä syksynä koulutushanke, jossa jokaiseen paikalliseen riistanhoitoyhdistykseen koulutetaan vähintään yksi Eräkellokas. Hän on aina tavoitettavissa oleva sujuvasanainen henkilö, joka kertoo oman kuntansa erä- ja luontoasioista ja -tapahtumista tiedotusvälineille. Metsästys, yhtä lailla kuin metsästysseurojen järjestämät tapahtumat ja juhlat tai metsästäjien tekemät luontohavainnot, ovat aina olleet tärkeitä paikallisuutisia. Jotkut niistä ylittävät aika ajoin myös maakunnallisen, jopa valtakunnallisen uutiskynnyksen. Niistä on syytä kirjoittaa ja kertoa vastakin, sillä luontoasiat kiinnostavat yhä etenkin itäsuomalaisia. Koulutushankkeessa kartoitetaan myös maakuntien mediaväkeä, joille metsästyksestä, luonnosta ja eränkäynnistä uutisoiminen on jo entuudestaan tuttua.Tavoite on, että jokaisesta maakunnallisesta ja paikallislehdestä löytyisi toimittaja, joita Eräkellokkaiden olisi mutkatonta lähestyä juttuvinkkeineen. Hankkeen vetäjinä ja Eräkellokkaiden kouluttajina toimivat erätoimittaja Jere Malinen ja riistanhoidonneuvoja Veli-Matti Pekkarinen. Eränkäynnin ja metsästyksen maailma ­viestintähanke on maa- ja metsätalousministeriön rahoittama ja siitä vastaa Etelä-Savon riistanhoitopiiri. Etelä-Savon lisäksi mukana ovat Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan riistanhoitopiirit. Lisätietoja: Jere Malinen, hankevastaava p. 015 646900 / 040 587 4855 Veli-Matti Pekkarinen, hankesihteeri p. 015 452 830 / 0400 257 407 Petri Vartiainen riistapäälliköksi Etelä-Savoon I Etelä-Savon riistanhoitopiirin hallitus on valinnut Etelä-Savon uudeksi riistapäälliköksi metsänhoitaja Petri Vartiaisen Suomussalmelta. Petri Vartiainen on toiminut aikaisemmin Kainuun riistanhoitopiirissä riistanhoidonneuvojana. Nykyinen riistapäällikkö Veli Lappalainen siirtyy eläkkeelle marraskuun alussa.Veli Lappalainen on toiminut 18 vuotta riistapäällikkönä EteläSavossa. 4 5 · 2006 METSÄSTÄJÄ
• met0605_002_021 21.8.2006 09:59 Sivu 5 ILMAINEN PALVELU Metsästysmahdollisuudet ­ UUSI PALVELU INTERNETISSÄ Metsästäjäin Keskusjärjestö avasi 1.6. 2006 uuden Metsästysmahdollisuudet ­palvelun osana Riistainfo-palvelua osoitteessa www.riistainfo.fi . Jo aiemmin palvelussa on ollut toiminnassa Usein kysytyt kysymykset, eli FAQ ­ osio. TARJOA TAI SELAA! Palveluun voit tallentaa kirjautumisen jälkeen vaihtometsästys- tai kaupallisia ilmoituksia. Selaaminen ei vaadi kirjautumista.Tälle hetkellä palvelussa onkin selattavissa useita kymmeniä kaupallisia metsästystä tarjotaan ­ilmoituksia. Useissa tapauksissa metsästäjien haaveena ei kuitenkaan ole kaupallinen toiminta, vaan sopivan vaihtometsästysmahdollisuuden löytäminen.Vaihtometsästyshän tarkoittaa sitä, että vaihdetaan ilman rahallista korvausta jokin itsellä vaihdettavissa oleva metsästysmahdollisuus johonkin kiinnostavaan muualla olevaan mahdollisuuteen. Periaatteena vaihtoilmoituksissa on, että tallentaessaan ilmoitusta, voi kirjata ilmoitukseen vastikkeeksi haluamansa mahdollisuustyypin. Näin hakutuloksesta voi heti nähdä, kuka tarjoajista haluaisi itsellä tarjolla olevaa mahdollisuutta. Kahden edellä mainitun lisäksi palvelussa on vielä kolmas vastiketyyppi, eli sopimuksen mukaan. Nämä tapauskohtaisesti sovittavat mahdollisuudet voivat olla esimerkiksi sorsastusta osakaskunnan myymillä vierasluvilla. HAUN TULOS Klikkaamallla jokin ilmoitus esimerkiksi ylläolevasta hakutuloksesta lähempään tarkasteluun, saadaan näkyviin kaikki kyseisen ilmoituksen julkaistavaksi tarkoitettu tieto. Samalla selaajalle avautuu mahdollisuus jättää tarjoajalle yhteydenottopyyntö sähköpostitse. Näin mahdollisuuden tarjoaja voi yhteydenoton saatuaan ottaa esimerkiksi puhelimitse yhteyttä mahdollisuudesta kiinnostuneeseen ja tarkemmat neuvottelut asian tiimoilta voivat käynnistyä. Palvelu tarjoaa ilmoituksen jättäneille heidän ilmoitustensa katselukertojen määrän sekä ilmoitukseen tulleiden yhteydenottojen määrän. Ilmoittaja voi siten tarkastella kuinka monta kertaa hänen ilmoituksensa on avattu lähempään tarkasteluun. VAIHTOTOIMINTA KÄYNTIIN! Syksy on käsillä ja viimeistään tämän lehden ilmestymisen aikoihin alkaa paatuneimpienkin metsämiesten ja ­naisten mieli suuntautua alkavaan metsästyssyksyyn. Nyt kannattaa ottaa härkää sarvista ja tutustua uusiin mahdollisuuksiin. Monissa metsästysseuroissa voi vaihtometsästystoiminta avata uusia ja perin odotettuja uria seuran luutuneille toimintamalleille. Vaihtometsästyksestä voi parhaassa tapauksessa muodostua seuratoiminnankin puitteissa pitkäaikaisia perinteitä ja perin arvokkaita yhteistyökuvioita. Erältä Elämyksiä NYT KAMERAT LAULAMAAN ­ JA KUVAT KIERTOON! Metsästäjäin Keskusjärjestö järjestää nuorille suunnatun riista-aiheisen Erältä Elämyksiädigikuvauskilpailun. Kilpailu järjestetään osana MKJ:n Nuorisorahaston toimintaa. Kilpailuaika alkaa tämän lehden ilmestymisestä ja jatkuu vuoden 2007 helmikuun loppuun asti. Kilpailuun lähetetyt kuvat tulee olla siis MKJ:ssä viimeistään 5.3.2007. Kilpailuun voivat osallistua kaikki 25 vuotiaat tai sitä nuoremmat henkilöt ottamillaan riista-aiheisilla digikuvilla. Kilpailu on osallistujille ilmainen. KUVIEN AIHE Kuvien tulee olla riista-aiheisia. Ne voivat olla siis esimerkiksi metsästys-, riistanhoito-, riistaeläinlaji- tai muuten riista-aiheeseen selkeästi liittyviä kuvia. Erityisesti arvostamme tunnelmallisia tuokiokuvia sekä aitoja tilannekuvia. Kuvien tulee olla jpg- (jpeg) - muodossa ja resoluutioltaan vähintään 300 dpi sekä pitkältä sivultaan vähintään 15 ja enintään 30 cm. Kilpailukuvia voi lähettää korkeintaan viisi kappaletta osallistujaa kohti. Kilpailuun osallistujalla tulee olla kaikki oikeudet kuviin. Kuvat voivat olla myös ennen kilpailun julkistamista otettuja, mutta ne eivät saa olla missään kilpailussa palkittuja tai aiemmin julkaistuja. NUORISORAHASTON YHTEISTYÖKUMPPANIT K. Hjorth Oy, Sako Oy sekä Metsästäjän Erätukku luovuttavat osan vuoden 2006 rahastolahjoituksestaan digikuvauskilpailun palkintoina. Kuvakisan palkinnot ovat seuraavat: 1. palkinto, Leupoldin Wind River 15-24x60 mm Spotting scope kaukoputki jalustalla ja kovalla laukulla. 2. palkinto, Beretta Back lite coretex-metsästysasu. 3. palkinto, Jahti-Jakt VHF-puhelin. Lisäksi kaikkien osallistujien kesken arvotaan arvokkaita tavarapalkintoja, joita ovat muun muassa: Sakon Quad synthetic 22 LR pienoiskivääri tms. JahtiJakt Premium Air Tex-metsästyspukusetti. JahtiJakt Laser- etäisyysmittari. Palkinnot jaetaan ja arvonnat suoritetaan vuoden 2007 keväällä. KUVIEN JULKAISU Kilpailussa palkitut kuvat julkaistaan Metsästäjä-lehdessä ja MKJ:n Internet-sivuilla vuonna 2007. Lisäksi kilpailuun osallistuneita kuvia laitetaan näkyville Internetiin myöhemmin avattavaan kuvagalleriaan. Kuvat tulee lähettää cd-romilla Metsästäjäin Keskusjärjestöön osoitteeseen Fantsintie 13-14, 01100 Itäsalmi, (kuoreen merkintä Kuvakisa) tai sähköpostilla osoitteeseen kuvakisa@riista.fi. Samalla kilpailuun osallistuja luovuttaa Metsästäjäin Keskusjärjestölle oikeuden käyttää kuvia julkaisuissaan sekä Internet-sivuillaan korvauksetta. MKJ:hin lähetettyjä kuvamateriaaleja ei palauteta. KUVAN TIEDOT Kuvien mukana tulee olla ainakin seuraavat tiedot: Kuvaajan nimi ja osoite sekä puhelinnumero Kuvaajan syntymäaika Tieto siitä, missä ja milloin kuva tai kuvat on otettu Mahdollinen kuvan nimi ILMOITA ILMAISEKSI 5 METSÄSTÄJÄ 5 · 2006 OSALLISTU RIISTA-AIHEISEEN VALOKUVAUSKILPAILUUN! DIGIKUVAUSKILPAILU NUORILLE
• met0605_002_021 21.8.2006 09:59 Sivu 6 Natura alueille tulossa mets ä Julkisuudessa on useasti esitetty, että Natura 2000 ohjelman mukaisille alueille on tulossa totaali metsästyskielto, jos ympäristöministeriön luonnonsuojelulain muuttamista koskeva lakiesitys toteutuu. Ympäristöministeriöstä on annettu ymmärtää, että näin ei kuitenkaan asian laita ole. Koska asiasta tuntuu olevan liikkeellä kahta täysin päinvastaista käsitystä, kävimme haastattelemassa sekä ympäristöministeri Jan-Erik Enestamin että metsästysasioista vastaavan maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaojan. Lintu- ja luontodirektiivien perusteella Suomeen on perustettu Natura 2000 ­verkko, jonka tavoitteena on tiettyjen direktiiveissä mainittujen luontotyyppien ja tiettyjen lajien elinympäristöjen suojelu. Suomen Natura 2000 ­verkkoon kuuluu noin 4,9 miljoonaa hehtaaria ja arviolta 2,3 miljoonalla hehtaarilla suojelu on tarkoitus toteuttaa perustamalla alueista luonnonsuojelulain mukaisia luonnonsuojelualueita. Tämä pinta-ala vastaa arviolta noin 20-30 000 ihmisen metsästysmahdollisuutta. Mainittakoon, että luonnonsuojelulain mukaisen suojelun piiriin tulisi yli kaksi kertaa entisen Uudenmaan läänin kokoinen alue. ® Marssijärjestyksestä erimielisyyttä Metsästäjäpiireissä liikkuu vahvana käsitys siitä, että ympäristöministeriön kaavailema lakiesitys luon- nonsuojelulain muuttamiseksi lopettaa metsästyksen käytännössä kaikilta luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettavilta Natura-alueilta. Haastattelussa ministeri Enestam toteaa yksiselitteisesti, että kyseessä on väärinymmärrys. Enestamin mukaan ympäristöministeriön virkakoneisto on vakuuttanut hänelle, että mikään ei muutu eli metsästystä ei olla kieltämässä Natura-alueilla. Maa- ja metsätalousministeriössä asia ei ole valjennut aivan yhtä päivän selvänä. Ministeri Korkeaoja painottaa suojelun tarkoitusta eli sitä, että metsästysrajoituksia saisi näille alueille tulla vain, jos suojelun tarkoitus sitä edellyttää, aivan kuten valtioneuvoston Natura-päätöksessä aikanaan on todettu. Ympäristöministeriön lakiesitys määrittää metsästyksen aina automaattisesti kielletyksi toiminnaksi, josta voidaan poiketa eritystapauksissa ­ siis metsästys on aina poikkeus. Maa- ja metsätalous- Ympäristöministeri Jan-Erik Enestam: Metsästystä ei olla kieltämässä kaikilla Natura-alueilla! Enestam:Taustaksi haluan sanoa, että taidan olla ensimmäinen ympäristöministeri maassamme, joka on suorittanut metsästäjätutkinnon ja metsästänytkin hieman, tosin vähäisellä menestyksellä. Isäni oli innokas metsästäjä ja molemmat poikani ovat vielä innokkaampia. Metsästys on siis osa perheeni elämää.Tätä taustaa vasten koen hyvin loukkaavana sen, että levitetään virheellisiä "tietoja" siitä, että minä olisin kieltämässä metsästyksen kaikilla NATURA-alueilla. Se ei tietenkään pidä paikkaansa. 1: Voiko metsästys vaarantaa direktiiveissä mainittujen luontotyyppien ja elinympäristöjen suojelun? E: Metsästys ei vaaranna direktiiveissä lueteltujen luontotyyppien ja elinympäristöjen suojelua. Metsästys voi kuitenkin tietyissä tilanteissa aiheuttaa sellaista häiriötä, joka merkittävällä tavalla vaarantaa suotuisan suojelun tason.Tällaista häiriötä voi aiheutua erityisen tärkeillä linnustonsuojelualueilla sekä harmaahylkeiden suojelun kannalta merkityksellisillä alueilla. 2: Ollaanko luonnonsuojelulailla suojeltavien Natura-alueiden suojelun tarkoitusta mielestänne nyt muuttamassa siten, että siihen kuuluu muutakin kuin luontotyyppien ja elinympäristöjen suojelua? E: Luonnonsuojelulain nojalla suojeltavien NATURA-alueiden suojelun tarkoitusta ei ole aikomus muuttaa. Kysymys on siitä, että luonnonsuojelulain mukaisessa suojelussa on EU:n luonnonsuojeludirektiivien lisäksi otettava huomioon kansalliset näkökohdat, jotka on kirjattu luonnonsuojelulakiin sekä suojelualueverkoston kansalliset kehittämistavoitteet. Näyttää siltä, että metsästäjät pyrkivät vesittämään luonnonsuojelulain nojalla perustettavien alueiden suojelun tarkoituksen vetoamalla yksinomaan NATURA-perusteisiin. 3: Onko mielestänne niillä Natura-alueilla, joiden suojelu toteutetaan perustamalla alueesta luonnonsuojelulain mukainen suojelualue, tarkoitus toteuttaa direktiivejä tiukempi suojelu? E: Valtioneuvoston päätöksessä 20.8 1998 on käsitelty varsin yksityiskohtaisesti metsästystä NATURA-alueilla. Teidän kysymyksenne perusteluissa on siteerattu päätöksen metsästystä koskevia irrallisia lauseita, mutta jätetty 5 · 2006 METSÄSTÄJÄ huomiotta kokonaisuuden kannalta merkityksellisiä kannanottoja. Päätöksen kannanotot on syytä lukea yhtenä kokonaisuutena eikä irrallaan asiakokonaisuudesta. Kohdat, jotka koskevat metsästystä on hyväksytty yksimielisesti sekä asiaa valmistelleessa NATURA-ministerityöryhmässä, jossa olin mukana että asiasta valtioneuvostossa lopullisesti päätettäessä, jossa olin myös mukana. Olennaista on, mitä päätöksessä on sanottu NATURA-alueen suojelun toteutustavoista sekä kansallisen lainsäädännön välisestä suhteesta. Sen lisäksi, mitä kysymyksenne perusteluissa on siteerattu, päätöksessä todetaan, että niillä NATURA-alueilla, jotka toteutetaan muun kuin luonnonsuojelulain nojalla, metsästystä ei rajoiteta millään tavalla. Päätöksen mukaan jo perustettujen luonnonsuojelualueiden kohdalla metsästystä koskevat määräykset jäävät sellaisenaan voimaan. Päätöksessä todetaan edelleen, että uusia luonnonsuojelualueita perustettaessa ratkaistaan tapauskohtaisesti luonnonsuojelulain säännösten mukaisesti miten metsästykseen suhtaudutaan. NATURA-verkostoa koskeva päätös vaikuttaa tähän vain eräissä erityistapauksissa.Tämä puolestaan tarkoittaa sitä, että päätös ei käytännössä aiheuta muutoksia luonnonsuojelualueiden nykyiseen perustamiskäytäntöön. 4: Natura-ohjelmaa valmisteltaessa kerrottiin, että Natura-alueilla metsästystä rajoitettaisiin vain poikkeustapauksissa, jos lajisuojelu sitä edellyttäisi. Onko ympäristöhallinto mielestänne nyt toimimassa toisin kuin valtioneuvosto on Natura-päätökseensä kirjannut? E: Korostan edelleen, että metsästystä koskevat kannanotot tulee lukea yhtenä kokonaisuutena, erityisesti NATURAn suhteesta kansalliseen lainsäädäntöön.Ympäristöhallinto on toiminut siten kuin valtioneuvosto on päätöksensä kirjannut. Toimitus: Meidän käsityksemme mukaan luonnonsuojelulakimuutosesitys, niin kuin se nyt on kirjoitettu, johtaa siihen, että myös niin sanotun matalamman suojelustatuksen omaaville muille suojelualueille tulee totaali metsästyskielto, josta voidaan poiketa vain ympäristöviranomaisen näkemyksen mukaisista erityisistä syistä. Eli säädökset olisivat muuttumassa merkittävästi tiukemmiksi, kuin mitä ne nyt ovat. Toinen epäluuloa lisäävä asia on, että juuri tämän kyseisen luonnonsuojelulain muutoksen valmisteluvaiheessa ­ siis lakimuutos, joka vaikuttaa erityisesti metsästykseen ­ ei valtakunnallisilta metsästäjäjärjestöiltä pyydetty minkäänlaista lausuntoa, vaikka suojelujärjestöiltä lausuntoa oli pyydetty hyvin kattavasti.Vähemmälläkin herää kysymys, onko 6
• met0605_002_021 21.8.2006 09:59 Sivu 7 s ästyskielto ­ vai onko? ministeriössä asia nähdään siten, että metsästys tulisi sallia ja vain suojeluntarkoituksen niin edellyttäessä metsästys kielletään, kun taas ympäristöministeriö lähtee siitä, että ensin kielletään ja sitten katsotaan voidaanko sallia poikkeus. Tämä peruskysymys hiertää myös metsästäjien ja ympäristöhallinnon välejä. Metsästäjiltä ei edes lausuntoa Metsästäjien huoli esitettyjen säädösmuutosten sisällöstä ja vaikutuksesta lisääntyi merkittävästi, kun todettiin, ettei luonnonsuojelulain muutosesityksestä pyydetty lainkaan lausuntoa valtakunnallisilta metsästäjäjärjestöiltä. Lakimuutokseen, jonka suurin yksittäinen kysymys oli nimenomaan metsästyksen kohtalo Natura-alueilla, oli pyydetty lausunto luonnonsuojelutahoilta hyvin kattavasti. Ministeri Enestam vakuutti haastattelussa, että kyseessä on ollut virhe, joka olisi korjattu, jos se olisi huomattu. EU:n läheisyysperiaatteeseen on vedottu puolin jos toisin. Ympäristöministeriö puolustaa tiukempaa linjaa rauhoituspäätöksissä juuri kyseiseen läheisyysperiaatteeseen vedoten ­ eli että Suomessa voidaan kansallisesti soveltaa TIUKEMPIA rauhoitussäädöksiä, kuin mitä EU:n lintu- tai luontodirektiivi edellyttävät. Voisi toki kuvitella, että maassa, jossa metsästys on vieläkin olennainen osa maaseudun elämää, sovellettaisiin mieluummin direktiivien mukaisia VÄLJEMPIÄ rauhoitussäädöksiä. Jos lajisuojelu tai muu suojelun tarkoitus erityisissä tapauksissa edellyttäisi direktiivejä tiukempaa suojelua, tulisi tällainen päätös juuri läheisyysperiaatteen mukaisesti metsästyksenkin osalta tehdä paikallistasolla ­ paikallisten metsästäjien, paikallisten asukkaiden ja paikallisten viranomaisten kesken erilaisia näkemyksiä yhteen sovittaen ­ eli siellä missä päätöksen vaikutuksetkin koetaan. Hallinnon uskottavuus vaarassa Juuri kun "pöly alkaa laskeutua" Natura 2000 ­verkoston perustamisen aikana käydystä myllerryksestä, jossa ympäristöhallinnon ainakin metsästäjiltä saama arvosana olisi voinut olla korkeampikin, vaarana on nyt, että vanhat arvet voivat avautua uudelleen. Kaikki ne lupaukset metsästyksen säilymisestä Natura-alueilla, joita ympäristöhallinto antoi verkoston luomisen yhteydessä, ovat nyt vaarassa ­ sitä myötä myös koko ympäristöhallinnon uskottavuus. o KLAUS EKMAN Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja: Suojelun tarkoitus ratkaisee 1: Voiko metsästys vaarantaa direktiiveissä mainittujen luontotyyppien ja elinympäristöjen suojelun? K: Kaikenkattavasti ei ainakaan voida todeta, että vaarantaa! Tapaukset ovat niin moninaisia. 2: Ollaanko luonnonsuojelulailla suojeltavien Natura-alueiden suojelun tarkoitusta mielestänne nyt muuttamassa siten, että siihen kuuluu muutakin kuin luontotyyppien ja elinympäristöjen suojelua? K: Käsitykseni mukaan tässä ei pitäisi olla muuttunut mikään.Tämänkin hallituksen aikana Natura-ohjelmaa täydennettäessä, korostettiin erityisesti, että suojelun tarkoitus ratkaisee rauhoitustoimenpiteiden luonteen. Eli korostan tässä vielä tätä suojelun tarkoitusta.Tämä sama "suojelun tarkoitus" -linjaus löytyy samoin muotoiltuna Naturan ensimmäisen kierroksen aikaisesta valtioneuvoston Natura-päätöksestä. Eli tämä asia on näiltä osin täysin selvä, ja tämä linjaus oli aivan keskeisimpiä kysymyksiä, kun Natura ratkaisua tehtiin. Jos linjaus olisi silloin Naturaa perustettaessa ollut toinen, olisi koko Naturan tilanne nyt aivan erilainen. 3: Onko mielestänne niillä Natura-alueilla, joiden suojelu toteutetaan perustamalla alueesta luonnonsuojelulain mukainen suojelualue, tarkoitus toteuttaa direktiivejä tiukempi suojelu? Jos koko hallinto noudattaa poliittisen päättäjän eli hallituksen tahtoa ja linjausta, ei tällaista vaaraa ole! Meille näyttäisi ympäristöministeriön kaavailuiden perusteella syntyvän nykyjärjestelmän rinnakkainen metsästyssäädösjärjestelmä ympäristöministeriön hallinnonalalle ja meidän käsityksemme täällä maa- ja metsätalousministeriössä on, että rinnakkaisjärjestelmää ei tarvita.Ympäristöministeriön puolella lähtökohtana näyttää olevan, että metsästystä ei pääsääntöisesti sallita ja jos jouduttaisiin sallimaan, niin kysymys olisi poikkeuksesta. Tämä johtaisi siihen, että jäisi hyvin epämääräiseksi, milloin lupa voidaan myöntää. Eli meillä ei ole mitään syytä poiketa Natura-ohjelman perustamisen aikaisesta pääsäännöstä eli suojelun tarkoitus määrittää rauhoitustoimenpiteet. 4: Natura-ohjelmaa valmisteltaessa kerrot7 METSÄSTÄJÄ tiin, että Natura-alueilla metsästystä rajoitettaisiin vain poikkeustapauksissa, jos lajisuojelu sitä edellyttäisi. Onko ympäristöhallinto mielestänne nyt toimimassa toisin kuin valtioneuvosto on Natura-päätökseensä kirjannut? K: Ympäristöministeriön suunnitelmat ja luonnonsuojelulain muutosesitys tarkoittaisi sitä, että noin puoleen Natura-alueista tulisi metsästyskielto riippumatta siitä, mikä lajisuojelutarve kulloisellakin kohteella on. Eli juuri päinvastoin kuin valtioneuvoston Natura-päätöksessä on mainittu. 5: Metsästäminen kuitenkin kiellettiin Helvetinjärven, Seitsemisen ja Liesjärven kansallispuistojen alueiden laajentamisesta annetuissa laeissa eikä sen järjestämistä voida enää siten suunnitella hoito- ja käyttösuunnitelmassa, vaikka valtioneuvoston päätös niin edellyttikin ja metsästäjille oli annettu ymmärtää, että metsästäminen on mahdollista jatkossakin. Näettekö tässä ristiriitaa valtioneuvoston päätöksen ja käytännön toteutuksen välillä ja olisiko asiantila vielä korjattavissa sallimalla metsästäminen alueella ja suunnitella sen järjestäminen yhteistyössä eri tahojen kanssa? K: Koloveden osalta olisi myös laajennusosalla oltava metsästys sallittua. Nyt vain hirven ajo on mahdollista laajennusosalla. Maa- ja metsätalousministeriön tietoon ei ole tullut mitään kielteistä palautetta siitä, että Koloveden kansallispuistossa on metsästetty. 6: Petkeljärven ja Koloveden kansallispuistojen sekä Meikon ja Sipoonkorven luonnonsuojelualueiden osalta ympäristöministeriö esittää lähes täydellistä metsästyskieltoa alueille, miksi? K: Petkeljärvi voisi hyvin olla Koloveden kaltainen, eli metsästys sallittaisiin ainakin paikalliselle väestölle. Metsästys ei millään muotoa vaikuta kielteisesti alueen suojeluun. Meikon ja Sipoonkorven osalta jo pelkästään hirvieläinkantojen kurissapitäminen edellyttää metsästyksen sallimista, kun metsästystä on muutoinkin pääkaupunkiseudulla asutuksesta ja liikenteestä johtuen vaikea järjestää. 7: Voitaisiinko mielestänne metsästäminen ylipäätään järjestää asiallisesti ja turvallisesti myös kansallispuistoissa? K: Koloveden esimerkki kertoo siitä, että metsästys ja suojelu voidaan toteuttaa rintarinnan myös kansallispuistoissa suojelutarkoituksen vaarantumatta.Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikissa tapauksissa näin olisi. 8: Millaista haittaa metsästäminen voisi mielestänne aiheuttaa luonnonsuojelualueen 5 · 2006
• met0605_002_021 21.8.2006 09:59 Sivu 8 Enestam... esityksessä jotain salattavaa tai muutoin pimennossa pidettävää. E: Jos lausuntoa ei ole pyydetty, on kyseessä virhe. 5: Metsästäminen kuitenkin kiellettiin Helvetinjärven, Seitsemisen ja Liesjärven kansallispuistojen alueiden laajentamisesta annetuissa laeissa eikä sen järjestämistä voida enää siten suunnitella hoito- ja käyttösuunnitelmassa, vaikka valtioneuvoston päätös niin edellyttikin ja metsästäjille oli annettu ymmärtää, että metsästäminen on mahdollista jatkossakin. Näettekö tässä ristiriitaa valtioneuvoston päätöksen ja käytännön toteutuksen välillä ja olisiko asiantila vielä korjattavissa sallimalla metsästäminen alueella ja suunnitella sen järjestäminen yhteistyössä eri tahojen kanssa? E: Metsästystä ei kielletty näiden kansallispuistojen laajentamislaeissa, vaan se on ollut kielletty Liesjärven puistossa jo vuodesta 1956 lähtien, Helvetinjärven ja Seitsemisen kansallispuistoissa vuodesta 1982 lähtien. Puistojen laajennukset eivät siis perustu pelkästään NATURA-päätökseen, vaan pikemminkin omaksuttuun kansallispuistopolitiikkaan. Ristiriitaa valtioneuvoston päätöksen eikä tästä johtuen myöskään käytännön toteutuksen välillä ei ole. 6: Petkeljärven ja Koloveden kansallispuistojen sekä Meikon ja Sipoonkorven luonnonsuojelualueiden osalta ympäristöministeriö esittää lähes täydellistä metsästyskieltoa alueille, miksi? E: Petkeljärven puistossa on ollut metsästyskielto jo vuodesta 1956 ja Koloveden puistossa vuodesta 1991 lähtien. Koloveden puistossa on ollut poikkeuksellisesti mahdollisuus metsästää hirveä. Nykytilanteeseen ei puututa. Molempien puistojen laajentaminen on ollut vireillä jo vuosikausia ennen liittymistä EU:iin. Meikon ja Sipoonkorven alueet ovat jo nyt pitkälti metsästyksen ulkopuolella tai rajoitetun metsästyksen piirissä. Luonnonsuojelualueiden perustaminen ei siten toisi sanottavaa muutosta nykytilanteeseen. 7: Voitaisiinko mielestänne metsästäminen ylipäätään järjestää asiallisesti ja turvallisesti myös kansallispuistoissa? E: Suurimmalla osalla kansallispuistojen pinta-alasta voidaan metsästää jo tällä hetkellä. Metsästys on sallittu varsinkin Pohjois-Suomen laajoissa puistoissa. Etelä-Suomessa puistot ovat pieniä ja kävijämäärät suuria. Kävijätutkimusten mukaan noin 80% vastustaa metsästystä ja vain noin 10% hyväksyy asian. 8: Millaista haittaa metsästäminen voisi mielestänne aiheuttaa luonnonsuojelualueen muulle käytölle ja miksi se pitäisi kieltää tai sitä pitäisi rajoittaa? E: Alueet perustetaan nimenomaan luonnon suojelemiseksi. Myös laki lähtee tästä periaatteesta. Se sisältää muun ohella eläinten tappamista ja häiritsemistä koskevan yleisen kiellon. Sen seikan harkinta, missä tilanteessa metsästys aiheuttaa tai ei aiheuta haittaa muulle käytölle on ratkaistava tapauskohtaisesti kunkin luonnonsuojelualueen perustamisen yhteydessä soveltaen laissa olevaa poikkeussäännöstä. 9: Onko mielestänne ympäristöministeriöllä pitkän ajan tavoitteena pyrkiä rajoittamaan metsästämistä Suomessa ja luomaan siitä "auringonlaskun ala" pyrkimällä saamaan metsästykselle negatiivinen imago? E: Ei, pikemmin päinvastoin. Metsästys on hyvä harrastus. Korkeaoja... muulle käytölle ja miksi se pitäisi kieltää tai sitä pitäisi rajoittaa? K: On ihmisiä, jotka eivät pidä eläinten tappamisesta, eli meillä on oltava myös sellaisia suojelualueita, jossa näin on oltava. Luonnonpuistot ovat jo sellaisia, jossa "luonnon oma järjestys" hoitaa lajien välisen tasapainon. On kuitenkin mahdoton ajatella, että luonnonpuistoissa olisi petoja niin paljon, että hirvieläinkannat pysyisivät kurissa.Tilanne olisi täysin mahdoton ympäröivää maaseutua ja yhteiskuntaa ajatellen. Meidän on siis säädeltävä sekä peto- että niiden saaliseläinkantoja. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että metsästys olisi mahdollista kaikissa kansallispuistoissa ­ mutta ei myöskään toisin päin, eli että metsästys olisi kielletty kaikissa kansallispuistoissa. Se, että metsästys on ollut sallittua joissakin kansallispuistoissa, ei ole heikentänyt näiden alueiden suojelun tarkoitusta. 9: Onko mielestänne ympäristö5 · 2006 METSÄSTÄJÄ ministeriöllä pitkän ajan tavoitteena pyrkiä rajoittamaan metsästämistä Suomessa ja luomaan siitä "auringonlaskun ala" pyrkimällä saamaan metsästykselle negatiivinen imago? K: En usko, että tästä on kysymys. On aivan luonnollista, että ympäristöhallintoon on hakeutunut töihin ihmisiä, joilla peruslähtökohtana on suojelunäkökulma. Eli siellä ajatellaan aivan ymmärrettävistä syistä ensin luonnonsuojelua ja sitten vasta hyödyntämistä. Sama näkökulma koskee kaikkia luonnonvaroja. Siis päinvastoin kuin meillä täällä maa- ja metsätalousministeriössä, jossa peruslähtökohtana on luonnonvarojen kestävä käyttö. Edessämme on kysymys, että onko tarkoitus muuttaa Natura-linjauksia! Meidän näkökulmastamme ei ole tarvetta eikä syytä muuttaa aiemmin sovittua linjaa ­ pidetään kiinni yhteisesti sovitusta politiikasta. 8
• met0605_002_021 21.8.2006 09:59 Sivu 9
• met0605_002_021 21.8.2006 09:59 Sivu 10 Hirvikannan koon lasku jatkui loivana Syksyn hirvijahti lähestyy ja myönnetyt pyyntilupamäärät ennakoivat saalismäärien nousevan samalle tasolle viime vuosien kanssa. Kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna keskimääräiset saaliit ovat olleet 2000-luvun alkupuolella lähes 50% suurempia. Suuret saaliit ovat alentaneet maan eteläosien hirvitiheyttä selvästi, mutta pohjoisessa muutokset ovat toistaiseksi olleet pienempiä. Hirvikannan tiheyden painopiste onkin siirtynyt pohjoisemmaksi ja maamme hirvitiheys lienee nyt tasaisempi kuin koskaan aiemmin. Hirviseurueet täyttivät ja palauttivat hirvihavaintokorttia jälleen ahkerasti. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokseen Ilomantsin riistantutkimusasemalle palautettiin 5306 korttia, joissa ilmoitettiin 85 % koko syksynä kaadetuista hirvistä. Täyden 100 %:n kattavuuden saavuttivat sekä Etelä-Savon että Ruotsinkielisen Pohjanmaan riistanhoitopiirit. Ennen tämän kevään vasomiskautta hirviä arvioitiin olevan maassamme noin 95 000 ­ 105 000. Edellisvuodesta kanta pieneni noin 5-10 %. Rannikkoseudun riistanhoitopiireissä hirvikannan koon suurimmat muutokset näyttävät olevan ohi. Kannan pieneneminen on jatkunut useimmissa riistanhoitopiireissä mutta aiempaa hitaampana. Satakunnassa hirvikanta pysyi ennallaan, Etelä-Hämeessä hirvet vähenivät selvästi. Muissa riistanhoitopiireissä hirvikanta pieneni hieman ollen kuitenkin lähellä edellisvuoden tasoa (Kuva 1.). Sisämaan riistanhoitopiireissä hirvien väheneminen jatkui rannikkoalueita voimakkaampana. ® tasolla vuoden takaiseen tilanteeseen verrattuna, mikä myös viittaa siihen, että suuria muutoksia kannan koossa ei tapahtunut. Pitkäaikaisiin keskiarvoihin verrattuna maan pohjoisosissa naaras/ uros ­lukusuhde on lähellä keskiarvoa. Sisä-Suomessa ja rannikkoalueilla lukusuhde on edelleen huomattavan korkealla, 1,8-1,9 naarasta yhtä urosta kohden (Kuva 2.). Alhainen urosten määrä suhteessa naaraisin voi viivästyttää hedelmöittymistä ja edelleen vasomista seuraavana keväänä. Aikuiskannan vinon rakenteen vaikutukset ovat sitä voimakkaammat, mitä alhaisempi tiheys on. Metsästäjien tekemien päivittäisten havaintojen perusteella hirvikanta pieneni eniten Pohjanmaan ja Pohjois-Hämeen alueilla. Maan pohjoisosissa hirvikannan pieneneminen on ollut hitaampaa. Vaikka eri indeksit viittaavatkin kannan kasvun taittuneen jo muutama vuosi sitten, selvää hirvitiheyden pudotusta alemmalle tasolle ei ole havaittavissa. Paine hirvikantojen pienentämisestä onkin siirtynyt pohjoisempaan jossa saalismäärien kasvu on jatkunut. Vasatuotto ennallaan koko maassa Hirvikannan kasvuvaiheessa vasatuotto on suurempi kuin vuosittainen verotus ja muu kuolleisuus. Naarasta kohti laskettu vasatuotto kasvoi 2000-luvun alkuvaiheessa ennätyskorkeaksi mutta on laskenut koko maassa viime vuosien suurten saaliiden myötä. Metsästyspaineen kohdistuessa pienenevään kantaan yhä useampi parhaassa vasatuottoiässä ollut naaras on jäänyt saaliiksi. Lähestyttäessä tiheystavoitteita ja metsästyspaineen hellittäessä etenkin eteläisessä Suomessa myös vasatuoton lasku näyttää pysähtyneen koko maassa. Pohjanmaan ja Satakunnan riistanhoitopiireissä vasatuotto 100 naarasta kohti laskettuna kasvoi, muissa piireissä merkittävää muutosta edellisvuoteen verrattuna ei tapahtunut. Keski-Suomea, Pohjanmaata ja Ruotsinkielistä Pohjanmaata lukuunottamatta vasatuotto on pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella. Etelä-Suomessa aikuiskannan rakenne edelleen vinoutunut Hirvikannan koon muutokset heijastuvat myös aikuiskannan rakenteeseen eli naaraiden ja urosten määrien väliseen suhteeseen. Naaraiden osuus aikuisista hirvistä pienenee hirvikannan kasvaessa ja vastaavasti nousee kannan laskuvaiheessa. Suuraluetasolla tarkasteltuna lukusuhde säilyi samalla 5 · 2006 METSÄSTÄJÄ 10
