• 5 / 2010 Kosteikoille ja supikoiralle Life+-hankkeet s. 6 ja 10 Valkohäntäpeurojen pyynti alkusyksystä vähentää kolareita, s. 22 Susikannan seuranta vaatii metsästäjien ja tutkimuksen yhteistyötä, s. 38 Majavaa jousella, s. 54 Englantilaista eleganssia, s. 40
• Vieraskynä Hylkeet Itämeressä - avauksia ja jälkiviisautta Maa- ja metsätalousministeriö antoi heinäkuun lopulla määräyksen seuraavan kauden pyyntiluvan nojalla sallittavasta Itämeren norpan ja hallin metsästyksestä. Hallin metsästyksen kiintiöt pyyntiluville ja metsästyksen ehdot jäivät aikaisemmalle tasolle, mutta itämeren norpan osalta muutos saatiin aikaan. Lapin, Oulun, Pohjanmaan ja Ruotsinkielisen Pohjanmaan riistanhoitopiirien toimialueille annettiin 30 norpan kiintiö. Tähän liittyy kuitenkin rajoittava ehto. Itämeren norppaa voidaan metsästää ainoastaan kiinteästä pyydyksestä tai kasvatusaltaan tai kiinteän pyydyksen välittömästä yhteydessä olevasta elävänä pyytävästä loukusta. Askel on pieni, mutta se voidaan nähdä jonkinlaisena avauksena ministeriön taholta. Viime vuonna virkamiesesitys oli jo samankaltainen, mutta silloin ei ministerin rohkeus riittänyt ja lopullinen päätös oli nollatulos. Viime vuoden päätöksen jälkeen useat kala-alan järjestöt lähestyivät ministeriä kirjelmällä, jossa tuotiin esille myös itämeren norpan aiheuttamat vahingot kalastuselinkeinolle ja metsästyksen välttämättömyys. Olen toiminut Suomen Ammattikalastajaliitossa (SAKL) vuodesta 1993. Hyljeongelma on kulkenut mukana kaikki nämä vuodet. Jo 1990-luvun puolivälissä kalastajat alkoivat puhua hylkeistä, jotka rikkovat pyydyksiä ja syövät yhä suuremman osan saaliista. Myöhemmin tulivat mukaan kysymykset hylkeiden merkityksestä kalakantoihin. Ongelma havaittiin ensin Ahvenanmaalla ja Selkämerellä, sitten Merenkurkussa ja jonkin verran myöhemmin Suomenlahdella, Perämerellä ja Saaristomerellä. 2000-luvulle tultaessa hylkeet olivat koko rannikon haitta, ja tilanne on käynyt yhä vakavammaksi vuosikymmenen aikana. Mikään rannikon osa ei ole suojassa hylkeiltä, olkoon se sitten halli tai itämeren norppa. Kalastajien ja elinkeinon edustajien viestit tilanteesta kulkeutuivat myös Helsingin päättäjien tietoon. Alkuvuosina viestit saivat lähinnä pienen epäuskoisen hymyn osakseen, ja vasta vuosien kuluttua myös hallinto ja jopa tutkimus heräsivät. Vähitellen saatiin myös toimia aikaan, varovaista metsästystä, pyydysteknisiä ratkaisuja, osittaisia korvauksia sekä ongelmahylkeiden reittien selvittämistä. Mutta en ole vielä aivan varma siitä, onko tilanteen vakavuus vieläkään kaikkien vastuullisten ymmärryksen piirissä. SAKL teki laajan selvityksen kalastuksen tilanteesta loppuvuonna 2009. Vajaat 100 kalastusyrittäjää haastateltiin. Haastatteluissa tuli esille, että koko rannikon yhteinen huolenaihe oli hylje. Hylkeen merkitys rannikkokalastuksen jyrkälle alamäelle nähtiin ratkaisevana. Verkkokalastus on jo monilla rannikon osilla loppunut kokonaan. Miten sitten tämä elämän suola, eli jälkiviisaus? Tänä päivänä kuluttajan syömästä kalasta enää 7 % on kotimaista pyydettyä kalaa. Luku on enemmän kuin hämmästyttävä maassa, jolla on laajoja merialueita ja tuhansia järviä. Merkittävänä syynä tähän kehitykseen on siis hylje. Jälkiviisautena on todettava, että jo heti 90-luvulla kalastuselinkeinon olisi pitänyt paljon voimakkaammin ja kaikilla käytettävissä olevilla resursseilla tuoda päättäjien tietoon hylje merkittävänä haittaeläimenä. Ehkä päättäjien viimeistään nyt pitäisi todeta, että enemmän olisi pitänyt tehdä. Tähän suuntaan ministeri Anttila jo ilmaisi itsensä Porin SuomiAreena tilaisuudessa heinäkuussa 2010. Enemmän olisi siis pitänyt tehdä. Jäljellä olevat kalastajat toivovat, että vielä olisi tekojen aika ja ettei peliä olisi vielä kokonaan menetetty. Myös kotimaista kalaa arvostavat kuluttajat toivovat samaa. Lähiruokatrendi on tällä hetkellä vahva. Metsästäjien rooli hyljeongelman hallitsemisessa on merkittävä. Näemme, että hylkeiden metsästyksen tehtävänä nykyään on torjua hyljekantojen haitat kalakannoille ja turvata kalatalouselinkeinojen mahdollisuudet toimia. Maa- ja metsätalousministeriön tehtävänä on puolestaan laatia metsästykselle sellaiset ehdot, jotka mahdollistavat tehokkaan hyljekantojen sääntelyn. Nyt on kiire. Kalastuselinkeino on jo menettänyt paljon ja yhtään lisää ei olisi enää varaa menettää. n 32 ­PenttijaPetrirannalla Pioneerit palaavat kosteikolle Kim Jordas Kirjoittaja on Suomen Ammattikalastajaliiton toimitusjohtaja Mitä mieltä sinä olet? Alkaako itämerennorpan pyynti kannan kokoon ja sen aiheuttamiin vahinkoihin verrattuna liian aikaisin vai liian myöhään? Kerro mielipiteesi osoitteessa www.riista.fi/vieraskyna 2 l Metsästäjä l 5 l 2010
• Tässä numerossa l 5 l 2010 2 Vieraskynä: HylkeetItämeressä­avauksiajajälkiviisautta 4 Eräkalenteri 5 Pääkirjoitus: 6 Kosteikkojen kunnostamiseen EU rahaa ­valtakunnallinenkosteikkohankekäynnistyi ­yhteispohjoismainenLife+-projektikäynnistyisyyskuunalussa Vastuullistatoimintaa! 10 Supikoiran vakinaistuminen Skandinaviaan pyritään estämään 13 Varapuheenjohtajalta: 16 Hirvenpyyntilupia kuudennes viimevuotista enemmän 18 Loppuvatko hirvet ­kannanarvioinninvaikeuksistaOulunriistanhoitopiirissä 18 Loppuvatko hirvet 22 Valkohäntäpeurojen pyynti alkusyksystä vähentää kolareita 32 Pioneerit palaavat kosteikolle ­PenttijaPetrirannalla Totti Turunen 38 Susikannan seuranta vaatii metsästäjien ja tutkimuksen yhteistyötä 40 Koiran kanssa metsällä: Eleganssiajatehokkuutta­englantilaisetkanakoirathurmaavat ­kannanarvioinninvaikeuksistaOulunriistanhoitopiirissä 54 Majavaa metsästysjousella 44 Lintukanta kohentui aallonpohjasta 45 Vesilintuseurannan tuloksia 2010 46 Joka kymmenennellä suomalaisella hirvellä vasta-aineita toksoplasmaloista vastaan 48 Punapisteellä jahtiin! 52 Tutkijan tuntoja: Kinostenkeskeltähelteisiin 54 57 58 62 64 Itämerennorpanmetsästysjälleenmahdollistakalastusvahinkojenestämiseksi Taltutakylmä Majavaa metsästysjousella Kuukkelikysely Riistatiheikköjä talousmetsiin Vapaaehtoistyö riistanhoitoyhdistyksissä ­ työsarkaa riittää Ministeriön kuulumisia: 66 Ekin kanssa erällä: 69 Eräaatoksia valtion mailta: Monimetsästääyhänälkäänsä Hirvieläimetosa1:Hirvi 70 Laukauksesta lautaselle: 74 Metsästäjäorganisaatio tiedottaa 76 Kaupantekoa 79 Osoitteita 38 Susikannan seuranta vaatii metsästäjien ja tutkimuksen yhteistyötä Metsästäjä l 5 l 2010 l 3
• Teksti ja Kuvat: Eerikki Rundgren Eräkalenteri SYYSKUU "Lyhyen kesän jälkeen Lappi paneutuu pitkään ja pimeään talvilepoonsa ylpeästi, suurta juhlaa viettäen..." Näin kuvasi kirjailija ja tunnettu pohjoisen elämänmenon taltioija Samuli Paulaharju kesän loppua Lapissa. Missään muualla ruska tuskin yltääkään sellaiseen väkevyyteen ja satumaiseen väriloistoon kuin Pohjois-Suomen tuntureilla ja ylängöillä. LoKaKUU Yöpymistulia varten sen sijaan täytyy lunastaa 10 euroa kuutiolta maksava maapuulupa. Metsähallituksen palvelupisteistä saatava lupa oikeuttaa maapuiden eli maahan kaatuneiden vähempiarvoisten puiden ottoon. Lupa ei kuitenkaan oikeuta tekemään polttopuita maahan kaatuneesta kelosta eikä pystyssä olevista puista. Talvi yritti tehdä tuloa Itä-Suomessa viime vuonna ensimmäisen kerran jo lokakuun puolessavälissä. Osassa Etelä-Savoa sekä Etelä- ja PohjoisKarjalaa maa oli valkoinen ja pakkanen lähenteli -20 astetta. Ilma kuitenkin lauhtui ja pysyvää lunta saatiin odottaa vielä pari kuukautta. Tuolloin vielä ei voitu aavistaa kuinka hieno talvi olikaan edessä. Mierasjärvi sijaitsee Tenon sivuhaaran Utsjoen latvoilla. Varsinkin syksyn ruska-aikaan pitkä ja kapea järvi useine hiekkarantoineen on todella kaunis retkikohde. Valtatiestä hieman sivussa oleva järvi saattaa kuitenkin jäädä Inarista Utsjoelle matkaavalta kiireiseltä ruskaturistilta piiloon. Parhaat näkymät järvelle avautuu etelästä Rievsatfallebaktin rinteiltä. Ruunaanjärvi sijaitsee Lieksassa Pohjois-Karjalassa. Erämainen järvi jää Ruunaan retkeilyalueen ja luonnonsuojelualueen väliin. Parhaan ruskan mentyä Ruunaanjärven ja Lieksanjoen rannat hiljenevät vähitellen retkeilijöistä. Metsästäjiä alueella sen sijaan vielä liikkuu, vaikka metson, teeren ja pyyn osalta jahti päättyykin tänä syksynä 15.10. Metsähallitus sallii tulenteon risuista ja oksista ilman erillista lupaa Pohjois-Suomen erämaa-alueilla sekä muutaman suurimman kansallispuiston erämaaosassa. Ylä-Lapissa kahvitulet voi tehdä kaikkialla muuallakin valtion mailla. Villin Pohjolan pienriistalupa oikeuttaa tulentekoon myös toisaalla Suomessa. Tulia tehdessä Metsähallitus toivoo kuitenkin käytettävän vanhoja nuotiopohjia. 4 l Metsästäjä l 5 l 2010 Retkeilijän kahvitulille laskeutuva kuukkeli valittiin viime vuonna vuoden luontokuvaksi. Kari Leon herkkä "Metsän emäntä" voitti Pohjoismaiden suurimmman luontokuvakilpailun kaikin tuomariäänin ja oli myös yleisön ehdoton suosikki. Vuoden luontokuvat 2009 -näyttely on esillä Tammelassa Hämeen luontokeskuksessa 7.­31.10. Järjestyksessään 30. Vuoden luontokuva -kilpailun voittaja julkistetaan Helsingissä Finlandia-talolla 17.10. Finlandia Nature Photo -festivaalin näyttelytarjonta sisältää Vuoden luontokuvat 2010 -näyttelyn lisäksi muun muassa piilokojujen esittelyä. Yleisö voi äänestä omaa suosikkiaan seuraavaksi vuoden luontokuvaksi osoitteessa www.vuodenluontokuva.fi. Kari Leo
• Pääkirjoitus Mietintään kannon nokassa ja reppujakkaralla Metsästyskausi on monen osalla jo alkanut. Sepelkyyhkyillä on aloitettu jo lähes kuukausi sitten, sorsastus alkoi pari viikkoa taaksepäin ja jäniksiä on yritetty reppuun muutaman päivän ajan. Kanalintukausi alkaa osassa maata noin viikon kuluttua perinteisesti "syyskuun kymmenes" ja toisaalla viikkoa-paria myöhemmin. Karhujahti alkoi ripeästi itäisessä Suomessa ja jo parina ensimmäisenä päivänä oli kaatoja tullut "reilu linja-autolastillinen", mikä on osoitus paitsi paikallisesta ansiokkaasta karhukannan seurannasta ja metsästyksen onnistuneesta järjestämisestä, myös tiheästä karhukannasta. Voisi varmaan sanoa, että melkoinen hirvisavotta on edessä maamme pohjoisemmassa puoliskossa ja aivan pohjoisimmissa kunnissa on voitu aloittaa hirvenpyynti ensimmäistä kertaa jo syyskuun alusta. Aikaistettua aloitusta on toivottu nimenomaan pohjoisen olosuhteisiin perustuen. Aika ja kokemukset näyttävät, onko muuallakin mahdollista tahi aiheellista mahdollistaa hirvenpyynnin aloittaminen totuttua aikaisemmin. Kokemuksia halutaan nyt kerätä ja selvittää yläperällä ja Muonion alueella. Vaikuttaako aikaistettu aloitus nykymuodossaan esimerkiksi muuhun metsästykseen, kun hirvijahdeilla on ollut monestikin paha taipumus pyrkiä dominoimaan muita metsästysmuotoja? Voisi varmaan sanoa, että ainakin hirvisaaliin seuranta aikaistetun pyynnin yhteydessä on säännöksissä edellytetty järjestettävän vähintään "direktiivien edellyttämällä tavalla". Pohjoisen kokeilulle on kuitenkin selvä tilaus ja jouston mahdollisuus olisi tervetullutta hirvenpyyntiin monella tapaa muuallakin. Edellisessä lehdessämme oli vieraskynäkirjoitus nuorison mukaanotosta metsästysseuratoimintaan ja hirvijahtiin sekä toinen juttu nuorten kokemuksista hirvijahtiporukoissa. Muistatteko? Jahtipäälliköt, seurojen nokkamiehet ja tulevaisuudesta kiinnostuneet edeskäyvät ajattelijat ­ ottakaapa asia esille hirvi- ja peurakokouksissa sekä hirvitulilla. Mikä olisi hyväksi tulevaisuuden seuratoiminnalle ja hirvieläinjahdeille? Voisimmeko tehdä perinteisestä muutaman kuukauden pituisesta räntäsateen sävyttämistä nelituntisista kannonvahdintajaksoista mieluisampia metsästyksellisiä tapahtumia? Kuinka sen voisi tehdä? Olisiko mahdollista ampua peuraa hirvijahdin yhteydessä, jos lupia on ja säännökset sen sallisivat? Entä voisiko porukka suoda itselleen mahdollisuuden ampua kettua, supikoiraa tai vaikkapa muutakin riistaa, metsällä kun kerran ollaan? Radiopuhelimilla tieto laukauksen kohteesta kyllä kulkee, kun nykyään ei enää tarvitse tiedottaa pelkästään merkkilaukauksilla tai muilla savumerkeillä. Läsnäolovelvoitteille jahdeissa ja lihanjakoasioille voisi varmaan tehdä jotakin. Voisiko uusia ja nuoria, miksei vanhojakin, passimiehiä laittaa halukkaiden joukosta koiramiehen mukaan tutustumaan hirvialueisiin ja vihkiytymään koiramiehen kokemuksiin ja rooliin hirvenpyynnissä samalla mukavia jutustellen? Voisiko hirviä metsästää myös naakimalla ja hiipimällä pareittain tai pikkuporukalla viikollakin? Jalkavista ja pystyvistä nuorista voisi vaikkapa perustaa jahtiporukan sniperit ja swat­tiimin, jotka hoitavat haasteelliset ja paremmat hommat ja mm. ne erikoistilanteet, joihin töpinän porukka ei välttämättä kykene. Moni hirvikoiramies on puolestaan saanut aivan uudenlaisen ulottuvuuden hirvijahtiin hankittuaan kokemuksia passimiehenä toimimisesta. Muutama tunti passipaikalla syksyisiä luonnonilmiöitä seuraillen kuluu aivan eri lailla kuin hirvihaukulla ampumatilanteeseen pyrittäessä. Ymmärrys kasvaa, tieto ja tuntemus paranevat ja porukan yhteishenki voi hyvin. Monillehan metsästysseuran porukka on se tärkeä sosiaalinen verkko, jossa halutaan olla mukana ja nimenomaan hyvässä hengessä ­ja yleensä hurtin huumorin sävyttämänä. Niin hyvässä, ilossa kuin surussakin. Vielä on muuten hyvää aikaa käydä ampumaradalla. Aseiden kohdistamisen lisäksi lienee kohtuullista jokaisen hirven- ja peuranpyytäjän ampua vaikkapa viisikymmentä harkittua laakia pahvihirveen, -metsoon tai vastaavaan, jos ei ole vielä "velvoitetta" muuten täytetty. Kohtuutonta ei liene myöskään muutaman savikiekkoratakierroksen kiertäminen. Kiekkoradoilla ei yleensä syyskaudella ole edes tungosta. Kaveriporukalla ampuminen on erityisen mukavaa ja ennen kaikkea perheenjäsenet sopivat mukaan ratakäynneille. Kannattaa kokeilla! Atmosfääri saattaa yllättää emännätkin. Ja saattaapa käydä niin, että kun siippojen lisäksi vesat ja virpit alkavat ampua, vanhojen on syytä kiinnittää huomiota harjoitteluun - ihan vain vaikkapa edes tasatuloksissa pysyäkseen. "Emmää radalla, mutta mettässä kyllä.." ­tyyli ei kestä pitkää ihmisikää. Hyvää syksyä ja vastuullisia laukauksia! n Metsästäjä l 5 l 2010 l 5 PS! Maa- ja metsätalousministeriö antoi ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin mahdollisuuden myöntää enintään 30 pyyntilupaa erittäin tiukoin edellytyksin kalastuselinkeinon kannalta ongelmallisten itämeren norppien metsästykseen. Asia on herkkä, mutta vastaa vieraskynässäkin esille tulleeseen kalastuselinkeinon hätähuutoon tilanteessa, jossa lisääntyvä Perämeren norppakanta aiheuttaa yhä enenevässä määrin vahinkoja. Ministeriö on saanut linjauksestaan paljon kritiikkiä suojelutahoilta. Mielenkiintoista on, että esimerkiksi runsaan 1500 karhun kannasta voidaan hoitosuunnitelman perusteella poistaa lähes 200 karhua, mutta yli 6000 itämeren norpan kannasta ei voitaisi poistaa yhtään yksilöä. Ministeriön linjaus on kuitenkin täysin hylkeiden hoitosuunnitelman mukainen. Jari Pigg Päätoimittaja
• Sauli Härkönen, apulaistoiminnanjohtaja, Metsästäjäin Keskusjärjestö Kosteikkojen kunnostamiseen EU-rahaa ­ valtakunnallinen kosteikkohanke käynnistyi Euroopan komissio hyväksyi riistahallinnon LIFE -hankkeen Return of Rural Wetlands rahoitettavaksi. Jokaisen riistanhoitopiirin alueelle luodaan vesilintuelinympäristöjen hoidon mallialue. Kosteikkokohteita tullaan toteuttamaan vähintään 30, joten joidenkin piirien alueella toteutetaan useampia kohteita. Kosteikkoja voidaan kunnostaa reilusti enemmänkin, jos metsästäjäkunnasta löytyy halua ja talkoointoa edistää riistanhoitoa ja turvata tulevaisuuden metsästysmahdollisuuksia. Hannu Huttu 6 l Metsästäjä l 5 l 2010
• Kunnostushankkeen tavoitteet Palauttaa vähintään 30 kosteikkoa yhteispinta-alaltaan yli 200 hehtaaria vesilintujen poikue-elinympäristöiksi jokaisen riistanhoitopiirin alueelle ainakin yksi kohde Rakentaa yhteistyöverkostoa ja toimintamallia kosteikkojen kunnostamiseen ja perustamiseen Innostaa paikallisia toimijoita kotiseutunsa kosteikkojen hoitoon Seurata toimenpiteiden vaikutusta vesilintujen parimääriin, poikastuottoon ja loppukesän lintu- sekä saalismääriin Kehittää vesilintujen kestäviä metsästysjärjestelyjä Ottaa opiksi ja kehittää toimintaa tehokkaammaksi Vesilintujen poikue-elinympäristöt ovat monimuotoista kosteikkoluontoa, missä viihtyy valtava määrä muuta lajistoa. Tuottavat poikueympäristöt ovat luonnon helmiä, ja niiden eteen kannattaa tehdä työtä. Vesilintukantojen vahvistumisen lisäksi toimenpiteet parantavat alapuolisen vesistön veden laatua ja tasoittavat tulvavirtaamia. V l Viime vuonna toteutettuun kosteikkokar- toitukseen ilmoitettiin yli 12 000 hehtaaria kunnostusta kaipaavia kosteikkoalueita. Sen perusteella kentältä näyttää löytyvän kiinnostusta palauttaa pajukkoa puskevat rutakot elämää kuhiseviksi kosteikoiksi. Nyt on käytännön toiminnan aika. Mallikosteikkoverkoston luomisen tarkoituksena on kehittää toimintamalleja kosteikkoluonnon laajamittaiseen elvyttämiseen. Avainasemassa on maanomistajien, paikallisten yhdistysten sekä viranomaistahojen tiivis ja rakentava yhteistyö. Yhteisenä tavoitteena tulee olla hyvinvoiva lähiluonto, missä elinvoimaiset eläinkannat tarjoavat virkistysmahdollisuuksia luonnossa niin metsästäjille, lintuharrastajille kuin kalastajille. Maanomistajien ja metsästäjien yhteistyö on luonnonhoidon voimavara Kunnostettavat kosteikot valitaan, suunnitellaan ja toteutetaan maaomistajien, paikallisten yhdistysten ja riistanhoitopiirin sekä muiden tahojen yhteistyönä. Kohteiden suunnittelu ja merkittävä osa toteutuksesta rahoitetaan hankkeen varoista. Paikallisten toimijoiden osallistuminen käytännön kunnostustoimiin joko talkoilla tai omalla rahalla on edellytys vesilintuelinympäristöjen kunnostamiselle. Projektirahoituksen tarkoitus on tarjota suunnitteluapua kohteille ja rahoitusta muun muassa kaivinkonetöihin. Paikallisten toimijoiden osallistuminen kunnostukseen omalla työpanoksella tai rahoituksella on edellytys laajamittaisten töiden toteutumiselle. Kaikkien maa- ja vesialueen omistajien on oltava mukana oman kohteen suunnittelussa jo ensiaskeleista. Käytännön voimavarana on paikallisten ihmisten, erityisesti metsästäjien, talkoohenki ja halu tehdä työtä kotiseutunsa luonnon ja riistalajien hyväksi. Mitä enemmän maanomistajat ja paikalliset metsästysseurat osallistuvat aktiivisesti käytännön toteutukseen, sitä useampi kohde Käytännön voimavarana on paikallisten ihmisten, erityisesti metsästäjien, talkoohenki ja halu tehdä työtä kotiseutunsa luonnon ja riistalajien hyväksi. Raimo Lietsala Metsästäjä l 5 l 2010 l 7
• voidaan toteuttaa parantamaan vesilintujen elinympäristöä, lisäämään poikastuottoa ja siten turvaamaan tulevaisuuden metsästysmahdollisuuksia. Euroopan komission ja LIFE+ rahoituksen osuus ja merkitys Hankkeen kustannusarvio on noin kaksi miljoonaa euroa, josta Euroopan komissio rahoittaa puolet ja maa- ja metsätalousministeriö kuudesosan. Maaseutukosteikko LIFE+ -hankkeen (Return of Rural Wetlands) toteuttaa Metsästäjäin Keskusjärjestö ja riistanhoitopiirit. Maaseutukosteikkojen hankesuunnitelma laadittiin osana Metsästäjäin Keskusjärjestön ja riistanhoitopiirien valtakunnallista kosteikkohanketta 2008­ 2009. l Lisätietoja hankkeesta löytyy seuraavasta Metsästäjä-lehdessä. Hankkeen aikana toteutettavat elinympäristökunnostuskohteet valitaan alkuvuodesta 2011. Mallikosteikkokohteet valitaan alkuvuodesta Hankkeessa pyritään toteuttamaan kosteikkokunnostuksia hyvillä kustannustehokkaasti toteutettavilla kohteilla. Mallikohteiksi valittavilla kohteilla tulee olla seuraavat ominaisuudet: Alueen omistajien suostumus kunnostuksiin Paikallisten osallistuminen kunnostukseen sekä kosteikon vesilintuseurantoihin ja hoitoon kunnostuksen jälkeen Toteutus ensisijaisesti patoamalla Alue on ollut kosteikko tai kostea elinympäristö (lampi, suo, tulva-alue tms.) Pinta-ala vähintään yksi hehtaari Ei täytä maatalouden monivaikutteisen kosteikon tukiehtoja eikä kuulu suojeluohjelmiin Ilmoittakaa hyvistä kohteista joko alueenne riistanhoidonneuvojalle tai hankkeen projektipäällikölle, jos et ole ilmoittanut kohdetta kosteikkokartoitukseen. Viime vuonna toteutettuun kosteikkokartoitukseen ilmoitettiin yli 12 000 hehtaaria kunnostusta kaipaavia kosteikkoalueita. Raimo Lietsala Raimo Lietsala 8 l Metsästäjä l 5 l 2010
• Teksti: Per-Arne Åhlén, Fredrik Dahl & Mathias Lindström Supikoiran vakinaistuminen Skandinaviaan pyritään estämään ­ yhteispohjoismainen Life+-projekti käynnistyi syyskuun alussa Supikoira on pohjoismaisessa eläimistössä varsin ei-toivottu laji. Viimeisten vuosien aikana sekä Ruotsissa että Norjassa on tavattu paljon supikoiria. Siksi EU on myöntänyt Life+-varoja projektiin, jonka ensisijaisena tavoitteena on estää lajin vakinaistuminen Skandinaviaan. Toiveena on, että projektin puitteissa kehitettyjä menetelmiä voitaisiin käyttää myös muiden vieraslajien torjumisessa eri puolilla maailmaa. Hannu Huttu 10 l Metsästäjä l 5 l 2010
• Supikoira aiheuttaa suurta ekologista vahinkoa alkuperäiselle eläimistölle. Metsästäjä l 5 l 2010 l 11
• S 12 l Metsästäjä l 5 l 2010 l Supikoira on Suomessa vieraslaji. Vieras- lajien leviäminen on vakava uhka biologiselle monimuotoisuudelle ja voi vahingoittaa ihmisten terveyttä tai aiheuttaa sosioekonomista vahinkoa yhteiskunnalle. Vieraslajit ovat elinympäristöjen menetyksen jälkeen vakavin uhka biologiselle monimuotoisuudelle globaalilla tasolla. Pohjoismaat ovat hyväksyneet joukon kansainvälisiä ja kansallisia sopimuksia, direktiivejä ja ympäristötavoitteita, ja siksi meidän on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin estääksemme vieraslajien vakinaistumisen maihimme. Mikäli vieraslaji on jo vakinaistunut maahan, populaatiot on joko hävitettävä tai ne on rajoitettava hallittavalle tasolle ja samalla on estettävä niiden leviäminen muihin maihin. Mitä myöhemmässä vaiheessa toimenpiteisiin ryhdytään, sitä vaikeampaa on niiden toteuttaminen. Kustannustehokkain menettely pysyvän vakinaistumisen ja edemmäksi leviämisen estämiseksi on ryhtyminen toimenpiteisiin mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Suomessa ammutaan tätä nykyä vuositasolla noin 150 000 supikoiraa, viime vuonna ennätykselliset 170 000. Lisäksi melkoinen määrä supikoiria kuolee liikenteessä. Huomattavan suuresta kuolleisuudesta huolimatta ei ole nähtävissä merkkejä supikoirakannan pienenemisestä. Hannu Huttu Kustannustehokkainta on ehkäistä vieraslajin leviäminen mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. tävä ketun kääpiöheisimadon (Echinococcus multilocularis) levittäjä. Tämä loinen voi myös kulkeutua ihmisiin, esimerkiksi marjoissa olevien munien avulla. Kääpiöheisimadon tartunta, kuten raivotautikin, johtaa usein ihmisen kuolemaan. käytetään hyväksi supikoiran luontaista kumppaninhakua. Uusiin menetelmiin kuuluu myös ns. "early warning systemin" (eli aikaisen varoitussysteemin) järjestäminen alueille, joilta supikoirilla on riski levittäytyä Ruotsin puolelle. Valvonta tapahtuu IPkameroiden ja hajupostien avulla. Näin voidaan tehokkaasti tarkkailla laajoja alueita ja saada tietoja siitä, onko alueella supikoiria. Suomessa pyritään myös supikoirien lukumäärän vähentämiseen kriittisimmillä alueilla eli Ruotsiin rajoittuvilla alueilla Lapissa ja Ruotsinkielisen Pohjanmaan ulkosaaristossa. Jotta tämä onnistuisi, projekti tulee tarvitsemaan paikallisilta metsästäjiltä apua sekä itse metsästyksen että supikoiraa koskevan asiantuntemuksen suhteen. Uhka monimuotoisuudelle Supikoira on vettä rakastava koiraeläin, jonka alkujuuret ovat itäisessä Aasiassa. Laji tuotiin Neuvostoliiton eurooppalaisiin osiin vuosina 1929­1955. Tavoitteena oli turkisriistan tuotannon lisääminen luonnossa. Suomessa ensimmäiset supikoirahavainnot tehtiin 1930-luvun lopulla ja 1940-luvun alussa. 1950­70-luvuilla maamme supikoirakanta alkoi lisääntyä voimakkaasti. Tänä päivänä supikoiria esiintyy melkein koko maassa. Tiheimmät esiintymät löytyvät maan etelä- ja keskiosista, missä tuhannella hehtaarilla on havaittu jopa 300 supikoiran esiintymiä. Euroopassa supikoiraa esiintyy yli 1,4 miljoonan neliökilometrin alueella, ja sen on todettu aiheuttaneen suurta ekologista vahinkoa alkuperäisille eläimistöille. Ruotsissa supikoira on toistaiseksi vakinaistunut vain Perämeren rannikkoseuduilla. Tämän lisäksi yksittäisiä esiintymiä on tavattu rannikolla myös etelämpänä. Supikoira on äärimmäisen kaikkiruokainen. Se pitää erityisesti linnunmunista ja sammakkoeläimistä. Tämä merkitsee sitä, että laji saattaa hyvinkin tehokkaasti vähentää maassa pesivien kosteikkolintujen pesimismenestystä ja tuhota paikallisesti eri sammakkoeläinlajeja. Supikoira on myös yksi Euroopan pääasiallisista raivotaudin kantajista ja merkit- Apua metsästäjiltä Syyskuussa käynnistyvällä projektilla on useita tavoitteita, joista tärkeimpiä ovat: Ehkäistä supikoiran aiheuttamaa vahinkoa biologiselle monimuotoisuudelle Ehkäistä supikoiran vakinaistuminen Skandinaviaan Supikoiran leviämisen rajoittaminen Suomessa, erityisesti Ruotsiin rajoittuvilla alueilla Supikoiran hävittämiseksi otetaan käyttöön uusia menetelmiä Lisätä suuren yleisön ja metsästäjien tietoisuutta supikoiran vakinaistumisen seurauksista Levittää projektin tuottamat tulokset vieraslajien käsittelystä yleiseen maailmanlaajuiseen käyttöön Kansallisen hoitosuunnitelman laatiminen supikoiralle. Uusilla menetelmillä tarkoitetaan muun muassa Ruotsissa menestyksekkäästi kokeiltua ns. "juudas eläin" -menetelmää. Harvan supikoirakannan alueilla yksittäisiä supikoiria varustetaan gps-lähettimillä, ja nämä yksilöt tulevat toimimaan kavaltajina uusien supikoirien löytämisessä. Tässä menetelmässä Pohjoismaista yhteistyötä Projektiin osallistuvat Ruotsin Naturvårdsverket, Norjan Direktoratet för Naturförvaltning, LIFE+, Svenska Jägareförbundet, Metsästäjäin Keskusjärjestö, Tanskan Skog och Naturstyrelsen sekä Ruotsin Maatalousyliopisto. Ensisijainen rahoitus tulee LIFE+:lta ja Ruotsin Naturvårdsverketilta. Metsästäjäin Keskusjärjestö osallistuu työpanoksilla ja vastaa projektin Suomessa toteutettavan osan koordinoinnista. Projektin ohjausryhmässä Metsästäjäin Keskusjärjestöä edustaa riistapäällikkö Mathias Lindström Ruotsinkielisen Pohjanmaan riistanhoitopiiristä. Hän vastaa myös projektin koordinoimisesta Suomessa. Projektityö suoritetaan läheisessä yhteistyössä Ruotsinkielisen Pohjanmaan, Lapin ja Oulun riistanhoitopiirien kanssa. l
• Varapuheenjohtajalta Vastuullista toimintaa! n Metsästyskausi on käynnistynyt kyyhkyn ja sorsanmetsästyksellä. Jäniksen, metsäkanalintujen ja pääosassa maatamme metsähanhen pyynti alkaa vaiheittain syyskuussa. Metsästäjät ovat kesäkauden aikana huolehtineet omasta ja metsästyskoiransa kunnosta ­ toivottavasti mahdollisimman hyvin! Ampumaradoilta on kuulunut pauketta, kun jahtimiehet ovat kohdistaneet aseitaan ja suorittaneet merkkiammuntoja sekä tietysti myös harjoitelleet tulevaa syksyä varten. Jokaisen vastuullisen metsästäjän velvollisuuksiin kuuluu ylläpitää ja kehittää ampumataitoaan. Suomalainen metsästys perustuu kestävän käytön periaatteelle. Se tarkoittaa, että saalista otetaan, mikäli riistakannat sen sallivat. Riistaeläinkantojen koon ja vaihtelun tunteminen on välttämätön edellytys kestävän metsästysverotuksen suunnittelussa. Metsästäjät tekevät paljon yhteistyötä riistantutkimuksen kanssa osallistumalla vuosittain moniin erityyppisiin riistalaskentoihin. Eläinkantojen seurannalla onkin Suomessa pitkät perinteet. Kantojen seuranta yhteistyössä tutkimuksen kanssa varmistaa sen, että suurpetojen ja muun riistan verotus on hyväksyttävällä tasolla. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos teki hiljattain selvityksen vapaaehtoistyöstä. Metsästäjät tekevät vuodessa yhteensä yli 300 henkilötyövuotta vapaaehtoista työtä riistataloudessa. Vapaaehtoiset osallistuvat vuosittain yli 30 henkilötyövuoden panoksella riistalaskentoihin, hirvikolareiden selvittelyyn ja ampumakokeiden järjestelyihin. Vapaaehtoistyöhön osallistuu arviolta noin 40 000 henkilöä, joista riistalaskentoihin osallistuvien määrä on noin puolet. Riistakolmiolaskenta on yksi tärkeimmistä riistanseurantajärjestelmistä. Riistakolmio on tasasivuinen kolmio, jonka yhden sivun mitta on neljä kilometriä. Kesälaskennassa kolmen miehen ketju laskee metsäkanalinnut 60 metriä leveältä kaistalta, laskentakausi on yleensä ollut elokuu. Tänä vuonna on kuitenkin suositeltu laskenta-ajaksi 24.7.-15.8 . Laskennan aikaistamisella on pyritty siihen, että saataisiin ensimmäisiä tuloksia ennen metsästysseurojen kesäkokouksia. Metsästysseurat ovat kuitenkin malttamattomia ja pitävät kokouksensa heinäelokuun vaiheessa, jolloin kolmiolaskentojen tuloksia ei ole vielä käytössä. Tässä aikataulutuksessa olisi "viilaamisen" varaa: kaksi viikkoa myöhemmin pidetty kesäkokous antaisi mahdollisuuden määritellä metsäkanalintujen saaliskiintiöt tarkemmin kohdalleen. Seurojen säännöt mahdollistavat myöhemmänkin ajankohdan kesäkokoukselle. Tämän jutun tekoaikaan elokuun puolivälissä on riistakolmioita laskettu jo lähes neljäsataa. Tulokset näyttävät varsin hyviltä ­ teeri- ja riekkokannat näyttäisivät selvästi runsastuneen. On todennäköistä, että riekon rauhoitus ja elinympäristökunnostukset pohjoisten piirien alueella ovat vaikuttaneet erittäin myönteisesti kannan vahvistumiseen. n Risto Hanhineva varapuheenjohtaja Metsästäjä l 5 l 2010 l 13
• P A T R U U N A T PARASTA PATRUUNAPESÄÄN Trophy Bonded® Tip ­ patruunan edistyksellisen rakenteen, muotoilun ja neonpolymeerikärjen ansiosta tarkkuus, ballistiikka ja läpäisykyky ovat huippuluokkaa. Trophy Bonded ® ulkokuori varmistaa luodin luotettavan laajenemisen sirpaloitumatta. .308 10,7g · .30-06 10,7g · .308 11,7g · .30-06 11,7g uutta! Trophy bonded® tip Niklattu hylsy ja luoti vähentävät kitkaa ja suojaavat korroosiolta. Luodin umpinainen runkoosa parantaa luun läpäisykykyä Ulkopuolinen uritus varmistaa optimaalisen laajenemisen Luodin neonpolymeerikärki ja veneperä parantavat lentorataa ja tarkkuutta. Uritettu runko-osa parantaa tarkkuutta ja pitää piipun puhtaampana. Ytimeen fuusioitu vaippa maksimoi osumatehon. 2,59 ¤ kpl maahantuoja: Tarjous voimassa sitoumuksetta 30.9.2010 asti. K a t s o l ä h i n j ä l l e e n m y y j ä s i o s o i t t e e s t a w w w. h j o r t h . f i . Liikuttavan halpa urheilukauppa Tarjoukset voimassa niin kauan kuin tavaraa riittää, ellei tuotteen yhteydessä toisin mainita. Koko- ja värivaihtoehdot voivat vaihdella myymälöittäin! Browning A-bolt kivääripaketti Sis. Weaver jalustan ja renkaat, Nikon ProStaff 3-9x40 tähtäimen hihnalenkit ja hihnan sekä asepussin. Kaliberi 308. Nordic Hunter M68 VHF-puhelin Halti Kalve metsästyspuku M68 on metsästyskäyttöön tarkoitettu korkeatasoinen ja luotettava VHF-puhelin. 26 kanavaa, skannaustoiminto, valaistu LCD-näyttö, automaattinen kohinasalpa, roiskevesitiivis. Li-ion-akku, vyökiinnike ja pöytälaturi kuuluvat hintaan. Drymax kalvollinen, täysin vedenpitävä ja kulutuskestävä puku metsästykseen ja ulkoiluun. Koot: S-XXXL. Ostettavissa myös verkkokaupasta! 999,- 179,- 179,Takuu 5 vuotta. (249,-) Ostettavissa myös verkkokaupasta! HW Hunt reppujakkara Kevyt ja tukeva reppujakkara vaellukselle ja metsästykseen. Kaksi istumakorkeutta 50 cm ja 60 cm. HW Hunt asepussi Hunter hirviliivi Haulikolle (19,90) Yhdenkoon joustava hirviliivi. 19,90 14 l Metsästäjä l 5 l 2010 (39,90) Ostettavissa myös verkkokaupasta! 13,90 15,90 Ostettavissa myös verkkokaupasta! Pehmustettu asepussi kiväärille tai haulikolle. Kiväärille (21,90) 3,95 (19,90) Ostettavissa myös verkkokaupasta! Espoo Friisilä Lempäälä Ideapark Raisio Kuninkoja Oulu Limingantulli Kuitinmäentie 27, 02240 Espoo · Ark. 10-20 la 10-17 su 12-16 urheilukauppa Ideaparkinkatu 4, 37570 Lempäälä · Ark. 10-20 la 10-18 su 12-18 www.budgetsport.fi Itäniityntie 11, 21280 Raisio · Ark. 10-19 la 10-16 su 12-16 Kempeleentie 4, 90400 Oulu · Ark. 10-19 la 10-16 su 12-16 Liikuttavan halpa
