Pääkirjoitus
Simo Syrilä
puheenjohtaja
Vastuuta kentälle
Metsästys on edelleenkin vapaaehtoisuuteen perustuva luontoharrastus. Riistan rauhoitusajat tulisi aina määrätä biologisilla perusteilla. Näin turvataan jälkeläisten tuotanto ja taataan riistalajien biologinen kestävyys. Metsästäjä on ahkera luonnossa liikkuja ja paras riistakannan tuntija omalla alueellaan. Hän ei odota eikä tarvitse pikkutarkkaa ja voimakasta keskusjohtoista metsästysaikojen säätelyä. Pitkä metsästysaika esimerkiksi hirvieläimillä antaa mahdollisuuden suunnata jahti sekä ajallisesti että paikallisesti niin, että vahinkoja syntyy mahdollisimman vähän. Maamme on suuri, yli 1000 kilometriä pitkä pohjoisesta etelään. Se aiheuttaa hyvin erilaiset olosuhteet maan eri osissa. On luonnollista, että hirvijahti aloitetaan ja lopetetaan aikaisemmin pohjoisessa kuin etelässä. Me metsästäjät yhdessä organisaatioittemme kanssa päätämme itse, milloin metsästämme. Kun hallinto antaa säädöksillään väljät metsästysajat, se ei tarkoita, että jahti on aloitettava ensimmäisenä mahdollisena päivänä ja lopetettava viimeisenä. Monet hirviseurueet aloittavat edelleen jahdin perinteiseen tapaan lokakuun puolenvälin tienoilla. Tällainen aloitusaika ottaa varsinkin maan etelä- ja keskiosissa huomioon muut luontoharrastajat kuten marjastajat, sienestäjät ja retkeilijät. Vuoden loppuun jatkuva hirvenmetsästys antaisi mahdollisuuden kohdentaa jahti talvehtimisalueille, jolloin voitaisiin ainakin paikallisesti hirvikantaa tehokkaasti pienentää. Metsäkauriin kohdalla hallintobyrokratiaa vähennettiin ja vastuuta siirrettiin metsästäjille. Tulokset näyttävät nyt hyviltä. On syytä muistaa, että jopa osa metsästäjistä vastusti aikanaan uudistusta. Jos ja kun meille metsästäjille annetaan lisää valtuuksia ja vastuuta, meidän tulee osoittautua vastuun arvoisiksi. Esimerkiksi se, kuinka oikeaa ja laadukasta tietoa suurpetohavainnoinnista tai riistalaskennoista tulee, osoittaa laajemminkin metsästäjien vastuunkantokyvyn. Hallinto on siirtänyt ja toivottavasti siirtää yhä enemmän päätöksentekoa lähelle kenttää. Se luottaa metsästäjien, omalla alueellaan tärkeitten ja asiantuntevien luontoharrastajien, tietoon ja arviointikykyyn. Metsästäjien tavoite on myös aina ollut tällainen. G
2
Metsästäjä 5 / 2007
Tässä numerossa
N:o 5 31.08.2007 56. vuosikerta. Metsästäjä on Metsästäjäin Keskusjärjestön valistuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun suorittaneelle. Painos on 290 000 kpl. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 09.11.2007. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimitus: Päätoimittaja: Raimo Vajavaara Toimittaja: Klaus Ekman Ulkoasu: Ilkka Eskola Toimitusneuvosto: Tapani Pääkkönen (pj), Klaus Ekman, Juha Immonen, Leif Norrgård, Jarkko Nurmi, Marko Mikkola ja Raimo Vajavaara. Asiantuntijajäsenet: Ilkka Eskola ja Vesa Ruusila. Toimituksen osoite: Metsästäjäin Keskusjärjestö, Fantsintie 13-14, 01100 Itäsalmi, puh. 09-2727 8116. Osoitteenmuutokset ja metsästyskorttiasiat 0303 9777. Kirjapaino: HANSAPRINT2007/ MET07_05 Kansikuva: Hannu Huttu
sivu 6
NATURA ystävä vai vihollinen!
sivu 18
Sarvet talteen ja taiteeksi
sivu 42
Aikakauslehtien liiton jäsen
Pyydykset piiloon katseilta 4 MKJ tiedottaa 6 NATURA ystävä vai vihollinen! 10 Hirvikanta tasaantumassa pyyntilupia "vain" 53 000 14 Hirvensarvitrofeet 18 Sarvet talteen ja taiteeksi 24 Hirviluotitutkimuksen tuloksia 28 Turvallista aseenkäsittelyä nuorille 32 Eräaatoksia valtionmailta: Metsähallitus riistaelinympäristöjen hoitajana ekologista metsätaloutta ja aktiivista kunnostamista 33 Kolmiolaskentatuloksia 34 Metsästysseurat kantavat vastuunsa riistakannoista 38 Suuri vapaaehtoinen: Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund 46 Pyydykset piiloon katseilta 46 Metsänhoitosuositukset hirvien talvilaidunalueille 50 Vesilintujen siipinäytekeräys jatkuu 52 Tutkijan tuntoja: Katoava voimavara 54 Nuorisopalsta: MKJ:n nuorisotoimintatukea Hyrynsalmen-Ristijärven rhy:lle 54 Nuorisotoiminta-avustusta haettavissa! 56 Piireissä tapahtuu 56 Näytteet talteen poronhoitoalueen karhuista 58 Rakkaudesta ruokaan: Aila Hietala 60 Osoitteet 61 Kaupantekoa
Metsästäjä 5 / 2007 3
ISSN 0047-6986
MKJ tiedottaa
MUISTA ILMOITTAA METSÄKAURISSAALIISI!
Saalisilmoituslomake löytyy MKJ:n internetsivulta www.riista.fi ja muun muassa marraskuun Metsästäjä-lehdestä.
Metsästysaseen kuljettaminen maastossa mönkijällä on kielletty
G Keskusjärjestöön on viime aikoina useita kertoja otettu yhteyttä metsästysaseen kuljettamisesta mönkijällä. Muutamilla alueilla on koettu ongelmaksi se, että jotkut henkilöt ajavat mönkijällä maastossa metsästystarkoituksessa ase kyydissään tai räikeimmillään jopa ase ladattuna selässään ilman suojusta. Metsästysaseen kuljettaminen maastossa (ja siis myös jääpeitteisellä vesialueella) moottorikäyttöisellä ajoneuvolla on laissa kielletty. Ase ei siis saa olla edes mukana maastossa ajettaessa. Säännös koskee autojen, moottoripyörien, traktorien ja moottorikelkkojen ohella myös mönkijää, olipa se rekisteröity tiekäyttöön tai ei. Tiekäyttöön rekisteröidyllä mönkijällä tiellä liikuttaessa ase saa olla mukana, mutta se pitää olla lataamattomana suojuksessa tai sijoitettuna suojattuun tilaan.
MMM tiedottaa:
Metsästysasetuksen muutoksella siirretään päätösvaltaa riistanhoitopiireihin
I Valtioneuvosto antoi tänään metsästysasetuksen muuttamista koskevan asetuksen. Asetusmuutoksella yhtenäistään ja selkeytetään menettelyä, jolla voidaan poiketa eräiden riistalajien ja rauhoittamattomien lintujen pesimäaikaisesta rauhoituksesta. Muutoksella siirretään yksittäisten poikkeuslupapäätösten tekoa alueelliselle tasolle hallitusohjelman mukaisesti. Asetuksella siirretään villikanin, metsäjäniksen, rusakon, oravan, kanadanmajavan, piisamin, kärpän, näädän, villisian, metsäkauriin ja muflonin sekä riistalintujen rauhoitusaikaiset poikkeuslupapäätökset alueellisille riistanhoitopiireille. Muutoksen jälkeen riistanhoitopiirit myöntävät mahdolliset poikkeukset rauhoitusaikoihin sellaisten lajien osalta, joiden metsästystä ohjataan vain rauhoitusajalla. Tavoitteena on myös nopeuttaa näiden yksittäisten poikkeuslupapäätösten käsittelyä. Eräiden direktiivilajien (suurpedot ja merihylkeet) sekä pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten rauhoitusaikaisten poikkeuslupien myöntäminen on edelleen perusteltua pitää ministeriön päätettävänä lupapäätösten ongelmallisuuden ja laajakantoisten vaikutusten vuoksi. Metsästysasetus muutetaan vastaamaan lintudirektiivin 9 artiklan sanamuotoa kaikkien riistalintujen rauhoituksesta poikkeamisesta. Muutos tehdään komission käynnistämän valvontamenettelyn johdosta. Hirven metsästysaikaa pidennetään viidellätoista päivällä metsästyskauden loppupäästä. Voimassa olleen sääntelyn mukaan hirven metsästys päättyi 15. joulukuuta. Asetusmuutoksen mukaan hirven metsästys päättyy vastedes 31. joulukuuta. Asetukseen sisältyy siirtymäsäännös, jonka mukaan jo myönnetyt kuluvaa metsästyskautta koskevat hirven pyyntiluvat ovat ilman eri päätöstä tai hakumenettelyä voimassa joulukuun 31. päivään saakka. Muutokset tulevat voimaan 29.8.2007. Asetusmuutoksesta annetuissa lausunnoissa toivottiin laajempaa muutosta hirvieläinten rauhoitusaikoihin. Näitä ehdotuksia ei kuitenkaan sisällytetty asetukseen, sillä maa- ja metsätalousministeriön toimesta on määrä käynnistää suurpetojen hoitosuunnitelmien kaltaisen kansallisen hirvitalousstrategian valmistelu. Tässä työssä tullaan tarkemmin ottamaan kantaa myös voimassa oleviin rauhoitusaikoihin ja metsästysjärjestelyihin.
HUOMIO PIENPETOMETSÄSTÄJÄT!
I Elintarviketurvallisuusvirasto Evira järjestää keväisin ja syksyisin rabieksen eli raivotaudin torjuntaan tarkoitettujen syöttirokotteiden levittämisen maamme kaakkoisrajalle. Rokotteet levitetään lentokoneesta 20-30 km levyiselle alueelle, joka ulottuu etelärannikolta Virolahdelta Pohjois-Karjalan Värtsilään asti. Rokoteohjelman tehoa seurataan tutkimalla alueelta metsästettyjen tai kuolleena löydettyjen kettujen ja supikoirien ja muiden pienpetojen verinäytteitä. Rokotesyötin syöneelle eläimelle muodostuu vereen vasta-aineita, jotka suojaavat sitä rabiesvirukselta. Evira tarvitsee rokotteen tehon seurantaa varten metsästäjien toimittamia pienpetonäytteitä erityisesti Kymen riistanhoitopiirin alueelta sekä Pohjois-Karjalan riistanhoitopiirin eteläosan alueelta. Myös Etelä-Savon alue ja Uudenmaan ja Etelä-Hämeen itäosat ovat sopivia alueita. Muuta rabies- ja tautiseurantaa varten otetaan mieluusti myös kaikkialta muualta maasta saatavia pienpetonäytteitä. Myös kuolleena löytyneet eläimet ovat tärkeää näytemateriaalia, jos ne eivät ole kovin pilaantuneita. Näytteet lähetetään mahdollisimman tuoreina Matkahuollon mukana Eviraan, Ouluun (osoite: Evira, Matkahuolto, Oulu), ja mukaan liitetään lähete, josta ilmenevät lähettäjän ja näytteen tiedot. Lähetemalli on Eviran nettisivuilla http://www.evira.fi/attachments/elaintauti_ja_elintarviketutkimus/lomakkeet/elaintautitutkimus/ pienpetolahete.pdf), mutta vapaamuotoinenkin lähete käy. Evira maksaa näytteen lähetyskulut. Näytteiden annetaan jäähtyä (mieluiten +1 - +5 asteeseen) ennen pakkaamista, mutta niitä ei kannata pakastaa, mikäli mahdollista. Pakastetutkin näytteet kuitenkin kelpaavat tutkimuksiin. Näyte kääritään runsaaseen paperiin (sanomalehti) ja pakataan ehjään muovipussiin ja lopuksi tukevaan laatikkoon. Pussiin voi laittaa kylmävaraajia näytteen säilymisen parantamiseksi. Myös nyljetyt eläimet sopivat näytteiksi. Lisätietoja: eläinlääkäri Marja Isomursu, p. 02077 24910, Marja.Isomursu@evira.fi
G Lemin ja Taipalsaaren rhy: uusi toiminnanohjaaja on 1.8.2007 alkaen on Seppo Lappalainen, Rantaniitynkatu 50, 53850 Lappeenranta, puh. 0500 752602, email seppo.lappalainen@quicknet.inet.fi
Osoitteenmuutoksia
4
Metsästäjä 5 / 2007
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos tiedottaa:
Lääkelaitoksen määräys kieltää suurpetotutkimuksessa merkittyjen karhujen käytön elintarvikkeena
I Lääkelaitos on EU-säädöksen velvoittamana määrännyt, että RKTL: n käyttämillä valmisteilla lääkittyjä karhuja ei saa käyttää elintarvikkeeksi. Päätös koskee vuoden 2007 pyyntikautta, ja sillä kielletään pantakarhujen lihan antaminen tai myyminen yleiseen kulutukseen. Lihaa voi ja saa käyttää omaksi ravinnokseen. Rajoitus koskee kaikkia suurpetoprojektin merkitsemiä yksilöitä. Kaikilla RKTL:n merkitsemillä karhuilla on korvamerkki ja osalla kaulaan kiinnitetty radiolähetinpanta. RKTL:n suurpetoprojektissa korvamerkein ja määräaikana putoavin radiolähetinpannoin varustetut karhut on niitä käsiteltäessä lääkitty samoilla valmisteilla kuin skandinaavisessa karhututkimuksessa. Nämä lääkevalmisteet ovat osoittautuneet maailmanlaajuisestikin käyttäjä- ja eläinturvallisuuden kannalta parhaiksi jo yli vuosikymmenen ajan. Karhun lihan elintarvikkeeksi käytön vuoksi on merkinnöissä viime vuosina noudatettu 2-4 viikon varoaikoja metsästysajan alkuun nähden. Samoin lääkevalmistein toimineessa, huomattavasti laajemmassa ruotsalaisessa tutkimusprojektissa käsitellyillä karhuilla ei ole vastaavaa käyttörajoitusta. Jatkossa pyrimme samaan käytäntöön Ruotsin kanssa EU:n sisäisen yhdenmukaisuusperiaatteen mukaisesti. Tutkimusjohtaja Vesa Ruusila
Valtioneuvoston asetus N:o 491
riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun valtioneuvoston asetuksen 2 §:n muuttamisesta Annettu Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 2007. Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, muutetaan riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta 27 päivänä syyskuuta 2001 annetun valtioneuvoston asetuksen (823/2001) 2 § seuraavasti: 2 § Pyyntilupamaksu Riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain 4 §:n 1 momentissa tarkoitettu pyyntilupamaksu on kustakin kaadetusta hirvieläimestä: 1) aikuinen hirvi 120 euroa 2) hirvenvasa 50 euroa 3) aikuinen kuusipeura, saksanhirvi, japaninpeura, valkohäntäpeura tai metsäpeura 17 euroa 4) kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, valkohäntäpeuran tai metsäpeuran vasa 8 euroa. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2007. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. Helsingissä 12 päivänä huhtikuuta 2007 Maa- ja metsätalousministeri Juha Korkeaoja Ylitarkastaja Sami Niemi
Ilmainen palvelu!
Metsästysmahdollisuuksia Internetistä Metsästäjäin Keskusjärjestö avasi viime vuonna Metsästysmahdollisuudet palvelun osana Riistainfopalvelua osoitteessa www.riistainfo.fi . Palvelu lähti hyvin käyntiin ja varsinkin kaupalliset metsästysmahdollisuuksien tarjoajat oivalsivat ilmaisen ilmoituspaikan edut. Tarkoituksena on kuitenkin tarjota foorumi paitsi kaupallisille, myös muille tarjoajille ja saada metsästysmahdollisuuksien vaihtotoiminnalle toimiva paikka. Tällä hetkellä palveluun on rekisteröitynyt kolmatta sataa henkilöä ja näkyvillä olevia ilmoituksia on nelisenkymmentä kappaletta. Kiinnostavimpia ilmoituksia on avattu katselunäkymään tähän mennessä toista tuhatta kertaa, ja yhteydenottoja sähköpostitse tarjoajalle on tullut parhaimmillaan kymmeneltä kiinnostuneelta. Toinen palvelumuoto Riistainfossa on metsästykseen liittyvät Usein kysytyt kysymykset, eli FAQ osio, josta voi katsella usein kysyttyjä kysymyksiä ja organisaatiomme toimihenkilöiden niihin antamia vastauksia. Lisäksi palvelussa voi tehdä kysymysehdotuksen, joka tallentuu keskitettyyn kantaan mahdollista vastauksen julkaisua odottamaan. Käyntejä koko Riistainfo-palvelussa on tällä hetkellä päivätasolla useita satoja.
Tarjoa tai selaa metsästysmahdolisuuksia! Metsästysmahdollisuudet-palvelussa voit rekisteröitymisen jälkeen tallentaa metsästystä tarjolla -ilmoituksesi ilmaiseksi. Ilmoitusten selaaminen ei vaadi edes rekisteröitymistä. Ilmoitukset voivat olla vaihtometsästystä, kaupallisia tai sopimuksen mukaan. Tallennettuja ilmoituksia voi selata alueen ja riistalajin perusteella. Ota yhteyttä Kun ilmoitusta klikataan, se saadaan lähempään tarkasteluun ja kaikki ilmoituksen tiedot tulevat esiin. Samalla selaajalle avautuu mahdollisuus jättää tarjoajalle yhteydenottopyyntö sähköpostitse. Näin mahdollisuuden tarjoaja voi yhteydenoton saatuaan ottaa esimerkiksi puhelimitse yhteyttä mahdollisuudesta kiinnostuneeseen ja tarkemmat neuvottelut asian tiimoilta voivat käynnistyä. Monissa metsästysseuroissa voi varsinkin vaihtometsästystoiminta avata uusia ja perin odotettuja uria seuran luutuneille toimintamalleille. Vaihtometsästystoiminnasta voi parhaassa tapauksessa muodostua metsästysseuratoiminnankin puitteissa pitkäaikaisia perinteitä ja perin arvokkaita yhteistyökuvioita. Ilmoita ilmaiseksi!
Metsästäjä 5 / 2007
5
ura at N
ystävä vai vihollinen!
Natura kuulostaa täällä Suomessa monen korvaan useimmiten kirosanalta. Syytäkin ehkä on. Kaikkia EU:n jäsenvaltioita koskeva Natura 2000- ohjelma direktiiveineen väännettiin hallinnon toimesta myös "suomeksi". Tällöin sorvattiin täkäläiseen lainsäädäntöön tarvittavat määräykset ja perustettiin alueet. Tässä meneteltiin taitamattomasti ja joidenkin väitteiden mukaan jopa tarkoitushakuisesti, ottamatta riittävän asiallisesti ja ajoissa huomioon alueiden omistajien ja käyttäjien mielipiteitä ja tarpeita.
N
aturan synnyttäminen Suomessa oli ainakin niistä sadoista valituksista ja oikeustapauksista päätellen vähintäänkin ylimalkaista ja osin harkitsematonta. Asiasta tiedottaminen ja osallisten kuuleminen oli monessa tapauksessa perin puutteellista. Johtui ehkä aikataulun kiireellisyydestä, mutta siinä tuli taas ainakin todistettua mitä kiireellä aikaansaadaan. Tilannetta on sittemmin paikkailtu ja täsmennetty moneen kertaan, mutta vahinko oli jo päässyt syntymään, ja sinänsä ihan järkevä ja hyviin päämääriin tähdännyt Natura 2000suojelualueohjelma sai meillä vahvasti miinusmerkkisen leiman. Eikä vähiten alueiden maanomistajien ja niiden luonnonvarojen käyttäjien vaikkapa metsästäjien mielissä.
Direktiivejä ja muita lähtökohtia
EU:n alkuperäinen asiaa koskeva ohjeisto eli direktiivi on noin 200-sivuinen asiakirja, ja
6 Metsästäjä 5 / 2007
sen pohjalta on Eurooppaan kaikkien 25 jäsenmaan toimesta tällä hetkellä perustettu jo noin 25 000 Natura-aluetta yhteensä yli 60 miljoonaa hehtaaria, eli kattaen lähes 20 prosenttia EU:n pinta-alasta. Suomesta vajaa viisi prosenttia on Naturan piirissä noin 1850 erillisenä alueena, tosin yhteispinta-alaltaan merkittävästi enemmän, kuin mitä useimmissa muissa Euroopan maissa. Natura 2000 -hankkeen perustarkoituksena on säilyttää Euroopan rikas monimuotoinen luonto perintönä tuleville sukupolville. Se mahdollistaa muun muassa kaikkien jäsenvaltioiden yhteistyön satojen herkkien lajien ja esiintymisalueiden suojelussa jopa yli valtiollisten rajojen. Natura 2000 alueiden verkosto on tämän hankkeen ydin ja sillä on suora kytkentä ja vaikutus maaseutuun ja alueiden käyttäjiin, metsästäjiin varsinkin. On tietysti tärkeää, että alueita hallitaan ja hoidetaan ottaen huomioon
Teidän N2K National ambassadorinne, Veikko
Seuna
Liikkeelle
Perustavanlaatuinen ja metsästäjienkin kannalta merkittävä avaus tapahtui lokakuussa 2004, jolloin FACE (Euroopan Metsästys- ja Suojelujärjestöjen liitto), jonka jäsen myös MKJ on, ja Onhan EU:n Birdlife International (Kansainvälinen Lintujärjestö) solmivat jäsenmaissa periaatesopimuksen kestävän yhteensä yli metsästyksen ja linnustonsuoje7 miljoonaa lun molemminpuolisesta yhteensovittamisesta, samalla sopien metsästäjää, tukevansa Natura 2000 verkosja huoli ton perustamista. Sopimuksessa on muun muassa kohta, josNatura 2000 sa todetaan, että "periaatteessa vaikutuksista Natura 2000 ei ole ristiriidassa metsästykseen metsästyksen kanssa". Samoin molemmat osapuolet tunnustaoli monilla vat tehokkaan elinaluesuojelun tahoilla ja luonnon monimuotoisuuden noussut esiin. aktiivisen säilyttämisen tärkeyden. Ollaan kerrankin samalla puolella aitaa. Tältä pohjalta lähti ajatus metsästäjien "herätysliikkeen" aikaansaamiseksi kaikissa jäsenmaissa, kun FACE perusti projektin nimeltään "NATURA 2000 -alueverkoston käyttäjien, erityisesti metsästäjien tietoisuuden lisääminen". Onhan EU:n jäsenmaissa yhteensä yli 7 miljoonaa metsästäjää, ja huoli Natura 2000 vaikutuksista metsästykseen oli monilla tahoilla noussut esiin. Projektissa toimijana oli myös ELO (Euroopan Maanomistajien liitto) sekä osallisena Birdlife International. Hankkeen 222 000 euron budjetista EU komissio rahoitti 199 800 (90 %), FACE 17 760 ja ELO 4 440 euroa. Jokaista jäsenmaata pyydettiin lähettämään edustaja tähän 2006 toteutettavaan projektiin. Allekirjoittanut sai tehtäväksi mennä mukaan Suomen edustajana mikä haaste. Enpä osannut ihan arvata mihin pääni pistin.
Ja sitten töihin
Ryhmä kokoontui ensimmäinen kerran Brysselissä kesäkuun alussa ja sopivasti siellä pidetyn Green Week -ympäristöteemaviikon aikana. Tutustuimme sen näyttelyyn, missä Suomestakin oli muun muassa metsäteollisuus edustettuna. Kokoussalissa olivat lähes kaikki maat paikalla - Ruotsista ei projektiin koko aikana osallistunut ketään. Lasiseinän takana tulkit englanniksi, saksaksi ja ranskaksi; muut saivat tulla toimeen niillä kielillä. Ranskapainotteista tuntui kommunikaatio olevan. No englannilla ja saksalla kyllä hyvin pärjäsi. Alkuun FACE:n pääsihteeri Yves Lecocq selvitti koko projektin syntytaustat ja päämäärät ja projektikoordinaattori Gille Duperron säesti. Lecocq nosti esiin pääkohtia: Ei metsästystä ilman luonnon monimuotoisuutta. Natura-alueiden täydellinen rauhoitus on sula mahdottomuus, koska ne käsittävät niin suuren osan koko Euroopasta. Kuinka "luonnollinen" luonto yleensäkään enää on - vain harvoja tosi erämaa (wilderness) alueita. Ihmisen jälki näkyy kaikkialla noin 90 prosenttia Natura-alueista on ihmisen manipuloimaa. Direktiivinkin mukaan myös taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset seikat on otettava huomioon, samoin kuin alueelliset ja paikalliset erityispiirteet. Hän heitti työryhmälle saatteeksi, että Natura 2000 ei ole uhka metsäs-
alkuperäinen suojelutarkoitus. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että kaikki toiminta ja taloudellinen hyödyntäminen lakkaa, vaan tarkoitus on ainoastaan asettaa puitteet, joissa eri toimintoja voidaan suorittaa luonnon monimuotoisuus säilyttäen. Näin ylevä on EU:n lähtökohta pohjautuen muun muassa vuoden 1979 lintudirektiiviin 79/409 ja elinympäristödirektiiviin 92/43 vuodelta 1992. Seuraavana vuonna EU ratifioi YK:n (Yhdistyneet Kansakunnat) Biologisen Monimuotoisuuden konventin (CBD) periaatteet. Vuonna 1998 EU:ssa valmistui erityinen luonnon monimuotoisuusstrategia. Siihen sisällytettiin vuonna 2001 neljä eri toimintasuunnitelmaa: Luonnonvarojen suojelu ja säästäminen, maanviljelys, kalastus ja talous ja kehitysyhteistyö. Paraikaa meneillään on EU: n kuudes, vuodet 2002-2012 kattava ympäristöohjelma, jossa luonto ja sen monimuotoisuus
on yhtenä neljästä painopisteestä ilmastomuutoksen, raaka-ainevaranto- ja jätehuollon sekä ympäristöterveyden ohella. EU:n komissiossa on myös meneillään Naturan laajentaminen koskemaan merialueita.
Entäs sitten!
No mitä tämä kaikki merkitsee meille metsästäjille. Lisää vaan rajoituksia ja byrokratiaa? Mehän osaamme ja tiedämme kyllä miten toimimme, eikö niin? Mutta onko Naturassa mitään hyvää, mahdollisuuksiakin ehkä? Miten varmistetaan metsästysmahdollisuudet tuleville jahtimiessukupolville? Pitäisikö jotain tehdä! Ottaa oppia muualta? Vaihtaa ainakin mielipiteitä. Olla yhteistyössä muiden tahojen kanssa suunnitelmallisesti ja päämäärätietoisesti edeten ja "puhaltaa samaan hiileen" mieluummin samalta suunnalta, ettei savu mene/ tule silmiin.
Metsästäjä 5 / 2007
7
tykselle, vaan se on nähtävä myös mahdollisuutena. Paikallisten viranomaisten ja poliitikkojen "väärinkäsitykset" on korjattava - sanansaattajat matkaan! EU:n komissiosta Nicholas Hanley puhui siellä vallitsevista käsityksistä esimerkiksi Naturasta ja siihen liittyvien ristiriitojen ratkaisuajatuksista. Viestinä oli, että metsästys on menettänyt alueita ja, että edessä on "rankka tie" muun muassa monien väärinkäsitysten takia. Toisaalta esimerkiksi Englannissa useat alueet ovat säilyneet suojeltuna juuri metsästyskäytön ansiosta! Hän korosti myös parin viime vuoden hyvää kehitystä nyt tässäkin projektissa toimivien kolmen eri intressiryhmän suhteissa, mistä 2004 solmittu sopimus on oiva esimerkki. Tästä jatkoi komission edustaja mrs Anne Teller, joka muuten oli suorittanut metsästäjätutkinnon erityisesti vain paremmin metsästystä ymmärtääkseen, selvittäen jo aiemmin mainitsemiani EU lainsäädäntöjä ja niiden tulkintaa. Hän myös arvosti FACE:n ja Birdlifen tekemää sopimusta ja piti erittäin tärkeänä, että Naturaalueille laaditaan käyttösuunnitelmat ja hoitoohjelmat (management plans). Samoin hänkin korosti oikean tiedotuksen merkitystä siihen, miten tavallinen kansalainen asian ymmärtää. Malli- ja näytealueet voisivat toimia näyteikkunoina ja pilotteina, samoin esimerkiksi luokittelu ja "sertit" alueille tason osoituksena kohottaisivat arvostusta ja tietoisuutta asiassa. Kansainvälistä yhteistyötä piti hänkin tärkeänä.
Alueen hoidon perustana on "control hunting" eli alueen metsien kuten tammimetsien uudistuminen pyritään varmistamaan metsästämällä alueelta villisikoja ja saksanhirviä.
työryhmän, intergroupin puheenjohtajana, kertoi miten siellä metsästyshanketta viedään eteenpäin. Hänestä juuri intergroup-työryhmä on tärkein työkalu asioiden käsittelyssä. Ebnerillä oli myös vahva käsitys, että jäsenvaltioiden tulkinnat direktiiveistä eivät läheskään aina ole EU: n parlamentin linjausten mukaisia, vaan maakohtaisia sisäisiä tulkintoja jopa niiden vastaisina esiintyy. Natura- alueiden omistusoikeus ja käyttö ovat toisinaan ristiriidassa. Saksankielisenä hän käytti mielestäni hyvin teemaan sopivia sloganeita kuten "naturschutze -> naturnutze" (luonnonsuojelusta luonnon hyödyntämiseen) ja "jäger als naturschütze" (metsästäjä luonnonsuojelijana). Projektin toisen osapuolen ELO:n espanjalainen edustaja Thierry de l´Escaille selvitteli maanomistajien näkökantoja asiaan. Maanomistajat ja viljelijät eivät nykyään ole enää pelkästään (alku)tuottajia vaan erilaisten palvelujen tarjoaminen ja kehittely lisääntyy kaikenaikaa. Halutaan monia eri toimintoja samallekin alueelle. Ollaanko valmiita maksamaan palveluista ja kuka maksaa? ELO ei pyydä rahaa vaan palkkaa palveluista yhteisöille. Hän huomautti vielä, että 18 prosenttia Euroopan maaseudusta on Natura-alueita. Ja ennen ensimmäisen päivän päätöskeskusteluja Birdlife Internationalin Konstantin Kreiser
kertoi omassa osuudessaan heti alkuun, ettei olisi vielä kymmenen vuotta aikaisemmin uskonut olevansa samassa työryhmässä tällaisessa porukassa. Konstantin Kreiser oli siis myös sitä mieltä, että metsästäjät ja maanomistajat ymmärtävät luonnon ja sen monimuotoisuuden merkityksen ja oli vankasti yhteistyön kannalla. Kreiser halusi selvät ja kaikille yksiselitteiset ja ymmärrettävät määritelmät asiaan liittyville käsitteille, kuten esimerkiksi biodiversiteetti.
Tiedottamisen tärkeys
Keskusteluissa nousi esiin vahvasti ja usealta taholta tiedottamisen tärkeys. Natura 2000, jota rupesimme vähitellen kutsumaan N2K lyhenteellä, oli monien mielestä saanut huonon maineen jo pelkästään heikosti ja vajaasti hoidetun, ennakkoluuloja ja huhuja ruokkineen puutteellisen tiedotuksen takia. Itse selvitin myös meidän lainsäädäntömme nykyvaiheita, luonnonsuojelulain muutosaikeita suojeltujen alueiden metsästyskäytännöissä ja vastailin tietysti Suomea koskeviin peto- ja susi-kysymyksiin. Meille sälytettiin hienosti sanottuna missio toimia sanansaattajina (mediateurs) ja "opetuslapsina" edistämässä näissä asioissa yhteisymmärryksen syntymistä eri käyttäjäryhmien ja maanomistajien, varsinkin uusien ja tulevien, välillä. Kansainvälisyyttä ja tiedonvaihdon tärkeyttä myös korostettiin. Sitten hypättiinkin bussiin, että ehdittiin illaksi Belgian Kuninkaallisen Saint-Hubert Clubin maastoihin "metsäkämpälle", joka on satoja vuosia vanha restauroitu maalaiskartano. Siellä alueen sielu, vanhaisäntä, oli meitä vastassa. Saman tien lähdettiin maastoon tutustumaan tähän erinomaiseen esimerkkiin Life Natura projektikohteesta, jossa metsästys on osa alueen hoitoa. Alueen hoidon perustana on "control hunting" eli alueen metsien kuten tammimetsien uudistuminen pyritään varmistamaan metsästämällä alueelta villisikoja ja saksanhirviä. Illallisella jatkettiin vielä vilkkaasti keskustelua päivän teemoista ja aamulla 5.30 oltiin jo patikoimassa villisikoja ja saksanhirviä katsomaan sateen jäljiltä märässä metsässä. Muutamaa pääsi hiipimällä näköetäisyydelle. Sitten palattiin talolle ja projektin ensimmäisen "workshopin" toinen päivä alkoi aamiaisen jälkeen Belgian Naturan esittelyllä. Mutta se onkin jo toinen tarina esimerkkinä metsästyksen ja Naturan yhteiselosta, eli jatkoa seuraa... G
Vilkasta keskustelua
Mielenkiintoinen ja vilkas keskustelu kehkeytyi jo heti alkuun. Selvästi tuli esiin jäsenmaiden melko erilaiset lähtökohdat Naturaan suhtautumisessa ja käytännöissä. Sitten EU parlamentin jäsen Michl Ebner, joka toimii "Sustaineable hunting"- parlamentti-
Muualla Euroopassa monilla Natura-alueilla metsästys on yksi tärkeimmistä alueen hoitomuodoista.
8
Metsästäjä 5 / 2007
Otamme vanhan metsästyspuvun vaihdossa!
Nyt Erätukusta ainutlaatuinen vaihtotarjous vanhan metsästyspuvun omistajalle. Hyvitys vanhasta (puku kuin puku) 50 vaihdossa parhaaseen JahtiJakt Premium -kalvopukuun kaikilla herkuilla.
Uusi kalvoteknologia Uusi vedenpitävyys Uusi kuivuvuus Uusi hengittävyys Uusi ylivoimainen keveys Uusi edullinen hinta suoraan tehtaalta ilman välikäsiä Ainutlaatuinen hajunesto Muut uudet ominaisuudet Uusi mukavuus
Uusi tyylikkyys
Uusi Extra-paketti mukaan kaupan päälle samaan hintaan
Hyvitys vanhasta metsästyspuvustasi
Toimi näin:
50
Uuden JahtiJakt PREMIUM kalvopuvun ja vaihtotarjouksen esittely seuraavilla sivuilla
1. Tilaa uusi JahtiJakt PREMIUM kalvopuku vaihtotarjouksena kupongilla, netissä tai Vaihdossa käy kaikki metsästyspuvut, kalvolliset ja kalvottomat. Risat, kuluneet ja eriparisetkin, kunhan vain on takki ja housut. soittamalla. Mainitse vaihtotarjous. 2. Saat hyvityksen heti. 3. Ohjeet vanhan pukusi palauttamisesta saat toimituksen mukana.
10
Metsästäjä 5 / 2007
Hirvikanta tasaantumassa
- pyyntilupia "vain" 53 000
Syksyn hirvenmetsästykseen myönnettiin hieman yli 53 000 pyyntilupaa, mikä on vajaa viidennes vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Jo viime kevään erilaiset sidosryhmäneuvottelut osoittivat, että hirvikanta on saatu laskemaan ja kannan selkeitä tasaantumisen merkkejä on havaittavissa. Valkohäntäpeuralupien määrä on sen sijaan entisestään kasvanut.
uvanvaraisten hirvieläinten metsästys alkaa tänä vuonna 29.9. eli syyskuun viimeisenä lauantaina. Hirven osalta metsästys päättyy joulukuun lopussa, peurojen ja kauriin osalta jahti päättyy ensi vuoden tammikuun lopussa. Tulevasta metsästyskaudesta ei ehkä tule muutaman edellisen vuoden tapaista hikistä savottaa, sillä hirvisaaliin arvellaan jäävän nyt myönnetyillä lupamäärillä selvästi edellisiä jahtikausia alemmalle tasolle, noin 63 000 hirveen. Valkohäntäpeuran osalta nyt myönnetyn pyyntilupamäärän perusteella koko maan saalismäärän arvellaan nousevan hieman edellisvuotta suuremmaksi eli noin 25 000 peuraan.
L
pyyntilupien määrä jäi tällä kertaa 10 000 kappaleen rajan alapuolelle. Hirvien pyyntilupia myönnettiin suurimmassa osassa maata edellisvuotta maltillisemmin. Määrä laski 11 riistanhoitopiirissä ja nousi vain neljässä. Lupamäärää nostettiin selvimmin Satakunnassa, lähes viidenneksellä.
Hirvien pyyntilupia myönnettiin suurimmassa osassa maata edellisvuotta maltillisemmin.
han kuusipeuralupia myönnettiin kolme prosenttia edellisvuotta enemmän.
Valkohäntäpeuralupia yli 24 000
Varsinais-Suomi on perinteiseen tapaan vahvin peurapiirimme, jos piirejä vertaillaan metsästysmäärien perusteella. Pyyntilupia piiri myönsi 6 636 kappaletta. Edelliseen vuoteen verrattuna nousu on selvä, 11 prosenttia. Naapuripiireistä Satakunta ja Uusimaa nostivat myös lupamäärää suunnilleen samassa suhteessa.