• met0605_002_021 21.8.2006 09:59 Sivu 11 Ohjeita havaintokortin täyttöön ­ lue myös ohjeet kortin etusivulta! I käytä aina uusinta korttiversiota! Mikäli et ole varma versiosta, uusin löytyy internetistä osoitteesta www.rktl.fi/riista/ohjeet_lomakkeet tai tilaamalla Ilomantsin riistantutkimusasemalta puh 020 5751 500 I riistanhoitoyhdistyksen ja kunnan ilmoittaminen ovat tärkeitä etenkin kuntaliitosten yleistyessä PYYNTILUPIEN JA KAADETTUJEN HIRVIEN ILMOITTAMINEN I kaikki kaadetut hirvet lasketaan, myös esim. rhy:lle tai poliisin pyynnöstä kaadetut I ns. pankkihirvet lasketaan mukaan lupiin JÄÄVÄN KANNAN ARVIOINTI I merkitse korttiin oman seurueen/ ryhmän käyttämän metsästysalueen koko ­ ei esim. yhteislupa-alueen kokoa. Pinta-ala on välttämätön tiheyden laskemisessa. I alueelle jäi ­luku on seurueen arvioima metsästykseen käytetylle alueelle jääneiden hirvien määrästä joka merkitään numeroin, ei esim. 'paljon' tai 'liikaa' I jos alueelle ei jäänyt yhtään hirveä, merkitään 0 (nolla) PÄIVITTÄISTEN HAVAINTOJEN MERKINTÄ I yhden päivän tiedot merkitään vain yhdelle riville I myös ne päivät jolloin havaintoja tai kaatoja ei tehdä on tärkeä merkitä korttiin I ruutuihin merkitään vain havaitut ja kaadetut hirvet. Nolla (0) ­merkinnät vaikeuttavat talletusta tässä osiossa I kaadetut hirvet lasketaan nähtyihin hirviin I jos lunta ei ole, lumen syvyydeksi merkitään 0 (nolla) I jos hirviä ei nähdä tai kaadeta, ruutu jätetään tyhjäksi I myös ajomiehet ja ­naiset lasketaan metsästäjien lukumäärään san tai vasojen kaatamista 'samaan kasaan' tulisi kuitenkin välttää. Mikäli hirvikanta halutaan pitää ennallaan tai muutostarve on vähäinen, saaliin vasaosuuden pienentäminen auttaa korjaamaan hirvikannan alentamisen aiheuttamia vinoumia kannan ikä- ja sukupuolirakenteessa. o VESA RUUSILA, MAURI PESONEN, RIITTA TYKKYLÄINEN, ARTO KARHAPÄÄ JA MAIJA WÁLLEN Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos METSÄSTÄJÄ Kuva 2. Laskennalliseen vähimmäiskanta-arvioon perustuva hirvikannan kehitys eri riistanhoitopiireissä. Kaksososuus eli kaksosvasoja synnyttäneiden naaraiden osuus kaikista vasallisista naaraista kuvaa parhaassa vasatuottoiässä olevien naaraiden osuutta. Pienenevässä hirvikannassa verotus on kohdistunut myös tähän kannanosaan. Kaikissa riistanhoitopiireissä kaksosvasallisten naaraiden osuus on pitkäaikaisen keskiarvon tasalla tai sen alapuolella. Edellisvuoteen verrattuna kaksososuuden muutokset ovat vähäisiä. Kuva 1. Aikuiskannan naaras/uros ­lukusuhteen kehitys suuralueilla. Katkoviiva kuvaa alueen pitkäaikaista keskiarvoa. Lappi = Lapin rhp, Oulun lääni = Oulun ja Kainuun rhp:t, Sisä-Suomi = Etelä-Savon, Keski-Suomen, Pohjanmaan, Pohjois-Hämeen, PohjoisKarjalan ja Pohjois-Savon rhp:t, RannikkoSuomi = Etelä-Hämeen, Kymin, Ruotsinkielisen Pohjanmaan, Satakunnan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen rhp:t. Millaista saalista syksyn jahdista? Etelä-Suomen tiheydet ovat selvästi pienentyneet 2000-luvun alun huippulukemista, mutta maan pohjoisosien tiheydet eivät ole vielä laskeneet toivotulle tasolle. Maan pohjoisimmissa riistanhoitopiireissä tavoitellaankin keskimäärin suurempaa kannan pienentämistä kuin etelässä. Erilaisten tavoitteiden saavuttamiseksi myös saaliin rakenne voi olla erilainen. Alueilla joilla kannan pienennystarve on suuri, voi metsästys kohdistua voimakkaammin myös aikuisiin naaraisiin kuin aiemmin. Emän ja va11 5 · 2006
• met0605_002_021 21.8.2006 09:59 Sivu 12 5 · 2006 METSÄSTÄJÄ 12 ANTTI SARAJA
• met0605_002_021 21.8.2006 09:59 Sivu 13 Hirvikantaa vähennetään edelleen - pyyntilupia runsaasti Pohjois-Suomessa Tänä vuonna hirvenpyyntilupia myönnettiin noin 66 000, mikä on lähes kymmenen prosenttia enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Hirvikantaa pyritään alentamaan erityisesti maan pohjoisosissa, sillä noin puolet hirviluvista on myönnetty kolmen pohjoisimman riistanhoitopiirin alueille. Eri peuralajien metsästys pysyy lähellä edellisvuoden tasoa. Kuusi- ja metsäpeuralupia suunnilleen edellisvuotisella tavalla Edellisvuosien tapaan kuusipeuroja metsästetään neljässä lounaisessa riistanhoitopiirissä: Etelä-Hämeessä, Satakunnassa, Uudellamaalla ja VarsinaisSuomessa. Uusimaa myönsi yli puolet kaikista kuusipeuran pyyntiluvista, 128 lupaa. Varsinais-Suomessa lupia myönnettiin vajaa 70 kappaletta. Metsäpeuroja tullaan tulevana jahtikautena metsästämään kolmessa riistanhoitopiirissä. Luvista valtaosa on myönnetty Pohjanmaan riistanhoitopiirin alueelle. Oulun ja Keski-Suomen riistanhoitopiirissä luvat pysyivät edellisvuotisella tasollaan. o ® Luvanvaraisten hirvieläinten metsästys alkaa tänä vuonna syyskuun viimeisenä lauantaina, 30.9. Tuleva metsästyskausi tietää usealle hirvimiehelle viikonloppujen varaamista hirvenmetsästykseen aina joulukuun puoliväliin saakka. Syksyn aikana hirvieläinten metsästyspäiviä kertyy yli 1,5 miljoonaa. Hirvisaalis noussee näillä lupamäärillä edellisvuotta suuremmaksi, 76 000 ­ 80 000 tasolle. Valkohäntäpeurasaalis pysynee myönnettyjen pyyntilupamäärien perusteella ennätyskorkealla. Hirvilupia myönnettiin eniten Oulun riistanhoitopiiriin Oulun riistanhoitopiiri lisäsi lupien määrää kolmanneksella, yli 15 000 pyyntilupaan. Myös Kainuussa lupamäärät nousivat 25 % prosentilla. Lapin riistanhoitopiirissä myönnettyjen lupien määrä pysyi viime jahtikauden ennätyksellisellä tasolla. Edellisvuoden tavoin Oulu ja Lappi ovat pyyntilupien määrässä omassa luokassaan, sillä muissa riistanhoitopiireissä on hirvenpyyntilupia lukumääräisesti myönnetty selvästi näitä kahta piiriä vähemmän. Alueelliset erot hirvikannassa heijastuvat myös myönnettyihin lupamääriin. Joillakin alueilla kannan leikkaamiseen ei ole tarvetta, koska talvikannan tavoitetiheys 2-4 hirveä/1000 ha on jo saavutettu. Tämä tarkoittaa, että valtakunnan tasolla hirvikantaa vähennetään 70 000 ­ 80 000 hirven tasolle. Kokonaisuudessaan hirvenpyyntilupia myönnettiin yhdeksässä riistanhoitopiirissä edellisvuotta enemmän ja kuudessa vähemmän. Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Hämeen riistanhoitopiirissä lupien määrä vähentyi selvemmin edelliskaudesta. 22 000 valkohäntäpeuralupaa Perinteiseen tapaan vahvimmassa valkohäntäpeurapiirissä, Varsinais-Suomessa myönnettiin eniten, noin 6000 lupaa. Etelä-Hämeessä, Uudellamaalla ja Satakunnassa luvat pysyivät lähellä viime vuoden lukemia, 4000 yksilön molemmin puolin. 13 METSÄSTÄJÄ 5 · 2006
• met0605_002_021 21.8.2006 09:59 Sivu 14 KANSALAISET TOIVOVAT metsästäjien pienentävän hirvikantaa ® Metsäntutkimuslaitoksessa tehtiin alkutalvella 2004 laaja kysely, jossa kartoitettiin kansalaisten mielipiteitä hirvikannasta ja hirvikannan säätelystä. Siinä selvitettiin kansalaisten kokemuksia hirvionnettomuuksista ja käsityksiä onnettomuuksien ehkäisykeinoista. Kyselyllä pyrittiin saamaan myös käsitys ihmisten suhtautumisesta metsästykseen harrastuksena. Tutkimus tehtiin postikyselynä ja siihen vastasi yhteensä lähes 2 400 kansalaista. Metsäntutkimuslaitoksessa on muutama vuosi sitten selvitetty myös metsänomistajien ja metsästäjien käsityksiä hirvikannan koosta. Metsästykseen suhtaudutaan Suomessa hyvin myönteisesti Suomessa harrastetaan paljon erilaisia luontoon liittyviä harrastuksia. Lähes kaikki suomalaiset harrastavat luonnossa liikkumista ainakin joskus. Myös metsästys on ollut yksi perinteisistä luontoon liittyvistä harrastuksista. Metsästyskortin lunastaneita Suomessa on noin 300 000, ja luonnon virkistyskäyttötutkimusten mukaan kaikista 15-74 vuotiaista suomalaisista noin kahdeksan prosenttia harrastaa metsästystä. Pohjois-Suomessa ja maaseudulla metsästys on kuitenkin paljon yleisempää. Maaseudun asukkaista noin 15 % metsästää ja maanviljelijöistä jopa neljännes harrastaa metsästystä. Hirvenmetsästystä suomalaisista harrastaa kolmisen prosenttia. Tutkimukseen vastanneista joka kymmenes harrasti itse metsästystä ja hirvenmetsästyksessä mukana olleita oli vastanneista noin 7 prosenttia. Toisin sanoen metsästyksen harrastajat olivat vastanneet kyselyyn hiukan muita aktiivisemmin. Vaikka metsästys ei kuulukaan välttämättä ainakaan yhtä usein kaupunkilaisten kuin maalla asuvien harrastuksiin, suhtaudutaan metsästykseen Suomessa hyvin positiivisesti. Tämä tuli selkeästi esiin metsästystä koskevien väittämien tuloksissa. Suomalaisten mielestä hirvikannan säätely ei toimi ilman metsästystä. Suurin osa vastaajista (90 %) katsoi myös, että metsästys on välttämätöntä, jotta voidaan säädellä hirvien liiallista lisääntymistä ja toisaalta nähtiin ihmisen tehtäväksi hoitaa riistakantoja ja luontoa. Vain harva kansalainen ei yhtynyt näihin ajatuksiin. Toisaalta metsästyksen vastaiset väittämät kuten "metsästys on tarpeetonta julmuutta eläimiä kohtaan" tai "metsästys pitäisi kieltää, sillä eläimillä on oikeus elämään" eivät saaneet hyväksyntää vastanneiden joukossa. Metsästys ja erityisesti hirvenmetsästys on ollut perinteisesti miesten harrastus, jonka harrastamista ei kuitenkaan aloiteta kovin nuorella iällä. Harrastajien keski-ikä onkin melko korkea, ja joissakin hirvenmetsästysseuroissa on ollut havaittavissa jäsenten ikääntymistä ja "ukkoutumista". Varmasti ainakin osin näistä syistä metsästysharras5 · 2006 METSÄSTÄJÄ 14
• met0605_002_021 21.8.2006 09:59 Sivu 15 VAIKKA METSÄSTYS EI KUULUKAAN VÄLTTÄMÄTTÄ AINAKAAN YHTÄ USEIN KAUPUNKILAISTEN KUIN MAALLA ASUVIEN HARRASTUKSIIN, SUHTAUDUTAAN METSÄSTYKSEEN SUOMESSA HYVIN POSITIIVISESTI. Puolet niistä vastanneista, jotka pitivät hirvikantaa liian suurena, toivoi, että hirvikanta olisi 20­30 prosenttia pienempi kuin talvella 2003/2004. Yli viidennes toivoi hirvikantaa pienennettävän vieläkin enemmän. He esittivät, että hirvikanta olisi keskimäärin yli puolet pienmpi kuin nykyisin. Vastaavasti viidennes olisi pienentänyt hirvikantaa vain suhteellisen maltillisesti, eli toiveena oli, että hirvikanta olisi 10­ 20 prosenttia pienempi kuin kyselyn ajankohtana. Kyselyn perusteella voidaan arvioida, että kansalaiset haluaisivat koko maan hirvikannan olevan 70 000 ja 90 000 yksilön välillä. Hirvikolareilla suurin vaikutus mielipiteisiin Ihmisten mielipiteeseen olivat vaikuttaneet ennen kaikkea kokemukset hirvien vaarallisuudesta liikenteessä, sillä kaikkein tärkein perustelu hirvikannan pienentämiselle, oli se, että hirvet ovat vaaraksi liikenteessä. Kaikki vastaajat, jotka pitivät hirvikantaa liian suurena, perustelivat kantaansa tällä argumentilla. Kuusi prosenttia vastaajista oli itse ollut mukana hirvi- tai hirvieläinkolarissa. Sen sijaan yli puolella vastanneista oli tuttavia tai sukulaisia, jotka olivat joutuneet hirvieläinonnettomuuteen. Monet pitivät tärkeänä syynä mielipiteeseensä myös sitä, että hirvet aiheuttavat vahinkoja pelloilla ja ennen kaikkea metsissä. Hirvikärpästen lisääntyminenkin oli monien kansalaisten mielestä peruste, sille, että hirviä on liikaa. Hirvikolareiden ennaltaehkäisyä koskeviin kysymyksiin kansalaiset olivat suhtautuneet erityisen suurella innolla. Ehkä yllättävästikin kaikkein tärkeimpänä keinona he pitivät hirviaitojen ja alikulkujen rakentamista. Vasta toiseksi tärkeimpänä pidettiin hirvikannan säätelyä. Myös tienvarsien raivaamista kansalaiset pitivät tärkeänä keinona hirvikolareiden välttämiseksi. Kansalaisilta saatuja mielipiteitä on mahdollista hyödyntää etenkin liikenneturvallisuuden ja hirvipolitiikan yhteensovittamisessa sekä aluetasolla että koko maan tasolla. o 2004 noin 110 000-115 000 yksilöksi. Näin suurta hirvikantaa kansalaiset pitivät liian suurena. Lähes 40 prosenttia vastanneista katsoi, että hirvien määrä koko maassa oli liian suuri ja useampi kuin joka kymmenes piti määrää jopa aivan liian suurena. Joka neljännen mielestä hirviä oli kuitenkin sopiva määrä. Toisaalta neljännes ei osannut ottaa kantaa määrän sopivuuteen, mikä on aivan luonnollista kartoitettaessa kansalaisten mielipidettä monille hyvinkin vieraaseen aihepiiriin. 15 LEENA PETÄJISTÖ, JUKKA AARNIO JA ASHLEY SELBY Metsäntutkimuslaitos EHKÄ YLLÄTTÄVÄSTIKIN KAIKKEIN TÄRKEIMPÄNÄ KEINONA HE PITIVÄT HIRVIAITOJEN JA ALIKULKUJEN RAKENTAMISTA. VASTA TOISEKSI TÄRKEIMPÄNÄ PIDETTIIN HIRVIKANNAN SÄÄTELYÄ. tusta pidettiin tutkimuksen mukaan harrastuksena, johon nuoria tulisi houkutella mukaan. Lisäksi metsästys nähtiin kansalaisten keskuudessa harrastuksena, johon myös nykyistä useammilla ihmisillä tulisi olla mahdollisuus osallistua. Talvikanta alle 100 000 yksilöön Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos oli arvioinut hirvikannan kooksi tutkimuksentekoaikaan talvella METSÄSTÄJÄ 5 · 2006
• met0605_002_021 21.8.2006 09:59 Sivu 16 HIRVIEN OIKEA MÄÄRÄ ­ onko sellaista olemassa? Hirvikantaa on yritetty vähentää jo useamman vuoden ajan. Kaatomäärät ovat olleet vuodesta 2000 alkaen ennätyksellisen suuria (64 000 84 500 hirveä vuodessa). Kuluvana syksynä suurimmat kaatomäärät toteutunevat Pohjois-Suomen alueella. ® Pontimena on ollut metsä- ja liikennevahinkojen suuri määrä ja vahingoista aiheutuvat taloudelliset kustannukset nyt ja viiveellä. Toisaalta kaadoilla ei ole ollut vastaavaa vaikutusta esimerkiksi metsävahinkokertymiin, sillä kuluvana vuonna korvataan kesän 2005 aikana arvioituja metsävahinkoja ennätyksellisen paljon ­ noin viiden miljoonan euron edestä. Edellinen huippuvahinkokertymä oli vuonna 2001, jolloin korvattiin metsävahinkoja noin 4,3 miljoonalla eurolla. Vahingoista ja niiden vähentämisestä juontuva ja enemmän tai vähemmän eri intressiryhmien ruokkima yhteiskunnallinen keskustelu johtaa useimmiten siihen päätelmään, että asiakokonaisuus ratkaistaan hirvenmetsästyksen oikealla mitoituksella. Samassa yhteydessä korostetaan useimmiten myös hirvikannan arviointimenetelmien kehittämistä ja aina vain tarkempien kanta-arvioiden tekemistä. Tämä aiheuttaa haasteellisen tilanteen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen hirvitutkimukselle, jonka kontolle hirvikannan seuranta on sälytetty maa- ja metsätalousministeriön toimesta. Vastaavasti riistanhoitopiirit kantavat vastuun pyyntilupapäätösten tekemisestä ja samalla pyyntilupamäärien oikeasta mitoittamisesta, jos pyyntilupia on haettu ylimäärin. Sitä vastoin hirvenmetsästäjil- vuoden hirvitiheystavoitteeksi riistanhoitopiireille le jää asioiden varsinainen toteuttaminen. He myös on kirjattu seuraavaa: Hirvikannan tiheytenä pyriratkaisevat viime kädessä sen, minkä verran hirviä tään pysyttämään hirvitalousalueittain metsästykkaadetaan. sen jälkeen maan kaikilla alueilla vähintään 2,0 ja Lopputulos johtaa teoriassa tavoitetilaan eli sii- enintään 4,0 hirveä/1 000 ha (paitsi Keski- ja Pohhen, että hirviä jää metsästyksen jälkeen tavoitteen jois-Lapissa vähintään 0,5 ja enintään 3,0 hirveä/ mukaisesti oikea määrä. Useimmiten näyttää kui- 1 000 ha). Tulostavoitteissa on myös muita hirventenkin käyvän niin, että metsästyksen ohjaamiyhteiskunnallinen kesseen sekä pyyntilupakustelu jatkuu vilkkaapäätösprosessiin ja na. Eri tahoille riittää hirvivahinkojen estäRIISTANHOITOPIIRIEN siten jatkuvia haasteimiseen liittyviä osioiEPÄKIITOLLISENA TEHTÄVÄNÄ ta. ta. ONKIN SE, ETTÄ NE JOUTUVAT Hirvikannan tiTEKEMÄÄN HAKIJAKOHTAISET PYYNTILUPAPÄÄTÖKSET heyshaarukalla on pyMinisteriö ohjaa VUOSITTAIN RIIPPUMATTA SIITÄ, ritty ohjaamaan riisMITEN TARKKAA tanhoitopiirien toiminHirvikannan kehitys ja HIRVIKANTATIETOA NIILLÄ ON taa siten, että yhteisessen seurausvaikutukKÄYTETTÄVISSÄÄN. ti eri sidosryhmien set vaikuttavat maa- ja kanssa mietittäisiin, metsätalousministemikä on kullekin hirviriön harjoittamaan hirtalousalueelle sopivin vipolitiikkaan. Toisaalta voidaan kuitenkin kysyä, miten voimakkaasti mi- hirvitiheys. Jossakin se voi olla lähellä neljää ja josnisteriö voi vaikuttaa asioiden varsinaiseen kul- sakin taas lähempänä kahta. Esimerkiksi alueiden kuun, sillä vaikka ministeriölle kuuluu metsästys- ja ekologisessa kantokyvyssä on suuria eroja maan riistanhoitotoimen ylin johto ja valvonta, niin varsi- eri osien välillä. Tällä on vaikutuksensa esimerkiksi naisessa pyyntilupamenettelyssä sillä on vain oh- hirvien aiheuttamiin metsävahinkoihin. jaava rooli. Toisin sanoen ministeriö ei voi määrätä kaadettavien hirvien määrää, vaikka kannan suu- Riistanhoitopiirit päätöksentekijöinä ruus tiedettäisiin yksilön tarkkuudella. Maa- ja metsätalousministeriö on kuitenkin lin- Suomalaisen metsästyksen perustana on metsäsjannut jo pitkän aikaa valtakunnan eri alueille oh- tyslakiin kirjattu kestävän käytön periaate. Periaatjeelliset hirvitiheystavoitteet. Aikojen saatossa hir- teen toteuttaminen edellyttää esimerkiksi hirven vikannan tilasta ja kannasta aiheutuneista vaikutuk- osalta metsästyksen oikeaa mitoittamista. Toisaalsista riippuen niitä on pyritty uusimaan ja täsmen- ta hirvenmetsästyksen mitoittamista säätelee mettämään. Nykyisin ne annetaan riistanhoitopiireille sästyslakiin kirjattuna säännös, jonka mukaan riisvuosittaisten tulostavoitteiden mukana. Kuluvan tanhoitopiirien on huolehdittava myöntäessään 16 5 · 2006 METSÄSTÄJÄ
• met0605_002_021 21.8.2006 09:59 Sivu 17 pyyntilupia siitä, että hirvieläinkanta ei metsästyksen johdosta vaarannu ja että hirvieläinten aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla. Lisäksi Kainuun, Lapin ja Oulun riistanhoitopiirien on vielä metsästyslain 8 §:ssä tarkoitetulla alueella pyyntilupia myöntäessään kiinnitettävä huomiota män jalansijaa. Systeemi on sinällään erittäin käytmetsästysmahdollisuuksien tasapuoliseen jakaan- tökelpoinen ja hyväksi havaittu, mutta pahimmillaan siitä voi aiheutua myös epätarkoituksenmukaitumiseen. Riistanhoitopiirien toimintaa hirviasioissa sito- sia seurausvaikutuksia. vat siten sekä ministeriön antamat tulostavoitteet että useat metsästyslainsäädäntöön kirjatut sään- Hirvien määrää voidaan nökset. Tulostavoitteiden ja lainsäädännön onnis- arvioida monella tavalla tunut toteuttaminen edellyttävät riistahallinnon eri tasoilla riittävän tarkkaa tietoa hirvikannan koosta Hirvikannan arviointiin on olemassa lukuisa joukko ja kehityksestä. menetelmiä, joita voidaan nimittää suoriksi tai epäTässä suhteessa myöskään riistanhoitoyhdis- suoriksi menetelmiksi. Lentolaskenta on malliesityksen roolia ei voida sivuuttaa. Vaikka riistanhoito- merkki suorasta menetelmästä, jossa eläimet hayhdistyksellä ei ole hirven pyyntilupa-asiassa varsi- vainnoidaan ja jonka perusteella saadaan laskentanaista päätösvaltaa, se toimii tärkeässä merkityk- ajankohtaa koskeva kannan suuruus ja mahdollisessä lausunnonantajana alueeltaan jätettyihin sesti myös ikä- ja sukupuolirakenne laskenta-alueelpyyntilupahakemukta. Epäsuorat menetelsiin. Mitä tarkemmin mät voivat perustua riistanhoitoyhdistys esimerkiksi papanakavoi pohjata lausuntonsalaskentoihin. Niitä TOTEUTUNEET KAATOMÄÄRÄT sa alueensa hirvitilanon käytetty paljon mm. IKÄ- JA SUKUPUOLIRAKENTEINEEN VAIKUTTAVAT MERKITTÄVIMMIN teeseen, sitä käyttökelBrittein saarilla eri SIIHEN, MITEN HIRVIKANTA poisempi se on myös peuralajien inventoinKEHITTYY AJAN KULUESSA. riistanhoitopiirin pääneissa. Papanakasalastöksenteossa. kenta antaa laskentaJos yhteisymmäralueelta estimaatin rys hirvikannan sopikeskimääräisestä runvasta tiheydestä tai edes kehityssuunnasta saavu- saudesta pidemmältä ajanjaksolta, joka voi olla tetaan paikallistasolla, sen toteuttaminen edellyt- kuukausien tai jopa pidemmän ajan mittainen. tää vielä metsästäjien sitoutumista tavoitteen saaEri menetelmin laskettujen hirvikantaestimaatvuttamiseen. Metsästäjien hakemat pyyntilupa- tien käyttökelpoisuus riippuu tuloksen virheettömäärät ratkaisevatkin itse asiassa sen, voiko riis- myydestä ja tarkkuudesta. Virheettömyydellä tartanhoitopiiri edes onnistua päätöksenteossaan. Jos koitetaan estimaatin läheisyyttä oikeasta arvosta ja kantaa halutaan vähentää, eivätkä metsästäjät hae tarkkuudella toistettujen mittausten läheisyyttä pyyntilupia riittävästi, niin riistanhoitopiireillä ei suhteessa toisiinsa. Käytetty menetelmä ratkaisee ole onnistumismahdollisuuksia, sillä pyyntilupia ei myös sen, miten nopeasti kannan kehityksen muuvoida myöntää haettua enempää. tos havaitaan. Nämä viiveet ovatkin konkretisoituVastaavasti jos pyyntilupia on haettu tavoittei- neet hirvikantamme arvioinnissa ja suunnitelmallisiin nähden riittävästi ja niitä on myös siten myön- sessa hirvikannan kehittämisessä niin nousu- kuin netty, seuraavaksi kompastuskiveksi voikin nousta laskukausina. se, etteivät metsästäjät haluakaan käyttää kaikkia Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa hirvikannan saamiaan pyyntilupia. Rehellisyyden nimissä tämä- keskeisenä arviointimenetelmänä on metsästäjien kin tosiseikka on otettava huomioon etenkin, kun "pankkilupahirvisysteemi" on saanut yhä enem- 17 METSÄSTÄJÄ 5 · 2006
• met0605_002_021 21.8.2006 09:59 Sivu 18 5 · 2006 METSÄSTÄJÄ 18 0109_Metsastaja_Palpa_Metsastys_1 1 14.8.2006 13:49:16
• met0605_002_021 21.8.2006 09:59 Sivu 19 havaintoihin perustuva havaintokorttijärjestelmä. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on käyttänyt sitä vuodesta 1974 alkaen. Menetelmällä saadaan monipuolista tietoa hirvenmetsästykseen liittyvistä asioista. Kaiken muun ohessa menetelmä antaa myös tunnuslukuja (havaintoja päivässä -indeksi ja arvio metsästyksen jälkeen metsästysalueelle jääneiden hirvien määrästä) hirvikannan tiheyden arvioimiseksi. Menetelmä on kuitenkin erityisen altis sille, miten metsästystä toteutetaan ja millaisissa olosuhteissa. Usean riistanhoitopiirin alueella tai osa-alueella tehdään vuosittain talvisia lentolaskentoja lentokoneella tai maalaskentoja lumijälkien perusteella. Laskentojen koordinointi on ollut joko riistanhoitopiirien tai riistanhoitoyhdistysten omalla vastuulla. Laskennoilla voidaan saada arvioita laskenta-alueiden hirvikannoista ja niiden muutoksista vuosien välillä. Menetelmiin liittyy kuitenkin suuria virhemahdollisuuksia, ja sen vuoksi talviaikaisten tulosten yksioikoinen tulkitseminen jonkin metsästysseuran tai jopa riistanhoitoyhdistyksenkin alueen seuraavan syksyn pyyntilupamääriksi on arveluttavaa. Toisaalta on inhimillistä, että talvikeskittymällä sijaitseva seurue kohdistaa tavoitteensa helposti kevättalviseen laskentatulokseen, kun taas kesälaidunalueen seurue pohjaa pyyntilupahakemuksensa muihin arvioihin. Lisäksi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on pyrkinyt kehittämään helikopterilaskennasta varteenotettavaa lisämenetelmää hirvikannan arviointiin. Helikopterilaskennan edut ovat kiistattomat ainakin lentokonelaskentaan verrattuna. Ongelmana kuitenkin on, ettei siitä sen kalleuden vuoksi ole saatavissa koko maan kattavaa kannanseurantamenetelmää. Lisäksi pienillä alueilla toteutettuna siihen liittyy samat ongelmat kuin muihinkin talvilaskentoihin. Toisin sanoen hirvet voivat olla varsinai- Maassamme käytetyistä hirvikannan arviointimenetelmistä saatavat tulokset voidaan kyseenalaistaa varsin helposti. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että menetelmiä tulisi heittää "romukoppaan". Lisäksi on selvää, että pitkällä tähtäimelTiedonmurusista kohti lä yksittäisiä hirvikannan arviointimenetelmiä kanyhteiskunnan tahtotilaa nattaa testata ja edelleen kehittää, jolloin tietämys Hirvikannan koon ajalliset heilahtelut ja siitä seu- virhetekijöistä ja niiden vaikutuksista kasvaa. Toiraavat vaikutukset kohdistuvat moniin tahoihin. saalta on myös tärkeää havaita, että vaikka hirviHirvenmetsästäjät, metsästysseurat, metsänomis- kanta saataisiin laskettua yksilön tarkkuudella, niin tajat, maanviljelijät, autoilijat, viranomaiset, edun- sittenkin olisi vaikea antaa yksittäisiä hirvimäärätavalvontaorganisaatiot ja lakisääteinen metsästäjä- voitteita koko valtakuntaa taikka pienempiä osaorganisaatio voivat kokea vaikutukset eri tavoin. alueita koskien. Tämä siksi, että hirvien suhteellinen jakautuminen eri Tämän vuoksi eri talaatuisille elinalueille hoilla on helposti eriratkaisee viime kädeslaisia tavoitteita, joisä sen, minkälaisia vaiden yhteensovittamiTOISIN SANOEN MINISTERIÖ EI VOI kutuksia hirvikannasta nen voi tuntua mahMÄÄRÄTÄ KAADETTAVIEN HIRVIEN aiheutuu kullakin aludottomalta. MÄÄRÄÄ, VAIKKA KANNAN SUURUUS TIEDETTÄISIIN YKSILÖN eella. Merkittävä vaikutus TARKKUUDELLA. Nykyjärjestelmäson myös sillä, minkä sä avainasemassa ovat suuruista aluetta tarpyyntilupien käyttäjät kastellaan. Tavoitteieli hirvenmetsästäjät. den taso voikin vaihdella sen mukaan tarkastellaanko esimerkiksi met- Toteutuneet kaatomäärät ikä- ja sukupuolirakenteisästysseuran aluetta, riistanhoitoyhdistystä, hirvi- neen vaikuttavat merkittävimmin siihen, miten hirtalousaluetta, riistanhoitopiiriä taikka koko Suomea. vikanta kehittyy ajan kuluessa. Lisäksi hirvenmetToisaalta lopullisen päätöksenteon raamit asettaa sästäjien tuottamat hirvihavainnot ­ olipahan ne aina voimassa oleva lainsäädäntö ja erityisesti sen kerätty millä menetelmällä tahansa ­ vaikuttavat tulevan metsästyksen suunnitteluun. Yksittäisen muodostama hirvikannan säätelyjärjestelmä. Riistanhoitopiirien epäkiitollisena tehtävänä metsästysporukan tekemiset eivät siten ennakoi onkin se, että ne joutuvat tekemään hakijakohtaiset pelkästään oman alueen seuraavan vuoden pyyntipyyntilupapäätökset vuosittain riippumatta siitä, lupamäärää taikka vahinkokehitystä, vaan vaikuttamiten tarkkaa hirvikantatietoa niillä on käytettävis- vat myös monen muun alueen tilanteeseen ja sitä sään. Tämän vuoksi riistanhoitopiirit ovat pyrki- kautta syntyvään yhteiskunnalliseen keskusteluun neet käyttämään mahdollisimman monenlaisia mit- hirvien oikeasta määrästä. o tareita, joiden perusteella hirvien määrä olisi arvioitavissa ja siten ennakoitavissa, miten hirvikanta SAULI HÄRKÖNEN seurannaisvaikutuksineen reagoi suunniteltuun Metsäntutkimuslaitos metsästykseen. 19 METSÄSTÄJÄ sen metsästyksen aikaan muilla mailla, mikä vaikeuttaa pyyntilupien kohdistamista esimerkiksi metsävahinkojen estämiseksi. 5 · 2006 6 13:49:16
• met0605_002_021 21.8.2006 09:59 Sivu 20 vo ns tt u aum ip a at on t e ka lvo t e ip ill . al AIR -T E X -k
• met0605_002_021 21.8.2006 09:59 Sivu 21 Te s ti v o it taja n P R O -m al li
• met0605_022_039 21.8.2006 10:11 Sivu 22 ui ss m ak m m en l m ti m it e t. Hih an s
• met0605_022_039 21.8.2006 10:11 Sivu 23
• met0605_022_039 21.8.2006 10:11 Sivu 24 Hirvijahtia puolivuosisataa Puoleen vuosisataan hirvenmetsästystä mahtuu lähes koko nykyaikaisen hirvenmetsästyksen kehittyminen sellaiseksi kuin se nyt on. On vaikea sanoa ovatko metsästäjät kehittyneet, mutta koirat ovat ja varsin paljon. Samoin ovat kehittyneet aseet ja optiikka ­ ennen vanhaan ammuksena oli usein lyijymöykky kuusitoista kaliiperisessa haulikossa. Mutta muutamia vinkkejä nämä vuosikymmenet ovat nykymetsästäjällekin jättäneet. ® Sotien jälkeen hirviluvan saanti oli vaikeaa ja byrokraatista. Ja totuus oli, että hirviä oli vähän. Sota-aikana syötiin kaikki mitä saatiin. Se toki pitää hyväksyä. Aika on kuitenkin muuttunut. Aseet, lait ja asetukset ovat sen mukana muuttuneet. Lakipykälät ja hirventappopaikat ovat selkeytyneet. Yleisesti ottaen on menty parempaan suuntaan. Passimiehen niksit ja oivallukset Nykyisin, kun osa hirvistä ammutaan koiralta tai koiran suorittamasta karkosta, niin passimiehen hajuttomuus ja äänettömyys ei ole niin ehdoton edellytys kuin naakimisessa ja miesketjun ajosta passaus. Mutta ei siellä ole syytä sikari suussa tuprutella eikä lirautella lähimaastoon. Yksi petolli24 nen tekijä voi olla aseöljy. Takavuosina oli tunnetulla osuuskaupalla omatunnuksinen aseöljy; sitä käyttäen saattoi olla varma, ettei joutunut hirveä tai kettua ampumaan. Ei siitä pitänyt koirakaan aivastelematta, emännästä nyt puhumattakaan. Sitrushedelmät ovat myös kavaltavia. Kylmyys, joka hiipii selkäpiihin ajan kuluessa passissa, on kestettävä ja tämän päivän varusteilla se on enää pieni riesa. Hikisen liikunnan jälkeinen kylmyys on jo vaarallisempi asia. Nykyiset urheilukerrastot ovat oiva terveysapu parhaasta päästä, pitävät jopa osan hienhajusta puseron alla. Hyvänlaatuinen sarkavaate on aina hintansa väärtti, oli keli mikä hyvänsä. Se on turvallinen tulenkin suhteen, mitä samaa keinokuiduista ei voi sanoa. Jalkineita on tänä päivänä joka lähtöön ja takaisinkin tuloon. Jalkojen palelemisesta ja kastumisesta ei tarvitse kärsiä. Liikkumattomuus on hyve Tärkein passimiehen hyve on kuitenkin liikkumattomuus. Harrastin sitä niin pitkään kuin kunto salli ja passiin alkoi jähmettyä. Samoissa jalansijoissa seisten kyykkyyn - ylös - kyykkyyn - ylös liikettä kivääriä niskanpäällä poikkiteloin pitäen auttaa kyllä ja on äänetöntä. Punaisesta tai muusta erottuvasta väristä vaatetuksessa sen verran, että hihat on syytä olla hillityn väriset. Tilanteessa, jossa joutuu nostamaan aseen nopeasti poskelle, värikkäät hihat ovat sellainen varoitusliike, jonka hirvikin näkee ja reagoi sen mukaan. Hirvitornit kannattaa rakentaa kunnolliset, tukevat ja katetut, ei mitään trukkilavoja riukujen nokkaan. Korkeudeksi riittää reilut pari metriä, ei sitä mihinkään korkeaan taimikkoon laiteta. Sivulle tukevat kaiteet sopivalle korkeudelle, että ne toimivat ampumatukina. Turvallisuus on tarkistettava vuo- 5 · 2006 METSÄSTÄJÄ
• met0605_022_039 21.8.2006 10:11 Sivu 25 sittain lahoamisen toteamiseksi. Tornit rapistuvat yllättävän nopeasti ja naulat ruostuvat rapuissa pettäviksi. Pyöröpaalit jahtikäyttöön Yksi maankamaralla tönöttävä hyvä passipöytä on suuri pyöröpaali, mikä on tehty pahnoista ja vain sivut on kääritty värittömään siteeseen. Se pystyssä hyvällä passipaikalla on mainio pöytä, hyvä näkösuoja ja ampumatuki. Ei saastuta luontoa ja maatuu ajan myötä. Maan omistajalta on syytä pyytää lupa ennen paalin maastoon rahtaamista. Peurat ehkä ovat jo tottuneet pellon reunoissa valkoisiinkin "traktorin muniin". Pienistä heinäpaaleista voi myös 25 koota päällekkäin latoen passipöydän. Alle pari trukkilavaa päällekkäin kosteuden eristämiseksi ja paalit kelpaavat aikansa ruokintapaikkana, päälle voi laittaa vaikka suojahupun. Jos heinät on hyvin suolattu, älä ruostuta kivääriäsi suolalla. Kaadon jälkeen... Kun hirvi on kaatunut, lähesty sitä takaa viistosti, koko ajan ampumavalmiina. Vallankin, jos se on pudonnut paikalleen heti laukauksesta, se voi myös nousta nopeasti ja paeta täyttä laukkaa. Kun pääset hirven taakse, ammu armonlaukaus rauhallisesti niskakuoppaan lähes kosketusetäisyydeltä. Koiran on oltava kauempana sil- lä hetkellä. Kuuroja hirvikoiria on tullut hätiköinnin seurauksena ikävä kyllä paljon. Tyhjennä kivääri patruunoista välittömästi armonlaukauksen jälkeen ja varmista vielä asia. Jos hirveä on ammuttu keuhkoista lävitse, eikä ole mikään hellekeli, ei hirven pistämisellä ole kauhea hoppu. Veri purkautuu rintaonteloon ja, jos hirvi avataan tunninkin sisällä, sitä ei tarvitse pistää välttämättä ollenkaan. Jos osuma on esimerkiksi vain päässä, pistämisellä on kiire koska elintoiminnot loppuvat eläimellä nopeasti ja veri jää helposti lihaksiin. Nopea avaus pistämisen lisäksi on METSÄSTÄJÄ 5 · 2006