• TÄYDEN PAKETIN OSTAJALLE KAUPAN PÄÄLLE JUHLATARJOUKSET! GPS-PANTA+ OHJELMA+PUHELIN* Ohjelma 300 karttaruutua ja 1 vuoden Live-palvelu. HUIPPUSUOSITTU RIISTA-/ VALVONTAKAMERA SG-550 -paketti tai PREMIUM ELEKTRONINEN POINTER ­ AITO SUOMALAINEN Nyt Magnum-paketti (GPS-panta+ohjelma) ja Nokia E52 Sonerasopimuspuhelin* uskomattomaan yhteishintaan. 898e HAUDUTUSPATA PIENI ERÄ VAIN NOPEILLE! Hyväksi haukuttu! Minun Sonera -liittymä ja Nokia E52 Kysy vaihtotarjousta vanhasta tutkastasi ja huipputarjouksia myös muilla puhelinmalleilla! Minun Sonera -liittymän norm. hintaiset kotimaan puhelut 0,0796 / alkava minuutti + puhelun aloitusmaksu 0,049 /kpl. Tekstiviestit 0,0796 /kpl. Kotimaan dataliikenne alk. 0,91 /alkava tunti. Nokia E52 Minun Sonera -liittymällä yhteensä alk. 9,00 /kk (24 kk sopimuksella kokonaishinta alk. 263,76 ). Liittymän hinta ilman laitetta alk. 1,99 /kk (47,76 /24 kk) ja puhelimen svh. 299 . Etusi sopimuksella 96 . Katso 3G-verkon suuntaa-antavat peittoalueet www.sonera. fi/peittoalue. Tarjous voimassa 30.9.2010 asti. * /kk 24 kk:n sopimuskausi + Minun Sonera -liittymä alk. 1,99/kk. 9 Huimaavat ominaisuudet! Sähköposti aina mukanasi. 3G- ja WLAN-yhteydet - Erinomainen akkukesto ja äänenlaatu - 3,2 megapikselin kamera salamavalolla. · Vesitiivisjaiskunkestävä · A-GPSjaGPRS · Ladattava,tehokasakku · Kahdenvuodentakuuym.huippuominaisuuksia! -panta 599e norm. 699e NYT PIENI ERÄ VAIN NOPEILLE! Pointer Max Huippu-uutuus seurantaohjelmisto ­ kaikki mitä tarvitset! LIVE-palveluviideksivuodeksija 2500karttaruutua­ilmanerillisiälisäkuluja! 299e 449e Exact Classic+Intello Klassinentehopaketti Classic tehopaketti sisältää vastaanottimen sekä teholähettimen. Paketti tuo käyttäjälle maksimaalisen kantaman. Mukana säilytyskotelo. Tarkkaa suuntimaa 299e Soveltuu niin pienille kuin suurille koirille. Exact paketti tuo käyttäjälle erittäintarkansuuntiman.Varustettu haukkuhälyttimellä. Mukana säilytyskotelo. Exact-lintupaketti Soveltuu niin pienille kuin suurille koirille. Varustettuseisontahälyttimellä. 199e Hintoihin lisätään toimituskulut. Katso lisää tuotteita ja tilaa kätevästi verkkokaupasta! SOITA! 0500 176 596 www.valiokoiravarusteet.fi Försäljning på Svenska 050 4033 000
• Hirvenpyyntilupia kuudennes viimevuotista enemmän puolet koko Suomen hirvien pyyntiluvista. Lapin riistanhoitopiiriin myönnettiin 12 000 ja Oulun piiriin 11 700 lupaa. Kainuun riistanhoitopiiri myönsi historian suurimman lupamääränsä, yli 5 900 pyyntilupaa. Eteläisen Suomen alueella Pohjanmaalla pyyntilupien määrä nousi eniten viime vuodesta, 40 prosentilla. Valkohäntäpeuralupia saman verran kuin viime vuonna Koko maassa valkohäntäpeuran pyyntilupia myönnettiin sama määrä kuin viime vuonna, 26 500. Eniten pyyntilupia myönsivät Varsinais-Suomen (7 800) ja Etelä-Hämeen (5 300) riistanhoitopiirit. Valkohäntäpeuroja metsästetään erityisesti maan lounaisosien viidessä riistanhoitopiirissä, joihin myönnettiin 94 prosenttia pyyntiluvista. Pienessä määrin valkohäntäpeuraa metsästetään myös muualla Suomessa, neljää pohjoisinta ja itäisintä riistanhoitopiiriä lukuun ottamatta. Kuusi- ja metsäpeuroille vähän pyyntilupia Edellisvuosien tapaan kuusipeuroja metsästetään pienimuotoisesti vain neljässä riistanhoitopiirissä: Etelä-Hämeessä, Satakunnassa, Uudellamaalla ja Varsinais-Suomessa. Uudellamaalla metsästetään hieman yli puolet kaikista kuusipeuroista. Koko maahan kuusipeuralupia myönnettiin 250. Metsäpeuroja metsästetään tulevana jahtikautena riistanhoitopiirien myöntämien pyyntilupien nojalla vain Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa. Pohjanmaalle myönnettiin 35 pyyntilupaa ja Keski-Suomeen 3. Luvat kohdennetaan alueille, joilla metsäpeurat aiheuttavat merkittäviä maatalousvahinkoja. l P l Pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten met- Tänä vuonna hirvien pyyntilupia myönnettiin 60 000, mikä on 17 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Talvehtivan hirvikannan koko näyttää RKTL:n tuoreimman arvion mukaan olevan 85 000­ 100 000 hirven tuntumassa. Viime vuosien tapaan hirvikantaa pyritään alentamaan entisestään maan pohjoisosissa, missä on myönnetty runsaasti pyyntilupia. Valkohäntäpeuran metsästykseen myönnettiin 26 500 pyyntilupaa. sästys alkaa syyskuun viimeisenä lauantaina eli tänä vuonna 25. syyskuuta. Hirviä voidaan metsästää vuodenvaihteeseen asti, kun taas peurojen metsästys päättyy vuoden 2011 tammikuun lopussa. Enontekiöllä, Inarissa, Muoniossa ja Utsjoella hirvenmetsästysaika on tänä vuonna kokeiluluonteisesti 1.­20.9. ja 11.10.­30.11. Hirvisaaliin arvellaan nousevan myönnetyllä pyyntilupamäärällä noin 70 000 hirven tietämiin. Viime vuonna saalis oli 62 000 hirveä. Valkohäntäpeuralupien perusteella tulevan kauden saalismääräksi arvioidaan noin 26 000­28 000 peuraa. Hirvieläinten pyyntiluvat 2010-2011 Riistanhoitopiiri Etelä-Häme Etelä-Savo Kainuu Keski-Suomi Kymi Lappi Oulu Pohjanmaa Pohjois-Häme Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Ruots. Pohjanmaa Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Koko maa Hirvi kpl 1288 3184 5885 3546 2086 11980 11700 4713 1485 1793 3370 2652 2020,5 2704,5 1666 60073 Valkohäntäpeura kpl 5318 178 304 226 426 2810 85 358 4734 4275 7833 26547 Kuusipeura kpl 27 26 137 60 250 Metsäpeura kpl 3 35 38 Lapin riistanhoitopiiriin eniten hirvenpyyntilupia Kolmen pohjoisen riistanhoitopiirin ­ Oulun, Kainuun ja Lapin ­ alueilla myönnettiin 16 l Metsästäjä l 5 l 2010
• K-Plussa-tarjous 69,Etusi 40,- NYT PLUSSA-ETUNA 3 kpl rst-teriä: 2 kpl 300 mm ja 1 kpl 150 mm EDUN ARVO 40,- ). Puukkosaha Nutool MPK920PLI Teho 920 W, sahausliikkeen pituus 29 mm. Vakioterät 1 kpl puu ja 1 kpl metalli. Tukeva laukku. 300163479 Hinta ilman K-Plussa-korttia 109,- Ketjutalja Kestävä talja erilaisiin nostotöihin. Mainio apuväline vaikkapa hirvimiehille. 1000 kg 3 m:n ketjulla. Jahtilaatikko, valkoinen Riistalaatikko jahtimiehelle. 11,90/kpl 44,90 Asekaappi Black Bear 6:lle aseelle Vahva rakenne 2,3 mm terästä. Mitat n. 140 x 36 x 26 cm. Paino n. 40 kg, väri musta. 300003104 179,- www.rautia.fi Metsastaja_5_2010_Rautia.indd 1 Tarjoukset voimassa 25.9.2010 saakka tai niin kauan kuin varatut erät riittävät. Metsästäjä 13.8.2010 09:34:02 l 5 l 2010 l 17
• Keijo Kapiainen, riistapäällikkö, Oulun riistanhoitopiiri Loppuvatko hirvet ­ kannanarvioinnin vaikeuksista Oulun riistanhoitopiirissä 18 l Metsästäjä l 5 l 2010
• Näkemyserot hirvikannan runsaudesta Pohjois-Pohjanmaalla ovat olleet joka syksyinen puheenaihe. Puhetta on riittänyt jahtinuotioilla ja myös julkisuudessa kaikissa medioissa jo koko 2000-luvun alkupuolen. Hirvikannan on povattu romahtavan jo viimeiset kymmenen vuotta. Hannu Huttu MEOPTA MEOSTAR ­KIIKARITÄHTÄIMET Suunniteltu erityisesti varhaisen aamun ja myöhäisen illan vaikeisiin valo-olosuhteisiin. Meostar R1 3-12x56 4C 4C 4K Meostar R1r 3-12x56 4C Meostar R1r 3-12x56 4K M ti: Myynti il Ase- Ase- ja urheilu- liikkeet kautta maan K www.remes.fi l Keskustelu hirvikannan suuruu- desta, jota jo pitkään on käyty eri foorumeilla, on ollut kiusallista, koska se on asettanut kyseenalaiseksi hirvikannan suuruudesta vastaavien ­ riistanhoitopiirin ja riistantutkimuksen ­ kyvyt arvioida hirvikannan runsautta. Hirvikanta ei ole romahtanut. Päinvastoin vahinkotilastoissa on saavutettu uusia ennätyksiä, jotka kertovat, että hirviä on todella ollut liikaa. Metsästäjäorganisaatio on tavallaan epäonnistunut välittäessään viestiä ja omaa näkemystään hirvikannan suuruudesta metsästäjille. Oulun riistanhoitopiirin hallinto on koko ajan selkeästi viestittänyt, että hirviä on liikaa ja, että lupia tulisi hakea lisää. Pyyntilupahakemuksia ei kuitenkaan ole tullut riittävästi, kuten jälkiviisaana on voitu vuosi vuoden jälkeen todeta. Mistä asiassa sitten kiikastaa? Kannanarvioinnin vaikeudet Hirvikannan arvioinnissa on turvauduttu Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen havaintokorttimateriaaliin, metsästäjien tekemiin arvioihin sekä eri instanssien tekemiin laskennallisiin arvioihin. Laskennalliset arviot ovat perustuneet saaliin määrään ja vasatuottoon sekä muihin kannan rakenteen ja verotuksen tunnuslukuihin. Yksinkertaistaen on laskettu, paljonko hirviä on täytynyt olla, jotta toteutuneet kaatomäärät ovat olleet mahdollisia. Nämä laskennalliset arviot ovat vuodesta toiseen osoittau- Riistanhoitopiiri toteuttaa siten selkeästi viranomaisen roolia pyyntilupia myöntäessään ­ ei edunvalvojan roolia. Metsästäjä l 5 l 2010 l 19
• Oulun riistanhoitopiirin alueella on onnistuttu kaatamaan vuodesta toiseen 10 000 ­ 15 000 hirveä ilman, että kanta on romahtanut. tuneet jälkikäteen luotettavimmiksi. Metsästäjien omat arviot ovat olleet aina reilusti alakantissa. Kannanarviointi on vaikeaa Oulun korkeudella, jossa metsästysseurojen metsästysalueet ovat etenkin valtion mailla todella isoja. Oulun riistanhoitopiirin alueella on onnistuttu kaatamaan vuodesta toiseen 10 000 ­ 15 000 hirveä ilman, että kanta on romahtanut. On itsestään selvää, että runsaimmillaan kannan on täytynyt olla käsittämättömän suuri. Tiheytenä joudutaan puhumaan koko piirin alueella 8 ­ 10 hirven tiheydestä tuhannella hehtaarilla, kun tavoite on ollut 3 hirveä/1000 hehtaaria. Metsästäjien on ollut ehkä vaikea myöntää, että oma arvio on ollut liian pieni, vaikka tosiseikat ovat vuodesta toiseen kertoneet toista. taa pidetään tarkoituksella liian korkealla. On kyse tietyllä tavalla saavutetusta edusta. Runsas hirvikanta tarjoaa mahdollisuuden harrastaa koko syksyn ajan. Tämä on erityisen tärkeää hirvikoiraharrastajille. On erityisen valitettavaa, jos tilanne on näin. Tällaiseen johtopäätökseen ei kuitenkaan voi olla tulematta, kun on seurannut koirajärjestöjen nettisivuilla käytävää keskustelua. Nettikeskustelun sisällöstä ja tasosta ei tietenkään kannata vetää kaiken kattavia johtopäätöksiä, mutta paljon sekin valitettavasti asenteista kertoo. Näiden erilaisten sivustojen välittämä kuva on aika masentava. Metsästäjät eivät ole kaikin osin tajunneet sitä yhteiskunnallista vastuuta, joka heidän tulisi omalta osaltaan kantaa eläinkantojen runsaudesta huolehtiessaan. Riistanhoitopiiri ei ole metsästäjien edunvalvoja missään muodossa, vaan viime kädessä toteuttaa yhteiskunnan tahtoa. Tämä tahto ilmenee erilaisista hirvikannan runsaudelle asetetuista tavoitteista. Tällaisia tavoitteita asettaa ensi sijassa maa- ja metsätalousministeriö tulosohjauskirjeessään. Näistä tavoitteista sovitaan myös erilaisissa neuvotteluissa maa- ja metsätalousorganisaatioiden ja tieliikenneviranomaisten kanssa. Riistanhoitopiirin tuleekin huolestua hirvikannasta vasta siinä vaiheessa, kun kannan tulevaisuus vaarantuu. Riistanhoitopiiri toteuttaa siten selkeästi viranomaisen roolia pyyntilupia myöntäessään ­ ei edunvalvojan roolia. Halutaanko kantaa pitää liian tiheänä Toinen mahdollisuus on se, että hirvikan- Luvanmyöntäjän rooli Hirvenmetsästäjät ja hirvikoiraharrastajat eivät ehkä aina ole ymmärtäneet täysin riistanhoitopiirin asemaa luvanmyöntäjänä. "Kannanhoidollisia" rajoituksia Hirvenmetsästäjien ja vahingonkärsijöiden välillä valitsee myös erilaisia näkemyksiä siitä, miten hirvikantaa pitäisi verottaa. Metsästäjien intressissä on näyttänyt olevan kannan tuottavuuden nostaminen keinolla millä hyvänsä. Maanomistajat vahingonkärsijöinä ovat monesti suhtautuneet näihin keinoihin erityisen kielteisesti. Keskustelu ja väittely on kulminoitunut erityisesti naarasverotuksen tasoon. Tuottavuutta onkin helppo lyhyellä tähtäimellä nostaa vähentämällä naarasverotusta. Pitemmällä tähtäimellä kannanhoidollisesti asia ei kuitenkaan ole näin yksinkertainen. Sinällään alueittain rajoitukset ja suoranainen metsästyksen vaikeuttaminen seuroissa on mennyt äärimmäisyyksiin ja osoittanut jo hämmästyttävää kekseliäisyyttä. On alueita, joilla naaraiden metsästys on sallittua, jotta voitaisiin noudattaa maanomistajien toivetta. Mutta samalla on rajoitettu erilaisilla keinoilla vasojen ampumista (mm. kaksosvasojen ampumiskielto). Tämän seurauksena naaraat jäävät ampumatta alueella, jossa kannantuotto on erittäin korkea. Kaikilla lehmillä on kaksosvasat turvanaan. Kun aikuisia hirviä kuitenkin pitää saada saaliiksikin, on se johtanut tavattoman voimakkaaseen urosverotukseen. Naaras/urossuhde on lähellä neljää. Siis kannassa on yksi uros neljää naarasta kohden. Lyhyellä tähtäimellä erittäin tuottavaa, mutta tutkijat ovat varoitelleet seurauksista kannan perimän kehityksessä pitemmällä aikavälillä. Tulevaisuus Nähtävissä on Oulun riistanhoitopiirissä tällä hetkellä ensi syksyn verotuksen jälkeen kannantiheyden lasku lähelle tavoitetta ja tilanteen normalisoituminen. Toiveena on samalla se, että ymmärrämme metsästäjän roolin koko yhteiskunnan kannalta luonnonvarojen hoitajana. l Hämäläinen Asko 20 l Metsästäjä l 5 l 2010
• Sako FIRST ClaSS kauppIaaT löydäT oSoITTeeSTa www.SakoSuomI.FI
• Visa Eronen, vs. riistapäällikkö, Uudenmaan riistanhoitopiiri Valkohäntäpeurojen pyynti alkusyksystä vähentää kolareita M Juha Reiman 22 l Metsästäjä l 5 l 2010
• M l Maamme valkohäntäpeurakanta on Valkohäntäpeurakannan runsastumisen seurauksena myös peurakolareiden määrä on kasvanut. Yksi keino kolareiden vähentämiseen on pyytää nykyistä suurempi osa saaliista jo ennen marraskuun kiimaa ja peurakolarihuippua. Valkohäntäpeuran pyynnissä kannattaakin hyödyntää pyyntimuotojen kirjo ja koko pitkä pyyntikausi. runsastunut kuluneina vuosikymmeninä. 2000-luvulla jäävän kannan arvio on ollut laskusuunnassa tai edellisvuotisella tasolla vain kahdesti. Myös liikenteessä on vuosi vuodelta pelti rytissyt yhä useammin. Vuonna 2009 pienet sorkkaeläimet olivat Liiken- Alkukauden jahdeissa voi huoletta kaataa vasoja, nuoria naaraita ja pieniä tai huonosarvisia pukkeja. Parhaiden siitospukkien kannattaa tyvät velvollisuutensa marraskuun kiimatantereilla. antaa hoitaa suvunjatkamiseen liit- neviraston tilastojen mukaan osallisina noin 3500 liikenneonnettomuudessa. Liikennesuoritteen kasvu selittää osan kolarimäärän kasvusta, mutta vähintään yhtä suuri merkitys on valkohäntien määrällä. Monella on vielä muistissa viimevuotinen vetoomus, jossa toivottiin metsästysseuroja ja seurueita lisäämään valkohäntäsaaliistaan 20 prosentilla. Tavoite ei toteutunut ainakaan valtakunnan tasolla, vaikka kaatomäärä 25 694 oli täpärästi kaikkien aikojen ennätys. Kolarimääriin on mahdollista vaikuttaa liikenne- ja peuramäärän lisäksi ajotapoja ja tieympäristön olosuhteita parantamalla. Alituinen ylinopeus ja pensoittuneet tienvarret lisäävät onnettomuuksia vääjäämättä. Monilla tieosuuksilla rehevän kasvillisuuden vuoksi tielle pyrkivän peuran tai hirven havaitseminen ajoissa on jo luvallisillakin nopeuksilla käytännössä mahdotonta. Valkohäntäpeurakannan harventamisen lisäksi on olemassa muitakin käyttökelpoisia keinoja vähentää onnettomuuksia. Yksi keino on pyytää entistä useampi valkohäntä jo alkusyksyn leppeinä iltoina. koko kauden suunniteltu kaatomäärä ja tavoiteltava saaliin rakenne. Parhaiden siitospukkien kannattaa antaa hoitaa suvunjatkamiseen liittyvät velvollisuutensa marraskuun kiimatantereilla. Lokakuun alun illat ovat monesti lämpimiä ja valoa riittää vahtimiseen vielä monta tuntia tavallisen työmiehen päivätyön jälkeenkin. Vaatimattomammastakin vahtipaikasta voi tarkkailla alkusyksyn värjäämää metsäniittyä. Vasaporukat ovat vielä yleensä helposti hahmotettavia, vaikka peuroja tulisi niitylle kerralla useampiakin. Oman kokemukseni mukaan eläimet tulevat tähän vuodenaikaan näkösälle usein jo hyvässä valossa. Sopivan eläimen valinta on silloin helppoa. Pyyntiin ennen kiimaa Vertailin 2000-luvun alussa Varsinais-Suomen riistanhoitopiirin valkohäntäpeurakaatojen ajoittumista ja piirin alueella tapahtuneita peurakolareita. Tuolloin peurajahdin painopiste oli loppukaudessa. Tilanne lienee säilynyt pääpiirteissään entisellään. Vaikka yleistynyt mäyräkoirapyynti saattaa paikoitellen innostaa jahtiin jo alkusyksystä, ohjaa hirvenpyynti useimmissa seurueissa jahtiaikatauluja lykäten peurajahdin painopisteen talven kynnykselle. Loppukauden säät tekevät toisinaan tepposet peuranpyytäjälle ­ esimerkiksi viime talvena ei peuranpyynti mäyräkoiralla onnistunut joulukuun alun jälkeen. Myös vahdintametsästys vaati pyynti-innon lisäksi joko erittäin lämpimiä varusteita tai hyvää eristettyä kyttäyskoppia. Monin paikoin pyyntitavoitteista jäätiin kelien vuoksi. Pyyntiin kannattaisi lähteä jo alkukaudesta. Jos riittävä osuus saaliista pyydettäisiin jo ennen marraskuun kiimaa ja peurakolarihuippua, vähenisivät kolarit selvästi. Varsinais-Suomessa olisi 2000-luvun alun olosuhteissa voitu laskennallisesti arvioiden vähentää kolareita jopa useita kymmeniä prosentteja, jos pyynnin painopiste olisi voitu hilata kiimaa edeltäneeseen aikaan. Jo vähemmän radikaali pyynnin lisäys alkukaudesta olisi johtanut selvään kolarien vähenemiseen. Alkusyksyn illat houkuttavat pyyntiin Alkukauden jahdeissa voi huoletta kaataa vasoja, nuoria naaraita ja pieniä tai huonosarvisia pukkeja. Toki mielessä on pidettävä Huolellisuus ja hyvä jälkikoira varmistavat saaliin Hyvältä tuelta tutulla paikalla ammuttu laukaus on yleensä nopeasti tappava. Esimerkiksi etäisyyden arvioinnin pitäisi olla helppoa ennalta mitattujen etäisyyspisteiden avulla. Erityisesti lumettomaan vuodenaikaan verijälkeä seuraavan koiran tulisi olla aina kohtuullisessa ajassa saapuvilla. Koiran paikalle saannin nopeutta tärkeämpää on kuitenkin se, että verijälkiä ei sotketa jaloin tai toimimattomin koirin. Jos koiraa ei ole heti käytössä, kannattaa ammutun eläimen jälkeä seurata jäljen vierestä varoen sotkemasta sitä ja lopettaa seuraaminen, jos eläintä ei löydy pienen seuraamisen jälkeen. Kun jälkiä ei ole sotkettu, toimiva koira löytää eläimen yleensä helposti. Vahtimalla ammutun peuran jäljittäminen on hyvää harjoitusta nuorelle jälkikoiralle. Onnistuneelta tuntuneen laukauksen jälkeen peura löytyy yleensä läheltä kuolleena. Tällaisen eläimen etsimisessä nuoren koiran on mahdollista päästä tositoimiin helpoissa olosuhteissa. Pian löytyvä saalis ja siitä annettavat makoisat herkkupalat iskostavat koiran mieleen, että tällaisia jälkiä kannattaa seurata vaivoja säästämättä. Ennen tällaista tehtävää nuori jälkikoiran alku on kuitenkin syytä totuttaa verijälkien seuraamiseen maastoon vedettyjen harjoitusjälkien avulla. Lokakuun seuruejahdeissa ei tarvitse palella Lokakuu ja marraskuun alku ovat otollista aikaa myös seuruejahdeille. Lumettomassa maastossa lyhytkinttuiset koirat jaksavat Jos riittävä osuus valkohäntäpeurasaaliista pyydettäisiin jo ennen marraskuun kiimaa ja peurakolarihuippua, vähenisivät kolarit selvästi. Metsästäjä l 5 l 2010 l 23
• Hannu Huttu paremmin kuin vuodenvaihteen jälkeisissä lumikeleissä. Myös useimmat passimiehet nauttivat alkusyksyn kauneudesta ja kohtuullista lämpötiloista paukkupakkasia ja jatkuvaa pimeyttä enemmän. Lumettomilla keleillä riistan löytyminen vaatii ennakkotiedustelua ja vankkaa paikallistuntemusta. Sulalla maalla riistatiheyksien erot jahtitilanteissa korostuvat. Harvan kannan alueilla peurojen löytyminen voi viedä aikansa. Passitusten suunnittelu on haastavaa, jos eläinten makuupaikkoja ei pystytä riittävällä tarkkuudella ennakoimaan. Seuruejahdeissa passimiehen on usein tehtävä päätös ampumisesta tai ampumatta jättämisestä nopeasti. Etenkin alkusyksyn jahdeissa onkin harkittava tarkasti millaisia eläimiä ammutaan. Peurapukin sarvien koko ja ulkonäkö voi nopeassa tilanteessa olla vaikeasti arvioitavissa. Vielä haastavampaa on arvata onko peuralehmällä vasoja. Tunnetusti metsästysasetuksen suomaa suojaa nauttii peuralehmä, jota vasat seuraavat. Tarkemmin ei ole määritelty, kuinka välitöntä seuraamisen pitää olla. Varmin tapa välttyä ikäviltä yllätyksiltä, ja metsässä orpona toikkaroivilta pikku bambeilta, on sopia, että seuruejahdissa ei ammuta aikuisia peuranaaraita. Parhaiten näissä jahdeissa käy vasojen ja peurapukkien ampuminen. Valikoiva pukinpyynti ei kuitenkaan ajojahdeissa tahdo onnistua, mikä kannattaa ehkä huomioida ajojahdeissa kaadettavaksi sallittavien pukkien määrässä. Voi myös olla tarpeen antaa ohjeita juoksevien peurojen ampumisesta ­ loikkivan valkohännän kellistäminen eroaa merkittävästi ravaavan hirven ampumisesta. Peuraonnettomuudet kuukausittain maanteillä vuonna 2009 (luku sisältää valkohäntäpeuraonnettomuuksien lisäksi myös metsäkauris-, metsäpeura- ja kuusipeuraonnettomuudet) Tammi Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo Syys Loka Marras Joulu Yhteensä onnettomuudet 258 150 64 155 301 293 278 223 214 443 669 415 3463 prosenttia 7% 4% 2% 4% 9% 8% 8% 6% 6% 13% 19% 12% 100% Kelit eivät välttämättä ole este lihan mureuttamiselle Alkusyksyn keleissä lihan riiputtaminen ei aina onnistu ilman kylmiötä. Mikään ei kuitenkaan estä paloittelemasta saalista ennen riiputusta. Ilmatiiviisti pakattu ja sopivassa viileydessä mureutettu liha ei pääse kärsi- Lähde: Liikennevirasto 24 l Metsästäjä l 5 l 2010
• S&B EXERGY UUTUUS HIRVIPATRUUNA Sellier&Bellot:n metsästäjien kanssa tiiviissä yhteistyössä kehittämä umpikuparinen eXergy -kivääriluoti. Alumiinikärjen ansiosta luoti aukeaa osuessaan välittömästi viiteen sakaraan, näin iskuenergia on maksimaalinen. Luodin jäämäpaino on lähes 100 % %. paino UUTUUS! mään ainakaan kuivumisesta. Mureutusajan voi tällöin valita tarpeen mukaan eläimen eri osille. Toisaalta yhä useammalla metsästysporukalla on käytössään kylmiöt, joissa eläimet voi riiputtaa perinteiseen malliin myös syksyn lämpimillä. www.remes.fi M ti: Myynti Ase- Ase- ja urheilu- liikkeet kautta maan Hyödynnetään koko pyyntikausi ja menetelmien kirjo Lokakuu ja marraskuun alku kannattaa hyödyntää, kun jahtiolosuhteet ovat hienoimmillaan, valoa ja lämpöä riit- tää ja luonnossa tapahtuu. Pyydettävien eläinten valintaan on kiinnitettävä huomiota, mutta vasoja ja muita sopivia eläimiä voi ampua halutessaan enemmänkin. Mitä suurempi osa vuotuisesta saaliista ammutaan ennen marraskuun pimeitä iltoja ja valkohäntien kiimaa, sitä vähemmän kolareita tapahtuu. Jos valkohäntäpeurojen metsästysaika alkaisi jo syyskuun alussa, kuten metsäkauriilla, olisi valikoivaan alkusyksyn pyyntiin nykyistä paremmat edellytykset. Lumen puutteen ei pitäisi olla este jahdille, sulalla kelillä toimiva jälkikoira on kuitenkin arvossaan. Alkusyksyinen pienten sorkkaeläinten pyynti seuruejahtina on hieno metsästysmuoto. Jahtipäiviä voi sopia jo hyvissä ajoin, koska lokakuulla ei lumen varaan voi muutoinkaan laskea. Hyvin ennalta suunniteltu ja valmisteltu jahti on yleensä saadusta tai saamatta jääneestä saaliista riippumatta hieno kokemus. Valkohäntäpeuran pyyntikausi on pitkä, ja pyynnissä on mahdollista käyttää monenlaisia keinoja houkuttelusta naakimiseen. Peuralla olisi meille enemmän annettavaa kuin olemme tottuneet ottamaan vastaan. Hyödynnetään pyyntimuotojen kirjo ja koko pitkä pyyntikausi. l Metsästäjä l 5 l 2010 l 25 Visa Eronen
• Kunnon asut ja varusteet hirvijahtiin! Erätukun asiakas valitsee parhaasta valikoimasta ALLISTO ODEN 2010 AINUTLAATUINEN PUKUM VU VERTAA LAATUA ­ KATSO HINTAA SUPREME PREMIUM PREMIUM LADY PRO CLASSIC CAMO LIIKKUVAAN JAHTIIN LIIKKUVAAN JAHTIIN LIIKKUVAAN JAHTIIN LIIKKUVAAN JAHTIIN PASSIIN JA KIIREET- LIIKKUVAAN JAHTIIN JA PASSIIN JA PASSIIN TÖMIIN SIIRTYMISIIN JA PASSIIN JA PASSIIN Vedenpitävyys Tuulenpitävyys Hengittävyys Taskut Kainaloventilaatiot Lantioventilaatiot Huppu Hirvikärpäshuppu Erikoisominaisuuksia: Värit 16 verkkosuojatut verkkosuojatut vedenpitävä, irrotettava irrotettava 14 verkkosuojatut verkkosuojatut vedenpitävä, irrotettava irrotettava Puvussa tavallista lyhyempi takki, joka sopii hyvin nopeaan liikkumiseen. ruskea vihreä ruskea ruskea vihreä 16 verkkosuojatut verkkosuojatut vedenpitävä, irrotettava irrotettava 16 verkkosuojatut verkkosuojatut vedenpitävä, irrotettava irrotettava 12 verkkosuojatut verkkosuojatut vedenpitävä, irrotettava Puvun kalvo on pinta- ja vuorikankaan välissä, mikä tekee puvusta lämpimän. vihreä 18 verkkosuojatut verkkosuojatut vedenpitävä, irrotettava irrotettava Ainutlaatuinen suomalaisiin olosuhteisiin suunniteltu camokuvio. camo KAUPAN PÄÄLLE ETUPAKET TI Supreme-etupaketissa: Scentech MicroDry-alusasu Villapaita Tikkiliivi Nahkavyö Arvo 144,60 349 KAUPAN PÄÄLLE ETUPAKET TI Premium-etupaketissa: Scentech MicroDry-alusasu Villapaita Liivi Auton istuinsuoja Fleecekäsineet ja pipo Arvo 134,40 249 KAUPAN PÄÄLLE ETUPAKET TI Premium Lady -etupaketissa: Scentech MicroDry-alusasu Villapaita Liivi Fleecekäsineet ja pipo Arvo 119,50 249 KAUPAN PÄÄLLE ETUPAKET TI Pro-etupaketissa: MicroDry-alusasu Väliasu Turvaliivi Kauluri Sotka-kääntölippis Villasukat Arvo 88,40 Tilausnumero: JJ01B9L757 199 14990 Classic-etupaketissa: MicroDry-alusasu Fleeceliivi Basic-lippalakki Arvo 55,70 KAUPAN PÄÄLLE ETUPAKET TI KAUPAN PÄÄLLE ETUPAKET TI 249 Camo-etupaketissa: Scentech MicroDry-alusasu Fleecetakki Henkselit Lippalakki Arvo 126,40 Tilausnumero: JJ01B4G858 Tilausnumero: JJ01B7L757 vihreä JJ01B7L858 ruskea Tilausnumero: JJ01B8L858 Tilausnumero: JJ01B5G758 Tilausnumero: JJC101
• TRAWLER-NEULE Aito villa lämmittää kosteanakin. Tyylikäs ja kestävä neule metsälle ja vapaa-aikaan. Vahva ja lämmin neulos. Villa (50 %), akryyli (50 %). Trawler-neule JJ4407L151 harmaa +toimituskulut KÄÄNTÖFLEECE Takissa tuulenpitävä ja vettähylkivä NoWind-kalvo. Kätevä ja lämmin takki metsästykseen ja vapaa-aikaan. Kääntö eece SAFETY CAMO -TAKKI 3990 JJ0513K753 vihreä/oranssi 4990 +toimituskulut Ihannavaate hirvenpyyntiin. AIR-TEX2 kalvon ansiosta pitää erinomaisesti tuulta ja vettä sekä hengittää hyvin. Äänetön materiaali. Uniikki camokuvio. SafetyCamo JJ0201C35C 14990 +toimituskulut LINER-SUKAT Ohut tekninen sukka, joka sopii alussukaksi ympäri vuoden. CoolMax®-materiaali viilentää sukkaa. Liner-sukat JJ6503B75936, koko 36-41 JJ6503B75942, koko 42-48 FOREST-SUKAT Hyvin istuva sukka esim. metsälle ja vaelluksille ympäri vuoden. CoolMax®-materiaali viilentää sukkaa. Forest-sukat JJ6504G75935, koko 35-38 JJ6504G75939, koko 39-42 JJ6504G75943, koko 43-46 TURVALIIVI 490 +toimituskulut 690 +toimituskulut Heijastinnauhat edessä ja takana. Mahtuu taskuun ja on nopea pukea jahtitilanteessa puvun päälle. Kätevä pikakiinnitys. Saatavilla viikolla 36. Turvaliivi JJ1104 990 +toimituskulut RETRO-FLEECE Pehmeä fleecetakki metsälle ja vapaa-aikaan. Nylonvuori. Olkapäissä kestävät tekstiilinahkavahvikkeet. OUNAS-HOUSUT SOFTSHELL-TAKKI Retro- eece JJ0508I758 vihreä 3990 +toimituskulut Tyylikkäät puuvillahousut. Vahva kestävä kangas, likaa ja vettä hylkivä TeflonWax-käsittely. Joustovyötärö, paljon taskuja. Ounas-housut JJ3102G757 vihreä JJ3102L858 ruskea 4990 +toimituskulut Pehmeä ja joustava. Tuulenpitävä ja vettähylkivä, hyvin hengittävä. Sisäpinta pehmeää fleeceä. Mukava vaate ympärivuotiseen käyttöön. Softshell -takki JJ0401J771 vihreä JJ0401J871 ruskea 8990 +toimituskulut KYNSIKKÄÄT Lämmin metsästyskynsikäs. Hyvin eristävä Thinsulatevuori, kämmenosa aitoa kulutusta kestävää nahkaa. Kynsikkäät JJ1070 PRINTTI-T-PAITA LIERIHATTU Tyylikäs nahkainen lierihattu. 790 Mukava t-paita vapaa-aikaan. Pehmeää puuvillaa. Paidan etuosassa tyylikäs hirviprintti. Printti-t-paita JJ4103K181 harmaa JJ4103K747 vihreä JJ4103K858 ruskea +toimituskulut 1490 +toimituskulut Lierihattu JJ6118L888 3990 +toimituskulut
• Kaikki tarvittava järkihinnalla Tunnetut tuotteet ja kauden kiinnostavimmat uutuudet i: Tilaa het .eratukku. w www pe 8-18) ww * (ma747 7000 puh. 020 la kupongil postitse JAHTIJAKT PRO VHF VHF-puhelin vaativalle käyttäjälle. Testattu erittäin pitkä kantomatka myös äärioloissa. Tehoakun ja virransäästön avulla pitkä akunkesto. Tukeva rakenne, roisketiivis. Helppokäyttöinen, turhat napit karsittu pois. · · · · · · Vaihtelevassa maastossa testattu kantavuus FM-radio 26 esiohjelmoitavaa kanavaa VOX-toiminto, kohinasalpaaja Taajuus 68­72 MHz Pakkauksessa mukana pöytäteline, verkkoadapteri, headset-korvakuuloke ja aisamikrofoni, tupakansytytinjohto, perusantenni ja vyöpidike. GARMIN 60 CSx Kovaa käyttöä kestävä huippu-GPS metsästäjälle. Toimii luotettavasti peitteisessäkin maastossa. Iso taustavalaistu värinäyttö. Pitkä paristojen kesto. · Neuvoo suomeksi · Sisäinen Euroopan perustiekartasto, jossa reititysominaisuus · Koko 18,0x6,1x3,3 cm, paino 250 g paristoineen · Trip&Waypoint / MapSource CD Etupaketissa vapaavalintainen TOPOSuomi2010 kartta-alue sekä pikalaturi ja 4 kpl 2300 mAh akkua. Arvo 154,80 eur. Garmin 60 CSx 010-00422-01 GARMIN ASTRO NORDIC 220 Garmin Astro 220 Nordic on täysiverinen koiratutka ja GPS-paikannin, Astrolla voit helposti seurata jopa 10 koiraa yhtäaikaa näytöllä ja samaan aikaan näet myös oman sijainnin maastossa. · · · Micro SD -muistikorttipaikka (yhteensopiva esim. TOPO SUOMI Plus ja uusien TOPO Suomi 2010 maastokarttojen kanssa) Voit tallentaa 1 000 reittipistettä 20 eri reitille tai 50 erillistä reittiä Elektroninen kompassi GPS koiratutkaa voidaan käyttää mm. Ruotsissa, Norjassa ja Virossa. Suomessa laitetta ei saa toistaiseksi käyttää. Garmin Astro 220 010-00596-10 JahtiJakt Pro VHF JJ9101FX02 15990 +toimituskulut 389 +toimituskulut 649 +toimituskulut SCOUTGUARD -RIISTAKAMERA Suomen eniten myyty riistakamera. Tunnistaa automaattisesti liikkeen ja aloittaa kuvan tallentamisen täysin huomaamattomasti. Toimii myös pimeässä, laadukas 5 megapikselin tarkkuus. · Kuvan koko 2560 x 1920 pikseliä · Videon tarkkuus 640 x 480 tai 320 x 240 pikseliä · Muistikortille (2GB) mahtuu jopa 120 min videokuvaa tai 2400 digikuvaa · Valmiusaika maastossa jopa 6 kk · 1 vuoden takuu JAHTIJAKT 501 -ETÄISYYSMITTARI Kompakti, kevyt, nopea ja helppokäyttöinen. Ergonominen muotoilu. Vesitiivis iskunkestävä rakenne. Kestää pakkasta. Alhainen virrankulutus. Skannaustoiminto mahdollistaa sujuvan etäisyydenmittauksen liikkuvaan kohteeseen. · Mittausetäisyys: 5­800 m · Tarkkuus: ± 1 m · Pakkaus sisältää rannehihnan, suojalaukun, puhdistusliinan ja ohjekirjan. 1 vuoden takuu. JAHTIJAKT 6021 -ETÄISYYSMITTARI Erityisesti metsästys- ja muuhun vaativaan käyttöön. Kompakti, kevyt, nopea ja helppokäyttöinen. Ergonominen muotoilu. Vesitiivis iskunkestävä rakenne. Kestää pakkasta. Alhainen virrankulutus. Skannaustoiminto mahdollistaa sujuvan etäisyydenmittauksen liikkuvaan kohteeseen. · Mittausetäisyys: 15­1400 m · Tarkkuus: ± 1 m · Pakkaus sisältää rannehihnan, suojalaukun, puhdistusliinan ja ohjekirjan. 1 vuoden takuu. DTC-530-riistakamera JJ8905F757 12990 +toimituskulut Etäisyysmittari 501 JJ8908K799 14990 +toimituskulut Etäisyysmittari 6021 JJ8909K799 179 +toimituskulut
• TAKUU 5 VUOTTA Blac Ser Black Series BLACK SERIES BXT-40 Monipuolinen ja kompakti tähtäinkiikari hirvestykseen, linnustukseen, villisika- ja kaurisjahtiin. · Suurennusalue 3­9 · Valovoimainen 40 mm objektiivi · Valaistu tähtäinpiste (tehoalueet 0­11) · Monikalvopäällysteiset linssit · Yksiosainen 30 mm runkoputki · 5 vuoden takuu Kiikareiden etupaketissa kiikarinrenkaat, kiikarinasennuskiskot (mallit Weaver-, Tikka- ja Sako-kiskoihin) sekä linssien pikasuojat. Arvo 81,70 eur. BXT-40 TAKUU 5 VUOTTA Blac Ser Black Series BLACK SERIES BXT-42 Tähtäinkiikari suurriistan metsästykseen ja ajojahtiin. Erinomainen lyhyille ja keskipitkille matkoille. · Suurennusalue 1,5­6 · Valovoimainen 42 mm objektiivi · Valaistu tähtäinpiste (tehoalueet 0­11) · Monikalvopäällysteiset linssit · Yksiosainen 30 mm runkoputki · 5 vuoden takuu Kiikareiden etupaketissa kiikarinrenkaat, kiikarinasennuskiskot (mallit Weaver-, Tikka- ja Sako-kiskoihin) sekä linssien pikasuojat. Arvo 81,70 eur. BXT-42 JJ8901F999 11990 +toimituskulut JJ8902F999 11990 +toimituskulut TAKUU 5 VUOTTA Blac Ser Black Series BLACK SERIES BXT-50 Tehokas keskipitkän ja pitkän matkan yleiskiikari. Erinomainen myös hämärä- ja kyttäysjahtiin. · Suurennusalue 2,5­10 · Valovoimainen 50 mm objektiivi · Valaistu tähtäinpiste (tehoalueet 0­11) · Monikalvopäällysteiset linssit · Yksiosainen 30 mm runkoputki · 5 vuoden takuu Kiikareiden etupaketissa kiikarinrenkaat, kiikarinasennuskiskot (mallit Weaver-, Tikka- ja Sako-kiskoihin) sekä linssien pikasuojat. Arvo 81,70 eur. BXT-50 TAKUU 5 VUOTTA Blac Ser Black Series BLACK SERIES BXT-56 Valovoimainen ja suorituskykyinen tähtäinkiikari pitkille matkoille. Erinomainen hämärä- ja kyttäysjahtiin. · Suurennusalue 4­16 · Valovoimainen 56 mm objektiivi · Valaistu tähtäinpiste (tehoalueet 0­11) · Monikalvopäällysteiset linssit · Yksiosainen 30 mm runkoputki · 5 vuoden takuu Kiikareiden etupaketissa kiikarinrenkaat, kiikarinasennuskiskot (mallit Weaver-, Tikka- ja Sako-kiskoihin) sekä linssien pikasuojat. Arvo 81,70 eur. BXT-56 JJ8904F999 JJ8903F999 14990 +toimituskulut 16990 +toimituskulut TAKUU 5 VUOTTA TAKUU 5 VUOTTA JAHTIJAKT PRO -HOLOPUNATÄHTÄIN Haulikolle ja kiväärille. 4 erilaista valaistua tähtäinkuviota, automaattinen tähtäinkuvion kirkkaudensäätö. Helppo asentaa ja kohdistaa, 5 vuoden takuu. Holopunatähtäin Pro JJ06HOLO JAHTIJAKT PRO -PUNAPISTETÄHTÄIN Suurriistalle (esim. hirvi, karhu). Säädettävä tähtäinpisteen koko (4 kokoa). Helppo kohdistaa. Rungon halkaisija 1", 5 vuoden takuu Punapistetäihtäin Pro JJ1XK06 BORE SIGHT -KOLLIMAATTORI Kohdista kiikarisi itse helposti, nopeasti ja tarkasti. Laite heijastaa suoraan piipun keskeltä seinälle laserpisteen. Sopii kaikille kaliibereille välillä 0.22­0.50. Pakkaus sisältää kaiken tarvittavan. 7990 +toimituskulut 5990 +toimituskulut Bore Sight -kollimaattori JJ84120KX04 5990 +toimituskulut * Puhelujen hinnat sis alv 23 %: kiinteästä verkosta 8,21 snt/puh + 6,90 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 14,90 snt/min.
