• 5 / 2008
• Pääkirjoitus Simo Syrilä puheenjohtaja eräneuvos Riistanhoitopiireillä on näytön paikka Elokuun alusta voimaan tullut valtioneuvoston antama metsästysasetuksen 28 §:n muutos on odotettu ja tervetullut uudistus. Häirikköpetojen pyyntilupien käsittely siirtyi ministeriöltä piiritasolle. Lupaprosessien kohtuuttoman hidas eteneminen on aiheuttanut jatkuvasti kovaa kritiikkiä. Petokantojen lisääntyminen on tuonut mukanaan entistä enemmän lupahakemuksia. Paperipinot ministeriön pöydillä ovat kasvaneet. Petojen lisääntyminen on aiheuttanut myös entistä enemmän kohtaamisia ihmisten ja kotieläinten kanssa. On selvää, että kun petoja on enemmän, niissä on niin sanottuja häiriköitäkin enemmän. Myös ihmisarkuus on pedoissa vähentynyt, kun niiden ei tarvitse tuntea itseään uhatuiksi. Tuntuu erikoiselta, että eräät ammattivalittajatahot ovat jo ennakkoon tuominneet uudistuksen epäonnistuneeksi. Tarkoitus on kai hakea julkisuuspisteitä, koska mainittujen tahojen sanoma yleensä ylittää uutiskynnyksen. Lupapäätöksiä, varsinkin myönteisiä, tullaan tarkastelemaan suurennuslasilla. Valittajien koulutuskin kuuluu jo olevan menossa. Vaikka papereitten käsittelypaikka muuttuu, säännöt eivät ole muuttuneet. Ero aikaisempaan on vain siinä, että päätökset tulevat nopeammin. Riistanhoitopiireistä ei tule lupa-automaatteja. Vain realistiset lupahakemukset hyväksytään. Piireissä tunnetaan paikalliset olosuhteet paremmin kuin Helsingissä. Paine piirejä kohtaan tulee kuitenkin olemaan kova. Niiden asema ja viranomaisrooli vahvistuvat. Käytäntö lupapäätöksissä täytyy koko maassa olla yhdenmukainen. Ohjaus säilyy edelleen ministeriössä. Vallan mukana myös vastuu piireissä lisääntyy. Päätöksentekomenettelyä piireissä tulee pohtia tarkasti. Piirihallitus ei ehkä ole oikea elin petolupien käsittelyssä. Järkevintä olisi siirtää ne riistapäällikön päätettäviksi. Silloin vastuu on selkeästi päätöksentekijällä eikä kollektiivilla. Riistapäälliköitten virkamiesasema korostuisi siis entisestään. Aiheettomassa etukäteiskritiikissä on huomio ja epäilykset kohdistettu juuri luottamusmieshallintoon. Tällaiselta kritiikiltä putoaisi pohja pois, jos päätöksentekijä olisi selkeästi virkamies. Toisaalta: myös luottamusmiehet tekevät päätöksiään virkavastuulla. Riistahallinto toimii avoimesti. Lupapäätökset ovat julkisia. Ne tulevat vähitellen jossain muodossa helposti kaikkien saataville. Lupapäätöksiä harkittaessa täytyy selvittää, mitä keinoja on käytetty peto-ongelmien ratkaisemiseksi ja mitkä ovat ongelmien syyt. Piireissä on tehty ennaltaehkäisevää työtä, annettu koulutusta ja neuvontaa niin, ettei tappo- tai kaatolupia tarvitsisi myöntää. Niitä myönnetään vain, jos ei muuta tyydyttävää ratkaisua ole. Väestöä tullaan myös totuttamaan rinnakkaiseloon petojen kanssa. Kaivattu uudistus on toteutettu. Uskon, että lupa-asiat hoidetaan tyylikkäästi niin, että päätökset kestävät kriittisenkin tarkastelun. Uskottavuuden lisäksi tässä on kysymys koko julkisen riistakonsernin olemassaolosta. Riistanhoitopiireistämme löytyy osaamista ja vahvaa ammattitaitoa uuden haasteen hoitamiseksi. G 2 Metsästäjä 5 / 2008
• Tässä numerossa N:o 5 29.08.2008 57. vuosikerta. Metsästäjä on Metsästäjäin Keskusjärjestön valistuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Painos on 290 000 kpl. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 14.11.2008. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimitus: Päätoimittaja: Jari Pigg Toimituspäällikkö: Klaus Ekman Ulkoasu: Ilkka Eskola Toimitusneuvosto: Tapani Pääkkönen (pj), Jari Pigg Klaus Ekman, Juha Immonen, Leif Norrgård, Jarkko Nurmi, Marko Mikkola. Asiantuntijajäsenet: Ilkka Eskola ja Vesa Ruusila. Toimituksen osoite: Metsästäjäin Keskusjärjestö, Fantsintie 13-14, 01100 Itäsalmi, puh. 09-2727 8116. Osoitteenmuutokset ja metsästyskorttiasiat 0303 9777. Kirjapaino: HANSAPRINT 2008/ MET08_05 Kansikuva: ANTTI SARAJA sivu 10 Kainuun suurpetolaskenta sivu 16 Pentu ja eraus sivu 22 Valkohäntäpeuran metsästystä selvitettiin sivu 28 Vaimentimen vaikutus luodin nopeuteen ja aseen käyntiin Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0047-6986 4 Suurpetojen poikkeusluvat riistanhoitopiireille: Myöntöperusteet eivät muuttuneet! 10 Kainuun suurpetolaskenta: Susia vähemmän mutta ilveksiä ja ahmoja enemmän 16 Pentu vai eraus 20 Hirvikanta laskenut lähes tavoitteeseen: Hirvilupien määrä odotetusti laskussa 22 Valkohäntäpeuran metsästystä selvitettiin 28 Vaimentimen vaikutus luodin nopeuteen ja aseen käyntiin 34 SAKO ­ osa itsenäisen Suomen historiaa 38 Somerosvuori ­ ampumarata suoraan pakasta 42 Viljam Syynimaa - Härmäläistä petopyyntitehoa 48 Vahinko ei tule punainen lakki päässä 50 Eräaatoksia valtionmailta: Erätalous sana heijastaa suomalaisen metsästyksen ydintä 51 Toksoplasma loisii riistassa? 52 CIC - 55. yleiskokous: "Metsästys kestävän käytön periaatteella edistää luonnonsuojelua" 58 Ekin kanssa erällä: Yöksi tulille 62 Metsäpeurojen satelliittipantaseurannasta arvokasta tietoa 66 Riistakolmiotuloksia 68 Vesilintuseurannan tuloksia 2008 72 Tutkijan tuntoja: Pedot herättävät intohimoja 74 Pienriistasaalis 2007 76 Hirvikärpänen ­ hirvieläinten ja ihmisten kiusa 80 Uudistunut hirvihavaintokortti - alku tehostetulle hirvieläinten terveydenhuollolle 82 Jacob Johan Maexmontan: Ajokoirametsästäjä henkeen ja vereen. 86 Luonto- ja eräopetusmateriaalia koulujen käyttöön 88 Karhun myynti vaatii Cites-luvan 90 Rakkaudesta ruokaan: Aila Hietala 92 Metsästäjäorganisaatio tiedottaa 96 Osoitteet 97 Kaupantekoa Metsästäjä 5 / 2008 3
• Suurpetojen poikkeusluvat riistanhoitopiireille: Myöntöperusteet eivät muuttuneet! Elokuun alussa tuli voimaan metsästysasetuksen 28 §:n muutos, jossa erityisen merkittävän vahingon uhkaa tai turvallisuusuhkaa aiheuttavien eli niin sanottujen ongelmapetojen tappamiseen oikeuttavien poikkeuslupien myöntäminen muuttui. Päätösvalta siirrettiin hallitusohjelman mukaisesti riista-alan aluehallinnolle eli riistanhoitopiireille. Muutoksen tavoitteena oli ennen muuta poikkeuslupakäsittelyn nopeuttaminen. M etsästysasetuksen muutosta on kiitelty laajalti etenkin petotihentymäalueiden ja maaseudulla asuvien ihmisten taholta. Monilla on toive siitä, että nyt lupia vihdoinkin saa helposti joka kylälle. Vastaavasti, ja vähintään yhtä paljon, on muutosta arvosteltu ja kyseenalaistettu luontojärjestöjen taholta, jotka pelkäävät samaa asiaa. Näissä toiveissa ja peloissa unohtuu se tosiseikka, että poikkeuslupien myöntöperusteet eivät ole muuttuneet miksikään! Samat kriteerit täytyttävä Riistanhoitopiirien lupapäätöksiin vaaditaan täsmälleen samat perustiedot kuin ministeriönkin päätöksiin. Kyse on edelleenkin Euroopan Unionin luontodirektiivin soveltamisesta. EU-tuomioistuimen Suomen sudenmetsästystä koskevassa tuomiossa Suomen lupakäytäntöä ei todettu liian tiukaksi, mutta ei myöskään liian löysäksi. Koska susituomiossa vahvistettiin riistanhoitopiirien päätöksentekoon perustuva järjestelmä, on sen varaan mahdollista rakentaa järjestelmä, jossa päätökset - kielteiset tai myönteiset - tulevat kohtuuajassa. Ministeriön pysyvä määräys pyyntilupamenettelystä sekä sen liite ohjaavat ja sitovat riistanhoitopiirejä niiden lupaharkinnassa. Ns. ongelmapedon poistamisessa, ensin on selvitettävä, mitä ongelmaa tai haittaa eläin aiheuttaa. Hakijan on pystyttävä tämä konkretisoimaan esim. osoittamalla eläimen säännöllinen liikkuminen pihoissa, eläinaitausten läheisyydessä. Usein on jopa odotettava vahinkojen syntymistä. Uhkan on lisäksi oltava konkreettinen ja välitön. Uskon ja oletusten varassa ei päätöksiä voida tehdä, käsiteltävästä uhasta on oltava todennettu näyttö. Toiseksi on selvitettävä se, miten ko. pedon aiheuttama ongelma on poistettavissa muutoin kuin tappamalla. Näitä niin sanottuja muita tyy4 Metsästäjä 5 / 2008 Jaakko Ojala
• dyttäviä ratkaisuja ovat esimerkiksi sähköaidat, eläimen pelottelu ja karkottaminen. Vasta, kun pysyvän määräyksen ja sen liitteen edellyttämä harkinta ja todistelu on täytetty ja edellytykset myönteisen poikkeusluvan myöntämiselle ovat olemassa, lupa voidaan myöntää. Jos edellytykset eivät täyty, päätös on kielteinen. Metsästäjille on syytä muistuttaa, että riistanhoitopiirien tästedes myöntämät poikkeusluvat eivät ole metsästyslupia lainkaan, vaan ne ovat tietyn yksilöidyn eläimen poistolupia. Voitaisiin jopa yksinkertaistaen ajatella, että eläinyksilö on käyttäytymisellään - vaikkakin tiedostamattaan ja sinällään syyttään - itse aiheuttanut itselleen "ongelmapedon" leiman ja siten aiheuttanut poikkeuslupapäätökseen johtavan prosessin. Niin sanotut "kannanhoidolliset luvat", jotka myönnetään MA 28 §:n 1. momentin 4) kohdan mukaan perinteisinä metsästysaikoina, kohdistuvat eläinpopulaatioon, ja silloin käytetään metsästyksellisiä keinoja ja menetelmiä. Lajien hoitosuunnitelmat ohjaavat näiden lupien käyttöä ja kohdentamista. Toiveet ja pelot siitä, että pyyntilupia saisi nyt helpommin riistanhoitopiiriltä kuin aikaisemmin ministeriöstä, ovat siis täysin vääriä. Merkittävin etu muutoksesta on päätöksentekoprosessin nopeutuminen. On selvää, että poikkeuslupien käsittelyajat lyhenevät, kun päätöksentekijöitä on 15 aikaisemman yhden sijaan ja päättäjä on paljon lähempänä uhkaa tai vahingon kärsijää. Toinen etu on tietysti se, että alueellisella riistanhoitopiirillä on yleensä erittäin hyvä paikallistuntemus, niin olosuhteiden kuin alueensa riistakantojen osalta. päällikölle, jolla on alueellaan paras asiantuntijuus objektiiviselle lupaharkinnalle. Vaikka vastuu päätöksenteosta kuuluu riistapäällikölle, vastuu päätöksentekoon tarvittavan tiedon tuottamisesta on meillä kaikilla. Muutos on yhteinen, suuri haaste metsästäjäkunnalle ja riistahallinnolle ­ "julkiselle riistakonsernille", johon kuuluvat maa- ja metsätalousministeriö, Metsästäjäin Keskusjärjestö, riistanhoitopiirit, riistanhoitoyhdistykset, Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos, Metsäntutkimuslaitos ja Metsähallitus. Yhteisellä tiedontuotannolla, avoimella vuorovaikutuksella ja sovittujen pelisääntöjen noudattamisella toimimme samaan suuntaan ja hoidamme esimerkillisesti tämän yhteiskunnallisesti tärkeän tehtävän. G Christian Krogell apulaisosastopäällikkö maa- ja metsätalousministeriö/kala- ja riistaosasto Pyyntiluvan nojalla sallittava euroopanmajavan metsästys MÄÄRÄYS Maa- ja metsätalousministeriö on päättänyt antaa pyyntilupien nojalla sallittavan euroopanmajavan, norpan, hallin, saukon, ilveksen, karhun ja suden metsästyksen rajoittamisesta, pyyntiluvan myöntämisen edellytyksistä, pyyntiluvan myöntämisessä noudatettavasta menettelystä sekä sallittua metsästystä koskevasta selvityksestä seuraavat määräykset: EUROOPANMAJAVA Suurimmat sallitut saalismäärät. Satakunnan riistanhoitopiirin myöntämien pyyntilupien nojalla metsästettäväksi 20.8. - 30.4. välisenä aikana sallittavien euroopanmajavien määrä saa olla enintään 250 kpl. Muut riistanhoitopiirit voivat myöntää pyyntilupia 20.8. - 30.4. välisenä aikana euroopanmajavan metsästämiseksi ainoastaan, mikäli ei ole muuta tyydyttävää ratkaisua huomattavan vahingon estämiseksi. NORPPA JA HALLI 1. Itämeren norppa. Pyyntilupia itämeren norpan metsästämiseksi ei toistaiseksi tule myöntää. 2. Halli. Riistanhoitopiirien myöntämien pyyntilupien nojalla pyydettäväksi sallittavien hallien määrä saa olla enintään seuraava: Perämeren-Merenkurkun kannanhoitoalue Lapin riistanhoitopiiri Oulun riistanhoitopiiri Pohjanmaan riistanhoitopiiri Ruots. Pohjanmaan riistanhoitopiiri Lounais-Suomen kannanhoitoalue Satakunnan riistanhoitopiiri Varsinais-Suomen riistanhoitopiiri Suomenlahden kannanhoitoalue Uudenmaan riistanhoitopiiri Kymen riistanhoitopiiri 90 kpl 105 kpl 70 kpl 180 kpl 80 kpl 100 kpl 35 kpl 25 kpl Vesa Ruusila tutkimusjohtaja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Jari Pigg toiminnanjohtaja Metsästäjäin Keskusjärjestö Liite 1 TARKISTUSLISTA RIISTANHOITOPIIRILLE METSÄSTYSASETUKSEN 28 §:N 1 MOMENTIN 1­3 ALAKOHDAN MUKAISEN PYYNTILUVAN KÄSITTELYYN 1. ELÄINLAJI 2. HAVAINTOJEN LUKUMÄÄRÄ/AJANJAKSO 3. TARKKA SELVITYS ELÄIMEN/ELÄINTEN LIIKKUMISESTA JA ESIINTYMISESTÄ i. kartta 1:200 000 (GT) 4. YKSILÖITY HAVAINTO i. havainto (näkö/jälki/kuulopuhe) ii. havainnontekijä/ päivämäärä iii. ajankohta iv. alue/kylä/tila v. petoyhdysmiehen lausunto/tunnistus/ eläimen tunnusmerkit vii. petoyhdysmiehen yhteystiedot 5. ESITETTY VAHINKO/ONGELMA/ EPÄKOHTA i. vahinkokohteet merkittynä kartalle (1:200 000 (GT)) ii. erityisen merkittävän uhkan alue merkittynä kartalle 6. ONGELMAN TOTEAMINEN/ TODISTAMINEN/LAUSUNTO 7. ONGELMAN VÄLTTÄMISEKSI/ ESTÄMISEKSI TEHDYT TOIMENPITEET i. toimenpide/ajankohta ii. toimenpide/ajankohta iii. toimenpiteen suorittaja 8. ARVIO TOIMENPITEIDEN VAIKUTUKSESTA 9. MUUN TYYDYTTÄVÄN RATKAISUN OLEMASSAOLO JA SOVELTUVUUS ONGELMAN POISTAMISEEN 10. VAIKUTUS SUOTUISAAN SUOJELUTASOON (VIITTAUS MMM:N PYSYVÄÄN MÄÄRÄYSKIRJEESEEN Dnro 1735/720/2008) Viranomaispäätös kyseessä Riistanhoitopiirejä kritisoidaan usein siitä, että ne olisivat metsästäjien etujen ajajia. Näin ei tietenkään ole, vaan riistanhoitopiiri on alueellinen riistaviranomainen, jossa poikkeuslupaharkinta ja päätös tehdään virkavastuulla. Viranomainen tai sen virkamies ei aja kenenkään tai minkään yksittäisen tahon etua, vaan toteuttaa lainsäätäjän tahtoa koko yhteiskunnan vaatimusten ja edun mukaisesti. Lisäksi kaikkien on muistettava se, että riistanhoitopiirien käsiä sitovat joka tapauksessa ministeriön lajikohtaisilla määräyskirjeillä asettamat suurimmat sallitut saalismäärät, jotka sisältävät kaiken ihmisen aiheuttaman kuolleisuuden. Nämä suurimmat sallitut saalismäärät perustuvat RKTL:n tuottamiin kannanarviointeihin. Ministeriön asettamat suurimmat sallitut saalismäärät ovat voimassa koko metsästysvuoden, joten niiden rajoissa riistanhoitopiirien on pysyttävä. Tämäkin johtaa siihen, että kovin heppoisin perustein ei lupia kannata myöntää, sillä ne saattavat olla pois todella pahoista vahinkotapauksista. Vastaavasti kuin poikkeusluvat, myös kannanhoidolliset luvat edellyttävät näyttöä kannan tiheydestä. Myöskään tässä eivät usko ja oletukset riitä perusteeksi, vaan suurimmat sallitut saalismäärät perustuvat RKTL:n kanta-arvioihin. Tätä varten riistantutkimus tarvitsee toimivan ja aktiivisen havainnointiverkoston riistanhoitoyhdistyksissä. I Pyyntilupaa ei saa myöntää kannanhoitoalueen ulkopuolelle. Riistanhoitopiirin myöntämää pyyntilupaa voidaan käyttää kannanhoitoalueen sisällä edellyttäen, että hakijalla on kyseessä olevalle alueelle metsästysoikeus. Riistanhoitopiirien tulee ohjeistaa pyyntilupien hakijoita siten, että lupaa haetaan metsästysasetuksen 2 §:n 3 momentin mukaisesti kirjallisesti siltä riistanhoitopiiriltä, jonka alueeseen pääosa lupahakemuksessa tarkoitetusta metsästysalueesta kuuluu. Mikäli hakemus tulee riistanhoitopiirin alueelle, jonka alueeseen pääosa lupahakemuksessa tarkoitetusta metsästysalueesta ei kuulu, tulee hakemus siirtää hallintolain (434/2003) 21 §:n mukaisesti toimivaltaiselle riistanhoitopiirille. I Muiden kuin edellä mainittujen riistanhoitopiirien ei tule myöntää pyyntilupia hallin pyyntiin. I Hallin pyyntilupaan on sisällytettävä määräys, jonka mukaan luvansaajan on ilmoitettava riistanhoitopiirille pyyntiluvan nojalla tapahtuneen metsästyksen tuloksesta seitsemän päivän kuluessa eläimen tultua pyydetyksi. Mikäli kyseessä on useamman hallin pyyntilupa, on ilmoitus tehtävä kunkin pyydetyn hallin osalta erikseen seitsemän päivän kuluessa eläimen pyydystämisestä. I Saaliiksi saaduista halleista tulee toimittaa tarvittavat saalisnäytteet tutkimuksia varten suoraan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle sen antamien ohjeiden mukaisesti. SAUKKO Suurimmat sallitut saalismäärät. Riistanhoitopiirien metsästysasetuksen 28 §:n 1 momentin 2-kohdan perusteella myöntämien pyyntilupien nojalla metsästettäväksi sallittavien saukkojen määrä saa olla enintään seuraava: Itä-Suomi: I Itä-Suomessa Etelä-Savon, Keski-Suomen, Kymin, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan riistanhoitopiirien toimialueiden muodostamalla alueella metsästettäväksi sallittavien saukkojen määrä saa olla enintään 20. Länsi-Suomi: I Länsi-Suomessa Etelä-Hämeen, Pohjois-Hämeen, Pohjanmaan, Ruotsinkielisen Pohjanmaan, Satakunnan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen riistanhoitopiirien toimialueiden muodostamalla alueella metsästettäväksi sallittavien saukkojen määrä saa olla yhteensä enintään 20. Pohjois-Suomi: I Pohjois-Suomessa Lapin, Oulun ja Kainuun riistanhoitopiirien toimialueiden muodostamalla alueella metsästettäväksi sallittavien saukkojen määrä saa olla yhteensä enintään 15. Pää kylmänä Asetuksen muutos tuntuu suurelta ja merkittävältä - mitä se kieltämättä onkin. Muutos tuo mukanaan aiempaa enemmän paitsi valtaa niin myös vastuuta riistanhoitopiirille ja etenkin sen Metsästäjä 5 / 2008 5
• 2. Riistanhoitopiirit voivat myöntää pyyntilupia saukon metsästämiseksi ainoastaan, mikäli ei ole muuta tyydyttävää ratkaisua kalan- tai ravunkasvatukselle kasvatusaltaissa aiheutuvan erityisen merkittävän vahingon estämiseksi. Luonnonvesissä saukon metsästystä ei tule sallia. 3. Pyyntiluvan myöntämisperuste on lupapäätöksessä mainittava erikseen kunkin yksilön osalta. 4. Riistanhoitopiirien on toimitettava maa- ja metsätalousministeriölle ja Metsästäjäin keskusjärjestölle pyyntiluvan myöntämisen jälkeen jäljennös pyyntiluvasta sekä saukon metsästyskauden lopussa luontodirektiivin 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu kertomus myönnetyistä pyyntiluvista, kunkin pyyntiluvan myöntämisen perusteista sekä metsästyksen tuloksesta. 5. Pyyntiluvan myöntämisessä on lisäksi noudatettava maaja metsätalousministeriön 1.8.2008 antamaa määräystä (Dnro 1735/720/2008) pyyntiluvan nojalla sallittavasta metsästyksestä. Muutoin pyyntilupien myöntämisessä on noudatettava mitä metsästyslaissa ja metsästysasetuksessa säädetään. KARHU 1. Suurimmat sallitut saalismäärät. Pohjois-Suomi: I Pohjois-Suomessa Lapin, Oulun ja Kainuun riistanhoitopiirien toimialueiden muodostamalla alueella metsästysasetuksen 28 §:n perusteella riistanhoitopiirien myöntämien pyyntilupien tai metsästysasetuksen 5 §:ssä säädetyn nojalla metsästettäväksi sallittavien karhujen määrä saa olla enintään 44. I Edellä mainitusta 44 karhun kokonaismäärästä poronhoitoalueella ns. keskeytysmetsästyksen yhteydessä metsästettyjen karhujen määrä metsästysasetuksen 5 §:ssä säädetyn mukaisesti (ajanjaksolla 20.8.­31.10) saa olla enintään 26 seuraavasti: itäisellä poronhoitoalueella 20 läntisellä poronhoitoalueella 6 I Edellä mainitusta 44 karhun kokonaismäärästä poronhoitoalueen ulkopuolella metsästysasetuksen 28 §:n 1 momentin 4 alakohdassa mainitussa tarkoituksessa (ns. kannanhoidolliset luvat ajanjaksolla 20.8.­31.10) metsästettyjen karhujen määrä saa olla vakiintuneen kannan hoitoalueella Kainuun riistanhoitopiirin toimialueella enintään 9. I Edellä mainitusta 44 karhun kokonaismäärästä on siten ainakin 9 pyyntilupaa käytettävissä Lapin, Oulun ja Kainuun riistanhoitopiirien toimialueiden muodostamalla alueella metsästysasetuksen 28 §:n 1 momentin 1­3 alakohdan perusteella. Itä-Suomi: I Itä-Suomessa Etelä-Savon, Keski-Suomen, Kymen, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan toimialueiden muodostamalla alueella metsästysasetuksen 28 §:n perusteella myöntämillä pyyntilupien nojalla metsästettäväksi sallittavien karhujen määrä saa olla enintään 54. I Edellä mainitusta 54 karhun kokonaismäärästä metsästysasetuksen 28 §:n 1 momentin 4 alakohdassa mainitussa tarkoituksessa (ns. kannanhoidolliset luvat ajanjaksolla 20.8.­31.10) vakiintuneen kannan hoitoalueella Pohjois-Karjalan, Kymen ja Etelä-Savon riistanhoitopiirien toimialueisiin kuuluvalla alueella metsästettyjen karhujen määrä saa olla edellä mainitusta kiintiöstä enintään 49 seuraavasti: Pohjois-Karjalan riistanhoitopiirissä enintään 42. Kymen riistanhoitopiirissä enintään 5. Etelä-Savon riistanhoitopiirissä enintään 2. I Edellä mainitusta 54 karhun kokonaismäärästä on siten ainakin 5 pyyntilupaa käytettävissä Itä-Suomessa EteläSavon, Keski-Suomen, Kymen, Pohjois-Savon ja PohjoisKarjalan riistanhoitopiirien toimialueiden muodostamalla alueella metsästysasetuksen 28 §:n 1 momentin 1­3 alakohdan perusteella. Länsi-Suomi: I Länsi-Suomessa Etelä-Hämeen, Pohjois-Hämeen, Pohjanmaan, Ruotsinkielisen Pohjanmaan, Satakunnan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen riistanhoitopiirien toimialueiden muodostamalla alueella metsästysasetuksen 28 §:n 1 momentin 1­3 alakohdan perusteella myöntämillä pyyntiluvilla metsästettäväksi sallittavien karhujen määrä saa olla enintään 2. I Ns. kannanhoidollisia lupia ei näiden riistanhoitopiirien toimialueilla saa myöntää. 2. Lapin riistanhoitopiirin on toimitettava maa- ja metsätalousministeriölle ja Metsästäjäin keskusjärjestölle metsästysasetuksen 5 §:ssä säädetyn alueellisen kiintiön tultua käytettyä tieto metsästyksen tuloksesta kunnittain. 3. Pyyntilupien nojalla metsästettäväksi sallittavien karhujen määrä ei ole kiintiö, joka tulisi saavuttaa. Määräyksellä varmistetaan karhukannan suotuisan suojelun tason säilyttäminen. Riistanhoitopiirin on tapauskohtaisesti selvitettävä, onko pyyntiluvan myöntämiselle säädetyt edellytykset voimassa. 4. Pyyntilupa karhun metsästämiseksi metsästysasetuksen 28 §:n 1 momentin 4 kohdassa mainitussa tarkoituksessa tulee rajoittaa tiettyjen yksilöiden ottamiseen ja enintään yhden riistanhoitoyhdistyksen alueelle taikka muutoin selvästi määriteltävälle enintään 300 000 ha:n suuruiselle yhtenäiselle kannanhoitoalueelle. Mainitussa tarkoituksessa annettua pyyntilupaa ei ole mahdollista sen myöntämisen jälkeen vaihtaa toiseen yksilöön tai toiselle alueelle. 5. Pyyntiluvan myöntämisperuste on lupapäätöksessä mainittava erikseen kunkin yksilön osalta. 6. Lisäpoistuma, joka käsittää metsästyslain (615/1993) 41 §:n 2 momentin tai poliisilain (493/7.4.1995) 25 §:n perusteella tämän määräyksen antamisen jälkeen myönnettyjen poikkeuslupien nojalla tapetut karhut taikka muutoin tämän määräyksen jälkeen tietoon tulleet ihmisen toimesta tahattomasti tai tahallisesti tapetut karhut, riistanhoitopiirien tulee ottaa alueellisen kiintiön tai pyyntilupien nojalla metsästettäväksi sallittavien karhujen määrissä vähennyksenä huomioon. 7. Riistanhoitopiirien on toimitettava maa- ja metsätalousministeriölle ja Metsästäjäin keskusjärjestölle pyyntiluvan myöntämisen jälkeen jäljennös pyyntiluvasta sekä metsästyskauden lopussa luontodirektiivin 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu kertomus myönnetyistä pyyntiluvista, kunkin pyyntiluvan myöntämisen perusteista sekä metsästyksen tuloksesta. 8. Pyyntiluvan myöntämisessä on lisäksi noudatettava maaja metsätalousministeriön 1.8.2008 antamaa määräystä (Dnro 1735/720/2008) pyyntiluvan nojalla sallittavasta metsästyksestä. Muutoin pyyntilupien myöntämisessä on noudatettava mitä metsästyslaissa ja metsästysasetuksessa säädetään. ILVES I Tämä määräys koskee vain metsästysasetuksen 28 §:n 1 momentin 1-3 kohtien mukaista menettelyä. Metsästysasetuksen 28 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaisten kannanhoidollisten lupien osalta ministeriö antaa erillisen määräyksen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen antaman tarkemman lausunnon valmistuttua. 1. Suurimmat sallitut saalimäärät Pohjois-Suomi: I Pohjois-Suomessa Lapin, Oulun ja Kainuun riistanhoitopiirien toimialueiden muodostamalla alueella metsästysasetuksen 28 §:n 1 momentin 1-3 kohtien perusteella riistanhoitopiirien myöntämien pyyntilupien nojalla metsästettäväksi sallittavien ilvesten määrä saa olla enintään 10. Itä-Suomi: I Itä-Suomessa Etelä-Savon, Keski-Suomen, Kymen, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan riistanhoitopiirien toimialueiden muodostamalla alueella metsästysasetuksen 28 §:n 1 momentin 1-3 kohtien perusteella riistanhoitopiirien myöntämien pyyntilupien nojalla metsästettäväksi sallittavien ilveksien määrä saa olla enintään 5. Länsi-Suomi: I Länsi-Suomessa Etelä-Hämeen, Pohjois-Hämeen, Pohjanmaan, Ruotsinkielisen Pohjanmaan, Satakunnan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen riistanhoitopiirien toimialueiden muodostamalla alueella metsästysasetuksen 28 §:n 1 momentin 1-3 kohtien perusteella riistanhoitopiirien myöntämien pyyntilupien nojalla metsästettäväksi sallittavien ilveksien määrä saa olla enintään 5. 2. Pyyntilupien nojalla metsästettäväksi sallittavien ilveksien määrä ei ole kiintiö, joka tulisi saavuttaa. Määräyksellä varmistetaan ilveskannan suotuisan suojelun tason säilyttäminen. Riistanhoitopiirin on tapauskohtaisesti selvitettävä, onko pyyntiluvan myöntämiselle säädetyt edellytykset voimassa. 3. Pyyntiluvan myöntämisperuste on lupapäätöksessä mainittava erikseen kunkin yksilön osalta. 4. Lisäpoistuma, joka käsittää tämän määräyksen antamisen jälkeen poliisilain (493/7.4.1995) 25 §:n perusteella myönnettyjen poikkeuslupien nojalla taikka muutoin tietoon tulleet ihmisen toimesta tahattomasti tai tahallisesti tapetut ilvekset, riistanhoitopiirien tulee ottaa pyyntilupien nojalla metsästettäväksi sallittavien ilveksien määrissä vähennyksenä huomioon. 5. Riistanhoitopiirien on toimitettava maa- ja metsätalousministeriölle ja Metsästäjäin keskusjärjestölle pyyntiluvan myöntämisen jälkeen jäljennös pyyntiluvasta sekä metsästyskauden lopussa luontodirektiivin 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu kertomus myönnetyistä pyyntiluvista, kunkin pyyntiluvan myöntämisen perusteista sekä metsästyksen tuloksesta. 6. Pyyntiluvan myöntämisessä on lisäksi noudatettava maaja metsätalousministeriön 1.8.2008 antamaa määräystä (Dnro 1735/720/2008) pyyntiluvan nojalla sallittavasta metsästyksestä. Muutoin pyyntilupien myöntämisessä on noudatettava mitä metsästyslaissa ja metsästysasetuksessa säädetään. SUSI 1. Suurimmat sallitut saalismäärät. Pohjois-Suomi: I Pohjois-Suomessa Lapin, Oulun ja Kainuun riistanhoitopiirien toimialueiden muodostamalla alueella riistanhoitopiirien myöntämien pyyntilupien nojalla metsästettäväksi sallittavien susien määrä saa olla enintään 10, josta poronhoitoalueella metsästysasetuksen 1 §:n perusteella (ajanjaksolla 1.10.-31.3.) riistanhoitopiirien myöntämien pyyntilupien nojalla metsästettäväksi sallittavien susien määrä saa olla enintään 7. Edellä mainitusta 10 suden kokonaismäärästä on siten ainakin 3 pyyntilupaa käytettävissä Pohjois-Suomessa Lapin, Oulun ja Kainuun riistanhoitopiirien toimialueiden muodostamalla alueella metsästysasetuksen 28 §:n 1 momentin 1­3 alakohdan perusteella. Itä-Suomi: I Itä-Suomessa Etelä-Savon, Keski-Suomen, Kymen, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan riistanhoitopiirien toimialueiden muodostamalla alueella metsästysasetuksen 28 §:n 1 momentin 1­3 alakohdan perusteella riistanhoitopiirien myöntämien pyyntilupien nojalla metsästettäväksi sallittavien susien määrä saa olla enintään 10. Länsi-Suomi: I Länsi-Suomessa Etelä-Hämeen, Pohjois-Hämeen, Pohjanmaan, Ruotsinkielisen Pohjanmaan, Satakunnan, Uudenmaan ja Varsinais-Suomen riistanhoitopiirien toimialueiden muodostamalla alueella metsästysasetuksen 28 §:n 1 momentin 1­3 alakohdan perusteella riistanhoitopiirien myöntämien pyyntilupien nojalla metsästettäväksi sallittavien susien määrä saa olla enintään 4. 2. Pyyntilupien nojalla metsästettäväksi sallittavien susien määrä ei ole kiintiö, joka tulisi saavuttaa. Määräyksellä varmistetaan susikannan suotuisan suojelun tason säilyttäminen. Riistanhoitopiirin on tapauskohtaisesti selvitettävä, onko pyyntiluvan myöntämiselle säädetyt edellytykset voimassa. 3. Metsästysasetuksen 28 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaisia ns. kannanhoidollisia pyyntilupia ei tule myöntää susille. 4. Pyyntiluvan myöntämisperuste on lupapäätöksessä mainittava erikseen kunkin yksilön osalta. 5. Lisäpoistuma, joka käsittää tämän määräyksen antamisen jälkeen poliisilain (493/7.4.1995) 25 §:n perusteella myönnettyjen poikkeuslupien nojalla taikka muutoin tietoon tulleet ihmisen toimesta tahattomasti tai tahallisesti tapetut sudet, riistanhoitopiirien tulee ottaa pyyntilupien nojalla metsästettäväksi sallittavien susien määrissä vähennyksenä huomioon. 6. Riistanhoitopiirien on toimitettava maa- ja metsätalousministeriölle ja Metsästäjäin keskusjärjestölle pyyntiluvan myöntämisen jälkeen jäljennös pyyntiluvasta sekä metsästyskauden lopussa luontodirektiivin 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu kertomus myönnetyistä pyyntiluvista, kunkin pyyntiluvan myöntämisen perusteista sekä metsästyksen tuloksesta. 7. Tätä määräyskirjettä voidaan täydentää suden pyyntilupien osalta RKTL:n antamien tarkennettujen kantatietojen perusteella ennen metsästysvuoden päättymistä. 8. Pyyntiluvan myöntämisessä on lisäksi noudatettava maaja metsätalousministeriön 1.8.2008 antamaa määräystä (Dnro 1735/720/2008) pyyntiluvan nojalla sallittavasta metsästyksestä. Muutoin pyyntilupien myöntämisessä on noudatettava mitä metsästyslaissa ja metsästysasetuksessa säädetään. 6 Metsästäjä 5 / 2008
• MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ 1.8.2008 Voimassaoloaika: Toistaiseksi MÄÄRÄYS Dnro 1735/720/2008 Pyyntiluvan nojalla sallittava metsästysasetuksen 28 §:n mukainen metsästys MÄÄRÄYS Maa- ja metsätalousministeriö on päättänyt antaa pyyntilupien nojalla sallittavan metsästyksen rajoittamista, pyyntiluvan myöntämisen edellytyksiä ja pyyntiluvan myöntämisessä noudatettavaa menettelyä koskevan määräyksen. Tämä määräys on voimassa toistaiseksi ja koskee metsästysasetuksen 28 §:ssä (489/2008, annettu 10.7.2008) säädettyä pyyntiluvanvaraista metsästystä. Tämän määräyksen lisäksi riistanhoitopiireille annetaan vuosittain erilliset enintään yhden metsästysvuoden voimassa olevat lajikohtaiset määräykset, joissa asetetaan riistanhoitopiireille vuosittaiset pyyntilupien nojalla metsästettäväksi sallittavien yksilöiden alueelliset ylärajat lajeittain ja joissa tarvittaessa rajoitetaan riistanhoitopiirikohtaisesti myös sitä minkä erityisten metsästysasetuksen 28 §:ssä mainittujen poikkeamisperusteiden nojalla pyyntilupia voidaan myöntää. Tämä määräys kumoaa 1.10.2007 annetun pysyvän määräyksen (2611/720/2007). 1) Suotuisa suojelutaso I Riistanhoitopiireille erillisillä määräyksillä määrättävät pyyntilupien nojalla metsästettäväksi sallittavien yksilöiden lajikohtaiset alueelliset ylärajat perustuvat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen antamiin tietoihin. Kun alueellinen yläraja määrätään maa- ja metsätalousministeriössä vuosittain annettavilla erillisillä määräyksillä, niissä on jo otettu huomioon alueellisen ylärajan vaikutus kunkin lajin suotuisaan suojelutasoon ja varmistuttu, ettei mahdollisesti myönnettävän pyyntiluvan nojalla tapahtuva metsästys vaaranna poikkeamisen kohteena olevan lajin suotuisaa suojelutasoa. 2) Metsästysasetuksen 28 §:n 1 momentin mukaisten poikkeamisperusteiden selvittäminen A) Metsästysasetuksen 28 §:n 1 momentin poikkeamisperusteet 1-3 I Riistanhoitopiirin on selvitettävä ennen pyyntiluvan myöntämistä poikkeamisperusteiden kohdissa 1-3 seuraavat asiat ja kirjattava selvitykseen perustuvat perustelut pyyntilupapäätökseen. 1. luonnonvaraisen eläimistön tai kasviston suojelemiseksi Hyödyn yksilöinti luonnonvaraiselle eläimistölle tai kasvistolle ja I Arvio siitä miten metsästysasetuksen 28 §:ssä mainitun lajin suojelusta poikkeaminen parantaa sen lajin tilannetta, jonka suojelemiseksi pyyntilupaa haetaan. I Mikäli tehty yksilöinti ja arvio osoittavat, että hyöty suojeltavalle lajille ei ole riittävä, pyyntilupaa hakemuksen kohteena olevan lajin yksilön metsästämiseksi ei tule myöntää. 2. erityisen merkittävän vahingon estämiseksi Erityisen merkittävän vahingon yksilöinti I Potentiaalisen vahinkoalueen (vahinkokohteiden) yksilöinti, joka perustuu seurantatietoon ja jo mahdollisesti syntyneisiin vahinkoihin I Vahingon suuruus, jota metsästysasetuksen 28 §:ssä mainitun lajin metsästyksellä pyrittäisiin estämään ja I Arvio vahingon uhkan todennäköisyydestä tai vahingon toistumisen todennäköisyydestä. I Mikäli kyseessä ei ole välitön tapahtuma, jossa hakemuksen kohteena oleva yksilö / yksilöt ovat aiheuttamassa erityisen merkittävän vahinkoa tai vahingon uhkaa, jota pyritään estämään, pyyntilupaa hakemuksen kohteena olevan lajin yksilön metsästämiseen ei tule myöntää. 3. kansanterveyden, yleisen turvallisuuden tai muun erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavista syistä, mukaan lukien sosiaaliset ja taloudelliset syyt, sekä jos poikkeamisesta on ensisijaisen merkittävää hyötyä ympäristölle I Kansanterveyden tai yleisen turvallisuuden yksilöinti, jota erityisesti suojeltavan lajin yksilön metsästämisellä pyritään turvaamaan I Arvio kansanterveyden tai yleisen turvallisuuden vaarantumisen todennäköisyydestä I Muun erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavan syyn yksilöinti (ml. taloudelliset ja sosiaaliset syyt) I Ympäristölle ensisijaisen merkittävän hyödyn yksilöinti. I Mikäli po. kohdat eivät täyty ja mikäli kyseessä ei ole välitön tapahtuma, pyyntilupaa hakemuksen kohteena olevan lajin yksilön metsästämiseen ei tule myöntää. B) Metsästysasetuksen 28 §:n 1 momentin poikkeamisperuste 4 (tarkoin valvotuissa oloissa valikoiden ja rajoitetusti tiettyjen yksilöiden ottamiseksi) I Poikkeamisperusteen käyttö sallitaan lajikohtaisissa vuosittaisissa määräyskirjeissä ainoastaan niissä riistanhoitopiireissä, joiden alueella Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kannanarvion perusteella voidaan katsoa olevan riittävän suurilukuinen kanta tai joiden alueella kannanarvio osoittaa merkittävää kannan kasvua. I Poikkeamisperusteen käyttö sallitaan vain niiden lajien osalta, joiden kanta koko Suomessa voidaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kannanarvion perusteella katsoa olevan riittävän suuri ja hoitosuunnitelmien mukainen lajin kannanhoito on mahdollista tai että kyseisen lajin kannanhoito edellyttää lajin yksilöiden metsästämistä myös silloin, kun kannan tiheydestä ja/tai yksilömäärästä johtuen on mahdotonta osoittaa tiettyä yksilöä, jonka osalta erityisesti olisi osoitettavissa metsästysasetuksen 28 §:n 1 momentin 1-3 kohtien mukaisten poikkeamisperusteiden täyttyminen. I Poikkeamisperusteen käytön tulee olla lajikohtaisten hoitosuunnitelmien linjausten mukaista ja tukea osaltaan metsästysasetuksen 28 §:n mukaisten lajien suojelua ja hoitoa. Lajikohtaisiin hoitosuunnitelmiin liittyvät perustelut tulee kirjata pyyntilupapäätökseen. 3) Muun tyydyttävän ratkaisun olemassaolo I Riistanhoitopiirin on ennen jokaisen pyyntiluvan myöntämistä selvitettävä onko metsästysasetuksen 28 §:n 1 momentin 1-4 kohtien mukaiselle pyyntiluvan myöntämiselle muuta tyydyttävää ratkaisua ja kirjattava selvityksen keskeiset kohdat pyyntilupapäätökseen. Mikäli selvitys osoittaa, että muita tyydyttäviä ratkaisuja tietyn lupahakemuksen osalta on olemassa, pyyntilupaa ei tule myöntää. A) Poikkeamisperusteet 1-3 I Poikkeamisperusteen 1 osalta riistanhoitopiirin on selvitettävä, onko tämän kohdan mukaisesti annetun pyyntilupapäätöksen nojalla suojelun kohteena oleva laji (muu laji) sellainen, että vain sallimalla metsästysasetuksen 28 §:n mukaisen lajin (susi, karhu, ilves ja saukko) metsästys, muun lajin suojelutasoa voidaan parantaa. Mikäli muu laji on riistalaji, riistanhoitopiirin on ensin selvitettävä onko muuna tyydyttävänä ratkaisuna pidettävä muun lajin metsästyksen rajoittamista. Mikäli muu laji on luonnonsuojelulain mukainen laji, tulee riistanhoitopiirin pyytää toimivaltaisen alueellisen ympäristökeskuksen lausunto asiasta. I Poikkeamisperusteen 2 osalta riistanhoitopiirin on selvitettävä, minkälaisia keinoja hakemuksessa mainitun vahingon ehkäisemiseksi ylipäätään on olemassa ja miten ne soveltuvat hakemuksessa tarkoitettuun tilanteeseen. Vastaavasti riistanhoitopiirin on selvitettävä, minkälaisia muita tyydyttäviä ratkaisuja hakemuksessa mainittuun tilanteeseen on jo tehty (esim. karkottaminen eri keinoin, aitaamista kotieläinten suojaamiseksi, sähköaidat jne.) ja millaisia vaikutuksia niillä on ollut. I Vastaava selvitys on tehtävä poikkeamisperusteen 3 osalta. B) Poikkeamisperuste 4 Riistanhoitopiirin on ennen pyyntiluvan myöntämistä selvitettävä, onko metsästysasetuksen 28 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaiselle pyyntiluvan myöntämiselle muuta tyydyttävää ratkaisua ottaen huomioon lajin hoitosuunnitelmassa esitetyt kannanhoidolliset tavoitteet ja muut vaihtoehtoiset ratkaisut, ja kirjattava selvityksen keskeiset kohdat pyyntilupapäätökseen. 4) Pyyntiluvan myöntäminen I Yllä mainittujen edellytysten täyttyessä riistanhoitopiiri voi myöntää alueellisen ylärajansa puitteissa ja annettujen muiden määräysten mukaisesti pyyntilupia. Pyyntilupa tulee harkita tapauskohtaisesti ja pääsääntöisesti yhden pyyntiluvan nojalla voidaan myöntää lupa vain yhden metsästysasetuksen 28 §:n mukaisen lajin yksilön metsästämiseen. I Pyyntilupapäätöksessä on erikseen viitattava suotuisan suojelutason osalta maa- ja metsätalousministeriön vuosittain antamaan määräykseen, jossa on asetettu erilliset lajikohtaiset alueelliset ylärajat. I Metsästysasetuksen 28 §:n 1 momentin 1-3 kohtien nojalla tehdyistä pyyntilupapäätöksistä on käytävä ilmi tämän määräyksen liitteen 1 mukaisessa tarkistuslistassa edellytetyn harkintamenettelyn keskeiset kohdat. I Pyyntilupa tulee myöntää vain rajatulle alueelle ottaen huomioon yhtäältä metsästysasetuksen 28 §:n 1 momentin 1-3 kohtien mukaisten poikkeamisperusteiden täyttyminen ja toisaalta 4 kohdan mukaisen poikkeamisperusteen osalta lajin hoitosuunnitelmassa asetetut kannanhoidolliset tavoitteet. I Yllä mainittujen metsästysasetuksen 28 §:n poikkeamisperusteiden 1-3 kohtien mukaisesti myönnetyt pyyntiluvat tulee alueellisesti suppeasti rajata ottaen huomioon turvattavan kohteen/kohteiden sijainti. I Poikkeamisperusteiden 2-3 mukaiset pyyntiluvat tulee kohdistaa vain poikkeamisperusteiden 2-3 edellytykset täyttäviin välittömiin tilanteisiin ja pyyntiluvat tulee olla määräaikaisia enintään kahden viikon mittaisia. Käyttämätön pyyntilupa on mahdollista myöntää uudelleen. Määräaikainen pyyntilupa voidaan uusia samaan tapaukseen, mikäli se myös tällöin täyttää tämän määräyksen mukaiset kriteerit. I Poikkeamisperusteen 4 mukaiset pyyntiluvat tulee kohdistaa riistanhoitopiirin alueella vain lajin vahvaan esiintymisalueeseen tai siten, että pyyntiluvat kohdistetaan yksilöihin, jotka liikkuvat säännöllisesti pysyvän asutuksen tai potentiaalisen vahinkokohteen läheisyydessä tai aiheuttavat perusteltua huolestumista paikallisissa asukkaissa. 5) Muuta I Pyyntiluvan lupaehtoissa tulee edellyttää, että saaliiksi pyyntilupien nojalla metsästettäväksi sallittavista yksilöistä tulee toimittaa veloituksetta tarvittavat saalisnäytteet tutkimuksia varten suoraan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle sen antamien ohjeiden mukaisesti. I Metsästysasetuksen 28 §:n 1 momentin 1­3 alakohdan nojalla annetun pyyntiluvan lupaehdoissa tulee edellyttää, että pyyntiin osallistuvien henkilöiden nimet on ilmoitettava asianomaisen kihlakunnan poliisilaitokselle ennen pyyntitoimenpiteisiin ryhtymistä. Lisäksi jokaisesta pyyntiin lähdöstä ja pyynnin kohteena olevasta alueesta on etukäteen ilmoitettava erikseen poliisilaitokselle. Mikäli pyynti tapahtuu rajavyöhykkeellä tai sen läheisyydessä, pyyntiin lähdöstä ja pyynnin kohteena olevasta alueesta on ilmoittava myös Rajavartiolaitokselle. Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Neuvotteleva virkamies Sami Niemi Metsästäjä 5 / 2008 7
• Erätukusta HUIPPUTUOTTEET NETTOHINTAAN! Nyt on aika hankkia parhaat varusteet syksyn jahtiin ­ Erätukusta saat huippulaatua markkinoiden edullisimpaan hintaan. Käytä hyväksesi uusi, edullinen Erätukku-rahoitus. Erätukun uudistunut verkkokauppa -l aa tus ek u hde · T · Erinomainen hinta-laatusuhde · Teknisesti edistykselliset tuotteet · Alan johtava verkkokauppa (Taloustutkimus 3/2008) ää k orot o n t ni TA TUT LOUSK 3/2 IMUS 008 t i ed i s t y ks ses Todellinen vuosikorko 1000 rahoitukselle 12 kk:n maksuajalla on 19,1 %. Hakijan tulee olla vähintään 18 v. ja luottotietojen on oltava kunnossa. TU I K K U-R A H O Uusi nen edullinen Erätukku-rahoitus! Ä TU pä Sj o pa 6 0 Näin toimii Erätukku-rahoitus: · Nopea ja helppo hakea, joustava · Toimii Erätukun puhelinmyynnissä, verkkokaupassa ja myymälöissä · Saat aina ostaessasi laskun, jonka voit maksaa eräpäivään mennessä tai suorittaa osamaksulla siitä erikseen ilmoittamatta · Jopa 60 päivää korotonta maksuaikaa · Turvallinen tapa maksaa · Takaisinmaksu haluamasi kokoisissa erissä · Luottoraja 1000 · 2 maksuvapaata kuukautta vuodessa OULU, Alasin OULU, Alasintie 8 | VANTAA, Valimotie 27 | TAMPERE, Possijärvenkatu 4 | HAA ARANT , Ikano-talo | LAPPEENRANTA, Kauppiaankatu 2 sintie VANTAA, Valim tie A limoti TAMPER Possijä enkatu PERE, sijärv HAAP RA AP RANTA ano-talo LAPPEENRANT Kauppiaankat A ano-t PP ANTA, ppiaankatu el line iv n n · Eri o m ain e n hi nta ERÄTUKKU LAAJENI JÄLLEEN! Erätukulle uusi myymälä Lappeenrantaan! Avajaiset houkuttelivat runsaasti asiakkaita myymälän monipuolisen tuotevalikoiman äärelle. a m ak s u a ika a E R Erämessuarvonnassa Can-Am 800 cm3 -mönkijän voitti käyttöönsä ajaksi 1.8.­31.12.2008 Toni Tanttu. Onnittelut voittajalle!