• met0605_022_039 21.8.2006 10:12 Sivu 26 tehtävä välittömästi. Mahaosumasta on tehtävä kaikki avaukset välittömästi, kun saaliiseen käsiksi päästään. Kaikki tahriintunut liha poistetaan heti puukolla muun mäskin mukana korppien riemuksi maastoon. Itse pistäminen ei vaadi puolen metrin puukonterää vaan tavallinen puukko sopii asiaan ihan hyvin. Viilletään rohkeasti kurkusta rintalastaan asti kaula auki, jos lähinnä oleva henkitorvi vioittuu sillä ei ole merkitystä. Mutta sitten on tarkempaa, koska sen alla on ruokatorvi ja sen rikkominen tietää jo kaulalihojen tahrimista. Ratko puukolla henkitorven sivuilta aika syvältä kahtapuolen vähintään viisi senttiä torven sivuilta. Nyt jos saat viiltojen välistä käteesi henkitorven alta pehmeän letkun kuin, suolen älä riko sitä vaan työnnä nyt puukko poikittain siitä syvältä viiltäen katkaisten kaulalihaksen molemmin puolin niin että kaulavaltimot katkeavat. Tee riittävän syvät ja korkeat viillot. Ruhoa voi nostaa takapäästä ylemmäs, jos on voimia. Kun veri lakkaa vuotamasta ota narua ja solmi ruokatorvi kireästi umpeen ja katkaise ruokatorvi solmukkeen hirven pääpuolelta. Nyt ruokatorvi on tukittu eikä pääse vuotamaan hirven avauksen yhteydessä. Hirven avaus kannattaa opetella kunnolla Aloita aukaisu rintakehästä. Älä nylje nahkaa auki sivuilta, liha vain tahriintuu. Kun olet viiltänyt nahan auki peräaukkoon asti, aloita varovasti mahakalvon avaus toiseen suuntaan. Aloita alhaalta reisien välistä siltä kohtaa mihin kalvo loppuu. Tee hyvin varoen kalvoon viilto, ettei suolet vioitu ja, kun saat auki sen verran, että saat aukosta työnnettyä etuja keskisormen avaussuuntaan, levitä sormia ontelossa ja toisessa kädessä olevan puukon asetat terä ylöspäin loivaan viiltoasentoon ja kuljetat sormienvälissä puukkoa kalvoa kohottaen, samanaikaisesti puukko hitaasti edeten aina rintalastaan asti. Käännä nyt hirvi vasemmalle kyljelle, jos se on mahdollista ja ala leipoa varovasti käsin suolistoa ulos. Peräsuolen irrotus tapahtuu ulkopuolelta siten että se pyöritetään puukolla irti lihaksista ja vedetään sisälle suolinippuun. Jos se ei jostain syystä onnistu, toimi seuraavasti: Tee peräsuoleenkin tiukka narusidos niin lähelle peräaukkoa kuin mahaontelosta yletyt ja katkaise suoli solmukkeen peräaukon puolelta ja vedä suoli sisään. Leivo varovasti suolet ulos. Käytä puukkoa varoen kun ratkot kiinnikkeitä irti selän puolelta. Kun olet saanut suolet ja rapamahat ulos älä katkaise vahingossa sitä ruokatorven tynkää. Jos et saa sitä vedettyä ulos, lypsä se sormin vetämällä tyhjäksi mahaanpäin ja tee vielä kolmas solmuke ja katkaise nyt torvi solmukkeen mahanpuolelta ja vedä torvi kasaan. Molemmista päistä solmittu torvenpätkä on helppo poistaa teurastusvaiheessa. Nyt, kun suolistus on tehty, puh- kaise rintaontelon kalvo ja ota maksa, munuaiset ja sydän talteen isoltakin hirveltä. Halkaise heti puukolla sydänkanavat ja puhdista hyytymät. Hirven sydän on hyvää! Hirven aukaisuun on kehitelty monenlaisia teräkoukkuja, joilla maha aukaistaan kertavedolla. Toimii, jos toimii, mutta voi myös purskahtaakin. Yksi hyvä työkalu on niin sanottu maalarin puukko, siinä on terän kärjessä metallipala, josta hieman pyöristämällä saa hyvän avauspuukon. Muuhun sitä ei voi teurastuksessa käyttääkään. Puukkoa on ollut myynnissä isoimmissa rautakaupoissa eikä maksa messinkiä. Kinneriin saatu hirvi pitää riiputuksen jälkeen halkaista. Sitä ei enää nykypäivänä ole syytä tehdä kirveellä. Sähköketjusaha toimii hyvin, kunhan kukaan ei vaan laita säiliöön mitään öljyä ketjunvoiteluun. Hirven selkäytimestä ja lihan rasvasta tulee riittävästi terävoitelua. Huono puoli on se, että saha tekee purua kuin jauhelihaa. Myös puukkosahat ovat kehittyneet ja osa niistä on tosi hyviä. Ruhon riiputusaika on monesta asiasta kiinni: ilman lämpötilasta ja riiputuspaikan tuuletuksesta ja valaistuksesta. Mielipiteitä on moneksi, mutta, jos viikko sitten ammuttu vasa tippuu kinteristä, niin silloin ollaan myöhässä. Ampumasektorit auki Ampumasektoreita raivatessa maastoon passipaikoilla on ehdottomasti oltava maanomistajan lupa raivaukseen. Moottorikäyttöisellä laitteella ajo muuten kuin tiellä vaatii samoin maanomistajan luvan. Suuri osa ihmisistä ei pidä kuolleiden eläinten näkemisestä - siis ei rehvastella saaliilla. o EERO KESKINEN 5 · 2006 METSÄSTÄJÄ 26
• met0605_022_039 21.8.2006 10:12 Sivu 27 VHF
• met0605_022_039 21.8.2006 10:12 Sivu 28 Metsästysseurojen toimintatavat ja kaadonjälkeiset toimet selvitetään Kuluneen vuoden aikana on Jokioisissa toimiva Agropolis Oy selvittänyt useissa maakunnissa riistaeläinten; hirven, peuran ja kauriin lihan, vuodan sekä sivutuotteiden hyödyntämistä ja kehittämistä kaupallisiksi tuotteiksi. Esiselvitys on tehty jo yhdeksän riistanhoitopiirin alueella, ja loput on tarkoitus kartoittaa, mikäli rahoitus järjestyy. tusmahdollisuuksia ja metsästysseurojen kehittämishalukkuutta. On selvitetty seurojen halukkuutta teurastusolosuhteiden kehittämiseen, pienimuotoiseen riistalihan kaupallistamiseen sekä koulutustarvetta riistalihan käsittelyssä. Lisäksi tavoitteena on ollut etsiä halukkaita metsästysseuroja, jotka ovat kiinnostuneita tekemään yhteistyötä alueittensa karjankasvattajien kanssa hätä- ja kotiteurastusten toteutuksessa. Esiselvitysten toteutukseen on saatu rahoitus maakuntien TE-keskuksista. Selvitysten kautta TEkeskukset saavat kattavat tiedot tämän hetken tilanteesta: riistalihan määrästä, sivutuotteiden nykyisestä käytöstä sekä riistalihan jatkojalostuksesta. Selkeitä eroja Tähän mennessä toteutetut selvitykset antavat jo hyvän kuvan eri metsästysseurojen tilanteesta. Seurojen välillä ilmenee selkeitä eroavaisuuksia teurastusolosuhteiden, osaamistason, koulutustarpeen ja yhteistyöhalukkuuden suhteen. Ohessa olevissa kaavioista ilmenee seurojen (455) vastaukset teurastustilojen (kuva 1, viereinen sivu), metsästäjien koulutushalukkuuden (kuva 2, sivu 30) ja kaatopäivän tapahtumista (kuva 3, sivu 30). Tulokset osoittavat, että teurasvajojen olosuhteet tarvitsevat kohentamista, jotta saadaan laadukasta riistalihaa. Metsästäjät ovat halukkaita kouluttautumaan laukaisun jälkeisiin toimintoihin, esimerkkinä kaa- ® Riistaeläinten kuten hirven, peuran ja kauriin lihan, vuodan sekä sivutuotteiden hyödyntämistä ja kehittämistä kaupallisiksi tuotteiksi on selvitetty. Esiselvitys on tähän mennessä toteutettu Satakunnan, Pohjois-Hämeen, Etelä-Hämeen, Varsinais-Suomen, Uusimaan, Pohjois- Karjalan, Kainuun, Keski-Suomen sekä Kymeen riistapiirien alueilla. Lopullisena tavoitteena on selvityksen tekeminen kaikkien maamme 15 riistapiirin alueella, mikäli rahoitus saadaan järjestymään puuttuvilla alueilla. Kartoituksilla on selvitetty riistalihan jatkojalos- 5 · 2006 METSÄSTÄJÄ 28 ANTTI SARAJA
• met0605_022_039 21.8.2006 10:12 Sivu 29 topäivän tapahtumat ja sen jälkeiset toimenpiteet. Metsästäjät ovat myös halukkaita kehittämään alueellista yhteistyötä. 4. Nykyiset teurastustilamme 300 290 280 270 260 250 240 230 220 210 200 190 180 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Riistalihan käyttö ja toiveet Riistaliha menee pääsääntöisesti metsästäjien omaan käyttöön ja ainoastaan pieni osa kauppaan ja yleiseen myyntiin. Ongelmana kaupallistamisessa on nykyinen hankala lihan tarkastuskäytäntö. Mikäli tarkastuskäytäntö saataisiin joustavammaksi, mahdollisuudet riistalihan markkinoille tulolle paranisivat. Tällöin myös riistalihan jatkojalostusta voitaisiin kehittää nykyistä tehokkaammin. Riistalihan käsittely ja paloittelu edellyttävät metsästäjien koulutusta vastaamaan ruokatottumusMeillä on Jäähdytetyt Jäähdytetyt Ei erillistä Käytämme hyväksytyt varastointitilat, varastointitilat, jäähdytettyä ulkoista ten muutoksia ja ruuan valmistukja jäähdytetyt leikkaamo leikkaus tapahtuu varastointitilaa teurastustilaa seen käytössä olevan ajan huotilat ja leikkaamo puuttuu muualla mioimista. Kauppojen nykyiset lihavalikoimat näyttävät suunnan mihin myös riistalihan käsittelyssä on suuntauduttava, mikäli kaupallistamista pyritään lisäämään. Oikeaoppinen riistalihan käsittely palvelee myös metsästäjien omia tarpeita. Koulutuksella parannetaan metsästäjien lihankäsittely- ja ruuanlaittotaitoja. Kuitenkin on muistettava, että metsästysseurat ovat erisuuruisia, vaatimukset ja toiveet vaihtelevat. Eräs selkeä kohderyhmä koulutukselle ovat nuoret metsästäjät, joiden toivotaan tulevan mukaan toimintaan entistä innokkaammin. Riistaliha on erikoistuote ja sen kaadon jälkeiseen hygieeniseen käsittelyyn on kiinnitettävä erityistä huolellisuutta. Olosuhteet teurastuspaikalla vaihtelevat ja ne on saatettava tasoltaan vähintään tyydyttäväksi jokaisessa seurassa. Lämmenneet syksyt edellyttävät jäähdytettyjä varastointitiloja ja peuranruhoille pakkaselta suojattuja tiloja joulutammikuussa. Riistalihan oikean paloittelun hallitseminen mahdollistaa lihan oikeaoppisen käytön jatkojalostukseen ja ruuan valmistukseen. Ruhon arvo-osien vakumointi ja raakakypsytys mureaksi lihaksi ovat Nahka Hämeenlinnan varuskunnan metsästäjien kotakotikäyttäjän unelma. emäntä Eila Heikkilä, ja projektipäällikkö Nahan hyötykäyttöön saattaminen edellyttää huo- Markku Onnela tutkivat laukauksen jälkeen lellista osaamista niin saaliin siirrossa, teurastuk- vuotaan tulleiden vaurioiden vaikutuksia muosessa, piirrossa ja varsinaisessa nylkemisessä. katussa nahassa. ALLA OLEVASSA KUVASSA Myös erittäin tärkeää on nahan oikeaoppinen suoON ESIMERKKEJÄ laus ja varastointi. RIISTALIHAN KÄYTÖSTÄ. Kuhunkin työvaiheeseen tarvitaan koulutettua osaamista, jossa lähtökohtana ovat vuodan ostajan Teurasjäte ohjeet ja vaatimukset. Oikein piirretty, nyljetty ja varastoitu vuota antaa seuralle parhaan tuoton. Perimätieto vanhoilta hevosmiehiltä kertoo, että Vuotien noudon onnistuminen ja sovitun maksu- hevonen ei suostunut millään keinolla menemään käytännön toteutuminen edellyttävät keräilyrenkai- pellolle, jonka lannoitteeksi oli kylvetty kotieläinten den perustamista ja verkostoitumista. Tällöin riis- luista tehtyä luujauhoa. Tästä on syntynyt ajatus tanahka voidaan tuotteistaa ja etsiä sille oikeat siitä, voisiko hirven- ja peuranluusta tehty jauho markkinakanavat. vaikuttaa samalla tavalla taimikkotuhoja aiheuttaviin ja liikenteen jaloissa pyöriviin hirviin. Tavoitteena on käynnistää hanke asian selvittäLuuaines miseksi. Pienimuotoisten kenttäkokeiden avulla Nykyiset ruokailutottumukset eivät suosi luullista selvitetään luujauhon vaikutukset taimituhojen eslihaa. Tämä suuntaus on tullut myös riistalihalle ja tämisessä ja hirvikolareiden vähentämisessä. Tälsen seurauksena suuria määriä riistaeläinten luuai- löin myös luujauhe palautuu luonnon kiertokulkuun ja kasvava metsä saa ravinteita. Kokeilun onnesta haudataan maaperään. Osa luuaineksesta voidaan käyttää koirien ra- nistuminen säästäisi luontoa, kun teurasjätettä ei vinnoksi ja osa siitä soveltuu mm. käsityön mate- tarvitsisi haudata maastoon. Teurasjätteen keräily riaaliksi. Tämä edellyttää myös keräilyjärjestelmän kehittämistä. Riistareseptikokoelma MATTI USKI 29 METSÄSTÄJÄ 5 · 2006
• met0605_022_039 21.8.2006 10:12 Sivu 30 edellyttää keräilypisteiden perustamista. Selvityksen toteutukseen on haettu rahoitusta MMM:n kala- ja riistaosastolta. 20. Onko seuralla kiinnostusta kouluttaa 1-2 henkilöä kaadon jälkeisiin tehtäviin ( -metsästä ruokapöytään) 300 290 280 270 260 250 240 230 220 210 200 190 180 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 21.Teurastus ja kaadon jälkeiset toimenpiteet 300 290 280 270 260 250 240 230 220 210 200 190 180 170 160 150 140 130 120 110 100 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Teurastustilojen yhteiskäyttö Selvitysten aikana on noussut esille ajatus seurojen yhteisistä riistanteurastuspaikoista, joita maakunnittain voisi olla esimerkiksi viisi kappaletta. Nämä tilat palvelisivat halukkaita seuroja ja tarjoaisivat nylky-, paloittelu- ja pakkauspalveluja. TeurastusKyllä paikat voisivat toimia maaseudulla karjankasvattajien hätä- ja kotiteurastuspaikkoina ympärivuotisesti. Samassa yhteydessä voisi toimia yhteinen pienriistan teurastusosa kylmiöineen. EI Metsässä tapahtuva suolistus ja riistan siirto teurasruspaikalle Teurastuspaikalle tapahtuva viimeistely ja puhdistus Jäähdytysolosuhteet ja tarkastusvalmiudet Pienimuotoinen riistalihan ja sivutuotteiden kaupallistaminen Kaupallinen toiminta vaatii eri osapuolien aktiivisen ja jatkuvuuteen pyrkivän verkoston sekä tuot- teita, joilla on kysyntää markkinoilla. Pienimuotoinen riistalihan ja sivutuotteiden kaupallistaminen mahdollistaisi seurojen teurastusolosuhteiden kohentamisen, metsästäjien ammattiosaamisen kehittämisen ja riistalihan jatkomahdollisuuksien lisäämisen. Erittäin tärkeää on myös alueellisen yhteistoiminnan kehittäminen karjankasvattajien ja maanomistajien kanssa tilojen ympärivuotisessa hyödyntämisessä. Samoin entistä paremmin mahdollistuisi metsästysmajojen rakentaminen ja kunnostaminen ja niiden vuokraaminen eri yhteisöille. Mikäli kaupallistamista lisätään edellyttää se myös avointa tiedottamista rahojen ohjautumisesta olosuhteiden ja menetelmien kehittämiseen. Alueellinen yhteistyö tilojen käytön hyödyntämisessä mahdollistaisi jopa riistakantojen kasvattamisen ja lisäisi metsästysharrastuksen yleistä hyväksyntää. Metsästäjien nykyinen syyllistäminen riistavahingoista, kateus "ilmaisesta" lihasta sekä yleinen epätietoisuus suurriistan metsästyksestä poistuu avoimella tiedottamisella. Varsinaiset toimenpiteet esiselvitystyön jälkeen Esiselvitystyön jälkeen tavoitteena on aloittaa varsinaiset kehittämis- ja koulutushankkeet. Työn toteuttaminen edellyttää rahoituksen järjestymistä. Tulevana syksynä Agropolis Oy tekee rahoitushakemuksen maa- ja metsätalousministeriölle. Rahoitusta haetaan "Laadukas riistaliha -kaadosta ruokapöytään" -kehitys- ja koulutushankkeelle. Hanke muodostuu useista eri osa-alueista. Metsästäjille annettavaan koulutukseen kuuluu mm. seuraavia teemoja: metsässä kaadon jälkeen tapahtuvat toimet, siirto teurastuspaikalle ja teurastuksen loppuunsaattaminen, ruhon paloittelu ja jatkojalostus. Tärkeällä sijalla koulutuksessa on hygieniaan ja omavalvontaan liittyvät seikat. Koulutusta ja tuotekehitystä tullaan toteuttamaan nahan tuotteistamisen, luuaineksen ja teurasjätteen osalta. Teurastustilojen suunnittelussa ja rakentamisessa tehdään yhteistyötä laitevalmistajien kanssa. Alueellisen yhteistyön toiminnalle luodaan toimintamalli. Kehittämishankkeet ja koulutukset toteutetaan keskitetysti maakuntien mahdollisuuksia hyödyntäen. o MARKKU ONNELA projektipäällikkö Agropolis Oy Luu-aineksesta valmistettuja käyttöja koriste-esineitä sekä koruja. 5 · 2006 METSÄSTÄJÄ Agropolis Oy on vuonna 1992 perustettu maaseudun ja elintarviketalouden kehittämisyhtiö.Yhtiö toimii Agropolis-Tiedepuistossa Jokioisilla. Agropolis keskittyy tutkimustulosten tuotteistamiseen ja maaseudun tuotteiden jatkojalostukseen, tuotannon ympäristövaikutusten hallintaan, elintarvikealan erikoistumiseen, ympäristö- ja bioteknologian sekä luonto- ja ympäristöyrittäjyyden kehittämiseen. 30
• met0605_022_039 21.8.2006 10:12 Sivu 31 MICRO 4 Lafayette DC-70 Micro 4 on täysin vesitiivis metsästyskäyttöön tarkoitettu VHF-radiopuhelin. Vesitiiv iys määr itellään IP-67 -normien mukaisesti upott amalla radiopuhelin veteen yhden metr in syvyy teen 30 minuutiksi. m me t v a nh Tar asta m et s ä s ka. jous ak on voim assa 31.10.2006 sa 50 50 Vaihtotarjous ysp uh e L a f a y e t t e D C - 7 0 Micro 4 o n m a r k k i n o i d e n u u s i " v e d e n k e s t ä v ä " V H F - r a d i o p u h e l i n . S e o n h e l p p o k ä y tt ö i n e n j a ke s t ä v ä r a d i o p u h e l i n , j o l l a v a r m i s t e t a a n y h t e y d e t vaativissakin olosuhteissa. Tä h ä n u u t u u t e e n o n s a a t a v a n a u s e i t a e r i p a ke tt i r a t k a i s u j a . Lafayetten uudet metsästyspuhelimet löydät mm. näistä asiantuntijaliikkeistä: Forssa: Forssan Ase ja Retkeily, Haapajärvi: Raimo Olkkonen, Joutsa: Agripalvelu, Joensuu: Joensuun Telemaailma, Jyväskylä: Midare, Kankaanpää: Radio ja TV Markku, Klaukkala: Juhani Sinisalo, Kuopio: Väisäsen Kone ja Urheilu, Kurikka: Ase ja Patruuna, Lahti: LSK Kodintekniikka, Lapväärtti: Rosenback Rautia, Loppi: Erä-Loppi, Mäntsälä: Ritkos, Oulu: Viestimaa, Salo: Radio Laxell, Sulkava: Neste Lohilahti, Tammisaari: Telehörnan, Tampere: RXTX-Tuote, Uusikaupunki: Telesilta, Ylivieska: Kertun Kone KAUKOMARKKINAT OY Puh 09 5211 /RADIOPUHELIMET WWW.LAFAYETTE.FI 31 li m e ta s H y v itä METSÄSTÄJÄ 5 · 2006
• met0605_022_039 21.8.2006 10:12 Sivu 32 LIHANKÄSITTELYTILAT KUNTOON EU-RAHALLA JA TALKOOHENGELLÄ Kalajokisen Eteläpuolen metsästysseuran haaveet toteutuivat syksyllä 2005, ensimmäisen hirvenpyyntiviikonlopun aikana. Tuhansien talkootuntien ja EU-rahan myötä seuran hirvimiehet ja -naiset saivat uudet lihankäsittelytilat käyttöönsä juuri jahtikauden kynnyksellä. Useamman vuoden kytenyt projekti toteutui vanhan kansan talkoohengen ansiosta; kustannusarvioltaan 210 000 euron arvoisen metsästysmajan rakentamisen mahdollisti EU:lta saatu 70 000 euron avustus. olevan nykyisin niin usein kadoksissa oleva luon- matta ilman valtavaa talkootyön määrää ­ loput kustannuksista katettiin 7 279 tunnin talkootyöllä. nonvara. Uusien tilojen rakentamista alettiin suunnitella Vaatimusta kylmätiloista ei onneksi ole. Luonnonvaraisen riistan lihaa saa myydä tarkastamatto- jo vuonna 2000. Koska seuran aikaisempi metsästysmaja sijaitsi vuokratontilla, eimana suoraan kuluttajille. Jos liha kä kohteessa ollut sähköä, uusien on tarkoitettu tarkastuksen jältilojen rakentaminen alkoi olla keen yleiseen kulutukseen, tiloille vain ajan kysymys. ja toiminnalle asetetaan vaatimukLUONNONVARAISE Lahtivajojen tarkastusten ja sia hygieenisestä toiminnasta ja liN RIISTAN LIHAA uusimpien säädösten myötä uuhan pitää jäähtyä, mutta koneellisSAA MYYDÄ den kohteen rakentamisesta pääta jäähdyttämöä ei asetuksissa TARKASTAMATTO tettiin lopullisesti vuonna 2004. vaadita. Jos lihaa halutaan toimitMANA SUORAAN Seuran sihteeri Ritva Nuorala hoitaa tarkastuksen jälkeen muihin KULUTTAJILLE. ti paperiasioita ja oli yhteydessä EU-maihin, pitää teurastus ja käsiteläinlääkintävirastoon sekä Mettely tapahtua hyväksytyssä riissästäjäin Keskusjärjestöön. Putankäsittelylaitoksessa. heenjohtaja Juhani Liias puolestaan laittoi asian liikkeelle, muistelee hirvi-isäntä Tuumasta toimeen Tuomo Heikkilä. Talkootyöhön osallistui aktiivisesti seuran hirMonilla seuroilla on haaveena uusien hyötykäyttöön soveltuvien rakennusten aikaansaaminen. Ka- viporukan kuudenkymmenen jäsenen lisäksi yhlajoella Eteläpuolen metsästysseuran ydinporukka teensä noin viisitoista seuran jäsentä ja maanomistajaa. Ratarttui härkää sarvista ­ he ottivat rohkeasti yhteyttä viranomaisiin saadakseen tukea suunnitelmilleen. Muutaman puhelinsoiton jälkeen asiat lähtivät rullaamaan ja pikku hiljaa projektin toteutuminen varmistui. 70 000 euron avustuksen turvin seuran jäsenet uskalsivat toteuttaa 291,5 neliön suuruisen Hyötypytingin rakentamisen kokonaisuudessaan. Vaikka EU-rahaa irtosikin hanketta varten mukava summa, olisi se jäänyt toteutu- ® Metsästysseurojen henkilöt ovat ihmeissään viranomaisten asettamien uusimpien säädösten ja vaatimusten suhteen. Hirvenlihaa ei saa myydä tai luovuttaa, ellei sitä ole käsitelty ja säilytetty oikein. Tästä syystä useimpien metsästysseurojen täytyy uudistaa lihankäsittelytilansa, mikäli he aikovat hyödyntää viime vuosien kaltaisten suurien lupamäärien myötä saamansa "ylimääräisen" saaliin. Lahtivajojen kunnostaminen vaatii seuroilta varoja ja suurta talkoohenkeä, joka tuntuu 5 · 2006 METSÄSTÄJÄ 32
• met0605_022_039 21.8.2006 10:12 Sivu 33 kennus valmistui nopeasti yhteistyössä toinen toistaan auttaen. Välillä rakennettiin hammasta purren, mutta lahtivaja saatiin kuin saatiinkin valmiiksi juuri jahtikauden kynnyksellä, kertoo rakennuksen kirvesmies V-P Öljymäki. Hirvenmetsästys vie koko syksyn Pohjois-Pohjanmaan runsaiden hirvikantojen ansiosta ei hirvijahtiin lähtevillä ole ollut pulaa kaatoluvista. Jo useamman vuoden ajan on alueella kaadettu suuri määrä hirviä, eikä helpotusta näy vielä lähitulevaisuudessa. Eteläpuolen metsästysseuralla on käytössään 20 000 hehtaaria maata, joka sisältää myös vireästä matkailutoiminnastaan kuuluisan Kalajoen Hiekkasärkkäin alueen. Matkailualueen lähiympäristössä metsästäminen on kuitenkin mahdotonta. Syksylle 2005 seuralle myönnettiin yhteensä 80 ja puoli hirven kaatolupaa. Yhteislupa-alueella jätettiin "pankkiin" 100 lupaa, joista Eteläpuolen seura käytti suuren osan. Seuran hirvenkaatomäärät ovatkin liikkuneet tällä vuosituhannella joka vuosi sadan yksilön paremmalla puolella. Vuonna 1984 33 METSÄSTÄJÄ 5 · 2006
• met0605_022_039 21.8.2006 10:12 Sivu 34 NYT VAIN 99 99 NYT VAIN
• met0605_022_039 21.8.2006 10:12 Sivu 35 NYT VAIN 99 99 NYT VAIN Tähtäimet
• met0605_022_039 21.8.2006 10:12 Sivu 36 otti jo suunnitteluvaiheessa huomioon, että uudet tilat toimisivat myös kylätalona; keittiön ja lahtivakaadettiin eteläpuolen hirviporukan toimesta ennä- jan lisäksi rakennuksesta löytyy edustavat kokoustykselliset 206 hirveä. Suurien kaatomäärien myötä tilat, joita voidaan hyödyntää monessa eri tarkoiei siis ole ihme, että uusille lihankäsittelytiloille kat- tuksessa. - Ainakin metsästyskoirakokeita tullaan järjestäsottiin olevan tarvetta. - Jahti alkaa käydä jo työstä. Nyt olisi saatava mään, ja ajan mittaan paljon muutakin toimintaa. Kotieläinten teurastaminen ei nuoria ihmisiä mukaan, sitä myövalitettavasti ole sallittua edes tä saataisiin helpotusta jahtiin. omaan käyttöön. Omaan käyttöön Tällaisten hirvimäärien vetämiteurastus pitää tapahtua ko. tuonen maastosta tien varteen, kulROHKEAN tantotilalla. Lihan leikkaamiselle jettaminen lahtivajalle, nylkemiYRITTÄMISEN JA on yksityiskohtaisia vaatimuksia, nen ja lihojen paloittelu vie jo suuHYVÄN joita kannattaa tiedustella paikalliren osan ihmisille jäävästä vapaaTALKOOHENGEN selta kunnan elintarvikevalvontaajasta, mietiskelee puheenjohtaja AVULLA VOIDAAN viranomaiselta. Juhani Liias. SAADA Seuran hirvipäälliköltä löytyy AIKAISEKSI VAIKKA MITÄ! selitys suurille kaatomäärille: Rohkeutta toteuttamiseen - Alueen vasatuotto on ollut hyvä. Sonneja on ammuttu paljon Maassamme jaetaan vuosittain suhteessa naaraisiin. Sen huomaa suuri määrä erilaisia avustuksia siitä, ettei suurikokoisia sonneja ole niin paljon yleishyödyllisiin hankkeisiin. Esimerkiksi Leaderkuin aikaisemmin, tuumaa Tuomo Heikkilä. rahan myötä on toteutettu useita metsästykseen ja riistaan liittyviä projekteja. Vaikka projektien läpiviemiseen tarvitaan myös omarahoitusosuus, avusMetsästysseuran tilat hyötykäyttöön tusten turvin pystytään usein ylittämään kynnys Metsästysseurojen tilat ovat usein sellaisia, että aloittaa hankkeen toteuttaminen. Kannattaa selvittää onko suunnitelmien toteutniissä voidaan suorittaa ainoastaan välttämättömimmät toimet, kuten hirvien nylkeminen ja pieni- tamiseen mahdollista saada avustusta. Rohkean muotoiset kokoukset. Eteläpuolen metsästysseura yrittämisen ja hyvän talkoohengen avulla voidaan saada aikaiseksi vaikka mitä, kiteyttää Juhani Liias. Hankkeita suunnittelevien kannattaakin olla yhteydessä alueensa TE-keskukseen tai paikalliseen Leader+ -ohjelmia toteuttavaan toimintaryhmään. Molemmissa neuvotaan, voiko suunnitellulle hankkeelle saada leader-rahaa, tai kuuluuko se mahdollisesti jonkin toisen avustuksen piiriin. Samalla kannattaa olla yhteydessä paikallisiin elintarvikevalvontaviranomaisiin, jotta rakennuksille ja toiminnalle asetettavat hygieeniset vaatimukset otetaan huomioon. o MARKO MIKKOLA riistanhoidonneuvoja Pohjois-Hämeen riistanhoitopiiri Lisätietoa: Leader+ -ohjelmia toteuttavat toimintaryhmät http://www.mmm.fi/maatalous maaseudun_kehittaminen/maatalous_ja maaseutupolitiikka/maaseutupolitiikka/ suomessa/leader-ryhmat.html TE-Keskus http://www.te-keskus.fi/ 5 · 2006 METSÄSTÄJÄ 36
• met0605_022_039 21.8.2006 10:12 Sivu 37 metsastaja_tretorn1.indd 1 37 14.8.2006 5 · 2006 METSÄSTÄJÄ 11:12:31
• met0605_022_039 21.8.2006 10:12 Sivu 38 ERÄAATOKSIA VALTION MAILTA METSÄSTYSLUPIEN MYYNNIN HELPPOUS JA OSTAMISEN VAIKEUS tulikin vilkas myyntipäivä. Neljän päivän aikana reilut 20 myyjää myivät lähes 8 000 lupaa. Nettimyynnin osuus myydyistä luvista kevätmyynti mukaan lukien on toistaiseksi ollut 25 %. Kevätmyynti oli purkanut jo osan lupia tavoittelevista ja porrastus toimi hyvin. Kaikkina myyntipäivinä puhelinruuhkat loppuivat viimeistään iltapäivällä. Myynnin puhelinkontaktien jakautuminen eri päiville vähensi oleellisesti aamutuntien hetkellistä puhelinten kuormitusta. Nuorten metsälle pääsyä helpotettiin tämän vuoden alusta nuorisoluvalla; alle 18-vuotiaan tarvitsee pulittaa vain 10 euroa 1­7 vrk:n luvasta. Nuorisolupia on toistaiseksi myyty noin 150 kpl ja olemmekin jo saaneet siitä kiitosta. Metsästäjät olivat tyytyväisiä kevätmyyntiin. Kun luvan saa aikaisin, jää mukavasti aikaa järjestellä lomat ja hankkia majoitus. On todennäköistä, että kevätmyynnistä tehdään pysyvä käytäntö. Osa kaikkien alueiden luvista voitaisiin myydä jo keväällä. Täysin ongelmitta kevätmyyntiin siirtyminen ei kuitenkaan tapahdu, sillä keväällä ei ole vielä tiedossa, mihin ja mitä rajoituksia riistanhoitopiirit asettavat kanalintujen metsästykselle.Tässä suhteessa keväällä ostettu lupa tuo metsästäjälle pienen riskin. Joka tapauksessa luvalla voi metsästää niitä lajeja, joita rauhoitus ei koske. Mikäli kanalintujen metsästysajat olisivat selvillä jo kevätmyynnin aikana, olisi tämäkin ratkaistu. Tänä vuonna tuskin kaikki asiakkaat huomasivat kevätmyyntikokeilua, vaikka siitä informoitiin alan julkaisuissa ja netissä. Mahdollisten muutosten osalta onkin hyvä seurata Metsähallituksen ja Villin Pohjolan Internet-sivuja, sillä sieltä löytyvät ajankohtaiset metsästysasiat. Huomattava on, että metsästysasiat ovat Metsähallituksessa julkisia hallintotehtäviä ja ne kuuluvat luontopalveluille. Markkinoinnin ja myynnin hoitaa sopimuksen perusteella Villin Pohjolan tulosalue. Seuraamme metsästäjien antamaa palautetta ja asiakastyytyväisyyden kehittymistä eri osaalueilla. Uskon vahvasti, että tehdyt ratkaisut ovat olleet oikeita ja johtavat myös asiakkaiden kannalta parempaan lopputulokseen. o HEIKKI HALLILA Erikoissuunnittelija I Takana ovat ne ajat, jolloin metsästäjät jonottivat metsästyslupia Metsähallituksen hoitoalueiden ovien takana jo myynnin alkamista edeltävästä päivästä lähtien.Vuosien mittaan on siirrytty suureksi osaksi puhelinmyyntiin ja yhä kasvavaan Internet-myyntiin.Aiemmin jonotettiin jonossa seisten, viime vuosina puhelimessa odottaen. Metsästäjän kannalta tilanne ei ole ollut tyydyttävä, mutta onneksi jonotuksesta aletaan kuitenkin päästä eroon. Jokaiselle metsästysalueelle määritellään riistatalouden suunnittelujärjestelmän avulla kanalintukantoihin, kantojen kehitysvaiheisiin sekä metsästäjien saalismääriin perustuvat maksimaaliset saaliskiintiöt, jotka muutetaan metsästysvuorokausiksi ja myytäviksi lupamääriksi. Suunnittelussa hyödynnetään vuotuinen tuotto ja turvataan kanalintukantojen kestävä metsästys. Lupien myynti kiintiön yli ei ole mahdollista. Se ei aina ole metsästäjien mieleen, mutta on kuitenkin heidän omankin etunsa mukaista. Ongelmia syntyy, kun kysyntä ylittää tarjonnan. Myyjän kannalta tilanne on hyvä, mutta kaikki asiakkaat eivät saa lupia haluamilleen alueille heille sopivana aikana. Kaikki kun haluaisivat päästä metsälle juuri kanalintujen metsästysajan ensimmäisillä viikoilla.Toisille alueille on ylenpalttista tunkua ja vähemmän suosituilla alueilla lupia taas riittää koko kaudeksi. Kaiken kaikkiaan Metsähallituksen metsäkanalintujen 5 · 2006 METSÄSTÄJÄ lupakiintiöistä jää merkittävä osa myymättä. Pitääkin siis miettiä, kuinka metsästäjille voitaisiin kertoa entistä paremmin vapaana olevista kiintiöistä ja metsästysmahdollisuuksista.Toisaalta metsästäjät voisivat varautua hankkimaan lupansa tarvittaessa vaihtoehtoisilta alueilta ja ajankohdilta. LUPAMYYNNIN PORRASTAMISELLA PAREMPAAN PALVELUUN, NUORISOLUVASTA KIITOSTA Tänä vuonna kokeiltiin ensimmäistä kertaa lupien kevätmyyntiä. Kainuun, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Savon ja Etelä-Savon riistanhoitopiirien alueella sijaitsevien metsästysalueiden lupakiintiöstä myytiin keväällä 50 %. Kokeilusta saatiin myönteinen kuva: puhelinliikenne ja nettikaupan lupaliittymä toimivat hyvin ja myyntinumeron ruuhkaisuus helpotti jo aloituspäivän aamupäivällä. Etelä-Kuhmon, Sotkamon ja Hossan lupaalueiden kevätkiintiö myönnettiin loppuun syyskuun kanalinnustuksen alkupäivien osalta. Muutamien muiden alueiden kiintiö loppui viikonloppuina. Ensimmäisinä päivinä lupia myytiin kaikkiaan noin 1 300 kpl. Syksyn myynti käynnistyi 1.8. ja se porrastettiin aikaisempia vuosia voimakkaammin. Aluksi myytiin eteläisen Suomen, sitten Pohjanmaan ja Lapin alueiden lupia.Viimeiselle aloituspäivälle jätettiin kysytyimmät lupa-alueet, ja siitä 38 t Esim: Retke täydellinen ­ Rinkka+ e
• met0605_022_039 21.8.2006 10:12 Sivu 39 eratukku.fi Erätukku Syksy 2006 tarjouskuvasto tarjouskuvasto Esim: Retkeilijän täydellinen retkisetti ­ Rinkka+ etupaketti vain 99,99,- Esim: Metsästäjän Kalvokengät +etupaketti vain 179,90 79, 179,90 Esim: Metsästäjän PREMIUM -puku +etupaketti vain 299,90 299,90 www.eratukku.fi
• met0605_040_057 21.8.2006 10:13 Sivu 40
• met0605_040_057 21.8.2006 10:13 Sivu 41
• met0605_040_057 21.8.2006 10:13 Sivu 42
• met0605_040_057 21.8.2006 10:13 Sivu 43
• met0605_040_057 21.8.2006 10:13 Sivu 44
• met0605_040_057 21.8.2006 10:13 Sivu 45
• met0605_040_057 21.8.2006 10:13 Sivu 46
• met0605_040_057 21.8.2006 10:13 Sivu 47
• met0605_040_057 21.8.2006 10:13 Sivu 48
• met0605_040_057 21.8.2006 10:13 Sivu 49 Premium kenkä
• met0605_040_057 21.8.2006 10:13 Sivu 50 ik suosikki 2006 suoraan tehtaal ta et ku + Etupiakaltai! Kalvopu ta 1/5 h nn l MAKSAT IN VAIN: North ICE kalvopuku Etupaketti Tilauksesi arvo yht. * suositushinnoin 9 9 +toimituskulut arvo* arvo* arvo* 298 221 519 ETUSI 420 Kun tilaat nyt tästä! North ICE:n uusi malli 2006 on parannettu versio huippusuositusta viime vuoden mallista. AIR-TEX® -kalvolla varustettuna se pitää uskomattoman hyvin veden ja tuulen, tietysti myös saumoista. Sen hengittävyys on huipputasoa ­ siksi se sopii kaikkeen liikuntaan joka säällä ­ myös sateessa, tuulessa ja kerrospukeutumisen ansiosta myös pienessä pakkasessakin. to ta istoi, Satoi tai paistoi, il liikunnan iloa liik rt IC lisää North ICE li -kalvopuku, -k lv rk in id markkinoiden lutuin halutuin! Veden- ja tuulenpitävä AIR-TEX®-huppu Irrotettavassa hupussa säätömahdollisuus Takissa selkää suojaava, muotoiltu helma Kätevä povitasku Korkea, säältä suojaava kaulus Kolme reilua etutaskua ja miellyttävä kauluksen sisäosa Kätevät kainalotuuletukset Lahkeissa nauhakiristys www.eratukku.fi www
• met0605_040_057 21.8.2006 10:13 Sivu 51 Tämä yli 200 ETUPAKETTI KAUPAN PÄÄLLE! 1. MicroDry -väliasu 2. Fleece Uusi odotettu tekninen huipputuote kerrospukeutumiseen, takki ja housut mikrofleeceä. Ulkoilupuvun alle kylmillä ilmoilla. Oivallinen myös oloasuna. Väri: tyylikäs harmaa. Uusi tyylikäs ja käytännöllinen tekninen fleecetakki. Miellyttävää softfleeceä. Tilavat taskut. Värit: harmaa/punainen punaisen puvun mukana ja musta/sininen sinisen puvun mukana. Arvo 69 0;Reppu Arvo 59 0;- i 3. ! Edustava City-reppu monipuoliseen käyttöön. Tilavuus 20 l. Hiostamattomat, pehmeät viilekkeet ja selkätuki. Sadesuoja, useita taskuja ja tilaa mm. pyöräilykypärälle ja 2:lle juomapullolle. Arvo 39 0;- Lisäetuna netti- ja kuponkitilaajille! Hanskat Lämmin, tyylikäs, hyvin käteensopiva North ICE -hanska. Vahvistettu kämmenosa. Väri: musta. Pipo Lämmin ja edustava kaksinkertainen villakangas North ICEpipo. Väri: musta Arvo 29 0;- 0;- Arvo 25 Nopealle kaikki nämä KAUPAN PÄÄLLE! Testien huippua AIR-TEX®-kalvon vedenpitävyys testattiin VTT:n toimesta. Se saavutti VTT:n laboratoriotesteissä korkeimman vedenpitävyyden 10 000 (VTT pro6/3069/03). Tampereen Teknillisen Yliopiston testeissä puolestaan North ICE AIRTEX®-puku saavutti erinomaiset hengittävyys- ja vedenpitävyysarvot. Kahdesta tilauksesta LISÄETU Puhelintilaukset: Arkisin 9-18 Kalvopuku 06 08-840 4400 KATSO SIVU 9 Tilauskuponki Helpota puhelinruuhkaamme ja tilaa oma North ICE kalvopukusi tällä kupongilla hintaan 99 + toimituskulut. Pistä kuponki heti postiin, kupongin postimaksu on jo maksettu. Saat nopean tilaajan Etupaketin ja Lisäedun (arvo yhteensä 221).Saamiesi tuotteiden arvo on 519, maksat vain 99! Toimitus postiennakolla, toim.kulut lisätään Erätukku maksaa kupongin postimaksun Tilaajan allekirjoitus (alle 18 vuotiaan holhooja) Nimi Osoite Metsästäjä 5/06 Postinum. Matkapuhelin Sähköpostiosoite Postitoimipaikka Erätukku Tunnus 5013247 90003 VASTAUSLÄHETYS TUOTE: 0031 0041 MYYMÄLÄT: OULU: Alasintie 8, VANTAA: Valimotie 27 www.eratukku.fi Merkitse pukujen saajien mitat tähän Puku 1 ruutuun. Puku 2 (Punainen puku naisille Puku 3 ja sininen miehille) Pituus cm Paino kg Vyötärö cm Pun. Sin. Liityn samalla ilmaiseksi Erätukku-Klubiin ja saan uusimmat tarjoukset suoraan sähköpostiini.
