• Metsästäjä 5 l 2014 Metsästyksellä merkittävä vaikutus aluetalouteen Metsäkanalintujen metsästysajat sivulla 65
• l 5 l 2014 Aku Ahlholm Tommy Arfman Tässä numerossa Supikoirat leviävät saaristoon, s. 40 Marko Svensberg Violetta Nowak CIC Metsästys on parasta rentoutusta, s. 14 Villisika tulee – oletko valmis? s. 48 Kuusipeurasta on moneksi – myös maisemanhoitoon, s. 56 3 Pääkirjoitus 4 Asioi kanssamme vaikka kannonnokasta 6 Kylmä alkukesä heikensi kanalintujen poikastuottoa – havaitut tiheydet kuitenkin lähes keskimääräiset 8 Neljännesvuosisata riistakolmioita – yhteistyötä riistan hyväksi 12 Metsästäjät toivat rahaa maakuntiin 14 Metsästys on parasta rentoutusta 18 Puheenjohtajalta 20 Oman hirvieläinkannan tavoitteet, osa 3: Kannan ikäjakauma 23 Ministeriön kuulumisia 26 Lyijyluodit ja hirvenlihan lyijypitoisuus 30 Suurriistan käsittelyn hyvät käytännöt 34 Hirvi ei tykkää Tricosta – uusi syönninestoaine hirvivahinkojen torjuntaan havu- ja lehtipuutaimikoihin 36 Hirvenvasat ovat yhä pienempiä 38 Rajavartiolaitoskin valvoo metsästystä 2 l Metsästäjä 5 l 2014 40 Supikoirat leviävät saaristoon 44 Supikuri jatkuu Lapissa 46 Lajiesittelyssä kärppä 47 Rusakon ja metsäjäniksen risteymiä tutkitaan 48 Villisika tulee – oletko valmis? 52 Vaihettumisvyöhykkeiden hoito, osa 4: Pellolta metsään – riistarikkautta parhaimmillaan 54 Askel riistametsään -hanke yhdistää metsän taloudellisen tuoton ja riistan elinmahdollisuudet 56 Kuusipeurasta on moneksi – myös maisemanhoitoon 58 Nuoret tutustuivat eräelämään Pieksämäellä 60 Petonäyttely kulkee pyörillä 62 Uutismakasiini 65 Metsäkanalintujen metsästysaikarajoitukset 66 Áigeguovdilis ságat sámegillii 68 Junnupalsta 69 Kaupantekoa 80 Osoitteet
• Pääkirjoitus Reijo Orava Johtaja Suomen riistakeskus Oma riista on nykyaikaista asiakaspalvelua Riistahallinto avasi alkukesästä Oma riista –palvelun. Tarkoitus on kehittää asteittain sähköinen asiointikanava, jolla metsästävä asiakas voi hoitaa kaikki asiansa riistahallinnon ja riistantutkimuksen suuntaan. Palvelun avausversiossa on työkalu riistanhoitoyhdistyksen asioita hoitaville toiminnanohjaajille sekä jokaiselle metsästäjälle tarkoitettu riistaloki. Karhun ja hallin kiintiömetsästyksen sekä metsäkauriin saalis voidaan ilmoittaa palvelun kautta. Jatkokehityksessä tulevat mukaan metsästyskorttiin liittyvä asiointi, riistahavaintojen toimittaminen, hirvitietojen sähköinen käsitteleminen ja lähivuosina kaikki sellainen asiointi, joka on ylipäänsä mahdollista hoitaa sähköisesti. Oma riista –palvelu on maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan riistatoimijoiden yhteishanke. Suomen riistakeskus vastaa järjestelmän kehittämisen ohjaamisesta ja palvelun ylläpidosta. Riistantutkimus kehittää riistatiedon tutkimuskäyttöä ja tilastointia. Metsähallitus liittää siihen tai sen kautta avautuvaksi omia metsästyspalveluitaan ja tiedonkeruuta. Uudistuksen keskeinen peruste on tietenkin parempi ja kustannustehokkaampi asiakkaiden palveleminen. Nuorempi ja tietotekniikkaan tottunut metsästäjäkuntamme jopa vierastaa perinteisiä paperi- ja puhelinpalvelukanavia, kun yksityisen ja myös julkisen sektorin palvelut vaihtuvat kiihtyvällä vauhdilla verkkopalveluiksi. Riistahallinnon palveluissa siirtyminen on kuitenkin asteittaista ja vanhat kanavat säilyvät rinnalla. Tiedostamme sen, että tietoverkkojen ulkopuolellakin olevan erämiehen on pystyttävä hoitamaan asiansa. Oma riista –palvelu tarjoaa jokaiselle metsästäjälle mahdollisuuden pitää henkilökohtaista saalispäiväkirjaa, riistalokia. Saaliin lajitiedon lisäksi saaliin saantipaikan ja –ajan voi tallentaa tarkasti. Itselleen voi kirjata lyhyen kuvauksen tilanteesta ja liittää tietoihin myös valokuvan. Jatkossa myös riistahavaintoja voidaan tallentaa riistalokiin. Riistahallinto sitoutuu ylläpitämään ja säilyttämään tiedot ja ne avataan rajapinnan kautta niin, että metsästäjä voi tallentaa ja käyttää omia tietojaan myös kaupallisten toimijoiden tuottamien mobiilisovellusten avulla. Tähän riistatietokantaan liittyy toinen tärkeä palvelun kehittämisperuste; riistatiedon laadun parantaminen ja määrän lisääminen. Kestävän käytön perusteleminen vaatii tulevaisuudessa yhä parempia tietoja erityisesti vähälukuisten tai taantuvien riistalajien osalta. Tästä tietokannasta tietoja siirretään tutkimuksen ja tilastotuotannon käyttöön. Riistantutkimuksen perinteisten hirvi- ja suurpetoseurantajärjestelmien ja riistalaskentojen tiedot kertyvät jatkossa Oma riista -palvelusta. Tarkentavaa ja hankekohtaista tiedonkeruuta voidaan kanavoida palvelun kautta. Tietojärjestelmien kehittäminen vaatii rahaa. Valtiontalouden tilanne on kireä ja leikkauspaineet ovat kovat. Riistahoitomaksuun ei tässä tilanteessa ole näköpiirissä korotuksia. Oma riista –palvelua ei voida polkaista käyntiin nopealla jättiprojektilla, vaan toteuttamistavaksi on valittu ketterä kehittäminen, pieni pala kerrallaan käytössä olevia resursseja venyttäen. Näin ollen työ kestää. Toimintatavassa on se etu, että kehitystyötä voidaan suunnata koko ajan uudelleen asiakaspalautteen ja kokemusten mukaan On hyvä muistaa, että kehitettävä verkkopalvelu on vain osa sitä palvelukokonaisuutta, joka riistanhoitomaksulla rahoitetaan. Metsästäjävakuutus, riistanhoitoyhdistysten palvelut, viestintä kotisivujen kautta, Metsästäjälehti kuusi kerta vuodessa sekä kaikki muutkin riistakeskuksen edistämis- ja hallintotehtävät hoidetaan metsästäjän maksamalla riistanhoitomaksulla, 33 euroa vuodessa. Metsästäjä 5 l 2014 l 3
• Ari Kontiainen & Laura Ticklén, Suomen riistakeskus Asioi kanssamme vaikka kannonnokasta Oma riista on riistahallinnon sähköinen asiointipalvelu metsästäjille. Tämä on suuri edistysaskel suomalaisessa riistahallinnossa – ja palautteen perusteella myös onnistunut. Viime numerossa kerroimme palvelun perusperiaatteista, Oma riista -tunnusten hankkimisesta ja mobiilisovellusten käytöstä. Tällä kertaa vastaamme usein kysyttyihin kysymyksiin. Näillä vinkeillä saat parhaan hyödyn irti omasta riistasivustostasi. Aloita rekisteröityminen 1. Pitääkö minulla olla metsästyskortti voimassa, jotta voin rekisteröityä? Ei pidä. Oma riista -tunnusten käyttöönotto ei vaadi metsästyskorttia, vain sähköpostiosoitteen ja pankkitunnukset tai mobiilivarmenteen. Oma riista -tunnuksilla kirjaudutaan myös esimerkiksi riistakolmiot.fi -palveluun, eivätkä kaikki kolmiolaskijat välttämättä ole metsästäjiä. 2. Voinko rekisteröityä puolisoni tai kaverini pankkitunnuksilla? Et voi. Sähköisen tunnistautumisen vuoksi toisen ihmisen puolesta ei voi rekisteröityä. Pankkitunnusten tai mobiilivarmenteen avulla asiointipalvelu osaa hakea väestötietojärjestelmästä nimesi, syntymäaikasi ja yhteystietosi. Olemme halunneet tehdä kaiken mahdollisimman helpoksi: emme pyydä mitään tietoja, jotka voimme saada muista järjestelmistä, kuten väestötietojärjestelmästä ja metsästäjärekisteristä. Sinua pyydetään lisäämään vain puhe4 l Metsästäjä 5 l 2014 linnumerosi sekä haluamasi salasana. Sähköpostiosoitteesi toimii käyttäjätunnuksenasi. 3. Voiko lapseni saada Oma riista -tunnukset? Kyllä voi, heti kun hän täyttää 15 vuotta. Sitä nuoremmat lapset eivät valitettavasti voi käyttää Oma riista -asiointipalvelua itse, koska pankit eivät myönnä tunnuksia eivätkä operaattorit varmenteita alle 15-vuotiaille. Sähköisen tunnistautumisen vuoksi ylläpitokaan ei voi lisätä käyttäjiä käsin. Tuttu aikuinen voi kuitenkin metsästäjänumeroa käyttäen kirjata riistalokissa lapsen saamat saaliit jo valmiiksi odottamaan tämän varttumista rekisteröitymisikään (ks. kohta 11). 4. Oma riista -palvelu pyytää minua rekisteröitymisen yhteydessä siirtymään Vetumaan, mikä se on? Vetuma on julkishallinnon asiointipalveluihin kehitetty tunnistamis- ja maksamispalvelu, josta vastaa Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori. Vetumaa käyttävät lisäksemme muun muassa Verohallinto, Patentti- ja rekisterihallitus, Kansaneläkelaitos sekä lukuisat kunnat ja kuntayhtymät. 5. Kutsumanimeni on eri kuin virallinen nimeni, mitä teen? Rekisteröitymisen yhteydessä ja palvelua käyttäessäsi voit määritellä itsellesi kutsumanimen Omat tiedot -välilehdellä. Muussa tapauksessa palvelu käyttää väestötietojärjestelmästä saatua koko nimeäsi. 6. Voinko luottaa, etteivät ylläpitäjät käy huvin vuoksi katsomassa tietojani? Kyllä voit. Riistakonsernin valikoitu henkilöstö toimii virkavelvoitteella eikä näe esimerkiksi henkilötunnustasi, salasanaasi tai yksit-
• täisiä riistalokimerkintöjäsi. Riistakeskuksen henkilöstö käy asiointipalvelussa pääasiassa hyväksymässä lakisääteisiä saalisilmoituksia ja ylläpitämässä riistanhoitoyhdistysten tietoja. 7. Voinko asioida sähköisesti myös ruotsiksi? Kyllä voit. Oma riista -asiointipalvelua voi käyttää yhtä lailla suomeksi ja ruotsiksi. Kielen voi vaihtaa kirjautumissivulla tai palvelussa asioidessa. Kirjaa saalis 8. Mitä lajeja voin merkitä omaan riistalokiini? Riistalokiin voi tällä hetkellä kirjata saaliikseen minkä tahansa suomalaisen riistalinnun, -nisäkkään tai rauhoittamattoman eläimen. 9. Mistä löydän sähköisen saalisilmoituslomakkeen? Sähköinen saalisilmoitus tehdään riistalokiin kirjatusta eläimestä. Toimi siis näin: 1) kirjaudu palveluun 2) kirjaa saalis riistalokiin ja tallenna se 3) avaa saalisilmoituslomake äsken kirjaamasi riistalokimerkinnän viereen ilmestyvästä painikkeesta, täytä vaaditut lisätiedot ja lähetä lomake hyväksyttäväksi. Vain saalisilmoituslomakkeella näkyvät tiedot siirtyvät riistahallinnon tietoon. Oma riista -palvelu pyytää tekemään saalisilmoituksen niistä riistaeläimistä, joiden osalta sähköisen saalisilmoituksen jättäminen on kyseisellä hetkellä mahdollista. Sähköisen saalisilmoituksen voi kirjoitushetkellä tehdä hallista, karhusta ja metsäkauriista sekä lähiaikoina ilveksestä, sudesta, saukosta ja ahmasta. 10. Voinko kirjata riistalokiini kaatojen lisäksi myös riistahavaintoja? Et voi, vielä tällä hetkellä. Mahdollisesti tulevaisuudessa. 11. Kaverillani ei ole vielä tunnuksia, voinko ilmoittaa hänen ampumansa saaliin? Kyllä voit. Voit kirjata riistasaaliin riistalokissa myös kaverisi nimiin, jos tiedät hänen metsästäjänumeronsa. Kun hän hankkii tunnukset, hänelle kirjaamasi saalis näkyy hänen omassa riistalokissaan. 12. Voinko kirjata useita riistalintuja samalla kertaa? Et voi, vielä tällä hetkellä. Toistaiseksi kannattaa kirjata samaa lajia olevien eläinyksilöiden määrä itselle muistiin esimerkiksi riistalokikirjauksen Kuvaus-tekstikenttään. 13. Voinko tehdä lakisääteisen saalisilmoituksen Oma riista -mobiilisovelluksella? Voit kirjata saaliin mobiilisovelluksella omaan riistalokiisi, mutta lakisääteisen ilmoituksen täyttämiseen tarvitset tietokoneen. Oma riista -sivustoa ei kirjoitushetkellä vielä ole optimoitu toimimaan tablettitietokoneiden nettiselaimissa. 14. Mobiilisovellus kirjasi saaliin paikaksi eräkämpän, jossa olimme. Voinko siirtää saaliin sijainnin oikeaan kohtaan? Kyllä voit. Mobiilisovelluksella tallentuu juuri se paikka, jossa saaliin kirjaus tehtiin. Paikan siirto mobiilisovelluksella ei vielä onnistu, mutta tietokoneella voit siirtää kirjaamasi saaliin oikeaan paikkaan helposti. 15. Mistä tiedän, onko saalisilmoitukseni hyväksytty? Lakisääteisen saalisilmoituksen etenemistä voi seurata riistalokin kirjauksesi vieressä olevista liikennevaloista: punainen = saalisilmoitus tekemättä, keltainen = saalisilmoitus jätetty, vihreä = saalisilmoitus hyväksytty. Punaisesta keltaiseen siirtyminen vaatii saalisilmoituslomakkeen täyttämisen ja lähettämisen. Keltaisesta vihreään siirtyminen on kiinni riistaviranomaisen tarkistuksesta. Mobiilisovelluskin näyttää saalisilmoituksesi tilan. 16. Poliisi haluaa todistuksen, että olen ilmoittanut saaliista riistaviranomaisille, mitä teen? Tallennuksen jälkeen sähköpostitse saamaasi vahvistusviestiä voit käyttää ilmoittaaksesi poliisille sellaisesta saaliista, johon tällainen velvoite liittyy. 17. Jos kännykkäni katoaa, menetänkö riistalokiin kirjaamani saaliit? Et menetä. Kaikki mobiilisovelluksella tekemäsi merkinnät siirtyvät verkkopalveluun talteen. Ne ovat käytettävissäsi laitteesta riippumatta. 18. Vieläkö saalis.riista.fi on käytössä? Ei ole. Elokuusta alkaen lakisääteiset saalisilmoitukset on voinut jättää Oma riista -asiointipalvelussa viime vuonna käytössä olleen saalis.riista.fi:n sijaan. Kaikki ilmoitukset voi halutessaan tehdä myös paperisilla lomakkeilla, mutta niiden käsittely on hitaampaa. 19. Miksi palvelu näyttää erilaiselta minulla ja kaverillani? Esimerkiksi toiminnanohjaajilla sekä pyynti- tai poikkeusluvan yhteyshenkilöillä on sivustollaan lisätoimintoja. Luvansaaja muun muassa näkee kaikki kyseiselle luvalle kirjatut saalisilmoitukset ja voi siten seurata metsästyksen tavoitteenmukaisuutta. Toiminnanohjaajat ylläpitävät riistanhoitoyhdistyksensä riista.fi:ssä näkyvää julkista yhteystieto- ja tapahtumahaun sisältöä Oma riista -asiointipalvelussa. 20. Tein parannusehdotuksen, miksei sitä ole vielä toteutettu? Oma riista kehittyy jatkuvasti toiveiden ja tarpeiden perusteella. Sähköisen asioinnin rakentaminen tilanteessa, jossa riistahallinnolla on useita, eri-ikäisiä järjestelmiä on kuin shakkipeliä, jossa pitää pyrkiä tekemään harkiten loogisesti oikeita siirtoja. Kaikki toiveet on kirjattu ylös ja niitä toteutetaan tärkeysjärjestyksessä.  21. Millä laitteilla Oma riista -palvelua voi käyttää? Oma riista -asiointipalvelua voi käyttää tietokoneen Internetselaimella tai mobiililaitteilla asentamalla maksuttoman Oma riista -sovelluksen Google Play tai App Store -sovelluskaupoista. Askarruttaako asiointipalvelun käyttö? Tuliko eteen pulmatilanne? Esitä kysymyksesi Oma riista -kyselytunnilla. Vastaamassa on tietojärjestelmän isä, projektipäällikkö Ari Kontiainen. Aika: maanantaina 15.9. kello 16 –17 Paikka: www.facebook.com/riistakeskus Metsästäjä 5 l 2014 l 5
• Pekka Helle, Katja Ikonen & Jukka Rintala, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Kylmä alkukesä heikensi kanalintujen poikastuottoa Havaitut tiheydet kuitenkin lähes keskimääräiset osaltaan helpotti tiukassa aikataulussa pysy- pitkäaikaiskeskiarvoihin verrattuna. AlhaiRiistakolmiolaskennat mistä. Laskennan etenemistä saattoi seurata sesta poikastuotosta johtuen lintukannassa suositeltiin tehtäväksi lähes reaaliaikaisesti riistakolmiot.fi-sivustolla. on kuitenkin paljon vanhoja lintuja, jotka ovat edellisvuotiseen tapaan Palvelun ovat kehittäneet Riista- ja kalatalou- arvokkaimpia ensi vuoden lisääntymistä ajatiiviissä aikataulussa den tutkimuslaitos,Suomen riistakeskus,Met- tellen.Tästäkin syystä on perusteltua rajoittaa heinä-elokuun vaihteessa. sähallitus ja Suomen Metsästäjäliitto osana metsästystä. EU-rahoitteista LifeData-hanketta. Se tulee Suomen riistakeskus, maa- ja metsätalousministeriö ja RKTL jatkossa täydentymään edistyneemmällä tie- Metsotiheys keskiarvotasolla donhaulla, ja aikaisempien vuosien aineistot Metson koko maan keskimääräinen tiheys sopivat tiukasta aikataulusta, tullaan siirtämään samaan tietokantaan. (3,6 yksilöä / metsämaan km2) oli neljännekjotta metsästysaika-asetus voisi sen alempi kuin edellisenä vuonna, ja vähentyKylmä kesäkuu verotti perustua tuoreeseen tietoon minen oli suhteellisen tasaista kautta maan. ja se ehdittäisiin antaa ajoissa. Riistakolmiolaskennat sattuivat poikkeuksel- Metsotiheys oli pitemmän aikavälin vertailuslisen lämpimään ajanjaksoon. Hellepäivien sa kuitenkin kohtalainen,sama kuin edeltäneeSuositelluimpana laskentamäärä loppukesällä tuleekin jäämään ennä- nä 10 vuotena keskimäärin. aikana 26.7.?3.8. laskettiin tyksellisenä tilastoihin. Koska suositelluin Korkeimmat metsotiheydet laskentalinjoil707 riistakolmiota ja tämä laskenta-aika oli lyhyt, yhdeksän päivää, las- la kirjattiin Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa. aineisto oli 4.8. käytettävissä kenta-ajankohtaa ei voinut sään mukaan juuri Poikasten osuus metsokannassa (32 %) oli asetusluonnoksen laatimista valita. Koska laskentojen tekemisestä tällaisis- huomattavasti alhaisempi kuin takavuosina varten. sa oloissa ei ole kokemusta, laskennan tehok- keskimäärin. Keski-Suomessa ja Hämeessä T ätä kirjoitettaessa (20.8.) laskettujen kolmioiden määrä on 870. Runsaan 700 kolmion aineisto kertoi hyvin lintukantojen kehityksen suuntaviivat, ja lisäaineisto on lähinnä tarkentanut riistanhoitoyhdistystason tuloksia. Äärimmäisen kiireisestä aikataulusta huolimatta laskenta kaikkine vaiheineen – maastotyöstä valmiisiin tulosraportteihin – sujui mallikkaasti. Kiitos hienosta uurastuksesta kuuluu jokaiselle osalliselle! Kesän laskentoja odotettiin innokkaasti. Vuosi sitten kanalintujen lisääntyminen onnistui erittäin hyvin, ja lintukanta oli paikoin vahva.Kesäkuun kylmä jakso herätti kuitenkin epäilyksen, miten kanalintujen lisääntyminen on onnistunut. Mielenkiinnolla odotettu oli myös ensimmäistä kertaa käytössä ollut internet-pohjainen sovellus, jolla havainnot saadaan suoraan tietokantaan ilman työlästä ja aikaa vievää käsin tallennusta. Järjestelmä toimikin moitteettomasti. Noin 70 prosenttia tulospalautteista saatiin uuden järjestelmän avulla, mikä 6 l Metsästäjä 5 l 2014 kuudesta ja lintujen käyttäytymisestä poikkeusoloissa ei ole tietoa. Kaikkien lajien tiheydet olivat neljänneksen vuodentakaista alhaisemmat,mikä johtui pääosaltaan heikosta pesimistuloksesta. Kannanmuutoksessa ei ollut mainittavia eroja maan eri osien välillä. Havaitut tiheydet ovat kuitenkin lähes keskimääräiset lukuun ottamatta riekkoa, jonka tiheys on selvästi pitkäaikaiskeskiarvoa alhaisempi. Metson,teeren, pyyn ja riekon yhteistiheys, 18 yksilöä metsämaan neliökilometrillä, oli hieman alhaisempi kuin edellisvuosina keskimäärin. Metsäkanalintutiheyksien harveneminen edellisestä vuodesta oli huomattava,mutta tulee muistaa,että vuosi sitten lintukannat olivat hyvät, ja monilla alueilla todettiin vuosituhannen korkeimpia tiheyksiä. Tästä syystä on tarpeen peilata tämän vuoden laskentatuloksia suhteessa pitemmän aikavälin keskiarvoihin. Nuorten lintujen alhaisesta osuudesta huolimatta kokonaislintutiheys on monella alueella keskinkertainen esimerkiksi lajien poikasten osuus jäi alle 25 prosentin, mikä tarkoittaa hyvin heikkoa lisääntymistulosta. Sekä keskimääräinen poikuekoko (3,4) että poikueellisten naaraiden osuus kaikista naaraista (31 %) oli normaalia alhaisempi. Metson säilyvyys oli hieman alhaisempaa kuin keskimäärin: nyt havaittu aikuislintujen osuus oli 51 prosenttia vuoden takaisesta kokonaisyksilömäärästä. Teerikanta pienentynyt Teeri väheni samoin kuin metso noin neljänneksen edellisvuodesta. Noin 50 prosentin kannanlasku todettiin Uudellamaalla ja Kaakkois-Suomessa. Kehityssuunta oli melko yhteneväinen laajoilla alueilla. Teerikanta säilyi ennallaan tai jopa vahvistui hieman länsirannikolla ja Pohjois-Karjalassa. Koko maan keskiarvo oli noin 15 prosenttia alhaisempi kuin edeltäneenä 10 vuotena tai koko riistakolmiohistorian aikana keskimäärin. Parhaat teeritiheydet (yli 9 yks./km2) havaittiin Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Myös teerellä poikasten osuus (37 %) oli selvästi
• Pyitä viidennes keskimääräistä vähemmän ± 19 10,0 ? ? 42 9,1 ? ? 21 29 3,5 31 35 Kaakkois-Suomi 39 4,4 ? Kainuu 82 4,6 ? ? 27 10,0 ? ? 43 4,5 ? ? 53 0,6 ? ? Keski-Suomi 70 3,7 ? ? ? 35 23 6,9 ? ? 31 5,3 ± 6,4 Poikas-% 6,1 Muutos-% Tiheys 2,8 ? ? 21 4,0 ? ? 27 5,8 Tiheys Poikas-% 26 63 Tiheys Etelä-Häme Etelä-Savo Poikas-% Riekko Muutos-% Pyy Muutos-% Teeri Poikas-% Muutos-% LasMetso kettuja kolmioita Tiheys alhaisempi kuin riistakolmioilla keskimäärin. Ero edellisvuoteen oli silmiinpistävä, sillä kesällä 2013 lisääntyminen onnistui erinomaisesti.Myös poikueiden keskikoko, 3,5 poikasta, oli selvästi normaalia pienempi, samoin kuin poikueellisten naaraiden osuus kaikista naaraista (34 %). Teeren säilyvyyskään (48 %) ei yltänyt keskimääräiselle tasolle. ? ? 23 68 Lappi 137 3,5 ? 36 2,9 ? ? 44 1,7 ? ? 48 1,6 ? 70 Oulu 120 4,2 ? 33 8,6 ? ? 43 4,2 ± 51 46 0,9 ? ? Pohjanmaa 78 3,2 ? ? 24 8,5 ? 36 4,3 ? ? 37 Pohjois-Häme 30 3,7 ± 27 6,1 ? 44 9,4 ? ? 50 Pohjois-Karjala 69 5,2 ? 40 9,7 ± 47 7,6 ? ? 48 ? 43 + 38 ? ? 41 ± 51 ? ? 24 ? 40 1,0 ? ? 63 sen 10 vuoden keskiarvoja alhaisemmat, ja koko riistakolmiojaksoon verrattuna ero on vielä selvempi. Riekon lisääntyminen on onnistunut suhteellisen hyvin: Lapissa todettu poikasosuus (70 %) on 26-vuotisen riistakolmiohistorian korkein. Säilyvyys edelliskesästä tähän kesään oli riekolla sitä vastoin erittäin heikkoa,huomattavasti heikompi kuin keskimäärin. Ylä-Lapin osalta parempi käsitys saadaan koira-avusteisista laskennoista. Niiden mukaan siellä riekko on jopa vahvistunut edellisvuodesta, joten kolmiolaskennan tulokset kertovat muutoksesta Metsä-Lapissa ja etelämpänä. Sami Tossavainen, Suomen riistakeskus. 54 3,1 ± 31 7,1 ? ? 39 10,0 Pyyn runsaus laski edellisvuodesta Pohjois-Savo 18 2,2 + 41 7,5 + 43 6,2 Rannikko-Pohkoko maan keskiarvon valossa runjanmaa saan neljänneksen. Tiheydet laskivat Satakunta 55 3,7 ? ? 34 6,5 ? 47 8,1 monin paikoin yli 40 prosenttia, mut- Uusimaa 19 2,3 ? ? 41 4,5 ? ? 26 9,3 ta paikallisten erojen vuoksi laajoja Varsinais-Suomi 10 3,8 ? 52 5,3 + 14 6,6 yhtenäisen taantumisen alueita ei ol870 3,6 ? 32 6,6 ? 36 6,8 lut nähtävissä. Vain Uudellamaalla ja Etelä-Savossa pyySitä vastoin talvesta säilyminen (47 %) oli kanta näyttää pysyneen lähes ennallaan. Pyy- pyyllä selvästi huonompaa kuin keskimäärin. kanta on nyt noin 20 prosenttia alhaisemmal- Lapissa ja Kainuussa se oli huomattavasti heila tasolla kuin riistakolmioiden aikakaudella kompaa kuin muualla maassa. keskimäärin. Korkeimmat alueelliset tiheydet havaittiin Uudellamaalla, Hämeessä ja Savos- Riekkokannassa alueellisia eroja sa. Vähäisin tiheys todettiin Lapissa, missä Riekon Pohjois-Suomen kanta vaikuttaa väpyytiheys oli edellisen kerran näin alhainen 15 hentyneen yli 30 prosenttia. Muutoksessa on se alueellinen piirre, että Oulun ja Kainuun vuotta sitten. Pyyn lisääntymismenestys ei ollut yhtä alueilla vähentyminen oli jyrkkää, kun taas Laheikko kuin metsolla ja teerellä, ja se oli vain pissa lasku oli vähäisempää. Myös etelämpälievästi huonompi kuin viime vuosina keski- nä tehdyt havainnot viittaavat selvään vähenmäärin. Poikuekoon keskiarvo oli kuitenkin tymiseen edellisvuodesta, joskin aineistoa on lajille alhainen. niukasti. Tiheydet ovat huomattavasti edelli- Metsäkanalintujen runsaus (yksilöitä metsämaan neliökilometrillä) ja poikasosuus (poikaslintujen prosenttiosuus kaikista havaituista yksilöistä) heinä-elokuussa 2014. Runsauden muutos edellisvuodesta on ilmaistu plus- ja miinusmerkein (± muutos < 15 %, +- ja – muutos 15 - 30 %, ++ ja – – muutos > 30 %). Riekosta esitetään tiedot vain Pohjois-Suomeen, mistä aineistoa on riittävästi. Metson, teeren ja pyyn keskimääräinen tiheys (yksilöä metsämaan neliökilometrillä) riistanhoitoyhdistyksittäin heinä-elokuussa 2014. Tulokset on laskettu siten, että yhdistyksen kolmioiden tieto on mukana täysimääräisenä ja sen lisäksi 50 kilometrin säteellä yhdistyksen keskipisteestä olevat kolmiot etäisyyden suhteen pienenevällä painotuksella. Lajien väriasteikot eivät keskenään samat. Jokaisella lajilla väri tummenee tiheydestä 0 suurimpaan keskiarvotiheyteen, joka metsolla on 8, teerellä 13 ja pyyllä 20 yksilöä metsämaan neliökilometrillä. Metsästäjä 5 l 2014 l 7
• Teksti ja kuvat: Reijo Orava Neljännesvuosisata riistakolmioita – yhteistyötä riistan hyväksi Riistalaskentojen suunnitellusta kokonaisuudistuksesta kirjoitettiin Metsästäjä-lehdessä ensimmäisen kerran toukokuussa 1987. Runsaan parikymmentä vuotta käytetyn kanalintujen reittiarvioinnin puutteet oli havaittu ja ajatus kanalintulaskennan uudistamisesta oli kypsynyt vaiheittain. Uudistuksen primus motor oli riistantutkija Harto Lindén. Kainuun riistanhoitopiirin riistapäällikkö Jukka Keräsellä oli tärkeä rooli asian ideoinnissa. A jatus oli, että satunnaisuuden varmistamiseksi ja todellisemman riistatiheyden selvittämiseksi siirrytään kiinteisiin kompassisuoriin laskentalinjoihin.Tavoite oli lisäksi, että metsäkanalintujen ohella seurantaan saadaan myös muut pienriistalajit sekä lisätietoa hirvieläinten ja suurpetojen seurantaan. Siksi laskenta tehtäisiin myös talvella lumijälkiin perustuen. Kokeilut käyntiin 1987 Suunnitelma kehittyi, ja vuoden 1987 elokuussa polkaistiin liikkeelle ensimmäiset uuden järjestelmän kokeilulaskennat Satakunnan riistanhoitopiirin alueella. Laskentareitti oli jatkosuunnittelun aikana saanut muodokseen tasasivuisen kolmion ja nimekseen ”riistakolmiolaskenta”. Riistantutkimuksen,Metsästäjäin keskusjärjestön, riistanhoitopiirien ja -yhdistysten sekä tietysti kenttätyön tekevien metsästäjien ja metsästysseurojen yhteisponnistuksena uusi järjestelmä saatiin nykyiseen laajuuteensa 1990-luvun Suomen ensimmäisen riistakolmion laskennasta Nakkilassa uutisoitiin Metsästäjässä syksyllä 1987. Kokeilu- ja käynnistysvaihe kesti runsaan vuoden ja järjestelmä käynnistyi täysimittaisesti vuonna 1989. 8 l Metsästäjä 5 l 2014 alkuvuosina. Kolmioita laskettiin järjestelmän alkuvuosina runsaat 1000.Kolmioita on vuosien varrella perustettuna yhteensä lähes 1900. Pioneerit eläkkeelle Riistantutkimuslaitos on tiedottanut kolmiolaskennoista runsaasti erityisesti Metsästäjä-lehdessä. Alkuvuosina kirjoittajakolmikko oli tyypillisesti: Eero Helle, Harto Lindén ja Marcus Wikman. Nyt nämä pioneerit ovat siirtyneet tai ovat juuri siirtymässä eläkkeelle. Kolmiolaskentajärjestelmä alkoi tuottaa massiivisesti tietoa riistalajien runsaudesta ja vuotuisesta kannanvaihtelusta. Metsävara- ja elinympäristötietoon kytkettynä se on tuottanut tieteellisesti luotettavaa, mutta samalla myös käytännönläheistä tietoa eri ilmiöiden riippuvuussuhteista. Tietoa on käytetty useiden kymmenten opinnäytetöiden aineistona, ja lukuisat tohtorit ovat saaneet lakkinsa siihen perustuvilla tutkimustöillään. Tieteellisen työn ohjaus ja innostaminen sekä sen kansainvälinen tunnetuksi tekeminen on ollut Harto Lindénin näyttävä elämäntyö. Kansainvälisesti ainutlaatuinen Kysyimme professori Harto Lindéniltä,mitkä ovat hänen mielestään riistakolmiolaskennan tuottamat kaksi merkittävintä hyötyä Suomen riistataloudelle. – Riistakolmiolaskentajärjestelmä on tuottanut Suomelle kansainvälisen maineen maana, jossa hoidetaan kokonaisvaltaisesti riistakantoja, on emeritustutkijan nopea, ensimmäinen vastaus. – Meillä tiedetään kaikkien merkittävien riistalajien alueellinen esiintyminen ja kantojen kehi-
• Meiltä saa Bonusta! tystrendit. Vastaavaa seurantajärjestelmää ei ole missään muussa maassa, Lindén jatkaa. Toiseksi Linden nostaa Suomen riistatalouden toimijoiden ainutlaatuisen yhteisöllisyyden ja yhteistyön: metsästäjät, metsästysseurat, riistahallinto, riistan- Professori Harto Lindén on tehnyt elämäntyönsä kolmiolaskentajärjestelmän kehittäjänä, tietojen tieteellisen käytön innostajana ja suomalaisen riistanseurantajärjestelmän kansainvälisenä keulakuvana. Lindén jää eläkkeelle tämän kuun lopussa. tutkimus ja muu riistaa tutkiva tiedeyhteisö tekevät ainutlaatuista yhteistyötä.Se on Lindénin mielestä kolmiolaskentajärjestelmän ansiota. Uusi kehitysvaihe käynnissä Onnistuneen jahtikauden eväät Agrimarketista! Kolmiolaskentajärjestelmää suunniteltaessa toivottiin, että voitaisiin kehittää järjestelmä, jolla voitaisiin ennakoida seuraavan vuoden kanalitukannan kehitystä metsästysaikasäätelyn tueksi. Asiaa on tutkittu ja nyt tiedämme, että edellisvuoden tiedot eivät ennusta riittävällä tarkkuudella kannan kokoa. Lisääntymistulos riippuu keskeisesti sääoloista. Kun riittävän tarkkaa ennustemallia ei ole pystytty kehittämään, on kolmiojärjestelmää nyt ryhdytty virittämään siihen, että käytetään kuluvan kesän tuloksia.Uusia kolmioita perustetaan,ja laskentaaktiivisuus on kasvussa.Laskentaaikaa on aikaistettu heinäkuulle. Tiedonkeruuta nopeutetaan siirtämällä tulosten ilmoitus nettiin ja vähitellen mobiilikäyttöiseksi. Riistahallinto on lisäksi virittänyt aikataulujaan niin, että mahdolliset metsästysaikapäätökset ehtivät voimaan samalle syksylle. METSÄSTYSLIPPIS, ORGANIC 15,- US! UUTU METSÄSTYSLIIVI JELOU FOX M Käännettävä harrasteliivi sekä metsästäjille että koiraharrastajille. Toinen puoli oranssia camokuviollista pehmeää materiaalia ja toinen puoli keltainen huomioväri tehosteheijastimilla. Runsaasti taskuja molemmin puolin. Kahisematon kangas. 69,- l Riistakolmiolaskenta on toiminut tänä vuonna täydessä laajuudessaan neljännesvuosisadan. Laskenta toteutettiin ensimmäisen kerran täysmittaisesti vuonna 1989. l Riistakolmiolaskenta on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen, tieteellisesti luotettavaa tietoa tuottava kannanseurantajärjestelmä. Sen toteutustapa kertoo vastuullisesta asenteesta riistavaroja kohtaan. Aineiston keräävät vapaaehtoiset metsästäjät, ja se nivoo riistatalouden toimijat hyvään yhteistyöhön. l Kolmiolaskennan kehityksessä on alkanut uusi vaihe. Kesätuloksia hyödynnetään jo saman syksyn metsästyspäätöksissä. Tiukka aikataulu toteutuu uusilla tietojärjestelmillä. Tulevaisuuden kolmiolaskijat syöttävät laskentatiedot maastosta älypuhelimilla suoraan järjestelmiin. TARJOUS! TARJOUS! 23,50 JAHTI&VAHTI ENERGIA Aktiivisten koirien täysravinto, joka sisältää tasapainoisessa suhteessa kaikki koirasi tarvitsemat ravintoaineet, vitamiinit ja kivennäiset. (Norm. 27,50) Voimassa 30.9. saakka. 27,90 JAHTI&VAHTI EXTRA ENERGIA Erittäin lihaisa täysravinto aikuisille koirille, joilla on korkea energiantarve. (Norm. 30,95) Voimassa 31.10. saakka. kaikki mainoksen tuotteet myös verkkokaupastamme: www.agrimarket.?. Valikoimat vaihtelevat myymälöittäin. agrimarket.fi
