• Julkaisija: 5 / 2011 äjäMetsästi leht a 60 vuott HUOMIOI! s. 12 METSÄKANALINTUJEN METSÄSTYSAJAT, Pystykorvametsästys on elävää perinnettä, s.16 Suomen riistakeskus on palveluorganisaatio, s.6 Lintukaliiperit luotiaseissa, s.56
• Vieraskynä Petolintuvihan hiljainen hyväksyntä? Tämän kesän aikana on jälleen lintuharrastajien keskuudessa keskusteltu hävitetyistä petolintujen pesistä. Uutiskynnyskin on mediassa useasti ylittynyt. Vuosittain tulee petolinturengastajien tietoon useita kymmeniä hävitettyjä pesiä. Häikäisevänä esimerkkinä voisi mainita viime vuodelta tuhottu kotkan pesä Lapista, jossa pesäpuu oli kaadettu ja pilkottu klapeiksi kohdalleen. Itse tunnen paremmin Etelä-Pohjanmaan tilanteen, jossa säännöllisesti hävitetään tiettyjen reviirien pesinnät. Yhdellä häirityllä ja tarkkaan seuratulla alueella pesivien kanahaukkojen määrä on vähentynyt 2000-luvulla kolmanneksella, noin 30 parista noin 20 pariin. Ihmisen hävittämiä pesiä on ko. alueella vuosittain noin neljännes pesintöjen kokonaismäärästä. Määrä on merkittävä. Alueella ovat myös metsänhoidolliset toimenpiteet heikentäneet kanahaukan pesintämahdollisuuksia. Asiasta on keskusteltu kriittisesti ja hyvässä yhteisymmärryksessä jo useita vuosia alueellisen riistaorganisaation kanssa, mutta tuhotyöt jatkuvat edelleen. Pesien tarkoituksenmukaista tuhoamista tekee pieni joukko henkilöitä, jotka aiheuttavat haittaa koko metsästäjäyhteisölle. Keskusteluissa eri sidosryhmien ja henkilöiden kanssa petovihasta tuntuu siltä, että asialla on metsästäjäpiireissä hiljainen hyväksyntä, onko näin? Lisäksi on aistittavissa, että uusi metsästäjäsukupolvi on edelleen sitä mieltä, että "koukkunokka ja henki pois". Kuljetetaanko muinaista petolintuvihaa sukupolvelta toiselle vielä 2000-luvulla? Jos näin on, on metsästäjillä pitkä tie kuljettavana oman joukkonsa valistuksessa. Lähes vuosittain löytyy rämeiden reunalta kaaveita, joissa on teroitetut ja mustaksi maalatut polkupyörän pinnat odottamassa mahdollista petolintua ikävin, kiduttavin seurauksin. Viimeisin tietooni tullut "piikkiteeri" löytyi heinäkuun alussa Perhosta. Kanahaukan pesien tuhoamisella ei ole vaikutusta metsäkanalintu-, eikä käytännössä kanahaukkakantaan. Kanalintukantoihin vaikuttavat erityisesti kuoriutumisajan sääolot, metsänhoidolliset toimenpiteet ojituksineen ja päätehakkuineen. Suurella metsästäjäjoukolla on myös omaa metsää, jonka hoitotavoilla on huomattava vaikutus kanalintukantoihin. Kannattaa harkita esimerkiksi jatkuvan kasvatuksen menetelmiä sekä soiden ja metsien reunavyöhykkeiden ojien sulkeutumisen edistämistä ­ ne ovat tärkeimpiä poikueympäristöjä. Onko tähän metsästyksen epäkohtaan ratkaisuna omavalvonnan tehostaminen (metsästyksen vartijat) vai viranomaisresurssien kasvattaminen? Allekirjoittaneen ja monen lintu-/luontoharrastajan toiveena on, että petolintujen pesien tahallinen hävittämien ja emolintujen ampuminen pesiltä saadaan loppumaan. Viime vuosina todettu vaino voi kääntyä imagotappioksi koko metsästäjäkunnalle. Omavalvonnan pitäisi toimia paremmin ja metsästäjien tulisi itse ilmoittaa viranomaisille metsästys- ja luonnonsuojelurikokset. Petolinnun tappaminen on luonnonsuojelurikos, josta maksimirangaistus on kaksi vuotta vankeutta. Metsästysseura, joka hyväksyy jäsentensä toteuttaman petolintuvainon, on verrattavissa rikollisjengiin, joka suojelee jäseniään. Rikollisen toiminnan pois kitkeminen on kaikkien yhteinen etu. Rakentavaa yhteistyötä myös metsästäjien suuntaan toivotellen! Jouni Lamminmäki Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys Mitä mieltä sinä olet? Hyväksyvätkö metsästäjät hiljaisesti petolintujen tappamisen? Kerro mielipiteesi osoitteessa www.riista.fi/vieraskyna 2 l Metsästäjä l 5 l 2011 64 Metsäkanalintukannat vahvistuivat edelleen
• Tässä numerossa 5 2011 2 Vieraskynä: Petolintuvihan hiljainen hyväksyntä? 4 Eräkalenteri 5 Pääkirjoitus 6 Suomen riistakeskus on palveluorganisaatio jäMetsästä lehti a 60 vuott 20 Koirametsästyksen etiikka 10 Puheenjohtajalta: 12 Metsästysajat Asekeskustelusta ja vähän muustakin 13 Uutismakasiini ja riistavisa 16 Pystykorvametsästys on elävää perinnettä 20 Koirametsästyksen etiikka 24 Pilven päiväkirjasta, osa 5: Kotona ja reissussa 30 Hirvieläinten pyyntiluvat 31 Sähköinen hirvihavaintokortti 32 Kuukkelikartoituksen tuloksia 34 Kuulumisia Ylä-Lapin aikaistetusta hirvijahdista 38 Pantahirvet syksyn 2011 metsästyksessä 40 JAKTLERDUVAN ­ Rannikko-Pohjanmaan jahtikarnevaalit nuorisolle 42 Ovatko kanalinnut uhanalaisia? 52 Metsästäjä ja Jägaren metsästäjämaailman peileinä, osa 3 56 Lintukaliiperit luotiaseissa 59 CIC ­ kansainvälinen neuvosto riistansuojelun ja metsästyksen edistäjänä Metsähanhen pesinnöistä ja saaliista tarvitaan lisää tietoa 60 Ministeriön kuulumisia: 62 Vesilintujen runsaus ja poikastuotto 2011 64 Metsäkanalintukannat vahvistuivat edelleen 66 Riistatiedon jäljillä: Susi pajun vartijana 68 Yksikin laukaus voi tuhota kuulosi 70 Eräaatoksia valtion mailta: Valtion maat tarjoavat jahtimahdollisuuksia kaikille 72 Ideoita metsästysmatkailun kehittämiseen 74 Pappilanluhta ­ kosteikkohelmi kaupungissa ­ tarvitaanko vesikasveja? 76 Kosteikkoa perustamassa 79 Metsästysaiheinen kirjoituskilpailu nuorille! 80 Valtion metsien riistanhoitoon lisäpanostusta 82 Metsästysmatkailu tuo tuloja syrjäseuduille 84 Ekin kanssa erällä: JAKTLERDUVAN ­ Rannikko-Pohjanmaan jahtikarnevaalit nuorisolle 40 Asu miestä myöten 86 Vielä ehdit vastata muuttuva metsästys-keruukilpailuun 88 Laatua riistankäsittelyyn: Riistamakkaran valmistaminen Metsästäjän maastonavigaattori uudistuu 90 Suomen riistakeskus ja Tracker tiedottavat: 91 Suomen riistakeskus tiedottaa 92 Kaupantekoa 95 Osoitteita Metsästäjä l 5 l 2011 l 3
• Teksti ja kuvat: Eerikki Rundgren Eräkalenteri SYYSKUU Riekko on hävinnyt Etelä-Suomesta lähes tyystin. Suurin yksittäinen syy lajin taantumiseen on soiden voimakas muokkaaminen. Lajin eteläisimmät varmat pesimähavainnot ovat nykyään niinkin kaukaa pohjoisesta kuin Satakunnan ja Etelä-Pohjanmaan rajamailta. Kuvan poikuettaan kiivaasti puolustava riekkoemo asustaa Isojoella Lauhanvuoren kansallispuistossa. LOKAKUU Suomessa on satoja autiotupia, joiden koko luvusta kellään ei liene kuitenkaan täsmällistä tietoa. Yksistään Jouni Laaksosen ylläpitämällä autiotuvat on line -sivustolla osoitteessa http://koti.kainuu.com/joula/ at/#Aluejako on tiedot 482 Pohjois-Suomessa sijaitsevasta autiotuvasta. Uusimmassa viime vuonna valmistuneessa uhanalaisuusluokituksessa riekko määritellään silmälläpidettäväksi lajiksi. Riekkokantojen elvyttämiseksi linnun entisiä pesimäsoita on alettu ennallistaa ja metsästystäkin on rajoitettu voimakkaasti. Metsästysrajoitukset ja -rauhoitukset voi tarkistaa toisaalta tästä lehdestä tai Suomen riistakeskuksen internetsivuilta osoitteesta www.riista.fi Hirven metsästys alkaa 24.9. paitsi Enontekiön, Inarin, Muonion ja Utsjoen kunnissa, joissa päästään ensimmäisen kerran jahtiin jo 1.­20.9. Lyhyen tauon jälkeen jahti jatkuu 11.10.­31.11. Syynä viime vuonna aloitettuun aikaistettuun metsästysaikaan on saada hirvijahti paremmin sovitetuksi yhteen kaamoksen ja talven tulon kanssa. Autiotuvat on tarkoitettu lihasvoimin liikkuvien kulkijoiden lyhytaikaiseen majoittumiseen. Tuvan käyttäminen päiväkausia oman metsästys- tai kalastusseurueen tukikohtana ei ole hyvien tapojen mukaista. Isompien porukoiden ohella yksittäisenkin eränkävijän on syytä varata varaus- tai vuokrakämppä pidempään kestävän metsästysreissun tukikohdaksi. Ruska on ohi Lapissa syyskuun lopulla ja muuallakin Suomessa lokakuun puoleen väliin mennessä. Erämaat, kansallispuistot ja retkeilyalueet hiljenevätkin ruskasesongin jälkeen kulkijoista lähes kokonaan. Etelä-Suomessa patikointikelit saattavat jatkua kuitenkin aina joulukuulle, mutta pohjoisessa lumentulo voi lopettaa matkanteon jalkaisin jo lokakuun puolella. Lokakuussa valoisan aika vähenee kaiken aikaa ja lämpötila voi vaihdella plusasteista reiluihin pakkasiin. Lokakuu on toisaalta vaativaa mutta myös erittäin antoisaa retkeilyaikaa. Parhaimmillaan kipakat yöpakkaset jäädyttävät suot kulkukelpoisiksi eikä häikäisevinkään auringonpaiste saa irrotettua puihin ja pitkoksiin tarttunutta huurretta. Hirven levinneisyysalue kattaa koko maan poislukien Lapin tunturialueet. Eläimen esiintymisen pohjoisraja ei kulje yhdessä männyn pohjoisrajan kanssa, vaikka toisin usein luullaan. Hirven talviravinnossa suosituimpia puita ovat pihlaja, pajut, haapa ja kataja ennen koivua ja mäntyä. Kuvan hirvi käyskentelee Utsjokilaaksossa lähellä Ravdoskaidia. 4 l Metsästäjä l 5 l 2011
• Pääkirjoitus Uusin tuulin tähän syksyyn ­riistakolmiolaskennat kunniaan! Moni metsästäjä on jo aloittanut kautensa sepelkyyhkyjahdissa tai sorsanpyynnin merkeissä. Tämän lehden ilmestyessä on jäniksenmetsästyskin jo alkanut, ja moni "jänispiiska" on ollut jussin hajuja haeskelemassa. Kanalintujen metsästysaika alkaa muutamien päivien kuluttua ja havainnot sekä laskennat kertovat myönteistä viestiä linnustamaan aikoville. Pohjoisimman Suomen hirvenpyytäjät ovat jo aloittaneet savottansa ja etelässä aloitukset ovat noin kuukauden kuluttua. Aatokset ovat eräpoluilla, tutuilla kumpareilla ja puiden siimeksessä tai vainioiden laitamilla, tunturissa tahi vesien äärillä. Eränkävijän mielen valtaa harras mieli ja syvä rauhallisuus. Hyvää kannattaa odottaa ­ja hiljaa hyvää tulee. Metsästäjien on syytä ottaa huomioon, että riistaeläinten rauhoittamista koskeva menettely on muuttunut. Riistahallintolain uudistuksen yhteydessä muutettiin myös metsästyslain 38 §:ää ja nyt ensimmäistä kertaa metsästyksen rajoittamisesta säädetään maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. Aikaisempina vuosinahan entiset riistanhoitopiirit saattoivat päättää metsästyksen rajoittamisesta toimialueillaan. Ministeriö on antanut asetuksensa metsähanhen pyynnin rajoittamisesta elokuun alussa ja 19. elokuuta metson ja riekon osalta. Kanalintujen kohdalla kesäisten riistakolmiolaskentojen tulokset olivat siten käytettävissä säädettyjen rajoitusten ja rauhoitusten perusteiksi. Tämän vuoksi heinäkuussa ilmestyneessä lehdessämme ei ollut aikaisempien vuosien tapaista kuulutusta metsästysaikalipukkeen mukana metsästysrajoituksista, vaan pelkästään metsästysasetuksen mukaiset metsästysajat. Nyt jokaisen on syytä tarkistaa metsästysrajoitukset tästä lehdestä ja huomata myös, että rajoitukset perustuvat maakunta- ja kuntajaotukseen eivätkä enää vanhaan riistanhoitopiirijaotukseen. Kanalintujen metsästyksen sallimiselle ja myös rajoituksille olivat perusteina metsästäjien heinäkuun lopussa ja elokuun alussa tekemät tuoreet kolmiolaskennat. Näiden laskentojen perusteella Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos teki laskelmat kanalintutiheyksistä maassamme, ja ministeriön asetus perustui siten todella tuoreeseen tieteelliseen tietoon. Tulee mieleen, että saattaapa järjestelmämme olla maailman huippua tässäkin asiassa. Onkin syytä lausua mitä parhaimmat kiitokset kaikille tähän osallisille, niin valtiovallalle kuin tutkijoille, mutta ennen muuta Teille kolmioiden laskijoille ja Ylä-Lapin riekkolaskentoihin osallistuneille! Oikein hyviä eräretkiä ja erähetkiä! Metsästäjä l 5 l 2011 l 5 PS! Vieraskynäpalstalla lintuharrastaja Jouni Lamminmäki nostaa esille aran aiheen, joka usein yhdistetään metsästäjiin. Ovatko asenteet petolintuja kohtaan siirtyneet 2000-luvulle vai vieläkö metsästäjissä asuu petoviha? Jokainen metsästäjä on harrastuksensa markkinamies, joten mieti, millaisen kuvan metsästysharrastuksesta haluat välittää. Jari Pigg Päätoimittaja
• Projektipäällikkö Reijo Orava, Suomen riistakeskus on palveluorganisaatio Prosessimaisen toiminnan idea on yksinkertainen. Siinä lähdetään liikkeelle organisaation asiakkaiden tarpeista ja odotuksista. Mietitään millaisilla tuotteilla tai palveluilla nämä asiakkaan tarpeet voidaan tyydyttää. Suunnitellaan prosessit ­ toimenpiteet ja voimavarojen käyttö ­ niin, että saadaan aikaan halutut palvelut. Selvitetään, mitä syötteitä ­ tietoja tai materiaalia ­ tarvitaan ja mistä ne hankitaan. Näin kirjoittaa Kai Laamanen, joka on maan kokeneimpia prosessipohjaisten organisaatioiden ja prosessien kehittämisen konsultteja. R 6 l Metsästäjä l 5 l 2011 Suomen riistakeskus on palveluorganisaatio. Sen toiminnat järjestään prosessimaisen toiminnan periaatteella. Prosessien suunnittelun lähtökohtana ovat yhteiskunnan lainsäädännössä asettamat velvoitteet sekä asiakkaiden tarvitsemat palvelut. Tavoitteena ovat tyytyväiset asiakkaat. l Riistahallintolaissa riistakeskukselle on säädetty yhteiskuntaa laajasti palvelevia tehtäviä. Sen tulee tarjota palveluita kaikille riistataloudesta kiinnostuneille tai riistan aiheuttamista haitoista tai vahingoista kärsiville kansalaisille. Keskeinen asiakasryhmä ovat tietysti metsästäjät, joille keskus tuottaa laissa säädetyt palvelut. Riistakeskus toteuttaa ja toimeenpanee eduskunnan ja valtioneuvoston linjaamaa riistapolitiikkaa. Valtionhallinto on tässä riistakeskuksen asiakas. Riistakeskuksella on uuden riistahallintolain mukaan tärkeä rooli myös riistapolitiikan valmistelussa. Sen tulee riistaneuvostojen toiminnan kautta osallistaa eri kansalais- ja intressiryh- mät riistakantojen hoitosuunnitelmia laadittaessa. Suomen riistakeskuksen organisaation ja toiminnan suunnittelun lähtökohdaksi on otettu prosessimainen toimintatapa. Keskuksen prosessiorganisaatiota kuvaava prosessikartta on esitetty kuvassa 1. Riistakeskuksen prosessikartan keskiössä ovat toiminnan ydinprosessit: kestävä riistatalous, palvelut ja julkiset hallintotehtävät. Ydinprosesseiksi kutsutaan niitä toimintoketjuja, jotka tuottavat asiakkaiden tarvitsemat palvelut ­ tai lisäarvon, kuten asia teoreettisemmin usein ilmaistaan. Ydinprosessit tuottavat palvelun asiakkaille Riistakeskukselle on määritetty kolme ydinprosessia: Palvelut-prosessi tuottaa henkilötasolle suunnatut suorat palvelut, ja sen keskeisimpiä asiakkaita ovat riistanhoitomaksua maksavat metsästäjät, mutta myös kaikki muut kansalaiset. Palveluiden prosessia kuvataan laajemmin artikkelin loppuosassa. Kestävän riistatalouden prosessin vaikuttavuustavoitteena on, että riistakannat säilyvät elinvoimaisena, riistavahingot pysyvät kohtuullisina ja että metsästys toteutuu eettisesti ja vastuullisesti. Prosessin asiakkaita ovat ensisijaisesti erilaiset instituutiot ja organisaatiot. Näitä ovat muun muassa valtionhallinto, joka tulosohjauksen kautta "tilaa" keskukselta yhteiskunnan tarvitsemia palveluita. Asiakkaita ovat myös elinkeinonharjoittajat, riistatalouden toimijat tai kansalaisten muodostamat yhteisöt. Riistatalousprosessin palveluita ovat muun muassa riistaeläinkantojen hoitosuunnitelmat, riistakantojen vuotuiset verotussuunnitelmat, riistatiedot ja vahinkojen estämisen neuvonta ja tuki. Riistakeskusorganisaatiossa riistaneuvostoilla ­ valtakunnallinen ja 15 alueellista ­ on keskeinen rooli riistatalousprosessia. Niiden tehtävä on huolehtia sidosryhmien kuulemisesta ja osallistamisesta riistapolitiikan valmistelussa. Keskeinen työväline tässä ovat riistaeläinten laji- tai elinympäristökohtaiset hoitosuunnitelmat. Jos ja kun prosessin vaikuttavuustavoitteet toteutuvat, yksittäiset kansalaiset hyötyvät prosessien tuloksista välillisesti. Suurena haasteena on kuitenkin
• Kuva 1: Suomen riistakeskuksen Viestintä Tukiprosessit Alueet prosessikartta. Prosessiorganisaation perusideaan sisältyy ajatus toi- Strategiatyö ja johtaminen Asiakkaiden tarpeet, riistapolitiikka Ohjausprosessit Toiminnan seuranta ja arviointi minnan jatkuvasta kehittämisestä ja Visio, arvot ja strategia Tyytyväiset asiakkaat Kestävä riistatalous Palvelut Julkiset hallintotehtävät Julkisten hallintotehtävien päällikkö parantamisesta. Tätä varten toiminnan tuloksia ja asikkaiden tyytyväisyyttä on mitattava jatkuvasti. Ydinprosessit Tukiprosessit Lainsäädäntö Sisäiset palvelut Palautteeseen ja toiminnan arviointiin perustuva jatkuva parantaminen Tavoitteena on, että riistahallinnon palvelut näyttäytyisivät asiakkaalle mahdollisimman yhtenäisenä. se, että kansalaisten riistapolitiikalle asettamat odotukset ovat keskenään osin ristiriitaisia. Odotetaan runsaita riistasaaliita ja toisaalta joku vahinkolaji pitäisi poistaa ainakin paikallisesti kokonaan. Jonkun mielestä eläimiä ei saisi hyödyntää metsästämällä lainkaan. Työssä haetaan siis kompromisseja, ja niihin kaikki asiakkaat evät ole välttämättä tyytyväisiä. Riistakeskukselle lainsäädännössä annetut julkiset hallintotehtävät on organisoitu prosessiperiaatteella. Keskeisin prosessin asiakasryhmä ovat erilaisten lupien hakijat; metsästysseurat pyyntilupien ja riistavahinkojen kärsijät poikkeuslupien hakijoina. Julkisten hallintotehtävien päällikkö vastaa ministeriön nimittämänä prosessista. Hän ei ole riistakeskuksen hallintoelinten tai johdon alainen. tojärjestelmäpalvelut. Tukipalvelut ovat organisaation moottori, joka pitää pyörät pyörimässä. Strategiatyö ja johtaminen luetaan puolestaan ohjausprosesseihin, joissa määritetään toiminnan suunta, huolehditaan ydintoiminnan inhimillisistä ja taloudellisista voimavaroista ja asetetaan asiat tärkeysjärjestykseen niin, että niukoilla voimavaroilla saavutettaisiin mahdollisimman hyödyllisiä ja vaikuttavia tuloksia. Myös riistaneuvostot osallistuvat riistakeskuksen strategisten suunnitelmien valmisteluun. kin väliaikaisella miehityksellä. Myös strategiatyön prosesseja on käynnistetty. Ydinprosesseista palvelut ja kestävä riistatalous sen sijaan siirtyvät uuteen prosessimalliin vuoden 2012 alusta. Palveluprosessin toteutusta valmistellut, riistapäällikkö Juha Kuittisen johdolla toimiva työryhmä on jakanut prosessin neljään osaprosessiin asiakassektorin perusteella. Palveluiden osaprosessit ja niiden avainasiakkaat ilmenevät kuvasta 2 seuraavalla sivulla. Prosessin palvelut kohdistuvat suoraan henkilöasiakkaille. Riistanhoitoyhdistykset palvelevat paikallistasolla samoja asiakkaita ja sen vuoksi riistakeskuksen riistanhoitoyhdistyksille tarjoama tukipalvelu on sijoitettu tähän prosessiin. Tavoitteena on, että riistahallinnon palvelut näyttäytyisivät asiakkaalle mahdollisimman yhtenäisenä. Palvelu järjestetään prosesseina Riistakeskuksen prosessiorganisaatio käynnistyy kaksivaiheisesti. Kun riistakeskus käynnistyi maaliskuun alussa, sisäisten palveluiden ja julkisten hallintotehtävien prosesseissa siirryttiin prosessimaiseen toimintatapaan, jos- Uuden metsästäjän palvelut Uuden metsästäjän palvelut -prosessin asiakkaita ovat metsästyksestä kiinnostuneet ja metsästäjäksi aikovat kansalaiset, erityisesti nuoret. Prosessi tuottaa perustietoa siitä, mitä metsästys on ja miten harrastukseen pääsee Tuki- ja ohjausprosessit palvelevat ydintoimintaa Tukiprosessien, jotka riistakeskuksessa on ryhmitetty sisäisten palveluiden prosesseiksi, tehtävä on tuottaa ydintoiminnoille niiden tarvitsemat tukipalvelut, kuten esimerkiksi talous- ja henkilöstöhallinto tai toimisto- ja tie- Riistalajien monipuolistuminen ja riistakantojen runsastuminen on tehnyt riistasta lähes jokaista kansalaista tavalla tai toisella koskettavan asian. Metsästäjä l 5 l 2011 l 7
• käsiksi. Palvelun keinoina ovat sähköinen media, mutta myös yhdistyksissä, metsästysseuroissa ja kouluissa tehtävän nuorisotyön tukeminen. Tässä työssä on myös harrastajajärjestöillä tärkeä tehtävä. Kiinnostuksen sytyttyä seuraava vaihe uuden metsästäjän tiellä on metsästäjätutkinto. Sen ja sitä edeltävän koulutuksen järjestää paikallinen riistanhoitoyhdistys. Yhteiset ilmoittautumismenettelyt, koulutusmateriaalit, oppaat ja aineistot ovat riistakeskuksen prosessin palveluita, ja niitä kaikkia pyritään kehittämään nykyajan sähköiseen tiedonvälitysympäristöön toimiviksi. Prosessin vastuualue päättyy, kun uusi metsästäjä on merkitty metsästäjärekisteriin. Metsästäjäpalvelut Metsästäjäpalveluiden asiakkaita ovat rekisteriin merkityt riistanhoitomaksun maksajat, noin 370 000 metsästäjää. Riistakeskus tuottaa heille lakisääteiset palvelut, joista tärkeimmät ovat metsästäjävakuutus ja metsästyskortti sekä metsästäjärekisterin palvelut. Tehtävänä on myös pitää metsästäjäkunta ajan tasalla lainsäädännön muutoksista sekä tuottaa metsästykseen ja riistaan sekä metsästykseen ja sen eettisyyteen liittyvää ajankohtaistietoa. Tieto välitetään metsästäjille Metsästäjä-lehden ja riista.fi-sivuston kautta. Kaikille metsästäjille kuudesti vuodessa jaettavan Metsästäjä-lehden julkaiseminen ja sähköisen median ylläpito on riistakeskuksen viestinnän vastuualuetta. Riistanhoitomaksun maksajat odottavat oikeutetusti riistakeskukselta paljon muitakin palveluita, mutta on kohtuullista muistaa, että koko riistahallinto rahoitetaan ja muun muassa kaikki edellä luetellut palvelut tuotetaan maksulla, joka on 30 euroa vuodessa. Palvelut -prosessi Asiakas Osaprosessit Avainasiakas Nuoret Koululaiset Kansalaiset Uuden metsästäjän palvelut Metsästäjäpalvelut Rekisteröity metsästäjä Yleisöpalvelut Kansalaiset Riistanhoitoyhdistysten tukeminen Rhyn toiminnanohjaaja ja toimihenkilöt Kuva 2: Suomen riistakeskuksen palveluprosessin osat ja avainasiakkaat Yleisöpalvelut Riistalajien monipuolistuminen ja riistakantojen runsastuminen on tehnyt riistasta lähes jokaista kansalaista tavalla tai toisella koskettavan asian. Suurpedot tai vaikkapa pääkaupungin kanit aiheuttavat sen, että kansalainen tarvitsee tietoa tai apua riistaeläimen aiheuttaman tilanteen tai ongelman hoitamiseksi. Tämän asiakasryhmän tieto- ja neuvontapalvelut on suunniteltu yleisöpalvelut-prosessiin. Palvelun toteuttajaksi kootaan yleisöpalvelutiimi, jonka työvälineinä ovat puhelin ja sähköposti. Tavoitteena on antaa vastaus mahdollisimman moneen kysymykseen ensimmäisen yhteydenoton aikana, mutta visaisimmat kysymykset ohjataan erityisasiantuntijoiden vastattavaksi. Usein toistuvien kysymysten pohjalta kehitetään internetissä tapahtuvaa tietopalvelua. Prosessi palvelee luonnollisesti myös metsästyksen harrastajien tietotarpeita. vät erityisesti toiminnanohjaajan harteille. Siksi riistanhoitoyhdistysten tukiprosessin avainasiakkaaksi on määritelty yhdistyksen toiminnanohjaaja ja osaprosessi terävöitetään tukemaan hänen toimintaansa, yhdistyksen muita toimijoita kuitenkaan unohtamatta. Palveluita ovat muun muassa koulutustilaisuudet ja neuvonta sekä yhteiset tietojärjestelmäpalvelut. Riistanhoitoyhdistysten tukeminen ymmärretään myös taloudellisena kysymyksenä. Riistahallintolain uudistuksen yhteydessä on myös eduskunnan taholta tuotu esiin, että yhdistysten valtionapua on määrätietoisesti voitava kehittää niin, että vapaehtoisille ainakin julkisten hallintotehtävien hoitamisesta aiheutuvat kulut ja vaiva voitaisiin korvata. Tätä asiaa hoidetaan riistakeskuksen strategiatyön ja johtamisen prosesseissa. l Maa- ja metsätalousministeriö on nimittänyt Suomen riistakeskuksen hallituksen ajalle 1.6.2011­31.12.2014. Hallituksen kokoonpano on seuraava: Varsinainen jäsen Tauno Partanen puheenjohtaja Risto Hanhineva varapuheenjohtaja Asko Keski-Nisula Einari Kapiainen Mikael Antell Veikko Ahola Heikki Lehtinen Maa- ja metsätalousministeriö Vesa Ruusila Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Aarno Puttonen Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry Marko Mikkola Suomen riistakeskus, Pohjois-Häme varajäsen Pentti Pulkkinen Jari Huhtamella Esko Savukoski Leo Houhala Martin Hägglund Markku Pärssinen Risto Timonen Lounais-Suomen ympäristökeskus Riitta Rahkonen Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Vesa Malila Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry Sirpa Kuhlström Suomen riistakeskus, Etelä-Häme Riistanhoitoyhdistysten tukeminen Riistanhoitoyhdistykset ja riistakeskus palvelevat samoja asiakkaita. Siksi myös palveluprosessit on nähtävä yhteisiksi ja ne on hiottava yhteen. Riistanhoitoyhdistysten toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön ja niiden toiminnasta vastaavat hallitukset, mutta käytännön tehtävät jääJuttusarja Suomen riistakeskuksen organisaation rakentamisesta jatkuu: 6/2011 Riistakeskus luo kestävän riistatalouden edellytyksiä 1/2012 Riistakeskuksen prosessiorganisaatio käynnistyy 8 l Metsästäjä l 5 l 2011
• VALITSE AITO SUOMALAINEN Automatisoidut toiminnot ­ vähemmän muistettavaa! Jälkipelit SYYSTARJOUS NOPEILLE! Täysi Pointer-paketti Magnum-panta+TH3-ohjelma+Nokia C5-00 Sonera, Saunalahti tai DNA-liittymillä valmiiksi asennettuna. MULLISTAVA UUTUUS! TÄYSIN UUDISTUNUT JAHTIOHJELMISTO · IlmaisetmaastokartatSuomesta · Vainyksivuosimaksu ­ kaikki toiminnot ja palvelut · Eierilisenssejäjatuotenimiä kännykästä tai netistä ­ vaikka heti maastossa! NYT USKOMATTOMAAN YHTEISHINTAAN! 649,Hintoihin lisätään toimituskulut. Pointer Magnum-panta Tehokas, nopea, varmatoiminen, uusi A-GPS paikantaa koiran jopa sisätiloista, vesitiivis ja iskunkestävä, erittäin pienikokonen, toiminta aika jopa 10 vrk... katso kaikki huippuominaisuudet verkkokaupasta! Myös pelkkiä pantoja tarjoushintaan! Rajaton määrä karttoja! 59,- /vuosi EIMUITA KULUJA! TRACKER G400-PANTA 18,90 Tilaa puhelimitse 0500 176 596 tai verkkokaupasta www.valiokoiravarusteet.fi 24kk sopimus VAiN Säästä keskittämällä: Vaihda kaikki liittymäsi Saunalahteen · · · KäytäydellisestiLive-pantoihin sekäjahtipuhelimeen. Voithankkiamyöspelkänliittymän. Säästäpaljon:Vaihdakaikki liittymäsiJahtiliittymiin. JAHTiLiiTTYMÄ /kk Tekniset tiedot · 150tekstiviestiä/kk · Vapaadatamäärä · 3G-verkossa384kbit/snopeus · 2G-verkossaverkonmaksiminopeus (30­160kbit/s) · Tulossamyyntiinsyyskuussa 6,90 /kk VAiN UUTUUS! norm. 449,PetSafe Stealth Pitkä kantomatka, kompakti muotoilu, yhdenmukaistettu 868 MHz, automaattinen suuntavalaisu. Mukana paristot. 499,- Tracker Classic+Intello 449,- Uusi malli! 459,- MUISTA! verkkokaupasta Riistakamerat Laaja valikoima PetSafe-tuotteita Koiratarhat ja -talot Bellman Luolatutka Digitaalinen vastaanotin. Toimintasäde 10cm­60m maaperästä riippuen. Valmiusajat panta n. 100 h, vastaanotin n. 200 h. Vastaanotin ja teholähetin. Paketti tuo käyttäjälle maksimaalisen kantaman. Mukana säilytyskotelo. Maxi -lihamylly Kapasiteetti jopa Compact 28 vakuumipakkaaja Kammion mitat (mm) 385x380x100, sauman mitat (mm) 260x8, pumpun kapasiteetti 10 m3/h, nettopaino 44 kg. 150 kg/h Soveltuu erinomaisesti metsästäjille ja poromiehille. Edullisuutensa ansiosta loistohankinta myös kotikäyttöön. Nosturivaaka Lihakoukut 499,- Mini Deluxe -vakuumipakkaaja 249,29, 10 kpl norm. 950,- 999,HUIPPUSUOSITTU! Maksimi punnituspaino 300kg. Minimi punnituspaino 2 kg, tarkkuus 0,1kg. Mukana kaukosäädin ja laturi. Vaa´assa ladattava akku. Ruostumatonta terästä. Erittäin suorituskykyinen. Soveltuu ilmakanavoiduille pusseille. Saumausleveys 400 mm. Paino 12.5 kg. Laadukkaat ja kestävät RST-koukut. 90 LISÄÄ TUOTTEITA NETISSÄ! Katso lisää tuotteita ja tilaa kätevästi verkkokaupastamme! AINAEDULLISEENHINTAAN ! SUORAANMAAHANTUOJALTA 399,- www.valiokoiravarusteet.fi 0500 176 596 Hintoihin lisätään toimituskulut. Monipuolinen pikkumylly jokaisen kodin tarpeisiin. Näppärä koko helpottaa varastointia mutta kätkee sisäänsä tehokkaan paketin. Mukana leikkuuterät ja makkarasuutin. Huippuedulliset ja laadukkaat Premiumvakuumipussit ja rullat. 1000 kpl Lite -lihamylly HUIPPUSUOSITTU! 149,- norm. 299,- Vakuumipussit 100 kpl PREMIUM-LIHANKÄSITTELYTUOTTEET VERTAA HINTOJA! Hinnat alkaen 7,90 71,10
• Puheenjohtajalta Asekeskustelusta ja vähän muustakin... Eipä mennyt tämäkään vuosi ilman keskustelua aselain kiristämisestä. Toivottavasti löytyy malttia ja harkintaa katsoa ensin jo päätettyjen lakimuutosten vaikutukset metsästyksessä käytettävien aseiden osalta, ennen kuin suin päin rynnätään rustaamaan uusia pykäliä. Erityisesti metsästysaseiden säilyttämistä koskevat uudet avaukset ovat olleet varsin ihmeellistä luettavaa. Toteutuessaan aseiden säilyttämispakko esim. metsästysmajoilla johtaisi metsästysharrastuksen lähes mahdottomaan tilanteeseen, majoja kun ei ole likimainkaan kaikilla seuroilla. Lisäksi metsästäjistä merkittävä osa myös sellaisia, jotka eivät kuulu mihinkään metsästysseuraan. Muutamien lehtien yleisöosastokirjoituksissa otettiin myös reippaasti kantaa, että näitä ikäviä ampumatapauksia yhdistävä tekijä on se, että syytetyillä on metsästäjätausta. Lienee kuitenkin niin, että näissä todella järkyttävissä joukkosurmaamistapauksissa aseet oli hankittu jo alun perin muuhun kuin metsästystarkoitukseen. Rauhoittamattomien lintujen poikkeuslupahakemusten käsittelyn yhteydessä PohjoisSavossa riistapäällikkö teki mielenkiintoisen laskelman hakijoiden arvioimien taloudellisten vahinkojen osalta. Räkättirastaiden kohdalla vahinkoarvio oli noin 13 euroa lupapäätösten myönnettyä lintua kohden. Valtaosa myönnetyistä poikkeusluvista kohdistui nimenomaan räkättirastaisiin. Variksen ja harakan aiheuttamat arvioidut vahingot myönnettyä poikkeuslupaa kohden olivat selvästi pienemmät, sen sijaan harmaalokilla ja kesykyyhkyllä vastaavasti lähes kaksinkertaiset räkättirastaaseen verrattuna. Räkättirastaiden tuhot kohdistuvat marjanviljelytiloille, muiden lintujen tuhoja arvioitiin myös maatalouden yms. ammatinharjoittajien piiristä. Tietenkin pitää muistaa, että vahingot ovat arvioita, mutta siitä huolimatta on todettava, että marjanviljelymaakunnan kohdalla rauhoittamattomien lintujen aiheuttamat taloudelliset vahingot, noin 470 000 , ovat hämmästyttävän suuret. Kun rauhoittamattomien lintujen arvioituja tuhoja vertaa esim. hirven edellisenä vuonna aiheuttamiin metsätalousvahinkoihin, niin ne ovat yhteensä noin kolminkertaiset. Varmaan yllätys monelle muullekin kuin minulle! Tosin myönnettyä hirvilupaa kohden vahingot metsätaloudessa olivat noin 34 euroa. Suurpetojen aiheuttamien vahinkojen määrä vastaavasti oli v. 2010 maakunnassamme yhteensä noin 37000 euroa, joka koostui kahdesta ilveksen, kahdeksasta karhun ja kahdesta suden aiheuttamasta vahingosta. Suurin yksittäinen vahinko oli ilveksen aiheuttama 16500 euron koiravahinko. Myönnetyt hirviluvat on toimitettu jo hakijoille ja maamme neljän pohjoisimman kunnan hirvimiehet ovat jo tämän lehden ilmestyessä tositoimissa. Lupien määrä koko maassa väheni noin 7 % edelliseen vuoteen verrattuna, erityisen paljon lupien määrä väheni Kainuun alueella. Syksyn aikana pidetään hirvikannanhoitosuunnitelman laadintaan kuuluvat alueelliset sidosryhmätilaisuudet, joissa linjataan kunkin alueen näkemyksiä ja tavoitteita hirvikannan hoidolle. Eri alueet poikkeavat paljon toisistaan, joten on ensiarvoisen tärkeää, että kunkin alueen erityispiirteet tulevat riittävästi huomioiduksi hoitosuunnitelman laadinnassa. Hirvenmetsästäjät ovat onneksi vuosi vuodelta oppineet yhä enemmän ottamaan vastuuta sopivasta hirvikannan tasosta, mutta vielä on niitäkin porukoita, jotka jahtaavat viimeisiä lupia joulukuun loppuun, vaikka alueella ei viikkokausiin ole nähty yhtään sorkan jälkeä. Lisäksi syytellään lupaviranomaista liian suurista lupamääristä. Tässä meillä on vielä selkeä asennemuutoksen tarve ­ vain sillä, mitä ja millaisia hirviä alueelle jahdin jälkeen jää, on merkitystä hirvikannan tulevaisuuden kannalta! 10 l Metsästäjä l 5 l 2011 Tauno Partanen hallituksen puheenjohtaja Suomen riistakeskus
• Karhusarja Olemme kehittäneet kolme metsästyskivääriä, jotka parhaiten soveltuvat suurriistan jahtiin peitteisessä maastossa ja vaativissa sääoloissa. Nämä ovat saaneet mallinimet karhujen mukaan.Yhteistä kaikille ovat kunnolliset avotähtäimet. Piippujen pituus on hivenen tavanomaista lyhyempi, mutta tasapainon vuoksi läpimitta vastaavasti paksumpi. Etuhihnalenkin hela on piipun ympäri pujotetulla teräshelalla ja kestää kovaakin käsittelyä. Black Bear Sako 85 Black Bear yhdistää mattamustan synteettisen soft touch -tukin tyylikkääseen mattamustaan metalliin.Tämä monipuolinen kivääri on suunniteltu helposti mukana kulkevaksi joka sään kivääriksi. Brown Bear Sako 85 Brown Bear malli on suunniteltu suurriistan metsästäjän tarpeita huomioiden. Kiväärin suora ruskea laminaattitukki yhdistettynä mattamustiin metalliosiin luo säänkestävän ja tyylikkään kokonaisuuden. Kodiak Tämä ase on tehty metsästäjälle, joka haluaa jykevän suurriistaluodikon vaativaan metsästykseen. Piippu on normaalimalleja hiukan lyhyempi ja paksumpi. Koska ase on tarkoitettu vaarallisenkin suurriistan pyyntiin, kaliipereja on vain kaksi, molemmat erinomaisia tähän tarkoitukseen: .338Win.Mag. tai .375H&H Magnum. Tämä ase pitää ottaa käteen ja sillä on ammuttava, vasta silloin voi ymmärtää, miksi se on rakennettu. SAKO FiRST CLASS KAuPPiAAT LöYdäT OSOiTTeeSTA www.SAKOSuOmi.Fi SAKO OY, PL 149, 11101 RiihimäKi
• Metsästysajat 1.8.2011­31.7.2012 HUOMAA! ** Metso: Metsäkanalintujen metsästysajat metsästysvuonna 1.8.2011-31.7.2012 (Lähde: MMM:n asetus metson ja riekon metsästyksen kieltämisestä metsästysvuonna 2011-2012) Metso on kokonaan rauhoitettu VarsinaisSuomen maakunnassa sekä Uudenmaan maakunnassa lukuun ottamatta Lapinjärven, Loviisan ja Myrskylän kuntia. Metsoa saa metsästää 10.9.­30.9. Kanta-Hämeen ja Päijät-Hämeen maakunnissa, Pirkanmaan maakuntaan kuuluvissa Akaan, Kangasalan, Lempäälän, Nokian, Pirkkalan, Punkalaitumen, Pälkäneen, Tampereen, Urjalan, Valkeakosken ja Vesilahden kunnissa, Satakunnan maakuntaan kuuluvissa Eurajoen, Euran, Huittisten, Köyliön, Rauman ja SäkyRIISTALAJIT Sorsalinnut *1 Merilinnut *2 Haahka, koiras Haahka, naaras Nokikana Meri- ja metsähanhi** Kanadanhanhi Lehtokurppa Teeri Pyy Metso** Riekko** MAAKUNTA TAI KUNTA Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Suomen, PohjoisPohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella. Enontekiö, Inari, Utsjoki Kiiruna Peltopyy Enontekiö, Inari, Utsjoki Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, KeskiPohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakuntien alueella. Muualla maassa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla Fasaani Sepelkyyhky Metsäjänis ja rusakko Villikani Orava Euroopanmajava Kanadanmajava Piisami Kettu, tarhattu naali, supikoira, minkki, hilleri ja mäyrä Näätä Kärppä Ilves Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Koko maassa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla Koko maassa Koko maassa Koko maassa län kunnissa sekä Uudenmaan maakuntaan kuuluvissa Lapinjärven, Loviisan ja Myrskylän kunnissa. Metsoa saa muualla maassa metsästää metsästysasetuksen 24§:n mukaisena aikana eli 10.9.­31.10.2011. ** Riekko: Riekko on kokonaan rauhoitettu Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjanmaan, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnissa, Kainuun maakuntaan kuuluvissa Kuhmon, Paltamon ja Sotkamon kunnissa sekä METSÄSTYSAJAT/ POIKKEUSLUPA-AIKA 20.8. klo 12.00-31.12. 1.9.-31.12. 1.6.-31.12. 20.8. klo12.00-31.12. 20.8. klo12.00-31.12. 20.8. klo12.00-31.12. Halli 20.8. klo12.00-31.12. 20.8. klo12.00-31.12. 10.9.-31.10. 10.9.-31.10. 10.9.-31.10. 10.9.-31.10. Mufloni Hirvi Villisika Norppa RIISTALAJIT Saukko Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Haukiputaan, Iin, Kiimingin, Kuusamon, Oulun, Pyhännän, Pudasjärven, Siikalatvan, Taivalkosken, Utajärven ja Yli-Iin kuntia. Niillä alueilla, joissa riekon metsästys on sallittu, on metsästysaika metsästysasetuksen 24§:n mukainen eli 10.9.­31.10. Riekkoa saa Lapin maakunnassa metsästää metsästysasetuksen 24§:n mukaisesti eli 10.9.­31.10. ja Enontekiössä, Inarissa ja Utsjoella 10.9.­31.3. Muualla maassa riekko on metsästysasetuksen 24§:n mukaisesti kokonaan rauhoitettu. METSÄSTYSAJAT/ POIKKEUSLUPA-AIKA Kts. www.riista.fi Kts. www.riista.fi MAAKUNTA TAI KUNTA Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tarkoitetulla poikkeusluvalla. ML 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää: saukon pyydystämiseksi tai tappamiseksi Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 10 §:n mukaisella pyyntiluvalla Koko maassa 1.9.-15.10., 16.4.-31.5. 16.4.-31.12. 1.6.-29.2. (Naarasta, jolla on porsaat, ei saa tappaa) 1.9.-30.11. 24.9-31.12. Koko maassa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla Enontekiö, Inari, Muonio, Utsjoki 1.9.-20.9. ja 11.10.-30.11. 24.9.-31.1. 10.9.-31.3. 10.9.-31.3. 10.9.-31.10. Valkohäntäpeura Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 26 §:n mukaisella hirvieläimen pyyntiluvalla Koko maassa Koko maassa Poronhoitoalueella, metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annetun valtioneuvoston asetuksen (169/2011) 7 §:n nojalla. Muualla maassa metsästyslain 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää: karhun (lukuunottamatta vuotta nuorempaa karhun pentua sekä karhunaarasta, jota tällainen pentu seuraa) pyydystämiseksi tai tappamiseksi 20.8.-31.10. Muualla maassa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tarkoitetulla poikkeusluvalla Metsä- ja kuusipeura 24.9.-31.1. 10.9.-31.10. Metsäkaurisuros -naaras ja vasa 1.9.-31.1., 16.5.-15.6. 1.9.-31.1. 20.8.-31.10. (Naarasta, jolla on pennut, ei saa tappaa, ei myöskään vuotta nuorempaa pentua). 20.8.-31.10. (Naarasta, jolla on pennut, ei saa tappaa, ei myöskään vuotta nuorempaa pentua) 1.9.-29.2. 10.8.-31.10. 1.9.-29.2. 1.9.-31.3. 1.12.-31.1. 20.8.-30.4. 20.8.-30.4. 1.10.-19.5. Koko metsästysvuosi (Naarasta, jolla on pentue ei saa tappaa 1.5.-31.7. 1.11.-31.3. 1.11.-31.3. 1.1.-31.12. 1.12.-28.2 Karhu 1.1.-31.12. Susi Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tarkoitetulla poikkeusluvalla Lisäksi metsästyslain 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää: suden pyydystämiseksi tai tappamiseksi Kts. www.riista.fi Kts. www.riista.fi Koko maassa Koko maassa Suomen riistakeskuksen myöntämällä ML 41 §:ssä tarkoitetulla poikkeusluvalla ML 41 a §:n 3 momentissa tarkoitettu poikkeuslupa voidaan myöntää: ilveksen (lukuunottamatta ilveksen naarasta, jota vuotta nuorempi pentu seuraa) pyydystämiseksi tai tappamiseksi Huomautukset: *1) Sinisorsa, tavi, heinätavi,haapana, jouhisorsa, lapasorsa,punasotka, tukkasotka, telkkä. *2) Alli, tukkakoskelo, isokoskelo Huom! Metsäkaurista saa metsästää ajavaa koiraa käyttäen vain 24.9.­31.1. välisenä aikana. ** Huomioi: Yllä olevat rajoitukset metsäkanalintujen metsästysajoissa metsästysvuonna 1.8.2011-31.7.2012. ** Huomioi myös viereisellä sivulla olevat metsähanhen metsästysajat 12 l Metsästäjä l 5 l 2011