• met0605_040_057 21.8.2006 10:13 Sivu 52 Nyt esittelyssä Nyt esittelyssä UUSI Asekaappi-mallis to J 5 PANSSARI 3-5 aseelle · · · · · · Vahva kampalukko Jämäkkä panssariovi Murtovarma saranasysteemi Enemmän tilaa, uudet ovilokerot Pehmustetut, asetelineet ja sisustus Tilaa myös pistooleille, pitkille aseille (max. 138 cm) · Kiinnitysreiät pohjassa/takaseinässä Mitat: korkeus 1380 x leveys 350 x syvyys 300 mm Paino: tyhjänä 45 kg, aseineen ja varusteineen n. 80 kg Väri: valkoinen Lukko: avainlukko, 2 avainta, kampalukko oden VIIDEN vu attomuusmurtautum takuu 8 PANSSARI 5 - 8 aseelle · · · · · · Vahva kampalukko Jämäkkä panssariovi Murtovarma saranasysteemi Enemmän tilaa uudet ovilokerot Pehmustetut, asetelineet ja sisustus Tilat myös erikoispitkille aseille, kiikariaseille ja pistooleille · Ovessa kätevä asiakirjaja karttatasku · Kiinnitysreiät pohjassa/takaseinässä Mitat: korkeus 1500 x leveys 500 x syvyys 370 mm Paino: tyhjänä 75 kg, aseineen ja varusteineen n. 125 kg Väri: valkoinen oden Lukko: avainlukko, VIIDEN vu attomuus2 avainta, kampalukko murtautum takuu VAIN sis. Etupaketti sis. Etupaketti 8-15 R (SIS) SIS-hyväksytty. Valmistettu kovimman suomalaisen asekaappistandardin mukaan. 249 +rahti VAIN sis. Etupaketti sis. Etupaketti 8-15 aseelle 349 +rahti VAIN 8-16 aseelle hyväksytty Nro 1030 16 R (SIS) SIS-hyväksytty. Valmistettu kovimman suomalaisen asekaappistandardin mukaan. SIS- sis. E 2 · Valmistettu vahvasta murtovarmasta 4 mm:n teräslevystä · Irrotettava ylähylly · Hyvät tilat pitkille-, kiikariaseille ja pistooleille · Ovessa 5 kpl oden VIIDEN vu säilytyslaatikkoa uusutumattom · Erikoisvarmistettu murta kuu ta tiirikointisuoja · Kiinnitysreiät pohjassa/ takaseinässä Mitat: korkeus 1500 x leveys 500 x syvyys 370 mm Paino: tyhjänä 130 kg Väri: valkoinen Lukko: Hyväksytty Mayer-turvalukko ja vara-avain, vahva kampalukitus · Valmistettu vahvasta murtovarmasta 4 mm:n teräslevystä · Irrotettava ylähylly oden VIIDEN vu attomuus· Hyvät tilat pitkille-, murtautum kiikariaseille ja pistooleille takuu · Kaappi helposti muutettavissa kahteen eri malliin 1. väli2. seinällä ja 2. kolmella 1. säädettävällä välihyllyllä tai ilman väliseinää · 5 säilytyslaatikkoa ovessa · 4 kpl puhdistuspuikon pidikettä · Kiinnitysreiät pohjassa/ takaseinässä Mitat: korkeus 1500 x leveys 575 x syvyys 400 mm Paino: tyhjänä 152 kg Väri: valkoinen Lukko: Hyväksytty Mayerturvalukko ja vara-avain, vahva kampalukitus VAIN sis. Etupaketti sis. Etupaketti 449 KAUPAN PÄÄLLE 569 Arvo 59 VAIN +rahti sis. Etupaketti sis. Etupaketti +rahti SIS- hyväksytty Nro 1030 TURVASÄILÖ kodin ja toimiston arvotavaroille: rahoille, koruille, cd-levyille jne. Mitat: 350x270x160mm Paino: tyhjänä 6 kg. Palokestävyys 30 min. Sopii Otso 16 R-asekaapin sisälle. PIENIPEIRÄILLE! E MM VAIN NO
• met0605_040_057 21.8.2006 10:13 Sivu 53 s to JättiETUPAKETILLA! LEIJONA 100 · Erittäin järeää tekoa · Murtovarma holvilukko · Tilava ylähylly · Uusi tyylikäs ulkonäkö · Ovessa kullattu leijonavaakuna · Kiinnitysreiät pohjassa/takaseinässä Mitat: korkeus 1450 x leveys 350 x syvyys 350 mm Paino: tyhjänä 67 kg, aseiden kanssa n. 110 kg Väri: Burgundin ruskea Lukko: avainja holvilukitus oden VIIDEN vu attomurtautum muustakuu 3-5 aseelle LEIJONA 140 · Erittäin järeää tekoa · Murtovarma holvilukko · Tilava ylähylly · Ovessa tilavat säilytyslokerot · Uusi tyylikäs ulkonäkö · Ovessa kullattu leijonavaakuna · Kiinnitysreiät pohjassa/ takaseinässä Mitat: korkeus 1500 x leveys 555 x syvyys 400 mm Paino: tyhjänä 135 kg, aseiden kanssa n. 175 kg Väri: Burgundin ruskea Lukko: avainja numeroyhdistelmälukko, holvilukitus 8-11 aseelle LEIJONA 160 · Erittäin järeää tekoa · Murtovarma holvilukko · Helposti muunneltava ­ oikealla · 2 kpl irrotettavia välihyllyjä · Uusi tyylikäs ulkonäkö · Ovessa kullattu leijonavaakuna · Kiinnitysreiät pohjassa/ takaseinässä Mitat: korkeus 1500 x leveys 700 x syvyys 460 mm Paino: tyhjänä 145 kg, aseiden kanssa n. 200 kg Väri: Burgundin ruskea Lukko: avainlukko + kolmipuolainen kullattu avauskahva 8-16 aseelle oden VIIDEN vu attomurtautum muustakuu VAIN VAIN sis. Etupaketti sis. Etupaketti 299 +rahti VAIN sis. Etupaketti sis. Etupaketti 449 oden VIIDEN vu attomurtautum muustakuu +rahti KAUPAN PÄÄLLE 549 NO +rahti sis. Etupaketti sis. Etupaketti Arvo 59 TURVASÄILÖ kodin ja toimiston arvotavaroille: rahoille, koruille, cd-levyille jne. Mitat: 350x270x160mm Paino: tyhjänä 6 kg. Palokestävyys 30 min. Sopii Leijona 160-aseVAIN kaapin sisälle. PIENIPEIRÄILLE! E MM Tämä JättiETUPAKETTI arvo 177,- KAUPAN PÄÄLLE! 1. JahtiJakt · · · · · · · · -lintu-/asereppu Täysin kahisematon pintakangas Nahkainen kotelo aseelle repun selkäosassa Tukeva säädettävä lantiovyö Lantiovyössä taskut pikkutavaroille Repun sisällä paikka termospullolle Repun sivuilla erilliset taskut veitsille/puukoille Yhteensä 6 kpl erillistaskua Repun viillekkeissä säädettävä rintaremmi 2. JahtiJakt-asekotelo · · · · · · Vahva täyspitkä 2-suuntainen vetoketju Tekstiilinahkavahvikkeet Irrotettava kantohihna Sisällä erittäin vahvat pehmusteet Jäykistetty, vahva rakenne Vahvat ja kestävät kantokahvat Arvo 79 Arvo 59 0;- 0;- Arvo 555,- 0;Puhelintilaukset: Arkisin 9-18 Arvo 39 0;- 3. JahtiJakt 12 huippukirkasta LED-valoa -käsivalaisin Kahdesta tilauksesta LISÄETU KATSO SIVU 9 MYYMÄLÄT: OULU: Alasintie 8, VANTAA: Valimotie 27 08-840 4400
• met0605_040_057 21.8.2006 10:13 Sivu 54 Uusi, ömätön pan Pointer Uusi,lylyömätöntalähetin GPS Pointer on ylivoimainen maailmassa Koira-GPS-laitteissa. Viiden vuoden ja kymmenien tuhansien käyttäjien toiveiden pohjalta on nyt kehitetty uusi Pointerin Panta-GPS 2007. Nyt Pointerin, moninkertaisen testivoittajan*, uusi, varmatoiminen ja testattu GPS-tekniikka siirrettynä uuteen, tehokkaaseen ja kevyeen kaulapantaan. · Kirkas huomioväri! · Haukun kuuntelu soittamalla · Paikannus, seuranta, alueseuranta · GPS-antenni optimipaikassa, teho GSM-antenni · ylivoimainen suorituskyky · Täysin vesitiivis! · Kevyt, pienikokoinen, soveltuu kaikille koirille · Tehokas 1700 mAh tehoakku · Täysin yhteensopiva Pointer Quick GPS:n kanssa · Lujarakenteinen · Takuu 2 vuotta · Pieni virran kulutus · Tarkempi jälki! Koiran kulkema jälki minuutti minuutilta, jopa 20 min ajan! Lisäksi paljon muita huippuominaisuuksia! Poin Erätukun juhlatarjous! Pointer Panta-GPS + Pointer 2007-seurantaohjelma Uusi Panta-GPS 2007: 669,- Pointer 2007: 279,- 899 + ohjelmointi + toimituskulut Nyt yhteishintaan: 978,- Huippuluokan Pointer 2007 ­ siinä on kaikki! Laaja karttavalikoima: kaikki yleisimmät kartat metsästä, maastosta, tieltä ja mereltä Ylivoimaiset ominaisuudet! Täydelliset, maasto-GPS ja koiran seurantaominaisuudet: Huippu kompassinäyttö nopeaan ja tarkkaan suuntimiseen, PATENT-PENDING monen kohteen seuranta ja opastus Pikatallennus ja opastus haluttuun kohteeseen Kartta 1:15 000 Kartassa näkyy tarkasti maaston yksityiskohdat ja seurattavan kohteen tiedot. Kartta 1:250 000 Kartassa näet yleiskuvan tilanteesta. Näet oman jälkesi, liikesuuntasi sekä koordinaatit. Kompassi Kompassinäytöltä näet kulkusuuntasi, kompassisuunnat, esim. suunnan koiraan ja autolle yhtä aikaa. Runsaasti automatiikkaa helpottamaan ohjelman käyttöä Laite näyttää sinua kiinnostavat asiat heti, kun otat sen taskusta Koirasi liikkeet näkyvät jälkenä kartalla Tuki KKJ koordinaateille Erittäin helppokäyttöinen Toiminnot pikanäppäimin tai valikosta Huippukartat maastosta ja vesiltä. Myös ulkomailta! Voit tallentaa muistiin kiinnostavia paikkoja, esim kaatoja, passilavat, auton paikan jne. Oman jäljen tallennus myöhempää tarkastelua varten. Voit kulkea paluujälkeä nuolella ja kartalla. Täysin yhteensopiva Pointer Quick GPS:n Etäisyyksien mittaukset Pointer Jahti-ohjelma Pointer Jahti-ohjelmapaketti sisältää: · uusi seurantaohjelmisto · muistikortti · kartat · bluetooth-GPS · roiskevesitiivis suojakotelo Em. esimerkkien lisäksi paljon muita karttoja. Kysy lisää! Ostamalla vain Pointer 2007-ohjelmiston, saat kännykkääsi täydelliset maasto-GPS ominaisuudet. Lisäksi passimiehenä voit seurata vaikkapa kaverin koiraa! 279 + toimituskulut Kahdesta tilauksesta KATSO SIVU 9 Soveltuu Nokian suurinäyttöisiin ja tehokkaisiin Nokian Series 60 2nd edition puhelimiin. Täysin yhteensopiva Pointer Quick GPS:n kanssa. Lisäksi paljon muita huippuominaisuuksia! LISÄETU Näet PATENT- PENDING pikakuvakkeiden avulla missä koirasi on, vaikka se ei mahdu kartalle Myynti: Soita ja tilaa! 020 747 7080 Klo 9-18 0400-245 083
• met0605_040_057 21.8.2006 10:13 Sivu 55 Pointer Quick ­ ostetuin Koira-GPS! + toimituskulut 69 Valjaat Juhlatarjous Koko paketti sisältää: · GPS koiralle · Turvavaljas · GPS metsästäjälle · 2 akkulaturia Roiskevesitiivis! Kotelon kansi on roiskevesitiivistä kumia, joka sulkeutuu tiukasti säädettävän erityislukon avulla pitäen lähettimen kuivana koko jahdin ajan. 899 + toimituskulut Ei sisälly hintaan: · kartat ja ohjelmointi · toimituskulut + kartat ja ohjelmointi Koira GPS Kartta GPS Pointer Quick-ohjelmistoineeen oli syntyessään sensaatio: maailman ensimmäinen Koira GPS. Tänään jo tuhannet tyytyväiset käyttäjät ylistävät tämän markkinajohtajan ominaisuuksia. ­ Varma ja tarkka, tutkamaailman Range Rover! GSM puhelin Sijaintisi päivittyy kartalla jatkuvasti kun liikut. Huom! Suunta koirasta sinuun päivittyy jatkuvasti kun liikut itse. Koiran nimi Koiran juoksusuunta Näet useita koiria kartalla samanaikaisesti. Huom! Etäisyytesi koiraan päivittyy jatkuvasti. Koiralaitteen akun tila. Huom! Näppäinlukko ym. perusasetukset toimivat suoraan koiranpaikkanäytöltä Koiran symboli, saatavissa useita erilaisia. Voit nähdä kartalla reittipisteesi. Koiran nopeus Huippuominaisuudet: 1. KAIKKI tarpeellinen yhdessä säänkestävässä paketissa. 2. Nopea ja varma. 3. Tarkat zoomattavat kartat. 4. Erittäin pitkä akun kesto molemmissa laitteissa. Huom! Paikkatiedon ikä päivittyy jatkuvasti. Huom! Painamalla näppäintä 2. sek. laite hakee koiran paikan uudelleen, eikä sinun tarvitse poistua näytöltä. Toimii muillakin näytöillä. 5. Koiran laite optimaalisimmassa paikassa toiminnan kannalta. Toimii hyvin myös pakkasessa ja uidessa! 6. Loistava äänenlaatu ja kuuluvuus! 7. Keskenään vaihdettavat akut. 8. Ylivoimaiset ominaisuudet GPSnavigaattorina. 9. Tietojen välitys toisten Pointer-laitteiden välillä. 10. Tietokonepohjainen, monipuolinen jälkianalyysi sekä reittipisteiden muokkaus. Jo tuhansia tyytyväisiä käyttäjiä! ( 1. Jaktmarker&Fiskevatten nr 1/04 2. Svenskjakt nr 7/03, 4/04, 2-3-05 3. Jaktjournalen nr 11/02,12/02 * Pointer-valjas on ainoa paikannin, josta voit purkaa päivän kuljetun matkan karttaohjelmaan. Karttaohjelma on yhteensopiva tarkan Google Earth -ohjelman kanssa, joten voit katsoa reitin myös sieltä! Karttaohjelman hinta 99,-+toimituskulut Myynti: Erätukku, Alasintie 8, 90400 Oulu MYYMÄLÄT: OULU Alasintie 8, VANTAA Valimotie 27 www.pointersolutions.com Maksu myös edullisella rahoituksella! Kysy lisää!
• met0605_040_057 21.8.2006 10:13 Sivu 56 Kaikkien aikojen paras Pointer! Todellinen pitkän matkan tutka Marathon TEHOANTENNIEN ansiosta erittäin tarkka, nopea ja piiiitkälle kantava! Suurille roduille Marathon TAKUU 12 kk TEHO 150 mW TAAJUUS 138 MHz · Hyvä kantomatka ­ tehoa 150 mW taajuus 138 MHz, teho 150 mW · Erittäin tarkka uuden antennirakenteen johdosta · Erikoisvahvat antennit uudet, erittäin lujat erikoisvalmisteiset vastaanotinantennit · Mullistava haukunilmaisin ei häiriöta, toimii myös lumessa · Häiriöttömämpi taajuus taajuudella nyt tilaa, seuraat omaa koiraa · Virrankatkaisu automaattinen virrankatkaisu vastaanottimessa Pienille roduille VAIN Suunniteltu erityisesti pienille roduille: mäyräkoira, dreever, beagle, pystykorva... · Hyvä kantomatka · Erittäin tarkka suuntimaan · Taajuus 433 MHz · Säädettävä haukunilmaisin · Nopea käyttää · Vastaanotin kestävää alumiinia · Heti käyttövalmis · Lähettimen paino vain 100 g 479 + postikulut TAAJUUS 433 MHz TEHO 25 mW VAIN 335 + postikulut www.pointersolutions.com Maksu myös edullisella rahoituksella! Kysy lisää! Klo: 8-18 Soita ja tilaa! Klo 9-18 020 747 7080 0400 245 083 TEHTAANMYYMÄLÄT: OULU Alasintie 8, VANTAA Valimotie 27 Avoinna: ma-pe 10-18, la 10-15 Myynti: Erätukku, Alasintie 8, 90400 Oulu MYYMÄLÄT: OULU Alasintie 8, VANTAA Valimotie 27
• met0605_040_057 21.8.2006 10:13 Sivu 57 LASERmittari
• met0605_058_075 21.8.2006 10:14 Sivu 38 Erätukun SHOKKITARJOUS inkka + Etupaketti R MAKSAT IN VAIN: Täydellinen rinkka ­ jokainen yksityiskohta erinomaisesti suunniteltu! 1 Air-Fit Pro -system pitää sisällään portaattomasti säädettävän kantojärjestelmän, sekä huippuhengittävän ventiloidun repun selkäosan. 99 2 2 4 5 1 5 3 retkeilijälle Kompressiohihnoilla voit säätää repun kokoa Yläläpässä kaksi erillistä taskua. Rinkan suuaukossa lumilukko Portaattomasti säädettävä yläläppä Air-Fit Pro kantojärjestelmän portaaton säätö Ergonomiset kantoviillekkeet Air-Fit Pro ventiloitu selkäosa Helposti irrotettavat Easy-clipp sivutaskut Tunnelisivutaskut esim. kalastus vavalle yms. Säädettävä rintaremmi Kevyt ja tukeva alumiinirunko Rinkan sisällä reilunkokoinen arvoesinetasku ,- ARVO YHTEENSÄ 398 +toimituskulut EXT-6500 Rinkka Tilavuus 66 litraa Väri: harmaa/musta Arvo 169 Air-Fit Pro -system Runsaasti ulkopuolisia kiinnityspisteitä Sisällä helposti jaettava välipohja Täysin aukeava rinkan etuosa Sisällä neljä erillistä kätevää pakkauspussia Roisketiiviit vetoketjut Reilunkokoinen irrotettava sadesuoja 2 Ergonomiset kantoviillekkeet 3 Myötäilevä lantiovyö 4 Säädettävä rintaremmi 5 Irrotettavat Easy-clip - sivutaskut Tukeva, portaattomasti säädettävä lantiovyö Tämä Etupaketti (Arvo 229) KAUPAN PÄÄLLE! 1. TUNDRA EXT-10 makuupussi · · · · · Kevyt (n1,75 Kg), ryhdikäs ja kestävä Ristikkäin ladottu Thermo -kaksoisrakenne Täyte 7-reikäinen Hollow fiber -ontelokuitu Pintamateriaali vettähylkivää Ripstop Nylonia. Anatomisen muotoilunsa ansiosta suojaa nukkujaa kylmältä · Koko: 210x80x50 cm 2. North ICE retkialusta · · · · · · · · Arvo 150 0;- Kevyt (750g) Arvo 79 Itsestään täyttyvä Reilun kokoinen (183x51x2,5 cm) Pakattavissa pieneen tilaan 13x25x13 cm Kestävä messinkiventtiili Pintamateriaalissa likaa hylkivä TPU-käsittely. Kennorakenne suojaa kylmyydeltä. Sis. pakkauspussi 0;Kahdesta tilauksesta LISÄETU KATSO SIVU 9 Puhelintilaukset: Ma - Pe klo 9 - 18: 08 840 4400 Myymälät: OULU: Alasintie 8 VANTAA: Valimotie 27 www.eratukku.fi
• met0605_058_075 21.8.2006 10:14 Sivu 39 TUTKIJAN TUNTOJA HAUSKAA TIEDETTÄ ITieteeseen liitetään usein hämyisiä mielikuvia: norsunluutorneissa työskentelevät sekopäiset tiedemiehet pölyisten arkistojensa ja kirjojensa parissa. Kyllähän näitä huru-ukkoja (ja ­akkoja) vieläkin jostakin löytyy, mutta tämä kova ja kilpaileva yhteiskunta pyyhkii pölyt tiedemaailmastakin.Yliopistot ja tutkimuslaitokset ovat kovia paikkoja työskennellä ja tehdä uraa; entistä lukuisampi tutkijajoukko kilpailee pätkätyöläisinä harvoista pysyvistä viroista. Epäonnistumiset aiheuttavat pahimmillaan liki traagisia ihmiskohtaloita. Ei ihme jos otsa on rypyssä yhdellä jos toisellakin. Tiede itsessään ei kuitenkaan saa olla ryppyotsaista, vaan sen tulee olla hauskaa ja nautittavaa. Ilman tekemisen iloa ei synny myöskään lukemisen iloa, ja siten hyväkin työ on tuomittu unholaan jo syntyessään.Vaikka nykynuoret tuntuvatkin tietävän tarkkaan tekemisensä, haluaisin kuitenkin antaa pari neuvoa. Kirjoittaessanne tieteellistä artikkelia muistakaa lukijakuntaa. Ei riitä, että olette omassa mielessänne ratkaissut kiperän ongelman, teidän täytyy saada lukijakin aidosti kiinnostumaan ideastanne. On hieman masentavaa todeta, että useimmille tieteellisille artikkeleille löytyy vain muutama lukija, jotka jaksavat kahlata koko jutun läpi. Useimmiten vika löytyy kirjoittajasta, sillä tuotokset ovat usein puisevia: täynnä numerosarjoja, kirjallisuusviiteluetteloita, tilastollisia testejä ja jättitaulukoita pienillä kirjasintyypeillä. Kaikkea tuota toki tarvitaan, mutta keskeinen sanoma tulee nostaa esiin, tieteellinen päätulos tulee "myydä" lukijalle helppolukuisuudella tai visuaalisuudella.Tietokoneiden valmisgrafiikka ei välttämättä ole se houkuttelevin tapa ilmaista asioita. Tutkijakaan ei jaksa koko ikäänsä tieteen parissa, jos työ ei ole hauskaa.Valtaosaltaan tutkimustyö kuluttaa takalistoa, mutta on tärkeää tajuta aivojen työskentelevän tehokkaasti vähemmän luterilaisissa tilanteissa, joita ei aina voi työksi kutsuakaan.Villit ideat kannustavat jaksamaan. Oivaltamisen ilo ja löytämisen riemu on osattava pukea sellaiseen kaapuun, että lukijakin kokee saman oivaltamisen tunteen. Nykyään parhaisiin tiedelehtiin suuntautuu valtava käsikirjoitusten ylitarjonta. Useat lehdet voivat hyväksyä vain 20-30 % niihin lähetetystä käsikirjoituksista. Näillä superlehdillä on mahdollisuus valita kiintoisimmat, viihdyttävät tiedeartikkelit, pelkkä hyvälaatuinen tiede ei enää yksistään riitä julkaisukynnyksen ylittämiseen. Lisäksi tieteenalamme parissa toimii arvovaltaisia "uutuuslehtiä" (esim. Nature ja Science), jotka julkaisevat vain lyhyitä ja napakoita tieteellisiä löydöksiä. Näiden lehtien kansainvälinen vaikuttavuus on erittäin suuri, ja ne ohjaavat tieteen muotisuuntauksia. Tieteellisiä artikkeleita kirjoitetaan muille tieteentekijöille. Riistantutkimus kuitenkin koskettaa suurta osaa maamme kansalaisista, metsästäjiä tietenkin etunenässä. Heidän tulee myös saada osansa tieteen tekemisestä, mielellään yleistajuisessa muodossa, jopa sovelluskelpoisesti esitettynä. Jokaisen tutkijan velvollisuus on "saattohoitaa" tuloksiaa käyttäjäkunnalle, mutta hyvin usein tässä vaiheessa loppuu tutkijan osaaminen, ja toisenlaisten ammattilaisten tulee astua riviin. Kirjoitan tätä kolumnia tuttuun tapaan viimeisellä hetkellä. Eilen sain kirjeen harjavaltalaiselta Tarmo Mäntymäeltä, jolla oli painavia mietteitä tiedon saattamisesta rivimiestenkin saataville. Hän kirjoittaa: "Metsästäjä-lehti on periaatteessa hyvä foorumi, mutta käytetäänkö sitä tehokkaasti? Tutkijoita kiinnostaa ammatillisista syistä kuitenkin enemmän tieteelliset julkaisut. Tieteellisten julkaisujen ja Metsästäjän välissä on aukko. Itse olen yrittänyt aukkoa tukkia lukemalla muutakin, mm. Suomen Riistaa. Lullakseni aika harva metsästäjä kuitenkin näin menettelee." Totta kaikki tyynni! Soitin Mäntymäelle ja keskustelin asiasta; olimme melkoisen yksimielisiä siitä, että tällainen ei kuulu tutkijallekaan, eikä tiedotusvastaavillekaan, ei ainakaan pääasiallisesti.Tarvitsemme tiedetoimittajia mediaan: sanomaja aikakauslehtiin, radioon ja televisioon. Suomalaisittain murheellinen asia on tällaisen koulutuksen puute.Valoa putken päässä on kuitenkin näkyvissä. Esimerkiksi Helsingin yliopiston soveltavan biologian laitos järjestää tieteen popularisoinnista koulutusta, jonka "tuotoksena" mainittakoon MKJ:n nimeämä vuoden 2005 Eräjournalisti Jere Malinen. Jerehän on toimittajana valtavan monipuolinen ja laaja-alainen, ja hänessä on myös selviä tiedetoimittajan piirteitä. Erä- ja metsästyslehdet eivät todellakaan riitä foorumeina, vaan tutkittua tietoa riistantutkimuksesta on saatava suuren yleisön tietoisuuteen. Mäntymäen havaitsema aukko on parhaiten täytettävissä tiedetoimittajien avulla.Valtakunnallisen päälehtemme tiedesivut ovat hyvä esimerkki tarvittavasta journalismista. o HARTO LINDÉN Kirjoittaja on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimusprofessori Helsingin yliopiston soveltavan biologian laitos järjestää tieteen popularisoinnista koulutusta, jonka "tuotoksena" mainittakoon MKJ:n nimeämä vuoden 2005 Eräjournalisti Jere Malinen. 39 METSÄSTÄJÄ 5 · 2006
• met0605_058_075 21.8.2006 10:14 Sivu 40 "Kiintiöitä arvioidessa näin ihan yleisesti käyty läpi" ­ riistakolmiolaskentojen hyödyntäminen metsästyksen säätelyssä Tämä kirjoitus päättää kaksiosaisen kirjoitussarjan, jossa esitellään Jani Pellikan viime vuonna julkaistun väitöskirjan "Metsäluonnon riistanrikkauden hoito ­ suomalaisten toimijoiden ja toimintojen vuorovaikutuksia" joitakin keskeisiä päätelmiä. Tämä osa käsittelee riistakolmiolaskentojen hyödyntämistä metsästysseuroissa ja riistahallinnossa. nen metsästyskauden alkua. Aloitellessani väitöskirjaani panin merkille, että riistanlaskentojen ja metsästyksen säätelyn merkitystä tuodaan usein korostetusti esiin, kun halutaan julkisuudessa esittää järkeen vetoavia perusteluja metsästyksen jatkuvuuden puolesta. Tämänkaltainen puhe perustuu ajatukseen, että tehokas laskentoihin pohjautuva metsästyksen mitoittaminen edistää riistakantojen säilymistä. Puheen sisältö jää kuitenkin ontoksi, jos lasUsein ei tule ajatelleeksi, että suuri osa suo- kentojen ja säätelyn yhteys ei ulotu puheista käymalaisista metsästäjistä on jatkuvasti aina- täntöihin ­ erityisesti riistakantojen pitkäaikaisen kin kahdenlaisen metsästyssäätelyn piirissä. heikkenemisen tulisi näkyä tiukentuvana säätelynä Näin metsästyskauden kynnyksellä säätely on esillä esim. saaliskiintiön koon tai eri säätelytapojen määmonin tavoin. Viranomaissäätelyä edustaa mm. rän suhteen. Tästä herää luonnollisesti kysymys, Metsästäjä-lehdessä julkaistava kuulutus tulevan näkyykö se? Onko pienriistanlaskennoilla ja metmetsästysvuoden alueellisista metsästysrajoituk- sästyksen mitoittamisella yhteyttä seuratasolla? Vastatakseni edes osittain tähän kysymykseen sista sekä taulukko metsästysasetuksen sallimista luvallisista metsästysajoista. Metsästyksen sääte- tutustuin Metsästäjäin Keskusjärjestön vuonna lyä ilmentävät myös metsästysseurojen ja -seuruei- 2001 tekemään seurakyselyyn (ks. esim. Metsästäjä den kesäkokouksissaan tekemät päätökset mm. 1/2002) ja tein myös haastatteluja metsästysseupienriistan saaliskiintiöistä, rauhoitusajoista tai - roissa vuoden 2004 keväällä. Käsittelen seuraavassa joitakin esiin tulleita alueista, rauhoitetuista laseikkoja pääasiassa metjeista ja vieraslupien jaoissästysseurojen ja ­seurueita sekä hinnoista. Viime käden, mutta myös riistahaldessä velvoittavin säätelijä RIISTAHALLINNON ERI linnon näkökulmasta. on kuitenkin vastuullisen TASOILLA TOTEUTETTAVA metsästäjän omatunto. VIRANOMAISSÄÄTELY Säätelymuodoista ainaPERUSTUU SUURELTA OSIN Kolmiolaskijat kin kaksi ensimmäistä hyöRIISTANTUTKIJOIDEN säätelevät metsästystä dyntää riistakolmiolaskenANALYSOIMAAN TIETOON monipuolisemmin METSÄSTÄJIEN tojen avulla saatua tietoa. KERÄÄMÄSTÄ AINEISTOSTA. Riistahallinnon eri tasoilla Jo pintapuolinen tutustumitoteutettava viranomaisnen riistakolmiolaskentoisäätely perustuu suurelta hin osallistuviin seuroihin osin riistantutkijoiden anapaljasti sen, että niissä säälysoimaan tietoon metsästäjien keräämästä aineis- dellään metsästystä tyypillisesti useammilla tavoiltosta. Myös metsästysseurojen metsästyksen mi- la kuin muissa seuroissa. Havainnon teki mielentoitus voi pohjata laskentatietoon, sillä laskentatu- kiintoiseksi se, että kolmiolaskennan ja säätelyn yhloksista tuotetut tiedotteet ja kolmiolaskijaseuroille teys ei ollut riippuvainen seuran koosta, toisin kuin lähetetyt laskentapalautteet ovat käytettävissä en- hyvin monet muut seuroihin liittyvät toiminnot. 5 · 2006 METSÄSTÄJÄ ® Tältä osin käytäntö näytti siis vastaavan puheiden korulauseita. Tämä on kuitenkin vain osatotuus. Lisähavainto nimittäin oli, että kolmiolaskijoiden metsästysrajoitusten monipuolisuus ei johtanut sanottavasti pienempiin pinta-alakohtaisiin saalismääriin suhteessa muihin alueen seuroihin, jotka säätelivät yksipuolisemmin. Miten tätä tulosta pitäisi tulkita? Oliko tarkastelu liian karkea ollakseen paljastava, vai onko esimerkiksi niin, että metsästysrajoitusten monipuolisuus ei sinänsä kerro kovin hyvin metsästysverotuksesta, kantojen tilasta tai säätelyn tarpeesta? Mihin tietoon säätely pohjautuu? Koska yllä mainitut tarkastelut eivät tuntuneet tarjoavan yksiselitteistä vastausta kysymykseeni, jatkoin tarkastelua haastattelemalla metsästysseurojen puuhamiehiä ja -naisia. Toivoin haastatteluja aloittaessani, että oppisin näin paremmin ymmärtämään mm. eri alueiden seurojen toimintaa ja niiden toteuttamaa pienriistan metsästyksen säätelyä. Keskustelut saivat huomaamaan, että metsästyksen säätely kohdistetaan ennen muuta metsäkanalintuihin, ja sitä toteutetaan melko kirjavasti ja monenlaisen tiedon pohjalta. Käsityksen riistakantojen koosta ja kehityksestä tarjoavat yhdelle jo ne näköhavainnot, joita kolmiolaskennassa tehdään, kun toiselle tiedoksi riittävät kaikenlaiset riistahavainnot metsässä liikkuessa. Kolmas voi olla sitä mieltä, että edellä mainittu- 40
• met0605_058_075 21.8.2006 10:14 Sivu 41 jen tapojen avulla saatava riistatieto vaihtelee laskentapäivästä ja metsässäliikkujasta toiseen. Tämän takia hän näkee tarpeelliseksi seuransa tekemän riistakolmiolaskennan, mutta haluaa hyödyntää kanta-arviossaan myös lähiseurojen kolmiolaskentoja, jotta edellä mainittua vaihtelua saataisiin tasattua. Tästä syntyy myös peruste sille, miksi hänen mielestään riistanhoitoyhdistyksissä kannattaa laskea useita kolmioita. Näin kunkin lasketun riistakolmion ja koko riistanhoitoyhdistyksen riistatilanteesta saadaan luotettavampi kuva säätelyn tarpeisiin ja vakuuttava pohja kestävän käytön perusteluihin. Riistatietoa hyödynnetään monella tapaa Tämän kirjoituksen otsikossa siteerattu savolaismetsästäjän lausahdus kuvastaa ilmeisesti yleisintä tapaa hyödyntää laskentatietoa seuroissa; kesäkokouksessa käydään lyhyesti läpi kolmiolaskentapalaute tai riistantutkimuksen tiedote, mikäli sellainen on käytettävissä, ja keskustellaan yleisesti riistatilanteesta. Laskentatieto, jonka mukaan esimerkiksi teerikanta on laskussa seuran mailla, saattaa vaikuttaa seuran päätökseen pienentää aiemmin ehkä liian suurta metsästysverotusta. Mikäli muutoksia ei ole tapahtunut, jatketaan toimintaa entiseen malliin. Edellistä harvinaisempi ja hieman teknisempi metsästyksen mitoitustapa on sellainen, jossa las- kennalla arvioitu alueen teerimäärä/km2 kerrotaan kentojen ajankohdan optimointiin on pyritty vasseuran metsästysmaiden metsäpinta-alalla, ja tu- taamaan viimevuotisella kokeilulla aikaistaa laskenloksena syntyvä arvio teerimäärästä koko metsäs- taa niin paljon kuin tarkkuuden kärsimättä on mahtysalueella muunnetaan jonkin verotusprosentin ja dollista. Myös kesälaskentaan liittyvää tiedonkulteerenmetsästäjien lukumäärän mukaan henkilö- kua on pyritty edistämään analysoimalla tietoja sitä kohtaiseksi kiintiöksi. Menetelmä voi kuulostaa mo- mukaa, kun niitä on riistantutkimukseen toimitettu. nimutkaiselta, mutta on Voitaisiinko käsittelyverrattain helppo tapa vaiheita edelleen nopeutmäärittää kiintiö, mikäli sotaa? Tarjoaisiko esimerkiksi pivasta verotusprosentista sähköinen tietojen toimittaKESÄLASKENTOJEN päästään sopuun. minen laskijaseuroilta jonAJANKOHDAN OPTIMOINTIIN Joidenkin mielestä ankinlaista osaratkaisua täON PYRITTY VASTAAMAAN toisampaa kuin kolmiotiehän kysymykseen? VIIMEVUOTISELLA tojen vuosittainen käyttö Riistakolmiolaskennan KOKEILULLA AIKAISTAA on seuran alueen riistakantarkkuuden ja täsmällisyyLASKENTAA NIIN PALJON tojen pitkäaikaiskehityksen den parantamiseen liittyvät KUIN TARKKUUDEN tutkiskelu; tällöin paljastuhaasteet ovat monelta osin KÄRSIMÄTTÄ ON MAHDOLLISTA. vat selvimmin ajalliset sellaisia, että niihin ei ehkä muutokset ja oman alueen pystytä tutkimuksen keiriistakantojen tila suhteesnoin tehokkaasti vastaasa naapurialueisiin. Mikäli maan. Sen sijaan tutkimusriistakantojen koon pitkäaikainen suuntaus on sel- ta voitaneen monin tavoin hyödyntää arvioitaessa västi nousujohteinen ja voimakkaampi kuin lähikol- riskejä, jotka liittyvät metsästyksen säätelyyn epämioilla, saattaa se kieliä metsästysverotuksen on- tarkan ja epätäsmällisen tiedon pohjalta. Riskien nistumisesta tai pitkäjänteisen riistanhoidon vai- arvioinnin tarve on ilmeinen esimerkiksi säädeltäkuttavuudesta. essä virkamiestoimin metsästystä alueilla, joista saadaan hyvin vähän tai hyvin ristiriitaista saalistai laskentatietoa. Kolmiolaskentojen käyttö Metsästyksen säätelyyn liittyvä haaste on myös riistahallinnossa löytää vaikuttavimmat menetelmät säädellä metOn itsestään selvää, että niin seurojen kuin riista- sästysverotusta. Yksi kiintoisimmista havainnoistahallinnonkin näkökulmasta hyödyllisintä on sellai- ni oli se, että toisen tutkimuksen yhteydessä haasnen laskentatieto, joka on mahdollisimman ajanta- tattelemani riista-alan asiantuntijat pitivät erityisaista, tarkkaa ja saatavilla ennen metsästyksen sesti metsästäjille suunnatun tiedotuksen ja vapaasäätelyä koskevaa päätöksentekoa. Kolmiolasken- ehtoisuuteen pohjautuvan metsästyksen säätelyn tojen osalta rajoitteen ajantasaisuuteen pääsemi- rooleja hyvin keskeisinä. Tämänkaltainen metsästäselle asettaa jo riistalajien biologia: metsäkanalintu- jien ja hallinnon väliseen luottamukseen perustuva poikueita ei voida luotettavasti laskea paljon ny- yhteistyö on kansainvälisesti ajatellen melko ainutkyistä aiemmin, ja riistanisäkkäitä ei voida laskea laatuinen ja kadehdittu toimintatapa. Yhteistyön ja kesällä. Tarkkuuteen ja tietojen täsmällisyyteen liit- tiedotuksen tärkeyttä ajatellen myös tämä käsillä tyvä rajoite syntyy siitä, että riistan määrästä voi- oleva Metsästäjä-lehti edustaa tärkeää osaa siitä daan eri päivinä ja erilaisissa kelioloissa saada toi- toimintojen ketjusta, jolla Suomessa toteutetaan riistakantojen hoitoa. sistaan poikkeavia mittaustuloksia. o Nämä rajoitteet asettavat mielenkiintoisia haasteita riistanlaskentojen organisoimiselle. KesälasJANI PELLIKKA 41 METSÄSTÄJÄ 5 · 2006