• Valitse Suomen suosituimmista tuotteista Poikkea myymälässä tai tilaa suoraan kotiisi SUPREME PREMIUM PREMIUM BLACK CAMO CAMO HIGH JAHTI- JA VAELLUSKÄYTTÖÖN JAHTIKÄYTTÖÖN JAHTI- JA AMMATTIKÄYTTÖÖN JAHTIKÄYTTÖÖN JAHTIKÄYTTÖÖN Hieman madallettu varsi Kiertojäykkä nelikerrospohja Jalkaa tukeva nauhoitus Thinsulate®-vanu 1/1-varsi Kiertojäykkä nelikerrospohja Jalkaa tukeva nauhoitus Thinsulate®-vanu Hieman madallettu varsi Kiertojäykkä nelikerrospohja Jalkaa tukeva nauhoitus Thinsulate®-vanu Hieman madallettu varsi Kiertojäykkä pohja Jalkaa tukeva nauhoitus Tukeva saapasvarsi Kiertojäykkä nelikerrospohja Vankka sivuvetoketju Thinsulate®-vanu 14990 +toimituskulut 12990 +toimituskulut 12990 +toimituskulut 8990 +toimituskulut 14990 +toimituskulut Supreme JJ7103G859 Premium 602PRE Premium Black JJ7104L999 Camo JJ7101B75C Camo high JJ7102G75C PATRUUNAKOTELO Kestävä, aitoa nahkaa. Vyölle kiinnitettävä. Rihlakolle 12/.222 cal, hirvikiväärille .308-9,3. ASEENPUHDISTUSARJA Haulikolle ja kiväärille. Puinen lahjapakkaus. Puhdistupuikko, nylonharja, puhdistuskärki, öljysuti. (Puhdistuspuikko ja -kärki asetyypin mukaan) Aseenpuhd.sarj. kiväärille JJ9444GX02 7,62, kiväärille JJ9443GX02 .22, kiväärille JJ9440GX02 12, haulikolle JJ9441GX02 16, haulikolle ASEPUSSI Haulikolle, rihlakolle ja kiväärille. Pehmustettu. Kaksi vetoketjutaskua tarvikkeille. Tukevat kantoremmit. Sisäpituus 125 cm. ASEKOTELO Pitkänä kuljetettavalle aseelle. Vahvaa polypropyleeniä, sisällä paksu solumuovikennosto. Tukevat lukitussalvat. Koko 125 x 25 x 11 cm. Patruunakotelo 1990 +toimituskulut JJ94001LX01 12/.222 cal JJ94002LX01 .308-9,3 cal 24 90 Asepussi +toimituskulut JJ8401A757 19 90 +toimituskulut JJ9431GX01 Asekotelo 125x25x11 4990 +toimituskulut TUKKIÖLJY GUN STOCK OIL Puutukin hoitoon. Sisältää vain puhtaita luonnonöljyjä sekä pienen määrä silikonia. 75 ml. Tukkiöljy JJ9454GX02 Kirkas JJ9453GX02 JJ9455GX02 JJ9456GX02 JJ9457GX02 Premium gold Punaruskea Tumma Erittäin tumma LUPAKANSIO Tyylikkäät ja kosteudelta suojaavat kannet metsästys- ja kalastusluville. ISTUINSUOJA Kestävää, vettä ja likaa hylkivää polyesteriä. Sopii kaikkiin autoihin. Helppo pitää puhtaana, voi pestä pyykinpesukoneella. JAKKARAREPPU Perinteinen jakkarareppu, jakkara kiinni repussa. Leveä malli sopii erityisesti kalastukseen ja retkeilyyn. Kestävää materiaalia, tarviketaskut. Jakkarassa tukeva alumiinirunko. Jakkarareppu +toimituskulut 990 +toimituskulut Lupakansio JJ8703E999 990 +toimituskulut Istuinsuoja JJ8705K189 Harmaa JJ8705K757 Vihreä 1490 +toimituskulut 3990 JJ8404L759 * Puhelujen hinnat sis alv 23 %: kiinteästä verkosta 8,21 snt/puh + 6,90 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 14,90 snt/min.
• i: Tilaa het .eratukku. w www pe 8-18) ww * (ma747 7000 puh. 020 ongilla kup postitse Tilauskuponki Tilausnumero Tuotteiden tilausnumerot löydät ilmoituksesta heti hinnan yhteydestä. Tuotenimi Määrä Hinta Koko* Asut. Merkitse aina asusteen saajan pituus, paino ja vyötärönympärys (*Merkitse koko vain lakeissa ja käsineissä tarvittaessa) pituus cm paino kg Kengät. Merkitse aina kenkien saajan jalkaterän pituus Tilausnumero Tuotenimi Muut tuotteet. Tilausnumero Tuotenimi Määrä Hinta Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti Puhelinnumero Tilaajan allekirjoitus alle 18 vuotiaan tilaajan huoltaja Liityn samalla ilmaiseksi Erätukku-klubiin ja saan uusimmat tarjoukset suoraan sähköpostiini. (merkitse sähköpostiosoitteesi) Metsästäjä 5/2010 Tilaajan nimi 00003 VASTAUSLÄHETYS Tunnus 5013247 Erätukku Erätukku maksaa postimaksun Tilaa tällä kupongilla kaikki haluamasi tuotteet yhdellä kertaa. 1. Kirjaa tuotteiden tiedot kuponkiin. 2. Leikkaa kuponki irti ja taita se kahtia. 3. Nido tai teippaa paperi kiinni. Erätukku maksaa tilauskupongin postimaksun. Tilaukset myös puhelimitse 020 747 7000 (ma-pe 8-18) ja verkkokaupastamme www.eratukku. tilaan Kyllä, Tilauksen hintaan lisätään toimituskulut. vyötärö-ymp. Määrä Hinta jalkaterän pituus cm Tarkentavia tietoja, mikäli tilaat seuraavia tuotteita kiikari: Aseen malli, aseen kiskon leveys (cm) Osoite
• Jarkko Nurmi, riistapäällikkö, Pohjanmaan riistanhoitopiiri Pioneerit palaavat kosteikolle Pentti ja Petri rannalla Metsästäjät ovat kunnostaneet kosteikkoja jo pitkään. Muu yhteiskunta on tavallaan vasta viime vuosina havainnut innokkaiden riistanhoitajien työn arvon: EU tukee kosteikkojen kunnostamista ja maa- ja metsätalousministeriö valmistelee omaa strategiaansa kosteikkojen hoidon tehostamiseksi. Kosteikkokunnostuksen ensimmäisiä pioneereita Suomessa olivat Metsästäjäin Keskusjärjestön Pentti Vikberg ja Helsingin yliopiston Petri Nummi. Tässä artikkelissa he palaavat "omalle" muistojen kosteikolleen. H l Hyvän idean tunnistaa siitä, että myöhem- min lähes kaikki ilmoittautuvat sen keksijöiksi. Oikeilla pioneereilla ei suinkaan ole yhtä helppoa, sillä yleensä uutta toimintatapaa ja -mallia vierastetaan ennen kuin konseptin toimivuudesta saadaan konkreettisia todisteita. Metsästäjien kyseessä ollessa ovat riistanhoitotoimien myötä jollakin alueella lisääntynyt riistakanta ja metsästyksen jatkuvuuden takaaminen parhaita kannusteita omienkin hihojen käärimiseen. "Jos tuo naapurimetsästysseura on perustanut kosteikon, niin kyllähän me tehdään isompi..." ­ Näin se oli silloinkin, alussa riitti mutakuopista leukailijoita, mutta hyvien kokemusten myötä uusi riistanhoitomuoto yleistyi nopeasti koko maassa, vahvistaa eläkkeellä oleva riistanhoidon kokeilujohtaja Pentti Vikberg. Hän aloitti uransa riistantutkijana, mutta hyppäsi pian metsästäjien kelkkaan ja toimi Metsästäjäin Keskusjärjestön riistanhoidon kokeilujohtajana 1970-luvun alkupuolelta aina 2008 koittaneeseen eläkeikäänsä saakka. Voiko riistanhoitomaksuvaroja käyttää riistanhoitoon? Pentin ura kosteikkokokeilutoimien johtajana ei heti ottanut tulta vai pitäisikö sanoa vettä alleen, sillä hankkeiden aloittamiseen tarvittiin rahaa. Järjestön hallituksen tasolla syntyi 1970-luvun alkupuolella ankara keskustelu siitä, voidaanko riistanhoitomaksuvaroja käyttää vesilintuihin liittyvän kokeilutoiminnan rahoittamiseen, mikä oli Pentin tavoitteena. Riistantutkimuksen johtoon siir- 32 l Metsästäjä l 5 l 2010
• tynyt entinen MKJ:n toiminnanjohtaja Teppo Lampio olisi halunnut kokeilla Suomessakin amerikkalaisten kuuluja kosteikonhoitotapoja, mutta asia ei oikein hallituksessa edennyt. Tarvittiin ministeriön väliintuloa ja tukea. ­ Heikki Suomus oli silloinen maaja metsätalousministeriön kala- ja riistaosaston ylijohtaja ja hänen jyrähdyksensä jälkeen rahaa löytyi, muistelee Pentti. Kokeilutoiminta käynnistettiin Etelä-Pohjanmaalla, Jalasjärven Ponsijärvellä, joka on Pentin muistojen kosteikko. Sieltä kaikki alkoi. Alusta asti jalasjärviset olivat mukana vähintäänkin innolla ja pohjalaisten suurilla sydämillä. Vekseleitäkin tehtiin, jotta silloisen Vesipiirin vaatimat alkuselvitykset saatiin hankittua. ­ Hyvien kokemusten myötä meillä oli mahdollisuus jatkossakin saada maa- ja metsätalousministeriöltä korvamerkittyjä riistanhoidon kokeiluhankevaroja järjestölle. Niiden myötä pystyimme aloittamaan monta hanketta, kun talkoolaiset saivat "starttirahan" kehityshankkeensa käynnistämiseen, kertoo Pentti. Riistantutkimuksen, ministeriön ja metsästäjäjärjestön saumaton yhteistyö oli uuden kehitystoiminnan tärkein edellytys. tarvitaan aina melkoinen nippu lupia, joista tärkein on tietysti alueen maanomistajilta saatu suostumus kunnostuksen toteuttamiseen. ­ Vesityksen alkuvaiheessa minua askarruttivat suuresti entisen niittojärven omistussuhteet. Olin yhteydessä maanmittari Koskilampeen ja hän totesi, että järven omistusasiakirjat olivat tuhoutuneet Vaasan palossa. Lisäksi sain kehotuksen "laittaa kuokka heilumaan vain", kertoo Jussila. Jussilaa arveluttivat noin suorasukaiset neuvot ja hän jatkoi asian selvittelyä. Kuinka ollakaan erään kurikkalaisen maatalon vintiltä löytyi Ponsijärveen liittyvä ruotsinkielinen asiakirja, josta selvisi, että muutamat talonpojat olivat saaneet tehtäväkseen "kuivata ja hedelmälliseksi saattaa Ponsijärvi". Päätöksen oli allekirjoittanut Vaasan läänin kuvernööri vuonna 1852. Omistussuhteisiin saatiin näin siis edes vähäistä valoa ja kuokka laitettiin heilumaan lähes varmoilla puheilla pienten sukuselvitysten jälkeen. Pentti Vikbergin ja Seppo Jussilan laatiman kunnostussuunnitelman käsikirjoitus oli pähkinänkuoressa seuraavanlainen: kunnostusmenetelmä patoaminen, padon leveys 18 metriä patopengertä (estämään veden nousua metsämaalle) 1400 metriä maansiirtoja yhteensä 13 500 mottia keinosaaria 16 kappaletta vesikasvien istutusta ja 2000 kiloa dolomiittikalkkia happamuutta torjumaan kaksi riistapeltoa CZ ­kiväärit ovat tarkkoja, erittäin luotettavia ja kestävät pitkään käytössä. Hinta-laatusuhteeltaan osuva valinta! www.remes.fi M ti: Myynti Ase- Ase- ja urheilu- liikkeet kautta maan Ponsijärven ponnistelut Jalasjärven osaston innokkaimpiin aktiiveihin kuului riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Seppo Jussila, joka vuonna 1975 laati Pentti Vikbergin tuella noin 50 hehtaarin laajuiselle umpeenkasvaneelle niittojärvelle kunnostussuunnitelman. Vedenpinnan nosto patoamalla oli ensihoidon resepti järvelle, mutta alustavan lääkemääräyksen kirjoittaminen oli helpompaa kuin käytännön työ. Kunnostushankkeisiin Työt jouduttiin tekemään talviaikaan, sillä niittojärven pinta ja rannat eivät koneita muina aikoina kantaisi. Talvi 1975­76 oli kunnostajille suosiollinen, sillä lunta oli vähän ja pakkaset paukkuivat. Ponsijärvi kantoi kunnostajien koneita, ja urakka tuli maksamaan noin 100 000 silloista markkaa. Kunnostus onnistui hyvin ja vähäjärvisen Pohjanmaan metsästäjät saivat takaisin vanhan vesilinnustusalueensa, jonka vetovoimaa paikalliset edelleen lisäsivät riistapelloilla. Pioneerit palaavat Ponsijärvelle Tapaamme Pentin Jalasjärvellä. Olemme saaneet houkuteltua hänet eläkepäivien kalastuskiireistä hetkeksi jutuntekoon Pohjanmaalle. Vierasta vastassa on monia Ponsijärven kunnostustoimissa mukana olleita "veteraaneja" ja kohtaaminen on nostalginen, sillä alue "Osataanko me sinne vielä?" Pentti Vikberg ja Seppo Jussila yrittävät löytää tiensä Ponsijärvelle, joka oli yksi ensimmäisiä metsästäjien kunnostamia laajempia vesialuPonsijärven veteraanit tauolla nevalaavulla eita Suomessa. Metsästäjä l 5 l 2010 l 33
• Pioneeritoiminnan merkitys tunnustetaan viimeistään nyt, kun kosteikot saavat oman hoitosuunnitelmansa ja EU rahoittaa metsästäjien toteuttamia kosteikkokunnostuksia. Riistaeläintieteen yliopistonlehtori Petri Nummi on suomalaisen vesilintututkimuksen kärkinimiä. Hänen tutkijanuransa alkoi Evon Saukonojan kosteikolta. lienee ensimmäinen metsästäjien kunnostama suurempi järvi Suomessa. Ainakin se oli Pentin ensimmäinen ja kukapa tietäisi asiasta paremmin kuin henkilö, joka toimi riistanhoidon kokeilutoiminnan moottorina. Nykyään metsästäjien tekemän luonnonhoitotyön arvo ollaan jo näkemässä laajemmin koko yhteiskunnan voimavarana. Metsästäjien ja maanomistajien yhteistyö toimii hyvin, ja keskinäisen luottamuksen ja talkoohengen avulla voidaan toteuttaa laajoja hankkeita, joihin muut toimijat eivät pysty. ­ Emme me silloin ajatelleet kovin laajakantoisesti tällaisia luonnonhoitoasioita. Meillä oli huoli järven katoamisesta ja talkoovirtaa kintaissa, sanoo Jussila. Pentillä puolestaan oli laajempi visio kosteikkojen merkityksestä suomalaiselle luonnolle. Lisäksi Pohjanmaan silloinen riistapäällikkö Seemi Pihlajamäki auttoi merkittävästi. Ponsijärven pato kaipaa jo huoltoa ja miehet ovat hieman vanhentuneet, mutta heidän työnsä on osunut otolliseen maaperään. Paljon on padottu ja kaivettu Ponsijärven jälkeen. Metsästäjät ovat kunnostaneet metsästysseuratutkimuksen mukaan jo noin 2500 kosteikkoa, ja kosteikot ovat pian saamassa oman ministeriötasoisen hoitosuunnitelman- sa. Riistahallinto on nappaamassa kahden miljoonan euron rahoituksen maaseudun kosteikkojen kunnostusta edistävään Life+hankkeeseen. Pentin ja muiden pioneerien perintö elää. Petrin kosteikko ­ Saukonoja, Suomen tutkituin kosteikkohehtaari? Metsätieteiden laitoksen yliopistonlehtori Petri Nummen muistojen kosteikko on Lammin Evolla sijaitseva ja majavien patoama lampi, Saukonoja. Tällä kosteikolla vesilinnuille ei ole suotu yksityisyydensuojaa: jokavuotinen ravintotilanne ja poikastuotto on syynätty, jopa putoavan lehtikarikkeenkin määrä on mitattu. Suomalaisten kosteikkojen hoidossa käytettävät mallit on tutkittu ja testattu Saukonojan ötökkä- ja vesilintulaboratoriossa. Petri Nummen ja hänen "oman" kosteikkonsa polut kohtasivat vuonna 1984, kun hän alkoi tehdä jatko-opintojaan Saukonojalla. Tutkimusta ideoivat hänen kanssaan MKJ:m Pentti Vikberg ja riistantutkimuksen vesilintututkija ja Evon riistantutkimusaseman esimies Matti K. Pirkola. Heikki Koivunen toimi Evon riistantutkimusasemalla käytännön töiden toteuttajana. Saukonoja padottiin tutkimuksen käyttöön, mutta ihmisten taidot eivät täysin tyydyttäneet patoamisen ammattilaista. ­ Majavat kävivät tiivistämässä ja viimeistelemässä patopenkereemme, ja siitä pitäen täällä on tutkittu vesilintuja, kertoo Petri käydessämme heinäkuisella kosteikolla. Sääskien siivet viuhtovat ilmassa ja vesilintujen vedessä: useampikin poikueellinen naaras yrittää siipiräpäskällään houkutella kulkijoita peräänsä sillä aikaa, kun jo varttuneet poikaset kähmyilevät vesikasvillisuuden ja maatuvien puunrunkojen sekaan. Majavamalli Saukonojan kosteikosta on lanseerattu suomalaiseen riistantutkimukseen käsite majavamalli, joka tarkoittaa sitä, että ihmisen kunnostamilla kosteikoilla pyritään jäljittelemään majavan muokkaamaa kosteikkosysteemiä. Polveilevat rannat, matalahko vesi, saaria siellä täällä, puolet avovettä ja puolet mahdollisimman monipuolista ja rehevää vesikasvillisuutta (ilmaversoista ja kelluslehtistä). Siinä resepti, joka tuo sorsapoikueet paikalle. Vesilinnut eivät kuitenkaan tule paikalle pelkän veden perässä, vaan syy saapumiseen löytyy pinnan alta. Majavan patoamilla kosteikolla on useis- sa tutkimuksissa todettu vesihyönteistuotannon voimakas kasvu, jonka mahdollistaa tulvan alle jääneen kasvillisuuden hajoaminen. Sorsapoikueet viihtyvät tällaisilla alueilla, sillä erilaiset vesiselkärangattomat ovat niiden elämän alkutaipaleen tärkeintä ravintoa. Ensimmäisinä elinviikkoinaan ne nappailevat hyönteisiä ilmaversoisen vesikasvillisuuden (kortteet, sarat) pinnanpäällisistä osista ja vedenpinnasta, mutta siirtyvät vähitellen tuttuun puolisukellusruokailuun. Tällaisen tulva-altaan hyönteistuotto jatkuu yleensä 5­8 vuotta kohtalaisen runsaana ja sen aikana tulvikko toimii vesilintupoikueiden seisovana pöytänä. Sitten hyönteistuotanto laskee ja samoin käy yleensä vesilintukannalle. Riistanhoidolliset kosteikot kannattaakin varustaa säädettävällä patolaitteistolla. Sen turvin kosteikko voidaan välillä laskea kuivaksi ja sitten taas vesittää, jolloin hyönteis- ja vesilintumaailman kukoistus alkaa kiertonsa alusta. Stoppi kalasiirroille Kosteikon kunnostajan kannattaa ottaa selvää siitä, mitä pinnan alla tapahtuu, jotta hän osaisi hoitaa kosteikkoaan riistanhoidollisesti oikealla tavalla. Snorklaamaan ei kuitenkaan tarvitse ryhtyä, sillä Petri Nummi kohortteineen on jo selvittänyt asian perusteellisesti ja pohjamutia myöden Saukonojalla. Vesihyönteiskanta on jatkuvassa muutoksesta siitä hetkestä lähtien, kun alue jää veden alle. ­ Ensimmäisenä vuonna tapahtui vesikirppuräjähdys, niitä oli vedessä valtavasti. Tavit saapuivat niiden perässä kosteikolle heti. Toisena vuonna hienojakoisemmille pohja-alueille muodostui tiheitä surviaissääskiyhdyskuntia ja pajukkojen alle ilmestyi runsaasti vesisiiroja ja niitä jahtaamaan heinäsorsapoikueet, kertoo Petri. Parhaina tuottovuosina Saukonojan hehtaarin allas toimi lastenkamarina kahdelle tavipoikueelle, kahdelle heinäsorsapoikueelle ja yhdelle telkkäpoikueelle. Melkoisen ylikansoitettu hehtaari. Eräs hyönteismaailman kehitykseen (sukkessioon) lammessa liittyvä yksityiskohta oli Saukonojan veden alle jääneiden pajukoiden muuttuminen toisena vuonna vesisiirojen valtakunnaksi, jota veteen tippuvat pajunlehdet ylläpitivät muutaman vuoden ajan. Kaikki tämä tiesi sorsille sapuskaa. ­ Erikoinen piirre Saukonojassa oli se, että sen hyönteistuotanto jatkui rajuna 12 vuotta, kun monet ulkomaiset tutkimukset ovat todenneet patokosteikoiden hyönteisfaunan vähentyvän jo viiden vuoden jälkeen. Uusimmat tutkimustulokset kertovat vähentymisen liittyvän kalakantojen kasvuun kohteilla, valaisee Petri. Kalakantaa ei siis kannata katiskasaaliista vesilintukosteikoille ryhtyä luomaan, mikäli haluaa turvata vesilintujen runsaan 34 l Metsästäjä l 5 l 2010
• Todellinen voittaja Micro 5 on kiistatta markkinoiden " metsästysradio. paras Erittäin pitkä toiminta-aika. Olen ollut metsällä " täyttä päivää ilman akun vaihtoa tai latausta. 4­5 Erittäin " kätevä muoto, aivan uudenlainen tuntuma. Paras " kantama. Lafayette Micro 5 on 100 % vesitiivis (IP 68). Sen kestävä metallirunko on testattu military standardien MIL 810 F mukaisesti ja se on kätevä ja helppo käyttää. Micro 5:n tarvikkeet ovat tehdyt kovaa käyttöä varten. Ne ovat IP-testattuja ja niiden kaapelit ovat Kelvarvahvistettuja. Lafayetten uudet metsästyspuhelimet löydät mm. näistä asiantuntijaliikkeistä: Alahärmä: HH-Sport · Espoo: Budget Sport · Espoo: Martinkylän Autopuhelin · Evijärvi: Ilpon Katiska · Forssa: Forssan Ase ja retkeily · Haapajärvi: Raimo Olkkonen Oy · Helsinki: Erliike Hiidenkivi · Helsinki: Aseistamo.fi · Huittinen: Digimesta · Iisalmi: HH-Sport · Jalasjärvi: Expert Vilponen · Joensuu: Telemaailma · Juva: Juvan Rauta ja Maatalous · Jyväskylä: Midare · Kajaani: Ase- ja optiikkahuolto · Kankaanpää: Expert ASA · Karhula: Karhulan Ase ja Erävaruste · Klaukkala: Juhani Sinisalo · Koikkala: Agripalvelu · Kokkola: Kaustisen Konekeskus · Kuopio: ERÄ + · Kuusankoski: KT Sport · Kurikka: Ase- ja Patruuna · Lahti: LSK Kodintekniikka · Lappeenranta: WildSport · Lapväärtti: Rautia Rosenback · Lempäälä: Budget Sport · Leppävesi: RJ-Elektro · Loppi: Erä-Loppi · Mariehamn: Lantbruk Ab · Mikkeli: Karikon Autotalo · Mäntsälä: Ritkos · Nivala: HH-Sport · Oulu: Budget Sport · Parkano: Parkanon Expert · Polvijärvi: Erä-Ankkuri · Pori: Eräpori · Porvoo: Porvoon Mikrokulma · Raahe: HHSport · Raisio: Budget Sport · Rauma: Sissos · Riihimäki: Eräkontti Oy · Rovaniemi: Ollin Erä ja Kalastus · Salo: Gigantti Salo · Savonlinna: Karikon Autotalo · Seinäjoki: Wextra · Sulkava: Neste Lohilahti · Säkylä: Eräpuoti Ketunhäntä · Tammisaari: Ekenäs Telehörnan · Tampere: RXTX-Tuote · Turku: Vihanto · : · Äänekoski: Sähkö Niskanen · Vaasa: Kurre Erä ja Kalastus Kaukomarkkinat Oy, PL 98, 00501 Helsinki Puh 09 5211, radiopuhelimet@kaukomarkkinat.com www.lafayette.fi
• Kosteikon arvo vesilintupoikueiden elinympäristönä riippuu monesta eri tekijästä, joista tärkeimpiä ovat kasvillisuuden ja hyönteismaailman monipuolisuus. poikastuoton. Joillekin kosteikoille kalojen tuloa ei tietenkään voi välttää, mutta riistanhoitajan on hyvä tuntea niiden rooli vesilintupoikueiden kilpailijana. Erikoinen anekdootti liittyy Rautalammin Rastunsuon entisen turvetuotantoalueen kaloittumiseen, jonka on havainnut ornitologi Kauko Sikström: kalat löysivät kosteikolle ilmakuljetuksena. Rastunsuon turvetuotantoalue ennallistettiin kosteikoksi turpeennoston loputtua ja alueen ruutanakanta sai alkunsa kalatiirakoiraan "häälahjoista" naaraalle. Lajin pariutumismenoihin kuuluu koiraan pyyntitaitojen esittely, mutta muutama ruutana pääsi lipsahtamaan nokasta! keenkin määrä ja sen vaikutus vesilintujen poikuetuoton osatekijänä selvitettiin. Suomen tutkituin kosteikkohehtaari, Saukonoja, on edelleen suotuisa poikueympäristö vesilinnuille, vaikka patoamisesta on jo 25 vuotta. Puhti on viime vuosina ehtynyt kalakantojen kasvun myötä. Tuottoisin lintukosteikko on kalaton, sillä kalat kilpailevat hyönteisravinnosta vesilintupoikueiden kanssa. Vesikirppuräjähdyksiä ja huppupyydyksiä Kosteikon arvo vesilintupoikueiden elinympäristönä riippuu monesta eri tekijästä, joista tärkeimmät lienevät kasvillisuuden ja hyönteismaailman monipuolisuus. Mikäli kosteikon pohja on vaihtelevan syvyinen, löytää yhä useampi hyönteis- ja kasvilaji kosteikosta kodin. Riistavesissä on siis eroja, mutta miten Petri ja muut riistantutkijat sitten kaivoivat Saukonojan salat selville, snorklaamallako? ­ Meillä oli käytössä runsas valikoima hyönteispyydyksiä. Osa oli muualla kehitettyjä, mutta viritimme myös runsaasti pyydyksiä itse. Allekirjoittanutkin on aikoinaan Evon riistaharjoitteluaikoinaan tutustunut eri pyydystyyppeihin, sillä niiden siimojen ja narujen selvittely ja siivous kuuluivat harjoittelijoiden tehtäviin. Pohjaeläimiä haettiin yläilmoihin erilaisilla noutimilla, väliveden hyönteismaailmaa selvitettiin koukkimalla tiheähavaksisilla haaveilla ja kuoriutuva ötökkäfauna joutui ylöspäin noustessaan huppupyydyksen poimuihin. Lehtikään ei tippunut tutkijoiden tietämättä, sillä Saukonojan tulva-alueelle putoavan lehtikarik- Kosteikonhoidon mittakaava suosii riistanhoitajaa Petri Nummi on toiminut kosteikko- ja vesilintututkimuksessa hyvin laajasti myös pohjoismaisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä. Piskuisen Saukonojan varrelta alkanut työ on johtanut laajempiin tutkimusvastuisiin. Pitkän kokemuksen ja tutkimustiedon perusteella Petri kuitenkin arvelee, että kosteikkojen hoidon mahdollisuudet alkavat vasta nyt kirkastua riistanhoitajillekin laajemmassa mittakaavassa. Nummi on itsekin aluksi tutkinut kosteikkoja nimenomaan sorsapoikueiden näkökulmasta, mutta on ajan myötä huomannut niiden merkityksen monille muille eläinlajeille. Lepakot, sammakkoeläimet, kanalintupoikueet ja jopa hirvieläimet viihtyvät hyvin kosteikkojen liepeillä. Puhumattakaan siitä, että luonnon monimuotoisuuden hoidon lisäksi kosteikkoihin voidaan liittää myös vesiensuojelutavoitteita. Niiden kunnostamisen avulla voitaisiin puhdistaa maa- ja metsätalouden valumavesiä ja pitää järvet ja joet puhtaina kiintoaineista ja ravinteista sekä tasata jokien tulvahuippuja. Petri Nummi haluaa kiinnittää huomiota myös riistanhoidon mittakaavoihin. Kosteikkojen riistanhoidossa saa näkyviä tuloksia aikaan jo kohtalaisen pienillä alueilla, kun taas esimerkiksi metsäympäristöjen riistanhoidollinen parantaminen vaatii suuria toteutuspinta-aloja. Riistanhoidon mittakaavoissa on valtavat erot. ­ Jos haluat todellisia ja pysyviä tuloksia peltoriistanhoidossa, sinun on työskenneltävä vähintään 2000 hehtaarin toiminta-alueella. Metsäriistanhoidossa tarvitaan 10 000 hehtaaria, mutta vesiriistanhoidossa hehtaarikin riittää kuten Saukonojan esimerkki osoittaa, pohtii Petri. Riistataloudellinen kosteikkostrategia ja Life +-hanke Maa- ja metsätalousministeriö julkaissee riistataloudellisen kosteikkostrategiansa tämän vuoden aikana. Sen päätavoitteena on edistää kosteikkojen kunnostamista ja aktiivista hoitoa koko Suomessa. Strategia luottaa kahden "joukkueen" yhteistoimintaan, maanomistajien ja metsästäjien. Kosteikon kunnostamiseen tarvitaan aina maanomistajan lupa ja metsästysseuroista taas löytyy yleensä talkooapua itse kohteen kunnostamiseen. Nämä kaksi tahoa saavat käytännön luonnonhoidossa paljon aikaan toimivien yhteistyösuhteidensa ansiosta, ja tämän suhteen varaan ministeriökin haluaa kosteikkostrategiansa rakentaa. Pohjanmaan riistanhoitopiirin vuosina 2008­2010 toteuttaman ja Maatilatalouden kehittämisrahaston rahoittaman kosteikkojen hoidon käytännön toimenpideohjelman yhtenä osana on valmisteltu kosteikkojen hoitoon liittyvä EU-rahoitteinen Life+hakemus. "Return of the rural wetlands" - hankkeen valmistelutyöt on hoitanut riistanhoidonsuunnittelija Mikko Alhainen, ja sille on saatu rahoituspäätös komissiosta. Toiminta alkaa syksyllä 2010, jolloin Metsästäjäin Keskusjärjestö saa valtakunnalliseen kosteikkojen hoidon edistämiseen 2 061 310 euron rahoituksen. Hanke kestää viisi vuotta. Pioneerit muuttivat riistanhoidon käsitteen Pentin ja Petrin pioneeritoiminnan merkitys on viimeistään nyt tunnustettu, kun kosteikot saavat oman ministeriötasoisen hoitosuunnitelmansa ja metsästäjien toteuttamaa elinympäristöjen hoitotoimintaa rahoitetaan EU:n Life-rahastosta. Rahasto on tarkoitettu luonnonsuojelun edistämiseen Euroopassa ja se, että juuri suomalaiset metsästäjät saavat sieltä mittavan rahoituksen toiminnalleen, kertoo meidän riistakulttuurimme vahvuudesta. Suomalainen metsästys on kestävää ja meidän riistanhoitomme on jo ajat sitten muuttunut merkittäväksi luonnonhoidoksi, jossa hyötyjiä ovat kaikki eläinlajit ja koko Suomen luonto. Pentti ja Petri oivalsivat metsästäjien tekemän luonnonhoidon mahdollisuudet Suomessa ensimmäisten joukossa. Ilman heidän ideoitaan ja uskallustaan ei meiltä löytyisi jo noin 2500:a metsästäjien kunnostamaa kosteikkoa. Millaisiin lukuihin vielä päästäänkään kosteikkostrategian ja Life+hankkeen miljoonapotin myötä? Pioneerin "arvonimen" ansaitsevat myös kaikki ne käytännön metsästäjät, jotka ovat vuosien varrella tehneet talkootyötä kotiseutunsa kosteikkojen eteen. Pioneerien jäljiltä muiden on helpompi edetä. Kaikki mukaan! l 36 l Metsästäjä l 5 l 2010
• Ammattitason lihankäsittelytuotteet 150 kg/h KAPASITEETTI JOPA NETTOHINTAAN SUORAAN MAAHANTUOJALTA! 89e Haudutuspata Laadukas elektroninen haudutuspata aromikkaampaan ruoanvalmistukseen. Vetoisuus 4,5 litraa. sh. 129e sh. 1950e NYT NYT Maxi-lihamyllyja Soveltuu erinomaisesti metsästäjille poromiehille. Edullisuutensa ansiosta loistohankinta myös kotikäyttöön. 498e sh.950e HUIPPUSUOSITTU! Compact 28 vakuumipakkaaja 998e Vakuumipussit Ilmakanavoidut RULLAT · 2 rullan pakkaus, 100 micron, hinta/2 rll · leveys220mm,10m 14,90 · leveys280mm,10m 19,90 PUSSIT 100 micron · 160x250 · 200x300 · 200x450 · 250x300 · 300x400 100 kpl 12,90 16,90 24,90 19,90 29,90 398e TARJOUS! Mini Deluxe Kammion mitat (mm) 385x380x100, sauman mitat (mm) 260x8, pumpun kapasiteetti 10 m3/h, nettopaino 44 kg. vakuumipakkaaja Ruostumatonta terästä. Erittäin suorituskykyinen. Soveltuu ilmakanavoiduille pusseille. Saumausleveys 400 mm. Paino 12.5 kg. Tavalliset 80 micron · 160x250 · 200x300 · 250x300 120 micron · 160x250 · 200x300 · 200x450 · 250x300 · 400x500 100 kpl 6,90 8,90 10,90 100 kpl 8,90 11,90 18,90 14,90 40,00 vertaa hintoja! 1 000 kpl 54,90 73,20 87,80 1 000 kpl 70,80 99,00 140,00 122,00 317,00 PIENI ERÄ! sh.299e 229e Nosturi- Duo 50x2 vaaka vakuumiMaksimi punnituspaino 300kg. Mukana kaukosäädin ja laturi. pakkaaja Lite-lihamylly 149e Vaaka Alumiininen, LCD-näyttö, rst koukku ja riippu, roiskevesitiiviit painikkeet. Maksimi punnituspaino 300kg. Mitat (mm) 580x650x1010, kammion mitat (mm) 530x525x130, sauman mitat (mm) 500x8x2, pumpun kapasiteetti 20 m3/h, nettopaino 125 kg. 2498e TARJOUS! Monipuolinen pikkumylly jokaisen kodin tarpeisiin. Näppärä koko helpottaa varastointia ja kätkee sisäänsä tehokkaan paketin. Mukana terät ja makkarasuutin. 119e Katso lisää tuotteita ja tilaa kätevästi verkkokaupasta! Hintoihin lisätään toimituskulut/rahti. SOITA! www.eratuote.fi Försäljning på Svenska 050 4033 000 045 652 0000 Metsästäjälle - hyvää jahtionnea! ATV vinssi kahvakytkimellä Ajoneuvovinssi 12 V · max. kuorma 2722 kg · moottori 1,6 hp · vaijeri 20 m, Ø 7,2 mm · kauko-ohjain johdolla · max. kuorma 1361 kg · välityssuhde 153:1 · moottori: 12 V 1,1 hv Koiratutkan paristo 3,6 V / 2,4 Ah Ladattava nosturivaaka 500 kg · koko: LR06 (AA) · käyttökohteita mm. koiratutkat ja logiikkamuistit GP255001 · langaton kaukoohjain · selkeä LCD-näyttö XK6080 7,90 LED otsalamppu · Luxeon 1 W ledi, 51 Lumenia · 3 eri valotoimintoa: kirkas, himmeä ja vilkku · sis. paristot CRX203 489,· 0-2500 iskua / min · iskun pituus 28 mm AWD1360 149,DM5005 XK7002 369,Elintarvikehyväksytty laatikko lihalle! 19,- Monikäyttölaatikko 45 l · mahdollista pinota sisäkkäin tai päällekkäin · 315 x 580 x 380 mm Puukkosaha 800 W 9,90 Laatikon kansi DM5008 · elintarvikehyväksytty · sopii laatikoihin DM5005 ja DM5006 Sähkötalja 780 W / 230 V AWD800P 89,- 5,- · nostovoima 200 / 400 kg · vaijerin pituus 12 m / 6 m AWD153 Puukkosahanterä · 4 hammasta/" · titanpinnoite UL9304 149,- 37,80 Tarjoukset voimassa 30.9.2010 saakka tai niin kauan kuin tavaraa riittää. - JÄLLEENMYYJÄT KAUTTA MAAN! Katso lähin jälleenmyyjäsi osoitteessa: www.ikh.fi Metsästäjä l 5 l 2010 l 37
• Ilpo Kojola RKTL, Samuli Heikkinen RKTL, Sauli Härkönen MKJ, Jukka Keränen, Kainuun riistanhoitopiiri Susikannan seuranta vaatii metsästäjien ja tutkimuksen yhteistyötä Luotettava arvio susikannan yksilömäärästä edellyttää laadukasta maastoaineistoa sekä suden biologiaan perustuvaa menetelmää. Metsästyksen harrastajilla on ylivoimainen havainnontekopotentiaali, joka tuottaa petoyhdyshenkilöille tarkastettavaksi ja kirjattavaksi tuhansia susihavaintoja vuodessa. Muita tärkeitä tutkimuksen avustajia ovat rajavartiosto, metsähallitus ja poromiehet. Mutta millä tavoin muhkea havaintomäärä jalostuu kanta-arvioiksi? l Biologisista lähtökohdista tärkein on se, että susilaumoilla ja -pareilla on reviirinsä, missä ei vieraita susia suvaita. Reviirien koko ja rajat on tiedettävä, jotta havainnoista voidaan perustellusti arvioida susien määrä. Reviirit selvitetään luotettavimmin paikannuspannoilla merkittyjen susien avulla, mutta reviirien rajat on karkeammin selvitettävissä myös työläin maastojäljityksin. Usein käytettävissä on pelkkä havaintoaineisto ilman lähetinten tai pidempikestoisten jäljitysten antamaa informaatiota reviirin rajoista. Jos tällöin on käytettävissä runsas 38 l Metsästäjä l 5 l 2010 havaintoaineisto, hahmottuu susiparien tai laumojen hallitsemat alueet karttakuvassa esiin. Kun tarkasteltavalla alueella on useampi naapurireviiri, tilanne selkeytyy, jos jonkun keskeisen reviirin tarkat rajat voidaan selvittää GPS -lähetinten avulla. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) aineistossa on 25 GPS -pantojen käytöllä selvitettyä susiperheen reviiriä vuosilta 2002 ­ 2010. Nämä keskittyvät Kainuuseen, Pohjois-Karjalaan ja Ylä-Savoon. Keskimäärin vuotuiset reviirit ovat noin 1 000 km2:n laajuisia. Keskiarvon kaavamainen käyttö ei ole perusteltua, sillä reviirin pintaalaan vaikuttaa saaliseläintiheyden ohella se, miten paljon tilaa on. Jos naapurilauman tontti on kaukana, on reviiri keskimääräistä laajempi myös hyvässä ravintotilanteessa. Tällaisesta käy esimerkiksi Päijät-Hämeessä vuosina 2004 - 2006 asustellut susipari, jonka liikkuma-alue oli aikuista naarasta koskevien GPS -paikannusten perusteella 1630 km2. Oheisessa kartassa näkyvässä esimerkissä on kyseessä kuluneena kesänä tehoseurannassa ollut susipariskunta, jonka reviiri sijoittuu sekä Kuhmon että Sotkamon alueel- le. Tehoseurannan tarkoituksena oli selvittää, kuinka monta hirveä ja metsäpeuraa nämä sudet tappavat kesä-heinäkuun aikana. Urossuden panta oli viritetty antamaan paikannus puolen tunnin välein ja pisteet käytiin muutaman päivän kuluttua koiran kanssa läpi. Saldoksi muodostui 12 hirvenvasaa, neljä yli vuoden ikäistä hirveä ja yksi vanha metsäpeurahirvas. Susipari on liikuskellut 1455 km2:n suuruisella alueella. Kaakko-luode -akselilla reviirin rajojen välinen etäisyys on ollut noin 60 km. Syksyn myötä liikkumaalueella on taipumus vielä kasvaa. Uros ja naaras ovat kulkeneet välillä yhdessä, mutta ajoittain myös eri tahoilla. Parille syntyi kuusi pentua. Viime vuoden kolmesta pennusta yksi, mahdollisesti jopa kaksi näytti vielä keskikesällä oleilevan synnyinseudullaan. Jos kaikki kuusi pentua ovat jääneet henkiin, pitäisi ensilumilta löytyä merkit 8-10 sudesta. Pentueet kartalle Susikannan runsautta on hyvä arvioida useamman eri menetelmän avulla. Yksi tapa on perustaa arvio pentueiden lukumäärään ja kannan rakenteeseen. Kertomalla pentueiden lukumäärä suomalaisten susipentueiden koon keskiarvolla neljä, saadaan arvio pentujen kokonaismäärästä. Laajan saalistilaston mukaan pentujen osuus on meikäläisessä susikannassa 40 %. Esimerkiksi 15 pentueen 60 pentua antavat susien kokonaismääräksi 150 yksilöä. Tässä luvussa ovat mukana jo yksinään elävät sudet. Pentujen osuuteen pohjautuva tarkastelu tuokin muassaan helpon muistisäännön: kertomalla pentueiden määrä kymmenellä saadaan osapuilleen luotettava arvio susien kokonaismäärästä. Tätä