• Uutismakasiini Nuoret voivat edelleen suorittaa ampumakokeen Vaikuta hirvikannan hoitosuunnitelmaan vastaamalla kyselyyn 31.10. mennessä osoitteessa www.riista.fi/hoitosuunnitelmat n Jahtilehti nro 3 s.68 uutisoi, että alle 15-vuotias ei voisi suorittaa aselupavaatimusten vuoksi ampumakoetta. Tieto oli kuitenkin virheellinen, ja se on oikaistu myös Suomen Metsästäjäliiton nettisivulla. Ote ampumakoeasetuksesta: 7 § Ampuma-aseet ja patruunat Ampumakokeessa on käytettävä asetta, johon ampujalla on ampuma-aselaissa (1/1998) tarkoitettu voimassa oleva hallussapitolupa tai rinnakkaislupa. Jos ampuja on alle 15 vuotta, saa hän käyttää ampumakokeessa 18 vuotta täyttäneen henkilön asetta siten, kuin ampuma-aselain 88 §:ssä säädetään. Käytettävän aseen ja patruunoiden on täytettävä metsäkauriskokeessa metsästysasetuksen 16 §:n 2 momentin 2 kohdan vaatimukset, hirvi- ja peurakokeessa metsästysasetuksen 16 §:n 2 momentin 3 kohdan vaatimukset ja karhukokeessa 16 §:n 2 momentin 4 kohdan vaatimukset. 8 § Ampumakokeessa vaadittavat asiakirjat Ampujan on esitettävä ammunnanvalvojalle ennen ampumakokeen suorittamista voimassa oleva metsästyskortti tai maksettu tulevan metsästysvuoden metsästyskortti sekä vaadittaessa osoitettava henkilöllisyytensä. Ampujan on lisäksi esitettävä ammunnanvalvojalle ennen ampumakokeen suorittamista ampumakokeessa käytettävään aseeseen ampuma-aselaissa tarkoitettu voimassa oleva hallussapitolupa tai rinnakkaislupa. ** Metsähanhen metsästysaikaa lyhennettiin n Maa- ja metsätalousministeriö on antanut asetuksen metsähanhen metsästyksen kieltämisestä osittain metsästysvuonna 2011-2012. Asetuksella pienennetään metsähanhen pesimäkantaan kohdistuvaa metsästyspainetta siirtämällä metsästyksen aloitusta myöhäisemmäksi suuressa osassa pesimäalueita ja muuttoreiteillä. Asetuksen avulla pyritään varmistamaan, että metsästystä harjoitetaan metsästyslaissa säädetyn kestävän käytön periaatteen mukaisesti. Lausuntojen johdosta esitettyjä kieltoja pidennettiin viikolla. Metsähanhen metsästysajat maakunnittain ja kunnittain: 20.8. kello 12 alkaen - 31.12. Lapin maakunnassa metsähanhen metsästystä ei ole rajoitettu ministeriön asetuksella lukuun ottamatta Posion, Ranuan ja Simon kuntia. 1.9.-31.12. Kainuun maakunnassa, Lapin maakuntaan kuuluvissa Posion, Ranuan ja Simon kunnissa, Pohjois-Karjalan maakuntaan kuuluvissa Ilomantsin, Juuan, Lieksan, Nurmeksen ja Valtimon kunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Kuusamon, Pudasjärven ja Taivalkosken kunnissa. 17.9.-31.12. Etelä-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Etelä-Savon, Kanta-Hämeen, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Kymenlaakson, Pirkanmaan, Pohjanmaan, PohjoisSavon, Päijät-Hämeen, Satakunnan, Uudenmaan, Varsinais-Suomen maakunnissa, Pohjois-Karjalan maakunnassa lukuun ottamatta Ilomantsin, Juuan, Lieksan, Nurmeksen ja Valtion kuntia, sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Kuusamon, Pudasjärven ja Taivalkosken kuntia. Viestintäviraston uudessa sähköisessä palvelussa voi hakea lupaa metsästysradiopuhelimelle n Harrastustoimintaan ja työyhteyksiin tarkoitettua radiopuhelinta (esim. metsästysradiopuhelin) varten voi hakea yksityisen radioverkon PMR-lupaa Viestintäviraston uudessa sähköisessä palvelussa. Lupa maksetaan verkkopankissa. Palvelusta voi toistaiseksi hakea vain harrastustoimintaan ja työyhteyksiin tarkoitettua 68 MHz:n lupaa (esim. metsästysradiopuhelin). Palvelu on Viestintäviraston internetsivuilla osoitteessa https://eservices.ficora.fi Palvelussa voi hakea uutta radiolupaa, katsella voimassa olevan luvan tietoja tai irtisanoa luvan. Palvelussa ei voi tehdä muutoksia voimassa olevaan lupaan. Luvan hakeminen ei edellytä palveluun kirjautumista, mutta omien tapahtumien katselua ja luvan irtisanomista varten on kirjauduttava palveluun joko henkilökohtaisten pankkitunnusten, sähköisen henkilökortin tai Katsotunnusten avulla. Sähköistä järjestelmää laajennetaan myöhemmin viraston muihin palveluihin. Lisätietoja 68 MHz:n metsästysradiopuhelimen käyttöön liittyvistä asioista saa Viestintäviraston asiakastiedotteista: http://www.ficora.fi/index/ viestintavirasto/asiakastiedotteet/radiotaajuudet/2011.html. Elintarvikelaki muuttuu ­ muutokset koskevat myös riistanlihaa n Elintarvikelain 1.9.2011 voimaan tulevassa muutoksessa säädetään, että luonnonvaraisen riistan lihantarkastus voidaan tehdä jatkossa vain hyväksytyssä riistan käsittelylaitoksessa. Tähän asti kotimaan kulutukseen tarkoitettua luonnonvaraisen riistan lihaa on voinut tarkastaa muuallakin kuin riistan käsittelylaitoksessa, teurastamossa tai poroteurastamossa kunnan virkaeläinlääkärin luvalla ja toimesta. Tämä ns. lahtivajakäytäntö loppuu, mutta sille annetaan kahden vuoden siirtymäaika 31.8.2013 saakka, jos kunnan virkaeläinlääkäri on antanut lahtivajalle luvan ennen lakimuutoksen voimaantuloa 1.9.2011. Metsästäjä ja metsästysseura on saanut voimassa olevan elintarvikelainsäädännön mukaisesti toimittaa vähittäismyyntiin (kauppaan ja ravintolaan) luonnonvaraisten jänisten, kanien ja lintujen lihaa ilman lihantarkastusta ja toiminnasta on pitänyt tehdä kunnan elintarvikevalvontaviranomaiselle ilmoitus. Tämä mahdollisuus säilyisi edelleen ja se laajennettaisiin koskemaan myös luonnonvaraisten hirvieläinten lihaa, jota myös saisi toimittaa paikalliseen vähittäismyyntiin ilman lihantarkastusta. Lue koko artikkeli netistä osoitteesta www.riista.fi -> ajankohtaista. Viestintävirasto alkaa myöntää lupia jäljitys- ja seurantalähettimille n Viestintävirasto myöntää 12.8.2011 alkaen lupia 155 MHz:n taajuuksilla toimiville jäljitys- ja seurantalähettimille (mm. koiratutkille). Lisätietoja: http://www.ficora.fi/index/viestintavirasto/asiakastiedotteet/radiotaajuudet/2011/P_21.html Riistavisa 4 Vastaukset sivulla 91 9) Saako karhun ampua haaskalta? 1. ei x. kyllä 10) Ääntä synnyttävää koneellista laitetta ei saa käyttää useimpien riistaeläinten metsästyksessä. Mitä seuraavista kuitenkin saa pyytää tällaisen laitteen avustamana? 1. halli x. susi 2. kettu 11) Kuinka monta patruunaa saa itselataavan aseen lippaaseen mahtua riistalintuja metsästettäessä? 1. 5 x. 3 2. 2 12) Karhun liha tutkitaan aina trikiinin varalta ennen käyttöä. Mikä seuraavista lajeista kantaa myös usein trikiiniloisia? 1. metsäjänis x. ilves 2. majava 13) Saako villiintyneen kissan ampua pienoiskiväärillä? 1. kyllä x. ei 2. vain erityisolosuhteissa 14) Montako hirven pyyntilupaa on myönnetty alkavalle pyyntikaudelle? 1. 25 700 x. 62 300 2. 55 600 15) Missä maakunnassa pyydetään yleensä eniten kuusipeuroja? 1. Etelä-Häme x. Varsinais-Suomi 2. Uusimaa 16) Metsäkanalintujen lisääntyminen vaikuttaisi onnistuneen tänä kesänä hyvin. Maa- ja metsätalousministeriö päättää mahdollisista metsästysrajoituksista elokuun aikana. Mistä annetut rajoitukset voi tarkistaa ennen jahtiin lähtöä? 1. Suomen riistakeskuksen kotisivuilta x. maa- ja metsätalousministeriön kotisivuilta 2. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kotisivuilta 1) Kuinka monta karhua voidaan metsästysvuonna 2011 - 2012 korkeintaan pyytää Suomen riistakeskuksen myöntämillä poikkeusluvilla? 1. 189 x. 263 2. 110 2) Metsähanhen metsästysaika alkaa suuressa osassa maata normaalia myöhemmin. Mikä on pyynnin alkuaika Pohjanmaalla? 1. 17.9.2011 x. 10.9.2011 2. 1.10.2011 3) Peltopyyn metsästykseen tarvitaan nykyään pyyntilupa suurimmassa osassa Suomea. Missä seuraavista maakunnista pyyntilupaa ei edelleenkään tarvita? 1. Pohjanmaa x. Satakunta 2. Varsinais-Suomi 4) Montako pyyntipäivää suomalaisille pienriistan metsästäjille kertyi yhteenlaskettuna vuonna 2010? 1. 420 000 x. 1,4 miljoonaa 2. 2,6 miljoonaa 5) Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos laski, että Suomessa pyydetyn hirvieläinten lihan arvo oli vuonna 2010 noin 61 miljoonaa euroa. Mikä on heidän käyttämänsä lihan kilohinta? 1. 12 euroa x. 18 euroa 2. 6 euroa 6) Minkä ikäisenä Suomessa voi aloittaa metsästyksen? 1. 15 v x. 18 v 2. ikärajaa ei ole 7) Kuinka suuri osa metsästyskortin maksaneista henkilöistä osallistui v. 2010 hirvijahtiin? 1. 60% x. 25% 2. 41% 8) Milloin alkaa vuosittain hirvieläinten pyynti ajavalla koiralla? 1. 20.8.2011 x. syyskuun viimeisenä lauantaina 2. 1.9. Metsästäjä l 5 l 2011 l 13
• Heidi Lahtinen Pystykorvametsästys on elävää perinnettä K Antti Korhonen rentoutuu pystykorvajahdissa. Saumaton yhteistyö koiran kanssa on niin palkitsevaa, ettei pomppulintujahtiin ole enää paluuta. Kimmo Pöri Tasainen kirkas haukku leikkaa raikasta, tyyntä syysilmaa. Pankaoksalla istuva lintu on rauhoittunut kuuntelemaan koiraa eikä huomaa intiaanina lähemmäksi hiipivää metsästäjää. Aseistus ja välineet ovat muuttuneet, mutta haukku on säilynyt samana muinaisista ajoista tähän päivään. 16 l Metsästäjä l 5 l 2011
• K en htin i La eid H l Kanalintujahti haukkuvan lintukoiran avulla on maailman mittakaavassa harvinainen metsästysmuoto. Kansalliskoiramme suomenpystykorva on lajin mestari ja sen Pohjoiskalotin alueella syntynyt "pikkuserkku" pohjanpystykorva hyvä kakkonen. Näin keskimäärin, sillä parhaat pohjanpystykorvat yltävät kirkkaasti suomenpystykorvan rinnalle ja jopa ohi. Suuret venäläiset laikarodut ovat perinteisesti kaikenriistankoiria ja niin ollen enemmän tai vähemmän kiinnostuneita myös linnuista. Suurimmalla todennäköisyydellä puuhun kanalintua haukkuvan koiran saa kuitenkin suomenpystykorvasta. Metsäkanalintua voi haukuttaa harjoitus- tai koetarkoituksessa helmikuun loppuun asti. Ruotsissa urosmetson ja -teeren metsästys on sallittua 31.1. saakka. Ei pomppuun vaan oksalle Suurimpia munauksia minkä pystykorvalla lintua metsästävä voi tehdä, on ampua lintu lentoon. Pystykorvametsästyksessä koira ja metsästäjä hoitavat kumpikin oman leiviskänsä ja parhaassa tapauksessa pääsevät lopulta nauttimaan yhteistyön hedelmästä - yhteisestä lintusaaliista. Linnun lentoon ampuva metsästäjä vie koiraltaan mahdollisuuden löytää lintu oksalta ja saada se haukkuun. Tehtävä ei ole koiralle aina helppo ja vaatii onnistuakseen harjoittelua ja toistoja. Erityisen tuomittavaa linnun lentoon ampuminen on pentukoiran kohdalla, mutta malttamattomuudella saatetaan pilata vanhempikin koira. Koira voi pohtia, miksi vaivautua etsimään lintua puusta, jos metsästäjä näyttää saavan linnun ilmankin? Pystykorvametsästyksen viehätys ei perustu saaliin runsauteen vaan koiran ja ihmisen väliseen tiimityöhön. Hyvästä yrityksestä huolimatta lintu useammin karkaa kuin tulee eräksi, mutta silti iltanuotiolla riittää muisteltavaa. - Reppuun saatu lintu on jahdissa piste iin päälle. Se on palkka koiran ja isännän saumattomasta yhteistyöstä. Jahti on kuitenkin saanut täyttymyksensä jo silloin, kun saadaan hyvä haukku jolle päästään hiipimään ja kokemaan haukun tunnelma, tuumii siilinjärveläinen Antti Korhonen. Suurimpia munauksia minkä pystykorvalla lintua metsästävä voi tehdä, on ampua lintu lentoon. vahvoina. Harvassa ovat kuitenkin ne yksilöt, jotka asettavat oravan linnun edelle. Löytyy suomenpystykorvankasvattajia, jotka suosivat kasvatustyössään rodussa piilevää hirviverisyyttä. Vaikka suomenpystykorvalle selkeää ykkösriistaa ovat metsäkanalinnut, jatkavat ahkerimmat harrastajat jahtikautta pienpetojen pyynnillä keväälle asti. Pohjanpystykorvaharrastajat ovat keskimäärin kiinnostuneempia metsästämään myös muuta riistaa kuin kanalintuja. Aktiivisina rotuina molemmat pienet metsästyspystykorvat ovat mielellään toimessa mukana ja olipa koiran pääriista hirvi tai kanalintu, kannattaa molempien kanssa jahtikauteen sovittaa niin sorsat, näädät kuin supikoiratkin. Käytännössä kanalinnuista tulee useimmin haukutuksi teeri tai metso. Kaikki koirat eivät pyystä ainakaan enää vanhemmiten jaksa kiinnostua ja nekin jotka ovat kiinnostuneita, tarvitsevat pyyhaukkuun erityisiä lahjoja. Pyy ei nimittäin isompien kanalintujen tapaan mielellään kuuntele koiran haukkua vaan pyrähtää metsästäjän kannalta aivan liian nopeasti seuraavalle istumapuulle näkymättömiin. Riistaverinen pystykorva on luonnostaan kiinnostunut kanalinnuista ja usein jo pennusta voi huomata, miten se sähköistyy kuullessaan kanalinnun lentoäänen tai tutkiessaan teeren jättämää rypykuoppaa. Pystykorvan koulutuksessa on tärkeintä tarjota koiralle opettelumahdollisuuksia. Metsään tutustuminen aloitetaan jo pentuna kaikessa rauhassa pennun tahtiin edeten. Koulutusapuna voidaan käyttää myös fasaaneja jotka eivät oksalle istuuduttuaan helposti ihmistä säiky. Mikäli pentua mielivällä ei ole pystykorvametsästyksestä mitään kokemusta, kannattaa rohkeasti pyrkiä "opintoretkelle" kokeneen pystykorvaharrastajan mukaan. Moni yksityiskohta valkenee parhaiten itse näkemällä ja kokemalla. Intiaanina haukulle Pystykorvametsästyksen idea on yksinkertainen. Hyvä koira haravoi laukalla etu- ja sivumaastoa noin 250400 metrin säteellä metsästäjästä ja käy 5-15 minuutin välein ottamassa yhteyttä varmistaen samalla kulkuMuutamat suuremmatkin laikat, kuten tämä länsisiperianlaika, ovat kiinnostuneita linnunhaukusta. Metsoa ja teertä Suomenpystykorvasta on pyritty muovaamaan puhdasta lintukoiraa puolensataa vuotta. Vaikka tässä on suhteellisen hyvin onnistuttu, läikkyvät oravaveret joissakin yksilöissä yhä Metsästäjä l 5 l 2011 l 17 Heidi Lahtinen
• Vaikka suomenpystykorvalle selkeää ykkösriistaa ovat metsäkanalinnut, jatkavat ahkerimmat harrastajat jahtikautta pienpetojen pyynnillä keväälle asti. Pohjanpystykorva on suomenpystykorvan ohella kelpo valinta lintumetsälle. suunnan. Tarkoitus on, että koira löytää maastossa lymyilevät linnut siten, etteivät nämä tule ihmisestä tietoisiksi. Metsästäjän onkin edettävä mahdollisimman hiljaa ja rauhallisesti. Tavallisesti sopiva etenemisvauhti on 1-1,5 kilometriä tunnissa vaihdellen sen mukaan, millainen hakija koira on ja miten hyvin metsästäjä koiransa hakukuvion tuntee. Avoimessa Lapin maisemassa kuljetaan usein hieman reippaammin. Mikäli yllätetty lintu huomaa vain koiran eikä ihmistä, ei se yleensä lennä kauas ennen oksalle istumistaan. Jos lintu sitä vastoin saa vihiä metsästäjästä, pakenee se helposti koiran ulottumattomiin. Kun koira ehtii lintupuun alle, aloittaa se haukun. Suomenpystykorva rallattelee parhaimmillaan yli 120 haukahduksen minuuttivauhtia poh- n tine Lah di i He Pystykorva paikallistaa riistan tarkan kuulonsa ja vainun avulla. lähden pystykorvan kanssa lintujahtiin, saan kulkea omia polkujani omaan tahtiin, Korhonen vertaa. Pystykorvan kanssa tapahtuvaan kanalintujahtiin tarvitaan riittävän suuri metsäkuvio, jonka puusto on vähintään sen kokoista, että lintu tuntee olonsa turvalliseksi koiran haukussa. Lajin viehätys ei piile saaliin määrässä vaan koiran ja ihmisen välisessä yhteistyössä. Koiraa ja ympäröivää luontoa silmällä pitävä metsästäjä osaa odottaa jotakin tapahtuvaksi jo ennen kuin haukku kajahtaa. Maasto kertoo kokeneelle mistä lintu saattaa löytyä. Siiveniskut tai linnun ääntely saavat pulssin tihenemään ja kaksijalkaisen jähmettymään: Löytääkö koira? Alkaako haukku? Oikeassa pystykorvajahdissa sekä metsästäjä että koira panevat itsensä täysillä likoon. Vaikka pystykorvametsällä moni kulkee mielellään vain koira kaverinaan, on harrastuksen suola kokemusten jakaminen. Jahdin jännityksen ymmärtää parhaiten toinen saman kokenut. Ruotsi jatkaa kautta janpystykorvan ollessa hieman rauhallisempi. Lintu rauhoittuu muutamassa minuutissa kuuntelemaan koiraa ja silloin saa metsästäjä tilaisuutensa. Haukulle hiipiminen on taidetta. Sivuttaisliikettä on vältettävä ja haukkua on lähestyttävä mahdollisimman suoraan puiden suojaa hyväksi käyttäen. Mikäli suojaa ei ole, on parasta ryömiä. Vaatetuksen on oltava kahisematonta ja väriltään maastoon sulautuvaa. Vaaleat kasvot on hyvä piilottaa hatun lierin tai lipan taakse. Haulikolla ammuttaessa olisi onnistuttava hiipimään 25-35 metrin päähän puusta linnusta ja sen asennosta riippuen. Haulikkorihla on pystykorvametsästäjälle oiva ase varsinkin pusikkoisemmissa maastoissa. Lapissa turvaudutaan usein pelkkään lintukivääriin. Antti Korhonen kritisoi viime vuosien lyhyitä metsästysaikoja, jotka vaikeuttavat erityisesti nuoren koiran opettamista. Vanhemmalle koiralle lintuja ammutaan tavallisesti hyvin maltillisesti. Lintu tai kaksi palkaksi hyvästä työskentelystä riittää useimmille harrastajille. - Itse olen jo useampana vuonna aloittanut jahtikauden Ruotsissa, jossa metsäkanalintuja saa metsästää 25.8. alkaen. Metsästyskausi jatkuu siellä aina tammikuun loppuun asti kuitenkin niin, että naaraslinnut rauhoitetaan jo marraskuussa, Korhonen kertoo. - Savukoskenkin maastot ovat tulleet minulle tutuiksi. Jos Lappiin ei jostakin syystä pääse tuntuu, että syksystä jää jotakin olennaista puuttumaan. Toisin kuin muutama vuosi sitten sekä suomen- että pohjanpystykorvan pentuja on tällä hetkellä hyvin saatavilla. Kumpaakin rotua edustaa Suomen Pystykorvajärjestö, jonka pentuneuvonnan kautta on turvallisinta etsiä itselleen jahtikaveri. Pentujen hinnat vaihtelevat jonkin verran mutta ovat tyypillisimmillään 700 - 1000 euroa. Suurista laikoista, eli venäläiseurooppalaisen, sekä itä- tai länsisiperianlaikan pennusta kiinnostuneen kannattaa kääntyä Suomen Laikajärjestön puoleen. l Mies ja koira Pienen ikänsä metsällä käynyt Antti Korhonen siirtyi 2000-luvun alussa pomppulintumetsästyksestä pystykorvajahtiin eikä pomppulintuihin ole enää paluuta. - Parasta pystykorvametsästyksessä on miehen ja koiran välinen yhteistyö ja vapaus. Esimerkiksi hirvijahti on usein tarkkaan säädeltyä seuruemetsästystä johon ei sooloilu sovi. Kun 18 l Metsästäjä l 5 l 2011 Soile Torvinen
• Osuva valinta CHIRUCA-JALKINEET YMPÄRIVUOTISEEN KÄYTTÖÖN BULLDOG BOA Koot 38-47 Scotchgard-käsiteltyä nupukkinahkaa ja vedenpitävä Ultimate Gore-Tex® -vuori. Vaivaton BOA® nauhoitus. TPU-vahvistetut kyljet ja kumiset Vibram® Hunting -ulkopohjat. ALASKA Koot 38-47 Scotchgard-käsiteltyä vettähylkivää nupukkinahkaa. Vedenpitävä Gore-Tex® Duratherm ­vuori pitää jalat lämpiminä. Vahvistettu kanta ja kärki. Ruostesuojatut H.R.T.- nauhankiinnikkeet. Kumiset Vibram® Hunting-ulkopohjat. HUSKY HIGH Koot 38-47 DOGO BOA Koot 38-47 Pinta Scotchgard-käsiteltyä, vettähylkivää nupukkinahkaa. Vuori nappanahkaa, jonka alla vedenpitävä Gore-Tex® -kalvo. Nopea ja varma BOA® nauhoitus, joka takaa kengän erinomaisen istuvuuden. Suojaava kumikärki, TPU-vahvistetut kyljet ja kumiset Vibram® Hunting ­ulkopohjat. Vedenpitävää box-calf-nahkaa ja nappanahkaa. GoreTex® -vuori. Mustat, ruostesuojatut H.R.T.nauhakiinnikkeet. Puolijäykkä sisäpohja. Kumiset Vibram® Hunting -ulkopohjat. SCANDINAVIA Koot 38-48 Scotchgard-käsiteltyä vettähylkivää nupukkinahkaa. Vedenpitävä Ultimate GoreTex® - vuori. Puolijäykkä sisäpohja. Ruostesuojatut H.R.T.-nauhakiinnikkeet. TPU-vahvistetut kyljet ja kumiset Vibram® Hunting -ulkopohjat. REMEKSEN VUODEN 2011 KATALOGI ON ILMESTYNYT! www.remes.fi Tutustu katalogiin netissä tai lähimmällä jälleenmyyjälläsi Myynti: Ase- ja urheilu- liikkeet kautta maan Metsästäjä l 5 l 2011 l 19
• Tommy Arfman Koirametsästyksen etiikka Suomessa on hyvin vanha koirametsästysperinne. Koiralla metsästäminen on kokonaisvaltainen metsästyselämys. S 20 l Metsästäjä l 5 l 2011 Suomessa on vanha metsästyskulttuuri. Ensimmäiset suomenniemeä asuttavat heimot perustivat toimeentulonsa metsästykselle ja kalastukselle. Koirat ovat aina olleet olennainen osa meidän pyyntikulttuuriamme. Suomalaiset koirarodutkin ovat puhtaita metsästyskoiria ja osa arvokasta kulttuuriperintöä. Kuinka tämän päivän koirametsästys kestää eettisen tarkastelun tänään ja tulevaisuudessa? l Suomen metsästyslaki ohjaa koiralla tapahtuvaa metsästystä seuraavasti: Metsästys on toteutettava metsästyslain 20§:n mukaan: Metsästystä on harjoitettava kestävän käytön periaatteiden mukaisesti ja siten, että riistaeläinkannat eivät vaarannu, luontoa ei tarpeettomasti vahingoiteta, riistakantaa ei vaaranneta eikä eläimille tuoteta tarpeetonta kärsimystä. Riistaeläinkantojen tuoton jatku- vuus on pyrittävä turvaamaan tarkoituksenmukaisella riistanhoidolla. Metsästys ei saa aiheuttaa vaaraa tai vahinkoa ihmiselle tai toisen omaisuudelle. Lisäksi erikseen asetuksen 12. pykälä ohjaa koirametsästystä hirvieläinten metsästyksessä näin: Hirvieläinten metsästyksessä ei saa käyttää kytkemättömänä sellaista ajavaa koiraa, jonka säkäkorkeus on yli 28 senttimetriä. Vielä laista löytyy maininta ajavien koirien käyttörajoituksesta: Ajavan koiran käyttö metsästyksessä on kielletty 1.3. ­ 19.8. Lisäksi koirien käyttöä rajaa kiinnipitoaika, joka alkaa 1.4. ja päättyy 19.8. Tästä voidaan poiketa, jos kyseisenä aikana voidaan jotain riistaa metsästää, kunhan koiran työtapa ei ole ajava. Käytännössä kyseisenä aikana koiraa käytetään pienpetojen metsästykseen, rauhoittamattomien lintujen pyyntiin ja jonkin verran merilintujen noutamiseen. Eli näiden ohjeiden perusteella on koiria käytettävä ja vastuu hyvän metsästysetiikan toteutumisesta jää yksittäiselle metsästäjälle. Harmaalla alueella Mikään laki ei voi taata, että käytännössä metsästys koiralla sujuu eettisesti hyväksytyllä tavalla. Jos tarkastellaan tuota 20. pykälää, on se aivan yksiselitteinen. Kuten sanottu vastuu on aina yksittäisellä metsästäjällä ja koiran ohjaajalla. Laki ei yksiselitteisesti kiellä esimerkiksi sorkkariistan ajattamista syvällä lumikelillä. Varsinkin lumen pinnalle muodostuva "korppu" tai "hanki" mahdollistaa koiran käytön. Tuolloin pystytään metsästämään esimerkiksi peuroja ja kauriita matalalla koiralla ajaen. Kaksi viime talvea ovat olleet tästä hyviä esimerkkejä. Vastuuntuntoinen metsästäjä ei sellaisella kelillä koiraa laita riistan perään, mutta käytännössä näin tapahtuu. Toinen lain harmaalla alueella liikkuva koirien käyttötapa on käyttää levännyttä koiraa saman riistan ajattamiseen, jota jo yksi koira on ajanut. Samoin voidaan tarkastella riistan ajattamista tuntikausia keskeytyksettä. Aiheuttaako se tarpeetonta kärsimystä? Lakimme ei myöskään määrittele usean koiran yhtäaikaista käyttöä riistan ajamiseen. Nämä ovat sellaisia mahdol-
• Ruotsin malli: (käännös epävirallinen) Eettiset linjaukset koirametsästykselle ja ­koulutukselle n Metsästyskoirien käyttö Ruotsissa on hyvin vanhaa kulttuuria ja hyvät metsästyskoirat, joita oikein käytetään, ovat olennainen osa edistyksellistä ja eettistä metsästystä. Tyypillisiä ovat ohjaajasta etäällä työskentelevät koirat. Tämä juontaa juurensa ruotsalaiseen luontoon, jossa metsästysalueet ovat suuria ja etäisyydet pitkiä. Nämä olosuhteet asettavat suuria vaatimuksia koirien tottelevaisuudelle ja metsästyskoulutukselle. Ohjaajan tiedot ja taidot koirien ominaisuuksista ja niiden käyttäytymisestä eri tilanteissa eri riistaeläimillä ovat ratkaisevassa asemassa metsästyksen etiikassa. Omistajan/ ohjaajan on kaikissa olosuhteissa tunnettava vastuunsa niin riistaa kuin ihmisiä ja omaisuutta kohtaan. Koiran käyttö metsästyksessä on kaksijakoinen. Yhtäältä koira "ohjaa" metsästäjän riistan luokse tai koira tavalla tai toisella saa riistaeläimet kulkemaan metsästäjän luokse, jotta voidaan suorittaa riistalaukaus. Toisaalta koiria käytetään noutamaan ammuttu riista tai jäljestämään vahingoittunut eläin. Kun eläin vahingoittuu metsästyksessä tai liikenneonnettomuudessa, käytetään koiria, jotta eläimen kärsimykset voidaan nopeasti lopettaa. Vuosittain Ruotsissa metsästetään miljoonia metsästyspäiviä koirien kanssa ja kaikissa yhteyksissä vaaditaan koiran ja metsästäjän hyvää yhteistyötä. Valitse koira omien tarpeidesi ja persoonasi mukaan jaa juoksevan ilmavainuisen koiran tulee seurata riistaa vain lyhyen aikaa, jotta se voidaan katsoa sopivaksi esimerkiksi kauriin metsästykseen, vaikka koira olisi rodultaan niin kutsuttu "lyhytajuri". Ole varovainen ettei emää ammuta Koiran kanssa metsästettäessä käy joskus niin, että emä ja jälkeläiset erkanevat toisistaan. Tällöin on oltava tarkkana, jottei emää ammuttaisi. Tämä koskee varsinkin metsäkauris-, hirvi-, karhu- ja villisikajahteja. Myös linnunmetsästyksessä sesongin alussa ovat samat riskit. Metsästyksen johtajan vastuu koiralla tapahtuvassa metsästyksessä Monet rodut ovat jalostettu niin, että niillä on kova oma tahto, runsaasti energiaa ja kestävä psyyke, jotta ne pystyisivät metsästämään vaaditulla tavalla. Kun hankit koiraa, ole huolellinen rodun valinnassa, jotta valinta vastaa sinun metsästystarpeitasi ja sinun mahdollisuuksiasi olla koiralle vahva johtaja. Koiranohjaajan vastuu koirasta Metsästyskoira vaatii huolenpitoa, kunnon ylläpitoa, perus- ja metsästyskoulutusta, jotta riskit niin koiran kuin sen metsästämän riistan vahingoittumisesta voidaan minimoida. Painopisteen tulisi olla ohjaajan kyvyssä saada koira pois kaikista mahdollisista tilanteista jahdin aikana. Hyvin koulutettu, yhteyttä pitävä ja varma metsästyskoira on suuri etu metsästyksessä. Koiranohjaajan vastuu riistasta Metsästyksen johtajalla on erityinen vastuu johtaa ja suunnitella metsästys niin, että koirilla on mahdollisuus työskennellä kuten on tarkoitettu. Edelleen on myös metsästäjiä ja koiranohjaajia ohjeistettava koirametsästyksen edellytyksistä. Johtajan on oltava myös valmis keskeyttämään koirametsästys, jos koira toimii epätoivotulla tavalla riistaa kohtaan ­osoittaa esimerkiksi säännöllisesti taipumuksia vahingoittaa riistaa tai toisia koiria. Tällainen koira voidaan kenties kouluttaa ja käyttää hyödyksi jäljestyskoirana. Erityisesti tulee olla tarkkana koirien käytöksestä, kun useita koiria käytetään samanaikaisesti samassa ajossa. Vaikka tiedetään koirayksilön käyttäytyvän hyvin itsenäisessä jahdissa, voi tilanne muuttua, kun koira saa seuraa muista koirista. Älä koskaan kompensoi koirien laatua niiden määrällä. Jotkin metsästysmuodot voivat edellyttää erilaisilla ominaisuuksilla varustettujen koirien käyttöä. Tuolloin tulee huolehtia ettei samaan aikaa ole irti koira, joka yrittää pysäyttää riistan ja toinen, joka yrittää saada sen liikkeelle. Tämä aiheuttaa konflikteja niin koirien välillä kuin koiran ja riistan välillä. Käytä aina parhaita mahdollisia jäljestäjiä Pidä itsesi tietoisena niistä vaatimuksista, jotka tietyt metsästysmuodot vaativat. Pidä huoli, että tiedossasi on sopivat jäljestäjät kullekin riistalle, jota metsästetään. Anna sellaisen koirakon hoitaa jäljestys, jolla on paras rutiini, varustus ja koiramateriaali. Yhteinen vastuu koirametsästyksestä Pidä tietosi päivitettynä niistä määräyksistä, jotka koskevat metsästystä ja koiran koulutusta. Koirat, jotka metsästävät sallittua riistaa, eivät saa metsästää ei sallittua riistaa. Esimerkiksi ennen 1.10. saa käyttää vain koiria, jotka eivät aja metsäkaurista. Ajattele periaatteella, kun koira on väsynyt, on aika lopettaa jahti. Älä koskaan päästä "uutta" koiraa saman riistan perään, kun ensimmäinen koira väsyy. Älä käytä koiraa metsästykseen vaikeissa sääolosuhteissa, kuten kova pakkanen, syvä lumi tai hankikeli. Käytä vain koiria, jotka seuraavat riistaa sopivalla tavalla Eri koirayksilöillä on eri tavat työskennellä eri riistalajien kanssa. Lu- Eri tahojen järjestämät koirien metsästyskokeet ovat hyvin tärkeä väline oikeiden koirayksilöiden valintaan jalostusyksilöiksi. Jokaisen metsästyskoiran ohjaajan tulisi pitää huolta rodun kehityksestä osallistumalla koetoimintaan. Koiraa voidaan hyödyntää vain metsästykseen sekä koulutukseen, joka valmentaa tulevaan metsästykseen. Metsästyskoiran käyttöä elävän riistan kanssa ei tule koskaan harrastaa "urheiluna", jossa metsästyskoiran käyttö on itseisarvo. Ruotsalaisella metsästäjällä on tänä päivänä suuri vapaus, mutta myös vastuu, ja on tärkeää, että sitä vaalitaan uskottavasti hyvin. Olemme joka päivä vastuussa metsästyksen tulevaisuudesta yleensä ja erikoisesti metsästyksestä koiran avulla. Mäyräkoira toimii hyvin pienten hirvieläinten ajurina. Tietyt olosuhteet tekevät kyseisestä metsästyksestä kuitenkin eettisesti arveluttavan. Ruotsissa viranomaiset voivat kieltää koira-ajon esimerkiksi kovien talviolosuhteiden vuoksi. Metsästäjä l 5 l 2011 l 21
• lisia epäkohtia jotka tulevat mieleen, kun ajatellaan metsästystä koirilla. Ruotsissa liberaali laki Länsinaapurissamme Ruotsissa on myös vanha ja vahva koirametsästyskulttuuri. Ruotsin metsästyslaki on jopa osaltaan liberaalimpi kuin meillä. Esimerkiksi hirvieläimiä voidaan ajattaa säkäkorkeudeltaan korkeammilla koirilla kuin meillä. Toisaalta Ruotsissa säädetään esimerkiksi noutavan koiran käytöstä seuraavasti: Sepelkyyhkyn, hanhien ja sorsien metsästyksessä on oltava noutava tai riistan markkeeraava koira läsnä. Muita lintuja metsästettäessä on koiran oltava mukana auringon laskun ja tuntia ennen auringon nousua välisenä aikana. Koiraa ei tarvita, jos maasto on lumipeitteinen tai metsästys tapahtuu veneestä avoimella vesialueella tai merellä avoimessa maastossa kaaveita käyttäen. Ruotsissa on lisäksi jäljestävistä koirista seuraava lain määräämä velvoite: karhun, ilveksen, hirven, peuran, metsäkauriin, muflonin ja villisian metsästyksessä on haavoittamistilanteessa oltava kahden tunnin sisällä jäljestävä koira paikalla. Eli naapurimaassamme annetaan laajat mahdollisuudet koirien käyttöön metsästyksessä, mutta toisaalta on asetettu korkeat vaatimukset kadonneen ja haavoittuneen riistan löytymiseen. Ruotsissa noutavan koiran käyttö on todettu metsästyslainsäädännössä tietyissä linturiistan pyyntimuodoissa. Suomessa luotetaan vapaaehtoisuuteen. sessa. Rotujärjestöjen edustajat kertoivat omat ehdotuksensa ja yhteistyöllä asiakirja muokattiin sellaiseksi, että kaikki sen hyväksyivät. Yhteistyötä metsästäjien ja koiraharrastajien kesken Svenska Jägareförbundetin Hans von Essen on myös Ruotsin kennelliiton metsästyskoirakomitean jäsen. Hän kertoo metsästäjäliiton pitävän säännöllisesti kontaktia metsästyskoirajärjestöihin. Vuosittain esimerkiksi pidetään kokous, jossa keskustellaan ajankohtaisista koirametsästysasioista. Järjestelmä on toimiva, näin saadaan viranomaistahon ja kenttäväen ajatuksia samaan pöytään. Ruotsalaisten Koirametsästyksen eettinen julkilausuma, joka ohessa on epävirallisesti käännettynä, on avoin suositus harrastajille. Sitä voidaan tarpeen tullen muokata vastaamaan eri aikojen eettisiä käsityksiä. Eettiset suositukset opastavat koiranomistajia oikeaan koiran käyttöön. Suuri vastuu jää koiran ohjaajalle oikean metsästystavan toteuttamisesta. Niin se on meillä Suomessakin. Vaikka meillä tietyt lakipykälät määrittelevät koirametsästystä, voidaan metsästystä harjoittaa siitä huolimatta eettisesti arveluttavasti. Mielestäni Ruotsin malli on oikean suuntainen. Metsästäjille annetaan mahdollisuus valita työtavoiltaan ja rodultaan itselleen sopivimmat koirat. Ruotsissa asetetaan suuret vaatimukset kadonneen riistan löytymiseksi. Oikea koiran käytön edistäminen ja opastaminen takaavat hyvät eväät riistakantojen hallintaan ja koirametsästykseen nyt ja tulevaisuudessa. Koirien koulutus ja oikean tyyppisten koirien jalostus tulevat olemaan tärkeässä roolissa koirametsästyksen säilymiseksi. Rotujärjestöjen rooli oikean metsästyskulttuurin esittelyssä, rodunomaisten kokeiden järjestäjinä ja koiranohjaajien koulutuksessa on myös suuressa arvossa. l Vapaaehtoiselta pohjalta Ruotsissa Ruotsissa on viime vuosina paljon esiintynyt keskustelua koirametsästyksen eettisestä toteutuksesta. Varsinkin karhun metsästys ja heikäläisittäin uuden, vaativan riistan, villisian metsästys koirien avulla on herättänyt keskustelua. Keskustelu herätti myös ruotsalaisen riistaviranomaisen, Naturvårdsverketin. Naturvårdsverket antoi Ruotsin metsästäjäliitolle (Svenska Jägareförbundet) tehtäväksi valmistella vapaaehtoiselta pohjalta esitys, joka toimisi koirametsästystä ohjaavana suosituksena. Huhtikuussa 2010 kutsuttiin koolle kaikki metsästyskoirarotujärjestöjen edustajat. Liitto oli valmistellut koirametsästystä ohjaavat suositukset esitykseksi, joka käsiteltiin kokouk22 l Metsästäjä l 5 l 2011 Kansallinen vieraslajistrategia määrittelee minkin poistettavaksi lajiksi Suomen luonnosta. Ilman toimivia koiria kyseinen tehtävä on jo ajatuksena mahdoton.
• ME TEEMME HISTORIAA. JÄLLEEN. ® ® VX -3 / VX -3L UUTTA VX-3 1,5-5x20 IR Metric DX / G4 / CD -ristikko 925,- VX-3 2,5-8x36 DX -ristikko VX-3L 3,5-10x56 IR Metric G4 -ristikko L ­objektiivi mahdollistaa 12 mm matalamman asennuksen 635,- VX-3 6,5-20x40 Adj. Obj. FDX -ristikko 1570,- Tähtäimeen on nyt myös saatavissa kolmannen sukupolven valaistusjärjestelmä, jossa on useita kirkkausasetuksia ja liikkeentunnistin. Tähtäin on täydellinen seuraavaan jahtiin. Xtended Twilight Lens System -järjestelmä, DiamondCoat 2 -linssipinnoite, mustat linssin reunukset, toisen sukupolven vesitiivistystekniikka, kaksoisjousella varustettu kääntölinssijärjestelmä ja, pakkaskarkaistut säätimet. Kaiken tarkoituksena on auttaa sinua saamaan elämäsi saalis. 995,- Katso lähin Leupold ­jälleenmyyjäsi osoitteesta www.hjorth.fi Monille metsästäjille VX-III oli ensimmäinen, viimeinen ja ainoa oikea kiikaritähtäin. Tähän mennessä olemme olleet täysin samaa mieltä. Metsästyksen jännityksen sisäistänyt uusi VX-3 on optiselta suorituskyvyltään, mekaaniselta toiminnaltaan ja kestävyydeltään huomattavasti parempi kuin edeltäjänsä. Tämä kiikaritähtäin on metsästäjän luotettava kumppani sateella ja paisteella, ilta- ja aamuhämärässä, vuodesta toiseen. VX-3 on ladattu täyteen optista tekniikkaa: www.leupold.com L_VX3_185x271_Fi_11_RZ.indd 1 16.06.11 12:31 Metsästäjä l 5 l 2011 l 23
• Juha Immonen Pilven päiväkirjasta osa 5 Kotona ja reissussa Koe- tai metsästysreissu saattaa mennä pieleen, jos koira ei onnistu lepäämään vieraassa paikassa riittävästi. J 24 l Metsästäjä l 5 l 2011 Nelikuukautinen Pilvi käy lääkärissä saamassa rokotuksia ja Joensuun torilla ilahduttamassa paitsi isäntäänsä, myös muuta toriväkeä. Vieraassa paikassa nukkuminen tuottaa Pilvelle ongelmia, kun sen on vähän väliä käytävä tarkistamassa, onko tuvassa kaikki kunnossa. Vieraassa paikassa nukkumiseen koira on kuitenkin syytä totuttaa, ettei koe- tai metsästysreissu mene pieleen siksi, ettei koira ole onnistunut lepäämään riittävästi. l Jossain vaiheessa lienee jokaisella pennun hankkijalla huulillaan kysymys ­ valitsinko oikean rodun? Tätä päiväkirjamerkintää kirjoittaessa Pilvi on vasta nelikuinen, joten sen perusteella ei tuota arviota voi tehdä ilmeisesti kukaan. Muutenkin kysymys on sinällään monitahoinen tai jopa väärä. Onko yleensäkään rodusta johtuva syy, jos yhteistyö tai linnun löytökyky ei toimi? Mielestäni pääsääntöisesti ei. Tai; voisiko olla, ettei omistajalla ehkä ole ollut aikaa, viitseliäisyyttä tai taitoa kouluttaa pentua sille ominaisiin tehtäviin? Sekään ei ole rodun syy. Jos valitsee itselleen esimerkiksi beaglen, ei sen rodullinen kompetenssi kohdistu lintuihin eikä hirviin. Se on varsin luonnollista. On siis hankkinut ajokoiran, jonka pääasiallinen jalostustyö on keskittynyt rodun jänisten löytämis- ja ajotaitoihin. Nyanssierot rotujen välillä kannattaa aina selvittää ennen päätöstä haluamastaan rodusta. Rotuvalinta tulisi tehdä oman käyttötarpeen ja saatujen kokemusten kautta. Rodun perusominaisuuksia kun ei pääsääntöisesti voi muuttaa. Rotujen perusominaisuuserojen lisäksi on rotujen välisiä potentiaalieroja, mitkä rodut ovat maassa ns. valtarotuja. Valinta valtaroduista ei anna takeita, mutta nostaa todennäköisyyttä saada hyvä käyttökoira. Rotujen välisiä ominaisuuksia kan- Rotuvalinnan vaikeus saattaa joskus mietityttää ensimmäisen koiran kanssa. Löytäessään omia tarkoitusperiä palvelevan rodun on samalla helpompi nauttia rodun vahvuuksista ja hyväksyä sen heikkoudet. Pennun yksilöllisten ominaisuuksien lisäksi rodun perusominaisuuksista on syytä olla perillä ennen rodunomaisen koulutuksen aloittamista.