• met0605_058_075 21.8.2006 10:14 Sivu 42 5 · 2006 METSÄSTÄJÄ 42
• met0605_058_075 21.8.2006 10:14 Sivu 43 Kanalinnut riistakolmioilla 2006 ® Riistakolmiolaskijat ovat urakoineet reiteillään jo 18. kerran. Tätä kirjoitettaessa 16. elokuuta käytettävissämme on 485 kolmion laskentatulokset, mikä on noin 2/3 lopullisesta aineistosta. Kesällä 2006 laskentaa aikaistettiin siten, että suositelluin laskentakausi oli 29.7.-10.8. Tämän tarkoituksena oli tehdä mahdolliseksi alustavien tulosten julkaisu niin varhain, että metsästysseurat voisivat kesäkokouksissaan käyttää tuoreita tietoja saaliskiintiöiden määrittämiseksi syksyn metsäkanalintumetsästykseen. Tämän päivän maailmaa leimaa suuri itsekkyys, joten tunnemme itsemme varsin nöyriksi riistakolmiolaskennan edessä, jossa näin suuri joukko ihmisiä vaivaa ja kustannuksia kaihtamatta tekee työtä yhteisen asian puolesta. 485 riistakolmion laskentaan osallistui 3186 henkilöä, joiden yhteenlaskettu työtuntimäärä nousi yli 9000. Keskimäärin yhden kolmion laskemiseen osallistui 6,6 henkilöä. Lähes 200 kolmiota laskettiin kolmen laskentaryhmän eli yhdeksän laskijan voimin. Kahden ja yhden laskentaryhmän kolmioita oli yhtä monta eli 144 kappaletta. Riistanhoitopiiri Metso Teeri Pyy Riekko Tiheys PoikasTiheys PoikasTiheys PoikasTiheys PoikasYks./km2 osuus (%) Yks./km2 osuus (%) Yks./km2 osuus (%) Yks./km2 osuus (%) 1,3 ­ ­ 2,1 ­ ­ 5,6 + 6,0 ± 5,4 ++ 5,6 + 4,6 ++ 5,1 ++ 4,5 ± 5,9 ± 2,8 ++ 3,1 ++ 3,3 ++ 1,9 ­ ­ 1,6 ­ ­ 4,7 + 33 21 55 51 51 47 61 49 41 57 35 38 44 25 50 50 5,9 ++ 6,1 ± 13,8 + 14,0 ++ 5,3 ++ 6,1 ++ 11,8 + 10,2 ++ 14,0 ++ 9,2 ± 9,3 ± 9,3 + + 6,1 ± 7,0 ± 4,4 ­ ­ 9,4 + 30 43 63 58 33 54 60 49 53 58 58 46 53 51 18 56 11,3 ± 11,3 ± 10,3 + 10,6 ± 10,6 ± 2,8 ± 6,7+ + 4,6 ± 15,7 ­ 11,3 + 12,9 ± 4,0 ­ ­ 8,4 ± 8,7 ­ ­ 5,9 ­ 8,4 ± 49 44 66 36 34 55 58 28 54 49 50 12 45 56 43 50 Etelä-Häme Etelä-Savo Kainuu Keski-Suomi Kymi Lappi Oulu Pohjanmaa Pohjois-Häme Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Ruots. Pohjanmaa Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Koko maa 1,1 ­ ­ 2,8 ­ 1,4 ++ 70 61 58 1,0 ­ 61 Laskentatulokset saadaan käyttöön huomattavasti nopeammin verkon kautta palutettuna. Ero postiin verrattuna 90 prosentin tasolla on lähes kuusi päivää. Aikaistettu laskenta Kanalintumetsästyksen hienosäätö kuluvan vuoden kantoja vastaavaksi on ollut yksi riistakolmiolaskennan tavoitteita. Tämän mahdollistamiseksi riistakolmiolaskentaa aikaistettiin siten, että alustavat tulokset olisi käytettävissä jo metsästysseurojen kesäkokouksissa. Riistakolmion kesälaskennan laskentakausi kattaa koko elokuun, mutta suositelluin laskentaaika kesällä 2006 on ollut 29.7. ­ 10.8. Kriittisimpiä seikkoja tulospalvelun nopeuttamisessa on ollut viive laskennasta siihen hetkeen kun tulokset ovat järjestelmässä. Postin kulkua ei juuri voida nopeuttaa, ja lisäksi tuloksia ei yleensä heti saada postin kuljetettavaksi. Avuksi ongelmaan olemme luoneet mahdollisuuden palauttaa laskentatulokset verkkoselaimen kautta. Tarkoitusta varten tehtiin Riista- ja kalatalouden kotisivuille kolmiolaskentoja varten lomakepohja, jolle havainnot voidaan täyttää ja lähettää. Lomakkeen tiedot eivät siirry suoraan tietokantaan, sillä havaintojen kirjaamiskäytännöissä esiintyy niin paljon kirjavuutta, että välitulkinta on välttämätön. Tämä ei kuitenkin ole mainittava ongelma, sillä kaikki palautetut laskentatulokset on viety tietokantaan saapumispäivän aikana. Tavoitteena on ollut käsitellä päivän tulokset aina aamupäivän aikana. Verkkopalvelun kautta on palautettu yhteensä 80 (16 %) riistakolmion laskentatulokset. Osuus ei ole kovin suuri, mutta se on silti hyvin merkittävä tuloskäsittelyn nopeuden kannalta. Näistä runsas kolmannes palautettiin samana päivänä kuin laskenta tehtiin, ja kolmen päivän kuluessa oli yli 90 % tuloksista käytettävissä (kuva). Postin kautta palautetut laskentatulokset viipyivät matkalla vähintään kaksi päivää. Alueelliset piirteet Koko maan metso- ja teerikannan voidaan arvioidaan kasvaneen noin neljänneksen edellisvuodesta; pyykanta vahvistui miedommin ja riekkojen pääluku väheni. Metsokannan vahvistuminen oli voimakkainta PohjoisSuomessa, Pohjanmaalla ja kaakossa. Keskisessä Suomessa muutos edellisvuoteen oli vähäinen ja Etelä-Suomessa metsotiheys aleni jopa huomattavasti. Teerellä kannanmuutoksen alueellisuus oli hyvin samanlainen kuin metsolla. Erotuksena on se, että kasvaneen kannan alue ulottui etelämmäksi, ja vain aivan Etelä-Suomessa teeri väheni edellisvuodesta. Pyykannan muutos edellisvuodesta oli vähäisempi ja alueellisesti epäyhdenmukaisempi. Metson ja teeren kanssa yhteistä pyyllä oli se, että aivan etelässä kanta vähentyi. Koko maan riekkomäärä aleni, mikä on seurausta Lapin kehityksestä. Siellä kantojen laskeva suuntaus on ollut käynnissä jo jonkin vuoden ajan ja tulos oli myöskin ennustettavissa. Ilahduttava piirre eteläisempien riekkokantojen kohdalla oli lajin runsastuminen Oulun riistanhoitopiirin alueella. o PEKKA HELLE JA MARCUS WIKMAN Myönteistä kehitystä Kokonaisuutena metsäkanalintukannat kohentuivat edellisvuodesta. Metson, teeren ja pyyn osalta kasvu oli 10­20 prosenttia, mutta riekkokanta vähentyi hieman. Kolmiolaskentojen aikakaudella lintukantojen säännönmukainen, rytminen vaihtelu on pääosasta maata kadonnut. Silti erityisesti Pohjois-Suomessa syklisyyttä on edelleen havaittavissa, ja säännönmukaisen kannanvaihtelun tilanteessa kannanmuutosten ennustaminen on mahdollista. Kanalintujen runsastuminen edellisvuodesta voitaneen yhdistää kesän sääoloihin. Keskilämpötilojen ja hellepäivien lukumäärän osalta monella paikkakunnalla kirjattiin ennätyksiä kesällä 2006. Kesä oli myös ennätyksellisen kuiva, sadesumman osalta jopa kuivin sataan vuoteen. Pääosassa Suomea olosuhteet poikasten kuoriutumisen ja pienpoikasvaiheen aikana olivat erinomaiset: ilma oli lämmin, sade ei vaivannut. Etelä-Suomessa kuivuutta oli äärimmäisyyteen saakka ja maatalous oli huomattavissa vaikeuksissa. Tämä on saattanut olla vaikuttamassa siihen, että muusta maasta poiketen etelässä kanalintujen poikastuotanto ja sitä tietä tiheydet olivat aikaisempia vuosia alhaisemmat. 43 I Metsäkanalintujen tiheydet ja poikasosuudet riistanhoitopiireittäin elokuussa 2006. I Kannanmuutokset viime vuodesta on ilmaistu + ja ­ -merkein (++ ja ­ ­ muutos >30 %, + ja ­ muutos 15-30 % ja ± muutos <15 %). METSÄSTÄJÄT HUOM! Ailan uusi keittokirja 2 on ilmestynyt. Kirja sisältää mm. hirven-, peuran-, poron-, jäniksen-, linnun- ja porsaanliharuokia. Lisäksi kalaa, sieniä ja kasviksia, jälkiruokia, leivonnaisia ja gluteenittomia ruokia. Reseptit on tarkoittu kotikeittiöön ja kaikki on kokeiltu ja testattu. Ohjeet ovat selkeitä ja helppoja. Mukana paljon annoskuvia ja viinisuosituksia. Hinta 28 + pakkaus ja postikulut 4,70 . Kirja tilattavissa www.kolumbus.fi/aila hietala gsm 040-8314418, 040-5692286 METSÄSTÄJÄ 5 · 2006
• met0605_058_075 21.8.2006 10:14 Sivu 44 ratkaisu (* Parempi ruoka voi olla halvempaa. Koirasi voi hyvin saadessaan riittävästi korkealaatuista eläinproteiinia. Best Friend Balance -täysravintojen proteiinilähteinä on käytetty ainoastaan eläinproteiineja. Silti hinta on merkittävästi alhaisempi kuin muilla tämän laatutason täysravinnoilla. (* Keskimääräinen vähittäismyyntihinta tammikuussa 2006 koiramme3balance_aukeama.indd 1 14.2.2006 15:21:53 koiramme3balance_auke
• met0605_058_075 21.8.2006 10:14 Sivu 45 Sensitive ei sisällä vehnää Jokaiselle koiralle, jokaiseen päivään BF Balance Sensitive C&R Valmistusaineet Kana (väh. 23 %), maissijauho, riisi (väh. 14 %), maissi, juurikaskuitu, lihajauho, proteiinijauho, hydrolysoitu kanaproteiini, siipikarjarasva, perunajauho, rapsiöljy ja suola. Purina ONE kana-riisi Kanaa (18 %), riisiä (14 %), maissia, maissigluteenijauhoa, kuivattua siipikarjaproteiinia, vehnää, vehnäjauhoa, eläinrasvaa (säilötty tokoferoliseoksella), maksauutetta, dikalsiumfosfaattia, kalaöljyä, kaliumkloridia, natriumkloridia, koliinikloridia, kivennäisiä, L-lysiiniä. Raakaproteiinia 25 %, raakarasvaa 16 %, hehkutusjäännöstä 6,5 %, raakakuitua 2,0%, kalsiumia 1,2 %, fosforia 0,9 % Sisältää vehnää Eukanuba Adult Maintenance Kanaa (>20 %), maissia, vehnää, kalajauhoa, eläinrasvoja, ohraa, sorghumia, siipikarjajauhoa, sokerijuurikasmassaa, kanalientä, kuivattua kananmunaa, kuivattua oluthiivaa, kaliumkloridia, suolaa, natrium hexametafosfaattia, dikalsiumfosfaattia, pellavansiemeniä, DL-metioniinia. Raakavalkuaista 26 %, raakarasvaa 15 %, raakatuhkaa 7 %, ,5 raakakuitua 2,5 %, kalsiumia 1 %, fosforia 0,8 % Sisältää vehnää Ravintosisältö Raakaproteiinia 25,0 %, raakarasvaa 1 %, raakakuitua 3,0 %, 1,0 hehkutusjäännöstä 8,0 %, kalsiumia 1,3 %, fosforia: 0,9 % Ei sisällä vehnää eikä soijaa Vehnä/soija Tyypillinen kuluttajahinta/kg (suurin säkkikoko) 1,26 /kg (18,90 /15 kg säkki) 3,30 /kg (9,90 /3,0 kg säkki) 3,91 /kg (58,70 /15 kg säkki) 100 % tyytyväisyystakuu ­ testaa riskittömästi! Jos olet epävarma, testaa Balancea ilman riskiä. Annamme saman, aina voimassa olevan tyytyväisyystakuun Best Friend Balancelle kuin sen edeltäjälle Kero Completellekin: mikäli Balance ei sovi koirallesi, voit palauttaa ruoan meille ­ hyvitämme käyttämättä jääneen ruoan hinnan täysimääräisesti sinulle takaisin. S A ATAVA N A P Ä I V I T T Ä I STAVA R A L I I K K E I ST Ä J A H Y V I N VA RU STE T U I STA L E M M I K K I TA RV I K E L I I K K E I ST Ä K AU T TA M A A N . VPG Finland Oy, puh. 0800 153 769, kuluttajapalvelu@vpg.fi 6 15:21:53 koiramme3balance_aukeama.indd 2 14.2.2006 15:22:24
• met0605_058_075 21.8.2006 10:14 Sivu 46 Lintulahdet Life- hanke ® hyvässä vauhdissa Saalispäiväkirjojen kertomaa: eteläsuomalaiset kosteikot kuhisevat vieraspetoja Lintulahdet Life 2003 - 2007- hankkeen tavoitteena on hoitaa ja kunnostaa Suomenlahden muuttoreitin tärkeimpiä vesilintuympäristöjä. Vieraspetojen ­ minkin ja supikoiran ­ pyynti kuuluu hankkeen luonnonhoitokeinoihin. Syytä onkin, sillä runsaat saaliit osoittavat kosteikkojen kuhisevan vieraspetoja. Hanke on käynnistynyt vuonna 2003 ja sen ohjaamisesta vastaavat Uudenmaan ympäristökeskus ja Kaakkois-Suomen ympäristökeskus. Niiden lisäksi hankkeessa on mukana 11 muuta partneria ja osarahoittajaa muun muassa Suomen Ympäristökeskus ja lintualueiden kunnat. Pienpetopyyntien suunnittelusta ja organisoimisesta vastaavat Uudenmaan ja Kymen riistanhoitopiirit ja pyyntien toteuttamisesta paikalliset metsästysseurat. Pyyntilaitteiden hankkimista on rahoitettu EU-varoin ja vieraspetojen vähentäminen perustuu aluekohtaisiin pyyntisuunnitelmiin. Vieraspetoja on nyt metsästetty 12:sta lintuvedellä puolentoista vuoden ajan. Pyyntisuunnitelmissa esitetyt menetelmät ja pyydysten sijoittelu petojen kulkupaikoille ovat osuneet kohdilleen, sen kertovat saalispäiväkirjat. Saaliit ovat suuria: hankkeessa mukana olevien metsästysseurojen satimiin on sortunut yhteensä 877 supikoiraa ja 249 minkkiä. Niiden pyydystämiseen on vaadittu yli 16 000 tunnin pyyntityö. Tehopyynnillä lisää lintueloa Metsästäjien tekemä pyyntityö ei ole ollut turhaa, sen osoittavat kohdekosteikoilla tehdyt linnustoseurannat. Vesilintujen poikastuotto on parantunut ja tärkein selittävä tekijä on kosteikkojen minkki- ja supikoiramäärien väheneminen. ­ Vieraspetojen pyynnin vaikutuksia on seurattu pääkaupunkiseudun petohankkeessa pitempään kuin näillä Life-kohteilla ja siellä tulokset ovat hienoja. Esimerkiksi Suomenojan lintukosteikon naurulokkikolonia on kasvanut petopyynnin myötä Suomen suurimmaksi ja vesilintujen poikastuotto on moninkertaistunut. Life-kohteiden tulosten käsittely on vielä kesken, mutta poikuetuotto on parantunut ainakin Helsingin Viikin-Vanhankaupunginlahdella ja Espoon Laajalahdella, kertoo erikoistutkija Markku Mikkola-Roos Suomen Ympäristökeskuksesta. SAALIIT OVAT SUURIA: HANKKEESSA MUKANA OLEVIEN METSÄSTYSSEUROJEN SATIMIIN SORTUI PUOLESSATOISTA VUODESSA YHTEENSÄ 877 SUPIKOIRAA JA 249 MINKKIÄ. NIIDEN PYYDYSTÄMISEEN TARVITTIIN YLI 16 000 TUNTIA PYYNTITYÖTÄ. ­ Myös uusia lajeja on kotiutunut kosteikoille ja esimerkiksi Viikin -Vanhankaupunginlahden alueen lintuvesipistearvo on kasvanut pyynnin myötä. Vesilintujen ohella myös ruskosuohaukka näyttää hyötyvän vieraspetojen vähentämisestä. Viikissä ruskosuohaukka pesi ensimmäisen kerran 15 vuoteen heti petopyynnin aloittamisen jälkeen. Sen pesimämenestys ja poikuetuotto on parantunut myös Kymen Life-alueilla. Suomalaisten uudet petopoistotutkimukset ovat herättäneet kiinnostusta myös länsinaapurissa. Kenttämestari Veli-Matti Väänänen Helsingin Yliopistosta oli vastikään Ruotsissa luennoimassa minkin ja supikoiran pyynnin myönteisistä linnustonsuojelullisista vaikutuksista. Ruotsissa supikoiraa ei vielä ole, mutta minkkien aiheuttamat tuhot ovat tunnettu tosiasia. Supikoirien saapuminen naapurien lintuvesien pitopöytiin halutaan tyssätä alkuunsa. ­ Supikoira on jo leviämässä Ruotsiin Pohjanlahden perukan kautta, sillä laji on levinnyt jo Poh5 · 2006 METSÄSTÄJÄ 46
• met0605_058_075 21.8.2006 10:14 Sivu 47 Kohdekohtaiset saalistilastot 2004-2005 KYMI supikoira- minkkisaalis saalis Kirkon- Vilkkiläntura 25 Lupinlahti 47 Kirkkojärvi 75 Salminlahti 61 Tervolanlahti 24 Mukulanlahti 23 Jaalanlahti 45 Kyrönlahti 31 Suolalahti 6 Lintu-Kymi 26 yhteensä 363 UUSIMAA supikoirasaalis Viikin-Vanhankaupunginlahti Laajalahti Medvastö Saltfjärden Pernajanlahti Porvoonjoen suisto Tuusulanjärvi yhteensä 50 42 86 59 75 77 125 514 20 36 16 1 1 1 0 5 0 85 165 minkkisaalis 13 0 5 6 13 18 29 84 vestointeja lintujen hyvinvointiin. Kun ne on tehty, tarvitaan pyynnin pyörittämiseen jatkossa vain kohtuullisia talkooavustuksia vieraspetojen metsästyksestä vastaaville metsästysseuroille. Keskikokoisilla (500-600 hehtaaria) lintuvesikohteilla sopiva korvaussumma on noin 2000 euroa vuodessa. ­ Lintulahdet Life- hankkeen ohjausryhmä suosittaa alueellisille ympäristökeskuksille minkin ja supikoiran pyynnin tehostamista lintuvesillä. Vieraspetojen pyynti on tärkeä keino kosteikkojen hoitovalikoimassa. Muiden hoitotoimenpiteiden tehostamisessa ei ole juurikaan järkeä, jos minkin ja supikoiran annetaan ulosmitata niillä saatu hyöty. Vieraspetokannat eivät muualla maassa ­ ainakaan supikoiran osalta - vielä liene yhtä tiheitä kuin Etelä-Suomessa ja toimeen tulisi tarttua nopeasti, jotta tilanne ei äityisikään samanlaiseksi, toteaa Timo Asanti Suomen Ympäristökeskuksesta. Petopyynnin arvostus lisääntynyt Monissa riistanhoitopiireissä käynnistettiin vuosien 2001-2002 pienpetokampanjan myötä hankkei- ta, jotka perustuivat metsästäjien ja luonnonsuojeluviranomaisten yhteistyöhön. Tutkimustulokset minkin ja supikoiran pyynnin myönteisistä linnustonsuojelullisista vaikutuksista kosteikoilla ovat lisänneet petopyynnin yleistä arvostusta ja tehneet siitä varteenotettavan luonnonsuojelukeinon. Tulevaisuudessa petopyynnin mahdollisuuksia tulisi selvittää "kuivempienkin" elinympäristöjen lintulajien hoidossa. Pyrkimys metsäkanalintukantojen elvyttämiseen pienpetopyynnillä saattaa olla liian suuri haaste, mutta esimerkiksi peltopyyn ydinalueilla kantaa voitaisiin parantaa tehostamalla petojen metsästystä. Toivottavasti pienpetojen pyytäjät saavat kosteikoilla saavutettujen tulosten myötä lisämotivaatioita pyyntiin. Heidän tekemänsä työn tärkeys on nyt tunnustettu laajalla rintamalla ja toivottavasti käytännönläheiseen linnustonsuojelutyöhön on jatkossa lisää tulijoita vaikkapa lintuharrastajien joukosta. o JARKKO NURMI riistapäällikkö, Pohjanmaan riistanhoitopiiri Pienpetokampanjan satoa ­ projekteja petojen päiden menoksi I Metsästäjäin Keskusjärjestön organisoima pienpetojen pyynnin tehostamiseen tähtäävä kampanja oli käynnissä vuosina 2001-2002. Riistanhoitopiireissä toteutettiin monia paikallisia hankkeita, joista monet keskittyivät vieraspetojen vähentämiseen reheviltä lintuvesiltä. Kyselin tätä artikkelia varten riistanhoitopiirien kokemuksia kampanjasta ja sen vaikutuksista. Monin paikoin pyyntilaitteiden hankintaan saatiin ulkopuolista huolellisesti laadittujen pyyntisuunnitelmien perusteella.Tällaisia hankkeita toteutettiin muun muassa Kymen, Oulun, Pohjois-Hämeen ja Uudenmaan riistanhoitopiirien alueella. Saaristoalueilla keskityttiin minkkikannan kurittamiseen. Lintuluotojen pesintää turvattiin tehopyynnillä ainakin Varsinais-Suomen, Satakunnan ja Ruotsinkielisen Pohjanmaan riistanhoitopiirien alueilla. Erityisen mittavaa saariston luonnonhoito oli Merenkurkun alueella, jossa pyydettiin riistanhoitopiirin ja Metsähallituksen yhteisprojektina tuhansia minkkejä. Pohjois-Karjalan ja Varsinais-Suomen riistanhoitopiirien alueella satsattiin myös kesämökkiläisten ja metsästäjien yhteistyöhön.Tavoitteena oli, että mökkiläiset "kavaltaisivat" mökkirannoissaan vommertavat vieraspedot ja metsästäjät pyytäisivät ne yhteydenottojen perusteella pois. Hyvä idea koko maahan sovellettavaksi. Petokampanjasta yhteistyön alku jois-Suomeenkin. Ruotsalaiset eivät uutta vieraspetoa kaipaa ja lajin maahanmuutto pyritään estämään kaikin keinoin. He ihmettelivät myös kovasti suomalaisten metsästäjien "hulluutta". Lintulahdet Life- hankkeen kosteikkojen petosaaliit ja työmäärä ovat valtavia ja he hämmästelivät miten metsästäjät on saatu näihin talkoisiin, kertoo Väänänen. Suositus lintuvesien hoitoon: vieraspedoille nollatoleranssi Vieraspetojen pyynnin mahdollisuuksia linnustonsuojelussa pohtinut Life-hankkeen ohjausryhmä on päätymässä suosittamaan minkin ja supikoiran pyyntiä lintuvesien hoitokeinoksi kaikilla Suomen arvokkailla kosteikkoalueilla. Tehokas pyynti voidaan järjestää jopa vilkkaassa virkistyskäytössä olevilla alueilla. Sen käynnistäminen vaatii kuitenkin jonkin verran ulkopuolista rahoitusta ja sen jälkeen vielä suurta pyyntiponnistusta paikallisilta metsästäjiltä. Lintulahdet Life-hankkeessa luonnonhoitorahoituksen kohdistaminen vieraspetopyyntiin on osoittautunut hyväksi sijoitukseksi: kohteille on saatu lisää lintueloa vähentämällä vieraspetokuhinaa. Pyyntisuunnitelmien laatiminen ja loukkujen hankkiminen ovat kertaluonteisia ja rahallisesti suhteellisen vaatimattomia inTehokas vieraspetopyynti perustuu kohdekohtaisiin pyyntisuunnitelmiin Lintulahdet Lifehankkeen tulosten perusteella vieraspetojen pyynti on tehokas lintuvesien hoitokeino. Linnusto lisääntyy kun tassunjäljet vähenevät . Kampanjan antia pidettiin riistanhoitopiireissä merkittävänä, sillä monet piirien toimihenkilöt ilmoittivat lintuharrastajien, ympäristöviranomaisten ja metsästäjien yhteistyön lisääntyneen merkittävästi. Useasti mainittiin myös se, että ihmisten yleistietoisuus etenkin vieraspetojen negatiivisista linnustovaikutuksista kasvoi merkittävästi. Metsästäjien tekemää pyyntityötä arvostetaan ja heitä pidetään käytännön luonnonsuojelijoina. Riistanhoitopiireissä tervehdittiin lisäksi ilolla uusien pyyntilaitteiden, etenkin ruotsalaistyyppisten rautojen, maihinnousua. Kampanjalle kaivattiin myös jatkoa tulevaisuudessa. Sen kokemusten ja eri projekteista saadun tutkimustiedon petojen linnustovaikutuksista toivottiin tulevaisuudessa näkyvän entistä laajemmin uusina toimintamuotoina ympäristöhallinnon ja metsästäjien välillä.Tärkein tällainen toimintamuoto olisi varmaankin vieraspetojen "torjuntasuunnitelmien" laatiminen tärkeille kosteikkoalueille. Petopyynnillä voidaan suojella kosteikkolinnustoa, mikäli pyynti on suunnitelmallista ja kattavaa.Tällaisen pyynnin järjestämiseen tarvitaan myös rahallista avustusta, jotta kohdekohtaisesti riittävä määrä laadukkaita pyyntilaitteita saadaan hankituksi. Etelä-Suomen kosteikkojen hoidossa toteutetut yhteistyöhankkeet osoittavat, että metsästäjät ovat valmiita tekemään suuren määrän pyyntityötä, mikäli heille vain järjestetään käyttöön tarvittavat pyyntilaitteet. Ehkä seuraavan pienpetokampanjan järjestääkin jokin muu luonnonsuojelutaho kuin metsästäjät? 47 METSÄSTÄJÄ 5 · 2006
• met0605_058_075 21.8.2006 10:14 Sivu 48 Lintulahdet Life- hankkeen "KENTTÄPOSTIA" Petopyytäjiä tapaamassa Pienpetopyynnistä puhuttaessa nousee usein keskusteluun väite, että monessa metsästysseurassa muutamat innokkaat pyytäjät ovat vastuussa lähes koko seuran petosaaliista. Väite on tosi: moni metsästäjä keskittyy mieluummin syötävän riistan pyyntiin. Tapasimme muutaman petopyyntiurakoitsijan, joiden tekemän työn linnustonsuojelullinen merkitys on nykyään myös tutkimuksilla todistettu. ® Nämä pyytäjät eivät yleensä pidä itsestään kovaa meteliä taikka laske tekemiään pyyntitunteja, saadun saaliin he yleensä kyllä kirjaavat mustiin muistikirjoihinsa. Tulokaspedot lintuvesillä ja Lintulahdet Life- hankkeessa hiljaiset miehet patisteltiin pitämään tuntikirjanpitoa pyyntityöstään. Kirjaa pidettiin lintukannoistakin, sillä tutkijat selvittivät minkin ja supikoiran pyynnin vaikutusta eteläsuomalaisten kosteikkojen vesilintujen pesimämenestykseen usean vuoden aikana. Tulokset olivat vaikuttavia, sillä lintujen pesimämenestys parani merkittävästi. Pyytäjät ansaitsevat oman artikkelinsa. Saanko esitellä: miehiä tuhansien pyyntituntien ja satoisien saaliiden takana. KARL - HENRIK SOHKANEN, Kirkkonummi, Medvastö Karl on päävastuussa koko Medvastön kosteikkoalueen minkin ja supikoiran pyynnistä. Tuurausapua hän saa silloin tällöin, jos hän joutuu lomareissujen takia erilleen pyyntialueestaan. Karl voi nykyään eläkkeellä ollessaan keskittyä täysipainoiseen pienpetopyyntiin. Hyvä niin, sillä pyyntiaikana loukkukierrokseen kuluu kaksi tuntia vuorokaudessa. "TÄLLÄ KOSTEIKOLLA VIIME VUODEN METSÄSTYKSENI VIERASPETO/VESILINTUSUHDELUKU ON 44 VIERASPETOA JA YKSI HEINÄSORSA. NÄIN MAALLIKKONA MINUSTA TUNTUU SILTÄ, ETTÄ KOSTEIKKOALUEEN LINNUSTOLLE KERTYNYT HYÖTY ON SUUREMPI KUIN METSÄSTYKSELLÄ AIHEUTTAMANI LINTUPOISTUMA". TAISTO HERRALA 5 · 2006 METSÄSTÄJÄ 48
• met0605_058_075 21.8.2006 10:14 Sivu 49 Kirkkonummen Medvastön petopyynnin moottori on KarlHenrik Sohkanen Taiston "minkkiponttooni" ­ Etelä-Suomen rannikkoalueiden supikoirakanta on uskomaton, toteaa Sohkanen. Pyydän täältä Medvastön saarelta vuositasolla kymmeniä supikoiria. Pyyntiteho on Lintulahdet-Life hankkeen myötä parantunut täällä merkittävästi, sillä EU:n luonnonsuojeluvaroilla hankitut KaNu- loukut ovat osoittautuneet ottaviksi. Metsästysseuratasolla pyynnin pysyvä tehostaminen kaatuukin usein pyyntilaitteiden puutteeseen. Tehokkaat pyydöt ovat valitettavan kalliita hankkia. Lintulahdet-Life hankkeen tulokset kuitenkin osoittavat, että loukkuhankintoja tukemalla on mahdollista saada metsästäjät tekemään laajaa luonnonhoitotyötä. Ainakin eteläsuomalaiset minkki- ja supikoirakannat ovat niin vahvoja, että tuloksellinen kosteikkoluonnon monimuotoisuuden hoito suorastaan huutaa rautoja rannoille ja KaNuja kaislikkoon. ­ Mielestäni tässä hankkeessa toteutettuja toimintatapoja olisi syytä soveltaa laajemminkin. Uskon, että muualtakin löytyy kaltaisiani innostuneita pienpetojen pyytäjiä. Homma hoituu kunhan kaikkia kalliita pyyntilaitteita ei tarvitse maksaa omasta pussista. väksymäksi petojen kurittajaksi. Tilastomerkintöjä löytyy runsaasti kuitenkin jo vanhoilta hyviltä ajoiltakin. ­ Supikoiria olen pyytänyt vuodesta 1985 alkaen yhteensä 372 yksilöä ja minkkejä 82. Tahtoo tuo aika mennä niiden perässä niin tiivisti, että muuhun pienriistan metsästykseen ei oikein kerkeä. Tällä kosteikolla viime vuoden suhdelukuni on 44 vieraspetoa ja yksi heinäsorsa. ­ Näin maallikkona tuntuisi äkkipäätä siltä, että kosteikkoalueen linnustolle kertynyt hyöty on suurempi kuin metsästyksellä aiheuttamani lintupoistuma. Sen kuitenkin tiedän, että jos täällä kielletään tulevaisuudessa vesilinnustus, loppuu minulta myös tämä petojen pyynti. Taisto Herrala ei päästä itseään pyynnissä helpolla: hän kehittää koko ajan uusia tapoja lisätä pienpetosaalistaan. Taisto tekee loukkuja itse ja virittää kaupan hyllyltä saadutkin salaisin konstein entistä ottavammiksi. Pyyntilaitteet viedään parhaalle pelipaikalle vaikka rutakossa kahlaten. Viime syksynä Taisto viritti upottavalle, minkkien suosiossa olevalle ruovikkoalueelle kolme minkkiponttoonia, lauttaa, jonka päällä minkkejä odottavat kahdet pyyntiraudat. Hiki tulee pyydölle kahlatessa, mutta tulee niitä minkkejäkin. JANNE VIRTANEN, Valkeala, Lintu-Kymi Ensimmäisen Lintulahdet Life- hankevuoden jälkeen kuului Kymestä kummia. Huhu kertoi erään 15-vuotiaan nuoren metsästäjä napanneen Lintu-Kymin pyyntialueelta saaliin, joka hämmensi jopa paatuneita ja lähes kaikennähneitä pienpetohankkeen puuhamiehiä. 72 minkkiä syksyssä. Nuori mies on varsin vaatimattoman oloinen ja hieman hämillään joutuessaan Metsästäjä-lehden parrasvaloihin. ­ Tuohon kanavan varteen viritin riistanhoidonneuvojan tuomia rautoja pyyntisuunnitelmaan merkityille paikoille. Minkkejä alkoi tulla heti, eikä loukuissa tarvinnut aina syöttiäkään. Ilmeisesti ensimmäiset minkit hajustivat rautojen puiset suojusputket jälkijoukkojenkin nokkaan sopiviksi. Suuren saaliin ymmärtää paremmin kun tutkii alueen pyyntisuunnitelman karttaliitettä. Minkinpyynnin "hotspotiksi" paljastuu kahta suurta järvialuetta yhdistävän kanavan rannat. Minkit kulkevat vesistöstä toiseen sitä pitkin ­ ja joutuvat Jannen pyytöihin. o JARKKO NURMI TAISTO HERRALA, Hamina, Lupinlahti Taisto Herralan yhden miehen iskuryhmä on vetovastuussa Virolahden Lupinlahden vieraspetojen vähentämisestä. Mies naureskelee tulleensa Lintulahdet Life-hankkeen myötä oikein Eu:n hy- Janne Virtanen pyydysti 72 minkkiä riistapäällikkö, Pohjanmaan riistanhoitopiiri METSÄSTÄJÄ 49 5 · 2006
• met0605_058_075 21.8.2006 10:14 Sivu 50 Supikoiran metsästys onnistuu kaikilta Suomalaisen luonnon alkuperäiset lajit kärsivät ylisuurista pienpetokannoista. Vahva supikoirakanta verottaa riistan ohella myös muuta lajistoa. Metsästystapoja supikoirakannan vähentämiseksi on kuitenkin monia, aina luolakoira- ja loukkupyynnistä haaskakyttäykseen ja pysäyttävien koirien avulla tapahtuvaan metsästykseen asti. Seuraavassa peruskoulun lyhyt oppimäärä erilaisiin supikoiran metsästystapoihin. ® Vahvaksi paisuneen supikoirakannan vähentäminen koetaan metsästäjäkunnassa hyvin tärkeäksi riistanhoitotoimenpiteeksi. Se on hyvä, sillä tulokaspetoihin kuuluva supikoirakanta verottaa riistaa ­ pääasiallisena kohteena vesilintujen ja kanalintujen munat ja poikaset. Alustavia tutkimustuloksia supikoirakannan haitallisuudesta riistakannoille, erityisesti kosteikkolinnustolle on saatu Uudenmaan alueella toteutetussa tulokaspetojen tehopyyntihankkeessa. Hankkeessa supikoiran ja minkin tehopyynti onnistui ja sen tuloksena pyyntialueiden poikastuotanto elpyi huomattavasti monilla riistalajeilla ­ myös ei metsästettävillä lajeilla. Supikoirakannan vähentäminen Suomessa ei ole kuitenkaan helppoa, sillä lajin valttikorttina on suuri lisääntymisteho ja yleinen sopeutuvaisuus suomalaisiin elinympäristöihin. Kannan vähentämiseksi tarvitaankin tehokasta yhteistoimintaa ja yhä useamman metsästäjän panosta. Miten sinä voit laittaa kortesi kekoon? 50 Mistä alkuun? Supikoiran pyynti on mielenkiintoista metsästystä ja se onnistuu kaikilta. Entisaikojen tarinat turkispyynnin vaikeudesta kannattaa supikoiran metsästystä harkittaessa unohtaa. Yleisesti ottaen supikoiran reputtaminen onnistuu muita pienpetoja huomattavasti helpommin. Kuten monissa muissakin metsästystavoissa kannattaa supikoirankin metsästyksen saloihin perehtyä kokeneemman konkarin opissa. Konkarin mukana käytännön pyynnistä saatavat opit ja niksit loukkupyynnin valmisteluista, loukkumalleista, pyyntipaikoista, haaskojen perustamisesta ja koirien käytöstä painuvat parhaiten aloittelevan metsästäjän mieleen. Oppimestarin puuttumiseen ei kuitenkaan kannata supikoiran pyynnin aloittamista lopettaa, sillä perehtyminen alan kirjallisuuden ja lehtijuttujen pariin antaa joka tapauksessa hyvän alun supikoiran metsästyksen niksien opettelulle. On kuitenkin todettava, että pelkkiä kirjoja lukemal- 5 · 2006 METSÄSTÄJÄ