Metsäpeuroja metsästetään kahdessa riistanhoitopiirissä
Metsäpeuroja tullaan tulevana jahtikautena metsästämään pyyntilupien avulla Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla. Koko maahan myönnetyistä 139 metsäpeuran pyyntiluvasta melkein kaikki tulevat käyttöön Pohjanmaan riistanhoitopiirin alueelle. Keski-Suomessa metsäpeuran pyyntilupia on tällä kertaa myönnetty 23 kappaletta. Lisäksi Kainuun riistanhoitopiirissä poistetaan porojen perintöainesta kantavia metsäpeuroja ministeriön erikseen myöntämällä luvalla metsäpeuran rotupuhtauteen liittyvässä projektissa. Tällä kertaa Oulun riistanhoitopiiri ei ole myöntänyt lainkaan pyyntilupia metsäpeuran metsästykseen. G
METSÄPEURA muutos% 0,0 2006-7 2007-8 muutos%
Hirvilupia eniten Ouluun
Oulun riistanhoitopiiri myönsi tulevalle jahtikaudelle yhteensä 10 822 pyyntilupaa, mikä on kuitenkin lähes kolmasosan edellisvuotista vähemmän (taulukko). Pohjois-Savon riistanhoitopiirissä pyyntilupamäärän lasku on kaikkein suurin (38 %). Myös Etelä-Hämeessä luvista "suli pois" melkein kolmannes. Lapin riistanhoitopiirissäkin lupamäärät ovat selvästi edellisvuotista pienemmät. Lapissa
HIRVI Riistanhoitopiiri Etelä-Häme Etelä-Savo Kainuu Keski-Suomi Kymi Lappi Oulu Pohjanmaa Pohjois-Häme Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Ruots. Pohjanmaa Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Yhteensä 2006 2318 4130 5280 4655 2362 10763 15497 4670 2569 1648 4406 2463 1638 2098 1428 65925 2007 1619 3769 4178 3879 2044 9093 10822 3460 1924 1850 2742 1907 1961,5 2447,5 1593 53290
Kuusipeuroja metsästettäneen edellisvuosien määriä
Edellisvuosien tapaan kuusipeuroja tullaan metsästämään neljässä riistanhoitopiirissä: Etelä-Hämeessä, Satakunnassa, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Uusimaa myönsi hieman yli puolet koko maan kuusipeurojen pyyntiluvista, joiden kokonaismäärä on niinkin pieni kuin 249. Varsinais-Suomessa lupia myönnettiin yksi vähemmän kuin edellisenä vuotena. Koko maaVALKOHÄNTÄPEURA KUUSIPEURA 2006-7 26
Pentti Vikberg
muutos- 2006-7 % -30,2 -8,7 -20,9 -16,7 -13,5 -15,5 -30,2 -25,9 -25,1 12,3 -37,8 -22,6 19,7 16,7 11,6 -19,2 59 226 3968 3880 5972 21969 299 2277 315 164 4665 144
2007-8 4873 167 287 167
muutos% 4,5 16,0 -8,9 1,8
2007-8 26
21
23
9,5
10 310 2700 56 277 4300,5 4266 6636 24039,5 3,7 18,6 -5,1 22,6 8,4 9,9 11,1 9,4 20 128 67 241 24 133 66 249 20,0 3,9 -1,5 3,3 147 116
0 116
-100,0 0,0
139
-5,4
Hirvieläinten pyyntiluvat edellisenä ja tulevan jahtikautena.
Metsästäjä 5 / 2007
11
10-V JUHLAHINTAAN!
8-15 aseelle 16 aseelle
KAIKKI ASEET ja ARVOESINEET TURVAAN
10-vuotis n Juhlahintaa
399
+ toimituskulut
529
+ toimituskulut
10-vuotis n Juhlahintaa
8 - 11 aseelle
Tilaa nyt vankkaa turvaa kotiisi 10-v Juhlahintaan!
10-vuotis Juhlahin taan
449
+ toimituskulut
Puhelintilaukset: Ma-Pe klo 9-18
020 747 7000
OULU: Alasintie 8 TAMPERE: Possijärvenkatu 4 HAAPARANTA: Ikano-talo
VANTAA: Valimotie 27 RAAHE: Sovionkatu 4-6
vi tr sar ven Hir
Sadonkorjuukausi lähenee. Syksyn hirvijahdissa tullaan kaatamaan yli 10 000 hirvisonnia. Metsästysmuistoksi hirvestä on perinteisesti otettu talteen sarvitrofee. Kaikki saaliiksi saadut trofeet eivät kuitenkaan ole mitaliluokan sarvia. Pienempikin sarvikruunu kannattaa säilyttää metsästysmuistona. Jotta trofee säilyisi paremmin ja sitä kehtaa pitää esillä, se kannattaa valmistaa asiallisesti esittelykelpoiseksi.
Veli Lappalainen
Puhdistuksen jälkeinen valkaisu voidaan tarvittaessa suorittaa pelkällä auringonvalolla tai valkaisuliuoksella.
aikka syksyn aikana kaadetaan valtava määrä hirviä, niin kaikki trofeet eivät kuitenkaan tule millään lailla esille. Usein ne jäävät lojumaan johonkin nurkkaan, ilman sen suurempaa huomiota. Syksyn hirvisaaliista kaikki sarvet eivät ole vielä mitaliluokan sarvia. Valtaosa kaadetuista hirvistä on nuoria, joilla ei ole vielä päässään mitaliluokan sarvia. Pienempikin sarvikruunu on arvokas metsästysmuisto metsästäjälle, siksi se kannattaa valmistaa esittelykuntoon. Perintötekijät säätelevät pitkälti minkälainen sarvikruunu hirvelle kasvaa. Piikkiluku ei suoraan kerro kuinka vanha hirvi on. Hirvellä sarvet ovat komeimmillaan 4-10 vuoden iässä. Kuuspiikkiset sarvet voivat olla joko puolitoistavuotiaalla tai viisivuotiaalla hirvellä, miten perintötekijät sen säätelevät. Perintötekijöistä riippuu myös se ovatko sarvet hanko- vai lapiotyyppiä. Lapiosarvisuus on yleisempää pohjoisessa. Lapiosarvissa piikkejä voi olla viidestä viiteentoista puolellaan. Tyypillisimmillään hankosarvissa on vain neljästä kuuteen hankopiikkiä puolellaan.
V
Asko Hämäläinen
Sarvitrofeen valmistus
Sarvien valmistus trofeekuntoon voidaan tehdä eri työvaiheina. Kaadon jälkeen kallo irrotetaan ruhosta. Kallosta poistetaan nahka ja valtaosa lihaksista ja kudoksista. Sen jälkeen kallo keitetään, jolloin kudokset irtoavat melko helposti kalloluusta. Mikäli trofeen kalloa halutaan pienentää, siitä sahataan osa pois. Sahauslinja
Sarvipiikkien pituuksien mittauksen lisäksi hankosarvityypissä mitataan piikkien ympärysmitta. Mittaus tehdään puoleltaan viiden pisimmän piikin puolivälistä.
Sarvilapion leveys mitataan takalapion leveimmästä kohtaa sarven ulkopintaa pitkin.
14
Metsästäjä 5 / 2007
feet tro i
Tyven ympäryksen mittaus tehdään tyviruusukkeen jälkeen sarvirungon ohuimmasta kohtaa. Epätyypillinen piikki. Epätyypillinen piikki sijaitsee tavallisesti jossain muualla kuin sarvilapion reunassa. Se luetaan kuuluvaksi piikkilukuun, mutta sitä ei huomioida piikkien pituuksien ja ympäryksien mittauksessa.
Hankosarvet. Hankosarvityyppinen hirvi on yleisempi maan eteläisessä osassa. Tyypillisimmillään hankosarvessa on puolenkymmentä hankomaista piikkiä. Käytännössä hirvillä esiintyy runsaasti hanko- ja lapiosarven erilaisia välimuotoja.
kulkee useimmiten takaraivoluusta korva- ja silmäaukon kautta nenäluun alapuolelle. Trofeearvostelun kannalta ei ole merkitystä kuinka kallo on sahattu tai laitettu alustalevylle. Puhdistuksen jälkeinen valkaisu voidaan tarvittaessa suorittaa pelkällä auringonvalolla tai valkaisuliuoksella. Kalloluun valkaisuun käytetään noin 30 %:sta vetyperoksidiliuosta. Liuokseen voidaan lisätä vielä liitujauhoa, jolloin tulee valkoisempi lopputulos. Viimeisenä työvaiheena on trofeen asetteleminen taustalevylle. Hirvensarvet voidaan kiinnittää pysyvästi taustalevyyn ruuveilla takakautta. Taustalevy suojaa luuosia kolhuilta. Siihen on hyvä myös merkata tarpeelliset tunnistamistiedot kaatopaikasta ja -ajasta sekä omistajatiedot. Trofeet vaativat ennen virallista mittausta riittävän kuivumisajan. Tällöin liika kosteus poistuu sarvista ja ne menevät hiukan "kasaan". Huoneenlämpö on suositeltavin kuivumistila. CIC:n vaatimusten mukaan kuivumisaika kaadosta mittaukseen on oltava vähintään kolme kuukautta.
Sarvien leveytenä mitataan sen suurin leveys. Sarvien leveysmitta tarkoittaa periaatteessa sen aukon leveyttä, mistä sarvet mahtuvat vaakatasossa sisään. Sarvipuoliskon pituuden mittaus tehdään kuperaa ulkopintaa pitkin. Mitataan etulapion ja takalapion uloimpien piikkien kärkien välinen etäisyys.
Trofeenäyttelyt
Trofeet arvostellaan vain virallisissa trofeenäyttelyissä. Näyttelyjä järjestetään CIC Suomen näyttely- ja trofeekomission luvalla erilaisten messujen ja muiden näyttelyjen tai tapahtumien yhteydessä. Näyttelyssä toimii arvostelijoina kolme trofeetuomaria, jotka CIC Suomen näyttelyja trofeekomissio asettaa. Näyttelyissä voidaan arvostella kaikkia trofeelajeja. Suomen ensimmäinen trofeearvostelutilaisuus ja -näyttely oli vuonna 1976 Oulussa. CIC Suomen näyttely- ja trofeekomissio pitää myös rekisteriä Suomessa arvostelluista trofeista. Eniten näyttelyissä on ollut esillä hirvensarvia. Rekisterissä on tiedot yli 2000 hirvensarvitrofeesta.
Sarvipiikkien pituuksien mittaukset tehdään sarven ulkopinnalta. Ensin määritellään mistä piikit alkavat ja sen jälkeen piikkien pituuksien mittaukset tehdään piikin keskilinjaa pitkin.
Metsästäjä 5 / 2007
15
Täytettyjä hirvenpäitä ei voida trofeenäyttelyissä arvostella. Trofeen mittauksessa trofeearvostelijan on voitava itse todeta, että sarvet ovat luonnollisessa asennossaan alkuperäisessä kallossa kiinni, eikä niiden asentoa ole muutettu. Tällaiset trofeet on käytettävä arvosteltavana ennen päätrofeen täyttämistä. Keinokalloissa olevia sarvia ei myöskään voida arvostella, sillä sarvien asento on voinut muuttua, mikä vaikuttaa mittaustulokseen. Suomessa on kehitetty myös jättösarville oma arvostelukaavio. Pudonneet, irronneet tai tekokallossa olevat sarvet samoin kuin yksittäiset sarvet voidaan arvostella jättösarvikaavion mukaan.
mittaus eroaa toisistaan arvostelulomakkeen kohdassa 4, jossa lapiosarvien arvosteluperusteena on sarvilapion leveys ja hankosarvien arvosteluperusteena piikkien ympärysmitat. Hirvensarvitrofeiden arvostelu perustuu lähes kokonaan mittauksiin. Sen lisäksi miinuspisteitä voidaan antaa muun muassa sarvien epäsymmetriasta ja piikkien keskinäisistä pituussuhteista. Mittaustulosten ja eri kertoimien avulla määräytyvien pisteiden yhteissumman perusteella määräytyy lopullinen trofeen pistemäärä.
Mittaus- ja arvosteluohjeet
Hirvensarvista suoritetaan seuraavat mittaukset: Tyvien ympärykset, sarvien leveys (kärkiväli), sarvipuoliskojen pituudet, lapion leveydet tai piikkien ympärysmitat ja piikkien pituudet. Mittaukset tehdään taipuisalla mittauhalla. Mittaustulokset kirjataan senttimetreinä yhden desimaalin tarkkuudella (esim. 18,6). Lisäksi trofeelle voidaan antaa virhepisteitä piikkien keskinäisistä pituuseroista ja epäsymmetriasta. Lopulliset pisteet saadaan eri kertoimien avulla. Kertoimet ilmenevät oheisesta arvostelulomakkeesta. Seuraavassa käydään lyhyesti läpi hirvisarvitrofeen mittausperiaatteet. G
Arvostelun perusteita
Hirvensarvissa esiintyy kahta eri sarvityyppiä: lapio- ja hankosarvia. Hirvensarvien arvostelukaavoja 1970-luvulla luotaessa suomalaiset tutkijat Teppo Lampio ja Kaarlo Nygrén olivat CIC:n työryhmässä mukana luomassa näitä arvostelukaavoja. Hanko- ja lapiosarville on tehty omat arvostelukaavansa. Pääosa mittauksista on molemmilla sarvityypeillä samanlaista. Näiden HIRVI Alces alces
CIC Suomen näyttely- ja trofeekomissio TROFEEARVOSTELU CIC:n mukainen arvostelu PISTEET Oikea Vasen Yht. ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ka. Kerroin Hanko 1,0 0,5 1,0 2,0 0,65 ____ ____ ____ ____ Lapio ____ ____ ____ ____
MITTAUS 1. 2. 3. 4.1 Tyvien ympärys Sarvien leveys Sarvipuoliskojen pituus Lapiosarvet: Lapioiden leveys 4.2 Hankosarvet: Sarvipiikkien ympärysmitat (enintään 5+5) 5. Sarvipiikkien keskipituus (kaikki piikit) 6. Sarvipiikkien lukumäärä
____ ____
____ ____
____ ____
____ ____
____ ____
ARVIOINTI 7. Virhepisteet Piikkien keskinäinen pituus (0 - 5 p.) Epäsymmetria (0 - 3 p.) KOKONAISPISTEMÄÄRÄ Mitaliluokat Kulta 330 p. Hopea
____ _____ 275 p. Pronssi 250 p.
____ ____
Suomen ennätykset Lapiosarvet: 392,7 pistettä Ylivieska 1982 Hankosarvet: 342,6 pistettä Evijärvi 1979 Suurimmat mitat Suurimmat mitat Pistemäärä Tyvien ympärys Sarvien leveys Sarvipuoliskon pituus Lapion leveys Piikkiluku
16 Metsästäjä 5 / 2007
Tyyppi Lapio Hanko Lapio Hanko Lapio Hanko Lapio Hanko
Suurin mitta
30,4 cm 29,2 cm 151,0 cm 149,0 cm 134,0 cm 129,7 cm 36,0 cm 40,5 cm 13 + 13 kpl
vuosi 1982 1979 1989 1981 2004 1986 2004 2003 1982
Paikka Ylivieska Evijärvi Pyhäntä Vilppula Kärsämäki Juupajoki Kärsämäki Ristijärvi Ylivieska
Pisteet 392,7 p. 342,6 p. 364,2 p. 281,0 p. 387,5 p. 350,6 p 387,5 p. 323,9 p 392,7 p.
Tyvien ympärys: Kummankin sarvirungon ympärys mitataan sen ohuimmasta kohtaa tyviruusukkeen jälkeen. Pistemääräkerroin 1,0 Sarvien leveys: Kärkiväli eli sarvien suurin leveys tarkoittaa periaatteessa sen oven leveyttä, josta sarvet mahtuvat vaakatasossa sisälle. Sarvien leveysmittana mitataan kahden toisiaan vastapäätä eri sarvipuoliskossa olevan uloimman kohdan (piikkien kärkien) väliä. Mitta ei saa poiketa kohtisuorasta linjasta enempää kuin 10 astetta. Pistemääräkerroin 0,5. Sarvipuoliskon pituus: Kummankin sarvipuoliskon pituus mitataan kuperaa ulkopintaa pitkin. Etu- ja takalapiosta valitaan ne piikit, joiden kärjet ovat tyvien keskilinjasta mitaten kauimpana. Sarvilapion leveys: Lapiosarvityypissä kummankin sarvipuolikkaan lapio mitataan takalapion leveimmästä kohdasta. Mittaus tehdään kuperaa ulkopintaa pitkin pinnanmyötäisenä (ks. kuva). Pistemääräkerroin 2,0. Sarvipiikkien ympärys: Hankosarvityypissä mitataan piikkien pituudet enintään viidestä pisimmästä piikistä puoleltaan. Piikin ympärys mitataan piikkien keskikohdalta. Piikkien ympäryksiä ei mitata lapiosarvityypissä. Pistemääräkerroin 0,65. Koska sarvityypit muodostavat käytännössä runsaasti välimuotoja, mitataan epäselvät tapaukset sekä lapio- että hankosarvisäännöillä ja tyypitetään sen mukaan, kummalla menetelmällä saadaan korkeampi pistemäärä. Sarvipiikkien keskipituus: Kaikkien piikkien pituudet mitataan samalla tavalla molemmissa arvostelukaavoissa. Piikeiksi luetaan kaikki vähintään 2,5 cm:n mittaiset lapion reunan ulokkeet, jotka täyttävät piikin määritelmän. Mitään epätyypillisissä paikoissa, kuten lapion ulkopinnalla, tyvellä tai tyviruusukkeessa olevia ulokkeita ei mitata piikkeinä, vaikka ne voidaan laskea kuulumaan piikkilukumäärään. Mittaus suoritetaan piikin ulkopintaa ja keskilinjaa pitkin piikin kärkeen asti. Piikkien pituudet lasketaan yhteen ja jaetaan piikkiluvulla, jolloin saadaan niiden keskipituus. Jokainen senttimetri antaa yhden pisteen. Esimerkki: keskipituus 12,9 cm = 12,9 pistettä. Hankosarvissa pisteitä saa ilman ala- ja ylärajaa. Lapiosarvissa piikkien pituuspisteitä ei anneta lainkaan, jos niiden keskipituus on alle 5 cm. Korkein lapiosarvien keskipituuden antama pistemäärä on 15. Piikkiluku: Sarvipiikkien lukumäärä lasketaan kummastakin sarvipuoliskosta. Piikeiksi lasketaan kaikki yli 2,5 cm piikit, jotka täyttävät piikin vaatimuksen. Piikki on uloke jonka pituus on suurempi kuin sen leveys ja johon voidaan ripustaa jokin esine esimerkiksi metsästystorvi. Lapiosarvissa jokainen yli kymmenen menevä piikki antaa yhden pisteen (esim. kun piikkiluku on 10 + 9 =19 piikkiä, pistemäärä on 9 pistettä). Hankosarvissa jokainen piikki antaa yhden pisteen 5 piikkiin saakka puoleltaan (esim. piikkiluku on 4 + 6 =10 piikkiä, pistemäärä on 9 pistettä). Virhepisteet: Virhepisteitä voidaan antaa piikkien keskinäisistä pituuseroista ja sarvipuolikkaiden epäsymmetriasta. Näistä syistä voidaan trofeelle antaa enintään 8 virhepistettä. Sarvipuolikkaiden yleinen muoto ja eripituisten piikkien sijoittuminen niissä on oltava samankaltainen, jotta virhepisteitä ei anneta.
LUMICAMO
LumiCamo-kalvopuku veloituksetta kahden tuotteen tilaajalle! Arvo 399,Toimi näin:
Nyt Erätukusta veloituksetta kahden *tuotteen tilaajalle!
*Etu koskee JahtiJakt PREMIUM-, CAMO-, PRO- ja AIRTEX-kalvopuvun sekä PREMIUM-kalvokenkien tilauksia. Tuotteet on merkitty ilmoituksissa oheisella LUMICAMO 0 -sinetillä.
0
1. Katso tästä lehdestä syksyn 2007 parhaimmat Erätukku-tarjoukset.
2. Tilaa nyt kaksi LUMICAMO 0 -sinetillä
KAHDE
N
OT TU
OSTAJA TEEN LL
E
LUM
ICAM
O 0
u2
merkittyä tuotetta (samaa tai eri), niin
Katso siv
saat 399 :n huippu-uutuus LUMICAMO AIR-TEX2-kalvopuvun veloituksetta 0 . 3. Kätevimmin tilaat tuotteet alla olevalla kupongilla tai netissä www.eratukku.fi 4. Lisäksi 500 nopeimmalle kuponki- ja nettitilaajalle ERÄPUUKKO tai tuotekohtainen lisäetu (katso ilmoituksista) kaupan päälle kaikkien muiden etujen lisäksi. 5. Tilaa kerralla useampia tuotteita niin säästät toimituskuluissa.
6. Varmista parhaat edut itsellesi. Tilaa jo tänään!
1. Merkitse alla olevaan kuponkiin kaikki tilaamasi tuotteet tuotenumeroilla ja tuotenimillä. 2. Merkitse asusteiden saajien mitat omiin kohtiinsa. 3. Tilaa vähintään kaksi LUMICAMO 0 -sinetillä varustettua tuotetta (samaa tai eri), niin saat LumiCamo kalvopuvun veloituksetta. 4. Kirjoita tilaajatiedot huolellisesti ja allekirjoita tilaus. 5. Laita kuponki heti postiin, kupongin postimaksukin on jo maksettu. Kuponkitilauksen toimitus postiennakolla, toimituskulut lisätään.
JahtiJakt eräpuukko 500 nopeimmalle kuponki- ja nettitilaajalle.
Kahvan muotoilu istuu käteen kuin valettu, riistankäsittely ja vuoleminen käyvät vaivattomasti. Helppohoitoinen terä, puukon pituus 215 mm. Tuppi vahvaa nahkaa, nepparilukitus. Arvo 39
Voit myös tilata LumiCamo-kalvopuvun tarjoushintaan 199,90 + toimituskulut. Tuotenumero: JJSC101.
Erätukun tilauskuponki
Tuotenumero löytyy ilmoituksista tuotteen hintalapusta tai heti hinnan alta.
KAHD EN
OT TU
OS TEEN TAJALL
ilman välikäsiä
0
E
L
CAM UMI
O 0
u2
Tilaamalla kaksi LUMICAMO 0 -sinetillä merkittyä tuotetta saat LumiCamo-kalvopuvun veloituksetta. Merkitse myös LumiCamokalvopuvun saajan kokotiedot tilauskuponkiin.
Erätukku maksaa kupongin postimaksun
Tilaamani tuotteet
Tuotenumero Tuotenimi
Katso siv
0
Asusteen saajan mitat
Kenkien saajan
Hinta
pituus cm paino kg vyötärön ymp. cm jalkaterän pituus cm
Erätukku Tunnus 501247 90003 VASTAUSLÄHETYS
Kyllä, tilasin samalla kertaa kaksi tai useampia LUMICAMO 0 -sinetillä varustettuja tuotteita ja saan veloituksetta tilaajaetuna
Nimi Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti
JahtiJakt LUMICAMO kalvopuku
0,00
Osoite Puhelin
alle 18-vuotiaan tilaajan huoltaja
Tilaajan allekirjoitus
Liityn samalla ilmaiseksi Erätukku-klubiin ja saan uusimmat tarjoukset suoraan sähköpostiini.
www.ERATUKKU.fi
Mets 5/07
et rv Sa
talteen ja taiteeksi
Voi melkein kuulla, kuinka susi ulvoo poronraadon ääressä.
18
Metsästäjä 5 / 2007
Ilpo Lahtinen on kuin entisajan erämies ikään. Hän ei haaskaa saaliista mitään vaan luo sarvesta ja muista luista ihmeen soreita hahmoja. Hänen töitään on näytteillä saamelaismuseo Siidassa Inarissa syyskuun 8. päivästä lukien.
oli kiertänyt mielessä jo pitkään. Jospa rupeaisi muokkaamaan sarvista eräaiheisia koriste-esineitä. Vaikeatahan se oli aluksi, mutta sitäkin kiehtovampaa. Mieli on yhä enemmän kallistumassa tähän suuntaan. Sarven rinnalle on vähin erin tullut muukin luu. Tuotekehittelylle on rajattomat mahdollisuudet.
I
Eero Savisaari
Kuva on sarven sisällä
Kun taiteilija ottaa sarven kouraansa, siitä pitää jollakin tavalla nähdä lopputulos ennen ensimmäistäkään kajoamista. Teos on ikään kuin odottamassa sarven sisällä sitä et-
lpo Lahtista on aina kiehtonut hirven sarvi kaikkine muotoineen. Lukematon määrä kilometrejä on jäänyt kantapäiden taakse niitä etsiskellessä, ja leipätyö on tuonut eteen melkoisen röykkiön. Ilpo on nimittäin ansainnut leipänsä eläinten täyttäjänä kolmisenkymmentä vuotta. Muutama vuosi sitten hän tarttui ajatukseen, joka
tä ylimääräinen aines otetaan pois ympäriltä. Homman tekee vaikeaksi se, että sarvella on rajalliset mittansa. Jos veistäisi kivestä, voisi valita millaisen lohkareen hyvänsä. Mutta sarven mitoissa on pysyttävä, mitään ei voi lisätä. Syvyysvaikutelma on saatava aikaan näillä eväillä. Oikein jättimäinen sarvi antaa vähän enemmän pelivaraa. Työkaluja sarvitaiteen tekoon ei paljon tarvita. Taltalla lähdetään liikkeelle. Sillä hahmotellaan aihe esiin karkeasti. Sit-
ten jatketaan pienoisporalla, koko ajan käsivaraisesti. Varma käsi ja kärsivällisyys ovat isoksi avuksi. Taito kasvaa työtä tehden. Sarvi- ja luutöitä on syntynyt kolmen vuoden aikana useita kymmeniä. Osa on tilaustöitä, joihin asiakas on saanut oman koiransa metsästystöissä. Yksityiskohtaisia valmistusohjeita Lahtinen ei oikein mielellään ota; säilyy paremmin luomisen vapaus. Isoon kaiverrukseen saattaa mennä parinkymmenen päivän työaika. Töiden hinnat vaihtelevat kolmestasadasta reiluun tuhanteen euroon. Sarvisen riipuksen hinta on 50 100 euroa. G
Työhuone alkaa olla täynnä tavaraa.
Jouko Savonen
Kaiverrus on tarkkaa työtä. Diana metsästämässä saa lopullisen silauksen.
Metsästäjä 5 / 2007
19
Metsähallitus tiedottaa:
Pienriistan (ei metsäkanalinnut) metsästyslupia kännykällä
Metsähallitus aloittaa metsästyksen kännykkälupien myyntikokeilun ensi syksynä. Kokeilu koskee pienriistan metsästyksen yhden ja kahden vuorokauden lupia sekä nuorisolupaa (7vrk) 1.11.2007 - 30.4.2008 välisenä aikana. Kännykkälupia ei saa Enontekiön, Inarin ja Utsjoen metsästysalueille. Metsästysalueiden tarkat kartat löytyvät osoitteesta retkikartta.fi. Kännykkäluvan saa soittamalla alla olevaan puhelinnumeroon ja noudattamalla siellä annettuja ohjeita. Soiton jälkeen asiakas saa luvan tekstiviestinä puhelimeensa. Luvan hinta peritään puhelinlaskun yhteydessä. Lupaa ei voi ostaa etukäteen, koska lupa-aika alkaa heti tekstiviestin saapumisen jälkeen. Jokainen lupa on yksilöity ja tarkistettavissa. Asiakas on velvollinen esittämään lupansa valvojalle. Lupatyypit, puhelinnumerot ja hinnat:
(pvm = puhelinverkkomaksu)
Lappi Lappi Lappi Pohjanmaa Pohjanmaa Pohjanmaa Etelä-Suomi Etelä-Suomi Etelä-Suomi
1vrk 2vrk nuoriso 1vrk 2vrk nuoriso 1vrk 2vrk nuoriso
0600-91051 0600-91052 0600-91053 0600-91054 0600-91055 0600-91056 0600-91057 0600-91058 0600-91059
9,93 + pvm 18,47 + pvm 9,93 + pvm 9,93 + pvm 18,47 + pvm 9,93 + pvm 9,93 + pvm 18,47 + pvm 9,93 + pvm
Hirven luu muuntuu taitavissa käsissä kuin hienostuneeksi alabasteriksi.
Lisätietoja osoitteesta www.villipohjola.fi.
Sydänmaille mieli
I Ilpo Lahtinen kävi aikoinaan kirjapainoalan ammattikoulun, mutta ammatiksi tuli kumminkin eläintentäyttäjä. Nykyään miestä voitaisiin hyvin tituleerata taiteilijaksi. Lahtinen on asunut vaimonsa Pirjon kanssa vuodesta 1983 lähtien vanhassa talossa Kihniön Alavantien varrella. Kolme lasta on jo lähtenyt maailmalle. Lapsina on nyt kaksi terhakkaa mäyräkoiraa, isä ja poika. Ne ovat isäntänsä lailla kovia metsämiehiä. Metsästys on vienyt myös Pirjon, sillä nuoremman koiran kouluttaminen alan mieheksi on hänen hoteissaan. Lahtinen on vannoutunut luonnonsuojelija. Hän ei näe ristiriitaa siinä, että luontoihminen metsästää, päinvastoin. Parempi ottaa liha luonnosta kuin ostaa kaupasta. Tärkeintä on tehdä se taiten, silloin kun riistakanta kestää verottamisen. Kihniöön muutettiin syrjään maailman humusta, keskelle erämetsiä. Maailma on kuitenkin tullut perässä; entistä luontoa ei enää ole. Metsät on hakattu, suot pilattu ojittamalla. Mieli tekee Inariin, karun luonnon keskelle. Sieltä löytyisi vielä muhkeita lapiosarvia kaivertajan tarveaineiksi. Eikä haitaksi olisi sekään, että markkinat olisivat luontevasti käsillä. Lapissahan ne saksalaiset mieluusti kulkevat, ja saksalaiset tykkäävät sarvitavarasta. On nykyajassa sentään jotakin myönteistäkin luontokehitystä. Lahtinen on muutaman muun luonto- ja metsästysihmisen kanssa kunnostellut ojitettuja soita entiseen asuunsa. Puolensataa hehtaaria on saatu käsitellyksi. Asian merkityksen on oivaltanut muutama yksityinenkin maanomistaja. Vaikka suon täydellinen palautuminen kestääkin kymmeniä vuosia, lähtö on yllättävän ripeä. Yhdelläkin suoalueella, joka kunnostettiin syksyllä, oli jo seuraavana keväänä riekon reviiri. Ja tämä vuoden loppukesästä Lahtinen on seuraillut tusinaista riekkoperhettä, joka on säästynyt saalistajilta. Kanalinnuilla menee hyvin, mies iloitsee.
20
Metsästäjä 5 / 2007
Kevyesti keskellä luontoa
Nikonin uusi High Grade Light kiikari. Jatkat kävelyä...
...ja rakastat sitä. Koska Nikonin uusi HGL-kiikari on niin kevyt, tuskin huomaat sitä ennen kuin katsot sen läpi. Monikalvopäällystys takaa kirkkaan, terävän kuvan, jopa hämärässä. Vedenpitävä, huurtumaton rakenne varmistaa, että näet eteesi, minne tahansa polkusi vievätkään. Uusi HGL-kiikari Nikonilta. On aika nauttia askelten vapaudesta.
10x42 HG L DCF
NIKON SUOMEN TOIMISTO
NIKON NORDIC AB OJAHAANRINNE 4, 01600 VANTAA PUH: (09) 5660 060 FAX: (09) 5660 0626
ERÄ -lehti nro 8/2007
-lehden TESTIVOITTAJA!
Testivoittajan Huippu-uutuusmallit 2008
Pointer Panta-GPS + Pointer GPS -ohjelmisto
Panta ilman oh Pointer on maailmanlaajuisesti ylivoimainen koiraGPS -laitteissa. Kymmenien tuhansien käyttäjien VAIN toiveiden pohjalta on nyt kehitetty uusi Pointer Panta-GPS.
jelmistoa
699
+ ohjelmointikulut + toimituskulut
Panta + ohjelmisto NYT YHTEISHINTA AN
VAIN
19 8
+ GPS-moduli + ohjelmointikulut + toimituskulut
Puhelintilaukset
Ma-Pe klo 8-17
020 747 7080
Joka päivä
klo 8-18
0400 245 083
Testivoittajalta aina parhaat herkut!
Nyt nopeille Pointer Panta-GPS:n + ohjelmiston ostajille 240 :n arvoinen PITOKOKKI-haudutuspata kaupan päälle! 1 pata/tilaus Arvo 240
Pointer GPS -ohjelmisto
Pointer GPS -ohjelmapaketti sisältää:
Teemme käyttövalmiita settejä puhelimen kanssa.
Kysy ohittamaton tarjous!
Pointer GPS -ohjelmisto
VAIN
199
+ GPS-moduli + toimituskulut
Paras liittymä parhaalle tuotteelle!
Pieni erä Pointer Quick ja Pointer Marathon tutkia superedullisesti!
Myymälät: OULU: Alasintie 8 RAAHE: Sovionkatu 4-6 VANTAA: Valimotie 27 HAPARANDA: Ikano-talo TAMPERE: Possijärvenkatu 4
www.pointersolutions.com
Hirviluotitutkimuksen tuloksia:
Hannu Huttu
Metsästyspatruunat muodonmuutos ja kudossimulantit
24 Metsästäjä 5 / 2007
Ovatko valmistajien antamat tiedot metsästysluotien jäämäpainoista luotettavia? Kaadetuista hirvistä kerättyjen luotien jäämäpainot olivat kaikki valmistajien antamia arvoja pienempiä. Myös kudossimulanttien laajaa käyttöä voidaan pitää kyseenalaisena, koska keräämämme tiedot osoittavat, että simulantteihin ammuttujen luotien jäämäpainot ovat melko pieniä verrattuna hirvenruhoista kerättyihin luoteihin. Tämä viittaa siihen, että kudossimulantteja käyttämällä saatuja tuloksia on standardoitava. Ehdotamme, että simulanteista poimittujen luotien ja biologisesta kudoksesta kerättyjen luotien vertailun perusteella voidaan laatia korjaustekijät.
oikealla). Kustakin luodista tutkittiin, oliko sen vaippa hajonnut ja oliko sen vaippa taipuvainen irtoamaan lyijy-ytimestä. Lopuksi kirjasimme sen, kuinka vino laajentuneen alueen taso oli suhteessa luodin akseliin (kuva 2).
Kuva 2. Vinouskulmalla tarkoitetaan akselin ja laajentuneen alueen tason välistä kulmaa.
V
uoden 2004 syksyllä NINA (Norjan luonnontutkimuslaitos) käynnisti tutkimusohjelman, jonka tarkoituksena oli arvioida pohjoismaissa hirvien metsästyksessä käytettävien eri kaliipereiden ja luotityyppien tappotehoa. Tästä tutkimuksesta saatavia tietoja voidaan hyödyntää hallinnossa, patruunoiden ja aseiden valmistuksessa sekä suurriistan metsästyksessä. Vuonna 2005 hankkeeseen liittyivät Ruotsin metsästäjäliitto ja Suomesta Metsästäjäin Keskusjärjestö. Tämä lisäsi otoksen kokoa huomattavasti. Kiitämmekin kaikkia metsästäjiä, jotka antoivat tietoja tähän tutkimukseen.
Eri kudossimulantteja koskevat tiedot saatiin internetistä sekä ruotsalaisista ja norjalaisista aikakauslehdistä. Näihin tietoihin liittyy se merkittävä ongelma, että pääsääntöisesti simulanttiin on ammuttu yksi laukaus. Useita luoteja on ammuttu vain harvoin. Sekä luodit että simulantit ovat kuitenkin hyvin homogeenisiä, joten tulosten voidaan olettaa olevan kohtuullisen edustavia, vaikka saimmekin tiedot vain yhdestä luodista. Tämä on tietenkin heikkous näiden tietojen kannalta. Luodin osumanopeus laskettiin PCB-ohjelmiston avulla sekä luodin lähtönopeuden ja metsästäjien ilmoittamien ampumaetäisyyksien perusteella.
Jäämäpainot ja laajentuman halkaisija vertailussa
Luotien valmistajat käyttävät pääasiassa gelatiinia luotien jäämäpainon määrittämiseen (kuva 3). Läheskään kaikki eivät silti esitä tietoja metsästäjille. Halusimme verrata valmistajien antamia tietoja havaintoihimme. Taulukossa 1 on esitetty valmistajien antamat jäämäpainot verrattuina havaintoihimme, jotka edustavat kaadetuista hirvistä kerättyjä luoteja. Jäämäpainoihin on yhdistetty kaikki kaliiperit ja painot luotityyppiä kohti. Syynä on se, että myös valmistajat näyttävät tekevän niin. Kuten voidaan havaita, kaikki kaupalliset tiedot ovat melko optimistisia ja kaikki ilmoitetut painot ovat liian suuria. Jopa homogeeniset luodit, kuten Lapua Naturalis, Barnes X ja CT Fail Safe, menettävät painoaan. Tämä poikkeaa valmistajien esittämästä väitteestä, jonka mukaan nämä luodit on valmistettu säilyttämään 100 prosentin jäämäpaino useimpien suuriistaan osuvien laukausten jälkeen. Useimmin käytetyt luodit,
Lasse Botten
Lomake ja luoti tutkimuksen pohjana
Tiedot kerättiin tekemällä pohjoismaisille hirvenmetsästäjille kysely. Metsästäjät täyttivät yhden lomakkeen kaadettua hirveä kohti. Lisäksi metsästäjät keräsivät hirvenruhoista luodit tutkimusta varten. Tässä artikkelissa vertaamme näitä kerättyjä luoteja samantyyppisiin luoteihin, jotka on ammuttu eri kudossimulantteihin. On korostettava, että monissa tapauksissa otoskoot ovat pieniä, joten tulkintojen suhteen on oltava varovainen. Tähän mennessä olemme keränneet 1 501 luotia, jotka on poimittu hirvenruhoista ja jotka edustavat yli 40:tä eri patruunatyyppiä. Luodit puhdistettiin ja punnittiin digitaalisella vaa'alla, jonka tarkkuus oli 0,001 grammaa. Etuosan laajentuman halkaisija mitattiin työntömitalla. Kustakin luodista otettiin kaksi halkaisijamittaa kuvan 1 mukaisesti (vasemmalla). Kirjasimme tiedon siitä, oliko luodin runko taipunut (kuva 1,
Kuva 1. Laajentuneen alueen mittaaminen työntömitan avulla (vasemmalla) ja esimerkki taipuneesta rungosta (oikealla).