• ÄT UK K U-R A H O Suomen suosituin! VASTAAVAT 249,Suojaava kaulus, sisäpinta lämmittävää fleeceä. Erikoisvahvat tekstiilinahkavahvikkeet. Veden- ja tuulenpitävä sekä hengittävä AIR-TEX-kalvo takissa ja housuissa, teipatut saumat. Kahisematon ja erittäin luja pintakangas. Ilmava verkkovuori, takin yläosassa tyylikäs ruutukangas. Kätevä povitasku tuuliläpän alla, takkia ei tarvitse avata. Monipuoliset ja toimivat taskut, takissa 10 kpl, housuissa 4 kpl. Taskut esim. kännykälle tai GPS:lle. Kaikissa taskuissa AIR-TEX-kalvo, tavarat pysyvät kuivina. Lämmittelytaskujen sisäpinta fleeceä. Erikoisvahvat vetoketjut. Kainalo- ja lantioventilaatiot. Säädettävä vyötärö ja helma. Suomalaiseen metsään suunniteltu suojaväri. DropStop-pintakäsittely takissa ja housuissa. Lahkeensuissa kiristimet. sis. etupaketin JAHTIJAKT AIR-TEX -PUKU 149,- Tyylikkyyttä ja varmaa toimivuutta! Suomen suosituin jahtiasu, joka ensimmäisenä voitti metsästäjien luottamuksen toimivuudellaan. Ominaisuuksien ytimenä on testattu AIR-TEX-kalvo, jonka vedenpitävyys ja hengittävyys ovat huippuluokkaa. Toimivuus ja edullinen hinta ovat tehneet tästä puvusta metsästäjien suosikin. Koot: XXS­XXXL E Erätukun etupaketti 0,- [arvo 89,-] Turvaliivi Flanellipaita Metsästykseen ja vapaa-aikaan. Laadukasta puuvillaa. Uusi muodikas ulkonäkö. Kaksi rintataskua. Pidennetty helma peittää alaselän. Heijastinnauhat edessä ja takana. Erottuva huomioväri, pikakiinnikkeet. TEKNISTÄ MUKAVUUTTA -kalvo Vedenpitävä ja hengittävä, metsästys- ja vapaa-ajan vaatteisiin suunniteltu erikoiskalvo, joka on kehitetty yhteistyössä testilaboratorioiden ja käyttäjien kanssa. Kalvotuotteiden käyttäjistä AIR-TEX-kalvotuotteiden käyttäjät ovat tutkimusten mukaan kaikkein tyytyväisimpiä asujensa vedenpitävyyteen ja hengittävyyteen (2004 Taloustutkimus, 2006 Metsästysasututkimus). Kääntölakki Kynsikkäät Käytännölliset kynsikkäät jahtiretkille. AIR-TEX-kalvo, kätevä kääntöominaisuus. Tilaa www.eratukku.fi tai numerosta 020 747 7000 (ma­pe 9­17) OULU Alasinti OULU, Alasintie 8 ULU asintie LU, si VAN AA, Valimoti 7 VANTAA, Valimotie 27 l tie TAMPERE, Possijärvenkatu 4 AMPERE, Possijärven a E s jä en enka HAAPARANTA, k no-ta o HAAPARANTA, Ikano-talo APARANTA N talo LAPP LA PEENRA T K u iaankat LAPPEENRANTA, Kauppiaankatu 2 R aank t + toimituskulut TU I pä Sj o pa 6 0 iv ää a METSÄSTÄJIEN SUURSUOSIKKI HUIPPUEDULLISESTI k orot o n t m ak s u a ika a E R
• Kainuun suurpetolaskenta: Susia vähemmän mutta ilveksiä ja ahmoja enemmän 10 Metsästäjä 5 / 2008 Hannu Huttu
• Kainuun riistanhoitopiiri järjesti yhdessä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kanssa suurpetojen lumijälkiin perustuvan maastolaskennan piirin alueella maaliskuun ensimmäisenä päivänä 2008. Tavoitteena oli saada luotettavaa tietoa Kainuun suurpetojen määristä sekä kehittää kyseistä laskentamenetelmää. Operaatiossa oli mukana noin 1200 metsästäjää kulkuvälineinään 500 moottorikelkkaa ja 400 autoa. V iime vuonna pika-aikataululla järjestetyn vastaavan laskennan kattavuus jäi epäselväksi, joten tämän ja viime tuloksia ei voi suoraan verrata keskenään. Tänä vuonna kattavuus saatiin hyvin selville, joten tulokset ovat luotettavampia kuin vuosi sitten. Laskennassa tehtyjen havintojen lisäksi kokonaisuuteen kuului sekä metsästäjien aluekohtaiset petohavainnot (laskijoille tehtyyn kyselyyn 250 vastausta) että rajavartioiden raja-aluetta koskevat susihavainnot laskentaa edeltävältä talvelta. Käytetty aineisto sisälsi myös RKTL:n ja riistanhoitopiirin tekemiä ilmoitettujen susijälkihavaintojen tarkistuksia laskentaa edeltävältä talvelta. Laskentareittiverkoston peiton arvioimisessa käytettiin hyväksi sateliittipaikantimilla varustetuista susista ja ilveksistä saatuja liikkumistietoja. Tämän lisäksi ilves- ja ahmakantojen kokoa arvioitiin kahdella erilaisella menetelmällä. Ensimmäinen oli varsinainen kanta-arvio, ja toinen jälkihavaintojen kpl ja yksilömääriin sekä laskennan peittoarvioon perustuva, suuntaa antava laskelma. Myös reittiverkoston etukäteissuunnittelulla sekä käytyjen reittien ylöskirjaamisella saavutettiin useita huomattavia etuja: laskennan peittävyys selvisi, reittien päällekkäisyyksiltä vältyttiin, aukkokohdat havaittiin ja laskijoita saatiin levitettyä tasaisemmin ja laajemmalle. Lisäksi mahdollisuudet erottaa petoyksilöt toisistaan paranivat. Suurpetolaskennan 2008 reittiverkosto (ohut musta viiva) Kainuun etelä- ja keskiosissa sekä RKTL:n Kainuussa, Pohjois-Savossa ja ­Karjalassa vuosina 2003-2007 satelliittipaikantimilla pannoittamista susista saatuja liikkumistietoja. Kuvassa susien liikkumiset on esitetty kahden vrk:n jaksoina helmi-maaliskuussa eri väreillä. Jokainen väripätkä esittää yhden suden yhtä 2vrk:ssa kulkemaa matkaa neljän tunnin välein saatuihin paikannuksiin perustuen. Laskentareittiverkostoa lähes 16 000 kilometriä Laskennan suorittivat Kainuun metsästysseurat ja seurueet, joista noin 90 prosenttia (278 seuraa) osallistui laskentaan. Operaatiossa oli mukana noin 1200 metsästäjää kulkuvälineinään 500 moottorikelkkaa ja 400 autoa. Lisäksi laskentaan osallistui rajavartiolaitos itärajalla sekä Metsähallituksen henkilöstöä valtion mailla. Reitteinä olivat pääasiassa metsäautotiet. Läpikäydyn reitistön kokonaispituus oli 15 578 km (keskimäärin 57 km/seura), eli keskimäärin huikeat 0,67 km yhtä neliökilometriä kohden (vaihteli 0,54 ­ 0,86 km /km2 eri yhdistysten välillä). Laskennan toteutuneena ennakkoehtona oli, että se voitiin suorittaa vain 1-4 vrk:ta, vanhat jäljet pääosin peittävän lumisateen jälkeen. Koko reitistö käytiin läpi yhden päivän aikana, 1.3.2008. Jos suurpetojen jälkiä löydettiin, kyseessä oleva laji, yksilömäärä ja kulkusuunta pyrittiin selvittämään. Lisäksi päällekkäiset, eli useat samoista yksilöistä tehdyt havainnot pyrittiin karsimaan pois joko takajäljestämällä, motittamalla tai kulkemalla erillään olevien jälkihavaintojen välistä sopivasta maastonkohdasta. Ilmoitetut jälkihavainnot susista, ilveksistä ja ahmoista pyrittiin tarkistamaan koulutettujen tarkastajien toimesta. Laskennassa kirjattiin ylös myös kiimassa olevat eli "tiputtavat" susinaaraat sekä hirvieläinten kaikki jälkihavainnot (hirvi, peura ja kauris ilman yksilömääriä). Antti Siira ja Jukka Keränen, Kainuun riistanhoitopiiri, Ilpo Kojola, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Laskenta toteutui pääosin ennakkosuunnitelmien mukaisesti. Paikoitellen jälkihavaintojen tekoa kuitenkin vaikeutti lumisade ja tuuli, joka alkoi laskentapäivän aamuna. Tarkastetuissa havainnoissa suden osalta virheellisten havaintojen osuus oli kuitenkin samaa suuruusluokkaa (50 %) kuin viime vuoden laskennassa, jossa olosuhteet olivat erinomaiset. Ilveksen (2 %) ja ahman (8 %) osalta virhemarginaali tarkastetuissa havainnoissa oli erittäin alhainen. Myös kertyneiden petohavaintojen (1095 kpl) osuuksissa oli vastaavuus laskentaa edeltävien havaintojen kanssa. Lisäksi laskentapeittoarviossa suden tai susien arvioitiin ylittävän laskentareitin keskimäärin vähintään 6,5 kertaa (ilveksellä vähimmäisarvio 3,4 kertaa). Peittoarvio määritettiin kuitenkin yhden ylityskerran perusteella, koska yksi havaitsemiskerta riittää. Ilvesten määrien arviointia vaikeutti jälkien paljous. Ilveksiä oli odotettua runsaammin ja laskenta-ajankohtana ilvekset liikkuivat paljon kiima-ajan vuoksi. Pentueiden ja kiimaparien erottaminen toisistaan osoittautui myös vaikeaksi. Arviointia olisi helpottanut, jos laskijat olisivat ehtineet seurata ilvesten jälkiä enemmän. Laskenta onnistui katauluun sekä ottamaan huomioon laskennan muita olosuhteita ja ajankohtaa. Reittiverkoston peitto eli se, että leikkaako otos pedon reitistä kertaakaan laskentareitistöä vai ei, arvioitiin arpomalla kyseisiä otoksia riittävä määrä numeroituihin pelastuspalveluruudukoihin (10x10 km) sekä koko piirin alueelle että riistanhoitoyhdistyksittäin. Ahmalle reittiverkoston peiton arviona käytettiin samoja arvoja kuin sudelle määritettiin. Tämä oletus perustuu Venäjällä vastaavissa olosuhteissa tehtyihin tutkimuksiin, joissa ahmojen ja susien keskimääräinen liikkuvuus talvella on ollut samaa suuruusluokkaa, molemmilla keskimäärin 13km/vrk. Laskentareitistön vähimmäispeitoksi sudelle arvioitiin koko piirin alueelle 96 % (93 ­ 99 % yhdistyksittäin). Koko piirin alueelle satunnaistetut otokset leikkasivat reitistön yli, eli sudet voitiin havaita, keskimäärin 6,5 kertaa (4,4 ­ 7,7 yhdistyksissä). Ilvekselle vähimmäispeitoksi arvioitiin 89 % koko piirin alueella (83 ­ 95 %). Koko piirin alueelle satunnaistetut ilves otokset ylittivät reitistön keskimäärin vähintään 3,4 kertaa (2,8 ­ 4,0). Reitistön peittävyys suden osalta 96 prosenttia Havaitsematta jääneiden petojen määrää ja samalla laskentareittiverkoston peittoa arvioitiin RKTL:n sateliittipaikantimilla pannoittamista susista ja ilveksistä saatujen liikkumistietojen avulla. Käytettävissä oli yhteensä 22 eri suden ja kolmen ilveksen liikkumistiedot Kainuusta, Pohjois-Savosta ja ­Karjalasta vuosilta 2003 ­ 2008. Petojen yksilökohtaiset liikkumistiedot otettiin arvioon mukaan helmi-maaliskuulta kahden vrk:n aikajaksoina (sudella yhteensä 129 kpl ja ilveksellä 23 kpl). Tällä otannalla pyrittiin saamaan vastaavuus edeltäneen lumisateen ai- Susien määrä vähentynyt Laskennassa löytyi tarkastettujen havaintojen perusteella vähintään 29 sutta. Kun otetaan huomioon epävarmat havainnot, puolet tarkastamattomista havainnoista (tarkastettujen havaintojen virhejakauman perusteella) sekä arvio havaitsematta jääneiden susien määristä, laskenta-ajankohdan enimmäiskannaksi arvioitiin 39 sutta. Havaitsematta jääneiden määrä on arvioitu sudelle määritetyn laskentapeiton avulla. Nyt tehty susikannan koon arvio on suurin piirtein puolet alhaisempi kuin edellisen vuoden pilottiluontoisessa laskennassa arvioitu susien määrä (55 ­ 62). Vuosien väliseen eroon vaikuttavien tekijöiden (pyynti, tulo-, ja poismuutto Metsästäjä 5 / 2008 11
• jne.) osuutta ei voida käytettävissä olevan aineiston valossa yksityiskohtaisesti arvioida. Suurin osa susista havaittiin Kuhmossa ja Sotkamossa. Varsinaisia, useamman yksilön laumoja löydettiin kolme, yksi Sotkamon kaakkoisosista ja kaksi itärajan tuntumasta Kuhmosta. Parina liikkuvia susia löytyi vähintään kolme, joista yksi Sotkamon lounaisosista, toinen pohjoisosasta ja kolmas Pohjois-Kuhmosta. Lisäksi yhdestä susiparista on epävarmaksi jäänyt havainto Suomussalmelta ja toisesta parista tarkistamaton havainto Sotkamosta. Osa pareista ja yksin olleista susista voi olla havaittuihin laumoihin kuuluvia, mutta laskenta-ajankohtana laumasta erillään liikkuneita yksilöitä. Yksin liikkuneita susia todettiin tarkistettujen ja niihin yhteydessä olevien tarkistamattomien havaintojen perusteella viisi yksilöä. Kiimaan tulevista, eli verta tiputtavista naaraista saatiin neljä varmaa havaintoa, mutta yhden varsinaisen lauman osalta tästä havainnosta ei voitu varmistua. Kuhmon pohjoisosan susiparista saatu tiputtavan naaraan havainto saattaa liittyä läheiseen (alfapari erillään?), itärajan pinnassa havaittuun laumaan, jossa on havaittu laskentaa edeltävänä talvena useampia yksilöitä kuin nyt todettiin. Ilveskanta kasvanut voimakkaasti Havaintojen sekä peittoarvion perusteella voitiin arvioida että piirin alueella oli vähintään 23 ja korkeintaan 31 ilvespentuetta. KokonaisLaskennan ilveshavainnot. Tarkistetut havainnot esitetty punaisella neliöllä ja tarkistamattomat sinisellä ympyrällä. kannan määrittämiseksi pentueiden määrä kerrottiin kuudella, koska eri puolilta Skandinaviaa kerätyssä aineistossa pentueiden osuudet ilvesten lukumäärissä ovat vaihdelleet 21 ­ 27 % välillä. Näillä perustein ilveskannan kooksi arvioitiin 140 ­ 190 yksilöä. Suuntaa antavalla laskentamenetelmällä kannan kooksi arvioitiin 130 ­ 240 yksilöä. Vahvin ilveskanta todettiin Kainuun etelä- ja keskiosissa, mutta havaintoja tehtiin varsin kattavasti koko piirin alueelta, kuitenkin harvakseltaan poronhoitoalueelta. Nyt arvioitu ilveskannan koko on noin 40 ­ 55 % suurempi kuin edellisen vuoden laskennan vähimmäiskanta-arvio (80 ­ 90 yksilöä, 14 pentuetta) sekä RKTL:n petoyhdyshenkilöiden kirjaamien (PYH) havaintojen perusteella vuodel- Metsästäjien vapaaehtoinen työpanos ja erinomainen yhteistyö olivat laskennan onnistumisen kannalta ratkaisevan tärkeässä roolissa. 1,2 1,0 Jälkiä/10km/vrk 0,8 0,6 0,4 0,2 0 1988 1990 1992 1994 1996 1998 2000 2002 2004 2006 2008 2010 Vuosi Havaittujen ilvesjälkien määrä riistakolmioiden lumijälkilaskennassa Kainuussa vuosina 1988 ­ 2008. Läpikäytyjen kolmioiden vuosittainen kokonaismäärä määrä on vaihdellut 80 ­ 110:n välillä. 12 Metsästäjä 5 / 2008 Hannu Huttu
• Tekniikan Maailman Testivoittajan TEHOKKAAMPI VERSIO! Zodiac Team Pro 68 VHF-radio Vielä tehokkaampi versio Tekniikan Maailman Testivoittajasta 2007 - Suurin sallittu lähetysteho! - 3 vuoden takuu - Uusi väri ja näyttö - Salainen kanava - Suomenkielinen käyttöliittymä - Vesitiivis (IP65) Zodiacin tuotteet tarjoaa Suomessa nyt Tracker. Katso lisää Zodiacin tarjonnasta: www.tracker.fi/zodiac tai soita 08 521 9290 Hinta 269 Pakettiin kuuluu: - Maastoantenni - 1800mAH Litiumakku - Pöytälaturi - Korvakuuloke - Vyöliitin Lisävarusteena: Bluetooth korvakuulokkeet 147 UUTUUS! UUTUUS Zodiac BT-80 - Sisäänrakennettu Bluetooth-lähetin - Yhteensopiva esimerkiksi Nokian Bluetooth Handsfree-laitteiden kanssa Hinta 399 ! Zodiacin tuotteita saat seuraavista Tracker Storeista: Helsinki Mauvan | Huittinen DigiMesta | Häijää Neste Häijää | Imatra Expert E. Hatakka | Joensuu Telemaailma | Koskenpää Valiokoiravarusteet Lappeenranta Expert E. Hatakka | Mikkeli Karikon Autotalo | Oulu Oulun Telepalvelu | Pietarsaari Navitek | Savonlinna Karikon Autotalo Seinäjoki Wextra | Suomussalmi Expert Suomussalmi | Sälinkää RitKos | Tampere RXTX-Tuote | Vantaa TecniCom Service Sekä hyvinvarustelluista alan liikkeistä. Hunting Experience Metsästäjä 5 / 2008 13
• le 2006 arvioitu syntyneiden pentueiden määrä (14). Vuosittain tehtävien riistakolmioiden lumijälkilaskentojen tulokset Kainuusta tukevat kyseistä kanta-arvioiden välillä todettua eroa sekä ilveskannan havaittua voimakasta kasvua. Kolmioilla havaittujen ilvesjälkien määrä on kasvanut noin 43 % vuosien 2007 ja 2008 välillä. Muutosta laskentavuosien välillä voidaan selittää useammalla mahdollisella eri tekijällä. Ensinnäkin, laskenta oli tänä vuonna vuoden 2007 laskentaa kattavampi. Toiseksi, Kainuun ilveskannassa on saattanut olla suhteellisen paljon lisääntymiskykyisiä tai sen juuri saavuttaneita naaraita, ja kokonaiskuolevuus on ollut vähäistä riittävässä ravintotilanteessa ja viime vuosien leudoissa talviolosuhteissa. Kannan kasvua voidaan lisäksi jossain määrin selittää mahdollisella muuttovoitolla, eli Kainuun eteläpuolisesta tiheän ilveskannan alueilta olisi siirtynyt ilveksiä Kainuuseen. Riistakolmioseurannan perusteella kannan kasvu olisi alkanut jo vuonna 2004, ja edelleen kiihtynyt 2007 ­ 2008. Näillä perustein ilveskannan kooksi arvioitiin 140 ­ 190 yksilöä. Suomen että Venäjän puolella. Ahmat liikkuivat myös useamman yhdistyksen alueella, joten myös Sotkamossa ja Hyrynsalmi-Ristijärvellä oli laskenta-ajankohtana ollut useita ahmoja. Läntisissä ja Oulujärveen rajoittuvissa yhdistyksissä ahmahavainnot olivat lähinnä yksittäisiä ja painottuivat alueiden eteläosiin. Aiemmat havainnot tukevat laskentatulosta Metsästäjille ja paikallisille rajavartioasemille tehdyn kyselyn tulokset ovat hyvin samansuuntaisia laskennassa tehtyjen susihavaintojen kanssa. Esimerkkinä voidaan mainita, että Kuhmon rajavartioston partiot ovat tehneet rajavyöhykkeellä laskentaa edeltävältä ajalta vain ja ainoastaan kahteen laskennassa löydettyyn laumaan liittyviä havaintoja. Käytännössä susien ja etenkin isompien laumojen liikkuminen ja olemassaolo eri alueilla ovat olleet melko hyvin etukäteen tiedossa. Niistä metsästysseuroista, joiden alueilta susia ei löytynyt, suurin osa ei ilmoittanut alueella asuvan tai vierailevan säännöllisesti susia. Näiden kyselyiden perusteella on mahdollista, että laskennassa olisi jäänyt havaitsematta 1-2 susiparia ja muutama yksittäinen susi. Tämä susimäärä vastaa kuitenkin tässä laskettua arvioita havaitsematta jääneiden susien määrästä ja sisältyy enimmäiskanta-arvioon. Lisäksi osa näistä susista voi liittyä epävarmoihin ja tarkastamattomiin susihavaintoihin ja ovat näin ollen myös mukana enimmäiskanta-arviossa. Havaintojen perusteella näyttäisi lisäksi siltä, että tutkimusalueen eteläosien ulkopuolisilla alueilla asustavat, tiedossa olevat ns. rajalaumat, eivät olisi vierailleet säännöllisesti laskentaa edeltävänä aikana laskenta-alueen sisäpuolella. Myös laskentaa edeltävien ilves- ja ahmahavaintojen painopiste oli samoilla alueilla kuin laskennassa tehtyjen havaintojen. Joitakin ns. tiedossa olleita ilvespentueita ei löytynyt, tai ne ehkä havaittiin lähialueilla. Vastauksia, joissa epäiltiin alueella elävän tai vierailevan säännöllisesti enemmän ilveksiä kuin mitä laskennassa löydettiin, kertyi runsaat toistakymmentä. Huomattavan useassa vastauksessa kerrottiin ilveskannan kasvaneen voimakkaasti viime aikoina. Vapaaehtoistyö mahdollisti laskennan Suurkiitos kaikille laskentaan osallistuneille. Metsästäjien vapaaehtoinen työpanos ja erinomainen yhteistyö olivat laskennan onnistumisen kannalta ratkaisevan tärkeässä roolissa. Kiitokset myös Kainuun Rajavartiostolle erinomaisesta yhteistyöstä. Projektin rahoituksesta vastasi Maa- ja Metsätalousministeriö. Myös Metsähallitus ja UPM-Kymmene vaikuttivat vahvasti laskennan onnistumiseen rahoittamalla laskentaan liittyvän arvonnan palkinnot sekä sallimalla moottorikelkkailun maillaan. Ahmakannassa lievää kasvua Kainuun ahmakanta näyttäisi hieman kasvaneen. Kannan kooksi arvioitiin 36 ­ 53 yksilöä. Enimmäisarvio sisältää arvion laskennassa havaitsematta jääneiden ahmojen määrästä. Arviointi perustuu havaintojen perusteella piirrettyyn havainto- & reittikarttaan (kuva 7) sekä muuhun käytettävissä olevaan aineistoon. Sekä asiantuntijaryhmä että suuntaa antava laskentamenetelmä (31 ­ 57 yksilöä) tuottivat toisistaan riippumatta lähes identtiset kanta-arviot. Vahvimmat ahmakannat todettiin Itärajaan rajoittuvissa kunnissa, Kuhmossa ja Suomussalmella. Näissä yhdistyksissä ahmoista karkeasti arvioituna noin puolet oli liikkunut sekä Lisää tuloksia ja palkintoja luvassa... Käytetystä laskentamenetelmästä saadut kokemukset ja sen kehittämiseen liittyvät tulokset sekä hirvilaidun kartoituksen keskeiset tulokset esitellään seuraavissa Metsästäjä-lehden numeroissa. Luvatut palkinnot arvotaan laskentaan osallistuneiden seurojen kesken alkusyksystä ja jaetaan syksyn hirvipalaverien yhteydessä. G Laskennassa tehdyt ahmahavainnot ja arvioitu vähimmäis- ja enimmäiskanta riistanhoitoyhdistyksittäin. Tarkastetut havainnot ja niissä ahmojen reitit sekä suunta esitetty punaisilla nuolilla ja tarkastamattomien havaintojen vastaavasti sinisillä nuolilla. Laskennan reittiverkosto esitetty ohuella mustalla viivalla. Esimerkkikuva ilvesten havainto- ja reittikartoista. Tarkistettujen havaintojen paikka ja kulkusuunta esitetty punaisella nuolella ja yksilömäärä keltaiselle pohjalla (kun >1). Tarkistamattomat havainnot vastaavasti sinisellä nuolella ja harmaalla pohjalla. Laskentareitistö esitetty ohuella mustalla viivalla. 14 Metsästäjä 5 / 2008
• ENNENNÄKEMÄTÖN HUIPPUTARJOUS! AIR AIRAIR-TEX2-kalvo estää veden pääsyn kengän R sisään. Kalvo ulottuu varren ylälaitaan asti antaen kengälle hyvän kahluusyvyyden. Scentech-hajunestoteknologia estää ihmisen hajun leviämistä kengän ulkopuolelle. Vettä ja likaa hylkivä pintanahka, kolminkertaiset ompeleet saumoissa. Kolminkertainen käsittely saumoissa takaa parhaan vedenpitävyyden. AIR-TEX2-kalvo siirtää kosteuden ulkopuolelle, mutta pitää jalat ja sukat kuivina. Thinsulate-vanu pitää jalan lämpimänä. Oikein suunniteltu nauhoitus tukee jalkaa koko alueelta. Sisällä pestävä energiapohjallinen, jossa iskunvaimennus ja antibakteerikäsittely. Pohjoismaiseen jalkaan suunniteltu lestitys. Tä vedysin pitä envä! H EN Nelikerroksinen pohja on kiertojäykkä ja rullaava, Vibram-pohja pitää vaativilla alustoilla. G IT TÄV Ä | LÄ M P ÖLA MI PI kovin Syksyn TÄV tarjous! Ä | 129 a s i s . et u p ketin Erätukun etupaketti 0,[arvo yhteensä 29,-] JahtiJakt Liner -sukat Ohuet Liner -sukat. CoolMax-materiaali pitää jalat kuivina ja estää hiertymien syntymistä. JAHTIJAKT PREMIUM -KENGÄT JahtiJakt Premium AIR-TEX2-kalvokengässä on käytetty peräti kolminkertaista vedenpitävyysteknologiaa. Rakenne päästää myös jalan tuottaman kosteuden ulos ja pitää jalan kuivana. Kenkä on aitoa pintanahkaa, joka on käsitelty vedenpitäväksi ja likaa hylkiväksi. Saumat on käsitelty vedenpitäviksi kolminkertaisella erikoiskäsittelyllä. Sisävuoren Scentech-hajuneston ansiosta pääset huomaamattomasti entistä lähemmäksi riistaa. Koot 38­48. Kenkärasva Luonnon raaka-aineista tehty mehiläisvaha, joka suojaa kenkää lialta ja vedeltä. Tilaa www.eratukku.fi tai numerosta 020 747 7000 (ma­pe 9­17) VANTA Valimoti 27 VANTAA, Valimotie 27 ANTAA limoti i tie TAMPERE, ossijärvenka u TAMPERE, Possijärvenkatu 4 AMPERE, sijä enka HAAPARANT kano-talo HAAPARANTA, Ikano-talo APARAN ANTA LAPPEENRANT K u iaankatu LAPPEENRANTA, Kauppiaankatu 2 PPEE R an + toimitu 90 skulut T 299,STAAVA VA N N OI TU | VED E
• Pentu ja eraus Eraus ja pentu painivat. Pennun emo etualalla, erauksen emo kuvan ulkopuolella. 16 Metsästäjä 5 / 2008
• Erauspentu Karhukannan seurannassa avainasemassa ovat vuotta nuoremmat pentueet, joiden erottaminen erauspentueista on käytännössä osoittautunut jonkin verran ongelmalliseksi. "Eraus" ja "erauspentu", joita esimerkiksi tekstinkäsittelyohjelma Word ei tunnista kielemme sanastoon kuuluviksi, ovat vakiintuneet nimiksi karhulle, joka on täyttänyt vuoden, mutta ei vielä kahta. Teksti ja kuvat: Ilpo Kojola, RKTL Erauspentu ja emo. Naaras pentuineen. Metsästäjä 5 / 2008 17
• M aallikkokaan ei näitä termejä välttämättä tunne, vaan "pentuja" ovat kaikki emoaan seuraavat nuoret karhut. Yksivuotiaan karhun nimi juontuu suomenkielen verbistä "erautua", joka tarkoittaa vähittäin tapahtuvaa erilleen kasvua. Termi tiivistää ongelman, joka liittyy erauspentueita koskevien havaintojen käyttöön karhukannan arviointiperusteena: kaikki yksivuotiaat karhut eivät enää kulje emonsa matkassa. Petoyhdyshenkilöille aiheutuu päänvaivaa myös kiima-aikana yhdessä liikkuvista uroksesta ja naaraasta, joita on myös joskus arveltu emoksi pentuineen. Tässä jutussa olevissa valokuvissa, jotka on otettu heinäkuun lopulla Martinselkosen eräkeskuksen kuvauspaikalla, näkyy pennun ja erauksen kokoero selkeänä. Toisella vuodellaan oleva karhu on huomattavan kookas ja vankkarakenteinen verrattuna alle vuoden ikäiseen pentuun, mutta maastossa yllättäen ja nopeasti ohikiitävän hetken ajan nähtynä koon arviointi on usein vaikeaa. Havainnot samassa ryhmässä liikkuvista pennuista ja erauksista voivat olla oikeita, mutta saman emon jälkikasvusta tuskin on kysymys. kasvatettuaan pentueen. Esimerkiksi ruotsalainen karhututkimus ei ole havainnut poikkeusta tästä säännöstä, vaikka aineistona on satoja merkittyjä karhunaaraita ja kaksi vuosikymmentä jatkunut seuranta. Jos naaras kuitenkin menettää pentunsa ennen juhannusta, se voi saada pentuja jo seuraavana vuonna. Pentujen Suku yhdessä Tutkimukseen tulee vuosittain tietoja havainnoista, joissa samaa karhuemoa seurailee pentuja ja ainakin yksi eraus. Havainnot samassa ryhmässä liikkuvista pennuista ja erauksista voivat olla oikeita, mutta saman emon jälkikasvusta tuskin on kysymys. Karhunaaras joutuu pitämään välivuoden 18 Metsästäjä 5 / 2008 menettämiseen on lähes poikkeuksetta syynä se, että vieras uros on kohdannut pentueen ja onnistunut tappamaan kaikki pennut. Lähisukuiset karhunaaraat saattavat hetkellisesti liikkua lähellä toisiaan. Siinä, missä nuoret urokset yleensä vaeltavat kauas emonsa elinalueilta, jäävät naaraat asumaan emonsa tuntumaan ja usein niin, että elinpiirit voivat mennä emon elinpiirin kanssa huomattavan paljon päällekkäin. Tämä piirre vaikeuttaa pentuehavaintoihin perustuvaa arviointia karhukannan runsaudesta. Kun havaintojen välimatka on pieni, havaintojen tulkitaan koskevan samaa pentuetta, vaikka pentueita olisi kaksi. Laajaan skandinaaviseen aineistoon pohjautuva vertailu osoittaa kuitenkin sen, että lähellä toisiaan elelevät äidit ja tyttäret välttelevät lisääntymistä samana vuonna. Tämä pienentää riskiä, että pentueiden määrä arvioidaan liian pieneksi elinpiirien kokoon pohjautuvia etäisyyskriteereitä käyttämällä. Samalla kuitenkin korostuu tarve kyetä luotettavasti erottamaan eraukset vuotta nuoremmista pennuista. Jäljillä Vuotta nuoremman pennun etutassujen leveys on keväällä vain 3,5 ­ 5 cm, erauspennulla 7 ­ 9 cm. Syksyllä pennun jälki on samankokoinen kuin erauksen keväinen jälki, sillä kasvu pysähtyy talviunen ajaksi. G Vaalea erauspentu ja emo
• SUOMI www.midwaysuomi.com Moultrie Game Spy riistakamera 4.0 megapikseliä Maailman laajin valikoima asetarvikkeita suomalaisen aseharrastajan saatavilla! - toimitusaika 1-2 viikkoa - varastotilanne nettisivuilla - jo lähes 100000 tuotetta! - postitse koko Suomeen! ejä e: rkk ta mm es ta im a Es laaj mas i ko ali tev tuo Ameristep kyttäyskoju + tuoli, vesitiivis, kantokassissa Barnesin uutuusluodit, esim. .308 168gr TTSX 50 kpl Tuote 728299 190 Tuote 796212 150 Tuote 967720 65 Barska punapistetähtäin p weaver -kiinnityksellä nityksellä Sotilaskiväärin tukki, lasikuituvahvisteista nylonia Pentax 1.5-6x40 kiikaritähtäin koronottoristikolla Tuote te 119814 50 Tuote 777174 115 Tuote 364288 190 Tilauspuhelin arkisin 9-17 09-5122933 - Verkkokaupasta 24h www.midwaysuomi.com - Sähköposti info@midwaysuomi.com SILENTUM VAIMENNIN Kemiön Metsästyspuoti Kapakkakuja 9 25700 Kemiö Puh. (02) 423 804 www.kimitojaktbod.fi e-mail: info@kimitojaktbod.fi Auki-Öppet Arkisin-Vardagar 12-18 Kaanaatie 68 Raisio Puh. (02) 239 0930 Avoinna ma-pe 10-17, la 9-14 www.asejaera.fi Aseet & ampumatarvikkeet, optiikka, loukut, koiratutkat, asesepän palvelut, vaimenninasennukset, kiikariasennukset, korjaus, entisöinti, custom-aseet. Metsästäjä 5 / 2008 19
• Hirvikanta laskenut lähes tavoitteeseen: Hirvilupien määrä odotetusti laskussa Tänä vuonna hirvilupia myönnettiin yli 48 500, mikä on melkein yhdeksän prosenttia pienempi kuin vuosi sitten. Valkohäntäpeuralupia myönnettiin runsaat 24 300. Kuusipeuralupia myönnettiin 218 ja metsäpeuralupia 89 lupaa lähinnä maatalousvahinkojen vähentämiseksi. 20 Metsästäjä 5 / 2008 P yyntiluvanvaraisten hirvieläinten metsästys alkaa syyskuun viimeisenä lauantaina eli tänä vuonna 27. syyskuuta. Hirviä voidaan metsästää vuoden vaihteeseen asti. Peurojen metsästys päättyy vuoden 2009 tammikuun lopussa. Tulevasta jahtikaudesta tullee edellisen vuoden tapaan varsin normaali, sillä hirvisaaliin arvellaan nousevan myönnetyllä pyyntilupamäärällä edellisen jahtikauden tasolle, noin 55 000 - 60 000 hirven tietämiin eli kauaksi muutaman vuoden takaisista huippuluvuista (v. 2003 lupia oli yli 70 700). Valkohäntäpeuralupien perusteella syksyn ja alkutalven 2008 saalismäärän arvellaan olevan edellisvuoden tasolla, noin 25 000 peuraa. Oulussa vieläkin lähes 10 000 pyyntilupaa Mikään riistanhoitopiiri ei enää yltänyt yli
• Hirvien pyyntiluvat 2007 ja 2008 12000 Lu Luvat 2007 10000 8000 6000 4000 2000 0 Lu Luvat 2008 Hirven pyyntilupien määrä riistanhoitopiireittäin vuonna 2007 (vasen pylväs) ja 2008 (oikea pylväs). 8000 7000 6000 5000 4000 3000 2000 1000 Peurojen pyyntilupien määrä riistanhoitopiireittäin metsästysvuotena 2007-8 (vasen pylväs) ja 2008-9 (oikea pylväs) Riistanhoitopiiri Etelä-Häme Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Yhteensä Riistanhoitopiiri 10 000 luvan rajan. Oulun riistanhoitopiiri myönsi jahtikaudelle 2008 yhteensä 9644 pyyntilupaa, mikä on yli 10 % edellisvuotista vähemmän. Kaikkiaan 12 riistanhoitopiiriä myönsi lupia edellisvuotta vähemmän ja vain kolme piiriä enemmän. Kainuun riistanhoitopiiri lisäsi pyyntilupia eniten viime vuoteen verrattuna (muutos 11,5 %) ja Etelä-Hämeen riistanhoitopiirissä vuorostaan lupamäärä laski kaikkein eniten (41 %). Myös Pohjois-Häme vähensi runsaasti hirvenpyyntilupiaan (31 %). Lapin riistanhoitopiirissä lupamäärät ovat suunnilleen edellisvuotisella tasolla. Kaiken kaikkiaan riistanhoitopiirit myönsivät hirvien pyyntilupia suurimmassa osassa maata edellisvuotta vähemmän. Keski-Suomi Pohjanmaa Yhteensä tanhoitopiiri myönsi 6 878 lupaa, mikä on 3,6 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pientä lupamäärien nousua oli myös Etelä-Hämeessä ja Satakunnassa. Uudenmaan riistanhoitopiiri vähensi lupamäärää kolmella prosentilla. Kuusipeura marginaalilaji Edellisvuosien tapaan kuusipeuroja metsästetään pienimuotoisesti vain neljässä riistanhoitopiirissä: Etelä-Hämeessä, Satakunnassa, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Uudellamaalla metsästetään hieman yli puolet kaikista kuusipeuroista. Varsinais-Suomessa lupia myönnettiin selvästi vähemmän kuin edellisenä vuotena (muutos 24 %). Koko maahan kuusipeuralupia myönnettiin 218, mikä on 12,4 % edellisvuotta vähemmän. Valkohäntäpeuralupia 24 341 Koko maassa valkohäntäpeuran lupia myönnettiin 302 enemmän kuin edellisenä vuotena. Varsinais-Suomi säilyttää edelleen vahvimman peurapiirimme tittelin, jos piirejä vertaillaan lupamäärien perusteella. Varsinais-Suomen riis- Et elä -H äm e Et elä -S av o Ka inu Ke u sk i-S uo m i Ky m i La pp i Ou lu Po hja nm Po aa hjo isH Po hjo äm e isPo Kar hjo jala isRu Sa ot vo s. Po hja nm aa Sa ta ku nt a Uu Va sim rsi aa na isSu om i Et elä -H äm e Et elä -S av o Ka inu Ke u sk i-S uo m i Ky m i La pp i Ou lu Po hja nm Po aa hjo isH Po hjo äm e isPo Kar hjo jala isRu Sa ot vo s. Po hja nm aa Sa ta ku nt a Uu Va sim rsi aa na isSu om i Valkohäntäpeuran pyyntiluvat 2007-08 ja 2008-09 Lu Luvat 2007-08 Lu Luvat 2008-09 0 KUUSIPEURA 2007-8 26 24 133 66 249 METSÄPEURA 2007-8 23 116 139 2008-9 18 14 136 50 218 muutos-% -30,8 -41,7 2,3 -24,2 -12,4 2008-9 17 72 89 muutos-% -26,1 -37,9 -36,0 Metsäpeuroja metsästetään Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa Metsäpeuroja tullaan tulevana jahtikautena metsästämään riistanhoitopiirien myöntämien pyyntilupien avulla vain Keski-Suomessa ja Pohjanmaalla. Luvat kohdennetaan alueille, joilla metsäpeurat aiheuttavat merkittäviä maatalousvahinkoja. Koko maahan myönnetyistä yhteensä 89 metsäpeuran pyyntiluvasta melkein kaikki luvat suuntautuvat Pohjanmaan riistanhoitopiirin alueelle. Kuitenkin Pohjanmaakin on vähentänyt selvästi lupiensa määrää vuotta aikaisempaan verrattuna (ero 37 %). Keski-Suomessa metsäpeuran pyyntilupia on tällä kertaa myönnetty vain 17 kappaletta, eli 26 % vähemmänkuin edellisenä vuonna. Kainuun riistanhoitopiirissä ei metsäpeuroja ole metsästetty. G Metsästäjä 5 / 2008 21
• 22 Metsästäjä 5 / 2008
• Valkohäntäpeuran metsästystä selvitettiin Suomalainen valkohäntäpeuranmetsästäjä näyttää olevan melko konservatiivinen, eikä suuremmin innostu muutoksista. Kun valkohäntäpeuran metsästyksestä on keskusteltu paljon viime aikoina ja nähty myös laajalti muutostarpeita, syntyi idea selvittää tarkemmin metsästäjien ajatuksia peuran asemasta ja metsästyksestä. Kyttäys edelleen suosituinta Kyttäysmetsästys on edelleen ylivoimaisesti käytetyin peuranmetsästysmuoto (81 % peurasaaliista). Miesajolla ja koiran ajosta kaadettiin kumpaisellakin kymmenen prosenttia peurasaaliista. Muut metsästysmuodot ovat kuitenkin lisänneet suosiotaan verrattuna aikaisempaan tutkimukseen (Ruohola 1997), kyseisessä tutkimuksessa kyttäysmetsästyksen osuus oli yli 90 %. Etelä-Hämeessä kyttäysmetsästyksen osuus oli edelleenkin lähes 90 %, mutta esimerkiksi Varsinais-Suomessa kyttäyksen osuus oli 80 % ja ajavan koiran osuus oli yli 10 %. Kyttäysmetsästyksen suuri osuus heijastui vastaajien suhtautumisessa eri vuorokauden aikoja koskeviin väittämiin ja suuri osa haastateltavistakin tyrmäsi kyttäysmetsästyksen rajoittamisen esimerkiksi lailla, joka kieltäisi peuranmetsästyksen auringonlaskun ja ­ nousun välisenä aikana. Tällaisesta kyttäysmetsästyksen "tarpeettomasta" rajoittamisesta kertoo jo sekin, että hyvin harvassa seurassa oli vuorokauden aikaa koskevia rajoituksia peuranmetsästyksen suhteen. Yleensä ottaen peuranmetsästystä S elvitys tehtiin liittyen Hämeen ammattikorkeakoulun (Evo) opinnäytetyöhöni ja selvityksen aiheeksi muotoutui valkohäntäpeuranmetsästys. Työn ja sen sisällön suunnittelussa tein yhteistyötä Etelä-Hämeen riistapäällikön Jyri Rauhalan ja yliopettaja Ilmari Häkkisen kanssa. Lopulta päädyttiin kyselytutkimuksen ja teemahaastattelun yhdistämiseen. Osaltaan työn sisältöön vaikuttivat myös Metsästäjäin Keskusjärjestön kehittämispäällikkö Tuomo Pispa, sekä Pohjois-Hämeen riistapäällikkö Jani Körhämö ja Varsinais-Suomen riistapäällikkö Heikki Uotila. Lisäksi kyselylomaketta testattiin metsästyksen harrastajilla. rajoittavia sääntöjä tai rajoituksia oli seuroissa hyvin vähän. Vähiten rajoituksia oli VarsinaisSuomessa (3,8 %) ja eniten Pohjois-Hämeessä (14,8 %). Vastaajat arvioivat, että keskimäärin 16 % peurasaalista ammuttiin kello 21­06 välisenä aikana. Kuitenkin lähes 60 % vastaajista ilmoitti, että peurasaaliista kaadettiin kello 21­06 välisenä aikana 10 % tai vähemmän. Vastaajat arvioivat myös haulikon täyteisellä kaadettujen peurojen määrää, joka oli noin 2 % peurasaaliista. Haastattelun perusteella peuranmetsästykseen liittyvät järjestelyt vaihtelivat jonkin verran. Varsin yleinen käytäntö oli, että peuranmetsästäjät kuuluvat peuraporukkaan, joka on hirviporukasta erillään oleva ryhmä. Kuitenkin osa metsästäjistä kuuluu molempiin porukoihin. Joissakin seuroissa oli yksi peuraporukka, johon kaikki peuranmetsästäjät kuuluivat ja koko seuran peuranmetsästykseen varattu alue oli kaikkien peuranmetsästäjien käytössä. Isommissa seuroissa, joissa oli myös enemmän peuranmetsästäjiä, peuranmetsästäjät oli tavallisesti jaettu useampiin ryhmiin, ja metsästysaluekin oli ta- Metsästyksenjohtajat kohderyhmänä Kysely postitettiin 149 metsästysseuralle, joista 99 vastasi siihen. Kysely lähetettiin metsästysseurojen metsästyksenjohtajille. Lisäksi haastateltiin 11 riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaajaa ja yhtä puheenjohtajaa. Kunkin piirin riistapäälliköt valitsivat alueelta mukaan tulevat metsästysseurat sekä haastateltavat henkilöt. Kyselylomake oli 9-sivuinen ja se sisälsi 46 kysymystä, josta viisi oli avoimia kysymyksiä. Haastattelussa apuna käytettiin lomaketta, johon vastaukset kirjattiin haastattelun yhteydessä. Kyselyn ja haastattelun tulokset erosivat toisistaan vain vähän. Keskimääräinen kyselyyn vastaaja oli 55­64-vuotias mies, joka oli harrastanut valkohäntäpeuranmetsästystä keskimäärin 25­34 vuotta. Haastateltavat olivat metsästäneet valkohäntäpeuraa keskimäärin 25 vuotta. Kyselyyn vastanneisiin seuroihin kuului keskimäärin 61 jäsentä ja peuranmetsästykseen osallistui keskimäärin 26 jäsentä. Vaihtelu oli suurta, sillä pienimpään seurueeseen kuului 6 jäsentä ja suurimpaan seuraan 200 jäsentä. Keskimäärin peuranmetsästyksessä käytettävän alueen suuruus oli noin 4300 ha. Urho Mattila, metsätalousinsinööri (AMK) Hämeen Ammattikorkeakoulu, Evo Metsästäjä 5 / 2008 23 HANNU HUTTU
• vallisesti jaettu esimerkiksi kylittäin porukoiden kesken. Peuraporukoilla oli tavallisesti oma johtaja, peuraporukan pomo, joka taas toimi seuran jahtivoudin alaisuudessa. Kaatolupien määrästä riippuen luvat jaettiin metsästäjille henkilökohtaisiksi, metsästäjäparille tai jos lupia oli vähän, saalis tasattiin peuraporukan kesken. Varsin yleinen käytäntö oli, että peuranmetsästäjät kuuluvat peuraporukkaan, joka on hirviporukasta erillään oleva ryhmä. Liha omaan käyttöön, nahat myyntiin Ei liene kovinkaan suuri yllätys, että suurin osa peurasaaliista hyödynnettiin metsästäjien omissa talouksissa. Kyselyn vastaajat arvioivat, että lähes 90 % peurasaaliista hyödynnettiin metsästäjien omissa talouksissa. Osa saaliista päätyy myös maanomistajille kaatopalojen muodossa, sekä mahdollisesti metsästäjien sukulaisten ja ystävien käyttöön. Tavallista on, että peijaisissa tarvittava lihamäärä voidaan ottaa peurasaaliista. Myyntiin peuranlihaa päätyy hyvin pieni osa. Peuranmetsästäjät hyödyntävät todella vähän ostopalveluja peuranruhojen paloittelussa ja suurin osa metsästäjistä paloittelee saalispeurojensa ruhot itse. Joissakin seuroissa peuranruhot saatetaan paloitella pienemmissä tai hieman suuremmissa metsästäjäryhmissä. Näin voidaan menetellä varsinkin silloin, jos lupia on vähän ja saalis tasataan metsästäjien kesken. Kyselyn vastaajat arvioivat, että noin kolmannes peuranlihasta toimitettiin jatkojalostukseen. Keskimäärin peurannahoista myytiin noin kaksi kolmasosaa. Peuranmetsästäjien omaan käyttöön päätyi vain pari prosenttia peurannahoista. Loput nahoista jäivät hyödyntämättä. Haastateltavien mukaan yleinen käytäntö oli, että nahat koottiin yhteen paikkaan, vaikkapa metsästysmajalle, josta ostaja noutaa ne. Haastattelujen mukaan syinä nahkojen hyödyntämättä jättämiseen olivat mm. metsästäjien vähäinen kiinnostus ja huono hinta. Muutoin peurasaaliista hyödynnettiin yleisimmin sarvet trofeina. Luut päätyivät osittain koirille, osittain monttuun. Muutamat ilmoittivat luiden ja sarvien käytöstä askartelumateriaalina. Jotkut ilmoittivat käyttävänsä teurasjätteitä ketunhaaskana. Vierasjahtitoimintaa Kolme neljästä vastaajasta ilmoitti, ettei seurassa/seurueessa järjestetty maksullisia vierasjahteja. Haastatelluista noin puolet arvioi maksullisten jahtien olevan vähäisesti merkittäviä riistanhoitoyhdistyksen alueella. Vain pari haastateltavaa arvioi maksullisen vierasjahtitoiminnan olevan merkittävää joissakin seuroissa riistanhoitoyhdistyksen alueella. Keskimäärin maksullisissa vierasjahdeissa käytettiin 12,6 % kokonaislupamäärästä, lupien käyttöaste vaihteli yhdestä prosentista 50 %:iin. Yleisimmäksi syyksi siihen, ettei maksullisia vierasjahteja järjestetty olivat vähäinen lupamäärä, haluttomuus järjestää maksullisia vierasjahteja sekä muut syyt. Seuroissa, joissa maksullisia vierasjahteja järjestettiin, yli puolet arvioi nykyisen maksullisten jahtien määrän olevan riittävä, loput puolestaan arvioi, että maksullisten jahtien määrää olisi mahdollista lisätä. Seuroissa, joissa ei järjestetty maksullisia jahteja, yli 60 % arvioi, ettei maksullisia jahteja ollut mahdollista lisätä lainkaan ja neljäsosa arvioi, että maksullisia jahteja olisi mahdollista lisätä. Arvioitaessa maksullisten vierasjahtien kysyntää tulos oli samansuuntainen. Seuroissa, joissa oli maksullisia jahteja, yli 90 % arvioi kysyntää olevan jossain määrin 24 Metsästäjä 5 / 2008 ja vajaa kymmenesosa arvioi kysynnän olevan merkittävä. Puolestaan seuroissa, joissa ei järjestetty maksullisia jahteja, yli puolet arvioi, ettei maksullisille jahdeille ollut lainkaan kysyntää ja vajaa puolet arvioi kysyntää olevan jonkin verran. Vastaajia pyydettiin arvioimaan peuranmetsästäjien, muiden metsästäjien sekä maanomistajien suhtautumista maksulliseen vierasjahtitoimintaan. Yleisesti ottaen oli havaittavissa se, että seuroissa, joissa järjestettiin maksullisia vierasjahteja, vastaajat arvioivat peuranmetsästäjien, muiden metsästäjien sekä maanomistajien suhtautuvan pääosin positiivisesti maksulliseen vierasjahtitoimintaan. Seuroissa, joissa maksullisia vierasjahteja ei järjestetty, vastaajat arvioivat suhtautumisen olevan enimmäkseen kielteistä tai erittäin kielteistä. Eräs haastatelluista arvioi, että jos seurassa on paljon maanomistajajäseniä, suhtautumisen maksulliseen vierasjahtitoimintaan olevan suopeampaa. Jos taas maanomistajajäseniä on vähän, suhtautuminen lienee tällöin negatiivisempaa. Vaihtoperiaatteella toteutetut vierasjahdit olivat niin ikään yleisempiä seuroissa, joissa järjestettiin myös maksullisia vierasjahteja. Kovin yleisiä vaihtojahdit eivät siltikään olleet, kaikista vastaajista vain neljäsosa ilmoitti vaihtoperiaatteella tapahtuvista vierasjahdeista. Lupia näissä jahdeissa käytettiin keskimäärin 8 % kokonaislupamäärästä. Peuranmetsästykseen liittyvä yritystoiminta on erittäin harvinaista. Neljä kyselyyn vastaajaa ja yksi haastateltavista kertoi alueellaan toimivasta peuranmetsästysmahdollisuuksia tarjoavasta yrityksestä. Kolme vastaajista arvioi, ettei yritystoiminta haitannut seuran toimintaa. Yksi vastaaja puolestaan arvioi, että yritystoiminta nostaa metsästysmaan vuokraa ja sitä kautta haittaa metsästysseuran toimintaa. Vastaajista, joiden alueella ei toiminut peuranmetsästysmahdollisuuksia tarjoavaa yritystä, suurin osa suhtautui kielteisesti tällaiseen yritystoimintaan. Syiksi arvioitiin yritystoiminnan haittaavan seuran toimintaa, metsästäjien kielteistä suhtautumista tai ettei yrityksen perustamiselle ollut tarvetta. Muutama vastaaja arvioi tällaisen yrityksen tarpeelliseksi peurakannan säätelyssä ja olisi ollut valmis kokeilemaan yritystoiminnan toimivuutta alueellaan. Haastatelluista yli puolet arvioi, ettei yrityksen perustamiseen ollut mahdollisuuksia. Peurajahtimahdollisuudet vaihtelivat Kyselylomakkeessa pyydettiin arvioimaan, millaiset mahdollisuudet nuorella (alle 20-vuotiaalla) on osallistua peuranmetsästykseen. Kaikista vastaajista yli puolet arvioi, että nuorella on erittäin hyvät mahdollisuudet osallistua peuranmetsästykseen ja hyvinä mahdollisuuksia piti noin kolmannes vastaajista. Etelä-Hämeen vastaajista peräti 80 % arvioi mahdollisuuksien olevan erittäin hyvät, Pohjois-Hämeessä ja Varsinais-Suomessa noin 45 %. Kaikista vastaajista kohtalaisiksi tai huonoiksi nuoren osallistumismahdollisuudet arvioi vajaa 15 % vastaajista. Yli puolessa tapauksista syy kohtalaisiin tai huonoihin mahdollisuuksiin olivat vaikeus pääs-
• TÄY T TÄ V A S T I N E T TA R AHOILLESI . d Fiel ter prg. S Hun olt 30 - 06 B A/. Win 308 Uskomattoman vaivaton luodikko vaativaan metsästykseen ja tarkkuusammuntaan. A-Bolt ­luodikossa on 56 cm pituinen piippu, säädettävä liipasin ja tarkka kaksoisvarmistin. A-Bolt Hunter Field on hyvin eurooppalaistyylinen ase mattapintaisine Monte Carlo-tukkeineen, joka sopii erinomaisesti kiikaritähtäimen käyttöön. Haulikkomainen varmistin Irrotettava sarnoitu lipas 60° kääntyvä lukkolaite Värähtelevä piippu 60° Säädettävä liipaisin Plus puoliautomaat t i LongTrac Plus . 30 8W i n / . 30 - 0 6 / 9, 3x62 Maahantuonti & markkinointi: 2 x 9, 3x74 R Antonio Zoli K AKSOISLUODIKKO Uusi mekanismi teräs-kevytmetalliseosta. Irroitettava laukaisukoneisto. Kuitutähtäimellä varustetut hopeajuotetut piiput. Ejektori. Pikajalka-asennusvalmius. Matalaprofiilinen lukonkehys. Ase soveltuu erinomaisesti suurriistan metsästykseen. Toimitetaan käytännöllisessä aselaukussa. info@gyttorp.fi www.gyttorp.fi Metsästäjä 5 / 2008 25
• tä seuraan alle 20-vuotiaana, (jäsenen asuttava seuran alueella yms.). Neljännes arvioi, että peuranmetsästykseen osallistumiseen liittyi liian suuria velvoitteita. Loput vastaajista oli sitä mieltä, että seuran säännöt vaikeuttivat nuorten osallistumista. Kolmannes vastaajista ilmoitti, että seurassa oli sovittu nuorten osallistumista helpottavista tekijöistä. Yleisin helpotus oli, ettei peuraporukkaan pääsyssä ollut vähimmäisikärajaa (noin puolet). Kolmasosa ilmoitti, ettei nuorilta vaadittu ylimääräisiä velvoitteita ja kymmenesosassa tapauksista oli kyse muista helpotusjärjestelyistä (opastusta, koejäsenille oikeus osallistua hirvieläinjahtiin täysivaltaisesti yms.). Haastattelujen perusteella metsästysseuran jäseneksi pääsyyn oli pääasiassa hyvät mahdollisuudet, mutta varsin usein edellytettiin jonkinlaisia siteitä paikkakunnalle. Haastateltavat olivat sitä mieltä, että paikkakuntalaisella oli hyvät mahdollisuudet päästä seuran jäseneksi. Ulkopaikkakuntalaiset pääsivät yleensä koejäseniksi, mutta saatettiin edellyttää, että omisti esimerkiksi metsää seuran alueella. Muutama haastateltava arvioi seuraan pääsyn olevan hankalaa, maattomilla hakijoilla saattoi olla suurempi liittymismaksu kuin maataomistavilla hakijoilla. Peuranmetsästykseen osallistumiseen oli varsin hyvät mahdollisuudet, koska tällöin henkilö on jo seuran jäsen. Joissakin seuroissa saatettiin vaatia, että henkilö oli ollut seuran jäsen esimerkiksi kahden vuoden ajan, mutta yleisesti ottaen riitti, että peuranmetsästykseen aikovan tuli täyttää laissa asetetut vaatimukset. Noin puolet haastateltavista arvioi, että seuroissa olisi joitakin velvoitteita peuranmetsästykseen osallistuville. Tavallisimmin kyse oli riistanhoitoon liittyvistä velvoitteista. Ei liene kovinkaan suuri yllätys, että suurin osa peurasaaliista hyödynnettiin metsästäjien omissa talouksissa. tuvien vahinkojen olevan suurimmat valkohäntäpeuran aiheuttamat vahingot. Positiivisin suhtautuminen valkohäntäpeuraan näyttäisi olevan luonnossa liikkujilla, retkeilijöillä ja luonnonsuojelijoilla. sen olevan erittäin merkittävä. Tätä mieltä olivat myös lähes kaikki haastateltavat, osa haastatelluista arvioi peurajahdin porukalla olevan jopa rentouttavampaa kuin hirvijahti. Hieman alle puolet vastaajista arvioi valkohäntäpeuranmetsästyksen olevan merkittävä perheen sisäisenä harrastuksena, ja kolmannes arvioi peuranmetsästyksen olevan erittäin merkittävä perheen sisäisenä harrastuksena. Pyyntilupa halutaan säilyttää Suurin osa kyselyyn vastaajista vastusti (noin 75 %) valkohäntäpeuran vapauttamista pyyntilupien piiristä. Myös haastatelluista kolme neljästä vastusti peuran vapauttamista pyyntiluvista. Osa haastatelluista arvioi pyyntilupien poistamisen lisäävän bisnesajattelua metsästyksessä. Lisäksi moni arvioi metsästyksen vaikeutuvan, jos maanomistajat pidättäisivät itsellään oikeuden metsästää peuraa. Pyyntilupien poistamista puoltavat perustelivat kantaansa mm. seuran vastuulla kannan säätelyssä ja verotuksen suunnittelussa. Haulikon haulipatruunan käyttöä peuranmetsästyksessä vastusti yli 80 % kaikista vastaajista. Myös lähes kaikki haastateltavat vastustivat haulipatruunan käyttöä. Haastateltavat arvioivat peuran olevan yksinkertaisesti liian suuri eläin haulipatruunalla ammuttavaksi. Yksi haastateltava arvioi, että haulipatruuna saattaisi olla toimiva ajavalla koiralla metsästettäessä, jolloin ampumamatkat olisivat riittävän lyhyet. Metsästysjousen käytön peuranmetsästyksessä olisi hyväksynyt yli puolet vastaajista. Yksikään haastatelluista ei tyrmännyt metsästysjousen käyttöä suoralta kädeltä, vaan suhtautuminen oli pääosin positiivista. Vajaa puolet haastateltavista olisi kuitenkin halunnut jonkinlaisen ampuma- tai käyttökokeen jousimetsästäjälle. Pari haastatelluista arvioi, että metsästysjousi saattaisi olla ratkaisu taajamissa ja taajamien välittömässä läheisyydessä oleskelevien ongelmapeurojen metsästyksessä. Yli 60 % vastaajista ja puolet haastatelluista kannatti nykyistä peuranmetsästysaikaa. Nykyistä metsästysaikaa perusteltiin mm. sillä, että helmikuulla metsästys ei olisi eettistä, koska uudet vasat olisivat jo melko suuria naaraan kohdussa ja toisaalta uroksen erottaminen naaraasta olisi melkeinpä mahdotonta sarvien puuttuessa. Aikaistamista ei haluttu, koska vasojen arvioitiin olevan vielä liian pieniä ja toisaalta saaliin säilyttäminen saattaisi tuottaa ongelmia. Kyselyn perusteella toiseksi suosituin vaihtoehto metsästysajaksi oli 1.9.­28.2., jota kannatti runsas kymmenes vastaajista. Perusteluina oli lähinnä lumen mahdollisuus metsästyskauden lopulla. Haastateltavista neljäsosa olisi halunnut jatkaa metsästysaikaa helmikuulle. Pari haastateltavaa olisi halunnut aikaistaa peuranmetsästystä, koska tällöin peurajahti saataisiin hyvään vauhtiin ennen hirvenmetsästyksen alkua. Valkohäntäpeuranmetsästys on tai tulee olemaan eräänlaisessa murroksessa. Nyt olisikin syytä pysähtyä miettimään, miten tästä eteenpäin olisi jatkettava. Pyyntilupien poistamisella ei ratkaistane runsaan peurakannan ongelmia, sillä se tuskin lisännee metsästysinnostusta pitkässä juoksussa. Tämän työn on tarkoitus toimia kimmokkeina keskusteluille samoin tämän artikkelin. Ja keskustelua tarvitaankin, kun asioista aletaan tehdä päätöksiä. Päätösten tuomat mahdollisuudet on osattava markkinoida oikein, sillä pakko on erittäin huono motivoija. G Valkohäntäpeuralla suuri merkitys Vastaajista vajaa puolet arvioi valkohäntäpeuran olevan merkittävää suurpetojen ravintoa. Haastateltavat arvioivat, että suurpedoista pääasiassa ilves hyödyntää peuraa ravintona, sudella on paikallinen merkitys. Lähes puolet arvioi ilveksen vaikutuksen kohdistuvan etupäässä vasoihin. Yli puolet vastaajista arvioi valkohäntäpeuran olevan merkittävä luonnon monimuotoisuuden lisääjä ja erittäin merkittävä 25 % mielestä. Yli puolet vastaajista arvioi valkohäntäpeuran tarjoamien metsästysmahdollisuuksien olevan erittäin merkittävät. Lähes kaikki haastateltavat olivat sitä mieltä, että valkohäntäpeura on vähintäänkin kiinnostava metsästyskohde. Runsas peurakanta voidaan kokea myös rasitteena, jos kaatomäärät ovat vuodesta toiseen korkeita. Puolet vastaajista arvioi valkohäntäpeuran tuottaman virkistysarvon olevan merkittävä luonnossa liikkujalle ja kolmannes vastaajista arvioi virkistysarvon olevan erittäin merkittävä. Haastateltavat arvioivat valkohäntäpeuralla olevan merkitystä luonnossa liikkujalle mm. maiseman elävöittäjänä. Valkohäntäpeuran seuruemetsästyksellä on merkitystä yhteishengen muodostumisessa. Yli puolet arvioi vaikutuksen olevan merkittävä ja 40 % arvioi merkityk- Riistanhoitoon osallistuu kaksi kolmesta Kyselyn perusteella riistanhoitotöihin osallistui runsas 60 % peuranmetsästäjistä. Metsästyksen käytännön järjestelyihin puolestaan osallistui keskimäärin viidennes peuranmetsästäjistä. Työt tehtiin pääasiassa talkoilla. Haastattelujen perusteella osallistuminen mm. riistanhoitotöihin ei olisi yhtä aktiivista. Arviot riistanhoidon työpanoksesta vaihtelivat muutamasta tunnista viikossa tuntiin päivässä, tähän vaikutti suuresti metsästäjän oma mielenkiinto riistanhoitoa ja peuranmetsästystä kohtaan sekä muu elämäntilanne kuten työ. Kyselyyn vastaajat arvioivat, että seura kustantaa noin puolet riistanhoidon materiaaleista. Haastatteluista kävi ilmi, että tavallisesti seura kustansi esimerkiksi suolakivet tai osan viljasta ja metsästäjät kustansivat loput. Kolmasosa haastatelluista ilmoitti, että metsästäjät kustantavat kaiken itse, kun taas muutama haastateltava kertoi, että seura kustantaa periaatteessa kaiken. Peurojen hyväksi tehty riistanhoito oli etupäässä ruokintapaikkoja ja niiden ylläpitoa. Riistapellot olivat yksittäisiä ja pienialaisia. Suhtautuminen valkohäntäpeuraan vaihtelee Kyselyn vastaajia ja haastateltavia pyydettiin arvioimaan eri ihmisryhmien suhtautumista valkohäntäpeuraan. Vastaajat arvioivat, että autoilijoilla sekä hedelmän- ja marjantuottajilla olisi kielteisin suhtautuminen valkohäntäpeuraan. Tämä tuli ilmi myös haastatteluissa, sillä haastateltavat arvioivat juuri liikennevahinkojen ja erikoisviljelmille (mansikka, porkkana) aiheu26 Metsästäjä 5 / 2008
• VAL I OYKSI LÖ 2,5-10 x 56 Zenith Meidän valioyksilömme. iF Design Award -muotoilupalkinnolla palkittu Zenith 2,5 ­ 10 x 56 on pienikokoinen ja tehokas kiikaritähtäin. 10-kertainen suurennus ja objektiivin 56 mm halkaisija tekevät siitä erityisen sopivan kyttäykseen yöaikaan ja metsästykseen huonoissa valo-olosuhteissa. Kiikaritähtäimemme on testattu kolmessa eri riippumattomassa laitoksessa, Saksassa, Sveitsissä sekä Unkarissa. Kaikissa tulos: erittäin suositeltava. Testi kokonaisuudessaan tämän lehden liitteenä. www.schmidt-bender.de Metsästäjä 5 / 2008 27
• Savonen Vaimentimen vaikutus luodin nopeuteen ja aseen käyntiin Vaimentimet tulivat mahdollisiksi metsästyksessä vuoden 1993 metsästyslain uudistamisen yhteydessä. Nyt, 15 vuotta myöhemmin, vaimennin on jo melko yleinen kiväärin lisävaruste. Tutkittua tietoa on jo kertynyt markkinoilla olevien vaimentimien kyvystä vaimentaa laukausääntä ja rekyyliä. Sitä vastoin vaimentimien vaikutuksesta luodin nopeuteen ja ns. käyntiin on tutkittu vähemmän. Valokuvat ja mittaukset: Jouko V Teksti ja mittaukset: Jyrki aimennintestiä varten Metsästäjä-lehti kokosi edustavan otoksen kivääreitä aina pienoiskivääristä järeään suurriistaaseeseen. Laukauksia kertyi useita satoja ja uskomme saaneemme huomattavasti lisää tärkeää tietoa tähän monia askarruttavaan kysymykseen vaimentimen vaikutuksesta luodin nopeuteen ja aseen käyntiin. tarkoitus oli vaimentaa laukausääntä. Todellisuudessa laukausäänen vaimentuminen on vain yksi ominaisuus, eikä edes yleensä se tärkein nykyään, kun metsästyskivääriin hankitaan vaimennin. Tutkittua tietoa vaimentimien vaikutuksesta laukausääneen on julkaistu erityisesti viimeisen kolmen vuoden aikana alan lehdissä. Testien mukaan vaimentimien avulla äänenpaineen huipputaso vaimentuu 20-40 desibeliä. Kokeet siis osoittavat, että vaimentimet laskevat melun alle kuulovaurioriskinä pidetyn 140 dB:n. Ampujan, lähellä olevien metsästystovereiden ja koiran kannalta vaimentimien käyttö on jo pelkästään tästä syystä erittäin suositeltavaa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että mikään vai- Äänen ja rekyylin vaimentuminen Yksi syy, joka erityisesti 90-luvulla kankesi keskustelua vaimentimista väärille poluille oli se, että puhuttiin äänenvaimentimista. Se synnytti mielikuvan, että laitteen ainoa ominaisuus ja Todellisuudessa laukausäänen vaimentuminen on vain yksi ominaisuus, eikä edes yleensä se tärkein nykyään, kun metsästyskivääriin hankitaan vaimennin. Havas, 28 Metsästäjä 5 / 2008