• met0605_058_075 21.8.2006 10:14 Sivu 51 Loukkujen rakentamisessa tai ostamisessa kannattaa olla myös ajoissa liikkeellä. Mikäli mahdollista, loukkuja kannattaa pitää laukeamattomina maastossa jo ennen varsinaista pyyntiajankohtaa. Tulevilla pyyntipaikoilla olevat loukut maastoutuvat maisemaan ja eläimet tottuvat niihin kesäisillä kulkureissuillaan. Tottumista loukkuihin voi edesauttaa viemällä loukkuihin ja niiden ympäristöön aina silloin tällöin kaloja syötiksi. Kalojen puuttuessa esimerkiksi koiran kuivapapanat kelpaavat alkuhoukuttimiksi. Useita loukkumalleja Supinpyyntiin tarkoitettuja loukkuja on monenlaisia. Hyvin varustetuista metsästysliikkeistä saa yleensä pienempiä versioita ja isommat joutuu yleensä nikkaroimaan itse. Isommista loukuista yksi viime aikojen suosikki on ollut ns. KaNu-loukku. Yleisesti ottaen voisi sanoa, että isommat loukut, joissa on tilaa ja avoimuutta tuntuvat olevan paremmin pyytäviä loukkuja. Norjalainen kettuloukku on myös hyvä supinpyynnissä, vaikka sen rakentaminen vaatiikin melko paljon työtä. Supiloukkujen rakentamisohjeita löytyy esimerkiksi Metsästäjäin Keskusjärjestön julkaisemasta Pienpetopyynti-oppaasta. Suuremmat loukut kannattaa kuljetushuolien vähentämiseksi sijoittaa pysyvimmille ja melko varmoiksi todetuille pyyntipaikoille. Aktiivisemman pyytäjän hyvä loukkuvalikoima koostuukin isommista pysyvistä loukuista ja helpommin liikuteltavista yleisloukuista. Hetitappavia rautoja ei juurikaan supinpyynnissä käytetä. Rautapyynti tulee kyseeseen yleensä vain luolaan jääneiden eläinten metsästämiseksi ja silloinkin kannattaa olla erityisen varovainen niiden sijoittamisessa ja suojaamisessa, jotta koirat tai muut eläimet eivät vahingossakaan joudu rautoihin. tää auki ja laukeamattomina viikot, jolloin supit tottuvat saamaan ruokaa loukuista. Viikonlopuksi vireeseen uusilla syöteillä varustettu loukku saattaa tuottaa hyviäkin tuloksia. Parhaimmat pyyntipaikat löytyvät yleensä luontaisilta kulkureiteiltä ja ravintokohteiden tuntumasta. Vesistöjen varret ja niiden väliset kannakset samoin kuin peltojen välissä olevat metsäkannakset ja peltoalueiden reunavyöhykkeet ovat yleensä hyviä pyyntipaikkoja. Myös isommat luolastot houkuttelevat kulussa olevia supeja tarkistuskäynneille. Supi ei ihmisasutusta karta ja siksi hyviä pyyntipaikkoja voi maalaismaisemassa löytyä aivan kotipihojen ja -teiden äärestä. Vireeseen loukkuja kannattaa asetella aina elokuun alusta lähtien. Helpoimmin loukkuihin lankeavat nuoret supit, joita saattaa tulla useampikin samasta poikueesta aivan perättäisinä öinä. Sydäntalvella supikoirien painuessa talvipesiinsä loukut voi teljetä laukeamattomiksi, jos näädän, minkin tai ketun pyynti ei ole mielessä. Haaskalta jo alkuillasta Supinkyttäys haaskan avulla on jännittävää metsästystä. Monesti supikoirapariskunta tulee syksyllä haaskalle heti alkuillasta, kun taas keväällä tulo voi venyä aamuyön tunteihinkin. Ampumisen suhteen ei yleensä ole kiirettä. Supikoira viihtyy haaskalla ja se ei ole turhan säikky. Haaskapyynnissä valovoimaisella kiikaritähtäimellä varustettu haulikkorihla on hyvin käyttökelpoinen ase. Loukut vireeseen alkusyksystä ARI-PEKKA PALMU la ei kehity saamamieheksi ­ siihen vaaditaan taitoa, mikä kehittyy ajan ja kokemuksien sekä eläinten elintapojen ja käyttäytymisen tarkkailun myötä. Aloita valmistelut ajoissa Supikoiran metsästystä suunniteltaessa valmistelujen aloittaminen ajoissa on tärkeää. Hyvin tehdyt pyyntivalmistelut - aina eläinten kulkureittien, ravintokohteiden ja pesäluolastojen kartoittamisesta sekä loukkujen ja kyttäyspaikkojen valmistamisesta antavat hyvän perustan tulevalle metsästykselle. Jos suunnitelmissa on haaskapyynti kyttäämällä tai pysäyttävällä koiralla, kannattaa supikoiria totuttaa varmaan ravinnonsaantiin jo kesällä kalanperkeistä ja muista ruoantähteistä perustetun haaskan avulla. Haaskan perustamisessa tulee muistaa vaatimukset, joista tarkemmin kerrottiin vuoden ensimmäisessä Metsästäjä-lehdessä. Mikäli lehti on hukassa, löytyvät ohjeet lehden nettiversiosta (0601 sivulta 34-36) osoitteesta www.riista.fi/nettilehti Supikoiran loukkupyynti on hyvin yleinen pyyntimuoto Suomessa. Varsinkin syksyllä supikoira lankeaa loukkuun melko helposti. Suunniteltaessa loukkupyyntiä kannattaa kuitenkin miettiä kuinka paljon aikaa pyyntiin löytyy, sillä elävänä pyytävä loukku on tarkistettava lainsäädäntömme mukaan kerran päivässä. Vaivattominta onkin asettaa loukut päivittäisen kulkureitin, kuten työmatkan tai kauppareissun varrelle. Mikäli loukkupyynnin työmäärä hirvittää, kannattaa loukkupyyntikierrosta suunnitella ja kokemisvuoroja jakaa metsästyskaverien kesken. Jos kaverit eivät asiasta innostua ja aikaa löytyy vain viikonloppuisin, kannattaa loukkuja pi51 Metsästyksen jälkeen luolat kunnostetaan entiseen kuntoonsa, sillä vain huolellisesti kunnostetut luolat pysyvät asuttuina myös tulevaisuudessa. Ranteenpaksuiset puut ja sen päälle tulevat havut estävät hiekan valumisen luolastoon. METSÄSTÄJÄ 5 · 2006 MARKO SVENSBERG
• met0605_058_075 21.8.2006 10:14 Sivu 52 Monesti haaska perustetaan ketun metsästystä silmälläpitäen ja supikoira on saaliina enemmänkin sivusaalis. Hyvän haaskapaikan löytäminen ei ole aina helppoa - usein se on peltoisimmilla alueilla ja varsin lähellä pihapiirejä. Varsinainen kyttäys tapahtuu parhaiten sitä varten rakennetusta kyttäyskopista tai muusta ulkorakennuksesta. Lämmitys ja äänieristys ovat tärkeimpiä tekijöitä kyttäyssuojaa mietittäessä. Supikoiran haaskapyyntiä alkusyksyllä haittaa pimeys. Ennen lumen tuloa näkyvyyttä voi hieman parantaa vaalentamalla haaskan ympäristöä maahan levitettyjen olkien avulla. Haaskakyttääjän kannattaa hyödyntää ensilumen tuoma valoisuus, sillä monesti supikoirat ovat vielä silloin liikkeellä. Kun lumen paksuus kasvaa ­ supikoirien liikku- Metsästys luolakoirilla on tuottanut tulosta. Merkitykseltään tärkein pyyntiaika on kevättalvi, koska silloin vähenneminen haaskalle vaimenee niiden tään lisääntymään valmistautuvaa supikoirakantaa. painuessa talviluoliinsa. Kevättalvella haaskakyttäyskelit taas paranevat nälkäisten supikoirien herätessä. uuden lumen tulosta on hyötyä tässä metsästysta- kannattaa välttää, sillä haukussa voi olla myös mäyvassa, sillä tuoreille jäljille pääsy helpottaa metsäs- rä. Mäyrältä isompikin koira voi saada opetuksen. tystä. Kevättalvi on myös hyvää pyyntiajankohtaa. Mikäli supeja ei haukunnalta löydy kuin yksi, kanPysäyttävällä koiralla Pysäyttävän koiran avulla tapahtuvaan pyyntiin nattaa koiraa yhyttää yleensä pareittain liikkuvan Pysäyttävällä koiralla tapahtuva supikoirajahti tar- lähdetään iltahämärän ja pimeän tultua. Aamuvir- toisen supikoiran jäljille. joaa monelle koirametsästäjälle uusia metsästys- kulle aamuyö tarjoaa hyvän ajankohdan, koska silmahdollisuuksia. Supikoirasta kiinnostuneita koira- loin yön aikana kertyneet jälkijonot ovat runsaam- Jäljittämällä rotuja on monia ­ aina useimmista pystykorvaro- pia. Lisätehoa pysäyttävällä koiralla tapahtuvaan duista, ajaviin ja seisoviin koiriin sekä terriereihin metsästykseen saadaan haaskaruokintapaikkojen Supikoirien jäljittäminen syksyn ensilumilla tai keasti. Kiinnostuksen lisäksi koiran kovuus on koetel- perustamisella. Haaskapaikkoihin tottuneet supikoi- vään korvalla on yksi tapa metsästää supikoiraa. tavana sen yrittäessä pysäyttää supikoiraa. Parhai- rat ovat helpommin löydettävissä niiden lähistöltä. Jälkiä supeista saattaa löytyä myös keskellä sydänten pysäyttävällä koiralla tapahtuva supikoirajahti Myös luontaiset ravintokohteet, kuten kalanperkuu- talvea ­ varsinkin leutoina ja vähälumisina talvina. paikat, sikalat, kanalat ja tunkiot sekä näiden lähis- Talvella supikoiran luolaston lähellä sijaitseva ruoonnistuu yleensä suppeahakuisella koiralla. Parhaimmat pyyntikuukaudet ovat heti alkusyk- töt ovat varteenotettavia metsästyspaikkoja. kapaikka saattaa vetää supikoiraa puoleensa. systä - silloin kun supeja on vielä runsaasti liikkeelJäljitykseen lähdetään joko suoraan tai rajaaKun koira on saanut supikoiran pysähtymään, lä ja kun pentueet alkavat hajaantua. Ensilumen ja edetään haukulle varovasti. Koiran innostamista malla supikoiran olinpaikka tietylle alueelle. Ympä- Loukkumalleja supikoiran pyytämiseksi on monia. Kuvissa KaNu-loukku, norjalainen kettuloukku ja yleisloukku. Hyvä lopetusase sekä loukkupyynnissä että luolajahdissa on pienoispistooli. 5 · 2006 METSÄSTÄJÄ 52
• met0605_058_075 21.8.2006 10:14 Sivu 53 rillä olevien teiden ja polkujen avulla tapahtuva jälkien kiertäminen ja rajaaminen tietylle alueelle voi säästää huomattavasti aikaa, sillä jäljittäminen on joskus hyvinkin haastavaa tiheissä kuusiryteiköissä. Monesti supikoirat ovat liikkeellä pareittain, joten jälkiä on yleensä paljon. Välillä ne liikkuvat samoja jälkiä niin, että on vaikea erottaa liikkeellä olevien eläinten määrää, kun taas välillä ne risteilevät hajallaan. Jäljitys onnistuu yleensä paremmin kaverin kanssa, toinen kulkee toisella puolella jälkiä ja toinen toisella. Jäljittämällä tutustuu supikoiran elämään ­ saa oppia niiden kulkureiteistä, ruokailupaikoista ja mahdollisista luolastoista. Supikoiran eteneminen on joskus hyvinkin mutkittelevaa ja varsinkin talvella niiden reitti kulkee usein tuttujen piilojen kuten luolien, kivenkolojen ja puunjuurakoiden kautta. Varsinkin luolakoirametsästäjälle jäljittämisen avulla löydetyt uudet luolastot ovat tärkeitä. Nykyajan tekniikka tuo myös apua jahtiin ­ GPS paikantimen muistiin talletettu, jäljityksen sivutuotteena löydetty luolasto löytyy myös tulevissa jahdeissa. Supikoiran yöllinen retki on yleensä muutaman kilometrin mittainen ­ tutkimusten mukaan matkaa kesällä ja alkutalvesta taittuu kolmesta neljään kilometriin. Alkukeväästä matka omien kokemusteni mukaan voi olla joskus huomattavasti lyhyempikin, aina muutamista sadoista metreistä ylöspäin. Jäljet johtavat usein supikoiran käyttämään luolastoon tai muuhun päivämakuupaikkaan, kuten kivilouhikkoon, kantokasaan, puunjuurakkoon, rakennusten suojaan, tiheään taimikkoon tai kuusen oksien suojaan. Supikoiran jälkien painuessa maan alle tarvitaan useimmin luolakoiran apua. Toisinaan jäljitettäessä supikoira saattaa maata kuusenoksien alla liikkumatta vaikka metsästäjä olisikin jo aivan vieressä. Jäljitettäessä haulikko on yleensä käyttökelpoinen ase. kannattaa tutustua kokeneempien metsästäjien opissa. Sopivia koirarotuja luolakoirajahtiin löytyy monia. Yleisimpiä Suomessa käytettäviä rotuja ovat kettuterrierit (sileä- ja karkeakarvainen), saksanmetsästysterrierit, mäyräkoirat (karkea- lyhyt- ja pitkäkarvainen) ja Jack Russell terrierit. Mielipiteet eri rotujen käyttökelpoisuudesta vaihtelevat laajalti ­ se on kuitenkin todettava, että kaikista roduista löytyy sekä hyviä että huonoja yksilöitä. Hyvä luolakoira on yleensä rauhallinen, rohkea ja järkevä. Paras pyyntiajankohta luolakoirametsästykselle alkaa pakkasten tultua ­ loka-marraskuusta aina maaliskuun loppuun asti. Tällöin supikoirat asuttavat talvipesiään melko vakituisesti. Luolakoirametsästäjälle supikoiran käyttämien pesien tunteminen on hyvin tärkeää. Aloittelevan metsästäjän kannattaa kysellä mahdollisia luolastoja metsästysseuransa muilta jäseniltä, varsinkin luolakoirametsästystä ja ketun ajokoirametsästystä harjoittaneilta jäseniltä. Seuran mailta löytyvien latojen alustojen kelpaavuus supikoiran asuinpaikaksi kannattaa käydä tarkistamassa. Yleensä ladot paljastuvat sopiviksi tai ainakin joskus asutuiksi jo silmämääräisellä tarkastuksella ­ merkkejä kulkureiteistä alustaan on yleensä löydettävissä. Supikoiran käyttämiä pesäpaikkoja on monenlaisia ­ on maan alle kaivettuja maaluolia, kalliopesiä, kivilouhikoita, kivenalusia ja latojen sekä muiden rakennusten alusia. Näiden yhdistelmiä on myös monia ja luolastojen syvyys sekä metsästettävyys voi vaihdella suuresti. Koiran päästäminen luolaan on aina riskialtista ja varovaisuus on aina paikallaan varsinkin kallioluolien, louhikoiden ja joenrantapenkkojen osalta. Luolalle mennään hiljaa ja kävelemistä luolaston päällä tulee välttää. Ennen koiran vapauttamis- ta metsästäjät asettuvat jo ennalta sovittuihin ja turvallisiin passeihin. Kun supikoira ei saa vihiä paikalle tulleista metsästäjistä, se saattaa varsin usein tulla kurkistamaan reiästä. Se voi tulla ulos luolastostaan joko karkaamismielessä tai sitten se vain tulee ulos ja menee toisesta reiästä takaisin sisään. Ulostulija voi olla koiran karkottama yksilö tai sitten se toinen supi, joka ei ole koiran haukussa. Luolakoirametsästyksessä ampujilta vaaditaan ehdotonta kylmähermoisuutta ­ kohti luolan suuaukkoja ei tule koskaan ampua ja muutenkin ammuttaessa tulee noudattaa erityistä varovaisuutta. Kurainen koira voi nopeissa tilanteissa muistuttaa erehdyttävästi supikoiraa. Karkaavaa riistaa ei tule myöskään ampua, jos koira on aivan sen perässä. Isoissa maapesissä ja louhikoissa supikoirat voivat juoksennella pitkäänkin karkoittavan koiran edellä. Pysäyttävällä tavalla toimiva koira puolestaan onnistuu yleensä ahdistamaan supikoiran luolan umpiperään. Metsästystapoja luolilla on erilaisia ja kullekin sopiva tyyli on paljolti riippuvainen koirien toimintatavasta ja metsästäjistä itsestään. Jotkut ovat innokkaita kaivajia, kun toiset taas haluavat antaa koiralle aikaa ja odottavat kärsivällisemmin riistan ulostuloa. Jos riista ei tule ulos, jotkut vaihtavat pesää, kun taas toiset kaivautuvat riistan luokse luolakoiratutkan avustuksella. Jos supikoiran metsästys luolasta ei päivän aikana onnistu ­ voidaan vielä illan hämärtyessä jäädä luolan läheisyyteen kyttäämään supikoiran mahdollista ulostuloa. Varsin usein supikoira jättää pesänsä ja lähtee kohti seuraavaa majapaikkaa jo seuraavan yön aikana. Myös seuraavana päivänä jäljittämään lähtevä metsästäjä voi löytää supikoiran jopa helpommasta pesäpaikasta. o MARKO SVENSBERG Luolakoiralla Metsästys luolakoiralla on hyvin tehokas tapa vähentää supikoirakantaa. Monesti luolakoirapyyntiä harrastetaan useamman metsästäjän porukassa. Luolakoirajahdissa kokemus, tieto ja taito ovat usein puntarissa ja siksi tähän metsästysmuotoon SUPIKOIRA (NYCTEREUTES PROCYONOIDES) I Tulokaspeto. Levisi Suomeen entisen Neuvostoliiton luoteisosiin v.1935-53 tehdyistä istutuksista ja valtasi lähes koko Etelä- ja Keski-Suomen parissa vuosikymmenessä I Nopean yleistymisen taustatekijät: suuri lisääntymisteho, yleinen sopeutuvaisuus, ihmistoiminnan hyödyntäminen, pienehkö koko, vaellustaipumus ja kyky nukkua talviunta I Keskimääräinen pentuekoko Etelä-Suomessa on 9 pentua. I Ainoa koiraeläin, joka kykenee nukkumaan talviunta. I Hyvin onneton lumessa liikkuja suhteellisen pienten käpäliensä ja lyhyiden jalkojensa takia. I Kapin ja raivotaudin levittäjä. I Verottaa riistan lisäksi myös muuta alkuperäistä lajistoa. I Vuotuinen saalismäärä viime vuosina 75 000 ­ 130 000 välillä I Naaras rauhoitettu kesäaikana 1.5.-31.7. I Parhaimmillaan supinnahka on sydäntalvella jouluhelmikuussa. Supikoiran nahasta voi tehdä esimerkiksi liivejä, hattuja tai laukkuja. 53 METSÄSTÄJÄ 5 · 2006
• met0605_058_075 21.8.2006 10:14 Sivu 54
• met0605_058_075 21.8.2006 10:14 Sivu 55
• met0605_076_095 21.8.2006 10:16 Sivu 56 Opi ampumaan paremmin HAULIKOLLA Mikäli turvallisuusnäkökohdat sen sallivat, on viisasta ampua ensimmäinen laukaus niin aikaisin kuin mahdollista. Näin menetellen voidaan toinen laukaus tarvittaessa ampua mahdollisimman "suotuisissa olosuhteissa", millä tarkoitetaan, että se on ammuttava ennen kuin selvä sivulaukaus muuttuu teknisesti vaikeammaksi, takaviistoiseksi laukaukseksi ja ampumaetäisyys liian pitkäksi. Huolellisella harjoittelulla ja rutinoidulla haulikonkäsittelyllä aikaa on lähes aina riittävästi. Ellei näin ole, on mieluummin jätettävä ampumatta! Hyvä ampumataito on olennainen osa eettisesti korkeatasoista metsästystä. Tanskalaiset tutkimukset osoittavat, että parempi haulikkoampuja haavoittaa vähemmän riistaa kuin huono ampuja ­ sinänsä varsin looginen tulos. Kaikista ei voi koskaan tulla hyviä haulikkoampujia, mutta jo se, että tuntee rajansa ja kykynsä ampujana, vähentää varmasti "huonojen" laukausten määrää ­ ampumatta jätettyä laukausta ei tarvitse koskaan katua. edessä sen liikkumissuunnassa. Jos kyse on esimerkiksi sivulaukauksesta vasemmalle, jossa ammutaan kohtisuoraan etenemissuuntaan, niin hauliparven on sijoituttava suoraan kohteen eteen (ennakko riippuu pääasiassa ampumaetäisyydestä). Jos kohde etääntyy, ohitettuaan ampujan suoraan tämän yläpuolella, saadaan "tiedostettu ennakko" valitsemalla osumispiste pidemmän tai lyhyemmän matkan päästä kohteesta, mutta kuitenkin suoraan sen alapuolelta. Sitä mukaa kun ampumasuunta muuttuu suorasta sivulaukauksesta suoraksi takalaukaukseksi, on meidän valittava laukauksellemme suunta, mikä asteittain siirtyy suoraan edestä suoraan alle. Oleellisinta on se, että kiireen keskellä voimme selvittää sen, mihin suuntaan hauliparvi pitää lähettää suhteessa siihen pisteeseen, missä kohde on. Tavoitteena on onnistunut laukaus, silloin kun aivot antavat laukaukselle lähtömerkin. Tämä saattaa kuulostaa monimutkaiselta, mutta vastaa hyvin niitä arviointeja, joita meidän täytyy tehdä liikenteessä. Ero on vain siinä, että kun liikenteessä on kysymys "osumien" eli törmäysten välttämisestä, niin metsästyksessä on päinvastoin kysymys osumien eli "törmäysten" aikaansaamisesta. OSA 3 Ennakko vai svingi Moni riistaeläin on jäänyt eloon siksi, että moni "asiantuntija" alkoi aikanaan puhua ennakosta eikä siitä, mitä se itse asiassa on: eteenviety svingi. Jos lintu lentää esimerkiksi 60 km:n tuntinopeudella, se etenee runsaat 16 m sekunnissa. Jos aikaa kuluu esimerkiksi 3/5 sekuntia, siitä kun ampujan aivot antavat laukaukselle lähtömerkin, siihen, kun hauliparvi saavuttaa linnun tämä merkitsee sitä, että ampujan, joka ampuu kiinteästä ampuma-asennosta (eli ilman svingiä) on annettava lähtökäsky laukaukselle 3/5 sekunnissa runsaasta 16 metristä ennen kuin lintu joutuu hauliparveen. Käytännössä ITSELUOTTAMUS Metsästäjän on pyrittävä sellaiseen yhteispeliin haulikkonsa kanssa, että hän voi keskittää huomionsa yksinomaan lintuun. Silloin tekniikka huolehtii haulikon asettumisesta oikealla tavalla sekä haulien lähettämisen matkaan mahdollisimman tarkkaan ja yksinkertaisesti. Huolimatta siitä, onko kyse haulikon käsittelystä tai muusta vastaavasta, ei yhteispeliä saavuteta ilman harjoittelua.Tekniikan tulee olla niin syvällä selkäytimessä, että voidaan keskittyä vain ja ainoastaan lintuun tai mitä sitten ammutaankin.Valitettavasti laukauksen ampuminen savikiekkoradalla on varsin kallista, ja siksi kannattaakin haulikolla ampumista harrastaa "kuivaharjoitteluna" kotona ullakolla tai muussa sopivassa tilassa. Enemmän tästä jäljempänä. Read the Bird I Englantilaisilla on suuri määrä erinomaisia sanontoja, jotka kuitenkin suoraan käännettyinä voivat kuullostaa vähemmän älykkäiltä. Sanonnan "read the bird" sisältämä ajatus on ennakointi: eli "luet lintua" ennakoidaksesi tilanteen hyvän laukauksen ampumiseen. Nyt on siis kyse ennakoinnista; ajattelee tarkkaavainen lukija. Kyllä! Mutta ei yksistään eikä aina. Kaikki riippuu siitä, mitä silmä tekee. Tässä yhteydessä lisäksi myös siitä kulmasta, mistä kohteen suunta nähdään sekä omasta tähtäyslinjasta. Voimme varmaan yhtyä ajatukseen, että hauliparven on osuttava pisteeseen, joka on liikkuvan kohteen 5 · 2006 METSÄSTÄJÄ Ammu aikaisin Ei koskaan pidä tehdä asioita hankalammaksi kuin on välttämätöntä. Pyri ampumaan suhteellisen aikaisin. Tämä ei tarkoita sitä, että ampuisit liian läheltä, koska silloin riistalintu menee riekaleiksi. Mitä selvemmin lintu näkyy, sitä yksinkertaisempaa ampuminen on ja samalla laukaus on tehokkaampi. 56 Väärä tekniikka: paino on väärällä jalalla ja piipuilla on väärä kallistuskulma ­ mutta silti "mahdoton" onnistui.
• met0605_076_095 21.8.2006 10:16 Sivu 57 se on sama kuin ampuisi 10 metriä kohteen eteen suoraan taivaalle. Melkoisella harjoittelulla tämä ehkä onnistuisi savikiekkoradalla, mutta miten olisi asian laita sorsajahdissa? Ennakon valinta ja itse laukaus kruunaavat sen työn, joka alkaa haulikon perän viemisestä oikealle paikalleen olkapäätä vastaan. Svingillä saadaan haulikon piiput osoittamaan siihen suuntaan, mikä ampujan arvion mukaan johtaa hauliparven ja linnun kohtaamiseen. Tästä kokonaisuudesta tulee koota tasapainoinen suoritus, joka muodostuu sarjasta erillisiä, huolellisesti koordinoituja vaiheita. Ne on helppo toteuttaa niissä muutamassa sekunnissa, mitä yleensä on käytettävissä. Käytännössä tämä kokonaisuus on paljon helpompi näyttää kuin selittää. min esitetystä kuviosta käy ilmi, lisääntyy tietoinen ennakko vain hiukan ampumaetäisyyden pidentyessä esimerkiksi 15 metristä 20 metriin. Toisaalta se pidentyy huomattavasti enemmän ampumaetäisyyden pidentyessä esimerkiksi 35 metristä 40 metriin. Tässä siis jälleen hyvä syy olla ampumatta pidemmiltä ampumamatkoilta kuin suositellulta 30 metrin maksimietäisyydeltä. Muut numeroarvot kuin ampumaetäisyys on tahallisesti jätetty mainitsematta, koska ne vaihtelevat niin paljon kunkin ampujan henkilökohtaisten ominaisuuksien mukaan. Useimmat niistä ampujista, jotka pysyvät 30 metrin enimmäisetäisyyden sisällä, pystyvät kuitenkin valitsemaan melkein olemattomista ennakoista tosi lyhyillä etäisyyksillä aina enintään metrin tai hiukan pidemmän ennakon. "Jos kuivharjoittelet säännöllisesti pari kolme iltaa viikossa parin kuukauden ajan, saavutat toivottavasti olotilan, jossa ajatukset yksinomaan koskevat haulikon piippujen suuntaa svingissä." Kuivaharjoittelu I Samalla tavalla kuin golfinpelaaja harjoittelee perussvingiään kotona lattialla voidaan myös harjoitella haulikon perussvingiä sisätiloissa. Paitsi, että se on halvempaa kotona kuin radalla, tarjoaa tällainen harjoittelu muitakin etuja. Kotioloissa suorituspaineet ja metsästysinto, puhumattakaan kaikesta muusta mikä kutkuttaa hermoja ampumaradalla tai metsällä, häipyy tipotiehensä. Perussvingin kuivaharjoittelua varten ja sen uppottamiseksi syvälle selkäytimeesi, voidaan svingi jakaa seuraaviin perusvaiheisiin: Aluksi on löydettävä svingille yläraja, joka hiukan mielikuvitusta käyttäen voisi vastata fasaanin lentorataa. Seuraa rataa yksinomaan eteen ojennetulla kädellä ja haulikon piipuilla. Ylävartalo seuraa kääntyen rataa. Muutama sata kertaa riittänee! Tähän asti kainalokuopassa lukittuna ollut haulikon perä viedään nyt poskelle. Samanaikaisesti, kun seurataan kuviteltua lentorataa, eteenojennettu käsi vetää - ilman takana olevan käden apua - haulikon paikalleen. Perä liikkuu sujuvasti rin- Perussvingin kuivaharjoittelu kannattaa aina! talihaksen yli ja asettuu paikalleen "airbagiä" vastaan poskiluun alle. Pysy svingin rytmissä: 1 ... 2 ... pum! Toista tätä parin kuukauden aikana, niin saavutat todennäköivaihetta sata kertaa! Saavuttaaksesi svingin tarvit- sesti olotilan, jossa ajattelet ainoastaan haulikon tavan lisädynamiikan, mikä helpottaa linnun eteen piippujen suuntaa svingissä. pääsemistä, sinun tulee svingin tässä vaiheessa Käyttäen hiukan enemmän mielikuvitusta kuin siirtää paino hitaasti taaemmalta jalalta eteen siir- aikaisemmin, voit nyt kuvitella, miten linnut tulevat retylle jalalle niin, että eteen suuntautuvan liikkeen vaihtelevin nopeuksin ja etäisyyksin eri kulmista. huipentuma saavutetaan täsmälleen silloin, kun Aivan kuten metsälläkin. Harjoittele ennakon vaihlaukaus ammutaan. telemista. Vie svingiä välillä oikealle ja välillä vaTässä vihje oikean- ja vasemmanpuoleisille semmalle. Löydä laukausten rytmi. Pitkä liukuva liisvingeille. Eteen viety jalka seuraa eteen ojennet- ke kohti huipentumaa eli laukausta. tua kättä. Ylävartalo, pää ja piiput kääntyvät seuraKun nämä liikkeet on sijoitettu selkäytimeesi, ten linnun lentorataa. Yritä pitää pää hievahtamat- niin voit siirtää perussvingisi savikiekkoradalle ja ta niin hyvin kuin mahdollista. Ohjaava silmä toimii sen jälkeen edelleen metsään. "Hitaasti ja tietoiseskeskipisteenä, minkä ympäri vartalo kääntyy. Tämä ti" saavutat oletettavasti sen olotilan, mitä etsit. helpottaa svingin radallaan pysymistä. Poskikoske- Metsällä se tarkoittaa kykyä keskittyä oleelliseen eli tuksen synnyttyä svingi etenee linnun läpi, rytmi haulien oikeaan sijoittamiseen suhteessa riistaan!" on pidettävä yllä, kuten myös svingin tasapaino ja liike. Jos kuivaharjoittelet pari kolme iltaa viikossa 57 METSÄSTÄJÄ Nopeus ja ampumaetäisyys Valitun ennakon pituus riippuu jossain määrin siitä nopeudesta, jolla kohde näyttää etenevän suhteessa taustaan. Tässä on jälleen ampumaetäisyydellä ratkaiseva merkitys. Kohde, joka liikkuu lyhyen matkan päässä, liikkuu näennäisesti nopeammin ja vaatii nopeamman svingin haulikolla kuin kauempana oleva kohde, joka ei vaadi niin nopeaa haulikon liikettä. Sinä aikana, joka kuluu siitä, kun ampujan aivot antavat lähtökäskyn laukaukselle siihen, kun hauliparvi jättää haulikonpiipun suun, eikä enää ole ampujan vaikutusvallassa, piipunsuu liikkuu tavallaan "melkein ilmaiseksi" itsestään eteenpäin kohteen liikkumissuunnassa ja myötävaikuttaa tällöin siihen tietoiseen ennakkoon, jonka ampuja valitsee ko. tilanteessa. Mitä nopeampi ampujan valitsema "ohitussvingi" on suhteessa kohteeseen, sitä enemmän "ilmainen" ennakko edistää ampujan tietoisesti valitsemaa ennakkoa. Järjestelmä vaikuttaa epäilemättä loogiselta: Mitä nopeammin kohde liikkuu tietyllä etäisyydellä, sitä nopeampi svingi valitaan ja sitä enemmän "ilmainen" ennakko vaikuttaa tietoiseen ennakkoon! Kuitenkin myös tässä logiikassa on puutteensa: Mitä pidempi välimatka on kohteeseen, sitä hitaammin tämä liikkuu suhteessa taustaan. Tästä syystä ampuja tahtomattaan valitsee hitaamman svingin, mikä vuorostaan antaa pienemmän "ilmaisen" lisän ennakkoon. Tämä ei ole niinkään onnistunut yhdistelmä, kun tiedetään, että ennakon on oltava pitempi mitä pidemmästä ampumamatkasta on kyse. Kääntäen voidaan todeta, ettei lyhyeltä ampumamatkalta tarvita tietoista ennakkoa juuri ollenkaan. Voimme hyvin tyytyä "nokkaan tähtäämiseen", vaikka kohde näennäisesti ohittaisi meidät kovalla vauhdilla. Nopeamman svingin antama suuri "ilmainen" ennakko selvittää miltei koko ongelman. Kaikkia esiin tulevia ongelmia emme kuitenkaan pysty selvittämään vain säätelemällä svingin nopeutta. Jos svingi on hitaampi lyhyemmillä matkoilla, kohdetta ei tavoita koskaan. Jos taas svingi on nopeampi pitkillä matkoilla, joilla kohde hädin tuskin näyttää liikkuvan suhteessa taustaan, tulee ongelmia laukauksen suuntaamisessa oikeaan pisteeseen suhteessa siihen paikkaan, jossa kohde sillä hetkellä on. Ennakko-ongelma on siksi ratkaistava säätämällä "tiedostettua ennakkoa". Tiedostettu ennakko Koska ennakon "ilmaisosa" vaihtelee svingin nopeuden mukaan ampumaetäisyyksien muuttuessa, myös tiedostettu ennakko vaihtelee. Sen ei kuitenkaan pidä nopeutua samassa tahdissa kuin ampumaetäisyys lisääntyy, vaan kiihtyen joka metriltä ampumaetäisyyden lisääntyessä. Kuten aikaisem- 5 · 2006
• met0605_076_095 21.8.2006 10:16 Sivu 58 Svingi oikealle Svingi vasemmalle Tässä vihje oikean- ja vasemmanpuoleisille svingeille. Eteenviety jalka seuraa eteen ojennettua kättä. Ylävartalo, pää ja piiput kääntyvät ja seuraavat linnun lentorataa. Yritä pitää pää hievahtamatta niin, että ohjaava silmä toimii keskipisteenä, minkä ympäri vartalo kääntyy. Tämä helpottaa svingin pysymistä radallaan. Poskikosketuksen synnyttyä svingi etenee linnun läpi, rytmi 1 ... 2 ... pum! on pidettävä yllä, kuten myös svingin tasapaino ja energia. 5 · 2006 METSÄSTÄJÄ 58
• met0605_076_095 21.8.2006 10:16 Sivu 59 Kotimaiset METSÄSTYSELOKUVAT suoraan tuottajalta. Esim. huippu-uutuus Linnustajan eräsyksy, jokaisen linnustajan toive-elokuva, h. 28 euroa, kesto 1 h 44 min. Aiemmin ilmestyneitä: Kruunupäiden jäljillä (elokuva suomalaisesta hirvijahdista), Unelmien huurremetsot (suomalaismetsästäjä Ruotsin talvimetsomailla), Ajokoiralla alkusyksystä ensilumille (jänisjahtia hienoimmillaan!), kanakoiramiehille elokuvat Kanalintuja Sompion kairoilta, Sulkia ja sattumia, Riekkoja tuntureiden takaa. Ja monia muita: Pystykorvan lintusyksy, Elokuun 20., Hanhiaapojen kutsu jne. Tutustu sivuilla www.videosara.fi Soita tai tekstitä tilauksesi numeroon 0400-229 739 tai tilaa sähköpostilla os. arttu@videosara.fi Tuottaja: Videosara/Arttu Kotisara, Salmenkuja 53, 44610 Kärnä 59 METSÄSTÄJÄ 5 · 2006