• Poimintoja Kärkkäisen tavaratalon yli 100 000 tuotteen valikoimasta: 9 90€ Sniper KYNSIKKÄÄT Villakynsikkäät thinsulat vuorella. Sopii hyvin aluskäsineeksi ja jahtiin. 7 90€ Huikea valikoima! Anar FLEECEKÄSINEET Lämmin camo fleecekäsine thinsulate vuorella ja vedenpitävällä kalvolla. - Koot l,xl,xxl 169 4 € Alpina K9 METSÄSTYSKENGÄT Pohjoiseen maastoon räätälöity, täysin vedenpitävä jalkine, jonka käyttömukavuusalue menee aina -20c asti. Joustava pohja, mutta tarpeellisen kiertojäykkä kantaosa. Kuulalaakeroidut nauhalenkit, Alpitex-kalvo, 2mm täysnahka. 1-vuoden tuotetakuu 90€ Anar Luondu Pro LIPPALAKKI Kiinteällä maastokasvosuojalla varustettu metsästyslippalakki. Suojaa niskaa myös suoraan lentäviltä hirvikärpäsiltä. Koko: Säädettävä 39 € Anar Junior MAASTOPUKU Kevyt puuvillainen maastopuku junioreille. Uusi maastokuvio airsoftiin, metsälle ja vapaa-aikaan. Koot 110cm-160cm 45 € Anar MAASTOPUKU Perinteinen puuvillainen maastopuku metsälle ja vapaa-aikaan. kevyt materiaali. Koot s-xxxl Uutuus! 7 90€ Sniper HIRVILAKKI Kevyt lainmukainen hirvilakki safetycamo. - Säädettävä koko 5 90€ Hirvipipo Virallinen pipo hirvijahtiin. Pipossa hieno metsästysaiheinen logo. - Yksi koko. 19 90€ Anar Safety METSÄSTYSLIIVI Metsästysliivi uudella turvacamo kuviolla, Liivissä korkea tuulelta suojaava kaulus., pehmeä kahisematon pintakangas, radiopuhelintasku antennipaikalla, selkätasku sekä vetoketjulla suljettavat lämmittely taskut kevyellä fleecevuorella. Ohut mesh verkko lisää hengittävyyttä. 799 889 € Garmin Astro 320 & T5 panta ja seurantalaite Yhdessä Astro® 320 käsilaitteen kanssa kestävä ja vesitiivis T 5 auttaa paikallistamaan koiran tarkasti jopa 14.5 km matkan päästä. T5 on varustettu erittäin herkällä, niskan puolelle sijoitetulla GLONASS-GPS ?vastaanottimella, jonka tehokkaamman satelliittipaikannuksen ansiosta koiran sijainnin selvittäminen nopeutuu. Laite ei myöskään kadota yhteyttä peitteisessä maastossa tai syvissä rotkoissa. € Garmin Alpha 100 & T5 GPS koiratutka Alpha® 100 ja T 5 -yhdistelmä vie taattua Garmin ?laatua olevan paikannuksen aivan uudelle tasolle. Koirien kanssa metsästäminen on entistäkin turvallisempaa ja hallitumpaa. Voit seurata jopa 20 koiraa jopa 14.5 km etäisyydeltä lisäpantojen avulla, jotka myydään erikseen. Tarjous voimassa: Ylivieska, Oulu, Lahti Verkkokaupan asiakaspalvelu: ? 010 430 3030 (arkisin klo 8–16) 10 l Metsästäjä 5 l 2014
• Tervetuloa ostoksille Kärkkäiselle Iihin, Lahteen, Ouluun ja Ylivieskaan! MiklaGuard SG2 LIIPAISINVAROITIN 149 € MiklaGuard SG2 päällekkäispiippuisten haulikoiden vahingonlaukauksen estolaite. MiklaGuard SG2 hälyttää ääni- ja valomerkillä, mikäli olet inhimmillisen erehdyksen seurauksena unohtamassa aseen varmistimen auki. Asetta oikein käytettäessä MiklaGuard ei hälytä, ainoastaan varsinaisen ampumatilanteen ulkopuolella mikäli ase on yli 5 sek varmistamatta, MiklaGuard muistuttaa varmistamattomasta aseesta.MiklaGuard opastaa myös oikeanlaiseen aseen käyttöön. MiklaGuard ei kuitenkaan poista miltään osin aseen käyttäjän omaa vastuuta ja huolellisuutta aseen käsittelyssä. Perfect Line MX-80 PISTOOLIJOUSI Huipputehokas 80lb pistoolivarsijousi - Ergonominen, yksinkertainen, turvallinen. - Auto-Turvamekanismi virittämiseen. - Alumiiniä ja lasikuitua - Paketissa 10 nuolta. Muista lisänuolet! 25 € 3pkt 10 € Perfect Line pistoolijousen nuolet 10kpl Nuolet pistoolijouseen - 10 kpl/pkt - Materiaali: alumiini 49 € PERFECT LINE 15-20LB CAMO TALJAJOUSI Täydellinen jousisetti aloittelijalle. Paketissa 2 nuolta, nuoliteline, nuolihylly, rannesuoja, sormisuoja sekä säätötähtäin. - Uudet vetotaljat, vetovastus 70%kevyempi - Vetovastus 15-28 paunaa - Nuolen nopeus jopa yli 100km/h - Suositeltu nuoli 24"-26" 25 7 7 Teeren soidinääntä matkivalla pillillä houkuttelet linnut jahtipaikallesi Pyyn metsästyksen helpottamiseksi suunniteltu pilli houkuttelee uteliaat linnut jahtipaikallesi. 90€ HUBERTUS TEERIPILLI 452 6 90€ MTM KIVÄÄRINPATRUUNATASKU Kestävämpi vaihtoehto kiväärinpatruunoiden kuljetukseen. Kestää vettä ja kosteutta, pitää patruunat paikallaan kolisematta. Sopii kaliibereille 22,222,223 ja 7,62x39 90€ HUBERTUS PYYPILLI 462 3kpl 10 € MTM PATRUUNARASIA Haulikon patruunat kätevästi rasiaan. - Rasian vetoisuus 25 patruunaa - Mallit 12/70-12/76 ja 12/89 patruunoille 4kpl € PERFECT LINE 1X40 RED DOT TÄHTÄIN Punapistetähtäin 11mm kiskolle. Sopii, ilma ja pienoiskivääreihin sekä muihin aseisiin 10 € Sniper SAMETTITEERI Houkutin teeri. Vetoketjulla suljettava, helppo täyttää. Kärkkäinen Ii Sorosentie 2, 91100 Ii ? 010 430 3820 Kärkkäinen Lahti Pasaasi 2, Renkomäki, 15700 Lahti ? 010 430 3630 Kärkkäinen Oulu Alasintie 12, 90400 Oulu ? 010 430 3020 Kärkkäinen Ylivieska Ollilanojankatu 2, 84100 Ylivieska ? 010 430 3000 Aukioloajat: ma—pe 9.00—21.00, la 9.00—18.00, su 12.00—18.00 Aukioloajat: ma—pe 8.00—21.00, la 8.00—18.00, su 12.00—18.00 Aukioloajat: ma—pe 9.00—21.00, la 9.00—18.00, su 12.00—18.00 Aukioloajat: ma—pe 8.00—21.00, la 8.00—18.00, su 12.00—18.00 Metsästäjä 5 l 2014 l 11
• Mikko Rautiainen, erikoissuunnittelija ja Jukka Bisi, erätalouspäällikkö, Metsähallitus Tuomo Karsikas Metsästäjät toivat rahaa maakuntiin Nyt se sitten tiedetään. Tasan vuosi sitten kirjoitimme Metsästäjään artikkelin käynnistyvästä hankkeesta: halusimme selvittää, kuinka paljon valtion alueiden lupametsästäjät ja -kalastajat käyttävät eräretkillään rahaa ja miten se näkyy alueiden talouksissa. Tulokset ovat nyt valmiit. Metsästäjät käyttivät yli 24 miljoonaa euroa jahtireissujensa aikana. M etsähallitus selvitti yhteistyössä Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin kanssa Metsähallituksen metsästys- ja kalastuslupa-asiakkaiden rahan käyttöä vuonna 2013. Kyselyyn kertyi vastauksia yli 8000. Esimerkiksi Lappiin matkustanut kanalinnun pyytäjä käyttää maakunnan alueella keskimäärin 417 € metsästysmatkansa aikana. Vähittäiskauppa eli pääasiassa ruokaostokset lohkaisevat kuluista suurimman osan 152  €, polttoaine vie 94 € ja majoittuminen 12 l Metsästäjä 5 l 2014 Lappiin matkanneet metsästäjät käyttivät matkoillaan yhteensä 10,9 miljoonaa euroa. 114 €. Muita kuluja on näiden lisäksi liki viidenkympin edestä. Lisäksi rahaa kuluu jo lähtöpaikkakunnalla sekä matkan varrella. Näiden lukujen vaikuttavuutta ei tässä tutkimuksessa kuitenkaan arvioitu. Selvityksessä olivat mukana valtion alueille luvan hankkineet pienriistanmetsästäjät, hirven- ja karhunpyytäjät sekä kalastajat. Pohjoinen ja itä hyötyvät eniten Valtion maat sijoittuvat maamme pohjois- ja itäosiin. Näille seuduille myydään eniten Metsähallituksen metsästys- ja kalastuslupia.Pohjoiseen tai itään suuntautuvilla matkoilla myös viivytään pidempään. Niinpä myös rahankäyttö ja tätä kautta aluetaloudellinen vaikuttavuus ovat suurinta. Esimerkiksi Lappiin matkanneet metsästäjät käyttivät matkoillaan yhteensä 10,9 miljoonaa euroa. Kainuussa vastaava luku oli 5,6 milj. € ja Pohjois-Pohjanmaalla 3,3 milj. €. Rahan käytön suorat bruttokansantuotteen osuuteen perustuvat työllisyysvaikutukset oli- vat Lapissa 135 henkilötyövuotta,Kainuussa 83 htv ja Pohjois-Pohjanmaalla 42 htv. Rahan käytössä on odotetusti huomattavaa maakuntakohtaista vaihtelua. Etelämpänä Suomessa tehtävät metsästysmatkat ovat kestoltaan lyhyempiä, jolloin rahaakin kuluu vähemmän. Lisäksi havaittiin, että kotimaakuntansa alueella liikkunut metsästäjä käytti rahaa keskimäärin vähemmän kuin maakunnan ulkopuolelta saapunut. Kestävyyden uusia ulottuvuuksia Metsähallitus tarjoaa kansalaisille valtion maiden metsästys- ja kalastusmahdollisuuksia kustannustehokkaasti. Tehtävään ei käytetä valtion budjettivaroja,vaan työ tehdään luvista saaduilla varoilla. Ja se tehdään myös ekologisesti kestävästi. Uusien lukujen valossa valtion maiden metsästyksen ja kalastuksen voidaan arvioida olevan myös taloudellisesti kestävällä pohjalla. Suomen muuttotappion ja ikääntyvän väestön alueilla vierailevien metsästäjien ja
• Maakunta Valtion alueiden lupametsästäjien rahankäyttö, milj. € Alueellisen bruttokansantuotteen osuuden mukainen suora työllisyysvaikutus (htv) Lappi 10,9 135 Kainuu 5,6 83 Pohjois-Pohjanmaa 3,3 42 Pohjois-Karjala 2,5 37 Muut yht. 1,8 23 Yhteensä 24,1 320 Taulukko: Valtion alueilla liikkuneiden metsästäjien rahan käytön synnyttämät suorat aluetaloudelliset ja työllistävät vaikutukset vuonna 2013. kalastajien eurot piristävät talouksia eniten. Myös metsien aiemmin mittaamattomia taloudellisia arvoja voidaan havainnoida aluetalouslaskelmien avulla. Runsaat riistakannat mahdollistavat metsästyksen yhä useammille ja tämä näkyy myös alueiden talouksissa. Onnistunut kanalintupoikue on ekosysteemipalvelu,joka voidaan kuvata vaikkapa euroina, jos niin halutaan! Yrittäjät hyötyvät Metsähallituksen ja Ruralian selvitys osoittaa, että valtion maiden metsästäjät ja kalastajat käyttävät matkoillaan palveluita. Se on tukiranka monille yrittäjille. – Viime vuosien aikana valtion mailla metsästävien porukoiden määrä on lisääntynyt selvästi, kertoo Kauko Uusitalo, Valkeisjärven leirintäalueen isäntä Lestijärveltä. Tottahan se on. Kauempaa saapuva tarvitsee tukikohdan pyyntireissullaan ja kaikki eivät aina teltoissaan viihdy. Jos yrittää varata majoitusta Itä-Suomen karhunmetsästysseuduilta sesonkiaikana, se saattaa osoittautua yllättävän haasteelliseksi. Viitasaarelainen eräopas Ville Varis vie asiakkaitaan valtion alueille niin metsälle kuin kalaan. – Esimerkiksi koskikalastuksen saloihin pääsee näppärästi sisälle, kun vähän vieressä opastaa, Ville kertoo. Eränkäyntimahdollisuuksien lisäksi Ville pitää tärkeänä mahdollisuutta hyödyntää huollettuja tulipaikkoja. Seuraavaksi on varmasti syytä pohtia,kuinka palveluiden kehittymistä metsästys- ja kalastusmatkailun ympärille voitaisiin edistää. Kuinka palvelutuotantoa voitaisiin jalostaa ja kehittää siten, että se koukuttaisi tulijoita ja aluetalous hyötyisi mahdollisimman paljon? JAHTIMIEHILLE… Kivääreitä syksyn jahtiin! Henry .45-70 vipulukkokiv, piippu 18,43” UUTUUS ...............................850,00 Tikka T3 308 win tai 30-06 Hunter + 3-9X40 DH kiik ..............................890,00 Tikka T3 308 win Lite + BSA 3-9X40 DH kiikari ......................................... 890,00 Ruger KM77-GS Scout 308 win STS/matta ............................................. 1290,00 Ruger American 308 win 22” synt. ...............................................................650,00 Browning X-bolt Composite kal 30-06 ........................................................990,00 Winchester SXR Vulcan 9,3X62 Battue ....................................................... 1390,00 Mitäpä tulevaisuudessa Metsähallitus jatkaa aluetaloudellisten vaikutusten seurantaa. Kokeilemme myös uusia tapoja mallintaa talouslukuja tiedon luotettavuuden parantamiseksi sekä kehitämme edelleen tiedonkeruumenetelmiä. Aluetalousselvityksiä olisi mahdollista tehdä myös esimerkiksi metsästysseurojen toiminnan ympäriltä. Olisi todella mielenkiintoista laskea arvio siitä, kuinka paljon Varsinais-Suomen valkohäntäpeuran metsästys tai Etelä-Pohjanmaan kanakoirien koulutusmahdollisuudet hyödyttävät alueiden talouksia? Todennäköisesti kyse on merkittävistä summista. Metsästykseen liittyy myös muuta rahankäyttöä,jota on selvitetty muun muassa suomalaisen metsästäjän profiilissa (Toivonen 2009, RKTL:n selvityksiä). Syvällinen perehtyminen aiheeseen olisi paikallaan. Ohjaako metsästysvietti jopa metsästäjän auton tai kesämökin sijaintipaikan valintaa? Erillisen tutkimuksen ansaitsisi myös Pohjois-Suomen vapaan metsästysoikeuden taloudellinen arvo. Aluetaloushanketta onkin jo esitelty lukuisilla kansainvälisillä foorumeilla. Tekemämme selvitys kiinnostaa. Metsästäjät ja kalastajat ansaitsevat jälleen kerran suuret kiitokset aktiivisuudesta kyselyyn vastaamisessa. Selvityksemme vahvistaa, että erätaloudella on myös aluetaloudellista merkitystä, ja se myös selvästikin jäsentää Metsähallituksen roolia. Tuemme lupamyynnillä alueellista palvelutuotantoa ja luomme edellytyksiä sen kehittymiselle. Uusi lähetys Henry aseita saapunut maahan!! Henry .22 pumppupienoiskivääri H003T UUTUUS! ..............................550,00 Henry .22 WMR pumppu magnum, H003M UUTUUS! ........................590,00 Henry US Survival .22 LR H002B .....................................................................390,00 Henry vipulukko .22 H001T Octagon piippu ...........................................540,00 Henry 22 vipulukko .22 H001 ........................................................................435,00 Henry 22 GOLDEN BOY vipulukko .22 H004 ............................................700,00 Henry 22 GOLDEN BOY LARGE LOOP H004L ............................................700,00 Henry 22 WMR GOLDEN BOY MAG .22 mag HOO4M ...........................700,00 Henry vipulukko magnum .22 WMR H001M kivääri ...590,00 Henry magnum .22 WMR + Pentaflex 3-9x kiikari + jalat ....................640,00 LAADUKKAAT VIXEN KIIKARI JAHTINMIEHILLE! Vixen VII/VIII sarja, 30 vuoden takuu, valopisteristikko 30mm runkoputki 1-4X24 Duplex ristikko IR/PISTE, UUTUUS! ................................................810,00 ........................ ....................... ... ... ........... 1-6X24 Duplex ristikko IR/PISTE .....................................................................990,00 .................... .......... 1,5-6X42 Duplex ristikko IR/PISTE ..................................................................810,00 ......... ............ .. ....... 2,5-10X50 Duplex ristikko IR/piste, UUTUUS! ............................................990,00 ...................... ......... 2,5-10X56 Duplex ristikko IR/piste ................................................................850,00 .............. 1150,00 5-20X50 Duplex ristikko IR/piste , korkeat säätötornit ....................... 6-24X58 Duplex ristikko IR/piste, korkeat säätötornit ........................ 1270,00 Vixen VI sarja, 5 vuoden takuu 1” (25,4mm) runkoputki Duplex ristikko. Ei valopistettä. 2-8X32 ..........................................410,00 3-12X40 ........................................430,00 4-16X44 ........................................495,00 Duke pyyntiraudat: Duke 120 ..................... 12,00 Duke 160 ....................................................... 19,00 Duke 220-2 ................ 24,00 Duke 280 ........................................................ 30,00 Duke 330 .................... 36,00 Minkkiloukku Ihjäl puinen ...................... 55,00 Supiloukku 134x28x32 kahdella luukulla, metallia .................................120,00 SafePower SS3492 hyväksytyt asekaapit. Kun valitset kaappia niin vertaa painoa ja hintaa, se kertoo kaapin rakenteen. Älä luota peltikaappehin, valitse aseillesi kunnon turvakaappi. Hintoihin lisätään rahti. SP66 Asekaappi ..... 570,00€ 125x40x30 cm 93 kg SP88 Asekaappi ..... 720,00€ 150x 55x40 cm 152 kg SP99 Asekaappi ..... 990,00€ 150x65x55 cm 200 kg SP88 Asekaappi ..... 890,00€ numerolukolla, mitat SP88 SP99 Asekaappi ...1340,00€ numerolukolla, mitat SP99 KYSY TUOTTEISTA KAUPPIAALTASI TAI SUORAAN MEILTÄ! Varastossamme runsaasti käytettyjä metsästys– ja urheiluaseita. Kysy tuotteistamme kauppiaaltasi tai meiltä tai vieraile sivuillamme www.asetalo.com Kotisivumme: www.asetalo.com • E-mail: asetalo@asetalo.fi LIIKKEEMME AVOINNA MA-PE 9.00-17.00, LA 10.00-13.00 MAAHANTUONTI-, TUKKU-, POSTI- JA VÄHITTÄISMYYNTILIIKE PL 32, 34801 VIRRAT. Puh. (03) 4755 371, fax (03) 4753 151 Metsästäjä 5 l 2014 l 13
• Teksti ja kuvat: Aku Ahlholm, erikoissuunnittelija, Metsähallitus Metsästys on parasta rentoutusta Metsähallitus julkaisi historian ensimmäisen kattavan hyvinvointitutkimuksen, joka koskee luonnossa liikkumista. Tutkimus paljasti metsästyksen huiman merkityksen suomalaisten kansanterveydelle. L ähes kaikki metsästäjät kokevat,että metsästys rentouttaa mieltä (93 %) ja parantaa kuntoa (92 %). Lisäksi sosiaalinen hyvinvointi paranee. Kaikista rentouttavin metsästysretki kestää yli viikon, tehdään kavereiden kanssa ja suuntautuu Lappiin laajaan erämaahan. Metsähallitus on julkaissut kautta aikain ensimmäisen laajan tutkimuksen, jossa on selvitetty luonnossa liikkumisen merkitystä suomalaisten hyvinvointiin. Metsähallitus ja Oulun Diakonissalaitos selvittivät, miten met- sästys- ja kalastusretket valtion alueille vaikuttavat sosiaaliseen, psyykkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin. Samalla selvitettiin, miten luonto vaikuttaa kansallispuistossa retkeilevien terveyteen ja hyvinvointiin. Kanalinnustus rentouttavinta Koska suomalaiset metsästävät yli viisi miljoonaa päivää vuodessa, metsästyksellä vaikuttaa olevan huima vaikutus suomalaisten kansanterveydelle. Metsästys näyttää kohentavan hyvinvointia vielä enemmän kuin kalastus tai retkeily, tosin retkeilijöiden vastaukset on kerätty ja analysoitu hieman eri menetelmällä. Suurin osa kyselyyn vastanneista metsästäjistä oli Metsähallituksen kanalinnustusluvan ostaneita metsästäjiä.Yleisimmät kotimaakunnat olivat Uusimaa, Pohjois-Savo ja Pohjois-Pohjanmaa. Kanalintujen metsästys näyttää olevan suomalaisten metsästäjien toiveiden täyttymys. Silloin Tyypillinen metsästäjä Tyypillinen kalastaja Tyypillinen retkeilijä Kuka? Mies Uudeltamaalta, yli 45-vuotias Mies Uudeltamaalta, alle 45-vuotias Helsinkiläinen nainen, yli 45-vuotias Rentouttavinta seuraa: Kaverit tai perhe Kaverit mieluummin kuin perhe. Hyvät ystävät Rentouttavin alue: Ylä-Lappi, muu Lappi, Koillismaa, Kainuu Ylä-Lappi Suosituimpia alueita Pallas-Yllästunturi, UK-puisto, Karhunkierros, Nuuksio Rentouttavin kohde: Laaja erämaa Luonnonkalakohde Erämainen ja etäinen kansallispuisto, jonne matkustetaan kerran vuodessa retkeilemään. Liikkuminen: 10 km päivässä Ei pitkiä päivämatkoja 11,4 km päivässä Parantaa hyvinvointia eniten? Kanalintujahti Luonnonkalojen pyynti joilla ja koskissa. Maisemat, raikas ilma, luonnon äänet ja toisaalta hiljaisuus. Muuta: Kun metsästysmatka kestää yli viikon, hyvinvointi Kun kalastaja pyytää luonnonkalaa, saaliilla ei ole Ei tunne erämaassa yksinäisyyttä. Retkeily payhtä suurta merkitystä kalastuksen hyvinvointirantaa etenkin mielialaa ja lujittaa kaverisuhteita. kohenee kaikilla osa-alueilla enemmän. Yli kahden viikon matkalla hyvät vaikutukset vähenevät. vaikutuksiin kuin istutuskohteilla. Tyypillinen metsästäjä ja kalastaja tarkoittavat Metsähallitukselta luvan ostavia eräilijöitä. 14 l Metsästäjä 5 l 2014
• sekä psyykkinen että fyysinen hyvinvointi lisääntyvät erityisesti. Naiset osaavat nauttia metsällä Vaikka naisia on vain pieni osa Metsähallituksen lupia ostavista metsästäjistä (3 %), tutkimus osoittaa, että naiset kokevat jopa miehiä enemmän metsästyksen parantavan heidän hyvinvointiaan kaikilla osa-alueilla. Sosiaalisen hyvinvoinnin koheneminen sai naisilta arvosanan 4,6,kun he arvioivat sitä asteikolla 1–5.Psyykkinen hyvinvointi eli rentoutuminen metsällä sai naisilta arvon 4,7 ja fyysinen hyvinvointi eli kunnon kohentuminen 4,6. Naiset antoivat siis lähes täydet pisteet sille, kuinka hyvin jahtimatka parantaa heidän hyvinvointiaan. Miesten vastausten keskiarvo oli jokaisella osa-alueella 0,2 pienempi, joka sekin oli hyvin korkea. Sama ilmiö koskee myös kalastusta ja retkeilyä kansallispuis- Metsästys näyttää kohentavan hyvinvointia vielä enemmän kuin kalastus tai retkeily. toissa. Vaikka miehetkin nauttivat luonnossa liikkumisesta, naiset kokevat hyvinvointinsa paranevan selkeästi enemmän. Lapissa mieli lepää eniten Siihen, miten paljon metsästyksen koetaan lisäävän hyvinvointia, vaikuttavat myös ikä, seura, metsästyskohde ja metsästysmatkan pituus. Ruuhkavuosia elävät 25–44-vuotiaat nauttivat metsästysmatkoista eniten, merkitsevästi enemmän kuin eläkeikäiset, jotka pääsevät nauttimaan vapaaajasta muutenkin. Lapin-matkat ovat myös suomalaisten metsästäjien mieleen. Mitä pohjoisemmaksi tai mitä pidemmälle itään lähdetään,sitä parempi. Lapin kohteista Ylä-Lapin metsästysreissut parantavat metsästäjien hyvinvointia parhaiten. Lapin lisäksi myös metsästysmatka Koillismaan ja Kainuun kohteille virkistää mieltä enemmän kuin etelässä metsästely. Metsähallituksen julkaisema tutkimus osoittaa myös, etteivät metsästäjät ole niin erakoita kuin usein ajatellaan. Jos he käyvät metsällä kavereiden tai perheen kanssa, he ilmoittavan matkan parantaneen heidän psyykkistä (4,5) ja fyysistä (4,5) hyvinvointiaan enemmän kuin yksin matkustaneet metsästäjät. Mielenkiintoinen yksityiskohta on, että kalastajilla tilanne on toinen: he rentoutuvat paremmin kavereiden kuin oman perheensä seurassa, joskin myös perheen seurassa kalastelu kohentaa hyvinvointia enemmän kuin yksin kalastelu. Luonnossa liikutaan ahkerasti Metsästysmatka rentouttaa sitä enemmän mitä pidempään matka kestää – tiettyyn rajaan saakka. Vähintään yhden viikon mutta enintään kahden viikon jahtireissu rentouttaa parhaiten. Kahden viikon jälkeen metsästäjillekin näyttää iskevän koti-ikävä, huoli arkiasioista ja fyysinen ryytyminen: reissu ei enää tunnu parantavan yhtä lailla sosiaalista, psyykkistä tai fyysistä hyvinvointia. Nyt julkaistun hyvinvointitutkimuksen merkitys on erityisen arvokas, kun tiedetään, miten paljon suomalaiset liikkuvat luonnossa. Kansallispuistoissa kirjataan 2,2 miljoonaa käyntiä vuodessa. Kaikissa Metsähallituksen ylläpitämissä puistoissa ja muissa luontokohteissa on yli viisi miljoonaa käyntiä vuosittain. Valtion metsissä metsästetään yhteensä noin 800  000 päivää vuodessa, ja kaikkiaan suomalaiset metsästävät yli viisi miljoonaa päivää vuodessa. Hyvinvointitutkimus on ilmestynyt syyskuun alussa, lue lisää: Kaikkonen H., Korpelainen R. (2014). Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoissa – tutkimus kävijöiden kokemista vaikutuksista. Metsähallituksen julkaisuja. Kaikkonen H. (2014). Terveyttä ja hyvinvointia valtion mailta – tarkastelussa metsästäjät ja kalastajat. Metsähallituksen julkaisuja. US UUTU Osu varmasti 3M™ Peltor™ WS™ SportTac™ Light Valitse mitä haluat – tai et halua – kuulla Kun puhutaan osumatarkkuudesta, kuuleminen on yhtä tärkeää kuin näkeminen. Metsästäjän on kuultava niin risun katkeaminen, koiran haukku kuin kutsu radiopuhelimestakin. 3M™ Peltor™ WS™ SportTac™ Light terävöittää aistejasi ja parantaa jahdin onnistumismahdollisuuksia. 3M™ Peltor™ SportTac™ -tuotesarjassa on useita metsästykseen ja ammuntaan soveltuvia kuulonsuojaimia. Tutustu ja hanki omasi! 3M Peltor SportTac –kuulonsuojaimia myyvät valtuutetut työsuojelualan yritykset, metsästys- ja erätarvikeyritykset sekä hyvinvarustetut rautakaupat. www.3m.fi/suojaimet Metsästäjä Peltor_WS_Sport_Tac_Ad_90x271.indd 1 5 l 2014 l 15 22.8.2014 8:18:55
• Puheenjohtajan palsta Tauno Partanen hallituksen puheenjohtaja Suomen riistakeskus Vastuuta vai rajoituksia? Metsäkanalintujen kolmiolaskennat on saatu tehtyä ja tuloksia on ehditty sulatella noin viikon verran tätä kirjoitettaessa. Laskennat suoritettiin todella helteisissä keleissä, jolla on taatusti myös vaikutusta tuloksiin. Linnut ovat tällaisilla keleillä siellä, missä on kosteutta ja lymyävät tiukkaan päästäen laskijan ohitseen paljastamatta itseään. Voisi olettaa, että tulokset eivät anna ainakaan yliarvioita kanalintutiheyksistä. Kuten ennakkoon ounasteltiin, lintutiheydet laskivat selvästi verrattuna edelliseen vuoteen. Kuitenkin on muistettava, että edellinen vuosi oli huippuvuosi, joten lintutiheydet olivat kuitenkin kohtuulliset, paikoin jopa hyvät. Ilman nykyistä kolmiolaskentajärjestelmää olisimme olettaneet kanalintutiheydet selvästi alhaisemmiksi, koska alkukesän säät olivat poikkeuksellisen epäedulliset kanalintujen kuoriutumisen aikoihin. Maa- ja metsätalousministeriön asetusluonnos kanalintujen metsästysaikojen rajoituksesta on parhaillaan lausuntokierroksella. Siinä esitetään perustellusti rajoituksia metsästysaikoihin varsin laajoille alueille, osin myös varsin pitkäkestoisia rajoituksia. Riekon kohdalla tilanne Etelä-Suomessa vaikuttaa varsin lohduttomalta, joten rauhoitus laajoilla alueilla on ainut vaihtoehto. Metsästäjiä on paljon keskusteluttanut esitetyt rajoitukset tietyille alueille metson, teeren ja pyyn osalta. Metsästyslain mukaan metsästysaikoja voidaan tietyksi ajaksi rajoittaa tai metsästys kokonaan kieltää, mikäli jonkin riistaeläimen kanta vaarantuu tietyllä alueella. Kysymys kuuluukin, onko nyt metson, teeren ja pyyn osalta kyseessä kantojen vaarantuminen kaikilla niillä alueilla, joille rajoituksia on esitetty? Riistakonsernin strategisissa tavoitteissa on mm. mainittu, että riistakannat pysyvät elinvoimaisina ja että riistatalous luo hyvinvointia. Yksityismaiden osalta metsästysseurat asettavat kanalinnuille tiukat kiintiöt, joka jo sellaisenaan rajoittaa jokaisen vastuullisen metsästäjän saaliin määrää. Asettamalla rajoituksia lyömme osittain korville tuota hyvinvointitavoitetta. Olemmeko kanalintujen metsäs- 18 l Metsästäjä 5 l 2014 tysaikojen kohdalla joskus turhankin tiukkapipoisia? Eikö periaatteessa ole aivan sama, ammummeko sen muutaman kiintiölinnun syyskuussa metsästysajan alkupuolella vai sitten lokakuussa, kun pahin metsästyspaine kanalintujen kohdalla on jo tasoittunut hirvenmetsästyksen jo alettua? Moni metsästäjä ei edes halua heti metsästyskauden alussa lähteä kanalintujahtiin mm. hirvikärpästen vuoksi. Jo vanha kansanviisaus sanoo, että metsä ei viimeistään anna. Pyyn osalta voi lisäksi todeta, että sitä saadaan saaliiksi yleensä vain muuta riistaa pyydettäessä ikään kuin oheistuotteena: vain ani harva lähtee jahtiin pyytä erityisesti tavoitellakseen. Heinäsorsan, tavin ja haapanan kohdalla laskentatulokset osoittavat merkittävää parannusta viime vuoteen verrattuna. Tosin haapanan kohdalla pitemmän aikavälin tarkastelussa kanta on ollut selvässä laskusuunnassa. Viime talvi oli mitä ilmeisimmin edullinen puolisukeltajien kannalta ja linnut selvisivät talven yli normaalia paremmin. Yleisimpien sorsalajien kohdalla ei ole muistini mukaan koskaan tarvinnut edes miettiä metsästysrajoituksia. Syksyn metsästysajat ovat luettavissa tässä lehdessä, joten lopputulos on tällöin jo lukijoiden tiedossa. Mielestäni näitä asioita kannattaa kyllä pohtia ja tavoitteena tulisi olla entistä enemmän vastuun siirtäminen metsästäjille. Suomalainen metsästäjä on sen verran valistunut, että huomatessaan kanalintukannat vähäisiksi, kanalintujahtiin ei edes hakeuduta, vaan suunnataan jahtia muihin riistaeläimiin tai haetaan kokonaan muita harrastuksia. Elokuun alussa aloittivat uudistuneet valtakunnallinen riistaneuvosto ja alueelliset riistaneuvostot toimintakautensa. Alueellisten riistaneuvosten jäsenet valtaosin vaihtuivat sovitun kiertojärjestyksen myötä ja valtakunnallisen riistaneuvoston jäsenistä noin puolet on uusia. Toivotan uusille neuvostoille onnea ja menestystä riistallisten asioiden parissa. Haasteita ei tule puuttumaan tulevallakaan kolmivuotisjaksolla. Ensimmäisten riistaneuvostojen toiminnan kokemukset antavat kuitenkin hyvät suuntaviitat neuvostojen toiminnalle!