• mennin ei vaikuta yliääniluodin lentoääneen. Metsästystilanteessa suunnassa, johon luoti lentää, ei luonnollisesti saa olla ketään, mutta tämä tarkoittaa myös sitä, että ampumaradan näyttösuojassa on aina käytettävä kuulosuojaimia. Vaimentimet vähentävät tehokkaasti laukausäänen lisäksi myös rekyyliä. Vaikutusta on ollut vaikeampi tutkia kuin vaimentimen vaikutusta ääneen. Tehtyjen tutkimusten valossa on kuitenkin varmaa, että rekyylienergian vähennys on vähintään 20 %. Monet metsästäjät hankkivatkin vaimentimen juuri tästä syystä. Monen metsästäjän ammunta on parantunut roimasti rekyylin vaimentumisen myötä. Tunnettuahan on, että useat järeätkin metsästysaseet valmistetaan nykyään käyttäjien toivomuksesta varsin kevyiksi, jolloin niiden rekyyli tuntuu vieläkin kipeämmältä. Suujarru hillitsee aseen potkua kuten vaimentimetkin, mutta ne nostavat suupamauksen huippupainetta 5-10 %. Erillisen suujarrun hankkiminen vaikuttaa siis tarpeettomalta, koska vaimentimet ajavat saman asian ja vaimentavat lisäksi laukausäänen ja metsästäjä ei häikäisty suuliekistä hämäräjahdissa. Mittausjärjestelyt Mittaukset tehtiin 23.-24.7.2008 Tampereella. Mittauksissa käytetyt aseet ovat käynniltään hyviksi tiedettyjä metsästysaseita. Patruunoiksi hankittiin lähinnä rataharjoittelussa käytettäviä panoksia. Vaimentimia valittiin testiin kolmelta eri valmistajalta. Tarkoitus ei ollut vertailla eri vaimentimia, joten katsoimme kolmen eri merkin riittävän hyvin. Vaimennin asennettiin varta vasten vain yhteen aseeseen. Muissa kivääreissä vaimennin oli ollut käytössä jo aikaisemmin. Jokaisella aseella ammuttiin ilman vaimenninta 3x5 laukausta, jonka jälkeen vaimentimen kanssa toiset 3x5 laukausta. Ampumamatkat olivat 50-150 metriä kaliiperista riippuen. Luotien lähtönopeudet mitattiin viiden metrin etäisyydeltä piipun suulta Chrony-nopeusmittarilla. Mittausten tarkoitus oli tutkia vaimentimen vaikutusta luodin nopeuteen. Lisäksi halusimme selvittää vaikuttaako vaimentimen käyttö osumakuvioon ja siirtyykö osumapiste. Mittalaitteisto ilmoitti jokaisen viiden laukauksen sarjan keskiarvon ja nopeuksien keskihajonnan. Näistä laskettiin edelleen kaikkien sarjojen keskiarvot ja ­hajonnat. Osumapisteiden siirtymää ja osumakuvioita mitattiin manuaalisesti mitalla. Tulokset ovat monen tekijän summa: ase, patruuna, vaimennin, olosuhteet jne. Tämän mittauksen olosuhteista on hyvä todeta se, että molempina päivinä puhalsi kohtalainen tai peräti navakka tuuli, joka puhalsi etuviistosta. Metsästäjä 5 / 2008 29
• Vastuuntuntoinen metsästäjä ei testaa asettaan jahdissa. Seuraavassa esitettävät mittaustulokset voisivat olla toiset, jos yhtäkin osaa tässä kokonaisuudessa olisi muutettu. Tämän vuoksi jokaisen metsästäjän tulee tutustua radalla perusteellisesti omaan aseeseensa. Osumakuvioita ja osumapisteen siirtymistä voi jokainen tutkia ilman mitään teknisiä laitteita. Vastuuntuntoinen metsästäjä ei testaa asettaan jahdissa. 17 HMR ja 22 LR Pienoiskivääri eli .22 LR on metsästäjien suosima harjoitusase, jolla ampuminen on miellyttävää ja panokset ovat edullisia. Metsästysaseenakin kyseistä kaliiperia käytetään esimerkiksi kyyhkyjahdissa. Alun perin pienten vahinkoeläinten metsästykseen kehitetty 17 HMR ei ole meillä ainakaan vielä kovin suosittu kaliiperi. Patruunavalikoiman suppeus ja panosten hinta on kenties jarruttanut tämän pienen ja pippurisen kaliiperin suosiota. Vaimentimia käytetään yleisesti näissäkin aseissa, vaikka rekyyli on mieto muutenkin ja ainakin pienoiskiväärin äänenpaineen huipputaso on ilman vaimennintakin noin130 dB. Tutkimuksen mukaan mittauksessa käytetty Sakon pienoiskivääri lähetti Lapuan Masterit piipusta lähes samalla vauhdilla kuin Lynx-vaimentimen kanssa. Eroa löytyi lopulta vaivaiset 1 m/s. Käsillä oli toinenkin pienoiskivääri, jolla ammuimme "epävirallisesti" myös testisarjat. Tulos oli nopeuksien osalta täsmälleen sama. Mittausten suurin nopeusero saavutettiin, kun ammuttiin kaliiperilla 17 HMR. Vaimennin lisäsi luodin nopeutta keskimäärin 11 m/s. Hornadyn 20 graininen lyijykärkiluoti on vauhdikas ilman vaimennintakin, mutta mittausten mukaan AseUtran pienoiskiväärivaimennin antoi Rugeriin kiinnitettynä tuloksen 760 m/s. Pienoiskiväärillä ammuttiin 75 metrin matkalta ja 17 HMR 100 metrin etäisyydeltä. Osumapiste siirtyi molemmilla aseilla noin12 cm, kun piipunsuuhun kierrettiin vaimennin. Näillä aseilla metsästetään vain hyvin pientä riistaa. Metsästyksen näkökulmasta osumapisteen siirtymä olisi kohtalokasta. 30 Metsästäjä 5 / 2008 Mittauksissa käytettiin kolmen eri valmistajan vaimentimia: AseUtra-vaimennin, BR-vaimennin ja Lynxvaimennin. Vaimennin pienensi osumakuvioiden keskimääräistä halkaisijaa. Pienoiskiväärin tapauksessa kuvion halkaisija supistui 41 millimetristä 34 millimetriin. Osumakuvio puristui 19 mm, kun kaliiperina oli 17 HMR. Ase, vaimennin ja patruuna: Ruger 77/17 17 HMR, AseUtra-vaimennin, Hornady 20 gr XTP Sako P94S .22 LR, Lynx ­vaimennin, Lapua Master M 243 ja 7.62 x 39 Keskiraskaaseen sarjaan kuuluvia aseita käytetään pääasiassa linnustuksessa. Moni on löytänyt tästä kaliiperiluokasta myös mieluisan aseen kaurisjahtiin. Vaimentamattoman aseen laukausääni on kaikissa tapauksissa yli kuulovaurioriskitason, joten vaimennin hankitaan usein juuri tästä syystä. Lintukivääriksi hankitut aseet ovat yleensä kevyitä, joka luonnollisesti tarkoittaa painavaa asetta kiukkuisempaa rekyyliä. Linnustajan maali on pieni, joten rekyyli hankaloittaa hyvää laukausta entisestään. Moni onkin hankkinut vaimentimen erityisesti vähentämään rekyylienergiaa. Kaliiperissa 243 saimme ensimmäisen kerran todeta vaimentimen laskevan luodin nopeutta. Mittauksissa käytetyllä välineistöllä vaimennetun aseen luodin nopeudet olivat keskimäärin 6 m/s pienemmät kuin vaimentamattoman. Toinen keskiraskassarjalainen 7.62 x 39 antoi samansuuntaisen tuloksen, mutta eroa vaimentamattoman aseen hyväksi oli vain 1 m/s. Kaksneljäkolmosella ammuttiin 150 metrin matkalta ja Ruger Ranch 7.62 x 39 puoliautomaattikiväärillä 100 metrin etäisyydeltä. Osumapiste siirtyi Sakon kiväärissä 10 cm ja Rugerissa tuplasti enemmän. Osumakuviot supistuivat, kun aseessa käytettiin vaimenninta. Ilman vaimenninta saimme 243-kaliiperisella keskimäärin halkaisijaltaan 120 millimetrin kasoja. Vaimentimen kanssa
• Metsästäjä 5 / 2008 31
• osumakuviot olivat 70 mm. Näihin tuloksiin uskomme tuulella olevan enemmän osuutta kuin muilla aseilla ammuttaessa. Puoliautomaatti 7.62 x 39 antoi myös pienempiä osumakuvioita vaimentimen kanssa kuin ilman. Tosin kuvion halkaisija oli vaimentimenkin kanssa 98 millimetriä. Ase, vaimennin ja patruuna: Sako 85 243, AseUtra-vaimennin, Winchester Super X 100 gr. Power-point Ruger Ranch 7.62 x 39, AseUtra-vaimennin, American Eagle 124 gr. kokovaippa 308 Win, 30-06 Sprg ja 9.3 x 62 Raskassarjalaisista kokosimme mittauksiin kolme mielenkiintoista kaliiperia. Monipuolinen 308 on suomalaisten metsästäjien suosiossa. Hirvijahdin lisäksi kaliiperia käytetään yleisesti myös linnustuksessa. Edellisen esikuvana toiminut 30-06 Sprg on myös hyvin suosittu ase erityisesti hirvimiesten ja ­naisten keskuudessa. Todellinen suurriistakaliiperi on 9.3 x 62, johon päätimme tutkimuksemme. Nämä järeät aseet möyhentävät olkapäätä tehokkaasti. Erityisesti kevyiden aseiden rekyyli alkaa olemaan sitä luokkaa, että harjoittelu jää vähäiseksi, jos aseessa ei ole vaimenninta. Myös yli 160 dB:n melu puoltaa vaimentimen käyttöä. Näiden järeiden kaliiperien tapauksissa vaimentimen vaikutus oli vähäinen luodin nopeuteen. Kolmen metrin lisäys saavutettiin ammuttaessa 308:lla ja yhden metrin lisäys 30-06:lla. Luodin keskimääräinen nopeus pysyi muuttumattomana 691 m/s ampuessamme Tikan T3kiväärillä kaliiperissa 9.3 X 62. Ampumamatka oli 150, kun ammuttiin 308:lla ja 100 metriä kahdella muulla aseella. Osumapisteen siirtymät olivat samaa suurusluokkaa kuin edellisillä eli 10-20 cm. Osumakuviot herättivät paljon etukäteen veikkailuja, sillä olihan kysymyksessä järeimmät aseet. Tälläkin kertaa osumakuviot supistuivat, kun ammuttiin käyttäen vaimenninta. Osumakuvion keskimääräinen halkaisija pieneni 308:lla 14 mm, 30-06:lla 4 mm ja järeimmällä kaliiperilla 27 mm. G Ase, vaimennin ja patruuna: Ruger M77 308 Win, AseUtra-vaimennin, American Eagle 150 gr. FMJ boat-tail Tikka M65 30-06 Sprg, BR-vaimennin, American Eagle 150 gr. FMJ boat-tail Tikka T3 9.3 x 62, AseUtra-vaimennin, Leader 285 gr. soft point jacket Keskimääräisten osumakuvioiden halkaisija senttimetreissä 22LR 4,1 cm, vaimentimen kanssa 3,4 cm 17 HMR 5,8 cm, vaimentimen kanssa 3,9 cm 243 Win 12,0 cm, vaimentimen kanssa 7,0 cm 7.62x39 14,3 cm, vaimentimen kanssa 9,8 cm 308 Win 11,0 cm, vaimentimen kanssa 9,6 cm 30-06Sprg 13,0 cm, vaimentimen kanssa 12,6 cm 9.3x62 8,9 cm, vaimentimen kanssa 6,2 cm Maalitaulu osoittaa ne kaksi asiaa, jotka toteutuivat tässä mittauksessa kaikilla käytetyillä kaliipereilla. Osumapiste siirtyi 10-20 cm joka kerta, kun siirryttiin ampumaan käyttäen vaimenninta. Lisäksi osumakuvion keskimääräinen halkaisija pieneni 4-50 mm kaikissa tapauksissa. Nopeuskeskiarvot ja keskihajonnat kaliiperi kerrallaan ensin ilman vaimenninta ja sen jälkeen vaimentimen kanssa. 22LR 323 m/s, 2,8 m/s, vaimentimen kanssa 324 m/s, 17 HMR 749 m/s, 4,1 m/s, vaimentimen kanssa 760 m/s, 243 Win 853 m/s, 7,1 m/s, vaimentimen kanssa 847 m/s, 7.62 x 39 714 m/s, 4,9 m/s, vaimentimen kanssa 713 m/s, 308 Win 871 m/s, 6,4 m/s, vaimentimen kanssa 874 m/s, 30-06Sprg 893 m/s, 4,5 m/s, vaimentimen kanssa 894 m/s, 9.3 x 62 691 m/s, 3,9 m/s, vaimentimen kanssa 691 m/s, 3,6 4,2 5,0 3,6 x,x 3,9 4,0 m/s m/s m/s m/s m/s m/s m/s Moni onkin hankkinut vaimentimen erityisesti vähentämään rekyylienergiaa. Erästäjän ja kalastajan raikastin Katajan antimikrobiset ominaisuudet ovat Relaxant Natural Killer Hajunpoistajan tehoaineet. Teho on todettu home- ja sieni-itiöihin sekä laajaan joukkoon muita mikrobeja. Palautteita kuluttajilta: - haiseva kalareppu raikastui - kalan härski haju käsistä lähti yhdellä suihkauksella - metsästysvaatteista paha haju sai kerralla kyytiä Lisää tuotteesta ja kuluttajapalautteista - makuupussin ja teltan ummehtunut haju raikastui www.detria.fi. - märän koiran haju auton takapenkiltä lähti Myynti: apteekit, luontaistuotekaupat ja - naapurin kissan kusemat lenkkarit sain raikkaiksi -osastot sekä Detrian verkkokauppa. 32 Metsästäjä 5 / 2008
• UUTTA! LEUPOLD MX: Uusi laadukas modulaarinen LED ­valo Leupoldilta. Hinnat alk. 159 euroa. UUTTA! SUOSITTU VX-L SARJA NYT MYÖS VALAISTULLA RISTIKOLLA VX-L 3,5-10x56 DX tai G4 ­ristikolla VX-L ­sarjan tähtäin kiikarit voit asentaa jopa 30 % matalammalle, kuin perinteiset isolla objektiivilla varustetut tähtäinkiikarit. Tämä tarkoittaa lisää tarkkuutta, mukavuutta, nopeutta ja tasapainoa. VX-L:n runkoputki on työstetty yhdestä lentokonealumiini kappaleesta ja valaistus on toteutettu uudella tarkalla LED ­teknologialla. VX-L sarjassa on indeksoidut linssit ja kirkas Diamond Coat ­päällystys. Argon/Krypton ­suojakaasu takaa täyden vesitiiviyden. Leupoldin 30 vuoden takuu. LEUPOLD VX-L saatavilla olevat ristikkovaihtoehdot. VX-L 3,5-10x56 valaistu DX tai G4 ­ristikko VX-L 4,5-14x56 valaistu DX, G4 tai B&C ­ristikko Valaistu Duplex ­ristikko Valaistu G4 ­ristikko Valaistu Boone & Crockett ­ristikko Katso lähin Leupold ­jälleenmyyjäsi osoitteesta www.hjorth.fi Leupold & Stevens Inc., Oregon, USA · www.leupold.com Metsästäjä 5 / 2008 33
• Tuotekehitysjohtaja Kari Kuparinen, toimitusjohtaja Raimo Karjalainen, Metsästäjäin Keskusjärjestön toiminnanjohtaja Jari Pigg ja Suomen maajohtaja Kai Lilja ihailevat uutta Sako 85 Kodiak ­luodikkoa. S akon juuret juontavat itsenäisyytemme alkuaikoihin. Nyt tämä virkeä tehdas elää jo 87. toimintavuottaan ­ virkeämpänä kuin koskaan ja tänään näinä kansainvälistymisen aikoina vielä vanhemman perheyhtiön Berettan siipien suojissa. Berettan juuret juontavat niinkin kauas kuin vuoteen 1526. Muutto Riihimäelle Sakon yhtiöittämisen jälkeen tapahtui siirtyminen Riihimäelle vuonna 1927 ja Riihimäellä tehdas sijaitsee tänäkin päivänä. Oma patruunanvalmistus alkoi vuonna 1929 ja tehdas kokosi legendaarisia pystykorva-kiväärejä. Alussa hylsyt patruunoihin tulivat muualta, mutta 1937 aloitti Sakon oma hylsyosasto toimintansa. 1930-luvun alussa aloitettiin oma piippujen valmistus ja juuri ennen talvisotaa alkoi myös oma tukkien valmistus. Sota muutti tietysti Sakonkin osalta kaiken ja sotamateriaalia valmistettiin täydellä teholla puolustusvoimien käyttöön. Kuriositeettina voi mainita, että noina vaikeina aikoina valmistettiin muun muassa 275 miljoonaa konepistoolin patruunaa Suomen armeijan käyttöön. osa itsenäisen Suomen historiaa Sako eli alkuperäiseltä nimeltään Suojeluskuntain Ase- ja Konepaja Osakeyhtiö perustettiin Helsingissä 1.4.1921. Vaikka toiminta oli aloitettu jo pari vuotta aikaisemmin Suojeluskuntain yliesikunnan asepajana, erillinen yhtiö aloitti toimintansa kuitenkin vasta 1921. Tie vaikeiden sotavuosien kautta tämän päivän moderniin kansainväliseen asetehtaaseen on suomalainen selviytymistarina parhaasta päästä. 34 Metsästäjä 5 / 2008 Klaus Ekman
• Punaisen Ristin omistukseen Sodan jälkeen tehtiin erikoislaatuinen ratkaisu, kun Mannerheim järjesti Sakon Suomen Punaisen Ristin omistukseen. Jos tehdas olisi jäänyt "asetehtaaksi" olisi se ja sen tuotantokoneisto käytännössä takavarikoitu ja toimitettu Neuvostoliittoon. Oli tietenkin selvää, että asemateriaalia ei tehtaalla tuona aikana tuotettu. Koivutukkinen Sako L-46 "luodikko vuodelta 1946" oli ensimmäinen oma asemalli. Sen suunnittelu ajoittui jo sota-aikaan, mutta valmistus aloitettiin näistä jo edellä mainituista ulkopoliittisista syistä vasta myöhemmin. L-46 valmistettiin muun muassa legendaarisessa 7x33 Sako -kaliiperissa, joka on vielä tänä päivänäkin erittäin "rakas" ja se ainoa "oikea" lintukaliiperi monille suomalaisille metsästäjille. Kaliiperi 7x33 Sako oli ensimmäinen täysin suomalainen tehdastuotantokaliiperi. Vientiin L-46 saatiin pähkinätukkisena vuonna 1950, jolloin ensimmäiset aseet vietiin USA:han. Sako Mauser suurriistaluodikko lanseerattiin vuonna 1951 ja se tehtiin belgialaisen FN:n lukkolaitteisiin. Näitä aseita valmistettiin kaliiperista 30-06 aina .375 H&H asti. Mallin tuotanto lopetettiin vuonna 1960. Vuosikymmenen vaihteeseen ajoittuu kolmen uuden mallin tuotannon aloittaminen: ensin tuli haluttu Sako L57, josta kehitettiin erityisesti ampumahiihtäjille malli L57AH kaliiperiin 243 Win. Toinen vuonna 1958 suunniteltu uutuus oli Sako L579 Forester, jossa oli uudenmallinen laukaisukoneisto. Kolmas malli oli vuonna 1960 suunniteltu Sako L61R Finnbear, jonka tuotannon aloitus ajoittuu tehtaan omistajan vaihdokseen eli vuodesta 1962 tehtaan omistajaksi tuli Suomen Kaapelitehdas Oy. Sako tekee yli 300 asetta päivässä, joten kaiken pitää olla järjestyksessä. Vakaan kehityksen aikaa Sitten seurasivatkin varsin vakaat ajat. Tapahtui ainoastaan omistajan vaihdos Kaapelitehtaasta Oy Nokia Ab:ksi, kun silloinen Nokia osti Suomen Kaapelitehtaan 1967. Sen jälkeen ajoittuvat monennäköiset uudelleenjärjestelyt suomalaisessa teollisuuskentässä: Nokia osti myös Tikkakoski Oy:n tehtaan ja nimi muutettiin Oy Sako-Tikka Ab:ksi. Nimeä muutettiin taas vuonna 1986; uusi nimi oli Nokia Koneteollisuus Sako tehtaat. Jo seuraavana vuonna nimi oli Sako-Valmet Oy, kun Nokia ja Valmet yhdistivät aseteh- taansa. Eli Nokia ja Valmet omistivat tässä vaiheessa molemmat tasan puolet tehtaasta. Vain kaksi vuotta myöhemmin tapahtui taas: uusi nimi ­ kas kas ­ oli Sako Oy Riihimäen tehdas. Muiden yksiköiden nimet olivat samaa sukua eli Sako Oy Tikkakosken tehdas ja Sako Oy Tourulan tehdas. Tikkakoski ajettiin alas maaliskuun alussa 1989 ja Tikka-kiväärien tuotanto siirrettiin myös Riihimäelle. Samassa yhteydessä perustettiin Sako Defencetec Oy, johon yhdistettiin juuri Hackmannilta ostettu Leppävirran hylsytehdas sekä Jyväskylän Tourulan tehtaan ammustuotanto. Vuosiin mahtuu paljon teknisiä järjestelyjä ja alan uudelleen organisointia. Jo vuonna 1993, kun rynnäkkökiväärien valmistus keskitettiin Riihimäelle, oli tiedossa, että rynnäkkökiväärien valmistus loppuu kokonaan kotimaassa. Vuonna 1993 aloitettiin myös uuden aseper- heen suunnittelu. Uusi mallisto Sako 75 ("seiskavitoset") lanseerattiin Sakon 75-juhlavuonna 1996. Ennen seiskavitosta lanseerattiin kuitenkin maailmanmaineeseen noussut tarkkuuskivääri TRG. Henkilöstö viidesosaan Näissä myllerryksissä suomalainen aseteollisuus koki historiansa suurimmat muutokset. Kun yhtiössä vielä 1980-luvun lopulla oli yli 1 000 ihmistä töissä, oli henkilöstömäärä 10 vuotta myöhemmin enää 200 ja tuotanto pelkästään urheilu- ja metsästysaseita. Ammustuotanto oli myyty Vammas Oy:lle, rynnäkkökiväärien valmistus lopetettu ja Nokia myynyt omat osakkeensa Valmet Oy:lle. Valmet ja Rauma Oy yhdistyivät vielä samana vuonna Metso Oyj:ksi. Ihmetystä tietysti herätti se, että maailmalla jo kulttimaineeseen noussut matkapuhelinjätti Nokia oli vuoteen 1999 asti "asetehtaan" omistaja ja irtaantuminen tapahtui vasta näin myöhään. Lieneekö Nokian johtajien tai suurten omistajien metsästysharrastuksella asian kanssa tekemistä, jää jälkipolvien arvioitavaksi. Kari Kuparinen ja Raimo Karjalainen esittelevät tyytyväisenä uutta tuotantotilaa, joka otettiin käyttöön vuonna 2005. Huippumodernia tekniikkaa ­ uuden uutukaiset työstökoneet ovat tietokoneohjattuja. Metsästäjä 5 / 2008 35
• Sako tekee tänään yli kuusi miljoonaa patruunaa, joista noin 90 prosenttia on metsästyskäyttöön. Koko Suomen tuntema aseseppä Mauri Kähärä näyttää, kuinka aseet koeammutaan korkeapainepatruunoilla. Berettan uudenuutukaisin kiekkohaulikko: trap-ammuntaan tarkoitettu taittuva puoliautomaattihaulikko UGB25 Xcel. Uutta kotia etsittiin Metsolla oli vaikea löytää sopivaa lokeroa Sakotehtaille omassa tuotannollisessa rakenteessaan ja neuvottelut yhtiön myymisestä käynnistettiin Beretta Holding BV:n kanssa. Tämä maailman vanhimpiin kuuluva perheyhtiö, jonka juuret juontavat vuoteen 1526, osti koko Sakon osakekannan vuonna 2000. Kauppa solmittiin tammikuun 3. päivänä. ­ Kyllä myynti Berettalle oli Sakon kannalta ainoa oikea ratkaisu, Sakon toimitusjohtaja Raimo Karjalainen toteaa. Nyt meillä on omistaja, jonka intressissä on kehittää meitä ja pitää meidät maailman johtavien kiväärimerkkien joukossa. ­ Kun Ugo Gussalli Berettalta kysyttiin Sakon osakekannan hankinnan jälkeen, että aikooko Beretta lopettaa tuotannon Suomessa tai myydä toiminnan edelleen, hän vastasi ykskantaan, että Beretta on historiansa aikana ostanut paljon tehtaita, mutta yhtään ei ole vielä koskaan myyty, tuotekehitysjohtaja Kari Kuparinen muistelee. .370 Sako Magnum. Sitten tuli Sako Quad, vaihtopiippuinen pienoiskivääri ja 85-vuotisjuhlien kunniaksi uusi Sako 85 mallisto. Tuotantoa on myös hiottu huippuunsa. Vuonna 2005 Sako valmisti 70 000 luodikkoa ja tänä vuonna tullaan tuo määrä ylittämään ja arvio liikkuu 72 000 aseen volyymeissä. ­ Vaikka meidän tuotannostamme jää Suomeen vain viisi prosenttia ja esimerkiksi yli puolet tuotannosta menee suoraan Pohjois-Amerikan markkinoille on meillä tärkeä pitää "kotipesä" kunnossa, eli kotimaan markkinat, muita pohjoismaita tietenkään unohtamatta, ovat meille erittäin tärkeät, Karjalainen korostaa. lisäksi on Beretta aivan alkusyksystä hankkinut omistukseensa Steiner-Optik GmbH:n. Beretta odottaa näiden kahden optiikkayritysten tuovan merkittäviä synergiaetuja tullessaan. "Sako on suomalainen" Toimitusjohtaja Raimo Karjalainen haluaa korostaa, että Sako on tänäkin päivänä nimenomaan suomalainen ase. ­ Maailmalla liikkuu paljon huhuja ja "varmoja tietoja" siitä, että esimerkiksi Tikka -aseet valmistettaisiin niin sanotuissa "halpatuontimaissa". Tältä huhulta haluan heti katkaista siivet: sekä Sako että Tikka -luodikot tehdään kaikki Suomessa. Toki pähkinäpuutukkimme tulevat nykyään konsernin yhteisestä tukkitehtaasta Italiasta. Mutta kaikki piiput, kehykset ja lukot tehdään itse, samoin kuin suurin osa pienosistakin teetätetään alihankintana täällä aivan lähellä Riihimäkeä. Laukaisulaitteet tulevat Tourulasta ja synteettiset tukit myös Suomesta. Tänä päivänä ei kannata tehdä kaikkea itse, vaan keskittyä omaan ydinosaamiseen. Valmistuksessa ydinosaamistamme ovat kokoonpano sekä aseiden testaus ja osavalmistuksessa piippujen, lukkojen ja kehysten valmistus, Karjalainen korostaa. Ja kehitys jatkuu. G Berettasta vetoapua ulkomailla Beretta maailmanlaajuisena ja johtavana aseenvalmistajana antaa tietysti myös Sakolle näkyvyyttä ja "vetoapua" kansainvälisillä markkinoilla. Beretta, joka on yhä perheyritys sanan varsinaisessa merkityksessä, eli perhe on mukana operatiivisessa päivittäisessä toiminnassa, on iso tekijä maailmanlaajuisessa urheilu- ja metsästysasekaupassa. Tuotanto yhtymässä on 740 000 asetta vuodessa ja työntekijöitä maailmanlaajuisesti 2630. Liikevaihtoa konsernilla on 430 miljoonaa euroa ja tästä Sakon osuus on noin 10 prosenttia. Beretta ja Sako -aseiden lisäksi konserniin kuuluvat muun muassa Benelli, Franchi, Stoeger ja Uberti (replicat ja mustaruutiaseet) tuotemerkit. Beretta Sport pitää sisällään konsernin tekstiilit, veitset ja asetarvikkeet. Optiikkapuolella Beretta laajentaa valikoimaansa. Tähän asti konserniin kuuluvan Burris-kiikarivalmistajan Yli 70 000 asetta vuodessa Berettan siipien suojassa Sakosta on todella tullut vielä merkittävämpi asevalmistaja. Uusia tuotteita on lanseerattu, Tikka T3, jonka NRA USA:ssa on kaksi kertaa valinnut vuoden aseeksi (2003 ja Tikka T3 Tactical 2007). Tikka T3 oli jo kolmas Sakolla täysin suunniteltu ja valmistettu Tikka-luodikko. Lanseerattiinpa uusi kaliiperikin, 9,3x66 Sako, joka sai nopeasti hyvän vastaanoton suurriistan metsästäjiltä ja nyt tämä kaliiperi lanseerattiin myös USA:n markkinoilla yhdessä Federalin kanssa, kaliiperimerkinnällä 36 Metsästäjä 5 / 2008 Sakon tehtaiden laajaan asetuotantoon vuosikymmenten saatossa voi tutustua Suomen Metsästysmuseon Sako-salissa.
• Lafayette siirtyy Bluetooth aikaan Lafayetten Bluetooth-adapteri BTA 80 mahdollistaa helposti langattomien kuulevien kuulonsuojainten käytön yhdessä Lafayetten kanssa
• Jyri Rauhala, riistapäällikkö, Etelä-Hämeen riistanhoitopiiri SOMEROSVUORI ­ ampumarata suoraan pakasta Uusia ampumaratoja ei tunnetuista syistä nykyisin nouse aivan joka päivä. Edellisessä lehdessä kerroimme jo lyhyesti sellaisen kuitenkin syntyneen eteläiseen Hämeeseen Hauholle. Aivan ilman mutkia uusi ampumarata ei valmistunut, mutta kirkas tahtotila ja huolellinen suunnittelu takasivat hyvän lopputuloksen. Raakaa työtäkin tarvittiin. Radan omistava Hauhon Metsästysseura ry on Etelä-Hämeen suurimpia metsästysseuroja, joten tekijöitä löytyi käytännössä joka lähtöön. 38 Metsästäjä 5 / 2008
• H auhon Metsästysseura alkoi pohtia ampumarata-asiaansa, kun seuran vanhan radan osalta tuli ajankohtaiseksi hakea toiminnan jatkon mahdollistavaa lupaa. Tällainenkin lupa olisi voitu saada: Aiemmin käytössä ollut Tuittulan ampumarata sijaitsi kuitenkin pohjavesialueella ja asutuskin oli jo alkanut saartaa sitä. Näissä olosuhteissa päädyttiin aikanaan seuran vuosikokouksessa hakemaan paikkaa uudelle ampumaradalle ja se löydettiinkin noin kymmenen kilometrin päästä vanhasta radasta, Hauhon ja Tuuloksen rajalta. Alusta pitäen oli selvänä tavoitteena mahdollistaa tulevaisuudessakin metsästäjille välttämätön ampumaharjoittelu ja lakisääteisen ampumakokeen suoritusmahdollisuus. Uusi ampumarata on myös maanpuolustusyhdistysten ja ampumaseuran käytössä. Rajanaapurien suostumus haettiin kunkin kotoa Metsästysseuran vuosikokouksen päätettyä uuden ampumaradan perustamishankkeesta alkoi valmisteleva toiminta välittömästi. Kun uudelle ampumaradalle oli jo paikka tiedossa, käytiin alkuvaiheessa tapaamassa kaikki rajanaapurit. Toisin sanoen käytiin kaikkien kotona. Kaikille naapureille kerrottiin mistä on kyse ja pyydettiin myös kirjallinen suostumus ampumaradan perustamiseen. Ampumaradan perustamisesta kuitenkin tehtiin valitus, joka käsiteltiin hallinto-oikeusasteissa loppuun saakka. Lopullinen päätös saatiin viime vuonna, aivan joulun alla. Koko ampumaradan suunnittelun lähtökohta oli yhteistyö naapureiden, ympäristöhallinnon ja kunnallisten päättäjien kanssa. ­ Asennevammaisena on tällaiseen projektiin nykyaikana aivan turha ryhtyä, toteavat metsästysseuran puheenjohtaja Timo Juutila ja sihteeri Matti Rantti. Metsästäjä 5 / 2008 39
• Radan suunnittelun keskeinen ajatus oli myös ympäristönäkökohtien huomioonottaminen. Kolmivuotisen hankkeen kokonaiskustannus nousi 120 000 euroon, josta kolmasosan rahoitti Linnaseudun POMO+-ohjelma. Talkootunteja kertyi noin 4000. Perusampumarata haulikosta kivääriin ja pistooliin Somerosvuoren ampumarata tarjoaa normaalit ampumamahdollisuudet, hirviradan yhteydessä on myös 50 ja 100 metrin ampumapaikka. Skeetrata on valmis, trap on piirustuslaudalla ja toteutettaneen myöhemmässä vaiheessa. Radalla on myös pistooliampumapaikka. Ampumarata on perustettu vuokratulle, runsaan hehtaarin suuruiselle alueelle, joka tullee laajenemaan noin kahteen hehtaariin. Tarvittava virta ampumaradalle tulee aggregaatista, joka on sijoitettu äänieristettyyn koppiin. Myös aggregaatin pakoputki on johdettu erilliseen kaivoon. Ampumapaikoilla ei aggregaatin ääntä kuule. Hirviradan vallissa on maamassat eristävä kangas, joten luodit saadaan tarvittaessa talteen. Kaikki valumavedet johdetaan erilliseen kaivoon, josta otetaan määrävälein tarvittavat näytteet. Pistooliradalla luodit kerätään talteen erillisen luotiansan avulla. Melumittaukset osoittivat meluarvojen pysyvän hyvin lupaehtojen rajoissa. Vanhan Tuittulan ampumaradan materiaalit hyödynnettiin mahdollisimman tarkoin, esimerkiksi hirviradan koneisto siirtyi uudelle ampumaradalle. Ampujien luonnollisista tarpeistakin on huolehdittava, lupaehtojen mukaisesti ratamiljööseen sulautuu biokäymälä. harjoituksiinsa. Ratavastaavat huolehtivat avaimista, siisteydestä sekä ampumatapahtumien kirjanpidosta. Jokaisesta ampumakerrasta täytetään lomake, johon kirjataan esimerkiksi laukausmäärät. Uusi ampumarata takaa toimintamahdollisuudet seudulla pitkälle tulevaisuuteen. Lakisääteisistä ampumakokeista on pystyttävä huolehtimaan, samoin taattava käytännön metsästyksen vaatima ampumaharjoittelumahdollisuus. Hauhon Metsästysseura jakaa mielellään kokemuksiaan muillekin, jotka mahdollisesti ovat ampumaratahankkeisiin ryhtymässä. G Kaikki valumavedet johdetaan erilliseen kaivoon, josta otetaan määrävälein tarvittavat näytteet. Toimintaedellytykset turvattu kauas tulevaisuuteen Ratahankkeessa oli mukana suurin osa Hauhon ja Tuuloksen metsästysseuroista, talkooapua saatiin siten laajemminkin. Muilla seuroilla on omat ampumavuorot, joiden osalta on sovittu kohtuullisista maksuista. Ampumaradan käytännön asioita johtaa ratavastaava, myös naapuriseurat ovat nimenneet sellaisen omiin Kolmivuotisen hankkeen kokonaiskustannus nousi 120 000 euroon, josta kolmasosan rahoitti Linnaseudun POMO­ -ohjelma. ­ 40 Metsästäjä 5 / 2008
• Metsästäjä 5 / 2008 41
• Viljam Syynimaa Härmäläistä petopyyntitehoa 42 Metsästäjä 5 / 2008
• Jutun otsikoksi ei oikeastaan sovi mikään muu kuin yllä oleva, sillä esiteltävä henkilö on käsite jo muuallakin kuin Pohjanmaalla. Viljam vastaa pienpetopyyntiteholtaan useaa keskimääräistä aktiivisempaa ja runsasjäsenistä metsästysseuraa. Lapuanjoen varret ja härmäläisten pikkupurojen sillanaluset ovat hänen valtakuntaansa. A Jarkko Nurmi, riistapäällikkö, Pohjanmaan riistanhoitopiiri lahärmä, lokakuu 2007. Vettä vihmoo vaakasuoraan. Lehdettömän metsän ja lakeuden harmaasävyjä värittää ainoastaan kynnöspeltojen mustuus. Allekirjoittanut yrittää pysyä pellon laidalla viilettävä kahdeksankymmentävuotiaan petopyytäjän perässä. Viljam kiertää päivittäistä pyyntipolkuaan, jonka pituus kilometreissä on noin 40 kilometriä. Koko matkaa ei tietenkään kävellen taiteta, mutta kyllä kierros kuntoilusta käy. Viljam tuntee Alahärmän jokaisen pikkupuron, joen ja sillanalusen. vat pitkäaikaisen kirjanpidon mukaan supikoiran osalta noin 50 yksilössä ja minkkejä kertyy saaliiksi keskimää keskimäärin 120 pyyntikaudessa. Päivittäinen pyyntipolku on siis melko pitkä, mutta erityisen merkillepantavaa on se, että hän on kiertänyt sitä aktiivisesti jo 1950-luvulta saakka. Perspektiiviä petopyyntiin ja kantojen kehitykseen on siis jo riittävästi ja mielellään mies riistahistoriaansa kertaakin. ­ Aloitin metsästämisen viisivuotiaana ja ensimmäinen saaliini oli lintuloukusta saatu koppelo. Siihen aikaan tarvittiin kipeästi näitä metsän eväitäkin ruokapöytään. En ollut aivan varmaa saaliini lajintunnistuksesta viisivuotiaana, mutta riemuni oli suuri kun se kotona syöntikelpoiseksi otukseksi todettiin. Tunsin siirtyneeni "isojen poikien sarjaan". ­ Huomasin petojen lisääntymisen valt valtavan vaikutuksen riistakantoihin ja min minulle tuli voimakas tarve tehdä jotain. Silloin minulle kehittyi "taudiktai si" tämä petopyynti, mitä muuta sanaa tästä nyt voi käyttää, jos vuodesta 200 täs päivää kuluu petojen perässä. Tärkein päi motiivi minulle on alkuperäisen luonmo non hoitaminen. Pyydän nykyään vain petoja ja hirviä. peto Vi Viljamin pitkä pyyntiura herättää pohtimaan luonnossamme tapahtuneipohti ta muu muutoksia: usein puhutaan pelkästään vierasp vieraspetojen alkuperäisluonnolle aiheuttamista ongelmista ja unohdetaan kuinka valon tavasti esimerkiksi kettukannat ovat kasvaneet. esim Laji hyötyy i ihmistoiminnan pirstomista elinympäristöistä ja uusista ruokaresursseista. Viljamin ensimmäise ensimmäisen koppelosaaliin aikoihin verrattuna petokannat lienevät monikymmenkertaistuneet, sillä kasvaneen kettukannan oheen on "saatu" kasvan kaksi vieras vieraspetoakin. Turkistuot Turkistuotannon vaikutuspiirissä Viljamin pyy pyyntialue sijaitsee Alahärmässä, joka on Pohjanmaan minkkituotannon ydinaluetta. Pohjanm Tarhojen ympärysaitaukset ovat parantuneet koko ajan, mutta niistä pääsee edelleen minkkejä karkuun. Pohjanmaan riistanhoitopiirissä on pienimuotoisella tutkimuksella selvitetty tarhakarkulaisten ekologiaa ja levittäytymistä häkkielämän vaihduttua vapaudeksi. Karkulaisten osuus Viljamin minkkisaaliissa on noin 80 %. Viljami erottaa ne villeistä käytöksen, värityksen ja koon perusteella. Karkulaiset käyttäytyvät loukussa villejä rauhallisemmin ja lisäksi ne ovat suurikokoisia. Turkistiloilta karkaavien minkkien määrä on arviolta 0, 1- 0,2 %:n luokkaa tilojen yksilömääristä, mutta jo näinkin pieni osuus pitää Viljamin täystyöllistettynä. Eläimiä alkaa kertyä loukkuihin aina kun tarhoilla tehdään sellaisia töitä, joissa eläimiä käsitellään ja siirrellään häkistä toiseen. Tällaisia töitä ovat muun muassa kuivikkeiden vaihto ja minkkien paritus. ­ Kun minkkejä käsitellään turkistiloilla, niin parin päivän päästä karkulaiset jo hairahtuvat loukkuihini. Tällaisen minkkipulssin erottaa selvästi. Minulla on kuitenkin mahtava yhteistyö turkistuottajien kanssa. Minkkivinkkipalvelu toimii, sillä jos tarhalla huomataan joidenkin eläinten päässeen karkuteille, puhelimeni kilahtaa ja miinoitan lähiympäristön loukuillani. Turkistuottajat ymmärtävät, että jokainen DIAGNOOSI: taudin asteelle kehittynyt petopyynti-into Viljam kertoo, että 1950-luvun alussa riistaa oli joka paikassa, vesilintuja, metsä- ja peltokanalintuja... rusakkokin kotiutui Alahärmään juuri sotien kynnyksellä. Vain petokannat olivat vähissä, supikoiraa ja minkkiä ei esiintynyt alueella lainkaan, näätäkanta oli harva ja kettu jopa kokonaan rauhoitettu. Sitten tilanne kuitenkin muuttui ja pienpetokannat alkoivat kasvaa. Muuttuneet riistakannat vaikuttivat dramaattisesti Viljaminkin elämään. Viljamin pitkä loukkupolku Syynimaalla on tälle hetkellä pyynnissä noin 60 pyyntilaitetta, joihin kutsuttuja vieraita ovat etupäässä minkit ja supikoirat. Pyynnin sivutuotteena tulee 20 ­ 30 kettua vuodessa, mutta pääartikkeleiden ­ vieraslajien ­ tappiot liikku- Metsästäjä 5 / 2008 43
• Seuraava pienpetokampanja: turkistilojen ympärysaitojen kunnostaminen? I Metsästäjäin Keskusjärjestö käynnisti takavuosina pienpetojen pyyntiin kannustavan kampanjan, jossa oli muhkeat palkinnot, aseista aina autoon saakka. Hanke poiki paljon hyvää yhteistyötä ja sen myötä vieraspetojen, minkin ja supikoiran, aiheuttamat lintutuhot nousivat entistä selvemmin myös luonnonsuojelulliseksi ongelmaksi. Kampanja saavutti tavoitteensa ainakin yleisen tietoisuuden lisäämisen osalta, sillä sen jälkeen suuri yleisö sisäisti entistä selvemmin etenkin vieraspetojen alkuperäisluonnolle aiheuttamat ongelmat. Kampanjan ei pitänyt jäädä parin vuoden pyrähdykseksi, sillä silloin puhuttiin vuosituhannen luonnonhoitohankkeesta, joka toistuisi muutaman vuoden välein. Mikäli kampanjaa joskus jatketaan, on ohessa eräs ehdotus sen painopistealueeksi: minkkitilojen ympärysaitojen kunnostaminen. Pohjanmaan riistanhoitopiirin pienimuotoisessa tutkimuksessa paljastui, että yli 80 % minkkisaaliista on tarhakarkulaisia. Näin ollen pyyntityö ei vähene lainkaan, vaikka Viljamin kaltaisia ihmisiä huhkisi maastossa kymmenittäin. Järkevämpää olisi vähentää karkulaisiksi päätyvien eläinten määrää tiloilla. Karkulaiset ovat turkiselinkeinolle imagotappio Kalajoella elinkeinoaan harjoittava turkistuottaja Tuukka Saarela toteaa oman turkistilansa aitausten olevan kunnossa, mutta toteaa, että on nähnyt toisenlaisiakin esimerkkejä. Ala on tällä hetkellä kovin kilpailtu ja EU:n määräämään häkkikokojen kasvattamiseen liittyvät investoinnit kuormittavat tuottajien taloutta. Eläimiä pääsee edelleen liikaa karkuun vaikka paljon työtä asian eteen on tehtykin. luontoon karannut vieraspeto huonontaa elinkeinon imagoa julkisuudessa. Valitettavasti Viljamin pyyntialue loppuu Alahärmän rajan tullessa vastaan. Pohjanmaan pahinta minkkiseutua Viljamin mukaan on Lapuanjoen suisto rannikolla. Siellä yhtälö onkin hankala: runsaasti minkkitiloja ­ eikä yhtään Viljamia. ­ Turkistilojen parantamiseen tulisi saada jatkossa enemmän esimerkiksi investointitukia. Jokainen karannut minkki luonnossa heikentää tarhausalan imagoa, toteaa Saarela. Mikäli ympärysaidat saataisiin minkinpitäviksi, vähenisivät myös ehkä eläinaktivistien laittomat iskut. Jämäkkä aita on signaali, joka kertoo selkeän viestin yöhiippareillekin. Turkiseläinten Kasvattajien Liiton toiminnanjohtaja Tuula Dahlman tukee ajatusta ja toteaa, että kaikkien turkistilojen on jo lainsäädännön mukaankin oltava kunnollisella aidalla varustettuja. Maa- ja metsätalousministeriön vuonna 1999 antaman päätöksen mukaan tuotantoalueen tulee olla aidattu tai mikäli näin ei ole, tulee varjotalojen olla pakovarmoja. Aitojen on estettävä tarhattavan lajin karkaaminen alueelta. Ongelma tunnetaan hyvin liitossakin ja Tuula Dahlman kertoo liiton jo olleen aktiivinen asiassa. ­ Olemme useita kertoja esittäneet Maa- ja metsätalousministeriölle että aitojen kunnostamiseen ja rakentamiseen tulisi myöntää investointirahoja nykyistä enemmän. Se koituisi turkiselinkeinon ja suomalaisen luonnon yhteiseduksi. Dahlman toteaa lisäksi, että aitojen tiivistäminen on tärkeää myös siksi, etteivät villit minkit tuppautuisi tiloille. Ne levittävät tarhaminkkeihin plasmasytoosi nimistä tautia, joka on turkistilan minkeille murhaava tuliainen ja tuottajalle taloudellinen takaisku. Aitausten parantaminen antaisi paikallisille "viljameille" edes jonkinlaisen mahdollisuuden saada aikaan minkkityhjiö, joka ei täyttyisi saman tien. Asia on ehdottomasti lisäselvittelyn ja laajan yhteistyön arvoinen. Viljamin värkit, vinkit ja videot Minkinpyynnissä Viljamin perusvaruste on elävänä pyytävä loukku, jossa tarjoiluihin pääsee käsiksi kahdesta suunnasta. Se tarkoittaa tietenkin usein kahta saaliseläintä kerralla. Hetitappavia rautoja Viljami ei käytä. Syöttinä käytettävällä kalalajilla ei ole houkutustehoeroja, pääasia on että tavara on tuoretta. ­ Minkinpyytäjän on alkukauden lämpimillä keleillä oltava kovasti asialla ja kalasyötit on vaihdettava silloin joka päivä. Kuivaneisiin käppyröihin ei minkki koske. Syys- lokakuussa vaihtoväliksi riittää jo kaksi kertaa viikossa. Talvella laitan syötit tiheästä metalliverkosta muotoiltuun pussin, jotta myyrät eivät pääse jyrsimään niitä. Pakkasilla syöttejä ei tarvitse vaihdella tuumii experttimme. Supikoiran pyynnissä Viljamin perusvaruste on 130 senttiä pitkä verkkoloukku, johon mahtuu supikoirapariskuntakin. KaNu- loukkuja Viljam ei ole kokeillut, vaikka on kuullut niiden olevan hyvin pyytäviä. Viljam ei ole salannut menestyksellisen pyynnin reseptejä, vaan on koonnut peto-opinkappaleensa dvd- levylle, joissa salat paljastetaan niille, joilla on halua oppia. Ketterä kahdeksankymppinen ja loukkuun hairahtunut tuore tarhakarkulainen 44 Metsästäjä 5 / 2008
• Tänään pyyntipolun pyydyksistä löytyi kuusi minkkiä ja kaksi supikoiraa Minkistä ja supikoirasta Niitä voi tilata suoraan Viljamilta puhelinnumerosta 040 700 75 28. Kierroksen konnakopla Hyppään pois Viljamin loukkukierrokselta noin kolmen tunnin kuluttua sen alkamisesta ja maestro itse ilmoittaa käyvänsä vielä katsomassa "muutaman" loukun...Tässäkin vaiheessa saalis on jo komea, kuusi minkkiä ja kaksi supikoiraa. Luomanvarsien ja pellonreunojen konnakopla on harventunut tuntuvasti, mutta Viljami ei saa riivaukseltaan rauhaa. Aamunkoitteessa hän lähtee taas liikkeelle ja tietää saaliin olevan suurin piirtein samanmoinen. ­ Kyllä tässä jo manttelinperijää kaipaisi, ikäkin vähän painaa, mutta en osaa puronvarsista poissa pysyä, toteaa Viljami Ihmetellessäni vielä kerran hänen pyyntipanostaan vuosien varrella, intoutuu hän muistelemaan erästä suurta minkkiä, jonka jäljiltä hän löysi elokuun alkupäivinä suuren riistavaraston. Jokivarren ladonalustaa ruokakomeronaan pitänyt saalistaja oli raahannut varastoonsa noin 20 sorsaa. Joukossa oli puolikasvuisia poikasia, mutta myös suuri määrä hyväkuntoisen näköisiä, aikuisia sorsia. Samalla hän tulee vastanneeksi uteluuni hänen motiiveistaan selkeämmin kuin arvasikaan. Miehen tavoitteena on suomalaisen luonnon hoitaminen, sillä maastossa viihtyvä mies on konkreettisesti nähnyt mitä vieraspedot ovat hänen puronvarsiensa luonnolle tehneet. ­ On ne sellaasia "rumaasia" tavooltansa, huikkaa Viljami ja kaasuttaa katsomaan vielä niitä muutamia pyytöjään... Sininen Hiace kurvaa tiehensä ja sivuikkunasta näkyy kasa minkin loukkuja. Siinä menee petosaalistilastoltaan kokonaista metsästysseuraa vastaava mies. G Viljamin pyyntirekistereissä on tuhansia tilastomerkintöjä pienpetosaaliista, joten myös tiedot niiden käyttäytymisestä ja elintavoista ovat karttuneet. Viljamin vinkit hyödyttävät etenkin tuoreita petopyytäjiä. Minkkivinkit Minkin kiima-aika alkaa maaliskuussa ja tämä aika kannattaa pyytäjän käyttää hyväkseen. Urokset kulkevat silloin valtavia matkoja, ne tarkistavat lähitienoon sulapaikat ja juoksevat läpi myös kaikki pikkupurot. Jää on usein ohuempaa siltojen alla ja siksi sinne muodostuu sulia aikaisemmin kuin muualle. Ne toimivat keväällä minkkien "informaatiokeskuksina". Tällaiset paikat kannattaa siis varustaa pyyntilaitteilla. Keväinen minkinpyynti on tehokasta riistanhoitoa, sillä silloin luodut minkkityhjiöt eivät ehdi täyttyä ennen lintujen pesimäkautta ja pesät ja poikaset säästyvät. Elokuun alusta alkavaa syyspyyntiäkään ei kuitenkaan saa unohtaa, sillä poikueet liikkuvat silloin usein yhdessä ja "hotspottiin" keskitetyn pyyntilaiteryppään avulla saattaa napata useita yksilöitä. Marras- joulukuussa minkit löytyvät usein koskipaikoista, joiden kivikoista ne pyytävät kylmän kangistamia pikkukaloja. Supikoiravinkit Minkki on ollut Viljamin pääpyyntiartikkeli pitkään, mutta supikoiriakin kertyy saaliiksi kymmenittäin vuodessa. Hän korostaa viitsimisen merkitystä pyynnissä: pienpetoja saa se, joka viitsii pyytää. Mitään ylimaallisia pyyntimagioita ei tarvita. Luulin ennen, että minkki on "tyhmin" ja helpoin narrattava, mitä Suomesta löytyy, mutta tutustuttuani tähän uudempaan tulokkaaseen, supikoiraan, niin huomasin, että siinäpä se vasta helppo pyydettävä onkin. Viitsimistä korostaa myös Viljamin minkille ja supikoiralle antama yhteinen pyyntivinkki. Molemmat lajit ovat persoja vain kohtalaisen tuoreille syöteille. Kettu on mädänsyöjä, mutta minkki ja supikoira liikkuu ja käy pyydyksiin, joiden syöttihuoltoa hoidetaan tunnollisesti. Minkki ei koske mätään tai kuivaneeseen kalankoppuraan, eikä supikoira perusta liian pehmeäksi mädänneistä syöteistä. Minkillä syötin on vaihdettava vähintään muutaman päivän välein talviaikoja lukuun ottamatta ja supikoiralle riittää viikon vaihtoväli. Viljam kylvää kaloja jo kesäisin niihin paikkoihin, josta aikoo supikoiria pyytää. Ne tulevat vielä talvellakin käymään näillä paikoilla noutopöydässä kun heräävät lauhoilla keleillä talviuniltaan ­ elleivät ole jo aiemmin syksyllä jääneet tuon härmäläisen pyyntikoneen pyydyksiin. Viljam käyttää supikoiran pyynnissä sellaisia syöttejä, joita kulloinkin on saatavissa, sillä hän on huomannut supikoiran ravinnonkäytön monipuolisuuden. Hyvänä omenavuonna olivat lohkotut omenat parhaita syöttejä, madonsyömiä pudokkaita sai tutuilta ja omasta puutarhasta runsaasti ja supikoirat olivat hulluina niihin. Onpa Viljam pyydystänyt viinimarjavarkaissa kulkevia supikoiriakin. Metsästäjä 5 / 2008 45
• TRACKERIN HUIPPU-UUTUUDET Odotetut uutuudet Trackerilta ovat laadukkaita, metsästäjille tehtyjä suomalaisia tuotteita! Nopea ja varma A-GPS ja edullinen* GPRS-seuranta tekevät metsästyskoirien paikantamisesta entistä varmempaa ja monipuolisempaa. Tutustu uutuuksiin, www.tracker.fi tai soita, 08 521 9290! TM 879 Tracker G400TM GPS-panta » GPRS-seuranta (tausta, reaaliaikainen ja yksittäinen paikkakysely) * » Nopea ja varma A-GPS » Markkinoiden herkin SuperSense GPS » Tekstiviestiseurannat ja hälytykset » Vesitiivis ja iskunkestävä » Keltainen huomioväri Pakettihinta (panta + ohjelmisto) 1049 199 LIVE TM Tracker LiveTM GPRS-palvelu » GPRS-palvelu, jolla koira juoksee kartalla "livenä" » Koiran tai oman paikkatiedon jako metsästysporukan kesken » GPRS-datalla moninkertainen määrä tietoa tekstiviesteihin verrattuna * Maksuton 31.12.2008 » Paikkatieto ja jälki muutaman sekunnin välein asti! ** Tracker HunterTM seurantasovellus » Tracker Live -yhteensopiva » Jälkien tallennus ja katselu » Kiintopisteiden tallennus ja navigointi » Metsästysalueiden luonti ja näyttö sekä jako kavereille » Reittien luonti ja navigointi » Kohteen suunnan, etäisyyden ja nopeuden näyttäminen » Hälytysviesti kavereille yhdellä napin painalluksella » Maastonavigointi käytettävissä vaikka ei GSM-kenttää * Kun liittymissä on datapaketti, voi GPRS-seuranta olla huomattavan edullista verrattuna tekstiviestipaikantamiseen. Katso kustannustaulukko: www.tracker.fi ** Maksat vain operaattorin dataliikenteestä. Tracker Store kauppiaasi: ESPOO MARTINKYLÄN AUTOPUHELIN FORSSA TEKNISET LEHTOVIRTA HELSINKI WEXTRA OY HUITTINEN DIGIMESTA HÄIJÄÄ NESTE HÄIJÄÄ IISALMI EXPERT SAARIVAINIO IMATRA EXPERT E.HATAKKA IVALO IVALON LUKKO OY JOENSUU JOENSUUN TELEMAAILMA JYVÄSKYLÄ MIDARE OY KAJAANI MUSTA-PÖRSSI KEMI FOTORES KY KITTILÄ KAAMOS SPORT OY KOKKOLA OY KOKKOTEL SERVICE AB KUHMO PAIKALLIS-SÄHKÖ KUOPIO MARKANTALO KUUSAMO PRISMA LAPPEENRANTA EXPERT E.HATAKKA LIEKSA ESAN KODINKONE OY MALAX MALAX VIDEO SHOP MARIEHAMN ÅLANDS DATATELEFON MIKKELI KARIKON AUTOTALO NIVALA EXPERT PÄIVÄRINTA OULAINEN TEKNISET TOKOLA OULU OULUN TELEPALVELU OY, URHEILU RINTAMÄKI PIEKSÄMÄKI ASENNUSPALVELU REIJO HALONEN PIETARSAARI NAVITEK OY AB PUDASJÄRVI KOILLIS-TELE PUOLANKA HEIKINVAKKA KY ROVANIEMI A.OLLAKKA OY SALO MARKANTALO SAVONLINNA KARIKON AUTOTALO SEINÄJOKI WEXTRA OY SOTKAMO PAIKALLIS-SÄHKÖ SUOMUSSALMI PAIKALLIS-SÄHKÖ OY SUONENJOKI SONERAPISTE TAMPERE MARKANTALO, RXTX-TUOTE TURKU TURUN TELE-PÖRSSI OY UUSIKAUPUNKI SÄHKÖLIIKE ESKO-HOLVI OY VANTAA MAUVAN VARKAUS SONERAPISTE ÄÄNEKOSKI NISKANEN OY KODINTEKNIIKKA JA URHEILU
• VILKKUVALO PANNAN NYT 29 KILPA 2008! Tracker on KILPA 2008 -tapahtuman pääyhteistyökumppani. Trackerin uutuus, G400 on kuin tehty vaativaan ajokoirakäyttöön - A-GPS:n ja GPRS-palvelun ansiosta ajokoirasi pysyy kartalla. Huippu-uutuus c702 cyber-shot KOVAA KÄYTTÖÄ KESTÄVÄ JAHTIPUHELIN! GPS ja A-GPS Roiske- ja pölytiivis, IP54-standardi 160Mt sisäistä muisti sekä 512Mt muistikortti HSDPA - UMTS (3G) -EDGE 3.2 megapikselin Cyber-shot kamera Värit: Musta ja sininen Huikea vaihtokampanja! Tuo meille vanha tutkasi* - vaihdamme sen Tracker Hunter -ohjelmistoon (hinta 199 ), kun ostat Tracker G400 GPS-pannan! Saat siis koko huippupaketin vain pannan hinnalla 879 ! Vaihtokampanja on voimassa 15.9. asti. * Vaihtolaitteeksi käyvät kenen tahansa valmistamat koirapaikantimet ­ radiosuuntimalaitteet ja GPS-paikantimet. Vaadimme vain, että laite on toimiva (toimivuus tarkastetaan liikkeessä). Kun tuot vaihtoon Trackerin tai Pointerin GPS-laitteen, meidän tulee tietää käyttäjän nimi ja puhelimen IMEI-koodi. vu 30 o a Tr tt a ck er laatua www.tracker.fi/trackerstore puh. 08 521 9290 Hunting Experience
• Vahinko ei tule punainen lakki päässä Varovaisuus on paras tapa ennaltaehkäistä metsästysonnettomuuksia markkinointipäälliköt Jukka Ruoho ja Tiina Riippa, Tapiolan tiedotuspalvelut Suomessa on yli 300 000 metsästäjää, eli suhteessa väkilukuun enemmän kuin missään muussa Euroopan maassa. Vahvasta metsästyskulttuurista huolimatta vahinkoja sattuu kokeneillekin metsämiehille. Metsästäjä ampuu hirvimetsällä hämärässä toista miestä, koska luulee liikkuvaa hahmoa eläimeksi. Ase laukeaa liian lähellä metsästäjäkaverin korvaa ja mies saa kuulovaurion. Ase laukeaa kävellessä vahingossa ja haavoittaa metsästäjää itseään jalkaan. Jukka Saastamoinen, Tapiola-ryhmä, heutettuja ja puolet itselle aiheutuneita turmia. Joka vuosi metsästysonnettomuuksissa valitettavasti myös joku menettää henkensä. Tapiolan tilastot ovat varsin kattavat, sillä Metsästäjäin Keskusjärjestö vakuuttaa kaikki Suomessa metsästyskortin maksaneet Tapiolan kanssa solmitulla metsästäjävakuutuksella. Eniten sattuu lintumetsällä Vahinko-Tapiolan korvauspäällikön Matti Karimäen mukaan eniten vahinkoja sattuu perinteisesti lintumetsällä. ­ Sorsastuskauden avauspäivä näyttää olevan tapaturma-alttein päivä. Siihen liittyy varmasti innostusta. Tilanne on päällä, eikä huomata varmistaa muiden sijaintia tai ammunnan kohdetta, Karimäki arvelee. Hirvijahdit vaikuttavat vahinkotilastojen valossa organisoidummilta. Vahinkoja sattuu määrällisesti vähemmän, mutta ne ovat toisaalta usein vakavampia. Jotta vahinkoja voitaisiin paremmin ennaltaehkäistä, Tapiola ryhtyy kokoamaan nykyistä yksityiskohtaisempaa vahinkotilastoa. ­ Vahingoista kirjataan tästä lähtien tarkemmin vahingon aiheuttajan ikä, yksityiskohtainen tapahtumakuvaus ja kenelle vahinko on tapahtunut. Metsästäjät ovat itse toivoneet tarkempia tietoja. Myös Metsästäjäin Keskusjärjestö voi käyttää tilastoa koulutukseen ja turmien ennalta ehkäisemiseen, Karimäki sanoo. Vastuuvakuutus korvaa harhaluodit Metsästäjävakuutus koostuu neljästä osasta: vastuuvakuutuksesta, metsästäjän yksityistapaturmavakuutuksesta, toimitsijan yksityistapaturmavakuutuksesta ja koiran tapaturmavakuutuksesta. Vastuuvakuutus korvaa toiselle aiheutetun vahingon, eli jos ampumalinjat menevät väärällä tavalla ristiin ja osuman saa eläimen sijasta toinen metsästäjä. Sairaanhoitokulujen lisäksi kor- Koostaneet: N 48 ämä ovat tyyppiesimerkkejä metsästysvahingoista, joista monet olisivat ehkäistävissä tarkkaavaisuudella. Tapiola-ryhmän tietoon tulee vuosittain nelisenkymmentä metsästysvahinkoa, joista puolet on toiselle aiMetsästäjä 5 / 2008
• Eniten metsästäjävakuutuksesta korvattavia henkilövahinkoja sattuu vesilinnustuksessa. Kun muistaa pitää ampumakulman riittävän suurena ja välttää vaakalaukauksia, välttyy myös vahingoilta! I Varmista tausta ennen kuin laukaiset I Käsittele asetta aina niin kuin se olisi ladattu. Varmista, että kaikki panokset ovat poissa aseesta jahdin tauottua. Vahinkoja sattuu usein "tyhjällä aseella". I Ole selvillä muiden metsästäjien, koirien, luonnossa liikkujien ja asutuksen sijainnista, ennen kuin ammut. I Pidä kännykkä mukana, vaikkei se olisi metsästyksen aikana päällä. I Käytä turvaliiviä myös lintu- ja pienriistametsällä. Liivi on hyvä olla myös koiralla. I Älä usko silmiäsi heti! Metsässä vilahtava hahmo voi olla vaikkapa kanssametsästäjän hattu. I Ole erityisen varovainen sorsametsällä, ei vaakalaukauksia kaislikossa! Edessäsi voi olla toinen metsästäjä. Ammu aina ylöspäin vähintään 45 asteen kulmassa. I Älä ammu liian epävakaasta veneestä. I Metsästäjävakuutus on voimassa Pohjoismaissa ja EU:ssa, mutta jäljitystehtävässä olevan metsästyskoiran vahingot se korvaa vain kotimaassa. Vakuutus kattaa myös viranomaisten organisoimissa eläinten lopetus- tai karkotustehtävissä sattuvat vahingot. I Metsästäjävakuutuksen ehdot muuttuivat 1.8.2008. Pieniä muutoksia tuli korvaussummiin ja omavastuisiin. Vakuutusehdot voi tarkistaa esimerkiksi Metsästäjäin Keskusjärjestöstä, www.riista.fi, tai Tapiolan nettisivuilta, www.tapiola.fi/. vataan kipu, särky, pysyvä haitta ja mahdolliset ansionmenetykset. Korvaus on tällöin enintään 50 000 euroa vahingon kärsinyttä kohti. Varsinkin vakavat henkilövahingot koettelevat vahinkoa kärsineen ja mahdollisen vahingonkorvausvelvollisen taloutta. Matti Karimäen mukaan metsästysvahinkojen keskimääräiset korvaussummat ovat useita tuhansia euroja. ­ Määrät ovat kuitenkin aina tapauskohtaisia. Jos uhri on nuori, mahdolliset ansionmenetykset nousevat suuremmiksi kuin eläkeikää lähestyvillä. Metsästäjän tapaturmavakuutus korvaa omat vahingot Jos vahinko sattuu metsästäjälle itselleen, korvaukset menevät metsästäjän yksityistapaturmavakuutuksen piikkiin. Se kattaa metsästyksen ja siihen liittyvän kilpailemisen tai harjoittelun aikaiset tapaturmat, jotka aiheutuvat aseen laukeamisesta tai ampumisesta. Hoitokuluja korvataan yhtä tapaturmaa kohden enintään 6 000 euroa. Kertakorvaus tapaturman aiheuttamasta pysyvästä haitasta tai kuolemasta on 30 000 euroa. Koska vakuutus kattaa vain aseella aiheutetut vahingot, sen piiriin evät myöskään yleensä kuulu muut metsällä sattuneet tapaturmat. ­ Jalan nyrjähdyksellä tai kaatumisella metsästysreissulla voi olla mittavat seuraukset, ja siksi lisäturvaksi kannattaa ottaa vapaa-ajan tapaturmavakuutus tai henkivakuutus, muistuttaa tuotepäällikkö Krista Karviala VahinkoTapiolasta. Jos uhri on nuori, mahdolliset ansionmenetykset nousevat suuremmiksi kuin eläkeikää lähestyvillä. Matti Karimäen mukaan täysin ulkopuolisille, eli esimerkiksi marjastajille, aiheutuneita vahinkoja ei ole Tapiolan tietoon tullut. Metsästäjävakuutus kattaa myös ampumataitojen ylläpitämiseen liittyvissä tapahtumissa toimitsijoille sattuneet tapaturmat tai niin sanotussa "poliisitehtävässä" eli loukkaantuneen hirvieläimen tai suurpedon jäljityksessä tapahtuneet metsästyskoirien turmat. Toimitsijoiden vahingot ovat tuiki harvinaisia, ja jäljitystehtävässä oleville koirillekin sattui viime vuonna vain yksi turma. Vuonna 2005 koiravahinkoja oli neljä. Muita jahtiturmia varten koiralle kannattaa ottaa kattava koiravakuutus. Hyvä metsästyskoira kun on usein kultaakin kalliimpi. Aineellisia vahinkoja, kuten rikkoutunutta asetta, ryhmävakuutus ei kata. Aseet kannattaakin huomioida kodin tai maatilan vakuutuksessa. G Metsästäjä 5 / 2008 49 Lisäturvaa itselle, koiralle ja omaisuudelle Metsästäjävakuutus ei edellytä teon tuottamuksellisuutta, eli se korvaa vahingossakin tapahtuneet onnettomuudet. Luonnossa muuten vain liikkuvien on syytä tiedostaa riistakauden riskit, muttei luoteja silti aivan sinne tänne sinkoile.