Vi no us ku lm a
Metsästäjä 5 / 2007
25
Luotityyppi
Ilmoitettu jäämäpaino Lapua Mega Jopa 97 % * Lapua Naturalis 100 % Lapua Naturalis LR 100 % Norma Oryx Yli 90 % Swift A-frame 95 % Barnes X Jopa 100 % CT Fail Safe 100 %
Tuloksemme 76 % 96 % 96 % ** 85 % 92 % ** 96 % 89 % **
Taulukko 1. Valmistajien ilmoittamat jäämäpainot verrattuina havaintoihimme, jotka koskevat kaadettujen hirvien ruhoista irrotettuja luoteja. *= Eräässä vanhassa mainoksessa ilmoitettu arvo on 7590 prosenttia. ** = Tietomme muodostuvat vain muutamista havainnoista.
Lapua Naturalis ja Barnes X, menettivät yli 5 prosenttia painostaan 22 prosentissa ja vastaavasti 14 prosentissa aineistoomme kuuluvista tapauksista. Kehittyneimpien kudossimulanttien, kuten saippuan ja ballistisen gelatiinin, katsotaan "toisintavan" elävän kudoksen fyysiset ominaisuudet "hyvin tarkasti". Valitettavasti meillä on vain kuusi yhteistä tapausta, jotka sisältävät näihin simulanttityyppeihin verrattavan saman luoti- ja painoyhdistelmän. Jos nämä tiedot yhdistetään, voidaan havaita, että kudossimulanteista saadut jäämäpainot ovat noin 10 prosenttia suurempia kuin hirvenruhoista löydettyjen luotien jäämäpainot. Meillä on kuitenkin enemmän yhteisiä tapauksia puhelinluetteloiden osalta, mikä mahdollistaa varmemman vertailun. Jos vertaamme
tietoja tekemättä mitään oletuksia, puhelinluetteloista saadut jäämäpainot ovat keskimäärin 72,8 prosenttia, kun taas vastaava luku kudoksen kohdalla osalta on 74,8 prosenttia. Tämä ero ei ole tilastollisesti merkittävä. Tietomme mahdollistavat kuitenkin vertailujen lähemmän tarkastelun, koska voimme erottaa osumat pehmytkudokseen (keuhkot, sydän ja niin edelleen) ja kovaan kudokseen (suuret luut). Kun laskemme eri kudostyyppejä koskevat tiedot ja vertaamme niitä puhelinluetteloiden osalta saatuihin tietoihin, ilmenee joitakin tärkeitä eroja (taulukko 2). Aineistossamme yleisimmät luodit olivat 30-kaliiperiset standardipainoiset Lapua Mega, Hammerhead, Sako Super Hammerhead ja Norma Oryx. Havaintojen lukumäärät olivat vastaavasti 252, 121, 142 ja 77. Yleisenä suuntauksena on, että simulanteista poimittujen luotien jäämäpainot ovat pienempiä kuin hirvenruhoista löydettyjen luotien jäämäpainot. Tämä suuntaus ei ole merkittävä, kun tarkastelemme kovaa kudosta eli luuta läpäisseitä luoteja ainoastaan Lapua Megan osalta, jossa ero on merkittävä. Jäljellä olevien luuta läpäisseiden luotityyppien osalta ero on hyvin lähellä merkittävää. Puhelinluetteloista poimittujen luotien ja pehmytkudoksesta irrotettujen luotien väliset erot ovat kuitenkin selvästi tilastollisesti merkittäviä, mikä viittaa siihen, että simulantti on liian kova antaakseen oikeita arvoja eikä siten anna oikeaa kuvaa siitä, kuinka luoti on muuttanut muotoaan. Kahdesta kudostyypistä kerättyjen luotien laajentuman halkaisijat eivät olleet tilastollisesti merkittävän erilaisia. Kirjattu ero oli suurin Luotityyppi Lapua Mega
Sako Super Hammerheadin osalta. Kaikkien neljän luotityypin osalta paino väheni osumanopeuden kasvaessa. Mutta suhde oli merkittävä vain Sako Hammerheadin osalta (kuva 5). Tämä oli odotettavissa, koska luotiin kohdistuu suurempi voima, kun nopeus on suuri. Siten pehmeiden luotien osalta läpäisykyky saattaa heiketä lähietäisyydellä, koska luodin massa on liian pieni saattaakseen luodin tyydyttävään syvyyteen.
Luodin rungon taipuminen satunnaista
Emme ole onnistuneet löytämään mitään merkittäviä tietoja tästä aiheesta kaupallisista tai tieteellisistä teksteistä. Aineistossamme taipuneita runkoja esiintyi vain satunnaisesti, paitsi Lapua Naturaliksen tapauksessa, jossa ilmiö esiintyi 40 prosentissa tutkituista luodeista. Suuri vinous saattaa joissain tapauksissa viitata rungon taipumiseen, mutta tähän tulkintaan on suhtauduttava varauksin. Rungon taipuminen voi vaikuttaa luodin vakauteen. Ruotsalainen kiväärimies R. Persson huomauttaa kotisivuillaan, että jotkin homogeenisten tyyppien luodit muuttivat suuntaa, kun ne ammuttiin simulanttiin, ja ne tulivat ulos testikappaleen sivulta (hän ei kokeillut Lapua Naturalista).
Vaipan hajoamisessa ja irtoamisessa eroja
Tämä ilmiö on perinteisesti herättänyt varsin suurta kiinnostusta metsästäjien keskuudessa. Syynä on se, että merkittävän hajoamisen ja irtoamisen katsotaan heikentävän luodin suorituskykyä. Homogeenisista luodeista vaippa ei
Phil W. Johnston
Lapua Naturalis Barnes X
Kuva 3. Luodin kulku gelatiinikappaleessa
Norma Oryx
Lapua Mega, 12 g Osuma suuriin luihin Osuma pehmytkudokseen Puhelinluettelo Sako Hammerhead, 11,7g Osuma suuriin luihin Osuma pehmytkudokseen Puhelinluettelo Sako Super HH, 11,7g Osuma suuriin luihin Osuma pehmytkudokseen Puhelinluettelo Norma Oryx, 11,7g Osuma suuriin luihin Osuma pehmytkudokseen Puhelinluettelo
Nopeus 718 m/s 714 m/s 760 m/s Nopeus 734 m/s 741 m/s 800 m/s Nopeus 762 m/s 756 m/s 823 m/s Nopeus 740 m/s 745 m/s 820 m/s
Jäämäpaino 75 % 79 % 73 % Jäämäpaino 72 % 74 % 65 % Jäämäpaino 73 % 77 % 69 % Jäämäpaino 83 % 87 % 75 %
Halkaisija 12,1 mm 12,1 mm 15,0 mm Halkaisija 12,1 mm 12,1 mm 15,0 mm Halkaisija 12,2 mm 12,3 mm 12,6 mm Halkaisija 12,8 mm 12,7 mm 11,3 mm
Norma Vulcan Nosler Partition Norma Alaska
Kaliiperi/paino Hajoa- Irtoaminen minen 6,5mm/10,1g 28 % 17 % .30/12g 12 % 9% .30/13g 15 % 9% 9,3mm/18,5g 33 % 6% .30/11,7g 22 % X 9,3mm/17,5g 22 % X .30/10,7 14 % X .30/11,7 14 % X 6,5mm/10,1g 0% 0% .30/11,7g 20 % 4% .30/13g 20 % 0% 9,3mm/15g 29 % 0% 9,3mm/18,5g 24 % 12 % .30, 11,7g 27 % 23 % .30, 13g 0% 0% 6,5mm, 9,07g 20 % 80 % .30, 11,7 g 38 % 63 % 6,5mm, 10,1g .30/11,7g 9,3mm/18,5g .30/11,7 .30/13g .30/14,2g .338/16,2g 8mm/13g 9,3mm/18,5g .30/11,7g 0% 29 % 38 % 21 % 13 % 8% 33 % 25 % 11 % 19 % 0% 17 % 13 % 14% 6% 27 % 17 % 8% 11 % 7%
Sako Hammerhead
Taulukko 2. Neljän yleisimmän luotityypin jäämäpainot, kun luodit kerättiin hirvenruhoista (suurista luista ja pehmytkudoksesta) ja puhelinluetteloista.
Sako Super Hammerhead
Taulukko 3. Vaipan hajoamisen ja irtoamisen keskiarvot kahdeksan luotirakenteen osalta. Prosenttiluvut edustavat niiden luotien määrää, joissa esiintyi hajoamista ja/tai irtoamista, kunkin luotityypin osalta. Emme ole erotelleet kudostyyppejä.
26
Metsästäjä 5 / 2007
900 850 800
Nopeus m/s
750 700 650 600 550 500 20 30 40 50 60 70 80 90 100
Jäämäpaino %
Kuva 5. Nopeuden ja luodin jäämäpainon välinen suhde 30-kaliiperin Sako Hammerheadin osalta
irtoa, koska niissä ei ole lyijy-ydintä. Ne voivat silti hajota, ja hajoaminen on otettu tässä tutkimuksessa huomioon. Tarkastelimme myös vaippakappaleiden irtoamista luodeista, joissa on lyijy-ydin. Löydöksemme on esitetty taulukossa 3. Taulukko viittaa siihen, että luotien rakenteiden välillä on eroja tämän ongelman suhteen. Nosler Partitionissa irtoamista esiintyy enemmän kuin muissa luotityypeissä. Tämä johtuu sen rakenteesta, jossa on etuosan rungosta erottava seinämä. Tämän luodin etuosa menettää kaiken lyijynsä laajalla osumanopeusalueella. Olemme tietoisia siitä, että tämä saattaa olla tulkintakysymys; jotkut katsovat, ettei tästä luodista irtoa mitään, koska runko-osa ei koskaan menetä lyijyään. Norma Oryx ja Sako Super Hammerhead edustavat luoteja, joissa on juotettu ydin. On varsin selvää, että irtoamista esiintyy niissä vähemmän kuin monissa muissa luotityypeissä. Tavanomaisia luotirakenteita (ilman väliseinää) edustavat Sako Hammerhead, Norma Alaska, Norma Vulcan ja Lapua Mega. Näissä esiintyy paljon vaihtelua, ja ne saattavat olla herkempiä läpäistävän kudostyypin suhteen kuin kehittyneemmät luotirakenteet. Tutkimiemme luotien määrä on myös melko pieni, joten emme voi tehdä varmoja johtopäätöksiä. Esimerkiksi 13 g painoisen 30-kaliiperin Norma Vulcanin osalta meillä on vain viisi ja 10,1 g painoisen 6,5 mm:n Norma Alaskan osalta kuusi havaintoa, ja niiden osalta ei ole kirjattu vaipan irtoamista. Tämä on tuskin edustava otos näistä luotityypeistä. Voimme todeta myös, että vaipan hajoaminen
on varsin yleistä ja että tutkittujen luotityyppien välillä ei ole merkittäviä eroja. Jopa homogeeniset luotityypit hajoavat suunnilleen yhtä usein kuin lyijy-ytimellä varustettujen luotien vaipat. Havaintomme viittaavat siihen, että meiltä puuttuu standardoitu metsästysluotien testimenetelmä, jolla saataisiin aikaan parempia, enemmän elävää kudosta läpäiseviä laajentuneita luoteja. Elävää kudosta muistuttavan kudossimulantin valmistaminen on lähes mahdotonta. Tutkimuksemme viittaa kuitenkin siihen, että parempi lähestymistapa voisi olla korjaustekijöiden määrittäminen kudossimulanteilla testatuille luodeille. Jos voimme saada riittävän määrän hirvenruhoista kerättyjä luoteja ja verrata niitä eri kudossimulanttityypeistä irrotettuihin luoteihin, voimme laatia täsmälliset korjaustekijät kullekin luoti- ja simulanttityypille. Tämä parantaisi merkittävästi kudossimulantteja käyttämällä saatavien tietojen arvoa. G
Lasse Botten
(kiväärimies, luonnontieteiden kandidaatti),
Sigbjørn Stokke
(luonnontieteiden tohtori, Norjan luonnontutkimuslaitos),
Jon M. Arnemo
(eläinlääketieteen tohtori, filosofian tohtori, professori, Norjan eläinlääketieteellinen korkeakoulu),
Torstein Storaas
(amanuenssi, Hedemarkin yliopisto),
Hege Gundersen
(luonnontieteen tohtori, Hedemarkin yliopisto)
Marko Svensberg
(erikoissuunnittelija, Metsästäjäin Keskusjärjestö)
Göran Bergqvist
(hirviasiantuntija, Ruotsin Metsästäjäliitto)
Hirviluotitutkimus jatkuu
Osallistu kyselyyn
I Metsästäjäin Keskusjärjestö jatkaa yhteistyötä norjalaisten tutkijoiden kanssa hirviluotikyselyn tiimoilla. Toivomme Sinun hirvenmetsästäjänä osallistuvan tutkimusmateriaalin keräämiseen vastaamalla kyselykaavakkeeseemme. Tarkemmat ohjeet ja kyselykaavakkeet löytyvät Metsästäjäin Keskusjärjestön internet-sivuilta www.riista.fi. Tulosta lomake internetistä. Tarkoituksena on saada mahdollisimman paljon hirven ampujilta täytettyjä lomakkeita ja niitä luoteja, jolla kyselykaavakkeen hirvi kaatui. Tutkimuksessa selvitetään Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa hirvenmetsästyksessä sallittujen kaliibereiden ja luotityyppien soveltuvuutta ja ominaisuuksia hirvenkaadossa. Hirvipatruunoiden ja luotien ominaisuuksien selvittäminen on katsottu tarpeelliseksi yhteispohjoismaisen tutkimuksen avulla. Tutkimus on alkanut Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa syksyllä 2005 Metsästäjäin Keskusjärjestön, Ruotsin metsästäjäliiton ja Norjan luonnontutkimuslaitoksen yhteistyönä. Tutkimustuloksia aiheen tiimoilta tullaan julkaisemaan jatkossakin Metsästäjä-lehdessä. Suomessa kyselykaavakkeen palauttaneiden kesken arvotaan viisi tavarapalkintoa.
Metsästäjä 5 / 2007
27
TURVALLISTA ASEENKÄSITTELYÄ NUORILLE
Etelä-Hämeen riistanhoitopiirissä järjestettiin kesäkuussa 10-16 vuotiaille nuorille kaksi erillistä toimintapäivää turvallisen aseenkäsittelyn tiimoilta. Rengon ampumaradalla 9.6. pidetyn tilaisuuden järjestelyissä olivat mukana Hattulan-Kalvolan, Hämeenlinnan ja Rengon riistanhoitoyhdistykset ja Tammelan Sukulan radalla 17.6. Forssan-Tammelan, Jokiläänin ja Urjalan riistanhoitoyhdistysten väki.
tavalla pyrittiin tilaisuus viemään läpi mahdollisimman turvallisesti, mitä päivän aloituksen yhteydessä myös erityisesti korostettiin. Mikäli odottelua jollekin rastille syntyi, oli ryhmänjohtajan tehtävänä järjestää ryhmälleen mielekästä toimintaa esimerkiksi makkaranuotion ja mehun merkeissä tai kertoilemalla jotain muuta aiheeseen liittyvää.
Metsästyskoirakatselmus
Kumpikin tilaisuus aloitettiin metsästyskoirien esittelyllä, jossa myös nuorten vanhemmat olivat mukana. Esiteltävinä olivat suomenpystykorva, karjalankarhukoira, suomenajokoira, norjan harmaahirvikoira, saksanseisoja, karkeakarvainen mäyräkoira, sileäkarvainen noutaja sekä saksan metsästysterrieri. Koirista pidettiin lyhyt esittely, jossa kerrottiin niiden käytöstä metsästyksessä sekä niiden muista ominaisuuksista. Tämän jälkeen vanhemmat päästettiin omille asioilleen ja ryhmät pääsivät aloittamaan varsinaisen päivän teemaan tutustumisen ryhmänjohtajiensa opastuksella.
T
apahtumapäivän aluksi nuoret jaettiin ennakkoilmoittautumisten perusteella tehtyihin ryhmiin. Jokainen ryhmä sai oman ryhmänjohtajan, jonka tehtävänä oli päivän ajan opastaa ryhmäänsä rastilta toiselle. Ryhmänjohtajat jakoivat osanottajille passin, josta ilmeni osallistujan nimi sekä passin taakse merkityt rastit. Koulutus tapahtui rastikohtaisella opastuksella. Tapahtumapäivän aikana oli mahdollisuus kokeilla ilma-aseilla, pienoiskiväärillä, hirvikiväärillä ja haulikolla ampumista. Rengossa oli käytössä myös ekoase. Rastipisteet oli erotettu rata-alueella keltaisin nauhoin ja yhdellä rastilla oli kerrallaan vain yksi ryhmä. Tällä
Rasteilta polulle
Tapahtumapäivien tarkoituksena oli opastaa nuoria turvalliseen aseenkäsittelyyn sekä tarjota heille tilaisuus kokeilla erilaisilla aseilla ampumista. Jokaisella rastilla toimi kaksi tai kolme kouluttajaa, jotka opastivat nuoria henkilökohtaisesti aseen turvalliseen käyttöön. Oheistoimintana Rengossa oli nuorille tehty luontopolku erilaisine rasteineen, joilla oli erilaisia pyyntivälineitä, lajitunnistusta, eläinten kallojen tunnistusta jne. Tammelan tilaisuudessa jaettiin tietoa pienpetojen pyynnistä sitä varten suunnitellulla loukkupolulla, jossa esiteltiin maastoon sijoitettuna erilaisia pyyntivälineitä muun muassa minkille, supille, näädälle ja ketulle sekä kerrottiin mitä niiden käytössä tulee ottaa huomioon. Sanoin ja kuvin kerrottiin myös haaskapyynnistä. Päivän aikana opastettiin ampumarata-alueella liikkumista sekä esiteltiin ratojen laitteistoa. Erityisesti haulikkoradan heittimien toiminta kiinnosti nuoria ampujia. Ampumarastien lisäksi erillisellä rastilla kiinnitettiin nuorten huomiota asehuollon merkitykseen turvallisuuden lisääjänä. Esitettyyn kysymykseen vaarallisimmasta aseesta tuli lukuisia vastauksia. Jonkin verran nuoria hämmästytti oikea vastaus, joka oli lataamaton ase ja se että yleensä vahingot sattuvat juuri "lataamattomalla" aseella. Kaiken kruunasi makkaranpaisto- ja mehurasti, jossa paistettiin tilaisuuden lomassa ja päätteeksi nuotiomakkaraa ja nautittiin muuta virvoketta. Päivän päätössanojen
Pienoiskiväärillä tähdättiin metsäkaurista ja kettua
Tero Saarikko, toiminnanohjaaja, Forssan-Tammelan riistanhoitoyhdistys
Haulikkoammunnan opastusta
28
Metsästäjä 5 / 2007
Loukkupolulla minkkiloukuilla
Luontopolulla viritettiin jalkanarua
yhteydessä kaikille osallistujille annettiin Villiä Elämää kirjanen kesälukemiseksi.
Reipasta joukkoa
Tapahtumiin osallistui yhteensä viitisenkymmentä ammunnasta ja metsästyksestä kiinnostunutta nuorta. Rengon tilaisuuteen oli saatu mukaan myös pari tyttöä, muutoin joukko oli varsin poikavaltaista, mikä hieman yllätti koska tyttöjen määrä esimerkiksi metsästäjätutkinnoissa alueella on koko ajan ollut lisääntymässä. Luultavasti tyttöjen kynnys lähteä tällaiseen toimintapäivään vain on korkeammalla. Monelle ampumakokemus oli ensimmäinen ja kaikki ottivatkin innostuneesti ja reippaasti vastaan tarjotun mahdollisuuden. Kokemattomuus aseen käytössä ei juu-
ri näkynyt, sillä joukko suoriutui kouluttajien johdolla ampumapaikoilla varsin mallikkaasti ja tuloksiakin syntyi. Joukossa oli mukana selvästi tulevia ampujalahjakkuuksia. Kaikki olisivat selvittäneet nykyisen hirvikokeen kiitettävästi, useimmat myös karhukokeen.
Paras palaute
Tilaisuuksien järjestämisen mahdollisti runsas talkoohenkisten kouluttajien määrä. Molempina päivinä oli järjestelyissä mukana runsaat parikymmentä järjestävien riistanhoitoyhdistysten vapaaehtoista, jotka mm. olivat tuoneet tapahtumiin omia aseitaan nuorten käyttöön. Palaute tilaisuuksista niin osallistujilta kuin heidän vanhemmiltaan oli kaiken kaikkiaan positiivista vaikka tilaisuudet ehkä venyivät hieman ennakoitua pidemmiksi. Sopivan sapluunan löytämiseen tuli hyvää kokemusta myös tilaisuuden järjestäjille. Päivän aikana tuli lisäksi useammalta taholta todetuksi ettei kyseisenlaisen tilaisuuden järjestäminen hieman vanhemmallekaan väelle menisi hukkaan. Järjestäjien kannalta parasta palautetta oli nähdä nuorten avoin ja vastaanottavainen asenne ja heidän aito ja vilpitön riemunsa, kun kiekko särkyi ja luoti osui hirvitauluun. G
Metsästäjä 5 / 2007 29
Jokaisella rastilla toimi kaksi tai kolme kouluttajaa, jotka opastivat nuoria henkilökohtaisesti aseen turvalliseen käyttöön.
Tracker Oy, Kauppiaantie 30, 90460 Oulunsalo, sales@tracker.fi
Lisätietoja www.tracker.fi tai 08 521 9290 MyWay-myynti MyWay Point myymälät kautta maan Asiakastuki 0600 414 610 0,95 min+pvm (ma-pe klo 8-20, la klo 9-16)
Uusi MyWay Navigator on nyt entistä helppokäyttöisempi. Sen avulla näet koirasi ja jahtikaveriesi sijainnin tarkasti maastokartalla. Myway toimii nyt myös S60 3rd sarjan matkapuhelimissa.
MyWay Navigator
Uusi helppokäyttöisempi sovellus. Selkeämpi parannettu valikko.
MyWay Navigatorissa kulminoituu vuosien osaaminen matkapuhelimissa toimivista maasto- ja merinavigaattoreista. Uudistettu MyWay Navigator käyttää tehokkasti hyväkseen uusien matkapuhelinten suuret ja terävät näytöt. MyWay Navigatorissa on selkeät ikonipohjaiset valikot, parannettu patentoitu monen kohteen navigointi ja seuranta sekä helpotettu asennus. Uudistetulla kompassinäytöllä MyWay Navigator tarkkailee GPS moduulin* tilaa sekä liikettäsi ja opastaa sinua siten että saat kompassisuunnat MyWay Navigator kohteisiin mahdollisimman helposti ja nopeasti (pat.pending). Sovellus ja tarvikkeet erillispaketeissa, hanki vain tarvittava. Yhteensopiva vanhempien Tracker ja Pointer GPS paikantimien ja sovellusten kanssa.** Heinäkuun uutuutena viivatyökalu, jolla piirrät helposti metsästysalueiden rajat ja muutkin karttaviivat.***
* Kompassisuunnan määritykseen ja oman paikan katsomiseen tarvitset Bluetooth GPS laitteen, esimerkiksi Tracker MyWay BT GPS 100:n. ** Symbian puhelimissa. *** Jo Navigatorin hankkineet saavat päivitykset veloituksetta.
199 Dog GPS TTA-310i
Testivoittajan uusi vielä parempi panta SuperSense® tekniikalla.
Uudet sisukset hyväksi havaitussa kuoressa. Luja ja yksinkertainen yhden paketin rakenne. Uusi SuperSense® GPS jonka ansiosta käytännössä vähintään kaksinkertainen herkkyys vaikeissa olosuhteissa (testattu ajokoirilla). Virrankulutus vain 67% entisestä. Haukkuhälytys ja laskuri.*
* Säädettävä haukkuhälytys hälyttää haukun alkamisen, loppumisen sekä kertoo tiheyden (suurinpiirtein) ja sen kuinka kauan koira on haukkunut / ollut hiljaa. 1. UUSI SuperSense® GPS 2. 33 % parempi virrankesto 3. Haukkulaskuri 4. Haukkuhälytys (Alku-Lopetus) 5. Paikkatiedossa koiran jälkihistoria (4 min) 6. GPRS toiminnot valmiina pannassa 7. Kevein, vain 230 g 8. Sopii myös valjaisiin 9. Kaikki lujassa paketissa (ei kaapelia pannassa) 10. Mikrofoni
P INay T
MyW
Kysy t arjous
1000 9,95
MyWay
P INT kauppiaasi
MyWay Point tarjoaa täyden tuen MyWay tuotteille. 36 ympäri Suomen sijoittunutta MyWay Pointia palvelee ja neuvoo asiakkaita sekä tarjoaa uutuudet, lisävarusteet, huollon ja varaosat. Lähimmän MyWay Point myymälän löydät osoitteesta www.tracker.fi/mywaypoint.
Synttäreiden kunniaksi yllätyslahja Dog GPS:n ostajille.
Lisävarusteet
Outdoor kännykkälaukku BT GPS erityisesti liikuttaessa jalan Dog GPS autolaturi GPS valjas XS-L
ESPOO MARTINKYLÄN AUTOPUHELIN FORSSA TEKNISET LEHTOVIRTA HÄIJÄÄ HÄIJÄÄN HUOLTOKESKUS OY IISALMI SAARIVAINIO OY (TEKNISET) IMATRA EXPERT E.HATAKKA JOENSUU MARKANTALO JYVÄSKYLÄ MIDARE OY KAJAANI MUSTA-PÖRSSI KEMI FOTORES KY KOKKOLA KOKKOTEL OY KUHMO PAIKALLIS-SÄHKÖ KUOPIO MARKANTALO KUUSAMO PRISMA LAPPEENRANTA EXPERT E.HATAKKA LEMPÄÄLÄ BUDGET SPORT C/O Koy Ideapark LIEKSA ESAN KODINKONE OY MIKKELI KARIKON AUTOTALO MARIEHAMN ÅLANDS DATATELEFON NIVALA EXPERT PÄIVÄRINTA OULAINEN TEKNISET TOKOLA OULU R.RINTAMÄKI, OULUN TELEPALVELU OY PIEKSÄMÄKI ASENNUSPALVELU REIJO HALONEN PIETARSAARI KOKKOTEL OY PUDASJÄRVI T:mi KOILLIS-TELE RAAHE RAAHEN KONTTORIKONE OY ROVANIEMI A.OLLAKKA OY SALO MARKANTALO SAVONLINNA KARIKON AUTOTALO SEINÄJOKI WEXTRA OY SUOMUSSALMI PAIKALLIS-SÄHKÖ OY TAMPERE RXTX-TUOTE MIKA RISSANEN OY TURKU TURUN TELE-PÖRSSI OY / PUHEMIES VANTAA BUDGET SPORT VARKAUS KESKI-SAVON VIESTINTÄ ÄÄNEKOSKI NISKANEN OY KODINTEKNIIKKA JA URHEILU
Eräaatoksia valtion mailta
Petri Heinonen, Metsätalouden ympäristöpäällikkö, Metsähallitus Ahti Putaala, Projektipäällikkö, riistan elinympäristöjen hoito, Metsähallitus
Metsähallitus riistaelinympäristöjen hoitajana
ekologista metsätaloutta ja aktiivista kunnostamista Metsähallituksen harjoittamassa metsätaloudessa otetaan riistaeläinten elinympäristövaatimukset laajasti huomioon. Laajaalainen metsätalouden suunnittelu alue-ekologinen suunnittelu turvaa tärkeiden riistaelinympäristöjen kytkeytyneisyyden yhtenäisillä varttuneiden metsien verkostolla. Metsätalous tuottaa hyvää elinympäristöä etenkin hirvelle ja jänikselle. G Metsähallituksen nykymetsätalous turvaa myös kanalintukantojen säilymisen ja lisääntymisenkin. Metsähallituksen metsätaloudessa pyritään metsikkötasolla 10 30 %: lehtipuusekoitukseen aina, kun kasvupaikan olosuhteet sen sallivat. Tästä hyötyvät sekä teeri että pyy. Kasvatusmetsissä pyritään tiheyden vaihteluun ja uudistushakkuissa pyritään säästämään pienialaiset kosteikot. Näillä toimenpiteillä säilytetään ja luodaan kanalintupoikueiden elinympäristöjä. Merkittävin panos tehdään kuitenkin metson soidinelinympäristöjen hoitoon. Metsähallituksen tavoite on säilyttää metso metsästettävänä kantana alueillaan. Metson soidinalueiden metsätaloudelliseen käsittelyyn erotetaan kolme eri aluetta: soidinkeskus, soidinpaikka/reviiri ja kukkojen päiväreviirit. Metsätalouden toimenpiteet on ohjeistettu siten, että kaikki onnistuneelle soitimelle merkittävät piirteet säilyvät soidinalueen eri kohdissa. Soidinaluetta käsitellään siis n. 300 hehtaarin kokonaisuutena siten, että kukkoreviirit eivät tyhjene ja soidinkeskuksen ja paikan rakenne säilyy soitimen kannalta hyvänä. Metsähallituksen uutena avauksena riistan hoidossa käynnistyi keväällä 2007 kaksivuotinen, riistalintujen elinympäristöjen aktiiviseen hoitoon panostava projekti. Valtakunnallisessa projektissa kunnostetaan, ennallistetaan, kehitetään tai luodaan kokonaan uusia riistaeläinten elinympäristöjä erityisesti metsätalousmaiden kitu- ja joutomaa-alueilla. Puuntuotannon kannalta vähäarvoisia, mutta riistan elinympäristöjen kehittämiseen hyvin soveltuvia kohteita ovat mm. aikanaan metsätaloudellisesti turhaan ojitetut suot ja pienialaiset metsämaiden soistumat sekä tuotannosta poistuneet turvesuot ja luonnonravintolammikot. Näille kohteille voidaan aktiivisin toimin luoda kunnostettuja, palautettuja ja myös uusia elinympäristöjä riistalajistolle. Aloitetussa projektissa monipuolistetaan riistaeläinten elinympäristön aktiivisen hoidon keinovalikoimaa ja luodaan samalla uutta toimintakulttuuria talousmetsien luonnonhoitoon. Kahden vuoden aikana projektissa valmistuu eripuolille valtionmaita kymmeniä erilaisia kohteita kuten vesilintukosteikoita, kunnostettuja riekko- sekä metsähanhisoita ja metsäkanalintujen poikueympäristöjä. Projekti on samalla myös kehittämisprojekti, missä aluekartoituksen, suunnittelun, toteutettujen kohteiden ja vaikutusseurannan avulla laaditaan toimintaohjelma. Ohjelmaan valitaan kustannustehokkaimmat toimintamuodot riistalintujen elinympäristöjen hoidossa jouto- ja kitumaa-alueilla. Tavoitteena on, että ohjelman mukaista riistalintujen elinympäristöjen aktiivisesta hoidosta muodostuu pitkäaikainen ja -vaikutteinen riistanhoitomuoto valtion maille. Projektissa laadittavan ohjelman ja siinä toteuttavien kohteiden toivotaan samalla toimivan suunnannäyttäjinä ja innoittavina esimerkkinä myös muiden yhtiöiden ja yksityisten metsien riistan elinympäristöjen hoidolle. Käynnistyneessä projektissa toteutettavat riistan elinympäristöjen aktiiviset hoitotoimenpiteet lisäävät paikallisesti luonnon monimuotoisuutta, metsien monikäytön mahdollisuuksia ja maisemallisia arvoja. Karuilla rämeillä viihtyy riekkojen lisäksi runsas selkärangatonlajisto, ja hillakin. Uudet vesilintukosteikot lisäävät mm. kahlaajien, lepakoiden ja sammakkoeläinten elinympäristöjä, ja toimivat monien lintulajien muutonaikaisina levähdysalueina. Uusilla kosteikoilla ja ennallistetuilla soilla saavutetaan myös vesiensuojelullista hyötyä valuma-alueen vedenpidätyskyvyn lisääntymisen kautta. Kuivina kesinä veden pidättyminen ja viipyminen kohteilla lisää alueellisesti koko eläinlajiston vedensaantimahdollisuuksia. G
Hannu Huttu
32
Metsästäjä 5 / 2007
Erätukun uusi verkkokauppa kehittyy jatkuvasti uusia tuotteita!
Katso www.eratukku.fi
ESIMERKIKSI
JahtiJakt Hunter reppu
ESIMERKIKSI
JahtiJakt Asekotelo
ESIMERKIKSI
JahtiJakt Laavu
ESIMERKIKSI
NORTH ICE EXT Light makuupussi
2900
3900
4900
1990
www.ERATUKKU.fi
by
PREMIUM
Ylimmän luokan ykkösuutuus
JahtiJakt Premium-kalvopuku
Uusi teknologia mullistaa metsästyksen
Premium-puvun omistajana pääset huomaamattomasti entistä lähemmäksi riistaa. Puvussa olevan Scentechhajunestoteknologian avulla estetään ihmisen hajujen kulkeutuminen riistan vainuttavaksi. Premium-puvun UUSI AIR-TEX2 -kalvo on laminoitu suoraan pintakankaaseen, jolloin puku on mukavampi, kestävämpi ja entistä kevyempi myös sateella. Tutustu ja tilaa heti!
Voittamaton, uusi
-kalvo
Suoraan puvun pintakankaaseen lämpölaminoitu UUSI AIR-TEX2 -kalvo säilyttää erinomaiset ominaisuutensa kovan käytön ja usean pesukerran jälkeenkin. Tampereen Teknillisen Yliopiston Älyvaatelaboratorion testeissä uuden AIR-TEX2 -kalvon hengittävyys todettiin aivan erinomaiseksi sekä uutena, että kolmen pesukerran jälkeen (hengittävyys >11 000 g/m2/24h). Samoissa testeissä kalvo sai parhaat arvot myös erinomaisesta vedenpitävyydestään (vesipilarin korkeus > 10.000 mm). Ja huippuominaisuudet olivat ennallaan vielä useiden pesukertojen jälkeenkin!
-hajunestoteknologia
Uudessa JahtiJakt Premiummetsästyspuvussa käytetään ainutlaatuista ScentechTMhajunestoteknologiaa. Sen avulla estetään ihmiskehosta lähtevää hajua kulkeutumasta pintakankaan läpi riistan vainuttavaksi. JahtiJakt on kehittänyt ScentechTMhajunestoteknologian yhteistyössä alan parhaiden asiantuntijoiden ja tutkimuslaitosten kanssa ensimmäisenä Suomessa.
:LLE NOPEIMMALLE
NETTITILAAJALLE
ERÄPUUKKO
TUOTENUMERO: JJ0103 Kaupan päälle JahtiJakt Premium-pukuun. Vastaavien tuotteiden yhteisarvo 419 .
X
älle Kaupan pä : kusta VAIN Erätu
1. JahtiJakt neule
Tyylikäs neule metsälle ja vapaaaikaan. Kyynärpäissä ja hartioilla kangasvahvikkeet. Suojaava kaulus.
2. Kalvollinen kääntölakki
AIR-TEX kalvolla varustettu kääntölakki, jossa toinen puoli on oranssi huomioväripinta. Käännettävät läpät ja säädettävä pään ympärys.
3. Turvaliivi
Hyvin erottuva oranssi huomioväri. Heijastinauhat edessä ja takana. Mahtuu kätevästi vaikka taskuun. Varustettu vetoketjulla.
4. Fleece-väliasu
Erittäin lämmin väliasu kylmemmille keleille. Materiaali miellyttävä Mikrodry fleece, joka hengittää ja siirtää kosteuden hengittävän puvun läpi ulos.
Kuponkitilaukset:
sivu 17.
Puhelintilaukset: Ma-Pe klo 9-18
020 747 7000
Nettitilaukset: Avoinna 24h www.ERATUKKU.fi
TUOTENUMERO: JJ0103
U
VEDENPITÄVÄ HENGITTVÄ HAJUTON
Roisketiiviillä vetoketjuilla suojatut rintataskut. Kaksi taskua listan alla. Läpiviennit esim. puhelimen johdoille. Hengittävä ja kosteutta siirtävä verkkovuori Takissa kahteen suuntaan aukeava etuvetoketju. Kolmen pisteen vyötärökiristys housuissa Reisitaskut molemmin puolin
Avtagbar, justerbar AIR-TEX membranhuva med formbar skärm. Ny justeringsmekanism. Vedenpitävä ja hengittävä takki AIR-TEX2 kalvolla ScentechTM-hajunestoteknologia Roiskevesitiiviit rintataskut
Suojaisa povitasku sekä verkkotaskut Monipuoliset ja tomivat taskut Jacka med tvåvägsdragkedja
Kainalo- ja lantioventilaatiot verkkosuojalla. Suojaa mm. mäkäräisiltä ja hirvikärpäsiltä
Lahkeensuissa tarrakiristys ja hankaussuoja.
Hyvitys vanhasta metsästyspuvustasi
Nopeille nyt raju vaihtotarjous, maksat vain 249,90! Puku kuin puku.
KAHD EN
OT TU
OS TEEN TAJALL
50
E
Nyt Erätukusta veloituksetta kahden *tuotteen tilaajalle!
Uusinta uutta jälleen Erätukusta. Loppukauden jahtiin uskomattoman upeasti maastoon ja talveen sopeutuva asu; LUMICAMO-kalvopuku, takki ja housut.
*Etu koskee vain Lumicamo 0-sinetillä merkittyjä tuotteita.
Ti l
aa h
. er eti www
5. Scentech-alusasu
Kerrospukeutumiseen. Erityisesti JahtiJakt Premium pukuun suunniteltu, Scentech teknologialla toteutettu alusasu. Micro1Dry -kangas imee kosteuden pois.
uk
at
ku
L
.fi
AM MIC U
O
0
Lumicamo-kalvopuvun arvo 399.
6. Flanellipaita
Metsästykseen ja vapaa-aikaan. Laadukasta puuvillaa. Uusi muodikas ulkonäkö. Kaksi rintataskua. Jatketut helmat peittävät alaselän.
7. Henkselit
Vahvat nahkapidikkeet, kestävä ja varma nappikiinnitys. Joustava ja kestävä materiaali. Uusi tyylikäs ulkonäkö.
8. Auton istuinsuoja
JahtiJakt istuinsuojat suojaavat autosi penkit tehokkaasti. Sopii kaikkiin automalleihin. Helppo irrottaa ja pestä jopa 60 asteisessa pesussa. Materiaalina vettä ja likaa hylkivä polyesteri.