• arvioperustetta käytetään susikannan koon määrittelyssä esimerkiksi Ruotsissa. Pentueet kirjautuvat petoyhdysmiesverkoston kautta jo kesällä kohtalaisen hyvin, mutta eivät kuitenkaan kattavasti, sillä muutama pentue tulee tutkimuslaitoksen tietoon vasta lumien aikana. Pelkästään kesäajan havaintoihin pohjautuvissa laskelmissa sama pentue voi toisaalta tulla tulkituksi useammaksi, sillä pentueet alkavat jo keskikesällä vaihtaa paikkaa parin viikon välein. Lumilla Pentujen määrä pentueessa vaihtelee, minkä takia koko valtakuntaa koskevan keskiarvon käyttäminen ei anna riittävän tarkkaa arviointiperustaa maakuntatasolla. Tämän takia susien määrä tunnetuissa susilaumoissa tulee selvittää talven tultua. Susilauman koon määrittäminen ei ole yksioikoista, kuten seuraavassa kappaleessa käy esiin. Kun havainnointi on aktiivista, osa havainnoista väistämättä koskee tilannetta, jossa reviirin yksilöt ovat yhtenä laumana. Tällaisiin havaintoihin RKTL perustaa arvionsa tarkasteltavalla reviirillä asuvan lauman koosta. Suomen susikannan ydinalueilla Kainuussa, Ylä-Karjalassa ja PohjoisSavossa on erittäin tärkeä rooli myös tutkimuslaitoksen omalla kenttätyöllä, joka on sydäntalvella voimaperäisimmillään. Yksilömäärien varmentaminen ja etenkin liikkuma-alueiden kartoittaminen vaatii täysipäiväistä maastossa liikkumista susilaumojen jäljillä. Tämäkin työ perustuu kentältä tuleviin havaintoihin. Talvea koskeva arvio susien kokonaismäärästä saadaan summaamalla laumoissa elävien susien yksilömäärä ja reviireillä pelkkinä pareina elävien susien määrä sekä lisäämällä saatuun lukuun keskimäärin 15 % vastaamaan yksinään elävien osuutta susikannassa. Mainitussa on hieman vaihtelua, joka on yhteydessä sekä edelliskesän että edellisen vuoden pentutuottoon. Yksi lauma tulkitaan usein useammaksi Susilauma koostuu reviirillä elävistä yksilöistä, normaalisti aikuisesta susiparista ja niiden jälkeläisistä. On huomattava, että tällä tavoin määriteltyyn laumaan kuuluvat yksilöt eivät suinkaan jatkuvasti liikuskele yhdessä, vaan esimerkiksi saalistaminen voi tapahtua pienemmissä ryhmissä. Kun reviirin yhdellä kulmalla tavataan esimerkiksi kuusi sutta ja pari päivää myöhemmin 30 km:n päässä neljä sut- ta, yksi lauma tulkitaan helposti kahdeksi eri laumaksi. Susilauman esiintymisen vaihtelevan kokoisina ryhminä eri puolilla laajaa reviiriään tiedetäänkin johtaneen jopa kaksin-kolminkertaisiin yliarvioihin paikallisista arvioista summatuissa kokonaisarvioissa. Samaan laumaan kuuluvien susien määrä vaihtelee lisäksi vuodenajan mukaan. Jos susia ei metsästetä, yksilömäärä pysyy melko vakaana alkusyksystä maaliskuulle. Maaliskuussa ensimmäiset edelliskevään pennut jättävät kotikontunsa ja lauman koko alkaa pienentyä. Uusien pentujen syntyessä toukokuun alussa suurin osa edellisen vuoden pennuista on siirtynyt tai on matkalla uusille alueille. Vielä syksylläkin voi joku ylivuotinen olla synnyinreviirillään. Uuden reviirialueen löytyminen vie nuorelta sudelta muutamasta päivästä jopa puoleentoista vuoteen. Yksinään kuljeskelevien susien määrä on suurimmillaan keväällä ja pienenee vähitellen kohti loppuvuotta yhä useamman nuoren suden löytäessä pariutumiskumppanin. Kumppanin löytymisen jälkeen pari alkaa hajumerkein paaluttaa reviirinsä rajoja. Pysyvämmin yksinään liikkuvien suKuvassa näkyvät pisteparvet ovat aikuisten susien GPS -paikannuksia 11 esimerkkireviirillä vuosilta 2003 - 2008. sien osuus on pienimmillään talvella, noin 10 - 15 %. Edellä kuvatusta laumadynamiikan vuodenaikaisvaihtelusta ja susikantaan kohdistuvasta pyynnistä johtuen on erityisen tärkeää, että tarkasteltavan alueen eri reviireiltä saadut tiedot koskevat osapuilleen samaa ajankohtaa. Lauman yksilömäärässä tapahtuvat muutokset kasvattavat riskiä siitä, että yksi lauma tulkitaan useammaksi eri laumaksi. Rajan eri puolilla elävät sudet Osa itäisimmässä Suomessa elävistä susista viettää vaihtelevan suuruisen osan ajastaan Venäjän puolella. Jos arvion halutaan kuvaavan Suomessa keskimäärin elävien susien määrää, tämä tulee ottaa jollain tavalla huomioon. Vain harvoin on se onnellinen tilanne, että rajan molemmin puolin elävillä susilla on GPS -lähetin kaulallaan, mikä mahdollistaisi tarkat laskelmat. RKTL:ssä on käytetty periaatetta, että jos susien on todettu elelevän Suomen puolella vain raja-alueen välittömässä tuntumassa, niistä lasketaan puolet kuuluviksi meikäläiseen kantaan. Kahden hallinnollisen rajan molemmin puolin elely on vaarana muo- dostua kompastuskiveksi myös silloin, kun reviiriin kuuluu alueita useammasta eri riistanhoitoyhdistyksestä tai -piiristä. Erittäin merkittävä osa suomalaisista susireviireistä sijaitsee riistanhoitopiirien rajoilla. Raja-alueet ovat harvaanasuttuja vedenjakajaalueita, mistä painottuminen näille alueille johtunee, sillä suomalaiset susireviirit painottuvat harvaan asutuille alueille. Vaikka reviirin rajat ja niiden sisäpuolella elävien susien määrä olisi tiedossa, on saman lauman yksilöiden jakaminen kahden tai jopa kolmen piirin susikantaan aika tavalla keinotekoista. RKTL:ssä on rutiinina arvioida kunkin riistanhoitopiirin alueella liikkuvien susien määrä, mutta samalla muistuttaa lausunnoissaan siitä, että riistanhoitopiirejä koskevat arviot eivät ole summautuvia, kun tehdään arvio koko maan susikannan runsaudesta. Kuhmossa ja Sotkamossa liikkuvan susipariskunnan GPS -paikannuksia ja hahmotelma reviirin rajoista. Naaraan sijainnit sinisellä, uroksen punaisella symbolilla. Maastolaskennat kevättalvella Tarvittaessa susikannan runsaus voidaan selvittää myös massiivisilla kertaluontoisilla inventoinneilla, jollaiset toteutettiin Kainuun riistanhoitopiirissä kevättalvina 2007 ja 2008 sekä Uudenmaan riistanhoitopiirin länsiosissa viime talvena. Laskentareittien tulee tällöin muodostaa kattava verkosto, ja kaikki kuljetut reitit tulisi digitalisoida myöhempää analyysia varten. Löydetyt sudenjäljet olisi varmennettava asiaan perehtyneiden toimesta, sillä jälkien tunnistaminen ei aina ole helppo tehtävä. Kaikki suden jäljet tulisi voida jäljittää takajälkeen kunnes suden päivämakuupaikka löytyy. Syystalven lyhyenä päivänä tämä tehtävä on käytännössä mahdoton. Tilannetta vaikeuttaa se, että ohuen lumen oloissa susien päivämatkat voivat olla tavattoman pitkiä, jopa moninkertaisia paksun lumen aikaan verrattuna. Näiden syiden takia kevättalvi soveltuu paremmin yksipäiväiseen suurlaskentaan. Käytännössä ei ole tarkoituksenmukaista tehdä pelkkää susilaskentaa, vaan samalla kannattaa laskea myös ilvekset. Paras ajankohta on helmikuun puoliväli, jolloin lunta on runsaasti eikä suden tai ilveksen kiima-aika vielä sotke laskentaa. Vähimmäisvaatimuksia ovat yksityiskohtainen aineisto laskentareiteistä, asiantuntijan suorittama jälkien varmistaminen sekä riittävä aineisto GPS­pannalla varustettujen susien kulkureittejä. Laskennoista ja niiden reunaehdoista löytyy yksityiskohtaisempaa tietoa Antti Siiran ym. kirjoittamista raporteista, jotka löytyvät RKTL:n nettisivulta. l Metsästäjä l 5 l 2010 l 39
• Klaus Ekman Koiran kanssa metsällä E englantilaiset kanakoirat hurmaavat 40 l Metsästäjä l 5 l 2010 Eleganssia ja tehokkuutta
• E l Englantilaiset kanakoirat on jalostettu en- Englantilaiset kanakoirat, setterit ja pointterit nousivat maihin Suomeen 1800-luvun lopulla ja ovat säilyttäneet asemansa kanalinnustajien apulaisina siitä lähtien. Englantilaisia kanakoiria edustava rotujärjestö ­ Kanakoirakerho­Hönshundssektionen ry ­ on Pohjoismaiden vanhin rotujärjestö ja se viettää ensi vuonna 110-vuotisjuhlia. sisijaisesti kanalintujen metsästykseen avoimessa maastossa, pelloilla ja nummilla. Niiltä edellytetään laajaa, nopeaa ja tyylikästä työskentelyä: laajuutta, jotta saadaan haettua mahdollisimman paljon maastoa päivän aikana, nopeutta samasta syystä ja eleganssia ­ näyttävyyttä, koska työskentely tapahtuu "näkyvillä" koko ajan. Vanha sanonta onkin, että englantilaisella kanakoiralla metsästäminen on nautinto, vaikkei yhtään lintua löytyisikään. Monikäyttöisiä ­ kaikesta huolimatta Kanakoira poikkeaa monesta muusta metsästyskoirarodusta siinä, että jos se ei ole niin sanotusti "käsissä" eli perustottelevaisuus on puutteellinen, niin se hieman karrikoiden "pilaa" metsästyksen ajamalla riistan pois metsästysalueelta tai ryntäämällä riistatilanteessa lintujen perään, jolloin ei voida ampua tai jos ammutaan, koira on suuressa vaarassa. Eli ennen metsälle lähtöä on käytettävä tunteja ja taas tunteja tottelevaisuuskoulutuksen parissa. Vaikka englantilainen kanakoira on jalostettu nimenomaan kanalintumetsästäjäksi, ovat ne tänä päivänä erittäin monikäyttöisiä metsästyskoiria, joiden käyttösesonki on kaikista pisin: ne toimivat hyvin kyyhkyjahdin aloituksesta (noutajina) 10. elokuuta aina maaliskuun loppuun, kun riekon metsästys päättyy Pohjois-Lapissa. Siinä välissä noudetaan sorsat, seistään fasaanit, metsäkanalinnut, peltopyyt, seistään rusakot ja metsäjänikset, toimitaan karkottavana koirana peura- ja kaurisjahdissa. Ja mikä parasta muiden perheenjäsenten kannalta, ollaan miellyttävä ja uskollinen perheen jäsen loppu 11 kuukautta vuodesta, kun ei olla metsällä. se, että ne ovat kauniita ja hyväluontoisia. Jo viime vuosisadan alkupuolella alkoivat monet seurakoirakasvattajat kasvattaa näyttely- ja seurakoirakäyttöön settereitä ja erityisesti punaisia irlanninsettereitä. Montaa vuosikymmentä ei metsästysominaisuuksien katoamiseen tarvittu ja 50-luvulla punainen irlanninsetteri oli käytännössä menettänyt merkityksensä metsästyskoirana. Samainen puoli vuosisataa tarvittiin, että punainen irlanninsetteri saatiin palautettua sille kuuluvaan asemaan eli arvostetuksi metsästyskoiraksi ja kiitos siitä kuuluu erityisesti pohjoismaisille setteriharrastajille, jotka määrätietoisesti jalostusta eteenpäin vieden ovat saaneet koottua kaikki tarvittavat jo kauan kadoksissa olleet geenit, jotta metsästys näillä roduilla on taas samanlainen nautinto kuin se jo yli 150 vuotta sitten alun perin oli. Kauneus oli koitua kohtaloksi Englantilaisia kanakoiria ja erityisesti setterirotuja on vaivannut jo vuosikymmeniä Ympärivuotinen harrastus Kanakoirien kanssa metsästys on kokonaisvaltaista toimintaa. Harrastettava on ympäri vuoden. Jos ei olla haku- tai noutokoulutuksessa, harjoitellaan istumista tai maahanmenoa käskystä, pillistä tai vihellyksestä ­ vierestä ja matkan päästä. Seisonta ojassa olevalle fasaanille! Nuori metsästäjä ja ensimmäinen kanakoiralta ammuttu fasaani. Metsästäjä l 5 l 2010 l 41
• Mutta toisaalta kova työ tuottaa yleensä hedelmän, josta on sitä hienompi nauttia. Isäntä ja koira hitsautuvat yhteen "taistelupariksi", jossa isäntä määrää vauhdin ja suunnan ja koira tuo riistaa "pyssyn alle" niin kuin termiä tässä yhteydessä käytetään. Hanki pentu rotujärjestön kautta! Viime aikoina on virinnyt oikeutettu keskustelu pimeästä koirakaupasta ja pentutehtailusta. Tämän lehden viime vuoden viimeisessä numerossa emeritusprofessori, kansanedustaja Erkki Pulliainen nosti julkiseen keskusteluun koiranjalostuksen lieveilmiöt. Sittemmin asiaa on julkisesti puitu päivälehdissä, sähköisissä viestimissä ja myös Suomen Kennelliitossa ja Koirammelehdessä. Viesti kaikkialla on sama: hanki pentusi luotettavalta kasvattajalta. Nämä kasvattajat löytyvät yleensä virallisten rotujärjestöjen kautta. Monelta ongelmalta ja pettymykseltä olisi vältytty myös kanakoiraharrastajien keskuudessa, jos näin olisi menetelty! Antoisia metsästyshetkiä kanakoirien kanssa! l Englantilaiset kanakoirat ovat hyviä noutajia ja soveltuvatkin hyvin myös alkukauden kyyhky- ja sorsajahtien noutajiksi! Englantilaisella kanakoiralla metsästäminen on nautinto, vaikkei yhtään lintua löytyisikään. Englantilainen kanakoira on omimmillaan laajoilla aukeilla alueilla. Ahti Putaala ja isu Redneck, kirjoittaja ja isn Fowlers Ocarina sekä Kanakoirakerho-Hönshundssektionen ry:n puheenjohtaja Pekka Soini ja isu Tydalens Rabbe starttaamassa Kenttienvoittajakilpailuun Utsjoelle viime syksynä. 42 l Metsästäjä l 5 l 2010 Pekka Soini
• IPPU-UUTUUS! HU SG-550MMS Riista-/valvontakamera UUDET MALLIT! GSM-lähettimellä Kuvat suoraan sähköpostiin tai kännykkään Automaattinen liikkeen tunnistus. Tallennus infrapunan avulla myös pimeässä. Tallentaa videot ja kuvat muistikortille. SG550MMS valvontakamera soveltuu myös esim. omakotitalon, kesämökin tai koiratarhan valvontaan kun et itse ole paikalla. Toimii myös tavallisena riista-/valvontakamerana. Et tarvitse erillistä gsmlähetintä! Kaikki yhdessä! Riista-/valvontakamerat AIDOT JA ALKUPERÄISET SG-550 ja SG-550V Liikkeen tunnistus. Tallennus infrapunan avulla myös pimeässä. 5MP kuvat tai digivideot muistikortille. Tukee 8Gb muistikortteja. Soveltuu myös omakotitalon, kesämökin tai koiratarhan valvontaan. Valmiusaika maastossa useita kuukausia! SG-550V sisältää värinäytöllisen ohjaimen, jolla voit katsella kuvat vaikka paikanpäällä. Ei tarvetta ulkoiselle virtalähteelle Valmiusaika maastossa jopa useita kuukausia Videossa myös äänen tallennus Erittäin helppo asennus NYT USKOMATTOMAAN Lämpötilan näyttö TUTUSTUMISHINTAAN! Laserkohdistus Värinäyttö Langaton kaukosäädin Toimii myös tavallisena riista-/valvontakamerana norm. 520e Hintoihin lisätään toimituskulut. 129e 139e Hälytykset matkapuhelimeen, reaaliaikainen ääni, kaukosäädin, katso kuvia matkapuhelimellasi, liiketunnistin, IR-valaistus, kuvat sähköpostiin... katso huippuominaisuudet verkkokaupasta. 449e GSM-valvontakamera Katso lisää tuotteita ja tilaa kätevästi verkkokaupasta! SOITA! www.eratuote.fi Försäljning på Svenska 050 4033 000 045 652 0000 Saaliin käsittelyyn ja säilytykseen Kun saat saalista ­ Vakuumikaupasta saat laadukkaat tuotteet saaliin käsittelyyn ja säilytykseen. Saksalaista laatua. Lava-vakuumikoneet, Landig-kylmäsäilytyskalusteet ja Landig-lihamyllyt. Meiltä saat myös laadukkaat Tukan-veitset ja leikkuulaudat. Vakuumi kauppa Vakuumikoneet Puhelin: 044 560 8245 Sähköposti: myynti@vakuumi.fi Kylmäkaapit ja kylmiöt Lihamyllyt Tilaa: www.vakuumi.f i TIMANTTIA KAUPAN PÄÄLLE Martef Skinner -metsästyspuukon tai Martef Nylkykoukun ostajalle timanttiteroitin veloituksetta. Marttiini-jälleenmyyjiltä, Marttiinin tehtaanmyymälöistä ja Marttiini-nettikaupasta: www.marttiini.fi Kampanja voimassa 31.10.2010 saakka. Martef Skinner -puukko (186014T) SVH 43,30 . Timanttiteroitin Latta kaupan päälle (arvo 14,00 ) Martef Nylkykoukku (378014T) SVH 59,90 . Timanttiteroitin Kynä kaupan päälle (arvo 10,00 ) Marttiini Oy Marttiinintie 6, Rovaniemi puh. 0403 110 600 RUOSTUMATON KROMITERÄSTERÄ * KITKAA VÄHENTÄVÄ MARTEF-PINNOITUS * SORMISUOJALLINEN KUMIKAHVA * NAHKATUPPI Metsästäjä l 5 l 2010 l 43 SG-55 0V Ca mo 199e
• Pekka Helle ja Marcus Wikman, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Teeri on kesän menestyjä. Yhdessätoista riistanhoitopiirissä teeri on runsastunut voimakkaasti, parissa piirissä kannat M Metsäkanalintujen runsaus (lintuja/ km² metsämaata) ja poikasosuus (poikaslintujen prosenttiosuus kaikista) riistanhoitopiireittäin elokuussa 2010. Runsauden muutos edellisvuodesta on ilmaistu + ja ­ -merkein (± muutos <15 %, + ja ­ muutos 15­30 %, ++ ja ­ ­ muutos >30 %). Lintukanta kohentui aallonpohjasta l Metsäkanalintutiheydet olivat kahtena edellisenä vuonna hyvin alhaiset. Kannat ovat ilahduttavasti vahvistuneet vuoden takaisesta. Paikoin ennätyksellisen hyvä kannankasvu vaati toteutuakseen monia suotuisia tekijöitä. Myönteisestä kehityssuunnasta huolimatta on muistettava, että metsissämme asuu viime aikojen keskimääräinen lintukanta. Vapaaehtoiset metsästäjät ahkeroivat jälleen tarmokkaasti laskentatöissä. Riistakolmioiden loppukesäinen laskentakausi alkoi lauantaina 24.7. kesken pahimman hellekauden, ja aluksi laskentatuloksia kertyi huolestuttavan hitaasti. Heinäkuussa laskettiin vain 75 kolmiota, ja elokuun alussakin tuloksia kertyi verkkaisesti. Alustavia tuloksia voitiin julkaista tutkimuslaitoksen kotisivuilla vasta 10.8. alkaen, jolloin laskettujen kolmioiden määrä ylitti 200 rajan. Elokuun kahtena ensimmäisenä viikonloppuna laskentoja tehtiin niin ikään vähän. Vasta viikonloppuna 14.­15.8. kolmioita laskettiin runsaammin, ja tuloksia palautui 18.8. yli 130 kappaletta. Laskentakauden alussa hellepäiviä oli runsaasti, mutta laskijoiden ilmoitusten mukaan vain 52 kolmiota (12 %) on laskettu, kun lämpötila on ollut hellelukemissa. Lähes sietämättömät helteet näyttivät vähentäneen laskentaintoa. Torstaina 19.8. oli Metso Tiheys Yks./km² 2,2 ± 3,1 ++ 2,9 ± 4,7 ++ 3,7 ++ 4,2 ++ 3,1 ± 2,3 ­­ 2,8 ­­ 4,5 ++ 3,2 ++ 0,9 ­­ 4,0 ++ 2,8 + 1,6 ­­ 3,5 + Poikasosuus (%) 32 39 59 58 45 50 41 34 26 48 63 ­ 38 28 50 47 Teeri Tiheys Yks./km² 6,8 ++ 7,7 ++ 20,4 ++ 11,1 + 6,6 ++ 3,8 ++ 10,9 ++ 14,2 ++ 10,1 ++ 10,7 ++ 15,6 ++ 4,0 ­­ 5,8 + 4,2 ­­ 5,5 ++ 9,5 ++ ovat jopa kaksinkertaistuneet viime vuodesta. tutkimukselle palautunut 444 riistakolmion tiedot, ja laskentaan oli tuohon mennessä osallistunut yli 2 800 henkilöä. sollakin selvästi keskimääräistä parempi. Riekolla sitä vastoin kesä ei tässä suhteessa yltänyt aivan pitkän aikavälin keskitasoon. Metsolla, teerellä ja pyyllä säilyvyys syksystä 2009 loppukesään 2010 oli niin ikään selvästi keskimääräistä parempi. Mielenkiintoisesti riekolla se oli erittäin hyvä, jopa koko kolmiolaskentahistorian paras. Kannat vahvistuivat Kaikkien metsäkanalintulajien tiheydet kasvoivat tuntuvasti edellisvuodesta, lajien kokonaistiheys noin 40 prosentilla. Yksilömääräinen vahvistuminen oli huomattavinta teerellä, suhteellisesti mitattuna riekkotiheyden kasvu oli suurinta. Vaikka kasvuluvut olivat komeat, on muistettava, että takana on kaksi hyvin heikkoa vuotta, eivätkä kannat piristymisestä huolimatta ole kuin pitkän aikavälin keskiarvon tuntumassa. Riekkokannan vahvistuminen oli piristävää pitkän laskusuhdanteen jälkeen. Kannan kasvu oli suhteellisen yhdenmukaista eri puolilla Suomea, joskin vaikuttaa siltä, että Länsi-Suomessa kaikilla lajeilla kehitys ei ole ollut yhtä suotuisaa kuin muualla. Kaikkien lajien yhteistiheys jopa 1,5-kertaistui edellisvuodesta. Tämän seurauksena esimerkiksi Kainuussa kokonaistiheys on kolmiohistorian parhaiden vuosien 1989 ja 2006 tasolla. Pesintämenestystä ilmaiseva poikasosuus oli erinomainen metsolla, teerellä ja pyyllä. Teerellä ja pyyllä poikastuotto oli koko kolmiolaskentakauden parhaita, metPyy Tiheys Yks./km² 7,8 ± 9,1 ± 9,0 ++ 13,1 ++ 5,9 ± 2,7 ± 8,0 ++ 6,9 ++ 10,6 ± 11,0 ++ 11,9 ± 2,9 ­­ 7,1 ± 10,5 + 9,9 ++ 7,9 ++ Poikasosuus (%) 34 40 68 52 47 46 63 54 51 62 57 44 48 47 39 54 Riekko Tiheys Yks./km² Poikasosuus (%) 23 63 54 Kannankasvun ainekset Myönteisen kannankehityksen takana on täytynyt olla useita tekijöitä. Tiheyden kasvu vuodessa 1,5-kertaiseksi on harvinaista, ja sen edellytyksenä on, että kaikki osatekijät ovat kohdallaan. Kahden heikon lisääntymiskauden jälkeen keväällä 2010 pesintänsä aloittaneet linnut (naaraat) olivat todennäköisesti keskimääräistä vanhempia ja kokeneempia yksilöitä, joiden pesimismenestys on parempi kuin edellisvuonna syntyneillä. Runsasluminen talvi oli kanalinnuille suotuisa, lämpöä ja suojaa tarjoaviin lumikieppeihin päästiin poikkeuksellisen kauan. Hyvä säilyvyys talven yli on saattanut myös johtua kannan ikärakenteesta, sillä vanhempien lintujen kuolevuus on pienempää kuin nuorilla linnuilla. Metsästyksessä syksyllä 2009 oli monenlaisia rajoituksia, mikä niin ikään on voinut vaikuttaa lintujen hyvään säilyvyyteen. Suotuisat sääolot Lisääntymiskauden sääolot olivat otolliset, mikä on tärkeä edellytys hyvälle poikastuotolle. Ankaran talven jälkeen koko kevät oli tavanomaista lämpimämpi suuressa osassa maata. Säätilastojen mukaan kesäkuu oli hieman keskimääräistä viileämpi, mutta pääosassa maata normaalia vähäsateisempi. Juhannuksesta lämmennyt ilma muuttui heinäkuussa todelliseksi hellekaudeksi, ja monet lämpöennätykset rikottiin. Erinomaiset poikastuottoluvut viittaavat myös siihen, että pesiin ja poikasiin kohdistuva saalistus on ollut vähäistä. Pienjyrsijäkannat olivat vastikään romahtaneet, ja niiden kannat olivat kasvussa. Pienpetojen määrä oli vähäinen, ja niille runsastuvat myyräkannat tarjosivat ravintoa; varmastikin lintupoikueita on varjeltunut tämän 'myyräsuojan' ansiosta. Metsäkanalintujen erinomainen kannankehitys edellisvuodesta on hyvä uutinen, mutta syytä on kuitenkin muistaa, että tulevana syksynä ollaan jotakuinkin keskimääräisessä tasossa eikä mistään huippuvuodesta voida puhua. l Riistanhoitopiiri Etelä-Häme Etelä-Savo Kainuu Keski-Suomi Kymi Lappi Oulu Pohjanmaa Pohjois-Häme Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Ruots. Pohjanmaa Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Koko maa Kolmioita 15 34 32 38 17 87 51 30 14 47 28 8 27 10 6 444 Poikasosuus (%) 19 38 57 63 54 54 57 66 43 63 68 41 53 37 ­ 57 1,2 ++ 1,4 ++ 1,5 ++ 0,6 ++ 55 44 l Metsästäjä l 5 l 2010
• Hannu Pöysä ja Marcus Wikman, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Risto A. Väisänen ja Aleksi Lehikoinen, Luonnontieteellinen keskusmuseo Vesilintuseurannan tuloksia 2010 Vesilintujen valtakunnallisia pesimäkantalaskentoja on nyt tehty 25 vuotta. Poikuelaskennat käynnistettiin joitakin vuosia myöhemmin. Tärkeimmän riistasorsan eli sinisorsan pesimäkanta ja poikastuotto olivat samaa luokkaa kuin viime vuonna. Tavin pesimäkanta runsastui ja poikastuotto oli hyvä varsinkin Etelä-Suomessa. Haapanan pesimäkanta taantui edelleen ja poikastuotto oli erityisen heikko. l Vesilintujen pesimäkanta- ja poikue- on nyt jatkunut 25 vuotta. Pesimäkannan kokoa kuvaava runsausindeksi paljastaa joillakin lajeilla huolestuttavia pitkäaikaismuutoksia. Haapana on taantunut erityisen selvästi ja tasaiseen tahtiin jo 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Lajin runsausindeksi saavutti tänä vuonna jälleen uuden pohjanoteerauksen. Myös tavi on ollut taantumaan päin, mutta vuosien välinen kannanvaihtelu on varsin voimakasta. Sinisorsa ja telkkä ovat näitä lajeja vakaampia ja pitäneet pintansa myös pitkällä aikavälillä. Haapanan pesimäkannan alamäki on jatkunut pitkään. Seurantajakson huippuvaihe osui 1990-luvun alkuun, mistä alkaen kanta on tasaisesti pienentynyt. Syytä haapakannan taantumiselle ei tunneta. laskennat tehtiin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Luonnontieteellisen keskusmuseon yhteistyönä eri puolilla Suomea. Pääosan laskennoista tekivät vapaaehtoistyönä metsästäjät ja lintuharrastajat. Pesimäkannat arvioitiin touko­kesäkuussa kahteen kertaan tehdyllä parilaskennalla ja poikastuotto kertaalleen heinäkuussa tehdyllä poikuelaskennalla. Seuraavassa esitettävät vuoden 2010 tulokset pohjautuvat 501 parilaskentapisteeltä ja 336 poikuelaskentapisteeltä saatuihin aineistoihin. Vuosien 2009 ja 2010 vertailussa ovat mukana vain ne kohteet, joilla laskenta tehtiin molempina vuosina. Tärkeimpien riistalajien kannoissa ei muutoksia Tärkeimmistä riistalajeista sinisorsan, tavin ja telkän koko maan pesimäkannat pysyivät kutakuinkin viime vuoden tasolla. Sinisorsalla ja tavilla kuitenkin havaittiin selvä ero Etelä- ja PohjoisSuomen välillä: sinisorsakanta pysyi ennallaan etelässä (Oulun läänin eteläpuolinen alue), mutta runsastui pohjoisessa (Oulun ja Lapin läänit), tavi taas runsastui etelässä. Telkkäkanta pysyi muuttumattomana sekä etelässä että pohjoisessa, mutta haapana taantui kautta maan. Muista lajeista on syytä mainita nokikanan voimakas väheneminen vuoteen 2009 verrattuna ­ lajin pesimäkanta väheni peräti 40 prosenttia. Nokikanan taantuminen on jatkunut jo pitkään. Vesilintujen pesimäkantaseuranta Haapanan tilanne huolestuttava Edellä todettu haapanan pesimäkannan taantuma luonnollisesti heijastuu myös lajin poikastuottoon. Ei siis ihme, että haapanan poikastuotto jäi viimevuotista heikommaksi ja saavutti alhaisimman arvonsa koko pitkäaikaisella seurantajaksolla. Kyseessä on jo neljäs perättäinen vuosi, jolloin haapanan poikastuotto on ollut erityisen heikko. Tämä ei tiedä hyvää myöskään lajin pesimäkannan tulevaa kehitystä silmällä pitäen, sillä kannan runsastuminen edellyttää poikastuoton kohenemista. Tavin poikastuotto sitä vastoin oli ilahduttavan hyvä, selvästi parempi kuin viime vuonna. Tavin poikastuottoindeksi nousi lähelle pitkäaikaista keskiarvoa. Sinisorsalla ja telkällä poikastuotto oli samaa luokkaa kuin viime vuonna. Sinisorsan poikastuotto on ollut viime vuosina ylipäätään varsin hyvä, mutta telkällä suuntaus on alaspäin. Poikastuotossa alueellisia eroja Lisääntymistuloksessa oli eroja Eteläja Pohjois-Suomen välillä. Haapanalla lisääntyminen meni heikosti erityisesti etelässä (poikastuottoindeksi 74 %; indeksi osoittaa prosentteina poikastuoton vuoteen 2009 verrattuna), mutta pohjoisessa se onnistui jopa hieman paremmin kuin viime vuonna (poikastuottoindeksi 115 %; pohjoisen aineisto on kuitenkin varsin pieni). Haapanapoikueissa oli kutakuinkin saman verran poikasia kuin viime vuonna, mutta poikueita havaittiin laskennoissa nyt viimevuotista vähemmän. Haapanasta poiketen tavin ja telkän pesintä onnistui erityisesti etelässä (poikastuottoindeksit 138 % ja 112 %); poikueita havaittiin laskennoissa molemmilla lajeilla nyt enemmän kuin viime vuonna. Telkän poikastuotto jäi pohjoisessa viimevuotista heikommaksi (poikastuottoindeksi 68 %), ja tähän vaikutti sekä poikueiden vähäisempi määrä että niiden pienempi koko. Tavin hyvään poikastuottoon eteParimäärä Sinisorsa lässä varmasti vaikutti se, että myös pesivien parien määrä etelässä kasvoi viime vuoteen verrattuna. Sen sijaan muilla lajeilla alueiden väliset erot poikastuotossa eivät selity eroilla pesimäkannan koon vaihtelussa. Kesäkuun alkupuolisko oli säiltään ailahteleva, sateinen ja kolea, mutta se tuskin lisäsi vesilintupoikasten kuolleisuutta. Sen sijaan etelässä kesäkuun lopulla alkaneesta poikkeuksellisen pitkästä lämpimästä sääjaksosta vesilintupoikueet todennäköisesti hyötyivät. l 160 140 120 100 80 160 140 120 100 80 160 140 120 100 80 160 140 120 100 80 Poikastuotto 180 140 100 60 Tavi 180 140 100 60 180 140 100 60 180 140 100 60 Tavi Sinisorsa Haapana Haapana Telkkä Telkkä 1990 1995 2000 2005 2010 1990 1995 2000 2005 2010 Haapanan poikastuotto on ollut erityisen heikko jo neljänä peräkkäisenä vuotena. Sinisorsan, tavin, haapanan ja telkän runsausindeksit 1986­2010 (vasemmalla) ja poikastuottoindeksit 1989­2010 (oikealla). Indeksin arvo 100 = seurantajakson kaikkien vuosien keskiarvo. Metsästäjä l 5 l 2010 l 45
• Teksti: Pikka Jokelainen, eläinlääkäri, tutkija, Helsingin yliopisto Joka kymmenennellä suomalaisella hirvellä vasta-aineita toksoplasmaloista vastaan Metsästyskaudella 2008-2009 kerätyistä hirvieläinnäytteistä tutkittiin vasta-aineiden esiintymistä Toxoplasma gondii -loista vastaan: 9,6 % hirvistä, 26,7 % valkohäntäpeuroista ja 17,6 % metsäkauriista oli muodostanut vasta-aineita. Aikuisilla eläimillä oli vasta-aineita vasoja useammin ja riistanhoitopiirien välillä todettiin selviä eroja. T l Toxoplasma gondii on mikroskooppisen pieni alkueläinloinen, jota esiintyy maailmanlaajuisesti. Se voi tarttua käytännössä kaikkiin tasalämpöisiin eläimiin, myös ihmiseen. Tyypillisesti isäntä saa tartunnan ravinnon mukana eli syömällä loisen muotoja, joita on loistartuntaa kantavan toisen isäntäeläimen kudoksissa tai vapaana ympäristössä, mutta tartunta on mahdollinen myös suoraan emästä tai äidistä sikiöön. Yleensä toksoplasmatartunta on oireeton eli loinen ei aiheuta isäntänsä havaittavaa sairastumista, mutta etenkin, jos isännän elimistön puolustusmekanismit ovat puutteelliset, tartunta voi pahimmillaan johtaa isännän kuolemaan. Kun isäntäeläin kohtaa toksoplasmaloisen, sen elimistö puolustautuu muun muassa muodostamalla vastaaineita, jotka voidaan todeta verinäytteestä. Vasta-aineiden löytyminen verinäytteestä siis kertoo, että eläin on joskus aiemmin kohdannut loisen eli saanut tartunnan. Toksoplasmatartunnan oletetaan voivan säilyä isännässä sen eliniän ajan piilevänä infektiona: loinen elää mikroskooppisen pienissä kudoskystissa tartuntaa kantavan isännän kudoksissa. Tällaisten loisia sisältävien kudosten syöminen voi aiheuttaa tartunnan uudelle isännälle. Hannu Huttu Toksoplasma voi tarttua myös ihmiseen Moni ihminen on saanut toksoplasmatartunnan, usein huomaamattaan: noin kolmasosalla maailman ihmisistä on vasta-aineita toksoplasmaloista vastaan. Toksoplasmatartunnan voi 46 l Metsästäjä l 5 l 2010 saada esimerkiksi syömällä tartuntaa kantavan eläimen lihaa, mutta tällaiset tartunnat ovat ehkäistävissä. Koska kudoskystat ovat mikroskooppisen pieniä, niitä ei näe paljain silmin, vaan niiden toteaminen lihasta vaatii tarkempia tutkimuksia. Ruhoja käsiteltäessä ja lihaa leikatessa hyvä hygienia estää käsittelyvaiheen riskejä tehokkaasti: omien veisten ja leikkuualustojen varaaminen raa'alle lihalle ja käsien pesu saippualla työskentelyn jälkeen ovat suositeltavia rutiineja muutenkin. Lihan säilytys läpeensä pakastuneena kotipakastimessa kolmen vuorokauden ajan tai kypsentäminen kauttaaltaan vähintään 67 °C lämpötilaan ennen nauttimista tappaa mahdolliset lihassa olevat loiset. Tartunnan saamisen ympäristössä vapaana olevista loisen muodoista voi ehkäistä hyvällä hygienialla, esimerkiksi käyttämällä puutarhatöitä tehdessä suojahanskoja ja pesemällä kädet maa-aineksen käsittelyn jälkeen, sekä kuorimalla tai ainakin huolellisesti huuhtelemalla multaiset kasvikset ennen niiden nauttimista. Toksoplasmaprojekti 2008: Loisiiko toksoplasma riistassa? Toksoplasma voi tarttua myös useisiin riistaeläimiin, mutta tutkittua tietoa toksoplasmatartuntojen esiintyvyydestä Suomessa on ollut niukasti. Metsästyskaudella 2008-2009 kerättiin projektiluontoisesti veri- ja kudosnäytteitä toksoplasmatutkimuksiin. Yhteensä näytteitä toimitettiin 1384 hirvieläimestä, ja esimerkiksi verinäyte saatiin 1215 hirvestä, 135 valkohäntäpeurasta ja 17 metsäkauriista. Hirvinäytteitä kerättiin koko maasta, ja näytteitä tuli erittäin tasaisesti; peura- ja kaurisnäytteitä kerättiin maan lounaisosista. Kerätty aineisto on kokonaisuudessaan laaja ja kattava - kiitos vielä kerran kaikille näytteitä lähettäneille! Tutkimuksemme jatkuvat edelleen, mutta ensimmäiset tätä aineistoa koskevat tulokset on jo hyväksytty julkaistavaksi tieteellisen artikkelin muodossa (Jokelainen ym. 2010): tässä osatutkimuksessa selvitimme verinäytteistä toksoplasmaa vastaan muodostettujen vasta-aineiden esiintyvyyttä. Menetelmänä käytimme kaupallista suoraa agglutinaatiotestiä (Toxo-Screen DA; bioMérieux SA, Marcy-l'Etoile, Ranska), joka soveltuu toksoplasmaa vastaan muodostettujen vasta-aineiden toteamiseen eri eläinlajeilta; olemme tutkineet sillä vasta-aineiden esiintymistä riistaeläinten lisäksi myös kotieläimiltä. Vasta-aineita erityisesti aikuisilla Vasta-ainepositiivisia oli 116 (9,6 %) Toksoplasma voi tarttua käytännössä kaikkiin tasalämpöisiin eläimiin, myös ihmiseen.