• Eräaatoksia valtion mailta Erätalous sana heijastaa suomalaisen metsästyksen ydintä Erätalous sanalla on vanhat juuret. Sillä kuvataan nykysuomen sanakirjan mukaan luonnon käyttöä, joka sisältää metsästyksen, kalastuksen ja kaskeamisen. Nykyään paljon yleisempi termi on riistatalous. Riistataloudella tarkoitetaan lähinnä koko suomalaisen riistanhoidon ja metsästyksen kenttää ja sen toimijoita. G Erätalous termiä käytetään nykyään, kun puhutaan valtion maiden riista- ja kalakantojen hyödyntämisestä. Metsähallituslaissa määritellyn erätalouspäällikön viran ja sen yhteyteen rakentuvan eräasioiden toimialan keskeinen tehtävä Metsähallituksessa on jakaa metsästysja kalastusoikeuksia valtion mailla kestävästi. Samalla näihin liittyvät lakisääteiset erityisoikeudet tulee turvata. Tällaisia ovat Metsästyslain 8 §:n määrittelemä kuntalaisten metsästysoikeus ja saamelaisten tietyt oikeudet valtion mailla. Eräkulttuurin säilyttämistä Erätalous sanaan liittyy historiaa, jonka varassa lepää edelleen pitkälti koko suomalaisen eränkäynnin perinne. Erätalous sanalla on kuvattu muun muassa 1500 ­ 1600 luvuilla tapahtunutta yhteisten alueiden nautintaa. Suomen niemeä asutettiin tuolloin yhä kiivaasti ja kaskeamalla raivattiin peltoja. Kulkuyhteyksiltään edullisiin paikkoihin syntyneiden kylien ympärillä olivat mittavat kruunulle kuuluvat erämaat. Kyläläiset hyödynsivät niitä yhteisvastuullisesti ja sieltä saadun saaliin avulla väki selviytyi talvien yli. Yhteisiltä alueilta saatu saalis pyrittiin jakamaan niin, että kaikki saivat osansa. Valtion mailla tarjotaan edelleen kansalaisille metsästys- ja kalastusoikeuksia. Metsästyslain mukaan metsästysoikeuksia jaettaessa ovat etusijalla sellaiset kansalaiset, joilla ei ole siihen muutoin kohtuullisia mahdollisuuksia. On siis erityisoikeuksia, joita on haluttu lainsäädännöllä turvata, mutta sen lisäksi halutaan antaa mahdollisuuksia sellaisille, joilla niitä muutoin ei olisi. Periaate on kiistatta hieno. Nyt kysymys ei kuitenkaan ole toimeentulosta vaan mahdollisuudesta. Tällä turvataan erityisesti eränkäynnin kulttuurin säilymistä. Erätalouden yhteisvastuullisuuden periaate itse asiassa ohjaa vahvasti koko suomalaista metsästyskulttuuria. Mahdollisimman monelle suomalaiselle halutaan turvata mahdollisuus päästä erälle tulotasosta ja sosiaalisesta asemasta riippumatta. Suomalaisen metsästyksen malli onkin hyvin demokraattinen. Se perustuu kotitarvemetsästykseen, ei kaupallisuuteen eikä trofeemetsästykseen. Se ei ole elitistinen kuten keskieurooppalainen malli. Demokraattisuus on turvattu niin pitkälle, että metsästäjät itse muodostavat riistahallinnon ja ovat päättämässä yhteiskunnan puolesta, kuinka riistavaroja hyödynnetään. Tämä järjestelmä tuottaa paljon vapaaehtoista työtä yhteiskunnalle, mutta nähdään siinä heikkouksiakin. Kun järjestelmää vastaan hyökätään, se tapahtuu yleensä näkökulmasta: onko pukki kaalimaan vartijana? Tulee väistämättä mieleen onko sattumaa, että erätalous sanan alle kytkeytyy nykyisessä globalisoituvassa markkinatalous- ja tietoliikenneyhteiskunnassa samoja periaatteita kuin keskiajalla? Kun valtioneuvosto ja eduskunta uudistivat Metsähallituslakia vuoden 2005 alusta ja perustettiin erätalouspäällikön virka paimentamaan valtion maiden yhteisvastuullista käyttöä, tuolloin tuskin ajateltiin "erätalous" sanaan liittyviä syvempiä merkityksiä. Sen sisään on kuitenkin rakentunut suomalaisen metsästyksen kulttuurillinen ydin. Ja ehkä juuri sen takia tuo sanapari palasi käyttöön. Erätalouden ja markkinatalouden suhde Vuoden 2005 Metsähallitusta koskeva lainsäädäntömuutos ohjasi valtion maiden eräkäytön pois kaupallisilta markkinoilta. Jos markkinatalous säätelisi metsästystä ja kalastusta, se saattaisi ajan myötä johtaa siihen, että metsästys- ja kalastusoikeudet päätyisivät ns. pääomapiireihin, kaupallisten järjesteltyjen kohteeksi ja samalla monien vähävaraisten kansalaisten ulottumattomiin. Poliittinen päätöksentekojärjestelmämme ei tätä halunnut. Nykyinen malli voidaan nähdä luontomatkailun ja erämatkailun kehityksen jarruksi. Mutta itse asiassa se ei estä erätalouden ympärille rakentuvia maksullisia palveluja. Ne, jotka haluavat opastusta ja majoittua hienosti eräreissullaan, voivat ostaa niin kalliita oheispalveluja kuin alueella on tarjolla. Vastaavasti, joka haluaa eräkokemuksen hyvin perinteiseen ja pelkistettyyn malliin, sekin on mahdollista. Suomessa voi siis edelleen heittää ns. repun pykälään ja vaellella erämaissa, nukkua kuusen "perseessä" ja syödä syksyisen luonnon tarjoamia itse pyydettyjä tai kerättyjä herkkuja. Ja vastaavasti, metsästysmahdollisuuden saatuaan voi palkata parhaat oppaat ja varata hienommat hotellit, jos vain kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Suomalaisen metsästyksen keskeinen idea on ollut, että eränkäynnin mahdollisuutta ei ulosmitata rahalla. Saalistakuita ei anneta. Se saa saalista, jolla siihen taidot tai onni riittää. Tämäkin on eränkäynnin ikiaikainen periaate. Myöskään yhteisöllisyys ei ole hävinnyt eränkäynnistä. Kaveriporukat hakeutuvat salomaille jakamaan yhdessä eräkokemuksia. Valtion maiden lupien varassa on myös monen yrityksen vierasjahdit. Erämaille ja eräelämyksille on pyrkyä, eränkäynti on yhä voimissaan. Metsähallituksen metsästyslupien kysyntä on suurempaa kuin mitä niitä on mahdollisuus tarjota. G Jukka Bisi 50 Metsästäjä 5 / 2008 Hannu Huttu
• tar TUOTEKUVASTO 2/08 jou Syk kse syn t m ko ark vim kin m a ajo t hta jal ta s t i edi s t y k s n 51 at us u h d e · Te k Verkkokauppa uudistui! www.eratukku.fi Metsästäjä 5 / 2008 ise e TA TU LOU T S 3/2 KIMU 00 S 8 lli n m e n · E r i no ai nen hi n t a -l a
• PREMIUM-LUOKAN JAHTIPUK H EN G IT TÄV Ä | LÄ M P ÖLA MI PI T Ä VÄ | N N Irrotettava, säädettävä AIR-TEX2-kalvohuppu pu u muotoiltavalla lipalla. Uusi säätömekanismi. mi. i. Miellyttävä ja pehmeä samettikaulus. Vedenpitävä ja hengittävä takki AIR-TEX2-kalvolla. Scentech-hajunestoteknologia. Suojaisa povitasku sekä verkkotaskut. Roisketiiviillä vetoketjuilla suojatut rintataskut. Kaksi taskua listan alla. Läpiviennit esim. puhelimen johdoille. Monipuoliset ja toimivat taskut. Takissa kahteen suuntaan aukeava etuvetoketju. Kainalo- ja lantioventilaatiot verkkosuojalla. la la. Suojaa mm. mäkäräisiltä ja hirvikärpäsiltä. ä. ori. ri i Hengittävä ja kosteutta siirtävä verkkovuori. Vedenpitävät ja hengittävät housut AIR-TEX2-kalvolla. Kolmen pisteen vyötärökiristys housuissa. . Reisitaskut molemmin puolin. Lahkeensuissa tarrakiristys ja hankaussuoja. oja. oja. oja. 299 s i s . et u p PREMIUM + toimitu 90 skulut jou s ! ovin tar k Syksyn AT 599, V VASTAA JAHTIJAKT PREMIUM -PUKU Ota seuran ja koiran lisäksi metsästysreissulle mukaan myös huipputekniikkaa. Hiivi yhä lähemmäksi riistaa uudessa JaktiJaktin Premium -kalvopuvussa. Mukana Scentech-hajunestoteknologia ja AIR-TEX2-kalvo. Mukava, kestävä ja entistä kevyempi myös sateella. Koot: XXS­XXXXL Flanellipaita Auton istuinsuoja Sopii kaikkiin automalleihin. Helppo irrottaa ja konepestävä. Vettä ja likaa hylkivää polyesteriä. Tilaa www.eratukku.fi tai numerosta 020 747 7000 (ma­pe 9­17) OI TU | VED E aketin Erätukun etupaketti 0,- [arvo 265,-] Kääntölakki AIR-TEX2-kalvo, kätevä kääntöominaisuus. Turvaliivi Heijastinnauhat edessä ja takana. Uusi erottuva huomioväri. Vetoketjukiinnitys. Metsästykseen ja vapaaaikaan. Laadukasta puuvillaa. Uusi muodikas ulkonäkö. Kaksi rintataskua. Pidennetty helma peittää alaselän.
• U HÄVYTTÖMÄN HALVALLA TEKNISTÄ EDISTYSTÄ -kalvo Uusi AIR-TEX2-kalvo on lämpölaminoitu suoraan puvun pintakankaaseen. Huippuominaisuudet kestävät kovaa käyttöä ja useita pesukertoja. Tampereen teknillisen yliopiston Älyvaatelaboratorion testeissä AIR-TEX2kalvon hengittävyys todettiin erinomaiseksi sekä uutena että kolmen pesukerran jälkeen (hengittävyys > 11 000 g/m3/24 h). Lisäksi kalvo sai parhaat arvot erinomaisesta vedenpitävyydestään (vesipilarin korkeus > 10 000 mm). ÄLÄ PALJASTU -hajunestoteknologia Innovatiivisen ScentechTM-hajunestoteknologian avulla estetään ihmisestä lähtevää hajua kulkeutumasta pintakankaan läpi maastoon riistan vainuttavaksi. Teknologia on kehitetty yhteistyössä alan parhaiden asiantuntijoiden ja tutkimuslaitosten kanssa ensimmäisenä Suomessa. Scentech-alusasu Hajuttomaan kerrospukeutumiseen. Erityisesti JahtiJakt Premium -pukuun suunniteltu. Micro1Dry-kangas imee kosteuden pois. ÄT UK K U-R A H O Fleece-väliasu Kosteutta siirtävä, miellyttävä väliasu kerrospukeutumiseen. OULU Alasinti OULU, Alasintie 8 U asintie i VANTAA, Vali otie VANTAA Valimoti 27 VANTAA, Valimotie 27 NTAA limo i TAMPERE, ossijä venkatu TAMPERE, Possijärvenkatu 4 M sijä a HAAPARANTA Ikano-talo HAAPARANTA, Ikano-talo APAR RAN A no o LAPPEENRANTA Kauppiaankatu LAPPEENRANTA, Kauppiaankatu 2 P EN NTA auppiaankat a TU I pä Sj 0 o pa 6 i vä ä k o ro t o n t a m ak su R a ika a E
• SUOMALAISTEN METSÄSTÄJIEN ÄT UK K U-R A H O TU I pä Sj o pa 6 0 CAMO Tilaa www.eratukku.fi tai numerosta 020 747 7000 (ma­pe 9­17) iv ä ä k orot o n t a m ak s u a ika a E R Metsästäjien toiveesta kehitetty JahtiJakt AIR-TEX2 turva-Camo on ihannevaate esimerkiksi hirvenpyyntiin. Erinomaisesti vettä ja tuulta pitävä, sekä hengittävä AIR-TEX-kalvo yhdessä äänettömän pintakankaan kanssa tekevät metsästyksestä nautittavan kokemuksen nyt turvallisuudesta tinkimättä. Mukana Scentech-hajunestoteknologia. Kaikki saumat teipattu. Runsaasti taskuja ja metsästäjälle hyödyllisiä yksityiskohtia. JahtiJakt Turva-Camokuvion on suunnitellut taiteilija Kimmo Takarautio. Koot XXS-XXXL us! tarjo tely Esit 9,14
• TOIVEESTA TEKNISTÄ EDISTYSTÄ -kalvo Uusi AIR-TEX2-kalvo on lämpölaminoitu suoraan puvun pintakankaaseen. Huippuominaisuudet kestävät kovaa käyttöä ja useita pesukertoja. Tampereen teknillisen yliopiston Älyvaatelaboratorion testeissä AIR-TEX2-kalvon hengittävyys todettiin erinomaiseksi sekä uutena että kolmen pesukerran jälkeen (hengittävyys > 11 000 g/m3/24 h). Lisäksi kalvo sai parhaat arvot erinomaisesta vedenpitävyydestään (vesipilarin korkeus > 10 000 mm). JAHTIJAKT FOREST -PUKU JahtiJakt Forest on erittäin kevyt ja hengittävä puku esim. kalastukseen, retkeilyyn ja metsästykseen. Likaa ja vettä hylkivä TeflonWax-materiaali ja lukuisat huippuominaisuudet tekevät asusta miellyttävän ja issa sääss ää suojaavat käyttäjää erilaisissa sääja käyttöolosuhteissa. Koot: XS­L linen Forest Camo nen ores Camo res Camo-kuviollinen Forest Camo JR Forest Camo JR + toimitu 89,- Innovatiivisen ScentechTM-hajunestoteknologian avulla estetään ihmisestä lähtevää hajua kulkeutumasta pintakankaan läpi maastoon riistan vainuttavaksi. Teknologia on kehitetty yhteistyössä alan parhaiden asiantuntijoiden ja tutkimuslaitosten kanssa ensimmäisenä Suomessa. 79,- UUTUUSMALLI SÄÄHÄN KUIN SÄÄHÄN ­ JAHTIJAKT WOODLAND -SAAPAS UUSI MALLI 2008. Pitää jalkasi lämpiminä kesät talvet. Lumilukko, joka estää kesäisin roiskeiden pääsyä saappaan sisään. Nilkkaa tukeva, saapasta keventävää, kestävää Corduraa. Vahvistettu kanta ja kärki suojaa jalkaa ja saapasta kolhuilta. Kiertojäykkä, erikoisrakenteinen välipohja vaimentaa iskuja, helpottaa kävelyä myös taakan kanssa. JahtiJaktin oma, karkeakuvioinen ulkopohja pitää pinnalla kuin pinnalla. Aitoa luonnonkumea. + to u sk i mit ul ut + toimituskulut Esittelytarjous! 79,- VANTAA, Valimotie 7 VANTAA, Valimotie 27 NTAA NT A Valimo i moti TAMPERE, Possijärvenkatu 4 A PERE Possijärvenk u RE, o järve ä HAAPARAN A Ikano-ta HAAPARANTA, Ikano-talo APARAN n talo LAPPEENRANTA, Kauppiaankatu 2 A PE NRANTA Kaupp aanka ANT uppi nk + toimituskulut ÄLÄ PALJASTU -hajunestoteknologia 79 90 Tarjous! skulut + toim ituskul ut
• TÄHTÄIMESSÄ MARKKINOIDEN PARAS HINTA-LAATUSUHDE in tetu Os ÄT UK K U-R A H O Erinomainen valovoimaisuus 30 mm:n runkoputken ansiosta JahtiJakt Premium -tähtäinten valovoimaisus antaa mahdollisuuden metsästää ja ampua myös hämärässä ja sateessa. Helppo kohdistaminen Uusissa JahtiJakt Premium -tähtäimissä kohdistaminen on tehty entistä helpommaksi. Et tarvitse enää erillisiä työkaluja kohdistamiseen, vaan voit tehdä kaiken paljain käsin. Huurtumattomat linssit Pinnoitetut linssit ja kaasulla täytetty kiikari takaavat kirkkaan linssin paukkupakkasesta syksyn sateisiin. Laaja näkökenttä Helpottaa kohteen havaitsemista ja antaa selkeän kuvan maastosta, johon laukaus ammutaan. Uusi huippuoptiikka JahtiJakt Premium -tähtäinten optiikka on valmistettu taidolla huippumateriaaleista. Korkealuokkainen linssien hionta viimeistelee tähtäimen tason. Vesitiiviys Kaikki JahtiJakt Premium -tähtäimet kestävät vesisadetta ja ovat näin ollen optimaalisia millaisiin sääolosuhteisiin hyvänsä. 30 mm:n putki ja kestävyys 30 mm:n runkoputki lisää JahtiJakt Premium -tähtäimien valovoimaa ja kestävyyttä. Lujuudesta kertoo kattava 5 vuoden takuu. Valaistu tähtäinpiste Uusissa JahtiJakt Premium -tähtäimissä ristikon keskellä on valaistu piste, jonka kirkkaus voidaan valita olosuhteiden mukaan 11-portaisella asteikolla. Tilaa www.eratukku.fi tai numerosta 020 747 7000 (ma­pe 9­17) TU I pä Sj o pa 6 0 iv ä ä k orot o n t a m ak s u a ika a E R
• Uusissa JahtiJakt Premium -tähtäimissä on kiinnitetty erityistä huomiota niiden valovoimaisuuteen ja kestävyyteen. Tavanomaisia tähtäimiä vahvempi 30 millimetrin runkopaksuus tekee kiikarista aiempaa valovoimaisemman, jolloin tarkat laukaukset ovat mahdollisia hämärässäkin. Uusista JahtiJakt-tähtäimistä löytyy oikea ratkaisu niin suurriistalle kuin linnustukseenkin. V voimalo30 maine r u n m:n n ko Kaikissa Premium-kiikaritähtäimissämme on 11-portainen tähtäinpisteen valon voimakkuuden säätö, ja vakiona paristo. Tähtäimet ovat 100 % vesitiiviitä. Korkeasta laadusta kertoo sekin, että kaikille JahtiJakt Premium -kiikareille myönnetään 5 vuoden takuu. den 5 vuouu tak den 5 vuouu tak + to Suurriistanmetsästykseen suunniteltu uusi JahtiJakt Premium sästykseen suunniteltu uusi JahtiJakt Premium ä t ks n uunnitel u s a tiJ k Premi niteltu itel emiu -tähtäinkiikari, jossa mahdollisuus käyttää ristikon keskellä valaistua pistettä. Rungonvahvuus 30 mm. Kaikenkokoiselle riistalle soveltuva uusi JahtiJakt e riistalle soveltuva uusi JahtiJak istalle oveltuv us JahtiJ le JahtiJakt tiJak Premium -tähtäinkiikari, jossa valaistu piste ristikon keskellä. Rungonvahvuus 30 mm. den 5 vuouu tak den 5 vuouu tak VAS TAA VAT 39 Kaikelle riistalle soveltuva JahtiJakt e soveltuva JahtiJakt soveltuva htiJakt v va tiJa Jakt nkiikari joka suur n valovoimansa kiik r ok suuren alovoim s iik ovoi Premium -tähtäinkiikari, joka suuren valovoimansa vuoksi on erittäin hyvä hämärä- ja kyttäysjahtiin. Optimaalinen tähtäin ammuttaessa pitkille matkoille. Valaistu piste ristikon keskellä. Rungonvahvuus 30 mm. + to Pitkille matkoille/kyttäysjahtiin suunniteltu uusi JahtiJakt e/kyttäysjahtiin suunniteltu uusi JahtiJakt /kyttäysja tiin s un iteltu usi ahti akt aht i t hti Premium -tähtäinkiikari, jossa mahdollisuus käyttää ristikon keskellä valaistua pistettä. Rungonvahvuus 30 mm. Erätukun etupaketti 0,- [arvo 128,-] p Kiikarin asennus-kiskot (valitse Sako, Tikka, Weaver) Kiikarinrenkaat 30 mm Kiikarin linssien pikasuojat O LU, Alasinti OULU, Alasintie 8 asinti tie VANTAA, Valim i VANTAA, Valimotie 27 NTAA TAMPERE, ssijä venkat TAMPERE, Possijärvenkatu 4 MPERE, PR järv katu HAA ARAN A Ikano-talo HAAPARANTA, Ikano-talo RANTA kan talo LAPPEENRANTA au piaankat LAPPEENRANTA, Kauppiaankatu 2 PPEEN TA, a atu + to tin i mit i mi Premiumkiikaritähtäin ht ä i n 2.5­10 x 50 0 et u p ake et i n u sk t u sk sis. 129 ,- VAS TAA VAT 37 9,- Premiumkiikaritähtäin ht ä i n 4­16 x 56 ul ut pak ul u sis. 149 ,et u 9,t + t oi Premiumkiikaritähtäin ht ä i n 1.5­6 x 42 2 u sk u tin i mit in mit u sis. 99,et u p ake VAS TAA VAT 34 9,- Premiumkiikaritähtäin ht ä i n 3­9 x 40 sis. 99,et u p aket VAST A AVAT 34 9,sk ul ut l ut
• ESITTELYSSÄ KOVAN LUO JAHTIJAKT CAMO -KALVOPUKU ainen Suomal esign Camo-d akarautio oT by Kimm Tilaa www.eratukku.fi tai numerosta 020 747 7000 (ma­pe 9­17) ÄT UK K U-R A H O TU I pä Sj o pa 6 0 iv ä ä k orot o n t a m ak s u a ika a E R
• KAN UUTUUS: H TEKNISTÄ EDISTYSTÄ -kalvo Uusi AIR-TEX2-kalvo on lämpölaminoitu suoraan puvun pintakankaaseen. Huippuominaisuudet kestävät kovaa käyttöä ja useita pesukertoja. Tampereen teknillisen yliopiston Älyvaatelaboratorion testeissä AIR-TEX2-kalvon hengittävyys todettiin erinomaiseksi sekä uutena että kolmen pesukerran jälkeen (hengittävyys > 11 000 g/m3/24 h). Lisäksi kalvo sai parhaat arvot erinomaisesta vedenpitävyydestään (vesipilarin korkeus > 10 000 mm). EN G IT TÄV Ä | LÄ M PÖLA MI PI T Ä VÄ | N N JAHTIJAKT CAMO -KALVOPUKU Sulaudut maastoon paremmin, kun puet yllesi JaktiJaktin uusinta pukuteknologiaa. AIR-TEX2-kalvon, camo-kuvioidun kankaan ja ScentechTM-hajuneston ansiosta jahti on mukavaa ja helppoa. Koot XXS­XXXXL ättömän nnäkem sti! Enne ullise ed ak s i s . et u p Kahisematon materiaali. Irrotettava hirvikärpäshuppu. Irrotettava, säädettävä AIR-TEX2-kalvohuppu muotoiltavalla lipalla. Uusi säätömekanismi. Miellyttävä ja pehmeä samettikaulus. ScentechTM-hajunestoteknologia. 79,2 et i n skulut ,VAT 520 VASTAA Uusi vedenpitävä ja hengittävä AIR-TEX2-kalvo takissa ja housuissa. Uusi camo-kuosi sulautuu huomaamattomasti maastoon. Läppäsuojatut rintataskut. Suojaisa povitasku tärkeille tavaroille. Monipuoliset ja toimivat taskut. Takissa kahteen suuntaan aukeava etuvetoketju. Kolmen pisteen vyötärökiristys housuissa. Hengittävä ja kosteutta siirtävä verkkovuori. Kainalo- ja lantioventilaatiot verkkosuojalla. Suojaa mm. mäkäräisiltä ja hirvikärpäsiltä. Housuissa selkää suojaava korotus. Lahkeensuissa tarrakiristys ja hankaussuoja. + toimitu ULU, Alasintie 8 LU, A asinti sintie ANTAA, Valimotie 27 NTAA Vali tie AA, limo AMPERE, Possijärvenkatu 4 MPERE, Poss järvenka u ERE, s rvenk vn AAPARANTA, Ikano-talo APAR AP RANTA Ikano talo A anon APPEENRANTA, Kauppiaankatu 2 PPEEN A TA, auppiaankat EENR E A uppia kat atu | VED CAMO OI TU E ÄLÄ PALJASTU -hajunestoteknologia Uudessa JaktiJakt Camo -kalvopuvussa käytetyn ScentechTM-hajunestoteknologian avulla estetään ihmisestä lähtevää hajua kulkeutumasta pintakankaan läpi maastoon riistan vainuttavaksi. Teknologia on kehitetty yhteistyössä alan parhaiden asiantuntijoiden ja tutkimuslaitosten kanssa ensimmäisenä Suomessa. Erätukun etupaketti 0,- [arvo 182,-] Camo-fleece Tyylikäs camo-kuosinen fleecetakki kerrospukeutumiseen ja vapaa-aikaan. Mi Mi D Camo -alusasu MicroDry C l Kosteutta siirtävä, miellyttävä camo-kuosinen MicroDry-alusasu kerrospukeutumiseen. Camo-henkselit Joustavat ja kestävät camo-kuvioidut henkselit. Vahvat nahkapidikkeet ja nappikiinnitys. Camo maast lakki Camo-maastolakki Camo-maastolakki Camo-kokonaisuutta täydentävä, säädettävä lakki.
• MARKKINAJOHTAJALTA LY utuus! Huippu u JUHLAMALLI Uusi Jahti Jakt Premium Gun Safe ­ kaappi jota voit pitää muuallakin kuin varastossa! Asekaappi on suunniteltu yhdessä suomalaisten metsästäjien kanssa. · 8­11 aseelle · ylivoimainen murtautumattomuustakuu · Loistava muunneltavuus · Uusi arvokkaan tyylikäs ulkonäkö · Kullattu kolmipuolainen avauskahva · Ovessa kullattu Jahti Jakt Premium Gun Safe -teksti ja kullattu hirvenpää koristeineen · Kiinnitysreiät pohjassa ja takaseinässä murt en ivoim min Ylautumattoa uustakuu + toimituskulut 695,murt + toimituskulut Rajoitettu 40 kpl erä Tehdastarjous! VASTAAVAT 695,- Mitat: 1500 x 700 x 460 mm Paino: 145 kg tyhjänä 479,- en ivoim min Ylautumattoa uustakuu · · · · · · · · · 8 PRO 5­8 aseelle Täyttää aselain vaatimukset Murtosuojattu järeä rakenne Vahva kampalukko Jämäkkä panssariovi Murtovarma saranasysteemi Enemmän tilaa, uudet ovilokerot Kiinnitysreiät pohjassa ja takaseinässä Pehmustetut asetelineet ja sisustus Tilat myös erikoispitkille aseille, kiikariaseille ja pistooleille · Ovessa kätevä asiakirja- ja karttatasku Mitat: k. 1500 x l. 500 x s. 370 mm Paino: tyhjänä 75 kg Väri: harmaa Lukko: avainlukko, 2 avainta, kampalukko murt en ivoim min Ylautumattoa uustakuu Tehdastarjous! VASTAAVAT 790,+ toimituskulut Tehdastarjous! ä k orot o n t a UK tai numerosta 020 747 7000 (ma­pe 9­17) K U-R A H O TU Tilaa www.eratukku.fi ÄT pä Sj o pa 6 0 I iv ä 339,- ku i oimitusk u oimituskulut toimituskulut + toimituskulut VASTAAVAT 410,- 599,- m ak s u a ika a E R
• ÖMÄTTÖMÄÄN HINTAAN 8-15 R PRO 8­15 aseelle · SIS-hyväksytty sertifikaatti (SS3492) · Valmistettu kovimman suomalaisen asekaappistandardin mukaan. · Murtautumattomuustakuu · Täyttää aselain vaatimukset · Valmistettu vahvasta murtovarmasta 4 mm:n teräslevystä · Ovessa murtovarma mangaani-erikoisteräs · Erikoisvarmistettu tiirikointisuoja · Hyväksytty turvalukko, vara-avain · Kiinnitysreiät pohjassa ja takaseinässä · Hyvät tilat pitkille aseille, kiikariaseille ja pistooleille · Irroitettava ylähylly patruunoille ja varusteille · Ovessa 5 tilavaa säilytyslaatikkoa ja 4 puhdistuspuikon pidikettä Mitat: k. 1500 x l. 500 x s. 370 mm Paino: tyhjänä 144 kg, Väri: harmaa Lukko: Mayer-turvalukko ja vara-avain, vahva kampalukitus murtautu m minen Ylivoiattoa uustakuu m · · · · · · LEIJONA 100 3­5 aseelle Murtautumattomuustakuu Erittäin järeää tekoa Murtovarma holvilukko Tilava ylähylly Uusi tyylikäs ulkonäkö Ovessa kullattu Leijonavaakuna · Kiinnitysreiät pohjassa ja takaseinässä Mitat: k. 1450 x l. 350 x s. 350 mm Paino: tyhjänä 67 kg Väri: burgundinruskea Lukko: avain- ja holvilukitus ASEKAAPPI ON TURVALLISIN TAPA SÄILYTTÄÄ ASEITA Asuntomurrot ovat hälyttävästi lisääntyneet ja aseet ovat haluttua tavaraa. Aseiden säilyttämisestä 1.3.1998 voimaan tulleen lain (§105, §106) mukaan aseet ja myös patruunat on säilytettävä siten, ettei vaaraa niiden joutumisesta ulkopuolisten käsiin ole. · Aseet ja patruunat ovat aina lukkojen takana, pois lasten ja luvattomien ulottuvilta Vankka murtosuojattu kampatai pulttilukitus pitää aseet turvassa Sarjoitettu, jämerä varaavaimella varustettu turvalukko ja kiinteä turvakahva lukitsevat oven varmasti Tietokoneet / ohjelmat / arvopaperit / todistukset tallessa Toimii turva- / kassakaappina · Tehdastarjous! VASTAAVAT 390,+ toimituskulut · 229,murt · · 16 R PRO 10­16 aseelle · SIS-hyväksytty sertifikaatti (SS3492) · Valmistettu kovimman suomalaisen asekaappistandardin mukaan. · Murtautumattomuustakuu · Täyttää aselain vaatimukset · Valmistettu vahvasta murtovarmasta 4 mm:n teräslevystä · Ovessa murtovarma mangaanierikoisteräs · Erikoisvarmistettu tiirikointisuoja · Hyväksytty turvalukko, vara-avain · Kiinnitysreiät pohjassa ja takaseinässä · Hyvät tilat pitkille aseille, kiikariaseille ja pistooleille · Irroitettava ylähylly patruunoille ja varusteille, väliseinä ja muunneltavat hyllyt · Ovessa 5 tilavaa säilytyslaatikkoa · Ovessa 4 puhdistuspuikon pidikettä M Mitat: k. 1500 x l. 575 x s. 400 mm P Paino: tyhjänä 152 kg Väri: harmaa Lukko: Mayer-turvalukko ja vara-avain, vahva kampalukitus OULU Alasi tie OULU, Alasintie 8 LU, inti in VANT A Valimoti VANTAA, Valimotie 7 VANTAA, Valimotie 27 NTAA limo TAMPERE, ssijärve ka TAMPERE, Possijärvenkatu 4 AM E, rv katu HAAPARANTA, Ikano-talo AAP RANTA Ikano talo APAR TA ano- o n LAPPEENRANTA auppi ankat LAPPEENRANTA, Kauppiaankatu 2 PPEENRANT piaa atu en ivoim min Ylautumattoa uustakuu · · · · · · · · 5 PRO 3­5 aseelle Tä Täyttää aselain vaatimukset V Vahva kampalukko Jä Jämäkkä panssariovi M Murtovarma saranasysteemi E Enemmän tilaa, uudet ovilokerot K Kiinnitysreiät pohjassa ja takaseinässä Pe Pehmustetut asetelineet ja sisustus Ti Tilaa myös pistooleille, pitkille aseille Mita Mita Mitat: k. 1380 x l. 350 x s. 300 mm Pain Pain Paino: tyhjänä 45 kg Väri: harmaa Lukk Lukk Lukk Lukko: avainlukko, 2 avainta, kampalukko Tehdastarjous! 229,- + toimituskulut VASTAAVAT 360,-
• HINTA LASKEE, KUN OSTAT USEAMMAN! 300 kpl:een erä! Varaa nyt, varmistat hyvät yhteydet heti jahtikauden alkuun! · ÄT UK K U-R A H O HELPPOKÄYTTÖINEN JA TEHOKAS Vaihtosäätimestä valitset valmiiksi ohjelmoidut 25 kanavaa, vaihdat taajuutta, tehoa jne. Tukeva rakenne, roiskevesitiivis Akun todellinen varaustila näkyy koko ajan Taajuus 67­73 MHz Pikakohinasalvalla tavoitat heikonkin äänen Valaistu näyttö, 3 eri värivaihtoehtoa VOX-toiminnossa puheyhteys avautuu automaattisesti PRI-toiminnossa voit seurata kahden kanavan puheliikennettä samanaikaisesti Selkeät valaistut näppäimet · · · · · · Uutuusmalli 2009 Vesitiivis IPX7 Huipputehokas Pitkä kantama Ylivoimaisesti ostetuin jahtiradio Täyttää korkeimmat viranomaiskriteerit · · Erätukun etupaketti 0,- tu sis. e 9,19 in paket it u sk u l ut v uivat ä lopp kesken! Näm onna u ,iime v Pitkä akkukesto 349 AVAT A VAST + t oi m ralla Tilaa kert koko puhelimre kalle! jahtipo u ,1 kpl: 199179,á 5­10 kpl: : á 159,l yli 10 kp P usanten i Perusantenni Perusantenni santen enni Perusantenni tavalliseen käyttöön. Pit. 13 cm Marssiantenni Tehoantenni pitkille matkoille. Pit. 50 cm Vara-akku Li-Ion 7,4 V Toinen tehoakku laitteessa olevan akun lisäksi Verkkovirtalaturi Tukeva pöytälaturi, 230 V Ajoneuvolaturi Tupakansytytinpistoke, 12/24 V JAHTIJAKT VHF -RADIOPUHELIN Uuden VHF-teknologian ansiosta huippupitkä kantomatka myös äärioloissa. Tehoakun ansiosta pitkä akkukesto. Helppo käyttää, näppärä pieni koko. Tukeva rakenne, ylivoimainen 2 vuoden takuu. Vyöpidike Jämäkkä irrotettava vyöklipsi takakanteen Suojakotelo Suojaa laitetta vaativissa oloissa Head-Set kuuloke+mikrofoni Voit seurata puheluliikennettä äänettömästi Tilaa www.eratukku.fi tai numerosta 020 747 7000 (ma­pe 9­17) OULU as nti OULU, Alasinti OULU, Alasintie 8 asin VANT A Valimoti 7 VANTAA, Valimotie 27 N limo i TAMPERE, o s jär enka TAMPERE, Possijärvenkatu 4 P RE järv katu HAAPARANTA, I ano- alo HAAPARANTA, Ikano-talo APARANTA R A o-ta LAPPEENR NTA, Kauppia nkat LAPPEENRANTA, Kauppiaankatu 2 PPEEN p at TU I pä Sj o pa 6 0 iv ää k orot o n t a SUPERSUOSITTUJEN RADIOPUHELIMIEN m ak s u a ika a E R
• Toksoplasma loisii riistassa? Vain kissaeläimet voivat toimia toksoplasman pääisäntinä, eli loisen suvullinen lisääntyminen tapahtuu ainoastaan niissä Mikroskooppikuva Toxoplasma gondii ­loistartunnasta soluviljelmässä. Soluviljelmässä vapaana olevat loiset ovat pieniä ja banaaninmuotoisia (nuolet). Solujen sisällä kasvaessaan loiset muodostavat kukkia muistuttavia kuvioita (nuolenkärjet). ja Satakunnan riistanhoitopiirien alueelta valkohäntäkauriista (eli valkohäntäpeuroista) ja metsäkauriista. Näytteeksi tarvitaan verta ja pala keuhkoa sekä lihasta. Riistanhoitopiireihin on jo lähetetty tiedotekirje projektista ­ tarkemmat ohjeet sekä näytteenottopakkaukset lähetetään kauden alkuun mennessä. Näytteistä saadaan arvokasta uutta tietoa, ja tulokset raportoidaan kansainvälisissä julkaisuissa sekä Metsästäjä-lehdessä. G Toksoplasma (Toxoplasma gondii) on mikroskooppisen pieni alkueläinloinen, joka voi tarttua moniin eläimiin ja myös ihmiseen, joten sen esiintymisen selvittäminen on tärkeää. Vain kissaeläimet voivat toimia toksoplasman pääisäntinä, eli loisen suvullinen lisääntyminen tapahtuu ainoastaan niissä. Väli-isännissä toksoplasma hakeutuu mm. lihaksistoon ja hermokudokseen, jonne se muodostaa mikroskooppisen pieniä kudoskystia. Lähteet: Hill D, Dubey JP. Toxoplasma gondii: transmission, diagnosis and prevention. Clin Microbiol Infect. 2002 Oct;8(10): 634-40. Lundén A, Näsholm A, Uggla A. Long-term study of Toxoplasma gondii infection in a Swedish sheep flock. Acta Vet Scand. 1994;35(3):273-81. Oksanen, A., Åsbakk, K., Nieminen, M., Norberg, H. & Näreaho, A. 1997. Antibodies against Toxoplasma gondii in Fennoscandian reindeer ­ association with the degree of domestication. Parasitology International 46: 255-261. Vikoren T, Tharaldsen J, Fredriksen B,Handeland K. Prevalence of Toxoplasma gondii antibodies in wild red deer, roe deer, moose, and reindeer from Norway. Vet Parasitol. 2004 Mar 25;120(3):159-69. I Pikka Jokelainen, eläinlääkäri, tutkija Antti Sukura, prof., väitöskirjatyön johtaja hmisillä kuten eläimilläkin toksoplasmatartunta on yleensä oireeton, mutta erityistilanteissa se voi aiheuttaa vakavankin sairastumisen. Noin joka kolmas ihminen maailmassa on vasta-ainepositiivinen eli saanut loistartunnan jossain vaiheessa, usein tietämättään. Loisen tartuntatavoista merkittävimpiä ovat tartuntaa kantavan eläimen lihan syöminen riittämättömästi kypsennettynä, pääisäntien ulosteiden saastuttaman ravinnon syöminen sekä emon/äidin saaman tartunnan mahdollinen siirtyminen raskausaikana suoraan sikiöön. Vasta-aineita toksoplasmaa vastaan on todettu sekä kotieläimillä että luonnonvaraisilla eläimillä. Esimerkiksi Ruotsissa 10 ­ 45 % lampaista, ja Norjassa 13 % hirvistä ja 34 % metsäkauriista on todettu vasta-ainepositiivisiksi. Suomen riistaeläimistä ei ole aiemmin kartoitettu toksoplasmaloisen esiintymistä. Syksyllä 2007 tutkimme Eviran keräämää suppeampaa riistamärehtijäaineistoa: 12 % näytteistä oli voimakkaasti vasta-ainepositiivisia. Tulevan syksyn metsästyksen yhteydessä on tarkoitus kerätä kattava riista-aineisto, josta selvitetään T. gondii -loisen esiintyminen Suomessa. Lisäksi näytteistä tutkitaan loisten geneettisiä eroja ja yhtäläisyyksiä. Tämä tutkimus on osa väitöskirjatyötäni Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisessä tiedekunnassa. Jotta näytteitä saadaan edustavasti koko maasta, tarvitsemme niiden keräyksessä yhteistyötä metsästysseurojen kanssa. Kaikista riistanhoitopiireistä toivotaan runsaasti näytteitä hirvistä, ja lisäksi Varsinais-Suomen I Elokuva valkohäntäpeuran metsästyksestä Pohjois-Hämeessä. Mukana sekä mäyräkoira- että kyttäysjahtia. Uskomattoman komeita ajoja, hienoja tilanteita, huippulaukauksia. Kaikkea mitä peurajahdilta voi toivoa! I Jakelu alkaa lokakuussa, voit tilata jo nyt! Dvd:n kesto n. 55 min., h. 26 . Videosaran uutuus! PEURAMAILLA I Lisätietoja www.videosara.fi tai gsm 0400-22973. Tilaukset myös tekstiviestillä tai sähköpostilla os. arttu@videosara.fi Runsaasti myös muita eräelokuvia! Videosara, Arttu Kotisara, Salmenkuja 53, 44610 Kärnä (Viitasaari) Metsästäjä 5 / 2008 51
• CIC - 55. yleiskokous: "Metsästys kestävän periaatteella edistää Ilkka Ala-Ajos, sihteeri, CIC Suomen delegaatio Kansainvälisen metsästyksen ja riistansuojelun neuvoston (CIC) yleiskokous (GA) pidettiin tänä vuonna 22.-26. huhtikuuta Marokon Marrakechissa. Kokouksen teemana oli Sustainable Hunting Promotes Conservation ­ "Metsästys kestävän käytön periaatteella edistää luonnonsuojelua". Marokon yleiskokous oli osallistujamäärältään sensaatio, läsnä oli kaikkiaan viisisataa, noin viidenkymmenen eri kansallisuuden edustajaa. legaatio on mukana tässä uudistamistyössä ja käytännön toteutuksissa. Kehitystyötä Uudistunut toimintamalli astunee voimaan vuonna 2010 tehostaen CIC:n toimintaa kolmella eri osa-alueella: toimintaperiaate, tiede ja kulttuuri. Muilla osa-alueilla toiminta toteutuisi projektiluontoisesti. Muutos tähtää "iskukyvyn" nostamiseen, joka tänä päivänä on välttämättömyys kansainvälisellä toimintakentällä. Uudistuksen sisällön keskeinen tavoite on edelleen asetettu metsästyksen kestävään käyttöön ja sen kehittämiseen. Poliittisella kentällä oleviin metsästyksen muutospaineisiin on kyettävä reagoimaan ajoissa ja vaikuttamaan niihin nopeammin. ­ Ongelmatilanteiden ennaltaehkäisyä toki on, mikäli metsästys aina noudattaisi kansallisella tasolla kehitettyjä eettisiä toimintatapoja, korostaa CIC Suomen delegaation johtaja eräneuvos Lorenz Uthardt. ­ CIC tulee entistä näkyvämmin tukemaan C IC:n Marokon yleiskokous oli samalla vaalikokous, jossa valittiin järjestön presidentti, varapresidentit sekä komissioiden ja työryhmien johtohenkilöt seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi. Yleiskokous hyväksyi yksimielisesti kehittämisprojektin "CIC 2010" toimeenpanon, jonka tavoite on selkiinnyttää ja terävöittää CIC:n toimintaa ja profiilia. CIC Suomen de- kansainvälisen tason tieteellistä työtä ja tuottamaan rivakammin tuloksia metsästyksen kestävän käytön edistämiseen. Yhdessä CIC:n kansallisten delegaatioiden jäsenaktiivien kanssa pyritään hankkimaan lisää resursseja, kuten sponsoreita sekä muita tukimuotoja edistämään eri projektien toteutusta. Sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen kehittyy ja informaation saatavuus kaikilla tasoilla nopeutuu. CIC internetsivujen uudistaminen on jo käynnistynyt www. cic-wildlife.org. Kansalliset delegaatiot sitoutuvat toteuttamaan uudistusohjelmaa, sillä "meidät on pyydetty mukaan kehittämistyöhön alusta alkaen", toteaa Lorenz Uthardt. Tulevat muutokset siis vastaavat pitkälle niitä käsityksiä, joita CIC Suomen delegaatio on korostanut kehittämistyöhön osallistuessaan. Yksi CIC Suomen delegaation päätehtäviä on tulevaisuudessa valvoa, että suomalainen metsästys ja riistantutkimus tulevat kuulluksi ja saavat ansioidensa mukaisen kohtelun kansainvälisillä areenoilla käytävissä metsästykseen liittyvissä neuvotteluissa ja linjauksissa. CIC Suomen Jättösarvien kerääminen ja mittaus parantavat tulevaisuudessa kuvaa elävän uroskannan rakenteesta ja laadusta ­ Riihimäen Erämessut 2008 Mervi Turunen 52 Metsästäjä 5 / 2008
• käytön luonnonsuojelua" Suomalainen peltopyy esittäytyi Marokossa Suomen delegaatiossa oli edustus myös Luonnon- ja riistanhoitosäätiöstä. Projektipäällikkö Sakari Mykrä esitelmöi pienriistakomission kokoontumisessa kokousväelle Suomen peltopyykannan tilasta ja lajin kansallisen kannanhoitohankkeen käynnistymisestä. Lauhkeamman ilmanalan viljelylakeuksiin tottunut silmä luonnehtisi varmasti Suomea umpimetsäksi, jota jokunen satunnainen tynnyrinala viljeltyä maata siellä täällä kirjoo. Monelle kuulijalle saattoikin olla yllätys, että meillä ylipäätään esiintyy peltopyitä. Suomen peltopyyesiintymät toki ovat maailman pohjoisimpia ja jo sinällään poikkeuksellisia. Merkillepantavaa on että kannan taantuminen on meillä noudattanut täsmälleen samanlaista kaavaa lajin pääesiintymisalueilla havaitun taantuman kanssa. Maatalouden tehostuminen pudotuksen taustatekijänä on sekin sama meillä ja muualla. Suomessa esiintyvä peltopyyn alalaji on kotoisin kaakosta ja paremmin sopeutunut elinympäristön rakenteen pienipiirteisyyteen kuin mannereurooppalainen serkkunsa. Tämä selittäneekin lajin leviämisen Suomeen 1600-luvulla, tiivisti Sakari Mykrä esityksensä jälkeen. Projektipäällikön mielestä maailmalla on varsin mukava kertoa meillä Suomessa hyvissä kantimissa olevasta riistakantojen suunnitelmallisesta hoidosta. Näin on myös peltopyyn kohdalla, koska maa- ja metsätalousministeriön kala- ja riistaosasto on monen muun lajin ohella laatinut sillekin kansallisen kannanhoitosuunOlavi Joensuu delegaation asiantuntijajäsenet ovat Marokon yleiskokouksen henkilövaalin jälkeen entistä vahvemmin mukana johtamassa ja kehittämässä maailmanjärjestö CIC:tä sen eri komissioissa ja työryhmissä. Suomen Seppo Havu jatkaa CIC:n varapresidenttinä jo neljättä kolmivuotiskauttaan. CIC:n presidenttinä jatkaa Dieter Schramm, niinikään neljättä kolmivuotiskauttaan. CIC Suomen delegaatio sai myös uutta vahvistusta jäsenistöönsä, sillä kaikki delegaation esittämät kahdeksan uusjäsenyyttä vahvistettiin Marokon yleiskokouksessa. Suomen delegaatio on jäsenmäärältään pohjoismaiden vahvin, kaikkiaan 37 jäsentä, joista 11 edustaa nuorisojäsenyyttä (YO ­ Young Opinion). nitelman. Suunnitemallinen hoito on aluillaan, ja Luonnon- ja riistanhoitosäätiö koordinoi sitä oman peltopyyhankkeemme puitteissa (www. luontojariista.fi). Pääasiallisina kannanhoidon edistämiskeinoina ovat alkuvaiheessa kannanhoidon mallialueiden perustaminen, elinympäristön hoito-ohjeiden laatiminen, maatalouden ympäristötukien hyödyntäminen, petokontrolli, kannanseuranta sekä yleinen neuvonta ja tiedotus. Sakari Mykrä korosti peltopyyn roolia myös erinomaisena viljelysalueiden luonnon monimuotoisuuden indikaattorina, jonka hoidosta hyötyy suuri joukko muita eliölajeja. Suunnitelmallisella kannanhoidolla voidaan osoittaa, kuinka metsästäjät ja kanakoiraharrastajat yhdessä maanomistajien kanssa voivat tehdä merkittävää luonnonhoito ja ­suojelutyötä CIC:n trofee-ekspertit vasemmalta komission vpj. Ilkka Ala-Ajos, koordinaattori Gerhard Damm ja oikealla Kestävän käytön komission vpj. eräneuvos Olavi Joensuu. Taustalla Muuttolintukomission vpj Christian Krogell ja delegaatti Hannu Orsila valmistautuvat yleiskokouksen perinteiseen gaalailtaan. Juha Kylmä jousimetsästys -työryhmän vetäjäksi CIC:n jousimetsästys-työryhmän (CIC Working Group Bowhunting) varapresidenttinä aiemmin toiminut Suomen delegaation jäsen Juha Kylmä valittiin Marokon yleiskokouksessa kyseisen työryhmän presidentiksi. Juha Kylmä tarjoili työryhmän kokouksessa aiheesta innostuneelle, laajalle kuulijajoukolle katsauksen jousimetsästyksen kehitykseen, aina kivikaudesta nykypäivään. Esityksessä perehdyttiin myös nykyaikaisen jousimetsästyksen johtavan maan, USA:n, jousimetsästyksen historiaan. Viisi vuotta eurooppalaisen jousimetsästyksen eteen ahkeroinut EBA (European CIC yleiskokouksen gaalaillallisella vasemmalta Kestävän käytön komission vpj. eräneuvos Olavi Joensuu, delegaatti Hannu Orsila, CIC Suomen delegaation johtaja, eräneuvos Lorenz Uthardt vaimoineen sekä CIC varapresidentti Seppo Havu. Selin MKJ:n hallituksen puheenjohtaja ja CIC delegaatti eräneuvos Simo Syrilä Suomen Seppo Havu jatkaa CIC:n varapresidenttinä jo neljättä kolmivuotiskauttaan. Metsästäjä 5 / 2008 53 Olavi Joensuu
• Trofeiden odotetaan tulevaisuudessa saavan näkyvämmän roolin myös niin sanottuina bioindikaattoreina, koska ne ilmentävät myös ympäristön ja eläinkannan tilaa. Bowhunting Association) sai esityksessä ansaitsemansa huomion. EBA on tehnyt arvokasta selvitystyötä ja vihdoinkin alan eurooppalaisestakin kehityksestä saatiin odotettua tietoa. EBA on ollut avainroolissa useiden maiden jousimetsästyksen laillistamisprosesseissa ja tällä hetkellä EU:n 27 jäsenvaltioista 13 on sallinut jousimetsästyksen. Yhdysvalloissa järjestettiin ensimmäinen erillinen jousimetsästyskausi vuonna 1934 Wisconsinin osavaltiossa. Seitsemänkymmentäluvulla jousimetsästäjiä oli vain noin 8 % metsästäjien kokonaismäärästä. Vuoteen 1999 mennessä oli määrä kasvanut yli 3 miljoonaan. Tällä hetkellä jousimetsästyslisenssin lunastaa noin 3,5 miljoonaa yhdysvaltalaista metsästäjää, jotka kaatavat vuosittain lähes miljoona valkohäntäpeuraa ja suuren joukon muita suurriistalajeja. Euroopassa jousimetsästyksen kasvu on vasta alussa. Viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana jousimetsästäjien määrä on kasvanut vain muutamasta sadasta yli 20 000:een. Kasvu jatkuu edelleen voimakkaana. Uusia kasvuennätyksiä ilmoitetaan yhä useammin. Viimeisimmän puolen vuoden kasvuvauhti Norjassa oli 33 %. CIC:ssä on kaikkiaan 1200 jäsentä, jotka edustavat lähes 40 miljoonaa maailman metsästäjää, jäsenmaita on kaikkiaan 84 ­ kuvassa CIC Marokon yleiskokouksen päätösistunto. Jousella pääasiassa suurriistaa Jousimetsästys kohdistuu maailmanlaajuisesti tarkasteltuna pääasiassa suurriistaan. Yhdys- valtojen jousimetsästäjistä 94 % metsästää valkohäntäpeuraa pääasiallisena riistana. Jousimetsästys on turvallinen metsästysmuoto. International Hunter Education Associationin 2001 raportin mukaan vain yhdessä prosentissa metsästysonnettomuuksia oli mukana jousi. Näissä harvoissa tapauksissa vahinko sattui puuhun kiinnitettävältä passitasolta horjahtamisen ja turvavaljaiden käytön laiminlyönnin seurauksena. CIC on ollut merkittävässä roolissa Euroopan jousimetsästysliiton, EBA:n synnyssä. CIC järjesti ennen Helsingin 50-vuotisjuhlakokousta kansainvälisen jousimetsästyssymposiumin Unkarissa. Suurin osa tämän kokouksen osanottajamaista osallistui CIC:n Helsingissä pidetyn yleiskokouksen yhteydessä järjestettyyn EBA:n perustavaan kokoukseen. Kokouksen kutsuivat koolle Juha Kylmä ja Anders Gejer (Ruotsi). Tuolloin maita oli mukana kuusi, nyt EBA:n jäsenmäärä on noussut kahdeksaantoista. Juha Kylmän CIC Working Group Bowhunting -työryhmälle laatimat tavoitteet: I Koota maailmanlaajuisesti tietoa jousen ja nuolen käyttämisestä metsästykseen. I Koota tieteellistä informaatiota jousen ja nuolen tehokkuudesta metsästyksessä. I Koota tietoa jousen käytöstä riistakantojen säätelyssä. I Koota tietoa jousen käytöstä taajamien riistakantojen rajoittamisessa. I Tuottaa kirjallista materiaalia jousen ja nuolen käyttämisestä metsästykseen. I Uusien jäsenten ja jousimetsästysasiantuntijoiden rekrytoiminen työryhmään. Trofeearvosteluun uutta näkökulmaa CIC:n mukainen näyttely- ja trofeetoiminta on muutosten edessä. Muutoksia on odotettavissa useammalla osa-alueella. Perinteisten trofeearvostelukaavojen ja mittauskriteerien osalta tavoitteena on selkiinnyttää ja jossain määrin yksinkertaistaa useimpien trofeelajien arvostelua. Muun muassa subjektiivisia kriteerejä, kuten esimerkiksi kauneus- tai epäsymmetria-pisteitä sekä mahdollisia virhepisteitä on jo harkittu ennakkokartoitusten perusteella poistettavaksi. Useimpien lajien (muun muassa hirvieläinten sarvitrofeet ja suurpetojen nahat) mitattuihin ko- Ilkka Ala-Ajos CIC Suomen näyttely- ja trofeekomission toimijat Riihimäen Erämessujen CIC kv-trofeenäyttelyn avajaisissa 2008 ­ ilmeet kertovat onnistuneen näyttelyn pystytyksestä - tulevaisuudessa myös seinälle ripustettavan luontotallenteen ikärakenne selviää leukanäytteiden myötä. 54 Metsästäjä 5 / 2008 Olavi Joensuu
• Metsästäjä 5 / 2008 55
• Peltopyykantojen taantuminen on yleiseurooppalainen haaste ­ vihreällä kuvatut alueet ovat viime vuosikymmeninä menettäneet yli puolet peltopyykannoista, punaisella kuvatuilta alueilta laji on lähes tyystin kadonnut konaispistemääriin voi sisältyä merkittävä määrä kyseistä subjektiivistä "lisä- tai miinusarvoa". Täten saman alalajin yksilöiden välinen tieteellinen vertailukelpoisuus on heikompi. Trofeiden mittauksen merkitystä tullaan jatkossa korostamaan entistä selkeämmin osana riistakantojen seurantaa. Trofeiden odotetaan tulevaisuudessa saavan näkyvämmän roolin myös niin sanottuna bioindikaattorina, koska ne ilmentävät myös ympäristön ja eläinkannan tilaa. Kehittämistyön tavoitteena on myös saada aikaan vuodesta 2010 alkaen keskitetty trofeiden mittaustietojen seurantajärjestelmä päivitettävään CIC­trofeetietopankkiin. Pankin sisältö koostuu muun muassa tieteelle käyttökelpoisesta, riistalajikohtaisesti objektiivisesta, biologisesta mittaustiedosta. Tiedostolla tullee olemaan merkitystä myös käytännön metsästykselle, sillä pankin aineistoon kuuluu myös muuta kerättäväksi suunniteltua, jatkojalostettua tietoa. CIC Suomen näyttely- ja trofeekomissio on osallistunut Marokon yleiskokouksen jälkeen aloitettuun kehittämistyöhön ja tehnyt kokemustensa pohjalta konkreettisia uudistusesityksiä. Nämä esitykset kohdentuvat luonnollisesti lähinnä Suomessa esiintyvän riistan trofeiden arvosteluun. Eräänä kohteena on valkohäntäpeuran epätyypillisten, tosin harvoin esiintyvien voimakkaasti lapiomaisten sarvien mittauskriteerien luominen. Tällaisia sarvia on jouduttu näyttelyissämme toistaiseksi jättämään arvostelematta, sillä sarvirunkojen ympärysmitat olisivat nostaneet kyseiset sarvet kohtuuttoman suuriin pistemääriin. Kansallinen komissiomme on myös puuttunut hirvensarvitrofeiden symmetriakriteereihin ja esittänyt niistä luopumista. Lisäksi lapiomaisten sarvien sarvilapion leveyden mittaamiseen on esitetty suuren luokan työntömitan käyttöönottoa sen "lahjomattomuuden" perusteella. Mittaerotuksia perinteisen mittanauhatyön ja työntömitan välillä vertaillaan seuraavien trofeenäyttelyiden aineistojen perusteella esimerkiksi Virossa syksyllä 2008. Christian Krogell satoja Euroopan majavan kalloja, joten materiaalipohja on riittävä. Hirvitutkija ja CIC Suomen näyttely- ja trofeekomission puheenjohtaja Kaarlo Nygrenin aikoinaan kehittämä hirven jättösarvien mittausmenetelmä on noussut ideana uudelleen esiin. Komissiomme on katsonut aiheelliseksi tutkia muidenkin hirvieläinlajien, kuten valkohäntäpeuran ja metsäkauriin sekä mahdollisesti myös metsäpeuran jättösarvien mittauksien merkitystä. Alustavissa suunnitelmissa on kehittää mittausmenetelmät myös näille lajeille. Täten saataisiin lisää riistanhoidollista tukitietoa, eli otoksia elävästä uroskannasta ja sen ikärakenteesta. Erityisesti valkohäntäpeuran ja metsäkauriin elintavat ja niiden aktiivinen ruokinta mahdollistavat jättösarviaineiston keräämisen. CIC:n Kansainvälisen Näyttely- ja trofeekomission toiminnan uudelleen koordinoinnin vetovastuuseen on CIC johto kutsunut etelä afrikkalaisen Gerhard Damm´in. Uudistamistyö on käynnistynyt idea- ja tarvekartoituksella ja toteutettaneen vuoteen 2010 mennessä. Projektipäällikkö Sakari Mykrä Luonnon- ja riistanhoitosäätiöstä yllätti kuulijat suomalaisen peltopyyn tasokkaalla hoitosuunnitelmalla Tärkeä tiedote hirvieläinten metsästäjille! CIC Suomen näyttely- ja trofeekomissio on päättänyt, että vuoden 2008 metsästyskauden alusta lähtien jokaisen Suomessa kaadetun, CIC:n mukaiseen trofeenäyttelyyn toimitettavan hirvieläintrofeen mukaan on liitettävä huolellisesti puhdistettu ja valkaistu, kyseisen yksilön alaleuan puolikas. Leuassa tulee olla vähintään kaikki kuusi poskihammasta, mieluiten myös kaikki kyseisen puoliskon etuhampaat. Tämä menettely otetaan käyttöön metsästyksen kestävän käytön ohjauksen eli riistanhoidon perustein ja myös siksi, että riistantutkimus saa jatkossa aiemmin puuttunutta tarkempaa tietoa saaliin ikärakenteesta. Kaataja saa aina palautteen kaatamansa trofeeyksilöiden ikämäärityksestä. Ennen syksyä 2008 kaadettujen hirvieläinten (hirvi, valkohäntäpeura, metsäpeura, kuusipeura sekä metsäkauris) trofeet voidaan arvostella ilman ikämääritysmateriaalia. G Majavan kallot virallistetaan? Komissiomme esittää Viron ohella myös majavan kallojen mittauksen virallistamista. Kummallekin maassamme esiintyvälle alalajille, eli Kanadan ja Euroopan majavalle on kehitetty pitkälle suomalaisten asiantuntijoiden toimesta mittauskaavio, jossa kallon suurin pituus ja leveys muodostavat pisteytyksen perusteen. Kumpikin alalaji on määriteltävissä kallonrakenteen eroavuuksien perusteella. Lisäksi Viro, Liettua ja Latvia ovat mitanneet samoin perustein useita 56 Metsästäjä 5 / 2008 CIC Bowhunting Working Group´n uusi puheenjohtaja Juha Kylmä on tehnyt tuttavuutta monien riistaeläinten kanssa kautta maailman. Juha kylmä Christian Krogell