• nattaa tiedustella rotuyhdistyksistä, joissa kokeneet alan harrastajat kertovat avoimesti rotujen välisistä eroista. Myös kasvattajilta sekä kokeneilta rodun harrastajilta kannattaa kysellä rotujen välisistä eroista. Jokaisen pennun hankkijan tulisi olla itselleen rehellinen siinä, mitä uudelta rodulta odottaa ja mihin omat ja perheen rahkeet riittävät niin kouluttajana kuin koulutusmahdollisuuksien osalta. Ajatellessani kysymystä ­ valitsinko rodun oikein ­ huomasin olevani jo myöhässä, mutten väärässä. Olen valinnut juuri parhaiten itselleni sopivan rodun! keudenmukainen, vaativa, jämäkkä johtaja, joka antaa kiitosta aina sen ollessa mahdollista. Jos itse joutuisi tekemään kaikki ne virheet, joita kanssaohjaajat tekivät viikonlopun aikana, siihen menisi neljäsataa vuotta. Eikä se ole koirien tai ohjaajien huonoutta, vaan kuvastaa koirien yksilöllisiä eroja, koulutuksen monimuotoisuutta ja haasteellisuutta. Ottaessaan opiksi toisten virheistä voi joitakin karikoita välttää itse. Oli mukava huomata, miten viikonlopputreeneissäkin autettiin kannustavasti uutta alan harrastajaa ja oltiin aidosti kiinnostuneita uudesta naamasta. ja keskittyy täysin lintuun. Tässä tilanteessa voi oppia myös koirastaan valtavan paljon. Lintutilanteita täynnä olleen tunnin jälkeen palkitsimme itsemme Marttojen torikahviossa kahvilla ja perinteisillä lörtsyillä. Yöpyminen vieraassa paikassa Tulimme eilen tuttavien kesämökiltä, jossa olimme yökylässä. Pilvi oli luonnollisesti mukana, kun koko perheen kanssa lähdettiin reissuun. Tulopäivänä vauhtia Pilvellä riitti, ja oli täysi työ pitää silmällä minne se ennättää, sillä vieressä kulki perinteinen kylätie, jossa autoja ja traktoreita kulki aina silloin tällöin. Päivä saatiin onnellisesti päätökseen jännittävine veneretkineen, mutta rauhoittuminen omalle paikalle tahtoi tuottaa vaikeuksia. Olin laittanut Pilven kotoa mukaan otetun tutun makuualustan sänkyni viereen lattialle rapsutusmatkan päähän. Kun kävimme koko talonväki lopulta nukkumaan, ei Pilvi tahtonut rauhoittua paikalleen, vaan kävi aina tarkastamassa tuvassa onko kaikki hänen mielestään ok ja haukahteli jokaiselle ohi ajavalle traktorille. Lopulta suljin makuukammarin oven ja rapsuttelin Pilveä sen omalla paikalla, johon se vihdoin rauhoittui nukkumaan. Aamulla Pilvi nousi heti ensimmäisiin rasahduksiin ja oli levottomampi kuin kotona aamuisin. Panin merkille, että tähänkin tulee nuorta koiraa totuttaa. Koe- tai metsästysreissu saattaa mennä pahastikin pieleen, jos koira ei onnistu lepäämään vieraassa paikassa riittävästi, vaan levottomana säntäilee sinne tänne. Seuraavaksi menemme yöpymään, ihan vaan kokemusta kartuttaaksemme, rantasaunalle. Saapahan Pilvi huomata, että oli yösija missä tahansa, voi yönsä levätä rauhassa tutun makuualustan päällä ja papan vierellä. l Lääkärissä Koska Pilvi on tottunut kotona ihmisten kosketuksiin ja muun muassa hampaiden katsomiseen, oli tämänpäiväinen lääkärikäynti varsin helppo. Jätin Pilven ensin varjoon ajamaani autoon ja kävin ilmoittautumassa "otille". Samalla sain kartoitettua millaisia koiria ja millainen hulina vastaanotolla on. Ajokoira ja leppoisen oloinen vanha labradorinnoutaja läähättivät omistajiensa jaloissa. Kysyin avustajalta aikataulua ja sovimme, että tulen Pilven kanssa sisälle noin 10 yli kahden, siis vartin päästä. En halunnut erikoisemmin provosoida tilannetta vaikeammaksi kuin se oikeasti on. Tällä tavalla meidän tarvitsi odotella Pilven kanssa vain muutama minuutti ennen kuin pääsimme lääkärin huoneeseen. Vahvisterokotukset laitettiin kuntoon, ja ei muuta kuin takaisin kotimatkalle. Se kävi helposti. Kuinkahan tuon seuraavan rokotuksen muistaa ­ se on sentään vuoden päässä. Laitoin varmuuden vuoksi omaan puhelimeeni kalenterivarauksen kuukautta ennen seuraavaa rokotusta. Joensuun torille lörtsyjä syömään Sain viime viikonlopun koulutuksessa kipinän lähteä Pilven kanssa Joensuun torille. Syyskuun loppupuolen viikonloput alkavat olla jo melko rauhallisia ajankohtia käydä torilla koiran kanssa, verrattuna Ilosaarirockin aikaiseen hulinaan. Torin vieressä olevassa puistossa on naakkoja ja puluja. Otin Pilven flexiin ja kuljimme aivan "muina miehinä" tuulen alta kohti ensimmäisiä naakkoja. Pilvi tajusi linnut ja alkoi seisoa. Karkuun juoksevat naakat saivat Pilven vielä tarkentamaan "seisontaansa", kunnes ne hyppäsivät siivilleen. Käskin Pilven siinä vaiheessa istumaan. Olen pitänyt koko ajan huolta, ettei istu-käskyä voi purkaa kuin pennun viereen menemällä. Tällöin pennulle ei tule ajatustakaan lähteä mihinkään ennen kuin olen sen vieressä. Paikallaolosta tulee luotettavampi. Käveltyäni jokaisen istu-käskyn jälkeen Pilven vierelle, annoin luvan jatkaa "hakua". Tämänkin "kikan" sain kokeneemmalta koiraihmiseltä. Jatkoimme treeniä aiheuttaen suurta hilpeyttä toriväelle. Tohkeissaan lintuja seisova kanakoira on hauskan näköinen ilmestys ja sen intensiteetin voi aistia rotua tuntematonkin, kun koira sulkee kaiken muun pois ympäriltään Käyttökoulutuksen aloittaminen kokeneempien harrastajien kanssa on merkittävässä roolissa välttääkseen kokemattomana koirankouluttajana yleisimmät karikot ja aloittelijan virheet. Myös yleisimpien koulutusmenetelmien ja ­ virheiden oppiminen kokeneempien avustamana käy kivuttomammin kuin kantapään kautta. Rodunomainen harjoittelu Kun lähestytään ikää, jolloin rodunomaisia harjoituksia voi tehdä, kannattaa se tehdä aina kokeneemman konkarin kanssa, jos suinkin mahdollista. Osallistuimme Pilven kanssa viime viikonloppuna paikallisen yhdistyksen treeniviikonloppuun. Huomasin itsestäni sen, että olisin toiminut muutamissa tilanteissa erittäin epäjohdonmukaisesti koiran silmin katsottuna. Tehdyt virheet saattavat olla varsin työläitä korjattavia. Ennen kaikkea ohjaajan tulisi olla pennulle oi- Rotuvalinta tulisi tehdä oman käyttötarpeen ja saatujen kokemusten kautta. Metsästäjä l 5 l 2011 l 25
• Retkitukku.fi TM ­ uu erätukun perustajat ja entiset omistajat kehittivät yhteistyössä maailman johtavien asiantuntijoiden kanssa uudenlaisen nettikaupan. Retkitukun suuret ostoerät, pieni kulurakenne sekä uudenaikainen logistiikan toimintamalli mahdollistavat laatutuotteiden toimituksen johtavilta tehtailta suoraan metsästäjille nopeasti ja selkeästi edullisempaan hintaan. kustannustehokkaan ja uudenaikaisen nettikaupan edut näkyvät suoraan kuluttajan kukkarossa. Retkitukku ampuu kovilla ­ hinnat alas Parhaat tuotteet ­ lyömätön hinta! PieneT kuluT ­ Pieni hinTa kun kaikki välivarastoinnin, maahantuojan, tukkuportaan ja vähittäisliikkeen kulut ja palkkiot jäävät pois, Retkitukun hinta on edullinen, jopa 30-50 % verrattuna myymälöissä myytäviin vastaaviin tuotteisiin. Tehdas ­ maahantuoja ­ tukkuri ­ vähittäisliike ­kuluttaja = suuret kulut Tehtaalta kuluttajalle ­ pienet kulut Retkitukku käyttää maailman johtavaa nettikauppateknologiaa ja on pystynyt karsimaan väliporraskulut pois - metsästäjien eduksi. OSalliSTu Taan! JÄTTiaRVOn u.fi www.retkitukk Osallistu ilmaiseen JÄTTIARVONTAAN VOITA & iPhone, iPad, Turkin matka tai S-kaupan 250 lahjakortti ei väliportaita ­ siksi edullinen! TilaukSeT www.retkitukku.fi tai PuheliMiTSe p. 040 828 1000 klo 8-18
• si edullinen nettikauppa! Uuden mullistavan Retkitukku.fi - nettikaupan edut: TM erinomainen hinta-/laatusuhde Suoraan tehtaalta edullinen rahti luotettava toimittaja nopea toimitus Tilaamisen helppous: netti/puhelin asiantunteva palvelu Täysi palautusoikeus loistavia huippuosumatarjouksia joka viikko nopeita yllätysetuja ja uutuuksia VIIkON A HUIPPUOSUM huiPPu-uuTuuS! Pointer Control 2 Mpx era Riista- ja tarkkailukam neTTihinTa Rajoitettu erä 200 kpl 79 myymälähinta netti-/puh. til * eTu 30 aajille 109 www.retkitukku.fi tai 040 828 1000 RETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta
• Tilaa parhaat laatutuotteet edul Huipputehokas yökIIkARI johtavalta valmistajalta! Jokaisen metsästäjän unelma! antaan · Riistan seur viin · Etsintätehtä tarkkailuun · Valvontaan ja · Veneilyyn näe kuten pä ivällä Ä 500 kPl eR le nOPeiMMil Vorot kiinni! näe pimeässä ! 199 kk tai alk. 11 /329 mälähinta myy nett *** neTTihinTa * POinTeR COnTROl 4x50 yökiikari POinTeR COnTROl 4x50 yökiikari on erinomainen apuväline olosuhteissa, joissa päivänvaloa ei ole. käynnistät laitteen ja näet kohteet helposti jopa 200m päähän. Sisäisen infrapunatehostimen avulla saat lisää valotehoa äärimmäisen pimeissäkin olosuhteissa. laite soveltuu tarkkailukäyttöön niin harrastajalle kuin ammattilaisellekin. Yökiikarilla on helppo seurata metsän eläinten liikkumista, mutta laite soveltuu erinomaisesti myös vartiointi- ja etsintätehtäviin pimeässä. 1tilaajill eTupuh.30e i-/ 12 KK TaKUU TilaukSeT: www.retkitukku.fi tai p. 040 828 1000 klo 8-18 Suosituimmat GPS-laitteet yy Hintaan sisält stokartta 00 maa 1:100 0 319 / kk tai alk. 14 419 myymälähinta netti-/puh. tila ajille *** neTTihinTa * ÄTTiOSalliSTu J ! aRVOnTaan u.fi k www.retkituk eTu 100 379 *** / kk tai alk. 16 489 älähinta myym neTTihinTa * 1tila 0 eTupuh. 1ajille -/ netti GaRMin 62s maasto-GPS Kestävä ja vesitiivis maasto-GPS on varustettu kirkkaalla 2,6" LCD-värinäytöllä. Quad helix -antenni ja HotFix®- teknologian GPS-vastaanotin takaavat erinomaisen satelliittien vastaanoton. Nopea USB-yhteys ja MicroSD-korttipaikka. GaRMin 62st maasto-GPS Kestävä ja vesitiivis maasto-GPS on varustettu kirkkaalla 2,6" LCD-värinäytöllä. Quad helix -antenni ja HotFix®teknologian GPS-vastaanotin takaavat erinomaisen satelliittien vastaanoton. Nopea USB-yhteys ja MicroSD-korttipaikka. Sisältää Euroopan 1:100 000 maastokartan! n Osallistu ilmaisee N JÄT TIARVONTAA VOITA in matka tai iPhone, iPad, Turk hjakortti S-kaupan 250 la & TilaukSeT www.retkitukku.fi tai PuheliMiTSe p. 040 828 1000 klo 8-18
• llisesti suoraan ReTkITUkUSTA Uutuus-riistakamerat NyT lyömättömään hintaan! HUIPPUOSUMA Viikon huippuosuma: huiPPu-uuTuuS! Pointer Control 2 Mpx era neTTihinTa Riista- ja tarkkailukam huiPPuuuTuuS 79 myym netti-/puh. tila * huomaamaton camo-väri eTu 30lle aji älähinta 109 129 / kk tai alk. 8,95 199 myymälähinta netti-/puh. tila *** neTTihinTa * eTu 70lle aji Mökille tai metsälle 249 *** / kk tai alk. 12 349 mälähinta myy neTTihinTa * 1 tila 0 eTu puh. 0ajille -/ netti POinTeR COnTROl 2 Mpx riista- ja tarkkailukamera Pointer Control 2 Mpx on huippulaadukas riista- ja tarkkailukamera monipuoliseen käyttöön. Kamera aktivoituu alle sekunnissa ja 2 megapikselin kuvakenno takaa aina tarkan lopputuloksen, tunnistusetäisyys on 10-12 metriä. Myös videokuva. Pitkä toiminta-aika tekee laitteen käytöstä huoletonta. Toimii myös pimeässä. ROISKEVESITIIVIS POinTeR COnTROl 12 Mpx riista- ja tarkkailukamera Retkitukun Pointer Control 12 Mpx- kamera mahdollistaa 12 megapikselin kuvat, jotka ovat selattavissa laitteen LCD- värinäytöltä sekä siirrettävissä tietokoneelle. Laite toimii myös pimeässä 25 infrapunaledin ansiosta. Liikkeentunnistin jopa 20 metrin päästä. Myös videokuva. ROISKEVESITIIVIS POinTeR COnTROl kuva 12 Mpx GSM riista- kännykkääsi! a sest ja tarkkailukamera kysy edulliketista! liittymäpa Pointer Control 12 Mpx GSMkamera takaa 12 megapikselin kuvat. Saat ne langattomasti suoraan sähköpostiisi tai puhelimeesi. Voit seurata reaaliaikaisesti mitä kameran ympärillä tapahtuu. Toimii myös pimeässä. ROISKEVESITIIVIS Jämerät asekaapit Suomen johtavalta valmistajalta SuOMi 4 -asekaappi Suomen aselain vaatimukset täyttävä asekaappi, jossa tilaa reilusti 3-4 aseelle. Mahdollisuus myös kahden pitkän aseen säilytykseen. Ylähyllyllä säilytystilaa patruunoiden ja muiden tarvikkeiden säilytykseen. Pehmustettu pohja ja asetuki suojaa aseita kolhuilta. Murtovarma 3-pistelukitus Euro lock-lukolla sekä 2 avainta. Mahdollisuus pultata seinään tai lattiaan. Paino: tyhjänä n. 28 kg Mitat: k 1450 x l 300 x s 300 mm Väri: valkoinen SuOMi 6 -asekaappi Suomen aselain vaatimukset täyttävä asekaappi 5-6 aseelle. Tilaa hyvin myös pitkien aseiden tai pistoolien säilytykseen. Tilavat ovilokerot tavaran säilytykseen. Pehmustettu pohja ja asetuki suojaa aseita kolhuilta. Vahva kampalukitus Euro Locklukolla sekä 2 avainta. Murtovarma saranarakenne ja panssariovi. Mahdollisuus pultata seinään tai lattiaan. Paino: tyhjänä n. 52 kg Mitat: k 1490 x l 375 x s 350 mm Väri: valkoinen SuOMi 8 -asekaappi Suomen aselain vaatimukset täyttävä asekaappi 7-8 aseelle. Runsaasti tilaa myös pitkien aseiden tai pistoolien säilytykseen. Tilavat ovilokerot tavaran säilytykseen. Pehmustettu pohja ja asetuki suojaa aseita kolhuilta. Vahva kampalukitus Euro Lock-lukolla sekä 2 avainta. Murtovarma saranarakenne ja panssariovi. Mahdollisuus pultata seinään tai lattiaan. Paino: tyhjänä n. 75 kg Mitat: k 1490 x l 545 x s 350 mm Väri: valkoinen neTTihinTa 119 / kk tai alk. 8,95 169 myymälähinta netti-/ *** neTTihinTa ** MuRTauTuMaTTOMuuSTakuu 179 / kk tai alk. 10 249 myymälähinta netti-/puh. tila *** neTTihinTa ** MuRTauTuMaTTOMuuSTakuu 249 *** / kk tai alk. 12 339 myymälähinta ** MuRTauTuMaTTOMuuSTakuu 50 eTu h. tilaajille pu eTu 70lle aji 10 vuotta 10 vuotta netti-/puh. tila eTu 90lle aji 10 vuotta *) Hintoihin lisätään toimituskulut 7,90 . **) Hintoihin lisätään toimituskulut 39,90 , hinta sisältää toimituksen kotipihaan. ***) Todellinen vuosikorko vaihtelee summan ja valitun osamaksukampanjan mukaan. Esim. 36 kk:n maksukampanjalla maksetun 1000 :n ostoksen todellinen vuosikorko on 21,86%. Tarkat ehdot näet tilauksen yhteydessä verkkokaupastamme. RETKITUKKU.fi Nettohintaan suoraan tehtaalta
• Suomen riistakeskus myönsi 55 600 hirvenpyyntilupaa ­ pohjoisen hirvikanta laskussa Aikaistetun hirvenpyynnin kokeilu jatkuu toista vuotta Ylä-Lapissa P 30 l Metsästäjä l 5 l 2011 Enontekiöllä, Inarissa, Muoniossa ja Utsjoella hirvenmetsästys on kokeiluluonteisesti aikaistettu alkamaan 1. syyskuuta. Syys­lokakuun taitteeseen ajoittuvan kiimahuipun vuoksi hirvi on rauhoitettu 21.9.­10.10., minkä jälkeen jahti jatkuu jälleen 11.10.­30.11. Kokeilu on kolmivuotinen, ja tänä syksynä alkaa kokeilun toinen vuosi. Kokeilu aloitettiin, koska pyyntiaika on koettu liian myöhäiseksi Pienessä määrin valkohäntäpeuraa pohjoisimmassa Suomessa, jossa Suomen riistakeskus myönsi tänä vuonna 55 600 hirvenpyyntilupaa, mikä on seitsemän prosenttia vähemmän metsästetään myös muualla Suo- talvi tulee aikaisin, päivä lyhenee messa, neljää pohjoisinta ja itäi- nopeasti ja lunta on yleensä runkuin vuosi sitten. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos on saasti. Pyynti on lisäksi osunut arvioinut hirvikannan kooksi noin 95 000 hirveä syksyn 2010 sintä aluetta lukuun ottamatta. pahasti päällekkäin alueella tehmetsästyskauden jälkeen. Valkohäntäpeuran metsästykseen myönnettiin 24 700 pyyntilupaa. Metsäpeuralupia vain tävien poronhoitotöiden kanssa. Myös uroshirvien lihan laatu on maatalousvahinkoparempaa ennen kiimaa. kohteisiin l Pyyntiluvanvaraisten hirvieläin- pyyntilupia lisättiin yli 40 prosent- Metsäpeuroja metsästetään tuleEnsimmäisen kokeiluvuoden ten metsästys alkaa syyskuun vii- tia edellisvuodesta. vana jahtikautena Suomen riis- tulokset olivat erittäin lupaavia, meisenä lauantaina eli tänä vuontakeskuksen myöntämien pyyn- mutta lopulliset tulokset saadaan na 24. syyskuuta. Hirviä voidaan Valkohäntäpeuralupien tilupien turvin vain Pohjanmaalla vasta kokeilun loputtua. Kokeilun metsästää vuodenvaihteeseen as- määrä vähentyi ja Keski-Suomessa alueilla, joilla onnistumisen ja koko aikaisteti, kun taas peurojen metsästys Koko maassa valkohäntäpeuran metsäpeurat aiheuttavat merkittä- tun hirvenpyynnin tulevaisuuden päättyy vuoden 2012 tammikuun pyyntilupia myönnettiin 24 700. viä maatalousvahinkoja. Pohjan- kannalta on ensiarvoisen tärkeää, lopussa. Ylä-Lapissa hirvenmet- Määrä väheni seitsemällä prosen- maalle myönnettiin 30 pyyntilupaa että tutkimukselle saadaan laaja sästysaika on 1.­20.9. ja 11.10.­ tilla viime vuodesta. Eniten valko- ja Keski-Suomeen 4. näyteaineisto ja kaikki hirvitun30.11. häntäpeuran pyyntilupia myönsi Edellisvuosien tapaan kuusi- nistemerkit palautetaan näytteiden Tulevasta jahtikaudesta tulee Varsinais-Suomen aluetoimisto, 7 peuroja metsästetään pienimuo- kera. Metsästysasetus edellyttää, varsin tavanomainen, sillä hirvi- 600 pyyntilupaa, seuraavaksi eni- toisesti vain Etelä-Hämeessä, että Ylä-Lapin hirviseurueet mersaaliin arvellaan olevan myönne- ten Satakunta, 4 700. Satakunnassa, Uudellamaalla ja kitsevät jokaisen kaadetun hirven tyllä pyyntilupamäärällä noin 63 Valkohäntäpeuroja metsäste- Varsinais-Suomessa. Uudellamaal- tunnistemerkillä. Myös naaraiden 000 hirven tietämissä. Yhdellä tään erityisesti maan lounaisosis- la metsästetään hieman yli puolet sukuelinnäytteet ovat tutkimukpyyntiluvalla saa kaataa yhden sa, jossa Suomen riistakeskuksen kaikista kuusipeuroista. Koko selle tervetulleita. RKTL selvittää, aikuisen tai kaksi vasaa. Viime viisi aluetoimistoa myönsivät 93 maahan kuusipeuralupia myön- miten jahdin eri vaiheissa kaadevuonna saalis oli 68 000 hirveä. prosenttia kaikista pyyntiluvista. nettiin 212. tut hirvet eroavat toisistaan muun Valkohäntäpeuralupien perusteelmuassa sukupuoleltaan, iälla tulevan kauden saalismääräksi Hirvieläinluvat 2011 tään ja kiimavaiheiltaan ja arvioidaan noin 20 000­23 000 miten se mahdollisesti vaiAlue Hirvi Valkohäntäpeura Kuusipeura Metsäpeura peuraa. kuttaa kantaan. kpl kpl kpl kpl Kolme pohjoisinta Suomen riisEtelä-Häme 1200 3905 2 takeskuksen aluetoimistoa ­ Oulu, Hirvelle kannanhoitoEtelä-Savo 3928 175 Kainuu ja Lappi ­ myönsivät 40 suunnitelma Keski-Suomi 4011 336 4 prosenttia koko Suomen hirvien Suomen riistakeskus valKaakkois-Suomi 2230 217 pyyntiluvista. Lappiin myönnetmistelee parhaillaan hirviLappi 10306 tiin 10 300, Oulun alueelle 9 400 kannan hoitosuunnitelmaa. Oulu 9386 ja Kainuuseen 3 200 pyyntilupaa. Hoitosuunnitelma pyrkii soPohjanmaa 4693 449 30 Pohjoisen Suomen lupamäärä vittamaan yhteen erilaisia Pohjois-Häme 1683 2658 väheni kuitenkin merkittävästi käsityksiä hirvikannasta ja Pohjois-Karjala 2528 viime vuodesta: Kainuussa lupia sen koosta. HoitosuunnitelPohjois-Savo 3960 90 myönnettiin peräti 45 prosenttia maa valmisteltaessa järjesRannikko-Pohjanmaa 2244 426 viimevuotista vähemmän, Oulun tetään sidosryhmäkuulemiSatakunta 2332 4730 19 alueella 20 ja Lapissa 14 prosentsia sekä kaikille kansalaisille Uusimaa 2436,5 4047 135 tia vähemmän kuin viime vuonna. suunnattu sähköinen kysely, Varsinais-Suomi 1481 7643 56 Tämä johtuu pohjoisen hirvikanjohon voi vastata 15.8. alkaKainuu 3226 nan pienenemisestä. en osoitteessa www.riista.fi/ Koko Suomi 55644,5 24676 212 34 Pohjois-Karjalassa puolestaan hoitosuunnitelmat. l
• Pusenius Jyrki, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Sähköinen hirvihavaintokortti käyttöön tänä syksynä A l Alkuvuoteen ajoittuva hirviverotuksen suunnitteluprosessi edellyttää luotettavaa ja ajantasaista tietoa hirvikannoista. Hirvieläinten kannanseuranta perustuu pitkälti metsästäjien hirvijahdin yhteydessä tekemistä havainnoista koostuvaan aineistoon. Hirviseurueet saavat riistanhoitoyhdistysten kautta hirvihavaintokortin, johon kirjataan päivittäiset havainnot ja kaadot ym. muita kannanarvioinnissa tärkeitä tietoja. Näin toteutettuna kannanseuranta on osoittautunut luotettavaksi ja edulliseksi verrattuna muihin tiedossa oleviin menetelmiin. Hirvihavaintokorttijärjestelmän suurimpia ongelmia on ollut aineiston käsin suoritettavan tallennuksen hitaus. Prosessia voidaan kuitenkin nopeuttaa merkittävästi jos huomattava osa metsästäjistä täyttää kortin internetissä ja tieto tallentuu suoraan RKTL:n tietokantaan. Sähköinen hirvihavaintokortti avataan kaikkien hirviseurueiden käyttöön tämän vuoden hirvenmetsästyskaudella. Hirvihavaintokortin sähköistäminen on mittava uudistus. Vuosittain yli 5.000 hirviseuruetta eri puolilta maata täyttää ja palauttaa kortin (83 % täyttökattavuus). Kahden viimeisen hirvijahdin aikana on tehty kokeiluja, joissa on annettu vapaaehtoisille seurueille mahdollisuus kokeilla järjestelmää. Tähän mennessä suoritettujen kokeilujen ja suurpetotutkimuksen TASSU-järjestelmän käyttöönotosta saadun kokemuksen perusteella on selvää että sähköisen hirvihavaintokortin käyttöönottoa varten tarvitaan hyvin suunniteltu ja toteutettu tiedotus, koulutus, ohjeistus sekä tukipalvelu. Periaatteessa sähköinen hirvihavaintokortti on samanlainen kuin perinteinen havaintokortti. Kummassakin kortissa on samat kohdat samassa järjestyksessä. Myös sähköisen havaintokorttijärjestelmän käyttäjällä on korttia täyttäessään käytettävänään seikkaperäiset ohjeet täyttöä ja mahdollisia ongelmatilanteita varten. RKTL antaa sähköisen hirvihavaintokortin käyttöön tukipalvelua metsästyskaudella virka-aikana kello 8:00-16:00 pääosin sähköpostilla, mutta tarvittaessa myös puhelimitse. Perinteinen pahvinen havaintokorttikin säilyy edelleen käytössä. Metsästäjät voivat valita joko sähköisen hirvihavaintokortin tai perinteisen pahvikortin. Jos täyttää sähköisen havaintokortin niin sekaannusten välttämiseksi ei pidä palauttaa pahvikorttia. Sitä voi ja kannattaa käyttää kentällä muistiinpanoja varten. Tarkat ohjeet sähköisen hirvihavaintokorttijärjestelmään kirjautumisesta ja järjestelmän käytöstä julkaistaan RKTL:n kotisivuilla (www.rktl.fi) 1. syyskuuta. Ohjeen saa tulostettavana tekstiversiona tai videona. Lisäksi RKTL järjestää koulutusta sähköisen hirvihavaintokortin käytöstä riistanhoitoyhdistysten yhteyshenkilöille elo-syyskuun aikana. Koulutuksia toteutetaan alueilla ja videoneuvottelutilaisuuksina RKTL:n toimipisteissä. Koulutetut riistanhoitoyhdistysten yhteyshenkilöt jakavat tietoa sähköisen hirvihavaintokortin käyttöönotosta metsästysseurueille. Videoneuvotteluna toteutettavissa koulutuksissa kouluttaja on Turussa ja hirvitutkija Joensuussa. Videoneuvottelulaitteiden avulla kouluttaja, hirvitutkija ja koulutettavat voivat keskustella kuin olisivat samassa tilassa keskenään. Jokaisen rhy:n alueelta toivotaan osallistuvan 1-2 henkilöä, jotka voivat neuvoa muita omalla alueellaan. Enemmänkin väkeä saa tulla koulutukseen. Sähköisen hirvihavaintokortin käyttöönotto avaa paljon uusia hirvitietojärjestelmän kehittämismahdollisuuksia. Tulevaisuudessa hirvitietojärjestelmä voi tuottaa tietoa jo hirvijahdin aikana jäljellä olevien lupien käytön ohjaamiseksi. Myös metsästykseen liittyvää paikkatietoa voidaan kerätä aivan uudella tavalla. RKTL.n hirvitutkimuksessa toivotaan että hirvenmetsästäjät siirtyvät sähköisen hirvihavaintokorttijärjestelmän käyttäjiksi ja siten auttavat kehittämään hirvitietojärjestelmää. l Koulutusten ajankohdat ovat 22.8. 31.8. 1.9. 7.9. 8.9. 13.9. 15.9. 22.9. 29.9. Kuopio, hotelli Iso-Valkeinen RKTL:n toimipisteissä RKTL:n toimipisteissä RKTL:n toimipisteissä Hämeenlinna, koulutuskeskus Tavastia Huittinen, Pellonpuiston koulu RKTL:n toimipisteissä RKTL:n toimipisteissä Nivala, Rättyän Sapuska Koulutukset pidetään kello 18-20. RKTL:n toimipisteissä järjestetään koulutukset VAIN seuraavissa osoitteissa INARI: Saarikoskentie 8, 99870 Inari OULU: Rakentajantie 3, 90014 Oulun yliopisto TAIVALKOSKI: Ohtaojantie 19, 93400 Taivalkoski JOENSUU: Yliopistokatu 6, 80100 Joensuu LAUKAA: Vilppulantie 415, 41341 Laukaa SAIMAA: Laasalantie 9, 58175 Enonkoski HELSINKI: Viikinkaari 4, 00791 Helsinki TURKU: Itäinen Pitkäkatu 3, 20520 Turku Hannu Huttu Metsästäjä l 5 l 2011 l 31
• Bo-Göran Lillandt K 32 l Metsästäjä l 5 l 2011 Kuukkelikyselyn satoa: havaintoja saatiin kuitenkin myös etelämpää. Pohjois-Savosta saatiin havainto 23 kuukkelista, Etelä-Savosta 28 ja Pohjois-Karjalasta 14 yksilöstä. Vastaavasti lännempää havaintoja tuli Keski-Suomesta 11, Keski-Pohjanmaalta 9, Suomenselältä 21 yksilöstä. Tätä etelämpää kuukkeleita ei juuri havaittu. Vain Pirkanmaalta tuli havainto kahdesta yksilöstä, Suupohjasta yhdestä ja Etelä-Karjalasta yhdestä. Eteläisen Suomen tärkein kuukkelialue on Savojen ja Pohjois-Karjalan rajamailla l Kuukkeli (Perisoreus infaustus) on voimakkaimmin taantuneita metsien lintulajeja Suomessa. Lapissa lajin kanta on yhä vahva, mutta laajoilta alueilta Etelä-Suomesta kuukkeli on kadonnut kokonaan. Kuukkeli-yhteistoimintaverkosto on yksi eteläisen Suomen metsien monimuotoisuusohjelma Metson hankkeita ja siinä pyritään etsimään keinoja säilyttää kuukkeli myös eteläisen Suomen lajistossa. Samalla autetaan metsäkanalintujen ja monien muiden metsälajien selviämistä muuttuneessa metsämaisemassamme. Kuukkeli tarvitsee reviirillään laajan yhtenäisen metsäalueen. Jos metsä on vanhaa Metso-ohjelman kriteerit täyttävää, kannattaa maanomistajan kysellä sen suojelumahdollisuuksista lähimmästä ELY-keskuksesta. Metsän suojelu on nykyään kilpailukykyinen vaihtoehto puunmyynnille. Kuukkelin metsän ei kuitenkaan tarvitse olla kauttaaltaan ikivanhaa, vaan erityisesti kuusivaltainen ja tiheähkö talousmetsäkin kelpaa kuukkelille. Kuukkelille sopiva metsä on samalla parasta metsäkanalintujen poikuemaastoa. Laajoja avoalueita ja pieniksi kuvioiksi pirstoutunutta metsää kuukkeli ei siedä. "Kunhan metsää hoidetaan oikein, voi kuukkeli säilyä metsässä kulkijan ystävänä", kertoo kuukkelihankkeen johtaja Risto Sulkava Suomen luonnonsuojeluliitosta. Kuukkelimetsien metsänhoitoon on laajapohjaisessa yhteistoimintaverkostossa kehitetty uusia menetelmiä. Metsänhoito kuukkelialueella ­julkaisu löytyy kuukkelisivuilta www.sll.fi/kuukkeli tai voit tilata sen tai kuukkelista tehdyn yleisesitteen Suomen luonnonsuojeluliitosta. Syksyllä 2010 pyydettiin Metsästäjä-lehdessä metsästäjiä lähettämään havaintoja kuukkelista. Havaintoja sai lähettää joko paperilla tai nettilomakkeella. Nettikysely levisi myös muissa lehdissä. Tässä lyhyt yhteenveto kyselyiden tuloksista. Metsästäjä-lehden kyselyyn ja verkkosivuille ilmoitettiin syksyn 2010 ja kevään 2011 aikana yhteensä tiedot reilusta 320 kuukkeliyksilöstä. Nämä sijaitsivat ainakin 137 eri reviirillä. Pääosa kuukkelitiedoista saatiin Pohjois-Suomesta, josta havaintoja kertyi Lapista 94 yksilöstä, Kuusamo-Kainuu alueelta 79 linnusta ja Pohjois-Pohjanmaalta 35 kuukkelista. Eteläisten kuukkeleiden harvinaisuuteen nähden varsin paljon Aktiivista kuukkelikartoitusta ­ tärkeä kuukkelivyöhyke paljastui Samaan aikaan yleisökyselyn kanssa kuukkeleita etsittiin harrastajien toimesta eri puolilla ns. Väli-Suomea myös ruokintapaikkojen avulla. Näissä kuukkeli-verkoston järjestämissä melko laajoissa kartoituksissa hyödynnettiin myös kyselyn tuloksia sekä lintuharrastajien aikaisempia havaintoja. Tuloksena yhteistyöstä löydettiin aiemmin hyvin heikosti tunnettu, mutta nykyisin selvästi eteläisen Suomen tärkein kuukkelialue Etelä- ja Pohjois-Savojen sekä Pohjois-Karjalan väliseltä rajaseuduilta. Alueelle järjestetyiltä kuukkelien ruokintapaikoilta saatiin vuoden kuluessa havainnot noin sadasta kuukkelista ja ne edustavat ainakin viittäkymmentä eri reviiriä. Kuukkelireviirejä näyttää olevan Kaavilta Outokummun ja Liperin kautta Heinävedelle kulkevalla pohjois-eteläsuuntaisella metsäisellä alueella varsin tasaisesti ja kattavasti. Myös Juvan seudulta saatiin runsaammin havaintoja. Sen sijaan idempää Pohjois-Karjalasta tai lännempää Keski-Suomesta kuukkeleita ei löytynyt näin runsaasti. "On mahdollista, että hyvä kuukkelitihentymä seurailee Savojen ja Karjalan rajaseutua Pohjois-Pohjanmaan - Kainuun puolelta kenties jopa Etelä-Karjalaan saakka", pohtii Sulkava. Löytynyt "kuukkelivyöhyke" on lajin portti Etelä-Suomeen ja siksi erittäin tärkeä. Kuukkelivyöhykkeen mahdollinen jatkuminen kartoitusalueelta etelään ja pohjoiseen olisi hyvä varmistaa jatkotutkimuksilla. Kuukkelihavaintojen keruu jatkuu. Syyskesä sekä syksy ovat hyvää aikaa havainnoida kuukkeleita. Havaintoja voi edelleen toimittaa niin postikortilla kuin nettisivuilla olevalla lomakkeellakin (www.sll.fi/kuukkeli). Ja suuret kiitokset kaikille kuukkelitietoutta havainnoillaan jo kartuttaneille! Havainnot ja lisätietoja: Risto Sulkava, 050-5602113 / risto.sulkava@sll.fi / Aaponkaari 3, 42800 Haapamäki l
• Osuva valinta SELLIER & BELLOT KIVÄÄRINPATRUUNAT EXERGY - SELLIER & BELLOTIN UMPIKUPARINEN UUTUUSLUOTI SUURRIISTAN METSÄSTYKSEEN Sellier&Bellot:n metsästäjien kanssa tiiviissä yhteistyössä kehittämä umpikuparinen eXergy -kivääriluoti. Alumiinikärjen ansiosta luoti aukeaa osuessaan välittömästi viiteen sakaraan, näin iskuenergia on maksimaalinen. Luodin jäämäpaino on lähes 100 %. UUTUUS! .308 Win FMJ 9,55 g 40e / 50 kpl SELLIER & BELLOT KIVÄÄRIN HARJOITTELUPATRUUNAT Rautavapaat, korkealaatuiset Sellier & Bellot -patruunat harjoittelukäyttöön löydät ase- ja urheiluliikkeistä kautta maan. .30-06 Sprg FMJ 11,7 g 45e / 50 kpl 6,5x55 Swedish FMJ 9,0 g 41e / 50 kpl REMEKSEN VUODEN 2011 KATALOGI ON ILMESTYNYT! www.remes.fi Tutustu katalogiin netissä tai lähimmällä jälleenmyyjälläsi Myynti: Ase- ja urheilu- liikkeet kautta maan IE GH OFF JUHL AVUOSI Jolloin Metsästäjä voittaa! JA GD- UND SP ­ 125 UOTTA EN O R T WA F F · cal 30-06, 8x57 IRS, 9,3x74R · Piipun pituus 60 cm · Bayerilainen poskipakka · Kaivertamaton · Käsiviritteinen, ase virittyy taitosta uudestaan · Etuliipasimessa herkistin · Kiikarin asennus valmius · Aselaukku 4.600 sis. alv s EUR CLASSIC K AKSOISLUODIKKO Juhlaetusi 1.013 EUR W I R K Ö N N E N W A F F E N. TIEDUSTELE SEURAAVAA TEHDASVIERAILUA! 1,25 - 4x20 HUN OPTIO Schmidt & Bender FlashDot FD7 Tehdasasennetulla kääntöjalalla VUODESTA 1960 1.868 EUR Pohjoisranta 22, 00170 Helsinki, Finland, Tel. 09-135 135 8, Fax 09-135 167 1 KR
• Merja Vierelä Kuulumisia Ylä-Lapin aikaistetusta hirvijahdista Pohjois-Suomen hirvenmetsästysolosuhteet ovat ankarat paksun lumipeitteen ja nopeasti lyhenevien päivien vuoksi. Ylä-Lapin hirvenmetsästäjät saivat aloittaa viime syksynä jahdin jo syyskuun 1. päivä ja he olivat syystäkin tyytyväisiä. Hirvenmetsästäjien harras toive on, että aikaistamisesta tulisi pysyvä, sillä nyt Ylä-Lapin alueella on menossa vasta kokeilu aikaistamisesta. l Enontekiön, Inarin, Muonion ja Utsjoen riistanhoitoyhdistysten hirvenmetsästäjät pääsivät vuosien odottelun jälkeen aloittamaan jahdin muuta maata aiemmin eli syyskuun alussa. Hirvijahti myös päättyy aiemmin, jo marraskuun lopussa. Aikaistaminen on kokeiluluonteinen, kestoltaan kolme vuotta. Syksy 2010 oli näistä ensimmäinen. Lapin riistanhoitopiirin teetti kyselytutkimuksen, jossa haluttiin selvittää aikaistamisen onnistumista ja kokemuksia. Työ toteutettiin opinnäytetyön muodossa. Kysely postitettiin kaikille Ylä-Lapin riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajille sekä hirvenmetsästyksenjohtajille, joita oli kaikkiaan 250 henkilöä. Lähes 70 prosenttia vastasi kyselyyn, joten tuloksia voidaan pitää varsin luotettavina. Pohjoisen Suomen hirvenmetsästäjiä on närkästyttänyt jo pitkään, kun naapurin puolella Ruotsin Norrbottenissa hirvenmetsästys alkaa vuosittain pääsääntöisesti syyskuun alussa. Norrbottenin lääni sijaitsee pohjois­etelä-suunnassa suunnilleen Oulun korkeudelta käsivarren Kilpisjärven pohjoispuolelle. Siellä lääninhallitus kuulee vuosittain muita metsien eri käyttömuotojen edustajia säätäessään metsästysaikoja. Lisäksi siellä otetaan metsästysaikoja säädettäessä huomioon alueen lumipeitteen paksuus ja maasto-olosuhteet. Norrbottenissa on käytössä niin sanottu kiimaajan rauhoitus, jota nyt sovellettiin Suomen puolellakin aikaistettuun hirvenmetsästykseen, joskin Suomessa se kesti kolme viikkoa, eli viikon pidempään kuin Norrbottenissa. Tuolloin naapurimme puolella maastoon ajoittuvat paitsi poronhoitotyöt mutta myös metsäkanalintujahti. Tällöin hirvenmetsästystä harrastavilla on mahdollisuus osallistua myös metsäkanalintujahtiin. Kiima-ajan rauhoitukseen oltiin myös Suomen puolella tyytyväisiä, mutta koettiin sen olevan liian pitkä. Rauhoituksella vältettiin muun muassa yhteentörmäykset samanaikaisten poronhoitotöiden kanssa, mutta myös hirvet saivat lisääntymisrauhan. Toisaalta YläLapin hirvenmetsästäjät kokivat jossain määrin turhautumista kiima-ajan rauhoituksesta, sillä viereisissä riistanhoitoyhdistyksissä, joissa oli normaali hirvenmetsästysaika, oli hirvijahti käynnissä tuohon samaan aikaan. Lunta, pakkasta ja kaamosta Lapin lääniin talvi tulee aikaisin ja lunta on yleensä runsaasti, mikä hankaloittaa maastossa liikkumista ja hirvenmetsästystä. Esimerkiksi Enontekiön, Kittilän ja Muonion alueilla lumipeitteen paksuus saattaa olla joulukuussa jopa yli 50 cm. 29.10.2010 mitattiin Kittilässä 35 cm ja muualla Pohjois-Lapissa 10­20 cm. Yleensä Lapissa ollaan varsin talvisissa olosuhteissa hirvimetsällä jo lokakuun puolivälin aikoihin. Lisäksi lumi on koostumukseltaan sellaista, että se ei kanna hiihtäjää tai lumikengillä liikkujaa samalla tavalla kuin kevättalvella. Esimerkkinä jalkaisin liikkumisen vaikeudesta voidaan todeta, että esimerkiksi Kittilässä satoi syksyllä 2010 aikaisin paksu eristävä lumikerros, jolloin maa ei ollut vielä ehtinyt jäätyä. Tällöin kävellessä maastossa kengän pohjat koskettivat vuoroin märkää maata ja vuoroin tarttuvaa pakkaslunta, jolloin lopputuloksena oli jatkuvasti kengän pohjissa tiukasti kiinni noin 10 cm paksut ja raskaat lumitaakat, jotka paitsi haittasivat liikkumista, olivat myös liikkuessa vaaraksi sekä vaikeat irrottaa. Tämä sama ilmiö tapahtui luonnollisesti myös hirvikoirille, mikä vaikeutti niiden työskentelyä ja laski työskentelyhalukkuutta. Olosuhteita vaikeuttaa lumen lisäksi syksyn edetessä enenevissä määrin päivän pituuden lyheneminen. Ajanjaksoa, jolloin aurinko ei nouse enää horisontin yläpuolelle, kutsutaan kaamokseksi. Tällöin päivän aikana on vain hetkellisesti hämärää. Kuta pohjoisempana ollaan, sitä pitkäkestoisempi kaamos ajallisesti on. Huomattavaa E 34 l Metsästäjä l 5 l 2011 Yksimielisiä oltiin siitä, että joulukuussa valon määrä ei riitä hirvenmetsästykseen.
• on, että vaikka esimerkiksi Rovaniemellä ei ole varsinaista kaamosta, se ei tarkoita sitä, että päivä olisi pitkä ja valoisa, vaan aurinko saattaa juuri ja juuri pilkahtaa horisontin takaa. Jokainen hirvimies tai -nainen tietää, kuinka pitkiksi hirvenmetsästyspäivät voivat venyä; jahtiin ei aivan riitä hetkellinen hämärä, vaan metsästyspäivät voivat hyvinkin olla kahdeksantai kaksitoistatuntisiakin. "Lapissa ei tulisi metsästää hirviä joulukuussa, koska päivä on äärettömän lyhyt ja päivänvaloa tuskin lainkaan. Pimeys aiheuttaa vaaratilanteita ja vahinkoja." (Hirvenmetsästyksenjohtaja YläLapista) Pakkanen tuo myös omat haasteensa maastossa liikkumiseen. Kehon jäähtyminen heikentää sekä älyllistä että fyysistä suorituskykyä, jolloin tapaturmariski luonnollisestikin kasvaa. Oma lukunsa on myös aseiden toimivuus tai toimimattomuus ja sen mukanaan tuomat turvallisuusriskit. Terminen talvi saavuttaa Lapin läänin syys­lokakuun vaihteessa. Syksy 2010 oli hyvä esimerkki siitä, kuinka ankara talvi voi yllättää jo hyvinkin varhaisessa vaiheessa syksyä. Rovaniemen pohjoisosista pohjoiseen elohopea pysytteli -30 celsiusasteen tienoilla lähes koko marraskuun ajan. Voidaan siis ykskantaan todeta, että hirvenmetsästyksen aikaistaminen olisi varsin perusteltua joko koko Lapin alueella tai niiden riistanhoitoyhdistysten alueilla, jotka sijaitsevat poronhoitoalueella. Tällöin hirvenmetsästyksessä oleva kiima-ajan rauhoitus edesauttaisi poronhoitotöiden onnistumista maastossa. "Jo marraskuulla "päivät" liian lyhyitä. Valoa ei riittävästi. On todella hyvä, että hirvet pääsevät levähtämään ja rauhoittumaan joulukuussa kun on pimeää, paljon lunta, pakkasta ja ravinto hakusessa. Ja se on se turvallisuuskin tässä asiassa, valoa tuskin lainkaan, vain kaksi pimeää vastakkain." (Hirvenmetsästyksenjohtaja Ylä-Lapista) Lumensyvyydet keskimäärin kuukausittain 0 Enontekiö Inari Muonio Utsjoki Kittilä Rovaniemi Rovaniemi Lokakuu Marraskuu Joulukuu 1,56 9,96 23,53 Kittilä 2,88 13,79 32,81 Utsjoki 2,04 11,2 24,61 Muonio 2,11 10,23 29,74 Inari 4,06 13,96 29,29 Enontekiö 2,15 15,04 32,09 5 10 15 20 25 30 35 KUNTA Enontekiö Inari Muonio Utsjoki Kittilä Rovaniemi KAAMOS ALKAA 6.12.2010 2.12.2010 9.12.2010 26.11.2010 14.12.2010 KAAMOS PÄÄTTYY 7.1.2011 11.1.2011 4.1.2011 16.1.2011 30.12.2010 KAAMOKSEN KESTO, VRK 32 40 26 51 16 0 (Kuvio 2. Kaamoksen alkamis- ja päättymisajankohdat talvella 2010­2011 sekä sen kesto vuorokausina) (Kuvio 1. Keskimääräiset lumipeitteen syvyydet (cm) kuukausittain vuosilta 2000­2010) Metsästäjät olivat ilahtuneita erittäin maukkaasta, ennen kiima-aikaa kaadetusta uroshirven lihasta. Suurin osa Ylä-Lapin hirvenmetsästäjistä oli sitä mieltä, että päätös tuli liian myöhään. Vuosilomia ei ollut ajoitettu aiempien vuosien tapaan hirvenmetsästystä silmällä pitäen. Puolella vastaajista lihojen säilyttäminen ja riiputtaminen tuotti päänvaivaa, sillä aiempina vuosina ei ollut tarvittu lihoille kylmäsäilytystiloja. Metsästäjät olivat kuitenkin erityisen ilahtuneita erittäin maukkaasta uroshirven lihasta, jotka oli kaadettu ennen kiima-aikaa. 66 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että syyskuussa kaadetut vasat olivat huomattavan pienikokoisia. Kiima-ajan rauhoitusta pidettiin hyvänä, joskin liian pitkänä. "Meidän ryhmämme osalta menivät lomat ym. järjestelyt täysin sekaisin. Käytännössä muutos johti metsästyksen myöhäistämiseen." (Hirvenmetsästyksenjohtaja Ylä-Lapista) 81 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että hirvenmetsästyksen tulisi alkaa syyskuun alussa koko Lapin läänin alueella. Varsin yksimielisiä kyselyyn vastanneet olivat siitä, että joulukuussa ei valon määrä ole enää riittävä hirvenmetsästykseen. Lisäksi vastauksista kävi selkeästi ilmi, että metsästäjät toivovat päätöksentekoa metsästysajoista selvästi enemmän paikalliselle tasolle. Metsästäjät myös kokivat, että heistä ei ollut haittaa maastossa muille luonnossa liikkujille, Lapissa kun on laajat kairat. "Lapin läänissä tulisi saada päättää paikallisesti metsästysajoista, sillä täällä on aivan erityiset olosuhteet." (Hirvenmetsästyksenjohtaja Ylä-Lapista) Hirvenmetsästäjät osallistuvat koko kokeilun ajan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen hirvitutkimukseen, jossa tutkitaan aikaistamisen vaikutuksia hirvikantaan. Metsästäjien tehtävänä on kerätä tarvittavia näytteitä kaadetuista hirvistä. Näistä saatuja tuloksia käytetään laadittavana olevaan hirvitalousstrategiaan. Valtaosa metsästäjistä osallistui mielellään tutkimusaineiston hankintaan ja he pitävät hirvitutkimusta tärkeänä. 14 prosenttia vastaajista olisi halunnut näytteiden keräämisestä korvauksen. "Näytteiden otosta näytti tulevan "rangaistus" aikaistamisen vaatimukselle." (Hirvenmetsästyksenjohtaja Ylä-Lapista) Hirvi kuuluu luonnollisena osana Suomen luontoon. Suomessa on terve ja hyvinvoiva hirvikanta, josta eivät ole huolissaan edes luonnon- tai eläinsuojelujärjestöt. Riistahallinnon tehtävänä on toteuttaa hirvikannan hoitoa, joten olisi hyvä odottaa rauhassa kokeilusta saadut tulokset Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselta, jolloin mahdolliset metsästysaikojen muutokset perustuisivat tutkittuun tietoon. Kokeilua on jäljellä enää kaksi vuotta ja olisi vaikea olla uskomatta, ettemmekö me suomalaiset metsästäjät sen ajan vielä malta. l Hirvenmetsästäjät tyytyväisiä viime syksyn jahtiin Päätös hirvenmetsästyksen aikaistamisesta tuli 18.8.2010, eli hieman ennen jahdin alkamista. Kirjoittaja opiskelee metsätaloutta Rovaniemen ammattikorkeakoulussa ja on Kittilän riistanhoitoyhdistyksen hallituksen varajäsen. Hän on tehnyt kyselytutkimuksen "Aikaistettu hirvenmetsästys Enontekiön, Inarin, Muonion ja Utsjoen riistanhoitoyhdistysten alueella 2010" Lapin riistanhoitopiirin toimeksi antamana. Kirjoittaja kiittää lämpimästi kaikkia kyselyyn vastanneita! Metsästäjä l 5 l 2011 l 35
• Allen Deluxe ASEPUSSI 29 35 Kestävästä endura-materiaalista valmistettu pehmustettu asepussi kestävällä vetoketjulla. Pussin pituus 132cm. Uusi kelluva asepussi max 4 camo kuosilla. Sopiva pussi esim. puoliautomaattihaulikolle. Nopea tarralla suljettava läppä. Kestävä endurakangas. Yksi tarviketasku. Pussissa kantokahvat ja kantohihna. Pituus 132cm. Allen Camo Max-4 KELLUVA 52 ASEPUSSI Allen Pro ASEPUSSI 69 Kolmella tarviketaskulla varustettu asepussi. Erittäin vahva vetoketju, erikoispehmusteet, myös kiikariaseelle. Pussiin mahtuu kiikarikivääri Bipodilla varustettuna. Pussin pituus 117cm. 139 ,0 379 Ylivieska ja Lahti Wildgame X6C RIISTAKAMERA Riista/valvontakamera 6.0 megapikselin kuvakennolla. Kuvaa huomaamattomasti myös täysin pimeässä. - 64 MB sisäinen muisti - SD-korttipaikka 8.0GB muistikortille - Infrapunasalama - Värilliset still- ja videokuvat päivällä - Mustavalkoiset still- ja videokuvat yöllä - Toimii kahdeksalla AA-paristolla - Akkukytkentämahdollisuus - Liiketunnistimen herkkyyden säätö - Kuvaresoluution vaihtamismahdollisuus - Väri Realtree APG-metsäkuvio - Selkeä suomenkielinen käyttöohje - Vuoden takuu (Norm 229,-) Uusi Optifade vaativalle metsästäjälle. Gore tex-kalvo varmistaa vedenpitävyyden ja viihtyvyyden kosteissakin jahtisäissä. Takissa useita vetoketjullisia taskuja, tarvikkeille ja radiopuhelimelle. Säädettävät hihansuut ja irroitettava, suojaava huppu. Kahisematon pintakangas. Kaikki ominaisuudet, jota voit tarvita vaatiessasi parasta mahdollista. Myynnissä: Härkila Stealth Optifade CAMOTAKKI 4 90 Allen PATRUUNATASKU ASEENPERÄÄN - Mallit kivääriin ja haulikkoon. - Taskussa tilaa viidelle haulikonpatruunallle tai kymmenelle kiväärinpatruunalle Härkila Stealth Optifade CAMOHOUSUT 259 11 90 Gitano HIRVIPIPO Jahtipio jokaiselle hirvimetsästäjälle Täydellinen jahtisaapas metsästäjälle. Tukeva jalkine suojaa ja tukee - Tyylikkäät ja asiaan kuuluvat tekstiompeleet askellusta. Arvostetuin Gore tex-kalvo varmistaa vedenpitävyyden ja - Yksi koko - Takuu varmaa Gitano-laatua! pitävä kumipohja vaimentaa tehokkaasti askellusta ja pitää kosteallakin alustalla. Kevyet täysnahkakengät kovaan käyttöön. Garmont Lynx GTX METSÄSTYSKENGÄT 229 9 45 ,0 Anar Seita ERÄPUKU Uutta kuosia ja Gore tex kalvolla. Näyttävät erähousut huippu ominaisuuksilla - Kahisematon kangas - Täydellinen vedenpitävyys - Useita vetoketjullisia taskuja - Säädettävät lahkeen suut - Uusi huomaamaton digikuosi 59 90 Atemi BL-2200 VAKUUMIPAKKAUSKONE Myynnissä: Ylivieska ja Lahti Pakasta marjat lihat ja kalat paremmin säilyviksi ja vähemmän tilaa vieviksi. Pakkauspussit vakuumilaitteeseen. Edullinen vakuumikone, jonka avulla pakastaminenkin on entistäkin helpompaa. Atemi 2x22x500cm VAKUUMIRULLA Vettähylkivä, hengittävä ulkoilupuku metsästykseen ja retkeilyyn. Ohut, mutta kestävä ulkokangas, hylkii vettä eikä ole liian kuuma liikkuvaan ulkoiluun. Housuissa painonapein varustetut reisitaskut molemmissa lahkeissa sekä vetoketjullinen avaintasku takapuolella sekä tarranauhalla kiristettävät lahkeen suut. Ohut verkkovuori parantaa hengittävyyttä ja lisää käyttömukavuutta. - Materiaali, päällinen: 65% polyesteri, 35% puuvilla - Materiaali, vuori: 100% polyesteri - Konepesu: 40 astetta, ei rumpukuivausta, tasokuivaus Hubertus TEERIJA PYYPILLIT 9 90 39 Oikeat metalliset houkutuspillit kanalintujahtiin. Mallit teerelle ja pyylle. Useita erimallisia hanhipillejä, puisia ja muovisia. Valitse sopivin! MERI- JA METSÄ- Nordik Predator KETTUPILLI HANHIPILLEJÄ 28 19 S200-G: S200-R: S300-G: S300-R: S400-G: S400-R: 90 Hiviz S-SARJAN KUITUTÄHTÄIN Magneettikiinnitteinen etutähtäin, yksi vaihdettava punainen tai vihreä valokuitu.- Kolme eri mallia erilevyisiä tähtäinkiskoja varten. (vihreä) kiskonleveyksille 4.2 mm - 6.5 mm (punainen) kiskonleveyksille 4.2 mm - 6.5 mm (vihreä) kiskonleveyksille 5.7 mm - 8.2 mm (punainen) kiskonleveyksille 5.7 mm - 8.2 mm (vihreä) kiskonleveyksille 8.2 mm - 11.3 mm (punainen) kiskonleveyksille 8.2 mm - 11.3 mm Kokeile ketunpyyntiä kätevän pillin avulla. Pillissä neljä eri äänivaihtoehtoa. Kestää pakkasta ja ääni kantaa kauas. Duke 120 RAUDAT 9 90 Pienpetojen pyyntiin tehdyt raudat. Soveltuu minkille ja piisamille.- Sisämitat: 11x11 cm
• Allen Magnum KUVAPUSSI Pakkaa houkutuslinnut kätevään verkkokassiin, sopiva malli vaikka hanhenkuville. - Koko: 120x127cm - Kantohihnat - Vyötäröremmi - Erittäin kestävä verkkomateriaali 25 Metsästäjän eräreppu, jossa runsaasti taskuja ulkopuolista täyttöä varten, pohjassa ylikuormausvara, jolla saa tilavuutta lisää noin kolme litraa. Säädettävät kantolaitteet ja lannevyö. Pikalukolla kiristetävä lumihuppu. Kokonaistilavuus noin 45 litraa. Reppu suomalaiseen luontoon ja eräretkeilyyn. Sniper Forest ERÄREPPU Allen Deluxe Handle CAMO-KOIRALIIVI 29 Neopreenistä valmistettu naamio ja suojaliivi koiralle, Lämmittävä neopreeni pitää lämpöä ja säilyttää koiran energiaa. Liivissä kätevä kantokahva, jonka avulla voit nostaa koiran esim. vedestä veneeseen. Nopea tarrakiinnitys. Liivissä paikka talutushihnalle. 59 699 ,0 Garmin Astro on johtava GPStekniikkaan perustuva koirapaikannusjärjestelmä. Astro-sarjan uusin käsi-GPS-laite Astro 320 on edeltäjiäänkin parempi. Siihen on lisätty suositun GPSMAP® 62-sarjan laiteominaisuuksia. - Huippu toimiva GPS-vastaanotto, on toteutettu HotFix®teknologialla varustetun, erittäin herkän GPS-vastaanottimen sekä quad helix-antennin avulla. Astro 320:ssa on metsästäjien toivomia lisäominaisuuksia, mm. laajempi Garmin Astro Gps KOIRATUTKA kantama, helpompi käytettävyys, värinähälytys ja erinomaiset karttaominaisuudet. Astro 320 on varustettu edistyksellisillä kartanpiirtoominaisuuksilla sekä kirkkaalla, auringonvalossa luettavalla 2.6 65k värinäytöllä. Laitteessa on valmiina sisäinen, maaston muodoilla varustettu maailman peruskartta. Lisäkarttatiedoista saattaa olla apua jahdin suunnittelussa. Sisäistä muistia tai microSD -korttipaikkaa voi käyttää lisätuotteiden, kuten BirdsEye Satellite Imagery-palvelun ja Garmin TOPO-karttojen, lataukseen. BirdsEye Satellite Imagery on rekisteröitävä, ilmakuvien tarkasteluun tarkoitettu palvelu. Parannetussa käyttöliittymässä sen hetkisen zoomaustason ulkopuolella olevien koirien sijainti näkyy näytön reunassa. Käyttäjä voi myös valita näytöllä näkyvien koirien seurantajälkien määrän tai piilottaa ne karttakuvaa häiritsemästä. Kauttaaltaan vahvistetussa ja vesitiiviissä käsilaitteessa on kolmiakselinen sähköinen kompassi, jonka avulla metsästäjä näkee koiransa tarkan sijainnin myös laitteen ollessa kallistettuna, äänettömiä hälytyksiä tukeva sisäinen värinämoottori sekä näppäinlukko. Laitteeseen on saatavissa kaksi antennivaihtoehtoa, joista pidemmän avulla paikannuskantamaa pystyy lisäämään jopa 30 %. Pidemmän antennin enimmäiskantama Astro 320:n ja Garmin-lähetinkaulapannan välillä on jopa lähes 15 km tasaisessa, peitteettömässä maastossa. Aikaisempien mallien tapaan Astro 320:lla pystyy seuraamaan samanaikaisesti jopa kymmentä koiraa. Laite on yhteensopiva Garmin DC 20-, DC 30- ja DC 40-kaulapantojen sekä lisävarusteiden kanssa. Tuotetta saatavilla alkaen viikolla 37 99 Savotta Military MAKUUPUSSI 39 Perinteinen valinta, helppo pystyttää - Polyamidi kangasta, sisäpinta hopeoitu heijastamaan nuotion lämnpöä.- Paino 1,1kg. - Erä! Legendaarinen Military makuupussi - Koko: 225 x 90 x 65 cm - Paino: noin 2,6 kg - Käyttöalue: +10 ...-25o C - Päällis- ja vuorikangas: 300T ripstop nylonkangas Täyte: 400g/m2 silikonikyllästetty hollofiber-kuitu - Kipinäsuojattu jalkopää Sentry Safe 8 ASEEN ASEKAAPPI 169 119 Savotta LOUE-LAAVU Sniper Camo -30 MAKUUPUSSI Untuvapussi maastokankaalla. Koteloitu untuvatäyte, puolipitkä vetoketju, muotoon ommeltu huppu sekä lämpökaulus auttavat pitämään nukkujan lämpimänä pienemmän lämpöhukan ansiosta. - Pussin koko 230x80x55cm - Mukana compressisuojapussi - Extreme pakkaskesto -30 astetta! Huolehdi metsästysaseittesi asianmukaisesta säilytyksestä. - Asekaappi jopa kahdeksalle aseelle - Ovessa kolmipistelukitus - Piilosaranat - Piilotettu lukko - Upotettu kahva - Pohjassa kiinnityspisteet lattiaan - Materiaali: 1,2mm - Koko: 1397mm x 533mm x 254mm Tilavuus: 166,4l - Paino: n. 30 kg - Väri: mattamusta 219 Aidossa sen salaisuus! - Alkuperäinen puolustusvoimien makuupussi! - Kipinäsuoja ja muut tutut mukavuudet -Comfort -30 celsius astetta! - Extreme -38 celsius astetta! . Myynnissä: Ylivieska ja Oulu Carinthia SA Finn-System MAKUUPUSSI 39 3kpl Kätevä monikäyttökangas, jota voit hyödyntää laavuna, katoksena, riipumatonsuojana tai mielikuvituksesi mukaan missä vain. Kiinnitys naruilla ja maakiiloilla käyttökohteen mukaan. Kevyt ja kompakti paketti kulkee pienessä tilassa. Paketti sisältää pelkän kankaan. - Koko: n. 3 X 3m Primus Tarp LW KANGAS 20 HANHENKUVAT, KELLUVAT JA KUORET Useita malleja, kaikki versiot samaan hintaan! Myynnissä: Ylivieska, Oulu ja Lahti Osta myös verkosta: www.karkkainen.com se edullisen ostamisen tavaratalo Kärkkäinen Ylivieska Ollilanojankatu 2, Ylivieska Kärkkäinen Oulu Alasintie 12, Limingantulli, Oulu Kärkkäinen Ii Infopiste 010 430 3820 Sorosentie 2, Ii Kärkkäinen Lahti Pasaasi 2, Renkomäki, Lahti Verkkokauppa osoitteessa: Keskus 010 430 3000 Keskus 010 430 3020 Keskus 010 430 3630 www.karkkainen.com
• Petri Timonen, tutkimusmestari, Raisa Tiilikainen, tutkija, Jyrki Pusenius, tutkija, RKTL Pantahirvet syksyn 2011 metsästyksessä Hirvien liikkeitä ja elinympäristöjä selvittävän hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa kannanhoidon ja vahinkojen ehkäisemisen tarpeisiin. Keskeisiä tutkimusongelmia ovat: (1) Kuinka laajalle säteelle hirvet levittäytyvät siirtyessään talvehtimisalueiltaan kesäelinpiireilleen ja edelleen metsästysajaksi. Tieto on erityisen hyödyllinen suunniteltaessa metsästyksen painottamista talvehtimisalueiden läheisyydessä. (2) Miten hirvieläimet liikkuvat suhteessa liikenneväyliin. (3) Suurpetojen vaikutus hirvieläinten liikkeisiin ja kuolevuuteen. (4) Selvittää hirvieläinten elinympäristöjakaumaa eri suuralueilla ja vuodenaikoina. Hankkeessa on pannoitettu yhteensä 137 hirveä. Tällä hetkellä maastossa on jäljellä 67 pantaa, joista 10 lähettää paikkatietoja. Toivomme, että edelleen toimivia pantoja kantavat hirvet säästettäisiin syksyn jahdissa, mutta toimimattomia pantoja kantavat 57 eläintä voidaan ampua ja pannat palauttaa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitokselle. Toimivat ja toimimattomat pannat voidaan erottaa vain keltaisissa pannoissa olevien suurten mustien numeroiden avulla. Tässä artikkelissa annamme tietoa eri alueilla pannoitettujen hirvien kohtaloista ja toimivia pantoja kantavien eläinten tämänhetkisestä sijainnista. L Pohjois-Suomi Lapissa Tervolan kunnan alueella pannoitetuista 8 hirvestä neljä on ammuttu hirvijahdissa, yksi kuollut luonnollisesti ja 2 pantaa on pudonnut. Ainoastaan panta nro 4442 (uros) on todennäköisesti vielä hirven kaulassa, mutta siitä ei ole saatu paikannusta 16.5.2011 jälkeen. Hirvi on viimeksi paikannettu Rovaniemeltä noin 20 km länteen Ternuvuoman maastossa. Tämän hirven saa ampua tulevan syksyn jahdissa. Kemijärvi-Salla alueella pannoitettiin joulukuussa 2009 yhteensä 13 hirveä. Näistä viisi on ammuttu viime syksyn jahdissa ja 6 pantaa on lopettanut paikannusten lähettämisen. Kaksi pantaa on edelleen toimintakuntoisia: pantanaaras 4487 oli elokuun alkupuolella Pelkosenniemen Kairanaavan maisemissa, ja pantauros 4434 Sallan puolella Suvas- ja Jaurutunturin maastoissa. Näiden pantahirvien toivotaan säilyvän tulevan syksyn jahdissa hengissä. Kuusamossa pannoitetuista 5 hirvestä kaksi ammuttiin viime syksyn aikana. Kaksi pantaa ei lähetä enää paikannustietoja ja yksi panta toimii edelleen. Tämä pantahirvi 4822 (uros) on asustellut kesän ajan vajaa 20 km Kuusamon keskustasta itään, Pikku-Säynäjä -kylän eteläpuolella, ja toivomme senkin pysyvän hengissä syksyn jahdissa. Kainuu Suomussalmella pannoitetuituista13 hirvestä 5 on ammuttu hirvijahtien yhteydessä ja 2 pantaa on pudonnut. Loput 6 pantaa on oletettavasti edelleen hirvillä mutta ne ovat toimimattomia, minkä vuoksi kyseiset pantahirvet saa ampua hirvijahtien yhteydessä. Sotkamo-Ristijärvi alueella pannoitetuista 11 hirvestä neljä on ammuttu. Kaksi pantaa on pudonnut ja neljä pantaa ei lähetä enää paikannuksia. Ainoalla toimivalla pannalla varustettu naarashirvi 4842 liikkuu Sotkamon koillispuolella Heinävaaran alueella ja tämä hirvi toivotaan jätettävän ampumatta vielä tulevana syksynä. Kuhmossa pannoitetuista 19 hirvestä on ammuttu viisi, yksi kuollut luonnollisesti, pudonneita pantoja on löytynyt 5 ja toimimattomia pantoja on yhteensä 7. Yhä toiminnassa olevalla pannalla varustettu naarashirvi 4486 siirtyi elokuun alkupuolella Venäjän puolelle. Jos hirvi palaa takaisin Suomeen, toivomme että se säästetään syksyn jahdissa. Paltamossa pannoitetuista 11 hirvestä 2 on ammuttu ja kuuden panta on pudonnut. Kaksi pantaa ei lähetä enää paikannuksia ja ainoastaan panta 4831 toimii edelleen. Toivomme että tämä naarashirvi sääs- tetään. Se on asustellut Vaalan koillispuolella Paatinjärven maisemissa lähellä Puolangan rajaa ja voi syksyn aikana kulkeutua myös Puolangan puolelle. Pohjanmaa ja rannikkoalue Uusikaarlepyy-Kruunupyy -alueella pannoitetuista 11 hirvestä yksi kuoli hirvikolarissa 8-tiellä ja yksi ammuttiin viime syksyn jahdissa. Loput 9 pantaa eivät lähetä enää paikannuksia, joten siellä saa ampua kaikki jahdissa vastaantulevat pantahirvet. Vöyri-Maksamaalla sai pannan 11 hirveä, joista kaksi on kuollut hirvikolarissa ja yksi on pudottanut pantansa. Seitsemän pantaa ei lähetä enää paikannuksia ja vain yksi panta 4830 on enää toimintakuntoinen. Tämä naarashirvi on ollut kesän meren rannalla Tottesundissa mutta siirtynee syksyn aikana takaisin sisämaahan Vöyrin suuntaan. Toivomme että tämä hirvi jätetään ampumatta vielä tulevana syksynä. Pohjoisempana Kannuksessa pannoitetuista 11 naarashirvestä yksi ammuttiin syksyllä 2009 ja neljä hirveä on onnistunut pudottamaan pantansa. Neljä pantaa on mykistynyt mutta kaksi pantaa on edelleen toiminnassa. Näistä toinen, 4472 on ollut koko kesän ajan Kalajoen keskustan tuntumassa mut- 38 l Metsästäjä l 5 l 2011
• Eletään täysillä! ta siirtynee syksyn aikana takaisin Kannuksen suuntaan. Toinen naaras 4490 on puolestaan ollut viime aikoina Kalajoen ja Himangan puolivälissä Torvenkylän alueella. Olisi hyvä jos nämä naaraat säästettäisiin syksyn jahdissa. 7 pantaa eivät siis lähetä enää paikannuksia, joten hirvet voidaan ampua jahtien yhteydessä. Metsästäjä suojaa kuulosi! Oticonin aktiiviset kuulonsuojaimet suojaavat kuuloasi haitallisilta ääniltä, mutta vahvistavat samalla ympäristön hyödyllisiä ääniä, kuten puhetta. Hit Pro Hunter -suojaimet säädetään aina oman kuulosi mukaisesti. Niillä kuulet entistä paremmin metsällä ja saat suojan laukausten melua vastaan. Mittaamme kuulosi ja otamme vahamallin korvakäytävästäsi aktiivisen kuulonsuojaimen valmistamista ja säätämistä varten. Soita meille ja kysy lisää! Hit Pro Hunter aktiivinen, yksilöllinen suojainpari Elacin Compact FlexComfort passiivinen, yksilöllinen suojainpari Havaintoja otetaan edelleen vastaan Kaikki pantahirviin liittyvät havainnot kiinnostavat hirvitutkimusta edelleen ja niitä voi lähettää sähköpostilla, kirjeitse tai soittamalla. Osa toimimattomista pannoista voi olla pudonnut, joten varsinkin pannoituspaikkojen lähialueilta kannattaa tarkistaa saaliiksi saatujen hirvien korvat korvamerkkien varalta (keltainen numeroitu merkki). l Etelä-Suomi Sipoossa pannoitetun hirvisonnin panta toimi hyvin kunnes se putosi keväällä 2011. Kirkkonummella Porkkalanniemellä pannoitetuista 9 hirvestä kolmelta on panta pudonnut, kolme hirveä on kuollut luonnollisesti ja yksi hirvi ammuttiin viime syksynä. Alueella on vielä kaksi toimimatonta pantaa ja niitä kantavat hirvet voi ampua tulevan jahtikauden aikana. Kirkkonummen pohjoispuolella pannoitetun naarashirven panta 4475 toimii yhä ja hirvi on Siuntion itäpuolella. Toivomme että tämä hirvi säästetään jahdissa. Riihimäki-Hyvinkää-Loppi-Karkkila -alueella pannoitetuista 13 hirvestä yhdenkään panta ei enää toimi. Alueen pantahirvistä kuusi pudotti pantansa, yksi näistä hirvistä ammuttiin viime syksynä. Loput Kaikki havainnot ja hirvipannat sekä korvamerkit ja ammuttujen pantahirvien alaleuka oheistietoineen lähetetään Matkahuollon kautta osoitteella: Petri Timonen, RKTL, 16900 LAMMI. Puh. 040-732 8936 ja sähköposti: petri.timonen@rktl.fi TARJOUS! 890 / pari (ovh. 1459 / pari) TARJOUS! 199 / pari (ovh. 230 / pari) Tarjoukset voimassa 31.10.2011 asti. Lisätiedot: puh. 09 2786200 tai www.oticon. Oticon_Metsästäjä-lehti_90x271mm+3mm.indd 1 Metsästäjä l 5 l 2011 l 39 12.8.2011 11.05
• Ulf-Erik Widd, riistapäällikkö, Suomen riistakeskus, Rannikko-Pohjanmaa JAKTLERDUVAN ­ Rannikko-Pohjanmaan jahtikarnevaalit nuorisolle Kokonaisvoittaja Ville Korkea-aho suorittamassa ampumaosuutta. Rannikko-Pohjanmaalla kouluvuosi päätetään joka kevät järjestämällä yläasteen oppilaille kokopäivän ohjelma metsästyspolun ja sportingammunnan merkeissä. "Jaktlerduvan" -nimellä kulkevasta tapahtumasta, joka järjestettiin keväällä 2011 kuudennen kerran, on tullut varsin arvostettu ja pidetty niiden oppilaiden keskuudessa, jotka harrastavat metsästystä, riistanhoitoa ja sportingammuntaa. Tavoitteena on antaa nuorille mahdollisuus syventää harrastustaan järjestetyissä ja valvotuissa olosuhteissa. 40 l Metsästäjä l 5 l 2011 J pailuosaan osallistuvat sellaiset 15 vuotta täyttäneet oppilaat, joilla on aseen hallussapitolupa. Alle 15-vuotiaalla oppilaalla on oikeus osallistua mikäli hänellä on täysivaltainen valtuutettu valvoja. Vaikka tapahtumassa nimetäänkin koko kilpailun ja eri luokkien voittajat, ei tarkoituksena ole, että kilpailu sinänsä olisi tapahtuman keskeisin osa. - Päivän aikana on yhtä paljon kyse koulutuksesta kuin kilpailusta. Aseturvallisuus ja aseenkäsittelyvarmuus on jatkuvasti ensisijaisesti esillä. Tänä aamuna esimerkiksi poliisi oli täällä ja tarkisti kaikki luvat, kertoi John-Erik Jussila, jolla Pietarsaarenseudun riistanhoitoyhdistyksen edustajan ominaisuudessa oli järjestelyjen päävastuu. 100 osallistujaa Keskiviikkona 1.6.2011 kokoontui liki 100 oppilasta Pietarsaaren Pirilön ampumrata-alueelle osallistuakseen Jaktlerduvan ­tapahtuman tämän vuoden kilpailuihin. Kaikki aseen hallussapitoluvan omistavat osanottajat alottivat päivän savikiekkoammunnalla. Parhaiten onnistui 15-vuotias Tobias Pajunen, Pietarsaaren Oxhamnkoulun oppilaita. Hän pudotti 25 kiekosta 24. Seuravana nuorelle l Jaktlerduvan 2011 ­tapahtuma järjestettiin Kokkolanseudun, Pietarsaarenseudun- ja Uudenkaarlepyynseudun riistanhoitoyhdistysten ja Pietarsaaaren ampumaseuran yhteistyönä. Kilpailu muodostuu kahdesta osasta: 1) Metsästyspolku, jonka varrella on 8-10 asemaa, joilla osanottajat pääsevät testaamaan osaamistaan niin lainsäädännössä kuin lajituntemuksessa käytännön metsästystilanteissa. Johdonmukaisena teemana on varma aseenkäsittely sekä niin eläinten kuin luonnon kunnioitus. Metsästyspolkuun voivat kaikki osallistua joko aseen kanssa tai ilman. 2) Savikiekkoammunta on kilpailun toinen osa. Sportingrataa on muokattu nuorille sopivaksi. Ampumatilanteet muistuttavat tyypillisiä metsästystilanteita. Tähän kil- Sursikkoulu vei kiertopalkinnon.