• 60 40 20 0 60 40 20 0 60 40 20 0 60 40 20 0 60 40 20 0 60 40 20 0 60 40 20 0 2 17 0 16 1 25 Oulu 1 51 60 40 Kainuu 3 51 20 0 0 18 Lappi 60 3 46 40 20 0 60 6 40 40 20 0 Ruotsinkielinen Pohjanmaa 0 17 7 44 LANBER HAULIKOT Keski-Suomi 1 31 3 37 Pohjanmaa 1 36 LANBER 2532 VICTORIA II INT Testeissä menestynyt puoliautomaattihaulikko. Satakunta 8 34 60 40 20 0 60 2 44 40 20 0 Pohjois-Häme 0 35 4 39 LANBER 2077 HUNTER LIGHT Kevyt ja tasapainoinen - sopii hyvin naisille. Etelä-Savo 1 41 Varsinais-Suomi 7 21 47 www.remes.fi M ti: Myynti Ase- Ase- ja urheilu- liikkeet kautta maan 38 Etelä-Häme 4 30 8 31 60 40 20 0 Uusimaa 6 27 1 22 tutkituista 1215 hirvestä, 36 (26,7 %) tutkituista 135 valkohäntäpeurasta ja 3 (17,6 %) tutkituista 17 metsäkauriista. Tuloksen perusteella noin joka kymmenes hirvi ja noin joka neljäs peura tai kauris oli siis kohdannut toksoplasmaloisen. Aikuisilla eläimillä vastaainepositiivisten osuus oli odotetusti suurempi kuin vasoilla: mitä vanhempi eläin, sitä pidempi aika sillä on ollut kohdata loinen. ainoastaan Lounais-Suomesta tulleita näytteitä. Pohjois-Savo 3 39 60 2 47 40 20 0 60 40 20 0 Pohjois-Karjala 5 47 1 23 Vasta-ainepositiivisten ja -negatiivisten hirvinäytteiden lukumäärä riistanhoitopiireittäin ikäryhmiin jaettuina. Vasemmanpuoleinen pylväs kuvastaa kustakin riistanhoitopiiristä tutkittujen vasanäytteiden lukumäärää, ja oikeanpuoleinen aikuisia eläimiä. Pylväiden yläosan punainen väritys kuvastaa niitä näytteitä, Kymi 2 37 12 50 joissa todettiin vasta-aineita; pylväiden sininen alaosa näytteitä, joissa ei todettu vasta-aineita. Maan lounaisosissa positiivisten näytteiden osuus oli suurempi kuin maan pohjois- ja itäosissa. Vasta-ainepositiivisia hirviä etenkin maan lounaisosissa Lapin riistanhoitopiiristä tulleista hirvinäytteistä vain 1,6 % oli positiivisia, kun taas Varsinais-Suomen riistanhoitopiirin alueelta saapuneissa hirvinäytteissä vasta-ainepositiivisia oli 24,6 %. Prosenttiluku oli yli kymmenen kuudessa riistanhoitopiirissä: nämä kaikki sijaitsevat maan etelä- tai länsiosissa. Vaikka koko aineistossa lajitasolla tarkasteltuna vasta-ainepositiivisia todettiin selvästi suurempi osuus valkohäntäpeuroissa kuin hirvissä, ero lajien välillä ei ollut tilastollisesti merkittävä tarkasteltaessa Toksoplasmatutkimukset jatkuvat Tämän aineiston kudosnäytteiden tutkimus on parhaillaan menossa. Hirvieläinten lisäksi olemme selvittäneet toksoplasmatartuntojen esiintymistä mm. metsäjäniksillä ja rusakoilla, joita pidetään herkkinä isäntinä tälle loiselle, koska niillä tartunta johtaa usein kuolemaan. l Lisätietoa: Pikka Jokelainen, Anu Näreaho, Suvi Knaapi, Antti Oksanen, Ulla Rikula, and Antti Sukura. Toxoplasma gondii in wild cervids and sheep in Finland: North-south gradient in seroprevalence. Vet. Parasitol. (2010) [Article in press], http://dx.doi.org/10.1016/j. vetpar.2010.04.008 Muut kirjallisuuslähteet kirjoittajalta pyydettäessä: pikka.jokelainen@helsinki.fi Metsästäjä l 5 l 2010 l 47
• Klaus Götsch Punapisteellä jahtiin! Kun käytetään avotähtäintä, silmän pitää tarkentaa kolmen pisteen kautta: hahlon, jyvän ja maalin. Kun ampujan ikä karttuu, tämä vaikeutuu. Myös sääolosuhteet vaikeuttavat avotähtäimen käyttöä. Esimerkiksi marraskuun harmaassa iltapäivässä on vaikea nähdä helmijyvää harmaassa hirvessä. l Kiikaritähtäimen kanssa metsästys sujuu: K 48 l Metsästäjä l 5 l 2010 Liikkuvan maalin ampumiseen Punapistetähtäimet on suunniteltu liikkuvan maalin ampumiseen lyhyellä matkalla ( alle 100 m) ja päivänvalossa.Tähtäimiä löytyy niin luodikoille kuin pistooleillekin. Pisteen koon mittana käytetään käsitettä MOA ( Minutes of Angle). Käytännössä tämä tarkoit- Näkyy vain ristikko ja hirvi. Hyviä kiikarintähtäimiä on ollut markkinoilla jo kauan, mutta ne ovat myös kalliita. Niinpä Ruotsissa alettiin 1970-luvulla kehittää edullista tähtäinvaihtoehtoa ajojahtia varten. Vuonna 1975 tuli markkinoille Aimpointpuna-pistetähtäin. Alkuperäinen Aimpoint! taa, että esim.luodikkoa varten suunniteltu punapiste peittää noin 6 cm 50 metrillä ja 10 -12 cm 100 metrillä. Pisteen kirkkautta voi säätää joko manuaalisesti tai se säätyy automaattisesti ulkovalon mukaan. Silmä huomaa punapisteen helposti ja siksi se on oiva apu metsästettäessa sorkkaeläimiä risukkoisessa maastossa. Se on käytännöllinen hirven, peuran, kauriin ja villisian ajojahdissa kun ampumaetäisyys on alle 70 m. Ampujan olisi opittava tähtäämään niin, että molemmat silmät ovat auki. Näkökenttä on tietysti silloin suurempi.Tämän oppii nopeasti, sillä yleensä punapistetähtäimet eivät suurenna. Hyvälaatuiset punapistetähtäimet ovat kestäviä ja vesitiiviitä, sekä avoimet mallit, että suljetut mallit. Niiden paristo kestää
• Punapistetähtäimet on suunniteltu liikkuvan maalin ampumiseen lyhyellä matkalla ja päivänvalossa. monta vuotta ja niiden säätäminen on helppoa. Lyhyellä matkalla ne ovat Parallaksi ­ vapaita. Se tarkoittaa, että osuma on keskellä taulua, vaikka punapiste ei näykään keskellä putkea, kun ammutaan nopeassa tilanteessa. Laadukkaan kiikarin veroinen punapistetähtäin ei tietenkään ole. Kiikarin näkökentttä on huomattavasti laajempi. Suljetussa punapistetähtäinmallissa ampujan katse kulkee myös aina sananmukaisesti "putkessa " ja silmä havaitsee paksun reunan. Kiikarissahan tätä ei tapahdu, vaan katse kulkee "vapaasti". mukaan ja jokaisen tulisikin löytää itselleen soveltuvin tähäin. Kauriita ja valkohäntäpeuroja alle 50 metrillä tähtäävällä passimiehellä on eri vaatimukset kuin metsästäjällä, joka kulkee koiran kanssa hirven perässä. Avoimet mallit Suljetut mallit DocterSight Aimpointin mallit Meosight Zeiss Z Point Zeiss Compact Leupold Prismatic Burris Fastfire Aasialaiset kopiot Leupold Deltapoint Meopta Meosight punapistetähtäin Kätevä punapistetähtäin pistooli- ja luodikkoampujalle. Vesitiivis ja kompakti tähtäin on helppo käyttää ja kiinnittää aseeseen. Tähtäinpisteen koot 3 MOA ja 5 MOA. M ti Myynti: Ase- Ase- ja urheilu- liikkeet kautta maan Paljon valmistajia Aimpointin jälkeen tulivat markkinoille Zeiss´in ja Leupoldin punapistetähtäimet ja jo ennen niitä aasialaiset kopiot. Kaukoidän mallit ovat huomattavasti edullisempia kuin eurooppalaiset tai Yhdysvalloissa valmistetut tähtäimet, mutta niiden laatu on epätasainen. Laadussa on vikaa, jos tähtäin pitää kohdistaa joka kerta ennen hirviammuntaa! Kaukoidän malleja on paljon ja mallit vaihtelevat. Näillä edullisillakin tähtäimillä on yleensä takuu, mutta takuu ei paljon lohduta, jos tähtäin hajoaa keskellä metsästysreissua. Tähtäimen pituus ja halkaisija Kun hankitaan punapistetähtäin on huomioitava, että sen pituus on riittävä. Compact-mallit on suunniteltu käsiaseita varten, joten ne ovat liian lyhyitä asennettaviksi luodikkoon! Tähtäinputken halkaisijat ovat nyt 30 mm tai 34 mm. Isompi halkaisija antaa isomman näkökentän. Avoimet ja suljetut mallit Punapistetähtäimet voidaan jakaa avoimiin ja suljettuihin malleihin. Emme ole tehneet mitään mitään testiä löytääksemme parhaan mallin. Mallien soveltuvuus vaihtelee käyttötarkoituksen Avoimet mallit sopi vat ehkä paremmin passimiehelle. Ne ovat erittäin pieniä ja matalia, ja niiden seinämät ovat hyvin ohuet ja siten melko huomaamattomat katseelle. Näkökenttä on iso. Toisaalta avoimet mallit ovat arkoja häiriötekijöille, esim.kuusenneulaset, lumi jne. voivat yhtäkkiä peittää näkökentän. www.remes.fi Paljon kulkevalle koiramiehelle taas suljetut mallit ovat suositeltavampia, sillä putkimaisina ne ovat vesitiiviitä ja kestäviä. Olipa malli avoin tai suljettu, punainen piste sammuu jos paristo on tyhjä ja metsästys loppuu! (Jos tähtäimessä on pikajalka, voi siirtyä käyttämään avotähtäintä tai kiikaria. Tosin Leupoldin Prismaticissa näkyy silloinkin musta täplä, joten metsästys voi jatkua. tämällä voi parissa sekunnissa vaihtaa tähtäimet ilman että asetta tarvitsee uudelleen kohdistaa. Kätevyys tosin maksaa, kääntöjalka on hinnakas. Tikka T3:n kiskoon, CZ 550:n kiskoon, Weaver -kiskoon, Blaserin kiinnitykseen ja Sauerin ISImountiin on nyt saatavana MAKuick, edullinen saksalainen pikajalka. Myös sen avulla voi vaihtaa tähtäimet ilman että osumapiste muuttuu. Aimpoint 34 mm Suljetun ja avoimen tähtäinmallin kiinnitys luodikkoon Monessa tähtäimessä on nykyisin valmis adapteri Weaver -kiskoa varten, se helpottaa asentamista.Usein mukana on myös edullinen kiikarinjalka tähtäimen kiinnittämiseen. Jos samaa asetta käytetään sekä ajojahtiin että kyttäysjahtiin,on pikajalka eli kääntöjalka erittäin kätevä. Kääntöjalka on kestävä ja sitä käyt- Avoimen mallin kiinnitys haulikoon Kun asennetaan punapistetähtäintä haulikkoon pitäisi huomioida tähtäimen korkeus. Liian korkea tähtäin tai jalka asettaa pään liian korkeaan asentoon, eikä poski saa tukea aseen perästä. Vertailukuvassa Valmetin piippu: liian korkea punapistetähtäin ja liian korkea adapteri. Vieressä sopivan matala jalka ja punapistetähtäin. Metsästäjä l 5 l 2010 l 49
• Sako kääntöjalka ja Schmidt & Bender kiikari Dochtersight ja MAKlick. Saksalainen MAK on nyt kehittänyt erilaisia matalia näppäriä jalkoja avointa mallia, kuten esim. DocterSightia, Burris Fastfirea ja Meosightia varten. Onneksi avointen mallien pohjat ovat samanlaisia, joten DochterSight ja Zeiss Compact sopivat samaan kiikarinjalkaan. Jos esim. kaurisjahdissa käytetään yksipiippuista tai päällekkäispiippuista haulikkoa, jossa on suora kisko, MAKnetic on erittäin hyvä kiinnitysratkaisu. Jalka sopii suoraan kiskoon, eikä aseeseen tarvitse tehdä muutoksia. Sauer 303 Zeiss Compact -MAKnetic pikajalalla. Avoimen ja suljetun mallin kiinnitys yhditelmäaseeseen Jos käytetään yhdistelmäasetta, jossa on kääntöjalka, etusokkeliin voi asentaa MAKlickin avulla punapistetähtäimen. l Kääntöjalka ja Zeiss Z Point Liian korkea adapteri ja sopivan matala jalka. 50 l Metsästäjä l 5 l 2010
• Punapiste pumppuhaulikossa. Nikko Stirling Eurohunter NightEater 3-12x 56 4-dot valoristikolla 3 12x 4 dot Punapistetähtäin sopii drillinkiinkin. Tämän tähtäimen selkeästi erottuva valoristikko tekee tähtäyksestä helpompaa heikossa valaistuksessa ja tiheässä metsämaastossa, jossa riista piiloutuu helposti varjoihin. Lyhyellä matkalla ne ovat parallaksivapaita. Se tarkoittaa, että osuma on keskellä taulua, vaikka punapiste ei näykään keskellä putkea, kun ammutaan nopeassa tilanteessa. www.remes.fi M ti: Myynti Ase- Ase- ja urheilu- liikkeet kautta maan Loppuiko Tracker Hunter MKJ ilmaislisenssisi? Hanki jatkoaikaa, niin pysyt kartalla tulevalla jahtikaudella. Jatkoaika Tracker Tracker karttaHunter -ohjelmalle lataussetelit 500 12kk +Live seuranta e e karttaruutua 12kk Täydet Tracker paikannuspakettivaihtoehdot valmiiksi asennettuna hintaan Paketit saatavissa myös osamaksulla 859,- tai 959,- 69 39 Myös muut jatko- ja täyslisenssivaihtoehdot sekä karttapaketit myynnissä. Kaikissa paketeissa mukana myös koiran Live internet seuranta tietokoneella. Pelkkä G400 panta 699,Suuren suosin saavuttaneet 12v Esim. kuvan G400 panta ja Nokia puhelin E52 hintaan 959,- sis. G400 panta, Hunter ohjelmisto, puhelin, asennustyö ja postikulut. aketti Etupupan ka älle. pä UUTUUS HUIPPUHINNALLA! Keep Guard KG-680V IR Pieni ja kompakti koko 2" esikatselunäyttö e 8MP kuvat Infrapunasalama sisältää 2GB Maastoväritys muistikortin Xenon hakuvalot 169 DigiMesta.com Kysy lisää... - Kääntyvyys vaaka 360° pysty 125° - Syttyy, sammuu ja kääntyy kauko-ohjauksella - Kauko-ohjattavissa jopa 150m päästä e - Magneettikiinnitys - Virransyöttö 12v tup.syt 159 Lauttakylänkatu 6-8, Huittinen, p. 045 112 8622 www.digimesta.com, myynti@digimesta.com, av. ark.10-17 Metsästäjä l 5 l 2010 l 51
• Harto Lindén, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimusprofessori Tutkijan tuntoja Kinosten keskeltä helteisiin n Ilmastonmuutokseen lähes vihamie- Talven ja lumipeitteisen ajan lyheneminen vaikeuttaa esimerkiksi riekkoja metsäjänispopulaatioiden sopeutumista muuttuviin oloihin. lisen epäilevästi suhtautuvat "besserwisserit" riemuitsivat viime talvena kauhukinosten keskellä. Lämpenemisen sijasta talvi näytti kylmät kyntensä, todella pitkästä aikaa. Helsingin kaupungin katujen nykyinen auraus- ja puhtaanapitokapasiteetti ei riittänyt mihinkään; sivukaduilla oli vain yksi ajoura jos sitäkään. Tiedonjanoinen nuoriso opetteli tunnistamaan automerkkejä kinosten muotojen perusteella, ja monet autot hautautuivat jopa kuukausien ajaksi pahentamaan jo ennestäänkin kaoottista tilannetta. Tällaista talvea ei ollut Etelä-Suomessa koettu miesmuistiin; minun miesmuistini mukaan samantapaista lumenpaljoutta oli tarjolla kevättalvella 1966. Etelä-Suomeen tuli aivan viime hetkellä valkea joulu, joka nopeasti kuitenkin vakiintui totiseksi talveksi. Talvi myös viipyi poikkeuksellisen pitkään, vielä maalis-huhtikuun vaihteessa nietokset olivat yli puolimetrisiä. Sitten lumi haihtui hämmästyttävän nopeasti: kahdessa viikossa Suomi-neito oli lumeton vartalosta alaspäin. Ilmastonmuutos näytti kasvojensa toisen puolen heinäkuussa. Kaikki mahdolliset lämpö- ja helle-ennätykset ylitettiin, ja tätä kirjoittaessani lämmin meno sen kuin jatkuu. Tänään ilmastonmuutokseen 'uskovia' on varmasti hurjasti enemmän kuin neljä kuukautta aikaisemmin. Uskoa ovat vahvistaneet myös erilaiset myrskyt, tulvat, kuivuudet jne. Jo viime vuosituhannen lopulla ilmastonmuutoksesta valistaneet tiedemiehet korostivat äärisääilmiöiden yleistymisen olevan muutoksen tyypillisin piirre. On vahinko, että ilmastonmuutoskeskustelu mediassa on niin voimakkaasti keskittynyt lämpötilamuutoksiin. Tosin Suomessa lämpenemisen arvioidaan olevan keskimääräistä voimakkaampaa. Mutta ilmastonmuutoksen tärkeimpiä ominaisuuksia on se, että sääilmiöiden äärevyys kasvaa. Talvet lämpenevät ­ keskimäärin ­ mutta myös talvimyrskyt, kesätulvat, hullut helteet ja rankkasateet lisääntyvät. Vielä kymmenkunta vuotta sitten monet kansalaisemme kokivat ilmastomuutoksen jopa positiiviseksi kuvitellen Keski-Euroopan olojen siirtyvän Suomeen. Puhuttiin suomalaisista viinitarhoista, sitrushedelmäviljelmistä ja aurinkorannoista. Tosiasiassa ilmastonmuutos on ehkä suurin ympäristöuhkamme. Luojan lykky, että maailman johtavat poliitikot ovat 'ymmärtäneet' tilanteen vakavuuden, toinen asia on miten paljon heidän keinonsa voivat parantaa tilannetta. Evoluutiobiologi Eric Pianka kirjoitti jo yli 30 vuotta sitten: "Eliöt voivat mukautua ja sopeutua suhteellisen helposti ennustettaviin ympäristöoloihin, vaikka ne vaihtelisivatkin säännöllisesti, kunhan ne eivät ole liian ääreviä. Epäennustettaviin olosuhteisiin sopeutuminen on useimmiten paljon vaikeampaa, sopeutuminen arvaamattomiin ilmastovaihteluihin voi osoittautua jopa mahdottomaksi." Suomen luonnon kannalta tämä tarkoittaa pääasiassa haitallisia vaikutuksia. Luontomme on sopeutunut erinomaisesti vuodenaikojen vaihteluihin, nyt monet hienot sopeutumat voivat osoittautua turhiksi, jopa haitallisiksi. Miten käy talviunien, miten käy kieppikäyttäytymisen, onko valkoinen enää suojaväri, menettääkö arktinen luonto elämisen edellytykset? Myös eläimistön elinympäristöt muuttuvat. Prosessi on kuitenkin hidas, eikä aiheuttane mitään tuhoaaltoa. Mutta ilmastonmuutoksen myötä esimerkiksi metsäpalot voivat yleistyä ja viedä elintilan. Meillä nämä tuskin aiheuttanevat eläimistön kannalta laajamittaisia vahinkoja. Fennoskandian kilven alueella peruskallio on aivan pinnalla, joten esimerkiksi metsäpalojen sammuminen ­ tai sammuttaminen ­ on suhteellisen helppoa. Venäjä on toista maata: esimerkiksi Moskovan alueella kallio tulee vastaan vasta useamman sadan metrin syvyydessä. Kallion päällä voi olla lähes pelkkää turvetta, ja mehän tiedämme että turve kyllä kytee. Tällä hetkellä palot ovat kaikeksi onneksi jo vähenemässä. Sankaripääministeri Putinkin tarttui helikopterin ohjaksiin, haki vettä joelta ja ku mosi sen palopesäkkeeseen. Paikallismedia nimitti Putinia "päävapaaehtoiseksi". Metsäpalojen vaikutus luontoon on moninainen. Meillä käytetään pienialaisia kulotuksia jopa luonnonsuojelukeinoina, mutta kun neljännesmiljoona hehtaaria metsää palaa, seuraukset ovat tuhoisia kaikenlaisen elämän kannalta. Tuolle hehtaarimäärälle mahtuu esimerkiksi useampia satoja metson soitimia. Ensi keväänä saattaa parituhatta metsokukkoa ihmetellä, missä entinen soidinmetsä piileskelee. Kukothan ovat uskollisia soitimelleen, ja mitä tekeekään metso kotimetsien romahdettua? Helpolla voi kukolle juolahtaa mieleen, että lähdenpä tästä vaeltelemaan. Isolla poikaporukalla onkin rehvakasta matkustella. Viime vuosisadan alkupuolella metsovaellukset olivat ehkä tosiasia, edellä on mielikuviteltu yksi syntymekanismi vaelluksille. Yhä selvemmäksi käy, että ääriolosuhteet tuovat mukanaan erilaisia katastrofeja. Niiden keskellä ihminen ei voi hyvin ja luontokin kärsii. n Antti Saraja 52 l Metsästäjä l 5 l 2010
• Mikko Alhainen Majavaa metsästysjousella Metsätuhojen ennaltaehkäisyn kannalta tehokas majavanpyynti on paras menetelmä. Mahdollisuus veteen ampumiseen lisää metsästyksen tehokkuutta huomattavasti. Veteen ammutun majavan saaminen talteen onnistuu käytännössä vain jousella metsästettäessä. Nuoleen kytketty vahva siima on lakisääteinen vaatimus, kun jäkkärämies suuntaa majavapurolle. 54 l Metsästäjä l 5 l 2010 L l Luonnon oma kosteikkoinsinööri luo metsämaisemaan vaihtelua ja majavan patoaltaat ja niiden lähiympäristöt ovat riistaelinympäristöä parhaimmillaan. Talttahampaan urakoinnin tuloksista nauttivat niin vesilintu- kuin metsäkanalintupoikueet, ja veden laskettua vanhalle tulvikolle versova kasvillisuus on niin hirvien kuin jänistenkin mieleen. Metsänomistajaa majavan ilmaantuminen omille maille ei kuitenkaan lämmitä. Lättähännän patourakka tappaa puustoa, ja järeän korpikuusikon lahoaminen pystyyn on mittava taloudellinen menetys. Majava on arvokas riistaeläin aiheutta- mistaan tuhoista riippumatta, ja sen metsästys on yleistynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana. Talttahampaan pyynnissä haasteellisin osuus on saaliin talteen saaminen. Majava on varsin sitkeähenkinen otus, joka saattaa hyvänkin osuman jälkeen luiskahtaa jokipenkalta veteen ja sukeltaa pohjaan. Haulikolla ja kiväärillä metsästettäessä majavaa voi ampua vain, kun se on useamman metrin päässä vedestä, muutoin majava päätyy melko varmasti rapujen ruuaksi. Passipaikan valinta Passipaikan valinta korostuu, kun majava- paistia havitellaan jousella ja nuolella. Majavan näköaisti ei ole erityisen hyvä, mutta erinomainen hajuaisti korvaa muita puutteita. Passissa tuulen vireen kasvoillaan tunteva pyytäjä saa maistella mureaa majavapaistia muita useammin. Passipaikka kannattaa valita siten, että välittömässä läheisyydessä on mahdollisimman vähän puutavaraa vedessä. Siiman päässä muutaman kerran pyörähtävä majava sotkee narun uppopuuhun, jos sellainen sattuu lähettyvillä olemaan. Passiin ei kannata mennä pesän tai ruokalautan puurytöjen välittömään läheisyyteen, koska riski majavan menettämiseen on suuri.
• Majavanpyyntivarusteet Jousen voimakkuus vähintään 180 N, eli noin 40,5 paunaa, vankkaluiselle eläimelle suositellaan mielellään yli 60 paunan jousta. Painava nuoli, vähintään 35 grammaa. Kevyellä alle 60 paunan jousella metsästävän tulee käyttää huomattavasti painavampaa nuolta. Kiinteäteräinen leikkaava kärki, halkaisija vähintään 22 mm. Kärjen taakse voi lisätä riistakauluksen tai rautalankaväkäsen, mikä estää majavan irtoamisen nuolesta. Toimintavarma kela ja vahvaa punottua siimaa kestävyydeltään vähintään 50 kg. Sopiva siiman pituus on 15­20 metriä, pitemmästä siimasta on vain haittaa. Mukaan ja käden ulottuville myös puukko ja pitkän varren päässä oleva terävä nostokoukku. Kevään liukkailla ja jäisillä rantapenkoilla turvaköydellinen passimies on muita kuivempi. Uivalla majavalla vitaalialue on osittain tai kokonaan vedenpinnan alapuolella. Hyviä paikkoja pyyntiin ovat purojen hitaasti virtaavat kapeikot, joissa eläin joutuu uimaan läheltä metsästäjää. Keväällä parasta metsästysaikaa järvillä on juuri ennen jäiden lähtöä, kun majavat uivat jään reunan ja rannan välisessä alle kymmenen metrin levyisessä sulassa. Hyviä paikkoja ovat myös majavan rantautumispaikat. Maalla olevan majavan näkyvä osuma-alue on uivaa eläintä suurempi, ja haavoittamisen riski vastaavasti pienempi. Tehokkaimman pyynnin aika on lopputalven ja alkukevään aikana, kun ensimmäiset sulapaikat ovat ilmestyneet majavapuroihin. Eläimet nousevat syönnökselle vain yksittäisillä paikoilla, ja niiden löytäminen on suhteellisen helppoa. Pieneen avantoon ampumista tulee kuitenkin välttää. Jään alle sukeltava majava sotkee siimat usein pohjaan, ja saaliin talteen saaminen edellyttää melkoista sissihenkeä tai sukellusvarusteita. Hyvä keino lopputalven majavanpyyntiin on käyttää houkuttimena tuoretta haapaa. Muutaman metrin päähän avannosta rantapuuhun sidottu herkullinen haapapölkky houkuttelee talttahampaan jäälle, mikä tekee saaliin talteen saannista huomattavasti varmempaa. Metsästysjousen majavavarusteisiin kuuluu toimintavarma kela, vahva siima ja painava kiinteillä terillä varustettu metsästyskärkinen nuoli. Siima hidastaa nuolen lentoa Metsästysnuoleen kiinnitettävä siima vaikuttaa aina nuolen lentoon. Merkittävin teki- Metsästäjä l 5 l 2010 l 55
• jä on siiman aiheuttama jarrutus ja nuolen voimakas hidastuminen. Painava nuoli on tärkeää majavanpyynnissä juuri tästä syystä. Raskaalla nuolella on enemmän energiaa, joten se jaksaa viedä siimaa paremmin, ja nuolella on riittävästi läpäisytehoa vielä 10 metrin päässäkin. Siimaa perässään vetävä raskas nuoli lentää hitaasti. Näennäisestä kömpelyydestään huolimatta majava on vedessä varsin nopealiikkeinen eläin, ja varuillaan oleva majava ehtii väistää nuolta, jos ampumaetäisyys on liian pitkä. Alle kymmenen metrin etäisyydeltä ammuttua nuolta majava ei ehdi väistää. Kastunut siima vie nuolesta tehot käytännössä täysin. Märkä siima tulee kuivata huolella ennen seuraavaa laukausta, ja parasta on varata vaihtosiima mukaan. Varsinkin pakkassäällä kosteutta saanut siima on ongelmallinen. Sykkyrälle jäätynyt naru ei tule kelalta jouhevasti, jos lainkaan. Majavan vitaalialue on varsin pieni. Uivalla majavalla suuri osa vitaalialueesta on veden pinnan alapuolella, ja tähtäyspiste on veden pinnan rajassa tai hieman sen alapuolella. Paras ampumaetäisyys on 4­8 metriä. Hyvällä passipaikalla majava joutuu uimaan alle 10 metrin etäisyydeltä, tai lähistöllä on majavan maihinnousupaikka. Omenan kokoinen osuma-alue Majavan sydän-keuhkoalue on eläimen kokoon nähden varsin pieni. Vitaalialue sijaitsee aivan etulavan tuntumassa, eli varsin edessä. Nyrkkisääntö: Tähtää pisteeseen, joka on korvasta yhtä pitkälle taaksepäin, kuin mitä on etäisyys kuonon kärjestä korvaan. Uivalla majavalla vitaalialue on uintisyvyydestä riippuen osittain tai kokonaan vedenpinnan alapuolella. Tämä tulee ottaa huomioon tähtäyspisteen valinnassa ampumakulmasta riippuen. Majavaan ei ole vaikea osua, mutta siitä on todella helppo ampua yli. l Lisätietoja ja majavanuolen rakennusohjeet löytyvät mm. osoitteesta www.jousimetsastys.fi materiaalit ladattavat materiaalit majavan metsästyksestä jousella Nuoleen kytketty siima mahdollistaa majavan ampumisen veteen. 56 l Metsästäjä l 5 l 2010
• Risto Sulkava, Kuukkelihankkeen vetäjä Kuukkelikysely l Metsästäjä-lehden numerossa 3/2010 esiteltiin kuukkeliin liittyvä METSO-hanke. Kuukkeli viihtyy samanlaisissa ympäristöissä, joissa sijaitsevat parhaat metsäkanalintujen poikuemaat. Liika aluskasvillisuuden raivaus ja tiheikköjen poistaminen sekä laajat avohakkuut haittaavat niin kuukkelia kuin kanalintujakin. Molemmat kavahtavat myös metsäluonnon pirstoutumista yhä pienemmiksi saarekkeiksi. METSO-ohjelmassa maanomistajalle on tullut mahdolliseksi hyödyntää metsäänsä taloudellisesti myös hakkaamatta sitä. Jos korissa on painona myös metsän muut arvot, esimerkiksi keskeinen kanalintujen poikuealue, voi puunmyynti ja virkistyskäytön pitkäaikainen heikkeneminen mietityttää. Tässä kuukkeli voi tulla omistajaa vastaan. Alueellisesti uhanalaisena lajina kuukkeli voi nostaa metsäalueen luontoarvon niin korkeaksi, että METSO-suojelukorvauksen mahdollisuus avautuu. Nykyisessä metsiensuojelussa kilpailuttaminen toimii. Omistaja voi valita haluamansa suojelutavan ja pyytää suojelusta saatavasta korvauksesta tarjouksen (www.metsonpolku.fi). Jos hinta ei miellytä, suojeluhakemuksensa voi perua. Tänä vuonna alkoi kaksi metsäkeskusten vetämää kuukkeliin keskittyvää luonnonhoitohanketta; Etelä-Pohjanmaalla ja PohjoisKarjalassa. Niissä yritetään yhdistää talousmetsien luonnonhoitoa ja metsiensuojelua sopivalla tavalla, jossa kuukkeli ja samalla kanalinnut hyötyisivät. Jatkossa kuukkelihankkeessa yritetään kehittää myös uudenlaisia metsänkäsittelymenetelmiä, joilla voisi turvata kuukkelin ja kanalintujen viihtymisen alueella. Tässäkin tarvitaan keskeisten alueiden säilyttämistä, mutta näiden ydinten ympäristössä talousmetsien hoito voisi tarjota uudenlaisia mahdollisuuksia. Riistapainotteiset metsäsuunnitelmat voisivat olla yksi keino viedä teoriatietoa käytäntöön. Tämän valmistelu on kuitenkin vielä kesken. Syksyn metsästyskauden kuukkelihavainnot ­ ja miksei vähän vanhemmatkin ­ olisivat nyt tarpeen. Voi olla, että maanomistaja ei tiedä alueellaan asustavasta kuukkelista, eikä tiedä sen tuomista mahdollisuuksista. Kannattaa ottaa selvää ja kertoa aiheesta tutuille. Se, että hirvipassiin lehahtaa kuukkeli, ei vielä kerro, että paikka olisi luontoarvoiltaan erityinen. Ehkä kuukkeli on vain tullut katsomaan saisiko evästä. Havainto kuitenkin kertoo, että lähiseudulla on kuukkelille ja kanalinnuille sopiva metsäalue, mutta alue voi olla yli kilometrinkin päässä. Havaintotiedot kuitenkin mahdollistavat esimerkiksi 3000 hehtaarin alueelle levittäytyvää luonnonhoitohanketta metsäkeskuksessa suunniteltaessa sen, että hanke voidaan suunnitella parhaalle seudulle, eli sinne missä poikuemaastoiksi sopivia metsiä on. Ensi vuodelle on suunnitteilla useampia uusia luonnonhoitohankkeita. Toivottavasti mahdollisimman moni syksyn kuukkelihavainto saadaan talteen. Kuukkelihavaintonsa voi ilmoittaa sähköpostilla (ristosulkava3@ gmail.com), puhelimella (050 560 2113) tai postitse oheisella lomakkeella. Jos olet tallentanut havaintosi Tiira-lintuhavaintorekisteriin (www.tiira.fi) tai kuukkelisivujen lomakkeelle (www.sll.fi/kuukkeli), ei sitä tarvitse enää ilmoittaa erikseen. Tärkeimpiä ovat Oulun eteläpuolisen Suomen kuukkelitiedot, mutta ei pohjoisemmistakaan haittaa ole. Kuukkelihanke kuitenkin toimii maan eteläpuoliskossa ja sinne uudet luonnonhoitohankkeetkin keskittyvät. Havainnosta tulisi selvitä ainakin havainnon päivämäärä, paikka (kunta, kylä ja tarkka paikka tai koordinaatit esimerkiksi kansalaisen karttapaikan linkkinä), montako lintua on nähty ja havainnon tekijä yhteystietoineen. Jos alueen omistaja ja hänen mahdollinen halunsa harkita METSOa on tiedossa, se tietenkin on hyvä tietoihin lisätä. Kysyäkin saa, ja kysyjille pyritään myös vastaamaan. l Ilmoita kuukkeli Kuukkeli havaittu: Vuosi _____ pvm ______ Havainnon tekijä/ilmoittaja__________________________________________ Puh._________________________ Sähköposti _____________________________________________ Tarkka paikka (kunta, kylä ja paikka maastossa tai koordinaatit) __________________________________ ____________________________________________________________________________________ ____________________________________________________________________________________ Montako kuukkelia on havaittu? Onko alue vakituinen havaintopaikka? Alueen maanomistaja ja mahdolliset muut lisätiedot (esim. kuukkeli passipaikalla/hirvenmahoilla tms.). ____________________________________________________________________________________ ____________________________________________________________________________________ ____________________________________________________________________________________ PALAUTA osoitteeseen: Kuukkeli-yhteistoimintaverkosto / Risto Sulkava, Aaponkaari 3, 42800 Haapamäki Metsästäjä l 5 l 2010 l 57 Kari Leo
• Teksti: Lauri Saaristo, Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio l Kuvat: Martti Kuusinen kanalintujen hoitosuunnitelmatyöstä vastaava projektipäällikkö Arto Marjakangas Metsähallituksesta. ­ Valtaosa metsäkanalinnuista elää talousmetsissä ja lintukantojen elinvoimaisuus riippuu paljolti siitä, miten talousmetsiä hoidetaan, Marjakangas toteaa. Riistatiheikköjä talousmetsiin Talousmetsien latvusmassa, kannot ja pienpuu ovat jatkossa yhä halutumpaa kauppatavaraa, kun bioenergian käyttö kasvaa. Kuinka lisääntyvä energiapuun korjuu muuttaa talousmetsiä metsäkanalintujen elinympäristönä? Millä keinoilla metsänomistaja voi yhdistää energiapuun myymisen ja metsäkanalintujen elinympäristövaatimuksista huolehtimisen? l Energiapuusta on muodostumassa uusi selkeä tuote metsätalouteen. Suomen uusiutuvan energian lisäämistavoite nostaa metsähakkeen vuotuisen käytön 13­14 miljoonaan kiintokuutiometriin vuonna 2020. Tämä tarkoittaa nykyhetken käyttömäärän reilua kaksinkertaistamista kymmenessä vuodessa. Puuta korjataan energiakäyttöön sekä nuorista metsistä että uudistushakkuualoilta. Uudistushakkuualoilta korjataan kaadettujen puiden oksia ja latvuksia sekä kantoja. Nuorista metsistä korjataan energiakäyttöön pieniläpimittaista puustoa. Korjuu voidaan toteuttaa kokopuunkorjuuna, jolloin korjataan myös oksat sekä latvukset tai normaalina hakkuuna, jolloin oksat karsitaan ja latva katkaistaan. Uusien toimenpiteiden laajamittaisella toteutuksella on vaikutuksia metsäluonnon monimuotoisuuteen, talousmetsien ravinnetalouteen ja vesistöihin. Energiapuunkorjuu muuttaa talousmetsiä myös kanalintujen elinympäristönä. ­ Tärkeimmät seuraukset metsäkanalinnuille ovat varvuston heikkeneminen kannonnoston seurauksena sekä riski, että nuorten metsien puuston rakenne yksipuolistuu energiapuuharvennusten seurauksena, sanoo metsäkanalintuasiantuntija ja metsä- Edistystä metsäkanalintujen elinympäristönhoidossa Metsäkanalintujen elinolosuhteisiin alettiin kiinnittää huomiota metsätaloudessa 1990-luvulla. Nykykäytännöillä suuri osa tavallisista talousmetsistä on kehittymässä edeltäneitä vuosikymmeniä paremmaksi elinympäristöksi metsäkanalinnuille ja monet metsolle, teerelle ja pyylle tärkeät piirteet ovat yleistymään päin. Esimerkiksi hakkuisiin liittyvä arvokkaiden elinympäristöjen turvaaminen säästää tärkeitä poikue- ja ruokailuelinympäristöjä, kuten puronvarsia ja reheviä korpia. Hakkuualueille jätettävät säästöpuut tarjoavat kanalinnuille ravintoa ja suojaa. Metsäkanalintuja hyödyttää esimerkiksi koivu- ja Nuoren metsän energiapuuharvennus ratkaisee, millainen elinympäristö metsäkanalinnuilla tulevaisuudessa on. 58 l Metsästäjä l 5 l 2010
• Tapio suosittelee riistatiheikköjä talousmetsiin Energiapuuharvennuksen yhteydessä on suositeltavaa jättää hakkuualueelle muutamia riistatiheikköjä. Riistatiheiköt ovat alikasvoskuusten ja muun puuston muodostamia tiheikköjä. Niiden koko vaihtelee muutaman alikasvoskuusen ryhmästä noin aarin kokoisiin laikkuihin. Riistatiheikköjen jättäminen on tärkeää ottaa huomioon kaikissa metsänkäsittelyn vaiheissa, erityisesti silloin, kun ennen energiapuuharvennusta tehdään metsäkoneenkuljettajan työtä nopeuttava näkemäraivaus. Tiheikössä voi olla kasvatettavan puulajin lisäksi alikasvoskuusia ja monipuolista lehtipuustoa sekä pensaita. Monimuotoisuudelle arvokkaat puut ja pensaat säästetään raivauksessa ja hakkuussa. Kasvatettava puusto voidaan harventaa normaaliin kasvatustiheyteen. Luontevia tiheikön sijoituspaikkoja ovat esimerkiksi pienialaiset soistumat, kalliokot, suon ja kankaan vaihettumisvyöhykkeet ja ylipäätään metsikön reunaosat. Riistatiheikkö nuoressa kasvatusmetsässä. Tiheikköjen lisäksi riistan viihtyvyyttä ja muuta metsäluonnon monimuotoisuutta tuetaan energiapuuharvennuksissa jätettävillä säästöpuilla. leppäryhmien, haapojen sekä hakomispuiden Martti Kuusinen Tapiosta kertoo, että riistasäästäminen hakkuissa ja taimikonhoidossa. tiheikköjen jättäminen nähdään käytännölMyös harvennushakkuiden toteutuksia lisenä ja kustannustehokkaana keinona vaiosataan tarvittaessa suunnitella "metsäka- kuttaa positiivisesti riistan elinympäristöön. nalinnun silmin". Tuloksena on päästy to­ Harvennettavasta metsiköstä löytyy distamaan metson soidinten käynnistymisiä yleensä helposti sellaisia pienialaisia kohtia, uusissa paikoissa hiljattain harvennetuissa joissa tiheikön jättämisestä ei varsinaisesti Hyvän metsänhoidon suositukset metsiköissä. koidu metsätaloudellisia kustannuksia, tai ENERGIAPUUN KORJUU JA KASVATUS se on teknis-taloudellisestikin arvioituna Energiapuunkorjuun Hyvän metsänhoidon suositukset energiapuun korjuuseen ja kasvatukseen esittelee järkevä ratkaisu. suositeltavat energiapuun korjuumenetelmät nuorissa metsissä ja uudistushakkuumyös energiapuun kasvatusmalli männiköille. Lähtöseuraukset hallintaan aloilla. Suosituksissa kuvataankannattavaSuositus sovittaa yhteen erilaisia tavoitkohtana on metsänomistajalle ja kestävä metsätalous. Energiapuunkorjuulla ei haluta keino hillitä ilmastonmuutosta on korvata fossiiliset polttoaineet energiapuulla.korjuun laadun teita. Toisaalta kiinnitetään Yksi viedä pohjaa Suositukset tuo esiin metsäenergian ilmastohyötyjä fossiilisiin polttoaineisiin verratmetsäkanalintujen elinympäristöjen hoidossa näkökulmasta huomiota kuvioiden ennaktuna. Lisäksi suositellaan korjuun ja kasvatuksen toimenpiteitä, joilla ilmastonmuutosta voidaan hillitä. tapahtuneelta myönteiseltä kehitykseltä. Tä- lisätä koraivaukseen eli Esimerkiksi "näkemäraivaukseen". Kansallisena tavoitteena on puun energiakäyttöä merkittävästi. metsähakkeen vuotuinen käyttötavoite on 13,5 miljoonaan kiintokuutiometriä vuonna mä käy ilmi energiapuunkorjuutavuotuinen lisäystavoite on lähes miljoonaraivaus suositellaan toteutettavaksi koskevis- Toisaalta kiintokuutiometriä energiapuuta. 2020, eli Suosituksissa esitellään toimintatavat, jotka mahdollistavat tavoitteen toteuttamisen ta Hyvän metsänhoidon suosituksista, jotka niin, että tiheiköillä turvataan riistan tarvitkestävästi. uudistettiin metsätalouden kehittämiskeskus on otettu huomioonsuojan tutkimustulokset ja käyseman uusimmat säilyminen. Tarkistetuissa suosituksissa tännön kokemukset. Niiden ovat olleet mukana kaikki Tapion vetämässä projektissa keväällä 2010. laadinnassa Uudistusalojen merkittävät alan toimijat sekä laaja joukko tutkijoita ja käytännön ammattilaisia. energiapuunkorjuussa on Suositukset on suunnattu Suositusten laadintaan osallistui kiinnostuneille. metsä- jariistan kannalta tärkeää jättää tietty osa kan25 keskei- energia-alan ammattilaisille sekä kaikille aiheesta noista korjuun ulkopuolelle, jolloin metsäkasintä metsä- ja energia-alan toimijatahoa. Suosituksiin on määritelty energiapuun nalinnuille tärkeän mustikan maavarsistoa korjuuseen soveltuvat ja soveltumattomat säilyy rikkoontumatta. Myös uudistushakkohteet. Kelvollisilla korjuukohteilla toi- kuissa säästetyt riistatiheiköt suositellaan mintaa ohjataan joukolla suosituksia, joita rajattavaksi kannonnoston ulkopuolelle. toteuttamalla korjuussa voidaan minimoida Julkaisusarja 30/2010 Metsänomistaja päättää ei-toivottuja seurauksia metsäluonnolle. Metsäalan toimijat nojautuvat laajalti Tapikehittämiskeskus Riistalle tiheikköjä Metsätalouden00700 Helsinki Tapio suosituksiin, mutta niiden toteuttamisesta Soidinkuja 4 on puh. 020 772 9000, fax 020 772 9008 nuoriin metsiin tapio@tapio.fi, www.tapio.fi päättää metsänomistaja. Erityisesti nuoren www.metsavastaa.net Tärkeimpänä uutena metsäkanalintuja hyö- Tapio metsän energiapuuharvennuksessa ratkaisSkogsbrukets utvecklingscentral Orrspelsgränden 4 00700 dyttävänä toimenpiteenä Tapion 9000, fax 020Helsingfors millaisena metsäkanalintuelinympäristaan, tfn 020 772 suositus772 9008 tapio@tapio.fi, www.tapio fi esittelee riistatiheikköjen jättämisen nuorten tönä metsä jatkaa kasvuaan useiden vuosiwww.skogsreflexen.net metsien energiapuuharvennuksissa. Riistati- kymmenten ajan. heiköt ovat alikasvoskuusten ja muun puusSiksi metsästysmahdollisuuksista kiinton muodostamia tiheikköjä. Niitä jätetään nostuneiden maanomistajien kannattaa hakkuissa suojapaikoiksi kanalinnuille ja varmistaa energiapuunkorjuun toteuttajalta, muulle riistalle. että metsäkanalintujen elinympäristön vaaLuonnonhoidon seurannan asiantuntija limisen keinot ovat hallussa. l 02-44-12 ENERGIAPUUN KORJUU JA KASVATUS Hyvän metsänhoidon suositukset EnErgiapuun korjuu ja kasvatus Tapion suositusten tavoite on tarjota tutkittuun tietoon ja käytännön tuntemukseen perustuva käytännöllinen ehdotus siitä, miten metsiä hoidetaan kun tavoitteena on metsänomistajalle kannattava ja kestävä metsätalous. Opasta voi tilata osoitteesta www.tapio.fi/tapionkauppa. Metsästäjä l 5 l 2010 l 59
