• Metsästäjä 5 l Kanalinnuilla huippuvuosi ? metsästysajat sivulla 7 2013 Hirvikannan kehitys seurannassa
• l 5 l 2013 Arvi Tyni Kimmo Pöri Tässä numerossa Karhu karkotettavana s. 22 Hannu Huttu Marja Martikainen Kolmen polven kolmiolaskenta s. 12 Ammattina eräopas s. 52 3 Pääkirjoitus 4 Riistakolmiotiedot päätösten pohjaksi 6 Kolmiolaskentojen tulokset 8 Metsäkanalintujen metsästysajat 9 Puheenjohtajan palsta 12 Riistakolmiolle kolmessa polvessa 15 Vanhat teerikukot soitimella 16 Eettiset ohjeet kanalinnustukseen 20 RKTL:n palsta 22 SRVA työssään ? Porin karhu karkotettavana 26 Ahmat poronhoitoalueen eteläpuolella 28 Sorkka-hanke tuottaa tulosta 32 Valkohäntien koon ja sarvien kehitys 36 Hirvijahti tarvitsee johtajan 38 Suomen hirvikanta seurannassa 2 l Metsästäjä 5 l 2013 Säästä vanhat teerikukot s. 16 40 Jalot lehtipuut ? terhosta taimeksi 42 Merkillisiä tapahtumia 44 Riistanhoidon suunnittelu seuroissa 46 Lintupatruunat 49 Niksinurkka 50 Metsästäjä-lehti 50 vuotta sitten 52 Eräopas neuvoo parhaat paikat 54 Lajiesittelyssä peltopyy 56 Sorsalintujen virukset 58 Áigeguovdilis ságat sámegillii 60 Ekin kanssa erällä: kevyt retkiruoka 62 Uutismakasiini 78 Kaupantekoa 80 Osoitteet
• Pääkirjoitus Reijo Orava Johtaja Suomen riistakeskus Kanalinnuilla huippuvuosi Onko rajoituksia liiaksi? Kulunut kesä antoi aiheen odottaa hyvää kanalintusyksyä. Poikueajan säät olivat enimmältään hyvät ja lämpimät. Riistakolmiot osoittivat tämän todeksi. Metsäkanalintujen yhteistiheyden koko maan keskiarvo on lähes 26 yksilöä metsämaan neliökilometrillä. Metsolla, teerellä ja pyyllä tämä tarkoittaa sitä, että nyt todetut tiheydet ovat koko riistakolmiohistorian korkeimpia monella riistakeskusalueella. Riekolla ei sen sijaan mene hyvin. Vaikka kanta kasvoi lähes puolella viime vuodesta, kokonaistiheydet ovat edelleen alhaiset. Aikaistetut kolmiolaskennat ja uusi ketterä toimintatapa mahdollistavat nyt nopean reagoinnin kannanmuutoksiin. Valtakunnallinen riistaneuvosto on tehnyt esityksen kanalintujen perusmetsästysajan pidentämisestä aina talveen asti. Tämä mahdollistaisi myös latvalintujahdin kanalintujen huippuvuosina. Tämä kasvattaisi motivaatiota kolmiolaskentoihin entisestään. Jos laskentatulokset näyttävät huonoilta, metsästysaikaa luonnollisesti rajoitettaisiin. Jos muutos olisi jo voimassa, nyt olisi ollut peruste jopa metsästysajan venyttämiselle lokakuuta myöhemmäksikin. Valtaosassa Suomea metsästysseurat rajoittavat kiintiöillä kanalintujen metsästystä. Kun myös valtiovalta säätelee metsästysaikoja, metsästys saattaa huippuvuosina olla jopa turhan varovaista. Menetetään sitä hyvinvointia, jota riista voisi tuottaa. Tarpeettoman varovaisuuden välttämiseksi kolmiolaskentatuloksia pitäisi käyttää myös seuratasolla. Huippukantojen aikana verotuskestävyys saattaa olla yllättävänkin suuri. Tieto lisäisi rohkeutta nostaa kiintiöitä hyvien lintukantojen aikana. Määrän ohella on tarpeen kiinnittää huomiota myös saaliin laatuun. Tutkimukset ovat osoittaneet, että ainakin teerellä vanhojen kukkojen säästäminen syyssoidinmetsästykseltä turvaa teerikannan säilymisen alueella. Ilves on runsastunut viimeisen vuosikymmenen aikana voimakkaasti. Runsastumisesta on nähty enimmäkseen haittaa riistataloudelle erityisesti pienille hirvieläimille. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että kanalintukannat ovat hyötyneet ilveksestä. Ilves säätelee kettukantaa ja verottaa myös supikoiraa. Tämä vaikuttaa välillisesti kanalintukantoihin, joilla on paremmat selviytymismahdollisuudet petopaineen laskiessa. Metsästysaikasäätelyllä on Suomessa historiallisen pitkät perinteet. Käytäntö perustuu pitkälti varovaisuusperiaatteeseen. Tosiasiassa emme tiedä, mikä on ollut metsästysaikasäätelyn todellinen merkitys lintukantojen kehitykselle. Nyt kun rajoitukset perustuvat tuoreeseen laskentatietoon, aikojen muutokset on mahdollista saada edes oikean suuntaiseksi. Mutta mikä on muutosten todellinen vaikutus metsästyspaineeseen? Kanalintujen pyynnissä on jo paljon automaattista säätelyä. Jos lintuja ei ole, saalista ei saada. Alhaiset lintukannat pienentävät metsästyspainetta automaattisesti. Parissa päivässä lintutilanne on todettu ja metsästys hiipuu. Jos lintuja on hyvin, pyynti jatkuu pidemmälle syksyyn. Metsästysaikasäätelyn ja kiintiöinnin vaikutuksista kanalintuihin tarvittaisiin enemmän ja perusteellista tutkimusta. Ehkä aikasäätelyä ei tarvittaisi Ruotsin mallin mukaan lainkaan? Kenties metsästysseurat rajoittavat kiintiöitä tarpeettomastikin? Tällaista tukimusta on saatava käyntiin. Metsästäjien tuottama valtava kolmiolaskenta-aineisto antaisi siihen hyvät mahdollisuudet. Kolmioiden laskentainnostus on taas kasvanut tänä kesänä, siitä kiitokset kaikille talkoolaisille. Nyt meillä on tuore tieto metsästyssäätelyn pohjaksi. Tänä vuonna metsästysajat voivat suurimmalta osin olla asetuksen sallimassa maksimissa. Kanalintumaille voidaan lähteä hyvin odotuksin. Riista luo hyvinvointia. Metsästäjä 5 l 2013 l 3
• Jarkko Nurmi, riistatalouspäällikkö, Suomen riistakeskus Riistakolmiotiedot seurojen kiintiöpäätösten pohjaksi Hannu Huttu Metsästysseurojen rajoitukset säilyvät monin paikoin vuodesta toiseen samoina vaikka lintukannat vaihtelevat. Kiintiöidenkin tulisi muuttua lintujen määrän mukaan. Riistakolmiotulokset kertovat miten. 4 l Metsästäjä 5 l 2013 etsäkanalintukiintiöksi päätettiin kaksi teertä, metso on rauhoitettu?. Tämä on tutuntuntuinen uutinen paikallislehdessä metsästysseuran kesäkokouksen jälkeen. Rajoitukset säilyvät monin paikoin vuodesta toiseen vaikka kiintiöiden tulisi muuttua lintujen määrän mukaan. Metsästysseurojen kokoukset pidetään usein heinäkuun puolivälissä ja silloin metsäkanalintukantojen kehityksestä ei vielä ole riittävää tietoa saatavana. Mikäli seura haluaa edistää metsäkanalintujen riistatietoon perustuvaa metsästystä, kannattaa kesäkokous ?M siirtää pidettäväksi kyyhkyjahdin alkamisen tienoilla. Silloin Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos julkaisee nettisivuillaan riistakolmiolaskentojen tulokset. Tulevan syksyn metsästyskäytännöt ovat kesäkokouksen tärkeimpiä päätöksiä ja sen siirtäminen ajankohtaan jolloin riistakannoista löytyy tutkittua tietoa,on jäsenten kannalta kiinnostava vaihtoehto. Tiheystiedoista pyynnin mittakaava Metsästysseura voi valjastaa tuoreet riistakolmiotiedot käytännön päätöksentekoonsa.
• Lajikohtaisten tiheystietojen perusteella voidaan laskea suuntaa-antavia lintumääriä, kunhan muutama perusedellytys toteutuu. Metsästysseuran on tunnettava: l metsäpinta-alansa l kanalinnustusta harrastavien jäsenten osuus koko jäsenmäärästä l verotusarvot l saalisvarmuusarvio Tieto seuran jäsenten metsästystottumuksista voidaan kerätä saalistilastoista, joten seuralla tulisi olla toimiva saalistilastointimenetelmä.Kolmiotulosten perusteella laskettuihin lukuihin lintumääristä seuran alueella on suhtauduttava varauksella; ne ovat suuntaa-antavia. Niitä voidaan käyttää hyväksi kestävän metsästyksen suuruusluokkaa arvioitaessa silloin, kun seudulle on perustettu useita riistakolmioita. Seuran pinta-ala: 171,64 km2 Metsäpinta-ala: 132,31 km2 Jäseniä: 314 Jäsenistä puolet harrastaa kanalinnustusta 157 Keskimääräinen saalisvarmuus 50 % Metsäkanalintujen tiheydet, kannanvaihtelun huippuvuosi, verotus 10 % kannasta Laji yksilöä / km2 yksilöä seuran alueella voidaan metsästää kiintiö Metso 10,6 1402 140 1 Teeri 23,9 3162 316 4 Pyy 12,1 1601 160 2 Riekko 3,5 463 46 0 Metsäkanalintujen tiheydet, kannanvaihtelun katovuosi, verotus voi olla vain 2 % kannasta Laji yksilöä / km2 yksilöä seuran alueella voidaan metsästää kiintiö Metso 3,8 503 10 0 Teeri 6,0 794 15 0 Pyy 1,5 198 4 0 Riekko 0,7 93 2 0 Riistakolmiolaskentojen tulosten soveltaminen metsästysseuran kiintiöpäätöksessä, esimerkkilaskelma Verotusarvot ja soidinpyynti Riistantutkimuslaitoksen verotusarvojen mukaan kannanvaihtelun aallonpohjassa metsäkanalintukantaa voidaan verottaa vain noin kahden prosentin verran. Nousuvaiheessa kannat kestävät arviolta 12 prosentin kurituksen ja huippuvuonna verotus voi nousta 10 prosenttiin. Metsästys vaikuttaa kanalintukantoihin siinä missä muukin saalistus. Jos se kohdistuu pääasiassa nuoriin yksilöihin, ei sen merkitys kanalintukannoille ole suuri. Pyynti voi myös kohdistua ?väärään? kannanosaan ja etenkin syyssoitimelta tapahtuva teerenpyynti on todettu ongelmalliseksi. Teerensoidinten toimivuus riippuu soitimen koirasmäärästä. Suurilla soitimilla tapahtuu paljon paritteluita: naaraat ovat kranttuja eivätkä ota minkä tahansa kukon geenejä kannettavakseen. Valinnanvaraa pitää olla. Kanalintujen kestävään metsästykseen panostavan metsästysseuran tulee riistakolmiotietojen hyödyntämisen lisäksi pohtia kannattaisiko osa soidinsoista rajata rauhoitusalueiksi. Metsästysmahdollisuudet kannattaa hyödyntää Metsäkanalintujen metsästystä rajoitetaan metsästysseurojen omilla päätöksillä joskus rajustikin.Riistatalouden näkökulmasta on ongelmallista, jos metsästysmahdollisuuksia jää käyttämättä silloinkin kun kanta kestää metsästystä. Metsästysseurojen päätöksenteon tulisi jatkossa pohjautua enemmän tuoreen riistatiedon käyttöön. Avoin ja selkeä päätöksentekojärjestelmä on myös jäsenten etu. Metsäkanalintujen verotuksen voimakkuus kannanvaihtelun eri vaiheissa 10 % 5-6 % 10-12 % 1-2 % Riistakolmiolaskentojen tulosten soveltaminen metsästysseuran kiintiöpäätöksessä, esimerkkilaskelma Riistakolmiotietojen tulkintaa kasvavassa kannassa tiheys nousee ja poikasosuus on korkea (< 50 %) kannanvaihtelun huipulla tiheys on vielä korkea tai kasvava, mutta poikasosuus on jo pienentynyt laskevassa kannassa sekä tiheys ja poikasosuus ovat laskevia katovuotena tiheys ja poikasosuus ovat erittäin alhaisia Metsästäjä 5 l 2013 l 5
• Pekka Helle, Katja Ikonen ja Jukka Rintala, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Metsäkanalinnut riistakolmioilla 2013 Riistakolmioiden laskenta-aikaa siirrettiin tänä vuonna hieman takavuosia aikaisemmaksi ja tiivistetymmäksi, jotta syksyn metsästysaika-asetus voisi perustua tuoreisiin lintukantatietoihin ja se ehdittäisiin antaa ajoissa. Suomen riistakeskus, maa- ja metsätalousministeriö ja RKTL sopivat keväällä laskentojen suorittamiseen, tulosten koostamiseen ja asetuksen antamiseen liittyvästä aikataulusta. Suositelluimpana laskenta-aikana 27.7.-4.8. saatiin huomattava osa kolmioista kierretyksi. Metsästysaikaasetukseen liittyvään yhteenvetoon (8.8.) mennessä käytettävissä oli 668 kolmion aineisto. Tämän yhteenvedon aineisto kattaa 827 riistakolmion tiedot. Hienosti sujuneesta työstä kuuluu kiitos kaikille tahoille, mutta suurin niistä metsästäjille mittavasta aineistosta, sen ripeästä hankkimisesta ja edelleen toimittamisesta! Metsäkanalintujen keskimääräinen tiheys (yksilöitä metsämaan neliökilometrillä  50 x 50 km:n ruuduissa) heinä-elokuussa 2013. Suluissa oleva luku kuvaa tiheysluokan ruutujen lukumäärän. 6 l Metsästäjä 5 l 2013
• R iistakeskus ja muut toimijat tiedottivat tiivistetystä laskentajaksosta aktiivisesti ja laskentatuloksia palautui riistantutkimukselle ripeästi. Laskennat keskittyivät kahteen viikonloppuun, 27.-28.7. ja 3.-4.8. Huippupäivinä, kahtena lauantaina 27.7. ja 3.8. laskettiin kumpanakin yli 150 riistakolmiota. Säät tiiviin jakson aikana olivat hyvät. Ilma oli lämmin ja pääosin poutainen. Muutamina päivinä lämpötila oli ehkä liiankin korkea,maastossa saatiin totisesti hikoilla! Tulosten tallennuksen aikana ajantakaiset yhteenvedot toimitettiin RKTL:n kotisivuille 1.8. alkaen, ja riistanhoitoyhdistyskohtaiset tulokset julkaistiin ensimmäisen kerran 7.8. Lintukannoissa myönteistä kehitystä Maalintukannat näyttävät kehittyneen suotuisasti. Valtakunnallisten keskiarvojen mukaan metsotiheys kasvoi edellisvuodesta jopa neljänneksen,teerellä ja pyyllä muutosluvut olivat 10 % luokkaa.Riekolla suhteellinen muutosluku oli metsoakin suurempi, peräti 33 %. Metsolla, teerellä ja pyyllä tämä tarkoittaa sitä, että nyt todetut tiheydet ovat koko riistakolmiohistorian korkeimpia monella alueella. Riekolla tilanne on toinen. Vaikka lajin tiheydet kohosivat paikoin, yleiskuva ei ole hyvä. Riekon parikymmentä vuotta kestäneessä alamäessä nyt nähty lievä muutos on ilahduttava,mutta se ei vielä tarkoita lajin hyvinvointia Lajien yhteistiheys, koko maan keskiarvo lähes 25 lintuyksilöä metsämaan neliökilometrillä, on riistakolmiojakson korkeimpia. Edellisvuoteen verrattuna kasvua oli yli 10 % ja aikaisempiin vuosiin (koko riistakolmiojakso, viisi edeltänyttä vuotta) verrattuna tiheys on neljänneksen suurempi. Etelä-Hämeessä ja Satakunnassa todettiin 26-vuotisen seurantajakson korkein lajien tiheys. vaitaan koko riistakolmiohistorian korkein tai korkeimpia poikasosuuksia erityisesti metsolla, jonka kanta kasvoi edellisvuodesta eniten. Metson osalta myös keskimääräinen poikuekoko oli pääosassa maata laskentajakson korkeimpia,samoin kuin poikueellisten naaraiden osuus kaikista havaituista naaraista. Metsolla suotuisa vuosi Poikasosuus (%) Muutos viime vuodesta Tiheys (yks./ km^2) Poikasosuus (%) Muutos viime vuodesta Tiheys (yks./ km^2) Poikasosuus (%) Muutos viime vuodesta Tiheys (yks./ km^2) Poikasosuus (%) Muutos viime vuodesta Tiheys (yks./ km^2) Kolmioiden lkm Metsotiheys kasvoi vuoden takaisesta koko maan keskiarvon valossa neljänneksen. Voimakkainta kasvu edellisvuodesta oli Varsinais-Suomen, Pohjois-Karjalan, Kainuun, Satakunnan ja Etelä-Savon riistakeskusalueilla. Keskitiheys oli 7 yksilöä metsämaan neliökilometrillä Kainuun,Oulun ja Pohjois-Karjalan alueilla,missä todetut tiheydet olivat koko 26-vuoOtolliset olosuhteet tisen riistakolmiojakson korkeimmat. Osassa Vuoden takainen lintukanta oli riistakolmioikeskistä Suomea metsokanta oli ennallaan tai den 25 vuoden mittakaavassa hyvä. Pääosasvähentynyt hieman. Pääosassa maata metsotiheys oli noin puolitoistakertainen verrattuna sa maata tiheyskeskiarvot olivat keskimääedellisen viiden vuoden tai koko kolmiojakson räistä korkeammat, ja vain Lapissa kannat keskiarvoihin. heikkenivät vuodesta 2011. Syksyn jälkeen Teeren koko maan keskitiheys oli 10 % edelolosuhteet lintujen kannalta olivat mainiot. lisvuotista korkeampi. Tiheys on hyvä, sillä Talvella oli kylmää ja lumista, mitä pidetään pohjoisiin oloihin sopeutuneille kanalinnuille se oli viidenneksen korkeampi kuin edellisinä vuosina ja saman verran korkeampi kuin parhaina oloina. Pienpoikasajan sääolot ovat Poikastuotto hyvä lajien poikastuoton kannalta kriittiset. Tä- Kanalintukannan muutos vuodesta toiseen kaikkina riistakolmiolaskennan vuosina kesnä vuonna sääolot kesäkuun jälkipuoliskolla riippuu selviytymisestä talven yli ja pesimis- kimäärin. Korkeimmat teeritiheydet (yli 12 ykja heinäkuun alussa olivat suotuisat; kylmiä menestyksestä. Vuodesta toiseen näiden teki- silöä/km2) todettiin Keski-Suomessa,Oulussa, jaksoja ei ollut pohjoisimmassa Lapissakaan. jöiden vaikutukset kannanmuutokseen vaihte- Pohjanmaalla, Kainuussa ja Pohjois-Savossa. Munapesiin ja poikasiin kohdistuva petojen levat.Aineiston alustava analyysi osoittaa,että Lapin teeritiheys oli vain, 5,6, mutta toisaalta aiheuttama kuolleisuuskaan ei ole ollut mer- lintujen talvesta selviytyminen on ollut tavan- siellä nyt todettu oli kolmanneksi korkein laskittävää.Myyräkannat olivat edelleen melkein omainen. Suurempi tekijä kannanmuutosten kentojen historiassa. Varsinais-Suomen tiheys koko maassa hyvin heikot, eikä pienpetojen taustalla on ollut pesimismenestys, niin kuin oli alhaisin. Teerikanta vahvistui eniten Etelämäärä ollut suuri. Hyvän lisääntymiskauden yleensäkin. Kun tarkastellaan riistakeskus- Hämeessä, Kaakkois-Suomessa ja Lapissa aluekohtaisia keskiarvoja, monella alueella haPyytiheys kasvoi koko maan lukujen valossa edellytykset olivat olemassa. edellisvuodesta 8 %. Kolmiohistoriassa nyt havaittu tiheys on kuitenkin hyvä, 16 % korkeampi kuin Metso Teeri Pyy Riekko viitenä edellisenä vuonna keskimäärin ja saman verran koko kolmioajan keskiarvoa korkeampi.Tiheys yli 12 yksilöä neliökilometrillä todettiin Satakunnassa, Etelä- ja Etelä-Häme 21 4,0 ± 51 7,7 ++ 35 13,4 ++ 44 Pohjois-Hämeessä sekä PohjoisEtelä-Savo 62 5,5 ++ 51 6,9 ± 44 9,8 ± 45 Savossa ja Satakunnassa. OulunKaakkois-Suomi 39 5,7 ++ 34 7,1 ++ 51 9,3 + 48 0,0 ± 0 Kainuun alueella muista poiketen Kainuu 84 7,0 ++ 59 14,5 ± 60 7,9 59 1,5 ± 61 Keski-Suomi 66 4,9 ± 47 12,5 ± 54 10,6 ± 46 0,4 ± 47 tiheys on parin viime vuoden aikaLappi 128 4,8 ++ 43 5,6 ++ 53 3,5 ++ 57 2,1 ++ 61 na pikemminkin laskeva. Oulu 114 6,0 + 47 12,4 ± 54 4,6 47 1,6 ++ 73 Oulun ja Lapin riistakeskusaluPohjanmaa 62 5,2 + 46 12,5 ± 52 6,5 ± 31 0,1 -40 eilla riekkotiheys koheni edellisPohjois-Häme 24 4,4 ± 45 8,2 56 14,4 ± 49 vuodesta, mutta siitä huolimatta Pohjois-Karjala 73 6,7 ++ 53 9,2 ± 52 11,4 ++ 55 0,1 ++ 0 se on selvästi kolmiojakson keskiPohjois-Savo 49 3,1 45 12,3 ± 53 13,7 + 44 arvoja alhaisempi. Oulun alue on Rannikko-Pohjanmaa 19 2,0 -37 6,9 ± 24 5,4 + 19 Satakunta 55 6,4 ++ 53 10,2 ± 49 12,1 ± 47 0,1 ++ 80 lounais-koillissuunnassa pitkä, ja Uusimaa 19 5,6 + 49 8,5 ± 44 9,9 -49 tulosten mukaan suotuisa kehitys Varsinais-Suomi 12 5,1 ++ 59 4,9 ± 38 11,9 ± 43 edellisvuodesta painottuu alueen Koko maa 827 5,4 + 49 9,9 ± 52 8,4 ± 48 0,8 ++ 63 keski- ja koillisosiin. Kainuussa Metsäkanalintujen runsaus (yksilöitä metsämaan neliökilometrillä) ja poikasosuus (poikaslintujen prosenttiosuus nyt todettu tiheys oli sama kuin kaikista havaituista) heinä-elokuussa 2013. Runsauden muutos edellisvuodesta on ilmaistu plus- ja miinusmervuosi sitten ja samoin kuin muukein (± muutos < 15 %, +- ja ? muutos 15-30 %, ++ ja ? muutos >30 %). alla selvästi pitkäaikaista keskiarvoa alhaisempi. Metsästäjä 5 l 2013 l 7
• Lihaa saa kaupastakin! Breda-haulikot Remekseltä! Breda Grizzly Ja vika on enää miehessä 1559,- Made in Italy Kaliiberi: 12/89 Toimintatapa: Inertiatoiminen puoliautomaatti Tukki: Synteettinen Paino: 3,2 kg Piippu: 30? Toimitetaan polymeerisalkussa Saatavilla lisähintaan myös camo-värityksellä Metsäkanalintujen metsästysajat metsästysvuonna 1.8.2013-31.7.2014 Alue Metsästysaika Teeri Koko maa 10.9.-31.10. Pyy Koko maa 10.9.-31.10. Metso Varsinais-Suomen maakunta ja Uudenmaan maakunta lukuunottamatta Lapinjärven, Loviisan ja Myrskylän kuntia Rauhoitettu Muualla maassa ja Lapinjärven, Loviisan ja Myrskylän kunnissa 10.9.-31.10. Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat 10.9.-31.3. Kainuun maakunta, Lapin maakunta lukuun ottamatta Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntia sekä Pohjois-Pohjanmaan maakunta lukuun ottamatta Alavieskan, Haapajärven, Haapaveden, Kalajoen, Kärsämäen, Merijärven, Nivalan, Oulaisten, Pyhäjoen, Pyhäjärven, Reisjärven, Sievin ja Ylivieskan kuntia 10.9.-30.9. Breda Chiron Kevyt kuin poliitikon lupaus Riekko Kaliiberi: 12/76 Toimintatapa: Inertiatoiminen puoliautomaatti Tukki: Synteettinen, pehmustetulla poskipakalla Paino: 2,9 kg Piippu: 26?, 28? Toimitetaan polymeerisalkussa 1159,- Breda Xanthos Black Lähtee kuin telkkä pöntöstä 1479,- 8 l Muualla maassa ja Rauhoitettu Alavieskan, Haapajärven, Haapaveden, Kalajoen, Kärsämäen, Merijärven, Nivalan, Oulaisten, Pyhäjoen, Pyhäjärven, Reisjärven, Sievin ja Ylivieskan kunnissa. Kaliiberi: 12/76 Toimintatapa: Inertiatoiminen puoliautomaatti Tukki: Pähkinäpuu Paino: 2,9 kg Piippu: 28? Toimitetaan polymeerisalkussa Metsästäjä 5 Valtuutetut Breda-jälleenmyyjät: Eräkala Soutajantie 12, 39500 Ikaalinen Aseliike Veljekset Koivula Oy Koivistontie 46, 31640 Humppila Tiura-Uistin Ky Limingantie 2, 90400 Oulu Ahti Huvila Oy Alajärventie 9, 63800 Soini Sportia Nurmes Porokylänkatu 14, 75530 Nurmes Raimo Olkkonen Oy Puistokatu 33, 85800 Haapajärvi Kuusamon Elmo Sport Kitkantie 18, 93600 Kuusamo Ase- ja Korjausliike Talvitie Järvenkyläntie 330, 21570 Sauvo l 2013 jälleenmyyjäsi löydät osoitteesta Lähimmän www.remes.fi/jalleenmyyjat.php Kiiruna Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat 10.9.-31.3.