• Jaktlerduvan 2011 tapahtuman tulokset Savikiekkoammuntakilpailu, joukkueet Oppilaat Vuosik. Pisteet Pisteet 20 17 14 17 16 14 16 14 13 18 13 12 9 9 8 9 9 9 16 13 12 7 6 5 18 41 43 43 47 51 Koulu Oppilaat Pisteet Jouk. 117 101 93 103 88 79 103 94 84 93 90 79 93 86 69 Pisteet 126 118 115 128 113 106 103 101 88 102 100 81 78 76 74 Vuosik Lajintunnistusta ja etäisyyden arviointia Kahdella seuraavalla asemalla oli teh- 1 1 1 2 2 2 3 3 3 4 4 4 5 5 5 Krus Dan Källskog Jesper Kastus Joel Nyblom Alex Lönnbäck Kim Vikman Evert Norrgård Jimmy Hammarberg Pontus Sjöberg Simon Berg Samuel Åstrand Victor Skogman Philip Nordmyr Glenn Sörhannus André Karlberg Jesper Korsholm, yläaste Korsholm, yläaste Korsholm, yläaste Ådalenkoulu Ådalenkoulu Ådalenkoulu Tegengrenkoulu Tegengrenkoulu Tegengrenkoulu Kristinestad, yläaste Kristinestad, yläaste Kristinestad, yläaste Närpes, yläaste Närpes, yläaste Närpes, yläaste 31 32 33 25 24 26 77 68 80 51 50 49 54 55 56 9 9 9 9 9 8 9 8 8 Vöyrin Tegengrenkoulu voitti joukkekilpailun. 9 9 9 Ville Korkea-aho ja Tobias Pajunen sportingia ampumassa Metsästäjäpolku ilman kivääriä, joukkueet Oppilaat Vuosik. Koulu Jouk. 359 347 292 283 228 1 1 1 2 2 2 3 3 3 4 4 4 5 5 5 Ahlö Robin Snellman Oscar Holmborg Roger Ahlvik Viktor Mård Herman Mård Tony Johansson Robin Utgård Jim Norrgård Daniel Engstrand Joakim Pitkäkangas Rasmus Bäck Joni Sundström Mikael Sjöberg Jonatan Rasmus Martin Cronhjelmkoulu Cronhjelmkoulu Cronhjelmkoulu Sursikkoulu Sursikkoulu Sursikkoulu Petalax, yläaste Petalax, yläaste Petalax, yläaste Tegengrenkoulu Tegengrenkoulu Tegengrenkoulu Donnerin koulu Donnerin koulu Donnerin koulu Nro Sija 10 6 12 85 92 93 44 45 47 66 78 62 4 2 1 7 8 7 8 8 8 8 8 7 9 9 9 8 8 8 Metsästäjä l 5 l 2011 l 41 Joukk. 311 270 281 262 248 Koulu tarkka-ampujalle oli vuorossa metsäpolku. Jo ensimmäisellä asemalla Pajunen sai ensimmäset oppirahansa. Pari eläinkuvaa tulee esille ja oli ammuttava niihin lajeihin, jotka olivat sallittua riistaa. Pajunen antoi palaa ja osui hyvin, mutta mitään huippupisteitä ei syntynyt. - Oli pieniä paperilappusia eläimissä, joihin minun piti osua. Näistä minulla ei ollut aavistustakaan ja tähtäsin päähän. Seuraava asema oli samantapainen. Nyt Pajunen oli oppinut läksynsä. Hän tähtäsi oikeita kohtia ja keräsi täydet pisteet. Myös seuraavassa tehtävässä kaikki laukaukset osuivat niinkuin pitikin. Mutta hän sai 10 miinuspistettä, koska hän ampui metsoa, mikä olisi pitänyt jättää ampumatta. Pitää olla selvillä siitä, mitkä linnut ovat luvallista saalista sinä aikana, mikä esitettiin asemalla. Kaikesta huolimatta oli tiettyä jännitystä ilmassa. - Rata oli hurjan mielenkiintoinen ja oli kiva saada testata tietojaan, sanoi Pajunen. tävänä lajituntemus. Pajunen oli hyvin selvillä niin metsästyskoirista kuin linnuista ja keräsi runsaasti pisteitä. Kahden viimeisen aseman tehtävät koostuivat etäisyyden arvioimisesta ja metsästystietoutta vaativista kysymyksistä. Myös näillä asemilla Pajunen pärjäsi hyvin, mutta tämä ei riittänyt kokonaisvoiton saavuttamiseen. Sen korjasi sen sijaan myös Oxhamnkoulua käyvä Ville Korkea-Aho. Ville oli jo hyvissä asemissa savikiekkoammunnan jälkeen 23 osumallaan ja tuloksella 117 pistettä metsästyspolulla hän saavutti kokonaisvoiton. Hänellä oli myös koko metsäpolkukilpailun paras pistemäärä. - Olen tyytyväinen saavutukseeni, en uskonut että suoriutuisin näin hyvin metsästyspolusta, koska se oli minulle ensimmäinen kerta, sanoi voittaja kilpailun jälkeen. Itse hän uskoi, että ratkaisu saattoi tapahtua lajituntemuksen kysymysten kohdalla. Niistä hän selvisi hyvin. Metsästyspolulla ilman kivääriä oli Sursikkoulun oppilas Viktor Ahlvik paras tuloksella 128 pistettaä. Koko kilpailun parhaaksi joukkueeksi selvisi Vöyrin Tegengrenkoulun joukkue. l 1 1 1 2 2 2 3 3 3 4 4 4 5 5 5 6 6 6 Snygg Thobias Källskog Jesper Enlund Oskar Snellman Joas Östman Aron Ahlskog Robin Uusitalo Mattias Nyblom Alex Hellström Jakob Berg Samuel Norrbutts Joakim Skogman Philip Carp Robin Norrgård Jimmy Sjöberg Simon Sörhannus André Antfolk Kim Nordmyr Glenn Korsholm, yläaste Korsholm, yläaste Korsholm, yläaste Cronhjelmkoulu Cronhjelmkoulu Cronhjelmkoulu Ådalenkoulu Ådalenkoulu Ådalenkoulu Kristinestad, yläaste Kristinestad, yläaste Kristinestad, yläaste Tegengrenkoulu Tegengrenkoulu Tegengrenkoulu Närpes, yläaste Närpes, yläaste Närpes, yläaste 37 32 36 7 8 9 23 25 21 51 52 49 65 77 80 55 53 54 9 9 9 7 7 8 9 9 9 Metsästäjäpolku kiväärillä, joukkueet Nro Sija Yht. Nro Sija
• Juha Tiainen Ovatko kanalinnut uhanalaisia? Metsästäjän näkökulmasta otsikon kysymys saattaa olla hieman provosoiva. Viime joulukuussa julkistettiin Punainen kirja 2010, joka luetteloi Suomen uhanalaiset ja silmälläpidettävät eliölajit. Vastausta otsikon kysymykseen ei kuitenkaan voi antaa yhdellä sanalla. 42 l Metsästäjä l 5 l 2011 U l Uhanalaisuusarviointeja on esitelty riistanäkökulmasta Metsästäjän kolmessa edellisessä numerossa. Laji voidaan luokitella uhanalaiseksi selkeiden kriteerien nojalla. Lintujen kohdalla käytössä olivat tarkimmat, kantojen kokoon ja muutokseen perustuvat kriteerit. Tämä oli mahdollista, sillä kaikkien lintulajien runsaudesta ja sen muutoksista on pitkäaikaista tietoa. Mistään muusta lajiryhmästä ei voida esittää kanta-arvioita kaikista lajeista. Lajit luokitellaan kannan suuruuden ja muutoksen perusteella eri uhanalai- suusluokkiin, silmälläpidettäviin tai elinvoimaisiin (tai hävinneisiin). Tarkastelu koskee siis kaikkia lajeja, mutta Punaisessa kirjassa luetellaan vain uhanalaiset ja silmälläpidettävät lajit. On huomattava, että silmälläpidettävät eivät ole uhanalaisia, mutta niiden tilannetta on seurattava, jotta tilanteen huonontuessa voidaan ryhtyä toimenpiteisiin ennen uhanalaiseksi joutumista. Metsästettävien lajien kohdalla on perinteisesti käytetty rauhoituksia heikentyneiden kantojen vahvistamiseksi. On siis toimittu lajisuojelun periaattei-
• Lintutyöryhmässä itse asiassa äänestettiin metson ja teeren luokituksesta, sillä ne eivät ole millään muotoa uhanalaisia minkään arviointikriteerin perusteella. toja. Kymmenen vuotta sitten laji arvioitiin hävinneeksi maamme pesimäkannasta, mutta nykyään havaintoja on sen verran runsaasti ja säännöllisesti myös samoilta paikoilta, että on perusteltua olettaa lajin myös pesivän. Muista kanalinnuistamme fasaanin uhanalaisuutta ei arvioitu, koska uhanalaisuusarviointi ei koske ihmisen istuttamia vieraslajeja. Metsästettävistä alkuperäisistä kanalinnuistamme yksikään ei ole uhanalainen. Peltopyy oli vielä edellisissä, 10 ja 20 vuoden takaisissa tarkasteluissa vaarantunut, sillä sen kanta oli pitkään heikentynyt ja levinneisyysalue supistunut. Lajin tilanne oli heikoimmillaan 1980-luvun lopulla, mutta sen jälkeen kanta on vahvistunut. Myös levinneisyysalue on laajentunut, mutta ei läheskään entiselleen. Vahvimmat peltopyykannat rajoittuvat Pohjanmaalle, Lounais-Suomen sisämaahan ja Itä-Uudellemaalle ja Kymenlaaksoon. Laji voitiin luokitella elinvoimaiseksi vuonna 2010. Vaikka peltopyy ei enää olekaan uhanalainen, on sen kanta kuitenkin edelleen pieni ja altis suurille vaihteluille. Se on hyötynyt maatalouden maankäytön tehokkuuden vähenemisestä, lähinnä eri muodoissa tapahtuneesta kesannoinnista, joka on käsittänyt kymmenkunta prosenttia peltoalastamme jo parinkymmenen vuoden ajan. Niinpä on selvää, että peltopyy on altis maatalouspolitiikassa tapahtuville muutoksille. Toinen alkuperäinen avomaan kanalintumme on kiiruna, rakkaisen tunturimaaston asukki. Sen kanta on vakaa ja, vaikka onkin pieni, ei niin pieni, että uhanalaisuuden kriteerit täyttyisivät. Kiiruna luokiteltiin elinvoimaiseksi, mutta tulevaisuudessa esimerkiksi elinympäristöjen muutos ilmaston muutoksen seurauksena voi muuttaa sen tilannetta. Metsäkanalinnut Metsäkanalinnuista metso, teeri ja riekko luokiteltiin Punaisessa kirjassa silmälläpidettäviksi, pyy elinvoimaiseksi. Metson ja teeren kannat taantuivat voimakkaasti 1960-luvulta 1980-luvulle, mutta jo yli 20 vuoden ajan niiden kehityksessä ei ole havaittavissa suuntausta ­ ne ovat siis jaksoittaisten kannanvaihteluidensa puitteissa jokseenkin vakaita. Lintutyöryhmässä itse asiassa äänestettiin metson ja teeren luokituksesta, sillä ne eivät ole millään muotoa uhanalaisia minkään arviointikriteerin perusteella. Työryhmän enemmistö katsoi kuitenkin, että koska ne ovat tärkeimmät verotettavat lajimme, on niiden kantoja pidettävä silmällä. Jo lähes 50-vuotinen seurantasarja, ensin reitti- ja sitten kolmiolaskentojen tuloksena, onkin metsäkanalintujen ainutlaatuisen huolellista silmälläpitoa ja perusta kantojen viisaalle verotukselle. Riekon luokituksesta ei tarvinnut äänestää: työryhmä harkitsi vakavasti jopa lajin sijoittamista vaarantuneiden luokkaan, siis uhanalaiseksi. Riekkokannat ovat supistuneet vuodesta 2004 ­ siitä kuluneessa ajassa olisi pitänyt jo tapahtua normaalien kannanvaihteluiden mukainen kokonainen sykli. Kannan taantuminen suurimmassa osassa maata on ollut niin voimakasta, että laji luokitellaan Lapin läänin eteläpuolella alueellisesti uhanalaiseksi. Riekon uhanalaisuuden syyksi nähdään ensisijaisesti soiden ojittamisesta johtuva elinympäristöjen menetys suurimmassa osassa maata. Toinen uhkatekijä on ilmaston muutos, joka on nopeampi kuin riekon evolutiivinen kyky sopeutua sen aiheuttamiin elinympäristön muutoksiin luonnonvalinnan kautta. Jos riekkokannat eivät pian ala kohentua, joutuu lajin sijoittuminen silmälläpidettävien luokkaan todelliseen testiin: otetaanko kehitys vakavasti? l Metsästäjä l 5 l 2011 l 43 den mukaisesti, vaikka näkökulmana ei olekaan ollut uhanalaisuuskehityksen torjuminen. Ovatko kanalinnut uhanalaisia? Maassamme tavataan kahdeksan kanalintulajia, joista seitsemän on metsästettäviä. Se kahdeksas on viiriäinen, pieni Afrikkaan muuttava kanalintu, joka on rauhoitettu luonnonsuojelulain nojalla ja joka on erittäin uhanalainen. Sen uhanalaisuuden syy on pieni, vain muutaman kymmenen tai sadan parin kanta, jonka pesimisestä ei ole edes suoria havain-
• Tarjoukset voimassa 18.9. saakka www. www.eratukku.fi puh. 020 747 7000* (ma-pe 8-18) postitse kupongilla
• ei ole ennen ollut JahtiJakt Thorn Irrotettava kahteen suuntaan säädettävä huppu, irrotettava hirvikärpäshuppu Pintakankaaseen laminoitu vedenpitäviksi teipatut saumat AIR-TEX2-kalvo, LAyDUrATM-eriKoiSMATeriAALi Puvun pintamateriaali on LayduraaTM, joka on polyamidi-kuiturakenteensa ansiosta ylivoimaisen kulutuskestävää tavallisiin metsästyspuvuissa käytettäviin polyesterikankaisiin verrattuna. Kuiturakenne tekee LayduraTM-materiaalista myös lähes repeytymätöntä. Pintakankaassa Teflon-käsittely Yhdellä kädellä käytettävät säädöt hupussa, kauluksessa, takissa sekä housuissa Tarrasäädöissä roskia keräämätön tarttumaton tarranauha Verkkosuojatut kainaloventilaatiot vetoketjuilla, lukittavissa tarroilla auki-asentoon Rinta/VHF-tasku roisketiiviillä vetoketjulla ja antenniohjaimella Roisketiivis hihatasku vetoketjulla, listasuojatut vetoketjulliset lämmittelytaskut Nepparikiinnitteiset läppäsuojatut etutaskut, vuoratut patruunataskut pidikelenkeillä Vedenpitävät Napoleon-taskut ja vedenpitävä povitasku vetoketjuilla Tilavat verkkotaskut takin sisällä helmassa, tilava selkätasku takin alaosassa. Muotoon ommellut hihat ja polvet Hihansuissa, hupussa, takahelmassa ja lahkeensuissa liikkuvuutta parantava erikoisvuorikangas Housujen korotettu vyötärö suojaa ristiselkää Lantioventilaatiot lukittavilla vetoketjuilla ja verkkosuojilla Housuissa vetoketjulliset sivutaskut ja vetoketjullinen listasuojattu takatasku Tilavat reisitaskut neppariläpällä ja metallivahvistetuilla poistovesiaukoilla LAyDUrATM-VAHViKKeeT Puvun erityisen kovalle kulutukselle alttiit kohdat on vahvistettu LayduraTM-vahvikkein: hartiat, hihansuut, takin etutaskut, polvet ja lahkeensuut. Housujen takaosassa on kaksinkertainen pintamateriaali. Vahvikkeiden tikkauksiin on käytetty tavanomaisia jahtipukuja vahvempaa lankaa. eriKoiSKeSTäVäT rATKAiSUT Puvussa on käytetty erikoiskestäviä roiskevesitiiviitä YKK-ketjuja. Takin etuvetoketju on suojattu kaksinkertaisella tuulilistalla. Housujen niittikiinnitteiset etunapit ovat normaalia vankemmat. Taskujen poistovesiaukot ovat metallivahvisteisia. yLiVoiMAinen KeVeyS LayduraTM on lujuuteensä nähden kevyttä ja pehmeää. Asu on kestävyyteensä nähden erittäin kevyt. SeUrAA HyVin LiiKeTTä Puku seuraa erinomaisesti liikettä kokonaan uuden leikkauksen ja muotoon ommeltujen hihojen ja polvien ansiosta. Hupun muotoilu ja kiinnitys tekevät hupusta hyvin pään liikkeitä seuraavan. Asu mahdollistaa laajat liikeradat, sekä mm. helpon autolla ja mönkijällä ajamisen. HUippUoMinAiSUUDeT Mm. säädöiltään, taskutukseltaan, ilmanvaihdoltaan ja suojaus-ominaisuuksiltaan uusi JahtiJakt Thorn edustaa jahtipukujen huippua. Tilaa heti! tilaa nyt, saat kaikki nämä tuotteet kaupan päälle arvo 2. Fleece-väliasu 1. MicroDry -alusasu 156,30 3. Lippalakki Tyylikäs Thorn-lippalakki Monikäyttöinen bandana. Arvo 14,90 Arvo 6,90 Siirtää tehokkaasti kosteutta ja kui- Siirtää hyvin kosteutta. Fleecen sileä ulvuu nopeasti. ScenTech-käsittely. kopinta helpottaa kuoriasun pukemista. Arvo 34,90 Arvo 19,90 Suuri Laydura-materiaalin tilausmäärä mahdollistaa puvulle poikkeuksellisen edullisen hinnoittelun. 4. Bandana 5. Kynsikkäät Suositut kynsikkäät. Arvo 9,90 Nyt vain Thorn-kalvotakki+kalvohousut 6. Devon-fleecetakki 7. Stretch-vyö Kestävä vyö metallisoljella. Arvo 9,90 Lämmin fleecetakki. Runsaasti Arvo 59,90 taskuja. Tilausnumero: JJ01B0Q757 469,- Tarjoukset voimassa 18.9. saakka *Puhelujen hinnat sis alv 23 %: kiinteästä verkosta 8,21 snt/puh + 6,90 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 14,90 snt/min
• JahtiJakt Pro on edullisin AIR-TEX2-luokan kalvopuku JahtiJakt Pro yhdistää AIR-TEX2kalvon täydellisen vedenpitävyyden ja erinomaisen hengittävyyden huippuvarusteltuun jahtipukuun erittäin edullisella hinnalla. Erittäin hyvin hengittävä ja vettä pitävä AIR-TEX2-kalvo antaa Pro-puvulle erittäin hyvän hengittävyyden ja täydellisen veden- ja tuulenpitävyyden. Kalvo on laminoitu suoraan pintakankaaseen, minkä ansiosta puku on kevyt eikä vety sateessakaan. Puvussa on vedenpitävä huppu ja erillinen hirvikärpäshuppu. Istuva ja mukava päällä Puvun leikkaus toimii jahdissa loistavasti. Takissa on kahteen suuntaan aukeava etuvetoketju sekä helma- ja vyötärökiristys. Housuissa on helppokäyttöinen kolmen pisteen vyötärönsäätö. Lahkeensuissa on tarrakiristys. Runsaat ja älykkäät säilytystilat Pro-puvussa on yhteensä peräti 16 tilavaa taskua, joiden käytettävyys jahtiolosuhteissa on suunniteltu ja testattu huolella. Puvussa on vedenpitävä tasku mm. VHF-puhelimelle, kännykälle ja GPS-laitteelle. Kattavat ominaisuudet jahtiin Teflon-käsitelty pintakangas on kestävä ja äänetön. Puvussa on verkkosuojatut tuuletusaukot kainaloissa ja lantiossa. Housujen korotettu vyötärö suojaa selkää. Pro-puvussa olo pysyy mahdollisimman mukavana kaikissa olosuhteissa. Tilaa nyt, sAAT kAIkkI nämä TuoTTEET kaupan päälle Arvo 2. Väliasu Lämmin ja tehokkaasti kosteutta siirtävä väliasu. Sopii hyvin kerrospukeutumiseen. Arvo 22,90 1. MicroDry-alusasu 88,40 4. Kauluri Lämmintä fleeceä. Arvo 9,90 Tilaa huippupuku nyt todella edulliseen tarjoushintaan! Pro-kalvotakki+kalvohousut Siirtää iholla syntyvän kosteuden tehokkaasti pois nopeassakin liikkeessä. Materiaali myös kuivuu nopeasti. Arvo 19,90 6. Villasukat Arvo 7,90 Lämpimät sukat jahtiin ja vapaa-aikaan. Nyt vaiN 3. Turvaliivi 5. Sotka-kääntölippis Lippiksessä korvaläpät. Arvo 19,90 Arvo 7,90 Kevyt. Erottuva huomioväri. ,199 Norm. 229 tilausnumero: JJ01B9L757 Tarjoukset voimassa 18.9. saakka www. www.eratukku.fi puh. 020 747 7000* (ma-pe 8-18) postitse kupongilla
• Uusissa JahtiJakt-tähtäinkiikareissa on aiempaa yksinkertaisempi runkoputki, minkä ansiosta rakenne on tiiviimpi ja kestävämpi. Parannettu ristikon tuenta ei kuoleudu pitkänkään ajan kuluessa. Hionnaltaan ja pinnoitukseltaan aiempaa tarkempi optiikka mahdollistaa paremman valovoiman. Mallistoon on sisällytetty myös useita hyvän valovoiman tarjoavia kiikareita 1 tuuman runkoputkella. Rakenteeltaan täysin uusi kiikarimallisto UTUUSMALLIT2011 U JahtiJakt Rifle Scope 3-9 x 42E Runkoputken läpimitta: 1 tuuma (25,4 mm) JahtiJakt 3-9 x 42E on erinomainen yleiskiikari kaikille ampumaetäisyyksille lintu- ja yleisjahtiin. Kiikari on suunniteltu toimimaan erityisen hyvin keskipitkillä ja pitkillä etäisyyksillä. · · · · · Suurennusalue 3­9 Valovoimainen 42 mm objektiivi Monikalvopinnoitetut linssit Valaistu tähtäinpiste (tehoalue 0­11) 3 vuoden takuu JahtiJakt Rifle Scope 1.5-6 x 42E Runkoputken läpimitta: 1 tuuma (25,4 mm) JahtiJakt 1.5-6 x 42E on erinomainen kiikaritähtäin lyhyille matkoille suurriistalle. Pieni suurennus ja laaja näkökenttä mahdollistavat tarkat laukaukset myös nopeissa tilanteissa. · · · · · Suurennusalue 1,5­6 Valovoimainen 42 mm objektiivi Monikalvopinnoitetut linssit Valaistu tähtäinpiste (tehoalue 0­11) 3 vuoden takuu Rifle Scope 3-9 x 42E 129 tilausnumero: JJ94121PX04 Runkoputken läpimitta: 1 tuuma (25,4 mm) Runkoputken läpimitta: 30 mm JahtiJakt 2.5-10 x 50E on erinomainen yleiskiikari kaikkeen metsästykseen linnuista suurriistaan. 50 mm linssi tekee monikäyttöisestä kiikarista erittäin valovoimaisen. · · · · · Suurennusalue 2,5­10 Valovoimainen 50 mm objektiivi Monikalvopinnoitetut linssit Valaistu tähtäinpiste (tehoalue 0­11) 3 vuoden takuu · · · · · Suurennusalue 2,5­10 Valovoimainen 56 mm objektiivi Monikalvopinnoitetut linssit Valaistu tähtäinpiste (tehoalue 0­11) 3 vuoden takuu Rifle Scope 1.5-6 42E 139 tilausnumero: JJ94122PX04 JahtiJakt Rifle Scope 2.5-10 x 50E JahtiJakt Rifle Scope 2.5-10 x 56E JahtiJakt 2.5-10 x 56E on erinomainen yleiskiikari linnuista suurriistaan, erityisesti vaikeissa valaistusolosuhteissa. Suurempi rungon halkaisija ja 56 mm linssi maksimoivat valovoiman ­ JahtiJakt 2.5-10 x 56E on kaikkien aikojen valovoimaisin JahtiJakt-kiikari. JahtiJakt Rifle Scope 4-16 x 50E-SF Runkoputken läpimitta: 30 mm JahtiJakt 4-16 x 50E-SF on erinomainen monotube-rungolla ja parallaksisäädöllä varustettu tähtäinkiikari niin radalle kuin linnustukseen. Suuri rungon halkaisija ja 50 mm linssi tekevät kiikarista valovoimaisen. Parallaksisäätö mahdollistaa tarkat laukaukset sekä lyhyille että pitkille etäisyyksille. · · · · · · Suurennusalue 4­16 Parallaksisäätö Valovoimainen 50 mm objektiivi Monikalvopinnoitetut linssit Valaistu tähtäinpiste (tehoalue 0­11) 3 vuoden takuu vALokAIkkIen AIkojenT-kIIkArI voIMAISIn jAhTIjAk PArALLAkSISääTö Rifle Scope 2.5-10 x 50E 149 Tarjoukset voimassa 18.9. saakka Rifle Scope 2.5-10 x 56E tilausnumero: JJ94126PX04 199 Rifle Scope 4-16 x 50E-SF tilausnumero: JJ94123PX04 249 tilausnumero:JJ94125PX04 *Puhelujen hinnat sis alv 23 %: kiinteästä verkosta 8,21 snt/puh + 6,90 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 14,90 snt/min
• UUTUUSMALLIT20 JahtiJakt Colby -kuoritakki Halusimme tehdä uudesta JahtiJakt Colby -kuoritakista kaikkien metsästäjien ja luonnossa liikkujien suosikin. Takissa on käytetty täysin uutta 3-kerrosrakennetta, joka tekee täysin veden- ja tuulenpitävästä asusta uskomattoman kevyen ja erittäin hyvin hengittävän. Huippu-uutuudet jahtikauteen 11 JahtiJakt Archie -camopuku Tätä on kysytty paljon: lämpimän sään hyvin hengittävä erikoispuku kaislacamokuviolla. Nyt se on saatavana, kun suunnittelimme JahtiJakt-valikoimaan täysin uuden camoasun, Archie kaislacamopuvun. Puvussa on huppu ja camoprintillinen hirvikärpäshuppu, joka toimii kasvonaamiona. Kylmemmällä säällä Archie toimii loistavana naamioasuna kalvoasun päällä. Tilaa heti! Uusi 3-layer-rakenne Nyt vain 3-kerrosrakenteessa pintakangas, AIR-TEX2 kalvo ja vuorikangas on laminoitu yhdeksi kerrokseksi. Tuloksena on todella kevyt rakenne. Laminoidut kerrokset myös suojaavat kalvoa hyvin. Tilausnumero: JJ0202P848 179,90 · Kaikelleriistalle kuus · Säädettävävoimak vävetopituus · Säädettä · Nopealaukaus 40-65 paunaa 165-195 cm 1,8 kg 80 m/s 105 cm Nyt vain Tilausnumero: JJ2107P21C 69,90 Ei koske kuluvia osia (esim. jänteet ja kaapelit) Aloita jousiharrastus laadukkaalla aseella Erätukun hintaan Erätukun JahtiJakt-taljajouset ovat korkealaatuisia metsästysjousia huippuedullisella hinnalla. Saat aseen mukana kaupan päälle kaikki jousen käytössä tarvittavat varusteet. Pääset nyt helposti huippuhienon harrastuksen pariin! Takuu 3 vuoTTa 55 LBS Taljajousi 65 LBS Taljajousi Magnesiumrunko Voimakkuus Ampujan pituus Jousen paino Lähtönopeus Aseen pituus Magnesiumrunko Voimakkuus Ampujan pituus Jousen paino Lähtönopeus Aseen pituus 55 paunaa 175-195 cm 1,8 kg 63 m/s 105 cm Nyt vain kaupan päälle JahtiJakt Hunter 3-pinninen tähtäin, Arvo 34,90 JahtiJakt Hunting nuolihylly, Arvo 19,90 Allen nokinpaikkarenkaat, Arvo 3,00 Takatähtäin, Arvo 6,90 Hiilikuitunuolia 12 kpl, Arvo 79,90 Laukaisulaite, Arvo 15,00 tilaa nyt, saat Tilausnumero: JJ9303GX03, vasenkätisille JJ9304GX03 149,90 71,80 Tarjoukset voimassa voimassa 18.9. saakka Nyt vain arvo 159,60 Tilausnumero: JJ9305GX03, vasenkätisille JJ9306GX03 229,- tilaa nyt, saat kaupan päälle 2-pinninen tähtäin, Arvo 19,90 Allen nokinpaikkarenkaat, Arvo 3,00 Alumiininuolia 6 kpl, Arvo 23,90 Kaatuva nuolihylly, Arvo 10,00 arvo Laukaisulaite, Arvo 15,00 www. www.eratukku.fi puh. 020 747 7000* (ma-pe 8-18) postitse kupongilla
• suomen suosituimmat jahtikengät Suomalaisiin olosuhteisiin suunnitellut laadukkaat metsästysjalkineet ovat kuuluneet pitkään Erätukun tuotevalikoimaan. Suosittuja kenkiä on myyty kymmeniätuhansia pareja. Suomen suosituin jahtikenkä JahtiJakt Premium JahtiJakt Premium on Suomen suosituin jahtikenkä. Kengässä on käytetty uusinta AIR-TEX2 -kalvoa, joka takaa jalkineelle loistavan vedenpitävyyden ja hengittävyyden kaikissa oloissa. Ulkopuolelta tuleva vesi ei läpäise kalvoa, mutta hikoilun tuottama kosteus pääsee ulos. Tyylikäs ja kestävä varsikenkä jahti- ja ammattikäyttöön JahtiJakt Premium Black on jahti- ja ammattikäyttöön suunniteltu tyylikäs ja erittäin kestävä varsikenkä. Hieman madalletun vartensa ansiosta se sopii erityisen hyvin paljon kävelevälle metsästäjälle sekä vaativaan työkäyttöön. Täysin vedenpitävä ja hyvin hengittävä AIR-TEX2-kalvon ansiosta. Kolminkertainen vedenpitävyysteknologia Kiertojäykkä ja rullaava nelinkertainen pohja Pohjoismaiseen jalkaan suunniteltu lestitys Kolminkertainen vedenpitävyysteknologia Kiertojäykkä ja rullaava nelinkertainen pohja Pohjoismaiseen jalkaan suunniteltu lestitys tilaa nyt, saat arvo 9,80 Nyt vain x2 kaupan päälle 2 paria Liner-sukkia Arvo 9,80 Tilausnumero: 602PRE 139,90 tilaa nyt, saat arvo 9,80 Nyt vain x2 kaupan päälle 2 paria Liner-sukkia Arvo 9,80 Tilausnumero: JJ7104L999 139,90 Camokenkien uusinta teknologiaa JahtiJakt Camokengät edustavat teknologiaa, jota ei aiemmin ole ollut tarjolla. Uusimman AIR-TEX2-kalvon ansiosta kengät ovat kevyet, vedenpitävät ja hyvin hengittävät. Jalat säilyvät kuivina ja hiertymättöminä pitkilläkin reissuilla. Pintamateriaali kestävää Corduraa, kiertojäykkä rullaava pohjarakenne, pitävä JahtiJakt-pohja. Huippuluokan kokonahkainen kalvokenkä madalletulla varrella JahtiJakt Supreme on jahti- ja vaelluskäyttöön suunniteltu erittäin kestävä varsikenkä. Hieman madalletun vartensa ansiosta Supreme on oivallinen valinta jahti- ja vaelluskäyttöön, kun maastossa halutaan kävellä paljon. AIR-TEX2-kalvo takaa täydellisen vedenpitävyyden ja hyvän hengittävyyden. Suomalaiseen luontoon suunniteltu camokuvio JahtiJakt Camokenkien kuvio on suunniteltu huolella suomalaisen luonnon kasvillisuuteen ja väreihin. Liikkuja sulautuu luonnon väreihin ja muotoihin tavallisia camo- ja maastokuvioita selvästi paremmin. Kolminkertainen vedenpitävyysteknologia Pohjoismaiseen jalkaan suunniteltu lestitys Kiertojäykkä ja rullaava nelinkertainen pohja tilaa nyt, saat kaupan päälle AIR-TEX -kenkäsuihke Arvo 9,90 arvo 9,90 Nyt vain Tilausnumero: JJ7101B75C 99,90 tilaa nyt, saat arvo 9,80 Nyt vain kaupan päälle 2 paria Liner-sukkia Arvo 9,80 Tarjoukset voimassa voimassa 18.9. saakka x2 Tilausnumero: JJ7103G859 169,90 *Puhelujen hinnat sis alv 23 %: kiinteästä verkosta 8,21 snt/puh + 6,90 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 14,90 snt/min
• Parhaat GPS-laitteet Markkinoiden parhaat koiraGPS:t Astro 220 ja Astro 320 Garmin Astro -järjestelmissä on metsästäjän GPS-laite terävällä värinäytöllä sekä vedenpitävä ja kestävä DC 40 -kaulapanta. GPS koiratutkaa voidaan nyt käyttää myös Suomessa. Saatavana Astro 220 sekä uusi huippulaite Astro 320. Laitteessa on MicroSD-korttipaikka esim. maastokartalle. Tarkista päivän hinta ja saatavuus asiakaspalvelustamme p. 020 747 7000! Laserin tarkkuutta etäisyyksiin! JahtiJakt Pro VhF · Uusi JahtiJakt VHF-puhelin vaativalle käyttäjälle · Vaihtelevassa maastossa testattu kantavuus · Huippuluokan äänen laatu · Valaistu näyttö · Roisketiivis · Pitkä akunkesto · Tukeva rakenne · Helppokäyttöinen, turhat napit karsittu pois · FM-radio · 26 esiohjelmoitua kanavaa · VOX-toiminto, säädettävä · Tehonsäätö 1-5 W · Kohinansalpaaja, säädettävä · 1 High gain -antenni · Taajuus 68-72 MHz · Radiolaitteen takuu 2v Suositut VHF-puhelimet! JahtjiJakt VHF-puhelimessa on testatusti pitkä kantomatka myös äärioloissa. Tehoakun ja virransäästön avulla saavutetaan pitkä akunkesto. Puhelin on erittäin helppo käyttää maasto-oloissa. JahtiJakt 6021 -Etäisyysmittari Mittausetäisyys: 15­1400 m Tarkkuus: ± 1m Kompakti, kevyt, nopea ja helppokäyttöinen. Ergonominen muotoilu. Alhainen virrankulutus. Vesitiivis iskunkestävä rakenne. Kestää pakkasta. Mittarissa on skannaustoiminto, joka mahdollistaa sujuvan etäisyydenmittauksen liikkuvaan kohteeseen. Pakkaus sisältää rannehihnan, suojalaukun, puhdistusliinan ja ohjekirjan. Paristot 2xAAA 1,5 V eivät sisälly pakkaukseen. 1 vuoden takuu. Nyt vain Tilausnumero: JJ9101FX02 159,90 Nyt vain Nyt vain Tilausnumero: JJ8909K799 179,90 Riekko-fleecetakki Lämmin fleecetakki bondattua fleeceä. Vetoketjulliset taskut sivuilla, rinnassa ja hihassa. Safetycamo-takki JahtiJakt Safety Camo on ihannevaate esimerkiksi hirvenpyyntiin. Erinomaisesti vettä ja tuulta pitävä, sekä hyvin hengittävä AIR-TEX-kalvo yhdessä äänettömän pintakankaan kanssa tekevät metsästyksestä nautittavan kokemuksen turvallisuudesta tinkimättä. Runsaasti taskuja. Nyt vain 129,90 39,90 Tilausnumero: JJ0204P35C Tilausnumero: JJ0512P858 (ruskea), JJ0512P747 (vihreä) Tarjoukset voimassa 18.9. saakka www. www.eratukku.fi puh. 020 747 7000* (ma-pe 8-18) postitse kupongilla
• Suomen suosituimmat asekaapit! katso koko valikoima www.eratukku.fi UUTUUS2011 METSO 4 Aselain vaatimukset täyttävä asekaappi, reilusti tilaa 4 aseelle (myös pitkät aseet). Hylly panoksille ja tarvikkeille. Pehmustettu asetuki ja pohja. Varma 3-pistelukitus. Kiinnitysreiät takaseinässä ja pohjassa. Mitat: k. 1450 x l. 300 x s. 300 mm Paino: tyhjänä 28 kg Euro Lock -lukko 2 avaimella Väri: valkoinen OTSO 8 PRO Aselain vaatimukset täyttävä asekaappi n. 8 aseelle. Murtosuojattu järeä rakenne. Vahva kampalukko. Jämäkkä panssariovi. Murtovarma saranasysteemi. Tilavat ovilokerot. Kiinnitysreiät takaseinässä ja pohjassa. Pehmustetut asetelineet ja sisustus. Tilat myös erikoispitkille aseille, kiikariaseille ja pistooleille. Ovessa kätevä asiakirja- ja karttatasku. Mitat: k. 1500 x l. 500 x s. 370 mm Paino tyhjänä 65 kg, aseineen n. 125 kg Kampalukko, 2 avainta Väri: harmaa Tilaa uutuuskaappi nyt uskomattomalla hinnalla! Nyt vain 5v Tilauskuponki Tilausnumero: JJ8815P999 139,90 90 pituus cm Nyt vain 5v Tilausnumero: OTSO8PRO 289,229 Erätukku maksaa postimaksun +toimituskulut p tilaan Kyllä, JJ8807L101 Alumiininen asekotelo 29 Tilaa tällä kupongilla kaikki haluamasi tuotteet yhdellä kertaa. 90 Erätukku maksaa tilauskupongin postimaksun. Alumiininen asekotelo +toimituskulut Tilaukset myös puhelimitse 020 747 7000* (ma-pe 8-18) ja JJ8806L101 verkkokaupastamme www.eratukku.fi +toimituskulut 39 Tuotteiden tilausnumerot löydät ilmoituksesta heti hinnan yhteydestä. Tilauksen hintaan lisätään toimituskulut. paino kg vyötärö-ymp. Asut. Merkitse aina asusteen saajan pituus, paino ja vyötärönympärys Tilausnumero Hinta Määrä Tuotenimi cm Erätukku Kengät. Merkitse kenkiin jalkaterän pituus Tilausnumero Tuotenimi Tunnus 5013247 Määrä Hinta jalkaterän pituus cm 00003 vasTauslähETys Muut tuotteet. Tilausnumero Tuotenimi Määrä Hinta i: Tilaa het .eratukku.fi w www pe 8-18) ww * (ma747 7000 puh. 020 ongilla kup postitse Tilaajan nimi Postinumero ja -toimipaikka Sähköposti Osoite Puhelinnumero Tilaajan allekirjoitus alle 18 vuotiaan tilaajan huoltaja Liityn samalla ilmaiseksi Erätukku-klubiin ja saan uusimmat tarjoukset suoraan sähköpostiini. (merkitse sähköpostiosoitteesi) *Puhelujen hinnat sis alv 23 %: kiinteästä verkosta 8,21 snt/puh + 6,90 snt/min, matkapuhelimesta 8,21 snt/puh + 14,90 snt/min Metsästäjä 5/2011
• Tapio Halla osa 3 Metsästäjä ja Jägaren järjestömaailman peileinä M l Metsästysrintamalla keskusteltiin 1990-luvulla voimakkaasti mm. metsästysmaiden pirstoutumisesta, metsästysmaiden vähenemisestä, metsästysturismista sekä uudesta metsästyslaista ja sen sovelluksista. Näin jälkikäteen voi todeta, että varsin harva niistä uhkakuvista joita maalailtiin, on toteutunut. Tyypillinen esimerkki asioista on esimerkiksi se, että ennakkopeloista huolimatta keskieurooppalaiset eivät ole rynnänneet tänne ostamaan kaikkia rantoja eivätkä vuokraamaan metsästysmaita huimiin hintoihin. Vaikka Suomi on merkittävä metsästysmaa, on Euroopassa muita huomattavia metsästysmaita, jotka ovat paljon helpommin metsästysmatkailijoiden saavutettavissa, esimerkkeinä Espanja, Saksa, Ranska ja muutamat entisen itäblokin maat. 2000-luvulle tultaessa monet asiat yhteiskunnassa olivat muuttumassa, jopa niin, ettei sellaista ollut koskaan nykyhistoriassa tapahtunut. Suomi oli liittynyt Euroopan Unioniin 1995. 1990-luvun lama, maahanmuuton lisääntyminen ja ennennäkemätön vauraus olivat maamme elämänmenossa leimaa antavia seikkoja. Riistan elinympäristöt ja Natura 2000 ­ohjelma olivat leimaa-antavia artikkeliaiheita viime vuosikymmenellä. Muutamista muutoksista metsästyslakiin ja ­asetukseen 2000 ­luvun alussa EU:n luonto- ja ympäristödirektiivi on velvoittanut Suomea muuttamaan metsästyslainsäädäntöä jo useaan kertaan, vaikka liittyessämme EU:hun todettiin, että uusi vuoden 1993 metsästyslaki oli riittävässä harmoniassa direktiivien kanssa. Eräs muutos oli suden metsästyksen muuttuminen pyyntiluvan varaiseksi poronhoitoalueella. Vaikka Suomi sai poikkeusluvan olla soveltamatta luontodirektiiviä suden osalta poronhoitoalueella, katsottiin suden suotuisan suojeluntason kärsineen yhdestä runsaasti julkisuutta saaneesta susijahdista poronhoitoalueella ja tästä syystä susi tuli pyyntilupakäytännön piiriin. Susi oli jo muutamaa vuotta ai52 l Metsästäjä l 5 l 2011 kaisemmin rauhoitettu direktiivin mukaisesti kokonaan muualla maassa. Myös rauhoittamattomien lintujen rauhoitusaikoja tarkennettiin ja laajennettiin. Varis, harakka, rastaat ja muutamat lokit sekä kesykyyhkyt olivat pesimisaikana rauhoitettuja ja vaativat riistanhoitopiirin lupamenettelyn, mikäli niitä haluttiin vähentää rauhoitusaikoina vahinkojen estämiseksi. Mutta lainsäädännössä tapahtui muutakin kuin rajoituksia. Merkittävä muutos lainsäädännössä oli kanadanmajavan ja kanadanhanhen vapauttaminen pyyntilupakäytännöstä. Perusteluna oli kantojen lisäänty- minen ja varsinkin majavan kohdalla sen vahingollisuus metsämaille. Veden patoaminen tuhoaa laajat alueet metsää lyhyessä ajassa ja on ongelmallista varsinkin yksityismailla. Toisaalta haluttiin edistää kotimaisen euroopanmajavan menestymistä ja estää kanadanmajavan levittäytyminen euroopanmajavan elinalueille.
• Myös metsäkauris vapautettiin pyyntiluvan piiristä vuonna 2005. Vastuun siirtäminen kentälle oli onnistunut toimenpide. Metsästysseurat ja riistanhoitoyhdistykset ovat olleet ajan tasalla ja varsinkin noina alkuvuosina kanta kasvoi huimaa vauhtia. Monin paikoin kaurista suojeltiin ja ruokittiin tehokkaasti. "Petojen vuosikymmenellä" kirjoitettiin mittavia palstamääriä pedoista Metsästäjässä ja Jägarenissa. Vuosikymmenen lopulla laadittiin hoitosuunnitelmia. Ympäristönhoito tehostuu ja laajenee 2000-luvun alkuvuosien puhutuimpia ympäristöhankkeita oli Natura 2000-hanke, joka oli käynnistetty jo edellisellä vuosikymmenellä. Tavoitteet olivat korkealla: hanke sisälsi ajatuksen erityisten suojelualueiden yhtenäisen ekologisen verkoston muodostamisesta koko Euroopan Unionin alueella. Tarkemmat maakohtaiset suunnitelmat löytyivät työryhmämietinnöstä, jossa on ehdotuksia verkostoon kuuluvien alueiden hoito- ja käyttösuunnitelmiksi. Suomen osalta hanke kohtasi vaikeuksia erityisesti yksityismaiden kohdalla. Ympäristöministeriön virkamiehet piirtelivät punakynillään suojelualueiden rajoja muistamatta kertoa aikeista maanomistajille ja ristiriita oli valmis. Myös metsästäjät suhtautuivat epäluuloisesti huolimatta vakuutteluista, että suojelu ei vaikuta metsästykseen mitenkään. Se, mitä tapahtui on nähtävissä mm. suurilla vesilintualueilla. Esimerkiksi Limin- ganlahti elää enää metsästyksen osalta värikkäissä metsästysmuistelmissa ja esimerkkejä on lukemattomia. Riistan elinympäristöjen parantamista edistettiin. Eteläisissä riistanhoitopiireissä viriteltiin vuosikymmenen alussa ns. viherkäytäväajattelua. Yhteistyössä Tielaitoksen kanssa suunniteltiin liikenneväylille sekä yli- että alikulkuja hirvi- ja muille eläimille. Lisääntyvän liikenteen giljotiiniin joutuu vuosittain valtava määrä eläimiä ja lisääntyneet hirvieläinkolarit pakottivat toimiin. Kosteikot saivat myös osansa EU:n toimenpiteistä. Erilaiset tukiohjelmat mahdollistivat varojen haun perusteltuihin hankkeisiin. Vaikka kosteikKosteikkojen kehittäminen oli tärkeä elinympäristökokonaikojen perustamisuus artikkelikirjossa. nen ja kehittely ei ollutkaan uusi ajatus, varojen saanti oli. Tähän saakka monet vesilintuympäristöt oli rakennettu talkoilla ja omin varoin, mutta nyt hankkeisiin tuli toisenlaista puhtia. Samaan aikaan viherkesantojen perustaminen ja muu maatalouden ympäristönhoito tehostui ja kaikki nämä toimenpiteet olivat riistalle hyväksi. kaan EU:n alueella ei yksikään peto ahmaa lukuun ottamatta ole uhanalainen. Ja jos otetaan huomioon EU:n lähialueet varsinkin Itä-Euroopassa, uhanalaisuus joutuu terminä varsin outoon valoon. Lehti internetiin Metsästäjä ja Jägaren siirrettiin sähköisesti luettaviksi 2000-luvun alussa. Tähän liittyi muunkin järjestön aineiston julkaiseminen netissä. Suosittu keskustelupalsta keräsi paljon osallistujia ja varastonkin toiminta helpottui ja tehostui verkon myötä. Riistaweb tarjosi paljon hyödyllistä tietoa ja erilaiset tilastot antoivat kuvaa mm. riistan pyyntimääristä. Lehtien toimittaminen mullistui netin myötä. Asiat, kuvat ja jutut liikkuivat nopeasti ja täsmällisesti sähköpostissa ja moni turha juoksu jäi pois. Kirjapainotekniikka muuttui täysin digitaalisen tiedon siirron myötä ja kuvien värierottelut siirtyivät historiaan. Kuvien ottaminen, muokkaus ja Metsästäjä l 5 l 2011 l 53 Petojen vuosikymmen Hyvällä syyllä voidaan 2000-lukua nimittää petojen vuosikymmeneksi. Karhu, ilves ja susi runsastuivat koko maassa niin, että ne koettiin joissakin osissa maata vaaraksi ihmisille ja kotieläimille. Lukuisia koiria joutui suden suuhun ja mm. koirien metsästyskoetoiminta jouduttiin lopettamaan monilla alueilla kokonaan. Väestön närkästyksen kokivat myös päättäjät ja petojen hoitosuunnitelmia ryhdyttiin laatimaan. Silti petopolitiikkaan oltiin tyytymättömiä ja EU oli tietysti syntipukki. Uhanalaisuudesta tuli merkittävä termi petojen suojelussa, kuiten-
• Lopuksi Tässä artikkelisarjassa on enimmäkseen katsottu taaksepäin. On kuitenkin paikallaan joskus kelata menneitä ja muodostaa kuvaa tapahtuneesta. Usein se helpottaa tulevaisuuden suunnittelua ja varsinkin nykyisellä Suomen riistakeskuksella on etsikkoaikansa sen suhteen mihin suuntaan suomalainen metsästys ja siihen liittyvä luonnonhoito kehittyy. Millaista metsästystä täällä harrastetaan vaikkapa kahden vuosikymmenen kuluttua? Miten riistakannat kehittyvät ja millainen yhteiskunta meillä on silloin? Onko metsästyksellä samanlainen merkitys yhteiskunnassa kuin sillä on ollut tähän mennessä? Onko metsästys tulevaisuudessa ekologista luomuravinnon hankintaa vai paheksuttavaa verenhimoista tappamista? Tuleeko uusia murroskausia ja miten ne vaikuttavat? Näihin kysymyksiin saamme vastauksen vain ajan kuluttua. Ken elää, hän näkee. l Metsähallitus panosti metsäkanalintuihin. Uuden lain myötä Metsähallituksesta tuli liikelaitos ja lupamyynti uudistui täysin. kirjapainokäsittely helpottuivat, jopa siinä määrin, että huolestuttiin kuvien manipulaatiosta ja sen hallinnasta. Huolimatta sähköisen tiedonvälityksen kehittymisestä ja monipuolistumisesta on varmaa, että "kouriintuntuvaa" tiedonvälitystä ei voi ruutu koskaan täysin korvata. vät asuste- ja tarvikeluettelot ovat lähes joka lehden vakioaineistoa ja toki niillä on taloudellinenkin merkitys lehtien toimittamisessa. Haittapuolena vain on, että joskus luettavuus kärsi "tilkkutäkkimäisyyden" johdosta. Kaupallisuus lisääntyi Homo sapiens on myös homo ludens leikkivä ihminen. Ja leikkivä tarvitsee leikkikaluja. Ja niitä totisesti kaupassa riittää. Tämän kirjoittaja on jo vuosia vitsaillut aiheesta että metsästäjä tarvitsee kohta useamman repun mukaansa metsälle. Yhdessä on eväät, toisessa kaikki tarvikkeet ja kolmas pitää varata mahdolliselle saaliille. Totuuden nimessä on kuitenkin sanottava, että monet laitteet ovat tarpeellisia ja helpottavat yhteydenpitoa, suunnistamista ja muutenkin tehostavat metsästyksen joskus ohdakkeista polkua. Kaupallisuus on kuitenkin tunkeutunut Metsästäjän ja Jägareninkin sivuille. Mittavat ja näyttä54 l Metsästäjä l 5 l 2011 Kaupallisuus lisääntyi 2000-luvulla. Myös Metsästäjässä ja Jägarenissa mainosten määrä lisääntyi. Näyttävät tarvikeluettelot ja jopa riistaviinimainokset saivat palstatilaa lehdissä.