OULU: Alasintie 8 TAMPERE: Possijärvenkatu 4
VANTAA: Valimotie 27 RAAHE: Sovionkatu 4-6
HAAPARANTA: Ikano-talo
PREMIUM
Premium-luokan kalvokenkä
uutuus kovaan käyttöön
Vedenpitävä, hengittävä ja 'hajuton'
JahtiJakt Premium- kalvokengässä on käytetty peräti kolminkertaista vedenpitävyysteknologiaa. Rakenne päästää myös jalan tuottaman kosteuden ulos ja pitää jalan kuivana. Sisävuoren Scentech-hajuneston ansiosta pääset huomaamattomasti entistä lähemmäs riistaa.
TM
-hajunestoteknologia eliminoi hajua aiheuttavat hajua pääsemästä maastoon riistan vainuttavaksi. gissä.
Kolminkertainen vedenpitävyysteknologia
väksi ja likaa hylkiväksi. Saumat on käsitelty vedenpitäviksi kolminkertaisella erikoiskäsittelyllä. X2 vanuun ja asennettu sukkamaisesti jalkaterän ympäri. X2 -kalvoa. Lisäksi mm.: X2-kalvoteipillä
pohjarakenne
KAHD EN
OT TU
OS TEEN TAJALL
E
LUM
O CAM I
Katso sivu
0
TUOTENUMERO: 602PRE
20
.
Kuponkitilaukset:
Tilauskuponki sivulla
Nettitilaukset:
17.
www.ERATUKKU.fi
SCENTECH-HAJUNESTO
UUSI AIR TEX2 KALVO
Uusi
-kalvo!
Pohjan nelikerrosrakenne
mium-luokan laatua ja mukavuutkiertojäykkä mutta hyvin rullaava.
X2- kalvoa, joka takaa jalkineelle loistavan vedenpitävyyden ja hengittävyyden kaikissa oloissa. Ulkopuolelta tuleva vesi ei läpäise kalvoa, mutta hikoilun tuottama X2 -kalvon erinomainen toimi-
X2 -kalvo estää ulottuu varren ylälaitaan asti antaen kengälle hyvän kahluusyvyyden.
UUSI DESIGN
alustoilla. Oikein suunniteltu nauhoitus tukee jalkaa koko alueelta. tulevaa kylmyyttä. Pestävässä energiapohjallisessa iskunvaimennin ja energianparikäsittely. Pohjoismaiseen jalkaan suunniteltu lestitys.
TM -hajunestoteknologia eliminoi hajua
misen hajua pääsemästä riistalle.
Uuden kalvoteknologian ansiosta moninkertainen vedenpitävyyden
minkertaiset ompeleet tärkeissä saumoissa.
logian kolminkertainen käsittely takaa parhaan vedenpitävyyden.
X2 -kalvo siirtää hikoilun tuottaman kosteuden kengän ulkopuolelle. Pitää jalat ja sukat kuivina.
lämmin ja kevyt. Pitää jalan lämpimänä. X2-kalvoteipillä.
Kaupan päälle JahtiJakt Premium-kenkiin. Vastaavien tuotteiden yhteisarvo 44.
X
älle Kaupan pä : kusta VAIN Erätu
Puhelintilaukset: Ma-Pe klo 9-18
kuponki- ja nettitilaajalle
nopeimmalle
2. Liner-sukat
Lämpimät ja miellyttävät JahtiJakt-villasukat kylmille materiaali pitää jalat kuivina. Luonnon raaka-aineista tehty mehiläisvaha. Suojaa kenkää lialta ja vedeltä.
Säärystimet
Suojaa housunlahkeita. Vahvaa vedenpitävää materiaalia. Säädettävä varrensuu. Vast. 38.
020 747 7000
OULU: Alasintie 8 TAMPERE: Possijärvenkatu 4 HAAPARANTA: Ikano-talo
VANTAA: Valimotie 27 RAAHE: Sovionkatu 4-6
Ensiesittelyssä uusi "näkymätön" JahtiJakt Camo -kalvopuku
Ylivoimaisesti maastoutuva Camokalvopuku-uutuus
JahtiJaktin uusi Camo-puku edustaa materiaaleiltaan ja muotoilultaan uusinta pukuteknologiaa. Maastoon sulautuva Camo-kuvioitu kangas, uusi AIR-TEX2-kalvo, ja mullistava SCENTECH-hajunesto tekevät puvusta lähes "näkymättömän" riistalle. Loppu riippuukin sinusta. Uusi 'näkymätön' Camo-kangas
Maastokuvioidun Camo-kankaan värit ja koko kuosi on taiteilija, metsästäjä Kimmo Takaraution tarkkaan suunnittelema kokonaisuus, joka on sovitettu suomalaisen luonnon väreihin ja kasvillisuuteen. Camo-puvussaan metsästäjä tai luonnossa liikkuja sulautuu luonnon väreihin ja pääsee huomaamattomana lähemmäs kohdettaan. Uuden Camo-kalvopuvun vedenpitävyys, hengittävyys ja keveys ovat parasta huippuluokkaa!
Voittamaton, uusi -kalvo
Suoraan puvun pintakankaaseen lämpölaminoitu UUSI AIR-TEX2 -kalvo säilyttää erinomaiset ominaisuutensa kovan käytön ja usean pesukerran jälkeenkin. Tampereen Teknillisen Yliopiston Älyvaatelaboratorion testeissä uuden AIR-TEX2kalvon hengittävyys todettiin erinomaiseksi sekä uutena että kolmen pesukerran jälkeen. Samoissa testeissä kalvo sai parhaat arvot myös erinomaisesta vedenpitävyydestään
-hajunestoteknologia
Uudessa JahtiJakt Camo-metsästyspuvussa käytetään ainutlaatuista ScentechTMhajunestoteknologiaa. Sen avulla estetään ihmiskehosta lähtevää hajua kulkeutumasta pintakankaan läpi maastoon riistan vainuttavaksi. JahtiJakt on kehittänyt ScentechTMhajunestoteknologian yhteistyössä alan parhaiden asiantuntijoiden ja tutkimuslaitosten kanssa ensimmäisenä Suomessa. Teknologia perustuu hopeahiukkasiin, jotka tuhoavat ihmiskehon tuottamat hajubakteerit. Silverpartikal-hopeahiukkaset on sijoitettu lankaan jo valmistusvaiheessa. Näin langoista kudottu Camo-puvun kangas pitää hajunesto-ominaisuutensa ikuisesti! Ominaisuus ei poistu pesussa eikä vaatteen iän mukana. Puku on antibakteriakäsitelty ja tuote on myös antibakteriatestattu (KS K0693, JIS L1902).
Kuponkitilaukset:
sivu 17.
Puhelintilaukset: Ma-Pe klo 9-18
UUS C
O UOS
020 747 7000
Nettitilaukset: Avoinna 24h www.ERATUKKU.fi
by
Irrotettava hirvikärpäshuppu Miellyttävä ja pehmeä samettikaulus ScentechTM-hajunestoteknologia Läppäsuojatut rintataskut
Irrotettava, säädettävä AIR-TEX-kalvohuppu muotoiltavalla lipalla. Uusi säätömekanismi Uusi Camo-kuosi sulautuu huomaamattomasti maastoon Hengittävä ja kosteutta siirtävä verkkovuori
Suojaisa povitasku tärkeille tavaroille. Monipuoliset ja tomivat taskut Takissa kahteen suuntaan aukeava etuvetoketju.
Kainalo- ja lantioventilaatiot verkkosuojalla. Suojaa mm. mäkäräisiltä ja hirvikärpäsiltä Housuissa selkää suojaava korotus Monipuoliset ja toimivat taskut
Kolmen pisteen vyötärökiristys housuissa
Lahkeensuissa tarrakiristys ja hankaussuoja.
Kaikkeen käyttöön
Kevät Tuulinen Camo-puku: Camo-puku & extratuotteet: Kesä Aurinkoinen Syksy Sateinen Talvi Kylmä
Camo puku kannattaa hankkia juuri nyt!
Huippuominaisuuksilla varustettu uusi JahtiJakt Camo-kalvopuku on nyt esittelytarjouksessa, jolloin saat sen alle puoleen hintaan verrattuna markkinoilla oleviin samantyyppisiin pukuihin. Tilatessasi Camo-kalvopuvun saat lisäksi kaupan päälle vielä arvokkaan Camo Extra-paketin, jonka tuotteet on valmistettu puvun kanssa tyylikkäästi sävy sävyyn. Toimi ja tilaa heti!
TUOTENUMERO: JJC0101
Camo-puvun käyttöskaala on laaja. Camo EXTRA-pakettituotteiden kanssa löydät aina sopivan vaatetuksen kelistä tai vuodenajasta riippumatta. Camo EXTRApaketin Fleece-takkia voit käyttää vaihtoehtoisesti päälytakkina keveämmillä ilmoilla.
KAHD EN
OT TU
OS TEEN TAJALL
E
Ti l
aa h
. er eti www
Kaupan päälle JahtiJakt Camo-pukuun. Vastaavien tuotteiden yhteisarvo 167 :
uk
at
ku
LUM
O ICAM
0
.fi
X
päälle Kaupan usta: ätuk VAIN Er Tyylikäs
1. Camo-fleece 3. MicroDry Camo-alusasu
Kosteutta siirtävä, miellyttävä Camo-kuosinen MicroDry-alusasu kerrospukeutumiseen.
nopeimmalle
nettitilaajalle lisäksi
3. Camo henkselit
Joustavat ja kestävät Camo-kuvioidut henkselit. Vahvat nahkapidikkeet ja nappikiinnitys.
Camo-maastolakki
Vastaavan arvo 15 .
Camo-kuosinen fleecetakki kerrospukeutumiseen ja vapaa-aikaan.
OULU: Alasintie 8 TAMPERE: Possijärvenkatu 4
VANTAA: Valimotie 27 RAAHE: Sovionkatu 4-6
HAAPARANTA: Ikano-talo
PRO
Täydellisesti uudistettu JahtiJakt PRO -kalvopuku viime kauden hintaan!
Täydellisesti uudistettu suosikkipuku kaikille säille.
Eurooppalaisten metsästäjien toiveista ja ideoista kehitetty korkealaatuinen metsästysasu vaativaan käyttöön. Parhaimman luokan uusi AIR-TEX2 kalvo sekä muut uudet huippuominaisuudet tekevät PRO-puvusta ainutlaatuisen metsästysasun kaikille säille.
Vedenpitävä
Uuden AIR-TEX2 kalvon erinomainen vedenpitävyys on testattua huippuluokkaa. Kalvopuvun kaikki saumat on käsitelty vedenpitäviksi.
Hengittävä
PRO-puvun uusi AIR-TEX2 -kalvo sai Älyvaatelaboratorion (SWL) testeissä huipputulokset. Testiraportin mukaan AIR-TEX2-kalvon hengittävyys on erinomaista luokkaa sekä uutena että kolmen pesukerran jälkeen ( >11.000 g/m2 24h).
Tu ote nro : JJ 01 02
Kevyt
Pintakankaaseen laminoidun AIR-TEX2 kalvon ansiosta PRO-kalvopuku on uskomattoman kevyt ja joustava. Teflon-käsitelty pintakangas ei vety ja säilyttää sen vuoksi keveytensä myös sateella.
KAHD EN
OT TU
OS TEEN TAJALL
E
LUM
IC
0 AMO
u2
TUOTENUMERO: JJ0102 Nämä kaupan päälle JahtiJakt PRO-pukuun. Vastaavien tuotteiden yhteisarvo 401 .
0
Katso siv
1. Fleecetakki lle JahtiJakt-fleecetakki kerrospukeutumipan pää Tyylikäsvapaa-aikaan. Kau : seen ja ätukusta VAIN Er
X
2. Forest-puku
Uusi JahtiJakt Forest -puku on suunniteltu luontoliikkujalle retkeilyyn, kalastukseen, marjastukseen jne.. Likaa ja vettä hylkivä. Takki, housut ja huppu.
3. AIR-TEX-kalvolakki
Käännettävä AIR-TEX-kalvollinen lippalakki. Alas laskettavat korvaläpät. Kääntöpuolella oranssi huomioväri.
Kuponkitilaukset:
Tilauskuponki sivulla
Nettitilaukset:
:LLE NOPEIMMALLE
17. www.ERATUKKU.fi
NETTI- JA KUPONKITILAAJALLE
ERÄPUUKKO
Uusi
-kalvo!
PRO-puku: PRO-puku & extratuotteet:
Kevät Tuulinen
Kesä Aurinkoinen
LAADUKAS PINTA
Syksy Sateinen
UUSI KALVO
Talvi Kylmä
JahtiJakt PRO- puvun uusi AIR-TEX2-kalvo on erityisesti metsästyspukuihin suunniteltu erikoiskalvo, joka takaa puvun mukavuuden kaikissa oloissa. Kalvon ansiosta vesi ja tuuli eivät pääse puvun sisälle, mutta hikoilun tuottama kosteus pääsee ulos hengittävän kalvon välityksellä. Toimivuus on testattu useissa laboratorio- ja maastotesteissä.
JahtiJakt PRO-puku ja sen mukana toimitettavat Extra-tuotteet muodostavat asukokonaisuuden, joka sopii säälle kuin säälle. PRO-puvulla ja oikealla kerrospukeutumisella säilyt lämpimänä paukkupakkasilla, mutta et kastu hikoilusta leudommillakaan säillä.
Uusi vedenpitävä ja hengittävä AIR-TEX2 -kalvo takissa ja housuissa.
Irrotettava, säädettävä AIR-TEX2-kalvohuppu muotoiltavalla lipalla. Uusi säätömekanismi. Irrotettava hirvikärpäshuppu Miellyttävä ja pehmeä samettikaulus Läppäsuojatut rintataskut
Kainalo- ja lantioventilaatiot. Verkkosuoja hirvikärpäsiä, hyttysiä ja mäkäräisiä vastaan Helppokäyttöiseksi muotoillut lämmitelytaskut rinnassa Hengittävä ja kosteutta siirtävä verkkovuori
Suojaisa povitasku tärkeille tavaroille. Monipuoliset ja tomivat taskut Takissa kahteen suuntaan aukeava etuvetoketju.
Housussa henkselin paikat napeilla Housuissa selkää suojaava korotus Monipuoliset ja toimivat taskut
Kolmen pisteen vyötärökiristys housuissa
Napeilla suljettava tilava reisitasku
4. Turvaliivi
Heijastinnauhat edessä ja takana. Uusi erottuva huomioväri. Nopeat pikakiinnikkeet.
5. MicroDry-alusasu
Miellyttävä tekninen JahtiJakt-alusasu. MicroDryerikoiskuitu siirtää kosteuden ulompiin vaatekerroksiin ja tuntuu kuivalta.
6. AIR-TEX-kalvohuppu
AIR-TEX-kalvollinen irrotettava huppu. Monipuoliset uudet säädöt, muotoiltava lippa.
7. Hirvikärpäshuppu
Irrotettava hirvikärpäshuppu, joka suojaa myös mäkäräisiltä ja hyttysiltä. Vetoketjullinen huoltoaukko.
Puhelintilaukset: Ma-Pe klo 9-18
020 747 7000
OULU: Alasintie 8 TAMPERE: Possijärvenkatu 4 HAAPARANTA: Ikano-talo
VANTAA: Valimotie 27 RAAHE: Sovionkatu 4-6
GARMIN GPSmap 60Cx
Testeissä menestystä ja suosiota kerännyt Garmin 60C -kartta-GPS sai seuraajakseen Garmin 60Cx:n. Nyt voit kuin koskaan aiemmin. 60Cx Suomen edullisimpaan hintaan, täysin ylivoimainen GPS mm. metsästyskäyttöön.
tukku Erä TAAN HIN
Ominaisuudet
479
X
+ ohjelmointi- ja toimituskulut Tuotenumero: 005CX60
Mukana 128 Mb muistikortti!
Jopa 100 x 100 km
Meiltä myös lisämuistikortit!
TESTIVOITTAJA!
TM (19/05) testasi Garmin 60 CS ja
Kaupan päälle tähän tuotteeseen:
Valitse yksi 1-16 alueesta!
(vastaavat 99 )
(vastaavat 49 )
www.ERATUKKU.fi
Puhelintilaukset
Ma-Pe 9-18
020 747 7000
OULU: Alasintie 8 VANTAA: Valimotie 27 TAMPERE: Possijärvenkatu 4 RAAHE: Sovionkatu 4 - 6 HAPARANDA: Ikano-talo
Suomen suosituin metsästyspuku erätukkuhintaan ilman välikäsiä!
Tyylikkyyttä ja varmaa toimivuutta
JahtiJakt AIR-TEX -kalvopuku on se legendaarinen jahtiasu, joka ensimmäisenä voitti metsästäjien luottamuksen toimivuudellaan. Kalvopuvun ominaisuuksien ytimenä on testattu AIR-TEX kalvo, jonka vedenpitävyys ja hengittävyys ovat huippuluokkaa. Toimivuus ja edullinen hinta ovat tehneet kalvopuvusta metsästäjien suosikin niin Euroopassa kuin USA:ssakin.
Aito AIR-TEX
Metsästyspukua valitessasi, varmista, että kalvona on aito AIR-TEX. Sen käyttäjät ovat pukunsa vedenpitävyyteen ja hengittävyyteen kaikkein tyytyväisimpiä
(Taloustutkimus 4/04 ja metsästysasututkimus 5/2006).
VTT:n ja Tampereen Yliopiston tutkimukset osoittavat kalvon ylivoiman tieteellisesti. Toimivan puvun yksityiskohtiin kuuluvat mm. viilentävät ventilaatiot takissa ja housuissa.
KAHD EN
OT TU
OS TEEN TAJALL
TUOTENUMERO:
001
Erilaiset varusteet voi turvallisesti säilyttää reilunkokoisissa, AIR-TEXkalvollisissa taskuissa. Housujen istuvuus on varmistettu vyötärön kolmipistekiristyksellä. Lahkeensuissa ja takin hihoissa tarrakiristys.
E
LUM
IC
O 0 AM
20
.
TUOTENUMERO: 001
Katso sivu
Kaupan päälle JahtiJakt AIR-TEX-pukuun. Vastaavien tuotteiden yhteisarvo 222 :
X
älle Kaupan pä : kusta VAIN Erätu
Kuponkitilaukset: Nettitilaukset: Puhelintilaukset:
Ma-Pe klo 9-18
1. Fleecetakki
Tyylikäs JahtiJakt-fleecetakki kerrospukeutumiseen ja vapaa-aikaan.
2. Fleece-väliasu
Kosteutta siirtävä, miellyttävä fleeceväliasu kerrospukeutumiseen.
3. AIR-TEX-kalvolakki
Käännettävä AIR-TEX-kalvollinen metsästyslakki. Alas laskettavat korvaläpät. Kääntöpuolella oranssi huomioväri.
4. Turvaliivi
Heijastinnauhat edessä ja takana. Uusi erottuva huomioväri. Nopeat pikakiinnikkeet.
sivu
17.
Myymälät: OULU, VANTAA, TAMPERE, RAAHE, HAAPARANTA
www.ERATUKKU.fi
:LLE NOPEIMMALLE
NETTI- JA KUPONKITILAAJALLE
020 747 7000
ERÄPUUKKO
CAMO
Camo-kalvokenkä UUTUUS! Keveitä, huomaamattomia askelia
Kuiva jalkine kruunaa jahtireissun
JahtiJakt Camo-kengät edustavat teknologiaa, jota aiemmin ei ole ollut tarjolla. Uusimman AIR-TEX2-kalvon ansiosta kengät ovat kevyet, vedenpitävät ja hengittävät. Näin jalat säilyvät kuivina ja hiertymättöminä pitkilläkin jahtireissuilla. Ja Scentech-hajunesto auttaa sinua pääsemään lähemmäs riistaa myös hajuttomammin.
Uusi Camo-kuosi
Uusi Camo-kuvioitu kenkä sulautuu luonnon väreihin huomaamattomasti. Design Kimmo Takarautio.
Kengissä uusi AIR-TEX2kalvo. Loistavan vedenpitävyyden sekä hengittävyyden lisäksi kalvo on erittäin kevyt ja kulutusta kestävä.
Tuotenumero: 602CAMO
Mullistava SCENTECHTM -hajunestoteknologia eliminoi hajua aiheuttavat bakteerit ja estää ihmisen hajua pääsemästä riistan vainuttavaksi. Nyt saatavana myös kengissä! Lisäksi mm.:
Corduraa
TUOTENUMERO: 602CAMO Kaupan päälle JahtiJakt Camo-kenkiin:
Vastaavien tuotteiden arvo 28
pohjarakenne
X
älle Kaupan pä : kusta VAIN Erätu
1. JahtiJakt-villasukat
Lämpimät ja miellyttävät JahtiJakt-villasukat kylmille keleille. Aitoa villaa.
2. AIR-TEX -kenkäsuihke
AIR-TEX -kyllästesuihke kalvokenkien suojaamiseen.
:LLE NOPEIMMALLE
NETTI- JA KUPONKITILAAJALLE
ERÄPUUKKO
Kuponkitilaukset:
Nettitilaukset:
Tilauskuponki sivulla17.
Puhelintilaukset: Ma-Pe 9-18
www.eratukku.fi
020 747 7000
MYYMÄLÄT: OULU, VANTAA, TAMPERE, RAAHE, HAAPARANTA
Tarkka etäisyys hetkessä!
Laser-etäisyysmittari nyt kaikkien ulottuvilla!
JahtiJakt laser-etäisyysmittari on ylivoimainen apuväline, kun haluat tietää tarkan etäisyyden kohteeseen. Yhdellä sormen painalluksella saat hetkessä etäisyyslukeman ja tarkkuutta laukauksiisi. Välttämätön apuväline hirvipassiin, lintumiehille, veneilijöille, maanomistajille ja monille muille tarkkoja etäisyyksiä tarvitseville.
käyttää, yhdellä napin painalluksella mittaus, +/- 1 m tön infrapuna-lasermittaus
sateella ja sumussa
paino vain 180g
TUOTENUMERO: JJ101LRF Vastaavien tuotteiden yhteisarvo 35 :
X
älle Kaupan pä : kusta VAIN Erätu
Kuponkitilaukset: Nettitilaukset: Puhelintilaukset:
Ma-Pe klo 9-18
TUOTENUMERO: JJ101LRF
1. Paristo
Pitkäikäinen lithium-paristo. Laite on heti käyttövalmis.
2. Suojalaukku
Pehmustettu, hyvä suoja etäisyysmittarille vyökiinnityksellä.
sivu
17.
Myymälät: OULU, VANTAA, TAMPERE, RAAHE, HAAPARANTA
www.ERATUKKU.fi
:LLE NOPEIMMALLE
NETTI- JA KUPONKITILAAJALLE
020 747 7000
ERÄPUUKKO
PREMIUM
Valovoimaisimmat uutuudet
JahtiJakt Premium-tähtäimet 30 mm runkoputkella
30 mm runkoputken ansiosta valovoima täysin uudelle tasolle!
Uusissa JahtiJakt Premium tähtäimissä on kiinnitetty erityistä huomiota niiden valovoimaisuuteen ja kestävyyteen. Tavanomaisia tähtäimiä vahvempi 30 millimetrin runkopaksuus tekee kiikarista aiempaa valovoimaisemman, jolloin tarkat laukaukset ovat mahdollisia hämärässäkin. Uusista JahtiJakt tähtäimistä löytyy oikea ratkaisu niin suurriistalle kuin linnustukseenkin.
Erinomainen valovoimaisuus
Uusi huippuoptiikka
Huurtumattomat linssit
30 mm:n putki ja kestävyys
Mullistava JahtiJakt -tuote
kaupan päälle
Laaja näkökenttä
CaliPRO
Mullistava JahtiJakt -tuote Kohdistettuun tähtäimeen kiinnitetään matkaa ja patruunaa vastaava tarra kiikarin kohdistusmerkin kohdalle. Kohdistus on mahdollista tehdä eri matkoille ja kahdelle eri patruunalle.
Valaistu tähtäinpiste
Helppo kohdistaminen
CaliPRO-pikakohdistus
CaliPRO järjestelmä on suunniteltu nopeuttamaan aseen kohdistamista halutuille etäisyyksille. Mahdillosuus kohdistaa kahdelle patruunalle. Arvo 29
Vesitiiviys
Kuponkitilaukset:
sivu 17.
Puhelintilaukset: Ma-Pe klo 9-18
020 747 7000
Nettitilaukset: Avoinna 24h www.ERATUKKU.fi
15
1.5-6x42
Suurriistanmetsästykseen suunniteltu uusi JahtiJakt Premium -tähtäinkiikari, jossa mahdollisuus käyttää ristikon keskellä valaistua pistettä. Tähtäinpisteessä 11-portainen valonvoimakkuudensäätö. Rungonvahvuus 30 mm.
TUOTENUMERO: JJ16PRE07
valonvoimakkuudensäätö
3-9x40
Kaikenkokoiselle riistalle soveltuva uusi JahtiJakt Premium -tähtäinkiikari, jossa valaistu piste ristikon keskellä. Tähtäinpisteessä 11-portainen valonvoimakkuudensäätö. Rungonvahvuus 30 mm.
TUOTENUMERO: JJ39PRE07
valonvoimakkuudensäätö
2.5-10x50
Kaikelle riistalle soveltuva JahtiJakt Premium-tähtäinkiikari, joka suuren valovoimansa vuoksi on erittäin hyvä hämärä- ja kyttäysjahtiin. Optimaalinen tähtäin amristikon keskellä. Rungonvahvuus 30 mm.
TUOTENUMERO: JJ2510PRE07
valonvoimakkuudensäätö
4-16x56
Pitkille matkoille ja kyttäysjahtiin suunniteltu uusi JahtiJakt Premium-tähtäinkiikari, jossa mahdollisuus käyttää ristikon keskellä valaistua pistettä. Tähtäinpisteessä 11-portainen valonvoimakkuudensäätö. Rungonvahvuus 30 mm.
TUOTENUMERO: JJ41PRE07
le, jne.
valonvoimakkuudensäätö
Kaupan päälle kaikkiin JahtiJakt tähtäinkiikareihin. Vastaavien tuotteiden yhteisarvo 128 :
X
1. Kiikarinrenkaat päälle Kaupan sta: 30mm kiikarijalat, joilla kiikari saadaan tukevasti asennettua aseeseen. ätuku VAIN Er 2. Kiikarin asennuskisko
Laadukkailla kiinnikkeillä kiikaritähtäin saadaan asennettua tukevasti useimpiin markkinoilla oleviin asemalleihin. (Sako, TIkka ja Weaver)
3. Kiikarin linssien pikasuojat
Kätevät avattavat kiikaritähtäimen pikasuojat. Suojaavat linssejä. Nopeat avata.
OULU: Alasintie 8 TAMPERE: Possijärvenkatu 4
VANTAA: Valimotie 27 RAAHE: Sovionkatu 4-6
HAAPARANTA: Ikano-talo
Tuotenro: JJ41PRE07
Tuotenro: JJ39PRE07
Tuotenro: JJ16PRE07
Uudistettu mahtava kalvopukusetti pelkän puvun hinnalla!
Parasta ulkoiluun! ´07 -kalvopuku!
Vedenpitävä ja hengittävä kalvopuku pitää sinut kuivana ja lämpimänä säällä kuin säällä. Testattua huippuluokkaa oleva kuoripuku ja kokonaisuuteen kuuluvat ulkoilutuotteet sauvakävelijöille, pyöräilijöille, marjastajille... Tutustu ominaisuuksiin ja tilaa heti!
Takissa ja housuissa veden- ja tuulenpitävä AIR-TEX -kalvo, jonka hengittävyys ja mukavuus huippuluokkaa.
Irrotettava huppu, jossa monipuoliset säätömahdollisuudet. Säältä suojaava säädettävä kaulus, jossa miellyttävä sisäpinta.
Takissa kolme vetoketjullista taskua sekä kaksi vetoketjullista povitaskua.
kalvopukusetti
VAIN
99
+ toimituskulut
Vastaava kokonaisuus muualla n. 500
Takin kainaloissa tekniset tuuletusaukot tehokasta ilman kiertoa varten. Mustissa housuissa takaa korotettu vyötärö. Lisäksi vyölenkit, nopeat tarrasäädöt sekä kaksi vetoketjullista taskua. Puhelimen tai soittimen kuulokejohdoille kätevä reitti ulos taskusta. Myös paljon muita ominaisuuksia.
Huippulaadukas
-kalvo!
AIR-TEX -kalvo on syntynyt pitkäaikaisen tuotekehityksen tuloksena. Tampereen Teknillisen Yliopiston testaaman AIR-TEX -kalvon hengittävyys on huippuluokkaa! Kalvon erinomainen veden- ja tuulenpitävyys takaavat onnis-tuneen ulkoilunautinnon!
Tuotenumero/PUNAINEN ASUSETTI: NI0047 Tuotenumero/SININEN ASUSETTI: NI0037
Saat kaikki nämä samaan hintaan VAIN 99.-
2 väriihtoehtoa! va
Kalvopuku
2 väriihtoehtoa! va
Fleecetakki Fleece-väliasu RIB-pipo
2 väriihtoehtoa! va
Tekninen t-paita Liner-sukat
www.ERATUKKU.fi
Puhelintilaukset
Ma-Pe klo 9-18
020 747 7000
OULU: Alasintie 8 VANTAA: Valimotie 27 TAMPERE: Possijärvwenkatu 4 RAAHE: Peitsamonkatu 30 HAPARANDA: Ikano-talo
Elokuun riistakolmiolaskenta:
Metso ja riekko vähentyneet, pyykanta vahvistui
Metsäkanalinnut lasketaan kolmen hengen ryhmissä. Valtaosalla riistakolmioita työ tehdään useamman laskentaryhmän voimin. Yhden kolmion kanalintulaskentaan osallistuu keskimäärin 6,6 henkilöä ja aikaa työhön kuluu 20 miestyötuntia. Tämän raportin 413 riistakolmion maastotyöhön on osallistunut 2 700 henkilöä, ja heidän yhteenlaskettu työpanoksensa on yli 8 200 työtuntia.
L
oppukesän kolmiolaskenta oli osassa maata järjestyksessä kahdeskymmenes, pääosassa maata yhdeksästoista. Alustavien tuloksien mukaan koko maan metsotiheys kolmioalueilla pieneni edellisvuodesta noin 20 % ja teerellä tiheys oli osapuilleen edellisvuoden tasolla. Pyykanta kasvoi noin 30 %, kun taas riekon keskiarvot pienenivät 20 %:lla. Laskentatulosten palauttaminen verkon kautta on runsastunut, mikä nopeuttaa tuloksista tiedottamista merkittävästi. Viime vuoden kolmiolaskennan tulokset olivat perusilmeeltään myönteisiä. Lintukannat vahvistuivat pääosassa Suomea, joskaan entisaikaista jaksoittaista vaihtelua ei ollut juuri nähtävissä. Myönteinen kehitys koski metsoa, teertä ja pyytä, mutta riekko väheni edellisvuodesta. Loppukesän 2007 laskentojen tuloksia on tästäkin syystä odotettu jännittyneinä. Tätä kirjoitettaessa riistantutkimuksella oli käytössään 413 riistankolmion tiedot.
Kohtuulliset sääolot lisääntymiskaudella
Kevät oli koko maassa lämmin. Maalis-, huhtija toukokuu olivat suurimmassa osassa maata viiden lämpimimmän vuoden joukossa viimeisen sadan vuoden aikana. Toukokuun sademäärät olivat toisaalta lähes koko maassa tavanomaista suuremmat. Ne olivat paikoin yli kaksi kertaa pitkän ajan keskiarvoja suurempia. Terminen kesä (vuorokauden keskilämpötila nousee pysyvästi yli 10 asteen) alkoi etelässä muutaman päivän ja pohjoisessa jopa kaksi viikkoa tavanomaista aikaisemmin. Kesäkuu oli sääsuhteiltaan oikukas: sää vaihteli koleasta helteisiin. Kuukauden keskilämpötilat olivat kuitenkin lähellä keskiarvoja. Kesäkuun puolenvälin tienoilla päivälämpötilat ovat Etelä-Suomessa tyypillisesti 20 asteen tienoilla eli kanalintujen poikasten kuoriutumishetkeksi oivalliset. Heinäkuun sademäärät olivat monin paikoin tavanomaista suurempia. Kuukauden sade-ennätyksiä rikottiin muutamilla havaintoasemilla. Hellepäiviä oli niukasti, mutta heinäkuu oli tavanomaista sateisempi lähes koko maassa. Sademäärät olivat monin paikoin yli kaksinkertaisia heinäkuun keskimääräiseen sademäärään verrattuna. Kaiken kaikkiaan sääolot olivat kanalintujen lisääntymisen kannalta vähintään kohtuulliset lämpöä oli riittävästi, toisaalta pienpoikasaikana satoi paikoitellen runsaasti.
Pekka Helle ja Marcus Wikman,
näyttää olevan yhteydessä lisääntymisen onnistumiseen. Poikasosuus on pienentynyt edellisvuodesta koko maassa, vain Pohjanmaa ja Etelä-Savo tekevät poikkeuksen tässä suhteessa. Koko maan teeritiheys pieneni edellisvuodesta vain hieman. Tiheydet ovat pienentyneet PohjoisSuomessa ja ne ovat edellisvuoden tasolla tai paikoitellen jopa kohentuneet Etelä- ja Keski-Suomessa. Teeren poikasosuuksissa on kohtalaista alueellista vaihtelua: erityisen heikolta lisääntyminen vaikuttaa olleen Lapissa, mutta esiesimerkiksi Keski-Suomessa poikuetuotto on ollut hyvä. Pyykanta vaikuttaa alustavien tuloksien mukaan vahvistuneen edellisvuodesta pääosassa lajin runsaamman esiintymisen aluetta. Pohjois-Suomessa kolmiokeskiarvot ovat pienemmät kuin edellisvuotena, mutta suurimmassa osassa Etelä- ja Keski-Suomea ne ovat edellisvuotisia korkeammat. Pyyn poikasosuus ei ole missään osassa Suomea merkittävästi suurempi kuin edellisenä vuonna, mutta lievästi korkeampia poikasosuuksia havaitaan monella aluella. Lapissa pyynn poikasosuus on sama kuin loppukesällä 2006, mutta Oulun-Kainuun alueella se on hieman pienempi kuin vuotta aikaisemmin. Riekkokanta on pienentynyt edellisvuodesta. Alueellisia eroja kuitenkin on, ja esimerkiksi Kainuussa laji vaikuttaa runsastuneen. Sitä vastoin riekon valta-alueella Lapissa tiheys kolmioalueilla on pienentynyt edellisvuodesta tuntuvasti. Erinomaisten 2000-luvun alun riekkovuosien jälkeen nyt havaitaan viides perättäinen vähentymisen vuosi Lapissa. Poikasosuus pieneni Lapissa edellisvuodesta, mutta Oulun ja Kainuun riistanhoitopiireissä tilanne oli toisin; Kainuussa riekon pesiminen vaikuttaa sujuneen jopa erittäin hyvin.
Aikaistettu laskenta, nopeampi tulospalvelu
Metsäkanalintujen laskenta juuri metsästyskauden kynnyksellä asettaa melkoisia vaatimuksia laskentatulosten käsittelylle ja julkistamiselle. Tarve nopeuttaa tuloslaskentaa on kasvanut sen jälkeen kun on ilmennyt, että kanalintukantojen vaihtelun ennustaminen edellisvuoden lasken-
Metso ja riekko vähentynyneet, pyy runsastunut
Metsokanta taantui hieman, vajaan viidenneksen, edellisvuodesta. Kannan harventuminen
tatuloksista ei onnistu luotettavasti. Ennustaminen edellyttää kantojen säännöllisiä vaihtelua, jota ei enää esiinny. Metsästysverotuksen mitoittaminen kantoja vastaavaksi saaliskiintiöin ja rauhoituksin edellyttää ajantasaista tietoa. Kaksi vuotta sitten käynnistimme kokeilun, jonka tarkoituksena oli tuottaa tuoretta tietoa metsäkanalintujen kannoista ja poikastuotosta jo ennen metsästysseurojen kesäkokouksia. Kokeiluun sisältyi kolme vaihetta: laskentakauden alku varhaistettiin jo heinäkuun viimeiselle viikonlopulle, laskentatulosten palautusta tutkimuslaitokselle nopeutettiin luomalla mahdollisuus palauttaa tuloslomake Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kotisivujen verkkopalvelun kautta ja tulokset julkistettiin tutkimuslaitoksen kotisivuilla tiheästi päivittäen heti kun aineistokertymä oli riittävä. Postin kulku koettiin vakavaksi hidasteeksi. Tänä kesänä laskentakausi alkoi 28.7. ja suositelluin laskenta-aika oli 28.7. 12.8. Jaksoon sisältyi kolme viikonloppua. Verkon kautta palautettujen laskentatulosten osuus on vuosi vuodelta kasvanut. Viime kesänä osuus jäi kahdeksaan prosenttiin, mutta nyt osuus on noussut liki 20 prosenttiin. Nopeimmillaan tulos on palautettu ja tallennettu tietokantaan puolitoista tuntia laskennan päättymisestä maastossa. Alustavia tuloksia on julkaistu ensimmäisen kerran RKTL:n kotisivuilla keskiviikkona 8.8. Tulostaulukkoa päivitettiin siitä lähtien jokaisena arkipäivänä, ja tätä kirjoittaessa perjantaina 17.8. käytettävissä oli 413 riistakolmion tulokset. Päivitys verkkosivuillamme on tehty puolilta päivin, johon mennessä posti- ja verkkopalautukset on käsitelty. Rutiini lomakkeiden käsittelyssä on nykyisellään vankka, ja aamupäivän aikana voidaan käsitellä noin 200 riistakolmion tulokset. Tällaista päivittäistä määrää emme ole vielä nähneet. Enimmäismäärä on tähän saakka ollut 140 kpl. G
Metsästäjä 5 / 2007 33
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Marcus Wikman
Metsästysseuratutkimus 2005
T
ässä metsästysseurakyselyn viidennessä artikkelissa käsitellään metsästysseurojen metsästykseen liittyviä käytäntöjä: Millä tavalla kauriita metsästetään? Kuka päättää kauriin metsästyksen toteuttamisesta? Minkälaisella porukalla kauriita metsästetään? Säädelläänkö kauriinmetsästystä jollakin tavalla? Entä aiheuttiko metsäkauriin pyyntiluvanvaraisuuden poistuminen vuonna 2005 muutoksia seuratoimintaan? Metsästysseurat kantavat vastuunsa riistakantojen hyödyntämisen kestävyydestä kuten metsästyslaki edellyttää. Miten tämä näkyy eri riistalajien metsästysrajoituksissa?