• Asiakasmatka Saksaan Hanki laatuase Krieghoffin tehdaskäynnillä ! Lentomatkan hinta palautetaan aseen ostajalle tilauksen yhteydessä. Mikäli valitaan parempi tukkipuu tai kaiverrus hyvitetään ostajalle lisäksi 500 euron tehdaskäyntietu. Matkan kesto 1 pv.Lähtö lokakuun viimeisellä viikolla 2008. Ilmoittautuminen: Finn Enterprise 00170 Helsinki, Finland Pohjoisranta 22 Tel. (09) 135 4455, 135 1358 Fax (09) 135 1671 www.finnenterprise.fi www.castello.mw www.krieghoff.de Metsästäjä 5 / 2008 57
• Ekin kanssa erällä YÖKSI TULILLE Laavun edessä palava nuotio lämmittää ja sen loisteessa saa kuivatettua päivän aikana kastuneet varusteet. Tulilla kiehahtavat myös kahvit ja valmistuvat muut retkiherkut. T Rundgren ilapäinen leiriytyminen on sallittua jokamiehenoikeuksien nojalla kaikkialla missä sitä ei ole erikseen viranomaispäätöksellä kielletty tai rajoitettu. Teltan tai laavukankaan saa pystyttää metsään tai järven rannalle riippumatta siitä kuka maan omistaa. Lainsäädännöllä vapaata leiriytymisoikeutta on kuitenkin paikoitellen rajoitettu. Käytännössä tämä tarkoittaa retkeilijöiden suosimista alueista esimerkiksi kansallis- ja luonnonpuistoja, joissa useimmissa leiriytyminen on sallittua ainoastaan niille varatuilla paikoilla. Suomen kaltaisia jokamiehenoikeuksia ei tunneta missään muualla maailmassa. Vapaus tuo mukanaan myös vastuuta ja luonnossa liikkujien on syytä kunnioittaa ympäröivää luontoa, muita luonnossa liikkujia sekä maanomistajia. Yksityisillä mailla liikuttaessa leiripaikka täytyy valita riittävän etäältä asutuksesta. 58 Metsästäjä 5 / 2008 Toisin kuin leiriytyminen vaatii tulenteko aina maanomistajan luvan. Käytännössä retkeilijä voi tehdä laavukankaansa eteen nuotion ainoastaan muutamassa Pohjois-Suomen kansallispuistossa ja erämaa-alueella, missä Metsähallitus on myöntänyt tähän luvan. Metsästyslupa valtion mailla saattaa sisältää myös oikeuden tulentekoon. Kulkijan vastuulla on viime kädessä selvittää mitä missäkin saa tehdä. Tulilla yöpyminen on oleellinen osa erilaisia erätaitokilpailuja. Umpihankihiihdon MM-kilpailujen aikaan helmikuussa pakkanen voi Pudasjärvellä helposti painua alle -30 C asteen. Yöleirissä useimmat joukkueet pitävät nuotiota suosiolla aamuun asti. Tulipaikoille tulistelemaan Helpoiten tulistelemaan pääsee valmiilla nuotiopaikoilla ja laavuilla. Suomessa on pystytetty luonnossa liikkujien iloksi lukuisa määrä erilaisia taukopaikkoja, joissa voi vapaasti hengähtää retken lomassa ja jopa yöpyä. Metsähallituksen lisäksi paikkoja rakentavat ja ylläpitävät esimerkiksi virkistysalueyhdistykset ja monet yksittäiset kunnat. Suosituimmilla tulipaikoilla polttopuut voivat olla valmiiksi pätkittyjä ja kirveen sijaan ne pienitään halkaisuterällä. Sahat ja kirveet kun päätyvät valitettavan usein ilkivallan tuloksena läheiseen lampeen. Useimmilta taukopaikoilta löytyy kuitenkin edelleen saha ja kirves. Polttopuut ovat pääsääntöisesti pitkiä rankoja tai metrihalkoja. Omasta takaa täytyy olla vähintään puukko ja tulitikut. Tulistelun ja makkaran paiston varmistamiseksi on kuitenkin hyvä kuljettaa mukana kirvestä ja mielellään myös sahaa. Pidemmiltä retkiltä niitä ei kannata missään nimessä jättää pois. Erämaassa kyky tehdä tarvittaessa tulet on myös turvallisuuskysymys. On kuitenkin muistettava, että metsäpalovaroituksen aikana tulta ei saa tehdä edes valmiille nuotiopaikoille. Ainoastaan keittokatoksissa, missä tuli sytytetään maasta eristettyyn ja hormilla varustettuun tulisijaan, saa pitää tulta myös metsäpalovaroituksen aikana. Teksti ja kuvat Eerikki Huomioi muut kulkijat Autiotuvat, kodat, laavut ja nuotiopaikat on tarkoitettu - maksullisia varaustulipaikkoja lukuun ottamatta - kaikkien yhteisesti käytettäviksi. Hyviin tapoihin ei kuulu paikan valtaaminen levit-
• Tilapäinen leiriytyminen on sallittua jokamiehenoikeuksien nojalla kaikkialla missä sitä ei ole erikseen viranomaispäätöksellä kielletty tai rajoitettu. Monien autiotupien pihapiirissä on tulipaikka. Hyvällä ilmalla ruuan valmistaakin mieluusti ulkona. Kuvan Saihon autiotupa Nuorttijoen varrella Savukoskella oli alkujaan Lapin rajavartioston ensimmäinen partiotupa. tämällä omat varusteet koko laavun leveydeltä. Reppu pidetään laavun sivulla ja suojataan tarvittaessa sadesuojuksella. Laavun suojiin otetaan vain ne varusteet mitä kulloinkin tarvitaan. Suomessa onneksi riittää rauhaa kaipaaville syrjäisiä ja vähän käytettyjä tulipaikkoja. Varsinkin monilla Itä-Suomen vaellusreiteillä ei ole mitenkään tavatonta kulkea koko päivä törmäämättä muihin ihmisiin ja saapua lähes koskemattomalle leiripaikalle. Jos laavulle ei näyttäisi illalla tulevan muita kulkijoita, voi makuupussin ottaa esille ja levittää laavun laverille. Makuupussin on syytä olla niin lämmin, että sillä tarkenee nukkua kylmäl- läkin ilmalla. Laavuille tuotavat puut on tarkoitettu lähinnä lyhyisiin tulisteluihin, ei poltettavaksi läpi yön. Säästeliäällä käytöllä puita riittää myös muille kulkijoille. Valmiit laavut sopivat muutoinkin huonosti yöpymistulien pitämiseen. Tulisijat ovat yleensä sen verran etäällä laavusta, että nuotion antama lämpö on hyvin vähäinen. Tulipaikoilla on monesti myös penkit, jotka jäävät nuotion ja nukkujan väliin. Ennen nukkumaan menoa kannattaa tehdä aamuksi sytykkeitä ja polttopuita valmiiksi. Kylmänä aamuna pikaisesti syttyvä nuotio lämmittää ja pikaisesti valmistuva aamupuuro antaa potkua päivään. Yön kosteudessa mahdollisesti kastunut makuupussi kuivahtaa myös nopeasti tulen loisteessa. Aamutoimien jälkeen nuotion annetaan hiipua ja tarvittaessa se sammutetaan vedellä. Seuraavalle kulkijalle on kohteliasta vuolla valmiita kiehisiä sytykkeeksi ja pilkkoa muutama valmis polttopuu. Ennen liikkeelle lähtöä luodaan vielä viimeinen silmäys ympäristöön, jotta paikat jäisivät mahdollisimman siistiin kuntoon. Yöpyminen avotulimajoitteessa Erämaihin suuntautuvilla pidemmillä vaelluksilla leiriydyn toisinaan tulilla, jos matkan varrelle ei osu autiotupaa. Sääskiaikaan vetäydyn yöksi mieluiten telttaan, mutta syksystä kevääseen viihdyn paremmin laavukankaan suojassa. Leirin eli asennon paikkaa alan katsella hyvissä ajoin, sillä iltatoimet on tehtävä ennen pimeyden laskeutumista. Leiripaikan läheltä on hyvä löytyä kohtuullisen matkan päästä talousvedeksi kelpaavaa vettä sekä riittävästi polttopuita. Yksin liikkuessani en tarvitse paljoa tasaista maata alleni. Nuotiolle katson kuitenkin sellaisen maapohjan, mistä saan siivottua seuraavana aamuna kaikki tulen teosta syntyneet jäljet näkymättömiin. Julunkivi Sulkavalla ei houkuttele yöpymään mutta taukopaikkana se on todella hieno. Hienon luonnonsuojelualueen nuotiopaikka on yhden maamme suurimman siirtolohkareen alle jääneessä onkalossa. Metsästäjä 5 / 2008 59
• Ennen nukkumaan menoa kannattaa tehdä aamuksi sytykkeitä ja polttopuita valmiiksi. Luonnon ja polttopuiden säästämiseksi sytytän nuotion vasta, kun sitä todella tarvitsen. Sateella pystytän ensin majoitteen, jotta saan itseni ja varusteeni säältä suojaan. Itse suosin louekangasta, sillä sen pystyttämiseen en tarvitse välttämättä ensinkään tukikeppejä, riittää kun paikalla kasvaa muutama puu, joihin saan kiinnitettyä kankaan. Pyrin pystyttämään avotulimajoitteeni niin, että mahdollinen tuuli puhaltaisi sen sivuitse tai vielä mieluummin viistosti takaa. Nuotiopohjan valmistelen käärimällä sammalkerroksen sivuun ja kaivamalla hiekkamaan esille riittävän laajalta alueelta. Polttopuiksi tarkoittamani rangat tuon asentopaikalle ja pilkon pienemmiksi nuotiopohjan päällä. Näin kaikki pilkkeet tulee hyödynnettyä ja seuraavaksi aamuksi jää vähemmän siistittävää. Puita teen kerralla riittävästi myös aamun tarpeisiin. Pimeään metsään ei kannata lähteä väsyneenä kompuroimaan kirveen kanssa. Vain aniharvoin pidän nuotiota yön yli. Riittävän lämmin makuupussi takaa keskeytymättömät yöunet, kun tultakaan ei tarvitse välillä valvoa ja kohentaa. Ennen nukkumaan menoa teen kuitenkin aamuksi sytykkeet valmiiksi, jotta pääsen aamulla herättyäni mahdollisimman pian kahvin keittoon. Aamutoimien jälkeen annan nuotion hiipua samalla kun puran leirin ja pakkaan varusteet. Lopuksi kastelen nuotiopohjan reilulla määrällä vettä ja peittelen sen sivuun käärimälläni sammalmatolla. Asiallisesti pidetystä leiristä ei jää näkyville muita muistoja kuin valokuvat. G Tulilla kiehahtavat nokipannukahvit ja valmistuvat muut retkiherkut. Nuotiopohja valmistellaan käärimällä sammalkerros sivuun ja kaivamalla hiekkamaa esille riittävän laajalta alueelta. Puut kannattaa pilkkoa nuotiopaikalla. Näin kaikki pilkkeet tulee hyödynnettyä ja seuraavalle aamulle jää vähemmän siistittävää. Tulilla on soma istua ennen nukkumaan menoa, kuivatella varusteet ja valmistaa illallinen. Kirja- ja nettivinkki I Kainuun luontokohdeopas on yksi parhaimpia viime vuosina ilmestyneitä retkioppaita. Jouni Laaksosen toimittama opas vie lukijan Kainuun lukuisiin ja luonnoltaan monimuotoisiin retkikohteisiin. Reittien lisäksi esitellyiksi tulevat kaikki mahdolliset retkeilijöiden iloksi rakennetut autiotuvat, kodat, laavut ja muut tulipaikat. Kainuun retki- ja luontokohteet löytyvät myös netistä osoitteessa www.kainuu.fi/ulkoilukartta Retkikartta-palvelusta löytyvät kaikki Metsähallituksen ylläpitämät retkeily-, metsästys- ja kalastuskohteet. Paikoitusalueiden ja kaikkien palveluiden - yksittäisiä nuotiopaikkoja myöten - tarkat koordinaatit helpottavat niiden löytymistä ja parantavat kulkijoiden turvallisuutta. Palvelu löytyy osoitteessa www.retkikartta.fi Ennen liikkeelle lähtöä kaikki jäljet leiriytymisestä tulee siivota huolellisesti. 60 Metsästäjä 5 / 2008
• Metsästäjä 5 / 2008 61
• Metsäpeura on ollut menestyksellisesti palaamassa takaisin eläimistöömme. Viime vuosina kantojen kehitys on kuitenkin alkanut näyttää epävarmalta. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos aloitti vuonna 2006 tutkimushankkeen, jonka tavoitteena on selvittää suurpetojen, tautien ja loisten sekä elinympäristötekijöiden vaikutusta Kainuun metsäpeurakannan viimeaikaiseen vähenemiseen. kuhmolaiselle metsäpeuravaatimelle vuosien 2006­2008 välisenä aikana. Pannoitettujen yksilöiden avulla saadaan monipuolista tietoa peurojen liikkumisesta, elinympäristöstä sekä muun muassa vasonnoista ja kuolleisuudesta. Metsäpeurojen pantaseurantaa ovat tehneet 1980-luvun alkupuolelta lähtien aluksi Oulun yliopisto ja myöhemmin 1990- ja 2000-luvuilla Kainuun riistanhoitopiiri. Aluksi seurannassa käytetyt laitteet olivat VHF-pantoja ja peuroja paikannettiin maastosta ristiinsuuntimalla, mutta 2000-luvulla käyttöönotettiin GPS-GSM-satelliittipannat. E ri tekijöiden vaikutus metsäpeurakantaan edellyttää tarkkaa seurantaa. Erityisesti suurpetojen vaikutuksen ja elinympäristön käytön tutkiminen edellyttää metsäpeurayksilöiden intensiivistä seurantaa. Paras tapa sen toteuttamiseksi on radiopantaseuranta. Hankkeessa asennettiin satelliittiseurantapanta yhteensä 42 Paikannustiedot suoraan tietokantaan GPS-GSM-satelliittipanta toimii yksinkertaistaen siten, että panta paikantuu satelliittien kautta ja paikannustiedot kulkevat GSM-verkon kautta tekstiviesteinä. Etuna ovat siten ennen kaikkea paikannusten tarkkuus sekä tietojen saatavuus. Pannat ajastetaan lähettämään eläimen sijainti- tiedot halutun aikataulun mukaan; tyypillisesti kaksi kertaa vuorokaudessa, mutta esimerkiksi vasonta-aikana paikannuksia voidaan pyytään vaikkapa tunneittain. Paikannustiedot tallentuvat suoraan tietokantaan, josta niitä voidaan tarkastella lähes viiveettä. Tarvittaessa myös kenttätyöntekijät voivat pyytää tekstiviestillä paikannuksia suoraan omaan matkapuhelimeensa ja katsoa etsittävien eläinten sijaintitietoja puhelimen karttasovelluksella. Pannoitettaviksi yksilöiksi valitaan aikuisia, lisääntymisiässä olevia vaatimia, joita seuraamalla saadaan samalla arvokasta tietoa vasonnoista ja vasojen selviytymisestä. Hirvaita ei ole toisaalta mahdollista merkitä joustamattomasta materiaalista tehdyillä pannoilla niiden syksyn kiima-aikana turpoavan kurkunalueen vuoksi. Pannoitettavien eläinten pyydystäminen tapahtuu helmi-maaliskuun aikana, jolloin peurat oleskelevat pysyvämmin tietyillä talvilaidunalu- Metsäpeurojen satelliittipantaseurannasta arvokasta tietoa Johanna Tuomivaara, Jyrki Pusenius & Arto Juntunen, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vasakuolleisuuden seuranta on osoittautunut haasteelliseksi, sillä vasojen pienestä koosta ja nopeasta hajoamisesta johtuen katoamisen voidaan yleensä vain todeta tapahtuneen. 62 Metsästäjä 5 / 2008
• Pantavaatimen kesäalue kahtena peräkkäisenä kesänä 1.6­31.8 välisellä ajalla; kuvassa a vasa ke kesänä j kuvassa b ei vasaa. K i l i l kuvassa a n. 15 km² ja kuvassa b n. 24 km², keskija k Kesäalueen pinta-ala k määräinen liikkumismatka paikannusten välillä kuvassa a 573m ja kuvassa b 832 m. Pantavaatimen kevätvaelluksen eteneminen ja kesäalue Venäjällä (vaelluksen kokonaispituus n. 130 km). Poronhoitoalueen etelärajalla oleva peura-aita merkitty punaisella viivalla. eilla. Pääosa eläimistä otetaan kiinni erityisillä pyyntiaitauksilla, mutta runsaslumisina talvina pyydystämisessä on mahdollista käyttää apuna myös moottorikelkkaa. Pyyntiaitaukset ovat itselaukaisumekanismilla varustettuja pyöröaitauksia, joihin eläimet houkutellaan heinän ja suolan avulla. Merkittäviä eläimiä ei nukuteta, vaan seurantapannan ja korvamerkin asentamisen, iän ja muiden yksilöllisten tietojen ylöskirjaamisen sekä valokuvaamisen jälkeen eläimet päästetään välittömästi takaisin vapauteen. Eläinten pyydystämisestä ja merkinnöistä on vastannut Kainuun riistanhoitopiirin kenttämestari Kauko Kilpeläinen, jolla on pitkä kokemus metsäpeurojen käsittelystä. Seuranta ympäri vuoden Eläinten seuranta ei kuitenkaan ole pelkän tekniikan varassa, vaan merkittyjä yksilöitä seurataan maastossa ympäri vuoden. Intensiivisemmät seurantajaksot tehdään vasonta-aikaan touko-heinäkuussa sekä kiima-aikana syysmarraskuussa. Vasonta-aikana pantavaatimia tarkkaillaan maastossa usean kerran viikossa vasonnan ja sen ajankohdan varmistamiseksi sekä vasan elossasäilymisen seuraamiseksi. Vasominen näkyy liikkumisessa yleensä siten, että vaadin siirtyy nopeasti pidemmän matkan, jonka jälkeen paikannukset tulevat pieneltä alueelta. Vasan katoamisen voi puolestaan päätellä tapahtuneen, mikäli vaadin siirtyy nopeasti pois alueelta, jolla se liikkui vasansa kanssa. Kadonneiden vasojen kohtalo pyritään selvittämään etsimällä raadot ja tarkistamalla lähialue esimerkiksi mahdollisten pedonjälkien varalta. Vasakuolleisuuden seuranta on osoittautunut haasteelliseksi, sillä vasojen pienestä koosta ja nopeasta hajoamisesta johtuen katoamisen voidaan yleensä vain todeta tapahtuneen. Seuratuista pantavaatimista suurin osa on kuitenkin vasonut ja pääosa vasojen katoamisista tapahtuu ensimmäisen elinkuukauden aikana. Yksittäisiä vasoja on syntynyt joko kuolleena tai ne ovat kuolleet tuntemattomasta syystä pian syntymän jälkeen, myöhemmin kadonneista pääosan on arvioitu joutuneen karhujen tappamiksi. Pannoitetun vaatimen kuoleman paljastavat samasta kohdasta toistuvasti tulevat paikannukset. Tähän mennessä kaikkiaan neljä pantaeläintä on joutunut susien tappamaksi ja yksi kuollut kolarissa. Petojen vaikutuksesta saatavaa tietoa täydennetään seuraamalla pannoitettuja petoja samoilla alueilla. Näin saadaan tarkkaa tietoa petojen saalistehokkuudesta ja saaliin valinnasta. Myöhemmin kesällä yksittäisten pantavaadinten ja vasojen seuranta muuttuu enemmän laumojen seurannaksi, kun vaatimet vasoineen kerääntyvät tyypillisesti pieniksi perheryhmiksi. Ne, samoin kuin syksyn kiimatokat voidaan löytää helpommin pantavaadinten avulla. Syk- syn seurantajakso keskittyy nimenomaan kiimatokkien tarkkailuun, jolla saadaan tietoa muun muassa kannan rakenteesta, eläinten kunnosta ja käyttäytymisestä. Syksyllä päästään havainnoimaan hyvin myös eri-ikäisiä hirvaita. Vaellusreitit pysyvät samoina Metsäpeuralla on selkeä vuodenaikoihin sidottu laidunkierto; talvella peurat kokoontuvat suppeammalle talvilaidunalueelle ja ovat kesällä levittäytyneenä laajalle kesälaidunalueelle. Kesälaitumille siirtyminen tapahtuu nopean ja tyypillisesti varsin suoraviivaisen kevätvaelluksen aikana, kun taas syysvaellus talvilaitumille vaihtelee muun muassa lumiolosuhteiden mukaan. Peuralle ominaista on, että kesälaidunalueet, erityisesti vasoma-alueet sekä vaellusreitit pysyvät samoilla yksilöillä vuodesta toiseen varsin muuttumattomina. Vaellustraditio myös siirtyy sukupolvelta toiselle. Satelliittipaikannus onkin erinomainen menetelmä peuran kaltaisen pitkiä matkoja liikkuvan eläimen seuraamiseksi, sillä paikannustietoja on saatavilla koko ajan sen sijaan, että eläimet pitäisi ensin etsiä kuuluviin. Satelliittipannan akuissa riittää tehoa maksimissaan noin kahdeksi vuodeksi. Ajoittain pannat voivat kuitenkin jäädä kuulumattomiin monista eri syistä, kuten kovasta pakkasesta tai heikosta GSM-verkosta johtuen. Satelliittipaikannusaineiston avulla saadaan monenlaista tietoa metsäpeuran liikkumiseen ja elinympäristön käyttöön liittyvistä tekijöistä. Liikkumisnopeuksista ja ­ etäisyyksistä nähdään Metsästäjä 5 / 2008 63
• PERINTEISET KOIRATUTKAT KOVAAN JAHTIIN! Käyttövalmiit paketit: Classic + Pico Classic + Intello Exact-paketti 599 Classic-vastaanotin: » Helppokäyttöinen ja tehokas » Lähellä/kaukana ­valinta mahdollistaa tarkan » Luja alumiinirunko sekä patentoidut, kestävät antennit suuntiman ja etäisyysarvioinnin 569 Classic-vastaanotin: » Helppokäyttöinen ja tehokas » Lähellä/kaukana ­valinta mahdollistaa tarkan » Luja alumiinirunko sekä patentoidut, kestävät antennit suuntiman ja etäisyysarvioinnin 349 » Erittäin nopea ja helppo käyttää » Kevyt ja kestävä » Hyvä suuntima » Merkkivalo paristolle » Kevyt (alumiinia), paino alk. vain 72 g » Taajuus 433 MHz, erittäin tarkka » Säädettävä haukunilmaisin » Merkkivalo paristolle Exact-vastaanotin: Pico-lähetin: » Erittäin kevyt, vain 110 grammaa » Taajuus 138 MHz » Ergonominen, kaulanmyötäinen muotoilu » Haukunilmaisin, ladattava akku » Kaikille koirille, pienimmästä mäyräkoirasta suurimpaan ajokoiraan Intello-lähetin: » Teholähetin, taajuus 138 MHz » Sopii parhaiten ajokoirille ja hirvikoirille » Haukkuhälyttimellä tai seisontahälyttimellä Exact-lähetin: Paketti sisältää: vastaanotin, 1 kpl lähetin, paristot, vyökotelo, käyttöohje, takuutodistus ja pantalaturi (vain Pico). Katso lähin myymäläsi osoitteesta www.tracker.fi/trackerstore. Tai soita ja tilaa 08 5400 600 (päivystys ark. klo 8-18) tai 0500 176 596 (päivystys myös viikonloppuisin klo 8-18) Hunting Experience Nyt käynnissä olevan tutkimuksen aikana huomattava osa eli noin 30­40 % seuratuista vaatimista on vaeltanut Venäjälle kesäajaksi. esim. milloin eläin vaeltaa tai sillä on pieni vasa. Paikannustiedoista voidaan lisäksi analysoida esim. miten suurella pinta-alalla eläin liikkuu kesän aikana tai keskittyykö liikkuminen jollekin tietylle ydinalueelle. Peurojen paikkauskollisuus tulee hyvin esille vertaamalla saman yksilön liikkumista kahden vuoden ajalta, sillä usein sekä kevätvaellusreitin että kesäelinpiirin paikannukset saadaan lähes samoilta alueilta. Vaatimilla liikkuminen vaihtelee erityisesti vasatilanteen mukaan, mikä voidaan nähdä vertaamalla vasallisten ja vasattomien vaadinten elinpiirejä tai esimerkiksi seuraamalla vasansa menettäneen vaatimen liikkumisessa tapahtuvia muutoksia. Yhdistämällä paikannustietoihin kaukokartoitusaineistoja saadaan selville tarkemmin millaisissa maisemissa eläimet kulloinkin liikkuvat ja saadaan tietoa miten erilaiset elinympäristötekijät vaikuttavat esim. eläinten kuntoisuuteen tai pedoilta suojautumiseen ja sitä kautta mm. vasatuottoon. Monipuolisten tietojen saaminen on tärkeää, sillä laidunkierrosta johtuen metsäpeuran 64 Metsästäjä 5 / 2008 elinympäristön vaatimukset vaihtelevat vuodenajan mukaan. Paikannustietoa myös Venäjän puolelta Satelliittipantojen etuihin kuuluu se, että ne mahdollistavat paikannustietojen saamisen myös Venäjän puolelta. Nyt käynnissä olevan tutkimuksen aikana huomattava osa eli noin 30­40 % seuratuista vaatimista on vaeltanut Venäjälle kesäajaksi. Kysymys ei ole mistään uudesta ilmiöstä, vaan rajantakaiset alueet ovat osa Kainuun kannan perinteistä kesäaluetta. Seurattujen pantavaadinten kesäalueet Venäjän puolella ovat sijoittuneet pääasiassa Kivijärven läheisyyteen tai hyvin lähelle Itä-Kuhmon vastaista rajaa. Osa vaatimista on viettänyt kesän hyvinkin pohjoisessa, aina Suomussalmen korkeudella saakka. Pantavaadinten seurannasta ei voida vielä tarkkaan päätellä Venäjälle vaeltavien eläinten määrää, mutta pantavaadinten lisäksi rajan molemmin puolin liikkuu myös muita peuroja. Keväällä ja syksyllä valtakun- nanrajan läheisyydessä liikkuvia pantapeuroja seurataankin tiiviimmin, jotta saataisiin tietoa niiden mukana mahdollisesti kulkevista yksilöistä. Toistaiseksi kaikki pantavaatimet ovat palanneet takaisin Suomen puolelle viimeistään loppusyksystä. On kuitenkin mahdollista, että osa Venäjälle vaeltavista yksilöistä liittyy sikäläisiin peuralaumoihin ja jää palaamatta takaisin Suomeen. Kulkeutumista rajan yli voi toisaalta tapahtua myös Suomeen päin. Esimerkiksi talvella 2008 Kuhmon Viiksimon alueella liikkui rajan molemmin puolin lähes 100 yksilön talvilauma, joista mahdollisesti osa oli lähtöisin Karjalasta. Venäjän puolelle vaeltavia pantavaatimia ei ole ainakaan toistaiseksi käyty paikantamassa maastosta, joten niistä on olemassa vain paikannustietoa rajan takana vietetyltä ajanjaksolta. Pannoilla merkittyjä yksilöitä voidaan hyödyntää monin tavoin kannanhoitoon tarvittavan tiedon hankkimiseksi. Esimerkiksi lentolaskenta tehostuu oleellisesti kun laumoja voidaan paikallistaa ja tunnistaa pannoitettujen eläinten avulla. Kainuun riistanhoitopiiri on myös seurannut poronhoitoalueen etelärajalla olevan peura-aidan pitävyyttä pantapeurojen liikkumista tarkkailemalla. Poronhoitoalueelle päässeet pantapeurat ovat paljastaneet aidan läpimenokohdat ja niiden avulla on myös saatu paikannettua paremmin muut väärälle puolelle kulkeutuneet yksilöt. Kainuun lisäksi pantapeuroja olisi tavoitteena saada seurantaan myös Suomenselällä, jotta saataisiin samanlaista tietoa sikäläisen peurojen liikkumisesta ja samalla vertailuaineistoa Kainuulle. G
• Ensin kaadetaan, sitten nostetaan! Koiranomistajat huom! Sähkövinssi 12 V kapasiteetti 900 kg vapautuskytkin kaukosäädin vaijeri 15 m XK6021 Tekcell Lithium paristo 3,6 V/2400 mAh koko: LR06 (AA) käyttökohteita mm. koiratutkat ja logiikkamuistit GP255001 ­ 89, Puukkosahan terä 400 x 1,2 / 6,4 mm UL9304 Ruhon paloitteluun! 7 90 Puukkosaha 800 W 0-2500 iskua/min iskun pit. 28 mm AWD800P ­ 89, ­ 95, 6m SV0206 ­ 36, 790 Sähkötalja 580 W 230 V vaijerin vetoluj. 625 kg nostovoima 125 / 250 kg nostovara 11 m /5,5 m vaijerin pit. 12 m / 6 Otsalamppu, 8 Ledillä roiskevesitiivis sis. paristot CRX101 Sidontalaite 500/1000 kg lukkolanka estää purkautumisen pit. 0,3 + 4,7 m lev. 25 mm SL0005 AWD152 7 90 Silmukkanostovyöt 2000 kg 4m SV0204 5m SV0205 ­ ­ ­ 24, 28, 34, -myymälät: Jyväskylä, Kauhajoki, Oulu, Tampere, Vantaa Ketjutalja 1000 kg/ 2,5 m Myynti: Tarjoukset voimassa 31.10.2008 saakka tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Lähimmän kauppiaasi löydät osoitteesta www.ikh.fi ­ 33, XK1000A Swedteam® Gore-Tex® Paclite® HUOMIO ! Metsästysseurat & metsästäjät ! R Ultrakevyt asu liikkuvaan metsästykseen. Markkinoiden kevein Gore-Tex®-materiaali. Tuulenpitävä, vedenpitävä ja hengittävä. Takki Kenton 50-150 vihreä: 252 Housu Kenton 50-220 vihreä: 179 Takki 81-150 Hardwoods Green HD®: 261 Housu 81-220 Hardwoods Green HD® : 187 Katso verkkokauppa: ING CL OT H OOR OUT D Meiltä laadukkaat Deerhunter - metsästysasut seuran logolla varustettuna! Valikoimamme kuuluu myös: - Yritys ja vapaa-ajantekstiilit - Mainos- ja liikelahjat sekä paljon muuta, soita ja kysy lisää! www.sos-asu.com BRODidea P. 09-547 4558 OY Fonseenintie 6 Revontie 13, 90830 Haukipudas Puh. (08) 5400 925, fax (08) 5409 955, gsm 040-7185 335 email: sos.asu@mail.suomi.net, www.sos-asu.com 00370 Helsinki F. 09-547 4570 brodidea@brodidea.fi www.brodidea.fi Metsästäjä 5 / 2008 65
• Metsäkanalintukannat hyvin heikot Riistakolmioiden kesälaskenta on tuoreesti takana; tätä kirjoitettaessa 17.8. on käytettävissä 419 riistakolmion tulokset. Viime vuoden melko keskimääräisen tilanteen jälkeen lintuja löytyi laskentalinjoilta ennätyksellisen huonosti. Kanalintujen kokonaistiheys aleni edellisvuodesta noin 30 %, ja nyt todettu tiheys on 20-vuotisen kolmiohistorian toiseksi alhaisin. Nyt jos koskaan, metsästäjiltä toivotaan malttia syksyn linnunmetsästyksessä. uutaman aikaisemman vuoden tapaan riistakolmiolaskentoja kannustettiin tekemään hieman varhennetusti. Näin saataisiin edes auttavaa tietoa ennen metsästysseurojen kesäkokouksissa, joissa saaliskiintiöistä ja mahdollisista rauhoituksista päätetään. Nopeampaan tiedonkulkuun on pyritty myös mahdollisuudella palauttaa laskentatulos sähköisesti RKTL:n verkkosivujen kautta. Sunnuntaina 17.8. klo 18 mennessä verkon kautta oli palautunut lähes 19 % laskentatuloksista, mikä on hieman enemmän kuin viime vuonna. sitten alkanut alamäki jatkuu: vähentyminen on ollut jyrkkää, ja Lapissa lajin pääesiintymisalueella kirjattiin kolmiohistorian alhaisin tiheys (kuva 2). Poikastuotanto ja säilyvyys ennätyksellisen alhaisia Metsäkanalintujen poikastuotto oli kesällä 2008 erittäin huono. Poikasten osuus kaikista laskennoissa havaituista yksilöistä, mikä kuvaa hyvin lisääntymisen onnistumista, oli metsolla, teerellä ja riekolla 20-vuotisen riistakolmiolaskennan heikoin. Pyyllä poikasosuus oli sitä vastoin vain hieman pitkäaikaiskeskiarvoa alhaisempi. Riistakolmiolaskentojen tuloksista saadaan auttavaa tietoa myös lintujen kuolevuudesta vuodesta toiseen. Säilyvyys on mitta siitä, mikä on aikuisten lintujen tiheys suhteessa edellisen vuoden kokonaistiheyteen. Tämä suhdeluku kuvaa vuosikuolevuutta, mutta se ei luonnollisestikaan erottele nuorien ja vanhojen lintujen kuolleisuutta. Myöskin muuttoliikkeet voivat vaikuttaa tähän säilyvyys-lukuun, mutta metsäkanalinnuilla muuttoliikehdintä on yleensä vähäistä. Lintujen säilyvyys elokuusta 2007 elokuuhun 2008 on ollut hyvin heikkoa. Huono poikastuotto yksistään ei voisikaan selittää nyt havaittua kantojen romahdusta. Säilyvyys oli pyyllä ja riekolla koko riistakolmiojakson heikoin, ja teerelläkin kolmanneksi huonoin. Metson säilyvyys sitä vastoin oli hieman parempi eikä kovinkaan paljon huonompi kuin riistakolmiojaksolla keskimäärin. Huono säilyvyys (eli korkea talven aikainen kuolleisuus) ja kehno poikastuotto yhdessä selittävät huomattavan tiheyden alenemisen edellisvuodesta. paikoin yli 2.5-kertaiset tavanomaiseen verrattuna. Kesäkuun keskilämpötila oli useimmilla mittausasemilla kolein 15 vuoteen. Edellisen kerran yhtä kylmä heinäkuun alkupuoli oli vuonna 1993. Ainoastaan metsäkanalinnut eivät kärsineet kalseasta alkukesästä. Monesta suunnasta on havaintoja kehnosta pesimisestä muillakin linnuilla. Pohjois-Suomesta on tieto, että jopa 90 % kirjosiepon poikasista kuoli pesiinsä. Myös tiaisten pesintä epäonnistui, mutta uusintapesyeet ovat hieman paikanneet tilannetta. Tähän liittyvänä moni varmaan pani merkille esimerkiksi talitiaisten erittäin aktiivisen laulukauden juhannuksen jälkeen ­ merkkinä uusintapesimisen yrityksestä. Kanalinnuilla uusintapesyeitä on myös ollut, ja kehittymättömistä poikasista elokuussa on havaintoja useilta tahoilta. Kanalinnuillakaan eivät uusintapesyeet ­ onnistuessakaan ­ voi korvata ensipesintöjen menetyksiä. Myyräkantojen romahdus osasyynä? Kuten todettu, huono poikastuotto ja kehno lintujen säilyvyys ovat kantojen romahduksen takana. Kehno sää ei ole kuitenkaan todennäköisesti ollut ainoa syy. Merkittävää on ollut myös se, että myyräkannat romahtivat täydellisesti viime talven ja kevään aikana Itä- ja PohjoisSuomessa. Havainnot pesiin kuolleista petolintujen poikasista Pohjois-Suomessa ovat tästä vakuuttava todiste. Kolmioiden talvilaskentojen mukaan kettu-, näätä- ja kärppätiheydet eivät viime talvena olleet erityisen korkeita, mutta jotain petojenkin on syötävä elääkseen. Ilmeistä on, ja jotain suoraa todisteaineistoakin on, että erityisesti myyrättömässä Pohjois-Suomessa kanalintujen pesiin ja poikasiin on kohdistunut hyvin voimakas saalistuspaine. M Kolmiohistorian heikoimpia vuosia Koko maan keskiarvojen valossa metsotiheys aleni edellisvuodesta 20 %, teeritiheys 30 %, pyytiheys melkein saman verran ja riekkotiheys lähes 50 %. Voidaan perustellusti puhua 2,5 katovuodesta. Kaikkien lajien keskimääräiset tiheydet 2,0 ovat riistakolmiolaskentojen 20-vuotisen historian alhaisimpia. Koko maan kes1,5 kiarvot kertovat vain osan totuudesta, sillä alueellisia 1,0 eroja löytyy aina. Metsolla suurin vähentyminen to0,5 dettiin Pohjois-Suomessa, mutta tietyillä alueilla Etelä- ja Keski-Suomessa kan1990 ta on edellisvuotisella tasolla (kuva 1). Teerellä tilanne on 70 metsoakin synkempi: jyrkkä 60 kannanpudotus on todettavissa melkein koko maassa. 50 Vain kaakkoisessa Suomes40 sa vähentyminen on ollut lievempää, ja ainoastaan 30 Pohjois-Karjalan aineisto viittaa lievään kannan kas1990 vuun viime vuodesta. Pyyllä jyrkin kannanlasku on ollut 60 Etelä- ja Keski-Suomessa. 50 Uudellamaalla ja Ruotsinkielisellä Pohjanmaalla pyy40 kanta vaikuttaa jopa vahvis30 tuneen, mutta näiltä alueilta laskenta-aineistoa on niu1990 kasti. Riekon useita vuosia Tiheys (yks./km²) Poikasosuus (%) Säilyvyys (%) Malttia metsästykseen! Tällaisena kanalintujen heikkona vuonna tarvitaan metsälle erityistä malttia. Sapattivuodenkin kanalinnustuksesta voi pitää ­ ulkoilua voi suunnata vaikka marjojen, sienien tai veden viljan perään. Usein kuulee, että heikosti kyllä on lintuja, mutta kyllä meidän mailla ja kolmiolla niitä oli ihan mukavasti. Totta on, että tietyissä 'taskuissa' lintuja on säilynyt, mutta näiden alueiden merkitys tällaisena vuonna on suuri laajemmallekin alueelle. Ne ovat rakennusaineita seuraavaan lintukannan kasvuun. G Sääolot erittäin epäsuotuisat Kanalintujen kehno poikastuotto johtui ainakin pääosin huonoista sääoloista: alkukesä oli kolea ja paikoin myös sateinen. Kylmyys ja märkyys ovat pienille poikasille vaarallinen yhdistelmä. Ilmatieteen laitoksen mukaan kesäkuun sademäärät olivat Pekka Helle ja Marcus Wikman, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos 2000 2,7 1,7 2,0 0,6 2000 2000 Riekkotiheys (lintuja/km²), poikasosuus (%) ja kannan säilyvyys (%) Lapin riistanhoitopiirissä vuosina 1988­2008. Säilyvyydellä tarkoitetaan lintujen elossa säilymistä edellisvuoden elokuusta, sitä mikä on aikuisten lintujen tiheys suhteessa edellisvuoden aikuisten ja poikasten kokonaistiheyteen. 2,3 1,4 3,0 3,3 1,9 4,4 2,1 9,7 6,7 7,2 8,2 7,8 7,7 4,1 4,9 4,9 9,3 7,2 35 0,2 44 0,7 28 59 30 70 3,6 3,4 4,0 4,0 1,6 4,1 0,7 2,8 9,6 6,2 4,2 8,3 4,1 3,6 4,4 8,8 ­ (30­15) % 8,7 6,611,8 9,6 7,3 5,9 5,5 11,4 29 19 16 6 > +30 % < ­30 % ±15 % + (15­30) % Metsäkanalintujen kokonaistiheys riistanhoitopiireittäin elokuussa 2008. Luvut perustuvat tilanteeseen 17. elokuuta, jolloin 419 riistakolmion tulokset olivat käytettävissä. Runsaudenmuutokset edellisvuodesta on ilmaistu eri värein. 66 Metsästäjä 5 / 2008
• Metsästäjä 5 / 2008 67
• Vesilintuseurannan tuloksia 2008 Telkkä on vesilintulaskentojen runsaslukuisin laji. Lajin pesimäkannat Suomessa pitävät pintansa, eikä runsausindeksissä ole nähtävissä mitään pitkäaikaistrendiä. Myös poikastuoton vuosivaihtelut ovat melko vähäisiä. Vesilintujen valtakunnalliset pesimäkanta- ja poikuelaskennat tehtiin kesällä 2008 lähes 600:lla paikalla koko maassa. Laskennoissa havaittiin yli 4 000 vesilintuparia. Tärkeimpien riistasorsiemme pesimäkannat pysyivät pääosin edellisvuoden tasolla. Sinisorsan poikastuotto oli jälleen erinomainen. S Hannu Pöysä, Marcus Wikman, Esa Lammi ja Risto A. Väisänen isävesien vesilintujen pesimäkanta- ja poikuelaskennat tehtiin kesällä 2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Vesilinnuistamme haapana ruokailee eniten kuivalla maalla. Lyhyeksi leikattu nurmikko kelpaa mainiosti laiduntamiseen. Luonnontieteellisen keskusmuse- Haapanakannan pitkään jatkunut taantuminen ja heikko poikastuotto antavat aihetta huoleen. on johdolla eri puolilla Suomea. Pääosan laskennoista tekivät vapaaehtoistyönä metsästäjät ja lintuharrastajat. pitkäaikaisen keskiarvon (kuva 1). Sinisorsa ja Muista lajeista on syytä mainita nokikanan Laskentatulos saatiin 592:lta parilaskentapis- telkkä taantuivat erityisesti pohjoisessa (Oulun selvä väheneminen vuoteen 2007 verrattuna; teeltä ja 376:lta poikuelaskentapisteeltä, joilta on ja Lapin läänit). Haapana sitä vastoin runsastui lajin pesimäkantaindeksi putosi alhaisimpaan vertailukelpoiset tulokset myös vuodelta 2007. hieman pohjoisessa, mutta vastaavasti taantui arvoonsa koko pitkäaikaisella seurantajaksolPesimäkannat arvioitiin touko-kesäkuussa kah- etelässä (Oulun läänin eteläpuolinen alue). Haa- la. Harvalukuisista lajeista jouhisorsa ja punateen kertaan tehdyllä parilaskennalla ja poikas- panakannan vähittäinen taantuminen Suomessa sotka osoittivat ilahduttavasti runsastumisen tuotto kertaalleen heinäkuussa tehdyllä poikue- on jatkunut jo yli vuosikymmenen. Tavi taantui merkkejä, lapasorsa sitä vastoin taantui edellaskennalla. Esitämme seuraavassa yhteenvedon sekä etelässä että pohjoisessa. lisvuodesta. Näiden lajien aineistot ovat kuitenvuoden 2008 laskentojen tuloksista keskittyen kin pieniä, joten muutoksiin on suhtauduttava varauksella. tärkeimpiin riistalajeihin eli sinisorsaan, taviin, haapanaan ja telkkään. Sinisorsan lisääntyminen Pesimäkannat taantuivat hieman Tärkeimpien riistasorsien kokonaiskannat taantuivat hieman vuoteen 2007 verrattuna, mutta vain telkällä muutos oli tilastollisesti merkitsevä. Pesimäkantojen kokoa kuvaava runsausindeksi jäi kaikilla lajeilla alle seurantajakson 68 Metsästäjä 5 / 2008 onnistui erinomaisesti, sillä poikastuottoindeksi ylsi toiseksi korkeimpaan arvoonsa koko seurantajaksolla. Sinisorsan poikastuotto erinomainen Tärkeimpien riistalajien poikastuotto oli tavia lukuun ottamatta hieman parempi kuin viime vuonna. Sinisorsan lisääntyminen onnistui erinomaisesti, sillä poikastuottoindeksi ylsi toiseksi korkeimpaan arvoonsa koko seurantajaksolla. Sen sijaan tavin, haapanan ja telkän poikastuot- Marcus Wikman
• Monarch ­ tarkkuutta kun tarvitset sitä eniten Nikonin uusi Monarch-kiikaritähtäin ­ ratkaisevaan hetkeen näköpiirissä Nikonin uusi, loistava kiikaritähtäin aloittaa metsästyskauden. Monarch E1,1-4x24 puna/viher-näkökentällä ja pienellä 1,1-kertaisella suurennuksella sopii parhaiten lyhyille ja keskipitkille ampumaetäisyyksille, esimerkiksi hirvenmetsästykseen. Kiikaritähtäimen näkökenttä on laaja ja kirkas ­ jopa hämärässä ja sumussa. Optiikka on Nikonin huippulaatua. Uusi Monarch nopeuttaa ja helpottaa tähtäämistä ­ lopun jätämme sinulle. Monarch E 1,1-4x24 NIKON NORDIC AB Äyritie 8 B, 01510 Vantaa, Puh. 0207589570, www.nikon.fi Metsästäjä 5 / 2008 69
• TRACKER KOIRA-GPS -LAITTEET SUORAAN VARASTOSTA ASENNETTUNA! Hae laitteesi lähimmästä Wextra:n myymälästä tai postistasi. Tracker 310i Tarjous 1250."ei muita kuluja" Sis: Pannan, ohjelman, NOKIA 6210, suojapussin ja asennuksen HYVITÄMME VÄHINTÄÄN 200 VANHASTA TUTKASTA (TARJOUS VOIMASSA 15.9. ASTI) KOIRA-GPS PALVELUNUMERO, JOKA AUTTAA 24h 0200 77377 (1,20e/min) Tracker G400 Tarjous 1450."ei muita kuluja" Sis: Pannan, ohjelman, NOKIA 6210, suojapussin ja asennuksen Zodiac VHF Koira-GPS Tarjous 268.- Myynti Kysy tarjous yli 10kpl tilauksiin TIMO AUTIO puh:050 3640404 (klo 10:00-16:00) HELSINKI Mekaanikonkatu 7, 00880 Hki Puhelin 09 - 434 2520 Faksi 09 - 434 25225 Aukioloajat ma-pe 8-16, la suljettu HELSINKI Konalantie 47, 00390 Hki Puhelin 020 - 744 3200 Faksi 020 - 744 3201 Aukioloajat ma-pe 8-16, la suljettu SEINÄJOKI Kauppakatu 1, 60100 Seinäjoki Puhelin 06 - 2150 500 Faksi 06 -2150 555 Aukioloajat ark. 9 - 17.30, la 10 - 14 TAMPERE Itsenäisyydenkatu 2 (Pakkahuoneenaukio) 33100 Tampere Puhelin 020 - 744 3250 Hunting Experience toindeksi jäi selvästi pitkäaikaisen keskiarvon alapuolelle. Haapanan poikastuotto oli hälyttävän heikko jo toisena perättäisenä vuotena. Lajin poikastuotto näyttää jatkuvasti heikentyneen samaan aikaan kun pesimäkannat ovat taantuneet, Sinisorsan pesintä onnistui hyvin erityisesti etelässä (poikastuottoindeksi 110 %; indeksi osoittaa prosentteina poikastuoton vuoteen 2007 verrattuna), kun taas pohjoisessa poikastuotto oli kuta kuinkin sama kuin vuonna 2007 (poikastuottoindeksi 99 %). Telkällä tulos oli samansuuntainen: poikastuottoindeksi etelässä 123 % ja pohjoisessa 103 %. Haapanan poikastuottoindeksi oli hieman viimevuotista korkeampi sekä etelässä (106 %) että pohjoisessa (113 %), mutta tavin poikastuotto jäi koko maassa viimevuotista heikommaksi (etelässä 94 %, pohjoisessa 86 %). Pesimäkausi oli etelässä suhteellisen aikainen, mutta pohjoisessa se oli jopa keskimääräistä myöhäisempi. Ero näkyi myös laskennoissa havaittujen poikaslintujen kehittyneisyydessä. Näiden havaintojen perusteella tärkeimpien riistalajien poikaslinnut ennättivät kehittyä lentokykyisiksi eteläisessä Suomessa jo hyvissä ajoin ennen sorsastuskauden alkua, mutta pohjoisessa erityisesti telkän poikaslinnut olivat vielä valtaosin lentokyvyttömiä metsästyskauden alkaessa. G Sinisorsan, tavin, haapanan ja telkän runsausindeksit 1986-2008 (vasemmalla) ja poikastuottoindeksit 1989-2008 (oikealla). Indeksin arvo100 = seurantajakson kaikkien vuosien keskiarvo. 70 Metsästäjä 5 / 2008
• Metsästäjä 5 / 2008 71
• Tutkijan tuntoja Pedot herättävät intohimoja G Pedot ihastuttavat, pedot vihastuttavat. Liki jokaisella suomalaisella on mielipiteensä pedoista, ja tämä mielipide on yleensä kovin jyrkkä. Meillä on vielä melko tuoreessa muistissa ­ jossain takaraivon tietämillä ­ muinainen elämämme luonnon keskellä ja petojen rooli jokapäiväisessä elämässä. Vanhasuomalainen koki pedon yleensä uhkana ja kilpailijana, vasta vajaa vuosisata sitten ensimmäiset petojen ymmärtäjät uskalsivat nostaa päätään ja vaatia pedoillekin elämisen oikeutta. Joidenkin petolajien tila on tänä päivänä vähintäänkin kohtalainen ­ jos ja kun verrataan vaikkapa sadan vuoden takaiseen tilanteeseen. Monet pedot ovat vuosien varrella hoiperrelleet sukupuuton partaalla, osin ihmisvainon, osin ympäristömuutosten vuoksi. Ravintoverkoston huipulla tuulee: kaikki ongelmat verkoston alemmilla tasoilla heijastuvat petoihin. On ihmisiä, jotka ponnistelevat uskomattoman sinnikkäästi tappaakseen ja tuhotakseen petoja. On metsästäjiä, jotka sormi pystyssä syyttävät petoja riistakantojen heikosta tilasta, aina ja vääjäämättä. On kirkasotsaisia luontoihmisiä, jotka eivät myönnä petojen vahingollisuutta, päinvastoin pedot ylläpitävät saaliskantojen terveyttä ja hyvinvointia tasapainoa luonnossa. Kaikille näille ihmisille petoeläin on jotakin merkittävää, intohimoja herättävää. Väittäisin petovihaajankin kunnioittavan vastustajaansa, villi peto symboloi vapaata luontoa. Jotkut ihmiset tahtovat nujertaa luonnon, toisille se on pyhä paikka. Ukkoskuuron yllättämä kesälomalainen minäni katseli televisiosta Ihmemies MacGyverin seikkailuja. Sankari seikkailee "Säätiön" palveluksessa mitä erilaisimpien kansallisten ja kansainvälisten ongelmien ratkaisijana, yleensä kyseessä ovat vakoilu, murhat, petokset tai huumeet. Tällä kertaa hän oli kuitenkin "susien suojeluyhdistyksen tutkija", joka jäljitti radiolähettimellä merkittyä sutta. Ihmemies juoksi suden perässä parinkymmenen metrin etäisyydellä vastaanotin kainalossaan. Ihmemies, kerta kaikkiaan. Kyllä meilläkin ihmemiehiä on, nykyään runsaasti ihmenaisiakin, heidän ammattitaitonsa on kuitenkin uskottavampi, vaikka työnsä onkin todella vaativa. Suurpetogurumme Ilpo Kojola on haalinut ympärilleen "hurjan joukon", joka on reilussa vuosikymmenessä pyydystänyt ja radiomerkinnyt satakunta sutta ja saman verran karhujakin. Ahman ja ilveksen kohdalla puhutaan vain muutamista petoyksilöistä. Suuri osa suurpedoistamme on siis jatkuvan tehovakoilun kohteena. Lähes parituhatpäisen petoyhdysmiesverkoston uhrautuva vapaaehtoistyö luo tutkimukselle ja metsästysviranomaisille ihanteelliset puitteet menestyksekkääseen työskentelyyn. Petoyhdysmiesten joukossa on varmasti sekä petojen puolustajia että vastustajia, mutta petojen kanssa toimiminen on varmasti herättänyt heissä kaikissa tietyn kunnioituksen ja arvostuksen petoja kohtaan. Karvapeitteen sijasta pedoilla voi olla höyhenpeitekin, mutta tunteiden kirjo on sama peitteestä riippumatta. Kanahaukan rauhoituksesta on jo parikymmentä vuotta, mutta vieläkin mielipiteet vellovat kuumina. Rauhoituspäätös tuli aikoinaan hieman salamyhkäisesti, mikä osaltaan ylläpitää vastakkainasettelua turhan jyrkkänä. Lintupedoilla on oma vankka ihailijakuntansa. Poikasena minulla oli etuoikeus "leikkiä" kotkien kanssa, kiipeillä pesillä, tarkkailla viikkokaupalla pesätapahtumia, ruokkia häkkilintuja jne. Olin myyty mies, elin upeaa aikaa. Petolintujen rengastajat ovat myös hurahtaneet suojatteihinsa. Suomessa on rengastettu noin 300 000 päiväpetolintua ja lähes saman verran pöllöjä. Jokainen pesärengastus on vaativa suoritus, joten tämäkin vapaaehtoistyö on mittavuudessaan aivan uskomaton, maailmanennätysluokkaa. Nykypäivänä lähes kaikki maamme merikotkat kantavat rengasta jalassaan, ja kanahaukkoja rengastetaan vuosittain noin parituhatta lintua. Etenkin nisäkäspedot ovat valloittaneet myös naistutkijoiden sydämet. Valtaosa nykypäivän biologian opiskelijoista on naisia, mikä ei ainakaan vähennä kiinnostusta petoja kohtaan. Opiskelijat haluaisivat tehdä opinnäytetöitään pedoista, kesätöitä etsitään petotutkimuksen parista, ja monet vapaaehtoisapulaiset elävät koko kesän petotöiden kimpussa. Meillä on myös väitelleitä "petonaisia": Kaarina Kauhala väitteli jo 1992 supikoirasta ja hän on pääasiallisesti vastannut pk-petojen tutkimuksesta Suomessa (pk-pedot = pienet ja keskisuuret pedot?). Jonna Katajisto osallistui skandinaaviseen karhuprojektiin, ja hän väitteli kaksi vuotta sitten, Katja Holmala väittelee tuota pikaa pk-pedoista, ja hän ryhtyy vetämään päätutkijana ilvesprojektia. Petotutkimuksen volyymi on muutamassa vuosikymmenessä kasvanut hirvittävästi. Sama tilanne on naapurissamme Ruotsissa ja Norjassa. Olemme toki riistantutkimuksessa ylpeitä petotutkimuksen saavutuksista, sillä tällä hetkellä petotutkimus tuottaa runsaasti hyvää tiedettä, ja tutkimuksen yhteistyöverkosto on upeassa kunnossa. Yhteinen huoli Pohjoismaissa on kuitenkin se, että petotutkimus sananmukaisesti syö kaikki tutkimusrahat. Suurpedot eivät ole halpoja tutkimuskohteita, lisäksi eläinten harvinaisuus kasvattaa työtaakkaa. Yleinen mielipide, media ja hallintoviranomaiset ovat ajaneet petotutkimuksen käenpojan asemaan. Tätä käenpoikaa kuitenkin kannattaa ruokkia, kiitos innokkaille avustajille ja osaaville tutkijoille. Kiitos kuuluu myös onnistuneelle suomalaiselle petopolitiikalle. G Harto Lindén, Kirjoittaja on Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimusprofessori. 72 Metsästäjä 5 / 2008
• Rautiassa osut kerralla oikeaan Asekaappi Black Bear 6:lle aseelle. Vahva rakenne 2,3 mm terästä. Mitat n. 140 x 36 x 26 cm. Paino n. 40 kg, väri musta. 300003104 169,8:lle aseelle 300099063 Ase- ja lukkoöljy CRC 100 ml Ase- ja lukkoöljy puhdistaa, suojaa ja voitelee. Pakkaskesto -54 C astetta. Erinomainen öljy myös erilaisiin lukkovoiteluihin. 550364 Fleece väliasu Materiaali kevyt 100% polyester antipilling fleece. Väri tummansininen. Erinomainen ratkaisu kerrospukeutumiseen. Koot M - XXL. 300083671 189,- 4,60 9,90 Kuulosuojain Bilsom Impact Sport metsästykseen Aktiivinen ja kuuleva kuulosuojain metsästäjille ja ampujille. Käyttöaika 350 h. Kokoontaitettava. 300127669 Kuulosuojain Peltor Sport Tac metsästykseen Suunniteltu metsästäjille ja ampujille. Aktiivinen kuuleva kuulosuojain, joka estää äänen äkillisen katkeamisen. J22-audiotulo radiopuhelimelle ja koiratutkalle. Automaattinen virrankatkaisu. Paino 318 g, toiminta-aika 600 h. Kokoontaitettava. 300095953 Huopavuorikumisaapas Nokian Kaira Kestävä talvisaapas irtovuorilla kovaan käyttöön. Tilava lesti suomalaiseen jalkaan. Koot 38 - 48. 89,www.rautia.fi 129,- 69,90 Tarjoukset voimassa 30.9.2008 saakka tai niin kauan kuin varatut erät riittävät.