• JÄSENLEHTI RFÖRBUND RY:N - FINLANDS JÄGA SÄSTÄJÄLIITTO SUOMEN MET ND R.Y. SÄ S TÄ J Ä G S JÄ LIITTO - FINLAND Nro 1 2011 7,00 JÄSENLEHTI RFÖRBUND RY:N - FINLANDS JÄGA SÄSTÄJÄLIITTO SUOMEN MET ND R.Y. SÄ S TÄ J Ä G S JÄ LIITTO - FINLAND Nro 3 2011 7,00 AR FÖR BU AR FÖR BU EN S UO M T ME EN SUOM T ME t Erämaan kello soivat peuralle MA KINNUNEN ASELUVISTA VAL ITUSRUUHKAA PROFIILISSA JOR Pyy menee n vanhaan vipuu I MAAILMAN VOITTAJARUNO OLI ETIÄINEN JAHTIA YMPÄR Metsästäjä l 5 l 2011 l 55
• Erkki Kauppi LINTUKALIIPERIT LUOTIASEISSA S 56 l Metsästäjä l 5 l 2011 Pienriistaa on Suomessa metsästetty niin kauan kun täällä on ollut asukkaitakin. Aluksi metsästettiin jousilla ja sitten siirryttiin tuliaseisiin. Vuosien saatossa on Suomeenkin rantautunut luotiasekaliiperi jos toinenkin. l Suomen asuttaminen tapahtui aika- ja tuliaseitten kohdalle syntyi pääosin kotimainen lintuniuha. Se oli pienireikäinen, 7 ­ 8 mm, pienriistan metsästykseen tarkoitettu ase. Oravaniuha taas oli vieläkin pienempi ja peuraväljä vastaavasti isompireikäinen suurriistan metsästykseen. Sotilasaseet metsästyskäyttöön Ensimmäisen Ison Sodan jälkeen Suomessa oli runsaasti 7,62x53R sekä melkoisesti japanilaisia 6,5x50 aseita. Näitä tietenkin käytettiin myös metsästykseen. Aseita oli jäänyt siviilien käsiin ja niitä käytettiin sellaisenaan tai muutettiin enemmän metsästyskäyttöön sopiviksi. Aseita ei Suomessa varsinaisesti valmistettu sotien välillä lukuun ottamatta Armeijan ja Suojeluskuntien muunnosaseita pääasiassa venäläisistä naan ilmeisesti runsaan riista- ja kalakannan ansiosta. Vesistöjen rikkomat loppumattomat metsät antoivat riistalle suojaa ja ravintoa. Asumattomat korvet houkuttelivat tänne asukkaita tiheämmin asutuilta alueilta. Jousiaseet tuliaseitten rinnalla pitkään Ensimmäiset lintujen metsästäjät käyttivät jousiaseita. Nuoli oli monesti kolkka-tyyppinen, jolloin se ei rikkonut saalista. Tuliaseitten käyttöönoton jälkeen jousimetsästys piti pitkään pintansa koska välineet voitiin tehdä itse, eikä tarvinnut hankkia kallista asetta ja siihen vaikeasti saatavia ruutia sekä luoteja. Haulikoissa tarvittava suuri haulien lyijymäärä toi omat vaikeutensa m/91 kivääreistä. Tuon ajan Metsästys ja Kalastus-lehtiä selatessa huomaa ettei kivääreitä paljonkaan ollut tarjolla. Vuonna 1929 Skoha tarjoaa Vierling metsästyluodikkoja ja 1937 Schröder Bock haulikkorihloja kaliiperissa 2520, sekä metsästysluodikoita ja pienoiskiväärejä. Haulikoita, haulikon patruunoita, hylsyjä, ruutia ja nalleja sekä Tampereen haulitehtaan hauleja mainostettiin kuitenkin runsaasti. Kaliiperi 25-20 on ollut melko yleinen muutenkin, Sako valmisti tämän kaliiperin patruunoita viime vuosisadan puolivälin tienoilla huomattavia määriä. M&K-lehdessä oli tuolloin myös ilmoitus, jolla haluttiin ostaa loppuun ammuttu pienoiskivääri aihioksi 25-20 aseen valmistukseen. Niilo Lahtinen ja Tampereen asepaja valmistivat mm. 25-20 kaliiperin aseita Saksasta hankittuihin lukkolaitteisiin. Schröder mainostaa saman lehden 1940 vuoden syys-lokakuun numerossa JAPPI ym luodikoita. Kaliiperi 7 mm Jappi syntyi poraamalla japanilainen 6,5 mm:n sotilaskivääri suuremmaksi. Vanhat elohopeanalliset patruunat olivat syövyttäneet aseitten piiput piloille ja poraamalla ne saatiin uusiokäyttöön. Sako latasi 7 mm Jappi patruunoita Reikäpääluotien käytössä on muistettava, että luodin kärjen tulee olla riittävän kova ja reiän niin pieni, ettei luoti hajoa osuessaan lintuun.
• purettuihin japanilaisiin ja Kynochin hylsyihin. Luotina oli viiden gramman kokovaippainen lintuluoti. Kaliiperi 22 LR S/S 22 LR HV 22 WMR 22 Hornet 25-20 Win 7x33 Sako Luodin tyyppi HP HP Kokov. Kokov. Kokov. Kokov. Luodin paino g 2,6 2,6 2,6 2,9 4,5 5,1 Nop. Vo m/s 315 381 582 695 615 740 Energia Energia Eo J 130 190 440 700 850 1400 E1oo J 90 110 200 410 508 832 Lentorata, poikkeama cm 50 5,8 4 3,2 2,5 3,9 1,9 75 0 0 3,3 3,7 5,1 3 100 -14 -10,5 0 2,9 3,9 2,4 125 -36,8 -28,3 -7,3 0 0 0 150 -69,2 -53,8 -19,3 -5,4 -7,1 -4,6 Uusi kaliiperi lintujahtiin Jatkosodan aikana Sako valmistautui rauhanajan toimiin ja tehtaalla suunniteltiin erityisesti lintujahtiin tarkoitettu ase. Luodikko tuli myyntiin syksyllä 1946 tyyppimerkinnällä L46. Alkuperäinen kaliiperi oli 7x33, joka syntyi venyttämällä 9 mm:n pistoolihylsyä niin pitkäksi kuin koneissa oli varaa ja istuttamalla supistettuun kaulaan 7 mm:n luoti. Sittemmin asetta valmistettiin myös 22 Hornet ja 25-20 Winchester kaliipereissa. Viisikymmenluvulla tuli ohjelmaan 222 Remington eli viispilkkuseiska, samoin 222 Rem Mag ja 223 Rem. Toisen Sodan jälkeen maassa oli runsaasti epäkurantteja aseita, joita mm. Puolustusvoimat myi. Valmet ja eräät asesepät muunsivat poraamalla suuremmaksi tai uusimalla piipun runsaasti japanilaisia, ruotsalaisia ja Mosin-Nagantin eri versioita. Sako teki vastaavaa 1940-luvun lopulla pääasiassa m/91 ja m/98 aseista. Taulukossa 1 on esitelty muutamia perinteisiä lyhyemmän ampumaetäisyyden patruunoita. Lentoratataulukossa on luodin poikkeamat tähtäinlinjalta kun ase on kohdistettu nollalla merkitylle ampumaetäisyydelle. Normaalin pienoiskiväärin järkevät ampumaetäisyydet jäävät alle sadan metrin, kun taas magnum-pienoiskiväärillä ylettyy reiluun sataan metriin. Muut taulukon kaliiperit ovat soveltuvia noin 150 metrin etäisyydelle. Kaliiperi 222 Rem 22-250 Rem 6PPC USA 243 Win 260 Rem 260 Rem 6,5x55 SE 308 Win 308 Win 308 Win Luodin tyyppi Kokov. Kokov. HP Kokov. Kokov. HP HP Kokov. Kokov. HP Luodin Nop. Vo Energia Energia Lentorata, poikkeama cm paino g 3,2 3,2 4,5 5,8 6,5 8,0 8,0 8,0 11,0 10,9 m/s 975 1150 945 870 920 870 920 900 860 820 Eo J 1540 2145 2010 2200 2750 3030 3390 3240 4070 3665 E1oo J 1045 1460 1530 1780 2060 2625 2950 2575 3510 3115 100 3,7 3,3 3,4 4,0 3,8 3,6 3,0 3,7 3,8 4,4 150 2,4 3,3 2,2 2,4 2,4 2,2 1,9 2,3 2,3 2,6 175 0 2,1 0 0 0 0 0 0 0 0 200 -3,7 0 -3,3 -3,6 -3,8 -3,2 -2,8 -3,4 -3,4 -3,8 250 -15,5 -7,4 -13,5 -14,6 -14,8 -13,0 -11,3 -14,0 -13,5 -15,2 Taulukossa 2 on esitelty moderneja lintukaliipereja. Suorin lentorata on kaliiperilla 22-250 Remington. Lähes 800 metrin nopeus sekunnissa kahden sadan metrin etäisyydellä voi kuitenkin rikkoa linnun vielä näinkin kaukana. Muiden kaliiperien ilmoitetut lataukset soveltuvat melko mukavasti vielä 200 sadan metrin etäisyydelle asti. Reikäpääluodeilla (HP) on kuitenkin varottava ampumasta hyvin lyhyille etäisyyksille. Lintujahdissa on huolehdittava myös turvallisuudesta. Latvalintua yläkulmilla ammuttaessa hyvän ballistiikan omaava luoti lentää jopa viiden kilometrin päähän. Pienoiskiväärin kulta-aikaa Pienoiskivääri oli laillinen ja suosittu lintuase 1930­ 50-luvuilla. Tuontiaseiden lisäksi Sako valmisti 1930-luvulla näitä ilmeisesti Saksasta ostettuihin lukkolaitteisiin. Vuonna 1946 tuli markkinoille täysin kotimainen P46. Lippaattomana se korvattiin pian mallilla P54, jossa oli kuuden patruunan lipas. Valmet toi vuonna 1950 markkinoille Orava pienoiskiväärin ja myöhemmin lippaallisen Erä-malliston. Näitä pienoiskiväärejä valmistettiin yhteensä kymmeniätuhansia kappaleita. Uusi metsästyslaki 60-luvun alussa kielsi pienoiskiväärin käytön metsästyksessä, mikä tietenkin vähensi kevyen aseen suosiota. Valmet valmisti 1950-luvulla Leijona haulikkorihloja, joissa luotipiippuna oli useimmiten lintujahtiin soveltuva kaliiperi. Sittemmin 412 asejärjestelmän rihlakot olivat lintumiesten suosiossa ja ovat edelleen, tosin nykyään Italiassa valmistettuina. Tikka H45 haulikkoon oli saatavana myös luotipiippu, kaliiperit vain pienriistalle ja linnustukseen sopivia. Tikkakoski aloitti haulikkorihlan valmistuksen vuonna 1966. Hanallisissa malleissa luotikaliiperina oli nimenomaan linnustukseen sopivia kaliipereja, lähinnä 222 Rem. Hanaton malli M77K oli valmistuksessa 1980-luvun vaihteessa ja siinä oli myös isomman riistan kaliipereja. Sittemmin kivääreitä tekivät Tikkakoski ja Sako. Myöhemmin Tikka-aseiden valmistus siirrettiin Riihimäelle. Nykyään Tikka T3 asemallisto on melkoista suurtuotantoa, mutta laatu on pysynyt korkeana, muutenhan myynti ei voisi jatkua niin laajana. Kaliipereja molemmissa merkeissä on lukuisia, joten sieltä löytyy lintupyssyjä ja moneen jahtiin soveltuvia yleisaseita. Tietenkin Suomeen tuodaan myös ulkomaisia aseita, mutta ne ovat vähemmistönä. Vuoden 1993 Metsästyslaki ja Asetus toivat pienoiskiväärin takaisin metsästysaseeksi. Sittemmin energiavaatimus pudotettiin 100 Jouleen, jolloin aliääniset patruunat pääsivät mukaan. Subsonic reikäpää on huomattavasti miellyttävämpi ja tehokkaampi kuin yliääninen solidi. Kaliiperi 22 WMR, pienoiskiväärin "Magnum patruuna" vaaditaan suurempien pienriistaeläinten, kuten metson, teeren tai hanhen ampumiseen. Vielä kerran pitää muistuttaa, että tavallinen pienoiskivääri, 22LR ja 22 WMR ovat eri kaliipereja ja vaativat kumpikin oman aseen. Kokovaippaa ja lyijykärkistä Luotityypin valinta linnun metsästykseen on muuttunut luotien kehityksen myötä. Perinteisesti linnulle on tarjottu kokovaippaluotia. Sakon "esitteessä" vuodelta 1942 kaliiperin 25-20 vaippa "ehjä" on tarkoitettu käytettäväksi lintujen metsästykseen, mutta ei metsojen. Lyijykärkistä luotia taas suositellaan yleensä lintuhommiin. Nopeudella 615 m/s lähtevä luoti kulkee sadan metrin etäisyydellä enää alle 500 m/s, jolloin lyijykärki ei enää räjäytä lintua. Nopeampien patruunoiden tullessa käyttöön 1950-luvulla, tilanne muuttui merkittävästi. Lähes 1000 m/s lähtevä luoti voi tehdä pahaa jälkeä vaikka se olisi teräväkärkinen kokovaippa. Nopeus puto- Ainoa lintujahtiin suunniteltu ja valmistettu ase, Sakon L46, kaliiperi 7x33. Metsästäjä l 5 l 2011 l 57
• Osin jo unohtuneita lintupatruunoita, vasemmalta 22 Vierling, 5,6x52R, 6,5x52R, 6,3x53R, 7x53R, 7 mm Jappi, 7x54, 270 Win, 7x57, 7,62x39, 30-30 Win, 7,62x53R, 30-06 Sprg, 8,2x53R, 9,3x53R ja 9,3x57. aa tosin 150 metrin etäisyydellä lähelle 700 m/s, jolloin lyijykärkikin alkaa olla mahdollinen. Kaliiperissa 22-250 Rem luoti lähtee 1150 m/s ja 200 metrin päässä vauhtia on vielä lähes 800 m/s. Tällä kaliiperilla lienee tuhottu erinäisiä lintuja. Netin keskustelupalstoilla "asiantuntijat" ja friikit tarjoavat neuvojaan kyselijöille. Näihin kannattaa suhtautua varauksella, sillä suurin osa on pullistelua tai ajankulua. Usein keskustelu menee keskinäiseksi vääntämiseksi ja alkuperäinen kyselijä unohdetaan täysin. On joukossa silti muutamia, joilla näyttää olevan käytännön kokemusta. Kuitenkin hirviluodin tarjoamista vasta-alkajalle on pidettävä hieman outona. Reikäpäiset tarkkuusluodit joissain tapauksissa ovat hieman parempi lähtökohta. Eräät tosiharrastajat jopa mankeloivat reikäpääluodin kärjen umpeen, mutta se taitaa aloittelijalta jäädä tekemättä. Ei varmintteja jahtiin! Reikäpääluotien käytössä on muistettava, että luodin kärjen tulee olla riittävän kova ja reiän niin pieni, ettei luoti hajoa osuessaan lintuun. Monet tarkkuusluodit täyttävät nämä vaatimukset. Ampumaetäisyys ja vastaavasti luodin nopeus pitää vain olla sopiva, jottei luoti räjäytä lintua. Reikäpääluoteja (HP = Hollow Point bullet), on tarkkuusammuntaan, metsästykseen ja tuhoeläinten hävitykseen. Suurireikäiset ja /tai ohutvaippaiset ovat varmint luoteja eivätkä missään nimessä sovellu lintujahtiin. Varisjahdissa ne taas ovat omiaan, huonokin osuma tehoaa ja luoti ei muokkaantuneena lennä kauas. l Moderneja lintukaliipereja, vasemmalta 222 Rem, 22-250 Rem, 6PPC USA, 243 Win, 260 Rem kokovaippa ja reikäpää, 6,5x55 SE, 308 Win 11,0 g kokovaippa, 8,0 g kokovaippa ja 10,9 g reikäpää. Hyvää koulutusta lintujahtiin saa kun pyytää kaveria viemään taulun noin 200 metrin päähän, arvioi matkan ja kokeilee miten osuu. Perinteisiä lyhyen matkan lintukaliipereja, vasemmalta 22 LR subsonic, 22 LR HV, 22 WMR, 22 Hornet, 25-20 Win, 7x33 Sako. Vuoden 1993 Metsästyslaki ja Asetus toivat pienoiskiväärin takaisin metsästysaseeksi. Sittemmin energiavaatimus pudotettiin 100 Jouleen, jolloin aliääniset patruunat pääsivät mukaan. K Vanhoja 7x33 rasioita. 58 l Metsästäjä l 5 l 2011
• CIC ­ kansainvälinen neuvosto riistansuojelun ja metsästyksen edistäjänä CIC (International Council for Game and Wildlife Conservation), on ehkäpä merkittävin maailmanlaajuinen organisaatio, jonka toiminta tähtää sekä luonnonsuojelun että riistan kestävän käytön edistämiseen. Suomi on aina ollut aktiivinen toimija CIC:ssä, ja kuluvana vuonna maamme panostus nousi kokonaan uudelle tasolle. l Kansainvälinen riistansuojeluneuvosto CIC on poliittisesti riippumaton neuvoa antava elin, joka pyrkii edistämään luonnonsuojelua riistavarojen kestävän käytön avulla. Tavoitteekseen CIC on asettanut sen, että metsästys tunnettaisiin maailmalla yhtenä suojelun työkaluista, ja että sitä arvostettaisiin myös kulttuuriperinnön vuoksi. ­ Tuomme riistan hyödyntämisen, tuttavallisemmin kestävän metsästyksen, esiin kansainvälisesti merkittävillä monimuotoisuuden suojeluun tähtäävillä foorumeilla, kertoo Tamás Marghescu, CIC:n pääjohtaja. ­Jos istuisimme hiljaa, vaikutukset näkyisivät hyvin pian aina ruohonjuuritasolla saakka, sillä kansallinen lainsäädäntö ja politiikka hakee aina suuntansa kansainvälisistä linjauksista, hän jatkaa. Neuvoston varsinainen työ tehdään asiantuntijaryhmissä, joiden kenttä on hyvin laaja kattaen ajankohtaisia asioita lainsäädännöllisestä neuvonnasta trofeiden arvioinnin kehittämiseen. Ryhmät kokoavat yhteen parhaita käytäntöjä sekä tuoreinta tutkimustietoa, jotka luovat tukipilarin CIC:lle uskottavana asiantuntijana. Tietolaatikko: n CIC on poliittisesti riippumaton neuvoa antava elin, joka edistää luonnonsuojelua kestävän metsästyksen kautta. n CIC:n jäseniä voivat olla yksityiset henkilöt, valtiot (edustajana yleensä riista-asioista vastaava ministeriö), yliopistot, kansalliset ja kansainväliset organisaatiot sekä jatkossa myös yritykset. n CIC toimii 84 maassa, joista 37 on muodostanut kansallisen delegaation. n CIC:n neuvosto koostuu delegaatioiden puheenjohtajista. n CIC:n toimintalinjat on jaettu kolmeen osastoon: 1. Soveltava tiede, 2. Politiikka ja laki sekä 3. Kulttuuri. Ajankohtaisten teemojen mukaan muodostetut asiantuntijaryhmät toimivat osastojen alaisuudessa. n CIC:llä on päämaja Budakeszissa Unkarissa, jossa toimintaa ohjaa pääjohtaja Tamás Marghescu. Kirjoittaja tulee työskentelemään siellä kesäkuun 2012 loppuun. Lisää tietoa osoitteessa: www.cic-wildlife.org K Suomi on arvostettu toimija Suomi on aina ollut tarkoin kuunneltu toimija CIC:ssä. Se jos jokin kertoo Suomalaisen riistaosaamisen arvostuksesta maailmalla. Kansallinen delegaatiomme koostuu henkilöjäsenistä sekä riistaorganisaatioiden, kuten Suomen riistakeskus ja Metsähallitus, edustajista. Suomen rooli neuvostossa vahvistui entisestään, kun Jan Heino, Maa- ja metsätalousministeriön johtava metsäasiantuntija nimitettiin yksimielisesti CIC:n Laki ja Politiikka -osaston vetäjäksi viime kevään yleiskokouksessa Pietarissa. Heinolla onkin vankka tausta kansainvälisten asioiden parissa. Hän on toiminut mm. YK:n alaisen FAO:n metsäjohtajana. Myös riistakysymykset ovat tulleet hänelle erittäin tutuiksi sekä aiempien työtehtävien että harrastuksen kautta. Täysin uuden tyyppisenä pelinavauksena Metsähallitus ja CIC allekirjoittivat yhteistyösopimuksen, jonka perusteella jutun kirjoittaja suuntasi vuodeksi työskentelemään CIC:n päämajaan, Unkariin. Tehtävät täällä sijoittuvat ensisijaisesti Laki ja Politiikka -osaston toiminnan edistämiseen, mutta myös muihin CIC:n aktiviteetteihin. Voiko metsästys olla suojelua ja entä voiko suojelu olla metsästystä? Mm. tähän kysymykseen saat vastauksen ajankohtaisia kansainvälisiä asioita käsittelevässä juttusarjassa ­ "Metsästyksen suurlähettiläänä maailmalla". l CIC:n ja Metsähallituksen välinen yhteistyösopimus allekirjoitettiin Pietarissa 12.5.2011. Kuvassa vasemmalta luontopalvelujohtaja Rauno Väisänen, kirjoittaja ja CIC:n pääjohtaja Tamás Marghescu. Suomalaista osaamista CIC:ssä: Jan Heino, Politiikka ja Laki -osaston vetäjä. Metsästäjä l 5 l 2011 l 59 Jonkheer Jan-Maarten van Vredenburch
• Ministeriön kuulumisia Metsähanhen pesinnöistä ja saaliista tarvitaan lisää tietoa Metsähanhen pesimäkannan tilanteesta ja sen metsästyksen kestävyydestä on esitetty viime aikoina paljon huolestuneita kysymyksiä. n Maa- ja metsätalousministeriö on antanut asetuksen metsähanhen metsästyksen kieltämisestä osittain metsästysvuonna 2011­2012. Asetuksella pienennetään metsähanhen pesimäkantaan kohdistuvaa metsästyspainetta siirtämällä metsästyksen aloitusta myöhäisemmäksi suuressa osassa pesimäalueita ja muuttoreiteillä. Riistahallintouudistuksen yhteydessä metsästyslain 38 §:n nojalla tapahtuva metsästysaikojen rajoittaminen muuttui perustuslain edellyttämällä tavalla ministeriön asetuksella annettavaksi. Kun päätös muuttui asetukseksi, toi se valmisteluun aivan uudet vaatimukset. Keskeisin uusi osa valmistelussa on laaja lausuntokierros, jolla varataan eri viranomaisille ja kansalaisjärjestöille mahdollisuus vaikuttaa päätökseen. Lausuntokierroksen aikana asetusluonnos ja perustelut ovat myös avoimesti kaikkien kansalaisten saatavilla ministeriön nettisivuilla. Lausuntokierroksella eräät luonnonsuojelujärjestöt vaativat metsähanhen metsästyksen kieltämistä kokonaan kolmeksi vuodeksi. Riistakeskus ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, kuten myös suuri osa kantaa ottaneista riistanhoitoyhdistyksistä katsoivat, että metsästyksen rajoittaminen on tarpeen. Jokaisen metsästäjän apua tarvitaan Lausuntokierroksen keskeisin sanoma on kuitenkin se, että kaikkein eniten tarvitaan lisää tietoa pesimäalueiden kannan tilanteesta, saaliista ja metsästyksen vaikutuksesta kantaan. Avainasemassa näiden kysymysten selvittämisessä on tietenkin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, jonka lakisääteisiin tehtäviin kuuluu tutkia riistaeläinkantojen tilaa ja seurata kantojen kehitystä. Yksin RKTL ei näihin kysymyksiin kuitenkaan pysty nykytilanteessa vastaamaan, vaan siihen tarvitaan apua niin riistanhoitoyhdistyksiltä kuin jokaiselta metsästäjältäkin. Riistakantojen hoito ja metsästyksen kestävyyden varmistaminen perustuvat pääasiassa kahteen tietoon: kannan koon arviointiin ja saaliin tilastointiin. Kanta-arviot ovat aina pienemmistä otoksista laskemalla saatuja tuloksia, jolloin niihin liittyy aina jonkin verran epävarmuutta. Saalis sen sijaan on ainoa varma tieto, mitä meillä on. Jokainen metsästäjä tietää oman saaliinsa, se on varmaa. Tärkeää on saada saalistieto myös tutkimuksen käyttöön, jotta metsähanhen kestävän käytön jatkuvuus voidaan varmistaa myös pitkällä aikavälillä. Janne Pitkänen, ylitarkastaja, maa- ja metsätalousministeriö Lähetä siipinäyte RKTL:lle Jokainen metsästäjä voi kantaa kortensa kekoon metsähanhikannan hoidon ja kestävän käytön eteen toimittamalla saaliikseen saamastaan metsähanhesta siipinäytteen RKTL:lle. Siipinäytteistä määritetään, onko lintu Suomessa pesivää taigametsähanhea vai Venäjällä runsaampaa tundrametsähanhea. Yhdessä pyyntipaikan ja -ajan kanssa siivistä saadaan tärkeää tietoa, joka on välttämätöntä kotimaassa pesivän hanhikannan tulevaisuuden turvaamiseksi. Kuluvana syksynä metsähanhia on myös merkitty GPS-lähettimillä, joiden avulla toivotaan saatavan lisävalaistusta hanhien muuttomatkoista. Jatkossa tärkeää on metsähanhien pesimäalueilla tilanteen tarkempi kartoittaminen. Siinä työssä keskeisessä osassa ovat riistanhoitoyhdistykset ja pesimäalueiden hanhenmetsästäjät. 60 l Metsästäjä l 5 l 2011
• Hannu Pöysä, Jukka Rintala ja Marcus Wikman, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Aleksi Lehikoinen ja Risto A. Väisänen, Luonnontieteellinen keskusmuseo Vesilintujen runsaus ja poikastuotto 2011 Sinisorsan ja telkän pesimäkannat pysyivät viime vuoden tasolla. Sen sijaan tavin ja haapanan koko maan pesimäkannat taantuivat; tavi taantui etenkin Etelä-Suomessa. Sinisorsan ja telkän pesimäkannat ovat pysyneet pitkällä aikavälillä suhteellisen vakaina. Haapana ja tavi ovat olleet taantumaan päin. Myös nokikana on taantunut voimakkaasti kahden viimeisen vuosikymmenen aikana. Poikastuotto oli viimevuotista parempi. Sinisorsalla, haapanalla ja telkällä poikastuotto oli hyvä erityisesti etelässä, tavilla taas pohjoisessa. simäkanta on myös ollut taantumaan päin. Sinisorsa- ja telkkäkannat sen sijaan ovat pysyneet varsin vakaina. Muista lajeista voidaan todeta nokikanan jo pitkään ja rajuna jatkuneen taantumisen lievä taittuminen. Myös muiden eteläisessä Suomessa lähinnä rehevillä lintujärvillä pesivien harvalukuisten lajien kuten lapasorsan, jouhisorsan, punasotkan ja tukkasotkan kannat pysyivät kutakuinkin viime vuoden tasolla. Näiden lajien aineistot ovat kuitenkin pieniä, ja runsausindeksit sen vuoksi epävarmoja. Poikastuotto erinomainen Poikastuotto oli kaikilla tärkeimmillä riistalajeilla parempi kuin viime vuonna. Erityisen ilahduttavaa on, että haapanan poikastuotto koheni selvästi pesimäkannan taantumasta huolimatta; poikueaineisto on kuitenkin kovin pieni, ja sen vuoksi poikastuottoindeksin voimakkaaseen vuosien väliseen vaihteluun on syytä suhtautua varauksella. Haapanan jo useita perättäisiä vuosia jatkunut poikastuoton heikkeneminen joka tapauksessa kääntyi selvään nousuun. Myös tavin poikastuotto parani viime vuodesta, vaikka pesimäkanta taantui. Sinisorsan poikastuottoindeksi kohosi uuteen ennätykseensä koko seurantajaksolla. Myös tavin poikastuottoindeksi kohosi pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolelle. Koko maan aineistossa poikastuoton kohenemiseen vaikutti kaikilla lajeilla erityisesti se, että poikueita havaittiin laskennoissa viimevuotista enemmän. Poikuekoossa ei ollut suurta eroa vuosien välillä. Lajista riippuen lisääntymistuloksessa oli kuitenkin eroja Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä. Sinisorsalla, haapanalla ja telkällä lisääntyminen onnistui hyvin erityisesti etelässä (poikastuottoindeksit välillä 122-178 %), mutta pohjoisessakin vähintään yhtä hyvin kuin viime vuonna. Muista lajeista poiketen tavin poikastuotto jäi viimevuotista heikommaksi etelässä (poikastuottoindeksi 86 %), mutta oli pohjoisessa viimevuotista selvästi parempi (poikastuottoindeksi 153 %). Ero Etelä- ja Pohjois-Suomen välillä heijastaa hyvin tavin pesimäkannassa tapahtuneita muutoksia, sillä laji taantui etelässä ja runsastui pohjoisessa. Toisaalta tavin heikkoon poikastuottoon etelässä vaikutti se, että poikueet olivat nyt kooltaan pienempiä (keskimääräinen poikuekoko 3.9) kuin viime vuonna (keskimääräinen poikuekoko 4.4); poikueita havaittiin etelän laskennoissa kutakuinkin sama määrä kuin viime vuonna. Sen sijaan Pohjois-Suomessa tavipoikueita havaittiin tänä vuonna laskennoissa enemmän kuin viime vuonna ja ne olivat myös kooltaan suurempia. Kokonaisuudessaan tärkeimpien riistasorsien lisääntyminen onnistui tänä vuonna hyvin. Osaltaan tätä ovat edesauttaneet hyvät sääolosuhteet. Pesintäkausi käynnistyi varhain, ja pesintää viivästyttäviltä takatalvilta vältyttiin. Lisäksi kesä- ja heinäkuun säät ovat voittopuolisesti olleet vesilintupoikueita suosivia. l V l Vesilintujen pari- ja poikuelaskennat ovat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ja Luonnontieteellisen keskusmuseon yhteinen seurantahanke. Pääosan laskennoista tekevät vapaaehtoistyönä metsästäjät ja lintuharrastajat. Pesimäkannat arvioidaan toukokesäkuussa kahteen kertaan tehtävällä parilaskennalla ja poikastuotto kertaalleen heinäkuussa tehtävällä poikuelaskennalla. Vuoden 2011 tulokset pohjautuvat 464 parilaskentapisteeltä ja 258 poikuelaskentapisteeltä saatuihin aineistoihin. Vesilintujen laskentaan osallistui 127 metsästäjää. Vuosien 2010 ja 2011 välisessä vertailussa ovat mukana vain ne kohteet, joilla laskenta tehtiin molempina vuosina. Pitkäaikaisvertailuissa käytettävät vuosittaiset runsaus- ja poikastuottoindeksit perustuvat samoilla paikoilla kahtena perättäisenä vuotena tehtyihin laskentoihin; indeksit on muunnettu vertailukelpoisiksi koko seurantajaksolle. Etelä-Suomella tarkoitetaan jäljempänä Oulun läänin eteläpuolista aluetta ja Pohjois-Suomella Oulun ja Lapin läänejä. Tukkasotka Usean vesilinnun kannat näyttävät taantuneen viime vuosina. Vuoden 2010 uhanalaisuusluokituksessa tukkasotkaa pidetään vaarantuneena sekä iso- ja tukkakoskeloa silmälläpidettävinä. Vaarantuneiksi luokitellaan lisäksi jouhisorsa, heinätavi ja punasotka. Vesilintukantojen seuranta on siten käymässä entistä tärkeämmäksi, ja tarve tehostaa laskentoja on mitä ilmeisin. Tukkakoskelo Isokoskelo Tavi ja haapana taantuivat, sinisorsa ja telkkä ennallaan Tärkeimmistä riistalajeista sinisorsan ja telkän pesimäkannat pysyivät viime vuoden tasolla sekä Etelä- että PohjoisSuomessa. Tavi ja haapana sen sijaan taantuivat, tavi tosin vain etelässä. Vuosi 2011 ei tuonut mukanaan oleellisia muutoksia tärkeimpien lajien pesimäkantojen pitkäaikaiskehitykseen. Haapanan jo pitkään jatkunut yhtäjaksoinen väheneminen vain jatkui, ja pesimäkannan kokoa kuvaava runsausindeksi saavutti jälleen uuden pohjanoteerauksen. Näin kävi myös tavilla, jonka voimakkaasti vaihteleva pe62 l Metsästäjä l 5 l 2011
• Oksan katkeaminen 56 desibeliä. Runsaus 160 140 120 100 80 60 100 60 220 180 140 Poikastuotto Sinisorsa Metsästystarina 64 desibeliä. 160 140 120 100 80 60 220 180 140 100 60 Haapana Täysosuma 128 desibeliä. Tavi 160 140 120 100 80 60 220 180 140 100 60 Vahvista luonnon äänet ja vaimenna melu tehokkaasti Uusilla yksilöllisesti valmistettavilla Siemens SecureEar aktiivikuulosuojaimilla kuulet paremmin ja samalla suojaat kuulosi. 160 140 120 100 80 60 1990 1995 2000 2005 2010 220 180 140 100 60 Telkkä 1990 1995 2000 2005 2010 Laatua ja käyttömukavuutta! · Valmistettu yksilöllisesti käyttäjän korviin - mukava käyttää pitkiäkin aikoja · Pienikokoiset ja huomaamattomat - ei koskaan tiellä tähtäystilanteessa · Innovatiivinen kuulokojetekniikka vahvistaa hiljaisia ääniä ja suojaa voimakkailta ääniltä · Hiljaisten- ja puheäänien voimakkuus säädettävissä · Vahvasta UV-materiaalista valmistetut aktiivikuulosuojaimet kestävät useiden vuosien käyttöä Sinisorsan, tavin, haapanan ja telkän runsaus vuosina 1986­2011 ja poikastuotto vuosina 1989­2011. Indeksi 100 on koko laskentakauden keskiarvot. Kokonaisuudessaan tärkeimpien riistasorsien lisääntyminen onnistui tänä vuonna hyvin. Pesiviä pareja 2010 Sinisorsa Tavi Haapana Telkkä Nokikana Jouhisorsa Lapasorsa Punasotka Tukkasotka Isokoskelo 676 432 200 1 038 78 47 51 22 57 44 2011 687 349 159 1 055 85 57 57 20 54 22 Indeksi 2011 E-S 101 71 83 100 111 122 115 86 61 25 P-S 103 113 69 106 ­ 118 ­ ­ 163 163 Yht. 102 81 80 102 109 121 112 91 95 50 Lisätiedot ja ajanvaraus 0207 649 749. Vesilintujen parimäärät vertailukelpoisilla laskentapaikoilla vuosina 2010 ja 2011. Indeksi 2011 osoittaa prosentteina, kuinka paljon nähtiin lintupareja vuoteen 2010 verrattuna. Etelä-Suomi (E-S) = Oulun läänin eteläpuolinen alue ja Pohjois-Suomi (P-S) = Oulun ja Lapin läänit. www.respecta.fi Metsästäjä l 5 l 2011 l 63
• Pekka Helle ja Marcus Wikman, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Heinäkuussa laskettiin 200 kolmiota Heti alkuun osoittautui, että laskijat näkivät mahdollisuuden uudessa asetusjärjestelyssä, ja kolmioita laskettiin tavallista enemmän jo heinäkuun aikana. Tuolloin laskettiin 196 kolmiota, mikä on kaksi kerta enemmän kuin yhtenäkään aikaisempana vuotena. Laskenta-aineistoa kertyi niin ripeästi, että ensimmäiset alustavat tulokset voitiin julkistaa jo 5. elokuuta, jolloin käytettävissä oli yli 200 kolmion laskentatulokset. Tuloksia kertyi 10.8. mennessä yli 300 ja 15.8. lukumäärä oli noussut yli 450. Tätä kirjoitettaessa (17.8.) tuloskertymä oli 554 kolmiota. Enemmän kuin kaksi kolmannesta kolmiosta lasketaan useamman laskentaryhmän voimin. Noin 40 % kolmioista lasketaan kolmen tai vielä useamman laskentaryhmän yhteistyönä. Kolmiota kohti laskijoita oli keskimäärin 6,3, ja tähän yhteenvetoon mennessä laskentaan oli osallistunut 3 400 henkilöä. Useimmiten riistakolmion laskennasta vastaa metsästysseura, mutta erityisesti Pohjois- ja Itä-Suomessa Metsähallitus osallistuu maastotyöhön kiitettävästi. Riistakolmiolaskenta on arvossaan seurantajärjestelmänä. Maastotyö on usein raskasta, etenkin kun kolmion koko 12 km:n linja jää yhden ryhmän laskettavaksi. Enimmillään kolmion kiertämiseen voi kulua yli 10 tuntia, joskin helpommassa maastossa selviää ripeästi kulkien alle viidessä tunnissa. Silti työmäärän jakaminen usealle ryhmälle on hyvä ajatus. Yhden kolmiosivun kulkeminen onnistuu helposti parissa tunnissa, jolloin työmäärä miestä kohti jää kohtuulliseksi. Riistakolmioiden arvostusta kuvaa hyvin se, että monet riistapäälliköt, Suomen riistakeskuksen johtaja ja RKTL:n ylijohtaja osallistuivat laskentaan. Koko järjestelmän perustan muodostavat kuitenkin ne tuhannet metsästäjät, jotka vuodesta toiseen laskevat lintuja. Heidän kanssaan on ilo tehdä yhteistyötä, ja heille kuuluu kiitos! Metsäkanalintukannat vahvistuivat edelleen l Metsäkanalintujen metsästyksen ja metsästysaikojen säätely loppukesän laskentatulosten pohjalta on puhuttanut kohta puoli vuosisataa. Jo kanalintujen reittiarviointien aikaan arvosteltiin sitä, että kesän arviointituloksia ei voitu hyödyntää metsästysaikoja säädettäessä. Lopulta päädyttiin siirtämään laskentaaikaa heinäkuulle, mikä osoittautui kohtalokkaaksi koko arviointijärjestelmälle. 1980-luvun loppuvuosina reittiarvioinnit korvattiin riistakolmioilla, mutta itse ongelmaa se ei ratkaissut. Tilannetta helpotettiin aikaistamalla laskentakautta heinäkuun viimeiselle viikolle, mikä antoi metsästysseuroille paremman mahdollisuuden säädellä metsästystä omilla päätöksillään. Suomen riistakeskuksen perustamisen myötä on tänä vuonna 64 l Metsästäjä l 5 l 2011 otettu aimo askel parempaan suuntaan. Nyt asetus metsäkanalintujen metsästysajoista voidaan antaa niinkin myöhään kuin 25. elokuuta; ministeriön Kala- ja riistaosasto on ollut muutostilanteessa aktiivinen toimija. Kesän 2011 riistakolmiolaskennan aloitus oli viikonloppuna 23.­24.7. Virallista laskenta-aikaa oli heinäkuussa 8 päivää. Elokuun puolella oli mahdollista vaikuttaa asetuksen muotoiluun 20 päivää, eli tehollista laskenta-aikaa oli 28 päivää, johon jaksoon sisältyi viisi viikonloppua. Laskennan aikaistamisesta oli jo usean vuoden kokemus, joten järjestelyjen puolesta ei ollut vaikeuksia. Laskijoille lähetetyssä saatekirjeessä painotettiin aikaistetun laskennan merkitystä. Hannu Huttu Nousuvire jatkui Metsäkanalintukannat vahvistuivat huomattavasti vuoden takaisesta. Kahden suotuisan vuoden jälkeen lintutiheydet ovat lähes kaksinkertaistuneet maassamme. Alueiden ja lajien välillä on toki eroja. Yleispiirteisesti Pohjoisja Länsi-Suomessa myönteinen kehitys edellisvuodesta on ollut vahva, mutta Itä- ja Kaakkois-Suomessa lintutiheydet ovat edellisvuoden tasossa tai jopa hieman alhaisempia. Etelä- ja KeskiSuomessa länsi-itä-suuntainen rajalin-
• Metso Teeri Pyy Riekko Lintuja/km² ­ 1,5 1,6 ­ 3,0 3,1 ­ 4,5 4,6 ­ 6,0 6,1 ­ Lintuja/km² ­ 3,0 3,1 ­ 6,0 6,1 ­ 9,0 9,1 ­ 12,0 12,1 ­ Lintuja/km² ­ 3,0 3,1 ­ 6,0 6,1 ­ 9,0 9,1 ­ 12,0 12,1 ­ Lintuja/km² ­ 1,5 1,6 ­ 3,0 3,1 ­ 4,5 4,6 ­ 6,0 6,1 ­ Metsäkanalintujen keskimääräinen tiheys (lintuja/km² metsämaata) 50 x 50 km:n ruuduissa elokuussa 2011. Laskenta-aineisto on niukka pohjoisimmassa Lapissa, ja siellä kartat eivät kuvaa vallitsevaa tilannetta oikein. ja kannankehitysalueissa on suurin piirtein Päijänteen suuntainen. Mennyt talvi oli edellisvuoden tapaan kanalinnuille ilmeisen suotuisa. Lunta oli runsaasti ja pakkasjaksot pitkiä. Lintujen säilyvyys talven yli ­ mittarina tämän vuoden aikuislintujen osuus viimevuotisesta kokonaismäärästä ­ oli riistakolmioiden historian parhaita. Se oli hieman alhaisempi kuin vuosi sitten todettu ennätyssäilyvyys, mutta silti parempi kuin keskimäärin. Ainekset hyvälle kannankehitykselle olivat siis olemassa. Erityisesti Pohjois- ja Länsi-Suomi-Suomessa säilyvyys oli poikkeuksellisen hyvä. Metso ja riekko menestyneet Parhaiten edellisvuodesta näyttää menestyneen riekko, jolla kannankasvun suhteelliset luvut ovat hyvin korkeat. Toisaalta, jos muistetaan riekkokannan monen vuoden alamäki ja alhaiset tiheydet, suhteelliset kasvuluvut ovat harhauttavia. Jos melkein olemattomassa kannassa kasvu on 100 prosenttia, lopputulos ei ole sekään paljon mitään. Huomionarvoinen piirre tämän vuoden riekkoaineistossa on se, että korkeimmat kolmiokohtaiset tiheydet löydettiin Lounais-Lapista ja myös mm. Koillismaalla tiheydet olivat korkeita. Ylä-Lapin osalta kolmiomenetelmä riekolle tuottanee vaillinaisen kuvan, mutta kanakoiralaskenta tulee täydentämään käsitystä. Muista lajeista metson kannanmuutos on ollut reippain: koko maan keskiarvot viittaavat jopa 40 % kasvuun. Kolmioita Metso Lisääntyminen onnistui Kesä oli niin ikään kanalintujen lisääntymiselle suotuisa. Tästä kertoo poikaslintujen osuus: se oli koko maan keskiarvoina metsolla 51 %, teerellä 58 %, pyyllä 52 % ja riekolla 66 %; kaikki lukemat ovat kolmiolaskentahistorian korkeimpia. Kevät oli oloiltaan edullinen, kylmiä ja sateisia jaksoja alku- ja keskikesällä ­ jotka ovat lintupoikasille kriittisiä aikoja ­ ei ollut. Pesimämenestykseen on arvatenkin vaikuttanut myös pienjyrsijöiden runsaus. Melkein koko maassa myyräkannat olivat huipussa, ja tämä varmasti on vaikuttanut kanalintujen pesimämenestykseen. Kun pienjyrsijöitä on runsaasti, monet petolajit keskittyvät niihin ja maassa pesivien lintujen pesät ja poikueet saavat olla rauhassa. Oma lukunsa on tunturisopulin massaesiintyminen Ylä-Lapissa, mutta sen vaikutus riekkoon ei näyttäydy kolmioaineistossa. Ylä-Lapin kanakoirakoiralaskennat tulevat paremmin näyttämään, miten riekkotilanne pohjoisimpien kuntien alueella on kehittynyt. Teeren ja pyyn osalta kannankasvu näyttää maltillisemmalta, mutta sekin on neljänneksen luokkaa. Kaikilla lajeilla näyttäytyy sama alueellinen piirre: kehitys on ollut myönteistä Pohjois- ja Länsi-Suomessa, kun taas Kaakkois- ja Itä-Suomessa tilanne on paljolti sama kuin edellisenä vuonna. Koko riistakolmiolaskennan 23-vuotisen historian aikana kuluvaan metsästyskauteen päästään hyvin odotuksin. Lajien yhteenlaskettu tiheys on noin 27 yksilöä/metsämaan neliökilometri, mikä on korkein lukema 20 vuoteen; vain vuoden 1989 lintutiheys oli tätä korkeampi. Lintujen hyvänkin lisääntymisvuoden jälkeen metsästys olisi viisainta keskittää nuoriin lintuihin, jolloin vanhat linnut, tuottavin ikäluokka, olisi mahdollisimman runsas ensi kevään lisääntymisaikana. l Teeri Pyy PoikasTiheys osuus (%) Yks./km² 35 48 63 60 33 57 64 59 49 60 54 55 52 38 58 8,3 6,7 ± ­ Metsäkanalintujen runsaus (lintuja/ km² metsämaata) ja poikasosuus (poikaslintujen prosenttiosuus kaikista havaituista) elokuussa 2011. Runsauden muutos edellisvuodesta on ilmaistu + ja ­ -merkein (± muutos <15 %, + ja ­ muutos 15­30 %, ++ ja ­ ­ muutos >30 %). Riekko Alue Etelä-Häme Etelä-Savo Kainuu Keski-Suomi Kaakkois-Suomi Lappi Oulu Pohjanmaa Pohjois-Häme Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Rannikko-Pohjanmaa Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi Koko maa Tiheys Poikas- Tiheys Yks./km² osuus (%) Yks./km² 3,8 ++ 3,1 ± 6,5 + 3,7 ­ 3,3 ­ 6,2 ++ 4,4 ++ 5,7 ++ 4,3 ± 3,1 ± 1,7 ­ 6,7 ++ 4,4 + 0,4 ­­ ++ 51 57 48 50 43 63 32 38 54 52 40 45 51 39 5,4 6,5 14,8 21,0 3,4 5,4 20,6 14,5 9,0 10,9 12,9 9,1 7,9 9,4 3,1 11,6 ­ ± ± ++ ­­ ++ ++ ± ± ± ­ ­ + ++ ­­ + Poikas- Tiheys osuus (%) Yks./km² 44 33 61 44 26 53 64 50 50 54 53 81 49 45 38 52 0,6 ++ 0,2 ++ 4,8 2,5 0,7 ++ ++ ++ 2,2 ++ Poikasosuus (%) 16 44 60 45 20 68 43 17 50 31 6 35 10 7 12,6 ++ 12,0 ± 7,9 4,4 8,5 9,4 8,6 8,3 9,4 8,9 + ++ ++ ± ++ ± ­ + 78 102 6,1 ++ 61 70 63 10,1 ++ 11,8 ± 12,6 ± 80 10,7 ± 554 5,0 66 Metsästäjä l 5 l 2011 l 65
• Riistatiedon jäljillä Susi pajun vartijana Maailman vanhimman kansallispuiston, vuonna 1872 perustetun Yellowstonen sudet hävitettiin 1920 -luvun alkupuolella. Vaikutukset puiston kasvillisuuteen olivat odotetut. Runsastuneen wapitikannan (eurooppalaisen saksanhirven sukulaislaji) ylilaidunnus vähensi pajujen ja haapojen määrää nopeasti. Viranomaiset leikkasivatkin 1960 -luvulla wapitikantaa useilla tuhansilla. Suden palauttamisen (1995) jälkeen wapitikanta pieneni ja erityisesti pajujen todettiin jälleen runsastuneen. Nämä havainnot tukivat teoriaa, jonka mukaan ravintoverkon huipulla oleva peto säätelee alempana olevia tasoja. Syy-seuraussuhteet näyttivät selkeiltä, luonto oli hyvin oppikirjansa lukenut: sudet muuttivat wapitien käyttäytymistä ja vähensivät niiden määrää, mikä johti lehtipuiden palautumiseen. Tarkemmat tutkimukset kuitenkin kyseenalaistivat suden vaikutuksen wapitin käyttäytymiseen ja edelleen vaikutuksen erityisesti pajuihin. Ravintoverkon ylhäältä alaspäin tapahtuvan säätelyn rinnalle esitettiin päinvastainen, alhaalta ylöspäin vaikuttava hypoteesi jossa pohjaveden korkeus onkin pajujen menestymisen kannalta olennainen tekijä. Palapeliin lisättiin myös uusi laji, majava. Osin wapitin ylilaidunnuksesta johtuvan ravintopulan takia majavat vähenivät Yellowstonesta aiheuttaen tulva-alueiden kuivumisen ja jokiuomien kapenemisen. Lähialueiden istutusten ja wapitien vähenemisen myötä majavat runsastuivat jälleen. Sudet puolittivat puiston kojoottikannan, mikä saattoi parantaa majavien eloonjäämistä. Majavan ja pajujen suhde onkin mielenkiintoinen. Vaikka majavat syövät pajua, niiden rakentamat patoaltaat hidastavat jokien virtaamaa nostaen pohjaveden tasoa ja parantaen pajujen kasvuolosuhteita altaan ympäristössä ja yläjuoksulla. Majavan hylkäämän pesän läheisyyteen muodostuu oiva elinympäristö pajuille ja muille lehtipuille. On ilmeistä, että Yellowstonessa susien ja pajujen välinen yhteys selittyy paremmin sekä ravintoverkossa ylhäältä alas että alhaalta ylös tapahtuvien 66 l Metsästäjä l 5 l 2011 vuorovaikutusten yhteispelinä kuin vain suden wapitiin kohdistaman saalistuksen seurauksena. Sudet vähensivät wapiteja jolloin majaville jäi enemmän ravintoa. Lisääntynyt majavakanta nosti pohjaveden korkeutta pajuille sopivaksi. Tällä kertaa yksinkertaisin selitys ei ollut se todennäköisin. Yellowstonen esimerkki kuvaa mainiosti yksittäisten lajien merkitystä ympäristölleen. Se kertoo myös ihmisen tekemien lajistomuutosten vaikutuksista ja niiden ennakoinnin vaikeuksista. Ennen palautusistutuksia tehdyissä mallinnuksissa pyrittiin arvioimaan suden vaikutuksia saalislajeilleen. Wapitikantojen arvioitiin pitkällä aikavälillä alenevan 5-30 %. Etenkin suden, mutta myös harmaakarhun, kuivuuden ja metsästyksen takia kanta on tähän mennessä pienentynyt noin 70 %. Muuttaessamme ympäristöämme, vaikkapa palauttamalla jo hävinneitä lajeja, huomiomme kiinnittyy uuden toimijan rooliin. Vaarana onkin, että pyrimme ensisijaisesti selittämään kaikkia havaitsemiamme muutoksia uuden tulokkaan vaikutuksella "vanhojen" mekanismien jäädessä vähemmälle huomiolle. Suden vaikutusta luonnon monimuotoisuudelle tärkeiden pajujen elpymiseen uutisoitiin ja markkinoitiin ennakkoluulottomasti. Palautus onkin erinomainen esimerkki ravintoverkon huipun merkityksestä ympäristölleen. Yksittäiset lajit kuitenkin harvoin selittävät kaikkia ympäristössä tapahtuneita muutoksia. Havaitsemamme vaikutus yhden lajin muutoksesta onkin useiden, osin muuttuneiden ja usein ennakoimattomien, lajien vuorovaikutusten summa. Yellowstone on myös esimerkki siitä, miten tutkimus pyrkii kontrolloimaan ja korjaamaan itseään. Esitettyjä selitysmalleja ja syy-seuraussuhteita testataan uudelleen eri näkökulmista ja eri olosuhteet huomioiden. Luonnossa tasapainotila tarkoittaa jatkuvaa muutosta ja vaihtelua, jonka suuntaan ja suuruuteen vaikuttavat tekijät selviävät pala kerrallaan, pitkäjänteisen tutkimuksen kautta. Vesa Ruusila, tutkimusjohtaja, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
• Metsämiehen parhaat välineet Rautiasta K-Plussa-tarjous NYT PLUSSA-ETUNA 3 kpl RST-teriä: 2 kpl 300 mm ja 1 kpl 150 mm (Edun arvo 40,-) 69,Etusi 40 ,- Puukkosaha Nutool MPK920PLI Teho 920 W, sahausliikkeen pituus 29 mm. Vakioterät 1 kpl puu ja 1 kpl metalli. Tukeva laukku. Hinta ilman K-Plussa-korttia 109,- 39,90 39,90 Ketjutalja Kestävä talja erilaisiin nostotöihin. Mainio apuväline vaikkapa hirvimiehille. 1000 kg, 3 m:n ketjulla. 149,Asekaappi Black Bear 6:lle aseelle Vahva rakenne 2,3 mm terästä. Mitat n. 140 x 36 x 26 cm. Paino n. 40 kg. Kumisaapas Kontio Kestävä laatusaapas. Useita eri kokoja. 8:lle aseelle 49,90 53,90 2,0 mm terästä. Mitat n. 140 x 50 x 26 cm. Paino 45 kg, väri musta. 169,- www.rautia.fi Metsästäjä_5_2011_Rautia.indd 1 Tarjoukset voimassa 17.9.2011 saakka tai niin kauan kuin varatut erät riittävät. 27.7.2011 15.11 Metsästäjä l 5 l 2011 l 67
• Soili Leinonen ja Aino Peltomaa Yksikin laukaus voi tuhota kuulosi H Vältä kovia ääniä 68 l Metsästäjä l 5 l 2011 Kuuloa ei voi korvata ja siksi siitä kannattaa pitää huolta. Viidestä aististamme kuulo on ehkä tärkein. Kuuloaistimme auttaa meitä kommunikoimaan ja pitämään yhteyttä muihin, mutta myös turvaamaan itsemme. Auton torven tai palohälytyksen ääni ovat esimerkkejä tilanteista, joissa kuuleminen on elintärkeää. l Heikentynyt kuulo liittyy usein ikääntymiseen, mutta ikä ei ole aina syynä huonokuuloisuuteen. Säännöllinen altistuminen melulle nopeuttaa kuulovaurioita. Jopa äkillinen, ohimenevä melu voi aiheuttaa pysyviä vaurioita kuulolle. Huonokuuloisuus on yksi väestön yleisimmistä terveysongelmista. Heikentyneestä kuulosta kärsii useampi kuin joka kolmas yli 55-vuotias. Työterveyslaitoksen mukaan huonokuuloisuuden aiheuttamat sairauspoissaolot, työttömyys ja onnettomuudet aiheuttavat vuosittain noin 700 miljoonan euron kulut Suomessa. Meluvamma on yksi yleisimmistä kuulon heikentymisen syistä. Äkillinen, voimakas ääni, kuten laukaus, voi tuhota sisäkorvan aistinkarvasoluja välittömästi. Meluvamma voi kehittyä myös asteittain vuosikausia kestäneen melualtistuksen seurauksena. Yksikin laukaus voi aiheuttaa kuulovaurion. "Vaikkei kuulo varsinaisesti vaurioituisikaan, laukaus tai muu kova melu voi aiheuttaa korvien soimista eli tinnitusta, mikä on aina merkki kuulon kuormittumisesta", kuulontutkija Min- Metsästyksessä kuulon suojaaminen on vähintään yhtä tärkeätä kuin ampumaradallakin.