Metsästysseurat kantavat vastuunsa riistakannoista
G Neljäsosa seuroista metsästää metsäkaurista kiintiöitä käytetään voimakkaimmin metsästyksen mitoittamisessa G Metsästysrajoituksia käytetään paljon kanalintujen metsästyksen mitoittamisessa G Metson metsästys tiukoissa raameissa rajoituksia lähes 4 000 metsästysseuran alueella
Mitä kauriin vapauttaminen sai aikaan?
Metsäkauriin metsästykseen ei tarvittu enää pyyntilupaa syksyllä 2005. Ensimmäisen metsästyssyksyn jälkeen toteutetussa metsästysseurakyselyssä selvitettiin useita metsäkauriiseen liittyviä kysymyksiä olihan vapauttaminen saanut aikaan monenlaisia mielipiteitä metsästäjäkunnassa. Pyyntiluvanvaraisuuden poistumisen seurauksena joka viidennen seuran alueella osa maanomistajista ilmaisi haluavansa toteuttaa kauriin metsästyksen itse ja irrottaa sen metsästysoikeus seuran kanssa tehdystä sopimuksesta. Näissä kyseisissä tapauksissa 75 %:ssä kiinnostuksen laajuus oli maanomistajien keskuudessa kuitenkin vähäistä. Vahvimmin maanomistajat ilmaisivat halua kauriin metsästykseen omilla maillaan Varsinais-Suomessa, Satakunnassa, Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla, Uudellamaalla ja Etelä-Hämeessä. Seurakyselyn mukaan maanomistajat irtisanoivat kauriin pyyntiluvanvaraisuuden poistumisen jälkeen metsästysoikeuksia kauriin osalta 4 % prosentilla seuroista eli koko maan tasolla vajaassa 200 metsästysseurassa. Yhteensä metsästysvuokrasopimuksia irtisanottiin koko maassa arviolta 240 kappaletta, pinta-alan ollessa yhteensä noin 20 000 hehtaaria. Eniten vuokrasopimuksia irtisanottiin Pohjois-Savossa, Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla. Koko maassa kauriita metsästettiin seuran alueiden sisällä olevilta "erillisiltä alueilta" noin 80 seuran alueilla. Neljä viidesosaa seuroista ei kuitenkaan ollut havainnut mitään metsäkauriin pyyntiluvanvaraisuuden poistumisen tuomia vaikutuksia. Mielenkiintoista tässä on kuitenkin se, että kokonaisuudessaan eniten vaikutuksia pyyntiluvanvaraisuuden poistuminen on aiheuttanut siellä, missä kauriskanta on vahvimmillaan, Varsinais-Suomen, Uudenmaan, Satakunnan, Ruotsinkielisen Pohjanmaan ja Etelä-Hämeen alueilla. Tarkastelumme keskittyi pyyntiluvanvaraisuuden poistumisen ensimmäiseen syksyyn ja silloin kyseessä saattoi olla myös paljon "ensi-innostusta" asian suhteen. Metsästysseuraan kuuluvalla maanomistajajäsenellä ei kuitenkaan ole mahdollisuuksia irtisanoa vuokrasopimustaan ilman, että oma jäsenyys seurassa tulisi kyseenalaiseksi. Jokaisen jäsenen kun tulee toi34 Metsästäjä 5 / 2007
Marko Svensberg, Pentti Vikberg
mia seuran edun ja tarkoitusperien mukaisesti ja siksi vuokrasopimuksen irtisanominen kauriin osalta on jo jäsenyyden irtisanomisen peruste. Määräajaksi tehtyjen metsästysvuokrasopimuksien irtisanominen kesken sopimuskauden ei ole helppoa sellaistenkaan maanomistajien osalta, jotka eivät seuraan kuulu. Joka tapauksessa tulevaisuudessa, kun kauriskanta todennäköisesti kasvaa ja levittäytyy edelleen - onkin mielenkiintoista seurata mahdollisia muutoksia metsästysseurojen toiminnassa. Lisääntyykö Metsäkauriin metsästyksestä päätettiin? Riistanhoitopiiri seuran/seurueen vuosikokouksessa % seuroista 77 43 0 75 88 68 86 77 68 89 88 94 73 55 68 76
vai väheneekö maanomistajien halu itsenäiseen kauriskannan metsästykseen ja missä laajuudessa? Ja missä laajuudessa kauriita metsästetään metsästysseurojen alueiden sisällä olevilta pieniltä alueilta?
Neljäsosa seuroista metsästää kaurista
Metsäkauriin metsästyksestä päätetään pääsääntöisesti metsästysseuran kokouksessa. Kolme neljäsosaa seuroista päättää asian yleisessä kokouksessa, kun taas hirvieläinten metsästäjät
päättivät asian 12 %:ssä seuroista ja johtokunta 6 % :ssä. Vuonna 2005 metsäkaurista metsästettiin neljäsosassa seuroista siis noin 1 200 metsästysseurassa. 3 400 metsästysseuran alueella ei kaurista metsästetty. Kauriin metsästys oli tavallisinta lounaisen ja läntisen Suomen alueilla. Monessa lounaisen Suomen riistanhoitopiirissä, joissa kauriskanta on ollut piirien tasolla jo vahvempi, löytyi kuitenkin useita kymmeniä metsästysseuroja, jotka pidättäytyivät kuitenkin vielä kauriinpyynnistä. Valkohäntäpeuran ydinalueilla lounaisen Suomen viidessä riistanhoitopiirissä oli noin 600 metsästysseuraa, jotka eivät kaurista metsästäneet. Esimerkiksi Uudenmaan riistanhoitopiiri jakautuu kauriin osalta kahtia. Itäpuolella kauriskanta on vielä huomattavasti heikompi kuin läntisillä alueilla. Tämä osaltaan kuvaa sitä, että laji ei ole vielä täysin vakiinnuttanut asemaansa niilläkään alueilla, joissa kanta on ollut vahvimmillaan. Näillä alueilla metsästäjillä näyttäisi olevan halua kauriskannan lisäämiseen.
Etelä-Häme Etelä-Savo Kainuu Keski-Suomi Kymi Lappi Oulu Pohjanmaa Pohjois-Häme Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Ruots. Pohjanmaa Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Koko maa
seuran/ seurueen johtokunnassa % seuroista 0 4 0 9 8 3 0 11 0 4 5 6 5 15 3 6
hirvieläinmetsästäjät päättivät % seuroista 23 7 0 6 2 19 9 9 32 7 7 0 20 18 26 12
muuten
Kauriinmetsästystä säädellään kiintiöillä
Metsäkaurista metsästävät seurat säätelevät varsin aktiivisesti metsästystään. 67 % seuroista säätelee metsästystä mm. kiintiöillä, metsästysaikaa rajoittamalla ja rauhoitusalueilla. Puolet seuroista asettaa kauriin metsästykselle seurakohtaisen kiintiön, siis ylärajan seuran alueelta metsästettävien eläinten määrälle. Seurakohtainen kiintiö oli koko maan tasolla keskimäärin 6 kaurista vuonna 2005. Seurakohtaisen kiintiön ohella jäsenkohtaiset kiintiöt ovat myös varsin suosittuja. Joka neljäs seura sääteli kauriin metsästystä asettamalla jäsenilleen kiintiön suurin osa oli asettanut kiintiön yhteen kauriiseen per jäsen. Vain viitisen prosenttia seuroista rajoitti kauriin metsästystä metsästysaikaa säätelemällä ja rauhoitusalueita asettamalla.
% seuroista 0 46 100 9 2 10 5 3 0 0 0 0 2 13 3 6
Kytisjahdit suosituimpia
Eniten suosiota metsäkauriin metsästyksessä on saavuttanut vahtimismetsästys. Joka toinen kauris ammutaan nimittäin kytisjahdin yhteydessä. Kytistelyn suosio on vankkaa varsinkin lounaisen Suomen peurapiireissä, mikä on toisaalta hyvin luonnollista, sillä suurin osa muuten, alueen valkohäntäpeuroista metsästetään myös vahtimalla. Ajavan koiran käytön suosio % kaadoista kaurisjahdissa luultavasti yleis0 tyy edelleen. Nykyisin vain joka neljäs kauris ammutaan koi29 ran ajosta. Karkottavan koiran 0 edestä kauriita kaatuu viitisen 15 prosenttia, kun taas miesajon 0 avulla metsästetään joka kuudes kauris. 43 Kauriita metsästettiin yli kol0 masosalla seuroista pienriistan 0 tavoin. Erillinen kauriin met0 sästysporukka oli neljäsosalla seuroista. Lähes samantasoi0 sesti kaurisjahtiin lähdettiin 0 hirvi- ja hirvieläinporukan voi0 min. Kauris- ja peuraporukan 0 voimin kauriita metsästää 7 % seuroista, tosin muutamissa 2 valkohäntäpeurapiireissä, kuten 0 Pohjois-Hämeessä lähes viides1
Metsästäjä 5 / 2007 35
Metsäkauriin metsästystavat riistanhoitopiirettäin ( % kaadoista) miesajolla ajavaa koiraa karkottavalla metsästi käyttäen koiralla kaurista 2005 % seuroista % kaadoista % kaadoista % kaadoista Etelä-Häme 44 3 41 0 Etelä-Savo 4 14 14 0 Kainuu 0 0 0 0 Keski-Suomi 20 0 0 0 Kymi 18 0 17 0 Lappi 24 0 0 0 Oulu 29 38 13 4 Pohjanmaa 40 9 54 15 Pohjois-Häme 35 29 14 0 Pohjois-Karjala 17 100 0 0 Pohjois-Savo 10 0 0 0 Ruots. Pohjanmaa 68 30 33 16 Satakunta 65 23 18 5 Uusimaa 33 11 25 5 Varsinais-Suomi 78 18 21 3 Koko maa 26 17 24 5
vahtimalla
% kaadoista 57 43 0 85 83 57 46 22 57 0 100 21 55 57 59 52
osa metsästää kaurista yhdessä peuraporukan kanssa.
Metson pyynti tiukoissa raameissa
Suomalaisista riistalajeista metsäkanalintujen pyyntiä rajoitetaan monilla alueilla. Varsinkin metson metsästys on tiukoissa raameissa. Vuonna 2005 kolmessa eteläisessä riistanhoitopiirissä metso oli kokonaan rauhoitettu. Myös Keski-Suomessa metson metsästys oli kielletty muutaman riistanhoitoyhdistyksen alueella. Näiden lisäksi viidessä riistanhoitopiirissä metson metsästysaikaa rajoitettiin metsästysasetuksen sallimasta ajasta. Riistanhoitopiirien tekemien täysrauhoituksien lisäksi 70 % metsästysseuroista rajoittaa jäsenistönsä metson metsästystä jollakin tavalla. Piirin asettaman metsästyskiellon lisäksi joka seitsemäs seura kieltää metson metsästyksen kokonaan ja puolet seuroista rajoittaa metson pyyntiä jäsenkohtaisen kiintiön avulla. 90 % näistä seuroista kiintiö on yksi metso per metsästäjä. Naaraslintujen verotusta vältetään meillä myös ahkerasti, sillä joka seitsemännen seuran alueella koppelot on kokonaan rauhoitettu. Näiden lisäksi yhteensä kymmenesosa seuroista rajoittaa metson pyyntiä ajallisen rauhoituksen ja rauhoitusalueiden avulla. Metson metsästystä säädellään siis monella tapaa ja hyvin laajasti yli 80 % koko maan seuroista on jonkin metsästysrajoitteen piirissä. Tarkimmin metson metsästys on säädeltyä Etelä-Suomessa. Kolmen pohjoisimman riistanhoitopiirin alueella tarve siihen on ollut vähäisempää hyvien kanalintukantojen ansiosta. Teeren osalta metsästys ei ole niin tiukasti säädeltyä. Riistanhoitopiirien asettamat rajoitukset ovat vähäisempiä, pääasiassa ajallisia. Myös seurojen metsästyskielto teeren osalta on harvinaista vain 2 % seuroista rauhoittaa teeren kokonaan. Satakunnassa ja Uudellamaalla joka kymmenes seura päätyi rauhoitukseen vuonna 2005. Teeren pyyntiä rajoitetaan kuitenkin voimakkaasti jäsenkohtaisten kiintiöiden avulla, sillä joka toinen seura käyttää tätä rajoitusta. Suosituin kiintiön koko on kaksi lintua per jäsen. Naarasteeren metsästyksen on kieltänyt 6 % seuroista. Pyyn osalta metsästyksen säätely on huomattavasti vähäisempää, sillä vain prosentti seuroista rauhoittaa pyyn kokonaan. 11 % asettaa kiintiön jäsenilleen. Riekon osalta metsästystä säädellään puolestaan metsästysasetuksen ja riistanhoitopiirien asettamien rajoitusten perusteella suurimmalla osalla Etelä-Suomea. Ylemmän tasoisten rauhoitusten lisäksi 13 % metsästysseuroista rauhoittaa riekon alueillaan. Kiintiötä metsästyksen säätelyssä käyttää 8 % ja alueellista rauhoitusta 8 % seuroista. Keskimääräinen riekkokiintiö on sama kuin pyylläkin, kolme lintua jäsentä kohti.
Voimakkaimmin peltopyyn metsästystä säädellään runsaimmista peltopyykannoistaan tutussa Pohjanmaan riistanhoitopiirissä, jossa 44 % seuroista on rauhoittanut lajin kokonaan metsästykseltä ja kiintiötä pyynnin säätelyssä käyttää joka viides seura. Käytännössä luultavasti lähes kaikissa seuroissa, missä peltopyytä Pohjanmaalla esiintyy on käytössä kiintiö tai rauhoitus. Tämän oletuksen teemme siksi, että Pohjanmaan alueista 70 % on metsää ja seurakyselyssä on mukana monia seuroja joiden alueet ovat suurimmaksi osaksi metsävaltaisilla alueilla ja peltopyitä ei tälläisillä alueilla runsaammin esiinny. Aineistostamme emme pysty tarkasti arvioimaan esiintyykö tietyn seuran alueella peltopyitä vai ei ja siksi aineisto tavallaan
vähättelee peltopyyn kohdalla sen metsästyksen rajoituksia. Tilanne lienee vastaavanlainen monilla muillakin alueilla rauhoitusta lajin suhteen ei edes tarvita, jos lajia ei seuran alueilla esiinny. Todellisuudessa peltopyy onkin tiukemman suojelun piirissä kuin mitä edellä mainitut luvut antavat ymmärtää. Vesilintujen osalta metsästystä ei juurikaan rajoiteta. Alueellisia rauhoituksia käyttää viitisen prosenttia seuroista, jäsenkohtaisia kiintiöitä ja ajallista säätely kumpaakin prosentti seuroista. Sen sijaan metsäjäniksen osalla joka kahdeksas seura rajoittaa metsästystä kiintiön perusteella. Keskimääräinen kiintiö on neljä jänistä per metsästäjä. Rauhoitusalueita on 5 % seuroista ja ajallista säätelyä käyttää 2 % seuroista. G
Riistalaskennat käyttöön?
Metsästysseurakyselyn tuloksien mukaan seurat rajoittavat hyvin aktiivisesti ja monella tapaa metsästystä omilla metsästysalueillaan. Tulosten perusteella voidaan hyvin sanoa, että metsästyslain kestävän käytön periaate näyttäisi juurtuneen moniin metsästysseuroihin. Vastuu riistakantojen hyödyntämisen kestävyydestä on siis kokonaisuudessaan hyvällä tolalla suomalaisessa metsästyksessä. Tämä ei kuitenkaan merkitse sitä, että kaikkialla tilanteeseen voidaan olla tyytyväisiä, sillä parannettavaahan on aina. Esimerkiksi oman näkemyksemme mukaan yleensäkin eri lajien metsästysverotusta suunniteltaessa voitaisiin hyödyntää nykyistä enemmän erilaisten ja maailmassakin ainutlaatuisten riistalaskentojemme tuloksia. Perustuvathan niiden tulokset valtaosin metsästäjäkunnan ja metsästysseurojen omaan työhön. Näkemyksemme mukaan päätöksiä tehdään välillä "musta tuntuu" mielellä ja vanhojen, edellisten vuosien päätösten perusteella eikä päätöksiä pohjata uusimpien riistalaskentojen tuottamiin tietoihin perustuen. Joissakin seuroissa esimerkiksi metsäkanalintujen metsästyksestä vähemmän kiinnostuneet "hirvimiehet" ovat innokkaita metsästyksen rajoittajia. Monesti kiintiö on esimerkiksi metson osalta asetettu yhteen lintuun per mies ja sitä ei muuteta vaikka lintukantojen runsaus antaisikin siihen mahdollisuuden. Joustonvaraa voisi olla tarvittaessa molempiin suuntiin. Jäsenistön keskuudesta kumpuava omiin havaintoihin perustuva riistakantatieto voi olla hyvinkin oikea tai hyvinkin väärä ja tieto helposti voi perustua vain muutamien retkien kokemukseen. Asioita kannattaa puntaroida huolellisesti seuran sisällä. Oman jäsenistön, riistakantojen ja metsästysalueen tuntemus on eduksi mietittäessä kiintiöitä. Edellisten vuosien saalistietoa, lajia metsästävien jäsenten määrää, jäsenten näkemystä riistakannoista, vanhoja sekä uudempia riistalaskentoja kannattaa käyttää hyväksi mahdollisia rajoituksia mietittäessä. Pitempiä rauhoituksia mietittäessä kannattaa myös ajatella jäsenistön motivaatiota lintukantojen hoitoon. Esimerkiksi metson osalta pitkätkään piirikohtaiset ja laaja-alaiset rauhoitusjaksot eivät ole merkittävästi parantaneet metsokantojen tilaa. Pitkäaikaiset rauhoitukset helposti vähentävät metsästäjien kiinnostuksen koko lajia kohtaan. Kun kiinnostus hiipuu elinympäristöjen parannustyö, pienpetopyynti ja muu lajin hyväksi tehtävä työ jää helposti vähäisemmäksi. Lajin metsästettävyys tai edes haave siitä kun on motivaation lähde monelle metsästäjälle.
Peltopyy aktiivisen säätelyn kohteena
Peltopyyn metsästys on myös tarkkaan säädeltyä taantuneen kannan takia. Metsästysasetuksen mukaanhan metsästys on sallittua vain Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pohjanmaan, Ruotsinkielisen Pohjanmaan ja Oulun riistanhoitopiirien alueella ilman pyyntilupaa. Seurakyselyaineiston perusteella edellä mainittujen alueiden metsästysseuroista neljäsosa rauhoitti peltopyyn metsästyksen kokonaan ja neljä prosenttia rajoitti pyyntiä kiintiön avulla.
36 Metsästäjä 5 / 2007
Suuri vapaaehtoinen
Näitä päämääriä silmälläpitäen se vaalii metsästyskulttuuria, edistää ja kehittää maamme metsästys- ja riistanhoito-oloja ja on niiden metsästäjäpiirien, metsästysseurojen ja muiden oikeuskelpoisten yhteisöjen ja henkilöiden yhdyssiteenä, jotka harrastavat metsästystä ja riistanhoitoa sekä niiden edellyttämää luonnonsuojelua. Liitto palvelee metsästäjien yhteisiä etuja ja pyrkii siihen, että metsästysoikeuden sidonnaisuus maanomistukseen edelleen säilytetään."
SUOMEN METSÄSTÄJÄLIITTO
GG
Organisaatio
Liiton korkein päättävä elin on kahdesti vuodessa kokoontuva liittokokous, jossa piirien edustajat käyttävät piirinsä jäsenmäärän perusteella määräytyvää äänivaltaa. Keskushallinnon muodostavat 12-jäseninen liittohallitus ja sen asettamat asiantuntijatoimikunnat. Liiton keskustoimisto sijaitsee nykyisin Riihimäellä. siellä työskentelevät toiminnanjohtaja, apulaistoiminnanjohtaja, koulutuspäällikkö, talouspäällikkö ja kaksi toimistovirkailijaa. Lisäksi liitolla on projektipäällikkö, joka johtaa laajaa valtakunnallista riistavesiprojektia. Suomen Metsästäjäliitolla on 16 piiriorganisaatiota, joiden toiminta-alue kattaa koko maan. Piirit ovat liiton toimintaperiaatteisiin sitoutuneita itsenäisiä rekisteröityjä organisaatioitaan. Piiritasolla korkein päättävä elin on kerran vuodessa kokoontuva piirikokous, johon jäsenseurat nimeävät edustajansa käyttämään päätäntävaltaa. Piirikokous valitsee mm. piirihallituksen, joka nimeää tarpeelliseksi katsomansa toimi- ja valiokunnat sekä työryhmät.
FINLANDS JÄGARFÖRBUND
Järjestäytyneen metsästyksen historia Suomessa alkaa vuodesta 1865, jolloin perustettiin maamme ensimmäinen metsästysseura, Finsk Jagtförening (Suomen Metsästysyhdistys). Valtion suhtautuminen metsästysseuratoimintaan oli koko keisarinvallan ajan hyvin vaihtelevaa. Välillä yhdistyksiä saatiin perustaa "hänen keisarillisen majesteettinsa armollisella luvalla" melko helposti, välillä metsästysseuratoimintaan suhtauduttiin hyvinkin nuivasti. Vuoden 1962 suuri kriisi
Metsästäjäliiton edusmiehet olivat tiiviisti valmistelemassa vuoden 1962 metsästyslakiuudistusta. Täytenä yllätyksenä tuli aivan viime vaiheessa, että liitosta ei muodostettukaan uuden lain säätämää keskusjärjestöä, vaan maahamme luotiin uusi organisaatio. Metsästäjäliitossa ryhdyttiin tällöin valmistelemaan toiminnan lopettamista. Toimihenkilöt hakeutuvat Keskusjärjestön palvelukseen, eihän vanhalla Metsästäjäliitolla uskottu olevan tulevaisuutta. Liiton lehden Suomen Metsästäjän ja sen ruotsinkielisen laitoksen julkaisuoikeudet lahjoitettiin MKJ:lle. Samoin meneteltiin monien toimistovälineiden ja muiden kapineiden kanssa. Liiton lopettamisesta ei kuitenkaan tullut mitään, sillä piirit ja lukuisat jäsenseurat sekä uskolliset henkilöjäsenet ilmoittivat, että toimintaa on jatkettava vaikka pohjilla käyden. Näin tehtiin, ja liitto kehittyi vähitellen nykyisenlaiseksi n. 150 000 jäsenen metsästäjäjärjestöksi.
Metsästäjäliiton jäsenyys
Metsästäjät ovat tavallisesti Metsästäjäliiton jäseniä piirinsä kautta. Piirien jäseninä taas ovat jäseniksi liittyneet metsästysseurat. Niiden tulee ilmoittaa jäseniksi ainakin kaikki ne jäsenensä, joilla on metsästyskortti. Jokainen ilmoitettu jäsen on siis näin piirinsä kautta Metsästäjäliiton jäsen ja pääsee osalliseksi kaikista liiton tarjoamista jäseneduista. Useimmat piirit ottavat myös henkilöjäseniä, joiden jäsenmaksu on kuitenkin huomattavasti korkeampi kuin seuransa myötä jäseninä olevilla.
S
euratoiminnassakin uuteen aikakauteen siirryttiin maamme itsenäistyttyä. Vuonna 1921 perustettiin valtakunnalliseksi yhteenliittymäksi Suomen Yleinen Metsästäjäliitto Finlands Allmänna Jägarförbund. (Vuonna 1957 nimestä jätettiin pois Yleinen ja Allmänna sanat). Parin vuoden kuluttua liiton perustamisesta hirvi rauhoitettiin liiton vaatimuksesta kymmeneksi vuodeksi. Vielä merkittävämpi alkuvuosien saavutus oli tiivis mukanaolo vuoden 1934 metsästyslain valmistelussa. Tällä lailla säädettiin mm. metsästyskorttipakosta, riistanhoitoyhdistyksistä ja monista käytännön metsästystä koskevista asioista. Vuosien kuluessa saatiin toki erittäin paljon muutakin aikaiseksi. Suuria uudistuksia saatiin aikaan ja vielä useampia suunniteltiin 1950-luvulla. Tuolloin mm. luotiin piirijärjestelmä, palkattiin liiton keskustoimistoon päätoimisia toimihenkilöitä, perustettiin oma lehti, palkattiin piireihin päätoimiset riistapäälliköt, edistettiin hirvijahteihin turvallisuutta ja tehtiin esitykset metsästäjätutkinnosta ja hirvenammuntakokeesta. Kun viimeksimainittuja ei saatu pakollisiksi, liitto ryhtyi järjestämään vapaaehtoisia tutkintoja ja hirvikokeita.
38 Metsästäjä 5 / 2007
Edunvalvonta
Metsästäjäliitto ajaa metsästyksen, metsästäjien ja metsästysseuratoiminnan etuja pitämällä tiivistä yhteyttä valtakunnan tason päättäjiin, viranomaisiin, muihin metsästäjäjärjestöihin ja moniin metsästystä lähellä oleviin tahoihin. Metsästystä koskevaan lainsäädäntöön liittyen tehdään lakialoitteita ja annetaan lausuntoja vuosittain ei säädetä montaakaan sellaista metsästystä koskevaa lakia tai asetusta, jonka jossakin käsittelyvaiheessa Metsästäjäliiton mielipidettä ei olisi kuultu. Liitto ottaa tarvittaessa pyytämättäkin kantaa hyvin erilaisiin metsästysharrastukseen vaikuttaviin asioihin aina kuntien järjestyssäännöistä luonnonsuojelualueita koskeviin metsästysmääräyksiin. Edunvalvontaa hoidetaan myös kansainvälisellä tasolla. Liitto on kahdeksan vuosikymmenen ajan ollut tiiviisti mukana pohjoismaisten metsästäjäjärjestöjen yhteenliittymän, Nordiska Jägarsamvirken, toiminnassa. Myös EU:n suuntaan ollaan aktiivisia. Liiton edustajat ovat kuluvanakin vuonna vierailleet kahdesti Brysselissä kertomassa liiton näkemyksistä. Toisella kerral-
METSÄSTÄJÄLIITTO TÄNÄÄN
Ei ole helppoa kuvata tämän päivän Metsästäjäliittoa parilla lauseella. Mikäli näin on kuitenkin pakko tehdä, voidaan todeta, että Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund ry on maamme suurin ja vanhin vapaaehtoiseen jäsenyyteen perustava valtakunnallinen metsästysalan etujärjestö.
Liiton tarkoitus
Liiton säännöissä sen tarkoitus määritellään seuraavasti: "Liiton tarkoituksena on sopeuttaa maamme ikivanha eränkäynti ja sen perinteet nykyaikaan mukautuvaksi henkistä ja ruumiillista kuntoa kehittäväksi ja luonnon läheisyyteen vieväksi harrastukseksi.
Juha K. Kairikko
la esillä olivat yhteisön aselainsäädäntöön liittyvät kannanotot ja toisella kertaa liiton suurpetokannat.
Koulutustoiminta
Liitto järjestää vuosittain kursseja piirien koulutustoiminnoista vastaaville. Piirit toimeenpanevatkin käytännössä valtaosan liiton nimissä järjestettävistä koulutustapahtumista. Niiden määrä, samoin kuin teemat, vaihtelevat jonkin verran piiristä riippuen. Lähtökohtana ovat kuitenkin jäsenistön toiveet. Suosituimpia koulutustilaisuuksia ovat kuitenkin kaikissa piireissä ampumatuomarikoulutustilaisuudet, riistanhoitokurssit, seuratoimintakurssit ja tilaisuudet, joissa opetetaan riistankäsittelyä. Viime vuosina erittäin suosituiksi ovat tulleet erilaiset nuorten metsästäjien kurssit. Niiden lisäksi järjestetään kesäisin Metso nuorisoleirejä. Niille osallistuu vuosittain satoja nuoria. Koulutustilaisuuksien vetäjinä toimivat piirikouluttajien lisäksi ulkopuoliset asiantuntijat. Monella alueella koulutustapahtumia järjestetään yhteistyössä riistanhoitopiirien ja muiden järjestöjen piiriorganisaatioiden kanssa. Koulutustapahtumia järjestetään myös yhteistyössä Maanpuolustuskoulutus ry:n kanssa, jonka jäsenjärjestö Metsästäjäliitto on.
metsästyshirvi- ja metsästysluodikkoammunta. Metsästysammunnan SM-kilpailuihin osallistuu vuosittain n. 2000 metsästäjää. Hirvenhiihdon ja juoksun SM-kilpailuissa osanottajia on n. 1000 kummassakin. Metsästäjäliitto nimeää karsintakilpailujen perusteella Suomen joukkueet myös metsästysammunnan PM- ja EM-kilpailuihin.
Kulttuuritoiminta
Metsästäjäliiton säännöissäkin todetaan liiton yhdeksi tehtäväksi metsästyskulttuurin vaaliminen. Kulttuuririntamalla liiton merkittävin saavutus kautta aikain on varmasti Suomen Metsästysmuseon perustaminen. Liitto toimii edelleenkin kiinteässä yhteistyössä tämän Riihimäellä nykyisin toimivan museon kanssa, ollen mm. vuosittain museoesineistön merkittävin kartuttaja. Lisäksi liiton edustajat ovat keskeisesti mukana museon hallinnossa. Jo 18 vuoden ajan jäsenlehdessä on julkaistu metsästysseurojen jäsenmerkkejä, jotka julkaisemisen jälkeen on toimitettu museon kokoelmiin. Keräys on antanut lukuisille seuroille kimmokkeen oman jäsentunnuksen teettämiseen. Vaikka moni metsästäjä yhdistää metsästyskulttuuri sanan erilaisiin juhlallisiin ulkomaisiin kaatorituaaleihin ja muihin seremonioihin, Metsästäjäliitto korostaa jäsenlehdessään ja koulutustilaisuuksissaan sitä, että meillä Suomessa on omintakeinen ja ainutlaatuinen metsästyskulttuuri, josta me metsästäjät voimme olla ylpeitä. Suomalaista metsästyskulttuuria ovat mm. monet metsästystapamme, metsästysmajat ja niillä tapahtuva toiminta, peijaiskäyttö, nuotiotauot jahtien lomassa ja monet muut tavanomaisina pitämämme metsästykseen liittyvät asiat.
Riistanhoidon painopiste on muutamassa vuosikymmenessä muuttunut riistaa ravintonaan käyttävien eläinlajien hävittämisestä ensin talviruokintakeskeiseksi ja viimeksikuluneen kymmenvuotiskauden aikana laajamittaiseksi elinympäristöjen hoidoksi, tarjoavathan oikeanlaiset elinalueet eläimistölle sekä suojaa että ravintoa. Aina ei pelkkä suotuisten elinympäristöjen säilyttäminen tai luominen kuitenkaan riitä, vaan lisäksi usein on tarpeellista vahinkoeläinkantojen kurissapitäminen, ruokintatoimenpiteet ja muut perinteiset hoitotoimet ovat välillä välttämättömiä.
Talous
Metsästäjäliiton talouden perustana ovat jäsenmaksut ja talkootyö. Jäsenmaksun suuruus riippuu hieman piiristä, joka alueella seura toimii. Seurat näet maksavat piirilleen jäsenveron, jonka suuruus on 6-8 euroa/henkilö. Piirit puolestaan tulouttavat liitolle 4:40 euroa/jäsen. Valtaosa jäsenmaksusta hupenee jäsenlehden kuluihin. Liitolla on vain kahdeksan täyspäivätoimista toimihenkilöä. Piirien toiminnanjohtajatkin tekevät arvokasta työtään lähes kulukorvauspohjaisesti. Luottamushenkilöille ei millään tasolla makseta päivärahoja kokouspalkkioista puhumattakaan. Liitto saa tuloja jonkin verran myös omistamastaan osakesalkusta ja ensimmäisen puheenjohtajansa D.J Wadénin perustamasta rahastosta.
Julkaisutoiminta
Metsästäjäliitto on historiansa aikana julkaissut suuren määrän erilaista metsästykseen liittyvää kirjallisuutta muutaman sivun opaskirjasista laajoihin perusteoksiin. Sivumääräisesti mittavin oli liiton seitsemänkymmenvuotispäivänä 1991 ilmestynyt 1147 -sivuinen Seitsemän vuosikymmentä metsästykselle kirja, joka on paitsi liiton historiikki myös koko järjestäytyneen metsästysseuratoiminnan historiikki. Kirjaa hyödyntävät runsaasti esim. oman metsästysseuransa historiikkeja kirjoittavat. Viime vuosina julkaistuista opaskirjoista laajalevikkisin on Metsästysseuratoiminnan käsikirja, josta pari vuotta sitten ilmestyi neljäs täysin uudistettu laitos. Kirjassa käydään läpi kaikki metsästysseuratoiminnassa tarvittava perustieto kokousmenettelystä pyyntilupien anomiseen. Julkaisutoiminnassa yhteistyötä tehdään runsaasti myös kaupallisten kustantajien ja muiden eräalan järjestöjen kanssa, esim. yhdessä Metsästäjäin Keskusjärjestön kanssa julkaistaan vuosittain Metsästäjän kalenteri. Kaikille liiton jäsenille lähetetään neljänä numerona vuodessa Jahti Jakt jäsenlehti. Se on vuotuiselta sivumäärältään maamme suurin ei kaupallinen metsästysalan aikakauslehti. Mainittakoon, että esim. tämän vuoden elokuun numerossa sivuja oli 180.
Jäsenpalvelutoiminta ja Eräkontti
Metsästäjäliitto antaa jäsenilleen lakineuvontaa, hoitaa jäsenseurojen yhdistysrekisteriasioita, ylläpitää jäsenseurojensa jäsen- ja osoiterekisteriä sekä antaa tarvittaessa opastusta kaikissa seuratoimintaan liittyvissä asioissa. Suomen Metsästäjäliitto ja sen piirit omistavat Oy Eräkontti Ab nimisen osakeyhtiön, joka myy metsästysseuratoimintaan ja metsästykseen liittyviä tarvikkeita. Valtaosa myynnistä tapahtuu postimyyntinä. Metsästäjäliiton jäseneduista sekä Eräkontin tuotteista saa tietoa sekä eräalan lehtien että internetin välityksellä. G
Riistanhoito
Riistanhoito on yksi metsästysharrastuksen tärkeistä sektoreista. Liitolla ei kuitenkaan ole omia riistanhoidon kokeilualueita eikä riistanhoitoon erikoistunutta henkilökuntaa, vaan riistanhoitokokeilut ja kehittämistyö tehdään metsästysseuroissa. Niiden ja yksityisten jäsenten riistanhoitokokemuksia liitto julkaisee jäsenlehdessään ajoittain tiedoksi muille metsästäjille.
METSÄSTÄJÄLIITTO TIIVISTETYSTI
Nimi: Perustamisvuosi: Jäseniä: Jäsenseuroja: Jäsenpiirejä: Puheenjohtaja: Toiminnanjohtaja: Keskustoimisto: Puhelin: Fax: Sähköposti: Kotisivut: Suomen Metsästäjäliitto Finlands Jägarförbund ry 1921 148.320 (31.12.2006) 2.526 (31.12.2006) 16 teollisuusneuvos Esko Eela eräneuvos Juha K. Kairikko Kaartokatu 6 11100 Riihimäki 019-760 490 019-760 4910 suomen@metsastajaliitto.fi www.metsastajaliitto.fi
Metsästäjä 5 / 2007 39
Kilpailutoiminta
Maamme metsästäjäjärjestöjen keskinäisen sopimuksen perusteella päävastuun maamme metsästäjien ampumakilpailutoiminnasta kantaa Metsästäjäliitto. Piirien järjestämien karsintakilpailujen perusteella metsästäjät voivat saavuttaa osallistumisoikeuden liiton järjestämiin hirvenhiihdon, hirvenjuoksun, ilma-aseiden tai metsästysammuntojen SM-kilpailuihin. Myös pohjoismaisessa ja eurooppalaisessa metsästysammunnassa kamppaillaan Suomen mestaruuksista. Kilpailukauden ehdottomassa päätapahtumassa metsästysammunnan SM-kilpailuissa lajeina ovat: metsästyshaulikko, metsästystrap,
40
Metsästäjä 5 / 2007
Metsästäjä 5 / 2007
41
Pyydykset piiloon katseilta
Hannu Huttu
Loukut ja muut pyyntilaitteet on tunnetusti hyvä naamioida maastoon sulautuvaksi. Näin menettelemällä parannetaan loukkujen pyyntitehoa ja säästetään pyyntilaitteita ulkopuoliselta ilkivallalta. Vaikka loukun vahingoittaminen on rangaistavaa, tekijöitä on usein vaikeaa saada vastuuseen. Hyvin piilotetussa ja hämärässä loukussa pysyvät eläimet myös rauhallisempina, eivätkä ne stressaannu yhtä helposti, kuin esimerkiksi esillä olevassa pyyntilaitteessa.
E
Marko Muuttola, suunnittelija, MKJ Laitialan toimintakeskus
rityisesti taajama-alueita varten on Uudenmaan riistanhoitopiiri kehittänyt ulkopuolisten katseilta suojassa olevan piiloloukun, joka sijoitetaan maan alle. Muutaman vuoden pyyntikokemukset tällaisella loukulla ovat olleet hyviä. Jo ensimmäisenä vuonna pyydykseen erehtyi kymmeniä pienpetoja ja loukut säilyivät myös vahingoittumattomina. Käyttökokemuksien karttuessa loukuista on alkuperäiseen versioon tullut muutamia muutoksia, jotka lähinnä helpottavat pyytömiehen toimenpiteitä. Loukun käytön myötä syntyy edelleen lisää kehittämisen arvoisia ideoita ja jokainen tietenkin soveltaa itselleen parhaiten sopivia menetelmiä.