• Puheenjohtajan palsta Tauno Partanen hallituksen puheenjohtaja Suomen riistakeskus Riistalaskentojen tulokset entistä paremmin hyödynnettävissä Kesän edetessä erämiehet valmistautuivat yhä enemmän tulevan syksyn jahteihin suunnitellen lomiaan, erävarusteiden hankintaa, kuntouttaen koiriaan yms. Vääjäämättä metsästäjien keskusteluissa pohdittiin myös sitä, millaisilta kesän sääolosuhteet vaikuttivat riistan kannalta. Tuntuu käsittämättömältä, että näiden valittajien mielestä ilveskannan pitäisi edelleen vain jatkaa kasvuaan. Tulee vääjäämättä mieleen erään laulun sanat: ?kun mikään ei riitä?! Meillä metsästäjillä on näkemys, että tämä tulevan kauden lupakiintiö ei käännä ilveskannan kehitystä vielä laskuun ? kannan kasvun se toki saattaa pysäyttää. Varsin yksituumainen näkemys oli, että kesän sääolosuhteet olivat kokonaisuutena riistan kannalta suotuisat. Kesä tuli ryminällä ja säät olivat alkukesästä todella lämpimät. Pitkiä ja kylmiä sadekausia ei ole ollut kanalintujen poikueitten kuoriutumisvaiheessa ja lisäksi hyönteisravintoakin piti olla tarjolla.Kesäkuussa puolivälissä tosin oli Itä- ja Pohjois-Suomessa vuodenaikaan nähden yksi harvinaisen ankara hallayö, jolla saattoi olla vaikutusta myös poikueiden selviämiseen. Mielenkiinnolla odotettiin aikaistettujen poikuelaskentojen ensimmäisiä tuloksia tutkimuslaitoksen suunnalta ja myös ministeriön asetusta kanalintujen metsästysajoista. Ilveskannan hallitsematon kasvu voisi johtaa tilanteeseen, että pienten hirvieläinten, metsäpeuran ja jäniksen kannat romahtavat, mikä aiheuttaisi vääjäämättä myös ilveskannan nopean taantumisen. Käsitykseni mukaan tämä tuskin voi olla minkään osapuolen tavoite. Meillä on täysin mahdollista turvata riistakantojen tasapainoinen kehitys, mikäli emme kaivaudu liian syvälle omiin poteroihimme, vaan koetamme ymmärtää ja arvostaa myös toisten osapuolten näkemyksiä. Kesän aikana on ministeriö antanut myös asetuksensa karhun ja ilveksen poikkeusluvista sekä hanhien metsästyksen rajoittamisesta. Karhujen poikkeusluvat kasvavat merkittävästi Keski-Suomen levittäytymisvyöhykkeellä, mikä on ehdottomasti oikeaan osunut päätös. Karhun poikkeuslupien kohdentamisen osalta kovin suurta tyytymättömyyttä ei ole kantautunut juuri miltään suunnalta, joten tehdyt hallintopäätökset vaikuttavat hyvin perustelluilta. Ilveksen poikkeusluvat kasvavat koko maassa merkittävästi, kiintiön myönnettäville pyyntiluville ollessa ensi pyyntikaudelle 589 kpl. Metsästäjät ovat viime vuosina tehneet hirmuisen talkooponnistuksen eri alueilla ilvesten talvisissa erillislaskennoissa, joten on erinomainen asia, että näiden tarkempien laskentatulosten vaikutus näkyy nyt selvästi myös lupakiintiön selvänä kasvuna. Luonto- ja ympäristöjärjestöt ovat voimakkaasti kritisoineet ministeriön ilvesasetusta todeten sen johtavan taantuvaan ilveskantaan maassamme. Ilveksen hoitosuunnitelman julkaisuajankohtaan verrattuna maamme ilveskanta on nyt vähintään kaksinkertainen ja se on jatkanut kasvuaan koko hoitosuunnitelman voimassaoloajan. Jo vuoden 2007 hoitosuunnitelmassa todettiin sen hetkisen ilveskannan täyttävän suotuisan suojelun tason. Metsästäjien tekemien riistalaskentojen merkitys metsästysaikojen ja saaliskiintiöiden mitoituksessa on viime vuosina selkeästi korostunut. Kolmiolaskentojen aikaistaminen, kolmioiden määrän lisääminen ja saman vuoden laskentatulosten käytön mahdollistaminen on antanut aivan uudet mahdollisuudet reaaliaikaisen tiedon hyödyntämiseen kanalintujen metsästyksen mitoituksessa niin hallinnollisessa menettelyssä kuin metsästysseurojen päätöksissä. Yhteistyön syveneminen Suomen metsästäjäliiton  kanssa riistalaskennoissa turvaa entistä paremmat mahdollisuudet riistalaskentojen toteuttamiseen. Kannattaisiko riistalaskentojen osalta myös miettiä, ovatko kaikki käytössä olevat menetelmät enää tätä päivää, vai pitäisikö metsästäjien talkooponnistusta kohdentaa jotenkin uudella tavalla? Olisiko laskentatyötä entistä enemmän kohdistettava suurpetojen ja hirvieläinten maastolaskentaan? Missä määrin suurpetolaskentoja voitaisiin tehdä hirvenmetsästyksen yhteydessä, kuten Kainuussa edellisenä vuonna kokeiltiin? Metsästäjien motivoinnin kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että laskentatulokset ovat mahdollisimman nopeasti hyödynnettävissä käytäntöön. Tarkentunut arvio nopeasti lisääntyneestä ilveskannasta ja sen myötä ilveskiintiön kasvu antaa monelle laskijalle uskoa, että tehty työ ei ole mennyt hukkaan! Metsästäjä 5 l 2013 l 9
• hinta! www.karkkainen.com 14 90? Lähes täysi villa! 39 ANAR KAALO MAASTO KARVAHATTU Aitoa karvalkkia jahtihommiin. Maastogamo karvahattu viileimpiin jahtiaamuihin. Mukava malli, reilu mitoitus ja takuulla tarkenee. Tilausnumero 101446593 ? GARMIN ASTRO 320/DC 50 BUNDLE TUTKA Garmin esittelee kokonaan uudelleen suunnitellun ja ominaisuuksiltaan parannetun koirapannan Astro ?järjestelmään. DC 50 ? pannassa on uusi, erittäin herkkä GPS/ GLONASS ? vastaanotin, joka lisää koiran paikantamiseen käytettyjen satelliittien määrää huomattavasti. Koiran sijainti on tiedossasi entistä nopeammin ja yhteys pysyy myös peitteisessä maastossa. Uusittu rakenne on kestävämpi ja 10 metriin asti vesitiivis. Uusi, ruostumattomasta teräksestä valmistettu 57 cm pitkä VHFantenni tarjoaa kestävyyden lisäksi lisää kantomatkaa yhteyden säilyttämiseksi. Tehokkaamman litium-ioni akun toiminta-aika on 26-54 tuntia. Lisätoimintona löytyy myös Rescue Mode, joka lisää huomattavasti akun kestoa, tarvittaessa automaattisesti. Tällä saadaan tärkeitä lisätunteja esim. kadonneen koiran etsimiseen Tilausnumero 101520614 ANAR ARMY VILLAPAITA Alkuperäinen armeijan villapaitamalli. Lämmin ja mukava käyttää. - 80% villa 20% akryyli - Koot s-xxxl Tilausnumero 101446559 799 ? 139 ? ANAR BIVDU PRO KALVOPUKU Vahvempi metsästysasu täydellisellä vedenpitävyydellä. Harjattu pintakangas ei kahise. Useita taskuja tavaroiden säilytykseen. Kiristykset hihansuissa, vyötäröllä ja helmassa. Tilausnumero 101446587 1990? 790? ANAR KAALO HIRVI KARVAHATTU Oranssi gamo karvahattu hirvijahtiin tai vapaa-aikaan. Lämpöä ja laillista näkyvyyttä myös hirvipassiin. Tilausnumero 101446601 HUBERTUS TEERIPILLI 452 Teeren soidinääntä matkivalla pillillä houkuttelet linnut jahtipaikallesi Tilausnumero 100198005 7 90? HUBERTUS PYYPILLI 462 Pyyn metsästyksen helpottamiseksi suunniteltu pilli houkuttelee uteliaat linnut jahtipaikallesi. Tilausnumero 100195018 18 90? ANAR SAFETY METSÄSTYSLIIVI Oranssi metsästysliivi gamo kuviolla, uusittu lainmukainen kuvio. Radiopuhelintasku antennipaikalla. Ja on muuten laatuun nähden huippa edullinen! Tilausnumero 101446565 14 90? ANAR LETTO SÄÄRYSTIMET Vedenpitävät maastokuvioiset säärystimet suojaa kenkiä, estää lahkeiden kastumisen ja likaantumisen. Helppo pukea. Sivussa kokopitkä vetoketju tarranauha- ja nappilukituksella. Pohjassa vaijeri pikalukituksella. Sisäpuolisella nastalla säärystin saadaan kiinnitettyä esim jalkineiden nauhoihin. - 100% polyester oxford 600D coated PVC waterproof Tilausnumero 101446538 19 90? ANAR KAALO SNOWCAMO KARVAHATTU 19 90? ASEPUSSI, KIVÄÄRI, CAMO Maastokuosinen pehmustettu asepussi kiikarikiväärille. Kantokahvat ja kantohihna. Puolipitkä vetoketju. Koko 120cm x 32cm. Tilausnumero 101160941 lumigamo karvahattu lumenpeittämään maastoon. Todella lämmin vaihtoehto ja toimii myös naamiona. Tilausnumero 101446597 49 90? Valkoinen! 4 90? ANAR FLEECE KÄSINEET Lämmin fleecekäsine vedenpitävällä kalvolla. Tyylikäs maastoon sulautuva kuviointi. Koot l,xl,xxl Tilausnumero 101446608 SNIPER HIRVILIIVI Kevyt metsästysliivi hirvijahtiin. Tilausnumero 101479882 10 l Metsästäjä 5 9 90? l 2013 6 90? SNIPER VALKOINEN COMMANDOPIPO 100% akryyli, Kevyt, mutta suojaava kommandopipo valkoisella värillä. Erinomainen naamio lumenpeittämään maastoon talvijahdeissa tai ihan vaan vapaa-ajalle. Tilausnumero 101446611 SNIPER ASEREPPU Matalat kumitetusta verkkokankaasta valmistetut olkaviillekkeet mahdollistavat ampumisen jopa reppu selässä. - Oma tasku kiväärille - Nyt entistäkin tilavampi, pussiin mahtuu jopa sporter kivääri tai metsästyskivääri ampumatukineen. - Tilavat sivutaskut, useita vaihtoehtoisia kiinnityspisteitä - Vahva lantiovyö jakaa tehokkaasti taakkaa - Kulkee kevyemmin mukana. - Maastoväri sulautuu metsästäjän mukana hyvin luonnon väreihin. - Materiaali: Polyester, nailon, kumi Tilausnumero 101396824
• 599 ? BORNIAK UW-150 SAVUSTUSKAAPPI Sinkitty tilava savustuskaappi, johon mahtuu kerralla jopa 20kg lihaa. Tällä asvustimella saavutat parhaat lopputulokset tasaisen maun, värin ja koostumuksen. Säädetävä teho lämpötilan mukaan 700w-1400w. Jännite 230v, Teho max 1400w, Tilavuus 150l, Paino 20kg Korkeus 995mm, Syvyys 475mm, LEveys 530mm Tilausnumero 101500546 449 Niho VAKUUMIKONE Helppokäyttöinen säilömiskone pakkaa tavarat ja einekset tilaa säästävästi ja ilmatiiviisti. Paketti sisältää aloitussetin pakkauspusseja. Tilausnumero 101417368 ? BORNIAK UW-70 SAVUSTUSKAAPPI Tilava savustuskaappi, jolla saat ruokasi maistumaan entistäkin paremmalta. SInkitty runko kestää paremmin ulkoilmassa. 500 w termostaatti säätää lämpötilan juuri haulammallesi tasolle. Kaappiin mahtuu kerralla jopa 10kg lihaa. Jännite 230v Vastus 500 Tilavuus 70l Paino noin 10kg. Tilausnumero 101500545 49 39 90 2990? 990? 990? NIHO 28X60 50KPL VAKUUMIPUSSI Paras vaihtoehto isojen lihapalojen pakkaamiseen. Suurin vakuumipussipaketti. - Koko: 28cm x 60cm - 50 pss/pkt Tilausnumero 101449273 NIHO 15X30 50KPL VAKUUMIPUSSI Valmiit vakuumipussit lihan, kalan ja marjojen säilytykseen sekä tyhjiöpakkaamiseen. Koko:: 15cmx30cm Paketissa 50 pussia Tilausnumero 101449275 NIHO 22CMX5M 2KPL VAKUUMIRULLA Vakuumipussirulla, josta voit tehdä haluamasi pituisia pusseja. Rullanpituus 5 metriä ja pussin leveys 22cm. - 2 rll/pkt Tilausnumero 101417370 LAVA 20CMX30CM VAKUUMIPUSSI ? BORNIAK KYLMÄSAVUADAPTERI Nelinkertainen erikoispussi, jonka alapuolella oleva kuviointi toimii ilmakanavana. Erityisen kestävä ja useaan kertaan uudelleen käytettävissä. Pussit kestävät pakastusta ja keittämistä. Pussit 100 %:sen ilmatiiviitä! Pakkauksessa 50 kpl pusseja. Koko:: 20cm x 30cm Paketissa:: 50 pussia Tarjous voimassa: Ylivieska, Oulu, Lahti Tilausnumero 101459422 19 90? Savustimeen asennettava kylmäsavussovitin. Maksimaalinen vaihtoehto lämmönsääteltyyn. Paketti ei sisällä liitäntä putkea. Pituus 240mm Leveys 250mm Korkeus 288mm Paino 1kg Ulostulo 110mm. Tilausnumero 101500547 149 ? BORNIAK GD-01 SAVUGENARAATTORI Tasaisesti purua polttava generaattori takaa tasaisen savustustuloksen. Tuottaa savua yhdellä ttäytöllä jopa 7-8 tuntia. Yleismalli joten sopii myös muihin markkinoilla oleviin savustimiin. Lisävarusteena saatavana kylmäsavustus adapteri generaattorin ja suvustuskaapin väliin. Jännite 230v Teho max 110w Tilavuus 2l Paino noin 2kg BORNIAK 10L LEPPÄ SAVUSTUSPURU Pituus 366mm Savustuspuru 10 litran pussissa. Testattu koostumus parhaaseen ja tasaiseen Leveys 182mm lopputulokseen. Korkeus 247mm Tilausnumero 101500549 Tilausnumero 101500544 5 90? 2 90? BORNIAK KALAN RIPUSTUSKOUKKU Ripustuskoukut lihalle tai kalalle. SOpii suoraan Borniac savustimiin. Tilausnumero 101500552 se edullisen ostamisen tavaratalo Kärkkäinen Ylivieska Kärkkäinen Oulu Kärkkäinen Ii Kärkkäinen Lahti Keskus 010 430 3000 Keskus 010 430 3020 Infopiste 010 430 3820 Keskus 010 430 3630 Ollilanojankatu 2, Ylivieska Alasintie 12, Limingantulli, Oulu Sorosentie 2, Ii Pasaasi 2, Renkomäki, Lahti Verkkokauppa osoitteessa: www.karkkainen.com Metsästäjä 5 l 2013 l 11
• Teksti ja kuvat Kimmo Pöri Riistakolmiolle kolmessa polvessa Riistakolmiolaskentaan osallistuminen on jokaisen metsästäjän velvollisuus, Kuhmon riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Mikko Kanniainen sanoo. I tä-Kuhmossa sijaitsevan Saunajärven Kilpelänkankaalle kokoontuu elokuisena perjantaiaamuna kymmenkunta eri-ikäistä metsästäjää.Punaoranssiin vaatetukseen sonnustautunut porukka on helteestä huolimatta innolla osallistumassa metsästysseura Rajan Ruutiukot ry:n alueella olevan riistakolmion numero 1207 laskemiseen. Laskennan käytännön toteuttamisesta vastaava seuran varapuheenjohtaja Pentti Härkönen jakaa jo parkkipaikalla porukan pienimmiksi ryhmiksi ja antaa jokaisen ryhmän vetäjälle kartan.Hän on osallistunut jokaiseen laskentaan riistakolmion perustamisesta saakka eli 25 vuoden ajan. 12 l Metsästäjä 5 l 2013 - Porukka on aina saatu helposti kasaan, karttaa vaivihkaa tutkaileva Mikko Kanniainen toteaa. Rajavartiolaitoksen palveluksesta eläkkeelle jäänyt Kanniainen toimii nykyisin myös Kuhmon riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtajana. Hänelle riistakolmiolaskentaan osallistuminen on aina ollut itsestään selvää. - Koen sen jokaisen metsästäjän velvollisuudeksi, hän painottaa. Laskentaan osallistuvat Pentti, Paavo ja Tommi Puurunen ovat myös seuran jäseniä ja metsästäjiä kolmessa polvessa. Ikäeroa suvun vanhimman ja nuorimman metsämiehen välillä on yli viisi vuosikymmentä. Hiljattain metsästyskortin ja ampumakokeen ensi yrittämällä suorittanut 13-vuotias Tommi on innokas metsästäjä. Nuoresta iästään huolimatta hän kulkenut Paavo-isänsä kanssa metsällä lähes kymmenen vuotta. - Tommi taisi olla viiden vanha, kun hän ensimmäisen kerran sanoi haluavansa metsälle mukaan, Paavo-isä muistelee. Tommi (vas), Paavo ja Pentti Puurunen osallistuivat riistakolmiolaskentaan Kuhmon Kilpelänkankaalla kolmen sukupolven voimin. Kovakuntoisia ruutiukkoja Rajan Ruutiukot ry perustettiin v. 1977 Rajavartiolaitoksen Kuhmon alueen työntekijöiden henkilökuntakerhoksi. Sittemmin seuran sääntöjä on muutettu useaan otteeseen, ja tällä hetkellä monilla sen 53 jäsenestä ei ole yhteyttä Rajavartiolaitokseen. Toiminnan pääpaino on hirven metsästyksessä, mutta joka vuosi lokakuun ensimmäisenä viikonloppuna järjestettävän vuosijahdin yhteydessä pyydetään porukalla myös pienriistaa. Liekö sattumaa vai ei, mutta tämän jutun tekijä saa kunnian kulkea porukan kolmen ehkä kovakuntoisimman metsämiehen mukana vajaan viiden kilometrin matkan. Porukan vetäjänä ja suunnistajana toimiva Kanniainen kertoo olleensa laskemassa mel-
• Kuhmon Kilpelänkankaan maisemissa 2.8.2013 tehdyssä riistakolmiolaskennassa saatiin seuraavat havainnot: l l l l l l l l l l l l Laskentaporukan vetäjä Mikko Kanniainen ja Pasi Makkonen tarkistavat aika ajoin, että laskijoiden etäisyys toisistaan on ohjeiden mukainen. metso, uros 1 kpl metso, naaras 2 kpl (eri havainnot) teeri, uros 2 kpl (eri havainnot) teeripoikue 1+5 pyypoikue 1+2 pyy 1 kpl pyypoikue 1+7 sepelkyyhky 3 kpl kaksi tunnistamatonta riistalintuhavaintoa jänis 1 kpl tuore karhun jälki ojassa (aikuinen) laskentakaistan ulkopuolelta 7:n hanhen havainto Kapuamme välillä jyrkkää rinnettä ylös ja heti perään alas. Edestämme pyrähtää useita pyitä, myös meistä vasemmalla kulkeva Paavo Puurunen saa niistä havaintoja. - Yksi emolintu ja ainakin seitsemän poikasta, Kanniainen summaa ja kirjoittaa havainnot saman tien laskentalomakkeen riveille. Lintuja kohtalaisesti Kaikki havainnot riistasta merkitään saman tien kenttäpöytäkirjaan laskennan kuluessa. Kuhmon riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Mikko Kanniainen tutkii kartalle merkittyä riistakolmiota ennen laskentaurakan alkamista. johtaman partion edestä rysähtää siivilleen yksinäinen koppelo. Lajista ei jää pienintäkään epäselvyyttä,sillä karkonnut lintu sattuu lentämään suoraan Paavo Puurusen silmien edestä. Miltei samassa hötäkässä Pasi Makkosen edestä nousee jänis päivämakuuksiltaan. Ennen lyhyttä hengähdystaukoa seuran majalla loikimme vielä leveiden suo-ojien yli. Kosketusta riistaan ei enää kolmion tämän sivun viimeisillä sadoilla metreillä saada. Pyitä pyrähtelee kein aina, kun vain suinkin on päässyt. Hän laskee olleensa estynyt vain kahdesti. - Niinäkin kesinä osallistuin kyllä kolmiolaskentaan synnyinpitäjässäni Puolangalla,kuten tänä vuonna myös. Kanniainen tutkii hetken karttaa ja tarkistaa kompassista suunnan. Paavo Puurunen ja Pasi Makkonen asettuvat hänen molemmille sivuilleen sopivan etäisyyden päähän. - Eiköhän pojat lähdetä liikkeelle, Kanniainen huikkaa. Jo ensimetreillä selviää, että koko riistakolmio on tarkoitus laskea mahdollisimman nopeasti eli alle kahdessa tunnissa.Sen verran rivakka on miesten askel. Yhdeltä porukalta tämä ei tietenkään onnistu, mutta tällä kertaa kolmion jokaiselle sivulle riittää kolmihenkinen joukkue. Ensimmäisen kilometrin aikana Kanniaisen Majan jälkeen edessä on lähes täyspitkä riistakolmion sivu hyvin vaihtelevassa maastossa. Alkutaipaleella hypimme jälleen syvien ja leveiden ojien yli. Keksimme sieltä täältä merkkejä majavista sekä hirven jätöksiä. Erään ojan pehmeältä penkalta havaitsemme muutaman päivän vanhat karhun jäljet. - Hirvillä menee tällä hetkellä melko huonosti. Vasat puuttuvat. Suurpedoilla on varmasti osuutensa tässä asiassa, Kanniainen toteaa mietteliäänä. Matka jatkuu. Siellä täällä maastossa on jälkiä talvisodan ankarista taisteluista. Eräällä rämeellä olevat heinittyneet kuopat ovat Kanniaisen mukaan kranaattien räjähdysten aikaansaamia. - Erilaista metalliromua ja ammuksia on kerätty täältä vuosikymmeniä, Kanniainen kertoo. Loppumatkan saamme kulkea jokseenkin rauhassa. Maisema on Kanniaisen mukaan muuttunut viime vuosista melkoisesti, kun muutama hehtaari vanhaa metsojen suosimaa sekametsää on hakattu. - Näissä liki puuttomissa kankaissa ei taida kanalintuja olla muutamaan vuosikymmeneen, Kanniainen toteaa katsellessaan mietteliäänä ympärilleen. - Hirville näistä kyllä tulee hyviä ruokamaita ennen kanalintujen paluuta, hän jatkaa. Viimeiset sadat metrit kuljemme mustikoita pursuavassa nuoressa mäntytaimikossa.Kanalinnut pysyttelevät edelleen piilossa, mutta karhun hajottamia kantoja sattuu matkan varrelle useita. - Karhuvaarassa ollaan, nimensä veroinen paikka, Kanniainen toteaa. Siirrymme lopuksi seuran majalle autolla. Yksi laskentaporukka on ehtinyt sinne ennen meitä. Ennen kotiinlähtöä on yhteenvedon aika. Laskentaan osallistuneiden yleinen käsitys on, että kanalintupoikueet löytyvät vuodesta toiseen jokseenkin samoilta seuduilta. - Nytkin sitä melkein osasi odottaa pyypoikueen pyrähtämistä juuri siellä, missä havaitsimmekin ne. Maisemat ovat kuitenkin vuosien varrella muuttuneet ja sitä myötä myös riistahavainnot, Kanniainen tuumii. Riekoista ei saatu havaintoja tälläkään kerralla, mikä kertoo lajilla menevän nykyisin ainakin tällä alueella melko huonosti. Laskentaporukan nuorimmasta päästä oleva Tommi Puurunen totesi lintuja olleen kohtalaisesti, mutta mustikoita sitäkin enemmän. - Mukavaa oli, hän tiivisti urakan päätteeksi. Metsästäjä 5 l 2013 l 13
• Dos. Heli Siitari, Luonnon- ja riistanhoitosäätiön asiamies Teeren syyssoidin ajoittuu juuri kanalintujen metsästysaikaan, eli noin syyskuun alusta lokakuun loppuun. Syyssoitimet kannattaisi kuitenkin jättää rauhaan ja metsästää muita yksilöitä alueen ympäristössä. Mitä suurempi soidin on, sitä enemmän se houkuttelee alueelle pesiviä teerikanoja. T eeren soidin on kevään näyttävä tapahtuma, mutta teerikukot pitävät reviiriään lähes läpi vuoden. Ainoastaan kesällä, juuri soidinkauden päätyttyä, niiden aika kuluu metsässä.Tällöin ne sulkivat itselleen uuden höyhenpuvun, ja toipuvat soitimen rasituksista ollakseen jälleen valmiita syyskuun alkupuolella puolustamaan reviiriään syyssoitimen aikaan. Jokainen keväällä metsässä liikkunut tietää, että teeren soidin voi kuulua jopa kilometrien päähän. Kevätsoitimella on vain yksi tarkoitus: naaraat vierailevat soitimella vain paritellakseen mieluisan kukkonsa kanssa. Teerinaaraat valikoivat poikastensa isäksi soitimen elinvoimaisimman kukon, ja näin ollen yksi huippukukko voi olla isä lähes kaikkien kanojen jälkeläisille alueellaan. Kana palaa useimmiten samalle kukolle myös seuraavina keväinä, jos kukko vain on vielä hengissä. Ainakin yhtenä aamuna vapun seutuun kannattaa lähteä katsomaan itse soidintapahtumaa paikan päälle: kukot ottavat mittaa toisistaan urakalla höyhenten pöllytessä.Samalla saa kuvan alueensa teerikannasta: jos kukkoja on soitimella kymmenen tai enemmän, on kyseessä nykymittapuun mukaan kohtuullisen hyvänkokoinen soidin, jota kannattaa vaalia! Mitä suurempi soidin on, sitä enemmän se houkuttelee alueelle pesiviä teerikanoja. Luonnontilaisilla soitimilla sisäsiitos on harvinaista Luonto on hoidellut asian niin,että kanat luontaisesti välttävät sisäsiitosta. Tähän on monia keinoja.Yksi tärkeimmistä on yksilöiden erilainen levittäytyminen synnyinseuduiltaan ensimmäisen elinvuoden aikana. Kanajälkeläiset siirtyvät pääosin muualle kotiseudultaan, kun taas kukkojälkeläiset jäävät isiensä ja emiensä jalansijoille loppuelämäkseen. Kanan koirasjälkeläiset siis useimmiten soivat jopa samalla soitimella 14 l Metsästäjä 5 l 2013 Vanhat te ovat paikallisen teerikannan ydinjoukko isänsä kanssa, ja lähistöllä pesii koiraan emä loppuikänsä. Kanat ovat mieltyneet soitimen vanhimpiin elinvoimaisiin kukkoyksilöihin,sillä tällä tavoin ne luontaisesti välttävät paritumisen omien poikiensa kanssa, ja saavat poikueidensa isäkseen kukon, joka on osoittanut pärjäävänsä ympäristössään ja saanut vallattua paikan soitimen keskustan tuntumasta. Jos vanha kukko on jostain syystä poissa reviiriltään seuraavana vuonna,voi kana pariutua jopa oman poikansa kanssa.Tutkimuksiemme mukaan teerikanat eivät tunnista sukulaisiaan, vaan alkujaan evoluution kulussa systeemi on kehittynyt niin, että luonnontilaisilla soitimil- la kanat eivät parittele omien jälkeläistensä kanssa, sillä saatavilla on aina vanhoja, ei-sukulaiskukkoja. Soitimen koko vaikuttaa teerikannan kokoon Soitimen koolla on kriittinen vaikutus alueen teerikannalle. Kanat valikoivat ensimmäisenä elinvuotenaan levittäytyessään seudun, jossa ne pesivät koko loppuelämänsä. Tässä tapahtumassa kriteerinä on muun muassa soitimen koko: tutkimuksemme osoittavat, että kanat suosivat alueensa suurimpia soitimia. Eli mitä enemmän keväällä soitimella kukkoja, sitä varmimmin paikka houkuttaa
• vierailevat silloin tällöin syyssoitimella katselemassa tilannetta, mutta pariutumista ei syyssoitimella tapahdu. Syyssoidin ajoittuu juuri kanalintujen metsästysaikaan, eli noin syyskuun alusta lokakuun loppuun.Tämän jälkeen teeret alkavat parveutua talviparviin, mutta telemetriatutkimuksemme osoittavat, että vanhat kanat näyttävät pysyvän reviireillään jopa tammikuuhun saakka. Kuvat soidinalueen ulkopuolelle Kuvastus on perinteinen teeren jahtimuoto Suomessa. Kuvastus soitimella voi olla tuhoisa jahtimuoto,sillä vanhat kukot tulevat täysin varmasti ensimmäisinä kuville, sillä niiden on häädettävä tunkeilijakokelaat pois reviiriltään. Kuvastus ei aina kuitenkaan ole täysin tuomittua: jos kuvat sijoitellaan soidinalueen ulkopuolelle, ne houkuttavatkin enimmäkseen nuoria yksilöitä, eli kantaa, jota voidaan metsästää. Toki tässäkin tulee käyttää tiukkaa harkintaa paikallisen kannan tilanteen mukaan. Syyssoitimet kannattaisi jättää rauhaan metsästykseltä ja sen sijaan metsästää muita yksilöitä alueen ympäristössä. Toki vuosittaiset kannanvaihtelut täytyy ottaa huomioon tällöinkin. Kevätsoidin antaa tilannetietoa Hannu Huttu erikukot kanoja jäämään juuri kyseiselle alueelle loppuiäkseen pesimään. Kanojen pesät sijaitsevat noin parin kilometrin säteellä soitimesta, ja poikueet käyttävät näitä alueita ensimmäisenä syksynä. Jo kymmenen kukon soidin on melko houkuttava kanoille, mutta mitä suurempi soidin on, sitä houkuttelevampi se kanoille näyttää olevan ?ylärajaa kukkojen määrälle soitimilla ei siis kannata asettaa,vaan metsästäjien kannattaa vaalia alueidensa suurimpia soitimia! Kannattaakin tarkkailla alueensa soidinten kokoa keväisin laskemalla reviirillisten kukkojen määrää, ja alueen parhaimmat soitimet kannattaisi rauhoittaa metsästykseltä. Reviirillinen vanha kukko on valitettavan helppo saalis metsästäjälle, sillä juuri sen on joka aamu saavuttava reviirilleen, myös syksyllä. Teerellä onkin ns. syyssoidin, jolla on tärkeä rooli teeren lisääntymiskäyttäytymisessä. Syyssoitimella tapahtuu suurin osa reviirinvaihdoksista, sillä kukkojen kuolleisuus on suurinta kesäaikaan. Tämä on luultavasti seurausta siitä, että kevätsoitimen heikentämien kukkojen riesana ovat niin taudit kuin loisetkin, unohtamatta keväisten taistelujen jättämiä haavoja ja fyysistä rasitusta. Nuorilla kukoilla on siis tilaisuutensa syyskuun alusta lähtien, kun kukot palaavat kesätauolta takaisin soitimilleen. Kanatkin Oman alueen teerikannasta pääsee perille, jos malttaa mennä vapun seutuun seuraamaan paikallista suurinta soidinta aamuvarhaisella vuodesta toiseen: kukkojen määrän vaihtelu ja soitimella vierailevien kanojen määrä kertoo, miten yksilöt ovat selvinneet talvesta. Soitimen paritteluhuipun ajoittuminen vaihtelee huhtikuun lämpötilan mukaan ja voi vaihdella jopa kymmenen päivää. Lämmin huhtikuu tietää (jopa liian) aikaista pariutumisajankohtaa teerelle. Jos paritteluhuippu ajoittuu reilusti vapun jälkeen, poikaset kuoriutuvat kesäkuun puolessa välissä. Arvioidun kuoriutumisajankohdan säätilaa seuraamalla voi päätellä, miten paikallisella kannalla pesintä onnistuu. Jos keväisin ovat soidinrilluttelut jääneet väliin, niin soitimen tunnistaa syksyisin siitä, että kukot aamu aamun jälkeen saapuvat samoille sijoilleen aina lokakuun loppupuolelle saakka.Parhaimmat soidinpaikat ovat samoja vuosikymmenestä toiseen, mutta metsästyksellä voidaan helposti hävittää koko soidinpaikan houkuttavuus. Säästämällä alueen avainyksilöt metsästäjä varmistaa hyvät jahtimaastot myös tuleviksi vuosiksi: soidin säilyy elinvoimaisena, ja vuosi vuoden jälkeen houkuttaa uusia kanoja alueelle pesimään. Näin alueella voi metsästää jatkossakin hyvällä omalla tunnolla kestävän aatteen mukaisesti. Metsästäjä 5 l 2013 l 15
• Metsäkanalintujen metsästyksen eettiset ohjeet 1. Kunnioita luontoa 7. Käytä tuttua asetta 2. Valikoi saaliisi 8. Ammu vain sopiville etäisyyksille Kunnioita suomalaista, vanhaa, eränkäynnin perinnettä ja metsästä kanalintuja eettisesti ja moraalisesti oikealla tavalla. Käytä sellaisia pyyntimenetelmiä, joissa valikoiva metsästys on mahdollista ja haavoittamisriski pieni. Metsästä koiran avulla aina, kun siihen on mahdollisuus. 3. Nauti pyynnistä Kanalintujen metsästyksen kiinnostavuus muotoutuu koko pyyntitapahtumasta. Metsästyspäivä voi olla onnistunut, vaikka saalista ei tulisikaan. 4. Näe vaivaa Älä pyri saamaan saalista helpoimmalla mahdollisella tavalla. Parhaan mielihyvän saat näkemällä vaivaa ja käyttämällä taitoa pyynnissä. 5. Seuraa luontoa Seuraa kanalintuja ympäri vuoden ja osallistu kannanarviointeihin. Harkitse tarkkaan, kuinka paljon ja minkälaisia lintuja voit ampua ja noudata saaliskiintiöitä ja -suosituksia. 6. Vältä apuvälineiden käyttöä Älä käytä moottorikäyttöisiä kulkuneuvoja tai muita teknisiä laitteita lintujen etsimiseen tai pyynnin helpottamiseen. 16 l Metsästäjä 5 l 2013 Käytä metsästyksessä sopivia ja nnakkoon kokeiltuja aseita ja patruunoita. Laukaise aseesi vain silloin, kun olet varma osumasta. Ammu haulikolla korkeintaan 30 metrin matkalta ja kiväärillä enintään 150 metriin. 9. Etsi haavakkoa aikaa ja vaivaa säästämättä Tee parhaasi haavoittuneen linnun löytämiseksi ja talteen saamiseksi. 10. Kunnioita saalistasi Kunnioita saalistasi, käsittele sitä arvostaen ja käytä se tarkoin hyväksi. Kanalintuaterian nauttiminen on harvinainen juhlahetki. 11. Älä kehu saaliillasi Älä kehu lintusaaliillasi tai ole kateellinen metsästyskavereittesi saamasta saaliista. 12. Anna hyvä kuva harrastuksestasi Muista, että metsästäjänä aina edustat koko metsästäjäkuntaa. Ota huomioon maanomistajat ja kunnioita muiden luonnossaliikkujien mielipiteitä.
• TUOTTEISTAMME SAAT TIETOA ASIANTUNTEVISTA JÄLLEENMYYNTILIIKKEISTÄ JA VERKKOSIVUSTOLTA WWW.SWAROVSKIOPTIK.COM EL RANGE TÄYTTÄÄ KAIKKI TOIVEET Metsästys vuoristossa on rankkaa mutta antoisaa. Vaativassa maastossa kulkevat vuoripolut ovat haasteellisia niin fyysisesti kuin psyykkisestikin. Kulmassa ja pitkillä etäisyyksillä ampuminen vaatii teknistä taitoa. EL Range on silloin oiva apu. Malli on optisilta ominaisuuksiltaan luokkansa paras. Huipputarkan mittaustoimintonsa ansiosta kiikari näyttää korjatun ampumaetäisyyden tai -kulman. Kun sekunnit ratkaisevat ? SWAROVSKI OPTIK. SEE THE UNSEEN WWW.SWAROVSKIOPTIK.COM H18ND_Metsaest_185x133_FI.indd 1 07.08.13 12:43 Nahkasaapas, UUSIN KARTOIN METSÄLLE vuorittomia tai teddyvuorilla, vettä hylkivä nahka, öljynkestopohjalla ETÄOHJATTAVAT JA LÄHETTÄVÄT RIISTAKAMERAT! UM565 - SMS 12MP Hinta Korkealaatuinen. vahvarakenteinen, Boots, tylppäkärkinen, musta. Hinta koot 37-46 Vettä ja kulutusta kestävä karttatuloste tai -taulu nyt erikoishintaan! ? 50 x 50 cm -kokoinen maastokartta haluamaltasi alueelta mittakaavassa 1:20 000 ? Kiinteistörajat ja numerot ? Tilaa koko seuralle ja hyödynnä jopa 20 % määräalennukset! Tuloste 18,90 ? (norm. 31,50 ?) + toimituskulut Karttataulu paperitulosteesta 69,00 ? (norm. 85,95 ?) + toimituskulut Lisätietoja ja tilaukset: karttakauppa.fi /tulostetarjous Edulliset hinnat: ? Sovellus + koko Suomen maastokartat mittakaavassa 1:20 000 49,00 ? ? Sovellus + koko Suomen maastokartat mittakaavassa 1:20 000 + kolme veneilykarttasarjaa 59,90 ? Pysyvä käyttöoikeus, ei erillistä vuosimaksua. Monipuoliset toiminnot, mm: ? Paikannus, reititys veneilyväyliä pitkin vettä hylkivä nahka, öljynkestopohjalla, varren suussa lumilukko, kiinteä iltti, sisäreunassa vetoketju. 339e Älypuhelimiin ja tabletteihin, joissa Android 4.0 tai uudempi käyttöjärjestelmä. 74? Maihari, Tästä ei pikselit lopu! Uudistetussa navigointiohjelmassa mukana koko Suomen maastokartat ! 65? koot 37-48, sama saapas myös 1/2 pitkällä varrella, saappaita myös kumiterällä. Hinta 69? koot 37-48 Saapas, UM535 - SMS 8MP 2 x inframustasalamaa! 299e "custom" tyylinen, vahva vettähylkivä nahka, pitävä pohja, kestävällä tekstiilivuorilla. Hinta koot 36-48 69? Nahkasaapas, kosteutta kestävä nahka, teddykarva vuori, varrensuussa nauhakiristys, pitävä pohja Hinta koot 38-48 74? ? Omien paikkamerkkien ja reittien tallennus ? Ei sisällä kiinteistörajoja Saatavilla myös PC-versio. Lisätietoja ja tilaukset: karttakauppa.fi /loisto Tykkää meistä FB:ssa ja/tai liity Karttaklubiin ja hyödy tarjouksista: Karttakauppa.fi /karttaklubi Eränetti Katso lisää nettisivuiltamme! Metsästäjä 5 l 2013 l 17
• PANTOJEN VERTAILUTALUKKO Paikannusherkkyys* Akun kesto GSM-kuuluvuus Käyttökulut** G500FI 2013 ????? G400FI 2013 ????? G500 2013 G500 G400i G400 ???? ???? ???? ?? GPS + GLONASS GPS + GLONASS ????? ???? ???? ??? ??? ?? ????? ??? ????? ????? ??? ??? ????? ????? ????? ?? ?? ?? ei ei ei ei 2013-pantatoiminnot OK OK OK Trackerhuollosta*** Tracker Koirapilli TM OK ei OK Trackerhuollosta***
• Riistatiedon jäljillä Vesa Ruusila tutkimusjohtaja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riekonpyytäjän paikkauskollisuus Metsäkanalintujen pyynnin alku on monelle metsästäjälle kauden huippuhetki, jonka valmistelu aloitetaan jo edellisellä jahtikaudella. Lomat, matkat ja majoitukset sovitaan hyvissä ajoin ja riistakolmiolaskentojen tuloksia tarkastellaan innokkaasti. Valtion maat tarjoavat runsaasti vaihtoehtoja metsästysalueen valintaan. Monelle metsästäjälle ne tarjoavatkin käytännössä ainoan mahdollisuuden riekonmetsästykseen. Osa metsästäjistä palaa vuosi toisensa jälkeen samalle alueelle, usein tutussa porukassa. Jotkut vaihtavat aluetta vuosittain. Hyvän koiratyöskentelyn ja sääolosuhteiden on todettu vaikuttavan riekonpyytäjien tyytyväisyyteen metsästysretkillään. Mikä merkitys riekkosaaliilla on siihen, palaako metsästäjä edellisvuotiselle alueelleen vai siirtyykö muualle? Norjalaisen Hedmarkin yliopiston tutkijat selvittivät riekonpyytäjien metsästysalueen vaihtoa suhteessa saaliiseen ja alueen muiden metsästäjien määrään Ruotsin Jämtlannissa. Viitekehyksenä toimi useilla eläinlajeilla tutkittu optimaalisen ravinnonvalinnan teoria. Teorian mukaan pedon kannattaa vaihtaa saalistusaluettaan silloin, kun alueelta saatavan ravinnon määrä laskee pedon käytettävissä olevien alueiden keskiarvon alapuolelle. Riekonpyytäjällä tämä tarkoittaisi sitä, että metsästysaluetta kannattaisi vaihtaa silloin, kun metsästäjän saaman saaliin määrä on pienempi kuin hänen lähtökohtainen odotuksensa repun täyttymisestä. Uuden metsästysluvan saamisen ehtona olevan internet ?pohjaisen, päivittäisen saalisilmoituksen täyttää noin 95 % Jämtlannin valtion maiden riekonmetsästäjistä. Aineisto luo erinomaisen 20 l Metsästäjä 5 l 2013 pohjan niin metsästyksen alueelliselle, ajantasaiselle säätelylle kuin tutkimuksellekin. Kolmevuotisessa tutkimuksessa todettiin yhden kolmesta metsästäjästä palaavan edellisvuotiselle metsästysalueelleen. Saadun saaliin merkitys paluuseen oli odotettu: paljon saalista saaneet metsästäjät palasivat useammin pyyntialueelleen kuin vähän saalista saaneet. Myös paikallistuntemuksen merkitys tuli tutkimuksessa esiin, sillä samalle alueelle palaavien metsästäjien saalis oli yleensä suurempi kuin edellisenä vuonna ja suurempi kuin aluetta vaihtaneilla. Metsästyksen sosiaalinen merkitys on huomattava, mutta ruuhkautuminen ei näyttäisi parantavan näitäkään pitoja. Mikäli riekonpyytäjiä oli enemmän kuin kolme 200 ha alueella, metsästäjän todennäköisyys palata alueelle pieneni. Saman metsästäjätiheyden ylittyessä myös metsästäjäkohtaiset saalismäärät laskivat. Metsästäjien käyttäytyminen tuki hyvin optimaalisen ravinnonvalinnan teoriaa. Tutkimus herättää myös mielenkiintoisen ajatuksen mahdollisista riekonmetsästyksen alueellisen itsesäätelyn mekanismeista. Hyvälle alueelle palataan yhä uudelleen jahtiin ja maineen kiiriessä se todennäköisesti houkuttelee uusia metsästäjiä. Metsästyspaine kasvaa ja alueellinen riekkokanta saattaa pienentyä. Toisaalta metsästäjämäärän kasvu lisää alueelta poistuvien metsästäjien määrää. Kokeneiden metsästäjien korvautuminen uusilla, todennäköisesti vähemmän saalista saavilla osin pienentää metsästyspainetta ja yliverotuksen riskiä. Tämä tutkimus ei vielä todista mekanismia toimivaksi, eikä poista metsästyksen säätelyn tarvetta. Tutkimus tuo kuitenkin hyvin esiin sen, että metsästäjän käyttäytymisen tunteminen on tärkeä osa kestävän verotuksen suunnittelua.