• Paras valikoima ja halvin hinta myymälöissämme ja verkkokaupassamme! Tarjoukset voimassa Kärkkäisen myymälöissä ja verkkokaupassa 03.09.2010 - 03.10.2010 tai niin kauan kuin tavaraa riittää 19 4 90 KANNETTAVA KUVAPUSSI Kuljeta kaaveet tilavassa kuljetussäkissä. Sopii sorsan ja kyyhkynkuville. Säkissä kestävät kantohihnat. Tilausnumero 101160938 90 3kpl Sniper Easy Cal 12 PATRUUNAVYÖ Uutuus patruunavyö maastokuviolla. - Vyössä paikat 12 kaliiberin haulikonpatruunoille erillisillä läppä taskuilla - Säädettävä malli. - Nopea pikalukkokiinnitys Tilausnumero 101179646 15 6 50 NAAMIOVERKKO 180x400cm 15 Osta myös verkosta: w Anar Real Camo LIPPALAKKI Kalvollisen lippalakin maastoväritys sopii syksyiseen luontoon. Yksi koko. Tilausnumero 100981803 Peittävä naamioverkko perinteisellä maastokuosilla. - Kevyt ja helppo kuljettaa. - Huomaa suuri koko 1,8x4 m Nopeimmille! Tilausnumero 101160939 Perfect Line ALUMIININUOLET TALJAJOUSEEN - Pituus 30" - Vihreä Tilausnumero 100372909 Nyt täysiverinen kalvopuku peruspuv un hinnalla ! Anar KALVOLLINEN METSÄSTYSASU 69 Elämäsi tilaisuus! Anar toteutti metsästäjien pyynnöstä täysin uuden, Real Camo-kankaasta valmistetun jahtiasun. Keveyden, toimivuuden ja vedenpitävyytensä ansiosta puku soveltuu loistavasti niin alku- kuin loppusyksynkin metsästys- ja kalastusreissuille. Kokeile itse ja totea, ettei jahtireissuilla tarvitse kastua eikä näkyä. - Väri: Real Camo - Hengittävyys: 3000mg/ m2/24h. - Vedenpitävyys: 5000mm - Pintamateriaali: 100% polyesteri - Vuori: 100% polyesteri - Täyte: 100% polyesteri - Koot: s-xxxxl - Tuotteita rajoitetusti! Tilausnumero 100981789 279 Anar Deluxe 11 ASEKAAPPI Suosituin asekaappi jopa 11 aseelle! - Vahvaa terästä - Seinäkiinnitysmahdollisuus - 5 vahvaa lukkotappia - Turvasaranat - Erillinen lukittava käsiase- / patruunalokero - Telineet ovessa - Asetuki lakattua puuta - Kork. 156 cm, lev. 53,5 cm, syv. 31,5 cm - Väri valkoinen Tilausnumero 100188123 199 Anar 47 ASEKAAPPI Metsästyskauden kunniaksi sinun aseillesi! Turvakaappi 4 - 7 aseelle - Vahvaa terästä - Seinäkiinnitysmahdollisuus - 5 vahvaa lukkotappia - Turvasaranat - Asetuki lakattua puuta - Kork. 156 cm, lev. 37 cm, syv. 32 cm - Paino 60 kg Tilausnumero 100188107
• 99 19 90 Sniper Camo -30 MAKUUPUSSI Todellinen jahtimiehen untuvamakuupussi tyylikkäällä maastokankaalla. Koteloitu untuvatäyte, puolipitkä vetoketju, muotoon ommeltu huppu sekä lämpökaulus auttavat pitämään nukkujan lämpimänä pienemmän lämpöhukan ansiosta. - Pussin koko 230x80x55cm - Erä tutustumishintaan! Tilausnumero 101166698 Sniper Ranger REPPU 139 Perfect Line METSÄSTYSJOUSI Taljajousi metsästyskäyttöön - Vetovastus 65 paunaa - Yksittäislavat Meiltä löytyy myös muut jousiammuntatarvikkeet! Tilausnumero 100948419 www.karkkainen.com 3kpl Monipuolinen eräreppu metsästäjälle, kalastajalle ja luonnossa liikkujalle. Uusi kestävä kangasmateriaali pitää kosteuden poissa, runsaat taskutilat tarvikkeille ja varusteille. Muotoillut kantoviillekkeet säädöillä sekä lannevyö. Luontoystävällinen väri luontoystävän makuun. - Repun tilavuus noin 32 litraa. Tilausnumero 101102411 25 3kpl KELLUVAT METSÄHANHET - Vartioiva tai ruokaileva Tilausnumero 101160934 25 KELLUVAT KANADANHANHET Hanhen kaaveet edullisesti Kärkkäiseltä! - Ruokaileva, vartioiva ja katseleva - Tuotteita nopeimmille! Tilausnumero 101160956 Voit tilat a myös puhelimella tai sähköpostilla Tilaa soitta malla nume roon 010-4303030 (Ark 9-16) Muina aikoin a lähetä tilaus myynti@ka rkkai nen.c om tai klikka a itsesi verkk okauppaan. se edullisen ostamisen tavaratalo Kärkkäinen Ylivieska Ollilanojankatu 2, Ylivieska Kärkkäinen Oulu Alasintie 12, Limingantulli, Oulu Kärkkäinen Ii Infopiste 010 430 3820 Sorosentie 2, Ii Kärkkäinen Lahti Pasaasi 2, Renkomäki, Lahti Verkkokauppa osoitteessa: Keskus 010 430 3000 Keskus 010 430 3020 Keskus 010 430 3630 www.karkkainen.com
• Leena Forsman ja Marcus Wikman, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vapaaehtoistyö riistanhoitoyhdistyksissä ­ työsarkaa riittää Riistanhoitoyhdistykset toimivat pitkälti vapaaehtoisvoimin. 298 riistahoitoyhdistyksen joukkoon mahtuu erilaisia ja -kokoisia yhdistyksiä. Pienimmissä yhdistyksissä on vain 300 jäsentä, kun suurimmissa jäseniä on runsaat 5 000. Riistanhoitoyhdistysten lukumäärä riistanhoitopiireissä vaihtelee myös melkoisesti, joten ei ole yllätys, että yhdistysten toimintatavoissa ja -edellytyksissä on eroja. Kaikille riistanhoitoyhdistyksille on määrätty samat perustehtävät, mutta silti maantieteellinen sijainti lyö toiminnalle leimansa: painotukset voivat olla varsin erilaisia Helsingissä ja Enontekiöllä. Riistanhoitoyhdistysten vapaaehtoistyön arvo on 7 miljoonaa euroa ja työn määrä 300 henkilötyövuotta. 62 l Metsästäjä l 5 l 2010 O l Osana riista-alan uudelleenorganisoitumista maa- ja metsätalousministeriö antoi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle tehtäväksi selvittää vapaaehtoistyön määrää ja rahallista arvoa riistataloudessa. Selvitys tehtiin postikyselynä riistanhoitoyhdistyksille. Toiminnanohjaajia pyydettiin vuoden vaihteessa arvioimaan riistanhoitoyhdistyksissä vuonna 2008 tehdyn vapaaehtoistyön määrä työtunteina ja rahallisena arvona. Vapaaehtoistyöksi määriteltiin sellaiset työtehtävät, jotka olivat jollain tavoin viranomaistehtävien kaltaisia tai viranomaisia avustavia tehtäviä. Peräti 72 prosenttia toiminnanohjaajista vastasi kyselyyn, joten saatuja tuloksia voidaan pitää varsin edustavina. Kyselyn korkea vastausprosentti on sekin hyvä osoitus vapaaehtoistyön merkityksestä riista-alalla. Koko raportti on luettavissa osoitteessa http://www.rktl.fi/ julkaisut/. Jokaisessa riistanhoitoyhdistyksessä jäsenkunta teki keskimäärin vuoden verran täysipäiväistä vapaaehtoistyötä (noin 1 500 tuntia). Tämän vuoden mittaisen työpanoksen rahalliseksi arvoksi matkoineen ja muine kuluineen arvioitiin noin 24 000 euroa. Koko maan riistanhoitoyhdistysten yhteenlaskettu vapaaehtoistyön arvo oli noin 7 miljoonaa euroa ja työn määrä noin 300 henkilötyövuotta. Työmäärä vaihtelee Metsästäjien tekemän vapaaehtoistyön määrä riistanhoitopiireissä vaihtelee suunnilleen 10 ja 30 henkilötyövuoden välillä (kuva 1). Viiden riistanhoitopiirin ­ EteläHämeen, Kainuun, Oulun, Pohjanmaan ja Uudenmaan ­ työpanos ylitti 25 henkilötyövuotta. Jos asiaa tarkastelee yksittäisten riistanhoitoyhdistysten kannalta, ahkerimpia oltiin kuitenkin Kainuun riistanhoitoyhdistyksissä, joissa paiskittiin keskimäärin noin kolmen henkilötyövuoden verran vapaaehtoistyötä (kuva 2). Etelä-Hämeen ja Pohjois-Karjalan riistanhoitoyhdistysten
• 30 25 Henkilötyövuotta 20 15 10 5 Kuva 1. 3,5 3,0 Henkilötyövuotta 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 Kuva 2. EH ES KA KS KY LA OU PO PH PK PS RP SA UU VS EH ES KA KS KY LA OU PO PH PK PS RP SA UU VS Kuva 1. Metsästäjien tekemän vapaaehtoistyön kokonaismäärä riistanhoitopiireittäin vuonna 2008. Kuva 2. Vapaaehtoistyön määrä riistanhoitoyhdistystä kohti riistanhoitopiireissä vuonna 2008. Piirien lyhenteet: EH = Etelä-Häme, ES = Etelä-Savo, KS = Keski-Suomi, KA = Kainuu, KY = Kymi, LA = Lappi, OU = Oulu, PO = Pohjanmaa, PH = Pohjois-Häme, PK = Pohjois-Karjala, PS = Pohjois-Savo, RP = Ruotsinkielinen Pohjanmaa, SA = Satakunta, UU = Uusimaa, VS = Varsinais-Suomi. 50 40 30 20 10 Kuva 3. Toiminnanohjaus ja hallinto Ampumakokeet ja -radat Virka-apu Riistalaskennat Prosenttia EH ESKAKSKY LAOUPOPHPKPSRPSAUU VS EH ESKAKSKY LAOUPOPHPKPSRPSAUU VS EH ESKAKSKY LAOUPOPHPKPSRPSAUU VS EH ESKAKSKY LAOUPOPHPKPSRPSAUU VS 25 20 15 10 5 Metsästyksen vartiointi Riistavahingot Metsästäjätutkinto Muut tehtävät EH ESKAKSKY LAOUPOPHPKPSRPSAUU VS EH ESKAKSKY LAOUPOPHPKPSRPSAUU VS EH ESKAKSKY LAOUPOPHPKPSRPSAUU VS EH ESKAKSKY LAOUPOPHPKPSRPSAUU VS Kuva 3. Vapaaehtoistyön suhteellinen määrä tehtävittäin riistanhoitopiireissä vuonna 2008. Huomaa ylä- ja alarivin erilaiset mittakaavat. työmääräksi arvioitiin noin 1,5­2 henkilötyövuotta ja muiden riistanhoitopiirien vapaaehtoistyömääräksi keskimäärin 0,5­1,0 henkilötyövuotta. Riistanhoitoyhdistyksessä toiminnanohjaukseen ja hallintoon kului eniten aikaa, noin kolmen kuukauden verran täysipäiväistä työtä, mikä on noin 30 prosenttia kokonaistyömäärästä (kuva 3). Toiminnanohjaukseen sisältyivät lausuntojen laatimiset, neuvonta, tiedottaminen ja yleinen koulutus. Seuraavaksi eniten aikaa vaati ampumakokeiden valvonta ja siinä työssä avustaminen (300 tuntia, 22 %). Metsästäjien antama virka-apu vaati keskimääräiseltä riistanhoitoyhdistykseltä parin kuukauden työpanoksen ja riistalaskennatkin toista kuukautta. Muihin toimintoihin riitti alle 100 tuntia yhdistystä kohti. Alueet ovat erilaisia Vapaaehtoistyön eri muodot jakaantuvat riistanhoitoyhdistyksissä eri tavoin maan eri osissa. Lapissa metsästäjät käyttävät aikaa metsästyksen vartiointiin suhteessa enemmän kuin muualla Suomessa. Siellä myös riistavahinkojen torjunta ja arviointi yhdessä vievät runsaasti aikaa. Pohjois-Karjalassa panostettiin riistalaskentoihin. Lappia ja Pohjois-Karjalaa lukuun ottamatta kaikissa piireissä noin puolet ajasta kului toiminnanohjaukseen ja hallintoon sekä ampumakokeiden järjestämiseen ja ampumaratojen ylläpitoon. Uudellamaalla ja Kainuussa virkaaputoimintaan tarvittiin suurempi työpanos kuin muualla Suomessa. Virka-apua annettiin hirvieläin- ja suurpetokolareissa sekä suurpetojen karkotustilanteissa ja muissa asiantuntija-apua vaativissa tilanteissa. Vuonna 2008 hirvieläinkolareita sattui eniten Uudenmaan, Turun ja Hämeen tiepiireissä, toista tuhatta kolaria kussakin. Metsästäjien työpanos hirvieläinkolareiden selvittämisessä oli Uudellamaalla 7 henkilötyövuotta ja Etelä-Hämeessä 5 henkilötyö- vuotta, mutta Varsinais-Suomessa selvittiin vajaalla 2 henkilötyövuodella. Työssä syntyy matkakuluja Vapaaehtoistyön rahallinen arvo muodostui käytännössä itse työpanoksesta, sillä arvioitujen matkakulujen osuus oli vain 11 prosenttia ja muiden kulujen 4 prosenttia koko vapaaehtoistyön kuluista. Matkakulut arvioitiin suurimmiksi alueilla, joissa riistanhoitoyhdistyksen työmäärä oli suurin. Keskimääräisen riistanhoitoyhdistyksen matkakuluiksi arvioitiin noin 2 700 euroa. Tehtävät, jotka vaativat eniten työtä, vaativat myös eniten liikkumista. Toiminnanohjauksen ja hallinnon sekä ampumakokeiden järjestämisen matkakulut olivat suurimmat. Seuraavaksi suurimpia olivat virka-aputoiminnan ja riistalaskentojen kulut. Näin ollen niin matka- kuin muutkin kustannukset eli koko vapaaehtoistyön arvo näyttää määräytyvän täysin työmäärän mukaan. l Metsästäjä l 5 l 2010 l 63
• Janne Pitkänen, ylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö Ministeriön kuulumisia Itämeren norpan metsästys jälleen mahdollista kalastusvahinkojen estämiseksi n Maa- ja metsätalousministeriö päätti sallia alkaneena metsästysvuotena enintään 30 itämeren norpan pyyntilupien myöntämisen kalastusvahinkojen estämiseksi Perämeri-Merenkurkun kannanhoitoalueella. Päätös on monella tapaa periaatteellisesti merkittävä. Itämeren norppa on nyt hallin ja metsäpeuran joukossa niitä harvoja lajeja, joiden metsästys on vuosikymmeniä kestäneen rauhoituksen jälkeen voitu aloittaa uudelleen. Päätös pohjautuu osaltaan vuonna 2007 valmistuneeseen Itämeren hyljekantojen hoitosuunnitelmaan. Riistahallinnolle onnistuminen lajin tilan parantamisessa on kiistämätön sulka hattuun. Kuitenkin lajin runsastuminen on lisännyt vahinkoja kalastuselinkeinolle, mutta toisaalta julkisuudessa monet luonnonsuojelujärjestöt ovat vastustaneet päätöstä pyyntilupien myöntämisestä. Kanta kolminkertaistunut Sen jälkeen kun itämeren norpan metsästys lopetettiin vuonna 1988, on Perämerellä laskennoissa havaittu kanta kasvanut runsaasta 2000 yksilöstä vuonna 2009 laskettuun noin 6100 hylkeeseen. Kanta on siis varovaisesti arvioiden kolminkertaistunut 20 vuoden aikana. On kuitenkin huomattava, että jäällä laskettavissa on parhaissakin laskentaolosuhteissa vain osa eläimistä, osan ollessa vedessä. Vaikka aiempina vuosikymmeninä laji kärsi ympäristömyrkkyjen aiheuttamasta kohdunkuroumasairaudesta, nykyisin kannan terveydentila näyttäisi olevan jatkuvasti parantumassa. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen viimeisimmässä vuosien 2000-2009 aineistossa enää 10,8 % sukukypsistä naaraista oli sairaita, kun 1970-luvulla vastaava luku oli jopa 60 %. RKTL katsoikin lausunnossaan, että norppakannan nykyinen koko ja kehityssuunta mahdollistavat rajoitetun metsästyksen Perämerellä. Lupia vain kalastusvahinkojen estämiseksi Perusteena 30 vahinkoa aiheuttavan yksilön pyytämiselle on erityisesti se, että hylkeet aiheuttavat vahinkoja kalastuselinkeinolle. Hylkeet kilpailevat samasta resurssista, syövät ja turmelevat kaloja ja rikkovat pyydyksiä ja kalankasvatuskasseja sekä karkottavat kaloja. Perämeri-Merenkurkun alueella riistanhoitopiirit voivat myöntää pyyntiluvan ainoastaan ammattikalastajalle ja luvan ehtona on, että sillä voidaan metsästää vahinkoa aiheuttava itämeren norppa ainoastaan kiinteästä pyydyksestä tai kiinteän pyydyksen tai kalankasvatusaltaan välittömässä yhteydessä olevasta elävänä pyytävästä loukusta. Kannan kehitystä seurataan Pyyntilupien ehtona on, että metsästetystä hylkeestä toimitetaan RKTL:lle sen pyytämät näytteet. Tämä on erityisen tärkeää siksi, jotta tutkimuslaitos pystyy seuraamaan kannan terveydentilan kehitystä jatkuvasti. Maa- ja metsätalousministeriö on tänä vuonna myöntänyt Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle lisää rahoitusta Perämeren alueen itämeren norppien lentolaskentaan yhteistyössä ruotsalaisten tutkijoiden kanssa. Hyljekantojen kehitystä seurataan tarkasti ja kannanarviointia pyritään kehittämään entistä tarkemmaksi. Kansainvälisiä kysymyksiä Hyljekantojen hoito, metsästys ja saaliin hyödyntäminen ovat olleet jo vuosikymmeniä hyvin monella tavalla kansainvälisiä kysymyksiä. Itämeren hyljekantojen hoito on pitkään ollut kiistelty kysymys Itämeren suojelukomission HELCOM:in jäsenvaltioiden kesken. Myös Euroopan unionin luontodirektiivin velvoitteet vaikuttavat itämeren hyljekantojen hoitoon, joskaan eivät niin tiukasti kuin suurpetojen osalta. Suotuisan suojelun taso on kuitenkin tavoitteena myös hylkeiden osalta. Edellisen kerran sitä arvioitiin vuosien 2000-2006 osalta, jolloin Suomessa hallin taso arvioitiin suotuisaksi, ja itämerennorpan osalta riittämättömäksi, mutta paranemassa olevaksi. Viimeisimpänä 20.8.2010 tuli voimaan EU:n asetus hyljetuotteiden kaupan kieltämisestä. Poikkeusmenettelyä kaupan sallimiseksi Suomen pienimuotoiselle pyynnille ja saaliiden hyödyntämiselle selvitetään ministeriössä parhaillaan. n Harmaahylkeen metsästystä lisätään. Myös itämerennorpan metsästys voidaan erittäin rajoitetusti aloittaa kalatalousvahinkojen vähentämiseksi. 64 l Metsästäjä l 5 l 2010 Reijo Orava
• T ATUVÄLINEE LA SYKSYN N ETSÄSTYKSEE M HIrVENPYYNTIIN TESTIVoITTAJA: Lafayette MICro 5 VHF-PUHELIN TEHoPAKETTI Zodiac CoNNECT VHF-PUHELIN · sis. 2 antennia + pöytälaturi +miniheadset 329,- 199,JÄSENLEHTI RFÖRBUND RY:N - FINLANDS JÄGA SÄSTÄJÄLIITTO SUOMEN MET Ultrapoint 2010 GBS TUTKAPANTA + ohjelmisto Nro 2 2010 6,50 890,Nro 3 2010 JÄSENLEHTI RFÖRBUND RY:N - FINLANDS JÄGA SÄSTÄJÄLIITTO SUOMEN MET · metsästäjän kestosuosikki ylivoimaisella gore-tex® kalvolla · normaali suositushinta puvulle 689,- Sasta Wolf PUKU 6,50 429,- Lintuvedet kutsuvat taas! Katse kohti tia kaurispukkijah usseet Karhut ovat no talviuniltaan Y HIRVENSAR NÄIN KEHITTY VI LÄH METSO-LEIRIT ESTYVÄT Meiltä myös muita Sasta, Härkilä ja Seeland pukumalleja. Tuotteet nähtävänä nettisivuillamme www.HHnet.fi, ja sieltä HHsport. Kannattaa kysyä myös tarjousta ryhmätilauksesta. · kestävä ja vedenpitävä, ylivoimaisella gore-tex® kalvolla oleva jalkine, tehty suomalaiseen jalkaan sopivaksi · tuotteessa uusi Viking pitävä pohjaratkaisu, isot raksit, joten helppo pauloittaa · tuotteella vuoden takuu · norm. hinta 249,- Viking Deer Hunter GorE-TEx® JALKINEET Ö SUURPEDOT KESYYNTYVÄTK ? SUURRIISTAA KOIRAN KANSSA 179,- · kestävä ja suosittu luonnonkumisaapas suomalaiseen jalkaan · kengissä pitävä vaelluskengän pohjaratkaisu, irroitettava pohjallinen · tuotteella vuoden takuu · norm. hinta 89,- Viking Trophy LUoNNoNKUMIJALKINEET 59,- Poikkea nettisivuillemme HHnet.fi ja sieltä HHsport. Sivuillamme palvelemme sinua reaaliajassa, hyvillä yli 1000 aseen valikoimillamme. Sivuiltamme näet edullisen hintatasomme ja varastotilanteen paikkakunnittain. Toimitamme tuotteita myös Postin ja Matkahuollon kautta. Nivala · Alahärmä · Raahe · Iisalmi www.HHnet.fi Metsästäjä l 5 l 2010 l 65
• Eerikki Rundgren Ekin kanssa erällä Taltuta kylmä K Hanna Sarja Pakkanen ja viima yhdessä pohjaan asti upottavan hangen kanssa voivat olla joskus voimia vievä yhdistelmä. Viime talvena Martimoaavalla ahkion vetäminen tuotti tuskaa vielä maaliskuun alussa. 66 l Metsästäjä l 5 l 2010
• K Kylmän taltuttamiseen tarvitaan muutakin kuin pukeutumista kaikkiin mahdollisiin vaatteisiin, mitä on tullut reppuun pakanneeksi. l Kesän jäätyä taakse ilmat muuttuvat jäl- ven lisäksi useilla muillakin Lapin tunturialueilla. Vaikka lämpötila aamuöisen sateen jälkeen lähtikin nopeasti nousuun, osoitti tapahtunut jälleen kerran, ettei tunturiin pidä lähteä edes kesällä ilman kunnollisia varusteita. leen vääjäämättä kylmemmiksi. Syksyn jahdeissa pukeutumiseen joutuu kiinnittämään huomiota aivan eri tavalla kuin vielä pari kuukautta aiemmin kesälomalla. Vaikka voi Suomen oikuttelevissa säissä joutua kesälläkin liki talvisiin olosuhteisiin. Ollessani heinäkuussa työmatkalla Kilpisjärvellä ylitin yhdessä ystäväni kanssa lähes kilometriin kohoavaa tunturiylänköä. Luoteeseen kääntynyt ilmavirtaus laski lämpötilan nopeasti reilusta kymmenestä lämpöasteesta ainoastaan +2C asteeseen. Pureva viima sai ilman tuntumaan vielä tätäkin kylmemmältä. Lämpötilan äkillisestä laskusta huolimatta emme lisänneet vaatetusta. Sen sijaan suljimme takkien tuuletusaukot ja kiristimme huppujen nyörejä yrittäessämme suojautua kylmää ilmaa ja tuulta vastaan. Hieman lisäsimme kävelytahtia ja laskeuduimme alas laaksoon, missä ei tuullut yhtä lujasti. Reilua viikkoa myöhemmin heinäkuinen lumisade hämmästytti retkeilijöitä Kilpisjär- Laita hattu päähän Monesti on tullut todettua, etteivät pelkät varusteet tee kenestäkään erämiestä. Osatakseen toimia muuttuvissa sääolosuhteissa sekä syksyn ja talven kylmissä keleissä täytyy itse erätietojen ja -taitojen olla kunnossa. Tämän lisäksi on hyvä ymmärtää myös hieman ihmiskehon toimintaa. Ylläpitääkseen aivojen ja sisäelinten lämpötilaa elimistö pyrkii säilyttämään kehon lämpötilan +37C:ssa. Kylmässä pintaverisuonet kuitenkin supistuvat, jolloin ihon sekä kehon ääreisosien verenkierto vähenee. Näin keho pyrkii estämään lämpökatoa laskemalla vähemmän tärkeiden alueiden lämpötilaa. Lämpötilan lasku osassa kehoa aiheuttaa kuitenkin ongelmia, kun kehon ääreisosat, kuten jalat ja kädet, alkavat palella. Riski paleltumiin kasvaa sitä mukaa, mitä enemmän lämpötila joissain osissa kehoa laskee. Erityisen herkkiä alueita ovat sormien ja varpaiden lisäksi korvat ja nenä. Vaikka korvat ja nenä ovatkin herkkiä paleltumaan, muodostaa pään alue myös poikkeuksen. Kylmä ei supista pään verisuonia, mikä olisi omiaan estämään lämpökatoa. Tämän sijaan suojaamattoman pään kautta voi haihtua pakkasessa jopa 90 prosenttia koko kehon lämmöstä. Sanonta "jos jalkoja paleltaa, pistä hattu päähän" pitää siis hyvin paikkansa. Päähineen lisäksi kannattaa käyttää huppua. Kaulaa ja niskaa suojaava huppu muodostaa kasvojenkin eteen ulkoilmaa lämpimämmän mikroilmaston, mikä vähentää pään alueen lämpöhukkaa ja helpottaa pakkasella hengittämistäkin. Muista syödä ­ saat energiaa On kuitenkin hyvä muistaa etteivät vaatteet itsessään lämmitä, vaan pitävät ainoastaan kehon tuottaman lämmön sisällään. Varsinkin talviretkeilijä tarvitsee lämmön tuottamiseen runsaasti energiapitoista syötävää. Energiaa kuluu sitä enemmän, mitä kylmempi on ilma ja kovempi rasitus. Syömisen ohella juomistakaan ei saa unohtaa, sillä elimistö menettää nestettä paitsi hikoiluna, myös hengityksen kautta. Kylmä taas lisää virtsaneritystä, mitä kutsutaan kylmädiureesiksi. Kun myös kahvi ja tee ovat diureetteja, ei nesteytystä varsinkaan talvella saa jättää pelkästään näiden varaan. Kerrospukeutumisen ABC A. Alusvaatteilla pyritään ennen kaikkea pitämään iho kuivana. Lähinnä ihoa olevien vaatteiden tulee siirtää rasituksessa syntynyt kosteus seuraavaan vaatekerrokseen ja pysyä samalla itse kuivina. Alusvaatteilla estetään myös muiden vaatteiden tapaan kehon tuottamaa lämpöä karkaamasta. B. Välikerrosten määrällä ja laadulla säädellään ensisijaisesti kehon tuottamaa lämpöä. Välivaatteet myös imevät kosteutta alusvaatteista ja siirtävät sitä edelleen päälikerrokseen tai vielä mieluummin sen ohi ulkoilmaan. Päälle kannattaa pukea mieluummin useita ohuita vaatekerroksia kuin yksi paksu. C. Päälivaatteiden tehtävä on ennen kaikkea suojata käyttäjäänsä tuulelta ja ulkoiselta kosteudelta. Niiden tulee myös kyetä päästämään lävitseen kehon tuottama liika lämpö ja tämän myötä syntyvä kosteus. Hyvissä olosuhteissa päälivaatteita ei tarvita välttämättä ensinkään. Metsästäjä l 5 l 2010 l 67 Kuvat: Hanna Sarja
• Syys- ja vielä enemmän talviretkeilyn suurimpia haasteita on saada nautittua päivän mittaan riittävä määrä lämmintä nestettä. Termospulloissa mehu pysyy kuumana pitkälle päivään, ja vesipullon voi sujauttaa takin sisään. Pidemmillä reissuilla juotavaa joutuu kuitenkin lämmittämään päivän mittaan lisää. Kylmänä nautitun juotavan ongelma on suuri energiahukka, kun elimistö joutuu lämmittämään nesteen kehon lämpöiseksi. Myös veden etsiminen lumen ja jään alta vaatii ponnistuksia sekä vie aikaa ja energiaa. Tähän aiheeseen palataan seuraavassa Metsästäjän numerossa. Paljon helpompaa iltatoimet on suorittaa autiotuvassa tai laavussa. Martinselkosen luonnonsuojelualueen hienossa Mustalammen umpilaavussa kelpaa kellahtaa laverille kovemmassakin pakkasessa. Karaise itseäsi Hikoilu on erämiehen pahimpia riesoja, ja sitä tulisi välttää kaikin mahdollisin keinoin. Hikoillessa elimistö menettää nesteiden lisäksi elintärkeitä suoloja. Hikoilu kastelee myös vaatteet, mikä aiheuttaa sitä enemmän ongelmia, mitä kylmempi ilma on ja mitkä ovat mahdollisuudet vaatteiden kuivattamiseen. Aika tavalla hikoilua ja sen mukanaan tuomia ongelmia voidaan välttää oikeilla vaate- ja materiaalivalinnoilla, mutta ennen kaikkea kuitenkin järkevillä toimintatavoilla. Kannattaa muistaa sanonta: "Ei matka tapa vaan vauhti." Varsinkin talvella olisi hyvä malttaa edetä rauhallisesti ja voimia säästäen. Liikkeelle lähdettäessä päällä ei saa olla liikaa vaatteita. Hyvä nyrkkisääntö on pukea päälle sen verran, että ulkona tarkenee juuri ja juuri olla. Mukava lämpötila saavutetaan sopivalla kulkuvauhdilla. Jos kaikesta huo- limatta päälle tuli liikaa vaatetta, otetaan ylimääräiset pois ennen hien kirpoamista pintaan. Entä onko mitään tehtävissä, ettei tulevana talvena tarvitsisi palella samalla tavalla kuin viime talven pakkasilla kenties tuli tehtyä? Tässä olisi yksi hyvä syy muiden jatkoksi lopettaa tupakanpoltto. Tupakointi supistaa verisuonia, mikä ei ole omiaan parantamaan ääreisverenkiertoa käsissä ja jaloissa. Kylmänsietokykyä voi myös parantaa itseään karaisemalla. Ikävältä kalskahtava siedätyshoito täytyy aloittaa kuitenkin jo alkusyksystä eikä vasta talven ensimmäisillä pakkasilla. Kylmään tottuminen ottaa oman aikansa ja ainoastaan ajoissa aloitetulla sie- dätyskuurilla voi välttyä talven shokkihoidoilta. Avantouinti lienee tunnetuimpia kotikonsteja itsensä karaisemiseen. Järvien jäätymistä joutuu odottamaan vielä tovin, mutta toki luonnonvesissä voi uida Jaakon päivän ja jäiden tulon välisenäkin aikana. Varsinkin talvivaelluksille aikovien kannattaa pukeutua nyt ahkeraan uimavaatteisiin. Ja sormia ei kannata vielä pitkään aikaan sujauttaa käsineisiin. Myöhemmin syksyllä ja varsinkin talvella karaistuja käsiä ei palella yhtä herkästi kuin alun alkaen lämpimiin käsineisiin totutettuja. Jossain vaiheessa talviretkeä rukkaset kuitenkin täytyy riisua, kun joutuu touhuamaan hetken paljain käsin. l Elimistö tarvitsee murkinaa voidakseen tuottaa lämpöenergiaa. Reissuilla kannattaa tankata syötävää riittävän usein, jotta vilu ja paha mieli eivät pääse livahtamaan puseroon. Säännöllinen avantouinti parantaa kylmänsietokykyä ja laukaisee stressiä. Mielialan kohotessa ja liian korkean verenpaineen jäädessä avantoon elimistö kestää muutoinkin paremmin rasitusta. Tuulen nopeus (m/s) 1,8 2 3 5 8 11 15 20 Lämpötila tyynessä 0 -5 -10 -15 Vastaava lämpötila tuulessa 0 -5 -10 -15 -1 -6 -11 -16 -4 -10 -15 -21 -9 -15 -21 -28 -13 -20 -27 -34 -16 -23 -31 -38 -18 -26 -34 -42 -20 -28 -38 -44 Paleltumavaara -20 -20 -21 -27 -34 -41 -46 -49 -52 -25 -30 -35 -40 -40 -42 -49 -59 -69 -75 -80 -84 -25 -30 -35 -27 -32 -37 -32 -38 -44 -40 -47 -53 -48 -55 -62 -53 -60 -68 -57 -65 -73 -60 -68 -76 Paleltumavaara alle 30 sekunnissa Ilman lämpötilan ja tuulen jäähdyttävää yhteisvaikutusta paljaaseen ihoon kuvataan viimaindeksillä. 68 l Metsästäjä l 5 l 2010
• Aku Ahlholm, vs. erikoissuunnittelija, eräviestintä, Metsähallitus Eräaatoksia valtion mailta Moni metsästää yhä nälkäänsä Suurin osa ihmisistä lienee väärässä. Vaikka metsästys on mukavaa, se ei ole pelkkää hupia. Enkä nyt tarkoita vapaaehtoistyötä luonnon hyväksi tai vieraspetojen hävitystä, vaan monen suomalaisen vatsassa kurnivaa karmeaa nälkää, jonka vain onnistunut jahtisyksy tyydyttää. n Riista-ammattilaiset ovat huomanneet jänisvuonna kodin läheltä saadut paistit ovat edullinen lisä perheen ruokapöydässä. Sorsat syksyllä, jokunen harva metsälintu, ehkä kyyhky, kaikki syödään. Kaukaa ei pienriistaa tosin kannata hakea henkensä pitimiksi, jos rahaa ei ole muutenkaan. Kyse on myös rahasta Riista on meille riidantärkeää, koska me syömme sitä. Toki kiivaisiin sananvaihtoihin osallistuvat nekin metsästäjät, joille riista ei enää ole elintärkeää. Loppujen lopuksi emme ole kaukana ajasta, jolloin riistaa oli kaikkien pakko saada elääkseen. Toisaalta, onhan suurriista rahallisestikin hyvin arvokasta ja osalle luvat tietävät bisnestä. Kaiken metsästysporun jälkeen on suorastaan ihme, miten kotimainen ruokatuotanto voi olla niin aliarvostettua. Syötävä ja juotava ovat ainoita tuotteita, joita me tarvitsemme. Elämme kohtalaisesti ilman kännyköitä, autoja, lehtiä tai politiikkaa mutta heikommin ilman maitoa, viljaa, kasviksia, munia, lihaa tai muuta ruokaa. Luulisi, ettei tilanne voi olla kuin väliaikainen, mutta kuinka pitkään väliaikaisuutta voi vielä kestää? Viime aikoina sähköpostissa on kiertänyt erikoinen lehtileike rapakon takaa. Siinä metsästäjiä kehotetaan häpeämään, koska he syövät riistaa eivätkä kasvatettua lihaa, jota ei ole vahingoitettu. On tietysti vaikea tietää, miten kasvatettu liha on päätynyt pakastinaltaaseen, jos eläintä ei ole vahingoitettu. Metsästäjillä on selvästikin vielä paljon hyvää kerrottavaa maailmalle: riista on hyvää ja tietysti terveellistä, ennen loppuaan eläin on saanut elää vapaana, eikä se ole kuluttanut ympäristöä vaan ollut osa sitä. Metsähallitus tarjosi Riihimäen erämessuilla yleisölle riistaa, ja messuvieraat saivat arvailla, mistä riistasta oli kyse. Kulhoissa oli harmaahyljettä ja valkohäntäpeuraa. Riista ruokana oli myös koko messujen teemana. Tarkoitus oli kannustaa metsästäjiä hyödyntämään saalis tarkasti, jolloin jäisi vähemmän sijaa puheille metsästyksen turhuudesta. Ennen kuin kiireisimmät nostavat sormensa korkealle ilmaan, täytyy kummia. Kun keskustelu kääntyy hirviin, puna alkaa kohota metsästäjien otsalle. Tiedän sen, koska olen hirvestäjä itsekin; näkisittepä naamani nyt. Ja minullakin on joskus ollut nälkä. Tuomo Pirttimaan mainiossa hirvijutussa (M&K 7/2010) Ilkka Tiainen kuvasi ilmiötä siten, että sana hirvi saa metsästäjän veren kiertämään väärään suuntaan. Myös Metsähallituksen eräsuunnittelijat ovat miettineet, onko hirvi yksinkertaisesti niin suuri saalis, että kaikkien hermot eivät kerta kaikkiaan kestä. Riitely vain vahvistaa riistan valtavan merkityksen, joka on useille suurempi kuin he uskaltavat julkisesti tunnustaa. Ilman riistaa joillekin tulee hätä Olen tavannut perheitä, jotka ovat riistanlihasta riippuvaisia. Jos pottusato onnistuu ja hirvijahti menee odotetusti, perhe selviää taas seuraavaan kesään ja syksyyn. Kun on kuivaa puuta, lasten varpaita ei yöllä palele. Eletään Suomessa ja vuotta 2010. Sen kauemmaksi emme vuosituhansien saatossa ole puustamme pudonneet, vaikka luulemme ajautuneemme kauaksikin. Ainakin meille yritetään uskotella, että metsästys on turhaa. Taantuma lisää niitä, joille tulee aito hätä toimeentulosta ja ruuasta. Nyt jos piiri vähentää lupia niin, ettei ole syötävää tai lisää niin paljon, ettei tulevina talvina ole syötävää, moni pelkää joutuvansa pulaan. Kun on tarpeeksi merkittävästä asiasta kyse, eli hirvestä, lupia ei koskaan tule sopivasti tai jos tulee, naapuriporukat eivät älyä ampua oikeanlaisia elukoita, jotta tasapaino säilyisi. Hirvieläinten lisäksi muutakin riistaa syödään kurnivaan mahaan. Hyvänä kiirehtiä kirjoittamaan tähän väliin, että tietysti metsästys on harrastus ja voi se olla turhaakin. Suurin osa metsästää huvikseen. Hupi ei tosin ole este sille, ettei siitä olisi hyötyäkin. Väittävät jopa, että työnteko saisi nykyään olla mukavaa. Se lienee kuitenkin liioiteltua. Metsähallituksen eräviestintä palaa jälleen viran vakinaisen haltijan Hannaleena Mäki-Petäyksen käsiin. Minä puolestani alan tehdä työkseni Jahti-lehteä. n Metsästäjä l 5 l 2010 l 69
• Jaakko Kolmonen Laukauksesta lautaselle Hirvieläimet osa 1: A 70 l Metsästäjä l 5 l 2010 Hirvi l Aloita metsästys, kun lehdet ovat pudonneet puusta. Osumatarkkuus ja turvallisuus paranevat huomattavasti. Samalla ilmatkin ovat viilenneet. Raatokärpäset ovat poissa, ja eläimen teurastus, mahdollinen riiputus sekä paloitteluolosuhteet ovat parantuneet huomattavasti. Kunnioita eläimen elintapoja Hirvieläinten kiima-aika on mennyt ohi. Rykimäaikana keski-ikäisten ja vanhempien uroseläinten lihan, veren ja maksan laatu ei ole parasta mahdollista, sillä ovathan isojen eläinten lemmenleikit raakaa ja stressaavaa touhua. Eläinten lisääntymisen takia ei ole syytä häiritä niitä kiima-aikana. Paljon kaatolupia omaavat seurat kaatavatkin rykimäaikana vain nuoria uroita, vasoja ja naaraita. Omega-3:a, rautaa, sinkkiä ja seleeniä Hirvieläinten lihan ravintoarvot ovat hyvät terveydelle. Rasvaa hirvessä on vähemmän kuin naudassa. Hirvieläinten rasva on pintarasvaa, ja se on helppo tarvittaessa poistaa. Hirvieläinten rasvassa on runsaasti omega3-rasvahappoja. Näiden terveellisten rasvahappojen osuus hirvenlihan rasvahapoista on 7 prosenttia, kun vastaavasti naudalla se on vain 1,5 prosenttia. Kun teet riistasta ruokaa, poista ylimääräinen rasva vasta valmiista ruoasta. Näin saat ruoasta maukkaamman ja ravitsevamman. Hirvieläinten liha on hyvä raudan, seleenin ja sinkin lähde. Hirven rauta on hyvin imeytyvässä muodossa. Hirvieläinten lihan syyrakenne on hienojakoisempaa kuin naudalla, ja siksi liha on mureaa. Kaadetuista hirvieläimistä puolet on yleensä vasoja eli juottovasikoita. Niiden jokainen lihapala on pehmeän mureaa. Tämä johtuu siitä, että ne imevät emosta maitoa vielä syys­lokakuussa. Marraskuussa ravinnon muuttuessa vasankin liha alkaa saada enemmän riistan makua. Vasan liha pitää kypsentää 100 as- Maksa-juuresräiskäleet