• met0605_076_095 21.8.2006 10:16 Sivu 60 Oikein vai väärin I Ohilaukauksen yhteydessä syntyy välittömästi kaksi mielenkiintoista kysymystä: Mihin laukaus meni suhteessa kohteeseen ja miksi? Näihin kahteen kysymykseen voidaan helpoimmin vastata, mikäli jo ennakkoon on pyritty nimeämään ja kuvailemaan kaikki mahdolliset virheet. Virheanalyysin tekemisen edellytys on tietenkin tieto suorituksen kulusta. Kun suoritusta sitten verrataan siihen, mitä olisi pitänyt tehdä¸ syy ohilaukaukseen saadaan selville. Mikä on oikein ja mikä väärin niinkin epätarkassa "tieteessä" kuin haulikolla ampumisessa, on onneksi varsin henkilökohtainen asia. Koitetaan löytää niihin yleisimpiin ratkaisut: Svingin aikana on hyvä tasapaino sekä hyvä kosketus haulikon ja linnun lentoradan välillä eduksi. Koska lintu voi tulla mistä hyvänsä, on eteen viety jalka siirrettävä sen mukaisesti. Eteen siirretty jalka seuraa eteen ojennettua kättä. On kuitenkin varottava, ettei ota liian pitkää askelta. Tämä saattaa aiheuttaa vaikeuksia eteen ojennetulle kädelle pitää kontakti linnun lentorataan. Olkapäitä on käännettävä niin, että ne ovat aina samassa kulmassa kuin linnun lentorata. Eteenojennettu käsi pidetään niin, että haulikko on tasapainossa käsien välissä. Haulikon tasapainopiste on usein patruunapesän kohdalla tai juuri sen takana. Jotta tasapaino pysyisi haulikkoa käsiteltäessä, on kädet aina pidettävä yhtä kaukana tasapainopisteestä. Mikäli eteen ojennettua kättä pidetään muussa kohdassa, seurauksena on epätasapaino, takakäden aktivoituminen sekä usein väärä, kouristuksenomainen ampuma-asento. Ampujan stressitila heijastuu usein hänen kasvoistaan. Jos lintu osaisi lukea ampujan ajatuksia, niin se ei varmaankaan empisi lentää stressiytyneen metsästäjän yli. Henkinen painehan johtaa vääjäämättä myös fyysisiin virhearviointeihin ja niiden seurauksena ohilaukauksiin. Mikäli perä pidetään ylävartalon alaosan eli lonkan kohdalla, vaatii tämä aktiivista takakättä, joka pitää haulikon perästä kiinni. Kun takakättä viedään aktiivisesti ylöspäin, niin eteen sijoitettu käsi pysyy paikallaan. Seurauksena on usein haulikon piipunsuun painuminen alaspäin. Siitä taas seuraa, että ollaan linnun lentoradan alapuolella poskikosketuksen syntyessä. Tämän jälkeen joudutaan taas käyttämään lisäaikaa ja energiaa lentoradan uudelleen löytämiseen. Tämä energia ja aika olisi pitänyt käyttää ennakon löytämiseen. Lintuun kohdistuvalla svingillä on kaksi keskeistä päämäärää: korkeus/lentorata ja ennakko. Mikäli lentorata on löytynyt poskikosketuksen syntyessä, puuttuu enää ennakko ajatusten keskittämisen kohteena. 5 · 2006 METSÄSTÄJÄ Painon tulisi olla eteen viedyllä jalalla kaikissa laukaisutilanteissa. Silloin tasapaino on hyvä laukaisuhetkellä ja rekyyliä vastaanottamassa on "massaa". Paino siirretään svingin aikana takana olevalta jalalta eteen siirretylle jalalle. Samalla siirtyy myös voimaa ja liikettä svingiin. 60
• met0605_076_095 21.8.2006 10:17 Sivu 61 Silmä ohjaa kättä ja siksi on aivan ratkaisevaa, että se oikea silmä ohjaa käden. Jollei se silmä, jonka puolella haulikko viedään poskelle ole ampujalla 100 prosenttisesti hallitseva, on häiritsevä silmä neutralisoitava. Yksinkertaisin tapa on sulkea silmä tai käyttää suojalaseja, joissa on himmennetty lasi häiritsevän silmän edessä. On ihmisiä, joilla on jo syntyessään tämä silmäongelma. Mikäli ongelman olemassaolo todetaan, on syytä kääntyä silmälääkärin puoleen. Aikaa mietteille I Usein unohdetaan pohtia kysymystä: Miksi laukaus meni hyvin? Tällä tarkoitetaan niitä tapauksia, jolloin jo ennen laukaisua on oltu selvillä siitä, että tullaan osumaan. Miksi tämä tunne syntyi, mitä pitäisi tehdä, jotta sen saisi kokea uudestaan? On hyödyllistä pysähtyä hetkeksi miettimään miten svingi suoritetaan teknisesti oikein. Ikävä kyllä moni kokenutkin metsästäjä toimii aina samalla tavalla kerta toisensa jälkeen. He ovat lukkiutuneet liikekaavaansa. Kannattaisi kokeilla jotakin uutta! Ellei seurauksena ole muuta, niin silloin voi ainakin selvitä, miten ei pitäisi tehdä. o GUSTAV RØNHOLTJA JESPER DELLGREN (julkaistu Jaeger 4/06 lehdessä) (Sopeutettu suomalaisiin olosuhteisiin toimituksessa) "Moni on juuttunut kaavoihinsa. Kannattaisi kokeilla jotakin uutta! Ellei seurauksena ole muuta myönteistä, niin ainakin voi selvitä, miten ei pitäisi tehdä!" 61 METSÄSTÄJÄ 5 · 2006
• met0605_076_095 21.8.2006 10:17 Sivu 62
• met0605_076_095 21.8.2006 10:17 Sivu 63
• met0605_076_095 21.8.2006 10:17 Sivu 64 NUORTEN PALSTA Erä- ja luontokeskus Metsästäjä-lehden vuoden 2006 jokaisessa numerossa esitellään yksi vuoden 2005 toiminnan perusteella MKJ:n nuorisotoimintarahastosta palkitusta viidestä kärkipään hankkeesta.Tässä numerossa esitellään Pajusen Eräilijät ry:n Erä- ja luontokeskus hanketta. Pajusen Eräilijät ry on v. 1968 perustettu metsästysseura. Seura toimii Ruovedellä, Pajulahden kylässä. Seuralla on n. 65 jäsentä. Perinteisen metsästysharrastustoiminnan lisäksi seurassa harrastetaan ampumaurheilua. Tänä päivänä seuran suurin aktiviteetti kohdistuu usealla tavalla vuonna 2004 valmistuneeseen Erä- ja luontokeskukseen. Lisäksi seuralla on perinteitä järjestää lukuisia tapahtumia kyläläisille, Lähes kaikki kylän asukkaat osallistuvat säännöllisesti tapahtumiin. Tapahtumia käyttävät innokkaasti hyväkseen myös kesäasukkaat. liiton Pohjois-Hämeen piirin valitsi Pajusen Eräilijät ry:n vuoden metsästysseuraksi vuonna 2002. Uusia toimintamuotoja Merkittävin kehityshanke seuralla oli vuosina 20032004, kun päätettiin rakentaa kodan ympäristöön Erä- ja luontokeskus. Hankeen kehittämisessä oli mukana seuran jäsenten lisäksi Ruoveden yhteiskoulun biologian lehtori, metsänhoitoyhdistyksen metsänhoidonneuvoja ja kylän matkailuyrittäjä. Rahoitukseen saatiin apua myös ei metsästystä harrastavilta kyläläisiltä, pitäjäläisiltä, paikallisilta teollisuuslaitoksilta ja metsäteollisuuskonserneilta sekä paikkakunnan pankeilta. Erittäin merkittävä osuus oli Pohjois-Hämeen maaseudun kehittämisyhdistys Poko ry:n kautta TE-keskuksella, jonka osuus kustannuksista oli noin puolet. Seuralla on paljon aktiivista toimintaa eräkeskuksen ympärillä. Eräkeskuksella tuetaan kylän virkistystoimintaa ja luodaan edellytykset sen moni- ® Mittava projekti alkoi vuonna 2002, tällöin rakennettiin talkootyönä Ruoveden kunnalta vuokratulle maalle erä-kota apurakennuksineen. Siellä järjestetään nykyisin mm. joulurauhan julistus ja laskiaistapahtumat. Kota on palvellut kerralla jopa 80 vierasta. Se sijaitsee lähellä Näsijärven rantaa Tarjanneveden Huilahdella. Kodan rantaan seura on rakentanut laiturin, joka palvelee myös kodalle vesitse saapuvia. Suomen metsästäjä- puoliselle jatkumiselle. Luotopolkujen avulla pystymme esittelemään monipuolisesti paikallista luontoympäristöä kaikille kiinnostuneille, erityisesti kouluille ja muille nuorisoryhmille. Lisäksi seura myy eräkeskuksessa tuotettuja palveluita, kuten luontopolkuopastusta, savusaunaa, ruokailupalvelua, kokoustiloja jne. muun ilmaistoiminnan rahoittamiseksi. Toiminnallisena tavoitteena on saada alueesta luonto-, ympäristö- ja eräharrastuksista kertova paikka, joka palvelee paitsi harrastajia myös ohjelmapalveluelinkeinoja. Hankkeella luotu luontokeskus tarjoaa monipuolisia luontoelämyksiä kaiken ikäisille. Eräkeskus luo edellytyksiä Pajusen Eräilijöiden toiminnan vahvistamiselle ja monipuolistamiselle myös jatkossa, sekä kylän yhteisten asioiden kehittymiselle. NUORISOTOIMINTARAHASTON YHTEISTYÖKUMPPANIT: Leupold tähtäinkiikarit, pitkät Baikal ­ ruutiaseet metsästyskiväärit Garmin kartta-GPS, Jahti-Jakt ­eräasusteet 5 · 2006 METSÄSTÄJÄ 64
• met0605_076_095 21.8.2006 10:17 Sivu 65 Koululaiset innostuneesti vierailulla Toiminnassa on panostettu yleisten tilaisuuksien järjestämisen lisäksi nuorten ja koululaisten luonto- ja eräharrastuksen ylläpitämiseen. Siitä osoituksena lukuisat koululaisvierailut ja jopa leirikoulut. Koululaisvierailuista mainittakoon esimerkiksi vuodelta 2005 seuraavaa: Mustajärven koulun vierailu yhteensä n. 30 oppilasta, Kirkonkylän koulu yhteensä 80 oppilasta, Väärinmajan koulu 60 oppilasta, Muroleen koulu 20 oppilasta, Jäminkipohjan koulu 60 oppilasta, Pohjaslahden koulu 30 oppilasta ja Pohjois-Pirkan koulutusinstituutti 80 oppilasta opettajineen. Jo vuonna 2004 eräkeskuksessa kävi useita kouluja. Seura on ollut maksutta kaikissa tilaisuuksissa oppaana ja tarjonnut korvauksetta tilat käyttöön. Kota on kaikille aina avoin samoin luontopolkua voi käyttää jokainen jokamiehenoikeuksien mukaan. Seuran palvelujen, mm. erä ja luontopolun käyttö on laajaa. Edellä mainittujen tilaisuuksien lisäksi mm. polkua on käyttänyt vuosittain useita satoja vierailijoita samoin muita tilaisuuksia mm. luonto ja eräaiheisia koulutustilaisuuksia on ollut useita. Seuramme toivoo, että jatkossakin koulut ja muut yhteisöt käyttäisivät Erä- ja luontokeskuksemme palveluita vilkkaasti hyväkseen. Lisätietoja seurastamme ja sen toiminnasta: www.pajusenerailijat.fi o Pajusen Eräilijät ry toivottaa kaikille oikein reipasta syksyä ja menestyksekästä jahtikautta! Eräkeskus Seura on rakentanut Erä- ja luontokeskuksen, johon kuuluvat kota, savusauna, saunatupa, näköalatorni ja luonto/eräpolut pituudeltaan 3 km ja 10 km. Eräpolun varsilla esitellään yhteensä eli sadassa taulussa alueen linnustoa, vanhaa ja uutta eränkäyntiä, jokamiehen oikeuksia, metsähoitoa ja metsien moninaiskäyttöä sekä yleistä luonnontietoa. Lisäksi polunvarrella on myös kymmenittäin pesäpönttöjä kaikenkokoisille kolopesijöille, sekä erilaisia pyyntilaitteita ja loukkuja lukuisia eri malleja. Aivan pienimmille on lyhyt oma luontopolku eräkeskuksen ympäristössä. Talkootyötä tehtiin yhteensä useita tuhansia tunteja. Seura on panostanut myös paljon alueen luontotuntemuksen kehittämiseen ja kouluttamiseen. Osa seuran jäsenistä on perehtynyt seuran tilaisuuksissa laajemminkin alueen luontotuntemukseen. Hankkeen kokonaiskustannukset olivat noin 60000 euroa. Ensin kaadetaan, sitten nostetaan! KETJUTALJA 1 tn ·max. 1000 kg ·nostokorkeus 2,5 m ·ketju Ø 6 mm XK1000A ·nimelliskuorma 1588 kg ·900 W SÄHKÖVINSSI SILMUKKANOSTOVYÖT ·2000 kg 2m SV0202 ·varmuuskerroin 7:1 ·ISO4878, BS3481 ­ 29, ·580 W ·nostovoima 125/250 kg ·vaijeri 3,18 m, vetolujuus 1960 N/mm ·venetrailerit, ajoneuvot, maatilat ym. TH1588 3m ­ 575, SV0203 4m SV0204 ­ ­ ­ 14, 18, 24, SÄHKÖTALJAT ·230 V ·nostovara 11 m /5,5 m ·IP54 ·1600 W ·nostovoima 500/1000 kg ·vaijeri 5,6 m, vetolujuus 1960 N/mm KUORMANSIDONTAVYÖ 700 kg Hirvimetsästäjät huom! KOIRATUTKAAN! LITHIUMPARISTO 3,6 V/2400 mAh TEKCELL ·liina 4,5 m TK1048 ­ 69, ­ 329, 290 /2 kpl Tarjoukset voimassa 31.10.2006 saakka tai niin kauan kuin tavaraa riittää 5 90 GP255001 Myynti: -myymälät: Jyväskylä, Kauhajoki, Oulu, Vantaa Maahantuoja: Lähimmän kauppiaasi löydät osoitteesta www.ikh.fi 65 Kauhajoki puh. 020 132 3232 METSÄSTÄJÄ 5 · 2006 www.jps-mainos.fi ·koko LR06 (AA) ·mitat 14,5 x 50 mm AWD152 AWD155
• met0605_076_095 21.8.2006 10:17 Sivu 66 PARASTA ERÄPÄIVÄNÄ FINNJAGD Nopeasti kuivuva vuori Nastoitettava pohja Kantavahvike Iskunvaimennuslokerikko Sivuvahvike Lintumiesten ja lapinvaeltajien suosima, tukevasti istuva kävelysaapas. Kapeanilkkainen malli, jolla on kevyt liikkua poluilla, teillä ja normaalissa metsämaastossa. Käveltävyyttä parantava teräsjäykistys ja pitävä maastopohja. FINNWALD Nopeasti kuivuva vuori Nastoitettava pohja Entistäkin kestävämpi kumilaatu Vahvistettu kanta Kärkivahvike Nopeasti kuivuva välipohja Iskunvaimennuslokerikko Teräksinen lenkkirauta Sivuvahvike Väljälestinen erikoissaapas eräretkeilyn, metsästyksen ja kalastuksen harrastajalle. Väljässä saappaassa ilma kiertää ja pitää jalan lämpimänä. Teräksinen lenkkirauta parantaa käveltävyyttä. www.nokianjalkineet.fi 5 · 2006 METSÄSTÄJÄ 0109_Mets_Nokia_90x271_2.indd 1 66 15.8.2006 13:49:09
• met0605_076_095 21.8.2006 10:17 Sivu 67 _____________________________riistanhoitopiirille METSÄKAURIIN SAALISILMOITUS Metsäkaurissaaliin ilmoittamisesta annetun maa- ja metsätalousministeriön asetuksen (432/2005) mukaan metsästäjän on ilmoitettava alueella toimivaltaiselle riistanhoitopiirille metsäkauriin metsästyksen tuloksesta. Ilmoitus on tehtävä seitsemän päivän kuluessa siitä, kun metsäkauris on tullut metsästetyksi. Metsästäjän nimi Osoite Puhelinnumero Riistanhoitoyhdistys, jonka toimintaalueelta saalis on saatu Kun metsäkauris on saatu tilalta, joka kuuluu metsästysseuran tai metsästysseurueen metsästysalueeseen, merkitse metsästysalueen pinta-ala sarakkeeseen S. Metsästysseuran / metsästysseurueen nimi Kun metsäkauris on saatu tilalta, joka ei sisälly metsästysseuran tai metsästysseurueen metsästysalueeseen, merkitse tilan pinta-ala sarakkeeseen T. Kunkin eläimen tiedot omalle rivilleen. (Katso täyttöohje ja yhteystiedot kääntöpuolella!) aikuinen kaato naauros pvm ras vasa uros naaras pyyntipaikan sijainti kunta, kylä, tilan nimi ja kiinteistötunnus (rek. no.) T Tilan pintaala S Seuran / seurueen pinta-ala yhteensä Allekirjoitus: ___________________ paikka _____ / _____20____ pvm ________________________________________________ allekirjoitus 67 METSÄSTÄJÄ 5 · 2006
• met0605_076_095 21.8.2006 10:17 Sivu 68 Täyttöesimerkki: aikuinen kaato pvm 3.9. 7.9. uros naaras uros vasa naaras pyyntipaikan sijainti kunta, kylä, tilan nimi ja kiinteistötunnus (rek. no.) Kuntala, Saarikylä , Saarela 3:15 Koivula 2:21 T Tilan pintaala S Seuran / seurueen pinta-ala X X 25 1200 Kuntala, Koivukylä , Maa- ja metsätalousministeriön asetus metsäkaurissaaliin ilmoittamisesta 2§ Ilmoitusvelvollisuus Metsästäjän on ilmoitettava alueella toimivaltaiselle riistanhoitopiirille metsäkauriin metsästyksen tuloksesta. Ilmoitus on tehtävä seitsemän päivän kuluessa siitä, kun metsäkauris on tullut metsästetyksi. Ilmoituksessa on mainittava metsäkaurisyksilöittäin saaliiksi saadun metsäkauriin: 1. 2. 3. 4. ikä (aikuinen tai vasa), sukupuoli, pyyntiajankohta, sekä pyyntipaikka Pyyntipaikka tulee ilmoittaa tilan tarkkuudella. Lisäksi tulee ilmoittaa, kuuluuko kyseinen tila metsästysseuran tai -seurueen metsästysalueeseen vai onko kyseessä niistä erillinen tila. Samaten tulee ilmoittaa, minkä suuruinen metsästysseuran tai seurueen metsästysalueen pinta-ala on. Jos saalis on saatu tilalta, joka ei sisälly metsästysseuran tai -seurueen metsästysalueeseen, tulee myös tämän tilan pinta-ala ilmoittaa. Riistanhoitopiirien osoitteet ja yhteystiedot: Etelä-Hämeen riistanhoitopiiri Lukiokatu 14,13100 HÄMEENLINNA puh. 03-644 650, fax. 03-644 6522 etela-hame@riista.fi Etelä-Savon riistanhoitopiiri PL 14, 51901 JUVA Virastotie 2 as 3, 51901 JUVA puh. 015-452 830, fax. 015-452 831 etela-savo@riista.fi Kainuun riistanhoitopiiri Syväyksenkatu 1 B 27, 89600 SUOMUSSALMI puh. 08-713 480, fax. 08-712 397 kainuu@riista.fi Keski-Suomen riistanhoitopiiri Kauppakatu 19 A 7, 40100 JYVÄSKYLÄ puh. 020-747 9630, fax. 020-747 9639 keski-suomi@riista.fi Kymen riistanhoitopiiri Pikkuympyräkatu 3 A, 49400 HAMINA puh. 05-344 0965, fax. 05-344 0998 kymi@riista.fi Lapin riistanhoitopiiri PL 8050 (Vanamokatu 3 D), 96101 ROVANIEMI puh. 016-379 0081, fax. 016-379 0085 lappi@riista.fi Oulun riistanhoitopiiri PL 35 (Ratatie 41), 91501 MUHOS puh. 08-535 3500, fax. 08-533 3555 oulu@riista.fi Pohjanmaan riistanhoitopiiri Vapaudentie 32-34 B 22, 60100 SEINÄJOKI puh. 06-421 7222, fax. 06-421 7225 pohjanmaa@riista.fi Pohjois-Hämeen riistanhoitopiiri Finnentie 8, 36200 KANGASALA puh 03-3140 9400, fax. 03-3140 9450 puh. 03-377 1889, fax. 03-377 1162 pohjois-hame@riista.fi Pohjois-Karjalan riistanhoitopiiri Teollisuuskatu 15, 80100 JOENSUU puh. 013-285 260, fax. 013-285 263 pohjois-karjala@riista.fi Pohjois-Savon riistanhoitopiiri Kiekkotie 4, 70200 KUOPIO puh. 017-282 3388, fax. 017-282 3005 pohjois-savo@riista.fi Ruotsinkielisen Pohjanmaan riistanhoitopiiri Kungsgårdsvägen 58 G, 65380 VASA puh.06-356 0350, fax. 06-356 0360 ruotsinkielinen.pohjanmaa@riista.fi Satakunnan riistanhoitopiiri Porintie 9 B 6, 29250 NAKKILA puh. 02-531 9000, fax. 02-531 9001 satakunta@riista.fi Uudenmaan riistanhoitopiiri Sompiontie 1, 00730 HELSINKI puh. 09-350 7230, fax. 09-387 2878 uusimaa@riista.fi Varsinais-Suomen riistanhoitopiiri Tehdastie 2, 21530 PAIMIO puh. 02-477 9600, fax. 02-477 9615 varsinais-suomi@riista.fi 5 · 2006 METSÄSTÄJÄ 68
• met0605_076_095 21.8.2006 10:17 Sivu 69 SUOMI www.midwaysuomi.com Tilaa netistä www.midwaysuomi.com Sähköposti: info@midwaysuomi.com tai soita ma-pe 09-17 09-5122933 / GSM: 044-5122933 Lee patruunoiden lataussarja; täydellinen paketti yhdelle kaliiperille Leen juhlalataussarja: puristin, ruutiannostelija, vaaka, käsinallitin, lyhennysterä, ruutisuppilo, nallitaskun puhdistin, hylsynsuun viistin, hylsyrasva Lee Modern Reloading latausopas (engl.) Latausholkit, hylsynpidin ja hylsynlyhennyspilotti Kaliiperit 222Rem, 223Rem, Hunter's Specialties 22-250, 243Win 6,5x55, 270Win, 7mmRemMag, kasvonaamio 30-30Win, 308Win, 30-06, Kasvonaamio säädettävillä 300WinMag, 7,62x39 tai 8,2x57 kiinnitysnauhoilla, 79 muulle kiväärikaliiperille voidaan käyttää päähineen alla ja 30 pistoolikaliiperille hintaan 170! ja silmälasien kanssa. Näet itse hyvin, mutta riista ei näe sinua Useita eri värejä. 9 160 10 e Valikoimassa yli 1000 kiikaritähtäintä uet t otel ja noin 200 valopistetähtäintä! tu Pää Mm. Barska, BSA, Bushnell, Leatherwood, Nikon, Pentax, Sightron, Simmons, Tasco. Etsi nettisivuiltamme sopiva tai soita! Myös kiinnitysrenkaat ja jalustat. Kiikarit alk. 39, valopistetähtäimet alk. 45. Toimitus postitse, toimituskulu vain 10! Alle 50 tilauksille lisäksi 5 pientoimituslisä. Toimitusaika varastotuotteille 5-10 työpäivää. lo Trulock Precision Hunter supistajat Precision Hunter ­holkit ovat ylipitkiä, erittäin sileitä ja siksi hyvän kuvion antavia. Myös erikoissuppeat Turkey-supistajat Baikaliin, Benelliin, Berettaan, Browningiin, Franchiin, Mossbergiin, Remingtoniin ja Winchesteriin! Myös Brileyn, Browningin, Hastingsin, Remingtonin ja Winchesterin supistajia, hinnat alk. 25 50 69 METSÄSTÄJÄ 5 · 2006
• met0605_076_095 21.8.2006 10:17 Sivu 70 PIIREISSÄ Pohjois-Häme TAPAHTUU Metsästyksen johtajien koulutustilaisuudet I Pohjois-Hämeen riistanhoitopiiri järjestää syksyn 2006 aikana metsäs- tyksen johtajien koulutustilaisuuksia seuraavasti: PARASTA ERÄPÄIVÄNÄ TREK OUTLAST Kuhmoisten rhy ja Kuhmalahden-Sahalahden rhy Aika: 18.9. klo 18.00 Paikka: Kuhmola, Kuhmoinen Lempäälän seudun rhy ja Jalannin rhy Aika: 21.9. klo 18.00 Paikka:Vesilahden yläaste Längelmäveden rhy Aika: 26.9. klo 18.30 Paikka: Oriveden lukio Tilaisuudet on tarkoitettu kyseisten riistanhoitoyhdistysten alueella toimivien metsästysseurojen ja -seurueiden metsästyksen johtajille.Tilaisuuksissa käsitellään metsästyksen johtajan tehtäviä, turvallisuusasioita, syksyn hirvitilannetta sekä muita ajankohtaisia asioita. Ripustuslenkki Outlast® -vuorirakenne Nastoitettava pohja Vankka sivuttaistuki Tilauksen voi myös tehdä netti-sivuillamme www.riista.fi Jaakko Kolmosen uusinta tuotantoa: Hirvieläinten teurastus ja teurastuspäivän herkut 29 e ______kpl Metsäkauris ­DVD Metsäkauris ­VHS Lumijälki ­opas Riistavisa ­peli Metsästäjän lintukirja Metsästäjän ­opas Metsäkauris ­opas, päivitetty Metsästäjän lakikirja Lapsille ja nuorille suunnattua materiaalia: Eläinten jäljillä ­ I djurens spår -vihko Villiä elämää Jäniksen selässä Askel riistapolulle Nastoitettava pohja Tilaa tuotteitamme! Kiertojäykkä erikoisvälipohja Erikoismuotoiltu pohja Kosteutta absorboiva ja iskuja vaimentava irtopohjallinen 25 e ______kpl 25 e ______kpl 5 e ______kpl 32 e ______kpl 10 e ______kpl 30 e ______kpl 7 e ______kpl 20 e ______kpl 1 e ______kpl 5 e ______kpl 7 e ______kpl 8 e ______kpl 5 e ______kpl 5 e ______kpl 5 e ______kpl 5 e ______kpl 5 e ______kpl Uuden sukupolven saapas aktiivimetsästäjille ja eräretkeilijöille. Outlast®-kalvo varastoi ja luovuttaa kehon lämpöä tarpeen mukaan. Napakasti istuva vaelluskenkämäinen lesti tukee myös kaltevassa maastossa. TREK PLUS Varressa kiristysmahdollisuus Kantavahvike Kärkivahvike Vankka sivuttaistuki Pelikortit: Suomen riistaeläimet Suomen kalat Pihapiirin pikkulinnut Pihapiirin kasvit Pihapiirin pikkueläimet Tutustu laajempaan tuotevalikoimaamme netti-sivuillamme www.riista.fi Iskunvaimennuslokerikko Erikoispohjallinen iskunvaimennuksella Sivuvahvike Vaativan vaeltajan ja metsästäjän maastosaapas. Napakasti istuva ja jalkaa joka suunnasta tukeva lesti toimii kuten korkeatasoisessa vaelluskengässä. Nopeasti kuivuva polyesterivuori. Tilaukset postitetaan postiennakolla 3,20 postiennakkomaksu + postimaksu painon mukaan. Postita tilaus osoitteeseen: Metsästäjäin keskusjärjestö; Varasto, Fantsintie 13-14, 01100 ITÄSALMI, puh: 09-27 27 8150 ________________________________________________ Nimi ________________________________________________ Lähiosoite ________________________________________________ www.nokianjalkineet.fi Postinumero Postitoimipaikka ___________________ Puhelinnumero 5 · 2006 METSÄSTÄJÄ 0109_Mets_Nokia_90x271_1.indd 1 70 15.8.2006 13:48:23
• met0605_076_095 21.8.2006 10:17 Sivu 71 71 METSÄSTÄJÄ 5 · 2006
• met0605_076_095 21.8.2006 10:17 Sivu 72 OSOITTEITA Metsästäjäin Keskusjärjestö, MKJ Fantsintie 13-14, 01100 ITÄSALMI Puhelimet:Vaihde 09-2727 810, telefax 09-2727 8130 e-mail: etunimi.sukunimi@riista.fi www.riista.fi I I I MKJ kansainvälistä edunvalvontaa I I I toiminnanjohtaja, Raimo Vajavaara, puh. 09-2727 8111. talous: Pekka Lehikoinen, puh. 09-2727 8118, 0400-648 678. metsästys ja riistanhoito, koulutus ja neuvonta: Jari Pigg, puh. 09-2727 8112, 0400-463 942,Tuomo Pispa, puh. 09-2727 8115, 0400-700 778, Pentti Vikberg, puh. 09-2727 8117, 0400-341 771, Marko Svensberg, puh. 09-2727 8119, 040-5573 827. viestintä, Metsästäjä- ja Jägaren-lehdet: Osoitteenmuutokset 0303 9777 Klaus Ekman, puh. 09-2727 8116, 0400-463 943, varasto ja tilaukset: Marion Sundqvist, puh. 09-2727 8150. Laitialan toimintakeskus: Metsästäjäntie 39, 16790 Manskivi, puh. 03-882 570, telefax 03-882 5711, Ilkka Ala-Ajos, 0500-817 913. Maa- ja metsätalousministeriö PL 30, 00023 valtioneuvosto, puh.Valtioneuvoston vaihde 09-16 001. Kala- ja riistaosasto Käyntiosoite, Mariankatu 23, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 VALTIONEUVOSTO,Telefax 09-160 52284. Osastopäällikkö Seppo Havu, puh. 09-160 53360, 040-545 2146. Apulaisosastopäällikkö Christian Krogell, puh. 09-160 53373, 040-735 3173. Metsästysneuvos Seppo Mattila, puh. 09-160 53362, 0400-106 086. Ylitarkastaja Sami Niemi, puh. 09-1605 3374. Ylitarkastaja Madeleine Nyman, puh. 09-1605 2469, 040 752 3302. Ylitarkastaja Jussi Laanikari, puh. 09-1605 2283, 040-733 6229. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistantutkimus, PL 2, 00791 Helsinki, Käyntios.: Viikinkaari 4 puh. 0205 7511, telefax 0205 751 201. I I e-mail: etunimi.sukunimi@riista.fi Etelä-Häme: Jyri Rauhala, Lukiokatu 14, 13100 Hämeenlinna, puh. 03-644 650, 0400-225 745, telefax 03-644 6522. Etelä-Savo: Virastotie 3, PL 14, 51901 Juva, puh. 015-452 830, telefax 015-452 831. Rp Petri Vartiainen puh. 015-452 090, Rh-neuvoja Veli-Matti Pekkarinen, puh. 015-452 829, 0400-257 407. Kainuu: Jukka Keränen, Syväyksenkatu 1 B 27, 89600 Suomussalmi, puh. 08-713 480, 0400-137 028, telefax 08-712 397. Keski-Suomi: Jukka Purhonen, Kauppakatu 19 A 7, 40100 Jyväskylä, puh. 020 7479 630, 0400-242 727, telefax 020 7479 639. Rh-neuvoja Olli Kursula, puh. 0400-243 414. Kymi: Erkki Kiukas, Pikkuympyräkatu 3 A, 49400 Hamina, puh. 05-344 0965, 0400-258 479, telefax 05-344 0998. Rh-neuvoja Jouni Tolvanen, puh. 040-716 2223. Lappi: Teuvo Eskola,Vanamokatu 3 D, PL 8050, 96101 Rovaniemi, puh. 016-379 0081, 0400-864 329(tsto), 0400-392 667, telefax 016-379 0085. Rh-neuvoja Urpo Kainulainen, 0400-394 329. Karhupalvelunumero 016-3790 086 Oulu: Keijo Kapiainen, Ratatie 41, PL 35, 91501 Muhos, puh. 08-535 3500, 0500-387 705, telefax 08-5333 555. Rh-neuvoja Harri Hepo-oja, 0500-282 082. Pohjanmaa: Jarkko Nurmi,Vapaudentie 32­34 B 21, 60100 Seinäjoki, puh. 06-421 7223, 0400-180 084, telefax 06-421 7225. Rh-neuvoja Juha Heikkilä, puh. 06-421 7222, 0400-180 083. Pohjois-Häme: Jani Körhämö, Finnentie 8, 36200 Kangasala, puh. 03-3140 9400, telefax 03-3140 9450, 0400-231 452. Rh-neuvoja Marko Mikkola, puh. 03-3140 9417, 045-1359 690. Pohjois-Karjala: Teollisuuskatu 15, 80100 Joensuu, puh. 013-285 260, telefax 013-285 263. Rp Juha Kuittinen, puh. 013-285 261, 0400-376 189. Rh-neuvoja Reijo Kotilainen, puh. 013-285 262, 0500-196 622. Pohjois-Savo: Kiekkotie 4, 70200 Kuopio, puh. 017-282 3388, telefax 017-282 3005. Rp Jouni Tanskanen, puh. 017-265 3830, 0500-376 800. Rh-neuvoja Ville Hokkanen, puh. 017-265 3820, 050-431 1276. Ruots. Pohjanmaa: Mathias Lindström, Kungsgårdsvägen 58 G, 65380 Vaasa, puh. 06-3560 352, 050-3460 175, telefax 06-3560 360, Rh-neuvoja Stefan Pellas, 06-3560 351, 050-511 7279. Satakunta: Mauri Krusberg, Porintie 9, 29250 Nakkila, puh. 02-531 9000, 0500-638 062, telefax 02-531 9001. Rh-neuvoja Reima Laaja, 0500-742 354. Uusimaa: Reijo Orava, Sompiontie 1, 00730 Helsinki, puh. 09-350 7230, 0500-420 810, telefax 09-387 2878. Rh-neuvoja Visa Eronen, 050-366 1114 Pääkaupunkiseudun metsästäjätoimisto: Veikko Seuna, 09-350 7244, 0500-458 357. Varsinais-Suomi: Heikki Uotila,Tehdastie 2, 21530 Paimio, puh. 02-4779 610, 0400 530 548, telefax 02-4779 615. Rh-neuvoja Jörgen Hermansson, puh. 02-4779 620, 0400-909 565. Riistanhoitopiirit I I I I I Ilomantsin riistantutkimusasema, 82900 Ilomantsi, puh. 0205 751 500, telefax 0205 751 509. Joensuun riistan- ja kalantutkimus, Yliopistokatu 6, 80100 Joensuu, puh. 0205 751 400, telefax 020 575 1409. Evon riistantutkimusasema, Rahtijärventie 291, 16970 EVO, puh. 0205 7511, telefax 0205 751 429. Oulun riistan- ja kalantutkimus, Tutkijantie 2 A, 90570 Oulu, puh. 0205 751 870, telefax 0205 751 879. Söderskärin riistantutkimusasema, puh. 0205 751 896. Taivalkosken riistan- ja kalantutkimus, Ohtaoja, 93400 Taivalkoski, puh. 0205 751 550, telefax 0205 751 559. Turun riistan- ja kalantutkimus, Itäinen Pitkäkatu 3, 20520 Turku, puh. 0205 751 680, telefax 0205 751 689. Metsähallitus Luontopalvelut / metsästys- ja riistanhoitoasiat Erätalouspäällikkö Olavi Joensuu, PL 81, 90101 Oulu, puh. 0205 646 609, 0400-290 707, olavi.joensuu@metsa.fi Ylitarkastaja Jukka Bisi, puh. 040-5370 993, jukka.bisi@metsa.fi Metsähallitus, Villi Pohjola Asiakaspalvelu ja lupamyynti puh. 0203 44 122, www.villipohjola.com Riistan tauti- ja kuolinsyyselvitykset: Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA, Oulun tutkimusyksikkö, Satamatie 15, 90520 Oulu Postiosoite: PL 517, 90101 Oulu, puh. 020 772 003. Eläinnäytteet osoitteella: EVIRA, Matkahuolto, Oulu. Rengas-, hirvieläin ja siipimerkkilöydöt: Rengastustoimisto, PL 17, 00014 Helsingin yliopisto (Käyntios. P. Rautatienkatu 13), puh. 09-191 28847. Suomen Metsästysmuseo: Metsästyskirjasto, arkisto. Tehtaankatu 23 A, 11910 Riihimäki, puh. 019-722 293, telefax: 019-719 378, sähköposti: info@metsastysmuseo.com, internet: http://www.metsastysmuseo.com Metsästäjävakuutus: Tiedustelut metsästykseen liittyvissä vakuutusasioissa: Tapiola-Yhtiöt puh. 09-4531. 5 · 2006 METSÄSTÄJÄ 72