• Kotimaiset asepaketit 2013 Sako 85 Hunter-paketti sisältää: Rajoitettu erä! sh. 2990 ? Rajoitettu erä! sh. 1990 ? ? Sako 85 Hunter .308, 30-06 tai 9,3x62 luodikon ? Steiner Nighthunter 1,6-8x42 tähtäinkiikarin ? Optilock Sako jalustan ja renkaat ? Sako asepussin ja asehihnan Saatavana myös vasenkätisena! Sako A7-paketti sisältää: ? Sako A7 Syn Soft touch S/S .308 tai 30-06 luodikon ? Burris FourX 3-12x56 tähtäinkiikarin valopisteellä ? AseUtran vaimentimen SL5 .30, kierre 14x1 Sako ? Optilock Sako jalustan ja renkaat ? Sako asepussin ja asehihnan RaJOiTeTTU eRä! 1590? sh. Tikka T3 ?pakeTTi sisälTää: SAKO OY, PL 149, 11101 RiihimäKi SAKO FiRST CLASS KAuPPiAAT LöYdäT OSOiTTeeSTA www.SAKOSuOmi.Fi ? Tikka T3 LiTe S/S .308 14x1 Luodikon ? BurriS FuLLFieLd e1 3-9x40 vaLaiSTun TähTäinkiikarin ? opTiLock Tikka jaLuSTan ja renkaaT ? aSeuTran vaimenTimen SL5 .30, kierre 14x1 Sako ? Tikka aSepuSSin ja aSehihnan
• Reima Laaja, SRVA vastaava, Suomen riistakeskus Karhu karkotettavana Harjoittelusta tositilanteeseen Viisi viikkoa SRVAharjoituksen jälkeen tuli Porissa eteen tositilanne. Kesäisenä lauantaiaamuna kosioretkellä ollut nuori uroskarhu ui saaresta toiseen ja päätyi lopulta aidatulle alueelle Tahkoluodon syväsatamaan. Innokas uutisointi tilanteesta sai aikaan yleisöryntäyksen. K arhuihin liittyviä suurriistavirkaaputehtäviä eli SRVA-tehtäviä tulee kehittyvän kannan alueella harvakseltaan. Valmiudet tilanteen hoitamiseen eivät ole välttämättä yhtä hyvät kuin seuduilla, joilla kanta on vakiintuneempi. Länsi- ja Etelä Suomen asukas- ja liikennetiheydet asettavat toiminnalle omat haasteensa. Välillä karhu voi tahtomattaan eksyä sille täysin sopimattomaan ympäristöön tai joutua liikenneonnettomuuteen. SRVA-tilanne syntyy aina yllättäen ja odottamatta.Riistanhoitoyhdistykset ovat tehneet poliisin kanssa sopimukset toiminnan avustamisessa, mutta ovatko karhutilanteen hoitamisen hälytysketjut kunnossa? Tietävätkö Harjoituksen valmisteluun käytettiin aikaa, kolariauton perusteella tälli oli ollut melkoisen kova. toimijat kuinka pitää menetellä ja kuka hoitaa mitäkin asiaa? Asiat on syytä miettiä etukäteen,tilanteen syntyessä siihen ei välttämättä ole enää aikaa. Kuvitteellinen karhukolari Satakunnan Merikarvialla järjestettiin viime huhtikuun lopulla karhukolariharjoitus. Paikallinen riistanhoitoyhdistys oli luonut aikaisemmin oman karhu-SRVA-ryhmänsä ja paikallisilla aktiivisilla toimijoilla oli halu testata ryhmän valmiutta tositilanteen kaltaisessa tapahtumassa. SRVA-toiminta käynnistyy aina poliisin määräyksestä, joten Satakunnan poliisilaitos osallistui harjoituksen suunnitteluun ja myös käytännön toteutukseen. Poliisi antoi karhusta vaaratiedotteen ja pyysi kansalaisia välttämään liikkumista alueella. Seuraus oli päinvastainen. 22 l Metsästäjä 5 l 2013
• Kolariharjoitus valmisteltiin huolellisesti. Karhukolaripaikalle oli jopa tuotu kolhiintunut auto ja tienvarressa oli havainnoitavissa törmäyksen jäljet. Kolaripaikan tuntumassa oli verinen karhunuloste, lisäksi paikalla oli mitattavissa olevia karhunjälkiä. Tarkoituksena oli antaa toimijoille vihjeitä karhun koosta ja loukkaantumisen tasosta. Kolaripaikalta lähti verellä,karhunrasvalla ja hajusteella maustettu parin kilometrin mittainen laahausjälki. Jäljen varrelle oli tehty makauksia ja lisää verisiä ulosteita.Lisäksi jälki ylitti hiekkatien muutaman sadan metrin päästä kolaripaikalta. Harjoituksen valmisteluista huolimatta se pysyi hyvin salassa ja toimijolla ei ollut asioista ennakkoaavistuksia. Kuvitteellinen karhukolari tapahtui lauantaiaamuna kello 4:30. Poliisipartio saapui pian tämän jälkeen kolaripaikalle ja aloitti SRVAyhdyshenkilön tavoittelun. Muutaman puhelinsoiton jälkeen tämä onnistuikin ja yhdyshenkilö käynnisti organisaation hälytyksen. Sovitulle kokoontumispaikalle saapui noin kolmasosa hälytyslistalla olleista henkilöistä sekä paikallinen koirapartio.Muutamalla puhelinsoitolla tarkistettiin muutamien koiralistalla olevien, varmasti karhulla toimivien koirien Metsästäjä 5 l 2013 l 23
• leirintäalue ja Reposaaren taajama. Alue on karhunkarkotukseen erittäin haasteellinen. Kohteen tarkastus aloitettiin kytketyllä koiralla. Koira merkkasi karhun jäljen satamaalueen aidan päästä ja jäljestysryhmä totesi karhun poistuneen aidatulta alueelta alueen ryteikköisiin rantalehtoihin. Karhun jäljestystä jatkettiin kytketyllä koiralla sen olinpaikan ja kunnon selvittämiseksi. Tarkoituksena oli saada painostettua karhu takaisin mereen ja saaristoon, jonka kautta se edellisenä yönä oli Tahkoluotoon saapunut. Alueellinen media innostui satamaan uineesta karhusta ja uutisointi aikaan sai melkoisen karhuturismiryntäyksen: Oletko paikalla Porin karhujahdissa? - Lähetä kuva tai kerro mitä näit! Reposaarentien liikenteen määrä kasvoi ja uteliaita operaatiota seuraavia ihmisiä ilmaantui vähän sinne ja tänne. Poliisi antoi karhusta vaaratiedotteen ja Alueella oli suuren sataman pyysi kansalaisia välttämään liikkumista alueella. Seuraus oli päinvastainen. Liikennevirta lisäksi runsaasti mökkiasutusta, lisääntyi ja liikkeelle lähtenyt karhu oli todelvilkasliikenteinen tie, rautatie, iso lisessa vaarassa joutua törmäykseen auton kanssa. leirintäalue ja Reposaaren taajama. Jäljityksen aikana oli ja ohjaajien valmiustila. Soittojen perusteella selvinnyt karhun olevan saatiin selvyys lisäkoirien paikalle tulon hälysuhteellisen rauhallinen. Liikenneonnettomuus olisi tysajasta. Koiramiesten valmius todettiin hyväksi. muuttanut tilanteen ja aiheRyhmän varustus tarkastettiin ja poliisi piti uttanut runsaasti lisää ontilannepalaverin paikalle saapuneille. Ohjeisgelmia. Lopulta poliisi alkoi tuksessa kerrottiin tapahtumien kulku siihen rajoittaa turhaa autoilua. asti, johtosuhteet, varautumiset ensiapuun, Karhu saatiin muuvaitiolovelvollisuus,valokuvaaminen ja suhtautaman turhan yrityksen tuminen mahdollisesti tavattavaan mediaan. jälkeen lopulta ohjailtua taKoirapartio lähti tarkistamaan kytketyn kaisin mereen ja se ui lähimmälle saarelle. Operaatioskoiran kanssa hiekkatien ja löysi jäljen ylityskohdan. Saadun tiedon perusteella suunsa pystyttiin ensimmäistä niteltiin passitus riittävän kauas karhun kulkertaa käyttämään kytkekusuunnan eteen. Passin mahdollisimman Kolaripaikan jälkeisessä karhunulosteessa oli verta. Karhu oli loukmätöntä koiraa. Koira ottihiljaisen levittäytymisen jälkeen koirapartio kaantunut suolistoonsa. kin karhun nopeasti hauklähti jäljestämään karhua kytketyn koiran kuun ja karhulle annettiin kanssa. Tositilanteessa käytettävää ryhmän tositilanne. Kauniin kesäisen viikonlopun lau- voimakas karkotus. Eläin pakeni uudestaan turvallisuutta turvaavaa irtokoiraa ei tässä ti- antaiaamuna kosioretkellä ollut nuori uros- mereen ja ui seuraavalle isommalle saarelle. karhu ui Porin Ahlaisten saaristossa saareslanteessa laskettu irti. Karhu oli saatu palautettua samalle reitille, Poliisi antoi kolaripaikkatietojen mukaan ta toiseen ja päätyi lopulta aidatulle alueelle jonka kautta se oli saapunut Tahkoluotoon. vakavasti loukkaantuneelle karhulle lopetus- Tahkoluodon syväsatamaan. Satama-alueella Seuraavan yön aikana karhu pujotteli saarismääräyksen. Koiraryhmän sijainnista ja ha- karhun nähnyt ja valokuvannut silminnäkijä ton läpi ilman että sitä näki yksikään ihminen. vainnoista tuli SRVA-yhdyshenkilön kautta kertoi karhun olevan vauhkoontunut ja louk- Saman tempun se oli tehnyt edellisyönä saaraporttia poliisin tilannejohtopaikalle. Koi- kaantunut törmäiltyään satama-alueen aitoi- puessaankin. raryhmä pysyi karhun jäljellä loppuun asti ja hin. SRVA-tilanteen hoito käytiin tapahtumien lopetti pahoin loukkaantuneen etutassunleSatakunnan poliisilaitos ilmoitti SRVA jälkeen tarkkaan läpi.Esiin tulleet puutteet oliveydeltään 13 cm karhun. tehtävästä Porin riistanhoitoyhdistykselle ja vat pääosin samat kuin harjoituksessa. Harjoituksen loppukritiikissä todettiin mo- toiminta käynnistettiin välittömästi. Paikalle SRVA-toimijoiden osalta pääosiin nousivat nen asian menneen hyvin, mutta parannetta- hälytettiin maakunnan kokeneimmat karhu- taas asiaansa vihkiytyneet toimijat sekä tehvaakin asiaa oli. Esiin nousi SRVA-ryhmän toi- koirat ohjaajineen, kymmenkunta SRVA hen- tävään koulutetut kyvykkäät koirat. Poliisin minnan aikainen huolto,yhteydenpitovälineet, kilöä sekä kalustosta paineilmatoiminen FN osalta kiitosta saivat selvät toimintaohjeet toimijoiden työrauha, ulkopuoliset uteliaat ja karkotuslaite käyttäjineen. sekä operaatioon osoitetut resurssit.Tällä aluliikenteen sekä asukkaiden varoittaminen. Tahkoluodon alue on kapea saari ja se liit- eella ollaan taas vähän valmiimpia ja koketyy suoraan Reposaaren alueeseen. Alueella neempia toimintaan kun seuraava hälytys tuMedia puuttuu peliin on suuren sataman lisäksi runsaasti mökki- lee taas jonain lauantaiaamuna. Viisi viikkoa harjoituksen jälkeen tuli sitten jo asutusta, vilkasliikenteinen tie, rautatie, iso 24 l Metsästäjä 5 l 2013
• VX-6 VX-6 CDS 2-12x42 ALK. ALK. ? 1.199,? 1.339,- VALAISTULLA RISTIKOLLA VX-6 CDS 1-6x24 ALK. ALK. ? 999,? 1.199,- VALAISTULLA RISTIKOLLA Xtended Twilight Lens System Leupoldin toisen sukupolven vesitiiviystekniikka Pop-Up Re-zero -säädinjärjestelmä 6x-Zoom Erittäin nopeasti tarkentuva okulaari Laaja VX-6-katselualue VX-6:n valaistulla hiusristikolla varustetuissa malleissa on erittäin kirkas FireDot?-valaistus Suomessa Leupold -tuotteilla on 30 vuoden takuu, elektroniikkatakuu 2v Ylivertainen hankauskestävyys Lyijyttömät ja arsenikittömät linssit Ristikkovaihtoehdot: Duplex, Fine Duplex ja German 4 (metrinen). Valolla olevat ristikot: FireDot Duplex, FireDot Fine Duplex ja FireDot G4 (metrinen) VXR Tämä ei ole tavallinen kiikaritähtäin. Tarkasti leikatuista ja kiillotetuista linsseistä ja kuituoptiikkaa käyttävästä valaistusjärjestelmästä, ainutlaatuisesta FireDot-hiusristikosta, kapeaan muotoon ja siisteihin, tyylikkäisiin linjoihin, VX-R erottuu kaikilla tavoilla. VX-R 3-9x40 VX-R 4-12x40 ALK. ALK. ? 719,- ? 859,- www.leupold.com Saatavana suomenkielinen Leupold ?kuvasto. Kysy lähimmältä jälleenmyyjältäsi Maahantuonti: Hjorth Urheilutukku, hinta- ja saatavuustiedot www.ase.fi, hinnat voimassa sitoumuksetta 30.10.2013 asti. L_AFi13_VX6_VXR_185x271_RZ.indd 1 Metsästäjä 5 05.04.13 12:41 l 2013 l 25
• Ilpo Kojola ja Anni Koskela Ahma poronhoitoalueen eteläpuolella 26 l Metsästäjä 5 l 2013
• Suomessa ahman voi nykyisin kohdata lähes missä tahansa, mutta Etelä- ja LounaisSuomessa kyseessä näyttävät olevan satunnaiset kuljeskelijat. Ahmalle taipaleen taittaminen edes paksussa lumessa ei ole ongelma, laajat rukkasmaiset tassut takaavat kevyen kulun myös talvella. Pentuja ahmat tuottavat säännöllisesti ainakin KeskiPohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla, PohjoisSavossa, Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. A hmahavaintojen määrä poronhoitoalueen ulkopuolella on kasvanut viime vuosina tahdilla, joka viittaa ahmakannan selvään voimistumiseen. On arvioitavissa kannan runsastuneen vähintään noin sataan yksilöön myös poronhoitoalueen ulkopuolella, mutta ilman erillistä tutkimushanketta ahmojen lukumäärän arviointiin jää vahvoja kysymysmerkkejä. Tutkimuslaitos saa vuosittain tietoonsa useita ahmapentueita, mutta tällä hetkellä on mahdotonta arvioida, kuinka kattavasti pentueet kirjautuvat. Ahma on eksoottinen ja mielenkiintoinen eläin, mutta saattaa jäädä joskus vähemmälle huomiolle siksi, että sitä ei metsästetä. Yksi ahmakannan hoidon suurimpia ja tärkeimpiä haasteita on selvittää perusteellisesti meillä vuosittain syntyvien ahmapentueiden määrä. Vahingot poronhoitoalueella Poronhoitoalueen ulkopuolella ahma on osoittautunut koko lailla harmittomaksi eläjäksi, mutta poronhoitoalueella yksi ahma tappaa keskimäärin 15-30 poroa vuodessa.Viime vuonna tilanne oli erityisen paha ? ahmojen tappamina löydettiin 2 800 poroa, yli kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2011. Vahinkomäärän kasvun taustalla voi olla myyrä- ja sopulivuosien siivittämä ahmakannan kasvu ja pikkunisäkäshuippua seurannut ravinnon määrän romahdus yhdistyneenä upottavaan lumeen, joka heikentää porojen mahdollisuutta paeta saalistavaa ahmaa. Tunturi-Lapissa myös kanalinnut olivat viime vuonna vähissä. Haaskoilla poikasia Suomen ahmakanta runsastuu ja ahmoista tehtyjen havaintojen määrä kasvaa vuosi vuodelta. Ahma ei enää ole Suomen harvalukuisin suurpeto, se on jättänyt suden taakseen. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan ahmojen lukumäärän kehitystä ja ahman elintapoja poronhoitoalueen ulkopuolisen Suomen alueella. Metsäalueella elävät ahmat ovat edelleen sangen huonosti tunnettuja, mutta esimerkiksi ravinnon koostumuksesta on saatu väitöskirjatutkija Anni Koskelan työn kautta arvokasta tietoa. Kainuun eteläosissa ja Ylä-Karjalassa pesivät naarasahmat kasvattavat pentunsa pääasiassa hirvenlihan turvin. Kanadassa ja Venäjällä ahman tiedetään tappaneen syvään lumeen juuttuneen hirven, mutta Suomesta ei ole vastaavaa tiedossa ainakaan viime vuosikymmeniltä. Ahman käyttämä hirvi on peräisin metsästäjien metsään jättämistä saaliin tähteistä tai susien tappamista hirvistä. Itä-Suomen ahmanaaraat pesivät usein susien reviirillä, mutta Keski-Pohjanmaan ahmojen on ruokittava pentunsa useimmiten ilman susien apua. Sekä Ruotsin että Suomen aineistot osoittavat,että poronhoitoalueen ulkopuolella ahmaa auttavat sekä hirvijahti että sudet. Yksinään liikuskelevat ahmat, joilla ei ole pentuepesää liekanaan,ovat aktiivisempia saalistajia. Talven tärkein saalis on metsäjänis. Ahmoja seuranneet ovat havainneet,että jänisjahdissa ahman saalistus noudattelee ilvesten omaksumaa perusajatusta; jänis yllätetään. Periaatteessa ahmalla voisi ajatella olevan takataskussaan myös mahdollisuus uuvuttaa pakeneva pitkäkorva, sillä ahma on sitkeä kiiruhtaja myös uppolumessa. Metsästäjä 5 l 2013 l 27
• Teksti ja kuva: Mikael Wikström Sorkka 2020 tuottaa tulosta Kun Sorkka 2020 -hanke käynnistettiin vuonna 2010, hirvikannan sukupuolijakauma oli vääristynyt ja vasatuotanto erittäin heikko. Kolmen vuoden laajan yhteistyön sekä johdonmukaisen ja tavoitteellisen verottamisen jälkeen tulokset ovat selkeät. Uudenmaan lounaisosissa hirvikanta on rakenteeltaan muuttumassa luonnonmukaisemmaksi. Jotta monet hirvilehmät saisivat kaksoisvasoja, hirvisonneja tarvitaan paljon. 28 l Metsästäjä 5 l 2013
• U udenmaan lounaisosissa hirviä metsästettiin monta vuotta siten, että sonneja kaadettiin enemmän kuin lehmiä. Tämän takia kannan rakenne muuttui yhä enemmän naaraspainotteiseksi, ja lopulta naaraita oli kaksi kertaa enemmän kuin uroksia. Jos täysikasvuisia uroksia on liian vähän, kiima-ajan yhteydessä muodostuu ongelmia. Hirvilehmä on hedelmöittymiselle vastaanottavainen vain päivän kerrallaan, ja ellei sopivaa sonnia silloin löydy, lehmä jää hedelmöitymättä. Tämä johtaa vuorostaan siihen, että lehmä tulee jonkun viikon päästä uudelleen kiimaan. Jos nytkään ei löydy sonnia, kiima voi tulla myöhemmin taas uudestaan. Myöhemmin hedelmöittynyt lehmä vasoo normaalia myöhemmin,ja myöhään syntyneet Sonnien varovainen kaataminen ja hirvenvasojen lisätty kaataminen on tuottanut toivottua tulosta. vasat eivät ehdi saada tarpeeksi ravintoa ennen talven tuloa ja ovat siksi keskimääräistä vasaa huomattavasti pienempiä. Pienen koon lisäksi vasoja syntyy vähemmän jos kiimassa esiintyy ongelmia. Lehmät, jotka eivät heti löydä sopivaa sonnia paritteluun, ja tulevat tämän takia uudelleen kiimaan, eivät saa kahta vasaa yhtä usein kuin ensimmäisen kiiman aikana hedelmöittyneet lehmät. Nämä ongelmat yleistyivät Uudenmaan lounaisosissa sonnien laskevan määrän seurauksena. Monta hirvenvasaa 50 kilon teurastuspainolla kaadettiin,ja lehmien tuottavuus laski alimmillaan noin 70 vasaan per 100 lehmää. Toimenpiteitä Hirvikannan kielteisen kehityksen keskeyttämiseksi Sorkka 2020 -hanke käynnistettiin tavoitteenaan luoda terveitä hirvieläinkantoja Uudenmaan lounaisosiin ennen vuotta 2020. Aiheesta kiinnostuneille metsästäjille on pidetty seminaareja ja Uudenmaan lounaisosan kuuden riistanhoitoyhdistysten edustajat ovat laatineet yhteiset tavoitteet hirvikannalle. Tiheys saisi olla samalla tasolla kuin aiemmin ja sukupuolijakauman pitäisi olla sellainen, että uroksia on yhtä paljon kuin naaraita ja ikäjakauman kannalta pitäisi talvikantaan jättää vasoja noin 20 prosenttia. Tavoitteen saavuttamiseksi on päätetty kaataa selkeästi vähemmän uroksia ja enemmän vasoja. Riistanhoitoyhdistykset laskivat kuinka monta vasaa, naarasta ja urosta eri alueissa pitäisi suurin piirtein kaataa. Tuottavilla naarailla on hyvät mahdollisuudet elää pitkään, sillä naarasta, jota jälkeläinen seuraa, ei saa kaataa. Uroksilla ei lainsäädännössä tätä suojaa ole, mutta jotta useammat urokset saisivat mahdollisuuden elää täysikasvuisiksi, päätettiin ottaa käyttöön piikkirajoitus. Kaikki 0?7 piikkiset urokset rauhoitettiin, jotta nuoret urokset saisivat elää vanhemmiksi ja urosten ikäjakauma paranisi. Tähänastiset tulokset... Sorkka 2020 -hankkeen käynnistyttyä, ensimmäisen metsästyskauden aikana saalis koostui 49 prosenttia vasoista ja urosten osuus täysikasvuisista oli 46 prosenttia.Seuraavana vuonna vasojen osuus oli 51 prosenttia ja urosten osuus täysikasvuisista oli 43 prosenttia. Viime metsästyskaudella vasaosuus saaliista oli 68 prosenttia ja kaadettujen urosten osuus oli 24 prosenttia kaadetuista aikuisista eläimistä. Sonnien varovainen kaataminen ja hirvenvasojen lisätty kaataminen on tuottanut toivottua tulosta.Vuosijaksoa 2000?2010 leimannut sukupuolijakauman epätasaisemmaksi kehittyminen saatiin pysäytettyä ja sonnien osuus kannasta kasvoi. Ennen metsästyskautta 2012 lehmiä oli noin 1,5 jokaista sonnia kohden. Myös kannan ikäjakauma parantui niin, että talvikannasta vasojen osuus oli noin 20 prosenttia metsästyskauden 2012 jälkeen. Hirvilehmät selvästi arvostivat tarjolla olevien urosten lisäystä. Vasatuotanto parani, ja ennen metsästyskautta 2012, Sorkka 2020 -hankkeen alueella oli keskimäärin 90 vasaa per 100 lehmää. Riistanhoitoyhdistysten ja metMetsästäjä 5 l 2013 l 29
• 100 vasoja / 100 lehmää 95 90 85 80 75 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 70 Kannan tuottavuus on vastannut myönteisesti kannan muuttuneeseen sukupuolijakaumaan. Lähde: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos / hirvihavaintokortit 2,4 2,2 Jokainen hirvilehmä voi työllistää monta sonnia usean päivän ajan kiiman yhteydessä. lehmiä / 100 sonni 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 1,0 Laajan yhteistyön avulla kannan sukupuolijakauman kielteinen suuntautuminen on saatu pysäytettyä Uudenmaan lounaisosissa. Lähde: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos / hirvihavaintokortit sästysseurojen yhteistyö Uudenmaan lounaisosissa on selkeästi menossa oikeaan suuntaan. Metsästyskausi 2013 Paljon työtä on vielä edessä, ennen kuin lopullinen tavoite koskien sukupuoli- ja ikäjakaumaa on tavoitettu. Sorkka 2020 -hankkeen riistanhoitoyhdistysten edustajat tapasivat jälleen keväällä ja päättivät jatkaa samoilla periaatteilla kuin edellisenä vuonna. Korkeintaan 30?40 prosenttia täysikasvuisista kaadetuista hirvistä saisi olla uroksia, ja kaadetuilla uroksilla kuuluu olla hankosarvet kahdeksalla tai sitä useammalla piikillä. Urokset, joilla on vähemmän kuin kahdeksan piikkiä, ovat rauhoitettuja, paitsi huonosti kehittyneet urokset, joilla on ainoastaan kaksi 30 l Metsästäjä 5 l 2013 Hirvikannan kielteisen kehityksen keskeyttämiseksi Sorkka 2020 -hanke käynnistettiin tavoitteenaan luoda terveitä hirvieläinkantoja Uudenmaan lounaisosiin ennen vuotta 2020. lyhyttä sarvipiikkiä. Lapiosarvisten sonnien osuus on laskenut merkittävästi viime aikoina, ja siksi urokset joilla on lapiotaipumusta, ovat rauhoitettuja, jotta ne saavat lisääntyä. Ottaen huomioon sen, kuinka paljon vasoja pitäisi metsästyksen jälkeen olla jäljellä,vasojen osuus koko saaliista tulisi liikkua 60 prosentin tienoilla. Kun tavoitteeseen tasapainoisesta sukupuolijakaumasta on päästy, hanke siirtyy toiseen vaiheeseen, eli tavoitetun sukupuolijakauman ylläpitämiseen. Tämä vuorostaan tarkoittaa sitä,että uroksia aletaan kaataa suurin piirtein yhtä paljon kuin niitä vuodessa syntyy. Uroksien osuus aikuisista kaadetuista hirvistä tulee olla noin 50 prosenttia,jotta sukupuolijakauma pysyy muuttumatta. Jatkossa... Sorkka 2020 -hanke perustuu riistanhoitoyhdistysten ja metsästysseurojen väliseen vapaaehtoiseen yhteistyöhön, eikä näin ollen kuulu mihinkään oikeudelliseen rakenteeseen. Kaikki osalliset ymmärtävät yhteistyön edut, eli terveempi riistakanta samalla kun riistan aiheuttamat vahingot pystytään pitämään kohtuullisella tasolla. Yhteistyö suosii kaikkia osapuolia. Kuten aiemminkin, yksi menestyksen edellytyksistä on se,että kaikki osalliset sopivat yhteisistä periaatteista, jotta kaikki metsästäjät voivat noudattaa samoja pelisääntöjä.Tärkeimpänä peruskivenä koko hankkeessa toimii se, että kaikki metsästäjät voivat luottaa siihen,että eläin, jonka he päästävät menemään, myös päästetään ohi naapurin puolella. ?Jos minä en ammu, niin naapuri kyllä ampuu? -mentaliteetti on voitu unohtaa Sorkka 2020 -hankkeen ansiosta. Yksittäisiä vahinkoja voi toki sattua, mutta on tärkeää, että poikkeavia ratkaisuja ei keksitä. Sorkka 2020 -hanke on alkanut mainiosti, ja tällä tahdilla Uudenmaan lounaisosien hirvikannan rakenne tulee olemaan luonnonmukainen 2020 mennessä. Tilanne Uudenmaan lounaisosissa ei ole millään tavalla ainutlaatuinen, vastaavia ongelmia kannan vääristyneen rakenteen suhteen esiintyy myös muualla päin Suomea.Sorkka 2020 voi toimia esimerkkinä siitä, miten ongelman voi saada haltuun. Tarvitaan tarpeeksi suuria yhtenäisiä hirvitalousalueita,selkeitä ja pitkäaikaisia tavoitteita sekä konkreettisia, tavoitteisiin perustuvia periaatteita verotuksen suhteen.
• www.HHsport.fi www.facebook.com/HHsport.fi METSÄSTÄjÄN VERKKOKAUPPA #1 sAKO superhAmmerheAd .308 11.7g sp pAtruuNA Suosituin suurriistapatruuna etenkin Hirven ja Peuran metsästykseen, Luodin suojattu kärki ei muotoidu lippaassa mikä parantaa syöttövarmuutta. sAKO rANge .222rem Fmj pAtruuNA 105g Kokovaippaluodilla, 100kpl pkt, linnustukseen ja radalle. 25,90 10,- led leNser h7 OtsAvAlAIsIN Laadukas otsavalo säädettävällä valoteholla, valaisukulmalla ja valokeilalla, valoteho 170Lm, Ladattava malli H7R  59,90 jous! putar Huip 139,- 44,90 norm. 59,- vIKINg trOphy vAellussAAppAAt Hyvin jalkaan istuvat ja nilkasta tukevat vaellussaappaat, kantapäässä iskunvaimennus, vaelluskengän pohjalla, sisältä polyesterikanvaasiseosta, koot 38-48 pINeWOOd KArl BlAZe hIrvIlIIvI Hirviliivi laadukkaasta Realtree Hardwoods Blaze kankaasta. Liivissä on suuret vetoketjulliset taskut ja antennille reijät. Liivissä raikas verkkovuori ja selässä heijastin. koot S-xxxL Uuden lainsäädännön mukainen väri. thermOs mIdNIght Blue 0.75l Tyylikäs / Laadukas Thermoksen pullojen N.O 1, takuu 15v 69,95 49,90 35,90 Saatavissa myös koot 0.35L ,0.5L ja 1.0L IpAKettI liperissa .308, aseessa te KIväär tIKKA t3 lI stettu kivääri ka ru tähtäinva lla tetulla piipu Burris E1 2-7x35 sAstA WOlF gOre-tex puKu Aktiivimetsästäjän ja luonnossaliikkujan suosima klassikko, puku on täysin vedenpitävä ja hengittävä, päällinen pehmeää ja äänetöntä polyester microkangasta, hengittävä verkkovuori. 449,00 3 kpl NOrdIC huNter 69 plus vhF-puhelINpAKettI Akkukapasiteetti 1800Mah, säädettävä lähetysteho 1.5w tai 5w, kullatut liitinpinnat, 26 kanavaa, kestävä metallirunko, roiskevesitiivis ip54, paino vain 355g , takuu 12kk. sis. Vyökiinnike, pitkä marssiantenni, korvakaiutin, pöytälaturi, säilytyslaukku Micro 5+ 339,- Saatavana myös Optifade Camo -kuvioisena á 4,50 /rAsIA lAFAyette mIKrO 5 vhF-puhelINpAKettI kevyt ja pienikokoinen puhelin, laitteen runko on kokonaisuudessaan metallirakenteinen, laitteen kuuluvuus on erinomainen. Micro 5 on täysin vesi- ja pölytiivis metsästysradiopuhelin, kanavia 40 ja lähetysteho 1/5W, Takuu 36kk. Paketissa: puhelin, akku, laturi,marssiantenni,korvakaiutin ja vyöklipsi. 429,00 sAmettINeN teereNKuvA Täytettävä, helppo kuljettaa suojapussissa, täyttöaukossa vetoketju, rauhallinen lyhytkaulainen malli. 69,95 /20 Kpl:N rAsIA 299,- HUOM! myös verk Nämä tuotteet tilatt kokaupasta a mme www vissa .HHsport.fi Erittäin kevyt uri tilock kiikarinjalat, in, pehmustettu 3 vuotta, Tikka op uu tak , as lip hihna metallisolj tr 5p hihnalenkit, kanto kä se , lla uu tak v kiikari 10 n. r jousiläppä suoji asepussi ja butle us! tarjo u p p i Hu MALLI ERIKOIS eKA sWINgBlAde AvAus/NylKyveItsI Veitsen terä on suunniteltu metsästäjien tarpeita ja toiveita silmälläpitäen, terä sandvik steel 57-59HRC 64,90 Tässä vain osa valikoimastamme. Tule tutustumaan paikan päälle! AlAhärmä ? IIsAlmI ? KIImINKI ? KOKKOlA ? NIvAlA ? rAAhe TAKUU TA 2 VUoT TAKUU 999,- Ä YHTEENS 3 + VUOTTA A 1 VUoTT TAKUU SPORTISTA! H H IN A V N II IS E S -A A SAKO jA TIKVaKrastossa oleviin Sako / Tikka -aseisiveinloituksetta! a mukaan si ja sako asehihn us sako/tikka asep
• Teksti: Mikael Wikström, Jaana Kekkonen ja Jon Brommer l Kuvat: Mikael Wikström Valkohäntäpeuran koon ja sarvien kehitys - ainutlaatuinen tutkimus lounaisella Uudellamaalla Useiden metsästyksen ja tutkimuksen parissa toimivien tahojen laaja yhteistyö on tuottanut paljon uutta tietoa valkohäntäpeurasta. Metsästyskaudella 2012? 2013 kerättiin aineistoa 438 aikuisesta yksilöstä, joista yli 200 oli sarvipäitä. Tutkimuksen tietoja voivat nyt kaikki eteläisen Suomen metsästäjät soveltaa valkohäntäpeurakantojen hoitoon. T utkimusprojektiin lounaisella Uudellamaalla osallistui noin 70 metsästysseuraa ja ?yhdistystä,jotka keräsivät aineistoa kaadetuista valkohäntäpeuroista. Kaikista 140 000 hehtaarin alueella kaadetuista aikuisista yksilöistä lähes 90 prosenttia päätyi tutkimukseen.Eläimet punnittiin,iät määritettiin tarkasti, sarvien koko mitattiin ja jokaisesta yksilöstä otettiin pieni lihasnäyte DNA-analyysiä varten. Nuori heikosti kehittynyt uros, jolla on haarautumattomat sarvet; uroksen voi kaataa. Saaliin ikäjakauma Lounaisella Uudellamaalla kaadetuissa valkohäntäpeuroissa on nähtävissä selkeä ero naaraiden ja urosten ikäjakaumissa. Naaraissa esiintyi kaikkia ikäluokkia aina 14 1/2 -vuotiaisiin asti. 1 1/2 -vuotiaiden ja sitä vanhempien naaraiden keski-ikä oli 3,5 vuotta ja lähes 30 prosenttia kaadetuista naaraista oli 4 1/2 -vuotiaita tai vanhempia. Urokset olivat puolestaan keskimäärin nuorempia. Tutkimuksen aikana kaadetuista uroksista vanhin oli 8 1/2 -vuotias. 1 1/2 -vuotiaiden tai sitä vanhempien urosten keski-ikä oli 2,7 vuotta ja vain 20 prosenttia oli saavuttanut kaadettaessa 4 1/2 vuoden iän eli täysikasvuisuuden. Ikäjakaumat osoittavat,että uroksia on metsästetty merkittävästi enemmän ja että vanhat urokset puuttuvat kokonaan.Joka vuosi syntyy 32 l Metsästäjä 5 l 2013 Nuori uros ja haarautuneet sarvet, joiden sisäleveys on kapeampi kuin korvien; uros saa vanheta . Korvien leveys merkitty punaisilla viivoilla.
• suurin piirtein yhtä monta naaras- ja urosvasaa, mutta uroksia kaadetaan enemmän ennen kuin ne ovat täysikasvuisia. Metsästyspaine 1 1/2 - 3 1/2 uroksia kohtaan on ollut tarpeettoman suurta. taneet 60 prosenttia,2 1/2 vuoden iässä runsaat 80 prosenttia ja 3 1/2 vuoden iässä noin 90 prosenttia lopullisesta painostaan. Koon kehitys Valkohäntäpeuraurosten sarvet kasvavat merkittävästi aina 4 1/2 vuoden ikään asti, jonka jälkeen niiden koko pysyy melko samana muutaman vuoden ajan. 1 1/2 -vuotiaiden sarvet ovat saavuttaneet keskimäärin 25 prosenttia, 2 1/2 -vuotiaiden noin 70 prosenttia ja 3 1/2 -vuotiaiden noin 90 prosenttia lopullisesta koostaan. Yksilöiden välinen vaihtelu sarvien koossa on kuitenkin suurta. Joillakin 1 1/2 -vuotiailla saattaa olla hyvin kehittyneet kahdeksanpiikkiset sarvet, kun taas toisilla on vain kahdet pienet tapit. Toisaalta peuraurosten joukossa 400 350 Sarvien kehitys Brutto CIC-pisteet Tutkimus osoittaa, että valkohäntäpeuranaaraat kasvavat nopeasti ja saavuttavat lopullisen ruumiinpainonsa jo 2 1/2 vuoden iässä. Tämän jälkeen niiden teuraspaino on keskimäärin 43 kg. Yksittäisten naaraiden teuraspaino voi olla jopa 60 kg. Urokset puolestaan kasvavat aina 4 1/2 vuoden ikään asti, jolloin ne teurastettaessa painavat keskimäärin 72 kg. Jotkut urokset voivat tässä iässä painaa parhaimmillaan jopa noin 100 kg. Urokset ovat 1 1/2 vuoden iässä saavut- 450 300 250 200 150 100 Keskiarvo Maksimi/minimi 50 0 1,5 2,5 Ikä, vuosia 3,5 Sarvien koko kasvaa merkittävästi iän myötä, kunnes urokset ovat 4½-vuotiaita. Sarvien koko on mitattu sarvien kokonaispistemääränä. Täysikasvuinen uros, jonka sarvien sisäleveys on selvästi suurempi kuin korvien leveys; uroksen voi kaataa. Korvien leveys on merkitty punaisilla viivoilla ja sarvien sisäleveys keltaisilla viivoilla. Metsästäjä 5 l 2013 l 33
• on myös 5 1/2 -vuotiaita, joilla on vain kuusipiikkiset sarvet. Yhdysvaltalaisen tutkimuksen mukaan jo 1 1/2 -vuotiaista uroksista voidaan ennakoida, miten ne tulevat kehittymään. Uros, jolla on 1 1/2 -vuotiaana hyvin kehittyneet sarvet on myös keskimäärin isokokoinen. Sekä sarvien että ruumiin koko kasvavat iän myötä selvästi suuremmiksi tällaisilla yksilöillä kuin niillä,joilla on 1 1/2 -vuoden iässä huonosti kehittyneet sarvet ja jotka ovat pienikokoisia. Myös lounaisen Uudenmaan tutkimus osoittaa, että sarvien ja ruumiin koon välillä on selvä yhteys. Esimerkiksi 1 1/2 -vuotiaat yksilöt, joilla on ainakin toinen sarvipuolisko haarautumaton (kokonaisuudessaan ? 3 piikkiä) ovat tavallisesti 40?42 kiloisia.Sellaisten urosten,joilla molemmat sarvipuoliskot ovat haarautuneet (kokonaisuudessaan ? 4 piikkiä), teuraspaino on useimmiten 44?47 kiloa. Näin ollen urokset, joilla on haarautumattomia sarvia, ovat myös ruumiin kooltaan kehittymättömämpiä. leveämpi kuin korvien leveys. Lounaisella Uudellamaalla urokset ovat todennäköisesti riittävän vanhoja, jos sarvien sisäleveys on lähemmäs 50 senttimetriä tai sarvipuoliskon pituus on yli 50 senttimetriä. Heikosti kehittyneet urokset, joilla vähintään yksi sarvipuolisko on haarautumaton, muodostavat poikkeuksen. Kaadettavista aikuisista uroksista tulisi mahdollisimman monen olla tällaisia heikkoja yksilöitä, joilla on kahdesta kolmeen piikkiä. Seuraamalla tätä verotusmallia saavutetaan terveempi ikäjakauma urosten keskuudessa, joka puolestaan johtaa luonnollisempaan kiima-käyttäytymiseen. Samalla metsästäjät saavat suuremman määrän lihaa ja isompia sarvitrofeita. Kaikki siis hyötyvät, kun monet urokset saavat kasvaa täysikasvuisiksi. Sarvinäyttely Kesäkuun alussa järjestettiin lounaisella Uudellamaalla näyttely, jossa osa tutkimuksessa kerätyistä sarvista oli esillä. Näyttelyssä havain- nollistettiin, miten erikokoisiksi samanikäiset valkohäntäpeurat voivat kasvaa sekä kuinka valikoivaa metsästystä tulisi toteuttaa. Näyttely keräsi ison joukon ihmisiä Etelä-Suomesta ja herätti paljon keskustelua valikoivasta metsästyksestä. Tutkimusprojektin mahdollistajat Valkohäntä-DNA-projektin parissa on työskennellyt kolmihenkinen tutkimusryhmä jo vuodesta 2009.Tutkimus on voitu toteuttaa lounaisen Uudenmaan metsästäjien ansiosta. Tutkimuksen tarkoituksena on ollut tuottaa tietoa valkohäntäpeuran genetiikasta sekä sarvien ja ruumiin koon vaihtelusta,joita tarvitaan kannan hoidossa. Metsästyskaudella 2012? 2013 kerätystä aineistosta tehdään tarkemmat analyysit ja selvitetään muun muassa, miten geneettiset ominaisuudet vaikuttavat eläinten koon ja sarvien kehitykseen.Suuri kiitos kaikille,jotka ovat mahdollistaneet tämän tutkimusprojektin! Tutkimustulokset käytännössä Jotta normaali kiima-käyttäytyminen valkohäntäpeuralla toteutuisi, tarvitaan monta aikuista urosta, jotka kilpailevat keskenään alueen naaraista.Urosten puuttuessa luonnonvalinta ei toteudu. Urosten määrää alueella voidaan säädellä metsästyksellä. Pienentämällä 1 1/2 - 3 1/2 -vuotiaisiin kohdistuvaa metsästyspainetta, useammat selviytyvät täysikasvuisiksi ja kannan keski-ikä kasvaa. Vasallisilla naarailla on yhtä monta ?henkivakuutusta? kuin mitä vasoja on,mikä on kannanhoidollisesti oikein. Tämä tarkoittaa, että monilla naarailla on hyvät mahdollisuudet tulla täysikasvuisiksi ja vasoilla puolestaan oppia löytämään ruokaa ja selviytymään vaaroista. Sen sijaan uroksilla ei ole vastaavaa turvaa ja jos niiden ampumista ei erikseen säädellä, muodostuu metsästyspaine automaattisesti niitä kohtaan liian isoksi. Kannan verotus tulisikin toteuttaa siten, että metsästyspaine vasoihin olisi suuri, noin 60 % kaikista kaadetuista yksilöistä. Nuoriin aikuisiin (1 1/2 -3 1/2 -vuotiaat) kohdistuvan paineen tulisi puolestaan olla pieni.Painetta voisi kasvattaa jälleen täysiikäisissä peuroissa (? 4 1/2 -vuotiaat). Monessa tapauksessa maastossa voi olla mahdotonta määrittää, onko uros 4 1/2 -vuotias vai ei. Tämän vuoksi tarvitaan jokin yksinkertainen ?nyrkkisääntö?, jota voidaan käyttää kaikissa metsästystilanteissa. Valikoivassa metsästyksessä täytyy kuitenkin olla varovainen, ettei malli suosi heikkoja ja hitaasti kasvavia yksilöitä ennemmin kuin hyvin kehittyneitä ja nopeasti kasvavia yksilöitä. Tämä voisi lopulta heikentää peurakantaa. Yksi toimiva malli, joka ottaa mainitut seikat huomioon, on antaa kaikkien aikuisten urosten (? 1 1/2 -vuotiaat) kasvaa niin vanhoiksi, että sarvien sisäleveys on huomattavasti 34 l Metsästäjä 5 l 2013 Tutkimus on voitu toteuttaa monien yhteistyökumppanien ansiosta. Inkoossa kesäkuussa järjestetty sarvinäyttely keräsi suuren määrän osallistujia.