• Pienriistasaalis 2007 Vuoden 2007 saaliin riistalihan ja turkisten laskennallinen arvo oli yhteensä 63 miljoonaa euroa. Saaliista saatiin lihaa noin 11 miljoonaa kiloa, josta hirven osuus oli 8 miljoonaa kiloa. A rviolta 222 000 metsästäjää kävi metsällä ainakin kerran vuoden 2007 aikana. Aiempien vuosien tapaan noin joka neljäs metsästäjä piti välivuoden. Pienriistan metsästyspäiviä kertyi kaikkiaan 2 215 000. Metsällä käyneistä metsästäjistä 65 % sai pienriistasaalista. Osa metsästäjistä osallistui vain hirvieläinten pyyntiin. Hirvieläinten pyyntipäiviä kertyi 1 475 000. Pääosa vesilinnuista saatiin saaliiksi sorsastajien omien riistanhoitopiirien alueilta. Metsäjänis ja sinisorsa kärjessä Pienriistanisäkkäistä metsäjäniksen lukumääräinen saalis oli suurin, 209 900 yksilöä. Niitä saatiin saaliiksi eniten Pohjois-Savossa (53 200). Toiseksi lukuisin saalislaji oli supikoira (135 700) ja kolmanneksi lukuisin rusakko (65 900). Supikoiria päätyi eniten erämiesten reppuihin Pohjois-Savossa (27 000) ja rusakkoja taas Pohjanmaalla (11 700). Riistalinnuista ammuttiin eniten sinisorsia, yhteensä 210 700 yksilöä. Tärkeimmät sinisorsan pyyntialueet olivat Pohjois-Savo (19 500), Pohjanmaa (19 400) ja Oulun eteläinen osa-alue (18 800). Seuraavaksi lukuisimmat saalislinnut olivat teeri (176 000) ja sepelkyyhky (153 800). Teeriä saatiin eniten Kainuussa (35 600), kun taas kyyhkyjä ammuttiin eniten Pohjanmaalla (22 800) ja Oulun eteläisellä osa-alueella (23 100). Riistalintuihin kuulumattomia variksia pyydystettiin 189 400. Eniten niitä ammuttiin Pohjanmaalla (68 300). Aslak Ermala ja Eija Nylander, RKTL 74 Metsästäjä 5 / 2008
• Metsästäjät käyvät jonkin verran metsällä myös oman riistanhoitopiirinsä ulkopuolella. Peltolintusaaliista joka neljäs fasaani ja joka viides peltopyy lähti vierailijoiden mukaan. Pääosa vesilinnuista saatiin saaliiksi sorsastajien omien riistanhoitopiirien alueilta. Kuitenkin alleista joka toinen, tukkakoskeloista ja punasotkista joka kolmas ja tukkasotkista joka neljäs olivat vierailijoiden pyytämiä. Myös riekoista ja metsoista joka neljäs lintu saatiin saaliiksi oman riistanhoitopiirin ulkopuolella. Jänis- ja rusakkosaaliista noin joka kymmenes saaliseläin saalistettiin oman riistanhoitopiirin ulkopuolella. Turkiseläinten pyynti oman riistanhoitopiirin ulkopuolella oli varsin vähäistä, joskin majavista joka neljäs ja oravista joka viides oli vierasmetsästäjien pyytämä. Koko maan saalismäärät vuonna 2007 olivat 29 lajilla selvästi pienempiä tai samalla tasolla kuin edeltäneellä 5-vuotiskaudella keskimäärin. Kärpän, hirven, tavin, heinäsorsan, haapanan, lapasorsan, haahkan, telkän, riekon ja nokikanan saalismäärät olivat pienimmät viiteen vuoteen. Metsäjäniksen, oravan, supikoiran, nää- Taulukko 1. Pienriistasaalis vuosina 2002 ­ 2007 2002 2003 Jänikset Metsäjänis 195800 194300 Rusakko 62 100 62 900 Turkiseläimet Orava 4 200 3 600 Majavat 2 900 3 500 Piisami 4 900 15 500 Kettu 39 700 65 000 Supikoira 95 700 129100 Kärppä 2 500 3 500 Minkki 53 100 70 700 Hilleri 400 400 Näätä 10 600 15 100 Mäyrä 9 700 8 600 Saukko 16 26 Vesilinnut Merihanhi 3 400 7 200 Metsähanhi 4 000 8 900 Kanadanhanhi 3 400 5 500 Tavi 113300 128200 Heinätavi 17 000 2004 200200 63 300 3 300 3 100 6 200 61 500 116000 2 900 49 700 500 14 900 7 800 11 4800 4800 3600 109300 18500 281100 65100 12200 7900 6400 1600 10700 9100 75300 9200 1900 85000 98900 140200 32200 600 15900 167700 2200 3200 2005 188600 73 200 4 400 3 078 9 900 63 000 98 300 3 100 53 600 500 16 600 10 800 20 4100 6400 5600 113900 14800 295900 56500 7900 6500 6100 800 6300 8000 60400 3700 1400 87700 103100 162700 42800 1100 29800 179200 1200 2200 2006 200000 68 800 7 300 4 100 10 000 64 100 120600 3 400 55 200 400 15 100 10 200 17 5000 11200 4300 114800 15900 281400 46800 5300 6100 3300 600 3200 12900 67900 6900 400 95800 89400 216000 58000 2300 25400 212200 900 4600 2007 209900 65 900 10 200 3 800 5 500 50 500 135700 1 900 61 300 500 20 800 9 000 12 7000 6300 5000 92700 16800 210700 46400 7800 4200 6000 700 2600 7700 48600 4600 2100 88400 52900 176000 41800 1000 29500 153800 600 3700 * * Sinisorsa Haapana Jouhisorsa Lapasorsa Tukkasotka Punasotka Haahka Alli Telkkä Isokoskelo Tukkakoskelo Metsäkanalinnut Pyy Riekko Teeri Metso Peltolinnut Peltopyy Fasaani Sepelkyyhky Liejukanat ja kahlaajat Nokikana Lehtokurppa 219300 8 100 5 400 3 100 * 7 200 6 200 61 200 * * 88500 74 800 118500 33 600 2 600 23 600 144400 900 5 200 248700 54 300 8 900 5 200 7 200 2 000 9 700 10 200 73 200 8 600 1 600 06300 106800 148700 43600 1600 20400 176100 3400 6000 * Taulukko 1. Pienriistasaalis vuosina 2002 ­ 2007 tietoja ei saatavilla dän, valkohäntäpeuran ja ilveksen saaliit olivat suuremmat kuin minään vuonna edeltäneellä 5-vuotisjaksolla. Otos lähes 5400 metsästäjää Pienriistan saalistiedot kerättiin metsästäjille postitse lähetetyn saaliskyselyn avulla yhteistyössä Metsästäjäin Keskusjärjestön kanssa. Saalistilaston aineisto perustuu 5 394 metsästäjän otokseen. Otos poimittiin metsästäjärekisteristä metsästysvuoden 2007/2008 riistanhoitomaksun maksaneista henkilöistä. Kustakin riistanhoitopiiristä otokseen poimittiin 299 ­ 300 metsästäjää, kuitenkin niin että Oulun riistanhoitopiiri oli jaettu kahteen ja Lapin riistanhoitopiiri kolmeen osa-alueeseen. Saalismääriä laskettaessa käytettiin aluekohtaisesti laskettuja painokertoimia. Kyselylomake postitettiin henkilökohtaisena lähetyksenä palautuskuoren kera. Lomakkeen kyselyosa oli yhden sivun mittainen ja sen kääntöpuolella oli täyttöohje. Lähetyskuoressa mukana oli saatekirje ja kartta, johon oli merkitty riistanhoitopiirien ja niiden osa-alueiden rajat ja numerokoodit, sekä luettelo osa-alueiden riistanhoitoyhdistyksistä. Lomakkeessa kysyttiin vuoden 2007 aikana saatu saalis alueittain 41 lajista. Lisäksi kysyttiin, monenako päivänä vastaaja oli metsästänyt pienriistaa tai hirvieläimiä, sekä oliko hän pyytänyt riistaa loukuilla, raudoilla tai jalkanarulla. G Metsästäjä 5 / 2008 75
• nen rpä ik ä ir v H Sauli Laaksonen, Evira, Raine Kortet, Oulun yliopisto, Sauli Härkönen, Metla, Hannu Ylönen, Jyväskylän yliopisto, Ilpo Kojola, RKTL ­ hirvieläinten ja ihmisten kiusa Hirvikärpäsen leviämistä kohti Pohjois-Suomea sekä hirvikärpäsen selviytymis- ja lisääntymismahdollisuuksia yhä pohjoisemmassa on tutkittu aktiivisesti jo noin puolentoista vuoden ajan laajassa yhteistutkimushankkeessa. Hankkeeseen ovat osallisena useat maamme yliopistot ja eri sektoritutkimuslaitokset. Keskeisiä kysymyksiä, joihin tutkimusryhmämme, hirvikärpäsen perusbiologisen tuntemuksen lisäämisen ohella, pyrkii saamaan vastauksia, on useita. Onko hirvikärpänen haitallinen hirvieläinten terveydelle? Voiko hirvikärpänen selviytyä ja lisääntyä pohjoisessa sekä levitä yhä pohjoisemmaksi? Mitkä hirvieläinlajit voivat toimia hirvikärpäsen isäntäeläiminä? Onko uhkakuvalla, jossa hirvikärpänen valloittaa Fennoskandian noin 700 000 yksilön poropopulaation, oikeutusta? Onko tarvetta ja keinoja vastustaa tätä kiusallista ulkoloista? Kirjoituksemme esittelee hankkeen uusia alustavia tutkimustuloksia. Veriaterioita nauttinut juuri jälkeläisen (toukan) tuottanut hirvikärpänen, jonka vatsa on laajentunut, toukka ja kotelo poron karvoissa. Huomaa siivettömyys, pudottaa siipensä isäntäeläimessä, tämä on paras tuntomerkki erotettaessa linnuntäikärpäsestä. H 76 irvikärpäshankkeen käynnistymistä ja sen edistymistä vauhdittivat metsästäjien ja luonnossa liikkujien huomattava kiinnostus, poronomistajien huoli hirvikärpäsen mahdollisista vaikutuksista porotalouteen sekä maa- ja metsätalousministeriön Maatilatalouden kehittämisrahaston (MAKERA) myöntämä osarahoitus. Metsästäjien vapaaehtoinen ja aktiivinen työpanos on ollut ratkaisevan tärkeä tutkimuksen ripeälle etenemiselle. Metsästäjä 5 / 2008 Havaintoja jo 60-luvulta Hirvikärpänen havaittiin ensi kerran varmistetusti vuonna 1960 Kaakkois-Suomessa. Sen jälkeen tämä kömpelön ja viattoman oloinen, hirvieläinten turkissa loisiva täikärpänen on valloittanut menestyksellisesti Etelä- ja KeskiSuomen. Linné kuvasi lajin jo 1700-luvulla, mutta Ruotsin eteläosissa se yleistyi vasta 1980-luvulla. Samoihin aikoihin se levisi myös KaakkoisNorjaan. Suomessa hirvikärpäsen vakiintuneemman levinneisyyden raja noudattelee tällä hetkellä jotakuinkin poronhoitoalueen etelärajaa, joskin yksittäisiä varmistettuja löydöksiä on tehty viime vuonna jo parisataa kilometriä pohjoisempanakin. Hirvikärpäsen yleistyminen seurauksineen onkin kohonnut yhteispohjoismaisen tutkimuksen tärkeäksi kohteeksi. Yksi toukka kerrallaan Aikuisten hirvikärpästen esiintyminen maastossa jatkuu syksyyn, aina pitempikestoisten pakkasjaksojen tuloon saakka. Hirvikärpäsurokset ja -naaraat elävät talven yli hirvieläin-
• ten karvapeitteen suojissa, imevät veriaterioita ihoon poraamistaan rei'istä, parittelevat ja tuottavat jälkeläisiä havaintojemme mukaan ainakin seuraavaan keskikesään saakka, kenties pitempäänkin. Hirvikärpäsnaaras synnyttää useita toukkia, mutta yhden aina kerrallaan. Toukat koteloituvat nopeasti ja putoavat maastoon lumen ja kasviston suojaan. Hirvikärpäsnaaras synnyttää useita toukkia, mutta yhden aina kerrallaan. Koteloiden syönnistä saatikka sitten petojen (myyrien, päästäisten ja tiaisten) vaikutuksesta hirvikärpäskoteloiden määrään luonnossa ei ole mitään tietoa. Ainoat havainnot ovat tulleet metsästäjiltä, jotka ovat havainneet varsinkin hömötiaisten vierailevan tuoreilla hirvenmakuuksilla. Rajoittaako luonto? Hirvikärpänen voi menestyä ja toteuttaa elinkiertoaan laajalla alueella eteläisestä Suomesta ainakin poronhoitoalueen etelä- ja keskiosien luonnon olosuhteisiin. Uuden sukupolven syntyyn, koteloiden kuoriutumiseen vaikuttavat monet tekijät kuten edellisen talven ja kesän sääolosuhteet, aikuisen yksilön menestymiseen ja isännän löytymiseen taas vaikuttavat syksyn säät. Kylmyys, kuivuus ja vähälumisuus todennäköisesti alentavat koteloiden menestymismahdollisuuksia, mutta kosteus ja lämpö lisäävät niitä. Ilmaston lämpenemisen kokonaisvaikutuksia ei vielä voida ennakoida. Toisaalta lisäänennakoida tyvä lämpösumma ja kosteus suosinevat kuoriutumista ja saalistusta, mutta toisaalta vaihtelevat lumiolosuhteet kuten toistuva lumen sulaminen, talviset vesisateet ja maakerroksen uudelleen jäätyminen voivat huonontaa koteloiden elossapysymistä. Tutkimuksen tässä vaiheessa voidaan kuitenkin todeta, että olosuhteet hirvikärpäsen kehittymiseen luonnossa ovat otolliset ainakin Keski-Lappiin saakka. Jos hirvitiheydet säilyvät nykyisellään, ovat edellytykset lajin leviämiseen yhä pohjoisemmaksi otolliset. usein nämä kriteerit. Ihmisessä hirvikärpäsen ei ole havaittu lisääntyneen, mutta verta hirvikärpänen voi ihmisestäkin imeä. Tutkimustemme perusteella suuri koko ja tummat värit näyttävät olevan hirvikärpäsen silmään erityisen houkuttelevia, kun taas vaaleat tai matalaprofiiliset kohteet voivat jäädä huomiotta. Päätelmää tukevat myös aiemmat poroista ja metsäpeuroista tehdyt havainnot, sillä isokokoiset tummat hirvaat tuntuvat olevan hirvikärpäsen erityisessä suosiossa. Näinollen valkea asuste toimisi tummaa tai punaista asustetta paremmin hirvikärpästä vältettäessä. Hirvikärpäselläkin luontaisia vihollisia Hirven turkissa asusteleville aikuisille hirvikärpäsille ei liene sellaista petoa, joka pystyisi aikuisvaiheen tiheyksiin vaikuttamaan. Siten petovälitteisen kannansäätelyn mahdollisuus jää ainoastaan kotelovaiheeseen, jos sinnekään. Huomionarvoista kuitenkin on, että hirvikärpästen kotelot kuulunevat monen pikkunisäkkään ja linnun ravintovalikoimaan. Hirvikärpäsen isäntäeläiminä toimivat lähes kaikki pohjoisen pallonpuoliskon alueen hirvieläimet. Näihin isäntäeläimiin kuuluvat ainakin hirvi, saksanhirvi (isokauris), metsäkauris ja kuusipeura (täpläkauris). Lisäksi hirvikärpänen on levinnyt hirvieläinten vientien mukana myös Pohjois-Amerikkaan. Havaintojemme mukaan Suomessa tälle täikärpäselle maittaa hirven lisäksi metsäkauris ja harvemmin myös valkohäntäpeura (valkohäntäkauris), jossa kuitenkin jälkeläistuotto on varmistettu. Siitä, kuinka hyviä ja suosiollisia isäntiä muut kuin hirvi täikärpäselle ovat, ei varmaa tietoa vielä ole. Hirvikärpäsen on raportoitu ajoittain kiusaavan myös kotieläimiä, kuten hevosia, lampaita ja jopa sikoja. Lihansyöjien loisena sitä ei pidetä, mutta myös koiria ja susia sen tiedetään ajoittain vaivaavan. Nyt hirvikärpäsen isäntäeläinten listaan voidaan lisätä varmuudella Suomessa myös poro ja metsäpeura, joissa molemmissa on todettu myös hirvikärpäsen jälkeläistuottoa. Viimesyksyiset metsästäjien ja muiden luonnossa liikkujien sekä poromiesten havainnot ja löydökset eteläisessä poroteurastamossa osoittavat, että tämä sitkeähenkinen ulkoloinen on selvästi tunkeutunut jo poronhoitoalueen puolelle ja alkanut saada tiukkaa otetta poron karvoista. Metsäpeuran hirvikärpänen on Hirvikärpäsen puremakohta, "verikaivo" poron nahkassa, joka näkyy myös hyväksynyt kiusan kohteekseen jo muokatussa vuodassa. vuosia aikaisemmin. MetsäpeuroLoppukesällä ja alkusyksystä kotelosta kuoriutunut aikuinen hirvikärpänen on valmiina etsimään tai paremminkin odottamaan uuden isäntäeläimen ilmestymistä näköpiiriin. Havaintomme viittaavat siihen, että hirvikärpänen vaikuttaisi olevan huono lentäjä. Lisäksi olemme saaneet viitteitä siitä, että saalistus tapahtuisi lyhyenä pyrähdyksenä näköaistin perusteella tehdyn kohteen hyväksynnän jälkeen. Hirvikärpänen valitsee ja hyväksyy (siivet tiputtamalla) sopivan isäntäeläimen tiettyjen sisäsyntyisten kriteereiden avulla. Hyvän isäntäeläimen tulee olla riittävän iso, lämmin ja liikkuva objekti. Valitettavasti myös ihminen täyttää Isäntä hyväksytään siivet pudottamalla Vanhat ja uudet isännät Juuri saaliiseen laskeutunut hirvikärpänen. Huomaa tuntomerkit, siivet ovat yhdensuuntaiset ja siipisuonet kellertävät tai ruskeat. Hirvikärpästen infektoiman hirven kevättalvinen makuus. Värjäytyminen muodostuu hirvikärpäsen ulosteista ja hirven verestä. Metsästäjä 5 / 2008 77
• Nyt hirvikärpäsen isäntäeläinten listaan voidaan lisätä varmuudella Suomessa myös poro ja metsäpeura. jen terveydentilan kartoituksessa Suomenselän metsäpeuroilla havaittiin runsaasti hirvikärpäsiä jo vuonna 2004 ja Kainuun metsäpeuroista oli ensimmäinen varmistettu havainto vuodelta 2005. Tällä hetkellä on epäselvää, kuinka hyviä isäntäeläimiä nämä uudet lajit hirvikärpäselle ovat. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että sekä poro ja metsäpeura pyrkivät ja onnistuvat vähentämään hirvikärpäskuormaansa talven aikana. Tämä voi johtua näiden eläinten tiheämmästä karvapeitteestä, joka vaikeuttaa hirvikärpäsen liikkumista, sekä niiden fysiologisista ja fyysisistä reaktioista. Varmaa kuitenkin on, että osa hirvikärpäsyksilöistä säilyy hengissä niissä ja pystyy tuottamaan jälkeläisiä ainakin kevättalvelle asti. Makuusten kertomaa Hirvikärpäsen tiheimmillä esiintymäalueilla on hyvin tavallista, että hirviyksilöt ovat useiden tuhansien hirvikärpästen loisimia. Tämä ilmenee selvästi näiden yksilöiden kevättalvisilla, punertavan ruskeiksi värjäytyneillä makuupaikoilla. Lumen värjäytyminen makuuksella koostuu tuhansien hirvikärpästen ulosteesta ja hirvestä peräisin olevasta kudosnesteestä ja verestä. Hirven veri voidaan osoittaa lievästäkin värjääntymästä kaupallisin pikatestein. Usein tätä epämiellyttävää mönjää on hirven karvoissa niin runsaasti, että sitä on roiskunut laajalle alueelle makuuksen ympärille hirven noustessa ylös ja ravisteltuaan itseään. Makuupaikkojen värjääntyminen, joka on voimakkainta makuuksen niska-säkä-selkä -alueilla, kertoo hirvikärpäsen suosimista karvapeitteen alueista hirvessä. Samanlaista, joskin huomattavasti lievempää värjääntymistä löytyy myös metsäpeuran kevättalvisilta makuuksilta. Makuusten värjääntymisen ja niistä löytyvien hirvikärpäskoteloiden seuranta on helposti toteutettava, tehokas ja edullinen uusi työkalu alueen hirvikärpäsinfektion ja alueellisen esiintymisen sekä leviämisen seurannassa. Sarvella säkän seudun hankaaminen on tyypillinen oire hirvikärpäsen vaivaamilla poroilla. Laaja-alaiset karvapeitteen vauriot kevättalvella hirvikärpästen vaivaamalla porohirvaalla. Vaikutusta hirvieläinten hyvinvointiin Vaikka hirvikärpäsen purentasyvyys on vähäinen, tuhannet puremat aiheuttavat hirvelle ihovaurioita, arpia ja paksuuntumia (kuva), jotka näkyvät myös muokkauksen jälkeen. Tällä on todennäköisesti vaikutusta myös hirven hyvinvointiin ja käyttäytymiseen. Ainakin seurannassa havaitut runsaat merkit kehon ravistelusta kielivät hirvikärpäsen isännälle aiheuttamasta kiusasta. Kehon voimakkaat ravistelut, intensiivisen sarvilla ja sorkilla hankaamisen ohella, olivat näkyvimpiä käyttämishäiriöitä hirvikärpäsen infektoimilla poroilla. Poro vaikuttaisi olevan erityisen herkkä hirvikärpäsen aiheuttamalle kiusalle. Hankaaminen olikin niin intensiivistä, että se johti poron hauraan karvan katkeamiseen ja turkin vaurioihin jo muutamassa viikossa infektion jälkeen. Näillä toimilla poro pyrkii pon78 Metsästäjä 5 / 2008 nekkaasti pääsemään eroon kiusankappaleista ja osin ilmeisesti onnistuukin tässä. Karvapeitteen vauriot etenivät kevättalveen mennessä laaja-alaisiksi karvattomiksi alueiksi, varsinkin kaulan ja yläselän alueella. Muutoksia esiintyi eräässä eteläisessä porotokassa n. 20 % yksilöistä. Suunnilleen yhtä yleinen on karvavaurioiden määrä alueeseen läheisesti liittyvässä Kainuun metsäpeurapopulaatiossa. Nämä peura-suvulla havaitut muutokset muistuttavat Pohjois-Amerikassa yhdeksänkymmentäluvun loppupuolelta lähtien, lähinnä valkohäntä-, mustahäntä- ja muulipeuroja vaivanneesta ja yleistyneestä karvattomuussyndroomasta. Tautia esiintyy talvisin ja se on aiheuttanut peurakantojen taantumisia, alentunutta jälkeläistuottoa ja kuolemia. Ruotsista ja Norjasta on raportoitu vastaavasti karvattomista hirvistä, joiden aiheuttaja on vielä epäselvä, mutta jonka useat tutkijat ovat yhdistäneet voimakkaaseen hirvikärpäsinfektioon. Laajat vauriot karvapeitteessä vaikuttavat haitallisesti talveen valmistautuvan hirvieläimen hyvinvointiin. Talven kuluessa lisääntyvä lämmönhukka ja energiantarve voivat olla kohtalokkaita kriittisissä olosuhteissa. Kohonnut energiankulutus hirvikärpäsen vaivaamilla poroilla oli havaittavissa jo syksyllä. Löydösten perusteella onkin aiheellista pohtia, olisiko hir- vikärpänen osasyy Kainuun metsäpeurakannan nykyiseen huonovointisuuteen. Hirvikärpästen riivaamien porojen stressaantunut käyttäytyminen ilmaisi hirvikärpästen aiheuttamaa kiusaa. Osalla yksilöistä oireet olivat erityisen voimakkaita ja pitkäkestoisia, ja stressaantuminen näkyi poron koko olemuksessa ja myös joissain poron terveyttä kuvaavissa veriarvoissa. Makuusten seurannan yhteydessä havaitut useat ravistelujäljet viittaavat samoihin stressireaktioihin hirvillä. Ihomuutokset ilmenevät raapimisjälkien lisäksi myös hirvikärpäsen puremakohdissa muutaman millimetrin kokoisina verisinä kraatereina ihon pintakerroksissa (kuva ). Muutokset antavat viitteitä siitä, että ne ovat porolle vähintään kiusallisia ja voivat olla myöhemmin toissijaisten bakteeri-, virus- ja sienitulehdusten lähteitä. Samanlaisia muutoksia on löytynyt hirvien kevättalvisista taljoista. Puremavauriot näkyvät poron taljassa, kuten hirvenkin, myös muokkauksen jälkeen alentaen niiden kaupallista arvoa. Porot voidaan lääkitä Porotalouden kannalta myönteisin tutkimustulos on se, että suoritettujen lääkityskokeiden perusteella ivermektiini osoittautui hirvikärpäselle myrkylliseksi ja sairastuneita poroja voidaan auttaa. Kyseisellä loismyrkyllä käsitellään noin 80 % eloporoista vuosittain. Ongelmana on kuitenkin lääkityksen oikea ajoittaminen. Havaintojemme mukaan hirvikärpänen alkaa tuottaa jälkeläisiä jo syksyllä. Jos lääkitys viivästyy, osa hirvikärpästen jälkikasvusta ehtii turvaan lumipeitteen alle. Vaikka porojen loislääkityksellä voitaisiin estää tai ainakin vähentää porojen altistumista tälle täikärpäselle, ei se estä lajin leviämistä hirvipopulaatiossa. Tästä syystä hirvikärpäsen yleistyminen ainakin Keski-Lapin korkeudelle asti on todennäköistä. G
• ÄT UK K U-R A H O Suuren suosion i saavuttanut camo-kenkä uudistui: Istuvampi varsi Tukevampi kanta Pitävä, kiertojäykkä JahtiJakt-pohja Erittäin kevyt ja nopeasti kuivuva jalkine jatkuvaan käyttöön! TEKNISTÄ EDISTYSTÄ -kalvo Uusi AIR-TEX2-kalvo on lämpölaminoitu suoraan jalkineen pintamateriaaliin. Huippuominaisuudet kestävät kovaa käyttöä. Tampereen teknillisen yliopiston Älyvaatelaboratorion testeissä AIR-TEX2-kalvon hengittävyys todettiin erinomaiseksi. Lisäksi kalvo sai parhaat arvot erinomaisesta vedenpitävyydestään (vesipilarin korkeus > 10 000 mm). a s i s . et u p 99,ketin + toimitu skulut ! tarjous Esittely T 169,STAAVA VA Erätukun etupaketti 0,[arvo 29,-] JahtiJakt Liner-sukat Ohuet Liner-sukat. kat. at CoolMax-materiaali pitää jalat kuivina. CAMO JAHTIJAKT CAMO -KENGÄT JahtiJakt Camo -kengät edustavat teknologiaa, jota aiemmin ei ole ollut tarjolla. Uusimman AIR-TEX2-kalvon ansiosta kengät ovat vedenpitävät ja hengittävät. Näin jalat säilyvät kuivina ja hiertymättöminä pitkilläkin jahtireissuilla. Ja Scentech-hajunesto auttaa sinua pääsemään lähemmäs riistaa myös hajuttomammin. Koot: 38­46 ÄLÄ PALJASTU -hajunestoteknologia Innovatiivisen ScentechTM-hajunestoteknologian avulla estetään ihmisestä lähtevää hajua kulkeutumasta pintamateriaaliin läpi maastoon riistan vainuttavaksi. Teknologia on kehitetty yhteistyössä alan parhaiden asiantuntijoiden ja tutkimuslaitosten kanssa ensimmäisenä Suomessa. Kenkäsuihke AIR-TEX-kyllästesuihke ke kalvokenkien suojaamiseen. Tilaa www.eratukku.fi tai numerosta 020 747 7000 (ma­pe 9­17) OULU Alasintie OULU, Alasintie 8 ULU, asin sinti VANTAA, Valimoti VANTAA, Valimotie 27 T limotie TAMPERE, Possijärvenkatu 4 AMPERE, ossijärvenkatu E sijä si venka HAAPARANTA, Ika o talo HAAPARANTA, Ikano-talo APARANTA N o LAPPEENRA A Kauppiaanka LAPPEENRANTA, Kauppiaankatu 2 PPEENRAN p iaa Metsästäjä 5 / 2008 TU I 79 pä Sj o pa 6 0 iv ää a UUDISTUNUT CAMO-KENKÄ SHOKKIHINTAAN! k orot o n t m ak s u a ika a E R
• Uudistunut hirvihavaintokortti - alku tehostetulle hirvieläinten terveydenhuollolle Luonnonvaraisista eläimistä lähtöisin olevien sairauksien merkitys ihmisten ja eläinten terveydelle, maataloustuotannolle ja taloudelle on viimeaikoina yleismaailmallisesti kasvanut. Eläinten hyvinvointi ja terveys ovat myös kestävän metsästyksen ja riistasta saatavien tuotteiden turvallisuuden edellytys ja siten riistatalouden peruskulmakiviä. I Suomessa on syystä oltu ylpeitä tuotantoeläimiemme hyvästä terveydestä. Useimmat vaaralliset eläintaudit eivät ole toistaiseksi päässeet leviämään maahamme. Myös riistaeläimet ovat olleet terveitä. Tilanteen pysyvyys ei ole kuitenkaan itsestäänselvyys. Tämän osoittaa uusien eläintautien yleistyminen ja leviäminen maailmalla. Lintuinfluenssa, SARS, Länsi-Niilin virus, hirvieläinten näivetystauti ja sinikielitauti ovat esimerkkejä viime aikojen uutisotsikoista. Monet taudeista voivat vaikuttaa voimakkaasti hirvieläinkantojen elinvoimaisuuteen ja metsästykseen. Niiden esiintyminen voi asettaa tiukkoja rajoituksia saaliskiintiöihin ja hirvieläimistä saatavien tuotteiden käytölle. Koska hirvieläimet ovat sukua monien kotieläinlajien kanssa, monet taudeista (esim. luomistauti, tuberkuloosi ja sinikielitauti) voivat myös siirtyä villeistä hirvieläimistä tuotantoeläimiin ja päinvastoin. Terveys on suhteellinen käsite I Vaikka Suomen hirvieläinkannat ovat yleisen käsityksen mukaan suhteellisen terveitä, todellisuus ei ole aivan yhtä ruusuinen. Esimerkiksi jo vuosien 1980­86 aikana 6 % eläinlääkäreiden tarkastamista hirvistä ja 3 % valkohäntäpeuroista hylättiin elintarvikkeiksi kelpaamattomina. Ruotsissa on todettu mystisiä hirvien joukkosairastumisia ja kuolemia. Myös Suomesta löytyy esimerkkejä hirvieläimissä yleistyvistä sairauksista ja niihin mahdollisesti liittyvistä kannan taantumista. Hyönteisvälitteisten sukkulamatojen loisinta sekä hirvikärpäsen leviäminen ja runsastuminen voivat olla yhteydessä metsäpeurakannan taantumiseen. Tautien ja loisten yleistyminen asettavat haasteita riistakantojen hoidolle ja tutkimukselle ja myös ihmisten ja eläinten terveydestä vastaaville viranomaisille. Hirvieläinten elämään liittyy erityispiirteitä, jotka edesauttavat tautien esiintymistä ja leviämistä populaatioissa ja niiden välillä. Hirvieläinten liikkeet, lajien levittäytyminen ja vuodenaikaisvaellukset, tarjoavat mahdollisuuden tautien leviämiselle uusiin eläimiin ja uusille alueille. Hirvieläinten sosiaalinen käyttäytyminen, johon liittyy esimerkiksi vuorovaikutus emän ja vasan välillä, kiimakäyttäytyminen, laumautuminen ja nuorten urosten vaellukset, edesauttaa tautien leviämistä. Kolmas tekijä on hirvieläinkantojen ikärakenne. Hirvieläimet ovat pitkäikäisiä ja hedelmällisin ikä saavutetaan suhteellisen myöhäisessä iässä. Vanhojen eläinten suuri osuus populaatiossa suosii tautien esiintymistä. Ja kontaktit kotieläinten kanssa, esimerkiksi laitumilla ja ulosteiden välityksellä tai lisäruokinnan kautta, edistävät uusien tautien ilmaantumista hirvieläinkantoihin, mutta myös tautien puhkeamista kotieläimissä. Kun tähän lisätään käynnissä oleva ilmaston muutos ja ympäristön kemikalisoituminen, riittää tautien dynamiikan ymmärtämisessä haasteita. Ravinto yleensä ratkaisevassa asemassa I Hirvieläinten terveydenhuollon päämääränä on elinvoimaisten hirvieläinkantojen, niistä saatavien tuotteiden turvallisuuden, sekä virkistyksellisten, esteettisten ja eettisten arvojen turvaaminen myös tulevaisuudessa. Tämän varmistamiseksi on Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran kala- ja riistaterveyden tutkimusyksikköön perustettu hirvieläinten terveydenhuoltoeläinlääkärin virka vuonna 2007. Samalla aloitettiin hirvieläinten terveydenhuollon kokonaisvaltainen kehittäminen yhdessä RKTL:n, Metlan ja metsästäjäjärjestöjen kanssa. Erillisissä osahankkeissa on yhteistyötahoina useat eri yliopistot, Syke sekä KTL. Hirvieläinkantojen elinvoimaisuus on voimakkaasti riippuvainen elinympäristöistä. Elinvoimaisuutta vaarantavat ympäristötekijät liittyvät usein ravintoon. Ravinto voi olla laadultaan puutteellista tai ravinnon saanti on vaikeutunut esimerkiksi poikkeuksellisten ilmasto-olosuhteiden takia (paksu lumipeite, liiallinen lämpö tai kylmyys). Myös vääristynyt peto-saalissuhde, jossa pedon roolin on usein ominut ihminen, voi aiheuttaa kannan ylitiheyttä ja rakenteen vääristymiä ja edelleen ravinnon puutetta ja elinvoimaisuuden laskua. Infektiopaineen nousun ja eläinten vastustuskyvyn laskun vuoksi hyväkuntoiselle eläimelle vaarattomat taudinaiheuttajat voivat aiheuttaa sairastumisen. Ravinnon puute ja kunnon heikkeneminen on tapaturmien jälkitilojen ohella yleisin altistava tekijä havaituissa hirvieläintemme sairaustapauksissa. Luonnossa esiintyy lisäksi vaarallisempia taudinaiheuttajia, kuten helposti leviävät eläintaudit ja ympäristöön kertyneet haitalliset kemikaalit, jotka voivat sairastuttaa myös hyväkuntoisia eläimiä. Hirvieläinten terveydenhuollon keinot: I 1. Epidemiologisen seurannan ja tieteellisen tutkimuksen menetelmin autetaan estämään sellaisten uusien hirvieläintautien leviäminen maahamme, joilla voi olla kielteisiä vaikutuksia hirvieläinkannoissa, kotieläimissä tai ihmisyhteiskunnassa. Tautiseuranta kohdistetaan erityisesti niille kohdealueille, joille tautien leviäminen on todennäköisintä. Useisiin tauteihin, kuten sinikielitautiin ja hirvieläinten krooniseen näivetystautiin kohdistuviin seurantoihin edellyttää meidät jo EU:n lainsäädäntö. 2. Aktiivisen terveysseurannan ja parantuvien tieteellisten menetelmien ja yhteistyön avulla mahdollistetaan uusien uhkien mahdollisimman varhainen toteaminen. Uusien tautien lisäksi jo olemassa olevien sairauksien aiheuttajien yleistymisen tai terveyttä vaarantavien ympäristöllisten seikkojen, kuten haitallisten kemikaalien, havaitseminen ajoissa on tärkeää. Tämä mahdollistaa parhaiden ja kustannustehokkaimpien torjuntatoimenpiteiden käytön. 3. Metsästäjien, biologien ja eläinlääkäreiden aktiivisuutta lisätään. Tietoa hirvieläinten terveydentilan seurannan ja sairauksien havaitsemisen merkityksestä lisätään tiedottamalla tutkimuksesta ja kehittämällä hirvihavaintojärjestelmää. 4. Aihetta käsittelevää yhteiskunnallista keskustelua, hirvieläimiä koskevan tiedon saatavuutta ja läpinäkyvyyttä lisätään hankkeessa saatujen tulosten pohjalta esimerkiksi ajantasaisten internetpohjaisten sovellusten avulla. Tavoitteiden toteutuminen edellyttää laajamittaista yhteistyötä tutkimuslaitosten, metsästäjien ja viranomaisten kesken. Laajamittainen muutosten havainnointi sekä tarvittavien näytteiden kerääminen on mahdollista ainoastaan metsästäjien avulla. Paras mahdollisuus tähän työhön on syksyisen hirvenmetsästyksen yhteydessä. Uudistunut hirvihavaintokortti I Mittavimpia suomalaisen metsästäjäkunnan talkootyön voimannäyttöjä on hirvihavaintokorttien täyttäminen. Uuteen hirvihavaintokorttiin lisättyjen kohtien avulla kerätään tietoa myös hirvien terveydestä ja niihin vaikuttavista seikoista. Nämä tiedot ovat ensisijaisen tärkeitä arvioitaessa hirvipopulaation elinvoimaisuutta ja siinä ilmeneviä muutoksia. Lihantarkastuksessa hylätyt hirvet I Metsästyslain mukaan poliisi myöntää luvansaajalle maksutta uuden pyyntiluvan, jos hirvieläin on enemmän kuin puoliksi vahingoittunut tai sairas niin että se on enemmän kuin puoliksi ihmisravinnoksi kelpaamaton, eikä tämä ole johtunut luvansaajasta (Metsästyslain 29 §). Eläinlääkärin ilmoittama syy eläimen hylkäykseen merkitään lisätietoihin hirvihavaintokortin sivulle 2. Lupa-alueelta löydetyt kuolleet hirvet I Todettu kuolinsyy merkitään hirvihavaintokortin sivulle 2 ja tarvittaessa lisätietoihin. Kaadetuissa hirvissä esiintyvät vammat ja sairaudet I Metsästäjien itsensä tekemät havainnot kaadetuissa hirvissä esiintyneistä sairaalloisista muutoksista ja vammoista merkitään hirvihavaintokortin sivun 4 lisätietoihin. Hirvikärpänen I Hirvikärpäsen aiheuttamat mahdolliset terveyshaitat ja lajin leviäminen yhä pohjoisemmaksi on aiheuttanut huolta sekä metsästäjien että muiden luonnossa liikkujien keskuudessa. Hirvihavaintokortin sivulle 2 merkitään ensimmäiset ja myös mahdolliset syksyn viimeiset havainnot metsästysalueella esiintyneistä hirvikärpäsistä. Lisäksi hirvihavaintokortin sivun 4 lisätietoihin merkitään kunkin hirven kohdalle havainnot siinä teurastuksen yhteydessä havaituista hirvikärpäsistä. Kuntoluokitus I Neliluokkainen kuntoluokitus on yksinkertainen tapa arvioida eläinten kuntoa ja on laajassa käytössä muun muassa tuotantoeläintaloudessa. Se antaa hyvän kuvan eläimen ravitsemustilasta niissäkin tapauksissa, joissa rasvakerrosta ei ole enää mitattavissa. Eläin voi olla hyväkuntoinen (esimerkiksi vasat tai urokset kiiman jälkeen), vaikka rasvaa lantion seudussa ei enää olisikaan. Kuntoluokituksessa mitataan nahan päältä käsin tunnustelemalla ja silmämääräisesti arvioiden eläimen ihonalaisen rasvakudoksen ja lihasmassan paksuutta. Tunnustelutarkoitukseen soveltuu selkä (ulkofileen alue) ja lantion alue. Hirven kuntoluokka merkitään kunkin hirven osalta hirvihavaintokortin sivun 4 lisätietoihin. Hirven kunto arvioidaan asteikolla 1-4 (1=kuihtunut ­ 4=erinomaisessa kunnossa). Kuntoluokka 1. Erittäin laiha ja kuihtunut eläin, nääntynyt I Nikamat selvästi esillä, nikamien välit selvästi tuntuvat ja reunat terävät, lonkkaluut näkyvissä Selkälihas kuihtunut, iho tuntuu olevan luiden päällä Kuntoluokka 2. Laiha I Nikamien välit vielä tuntuvat. Selkä- ja lonkkalihakset vielä kuopalla Kuntoluokka 3. Normaalikuntoinen I Nikamien reunat eivät tunnu, tai tuntuvat vain vähän, koska päällä rasva- ja lihaskudosta Selkälihaksisto suora tai vain vähän kuopalla, lonkkalihaksisto tasaisen täyteläinen Kuntoluokka 4. Erinomainen I Nikamien osat vaikea tuntea rasvakudoksen alta, selkälinja tasainen. Selkä- ja lonkkalihaksisto pyöreä Hirvihavaintokortti on tulostettavissa RKTL:n kotisivuilta: http://www.rktl.fi/riista/ohjeet_lomakkeet/ hirvihavaintokortti.html Sauli Laaksonen, Evira, Jyrki Pusenius, RKTL ja Sauli Härkönen, Metla 80 Metsästäjä 5 / 2008
• Metsästäjä 5 / 2008 81
• Jacob Johan Maexmontan: Ajokoirametsästäjä henkeen ja vereen Keskuudessamme on kautta aikojen elänyt ihmisiä, jotka muita enemmän ovat omalla alallaan saaneet jotakin aikaan. Näin on asia silloinkin kun puhutaan metsästyksestä. Näin on tapahtunut jo silloin, kun metsästys oli vielä meillä kansallemme maaseudulla paljolti tärkeä elinkeino, mutta alkoi niin sanotuissa ylemmissä sosiaaliluokissa olla jo harrastus ja tärkeä sosiaalisen kanssakäymisen muoto. Useimmiten sukututkijoiden eteen tulee ongelma siitä, että suku on levinnyt niin ettei perässä ehdi. Tässä kävi päinvastoin. Vaikka JJM:llä ja hänen vaimollaan Karolina Sofia Tjäderillä oli 8 lasta joista 7 eli aikuisiksi, näytti suku sammuneen. Vain kahdella näistä oli ollut lapsia, vanhimmalla pojalla kenraali Fridolf Leonard Maexmontanilla oli 7 lasta, joista vain yhdellä jälkikasvua. Toisella pojalla, majuri Johan Rudolfilla oli ollut kaikkiaan viisi vaimoa, mutta vain kaksi lasta, joilla ei ollut jälkeläisiä. Kolme tytärtä oli jäänyt ikäneidoiksi, perimätiedon mukaan siksi, että JJM oli ollut varsin vaatelias sulhaskokelaiden suhteen. Oli pannut kokelaat sentapaiseen kolmannen asteen kuulusteluun, että nämä olivat lähteneet talosta tukka pystyssä, eivätkä takaisin tulleet! Tutkimuksieni huipentuma oli sitten se, kun vuosien jäljityksen jälkeen löysin JJM:n viimeisen jälkeläisen Tukholmasta. Hän oli kenraali Fridolf Maexmontanin tyttärentyttären poika, Georges Alexeijeff ­ Langhoff. Naimisissa, mutta lapseton, joten suku sammuu häneen. Mikä hienointa, suvun sammuessa oli sen jäämistöä siirtynyt hänelle, muun muassa JJM:n käsikirjoituksia ja valokuvia 1800-luvun puolivälistä asti. Hän oli ollut jo huolissaan mihin ne hänen jälkeensä joutuvat, mutta kuultuaan että niillä olisi koti Suomen Metsästysmuseossa, hän oli vilpittömästi ilahtunut, ja siellä ne nyt ovat. JJM oli ollut innokas metsästäjä nuoresta asti. Muistelmissaan hän kertoo metsästysretkistä keskellä Turun kaupunkia, mahtavista teerisaaliista Piikkiössä jne. Hän ei pannut tietojaan vakan alle, vaan halusi kokemuksensa ja tutkimuksensa julkisuuteen. Hän julkaisi omakustanteena kuusi metsästystä ja aseita käsittelevää kirjasta vuosina 1850 ­ 1865. Näistä kahdesta, "Om Harjagt med Stöfvare" ja "Orrjagt med Bulvan" on tämän kirjoittajan toimittamana ja Suomen Metsästysmuseon kustantamana tehty näköispainokset suomennoksineen. T ällainen edelläkävijä meillä oli 1796 syntynyt ja 1884 kuollut Piikkiön Bussilan kartanon isäntä Jacob Johan Maexmontan eli JJM, jonka vaiheita tämän kirjoittaja on perusteellisesti tutkinut. Vastoin kuin joissakin häntä koskevissa julkaisuissa mainitaan, JJM ei v. 1827 tapahtuneen Turun palon jälkeen ostanut Bussilan kartanoa, vaan sen teki hänen isänsä, keisarilta kauppaneuvoksen arvon saanut Jacob Maexmontan, joka oli ollut hyvin menestyneen suuren kauppahuoneen omistaja Turussa. Hän oli ostanut Bussilan jo v. 1823, ja kun kauppahuone sitten Turun palossa tuhoutui, ei hän enää vanhana miehenä ryhtynyt kauppahuonetta uudelleen rakentamaan, vaan muutti perheineen kartanoonsa. Jacob Maexmontan kuoli v. 1829, ja 1830 tuli ystävien Suomen metsästyskuninkaaksi mainitsema JJM Bussilan isännäksi. Mainittakoon, että jo tätä aiemmin oli kauppaneuvos omistanut Piikkiössä Pukkilan kartanon, sen saman missä nyt on ajokalumuseo. Tila oli ollut JJM:n äidin omistuksessa 1850- luvulle. Perunkirjasta alkoi jäljitys Alkuna koko tutkimukselleni oli Turun maakunta-arkistosta löytämäni JJM perunkirja, jossa oli tarkkaan lueteltu muun muassa aseet, ja kaikki muukin hänen metsästykseen liittyvä omaisuutensa. Kun toisaalta Suomen Metsästysmuseossa kauan touhunneena tarkkaan tiesin mitä hänen jäämistöstään on siellä, heräsi innostus tutkia, missä se kaikki muu on? Selvisi, että jo 1910- luvulla on tuntemattomaksi mainittu lahjoittaja luovuttanut hänen aseitaan Suomen Yleiselle Metsästäjäliitolle, tarkoituksella että ne säilytetään. Suomeen yritettiin sitten montakin kertaa perustaa alan museota, mutta ei sitä sitten aikaan saatu. Nyt oli sitten näitä alettu lahjoitella merkkipäivälahjoina tai muutoin ansioituneille liiton jäsenille, ja näin näitä sitten näiden perikuntien toimesta on myyty ties minne. Tiedetään, että muun muassa JJM:n Sauvon Saustilan kartanon omistajalta tirehtööri Fockilta lahjaksi saama 1600-luvulla valmistettu kaiverretuin luukoristein varustettu rataslukkokivääri on mennyt Englantiin. 82 Metsästäjä 5 / 2008 Pentti Kataja JJM oli ajokoiramies JJM oli ajokoiramies henkeen ja vereen. Hän kertoo muistelmissaan, että hänellä oli elämänsä ai- kana ollut toistasataa ajokoiraa, joista hän muutamia muisteli erityisellä lämmöllä. "Muistan aina kaipauksella uskollista metsästystoveriani Pania. Tämä erinomainen koira kuoli Parolanmalmilla elokuussa 1863. Sen kaunis sointuva haukku on nyt vaiennut iäksi isäntänsä kuuluvilta, joka nyt näitä rivejä kyynelsilmin piirtää". Dianaa hän muistelee JJM 75-vuotiaana: "Kuoli Bussilassa 10.12.1869. Sitä kaipaa isäntä, joka aina arvosti korkealle tämän erinomaisen koiran, ja nyt kyyneleitä vuodattaen tämän kaipauksensa merkitsee". Kirjasessa "Om Harjagt med Stöfvare" on lopussa pitkät ohjeet koirien koulutuksesta ja lääkinnästä. Sellaisiakin ohjeita jotka saisivat nykyajan eläinsuojelijoiden karvat pystyyn, mutta saattoivat silloin olla hyvinkin päteviä. Silloin pidettiin ongelmana sitä, että ajokoiran häntä hakkasi vitikossa oksiin ja vereytyi. Ongelma ratkaistiin kirjan mukaan näin: "Toinen henkilö pitää koiran pentua sylissään häntä ojennettuna laudan päälle. Samalla hän vetää hännän nahkaa selkään päin. Toinen henkilö asettaa terävän veitsen toivottuun kohtaan hännän päälle, ja lyö kovan iskun veitsen selkään vasaralla. Kun hännän nahka ennen tätä on vedetty ylöspäin, vetäytyy se takaisin jonkin matkaa katkaistun kohdan päälle." Ajokoirat lampaiden riesana Tuohon aikaan olivat kaikki kotieläimet, kuten
• ComMaster metsästys-VHF-puhelin Pohjoismaiden myydyin! Täysi 5W lähetysteho, uskomattoman riittoisa 2000 mAh Li-ion -akku. Mainio kuuluvuus, täyttää kaikki viranomaismääräykset. Mukana latauslaite ja antenni. 179,- Edén-koiratutka Ruotsin suosituin tutkapanta! Suuren saksalaisen metsästyslehden testimenestyjä (Wild & Hund 21/2007). Ilmaisee onko koira liikkeellä vai paikallaan. Kevyen rakenteen ansiosta soveltuu erinomaisesti myös mäyräkoirille. Lähettimellä pitkä käyttöaika (400 h) tavallisilla AA-sormiparistoilla - et tarvitse kalliita koiratutkaparistoja! Pitkä kantama. 290,- Bipodit Himmeän mustaa alumiinia. Kääntyy 20° kumpaankin suuntaan, kallistuu 18° korkea (35-76 cm) 85,matala (20-30 cm) Tack Driver -tuki Yksiosainen ammuntatuki, sopii haulikolle ja kiväärille. Vähentää rekyyliä ja aseen hyppäämistä huomattavasti. Myydään tyhjänä, täytä esimerkiksi hiekkapuhallushiekalla. Deben-luolakoiratutka Debenin uusin luolatutka toimii jopa 12 metrin syvyyteen saakka. Lähetinpanta on täysin vesitiivis ja sen toiminta-aika on yli 350 tuntia. Lähetin laitetaan päälle magneettikytkimellä, jolloin siitä ei tarvitse poistaa paristoja joka käyttökerran jälkeen. Nahkainen panta johon lähetin kiinnittyy on helppo uusia tarpeen vaatiessa. 59,- Dead Shot -pussit Vakaa ja nopeakäyttöinen kaksiosainen ammuntatuki. Kestävää nailonia, ei naarmuta asetta. Myydään tyhjänä, täytä esimerkiksi hiekkapuhallushiekalla. 19,- 39,- Baikal MP-153 12/76 -puoliautomaatti 245,- Zos 6-24x50E parallaksisäätö alkaen 20 m 1" runkoputki punapisteristikolla ....... 95,valaistulla Mil-Dot -ristikolla... 120,- Kaasumännän tärkeimmät osat on kromattu, venttiili ja mäntä ruostumatonta terästä. Varmistin liipasinkaaressa. Synteettinen musta tukki. 390,Mukana 5 vaihtosupistajaa! Baikal IJ-27 EM-M-1C 12/76 - suursuosikki! Kaliiperi 12/76, piiput kovakromattu. Automaattivarmistin ja ejektorit / ulostyöntäjät. Hihnalenkit valmiina. Zos 10-40x56 AOE Tactical parallaksisäätö alkaen 10 m, 30 mm runkoputki, valaistu Mil-Dot -ristikko toisessa polttotasossa, 5-portainen valo pun/vihr, mukana mustat kääntyvät suojaläpät Mukana 4 vaihtosupistajaa! 245,Zos 3-9x40 Parallaksisäätö noin 8 m alkaen, soveltuu hyvin ilma-aseisiin ja pienoiskivääreihin. Kestää myös järeämmässä kalustossa. 1" runkoputki. 385,- Tikka T3 Lite -paketti superhintaan! Kaliiperi .308 Win tai 30-06, mukana kiikari Zos 3-9x40 ja jalat. 55,(Mil-Dot -ristikolla 64,-) 8-32x56 Tactical Mil-Dot -ristikko ensimmäisessä polttotasossa 5-portaisella valaisulla (punainen ja vihreä), sniper-säätötornit, parallaksisäätö alkaen 15 m, 30 mm runkoputki, mukana kääntyvät suojaläpät 695,- !!! + + Lee Breech Lock -lataussarja Uudistettu Breech Lock -malli, jossa aikaa ja työtä säästävä latausholkkien pikalukitus. Lisäksi tarvitset vain latausholkit kaliiperillesi ja hylsynpitimen. HS Camo -naamiovälineet Naamiohuppu 12,Soveltuu hyvin myös silmälasien käyttäjjille. Hengittävää verkkokangasta, helppo käyttää ja kuljettaa taskussa. Naamiokäsineet 9,Näillä käsineillä sulaudut maastoon! Hengittävää verkkokangasta. Yhteishintaan 15 euroa! 230,- 125,Hylsynkiillotusvälineet Likaiset ja hiekkaiset hylsyt voivat vaurioittaa asettasi ja latausholkkejasi. Hylsynkiillotuskoneella puhdistat helposti satoja hylsyjä 2-3 tunnissa. Nyt uusi, entistäkin parempi malli ja huikea pakettitarjous! Kiillotuskone, kiillotuspuru yhteen koneelliseen, kiillotusaine ja pyöritettävä erottelusiivilä sankoineen: Ammuntatuet Kevyet ja käytännölliset ammuntatuet. Jalkojen päissä tulppien alla metallipiikit, jotka saavat pitävän otteen alustaan. Irrotettavat sommat estävät uppoamisen hiekkaan. Korkeus säädettävissä. Mukana kantopussi. 1-jalkainen 29,2-jalkainen 39,3-jalkainen 39,- (norm. 49,-) kaikki tämä vain 99 euroa! (erikseen 129,-) Fenix-valaisimet Meiltä laaja valikoima laadukkaita Fenix-LED-valaisimia joka tarpeeseen. Tarkista valikoima nettisivuiltamme! Eräliike Riistamaa Espoo Oravannahkatori 1 02120 Espoo puh. (09) 4110 1290 ma-pe 12-18 Kouvola Tapiontie 2 45160 Kouvola puh. (05) 375 0288 ma-pe 10-18 ~ www.riistamaa.fi ~ Kesätarjous jatkuu - elokuun loppuun saakka nettikaupassa tehdyissä tilauksissa toimituskulut -50%! Metsästäjä 5 / 2008 83
• lampaat vapaina, ja näitä ajavat koirat siis suuri ongelma. Siihenkin oli parannuskeino: "Kova kuritus ilman sääliä heti tuoreeltaan teon tapahduttua auttaa usein lampaiden vainoamishalun parantumiseen, mutta jos selkäsauna ei auta, voi koiran kytkeä kuonokopalla varustettuna yhteen ison ja vahvan vihaisen pässin kanssa. Tämä kytkentä tehdään niin, että koiralle pannaan vahva kaulahihna, samanlainen pannaan myös pässille. Näiden väliin pannaan ohuempi köysi, sellainen ettei se kuitenkaan katkea osapuolten sitä repiessä, sen tulee olla noin neljän sylen mittainen. Koe on paras tehdä suljetulla alueella, niin että taistelijoita voidaan tarvittaessa auttaa. Samalla kun pässi antaa kovia puskuja, se myös hinaa koiraa mukanaan. Jos koira asettuu vastarintaan, sille annetaan annos koiranpiiskasta. Voidaan käyttää myöskin toista tapaa. Koira sidotaan makuuasentoon lammasnavetan kynnykseen, ja ajetaan lammaskatrasta sen yli. Näitä keinoja on toistettava niin kauan, että koira jättää huonot tapansa". Koiran lääkitysohjeet ovat ihmeteltäviä. Tulee väkisinkin mieleen; mistä JJM:n ohjeet ovat opittuja? Eräässä muistelmassaan hän mainitsee, että hänellä on ollut moninaisten vieraiden kielien taitamisen ansiosta ollut tilaisuus tutkia alan kirjallisuutta. Ehkä siis sieltä. Muutama esimerkki: Ulostuslääkkeet: "1 luoti puhdasta puuhiiltä, 6 qvintiiniä katkeraa suolaa hunajaan sekoitettuna". Toinen lääke: "1 luoti öljyä, 2 skrupelia jalappapulveria ja sennetlehtiä kahdessa erässä annettuna". Kolmas lääke: "1 skrupeli jalappajuurta ja 15 grainia raparperia tehdään pilleriksi voin kanssa". Neljäs lääke: "1 ½ skrupelia raparperia ja 15 grainia glaubersuolaa sekoitetaan tuoreiden tai kuivattujen luumujen kanssa". Lapamadoille tehtiin seuraavanlainen lääkitys: "1 qvintini aloetta ja dyfväpsräkiä, 1 skrupeli gummiguttaa ja ½ luotia filixmasia sekoitetaan tarpeelliseen määrään arabikumia, jotta voidaan tehdä 2 grainin pillereitä. Aamuin ja illoin annetaan 1 ­ 4 pilleriä. Kun madot on saatu pois, täytyy suolisto vahvistaa katkerilla aineilla, kuten rautavitrillillä, kalmuksella tai koiruoholla, 1 ­ 2 dragmaa päivittäin. Keitetään 1 qvintini sennetlehtiä 8 luodissa vettä, siivilöidään keitos ja lisätään 1 qvintini pulverisoitua aloesuccotrinaa 84 Metsästäjä 5 / 2008 ja 1 luoti cassiaa. Sitä annetaan koiralle ruokalu- mittainen ja kynän paksuinen, ja siihen on sisikallinen joka aamu. Välillä auttavat myös ruuti roteltu espanjankärpäspulveria. Narun molemja rikki yhden ruokalusikallisen annoksina". piin päihin kiinnitetään poikittain puunappula. Sukkulamadoille: "1 skrupeli renfanasieme- Näistä vedetään muutamia kertoja edestakaisin, niä, ½ skrupelia aloepulveria, 1 qvintini poron- sekä ripotellaan naruun koko ajan espanjankärtai hirvensarvea ja rikkiä. Näistä tehdään pille- päspulveria, kunnes mädän kehittyminen alkaa. reitä porkkanamehun kanssa. Annetaan 2 kertaa Naru puhdistetaan päivittäin visvasta, ja hoidon päivässä. Kun tätä on jatkettu 8 ­ 10 päivää, an- aikana annetaan koiralle päivittäin lihasoppaa, netaan ulostuslääkettä jossa on 1 luoti glauber- vehnäleipää, maitoa ja sämpylöitä kunnes norsuolaa, raparperia ja 10 grainia sennetlehtiä ja maali ruokahalu palaa. G viinikiveä sekoitettuna hunajan kanssa. Päivittäin annetaan koiralle aamuisin maidossa 1 qvintini maskfröpulveria, ja sen lisäksi J.J. Maexmontanin koiran lääkintäohjeissa mainitut kerran viikossa uloslääkeaineiden mittayksiköt ja ne oudot lääkeaineet, jotka tusaineena 25 graisiinä mainitaan. Asia selvitetty Turun Apteekkimuseon nia raparperia ja 10 laitoksen tutkijan kanssa. grainia glaubersuolaa sekoitettuna luumuPainomitat: muhennokseen. PulLuoti = 13.30 grammaa veria tehdään ½ luoQvintini = 3.30 gr dista koiruohoa, ½ Skrupeli = 1.24 gr luodista pietaryrttiä Dragma = 3,72 gr ja 1 qvintinistä mineUnssi = 29,80 gr raaliunikkoa. Pulveri Graini = 0,06 gr sekoitetaan voihin, ja Kortteli = 1/3 litraa annetaan veitsenkärTuoppi = 1,1/3 ltr jellinen kolmasti päiKannu = 2,2/3 ltr vässä koiralle." Sitten ne merkilliset lääkeaineet: Ihan kummalliRenfanasiemenet: tunnetaan nimellä Pietaryrtti nen oli penikkataudin Aloepulveri: kuivattua ja jauhettua aloe- nimisen kasvin lehteä hoitomuoto. SiihenSennetlehti: samannimisen kasvin kuivattua lehteä kin koetettiin ensin Ipecacuanha: oksennuslääke erilaisia lääkesekoiMaskfröpulveri: jauhettuja voikukansiemeniä tuksia, mutta jos ne Dyfväpsträki: tunnetaan nimellä pirunpaska, kooste tuntematon eivät auttaneet, täytyi Filixmas: alvejuuri potilaaseen kiinnittää Kalmus: Kiinanjuuri- nimistä kasvia HANK. (Sanalle ei Aloesuccotrina: aloejuurta löytynyt suomenkieCassia: lääkkeenä käytetty kanelilaji listä vastinetta) Tämä Cremortartar: viinikivi tapahtui siten, että teCentiajuuri: samannimisen kasvin juurta rävän lihaneulan avulBolmörti: valeriaanajuuri la pistetään 3 tuuman pituudelta reiät kaulaLisäksi JJM:n tekstissä esiintyy sellaisia lääkeainenimiä joita ei nahkaan, ja reiän läpi tunnistettu, saattavat olla jotakin vanhan ruotsin kielen kansantyönnetään pumpuomaisia nimityksiä. liöljyyn kastettu naru joka on 6 ­ 8 tuuman
• Nettikauppa avattu. Tervetuloa!