Kahdesta elementistä
Pyydys koostuu kahdesta erillisestä elementistä; loukkuun johtavasta tunneliosasta ja varsinaisesta loukkuosasta. Tunneli mukailee luonnonluolaa, johon otukset hakeutuvat esimerkiksi päivälevolle. Pesäkammioon puolestaan sijoitetaan laukaisumekanismi, joka lukitsee pienpedon loukkuun. Saalis poistetaan naamioidun kannen kautta, joten maan päälle pyydyksestä ei ole muuta näkyvissä kuin tunneliin johtava suuaukko, joka sekin naamioidaan luontoon sulautuvaksi.
42 Metsästäjä 5 / 2007
Polun viereen sijoitettu piiloloukku naamioinnin jälkeen.
Valmiiksi sahatuista elementeistä loukun rakentaminen käy nopeasti.
Hiekkaiseen rinteeseen sijoitettuun pyydykseen eivät valumisvedet keräänny. Käytävän pituudella ja mutkilla luodaan turvallisuuden tuntua ja tunnelin vetoisuus vähenee.
Huoltokannen alle tehty verkkokansi estää vikkelimpienkin yksilöiden livahtamisen karkuteille yläkantta avattaessa.
Tarvikelista tippuvalla luukulla varustettuun loukkuun, malli Laitiala. Seinät: Filmivaneri 12mm Pohja, katto: Filmivaneri 12mm Päätylevyt: Huoltoluukku: Sulkuluukku: Mineriittilevy/ Filmivaneri Astinlauta: Galvanoituverkko Tukirimat: Painekyllästetty Kattohuopa Rotanloukku Nailonnaru tai ohut rautalanka Ruuveja Käytävämateriaali ( 4 m pitkä ) tai 4 kpl. 1m:n betoniputkia 500 x 1200 mm 424 x 1200 mm 424 x 512 mm 424 x 700 mm 390 x 250 mm 380 x 300 mm 25 x 50 mm n.6 m. n.6 m2 1 kpl 1m 1 pkt. 50 m 100 x 25 mm lauta
Pystysuoraan tippuva, urassa kulkeva luukku sulkee tunnelin saaliin takana tiiviisti.
Loukun virittäminen käy helposti oikein mitoitetun sulkuluukun vapautinlangan avulla, jolloin loukun sisään ei tarvitse kurkotella. Katon alapinnassa kulkiessaan eläimetkään eivät sotkeudu siihen ja se säilyy vahingoittumattomana.
Loukku kannattaa rakentaa säänkestävästä materiaalista, sillä maahan upotettuna se on altis maaperän lahottavalle vaikutukselle. Lähinnä materiaalivaihtoehtoina kyseeseen tulevat työstettävyytensä ansiosta painekyllästetty puutavara tai paksu vesivaneri. Filmivanerista rakennettaessa työskentely käy ripeästi. Loukkulaatikko kasataan seinä-, pohja- ja kattoelementeistä, jotka vahvistetaan rimoilla. Vaihtoehtoisesti pohjan voi tehdä myös verkosta, mutta kattohuovalla maasta eristetty filmivaneri lienee kestävämpi ja pitkäikäisempi. Kattoon tehtävä huoltoluukku korotetaan laudan leveyden verran irti katosta, jolloin rotanloukku mahtuu laukeamaan eikä talvella jäätyvä vesi lukitse kantta tiukasti kiinni. Huoltoluukun kansi päällystetään vielä kattohuovalla. Huopaa käytetään ohjaamaan sadevesi pois loukun päältä. Loukkuun johtava käytävä voidaan tehdä myös samoista materiaaleista, mutta myös betoniputki on tunneliksi varteenotettava vaihtoehto. Tunneliputken saumat tiivistetään esimerkiksi silikonilla ja päälle laitetaan vielä kattohuopa ohjaamaan vesi sivuun. Tunneli tulisi rakentaa vähintään kaksi metriä
pitkäksi, mieluummin kuitenkin pitemmäksi. Tällöin eläimet kokevat sen turvallisemmaksi ja samalla vetoisuus tunnelissa vähenee.
Laukaisu rotanloukulla
Alkuperäisen idean mukaan loukku toimii siten, että eläimen koskettaessa laatikon poikki viritettyä siimaa, se laukaisee rotanloukun, joka taas vapauttaa saranoidun luukun. Tällöin loukku tarvitsee pituutensa verran tilaa eläimen "peräpäähän", jotta se pääsee vapaasti laukeamaan. Ongelmana oli myös supikoirien "sorminäppäryys", sillä ne pystyvät nostamaan kaltevaan asentoon jäävää luukkua ja livahtavat tiehensä. Lisäksi luukun mekanismi oli herkkä roskille yms. MKJ Laitialan versiossa laukaisu toimii myös rotanloukulla, sillä rotanloukun avulla laukaisusta saadaan todella herkkä. Kolmio siima on kuitenkin korvattu ns. supiloukun astinlaudalla, mikä vähentää siiman uusimistarvetta. Rotanloukun laukeaminen vapauttaa nailonnarun
Metsästäjä 5 / 2007
43
Alkuperäinen piilopyydys, malli Uusimaa. tai ohuen rautalangan välityksellä pystysuoraan tippuvan luukun. Lanka mitoitetaan niin, että sen pää jää huoltoluukun reunan tasalle, jolloin luukun virittäminen käy helposti narusta vetämällä. Aspeilla kattoon kiinnitetty naru ei ole myöskään eläinten liikkumisen esteenä, joten kiinnijuuttumisen vaaraa ei ole. Pystysuoraan tippuva luukku liukuu seinissä olevassa urassa suoraan alaspäin sulkien tunnelin pään. Tällöin luukun ei tarvitse olla kuin tunnelin halkaisijan levyinen n. 25-30cm. Näin pieni luukku sulkeutuu todella ripeästi, eikä satimeen jäänyt eläin pysty nostamaan sileää levyä. Tarvittaessa luukun voi varmistaa saranoidulla kalikalla, joka kiinnitetään loukun kattoon ja samaan yhteyteen laitetaan merkinantosiima. Tällöin lukitus purkaantuu merkkinarusta vetämällä. Pyyntiajan ulkopuolella luukku pidetään yläasentoon lukittuna, jolloin eläimet voivat tutkia paikkoja jäämättä satimeen.
Merkkinauha laukaisunilmaisimena
Päivittäinen kulkeminen loukulla saattaa heikentää pyyntitehoa, ainakin arempien kettujen osalta. Loukun yhteyteen kannattaakin rakentaa siimasta ja lipusta laukaisunilmaisin. Se käy helpoiten poraamalla sulkuluukun yläpuolelle reikä, johon asetetaan yläpäästään mutkalle taivutettu sähköputki. Siima sidotaan putoavaan luukkuun tai varmistinkalikkaan. Merkkilippu nousee luukun tipahtaessa. Taivutetusta putkesta ei pääse sadevesikään loukun sisälle.
Tehokas syötitys takaa saalista
Loukun syötitys ja hajustaminen kannattaa aloittaa jo rakennusvaiheessa. Käytäväputkistoon voi ripotella koirannappuloita ja pyydyksen ympäristöön muita syöttejä. Itse varsinaiseen loukkuun kannattaa laittaa erillinen syöttiastia, jolloin vältytään epämiellyttävältä pilaantuneen syötin käsittelyltä. Astia tyhjennetään loukun ulkopuolelle lisäämään houkutusta. Syöttiastia säästää vaivaa myös turkin talteenotossa, sillä saalis pysyy puhtaampana, kun syötit eivät pyöri otusten jaloissa. Syötitystä kannattaa ylläpitää ympäri vuoden, silloinkin, kun loukku ei ole pyynnissä. Tällöin pienpedot oppivat nopeasti mistä helppoa ravintoa on saatavilla ja satunnaiset ohikulkijatkin erehtyvät tutustumaan hajustuneeseen tunneliin. G
Laukaisumekanismi
Loukkuun kannattaa laittaa erillinen syöttiastia, jolloin vältytään epämiellyttävältä pilaantuneen syötin käsittelyltä.
Pyydyksen sijoitus maastoon.
I rinteeseen kuivalle paikalle I kulkutunneli viistoon ylöspäin (lämpölukko ja vesi valuu ulospäin) I maasto muotoiltava niin, että valumavedet eivät virtaa huoltoluukulle I Otukset houkutellaan käymään luolassa teuras- ja kalajätteillä. I Pyynti käynnistetään, kun pyydys on riittävästi hajustunut. I Totuttaminen vie aikaa.
Sivukuva vireessä
Sivukuva lauenneena
44
Metsästäjä 5 / 2007
off
on
FlashDot parempi osuma päivällä ja hämärissä
1,5 6x42
Hinnasto 2007 6x42 6x42 7x50 7x50 8x56 8x56 8x56 8x56 10x42 1,1-4x24 1,1-4x24 1,5-6x42 1,5-6x42 1,5-6x42 3-12x42 3-12x42 3-12x50 3-12x50 3-12x50 3-12x50 2,5-10x56 2,5-10x56 2,5-10x56 2,5-10x56 4-16x50 12,5-50x56 12,5-50x56 2,5-10x56 3-12x50 4-16x50 1,1-4x20 3-12x50 3-12x50 3-12x50 4-16x50 4-16x50 5-25x56 12,5-50x56 HUN Klassik Klassik Klassik valoristikolla HUN Klassik HUN valoristikolla Klassik valoristikolla Klassik ovh sis alv. 505 620 750 1.045 555 750 875 1045 670
Zenith 965 Zenith FlashDot 1270 Klassik 830 Zenith 995 Zenith FlashDot 1225 Klassik 990 valoristikolla 1305 Klassik 990 Klassik valoristikolla 1260 Zenith 1170 Zenith FlashDot 1380 Klassik 1005 Zenith 1170 Klassik valoristikolla 1285 Zenith FlashDot 1380 Varmint 1285 FieldTarget Parallax 1835 (Ilmakiv.) FT valoristikolla+Parall. 2055 (Ilmakiv.) Precision Hunter (P3Mildot) 1220 Precision Hunter (P3Mildot) 1205 Precision Hunter (P3Mildot) 1440 PM Short Dot PM II PM II Parallax säädöllä PM II/LP valoristikolla+parallax PM II PM II/LP PM II/LP PM II/LP 1580 1490 1660 2020 1715 2015 2185 UUSI
Tilaa UUSI esitteemme!
Pohjoisranta 22, 00170 HELSINKI, FINLAND, Tel. 09-135 135 8, Fax 09-135167 1
Metsästäjä 5 / 2007
45
Metsänhoitosuositukset
HIRVIEN TALVILAIDUNALUEILLE
Hirvet aiheuttavat vuosittain merkittäviä taloudellisia vahinkoja metsissä syömällä männyntaimikoita talvehtimisalueillaan. Toisaalta hirvi on arvokkain riistaeläimemme, joka saaliin lisäksi tarjoaa virkistyselämyksiä yli 100 000 metsästykseen osallistujalle. Metsä- ja riista-alan toimijat ja tutkijat ovat yhteistyössä laatineet suositukset, joilla vahinkoja voidaan ehkäistä ennakolta ja vähentää.
Klaus Yrjönen, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio
K
annattava puuntuotanto ja elinvoimainen hirvikanta voidaan sovittaa yhteen nykyistä paremmin, kun metsänhoitotoimilla lisätään hirville käyttökelpoisen ravinnon määrää ja hirviä ohjataan kohteisiin, joissa ne eivät saa aikaan vahinkoja. Hirvikantamme on ollut vahva viimeiset vuosikymmenet. Samaan aikaan tarjoavat aktiivisesti hoidetut metsämme hirville paljon ruokaa. Tästä johtuen myös metsätalouden hirvivahingot ovat olleet merkittäviä. Vahinkoja vähentämisestä käydyissä keskusteluissa on keskitytty hirvikannan suuruuteen ja paine kannan vähentämiseen on ollut suuri. Lähtökohtana hirvivahinkojen vähentämisessä tulisi olla alueen ravintovarojen riittävyys hirvikantaan nähden. Jos alueella on riittävästi hirville käyttökelpoista ravintoa, voidaan hir46 Metsästäjä 5 / 2007
vet ohjata metsätalouden kannalta vähämerkityksellisiin kohteisiin.
Vahingot vähenevät metsänhoidon keinoin
Talvilaidunalueella metsien uudistamisessa ja käsittelyssä pyritään turvamaan kannattava puuntuotanto ja samanaikaisesti lisätään hirville käyttökelpoisen ravinnon määrää. Uudistamisessa pyritään mahdollisimman suureen taimitiheyteen luontaisen taimiaineksen avulla. Mitä tiheämpi taimikko, sitä todennäköisemmin osa taimista säästyy hirvivahingoilta. Talvilaidunalueilla hirvet ruokailevat pääasiassa mänty- ja lehtipuuvaltaisissa taimikoissa. Jos kuivahkoilla ja tätä karummilla kasvupaikoilla männynuudistaminen on onnistunut ja taimikko on hyvin tiheä, harvennetaan se noin metrin pituudessa kasvatettavien mäntyjen kasvutilan lisäämiseksi. Kasvamaan jätetään
6000 10000 tainta hehtaarille. Viljavammilla kasvupaikoilla männyn taimikonhoito tehdään, jos männyntaimet uhkaavat jäädä lehtipuuvesojen alle ja viimeistään, kun männyt ovat 5 6 metrisiä.
Riittävästi taimia
Luontaisesti tai kylväen syntyneet rauduskoivuntaimikot kasvatetaan alkuvaiheessa mahdollisimman tiheinä. Kasvatettavaksi valitut taimet suojataan tarpeen mukaan. Hirvi- ja lumituhovaaran takia varsinainen taimikonhoito tehdään kaksivaiheisena: 5 metrin pituudessa taimikkoon jätetään 2500 3000 tainta hehtaarille ja 7 metrin pituudessa 1600 runkoa hehtaarille. Varhain keväällä tehdyn taimikonhoidon jälkeen taimet ehtivät hieman vankistua ennen talvea. Talvilaidunalueilla suositaan myös toimenpiteitä, joilla hirvi saadaan viipymään kuusi-
E
taimikossa pidempään. Lehtipuuston ja pensaiden tarpeetonta poistamista vältetään. Varsinainen taimikonhoito tehdään 3 4 metrin pituudessa. Talvilaidunalueilla pienehköt lehtipuuvesojen valtaamat aukot lisäävät hirven viihtymistä. Pienaukot parantavat näkyvyyttä ja tarjoavat jonkin verran ravintoa. Taimikonhoidossa kosteissa notkelmissa eläville pajuille voidaan raivata kasvutilaa hieskoivua poistamalla. Lisäksi hirven suosimia lepokumpareita voidaan raivata väljemmiksi.
Latvukset hirville
Hirvet syövät mielellään varttuneempien puiden latvuksia ja oksia. Kuusen latvukset eivät kelpaa hirville, mutta männyistä ja lehtipuista kertyvät latvukset ovat mainiota ruokaa. Talvilaidunalueilla hakkuut tulee tehdä lehtien varisemisen jälkeen lokakuun lopun ja maaliskuun välisenä aikana. Kun puut kaadetaan
Jos talvilaidunalueella havaitaan vahinkojen määrän lisääntyneen, kaatolupia tulee hakea ja käyttää riittävästi.
Taimien latvasuojaus syksyllä voidaan tehdä karkoteaineella
Hirvet valitsevat ensin lehtipuiden varjostamat mäntytaimet
Kuusitaimikoissa hirvet vähentävät kilpailevaa vesakkoa
Metsästäjä 5 / 2007
47
Hannu Huttu
lepotilan aikana, ravintoarvo ei talven aikana suuremmin alene. Hankaluutena on se, että talven edetessä latvukset peittyvät lumeen, jolloin ne ovat hirvien ulottumattomissa. Latvukset voidaan nostaa esimerkiksi hakkuukoneella kiviä tai kantoja vasten koholle tai sellaisiin kasoihin, joista hirvet syövät niitä mielellään. Ennen kuin työtä tehdään laajamittaisemmin, kannattaa pyrkiä varmistamaan, että hirvet tulevat kohteeseen. Alkutalvella tehdyille hakkuukuvioille hirvet löytävät paremmin, koska ne liikkuvat vielä paljon. Hirvien hakeutumista voidaan tehostaa tarjoamalla kohteessa suolaa 1 2 vuotta ennen hakkuuta. Esimerkiksi nuolukivet ovat hyvä suolanlähde. Kun hakkuut jaksotetaan useammalle vuodelle, myös latvuksia on tarjolla useampana vuonna.
Ruokinta ja suola houkuttimina
Metsästys on ensisijainen keino ennaltaehkäistä vahinkoja. Jos talvilaidunalueella havaitaan vahinkojen määrän lisääntyneen, kaatolupia tulee hakea ja käyttää riittävästi. Riistanhoitotoimet tulee suunnitella huolella, koska ne vaikuttavat hirven liikkumiseen ja lisäävät viihtymistä alueella. Hirviä voidaan houkutella voimalinjoille, turvetuotannosta vapautuneille alueille, suojakaistoille, kunnostusojituskelvottomiin kohteisiin ja kosteisiin painanteisiin. Metsätaloudellisesti vähämerkityksisiin kohteisiin voidaan perustaa varsinaisia hirven ruokintapaikkoja. Houkuttelu- tai ruokintapaikkoja voidaan perustaa myös vahinkoalttiin koon ylittäneisiin taimikoihin. Riistanhoidolliseen houkutteluun soveltuvat myös latvusravintoa tuottavat hakkuu- ja harvennusalat sekä taloudellisesti vähäarvoiset puut ja pensaat. Hirviä ei tule houkutella harvennuskuusikoihin eikä teiden tai vahinkoalttiiden taimikoiden läheisyyteen. Suola on hyvä houkutin. Hirvet tarvitsevat suolan sisältämää natriumia, koska sitä on puuvartisissa kasveissa vain vähän. Suolaa voidaan tarjota erilaisina koostumuksina, ja nuolukivet sisältävät myös useita hivenaineita. Suolaa voi levittää myös ruiskuttamalla suolaliuosta ruokintapaikkojen pensaikkoihin. Riistanhoidollisella taimikonhoidolla edesautetaan taimikoiden kehittymistä ja samalla lisätään talvilaidunalueella olevaa ravintoa. Sitä tehdään kohteissa, joissa hirvet eivät enää voi aiheuttaa vahinkoa. Taimikko hoidetaan lumettomaan aikaan myöhään syksyllä, jolloin kaadetut puut ja pensaat ovat hirvien käytettävissä lumipeitteen tuloon asti. Lisäksi lehtipuiden vesomiskyky on parempi, kun perkaus on tehty puiden lepotilan aikaan.
Hirvet ovat löytäneet talvella kaadettuja latvuksia
Karkotteet Kemiallisia karkotteita ruiskutetaan tai sivellään taimien latvoihin. Työ tehdään lokakuussa, jos halutaan estää talviaikainen syönti. Männyllä kannattaa käsitellä latvan lisäksi ainakin yksi viimeisen kiehkuran verso. Kasvukaudella lehtipuiden suojaamiseen käytetään lehtiä vioittamatonta valmistetta. Teesit vahinkojen vähentämiseksi I hirvikanta pidetään kohtuullisena I suunnittelu tehdään talvilaidunaluekohtaisesti I toimenpiteet I hirville käyttökelpoisen ravinnon määrää lisätään I hirviä houkutellaan kohteisiin, joissa ne eivät saa aikaan merkittäviä vahinkoja I vahinkoalttiit taimikot suojataan I Metsänomistajia ja metsästäjiä kannustetaan yhteistyöhön toimenpiteiden toteuttamiseksi ja mahdollisten kustannusvastuiden jakamiseksi
Talvella saatavilla olevista latvuksista hirvet saavat paljon ravintoa
Suolakivi ohjaa hirvien ruokailua sivuoksiin
Uudet suositukset yhteistyön tuloksena
Uusien suositusten laadintaan ovat osallistuneet seuraavat tahot: Metsästäjäin Keskusjärjestö (MKJ), Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK ry, Maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosasto sekä metsäosasto, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL), Metsäntutkimuslaitos (METLA) sekä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio. Metsämiesten säätiö ja maa- ja metsätalousministeriö ovat rahoittaneet suositusten valmistelua. G
Suojaustoimilla lisäsuojaa
Hirvikannan säätelystä ja metsän- ja riistanhoitotoimista huolimatta talvilaidunalueilla on varauduttava vahinkojen torjuntaan siihen saakka, kunnes taimikot ovat ohittaneet vahingoille alttiin koon. Menetelmiä ovat hirviaidat, taimisuojukset ja karkotteet. Muilla menetelmillä ei ole todettu toivottua suojausvaikutusta. Suojausta tarvitaan yleensä 510 vuotta. Suojauskustannukset ovat verotuksessa vähennyskelpoisia. Aidat Hirviaidat ovat kallein ratkaisu, ja ne soveltuvat vain kaikkein ongelmallisimpiin kohteisiin ja,
48 Metsästäjä 5 / 2007
kun halutaan kasvattaa hirven ruokalistan kärkipäässä olevia puulajeja. Aita voidaan rakentaa puusta, metalliverkosta, nauhoista tai sähköjohtimista. Parhaimman suojan antavat puu- ja verkkoaidat. Mitä suurempi alue suojataan, sitä edullisemmaksi aita tulee suojattavaa pinta-alaa kohden. Taimisuojat Mekaanisia suojia on erilaisia. Suojaputket soveltuvat arvokkaiden puulajien alkukehityksen suojaamiseksi. Kun taimet kasvavat putkista ulos, latvat vaativat esimerkiksi karkoteainekäsittelyä syönnin estämiseksi. Havupuiden latva ja ylin sivuverso voidaan suojata suppilo- tai spiraalimuotoisilla taimisuojilla. Lehtipuille käyvät lieriömäiset verkkosuojat ja suojaputket. Latvasuojia on nostettava vuosittain taimien kasvaessa.
Metsänhoito ja hirvi- Suositukset talvilaidunaleille ilmestyivät maaliskuussa 2007. Suositukset voi tilata Tapion verkkosivuilta http://tapio.fi/" http://tapio.fi/. Suosituksista on laadittu myös Metsähoitokortti, jossa keskeisin sisältö on tiivistetty neljälle A-4 sivulle.
UUTTA!
1,5-6x24 VX-7L 4,5-18x56 LR 3,5-14x56
3,5-14x50 LR 2,5-10x45
LEUPOLD on asettanut tämän päivän optiikan standardit viime vuodisadalla. Leupold ylpeänä esittelee 100-vuotis juhlansa kunniaksi Leupold VX-7 sarjan. LEUPOLD VX-7 ei ole vielä kohdannut vertaistaan.
Leupold XTSystem Valonläpäisy
Ilman LEUPOLD XT-linssejä 380 nM 430 nM Hämärä (ulkoinen valo) 480 nM
UUDEN AIKAKAUDEN ALKU:
LEUPOLD VX -7
®
Leupold maahantuonti ja markkinointi Hjorth Urheilutukku, katso lähin jälleenmyyjä osoittesta: www.hjorth.fi Leupold & Stevens Inc., Oregon, USA · www.leupold.com
XT-Lens SystemTM maalilma parhaat hämäräominaisuudet, Ultra Pure lyijyttömillä linsseillä SpeeDialTM säätöruuvit, joissa suoja ja säätönupit on yhdistetty Generous eyebox silmänetäisyysväli on jopa 137% joustavampi kuin muissa tähtäinkiikareissa Legendaarinen Leupold-kestävyys Leupoldin 30 vuoden takuu Kysy lisää lähimmältä Leupold -jälleenmyyjältä. LEUPOLD VX-7 Tähtäinkiikareiden aatelia.
Lumisten kairojen metsohaukut
G Uskomattomalla tavalla kuvattu elokuva taitavan pystykorvan
ja tarkkakätisen miehen retkistä metsojen asuttamaan erämaahan. Hienoja haukkuja, komeita pudotuksia, erätunnelmia vailla vertaa! Kesto 50 min., hinta 26 euroa (vhs ja dvd). G Hirviporukoille uusi opetus-dvd Hirvenruhon paloittelu. Tämän avulla paloittelun oppii kuka hyvänsä! Hinta 20 euroa (vain dvd). G Runsaasti myös muita eräelokuvia! Tilaa sähköpostilla osoitteesta arttu@videosara.fi tai soita/tekstitä numeroon 0400-229739. Voit noutaa omasi myös Viitasaaren ABC-liikennemyymälästä. Lisätietoja sivuilla www.videosara.fi Videosara, Arttu Kotisara, 44610 Kärnä
Metsästäjä 5 / 2007 49
Vasen tai paremmin säilynyt sorsan siipi katkaistaan näytteeksi siiven tyveltä, jolloin iänmäärityksen kannalta tärkeät sisimmät siipisulat peitinhyöhenineen tulevat näytteeseen mukaan.
Vesilintujen siipinäytekeräys jatkuu
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen käynnistämä vesilintujen siipinäytekeräys jatkuu vielä vuoden 2007 loppuun asti. Hankkeessa pyritään selvittämään vesilintusaaliin rakennetta.
Lintuinfluenssan leviäminen talvikaudella 2005/06 Eurooppaan toi mukanaan uuden ja odottamattoman tilanteen. Koska vakavan tyypin lintuinfluenssatapauksia ei Suomesta kuitenkaan löytynyt, päätettiin kesällä 2006 jatkaa siipikeräystä aikaisemman suunnitelman mukaisesti. Vuosina 2005 ja 2006 kertyi sorsien ja nokikanan siipinäytteitä yhteensä 4 061, joissa esiintyi 14 lajia. Hanhien 262 siipinäytteessä oli 4 lajia. Sorsista ylivoimaisesti runsain saalislaji oli sinisorsa (62 %), toisena tavi (17 %) ja kolmanneksi runsain saalislaji oli haapana (9 %). Sukeltajasorsista eniten näytteitä tuli telkästä (5 %). Hanhinäytteitä kertyi eniten merihanhesta (48 %), kanadanhanhinäytteitä oli 28 ja metsähanhia 22 prosenttia näytteistä. Vuosina 2005 ja 2006 sorsien ja nokikanan osalta saaliin prosentuaalinen lajikoostumus on hyvin samanlainen. Hanhilla metsähanhen osuus saaliista näyttäisi 2006 kasvaneen, merihanhen ja erityisesti kanadanhanhen vastaavasti vähentyneen vuoteen 2005 verrattuna. Metsähanhen näytteiden osuuden kasvu oli odotettua Venäjältä tulleen voimakkaan hanhimuuton vuoksi. Itätuulien tuomana Suomessa nähtiin poikkeuksellisen paljon lepäileviä hanhia. Vuoden 2006 näytemäärä (1 479 kpl) väheni selvästi edellisen vuoden tuloksesta (2 582 kpl). Yhtenä syynä vähäisempään näytekertymään voi olla se, että sorsien poikastuotto jäi monella lajilla kesällä 2006 edeltävää vuotta heikommaksi. Nämä ja monet muut tekijät, kuten
V
Veli-Matti Väänänen, Hannu Pöysä, Aslak Ermala
esilintukantojen kestävän verotuksen suunnittelun ja toteutuksen pohjaksi tarvitaan tietoa paitsi kantojen koosta, rakenteesta ja tuotosta myös saaliin määrästä ja koostumuksesta. Vaikka muuttavina riistalajeina kestävän verotuksen suunnittelu ja toteuttaminen vesilinnuilla on vaikeaa, auttavat yksityiskohtaisemmat kanta- ja saalistiedot ymmärtämään kannanvaihteluita ja ylläpitämään metsästystä kestäviä kantoja. Tarkempi tietämys saaliista on tärkeätä myös sikäli, että joidenkin lajien osalta metsästyksen kestävyys saattaa tulla lähivuosina Euroopan Unionissa lähempään tarkasteluun. Silloin on hyvä olla tuoreita tietoja vesilintusaaliimme koosta ja ikärakenteesta. EU: n piirissä vuosittaista seurantaa vesilintusaaliista on vain Tanskassa. Vesilintusaaliin laji-, ikä- ja sukupuolirakennetta on myös aikaisemmin Suomessa selvitetty siipikeräyksillä, jotka antavat mainion vertailukohdan nyt toteutettavalle hankkeelle. Siipinäytteet ovat käytännössä edelleen ainoa käyttökelpoinen keino selvittää valtakunnallisesti vesilintusaaliin ikä- ja sukupuolirakenne.
Aineistoa jo kahdelta vuodelta
Siipinäytekeräys käynnistettiin vuonna 2005.
50 Metsästäjä 5 / 2007
kuivan kesän jälkeen alhainen vedenkorkeus ja lintuinfluenssakohu, ovat saattaneet vaikuttaa suoraan saaliskertymään ja myös laskea metsästysinnokkuutta.
Suomessa verotetaan tuottoa
Vuonna 2006 iältään määritetystä sorsansiivistä valtaosa (81 %) oli nuoria. Hanhien siipinäytteet painottuivat vanhoihin lintuihin (67 %). Vuonna 2005 siipinäytteissä vastaavat luvut olivat sorsilla 84 % nuoria ja hanhilla 63 % vanhoja. Kolmella näytemäärältään runsaimmalla lajilla eli sinisorsalla, tavilla ja haapanalla siipinäytesaalis koostui sekä 2005 että 2006 valtaosin nuorista linnuista (yht. 85 %). Suomalaisissa siipinäytetutkimuksissa nuorten sorsien suuri osuus saaliissa oli tunnusomaista jo 1970-luvulta lähtien. Nuorten lintujen osuus eri tutkimuksissa on ollut puolisukeltajasorsilla yli 80 prosenttia ja sotkilla ja telkällä yli
Siipinäytteet ovat käytännössä edelleen ainoa käyttökelpoinen keino selvittää valtakunnallisesti vesilintusaaliin ikä- ja sukupuolirakenne.
90 prosenttia. Sen sijaan jo Tanskassa sorsien ja sotkien lukusuhteet vanhojen ja nuorten osalta ovat lähes tasan. Suomessa sorsien verotus kohdistuu tuottoon, kun taas talvehtimisalueilla saaliissa on suhteellisesti paljoin enemmän vanhoja lintuja. Tämä johtuu osin vanhojen sorsien varhaisesta syys- ja/tai sulkasatomuutosta. Hanhisaaliin suuri vanhojen lintujen osuus johtuu hanhien tavasta muuttaa perhekunnittain, jolloin poikueparvea vartioivat vanhat linnut altistuvat helposti metsästykselle. Sukupuolelleen määritettyjen sorsansiipien sukupuolijakauma oli varsin tasainen: 53 % naaraita ja 47 % koiraita. Sinisorsanäytteissä naaraiden osuus oli 49,7 % ja koiraiden 50,3 %. Sukupuolijakauma sorsasaaliissa oli siipinäytteiden perusteella näinä kahtena vuotena hyvin samanlainen. Hanhien siipinäytteistä sukupuolta ei ole määritetty.
Keräys jatkuu syksyllä 2007
Keräys jatkuu suunnitelmien mukaisesti vielä
vuoden 2007. Metsästäjiä pyydetään lähettämään koko saaliinsa linnuista vasen (tai paremmin säilynyt) siipi Evon riistan- ja kalantutkimukseen. Siipinäytteiden lähetyskuoria postitetaan automaattisesti aikaisempina vuosina keräykseen osallistuneille. Keräykseen voi kuitenkin osallistua myös muut metsästäjät, jotka voivat tilata näytepusseja Evon riista- ja kalantutkimusasemalta tai Aslak Ermalalta RKTL: sta. Tänä syksynä toivomme saavamme enemmän hanhien siipiä. Hanhiaineistoa hyödynnetään myös lintujen geneettistä taustaa selvittävässä tutkimuksessa. Jo keräyksen tässä vaiheessa haluamme esittää metsästäjille lämpimät kiitokset korvaamattomasta avusta siipikeräyksessä. Keräys on onnistunut odotusten mukaisesti, ja suomalaisesta vesilintusaaliin rakenteesta on nyt käytettävissä ajantasaista tietoa. Tuottoon painottuva sorsastus on mallikas esimerkki kestävän käytön mukaisesta metsästyksestä myös muille EU:n jäsenmaille. G
Metsästäjä 5 / 2007 51
Tutkijan tuntoja
Katoava voimavara
Kirjoittaja on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimusprofessori
Jokunen viikko sitten Hesarissa oli lämminhenkinen juttu Martti Harion elämäntyöstä Söderskärin riistantutkimusasemalla. Jutun hyvää henkeä varjosti tieto tutkimusaseman tulevasta lakkauttamisesta. Itselleni tärkeimmät ja tutuimmat riistantutkimusasemat Meltaus, Evo ja nyt Söderskär ovat kaikki joutuneet muutosten ja lopettamisten jalkoihin, ja haikealtahan se tuntuu, koskee kovastikin. Marttiakin varmasti korventaa.
G En kuitenkaan liiemmälti protestoi, sillä kyllä näihin muutoksiin on päädytty pakon edessä. Aikaisempi työskentelymalli pysyvine tutkimusasemineen ei vain kerta kaikkiaan sovi nykymaailmaan. Tuottavimmatkin työskentelykulissit osoittautuvat lyhytjänteisessä tarkastelussa epätaloudellisiksi, pitkäjänteisessä tarkastelussa taas ei koskaan voida etukäteen taata mittavia tieteellisiä tuloksia. Söderskärin luonnonsuojelualueen linnustoa on tutkittu ja seurattu riistantutkimuksen toimesta jo 1940-luvun loppupuolelta lähtien. Vuodesta 1988 merilintututkimuksesta ja aseman toiminnasta on vastannut assistentti Martti Hario, joka on saanut uinuvan tutkimusaseman kansainvälisestikin merkittävään kukoistukseen. No, kannattaako muniva kana tappaa, kannattaako Söderskärin toiminta lopettaa? Kauhukseni asetun jälleen nykymenon kannalle. Jatkohaaveet ovat liian utopistisia: Harion työura on vääjäämättä kallistumassa ehtoopuolelle eläköitymisen lähestyessä; nyt ei enää kerätä
lisää aineistoa vaan julkaisemattomat aineistoosat pannaan julkaisukuntoon. "Uutta Marttia" on Söderskärille turha toivoakaan; kukapa olisi valmis elämään eristyneillä merensaarilla puolisen vuotta kerrallaan tutkimustyötä tekemässä. Vaikka tällaisia romantikkoja löytyisikin, heidän tulisi olla myös eturivin tutkijoita, ja tämä yhtälö ei helpolla toteudu. Riistantutkimus ei voi ottaa sellaista riskiä, että väheneviä voimavaroja sijoitettaisiin epävarmoihin hankkeisiin. Me olemme kiitollisia siitä, että meillä on ollut Harion kaltaisia itsellisiä työntekijöitä, mutta työn jatkajista on turha haaveillakaan. Harion ei-akateeminen taustakaan ei ole estänyt häntä nousemasta suomalaisen lintutieteen eturiviin hän on suomalaisen lintuharrastuksen kentässä ainutlaatuinen tapaus. Harion tutkimukset nojautuvat suurisuuntaiseen kenttäuurastukseen, joka vaatii jo itsessään lujaa ammattitaitoa. Hänen monipuolisen osaamisensa hienoin osa-alue on "vanhanaikainen" luonnonilmiöiden ymmärtäminen ja näkeminen, niiden merkittävyyden tajuaminen. Vaikka monet Harion yhteistyökumppanit edustavatkin varsin vieraita tieteenaloja, Hario on kyennyt säilyttämään langat omissa käsissään; kysymyksenasettelut ja ongelmakentät ovat hänen käsialaansa. Elämä Söderskärin erikoisoloissa on kuitenkin vaatinut asemanhoitajalta monenlaisia muitakin taitoja kuin tutkimusyhteisöllisyyden luomisen. Ulkosaaristo toimintaympäristönä on kaiken kaikkiaan niin erikoinen, että sitä on mantereen horisontista vaikea kuvitella. Näiden taitojen "haltuunotto" edellyttää nykyajan työsuojelumääräyksissä useampaa kuin yhtä työn jatkajaa. Tämä taas on valtionhallinnon tuottavuusohjelman tiukoissa budjettiraameissa sula mahdottomuus. Työympäristön hankaluudet huomioon ottaen Söderskärin työrupeama on ollut kunnioitettava. Asemalla on toiminut useitakin opinnäyte- ja väitöskirjatyöntekijöitä sekä vierailevia ulkomaisia tutkijoita loistavien tutkimuskehysten innoittamina. On myös merkillepantavaa, että Hario on onnistunut houkuttelemaan Söderskärille runsaasti "vieraampien alojen" tutkijoita, kuten eläinlääketieteilijöitä, virustutkijoita ja ympäristömyrkkyasiantuntijoita. Tieteellisiä julkaisuja asemalta on kertynyt puolisensataa kadehdittava määrä mille tahansa vastaavalle tutkimusasemalle. Edellä kerrottu osoittaa, että voimakas tahto, rakkaus luontoon ja kiistämätön lahjakkuus voivat synnyttää merkittäviä tutkimusinnovaatioita olosuhteissa, jotka vaativat tekijältä muutakin kuin akateemista loppututkintoa. Mutta tällaisten dinojen aika on ohi, heille ei tämä maailma enää tarjoa elinympäristöjä, ei tutkimusasemiakaan. Itämerellä biologinen tutkimus tulee kuitenkin jatkossa pakostakin kasvamaan, varmaankin toisenmuotoisena. Siinä kuitenkin Harion Söderskäriltä keräämät tutkimustulokset ja asiantuntemus ovat jatkossakin keskeisessä asemassa. G
52
Harto Lindén,
Metsästäjä 5 / 2007
paa-aikaan, Va tsästykseen me
Oceanline KUMIVENE kovalla pohjalla
Juhlatarjoukset
HELPPOA! 3-värinen ledivalorivi helpottaa suuntimista. Haukunilmaisin; valo ja ääni muuttuu koiran haukkuessa. Lähikytkin (koira alle 1,5 km etäisyydellä) näyttää koiran suunnan ja etäisyyden hetkessä. Valmius kahden koiran seuraamiseen. Laitteessa mykistysmahdollisuus, tällöin suunnitaan pelkällä valolla. Kuuluvuus - Erittäin pitkä, taajuus 138 MHz, teho 150 mW Tarkkuus - Tracker-tecknologian ansiosta huipputarkka suunta ja matka Suuntimanopeus - Tracker-teknologia mahdollistaa todella nopean ja helpon suuntimisen Rakenne - kovaan metsästyskäyttöön rakennettu tutka, luja alumiinirunko sekä patentoidut, kestävät antennit Haukkuhälytys - Haukunilmaisin toimii virheettömästi joka säässä Classic-paketti
399 ,
Yhteishintaan!