• Kevlar-vahvisteisia ja IP-luokiteltuja lisävarusteita. Kehitetty lähes kaikkia tarpeita varten. UUTUUS Karhuhälytin. Micro 5+ tarjoaa kaikki toiminnot, kuten karhuhälytin, puheen kompressointi, salaus, pikavalinnat, ääniskannaus jne. Kestää kovaa käyttöä. Metsästysradiopuhelimen on kestettävä kovaa käyttöä. Siksi Micro 5+:ssä on vankka kokometallinen kotelo. With love from Hello and Friends. Photo: BlackFriday.se Laaja lisävarustevalikoima. Suuri valikoima Kehitetty Pohjoismaissa. Micro 5+ on kehitetty pohjoismaisia olosuhteita ja metsästysmarkkinoidemme vaatimuksia varten. Erittäin pieni virrankulutus. Micro 5+ kuluttaa erittäin vähän virtaa, joten kompaktista akusta huolimatta valmiusaika on 200 tuntia. 6W Kaikki samanlaisia. Jotta jokainen Micro 5+ tarjoaisi saman suorituskyvyn ja tekniset erittelyt, ne ?kloonataan? kehittyneen viritysmenetelmän avulla. JÄLLEENMYYNTI www.radiopuhelimet.fi - www.lafayette.eu HH-Sport: ALAHÄRMÄ, Martinkylän Autopuhelin: ESPOO, Ilpon Katiska: EVIJÄRVI, Forssan Ase ja retkeily: FORSSA, Raimo Olkkonen Oy: HAAPAJÄRVI, Erä +: HAMINA, Eräliike Hiidenkivi: HELSINKI, Varuste.net: HELSINKI, Digimesta: HUITTINEN, HH-Sport: IISALMI, Expert Vilponen: JALASJÄRVI, Telemaailma: JOENSUU, Agripalvelu: JUVA, Juvan Rauta ja Maatalous: JUVA, Midare: JYVÄSKYLÄ, Expert ASA: KANKAANPÄÄ, Erä+: KIRKKONUMMI, Agripalvelu: KOIKKALA, Kaustisen Konekeskus: KOKKOLA, KT Sport: KOUVOLA, Erä +: KUOPIO, Ase- ja Patruuna: KURIKKA, WildSport: LAPPEENRANTA, Rautia Rosenback: LAPVÄÄRTTI, Erä-Loppi: LOPPI, Lantbruk Ab: MARIEHAMN, Ritkos: MÄNTSÄLÄ, HH-Sport: NIVALA, Parkanon Expert: PARKANO, Greentrail: PIEKSÄMÄKI, Eräpori: PORI, Porvoon Mikrokulma: PORVOO, HH-Sport: RAAHE, Sissos: RAUMA, Eräkontti Oy: RIIHIMÄKI, Ollin Erä ja Kalastus: ROVANIEMI, Gigantti Salo: SALO, Ahti Huvila: SOINI, Neste Lohilahti: SULKAVA, Ekenäs Telehörnan: TAMMISAARI, RXTX - Tuote: TAMPERE, Vihanto: TURKU, Sähkö Niskanen: ÄÄNEKOSKI, Kurre Erä ja Kalastus: VAASA
• Jani Körhämö, riistapäällikkö, Suomen riistakeskus Hirvieläinten metsästys tarvitsee johtajan Hirvijahti on laissa säädeltyä ja käytännössä huolellisesti suunniteltua toimintaa. Metsästyksenjohtajan on johdettava jahtia siten, että niin metsästykseen osallistuvien kuin ympäristönkin turvallisuus voidaan varmistaa. H irvieläinten metsästykseen osallistuu maassamme vuosittain arviolta 100 000 metsästäjää ja käytännössä metsästys on useimmiten seuruemetsästystä. Hirvieläinten metsästykselle on asetettu lainsäädännössä erityisiä edellytyksiä, joilla on osaltaan haluttu varmistaa, että metsästys on turvallista. Yhtenä pyyntiluvanvaraisten hirvieläinten metsästykseen liittyvänä erityisedellytyksenä on velvoite nimetä metsästyksenjohtaja, jolle on lainsäädännössä asetettu paitsi metsästyksen turvallisuuteen,myös muutoin metsästyksen käytännön toteutukseen liittyviä tehtäviä. Vastuu hirvieläinten metsästyksenjohtajan nimeämisestä on pyyntiluvan saajalla ja tämän on ennen metsästykseen ryhtymistä tehtävä Ilmoitus metsästyksenjohtajasta ja varajohtajasta kirjallisena siihen riistanhoitoyhdistykseen, jonka toimialueeseen pääosa pyyntiluvassa tarkoitetusta metsästysalueesta kuuluu. Yhteisluvan kyseessä ollessa luvansaaja pyytää osakasseurueita nimeämään metsästyksenjohtajat ja ilmoittaa sitten tiedot kaikkien seurueiden osalta. Metsästyksenjohtajan tehtävään kannattaa valita henkilö, jolla on porukan tuki ja luottamus ja jolla on tarvittavat kyvyt tehtävän hoitamiseen.Käytännössä metsästyksenjohtajan on tunnettava hyvin hirvieläinten metsästys sekä oma jahtiporukkansa ja alueen metsästysolosuhteet, jotta hän kykenee hoitamaan vastuullisen tehtävänsä tarvittavalla tavalla. Metsästyskauden tärkeät alkurituaalit Syksyn ensimmäisen metsästyspäivän aamu on monessa hirvi- ja peuraporukassa varattu 36 l Metsästäjä 5 l 2013 Metsästyksenjohtajan tehtävänä on antaa metsästykseen osallistuville, mieluiten kirjallisesti, tarvittavat määräykset metsästyksestä ja siinä noudatettavista turvallisuustoimenpiteistä. sille, että järjestäydytään syksyn metsästykseen ja metsästyksenjohtaja antaa laajemman ohjeistuksen porukalleen. Metsästyksenjohtajan tehtävänä on antaa metsästykseen osallistuville, mieluiten kirjallisesti, tarvittavat määräykset metsästyksestä ja siinä noudatettavista turvallisuustoimenpiteistä. Ohjeet on hyvä kerrata myös suullisesti, jotta turvalliset menettelytavat esimerkiksi aseen käsittelyssä ja ampumatilanteissa palautuvat kaikille mieleen heti kauden alkaessa. Myös muut yleisesti metsästykseen liittyvät toimintatavat, kuten viestintä metsästyksen aikana on hyvä sopia ja kerrata yhdessä. Metsästyksenjohtajalla ei ole varsinaista velvollisuutta tarkastaa riistanhoitomaksun ja ampumakokeen suorittamista, mutta hänellä on oikeus pyytää nähtäväkseen kyseiset asiapaperit. Valtaosassa metsästysseuroja ja -seu- rueita myös asiapapereiden tarkastaminen on sovittu joka syksy metsästyksen aloitukseen liittyväksi tavaksi. Tällöin kaikki voivat olla varmoja siitä, että jokaisella metsästykseen osallistuvalla on luvat kunnossa, eikä keneltäkään pääse esimerkiksi ampumakokeen vanhentuminen vahingossa unohtumaan. Jos henkilö ei pyydettäessä esitä asiapapereitaan, voi metsästyksenjohtaja kieltää henkilöltä metsästykseen osallistumisen. Ampuma-aseen hallussapitoluvan esittäminen metsästyksenjohtajalle on vapaaehtoista. Turvallisuus ennen kaikkea Hirvieläinten metsästys on laajamittaista toimintaa ja hirviporukoita liikkuu syksyllä lähes kaikilla metsäalueilla. Hirvieläinjahdeissa käytetään suuritehoisia ampuma-aseita ja etenkin metsästyskauden alussa metsissä liikkuu run-
• Metsästyslaki 28 § Hirvieläinten metsästyksen johtaja Hirvieläimen pyyntiluvan saajan on nimettävä metsästyksen johtaja. Metsästykseen osallistuva henkilö on velvollinen noudattamaan metsästyksen johtajan antamia määräyksiä. Metsästyksen johtaja saa kieltää metsästykseen osallistumisen henkilöltä, joka ei noudata annettuja määräyksiä Metsästysasetus 23§ Metsästyksen johtajan tehtävät Kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran metsästyksen johtajan tulee: 1) suunnitella käytännön metsästystapahtumat; 2) antaa metsästykseen osallistuville tarvittavat määräykset metsästyksestä ja siinä noudatettavista turvallisuustoimenpiteistä; sekä 3) huolehtia, että pyyntiluvan ehtoja ja metsästystä koskevia säännöksiä noudatetaan. Metsästyksen johtajasta ja varajohtajasta on pyyntiluvan saajan ilmoitettava kirjallisesti ennen metsästyksen alkamista asianomaiselle riistanhoitoyhdistykselle. Lomake ilmoituksen tekemistä varten sekä tarkempia ohjeita metsästyksenjohtajille löytyy Suomen riistakeskuksen internetsivuilta www.riista.fi saasti myös muita luonnonkäyttäjiä. Metsästyksen turvallisuudesta huolehtiminen nouseekin metsästyksenjohtajan tärkeimmäksi tehtäväksi ja tämän on suunniteltava metsästystapahtuma siten, että turvallisuus voidaan varmistaa. Metsästyksenjohtaja pitää jokaisen metsästyspäivän aamuna käskynjaon, jossa käydään läpi päivän metsästyssuunnitelmat. Kaikille metsästykseen osallistujille on tärkeää selvittää metsästyksen kulku ja esimerkiksi koiranohjaajan ja koiran tai ajomiesten työskentely alueella. Käytännössä metsästyksenjohtajan on suunniteltava passipaikat siten,ettei ampumisesta aiheudu vaaraa turvallisuudelle tai omaisuudelle.Suositeltavaa on merkitä passipaikat ja mahdolliset kielletyt ampumasuunnat kartalle ja maastoon. Metsästyksenjohtajan on varmistuttava, että metsästykseen osallistuvat tietävät passipaikkansa ja he saavat vaihtaa paikkaa ja poistua passista vain metsästyksenjohtajan luvalla. Esimerkiksi hirvikoiran haukulle ei ole passista lupa lähteä,ellei asiasta erikseen tarkasti sovita koiranohjaajan ja metsästyksenjohtajan kanssa. Yhteydenpito välttämätöntä Metsästykseen osallistuvat ovat velvollisia noudattamaan metsästyksenjohtajan antamia määräyksiä ja metsästyksenjohtaja saa kieltää metsästykseen osallistumisen henkilöl- tä, joka ei noudata annettuja määräyksiä. Vastaavasti metsästyksenjohtajalla on oikeus ja suorastaan velvollisuus kieltää metsästykseen osallistuminen henkilöltä,joka ei pysty osallistumaan metsästykseen turvallisesti. Metsästyslain 8 §:n tarkoittamalla alueella Pohjois-Suomessa voidaan hirvieläinten pyyntilupa myöntää samalle alueelle useammalle kuin yhdelle hakijalle.Samalla alueella metsästävien seurueiden tuleekin kiinnittää erityistä huomiota turvallisiin metsästysjärjestelyihin ja seurueiden välinen yhteydenpito on erityisen tärkeää. Metsähallituksen myöntämässä hirvenmetsästyksen alueluvan ehdoissakin edellytetään, että luvansaajan on ennen metsästykseen ryhtymistä otettava yhteyttä muihin alueella metsästäviin hirviseurueisiin. Myös muualla maassa yhteydenpito naapuriseurojen kanssa on turvallisuussyistä tarpeen ja tarvittaessa voidaan sopia vaikkapa jäljestystilanteiden hoitamisesta. Metsästyksenjohtaja johtaa myös vahtimismetsästystä, vaikka kyseessä ei olekaan seuruemetsästys.Vahtimismetsästystä ei tule järjestää ilman metsästyksenjohtajan lupaa ja johtaja ohjeistaa metsästyksessä noudatettavista menettelytavoista. Lupaehdot ja pyyntisuositukset huomioon Metsästyksen johtajan vastuulle kuuluu myös Hirvikoiran haukulle ei ole passista lupa lähteä, ellei asiasta erikseen tarkasti sovita koiranohjaajan ja metsästyksenjohtajan kanssa. huolehtia pyyntiluvassa mahdollisesti asetettujen ehtojen sekä metsästystä koskevien muiden säännösten noudattamisesta. Varsinaisia pyyntilupaehtoja on asetettu harvemmin, mutta usein Suomen riistakeskus on antanut esimerkiksi saaliin rakennetta koskevia suosituksia. Metsästyksenjohtajan on hyvä perehtyä paitsi seurueen pyyntilupapäätökseen ja sen liitteisiin, myös riistanhoitoyhdistyksen laatimaan verotussuunnitelmaan, jotta kannan säätelyn tavoitteet tulevat tutuksi myös laajemman alueen osalta. Metsästyksenjohtaja on tärkeässä roolissa välittäessään verotussuositukset ja niiden perustelut metsästykseen osallistuville. Käytännössä useimmiten yhdessä tuumin sovitaan siitä, millaisia eläimiä suositusten perusteella pyritään kaatamaan. Metsästyksenjohtaja huolehtii, että kaikki ovat tietoisia kulloinkin tavoitelluista saaliseläimistä. Metsästyksenjohtajan vastuulla on yleensä myös pyyntilupaan liittyvän saalisilmoituksen ja sen liitetietojen kirjaaminen ja palauttaminen. Metsästyksenjohtajan on hyvä varmistaa myös se, että seurue avustaa riistantutkimusta hirvikannan arvioinnissa kirjaamalla huolellisesti ja ilmoittamalla tehdyt hirvihavainnot ja saaliseläinten tiedot Sorkka-järjestelmässä tai perinteisellä hirvihavaintokortilla. Tulevaisuudessa hirvihavaintoja ja saalistietoja kerättäneen viikoittain, jolloin myös seuralle itselleen tulee ajantasaista tietoa siitä, miten metsästys ympäröivällä alueella etenee. Saalis- ja havaintotietojen ilmoittaminen ja seuraaminen on hyvä vastuuttaa seurueessa jollekin, jolla on erityistä mielenkiintoa asiaa kohtaan ja edellytykset käyttää sähköisiä tietojärjestelmiä. Tärkeimmät turvallisuusohjeet hirvenmetsästykseen l Älä koske toisen aseeseen ilman lupaa. l Vältä turhaa aseenkäsittelyä. l Ajomiehenä pidä ase mukana lataamattomana. l Lataa ase vasta passipaikalla. l Poista patruunat kaadolla ja passista poistuessasi (myös makasiinista ja lippaasta). l Passimiehenä huomioi passiketjun sijainti. l Ampuessasi huomioi ajoketjun, koiran ja koiranohjaajan turvallisuus. l Vain yksi ihminen menee haukulle. Metsästäjä 5 l 2013 l 37
• Jyrki Pusenius, hirvitutkija RKTL Suomen hirvikannan kehitys seurannassa Hirvikannan hoidossa pyritään ylläpitämään elinvoimaista ja perimältään monimuotoista hirvikantaa samalla kun haetaan tasapainoa tiheistä hirvikannoista aiheutuvien vahinkojen ja hirvistä saatavien hyötyjen välillä. Alueelliset olosuhteet halutaan ottaa huomioon entistä tarkemmin. V 38 l Metsästäjä 5 l 2013 Kuva 1. Hirven talvikannan kehitys Suomessa vuosina 1945 ? 2012. 18 000 Kanta Saalis 16 000 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 10 20 06 20 02 20 98 19 94 19 90 19 86 19 82 19 78 19 74 19 70 19 66 19 62 19 58 19 54 19 50 19 46 19 iime syksyn jahdin jälkeen Suomen metsiin jäi noin 74 000 hirven talvikanta. Kevätkesän vasomisen jälkeen ennen pian alkavaa hirvijahtia metsissämme on noin 118 000 hirveä. Kannan koko on samalla tasolla kuin vuosi sitten. Tunnetun hirvisaaliin ja metsästäjien jahdin aikana täyttämistä hirvihavaintokorteista suhteellisen tarkkaan laskettavissa olevan hirvikannan tuoton avulla on voitu takautuvasti seurata hirvikantamme kehitystä (kuva 1.). Kanta kasvoi rajusti 1970-luvulta lähtien. Tähän on ollut syynä sotien jälkeisen tehokkaan metsätalouden myötä runsastuneet hirvien talvilaitumiksi soveltuvat taimikot ja nuoret metsät. Ensimmäisen kerran hirvikanta nousi nykytasolle 1970-luvun puolivälissä. 1980-luvun alkuun mennessä talvikannat olivat nousseet noin 120 000 yksilöön. Seuraavan kymmenen vuoden aikana hir- vikantaa verotettiin voimakkaasti ja vuonna 1990-luvun puolivälissä kanta oli jälleen samalla tasolla kuin nyt. Tämän jälkeen verotusta vähennettiin ja viime vuosituhannen lopulla hirvikantamme kasvoi erittäin nopeasti.Vuosien 2001 ? 2002 välisenä talvena hirviä on ollut yli 155 000 yksilöä eli kaksinkertainen nykyiseen verrattuna. Ennen syksyn 2002 hirven metsästystä hirviä oli metsissämme lähes 230 000. Tämän kokoinen hirvikanta aiheutti merkittäviä ongelmia, hirvikolarien ja taimikkotuhojen määrät koettiin kestämättömiksi ja hir-
• maatamme 2 ? 4 hirveä/1000 ha maapinta-alaa kohti.Keski- ja Pohjois-Lapissa tavoitetiheys on 0,5 ? 3 hirveä/ 1000 ha. Oheisessa kartassa (kuva 2.) on esitetty hirvitiheyksien tämän hetkinen vaihtelu maassamme. Tällä hetkellä tilanne näyttää olevan pitkälti ministeriön tavoitteen mukainen. Selvimpiä poikkeamia ovat eteläisen rannikon korkeat hirvitiheydet (yli 4 hirveä/1000ha) ja eteläisen Lapin tavoitetta alhaisemmat hirvitiheydet. Tänä vuonna on valmistumassa hirvikannan hoitosuunnitelma, jonka linjauksena on siirtää hirvitiheyksien tavoitteen asettelua entistä tarkemmin alueellisia olosuhteita vastaaviksi. Hirvikannan koon lisäksi myös sen rakenne on tärkeä tekijä,joka on otettava huomioon kestävässä hirvikannan hoidossa. Kannan pienentämiseen liittyvän kovan metsästyspaineen seurauksena hirvikantamme on muuttunut naarasvoittoiseksi. Maassamme on kaksi aikuista naaras hirveä jokaista aikuista uroshirveä kohti.Aikuisten naaraiden ylimäärä on monilla Etelä-Suomen alueilla vieläkin suurempi. Urosten vähäinen lukumäärä suhteessa naaraiden lukumäärään näyttää johtavan hedelmöittymisen viivästymiseen ja vasojen koon pienenemiseen ja vasatuoton alenemiseen. vikantaa alettiin harventamaan tehokkaasti. Oulun läänin eteläpuolella saatiin hirvikanta metsästettyä syksyyn 2006 mennessä samalle tasolle kuin ennen kannan koon rajua kasvua. Tämän jälkeen alueen hirvikanta on alentunut vielä hiukan. Oulun läänissä hirvikannan koon huippu saavutettiin vuonna 2002 ja Lapissa vasta vuonna 2004. Näillä alueilla on hirvikantaa pienennetty erityisesti viime vuosikymmenen lopulta lähtien voimakkaasti ja tällä hetkellä myös Pohjois-Suomen hirvikanta on samalla tasolla kuin ennen kannan koon kasvua 1990 luvun lopussa. Hirvihavaintokortit arvioinnin pohjana Kannan tiheyttä ja rakennetta seurataan Mutta minkä kokoinen hirvikannan sitten tulisi olla? Tässä yhteydessä on mielekkäämpää puhua hirvitiheyksistä eli kannan koosta suhteutettuna maapinta-alaan. Pyrkimys on ollut ylläpitää elinvoimaista ja perimältään monimuotoista hirvikantaa sekä hakea tasapainotila tiheistä hirvikannoista aiheutuvien vahinkojen ja hirvistä saatavien hyötyjen (mm. metsästysmahdollisuudet ja lihasta saatava taloudellinen hyöty) välillä. Hirvikannan geneettinen monimuotoisuus ja tuottavuus edellyttävät kohtuullista tiheyttä (talvitiheys tasolla 2 hirveä/ 1000 ha),erityisesti jos kannan sukupuolisuhde on vinoutunut. Riittävän suuri ja tuottava hirvikanta on myös edellytys suurpetojen ja yhteiskunnan välisen konfliktin hallinnassa. Toisaalta kun tiheydet kasvavat tasolle 6 hirveä / 1000 ha ja sen yli, niin hirvi alkaa vaikuttaa negatiivisesti oman olemassaolonsa edellytyksiin. Parhaat ravintokasvit vähenevät ja hirven tuotto ja kasvu heikkenevät. Hirven aiheuttamat vahingot kasvavat yleensä turhan suuriksi jo selvästi pienemmilläkin tiheyksillä. Maa- ja metsätalousministeriö on linjannut hirvikantojen tavoitetiheydeksi pääosassa Kuva 2. Syksyn 2012 hirvijahdin jälkeen jääneen hirvikannan tiheys Suomessa. Hirvikannan koon ja rakenteen säätely on haasteellista työtä, jonka perustana ovat alueittaiset ajantasaiset luotettavat kannanarviot ja kannan rakennetta koskevat tiedot. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos tuottaa tarvittavan tiedon. Kannanarvio tapahtuu tilastollisen populaatiomallin avulla. Bayes-tilastotieteen menetelmin yhdistetään tietolähteitä ja lasketaan todennäköisyysjakaumat populaatioon koolle,rakenteelle ja kuolevuudelle siten,että populaatiomallin tuottamien kantaarvioiden yhteensopivuus jahdin aikaisten päivittäisten hirvihavaintojen, metsästäjien ilmoittaman jahdin jälkeen jäävän kannan arvion ja mahdollisten lento- tai maalaskentojen tulosten kanssa on mahdollisimman hyvä.Kannanarvioinnissa käytettävä havaintoaineisto kerätään pääosin hirvihavaintokortilla, jonka lähes neljäsosa seurueista täyttää nykyisin sähköisesti internetissä. Hirvikannan nopea kasvu vuosituhannen vaihteessa osoittaa, että ongelmat kannanarvioissa voivat johtaa hirvikannan voimakkaaseen vaihteluun. Tämän vuoksi hirvitutkimus kehittää kannanarviointimenetelmiä aktiivisesti,mutta on myös erittäin tärkeää,että metsästyksen yhteydessä hirvikannasta maastossa kerättävä aineisto on riittävän kattavaa. Aineiston määrän ja laadun ylläpitämiseksi toivomme, että hirvihavaintokortin täyttöaktiivisuus pysyy korkeana. Metsästäjä 5 l 2013 l 39
• Arno Kasvi, emeritus ylipuutarhuri, Turun yliopisto l Kuvat: Pasi Leino Siemenestä ja terhosta taimeksi Jalopuiden kehittyminen maisemapuiksi on oloissamme hidasta. Uusien puiden istutus kannattaa aloittaa heti ja lisätä sitä vuosittain, vähän kerrallaan. Jalopuiden istuttaminen rikastuttaa maisemaa ja luontoa monella tavalla. O mat taimet on helppo kasvattaa itse.Terhot ja pähkinät kerätään ajoissa syksyisin sopivasta metsästä. Pähkinät on kerättävä pensaista hieman raakoina, sillä oravat ovat innokkaita pähkinöiden raakana kerääjiä. Jalavan siemen on kerättävä kesällä silloin,kun siemen alkaa varista puista ja kylvää heti,keskellä kesää. Syksyyn mennessä taimet kasvavat noin 10 cm korkeiksi. Tammea voi kylvää syksyn terhoista suoraan maastoon tai istuttaa keväällä vaikka puolimetrisiä taimia ja suojella ne heti rusakoilta ja metsäkauriilta. Suorakylvössä kannatta konsultoida kokenutta taimenkasvattajaa ja tutustua alan kirjallisuuteen. On tietysti mahdollista istuttaa suurempia taimia.Se on kuitenkin kalliimpaa,eikä isommilla alueilla kannattavaa.Isoja 40 l Metsästäjä 5 l 2013 Kotimainen alkuperä on aina tärkeää istutettaville tammille, pähkinälle, saarnelle ja lehmukselle. Silloin versot eivät vaurioidu kovilla pakkasilla. Kotimaisen tammen lehti on pienempi ja pyöreämpi, amerikantammen lehti on isompi ja sahalaitainen. Jalot lehtipuut kotimetsää rikastuttamaan 2/3 Emeritus ylipuutarhuri Arno Kasvi kertoo kolmiosaisessa artikkelisarjassa jalojen lehtipuiden hyödyistä riistaeläimille ja antaa neuvoja arvopuiden istuttamiseen. puuyksilöitä, joita on saatavana suomalaisista taimistoista, istutetaan pihapiiriin, kun halutaan nopeammin valmista tai tasakasvuisia kujanteita. Myös kotimaista pähkinää voi kylvää itse pohjakasvillisuudeksi sopiviin lehtoihin tai käyttämättömille joutomaille. Pähkinän taimia saa taimikaupoista ainakin tilaamalla. On muistettava kysyä myyjältä,mistä taimet tulevat,koska tuontia taimimyymälöihin on Saksasta ja Tanskasta. Kotimainen alkuperä on aina tärkeää istutettaville jalopuille tammille,pähkinälle,saarnelle ja lehmukselle. Silloin voimme lumettomina pakkastalvinakin uskoa, että versot eivät vaurioidu kovilla pakkasilla. Tammen terhot talteen syksyisin Luonnossa närhet ja oravat levittävät tammea emopuista ympäristöön. Närhi valitsee kupuunsa puiden alta kypsiä,varisseita terhoja,kuljettaa ne lähimetsiin ja piilottaa terhoja pintamaahan, useaan paikkaan. Orava
• tekee aivan samoin. Kumpikaan ei enää muista talvella, mihin kaikkialle ovat terhoja piilottaneet. Noin viiden senttimetrin syvyyteen haudattu terho selviää vähälumisenakin talvena kevääseen asti itämiskelpoisena. Useimmat, maan pinnalle ilman peitettä jääneet terhot, pilaantuvat jäätyessään. Jyrsijöistä mm.metsähiiret keräävät terhoja maanalaisiin varastoihin. Vesimyyrällä saattaa olla käytävissään talven varalle kerättynä litrakaupalla terhoja. Nämä valmiiksi kerätyt ja unohdetut terhot ja pähkinät itävät helposti keväisin. Luonnon oma kylvö, joka on erittäin hidas,ei korvaa ihmisen tekemää istutustyötä. Kuorestaan haljenneet ja jo hieman juurta kehittäneet terhot ovat parhaita kasvamaan. Terhot, joita kerätään taimikasvatukseen, on kerättävä syksyisin hyvistä emopuista,tammimetsikön eri puiden alta. Kun kerätyt terhot kaadetaan vesiastiaan,painuvat itävät pohjaan ja huonolaatuiset terhot kelluvat vedenpinnalla. Jos tammet kylvetään vasta keväällä, kerätyt siemenet on säilyttää noin +1-5 C° kellarissa,turpeen ja hiekan kosteassa seoksessa.Kylvö tai stratifiointi on tehtävä välittömästi kun terhot on kerätty. Pidempi säilytys astiassa ilman turvehiekkaseosta, vaikkakin kylmässä, levittää sienitauteja sairaista yksilöistä kaikkiin samassa astiassa oleviin terhoihin. Ainoa kilpailija kotimaiselle tammelle tulee Pohjois- Amerikasta. Sieltä on Suomeen saatu punatammi (Quercus rubra) , jonka taimia on saatavilla istutukseen runsaampia määriä. Punatammen terhot kelpaavat villieläimille talviruuaksi yhtä hyvin kuin kotimaisen tammen terhot. Omaa lisäystä varten terhot kerätään jo satoa antavien puiden alta. Muitakin kestäviä ulkolaisia tammilajeja on menestyksellä jo monin paikoin viljelyssä harrastajilla. pisi Etelä-Suomeen ja rannikkoseuduille. Laji kasvaa kookkaaksi Alppien rinteillä noin 500 metrin korkeudella ja kukkii meillä tuntuvasti metsävaahteraa myöhemmin. Siitä on hyötyä mehiläisille ja muille hyönteisille. Vuorivaahtera on pärjännyt tavallista metsävaahteraa paremmin myös kaupunkipuuna Pohjois-Norjan Tromssassa. Saarni rehevöittää aluskasvillisuutta Saarnen (Fraxinus excelsior), siemen lentää huonosti, mutta ui hyvin kuten vaahterankin siemen. Siksi saarnia ja vaahteroita näkee rantalehdoissa ja jopa meren kivikkoisilla ja vähämultaisilla, irtojäiden muovaamilla, rantojen ja saarten rantavalleilla. Jos syksyllä kerätään puista saarnen siemenvippoja, on niiden itävyys ensin tutkittava. Saarnen siemen irroitetaan siemenvipasta ja erillinen siemen katkaistaan terävällä veitsellä. Suurennuslasin avulla näkee helposti, ovatko siemenissä sirkkalehdet sisällä. Näin tehden vältytään kylvämästä itämätöntä siementä. Tyhjää täynnä olevia siemenvippoja saattaa puissa olla monena vuotena. Pohjois- Amerikasta tuotu punasaarni on (Fraxinus pennsylvanica) viihtynyt meillä hyvin puistojen istutuksilla, ehkä paremmin kuin kotimainen lajitoverinsa. Etelä-Suomessa näkee kookkaita punasaarnia mm.Salossa katupuuna. Seinäjoellakin kasvaa punasaarnia puistoissa. Saarnet kestävät kosteampaa maapohjaa kuin tammet. Molempien puiden valontarve on samaa luokkaa. Saarnen taimettuminen luonnonkylvönä on heikkoa. Kylvö ja esikasvatus penkeissä onnistuvat hyvin ja se on nopea tapa saada istutuskelpoisia taimia. Riistaeläimet eivät suoraan hyödy saarnen viljelystä, mutta aluskasvillisuus rehevöityy runsaasta lehtikarikkeesta. Uusia taimia niinistöön Kotimaiset niinipuut hävitettiin Suomen jo varhain 1600?1700 luvuilla. Vain muistona muutamia puita metsälehmusta (Tilia cordata) tavataan edelleen vanhoilla kasvupaikoilla. Villilehmusta esiintyy edelleen Kajaanin ja Jyväskylän korkeudelle asti. Jokaisen metsänomistajan, jolla on metsissään alkuperäistä villiä kotimaista metsälehmusta, pitäisi istuttaa uusia, toiselta paikkakunnalta hankittuja metsälehmuksen taimia tai juurivesoja omaan niinistöönsä. Ensimmäiseen niinistöön istutettavat taimet kannattaa kasvattaa itse. Siementä kerätään siementävien puiden alta syksyisin tai irrotetaan juurivesoja lehmusmetsästä. Metsäistutuksiin ei Suomessa kannata käyttää muuta kuin kotimaista, siemenlisättyä tai osittain kasvullisesti monistettua niinipuuta. Kaupunkien vanhimmissa puistoissa kasvaa aina useita kasvullisesti lisättyjä taimistojen lehmuslajikkeita.Esim.kaupunkilehmus (Tiliax vulgaris) on aina lisätty taimistoissa tyvivesoista. Kaupunkilehmusta lisättäessä siemenlisäystä ei käytetä. Isolehtilehmus on päässyt vanhimpiin puistoistutuksiin, koska lajeja ei taimistoissakaan osattu aiemmin erottaa toisistaan ja koska muuta ei ollut saatavana. Kasvullisesti lisätyt kaupunkilehmukset muodostavat hyvässä valossa säännöllisiä latvustoja. Kujanneistutuksissa tämä ominaisuus onkin tärkeä, kun haetaan maisemallisesti näyttäviä puurivejä. Kasvitautien takia kasvullinen lisäys voi olla ongelmallista pitkäikäisillä puilla. Puut jotka ovat samaa perimää, eli samaa puuta, voivat sairastua yhtäaikaisesti koko katuosuudelta kasvitauteihin, ilmaston tai kasvuolosuhteiden muuttuessa. Uudempien lehmuksilla toteutettujen katu- ja puistoistutusten lajit ja puut ovat tarkemmin valittuja ja useimmiten kaikki samannäköisiä. Vaahtera on hyvä hunajan lähde Jokainen mehiläistarhaaja tietää,kuinka talven heikentämä mehiläisyhteiskunta vahvistuu keväällä, kun pesien lähellä on suuria runsaasti kukkivat vaahteroita.Mehiläiset tarvitsevat keväällä runsaasti siitepölyä kuningattaren muninnan käynnistämiseksi ja ruuaksi kasvaville toukille. Onnistuneesta pölytyksestä seuraa syksyisin massoittain vaahteran siemeniä, jotka lentävät ympäristöön,lähimetsiin ja puistoihin. Siemenet itävät heti keväällä yöpakkasista huolimatta kun lämpö maan pinnalla kohoaa, usein jo ennen ruohon kasvua. Peurat ja kauriit repivät mielellään nuoria kasvavia siemen taimia,joten uudet vaahteraistutukset on aina suojattava kunnes runko on riittävästi vahvistunut. Rusakot ja peurat kuorivat myös kärkkäästi uusia vaahteran taimia syksyn vaihtuessa talveksi. Metsävaahteran lisäksi vuorivaahtera so- - Saarni rehevöittää aluskasvillisuutta, kertoo emeritus ylipuutarhuri Arno Kasvi. Metsästäjä 5 l 2013 l 41
• Juha K. Kairikko Merkillisiä tapahtumia 20.8.1960 klo 12.00 Jalkojen malleja virkamiehille lll Osa metsästäjäveteraaneista muistaa, kuinka sorsajah- lll Vuoden 1898 metsästysasetuksessa (=metsästyslais- dit alkoivat ?vanhaan hyvään aikaan? 20. päivänä elokuuta klo 00.00 eli keskiyöllä. Monasti jahtipaikoille kokoonnuttiin jo illansuussa. H-hetken odotteluun liittyi luvattoman usein alkoholin käyttö. Niinpä henkilövahinkoja sattui runsaanpuoleisesti. Myös lintuja haavoittui ja jäi löytämättä suuria määriä. Viimein säädettiin, että jahtiaika alkaa vasta keskipäivällä. Päätös herätti aluksi kovasti vastustusta. Asiasta ei kuitenkaan vaadittu kansanäänestystä, kuten nyky-Suomessa melkeinpä asiasta kuin asiasta. Nykyisin lyödään vuosittain monissa illanistujaisissa vetoja, milloin tuo keskipäiväaloitus astui voimaan. Monet ovat varmoja, että asiasta säädettiin vuonna 1962 metsästyslainsäädännön suuren kokonaisremontin yhteydessä. Säädös keskipäiväaloituksesta astui voimaan kuitenkin jo kaksi vuotta aiemmin eli 20. päivänä elokuuta 1960. sa) säädettiin, että kunnat olivat velvollisia maksamaan jokaisesta sen alueella tapetusta kotkasta, huuhkajasta, kanahaukasta, merilokista, korpista ja variksesta palkintoa. Eri puolella Suomea säädös johti monenlaisiin huijauksiin. Kaikki kunnanesimiehet ja taloudenhoitajat eivät luonnollisestikaan osanneet määritellä jalkojen perusteella lintulajia oikein. Metson jaloista maksettiin huuhkajan henkirahoja, pienten haukkojen jalat kaupattiin maksajille kanahaukan poikasten koipina. Tapporahaa maksettiin miehille myös mehiläishaukkojen ja hiirihaukkojen jaloista. Suomen Metsästysyhdistys (perustettu 1865) oli tuon ajan merkittävin metsästäjäorganisaatio. Se palkkasi riistanhoidonneuvojia valvonta- ja neuvontatyöhön. Nämä metsästysaatteen tulisieluiset airueet kiersivät kunnissa ja laativat niiden metsästys- ja riistaoloista perusteelliset selvitykset. He myös tarkastivat, olivatko kunnat maksaneet tapporahoja asetuksen säätämistä oikeista eläimistä. Tarkastuksissa tuli ilmi monenlaisia asioita. Eräässä satakuntalaisessa satamakaupungissa oli esimerkiksi maksettu huomattava määrä tapporahoja korpeista. Jalat osoittautuivat kuitenkin mustiksi maalatuiksi kanan jaloiksi. Neuvojat jakoivat tapporahoista vastaaville virkamiehille suuret määrät isohkoja mustavalkoisia esitteitä, joissa oli kuvattu eri haukka- ja pöllölajien jalkoja. Myös metsästyslehdissä julkaistiin jalkojen kuvia, välillä jopa nelivärisinä. Mutta jotta kansalaisten kiinnostus vahinkolintujen hävittämiseen ei jalkojen tarkemman syynin vuoksi vähenisi, päätettiin vuosittain jakaa tuhat kappaletta huuhkajien ja kanahaukkojen pyynnissä tehokkaiksi osoittautuneita pyyntiratoja. Tämän lisäksi järjestettiin pyyntikursseja. Rakkauden voima Raimo Lietsala lll Rovaniemen Am- 42 l pujat ja Metsäveikot on Lapin vanhimpia metsästysseuroja. Sen 75-vuotishistoriikissa kerrotaan, kuinka seuran vaikuttajiin kuulunut Sulo Lähdesmäki oli joskus 1970-luvulla kutsuttu Sodankylään ajokokeiden ylituomariksi. Hän kertoi usein kokeessa sattuneesta perin merkillisestä tapauksesta. Puolitoistavuotias ajokoirauros oli ajanut jänistä tunnin ja vartin, kun jänis väsähti kertakaikkisesti. Se tuli aivan tuomariryhmän eteen ja jäi siihen makaamaan. Perässä tullut koira nuuhkaisi jänistä muutaman kerran ja kävi sitten sen viereen makuulle. Jänis nousi hetken kuluttua ja juoksi sitten 50 metriä käyden jälleen levolle. Ajuri seurasi ajatettavaansa komeasti haukkuen samaisen matkan ja kävi vierimakuulle. Pian homma toistui kolmannen kerran. Nyt koiran rakkaus oli ilmeisesti roihahtunut täyteen liekkiin, sillä se otti pupun hellästi etukäpäliensä väliin ja ryhtyi tekemään suvunjatkamisliikkeitä. Homma ei varmastikaan täysin onnistunut. Hylättiinkö koiran tulos ? Näin ei käynyt, koska haukkuun ei tullut kenraalihukkaa, vaan se kesti kahta minuuttia vaille täydet. Ylituomari Sulo L. Ilmoitti ajoajan kuultuaan, että tässä tapauksessa täyden ajan voidaan katsoa täyttyneen. Metsästäjä 5 l 2013 Kuvissa valistusaineistoa: maakotkan jalka ja kanahaukan jalka.