• met0605_076_095 21.8.2006 10:17 Sivu 73 KAUPANTEKOA Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (43 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden,korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien.Käytä tekstauskirjaimia. Vältä faxien lähettämistä,jotta vältymme turhilta epäselvyyksiltä.Vuonna 2006 hinta on 12 Eur / rivi.Ilmoituksen vähimmäiskoko on kaksi riviä.Ilmoitukset laskutetaan lehden ilmestyttyä.Toistoalennus peräkkäisissä numeroissa julkaistusta ilmoituksesta on 15 %. Ilmoitusta ei julkaista,mikäli ilmoittajalla on erääntyneitä laskuja. Ilmoitusaineisto on lähetettävä lehden toimitukseen. Os.on Fantsintie 13-14,01100 Itäsalmi.E­mail:marja.kraufvelin@riista.fi. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Otamme vastaan vain metsästyksen ja riistanhoidon aihepiiriin kuuluvia ilmoituksia. Metsästäjä nro 6/2006 ilmestyy 10.11.2006. Siihen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa viimeistään 6.10.2006. JÄRJESTÖT JA YHDISTYKSET Bassetit metsästykseen! Ota yhteys Suomen Bassetkerhon Seppo Erkkylä p.0400-174992 Dreeveri on ajavien koirien "pikku jättiläinen" , joka kestävien jalkojensa ansiosta soveltuu erittäin hyvin jäniksen ja ketun metsästykseen. Pentuvälitys 050-302 2406. Jäsenasiat 040-508 3588.www.dreeveri.fi Spanielit metsästyskäyttöön Working Spaniels Club Ry:n pentuvälitys, Puh.08-378 160,0400-286 892. Suomen Ajokoirajärjestö on kaikkien suurten ajokoirien rotujärjestö.Liity jäseneksi: saat pentuoppaan ja 6 Ajokoiramies-lehteä vuodessa,lähes 500 sivua tuhtia asiaa ajokoiraharrastuksesta. Vuosimaksu nyt vain 20 e.Os.SAJ:n toimisto, Uusikatu 57-59,90120 OULU. P.08-311 0275 (klo 10-14),fax 08-311 0495. E-mail:saj.fsk@mail.suomi.net. Internet:http://www.ajokoirajarjesto.fi Beagle on iloinen,vainunsa avulla riistaa, pääasiassa jänistä,ajava pieni englantilainen jäniskoira.Aikoessasi hankkia beaglen ota yhteys Suomen Beaglejärjestöön,jäs.rek. hoitaja ja pentuvälitys,puh.03-633 6150. Haluatko hyvän hirvikoiran? Suomen Harmaahirvikoirajärjestö - Finska Jämtoch Gråhundklubben ry:n pentuneuvojilta saat tietoa hyvistä pentueista.Jämptin pennuista tietää Petri Teräs puh.0500-122 588 ja Norjan harmaista Jaakko Kytönen puh.06-232 1269, 040-705 4785.Rotujärjestömme jäsenenä pysyt ajan tasalla hirvikoira asioissa.Soita Marja Kytönen puh.050-572 7010 ja saat jo seuraavan jäsenlehden.Internet http:www.shhj.fi Kaiken riistan metsästykseen soveltuvista laikoista antaa lisätietoja Suomen Laikajärjestö ry:n pentuneuvojat: itäsiperianlaikat Titi Broman 019-512 002, 0400-425 772 ja Jari Peura 040-550 0876, länsisiperianlaikat Lasse Hiltunen 0400-200 217,venäläis-eurooppalaiset laikat Marjo Halonen 040-764 0104. Internet:www.laikajarjesto.fi.Lisätietoja yhdistyksestä Voitto Pulkkinen 050-385 2564. Hankkiessasi noutajaa metsästyskäyttöön ota yhteys Suomen Metsästysnoutajat ry:n . Pentuvälitys puh.0400-176 934 tai 03-515 3230 ja jäsenasiat puh.09-874 7230. Kotisivut:http://www.metsastysnoutajat.com Oletko hankkimassa mäyräkoiraa? Ota yhteys Suomen Mäyräkoiraliiton ­ Finska Taxklubben ry:n pentuvälitykseen, puh.03-342 1532,040-531 1340 tai 050-917 1095 www.mayrakoiraliitto.fi Suomen Pystykorvajärjestön neuvojat auttavat pentujen valinnassa. Suomenpystykorva:Sirpa Hokkanen 050-543 1223,Asko Ränkman 02-826 0491, Hannele Luukinen 040-567 0159. Karjalankarhukoira:Jorma Tahkola 014-485 429,Jukka Puominen 0400-178 417. Pohjanpystykorva:Timo Järvinen 050-563 8811,Ensio Lehisto 0400-286 311. Lisäksi:pj.Antti Aarnio,050-338 9437. Kysy samalla jäseneduista ja liity jäseneksi. Järjestön internet-sivut:http://www.spj.fi Saksanseisojakerhon pentuvälittäjät: Kk-saksanseisoja,0400-438 112, Lk-saksanseisoja,040-721 5950 (ilt.ja vkl), Pk-saksanseisoja, 040-835 1289 Münsterinseisojat, 040-539 1301, Bretoni,0400-437 941 Spinone, 040-517 8213, Bracco italiano,0400-205 933 Korthalsingriffon,0400-872 991, Kk-unkarin vizsla,040-911 5755 Lk-unkarin vizsla 040-722 1030, Weimarinseisoja,040-503 4971 Stabyhoun,040-578 3130, Bourbonnais´n seisoja,040-750 2298. www.saksanseisojakerho.fi Hankkiessasi setteriä tai pointteria ota ensin yhteyttä rotujärjestön Kanakoirakerho -Hönshundssektionen ry:n jalostusneuvojiin.Pointteri:Risto Lehmunen 014-372 1626,englanninsetteri:Matti Juuti 040-505 6935 / me.juutit@kolumbus.fi, irlanninsetteri:Markku Hakuli 040-846 8036, Tapio Ranta 0400-870 788,gordoninsetteri: Juha Mäkinen 0400-017 270. Venäjänajokoirayhdistys Ry.Pentuvälitys p.0400-798 704.Jäsenasiat,p.050-538 6434. Liity tyytyväiseen joukkoomme. Venäjänajokoira on monipuolinen ja säänkestävä jahtikaveri.Saatavana kettua ja jänistä ajavista vanhemmista. Internet:www.zoo-gate.fi/vak/ Kettuterrieri monipuolinen metsästyskoira. Pentuvälitys: 040-706 6810.Jäsensihteeri 050-375 4879.www.foxterrier.fi Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliitto ry Jo 60 vuotta metsästäjien ja kalastajien edunvalvontaa maa­ ja vesialueita omistamattomien harrastajien puolesta. Tule mukaan toimintaan! Lisätietoja 03-212 6543 ja www.eramies.org Taxidermy Art, Markku Natri,Lapua. Myös lasisilmien myynti sekä alan opetus. Puh.06-438 8901,0400-363 345. markku.natri@taxidermy.inet.fi Jari Niskanen,Laukaa Puh.0400-317 828 Taitoa ja kokemusta Trofe Art Jarno Raiski, Ähtäri / Vaasa 040-581 9624 www.trofeart.tk Ari Santala,Merikarvia p.0500-594 362. Kaikki työt. Erityisesti kalat,myös muut alan työt. Studio Antti Saraja Oy.Puh.019-784 871 tai 0400-712 149. Preparoin linnut,nisäkkäät,teen myös trofeet. Pertti Siipola,Kilinkuja 10,70780 Kuopio. Puh.017-361 1073,0400-177 588. Timo Terviö,Espoo Alan työt/puh.050-571 6310 Reijo Tyni puh.No=040-737 5724 Kuusamo Juhani Tyvelä,Kaijantie 12,Oulu. Puh.0400-199 477. Trofeetyöt Vantaalla: Lauri Ylikorpi p.050-366 6876. Suomen eläintäyttämö Österberg, Palokalliontie 41,01490 Vantaa. Puh.09-823 5757,040-501 5166. KOIRIA Hirven ja karhun metsästäjille karhukoiran pentuja.Kelpuutan jalostukseen vain koepalkitut nartut tai joilla on VOI I palkittuja jälkeläisiä.R.Ikonen,puh.013-881 985, 0500-279 777. Karjalankarhukoiran pentuja hyvästä yhdistelmästä.Rek ja ell tark. Katso www.simba-ansa.urli.net P.040-744 3694/Puranen Karhukoiran pentuja e.KVA Kosselon Missi, i.2 x VOI1 Usvaniityn Jappa.Synt.10.7.06 0400-376 857 Matti Kainulainen Harmaak.pent.s.8.5 Ylisitk. tervepäisistä.val.vanh 0440-359 432 Ylivieska Myydään luovutusikäisiä harmaa norjanhirvikoiran pentuja. 5 urosta ja 2 narttua,puh 050-335 7377. Myydään itäsiperianlaikoja hyvistä suvuista syksyn metsästyksiin 2urosta +1narttu 0400-578 061 Jämtlannin ­ ja suomenpk:n.pentuja palk. suvuista.P.0400-674 511 ja 0400-380 985. Jämtlann.pystyk.pentuja hyvästä narttulinjasta.I.KVA Elimonsalon Kersantti 23208/04A,e.KVA Hirmukorven Vilma 33188/99A. 050-300 1708 Kauhajoki Suomenpystykorvauros,opetusiässä,synt. 20.12.05.Komea,kummallakin puolella suvussa haukkukuningas.Tässä tilaisuutesi metsienmies! puh.044-759 1295 Suomenpystykorvan pentuja p.040-582 1043 Myydään suomenajokoiran pentuja syntynyt 17.7.06 isä K.KVA Elonkarin Jakki 30881/01 emä K.KVA Jänkärevon Noora Fin 31460/99 Tied.040-910 5527 Suomenajok.pentuja,kauniista ja ajavista vanhemmista.0400- 923 047 Haapajärvi Suomenajokoiran pentuja.Huippusukuiset ja ajavat vanhemmat,isä kva & mva. Luov.vk 40.H.400 e.Puh.045-111 8266 S-ajok.pentuja hyväsukuiset ja ajavat vanhemmat,sekä 1 v ajok.narttu isä kaks.valio Vili.Puh.040-587 3470 Myydään suomen ajok.narttupentuja. Isä:Kilvan II kettukäyttövalio Iitajahdin Aapeli. Emä:3-vuotias Sara 4xavo 1 kettuajokokeissa. Hp.550,00 Puh.044-587 3178 Suom.ajok.pent.i.Jänistäjän Kamu koet. 97 pist. Ei.XX, KXX Korventytön Teemu 0400-728 241. Suomenajokoiran pentuja,synt.20.06.2006, emä Fin XXX Kotaniemen Lila, isä S x Fin XXX Mullonsalon Anttu. Tied.040-573 0216,040-556 6475. ELÄINTENTÄYTTÄJIÄ Pasi Ahopelto,Soini.0400-567 078. Joensuussa Kyösti 050-371 4496. Kaikki työt! www.lehonpaja.net Erkki Hartikainen,03250 Ojakkala. Puh.0400-499 579. Harri Huuhtanen, Ahmas 0400-346 109. Kotisivut,haku nimellä. Markku Hyvönen,Lehtomäentie 8, 75500 Nurmes.Puh.013-444 021, 0400-209 093,myös myynti. Luonnontieteellisen alan konservaattori. Esa Kemppainen,( 15 km Riihimäeltä) Mattilantie 56,12450 Vähikkälä. Puh.050-563 0169, 019-449 223. Täytän linnut,nisäkkäät ja kalat.Opetan pienriistan täyttöä,sekä myyn täytettyjä eläimiä. Soini Kinisjärvi,Lehmilehto, 97420 Lohiniva.Puh.016-659 131. Jouko Launonen,71800 Siilinjärvi puh.0400-170 601. Raimo Lietsala,35300 Orivesi.Lasisilmiä ­ täyttötarvikkeita.Puh.03-334 4719, 040-558 4019, www.lietsala.net Seppo Malmi 0500-627 346 Jyvässeutu. Linnut,kalat,nis.ym. Suomenajokoiran pentuja synt.9.4.2006 ajavista vanhemmista. Numeroon 0500-716 508. Suomenajokoiran pentuja synt.15.5. Puh.050-321 4463. Kaksi suomenajokoira urosta ikä 15 kk,synt. 14.5.2005.Isä XXX Pirttirinteen Uri 20978/99A, emä Länsi_Torppa Linda 38275/98. Tied.puh.050-304 4611. Suomenajok.narttupentuja.Isä:Kilvan II, kettukäyttövalio Iitajahdin Aapeli. Emä:3 vuotias Sara,4 x AVO1 ketunajokokeissa. Hp.550 e.Puh.044-587 3178. Venäjänajokoiran pentuja / aikuisia p.050-548 5403 kotisivu.mtv3.fi/itarajan Venäjänajokoiran ja dreeverin pentuja metsästäjille p.041-430 2862 Ylivieska. Jäikö sorsa kaislikkoon? Sileäkarvainen noutaja narttu (s.9.5.) kaveriksi ensi syksyn jahteihin.Koulutus aloitettu.Kennel Yeccu, Hartola.P.040-592 2870 Dreeverin pentuja palkituista,ajavista vanhemmista 040-743 3714. Dreeverin pentuja erinom.vanhemmat uusittu yhdistelmä.0400-139 236 Beaglen pentuja ajavista vanhemmista p.044-349 8920. Beaglen pentuja .Metsästykseen ja näyttelyyn. Puh.0500-699 292 Beagle- pent.metsämiehille. Puh.019-677 1041 ­ 0400-607 415. 1.7.06 syntyneitä saksanmetsästysterrierin pentuja.Riistaverisistä ja näyttelyissä palkituista vanhemmista. P.040-743 4915,Joutsa Saksanmetsästysterrierin urospentuja KVA vanhemmat.puh 050-326 2904 Lpr Sileäk.kettuterrierin urospentuja metsästyslinjaisista suvuista. Puh.0500-982 220 Kk.mäyräkoiran pennut tutkitusti terveistä, ajavista vanhemmista.I.SM -05 (a),S KVA-A & MVA Snäbäckens Arro E.Olpesa CA Glaura 2 x mejä AVO1,SERT. P.040-500 3121/Kai,045-675 7395/Kirsi Kk.mäyräkoiran luov.ikäisiä pentuja I:FIN&S&N KVA-A Zelmaas Pinoccio E:Krokgårdens Vanilla Cafe FIN40475/04 (i:POHJ KVA-A&JVA&MVA Snöbackens Arro e:POHJ KVA-A&JVA Krokgårdens Fröya) Emällä MÄAJ 1.p HUOM:vain metsästäjille. Puh:045-637 8686 / Rauma Kk.mäyräkoiran ajavalinjaisia pentuja puh.040-415 1038 Kk.mäyräkoiran ajavalinjaisia pentuja isä kva-a Tied.02-538 2300 Lk.mäyräkoiran pentuja.Käyttöön,näyttöön ja kainaloon.Luov.vko.35 P.050-410 9251 Mäyräkoiria monipuoliseen käyttöön metsästäjältä metsästäjälle.Vuodesta 1995. P.Hiidenmies.Kennel Hiidenloukon. 040-5346967 Kk-Saksanseisojan pentuja tuleviin jahteihin.Huippusukuisista käyttövanhemmista varaukset. Puh.0400-722 132 Kk.Saksanseisojan pentuja 040-833 9870. Lk saksanseisojan pentuja metsälle! p.040-820 5769 Lk saksanseisojan pentuja,hyviä metsälle. Luovutus heti.Kurikka,0400-456 097 Myydään amerikankettukoiran pentuja.I. MVA Pete,e.Kanadantuonti Siiri.Kettumiehen kennel Juha Mäkimartti p.040-761 7152 Englanninspringerspanielin pentuja puh.040-532 7094. MYYDÄÄN Verkkoja.Minkki-,koira-,lammas-,poro-, strutsi,sika- ym.Puh.09-876 5291. Kalastukseen Timo-laatuverkot ja tarvikkeet edullisesti.T:mi Timo - Paula. Puh.044-584 3611. 73 METSÄSTÄJÄ 5 · 2006
• met0605_076_095 21.8.2006 10:17 Sivu 74 Minkki ja supikoira/kettuloukkuja.Erittäin tukevia ja toimintavarmoja.Soita ja kysy lisää tai katso metistä.www.granlunds.com. Granlundin Tarhatarvike 06-764 1033. Pienpetopyydykset valmistajalta. Valmistettu vahvasta sinkitystä verkosta. Minkille / näädälle 70 x 18 x 15 cm 23 e/kpl. Molemmista päistä pyytävä 105 x 18 x 15 cm 36 e/kpl. Supille ja ketulle 120 x 32 x 38 cm 53 e/kpl. Uutuus. Opetusvideo pienpetojen loukkupyyntiin. Kettu,minkki,näätä ja supi. 60 min 25 e/kpl + pk. V.Syynimaa,62310 Voltti. Puh.06-484 9116,040-700 7528,06-484 5221. Pienpetopyydykset minkki/näätä,ketun jalkanaru ja jalkanarun varavaijeri. www.kesavaylan.tk -> pyydykset Taisto Hietala 0400-181498 Heti tappavat loukut minkille ja näädälle V.Marjamäki 050-562 2352. Uusi elementeistä koottava varishäkki. Puh.03-633 7560. Baikal IJ-27 385,-,Baikal MP153 385,Remington 870 395,-,Finn Cl 412 890,Mossbberg 500 350,-,Vursan 312 360,Tikka T3 Hun + aimp 7000+jalat 1060,Sako 85 Hun + aimp 7000+jalat 1580,Aimp.7000 269,-,Docter 1-4x24 650,Bushnell 6-18x50 179,-,1,5-4,5x21 89,Docter 2,5-10x48 750,-,3-12x56 790,Leup.+läpät 1-4x20 350,-,2-7x33 265,Ahti Huvila Oy,puh.06-528 1203 63800 Soini,www.ahtihuvila.fi Sabatti 12/65 920,-,Baikal rihla 490,Lincoln 12/76 dlx 790,-,MP-153 390,Tikka battue 840,-,Sabatti vasuri 650,Loukkupistooli Brno 245,-,Marco 185,H&K autom.9,3 1350,-,Brown.308/ 1130,Nordland VHF edullisesti,CZ 222 530,Meopta 1,5-6 495,-,Meostar 3-12 v.790,Vaihtoaseita runsaasti kysy. Alavuden Urheiluliike 06-511 1238. 27 v.Rehtiä asekauppaa! Mossber 12/76 synt.360e,12/ 89 synt.430e Tikka T3,CZ,Yildiz,Baikal,Marlin Sasta Gorepuvut,Chiruca vaell.kengät Ultrapoint GPS-koiratutkat Anon Ase ja Tukku,Pudasjärvi, 08-821 337,0400-384 118,0400-384 518. Posti,MH:Edullisesti ja Nopeasti! www.anonase.com Kiikaritarjous! Tasco 3-9x40 (75:-) takuu 10 v Sako,Tikka kiväärit.Benelli,Beretta,Finn Classic ja Lincoln haulikot.Kysy Tarjous! Ylöjärven Asetarvike,Rantatie 7,33480 Ylöjärvi.Puh.03-348 4004, Käytetyt aseet netissä: www.ylojarvenasetarvike.com. Myymme uusia ja käyt.mets.aseita: Benelli,Remington,Lincoln,Baikal ym.sekä patruunoita,ruutia,nalleja,luoteja ja muita metsästystarvikkeita kilpailukykyiseen hintaan. Krono Järn,Torgarev.2,Kruunupyy Puh.06-834 5003,050-411 0473 Sako L579 Forester .308 + 1,5-5.0 h.750e. Benelli 12/70 121 SL 80 h.650 e.Molemmat ovat erittäin hyvässä kunnossa.Reino Laahanen Lappeenranta.Puh.040-547 8521. Haulikko Imman Meffert (Suhl) 12/70 rinn. piipp.,klassikko 1.500 e.Hki 0400-852 987 Tehokas,kevyt SAK ­ vaimentaja 22 lr 35 e,5,7 rem (.223) 75 e,5,7 rem ­ 6.5 Mauser 120 e, 7.62 (308 jne) 120 e.Keskiaikaiset ja japanilaiset miekat. Oulun Työstökeskus Oy 08-311 3133. IT-kiväärin vaimentimet kal..22 hornet - .458 IT-Asepaja Runkotie 17 54120 Joutseno puh.0500-497981 www.it-asepaja.com. Kotimainen AU jet- Z ­ äänenvaimennin. Huipputehokas,kevyt ja kestävä.Kaikkiin kiväärikalibereihin (22LR ­ 0,50 MG). Asesepänliike Ase Utra,Rahkeentie 6, 80100 Joensuu. Puh./ fax 013-227 234,050-569 0499. Pantentoidut Reflex-äänenvaimentimet kaikkiin luotiaseisiin,vaimennusteho yli 90%. Asesepänliike BR-Tuote Oy Sahamyllynkatu 33,80170 Joensuu. Puh.013-896 862.Nettiosoite guns.connect.fi, sähköposti:markku@guns.connect.fi Seinälle kiinnitettäviä lukittavia asetelineitä.Valmistettu teräksestä. Musta maalattu.Sopii kaikkiin aseisiin. 3 aseelle 45 e,4 aseelle 50 e,5 aseelle 55 e, 6 aseelle 60 e + toimituskulut. Puh.06-834 5377,040-547 0607, 050-594 9670. Koiratarhaelementtejä,puh.040-773 0562, http://personal.inet.fi/yritys/kymppitarhat T:mi Kymppitarhat. Valio koiravarusteet,kopit,tarhat, lämmittimet,tutkat,haukunrajoitinpannat ym. alan tuotteet.Puh.0400-176 596. Lämpöeristetyt koirankopit 1-os alak.195,ja 2-os 290,- Tilaa esite 050-511 7465, 06-453 4333. Koirankopit edullisesti suoraan valmistajalta. P.03-434 1517,0400-438 311 Luolatutkat,Deben,uusin malli Mark III(180e) ja pitkä kantama (260 e), sisältää kaikki kulut.P.02-458 8615 Deben luolatutka Terrier Finder MK III sekä long range.Heti tappavat näädän / minkin loukut.Aseet ja optiikka,kannattaa kysyä! Katso myös www.kimitojaktbod.fi puh.0500-826 404 tai 02-423 804 fax 02-423 805 Tracker koira-gps,nopean tilaaja etuna rahtivapaasti koko suomeen.Kamerajalustat / ampumajalusta hinnat alk.25e. www.eskoholvi.com Puh.02-8423481,0400-783784 Tracker-GPS koiratutkat Uutuus tutkat edullisesti myymälästämme myös asennus.Wextra oy,Autio,Kauppakatu 1 Seinäjoki,puh 06-215 0500,050-364 0404 Ultrapoint koira-GPS laitteet VHF-puhelimet Nordland Zodiak alk.199e Baikal ij27 ja MP-153 389e,Sporting 490e Saiga 308 itselataava+pikajalka 510e TikkaT3 edullisin,Sako,Beretta,Remington Swarowski,Leupold,Bushnell,Tasco kiik. Optilock ym. jalustat edullisesti Tmi Ilpon Katiska Hovilantie 31,62500 Evijärvi 06-765 1225,0400-335 016,katiska@japo.fi Koiratutkia ja paristoja edullisesti (Ultrapoint edustus) Myös ilt.puh:02-538 2300 Koiratutkan paristot edullisesti. Myös ilt.puh.0400-783 784. Star Hunter ja Lafayette VHF-puhelimet,Akut,antennit, monofonit,autolaturit Peltorkuulonsuojaimet,suojalasit Lafayette PMR-puhelimet, vaihtopörssi Edullisesti!! Nopea toimitus:Posti/MH Agripalvelu Ky, Joutsa Puh.014-881 095,0400-642 215 www.agripalvelu.fi (nettikauppa 24 h /vrk) VHF-jahtiradiot, GPS:t sekä tarv. myös koiratutka yms huolto edullisimmin Hankoniemestä Utsjoelle.RJAK,Pl 26, 44101 ÄKI.Puh.050-557 2000. Metsästäjän VHF-puhelimet edullisesti.Myös huolto. Puh.02-462 8200,0400-822 230. VHF-puhelimet edullisesti ja luotettavasti alan liikkeestä.Akut,antennit,monofonit ym.Peltor kuulonsuojaimet,uudet ja käytetyt aseet. Metsästäjän erikoisliike Raimo Olkkonen Oy,Haapajärvi,puh.08-761 831,0400-296 517.www.raimoolkkonen.fi VHF-puhelimet,uudet mallit.Lafayette, Star PA8099,sekä muut merkit. Kuulonsuojaimet. RitKos Oy Mäntsälä. 019-688 4111,0400-203 398 www.ritkos.fi Star Hunter jahtiradiot edullisesti. Sähköpuoti Oy,Kastelholmantie 2, 00900 Helsinki puh.09-2534 0100 Erätelttoja,kaminoita,yökiikareita. P. 040-586 7152.www.haukka.fi Suomalainen hirvijahti DVD "Ratkaiseva kolmas haukku".Kuvattu Suomussalmella Kainuun korpimetsissä 2005.Hyvä kuvaus koiralla tapahtuvasta hirvenmetsästyksestä. Kesto 43 min. H.15e + 1e postikulut. Soitto tai tekstiviesti 0400-272 872,Oulu Kaislaleikkurit suoraan valmistajalta. Puh.015-361 955,0500-652 241. www.kaislaleikkurit.net, myös iltaisin ja viikonloppuisin. Kiikari- punapiste- ja lasertähtäimet.Tasco RF3-9x40E 72 e, RF3.9x50E 78.80 e,2-6x28 CE 88.10 e.Sniper 3.5-10x40 Mil-Dot A75 168.60 e parals.Walther punapiste 94.80 e. Tmi Ari Niippa www.rompetori.tarjoaa.fi Kiikarinjalat ja kiikarien erikoisasennukset suoraan valmistajalta.Myös pistoolien jalat. Asesepänliike BR-Tuote Oy, Sahamyllynkatu 33,80170 Joensuu. Puh.013-896 862.Nettiosoite:guns.connect.fi, sähköposti:markku@guns.connect.fi Kiikarinjalka haulikkorihloihin.Uusi jalka jättää aikaa vievät irroitus ja kiinnitys vaiheen pois koska se ei peitä tähtäimiä,maalia eikä maastoa.Näin ollen ase on jatkuvasti tilanne valmis kaikkiin ammunta muotoihin. Puh.017-824 123 tai 040-527 4440 Kauko Hämäläinen,Kihmulank.11,74130 Iisalmi. Metsästys-,kalastus- sekä venetarvikkeet myy, ostaa,vaihtaa.Eräpori,Teljänkatu,10 Pori. Puh.02-633 0400. Puukonteriä ja tarvikkeita puukonvalmistukseen,myös retkiluistimia. Puh.ja faxi 06-724 7813,puh.06-729 0431. Metsästyspuukkoja Hirvi + pienriista Uutuus Sorsapuukko www.paasopuukot.com Eberlestock&#8482;-rinkat vihdoin Suomessa! Hiertääkö kivääri niskaasi? Rinkoissa asekotelo, useita patentoituja ominaisuuksia,ikuinen takuu...Jousi-,sniper-,viranomais- ja metsästysmallit.Puh.040-728 4667 Roi, www.kivelaoutdoor.com Laadukkaat Ameristep-maastosuojat metsästykseen ja valokuvaukseen, suoraan maahantuojalta.Maastokuvioidut kalvopuvut, lumipuvut,lumicamo,3D ym.muut erikoistuotteet.Hirviliivit koko porukalle valitsemillanne ominaisuuksilla.Kauden uutuutena kysytyt kotimaiset puupassit. Varmista oma tasosi kyttäysjahteihin! WWW.NORDICOUTDOORS.FI" Wehrmacht-kääntöpuku eli maasto-/ lumipuku,100% puuvillaa,vuorattu. Tositoimissa testattu! Nyt uustuotantona/Saksa.Tied./til.WH-varuste. p./ faxi 09-351 5353, 0400-722 007,ks. www.wh-varuste.fi Huovutetut 100% suomenlampaan villasukat ja lapaset.Vauvasta / vaariin,esim. koot 36 ­ 39 20 e,40 ­ 46 25 e + rahti. Todella lämmin,hiostamaton kotimainen laatutuote.15 v kokemuksella.Saavuttanut suuren suosion hirvimiesten keskuudessa! Samika-Textil puh.040-515 2317. Fasaaneja aikuisia,eri ikäisiä poikasia sekä munivia emoja.040-767 8600,0400-579 595 Myydään eri ikäisiä fasaaneja,mahdollisuus kanakoiran koulutukseen.050-5394963 Katto- ja seinäpeltiä suoraan valmistajalta. Myös tiilikuvio.Koto-Pelti Oy,43700 Kyyjärvi. Puh.014-471 475,fax ­471 523, 0400-661 379. Houkutuspillit ja hajusteet maan laajimmasta valikoimasta,suoraan maahantuojalta. Sorsa-hanhi-pyy-varis-haukka-kyyhky -fasaani-hirvi-peura-kauris-karhu-susi-kettu -supi-minkki-jne. www.houkutuspillit.net p.0400-835 511. Laadukkaat,kotimaiset purkituslaitteet suoraan valmistajalta.p.040-585 8133 Kylmäsavuvastus,toimii 12 voltilla. Hinta 35 e + tk.0400-304 633. Puuru hirvenvetolevyt,katso esittely www.puuru.com Puh.044-368 1441. Janmatic-hirvipulkka,sivuilla jalakset - kevyt ja lujarakenteinen.0400-171 800. Ihmeteroitin 10 v.takuu Teroittaa veitset ­ puukot kirveet ­ viikatteet ­ sirpit sakset yms.e 15,Nahkareput e 60,Lammasliivit e 120,Hiiliteräspuukot alk e 26,www.villenpuoti.com Puh.0400-547 850 Suosittu,kestävä Joke-vetopressu Eur 130 sis alv. Heti varastosta. Puh.0500-627 883 vaarala@phpoint.fi Alkuperäinen samettiteeri®.Täytettävä, kankainen houkutuskuva.Myynnissä eräliikkeissä kautta maan.www.erastaja.com, erastaja@erastaja.com Metsästyskoppeja/torneja.Tarjous: koppi 115X115X190 329 e.Pöytyä WWW.JAHTITORNIT.NET,045-678 7182 Poroja moneen käyttöön koiranpennun hinnalla.Myydään tarhattua riistaa. www.reindeers.fi p.045­137 2982 / Mosku Erähenkisiä tauluja,itselle tai lahjaksi. Myös tilauksesta. www.ahtonen.net,p.050-492 6336. Mökit ja tontit Ylä-Lapista Inarista ja Utsjoelta:www.pohjoisenlkv.fi,040-596 9916. Sallassa hirsinen erämökki.Pinta-ala 1,6 ha, erill.hirsisauna,porakaivo.Valtion eräalue. Hp 38 000 e.040-502 6537 Myydään mökkiosake Kuusamo 10 km Rukalta,hinta 5500 e,sekä Savukoski Tanhua hinta 4500 e.Ei käyttörajoituksia. Tied.03-211 0438 rai 03-378 3615. OSTETAAN Riista,mm hirven,peuran,jäniksen ruhot. 3 ­ tähden sieniä,myös kuivattuna.Deliresta Oy / Lehmann.040-900 4337. Ostetaan rapuja läpi kauden.Käteismaksu ja nouto koko maasta.Raputukku Järf puh.040-546 5995.Myös turkisnahkoja puh.0400-561 267. Ostamme karhunruhoja ja -lihaa. Ravintola Saslik p.040-827 9264/ keittiömestari Matty Suonsivu Tarkistettua hirven- ja karhunlihaa. Kylmänen Food Oy,Rantsila,Ismo Autio puh.08-210 8230. 5 · 2006 METSÄSTÄJÄ 74
• met0605_076_095 21.8.2006 10:17 Sivu 75 Ostan hirven ­ ja poronsarvia (ei seinämallia) 050-586 2157. Ostaisin vanhempia eränkäyntiin liityviä kirjoja ja lehtiä yms.Yksit.harrastaja.Noudetaankin. 050 354 2799 tai ismo.eskola@phpoint.fi TYÖSUORITUKSIA Turkisnahkojen muokkaus.Kiikalan Raktur Oy,Juhani Ahola,Takamaantie 10, 25390 Kiikala.Puh.02-728 7503. Muokkaamme kaikkia turkisnahkoja;Lammas, nauta,hirvi,kettu yms.Nahkajalostamo M. Salonen Ky,51900 Juva.puh.015-651 113, 0400-760 060. Riistaturkisten ja naudantaljojen muokkausta. Turkis-Jan Oy,Tarhatie 16, 73500 Juankoski.Puh. 017-621 121 Turkisompelimo Helena Järvenpää 041-518 3183 Helsinki. T:mi Aseola.Kaikki asealan arviointi-, muutos-,sinistys- ja korjaustyöt.Iisalmi, puh.0400-674 668. Suomen Asetekniikka. Asesepänliike Varkaudessa. Puh.0400 - 528 098. JP ­ Gunsmith Asesepänliike Pohjoiskymenlaaksossa. Puh.0400-920 870,05-331 235. Aseiden korjaukset,varaosat,Apel kiikarinjalat Asekorjaamo K.Götsch puh.03-779 6268. http://koti.phnet.fi/gotsch. Aseseppä J.Immonen.Tukit ja muut asealan työt.Koivuniementie,Kuhmo, puh.044-565 0257 Aseet,korjaukset ja tarvikkeet.Asesepänliike Kettunen Ky.Puh.040-410 2150 Valkeala Oulun Asepaja Ky.Kaikki asealan korjaus- ja muutostyöt.Tukkitie 4,90520 Oulu. Puh.08-311 6520. Asekmo O.Putkonen aseiden korjaus ja huolto,kiik.asennus,deaktiv.Finnclassic,Tikka 512 ja Valmet vaihtopiip.sovitukset.Ase erikoistarvikkeet,Tuomik.18,50120 Mikkeli. Puh.0400-941 715. Maahantuojan valtuuttama vaihtopiippujen sovituspalvelu.Finnclassic.,Valmet ja Tikka 512 aseisiin.Kauttani myös suoraan vaihtopiiput saovitettuna.Nopea toimitus.Myös muut alan työt,aseet,patruunat ja tarvikkeet. Ase- ja optiikkahuolto. Vienankatu 14, 87100 Kajaani.Puh.08-613 0655, 040-535 4134.www.asejaoptiikkahuolto.net Huollan jahtiradiot, koiratutkat... RJAK,Pl 26,44101 ÄKI.Puh.050-557 2000. Valt.Tracker - koiratutkahuolto Parkanon TV-EL Huolto,Peltokuja 6, 39700 Parkano.Puh.03-448 1296. Auktorisoitu Tracker ja Pointer koiratutkahuolto.Lidhomns TV-service, Pb 1,66601 Vörå,käyntiosoite:Uusikatu 1. Puh.06-383 2980. Optifocus Oy,Suomen kiikarihuolto, kiikaritähtäinten huollot ja korjaukset. Peltoniementie 4,36600 Pälkäne. Puh.020-830 0030.www.optifocus.fi. Hirvieläinten paloittelua ja paloittelukoulutusta.Etelä-Pohjois-Häme+Satakunta. P.050-324 6369. Valmistamme myös tarkistamattomista lihoista säilykkeitä,lämminsavua ja erinlaisia makkaroita mm.hirvi,poro,sika,nauta, lammas,hevonen,karhu.Kylmänen Food Oy, Rantsila p.08-210 8230 METSÄSTYSTÄ Suomessa:Hirvi,valkohäntäpeura ulkolaisryhmille,Virossa:Villisika,hanhi,karhu, saksanhirvi,kauris.Puh.050-520 6100. E-mail:juhani.tuomaala@nic.fi Mielitkö metsälle,ajattelitko erästellä www.jaskanjahdit.fi. Afrikka! 3 kaadon Pakettimatka,1585e 6 kaadon Pakettimatka,2420e WWW.JAHTIMATKAT.NET,0400-620449 Karhua, kanalintuja, hanhia, villisikaa ja paljon muuta ! Metsästys-,kalastus- ja muut eräretket Karjalaan,Ruotsiin,Siperiaan,Viroon jne. Elämäsi Eräretket Kauniista Karjalasta ! www.kauniskarjala.com Unto Eskelinen puh.040-7720092 www.metsastysretket.fi 10 metsästysmatkailuyritystä. Kuusamo Mökki + luvat 0400-281 229. Vesilintu- ja fasaanijahdit Leppävirralla. www.villiriistakuittinen.net.040-767 8600, 0400-579 595. Ilomantsi mökki metsästäjille.Isot alueet. Sauna,laavu,sorsast.vene.P. 0400-555 022. Venäjä:susi,ilves.Latvia:villisika 999 EUR, jalohirvet.Kirgistan:argaali,vuorikauris. Afrikka 1800 EUR alkaen.Tansania 2007: puhveli 8000 USD alkaen.puh.0400-888 875. hunt@vsdgroup.fi Laadukkaat täydenpalvelun jahtipaketit ryhmille mm.merihanhi,sorsa,metsäkauris sekä valkohäntäpeura www.prohunting.fi puh.044-303 9825 Metsälle Rautavaaran runsaille riistamaille! Majoitusta,opastusta.www.team-era.com p.017-688 2200 Villisikajahti Virossa;ammattitaidolla vuodesta 1996 kahden viimevuoden kaatoprosentti >90%.Matkan hinta 690 e sisältäen yhden sian kaatoluvan.Yli 10:nen jahtimiehen ryhmille alennus. Tiedustelut ja varaukset: ari.hannula@bwh-pro.fi Naisten villisikamatka Viron Viljandiin. Huippuhieno sikajahti Viljandissa suomalaisille naismetsästäjille.Koe sikajahdin jännitys ja rentouttava erämajoitus trubaduurin kera . Ammattimaiset oppaat.20 ensimmäistä varaajaa mahtuu mukaan.Matka 04-07.01.2007.Hinta 690 e sisältäen yhden sian kaatoluvan.Tiedustelut ja varaukset: ari.hannula@bwh-pro.fi Tule kanalintumetsälle Pohjois-Ruotsiin. Hyvät riistamaat.Majoitus mukavuuksin varustetussa talossa.Tiedustelut ja varaukset (ruotsiksi) p.+46 925 300 29. Tilaa opas / koirat kanalintujahtiin.Koirat toimii.Riistatakuu! 040-833 9870. Metsäpeuralla on mahtavat sarvet.Sinä voit saada samanlaiset,jos soitat numeroon 040-717 0724 ja haluat pyyntiin. VUOKRALLE TARJOTAAN Ranuan Simojärvellä mukavuuksilla varustettu rantalomamökki.Hyvät metsästys-, pilkki-,kalastus- ja marjastusmahd. Puh.0400-193 351 Luostolla hirsimökki mukav.rauhallisella paikalla.P.040-546 7385. Mökkejä vuokrattava Kuhmon Saunajärvellä.Hyvät metsästys- marjastus- ja kalastusmahdollisuudet. p.0400-892 194. personal.inet.fi/yritys/saunajarvi/default.htm Ilomantsi Ulvovan suden majatalo 4-8 hlön huoneita p.013-881 707 www.ulvovasusi.fi Lomamökkejä Kuhmon itärajalla. www.kuhmonet.fi/kiekinkoskenlomamokit. P.0500-253 563 Metsästysmaja Rautavaaralla tied.Juha Korhonen 0400-945 999. Erämökki + savusauna VP-7693 alueen keskellä,Varkaudessa.P.050-559 8145. Hirsihuviloita Enontekiöllä + riekkoluvat 30 000 ha:n alueelle.Ounasloma Oy p.016-521 055 www.ounasloma.fi Monipuolista majoitusta Sodankylässä ja Lokassa.Loistavat metsästys-,kalastus- ja marjastus mahdollisuudet.Tilaa myös isoille porukoille.Hinnat alkaen 30?/yö! Vuokraamme myös kanootteja! Camping Nilimella P.040-8671786 Kuvia ja lisätietoa WWW.NATUREX-VENTURES.FI Ranuanjärven rannalle mukava 120 m2 hirsi huvilla.Rauhalinen paikka,7km keskustaan Hyvat metsastys,kalastus,uima,sieni ja marja mahd Lahelle Valtionmaata.10+2 hlo laplandholiday.cjb.net 0400-790 850 Rautavaaran Ylä-Luostalla 2 erilaista saunallista mökkiä.Valtion metsästysmaat lähellä (mm.Hirvivaara - Rostua, Siera - Yöttäjä).040-584 3215/Kirsi. Katso mökit www.eraganajaguggo.fi Kinnula:10 henkilölle loma-asunto metsästys ja kalastus mahdollisuus valtion maat lähellä, salamajärven kansallispuistoon 20km. seppo.pekkarinen@pp3.inet.fi tai 040-8347305 tai 040-840 0356 Mökki kaikilla mukavuuksilla Puolangan Paljakassa.Laajat metsästysmaat vieressä. Puh.040-545 5406. Metsälle Rautavaaran runsaille riistamaille! Majoitusta,opastusta.www.team-era.com p.017-688 2200 Sodankylän Porttipahtaan rannassa talo mukavuuksin 80 m2,50 e/ vrk. P.040-588 3750. Rautavaaralla kirkonkylässä sähköiset hirsimökit.Laajat Metsähallituksen riistamaat 15 ­ 20 km päässä majoituksesta. Tied.017-780 058 Aittarinne / Matti Rinne. Kuusamossa Kitkajärven rannalla mökki mukav.Rauhallinen sij.Pienriistan mets.ja kalastusta ym.Lisät ja varaukset p.0400-284 988. Ilomantsissa mökki metsästäj.sauna,laavu, vene.Iso mets.alue.0400-555 022. Mukava pikkumökki Inarinkunnassa läh. valtionmaat.Vuoden vuokra 1400 e / tarjous p.040-742 4772. Taivalkoskella mukavuuksilla varustettu mm.sauna.Ok-talo metsästäjille,kalastajille hyvä paikka.Viikonloppu / kolme henkilöä 250 euroa puh.044-510 9629. Eräkämppä + sauna Länsi-Lapissa MH:n maiden sisällä.Lähin naapuri 5 km. Puh.040-561 5035. Keski-Suomessa Pylkönmäellä majoitusta ja metsästystä 0400-829 909 www.jukanmokit.com MUUT RAHAA RAHAA !!! Kätevästi panttaamalla esim.aseesi.Tule tai soita P-H Pantti, Lahti 03-781 8350, Luottopantti, Joensuu 013-227 010 METSÄSTÄJÄ ­LEHDEN OSOITTEENMUUTOKSET JA METSÄSTÄJÄREKISTERI 1. MUUTTOILMOITUS SUOMEN POSTIN KAUTTA I Postin viralliselle lomakkeelle tehdyllä muuttoilmoituksella osoitteenmuutos päivittyy valtakunnalliseen väestötietorekisteriin (maistraatille) ja postin osoitetiedostoon. Posti lähettää ilmoituksen tehneelle vahvistuskirjeen, jossa ilmoitetaan, mille yrityksille ja yhteisöille uusi osoite välittyy. Metsästäjäin keskusjärjestön metsästäjärekisteri on myös tässä luettelossa. Postin muuttopuhelimen numero on 0203 456 456 (suom.), 0203 457 457 (ruots.) Puhelun hinta on 0,08 e + 0,01 e/min, matkapuhelin 0,29 e/min. Muuttoilmoitus kääntää myös postinkulun uuteen osoitteeseen. 2. METSÄSTÄJÄN OMAT MUUTOSILMOITUKSET REKISTERIIN: I Metsästäjä- tai Jägaren ­lehden osoitetiedot päivittyvät postiin tehdyllä muuttoilmoituksella.Tilapäiset osoitteenmuutokset ja osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Mikäli henkilön osoite 75 vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Jägaren samoin kuin metsästyskortti toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä ­lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. Metsästyskorttiin liittyvät epäselvät tapaukset: YAP Oy /Metsästäjärekisteri Puhelin 0303 9777 (Paikallisverkkomaksu) Telefax 09-794031, e-mail: metsastaja.rekisteri@yap.fi 3. ILMOITUKSET MUUTTUNEESTA RIISTANHOITOYHDISTYKSESTÄ TEHDÄÄN KIRJALLISESTI OSOITTEESEEN: YAP Oy /Metsästäjärekisteri, PL 22, 01621 VANTAA Telefax 09-794031, e-mail: metsastaja.rekisteri@yap.fi METSÄSTÄJÄ 5 · 2006
• met0605_096_001 21.8.2006 10:18 Sivu 6 Uusi GARMIN 60 Cx muistikortilla ja TOPO·Suomi PLUS kartalla Puhelintilaukset: Arkisin 9-18 08-840 4400 TOPO·Suomi PLUS