• na Krohn valaisee. Viimeistään silloin kannattaa aloittaa kuulonsa suojaus. Ampujan meluannos yhdestä kiväärin laukauksesta ilman suojaimia on niin suuri, että riski kuulovaurion syntyyn on merkittävä. Korvaan kohdistuu lyhytaikainen jopa 165 dB ääni, joka vastaa noin 40 tunnin yhtäjaksoista oleskelua meluisassa työpaikassa. Suomessa voimassa olevan meludirektiivin mukaan työpaikalla kuulonsuojausta vaativa raja-arvo on 85 dB. Arkipäivän melulähteet Kuiskaus Lehtien havina Tyhjä talo Pölynimuri Porakone/Ruohonleikkuri Yökerho/Rock-konsertti Suihkumoottori Laukaus/Räjähdys 20 dB 40 dB 60 dB 80 dB 100 dB 120 dB 120 dB 140 DB Vaara-alue Lakisääteiset melusuojat työpaikalla Korvien soiminen merkki vammasta Mitä lähempänä korvaa melun lähde on, sitä haitallisempaa se on kuulolle. "Tyypillisen oikeakätisen metsästäjän tunnistaa kuulokäyrästä, jossa vasemmassa korvassa on kuoppa 3-4 kHz:n kohdalla, koska vasen korva on tähdätessä lähempänä asetta. Kaverin ampuessa vieressä myös muut läsnäolijat altistuvat äkilliselle melulle ja kuulo on vaarassa vaurioitua muiltakin kuin itse ampujalta", Minna Krohn kertoo. Melulle herkistyminen riippuu myös laukaisumäärästä, aseesta, patruunasta ja muista ampujista. Ampumasuoja myös vaikuttaa, sillä katos saattaa vahvistaa melua heijastamalla äänet takaisin ampujan korviin riippuen ampumasuojan rakenteesta ja käytetyistä materiaaleista. Korvan soiminen melualtistuksen seurauksena on ensimmäinen merkki sisäkorvan sietokyvyn ylityksestä. Soimista voi seurata kuulon heikentymä tai korvien lukkoisuus. Myös korvakipua, kuulon herkkyyttä tai äänen säröytymistä voi ilmetä. Vältä tällöin uutta altistumista voimakkaalle äänelle. Korvien jatkuva soiminen heikentää elämänlaatua merkittävästi. Äkillisen melun lisäksi kuuloa rasittavat kovaäänisten työkalujen ja koneiden käyttö sekä vapaa-ajalla ja harrastuksissa saatu melualtistus, kuten metsästys, moottoriurheilu, puutarhakoneet, musiikin kuuntelu ja konserteissa käynti. Meluvamma ei välttämättä näy heti kuulossa, mutta iän tuoman kuulon heikentymisen yhteydessä kuulokyky voi romahtaa äkillisesti. Suojaimia on olemassa monenlaisia eri käyttötarkoituksiin. Voit valita kertakäyttöiset vaahtomuovitulpat tai kupusuojaimet tai voit tilata yksilölliset, juuri sinun korvakäytäviisi muotoillut suojaimet. Suojaimet vaimentavat tehokkaasti laukauksen ääntä ja jonkin verran myös ympäristön ääniä. Haluttaessa riittävää suojaa kovilta ääniltä on varmistuttava siitä, että ääni ei pääse pienestäkään raosta korvakäytävään ja tärykalvolle. Varmista aina suojaimen hyvä istuvuus korvakäytävässä ja ettei kupusuojainten väliin jää esim. hiuksia. Lisäksi on niin kutsuttuja aktiivisia kuulosuojaimia, jotka suojaavat kovilta ääniltä, mutta päästävät normaalit äänet, kuten puheen, läpi elektronisesti vahvistettuina. Aktiivinen, kuuleva kuulosuojain tukkii koko korvakäytävän ja estää äänen suoran pääsyn tärykalvolle. Lisäksi elektroniikka rajoittaa äänenvoimakkuutta niin, ettei se ylitä 85 dB:n voimakkuutta. Aktiivisia kuulosuojaimia on saatavana kupusuojaimina sekä yksilöllisesti valmistettuina korvakäytävään laitettavina malleina. Aktiivinen, yksilöllinen kuulosuojain voidaan säätää myös huonokuuloiselle siten, että se vahvistaa tarvittavia ääniä samalla tavalla kuin kuulokoje. Hakeudu hoitoon ajoissa Kuulon heikentyminen on hidas prosessi, jota on vaikea tunnistaa. Huono kuulo vaikuttaa omaan ja läheisten elämään. Ystävät ja perheenjäsenet huomaavatkin ongelman usein huonokuuloista ennen. He voivat olla ärtyneitä, koska TV on liian kovalla. He saattavat ihmetellä, kun henkilö ei reagoi puhelimen soimiseen. Tai he väsyvät jatkuvaan asioiden toistamiseen ja uu- Näin suojaat kuulosi Meluvamman ennaltaehkäisy on tärkeää, sillä vahingoittuneet aistinsolut eivät uusiudu eikä melun aiheuttamaan kuulovaurioon ole hoitokeinoa. Kuulosuojaimet suojaavat kuuloa haitalliselta melulta ja estävät kuulovaurion syntymistä. Suojaimia olisi pidettävä koko ajan, kun melulle altistutaan. delleen selittämiseen. Myös huonokuuloinen itse väsyy, koska pinnisteleminen vie paljon energiaa. Jos huomaat kuulosi heikentyneen iän tai harrastuksesi myötä, hakeudu heti hoitoon. Kuulon alenema arvioidaan kuulontutkimuksessa, johon saat lähetteen terveyskeskuksesta tai yksityiseltä korvalääkäriltä. Voit myös hakeutua suoraan yksityisen kuulonhuoltopalveluita tarjoavan yrityksen vastaanotolle. Hoitamattomana kuulovaurio voi johtaa paitsi syrjäytymiseen ja masentuneisuuteen myös puheen erotuskyvyn heikkenemiseen, jota ei saa takaisin edistyneimmilläkään laitteilla. Lähes kaikille huonokuuloisille kuulokojeet ovat paras hoitomuoto. Vahvistetut äänet voivat olla aluksi raskaita kuunnella, koska aivot ovat unohtaneet tiettyjä ääniä ja ne täytyy opetella uudelleen kuulemaan. Tämä on kuin treenaisi lihasta, jota ei ole käytetty pitkään aikaan. Kuulokojeisiin sopeutuminen on yksilöllistä ja voi kestää muutamasta tunnista useisiin kuukausiin. Kuulokojeiden ulkoasuakaan ei tarvitse enää hävetä. "Isot beiget banaanit" on korvattu tyylikkäillä ja nykyaikaisilla malleilla, jotka ovat sekä mukavia että hyvännäköisiä käyttää. Tutkimukset osoittavat, että hoidetulla kuulolla on myönteinen vaikutus ihmisten psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Kerran vaurioitunutta kuuloa ei saa ennalleen, joten kuulonsuojaukseen kannattaa panostaa. Jos epäilet, että kuulosi on harrastuksesi myötä heikentynyt, kuulo kannattaa tarkistuttaa. Mitä aiemmin kuulonalenema havaitaan, sitä parempi hoitotulos on. l Säännöllinen altistuminen melulle nopeuttaa kuulovaurioita. Jopa äkillinen, ohimenevä melu, kuten laukaus, voi aiheuttaa pysyviä vaurioita kuulolle. Käytä aina kuulosuojaimia, jos altistut liialliselle melulle. Metsästäjä l 5 l 2011 l 69
• Eräaatoksia valtion mailta Valtion maat tarjoavat jahtimahdollisuuksia kaikille Valtion maat tarjoavat metsästysmahdollisuuksia kaikille kansalaisille. Me Suomessa olemme useimpiin muihin Euroopan maihin verrattuna siinä onnellisessa asemassa, että metsästyksen harrastaminen on meillä mahdollista, vaikka et omistaisi maata tai paksua lompakkoa. Metsästys ei meillä onneksi ole elitististä, vaan koko kansakunnan harjoittamaa ja sitä myöten laajasti hyväksyttyä toimintaa. Metsästyksen vastaisuus onkin voimakkainta niissä maissa, missä sen harjoittamiseen liittyy eriarvoisuutta. Valtion mailla ja vesillä on tärkeä merkitys suomalaisille metsästäjille. Valtion alueilla käy tänäkin syksynä jahdissa runsaat 100 000 metsästäjää, siis ainakin joka kolmas metsästyskortin lunastaneista. Pohjois-Suomen kuntalaisten vapaata metsästysoikeutta oman kuntansa valtion alueilla käyttää vuosittain noin 45 000 metsästäjää. Riistakannoista ja annetuista metsästysajoista riippuen Metsähallitus myöntää valtion alueille vuosittain 30 000 ­ 43 000 pienriistalupaa. Hirvijahtiin Metsähallituksen aluelupien ja metsästysvuokrasopimusten kautta pääsee noin 50 000 metsästäjää. Karhua valtion kairoilla tähyävien määräkin on yli kahden tuhannen. Valtion maiden metsästysoikeuksilla ei tehdä bisnestä, vaan metsästyslupien hinnat ovat Metsähallituslain mukaan omakustanteisia. Tulot kattavat metsästyksen suunnittelusta, hallinnoinnista ja valtion maiden riistanhoidosta aiheutuvat kulut. Maa- ja metsätalousministeriö määrittelee lupien hinnat asetuksella. Tiettyjen lupatyyppien, esimerkiksi pienpeto- ja nuorisolupien hinnat pidetään tarkoituksella hyvin alhaisina. Alle 18-vuotiaan viikon nuorisoluvasta valtion maille peritään nykyisin vain 10 euroa. Tällä halutaan edistää nuorten metsästysharrastusta ja eräkulttuurin jatkuvuutta. Muutenkin valtion alueiden metsästyslupien hinnat ovat pysytelleet suurilta osin samoina jo yli kymmenen vuoden ajan. Kustannusvastaavuus on jäänyt osin jo miinukselle. Vaikka lupahintoihin voi siksi olla odotettavissa pientä tarkistusta, on tärkeää että hinnat pysyvät jatkossakin kaikkien kansalaisten tavoitettavissa. Kanalinnustus on aina ollut suomalaisten erityisessä suosiossa. Metsähallituksen sähköiseen saalispalautejärjestelmään annettujen tai postitse lähetettyjen saalispalautteiden mukaan pienriistan lupametsästäjä kulutti viime syksynä keskimäärin 21 tuntia ja käveli 26 km saaliseläintä kohden. Edellisten vuosien heikkojen lintukantojen aikana vastaavat luvut olivat vielä selvästi suuremmat. Luvut paljastavat, ettei riistaa oteta metsästä helpolla, vaan saaliin eteen on nähtävä vaivaa. Saaliin saamiseksi vaadittava pyyntiponnistus kasvaa lintukantojen harvetessa, mikä vähentää osaltaan yliverotus70 l Metsästäjä l 5 l 2011 riskiä. Luvut antavat toisaalta ymmärtää, ettei saalis voi olla se tärkein pienriistan metsästäjää motivoiva tekijä. Useimmille metsästäjille saalistakin arvokkaampaa ovat varmasti erästyksen lomassa koetut elämykset; luonnon rauhassa samoilu, nuotiolla tulistelu tai vaikkapa hyvän ystävän kanssa koetut tapahtumat ja jaetut ajatukset. Edellä mainitut pyyntiponnistusta kuvaavat tunnusluvut ovat vain yksi esimerkki Metsähallituksen saalispalautteen kautta saamasta kiinnostavasta metsästykseen liittyvästä tausta-aineistosta. Kestävän metsästyksen suunnittelun ja toteutuksen kannalta vielä tärkeämpää saalispalautteessa ilmenevää on itse saaliin määrä ja lajit. Saalispalautteen perusteella laskettava edellisen vuoden metsästysverotus muodostaa yhdessä RKTL:n tuottamien kantatietojen kanssa pohjan seuraavan kauden pienriistan metsästyksen suunnittelulle. Pohjoisen Suomen kuntalaisten oikeudella tapahtuvasta metsästyksestä valtion mailla ei Metsähallitus saa suoraa saalispalautetta. Vapaaseen metsästysoikeuteen valtion mailla perustavasta saaliista on saatu kuitenkin tietoa vuosilta 2003 ja 2008 Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tekemissä tutkimuksissa. Tutkimusten mukaan paikalliset metsästävät alueesta riippuen 60 -75 % pohjoisten kuntien kokonaispienriistasaaliista. Tätä tietoa käytetään reunaehtona Pohjois-Suomen lupa-alueiden pienriistalupamäärän oikeassa mitoittamisessa siten, että metsästys on sekä ekologisesti että sosiaalisesti kestävällä pohjalla. Vuotuisesta pienriistasaaliista kaivataan valtakunnallisesti entistä luotettavampaa, kattavampaa ja alueellisesti tarkempaa tietoa. Erityisesti Metsähallituksen hallinnoimilta suojelualueilta on tarpeen saada aluekohtaista saalistietoa metsästyksen kestävyyden osoittamiseksi, jolloin metsästyksen sallimisesta suojelualueilla on "paremmat eväät" keskustella. Riistakonsernin tietohallintostrategiaa valmisteleva työryhmä on linjannut valtakunnallisen saalistilastoinnin uudistamisen yhdeksi keskeiseksi kehittämistarpeeksi tulevina vuosina. Valtion maita koskevaa saalistilastointia tullaan kehittämään osana uutta valtakunnallista järjestelmää. Sitä odotellessa Metsähallituksen lupametsästäjänä jätät saalispalautteesi tutusti joko netissä metsa.fi -sivuilla tai palautelomakkeella postitse. Jokainen yksittäinen palaute on tärkeä osa sitä kokonaisuutta, jonka pohjalta suunnittelemme valtion maiden metsästystä ja riistanhoitoa taas tuleville vuosille eteenpäin. Kiitos siis saalispalautteesi antamisesta tänäkin syksynä! Ahti Putaala Ylitarkastaja Metsähallitus
• Omasta kontista Nahkainen reppujakkara metso brodeerauksella, puujalat tarjous 199 (249). Hirvikärpäs STOP 50 ml 13,90 UUTUU S! Uutuussuihke hirvikärpästen torjuntaan. Kanu -loukku mitat 180x120 tarjous 199 (229) Fenix TK21 SRVA valaisinpaketti valoteho 468 lumenia tarjous 129 sis. valaisin, piippukiinnike ja etäkytkin Akut ja laturit myydään erikseen! www.erakontti. o Verkk . www 24akhntti. er o kaup pa Eräkontti Eräkontti on Suomen Metsästäjäliiton ja sen piirien omistama yritys. Metsästäjä l 5 l 2011 ERÄKONTTI, Kinturinkuja 4, 11120 Riihimäki, l 71 p. 010 440 9410, www.erakontti.
• Mirja Tero, Anu Hilli & Arja Maunumäki Ideoita metsästysmatkailun kehittämiseen Yhä useammat metsästäjät käyttävät metsästysmatkailuyritysten tarjoamia palveluja. Palveluissa on kuitenkin kehitettävää, kertoo metsästysmatkailun kehittämistä tutkinut opinnäytetyö, ja tämä kirjoitus esittelee työssä esille nousseita keskeisimpiä kehittämiskohteita. Niitä ovat palvelutarjonnan monipuolistaminen, oheispalveluiden lisääminen sekä yrittäjien yhteistyön ja markkinoinnin kehittäminen alalla. l Metsästysmatkailun kehittäminen on ajankohtainen aihe, sillä metsästys on harrastuksena suosittu ja harrastajamäärät ovat kasvussa. Monilla metsästäjillä harrastusmahdollisuudet omalla paikkakunnalla ovat kuitenkin rajalliset, sillä usein metsästysseuran jäseneksi pääseminen edellyttää maanomistajuutta. Muun muassa tästä syystä yhä useammat metsästäjät käyttävät metsästysmatkailuyritysten tarjoamia palveluja. Myös ulkomaalaisten metsästäjien määrä Suomessa näyttää edelleen kasvavan, kun tietoisuus Suomen metsästyskulttuurista ja hyvistä metsästysalueista lisääntyy. Metsästyksen kaupallistamisessa on kuitenkin edelleen paljon haasteita, joista merkittävimpiä ovat maanomistajien ja paikallisten metsästäjien kielteiset asenteet ja yhteistyöhaluttomuus. Metsästysmatkailun keskeisimpiä kehittämiskohteita ovat palvelutarjonnan monipuolistaminen, oheispalveluiden lisääminen ja 72 l Metsästäjä l 5 l 2011 yrittäjien yhteistyön ja markkinoinnin kehittäminen alalla. nettu metsästyspaketti naisille. Naisten määrä metsästysmatkailijoina on vielä hyvin vähäinen, mutta naisten määrä metsästäjinä on ollut vuosien ajan kasvussa. Yhteistyötä ja yhteisiä internetsivustoja Metsästysmatkailua voidaan kehittää parantamalla yhteistyötä alan toimijoiden välillä. Metsästysmatkailua tarjoavien yrittäjien kannalta olisi hyödyllistä laajentaa toimintaa esimerkiksi kalastusmatkailuun tai muihin oheispalveluihin. Itse tarjottujen oheispalvelujen lisäksi voidaan yhdessä lähialueen muiden matkailupal- Oheistoimintaa koko perheelle Erityisesti perhehenkisen palvelupaketin kehittäminen edistäisi metsästysmatkailua. Ideana olisi kehittää metsästysmatkailun ohelle lisätoimintaa esimerkiksi lapsille ja muille perheenjäsenille, jotka eivät metsästä. Palvelupaketti voisi olla esimerkiksi luontohenkinen koko perheen viikonloppu, jossa metsästyksen ohella tarjottaisiin muun muassa marjastusta ja sienestystä. Ratsastus on lisännyt suosiotaan viime vuosina aikuisväestön harrastuksena, joten ohjelmapalvelupakettia voisi kehittää yhteistyössä alueen ratsastusta tai vaellusratsastusta tarjoavien yrittäjien kanssa. Myös kulttuuriin liittyvä toiminta voisi olla vaihtoehtoinen palvelu niille perheenjäsenille, jotka eivät metsästä. Yksi idea palvelutarjonnan kehittämisestä olisi luoda kohden- velutoimintaa tarjoavien yritysten kanssa monipuolistaa palveluvalikoimaa ja laajentaa toimintaa jopa ympärivuotiseksi. Yhteistyötä metsästysmatkailussa voidaan kehittää luomalla alan yrittäjien välille yhteistyöverkostoja alueellisesti. Verkosto voidaan luoda esimerkiksi alan yhteistyötä kehittävän hankkeen puitteissa, jossa keskitytään esimerkiksi asiakashankintaan ja markkinointiin. Koska internet on tärkeä markkinointiväylä, yritysten kannattaa verkostoitua myös sen kautta. Alan toimijat voidaan koota yhteiselle sivustolle, jolloin matkailijan on helpompi saada kokonaiskuva alueen metsästysmatkailupalveluista. Sivustolta muodostetaan puolestaan linkit yrittäjien omille sivuille. Tällöin voidaan tuoda esiin jokaisen yrityksen erityspiirteet, joilla se eroaisi muista. Yksin internet ei kuitenkaan asiakashankinnan kehittämiseen riitä. Alkuhuomion herättämisessä ja verkoston esittelyssä hyvänä markkinointiväylänä toimivat muun muassa alan lehdet ja messut. Lisäksi verkoston palveluiden markkinointia on syytä kohdistaa myös Suomen ulkopuolelle, koska suomalaisten metsästyspalveluiden kysyntä on ulkomailla ollut kasvussa. Asiakkaiden kautta välittyvän tiedon merkitys on markkinoinnissa suuri. Asiakastyytyväisyyteen on syytä panostaa, jotta positiivinen viesti saadaan kulkemaan eteenpäin myös muille mahdollisille asiakkaille. Internet on tärkeä markkinoin- Positiivinen viesti kulkee tyytyväisten asiakkaiden kautta.
• Dundee Rambo 64-160 Optifade TM Timber Exlusiv AP Snow 86-263 Housu ELK nahka 576 Backbone Jälleenmyynti ja verkkokauppa Suomessa: 22-152 Retro SOS-ASU Ky/Revontie 13 90830 HAUKIPUDAS/FINLAND sos.asu@mail.suomi.net Tiedustelut: 08-540 9966/040-544 5495 Dakota www.sos-asu.com Palvelutarjonnan monipuolistaminen, oheispalveluiden lisääminen sekä yrittäjien yhteistyön ja markkinoinnin kehittäminen ovat metsästysmatkailun keskeisimpiä kehittämiskohteita. tiväylä myös yrityskohtaisesti. Yritysten on syytä panostaa internetsivustojensa toimivuuteen. On tärkeää, että lukija löytää etsimänsä tiedon vaivatta ja haluttu informaatio on esitetty selkeästi. Toimiva käytäntö on esitellä jokainen eri palvelupaketti omana kokonaisuutenaan, josta ilmenee ainakin palvelun sisältö, hinta sekä mitä lupia yms. asiakas matkalla tarvitsee. jan mailla. Tällöin toiminnan edellytyksenä on toimiva yhteistyö ja avarakatseisuus puolin ja toisin. Myös omia maita voi hyödyntää metsästyspalvelujen tarjonnassa. Kosteikon perustaminen omille maille ja metsästyksen tarjoaminen siinä on osoittautunut toimivaksi käytänteeksi. Kun metsästysmatkailua harjoitetaan omilla mailla, vältytään monesti ongelmaksi muodostuvilta maanomistajien negatiivisilta asenteilta. Kosteikko lisää alueen ekologista kantokykyä suppealla alalla paremmin kuin mikään muu ympäristö. Lisäksi kosteikon perustaminen ei vaadi suurta maa-alaa. Kestävän riistakannan huomioiminen on yksi metsästysmatkailun edellytyksistä. Sen esiin tuominen markkinoinnissa kertoo, että yritys ottaa kestävän kehityksen huomioon toiminnassaan ja samalla se on myös hyväksi yrityksen imagolle. sästyksen muodossa. Vaikka Suomessa saaliseläintä ei trofeen perusteella arvoteta, voi trofeepainotteisen metsästyksen tarjoaminen lisätä ulkomaalaisten metsästäjien kiinnostusta matkustaa Suomeen. Ulkomaalaisia metsästäjiä Suomessa kiehtovat erityisesti riistalajit, joita muualla Euroopassa ei ole. Trofeet näistä lajeista varmasti houkuttelevat trofeemetsästykseen Suomessa. On muistettava kuitenkin paikallisten metsästäjien ja muiden tahojen mielipiteet sekä säilytettävä trofeemetsästyksen mittakaava maltillisena. l Riistakantojen kestävyys huomioitava Suuri haaste metsästysmatkailussa on maanomistajuuskysymysten ratkaisu. Yleinen käytänne on toimia ulkopuolisen maanomista- Trofeet kiinnostavat ulkomaalaisia Yksi mahdollisuus metsästysmatkailun kehittämiseen on ottaa maailmalta mallia trofeemet- Ideoita metsästysmatkailun kehittämiseen saatiin Oulun seudun ammattikorkeakoulussa tehdyn opinnäytetyön tuloksena. Metsästysmatkailun kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla ­ yrittäjyysnäkökulma -opinnäytetyön teki Mirja Tero. Aineiston hankkimiseksi haastateltiin PohjoisPohjanmaalla metsästysmatkailua tarjoavia toimijoita sekä tehtiin rinnakkaisanalyysi Internetsivustojen käytänteistä. Metsästäjä l 5 l 2011 l 73
• Reijo Kotilainen, riistanhoidonneuvoja, Suomen riistakeskus Pohjois-Karjala Pappilanluhta ­ kosteikkohelmi kaupungissa Lieksan Pappilanluhdalle valmistui ensimmäinen Life-Kotiseutukosteikko. Toissakesäiseen kosteikkokartoitukseen ilmoitettu kunnostusta kaipaava alue on Lieksan kaupungin omistuksessa, ja kaupunki oli aktiivisesti mukana jo suunnitteluvaiheesta lähtien. l Pappilanluhta sijaitsee Lieksanjokeen laskevan Sokojoen kainalossa ja on pinta-alaltaan noin 14 hehtaaria. Luhta on ollut aikanaan maatalouskäytössä laidunalueena, ja sieltä on korjattu heinää karjan rehuksi. Asuntorakentamisen leviämisen myötä laidunnus loppui, ja luhta on saanut olla kuivatuskanavaa lukuun ottamatta lähes luonnontilassa. Luhdan vedenpinta on sidoksissa Pielisen vedenpintaan, jossa tapahtuu suurta vuosittaista vaihtelua. Laidunnuksen aikaan luhtaalue oli suurimman osan vuodesta veden peittämänä ja luhdalla saattoi jopa kalastaa. Perinteisen maankäytön loputtua alueen maanpinta on kasvillisuuden ja ravinteiden vuoksi kohonnut ja umpeenkasvanut. Myös luhtaan laskevan Sittalammin vedenpinnan lasku ja kunnallistekniikan tulo on osaltaan vähentänyt alueelle tulevaa valumaa. P 74 l Metsästäjä l 5 l 2011 Luhta-alueen maaperä oli laidunnushistorian vuoksi varsin tiivis. Kaivumassojen siirtäminen pois luhdalta oli ainoa vaihtoehto, koska korkeaksi jäävät vallit kasvaisivat kohta pusikkoa, ja vesilintujen arvostama avoin maisema olisi pian historiaa. Huolellisen työn ansioista kosteikon ympäristö näyttää siistiltä, vaikka kaivutöistä on kulunut vasta muutama kuukausi. Nykyisin luhta on suuren osan kesästä kuivilla ja kasvillisuuden peittämä, ja entinen lintualue on menettänyt merkityksensä vesilintujen ja kahlaajien elinympäristönä. Kunnostuksen ansioista luhdalla on jälleen avovesialueita, jotka tarjoavat elinympäristöä vesilintujen lisäksi suurelle joukolle muitakin lajeja lisäten siten kosteikkoalueen monimuotoisuutta. koulutuskuntayhtymä ja suunnittelija Timo Mikkonen. Myös Suomen riistakeskus Pohjois-Karjala kutsuttiin mukaan työryhmään. Jo työskentelyn alkuvaiheessa kosteikkohanke eriytettiin muusta virkistyskäyttösuunnitelmasta. Virkistysrakenteisiin haettiin rahaa Vaara-Karjalan Leader ry:n kautta ja kosteikkoa esitettiin valtakunnalliseen Life-hankkeeseen. Mallikosteikko osa suurempaa kokonaisuutta Timo Mikkonen oli tehnyt valmiiksi Pappilanluhtaa ja sen ympäristöä käsittävän laajan virkistyskäyttösuunnitelman, jonka yhtenä osana oli myös lintukosteikko. Suunnitelman toteuttamista varten Lieksan kaupunki perusti tukityöryhmän, jossa oli mukana kaupungin edustajien lisäksi PohjoisKarjalan ELY-keskus, Lieksan kaupunkikeskustan kehittämisyhdistys, Vaara-Karjalan Leader ry, Pohjois-Karjalan Kosteikon suunnittelu Suorassa yhteydessä Sokojokeen oleva kosteikko voitiin perustaa vain kaivamalla. Jo yläpuolisen valuman niukkuus asetti suunnitteluvaiheessa haastetta, jotta veden vaihtuvuus kosteikossa voitiin turvata. Sittalammin valumavedet eivät olisi yksin riittäneet noin hehtaarin kokoisen kosteikon veden vaihtuvuuteen, mikä olisi vaikuttanut kosteikon veden laatuun heikentäen sitä merkittävästi. Alkuvuoden kolmenkymmenen asteen pakkanen jäädytti luhta-alueen melkein liian hyvin. Koneet pysyivät varmasti pinnalla, mutta routakerroksen rikkominen kävi jo hankalaksi. Toisaalta ilman kunnon pakkastalvea upottava suo ei olisi kestänyt massojen ajoa läjitysalueelle.
• Lisävirtaamaa kosteikolla saatiin siten, että Sittalammista Sokojokeen noin 35 vuotta sitten kaivettu kanava entisöitiin, ja vesi kosteikkoon johdettiin Sokojoesta kaivetun kanavan kautta. Kosteikon laskuojaan tehtiin pohjakynnys, jonka tarkoitus on vähentää kosteikosta tulevaa pohjavirtausta ja pysäyttää pohjalla kulkevaa kiintoainetta. Vedenpinnan nostaminen kosteikossa olisi onnistunut vain Sokojokea padottamalla, mikä ei ollut mahdollista. Kosteikkoon suunniteltiin syvempi avovesialue ja osin kasvuston peittämä matalamman veden alue. Kosteikkoon jätettiin myös saarekkeita antamaan suojaa lintupoikueille. Kosteikon reuna-alueet tehtiin rikkonaisiksi, jolloin kosteikkoon saatiin lisää rantaviivaa. Kaivusta syntyneet jätemaat oli kuljetettava pois luhta-alueelta. Läjitysalue löytyi lähellä sijaitsevalta puustoiselta alueelta, minne ne voitiin maisemoida. hallisen levähdysalueen muuttaville linnuille, jolloin ne pysyvät pitempään Suomessa. Pienpetojen pyynti Pielisen ranta-alueet ja jokirannat tarjoavat hyvän elinympäristön pienpedoille kuten minkille ja supikoiralle, joita alueella on runsaasti. Pienpetojen metsästysoikeus on annettu vesilintulaskennat toteuttavalle metsästäjälle. Pyynti tapahtuu elävänä pyytävillä loukuilla ja hetitappavilla raudoilla, jotka on koteloitu niin, ettei niistä aiheudu vaaraa kotieläimille. Tehopyynti alueella jatkuu ainakin vuoden 2015 loppuun saakka, ja saadusta saaliista pidetään saalispäiväkirjaa. Kosteikko tarjoaa rauhallisen levähdysalueen muuttaville linnuille, jolloin ne pysyvät pitempään Suomessa. Kohteen käyttö Pappilanluhta sijaitsee lähellä kaupunkikeskustaa. Kohde on lyhyen kävelymatkan päässä kaupungista ja palvelee kaikkia alueella liikkuvia. Kosteikolle pääsee parkkipaikalta johtavaa kulkusiltaa pitkin. Kosteikon lähelle on rakennettu vankka lintutorni, ja sinne johtava kävelysilta sopii myös liikuntarajoitteisten henkilöiden liikkumiseen. Luhdalle on myös rakennettu polkuverkosto, joka pitkospuineen mahdollistaa tutustumisen Pappilanluhdan monipuoliseen ympäristöön, ja lintutorni puolestaan mahdollistaa lintujen tarkkailun. Sokojoen yli rakennettava kävelysilta luo kulkuyhteyden luhta-alueelle myös Rauhalan ja Tuiran kaupunginosista. Pappilanluhdan monipuolista ympäristöä tulee hyödyntämään myös moni koululuokka kohteen läheisen sijainnin ansiosta. Kohde sopii hyvin myös mallikohteeksi kosteikkorakentamiselle.l Kosteikon hoito Kosteikkoalueen hoidosta vastaa Lieksan kaupunki. Heti perustamisen jälkeen hoitotarve on varsin vähäinen, ja alueen kosteikkokasvillisuus muodostuu vähitellen ympäristössä olevista kasveista. Myöhemmässä vaiheessa kasvillisuutta voidaan joutua poistamaan avovesialueen säilyttämiseksi. Pieni uhka on myös pajun juurtuminen alueille, jossa varsinainen pintamaa on rikkoontunut. Jos ympäristöön muodostuu pajukkoa, se raivataan tarvittaessa ja raivattu puusto kuljetetaan pois alueelta. Heinäkuun helteillä kosteikon vesi oli matalalla, ja liejurannat tarjosivat ruokailupaikkoja kahlaajille. Rantaluiskan jälkeen kosteikossa on laaja matalan veden alue, jonka keskellä on syvännealue. Kosteikkokasvillisuus leviää matalille vesialueille nopeasti, ja vesilinnuille elinympäristö on parhaimmillaan kun mosaiikkimainen vesikasvillisuus on peittänyt noin puolet kosteikon pinta-alasta. Perustaminen Ennen kaivamista alue oli jäädytettävä, jotta siellä voitiin liikkua raskaalla kalustolla. Alkutalvi oli jäädyttämiselle suotuisa kovien pakkasten ja niukan lumipeitteen ansiosta. Riistakeskus uudistuksen takia kosteikon kaivaminen viivästyi ja routapeitteestä tuli turhankin paksu, mikä vaikeutti kaivamista mutta helpotti jätemaiden kuljetusta, kun jäinen maa ei tarttunut lavalle. Kaivusta ja jätemaiden kuljetuksesta vastasi Lieksan kaupungin kanssa sopimuksen tehnyt urakoitsija. Kaivun suhteen pysyttiin aikataulussa ja budjetissa, mutta kuljetuskustannukset kohosivat suunnitellusta. Työnjohdosta ja valvonnasta vastasi Lieksan ja Nurmeksen tekninen virasto. Kosteikosta tuli suunnitelman mukainen, ja ympäristö säilyi siistinä ja lähes koskemattoman näköisenä. Kosteikon kehittymistä seurataan RKTL:n ohjeiden mukaisella vesilintulaskennalla. Lintulaskennat ja seuranta Pappilanluhdan kosteikon kehittymistä seurataan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen ohjeiden mukaisella vesilintulaskennalla, jonka toteuttaa paikallinen metsästäjä ja lintuharrastaja. Keväinen parilaskenta suoritetaan kaksi kertaa, ensimmäinen laskenta on toukokuun alkupuoliskolla ja toinen toukokuun lopussa. Poikuelaskenta tehdään heinäkuun alkupuoliskolla. Lisäksi kohteella tehdään vielä syksyinen vesilintulaskenta. Vesilinnut ovat hyvä indikaattori kosteikon hyvinvoinnille. Kaupungin kupeessa sijaitsevalla kosteikolla vesilintujen metsästys ei ole mahdollista. Kosteikko tarjoaa rauMetsästäjä l 5 l 2011 l 75
• Veli-Matti Väänänen ten petoja tai hajottajia, ovat sorsanpoikasille välttämätön eläinvalkuaisen lähde poikasten ensimmäisinä elinviikkoina. Hieman yksinkertaistettuna voidaan sanoa, että kosteikolla on sitä enemmän vesilintupoikueita, mitä enemmän siellä on selkärangattomia. Vesilintujen kannalta kosteikolla on ihanteellisesti vesikasveja, kun kasvillisuutta ja avovettä on yhtä paljon. Niinpä kosteikoiden hoidossa joudutaan monesti puuttumaan vesikasvillisuuden määrään. Arvokkailla lintuvesillä ei vesikasvillisuutta voi hoitaa pelkästään sorsien mielihalujen mukaiseksi, mutta uusilla kosteikoilla se onnistuu helposti. Nopeasti leviäviä vesikasveja Kasvien leviämiseen rehevät savipohjaiset vedet ovat ihanteellisia. Vesikasvit juurtuvat nopeasti savipohjaan, ja kasvillisuus alkaa rehottaa ­ joskus liiankin nopeasti. Rehevissä kosteikoissa kasvillisuus voi vallata muutamassa vuodessa koko altaan, mikäli kosteikolla ei ole syvänteitä. Useimmat yleiset vesikasvit soveltuvat hyvin uuteen kosteikkoon, mutta muutama laji voi aiheuttaa harmia kosteikoiden myöhemmälle käytölle. Rehevyys määrää pitkälti kasvillisuuden kehityksen uudella kosteikolla. Karkeasti voidaan arvioida, että peltovaltaisten alueiden valumavedet ovat metsistä tulevia vesiä ravinteikkaampia. Rehevillä vesillä ilmaversoiskasvillisuus kehittyy nopeasti. Uposvesikasveihin vaikuttaa ravinteiden lisäksi myös veden kirkkaus ja pohjan maalaji. Suomessa on muutamia aggressiivisesti leviäviä vesikasveja, joista voi koitua paljon työtä kosteikon hoidossa. Järviruoko ja osmankäämit ovat isoista vesikasveista kaikkein nopeimmin leviäviä, ja ne pystyvät täyttämään jopa yli metrin syvyisiä altaita. Rehevillä kosteikoilla niitä joutuu poistamaan, jotta avovettä olisi tarpeeksi. Pieninä kasvustoina osmankäämi ja ruoko ovat hyödyllisiä poikueiden suojana, ja ajoissa tehdyillä niitoilla saadaan kasvustot pysymään riittävän suppeina. Ilmaversoisista vesikasveista myös vehka on hankala, sillä se kasvaa pinnanmyötäisesti ja muodostaa laajoja kasvustoja. Uposvesikasveista karvalehti ja vesirutto intoutuvat ravinteikkaissa olosuhteissa valtaisaan kasvuun. Ne tukkivat helposti koko avovesialueen. Näiden kasvien poisto on työlästä, sillä ne starttaavat uuteen kasvuun pienestäkin verson palasta. Vehkakasvustojen tapaan vesirutto ja karvalehti voivat Kosteikkoa perustamassa ­ tarvitaanko vesikasveja? Karvalehti voi pahimmillaan täysin tukkia avovesialueen. Viime vuosina Suomeen on perustettu kiihtyvällä vauhdilla uusia kosteikoita. Olipa kosteikon perustamistarkoitus mikä hyvänsä, niin ennemmin tai myöhemmin sorsat löytävät uuden lammikon. Uusi kosteikko elää omaa elämäänsä, ja vuosien kuluessa siitä muotoutuu vesilinnuille kelpaava ympäristö. l Heti perustamisen jälkeen uudet kosteikot ovat usein kovin avoimia ja suojattoman näköisiä. Jos kosteikko on perustettu nostamalla vettä aiemmin kuivattuun kosteaan notkoon, niin nopeimmillaan se voi muuttua jo yhdessä kasvukaudessa aidon kosteikon oloiseksi vesikasvien elävöittämäksi alueeksi. Tarvitaanko vesikasveja? Kosteikoiden perustamisessa ei selvitä aina pelkästään veden nostolla, vaan patoamisen lisäksi tarvitaan järeämpiä keinoja. Kaivurin avulla saadaan altaaseen haluttuja ominaisuuksia, kuten matalikoita, syvänteitä ja keinosaaria. Kaivutyöt kuitenkin hävittävät helposti kostealla alueella säästyneet vesikasvillisuuden rippeet, jolloin kosteikolla on pitkään niukasti kasvillisuutta. Vesikasvillisuus on ehdoton edellytys kosteikon monimuotoisuudelle. Vesikasvit tarjoavat vesilinnuille suojaa ja ravintoa. Kuollutta ja elävää kasvillisuutta käyttää ravintonaan monimuotoinen selkärangatonyhteisö. Vesikasveja hajottavia ötököitä puolestaan hyödyntää runsaslajinen petovesiselkärangattomien joukko. Vesiselkärangattomat, olivat ne sit- 76 l Metsästäjä l 5 l 2011
• Sorsapoikueet ruokailevat mielellään kurjenjalka- ja sarakasvustojen Komea kurjenmiekka antaa hyvin suojaa poikueille. Kilpukka kasvaa ravinteikkaissa vesissä. Sorsat syövät sen talvehtimissilmuja. reunoissa. Kookas ratamosarpio antaa sopivasti suojaa, mutta se ei tuki koko vesialuetta. Palpakot ovat tärkeitä vesikasveja sorsille, koska se on selkärangattomia houkutteleva kasvi. Takana kookas haarapalpakkokasvusto, edessä hennompia palpakoita. Korte ei ole nirso kasvupaikkansa suhteen. Korte on helppo pitää kurissa niittämällä. täyttää veden niin tiuhoilla kasvustoilla, että noutavan koiran tai veneen on vaikea liikkua kasvustoissa. Istutuksia harkiten Yleensä kasvillisuuden nopea leviäminen ei ole ongelma. Pikemminkin kasvit tuntuvat asuttavan kosteikon liian hitaasti, vaikka kuivattujen kosteikoiden pohjasedimentissä voi olla itämiskelpoisia siemeniä vuosien takaa. Kosteikon kehitystä voidaan nopeuttaa kasvi-istutuksin, jolloin vesilinnut ottavat alueen nopeammin omakseen. Ennen kasvien istutusta on syytä pohtia uudelle kosteikolle sopivia vesikasveja. Istukaskasveja valittaessa on ensin hyvä tunnistaa kosteikon ravinteikkuus. Reheville vesille jatkohoidon kannalta helppoja lajeja ovat mm. sarat, palpakot, vidat ja ratamosarpio. Kookkaat sarat sekä haarapalpakko antavat poikueille suojaa, ja ne ovat myös selkärangattomien ravintokasveja. Karuimmilla humuspitoisilla vesillä sarat, kurjenjalka, pienet palpakot sekä korte menestyvät yleensä hyvin. Veden pinnassa ja sen alla kasvaa luontaisesti suuri joukko kasveja. Usein vesiherne leviää kosteikolle nopeasti ilman istutuksiakin. Reheviin ja kirkasvetisiin altaisiin kannattaa tuoda erilaisia vitoja sekä kilpukkaa. Ne eivät valloita liikaa vesitilaa, ja ne tarjoavat sorsille syötävää. Mikäli kaipaa monimuotoisuutta uudelle kosteikolle, niin näyttävästi kukkivat rentukka ja kurjenmiekka sopivat monenlaisiin ympäristöihin. Etelä-Suomessa savipohjaisissa vesissä viihtyvällä komeasti kukkivalla sarjarimmellä voi täydentää kosteikon visuaalisen ilmeen. Istutuskasveja valitessa kannattaa aina silmäillä lähialueen vesistöjä, ja siirtää kasveja sieltä. Näin menetellen saa vähimmällä vaivalla uuden kosteikon kasvillisuuden lisääntymään vesilinnuille mieluiseksi. Kuitenkin lopulta vasta kokeilemalla löytää kullekin kosteikolle parhaiten sopivat vesikasvit. Ilmaversoiset vesikasvit tulisi siirtää mahdollisimman suurina juurakoina, jolloin ne kestävät siirron parhaiten. Mitä paremmin versot säästyvät, niin sitä nopeammin kasvi juurtuu uudelle alustalle. Vitoja, saroja ja ratamosarpiota voi yrittää istuttaa siemenistä. Monet uposvesikasvit leviävät versojen paloista. Irtokellujia, kuten kilpukkaa, voi kerätä suoraan veden pintakalvolta. Kasveja voi istuttaa uudelle paikalle läpi kesän. l Osmankäämit sekä vehka (vesiuoman reunoilla kellumassa) tukkivat avoimia vesialueita Metsästäjä l 5 l 2011 l 77
• Järviruoko ja -kaisla voivat otollisissa olosuhteissa kasvaa umpeen matalat vesialueet. Kosteikoilla tavattavien yleisten kasvien ominaisuuksia ja soveltuvuus istutuksiin Ilmaversoiset vesikasvit Järviruoko ja -kaisla: Aggressiivisesti leviäviä kookkaita vesikasveja, jota ei Rehevyyttä vaativa vesirutto on vieraslaji, joka voi tukkia sekä syvät että matalat avovesialueet. kannata istuttaa. Järvikorte: Haapanan ja selkärangattomien suosima. Sopii hyvin humuspi- toisiin kosteikkoihin. Kurjenjalka: Melko matala, antaa poikueille suojaa. Sopii hyvin turvepohjai- sille rannoille. Kurjenmiekka: Komea vesikasvi, joka antaa poikueille suojaa. Osmankäämit: Aggressiivisesti leviäviä kookkaita kasveja, jota ei kannata istuttaa reheville kosteikoille. Karuimmilla paikoilla ne ovat helpommin hallittavissa. Palpakot: Monia lajeja, sopivat hyvin istutettaviksi. Tärkeitä selkärangattomille. Kookas haarapalpakko tarvitsee rehevän ja savipohjaisen kasvualustan, muut pärjäävät vähemmällä. Ratamosarpio: Melko kookas, kasvaa harvahkoina kasvustoina rannoilla ja matalassa vedessä. Sopii hyvin ravinteikkaille rannoille. Sarat: Vesilintujen kannalta tärkeimpiä vesikasveja, koska luovat hyvät edellytykset vesiselkärankaisten runsaudelle. Paljon eri lajeja, sopivat sekä karuille että reheville kosteikoille. Tummarusokki: Rusokin siemenet tarttuvat tiukasti vaatteisiin ja koirien turkkiin. Kannattaa välttää kaikin keinoin. Vehka: Leviää rehevissä paikoissa nopeasti pinnanmyötäisesti peittämään matalat tyynet vesialueet. Kannattaa välttää kaikin keinoin. Pikkulimaska kasvaa ravinteikkaan veden pintakalvolla. Kelluslehtiset- ja uposvesikasvit Karvalehti: Aggressiivisesti leviävä vesikasvi, jota voi täyttää lähes koko- naan rehevän kosteikon vesitilan. Kannattaa välttää kaikin keinoin. Kilpukka: Kasvaa veden pintakalvolla ja muodostaa otollisissa olosuhteissa pieniä kasvustoja tyyniin paikkoihin. Sorsat syövät kilpukan talvehtimissilmuja. Sopii ravinteikkaisiin vesiin. Lumme ja ulpukat: Ei merkitystä sorsille. Vaikea istuttaa juurakoita. Pikkulimaska ja sorsansammal: Muodostaa joskus tyyniin, ylireheviin paikkoihin mattomaisen kasvuston veden pinnalle. Sopii ravinteikkaille paikoille. Vesiherne: Uposvesikasvi, joka viihtyy sekä rehevissä että karuissa olosuhteissa. Ei muodosta haitallisen tiheitä kasvustoja. Vesirutto: Aggressiivisesti leviävä vieraslaji, jota voi täyttää lähes kokonaan rehevän kosteikon vesitilan. Kannattaa välttää kaikin keinoin. Vidat: Paljon lajeja, sekä kelluslehtisiä että uposvesikasveja. Sorsat käyttävät siemeniä ravintonaan. Tärkeitä myös selkärangattomille. 78 l Metsästäjä l 5 l 2011
• Metsästysaiheinen kirjoituskilpailu nuorille Osallistu kirjoituskilpailuun ja voita 500 euroa! Metsästäjä-lehti järjestää kirjoituskilpailun kaikille alle 18-vuotiaille ja vuoden 2011 aikana 18 vuotta täyttäville metsästäjille ja metsästyksestä kiinnostuneille nuorille. Kirjoituksen aiheen voi valita seuraavista ja otsikoida itse: Mitä metsästys minulle merkitsee? Paras metsästyskokemukseni Minä riistanhoitajana Metsästyksen eettinen hyväksyttävyys Kirjoituksen pituus saa olla noin 3000 merkkiä eli noin 1­1½ liuskaa tietokoneella kirjoitettua tekstiä (± 500 merkkiä). Word- tai rtf-muotoiset kirjoitukset on lähetettävä osoitteeseen maria.nikunlaakso@riista.fi 30.11.2011 mennessä. Tekstin lopussa on mainittava kirjoittajan nimi, ikä, osoite sekä sähköpostiosoite, jonka kautta kirjoittajaan saa yhteyden. Kilpailun voittaja saa palkinnoksi 500 euroa, kolme seuraavaksi parasta kirjoittajaa 150 euroa kukin. Palkintoraati kiinnittää huomiota kirjoituksen asiasisältöön, tunnelmaan, sujuvuuteen ja kiinnostavuuteen. Kirjoittajan ikä otetaan huomioon arvostelussa. Kirjoittaa voi suomeksi tai ruotsiksi. Parhaita kirjoituksia julkaistaan Metsästäjä-lehdessä vuoden 2012 aikana. Lisätietoja: toimitussihteeri Maria Nikunlaakso, maria.nikunlaakso@riista.fi Metsästäjä l 5 l 2011 l 79
• Antti Otsamo, ympäristöpäällikkö, Metsähallitus/metsätalous Erirakenteista metsän käsittelyä voidaan suosia metson elinympäristöissä. Metsähallituksen metsätalouden ympäristöopas on uudistettu perusteellisesti. Opas julkistettiin elokuussa 2011 ja otetaan laajaan käyttöön syksyn koulutuskierroksen jälkeen. Ympäristöasioita tarkastellaan entistä vahvemmin ekosysteemipalveluiden kautta. Käsitteessä ei ole hienosta nimestään huolimatta mukana tarpeetonta mystiikkaa. Suomeksi sanottuna ekosysteemipalveluiden huomioiminen tarkoittaa, että puun lisäksi muutkin metsien tuottamat hyödyt ja tuotteet otetaan huomioon entistä tarkemmin ­ myös riista. l Metsähallituksen hallinnassa on valtion omistamia maita ja vesiä yhteensä 12,5 miljoonaa hehtaaria eli noin kolmannes Suomen pinta-alasta. Valtion omistamat maat painottuvat Itä- ja Pohjois-Suomeen, missä valtionmaiden merkitys metsästysalueina on perinteisesti ollut merkittävä. Valtion monikäyttömetsissä metsien käsittelyn tärkeänä tavoitteena on tur80 l Metsästäjä l 5 l 2011 vata riistaeläinten elinolot ja säilyttää riistakannat elinvoimaisina ja metsästettävinä. Koska suojelualueilla metsästystä on monin paikoin rajoitettu, talouskäytössä olevat metsät ja niiden hoito ovat avainasemassa metsästysmahdollisuuksien kehittämisessä valtion mailla. Riistaeläinten runsauteen vaikuttavat sopivien elinympäristöjen määrä ja laatu. Kaikessa metsänkäsittelyssä on ymmärrettävä ja huomioitava eri riistaeläinten elinympäristöjen rakennepiirteet. Näin toimien vaikutetaan laajaalaisesti ja pitkäjänteisesti riistaeläinten menestymiseen ja turvataan useimpien riistalajien elinvoimaiset kannat. Metson soidinpaikkojen ominaispiirteiden säilyttäminen vaatii erityissuunnittelua. Metsäkanalintujen elinympäristöt päähuomion kohteena Metsähallitus osallistui aktiivisesti metsäkanalintukantojen valtakunnallisen hoitosuunnitelman laadintaan. Hoitosuunnitelma on parhaillaan viimeisteltävänä maa- ja metsätalousministeriössä. Suunnitelman keskeiset toimenpiteet metsäkanalintujen elin- ympäristöjen parantamiseksi on jo sisällytetty uuteen ympäristöoppaaseen. Metsäkanalintujen kannanhoidossa on kyse ennen kaikkea lisääntymisaikaisten elinympäristöjen hoidosta. Vaikka eri lajien vaatimukset poikkeavat toisistaan jonkin verran, yhteiseksi tavoitekuvaksi elinympäristöjen hoidossa käy rakenteeltaan vaihteleva sekametsä, jossa on alikasvosta ja runsas varvusto. Tavoiteltavia rakennepiirteitä ovat esimerkiksi puuston ja pensaskerroksen koon sekä tiheyden ja puulajien vaihtelu. Alikasvos ja uudistusaloille jätettävät riistatiheiköt parantavat merkittävästi metsäkanalintujen pesien säilymistä ja tarjoavat suojaa sekä poikueille että aikuisille metsäkanalinnuille. Siksi alikasvoksen raivaamista vältetään, kun se ei ole metsätaloudellisesti välttämätöntä. Teeren talviravinnon turvaamiseksi jätetään koivuryhmiä uudistusalojen ja muiden aukeiden sekä taimikoiden reunoille. Pyiden elinympäristöjä turvataan säästämällä leppä-, koivu- ja kuusiryhmiä taimikonhoidossa ja puunkorjuun yhteydessä. Säästettävät arvokkaat luontokohteet, esimerkiksi puronvarsien tiheiköt ovat myös mainioita Lauri Karvonen Valtion metsien riistanhoitoon lisäpanostusta