• Tuleeko Sinulle jo Jahti-lehti? Jahti?Jakt on Metsästäjäliiton jäsenlehti, saat sen, jos kuulut metsästäjien omaan liittoon. T ME SÄ S TÄ J Ä AR FÖR BU EN SUOM ND R.Y. RFÖRBUND - FINLANDS JÄGA SÄSTÄJÄLIITTO SUOMEN MET KOD IAK GOR E- TEX TAKKI s h . 329, - TI RY:N JÄSENLEH G S JÄ LIITTO - FINLAND Nro 3 2011 7,00 ? JÄSENLEHTI RFÖRBUND RY:N - FINLANDS JÄGA SÄSTÄJÄLIITTO SUOMEN MET Nro 2 2012 8,00 ? Pyy menee n vanhaan vipuu I MAAILMAN JAHTIA YMPÄR VOITTAJARUNO KO D IAK G O R E- TEX HO U SU T sh . 219, - OLI ETIÄINEN ja Amerikan lah Suomelle HYLKIJÄILLÄ MA JAVA KIIK ARISSA ME SATAVUOTIAS TSÄMIES Jahti ilmestyy nyt viisi kertaa vuodessa! Uutena jäsenetuna Jahti-lehden viides numero, suurriistan tabloid-erikoisnumero syksyllä. metsastajaliitto.fi KODIAK GORE-TEX PUKU Aktiiviseen liikkumiseen, Pohjoismaissa suunnitellussa kevyessä, hiljaisessa, veden- ja tuulenpitävässä Gore-Tex asussa on paljon teknisiä ominaisuuksia. Takissa on radiopuhelintasku, hengittävä verkkovuori, muotoillut kyynärpäät, säädettävät hihansuut ja kaula-aukko sekä tuuletusaukot kainaloissa vedenpitävillä vetoketjuilla. Olkavahvikkeet ovat luistamattomat ja tuulisuoja on muotoonommeltu, jotta se ei jäisi vetoketjun väliin. Housuissa on hengittävä verkkovuori, tuuletusaukot suojaverkolla housun sivuilla sekä selästä korotettu, säädettävä vyötärö. Lahkeissa portaaton remmikiristys ja vahvikkeet kulutukselle alttiissa paikoissa. Housuista löytyvät kiinnitysnapit olkaimille. Reisitaskut ovat hieman vinoon ommellut, jolloin taskulle pääsee helposti myös istuessa. SAKO OY, PL 149, 11101 RiihimäKi SAKO FiRST CLASS KAuPPiAAT LöYdäT OSOiTTeeSTA www.SAKOSuOmi.Fi
• Teemu Simenius, Suomen Metsästäjäliitto Reagointia tilanteisiin ja tarpeisiin Lähes kaikki metsästysseurat tekevät riistanhoitoa. Laitetaan nuolukiviä maastoon, pyydetään vieraspetoja, kaadetaan haapa ja tehdään kerppuja sekä pidetään muuta talviruokintaa. Harvempi seura riistanhoitoaan kuitenkaan erikseen suunnittelee. M etsästäjäliiton riistanhoitotoimikunnalla on tavoite saada metsästysseurat suunnittelemaan riistanhoitoa alueellaan. Tavoitetta tukemaan liitto tekee vuoden 2013 aikana Riistanhoidon ABC -oppaan ja siihen liittyvän riistanhoidon kalenterijulisteen. Kesäkokouksissa metsästysjärjestelyjen ohella olisi syytä päättää riistanhoidon suunnitelman teosta. Sen tekemiseen voidaan valita seuran riistanhoitojaosto, riistanhoidon lähellä sydäntään tunteva jäsen tai vaikkapa hallitus. Suunnittelun voi myös ulkoistaa ja esimerkiksi riistamestarit ja muut riistanhoidon ammattilaiset osaavat tehdä suunnitelman valistunein ottein. Tuleva Riistanhoidon ABC tarjoaa raamit suunnitelman tekoon ja vinkkejä riistanhoidon toteutukseen. Ammattilaisille ja puoliammattilaisille tehtyjä riistanhoidon kirjoja on jo olemassa useita,hyviä ihan selvällä suomen44 l Metsästäjä 5 l 2013 Hannu Huttu Riistanhoidon suunnittelu tavoitteeksi metsästysseuroissa kielelläkin. Niinpä toimikunta ei tee uutta raamattua, vaan sen mikä puuttuu, eli selkeän tavalliseen metsästysseuratoimintaan sopivan riistanhoito-oppaan. Tavoitteista toteutukseen ja laadusta. Siksi riistakannan seurantaan ja tarkkailuun pitää panostaa. Metsästäjäliiton internet -sivuilta Palvelut verkossa -kohdan alta löytyy valmis taulukko, jolla pääsee helposti alkuun. Kohtina ovat edellä mainitut riistalaji, saada. Tällöin tavoite kokonaiskannaksi tulee olla niin suuri, että se tuottaa kestävästi halutun saalismäärän. Muita tärkeitä, olosuhteista riippuen ylämäärää rajoittavia asioita ovat ympäristön kantokyky,seuran ruokintaresurssit tai vahinkojen aiheutuminen sekä maanomistajien sietokyky. Monelle pienriistalajille voi määrän sijasta riittää epätarkemmat suureet, kuten onko lajia nyt liian vähän,sopivasti vai liikaa,josta tavoitteeksi seuraa lisääminen, nykytilan ylläpito tai vähentäminen. Voipa jonkin lajin alueellisen esiintymisenkin palautuminen olla tavoite. Maanomistajien näkemykset on tärkeää ottaa huomioon ja keskustella tavoitteista.Riistakannan lisääntyminen voisi näkyä myös metsästämättömän maanvuokraajankin lautasella. Riistanhoidon suunnitelman voi tehdä tietotason ja voimavarojen mukaan ja Elinympäristöjä päivittää sitä tiedon kerMetsästysseurassa hoitamaan tyessä milloin vain. Suunnitelman voi Elinympäristöllä tässä tapahtuvan tehdä taulukkomuodosyhteydessä tarkoitetaan riistanhoidon sa listaamalla alueella kaikkea eläimen elämiesiintyvät riistalajit ja seen liittyviä tarpeita. selkärangan tulisi niiden nykymäärät. Seuriistan hyvinperustua riistanhoidon Merkittävin raavaksi mietitään kunvointiin liittyvä seikka on kin lajin kohdalla minkä kuitenkin luonnon tarjosuunnitelmaan. verran eläimiä haluttaiamalla elinympäristöllä. siin olevan. LajikohtaiTähän tähtää muun musen tavoitemäärän määrittelyä nykyinen määrä, tavoitemäärä, assa riistaa reunoilta -hankkeet ja ohjaa lajista riippuen eri tarpeet. elinympäristön hoitotoimet ja monet muut luonnon monimuoToteutettavat toimet taas metsästysjärjestelyt. toisuusohjelmat. voidaan jakaa karkeasti kahteen Kun elinympäristöä ajatellaan osaan, eli elinympäristöön liitty- Mitä tavoitteeksi? riistalaji ja sen tarpeet kerrallaan, viin asioihin ja metsästysjärjeste- Suurikokoisille hyötyriistalajeille löytyy alueelta kuin alueelta pielyihin. Molempien suunnittelulle tavoitemäärä voidaan määritel- nempiä tai suurempi kohteita, on ensiarvoisen tärkeää tieto lä yksinkertaisimmillaan mietti- joissa lopulta pienin ponnistukalueella olevan riistan määrästä mällä, paljonko saalista halutaan sin autetaan riistaa. Riista tarvit-
• Jari Niskanen Vahingollisten pienpetojen pyynti on osa riistanhoitotyötä. see elinpiiriinsä muun muassa suojapaikan, lepopaikan ja ravintolähteitä sekä lisääntymiseen ja poikasvaiheeseen liittyviä ympäristöjä. Olosuhteita voidaan usein parantaa. Jos huomataan yhden tarveolosuhteen poissaolo lajilla,joka ei ruokinnasta huolimatta ole menestynyt, voi seikan korjaaminen muuttaa tilanteen positiiviseen suuntaan. Sama toimenpide hyödyttää usein monia lajeja. Voidaan jättää kaistaleita raivaamatta tai lisätä tietoisesti talvista ravinto- ja suojakasvien osuutta sopiviin paikkoihin. Toimia voidaan toteuttaa mahdollisuuksien mukaan. Pienetkin asiat ja kohteet vaikuttavat. Metsästäjät tuntevat paikkoja,joissa riista viihtyy.Kyseisestä paikasta voi ottaa mallia ja pyrkiä lisäämään sen ominaispiirteitä muuallekin maanomistajien kanssa yhteisymmärryksessä. Edelleen perinteinen talviruokinta, riistapellot, kerput, petojen pyynti, nuolukivet ja niin edelleen ovat tärkeä osa riistaelinympäristön tai riistan elinpiirin parantamista. Suunnitelmallisuus lisää niidenkin vaikutusta. Metsästys tilanteeseen sopivaksi Riistakannoille on paikallisesti suurta vaikutusta milloin ja millaisia eläimiä saaliksi saadaan. Etenkin suurriistalla valikoivan metsästyksen vaikutus korostuu. Siinä missä harkittu valikointi on suurriistakannan kohdalla sijoitus tulevaisuuteen, voi esimerkiksi tiheää rusakkokantaa verottaa reilulla kädellä tautiperäisen romahduksen välttämiseksi. Yhtälailla supikoira- ja minkkikantaa ei voi liikaa vähentää. Kanalinnuilla taas paikallinen verotus ja valikoivuus vaikuttaa alueellisesti. Maanlaajuisesti pienriistan metsästys näyttelee lopulta aika pientä osaa saalislajien kokonaiskannanvaihteluissa. Kaikkiaan riistaeläinten erilaisuuden vuoksi verotus tulisi miettiä ja päivittää lajikohtaisesti. Metsästysjärjestelyillä metsästys tulee sovittaa kulloiseenkin riistalajin kannan tilanteeseen sopivaksi. Jollekin lajille voidaan sopia kiintiöitä, metsästyksen tehostamista tai suoja-alueita sopiville paikoille. Myös jatkuva metsästyspaine saalismäärästä riippumatta vähentää eläinten viihtyvyyttä alueella.Metsästystä ja rauhoitusta voidaan ajallisesti vaihdella vaikkapa parin viikon välein, jotta eläimet pysyvät alueella. Tilanteen muuttuessa seura on nopein reagoimaan ja päivittämään metsästysjärjestelynsä.Jos seurojen riistanhoidonsuunnittelu toimii laajemmallakin alueella, vähenee riistakeskuksen ja ministeriön ohjaustarve. Nighthunter Xtreme 3-15×56 2m Nighthunter Xtreme 2-10×50 2m Nighthunter Xtreme 1.6-8×42 2m Nighthunter Xtreme 1-5×24 2m Ristikko 4A-1 Ristikko 4A-1 Ristikko 4A-1 Ristikko 4A-1 Pimeys oN ystäväsi steiner Nighthunter extreme kiikaritähtäimet ovat valmistettu metsästäjälle, joka asettaa varusteilleen korkeimmat vaatimukset. 94% valonläpäisy, HDlinssit Diamond Night pinnoitteella sekä kestävä ja käyttäjäystävällinen muotoilu auttavat sinua keskittymään olennaiseen eli metsästykseen. mallistosta löydät neljä erilaista kiikaritähtäintä jotka kaikki ovat varustettu portaattomasti säädettävällä punaisella valopisteellä. steiner Nighthunter extreme kiikaritähtäimet toimivat täydellisesti niin ajojahtitilanteissa kuin pimeinä kyttäysiltoinakin. Koe metsästyksen uusi nautinto. maahantuoja: Sako FIRST ClaSS kauppIaaT löydäT oSoITTeeSTa www.SakoSuomI.FI Metsästäjä 5 l 2013 l 45
• Erkki Kauppi Lintuluoti löysi paikkansa Millainen ase ja patruunat soveltuvat parhaiten lintumetsälle? Monella on oma suosikkinsa , mutta lintujahdissa tilanteet vaihtelevat ja jokainen osuma on erilainen. M etsästys oli aikanaan hyvin tärkeä osa ravinnon hankintaa. Lintuja oli runsaasti, ja niistä saatiin hyvää lisuketta varsinkin syksyiseen ja talviseen ruokapöytään. Ansojen lisäksi jahdissa käytettiin jousiaseita kolkkanuolella,haulikkoja sekä kiväärejä. Haulikko ei ollut kovin suosittu, koska hauleja kului moninkertainen painomäärä verrattuna lintuniuhan pieneen pallomaiseen luotiin. Lintuja oli runsaasti, joten ampumamatkat olivat verrattain lyhyitä. Reilut sata vuotta sitten patruunoita ampuvat aseet alkoivat yleistyä. Pienoiskivääri oli myös paljon käytössä lintujahdissa. Heikonlaisen tehonsa vuoksi sen käyttö metsästykseen rajoitettiin 1900-luvun loppupuoliskolla. Keskisytytyspatruunoista oli aluksi käytössä mm. 22 Vierling,22 Hornet,25-20 Remington.Tietenkin käytettiin myös sotilasaseita, ensisijassa 7,62x53R, Ruotsin ja Japanin kuuspuolikkaat. Lintuluodikoille kysyntää Viime vuosisadan puolivälin tienoilla hirvet olivat harvassa, mutta lintuja oli runsaasti. Niinpä lintuluodikoille oli kysyntää. Sotilaspatruunoista syntyi kotimaisia muunnoskaliipereja, esimerkiksi 6,3x53R,7x53R,7x54 ja 7mm Jappi. Valmet ja Viitasen asepaja olivat useiden pienten asepajojen lisäksi merkittäviä sotilasaseiden muokkaajia. Eräs paljon käytetty oli 6,5x52R, joka sekoitettiin 25-35 Win kaliiperiin. Pari suomalaista patruunatehdasta valmisti patruunoita, joiden rasioissa oli molemmat kaliiperimerkinnät. Erot ovat onneksi niin pienet, että sillä ei yleensä ollut käytännön merkitystä ja patruunoita voitiin käyttää kummassakin aseessa. Syynä piippujen vaihtoon tai uudelleenporaukseen oli pääsääntöisesti piippujen syöpyminen huonon hoidon takia. Elohopeanalliset sotilaspatruunat pilasivat piipun, jos sitä ei puhdistettu huolellisesti ampumisen jälkeen. Mosiniin tehtiin uudet, pienempireikäiset 46 l Metsästäjä 5 l 2013 piiput, kuuspuolikkaat taas porattiin suuremmiksi. Mosininkin piippuja porattiin 8,2x53R ja 9,3x53R kaliipereihin hirvijahtia varten. Näihin aseisiin valmistettiin ja ladattiin myös kevyempiä, pyöreäkärkisiä lintuluoteja. Hidasluotisten patruunoiden käytössä, 22 Vierling, Hornet ja 25-20 Remington, suositeltiin esimerkiksi metsokukolle monesti lyijykärkisen luodin käyttöä saaliin varmistamiseksi. Näiden luotien osumisnopeus sadan metrin etäisyydellä on viidensadan m/s paikkeilla, jolloin lihahäviöt ovat yleensä melko pieniä lyijykärjelläkin. Uusia metsästyaseita sodan jälkeen Jatkosodan aikana Sakon herrat suunnittelivat toivorikkaana sodan jälkeistä elämää. Niinpä kehitettiin nimenomaan lintujahtiin soveltuva, täysin uusi ase kaliiperissa 7x33. Ase ja patruunat tulivat myyntiin syksyllä 1946.Pyöreäkärkinen,5,1 grammaa painava kokovaippaluoti lähti 720 m/s. Lentorata on hieman kaareva, mutta 150 metriä on vielä käypä ampumaetäisyys. Luodin tylppä muoto on edelleenkin hyvä pysäyttäjä.Tarjolla oli myös samoilla dimensioilla lyijykärkiluotinen patruuna. Sakon L46 luodikkoon tuli pian myös lisää kaliipereja.Vanhat 22 Hornet ja 25-20 olivat käypäsiä lintumetsälle. Viisikymmenluvun alussa USA:ssa syntyi kaliiperi 222 Remington armeijan uuden patruunan kehitystyön yhteydessä. Tämä ?Viisseiska? saavutti nopeasti vankan jalansija lintumiesten keskuudessa. Nopean, teräväkärkisen luodin lentorata on laakea ja tuuliherkkyys melko pieni. Patruunasta oli 1960 ja -70 luvulla tarjolla myös ?vihreä? malli. Luodin lähtönopeus oli vain 895 m/s, kun normaalilataus oli 975 m/s. Tämä patruuna ei rikkonut lintua niin helposti kuin kovempi lataus. Standardi lähtönopeus 50 grainin,3,2 gram- man luodilla on nykyään 970 m/s.Sadan metrin etäisyydellä nopeus on 795 m/s, joka helposti osuessaan aiheuttaa hydrostaattisen shokin, eli räjäyttää linnun enemmän tai vähemmän syömättömään kuntoon.Osuma kivipiiraan tai rintalastaan kokovaipallakin voi tehdä rumaa jälkeä melko kaukaakin. Omien kokemusten mukaan vastaava lyijykärkiluoti särkee räkättirastaan 130:n metrin etäisyydeltä pieniksi palasiksi. Varis taas säilyi ehjänä ammuttuna kahden sadan metrin päästä nopeuden pudottua 640 metriin sekunnissa. Melkein duplikaatteja ominaisuuksissa ovat sittemmin syntyneet 222 Rem Mag ja 223 Rem. Magnum versio on melkein kuollut, sitä lataa mm. Sako silloin tällöin. Sotakäytössä levinneen 223 Rem kehitystyöhön on satsattu runsaasti, ja siihen löytyy hyvin paljon erilaisia luoteja, joista raskaammat vaativat normaalia tiukemman rihlan nousun. Omassa kategoriassaan on kaliiperi 22-250 Remington,joka 1150 m/s lähtönopeudella voi särkeä linnun vielä kahdensadanmetrin etäisyydellä. Nykyään eniten käytettyjä lintukaliipereja ovat 222 Rem, 223 Rem, 243 Win, 6,5x55 SE ja 308 Win. Uudehko tulokas 260 Rem pääsee samoihin tehoihin kuin 6,5x55, ja sopii lyhyempään lukkolaitteeseen. Valitettavasti tehdaspatruunoiden luotivalikoima on pienempi,mutta itselataamalla on paljon mahdollisuuksia. Moni asia vaikuttaa onnistumiseen Eri kaliiperien paremmuudesta lintujahtiin on monia mielipiteitä.Lentoratojen suhteen edellä mainituilla kaliipereilla on yllättävänkin pienet erot sopivilla luodeilla. Normimetsästäjä ei juuri ammu kahtasataa metriä kauemmas. Tällöin 150 metrin kohdistusetäisyydellä putoamat ovat vain neljästä seitsemään senttiä.Jos ammutaan tätä kauemmas, muuttuu homma pian ?ammattilaisten?
• asiaksi.Etäisyydellä 250 metriä putoamat ovat 15 ? 20 cm ja kolmella sataa 25 ? 40 cm. Tuulipoikkeamat ovat myös merkittäviä ja osuman saamiseksi etäisyys on arvioitava tarkasti tai mitattava.Tuulen vaikutus pitää myös pystyä ottamaan huomioon. Lintujahdissa on perinteisesti käytetty pääsääntöisesti kokovaippaluoteja, lukuun ottamatta vanhoja hitaita kaliipereja joissa on voitu käyttää lyijykärkiluoteja saaliin varmistamiseksi. Nettisivuilla löytyy nykyään paljon kertomuksia ja mielipiteitä reikäpäisten tarkkuusluotien käytöstä lintumetsällä. Lapuan Scenareita ja Sierran tarkkuusluoteja kehutaan nettisivuilla. Alle kahdeksansadan m/s osumisnopeudella nämä lukuisten kertomusten mukaan toimivat melko tyydyttävästi. Reikäpään tulee tietenkin olla sopivan pieni ja luja, jotta se ei aukea osumasta. Onpa tarjolla jopa laitteita, joilla reikää voidaan pienentää toiminnan varmistamiseksi. Kuitenkin on muistettava, että jokainen osuma on erilainen,eikä mitään selvää sääntöä ole tarjolla. Osuma kivipiiraan tai sopivasti esimerkiksi rintalastaan voi aiheuttaa melkoista tuhoa, olipa luoti minkä mallinen tahansa. Patruunoiden ballistisia tietoja kuten luodin nopeus, lentorata ja tuulipoikkeama löytyvät patruunatehtaiden esitteistä tai ballistisista laskureista. Ballistisia ohjelmia on myytävänä, mutta niitä löytyy myös netistä ilmaiseksi. Monet luoti- ja patruunatehtaat tarjoavat omia Etäisyys Nopeus laskureitaan nettisivuilla. [m] [m/s] Sekä Lapua että Sako 0 890 ovat laatineet ballistiikka25 867 50 843 laskureista iPod-versiot, 75 821 jolloin ohjelmat kulkevat 100 798 mukavasti puhelimessa 125 776 maastossakin. Näiden 150 754 175 733 tarkkuutta mainostetaan 200 711 erinomaisiksi, ja ne ovat 225 690 varsinkin pitkän matkan 250 670 275 650 kilpa-ampujille käyttökel300 630 poisia. 325 610 Linnunmetsästäjän 350 591 tulee joka tapauksessa 375 573 400 553 perehtyä luodin lentora425 534 taan osuman varmistami450 516 seksi ja takamaaston tur475 498 vallisuuden vuoksi. 500 481 Pienoiskiväärin patruunoita on käytetty paljon lintujahdissa. Vasemmalla 22 Short, keskellä 22LR, jota nykyään taas saa käyttää pienemmille linnuille. Oikealla 22 Winchester Rimfire Magnum, joka riittää metsollekin. Vanhoja lintupatruunoita, vasemmalta 22 Vierling, 22 Hornet, 25-20 Win, 2535 Win, 6,3x53R, 7x33 Sako, 7x53R, 7 mm Jappi, 7x54, 7,62x53R ja 8,2x53R. Uudempia lintupatruunoita, vasemmalta 222 Rem ( Viisseiska ), 222 Rem Mag, 223 Rem, 22-250 Rem, 243 Win, 260 Rem, 6,5x55 SE, 308 Win 8 g ja 308 Win 12 gramman tarkkuusluodilla. Reikäpääluodilla ladattuja patruunoita, joita käytetään lintujahdissa, vasemmalta 223 Rem, 6PPC USA, 6,5x55 SE Lapua Scenar ja 308 Win Sako Super Match. Energia Aika Lentorata Tuulipoikkeama 1 naksu Ennakko Etäisyys [J] 3168 3004 2846 2694 [s] 0 0.028 0.058 0.088 [cm] -4.5 -1.6 0.6 1.8 [mrad] ? -0.6 0.1 0.2 [naksu] ? 6 -1 -2 [cm] 0 0.1 0.5 1 [mrad] ? 0 0.1 0.1 [naksu] ? 0 1 1 [cm] ? 0.2 0.5 0.8 [cm] ? 2.8 5.8 8.8 [mrad] ? 1.1 1.2 1.2 [m] 0 25 50 75 2549 2409 2275 2147 2024 1907 1795 1688 1586 1488 1395 1307 1222 1142 1066 994 925 0.119 0.15 0.183 0.217 0.251 0.287 0.324 0.362 0.401 0.441 0.483 0.526 0.57 0.616 0.664 0.713 0.764 2.2 1.6 0 -2.7 -6.5 -11.5 -17.8 -25.5 -34.7 -45.4 -57.8 -72 -88.2 -106.4 -126.9 -149.8 -175.3 0.2 0.1 0 -0.2 -0.3 -0.5 -0.7 -0.9 -1.2 -1.4 -1.7 -1.9 -2.2 -2.5 -2.8 -3.2 -3.5 -2 -1 -0 2 3 5 7 9 12 14 17 19 22 25 28 32 35 1.9 3 4.4 6 8 10.3 12.9 15.8 19.1 22.8 26.8 31.3 36.2 41.6 47.5 53.8 60.7 0.2 0.2 0.3 0.3 0.4 0.5 0.5 0.6 0.6 0.7 0.8 0.8 0.9 1 1.1 1.1 1.2 2 2 3 3 4 5 5 6 6 7 8 8 9 10 11 11 12 1 1.2 1.5 1.8 2 2.2 2.5 2.8 3 3.2 3.5 3.8 4 4.2 4.5 4.8 5 11.9 15 18.3 21.7 25.1 28.7 32.4 36.2 40.1 44.1 48.3 52.6 57 61.6 66.4 71.3 76.4 1.2 1.2 1.2 1.2 1.3 1.3 1.3 1.3 1.3 1.4 1.4 1.4 1.4 1.4 1.5 1.5 1.5 100 125 150 175 200 225 250 275 300 325 350 375 400 425 450 475 500 Sako Ballistics-laskurilla laskettu 308 Win 8 gramman luodin lentoratatietoja. KALIIPERI 222 Rem 222 Rem 223 Rem 22-250 Rem 6PPC USA 243 Win 6.5x55 SE 6.5x55 SE 308 Win LUOTI Tyyppi Kokovaippa Reikäpää Kokovaippa Kokovaippa Reikäpää Kokovaippa Reikäpää Reikäpää Kokovaippa Paino Gramm 3,2 3,4 3,5 3,2 4,5 5,8 8,0 9.0 8.0 Grs 50 52 55 50 70 90 123 139 123 Nopeus m/s 0 100 975 800 925 785 1005 850 1150 950 945 825 870 781 920 860 850 803 900 800 200 638 660 710 776 715 700 802 758 709 300 515 550 595 623 610 625 747 714 626 Lentorata cm / m ( Tähtäikorkeus - 4,5 cm ) 50 100 150 200 250 0.4 2.1 0 -8.0 -21.3 0.6 2.3 0 -7.0 -19.9 0 1,7 0 -5,7 -16,1 -0.6 1.1 0 -4.4 -12.8 0,3 1,9 0 -6,0 -16,5 0.8 2.5 0 -6.9 -18.8 0,2 1,7 0 -5,3 -14,3 0.7 2.2 0 -6.2 -16.7 0.6 2.4 0 -6.5 -18.6 300 -42.0 -39.4 -32,5 -26.3 -32.9 -36.2 -27,4 -31.7 -35.7 Tuulipoikkeama cm Tuuli 3 m/s 50 100 150 0,7 3,1 7,4 0,6 2,7 6,3 0,6 2,5 5,8 0,6 2,4 5,7 0,5 2,2 5,2 0,4 1,8 4,2 0,3 1,1 2,6 0,3 1,4 3,2 0,5 1,9 4,3 200 13,9 11,7 10,8 10,6 9,6 7,7 4,7 5,8 8 250 23,1 19,2 17,7 17,5 15,6 12,4 7,4 9,2 12,8 300 35,4 29,1 26,7 26,6 23,5 18,4 10,9 13,5 19,1 Eräiden lintupatruunoiden taulukkoarvoja. Metsästäjä 5 l 2013 l 47
• HUIPPUMERKKIMME Radan kautta kohti syksyn jahteja - osta Lapua-patruunat nyt! 90-juhlavuoden kunniaksi tarjoamme -20 kpl Lapua .308Win Naturalis-patruunoita ja -40 kpl Lapua .308Win FMJ-patruunoita yhteishintaan 109 ?! Lapua .308Win Naturalis & FMJ -kampanjassa mukana mm. Ahti Huvila Oy, Soini Armoria, Jyväskylä Ase ja Kone Oy, Turku Asekauppa Erkki Lähdeniemi, Tampere Eräkellari Oy, Kaustinen Eräkontti Oy, Riihimäki Forssan Ase ja Retkeily, Forssa J. Kärkkäinen Oy, Lahti, Oulu, Ylivieska Jokierä Ky, Joensuu Juvan Rauta ja Maatalous Oy, Juva Karhulan Ase ja Erä, Karhula Kesport, Äänekoski Kemiön Metsästyspuoti, Kemiö KT-Sportcenter, Kuusankoski Maali-Konekota, Ivalo Sissos-Myymälä Oy, Rauma T:mi Heinolan Kontti, Heinola Urheiluase Oy, Helsinki Väri ja Urheilu Simonen Oy, Sodankylä Nordic Distribution Oy Nordis PL 5, 62101 LAPUA www.nordis.fi Nordis Oy Naturalis ja FMJ Metsästäjä nro 5 2013.indd 1 15.8.2013 11:04:47 Kun saat saalista... Vakuumikaupasta saat laadukkaat tuotteet saaliin käsittelyyn ja säilytykseen. Saksalaista laatua. ? Lava-vakuumikoneet ? Landig-kylmäsäilytyskalusteet ? Landig-lihamyllyt ? Graef-siivutuskoneet Meiltä saat myös laadukkaat veitset ja leikkuulaudat Tilaa: www.vakuumi.f i S-posti: myynti@vakuumi.fi, puhelin: 044 560 8245 Vakuumi kauppa
• Niksinurkka Teksti ja kuvat: Timo Niemelä Kohti kokonaisvaltaista luonnonhoitoa lll Kaikki suojellut, säästetyt tai erityiseen hoitoon otetut elinympäristöt ovat tärkeitä luonnon monimuotoisuuden köyhtymisen pysäyttämisessä. Elinympäristöjen tilaan vaikuttavat merkittävimmät päätökset tehdään kuitenkin yhä talousmetsiemme tavanomaisen hoidon yhteydessä. Kosteikko houkuttelee vesilintuja puoleensa, ennallistettu suo voi toimia muun muassa riekon ja teeren soidintantereena ja metsäluonnon erityisen arvokas elinympäristö saattaa olla lähiseudun ainut kasvupaikka uhanalaiselle kasvilajille. Miten maanomistaja voisi entisestään lisätä maillaan olevan arvokkaan elinympäristön merkitystä? Luonto on toiminnallinen kokonaisuus, joka on enemmän kuin irrallisten elinympäristöjensä summa. Jo tämän ajattelutavan sisäistäminen helpottaa merkittävästi kokonaisvaltaisen luonnonhoidon periaatteiden omaksumista. Esimerkiksi yksittäisen kosteikon arvo vesilinnuille on sitä suurempi mitä monimuotoisempia kosteikkoon rajautuvat vaihettumisvyöhykkeet ovat ja mitä enemmän vastaavankaltaisia muita elinympäristöjä alueella sijaitsee. Yksittäisen maanomistajan mahdollisuudet vaikuttaa elinympäristöjen kytkentöihin laajemmin ovat useimmiten varsin rajalliset, mutta vastaavaa voi tehdä tilakohtaisesti . Olennaista on oppia ymmärtämään, miten erilaiset maankäytön ja luonnonhoidon ratkaisut vaikuttavat kohteen ominaisuuksiin ja millaisia niiden kokonaisvaikutukset ovat. Kosteikkoalueen hoito on muutakin kuin vain vesiluonnon hoitoa. Monimuotoiset ja eri tavoin hoidetut vaihettumisvyöhykkeet lisäävät kosteikkoympäristön arvoa luonnon monimuotoisuuden kannalta. Teksti ja kuvat: Petteri Kontila Trukkilavasta ruokintakatos lll Meille tuli työpaikalle muutamia kookkaampia koneita aina Belgiasta asti, joiden alustana oli 150 x 150 cm kokoisia trukkilavoja. Koska niille ei talossa enää käyttöä ollut, oivalsin kierrättää ne uuteen tarkoitukseen. Sahasin kookkaan 150 x 150 cm laudasta ja lankusta kasatun lavan puoliksi, josta sain suoraan kaksi samankokoista kappaletta 75 x 150 cm. Näistä tuli kaksi sopivaa osaa ruokintakatoksen ?hatuksi? eli katoksi. Asettelin katto-osat Trukkilavan koko on 150 x 150 cm, josta sai sopivasti kaksi puolikasta katoksi. Tässä katto ja runko valmiina kuljetettavaksi maastoon. Työpaikalle tulleista trukkilavoista syntyi riistanruokintakatos pienellä vaivalla ja vähin kustannuksin. lattialle noin 1:4 kaltevuuteen ja naulasin laudan pätkillä ne kiinni toisiinsa ja ruokintakatoksen ?hattu? oli näin valmis. Lopuksi kasasin kaksi noin puolitoista metrisillä jaloilla olevaa jalkapukkia kakkosnelosista ruokintakatoksen rungoksi, näin pääkomponentit ruokintakatokseen olivat valmiina. Kuljetin valmiit osat ja ruokintakatoksen vanerilevystä valmistetun syöttölavan sekä muut tarveaineet paikalleen maastoon moottorikelkan ahkiossa ja kasasin katoksen paikalleen. Tarveaineisiin meni 10 metrin verran kakkosnelosta, jonka jouduin ainoastaan ostamaan. Muut tarpeet: 4 ? 5 ? naulat tusinan verran, katto-osan pellit vanhasta purettavasta rakennuksesta ja vanerilevyn sain lankomieheltä. Koko komeudelle tuli näin hintaa vain parikymppiä ? ja riistanhoitotöistähän ei tietenkään makseta mitään. Ruokintakatos oli valmis ja paikallaan maastossa. Jägaren 4 l 2013 l 49
• Nro 5 ? Lokakuu 1963 Metsästäjä 50 vuotta sitten Apulaistoiminnanjohtaja Keijo Nyberg: Hirven nahan talteenotto Kun erämies saa ensimmäisen hirvensä kaadetuksi, ottaa hän säännöllisesti hirven nahan metsästysmuistoksi. Se tulee olemaan komeana mattona parhaan huoneen lattialla ja muistuttamaan jatkuvasti miellyttävistä eräretkistä. 50 l Jägaren 4 l 2013 lll Näin ajatellaan etukäteen. Ajan mittaan tilanne on kuitenkin toinen. Hirventaljasta lähtee karvoja, se menettää kauniin kiiltonsa ja talon naisväen kanssa tulee taljan hienoudesta erimielisyyksiä. Jo hirveä nyljettäessä tulisi ottaa huomioon, että nahasta on tarkoitus tehdä metsästysmuisto. Hirvi tulisi nylkeä oikealla tavalla. Jo alusta pitäen olisi uskottava, että hirven talja on mattona huono. Se ei kestä kulutusta, vaikka talja olisi kunnolla valmistettu. Seinän koristeena hirventalja kestää. Yleensä hirvi nyljetään niin, että jalat katkaistaan, jolloin sorkat ja osa jalkojen nahasta jäävät pois. Kuitenkin tulisi ne nylkeä mukaan silloin, kun taljasta valmistetaan koristenahka. Nylkeminen ei hidastu paljonkaan. Myös tulee nylkeminen suorittaa huolellisesti, että taljaan ei tule reikiä. Kun hirvi on nyljetty, on nahka heti suolattava. Jos suolaamisen jättää myöhempään ajankohtaan, saattaa se unohtua niin pitkäksi ajaksi, että talja on jo päässyt pilaantumisen alkuun. Lämpimällä ilmalla se tapahtuu hyvin nopeasti. Suolaa on käytettävä runsaasti. Nyljetty nahka levitetään ja suolaa ripotellaan lihapuolelle. Nahka käännetään kokoon paketiksi, niin että suola ei pääse valumaan ulos. Ja parasta on, jos nahka voidaan mahdollisimman nopeasti toimittaa muokkaamoon valmistettavaksi. Hirven talja ei sovi kaikkiin koteihin. Se on niin suuri, että se vaatii suuret tilat päästäkseen kunnolla ?esiin?. Hirven nahasta voidaan kuitenkin valmistaa muutakin kuin koristetalja, joten jokainen voi ottaa ampumansa hirven nahan muistoksi. Eräät parkitusliikkeet ovat valmistaneet hirven nahat pehmeäksi käyttönahaksi. Joissakin tapauksissa on jopa kokeiltu sen sopivuutta nahkatakin raaka-aineeksi, mutta ainakin toistaiseksi on hirven nahka pitänyt huonosti mittojaan. Siitä tehty takki on venynyt ja menettänyt ryhtinsä. Sen sijaan eräät metsästäjät ovat käyttäneet pehmeäksi parkittua hirvennahkaa autossa istuinten suojana, ja se on ollut siihen tarkoitukseen erittäin sovelias. Se suojaa hyvin arankin sisustuksen koirien kynsiltä ja lialta. Metsästystoverillani on hirvennahasta tehty metsästysreppu. Sitä varten nahka valmistamisvaiheessa halkaistiin, jolloin siitä tuli hyvin pehmeä ja samalla tarpeeksi kevyt. Ja reppu on jo kestänyt monen vuoden rasitukset eikä ole kulunut juuri lainkaan. Kanteen on vain painunut monilla nuotioilla istumisten jäljiltä tuo kuuluisa herttaässä.