Oceanline KUMIVENE + Varta VAPAA-AJANAKKU + Minn Kota 32PRO SÄHKÖPERÄMOOTTORI
599, -
-CE -hyväksytty -4 aikuiselle -koko 295x150x51 cm -paino 45 kg, kapasiteetti 450 kg -moottori max. 9 hv -erikoisvahvaa ja tiivistä nailonilla tuettua PVC:tä -3 ontelon malli -sis. 60" kaksiosaisen airoparin ja yhden 16" Air Hammer -pumpun -kestävät jokasuuntaan kääntyvät hankaimet -10 m vetoköysi metallirenkaan kanssa, nailonturvaköydet -nopeat täyttö-/tyhjennysventtiilit -helposti asennettevat/irrotettavat lattialevyt (9 mm:n vaneria) ja penkki -puskuri -paineenkestävä täytettävä köli -26 mm:n vaneriperäpeili -moottoriteline -mukana kestävä kantokassi
549
+ toimituskulut
Ergonominen kaulanmyötäinen Erittäin pitkä kuuluvuus, taajuus 138 MHz Luja ja vesitiivis rakenne Ladattava akku Merkkivalot Säädettävä haukunilmaisin Vaihdettavat antennit lyhyt ja pitkä malli Kaikille koirille, pienimmästä mäyräkoirasta suurimpaan ajokoiraa
Classic-paketti Pico-pannalla
+ toimituskulut
599
Kevyt lähetin alumiinia, paino alk. vain 72 g Taajuus 433 MHz, erittäin tarkka Erittäin nopea ja helppo käyttää Säädettävä haukunilmaisin Merkkivalo patterille Exact-paketti
335
+ toimituskulut
Käyttövalmiisiin paketteihin sisältyy: lähetinpanta, paristot, vastaanotin, vyökotelo, käyttöohje, pantalaturi(Pico).
Soita & tilaa!
08 5400 600 0400 245 083 020 7477 080
(8-20 joka päivä) (8-20 joka päivä)
(arkisin 9-17)
Tracker Oy, Kauppiaantie 30, 90460 Oulunsalo www.tracker.fi
Metsästäjä 5 / 2007
Tr ac ke r
Uu
Puolet kevyempi 110 g
tu
53
Pi co
us
!
Nuorten palsta
MKJ:n nuorisotoimintatukea Hyrynsalmen-Ristijärven rhy:lle
Metsästäjä-lehden vuoden 2007 numeroissa esitellään vuoden 2006 toiminnan perusteella MKJ:n nuorisotoimintarahastosta palkittut kärkipään hankkeet. Tässä numerossa esitellään Hyrynsalmen -Ristijärven riistanhoitoyhdistyksen hanketta.
Hyrynsalmen-Ristijärven riistanhoitoyhdistys järjesti kuntiensa 3-6 luokkalaisille erähenkisen luontopäivän viime syyskuussa. Hyrynsalmella tapahtumaan saatiin mukaan 103 ja Ristijärvellä 76 oppilasta. Rastikoulutuksena toteutetun tapahtuman tavoitteena oli antaa koululaisille tietoa metsästyksestä, opastaa luonnossa liikkumista sekä perehdyttää heidät erätaitoihin. 10 rastilla esiteltiin mm. eri koirarotuja, aseita ja erävarusteita, ammuttiin eri aseilla sekä perehdyttiin erävalvontaan, nuotion tekoon, metsässä liikkumiseen ja pienpetojen pyyntiin.
H
yrynsalmen-Ristijärven riistanhoitoyhdistys haluaa panostaa toiminnassaan nuoriin. Metsästyksen suosion laskeminen nuorten keskuudessa on otettu haasteeksi ja laskukäyrä halutaan nousuun heille suunnatulla aktiivisella toiminnalla ja tiedottamisella. Vuoden 2006 riistanhoitoyhdistyksen vuosikokouksessa toimintasuunnitelmaan kirjattiin eräpäivän järjestäminen koululaisille. Kouluihin otettiin yhteyttä ja oppilaille tarjottiin mahdollisuutta tutustua monipuolisesti metsästyksen ja maastossa liikkumisen taitoihin. Opettajien keskuudessa esitykseen suhtauduttiin myönteisesti ja käsittelyjen jälkeen asia kirjattiin myös koulujen työsuunnitelmiin. Päivä toteutettiin ns. rastikoulutuksena, jolloin oppilaat kiersivät maastoon merkittyä reittiä noin 10 henkilön ryhmänä aikuisen ohjauksessa. Reitin varrella olevilla rasteilla metsästyksen harrastajat esittelivät mm. metsästysvarusteita, aseita, metsästyskoiria sekä opettivat erätaitoja koululaisille. Koululaiset saivat ampua erilaisil-
54
Metsästäjä 5 / 2007
Nuorisotoimintarahaston yhteistyökumppanit:
makkaran paisto itse tehdyllä nuotiolla koettiin erityisen kiinnostavaksi. Myös koululaisryhmien ohjaajina toimineilta 17 opettajalta ja oppilaiden vanhemmilta saatiin toiminnasta kannustavaa palautetta. Yhteistyötä Hyrynsalmella ja Ristijärvellä tehdään jatkossakin koulujen ja muiden nuorisotyötä tekevien järjestöjen kanssa. Paikallisen 4H-yhdistyksen kanssa järjestettiin kesällä 2007 vastaavanlainen tilaisuus. Riistanhoitoyhdistys on myös hankkinut tarkkuusilmakiväärin, jolla nuorille järjestetään ammuntoja. Tärkeää luonnollisesti on saada mukaan myös alueen metsästysseurat, joissa viime kädessä nuorten mukaan tuleminen metsästyksen pariin käytännössä toteutuu. Seurojen metsästysmajat tarjoavatkin usein varsin hyvän ympäristön mm. koulujen luontopäivien järjestämiselle ja siellä paikalliset metsästäjät voisivat olla opastamassa nuoria eräasioissa. G
Leupold tähtäinkiikarit, pitkät Baikal - ruutiaseet
la aseilla koulutettujen valvojien opastuksella. Vanhemmilta oli pyydetty kirjallinen suostumus oppilaiden osallistumisesta tapahtumaan. Tapahtumiin laadittiin myös turvallisuussuunnitelmat. Rastikoulutuksesta vastasivat riistahoitoyhdistyksen hallituksen jäsenet vahvistettuna paikallisilla metsästäjillä ja metsähallituksen edustajalla. Oppilaat olivat innoissaan uusista asioista ja heidän antamansa palautteen mukaan varsinkin koirien esittely, ammunnat sekä tietenkin
Metsästyskiväärit
Garmin kartta-GPS, Jahti-Jakt -eräasusteet
Tiesittekö tämän?
Metsästäjäin Keskusjärjestöllä on Nuorisotoimintarahasto, josta jaetaan tukea metsästykseen ja riistanhoitoon liittyvän vapaaehtoisen nuorisotoiminnan tukemiseksi. Rahaston yhteistyökumppaneina ovat K. Hjorth Oy, Sako Oy ja Metsästäjän Erätukku Oy. Kyseiset tahot haluavat lahjoituksillaan olla tukemassa edellä mainittua metsästyksen tulevaisuudelle tärkeätä toimintaa. Niinpä he ovat kerryttäneet rahastoa jo usean vuoden ajan lahjoituksillaan. Rahastosta voi hakea tukea alla olevan hakuohjeen mukaisesti.
Nuorisotoimintatuki 2007 - hakuohje
Nuorisotoimintatuki: MKJ:n Nuorisorahastosta on jälleen haettavissa tukea paikalliseen metsästykseen ja riistanhoitoon liittyvään vapaaehtoiseen nuorisotoimintaan. Vuonna 2007 tuki on haettavissa neljättä kertaa. Kiinnostus on ollut melkoinen ja hakemuksia on tullut vuosittain runsaasti. Millaisesta toiminnasta: Tukea voidaan myöntää vuoden 2007 aikana tehdystä metsästykseen tai riistanhoitoon liittyvästä paikallistason vapaaehtoisesta nuorisotoiminnasta. Tällaista toimintaa ovat esimerkiksi kurssit nuorille metsästäjille, teema- ja puuhapäivät kouluille ja oppilaitoksille, metsästyskummitoiminta tai muut aiheeseen liittyvät merkittävät valistustoimintaan tähtäävät tapahtumat, tempaukset tai hankkeet. Rahastosta tuetaan ensisijaisesti hakemusten perusteella, olosuhteet huomioon ottaen esimerkillisimpiä ja vaikuttavimpia hankkeita. Stipendimuotoinen tuki voidaan myöntää tehdystä toiminnasta annettavan selvityksen perusteella. Selvitys tehdään hakulomakkeella ja siitä tulee ilmetä toiminnan muoto, laajuus, vaikuttavuus, työn määrä sekä mahdolliset taloudelliset panostukset. Lomakkeesta tulee ilmetä selkeästi toteuttajataho, eli taho, jolle mahdollinen tuki myönnetään. Kenelle tukea voidaan myöntää: Metsästysseuroille, riistanhoitoyhdistyksille tai muille yhteisöille sekä yksityishenkilöille. Aiempina vuosina tehdystä toiminnasta kyseistä tukea saaneet tahot eivät voi saada tukea vastaavasta vuonna 2007 tehdystä toiminnasta. Haku: Hakuohje ja lomake on saatavana Internetistä osoitteen www.riista.fi lomakepalvelusta tai tilaamalla Metsästäjäin Keskusjärjestön varastolta. Hakemukset lähetetään osoitteeseen: Metsästäjäin keskusjärjestö, Fantsintie 13-14, 01100 Itäsalmi. Kuoreen merkintä " Nuorisotoimintarahasto". Hakuaika: Hakemuksen tulee olla viimeistään joulukuun 14. päivänä 2007 Metsästäjäin Keskusjärjestössä. Tuen määrä ja saajat päätetään helmikuussa 2008. Tiedustelut: Tuomo Pispa kehittämispäällikkö 0400-700 778 Klaus Ekman viestintäpäällikkö 0400-463 943
Metsästäjä 5 / 2007
55
Piireissä tapahtuu
Etelä-Häme
ELLIT ERÄTULILLA HIRVIJAHTI NAISILLE 19. - 21.10.2007
I Ellit Erätulilla on metsästäville ja metsästyksestä kiinnostuneille naisille tarkoitettu hirvijahti. I Kaksipäiväinen jahti järjestetään tänä vuonna Tammelassa, Metsästysseura Hallin toimesta. I Jahtiin otetaan 20 passinaista ja 20 ajonaista. Huom! Mukaan voit lähteä myös Sinä, joka et aiemmin ole metsästänyt. I Viikonlopun aikana tutustutaan hirvenmetsästykseen niin teoriassa kuin käytännössäkin, saadaan uusia ystäviä sekä tavataan vanhoja tuttuja. I Osallistua voit asutpa missä päin Suomea tahansa! I Osallistumismaksu 250,- passinaiset, 230,- ajonaiset sisältää 2 päivää hirvenmetsästystä, majoituksen pe-su, iltapalan pe, aamiaiset la-su, maastoruokailun la, saunan la, illallisen la, keittolounaan su, metsäeväät, kuljetukset jahdin aikana, vakuutukset sekä alv:n. I Lisätietoja ja pikaiset ilmoittautumiset 10.9.2007 mennessä. Jahtisihteeri Mari Skogberg puh. 050-3254559 tai info@elliteratulilla.fi
Karhunmetsästäjät HUOMIO!
Näytteet talteen poronhoitoalueen karhuista
I Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos (RKTL) kerää aineistoa karhukannan ikärakenteesta, sukukypsyydestä ja perimästä. Aineistona ovat näytteet kaadetuista karhuista. Poronhoitoalueen ulkopuolelta lähes kaikista karhuista saadaan tutkimuksen toivomat näytteet, sillä karhua koskeva lomake näytteenotto-ohjeineen seuraa pyyntiluvan mukana. Tutkimus toivoo saavansa näytteitä aiempaa kattavammin myös pohjoiselta kiintiömetsästysalueelta. Kaadetusta karhusta tulisi ottaa tuoreeltaan talteen kulmahampaan takana oleva pieni nk. jäännehammas iänmääritystä varten, 100 g reisilihasta ja 50 g maksaa geneettisiin määrityksiin sekä urokselta kivekset ja naaralta kohtu lisääntymisvalmiuden määrittämiseksi. Lapin riistanhoitopiiri lähettää näytelomakkeen metsästäjälle heti kaatoilmoituksen saatuaan. Näytteen lähettäjät saavat kirjallisen palautteen Lomake ohjeineen on ladattavissa myös RKTL: n kotisivuilta osoitteesta: http://www.rktl.fi/riista/suurpedot/karhunäytelomake.html
56
Metsästäjä 5 / 2007
www.spj.fi
Hylsyt takaisin.
Liity sinäkin pystykorvaisten joukkoon!
Kun metsäkeikka on ohi ja nestehukkakin saatu kaadetuksi, on aika palauttaa hylsyt. Se käy kätevästi uudelleen ladattavalla singolla. Tilaa omasi netistä.
Omistatko suomenpystykorvan, karjalankarhukoiran tai pohjanpystykorvan, vai oletko aikeissa hankkia tällaisen kansallisaarteen? Liittymällä SPJ:n jäseneksi ja maksamalla 22 euron vuosijäsenmaksun, saat 6 numeroa Pystykorva-lehteä ja monia muita jäsenetuja.
Tervetuloa hyvään seuraan!
Haluan liittyä SPJ:n jäseneksi
Nimi/Namn Jakeluosoite/Utdelningsadress Postinumero/Postnr Toimipaikka/Postanstalt Puhelinnumero/Telefon Syntymäaika/Fodelsedag
Postimerkki
Suomen Pystykorvajärjestö Finska Spetsklubben ry Soile Torvinen Lindalintie 6 B 10 02400 Kirkkonummi
Metsästäjä 5 / 2007
57
destaan akkau uoka R r
Kestosuosikki kaikissa lehdissä on ruokasivut. Metsästäjä-lehdessä ei ole muutamaan vuoteen ollut "reseptinurkkaa", mutta nyt on! Kuluvan vuoden ajan metsästäjien keittiöniksejä rikastuttaa Aila Hietala Punkalaitumelta. Viettäkää herkullisia hetkiä riistan parissa!
Viime numerossa oli Riista jauhelihakääryleiden ohjeesta pudonnut kananmunien määrä pois. Ohjeen mukaan siinä pitää olla 6 kananmunaa. Toimitus pahoittelee virhettä.
Hirvikäristys
Ohje 3:lle 400 200 2 15 20 3 2 6 ½ gr gr kpl kpl kpl kpl tl dl dl hirveä ohuina viipaleina porsaan kylkeä ohuina viipaleina sipulia kuutioina mustapippuria maustepippuria laakerinlehteä suolaa vettä punaviiniä
Jäniskääryleet
24 kpl 1 kg jäniksen jauhelihaa (yksi kokonainen jänis) 2 viipaletta vaaleaa leipää 2½ dl ruokakermaa 1 dl perunasosetta sipulia 1 rkl öljyä valkosipulinkynttä kananmunaa 2 tl suolaa 1½ tl mustapippuria 1½ tl paprikajauhetta 2 tl riistamaustetta Väliin täyte 1: 12 palaa parsaa 12 palaa aurajuustoa pieni pala purjoa 1 rkl öljyä Väliin täyte 2: 12 tl valkosipulituorejuustoa 12 palaa ananasta 12 kpl vihreitä oliiveja halkaistuna
1. Jauha jäniksenlihat lihamyllyssä kahteen kertaan. 2. Kuutioi sipulit ja ruskista öljyssä. 3. Tee pussista perunasose pussin ohjeen mukaan tai käytä tähteeksi jäänyttä perunasosetta. 4. Leikkaa leipäviipaleista kantit pois ja laita ne kermaan turpoamaan. 5. Tee taikina yleiskoneessa. 6. Leikkaa ykköstäytteen purjo ohuiksi viipaleiksi ja freesaa kevyesti öljyssä. Jäähdytä. 7. Leikkaa parsasta ja aurajuustosta noin 3 cm pitkiä paloja. 8. Halkaise kakkostäytteen oliivit. Valuta ananaspalat. 9. Levitä taikina öljytylle leivinpaperin päälle työlaudalle. 10. Leikkaa kääryleet veitsellä sopivan kokoisiksi. Tulee 24 kpl. 11. Levitä täytteet kääryleiden toiseen päähän. (Katso työkuva) 12. Kääri veistä tai lastaa apuna käyttäen rullalle varovasti, koska taikina on pehmeää. 13. Paista pannulla niin, että saat kauniin värin. Siirrä uunivuokaan ja kypsennä uunissa lopuksi noin 15 minuuttia. 14. Tarjoile perunasoseen kanssa.
1. Viipaloi hirvenpaisti hiukan kohmeisena ohueksi käristyslihaksi. 2. Viipaloi myös porsaan kylki. 3. Ruskista padassa ensin porsaankylki. Ota kylkipalat pois, kun ne on ruskistuneet. Ruskista hirvenkäristysliha. (Lisää öljyä pataan, jos porsaankyljestä ei sitä tule tarpeeksi. ) 4. Lisää sipulikuutiot viimeisenä ruskista kevyesti myös ne. 5. Lisää mausteet ja vesi pataan sekä takaisin porsaankylkiviipaleet. 6. Laita pata uuniin 200asteeseen 15 minuutiksi. Sekoita pataa. Alenna lämpö 175 asteeseen. 7. Anna padan muhia kypsäksi välillä sekoittaen. Aikaa varaa noin 1tunti 15 min. 8. Tarjoile perunasoseen, puolukkahillon ja lanttu sekä porkkanajuuresten kera. PS. jos isonnat reseptiä, ole tarkkana nesteen suhteen.
58
Metsästäjä 5 / 2007
Hirvirullat Kyyhkyspiirakka
vuoka pyöreä halkaisija 30 cm Pohja: 100 g 2 dl 1 dl 1 dl 1 tl 1 Täyte: 200 gr kyyhkysen rintapalat öljyä metsäsieniä (suppilovahveroita) sipuli porkkana paprika (keltainen) valkosipulinkynsi suolaa mustapippurirouhetta valkopippuria herbes de provensiyrttimaustetta rasvaa perunasosetta ruisjauhoja vehnäjauhoja leivinjauhetta kananmuna 5 vettä lihaliemikuutio 18 kpl hapankorppuja 200 gr ruohosipulituorejuustoa 200 gr savustettua hirveä tai peuraa jauhettuna ½ dl hakattua persiljaa 1. Kuumenna vesi ja lisää lihaliemikuutio. 2. Kastele liemessä korput. ( Tee lihalientä lisää, jos korput vetävät enemmän nestettä) 3. Laita leivinpaperin päälle vierekkäin kostutetut korput. 4. Hienonna hirven-tai peuranpaisti yleiskoneessa tai hakkaa työlaudalla veitsellä. 5. Sekoita tuorejuusto, persilja silppu sekä hienonnettu paisti. 6. Kääri korput rullalle ja laita ne vierekkäin tarjoiluvadille. 7. Laita kylmään vetäytymään. 8. Koristele ennen tarjoilua tomaatilla, persiljalla ja lehtisalaatilla. 9. Tarjoile iltapalalla dl
Peuranlihapastavuoka
200 250 2 2 ½ 3 1 3 1 1 1 ½ gr kierrepastaa gr peuranjauhelihaa sipulia porkkanaa palsternakka rkl öljyä dl murskattua tomaattia valkosipulinkynttä tl suolaa tl oreganoa tl basilikaa tl mustapippuria öljyä vehnäjauhoja maitoa juustoraastetta suolaa
1 1 ½ ½
tl tl tl tl
Kansi päälle: 3 dl maitoa kananmunaa 150 gr juustoraastetta 1/2 tl suolaa 1. Sekoita notkeaan rasvaan perunasose, jauhot joihin olet sekoittanut leivinjauheen sekä kananmunan. Laita taikina leivinpaperin sisään kylmään siksi aikaa, kun teet täytettä. Kuivaa kyyhkysen rintapalat talouspyyhkeellä. Suikaloi. Kuutioi sipulit sekä paprika. Raasta porkkana karkeaksi raasteeksi. Valuta hyvin sienet.(pakaste) Ruskista öljyssä suikaloidut rintapalat ja sienet. Freesaa kevyesti öljyssä porkkaraaste, paprika ja sipulikuutiot. Lisää mausteet. Sekoita kaikki ainekset keskenään. kaaviloi leivinpaperin päällä taikina ohueksi levyksi. Siirrä levy voideltuun pyöreään torttuvuokaan. Pistele pohja haarukalla. Levitä kyyhkys-sieni- juuresseos vuokaan. Levitä tasaiseksi. Sekoita muna-maito. Kaada kanneksi torttuun. Paista 200 asteessa noin 35-40 minuuttia. Tarjoile kahvin kanssa tai iltapalalla.
Kastike: ½ dl 1 dl 1,4 l 150 gr ½ tl
2. 3. 4. 5. 6. 7. 8. 9. 10.
1. Mittaa voideltuun vuokaan kierrepasta raakana. 2. Kuori ja suikaloi juurekset. Kuutioi sipulit. 3. Ruskista öljyssä jauheliha ja sipulikuutiot. 4. Siirrä ne toiseen astiaan ja freesaa juurekset seuraavaksi. 5. Sekoita jauheliha, juurekset ja mausteet. Sekoita. 6. Levitä seos pastan päälle. 7. Kuumenna maito kiehuvaksi. Kuumenna öljy ja lisää vehnäjauhot. Sekoita. Lisää maito. Sekoita, että tulee tasainen kastike. Anna kiehua noin viisi minuuttia. 8. Lisää juustoraaste kastikkeen joukkoon. Mausta suolalla. 9. Kaada kastike vuokaan ja sekoita vuoka tasaisesti. 10. Paista 30 min. noin 200 -175 asteessa. 11. Anna vuoan vetäytyä hetki foliolla peitettynä ennen tarjoilua. 12. Tarjoile vihreän salaatin ja patongin kanssa.
Aila Hietala on Oulun läänin Paavolassa syntynyt keittäjä-emäntä, jolla on 40 vuoden ruoanlaittokokemus suurtalouksissa. Tällä hetkellä hän toimii keittäjä-emäntänä Punkalaitumen yhteiskoulussa. Työn lisäksi hänellä on harrastuksena uusien reseptien suunnittelu ja kokeilu. Sen myötä on syntynyt kaksi keittokirjaa. Ailan keittokirja 2 ilmestyi keväällä 2006, josta on reseptejä tässä teille tarjolla. Nämä ja lisää maukkaita reseptejä löytyy Ailan Keittokirja 2:sta, jonka saa tilaamalla gsm 040-8314418 tai sähköpostilla aila.hietala@kolumbus.fi
Metsästäjä 5 / 2007
59
Osoitteita
Metsästäjäin Keskusjärjestö,
MKJ
Fantsintie 13-14, 01100 ITÄSALMI Puhelimet: Vaihde 09-272 7810, telefax 09-272 78130 e-mail: etunimi.sukunimi@riista.fi
www.riista.fi
Riistanhoitopiirit
e-mail: etunimi.sukunimi@riista.fi Etelä-Häme: Jyri Rauhala, Lukiokatu 14, 13100 Hämeenlinna, puh. 03-644 650, 0400-225 745, telefax 03-644 6522. Etelä-Savo: Virastotie 3, PL 14, 51901 Juva, puh. 0440-452 830, telefax 015-452 831. Rp Petri Vartiainen puh. 0500-257 407, Rh-neuvoja Veli-Matti Pekkarinen, puh. 0400-257 407. Kainuu: Jukka Keränen, Syväyksenkatu 1 B 27, 89600 Suomussalmi, puh. 08-713 480, 0400-137 028, telefax 08-712 397. Rh-neuvoja Markus Pekkinen, puh. 0400-268 390. Keski-Suomi: Jukka Purhonen, Kauppakatu 19 A 7, 40100 Jyväskylä, puh. 020 747 9630, 0400-242 727, telefax 020 7479 639. Rh-neuvoja Olli Kursula, puh. 0400-243 414. Kymi: Erkki Kiukas, Pikkuympyräkatu 3 A, 49400 Hamina, puh. 05-344 0965, 0400-258 479, telefax 05-344 0998. Rh-neuvoja Jouni Tolvanen, puh. 040-716 2223. Lappi: Teuvo Eskola, Vanamokatu 3 D, PL 8050, 96101 Rovaniemi,
G toiminnanjohtaja, Raimo Vajavaara, puh. 09-2727 8111. G talous: Pekka Lehikoinen, puh. 09-2727 8118, 0400-648 678. G metsästys ja riistanhoito, koulutus ja neuvonta: Jari Pigg, puh. 09-2727 8112, 0400-463 942, Tuomo Pispa, puh. 09-2727 8115, 0400-700 778, Pentti Vikberg, puh. 09-2727 8117, 0400-341 771,
Marko Svensberg, puh. 09-2727 8119, 040-557 3827. G viestintä, Metsästäjä- ja Jägaren-lehdet: Klaus Ekman, puh. 09-2727 8116, 0400-463 943, G varasto ja tilaukset: Marion Sundqvist, puh. 09-2727 8150. G Laitialan toimintakeskus: Metsästäjäntie 39, 16790 Manskivi, puh. 03-882 570, telefax 03-882 5711, Ilkka Ala-Ajos, 0500-817 913, Marko Muuttola, 050-911 3832.
Osoitteenmuutokset: 0303 9777
puh. 016-379 0081, 0400-864 329 (tsto), 0400-392 667, telefax 016-379 0085. Rh-neuvoja Urpo Kainulainen, puh. 0400-394 329. Karhupalvelunumero 016-379 0086 Oulu: Keijo Kapiainen, Ratatie 41, PL 35, 91501 Muhos, puh. 08-535 3500, 0500-387 705, telefax 08-533 3555. Rh-neuvoja Harri Hepo-oja, puh. 0500-282 082. Pohjanmaa: Jarkko Nurmi, Vapaudentie 3234 B 21, 60100 Seinäjoki, puh. 06-421 7223, 0400-180 084, telefax 06-421 7225. Rh-neuvoja Juha Heikkilä, puh. 06-421 7222, 0400-180 083. Pohjois-Häme: Jani Körhämö, Finnentie 8, 36200 Kangasala, puh. 03-3140 9400, telefax 03-3140 9450, 0400-231 452. Rh-neuvoja Marko Mikkola, puh. 03-3140 9417, 045-135 9690. Pohjois-Karjala: Teollisuuskatu 15, 80100 Joensuu, puh. 013-285 260, telefax 013-285 263. Rp Juha Kuittinen, puh. 013-285 261, 0400-376 189. Rh-neuvoja Reijo Kotilainen, puh. 013-285 262, 0500-196 622. Pohjois-Savo: Kiekkotie 4, 70200 Kuopio, telefax 017-282 3005. Rp Jouni Tanskanen, puh. 017-265 3830, 0500-376 800. Rh-neuvoja Ville Hokkanen, puh. 017-265 3820, 050-431 1276. Ruots. Pohjanmaa: Mathias Lindström, Kungsgårdsvägen 58 G, 65380 Vaasa, puh. 06-356 0352, 050-349 0175, telefax 06-356 0360, Rh-neuvoja Stefan Pellas, puh. 06-356 0351, 050-511 7279. Satakunta: Mauri Krusberg, Porintie 9, 29250 Nakkila, puh. 02-531 9000, 0500-638 062, telefax 02-531 9001. Rh-neuvoja Reima Laaja, puh. 0500-742 354. Uusimaa: Reijo Orava, Sompiontie 1, 00730 Helsinki, puh. 09-350 7230, 0500-420 810, telefax 09-387 2878. Rh-neuvoja Visa Eronen, puh. 050-366 1114 Pääkaupunkiseudun metsästäjätoimisto: Veikko Seuna, puh. 09-350 7244, 0500-458 357. Varsinais-Suomi: Heikki Uotila, Tehdastie 2, 21530 Paimio, puh. 02-477 9610, 0400-530 548, telefax 02-477 9615. Rh-neuvoja Jörgen Hermansson, puh. 02-477 9620, 0400-909 565.
Maa- ja metsätalousministeriö
PL 30, 00023 valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 09-16 001. Kala- ja riistaosasto Käyntiosoite, Mariankatu 23, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 valtioneuvosto, telefax 09-1605 2284. Osastopäällikkö Seppo Havu, puh. 09-1605 3360, 040-545 2146. Apulaisosastopäällikkö Christian Krogell, puh. 09-1605 3373, 040-735 3173. Metsästysneuvos Seppo Mattila, puh. 09-1605 3362, 0400-106 086. Ylitarkastaja Sami Niemi, puh. 09-1605 3374. Ylitarkastaja Madeleine Nyman, puh. 09-1605 2469, 040-752 3302. Ylitarkastaja Jussi Laanikari, puh. 09-1605 2283, 040-733 6229.
Metsähallitus
Luontopalvelut / metsästys- ja riistanhoitoasiat Erätalouspäällikkö Olavi Joensuu, PL 81, 90101 Oulu, puh. 020 564 6609, 0400-290 707, olavi.joensuu@metsa.fi Ylitarkastaja Jukka Bisi, puh. 040-537 0993, jukka.bisi@metsa.fi
Villi Pohjola
Asiakaspalvelu ja lupamyynti puh. 020 344 122, www.villipohjola.com Riistan tauti- ja kuolinsyyselvitykset: Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA, Oulun tutkimusyksikkö, Satamatie 15, 90520 Oulu, Postiosoite: PL 517, 90101 Oulu, puh. 020 772 003. Eläinnäytteet osoitteella: EVIRA, Matkahuolto, Oulu. Rengas-, hirvieläin ja siipimerkkilöydöt: Rengastustoimisto, PL 17, 00014 Helsingin yliopisto (Käyntios. P. Rautatienkatu 13), puh. 09-1912 8847. Suomen Metsästysmuseo: Metsästyskirjasto, arkisto. Tehtaankatu 23 A, 11910 Riihimäki, puh. 019-722 293, telefax: 019-719 378, sähköposti: info@metsastysmuseo.com, internet: http://www.metsastysmuseo.com Metsästäjävakuutus: Tiedustelut metsästykseen liittyvissä vakuutusasioissa: Tapiola-Yhtiöt puh. 09-4531.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Riistantutkimus, PL 2, 00791 Helsinki, Käyntios.: Viikinkaari 4 puh. 020 57 511, telefax 020 575 1201. G Ilomantsin riistantutkimusasema, 82900 Ilomantsi, puh. 020 575 1500, telefax 020 575 1509. G Joensuun riistan- ja kalantutkimus, Yliopistokatu 6, 80100 Joensuu, puh. 020 575 1400, telefax 020 575 1409. G Evon riistantutkimusasema, Rahtijärventie 291, 16970 EVO, puh. 020 57 511, telefax 020 575 1429. G Oulun riistan- ja kalantutkimus, Tutkijantie 2 A, 90570 Oulu, puh. 020 575 1870, telefax 020 575 1879. G Söderskärin riistantutkimusasema, puh. 020 575 1896. G Taivalkosken riistan- ja kalantutkimus, Ohtaoja, 93400 Taivalkoski, puh. 020 575 1550, telefax 020 575 1559. G Turun riistan- ja kalantutkimus, Itäinen Pitkäkatu 3, 20520 Turku, puh. 020 575 1680, telefax 020 575 1689.
MKJ kansainvälistä edunvalvontaa
60
Metsästäjä 5 / 2007
Kaupankäyntiä
HUOM! Rivi-ilmoitusten hinta on muuttunut 15 eur / 40 merkkiä 1.1.2007 alkaen
Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (43 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden, korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien, painetussa lehdessä rivimäärä voi vaihdella painoteknisistä syistä johtuen. Käytä tekstauskirjaimia. Vältä faxien lähettämistä, jotta vältymme turhilta epäselvyyksiltä. Vuonna 2007 hinta on 15 Eur / rivi. Ilmoituksen vähimmäiskoko on kaksi riviä. Ilmoitukset laskutetaan lehden ilmestyttyä. Toistoalennus peräkkäisissä numeroissa julkaistusta ilmoituksesta on 15 %. Ilmoitusta ei julkaista, mikäli ilmoittajalla on erääntyneitä laskuja. Ilmoitusaineisto on lähetettävä lehden toimitukseen. Os. on Fantsintie 13-14, 01100 Itäsalmi. Email: marja.kraufvelin@riista.fi. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Otamme vastaan vain metsästyksen ja riistanhoidon aihepiiriin kuuluvia ilmoituksia. Metsästäjä nro 6/2007 ilmestyy 09.11.2007. Siihen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa viimeistään 05.10.2007. Karhukoiran pentuja synt. vko 19. Emä k&mva, isä mva voi1. Puh. 0400-890 807. Kovasukuisia karhukoiran narttupentuja. e.Kärväksen Miska, i.Mollssin Vertti. Puh. 040-534 3639. Harmaa norjanhirvikoiranarttu, ikä 5 kk hirven ja karhun metsästyks. Puh. 040-532 0523. Myydään norjanharm.hirvik.uros (6) ja narttu (1) 2kk, kovasta hirvihaukkusuvusta, hp 500e. Soita, kerron lisää. Puh. 040-821 0301. Suomenpystykorvan pentuja. Isä fin 3 valio, emä voi1 lintu ja sert. Luovutus v 33, 5 narttua, 2 urosta.Puh.0400-267 322. 2 kpl jämtlanninpystykorvanpentua, ikä 4 kk, emä: Lara (rek.nro FIN 18371-02) ja isä: Ukkoteeren Raiku. http://www.karhunkaatajan.com/raiku_index.php Puh. 050-685 85 Suomenajokoiran urospentuja. Syntynyt 7.5.2007. Isä KXX PaukkuPeten Osku, emä KXX Jänkärevon Noora. Tiedustelut: 040-910 5527. Myydään kettuverisiä suomenajokoiran ja kk.kettuterrierin pentuja. Luovutus vk.35. Leskelä Jukka, Kalanti. Puh.040-771 7718. Suomenajokoiran pentuja. Puh.0400-570 525. Suomenajokoira opetusikäinen narttu metsästykseen. Puh.040-592 2661, Jyväskylä. Suomenajokoiran pentuja s.17.6.07. Isä KVA. Puh.050-514 3428, Jyväkylän mlk. Suomenajokoiran pentuja synt. 7.4.07. Palkitut vanhemmat, rekisteröity. Puh. 0400-836 445. Eestin ajokoiran pentuja. Ajavat vanhemmat. Puh. 040-567 0313. Eestin ajokoiran pentuja hyvistä vanhemmista, s.a 14.6.2007. Puh. 050-308 6615. Venäjänajokoiran pentuja / aikuisia puh. 050-548 5403, kotisivu.mtv3.fi/itarajan. Venäjänajokoiran pentuja. Emä koepalkittu. Puh. 040-527 2945. Käyttölinjan englanninspringerspanielin pentuja puhtaista Eng.metsästyslinjoista. Metsästyskokeissa hyvin palk.vanhemmat. Tuomo Kotasaari,08-816 2677,0400-287 465. Englanninspringerspanielin pentuja terveistä, palkituista ja metsästyssukuisista vanhemmista. Puh.040-532 7094. Myydään kolmivärisiä dreeverin pentuja. Isä: KVA-MVA. Kettuvalio. Emä: KVA-MVA. Aarno Saarinen, puh.040-741 1657. Dreeverin pentuja valiovanhemmista, Ruotsin ajosukuisia. Puh.0400-567 762. Dreeverin pentuja erinom.vanhemmista. Puh. 0400-139 236. Sk-kettuterrierin pentuja, kovat käyttölinjat. 050-325 3898, 050-541 5017. Kark.karv.kettuterrierinpentuja, emä FIN KVA-M, isä FIN KVA. Luovutus vko 41. Puh. 0500-723 783 tai 045-111 0848. Saksanmetsästysterrierin pentuja palkituista ja metsäverisistä vanhemmista. Puh. 040-743 4915, Joutsa. Varattavissa jackrussellinterrierin käyttölinjaisia pentuja. Isä KVA Tallihiiren Asterix ja emä Riia V. small to big 2xLUTB. Emää käytetty aktiivisesti metsästykseen. Vain metsästäjille! Puh. 040-522 5223, Kettunen. Uutta verta ajaviinmäyräkoiriin kk.mäyräkoiranpentuja emä: Ajokäyttövalio isä:nuori 1 palk ajokoe( 9kk ) periyttäjä suvusta puh. 02-538 2300. Kk.mäyräkoiranpentuja ajolinjaisista ruotsintuontivanhemmista sekä saksanmetsästysterrierin pentuja hyvinpalkituista vanhemmista. Puh. 0500-198 163. KK-saksanseisojan pentuja metsästäjille. Puh.02-473 0538 tai 0400-528 021. Lk-saksanseisojan pentuja metsästyslinjaisista, valiovanhemmista. Puh. 0400-620 042/Harri. Metsästyslinjaisia irlanninsetterin pentuja. Synt.viikolla 33 Porissa. Puh. 0440-723 459. Isomünsterinseisojan pentuja erinomaisista vanhemmista. Pennut syntyvät viikolla 38. Puh.040-835 1876. Käy myös kotisivuillamme www.dixon.fi Minkki ja supikoira/kettuloukkuja. Erittäin tukevia ja toimintavarmoja. Soita ja kysy lisää tai katso metistä. www.granlunds.com. Granlundin Tarhatarvike 06-764 1033. Remington 700SPS 590,-, 700SPS Varmint 730,Tikka T3 Lite SS 760,-, Tikka Varmint 950,Sako 75 syn ss 1290,-, Winchester SXR 920,Browning Phoenix 980,-, A Bolt Stalker 660,Escort PS 360,-, Mossb. 835 440,-, Khan 330,Ruger kiv.paketti 820,-, Remington 870 400,Aimpoint 7000L 245,-, Burris 1,75-5x20 298,Leupold 2-7x33+läpät 255,-, 3-9x30+läp. 280,-Swarovski 1,5-6x42 990,-, 2,5-10x42 1280,Ahti Huvila Oy, puh 06-528 1203, 63800 Soini, www.ahtihuvila.fi 27 v. Rehtiä asekauppaa! Mossber 12/76 synt. 360 e,12/ 89 synt. 430 e. Tikka T3, CZ, Yildiz, Baikal, Marlin, Sasta Gorepuvut, Chiruca vaell. kengät Ultrapoint GPS-koiratutkat Anon Ase ja Tukku, Pudasjärvi, 08-821 337, 0400-384 118, 0400-384 518. Posti, MH: Edullisesti ja Nopeasti! www.anonase.com Myymme uusia ja käyt. mets. aseita: Benelli, Remington, Lincoln, Baikal ym. sekä patruunoita, ruutia, nalleja, luoteja ja muita metsästystarvikkeita kilpailukykyiseen hintaan. Krono Järn, Torgarev. 2, Kruunupyy Puh. 06-834 5003, 050-411 0473. Kiikaritarjous! Tasco 3-9x40 (75:-) takuu 10 v. Sako, Tikka kiväärit. Benelli, Beretta, Finn Classic ja Lincoln haulikot. Kysy Tarjous! Ylöjärven Asetarvike, Rantatie 7, 33480 Ylöjärvi. Puh. 03-348 4004, Käytetyt aseet netissä: www.ylojarvenasetarvike.com. Tulivoimaa,tulivoimaa,tulivoimaa Myymme lähes kaikkia Suomeen tuotavia aseita kautta maan, metsästäjäystävällisin hinnoin. Liikkeessämme runsaat asevalikoimat, esim. kaikki Sakon ja Tikan metsästyskiväärit. Tuomme maahan BOAR-patruunat, joten meiltä ja jälleenmyyjiltämme saat luotettavat laatupatruunat syksyn parhaisiin hetkiin. Kysy tarjouksia tai tule käymään. Se kannattaa. Kala-Oskarin Teerikirnu, Kihonkuja 2, 92600 Pulkkila. Puh.08-812 1080/ 040-558 2016. www.teerikirnu.com Perugini kaksoisluod.9,3x74R, Trumpf drillinki, eng.haulikko 12/70, haulikko kotelo, kiikareita. Puh.040-730 7955. Sot.kiv.ratatukki, pähkinäp.vas ja oik, uusi, 175e (sis.pk:t). Puh.050-414 4166. Ei ole häpeä olla halpa! Vältä humpuukia ja hanki aidot laatumerkit: Tasco 3-9x40 valoristikko, 10v takuu, 88e. Simmons 3-9x40, 5v takuu, 54e. Barska 20-60x60, 109e. Etäisyysmittari Bushnell 219e. Hylsynkiillotuskone 69e ja puru 4,4e/kg. Peltor elektr.kuulosuojain 99e. Hoppes kiekonheitin 69e. Osta nettihinnoin: www.eranetti.fi Hirvikivääri Sako Forester 308 punapistetähtäimellä Hp. 550e (kuin uusi). Haulikko Saner&Sohn 12/70, hp 200e. Puh. 040-738 0013. Hirvkiv.Mikkolan tukki 7,62x53R, vaimennin, Aimpoint9000L jalkoineen. Kaikki hyv.tai alle 1 vuosi. Puh.02 239 1912. IT-kiväärin vaimentimet kal..22 hornet-.458 IT-Asepaja Runkotie 17, 54120 Jout-seno puh. 0500 497 981 www.it-asepaja.com. Kotimainen AU jet- Z äänenvaimennin. Huipputehokas, kevyt ja kestävä. Kaikkiin kiväärikalibereihin (22LR 0,50 MG). Asesepänliike Ase Utra, Rahkeentie 6, 80100 Joensuu.Puh. / fax 013-227 234, 050-569 0499. Nyt uusia Baikal/Toz merkkisten aseiden varaosia piippuja, tukkeja ym. Kysy asekmo O. Putkonen, puh. 0400-941 715, sähköp. olavi.putkonen@dnainter.net Pantentoidut Reflex-äänenvaimentimet kaikkiin luotiaseisiin, vaimennusteho yli 90%. Asesepänliike BR-Tuote Oy Sahamyllynkatu 33, 80170 Joensuu. Puh. 013-896 862. Nettiosoite guns.connect.fi, sähköposti: markku@guns.connect.fi Silentum vaimennin, kevyt, tehokas rekyylinäänenpoisto. Tehty työkalualumiinumista, purettavissa puhdistusta varten. Poistaa suuliekin. Hinta 295 + asennus. Myös muut asesepänpalvelut Kemiön Metsästyspuoti, puh.02-423 804, www.kimitojaktbod.fi Seinälle kiinnitettäviä lukittavia asetelineitä. Valmistettu teräksestä. Musta maalattu. Sopii kaikkiin aseisiin. 3 aseelle 50 e, 4 aseelle 55 e, 5 aseelle 60 e, 6 aseelle 65 e + toimituskulut. Puh. 06-834 5377, 040-547 0607, 050-594 9670.