• Yleisperiaatteena uudistetuissa ohjeissa on "hallittu hoitamattomuus" ­ metsää ei siistitä liiaksi, vaan riittävä peitteisyys säilytetään kaikissa metsien käsittelyvaiheissa. ympäristöjä pyylle. Yleisperiaatteena uudistetuissa ohjeissa on "hallittu hoitamattomuus" ­ metsää ei siistitä liiaksi, vaan riittävä peitteisyys säilytetään kaikissa metsien käsittelyvaiheissa. Käytännössä toimivia riistatiheikköjä ovat esimerkiksi säästöpuuryhmät, kosteat painanteet sekä suon ja kankaan vaihettumisvyöhykkeet. Oppaassa kiinnitetään paljon huomiota metsikkörakenteen kehittämiseen, säästöpuiden valintaan ja eri tyyppisiin puunkorjuu- ja metsänkäsittelytapoihin, joilla metsämaisema säilyy aiempaa peitteellisempänä. puunkorjuulla. Sen sijaan kasvatusmetsien soidinalueet voidaan harventaa normaalisti, jotta ne eivät pääse kasvamaan metsolle liian tiheiksi. Vesilintujen ja riekkojen elinympäristöjä kehitetään Metsätalous ei nykymuodossaan uhkaa vesilintujen elinympäristöjä. Suomi on edelleen Euroopan tärkeimpiä vesilintujen lisääntymisalueita, joten vesilintuympäristöjen säilyttäminen ja kehittäminen on tärkeää Metsähallituksenkin alueilla. Vesilintujen elinympäristöjä voidaan metsätalouden toimien yhteydessä parantaa esimerkiksi rakentamalla vesilintukosteikkoja. Vastaavasti riekon elinympäristöjä voidaan kehittää ennallistamalla sopivia soita kunnostusojitusten yhteydessä. Uudistusojitukset on Metsähallituksen mailla lopetettu vuonna 1994. Nykytiedon valossa osa vanhoista ojituskohteista kannattaa mahdollisuuksien mukaan ennallistaa. Metsähallituksen metsätalous ja erätalous ovat tehneet hyvää yhteistyötä kosteikkojen ja riekkosoiden kehittämisessä (Metsästäjä 4/2011). Kosteikkojen kehittämisessä myös paikalliset metsästysseurat ovat olleet aktiivisesti mukana. Metson elinympäristöihin erityishuomiota Metso kuuluu monikäyttömetsien luonnonhoidon erityisen tärkeisiin lajeihin. Metson soidinalueiden hoidolla on erityisasema riistan elinympäristöjen hoidossa. Metsähallitus panostaa voimakkaasti metson elinympäristöjen, erityisesti soidinalueiden säilyttämiseen. Useissa tutkimuksissa on havaittu, että metsolle soveltuva elinympäristö soveltuu mainiosti muullekin riistalle ja monipuoliselle eliölajistolle, joten metson elinympäristöjen huolellisella hoidolla hoidetaan samalla laajemmin riistan ja muiden eliöiden elinympäristöjä sekä maisematason monimuotoisuutta. Metsän peitteellisyys on tärkeä maisematason tekijä metsolle. Yksilön vuotuinen elinpiiri voi käsittää satoja hehtaareja. Metsolle tulee olla tarjolla erityyppisiä elinympäristöjä vuodenkierron eri vaiheisiin. Metso suosii varttuneita metsiä, mutta ei välttämättä vaadi vanhaa metsää, sillä se tulee hyvin toimeen myös kasvatusmetsissä, mikäli nämä eivät ole liian tiheitä. Valtaosa metson soitimista on nykyään nuorehkoissa kasvatusmetsissä. Puuston tiheysvaihtelu ja riittävä alikasvos ovat metsolle tärkeitä metsän rakennetekijöitä. Männyn neulaset muodostavat metson pääasiallisen talviravinnon. Metson hakomismännyt tulee aina säästää, samoin muita järeäoksaisia mäntyjä istumapuiksi. Uudistettavissa metsissä soitimen säilyminen turvataan vaiheistetulla Ympäristöopas on herättänyt laajaa kiinnostusta monissa alan organisaatioissa jo ennen ilmestymistään. Ympäristöoppaan tiimoilta järjestetään syksyn aikana myös sidosryhmätilaisuus Helsingissä. Kun ympäristöoppaan edellinen versio julkaistiin vuonna 2004, siitä otettiin runsaasti vaikutteita muidenkin organisaatioiden ohjeisiin. Niin käy varmasti tälläkin kertaa. Puronvarsitiheiköt ovat varmoja pyykohteita. Riistanhoito on monimuotoisuuden hoitoa Vanha totuus on, että riistanhoitotyö on parasta luonnon monimuotoisuuden hoitoa. Toisaalta kaikki monimuotoisuuden eteen tehtävä työ on hyväksi riistalle. Ajoittain riistanhoito ja monimuotoisuus ovat kuitenkin kulkeneet omia polkujaan ainakin julkisessa keskustelussa. Pyyteetön monimuotoisuuden suojelu on joissain piireissä katsottu ainoaksi arvokkaaksi toiminnaksi, ja luonnonvarojen hyödyntämiseen tähtäävä riistanhoitotyö ei ole saanut sille kuuluvaa arvostusta. Metsästäjäpiireissä on toisaalta oltu huolissaan siitä, että monimuotoisuuden turvaamisesta puhuttaessa on usein aktiivisesti pyritty rajoittamaan metsästysmahdollisuuksia. Keskustelua on käyty ja on syytä käydä jatkossakin, jotta tasapaino metsän eri käyttömuotojen välil- Uusi ohjeistus kentälle kouluttamalla Metsähallituksen metsätalouden ympäristöoppaan käytäntöjen koulutus on käynnissä kentällä. Koulutustilaisuuksissa kiinnitetään huomiota erityisesti muutoksiin entiseen ympäristöoppaaseen verrattuna ja keskustellaan käytännön toteutusvaihtoehdoista myös käytännön maastokohteilla. Metsähallituksen metsätalouden kenttäväki tuntee oman toiminta-alueensa riistanhoidon erityiskysymykset hyvin. Useimmat ovat myös aktiivisia metsästäjiä, joten uusien ympäristöohjeiden riistanhoito-ohjeet mietitään varmasti huolellisesti myös käytännön toteutuksessa. Vanha totuus on, että riistanhoitotyö on parasta luonnon monimuotoisuuden hoitoa. Metsästäjä l 5 l 2011 l 81 Antti Otsamo
• Anne Matilainen, Susanna Keskinarkaus, Sami Kurki ja Hannu Törmä, Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti lä kehittyy edelleen myönteiseen suuntaan. Tästä on syytä jatkaa eteenpäin yhteistä polkua. Tuottavaa metsätaloutta voidaan harjoittaa monimuotoisissa riistametsissä, kun tavoitteet ovat selkeät ja tieto ja osaaminen ovat hallussa. Metsähallituksen uusi ympäristöopas selkeyttää merkittävästi riistaystävällisen metsänhoidon mahdollisuuksia. Kerätään kokemuksia ja kehitetään yhdessä ohjeita ja käytäntöjä organisaatiorajoihin juuttumatta. Metsätalous on meille suomalaisille tärkeää. Metsät tuottavat meille edelleen varallisuutta, virkistystä ja lukemattomia muita tuotteita ja arvoja. Selkeä tavoite riistakantojen kehittämiseen valtion metsissä on meidän kaikkien etu. Uusi ympäristöopas tarjoaa siihen nyt entistä paremmat eväät. l Metsähallituksen metsätalouden ympäristöopas on ladattavissa osoitteesta: http://www.metsa.fi/metsatalous Metsästysm tuloja syrjä Metsästysmatkailu on kasvava ilmiö myös Suomessa. Metsästysmatkailun vaikutus esimerkiksi Itä-Lapin seutukunnan aluetaloudelle on jo tällä hetkellä merkittävä. Euromääräistesti eniten tuloja tuovat itsenäiset lupametsästäjät näiden suuresta volyymista johtuen, mutta " korkean jalostusasteen" yritysten kautta myyty lupa kerryttää aluetalouteen noin 66 prosenttia enemmän tuloja kuin itsenäiselle lupametsästäjälle myyty lupa. l Metsästysmatkailijat voidaan karkeasti ottaen jaotella kahteen eri ryhmään. Suurimman ryhmän muodostavat lupametsästäjät, jotka ostavat pienriistaluvan valtion maille. Lupametsästäjät ovat tyypillisesti hyvin itsenäisiä, eivätkä välttämättä käytä luvan lisäksi muita metsästykseen liittyviä palveluita, kuten opastusta, maastokuljetuksia jne. He saattavat jopa yöpyä teltassa tai laavussa metsässä. He kuitenkin matkustavat metsästämään oman "asuinpiirinsä" ulkopuolelle eli täyttävät siinä mielessä matkailijan kriteerit. Vuosittain 35 000­38 000 lupametsästäjää ostaa pienriistaluvan valtion maille. Huomattavasti pienemmän ryhmän muodostavat yritysten, matkanjärjestäjien tai seurojen kautta tulevat matkailijat. Tämä joukko koostuu tyypillisimmin yritysten edustajista sekä ulkomaalaisista metsästäjistä. Etenkin ulkomaalaisten osuus on toistaiseksi ollut Suomessa melko pieni ja on viime vuosina pysynyt noin 2 000 metsästäjän paikkeilla. Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin toteuttamassa tutkimuksessa selvitettiin pienriistalupiin perustuvan metsästysmatkailun aluetaloudellisia vaikutuksia valtion mailla Itä-Lapin seutukunnassa (Kemijärvi, Pelkosenniemi, Posio, Salla ja Savukoski) vuonna 2008. Tutkimuksessa tarkasteltiin sekä lupametsästäjien että yritysten kautta tulevien metsästysmatkailijoiden rahankulutusta metsästysmatkan aikana sekä sitä, minkälainen vaikutus tuolla kulutetulla rahamäärällä on aluetalouteen. Aluetaloudellisten vaikutusten arvioinnissa ei huomioida pelkästään matkailijoiden alueella suoraan kuluttaman rahan vaikutusta, vaan tarkasteluun otetaan mukaan myös välilliset sekä aiheutetut vaikutukset eli kulutuksen kerroinvaikutukset. Metsästysalueella kulutettu raha lähtee kiertämään alueella kauppojen, bensa-asemien tms. kautta aiheuttaen myönteisen tulovaikutuksen. Aluetaloudellisia vaikutuksia arvioitiin yleisen tasapainon (CGE) RegFin-simulointimallin avulla. Metsästysmatkailuyritykset jaettiin tarkastelua varten kahteen luokkaan, ns. alhaisen jalostusasteen yrityksiin (tarjoavat vain majoitusta sekä jossakin määrin ruokailuita) sekä korkean jalostusasteen yrityksiin (edellisten lisäksi myös metsästyspalveluita, opastusta ym. tarjolla). Suon ja kankaan vaihettumisvyöhykkeet ovat tärkeitä riistaelinympäristöjä. Teeri suosii kesäaikaan taimikoita. M Lauri Karvonen Timo Eskola Lauri Karvonen Vaihteleva sekametsärakenne ja alikasvos tarjoavat suojaa riistalle. 82 l Metsästäjä l 5 l 2011
• matkailu tuo äseuduille Kulutus metsästysmatkan aikana. kulutus loman aikana (sis. majoitus, matkat, ruoka- ja päivittäistavarat, ravintolat/ kahvilat, metsästyspalvelut, muut ohjelmapalvelu sekä muut ostot ja matkamuistot) lupametsästäjät Itä-Lapin alueella 680 e/ metsästysmatka à 138 e/päivä keskimääräinen viipymä lupien/ asiakkaiden määrä/vuosi 2008 Lupametsästäjälle myyty pienriistalupa l Aluetalouteen 1 424 e 5 päivää 3490 lupaa (luvan kesto ka 3,6 lupavuorokautta) 304 (arvio) "Korkean jalostusasteen" yrityksen kautta käytetty pienriistalupa l Aluetalouteen 2 360 e alhaisen jalostusasteen yritysten asiakkaat korkean jalostusasteen yritysten asiakkaat 570 e/ metsästysmatka ® 127 e/päivä (sis. yritykselle maksettu osuus) 1015 e/ metsästysmatka ® 338 e/päivä (sis. yritykselle maksettu osuus) 4,5 päivää Yhden pienriistaluvan aluetalouteen kanavoima rahamäärä eri kautta myytyinä (luvan kesto keskimäärin 3.6 vrk). 3 päivää 200 (arvio) Tulosten mukaan metsästysmatkailun vaikutus aluetaloudelle on jo tällä hetkellä merkittävä. Pienriistalupiin perustuva metsästysmatkailu tuo eri kautta Itä-Lapin aluetalouteen noin 5,9 miljoonaa euroa vuodessa. Pääasiassa tämä vaikutus perustuu itsenäisten lupametsästäjien kulutukseen (85 %) yritystoiminnan ollessa alueella pienimuotoista. Kuitenkin tarkasteltaessa yhden metsästysmatkailijan kuluttaman euron kertautumista alueella, huomattiin että yritysten kautta Itä-Lappiin tuodut eurot kertautuvat paremmin kuin lupametsästäjien tuomat eurot. Kun otetaan toiminnan suuruus huomioon (yritysten kautta tulevien asiakkaiden pieni määrä), "korkean jalostusasteen" yritykset kerryttävät noin 73 prosenttia tehokkaammin tuloa aluetalouteen kuin lupametsästäjät. Ero johtuu pääasiassa yritysten alueella suorittamista alihankinnoista ja niiden käyttämistä muista palveluista, eli raha kiertää laajemmin ja kauemmin hyödyttäen alueen omia resursseja. Vastaavasti tarkasteltaessa yhden myydyn pienriistaluvan aluetaloudellista vaikutusta " korkean jalostusasteen" yritysten kautta myyty lupa kerryttää aluetalouteen noin 66 prosenttia enemmän tuloja kuin itsenäiselle lupametsästäjälle myyty lupa. Kerroinvaikutukset liittyvät metsästysmatkailutuotteiden jalostusasteeseen. Puhtaasti aluetalouden kannalta ajatellen on siis järkevää suunnata metsästysmatkailuyritysten kehittäminen tuotteiden jalostusarvon nostamiseen. Alhaisen jalostusarvon yritysten tulovaikutus aluetalouteen ei ollut läheskään yhtä merkittävä. Tuloksia arvioitaessa on kuitenkin otettava huomioon, että esitetyt luvut ovat lähinnä suuntaa antavia. Metsästysmatkailun kehittämisen kannalta on huomattava, että edes nykyiset "korkean jalostusasteen" metsästysmatkailutuotteet eivät omaa Suomessa kovin korkeaa jalostusastetta. Erilaiset epävarmuustekijät muun muassa riistakantojen, lupapolitiikan ja lainsäädännön suhteen vähentävät yritysten kehittämis- ja investointihalukkuutta ja siten tuotteiden jalostusarvon nousua. Tutkimuksen tulokset eivät myöskään kerro, mihin kuntiin Itä-Lapin seutukunnan sisällä taloudellinen hyöty valuu. Hyötyjä voi olla muualla kuin sen kunnan alueella, jossa metsästysalue sijaitsee. Lisäksi paikallisten metsästäjien, lupametsästäjien ja metsästysmatkailuyritysten tavoitteiden yhteensovittaminen nousee keskeiseen rooliin toiminnan kestävyyden kannalta sekä yksityismailla että valtion maalla. Kaikkea ei voi kuitenkaan mitata pelkästään rahassa. l Aluetalouden kannalta on järkevää suunnata metsästysmatkailuyritysten kehittäminen tuotteiden jalostusarvon nostamiseen. Metsästäjä l 5 l 2011 l 83
• Eerikki Rundgren Ekin kanssa erällä Asu miestä myöten T 84 l Metsästäjä l 5 l 2011 Metsästysasu on tärkeä osa kerrospukeutumista. Liikkuva metsästäjä laittaa päällensä ainoastaan ohuet alus- ja päälivaatteet. Tarvittavat välisekä sadevaatteet hän pakkaa reppuunsa. l Tämän päivän eräpoluilla tulee kalvoja vastaan enemmän kuin aikoinaan kansakoulun lihakeitossa. Nykyään lähes kaikilla jahtimiehillä tahtoo olla päällään jonkinlainen tuulta ja sadetta pitävä, teknisellä kalvolla varustettu metsästysasu. Useiden asujen takeissa on myös joko kiinteä tai irrotettava lämpövuori. Mutta kuinka tarpeellinen saati käyttökelpoinen tällainen kaikki mahdolliset herkut sisältävä asu on käytännössä? Suomessa jahtikausi alkaa elokuussa jatkuakseen kiivaana läpi syksyn ja osin jahtimailla ollaan vielä talvikuukausinakin. Alkuun voi olla helteitä ja lopussa kovia pakkasia, väliin mahtuu kaikkea mahdollista tältä väliltä. Onko ylipäätään mahdollista tulla toimeen ja nauttia harrastuksestaan täysin siemauksin yhdellä ja samalla asulla kaikissa mahdollisissa sääolo- suhteissa? Vastaus on että kyllä voi ja toisaalta taas ei. Tämä riippuu paljolti siitä, minkälaisissa jahdeissa metsästyskauden aikana enimmäkseen tulee käyneeksi. Suomalainen metsästys on tänä päivänä paljolti sitä, että yöt vietetään lakanoiden välissä ja itse metsästystapahtumassa ajetaan autolla aivan passipaikan viereen. Suurimmaksi urakaksi saattaa jäädä aseen ja termospullon ohella monta kiloa painavan metsästysasukokonaisuuden saaminen tien varresta ampumapaikalle. Kukaan tuskin voi kieltää etteivätkö kalvoilla ja kahisemattomilla kankailla sekä lämpövuorilla ja kaikenmaailman lisätaskuilla varustetut metsästysasut painaisi aivan tolkuttomasti. Toki tällä useisiin satoihin lisägrammoihin nousevalla painolla ei ole niin väliä, jos metsästäjä kulkee autolla maastoon ja riistamönkijällä maastosta pois. Kaikki hienot ominaisuudet eivät kuitenkaan ole ainoastaan painavia, vaan ne tuppaavat myös maksamaan. Pelkästään takille saattaa tulla hintaa reilusti yli viisisataa euroa. Alle kolmensadan euron ei tahdo saada niskaansa juuri minkäänlaista kolttua. Joillekin tällä ei ole merkitystä, mutta aika monien osalta puhutaan kuitenkin varsin merkittävistä rahasummista. Toki useissa varta vasten metsästykseen tehdyissä asukokonaisuuksissa on paljon elämää helpottavia mukavia ominaisuuksia ja yksityiskohtia. Passissa on mukava seistä muutama tunti, kun niin kroppa kuin vaatteiden sisuksiin kätketty omaisuuskin pysyvät kuivina ja lämpiminä. Kännyköille ja satelliittipaikantimille löytyy usein jopa aivan omat taskunsa. Nykyaikaiset metsästysasut ovatkin eittämättä mukavia ja ajavat mainiosti asiansa, kun ei tarvitse liikoja rehkiä. Ongelmat alkavat kuitenkin välittömästi, kun maastossa ollaan useampi yö ja valtaosa varusteista pitää vielä kantaa mukana. Monet metsästäjät kuitenkin vielä tällaisia tervastulen tuoksuisia eräreissujakin harrastavat. Sadetta ja tuulta pitävien kalvovaatteiden heikkous on niiden todella huono hengittävyys. Kun on lämmin jo paikoillaan seistessä, tulee hiki viimeistään liikkeelle lähdettäessä. Tähän vielä painava reppu selkään niin läkähtyminen on lähellä. Useita kerroksia sisältävän paksun metsästysasun kanssa lämmönsäätely on ikävä kyllä liki mahdotonta.
• Ohuen ja mahdollisimman yksinkertaisen retkeilyasun parhaita puolia on sen keveys ja hengittävyys. Vanhassa vara parempi Vielä parisenkymmentä vuotta sitten metsästäjät käyttivät varsin yleisesti armeijan puuvillaisia maastopukuja. Monet muistavat vanhan pellepuvun asuna, joka imi itseensä kaiken veden ympäriltään. Kieltämättä asu ei ollut märässä maastossa saati kaatosateessa kovin miellyttävä eikä kastuttuaan enää mitenkään erityisen toimivakaan. Fiksuimmat kaverit tosin osasivat sateen sattuessa kohdalle suojata itsensä sadeasulla ja pysytellä aloillaan pahimman sateen ajan. Ja toisin kuin usein kuulee väitettävän, vanhat puuvillaiset maastopuvut eivät kuivuneet yhtään sen hitaammin kuin todella pahasti kastumaan päässyt nykyaikainen metsästysasukaan. Vanhaa maastopukua kuitenkin kehtasi kuivattaa tulilla tai kamiinan lämmössä. Toisin on nykyisten metsästysasujen kanssa. Liika lämpö tai nuotiosta lentävä kipinä ovat myrkkyä niiden keinokuituisille kankaille ja teknisille kalvoille. Metsästysasun kuivaamiseen tarvitaankin hyvin varustettu metsästysmaja kuivatuskaappeineen tai vähintäänkin koneellinen ilmanvaihto. Kovin maastokelpoisia metsästysasut eivät siis aina tältä osin ole. Metsästysvaatteiden tavoin retkeilyvaatteissakin on kokeiltu parin viime vuosikymmenen aikana lähes kaikki mahdolliset kalvot. Nyt jo muutaman vuoden ajan suuntaus on kuitenkin ollut kalvollisista vaatteista yhä enemmän takaisin kalvottomiin. Retkeilijä kun tarvitsee asun, jolla pystyy liikkumaan myös raskaan kantamuksen kanssa. Nykyiset retkeilyasut ovat yleensä vähintäänkin kohtuullisesti tuulta pitäviä, mutta sadetta vastaan suojaudutaan erillisellä ohuella kalvollisella sadeasulla. On tietyllä tavalla palattu hyvin lähelle perinteistä maastopukua ja sen edustamaa ajatusta pukeutumisesta. Yhden monitoimiasun sijaan puhutaan taas erilaisia asuja sisältävästä asukokonaisuudesta. Tässä ajatusmallissa niin lämmönsäätely kuin tuulen- ja vedenpitävyyskin huomioidaan useilla eri vaate- ja asukerroksilla eikä yhdellä ainoalla niin kutsutulla monitoimiasulla. Tällaisen käyttöala kun on loppujen lopuksi kuitenkin varsin kapea. Toki useiden eri vaatekertojen yhdisteleminen vaatii käyttäjältään aina hieman kokemusta toimimisesta erilaisissa sääolosuhteissa. Nykyaikaiset puuvilla-polyesterikangassekoitukset ovat mitä erinomaisimpia ulkoilukäyttöön tarkoitettujen retkeilyasujen materiaaleja. Ne eivät ime vettä itseensä samoin kuin pelkkä puuvilla. Pienellä käsittelyllä kankaat hylkivät vettäkin hengittävyyden tästä kuitenkaan pahemmin kärsimättä. Kastuttuaan tällaisesta kankaasta valmistettu asu kuivuu nopeasti ja kuivaaminen onnistuu tulillakin. Ohuen ja mahdollisimman yksinkertaisen retkeilyasun parhaita puolia on sen keveys ja hengittävyys. Tällaisella voi liikkua reippaasti eikä repun kantaminen tai muu rehkiminen aiheuta ylimääräisiä sydämentykytyksiä ainakaan liiallisen pukeutumisen vuoksi. Lämmönsäätely hoidetaan alus- ja välivaatteilla niitä joko lisäämällä tai vähentämällä ja sateella käytetään erillistä sadeasua. Metsästysvaatepuolelle kaivattaisiinkin hieman samanlaista tuuletusta mitä on jo tehty retkeilyasuissa. Ohut ja mahdollisimman yksinkertainen vaate jättää kuitenkin aina käyttäjälleen enemmän mahdollisuuksia kuin minkäänlainen monitoimiasu. Pienellä viitseliäisyydellä ja erilaisia vaatekertoja yhdistelemällä olo pysyy varmasti mukavana kaikissa mahdollisissa sääolosuhteissa. l Kevyestä puuvilla-polyesterisekoitekankaasta valmistettu ohut asu toimii liikkuvalla metsästäjällä paksuja monitoimiasuja paremmin. Se hengittää kalvollisia vaatteita paremmin eikä kuuma tule vielä kantamuksenkaan kera. Tulilla yövyttäessä vaatteissa käytettyjen materiaalien tulee kestää mahdollisia kipinöitä. Nuotion lämmössä kuumuutta sietävä asu myös kuivuu nopeasti. Savun ja hien hajun saa pestyä helposti ohuesta kankaasta valmistetusta asusta. Sateen sattuessa kohdalle päälle voi aina vaihtaa erillisen kalvolla varustetun kevyen sadeasun. Perinteisempi muovinen sadeasu ajaa myös edelleen asiansa yhdessä sen alle jätetyn pääliasun kanssa. Kokonaisuus ei juuri hengitä, mutta paikoillaan oltaessa asialla ei ole niin väliäkään. Metsästäjä l 5 l 2011 l 85 Jaakko Puuperä
• Pekka Allonen niiden avulla nähdään millaista riistaa liikkuu, ja pyynti voidaan toteuttaa sen mukaan". Seuratoiminta kestää muutosten paineissa? Metsästysseuratoiminta on tunnetusti juuri suomalaiseen metsästykseen kuuluva erityispiirre. Kyselyä laadittaessa haluttiin erityisesti tietoa siitä miten seurojen toimintamuodot ovat kestäneet nykyajan muutoksissa. Tähänastiset tulokset kertovat seurojen olevan jäsenten ikääntymisestä huolimatta vahvalla pohjalla. Vastaaja Varsinais-Suomesta toteaa: "Seura on tällä hetkellä elämänsä kunnossa. Porukka vaihtuu hissun kissun...Jäseniä on paljon jo toisessa polvessa ja onpa jo kolmannessakin. Seurassamme voi edelleen tehdä samoja asioita, miksi seura aikoinaan perustettiinkin." Vastaaja Kymenlaaksosta vahvistaa edelleen: "Jahtitavat ja kulttuuri on muuttunut, joka ei näköjään kuitenkaan ole vähentänyt harrastusta, joka mielestäni on lisääntynyt ainakin niissä seuroissa, joissa olen metsästänyt." Hirvipeijaisia muisteltiin paljon, mikä kertoo tämän perinteen savuttamasta merkityksestä. Vielä ehdit vastata Muuttuva metsästys -keruukilpailuun Vastaaja voi valita monista aihepiireistä Lisää vastauksia kyselyyn toivotaan edelleen. Mitkä ovat omat kokemuksesi uuden tekniikan käytöstä metsästyksessä? Ovatko jahtiperinteet muuttuneet uuden tekniikan myötä? Edellä mainittujen aiheiden lisäksi toivoisimme lisää tietoa mm. metsästysseuratoiminnan nykytilasta. Entä onko havaittavissa muutoksia metsästäjien suhteessa luontoon ja riistaan? Onko hirvenmetsästys metsästysmuotona muuttunut ja onko hirvestys vaikuttanut muiden metsästysmuotojen harrastukseen? Alueellisen edustavuuden nimissä lisää vastauksia toivotaan myös erityisesti Etelä-Karjalasta, Savosta, Satakunnasta ja Uudeltamaalta. Ei muuta kuin tarttumaan kynään tai tietokoneen ääreen naputtamaan tekstiä. Lähetä vastauksesi 31.12.2011 mennessä osoitteeseen Suomen Metsästysmuseo, Tehtaankatu 23 A 11910 Riihimäki tai sähköpostitse osoitteeseen pekka.allonen@metsastysmuseo.fi. Lisää kuoreen tai aihekenttään "muuttuva metsästys". Keruuta koskeviin kyselyihin vastaa arkistonhoitaja Pekka Allonen, p. 019-723 751. Keruuesite tarkempine ohjeineen löytyy osoitteesta www.metsastysmuseo.fi l M 86 l Metsästäjä l 5 l 2011 Suomen Metsästysmuseon metsästysperinteen kilpakeruu Muuttuva metsästys on hyvässä vauhdissa. Ensimmäiset vastaukset ovat saapuneet museolle. l Monenlaisia ajatuksia ovat herättäneet teknisten apuvälineiden tuomat muutokset metsästyksessä, luonnonsuojelu ja metsästysseuratoiminta. Olemme saaneet myös esim. metsästyskronikoita ja muuta mielenkiintoista aineistoa, kiitos siitä. Uuden tekniikan hyödyt ja haitat Vastaaja Pirkanmaalta muistelee kuinka uusi tekniikka herätti vastusta, mutta edut sittemmin on tunnustettu: "Kun ostin ensimmäisen oman hirvikiväärin 1972 varustettuna kiikarilla, niin vanhemmat metsämiehet olivat sitä miel- tä, että hirvelle ei jää mitään mahdollisuuksia, kun on toi kiikari ... Nyt on kiikari suuremmassa suosiossa." Tekniikan tuomissa muutoksissa nähdään sekä hyvää että pahaa. Vastaaja Kymenlaaksosta toteaa, että "Kyllä metsästys on muuttunut. Siitä on mennyt hohto, kun autolla pääsee passiin tai nuotiopaikalle ja koirakin löytyy katsomalla tutkaan, sekä heti tietää ajaako se vai ei aja." Vastaaja Varsinais-Suomesta puolestaan katsoo, etteivät välineet edelleenkään vielä tee hyvää metsästäjää: "eivät uudet keksinnöt eläimen eräksi saantia mitenkään päivänselväksi asiaksi tee, se on edelleen metsästäjän taidosta kiinni." Hän toteaa myös, että "Hyvät aseet ja kiikaritähtäimet takaavat varmat riistalaukaukset mikä on inhimillisyystavoite, ja riistakameroiden käyttökin on tavallaan metsästystä,
• Kiikarikiväärit herättivät aluksi epäi- Metsästysmuseo kehitti Reporetket koululuokille n Metsästysmuseo on menneen kesän aikana kehittänyt uusia teemaopastuspaketteja luokkaretkiryhmille. Museon Reporetkillä koululaisten on mahdollista tutustua retkeilytaitoihin ja opetella luonnontuntemusta kaikilla aisteilla. Hauskojen tehtävien ratkaisemiseksi tarvitaan haukan silmiä, karhun voimia ja ketturepolaisen neuvokkuutta. Opastuskokonaisuudet soveltuvat parhaiten alakoulujen biologian sekä ympäristö- ja luonnontiedon opetuksen tueksi. Sisällön on kehittänyt työharjoittelija Petri Heinonen museopalvelupäällikön ohjauksessa. - Opastuspaketit on jaettu tunnin mittaisiin osioihin, joista vierailuryhmät voivat poimia omaan retkiteemaansa soveltuvat osat. Tarjolla on tunnin, puolen päivän ja koko päivän paketteja, kuvailee Laurea-ammattikorkeakoulussa matkailua opiskeleva Heinonen opastuksien rakennetta. Teemoina on tarjolla muun muassa eläinten jälkien ja jätösten tunnistamista, luonnonmateriaalien tunnistusta tunto- ja hajuaistin avulla, kasvimuistipeli ja jousiammuntaa. Maksulliset opastukset toteutetaan Metsästysmuseon näyttelytiloissa ja pihapiirissä, ja niihin on liitettävissä omatoiminen eväshetki Metsästysmuseon nuotiopaikalla. Retket eivät vaadi aikaisempaa retkeilykokemusta. Hinnat ja opastuksien tarkemmat sisällöt löytyvät Metsästysmuseon kotisivuilta: www.metsastysmuseo.fi lyksiä metsästyksen muuttumisesta liian helpoksi. Sittemmin kiikareista on tullut luodikkometsästyksen arkipäivää. Suomen Metsästysmuseo Uudenmaan Metsästysseurat liittykää Suomen Metsästäjäliiton Uudenmaan piirin jäseneksi Tutustu piirin toimintaan kotisivuiltamme: www.metsastajaliitto. /uusimaa Suomen Metsästäjäliitto ry on Suomen suurin metsästäjien etujärjestö, johon kuuluu yli 150 000 jäsentä. Jäsenmaksuun (10 /jäsen) sisältyy: · Jahtilehden vuosikerta · Etuja ja palveluita sekä koulutusta · Osallistumisoikeus kilpailuihin ym. toimintaan GSM lähettävät riistakamerat! Safari SG550M GSM 5.0MP Digicool 660M GSM 12MP Ltl Acorn GSM 12MP Camo 209e 279e 299e Markkinoiden laajin riistakameravalikoima löytyy nettisivuiltamme! Kamerat alkaen 79e kpl! Eränetti Pieni ja kompakti! Metsän tummuus mulle tuokaa Runoilta Metsästysmuseossa n Minkä erä- tai luontoaiheisen runon haluaisit kuulla? Suomen Metsästysmuseossa järjestetään perjantaina 18. marraskuuta klo 19.00 runoilta, jossa esitetään yleisön toiverunoja. Lähetä siis runotoiveesi joko sähköpostilla tai puhelimitse Metsästysmuseoon 30.9. mennessä ja tule kuuntelemaan suosikkirunosi marraskuussa. Illan juontaa luontotoimittaja Risto Nurmi. Lausujat, esitettävät runot ja illan tarkempi ohjelma julkaistaan toiveiden lähetysajan päätyttyä Metsästysmuseon kotisivuilla www.metsastysmuseo.fi. Toiveet: info@metsastysmuseo.fi tai puh. (019) 722 294. Paristot kuulokojeisiin edullisesti ja nopeasti! VAIN 3,95 / KIEKKO Tilaukset puh. (09) 739 739 Ei toimitusmaksua, lasku lähetyksen mukana Verkkokauppa: www.kuulotarvike.fi Kuulotarvike_käyntikortti90x50mm+3mm.indd 1 Metsästäjä l 5 l 2011 l 87 12.8.2011 11.14
• Markku Onnela, projektipäällikkö, Agropolis Oy Laatua riistankäsittelyyn Valmiiksi "keitettyyn" makkaraan saat pintavärin paistamalla tai savustamalla. Voit valmistaa raakamakkaran myös ilman keitto-osiota suoraan paistamalla, grillaamalla tai savustamalla. Tämä kuitenkin vaatii valmistuksen miedolla lämmöllä sekä vähän harjaantumista. Riistamakkaran valmistaminen Palataan vielä kuvien kera Metsästäjä-lehdessä 3/2011 esiteltyyn makkarantekoon ja sen salaisuuksiin. Hirvimakkara 1 kg hirvenlihaa (kylki-, kuve- tai potkaliha) 0,5 kg rasvaista sianlihaa (nahaton kylki- tai kuveliha) 1 tl mustapippuria 1 tl sinappijauhetta 1 rkl sipulirouhetta tai 1 tuore sipuli 1,5 rkl hienoa suolaa (2 dl vettä, jos halutaan lisää mehukkuutta) Mausteet valinnan mukaan. Suosittelemme perusohjeen noudattamista. Maustevalikoimaa voidaan laajentaa taitojen karttuessa, myös juuston lisäämisellä saadaan uusia makuelämyksiä. Riistamakkaran pääraaka-aine on hirvi tai peura. Lisäksi tarvitaan sianlihaa, ohjetta noudattaen noin puolet riistan määrästä. 88 l Metsästäjä l 5 l 2011 Riistanliha ja mausteet sekoitetaan heti ensimmäisellä jauhatuskerralla. Seokseen lisätään vesi, jotta mausteet ja suola alkavat toimia. Muistathan, että parhaan sidontakyvyn saavutat jauhattamalla lihat kylminä.
• Rasvainen sianliha sekoitetaan mukaan tasaisesti toisella jauhatuskerralla. Valmiit makkarat pakataan vakuumipusseihin, näitä ei kuitenkaan vakumoida perinteiseen malliin, vaan suljettavaan pussiin jätetään hieman ilmaa. Tuote on parhaimmillaan maun tasaannuttua eli säilytys jääkaappiolosuhteissa seuraavaan päivään, jonka jälkeen ruuaksi valmistus tai pakastus. Valmis makkaramassa sekoitetaan tasaiseksi, ja massa siirretään puristimeen. Suljetussa pussissa olevat makkarat laitetaan +76-asteiseen veteen noin 20 minuutiksi. Oikean lämpötilan varmistat mittarilla. Ohjeen mukaan liotettu suoli asetetaan puristimesta lähtevää suppiloon. Ruiskutus aloitetaan kääntämällä kampea, jolloin massa työntyy suolen sisään. Täytetty makkarasuoli kieputetaan grillipätkän mittaisiksi paloiksi, jolloin massa tiivistyy ja makkarasta tulee napakan tuntuinen. Voit myös valmistaa raakamakkarat uunissa. Kypsiä ne ovat, kun niiden lämpötila on +80 astetta. Varmista lämpötila mittarilla. Metsästäjä l 5 l 2011 l 89
• Karri Oikarinen Suomen riistakeskus ja Tracker tiedottavat: K 90 l Metsästäjä l 5 l 2011 Metsästäjän maastonavigaattori uudistuu l "Kolmatta vuotta Trackerin ja entisen Metsästäjäin keskusjärjestön eli nykyisen Suomen riistakeskuksen välillä jatkuva yhteistyö kantaa hedelmää. Viime vuonna metsästäjille tehdyn asiakaspalautetutkimuksen pohjalta ja tuloksena on kehitetty uudistettu Tracker Hunter 3 maastonavigaattori, joka palvelee entistäkin paremmin metsästäjää, olipa hän yksin tai porukassa liikkuva", kertoo Tracker yhtiöiden Tracker-tuotepäällikön paikalta toimitusjohtajaksi vuoden vaihteessa nimitetty Hannu Lohi Uudessa ohjelmassa on turvallisuusnäkökohtiin kiinnitetty erityistä huomiota, ja lisäksi ohjelmasta on tehty selvästi helppokäyttöisempi ja varmatoimisempi. Metsästyskortin antamana etuna saatavaan vuoden käyttöjaksoon on lisätty karttoja kokemuksen parantamiseksi. "Niille jotka ovat siirtyneet ohjelman ensimmäisen vuoden jälkeen jatkokäyttäjäksi, on myös myönteisiä uutisia tuntuvan hinnanalennuksen merkeissä", Lohi jatkaa. Yksi tärkeimmistä uudistuksissa Tracker Hunter 3 maastonavigaattorissa on ryhmätoiminto, jonka avulla metsästysporukat voivat helposti jakaa kaikkien porukan jäsenten ja koirien paikat toisilleen. Tämän lisäksi jaettavissa ovat metsästysalueen rajat, passitornit ja muut jahdin kannalta tärkeät yksityiskohdat. Yksi porukan jäsen luo ryhmän ja muut jäsenet saavat siihen kutsun, johon vastaamalla "Kyllä" tulevat kaikki yhden luomat tiedot automaattisesti näkyville. Porukan jäsenet alkavat myös nähdä toisensa. Tämän lisäksi mukana ovat pikaviestit, joilla porukka voi nopeasti kommunikoida keskenään. Ryhmätoiminto parantaa tuntuvasti metsästyksen turvallisuutta, kun jahtiin osallistuvilla on paremmat mahdollisuudet tietää toistensa sijainti. Koska metsästys on sidottu rajoihin, on myös jahtialueen rajojen jakaminen hyödyllistä. "Porukan jäsenen lisääminen on noin 30 sekunnin homma. Jos ajatellaan, että jahtiin tulee vieras, niin 30 sekunnissa hänellä on käytössään kaikki alueen rajat ja metsästäjien sekä koirien paikat. Päivän päätteeksi nämä tiedot on yhtä nopea poistaa vieraalta, vain poistamalla jäsen porukasta", Lohi kuvailee. Ohjelman käyttöä on helpotettu ja muistamisen tarvetta vähennetty automatisoimalla. Esimerkiksi kaikki talletetut tiedot varmistetaan automaattisesti Tracker Live -palvelimel- Maastonavigaattori ilmaiseksi käyttöösi vuodeksi, jos et ole etua ennen hyödyntänyt! le. Tracker Live ­palvelusta Internetissä tuttu jälkipeli on tuotu mukaan ohjelmaan. Tällöin jahtitapahtumat voi katsoa ja toistaa jälkikäteen jo maastossa, kännykän ruudulta. Samoin ohjelman käyttöönotto on helpottunut, osin automatisoinnin mutta toki myös parantuneiden kännyköiden myötä. Trackerin asiakkaat ovat kokeneet erilaiset lisenssimallit jonkin verran monimutkaisiksi. Toki myös kustannuksista riittää keskusteltavaa. "Riista-yhteistyön ansiosta kasvanut käyttäjämäärä on mahdollistanut hintojen laskemisen tuotekehityksestä tinkimättä", Lohi kertoo. Uusi Tracker Hunter 3 maksaa metsästäjälle jatkovuosien osalta 59 euroa eikä muita kustannuksia ole. Tämä hinta sisältää maastokartat vapaasti Suomesta, tilarajat, nettiseurannan ja itse kännykkäohjelman. "Vuosikustannukset ovat keskivertokäyttäjälle noin 40% entistä edullisempia", Lohi toteaa Tracker Hunter 3 -ohjelma on edelleen etuna tarjolla kaikille niille metsästyskortin maksaneille, jotka eivät tätä etua ole aiemmin käyttäneet. Etu on yhden vuoden käyttöoikeus täysiveriseen Tracker Hunter 3 ­ohjelmaan kaikkine ominaisuuksineen nettiseurannasta lähtien, ja se käy siis myös koirapannan seuraamiseen ja ohjaamiseen. Ohjelman mukana tulee nyt tuplamäärä karttoja aiempiin vuosiin verrattuna - kun aiemmin kaikkia mittakaavoja käytettäessä ilmaiskarttaa riitti 900 ha:n jahtialueelle, nyt niitä riittää 3650 hehtaarille. Toki jos jättää käyttämättä tarkimmat tasot ja tyytyy esimerkiksi toiseksi tarkimpaan 1:50 000 karttaan ja sitä karkeampiin mittakaavoihin, riittävät ilmaiskartat jopa 24 000 hehtaarin jahtialueeseen. Mikäli karttaa tarvitsee lisää, saa sitä helposti joko hankkimalla jatkovuoden vapaalla kartanlatauksella tai hankkimalla erillisen karttalisenssin alkaen 6 . "Tracker Hunter on tuonut jo nyt runsaasti iloa sitä käyttäville metsästäjille. Kehitys jatkuu ja jo toivottavasti vielä tämän syksyn aikana pääsemme tekemään riistalaskentoja ohjelman kautta. Se oli yksi päätavoite tähän projektiin lähdettäessä turvallisuuden ja jahtikokemuksen parantamisen ohella." toteaa Hannu Lohi. l
• Riistakeskus tiedottaa Kainuu Riistavisa 4 Aika 23.9. klo 18:00 23.9. klo 17:00 23.9. klo 17:00 23.9. klo 18:00 23.9. klo 17:00 23.9. klo 17:00 23.9. klo 17:00 Hirvi-illat Kainuussa Riistanhoito-yhdistys Suomussalmi Paltamo Kuhmo Hyrynsalmi-Ristijärvi Puolanka Sotkamo Vuolijoki Vastaukset sivun 13 kysymyksiin Oikea vastaus aihepiiri lisätieto n Kainuun riistanhoitoyhdistyksissä järjestetään 23.9. hirvi-iltoja. Tilaisuuden aihealueita ovat mm. sähköisen hirvihavaintokorttijärjestelmän (Sorkka) käytön opastaminen, turvallinen metsästys ja muut hirven metsästykseen liittyvät ajankohtaiset asiat. Tervetuloa! Paikka Teatteri Retikka Paltalinna Kuhmotalo, Pajakkasali Hyrynsalmen kunnantalo, valtuustosali Puolankajärven koulu, auditorio Vuokatin urheiluopisto, auditorio Iso-Pölly Onnelan maatilamatkailu, Ojanperä Osoitteenmuutoksia n Outokummun rhy:n uusi toiminnanohjaaja: Hannu Oinonen, Kaavintie 49 B, 83500 OUTOKUMPU, puh. 050 520 6607, hannu.oinonen@netti.fi n Kymi-Karhulan rhy:n uusi toiminnanohjaaja:Satu Aurala, Länsitie 26, 49300 Tavastila, puh. 040 752 7109, kymi-karhula@riista.fi Luonnonhoitotuotteita metsästäjille - Ka-Nu loukku 199/kpl TARJOUS! - Yleis(verkko)loukku supikoiralle 79,90/kpl - minkki verkkoloukku 34,90/kpl - Gävleborg minkki, tai näätäloukku 56,90/kpl - Jalmarin laatikkorauta (minkki/näätä) 59,90/kpl - Duke 120mm raudat minkille 12,90/kpl - Duke 160 mm raudat näädälle 19,90/kpl - Duke 220mm raudat 24,90/kpl - Conibear 120mm minkille ja näädälle 24,50/kpl - Tepa astinlaukaisin pyyntirautoihin 5/kpl - Jahtirautapaketti 120/2 49,90/pkt (sis.5 kpl rautoja) minkinrautojen virityspihdit 12/kpl Nuolukivet: KNZ Wild ja Standard Kysy lavatarjous! Lisätietoa tuotteista ja tilaukset: www.erakontti.fi erakontti@erakontti.fi p. 0104409410 Kohtaamisia metsässä ­ Eläinkiistoista yhteistoimintaan Pertti Rannikko, Juha Hiedanpää, Jani Pellikka, Outi Ratamäki, Sauli Härkönen, Pekka Salmi sivuja: 213 Kustantaja: Metsäkustannus Oy Ihmisten ja eläinten yhteiselo Suomen metsissä on muuttunut entistä kirjavammaksi ja ristiriitaisemmaksi. Reportaasimaisessa tutkielmassa ihmiset ja eläimet kohtaavat eri puolilla Suomea. Metsästyksen arkea sekä peto- ja riistakantojen hallinnan ongelmia eritellään tuoreesti ja monipuolisesti. Kirjassa esitellään uudenlaisia toimintatapoja ja käytäntöjä, jotka voisivat lisätä eri tahojen yhteistoimintaa ja parantaa eläinasioiden hoitoa. Esillä ovat erityisesti hirvi-, susi- ja ilveskantojen säätelyyn liittyvät kysymykset. Kirjan ajankohtaisuutta lisää vuoden 2011 aikana tuotettu maamme riistahallinnan uudistaminen ja Suomen riistakeskuksen perustaminen. Hinta: 19 e Tilaa tuotteitamme! Tutustu laajaan tuotevalikoimaamme netti-sivuillamme Tilaukset postitetaan postiennakolla (postiennakkomaksu 3,80 e + postimaksu paketin painon mukaan) www.riista.fi Tilaukset: netti-tilaukset: www.riista.fi, kauppapaikka postitse: Suomen riistakeskus, Varasto, Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki puhelimitse: 09 -27 27 8120 _____________________________________________________________________________________________________ Nimi: _____________________________________________________________________________________________________ Lähiosoite: _____________________________________________________________________________________________________ Postinumero: _____________________________________________________________________________________________________ Postitoimipaikka: _____________________________________________________________________________________________________ Puhelinnumero: 1) x. metsästys Maa- ja metsätalousministeriö on antanut asetukset metsästysvuoden suurimmista sallituista saalismääristä tietyille riistalajeille. RKTL:n arvion mukaan Suomessa elää vähintään 1660­1780 karhua. 2) 1. metsästys Maa- ja metsätalousministeriö rajoitti antamallaan asetuksella metsähanhen metsästysaikaa metsästyslain 38 § nojalla. Rajoituksen tarkoitus on suojata Suomessa pesivää metsähanhikantaa metsästykseltä. 3) 1. lainsäädäntö 1.3.2011 voimaan tulleen metsästysasetuksen muutoksen myötä peltopyyn metsästykseen tarvitaan Suomen riistakeskuksen myöntämä pyyntilupa muualla paitsi Pohjanmaalla, Etelä-Pohjanmaalla, Keski-Pohjanmaalla ja PohjoisPohjanmaalla. 4) 2. metsästys Pienriistaa tavoitteli vuonna 2010 199 000 metsästäjää. Heille kertyi yhteenlaskettuna 2,6 miljoonaa metsästyspäivää. 5) 2. metsästys Vuonna 2010 pyydetyistä hirvieläimistä kertyi lihaa noin 10,3 miljoonaa kiloa, minkä arvoksi RKTL on laskenut noin 61 miljoonaa euroa. 6) 2. lainsäädäntö Metsästysharrastuksen aloittamiselle ei ole ikärajaa. Metsästyskortin hankkinut nuori voi harrastaa metsästystä jo alle 15-vuotiaana laina-aseella aseenhaltijan välittömässä valvonnassa. 7) 2. metsästys Metsästyskortin maksoi vuonna 2010 RKTL:n tilaston mukaan 311 000 henkilöä. Heistä 127 000, eli 41 % harjoitti hirvieläinten metsästystä. 8) x. metsästys Hirvieläinten metsästyksessä ei saa käyttää kytkemättömänä sellaista ajavaa koiraa, jonka säkäkorkeus on yli 28 senttimetriä. Metsäkauriin metsästyksessä saa käyttää alle 28 cm korkeaa ajavaa koiraa syyskuun viimeisestä lauantaista 31 päivään tammikuuta saakka. 9) 1. metsästys Karhua ei saa ajaa pesästä eikä ampua pesältä tai haaskalta taikka sellaiselta pellolta, jolta satoa ei ole korjattu. Karhun metsästyksessä ei myöskään saa käyttää apuna ravintoon liittyvää houkutinta. 10) 2. lainsäädäntö Ääntä synnyttävän koneellisen laitteen käyttö on kielletty hirvieläinten, kaikkien riistalintujen sekä metsäjäniksen, euroopanmajavan, suden, karhun, hillerin, saukon, näädän, ilveksen, itämeren norpan, kirjohylkeen ja hallin metsästyksessä. 11) 2. lainsäädäntö Itselataavaa asetta, jonka lippaaseen mahtuu enemmän kuin kaksi patruunaa, ei saa käyttää riistalintujen, metsäjäniksen, euroopanmajavan, suden, karhun, hillerin, saukon, näädän, ilveksen, itämeren norpan, kirjohylkeen, hallin eikä rauhoittamattomien lintujen ampumiseen. 12) x. taudit Trikiiniä on tavattu melkoisen monista nisäkkäistä. Edellä mainituista kuitenkin vain ilves kantaa trikiiniä yleisesti. 13) x. ja 2. lainsäädäntö Kissan sekä rauhoittamattomien lintujen ampumiseen saa käyttää ampuma-asetta, jonka luodinpaino on vähintään 2,5 grammaa ja osumaenergian 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 200 joulea (E 100 > 200 J). Pienoiskivääri (22 LR) ei tätä täytä. Kuitenkin saa luolassa, loukussa tai muutoin vastaavissa olosuhteissa olevan eläimen sekä haavoittuneen tai loukkaantuneen eläimen ampumiseen käyttää tarkoitukseen sopivaa ampuma-asetta. Tämä koskee myös kissaa. 14) 2. metsästys 15) 2. metsästys Uudellamaalla on yleensä metsästetty hieman yli puolet kuusipeuroista. Viimekaudella Uudellamaalla saaliiksi saatiin 79 kuusipeuraa, mikä on selvästi aiempia vuosia vähemmän. 16) 1 ja x. metsästys Mahdolliset rajoitukset annetaan viimeistään 25.8.2011. Rajoitukset tulee tarkistaa ennen metsästämään lähtemistä. Rajoitusten antamisajankohdasta riippuu ehtivätkö rajoitukset Metsästäjä -lehteen ennen metsäkanalintu- ja riekkojahdin alkua. Suomen riistakeskuksen internetsivuille www.riista.fi sekä maa- ja metsätalousministeriön internetsivuille www.mmm.fi rajoitukset laitetaan heti kun ne on tehty. Metsästäjä l 5 l 2011 l 91