• Teksti ja kuvat: Marja Martikainen Erävaris opastaa parhaille paikoille Viitasaarella toimiva eräopas Ville Varis kokee onnistuvansa työssään, jos asiakas saa mielenkiintoisia tilanteita ja hyviä kokemuksia. V ille Varis, 37, on toteuttanut sen, mistä moni unelmoi.Lapsesta asti intohimoinen eränkävijä ja metsästäjä on nykyisin eräopas-yrittäjä,joka tarjoaa asiakkailleen melontaa ja köysiaktiviteetteja,kalastusta ja pienriistan metsästystä. Näiden yhteyteen järjestetään tarpeen mukaan saunapalveluja, tyky-päiviä ja värikuulapelejä. Maatalous tuo yrittäjälle vielä hieman runsaat puolet ansiosta, mutta eräopastoiminta kasvaa suunnitelmallisesti vuosi vuodelta. Ville perusti Erävariksen 14 vuotta sitten. Yritystoiminta alkoi koskenlaskusta veneellä ja melontaretkistä, sillä Variksen tila sijaitsee suunnilleen puolivälissä Kolima-Keitele koskireittiä. Noin 20 kilometrin pituisella reitillä on neljä välijärveä ja seitsemän koskea. Ville on tilalla jo viides sukupolvi. Etenkin yritysporukat,polttariporukat ja lomalaiset suosivat melontaretkiä, joita tehdään pääasiassa kesäkuukausina intiaanikanooteilla. Sopivast haastetta antavat köysilaskeutu52 l Metsästäjä 5 l 2013 miset kalliolta, näkötornista ja sillalta. Talvella voidaan kokeilla jääkiipeilyä. - Köysiaktiviteeteissa käytettävät välineet, kuten valjaat, köydet ja kypärät ovat ce-merkittyjä kiipeilyvarusteita. Hyvä laskeutumispaikka on etenkin Karoliinan portaat, joka sijaitsee sopivasti koskireitin varrella ja on yhdistettävissä melontaretkeen, Ville kertoo. Kalastus kiinnostaa kotimaisia mutta yhä enenevässä määrin myös ulkomaisia asiakkaita. Kalastamaan pääsee koskilla ja järvillä, joilla pääsee myös vetämään nuottaa ja saunomaan lautalla. Villen oma ykkösharrastus on metsästys, josta kertovat suvun metsästysmuistot ja valokuvat eri vuosikymmeniltä kodin seinillä. - Aiemmin minulla oli ykkösenä hirvenmetsästys,mutta viime vuosina kanalintumetsästys on ajanut sen ohi. Nyt minulla on ensimmäinen haukkuva koira, pohjanpystykorva. Ja kun meillä on nyt kaksi lastakin, hirvijahtiin ei riitä enää aikaakaan, kuusivuotiaan tytön ja kolmivuotiaan pojan isä kertoo. Metsästykseen Villeä innostaa sen tarjoama haaste.Tänä vuonna kausi alkoikin sorsajahdilla,jossa hän metsästää sorsia haukkuvalla koiralla ja metsästysjousella. - Toisin kuin luulisi, koiran haukku saa sorsan jäämään paikalleen ja linnut saattavat tulla koiraa kohtikin. Pääsen hiipimään hiljaa sopivalle etäisyydelle jousen kanssa,hän kertoo. Sorsajahtiin tulee lisää haastetta, kun metsästää jousella haukkuvan koiran avulla. Tuplana taimen ja metsäkanalintu Erävariksen metsästysasiakkaat ovat pääosaltaan eteläsuomalaisia,joilla ei ole omia metsästysmaita. Ville tarjoaa perinteistä suomalaista pienriistametsästystä haukkuvalla koiralla, jolloin ryhmässä on oppaan lisäksi vain kaksi henkilöä. Jos tulijoita on enemmän, porukka jaetaan kahteen linturyhmään ja yhteen jäniskoiraryhmään, joilla on omat oppaansa. Uusille maille metsästämään mennessä paikallinen opas on välttämätön,jotta päivästä jäisi hyvä kokemus ja saalistakin tulisi. Ville vie ryhmänsä paikkoihin ja tilanteisiin, jossa asiakkailla on parhaat mahdollisuudet onnistua. Hänellä on mukana oma ase vain haavakoiden varalta. Tilanteet vaativat monenlaista ennakointia ja hienovaraista neuvomista. - On aivan eri asia metsästää itse kuin kehittää tilanne sellaiseksi, että toinen saa saaliin. Tämän asian opetteleminen on ollut antoisaa ja haasteellista Ville sanoo. Skotlannista hän poimi idean, jossa yhden päivän aikana tavoitellaan tuplasuoritusta. Skotlannissa suurin ?tupla? oli saksanhirvi ja lohi samana päivänä.Sitten tulivat kauris ja taimen.Miten tämän voisi Suomessa hyödyntää? - Keksin, että taimenenkalastus päättyy taimenen kuturauhoituksen vuoksi koskilla 10.9, mikä on samalla ensimmäinen kanalin-
• nustuspäivä. Siitä syntyi yhdistelmä taimen ja metsäkanalintu. Ville suunnitteli tarkkaan ohjelmapaketin, joka sisältää kaiken tarvittavan. Mahdollista on myös saada lintu täytettynä muistoksi tapahtuneesta. - Asiakkaan kanssa lähdettiin 10. päivän aamuna aikaisin koskelle,jossa kalastettiin aamupäivään, mutta ilman saalista. Sitten täytyikin lähteä metsälle.Pitkän tarpomisen jälkeen saatiin vihdoin teerihaukku, joka kesti yllättävän pitkään ja josta kaveri sai teeren ammuttua. - Sitten takaisin koskelle. Ilta ehti jo pimetä kun näin pintovan taimenen kaksi kertaa. Neuvoin asiakkaan paikalle ja pilkkopimeässä taimen nappasi perhon, ja tupla oli taskussa. Matkailijalle on tarjottava kokonaisuus Vaikka työ onkin samalla mieluisa harrastus, yritystoiminta vaatii jatkuvaa kehittämistä. Vaativille asiakkaille on tarjottava koko paketti majoituksista ja ruuasta alkaen. Metsästysmatkailuyritys hyödyttääkin paikkakuntaansa monilla tavoilla: asiakkaat maksavat metsästysseuralle luvista ja ostavat majoitusta, polttoainetta,ruokaa ja juomaa.Monella on mukana myös perheenjäseniä. - Ei synny hyvää metsästyskokemusta, jos asiakas vain otetaan metsälle katsomaan, mitä Eräopas Ville Varis toimii myös alueensa petoyhdyshenkilönä. Valokuvissa on lintu- ja kalasaalista lapsuudesta lähtien.t muut tekevät. Metsästysmatkailu vaatii tietyn tason, josta näkee, että tapahtuma on suunniteltu ja sen eteen on nähty vaivaa niin että juuri asiakas on se, joka pääsee tilanteeseen. Metsästyspäivältä odotetaan myös rauhoittumista, tulilla istumista ja yhdessäoloa. Reitit on suunniteltava niin, että ne ovat mielenkiintoisia, mutta eivät kulje kaikkien pahimpien pusikoiden läpi. - Koiran mukanaolo on hyvin tärkeää. Metsästykseen kuuluu koiran haukun kuuntelu ja GPS-pannan avulla on mielenkiintoista seurata, miten koira tekee työtä koko ajan vaikkei mitään aina kuulukaan. Eikä metsälle ole pakko lähteä aseen kanssa, myös valokuva tai video riistaeläimestä tai tilanteesta,jossa koira haukkuu metsoa, on kokemisen arvoinen, Ville kertoo. Ville on aina itse mukana asiakkaidensa kanssa, joten haasteena on, miten toimintaa voisi kasvattaa. Opasverkostossa on nyt koiria omistavia metsästäjäkavereita,jotka ovat taitavia metsästäjiä ja jotka tuntevat hyvin maaston. - Itse haluaisin mennä yhä enemmän perinteisen metsästyksen suuntaan. Kokemisen arvoinen juttu voisi olla sellainen, jossa ollaan kolme päivää metsällä. Mukana aseen lisäksi olisi vain suolaa, paistorasvaa, puukko ja tulitikut. Siinä sitten ruoka pitäisi ottaa metsästä jos metsä vain suostuu antamaan. Laadukasta majoitustilaa on suunnitteilla kosken varrelle. Eräopas itse suuntaa syksyllä Ruotsiin katsomaan, voisiko Suomen lyhyttä kanalintukautta ehkä jatkaa siellä. P A T R U U N A T parasta patruunapesään Trophy Bonded® Tip ? patruunan edistykselli- Trophy bonded ® tip Niklattu hylsy ja luoti vähentävät kitkaa ja suojaavat korroosiolta. Luodin umpinainen runko-osa parantaa luun läpäisykykyä. Ulkopuolinen uritus varmistaa optimaalisen laajenemisen. sen rakenteen, muotoilun ja neonpolymeerikärjen ansiosta tarkkuus, ballistiikka ja läpäisykyky ovat huippuluokkaa. Luodin neonpolymeerikärki ja veneperä parantavat lentorataa ja tarkkuutta. Trophy Bonded ® ulkokuori varmistaa luodin luotettavan laajenemisen sirpaloitumatta. .308 10,7g ? .30-06 10,7g ? .308 11,7g ? .30-06 11,7g Uritettu runko-osa parantaa tarkkuutta ja pitää piipun puhtaampana. Ytimeen fuusioitu vaippa maksimoi osumatehon. uutta! 2,99? /kpl Tarjous voimassa sitoumuksetta 30.9.2013 asti. maahantuoja: Katso lähin jälleenmyyjäsi osoitteesta www.hjorth.fi. Metsästäjä 5 l 2013 l 53
• KUVITUS: ASMO RAIMOAHO (kesä) Naama ja leuka punaruskeat Ruosteenpunaiset uloimmat sulat (kevät) Lyhyt pyrstö Peltopyyt hakevat suojaa tiiviistä parvista Kupeilla punaruskeita viiruja (talvi) Siivet tummanruskean ja harmaan kirjavat Harmaa rinta Naaralla vatsan kuvio on heikompi Noin 32 cm cm Oraat Perdix perdix Talvella 350?450 g Jäljet Poikaset Kesällä Oppivat lentämään hyvin varhain, jo parin viikon ikäisinä. Grey Partridge/Rapphöna Hyönteiset Oraat, ruohot, rikkakasvien siemenet, jyvät, kukat, lehdet, silmut ja hyönteiset. g Peltopyy Siemenet Ravinto Hevosenkengän muotoinen tumma kuvio vatsassa cm Noin 28 cm 220?350 g g Peltopyytä tavataan peltoym- kaset lentävät jo kaksiviikkoisina. päristöissä Suomen eteläpuolisPeltopyytä myös tarhataan ja kolla ja läntisellä rannikkoseuistutetaan maastoon. Luonnonvadulla. Kanta on vahvimmillaan raisia kantoja pyritään elvyttälänsirannikolla. Peltopyy on piemään ja hoitamaan, kun taas metnin metsästettävä kanalintumsästys pyritään kohdentamaan me. Se on vain hieman pyytä istutettuihin kantoihin. Vuopienempi. tuiset saalismäärät ovat 500 ? 6 000 yksilöä. Pesä on kasvillisuuden suojassa pellon reuPeltopyytä saa metnassa tai niityllä. Pelsästää Pohjanmaan, topyy munii maassa Etelä-Pohjanmaan, olevaan pesään touKeski-Pohjanmaan ja kokuussa keskimääPohjois-Pohjanmaan rin lähes 20 yksivärismaakunnissa 10.9.? tä ruskeankeltaista, 31.10.. Muualla maassa ruskeaa tai oliivinvihremetsästykseen tarviMunia ää munaa. Naaras hautaan Suomen riistakes10?30 kpl too noin 25 päivää ja poikuksen lupa. Papanat Peltopyysaaliit Vuosittaiset saalismäärät Tuhatta kappaletta 6 5 4 3 Levinneisyys Pesintä Varma Todennäköinen Mahdollinen Suomen kanalinnut 2 suuruusjärjestyksessä 1 0 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 54 l Metsästäjä 5 l Peltopyy 2013 Pyy Kiiruna Riekko Teeri Fasaani Metso Lähde: Lintuatlas.fi
• LEGENDA ON TULLUT TAKAISIN Zodiac metsästys ja työpuhelimet palaavat Suomeen täysin uudistuneella mallistolla, tarjoten huippuluokan äänenlaadun, ammattilaistason kestävyyden sekä monipuoliset toiminnot sekä kattavan varustevalikoiman. METSÄSTYSPUHELIN VAATIVIIN OLOSUHTEISIIN! VESITIIVIS IP67 NÄPPÄINLUKKO LUKITTAVA TARVIKELIITÄNTÄ VALAISTU GRAAFINEN NÄYTTÖ SUOMENKIELINEN VALIKKO ISKUNKESTÄVÄ RUNKO TAKUU 3 VUOTTA easyHUNT II HELPPOKÄYTTÖISTÄ TOIMIVUUTTA BT-sarja YHTEYDENPITOA ILMAN JOHTOJA TUTUSTU NETTISIVUIHIN WWW.ZODIACSUOMI.FI Forssa: Forssan Ase- ja Retkeily Haapajärvi: Raimo Olkkonen Oy Häijää: Häijään Urheilu Huittinen: Digimesta Joensuu: Carlson, Joensuun Telemaailma Juankoski: Sepon Urheilu Juva: Juvan Rauta ja Maatalous Juva/Koikkala: Agripalvelu Kimito: Kimito Jaktbod Kuopio: Carlson, ERÄ+ Kuusankoski: KT-Sport Lahti: J Kärkkäinen Lappeenranta: Urheilu Koskimies Mikkeli: Carlson Nurmes: Sportia Nurmes Oulu: J Kärkkäinen Pieksämäki: Green Trail Oy Rauma: Sissos Oy Riihimäki: Eräkontti Oy Savonlinna: Carlson Seinäjoki: Wextra Oy Soini: Ahti Huvila Tampere: RXTX-Tuote Vaasa: Kurren Erä ja Kalastus Varkaus: Carlson Ylivieska: J Kärkkäinen, Urheilu ja Lelu
• Raimo Lietsala Väitöskirjatutkija Erika Lindh ja yliopistolehtori Veli-Matti Väänänen, Helsingin yliopisto Sorsalintujen virukset seurannassa Influenssa A ja paramyksovirus-1 ovat yleisiä sorsalintujen viruksia. Metsästäessä ei ole syytä pelätä tartuntoja, kunhan muistaa huolehtia asianmukaisesta hygieniasta sekä metsässä että keittiössä. 56 l Metsästäjä 5 l 2013 I nfluenssa A tunnetaan lähinnä ihmisten kausi-influenssaepidemioiden aiheuttajana, sekä paljon huomiota saaneena H5N1 ?lintuinfluenssana?. Influenssa A -viruksen alatyyppejä tunnetaan kuitenkin yli sata, ja ne muodostuvat eri H ja N-tyypeistä. Mielenkiintoista on se, etteivät sorsalinnut ja rantalinnut näytä sairastuvan influenssainfektion aikana, toisin kuin esimerkiksi kanat, joissa tartuntojen vakavuus vaihtelee lievästä tappavaan. Sorsalinnut näyttävät muodostavan influenssavirukselle tämän luontaisen isännän, eräänlaisen virusvaraston. Sorsat altistuvat influenssaviruksille jatkuvasti, mutta ovat ajan saatossa oppineet sietämään infektioita. Luonnossa virus leviää linnusta toiseen ulosteella saastuneen veden ja rehun välityksellä, esimerkiksi rantavesissä. Erityisen hyvin virukset tarttuvat nuoriin
• niiden ulkoilualueet on suojattava kauttaaltaan riittävän tiheällä verkolla. Tällä halutaan rajoittaa villien ja ulkona pidettyjen lintujen yhteyksiä. Toisin kuin kausi-influenssan aiheuttamat hengitystieoireet, lintujen influenssa A-virus tartunnat ilmenevät ruuansulatuskanavan oireina. Kanaloissa yleisimmät lievät oireet ovat mm.muninnan lasku,apaattisuus ja ripulointi. Vakavan taudin merkkejä ovat hermostolliset oireet sekä nopea leviäminen ja korkea kuolleisuus. Oireiden perusteella ei linnusta voi päätellä mitä tautia se sairastaa, vaan taudinmääritys tehdään aina laboratoriotutkimuksien perusteella.Influenssa A-virukselle on ominaista sen nopea muuntautumiskyky. Tämä ominaisuus on tuttu ihmisen kausi-influenssasta, jota vastaan on päivitettävä rokotetta vuosittain,jotta rokoteteho säilyisi hyvänä. Siipikarjan infektioissa muuntautumiskyky voi ilmetä viruksen taudinaiheuttamiskyvyn muuntumisella vakavin seurauksin. Evira valvoo uhkaavia viruskantoja lintuihin pesimäaikana sekä tiheissä populaatioissa. Ulkonapitokiellolla suojellaan siipikarjaa Siipikarjassa sen sijaan influenssa A-virukset ja Newcastlen tautia aiheuttavat paramyksovirukset ovat merkittäviä taudinaiheuttajia. Tartunnat voivat levitä siipikarjatilojen välillä, esimerkiksi lintu-, muna- tai rehukuljetusten yhteydessä. Usein tartunnan lähteenä ovat kuitenkin viruksia kantavat villit linnut, joissa tartunnat ovat huomaamattomia. Myös harrastus- ja lemmikkilinnut ovat herkkiä sairastumaan vakavaan taudinmuotoon. Siipikarjan suojelemiseksi on asetettu ulkonapitokielto lintujen kevätmuuton aikaan, maaliskuun alusta toukokuun loppuun.Maa- ja metsätalousministeriön asetuksen 386/2006 mukaan lintuja on pidettävä sisätiloissa tai H5- ja H7 -alatyypin viruksia pidetään erityisen uhkaavina, ja korkean taudinaiheuttamiskyvyn omaavia variantteja kutsutaan lyhenteellä HPAI (highly pathogenic avian influenza). Näiden kantojen esiintyvyyttä valvotaan kansainvälisesti, meillä niiden tutkimisesta ja raportoinnista vastaa Elintarviketurvallisuusvirasto Evira. H5N1 ja muutaman muun kannan aiheuttamat vakavat tautitapaukset ihmisessä ovat hyvin harvinaisia, ja ne ovat saaneet alkunsa olosuhteissa, joissa ihmiset ja eläimet elävät läheisessä kosketuksessa keskenään. HPAItartuntoja on tapahtunut myös sairaiden lintujen käsittelyn yhteydessä. Lintujen paramyksovirustyyppejä tunnetaan 10 ja ne infektoivat laajan kirjon lintuja. Tärkein ja parhaiten tunnettu on tyyppi 1 (PMV-1), joka aiheuttaa siipikarjassa ns. ?Newcastlen taudin?. Tartunnan vakavuus riippuu viruskannasta ja lintulajista, ja oireet ovat samankaltaisia kuin influenssa A -virustartunnoissa. Metsästetyistä, näennäisesti terveistä sorsista eristämämme viruskannat eivät näytä aiheuttaneen isäntäeläimelleen erityisen paljon haittaa, toisin kuin lähes vuosittain sairaista tai kuolleista kesykyyhkyistä (puluissa) eristetyt kannat. PMV-1 aiheuttaa vakavaa tautia myös muissa linnuissa,kuten lemmikki- ja harrastelinnuissa sekä viestikyyhkyissä. Tautitilannetta seurataan Suomessa Maa- ja metsätalousministeriön rahoittamaa lintujen influenssa A-virus ja PMV-1 -tutkimusta tehdään yhteistyönä Helsingin yliopiston ja Eviran tutkijoiden kanssa.Hankkeen päämääränä on selvittää influenssa A-virusten yleisyyttä ja alatyyppikirjoa, sekä selvittää mahdollisten korkean taudinaiheuttamiskyvyn virusten olemassaoloa sorsissamme. Samalla tutkimme myös PMV-1:n esiintyvyyttä ja yhteyttä siipikarjan tautitapauksiin. Tutkimusaineistoa on kerätty viiden vuoden ajan. Tutkimuksessa avainasemassa ovat vapaaehtoiset metsästäjät sekä RKTL:n henkilökunta, jotka ovat keränneet näytteitä metsästetyistä sorsista. Tärkeimmiksi näytteenkeruu alueiksi muodostuivat Maaningan kosteikot sekä Lammin ja Utajärven seudun järvet. Influenssa A-viruksen erilaisia matalan taudinaiheuttamiskyvyn omaavia kantoja löytyi joka kymmenennestä vesilinnusta, eniten sinisorsasta. PMV-1esiintyi joka kahdeksannessatoista linnussa, mutta taveilla esiintyvyys oli jopa 10%. Metsästäjillä on tärkeä rooli lintuvirustutkimuksissa, koska he seuraavat tottuneesti isäntäpopulaatiota eli vesilintuja, ja ovat ensimmäisinä havaitsemassa näissä tapahtuvia muutoksia. Evira on tutkinut satoja yksittäisiä, sinne lähetettyjä kuolleena tai sairaina löydettyjä lintuja, mutta vain muutamista on löytynyt influenssa A-virusta tai paramyksovirusta. Jos lintujen joukkokuolemia havaitaan, on niistä tehtävä ilmoitus kunnaneläinlääkärille. Korkean taudinaiheuttamiskyvyn omaavia influenssaviruksen H5- tai H7 -kantoja ei toistaiseksi ole Suomessa tavattu, vaikka yksittäistapauksia on esiintynyt useissa Euroopan maissa. PMV-1 sen sijaan on aiheuttanut muutamia epidemioita Suomessa,mm.kalkkunoissa ja kesykyyhkyissä. Huolehdi hygieniasta Sorsalinnuissa yleisesti esiintyvät, matalan taudinaiheuttamiskyvyn omaavat influenssa A- ja PMV-1 -kannat voivat aiheuttaa ihmisessä lievän silmän sidekalvotulehduksen,mutta näiden tapausten yleisyydestä ole tarkkaa tietoa. Lintujen ulosteessa olevat salmonella- ja kampylobakteerit ovat todennäköisempiä taudinaiheuttajia ihmiselle. Vaikka influenssa A- ja PMV-1 -tartunnat ovat tutkimustemme perusteella hyvin yleisiä, ei metsästäessä ole syytä pelätä mikrobitartuntoja kun muistaa huolehtia asianmukaisesta hygieniasta sekä metsässä että keittiössä. Kädet tulisi pestä lintujen käsittelyn jälkeen tai käyttää hanskoja, sekä välttää silmien ja kasvojen hieromista likaisilla käsillä tai hanskoilla. Kotona kypsentämätön riista pidetään erillään muista ruoka-aineista ja kypsennetään läpikypsäksi (yli 70 oC) jolloin mikrobit tuhoutuvat. On myös syytä muistaa, että huonon hygienian välityksellä voi taudeille herkkä siipikarja saada tartunnan, mikä voi johtaa laajamittaisiin menetyksiin. Metsästäjä 5 l 2013 l 57
• Áigeguovdilis ságat sámegillii Jani Körhämö, fuo??ohoavda, Suoma fuo??oguovddá? Ealgaealliid meahcástus gáibida jo?iheaddji Meahcásteami jo?iheaddji galgá jo?ihit bivddu nu, ahte lea vejola? sihkkarastit bivdui oassálastiid ja birrasa dorvvola?vuo?a. lll Bivdolobi oa??u galgá ovdal meahcásteapmái álgima almmuhit ?álala??at bivddu jo?iheaddjis ja várrejo?iheaddjis dan fuo??ogáhttensearvái, man doaibmaguvlui eana? oassi bivdoguovllus gullá. Jus ga?aldagas lea oktasa? lohpi, de lobi oa??u bivdá oassálasti servo?iid nammadit bivddu jo?iheaddjiid ja almmuha dasto die?uid buot servo?iid oasil. Bivddu jo?iheaddjin gánniha válljet dakkár olbmo, gean joavku doarju ja geasa dat luohttá ja geas leat die?ut ja dáiddut dik?ut dán barggu. Bivddu jo?iheaddji galgá dovdat bures ealgaealliid meahcásteami, ie?as bivdojoavkku ja guovllu bivdodiliid, vai son sáhttá dik?ut vásttola? barggus dainna vugiin go galgá. Dorvvola?vuohta vuosttamu??an ?av??a vuosttas bivdobeaivvi i?it lea má?gga ealga- ja goddebivdojoavkkus várrejuvvon dasa, ahte joavku ortniida ?av??a bivddu váras ja seammás bivddu jo?iheaddji rávve joavkkus dárkilabbot. Bivddu jo?iheaddji addá oassálastiide bivdui ja dorvvola?vuhtii guoskeva? rávvagiid mielas maid ?álala??at. Maid eará almmola? bivdui gulleva? doaibmavugiin, dego gulahallamis, lea vuogas soahpat ja geardduhit ovttas. Bivddu jo?iheaddjis ii leat geatnegasvuohta dárkkistit fuo??ogáhttenmávssu ja báh?iniskosa ?a?aheami, muhto sus lea vuoigatvuohta bivdit oaidninláhkai báhpáriid. Eana? bivdoservviin ja ? joavkkuin á??ebáhpáriid dárkkisteapmi lea sohppojuvvon vuohkin álggahit ?av??a bivddu. Bivddu galgá plánet nu, ahte lea vejola? sihkkarastit dorvvola?-vuo?a. Juohke bivdobeaivvi i?ida joavku ?oahkkana oktii soabadit beaivvi bivdoplánas. Buot oassálastiide lea dehála? ?ilget bivddu ovdáneami ja ovdamearkan beatnaga ja dan jo?iheaddji dahje vuodjelanalbmáid doaimmaid bivdoguovllus. Fáktabáikkiid galgá plánet nu, ahte báh?in ii leat várala? geasage, iige vahágahte geange opmodaga. Buorre liv??ii merket fáktabáikkiid ja vejola? gildojuvvon báh?inguovlluid gártii ja bivdoeatnamiidda. Galgá maid sihkkarastit, ahte bivdui oassálastit dihtet sin fáktabáikkiid ja, ahte sii o??ot molsut báikkiid dahje guo??it fáktabáikkiset du??e bivddu jo?iheaddji lobiin. Ovdamearkan ealgabeatnaga ciellama guvlui ii leat lohpi vuolgit, jus á??is ii leat dárkilit sohppojuvvon beatnaga jo?iheaddjiin dahje bivddu jo?iheaddjiin. Meahcástanlága 8 §:a dárkkuhan guovllus Davvi-Suomas lea vejola? mie?ihit seamma guvlui má?gga ohccái ealgaealliid bivdolobiid. Seamma guovllus bivdi joavkkut galgetge giddet erenoma? fuomá?umi dorvvola? bivdovuohkái ja joavkkuid gaskasa? gulahallan lea erenoma? dehála?. Meahcirá??ehusa mie?ihan ealgabivddu guovlolobi eavttuinge lea, ahte lohpeoa??u galgá ovdal bivddu váldit oktavuo?a eará ealgabivdojoavkkuide, geat bivdet seammá guovllus. Maid eará guovlluin Suomas náborservviiguin gulahallamii lea dorvvola?vuo?a dihte dárbu. Dárbbu mielde sáhttá maid soabadit vaikko luottaid guorramisge. Bivddu jo?iheaddji jo?iha maid fáktenbivddu, vaikko das ii leat ga?aldagat joavkobivddus. Fáktenbivddu ii oa??o ordnet bivddu jo?iheaddji lobi haga ja son maid rávve bivddu ordnemis. 58 l Metsästäjä 5 l 2013 Váldit vuhtii lohpeeavttuid ja áv??uhusaid Bivdoeavttuid leat gal hárve bidjan, muhto Suoma fuo??oguovddá? lea dávjá addán áv??uhusaid ovdamearkan sálla?is. Ovttas sohppojuvvo, makkár ealliid áv??uhusaid vuo?ul geah??alit goddit. Bivddu jo?iheaddji fuolaha, ahte buohkat dihtet makkár ?ala?ealliid dán háve háliidit. Bivddu jo?iheaddji vástun lea maid bivdolohpái gulleva? sála?almmuhusa ja dan ?uvvosiid deavdin ja máhcaheapmi. Lea buorre sihkkarastit maid dan, ahte joavku veahkeha fuo??odutkamu?a árvvo?tallat ealganáli sturrodaga dainna, ahte merke muitui ja almmuha ealgaáiccuid ja die?uid sála?ealliin Sorkka ?diehtoortnegii dahje árbevirola? vugiin merkemin áiccuid goarttaide. Boahtteáiggis áiccuid ealggain ja sála?die?uid ?oaggigohtet vahkkosa??at ja dalle maid jovkui alcces bohtet áigeguovdilis die?ut das, mo bivdu ovdána laga? guovllus. Sála?die?uid ja áiccuid almmuheapmi ja ?uovvun lea buorre bidjat joavkkus dakkára bargun, geas lea erenoma? bero?tupmi ássái ja gii máhttá geavahit elektronala? diehtoortnegiid. Eanalottiid meahcástanáiggit meahcástanáigodagas 1.8.2013-31.7.2014 Guovlu Meahcástanáigi Hurri Olles riika 10.9.-31.10. Bakku Olles riika 10.9.-31.10. ?uk?á Áitosa?-Suoma eanagoddi ja Uudenmaa eanagoddi earret Lapinjärvi, Loviisa ja Myrskylä gielddat Gildojuvvon Eará guovllus riikkas sihke Lapinjärvi, Loviisa ja Myrskylä gielddain 10.9.-31.10. Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddat 10.9.-31.3. Rievssat Kainuu eanagoddi, Lappi eanagod- 10.9.-30.9. di earret Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddat sihke Davveba?aeatnama eanagoddi earret Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Kalajoki, Kärsämäki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Reisjärvi, Sievi ja Ylivieska gielddat Giron Eará guovllus riikkas ja Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Kalajoki, Kärsämäki, Merijärvi, Nivala, Oulai-nen, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Reisjärvi, Sievi ja Ylivieska gielddat. Gildojuvvon Eanodaga, Anára ja Ohcejoga gielddat 10.9.-31.3.