• Luonto- ja eräopetus-materiaalia koulujen käyttöön Uudenmaan riistanhoitopiiri on tuottanut uusimaalaisten koulujen käyttöön ilmaiseksi lainattavan eräkouluiaalipaketin. p tusmateriaalipaketin. aketista löy helposti sovellettavaa matesta löytyy ytyy riaalia yhden oppitunnin, teemapäivän tai ia yhde en vaikkapa eräaiheisen leirikoulun tarpeiksi. kapa er räaiheisen Materiaali sopii v varsinkin biologian opetuksen tukimateriaaliksi ta luontopäivän suunnitteluavukliksi tai ai si. Pakettiin kuuluu muun muassa jälkimateriin kuu uluu aalia, lehtiä, kirjoja, pelikortteja ja suurpedoista iä, kirjoja, kertova video. deo. Paketin materia on koostettu useiden eri tahomateriaali aali jen jo aiemmin tu mmin tuottamasta kirjallisesta ja sähköiuottamasta sestä materiaalista. Mukana on Metsästäjäin kesriaalist ta. kusjärjestön, 4H-y n, 4H-yhdistyksen, Ympäristökeskuksen yhdistyksen, ja monien muiden tahojen materi- aaleja aina muide en kenttätehtävistä lähdekirjallisuuävistä lä ähdekirjallisuuteen. Opetussuunnitelmaa uusuunnitelmaa distettaessa miet a mietittiin tulitittiin ussuun nnitelman siko opetussuunnitelman in sisällyttää perusteisiin sisällyttää oon a riistanhoitoon ja eränkäyntiin liittyviä s ittyviä sisältöjä, jotka jäivät kuitenkin loppumetreillä pumetr reillä pois. Lapset ja nuore ovat a nuoret et kiinnostuneita luonnosta ja neita lu uonnosta siellä liikkumisesta ihan kkumis sesta niin kuin ennenkin, tietojen nnenki in, ja taitojen hank n hankkiminen kkiminen on vain vaativampaa vaativ vampaa kuin aiemmin. Tietoa mmin. T ja kokemuksia on toki ksia n saatavilla kun tiet tietää tää mistä etsiä.. Kaikilla dia giajan lapsilla silla ei enää välttäälttämättä ole sellaista vaaria jonka ria jon nka kanssa nuori voi koori voisi isi kea luontoelämyksiä oelämy yksiä ja eräperinteitä. M nteitä. Moni murrosikäinen sikäine en lapsi tai nuori löy uori löyytää ainakin hetken n n rauhan kun saa un a elämyksiä luonno luonnosos- P 86 Visa Eronen, rh-neuvoja, Uudenmaan riistanhoitopiiri ta. Varmaankin lähes jokainen suomalainen on joskus elämänsä aikana liikkunut metsässä. Valitettavasti vanhat erätiedot ja -taidot ovat vä taidot vähit ll k t hitellen katoamassa. Luonnossa liikkuL liikk minen, keräily, kalastus ja metsästys sekä riistanhoito ovat olleet suomalaisille jokapäiväistä elämää nykypäiviin saakka. Suomessa metsästys on aina tuonut leivän lisää tavallisten ihmisten pirtinpöytiin, vaikka suuressa osassa muuta Eurooppaa metsästys oli ranskan vallankumoukseen aikoihin asti aatelisten yksinoikeus. Uudenmaanriistanhoitopiiri haluaa helpottaa tiedon saantia jakamalla Uudenmaan riistanhoitoyhdistyksille kouluille suunnitellun materiaalipaketin. Paketti sisältää materiaalia 10-15 vuotiaille oppilaille ja heitä opettaville aikuisille. Paketti on lainattavissa Uudenmaanpiirin riistanhoitoyhdistyksistä ilman korvausta (mahdolliset postikulut jäävät lainaajan maksettaviksi, noutaminen yhdistyksen toimistolta on ilmaista). Laina-aika on kaksi viikkoa. G Metsästäjä 5 / 2008
• HALUTUIN KALVOPUKU METSÄSTYKSEEN ­ UUSINTA TEKNIIKKAA ERÄTUKKU-HINTAAN! Irrotettava, säädettävä AIR-TEX2kalvohuppu muotoiltavalla lipalla. Uusi säätömekanismi. Irrotettava hirvikärpäshuppu. Miellyttävä ja pehmeä samettikaulus. Läppäsuojatut rintataskut. Suojaisa povitasku tärkeille tavaroille. Helppokäyttöiseksi muotoillut lämmittelytaskut rinnassa. Monipuoliset ja toimivat taskut. Takissa kahteen suuntaan aukeava etuvetoketju. Kolmen pisteen vyötärökiristys housuissa. rSuuikki s suo Uusi vedenpitävä AIR-TEX2-kalvo takissa ja housuissa. Kainalo- ja lantioventilaatiot. Verkkosuoja hirvikärpäsiä, hyttysiä ja mäkäräisiä vastaan. Hengittävä ja kosteutta siirtävä verkkovuori. Housuissa henkselin paikat napeilla. Housuissa selkää suojaava korotus. Napeilla suljettava tilava reisitasku. G IT TÄV Ä H EN | LÄ PRO Eurooppalaisten metsästäjien toiveista ja ideoista kehitetty korkealaatuinen metsästysasu vaativaan käyttöön. Parhaimman luokan uusi AIR-TEX2-kalvo sekä muut uudet huippuominaisuudet tekevät PRO-puvusta ainutlaatuisen metsästysasun kaikille säille. Koot XXS­XXXL n Erätukun etupaketti 0,M Micro-Dry-alusasu M Miellyttävä, tekninen JahtiJakt-alusasu. n MicroDry-erikoiskuitu M siirtää kosteuden uloms piin vaatekerroksiin ja p tuntuu kuivalta. t [arvo yhteensä 175,-] Turvaliivi Heijastinnauhat edessä ja takana. Erottuva huomiovä i, vetoketju väri, vetoketju väri, vetoketjuä toketju kj kiinn y kiinnitys kiinnitys kiinnitys. kiinnitys. i TEKNISTÄ EDISTYSTÄ -kalvo Uusi AIR-TEX2-kalvo on lämpölaminoitu suoraan puvun pintakankaaseen. Huippuominaisuudet kestävät kovaa käyttöä ja useita pesukertoja. Tampereen teknillisen yliopiston Älyvaatelaboratorion testeissä AIR-TEX2-kalvon hengittävyys todettiin erinomaiseksi sekä uutena että kolmen pesukerran jälkeen (hengittävyys > 11 000 g/ m3/24 h). Lisäksi kalvo sai parhaat arvot erinomaisesta vedenpitävyydestään (vesipilarin korkeus > 10 000 mm). K Kääntölakki A AIR-TEX2-kalvo, kätevä k kääntöominaisuus. Flee e-takki Fleece-takki Fleece-takki Tyylikäs JahtiJaktfleecetakki kerrospukeutumiseen ja vapaaaikaan Tilaa www.eratukku.fi tai numerosta 020 747 7000 (ma­pe 9­17) OULU Alasinti OULU, Alasintie 8 ULU asintie LU, si VAN AA, Valimoti 7 VANTAA, Valimotie 27 l tie TAMPERE, Possijärvenkatu 4 AMPERE, Possijärven a E s jä en enka HAAPARANTA, k no-ta o HAAPARANTA, Ikano-talo APARANTA N talo LAPP LA PEENRA T K u iaankat LAPPEENRANTA, Kauppiaankatu 2 R aank t Metsästäjä 5 / 2008 + t oi m 87 s i s . et u paketi it u sk ul ut OI TU | VED E JAHTIJAKT PRO -PUKU 199 90 T Ä VÄ VASTA AVAT 4 5 0, Suosik ki! M PÖLA MI | - PI N N
• Suomen ympäristökeskus tiedottaa: Karhun myynti vaatii Cites-luvan I Suomessa metsästetään vuosittain noin 80-100 karhua, joista suurin osa on kaadettu joko riistanhoitopiirien myöntämällä pyyntiluvalla tai poronhoitoalueen karhukiintiön puitteissa. Lihoista suurin osa menee myyntiin, mutta myös talja, kallo ja siitinluu saattavat vaihtaa omistajaa kaadon jälkeen. EU:ssa karhun, sen osien ja siitä valmistettujen tuotteiden myynti on luvanvaraista. Suomessa myyntiluvan myöntävä viranomainen on Suomen ympäristökeskus, SYKE. Karhun myyntiluvan hakemusmenettely pätee pääpiirteissään myös ilveksen ja suden myyntiin. Karhu ja CITES Ruskeakarhu (laji Ursus arctos, johon kuuluu myös Pohjois-Amerikan harmaakarhu eli grizzly) kuuluu kansainvälisen CITES-yleissopimuksen sääntelyn piiriin (CITES: uhanalaisten lajien kansainvälisen kaupan yleissopimus). CITES-sopimuksessa karhu on lueteltu lajiliitteessä II, mikä tarkoittaa, että karhun, sen osien ja siitä valmistettujen tuotteiden EU:n ulkorajojen ylittävään vientiin ­ sekä kaupalliseen että ei-kaupalliseen - vaaditaan CITES-vientilupa lähtömaasta. Kaupallisessa toiminnassa vaaditaan lisäksi tuojamaan myöntämä CITES-tuontilupa; vain henkilökohtaisille tavaroille ja metsästysmuistoille ei EU:n ulkopuolisissa maissa vaadita tuontilupaa. Sitä vastoin karhua EU:hun ­ ja siten Suomeen - tuotaessa vaaditaan aina tuontilupa kaikille ruskeakarhuyksilöille (kokonainen karhu, sen osat, siitä valmistetut tavarat ja johdannaiset), sillä EU:ssa on voimassa CITESiä tiukemmat säännökset. EU:ssa on lisäksi ollut jo pitkään voimassa tuontikieltoasetus, joka mm. kieltää Kanadan British Columbiasta peräisin olevien harmaakarhujen metsästysmuistojen tuonnin EU:n alueelle. Karhu ja EY:n asetukset EU:ssa CITES-yleissopimusta toimeenpannaan yhteisillä asetuksilla: Euroopan neuvoston asetus luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta niiden kauppaa sääntelemällä (EY) N:o 338/97 sekä Euroopan komission ns. lajiliiteasetus (EY) N:o 318/2008 ja täytäntöönpanoasetus N:o 865/2006 (muutettu asetuksella (EY) N:o 100/2008). Euroopan unionin lainsäädännössä karhu on nostettu tiukimmin säänneltyjen lajien joukkoon eli asetuksen 338/97 tarkoittamaan liitteeseen A. Toisin kuin CITES-sopimus, säätävät EY-asetukset myös yhteisön ja jäsenvaltioiden sisäisen kaupan sääntelystä. Liitteen A lajeja, niiden osia ja niistä valmistettuja tuotteita ei lähtökohtaisesti saa lainkaan myydä tai muuten käyttää kaupalliseen toimintaan EU:ssa. Poikkeuslupia kuitenkin myönnetään tiettyjen ehtojen täyttyessä. Yksi näistä on, että yksilö on peräisin EU:n jäsenvaltiosta, ja että se on otettu luonnonvaraisesta ympäristöstään kyseisen jäsenvaltion lainsäädäntöä noudattaen. Karhun osien myyntiin voidaan siten Suomessa myöntää poikkeuslupa, ns. EU-todistus (luvasta käytetään myös nimitystä 'Cites-todistus'), joka tapauksesta riippuen voi olla voimassa joko pelkästään Suomessa tai myös toisissa EU-jäsenmaissa. Vastaavasti esimerkiksi Virosta tuotavalla karhulla on oltava Viron lupaviranomaisten myöntämä EU-todistus. Yksityishenkilö tai kaupallinen toimija ei myöskään voi julkisesti tarjoutua edes ostamaan karhua ellei ostajalla ole tarkoitukseen myönnettyä EU-todistusta. Vain EU-todistuksessa eritellyt karhun osat on lupa myydä tai muuten käyttää kaupallisesti. Myyntilupa eli EU-todistus Karhua ei voi laillisesti kaupata, myydä tai muuten käyttää kaupallisiin tarkoituksiin ilman voimassaolevaa myyntilupaa eli EU-todistusta. Karhun myyntiluvan myöntää Suomen ympäristökeskus (SYKE) hakemuksen perusteella. Hakemus on täytettävä huolellisesti ja selvästi, ja siitä on ilmettävä omistajan eli myyjän täydelliset yhteystiedot, myös puhelinnumero. Lomakkeen kohtaan 'Yksilöiden kuvaus' on lueteltava ne osat, jotka on tarkoitus myydä tai muuten kaupallisesti hyödyntää. Lihojen myynnissä ostajan tiedot annetaan jo hakemusvaiheessa ja SYKE kirjaa ne EU-todistukseen (ks. 'Ruhonosien myynti'). Asetusmuutoksen myötä on SYKE vuonna 2007 päivittänyt EU-todistuksen hakemuslomakkeen. Hakemuslomake ja 'täydellisesti' täytettyjen karhun myyntilupahakemusten malliesimerkit löytyvät SYKEn verkkosivuilta www.ymparisto.fi/cites, jonne on linkki MKJ:n verkkosivuilta. Hakemuslomakkeen voi joko tulostaa ja täydentää käsin tai word-tekstinkäsittelyohjelmalla. Alkuperäinen allekirjoitettu hakemus liitteineen lähetetään SYKEen. EU-todistus maksaa 40 e; kielteinen päätös on samanhintainen. Laillisen saannon todistus Myyntilupahakemukseen on liitettävä riistanhoitoyhdistyksen myöntämän ns. laillisen saannon todistuksen kopio. Näitä todistuspohjia on vuosien varrella ollut käytössä useampiakin, minkä vuoksi riistanhoitoyhdistyksille on MKJ:n ja riistanhoitopiirien kautta toimitettu SYKEn luonnostelemat uudet todistuspohjat, joita tulisi käyttää tästä eteenpäin. Laillisen saannon todistuksesta tulee ilmetä mm. riistanhoitopiiri, kaataja ja kaatopaikka, pyyntiluvan numero ja luvanhaltija, karhun sukupuoli ja koko. Poronhoitoalueen kiintiökarhulle kirjoitettavaan laillisen saannon todistukseen kirjataan pyyntiluvan numeron sijaan voimassa oleva maa- ja metsätalousministeriön määräys karhukiintiöstä sekä Lapin riistanhoitopiirin vahvistus karhun kaatamisen ilmoituksesta. SYKE suosittelee, että välittömästi karhun kaatamisen jälkeen sille hankitaan laillisen saannon todistus, vaikkei myyntitodistusta tai maastavientilupaa olisi tarkoitus tässä vaiheessa hankkiakaan. Näin karhun kaataja/omistaja voi myöhemmin tarvittaessa todistaa esimerkiksi omistamansa taljan laillisen alkuperän. Alkuperätodistus vaaditaan mm. myöhemmin mahdollisesti haettavan myyntilupahakemuksen liitteeksi tai maastavientiin oikeuttavaan CITES vientilupaan. Metsästyskauden lopulla SYKE pyytää metsästäjäorganisaatiolta koosteen piireissä kaadetuista karhuista, johon vertaamalla voimme tarkistaa oman lupakirjanpitomme. Mihin EU-todistus oikeuttaa Koska Suomessa kaadettuja karhuja ei ole merkitty pysyvästi ja yksilökohtaisesti ovat niille myönnetyt EUtodistukset toimituskohtaisia, eli vain EU-todistuksen haltija saa myydä omistamansa karhunosat. Myyjän on annettava ostajalle EU-todistuksen alkuperäiskappale sekä kauppakirja tai muu asiakirja, josta ostajan ja myyjän tiedot ilmenevät; myyjän olisi myös hyvä säilyttää kopiot itsellään. EU-todistus yhdessä kauppakirjan kanssa on ostajan todiste laillisesta ostosta ja samalla ns. alkuperätodistus, minkä vuoksi se on säilytettävä karhunosan mukana. Jos kuitenkin esimerkiksi talja ja kallo myydään eri henkilöille, annetaan taljan ostajalle alkuperäinen EUtodistus ja kallon ostajalle sen oikeaksi todistettu kopio. On kuitenkin syytä huomioida, että kopioita voi käyttää vain Suomessa: muualla EU:ssa voi toimia vain alkuperäisillä EU-todistuksilla. SYKE voi myös pyynnöstä myöntää erilliset todistukset joka karhun osalle. Jos uusi omistaja myy karhunosan eteenpäin on hänen hankittava sille uusi EU-todistus. Ruhonosien myynti Vielä viime vuonna kaadetuille karhuille myönnettiin EU-todistuksia, joissa lihanmyynti sallittiin samassa todistuksessa muiden osien kanssa, eikä lihanostajan tietoja vaadittu. Vuoden 2008 metsästyskaudesta lähtien karhunlihan myyntiin myönnetään erillinen todistus, jota haetaan samanlaisella hakemuslomakkeella mutta erillään muista karhunosista. Lihanmyyntiin oikeuttavaan todistukseen merkitään myyjän lisäksi lihan ostajan tiedot, minkä vuoksi hakemuslomakkeen kohtaan 'Lisätiedot' on lisättävä ostajan nimi ja osoite (tiedot voi myös ilmoittaa erillisessä liitteessä). Nämä tiedot SYKE voi antaa pyynnöstä eteenpäin toiselle viranomaiselle, esimerkiksi Eviralle tai läänineläinlääkärille. Lihanostajan on säilytettävä alkuperäinen EU-todistus mahdollista viranomaistarkastusta varten. Karhunlihan myynti muuhun kuin yksityiseen käyttöön edellyttää aina myös elintarvikelain mukaista lihantarkastusta ja siihen sisältyvää trikiinitutkimusta. Jos todistuksessa mainittu ruhon tai lihan ostaja itse jalostaa tai valmistuttaa nimissään tuotteita, katsotaan todistuksen kattavan jalosteiden eteenpäin myynnin; muussa tapauksessa on haettava uusi EU-todistus. Suomessa on siis yhä toistaiseksi voimassa käytäntö, jonka mukaan karhun ruhon jatkojalostaminen ja jalosteiden eteenpäin myyminen sallitaan metsästäjälle myönnetyllä toimituskohtaisella EU-todistuksella, mutta vain jos ostajan tiedot on merkitty todistukseen. Muussa tapauksessa on ruhon ostajan haettava uusi EU-todistus, jolla sallitaan lihan tai jalosteiden edelleen myynti. Myös jos karhunlihaa tai jalosteita kaupataan edelleen muualle EU:hun, on jokaiselle myyntierälle haettava SYKEstä uusi EU-todistus. Lisäksi olisi muistettava, että jos ruhon ostaja pakkaa itse lihan myyntiin, mutta myy esimerkiksi rasvan eteenpäin kosmetiikan tms. valmistajalle on myyjän/ ruhon ostajan haettava rasvan edelleen myyntiin erillinen lupa. Sappirakon tai sapen myyntiin ei lupaa myönnetä. Poliisin toimesta myytävät karhut Myös viranomaisten, mukaan lukien poliisi, haltuun ottamien karhujen osalta on haettava EU-todistus karhun ja karhutuotteiden myyntiin. Esimerkiksi häirikkökarhun tai liikenteessä kuolleen karhun ja sen osien myyntiin on siis oltava voimassa oleva EU-todistus, joka myönnetään viranomaisen hakemuksesta, jonka liitteenä on laillisen saannon todistuksen sijaan oltava poliisin pöytäkirjaote ja haltuunotto- tai muu päätös. Metsästys- tai muun rikoksen seurauksena haltuun otettujen karhujen osalta päätetään myyntiluvasta tapauskohtaisesti. Karhun hallussapito Jos kaadettua karhua tai sen osia ei aiota myydä, ei karhun kaatajan (omistajan) tarvitse hakea EU-todistusta pelkkään hallussapitoon. Karhun ja sen osien alkuperä ja laillisuus on kuitenkin voitava näyttää toteen tarvittaessa, minkä vuoksi SYKE suosittelee, että jokaiselle pyydetylle karhulle haetaan laillisen saannon todistus. Laillisen saannon todistus tulisi säilyttää yhdessä karhunosien kanssa. Näin olisi hyvä toimia myös ilveksen ja suden kohdalla. Lisätietoja ja lupaviranomaisen yhteystiedot Karhunmyyntilupiin liittyvät tiedustelut: ylitarkastaja Stella From, puh. 0400-148673, stella.from@ymparisto.fi ja biologi Veijo Miettinen, puh. 040-5461858, veijo.miettinen@ ymparisto.fi. Lupahakemukset lähetetään osoitteella 'Suomen ympäristökeskus, Luontoyksikkö/Cites-asiat, PL 140, 00251 Helsinki'. CITES palvelupuhelimeen 020 690 179 voi soittaa paikallisverkkomaksun tai matkapuhelinmaksun hinnalla. Cites-lupatiimin tavoittaa myös SYKEn vaihteen kautta puh. 020 610 123 ja faksilla 09-5490 2791. Neuvoa voi kysyä myös sähköpostitse: lupakäsittelijöiden yhteinen sähköpostiosoite on cites@ymparisto.fi. Lisätietoja CITES luvista ja todistuksista löytyy verkosta SYKEn G sivuilta osoitteesta www.ymparisto.fi/cites. SYKEn myöntämät karhun myynti- yms. luvat: I karhun tuonti- ja vienti on luvanvaraista; koskee myös metsästysmuistoja I karhun myyminen sekä ostajaksi tarjoutuminen on luvanvaraista I lupien hakemuslomakkeet on uusittu I laillisen saannon todistuspohjat on uusittu I suositus: laillisen saannon todistus hankitaan vaikkei ole myyntiaikeita I karhunlihan myyntiin haetaan erillinen lupa I karhunlihan ostaja ilmoitetaan lupaviranomaiselle I myös poliisi tarvitsee myyntiluvan I myyntilupa yhdistettynä kauppakirjaan toimii alkuperätodistuksena 88 Metsästäjä 5 / 2008
• Metsästäjä 5 / 2008 89
• udestaan Rakka ruoka Aila Hietala Hirvenjauheliha-kasvispiirakka Uunipellillinen Pohja: 1 dl 3/4 dl 100 gr 2 dl 1 tl 1 Täyte: 1 kg 3 3 200 gr 100 gr 3 ½ dl 1 tl 2 tl 1 tl 1 tl vettä perunasosehiutaleita(Mielihyvä) rasvaa vehnäjauhoja leivinjauhetta kananmuna Hirvenjauhelihaa sipulia paprikaa kesäkurpitsaa purjoa valkosipulinkynttä murskattuna öljyä mustapippurirouhetta suolaa korianteria yrttitarhan maustesekoitusta (Santa Maria) Kansi päälle: 3 dl ranskankermaa 2 dl ruokakermaa 4 kananmunaa 100 gr juustoraastetta Kuorrutettu porsaanfilee peuramurekkeella 2 kpl porsaanfilee Marinadi: 1 dl punaviiniä 2 rkl Aceto Balsamico etikkaa 1 rkl soijakastiketta 1 dl öljyä 1 tl viispippuria 1 tl mustapippuria Paistamiseen: Öljyä Mureketaikina: 500 gr peuranjauhelihaa 2 kpl sipulia 2 kpl valkosipulia 1½ dl vettä ½ dl korppujauhoja 1 kpl kananmunaa 1 dl ruokakermaa 1 tl paprikajauhetta 1 tl suolaa 1 tl mustapippuria ½ tl valkopippuria. 1 pkt Amerikan-pekonia 1. Kuumenna vesi ja lisää perunasosehiutaleet. Sekoita. Jäähdytä. 2. Lisää notkean rasvan joukkoon perunasose, kananmuna ja vehnäjauhot, joihin olet sekoittanut leivinjauheen. Sekoita taikina tasaiseksi. Laita se kylmään siksi aikaa, kun teet täytettä. 3. Ruskista öljyssä jauheliha. 4. Kuutioi sipulit, kesäkurpitsa ja paprikat. Freesaa ne öljyssä kevyesti. 5. Sekoita jauheliha ja kasvikset. Lisää mausteet ja valkosipulinkynnet. Sekoita. 6. Kaaviloi leivinpaperin päällä taikina uunipellin kokoiseksi. Siirrä leivinpaperin päällä pellille. Pistele haarukalla. 7. Levitä jauheliha-kasvisseos pohjan päälle tasaisesti. 8. Sekoita kansiainekset. 9. Kaada tasaisesti päällimmäiseksi. 10. Paista 200 asteessa noin 40­45 minuuttia. 11. Tarjoile iltapalalla hyvän salaatin kanssa. 1. Sekoita marinadi aineet. 2. Laita fileet marinoitumaan pariksi vuorokaudeksi. Kääntele välillä niitä. 3. Ruskista sipulikuutiot. 4. Tee mureketaikina. 5. Levitä se öljytylle leivinpaperin päälle tasaisesti. 6. Laita fileet taikinan päälle ja kääri fileet taikinan sisään tiukasti. 7. Laita mureketaikinanpäälle vielä amerikan pekoni viipaleita limittäin. 8. Voitele uunivuoka ja siirrä murekkeet vuokaan. 9. Paista 200-175 asteessa noin 45.50 minuuttia. Valele mureketta paiston aikana. 10. Ota pois uunista kypsä mureke ja anna sen hiukan vetäytyä, ennen kuin leikkaat sen viipaleiksi. 11. Tarjoile esim lisänä Pariisin-perunoita ja juureksia. 90 Metsästäjä 5 / 2008
• Cokteilpyörykät jäniksestä 95 kpl 900 1 2 ½ 2 2 ½ 2 1 1 1 2 1 gr dl dl dl dl dl tl tl tl tl jäniksen jauhelihaa perunasosehiutaleita vettä korppujauhoja ruokakermaa sipulia kuutioina öljyä valkosipulinkynttä kuutioina mustapippuria yrttitarhamaustesekoitusta currya suolaa kananmuna Peurankäristys punaviinissä haudutettu 900 gr 3 2 ½ dl 1 dl 4 dl 12 tl 1 tl 1 tl peuranpaistia sipulia valkosipulinkynttä öljyä vettä punaviiniä suolaa riistamaustetta mustapippuria Hirvisuikalepata 1 kg hirvenpaistia Marinadi: ¼ dl öljyä 2 dl punaviiniä 2 tl oreganoa 2 tl basilikaa 2 laakerinlehteä 1 tl mustapippuria 150 gr valkosipulista tomaattimurskaa 1 sipuli 3 valkosipulinkynttä 1. Suikaloi hirvenpaisti ohuiksi suikaleiksi. 2. Sekoita marinadiainekset. 3. Lisää marinadiliemi lihasuikaleiden päälle. Kuori sipuli ja lohko pieniksi lohkoiksi. Samoin valkosipulikynnet. Lisää lihasuikaleiden päälle. Sekoita. Laita kelmu päälle. Laita jääkaappiin. 4. Anna marinoitua noin 1-2 vrk. Sekoittele välillä. 5. Voitele pata ja lisää lihasuikaleet marinointi liemessä pataan. Lisää 3 dl vettä ja 2 tl suolaa sekä 1 lihaliemikuutio. 6. Kuumenna uuni 200asteeseen ja siirrä pata uuniin. Anna paistua 200 asteessa noin 20 minuuttia. Alenna lämpö 175 asteeseen. Anna padan muhia noin 3tuntia niin, että liha on kypsää. Sekoita välillä. 7. Lisää 1 dl ruokakermaa 1 dl tummia oliiveja puolitettuna 1 dl yrttimarinoituja valkosipulinkynsiä 1 dl hillosipulia 8. Siirrä pata vielä uuniin siksi aikaa kunnes lisätyt ainekset kuumentuu. 9. Koristele hakatulla persiljalla. 10. tarjoile keitettyjen perunoiden tai riisin kanssa. 1. Puhdista jänis. Kuivaa hyvin talouspaperilla. Leikkaa pieniksi paloiksi. 2. Jauha kahteen kertaan lihamyllyllä. 3. Kiehauta vesi ja lisää perunahiutaleet. Sekoita. Anna perunasoseen jäähtyä. 4. Kuutioi sipulit. Ruskista kevyesti öljyssä. 5. Tee taikina yleiskoneessa. 6. Leivo pieniä pyöryköitä. 7. Paista paistinpannussa niin, että pyörykät saavat väriä. Kypsennä lopuksi uunissa 175 asteessa noin 10 minuuttia. Jäähdytä. 8. Koristele erilaisilla vaihtoehdoilla: 9. Tarvitset hammastikkuja - pyörykkä, kuutioitua kivihedelmää ja marinoitua valkosipulia - pyörykkä, puolikas luumutomaattia, säilykemandariinilohko - pyörykkä, vihreäoliivi, fetakuutio - Pyörykkä, herkkukurkkukuutio, luumulohko - pyörykkä, tuorekurkkukuutio, tumma oliivi - pyörykkä, rypäle, tomaattia - pyörykkä, kivihedelmälohko, mandariinilohko - pyörykkä, luumulohko,fetakuutio 10. Laita hammastikulla cokteilpalat kiinni. Siirrä tarjoiluvadille vierekkäin. 11. Tarjoile illanistujaisissa. Voit tehdä nämä esimerkiksi peuran tai hirvenkin jauhelihasta 1. Leikkaa hiukan kohmeisesta paistista ohuita lastuja. 2. Kuumenna pata ja lisää öljyä. Ruskista lihalastut molemmin puolin. 3. Ruskista padassa myös sipulikuutiot. 4. Lisää vesi, mausteet, valkosipulimurska sekä punaviini pataan. 5. Siirrä pata uuniin 175 asteeseen. 6. Anna muhia padan kypsäksi. noin 1½ tuntia. Kääntele lihoja välillä. 7. Tarjoile perunasoseen, puolukkahillon sekä salaatin kanssa. Aila Hietala on Oulun läänin Paavolassa syntynyt keittäjä-emäntä, jolla on 40 vuoden ruoanlaittokokemus suurtalouksissa. Tällä hetkellä hän toimii keittäjä-emäntänä Punkalaitumen yhteiskoulussa. Työn lisäksi hänellä on harrastuksena uusien reseptien suunnittelu ja kokeilu. Sen myötä on syntynyt kaksi keittokirjaa, jotka ovat loppuunmyyty. Tässä tarjolla teille Ailan herkullisia reseptejä. Metsästäjä 5 / 2008 91
• Metsästäjäorganisaatio tiedottaa Säädös 489/2008 Annettu Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 2008 Itä-Hämeen nuoret! I Syventävän metsästäjätutkintoon valmentavan kurssin ohjelma ja aikataulu osoitteessa www.riista.fi ja oikea polku alkaa tiedotuksia kohdalta. Valtioneuvoston asetus metsästysasetuksen 28 §:n muuttamisesta I Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty maa- ja metsätalousministeriön esittelystä, muutetaan 12 päivänä heinäkuuta 1993 annetun metsästysasetuksen (666/1993) 28 § sellaisena kuin se on asetuksessa 869/1998 ja 664/2001, seuraavasti: 28 § Poikkeus suden, karhun, ilveksen ja saukon, rauhoitusajasta Jos muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole eikä päätös haittaa suotuisan suojelutason säilyttämistä, riistanhoitopiiri voi myöntää 1 §:ssä tarkoitetun pyyntiluvan suden, karhun, ilveksen ja saukon metsästämiseksi 24 §:n 1 momentin 5 kohdan sekä 24 §:n 2 momentin estämättä: 1) luonnonvaraisen eläimistön tai kasviston säilyttämiseksi; 2) maataloudelle, metsätaloudelle, kalastukselle, eläintenpidolle tai muulle omaisuudelle aiheutuvan erityisen merkittävän vahingon estämiseksi; 3) kansanterveyden, yleisen turvallisuuden tai muun erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavista syistä, mukaan lukien taloudelliset ja sosiaaliset syyt, sekä jos poikkeamisesta on ensisijaisen merkittävää hyötyä ympäristölle; sekä 4) tarkoin valvotuissa oloissa valikoiden ja rajoitetusti tiettyjen yksilöiden ottamiseksi. Edellä 1 momentin 4 kohdassa tarkoitettu pyyntilupa voidaan myöntää vain: 1) suden metsästämiseksi poronhoitoalueen ulkopuolella 1.11.­31.3; 2) karhun, lukuun ottamatta vuotta nuorempaa karhun pentua sekä karhun naarasta, jota tällainen pentu seuraa, metsästämiseksi 20.8.­31.10; 3) ilveksen, lukuun ottamatta ilveksen naarasta, jota vuotta nuorempi pentu seuraa, metsästämiseksi 1.12.­28.2; 4) saukon metsästämiseksi 1.11.­30.4. Edellä 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettu metsästys voi tapahtua poronhoitoalueella myös kiintiöiden puitteissa siten kuin 5 §:ssä säädetään. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2008. Helsingissä 10 päivänä heinäkuuta 2008 Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Apulaisosastopäällikkö Christian Krogell Hirviluotitutkimus jatkuu - osallistu kyselyyn I Metsästäjäin Keskusjärjestö jatkaa yhteistyötä norjalaisten tutkijoiden kanssa hirviluotikyselyn tiimoilla. Toivomme Sinun hirvenmetsästäjänä osallistuvan tutkimusmateriaalin keräämiseen vastaamalla kyselykaavakkeeseemme. Tarkemmat ohjeet ja kyselykaavakkeet löytyvät Metsästäjäin Keskusjärjestön internet-sivuilta www.riista.fi. Tulosta lomake internetistä. Tarkoituksena on saada mahdollisimman paljon hirven ampujilta täytettyjä lomakkeita ja niitä luoteja, jolla kyselykaavakkeen hirvi kaatui. Tutkimuksessa selvitetään Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa hirvenmetsästyksessä sallittujen kaliibereiden ja luotityyppien soveltuvuutta ja ominaisuuksia hirvenkaadossa. Hirvipatruunoiden ja ­luotien ominaisuuksien selvittäminen on katsottu tarpeelliseksi yhteispohjoismaisen tutkimuksen avulla. Tutkimus on alkanut Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa syksyllä 2005 Metsästäjäin Keskusjärjestön, Ruotsin metsästäjäliiton ja Norjan luonnontutkimuslaitoksen yhteistyönä. Tutkimustuloksia aiheen tiimoilta tullaan julkaisemaan jatkossakin Metsästäjälehdessä. Suomessa kyselykaavakkeen palauttaneiden kesken arvotaan viisi tavarapalkintoa. Hukkakauraa ei saa löytyä ruokintapaikalta I Hukkakaura (Avena fatua) on vaarallinen ja helposti leviävä rikkaheinä. Saastuttaessaan viljelysmaita se aiheuttaa vuosittain miljoonien eurojen tappiot torjunnan kustannuksina ja sadon menetyksinä. Hukkakauralaki ja asetus (185/2002) velvoittavat jokaisen maanomistajan torjumaan hukkakauran. Hukkakaura leviää helposti viljan ja heinän mukana ja sen siemen on äärimmäisen elinvoimainen. Riistan ruokintakauden ollessa käsillä on syytä muistuttaa ruokintapaikan hoitajia hukkakaurariskistä. Hukkakauraisia rehueriä kannattaa varoa riistan ruokinnassa. Hankittaessa rehuja on syytä olla tietoinen mahdollisesta saastunnasta. Sanomattakin on selvää, että lajittelujätteen ja esimerkiksi kuivurin esipuhdistusjätteen käyttö on täysin edesvastuutonta. Hukkakauraisen kasvimateriaalin vieminen ruokintapaikoille on kiellettyä koska olemassa on suuri leviämisriski. Jos ja kun kyseinen katala kasvi ilmaantuu maanomistajan pellolle ja olemassa on pienikin epäilys saastunnan alkuperästä, maanomistajasuhteet ovat silloin koetuksella. Hukkakaurainen vilja ja esimerkiksi heinä on kuljetettava ja käsiteltävä niin, että leviämisriskiä ei ole. Käytännössä se tarkoittaa viljan jauhamista erittäin hienoksi tai heinän säilömistä hapolla. Jauhettu vilja soveltuu kuitenkin ruokintaan heikosti. Säilörehussakin siemen voi säilyä itämiskykyisenä muutaman kuukauden. Hukkakauran siemen säilyttää itämiskykynsä jopa märehtijäin ruuansulatuksessa. Hukkakauraisen rehun syöttäminen riistalle on siis selvä riski leviämisen kannalta. Riistan ulosteet leviävät laajalle eläinten vaellellessa ja jos ne sisältävät rehun mukana tulleita hukkakauran siemeniä, on leviämisriski ilmeinen. Lisäksi vihneellinen siemen tarrautuu eläinten turkkiin helposti ja voi kulkeutua kauaksikin. Ongelmien välttämiseksi on syytä opetella tunnistamaan hukkakaura. Siemenen parhaita tuntomerkkejä ovat jokaisessa jyvässä oleva vahva, polveikas ja kierteinen vihne, siemenen maljamainen tyvi ja siemenen väri. Siemen on väriltään harmaa, tummanruskea tai lähes musta. Liisteessä ja siemenen tyvellä on usein karvoitusta. Kasvavan hukkakauran tunnistaa rennosta ja avarasta röyhystä, joka usein kohoaa muun kasvuston yläpuolelle. Keväällä kannattaa ruokintapaikan ympäristö tarkastaa kaiken varalta - olisihan ruokintapaikka muutenkin hyvä siivota. Hukkakaura kasvaa kyllä metsässäkin ja epäilyttävät yksilöt on kitkettävä juurineen ja poltettava. Jari Poikulainen, tarkastaja Evira Korjaus I Edellisessä Metsästäjä-lehdessä oli sivulla 78 artikkeli Karhun elinpiiristä. Tarkkasilmäinen lukija huomasi varmaan, että elinpiirikarttojen 1. ja 4. kuvatekstit olivat sekaantuneet keskenään. Ohessa oikeat elinpiirit oikeilla karhuilla! Kuva 1. Kolmen uroskarhun ja kahden naaraskarhun ("Hanna" ja "Sanna") elinpiirit GPS ­pisteineen. Kuva 4. Viiden uroskarhun elinpiirit Kuusamossa. 92 Metsästäjä 5 / 2008
• SUZUKI Kun valitset Suzukin nelitahtiperämoottorin, saat optimaalisen yhdistelmän kestävyyttä, suorituskykyä ja taloudellisuutta sekä viiden vuoden Parhaan Takuun. Metsästäjä-lehden lukijana saat lisäksi 10 % alennuksen näyttämällä metsästäjäkorttiasi lähimmällä jälleenmyyjällämme. Hanki vaikkapa testivoittajaksi kruunattu Suzuki DF2.5 soutuveneesi perään (VENE 6/07). Tarjous koskee Suzuki DF2.5­DF15-malleja. Voimassa 29.8­30.11.2008. Metsästäjä 5 / 2008 93
• Metsästäjäorganisaatio tiedottaa Loistava havaintomateriaali hanhien tunnistukseen I Metsästettäessä lajinmääritys on tehtävä vuorenvarmasti ennen laukausta. Varsinkin maamme läpi muuttavien hanhien sekaparvet vaativat huomattavaa tarkkuutta lajinmäärityksessä. Arktiset hanhilajit ovat pääasiassa rauhoitettuja. Niiden yksilöitä esiintyy kuitenkin muuttoaikoina myös metsästettävien hanhilajien joukossa. Webbipalvelussamme osoitteessa www.riista. fi löytyy nyt Flash-esityksenä korkealuokkainen Lassi Kujalan kokoama hanhientunnistusmateriaali. Esityksessä käydään läpi selkeiden kuvien avulla meillä esiintyvien hanhilajien perustuntomerkit. Hanhien sekaparvista olevat kuvat selkeine lajituntomerkkeineen ja hanhien ääninäytteet auttavat varmempaan lajintunnistukseen tositilanteessa. Piirit Uusimaa Hirvieläinten metsästyksen johtajien koulutustilaisuuksia 8.9.2008, klo 18.00 Sipoossa ruotsinkielinen koulutus Hansas föreningshus Söderkullantie 618, Sibbo 16.9.2008, klo 18.00 Lapinjärvellä suomenkielinen koulutus Nuorisoseurantalo Soihtulassa Soihtulantie 8, Lapinjärvi 17.9.2008, klo 18.00 Lohjalla suomenkielinen koulutus Kutsilan valistustalo Saukkolantie 636, Lohja 18.9.2008, klo 18.00 Karjaalla ruotsinkielinen koulutus Västra Nylands Yrkesskola / Axell Stabsgatan 16, Karis Pienpetopyyntikoulutus 24.9.2008, klo 18.00 Vihdissä Ojakkalan Urheilutalolla Kenttätie Ojakkala Ilmainen palvelu! vaadi edes rekisteröitymistä. Ilmoitukset voivat olla vaihtometsästystä, kaupallisia tai sopimuksen mukaan. Tallennettuja ilmoituksia voi selata alueen ja riistalajin perusteella. Kun ilmoitusta klikataan, se saadaan lähempään tarkasteluun ja kaikki ilmoituksen tiedot Lisätietoja koulutuksista: riistanhoidonneuvoja Visa Eronen, 050 366 1114, visa.eronen@riista.fi Varsinais-Suomi Monimuotoiset kosteikot ­maastopäivä Metsästysmahdollisuuksia tarjolla Riistainfo-palvelussa Metsästäjäin Keskusjärjestö ylläpitää Metsästysmahdollisuudet ­palvelua osana osoitteessa www.riistainfo.fi . Tarkoituksena on tarjota foorumi paitsi kaupallisille, myös muille tarjoajille ja luoda metsästysmahdollisuuksien vaihtotoiminnalle toimiva paikka. Tällä hetkellä palveluun on rekisteröitynyt neljättäsataa henkilöä ja näkyvillä olevia ilmoituksia on kolmisenkymmentä kappaletta. Kiinnostavimpia nyt näkyvillä olevia ilmoituksia on avattu katselunäkymään tähän mennessä toista tuhatta kertaa, ja yhteydenottoja sähköpostitse tarjoajalle on tullut parhaimmillaan useita kymmeniä. Tarjoa tai selaa metsästysmahdolisuuksia! Metsästysmahdollisuudet-palvelussa voit rekisteröitymisen jälkeen tallentaa metsästystä tarjollailmoituksesi ilmaiseksi. Ilmoitusten selaaminen ei I Ma 15.9.2008. Bussikuljetus lähtee 08:15 Paimion Hevonpään TB huoltoasemalta (vt. 110 Sauvon liittymä). Paluu noin 16:30 Tutustutaan jo rakennettuihin kosteikkoihin, munkkipatoihin ja pohjapatoihin. Kohteet ovat Kiskossa, Muurlassa ja Pöytyällä. Maatalouden erityisympäristötukea, ei tuotannollista investointitukea ja riistanhoitoa käsitellään. Maksu noin 30 e sis. matka ja lounas. Ilmoittautuminen 7.9.2008 mennessä. riitta.pettersson@fhs.fi, 02 4812400 Pro Agria Suomen Talousseura Järj. Varsinais-Suomen riistanhoitopiiri ja ProAgria Suomen Talousseura esiin. Samalla selaajalle avautuu mahdollisuus jättää tarjoajalle yhteydenottopyyntö sähköpostitse. Näin mahdollisuuden tarjoaja voi yhteydenoton saatuaan ottaa esimerkiksi puhelimitse yhteyttä mahdollisuudesta kiinnostuneeseen ja tarkemmat neuvottelut asian tiimoilta voivat käynnistyä. Ilmoita ilmaiseksi! 94 Metsästäjä 5 / 2008
• UUDISTETTU MALLI SUOMEN SUOSITUIMMASTA KALVOPUVUSTA! Kaksi pukua yhden hinnalla! (Kalvopuku ja ulkoilupuku) Uudistettu NORTH ICE -ulkoilijan kalvopukusetti 2009 Parasta ulkoiluun! Veden- ja tuulenpitävä sekä hengittävä AIR-TEX-kalvopuku pitää sinut kuivana ja lämpimänä säällä kuin säällä. Entistäkin pehmeämpi kulutuskestävä Rip-Stop-materiaali. Teipatut saumat. Runsaasti taskuja. Roisketiivis vetoketju edessä. Säädettävä huppu. Testattua huippuluokkaa oleva kuoripuku sopii erinomaisesti esimerkiksi sauvakävelijöille, pyöräilijöille ja marjastajille sekä kaikkeen ulkoiluun! Värit punainen, vaaleansininen ja musta. Koot XXS­XXXL. Tutu laaja stu syks y uutu an ulko n ilija usva n l osoi ikoimaa tte n ww w.er essa atuk ku.fi Erätukun etupaketti 0, 0,Filip micro-ulkoilupuku Nyt etupaketissa toinen puku kaupan päälle! Tuulenpitävä sekä hengittävä microkangas aktiivisempaankin liikuntaan. Väreinä grafiitti-punainen. (kuuluu punaiseen ja mustaan kalvopukuun) ja grafiitti/v.sininen (kuuluu v.siniseen kalvopukuun). [arvo 138, ] 138,-] sis in paket . et u pä T-paita Tekninen t-paita. Materiaali siirtää kosteuden sekä kuivuu nopeasti. Miehille ja naisille, väreinä musta/harmaa (kuuluu mustaan ja v.siniseen kalvopukuun) sekä punainen/harmaa (kuuluu punaiseen kalvopukuun). ä korotonta ivä jopa 60 TU KKU -RA H OI TU Tilaa www.eratukku.fi tai numerosta 020 747 7000 (ma­pe 9­17) OULU Alasinti OULU, Alasintie 8 LU, asintie VANT A Valimotie 2 VANTAA, Valimotie 27 N Valimoti i T MPER , ossi ärvenka u TAMPERE, Possijärvenkatu 4 ERE, sijä n HAAPARANTA, k no-talo HAAPARANTA, Ikano-talo P ANTA t LAPP EN ANTA Kauppiaa kat LAPPEENRANTA, Kauppiaankatu 2 PPEE NA ppiaa Metsästäjä 5 / 2008 S 95 + t oi m it u sk u ! rjous telyta 8,Esit AT 29 AAV VAST 9,14 ER Ä l ut suaikaa ak m