• VALMISTETTU VASTAAMAAN INTOHIMOASI METSÄSTYKSEEN UUTUUS Nighthunter 8×30 LRF UUTUUS Yhdistää Nighthunter sarjan maailmankuulun Ranger Xtreme 8×56 korkearesoluutio-optiikan sekä Steinerin legendaarisen Ison 56 mm objektiiviläpimitan ja erinomaisen kestävyyden. Kiikarin innovatiivinen laserteknologia valonläpäisykykynsä ansiosta Ranger Xtreme on oiva valinta mahdollistaa etäisyyden mittauksen aina 1,700 metriin asti. metsästäjälle, joka vaatii kiikariltaan hämäränäköominaisuuksia varhaisen aamun ja iltahämärän heikkoihin valaistusolosuhteisiin. SAKO OY, PL 149, 11101 RIIHIMÄKI SAKO FIRST CLASS KAUPPIAAT LÖYDÄT OSOITTEESTA WWW.SAKOSUOMI.FI www.steiner.de
• OSA III avoitteet t n a n n a k in lä Oman hirvie Mikael Wikström Mikael Wikstrom Kannan ikäjakauma Hirvieläimet saattavat olla suhteellisen pitkäikäisiä, ja ikääntymisen myötä niiden ominaisuudet muuttuvat oleellisesti. Vanhimmat Suomessa tavatut hirvet ovat olleet 20–25-vuotiaita, mutta 6½–10½ vuoden ikäisinä hirvet ovat elämänsä huippukunnossa. Silloin hirvien paino ja tuottavuus ovat suurimmillaan, mikä on tärkeää huomioida oman hirvitalousalueen tavoitteista päätettäessä. 20 l Metsästäjä 5 l 2014 Täysikasvuiset naaraat ovat hyvätuottoisia. Kuvassa valkohäntäpeuranaaras ja sen kolme vasaa.
• S itä mukaa kun hirvien koko täysikasvuisen ikään asti kasvaa, myös niiden lisääntymiskelpoisuus paranee.Täysikasvuiset hirvilehmät ovat huomattavasti tuottavampia kuin nuoret, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että 7½-vuotiaalla hirvilehmällä on sikiöitä keskimäärin noin viisi kertaa enemmän kuin 1½-vuotiaalla lehmällä. Täyskasvuisista hirvilehmistä 60 prosenttia saa kaksosvasoja, mutta 2½-vuotiaista vain noin 20 prosenttia. Iästä johtuva ero tuottavuudessa voi aiheuttaa sen,että kannassa,jossa hirvilehmien keski-ikä on 6,5 vuotta, syntyy noin 30 prosenttia enemmän vasoja verrattuna hirvikantaan, jossa lehmien keski-ikä on 3,5 vuotta. Täysikasvuiset lehmät kiimaan nuoria aikaisemmin Sen lisäksi, että täysikasvuiset hirvilehmät saavat enemmän vasoja, nämä vasat myös painavat enemmän. Osittain tämä johtuu siitä, että täysikasvuisen lehmän vasat voivat olla painavampia jo syntyessään. Osittain taas siitä, että täysikasvuisille lehmille kiima-aika tulee aikaisemmin, ja näin ollen ne myös synnyttävät aikaisemmin keväällä kuin nuoret lehmät. Täysikasvuisten lehmien vasat saavat siis kasvaa kauemmin ennen talven tuloa. Myös varsin vanhat hirvilehmät saattavat synnyttää vasoja,mutta 15 vuoden iässä tuottavuus laskee huomattavasti. Siinä missä tuottavuus voi olla alhainen liian nuorella hirvikannalla, se voi laskea myös, mikäli lehmien keski-ikä nousee liikaa. Ohjaamalla vasaverotuksen laajuutta voidaan vaikuttaa kannan tuottavuuteen. Suurin mahdollinen vasatuottavuus saavutettaisiin, jos talvikanta vuodesta toiseen muodostuisi noin 14-prosenttisesti vasoista ja 86-prosenttisesti aikuisista hirvistä (tämä johtaisi noin 6,5 vuoden keski-ikään). Talvikannan suuremmalla tai pienemmällä vasaosuudella tuottavuus vähenisi. (Aineisto: Nygrén 1997, Ericsson et al 2001, Saether et al 2007) Täysikasvuisilla sonneilla on täysikasvuiset kivekset Sonneilla toteutuu vastaava kaava.7½-vuotiaan sonnin kivekset painavat miltei kaksi kertaa enemmän kuin 1½-vuotiaan. Myös täysikasvuisen 6½–10½-vuotiaan sonnin sarvet ovat huomattavasti suuremmat kuin 1½-vuotiaan sarvet.Jos ennen hirvisonnin kaatoa odotetaan,että sonni on täyttänyt 6½ vuotta,siitä saadaan lähes 60 prosenttia enemmän lihaa kuin jos se olisi kaadettu 1½-vuotiaana. Täysikasvuinen sonni on kaikin puolin sopivampi lisääntymään kuin nuori sonni. On havaittu, että siellä missä täysikasvuisia sonneja esiintyy,ne myös osallistuvat innokkaimmin kiimaan.Täysikasvuinen sonni saattaa kiima-aikana pudottaa 20–30 prosenttia painostaan, koska siltä palaa suurin osa kesän aikana kerätyistä rasvavarannoista. Jos täysikasvuisia sonneja on riittävän monta,eivät nuoret sonnit osallistu kiimakäyttäytymiseen kovinkaan aktiivisesti. Niiden painonmenetys saattaa olla miltei olematon. Norjassa tutkimus on osoittanut, että kiima-aika saattaa rasittaa sonneja erityisen kovasti,mikäli sukupuolijakautuma on vinoutunut ja sonneja on kannassa vähän. Silloin täysikasvuiset sonnit saattavat vanhentua nopeammin. Nuoret eläimet vaeltavat enemmän Hirvieläinten luonnolliseen käyttäytymiseen kuuluu, että useimmat Hirvilehmän tuottavuus on riippuvainen iästä. Tuottavuus nousee huomattavasti 7½ vuoden ikään asti. (Lähde: Nygrén 1997) Talvikantaan jäävä vasaosuus muovaa kannan rakennetta merkittävästi. Mitä suurempi vasojen osuus saaliista on, sitä korkeammaksi kannan keski-ikä nousee, edellyttäen että kannan koko pysyy vakiona. Kannalle on siis hyvin merkityksellistä, valitaanko talvikannan vasaosuudeksi 20 vai 25 prosenttia. Metsästäjä 5 l 2014 l 21
• Kannan keski-ikä nousee sitä mukaa, mitä vähemmän vasoja jätetään talvikantaan. Vasaosuus ohjaa keskiikää edellyttäen, että useana peräkkäisenä vuonna vasoja jätetään talvikantaan suurin piirtein yhtä suuri osuus. (Lähde: Nygrén 1990) nuoret eläimet jättävät alueen, jolla ovat syntyneet ja viettäneet ensimmäisen elinvuotensa,ja asettuvat toiselle alueelle jossain muualla. Jo kerran paikoilleen asettuneet täysikasvuiset eläimet pysyvät yleensä samalla alueella vuodesta toiseen. Nuorten eläinten suuri osuus kannassa merkitsee siis suurempaa liikkuvuutta, ja suurempi liikkuvuus puolestaan useampia tien ylityksiä, mikä taas lisää kolaririskiä. Myös liikennenäkökohta puoltaa siis kantoja, joissa täysikasvuisten eläinten osuus on suuri. Jos talvikannan vasaosuus on suuri ja siihen yhdistyy vinoutunut sukupuolijakauma, kannan ongelmat kärjistyvät ja tuottavuus kärsii. Tämän talvikannan vasaosuus on 30 prosenttia ja sukupuolijakauma on 2,0 lehmää sonnia kohti. Lehmien keski-ikä on noin 3,9 vuotta ja sonnien noin 1,8 vuotta. Mallissa tuottavuus on vain 0,75 vasaa lehmää kohti. jen osuus on 20–30 prosenttia. Kuten aiemmin todettiin, kanta, jossa vasaosuus on 20 prosenttia, on tuottavampi. Se taas mahdollistaa suuremman määrän hirvien kaatoja kuin kanta,jossa vasaosuus on 30 Vasaosuus vaikuttaa tuottavuuteen prosentin luokkaa. Hirvieläinkannan ikäjakaumaa voidaan säädellä metsästyskauden Toivotun tavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan tietoa seuraavan jälkeen talvikantaan jätettävällä vasaosuudella. Vasaosuudella on vuoden vasatuoton laajuudesta. Aikaisempien vuosien hirvikannan kahdenlaista vaikutusta kannan tuottavuuteen: Kun vasoja – jotka havaintoaineistosta saadaan tietoa siitä,kuinka suuri vasatuotto on olvain harvoin ovat sukukypsiä – jätetään talvikantaan vähemmän, on lut edellisinä vuosina.Seuraavan vuoden vasatuottoa voidaan ennustaa suurempi osa kantaan jäävistä naaraista riittävän vanhoja saadak- kannan tiheyden sekä sukupuoli- ja ikäjakauman pohjalta. seen vasan. Mikäli talvikanta muodostuu esimerkiksi 1 000 hirvestä ja kannan Talvikanta, jossa vasoja on vähemmän, johtaa myös nousevaan nettokasvu on 50 prosenttia, on kannan koko ennen seuraavan metkeski-ikään, mikä taas tietää enemmän syntyviä vasoja, koska täysi- sästyskauden alkua kasvanut 1 000 aikuiseksi hirveksi ja 500 vasaksi. kasvuiset naaraat tuottavat paremmin. Mikäli ikäjakauman tavoite on 20 prosenttia vasoja ja 80 prosenttia aikuisia hirviä, tarkoittaa tämä, että seuraavan vuoden talvikannan on Täyskasvuisten eläinten vähimmäismitat koostuttava 200 vasasta ja 800 aikuisesta hirvestä, jos kannan koon Kannan ikäjakauma on ohjattavissa sopivalla vasaosuudella sekä sää- halutaan pysyvän vakiona. Viidestäsadasta vasasta kaatuu näin ollen telemällä täysikasvuisten eläinten metsästyspainetta. Säästämällä 300 ja tuhannesta aikuisesta hirvestä poistuu 200 ennen seuraavaa nuoria 1½–5½-vuotiaita hirviä ja vuotta. Vasojen osuus saaliista kaatamalla niitä vasta 6½ vuoon tällöin 60 prosenttia. 50 tai den ikäisinä voidaan keski-ikää Verotuksen vuosittainen vasaosuus 60 prosentin vasaosuus saaliista nostaa ja parantaa näin kanei kuitenkaan toimi vakiona, koson sovitettava joka vuosi kannan ka vasatuotto saattaa vaihdella nan ominaisuuksia. Hirvisonnien osalta tämä on mahdollista paljon vuodesta toiseen. Veronettokasvun mukaan. säästämällä hankosarvisia sontuksen vuosittainen vasaosuus neja kunnes ne ovat niin vanhoja, on siis sovitettava joka vuosi kanettä niiden sarvissa on ainakin 8 piikkiä. Lapiosarviset sonnit puoles- nan nettokasvun mukaan, ja myös petoeläinten vaikutus on otettava taan säästetään siihen saakka, että sarvissa on ainakin 14 piikkiä (kat- huomioon. so Metsästäjä 2/2014). Vastaava periaate toimii myös valkohäntäpeuralla. Nuorten Hirven havaintomateriaali kannanhoidon perustana 1½–3½-vuotiaiden urosten annetaan kasvaa,ja uroot kaadetaan vasta, Hirvikannan hoidon onnistumisen edellytyksenä on toimiva hirvihakun ne ovat saavuttaneet 4½ vuoden iän. Tämä onnistuu vertaamalla vaintojärjestelmä. On tärkeää, että kaikki havaitut hirvet kirjataan josarvien sisäleveyttä korvien leveyden kanssa tai vaihtoehtoisesti kat- kaisen metsästyspäivän päättyessä niin, että Riista- ja kalatalouden sotaan sarvirunkojen pituutta (katso Metsästäjä 5/2013). tutkimuslaitos pystyy arviomaan ja toimittamaan tarvittavat hirviKalataloudessa on jo pitkään sovellettu tämäntyyppisiä rajoja, jot- tiedot jokaiselta hirvitalousalueelta. ta kaloilla olisi mahdollisuus tulla riittävän vanhoiksi ennen kuin ne Jokaisen hirvitalousalueen tavoitteet kannan tiheydelle sekä sukupyydetään. Tavoitteena on kalojen lisääntymisen turvaaminen. Esi- puoli- ja ikäjakaumalle tulee määritellä siten, että lähtökohtana ovat merkiksi kuhan on oltava vähintään 37 senttimetrin pituinen ennen alueen erityisominaisuudet ja sidosryhmien toiveet kannalle.Jokainen hirvitalousalue on ainutlaatuinen, ja alueellisilla riistaneuvostoilla on kuin sen saa pyytää. paljon huomioitavaa vahvistaessaan alueiden tavoitteet.Suomen uusi Vasaosuus käytännössä hirvikantojen hoitojärjestelmä antaa paljon vastuuta kaikille kannanHirven kansallisen hoitosuunnitelmaluonnoksen mukaan hirvikannan hoitoon osallistuville. Samalla osaamistarve kasvaa. ikäjakauman tavoitteet voidaan asettaa niin, että talvikannassa vaso22 l Metsästäjä 5 l 2014
• Ministeriön kuulumisia Juha Ojala ylijohtaja maa- ja metsätalousministeriö, luonnonvaraosasto Metsäkanalintukantojen hoitoon uusia mahdollisuuksia Tulevan syksyn linnunmetsästys on tätä kirjoitettaessa vielä suunnitelmien tasolla. Kuluneen metsästysvuoden jälkeen meille jäi vahva lintukanta ja odotukset tulevalle syksylle olivat kovat. Kesäkuulle osunut todella kylmä kausi ja lumikuurot ovat verottaneet poikueita. Poikueita on nyt vähemmän ja ne ovat pienempiä. Tuleva syksy vaatii meiltä malttia metsästykseen, jotta pesivä kanta säilyy vahvana ja tulevalle vuodelle luodaan edellytyksiä kannan kasvulle. Metsästyspaineen pienentäminen on nyt tarpeen alueittain kerätyn tiedon pohjalta. Ministeriön johdolla ja koko riistakonsernin hyvällä yhteistyöllä on saatu aikaan uusi metsäkanalintujen kannanhoitosuunnitelma. Suunnitelmaa valmisteltiin pitkään ja perusteellisesti, ja ministeriö hyväksyi suunnitelman kesäkuussa. Sen tarkoituksena on ohjata koko riistakonsernin toimintaa, sen toteuttamista ja vaikuttavuutta seurataan ja tarvittaessa suunnitelmaa päivitetään. Metsäkanalintujen hoitosuunnitelma on tuhti tietopaketti metsäkanalinnuista (http://www.mmm.fi/fi/ index/etusivu/kalastus_riista_porot/riistatalous/hoitosuunnitelmat.html). Suunnitelman tavoitteena on, että metsäkanalintujen kantoja ja elinympäristöjä hoidetaan siten, että kannat elpyvät ja säilyvät elinvoimaisina sekä arvostettuna ja kestävän käytön mukaisesti metsästettävänä riistavarana. Oma käsitykseni on, että nykyinen uudistettu metsälainsäädäntö antaa aivan erinomaiset mahdollisuudet kehittää metsiämme kanalintujen kannalta nykyistä vielä paremmiksi elinympäristöiksi. Metsälain mahdollisuudet monipuolisiin kasvatus- ja uudistushakkuisiin luovat monimuotoisuutta ja suojaa. Lisäksi vanhojen kitu- ja joutomaiksi jääneiden ojitettujen soiden jättäminen hakkuiden jälkeen ennallistumaan luovat riekoil- le ja teerille uusia laajoja elin- ja soidinympäristöjä. On tärkeätä, että sekä metsä- että riistahallintomme tekevät nyt tiivistä yhteistyötä näiden mahdollisuuksien hyödyntämiseksi. Uudistettu metsälaki antaa nyt aivan uusia vaihtoehtoja metsätalouden kannattavuuden ja riistan elinympäristöjen parantamiseksi. Nostaisin kannanhoitosuunnitelmasta vielä pari asiaa esille. Metsästyksen oikea-aikaisen säätelyn kannalta riistakolmioiden laskenta on ensiarvoisen tärkeää. Kannustaisinkin metsästäjiä huolehtimaan tästä tärkeästä asiasta. Olisi hienoa, että meillä olisi riittävän tiedon varmistamiseksi kattava kolmioverkosto pitkäjänteisessä seurannassa. Tähän liittyy myös kannanhoitosuunnitelman uudistus teeren talvimetsästyksen sallimiseksi tammikuussa. Kattava ja luotettava lintukantojen seuranta antaa meille tietopohjaa myös kestävän talviverotuksen suunnitteluun. Metso- ja teerikannat ovat vahvistuneet viime vuosina, kuluva vuosi poikkeuksena tästä. Metsämme ovat yhä parempia elinympäristöjä näille kanalinnuille. Mutta metsäriekkokanta on vastaavasti huvennut. Nyt pitäisi ennakkoluulottomasti katsoa metsiemme käsittelyä myös riekkojen elinympäristönä. Ojitettujen kitusoiden ennallistaminen on yksi lääke, joka on nyt siis käytettävissä. Itse henkilökohtaisesti uskon omaan kokemukseeni perustuen, että riekko tarvitsee viihtyäkseen myös laajoja metsäaukeita ja nuoria taimikoita. Järviemme saarimetsien metsäaukeilla ja 1950-1970 –lukujen laajoilla avohakkuualueilla riekot viihtyivät, ja ne olivat erinomaisia elinympäristöjä poikueille ja tarjosivat talviaikaan ruokaa. Näitä kokeiluja kannattaisi tehdä metsäriekon elinalueilla mm. KeskiSuomessa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Tältä osin katseet kääntyvät suurten metsänomistajien suuntaan. Rentouttavia jahtireissuja! Metsästäjä 5 l 2014 l 23
• Hirvi .fi www.HHsport SAMETTINEN TEERENKUVA Täytettävä, helppo kuljettaa suojapussissa, täyttöaukossa vetoketju, rauhallinen lyhytkaulainen malli. teeren un lu houkutte 3 10 kpl LAFAYETTE MIKRO 5 VHF-PUHELINPAKETTI 795 á 4,50 norm. 9,90 GENZO ROYAL 66XT VHF PUHELIN Hunter F1 on metsästyskäyttöön tarkoitettu ammattitason radiopuhelin. Se täyttää standardin MIL-STD 810 ja IP65 (vesitiivis) vaatimukset. Radiopuhelin on yksinkertainen ja helppokäyttöinen Ulkomitat: 100x64x32 mm, Paino: 215 g sis akku ja antenni. Suurikapasiteettinen 2000 mAh Li-Ion akku,akun varaustilan näyttö. Automaattinen pikalatauslaite, 26 kanavaa (199), Selkeä taustavalaistu näyttö, alumiinirunkoinen Paketissa: Radiopuhelin, Li-Ion akku 2000 mAh, Tehoantenni, vyökiinnike, automaattinen pöytälaturi, kova laukku + kaupanpäälle headset-sarja (arvo 45€) Takuu 12kk. 229 00 Micro 5+ 339,- PYYPILLI HUBERTUS Laadukas metallinen pilli pyyn houkutteluun, perinteinen malli. 00 890 NORDIC HUNTER F1 VHF-PUHELINPAKETTI kevyt ja pienikokoinen puhelin, laitteen runko on kokonaisuudessaan metallirakenteinen, laitteen kuuluvuus on erinomainen. Micro 5 on täysin vesi- ja pölytiivis metsästysradiopuhelin, kanavia 40 ja lähetysteho 1/5W, Takuu 36kk. Paketissa: puhelin, akku, laturi,marssiantenni,korvakaiutin ja vyöklipsi. 269 TEERIPILLI HUBERTUS Pillillä matkitaan teeren suhautteluääntä. Genzo VHF on kehitetty Ruotsissa, laitteessa 3000mAh akku. Antenni on erityisesti viritetty Suomen taajuksille. Vastaanotto 0,20 mikrovolttia 12dB SINAD täyttää IP 67(täysin vesitiivis) ja MIL810CDE stantardit. Bluetooth valmius. Kanavia 26 ja omien kanavien syöttö, mahdollisuus jopa 73 kpl. Iso ja selkeä näyttö. Erittäin helppokäyttöinen. Selkeä ja hyvä käyttöohje, Multipin liitin. Pakkaus sisältää: puhelin, akku, maatasokaapeli, korvakuuloke, verkkovirtalaturi ja pitkä antenni. 3 vuoden takuu. 29900 00 ERÄ VAKUUMIPUTKI MP 28CM Ilmakanavoitu 80 my paksuinen pehmeä PA/PE materiaalista valmistettu laadukas vakuumiputki, joita voi käyttää kaikissa ns. sivusta imevistä vakuumikoneissa. 6 METRIÄ rullassa, 2 RULLAA/PKT 359 VAKUUMIKONE TECKLA 300E 400W 00 Säädettävä saumausaika mahdollistaa eri paksuisten uritettujen ja sileiden pussien laadukkaan saumauksen. Tämä säätö puuttuu useimmista ns. markettikoneista. Manuaalinen saumauksen aloitus. Voit itse päättää, koska aloitat pussin saumauksen (paras vakumointitulos). Moottorin jäähdytys, useiden pussien peräkkäinen vakumointi ilman turhia taukoja. Alipainemittari, itsevoiteleva alipainepumppu, saumausleveys 300mm, tyhjiöpumppu: 15L/min. Koneille täydellinen huoltoja varaosasaatavuus Suomen maahantuojalla. Takuu 2 vuotta. Valmistusmaa Italia. /HHsport.fi /HHsportSuomi 9 THERMOS MIDNIGHT BLUE 0.75L Tyylikäs ja laadukas Thermoksen pullojen N.O 1. Moninkertainen testivoittaja 2013. Takuu 15v. Saatavissa myös koot 0.35L, 0.5L ja 1.0L 95 pkt 32 90 UU TAK t.fi www.HHne A OTT 2 VU + 1 UU TAK 3 Varastossa olev -myymälöiden yhteydessä seur ALAHÄRMÄ • IISALMI • KIIMINKI • KOKKOL
• ijahti lähestyy! PINEWOOD KARL BLAZE HIRVILIIVI PINEWOOD HW BLAZE HIRVILIIVI Metsästäjän unelmaliivi, jossa on 12 kpl taskuja, mm reilu selkätasku, sekä kahdet radiotaskut. Lisätaskut selässä esim. GPS:n säilytykseen. Liivissä myös panostaskut. Kangas on vettähylkivää. Heijastimet etutaskuissa. Koot s-xxxl. Uuden lainsäädännön mukainen turvaväri! Hirviliivi laadukkaasta Realtree Hardwoods Blaze kankaasta. Liivissä on suuret vetoketjulliset taskut ja antennille reiät. Liivissä raikas verkkovuori ja selässä heijastin. Koot s-xxxl. Uuden lainsäädännön mukainen väri. 49 90 79 26900 00 GYTTORP 12MB GPRS RIISTAKAMERA Ohjelmoitava 5/8/12 megapikselin korkealaatuinen resoluutio. 40 kpl IR LED -valoja jopa 20 metrin salamakuvausalueen aikaan saamiseksi. Monikuvaus. Tukee standardia 6~12 V:n aurinkopaneelia. Värikuvia päivällä, mustavalkokuvia öisin. Kun käytössä on 8 AA-alkaliparistoa, pisin valmiusaika on jopa kuusi kuukautta. Sisäänrakennettu 2,0” TFT-välinäyttö, jolla voidaan selata kamerassa olevia kuvia ja videoita. Äänen tallennus tuo aivan uutta jännitystä. Lähettää valokuvia 1-6 etukäteen määritettyyn matkapuhelimeen ja 1-6 sähköpostiosoitteeseen laukaisua kohden. Tekstiviesti-ilmoitus, kun paristot ovat vähissä. Eri asetusten määrittely tekstiviestein. Tekstiviesti, jolla kamera ottaa kuvan ja lähettää se välittömästä. Tukee useimpia 2G- ja 3G SIM -kortteja, 8MB –32GB, takuu 12kk SASTA PEURA TAKKI Säädettävä suojaava huppu, muotoiltava lippa, vetoketjulliset taskut, vetoketjullinen rintatasku, säädettävä helma, tarroilla säädettävät hihansuut Värivaihtoehdot: 90 EU Forest Materiaalit: Windstopper® 3L Technical Fleece Koot: XS - XXXL 21500 SASTA PEURA HOUSUT Äänettömät ja lämpimät Windstopper® Technical Fleece -materiaalista valmistetut metsästys- ja erähousut. Gore® Optifade® Concealment -kuosi. Vetoketjulliset taskut, vyötäröllä joustava vyö, vyölenkit, muotoillut polvet, lahkeensuissa nyörikiristys. Värivaihtoehdot: 90 EU Forest Materiaalit: Windstopper® 3L Technical Fleece Koot: M 46 – 60 17500 SASTA WOLF BLAZE GORE TAKKI TH loppuCOAST HP6 KÄSIVALAISIN ERÄ Kätevän kokoinen, kevyt ja tehokas laajakeilavalaisin, jonka paloaika jopa 44 h. Valon Slide Focus™ -säätö kätevästi yhdellä kädellä 170 lumenista 34 lumeniin. Alumiinirunko, pituus 16.8 cm, paino 130.5 g • Pure Beam ™ -laajakeilavalo• Bulls Eye™ -kaksoisvalo• Vedenkestävä• Iskunkestävä• Mukana Duracell-paristot, TAKUU 60KK 49 LED LENSER H7.2R OTSAVALO 90 7490 Uuden H7.2-valaisimen valokeilaa voit säätää Advanced Focus System -järjestelmän avulla portaattomasti lähelle ja kauas. H7.2-otsavalaisin on varustettu SLT-tekniikalla, joten siinä on käytettävissä erilaisia valo-ohjelmia ja –toimintoja,valon voimakkuus että valaisukulma ovat säädettävissä, Led valoteho 200 lumenia. Valaisimen mukana tulevat ladattava akku, mutta voit tarvittaessa käyttää myös AAA-paristoja. Säätöpyörässä on akkujen varaustason ilmaisin. Akkukotelossa valaisimen takana olevaa säätörengasta painamalla voidaan sytyttää punainen valo, jolloin takana tulevat näkevät missä liikut. Takuu 24kk COAST HL27 OTSAVALAISIN Kevyt ja huipputehokas otsavalaisin.Paloaikaa jopa massiiviset 99,5 h! PureBeam™ -tekniikalla varustettu laajakeilavalaisin. Pään yli menevä tukinauha irrotettavissa sekä säädettävä kiinnitys. Työkypäräkiinnikkeet mukana. Paino 125 g,valoteho huimat 309 Lumenia, valaisuetäisyys 122m. • Pure Beam ™ -laajakeilavalo• Bulls Eye™ -kaksoisvalo • Vedenkestävä• Iskunkestävä• Mukana Duracell-paristot, TAKUU 60KK SAKO JA TIKKA -ASEISIIN VUODEN TAKUU - VAIN HHSPORTISTA! A OTT 1 VU viin Sako / Tikka -aseisiin Sako/Tikka -asepussi ja Sako raavilla paikkakunnilla: LA • NIVALA • RAAHE asehihna mukaan veloituksetta! Perinteisen ja hyväksi todetun Wolf-takin saa nyt myös huomiovärisestä Realtree AP® Blaze -kuosista. Takissa on radiopuhelintasku ja vetoketjulliset lämmittelytaskut. Tilaviin helmataskuihin sopii hyvin tarpeellisia tavaroita. Tarroilla säädettävät hihansuut. Paksu, lämmin 150 g vanuvuori pitää lämpimänä myös kovalla pakkasella. Gore-Tex® Z-liner päällisen ja vanuvuorin välissä varmistaa veden- ja tuulenpitävyyden. Koot s-xxl. 299 00 METSÄSATUÄPJPÄAN VERKKOK 5900 me Verkkokaupastam iman löydät laajan valiko etsästysaseita, optiikkaa, m eita ja tarvikkeita, erävaatt n muuta! -asusteita sekä paljo www.hhsport.fi