• Jyrki Pusenius, ealgadutki FGDL Suoma ealganáli ovdáneami ?uvvot Ealganáli dik?umis geah??alit doalahit ealas ja árbbi dáfus nu má?ggabealat náli go vejola?. Dán barggus geah??alit maid gávdnat balánssa dasa, go stuorra ealganálli dagaha vahágiid, muhto ealggat leat maid ávkin. lll Mannan ?av??a bivddu ma??á Suoma mehciide báhce dálvádit sullii 74 000 ealgga. Gi??ageasi guotteha manná ja ovdal ?av??a bivdobaji Suoma mehciin leat sullii 118 000 ealgga. Nálli lea sullii seamma stuoris go jahki dassái. Ealggat laskagohte sakka 1970-logu rájes. Gaskkohagaid ealggaid geahpededje garrasit, muhto fas mannan jahkeduháha loahpas ealggat lassánedje hui johtilit. Dálvit 2001 ? 2002 ealggat ledje guovtti geardde eanet go dál. ?ak?at 2002, ovdal bivdobaji álggu , Suoma mehciin ledje measta 230 000 ealgga. Nie stuorra ealganálli dagahii mearkka?ahtti ollu váttisvuo?aid. Gávnnahuvvui, ahte biilabárttit ja ealggaid dagahan vesávahágat ledje menddo ollu ja ealggaid geahpedi?gohte garrasit. Oulu leana máttabealde nagodedje bivdit ealggaid ?av??a 2006 rádjái dan dássái, mas nálli lei ovdal go dat laskkai garrasit. Dan ma??á ealggaid mearri dan guovllus lea geahppánan vel vehá?. Oulu leanas ledje eanemusat ealggat jagis 2002, go fas Lappis easkka jagis 2004. Dáin guovlluin ealggaid meari leat geahpedan garrasit erenomá?it mannan logijagi loahpa rájes. Dál maid Davvi-Suomas ealggaid mearri lea seamma dásis, go maid dat lei ovdal go ealggat laske garrasit 1990-logu loahpas. Náli sturrodaga ja dan, makkár dat lea ?uvvot Figgamu? lea leama? doalahit ealas ja árbbi dáfus nu má?ggabealat ealganáli go vejola?. Ulbmil leama? maid gávdnat balánssa dasa, ahte stuorra ealganálli dagaha vahágiid, muhto ealggat leat maid ávkin (ee. bivdovejola?vuo?at ja ekonomala? ávki, man bierggus oa??u). Vai ealganáli liv??ii genehtala??at má?ggabealat ja vai das o??o?ii ávkki, de eallit galget leat doarvái ollu (dálvit 2 ealgga / 1000 hektáras), erenomá?it dalle jus nji??elasaid ja varrásiid meriin lea stuorra erohus. Doarvái stuorra ja produktiivvala? ealganálli lea maid eaktun stuorraspiriid ja servodaga gaskasa? konflivtta háldda?eames. Nuppe dáfus go ealggat lasket dan dássái, ahte leat 6 ealgga / 1000 hektáras ja dan badjel, de dat váikkuhi?gohtet sin ie?aset ceav-zimii negatiivvala??at. Buoremus borramu??attut vátnot ja ealggaid lassáneapmi ja stuorrun uhccot. Ealggaid dagahan vahágat lassánit dábála??at liiggás stuorisin juo unnitge ealgameriinge. Eana- ja meahccedoalloministeriija lea mero?tallan ulbmilin doallat sullii 2 ? 4 ealgga / 1000 hektára eanaviidodagas. Gaskaja Davvi-Lappis ulbmil lea doallat sullii 0,5 ? 3 ealgga / 1000 hektáras. Dán vuoro dilli orru leamen eana? guovlluin dan sullasa?, go ministeriijas leat fikkahan. Eanemusat ulbmilis spiehkkasit máttimu? riddoguovllus, gos leat ollu ealggat ( badjel 4 ealgga/1000 hektáras) ja mátta osiin Lappis, gos leat unnánut ealggat go maid háliidit. Dán jagi válbmana ealganáli dik?unplána, mas ealggaid meriid háliidit muddet dárkileabbot dan mielde makkár luonddudilit gu?ege guovllus leat. Ealganáli suvdilis dik?umis galgá váldit vuhtii ealggaid meari lassin maid dan, makkár nálli lea. Bivdovuogi dihte Suomas leat dán áiggi mealgat eanet nji??elas go varris ealggat. Ovtta varrása vuollái leat guokte nji??elasa. Má?gga guovllus mátta-Suomas nji??elasat leat vel eanet. Go varrásat leat nu unnán veardidettiin nji??elasaide, de dat orru ma?ideamen nji??elasaid sahkaneami. Dat ?uohcá maid dasa, ahte miesit leat unnánut ja ahte dat leat unnibut. Metsästäjä 5 l 2013 l 59
• Teksti ja valokuvat Eerikki Rundgren Ekin kanssa erällä Sato talteen Kuivaaminen on ikivanha tapa säilöä kasvisten ja juuresten ohella lihaa ja kalaa. Kuivatut elintarvikkeet ovat kevyitä ja vähän tilaa vieviä ja siksi käteviä etenkin retkillä ja vaelluksilla. Mansikkaviipaleet matkalla kuivuriin. Kuivatut mansikat kuten kaikki muutkin marjat antavat makua puuroon ja mysliin. H auki säilyy kuivattuna vuosia. Ja koska haukea esiintyy lähes kaikenlaisissa vesistöissä ja sitä saa pyydettyä ympäri vuoden, on hauella ollut merkittävä rooli suomalaisten ruokapöydissä varsinkin katovuosina. Historioitsija Jouko Vahtola on kärjistäen esittänyt,ettei Lapin lantalaista asutusta olisi edes syntynyt ilman haukea. Perinteisesti haukea on pyydetty kevättalvisin ja kuivattu ulkona. Auringon ja tuulen yhteisvaikutuksesta kalat kuivuivat nopeasti, minkä jälkeen ne vietiin talven viimeisillä ajokeleillä kalakentiltä maalikyliin. Ulkona kuivaaminen on tullut vuosikymmenien hiljaiselon jälkeen takaisin ja varsinkin Ylä-Lapissa näkee talojen katoilla pieniä kuivaushäkkejä. Vähärasvaisten kalojen ohella useimmat riistaeläimetkin sopivat samalla tapaa kuivattaviksi. Haukea useammin nykyihmiset kuivaavatkin riistaa tai vaikka60 l Metsästäjä 5 l 2013 Kuivata voikin melkein mitä tahansa, jopa kananmunaa. pa poroa, mitä kuivataan paljon myös myyntiin. Poron suosiosta kertovat Savukoskella vuosittain järjestettävät kuivalihamarkkinat, joista on kasvanut yksi maamme suurimpia perinneruokatapahtumia. Kuivatus kätevästi kotona Riistakausi on parhaimmillaan, mutta niin on myös sadonkorjuuaika kotimaisilla yrteillä, kasviksilla ja juureksilla. Kuivamuonatarpeet talven hiihtovaelluksille kannattaa säilöä nyt kun raaka-aineet ovat edullisia ja maukkaimmillaan. Kotimainen vasta maasta nostettu juures maistuu aivan erilaiselta mitä talvella kaupan oleva ulkolainen tuontitavara. Kuivatuista elintarvikkeista voi koota kokonaisia aterioita tai käyttää niitä antamaan makua tai lisäenergiaa valmiille retkimuonille. Itse kuivatetut jauheliha ja valkosipuli tai vaikkapa suppilovahverot saavat kaupan valmiin pasta-aterian maistumaan aivan toiselta. Yrttejä voi kuivata vähäisiä määriä kuivassa huoneilmassa tai hyödyntämällä kodinkoneista syntyvää hukkalämpöä. Jääkaapin yläpuolelle levitetyn sanomalehden päällä kuivavat persiljan ja tillin ohella niin mustatorvisienet kuin suppilovahverotkin. Sienet kuivuvat erinomaisesti myös lattialämmitetyssä kylpyhuoneessa kun tila muuten vain on kuiva.
• Yleisesti voi sanoa tuotteen olevan kuivan, kun se rapsahtaa poikki tai murenee helposti Vihannekset,sipulit ja varsinkin kovat juurekset kuivataan joko uunissa tai vielä mieluummin elintarvikekuivurissa.Varsinkin kiertoilmatoiminnolla varustetussa uunissa voi kuivata miltei mitä tahansa. Suurempia määriä kuivattaessa uuni vie kuitenkin huomattavasti enemmän energiaa mitä tarkoitukseen valmistettu kuivuri. Ryöppää ja viipaloi ensin Kuivattavat kasvikset ja juurekset pestään huolellisesti minkä jälkeen ne pienitään mahdollisimman tasakokoisiksi paloiksi. Muoto on pitkälti makuasia, mutta ohuet siivut tai suikaleet kuivuvat kuitenkin isoja kuutioita paremmin. Pilkkomisen yhteydessä raaka-aineista poistetaan kaikki huonot kohdat, jotka voisivat pilata lopputuotteen. Varsinkin retkimuoniin tarkoitetut juurekset kannattaa ryöpätä ennen kuivaamista. Tämä nopeuttaa aikanaan niiden kypsymistä mikä vie vähemmän retkikeittimen polttoainettakin. Ryöppääminen tapahtuu laittamalla pilkotut juurekset 2 - 3 minuutiksi kiehuvaan veteen,minkä jälkeen ne valutetaan esimerkiksi siivilässä ennen kuivaamista. Kuivattavat raaka-aineet levitetään tasaisesti leivinpaperilla vuoratulle uuniritilälle tai elintarvikekuivurin omalle ritilälle ja laitetaan saman tien kuivumaan. Kuivauksen aikana lämpötila ei saa nousta yrteillä yli 35 Lihat ja kalat on kuivattu perinteisesti kevätauringossa ja -tuulessa. Riukujen väliin viritetty kuivauslanka Ravdoskaidin erämaatilan katolla. Hauki on mainettaan huomattavasti parempi ruokakala. Kuivattuna se sopii esimerkiksi wokkeihin ja sillä voi jatkaa vaikkapa valmispastoja. lämpöasteen. Kasviksilla, juureksilla ja sienillä kuivauslämpötila on 40 - 45 lämpöastetta. Hernekeittoakin voi kuivata Lihoista kuivattaviksi sopivat parhaiten vähärasvaiset lihat kuten hirven- ja poronliha. Ensialkuun kuivaamista voi harjoitella vaikka edullisella naudan jauhelihalla. Säilyvyyden parantamiseksi lihaa käytetään pannulla pari minuuttia. Lihaa ei saa kuitenkaan kypsentää vaan siitä ainoastaan poistetaan nesteet miedolla lämmöllä. Leivinpaperin päälle levitetty jauheliha kuivataan 45 50 lämpöasteessa ja aikaa tähän saa varata vähintään 8 tuntia. Lihan kuten kaikkien muidenkin raaka-aineiden kuivausajat vaihtelevat paljon riippuen esimerkiksi kuivattavan tuotteen kosteuspitoisuudesta. Yleisesti voi sanoa tuotteen olevan kuivan, kun se rapsahtaa poikki tai murenee helposti. Kuivattuna perinteinen retkiruoka hernekeittokin painaa vähän eikä vie paljoa tilaa kun säilykepurkin sijaan keitto kulkee vaellusrepussa elintarvikepussiin pakattuna. Kuivata voikin melkein mitä tahansa, jopa kananmunaa. Kuivatuista raaka-aineista valmistetulla munakokkelilla vaelluspäivä saa tuhdin startin, mutta on silti kevyt kantaa repussa. Sipuli-sienimunakokkeli lll Kahden ihmisen kuivatut munakokkelitarpeet mahtuvat komeasti puolen litran elintarvikepussiin. 3 - 4 kuivattua kananmunaa, pari ruokalusikallista kuivattua punasipulia, saman verran vaikkapa herkkutatteja sekä maun mukaan suolaa ja mustapippuria voi kaikki pakata kaikki yhteen ja samaan pussiin. Munakastarpeet kumotaan pussista kattilaan, minkä jälkeen kaadetaan päälle vettä niin paljon, että kuiva-aineet peittyvät kokonaan. Annetaan imeytyä pari tuntia ennen kypsentämistä miedolla lämmöllä joko samassa kattilassa tai vielä mieluummin pannulla tilkassa ruokaöljyä. Metsästäjä 5 l 2013 l 61
• Uutismakasiini Suomen riistakeskuksessa ilmoitetaan haettavaksi PROJEKTIPÄÄLLIKÖN MÄÄRÄAIKAINEN TOIMI. Suomen riistakeskukseen haetaan määräaikaista projektipäällikköä ajalle 1.12.2013 - 31.12.2014. Suomen riistakeskus edistää kestävää riistataloutta, tukee riistanhoitoyhdistysten toimintaa ja huolehtii riistapolitiikan toimeenpanosta sekä vastaa sille säädetyistä julkisista hallintotehtävistä. Projektipäällikkö vastaa Riistahallinnon hallintomenettelyiden keventäminen -hankkeen toteutuksesta. Hankkeessa tarkastellaan erityisesti Suomen riistakeskuksen ja riistanhoitoyhdistysten julkisia hallintotehtäviä sekä haetaan innovatiivisesti selvittäen vaihtoehtoisia malleja metsästyslainsäädännön ja riistahallinnon hallintomenettelyiden kehittämiseksi. Toimen sijoituspaikkana on sopimuksen mukaan Suomen riistakeskuksen keskustoimisto tai aluetoimisto. Tehtävän hoitaminen edellyttää l ylempää korkeakoulututkintoa oikeustieteiden alalta l hyvää perehtyneisyyttä hallinto- ja ympäristöoikeuteen sekä lainsäädäntövalmistelun tuntemusta l riistahallinnon, riistatalouden ja metsästyksen hyvää tuntemusta l suomen kielen erinomaista ja ruotsin kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa l englannin kielen taitoa l neuvottelutaitoa ja yhteistyö- ja vuorovaikutuskykyä l valmiutta joustaviin työaikoihin ja liikkumiseen Suomessa ja tarvittaessa myös ulkomailla l valmiutta työjaksoon Brysselissä Toimen palkkaus määräytyy voimassaolevan, alalla noudatettavan työehtosopimuksen mukaan ja toimi on otettava vastaan 1.12.2013 tai sopimuksen mukaan. Suomen riistakeskukselle osoitetut hakemukset pyydetään toimittamaan 30.9.2013 klo 16.00 mennessä ensisijaisesti sähköisesti osoitteeseen: kirjaamo@riista.fi tai toissijaisesti osoitteella: Suomen riistakeskus/ Kirjaamo, Fantsintie 13 - 14, 00890 HELSINKI. Kuoreen merkintä: Projektipäällikkö. Lisätietoja antavat: Julkisten hallintotehtävien päällikkö Sauli Härkönen, sauli.harkonen@riista.fi, puhelin 029 431 2104 Johtaja Reijo Orava, reijo.orava@riista.fi, puhelin 029 431 2101 Uusi tietoteos: Petoyhdyshenkilöiden koulutukset Pohjois-Savo Aika: 24.09.2013 klo 18:30 Paikka: Iisalmen Metsäpirtti, Vanhakainuuntie 6 A, 74100 Iisalmi. Aika: 25.09.2013 klo 18:30 Paikka: Hotelli Iso-Valkeinen, Majaniementie 2, 70420 Kuopio. lll Suomen Riistakeskus Pohjois-Savo järjestää koulutustilaisuudet alueen petoyhdyshenkilöille. Tilaisuuksissa käydään läpi ajankohtaisia petoyhdyshenkilön tehtäviin kuuluvia asioita suurpetojen havainnoinnista sekä suurpetohavaintojärjestelmä Tassun käyttöä. Tilaisuuteen ovat tervetulleita nykyiset ja uudet petoyhdyshenkilöt. Ilmoittautuminen sähköpostilla 15.09 mennessä osoitteeseen: sami.tossavainen@riista.fi. Lisätietoja: Sami Tossavainen, vs. riistasuunnittelija puh. 029 431 2304 Tervetuloa! 62 l Metsästäjä 5 l 2013 Kanalinnustus lll Kanalinnustus on Suomessa suositumpaa kuin missään muualla maailmassa. Ensimmäinen suomalainen kanalintujen metsästykseen keskittyvä kirja kertoo, kuinka oppii pyytämään pelto- ja metsäkanalintuja. Miten valita oikeat varusteet ja aseet? Mitä vaaditaan lintukoiralta? Miten toimia riistalaukauksen jälkeen? Kuinka säädellä ja vaalia kanalintukantoja? Näyttävin valokuvin ja piirroksin kuvitetussa teoksessa esitellään metso, teeri, pyy, riekko, kiiruna, peltopyy ja fasaani, kerrotaan niiden metsästyksestä ja kantojen hoidosta sekä perehdytään kanalintujen iänmääritykseen. Oppaina ovat alan kokeneet ammattilaiset. Maat. metsät. maisteri Jere Malinen on erätalouteen perehtynyt vapaa toimittaja. Maat. metsät. tri Veli-Matti Väänänen toimii kenttämestarina Helsingin yliopiston metsätieteen laitoksessa. Malinen ja Väänänen ovat toimittaneet yhdessä mm. kirjat Metsästysvuosi ja Vesilinnustus. Kirjaa voi tilata Suomen riistakeskuksen nettikaupasta sivulta www.riista.fi -> Verkkokauppa.
• Itä-Suomen yliopisto tiedottaa: Näytteiden keruu jäniseläintutkimukseen lll Itä-Suomen yliopisto selvittää rusakon ja metsäjäniksen l arvio lajista asteikolla 1-5 jossa: 1 = tyypillinen metsäjänis, risteymien yleisyyttä ja maantieteellistä esiintyvyyttä Suomessa. Tutkimuksen tarkoituksena on erityisesti selvittää sitä, mikä osuus rusakolla on metsäjäniskantojen taantumisessa. Tutkimukseen tarvitaan näytteitä metsästetyistä tai muuten kuolleista jäniseläimistä. Näytteeksi kelpaa erinomaisesti korva. Mikäli eläimessä on jotain poikkeavaa, sen voi lähettää myös kokonaisena Eviraan viitteellä ?Itä-Suomen yliopisto/ rusakkotutkimus?. Lisätietoja netistä: evira.fi/portal/fi/elaimet/elainten_terveys_ja_elaintaudit/naytteenotto-_ja_lahetysohjeet/villielaimet/) Näyte: Kukin näyte (esim. yksi korva per eläin) pakataan omaan minigrip tms. muovipussiinsa ja säilytetään pakkasessa lähettämiseen saakka. Näytteitä kerätään jatkuvasti. Näytetiedot: Näytteen mukana tulisi olla lähettäjän nimi ja yhteystiedot sekä seuraavat löytötiedot: Riistavisa-nettipeli huippusuosittu lll Vuosi sitten syyskuun alusta riistakeskuksen sivuille avattu Riistavisa-lautapelin nettiversio on osoittautunut lautapelin tapaan erittäin suosituksi. Peliä on pelattu ensimmäisen vuoden aikana yli 120 000 kertaa. Pelin toteuttaneen Netvisa Oy:n toimitusjohtaja Ari-Pekka Jokitalo toteaa suuren pelimäärän osoittavan, että pelityyppiselle tiedonhankinnalle on selkeä tarve olemassa. Nettipeli ei ole kuitenkaan vähentänyt Riistavisa-lautapelin, johon nettipeli pohjautuu, kysyntää vaan lautapelin kysyntä on jopa lisääntynyt. Tämän vuoksi lähiaikoina myös lautapelistä tulee uudistettu painos. Peli toimii myös mobiililaitteissa. Nettipelissä on samoja kysymyksiä kuin lautapeliversiossa, Kutsu uuden riistanhoitoyhdistyksen kokoukseen Seinäjoen rhy ja Nurmon rhy; uusi Lakeuden rhy Seinäjoen rhy ja Nurmon rhy pitävät uuden riistanhoitoyhdistyksen kokouksen hallituksen valitsemiseksi tiistaina 29.10.2013. Valtakirjojen tarkastus alkaa klo 17.00 ja kokous klo 18.00. Kokouspaikka: Nurmo-talo, Nurmo-Sali. Savonlinnan rhy ja Punkaharjun rhy; uusi Savonlinnan rhy Savonlinnan rhy ja Punkaharjun rhy kokouksen ajankohta ti 29.10. klo 18. Paikkana Opetusravintola Paviljonki, Savonlinna. Valtakirjojen tarkastus klo 17.00 alkaen. Haukivuoren rhy ja Virtasalmen rhy; uusi Haukivuori-Virtasalmi rhy Haukivuoren rhy ja Virtasalmen rhy kokouksen ajankohta ke 23.10. klo 18.30. Paikkana Haukivuoren Riistamiesten erämaja (Taulumäentie 494, Mikkeli). Valtakirjojen tarkastus klo 18.00 alkaen. 5 = tyypillinen rusakko l löytöpaikka ja -päivä l löytötapa (esim. metsästys, auton alle) l muut mahdolliset tiedot Lähetys: Näytteet lähetetään pakastettuina Matkahuollon mukana Itä-Suomen yliopiston biologian laitokselle (Jaakko Pohjoismäki). Metsästäjä tai metsästysporukka voi myös kerätä näytteitä lähetettäväksi kerralla suuremman määrän, esimerkiksi koko jahtikauden aikana kertyneet korvat. Näytteille saa pyytämällä postituskuoren, jossa lähetysmaksu maksettu. Kiitokset yhteistyöstä! Lisätietoja: Jaakko Pohjoismäki Puhelin: 050-574 4745 Sähköposti: jaakko.pohjoismaki@uef.fi Itä-Suomen yliopisto / Biologian laitos, PL 111, 80101 Joensuu mutta lisäksi nettiversiossa on ääni- ja kuvatunnistusosio, jossa voi harjoitella lajituntemustaan vaikkapa metsästäjäntutkintoa ajatellen. Tavoitteena on saada lähiaikoina myös videopohjaisia kysymyksiä lajitunnistuksesta ja metsästysturvallisuudesta. Lokakuun alusta käynnistetään kuukausikilpailu, jossa Riistavisan erävarustevisaa pelanneiden kesken arvotaan eräaiheisia palkintoja. Nettipelin ylläpidosta ja päivittämisestä aiheutuu kustannuksia, joten peliin on otettu muutamia suomalaisia eräalan toimijoita yhteistyökumppaniksi. Mukana ovat mm. Sako, Tracker, Nikon, Nammo Lapua ja Maanmittauslaitoksen karttakeskus. - Yhteistyökumppanit mahdollistavat sen, että nettiversio pystytään pitämään pelaajille ilmaisena ja sitä pystytään päivittämään ja ylläpitämään jatkuvasti, Ari-Pekka Jokitalo toteaa. Suomen riistakeskus on yllä mainittujen riistanhoitoyhdistysten esitysten perusteella tehnyt päätökset esitetyistä yhdistymisistä. Nämä uudet riistanhoitoyhdistykset aloittavat toimintansa vuoden 2014 alusta. Riistahallintolain 12 §.n mukaan uuden riistanhoitoyhdistyksen tulee kuitenkin pitää riistanhoitoyhdistyksen kokous hallituksen valitsemiseksi kahden kuukauden kuluessa Suomen riistakeskuksen tekemästä päätöksestä. Äänioikeutettuja ovat yhdistyvien riistanhoitoyhdistysten jäsenet ja kokouksessa noudatetaan myös äänioikeuden ja valtakirjojen suhteen riistahallintolain 16 §:n 1 mom säädettyä menettelyä. Kokouksessa kullakin 18 vuotta täyttäneellä jäsenellä on yksi ääni. Vähintään 18 vuotta täyttänyt jäsen voi valtuuttaa toisen jäsenen edustamaan itseään vuosikokouksessa. Kukaan ei saa kuitenkaan edustaa useampaa kuin viittä poissa olevaa jäsentä. Alle 18-vuotiailla riistanhoitoyhdistyksen jäsenillä on puhe- ja läsnäolo-oikeus riistanhoitoyhdistyksen vuosikokouksessa. Muista ottaa mukaan maksettu metsästyskorttisi samoin kuin valtakirjalla edustamiesi metsästyskortit. Metsästäjä 5 l 2013 l 63
• Marko Svensberg Haitasta hyödyksi ? askel kohti oikeaa riistamaata Namibiassa riistatalous on valtion pääprioriteetti ja riistaan liittyvä turismi tuo merkittävän siivun kansantuotteeseen. Suomestakin voitaisiin ammattiriistanhoitajien mukaan kehittää oikea riistamaa. Ammattiriistanhoitajien elokuulla järjestämässä riistatalouspäivässä kuultiin näkökulmia riistan, riistanhoidon ja metsästyksen nykytilasta ja kehitysmahdollisuuksista. kautta. Seurannaisvaikutuksina riistanlihaa päätyisi myös kuluttajien lautaselle paremmin ja riistarikas luonto tarjoaisi elämyksiä nähtävyytenäkin. Namibia on mielenkiintoinen esimerkki riistatalouteen panostavasta maasta. Namibiassa riista tuottaa turismin kautta 20 % koko bruttokansantuotteesta, valotti Sanna Kumpulainen Helsingin yliopistosta. Suomessa turismi tuo 2,4 % siivun. Aikaisemmin Namibiassakin riista nähtiin maaperää kuluttavana haittana, mutta kelkan kääntö tapahtui jo 1975. Tästä lähtien riistakannat ovat vahvistuneet ja Namibian itsenäistymisen (1990) myötä tuki riistaeläinelinkeinolle on kasvanut entisestään. Kumpulaisen mukaan valtio ryhtyi aktiivisesti huolehtimaan riistakannoista palautusistutusten ja riistatarhojen tukemisen kautta. lll Ruotsissa sorkkaeläimiä ammutaan viisinkertainen määrä Suomeen verrattuna, Sauvalan kartanon isäntä Heikki Järvinen kertoi. Suomi on riistaköyhiö ja riista nähdään monesti vahinkoeläiminä. Metsästäjien ahneutta, omaa lobbausta ja pakko ampua -mentaliteettia olisi syytä miettiä, Järvinen haastoi. - Olisiko asennemuutoksen aika, Järvinen kysyi ja jatkoi. Pitäisikö haitta kääntää hyödyksi? Järvisen mukaan myös Suomessa riista tulisi nähdä taloudellisesti arvokkaana resurssina, josta myös maanomistaja hyötyy ja samalla kestää paremmin riistan aiheuttamia vahinkoja. Järvisen mukaan riistatalouteen panostamalla kaikkien metsästäjien harrastusmahdollisuudet lisääntyisivät, metsästysyrittäjien kilpailukyky paranisi, uusia yrittäjiä syntyisi autioituvalle maaseudulle ja vaikutukset kansantalouteen tulisivat lisääntyneen kotimaisen ja ulkomaisen metsästysmatkailun Sorkkaeläinkantoihin tulisi panostaa Järvinen havainnollisti ruotsalaisen Malmössä sijaitsevan ja suomalaisen Janakkalassa sijaitsevan 3000 hehtaarin tilojen valtavaa eroa riistasaaliin määrässä. Ruotsalaiselta tilalta metsästetään vuosittain 495 sorkkaeläintä, kun Janakkalan tilalta metsästetään 15 sorkkaeläintä. Ruotsalaisen tilan isännän arvion mukaan riistan aiheuttama satotason putoaminen on 5-10 % luokkaa. Satovahingot siis kompensoituvat riistan suurella tuotolla. Suomalaisen metsästysmatkailun kehittämiseen olisi hyvät mahdollisuudet, jos sorkkaeläinkantoja nostettaisiin nykyisestä. Valtava metsästäjäpotentiaali tulee jo pelkästään Euroopasta, ammattiriistanhoitajien puheenjohtaja Niko Hytönen valotti. Hytönen tietää mistä puhuu, sillä taustalla on 15 vuoden ura metsästysyrittäjyyttä sorkkaeläinkannoistaan kuuluisan Kytäjän kartanon jahtimailla. Suomen Metsästäjäliiton Jahti?Jakt -jäsenlehdelle etsitään energistä ja osaavaa TOIMITUSSIHTEERIN ÄITIYSLOMASIJAISTA Työ alkaa loka?marraskuussa 2013 sopimuksen mukaan. Hakemukset liitteineen ja palkkatoivomuksineen 15.9.2013 klo 15 mennessä katariina.korpua@metsastajaliitto.fi Lue tarkemmin www.metsastajaliitto.fi Ammattiriistanhoitajat järjestivät riistatalouspäivän Thorsvikin kartanolla, jossa kartanon riistanhoitaja Markku Laulumaa johti puhetta (oik.) Puheenjohtaja Niko Hytösen (kesk.) ja Heikki Järvisen mukaan suomalaisia sorkkaeläinkantoja tulisi nostaa. Himangan riistanhoitoyhdistyksen uusi toiminnanohjaaja Kalle Mäkelä, Kannustie 500, 68150 Hillilä, puh. 044 752 7050 ja sähköposti himanka@rhy.fi 64 l Metsästäjä 5 l 2013
• Ilveskiintiön nostosta syntyi lihava riita: Riistatalousasiantuntijat ja riistantutkimus pitävät lisäystä perusteltuna Maa- ja metsätalousministeriön päätös lisätä tulevan kauden ilveksen poikkeuslupakiintiö lähes 600 yksilöön nosti kiivaan keskustelun heinäkuussa. Ministeriö perusteli päätöstä tarpeella pysäyttää ilveskannan vuosia jatkunut voimakas kasvu tihentymäalueilla. Suojelujärjestöt ja ympäristöministeri tuomitsivat kiintiön korotuksen perusteettomana. Riistatalousasiantuntijat ja riistantutkimus sen sijaan pitävät lisäystä perusteltuna. lll Maamme ilveskanta on kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa. Aikaisempien vuosien poikkeuslupakiintiöiden tavoitteena on ollut kannan kasvun hillitseminen, mutta ilveskanta on jatkanut kasvuaan. Kevättalvella Suomessa oli arviolta 2500 - 2800 aikuista ilvestä ja kanta on edelleen vahvistunut tänä keväänä syntyneillä pennuilla. Päätös pohjaa Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen (RKTL) kannanarvioon. Sen täsmentämiseksi metsästäjät ovat suorittaneet Suomen riistakeskuksen organisoimia tarkentavia lumijälkilaskentoja, joihin osallistui myös suojelujärjestöjen ja muiden sidosryhmien edustajia. Tulosten tieteellisestä käsittelystä on vastannut RKTL. RKTL esitti tänä vuonna lausunnossaan ilvesasetusluonnoksesta, että ilvekselle esitetty poikkeuspyyntikiintiö ei vaaranna ilveskantaa. Näin olen julkisuudessa esitetyt väitteet siitä, että Maa- ja metsätalousministeriö ei olisi kunnioittanut tutkijoiden näkemyksiä päätöksenteossaan, eivät pidä paikkaansa. Kantaa hoidetaan hoitosuunnitelman mukaisesti Suomen ilveskantaa hoidetaan maa- ja metsätalousministeriön vuonna 2007 julkaiseman hoitosuunnitelman mukaisesti. Ilveskanta oli suotuisan suojelun tasolla jo hoitosuunnitelmaa vahvistettaessa, jolloin Suomessa arvioitiin olevan 1350 1500 ilvestä. Sen mukaan ilveskannan tulee säilyä elinvoimaisena, mutta ihmisarkana. Ilveskannan suojelu ja hoito edellyttää paikallisten ihmisten hyväksyntää ja riistaviranomaisten on kuultava niiden ihmisten mielipiteitä, jotka jakavat elinpiirinsä suurpetojen kanssa. Ilvekset saalistavat kevättalvisin ajoittain asutuksen lähellä ja laji aiheuttaa myös jonkin verran kotieläinvahinkoja. Poikkeuslupakiintiön nosto antaa entistä paremmat mahdollisuudet ehkäistä tihentymäalueiden ilvesongelmia, sillä lupapäätösten mukainen pyynti kohdistetaan ensisijaisesti vahinkoa aiheuttaviin ja asutuksen lähellä liikkuviin yksilöihin. Poikkeusluvat myöntää Suomen riistakeskus. Tulevaisuuden ilveskannan kehitys on sidoksissa myös sen saalislajien kantojen kehitykseen ja peto-saalis-suhdetta on tarkasteltava kokonaisuutena. Suomen riistakeskuksen asiantuntijat ja RKTL:n suurpetotutkijat pitävät ministeriön ilveskiintiötä perusteltuna. Ilvesten määrän säätely on osa kannanhoitoa ja myös suojelujärjestöt ovat vaatineet vakaampaa ilveskantaa. Pyyntikiintiön nosto antaa tähän nyt mahdollisuuden ja ilveskannan metsästystä tulee voida lisätä silloin kun kannan toivottu kehitys sitä edellyttää. Majavanäytteiden keräys jatkuu lll Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos ja Suomen riistakeskus jatkavat myös metsästyskaudella 2013-2014 selvitystä eri majavalajien esiintymisestä sekä majavakannan rakenteesta Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakuntien alueella sekä Länsi-Lapin alueella. Saatu aineisto vaikuttaa osaltaan majavakannan hoitoon ja mm. euroopanmajavan pyyntilupien kohdentamiseen. Saalismajavien kalloja kerättiin myös metsästyskaudella 2012-2013 edellä mainitulta alueelta. Näytekalloja kertyi kaiken kaikkiaan 17 kpl eri puolilta tutkimusaluetta, josta iso kiitos kaikille näytteitä lähettäneille! Metsästyskaudella 2012-2013 kertyneiden kallonäytteiden perusteella kanadanmajavia saatiin saaliiksi Kihniöstä, Ähtäristä, Alavudelta ja Peräseinäjoelta. Tulosten perusteella kanadanmajava on siis selvästi levittäytynyt kohti länttä. Muutamilla alueilla (Kihniö, Kuru, Virrat, Ähtäri, Alavus, Peräseinäjoki, Ruovesi ja Urjala) esiintyy todennäköisesti tällä hetkellä molempia lajeja. Näytekeräystä jatketaan myös alkaneella metsästyskaudella, jotta saadaan tarkempi kuva eri majavalajien esiintymisestä sekä majavakannan ikä- ja sukupuolirakenteesta. Esiintymisalueiden tarkemmaksi kartoittamiseksi näytteitä olisi toivottavaa saada mahdollisimman kattavasti eri puolilta edellä mainittuja maakuntia, sekä Länsi-Lapin alueelta. Erityisen huomion kohteena ovat Kihniö, Kuru, Virrat, Ähtäri, Alavus, Peräseinäjoki, Ruovesi ja Urjala, joilla todennäköisesti esiintyy molempia majavalajeja. Saaliiksi saaduista majavista pyydetään lähettämään tutkimuslaitokselle näytteeksi nyljetty pää. Tutkimuslaitos huolehtii kallojen preparoinnista ja palauttaa myöhemmin puhdistetut ja valkaistut kallot metsästäjille. Majavan pää on hyvä kääriä paksusti paperiin ja pakata sen jälkeen vahvatekoiseen muovipussiin, mielellään pari päällekkäin vuotamisen ja hajuhaittojen estämiseksi. Täytetty saalistietolomake liitetään erilliseen pussiin suljettuna paketin mukaan. Pussit pakataan vielä pahvilaatikkoon. Näytteet lähetetään mieluiten pakastettuna matkahuollon kautta MIELELLÄÄN ALKUVIIKOSTA (ma-ke) seuraavaan osoitteeseen: Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos, Kaarina Kauhala Itäinen Pitkäkatu 3 A, 20520 TURKU Puh. 0400 874 408 Lähetys on maksuton, kun pakettiin merkitään tunnus ?MAJAVA? Selvitystä varten otetaan kiitollisina vastaan myös valokuvia ja tietoja mainitulta alueelta aiemmin pyydettyjen majavien preparoiduista kalloista. Kallon yläpuolelta otetun valokuvan voi lähettää sähköpostitse osoitteeseenmailto: kaarina.kauhala@ rktl.fi tai kirjeitse yllä mainittuun osoitteeseen. Kuvan ohessa pyydämme toimittamaan tiedot pyyntipaikasta (vesistö/kunta) ja ?ajasta, sekä majavan sukupuolesta ja painosta, mikäli ne ovat tiedossa. Metsästäjä 5 l 2013 l 65