• Osoitteita Metsästäjäin Keskusjärjestö, MKJ Fantsintie 13-14, 01100 ITÄSALMI Puhelimet: Vaihde 09-272 7810, telefax 09-272 78130 e-mail: etunimi.sukunimi@riista.fi www.riista.fi Riistanhoitopiirit e-mail: etunimi.sukunimi@riista.fi Etelä-Häme: Lukiokatu 14, 13100 Hämeenlinna, puh. 03-644 650, fax. 03-644 6522. Riistapäällikkö Jyri Rauhala, puh. 0400-225 745. Etelä-Savo: Virastotie 3, PL 14, 51901 Juva, puh. 0440-452 830, telefax 015-452 831. Riistapäällikkö Petri Vartiainen, puh. 0500-257 407, rh-neuvoja Veli-Matti Pekkarinen, puh. 0400-257 407. Kainuu: Syväyksenkatu 1 B 27, 89600 Suomussalmi, puh. 0400-188 565, fax. 08-712 397. Riistapäällikkö vs. Markus Pekkinen, puh. 0400-268 390. rh-neuvoja vs. Antti Siira, puh. 040-9614413. Keski-Suomi: Kauppakatu 19 A 7, 40100 Jyväskylä, puh. 020 7479 630, fax. 020 7479 639. Riistapäällikkö vs. Olli Kursula, puh. 0400-243 414, rh-neuvoja vs. Teemu Lamberg, puh. 040-4878 987. Kymi: Pikkuympyräkatu 3 A, 49400 Hamina, puh. 0440-494 006 fax. 05-344 0998. Riistapäällikkö Erkki Kiukas, puh.0400-258 479, rh-neuvoja Jouni Tolvanen, puh. 040-716 2223. Lappi: Vanamokatu 3 D, PL 8050, G toiminnanjohtaja, Jari Pigg, puh. 09-2727 8111. G talous: Pekka Lehikoinen, puh. 09-2727 8118, 0400-648 678. G metsästys ja riistanhoito, koulutus ja neuvonta: Tuomo Pispa, puh. 09-2727 8115, 0400-700 778, Pentti Vikberg, puh. 09-2727 8117, 0400-341 771, Marko Svensberg, puh. 09-2727 8119, 040-557 3827. G viestintä, Metsästäjä- ja Jägaren-lehdet: Klaus Ekman, puh. 09-2727 8116, 0400-463 943, G varasto ja tilaukset: Marion Sundqvist, puh. 09-2727 8150. G Laitialan toimintakeskus: Metsästäjäntie 39, 16790 Manskivi, puh. 03-882 570, telefax 03-882 5711, Ilkka Ala-Ajos, 0500-817 913, Marko Muuttola, 050-911 3832. Osoitteenmuutokset: 0303 9777 96101 Rovaniemi, puh. 016-379 0081, 0400-864 329 (tsto), fax. 016-379 0085. Riistapäällikkö Teuvo Eskola, puh. 0400-392 667, rh-neuvoja Urpo Kainulainen, puh. 0400-394 329. 0400-376 189, rh-neuvoja Reijo Kotilainen, puh. 013-285 262, 0500-196 622. Pohjois-Savo: Kiekkotie 4, 70200 Kuopio, puh. 044-365 3810, fax. 017-282 3005. Riistapäällikkö Jouni Tanskanen, puh. 0500-376 800, rh-neuvoja Ville Hokkanen, puh. 050-431 1276. Ruots. Pohjanmaa: Kungsgårdsvägen 58 G, 65380 Vaasa, puh. 06-356 0352, fax. 06-356 0360. Riistapäällikkö Mathias Lindström, puh. 050-349 0175, rh-neuvoja Stefan Pellas, puh. 06-356 0351, 050-511 7279. Satakunta: Porintie 9, 29250 Nakkila, puh. 02-531 9000, fax. 02-531 9001. Riistapäällikkö Mauri Krusberg, puh. 0500-638 062, rh-neuvoja Reima Laaja, puh. 0500-742 354. Uusimaa: Sompiontie 1, 00730 Helsinki, puh. 09-350 7230, fax. 09-387 2878. Riistapäällikkö Reijo Orava, puh. 0500-420 810, rh-neuvoja Visa Eronen, puh. 050-366 1114. Pääkaupunkiseudun metsästäjätoimisto: Veikko Seuna, puh. 09-350 7244, 0500-458 357. Varsinais-Suomi: Tehdastie 2, 21530 Paimio, puh. 02-477 9610, fax. 02-477 9615. Riistapäällikkö Heikki Uotila, puh. 0400-530 548, rh-neuvoja Jörgen Hermansson, puh. 02-477 9620, 0400-909 565. Karhupalvelunumero 016-379 0086. Oulu: Ratatie 41, PL 35, 91501 Muhos, puh. 08-535 3500, fax. 08-533 3555. Riistapäällikkö Keijo Kapiainen, puh. 0500-387 705, rh-neuvoja Harri Hepo-oja, puh. 0500-282 082. Pohjanmaa: Vapaudentie 32­34 B 21, 60100 Seinäjoki, puh. 06-421 7223, fax. 06-421 7225. Riistapäällikkö Jarkko Nurmi, puh. 0400-180 084, rh-neuvoja Juha Heikkilä, puh. 06-421 7222, 0400-180 083. Pohjois-Häme: Finnentie 8, 36200 Kangasala, puh. 03-3140 9400, fax. 03-3140 9450. Riistapäällikkö Jani Körhämö, puh. 0400-231 452, rh-neuvoja Marko Mikkola, puh. 03-3140 9417, 045-135 9690. Pohjois-Karjala: Teollisuuskatu 15, 80100 Joensuu, puh. 013-285 260, fax. 013-285 263. Riistapäällikkö Juha Kuittinen, puh. 013-285 261, Maa- ja metsätalousministeriö PL 30, 00023 valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 09-16 001. Kala- ja riistaosasto Käyntiosoite, Mariankatu 23, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 valtioneuvosto, telefax 09-1605 2284. Osastopäällikkö Pentti Lähteenoja Apulaisosastopäällikkö Christian Krogell, puh. 09-1605 3373, 040-735 3173. Neuvotteleva virkamies Sami Niemi, puh. 09-1605 3374. Ylitarkastaja Madeleine Nyman, puh. 09-1605 2469, 040-752 3302. Ylitarkastaja Jussi Laanikari, puh. 09-1605 2283, 040-733 6229. Ylitarkastaja Outi Helander, puh. 09-1605 2188, 040-484 7778. Metsähallitus Luontopalvelut / metsästys- ja riistanhoitoasiat Erätalouspäällikkö Olavi Joensuu, PL 81, 90101 Oulu, puh. 020 564 6609, 0400-290 707, olavi.joensuu@metsa.fi Ylitarkastaja Jukka Bisi, puh. 040-537 0993, jukka.bisi@metsa.fi Villi Pohjola Asiakaspalvelu ja lupamyynti puh. 020 344 122, www.villipohjola.com Riistan tauti- ja kuolinsyyselvitykset: Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA, Oulun tutkimusyksikkö, Satamatie 15, 90520 Oulu, Postiosoite: PL 517, 90101 Oulu, puh. 020 772 003. Eläinnäytteet osoitteella: EVIRA, Matkahuolto, Oulu. Rengas-, hirvieläin ja siipimerkkilöydöt: Rengastustoimisto, PL 17, 00014 Helsingin yliopisto (Käyntios. P. Rautatienkatu 13), puh. 09-1912 8847. Suomen Metsästysmuseo: Metsästyskirjasto, arkisto. Tehtaankatu 23 A, 11910 Riihimäki, puh. 019-722 293, telefax: 019-719 378, sähköposti: info@metsastysmuseo.com, internet: http://www.metsastysmuseo.com Metsästäjävakuutus: Tiedustelut metsästykseen liittyvissä vakuutusasioissa: Tapiola-Yhtiöt puh. 09-4531. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistantutkimus, PL 2, 00791 Helsinki, Käyntios.: Viikinkaari 4 puh. 020 57 511, telefax 020 575 1201. G Ilomantsin riistantutkimusasema, 82900 Ilomantsi, puh. 020 575 1500, telefax 020 575 1509. G Joensuun riistan- ja kalantutkimus, Yliopistokatu 6, 80100 Joensuu, puh. 020 575 1400, telefax 020 575 1409. G Evon riistantutkimusasema, Rahtijärventie 291, 16970 EVO, puh. 020 57 511, telefax 020 575 1429. G Oulun riistan- ja kalantutkimus, Tutkijantie 2 A, 90570 Oulu, puh. 020 575 1870, telefax 020 575 1879. G Söderskärin riistantutkimusasema, puh. 020 575 1896. G Taivalkosken riistan- ja kalantutkimus, Ohtaoja, 93400 Taivalkoski, puh. 020 575 1550, telefax 020 575 1559. G Turun riistan- ja kalantutkimus, Itäinen Pitkäkatu 3, 20520 Turku, puh. 020 575 1680, telefax 020 575 1689. MKJ kansainvälistä edunvalvontaa 96 Metsästäjä 5 / 2008
• Kaupankäyntiä Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (43 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden, korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien, painetussa lehdessä rivimäärä voi vaihdella painoteknisistä syistä johtuen. Käytä tekstauskirjaimia. Vältä faxien lähettämistä, jotta vältymme turhilta epäselvyyksiltä. Vuonna 2008 hinta on 15 Eur / rivi. Ilmoituksen vähimmäiskoko on kaksi riviä. Ilmoitukset laskutetaan lehden ilmestyttyä. Toistoalennus peräkkäisissä numeroissa julkaistusta ilmoituksesta on 15 %. Ilmoitusta ei julkaista, mikäli ilmoittajalla on erääntyneitä laskuja. Ilmoitusaineisto on lähetettävä lehden toimitukseen. Os. on Fantsintie 13-14, 01100 Itäsalmi. E­mail: marja.kraufvelin@riista.fi. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Otamme vastaan vain metsästyksen ja riistanhoidon aihepiiriin kuuluvia ilmoituksia. Metsästäjä nro 6/2008 ilmestyy 14.11.2008. Siihen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa viimeistään 10.10.2008. Länsisiperianlaikan pentuja. Puh. 0400-186 986. A. Halonen Jämtlanninpystykorvan pentuja i.KVA e. AVO1, syntyneet 13.05.2008. Puh. 040-729 5486 Suomenajokoiran pentuja synt. 10.6.2008. Isä kaksoisvalio, emällä ajok. 1, puh. 0500-923 942. Nuori suomenajokoiranarttu ikä 3 v. Ajaa vain jänistä .Erinomaisista vanhemmista ! Pitovaikeuden takia. puh.0400-330 610 S-ajok. pentuja s. 24.5. i. käyttövalio e. nuori 2v. Ajavia koiria puh. 0400-569 816. Suomenajokoiran pentuja synt.2.7-08. 4U+3N. Valiovanhemmat puh. 0400-457 622 Parainen. Suomenajokoira 4 v. narttu n. EH koepalkittu ajaa vain jänistä puh. 040-592 2661 Venäjänajokoiran pentuja / aikuisia puh. 050-548 5403, kotisivu.mtv3.fi/itarajan. Metsästyslinjaisia labradorin pentuja tied. puh. 050-556 2266 Labradorinnoutajan pentuja metsästykseen. Luovutus vko 39. puh. 050-563 7536 Dreeverin pentuja. S. 14.08.2008 ajavista vanhemmista Oulaisissa. Puh. 040-743 3714. Beaglen pentuja, syntynyt viikolla 34. Isä 2x KV Ei M-97 puh.050-360 6986 Beaglen pentuja ajavista vanhemmista. Siuntio puh. 0400-815 834. Beaglen pentuja isänä yksi suomen parhaista ajureista kaksoisvalio Erik. Myydään myös 2 v. beagle narttu. Puh. 040-584 3751. Beaglen pentuja, tarkempia tietoja puh. 050-352 3843 tai kuopusmaa@hotmail.com Beaglen pentuja vain metsästäjille. Syntyy vko 29. Puh. 040-419 6244. Jack Russell terrierin käyttölinjaisia pentuja (working jrt). Rek. JRTCGBSF ry. Tied. puh. 040-574 5550. Kk. kettuterrierin pentuja KVA-vanhemmista, luov vko 37, Köyliö. Puh. 0500-723 783 tai 045-111 0848. Myyd. saksanmetsästysterrierin pentuja. Kovasukuisia. emä kva mva matukan rita isä eräpiku urkki puh. 040-526 7039 Patterdalenterrierin pentuja, riistaverisistä vanhemmista, puh. 0400-788 363. Metsästyslinjaisia punaisen irlanninsetterin pentuja. synt. 25.07, Kuopiossa. puh.0400-187 284 Kk.mäyräkoiran uros pentuja. Hyvistä vanhemmista. Puh.050-410 9251 Kk.mäyräkoiran pentuja. Ajokäyttövalio vanhemmista. Puh. 040-913 8660 Kk.mäyräkoiran pentuja. Metsästävät valiotuontivanhemmat. Puh. 040-558 1866 Kk.mäyräkoiran pentuja palk. ajavista vanh. Luov vko 38. Kovat suvut puh. 050-491 2089. Isomünsterinseisojan narttupentu synt.18.4. Myös sij. mahd. Puh. 040-835 1876, www.dixon.fi (kennel Seefest) Lk.saksanseisojan pentuja hyväluonteisista vankan metsästyskokemuksen omaavista vanhemmista. Emä Fin Mva isä 2x Kaer Voi 1, Puh. 040-527 5042. Lk.saksanseisojan pentuja terveistä valiovaanhemmista. Luovutus 20.8.08 alkaen. Puh. 0400-333 210, www.taka-tapiolan.com Koiria myytävänä :amerikankettukoiran pentuja kettumiehen kennel puh. 040-761 7152 Baijerinvuoristovihikoiran pentuja käyttölinjaisista vanhemmista. puh. 050-331 3070 Bretonin luov.ikäisiä urospentuja.Oranssivalk.,töpöhäntäiset. H.900 e. Korpilahdella. Puh.040-836 6902. Uusi elementeistä koottava varishäkki puh. 040-727 0259 Tikka T3 Hunter 770,-, Tikka T3 varm. 990,CZ 550 750,-, Ruger K77+kiikari+jalat 820,Sako 75 cal 243 990,-, Baikal IJ-27 395,Browning Citori 1190,-, Baikal MP-153 420,Finn Classic 412 790,-, Remington m870 440,Mossberg m500 370,-, Browning BPS 620,Sabatti Falcon 690,-, Lincoln 4-sup 698,Leupold 2-7x33+läpät 249,-, 4-12x40+läp 325,Kahles 2,5-10x50 890,-, Meopta 3-12x56 595,Docter 3-12x56 730,-, 2,5-10x48 valop. 880,Ahti Huvila Oy,www.ahtihuvila.fi 63800 Soini, puh 06-528 1203, 31v. Rehtiä Asekauppaa! Mossber 12/76syn 360e,12/89 syn 440e Tikka T3, CZ, Yildiz, Baikal, Marlin Sasta Gorepuvut, Chiruca vaell. kengät Ultrapoint GPS-tutkat, Garmin GPS. Anon Ase ja Tukku, Pudasjärvi 08-821 337, 0400-384 118, 0400-384 518 Posti,MH: Edullisesti ja Nopeasti! www.anonase.com Myymme uusia ja käyt. mets. aseita: Benelli, Remington, Lincoln, Baikal ym. sekä patruunoita, ruutia, nalleja, luoteja ja muita metsästystarvikkeita kilpailukykyiseen hintaan. Krono Järn, Torgarev. 2, Kruunupyy Puh. 06-834 5003, 050-411 0473. ASEITA,aseita,aseita,aseita,aseita Sako, Tikka, Beretta, Franchi, Stoeger, Browning, Cz,Toz, Ruger,Remington,Marlin, Finnclassic, ym. Suosituimmat kiikarit ja laaja valikoima patruunoita. Boar-patruunoiden maahantuonti. Kysy tarjouksia ja tervetuloa käymään! Kala-Oskarin Teerikirnu, Pulkkila. Puh. 08-812 1080/ 040-558 2016. www.teerikirnu.com Vähän käytetty Remington 11-87 Premier hp. 750e/tarjous. Puh 0400-654 434. Aseet + patr. + lataustarv. www.mattikauppi.fi www.ouluntyostokeskus.com Nyt keskiaikaiset ja japanilaiset miekat Lataus-, ammunta- ja metsästystarvikkeet, optiikka ja koiratutkat edullisesti netistä www.asetarvike. com puh. 040-540 1182 Kiikaritarjous! Tasco 3-9x40 (75:-) takuu 10 v. Sako, Tikka kiväärit. Benelli, Beretta, Finn Classic ja Lincoln haulikot. Kysy Tarjous! Ylöjärven Asetarvike, Rantatie 7, 33480 Ylöjärvi. Puh. 03-348 4004, Käytetyt aseet netissä: www.ylojarvenasetarvike.com. Kimber 89 BGR, 30-06, alkuperäinen malli, kiikaritähtäimet Swarowski Habicit 1,5-4,5x20A ja 3-9x36A EAW-kääntöjaloilla, aselaukku. Ase uudenveroinen. Hp. 3900,- e, puh. 044-364 8333 IT-kiväärin vaimentimet kal..22 hornet-.458 ITAsepaja Runkotie 17, 54120 Joutseno puh. 0500-497 981 www.it-asepaja.fi. Kotimainen AU jet- Z ­ äänenvaimennin. Huipputehokas, kevyt ja kestävä. Kaikkiin kiväärikalibereihin (22LR ­ 0,50 MG). Asesepänliike Ase Utra, Rahkeentie 6, 80100 Joensuu.Puh. / fax 013-227 234, 050-569 0499. Pantentoidut Reflex-äänenvaimentimet kaikkiin luotiaseisiin, vaimennusteho yli 90%. Asesepänliike BR-Tuote Oy Sahamyllynkatu 33, 80170 Joensuu. Puh. 013-896 862. Nettiosoite guns.connect.fi, sähköposti: markku@guns.connect.fi Seinälle kiinnitettäviä lukittavia asetelineitä. Valmistettu teräksestä. Musta maalattu. Sopii kaikkiin aseisiin. 3 aseelle 50 e, 4 aseelle 55 e, 5 aseelle 60 e, 6 aseelle 65 e + toimituskulut. Puh. 06-834 5377, 040-547 0607, 050-594 9670. www.valiokoiravarusteet.fi kopit,tarhat, lämmittimet,tutkat,haukunrajoitinpannat, pihavahdit ym.tuotteet. Puh.0500-176 596 Koirankopit 1-os 250e ja 2-os 350e tilaa esite puh. 050-511 7465 www.netikka.net/kivineva Luolatutkat,www.deben.com, Terrier Finder mallit Mk3 ja pitkä kantama eli long range edullisesti. Toimitus välittömästi.. Puh.02-458 8615 Deben luolatutka Terrier Finder MK III sekä long range.Heti tappavat näädän / minkin loukut. Aseet ja optiikka, kannattaa kysyä! Katso myös www.kimitojaktbod.fi puh. 0500-826 404 tai 02-423 804, fax 02-423 805 Koiratutkaparistot / Tracker gps:t edullisesti. Puh. 0400-783 784. Metsästäjältä matsästäjälle Trackerin gps-paikantimet ja ohjelmat sekä Zodiacin VHF ­puhelimet Mauvan Tmi Vuorilehdonkuja 2 K 3 01200 Vantaa Puh. 0400-420 722 Sähköp. mauvan@mauvan.com,www.mauvan.com Järjestöt ja Yhdistykset Bassetit metsästykseen! Ota yhteys Suomen Bassetkerhon Seppo Erkkylä puh. 0400-174 992 Dreeveri on ajavien koirien "pikku jättiläinen" joka , kestävien jalkojensa ansiosta soveltuu erittäin hyvin jäniksen ja ketun metsästykseen. Pentuvälitys: 040-547 0448. Jäsenasiat 040-508 3588. www.dreeveri.fi Beagle on iloinen, vainunsa avulla riistaa, pääasiassa jänistä, ajava pieni englantilainen jäniskoira. Aikoessasi hankkia beaglen ota yhteys Suomen Beaglejärjestöön. Pentuvälitys, puh. 03-633 6150, jäsenrek. ja rahastonhoitaja Ritva Jauhiainen. Yhteyst. ritva.jauhiainen@beaglejarjesto.fi, puh.040-522 2839. Haluatko hyvän hirvikoiran? Suomen Harmaahirvikoirajärjestö - Finska Jämt- och Gråhundklubben ry:n pentuneuvojilta saat tietoa hyvistä pentueista. Jämptin pennuista tietää Petri Teräs puh. 0500-122 588 ja Norjan harmaista Jaakko Kytönen puh. 06-232 1269, 040-705 4785. Rotujärjestömme jäsenenä pysyt ajan tasalla hirvikoira asioissa. Soita Marja Kytönen puh. 050-572 7010 ja saat jo seuraavan jäsenlehden. Internet http:www.shhj.fi Laikoista, kaiken riistan koirista, tietoja antaa Suomen Laikajärjestö ry. Sihteeri Saara Heikkinen 044-526 5647 sekä www.laikajarjesto.fi Hankkiessasi noutajaa metsästyskäyttöön ota yhteys Suomen Metsästysnoutajat ry:n pentuvälitys puh. 0400-176 934 tai 03-515 3230 ja jäsenasiat puh. 09-874 7230. Kotisivut: http://www.metsastysnoutajat.com Oletko hankkimassa mäyräkoiraa? Ota yhteys Suomen Mäyräkoiraliiton ­ Finska Tax-klubben ry:n pentuvälitykseen, puh. 03-342 1532, 040-531 1340 tai 0400-774 914 www.mayrakoiraliitto.fi. Suomen Pystykorvajärjestön neuvojat auttavat pentujen valinnassa Suomenpystykorva: Asko Ränkman 050-569 9221, Pekka Inkinen 040-832 2858. Karjalankarhukoira: Marko Soini 040-761 1111, Jorma Tahkola 040-750 0246. Pohjanpystykorva: Timo Järvinen 050-563 8811, Ensio Lehisto 0400-286 311. Lisäksi: pj. Risto Ylitalo 044-274 8636. Kysy samalla jäseneduista ja liity jäseneksi. Järjestön internetsivut: www.spj.fi. Saksanseisojakerhon pentuvälitys: Kk-saksanseisoja, 0400-438 112, lk-saksanseisoja, 044-272 6622, bretoni, 0400-437 941, pk-saksanseisoja, 040-835 1289, münsterinseisojat, 040-539 1310, lk-unkarin vizsla, 040-568 4426, spinone, 040-517 8213, korthalsingriffoni, 0400-872 991, bracco italiano, 0400-205 933, kk-unkarin vizsla, 045-110 6729, weimarinseisoja, 040-503 4971, bourbonnais'n seisoja, 045-128 7262, stabyhoun, 044-504 8966. www.saksanseisojakerho.fi Hankkiessasi setteriä tai pointteria ota ensin yhteyttä rotujärjestön KanakoirakerhoHönshundssektionen ry:n jalostusneuvojiin. Pointteri: jalostusneuvoja Jorma Korpela 044-511 2013, englanninsetteri: Matti Juuti 040-505 6935 / me.juutit@kolumbus.fi, irlanninsetteri: Tero Savolainen 0440-130 703, Tapio Ranta 0400-870 788, gordoninsetteri: Juha Mäkinen 0400-017 270. Venäjänajokoirayhdistys Ry. Pentuvälitys p. 0400-798 704. Jäsenasiat puh.050-538 6434. Liity tyytyväiseen joukkoomme. Venäjänajokoira on monipuolinen ja säänkestävä jahtikaveri. Saatavana kettua ja jänistä ajavista vanhemmista. Internet: www.venajanajokoirayhdistys.net Kettuterrieri monipuolinen metsästyskoira. Pentuvälitys: 040-706 6810. Jäsensihteeri 040-734 6356. www.foxterrier.fi Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliitto ry Jo 60 vuotta metsästäjien ja kalastajien edunvalvontaa maa­ ja vesialueita omistamattomien harrastajien puolesta. Tule mukaan toimintaan! Lisätietoja 03-212 6543 ja www.eramies.org. Eläintentäyttäjiä Pasi Ahopelto, Soini. 0400-567 078. Joensuussa Kyösti 050-371 4496. Kaikki työt! www.lehonpaja.net Harri Huuhtanen, Ahmas. Puh. 0400-346 109 www.konservaattori.com Luonnontieteellisen alan konservaattori Esa Kemppainen, (15 km Riihimäeltä) Mattilantie 56, 12450 Vähikkälä. Puh. 050-563 0169, 019-449 223. Täytän linnut, nisäkkäät ja kalat. Opetan pienriistan täyttöä, sekä myyn täytettyjä eläimiä. Soini Kinisjärvi, Lehmilehto, 97420 Lohiniva. Puh. 016-659 131. Raimo Lietsala, 35300 Orivesi. Lasisilmiä ­ täyttötarvikkeita. Puh. 03-334 4719, 040 558 4019, www.lietsala.net Taxidermy Art, Markku Natri, Lapua. Myös lasisilmien myynti sekä alan opetus. Puh. 06-438 8901, 0400-363 345.markku.natri@taxidermy.inet.fi Jari Niskanen, Laukaa puh.0400-317828 Taitoa ja kokemusta Trofe Art Jarno Raiski, Ähtäri / Vaasa 040-581 9624 www.trofeart.tk Huippu laatua. Eläinkonservaattori Teemu Salonen, Inkoo puh. 050-563 7820. Ari Santala, Merikarvia puh. 0500-594 362. Kaikki työt. Erityisesti kalat, myös muut alan työt. Studio Antti Saraja Oy. Puh. 019-784 871 tai 0400-712 149. Preparoin linnut, nisäkkäät, teen myös trofeet. Pertti Siipola, Kilinkuja 10, 70780 Kuopio. Puh. 017-361 1073, 0400-177 588. Timo Terviö, Espoo, puh: puh. 050-571 6310 Kalat, nisäkkäät, linnut, hirven ja peuranpäät Eläinten ja lintujen täytöt Kuusamo. R. Tyni puh. 040-737 5724. Juhani Tyvelä, Kaijantie 12, Oulu. Puh. 0400-199 477. Trofeetyöt Vantaalla: Lauri Ylikorpi puh. 050-366 6876. Suomen eläintäyttämö Österberg, Palokalliontie 41, 01490 Vantaa. P uh. 09-823 5757, 040-501 5166. Myydään Verkkoja. Minkki-, koira-, lammas-, poro-strutsi, sika- ym. Puh. 09-876 5291. Kalastukseen Timo-laatuverkot ja tarvikkeet edullisesti. T:mi Timo - Paula. Puh 044-584 3611. Minkki ja supikoira/kettuloukkuja. Erittäin tukevia ja toimintavarmoja. Soita ja kysy lisää tai katso metistä. www.granlunds.com. Granlundin Tarhatarvike 06-764 1033. Pienpetopyydykset valmistajalta. Valmistettu vahvasta sinkitystä verkosta. Minkille / näädälle 72 x 18 x 15 cm 24 e/kpl. Molemmista päistä pyytävä 105 x 18 x 15 cm 36 e/kpl. Supille ja ketulle 120 x 35 x 38 cm 55 e/kpl. Opetusvideo loukkupyyntiin 60 min 25 e/kpl + pk.. V. Syynimaa, 62310 Voltti. Puh: 06-484 9116, 040-700 7528, 06-484 5221. Pienpetopyydykset: www.kesavaylan.net / Taisto Hietala, puh. 0400-181 498. Koiria Hirven ja karhun metsästäjille karhukoiran pentuja. Kelpuutan jalostukseen vain koepalkitut nartut tai joilla on VOI I palkittuja jälkeläisiä. R. Ikonen, puh. 013-881 985, 0500-279 777. Luovutusik. karj.k.koiran pentuja Lapista. Isälle seisontahaukkuun yli 60 hirveä, emä pariv.,viime syksynä ens. kaadot. Puh. 0400-946 936. Karhukoira narttupentu. Huippu vanhemmista. Isälle ammuttu karhu s.07. Puh. 040-700 9822 Harmaa norjanhirvikoira pentuja s. 18.6.08. Puh. 050-527 5600. Harm. norjanhirvik. narttupentuja kaksoisvaliovanh. s. 6.4.08 Risto Hämäläinen, Mikkeli. Puh. 044-370 8373. Metsästäjä 5 / 2008 97
• Metsänpoika- metsästysseurojen ATK-ohjelma, jossa vuokra-alueet ja kaadot voidaan merkitä kartalle. Kattava seurakirjanpito jossa mm. vuokrasopimukset, jäsenet, s-postilaskutus, pyyntiluvat ja seuran ilmoitukset. Katso www.winsu.net tai tilaa ilmainen esittelyohjelma: p. 013- 651 023 /Pentti Kuokkanen. Suosittu, kestävä Joke-vetopressu Eur 130 sis alv. Heti varastosta. Puh. 0500-627 883 vaarala@phpoint.fi Valmistamme koivupuusta metsäsuksia Sotkamo puh. 040-869 8709 www.vilminkosukset.fi Sarvitrofeiden taustalevyjä. Massivi mänty. Hirvi 14e, peura 11e, kauris 9e. Puh. 050-438 2370. Erä- ja Lappi-kirjoja osoitteessa www.antikka.net. Lapissa, Tanhuassa puronv. tontteja (1-2 ha). Pääsy metsästysseuraan. Rak.lupa ok. Myös marjastajille. H.alk.4000e. Puh.040-832 0190. Salla, Kotalankylä kyläkoulu mukavuuksin Naruskan ja Tuntsan erämaiden vieressä. puh. 0400-260 189 Erämökki Itäkuhmo.Lampi.Valtionmaat. P-ala35t e. Puh. 0400-125 608. www.pixbox.fi/alb865824 Erämökki Koitereen rannalla Ilomantsin Kivilahdessa. P-ala n.35 m² tontti 1 ha. Hp 55000 e. Tied. Mauri Ahvalo puh. 050-569 4542. Ks. www.etuovi.com/kohde/352167. Eräaiheiset sisustustaulut suoraan taiteilijalta www.ykiart.fi Metsästäjän unelma Suzuki Jimny 1,3 -00 ilmastoitu neliveto, kulkee huonollakin metsätiellä h.8500e puh.0400-947 399 Myydään Lasikuituiset Alkuperäiset ja turvalliset Kiuru 550 kanootit, kolme eri mallia. Soveltuu erinomaisesti vesilinnun metsästykseen, kalastukseen, retkimelontaan ja perhekäyttöön, merikelpoinen. Käsinveto ahkiot, kätevä malli mm. peuran metsästäjille ja kalastajille. Sopii useimpien H.autojen tavaratilaan. AIKAN VENE-Kiuruvesi puh:0500-891 291. Ostetaan Ostamme hirven- ja peurannahkoja ja noudamme nahat sopimuksen mukaan. Muokkaamme myös meille lähetetyt nahat nappanahaksi tai vaihdamme ne valmiiseen nappanahkaan. VELJEKSET BRANDT NAHKATEHDAS OY.Kokkola, puh. 06-831 3543. Iltaisin : 040-516 7815 tai 0400-763 542. Riista, mm hirven, peuran, jäniksen ruhot. 3 ­ tähden sieniä, myös kuivattuna. Deliresta Oy / Autiosaari 050-522 5973. Ostetaan rapuja läpi kauden. Käteismaksu ja nouto koko maasta. Raputukku Järf puh. 040-546 5995. Myös turkisnahkoja puh. 0400-561 267 Ostamme karhun ruhoja ja karhunlihaa. puh. 040-822 2808, Tatu Kiianlehto, Ravintola Saslik Helsinki Myydään uusia Tracker G400 ja 3160i GPS koiratutkia, lisäksi Tracker Classic, Pico, Maxima, Exakt tutkat sekä käytettyjä takuuhuollettuja tutkia. Nopea, luotettava Tracker tutkahuolto. Ostamme uudempia käytettyjä Tracker-tutkia. VHF-puhelimet + lisävarusteet. Petsafe haukunrajoittimet sekä koulutuspannat. Larsmo Helcom, Nils Hellman, Peltotie 9, 68570 LARSMO. Puh. 0400-362 136, 06-728 1520. www.larsmohelcom.fi Laatumerkit parhain nettihinnoin, Riista- ja valvontakamerat Moultrie Game Spy 4.0MP 259.80e, Kiikarit Leupold VX-7 alk.1465,10e, Burris Laser 4-12x42 881,20e, Tasco 3-9x40 108,30e, etäisyysmittarit alk. 159,80e, luodinnopeusmittarit alk. 109,70e, savikiekonheitin Do-All alk. 54,90e. ym. Kauppa auki 24 h osoitteessa: www.eranetti.fi Star Hunter ja Lafayette VHF-puhelimet, Akut, antennit, monofonit, autolaturit Peltor-kuulonsuojaimet, suojalasit Lafayette PMR-puhelimet, vaihtopörssi Edullisesti!! Nopea toimitus: Posti/MH Agripalvelu Ky, Joutsa Puh. 014-881 095, 0400-642 215 www.agripalvelu.fi. (netti-kauppa 24 h /vrk) VHF-jahtiradiot, GPS:t sekä tarv. myös koiratutka yms huolto edullisimmin Hankoniemestä Utsjoelle. RJAK, Pl 26, 44101 ÄKI. Puh. 050-557 2000. VHF-puhelimet edullisesti ja luotettavasti alan liikkeestä. Akut, antennit, monofonit ym. Peltor kuulonsuojaimet, uudet ja käytetyt aseet. Metsästäjän erikoisliike Raimo Olkkonen Oy, Haapajärvi, puh. 08-761 831, 0400-296 517. www.raimoolkkonen.fi VHF-puhelimet, uudet mallit. Lafayette, Star PA8099, sekä muut merkit. Kuulonsuojaimet, RitKos Oy Mäntsälä. 019-688 4111, 0400-203 398 www.ritkos.fi Erätelttoja, kaminoita, yökiikareita. Puh. 040-586 7152. www.haukka.fi Kaislaleikkurit suoraan valmistajalta, myös mökkikäyttöön puh. 015-361 955, 0500-652 241 myös iltaisin ja viikonloppuisin. www.kaislaleikkuri.net Kiikarinjalat ja kiikarien erikoisasennukset suoraan valmistajalta. Myös pistoolien jalat. Asesepänliike BR-Tuote Oy, Sahamyllynkatu 33, 80170 Joensuu. Puh. 013-896 862. Nettiosoite: guns.connect.fi, sähköposti: markku@guns.connect.fi Kiikarinjalka haulikkorihloihin. Uusi jalka jättää aikaa vievät irrotus ja kiinnitys vaiheen pois koska se ei peitä tähtäimiä, maalia eikä maastoa. Näin ollen ase on jatkuvasti tilanne valmis kaikkiin ammunta muotoihin. Puh. 017-824 123 tai 040-527 4440 Kauko Hämäläinen, Kihmulank. 11, 74130 Iisalmi. Metsästys-, kalastus- sekä venetarvikkeet myy, ostaa, vaihtaa. Eräpori, Teljänkatu, 10 Pori. Puh. 02-633 0400. Puukonteriä ja tarvikkeita puukonvalmistukseen, myös retkiluistimia. Puh. ja faxi 06-724 7813,puh.06-729 0431. Eräaiheiset nahka-, turkis-, sarvi- ja puutuotteet ja esim. Victorinox. Ultima Thule Design Oy puh. 016-622 727 www.ultimathule.fi MIDWAY SUOMI OY Jo noin 70000 tuotetta yli 300 valmistajalta! Jälleenlatausvälineet, luodit ja hylsyt. Kiikaritähtäimet, katselukiikarit, laserit. Jalustat, renkaat ja pikajalat kiikareille. Aseiden osat ja varusteet, mm. tukit, lippaat. Asesepän tarvikkeet ja työkalut, mm.kalvaimet. Luodinvalutarvikkeet, ammuntavarusteet jne. Puhelinmyynti ark. 09-17 puh. 09-5122 933 Kaikki tuotteet ja varastotilanne netissä www.midwaysuomi.com Paljon erävarusteita! www.kivelaoutdoor.com puh.040-728 4667 Yhdistetty maasto-/ lumipuku eli Wehrmachtkääntöpuku,. Tositoimissa testattu! Nyt repro / Saksa. ks.www.wh-varuste.fi tai tilaa esite puh. 0400-722 007 / Hki Hirvikärpäsasu koot S ­ XXL Sisältää kovikereunaisen käänn. lakin. Kehitelty myös punkkeja vastaan. kotimainen, testivoittaja. Hinta 14.95 (ovh 59 ) 5kpl ­ 30 % Puh. 044-3378877, 0500-331 849 E-mail: jom-hunter@virtainhovi.fi Katso www.jom-hunter.reiru.net Suomen Tukkuri, eräyritysten tukkukauppa Puh. 020-756 9976, www.tukkuri.fi Suomen Sekatavarakaupan kautta laadukkaat erätarvikkeet. www.sekatavarakauppa.fi Katto- ja seinäpeltiä suoraan valmistajalta. Myös tiilikuvio. Koto-Pelti Oy, 43700 Kyyjärvi. Puh. 014-471 475, fax ­471 523, 0400-661 379. Fasaaneja edullisesti. Puh. 02-473 0538, 0400-528 021 Houkutuspillit ja hajusteet maan laajimmasta valikoimasta, suoraan maahantuojalta. Sorsahanhi-pyy-varis-haukka-kyyhky-fasaani-hirvipeura-kauris-karhu-susi-kettu-supi-minkki-jne. puh. 0400-835 511. www.houkutuspillit.net. Kylmäsavuvastus, toimii 12 voltilla. Hinta 35e + tk. puh. 0400-304 633. Uusi vakuumikone + tarvikkeet kaikkeen ruoan säilytykseen. Päivittaiseen käyttöön sekä pakastukseen. Hinta nyt 59,-(ovh 129,-) +pk. puh. 040-581 1681. Metsän antimien käsittelyyn ja säilöntään kunnon työvälineet ja laitteet. ­ vakuumikoneet ­ lihamyllyt ­ leikkuulaudat ­ nylky, suolistus ja leikkuuveitset ­ teroituslaitteet ­ viiltoturvakäsineet ­ kertakäyttökäsineet ­ esiliinat ­ hihansuojat. Lihankäsittely koulutusta. Jorma Lindstèn OY, Lammastie 4 C 30, 01710 Vantaa puh. 0500-539 055 www.kolumbus.fi/jorma.lindsten Metsästäjille leikkuulaudat, pienpetopyydykset, ampumataulut, riistapeltosiemenet ja metsästysvarusteet. Edulliset ja nopeat toimitukset. www.erakontti.fi puh.019-716 670 Laadukkaat, kotimaiset purkinsulkijat suoraan valmistajalta. Puh.040-585 8133. Katso netistä: www.eratapio.fi Puuru hirvenvetolevyt, katso esittely www.puuru.com. Puh.044-368 1441. Myydään kevyt ja helppokulkuinen hivenvetoputki hirvitorbedo, katso video osoitteesta www.hart-kiristin.fi. tied. puh 0500-263 933 Esko Hartvik Jousimetsästys kasvaa!! Tule tutustumaan aloittelijan tuotteisiin ja palveluihin. Meillä on kaikki, mitä tarvitset uuden harrastuksen aloittamiseen. www.merrysport.fi Työsuorituksia Turkisnahkojen muokkaus. Kiikalan Raktur Oy, Juhani Ahola, Takamaantie 10, 25390 Kiikala. Puh. 02-728 7503. Muokkaamme kaikkia turkisnahkoja; Lammas, nauta, hirvi, kettu yms. Nahkajalostamo M. Salonen Ky, Aikkalantie 176, 15880 Hollola. puh. 015-651 113. www.taljatukku.fi Turkisompelimo Helena Järvenpää 041-518 3183 Helsinki. T:mi Aseola. Kaikki asealan arviointi-, muutos-, sinistys- ja korjaustyöt. Iisalmi, puh. 0400-674 668. Aseiden korjaukset, varaosat, Apel kiikarinjalat Asekorjaamo K. Götsch puh. 03-779 6268. http://koti.phnet.fi/gotsch. Aseseppä J. Immonen. Tukit ja muut asealan työt. Koivuniementie, Kuhmo, puh. 044-565 0257 Aseet, korjaukset ja tarvikkeet. Asesepänliike Kettunen Ky. Puh. 040-410 2150 Valkeala Oulun Asepaja Ky. Kaikki asealan korjaus- ja muutostyöt. Myyntimiehenkuja 6, 90420 Oulu. Puh. 08-311 6520, 0500-435 703. Maahantuojan valtuuttama vaihtopiippujen sovituspalvelu. Finnclassic, Valmet ja Tikka 512 aseisiin. Kauttani myös suoraan vaihtopiiput sovitettuna. Nopea toimitus. Myös muut alan työt, aseet, patruunat ja tarvikkeet. Ase- ja optiikkahuolto. Vienankatu 14, 87100 Kajaani. Puh. 08-613 0655, 040-535 4134. www.asejaoptiikkahuolto.net Suomen Asetekniikka. Asesepänliike Varkaudessa. puh. 0400­528 098. 98 Metsästäjä 5 / 2008
• Huollan jahtiradiot, koiratutkat... RJAK, Pl 26, 44101 ÄKI. Puh. 050-557 2000. Valt. Tracker - koiratutkahuolto Parkanon TV-EL Huolto, Peltokuja 6, 39700 Parkano. Puh. 03-448 1296. Auktorisoitu Tracker ja Pointer koiratutkahuolto. Lidholmnin TV-huolto, Pl 1, 66601 Vöyri, käyntiosoite: Uusikatu 1. Puh. 06-383 2980. Optifocus Oy, Suomen kiikarihuolto, kiikaritähtäinten huollot ja korjaukset. Peltoniementie 4, 36600 Pälkäne. Puh. 020-830 0030. www.optifocus.fi. Metsästys-, yhdistys- ja muut lakiasiat. Puhelinjuristit 0600-17 270 (2,84 e + ppm) 10v. kokemuksella klo 8-20 nervk. 1, hki. Metsäsystä Pohjanmaalla, mökit + luvat puh. 0400-894 857 Kanakoirametsästystä Lapissa. Vuokraa koira ja /tai opas. Riistatakuu! Puh. 044-959 2242. www.RXTX-TUOTE.fi NORDIC HUNTER VHF-puhelimet F1-sarja M-sarja MK69-sarja Vuokralle tarjotaan Luostolla hirsimökki mukav. rauhallisella paikalla. Ympärillä hyvät jänismaat. Puh. iltaisin. 040-546 7385. Mökkejä vuokrattava Kuhmon Saunajärvellä. Hyvät metsästys- marjastus- ja kalastusmahdollisuudet. puh. 0400-892 194. personal.inet.fi/yritys/ saunajarvi/default.htm Salla Naruskajärvi juuri valmistunut luxusmökki kaikilla herkuilla 8 hlöä. Taivalkoski perusmökki 6 hlö. Puh. 045-137 4590. Lomamökki Ranuan Simojärvellä, hyvät pilkki, metsästys ja marj. mahd. puh 0400-193 351 Puolangan Paljakan hiihtokeskuksen läh. mökki. Laajat metsästysmaat vieressä. Puh. 040-545 5406 tai 050-407 3356. Kuhmossa mökkejä. Hyvät kalastus- ja metsästys mahd. Puh. 0400-371 557. Lomamökkejä Kuusamossa Kitkajärvenrannalla mainiot kalastus 30000ha ja metsästys 6000 ha. Varustelluissa mökeissä luvat omistajalta. Puh. 0400-284 988 Hirsihuviloita Enontekiön Hetassa. Riekkoluvat 30 000 ha alueelle järjestyvät. Ounasloma Oy, puh.016-521 055, www.ounasloma.fi Etelä-Salla Karhujärven rannassa vapaa ajan asunto 6:lle 56m2 + sauna os. mukavuuksin. Erittäin hyvät mets, kalast, marjast, ja retkeily mahdoll. Suomulle 15 km Oulangan kans. puisto 30 km. VP Vilma-Savina vieressä. puh. 0400-322 141. Hirsimökki Jyväskylän mlk:ssa sorsastukseen ja kalastukseen. Puh. 0400-244 406. Erämökki 8:lle + savusauna, VP-7693 keskellä. Lähellä Varkaus. Puh. 050-559 8145. Metsästysmaja Rautavaaralla. Tied. Juha Korhonen puh. 0400-945 999. Vuokrataan metsästysmaja (2.henk) jokiniityn varressa Kuhmon itäosassa,valtion maille 10km. Puh.040-724 5879 Lomamökkejä Kuhmon itärajalla. Puh. 0500-253 563. Suomenselän lintumailla Pylkönmäellä. Rantamökkejä mukavuuksin. Seudulla MH:n lupaalueet Mäkelä ja Kukko-Multia. Myös omia maita. www.jukanmokit.com. Puh. 0400-829 909. Sotkamossa 20 km Vuokatista 80 m2 huoneisto alk.60e/vrk/2-5 hlö. Valtion metsästysmaat vieressä ja UKK-reitille pääsee pihasta. Puh. 0400-241 992 tai 0440-241992 Posiolla täyd. var. mökki, 5hlöä, sauna. Metsästys, marjastus ym. Puh. 040-531 159 Kinnula: Mökki 10 h. mukavuudet. P.Riista alue 4000 h. Lisät. Seppo Pekkarinen puh. 040-834 7305 http://personal.inet.fi/koti/sivuaho Suomussalmen Piispajärvellä n.70m2/6hlöä hirsimökki mukavuuksilla. Hossaan n.50km. Lemmikit sallittu. Puh. 0400-245 758 F1 uutuus! 2000 mAh Li-ion akku PUHEENSALAUS Paino vain 215g IP65 vesitiivis Alumiinirunko Manuaalinen salpa Koko 100x56x35mm "Standardi" liitäntä NETTISIVULLA VAIHTOTARJOUS Metsästystä Suomessa: Hirvi, valkohäntäpeura ulkolaisryhmille, Virossa: Villisika, hanhi, karhu, saksanhirvi, kauris. Puh. 050-520 6100. E-mail: juhani.tuomaala@nic.fi Afrikka, 3 kaadon paketti 1685e Kanada, mustakarhu-paketti 2000e puh.0400-220 557 www.jahtimatkat.net Metsästys-, kalastus-ja muut eräretket Karjala, Kainuu, Venäjä, Ruotsi, Lappi Karhu, villisika, linnut (latva), majava yms puh.040-772 0092 www.kauniskarjala.com Lähde yksilöllisille ja tasokkaille jahtimatkoillemme riistarikkaille alueille Viroon, Namibiaan tai Etelä Afrikkaan. Tied. scanhunting@co.inet.fi tai 040-561 1000. Metsästysmatkoja jo vuodesta 1993. Scanhunting Oy Kuusamo Mökki + luvat puh. 0400-281 229. Metsästystä Etelä Afrikassa. Edulliset paketit suoraan safarin järjestäjältä alk. 650e. Puh: 040-564 9597 Tule jänisjahtiin Taivalkoskelle, seuran tai valion maille. Myös linnustus. Majoitus Saijan lomakartanossa. www.saija.fi / Tied. puh. 08-847511 tai Asko Karppinen puh. 0400-941 660. Metsästystä riistarikkaalla Pohjois-Pohjanmaalla Reisjärvellä.80000ha. www.kokkoniemi.net puh. 044-541 0437. Hauholla fasaaninmetsästystä,myös koirankoulutusmahd.,sorsa- ja kyyhkyjahteja, kysy myös ruokailu- ja majoituspalv. Ulla Kokkala puh. 050-588 9593/ Auvo Kokkala puh. 040-841 0999. Rautavaaralle metsälle! 62 e hlö 2 yötä erähotellissa ap:lla puh.040-839 6350 www.metsakartano.com Erämimmit 12.-14.9. Afrikan-jahtipaketit,Kanadan-karhut puh.0400-220 557 tai 040-551 5669 Lisää kohteita www.jahtimatkat.net Villisikajahteja Virossa myös hirvi, kauris, susi, karhu ja hanhi. Hotellimajoitus täysihoidolla. 20 vuoden kokemuksen omaava suomalainen opas. Asiakkaan tarpeiden mukaan räätälöidyt metsästyspaketit. Puh. 044-921 9408. e-mail:parkkinen@hot.ee NYT TARJOAMME 5V TAKUUN MEILTÄ MYÖS: MONOFONIT, KUULOKKEET, ANTENNIT, AKUT, HUOLLOT KAIKKIIN VHF-PUHELIMIIN TOIMITAMME TUOTTEITAMME KAIKKIALLE SUOMEEN! KALEVAN PUISTOTIE 13 TAMPERE 03-2553000, 03-2558062, 03-3568300 Pudasjärvi, Puhosjärvi, iso tasokas rantahuvila, laajat valtion mets.maat ja kalavedet vieressä, 1-3 vrk 200 e, 1 vkko 400 e, alkaen vkosta 36. Puh. 040-703 9218 Pyhällä mökki, 6 hlöä; mh, tupakeittiö ja parvi. Puh. 0400-394 192. Mummonmökki valtionmaiden keskellä Sotkamossa 7-10:lle, keskuslämmitys. Rantasauna, vene, monip. riista. Luvat Villi Pohjola. Puh. 040-582 6397 Mökki Taivalkoskella. Hyvät metsästysmaat. Puh. 040-351 4927 Erämökki 5 h MH:n keskellä Länsilapissa. Sauna ja uinti mahdollisuus. Kalastusmahdillisuus vieressä. Puh. 040-561 5035. Katso nettimokki.com. ID 1163 Muut Rahaa rahaa !!! Kätevästi panttaamalla esim. aseesi. Tule tai soita P-H Pantti, Lahti 03-781 8350, Luottopantti, Joensuu 013-227 010 Ampumaratojen maaperätutkimukset ja saneeraukset yli kymmenen vuoden kokemuksella ympäri Suomea. www.PTI-Soil.fi puh 010-632 140 gsm 0400-315 511 PTI-Soil Oy Metsästystä ja kalastusta. www.metsastys-kalastus.com Kaksi kokenutta metsästäjää Pohjanmaalta (omat koirat) haluaa valkohäntäpeura- ja metsäkauris metsälle. Mielellään Etelä- tai Lounais-Suomesta. Puh. 050-552 4469 Johnny. Metsästäjä ­lehden osoitteenmuutokset ja metsästäjärekisteri 1. Muuttoilmoitus Suomen Postin kautta G Postin viralliselle lomakkeelle tehdyllä muuttoilmoituksella osoitteenmuutos päivittyy valtakunnalliseen väestötietorekisteriin (maistraatille) ja postin osoitetiedostoon. Posti lähettää ilmoituksen tehneelle vahvistuskirjeen, jossa ilmoitetaan, mille yrityksille ja yhteisöille uusi osoite välittyy. Metsästäjäin Keskusjärjestön metsästäjärekisteri on myös tässä luettelossa. Postin muuttopuhelimen numero on 0203 456 456 (suom.), 0203 457 457 (ruots.) Puhelun hinta on 0,08 e + 0,01 e/min, matkapuhelin 0,29 e/min. Muuttoilmoitus kääntää myös postinkulun uuteen osoitteeseen. G Metsästäjä- tai Jägaren ­lehden osoitetiedot päivittyvät postiin Jägaren -lehti samoin kuin metsästyskortti, toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä ­lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. Metsästyskorttiin liittyvät epäselvät tapaukset: YAP Solutions Oy /Metsästäjärekisteri Puhelin 0303 9777 Puhelut lankaverkosta 0,0821 euroa / puhelu + 0,0320 e/min Puhelut matkaviestimistä 0,190 euroa/min. Puhelut ulkomailta ulkomaisen operaattorin asettama hinta. Telefax 09-794031, e-mail: metsastaja.rekisteri@yap.fi 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: YAP Solutions Oy /Metsästäjärekisteri, PL 22, 01621 VANTAA Telefax 09-794031 e-mail: metsastaja.rekisteri@yap.fi 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Metsästäjä 5 / 2008 99
• SUOMEN KOVIN GPS-TARJOUS GARMIN KARTTA-GPS TOPO SUOMI PLUS -MAASTOKARTALLA Ensiesittelyssä Suomessa! Oregon 300 kartta-GPS maastokartalla · KOSKETUSNÄYTTÖ! · Valmiina tarkimmat Garmin-maastokartat · Huipputarkka värinäyttö · Yhteensopiva 3-ulotteisen kartan kanssa · Langaton reittipisteen lähetys · Pinta-alamittaus · Vesitiivis · Sähköinen kompassi · Laite tukee G 2 Vision karttaa ulut Huippu-uutuus sis. etupak 549,etin + toimitusk Erätukun etupaketti 0, 0,(arvo yht. 186,-) Metsästäjien suosikki-GPS Vapaavalintainen TopoSuomi ainen TopoSu mi ine To Suom ne opoSu op Su PLUS asennettuna 1 Gt nnettuna Gt e tuna tun u muistikortille (arvo 19,-) ille (a vo 19 ) l (arv 19,-) (arvo Huippu-uutuus 60 CX kartta-GPS maastokartalla tarjous in GPSn kov Suome L ämuistikortti ämuistikor mu t kortt Lisämuistikortti t adapteri. a pte i p 1 Gt + adapteri. S asennusmesennu meusmeu Sis. asennusmedian ja kartan d n ja kartan art rt vapaavalintaiv avalinta avalint ivali tait selta alueelta. s alueelta. ueelta. eelt ee a (arvo 99,-) ( 99 ) 99,-) 9 E Erätukku -p -pikalaturi + NiMH-akut (arvo 39,-) Colo Colorado 300 ol kartta-GPS ka maastokartalla Suomen kovi n GPS-t arjous uskulut + toimit + toimit 445,s i s . et in upaket · Testimenestyjä · Ammattilaisen ja aktiivisen harrastajan suosikki · Erittäin helppokäyttöinen · Vakiona muistikortti · Erittäin tarkka GPS-kompassi ja antenni · Vesitiivis · Pitkä pariston kesto · Pinta-alamittaus + 200:lle nopeimmalle s i s . et u p 499,aketin uskulut Kar t esk Ka tt keskukse Karttakeskuksen Karttakeskuksen s GPS-käsikirja (arvo 29,-) uippu-uutuus ippu uutu pp · Huippu-uutuus · Valmiina tarkimmat Garmin-maastokartat · Huipputarkka värinäyttö · Yhteensopiva 3-ulotteisen kartan kanssa · Langaton reittipisteen lähetys · Pinta-alamittaus · Vesitiivis · Sähköinen kompassi · Laite tukee G 2 Vision karttaa Tilaa www.eratukku.fi tai numerosta 020 747 7000 (ma­pe 9­17) OULU Alasintie OULU, Alasintie 8 ULU, asin i U sinti V NTAA Valimoti VANTAA, Valimotie 27 A limotie TAMPE E, ssijärven a TAMPERE, Possijärvenkatu 4 AMPER järven v HAAPARANT Ikano talo HAAPARANTA, Ikano-talo APARA ka o LAPPEENRA A Kauppiaan t LAPPEENRANTA, Kauppiaankatu 2 AP R i