• Kirjoittajat: Niklas Holopainen, Itä-Suomen yliopisto, ympäristötieteen laitos Sirpa Peräniemi, Itä-Suomen yliopisto, Farmasian laitos Eija-Riitta Venäläinen, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira Pertti Pasanen, Itä-Suomen yliopisto, ympäristötieteen laitos Jonne Naarala, Itä-Suomen yliopisto, ympäristötieteen laitos Lyijyluodit ja hirven Lyijyluotien käyttö metsästyksessä on herättänyt keskustelua lyijyn haitallisten terveysvaikutusten vuoksi. Tästä syystä osa hirvenmetsästäjistä on luopunut lyijyluotien käytöstä ja on alettu pohtia sitä, kuinka paljon lihaa osumakohdan ympäriltä tulisi poistaa, jos on käytetty lyijyä sisältävää luotia. L yijyä esiintyy kaikkialla ympäristössä, mutta lyijyttömään bensiiniin siirtymisen myötä lyijyn päästöt ilmaan ja sitä kautta ympäristöön ovat pienentyneet merkittävästi.Lyijyn myrkyllisyys on tiedostettu jo pitkään, ja sillä tiedetään olevan monia haitallisia terveysvaikutuksia. Tästä huolimatta se on edelleen suosittu materiaali metsästysluotien valmistuksessa. Hirvenmetsästäjille on tarjolla muistakin materiaalista tehtyjä luoteja, mutta lyijyluotien käyttö on edelleen selkeästi yleisintä. Aiempien tutkimuksien mukaan lyijyä voi levitä kauas osumakohdasta, jopa useamman kymmenen senttimetrin päähän asti ja hirvenlihasta on mitattu huomattavia lyijypitoisuuksia.Kaikissa tapauksissa ei ole tuotu selkeästi esille, mistä kohtaa hirveä näyte on otettu, eli mikä on ollut esimerkiksi etäisyys haavakanavaan. Näytteitä metsästysseuroilta Hirvenlihan lyijypitoisuus on hyvin alhainen riippumatta siitä, missä päin Suomea hirvi elää. Tässä tutkimuksessa otettiin näytteitä yhteensä 23 hirvestä pääosin Pohjois-Savon alueelta.Näytteitä otettiin jokaisesta hirvestä neljä kappaletta: luodinreiästä, 20 cm päästä luodinreiästä ja 40 cm päästä luodinreiästä sekä takajalasta. Takajalan näyte oli vertailunäyte, jolla saatiin selville lihan lyijypitoisuus ennen osumaa. Lyijypitoisuuden lisäksi näytteistä määritettiin myös kadmiumpitoisuus. Kadmium on voimakkaasti munuaisiin kertyvä ympäristömyrkky, jota päätyy luontoon muun muassa teollisuudesta. Näytteet kerättiin metsästysseurojen avustuksella loka-marraskuussa 2013. Näytteiden keräämisen yhte- Hirvestä on syytä poistaa lihaa noin 10 cm säteellä luodinreiästä. 26 l Metsästäjä 5 l 2014
• ydessä tilastoitiin mm. käytetyn aseen kaliiperi, luodin merkki ja malli, ampumamatka, -kulma ja etäisyys sekä hirven kulkema matka ensimmäisen osuman jälkeen ja osumakohta. Näiden erilaisten tietojen perusteella pyrittiin selvittämään, oliko niiden ja lyijypitoisuuden välillä havaittavissa yhteyttä. Lyijy pilaa helposti näytteitä,ellei näytteenotossa ole huolellinen.Lyijypitoisista lihoista siirtyy välineiden mukana helposti lyijyä puhtaampiin näytteisiin,ja saadaan vääriä tuloksia.Jo näytteenottovälineiden on oltava erittäin puhtaita. Näytteiden pilkaantumista pyrittiin kuitenkin tietoisesti välttämään, ja näytteenottajille jaettiin tarkat ohjeet ja puhtaat välineet sekä suojakäsineet. Näytehirvistä kaksi hylättiin, koska niiden pitoisuudet poikkesivat niin huomattavasti muiden näytteiden pitoisuuksista. Toisen hirven kohdalla lyijyä ei löytynyt yhdestäkään näytteestä ja toisen hirven takajalkanäyte oli selkeästi pilaantunut muualta siirtyneestä lyijystä. Näytteenottovaiheesta on otettava huomioon, että näytteet otettiin siltä puolelta hirveä,josta luoti oli mennyt sisään ja usein melko pinnasta. Ei voida varmaksi tietää,onko pitoisuus ollut sama syvemmällä tai toisella puolella hirveä. Lisäksi osassa tapauksia lihaa oli poistettu osumakohdasta ennen näytteenottoa, ja osassa näytteenoton jälkeen. Lyijyä on luodinreiän välittömässä läheisyydessä Hirvenlihan lyijypitoisuuteen sovelletaan elintarvikekäytössä EU:n naudanlihan lyijypitoisuudelle asettamaa raja-arvoa, joka on 0,1 mg/kg. Tämän raja-arvon ylittävää hirvenlihaa ei pitäisi käyttää ravinnoksi. Tutkimuksessa lähes kaikkien takajalkanäytteiden, sekä Hannu Huttu Hannu Huttu lihan lyijypitoisuus Metsästäjä 5 l 2014 l 27
• Tutkimuksessa lähes kaikkien muiden kuin luodinreiän läheisyydestä otettujen näytteiden lyijypitoisuus oli hyvin pieni. 40 cm ja 20 cm päästä luodinreiästä otettujen näytteiden lyijypitoisuus oli alle määritysrajan eli alle 0,05 mg/kg. Vain yhdestä 20 cm päästä otetusta näytteestä löytyi lyijyä raja-arvon ylittävä määrä; 0,13 mg/kg.Lihan lyijypitoisuus oli siis hyvin pieni. Sen sijaan, luodinreikänäytteiden lihan lyijypitoisuudet olivat huomattavia. Kuten kuvista 1 ja 2 nähdään, lyijypitoisuudet vaihtelevat muutamista milligrammoista useisiin satoihin ja jopa tuhansiin milligrammoihin lyijyä kilogrammassa hirvenlihaa. Kaikkiaan kahdentoista hirven osumakohdan lyijypitoisuus oli maksimissaan 33 mg/kg,ja seitsemän hirven 360-2400 mg/kg. Suurin mitattu lyijypitoisuus oli 63 000 mg/kg. Kyseistä hirveä oli ammuttu päähän, joten luoti on mahdollisesti hajonnut kalloon osuessaan muita enemmän. Näytteenoton yhteydessä kerättyjen tietojen - kuten aseen kaliiperin, patruunatyypin, osumakohdan - ja lyijypitoisuuksien välillä ei havaittu selkeitä yhteyksiä. Lihan kadmiumpitoisuus oli kaikissa näytteissä alle määritysrajan, ja täten myös alle EU:n kadmiumille asettaman raja-arvon (0,05 mg/kg lihaa). Lihaa poistettava 10 cm säteeltä Tulosten perusteella hirvenlihan lyijypitoisuus on luontaisesti hyvin pieni. Mitatut lyijypitoisuudet 20 cm tai 40 cm päässä luodinreiästä olivat pääosin alle enimmäispitoisuusrajan. Ammuttaessa hirveä lyijyluodilla luodista jää lll Kesällä 2013 aloitettiin Itä-Suomen yliopistossa yhteistyössä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran kanssa tutkimus, jonka tavoitteena oli selvittää, kuinka paljon lyijyluodit nostavat hirvenlihan lyijypitoisuutta ja kuinka kauas lyijyluodin vaikutus ulottuu. Kiitämme tutkimusta avustaneita tahoja, joita olivat Hannu Komulainen (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos), Timolan Riistamiehet ry, Häikiä-Nikkilänmäen Metsästysseura ry, Leppävirran Metsästysseura ry, Petäjämäen-Laitilanniemen Metsästysseura ry, Paukarlahden Jousi ry, Riihirannan Erämiehet ry, Kotalahden Erämiehet ry, Varkauden Erämiehet ry, Markku Juntusen Metsästysseura, Hökösen Erä ry, Lukkarilan Erä ry, Wanhan Pellon Metsästäjät ry, Kallen hirviseurue Kuopion Palosella, Leinolanlahden Metsästysseura ry sekä Puikkokosken Metsästäjät ry. 20 cm luodinreiästä 1 <0,05 <0,05 0,05 2 <0,05 0,06 0,13 3 <0,05 <0,05 <0,05 4 <0,05 <0,05 <0,05 5 <0,05 <0,05 0,09 6 <0,05 <0,05 <0,05 7 <0,05 <0,05 <0,05 8 <0,05 <0,05 <0,05 9 <0,05 <0,05 <0,05 10 <0,05 <0,05 <0,05 11 <0,05 <0,05 <0,05 12 <0,05 <0,05 <0,05 13 <0,05 <0,05 <0,05 14 <0,05 <0,05 <0,05 15 <0,05 0,06 <0,05 16 <0,05 0,05 <0,05 17 <0,05 <0,05 <0,05 18 0,06 <0,05 <0,05 19 <0,05 <0,05 <0,05 20 0,05 <0,05 <0,05 21 <0,05 <0,05 <0,05 aiheuttaen suurempia kudosvaurioita.Tällöin oletettavasti lihan lyijypitoisuus on korkeampi. Jos luoti on puolestaan mennyt siististi sisään,ei lihaa välttämättä tarvitse poistaa niin paljon. Yleissääntönä voidaan sanoa, että luodinreiän ympäriltä tulee poistaa kaikki verinen ja sellainen liha, jossa näkyy luodin aiheuttamia muutoksia. Tällöin jäljelle jäävän puhtaan ja ehjän lihan ei pitäisi sisältää haitallista määrää lyijyä. Koko gradututkimus on luettavissa Itä-Suomen yliopiston sivuilla osoitteessa: http://epublications.uef.fi/pub/urn_nbn_fi_? uef-20140800/urn_nbn_fi_uef-20140800.pdf? 3000 Lyijypitoisuus (mg/kg) Lyijypitoisuus (mg/kg) 40 cm luodinreiästä Luodinreikänäytteiden lyijypitoisuudet (yli 100 mg/kg) 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 2500 2000 1500 1000 500 0 1. 2. 4. 6. 8. 9. 10. 12. 14. Näytehirvi (numero) 17. 18. 19. 21. Kuva 1. Luodinreikänäytteet, joiden lyijypitoisuus oli alle 100 mg/kg. l Takajalka Taulukko 1. Takajalkanäytteiden sekä 40 ja 20 senttimetrin päästä luodinreiästä otettujen näytteiden lyijypitoisuudet (mg/kg). Lyijypitoisuuden raja-arvo naudanlihalle on 0,1 mg/ kg, jota ei tulisi ylittää. lyijyä lihaan, luodinreiän ympärille. Luodinreikää ympäröivässä lihassa, reiän välittömässä läheisyydessä lyijypitoisuus voi olla hyvin suuri. Mitatut lyijypitoisuudet ylittivät naudanlihalle asetetun raja-arvon 0,1 mg/kg jopa 100-1000 –kertaisesti. Runsas ja toistuva luodinreiän ympäriltä leikatun lihan syönti lisää merkittävästi lyijyn saantia ja elimistön lyijykuormaa. Lyijy on haitallista erityisesti lapsille ja raskauden aikana, mutta haitallista myös aikuisille. Kaikkea altistumista lyijylle tulisi välttää. Hirvestä on luodin osumakohdan ympäriltä syytä poistaa lihaa noin 10 cm säteellä luodinreiästä. Lihan lyijypitoisuus voi olla heti luodinreiän tuntumassa erittäin suuri. Koska lihan lyijypitoisuutta ei voi jokaisesta hirvestä erikseen selvittää, on parasta pitää tätä lihaa aina syömäkelvottomana. Poistoetäisyys on kuitenkin tapauskohtainen. Jos luoti hajoaa esim. luuhun osuessaan, se voi repiä kudosta Luodinreikänäytteiden lyijypitoisuudet (alle 100 mg/kg) 28 Hirvi nro Metsästäjä 5 l 2014 5. 7. 11. 13. 15. Näytehirvi (numero) 16. 20. Kuva 2. Luodinreikänäytteet, joiden lyijypitoisuus oli yli 100 mg/kg. Kuvasta puuttuu suurimman lyijypitoisuuden sisältänyt näyte, joka sisälsi lyijyä 63 000 mg/kg.
• TIKKA T3 - BLACK EDITION • Tikka T3 Lite .308 • Burris Fullfield E1 2-7x35 • Optilock jalusta ja renkaat • Tikka asepussi • Sako asehihna • 14x1 Sako-kierre 1 099€ sh. (pakettisäästö 636€) SAKO A7 - BLACK EDITION • Sako A7 Synthetic .308 tai 30-06 • Burris FourX 3-12x56 • AseUtra SL5 Black • Optilock jalusta ja renkaat • Sako asepussi • Sako asehihna • 14x1 Sako-kierre sh. 1 899€ (pakettisäästö 733€) SAKO 85 - BLACK EDITION • Sako 85 Black Bear .308, 30-06 tai 9,3x62 • Steiner Nighthunter Xtreme 1-5x24 • Optilock jalusta ja renkaat • Sako asepussi • Sako asehihna sh. 2 990€ (pakettisäästö 1130€) PATRUUNATARJOUS! Black Edition kivääripaketin ostajalle • .308 Sako Range 8,0g • .308 Sako Hammerhead 11,7g SAKO OY, PL 149, 11101 Riihimäki SAKO FIRST CLASS kauppiaat löydät osoitteesta www.sakosuomi.fi sh. 69€ (norm. 84€) Vastaava paketti 30-06 patruunoita sh. 79€ (norm. 95€) ja 9,3x62 patruunoita 15,0g/18,5g sh. 119€ (norm. 143€) Yksi patruunapaketti per kivääripaketti
• Sauli Laaksonen Suurriistan käsittelyn hyvät käytännöt Riistalaukauksen jälkeiset hyvän käytännön ohjeet ovat tärkeä osa metsästyshygieniaa, joilla turvataan riistan lihan laadukkuus ja turvallisuus. Puhdas liha antaa myös riistakokille vaihtelumahdollisuuksia muun muassa kypsyysasteen valintaan. K riittisimmät vaiheet riistaeläinten käsittelyssä ovat suoliston poisto ja nylkeminen, joiden yhteydessä merkittävin osa riistan lihan saastumisesta tapahtuu. Enin osa ruokamyrkytyksiä aiheuttavista bakteereista on suolistoperäisiä, ja niiden löytyminen lihasta on seurausta teurastusvirheistä ja osoitus ulostesaastumisesta.Kolmas kriittinen vaihe lihan käsittelyssä on ruhojen jäähdytys. se tulisikin käsitellä heti lihan perinpohjaisen jäähtymisen jälkeen. Metsästystapa Lihan laatuun voidaan vaikuttaa jo metsästystapaa valittaessa. Mahdollisimman vähäinen saaliin rasittaminen metsästyksen yhteydessä on eduksi.Tunteja rasittunut eläin on joutunut käyttämään energiavarastonsa lihaksistaan, jolloin syntyy niin sanottua tervalihaa. Ampuminen seisontahaukkuun, kyttäys tai maltillinen ajo ovat kulinaristien valintoja. Riistalaukaus Riistalaukauksen tarkoitus on saaliseläimen nopea ja kivuton tajunnanmenetys aiheuttamatta kuitenkaan kudosräjähdystä ja suurta määrää hylkylihaa. Nopea ja luotettavin kuolema saavutetaan osumalla sydämeen tai siitä lähteviin suuriin verisuoniin aiheuttaen verenhukkaa, aivojen hapensaannin estoa ja tajunnan menetys.Osuma rintakehän alueelle lavan taakse on samalla lihaa säästävä. Suolisto-osumat eli niin sanotut pehmeät osumat ovat aina lihan laatua heikentäviä. Suolistobakteereita voi joutua verenkierron välityksellä lihaksistoon, mutta aina kuitenkin vatsakalvojen pinnalle. Suolisto-osuman saanut riistaeläin ei kestä raakakypsytystä ja 30 l Metsästäjä 5 Hyvän riistalaukauksen pistäminen jälkeen ei useimmiten ole tarpeen. Pistokohta on eläimen rintaaukon oikeassa laidassa jolloin katkaistaan sydämestä poispäin verta vievät verisuonet (aortta). l 2014 Veren lasku eli pistäminen Pistäminen hyvän riistalaukauksen jälkeen ei ole tarpeen, veri on jo poistunut lihaksista vatsa- tai rintaonteloon. Turha viiltely altistaa paljastuvan lihan likaantumiselle. Päähän tai selkärankaan ammuttu eläin on pistettävä. Sen on tapahduttava kymmenen minuutin kuluessa,muuten siitä ei ole hyötyä. Pistokohta suurriistalla on rintaukon oikealta puolelta.Puhtain välinein katkaistaan sydämestä poispäin lähtevät verisuonet. Parhaiten hirvelle soveltuu pitkäteräinen puukko. Eläimen asettaminen pää alas päin voi auttaa tilannetta. Ruoansulatuskanavan poisto Riistaeläimen suolten poistaminen tulee tehdä mahdollisimman pian kaadon jälkeen,viimeistään tunnin kuluessa.Suolisto-osuman saanut eläin on suolistettava välittömästi. Suolten poistossa rauhallisuus ja varovaisuus sekä käsien että välineiden puhtaus ovat hyväksi. Ruoansulatuskanavan puhkeamista tulee varoa kaikin keinoin, eikä viiltoja saa tulla muihinkaan elimiin, kuten kohtuun Vatsanpeitteet ja nahka halkaistaan yhdellä yhtenäisellä viillolla hamaraa sormenpäillä suojaten. tai virtsarakkoon tai maitoa tihkuviin utareisiin. Toimenpide aloitetaan tekemällä lyhyt ihoviilto heti rintalastan kärjen taakse. Tämän jälkeen lävistetään vatsanpeitteet vatsan keskiviivasta aina vatsaontelon puolelle. Seuraavaksi viilletään, terää sormilla suojaten, iho ja vatsanpeitteet auki samalla yhtenäisellä viillolla lantion etupuolelle asti. Tarkoitukseen soveltuu hyvin pyöreäpäinen teuraspuukko. Tekniikka paljastaa mahdollisimman vähän vatsanpeitteitä, jotka ovat alttiita kuljetuksen aikaiselle likaantumiselle.
• Eläimen ollessa selällään hieman oikealla kyljellä aloitetaan ruoansulatuskanavan vatsaontelon kattoon kiinnittävien kalvojen ratkominen sormen päillä. Avustajan käyttö helpottaa ja parantaa näkyvyyttä. Vanhojeneläinten sitkeissä kalvoissa voidaan käyttää varovasti puukkoa,taas sormenpäillä suojaten. Kun pallean lävistävä ruokatorvi paljastuu, sidotaan se kahdella sidoksella noin kymmenen sentin välein. Nippusiteet soveltuvat tarkoitukseen erittäin hyvin. Peräsuoli lypsetään tyhjäksi ulosteesta ja sidotaan vastaavasti. Sidokset estävät ruokatorven ja peräsuolen sisältöä pääsemästä vatsaonteloon. Ruokatorvi ja peräsuoli katkaistaan sidosten välistä ja ruoansulatuselimet vyörytetään pois.Tekniikassa keuhkot,sydän,maksa ja munuaiset jäävät, ehkä pernaa lukuun ottamatta, ruhoon kiinni.Näin ne kulkevat puhtaina ruhon sisällä nylkypaikalle, jossa ne poistetaan vasta nylkemisen jälkeen. Rintaonteloon vuotanut veri voidaan poistaa palleaan tehtävällä viillolla ja eläintä kallistamalla, jolloin veri ja verihyytymät ammennetaan ulos vatsaontelosta. Jos eläimen ruoansulatuskanava on puhjennut, voidaan suoliston sisältö poistaa vatsaontelosta mekaanisesti, esimerkiksi käsin kertakäyttökäsineitä käyttämällä. Eläintä ei tule koskaan kääntää vatsalleen maastossa, koska maaperäbakteerit likaavat avattua ruhoa. Luonnon vesiä ei tule käyttää puhdistukseen. Jos eläin voidaan kuljettaa nylkypaikalle viivytyksettä, voidaan ruoansulatuskanavan poisto suorittaa siellä. Pienemmiltä hirvieläinlajeilta voidaan suolisto poistaa vasta nylkemisen jälkeen, mikäli eläin voidaan kuljettaa tunnin kuluessa lahtivajalle. Kun ruoansulatuskanavaa vatsaontelon kattoon kannattelevat kalvot on ratkottu, sidotaan ruokatorvi ja peräsuoli kahdella, toisistaan noin 10 senttimerin etäisyydellä olevalla, sidoksella. Nippusiteet soveltuvat tähän erinomaisesti. Ruoansulatuskanava on nyt valmis poistettavaksi. Huonoin vaihtoehto on rintakehän ja lantion halkaiseminen maastossa. Jälkisaastumista ei voi välttää ja saastumispinta-ala ja hukkaprosentti ovat suuria. Kuljetus Riista tuodaan lahtivajalle pääsääntöisesti nylkemättömänä. Ruhot on kuljetettava mahdollisimman puhtaina, mikä suomalaisissa metsästysolosuhteissa voi olla joskus haasteellista. Tärkeintä on, että ruhon jälkisaastuminen ympäristöstä estetään. Huonoin vaih- Nylkeminen aloitetaan piirtämisellä. Talja halkaistaan ensin kaulasta peräaukkoon, minkä jälkeen avataan raajat kuvan esittämien linjojen mukaan. Puukko viiltää aina nahasta ulospäin. Nylkypukki helpottaa työskentelyä. toehto on suojaamattoman ruhon vetäminen maata pitkin. Nylkeminen Taljan poisto tehdään mahdollisimman pian kaadon jälkeen, varsinkin, jos sää on lämmin eikä ruhoa voida tehokkaasti jäähdyttää välivarastossa. Nylkemistä myös helpottaa, jos ruho on vielä lämmin. Nylkemisen aikana ruho voi saastua eläimen taljasta, nylkemiseen käytettävistä välineistä ja nylkijän käsistä tai ulosteperäisillä, maaperän ja ihon bakteereilla. Niinpä työvaatteiden, veitsien ja lihakoukkujen puhtauteen tulee kiinnittää huomiota. Tärkeä hygieniasääntö on, että taljan ulkopinta, sitä koskeneet välineet tai kädet eivät missään vaiheessa saa koskea ruhon ulkopintaan. Kädet ja työvälineet pestään kuumalla vedellä huolellisesti ennen nylkemiseen ryhtymistä ja aina niiden likaannuttua. Veitset puhdistetaan ja steriloidaan vähintään 82-asteisessa vedessä tai vesihöyryssä. Suurten saaliseläinten nylkeminen aloitetaan taljan piirtämisellä,jolloin iho halkaistaan tiettyjä linjoja pitkin. Nahkaa leikattaessa veitsen tulee aina viiltää sisältä ulospäin, jolloin iholla ja karvoissa olevat epäpuhtaudet eivät joudu ruhoon. Tekniikka vähentää myös karvan katkeilua ja irtokarvan joutumista nyljetylle pinnalle. Tämä onnistuu parhaiten pyöreäpäisellä avausveitsellä. Piirto aloitetaan halkaisemalla nahka vatsanpuolelta ruhon keskiviivaa pitkin kaulasta peräaukkoon asti. Tämän jälkeen avataan raajat keskiviiltoon ulottuvilla viilloilla. Nylkemistä jatketaan raajoista alkaen etu- ja takasäärten puolivälistä. Etupolven ja kinnernivelen Metsästäjä 5 l 2014 l 31
• Viimeiseksi poistetaan huolellisesti ruhosta ampumisen takia syntyneet vertymät. Poistoalueen on ulotuttava niin laajalle, että noin 5 senttimetriä vaurioitumatonta kudosta poistetaan, jotta mahdolliset lyijy- ynnä muut luodista aiheutuneet vierasainejäämät saadaan poistettua. Jäähdytys Raajojen nylkeminen aloitetaan säären puolesta välistä. Koko ajan varotaan, etteivät taljan karvapuoli tai siihen koskeneet kädet kosketa ruhon pintaa. paljastuttua katkaistaan jalat koipiluiden ja nivelten yhtymäkohdasta. Nylkemistä jatketaan korkeussuunnassa vatsa- ja rintaontelon alueen puoleenväliin. Tämä alue on helpompi nylkeä ruhon ollessa vaaka-asennossa. Takapää nyljetään peräaukon ja hännän alapuolelle ja häntä katkaistaan. Peräsuoli poistetaan ennen eläimen nostoa. Se irrotetaan veitsellä lantio-ontelon seinämästä ja peräaukkoa ympäröivästä kudoksesta ja poistetaan. Penis katkaistaan sen tyvestä. Virtsarakko ja sukuelimet poistetaan samassa yhteydessä.On huolehdittava,että peräsuolen tai virtsarakon sisältöä ei pääse vatsaonteloon. Ruhon nostamisen yhteydessä nylky jatkuu ylhäältä alaspäin. Veitsen käyttöä on vältettävä aina,jos nahka on mahdollista irrottaa vetämällä esimerkiksi taljan avulla tai nylkykirvestä käyttämällä. Nylkevä veitsi tulee kohdistaa ruhosta poispäin nahkaa vasten varoen lihaskalvojen rikkomista tai nahan puhkaisemista. Nahan vetäminen samanaikaisesti alaspäin helpottaa nylkemisen tekniikkaa. Työskentelyn yhteydessä tulee koko ajan varoa koskettelemasta paljasta ruhon pintaa käsin, työvälinein tai vaattein. Pää voidaan irrottaa ennen nylkyä tai vasta viimeisenä. Eläimen riippuessa toimenpide on helpompi suorittaa. Kun nylkeminen on edennyt korvien etupuolelle, katkaistaan nyljetty talja niin, että korvat jäävät taljaan. Pää irrotetaan katkaisemalla kallon ja ensimmäisen nikaman (atlas) väliset nivelsiteet, selkäydin ja kurkunpään kudokset. Nylkemisen jälkeen poistetaan rintaontelon elimet,ruoka- ja henkitorvi sekä munuaiset ja perna yhtenä elinnippuna.Rintalastan päällä olevat pehmeät kudokset viilletään puhtaalla puukolla rintalastaan asti ja rintakehä halkaistaan sahaamalla rintalasta viiltoa pitkin alas rinta-aukkoon asti. Munuaiset irrotetaan vatsaontelon katosta, pallea leikataan irti rintakehää seuraten ja sydänpussin kiinnikkeet rintalastaan katkaistaan. Elinnippu putoaa 32 l Metsästäjä 5 l 2014 Elimet poistetaan nylkemisen jälkeen irrottamalla pallea rintakehästä jolloin elimet putoavat lähes omalla painollaan riippuvasta eläimestä. Työtä helpottaa rintakehän levittäjä. lähes omalla painollaan ja irtoamista avustetaan tarvittaessa vetämällä ja samalla halkaisemalla kaulan lihaskudokset, jolloin ruoka- ja henkitorvi irtoavat. Sydän halkaistaan veren poistamiseksi kammioista. Tämän jälkeen elinnippu ripustetaan telineeseen ja viedään kylmäsäilytystiloihin. Ruho viimeistellään poistamalla näkyvä lika veitsellä leikaten ja nyppimällä irtokarvat. On varottava koskemasta ruhoa käsillä. Mahdolliset jäljelle jääneet sukupuolielimet tai niiden osat poistetaan. Vettä ei saa käyttää koskaan ruhon ulkopinnan puhdistukseen. Tarvittaessa voidaan käyttää vesisuihkua rinta- ja vatsaontelon sisäpuolen puhdistamiseen, jos se on likaantunut ruoansulatuskanavan puhkeamisen takia. Myöskään pyyhkimistä paperilla,kankaalla tai muulla huokoisella materiaalilla ei saa tehdä. Hyvästäkin hygieniasta huolimatta teurastuksen yhteydessä ruhoon joutuu aina siihen kuulumattomia bakteereja, jotka voivat huonontaa lihan mikrobiologista laatua. Kylmyys estää mahdollisten pilaaja- tai taudinaiheuttajabakteerien lisääntymisen lihassa. Ruho ja elimet on jäähdytettävä niin, että lihan maksimilämpötila on suurilla eläimillä alle 6 - 7°C ja pienillä riistaeläimillä alle 4°C. Mitä lähempänä 0°C ollaan, sen huonommat ovat bakteerien lisääntymisolosuhteet.Tavoite on, että ruhon optimaalinen säilytyslämpötila 0 - 2 °C, voitaisiin saavuttaa noin 12 tunnin kuluessa jäähdytyksen aloittamisesta. Toisaalta on varottava liian nopeaa jäähdyttämistä, sillä se voi aiheuttaa lihassa niin sanotun kylmäsupistumisen. Ilmiö on hyvinkin tuttu hirvenmetsästyksen yhteydessä pakkaskeleillä. Tämä aiheuttaa lihaksen palautumattoman supistumisen ja lihan muuttumisen erittäin sitkeäksi. Kovilla pakkasilla on edullisempaa viivyttää eläimen nylkemistä ja estää näin ruhon nopea jäähtyminen. Päinvastainen tilanne voi syntyä lämpimillä säillä metsästettäessä tai jos ruho jää liian pitkäksi aikaa nylkemättä ja jäähdyttämisen aloittaminen viivästyy.Ilmiötä kutsutaan lihan lämpösupistumiseksi.Myös tällöin eläimen liha on erittäin sitkeää. Ruhon pinnalle ei saa laittaa paperilappuja tai mitään huokoista materiaalia. Ruhot eivät myöskään saa koskettaa toisiaan. Elimet on säilytettävä ilmavasti omissa telineissään ja niin, että tiedetään, mille eläimelle ne kuuluvat. Suurriistan kylmäsäilytys ja lihan raakakypsyminen Kuoleman jälkeen liha on mikrobiologisesti aktiivista ja sen entsyymitoiminta jatkuu: lihas kuluttaa happea ja tuottaa hiilidioksidia jopa kaksi vuorokautta lihasten sisältämän energian eli glykogeenin avulla. Ilmiön ansiosta lihaksen happamuus laskee pH-arvosta noin 7,2 jopa 5,5:een asti. Samalla siihen syntyy väri- ja makuaineita, se mureutuu ja kypsyy varsinaiseksi lihaksi. Lihan mureutumiseen vaikuttavat kylmäsäilytysajan lisäksi eläimen laji, ikä ja sukupuoli sekä rasvapitoisuus. Nuorten eläinten lihasten sidekudokset hajoavat nopeammin kuin vanhojen ja naaraiden nopeammin kuin urosten. Riiputusta vaativat vähiten linnut ja villisika, eniten taas märehtijät.