• Jyri Rauhala, riistapäällikkö, Suomen riistakeskus, Julkiset hallintotehtävät Lintukoirien koulutuksen tarkennuksia Edellisessä lehdessämme olleiden kirjoitusten vuoksi on asiakaspalveluumme tullut yhteydenottoja koskien erityisesti lintukoirien kouluttamista. Tässä lyhyessä artikkelissa pyrimme tarkentamaan esille nousseita asioita. lll Enin osa keskustelua on käyty kanakoirien kouluttamisesta ajalla 1.3.?19.8. Tämä on metsästyslain 51 §:n nojalla mahdollista ilman erillistä lupaa, kunhan rauhoitettuja riistaeläimiä ei niiden lisääntymisaikana häiritä. Lisääntymisaikojen määrittely onkin ollut pääasiallinen pohdinnan kohde. Lisääntymisaikana pidämme ajanjaksoa kanalintujen soidintapahtumien alkamisesta siihen asti kun poikueet ovat koossa ja emolinnun ohjauksessa aiemmin mainitulla aikavälillä. Lintudirektiivin tulkintaohjeissa todetaan kanalintujemme osalta lisääntymisaikojen alkavan maaliskuun ? toukokuun aikana, niiden todetaan edelleen päättyvän elokuun loppupuolella. Edellisen lisäksi tiedämme esimerkiksi metson ja teeren soitimien käynnistyvän lauhojen säiden aikana jo helmi-maaliskuun aikana. On todettava, että asiaan liittyy tulkinnanvaraisuutta Suomen ollessa pitkä maa ja kevään edistyvän eri tavoin sekä maantieteellisesti että eri vuosien välillä. Suomen riistakeskuksen Julkiset hallintotehtävät on myös linjannut kanakoirien koelupia koskevan käytännön osalta, ettei näitä lupia pääsääntöisesti myönnetä 1.3.?19.8. Kanakoirien työskentelytapaan kuuluu vapaa maastohaku, eikä niiden toimintaa voida näin ollen keskeytyksettä valvoa. Jäniksillä ja rusakoilla on jo lisääntymisaika meneillään ja hirvieläinnaaraat ovat kantavia. Edellä kirjoitetun perusteella myös neuvonnallinen linjauksemme kanakoirien kouluttamisen osalta on se, että maaliskuun alun jälkeen sitä ei voi harjoittaa tavalla, joka kohdistuu riistaeläimiin eikä koirien toimintaa voida keskeytyksettä valvoa. Esimerkiksi tottelevaisuuskoulutuksen ja vaikkapa noutoharjoittelun osalta koulutus on maasto-olosuhteissa mahdollista kunhan riistakontakteihin ei aktiivisesti pyritä. Tämä koskee tietysti kanakoirien ohella kaikkia muitakin lintukoiria. Toteamme edelleen, ettei Suomen riistakeskus voi kieltää lintukoirien kouluttajia toimimasta poiketen siitä, mitä säännöksissä määrätään. Lopullinen vastuu on aina koiran kouluttajalla. Olemme kuitenkin pyrkineet neuvomaan tavalla, joka ei saata missään olosuhteissa koirankouluttajaa hankaluuksiin säännösten noudattamisen suhteen. Hirvenmetsästystä Oulussa tanssien lll Hirvenmetsästys on kokoillan ammattilais- ja harrastajavoimin toteutettu balettiteos, joka esitetään hirvenmetsästyskauden aikana syksyllä 2013 osana Uuden Oulun juhlavuotta. Teoksessa perisuomalainen metsästyskulttuuri ja kansainvälinen taidetanssi kohtaavat jännittävällä tavalla. Hirvenmetsästys -baletin tarkoituksena on tuoda esille oululaista balettiosaamista, sekä innostaa erityisesti nuoria ja miehiä kokeilemaan rohkeasti tanssia ja luovia liikuntalajeja. Projektin kautta halutaan tarjota taide-elämyksiä myös muille kuin tanssin suurkuluttajille ja rikkoa samalla ennakkoluuloja balettia kohtaan. Baletissa tanssii parisenkymmentä oululaista aikuis- ja äijäbaletin harrastajaa, jotka ovat jo tottuneita esiintyjiä. Teoksen lähtökohtana on oikea hirvenmetsästys 66 l Metsästäjä 5 l 2013 ja siihen liittyvä kansanperinne ja mytologia. Hirvi on kivikaudelta lähtien ollut suomalaisille merkittävä eläin, metsien kuningas, kunnioitettu ja palvottu mytologinen hahmo sekä tärkeä saaliseläin. Pohjois-Suomessa hirvenmetsästys on yhä elävää kansanperinnettä, jota teoksessa halutaan taiteen keinoin tuoda esille. Tiedustelut: projektikoordinaattori Johanna Aromaa, johanna.k.aromaa@gmail.com
• 179,- K-Plussa-tarjous 79,90 Metsämiehen parhaat välineet Rautiasta Etusi 32 % Kuulosuojain Bilsom Impact Sport Akkupuukkosaha Ryobi RRS1801-L26S Elektroninen äänenvahvistus ja -vaimennus. Suunnatut stereomikrofonit vahvistavat ja parantavat ääntä. Äänen tehokas vaimentaminen suojaa laukausten ääniltä. Tehokas ja hyvällä kapasiteetilla varustettu 18 V akkupuukkosaha. Tärinänvaimennusjärjestelmä ja avaimeton terän vaihto. Vakiona laukku. 501016366 Hirven paloitteluun Mukana 3 kpl rSt-teriä Hinta ilman K-Plussa-korttia 119,- 16,95 K-Plussa-tarjous K-Plussa-tarjous Etusi 21 % Etusi 50 % 46,95 9,95 Käsine Tegera 9161 Microthan Kumisaapas Kontio Teräksinen termospullo 1 l Materiaalina Microthan®+/Windproof, bambu puolivuori. Vahvistettu etusormi ja ompeleet, konepestävä, heijastin, vuorattu kämmen, taivutetut sormet, erikoissuunniteltu peukalo. Koot 8 ? 11. Kestävä laatusaapas. Useita eri kokoja. Kevyt ja laadukas. Ohuen ja suoran muotoilun ansiosta mahtuu kätevästi rinkkaan tai reppuun. 500951238 22,95 www.rautia.fi Metsästäjä_5_2013_Rautia.indd 1 Hinta ilman K-Plussa-korttia 59,90 Hinta ilman K-Plussa-korttia 19,95 Tarjoukset voimassa 21.9.2011 saakka tai niin kauan kuin varatut erät riittävät. Metsästäjä 5 13.8.2013 l 2013 14.58 l 67
• Sakari Lähteenmäki Piirros: Jouko Moisa l Junnupalsta Onko kaikki mukana? Pyssy ja panokset. Keke Missä sinun takkisi on? Valmista on! Repe Riina Jasu Kuvaan liittyy seuraavat tehtävät: Ympyröi kuvasta ne esineet, jotka ovat tarpeellisia metsästysretkellä. Yliviivaa ne esineet, jotka jätät mieluummin kotiin. Ota puhdas paperi ja piirrä oma jahtireissun muistilista. 68 l Metsästäjä 5 l 2013
• Eero Suomus, Vihti Kaikki alan työt, puh. 0400 788 636 Kaupantekoa Marko Väkiparta. Pori. Puh. 050 324 5390 Palstalla julkaistaan yhden palstan (43 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden, korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien. Käytä tekstauskirjaimia. Vuonna 2013 hinta on 20 euroa / rivi. Vähimmäiskoko on kaksi riviä. Ilmoitukset laskutetaan lehden ilmestyttyä. Ilmoitusta ei julkaista, mikäli ilmoittajalla on erääntyneitä laskuja. Ilmoitusaineisto, jossa on laskutusosoite, lähetetään osoitteeseen Metsästäjä-lehti/ilmoitukset Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki tai sähköpostilla marja.kraufvelin@riista.fi. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Otamme vastaan vain metsästyksen ja riistanhoidon aihepiiriin kuuluvia ilmoituksia. Metsästäjä nro 6/2013 ilmestyy 15.11.2013. Siihen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa viimeistään 11.10.2013. HUOM! Emme ota ilmoitusaineistoa vastaan puhelimitse. Järjestöt ja Yhdistykset Haluatko hyvän hirvikoiran? Suomen Harmaahirvikoirajärjestö -Finska Jämt- och Gråhundklubben ry:n Jalostusneuvojilta saa tietoa hyvistä pentueista. Jämptit: Janne Rantanen 0400 267 098 tai Janne Romakkaniemi 050 365 9222. Norjan harmaat/ Pauli Äijälä 050 327 1782 tai Marko Niemelä 045 131 6109. Rotujärjestömme jäsenenä pysyt ajan tasalla. Soita Marja-Helena Ilvonen 050 572 7010. Internet http://www.shhj.info Laikoista, kaiken riistan koirista, tietoja antaa Suomen Laikajärjestö ry. Puh.joht. Harri Mäkinen 050 559 8906 sekä www.laikajarjesto.fi Hankkiessasi noutajaa metsästyskäyttöön ota yhteys Suomen Metsästysnoutajat ry:n pentuvälitys puh. 0400 176 934 tai 03 515 3230 ja jäsenasiat puh. 09 874 7230. Kotisivut: http://www.metsastysnoutajat.com Oletko hankkimassa mäyräkoiraa? Kattava tietopaketti ja Suomen Mäyräkoiraliiton pentuvälitys löytyy osoitteesta www.mayrakoiraliitto.fi. Liity samalla jäseneksi: jasenasiat@mayrakoiraliitto.fi Suomen Pystykorvajärjestön neuvojat auttavat pentujen valinnassa. Suomenpystykorva: Asko Ränkman 050 569 9221, Pekka Inkinen 040 832 2858. Karjalankarhukoira Annamari Pirinen annamari.pirinen@ pp.inet.fi, 040 828 1489, Johannes Lehtomäki, johannes.lehtomaki@mhy.fi, 040 450 0024, Pohjanpystykorva: Soile Kattainen 050 327 4259. Lisäksi: pj. Uolevi Sirviö 044 296 8530. Kysy samalla jäseneduista ja liity jäseneksi. Järjestön internetsivut: www.spj.fi. Saksanseisojakerhon pentuvälitys: Kk-saksanseisoja, 0400 438 112 Lk-saksanseisoja, 040 715 7797 Bretoni, 040 764 8237 Münsterinseisojat, 040 539 1301  Pk-saksanseisoja, 040 835 1289 lk-unkarin vizsla 040 568 4426 Kk-unkarin vizsla, 050 372 7846 Weimarinseisoja, 040 911 1546 Spinone, 044 591 3642 Bracco italiano, 040 700 8320 Stabyhoun, 044 504 8966 Ranskalaiset rodut (pl. Bretoni) 045 111 4248 Muut rodut 040 530 8445 Hankkiessasi setteriä tai pointteria ota ensin yhteyttä rotujärjestöön Kanakoirakerho-Hönshundssektionen ry:n jalostusneuvojiin. Pointteri: Jorma Korpela p. 045 141 3664, englanninsetteri: Tero Laaksonen p. 040 738 2309 p. 040 725 3148, irlanninsetteri: Tapio Ranta p. 0400 870 788, gordoninsetteri: Jasu Sinkkonen p. 040 519 8819. Katso lisää myös osoitteesta www.kkk-hhs.fi Eläintentäyttäjiä Pasi Ahopelto 0400 567 078. www.lehonpaja.net Koiria Hirven ja karhun metsästäjille karhukoiran pentuja. Kelpuutan jalostukseen vain koepalkitut nartut tai joilla on VOI I palkittuja jälkeläisiä. R. Ikonen, puh. 013 881 985, 0500 279 777 Myydään luovutusikäisiä karjalankarhukoiran narttupentuja. Puh. 0400 169 045(Puumala) Myydään harmaan Norjan hirvikoiran narttu ja urospentu. Syntyneet 18.7.2013. Vanhemmat kva Terveystutkimukset tehty. Luovutetaan eläinlääkärin tarkistamina. Puh. 050 558 7218 (Hirvensalmi). www.hullanvuori.webs.com Jämtlannin pystykorvan 3 urospentue jo vapaana. Isä KVA/MVA Silivilin Unkka, emä KVA Onnivaaran Isabella, pennut synt. 30.0.3. h. 1000 e. Puh. 040 822 9546 Mika Kotela, Laukaa Jämtlanninpystykorvan pentuja. Rekisteröityjä, sirutettuja, terveitä el.lääkärin tarkastamia. I: FI KVA & MVA Onnivaaran Enzo E: FI KVA FI & EE & LT & LV & BALT MVA Nissas Off Puh. 40 757 5507 Eestinajokoiran luovutusikäisiä pentuja hyvistä vanhemmista. El. lääk. tark, sirutettuja, paperit. H. 650 ?. Puh 040 527 1864 5 kk ik. hyväsukuisia suomenajok. pentuja metsäverisistä vanhemmista 044 266 8024 Kettuverisiä suomenajokoiran pentuja. Hyvistä vanhemmista. Synt.25.7 puh. 040 562 6997 Suomenajokoiran pentuja valiovanhemmista. Luov. ikäisiä. Joensuu, 045 7845 0005 Markku Haapaniemi Teuva Puh. 0500 360 962. Labradorinnoutajan pentuja. Terveistä metsästykseen käytettävistä vanhemmista. Vain käyttökoiriksi.  Luovutus viikolla 37. puh. 45 8984 689 Pori.  Täyttötarvikkeet ja taustalevyt Antti Kaatrasalo, p. 040 964 2611 www.tayttotarvike.fi, Lapinlahti Sileäkarvaisennoutajan pentuja metsästyskäyttöön. www.batzis.fi Carita 040 551 7465 Luonnontieteellisen alan konservaattori Esa Kemppainen, Mattilantie 56, Janakkala. Puh. 050 563 0169. www.trofeet.fi Dreeverinpentuja palkituista vanhemmista puh. 040 743 3714 Raimo Lietsala, Orivesi. Lasisilmiä ? täyttötarvikkeita. 040 558 4019, www.lietsala.net Seppo Malmi Jyväskylän seutu. Eläintäytöt kätevästi. Puh. 0500 627 346 Antti Mäkilä, Tammela kaikki alan työt! puh. 0400 879 581 antti.makila@elaintentaytto.fi www.elaintentaytto.fi TaxHunter eläinten täyttöpalvelut 040 748 1094 Valkeakoski www.taxhunter.net Taxidermy Art, Markku Natri, Lapua. Puh. 06 438 8901, 0400 363 345. www.markkunatri.fi. Jari Niskanen, Laukaa puh. 0400 317 828, www.jariniskanen.net Taitoa ja kokemusta Trofe Art Jarno Raiski, Ähtäri / Vaasa 040 581 9624 www.trofeart.tk T:mi Eläinkonservaattori Teemu Salonen. www.elainkonservaattori.fi Inkoo. Puh. 050 563 7820 Erityisesti kalat, myös muut alan työt. Studio Antti Saraja Oy. Puh. 019 784 871 tai 0400 712 149. Preparoin linnut, nisäkkäät, teen myös trofeet. Pertti Siipola, Kilinkuja 10, 70780 Kuopio. Puh. 017 361 1073, 0400 177 588. Dreeverin pentuja huippusuvuista 040 532 4691 Ii Dreeverin pentuja. S. 16.4. Ajavista suvuista. puh. 040 736 5790. Metsästyslinj. Beaglen pentuja. Luovutus 1.9 jälk. Puh. 0440 207 416 / Mikkeli Beaglen pentuja ajavista vanhemmista, isä kaksoisvalio, luovutus vko 44. puh. 050 338 158, 050 598 7166 www.tavajs.nettisivu.org Beaglen pentuja ja 2-vuotias suomenajokoiranarttu metsästäjälle. Puh. 0400 264 727 Kk.mäyräkoiran ajavalinjaisia pentuja käyt. valio vanhemmista. Emä KVA-A FI40821/10 Uros KVA-A FI33750/11 040 701 5206 Kk-mäyräkoiran pentuja ajavista vanhemmista, yksi uros, neljä narttua. IIsä KVA-A, emän isä KVA-A (FI, DK, SE). Luovutus viikolla 39, P. 0400 406 933. Helsinki Peura- ja Kaurisporukat! Lahjakas 2-vuotias kk-mäyräkoirauros etsii ajomahdollisuuksia tulevalle syksylle n. 200 km:n säteellä Espoosta. Mahdollisuus jahteihin myös viikolla.  Timo. p. 044 444 0433 Kk saksanseisojan luovutusikäisiä pentuja metsästäjille puh. 0400 528 021 Lk.Weimarinseisojanpentuja metsästäjille. www.qasidas.net, 050 492 1028 Amerikankettukoiran pentuja käyttökokeissa ja näyttelyissä palkituista vanhemmista: Isä: Laikku, emä: Amy Puh. 045 256 9907, VÖYRI Varattavissa amerikankettukoiranpentuja. Pennut syntyvät vk.36-37. Pennut myydään petoja metsästäviin koteihin. Yhteydenotot: 040 774 0501 Keminmaa Metsästyslinjaisia cockerspanielin pentuja terveistä vanhemmista. p. 0440 665 891 0400 886 921 Kk-mäyräkoiran pentuja ajavista vanhemmista, yksi uros, neljä narttua. Isä KVA-A, emän isä KVA-A (FI, DK, SE). Luovutus viikolla 39. P. 0400 406 933. Helsinki. Myydään Koira-, minkki-, loukku-, ym. verkkoja www.rautarantala.com / 09 876 5291 Minkki ja supikoira/kettuloukkuja. Erittäin tukevia ja toimintavarmoja. Soita ja kysy lisää tai katso metistä. www.granlunds.com. Granlundin Tarhatarvike 06 764 1033. Pienpetopyydykset: ketun jalkanaru, heti tappavia loukkuja ja rautoja pienpedoille, myös majavalle. Puh. 0400 181 498, Taisto Hietala, http://www.kesavaylan.net/ Kanuloukun varmatoimiset laukaisulaitteet ym. pyyntilaitteita pienpedoille. Tutustu tuotteisiin www.ph-riista.fi / tai soittele 050 566 2691 Finn 412SK Marocchi 930,-, Finn 512SD 990,-, Baikal MP27 450,- Beretta Sil. Pigeon 1690,-, Marocchi 03Field 995,Beretta A300 990,-, Beretta A391 1250,- Remington 11-87 750,-, Tikka T3 Lite SS 890,-, Tikka T3 Varm. 1140,-, Benelli Nova 690,- Benelli M2 comfor 1380,-, Leupold VX-1 2-7x33 250,-, Leup. 3-9x40 295,-Kahles 2,5-10x50 890,- Kahles 3-12x56 1390,-, Burris Fullf. 2-7x33 195,- 3-12x56 val 550,-Ahti Huvila Oy, www.ahtihuvila.fi 63800 Soini, puh 06 528 1203 31v. Rehtiä Asekauppaa! Mossber 12/76syn 360e,12/89 syn 440e Tikka T3, CZ, Yildiz, Baikal, Marlin Sasta Gorepuvut, Chiruca vaell. Kengät Ultrapoint GPS-tutkat, Garmin GPS. Anon Ase ja Tukku, Pudasjärvi 08 821 337, 0400 384 118, 0400 384 518 Posti, MH: Edullisesti ja Nopeasti! Käytetyt: laaja vaihtuva asevalikoima Uudet: Howa, GRS, Guerini, Docter, Leupold ym. www.euroase.fi 050 465 4695 Tikka T3 Forest 308Win pakettitarjous Burris optiikalla 3-9x40 valopist.1290e Testivoittaja Howa-kiväärit alkaen 790e Beretta,Benelli,Guerini,FC,CZ,Sako/Tikka. Kiikaritarjous! Hawke 3-9x50 85e. Ylöjärven asetarvike Rantakiventie 7, Ylöjärvi P 03 348 4004 www.asetarvike.fi Sako Finnbear 338 win mag + Tasco 1,75-5x40 H: 950e ja Remington 788 308 win+ Tasco WA 2-7x32 H: 450e Puh. 044 550 4301 Remington 700 /.308 + bushnell 1,54,5*32 yhteensä 799 ? Remington 700 SPS DM .308 585 ?, Lincoln Premier Basic 12/76 695 ?, CZ 455 Standard paketti (sis.kiikari jalkoineen ja äänenvaimennin) 450 e AV-ase ja erä Oy, Jämsä,  www.av-ase.fi, puh. 014 768 803 Eritt. siisti Tikka.rihla 22/2,5 myydään ostolupaa vastaan 800e. Puh. 050 599 4421 H. kunt hirvikivääri 1,62 h. 200. UHF puhelin, 12 k haulikko Shul, p. kivääri puh. 0400 497 014  Lataus-, ammunta- ja metsästystarvikkeet, optiikka ja koiratutkat edullisesti netistä www.asetarvike.com puh. 040 540 1182 Aseet, patr. + lataustarv.+ratalaitteet + kahvat puh. 019 782 307 www.mattikauppi.fi Metsästäjä 5 l 2013 l 69
• Ostetaan rapuja läpi kauden. Käteismaksu ja nouto koko maasta. Raputukku Järf puh. 040 546  5995. Myös turkisnahkoja puh. 0400 561 267. Ostamme hirven- ja peurannahkoja ja noudamme nahat sopimuksen mukaan. Mokka-Nappa Oy, Kokkola, puh. 040 135 6664, email: mokkanappa@gmail.com. Ostamme karhunruhoja. A&S Ravintolat Helsinki, Elviira Mäenpää, p. 040 731 5747. Aseita ja tarv. myynnissä, katso kuvat netistä. porinase.fi Tähtäinkiikareiden pikavaihtojalustat suoraan valmistajalta. Esim. Tikka T3, CZ 550 www.masina-tuote.com p. 040 518 9843. Tehokas ALFA tai ULTRA-ALFA - kiväärin äänenvaimennin, alkaen 130 euroa, asennus 65 euroa teräs tai alum. runkoinen, ei hitsattu, halkaisija 50 mm, paino alkaen 210 g, Keveät piipun päälle menevät teleskooppiset mallit www.ouluntyostokeskus.com japanilaiset ja keskiaikaiset miekat puh. 08 311 3133, 040 508 5833 Silentum ja Noise Stopper kiväärivaimentimet cal 22LR-50BMG. Valmistaja Suomen Jahtivaruste Ky, Hästöntie 432, 25500 Perniö puh. 0400 842 196 www.jahtivaruste.fi Asekaappi, kotimainen SIS 3492- hyv. sertifikaatti. Lisätiedot www.corrosafe.fi  Myydään käytöstä poistettua ampumaradan kalustoa Piippolasta. Puh. 040 553 9386. Kotimaiset purkinsulkijat suoraan valmistajalta. ERÄTAPIO OY Puh. 040 585 8133 www.eratapio.fi Asesepäntyöt, aseet, patruunat ja tarvikkeet. Ase ja Optiikkahuolto, Kasarminkatu 43 b , 87500 Kajaani, Puh. 08 613 0655, 040 535 4134 www.asehuolto.net Ase- ja eräkirjat lahjaksi tai itselle. ARMA FENNICA OY www.armafennica.fi  puh. 040 767 7038 Koirankopit 1-os 310,- ja 2-os 390,06 453 4333 www.koirankoppi.fi Telttaperäkärry vaneri pohja, puukamina lämmin pakkasilla h. 1250e. Puh 050 577 3446. VHF-puhelimet, uusimmat mallit. Lafayette, Zodiac, Hunter, Rexon. Riistakamerat, kuulonsuojaimet. RitKos Oy, Mäntsälä 0400 203 398 www.ritkos.fi Laatuparistoja koitatutkiin ja metsästyspuhelimiin mm. Puh. 06 364 1565 www.cellpac.net Puukonrakennustarvikkeita, www.brisa.fi puh. 06 729 0431 Oy Cellpac Ab, 06 724 7815 MIDWAY SUOMI OY Jo noin 100 000 tuotetta yli 300 valmistajalta! Jälleenlatausvälineet, luodit ja hylsyt. Kiikaritähtäimet, katselukii-karit, laserit. Jalustat, renkaat ja pikajalat kiikareille. Aseiden osat ja varusteet, mm. tukit, lippaat. Asesepän tarvikkeet ja työkalut, mm. kalvaimet. Luodinvalutarvikkeet, ammuntavarusteet jne. Puhelinmyynti ark. 12-17 puh. 09 5122 933 Kaikki tuotteet ja varastotilanne netissä www. midway.fi Lapissa erämaapalsta Naruskalla 29 ha hinta 15 000.- Savukoskella 21 ha 10 000,Puronvarsitontteja Tanhuassa alk. 4000,pääsee metsästyseuraan. Maisematontteja Lämmin talo 80 m2 Rautavaaralla. Erämahd. Siera-Yöttäjällä. H 40 000. Puh. 050 535 1730 Myytävänä mökki Hailuodon Syökarissa hyvien kalavesien ja metsästysmaiden äärellä. Yhteydenotot: 040 545 3118 Kuusamossa 10 ha metsäpalsta, rajoittuu järveen, autotie rantaan. Mahd. kahteen mökkitonttiin.Valtion metsästysalueet lähellä. tied. 040 541 7308. Vankka kelohonkamökki + sauna tontti 4850 m2, mökki 40 m2, sauna 9 m2 rantaviivaa n. 250 m Angeljoessa hyvät kalastus ja metsästys mahdollisuudet mahdollisuus liittyä metsästysseuraan pienriistalle ja hirvelle sijainti Tanhuan kyläkaupalta 4,4 km hintapyyntö 51.000 euroa puh. 0400 653 866 email seppo.reijonen@kolumbus.fi Haapavedellä erämaametsätila n. 4,5 ha pääasiassa lehtoa ja tukkipuustoa. Kauppaa seuraa 1/6 metsästyskämppäyhtymästä. Mahdollisuus liittyä metsästysseuraan. Hinta 20500 e mikä alittaa puustoarvon. Puh. 050 556 9411 Lämmin talo 80 m Rautavaaralla. Erämahd. Siera-Yöttäjällä. H 40 000. Puh. 050 535 1730 Ostetaan supin, ketun ym. nahkoja myös hirven sarvia. R. Pentinmäki, Jäpintie 344 C, 60800 Ilmajoki. Puh. 050 554 6852. l Metsästäjä 5 l 2013 Asepalvelu K.Kauranen Asesepänliike Härmässä. Oravaistentie 88 62310 Voltti. P. 0500 562 940 Aseiden korjaukset ja huollot !Ylöjärven asetarvike puh. 040 718 8170 Asemekaanikko Etelä-Pohjanmaalla Asetekniikka K. Kapela, Korpuusentie 72, 60550 Nurmo. P. 050 524 1838. Ark. 9-18 Huollan jahtiradiot, koiratutkat? RJAK, Pl 38, 44101 ÄKI. Puh. 050 557 2000. Tracker ja Pointer-koiratutkahuolto Parkanon TV-EL Huolto, Peltokuja 6, 39700 Parkano. Puh. 03 448 1296. Optifocus Oy, Suomen kiikarihuolto, kiikaritähtäinten huollot ja korjaukset. Hirsimetsäntie 21, PL 12, 15101 Lahti. Puh. 0400 150 356. www.optifocus.fi. Veikko Hyttinen Nokipannumies www.nokipannu.net Metsästystä Hanhi ja kaikki suurriista EST/FIN, 050 520 6100, juhani.tuomaala@netikka.fi Elämäsi eräretket www.kauniskarjala.com Laadukkaat metsästysmatkat ympäri maailman! Euroopan ajojahdit: villisika,saksanhirvi ja metsäkauris. Afrikka: linnustus, tasankoriista ja Big-5. Argentiina:linnustus ja suurriista. Kanadan karhujahdit, sekä useita muita vaihtoehtoja. Tarkoin valitut ja testatut kohteet kilpailukykyisin hinnoin! B&R Hunting Oy p. 040 417 8807 tai 050 545 4865 www.brhunting.fi, info@brhunting.fi Karhunmetsästystä Suomussalmella ja nyt uutuutena myös Etelä-Kuusamossa. p. 050 325 8966 www.erapalvelu.net 2 Ostetaan 70 Oulun Asepaja Ky. Kaikki asealan korjausmuutostyöt. Myyntimiehenkuja 6, 90420 Oulu. Puh. 08 311 6520, 0500 435 703. Suomen Asetekniikka. Asesepänliike Varkaudessa. puh. 0400 528 098. www.valiokoiravarusteet.fi kopit, tarhat, lämmittimet, tutkat, haukunrajoitinpannat, pihavahdit ym.tuotteet. Puh. 0500 176 596 VHF-puhelimet edullisesti ja luotettavasti alan liikkeestä. Akut, antennit, monofonit ym. Peltor kuulonsuojaimet, uudet ja käytetyt aseet. Metsästäjän erikoisliike Raimo Olkkonen Oy, Haapajärvi, puh. 08 761 831, 0400 296 517. www.raimoolkkonen.fi Aseiden korjaukset, varaosat, Apel kiikarinjalat Asekorjaamo K. Götsch puh. 040 581 3124. Puuru hirvenvetolevyt, katso esittely www.puuru.com. Puh. 044 368 1441. Laadukkaat sarvitrofeetaustalevyt 050 561 6493 www.puuseppa.info Huollan jahtiradiot, koiratutkat RJAK, Pl 38, 44101 Äki ilt./vkl puh. 050 557 2000 Hylkeen ja merihanhen jahdit Perämerellä (Oulu) seanature.net p. 0400 154 600 Aseseppä J. Immonen. Tukit ja muut asealan työt. Koivuniementie, Kuhmo, puh. 044 565 0257 Pelkäätkö rosvoja! Kaso ja Kaipio Kassakaappeja Puh 0400 662 182 Jouset ja tarvikkeet, vaimentimet, luolatutkat, loukut, riistakamerat, vacumipakkajat ja lihamyllyt, vaatteet, VHF-puhelimet, aseseppäpalvelut puh. 02 239 0930 WWW.ASEJAERA/FI Kuusamo Mökki + luvat 0400 281 229 kivelaoutdoor.com puh. 040 728 4667 Valtava valikoima erävarusteita! Osta ja myy www.jahtihuuto.net Hauholla fasaaninmetsästystä ja koirankoulutusmahd. sekä kasvatuslintujen myyntiä. Kysy ruokailu- ja majoituspalv. auvo.kokkala@aina.net. Ulla ja Auvo Kokkala 050 588 9593. Muokkaamme kaikenlaisia turkisnahkoja. Nahkajalostamo M. Salonen Ky Röppääntie 3, 50670 OTAVA puh. 010 387 3090 Turkisnahkojen muokkaus. Kiikalan Raktur Oy, Takamaantie 10 25390 KIIKALA. Ahola 02 728 7503, 050 462 5938 Ruokinta-automaatti 200 litraa 150 euroa, 400 litraa 200 euroa. Puh. 0500 316 165 Suomussalmella erähenkistä majoitusta. www.alassalmeneramokit.fi , 0400 300 552. Työsuorituksia Kiikarinjalka haulikkorihloihin. Uusi jalka jättää turhan irrotus ja kiinnitys vaiheen pois koska se ei peitä tähtäimiä, maalia eikä maastoa. Näin ollen ase on jatkuvasti tilanne valmis kaikkiin ammunta muotoihin. Puh. 017 824 123 tai 040 527 4440 Kauko Hämäläinen, Kihmulank. 11, 74130 Iisalmi. Houkutuspillit ja hajusteet maan laajimmasta valikoimasta, suoraan maahantuojalta. puh. 0400 835 511 WWW.HOUKUTUSPILLIT.NET Asiantuntemuksella vuodesta 2000! Metsästysmatkat maailmanlaajuisesti. Hanhi ja villisika Virossa. VSD SAFARIS, www.vsdsafaris.fi p. 0400 888 875, hunt@vsdgroup.fi Erä-Korpinen : Metsästys-KalastusKesälomat. www.erakorpinen.fi puh. 040 555 1394 Ruotsiin lintumetsälle tai lohestamaan Jarhoisiin.tiedot www.nettiasunnot.com. kohde ID.53997. p. 0500 342 2444 Tule pienriistajahtiin keski-suomeen, katso majoitus villipohjola/raiski 11299. 040 564 7615 savolko@live.com www. fasaanitila.net Koijärvi fasaanien myynti, koirien koulutus, jahdit 045 349 6096 Villisikajahtia Eestissä 1.10.-31.1. Sis. majoitus, ruoka ja kaadot ajojahdissa. 3 pv to-su 790 ?/henkilö, hyvä alue. Lisätiedot:Mikko 040 465 1556 villisikajahdit@gmail.com Hyvinkäällä korkeatasoisia fasaanijahteja yrityksille, ryhmille ja kaveriporukoille kanakoirilla sekä kasvatuslintujen myyntiä. Astrakanin fasaanisafarit puh 0400 709 967 tai 0400 612 306. marjuk.kivi@ pp.inet.fi Lähde metsälle suoraan hotellilta. Hotelli Paljakka tarjoaa hienot puitteet metsästykseen Kainuun vaaramaisemissa. Majoituspaketti tiedustelut 040 145 1200. Metsästyslupa tiedustelut 0400 688 163. www.hotellipaljakka.com Lähde metsästysretkelle asuntoautolla mihin voi ottaa mukaan tietysti myös koiran. Kysy edullista syystarjousta p. 045 256 4290. Tmi Kolme Aittaa Vaalassa Oulujärven rannalla tarjoaa mahdollisuudet kanalintuja pienriistametsästykseen. Sorsastus omalla järvialueella aina jäitten tuloon asti. Myös kalastusmahdollisuus. Majoitukset, sauna, tilaussauna ym. Luvat paikan päältä. kts www.kolmeaittaa.fi. Puh. 044 302 3839 Vuokralle tarjotaan Mökkejä Kuhmon itä-rajalla. Puh. 0500 253 563 Lomamökki Ranuan Simojärvellä hyv. kalastus, marjastus ja metsästys puh. 0400 193 351 2 mummon mökkiä Sotkamossa valtionmaiden keskellä. Puh. 040 582 6397. Hyvin varusteltu mökki Ranualla valtion riistamaiden keskellä p. 0400 398 208 Majoitusta tarjolla Kittilässä, Vittakummun kylätalolla, lähellä Kumputunturin metsästysalueita. Tilat 7-10 hlölle, tupa+keittiö, suihku, ulkosauna ja hirsikota. Yht.ot. klo 17 jälk. Sarianna 040 747 9287, sarianna.kivilahti@gmail.com Mökit Lieksassa Elimon ja Kontiovaaran metsästysmaiden tuntumassa. Puh. 040 512 1176 Mökki P-Pohjanmaan Pyhäjärvellä. Metsästysalueita+kalastusmerkit sis. vuokraan. 0400 362 985 Majoitusta Pohjois-Ruotsissa, lähellä Jockfallin kylää, hyvien lintumaiden läheltä. www.nresorts.com /0400 147 550 Porukoille ulkoporeammeellinen luksustalo K-Pohjamaalla Perhosssa 220 euroa/vrk tai 750 euroa/vko Puh. 040 131 2335,  ks. http://villaperho.wikispaces.com/ VP:n keskellä, lähellä Varkautta mökki, savusauna, kota, vene yms. Puh. 050 559 8145.
• Metsästäjä -lehti No. 5/2013 62. vuosikerta, Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Levikki on 303 241 kpl (LT 2009). Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 15.11.2013. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite: Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus, Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki. Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Kaupantekoa-palstalle: Marja Kraufvelin, puh. 029 431 2112 Muut ilmoitusasiat: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitusneuvosto: Reijo Orava (pj.), Aku Ahlholm, Klaus Ekman, Ilkka Eskola, Marja Martikainen, Ilkka Lampi, Marko Mikkola, Vesa Ruusila, Marko Svensberg, Jouni Tanskanen, Petri Vartiainen. Osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri puh. 0303 9777, metsastaja.rekisteri@yap.fi Toimitus: Vastaava päätoimittaja: Reijo Orava Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Marja Martikainen, puh. 029 431 2121 Ulkoasu: Ilkka Eskola, Hansaprint Kansikuva: Hannu Huttu Osoitteet Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki Alueiden yhteystiedot www.riista.fi/yhteystiedot Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri puh. 0303 9777, metsastaja.rekisteri@yap.fi Varasto ja tilaukset Puh. 029 431 2111, marion.sundqvist@riista.fi www.riista.fi/tilaukset Kirjapaino: Hansaprint 2013/Met13_05 ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakauslehtien liiton jäsen Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001, arkisin klo 9 ? 15, asiakaspalvelu@riista.fi Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset 1. Muuttoilmoitus Postin tai maistraatin kautta Postin tai maistraatin kautta tehty virallinen muuttoilmoitus päivittyy myös Suomen riistakeskuksen metsästäjärekisteriin. Osoitteenmuutoksen Postille ja muuttoilmoituksen maistraatille voi tehdä yhdessä ja samassa palvelussa, joko a) sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi (24 h/vrk) verkkopankkitunnusten, henkilökortin tai Postin käyttäjätunnuksen avulla. Postin tunnus on maksuton. Sen saa postitoimipaikasta. b) soittamalla muuttopuhelimeen, puh. 02 95 535 535 (pvm/mpm). Myös jonotus on maksullista. Avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.00?16.15. Numerossa palvellaan suomen ja ruotsin kielellä. c) muuttoilmoituslomakkeella, jonka voi noutaa postista tai maistraatista. 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: Metsästäjä- tai Jägaren?lehden osoitetiedot päivittyvät postiin tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan metsästäjä rekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Jägaren-lehti samoin kuin metsästyskortti, toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. Metsästyskorttiin liittyvät epäselvät tapaukset: YAP Solutions Oy /Metsästäjärekisteri Puhelin 0303 9777 Puhelut lankaverkosta 0,0821 euroa/puhelu + 0,0320 e/min Puhelut matkaviestimistä 0,190 euroa/min. Puhelut ulkomailta ulkomaisen operaattorin asettama hinta. Telefax 09 794 031, e-mail: metsastaja.rekisteri@yap.fi 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: YAP Solutions Oy /Metsästäjärekisteri, PL 243, 01511 VANTAA Telefax 09 794 031 e-mail: metsastaja.rekisteri@yap.fi Yhteystietoja Maa- ja metsätalousministeriö PL 30, 00023 Valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 0295 160 01. www.mmm.fi Luonnon virkistyskäyttöyksikkö Käyntiosoite, Hallituskatu 3 A, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 Valtioneuvosto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistantutkimus, PL 2, 00791 Helsinki, Käyntios.: Viikinkaari 4, puh. 0295 301 000. www.rktl.fi Metsähallitus PL 94 (Vernissakatu 4), 01301 Vantaa, Vaihde 0205 64 100 www.metsa.fi Metsähallituksen luvat Erälupien palvelunumero 020 692 424, www.eraluvat.fi Riistan tauti- ja kuolinsyyselvitykset Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA/ Tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksikkö, Elektroniikkatie 3, 90590 Oulu (käyntiosoite: Elektroniikkatie 5), puh. 029 530 4924. Eläinnäytteet osoitteella: EVIRA, Matkahuolto, Oulu. www.evira.fi Suomen Metsästäjäliitto Kinturinkuja 4, PL 91, 11101 Riihimäki. Puh. vaihde 010 8410 050 www.metsastajaliitto.fi Metsästäjä 5 l 2013 l 71
• Esittelypäivä: Turun myymälässä 13.9 klo 10-17 Päivän aikana tuote-esittelyä sekä erikoistarjouksia. Kahvitarjoilu. TURKU Puh. (02) 239 0930 Kemiö Puh. (02) 423 804 Aseet & ampumatarvikkeet, optiikka, loukut, koiratutkat, asesepän palvelut, vaimenninasennukset, kiikariasennukset, korjaus, entisöinti, custom-aseet. Merkel Helix Tecla TCL 330 JollySteel INOX 490 ? HiNNAT ALK. 2999 ? Asekaappi SP 88 359 ? 249 ? SP 75 680 ? 550 ? SP 88 Hatsan 125 5,5 mm Lafayette Micro 5+ © Mikael Wikström www.asejaera.fi Maailman laajin valikoima asetarvikkeita suomalaisen metsästäjän saatavilla www.midway.fi ? 09 5122 933 Puhelinpalvelu arkisin 12-17 Barnes TTSX .30 168gr lyijytön hirviluoti 50 kpl TUOTENRO 967720 Weaver Micro punapistetähtäin weaverkiskoon TUOTENRO 786781 180? 69? Weaver Classic 1-3x20mm suurriistakiikari TUOTENRO 183610 330? Timney 1-2 kg laukaisu Rem 870, 11-87, 1100, 7600, 7400, 750 TUOTENRO 631106 170? ATI säätöperä Remington 740, 7400, 760, 7600 TUOTENRO 168770 150? Primos Can Family valkohännän houkuttelusetti TUOTENRO 236805 50?