• teessa. Sopiva lihan sisälämpötila uunista poistettaessa on 58 astetta. ton yhteydessä verta saattaa tulla enää muutama tippa. Mitä hirvi sisältää? Jorma Lindstenin tekemän punnituksen tulos 6.11.2005 oli seuraava: Hirven elopaino oli 300 kg Pistämällä saatiin verta ulos 10 kg (290 kg) Keuhkot 5,6 kg + sydän 1,9 kg + maksa 4,5 kg + suolisto 68 kg = 80 kg (210 kg) Vuota, pää ja sorkat painoivat 54 kg eli paloitteluvalmis ruhopaino on 156 kg Lopputulos: 300 kg hirvestä tulee luita 45 kg ja lihaa 111 kg Hitaalla luodilla vähemmän tuhoa Piirrokset kertovat selkeästi, kuinka paljon vähemmän hidas luoti vahingoittaa lihaa kuin nopea silloin, kun ne lävistävät eläimen. Jos hirvieläimen kaataa pisto-osumalla hitaalla luodilla, todennäköisesti ruokatorvi ja sydän säilyvät ehjänä. Tällöin myös kokki on tyytyväinen ja hän voi valmistaa veriohukaisia ja sydänkäristystä. Varo ruokatorvea Ympyrä kuvaa aluetta, jolle on pyritty osumaan hirviammunnoissa. Hygienian ja veriletun tekijän kannalta osuma-alue saisi rajoittua ruokatorven alapuolelle. Ruokatorvi alkaa päästä, etenee selkärankaa pitkin keuhkon vieressä ja päättyy pötsiin. Jos luoti osuu pisto-osuma-alueen yläpuolelle, se katkaisee ruokatorven. Samalla se saastuttaa rintaontelon ja veren. Kokille mieleinen osumapaikka on sydämen ja lapalihojen oikealla puolella, paikka X. Osumatutkimus Kyselyyn osallistui 10 seuraa eri puolilta Suomea. Seurojen koko vaihteli kaadettujen hirvieläinten määrän mukaan 32:sta 179:ään. Tässä on yhteenveto tuloksista: Kaadetut eläimet 1 osumalla 2:lla tai useammalla 849 kpl 500 kertaa 349 kertaa Nopean luodin tekemä jälki Osumat osuma-alueittain Pisto-osuma 308 kpl Lapaluuosuma 366 kpl Pää-, kaula- ja selkäosuma 91 kpl Suolisto-osuma 58 kpl Muu alue 25 kpl Hukkaan mennyt liha 2 989 kg Yksi hyvä osuma riittää eläimen lopettamiseen. Hitaan luodin tekemä jälki Pisto-osuma Aina tulee pyrkiä siihen, että kaatolaukaus lopettaa eläimen mahdollisimman nopeasti ruuansulatuskanavaa ja lihoja tuhoamatta. Jos luoti osuu rintakehän alueella keuhkoihin, sydämeen tai isoihin verisuoniin, ampuja on saanut napakympin. Jotta tämä onnistuu, tulee ampua ainoastaan ampujaan nähden poikittain olevaan hirvieläimeen ns. pisto-osuma. Oikea osuma-alue on ruokatorven alapuolella ja lapalihojen ja sydämen vieressä. Tällöin veri valuu rintaonteloon ja ruokatorvi jää ehjäksi. Onnistuneen osuman jälkeen metsästäjä voi keskittyä armonlaukaukseen ja tarkistuspistoon. TarkistuspisMetsästäjä l 5 l 2010 l 71
• Turpasyltty hirventurpa vettä 5 maustepippuria pieni pala laakerinlehteä suolaa Asiantuntijoiden kultaiset ohjeet Eläinlääkäri Martti Partinen: Valikoi kaadettava eläin tarkoin, jotta suku jatkuu. On parempi jättää ampumatta kuin ampua suolisto-osuma. Eläin ei häviä minnekään, ja se saattaa olla aseesi edessä jo huomenna. Aseasiantuntija Erkki Kauppi: Valitse ase ja luoti kaadettavan eläimen mukaan. Väärillä tehoilla tuhotaan vuosittain tuhansia kiloja lihaa. Lihateollisuusteknikko Matti Mäkelä: Nopea veren lasku takaa laatulihan. Huolehdi, etteivät suolistomassa ja virtsa joudu lihan kanssa tekemisiin. Muista hygienia joka työvaiheessa. Harrastustaan arvostava erämies käyttää vain teräviä ja laadukkaita veitsiä. Lihakauppamestari Jorma Lindsten: Nylje eläin juuri ennen paloittelua. Näin saat laadukasta ja mehukasta lihaa tyhjiöpakattavaksi pakastimeen. Pakasta ylimääräiset sisäelimet heti jäähtyneinä. Keittiömestari Jaakko Kolmonen: Käsittele heti teurastuksen yhteydessä sisäelimet asiallisesti teurastuspäivän herkkuja varten. Ole ennakkoluuloton ja tutustu jo esi-isiemme valmistamiin teurastuspäivän herkkuihin. koristeita, kiehauta esimerkiksi ohuita porkkanakuvioita turpaliemessä ja aseta ne hyytelöastian pohjalle. Kaada päälle millin verran hyytelölientä. Hyydytä koristeet mieleiseen kuvioon kylmiössä ennen hyytelöaineiden lisäämistä. Lisää loput aineet vuokaan ja peitä ne keitinliemellä. Anna syltyn jäähtyä yön yli jääkaapissa. Jotta saat hyytelön astiasta helposti irti, kasta astia kuumaan veteen pariksi sekunniksi. Teräsja lasiastiasta hyytelö irtoaa parhaiten. Irrottamista helpottaa, kun veitsellä kääntää irronnutta hyytelöä sen verran, että ilmaa pääsee astian ja hyytelön väliin. Jos hyytelömassaa on liikaa, tee lopusta keittoa. Tarjoa hyytelön kanssa etikkapunajuurta, keitettyjä perunoita ja jälkiuunileipää. Maksa-juuresräiskäleet 300 g jauhettua peuranvasan maksaa 3 dl hienoa kasvisraastetta: porkkanaa, palsternakkaa ja perunaa ½ dl kylmäpuristettua rypsiöljyä 1 tl paprikaa 1 rkl tuoretta yrttiä ½ tl suolaa Turvan esikäsittely syltyksi Poista nylkemisen yhteydessä myös päästä nahkaa niin, että se irtoaa mahdollisimman paljon turvan alueelta. Leikkaa turpa irti ja pese se kunnolla juoksevalla vedellä. Vasan turvan sieraimien lähellä oleva nahka on ohut ja vaatii todella terävän veitsen, jotta saadaan kaikki herkku talteen. Turvan kaarevat osat ovat rustomaisia. Poista erittäin terävällä veitsellä loppu nahka. Leikkaa turpa viiden sentin kaistoiksi ja poista nahka kuten kalan fileestä. Huuhtele turpapaloista karvat pois. Ota talteen rustomaiset osat ja turvan maukkaimmat valkoiset osat. Tee terävällä veitsellä viiltoliikettä turvan nahan pintaa pitkin ja poista poskilihas ja valkoinen herkku. Ota lihapalasta kiinni ja nylje se irti nahasta. Ohuet kohdat kannattaa leikata suikaleiksi nahan kanssa ja sitten poistaa nahka lihoista kuten kalan fileestä. Pane turpapalat kattilaan ja peitä ne vedellä. Kiehauta palat ja sekoita niitä. Näin irtonaiset loput karvat nousevat vaahdon mukana pintaan. Kerää vaahto pois. Lisää mausteet. Keitä turpapalat pehmeiksi. Keittoaika on koon mukaan 2­4 tuntia. Leikkaa turpa sormenpään kokoisiksi paloiksi. Pane palat sen malliseen astiaan, minkä mallisena haluat hyytelön tarjota. Kiehauta liemi ja siivilöi se turpapalojen päälle. Tarkista suola. Jos haluat turpahyytelön pintaan Alkukesällä peura syö mielellään kasvimaalta juureksien varsia, ja syksyllä juurekset ja omenat ovat niiden herkkua. Niinpä kasvikset sopivat hyvin raasteena maksalettuihin. Sekoita raaka-aineet sekaisin. Kuumenna pannu lieden 2/3-teholla. Sipaise vähän öljyä pannulle ensimmäisille letuille. Paista loput ilman rasvaa. Taikinassa oleva öljy hoitaa pannusta irtoamisen. Näin ollen räiskäminen ja käryäminen ovat olematonta. Paista lettuja riittävä määrä, sillä ne ovat hyviä sellaisenaan välipalana. Tarjoa maksaräiskäleet puolukkasurvoksen ja vihertävän kasviksen kera. Pöydän voi koristella keväisen kauniiksi kuusen kukinnoilla. Viimeiseksi mausteeksi pöläytetään kuusen kukintojen siitepölyä räiskäleille. l Metsästäjä-lehdessä 6/2010 kerrotaan lisää hirvieläinten käsittelystä. Jaakko Kolmonen antaa ohjeita muun muassa raakapaloitteluun, riiputtamiseen, raakakypsentämiseen ja pakastamiseen. Niin tämän kuin seuraavankin numeron ohjeet pätevät niin hirvelle kuin muillekin hirvieläimille. 72 l Metsästäjä l 5 l 2010
• SykSyn jahteihin UUtUUS! www.erakontti.fi StarHunter riistakameralähetin 499 · Lähettää ottamansa kuvan suoraan kännykkään tai sähköpostiin · 5.0 megapikselin kuvakenno · Langaton kuvansiirto GSM:n avulla · Infrapunasalama yökuvaukseen · Toiminta-aika jopa 6 kk : Lisätietoja tti.fi kon www.era Lafayette Micro-5 VHF puhelin 329 · Erinomainen kantavuus ja kuuluvuus · Vesitiivis IP 68-normien mukaisesti · Paino vain 240 g us Kysy tarjo urallesi! se metsästys www.erakontti.fi oY erÄkoNTTi aB kinturinkuja 4, riihimäki Puh. 010 440 9410 Metsastajalehti_05_90x271.indd 1 13.8.2010 6:12:14 TerveTuloa osToksille! Metsästäjä l 5 l 2010 l 73
• Metsästäjäorganisaatio tiedottaa MMM tiedottaa: Pohjoisimmassa Suomessa hirvenmetsästys alkaa jo syyskuun alussa n Valtioneuvosto on 18. elokuuta hyväksynyt metsästysasetuksen muutoksen, jolla pohjoisimman Suomen hirvenmetsästys aikaistuu. Enontekiöllä, Inarissa, Muoniolla ja Utsjoella hirvenmetsästysaika on kokeiluluonteisesti 1.­20.9. ja 11.10.­30.11. Muualla maassa hirvenmetsästysaika säilyy ennallaan. Myös Ruotsissa ja Norjassa kaikkein pohjoisimmilla alueilla hirvenpyynti alkaa syyskuun ensimmäisinä päivinä. Tähän asti hirvenmetsästys on voinut alkaa koko maassa syyskuun viimeisenä lauantaina ja jatkua vuoden loppuun asti. Käytännössä Etelä-Suomessa monet seurat aloittavat jahdin vasta lokakuun puolivälissä, kun ilmat ovat viilenneet ja lehdet pudonneet puista. Kaikkein pohjoisimmassa Suomessa asetuksen sallima hirvenpyyntiaika on kuitenkin ollut tarpeettoman myöhäinen erityisesti niinä vuosina, kun talvi tulee aikaisin. Hirvenpyynti saattaa lisäksi häiritä samalla alueella tehtäviä poroerotuksia, jotka käynnistyvät lokakuussa. Neljän pohjoisimman kunnan pinta-ala on kymmenesosa Suomesta. Hirvikanta on kuitenkin harva erityisesti tunturialueella. Viime vuonna neljän pohjoisimman kunnan alueelta kaadettiin 400 hirveä ja Lapin riistanhoitopiirin alueelta kaadettiin yhteensä 11 400 hirveä. Koko maan hirvisaalis oli 62 000 hirveä. Tiheimmillään hirvikanta on Oulun riistanhoitopiirin alueella sekä Lapin eteläosissa. Hirven kiima ajoittuu pääasiassa 21.9.­10.10. väliselle ajalle, jolloin hirvi on rauhoitettu pohjoisimmassa Suomessa. Aikaistetun hirvenpyynnin mahdollisia vaikutuksia hirvikantaan seurataan kokeilualueella tunnistemerkin avulla, joka kiinnitetään pyydetyn hirven korvaan kaadon yhteydessä. Metsästäjän pitää toimittaa hirven pää tunnistemerkkeineen alueen riistanhoitoyhdistykselle seitsemän päivän kuluessa. Riistanhoitoyhdistys irrottaa tunnistemerkin sekä yhden hampaan kustakin hirvestä ja toimittaa ne riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle analysoitaviksi. Kokeilualueella kaadetusta hirvestä tallennetaan kaatopaikka ja -aika, paino, sukupuoli sekä mahdollisten sarvipiikkien lukumäärä. Kokeilualueelta kertyvien kokemusten ja seurantatiedon perusteella hirvenpyynnin ajankohtaa on tarkoitus arvioida lähivuosina laadittavan hirvitalousstrategian yhteydessä. Pienpetojen ruhoja tautiseurantaan n Elintarviketurvallisuusvirasto Evira kerää joka vuosi pienpetojen (supikoira, kettu, mäyrä, näätä, minkki) ruhoja eläintautitutkimusta varten. Ruhoja kerätään erityisesti maan etelä- ja kaakkoisosasta, Kymen, PohjoisKarjalan, Etelä- ja Pohjois-Savon, Etelä- ja Pohjois-Hämeen, Uudenmaan sekä Keski-Suomen riistanhoitopiirien alueelta, mutta myös kaikista muista riistanhoitopiireistä saatavat näytteet ovat tervetulleita. Ruhoista tutkitaan aivot rabiesviruksen varalta ja lisäksi trikinella- (trikiini-) ja ekinokokkiloisten esiintyminen. Kaakkoisrajan rabiessyöttirokotekampanjan tehoa seurataan tutkimalla eläimistä rabiesvasta-aineet verestä ja rokotesyöteissä olevan merkkiaineen (tetrasykliini) esiintyminen. Kettukapin esiintymistä seurataan myös. Millaisia näytteitä? Näytteeksi soveltuvat sekä metsästetyt että kuolleena löytyneet kokonaiset pienpedot, mikäli ne eivät ole liian pilaantuneita. Erityisesti sairaalta vaikuttaneet ja poikkeuksellisesti käyttäytyneet eläimet ovat mielenkiintoista tutkimusmateriaalia. Normaaliturkkiset eläimet voi nylkeä ennen lähetystä. Eläin tulisi lopettaa niin, etteivät aivot tuhoudu. Pakkaaminen ja lähettäminen Näytteiden annetaan jäähtyä pilaantumisen estämiseksi (mieluiten +1 - +5 asteeseen) ennen pakkaamista, mutta niitä ei kannata pakastaa, ellei säilytysaika veny pitkäksi. Eläin kääritään ensin runsaaseen (sanomalehti) paperiin, joka imee mahdollisesti valuvat nesteet. Paperikäärö pakataan ehjään muovipussiin ja lopuksi tukevaan laatikkoon. Täyteaineeksi voi laittaa lisää paperia. Laatikko teipataan kiinni. Pussiin voi laittaa kylmävaraajia näytteen säilymisen parantamiseksi. Pakettiin liitetään lähete, jollainen on saatavilla Eviran internetsivuilla (www.evira.fi). Myös vapaamuotoinen lähete käy. Lähetteessä ilmoitetaan lähettäjän tietoina nimi, osoite ja puhelinnumero sekä näytteen tietoina vähintään eläinlaji, pyyntipäivä ja pyyntipaikka (kunta, kylä ja mielellään myös koordinaatit). Myös pyyntitapa on syytä ilmoittaa (esim. loukku, pysäyttävä koira, luolakoira, haaskapyynti). Muista ilmoittaa, jos eläin oli sairas, käyttäytynyt oudosti, tai se löydettiin kuolleena. Lähettäjä saa muutaman kuukauden kuluttua postissa kirjallisen tutkimusvastauksen. Ruhot toimitetaan Eviraan, Kala- ja riistaterveyden tutkimusyksikköön Ouluun Matkahuollon kautta. Evira maksaa lähetyskulut. Osoite: Evira, Matkahuolto, Oulu Lisätietoja: Eläinlääkäri Marja Isomursu, p. 02077 24910 tai 02077 24924, marja.isomursu@evira.fi Trico-hirvikarkotteesta myönteistä käyttäjäpalautetta n Taimikohtaiseen suojauskäsittelyyn tarkoitetetuksi hirvikarkotteeksi tuli syksyllä 2009 laajahkoon kokeiluun itävaltalainen Trico-karkote. Ainetta jaettiin hintatuetusti Metsästäjäin Keskusjärjestön ja joidenkin riistanhoitopiirien, metsäskeskusten ja metsänhoitoyhdistysten kautta metsänomistajille koekäyttöä varten. Metsäntutkimuslaitos ja Metsästäjäin Keskusjärjestö keräsivät kesällä 2010 kyselytutkimuksella käyttäjäkokemuksia talvella 2009­2010 taimikoissaan Trico-karkotetta kokeilleilta yksityisiltä metsänomistajilta. Kysely lähetettiin 39:lle ainetta kokeilleelle ja kokemuksia saatiin kaikkiaan 33:sta taimikosta Etelä-Suomesta Kainuuseen. Saadut kokemukset olivat pääasiassa varsin positiivisia. Ainetta piti helppokäyttöisenä lähes 80 prosenttia vastaajista. Syystalvella levitettynä aine oli myös pysynyt taimissa hyvin tai kohtuullisesti talven yli reilulla 80 prosentilla taimikoista. Yli puolet vastanneista ilmoitti, että aine oli ehkäissyt hirvivahinkoja selvästi, ja noin neljäsosa vastanneista ilmoitti, että aineella oli ollut kohtalainen syöntiä estävä vaikutus. Toisaalta vain puolet alueista oli vastaajien mukaan vakavia hirvituhokohteita, joten kovimpaan mahdolliseen testiin aine ei kaikissa tapauksissa joutunut. Joka tapauksessa aineen käyttökelpoisuutta osoittaa se, että reilut 80 prosenttia ainetta nyt kokeilleista haluaisi käyttää sitä myös jatkossa. Pelkän kyselytutkimuksen perusteella aineen toimivuutta ei voida varmasti todeta, vaan se edellyttää tuloksia järjestetyistä kokeista, joista voidaan tarkasti arvioida alueella oleskelleiden hirvien määrä ja niiden ravinnonkäyttö. Nyt saadun palautteen perusteella uusi kokeilukäytössä oleva Trico-hirvikarkote vaikuttaa kuitenkin lupaavalta ja koekäyttöä kannattaa siksi jatkaa. Lisätietoja kyselystä: MMT, vanhempi tutkija Juho Matala, Metsäntutkimuslaitos PL 68, 80101 Joensuu puh. 040 801 5275, juho.matala@metla.fi Lisätietoja aineeen saatavuudesta: erikoissuunnittelija Marko Svensberg, Metsästäjäin Keskusjärjestö puh. (09) 2727 8117, marko.svensberg@riista.fi 74 l Metsästäjä l 5 l 2010 Viestintävirasto tiedottaa Huolehdi, että koiratutkasi on laillinen! n Norjassa ja Ruotsissa on käytössä 155 MHz:n alueella toimivia laitteita, joiden käyttö ei ole Suomessa radiotaajuusmääräyksen 4 mukaan sallittua. Koirien seurantaan voidaan metsästyksen aikana käyttää esimerkiksi ns. koiratutkaa, jolla koiran sijaintia voidaan seurata. Useimmat perinteisistä koirien seurantaan käytettävistä tutkista toimivat luvasta vapaiden radiolähettimien yhteistaajuuksilla, joita ovat mm. 138,200­ 138,450 MHz, 433,050­434,790 MHz, 169,400­169,475 MHz. Laitteet voivat käyttää myös useita osakaistoja 863­870 MHz:n väliltä. Näiden taajuuksien käytön ehdot ja tekniset vaatimukset on määritelty Viestintäviraston määräyksessä 15. Luvasta vapautettujen laitteiden taajuudet ovat pääsääntöisesti harmonisoitu tähän tarkoitukseen ja vapautettu luvanvaraisuudesta koko Euroopassa. Eläinten seurantatarkoituksiin ja paikallistamiseen on nykyisin saatavilla myös matkaviestinverkkoja hyödyntäviä seurantalaitteita, joiden avulla saadaan seurantatiedon lisäksi myös reaaliaikainen koirien sijaintitieto GPS-vastaanottimen avulla. Markkinoille on tullut lisäksi myös vastaavat seuranta- ja paikkatieto-ominaisuudet antavia GPS:ään perustuvia laitteita, jotka matkaviestinverkkojen sijasta käyttävät tiedonsiirtoon yksityisten radioverkkojen taajuuksia. Näiden laitteiden taajuudet eivät kuitenkaan ole Euroopassa tähän tarkoitukseen harmonisoituja taajuuksia eivätkä Suomessa seurantalaitteiden käyttöön osoitettuja taajuuksia. Viestintävirasto korostaa, että muilla kuin seurantalaitteiden käyttöön osoitetuilla taajuuksilla toimivan laitteen käyttö on radiotaajuusmääräyksen 4 vastaista ja siten kiellettyä. Norjassa ja Ruotsissa on käytössä 155 MHz:n alueella toimivia laitteita, joiden käyttö ei ole Suomessa radiotaajuusmääräyk-
• sen 4 mukaan sallittua. Viestintävirasto on saanut kyselyjä näillä taajuuksilla toimivien laitteiden käyttömahdollisuuksista Suomessa. Taajuuksien käytettävyyttä selvitetään vuoden 2010 aikana. Katso myös tiedote 155 MHz:n jäljitysjärjestelmät. Viestintäviraston valvontatoimet Piirit Etelä-Häme Viestintäviraston tarkastajat valvovat taajuuksien käyttöä ja radiolaitteita. Rikkomukset voivat johtaa poliisitutkintaan. Laitteiden myynti Aseet ja patruunat n Etelä-Hämeen riistanhoitopiiri järjestää metsästyksessä käytettäviä aseita ja patruunoita käsittelevän tilaisuuden keskiviikkona 29.9.2010 klo 18.00 alkaen. Tilaisuus pidetään Hämeenlinnassa, Hotelli Vaakunassa (Possentie 7). Luennoitsijoina toimivat Erkki Kauppi ja Teemu Simenius. Tilaisuus on maksuton. Pyydämme ilmoittautumaan tilaisuuteen viimeistään 22.9.2010 mennessä sähköpostilla jyri.rauhala@riista.fi tai puhelimitse 0400 ­ 225 745. Tervetuloa! Muilla kuin tähän tarkoitukseen Suomessa osoitetuilla taajuuksilla toimivaa laitetta voidaan kuitenkin myydä seuraavin ehdoin: Laitteessa on oltava CE-merkintä ja huomiomerkki. Laitteen mukana pitää olla luettelo niistä maista, joissa laitetta saa käyttää. Tässä 155 MHz:n tapauksessa luettelosta pitää selvitä, että laitetta ei saa käyttää Suomessa. Laitteen mukana on myös oltava tieto valmistajan antamasta vaatimustenmukaisuusvakuutuksesta. Viestintävirasto tiedottaa Metsästysradio tarvitsee radioluvan n Metsästyksen aikana voidaan yhteydenpidossa käyttää luvanvaraisia VHF-puhelimia. 68 MHz:n radiopuhelimeen on saatavissa kaikkiaan 26 kanavaa (tiepalvelu, autourheilu, vapaaehtoinen pelastuspalvelu, metsästys yms. harrastuskäyttö). Ellit erätulilla 22. ­ 24.10.2010 Tammelassa n Jo perinteeksi muodostunut naisten hirvijahti järjestetään tänä vuonna Pohjois-Tammelan Metsästysseura Ry:n jahtimailla Tammelassa ja tukikohtanamme on vanhan kuninkaankartanon miljöö Mustialassa. Jahti tapahtuu pääosin ajometsästyksenä. Mukaan mahtuu 20 passinaista ja 20 ajonaista. Ajonaiseksi voi lähteä, vaikkei aiempaa metsästyskokemusta ole. Majoitumme perjantai-iltana 22.10. pääosin kahden hengen huoneisiin. Lauantaina aamiaisen jälkeen siirrymme maastoon käskynjakoon, jossa saamme ohjeet päivän toimintaan. Tämän jälkeen alkaa jahti, jonka aikataulu luonnollisesti riippuu hirvien liikkeistä. Tauolla nautimme välipalaa nuotiotulilla. Jahtipäivän päätteeksi on hyvä rentoutua Mustialan saunassa ja siirtyä Ison Piipun tiloihin jahti-illalliselle sekä kertailla päivän tapahtumat sekä mahdollisesti maistella Mustialan oman panimon oluita. Sunnuntaiaamuna lähdemme jatkamaan jahtia. Jahti päättyy yhteiseen ateriaan, jolloin voit jo jättää yhteystietosi osallistuaksesi seuraavan vuoden tapahtumaan... Osallistumismaksu: Passinaiset 250 , ajonaiset 230 Maksu sisältää: 2 jahtipäivää passissa tai ajonaisena, kuljetukset jahdin aikana, majoituksen vuodevaatteineen pe-su Mustialassa, iltapalan pe, aamiaiset, saunomisen la, jahti-illallisen la, maastoruokailun, sunnuntailounaan, metsäeväät sekä vakuutukset ja alv:n. Sitovat ilmoittautumiset 4.9.2010 mennessä Jahtisihteeri Mari Skogberg, puh. 050 ­ 3254 559 Kalamajantie 1250, 12750 Pilpala, info@elliteratulilla.fi VHF-puhelin on luvanvarainen VHF-puhelimen hallussapitoon ja käyttöön tarvitaan aina Viestintäviraston myöntämä lupa. Lupa myönnetään vain vaatimustenmukaisille laitteille. Luvasta peritään taajuusmaksu (yhden laitteen taajuusmaksu vuonna 2010 on 18,00 ). Metsästysradioita saa käyttää vain niille varatuilla taajuuksilla Harrastustoimintaan liittyvään radioliikenteeseen varatut kanavat on määritelty Viestintäviraston tiedotteessa RHA68. Metsästykseen liittyvään radioliikenteeseen voi RHA68:n mukaisesti käyttää yleisesti harrastustoimintaan varattuja radiokanavia (yhteensä 21 kanavaa). Nämä kanavat ovat: 68,050 MHz, 68,175 MHz, 67,500 MHz, 68,575 MHz, 71,375 MHz, 71,425 MHz, 71,475 MHz, 71,625 MHz, 70,200 MHz, 71,025 MHz, 71,050 MHz, 71,100 MHz, 68,375 MHz, 71,175 MHz, 71,750 MHz, 71,900 MHz, 71,350 MHz, 71,550 MHz, 71,575 MHz, 71,600 MHz ja 72,325 MHz. Edellä mainittuja kanavia voidaan käyttää myös työyhteyksiin. Lupia ja laitteita tarkastetaan Viestintäviraston tarkastajat valvovat taajuuksien käyttöä ja tarkastavat lupia. Metsästysaikaan he liikkuvat myös valvomassa metsästysradioiden taajuuksien käyttöä ja radiolaitteita. Rikkomukset johtavat aina poliisitutkintaan. Riistalaukaussimulaattori n Riistalaukaussimulaattori on Metsästäjäliiton kotisivuilla www.metsastajaliitto.fi sijaitseva pedagoginen työkalu, jonka avulla on helppoa havainnollistaa laukauksen vaikutus eläimeen ja sen käyttäytymiseen eri osumakohdissa. Simulaattorin on ollut käytössä jo usean vuoden ajan ja on saanut paljon kiinnostusta ja kehuja. Osumakuvat vaihtuvat realistisiksi ja korkeatasoisiksi anatomiakuviksi, jotka ovat yhdysvaltalaisen Laurie O'Keefen käsialaa (http://www. laurieokeefe.com/). Simulaattori näyttää laukauksen jälkeen osuman paikan eläimen anatomiakuvassa ja kertoo osuman todennäköisen vaikutuksen eläimen käyttäytymiseen. Käyttäjä pääsee kokeilemaan taitojansa hirven-, valkohäntäpeuran-, kauriin-, karhun- ja teerenammunnassa. Syyskuun aikana simulaattoriin lisätään myös hylje ja villisika. Etelä-Savo Hirvijohtajien koulutukset n Koulutuksissa käydään läpi ajankohtaisia asioita liittyen hirvieläinten metsästykseen ja metsästysturvallisuuteen. Kaikki hirvenmetsästyksen johtajat ja varajohtajat ovat tervetulleita! Lisätietoja antava ko. riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajat: yhteystiedot osoitteesta: http://riistaweb.riista.fi Pvm 6.9. 7.9. 8.9. 9.9. 10.9. Aika klo 18.00 klo 17.30 klo 17.30 klo 17.30 klo 17.30 Rhy Kangaslammin rhy Jäppilän rhy Mikkelin seudun rhy Rantasalmen rhy Heinäveden rhy Paikka Kilpikota Jäppilä talo Porrassalmen maja Osuuspankki Polvijärven erämiesten maja Hakovirran metsästysseuran talo Riistamylly 15.9. klo 17.30 Sulkavan rhy 16.9. klo 17.30 Pertunmaan rhy Metsästäjä l 5 l 2010 l 75
• Kaupantekoa Oletko hankkimassa mäyräkoiraa? Kattava tietopaketti ja Suomen Mäyräkoiraliiton pentuvälitys löytyy osoitteesta www.mayrakoiraliitto.fi. Liity samalla jäseneksi: jasenasiat@mayrakoiraliitto.fi Suomen Pystykorvajärjestön neuvojat auttavat pentujen valinnassa Suomenpystykorva: Asko Ränkman 050-569 9221, Pekka Inkinen 040-832 2858. Karjalankarhukoira: Marko Soini 040-761 1111, Jorma Tahkola 040-750 0246. Pohjanpystykorva: Timo Järvinen 050-563 8811, Ensio Lehisto 0400-286 311. Lisäksi: pj. Risto Ylitalo 044-274 8636. Kysy samalla jäseneduista ja liity jäseneksi. Järjestön internetsivut: www.spj.fi. Hankkiessasi setteriä tai pointteria ota ensin yhteyttä rotujärjestön KanakoirakerhoHönshundssektionen ry:n jalostusneuvojiin. Pointteri: jalostusneuvoja Jorma Korpela 044-511 2013, englanninsetteri: Matti Juuti 040-505 6935 / me.juutit@kolumbus.fi, irlanninsetteri: Tero Savolainen 0440-130 703, Tapio Ranta 0400-870 788, gordoninsetteri: Mika Maliniemi 0400 139 041 Kettuterrieri monipuolinen metsästyskoira. Pentuvälitys: 040-706 6810. Jäsensihteeri 040-734 6356. www.foxterrier.fi Saksanseisojakerhon pentuvälitys: Kk-saksanseisoja, 0400-438 112 Lk-saksanseisoja, 050-555 0358 Bretoni, 040-764 8237 Münsterinseisojat, 040-539 1301 Pk-saksanseisoja, 040-835 1289 Lk-unkarin vizsla, 040-568 4426 Weimarinseisoja, 040-911 1546 Spinone, 040-517 8213 Korthalsingriffoni, 0400-872 991 Bracco italiano, 0400-205 933 Kk-unkarin vizsla, 050-372 7846 Bourbonnais'n seisoja, 045-128 7262 Stabyhoun, 044-504 8966 Venäjänajokoirayhdistys Ry. Pentuvälitys p. 0400-798 704. Jäsenasiat puh.050-538 6434. Liity tyytyväiseen joukkoomme. Venäjänajokoira on monipuolinen ja säänkestävä jahtikaveri. Saatavana kettua ja jänistä ajavista vanhemmista. Internet: www.venajanajokoirayhdistys.net Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliitto ry Jo 60 vuotta metsästäjien ja kalastajien edunvalvontaa maa­ ja vesialueita omistamattomien harrastajien puolesta. Tule mukaan toimintaan! Lisätietoja 03-212 6543 ja www.eramies.org. Täytän linnut, nisäkkäät ja kalat. Opetan pienriistan täyttöä, sekä myyn täytettyjä eläimiä. Soini Kinisjärvi, Lehmilehto, 97420 Lohiniva. Puh. 040-831 2566. Jouko Launonen, Siilinjärvi. Puh. 0400-170 601. Raimo Lietsala, 35300 Orivesi. Lasisilmiä ­ täyttötarvikkeita. Puh. 03-334 4719, 040 558 4019, www.lietsala.net Taxidermy Art, Markku Natri, Lapua. Myös lasisilmien myynti sekä alan opetus. Puh. 06-438 8901, 0400-363 345. www.markkunatri.fi. Jari Niskanen, Laukaa puh. 0400-317 828, www.jariniskanen.net Luonnontieteellisen alan konservaattori Eläintäyttämö Erno Nummelin, Pori/JKL Puh. 050 465 3307, www.ernonummelin.com Taitoa ja kokemusta Trofe Art Jarno Raiski, Ähtäri / Vaasa 040-581 9624 www.trofeart.tk Huippu laatua. Eläinkonservaattori Teemu Salonen, Inkoo puh. 050-563 7820. Erityisesti kalat, myös muut alan työt. Studio Antti Saraja Oy. Puh. 019-784 871 tai 0400-712 149. Preparoin linnut, nisäkkäät, teen myös trofeet. Pertti Siipola, Kilinkuja 10, 70780 Kuopio. Puh. 017-361 1073, 0400-177 588. Juhani Tyvelä, Kaijantie 12, Oulu. Puh. 045-122 1380. Suomen eläintäyttämö Österberg, Palokalliontie 41, 01490 Vantaa. Puh. 09-823 5757, 040-501 5166. Suomenajokoiran pentuja synt. 5.6. Mäntsälä. Puh. 050-527 2598. Venäjänajokoiran pentuja kaksoisvalio emästä puh. 041-430 2862 Ylivieska. Venäjänajokoiran luovutusikäisiä narttupentuja Emä Suomen ja Ruotsin Kaksoisvalio Isä koepalkittu. Kemi Riistakairan Kennel, puh. 040-527 2945 Sileäk. noutajan pentuja mets.käytössä olevista valiovanh. puh. 0500-896 444/Jns. Kk.mäyräkoiranpentuja käyttövaliovanhemmista, syntyvät vko 26. Karttula. puh.044-269 0866. Myytävänä lk. mäyräkoiran pentuja, synt. 22.5.10. Uros ja kaksi narttua, hieno sukutaulu. Puh. 218 778. Lk. saksanseisojan pent. luov. 1.7. alkaen. Englanninsetterin pentuja kauniit pohj. maiset käyttösuvut. Suomenpystykorvan pentuja synt. 1.7. Tiedustelut puh. 040-546 5644. Dreeverin pentuja, ajokokeissa palkituista vanhemmista. Synt. 21.5. Puh. 040-518 3104 Dreeverin pentuja. S. 19.7.2010 ajavista vanhemmista. Puh. 040- 743 3714. Dreeverin pentuja, palkitut vanhemmat! Siikon kennel puh. 0400-139 236, 044-990 0668. Dreeverin narttupentu valio vanhemmista s. 15.5.2010. Puh. 050-564 5812. Beaglen pentuja puh. 050-352 3843. kuopusmaa@hotmail.com 2 luovutusikäistä mets.linj. Jack Russell terrierin urospentua, puh. 050-377 8830. Myydään saksanmetsästysterrierin pentuja. Molemmat ovat jalostusrekisterissä. Puh. 0400-667 646 tai 0500-678 260. Saksanmetsästysterrierit nartut 2 kpl toinen 6 vuotias kva, mva 500 e ja toinen 1 vuotias narttu 500 e puh. 040-526 7039. Saksanmetsästysterrierin pentuja valiovanhemmista. Kovat käyttösuvut. Pennut ell. tarkastamia, sirutettuja ja rekisteröityjä. Puh. 040- 723 0146. Saksanmetsästysterrierin pentuja kovista vanhemmista. Puh. 050-505 3111. Kk kettuterriereitä riistalle toimivista vanhemmista. Kennel Uksnafox / Ansku Kontio/ Ulvila. Puh. 040-570 6494 Myydään sk.kettuterrierin pentuja KVA-vanhemmista. Puh. 044-262 1633. Kk. mäyräkoiran ajavalinjaisia pentuja synt vko 31, ajovaliovanhemmat, puh. 041-506 6985. Kk.mäyräkoiran pentuja ajavalinjaisista palk. vanh. Kasvattaja Vuolasvirta 2009 puh. 040-913 8660. Kk. mäyräkoiran pentuja metsästäjille. Toimivat tuontisuvut. Puh. 040-558 1866, 040-742 2846. Karkeakarvaisia mäyräkoiran urospentuja. Molemmat vanhemmat ajavaa linjaa puh. 040-537 9899. Amerikankettukoiran pentuja. Molemmat vanhemmat palkittu kokeissa ja urokselle ammuttu karhu. Ilves ja ketutkin käy. J. Mäkimartti puh. 040-761 7152. Amerikankettukoiran pentuja ja saksanmetsästysterrierin pentuja varattavissa. Puh. 040-78 1877. Bretoni n. pentu synt 25/4/2010, erit. hyv. metsästysverinen. Siru,rokotus,lääk. tark. OK. Puh. 040-727 7524 ptso@kolumbus.fi Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (43 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden, korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien. Käytä tekstauskirjaimia. Vältä faxien lähettämistä, jotta vältymme turhilta epäselvyyksiltä. Vuonna 2010 hinta on 15 Eur / rivi. Ilmoituksen vähimmäiskoko on kaksi riviä. Ilmoitukset laskutetaan lehden ilmestyttyä. Toistoalennus peräkkäisissä numeroissajulkaistusta ilmoituksesta on 15 %. Ilmoitusta ei julkaista, mikäli ilmoittajalla on erääntyneitä laskuja. Ilmoitusaineisto on lähetettävä lehden toimitukseen. Os. on Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki. E­mail: marja.kraufvelin@riista.fi. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Otamme vastaan vain metsästyksen ja riistanhoidon aihepiiriin kuuluvia ilmoituksia. Metsästäjä nro 6/2010 ilmestyy 20.11.2010. Siihen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa viimeistään 16.10.2010. HUOM! Emme ota ilmoitusaineistoa vastaan puhelimitse. Koiria Hirven ja karhun metsästäjille karhukoiran pentuja. Kelpuutan jalostukseen vain koepalkitut nartut tai joilla on VOI I palkittuja jälkeläisiä. R. Ikonen, puh. 013-881 985, 0500-279 777. Karj. karhuk. kasvateill. 6I & 40 II + dipl. karhuk. Ammuttu 55 karhua. Vuolasvirt. p. v. 94, vuosim. v. 89 + 92, hirvikr. v. 93. 2 kpl jvr mv v. 98, voitt. v. 00, evv. v. 06. 5 peräkkäis. vuod. hirvik. Sukut. löytyy, vahvat Erauspoj. koirien veret. Penut hirv. + karh. h. tak. Esko & Markku Halme. Puh. 0400-126 824, 0400-282 669 Karhukoiran pentuja huippuyhdistelmästä. Puh. 040-511 2071. Karjalankarhukoiran pentuja isä KVA. eläinl. tark. luov. heti p. 0400-695 108. Karhukoiran pentuja puh. 0400-192 948. Karhukoiran pentuja, isä koe 10 ykköstä, emä koe 3 ykköstä Sänkipojan Ken. Puh. 050-538 3022. Harmaanorjanhirvik. pentuja kahdesta eri yhdistelmästä. Pennut synt. viikolla 18. Kuvat isä/emä os. Reposaaren kennel. Juha Nikitin Teuva puh. 040-705 2188. Harmaanorjan hirvik. pentuja 22.7 synt. KVA Korvenkiertäjän Nepusta ja KVA Killerin Jullesta, SERT molemmilla vanhemmilla. Heinävedellä 050-544 8702 Itälaikan pentuja, isälle ammuttu 7-karhua, emä karhuverinen, ammuttu 20-hirveä. Patterdalen pentuja kovista käyttökoirista. Puh. 040-726 7501. Länsisiperianlaikan pentuja. Puh. 0400-186 986 A. Halonen V-elaikan pentuja eri koemuodoista palk. (villisika, hirvi, lintu) moniriistavanhemm. Synt. 16.7. Puh. 040-540 5873. http://granitsankennel.suntuubi.com Jämtlanninpystykorvan pentuja KVA-vanhemmista. puh. 050-386 2242 Hyvinkää/Halsua. Jämtlanninpystykorvan pentuja. Valio vanhemmista. 3kk. 040-757 5507. Jämptin pentuja. Molemmissa linjoissa myös karhun haukkujia. H. 500 e. Puh.050-691 11. Suomenpystykorvan rekisteröityjä pentuja luov. vko 38 Pöytyä puh.050-550 4699 Eestinajokoiran urospentuja jänistä ajavista vanhemmista. Synt. 28.5. Puh. 040-576 5607. Koulutusikäisiä suomenajokoiran pentuja Taivalkoskelta hyväsukuisista ja ajavista vanhemmista. Puh. 040-571 5791. S.ajokoiran narttu pentuja, ikä 3,5 kk. Erittäin hyvä ajoiset valiovanhemmat. Puh. 050-592 9630. Suomenajokoiran pentuja, e. XXX Jokimetsän Tara i. Tähtivalio XX Korpilehdon Raikku. Luov. vk35, Eno, puh. 045-784 50005 Suomenajokoiran pentuja. 3k. 3n. kaksi edullisesti reppumiehelle. Syntynyt 10.6.2010. Luovutetaan viikolla 31. eläinlääkärin tarkastamina madotettuina ja rekisteröityinä. Puh. 040-523 3969. Jyväskylä. Vuosikas ajokoira uros, käyttövaliovanhemmista. Lahjakas. Puh. 050-691 11. 4v ­ suomenajokoira ja 5v-beaglenarttu. Ajaa jänistä. Hyviin koteihin. Puh. 0400-264 727. Järjestöt ja Yhdistykset Dreeveri on ajavien koirien "pikku jättiläinen", joka kestävien jalkojensa ansiosta soveltuu erittäin hyvin jäniksen ja ketun metsästykseen. Pentuvälitys: 040-547 0448. Jäsenasiat 040-508 3588. www.dreeveri.fi Beagle on iloinen, vainunsa avulla riistaa, pääasiassa jänistä, ajava pieni englantilainen jäniskoira. Aikoessasi hankkia beaglen ota yhteys Suomen Beaglejärjestöön. Pentuvälitys, puh. 045-7730 4244, jäsenrek. ja rahastonhoitaja Ritva Jauhiainen. Yhteyst. ritva.jauhiainen@ beaglejarjesto.fi, puh.040-522 2839. Haluatko hyvän hirvikoiran? Suomen Harmaahirvikoirajärjestö -Finska Jämt- och Gråhundklubben ry:n Jalostusneuvojilta saa tietoa hyvistä pentueista. Jämptin pennut/Jukka Holma 0400-310686 tai Jussi Kuittinen 050-3067480. Norjan harmaat/ Pauli Äijälä 050-3271782 tai Marko Niemelä 045-1316109. Rotujärjestömme jäsenenä pysyt ajan tasalla. Soita Marja-Helena Ilvonen 050-572 7010. Internet http://www.shhj.info Laikoista, kaiken riistan koirista, tietoja antaa Suomen Laikajärjestö ry. Sihteeri Marjo Halonen puh. 040-764 0104 sekä www.laikajarjesto.fi Hankkiessasi noutajaa metsästyskäyttöön ota yhteys Suomen Metsästysnoutajat ry:n pentuvälitys puh. 0400-176 934 tai 03-515 3230 ja jäsenasiat puh. 09-874 7230. Kotisivut: http://www.metsastysnoutajat.com Eläintentäyttäjiä Pasi Ahopelto, Soini. 0400-567 078. Joensuussa Kyösti 050-371 4496. Kaikki työt! www.lehonpaja.net Alf Cederlund, Länsikyläntie 605A, 49220 Siltakylä. Kaikki alan työt. Puh. 050-341 947 Markku Haapaniemi Teuva Puh .0500-360 962. Eläintentäytön huippulaatua: Erityisesti suur-riista, karhuntaljat, linnut, nisäkkäät ja vaativat työt esim. Afrikan eläimet Sami Karppinen Juva/Maivala puh: 050-383 4352 Luonnontieteellisen alan konservaattori Esa Kemppainen, Mattilantie 56,Janakkala. Puh. 050-563 0169. www.trofeet.fi Myydään Koira-, minkki-, ym. verkkoja Rautarantala Oy puh. 09-876 5291 www.rautarantala.com Minkki ja supikoira/kettuloukkuja. Erittäin tukevia ja toimintavarmoja. Soita ja kysy lisää tai katso metistä. www.granlunds.com. Granlundin Tarhatarvike 06-764 1033. Pienpetopyydykset: ketun jalkanaru, heti tappavia loukkuja ja rautoja pienpedoille, myös majavalle. Puh. 0400-181 498, Taisto Hietala, http://www.kesavaylan.net Pienpetopyydykset valmistajalta. Valmistettu aluzink verkosta. Minkille /Näädälle 72x18x15cm 27 e/kpl + tk, Molemmista päistä pyytävä 105x18x15cm 50 e/kpl + tk. Supille / ketulle 115x35x38cm 65 e/kpl + tk. Opetusvideo / DVD 60min 25 e/kpl + tk. V.Syynimaa, 62310 Voltti. Puh. 06-484 9116, 040-700 7528. Katso lisää www.karhuville.fi Myymme uusia ja käyt. mets. aseita: Benelli, Remington, Lincoln, Baikal ym. sekä patruunoita, ruutia, nalleja, luoteja ja muita metsästystarvikkeita kilpailukykyiseen hintaan. Krono Järn, Torgarev. 2, Kruunupyy Puh. 06-834 5003, 050-411 0473. Esim. Hirvihaukkujen hurmaa (50 min.), komea elokuva hirvikoirista ja hirvijahdeista. Pyyntieretkiä suurille kairoille (75 min.), elokuva pystykorvajahdeista erämaissa kumppaneina mestariluokan pohjanpystykorvat. Tulossa jouluksi elokuvat metsästysnoutajista, peltoriistan pyynnistä seisojilla, kettujen ja supien haaskapyynnistä sekä Pörre-pystykorvan eräretkistä. Saat elokuvat jälleen myös suoraan tuottajalta (Arttu Kotisara) puh. 0500-229739 (tekstitä tai soita) tai vapaamuotoisella sähköpostiviestillä os. arttu@videosara.fi Myös nettikaupasta www.dvdtilaus.fi Lisätietoja: www.videosara.fi 76 l Metsästäjä l 5 l 2010 VIDEOSARAN METSÄSTYSELOKUVIA!