• Riistaeläinten lihaa voidaan varastoida ja raakakypsyttää 0 - 3°C lämpötilassa (ilman kosteus 90–95 prosenttia) eläinlajista riippuen 3 - 14 (jopa 20) vuorokautta, mikäli metsästyshygienia on ollut hyvä. Hirven raakakypsytysaika voi olla noin 14 vuorokautta. Pienemmille hirvieläimille riittävä raakakypsytysaika on 10 vuorokautta ja villisika kestää hyvin 10 vuorokauden kypsytyksen. Elimien säilytysaika on 5 vuorokautta. Suolisto-osuman saaneiden eläinten liha, samoin kuin metsästyksessä rasittuneen eläimen tervaliha, eivät kestä kylmäsäilytystä. Ne kannattaa käsitellä heti ruhon perinpohjaisen jäähtymisen jälkeen ja pakastaa tai kuumakäsitellä,esimerkiksi lämminsavustaa, tai jalostaa makkaroiksi ja säilykkeiksi. Käyttökelpoinen ja tilaa säästävä vaihtoehto suurriistan kylmäsäilytykseen ja raakakypsytykseen on lihojen tyhjiöpakkaaminen. Ruhon paloittelu suoritetaan noin vuorokauden kuluttua teurastuksesta, kun kuolonkankeus on hävinnyt mutta lihaskalvot eivät vielä ole alkaneet pilkkoutua. Lihakset ovat tällöin helposti erotettavissa toisistaan. Ohuet lihat ja muut jauhelihatarpeet jauhetaan ja pakastetaan, paksut lihat tyhjiöpakataan sopivan kokoisiksi annoksiksi.Tämän jälkeen kukin metsästäjä voi raakakypsyttää omaa osuuttaan lähellä 0°C omien kulinarististen mieltymyksiensä ja uskalluksensa mukaan. Menetelmä pitää lihan mehevänä eikä painohävikkiä juuri ole,koska pakkaus estää veden haihtumisen. Keski-Euroopassa yleinen tapa on roikuttaa hirvieläimiä nylkemättä siten, että vain ruoansulatuskanava, elimet ja jalat kintereestä ja etupolvesta lukien on poistettu.Kyseessä ei ole lihan raakakypsytyksessä saavutettavista eduista, vaan tapa perustuu metsästyksen ja sen jälkeisen saaliin käsittelyn logistiikkaan ja lihahygieniasäädöksiin. Siellä riista jäähdytetään ja välivarastoidaan nylkemättömänä alueellisissa kylmävarastoissa ja kuljetetaan esimerkiksi kerran viikossa varsinaisiin riistankäsittelylaitoksiin, joissa nylkeminen ja lihantarkastus tapahtuvat. Talja suojaa ruhoa likaantumiselta kuljetuksen aikana. Koulutettu metsästäjä on jo aikaisemmin tarkastanut elimet ja ne eivät seuraa ruhojen mukana.Raakakypsytysajat eivät poikkea nyljettyjen eläinten vastaavista ajoista. Lisää tietoa riistan käsittelytekniikoista ja lahtivajoista: METSÄSTÄJÄN TERVEYSOPPI, Sauli Laaksonen Ruho viimeistellään poistamalla näkyvä lika veitsellä. Vettä saa käyttää ainoastaan vatsa- ja rintaontelon pudistamiseen sisäpuolelta. Metsästäjä 5 l 2014 l 33
• Reijo Kotilainen, riistasuunnittelija, riistavahinkovastaava, Suomen riistakeskus Hirvi ei tykkää Tricosta – uusi syönninestoaine hirvivahinkojen torjuntaan havu- ja lehtipuutaimikoihin T rico on Itävallassa valmistettu munuaisrasvapohjainen karkoteaine havu- ja lehtipuiden suojaamiseen hirvieläinten aiheuttamilta tuhoilta. Elintarviketurvallisuusvirasto myönsi karkotteelle koekäyttöluvan 2009.Suomen riistakeskus välitti karkotetta useille metsänomistajille koekäyttöön ympäri Suomea, ja Metsäntutkimuslaitos testasi ainetta Kuusamon yhteismetsän pahimmilla hirvitihentymäalueilla. Koealoilla todettiin latvakasvaimen ja ylimmän kiehkuran latvaoksien syöntiä 0–2 prosentilla taimista. Kyselytutkimuksessa metsänomistajilta saatiin myös positiivista palautetta ja ainetta kehuttiin jopa parhaaksi syönninestoaineeksi, mitä markkinoilla on tähän mennessä ollut. Elintarviketurvallisuusvirasto myönsi Tricokarkotteelle käyttöluvan kesäkuussa 2012. Käyttö Trico levitetään käsi- tai reppuruiskulla. Tuote tulee sekoittaa huolellisesti esimerkiksi ravistelemalla pakkausta, eikä sitä saa laimentaa. Käsittelyhetkellä lämpötilan tulee olla nollan yläpuolella. Karkote sumutetaan suojeltavien puuntaimien latvakasvaimeen ja sivuoksiin. Käsiteltävien puuntaimien tulee olla kuivia, lumettomia, jäättömiä ja karkotteen tulee kuivua kasvuston pintaan, jolloin se tarttuu tehokkaasti ja sen vaikutus kestää jopa yli vuoden.Hyvä käsittelyajankohta on syys–lokakuu. Karkotteella kannattaa käsitellä vain kasvatettavaksi tarkoitetut puuntaimet, jolloin hirvien mahdollinen syönti keskittyy raivauksen yhteydessä poistettaviin puihin. Trico on väriltään valkoista, ja käsitellyt puuntaimet erottuvat käsittelemättömistä taimista vaaleanharmaina. Karkotteen käyttömäärä on 5–10 l/ha, riippuen taimien koosta, tiheydestä ja käytettävästä ruiskusta. Suurilla yhtenäisillä taimikkoaloilla käsittely tulee keskittää taimikon reunoille noin 50 metrin leveydelle. Yleensä pahimmin vahingoittuneet puuntaimet ovat juuri taimikon reuna-alueella. Tricoa voi käyttää myös kasvuaikana, mikä mahdollistaa muun muassa istutettavien puuntaimien käsittelyn nipuissa ennen istuttamista, hirvellä kun on taipumusta riipiä tai syödä juuri taimitarhalta tulleita istutettuja puuntaimia. Käsittely tulee uusia vuosittain niin pitkään, että taimikko pääsee ”karkuun” hirveltä. Yhdenkin vuoden väliin jättäminen voi tehdä edellisten vuosien työn turhaksi. Tuotetta voidaan käyttää samaan kasvustoon enintään kaksi kertaa kalenterivuoden aikana.Käytön jälkeen työvälineet pestään vedellä ja tiskiaineella. Valmistetta käsiteltäessä suositellaan käytettäväksi kemikaalinkestäviä suojakäsineitä. Säilytys Trico tulee säilyttää 0° - +30°C lämpötilassa. Jos tuote pääsee jäätymään, se voi saostua, mikä aiheuttaa ruiskun tukkeutumisen. Trico säilyy käyttökelpoisena oikein säilytettynä useita vuosia. Saatavuus Tricoa tuo maahan Berner Oy, kasvinsuojeluosasto. Suomen riistakeskus on hankkinut tuotetta maa- ja metsätalousministeriön myöntämällä erityisavustuksella siten, että riistakeskuksen maksaman tuen jälkeen metsänomistajalle jää yhden 10 litran astian hinnaksi 50 euroa ja mahdolliset toimituskulut. Hintatuettua Tricoa voi tiedustella Suomen riistakeskuksen aluetoimistoilta tai paikalliselta riistanhoitoyhdistykseltä. Reijo Kotilainen Käsitellyt taimet erottuvat vaalean harmaina. Käsittelylämpötilan tulee olla 0°C yläpuolella, kasvuston kuivaa, lumetonta ja jäätöntä. 34 l Metsästäjä 5 l 2014
• lar-vahvisteisia ja IP-luokiteltuja lisävarusteita. Kehitetty lähes kaikkia tarpeita varten. Karhuhälytin. Micro 5+ tarjoaa kaikki toiminnot, kuten karhuhälytin, puheen kompressointi, salaus, pikavalinnat, ääniskannaus jne. Kestää kovaa käyttöä. Metsästysradiopuhelimen on kestettävä kovaa käyttöä. Siksi Micro 5+:ssä on vankka kokometallinen kotelo. With love from Hello and Friends. Photo: BlackFriday.se Laaja lisävarustevalikoima. Suuri valikoima Kev- Kehitetty Pohjoismaissa. Micro 5+ on kehitetty pohjoismaisia olosuhteita ja metsästysmarkkinoidemme vaatimuksia varten. Erittäin pieni virrankulutus. Micro 5+ kuluttaa erittäin vähän virtaa, joten kompaktista akusta huolimatta valmiusaika on 200 tuntia. UUTUUS 6W Kaikki samanlaisia. Jotta jokainen Micro 5+ tarjoaisi saman suorituskyvyn ja tekniset erittelyt, ne “kloonataan” kehittyneen viritysmenetelmän avulla. JÄLLEENMYYNTI www.radiopuhelimet.fi - www.lafayette.eu ALAHÄRMÄ: HH-Sport, ESPOO: Martinkylän Autopuhelin, EVIJÄRVI: Ilpon Katiska, FORSSA: Forssan Erä ja retkeily, HAAPAJÄRVI: Raimo Olkkonen Oy, HELSINKI: Eräliike Hiidenkivi, Varuste.net, HUITTINEN: Digimesta, II: J.Kärkkäinen, IISALMI: HH-Sport, JALASJÄRVI: Expert Vilponen, JOENSUU: Telemaailma, JUVA: Juvan Rauta ja Maatalous, JYVÄSKYLÄ: Midare, KANKAANPÄÄ: Expert ASA, KIIMINKI: HH-Sport, KIRKKONUMMI: Erä+, KOIKKALA, JUVA: Agripalvelu, KOKKOLA: HH-Sport, KOKKOLA: Kaustisen Konekeskus, KOUVOLA: KT Sport, KUOPIO: Erä +, KURIKKA: Ase- ja Patruuna, LAHTI: J.Kärkkäinen, LAPPEENRANTA: UK Koskimies, LAPVÄÄRTTI: Rautia Rosenback, LAHTI: Lahden Viihdetaso, LOPPI: Erä-Loppi, MARIEHAMN: Lantbruk Ab, MÄNTSÄLÄ: Ritkos, NIVALA: HH-Sport, OULU: J.Kärkkäinen, PARKANO: Parkanon Expert, PIEKSÄMÄKI: Greentrail, PORI: Eräpori, PORVOO: Porvoon Mikrokulma, RAAHE: HH-Sport, RAUMA: Sissos, RIIHIMÄKI: Eräkontti Oy, ROVANIEMI: Ollin Erä ja Kalastus, SALO: Gigantti Salo, SOINI: Ahti Huvila, SULKAVA: Neste Lohilahti, TAMMISAARI: Ekenäs Telehörnan, TAMPERE: RXTX - Tuote, TURKU: Wihanto Oy, Turunmaan Ase ja Kone Oy, YLIVIESKA: J.Kärkkäinen, ÄÄNEKOSKI: Sähkö Niskanen, VAASA: Kurre Erä ja Kalastus
• Tuire Nygrén, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Selitystä ilmiölle ei vielä tiedetä Hirvenvasat ovat yhä pienempiä Ulf Lindström Vasapainojen pienentymiseen on ehdotettu monia syitä, mutta vasta se tiedetään varmasti, että tilastollisesti merkitsevä vasapainon lasku on todettavissa kaikilla Suomen suuralueilla. Onko kysymyksessä mahdollisesti ilmiö, joka hoituu omia aikojaan, vai muutos, joka on metsästyksellä aikaansaatu ja joka tulisi osata ottaa hirvikannan hoidon suunnittelussa huomioon, pohtii hirvitutkija Tuire Nygrén. 36 l Metsästäjä 5 l 2014
• Finland Norway Teuraspaino (kg) ???????????????? 70 60 Rannikko-Suomi ??????????????? Sisä-Suomi ??????????? Oulun lääni ???????????? Lappi ?????? ???? ???? ???? ???? ???? ???? 1990 1995 2000 2005 2010 2015 ?? Kuva 4. Hirvenvasojen teuraspainon kehitys suuralueilla vuosina 1991–2012 (nRannikko-Suomi = 75 741, nSisä-Suomi = 89 481, nOulun lääni = 34 528 ja nLappi = 12 365) ?? ?? ??? 100 ????????? ??????????????????? ????????? Parainen Turunmaan saaristo ??????????????????? ??? ?? 90 ???? ???? ?? 88 ?? 80 ?? ?? 70 ?? ???? ???? ???? ???? ???????????????? Varsinais-Suomi Uusimaa ???????? ?? 84 Teuraspaino (kg) ??????????????? ? ?? ???????????????? Teuraspaino (kg) ?? 60 ?? 60 2005 2003 2001 1997 ????????????????1999 1995 1991 1993 2005 2001 2003 1997 1999 1995 1991 ?? ?? 75 ?? 65 ?? 1993 Adjused body mass (kg) ?? 80 80 Kuva 1. Hirvenvasojen keskimääräisen teuraspainon kehitys Suomessa ja Nor?? jassa vuosina 1991–2006 (Tiilikainen ym. 2012) ???????????????? ??????????????? ??????????? ???????????? ?????? ?? 85 90 ?? 80 ?? 76 ?? 60 ?? 72 ?? ?? 50 ?? ???? ???? ???? ???? ???? ???? 1990 1995 2000 2005 2010 2015 ???? ???? ???? ???? ???? Kuva 2. Hirvenvasojen teuraspainon kehitys Paraisten ja Turunmaan saariston riistanhoitoyhdistyksissä vuosina 1991–2012 (nParainen = 665, nTurunmaan saaristo = 1 009). V ielä muutama vuosi sitten suomalaisten hirvenvasojen painonkehitys ei kuulunut niiden asioiden joukkoon, jotka maamme hirvikannan hoidossa olisivat antaneet aihetta suurempaan huoleen. Vuosina 1966–1987 urosvasojen keskimääräinen teuraspaino (=lihapaino) oli Etelä-Suomessa 85 kg ja Pohjois-Suomessa 81 kg. Naarasvasat olivat pari kiloa urosvasoja kevyempiä. 1980-luvun puolivälissä painot hieman tästä notkahtivat, mutta olivat 1990-luvun alussa jälleen lähes entisellään. Kookkaat suomalaisvasat Läntisiin naapurimaihimme verrattuna vasamme olivat komeita (kuva 1). Ruotsissa vasojen painot olivat 25 vuoden aikana järjestelmällisesti laskeneet ja vuonna 1996 ne painoivat enää keskimäärin 66,5 kg. Norjasta raportoitiin tätäkin dramaattisemmista painonpudotuksista. Keskimäärin norjalaiset urosvasat painoivat 67 kg ja naarasvasat 63 kg ja yhden maakunnan alueella paino oli laskenut 12 vuodessa tasolta 66–69 kg tasolle 55–59 kg. Kun syitä vasojen painoeroihin aiemmin ???? ???? ???? ???? ???? ???? 1990 1995 2000 2005 2010 2015 ???? Kuva 3. Hirvenvasojen teuraspainon kehitys Uudenmaan ja VarsinaisSuomen riistanhoitopiireissä vuosina 1991-2012 (nUusimaa = 16 301, nVarsinais-Suomi = 13 605). pohdittiin, ensimmäisenä mahdollisena selityksenä tulivat mieleen erot hirvitiheyksissä. Ruotsissa ja Norjassakin hirvikantojen tiheydet ovat jo vuosikymmeniä olleet merkittävästi korkeampia kuin meillä, jopa 2-3 kertaisia. Kun kannan tiheys on korkea, voidaan hyvällä syyllä odottaa heikkenevien ravintoresurssien vaikutusten näkyvän myös hirvien painonkehityksessä. Tämän perusteella oli yksinkertaista – tämänhetkisen ymmärryksen perusteella jopa liian yksinkertaista – päätellä, että meidän vasamme olivat komeita,koska meillä hirvitiheydet ovat olleet laidunten kestokykyyn nähden hyvin maltillisia. Muutoksia meilläkin Tilanne mutkistui 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolenvälin paikkeilla.RKTL:n Ilomantsin riistantutkimusasemalle alkoi saapua yksittäisiä raportteja ja näytelähetyksiä pienistä ja sairaista hirvenvasoista. Useimmat havainnot tulivat Varsinais-Suomen lounaisilta saaristoalueilta, mutta puhelinsoittoja kummallisen pienistä, punaturkkisista hirvenvasoista karttui myös muualta Etelä-Suomesta. Vastaavanlaisia puhelinraportteja muistan saa- neeni myös 1980-luvun jälkipuoliskolla, jolloin aikuiskannan rakenne oli ensimmäistä kertaa muuttunut selvän naarasvoittoiseksi. Useampi vuosi kului ennen kuin havainnot otettiin vakavasti. Työvoimaresurssit eivät mahdollistaneet edes ajantasaisia saalisaineistojen tallennuksia saati niiden analysointia. Ensi alkuun myös arveltiin, että kysymys olisi paikallisesta ongelmasta, joka ei tärkeimpien prioriteettien listalla kovin korkealle noussut. Vasta syksyllä 2012 avautui ensimmäinen ja toistaiseksi ainoa tilaisuus ryhtyä pienessä mittakaavassa avaamaan mysteeriä pienentyvistä vasapainoista yhteistyössä Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran tutkijoiden kanssa. Lounaissaaristossa aivokalvomatoja ja tehokkaasti lisääntyviä naaraita Alueeksi, jossa esiselvitys toimeenpantiin, valikoitui Turunmaan saaristo ja Parainen (kuva 2). Ensimmäiset hälyt pienentyvistä vasapainoista olivat tulleet Korppoosta. Molempien riistanhoitoyhdistysten metsästäjät olivat myös halukkaita panostamaan työläisiin näytekeräyksiin. Metsästäjä 5 l 2014 l 37
• Näytteitä kerättiin saalisvasoista ja -naa- teella sen paremmin heikentynyt ravintotilanraista. Vasat kiinnostivat lähinnä loisten osal- ne kuin oikea-aikaiseen hedelmöittämiseen ta, naaraat lisääntymistehon ja tiinehtymis- riittämätön uroskantakaan eivät oikein tunnu ajankohdan osalta. Loisten osalta siksi, että todennäköisiltä syiltä pienentyneiden vasapaivastaavanlaisia oireita kuin lounaissaaristossa nojen taustalla. tiedettiin esiintyneen myös Ruotsissa alueilla, joilla esiintyy mm.hermostollisia oireita ja jopa Edelleenkin mysteeri kuolleisuutta aiheuttavaa hirven aivokalvoma- Pienentyvien hirvenvasapainojen aiheuttajaksi toa (Elaphostrongylus alces). Sen mahdollises- on arveltu monenmoisia tekijöitä. On arveltu, ta esiintymisestä Suomessa ei esiselvitystä että lounaissaariston muuta maata korkeamkäynnistettäessä tiedetty mitään. Naaraiden pien hirvitiheyksien heikentämä ravinnon laalisääntymisteho kiinnosti puolestaan siitä tu olisi syynä painonlaskuun. On epäilty, että syystä, että samantaustana olisivat liian aikaisesti vasojen myöhäiset tiinehtyOnko kysymyksessä miset, kun urosten pienentymisen kanssa saaristoalueella osuudet ovat monin mahdollisesti kannan tuottoteho ja paikoin vuosi vuodelilmiö, joka hoituu kaksosasteet olivat jo ta pienentyneet. pidemmän aikaa heiOn epäilty, että omia aikojaan, vai kentyneet. Haluttiin ilmaston lämpenemuutos, joka on mm. selvittää, tapahmisellä olisi osuuttuvatko hedelmöittyta asiaan, koska on metsästyksellä miset niin myöhään, tiedossa, että hirvi aikaansaatu ja joka kestää erinomaisesti että ne voisivat selittää alhaiset vasapaikovaakin kylmyyttulisi osata ottaa not. tä, mutta jo varsin hirvikannan hoidon Näytteitä saaalhaiset plusasteet tiin kaikkiaan 94 aiheuttavat niille suunnittelussa hirvestä, joista 55 stressiä. On epäilty, huomioon? että ilmastonmuutos oli vasoja ja 39 naaraita. Vasanäytteet on tehostanut ja mo(keuhkoa, ulostetta ja takaselkää selkäytimi- nipuolistanut loisten elinkiertoa ja lisääntynyt neen) lähtivät Eviran Oulun yksikköön tutkija loiskuorma vaikuttanut heikentävästi hirvenMarja Isomursun ja professori Antti Oksasen vasojen kasvuun. On epäilty, että vasapainojen tarkasteltaviksi. Naaraiden sukuelinnäytteet lasku liittyisi jotenkin suomalaisen hirvipopusekä kaikkien näyteyksilöiden iät määritettiin laation dynaamiseen vaiheeseen, joka meillä on saavutettu Ruotsia ja Norjaa myöhemmin. RKTL:n toimesta Ilomantsissa. On arveltu, ettei mikään yksittäinen tekijä Loistutkimukset osoittivat epäilykset aivokalvomadon esiintymisestä myös Suomessa voi selittää havaintoa laskevista vasapainoista, paikkansapitäviksi. Tutkituista vasoista 52 % vaan kysymyksessä täytyy olla monen tekijän oli loisen suhteen positiivisia. Kysymys loisten yhteisvaikutus muuttuvissa ympäristöolosuhmahdollisesta osuudesta vasojen pienentymi- teissa. seen jäi kuitenkin avoimeksi. Loisen infektoiMonen moisia ajatuksia vasapainojen piemien vasojen keskimääräinen teuraspaino oli nentymisten syistä on ehdotettu, mutta vasta 66,4 kg eli 3,0 kg alhaisempi kuin vasojen,joilta se tiedetään varmasti, ettei kysymyksessä ole näyttöä loisista ei saatu. Ero oli kuitenkin liian vain paikallinen ilmiö. Sama tilastollisesti merkitsevä vasapainon lasku on todettavissa myös pieni ollakseen tilastollisesti merkitsevä. Naaraiden sukupuolielinnäytteet kertoivat koko Varsinais-Suomessa ja Uudellamaalla tarinaa naaraiden erittäin hyvästä kunnosta se- (kuva 3) eivätkä samansuuntaiselta,mutta selkä lisääntymistehosta.Ne tutkittiin rinnan Ylä- västi loivemmalta kehitykseltä ole säästyneet Lapista saapuneiden näytteiden kanssa. Erot muutkaan Suomen suuralueet (kuva 4). olivat melkoiset sekä rasvakudosten määrässä Ainoatakaan varmaa tietoa tai tutkimustuettä tiinehtymisasteessa.Sinänsä aivan tervei- losta muutoksen taustoista ei siis vielä ole käysiin ja hyväkuntoisiin Ylä-Lapin naaraisiin ver- tettävissä. Näin ollen ei ole myöskään tietoa rattuna lounaissaariston naaraiden elinnäyt- oikeasta tavasta suhtautua muutokseen.Onko teiden ympärillä oli merkittävästi enemmän kysymyksessä mahdollisesti ilmiö,joka hoituu rasvakudosta. Tiinehtymisten laskettiin alkioi- omia aikojaan, vai muutos, joka on metsästykden koon perusteella tapahtuneen aikavälillä sellä aikaansaatu ja joka tulisi osata ottaa hir11.9.–22.10. Sukukypsyytensä jo saavuttaneista vikannan hoidon suunnittelussa huomioon? naaraista tiinehtyneitä oli peräti 92 % ja alkioisAika näyttää miten tässä käy.Odotetaanko ta 42 % oli kaksosia, mikä on hyvää aikaisempi- kunnes tiedetään hoituuko ongelma itsestään en vuosikymmenten tasoa.Yhdet kolmosetkin vai päästetäänkö tutkijat kysymyksen kimpaineistosta löytyivät. Tämän tuloksen perus- puun jo ennen sitä? 38 l Metsästäjä 5 l 2014 Maria Nikunlaakso Rajavartiolaitos on rajaalueilla merkittävä toimija metsästyksen valvonnassa poliisin ja Metsähallituksen erätarkastajien ohella. Myös riistanhoitoyhdistysten kanssa tehdään yhteistyötä metsästyskorttiasioihin liittyvissä valvonta-asioissa. M etsästystä valvotaan luontevana osana rajavalvontaa siellä, missä rajapartiot kulloinkin liikkuvat, kertoo kapteeni Petteri Seppänen, joka toimii tutkinnanjohtajana Kainuun rajavartiostossa. Metsästyskauden alkaessa myös rajavartiolaitos varaa tavallista enemmän resursseja metsästyksenvalvontaan.Viranomaisresursseja käytetään tehokkaasti Rajavartiolaitoksen, poliisin ja Metsähallituksen yhteisissä valvontaiskuissa. – Tällöin valvojamme laajentavat reviiriään raja-alueilta myös lännempään, Seppänen kertoo. Kainuun rajavartiosto valvoo rajoja Kainuun ja Koillismaan alueella reilun 400 kilometrin pituisella itärajalla. Kohdatessa jututetaan Kainuun rajavartioston alueella rajavartioasemia on viisi: Kuhmon, Vartiuksen, Suomussalmen, Kuusamon ja Kortesalmen rajavartioasemat.Kultakin asemalta lähtee päivittäin maastoon yksi tai useampia partioita, joihin kuhunkin kuuluu 2–3 rajavartijaa. – Harvaan asutulla rajaseudulla on luontevaa, että partio jututtaa metsästäjiä ja tarkastaa lupa-asiat aina kohdatessa, paitsi jos metsästäjä on tuttu ja lupa-asiat tarkastettu vähän aikaisemmin, Seppänen kertoo. Vuosittain Kainuun rajavartiosto tutkii noin viittäkymmentä metsästysrikosta ja -rikkomusta. Tyypillisimpiä esitutkintaan johtavia tapauksia ovat metsäkanalintujen tieltä ampumiset, hirven pyyntiin liittyvät rikkomukset sekä haaskan käyttö karhun pyynnissä. Rikoksia paljastuu paitsi viranomaisten oman valvontatoiminnan yhteydessä myös kansalaisten ilmoittamina. Sakkoihin johtavat tyypillisimmin tapaukset, joissa metsästysluvat eivät
• Kainuun rajavartioston arkisto Rajavartiolaitoskin valvoo metsästystä ole kunnossa, aseen patruunasäädöksiä ei ole noudatettu tai asetta kuljetetaan autossa suojaamattomana tai ladattuna. Myös koiran irtipitoihin joudutaan joskus puuttumaan. – Valtaosa metsästäjistä on kuitenkin lainkuuliaisia, Seppänen sanoo. Toimivaltuudet kuin poliisilla Koska metsästyksen valvonta kuuluu rajavartiolaitoksen lakisääteisiin tehtäviin, myös rajavartiomiehen toimivaltuudet on säädetty laissa.Toimivaltuuksiin kuuluvat muassa oikeus pysäyttää ajoneuvo, pyytää metsästykseen ja aseen hallussapitoon liittyvät asiakirjat tarkastettavaksi sekä ottaa tarvittaessa rikoksentekovälineet ja saalis viranomaisen haltuun. Rajavartiolaitos voi myös suorittaa esitutkinnan valvomissaan asioissa. Syyskuun alusta alkaen toimivaltuudet ovat lähes samat kuin poliisilla: Törkeiden metsästysrikosten kohdalla myös Rajavartiolaitos voi jatkossa käyttää apuna televalvontaa ja teknistä seurantaa eli käytännössä hankkia tietoja epäillyn liikkumisesta teknisiä apuvälineitä apuna käyttäen.Televalvonta tulee mahdolliseksi myös törkeää laittoman saaliin kätkemistä tutkittaessa. Harvaan asutulla rajaseudulla on luonteva tapa, että partio jututtaa metsästäjiä ja tarkastaa lupaasiat aina kohdatessa, paitsi jos metsästäjä on tuttu ja lupa-asiat tarkastettu hiljattain. Valtaosa metsästäjistä on lainkuuliaisia. Rajavartiolaitos lll Maarajalla rajoja valvotaan partioimalla perinteisesti jalkaisin tai hiihtäen sekä tähystämällä rajalla ja sen läheisyydessä. Partioinnissa hyödynnetään myös Vartiolentolaivueen helikoptereita ja lentokoneita sekä maastoajoneuvoja, moottorikelkkoja ja -veneitä. Valvonnassa käytetään apuna jälkien ilmaisemiseen koulutettuja rajakoiria. Lisäksi käytetään teknisiä valvontajärjestelmiä. lll Metsästyksen valvonta kuuluu Rajavartiolaitoksen lakisääteisiin tehtäviin. lll Rajavartiolaitos koostuu yhdeksästä hallintoyksiköstä: Rajavartiolaitoksen esikunta, Kaakkois-Suomen, Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Lapin rajavartiostot, Suomenlahden ja Länsi-Suomen merivartiostot, Vartiolentolaivue sekä Raja- ja merivartiokoulu. Metsästyksenvalvonta kuuluu kaikkien hallintoyksiköiden tehtäviin. Metsästäjä 5 l 2014 l 39
• Teksti ja kuvat: Tommy Arfman Supikoirat leviävät saaristoon Supikoiran invaasio saaristoon on alkanut. Haitallinen vieraslaji lisääntyy tehokkaasti ja aiheuttaa merkittävää haittaa pesimälinnustolle. GPSpannalla varustettu supikoira antoi mielenkiintoista tietoa supikoiran käyttäytymisestä ja liikkeistä saaristo-oloissa. Supikoira pystyy talvehtimaan hyvin kaukana ulkosaaristossa. Lisääkö minkin poistaminen ravintoresursseja siinä määrin, että supikoirat saavat paremmin jalansijaa minkin poistoalueilta? S aaristomerellä Hitis Jaktförening r.f.on tehnyt petopoistoja vuodesta 2006, ja siitä on aikoinaan myös julkaistu artikkeli Metsästäjä- lehdessä. Pyyntikohteena on pääasiallisesti ollut minkki, ja pitkäaikaisimpana projektialueena Vänön ulkosaaristo Kemiönsaaren kunnassa. Vänössä minkkipoisto on onnistunut hyvin ja alue on nykyisellään kohtalaisen tyhjä tuosta erittäin haitalliseksi luokitellusta vieraslajista.Tulos näkyy myös alueen linnustossa, ja laaja kirjo saaristolintuja pystyy lisääntymään alueella. Muun muassa tiirat, pienet lokit ja useat kahlaajalajit ovat lisääntyneet selvästi. Vesilinnuista erityisesti uhanalainen pilkkasiipi on hyötynyt minkkipoistoista. Yhteistyökumppaneina toimivat Metsähallitus, lintuharrastajat ja Suomen riistakeskus. 40 l Metsästäjä 5 l 2014 Tapettu urosteeri kevätsoitimelta. Siipisulat todistavat raadon supin aikaansaamaksi. Sulat ovat poikkipurtuja. Supikoira tullut minkin tilalle Viime vuosina kevätpoistojen yhteydessä on alettu saamaan varsinkin Vänön alueelta saaliiksi myös supikoiria. Koirien avulla on löydetty aikuisia pariskuntia hyvinkin kaukaa puuttomilta saarilta. Myös keväällä 2014 alueelta löytyi kaksi aikuista pariskuntaa ja ne ovat varmuudella siellä talvensa viettäneet. Pentuehavaintoja on myös saatu kesämökkiläisiltä. Tarkkaa arviota alueen supikoirakannasta ei voida esittää, koska Vänön saaristo on iso kokonaisuus, joka sisältää myös suuria metsäisiä saaria minkkiprojekti-alueen pohjoispuolella. Supikoirien siirtyminen yhä ulommaksi pienemmille saarille saattaa kertoa supireviirien lisääntymisestä.