Järjestöt ja Yhdistykset
Bassetit metsästykseen! Ota yhteys Suomen Bassetkerhon Seppo Erkkylä puh. 0400-174 992 Dreeveri on ajavien koirien "pikku jättiläinen" , joka kestävien jalkojensa ansiosta soveltuu erittäin hyvin jäniksen ja ketun metsästykseen. Pentuvälitys: 040-547 0448. Jäsenasiat 040-508 3588. www.dreeveri.fi Spanielit metsästyskäyttöön Working Spaniels Club Ry:n pentuvälitys, Puh. 08-378 160, 0400-286 892. Beagle on iloinen, vainunsa avulla riistaa, pääasiassa jänistä, ajava pieni englantilainen jäniskoira. Aikoessasi hankkia beaglen ota yhteys Suomen Beaglejärjestöön. Pentuvälitys, puh. 03-633 6150, jäsenrek. ja rahastonhoitaja, puh. 040-522 2839. Haluatko hyvän hirvikoiran? Suomen Harmaahirvikoirajärjestö - Finska Jämt- och Gråhundklubben ry:n pentuneuvojilta saat tietoa hyvistä pentueista. Jämptin pennuista tietää Petri Teräs puh. 0500-122 588 ja Norjan harmaista Jaakko Kytönen puh. 06-232 1269, 040-705 4785. Rotujärjestömme jäsenenä pysyt ajan tasalla hirvikoira asioissa. Soita Marja Kytönen puh. 050-572 7010 ja saat jo seuraavan jäsenlehden. Internet http:www.shhj.fi Laikoista, kaiken riistan koirista, tietoja antaa Suomen Laikajärjestö ry. Sihteeri Saara Heikkinen 044-526 5647 sekä www.laikajarjesto.fi Hankkiessasi noutajaa metsästyskäyttöön ota yhteys Suomen Metsästysnoutajat ry:n pentuvälitys puh. 0400-176 934 tai 03-515 3230 ja jäsenasiat puh. 09-874 7230. Kotisivut: http://www.metsastysnoutajat.com Oletko hankkimassa mäyräkoiraa? Ota yhteys Suomen Mäyräkoiraliiton Finska Tax-klubben ry:n pentuvälitykseen, puh. 03-342 1532, 040-531 1340 tai 0400-774 914 www.mayrakoiraliitto.fi. Suomen Pystykorvajärjestön neuvojat auttavat pentujen valinnassa. Suomenpystykorva: Asko Ränkman 02-826 0491. Karjalankarhukoira: Jorma Tahkola 014-485 429, Jukka Puominen 0400-178 417. Pohjanpystykorva: Timo Järvinen 050-563 8811, Ensio Lehisto 0400-286 311. Lisäksi: pj. Antti Aarnio, 050-338 9437. Kysy samalla jäseneduista ja liity jäseneksi. Järjestön internet-sivut: http://www.spj.fi Saksanseisojakerhon pentuvälitys: Kk-saksanseisoja, 0400 438 112, lk-saksanseisoja, 044 272 6622, bretoni, 0400 437 941, pk-saksanseisoja, 040 835 1289, münsterinseisojat, 040 539 1310, lk-unkarin vizsla, 040 722 1030, spinone, 040 517 8213, korthalsingriffoni, 0400 872 991, bracco italiano, 0400 205 933, kk-unkarin vizsla, 045 110 6729, weimarinseisoja, 040 503 4971, bourbonnais'n seisoja, 040 750 2298, stabyhoun, 040 578 3130. www.saksanseisojakerho.fi Hankkiessasi setteriä tai pointteria ota ensin yhteyttä rotujärjestön KanakoirakerhoHönshundssektionen ry:n jalostusneuvojiin. Pointteri: Risto Lehmunen 014-372 1626, englanninsetteri: Matti Juuti 040-505 6935 / me.juutit@kolumbus.fi, irlanninsetteri: Pekka Soini 0400-688 616, Tapio Ranta 0400-870 788, gordoninsetteri: Juha Mäkinen 0400-017 270. Venäjänajokoirayhdistys Ry. Pentuvälitys p. 0400-798 704. Jäsenasiat puh.050-538 6434. Liity tyytyväiseen joukkoomme. Venäjänajokoira on monipuolinen ja säänkestävä jahtikaveri. Saatavana kettua ja jänistä ajavista vanhemmista. Internet: www.venajanajokoirayhdistys.net
Kettuterrieri monipuolinen metsästyskoira. Pentuvälitys: 040-706 6810. Jäsensihteeri 040-734 6356. www.foxterrier.fi Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliitto ry Jo 60 vuotta metsästäjien ja kalastajien edunvalvontaa maa ja vesialueita omistamattomien harrastajien puolesta. Tule mukaan toimintaan! Lisätietoja 03-212 6543 ja www.eramies.org.
Eläintentäyttäjiä
Pasi Ahopelto, Soini. 0400-567 078. Joensuussa Kyösti 050-371 4496. Kaikki työt! www.lehonpaja.net Tapio Eloranta, Ahlainen puh. 044-569 1604 Luonnontieteellisen alan konservaattori Esa Kemppainen, ( 15 km Riihimäeltä) Mattilantie 56, 12450 Vähikkälä. Puh. 050-563 0169, 019-449 223. Täytän linnut, nisäkkäät ja kalat. Opetan pienriistan täyttöä, sekä myyn täytettyjä eläimiä. Soini Kinisjärvi, Lehmilehto, 97420 Lohiniva. Puh. 016-659 131. Raimo Lietsala, 35300 Orivesi. Lasisilmiä täyttötarvikkeita. Puh. 03-334 4719, 040 558 4019, www.lietsala.net Taxidermy Art, Markku Natri, Lapua. Myös lasisilmien myynti sekä alan opetus. Puh. 06-438 8901, 0400-363 345. markku.natri@taxidermy.inet.fi Jari Niskanen, Laukaa puh. 0400-317 828 Taitoa ja kokemusta Trofe Art Jarno Raiski, Ähtäri / Vaasa 040-581 9624 www.trofeart.tk Huippu laatua. Eläinkonservaattori Teemu Salonen, Inkoo puh. 050-563 7820. Ari Santala, Merikarvia puh. 0500-594 362. Kaikki työt. Erityisesti kalat, myös muut alan työt. Studio Antti Saraja Oy. Puh. 019-784 871 tai 0400-712 149. Preparoin linnut, nisäkkäät, teen myös trofeet. Pertti Siipola, Kilinkuja 10, 70780 Kuopio. Puh. 017-361 1073, 0400-177 588. Juhani Tyvelä, Kaijantie 12, Oulu. Puh. 0400-199 477. Trofeetyöt Vantaalla: Lauri Ylikorpi puh. 050-366 6876. Suomen eläintäyttämö Österberg, Palokalliontie 41, 01490 Vantaa. Puh. 09-823 5757, 040-501 5166. Harri Huuhtanen, Ahmas. 0400-346 09. www.konservaattori.com Vesa Kapanen, Virrat, 0400-669 918. Kaikki alan työt ammattitaidolla! Jouko Launonen, 71800 Siilinjärvi. Puh. 0400-170 601. Täytän eläimiä ja lintuja. R. Tyni, Kuusamo. Puh. 040-737 5724.
Koiria
Hirven ja karhun metsästäjille karhukoiran pentuja. Kelpuutan jalostukseen vain koepalkitut nartut tai joilla on VOI I palkittuja jälkeläisiä. R. Ikonen, puh. 013-881 985, 0500-279 777. Karj. karhuk. kasvateill. 6 I & 40 II + dipl. karhukok. Ammuttu 40 karhua. Vuolasvirt. p. v. 94, vuosim. v. 89 + 92, hirvikr. v. 93., 2 kpl jvr mv v. 98, voitt. v. 00, evv. v. 06. 5 peräkkäis.vuod. hirvik. Sukut. löytyy, vahvat Erauspoj. koirien veret. Pennut hirv. + karh. h. tak. Esko & Markku Halme puh. 0400-126 824, 0400-282 669. Karjalankarhukoira uros 2v. ja lk-saksanseisojan pentuja. Puh.040-820 5769.
Myydään
Verkkoja. Minkki-, koira-, lammas-, poro-strutsi, sika- ym. Puh. 09-876 5291. Kalastukseen Timo-laatuverkot ja tarvikkeet edullisesti. T:mi Timo - Paula. Puh 044-584 3611.
Metsästäjä 5 / 2007
61
VALOKUITUTÄHTÄIMET
VAIHTOSUPISTAJAT
Myös Baikaliin! Baikalii
Eräliikkeistä kautta maan
Maahantuonti: Kartanokuva Oy
www.kartanokuva.fi
Valio koiravarusteet, kopit, tarhat, lämmittimet, tutkat, haukunrajoitinpannat ym. alan tuotteet. Puh. 0400-176 596. Koirankopit 1-os 220,- ja 2-os 320,- tilaa esite Puh. 050-511 7465 Koiratarhaelementtejä p.040-773 0562 www.elisanet.fi/kymppitarhat Koirankopit ja tarhaelementit. Puh. 050-340 2885. Koiralle häkit, tutkat, huomioliivit ja pannat, tarvikkeet ym. Nopeasti kaikkialle Suomeen. www.koiratuote.fi Luolatutkat, Deben, uusin malli Mark III (180e) ja pitkä kantama(260e), sisältää kaikki kulut. Puh.02-458 8615 Deben luolatutka Terrier Finder MK III sekä long range.Heti tappavat näädän / minkin loukut. Aseet ja optiikka, kannattaa kysyä! Katso myös www.kimitojaktbod.fi puh. 0500-826 404 tai 02-423 804, fax 02-423 805
Ultrapoint koira GPS laitteet ja tutkat Lafayette metsästyspuhelimet alk.320e, Baikal IJ27 395e, MP153 398e, Toz pk 195e, Tikka T3, Sako, Beretta aseet heti varastosta. Swarovski 8x56 890e 1.25-4x25 val. 1290e 1.5-6x42 val. 1590e. Tmi Ilpon Katiska, Hovilantie 31 62500 Evijärvi. Puh. 06-765 1225, 0400-335 016. Mail:katiska@japo.fi www.ilponkatiska.fi Tracker GPS-koiratutkia varastossa. Lisäksi Tracker Classic, Maxima vastaanottimet ( 1000 taajuutta) 138 Mhz ja 230 Mhz. Käytetyt takuuhuolletut tutkat. Nopea tutkahuolto, taajuuksien säädöt. Antennit ja paristot. Ostamme uudempia käytettyyjä Tracker-tutkia. VHF-puhelimet + täydellinen lisävarustus. Haukunrajoitin: Bark Control Deluxe. Koulutuspanta: Petsafe Deluxe Trainer. Larsmo Helcom, Nils Hellman, Peltotie 9, 68570 Larsmo. Puh. 0400-362 136, 06-728 1520, www.larsmohelcom.fi Koiratutkaparistot/Tracker GPS:t edullisesti. Puh. 0400-783 784. Star Hunter ja Lafayette VHF-puhelimet, Akut, antennit, monofonit, autolaturit Peltor-kuulonsuojaimet, suojalasit Lafayette PMR-puhelimet, vaihtopörssi Edullisesti!! Nopea toimitus: Posti/MH Agripalvelu Ky, Joutsa Puh. 014-881 095, 0400-642 215 www.agripalvelu.fi. (netti-kauppa 24 h /vrk) VHF-jahtiradiot, GPS:t sekä tarv. myös koiratutka yms huolto edullisimmin Hankoniemestä Utsjoelle. RJAK, Pl 26, 44101 ÄKI. Puh. 050-557 2000. VHF-puhelimet edullisesti ja luotettavasti alan liikkeestä. Akut, antennit, monofonit ym. Peltor kuulonsuojaimet, uudet ja käytetyt aseet. Metsästäjän erikoisliike Raimo Olkkonen Oy, Haapajärvi, puh. 08-761 831, 0400-296 517. www.raimoolkkonen.fi VHF-puhelimet, uudet mallit. Lafayette, Star PA8099, sekä muut merkit. Kuulonsuojaimet. RitKos Oy Mäntsälä. 019-688 4111, 0400 203 398 www.ritkos.fi Erätelttoja, kaminoita, yökiikareita. Puh. 040-586 7152. www.haukka.fi Petroolilämm. + öljylamppujen varaosia Forssa 0400-847 780, www.oljylamppu.net Kaislaleikkurit suoraan valmistajalta, myös mökkikäyttöön puh. 015-361 955, 0500-652 241 myös iltaisin ja viikonloppuisin. Kiikarinjalat ja kiikarien erikoisasennukset suoraan valmistajalta. Myös pistoolien jalat. Asesepänliike BR-Tuote Oy, Sahamyllynkatu 33, 80170 Joensuu. Puh. 013-896 862. Nettiosoite: guns.connect.fi, sähköposti: markku@guns.connect.fi Kiikarinjalka haulikkorihloihin. Uusi jalka jättää aikaa vievät irroitus ja kiinnitys vaiheen pois koska se ei peitä tähtäimiä, maalia eikä maastoa. Näin ollen ase on jatkuvasti tilanne valmis kaikkiin ammunta muotoihin. Puh. 017-824 123 tai 040-527 4440 Kauko Hämäläinen, Kihmulank. 11, 74130 Iisalmi. Metsästys-, kalastus- sekä venetarvikkeet myy, ostaa, vaihtaa. Eräpori, Teljänkatu, 10 Pori. Puh. 02-633 0400. Puukonteriä ja tarvikkeita puukon-valmistukseen, myös retkiluistimia. Puh. ja faxi 06-724 7813,puh.06-729 0431. Reput, kotelot ja panosvyöt. Aitoa nahkaa. Soita ja kysy lisää. Puh. 040-767 4293 tai katso www.lukkojanahkapisila.com
Pienpetopyydykset; ketun jalkanaru/varavaijeri, raudat minkki/näätä, jousia. http://www.kesavaylan.net/ Taisto Hietala, puh. 0400-181 498. MIDWAY SUOMI OY Jo noin 70000 tuotetta yli 300 valmistajalta! Jälleenlatausvälineet, luodit ja hylsyt. Kiikaritähtäimet, katselukiikarit, laserit. Jalustat, renkaat ja pikajalat kiikareille. Aseiden osat ja varusteet, mm. tukit, lippaat. Asesepän tarvikkeet ja työkalut, mm.kalvaimet. Luodinvalutarvikkeet, ammuntavarusteet jne. Puhelinmyynti ark. 09-17 puh. 09-5122 933 Kaikki tuotteet ja varastotilanne netissä www.midwaysuomi.com Yhdistetty maasto-/ lumipuku eli Wehrmachtkääntöpuku,. Tositoimissa testattu! Nyt repro / Saksa. ks.www.wh-varuste.fi tai tilaa esite puh. 0400-722 007 / Hki Uutuuksia sorsastajille ja muille erähenkisille; kalvovaatteet, pillit, termarit, reput, kaaveet jne. Suoraan maahantuojalta! Erä-Tomppa, www.eratomppa.fi Laadukkaat, kotimaiset purkinsulkijat suoraan valmistajalta. Puh.040-585 8133. Katso netistä osoite: www.eratapio.fi Katto- ja seinäpeltiä suoraan valmistajalta. Myös tiilikuvio. Koto-Pelti Oy, 43700 Kyyjärvi. Puh. 014-471 475, fax 471 523, 0400-661 379. Myydään fasaaneja eri ikäisiä. A. Kuittinen puh. 040-767 8600 Leppävirta. Fasaaneja kasvatettuja poikasia. Puh. 02-473 0538 tai 0400-528 021. Fasaanit Alajärveltä,Olli Ikonen-567758. Peltopyitä ja fasaaneja, eri ikäisiä istutuslintuja, Liperi. Puh.050-575 8984. Houkutuspillit ja hajusteet maan laajimmasta valikoimasta, suoraan maahantuojalta. Sorsahanhi-pyy-varis-haukka-kyyhky-fasaani-hirvipeura-kauris-karhu-susi-kettu-supi-minkki-jne. puh. 0400-835 511. www.houkutuspillit.net Alkuperäinen samettiteeri®. Täytettävä, kankainen houkutuskuva. Myynnissä eräliikkeissä kautta maan. www.erastaja.com, erastaja@erastaja.com Kylmäsavuvastus, toimii 12 voltilla. Hinta 35 e + tk. 0400-304 633. Vakuumikone kaikille tuoretuotteille. Italialainen tuote. (ovh 129,-) Nyt 59,- + pk. Puh.040-581 1681. Metsän antimien käsittelyyn ja säilöntään kunnon työvälineet ja laitteet. vakuumikoneet lihamyllyt leikkuulaudat - nylky, suolistus ja leikkuuveitset - teroituslaitteet viiltoturvakäsineet kertakäyttökäsineet esiliinat - hihansuojat. Lihankäsittely koulutusta. Jorma Lindstén OY Lammastie 4 c 30 01710 Vantaa. GSM 0500-539 055 www.kolumbus.fi/jorma.lindsten Puuru hirvenvetolevyt, katso esittely www.puuru.com. Puh.044-368 1441. Suosittu, kestävä Joke-vetopressu Eur 130 sis alv. Heti varastosta. Puh. 0500-627 883 vaarala@phpoint.fi Ihmeteroitin 10 v. takuu Teroittaa veitset puukot kirveet viikatteet sirpit sakset yms. e 15,Nahkareput e 60,Lammasliivit e 120,Hiiliteräspuukot alk e 26,www.villenpuoti.com Puh. 0400-547 850
Metsänpoika- metsästysseurojen ATK-ohjelma, jossa vuokra-alueet ja kaadot voidaan merkitä kartalle. Kattava seurakirjanpito jossa mm. vuokrasopimukset, jäsenet, s-postilaskutus, pyyntiluvat ja seuran ilmoitukset. Katso www.winsu.net tai tilaa ilmainen esittelyohjelma: p. 013- 651 023 /Pentti Kuokkanen. Erärantatontti Kuhmossa. Hyvät metsästys- ja kalastusmahdollisuudet. Tie perille. Hinta 7.000 e. Puh.040-504 9295. Lapissa, Tanhuassa puronv.tontteja (1-2 ha). Pääsy metsästysseuraan. Rak.lupa ok. Myös marjastajille. H.alk.4000e. Puh.040-832 0190. Sodankylässä Porttipahdan rannassa perinteinen eräkämppä, sauna, takkahuone/varasto. Puh.040-751 8200.
Ostetaan
Ostan hirven ja poronsarvia (ei seinämallia) 050-586 2157. Ostetaan rapuja läpi kauden. Käteismaksu ja nouto koko maasta. Raputukku Järf puh. 040-546 5995. Myös turkisnahkoja puh. 0400-561 267. Ostamme hirven- ja peurannahkoja ja noudamme nahat sopimuksen mukaan. Muokkaamme myös meille lähetetyt nahat nappanahaksi tai vaihdamme ne valmiiseen nappanahkaan. Veljekset Brandt Nahkatehdas Oy, Kokkola. Puh. 06-831 3543. Konttoriajan jälkeen 040-516 7815 tai 0400-763 542. Sako Carbine ja Sako Finnwolf kiväärit sekä sotilaspistooleita ym. aseita sotien ajoilta. Puh. 050-598 1646.
Työsuorituksia
Turkisnahkojen muokkaus. Kiikalan Raktur Oy, Juhani Ahola, Takamaantie 10, 25390 Kiikala. Puh. 02-728 7503. Muokkaamme kaikkia turkisnahkoja; Lammas, nauta, hirvi, kettu yms. Nahkajalostamo M. Salonen Ky, 51900 Juva. puh. 015-651 113. WWW.TALJATUKKU.FI Turkisompelimo Helena Järvenpää 041-518 3183 Helsinki. T:mi Aseola. Kaikki asealan arviointi-, muutos-, sinistys- ja korjaustyöt. Iisalmi, puh. 0400-674 668. JP Gunsmith Asesepänliike Pohjoiskymenlaaksossa. Puh. 0400-920 870, 08.00-17.00. www.jp-gunsmith.fi Aseiden korjaukset, varaosat, Apel kiikarinjalat Asekorjaamo K. Götsch puh. 03-779 6268. http://koti.phnet.fi/gotsch. Aseseppä J. Immonen. Tukit ja muut asealan työt. Koivuniementie, Kuhmo, puh. 044-565 0257 Aseet, korjaukset ja tarvikkeet. Asesepänliike Kettunen Ky. Puh. 040-410 2150 Valkeala Oulun Asepaja Ky. Kaikki asealan korjaus- ja muutostyöt. TMyyntimiehenkuja 6, 90420 Oulu. Puh. 08-311 6520, 0500-435 703. Maahantuojan valtuuttama vaihtopiippujen sovituspalvelu. Finnclassic, Valmet ja Tikka 512 aseisiin. Kauttani myös suoraan vaihtopiiput sovitettuna. Nopea toimitus. Myös muut alan työt, aseet, patruunat ja tarvikkeet. Ase- ja optiikkahuolto. Vienankatu 14, 87100 Kajaani. Puh. 08-613 0655, 040-535 4134. www.asejaoptiikkahuolto.net Suomen Asetekniikka. Asesepänliike Varkaudessa. puh. 0400528 098.
62
Metsästäjä 5 / 2007
Huollan jahtiradiot, koiratutkat... RJAK, Pl 26, 44101 ÄKI. Puh. 050-557 2000. Valt. Tracker - koiratutkahuolto Parkanon TV-EL Huolto, Peltokuja 6, 39700 Parkano. Puh. 03-448 1296. Auktorisoitu Tracker ja Pointer koiratutkahuolto. Lidholmnin TV-huolto, Pl 1, 66601 Vöyri, käyntiosoite: Uusikatu 1. Puh. 06-383 2980. Optifocus Oy, Suomen kiikarihuolto, kiikaritähtäinten huollot ja korjaukset. Peltoniementie 4, 36600 Pälkäne. Puh. 020-830 0030. www.optifocus.fi. Metsästys-, yhdistys- ja muut lakiasiat. Puhelinjuristit 0600-17 270 (2,84 e + ppm) 10v. kokemuksella klo 8-20 nervk.1,hki Ylöjärven Asepaja T:mi Mika Hiltunen, Ylöjärvi. Puh. 010-387 5300. Asesepän palvelut, metsästystarvikkeet! Soita tai katso netistä: www.ylojarvenasepaja.fi Koirien GPS-liivit, kestävä kangas koot S,M,L tai koiran mitoilla. Metkaompelu.fi puh. 050-594 5971
Villisian metsästystä Viron Hiidenmaalla. 4-8 metsästäjän ryhmille. Varaa ajoissa, sillä paikkoja rajoitetusti. Puh. 041-449 5846 tai 0400-672 076. Riekkometsälle Inariin. Varaa opas, seisovakoira, kuljetus, mahdollista myös majoitus ja ruoka. Puh. 0400-501 842 Kuusamo. Mökki+luvat. puh. 0400-281 229. Kuusamossa pienriistan/hirven metsästystä yht. n.8000 ha:n alueillamme, jotka sijaitsevat n.45 min ajomatkan päässä lentoasemasta. Jahdit ovat aina opastettuja. Majoitus, kuljetukset, ruokailut, koirat ja paljon muuta tarpeidenne mukaan. Kysy tarjous puh.040-520 3867 tai käy sivuillamme www.kiinteistoteema.fi Keski-Suomessa Pylkönmäellä majoitusta rantamökeissä, sekä jahtimaita. http://www.jukanmokit.com/ Puh.0400-829 909 Hauholla fasaaninmetsästystä ja koirankoulutusmahd., sorsa-ja kyyhkyjahteja, kysy myös majoitus-ja ruokapalv. Auvo Kokkala puh.040-841 0999/Ulla puh.050-588 9593. Eräretket. Metsästysopas mh:n+seuran mailla. Kanalinnut, sorsat, hanhi, jänis, pienpedot, www.kokkoniemi.net, 044-541 0437. Majoitusmahd. Sorsasafarit ja/tai rapusafarit Nummi-Pusulassa ruokailu- ja majoitusmahdollisuuksin. Puhelin 050-557 8633.
Vuokralle tarjotaan
Ranuan Simojärvellä mukavuuksilla varustettu rantalomamökki. Hyvät metsästys-, pilkki-, kalastus- ja marjastusmahd. Puh: 0400-193 351 Luostolla hirsimökki mukav. rauhallisella paikalla. Puh. 040-546 7385. Mökkejä vuokrattava Kuhmon Saunajärvellä. Hyvät metsästys- marjastus- ja kalastusmahdollisuudet. puh. 0400-892 194. personal.inet.fi/yritys/saunajarvi/default.htm Lomamökkejä Kuhmon itärajalla. www.kuhmonet. fi/kiekinkoskenlomamokit Puh.0500-253 563. Ok talo järven rannalla Kuhmossa 8 km keskustaan. Rantasauna ja vene. 470 e/ vko. Puh. 040-504 9295. WWW.ULVOVASUSI.FI Majoitusta Ilomantsissa. 4-8 hlön huoneistoja mukavuuksilla + sauna, kota, kylmiöt, koiratarha jne. Keskellä VP 7652 (39 000 ha) ja VP 7638:n vieressä (60 000ha) varaukset puh. 0400-240 072 Ilomantsissa hyvä mökki metsästäjille. Vp:n metsästysalue, puh. 0400-555 022. Lieksan Patvinsuon läheisyydessä Mäkikankaan kämppää. Hyvät riista-, vaellus- ja marjastusmaastot. Sopii isompikin porukka, useita huoneita. Puh.050-469 1107. Kittilän Molkojärvellä mökkejä ja huoneita vuokrattavana. Puh. 040-584 2564 tai info@kittilanerakeskus.inet.fi Salla Naruskajärvi juuri valmistunut luxusmökki kaikilla herkuilla 8 hlöä. Taivalkoski perusmökki 6hlö. Puh. 045-137 4590. Vuotso Lokka-Porttipahta alue 24m2 + parvi saunamökki mukav. 2-4hlöä. Puh 0400-632 548. Sodankylän Porttipahta, talo (80m2) mukavuuksin. 250e/5 vrk, 300e/vko. Puh.040-588 3750.
Metsästystä
Suomessa: Hirvi, valkohäntäpeura ulkolaisryhmille, Virossa: Villisika, hanhi, karhu, saksanhirvi, kauris. Puh. 050-520 6100. E-mail: juhani.tuomaala@nic.fi Afrikka, 3 kaadon paketti 1685e Kanada, mustakarhu-paketti 2000e www.jahtimatkat.net puh.0400-220 557 Eurooppa, Venäjä, Keski-Aasia, Afrikka. Karhu Kamchatkalla. Puh. 0400-888 875, hunt@vsdgroup.fi Karhua, kanalintuja, hanhia, villisikaa ja paljon muuta ! Metsästys-, kalastus- ja muut eräretket Karjalaan, Ruotsiin, Siperiaan, Viroon jne. Elämäsi Eräretket Kauniista Karjalasta ! www.kauniskarjala.com Unto Eskelinen puh. 040-7720092 Etelä-Afrikka, Namibia, Zimbabwe ja Mosambik. Laadukkaat metsästyssafarit, alk. 1490 e! www.brhunting.fi puh. 040-417 8807 Lähde yksilöllisille ja tasokkaille jahtimatkoillemme riistarikkaille alueille Viroon, Namibiaan tai Etelä Afrikkaan. Tiedustelut e-mail: scanhunting@co.inet.fi tai puh 040-561 1000. Laadukkaita metsästysmatkoja jo vuodesta 1993. Scanhunting Oy Uutuuspaketteja Puolan upeille jahtimaille! Marraskuun retkellemme pääsee 15 metsästäjää ilmoittautumisjärjestyksessä. Puh.050-520 6100, faksi 06-450 3029. E-mail: juhani.tuomaala@nic.fi Tule lintumetsälle Pohjois-Ruotsiin. Hyvät riistamaat ja metsälintukannat, majoitusmahd. mukavuuksin varustetussa talossa. Tarvittavat luvat saat vaivattomasti. Puh. +46 9253 0029.
Lukuisia vuokramökkejä hyvillä paikoilla Inarissa ja Utsjoella www.ylalapinvuokramokit.com puh. 0400-949 972 iltaisin Puolangan Paljakassa mökki mukavuuksin, laajat metsästysmaat vieressä. Puh. 040-545 5406. Pienriistanmetsästäjät! Tervetuloa koirinenne Nilsiään. Tasokkaat lomamökit max 16 hlö. Luvat sisältyvät vuokraan. Myös aamiaismajoitus. Puh. 040-867 9237. Pohjois-Pohjanmaalla Pyhännällä sijaitseva Itämäen yhteismetsä tarjoaa vuokrattavaksi hirvenpyyntioikeudet v 2008 alkaen. Yhteismetsällä on yhtenäinen 3000 ha alue ja metsäkämppä. Tied.ja tarj.hoitok.pj. Paavo Holappa, Niitynmaantie 1262, 92330 Karinkanta, puh.0400-687 947. Yhteismetsä pidättää oikeuden hyväksyä minkä tahansa tarjouksen tai hylätä kaikki tarjoukset. Sotkamossa rantamökki ison järven rann. 6-8:lle. VP alueet 2km päässä. Tilan mailla mets.vapaasti. Puh.040-737 0279. Erämökki+savusauna, MH:n maiden keskellä, Varkaudessa. Puh.050-559 8145. Metsästysmaja Rautavaaralla. Tied. Juha Korhonen, 0400-945 999.
Mökki Taivalkoskella, hyvät metsästysmaat. Puh. 08-842 554. Kelomökki + sauna Länsi-Lapissa MH:n mets. alueen keskellä. Tie perille. Katso www.nettimokki. com id:1163 Puh. 040-561 5035, Reino Harju, Orajärventie 4A, 95750 Orajärvi. Hirsihuviloita Enontekiöillä + riekkoluvat 30 000 ha:n alueelle. Ounasloma Oy, puh.016-521 055, www.ounasloma.fi Kuusamon Kitkajärvellä rantalomamökkejä mukavuuksilla. Hyvät kalast, marjast ja metsästysmahd. Luvat omistajalta. Puh.0400-284 988. Joenranta mökki Itä-Kuusamossa. Hyvät marjas., kalast. ja metsästysmahd. lähistöllä. Tee varaus, puh. 050-433 9775.
Muut
RAHAA RAHAA !!! Kätevästi panttaamalla esim. aseesi. Tule tai soita P-H Pantti, Lahti 03-781 8350, Luottopantti, Joensuu 013-227 010 Hirvenpäätaustoja, erä-ym. aiheisia lahjatarvikkeita www.kyyhky.info
Metsästäjä lehden osoitteenmuutokset ja metsästäjärekisteri
1. Muuttoilmoitus Suomen Postin kautta G Postin viralliselle lomakkeelle tehdyllä muuttoilmoituksella osoitteenmuutos päivittyy valtakunnalliseen väestötietorekisteriin (maistraatille) ja postin osoitetiedostoon. Posti lähettää ilmoituksen tehneelle vahvistuskirjeen, jossa ilmoitetaan, mille yrityksille ja yhteisöille uusi osoite välittyy. Metsästäjäin keskusjärjestön metsästäjärekisteri on myös tässä luettelossa. Postin muuttopuhelimen numero on 0203 456 456 (suom.), 0203 457 457 (ruots.) Puhelun hinta on 0,08 e + 0,01 e/min, matkapuhelin 0,29 e/min. Muuttoilmoitus kääntää myös postinkulun uuteen osoitteeseen. 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: G Metsästäjä- tai Jägaren lehden osoitetiedot päivittyvät postiin tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Jägaren samoin kuin metsästyskortti toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. Metsästyskorttiin liittyvät epäselvät tapaukset: YAP Oy /Metsästäjärekisteri Puhelin 0303 9777 (Paikallisverkkomaksu) Telefax 09-794031, e-mail: metsastaja.rekisteri@yap.fi 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: YAP Oy /Metsästäjärekisteri, PL 22, 01621 VANTAA Telefax 09-794031 e-mail: metsastaja.rekisteri@yap.fi
Metsästäjä 5 / 2007
63
JahtiJakt-valmistussopimus yhden johtavan radiopuhelinvalmistajan kanssa:
Uudistunut VHF-paketti!
Uuden VHF-teknologian ansiosta huippupitkä kantomatka myös äärioloissa. Pitkä akunkesto tehoakun ansiosta. Helppo käyttää. Näppärä, erittäin pieni koko. Tukeva rakenne, ylivoimainen 2 vuoden takuu.
JahtiJakt VHF-radiopuhelin on täydellinen. Se pitää Sinun itse kokea! Tilaa nyt ja kokeile 2 viikkoa! Ihastut varmasti!
HUIPPUTEHOT (5 W) PITKÄ KANTOMATKA
Toimitukset
ääristä! Kysy tarjous isommista m
alkaen viikolla
39!
X
älle Kaupan pä kusta. VAIN Erätu
www.ERATUKKU.fi
Puhelintilaukset
Ma-Pe klo 9-18
020 747 7000
OULU: Alasintie 8 VANTAA: Valimotie 27 TAMPERE: Possijärvenkatu 4 RAAHE: Peitsamonkatu 30 HAPARANDA: Ikano-talo