• Franchi Renaissance 890,-, Classic 990,Marocchi 03 Lite 990,-, Lincoln Premi 770,Tikka T3 Hunter 795,-, Tikka Lite ss 830,Sabatti Falcon 650,-, Finn 512 maroc. 1160,Browning Maxus 1280,-, Browning Phoen 950,Remington 770kiv.paketti 550,-,CZ 550st 630,Leupold 3-9x40+läpät 269,-,2-7x33+läpät 249,Meopta 3-12x56val. 760,-, Aim.9000L 310,Kahles 2,5-10x50 850,-, 3-12x56 valop. 1350,Ahti Huvila Oy, www.ahtihuvila.fi 63800 Soini, puh 06-528 1203 31v. Rehtiä Asekauppaa! Mossber 12/76 syn 360 e,12/89 syn 440 e Tikka T3, CZ, Yildiz, Baikal, Marlin Sasta Gorepuvut, Chiruca vaell. kengät Ultrapoint GPS-tutkat, Garmin GPS. Anon Ase ja Tukku, Pudasjärvi 08-821 337, 0400-384 118, 0400-384 518 Posti, MH: Edullisesti ja Nopeasti! www.anonase.com Aseet/patruunat mm. Fausti Inertia 12/76 p-aut. 1190,-, Armed 12/76 VS pumppu 390,-, Armed 12/89 p-aut VS 440,-, Toz 12/76 VS 530,-, Fausti Albion 12/76 1070,-, Marlin 45-70 760,-,Tokarev 7,62 kiv 590,-, Henry 22 WMR+kiik 590,- , M27 kiv 7,62x53R 300,-, Toz .22 pk paketti sis 4x32 kiik + vaim. 330,-, CBC 4,5 mm ilmakiv 24J 195,- tai 5,5 mm 24J 235,Lee 90050 lataussarja 140,-, BSA kiikareita, Safepower kaapit, Redding latausvälineet, Trust ja Hull haul. patr metsälle ym. Tilaa ilmainen kuvasto / luettelo + käyt. lista. Asetalo Oy, Virrat Puh. 03-475 5371. Drillinki Merllek Suhl 2/12 7x65R kiik Carlzeiss 6x42 Uud. ver. 2900 e. Puh. 040-533 4711. Drillinkejä rihlakoita... Käytettyjen aseiden erikoisliike. Nyt myös aseseppäpalvelut. Katso www.ace-gun.com Soita puh. 050-367 6856 tai käy Ace-Gun Oy Relanderinkatu 90 78200 VARKAUS Sako, Tikka, CZ ja Remington kiväärit. Kivääritarjous! CZ 550 .308Win alk. 650 e Benelli, Beretta, FC ja Lincoln haulikot. Meopta R1 3-12x56 valopisteellä 750 e ja Tasco 3-9x40 Pronghorn 75 e,takuu 10 v. Ylöjärven Asetarvike, Rantakiventie 7 Puh. 03-348 4004, Käytetyt aseet netissä: www.asetarvike.fi Lataus-, ammunta- ja metsästystarvikkeet, optiikka ja koiratutkat edullisesti netistä www.asetarvike.com puh. 040-540 1182 Aseet, patr. + lataustarv.+ratalaitteet + kahvat puh. 019-782 307 www.mattikauppi.fi UNLIMITED AMMO OY 65% lyijyä raskaammat UnA18-shot haulit ym. tarvikkeet haulikonpatruunoiden jälleenlataukseen. UnA-supistimet jälleenlatauskomponentit ym. asetarvikkeet. www.unlimitedammo.fi Tehokas ALFA tai ULTRA-ALFA - kiväärin äänenvaimennin, alkaen 120euroa, asennus 60euroa teräs tai alum. runkoinen, ei hitsattu, halkaisija 50mm, paino alkaen 210g, Keveät piipun päälle menevät teleskooppiset mallit www.ouluntyostokeskus.com japanilaiset ja keskiaikaiset miekat puh. 08-311 3133, 040-508 5833 IT-kiväärin vaimentimet kal.22 hornet-.458 IT-Asepaja Runkotie 17, 54120 Joutseno puh. 0500-497 981 www.it-asepaja.fi. Kotimainen AU jet- Z ­ äänenvaimennin. Huipputehokas, kevyt ja kestävä. Kaikkiin kiväärikalibereihin (22LR ­ 0,50 MG). Asesepänliike Ase Utra, Rahkeentie 6, 80100 Joensuu. Puh. / fax 013-227 234, 050-569 0499. Pantentoidut Reflex-äänenvaimentimet kaikkiin luotiaseisiin, vaimennusteho yli 90%. Asesepänliike BR-Tuote Oy Sahamyllynkatu 33, 80170 Joensuu. Puh. 013-896 862. Nettiosoite guns.connect.fi, sähköposti: markku@guns.connect.fi Silentum ja Noise Stopper kiväärivaimentimet cal 22LR-50BMG. Valmistaja Suomen Jahtivaruste Ky, Hästöntie 432, 25500 Perniö puh. 0400-842 196 www.jahtivaruste.fi Tappavan tehokas jalkajousi cf-120 nyt huippuhintaan 99 Megaxo Challenger jalkajousi 169 . Teho 150 paunaa! www.erasawo.fi Konttisen pikahihna, testivoittaja, säätää itse itsensä, käy kiv, haul, saa myös valjaaksi. puh. 045-265 8137. Seinälle kiinnitettäviä lukittavia asetelineitä. Valmistettu teräksestä. Musta maalattu. Sopii kaikkiin aseisiin. 3:lle aseelle 55 e, 4:lle 60 e, 5:lle 65 e ja 6:lle 70 e + toimituskulut. Puh. 06-834 5377, 040-547 0607, 050-594 9670. Asekaappi, kotimainen SIS 3492- hyv. sertifikaatti. Lisätiedot www.corrosafe.fi www.valiokoiravarusteet.fi kopit, tarhat, lämmittimet, tutkat, haukunrajoitinpannat, pihavahdit ym.tuotteet. Puh. 0500-176 596 Koirankopit 1-os 290,- ja 2-os 370,- tilaa esite puh. 06-453 4333 tai katso www.koirankoppi.fi Koiratarhoja! Elementit 2mx1,8m 70 , Tarhaverkkorulla 150 /30m. Toimitukset maksutta kaikkialle Suomessa! Myös: kopit, kuppitelineet, kopin lämmittimet, kuivikkeet ym! www.huacaya.ota.fi / Puh. 050-359 4133 Koiratarhaelementtejä puh. 040-773 0562 www.elisanet.fi/kymppitarhat Luolatutkat, www.deben.com, Terrier Finder mallit Mk3 ja pitkä kantama eli long range edullisesti. Toimitus välittömästi. Puh. 0400-820 492. Deben luolatutka Terrier Finder MK III sekä long range.Heti tappavat näädän / minkin loukut. Aseet ja optiikka, kannattaa kysyä! Katso myös www.asejaera.fi puh. 02-423 804, fax 02-423 805. Suomen suurin käytettyjen koiratutkien varasto. Tarcker 230 Mhz, Äly Supra, Classic, Comp, Pointer 2001 ­ 2007, Magnum, Utrapoint. Haukunilmaisimella tai ilman. Lisäksi myymme Trackerin uusia tutkia G400 GPS, Classic, Maxima, Exact. Nopea, luotettava Tracker tutkahuolto. VHF-puhelimet + lisävarusteet. Petsafe haukunrajoittimet sekä koulutuspannat. Larsmo Helcom, Nils Hellman, Peltotie 9, 68570 LARSMO. Puh. 0400-362 136, 06-728 1520. www.koiratutkat.fi Riistakamerat alkaen 99 e! Uusi 8.0MP Safari KG680V 169 e, Uudistunut 5.0MP Safari Scout Guard CAMO 550VB 141e, StealthCam Prowler HD 8.0MP 253 e, Moultrie Game Spy i45 236 e, Moultrie Game Spy i65 309 e, WildView IR 5.0MP 99 e. Katso lisää: Eränetti verkkokauppa - www.eranetti.fi Huollan jahtiradiot, koiratutkat RJAK, Pl 38, 44101 Äki ilt./vkl puh. 050-557 2000 VHF-puhelimet edullisesti ja luotettavasti alan liikkeestä. Akut, antennit, monofonit ym. Peltor kuulonsuojaimet, uudet ja käytetyt aseet. Metsästäjän erikoisliike Raimo Olkkonen Oy, Haapajärvi, puh. 08-761 831, 0400-296 517. www.raimoolkkonen.fi VHF-puhelimet, uusimmat mallit. Lafayette, Zodiac, Hunter, Rexon. Riistakamerat, kuulonsuojaimet. RitKos Oy, Mäntsälä 0400 203 398 www.ritkos.fi Wouxun VHF metsästyspuhelimet alkaen 129 e! Etäisyysmittari Tri-Star Aite 119 e, Savikiekonheitin Do-All 39 e, Elektroninen kuulosuojain Caldwell 44 e, Hirvikiikari Olivon Quattro 1-4x24IR valopisteellä 188 e, Ampumakepit Pro-Hunter Tripod 68 e, Hylsynkiillotuskone Frankford Arsenal 48 e, Digitaalinen ruutivaaka Wimax 35 e, Vakuumikone Bigland 79 e, Kaasukeitin Sherpa King 25 e, Keitinsetti kahvipannulla Sherpa King 25 e, Minkkiloukku Trapper 11 e, Hetitappavat raudat (minkki / piisami) 6 e, BP Planet koira GPS 980 e. Katso lisää: Eränetti verkkokauppa - www.eranetti.fi Lafayette ja StarHunter VHF-puhelimet. Ultrapoint -koiratutkat, tutkaparistot. Peltor kuulonsuojaimet, mm. SportTac. Agripalvelu Ky, Juva Puh. 050-585 5058 Edullisesti ja nopeasti: www.agripalvelu Erätelttoja, kaminoita, yökiikareita. Puh. 040-586 7152. www.haukka.fi Kaislaleikkuri, myös mökkikäyttöön. Käyt. moott. leikkurista reilu hyvitys. puh. 0500 652 241 myös ilt./ vk-lopp. www.kaislaleikkuri.net Kiikarinjalat ja kiikarien erikoisasennukset suoraan valmistajalta. Myös pistoolien jalat. Asesepänliike BR-Tuote Oy, Sahamyllynkatu 33, 80170 Joensuu. Puh. 013-896 862. Nettiosoite: guns.connect.fi, sähköposti: markku@guns.connect.fi Kiikarinjalka haulikkorihloihin. Uusi jalka jättää turhan irrotus ja kiinnitys vaiheen pois koska se ei peitä tähtäimiä, maalia eikä maastoa. Näin ollen ase on jatkuvasti tilanne valmis kaikkiin ammunta muotoihin. Puh. 017-824 123 tai 040-527 4440 Kauko Hämäläinen, Kihmulank. 11, 74130 Iisalmi. Riistakamerat alkaen 99 e ! Uusi 8.0MP Safari KG680V 189 e, päivitetty Safari Scout Guard CAMO 550VB 138 e, StealthCam Prowler HD 8.0MP 253 e, Moultrie Game Spy i45 236 e, Moultrie Game Spy i65 309 e, WildView IR 5.0MP 99 e. Lisäksi kattava valikoima lisävarusteita kaikkiin merkkeihin. Katso lisää suuresta valikoimasta: Eränetti verkkokauppa, www.eranetti.fi Puukonteriä ja tarvikkeita puukonvalmistukseen, myös retkiluistimia. Puh. ja faxi 06-724 7813, puh.06-729 0431. Maasto-/ lumipuku eli Wehrmacht-kääntöpuku! Nyt repro / Saksa. Myös kesähousut. Til.esite puh. 0400-722 007 tai kts www.wh-varuste. fi MIDWAY SUOMI OY Jo noin 100 000 tuotetta yli 300 valmistajalta! Jälleenlatausvälineet, luodit ja hylsyt. Kiikaritähtäimet, katselukii-karit, laserit. Jalustat, renkaat ja pikajalat kiikareille. Aseiden osat ja varusteet, mm. tukit, lippaat. Asesepän tarvikkeet ja työkalut, mm. kalvaimet. Luodinvalutarvikkeet, ammuntavarusteet jne. Puhelinmyynti ark. 12-17 puh. 09-5122 933 Kaikki tuotteet ja varastotilanne netissä www.midwaysuomi.com Deerhunter special hunting set 169 e (ovh. 349 ) Kalvollinen ja vuorellinen huippulaadukas metsästyspuku nyt huippuhintaan. www.eraplus.fi Katto- ja seinäpeltiä suoraan valmistajalta. Myös tiilikuvio. Lindab Oy, 43700 Kyyjärvi. Puh. 014-471 475, fax ­471 523, 0400-661 379. Houkutuspillit ja hajusteet maan laajimmasta valikoimasta, suoraan maahantuojalta. Sorsahanhi-pyy-varis-haukka-kyyhky-fasaani-hirvipeura-kauris-karhu-susi-kettu-supi-minkki- jne. puh. 0400-835 511. www.houkutuspillit.net Kylmäsavuvastus, toimii 12 voltilla. Hinta 35e + tk. puh. 0400-304 633. Laadukkaat, kotimaiset purkinsulkijat suoraan valmistajalta. Puh.040-585 8133. Katso netistä: www.eratapio.fi Metsän antimien käsittelyyn ja säilöntään kunnon työvälineet kammio-vakuumikoneet, leikkuulaudat, Viktorinox-veitset, teroituslaitteet, viiltoturvakäsineet, esiliinat, hihansuojat ym. Hirvi ja peuraporukoille. Lihankäsittely koulutusta. Jorma Lindstèn Oy Lammastie 4 C 30 01710 Vantaa GSM 0500-539 055 www.kolumbus.fi/jorma.lindsten Puuru hirvenvetolevyt, katso esittely www.puuru.com. Puh.044-368 1441. Suosittu, kestävä Joke-vetopressu Eur 130 sis alv. Heti varastosta. Puh. 0500-627 883 vaarala@phpoint.fi Valmistamme koivupuusta metsäsuksia Sotkamo puh. 040-869 8709 www.vilminkosukset.fi Fasaaneja, käytössä uusi koulutusmaasto Forssa, www.fasaanitila.net puh. 050-307 3752 Erä- ja Lappi-kirjoja osoitteessa www.antikka.net. Osta ja myy www.jahtihuuto.net Lapissa Tanhuan erämaatontteja sekä valm. mökkejä. Pääsee myös seuraan. Kysy puh. 0400-199 818. Metsästäjä l 5 l 2010 l 77
• Kaupantekoa Lapissa Sodankylästä 50 km itään ja välillä Saariselkä ­ Ivalo puronvarsitontteja ja maisematontteja vaaran päällä. Hinta alk. 4000 e puh. 040-832 0190. Myydään metsätila Kajaani, Vuottolahti pinta-ala 26,14 ha puusto nuorta taimistoa. Mahdollisuus on liittyä paikalliseen metsästysseuraan. Hintapyyntö 15 000 e, lisätietoja puh 044-542 5252. Edullisia erä-asuntoja riista-Kainuussa 2h+k+p, 27900, rauh. puistoympäristössä 5h+k+2kh+s+at+var, upea järvenrantapaikka puh. 0400-619 168, nettiasunto.com /32463, /32461 Metsästysmajaksi Puolangan kauniissa vaaramaisemissa, läh. Paljakan lask. kesk., hirsirunk. autiotalo n. 100 m² + 1 ha, n. 20000 e tai koko tila 68 ha. H. sop. muk. Puh. 040-521 7231. Hirviliivit, punaiset lippikset ja hihamerkit seuroille. Painopalvelu Puurunen p. 0400-514 692 www.hihamerkki.fi Aseiden tukit, karhennukset, korjaukset. Rauli Lönnfors puh. 044-283 2596 Valkeala Huollan jahtiradiot, koiratutkat... RJAK, Pl 38, 44101 ÄKI. Puh. 050-557 2000. Valt. Tracker - koiratutkahuolto Parkanon TV-EL Huolto, Peltokuja 6, 39700 Parkano. Puh. 03-448 1296. Auktorisoitu Tracker ja Pointer koiratutkahuolto. Lindholmnin TV-huolto, Pl 1, 66601 Vöyri, käyntiosoite: Nygatan 1. Puh. 06-383 2980. Optifocus Oy, Suomen kiikarihuolto, kiikaritähtäinten huollot ja korjaukset. Hirsimäentie 21, 15101 Lahti. Puh. 0400-150 356. www.optifocus.fi. Metsästys-, yhdistys- ja muut lakiasiat. Puhelinjuristit 0600-17 270 (2,84 e + ppm) 10v. kokemuksella klo 8-20 Nervk. 1, Hki. Fasaanit Lohjalta jahdit koirah. Majoitusta mukavuuksin s-sauna ym. www.elamystila.net puh 040-558 1422. Metsästys-ja luontolomapalvelut. Hyvät harrastemahdollisuudet metsästykseen, kalastukseen ja muuhun luonnossa viihtymiseen. Majoitus-ja saunomismahdollisuudet. www.metsastyspalvelut.com puh.044-541 0437 Metsästäjä -lehti No. 5/2010 59. vuosikerta, Metsästäjä on Metsästäjäin Keskusjärjestön valistuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Levikki on 303 241 kpl (LT 2009). Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 19.11.2010. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimitus: Päätoimittaja: Jari Pigg Toimituspäällikkö: Klaus Ekman Toimitussihteeri: Maria Nikunlaakso Ulkoasu: Ilkka Eskola Toimitusneuvosto: Jari Pigg (pj) Juha Immonen (vpj) Bror Blusi Klaus Ekman Visa Eronen Ilkka Eskola (Hansaprint) Mikaela Miekanmaa (MMM) Juha Mäkinen, (MH) Maria Nikunlaakso Vesa Ruusila (RKTL) Toimituksen osoite: Metsästäjäin Keskusjärjestö, Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki, puh. 09-2727 8116. Osoitteenmuutokset ja metsästyskorttiasiat 0303 9777. Kirjapaino: Hansaprint 2010/Met10_05 Kansikuva: Hannu Huttu Aikakauslehtien liiton jäsen Vuokralle tarjotaan Mökkejä vuokrattava Kuhmon Saunajärvellä. Hyvät metsästys- marjastus- ja kalastusmahdollisuudet. puh. 0400-892 194. pesonal.inet.fi/yritys/saunajarvi/default.htm Lomamökki Ranuan Simojärvellä, hyvät pilkki, metsästys ja marj. mahd. puh 0400-193 351 Siikajoki jokisuistossa vanha maalaistalo nyk. mukavuuksin. Hyvät vesilintujenmetsästys-, marjastus- ja kalastusmahdollisuudet. Veneenlaskuluiska on kulkyht. vesitse merelle. Puh. 0500-583 649. Sotkamossa sähköist rauhall. rantamökit. 2 km päässä VP metsäst. alueet. Tilan mailla saa vapaasti metsästää. Puh. 044-300 9905 Varkaus VP:n keskellä mets. maja, savusauna, vene, kota yms. Puh. 050-559 8145. Metsästysseuran maja Rautavaaralla. 50,00e vrk/sis neljä majoittujaa. www.rautavaaraneramiehet.net puh 040-574 7120. Uusi majoituskohde Kainuussa jahtiporukoille. Lisätiedot www.raatteenportti.fi/majoitus Puh. 040-534 7677. Ilomantsi: Mökki 4:lle, metsästys, kalastus. Puh.0400-624 155. Vuokrattavana 120 neliön omakotitalo. Sijaitsee Hailuodossa. 4 huonetta ja keittiö + kodinhoitohuone ja sauna. kaikilla mukavuuksilla mm. ilmastointi tiskikone ym. H: 850e/viikko. tiedustelut numeroon 040-414 3676. Mökki Taivalkoskella, hyvät metsästysmaat. puh. 040-351 4927. Autot, ajoneuvot ja koneet Saksasta. Luotettavasti ja ammattitaidolla kaikkialle Suomeen. risto.lempinen@kolumbus.fi Puh. 0440-322 980 Autoteho Oy. Yrittäjäksi eräliikkeeseen. Erä+ Oy hakee yrittäjiä ympäri Suomen avautuviin eräliikkeisiin. Ota pikaisesti yhteyttä ja kysy lisää! posti@eraplus.fi puh. 050-512 6301 www.eraplus.fi Metsälle Pohjois-Ruotsiin, Arvidsjaur / Arjeplog. Kanalinnustus 25.8-31.1 Eräkämpät kauniissa järvimaisemissa. Laajat metsästysmaat. Mets. Ryhm. 3-5 hlöä Nyt helppo lähteä metsälle! Varaa oma jahtimatkasi heti. 0400-681877, jouko.koskelo@gmail.com Ostetaan Riista, mm hirven, peuran, jäniksen ruhot. 3 ­ tähden sieniä, myös kuivattuna. Deliresta Oy / Autiosaari 050-522 5973. Ostetaan rapuja läpi kauden. Käteismaksu ja nouto koko maasta. Raputukku Järf puh. 040-546 5995. Myös turkisnahkoja puh. 0400-561 267. Ostetaan aseita ja asetarvikkeita. Erä+ Oy Siikaranta 4, 70620 kuopio posti@eraplus.fi Sakon 7*33 luodikonpatruunoita. Puh. 0400-902 982 tai erkki.suhonen@phnet.fi Huom! Omistatko seuraavanlaisen haulikon: Saive Star no 46339 väljyys 12/70: Kerron aseen historian. Olisin valmis ostamaan jos myyt. Puh. 050-531 4842. Metsästystä Suomessa: Hirvi, valkohäntäpeura ulkolaisryhmille, Virossa: Villisika, hanhi, karhu, saksanhirvi, kauris. Puh. 050-520 6100. E-mail: juhani.tuomaala@nic.fi Afrikan-jahtipaketit, Kanadan-karhut puh. 0400-220 557 tai 040-551 5669 Lisää kohteita www.jahtimatkat.net Elämäsi eräretket www.kauniskarjala.com Hauholla fasaaninmetsästystä ja koirankoulutusmahd. sekä kasvatuslintujen myyntiä. Myös sorsajahteja. Kysy ruokailu- ja majoituspalv. http://koti.aina.net/~kokkala Ulla ja Auvo Kokkala 050-588 9593/040-841 0999. Laadukkaat metsästysmatkat Afrikkaan, Etelä-Amerikkaan ja Kanadaan. Laaja valikoima ja parhaat kohteet kilpailukykyisin hinnoin. B&R Hunting Oy p. 010 622 3940 www.brhunting.fi, info@brhunting.fi Lähde unelmiesi karhujahtiin Kanadaan! Soita heti puh. 041-7226 416 WWW.MECACLUB.NET Suomussalmella erähenkistä majoitusta. www.alassalmeneramokit.fi , lisätiedot: Puh. 0400-300 552 Kuusamo Mökki + luvat puh. 0400-281 229 Karhun, suden, ilveksen, villisian, majavan, hirven jne metsästys Eestissä Ida-Virumaalla. Lisätiedot puh. 044-933 5097. Metsästys-ja luontolomapalvelut. Hyvät harrastemahdollisuudet metsästykseen, kalastukseen ja muuhun luonnossa viihtymiseen. Majoitus-ja saunomismahdollisuudet. www.metsastyspalvelut.com puh. 044-541 0437. Fasaanijahdit ja Fasaanit untuvikosta aikuisiin. Ateriapalvelut ja majoitus mahdollisuus. www.kalastuslomat.fi Linnustamaan Pohjois-Ruotsiin! Yksityisalueet. Syyskuu - tammikuu. Soita ja varaa! www.erakompassi.com Hanhi ja villisikajahdit Ruotsiin. www.wildexperience.fi +358 400-570 342. Tule metsälle Kainuuseen! Hyvät kalavedet ja riistarikkaat erämaat. Karhu, hanhi, metsäkanalinnut, jänis ... Tarvittaessa opas mukana. Puh. 040-162 4883. Työsuorituksia Muokkaamme kaikenlaisia turkisnahkoja lukuunottamatta onttokarvaisia. Nahkajalostamo M. Salonen Ky Röppääntie 3, 50670 OTAVA puh. 010-387 3090 www.taljatukku.fi Aseiden korjaukset, varaosat, Apel kiikarinjalat Asekorjaamo K. Götsch puh. 03-779 6268. http://koti.phnet.fi/gotsch. Aseseppä J. Immonen. Tukit ja muut asealan työt. Koivuniementie, Kuhmo, puh. 044-565 0257 Aseet, korjaukset ja tarvikkeet. Asesepänliike Kettunen Ky. Puh. 040-410 2150 Valkeala Oulun Asepaja Ky. Kaikki asealan korjausmuutostyöt. Myyntimiehenkuja 6, 90420 Oulu. Puh. 08-311 6520, 0500-435 703. Maahantuojan valtuuttama vaihtopiippujen sovituspalvelu. Finnclassic, Valmet ja Tikka 512 aseisiin. Kauttani myös suoraan vaihtopiiput sovitettuna. Nopea toimitus. Myös muut alan työt, aseet, patruunat ja tarvikkeet. Ase- ja optiikkahuolto. Vienankatu 14, 87100 Kajaani. Puh. 08-613 0655, 040-535 4134. www.asejaoptiikkahuolto.net Suomen Asetekniikka. Asesepänliike Varkaudessa. puh. 0400­528 098. Ylöjärven Asetarvike, Rantakiventie 7 Teemme aseiden korjaukset, huollot ja muut asesepän työt. Puh: 03-348 4004, 040-718 170 Muut Rahaa rahaa !!! Kätevästi panttaamalla esim. aseesi. Tule tai soita P-H Pantti, Lahti 03-781 8350, Luottopantti, Joensuu 013-227 010 ISSN 0047-6986 Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset 1. Muuttoilmoitus Suomen Postin kautta Postin viralliselle lomakkeelle tehdyllä muuttoilmoituksella osoitteenmuutos päivittyy valtakunnalliseen väestötietorekisteriin (maistraatille) ja postin osoitetiedostoon. Posti lähettää ilmoituksen tehneelle vahvistuskirjeen, jossa ilmoitetaan, mille yrityksille ja yhteisöille uusi osoite välittyy. Metsästäjäin Keskusjärjestön metsästäjärekisteri on myös tässä luettelossa. Postin muuttopuhelimen numero on 0203 456 456 (suom.), 0203 457 457 (ruots.) Puhelun hinta on 0,08 e + 0,01 e/min, matkapuhelin 0,29 e/min. Muuttoilmoitus kääntää myös postinkulun uuteen osoitteeseen. 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: Metsästäjä- tai Jägaren­lehden osoitetiedot päivittyvät postiin tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Jägaren-lehti samoin kuin metsästyskortti, toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. Metsästyskorttiin liittyvät epäselvät tapaukset: YAP Solutions Oy /Metsästäjärekisteri Puhelin 0303 9777 Puhelut lankaverkosta 0,0821 euroa / puhelu + 0,0320 e/min Puhelut matkaviestimistä 0,190 euroa/min. Puhelut ulkomailta ulkomaisen operaattorin asettama hinta. Telefax 09-794031, e-mail: metsastaja.rekisteri@yap.fi 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: YAP Solutions Oy /Metsästäjärekisteri, PL 243, 01511 VANTAA Telefax 09-794031 e-mail: metsastaja.rekisteri@yap.fi 78 l Metsästäjä l 5 l 2010
• Osoitteita Metsästäjäin Keskusjärjestö, Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki Puhelimet: Vaihde 09-2727 810, Fax. 09-2727 8130 e-mail: etunimi.sukunimi@riista.fi Maa- ja metsätalousministeriö PL 30, 00023 Valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 09-160 01. Kala- ja riistaosasto Käyntiosoite, Mariankatu 23, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 Valtioneuvosto, fax. 09-1605 2284. Osastopäällikkö Pentti Lähteenoja Apulaisosastopäällikkö Christian Krogell, puh. 09-16053 373, 040-7353 173. Neuvotteleva virkamies Sami Niemi, puh. 09-1605 3374. Ylitarkastaja Jussi Laanikari, puh. 09-1605 2283, 040-7336 229. Ylitarkastaja Rami Sampalahti, puh. (09) 1605 2188, 040-178 2188. Ylitarkastaja Janne Pitkänen, puh. (09) 1605 2469, 040-867 2667. www.riista.fi Toiminnanjohtaja: Jari Pigg, puh. 09-2727 8111. Apulaistoiminnanjohtaja: Sauli Härkönen, puh. 09-2727 8112, 050-5055 635. Talous: Pekka Lehikoinen, puh. 09-2727 8118, 0400-648 678. Metsästys ja riistanhoito, koulutus ja neuvonta: Marko Svensberg, puh. 09-2727 8117, 040-5573 827. Kehittämispäällikkö: Tuomo Pispa, puh. 09-2727 8115, 0400-700 778. Viestintä, Metsästäjä- ja Jägaren-lehdet: Klaus Ekman, puh. 09-2727 8116, 0400-463 943. Maria Nikunlaakso, puh. 09-2727 8119, 040-7425 626 Varasto ja tilaukset: Marion Sundqvist, puh. 09-2727 8150. Laitialan toimintakeskus: Metsästäjäntie 39, 16790 Manskivi, puh. 03-882 570, fax. 03-8825 711, Ilkka Ala-Ajos, 0500-817 913, Marko Muuttola, 050-9113 832. Osoitteenmuutokset ja metsästyskorttiasiat: 0303 9777 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistanhoitopiirit e-mail: etunimi.sukunimi@riista.fi Etelä-Häme: Lukiokatu 14, 13100 Hämeenlinna, puh. 03-644 650, fax. 03-6446 522. Riistapäällikkö Jyri Rauhala, puh. 0400-225 745. Etelä-Savo: Virastotie 3, PL 14, 51901 Juva, puh. 0440-452 830, fax. 015-452 831. Riistapäällikkö Petri Vartiainen, puh. 0500-257 407, vs. rh-neuvoja Teemu Lamberg, puh. 0400-257 407. Kainuu: Syväyksenkatu 1 B 27, 89600 Suomussalmi, puh. 0400-188 565, fax. 08-712 397. Riistapäällikkö Jukka Keränen, puh. 0400-137 028, rh-neuvoja Marko Paasimaa, puh. 0400-268 390. Keski-Suomi: Kauppakatu 19 A 7, 40100 Jyväskylä, puh. 020 7479 630, fax 020 7479 639. Riistapäällikkö Jukka Purhonen, puh. 0400 242 727, rh-neuvoja Olli Kursula, puh. 0400-243 414. Kymi: Pikkuympyräkatu 3 A, 49400 Hamina, puh. 0440-494 005 fax. 05-344 0998. Riistapäällikkö Erkki Kiukas, puh.0400-258 479, rh-neuvoja Jouni Tolvanen, puh. 040-7162 223. Lappi: Vanamokatu 3 D, 96500 Rovaniemi, puh. 016-3790 081, 0400-864 329 (tsto), fax. 016-3790 085. Riistapäällikkö Teuvo Eskola, puh. 0400-392 667, rh-neuvoja Urpo Kainulainen, puh. 0400-394 329. Karhupalvelunumero 016-379 0086. Oulu: Ratatie 41, PL 35, 91501 Muhos, puh. 08-5353 500, fax. 08-5333 555. Riistapäällikkö Keijo Kapiainen, puh. 0500-387 705, rh-neuvoja Harri Hepo-oja, puh. 0500-282 082. Pohjanmaa: Vapaudentie 32­34 B 21, 60100 Seinäjoki, puh. 0400-475 760, fax. 06-4217 225. Riistapäällikkö Jarkko Nurmi, puh. 0400-180 084, rh-neuvoja Juha Heikkilä, puh. 06-421 7222, 0400-180 083. Pohjois-Häme: Finnentie 8, 36200 Kangasala, puh. 03-3140 9400, fax. 03-3140 9450. Riistapäällikkö Jani Körhämö, puh. 0400-231 452, rh-neuvoja Marko Mikkola, puh. 03-3140 9417, 045-1359 690. Pohjois-Karjala: Teollisuuskatu 15, 80100 Joensuu, puh. 013-285 260, fax. 013-285 263. Riistapäällikkö Juha Kuittinen, puh. 013-285 261, 0400-376 189, rh-neuvoja Reijo Kotilainen, puh. 013-285 262, 0500-196 622. Pohjois-Savo: Kiekkotie 4, 70200 Kuopio, puh. 044-3653 810, fax. 017-2823 005. Riistapäällikkö Jouni Tanskanen, puh. 0500-376 800, rh-neuvoja Ville Hokkanen, puh. 050-4311 276. Ruots. Pohjanmaa: Kungsgårdsvägen 58 G, 65380 Vaasa, puh. 06-3560 352, fax. 06-3560 360. Riistapäällikkö Mathias Lindström, puh. 050-3490 175, rh-neuvoja Stefan Pellas, puh. 06-3560 351, 050-5117 279. Satakunta: Porintie 9, 29250 Nakkila, puh. 02-5319 000, fax. 02-5319 001. Riistapäällikkö Antti Impola, puh. 050-598 8857, rh-neuvoja Reima Laaja, puh. 0500-742 354. Uusimaa: Sompiontie 1, 00730 Helsinki, puh. 09-3507 230, fax. 09-3872 878. vs. riistapäällikkö Visa Eronen, puh. 050-3661 114, vs. riistanhoidonneuvoja Markku Laulumaa, puh. 040-704 1843. Pääkaupunkiseudun metsästäjätoimisto: Veikko Seuna, puh. 09-3507 244, 0500-458 357. Varsinais-Suomi: Tehdastie 2, 21530 Paimio, puh. 02-4779 610, fax. 02-4779 615. Riistapäällikkö Mikko Toivola, puh. 02-477 9610, 0400-882 250, rh-neuvoja Jörgen Hermansson, puh. 02-4779 620, 0400-909 565. Riistantutkimus, PL 2, 00791 Helsinki, Käyntios.: Viikinkaari 4, puh. 020-57 511, fax. 020-5751 201. Ilomantsin riistantutkimusasema, 82900 Ilomantsi, puh. 020-57 511, fax. 020-5751 509. Joensuun riistan- ja kalantutkimus, Yliopistokatu 6, 80100 Joensuu, puh. 020-57 511, fax. 020-5751 409. Evon riistantutkimusasema, Rahtijärventie 291, 16970 Evo, puh. 020-57 511, fax. 020-5751 429. Oulun riistan- ja kalantutkimus, Tutkijantie 2 A, 90570 Oulu, puh. 020-57 511, fax. 020-5751 879. Taivalkosken riistan- ja kalantutkimus, Ohtaoja, 93400 Taivalkoski, puh. 020-57 511, fax. 020-5751 559. Turun riistan- ja kalantutkimus, Itäinen Pitkäkatu 3, 20520 Turku, puh. 020-57 511, fax. 020-5751 689. Metsähallitus Luontopalvelut / metsästys- ja riistanhoitoasiat Erätalouspäällikkö Olavi Joensuu, PL 81, 90101 Oulu, puh. 020-5646 609, 0400-290 707, olavi.joensuu@metsa.fi Ylitarkastaja vs. erätalouspäällikkö Jukka Bisi, puh. 040-5370 993, jukka.bisi@metsa.fi Ylitarkastaja Ahti Putaala, puh. 040-8272 574, ahti.putaala@metsa.fi Villi Pohjola Asiakaspalvelu ja lupamyynti puh. 020-344 122, www.villipohjola.com Riistan tauti- ja kuolinsyyselvitykset Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA, Oulun tutkimusyksikkö, Satamatie 15, 90520 Oulu, Postiosoite: PL 517, 90101 Oulu, puh. 020-772 003. Eläinnäytteet osoitteella: EVIRA, Matkahuolto, Oulu. Rengas-, hirvieläin ja siipimerkkilöydöt Suomen Metsästysmuseo Rengastustoimisto, PL 17, 00014 Helsingin yliopisto (Käyntios. P. Rautatienkatu 13), puh. 09-1912 8847. Metsästyskirjasto, arkisto. Tehtaankatu 23 A, 11910 Riihimäki, puh. 019-722 293, fax. 019-719 378, sähköposti: info@metsastysmuseo.com, internet: http://www.metsastysmuseo.com Metsästäjävakuutus Tiedustelut metsästykseen liittyvissä vakuutusasioissa: Tapiola-Yhtiöt puh. 09-4531. Suomen Metsästäjäliitto Kinturinkuja 4, PL 91, 11101 Riihimäki. Puh. vaihde 010 841 0050, fax. 010 841 0051 sähköposti: suomen@metsastajaliitto.fi, http://www.metsastajaliitto.fi Suomen Kennelliitto Kamreerintie 8, 02770 Espoo. Puh. 09-887 300, fax. 09-8873 0331, internet: http://www.kennelliitto.fi MKJ kansainvälistä edunvalvontaa Metsästäjä l 5 l 2010 l 79
• Maailman laajin valikoima asetarvikkeita suomalaisen metsästäjän saatavilla. - toimitusaika 1-2 viikkoa - jo lähes 100.000 tuotetta - varastotilanne nettisivuilla - postitse koko Suomeen Ameristep Ringer Naamiokoju haulikkoampujalle Outdoor Edge Flip n´Blaze taitto veitsi + saha sarja Caldwell 7 Rest Kiväärin ampumatuki 100 Ameristep Ympäripyörivä p j passijakkara säädettävä TUOTENRO 570161 TUOTENRO 919870 136 TUOTENRO 496850 65 BSA 3-9x40 Valaistulla lasiin etsa etsatu a ristik etsatulla ristiko atu is stik etsatulla ristikolla TU TU TUOTENRO 614884 Timney Laukaisukoneisto varmistimella Mosin-Nagantiin TU U NRO TUOTENRO 4 441445 49 120 TUOTENRO 559350 140 puhelin arkisin 12-17 09-5122 933 ASE ja KONE Kaanaatie 68 Raisio - Reso Puh./Tel. (02) 239 0930 Avoinna/Öppet: Arkisin-Vardagar 10-17 Eka Swingblade orange www.midwaysuomi.com 79 79 9 Kemiön Metsästyspuoti Kapakkakuja - Kroggränd 9 25700 Kemiö - Kimito Puh./Tel. (02) 423 804 Auki-Öppet Arkisin-Vardagar12-18 www.asejaera.fi Docter Unipoint 3-12x56 Aseet & ampumatarvikkeet, optiikka, loukut, k i k koiratutkat, asesepän k ä palvelut, vaimenninasennukset, kiikariasennukset, korjaus, entisöinti, custom-aseet.