• Keväisin ulkovyöhykkeen supiparit ovat löytyneet poikkeuksetta saarista, joissa on makean veden allas. Se voi olla sattumaa, mutta luultavasti makean veden allas on elementti,joka mahdollistaa supien selviämisen talven yli niukoissa ulkosaariston olosuhteissa.Herää kysymys,että onko tehokas minkkien poisto lisännyt poistopyyntialueen pienten selkärankaisten kuten myyrien ja sammakoiden määrää siinä määrin, että se mahdollistaa supikoiran talvehtimisen myös ulkosaaristossa. Gps-panta supikoiralle Monta kysymystä, mutta vähän vastauksia. Miten laajalti supikoirat liikkuvat saaristossa ja milloin? Mitä vahinkoja ne aiheuttavat esimerkiksi pesivälle linnustolle haudonta-aikaan? Vaikka supikoiraa ei ole vieraslajistrategiassa luokiteltu yhtä haitalliseksi lajiksi kuin minkki, tukevat tutkimustulokset sen haitallisuutta erityisesti kosteikoilla ja saaristoalueilla. Kokemusperäiset havainnot kävivät yksiin tutkimustulosten kanssa, ja ajatus saaristosupikoiran varustamisesta gps-lähettimellä päätettiin toteuttaa. Asia konkretisoitui vuonna 2013 vierailulla Keminmaalla Supikoira Life -projektin vetäjän Juha Mäkimartin luona. Silloin sovittiin Mäkimartin ja Suomen riistakeskuksen kanssa yhden pannan toimittamisesta Saaristomerelle, jotta saataisiin konkreettista tietoa supikoirien liikkeistä Vänön saaristossa. Koitti kevät 2014 ja petokontrollireissu oli kaavailtu huhtikuun ensimmäiselle viikolle. Kevät oli projektille suotuisa, sillä jäitä ei ollut projektialueella vuonna 2014 juuri lainkaan. Liikkeelle päästiin 30.3. hyvissä ajoin ennen lintujen pesintää, ja jos alueelta löytyisi supikoira, saisi se kaulaansa lähettimen. Onni oli ensikertalaiselle supin pannoittajalle myötäinen ja saaresta, jossa oli tarkoitus asua, löytyi supipariskunta. Naaras jouduttiin lopettamaan. Uros etsittiin sen jälkeen esiin ja panta oli sen kaulassa jo ennen auringon laskua. Huhtikuu aloillaan – toukokuu aktiivinen Mitä pantasupi keväällä sitten touhusi saaristossa? 1.4. –26.4. supi pysytteli pääsääntöisesti saaressa, jossa se merkattiin. Saari on kooltaan noin 50 hehtaaria ja siinä on noin puolen hehtaarin makean veden lampi, jonka ympärillä supi vietti suurimman osan ajasta. Lammessa on myös paljon vesilintuja keväisin ja pohdiskelin, josko se sai niitä saaliikseen. Tarkastuskäynnillä en tosin suuremmalti löytänyt merkkejä saaliiksi jääneistä vesilinnuista. Yhden heinäsorsan jäänteet löytyivät. Tarkemmassa alueen tarkastelussa löysin myös yhden urosteeren jäänteet, jotka olivat varmuudella pantasupin tekosia. Muun muassa sen siipisulat olivat poikkipurtuja. Näissä saarissa urosteeret ovat keväisin hyvin pelottomia ja voivat soida jopa ihmisten läheisyydessä. Ei kannata hetkeäkään epäillä,etteivätkö ne voisi päätyä keväthurmoksessaan myös supin saaliiksi. Aikaisempien seurantojen perusteella parin menettänyt supikoira lähtee nopeasti etsimään uutta kumppania.Kyseinen pannoitettu supikoira kuitenkin aktivoitui vasta lintujen pesinnän alettua. Kyseinen yksilö aloitti vaelluksensa täsmälleen samaan aikaan, kun haahkanaaraat alkoivat nousta maihin hautomaan. Kävin itse tarkastamassa haudonnan aloituksen Bengtskärin majakkasaarella, jossa pesii tätä nykyä kolmatta sataa Saaristosupikoira on saanut seurantapannan kaulaansa. Ennen eläimen vapauttamista tarkistetaan riittävä väljyys pannassa. Koirien avulla on löydetty aikuisia supikoirapariskuntia jopa puuttomilta saarilta. Supikoirien ulosteposti. Lajityypillisesti supikoira ulostaa usein samoille paikoille. Jos saaresta löytyy tällaisia ”posteja”, on saari varmuudella supikoirien ydinreviirialuetta. Tällaisilla saarilla lintujen pesintämahdollisuudet ovat heikot. haahkanaarasta. Juuri supikoiran liikkeellelähdön aikaan oli Bengtskärissä kymmenkunta haahkanaarasta aloittanut hautomisen. Liikkeellelähdön jälkeen supikoira oli alituisesti liikkeellä käyden läpi kymmeniä saaria. Resurssipulan vuoksi emme voineet tehdä montaakaan tarkastuskäyntiä,mutta ne käynnit,jotka teimme, kertoivat korutonta kieltä. Kaikki havaitut haahkan pesät oli tuhottu ja useita haahkanaaraita löytyi tapettuna. Haahka ahtaalla saaristossa Olemme jo joidenkin vuosien ajan saaristossa seuranneet merikotkakannan vaikutusta haahkojen pesintään. Ulkosaaristossa jälki on aika lohdutonta. Esimerkiksi Vänössä pesivä haahkakanta on romahtanut kolmannekseen siitä, mitä se oli vuoden 2009 laskennoissa. Jäljellä oli noin 500 hautovaa lintua, ja kesäkuun laskennoissa alueelta löytyi vain noin neljäkymmentä poikasta. Ei ole enää mikään salaisuus, että merikotka verottaa rajusti haahkakantaa. Se tappaa hautovat emot sekä juuri kuoriutuneet poikaset. Utössä toistuu jokakeväinen näytelmä, kun haahkan poikaset ovat kuoriutuneet. Sadoittain haahkan untuvikkoja katoaa parempiin suihin ja kymmenet merikotkat tyhjentävät alueen haahkan vuosituoton muutamassa päivässä. On selvää, että minkin poistolla ei merikotkan predaation jäljiltä voi olla kovinkaan suurta vaikutusta haahkan poikastuottoon.Sisemmällä saaristovyöhykkeellä haahka voi pesiä merikotkalta suojassa. Näillä alueilla ei kuitenkaan poisteta minkkiä. Lisäksi sisäsaaristossa vaanivat supikoirat ja ketut. Jos jostain alkukesästä löytää haahkapoikueita, ne löytyvät juuri näiltä sisäsaariston alueilta. Mistä apu haahkalle? Voiko haahkan pesimämenestystä parantaa? Merikotka kuuluu lajistoomme ja ihminen on auttanut kantaa elpymään. Sen asian kanssa on vain elettävä. Ravintoketjun huipulla oleva peto jättää jälkiä alueen eläimistöön. Mutta saaristoon levinnyttä haitallista vieraslajia,supikoiraa, emme saaristoonkaan kaipaa.Tämän voi lukea jo meidän kansallisesta vieraslajistrategiastamme, jossa sanotaan, etteivät vieraslajit saa heikentää alkuperäisen luonnon Metsästäjä 5 l 2014 l 41
• monimuotoisuutta. Kaunis ajatus, mutta tällä hetkellä näin tapahtuu ja rajulla kädellä saaristossa. Itse kiinnitin huomiota Vänössä pesivien haahkojen vähyyteen noilla alueilla, joilla pantasupi liikkui paljon. On selvää, etteivät haahkanaaraat aloita pesintää siellä, missä niitä on edellisenä keväänä supikoira tai kettu häirinnyt ja tuhonnut pesinnän. Jos ovat edes säilyneet hengissä kokemuksesta. Jos haahkojen poikastuotto jatkuu pitkään yhtäjaksoisesti näin huonona, tulee meidän saaristomme tunnuslinnusta tulevaisuudessa vähälukuinen. Vielä lintuja näkyy paljon, mutta haahkat ovat hyvin pitkäikäisiä lintuja ja nyt hautovat naaraat ovat syntyneet aikana jolloin poikastuotto oli hyvä. Kun nämä sukupolvet menetetään, on pelättävissä että haahkakanta taantuu. Lintujen seurannat tukevat tätä kehityssuuntaa. Supikoirien poisto ulkosaaristosta ei onnistu ilman koulutettuja koiria ja osaavia metsästäjiä. Saaristolaismetsästysseurat ovat avainasemassa petoprojekteja kehiteltäessä. Vähäiset resurssit Pienpetojen poistoon ei suuria resursseja tuhlata. Metsähallitus tukee jonkin verran joitakin projekteja. Nekin ovat viime tietojen valossa vähenemässä. Muuten saariston pienpetopoistot lepäävät pitkälti lajina myös uhanalaisen saaristolaismetsästäjän harteilla. Vähäiset resurssit olisi suunnattava olemassa olevien projektien hengissä pitämiseen edes minimillään, mutta tämä ei tuo helpotusta suuressa mittakaavassa esimerkiksi juuri haahkan ahdinkoon. Alueiden tulisi olla kooltaan moninkertaisia verrattuna minkkiprojekteihin ja osaavia koirametsästäjiä tarvittaisiin enemmän. Valonpilkkuja on kuitenkin näkyvissä. Monet yksityiset maanomistajat ovat paikoin aktivoituneet ja ottaneet yhteyttä saaristolaismetsästysseuroihin, ja lisäprojekteja saattaa poikia tulevaisuudessa.Metsähallituksella on hyvin suuri rooli merkittävänä maanomistajana merialueilla ja monin paikoin merelliset kansallispuistot ovat muodostumassa toimivien petoprojektien puutteessa pienpetoreservaateiksi. Ei ole järkeä lähteä muodostamaan projektialueita yksityisille maille, jos naapurissa valtion maat toimivat petojen lisääntymiskeskuksina. Pantasupin jäljiltä pesät oli tuhottu ja myös lintuemoja löytyi tapettuna. Tulevaisuus Kaikesta huolimatta pitää suhtautua toiveikkaasti saariston pienpetokantojen säätelyyn/poistoon. Olemassa olevat projektit ovat osoittaneet petojen poiston olevan mahdollista,joskin työlästä ja vaativan pitkäjänteisyyttä. Lintukannat ovat toipuneet lukuun ottamatta haahkaa edellä mainituista syistä johtuen.Suomessa on vahva koirametsästyskulttuuri ja osaavia koiria meillä on. Yksityiset maanomistajat ovat huolissaan linnustosta ja he hyväksyvät petojen poistot suurelta osin. Projektialueiden muodostaminen ja niille löydettävät luotettavat ja ammattimaiset hoitajat eivät myöskään ole mahdottomia esteitä. Loppujen lopuksi on kysymys vain resursseista ja niiden suuntaamisesta oikeisiin paikkoihin. Myös maanomistajien olisi osallistuttava resurssien keräämiseen, onhan se viime kädessä maanomistajan/ metsästysoikeuden haltijan velvollisuus toteuttaa tuota eettistä ohjenuoraa vieraslajien aiheuttamien luonnonarvojen heikentymisen pysäyttämiseksi ja estämiseksi. Supikoiran vaikutusta saaristoluontoon tulisi ehdottomasti tutkia enemmän, jotta ymmärtäisimme miten haitallisesta uhasta alkuperäiseläimistölle on kysymys. 42 l Metsästäjä 5 l 2014 Kartasta näkee pantasupin liikkeet kahden kuukauden ajalta keväällä 2014. Eläin pysytteli hyvin aloillaan lähes koko huhtikuun. Se lähti liikkeelle vasta haahkanaaraiden aloitettua haudonnan. Sen jälkeen se pysyi hyvin aktiivisena.
• VX-1 2-7x33 VX-1 3-9x40 € 299,- € 349,- DX RISTIKKO DX RISTIKKO VX-R 1,25-4x20 VALAISTU FIREDOT DX TAI G4 –RISTIKKO € 659,- VX-R 2-7x33 VX-R 3-9x40 € 699,- VX-R 4-12x40 VALAISTU FIREDOT DX TAI G4 –RISTIKKO MAAILMAN KESTÄVIN JA LUOTETTAVIN OPTIIKKA. Urheiluoptiikkatuotteet joutuvat joka kerta koetukselle kentällä. Niitä testataan haastavissa ja vaihtuvissa sääolosuhteissa sekä vaikeassa maastossa liikuttaessa. Myös rekyylin kesto joutuu testiin keskisytytteistä patruunaa ampuvia kivääreitä käytettäessä. Näissä tilanteissa vaaditaan erinomaista suorituskykyä. Siksi optisten laitteidemme on läpäistävä alan tiukin testausohjelma ennen kuin ne ovat valmiita mukaan metsästysretkelle tai kilpailutapahtumaan. Näin myös pyrimme varmistamaan, että saat investoinnistasi parhaan mahdollisen hyödyn. Katso testit osoitteesta Leupold.com/rugged Saatavana suomenkielinen Leupold –kuvasto. Kysy lähimmältä jälleenmyyjältäsi Katso lähin jälleenmyyjä: www.hjorth.fi ja www.ase.fi, hinnat voimassa sitoumuksetta 30.9.2014 asti VALAISTU FIREDOT DX TAI G4 –RISTIKKO VALAISTU FIREDOT G4 –RISTIKKO € 719,- € 869,-
• Mikko Alhainen, erikoissuunnittelija & Juha Mäkimartti, kenttätyöntekijä, Suomen riistakeskus Supikuri jatkuu Lapissa Etelä-Lapin supikoirien jälkijonot ovat harvenneet viime vuosikymmeneen verrattuna. Pitkäjänteinen työ raatokoiraksikin nimitetyn haitallisen vieraslajin pysäyttämiseksi on tuottanut tulosta, ja lajin leviäminen Ruotsiin ja Norjaan on pysähtynyt. R Hannu Huttu iistakameraseurannassa supikoirahavainnot ovat pudonneet muutaman vuoden takaisesta 200 kuvasta tämän vuoden 6 kuvaan ja saalis pudonnut yhteen kolmasosaan pyyntipaineen samalla kasvaessa. Lisäksi GPS-pannoitetut supikoi- nsa kekoon, e t r o k a ta n a k i o . äjä v Jokainen metsäst in haukkuun syksyn jahtireissuilla p jos koira ottaa su hokas tapa erityisesti saarilla ja arvokkaiden rat ovat useamman kerran löytäneet toisensa Lounais-Lapin kairoissa. Kumppaniehdokkaiden vähyys kertoo siitä, että supikoiran leviämistä ja kannan kokoa on saatu alueella merkittävästi rajoitettua Myyräekinokki uhkaa marjoja Supikoira on uhka paitsi maassa pesiville linnuille ja sammakkoeläimille,myös perinteiselle marjojen ja sienten poiminnalle,sillä supikoira levittää myyräekinokokkia, jota onneksi ei ole tavattu Suomessa. Myyräekinokokki on koiraeläinten ja myyrien välillä kiertävä viheliäinen loistauti, joka ihmiseen tarttuessaan voi aiheuttaa hengenvaarallisen maksasairauden.Taudin leviäminen on todennäköisintä ulkomailla käyneiden tai sieltä tuotujen koirien mukana, jos niitä ei ole asianmukaisesti madotettu. Ekinokokkimadon munat leviävät ulosteiden mukana maastoon, ja myyrät saavat ne elimistöönsä saastuneen ruohon, heinän tai marjojen mukana. Myyrässä loinen kehittyy ja muodostaa toukkia täynnä olevia kystiä sisäelimiin. Huonokuntoinen myyrä joutuu helposti pienpedon suihin, toukat pääsevät aikuistumaan koiraeläimen suolistossa,munivat ja loisen elinkierto jatkuu. Tautiriskin voi poistaa vain keittämällä keruutuotteet. Myyräeki44 l Metsästäjä 5 l 2014 nokokin leviäminen Suomeen uhkaa maailman suurinta luonnonmarjojen keräilyaluetta! Lisäksi supikoira on trikiinin kantaja, ja lisää trikiinin leviämisen riskiä syötävään riistaan,kuten karhuun ja villisikaan.Saaliiksi saatu supikoira tulee toimittaa tutkimuskäyttöön tai haudata trikiinin leviämisen estämiseksi. Tehopyyntiä loukkuhälyttimillä, riistakameroilla ja koirilla lintuvesien ympärillä. Supikoiraan erikoistuneet pysäyttävät koirat ja luolakoirat ovat tehokkaimpia, mutta jokainen metsästäjä voi kantaa kortensa kekoon, jos koira ottaa supin haukkuun syksyn jahtireissuilla. Riistan ruokintapaikat, lahtivajat ja lintulaudat ovat ruoka-apaja myös raatokoiralle, ja pyyntipaineen lisääminen näillä kohteilla on tarpeen. Pienpetopyynti on työtä Lapissa vapaaehtoiset metsästäjät ovat jat- suomalaisen luonnon vuoksi kaneet tehopyyntejä. Arvokasta työtä on tuettu tarjoamalla KaNu-loukkuja, laukaisulaitteita sekä loukkuhälyttimiä ja riistakameroita pyyntiin sitoutuville metsästäjille. KaNu on oikein asetettuna ja hoidettuna tehokas pyyntilaite. Elektronisen loukkuhälyttimen ansiosta loukut voidaan virittää parhaille paikoille, jopa vaikeakulkuisiin paikkoihin. Hälytin valvoo loukkua, ja ilmoittaa kun loukku on lauennut. Tämä säästää aikaa ja rahaa. Kulkureiteille, haaskoille ja muille raatokoirien suosimille paikoille asetetut lähettävät riistakamerat paljastavat alueella seikkailevat supit.Yön aikana kännykkään ilmestyneen kuvan perusteella on aamuhämärissä hyvä lähteä koirien kanssa tuoreelle jäljelle ja poistaa vieraslaji arvokkaasta luonnostamme. Koirilla tapahtuva supikoirapyynti on te- Vieraslajit ovat uhka alkuperäiselle luonnolle. Supikoirat voivat muodostaa tiheitä kantoja, ja silloin maassa pesivillä linnuilla ei juuri ole mahdollisuuksia menestyä. Parasta on, jos supikoiraa ei ole alueella lainkaan. Tehokkaalla pienpetopyynnillä on mahdollista parantaa erityisesti vesilintujen pesimämenestystä. Samalla voidaan antaa mahdollisuuksia myös harvinaisempien vesija kahlaajalintujen säilymiselle maassamme sekä taantuneiden metsähanhen ja riekon elpymiselle. Etelä-Suomessakin tulee pyrkiä supikoirakannan koon merkittävään rajoittamiseen, ja siinä jokainen metsästäjä ja seura voi kantaa kortensa kekoon. Lapissa havaitusta supikoirasta voi ilmoittaa Suomen riistakeskukseen Juha Mäkimartille, p. 029 431 2412.