• Kaupantekoa Hankkiessasi noutajaa metsästyskäyttöön ota yhteys Suomen Metsästysnoutajat ry:n pentuvälitys puh. 0400-176 934 tai 03-515 3230 ja jäsenasiat puh. 09-874 7230. Kotisivut: http://www.metsastysnoutajat.com Oletko hankkimassa mäyräkoiraa? Kattava tietopaketti ja Suomen Mäyräkoiraliiton pentuvälitys löytyy osoitteesta www.mayrakoiraliitto.fi. Liity samalla jäseneksi: jasenasiat@mayrakoiraliitto.fi Suomen Pystykorvajärjestön neuvojat auttavat pentujen valinnassa Suomenpystykorva: Asko Ränkman 050-569 9221, Pekka Inkinen 040-832 2858. Karjalankarhukoira: Marko Soini 040-761 1111, Jorma Tahkola 040-750 0246. Pohjanpystykorva: Timo Järvinen 050-563 8811, Ensio Lehisto 0400-286 311. Lisäksi: pj. Risto Ylitalo 044-274 8636. Kysy samalla jäseneduista ja liity jäseneksi. Järjestön internetsivut: www.spj.fi. Hankkiessasi setteriä tai pointteria ota ensin yhteyttä rotujärjestön KanakoirakerhoHönshundssektionen ry:n jalostusneuvojiin. Pointteri: jalostusneuvoja Jorma Korpela 044-511 2013, englanninsetteri: Matti Juuti 040-505 6935 / me.juutit@kolumbus.fi, irlanninsetteri: Risto Kannisto 0400-544 030, Tapio Ranta 0400-870 788, gordoninsetteri: Mika Maliniemi 0400 139 041 Saksanseisojakerhon pentuvälitys: Kk-saksanseisoja, 0400-438 112 Lk-saksanseisoja, 050-555 0358 Bretoni, 040-764 8237 Münsterinseisojat, 040-539 1301 Pk-saksanseisoja, 040-835 1289 Lk-unkarin vizsla, 040-568 4426 Weimarinseisoja, 040-911 1546 Spinone, 040-517 8213 Korthalsingriffoni, 0400-872 991 Bracco italiano, 0400-205 933 Kk-unkarin vizsla, 050-372 7846 Bourbonnais'n seisoja, 045-128 7262 Stabyhoun, 044-504 8966 Venäjänajokoirayhdistys Ry. Pentuvälitys p. 0400-798 704. Jäsenasiat puh.050-538 6434. Liity tyytyväiseen joukkoomme. Venäjänajokoira on monipuolinen ja säänkestävä jahtikaveri. Saatavana kettua ja jänistä ajavista vanhemmista. Internet: www.venajanajokoirayhdistys.net Kettuterrieri monipuolinen metsästyskoira. Pentuvälitys: 040-706 6810. Jäsensihteeri 040-734 6356. www.foxterrier.fi Täytän linnut, nisäkkäät ja kalat. Opetan pienriistan täyttöä, sekä myyn täytettyjä eläimiä. Soini Kinisjärvi, Lehmilehto, 97420 Lohiniva. Puh. 040-831 2566. Jouko Launonen, Siilinjärvi puh. 0400-170 601. Raimo Lietsala, 35300 Orivesi. Lasisilmiä ­ täyttötarvikkeita. Puh. 03-334 4719, 040 558 4019, www.lietsala.net Seppo Malmi, Jyvässeutu kaikkea alaan kuuluvaa. Puh. 0500-627 346. Antti Mäkilä, Tammela puh. 0400-879 581 antti.makila@elaintentaytto.fi www.elaintentaytto.fi, Kysy tarjousta! Taxidermy Art, Markku Natri, Lapua. Myös lasisilmien myynti sekä alan opetus. Puh. 06-438 8901, 0400-363 345. www.markkunatri.fi. Jari Niskanen, Laukaa puh. 0400-317 828, www.jariniskanen.net Taitoa ja kokemusta Trofe Art Jarno Raiski, Ähtäri / Vaasa 040-581 9624 www.trofeart.tk T:mi Eläinkonservaattori Teemu Salonen. www.elainkonservaattori.fi Inkoo. Puh. 050-563 7820 Erityisesti kalat, myös muut alan työt. Studio Antti Saraja Oy. Puh. 019-784 871 tai 0400-712 149. Preparoin linnut, nisäkkäät, teen myös trofeet. Pertti Siipola, Kilinkuja 10, 70780 Kuopio. Puh. 017-361 1073, 0400-177 588. Eero Suomus, Vihti Kaikki alan työt, puh. 0400-788 636 Linnut, eläinten päät, nisäkkäät. Terviö, Espoo puh. 050-571 6310 Eläinten ja lintujen täytöt. Ostan muutaman karhun- ja ilveksennahan täyttötarkoitukseen. R. Tyni puh. 040-737 5724. Suomen eläintäyttämö Österberg, Palokalliontie 41, 01490 Vantaa. Puh. 09-823 5757, 040-501 5166. 3,5 ja 8 kk ikäisiä suomnenajokoiran pent. ajavista ja hyväs. vanhemm. puh. 044-266 8024. S-ajok.pentuja i kva Korpilehdon Karo, e Kotikallion Nita 3xajok1 puh. 0400-790 215. Suomenajokoiranarttu Camomilla s. 9.5.2010. Ajoi todella hyvin jo viime syksynä. Hyvä luonne. Puh. 044-511 0400. Valmista koiraa etsivälle tilaisuus. Myydään kovasukuisia must. valk. dreeverin pentuja, synt. 26.6. Tied. puh. 045-327 1784. Dreeverin pentuja valiovanhemmista, isä Suomenmestari 2007 ja 2010. Puh. 044-990 0668 / Rovaniemi Varattavissa beaglen pentuja. Syntyneet viikolla 32. Isä kaksoisvalio ja ajovoittaja 2010. Puh. 041-503 4646. Beaglen pentuja metsästyslinjaisista ajavista vanhemmista. Puh. 040-764 2549. Jack Russell Terrierin mets. linjaisia pentuja. Rek. JRTCGBSF ry. Synt. 120711. Tied. puh. 040-574 5550. Saksanmetsästysterrierin pentuja synt.11.08. puh. 045-880 5406 Saksanmetsästysterrieri uros ja narttu, synt 10.2. puh. 0400-909 575, Jämsä. Saksanmetsästysterrierin pentuja käyttövalio vanhemmista.Synt.17.5.-11.puh. 050-574 9495. Sileäkarvaisen kettuterrierin pentuja KVA-vanhemmista. Puh. 050-541 5017. Sk kettuterrierin pentuja vanhoista metsästyslinjoista synt.5.7.-11. Sk uros 10kk. Lisät. http://kirppuandoikku.webs.com GSM 0400-585 105/045-630 9663 Siikajoki. Kk. mäyräkoiran pentuja ajavista suvuista. Luovutus vko 37. Puh. 050-552 9622. Kk mäyräkoiran pentuja, i.KVA-L, KVA-M e. LUTD ja ajaa jänistä. puh.040-775 6121. Lk mäyräkoiran ajavalinjaisia pentuja. Emä ajovalio, isällä MÄAJ 1. Luovutus vko 32. Puh. 0400-851 348 tai 0400-529 238. Lyhytkarvaisen mäyräkoiran pentuja, emä FIN KVA-A Keski-maan Doriath isä SE KVA-A & MVA Sävsjöns Rambo. Luovutus vko 40 puhelin 0400-781 277. Lk saksanseisojan pentuja koe- ja näyttelypalkituista vanhemmista. Jakkilan kennel, Harri Siivonen, Ivalo. Puh. 0400-138 627. Lk. saksanseisojan pentuja valiovanhemmista / käyttölinjoista puh. 0400-620 042, www.iloksinkennel.fi Amerikankettukoiran pentuja varattavissa. Isä: Kettumiehen Jeremiah, emo: Amy. Myydään saksan metsästysterrierin pentuja. Puh. 045-256 9907. Luov. ik. amerikankettukoiran pentuja hyvin kettua ajavista vanhemmista. Puh. 050-300 9380. Myydään huippusukuisia amerikankettukoiran pentuja, synt. 11.06.2011, uroksia ja narttuja. Puh. 040-525 9865 Ylösajavan käyttölinjaisen cockerspanielin pentuja. Luovutus vko 40 Puh. 044-587 9765 / Muurame. tellunsivusto.plogspot.com Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (43 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden, korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien. Käytä tekstauskirjaimia. Vältä faxien lähettämistä, jotta vältymme turhilta epäselvyyksiltä. Vuonna 2011 hinta on 15 Eur / rivi. Ilmoituksen vähimmäiskoko on kaksi riviä. Ilmoitukset laskutetaan lehden ilmestyttyä. Toistoalennus peräkkäisissä numeroissajulkaistusta ilmoituksesta on 15 %. Ilmoitusta ei julkaista, mikäli ilmoittajalla on erääntyneitä laskuja. Ilmoitusaineisto , jossa on laskutusosoite, on lähetettävä lehden toimitukseen. Os. on Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki. E­mail: marja.kraufvelin@riista.fi. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Otamme vastaan vain metsästyksen ja riistanhoidon aihepiiriin kuuluvia ilmoituksia. Metsästäjä nro 6/2011 ilmestyy 18.11.2011. Siihen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa viimeistään 14.10.2011. HUOM! Emme ota ilmoitusaineistoa vastaan puhelimitse. Järjestöt ja Yhdistykset Dreeveri on ajavien koirien "pikku jättiläinen", joka kestävien jalkojensa ansiosta soveltuu erittäin hyvin jäniksen ja ketun metsästykseen. Pentuvälitys: 040-547 0448. Jäsenasiat 040-508 3588. www.dreeveri.fi Beagle on iloinen, vainunsa avulla riistaa, pääasiassa jänistä ajava metsästyskoira. Aikoessasi hankkia beaglen, tutustu nettisivuihimme: www.beaglejarjesto.fi. Metsästysbeaglein osto- ja myyntipalsta löytyy nettisivuiltamme. Lisätietoja Jari Liukkonen, puh. 050-590 4657, info@beaglejarjesto. fi. Jäsenrekisterin- ja rahastonhoitaja Ritva Jauhiainen puh. 040-522 2839, ritva.jauhiainen@beaglejarjesto.fi, Haluatko hyvän hirvikoiran? Suomen Harmaahirvikoirajärjestö -Finska Jämt- och Gråhundklubben ry:n Jalostusneuvojilta saa tietoa hyvistä pentueista. Jämptin pennut/Janne Romakkaniemi 050-365 9222 tai Jussi Kuittinen 050-3067480. Norjan harmaat/ Pauli Äijälä 050-3271782 tai Marko Niemelä 0451316109. Rotujärjestömme jäsenenä pysyt ajan tasalla. Soita Marja-Helena Ilvonen 050-572 7010. Internet http://www.shhj.info Laikoista, kaiken riistan koirista, tietoja antaa Suomen Laikajärjestö ry. Sihteeri Marjo Halonen puh. 040-764 0104 sekä www.laikajarjesto.fi Koiria Hirven ja karhun metsästäjille karhukoiran pentuja. Kelpuutan jalostukseen vain koepalkitut nartut tai joilla on VOI I palkittuja jälkeläisiä. R. Ikonen, puh. 013-881 985, 0500-279 777. Itälaikan 4.6 synt. pent. takuu puh. 040-564 9740 www.suojarannankennel.net Kaunis länsisiperianlaikan narttu pentu. Eritt. hyvistä, monipuolisesti metsästävistä, näyttelyissä palkituista vanhemmista. Puh. 040-561 6451 10.3.11 synt. jämtin urospentuja, kaksoisvaliovanhemmat, takuu puh. 045-203 2915 Jämtlanninpystykorvan pentuja synt. 18.6. isä FI KVA & MVA Rusmosan Reetu, emä: FI KVA & MVA Nissas Off. Puh. 040-757 5507 Pohjanpystykorvan pentuja puh. 050-564 5812 / Raahe. Suomenpystykorvan urospennut 3 kk, hirvikoiriksi! Puh. 050-301 2255. Suomenpystykorvauros, s. 8.4.2011. Rekisteröity, sirutettu, rokotettu, hyväsukuinen. Virkeä ja kiltti. puh. 044-280 3037. Suomnenajokoiran pentuja palkituista vanhemmista synt. 18.5. puh. 050-321 4463. Suomnenajokoiran pentuja s. 25.4.-11 Fi KVA, FI MVA, SE MVA, SE KVA, e. 1 ykkönen ja 2 erinomaista. Esivanhemmat käyttövalioita. Pennut uros ja narttupentu. Puh. 040-840 5883. Eläintentäyttäjiä Pasi Ahopelto, Soini. 0400-567 078. Joensuussa Kyösti 050-371 4496. Kaikki työt! www.lehonpaja.net Alf Cederlund, Länsikyläntie 605A, 49220 Siltakylä. Kaikki alan työt. Puh. 050-341 4947 Markku Haapaniemi Teuva Puh. 0500-360 962. Erkki Hartikainen, Pusula Puh. 0400-499 579 Täytän pienriistaa ja myyn alan tarvikkeita. Antti Kaatrasalo, Lapinlahti. Puh. 040-964 2611, www.tayttotarvike.fi Luonnontieteellisen alan konservaattori Esa Kemppainen, Mattilantie 56,Janakkala. Puh. 050-563 0169. www.trofeet.fi Myydään Koira-, minkki-, ym. verkkoja Rautarantala Oy puh. 09-876 5291 www.rautarantala.com Minkki ja supikoira/kettuloukkuja. Erittäin tukevia ja toimintavarmoja. Soita ja kysy lisää tai katso metistä. www.granlunds.com. Granlundin Tarhatarvike 06-764 1033. Saaliin käsittelyyn ja säilytykseen Kun saat saalista ­ Vakuumikaupasta saat laadukkaat tuotteet saaliin käsittelyyn ja säilytykseen. Saksalaista laatua. Lava-vakuumikoneet, Landig-kylmäsäilytyskalusteet ja Landig-lihamyllyt. Meiltä saat myös laadukkaat Tukan-veitset ja leikkuulaudat. Vakuumi kauppa Vakuumikoneet Puhelin: 044 560 8245 Sähköposti: myynti@vakuumi.fi Kylmäkaapit ja kylmiöt Lihamyllyt Tilaa: www.vakuumi.f i 92 l Metsästäjä l 5 l 2011
• Nahkasaapas, Hinta vuorittomina tai teddyvuorilla, vettä hylkivä nahka, öljynkestopohjalla. Kanuloukun laukaisulaitteita rst. teräksestä, toimintavarma talvellakin. www.ph-riista.fi puh.050-566 2691 PH-Riista Muurame Pienpetopyydykset valmistajalta. Valmistettu aluzink verkosta. Minkille /Näädälle 72x18x15cm 27 e/kpl + tk, Molemmista päistä pyytävä 105x18x15cm 50 e/kpl + tk. Supille / ketulle 115x35x38cm 65 e/ kpl + tk. Opetusvideo / DVD 60min 25 e/kpl + tk. V.Syynimaa, 62310 Voltti. Puh.06-484 9116, 040-700 7528. Katso lisää www.karhuville.fi Tikka T3 Hunter 820,-, Tikka Lite ss 850,Sabatti Rover 870 495,-, Mossb.100 ATR 399,Tikka T3 Varmint ss 1140,-, CZ 527DLX 670,Finn412SK 860,-, Finn 512S Marocchi 1150,Remington 870 450,-, Sabatti Falcon 650,Aimpoit 9000 350,-, Meopta 1,5-6x42 val 820,Leupold VX-12-7x33 läp 270,-, 3-9x40 290,Redfield 2-7x33 198,-, Redf. 4-12x40 298,Docter 2,5-10x48 710,-,Kahles 2,5-10x50 890,Bushne.Trophy 1,5-6x44 215,-,3-9x40 XLT 159,Ahti Huvila Oy, www.ahtihuvila.fi 63800 Soini, puh 06-528 1203 31v. Rehtiä Asekauppaa! Mossber 12/76syn 360e,12/89 syn 440e Tikka T3, CZ, Yildiz, Baikal, Marlin Sasta Gorepuvut, Chiruca vaell. kengät Ultrapoint GPS-tutkat, Garmin GPS. Anon Ase ja Tukku, Pudasjärvi 08-821 337, 0400-384 118, 0400-384 518 Posti, MH: Edullisesti ja Nopeasti! www.anonase.com Myymme uusia ja käyt. mets. aseita: Benelli, Remington, Lincoln, Baikal ym. sekä patruunoita, ruutia, nalleja, luoteja ja muita metsästystarvikkeita kilpailukykyiseen hintaan. Krono Järn, Torgarev. 2, Kruunupyy Puh. 06-834 5003, 050-411 0473. Tikka T3 Hunter .308 840, Lite S/S .308 860. Marlin 308 tai 30-06 480. Beretta,Finn 412 ja Benelli haulikot. Meopta R1r 3-12x56 valolla 795, Burris 3-12x56 valopiste 520, Tasco 3-9x50 85. Ylöjärven asetarvike, Rantakiventie 7 Puh: 03-3484004 www.asetarvike.fi Käytettyjen aseiden erikoisliike netissä www.euroase.fi Drillinki Sauer 16/70-7x57R+Zeiss 6x42 1.290,Drillinki Sauer 16/70-7x57R+Zeiss 6x42 1.650,Drillinki Fortuna 16/70-7x57R+S&B 1.650,Drillinki Ferlach 16/70-6,5x57R+Zeiss 2.250,Drillinki Simson 16/70-7x57R+Kahles 1.550,Drillinki Krieghoff 16/70-5,6x57R+Kahles 2.450,Drillinki Krieghoff 12/70-7x65R+Zeiss 3.450,Yhdistelmäaseiden erikoisliike. Kempeleen Ase ja Retkeily puh 044-731 6055 www.asejaretkeily.fi www.sissos.fi Verkkokaupassa aseet, patruunat ja tarvikkeet. Hyvät tuotekuvat. Hinnat ja saatavuus näkyvillä. Osamaksulla, verkkopankilla laskulla tai luottokortilla Kivijalkakauppa Raumalla. www.sissos.fi Aseita ja tarv. myynnissä, katso kuvat netistä. porinase.fi Valmet-Petra 308W -84 200,- 2lip. kantopussi, A-haulikko Pointer FNkopio 100,-. Puh. 08-545 1075 Jorma. Valmet 38078 12/70 GA, Eduard Kettner Köln 67820 12/70 yhteishinta 990,- Puh. 040-707 2497. Valmet Leijona haulikko 12. Pieni halkeama tukissa. Mossberg model 835 ulti-mag pumppuhaulikko 12/89. Hyvä. Tikka kivääri 308 kiikarilla 1,75 6x20. Hieno. Ostetaan kun nämä myyty: Beretta rata/lintu haulikko. Puh. 044-536 1461 Lataus-, ammunta- ja metsästystarvikkeet, optiikka ja koiratutkat edullisesti netistä www.asetarvike.com puh. 040-540 1182 Aseet, patr. + lataustarv.+ratalaitteet + kahvat puh. 019-782 307 www.mattikauppi.fi UNLIMITED AMMO OY 65% lyijyä raskaammat UnA18-shot haulit ym. tarvikkeet haulikonpatruunoiden jälleenlataukseen. UnA-supistimet, jälleenlatauskomponentit ym. asetarvikkeet. www.unlimitedammo.fi Tehokas ALFA tai ULTRA-ALFA - kiväärin äänenvaimennin, alkaen 120euroa, asennus 60euroa teräs tai alum. runkoinen, ei hitsattu, halkaisija 50mm, paino alkaen 210g, Keveät piipun päälle menevät teleskooppiset mallit www.ouluntyostokeskus.com japanilaiset ja keskiaikaiset miekat puh. 08-311 3133, 040-508 5833 IT-kiväärin vaimentimet kal. .22 hornet-.458 IT-Asepaja Runkotie 17, 54120 Joutseno puh. 0500-497 981 www.it-asepaja.fi. Kotimainen AU jet- Z ­ äänenvaimennin. Huipputehokas, kevyt ja kestävä. Kaikkiin kiväärikalibereihin (22LR ­ 0,50 MG). Asesepänliike Ase Utra, Rahkeentie 6, 80100 Joensuu. Puh. / fax 013-227 234, 050-569 0499. Silentum ja Noise Stopper kiväärivaimentimet cal 22LR-50BMG. Valmistaja Suomen Jahtivaruste Ky, Hästöntie 432, 25500 Perniö puh. 0400-842 196 www.jahtivaruste.fi Seinälle kiinnitettäviä lukittavia asetelineitä. Valmistettu teräksestä. Musta maalattu. Sopii kaikkiin aseisiin. 3:lle aseelle 55 e, 4:lle 60 e, 5:lle 65 e ja 6:lle 70 e + toimituskulut. Puh. 06-834 5377, 040-547 0607, 050-594 9670. Asekaappi, kotimainen SIS 3492- hyv. sertifikaatti. Lisätiedot www.corrosafe.fi Aidot riistalaukaustaulut metsästäjille www.ikitaulu.fi www.valiokoiravarusteet.fi kopit, tarhat, lämmittimet, tutkat, haukunrajoitinpannat, pihavahdit ym.tuotteet. Puh. 0500-176 596 Koirankopit 1-os 300,- ja 2-os 380,Puh. 06-453 4333, www.koirankoppi.fi Koirankopin lattialämmittimiä. Helppo asentaa. Turvallinen 12/230v muuntajalla. http://koti.mbnet.fi/t20aaa/KOIRA.HTM Puh 050-520 7252 Koiratarhaelementtejä puh. 040-773 0562 www.kymppitarhat.fi Luolatutkat, www.deben.com, Terrier Finder mallit Mk3 ja pitkä kantama eli long range edullisesti. Toimitus välittömästi. Puh. 0400-820 492. Deben luolatutka Terrier Finder MK III sekä long range. Heti tappavat näädän / minkin loukut. Aseet ja optiikka, kannattaa kysyä! Katso myös www.kimitojaktbod.fi puh. 0500-826 404 tai 02-423 804, fax 02-423 805. Suomen suurin perinteisten käytettyjen koiratutkien varasto Tracker 230mhz ,Äly Speed, Äly Supra, Classic, Supra Comp, Pointer 2001-2007,Magnum haukunilmaisimella tai ilman. Tracker Gps pantoja. Vhf-puhelimet ja lisävarusteet. Petsafe haukunrajoittimet ja koulutuspannat, kantavuus 900m . Nopea, luotettava Tracker tutkahuolto. Larsmo Helcom , Nils Hellman, Peltotie 9, 68570 Larsmo puh 0400-362 136, 06-7281 520. www.koiratutkat.fi Garmin GPSmap 60CS +kartta-CD:t alueet 1-2. Vähän käytetty. Puh. 0400-853 567. Laatuparistoja koiratutkiin ja metsästyspuhelimiin. Myös akunvaihdot. Oy Cellpac Ab puh. 06-364 1565 www.cellpac.net Huollan jahtiradiot, koiratutkat RJAK, Pl 38, 44101 Äki ilt./vkl puh. 050-557 2000 VHF-puhelimet edullisesti ja luotettavasti alan liikkeestä. Akut, antennit, monofonit ym. Peltor kuulonsuojaimet, uudet ja käytetyt aseet. Metsästäjän erikoisliike Raimo Olkkonen Oy, Haapajärvi, puh. 08-761 831, 0400-296 517. www.raimoolkkonen.fi VHF-puhelimet, uusimmat mallit. Lafayette, Zodiac, Hunter, Rexon. Riistakamerat, kuulonsuojaimet. RitKos Oy, Mäntsälä 0400-203 398 www. ritkos.fi Wouxun VHF metsästyspuhelimet alkaen 128e! Etäisyysmittari Tri-Star Aite 119e, Savikiekonheitin The Competitor 39e, Elektroninen kuulosuojain Caldwell 49e, Hirvikiikari Olivon Quattro 1-4x24IR valopisteellä 188e, Ampumakepit Pro-Hunter Tripod 68e, Hylsynkiillotuskone Frankford Arsenal 44e, Digitaalinen ruutivaaka Wimax 31e, Vakuumikone Bigland 59e, BS Planet koira GPS 799e, Audiovox GPS paikannin 59e, Deben 12m luolatutka 239e, Barnes TSX luodit alkaen 37e/50kpl. Katso lisää: Eränetti verkkokauppa - www.eranetti.fi Riistakamerat alkaen 79e! WildView Xtreme 5.0MP 79e, Uudistunut Safari Scout Guard 550VB 5.0MP 123e, Safari Scout Guard 370 HD 3.0MP 113e, Safari KG-680V HD 8.0MP 139e, StealthCam Prowler HD 8.0MP 179e, Moultrie Game Spy M-100 MiniCam 6.0MP 209e. Katso lisää: Eränetti verkkokauppa - www.eranetti.fi Erätelttoja, kaminoita, yökiikareita. Puh. 040-586 7152. www.haukka.fi Kaislaleikkuri, myös mökkikäyttöön. Käyt. moott. leikkurista reilu hyvitys. puh. 0500-652 241 myös ilt./ vk-lopp. www.kaislaleikkuri.net Kiikarinjalka haulikkorihloihin. Uusi jalka jättää turhan irrotus ja kiinnitys vaiheen pois koska se ei peitä tähtäimiä, maalia eikä maastoa. Näin ollen ase on jatkuvasti tilanne valmis kaikkiin ammunta muotoihin. Puh. 017-824 123 tai 040-527 4440 Kauko Hämäläinen, Kihmulank. 11, 74130 Iisalmi. koot 37-48, sama saapas myös 1/2 pitkällä varrella, saappaita myös kumiterällä. Korkealaatuinen, vahvarakenteinen, 58 e Boots, tylppäkärkinen, musta. Hinta koot 37-46 69 e Maihari, vettä hylkivä nahka, öljynkestopohjalla, varren suussa lumilukko, kiinteä iltti, sisäreunassa vetoketju. Hinta 6937-48 e koot Saapas Hinta "custom" tyylinen, vahva vettähylkivä nahka, pitävä pohja, kestävällä tekstiilivuorilla. koot 36-48 69 e Vaelluskenkä, Hinta turvakärki, öljyn- ja lämmönkestopohja, heijastinnauha. koot 39-47 51 e kotiin mökille lahjaksi Tee palvilihat itse hirvenlihat possunlihat kalat Hinta vain 1400 e PALVIUUNI Kengät kotimaista laatutyötä. Tilaa postiennakolla. 38700 KANKAANPÄÄ Puh. (02) 572 2566 Email: manska@manskankenka.fi Kuvasto netissä: www.manskankenka.fi Puukonrakennustarvikkeita, y.m. www.brisa.fi Sarvia ostetaan puh. 06-729 0431, 06-724 7815 Armeija-kääntöpuku, mainio metsälle. Puh.0400-722 007 tai www.wh-varuste. fi MIDWAY SUOMI OY Jo noin 100 000 tuotetta yli 300 valmistajalta! Jälleenlatausvälineet, luodit ja hylsyt. Kiikaritähtäimet, katselukii-karit, laserit. Jalustat, renkaat ja pikajalat kiikareille. Aseiden osat ja varusteet, mm. tukit, lippaat. Asesepän tarvikkeet ja työkalut, mm. kalvaimet. Luodinvalutarvikkeet, ammuntavarusteet jne. Puhelinmyynti ark. 12-17 puh. 09-5122 933 Kaikki tuotteet ja varastotilanne netissä www.midwaysuomi.com Katto- ja seinäpeltiä suoraan valmistajalta. Myös tiilikuvio. Lindab Oy, 43700 Kyyjärvi. Puh. 014-471 475, fax ­471 523, 0400-661 379. Houkutuspillit ja hajusteet maan laajimmasta valikoimasta, suoraan maahantuojalta. Sorsahanhi-pyy-varis-haukka-kyyhky-fasaani-hirvipeura-kauris-karhu-susi-kettu-supi-minkki- jne. puh. 0400-835 511. www.houkutuspillit.net Kylmäsavuvastus, toimii 12 voltilla. Hinta 35e + tk. puh. 0400-304 633. Kotimaiset purkinsulkijat suoraan valmistajalta. Säilykkeiden valmistukseen myös painekeittimet. Puh. 040-585 8133. www.eratapio.fi Puuru hirvenvetolevyt, katso esittely www.puuru.com. Puh. 044-368 1441. Valmistamme koivupuusta metsäsuksia Sotkamo puh. 040-869 8709 www.vilminkosukset.fi Fasaaneja, käytössä uusi koulutusmaasto Forssa, www.fasaanitila.net puh. 050-307 3752 Fasaanit istutusikäisinä Aura, Varsinais-Suomi puh. 040-540 3236 tapionfasaanitila@gmail.com Riistanruokintaan vehnä/herneseosta 500kg:n suursäkeissä, 150e/säkki. Myös pienempiä eriä ja muita viljalajeja. Puh. 045-2606 346, Ikaalinen Erä- ja Lappi-kirjoja osoitteessa www.antikka.net. Osta ja myy www.jahtihuuto.net Ale.fi! Netin parhaat tarjoustuotteet osoitteesta ale.fi. Ale.fi:ssä on aina ALE! Osta, myy, vaihda, vuokraa tai lahjoita Nettikioskissa! Kipaise kioskille: Nettikioski.fi Kaiken maailman tuotteet vapaa-aikaan, työhön ja lahjaksi. Sekatavarakauppa.fi Mänskän Kenkä sis. alv + rahti Myynti ja kuljetus ympäri Suomen. Ympäri vuoden. tauno.kinnunen@kelofin.fi www.kelofin.fi Suomen Tukkuri vaatettaa ja varustaa jokaisen erämiehen tukkuhintaan. www.tukkuri.fi EräSawo.fi verkkokauppa on eränkävijän ja ulkoilijan ykkösmesta: www.erasawo.fi Lapissa Tanhuan erämaatontteja sekä valm. mökkejä. Pääsee myös seuraan. Kysy puh. 0400-199 818. Lapissa Sodankylässä 50 km itään ja välillä Saariselkä ­ Ivalo puronvarsitontteja ja maisematontteja vaaran päällä. Hinta alk. 4000 e puh. 040-832 0190. Huippu vapaa-ajanpaikka Kuhmosta! katso: http://www.etuovi.com/kohde/6942006 Puh. 0500-365 555. Myydään talo Norjanmeren rannalla Ändoyn saarella. H. 95 000. Puh. 050-596 8980. Metsämaata Sallan Petservaarassa 101 ha. Metsäsuunnitelma tehty 05/11 ja se nähtävissä karttoineen Gugon kaupassa osoitteessa www.eraganajaguggo.fi. Puh. 040-720 9777 Tauno Kinnunen p. 040 563 4793 Kuhmo Ostetaan Ostetaan rapuja läpi kauden. Käteismaksu ja nouto koko maasta. Raputukku Järf puh. 040-546 5995. Myös turkisnahkoja puh. 0400-561 267. Ostamme karhunruhoja ja herkkutatteja. puh. 050-359 7853 / Mika Huovinen, A&S Ravintolat Helsinki, mika.huovinen@asrestaurants.com Vasara lataus sarja 7x54 patruunalle Puh. 040-832 5986 Ostetaan Sako Finnfire Range P94S, hyväkuntoinen puh. 050-490 7779 Työsuorituksia Turkisnahkojen muokkaus. Kiikalan Raktur Oy, Juhani Ahola, Takamaantie 10, 25390 Kiikala. Puh. 02-728 7503. Muokkaamme pienriistan- ja lampaannahkoja Nahkajalostamo M. Salonen Ky Röppääntie 3, 50670 OTAVA puh. 010-387 3090 www.taljatukku.fi Aseiden korjaukset, varaosat, Apel kiikarinjalat Asekorjaamo K. Götsch puh. 03-779 6268. http://koti.phnet.fi/gotsch. Metsästäjä l 5 l 2011 l 93
• Lämpöeristetyt koirankopit 1-os 300,2-os (kuvassa) 380,2-os maxi 450,T:mi R.Kivineva 06-4534 333 www.koirankoppi.fi Myös iltaisin, kuljetus järjestyy! Aseseppä J. Immonen. Tukit ja muut asealan työt. Koivuniementie, Kuhmo, puh. 044-565 0257 Aseet, korjaukset ja tarvikkeet. Asesepänliike Kettunen Ky. Puh. 040-410 2150 Valkeala Oulun Asepaja Ky. Kaikki asealan korjausmuutostyöt. Myyntimiehenkuja 6, 90420 Oulu. Puh. 08-311 6520, 0500-435 703. Valmet 212 uusia takatukkeja. Asetyöt, vaimentimet, aseet, patruunat ja asetarvikkeet Ase-ja optiikkahuolto, Vienankatu 14,87100 Kajaani. Puh. 08-613 0655, 040-535 4134 Tukit ja vaihtoaseet: www.asehuolto.net kotisivut: www.asejaoptiikkahuolto.net Suomen Asetekniikka. Asesepänliike Varkaudessa. puh. 0400­528 098. Ylöjärven Asetarvike, Rantakiventie 7 Teemme aseiden korjaukset, huollot ja muut asesepän työt. Puh: 03-348 4004, 050-404 7387. Aseiden tukit, karhennukset, korjaukset. Rauli Lönnfors puh. 044-283 2596 Valkeala. Asepuuseppä Mikko Voutilainen, Ysitie 2194, 77600 Suonenjoki, gsm 040-5188 677. Huollan jahtiradiot, koiratutkat... RJAK, Pl 38, 44101 ÄKI. Puh. 050-557 2000. Tracker ja Pointer-koiratutkahuolto Parkanon TV-EL Huolto, Peltokuja 6, 39700 Parkano. Puh. 03-448 1296. Tracker sekä Pointer (ei GPS).) tutkahuolto. Lindholmin TV-huolto, Pl 1, 66601 Vöyri. Käyntios. Uusikatu 1. Puh. 06-383 2980 Optifocus Oy, Suomen kiikarihuolto, kiikaritähtäinten huollot ja korjaukset. Hirsimetsäntie 21, PL 12, 15101 Lahti. Puh. 0400-150 356. www.optifocus.fi. Metsästys-, yhdistys- ja muut lakiasiat. Puhelinjuristit 0600-17 270 (2,84 e + ppm) 10v. kokemuksella klo 8-20 Nervk. 1, Hki. Laadukkaat metsästysmatkat ympäri maailman! Euroopan ajojahdit: villisika,saksanhirvi ja metsäkauris. Afrikka: linnustus, tasankoriista ja Big-5. Argentiina:linnustus ja suurriista. Kanadan karhujahdit, sekä useita muita vaihtoehtoja. Tarkoin valitut ja testatut kohteet kilpailukykyisin hinnoin! B&R Hunting Oy p. 040 417 8807 tai 050 545 4865 www.brhunting.fi, info@brhunting.fi Fasaanijahdit ja fasaanit untuvikosta aikuisiin. Ateriapalvelut ja majoitus mahdollisuus. www.kalastuslomat.fi Lintujahtiin Pohjois-Ruotsiin Pajalan Övertorneån alueille Tornionjokilaaksoon, lempeansuvanto.com puh. 050-491 5839 Koe unohtumattomat jahtimatkat Ruotsissa, Puolassa ja Saksassa! Hanhi, villisika, kauris ym. www.hanhijahdit.fi/045-1261269 Asiantuntemuksella vuodesta 2000! Metsästysmatkat maailman ympäri. Venäjä, Afrikka, Eurooppa, Amerikka, Canada, Aasia, Australia ja Uusi Seelanti. VSD SAFARIS, www.vsdsafaris.fi puh. 0400-888 875, hunt@vsdgroup ERÄ-KORPINEN: Metsästys- ja kalastusretket, kesälomat. www.erakorpinen.fi puh.040-555 1394 Hauholla fasaaninmetsästystä ja koirankoulutusmahd. sekä kasvatuslintujen myyntiä. Myös sorsajahteja. Kysy ruokailu- ja majoituspalv. auvo.kokkala@aina.net. Ulla ja Auvo Kokkala 050-588 9593/040-841 0999. Kuusamo mökki+luvat, +Kmon yhteismetsälupia. Puh. 0400-281 229 Suomussalmella erähenkistä majoitusta, www.alassalmeneramokit.fi, 0400-300 552 / Luukkonen Fasaanijahteja Hyvinkäällä. Järjestämme ajoja kanakoirajahteja. Myynnissä myös lintuja istutuksiin ja koirankoulutukseen. Puh. 0400-709 967 tai 0400-612 309 Fasaanit Lohjalta ja jahdit, koiraharjoitus. Majoitusta mukavuuksin. Savusauna ym. www.elamystila.net puh. 040-558 1422. MPK: metsäkanalintu ja pienriistajahdit www.metsastyspalvelut.com puh 044-541 0437. Saarenmaalla Hanhi- ja Villisikajahteja 3-5 hengen porukoille. Pyydä tarjous: puh. 044-505 8855 lohijarven.erakeskus@gmail.com Merilinnustusta perämerellä seanature.net 0400-154 600. Hanhi/sorsametsästystä perämerellä seanature.net 0400-154 600. Metsästyskausi jatkuu Ruotsissa! Tutustu tarjontaamme osoitteessa www.erakompassi.com Metsästäjä -lehti No. 5/2011 60. vuosikerta, Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen valistuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Levikki on 303 241 kpl (LT 2009). Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 18.11.2011. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimitus: Päätoimittaja: Jari Pigg Toimituspäällikkö: Klaus Ekman Toimitussihteeri: Maria Nikunlaakso Ulkoasu: Ilkka Eskola Toimitusneuvosto: Jari Pigg (pj) Juha Immonen (vpj) Bror Blusi Mikaela Carlsson (MMM) Klaus Ekman Visa Eronen Ilkka Eskola (Hansaprint) Juha Mäkinen, (MH) Maria Nikunlaakso Vesa Ruusila (RKTL) Toimituksen osoite: Suomen riistakeskus, Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki, puh. 040-450 3360. Osoitteenmuutokset ja metsästyskorttiasiat 0303 9777. Kirjapaino: Hansaprint 2011/Met11_05 Kansikuva: Hannu Huttu Vuokralle tarjotaan Mökkejä vuokrattava Kuhmon Saunajärvellä. Hyvät metsästys- marjastus- ja kalastusmahdollisuudet. puh. 0400-892 194. pesonal.inet.fi/yritys/saunajarvi/default.htm Mökkejä Kuhmon itärajalla. Lupia myydään jäniksen, linnun ja majavan metsästykseen. Puh. 0500-253 563. www.kuhmonet.fi/ekinmokit. Hyvät metsästys, kalastus, mahd. puh .0400-371 557 Metsästäjät ja kalastajat! Laadukkaita mökkejä 50 km Kuusamosta etelään valtion maiden keskellä, myös erämökki. Puh. 040-500 3474 www.kylmaluoma.com Uusi majoituskohde Kainuussa jahtiporukoille. Lisätiedot www.raatteenportti.fi/majoitus Puh. 040-534 7677 Metsästysseuran maja Rautavaaralla. 50e/vrk sis neljä majoittujaa puh 045-651 3121 www.rautavaaraneramiehet.net Varkaus ­ VP:n keskellä mökki 8:lle, savusauna, kota, laavu, vene yms. Puh. 050-559 8145. Mökki Taivalkoskella. Hyvät metsästysmaat puh. 040-351 4927. Mökki Savukoskella Lattunassa Kemijoen varressa 10 henkilölle. Valtionmaiden keskellä metsästys, kalastus, marjastus yms hyvä tukikohta 400 e/vko. puh. 050-511 0297. Mäkikankaan kämppä Lieksan Kontiovaarassa Metsähallituksen maiden keskeltä. Puh. 040-539 5792 www.pielisenlatu.fi Mökki Kuusamossa Kitka-järvellä. Pienriistamaat mökin lähellä. Mahd. metsästää myös Kuusamon Yhteismetsän mailla. puh. 0400-284 988. www.taivallahdenlomamokit. Suomenselän lintumailla Pylkönmäellä majoitusta rantamökeissä ja metsästysmahdollisuuksia. www.jukanmokit.com puh. 0400-829 909 Muut Rahaa rahaa !!! Kätevästi panttaamalla esim. aseesi. Tule tai soita P-H Pantti, Lahti 03-781 8350, Luottopantti, Joensuu 013-227 010 Metsästysoikeuksia Kuusamossa noin 10.000 hehtaarin alueelle omatoimiseen jahtiin. 1-5 vuoden vuosisopimuksilla. Kysy tarjous, vielä muutama jäljellä! MetsäKortesalmi, puh. 0400-216 800. Erähenkiset perhejuhlat ja kokoukset järjestyy Solttilan metsästysmajalla Hyvinkäällä. Keittiömme valmistaa maittavan menuun luonnonantimista toiveidenne mukaan. Mahdollisuus myös monenlaiseen ulkoiluohjelmaan. Puh. 0400-709 967 tai 040-737 8101. Metsästystä Suomessa: Hirvi, valkohäntäpeura ulkolaisryhmille, Virossa: Villisika, hanhi, karhu, saksanhirvi, kauris. Puh. 050-520 6100. E-mail: juhani.tuomaala@nic.fi Afrikan-jahtipaketit, Kanadan-karhut puh. 0400-220 557 tai 040-551 5669 Lisää kohteita www.jahtimatkat.net Elämäsi eräretket www.kauniskarjala.com Aikakauslehtien liiton jäsen ISSN 0047-6986 Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset 1. Muuttoilmoitus Suomen Postin kautta Postin viralliselle lomakkeelle tehdyllä muuttoilmoituksella osoitteenmuutos päivittyy valtakunnalliseen väestötietorekisteriin (maistraatille) ja postin osoitetiedostoon. Posti lähettää ilmoituksen tehneelle vahvistuskirjeen, jossa ilmoitetaan, mille yrityksille ja yhteisöille uusi osoite välittyy. Suomen riistakeskuksen metsästäjärekisteri on myös tässä luettelossa. Postin muuttopuhelimen numero on 0203 456 456 (suom.), 0203 457 457 (ruots.) Puhelun hinta on 0,08 e + 0,01 e/min, matkapuhelin 0,29 e/min. Muuttoilmoitus kääntää myös postinkulun uuteen osoitteeseen. 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: Metsästäjä- tai Jägaren­lehden osoitetiedot päivittyvät postiin tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Jägaren-lehti samoin kuin Metsästäjä l 4 l 2011 l 77 metsästyskortti, toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. Metsästyskorttiin liittyvät epäselvät tapaukset: YAP Solutions Oy /Metsästäjärekisteri Puhelin 0303 9777 Puhelut lankaverkosta 0,0821 euroa/puhelu + 0,0320 e/min Puhelut matkaviestimistä 0,190 euroa/min. Puhelut ulkomailta ulkomaisen operaattorin asettama hinta. Telefax 09-794031, e-mail: metsastaja.rekisteri@yap.fi 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: YAP Solutions Oy /Metsästäjärekisteri, PL 243, 01511 VANTAA Telefax 09-794031 e-mail: metsastaja.rekisteri@yap.fi 94 l Metsästäjä l 5 l 2011
• Osoitteita RIISTAKESKUS FINLANDS VILTCENTRAL SUOMEN Maa- ja metsätalousministeriö PL 30, 00023 Valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 09-160 01. Kala- ja riistaosasto Käyntiosoite, Mariankatu 23, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 Valtioneuvosto, fax. 09-1605 2284. Osastopäällikkö Pentti Lähteenoja Apulaisosastopäällikkö Christian Krogell, puh. 09-16053 373, 040-7353 173. Neuvotteleva virkamies Sami Niemi, puh. 09-1605 3374. Ylitarkastaja Jussi Laanikari, puh. 09-1605 2283, 040-7336 229. Ylitarkastaja Rami Sampalahti, puh. (09) 1605 2188, 040-178 2188. Ylitarkastaja Janne Pitkänen, puh. (09) 1605 2469, 040-867 2667. Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki Puhelinvaihde: 040 450 3360 Fax. (09) 2727 8130 e-mail: riistakeskus@riista.fi, etunimi.sukunimi@riista.fi www.riista.fi Va. johtaja: Jari Pigg, puh. (09) 2727 8111. Va. julkisten hallintotehtävien päällikkö: Sauli Härkönen, puh. 050 5055 635. Talous: Pekka Lehikoinen, puh. (09) 2727 8118, 0400 648 678. Metsästys ja riistanhoito, koulutus ja neuvonta: Marko Svensberg, puh. (09) 2727 8117, 040 5573 827. Va. sisäisten palveluiden päällikkö: Tuomo Pispa, puh. (09) 2727 8115, 0400 700 778. Viestintä, Metsästäjä- ja Jägaren-lehdet: Klaus Ekman, puh. (09) 2727 8116, 0400 463 943, Maria Nikunlaakso, puh. (09) 2727 8112, 040 7425 626. Varasto ja tilaukset: Marion Sundqvist, puh. (09) 2727 8150. Laitialan toimintakeskus: Metsästäjäntie 39, 16790 Manskivi, puh. (03) 882 570, fax. (03) 8825 711. Ilkka Ala-Ajos, puh. 0500 817 913, Marko Muuttola, puh. 050 9113 832. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Suomen riistakeskus, aluetoimistot e-mail: etunimi.sukunimi@riista.fi Etelä-Häme: Lukiokatu 14, 13100 Hämeenlinna, puh. (03) 644 650, fax. (03) 6446 522. Riistapäällikkö Jyri Rauhala, puh. 0400 225 745, toimistosihteeri Sirpa Kuhlström, puh. 040 558 3367. Etelä-Savo: Virastotie 3 as 2, PL 14, 51901 Juva, puh. 0440 452 830, fax. (015) 452 831. Riistapäällikkö Petri Vartiainen, puh. 0500 257 407, vs. rh-neuvoja Teemu Lamberg, puh. 0400 257 407, toimistonhoitaja Tuula Varjus, 0440 452 830. Kaakkois-Suomi: Pikkuympyräkatu 3 A, 49400 Hamina, puh. 0440 494 005, fax. (05) 344 0998. Riistapäällikkö Erkki Kiukas, puh. 0400 258 479, rh-neuvoja Jouni Tolvanen, puh. 040 7162 223, toimistonhoitaja Airi Karvinen, puh. 044 049 4006. Kainuu: Syväyksenkatu 1 B 27, 89600 Suomussalmi, puh. 0400 188 565, fax. (08) 712 397. Riistapäällikkö Jukka Keränen, puh. 0400 137 028, rh-neuvoja Marko Paasimaa, puh. 0400 268 390, toimistonhoitaja Ritva Juntunen, puh. 0400 188 565. Keski-Suomi: Kauppakatu 19 A 7, 40100 Jyväskylä, puh. 020 7479 630, fax. 020 7479 639. Riistapäällikkö Jukka Purhonen, puh. 0400 242 727, rh-neuvoja Olli Kursula, puh. 0400 243 414, toimistonhoitaja Seija Kiiveri, puh. 020 747 9630. Lappi: Vanamokatu 3 D, 96500 Rovaniemi, puh. (016) 3790 081, fax. (016) 3790 085. Riistapäällikkö Antti Siira, puh. 0400 392 667, rh-neuvoja Urpo Kainulainen, puh. 0400 394 329, toimistonhoitaja Leena Haapamäki, puh. 0400 864 329. Osoitteenmuutokset ja metsästyskorttiasiat: 0303 9777 Riistantutkimus, PL 2, 00791 Helsinki, Käyntios.: Viikinkaari 4, puh. 020-57 511, fax. 020-5751 201. Ilomantsin riistantutkimusasema, 82900 Ilomantsi, puh. 020-57 511, fax. 020-5751 509. Joensuun riistan- ja kalantutkimus, Yliopistokatu 6, 80100 Joensuu, puh. 020-57 511, fax. 020-5751 409. Evon riistantutkimusasema, Rahtijärventie 291, 16970 Evo, puh. 020-57 511, fax. 020-5751 429. Oulun riistan- ja kalantutkimus, Tutkijantie 2 A, 90570 Oulu, puh. 020-57 511, fax. 020-5751 879. Taivalkosken riistan- ja kalantutkimus, Ohtaoja, 93400 Taivalkoski, puh. 020-57 511, fax. 020-5751 559. Turun riistan- ja kalantutkimus, Itäinen Pitkäkatu 3, 20520 Turku, puh. 020-57 511, fax. 020-5751 689. Metsähallitus Luontopalvelut / metsästys- ja riistanhoitoasiat Erätalouspäällikkö Jukka Bisi, puh. 040-5370 993, jukka.bisi@metsa.fi Ylitarkastaja Ahti Putaala, puh. 040-8272 574, ahti.putaala@metsa.fi Villi Pohjola Asiakaspalvelu ja lupamyynti puh. 020-344 122, www.villipohjola.com Riistan tauti- ja kuolinsyyselvitykset Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA, Oulun tutkimusyksikkö, Satamatie 15, 90520 Oulu, Postiosoite: PL 517, 90101 Oulu, puh. 020-772 003. Eläinnäytteet osoitteella: EVIRA, Matkahuolto, Oulu. Rengas-, hirvieläin ja siipimerkkilöydöt Suomen Metsästysmuseo Karhupalvelunumero (016) 379 0086. Oulu: Ratatie 41, PL 35, 91501 Muhos, puh. (08) 5353 500, fax. (08) 5333 555. Riistapäällikkö Keijo Kapiainen, puh. 0500 387 705, rh-neuvoja Harri Hepo-oja, puh. 0500 282 082, toimistosihteeri Ritva Oksanen, puh. 0500 287 346. Pohjanmaa: Vapaudentie 32-34 B 22, 60100 Seinäjoki, puh. 0400 475 760, fax. (06) 4217 225. Riistapäällikkö Jarkko Nurmi, puh. 0400 180 084, rh-neuvoja Juha Heikkilä, puh. 0400 180 083, toimistosihteeri Sirpa Hakala, puh. 0400 475 760. Pohjois-Häme: Finnentie 8, 36200 Kangasala, puh. (03) 3140 9400, fax. (03) 3140 9450. Vs. riistapäällikkö Marko Mikkola, puh. 045 1359 690, vs. rh-neuvoja Otto Hölli, puh. 0400 547 764, toimistonhoitaja Leena Särkijärvi, puh. (03) 3140 9411. Pohjois-Karjala: Teollisuuskatu 15, 80100 Joensuu. Riistapäällikkö Juha Kuittinen, puh. 0400 376 189, rh-neuvoja Reijo Kotilainen, puh. 0500 196 622, toimistonhoitaja Kaija Riikonen, puh. 050 374 0776. Pohjois-Savo: Kiekkotie 4, 70200 Kuopio, fax. (017) 2823 005. Riistapäällikkö Jouni Tanskanen, puh. 0500 376 800, rh-neuvoja Ville Hokkanen, puh. 050 4311 276, toimistonhoitaja Tuula Ruuskanen puh. 044 2612 184. Rannikko-Pohjanmaa: Långgatan 4, PL 16, 66531 Koivulahti, puh. (06) 3560 352, fax. (06) 3560 360. Riistapäällikkö Ulf-Erik Widd, puh. 040 503 7191, rh-neuvoja Stefan Pellas, puh. (06) 3560 351, 050 5117 279, toimistonhoitaja Lena Södergård-Ahlskog, puh. (06) 356 0350, 050 406 7508. Satakunta: Porintie 9, 29250 Nakkila, puh. (02) 5319 000, fax. (02) 5319 001. Riistapäällikkö Antti Impola, puh. 050 598 8857, rh-neuvoja Reima Laaja, puh. 0500 742 354, toimistonhoitaja Tuija Korhonen, puh. (02) 531 9003. Uusimaa: Sompiontie 1, 00730 Helsinki, puh. (09) 3507 230, fax. (09) 387 2878. vs. riistapäällikkö Visa Eronen, puh. 050 366 1114, vs. riistanhoidonneuvoja Markku Laulumaa, puh. 040 704 1843, toimistonhoitaja Carola Lönnfors, puh. (09) 350 7230. Pääkaupunkiseudun metsästäjätoimisto: Veikko Seuna, puh. (09) 3507 244, 0500 458 357. Varsinais-Suomi: Hadvalantie 8 7B, 21500 Piikkiö, puh. (02) 4779 610. Riistapäällikkö Mikko Toivola, puh. 0400 882 250, rh-neuvoja Jörgen Hermansson, puh. 0400 909 565, toimistonhoitaja Pirkko Järvinen, puh. (02) 477 9600. Rengastustoimisto, PL 17, 00014 Helsingin yliopisto (Käyntios. P. Rautatienkatu 13), puh. 09-1912 8847. Metsästyskirjasto, arkisto. Tehtaankatu 23 A, 11910 Riihimäki, puh. 019-722 293, fax. 019-719 378, sähköposti: info@metsastysmuseo.com, internet: http://www.metsastysmuseo.com Metsästäjävakuutus Tiedustelut metsästykseen liittyvissä vakuutusasioissa: Tapiola-Yhtiöt puh. 09-4531. Suomen Metsästäjäliitto Kinturinkuja 4, PL 91, 11101 Riihimäki. Puh. vaihde 010 841 0050, fax. 010 841 0051 sähköposti: suomen@metsastajaliitto.fi, http://www.metsastajaliitto.fi Suomen Kennelliitto Kamreerintie 8, 02770 Espoo. Puh. 09-887 300, fax. 09-8873 0331, internet: http://www.kennelliitto.fi Metsästäjä l 5 l 2011 l 95
• Maailman laajin valikoima asetarvikkeita suomalaisen metsästäjän saatavilla. - toimitusaika 1-2 viikkoa - jo lähes 100.000 tuotetta - varastotilanne nettisivuilla - postitse koko Suomeen Bushnell Trophy XTL 1,5-6X44 4A ristikko 30 mm tuubi Barnes Tipped TSX 9,3 mm 250 gr Caldwell Rock Jr. Kasa ammuntatuki 255 Fajen syntettinen tukki Mauser 98 TUOTENRO 188472 90 TUOTENRO 337403 60 TUOTENRO 682659 Gerber Bear Grylls Parang "Vesuri" RCBS Käsinallitin 119 TUOTENRO 225012 TUOTENRO 588972 70 60 TUOTE TUOTENRO UOT OTE 329291 329 329 puhelin arkisin 12-17 09-5122 933 ASE ja KONE Kemiön Metsästyspuoti Kapakkakuja - Kroggränd 9 25700 Kemiö - Kimito Puh./Tel. (02) 423 804 Auki-Öppet Arkisin-Vardagar12-17 www.midwaysuomi.com Aninkaistenkatu 16 - Aninkaisgatan 16 20100 TURKU / ÅBO Puh./Tel. (02) 239 0930 Avoinna/Öppet: Arkisin-Vardagar 10-17 Lauantaisin-Lördagar 10-14 Liikeessä esitelypäivä 7.9 Docterin optiikaa Härkillan vaateita y.m. Puma hoitaa kahvitarjoilun. Jamina hoitaa grillimakkara tarjoilun. Sakon tuotteitten koeammunta ja esittelytilaisuus 7.9 Liedon riistamiehien radalla 12-18 www.asejaera.fi Aseet & ampumatarvikkeet, optiikka, l k ikk kk iikk loukut, k i kk koiratutkat, asesepän palvelut, vaimenninasennukset, kiikariasennukset, korjaus, entisöinti, custom-aseet.