• Metsästäjä 5 l 2014 l 45
• 46 l Metsästäjä 5 l 2014
• Riikka Levänen, Itä-Suomen yliopisto Rusakon ja metsäjäniksen risteymiä tutkitaan testauksella kevättalvella 2014, ja se jatkuu jälleen syksyllä. Lisää korvanäytteitä tarvitaan Näytteiden keruu jatkuu myös metsästyskauden 2014–2015 ajan. Erityisesti rusakkonäytteille on jatkossa tarvetta, sillä toistaiseksi enemmistö näytteistä on jäniksestä. Lisäksi näytteet ovat maantieteellisesti painottuneet Itä-Suomeen. Lisää näytteitä tarvitaan erityisesti Pohjois-,Keski- ja Etelä-Pohjanmaalta,jotta risteytymisen yleisyyttä eri puolilla Suomea voitaisiin luotettavasti arvioida. Näytteeksi kelpaa erinomaisesti korva. Näytteet tulee pakata yksitellen muovipusseihin ja säilyttää pakastettuna postitukseen asti. Näytteen mukaan laitetaan lähettäjän nimi ja yhteystiedot sekä seuraavat tiedot: l arvio lajista asteikolla 1-5 (1 = tyypillinen metsäjänis, 5 = tyypillinen rusakko) Mervi Kunnasranta l löytöpaikka ja -päivä l löytötapa (esim. metsästys, auton alle) l muut mahdolliset tiedot Näytteitä voi kerätä lähetettäväksi kerralla suuremman määrän, esimerkiksi koko jahtikauden aikana kertyneet korvat voi toimittaa samalla kertaa. Näytteille saa pyytämällä postituskuoren,jossa lähetysmaksu on maksettu. Näytteet toimitetaan osoitteeseen: Riikka Levänen,Itä-Suomen yliopisto,Biologian laitos, PL 111, 80101 Joensuu. Rusakon ja metsäjäniksen välistä vuorovaikutusta tutkitaan myös seuraamalla eläimiä jäniseläimille suunnitelluilla GPS/GSM-pannoilla. I Lisätietoja: Riikka Levänen, riikka.levanen@uef.fi, 050 569 8269. Tutkimuksen ajankohtaisista asioista tiedotetaan myös nettisivuilla: www.uef.fi/hare-research tä-Suomen yliopisto on selvittänyt vuoden ajan rusakko-jänisristeymien yleisyyttä eri puolilla Suomea. Metsästäjät ja muut luonnossa liikkujat ovat toimittaneet näytteitä yli 500 jäniseläimestä. Tutkimus jatkuu edelleen ja lisää näytteitä tarvitaan. tuksessa keskenään. Rusakkokoiraan ja jänisnaaraan jälkeläiset ovat lisääntymiskykyisiä, ja niiden jälkeläiset voivat risteytyä takaisin kumman tahansa lajin kanssa. Risteymän tunnistaminen luonnossa ei ole helppoa, joten risteymien yleisyyttä tutkitaan DNA:n avulla. Rusakko hyötyy vähälumisista talvista Alustavien tutkimustuloksien perusteella noin 20 prosentilla rusakoista on myös metsäjäniksen perimää. Näiden yksilöiden vanhemmat tai esivanhemmat ovat olleet rusakko ja jänis. Suurin osa risteymistä on Pohjois- ja Etelä-Karjalan, Savon ja Kainuun alueilta. Näillä alueilla esiintyy molempia lajeja, ja siten ne myös kohtaavat useammin. Etelä- ja Länsi-Suomessa, missä metsäjäniskannat ovat jo alhaisia,myös risteytymistä tapahtuu vähemmän. Tutkimuksessa kerätään myös tarkempaa tietoa lajien kohtaamisista luonnossa. Elinpiirin käyttöön ja lajien vuorovaikutukseen liittyviä kysymyksiä ratkotaan GPS/GSM-laitteiden avulla. Rusakoiden ja metsäjäniksien pannoitus ja seuranta tapahtuvat Joensuun alueella. Tutkimuksen toinen osa-alue alkoi laitteiden RKTL:n arvion mukaan metsäjäniskanta on taantunut viimeisten 20 vuoden aikana. Kanta on pienentynyt erityisesti Etelä- ja LänsiSuomessa, missä vähälumisista talvista on ollut haittaa jänikselle. Samalla leudommista talvista hyötyvän rusakon kannat ovat kasvaneet eri puolilla Suomea. Rusakon pääasiallinen esiintymisalue on kuitenkin vielä Joensuu – Tornio-linjan eteläpuoli. Samalla alueella esiintyessään lajien on ajateltu elävän toisista erillään: jänis viihtyy perinteisesti paremmin metsissä, kun rusakko elää viljelysmailla ja asutuksen liepeillä. ItäSuomen yliopiston löytämät risteymät ovat osoitus, että lajit ovat kuitenkin vuorovaiku- Risteymiä eniten Itä-Suomessa Metsästäjien toimittamat korvanäytteet metsästyskaudelta 2013–2014 on analysoitu. Alustavien tuloksien perusteella risteymät painottuvat Itä-Suomeen. Metsästäjä 5 l 2014 l 47
• Villisika tulee Violetta Nowak CIC – oletko valmis? Jan Heino, CIC:n politiikka- ja lakiosaston puheenjohtaja Ilkka Ala-Ajos, CIC Suomen delegaatio Villisian yleistyminen eteläisessä Suomessa on nostanut esille kysymyksiä. Keskeisin niistä on se, kuinka paljon villisikoja haluamme tai voimme ylläpitää osana luontoamme. Miten villisiat vaikuttavat muihin riistalajeihin ja mitkä ovat villisian vaikutukset maataloudelle ja ympäristölle? 48 l Metsästäjä 5 l 2014 E ittämättä löytyy näkökohtia puolesta ja vastaan. Etenkin villisikojen leviämisen kielteisiin seurauksiin eräissä maissa kannattaa perehtyä, koska niiden elämisen jäljet ovat joissakin tapauksissa lähes pelottavia. Samoin on syytä tutustua villisian aiheuttamiin eläintautiriskeihin. Kansainväliset tutkimukset ja kokemukset ovat hyödyllisiä arvioitaessa tulevan villisikapolitiikkamme tarvetta ja suuntaa. Villisika – kotoperäinen laji vai haitallinen vieraslaji? Lähihistorian ensimmäinen kirjattu havainto Suomessa luonnonvaraisesta, elävästä villisiasta tehtiin 1950-luvulla. Joidenkin lähteiden mukaan tämä tapahtui vasta 1972. Silloin yksinäinen karju jäi auton alle Mäntsälässä. 1980-luvun lopulla pohjoisimmat havainnot tehtiin jo Oulun korkeudella. Pääosa kannasta elää nykyisin Itä- ja Kaakkois-Suomessa, jossa suurimmissa laumoissa on 20–30 yksilöä. Venäjältä saapuu edelleen vuosittain jonkin verran täydennystä. Aiemmin on oletettu, ettei villisika olisi elänyt Suomessa esihistoriallisena aikana. Askolasta löydetyn luun myötä on kuitenkin saatu selville, että villisikoja on elänyt Suomessakin jopa yli 8 000 vuotta sitten.Ruotsissa villisikoja eli 1600-luvun lopulla vielä Öölannissa mutta sitten laji ilmeisesti hävisi koko Fennoskandiasta. Jää lähinnä akateemiseksi kysymykseksi, halutaanko villisika luokitella vieraslajiksi vai ei. Tärkeämpi olisi punnita leviämisen sallimisen mahdollisia haittoja ja hyötyjä. Kanta nousussa Villisialla on erinomainen lisääntymispotentiaali. Ilman metsästyksen säätelyä pienikin si-
• Pohjois-Saksassa villisika on merkittävä tekijä muun muassa peltopyyn, fasaanin, teeren, lehtokurpan, kuovin sekä töyhtöhyypän taantumisessa. ht el Ro Kaar Tuoreimmat arviot kertovat villisian yleistymisestä Suomessa, etenkin alueella Itä-Uusimaa – Etelä-Karjala. Syyt runsastumiseen ovat moninaiset. Villisikoja on tullut luontoomme paitsi Venäjältä myös karkulaisina suomalaisilta kasvatustarhoilta. Luonnossa niiden menestymistä on auttanut talvien leutous ja kauris- ja valkohäntäpeurojen ruokintapaikkojen yleistyminen sekä myös erikseen villisioille tarkoitetun ruokinnan lisääntyminen. Niiden metsästys on ollut pääsääntöisesti suhteellisen vähäistä, enimmillään kuitenkin lähes sata kaatoa vuodessa. Tällä hetkellä näyttää siltä,että kanta on lähdössä reippaaseenkin kasvuun,monen metsästäjän iloksi. Kaakkois-Suomen kanta on alueen riistanhoitoyhdistysten ilmoitusten mukaan jopa kolmatta sataa yksilöä. Uusimaa ilmoittaa kannaksi sadasta sataanviiteenkymmeneen yksilöä, joista huomattavin esiintymä on Lapinjärvellä ja Loviisassa. Koko maan kanta on arviolta kuitenkin vielä reippaasti alle viisisataa villisikaa. Joitakin asiantuntijoita tämä kehitys hieman arveluttaa vaikka toistaiseksi ainakaan laajempia maataloustai muita vahinkoja ei ole ilmennyt. Maassa pesivät linnut vaarassa Villisiat tonkivat ja kuopivat maaperästä kastematoja, kotiloita ja hyönteistoukkia sekä kasvien juuria, mukuloita, versoja, terhoja, pähkinöitä, marjoja, hedelmiä ja sieniä sekä pikku jyrsijöitä. kakanta voi lyhyessä ajassa kasvaa mittavaksi. Villisika sopeutuu monenlaisiin ympäristöihin ja tarjolla olevaan ravintoon ja onkin levinnyt laajasti Euroopassa 1950-luvun jälkeen. Ankarat talvet voivat toki rajoittaa sen elinmahdollisuuksia,mutta vastaavasti leudot talvet myötävaikuttavat sen menestymiseen. Villisian ruokailutottumuksia on tutkittu laajasti ympäri maailmaa analysoimalla ammuttujen sikojen mahasisältöjä sekä jälkiä ja jätöksiä. Kaikkiruokaisten villisikojen vatsasta on löytynyt kaikkea mahdollista, etenkin sitä kasvija eläinperäistä ravintoa, jota on paikkakunnalla tarjolla. Vaikka erilaiset kasvit ja niiden osat ovat etusijalla eli noin 80–90 % ravinnosta, syövät siat tavallisesti myös eri eläinravintoa, haaskat mukaan lukien.Etenkin eri hyönteiset ja pikkueläimet mutta myös lintujen munat ja poikaset kelpaavat sioille hyvin. Useat tutkijat niin Euroopassa kuin USA:ssakin korostavat sitä riskiä, jonka kasvavat sikakannat merkitsevät maassa pesiville linnuille ja piennisäkkäille, siis myös riistalle. Joidenkin tutkimusten mukaan vaikutus voi olla hyvinkin merkittävä,jos kanta päästetään ylitiheäksi. Maatalousvahingot voivat paikallisesti olla merkittäviä, kuten jotkut perunamaansa menettäneet itäisellä Uudellamaalla jo tietävät. Mikäli villisika yleistyy, on mietittävä millä tavalla maatalous- ja muut vahingot korvataan maanomistajille. Villisikojen aiheuttamat vahingot maataloudelle kun eivät kuulu vahingonkorvausjärjestelmämme piiriin.Saattaa olla haasteellista nykyisessä tukipolitiikan tilanteessa luoda sellainen korvausjärjestelmä, joka kelpaa myös EU:lle,ottaen huomioon taannoinen hirvieläinvahinkokorvauksista käyty keskustelu. Ruotsin huikea esimerkki Ruotsin Öölantiin tuotiin villisikoja ensimmäisen kerran vuonna 1723. Ne aiheuttivat niin paljon haittaa, että ne hävitettiin nopeasti muutaman vuosikymmenen jälkeen. Kun Skoonessa villisikatarhasta karkasi joukko villisikoja 1940-luvulla, nekin päätettiin hävittää maataloudelle aiheutuneiden vahinkojen takia. Karkureiden kuitenkin edelleen yleistyessä Ruotsissa tehtiin vuonna 1981 päätös, että villisiat hävitetään koko Ruotsista lukuun ottamatta Tukholman läänin alueelle jätettävää pientä kantaa. Päätöstä ei kuitenkaan onnistuttu toteuttamaan, vaan vuoteen 2000 mennessä Ruotsin villisikamäärä kasvoi jo noin 100 000 yksilöön. Ruotsin villisikakannan kehitys on huikea esimerkki sen leviämis- ja lisääntymiskyvystä. Kun kanta 1990-luvun puolivälissä oli noin 5 000 eläintä, sen arvioidaan nyt olevan 200 000 ja 300 000 yksilön välillä. Jahtikautena 2013–2014 ammuttiin Ruotsissa arviolta 100  000 villisikaa, mikä kertoo myös lajin mukanaan tuomasta huomattavasta lihamäärästä. Ruotsin esimerkki osoittaa,että villisika pystyy lisääntymään nopeasti myös meidän oloissamme ja sitä esiintyy nykyään yleisesti myös Uppsalan pohjoispuolella. Villisikojen aiheuttamia liikennevahinkoja rekisteröitiin Ruotsissa vuonna 2013 noin 3 500 tapausta. Samana vuonna hirvi aiheutti 5 700 ja kauris 35 000 liikennevahinkoa. Eteläisen Ruotsin villisiat aiheuttavat vuosittain huomattavia vahinkoja maataloudelle. Vahingot keskittyvät samankaltaisiin viljelylajikkeisiin kuten muuallakin Euroopassa. Kaura, syysvehnä, maissi ja peruna sekä laidunnurmet ovat sikojen ruokalistalla myös naapurissa. Ruotsissakaan ei villisikojen aiheuttamat maatalousvahingot kuulu korvausjärjestelmän piiriin. Metsästäjä 5 l 2014 l 49
• Kaarel Roht Villisikojen aiheuttamat maatalousvahingot eivät kuulu korvausjärjestelmämme piiriin. Tanska on suhtautunut villisikaan tiukan kielteisesti, johtuen maan taloudelle erittäin tärkeästä maataloudesta ja sen intressien puolustamisesta. Villisiat pyritään eläintautiriskien minimoimiseksi ja muidenkin maatalousvahinkojen eliminoimiseksi hävittämään heti, kun niitä ilmestyy naapurimaista. Tämän takia villisikoja ei esiinny Tanskassa, eikä niitä haluta sallia. Saksassa tilanne kuten Ruotsissa Entisen Länsi-Saksan aikoina 1970-luvulla vuotuinen villisikasaalis oli noin 60 000 – 70 000 yksilöä.Nykyisin Saksa tosin on pinta-alaltaan suurempi kuin 1970–luvulla, mutta se ei selitä maan villisikakannan valtavaa määrää. Muun muassa maissin viljelypinta-alan voimakas kasvu viime vuosikymmeninä on merkittävästi lisännyt villisikakantaa, kun samalla usein pinta-alaltaan valtavat maissikasvustot ovat hankaloittaneet villisikojen metsästystä. Metsästyskautena 2011 – 2012 Saksan villisikasaalis oli yli 400 000. Esimerkiksi Pohjois-Saksassa riista-alan ammattilaiset ovat jo pitkään olleet huolissaan siitä, että villisiat ovat yksi merkittävä tekijä muun muassa peltopyyn, fasaanin, teeren, lehtokurpan, kuovin sekä töyhtöhyypän taantu50 l Metsästäjä 5 l 2014 Hannu Huttu Keskikokoinen villisikapahnue emoineen maansiirtotyössä niityllä. Voimakas kärsä on tehokas työkalu. Vastaava peruna- tai viljapeltoon kohdentunut työnjälki saa viljelijän niskavillat pystyyn. Runsastuva villisikakanta saattaa uhata metsäkanalintujen sekä muun maassa pesivän linnustomme menestymistä. Siinäpä tärkeä tutkimuksen ja seurannan aihe jatkoa ajatellen. miseen. Monin paikoin Saksassa ja Itävallassa villisikaa ei saa ruokkia riistan ja muun luonnonvaraisen eläimistön lisääntymiskautena tai ruokinta on esimerkiksi metsojen elinympäristöissä kokonaan kielletty. Työkalut sikapolitiikan hoitoon jo olemassa Villisian metsästysaika on Suomessa kesäkuun alusta helmikuun loppuun. Naaras, jota vuotta nuorempi jälkeläinen seuraa,on kuitenkin aina rauhoitettu. Metsästyksellisiä työkaluja käytännöllisen sikapolitiikan hoitoon meilläkin on siis jo olemassa. Keski-Euroopassa suurten sikatiheyksien säätelemiseksi villisian porsas ja niin sanottu ylivuotinen villisika teuraspainorajoituksella (>50 kg) on useimmiten metsästettävissä ympärivuotisesti. Rauhoitettuja ovat kuitenkin näissäkin kokoluokissa naaraat, joita porsaat seuraavat. Huomion arvoista on, että hyvissä ravinto-olosuhteissa jotkin keväällä syntyneet porsaat tulevat syksyllä tiineiksi ja porsivatkin siten vielä porsaskategoriaan lukeutuvina. Käytännössä villisikakannan hoito sääntelyineen on ratkaistavissa meillä paikallisesti. Maanomistajat ja metsästysoikeuden haltijat voivat keskenään päättää kestävästä villisika- määrästä alueellaan. Toistaiseksi ei ole syytä paniikkiin,mutta tilannetta kannattaa seurata. Villisikapoliittista linjanvetoa kaivataan Olemme Suomessa nyt tienhaarassa, jossa pitää valita suunta: miten haluamme toimia villisian suhteen. Nyt olisi perusteltua tehdä syvällinen,riistabiologinen arvio villisian mahdollisista vaikutuksista maataloudellemme sekä alkuperäiselle eläinlajistollemme.Sen perusteella voisi linjata ja tehdä päätöksiä maamme tulevasta villisikapolitiikasta. Riistahallinnossa olisi harkinnan arvoista saattaa villisikasaalis jatkossa ilmoitusvelvolliseksi metsäkauriin tapaan. Tällöin kannan kehityksen seuranta paikkatietoineen saataisiin luotettavammalle pohjalle. Villisikaankin kohdistuva eläintautien (mm. afrikkalainen sikarutto) leviämismahdollisuus ja riskien ennaltaehkäisy tulisi ottaa vakavasti. Ainakin Kaakkois-Suomesta on jo toimitettu villisikanäytteitä Eviralle. Villisika on monin tavoin arvostettu riistalaji ja siihen tulee suhtautua sen mukaisesti. Kannan kehityksen seurantaa kannattaa kuitenkin tehostaa ja varautua ajoissa myös epämiellyttäviin yllätyksiin.
• OSA IV en hoito id e k k y h ö y v Vaihettumis HOITAVA T ÄT ÄJ OA ONT LU METSÄS T Marko Svensberg, erikoissuunnittelija, Suomen riistakeskus Piirrokset: Jari Kostet REN TU JÄG AR Pellolta metsään VÅRDAR NA NA – riistarikkautta parhaimmillaan Pellon ja metsän välisten vaihettumisvyöhykkeiden lukuisat lajit luovat monimuotoisuutta maatalousmaisemaan. Vaihettumisvyöhykkeet tarjoavat monipuolisen elinympäristön monille riista- ja muille eläimille sekä niittykasveille ja hyönteisille. P eltojen reunoilla on monenlaisia vaihettumisvyöhykkeitä – avoimen niittymäisiä, puoliavoimia tai sulkeutuneita hakamaita ja monikerroksellisia reuna-alueita. Perinteisessä karjatalouskäy- 52 l Metsästäjä 5 l 2014 tössä muovautuneita avoimia ja puustoisia luontotyyppejä kutsutaan perinnebiotoopeiksi. Laidunnus ja niitto ovat aikojen saatossa muokanneet usein puustosta ja niittylaikuista mosaiikkimaisen luoden samalla ihanteelliset olosuhteet valosta,lämmöstä ja avoimuudesta hyötyville kasveille ja hyönteisille. Monet alueet ovat metsittyneet, minkä seurauksena vaihettumisvyöhykkeet ovat kaven- tuneet, niittymäiset laikut ovat umpeutuneet ja lajisto köyhtynyt ja muuttunut enemmän metsälajiston vallitsemaksi. Näiden kohteiden hoidossa tärkeää on säilyttää ja korostaa sellaisia arvokkaita piirteitä, jotka luovat lisäarvoa riistalle, maisemalle ja luonnon monimuotoisuudelle,kuten lehtolajistolle.Pellon ja metsän välisten vaihettumisvyöhykkeiden puuston ja kasvien lajirikkaus luo monimuotoisuutta maatalousmaisemaan.Vaihettumisvyöhykkeet tarjoavat monipuolisen elinympäristön monille riistalajeille, linnuille, niittykasveille,hyötykasvien tuholaisia syöville pedoille sekä pölyttäville ja mettä kerääville hyönteisille, kuten perhosille ja mehiläisille. Tavoitteista riippuen voidaan pyrkiä lähinnä kolmeen erilaiseen rakenteeseen: 1) avoimeen niittyreunaan, 2) puoliavoimeen hakamaiseen vaihettumisvyöhykkeeseen tai 3) puustoiseen vaihettumisvyöhykkeeseen.
• TOIMENPIDE-EHDOTUKSET lll Pellon ja metsän vaihettumisvyöhykkeen leveys vaihtelee lll Vapauta yksittäisiä näyttäviä ja monimuotoisuuden kannal- pääsääntöisesti 5–30 metrin välillä riippuen pellon ja sen ympäristön ominaisuuksista kuten ilmansuunnasta,puiden pituudesta ja maastonmuodoista. lll Korosta hoidossa puoliavoimuutta,mosaiikkimaisuutta,suojan riittävyyttä ja sekä pelto- että metsälajistoa hyödyttävää monipuolista ravintokasvilajien valikoimaa. lll Suojaa luodaan säästämällä metsänhoidossa erilaiset pensaat, katajat ja lehtipuut. Suosi pellon reunalla matalakasvuisia lajeja. Puu- ja pensaskerroksen monikerroksellisuutta lisätään pellolta metsään päin.Peltoviljelmiä varjostavia havupuita poistetaan. lll Säästä tarpeen mukaan leveäoksaiset suojakuuset ja kuusiryhmät ja luo tarvittaessa kuusista suojaa latvomisen avulla. Myös suojaistutukset voivat tulla kyseeseen. Jättää voi myös muutaman hakkuutähdekasan pesimä- ja suojapaikaksi,mielellään ison kiven tai kannon päälle. lll Säästä ravinnoksi linnuille ja nisäkkäille marjoja tai pähkinöitä tuottavia lajeja, kuten pihlajaa, tuomea, paatsamaa, tammea ja pähkinäpensasta. Lehtipuuvesakko tarjoaa ravintoa hirvieläimille ja saattaa vähentää kasvatusmetsien hirvieläinvahinkoja. Säästä aina lahopuut ja vanhat maapuut. Voit myös lisätä monille lajeille hyödyllistä lahopuuta jättämällä osan kaadettavista suurista puista maahan.­ ta arvokkaita puuyksilöitä kilpailusta harvaan, puoliavoimeen kasvatusasentoon, erityisesti jalopuita, mutta myös haapoja, raitoja sekä leveälatvuksisia järeäoksaisia koivuja ja mäntyjä. lll Huolehdi kenttäkerroksen ravintokasvien kuten mustikan, metsämansikan ja erilaisten niittykasvien hyvinvoinnista. lll Luo avoimia niittylaikkuja, joista hyötyvät monien niittyja ketokasvien ja päiväperhosten lisäksi pienet hirvieläimet, peltokanalinnut ja rusakot. Avoimet kiviröykkiöt ja kiviaidat sekä ladot luovat vaihtelevia pienelinympäristöjä hyönteisille, matelijoille ja linnuille. Pellon reunojen paahdeympäristöissä avoimuus on tarpeen auringon valon ja lämmön lisäämiseksi. Paahdepaikoilla maanpinnan rikkominen ja avoimen hiekkamaan näkyminenkin voi olla hyödyllistä. lll Vaihettumisvyöhykettä voi myös laajentaa perustamalla pellon puolelle ruokaa ja suojaa tarjoavan riistapeltokaistan. Vältä torjunta-aineiden ja lannoitteiden leviämistä vaihettumisvyöhykkeelle. lll Pellon reunojen hakkuu onnistuu pellolta käsin poimien. Puoliavoimen vaihettumisvyöhykkeen rakenteen ylläpitäminen vaatii toistuvaa puuston ja pensaskerroksen perkaamista ja harventamista. Pellon reunoilla suojaa tarjoavat matalakasvuiset pensaat, katajat ja latvotut kuuset. Pensas- ja lehtipuuvaltainen vaihettumisvyöhyke talousmetsästä pellolle parantaa ilman liikkumista ja valoisuutta pellon reuna-alueilla, jolloin pelto kuivuu nopeammin keväällä ja sateen jälkeen. Toimenpide parantaa pellon viljeltävyyttä ja sadon kypsymistä. Metsästäjä 5 l 2014 l 53
• METSÄS T OA ONT LU Janne Miettinen, projektipäällikkö, & Marko Svensberg, erikoissuunnittelija, Suomen riistakeskus HOITAVA T ÄT ÄJ REN TU JÄG AR Askel riistametsään VÅRDAR NA NA -hanke yhdistää metsän taloudellisen tuoton ja riistan elinmahdollisuudet Mikko Alhainen Riistan elinympäristöjen hoidossa tapahtuu nyt enemmän kuin koskaan ennen. Suomeen saatiin alkuvuodesta uusi, riistallisessa mielessä lupaava ja paljon mahdollistava metsälaki. Kesäkuussa maa- ja metsätalousministeriö vahvisti valtakunnallisen metsäkanalintujen hoitosuunnitelman. Lisäksi riistapainotteiset metsänhoitosuositukset on juuri julkaistu. Keväällä käynnistyneessä Askel riistametsään -hankkeessa puolestaan pyritään luomaan metsästäville metsänomistajille parempia mahdollisuuksia yhdistää metsän taloudellinen tuotto ja riistan elinmahdollisuudet. Riistan kannalta ensisijaista on runsas metsäpeitteisyys. Jos se on kunnossa, voidaan metsikkörakenteesta huolehtimalla saada riistalle paljon elinympäristöhyötyä. A skel riistametsään -hankkeessa pyritään toteuttamaan metsäkanalintujen hoitosuunnitelmaa ja viemään riistapainotteisia suosituksia käytäntöön. Tavoitteena on juurruttaa riistaystävällinen toimintakulttuuri osaksi suomalaisen metsätalouden arkea. Hanketta toteuttavat Suomen riistakeskus ja Suomen metsäkeskus, sitä ohjaa Keski-Suomen metsoparlamentti ja rahoittaa maa- ja metsätalousministeriö. Avainasemassa on metsänomistajan tahto. Jokainen metsänomistaja ei ole kiinnostunut riistasta ja sen elinympäristöistä, mutta suuri osa on – onhan metsästäjien omistuksessa noin puolet Suomen yksityismetsistä. Ennen kaikkea tätä suurta metsästävien metsänomistajien joukkoa varten yritämme luoda parempia mahdollisuuksia sille, että he voivat omissa metsissään yhdistää metsän taloudellisen tuoton ja riistan elinmahdollisuudet. Keskeisenä tavoitteena on saada aikaan alku muutokselle, jossa normaalia metsänkäsittelyä muutetaan riistalajit ja monimuotoisuus 54 l Metsästäjä 5 l 2014 paremmin huomioivaan suuntaan. Tavoitteen saavuttaminen perustuu maanomistajien ja metsäammattilaisten lisääntyneeseen kiinnostukseen ja osaamiseen. Toimintatavat käytäntöön Askel riistametsään – luonnon rikkautta metsistä, soilta ja vaihettumisvyöhykkeiltä -hankkeessa kehitetään kustannustehokkaita ja maanomistajalähtöisiä toimintamalleja riistan elinympäristöjen hoitoon.Toimintaa kehitetään Kotiseutukosteikko Life - ja Riistaa reunoilta -hankkeista saatujen kokemusten perusteella. Hankerahoitusta käytetään noin 10–20 pilottikohteen toteuttamiseen Riistaa reunoilta -hankkeessa ideoidun luonnonhoitokannustimen kokeilemiseksi sekä myös soiden ennallistamiskohteisiin. Päätavoitteet viedään käytäntöön kehittämällä työohjeita ja työmenetelmiä sekä aktiivisen viestinnän avulla. Työohjeita ja menetelmiä testataan usealla pilottikohteella.Alustavia pilottikohteita on tiedossa 15, ja uusia kohteita etsitään maanomistajien vapaaehtoisuuteen perustuen. Lisäksi mahdollisia kohteita kartoitetaan metsävaratietokantaan perustuvan Zonation- mallinnusohjelman avulla. Hankkeessa kehitetään ja viedään käytäntöön työohjeet ja -menetelmät,joiden avulla riistalle ja monimuotoisuudelle tärkeitä piirteitä ja elinympäristöjä osataan tunnistaa ja käsitellä oikein. Hankkeessa rakennetaan kriteeristö, jonka avulla metsäkeskuksen metsävaratietokannasta voidaan potentiaaliset vähätuottoiset suoalueet ja vaihettumisvyöhykkeet kartoittaa ja merkitä paikkatietoaineistoon.Paikkatietoaineiston pohjalta vähätuottoisista soista ja vaihettumisvyöhykkeistä voidaan lähettää tietoa maanomistajille ja maanomistajan luvalla myös metsäalan toimijoille. Hankkeessa myös pilotoidaan uusien metsänkäsittelymenetelmien koulutusta.Koulutustapahtumat rakennetaan niin, että ne toimivat myös työpajoina, joissa voidaan kerätä tietoa ja eri toimijaryhmien ajatuksia ja näkemyksiä riistalle tärkeiden alueiden käsittelyn mahdollisuuksista ja haasteista. Pienet muutokset riittävät Riistametsien laatua voidaan parantaa jo hyvin pienin muutoksin metsätalouden käytäntöihin. Avainasiat ovat ravinto ja suoja. Jos taimikonhoidossa ja harvennushakkuissa säästetään 3–5 kappaletta kooltaan enintään aarin-parin kokoista riistatiheikköä hehtaarille, säästetään alikasvosta myös riistatiheikköjen ulkopuolella ja huolehditaan sekametsäisyydestä, saadaan säilytettyä riistalle suojaa läpi koko metsän kiertoajan.
• Janne Miettinen projektipäälliköksi Metsänomistaja, ilmoita kohteesi! Askel riistametsään -hanke toimii pääasiassa KeskiSuomen, Pirkanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun luoteisosien alueilla. Erityisesti näiltä alueilta pyydetään riistan elinympäristöjen hoidosta kiinnostuneilta maanomistajilta, metsäkoneenkuljettajilta ja metsureilta ehdotuksia sopivista kohteista, joilla harvennushakkuu tai taimikonhoitotyö on valmisteilla ja riistaympäristöt halutaan ottaa huomioon. Näiden lisäksi riistapainotteisista metsänhoitomenetelmistä kiinnostuneita autetaan eteenpäin riippumatta siitä, missä heidän metsänsä sijaitsevat. Kohteesi voit ilmoittaa Suomen riistakeskukseen Janne Miettiselle, p. 029 431 2264, janne.miettinen@riista.fi. teisia ja edullisia toimenpiteitä. Tähän kuuluu esimerkiksi se, että kunnostusojitus rajataan vain niille kuvioille tai osille niitä, joilla se on tarpeen ja investointina kannattava. Muita osia ei kunnosteta, vaan mahdollisuuksien mukaan ojia tukitaan ainakin osalta matkaa ja vedet ohjataan vaikkapa viiksiojan avulla sivuun vanhalta ojauomalta. Tukea riistametsien hoidosta kiinnostuneille Hankkeessa laaditaan käytännön maastotöihin soveltuvaa ohjemateriaalia riistalle tärkeiden elinympäristöjen piirteiden,kuten vaihettumisvyöhykkeiden tunnistamisesta, luokituksesta ja käsittelystä. Hankkeessa kehitettävät työohjeet, jotka sisältävät ohjeita metsänhoitoon aina taimikon varhaishoidosta alkaen, tullaan liittämään Suomen riistakeskuksen internetsivuille.Niitä omatoimiset metsäomistajat voivat käyttää itse tai ne voi antaa hakkuun toteuttajan käyttöön puukaupan yhteydessä. Lisäksi valmisteilla ovat ohjeet siihen, miten metsänomistaja voi toteuttaa puukaupan niin, että riistan elinympäristöt tulevat huomioiduiksi. Nyt kannattaa olla aktiivinen ja hoitaa oman metsän riistan elinympäristöt kuntoon. Ja ennen kaikkea: pyytää puukaupan yhteydessä riistapainotteista käsittelyä tai vähintään tarjousta sellaisesta sopimusvaihtoehdosta.Kehityshaluisimmat toimijat kyllä vastaavat kysyntään – ensin täytyy vain tehdä tämä kysyntä näkyväksi. Yhdessä aktiivisesti toimimalla riistaasiaa saadaan vietyä eteenpäin! Jari Kostet Toinen osa-alue on riistan kannalta erityisten reunametsien – siis kankaan ja suon, pellon tai vesistön välisen vaihettumisvyöhykkeen – hoito poimintahakkuita tai yläharvennuksia käyttäen ja suojaa sekä mustikkavarvikkoa säästäen.Kun menetelmiin lisätään vielä huonosti kasvamaan lähteneiden ojitettujen soiden kunnostaminen riekon ja muiden riistalajien elinympäristöksi, ollaan elinympäristöjen hoidossa jo pitkällä. Ja ilman, että metsän talouskäytön mahdollisuudet ovat kaventuneet juuri lainkaan. Hankkeen työlajit ovat talousvaikutuksiltaan lähes kustannuksettomia,lukuun ottamatta soiden kunnostamistöistä. Niiden toteuttamiseen on hankkeessa varattu hieman tukea,mutta pyrkimys on toteuttaa pienillä resursseilla paljon kohteita ja käyttää mahdollisimman laajavaikut- Laura Ticklén lll Askel riistametsään -hankkeen projektipäällikkönä aloittaa MMT Janne Miettinen. Kainuulaislähtöisen Miettisen koulutus- ja työtausta on riistapainotteisen ja monitavoitteisen metsätalouden suunnalla. Väitöskirjatyönsä hän teki talousmetsien metson elinympäristöistä. Sen tulokset osoittivat muun muassa metson viihtyvän jo nuorissa kasvatusmetsissäkin, mutta esiin nousi myös tarve riittävälle suojalle – esimerkiksi alikasvoksen ja/tai riistatiheikköjen avulla. Miettinen on ollut mukana myös metsäkanalintujen hoitosuunnitelman ja riistapainotteisten metsänhoitosuositusten valmistelutyössä. Riistametsien laatua voidaan parantaa jo hyvin pienin muutoksin metsätalouden käytäntöihin. Avainasiat ovat ravinto ja suoja. Jos taimikonhoidossa ja harvennushakkuissa säästetään 3–5 kappaletta kooltaan enintään aarin-parin kokoista riistatiheikköä hehtaarille, säästetään alikasvosta myös riistatiheikköjen ulkopuolella ja huolehditaan sekametsäisyydestä, saadaan säilytettyä riistalle suojaa läpi koko metsän kiertoajan. Sekametsäisyydestä hyötyy myös metsäkanalintujen ravintokasvina tuiki tärkeä mustikka. Metsästäjä 5 l 2014 l 55
• Teksti ja kuvat: Marko Svensberg, erikoissuunnittelija, Suomen riistakeskus Kuusipeurasta on moneksi – myös maisemanhoitoon METSÄS T JÄG AR l Metsästäjä 5 l 2014 REN TU 56 OA ONT LU HOITAVA Koivulan tilalla T ÄT ÄJ kuusipeurat laitettiin hoitamaan valtakunnallisesti arvokasta VÅRDAR NA kulttuurimaisemaa. Pahasti NA pusikoitunut kulttuurimaisema raivattiin ja laidunnusta varten rakennettiin viisi kilometriä aitaa. Tulokset näkyvät parantuneena maisemana ja myös riista tuntuu hyötyvän kunnostuksesta. K oivulan tila sijaitsee Merikarvialla, Köörtilän kylässä. Koivulan tilan metsät ja entiset maatalouskäytössä olleet laitumet ja pellot olivat olleet hoitamattomina parikymmentä vuotta 2010-luvulle tultaessa. Luonteeltaan tilan alueet olivat hakamaan ja niityn kaltaisia, mutta voimakkaasti umpeenkasvaneita perinnebiotooppeja, joissa oli nähtävissä selviä laidunnuksen jälkiä. – Vanhojen piikkilanka-aitojen rippeitä löytyi tilan metsistä ja rajoilta, kertoo tilan omistajiin kuuluva Jouni Tuomela. Vuosikymmeniä sitten Koivulassakin karja laidunsi tilan metsissä ja rantaniityillä kesäaikaan – siis viljeltävien peltolohkojen ulkopuolella. Entisaikaan rantamaita ja metsiä laiduntava karja sekä luonnonheinän keruu ylläpiti avointa ja monimuotoista kasvillisuutta, josta hyötyä koitui monille riistalajeillekin, erityisesti vesilinnuille. Nyt monet alueet ovat Suomessa kasvaneet umpeen ja hoidolle olisi kiireellistä tarvetta. Panokset riistatalouteen ja maisemanhoitoon Koivulassa pusikoituminen lopetettiin,kun tila vaihtoi omistajia neljä vuotta sitten, ja kaikki kolme omistajaa halusivat panostaa perinteisen maa- ja metsätalouskäytön sijaan maisemanhoitoon ja riistatalouteen. Tilan metsät eivät oikein sopineet metsätalouskäyttöön ja peltotilkutkin olivat pusikoituneet. Tilan perinnebiotooppeja ryhdyttiin raivaamaan sekä mies- että konevoimin ja pari metriä korkeita peura-aitoja sekä matalampia lammasaitoja pystytettiin lähes viisi kilometriä. Energiapuuta kertyi noin 2000 mottia. Koivulan kohteiden hoidossa raivauksia on pyritty tekemään maltillisesti, jotta alueen arvokas pääosin hakamainen luonne saadaan säilytettyä.Perusraivauksessa on poistettu en-
• si sijassa nuorimmat haavan ja lepän vesakot, nuoria kuusia ja kuolleita katajia.Avoimille niittyosille levinneet nuoret puunvesat on pääosin poistettu. Kuusipeurojen elinympäristövaatimuksien ja lintulajiston tarpeita varten on säästetty myös tiheikköisiä alueita.Raivauksissa on suosittu koivua,pihlajaa,katajaa,raitaa ja tuomea. Ajatuksena on säilyttää alueella monipuolinen sekapuurakenne ja säästää alueella myös yksittäisiä mäntyjä ja kuusia. Kuusipeuroja, lampaita, mufloneita… Koivulan tilan alueet sijaitsevat valtakunnallisesti arvokkaalla kulttuurimaisema-alueella, jossa Ely-keskus on inventoinut yhden alueen arvokkaaksi perinnebiotooppikohteeksi ja toisen alueen maisemallisista syistä merkittäväksi kohteeksi.Perinnebiotooppikohteet rajoittuvat Köörtilän kylää halkovan tien molemmin puolin rajoittuen eteläpuolella merenrantaan. Laidunalueita Koivulassa on noin 30 hehtaaria. Kuusipeuroja varten on kaksi erillistä isompaa aitausta ja merenrannan pienemmillä laitumilla lampaat on laitettu myös maisemanhoitotöihin. Tilalla on myös mufloneita, joita varten on myös omat aitaukset. Laidunnuksesta hyötyä myös riistalle nollista jatkaa kuusipeurojen kanssa omalla tilalla. – Koivulan tilan kuusipeurat ovat luonteeltaan hyvin villejä, ja niiden villistä luonteesta on myös pidetty huolta poistamalla kannasta kesyyntyvät yksilöt, Tuomela tiivistää kasvatusperiaatteitaan. Tarkoituksena on ollut vaalia villiä alkuperää mahdollisia istutuksia varten ja välttää kesyyntymisen tuomat ongelmat, jos istutuseläimille on tarvetta.Villin luonteen säilyttämiseksi peuroille pitää olla riittävän laaja-alaiset aitaukset ja tarpeeksi suojaisia alueita. Lihantuotantoa vartenhan aitauksien metsäalueita ei välttämättä tarvittaisi lainkaan. Koivulasta kuusipeuroja on myös myyty muutamalle tilalle ja ostajat ovat olleet tyytyväisiä villeihin eläimiin.Tuomela on käynyt myös useammalla tilalla suunnittelemassa uusia aitauksia. – Jos lähdet istuttamaan kuusipeuroja uudelle alueelle, panosta villeihin eläimiin. Jos taas haluat panostaa lihantuotantoon, niin kesymmät kuusipeurat ovat siinä eduksi, Tuomela tiivistää kuusipeuratarhauksen saloja. Suomessa vain muutamilla alueilla Suomessa kuusipeuroja on villeinä vain muutamilla alueilla Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa,Etelä-Hämeessä ja Satakunnassa Köörtilän kylässä. Köörtilän villi kuusipeurakanta on peräisin Pooskerin vanhan kuusipeuratarhan karkulaisista ja on pysynyt hyvin paikkauskollisena jo vuosikymmeniä muutaman tuhannen hehtaarin alueella. – Istutukseen laji on sinänsä ihanteellinen paikallisuutensa takia – aivan toista luokkaa kuin tehokkaat levittäytyjät kauris ja valkohäntäpeura, Tuomela kertoo. – Tuotto pysyy omalla alueella, tosin lisääntymisteho, yksi vasa vuodessa, on toki heikompaa edellisiin lajeihin verrattuna, Tuomela jatkaa. Ruotsissa kuusipeuralla on vankka asema riistataloudessa – niitä metsästetään vuosittain yli 30 000 eläintä Suomen 200 yksilöön verrattuna. Erinomaista laidunnusta ja lihaa Euroopassa ja muualla maailmassa kuusipeuroja on käytetty paljon maisemanhoitotöissä, mutta Suomessa asia on varsin uutta. Laiduntajana kuusipeura on ykkösluokkaa, sillä se pystyy käyttämään ravinnokseen hyvinkin karkeaa heinäkasvillisuutta – se on kaikkein nautamaisin hirvieläin. Kuusipeura tulee toimeen joutomaiden kasvillisuudella ja talvellakin lisäruokintarehuna kuivaheinä on sille maistuvaa ravintoa. Kuusipeura sopii toki erinomaisesti myös lihantuotantoon. Kuusipeuran liha kuuluu parhaimpiin nisäkäsperäisiin lihoihin, ja siksi se on myös yksi suosituimmista tarhattavista hirvieläimistä Euroopassa ja Amerikassa. Lihan kokonaisrasvapitoisuus on alle viisi prosenttia,ja näistäkin rasvoista yli puolet on tyydyttämättömiä rasvahappoja. Koivulan alueet ovat maiseman- ja luonnonhoidon lisäksi myös riistan kannalta arvokkaita alueita. Alueella on paljon hakamaita, metsäniittyjä, suojaisempia lehtomaisia osia sekä merenrantaniittyä. Kanattaa panostaa n a k a s s e s k u t u t tajaisia koivuhakoja alueella s yihin eläimiin. Kuusipeurojen i s e k a s s on runsaasti ja metsässä on o n n a t o u hant tiheysvaihtelua. Vaihteleva villeihin ja li maisema, monipuolinen kasvillisuus ja riittävä suoja ovat tärkeitä piirteitä monille riistalajeille. Lehtokurpat, sorsat ja rusakot tuntuvat viihtyvän alueella ja viime syksynä neljä kauristakin viihtyi pienellä lammaslaitumella hyvin pitkään. Ilmeisesti hakamainen luonne ja lampaiden laidunnuspaine piti kasvillisuuden nuorena ja sopivana taaten hyvät olosuhteet myös kauriille. Riistatalouden mahdollisuus – panoksia laatuun Koivulassa ei lähdetty kuusipeurojen tarhaukseen tyhjästä,sillä Tuomelalla on parinkymmenen vuoden kokemus kuusipeurojen tarhauksesta Pooskerin kartanon tilanhoitajana. Kun kartano halusi luopua tarhauksesta, oli luon- Koivulassa myös lampaat on valjastettu merenrantaniitylle maiseman- ja luonnonhoitotyöhön. Metsästäjä 5 l 2014 l 57
• Teksti ja kuvat: Jaana Lauttaanaho, toiminnanohjaaja, Pieksämäen seudun 4H-yhdistys Nuoret tutustuivat eräelämään Pieksämäellä Metsästykseen ja kalastukseen voi tutustua esimerkiksi eräkerhon kautta. EteläSavossa Pieksämäen seudun 4H-yhdistys on järjestänyt nuorten eräkerhon, jossa paikalliset metsästysseurat, vapaa-ajankalastajat ja yrittäjät ovat järjestäneet 9–15-vuotiaille metsästykseen, riistanhoitoon ja kalastuksen liittyvää ohjelmaa. K erhon toiminnassa oli kevään aikana mukana 15 kerholaista. Asiantuntijat tulevat eri iltoina eri metsästysseuroista, vapaaajankalastajista tai yrittäjistä. Kerhokauden alussa tehtiin yhteistyökumppaneiden ja nuorten kanssa toimintasuunnitelma, jota toiminnassa noudatetaan sekä päätettiin toiminnan vastuut. Nuorten osallistuminen toimintaan on hyvin lyhytjänteistä, joten sopivan pituinen toimintasuunnitelma on puoli vuotta. Metsästysseurat saatiin yhteistyöhön mukaan riistanhoitoyhdistyksen toiminnanjohtajan kautta. Yhteistyöstä on hyötyä kaikille: metsästysseurat ja vapaa-ajankalastajat saavat uusia jäseniä ja 4H-nuoret pääsevät tutustumaan uudenlaiseen kerhotoimintaan. Kerhon toiminta on ollut yhteistyön myötä todella laadukasta, lisäksi eri sukupovet ovat voineet jakaa tietoaan nuoremmille.Suorittelemme myös muille vastaavaan toiminnan käynnistämistä omalla alueellaan. Nuoret ovat saaneet uusia harrastusmahdollisuuksia ja uutta tietoa kalastukseen ja metsästykseen. Monet nuoret ovat saaneet kipinän metsästykseen, ja levittäneet sitä myös omiin vanhempiinsa. 58 l Metsästäjä 5 l 2014 Kevättalven aikana nuoret ovat olleet mukana muun muassa muikun kalastuksessa nuotalla, pilkillä sekä verkkokalastuksessa jäällä. Kuvassa muikun nuottaus Syvänsi-järvellä 16.3.2014. Viimeisellä kevään kerralla opeteltiin valmistamaan loimulohta itse. Tapahtuma oli kerholaisten ja heidän vanhempien suosikki, ja paikalla oli kaikkiaan 26 henkilöä. Loimulohen teon ohjeistus- ja tietopaketin ohjasi Jani Tarvainen Kevään aikana olemme myös puhdistaneet telkänpönttöjä, tehneet perhoja sekä tutustuneet loukkupyyntiin ja supien metsästykseen. Haastavan jousimetsästyksen suosio on kasvanut viime vuosina. Keväällä tutustuttiin jousiammuntaan Pekka Laukkarisen johdolla.Nuoret saivat kokeilla metsästyksessä käytettävää taljajousta, jolla on helpompi päästä alkuun kuin tavallisella jousella. Lisäksi kokeiltiin vastakaari- ja pitkäjousta sekä lasten jousta. Perinteisellä jousella voi ampua maksimissaan 20 metriin,kun taas taljajousen nuoli lentää jopa kaksi kertaa nopeammin kuin perinnejousi. Kuvassa Matias Putkonen ampuu taljajousella.
• VUOTTA SWAROVSKI OPTIK on valmistanut huippulaatuisia pitkänmatkan optisia laitteita 65 vuoden ajan, ja ne ovat tuoneet iloa metsästäjille eri puolilla maailmaa. Kiitoksena meitä kohtaan osoitetusta luottamuksesta tarjoamme upean syntymäpäiväbonuksen kaikkien Z6(i)- ja Z4i-tähtäinkiikareiden sekä SLC 56 -kiikareiden ostajille. Lisätietoja on saatavissa erikoisliikkeistä tai osoitteesta 65YEARS.SWAROVSKIOPTIK.COM. SEE THE UNSEEN WWW.SWAROVSKIOPTIK.COM Jo ennestään mainioista vakuutuksista tuli nyt jopa 5% parempia. LähiTapiolasta saat tutkitusti Suomen parasta palvelua* ja nyt myös jopa 5% Bonusta. Asiakkaidensa 100% omistamassa yhtiössä eduista hyödymme me kaikki. Välitetään toisistamme. Rekisteröi Bonuksesi osoitteessa: lahitapiola.fi/bonus *EPSI Rating 2013: LähiTapiolan palvelun laatu koetaan erinomaisena; 1. sija | Palveluntarjoajat: LähiTapiola Keskinäinen Vakuutusyhtiö, LähiTapiolan alueyhtiöt, LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö.
• Petonäyttely kulkee pyörillä Ari Syynimaa Pekka Alaviitala Tunnettu erämies, riistanhoitaja Viljam Syynimaa Kauhavan Voltista, keräsi petonäyttelyn linja-autoonsa, koska petoeläinten tuntemus on nykyihmisiltä heikentynyt, eikä kaikissa kouluissa ole eläimiä nähtävillä täytettyinä. Alahärmän yläasteen 7B luokan oppilaita tutustumassa petonäyttelyyn. K Suurpedot ovat näyttelyn jännittävintä antia. 60 l Metsästäjä 5 l 2014 arhu-Villenä tunnettu Viljam Syynimaa kertoo aloittaneensa metsästyksen jo pikkupoikana ampuessaan ensimmäisen metsäkanalintunsa vuoden 1933 syyskuussa. Saaliiksi hän sai koppelon eli naarasmetson. Vuosien saatossa Villestä kehittyi turkismetsästäjä vertaansa vailla. – Tavoitteenani on ollut sadan pienpedon pyydystäminen vuosittain. Pienpetoja olen pyydystänyt yli 4000 ja lisäksi suurpedoista kaksi karhua, kertoo Ville. Ville Syynimaan yli 75 vuoden kokemus pienpetojen pyydystäjänä tekee hänestä arvostetun asiantuntijan metsästäjien keskuudessa.
• USKALLATKO EROTTUA? LIMITED EDITION 2014 A IETOJ LISÄT CIN A ZODI LA! IL SIVU Karhu-Villen saalis vuonna 2011. - Pyydystän pienpedot elävänä pyytävillä pyydyksillä, ja näin voin päästää takaisin luontoon ne eläimet, jotka eivät ole pienpetoja. Teen kaikki pyydykseni itse, hän kertoo. Karhukammarista turistibussiin Syynimaa sai idean petonäyttelystä, kun monet tuttavista eri puolilta Suomea halusivat tulla katsomaan hänen keräämäänsä petokokoelmaa kotona olevaan ”karhukammariin”, jossa täytetyt pedot silloin olivat. – Olin myös mietiskellyt,että petoeläinten tuntemus on nykyihmisiltä heikentynyt,eikä kaikissa kouluissa ole eläimiä nähtävillä täytettyinä. Lisäksi koin petoasian ajankohtaiseksi ja tärkeäksi,joten päätin aloittaa kokoelmani hyödyntämisen siten,että eläimet ovat vitriinissä entisessä turistibussissa ja sillä näyttely voi kiertää eri paikkakunnilla. Hän teki muutokset autoon vuoden 2013 kesällä. Pedoista ainoastaan susi ja ahma ovat muiden pyytämiä. Kaikki petonäyttelyn eläimet ovat lapualaisen Markku Natrin täyttämiä. Itse kokoelman kerääminen tapahtui muutaman vuoden aikana vuosituhannen vaihteen jälkeen. Erilaisia petoja näyttelyautossa on 11 lajia, eli kaikki Suomen pien- ja suurpedot. Asiantuntija vastaamassa Petoautossa voi tutustua kärppään,hilleriin,minkkiin,näätään,supikoiraan,mäyrään,kettuun,ilvekseen,ahmaan,suteen ja karhuun. Näyttely toimii käytännössä siten, että kävijät tulevat pieninä ryhminä sisään autoon etuovesta ja poistuvat takaovesta. Kävijät voivat autossa ollessaan esittää erilaisia kysymyksiä ja Ville vastaa niihin sen ajan puitteissa, mikä näyttelykäyntiin on varattu. Tähän mennessä näyttelyauto on kiertänyt viime talven ja kevään 2014 aikana metsästäjien ja yritysten tilaisuuksissa sekä kouluilla EteläPohjanmaalla.Niin lasten,nuorten kuin aikuistenkin antama hyvä palaute innostaa jatkamaan työtä. Näyttelyauto on liikenteessä varauslistan mukaan pääasiassa kouluilla. – Näyttely vaatii hoitoa lämmön ja ilmankosteuden osalta ja se vie paljon aikaa, koska hoidan kaiken työn itse, Ville kertoo. Hän aikoo osallistua jatkossakin aktiivisesti myös riistanhoitoon ja eri metsästysmuotoihin, niin karhujahtiin Lapissa kuin hirvi-, kauris- ja kettujahteihinkin. Mutta erityisesti hän keskittyy pienpetopyyntiin Alahärmässä. ROHKEASTI ROOSANA BLUETOOTH YHTEENSOPIVA KUISKAUSTOIMINTO VESITIIVIS IP 67 OPEN SPEAKER TOIMINTO SUOMENKIELINEN VALIKKO VESITIIVIS RUUVATTAVA LISÄLAITELIITIN VALITSE ROOSA – TUET RINTASYÖPÄTUTKIMUSTA SUPERSUOSITTU easyHUNT II HELPPOKÄYTTÖISTÄ TOIMIVUUTTA KATSO LÄHIN JÄLLEENMYYJÄSI WWW.ZODIACSUOMI.FI Metsästäjä 5 l 2014 l 61
• Uutismakasiini Milla Niemi Koirien suojaaminen susilta Koiravahingot ja koirien suojauskeinot ovat erityisen ajankohtaisia nyt, kun uutta susikannan hoitosuunnitelmaa valmistellaan Suomen riistakeskuksen ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen yhteistyönä. Aiheen ympärillä onkin aloitettu pienimuotoinen hanke, jonka tarkoituksena on kerätä yhteen tähän mennessä kertyneitä kokemuksia ja näkemyksiä susien metsästyskoirille aiheuttamista vahingoista ja toimivista keinoista niiden ennaltaehkäisyssä. Tärkeää osaa hankkeessa näyttelee vapaaehtoisista metsästyskoiraharrastajista koottu työryhmä, johon kuuluvat Timo Grundström Satakunnasta, Toivo Kangas PohjoisPohjanmaalta, Markku Kejonen Pohjois-Karjalasta, Matti Poti Etelä-Pohjanmaalta sekä hankkeen työntekijä Milla Niemi Pohjois-Hämeestä. Ryhmän tavoitteena on tuottaa konkreettisia ideoita metsästyskoirien suojaamiseksi susilta sekä toimia linkkinä riistakonsernin ja metsästäjien välillä. Jos tiedossasi on toimiva tai testaamisen arvoinen tapa metsästyskoiriin kohdistuvien susivahinkojen ennaltaehkäisemiseksi, kerro se työryhmällemme! Voit ottaa yhteyttä joko hankkeen työntekijään (milla.niemi@rktl.fi; 050 4420 813) tai keneen tahansa työryhmän jäsenistä. Hanke päättyy lokakuun lopussa, joten yhteyksissä kannattaa olla viimeistään kuun alkupuolella – näin ajatukset saadaan varmimmin paperille. – työryhmä ideoimassa uusia keinoja lll Susien metsästyskoirille aiheuttamat vahingot ovat yksi merkittävimmistä suomalaisten metsästäjien sudesta kokemista haitoista. Tilastoihin tapettuja koiria päätyy joitakin kymmeniä vuosittain, mutta korvatut tapaukset paljastavat vain osan ongelmasta: kymmenettuhannet susialueilla koiran kanssa metsästävät kokevat huolta ja pelkoa nelijalkaisen jahtikumppaninsa puolesta. Metsästyskoiriin kohdistuvaan vahinkoriskiin on meillä ja maailmalla yritetty vaikuttaa monin eri keinoin. Joissakin maissa koirien ja susien kohtaamisia on pyritty vähentämään sääntelemällä metsästyskoirien käyttöä tai vähentämällä susien määrää. Muita käytettyjä konsteja ovat suden läsnäolon tunnistaminen (esim. jälkiseurannat, GPS-seurannat) ja riskialttiimpien alueiden välttäminen. Susia voidaan myös yrittää pitää etäällä koirasta esimerkiksi susikellojen ja vilkkuvalojen avulla, tai koira voidaan suojata suden puremilta susiliivein. Yhteistä erilaisille tavoille on se, että niiden teho tunnetaan huonosti. Tehotesteille ja uusille koiransuojausideoille olisi siis todellista tarvetta. on alkanut esiintyä. Tarhaajat voivat tilata suoja-aitoja suoraan Farmcomp Oy:ltä silloin, kun he ovat tukikelpoisia. Aidat toimitetaan tarhaajan ilmoittamaan osoitteeseen muutamassa päivässä tilauksesta. Aitatoimitus ei sisällä virtalähteitä, vaan niiden hankinta jää tarhaajalle. Yleensä karhu kunnioittaa toimivaa sähköaitaa ja yrittää kaivautua siitä ali. On kuitenkin yksilöitä, jotka hunajan toivossa kestävät aidan aiheuttamat sähköiskut. Mikäli tällainen karhu alkaa aiheuttaa kohtuutonta vahinkoa, voi tarhaaja hakea Suomen riistakeskukselta poikkeuslupaa kyseisen karhun tappamiseen. Ensiapuna karhun osin rikkomalle tarhalle voi viedä likaisen vaatteen ja matkaradion pitämään ääntä. Radioon kannattaa valita keskustelukanava. Karhu karttaa ihmisen hajua ja ääntä, jonka se yhdistää ihmiseen. Ilman häiriötä karhu voi palata tarhalle niin kauan kun siinä on ravintoon liittyvä houkutin. Reijo Kotilainen, riistasuunnittelija, riistavahinkovastaava, Suomen riistakeskus Karhut mehiläistarhaajien riesana lll Suomen karhukanta on levittäytynyt kannanhoitosuun- nitelman tavoitteiden mukaisesti lähes kaikkialle Suomeen. Tiheimmät karhukannat löytyvät vielä Itä-Suomesta, mutta karhukanta ja karhuhavainnot ovat lisääntyneet merkittävästi Etelä- ja Keski-Suomessa. Suomen mehiläistarhauksesta noin 80 prosenttia on Mikkeli–Vaasa-linjan eteläpuolella, missä karhusta ei ole aikaisemmin ollut merkittävää haittaa mehiläistarhaukselle, eikä karhuvahinkoihin ole osattu varautua. Karhu on aiheuttanutkin kyseisellä alueella viime vuosina lisääntyvästi vahinkoa mehiläistarhaukselle. Vuosi 2013 oli karhuvahinkojen suhteen kohtuullinen, mutta tämän vuoden aikana vahingot ovat lisääntyneet noin 50 prosenttia. Kaikki karhut eivät välttämättä ole kiinnostuneita tarhapesistä. Päätoiminen tarhaaja käy mehiläispesillä keskimäärin 10 vuorokauden välein, minä aikana karhu on voinut pahimmassa tapauksessa tuhota koko tarhan. Ihmisen toiminta voi lisätä vahinkoja Nykyisillä riistakameroilla saa kelpo kuvia, ja riistaeläinten kuvaus näillä on yleistynyt. Karhuja houkutellaan kuvauspaikalle mitä moninaisimmilla houkuttimilla. Hunajan käyttö houkuttimena on melko yleistä, mutta ajattelematonta niillä alueilla, missä harjoitetaan myös mehiläistarhausta. Kuvauspaikoilla karhu voi mieltyä hunajaan ja kiinnostus kohdistuu myös tarhattuja mehiläispesiä kohtaan. Kun mehiläistarhaaja havaitsee karhun aiheuttaneen vahinkoa mehiläistarhalla, hänen tulee viipymättä ottaa yhteyttä kunnan maaseutuviranomaiseen. Maaseutuviranomaisen tulee ilmoittaa vahingosta ja sen arvioinnista riistanhoitoyhdistykselle, jonka edustajalla on mahdollisuus olla mukana vahinkoarviossa toteamassa vahingon aiheuttaja. Kunnan maaseutuviranomainen arvioi vahingon suuruuden ja auttaa tarhaajaa myös korvaushakemuksen täyttämisessä. Tarhaaja saa korvauksen karhun aiheuttamasta vahingosta maa- ja metsätalousministeriöstä, kun vahingon suuruus ylittää 170 euroa samalle hakijalle kalenterivuoden aikana. Korvaus maksetaan suurpetovahinkojen korvaukseen varatun talousarvion puitteissa. Mikäli korvauksia ei voida suorittaa talousarvion puitteissa täysimääräisesti, vähennetään jokaiselta korvaukseen oikeutetulta korvauksen määrää samassa suhteessa. Miten suojautua karhuvahingoilta Suomen riistakeskus on hankkinut maa- ja metsätalousministeriön myöntämällä erityisavustuksella sähköisiä suoja-aitoja mehiläistarhojen suojaukseen alueille, joilla karhuvahinkoja 62 l Metsästäjä 5 l 2014 Marja Komppa Kun vahinko sattuu Tarhaajaa voi kohdata lohduton näky, jos karhu on kerinnyt tuhota kaikki pesät.
• Ihmisravinnoksi käytettävät trikiinialttiit riistaeläimet tulisi aina tutkia trikiinin varalta. Reijo Kotilainen, riistasuunnittelija, Suomen riistakeskus Trikiinitutkimus luonnonvaraisille trikiinialttiille eläinlajeille Trikinella Trichinella-suvun loiset ovat pieniä sukkulamatoja. Aikuiset madot ovat suolistoloisia, toukkamuodot elävät ja kehittyvät tartuntakykyisiksi saman isäntäeläimen lihaksissa. Trikinellojen aiheuttamaa tautia kutsutaan trikinelloosiksi. Trikinelloja on olemassa useita lajeja, joista Euroopassa ja Suomessa esiintyy neljä. Kaikki lajit ovat ihmiselle tartunnallisia. Trikiinialttiit riistaeläimet Suomessa Eviran tekemässä tutkimuksessa (2000–2013) on lajeittain trikiinille altistuneiden eläinten prosentuaalinen osuus ilveksellä 46, sudella 34, supikoiralla 30, ketulla 20, näätäeläimillä 10, karhulla 7 ja villisialla 5. Myös hylkeet, mäyrä, majavat ja rämemajava luokitellaan trikiinialttiiksi lajeiksi. Trikiinitutkimus Jos karhujen, villisikojen, hylkeiden, ilvesten, mäyrien, majavien tai rämemajavien ruhoista saatavaa lihaa toimitetaan yleiseen kulutukseen, tulee niille tehdä lihantarkastus ja trikiinitutkimus. Trikiinitutkimus tulee tehdä myös silloin, jos edellä mainittujen eläinten ruhoa ei aiota toimittaa lihantarkastukseen, vaan ruho tai siitä saatavaa lihaa luovutetaan suoraan kuluttajalle. Myös yksinomaan metsästäjän ja hänen perheensä omaan käyttöön tuleville em. eläinlajien ruhoille suositellaan tehtäväksi trikiinitutkimus. Lihantarkastuksen yhteydessä trikiininäytteet ottaa yleensä virkaeläinlääkäri. Suoraan kuluttajalle toimitettavista tai omaan käyttöön tulevista ruhoista näytteet voi ottaa metsästäjä. Ruhon tai lihan luovutus on sallittua vasta kielteisen tutkimustuloksen varmistuttua. Mitä näytteeksi? Trikiinitutkimukseen näytteeksi otetaan kaksi vähintään 25 gramman lihasnäytettä, kumpikin eri näytteenottopaikasta. Karhun näytteenottopaikat ovat pallea, puremalihakset ja kieli, villisialla pallea, kieli tai etujalan lihakset ja hylkeellä pallea, kieli tai takajalan lihakset. Muilla eläinlajeilla näytteet otetaan poskilihaksista ja palleapilareista, ja jos näytteitä ei saada edellä mainituista paikoista, ne otetaan pallean kylki- tai rintaosista tai kieli- tai vatsalihaksista. Näytteet on lähetettävä viranomaisnäytteitä tutkimaan hyväksyttyyn laboratorioon tai kansalliseen vertailulaboratorioon tutkittavaksi trikiinin varalta. Trikiinitutkimukseen hyväksytyt laboratoriot löytyy Eviran sivuilta www.evira.fi ? Tietoa Evirasta ? esittely ? Toiminta ? Laboratoriotoiminta ? Eviran hyväksymät laboratoriot ? Hyväksytyt laboratoriot ? Trikiinitutkimukset. Trikinellatoukka kuolee kuumennettaessa Trikinellatoukka kuolee 70°C lämpötilassa. Kuumennettaessa tulee ottaa huomioon, että lihan sisälämpötilan tulee olla myös vähintään 70°C. Pakastusta ei suositella trikinellatoukan tuhoamiseen, sillä Suomessa tiedetään esiintyvän pakkasen kestävää trikinellalajia. Hävitä trikiinialttiiden luonnonvaraisten turkiseläinten ruhot hautaamalla Varsinkin Itä-Suomessa valtaosa supikoirista kantaa trikiiniloisia ja niitä esiintyy myös ketuissa ja näätäeläimissä. Näiden eläinten raatoja ei tule käyttää haaskoina, vaan ne tulee haudata riittävän syvälle, etteivät muut eläimet kaiva niitä ylös. Trikiini tarttuu kaikkiin lihaa syöviin nisäkkäisiin, ja esimerkiksi karhu voi saada trikiinin supikoiran raadosta, jolloin arvokas riistaeläin joudutaan hautaamaan. Peurajahti naisille Sastamalassa – osallistua voi mistä päin Suomea tahansa! Aika: 13.–14.12.2014 Hinta: 30 € / metsästyspäivä Hotellipaketti 12.–14.12. Ellivuoressa (sis. majoitus ja ruokailut): 125 € / hlö / 2 hh 175 € / hlö / 1 hh Jahti tapahtuu ryhminä eri seurojen alueilla. Kunkin seuran alueelle otetaan 15–20 henkilön jahtiryhmä. Maksimimäärä osallistujia jahteihin on 70–80 henkilöä. Jahti tapahtuu koirajahtina, aseena kivääri. Mukaan tarvitaan metsästyskortti, aseenkantolupa ja voimassaoleva ampumakoe. Lisätietoja viikonlopun ohjelmasta: www.ellivuori.fi ? Ellien peurajahti Pohjois-Savo Pohjois-Savon riistanhoitoyhdistysten metsästyksenjohtajakoulutukset Koulutukset alkavat klo 18.00 pois lukien Rautavaaran ja Varpaisjärven rhy:n tilaisuus, joka alkaa 19.00. 9.9. 10.9. 11.9. 16.9. 17.9. 18.9. 24.9. 25.9. Rautavaara, Varpaisjärvi Klo 19.00 Kunnan valtuustosali, Rautavaara Lapinlahti, Maaninka Siilinjärvi Koulukeskus, Koulutie 14, Maaninka Keitele Pielaveden Ns-talo, Säviänvanhatie 161, Pielavesi Rautalampi Suonenjoki Futuria, Jalkalantie 6, Suonenjoki Karttula, Kuopio Savonia, Sammakkolammentie 2, Kuopio Leppävirta Varkaus Kivelän koulu, Laivurintie 19, Leppävirta Iisalmi Kiuruvesi Kulttuuritalo, Lähteentie 10, Kiuruvesi Juankoski, Nilsiä Kaupungintalo, Juankoskentie 13, Juankoski Metsästäjä 5 l 2014 l 63
• Uutismakasiini Keskeinen metsotieto julkaistiin kirjana METSO METSO havumetsien lintu havumetsien lintu Metso, havumetsien lintu -kirjassa keskeinen tieto kanalintujemme kuninkaasta on kerätty yksiin kansiin. Odotettu tieto- ja kuvateos painottuu metson elinympäristön hoitoon. Tekijät toivovat, että kirja innostaa metsätalouden toimijoita ajattelemaan myös metson ja muun eläimistön viihtyvyyttä talousmetsissä. lll Kirja esittelee metsä- ja riista- alan asiantuntijoiden kertomana Suomen metsien ja metsokannan kehitystä pitkällä aikavälillä, edellytyksiä lajin sopeutumiselle talousmetsiin ja metson tulevaisuuden näkymiä. Metsästyskulttuurin muutosta ravinnon hankinnasta eettiseksi harrastukseksi pohditaan syvällisesti. Kirjan julkaisijana ovat Suomen riistakeskus ja Keski-Suomen Metsoparlamentti. Metsolla on pysyvät soidinpaikat, joten niiden säilyminen on lajille tärkeää. Metsometsien hoidon periaatteita käsitellään sekä maisematasolla että soidinkeskeisesti, ja jalkaudutaan metsurin kanssa taimikoille ja ensiharvennuksille. Teoksessa on kuvia yli kahdeltakymmeneltä kuvaajalta, joista tunnetuimpia ovat metsokuvaajinakin mainetta niittäneet Hannu Huttu ja Jorma Luhta. Suurin osa kuvista on aiemmin julkaisemattomia. Kirja soveltuu kaikille metsosta ja sen elinympäristöistä kiinnostuneille, mutta aivan erityisesti metsäammattilaisille, metsänomistajille ja metsästäjille. Kirjan toivotaankin innostavan metsätalouden toimijoita ajattelemaan myös metson ja muun eläimistön viihtyvyyttä talousmetsissä. Metso havumetsien lintu –kirja julkistettiin kesäkuussa kansainvälisillä Erämessuilla Riihimäellä. Kirja on tilattavissa Suomen riistakeskuksen verkkokaupasta http://kauppa.riista. fi/ sekä puhelimella 029 431 2111. hintaan 38 e + toimituskulut. Lisätietoa saa osoitteessa www.metsoparlamentti.fi Uusia riistanhoitoyhdistysten toiminnanohjaajia: KAAKKOIS-SUOMI Sippolan rhy, Kalle Kelkka, Kalevankatu 4 B 16, 45100 KOUVOLA, sippola@rhy.riista.fi, 0400 867 9547 UUSIMAA Ingå-Snappertuna jaktvårdsförening, Henrik Holmberg, Espingsvägen 89, 10270 Barösund, 0400 988 327, inga-snappertuna@rhy.riista.fi Kyrkslätt jaktvårdsförening, Peter Wollstén, Överbyvägen 404, 02400 Kyrkslätt peter.wollsten@kyrkslattjvf.fi, 044 723 3352 Pornaisten riistanhoitoyhdistys Janne Jokivuori, Pahnantie 57, 07190 Halkia pornainen@rhy.riista.fi, 050 336 6214 Nummi-Pusulan riistanhoitoyhdistys, Ville Saukkola, Koskikuja 8, 09810 Nummi, ville.saukkola@dnainternet.net , 050 336 0863 Espoo-Kauniaisten riistanhoitoyhdistys Fredrik Eklundh, Maulantie 2, 02820 Espoo, fredrik.eklundh@kolumbus.fi, 0500 604 291 64 l Metsästäjä 5 l 2014 Riistasaalis 2009–2013 2009 2010 2011 Jänikset Metsäjänis 201 300 159 200 182 300 Rusakko 88 600 89 000 71 700 Kani 3 900 1 200 1 200 Turkiseläimet Orava 6 300 5 300 4 300 Majavat 8 300 6 300 5 100 Piisami 8 200 5 900 3 600 Kettu 58 600 52 700 52 700 Supikoira 171 900 164 200 169 800 Kärppä 2 600 2 000 2 000 Minkki 59 800 54 200 48 600 Hilleri 1 200 600 300 Näätä 20 200 25 600 25 600 Mäyrä 9 800 14 000 12 400 Saukko 3 9 4 Hirvi ja muut sorkkaeläimet Hirvi 62 074 68 423 58 577 Valkohäntäpeura 25 694 25 455 21 555 Metsäpeura 40 43 48 Kuusipeura 150 128 77 Metsäkauris 3 724 3 487 2 737 Mufloni 10 13 24 Villisika 110 100 100 Suurpedot ja hylkeet*   Susi 28 10 25 Karhu 130 181 198 Ilves 298 370 401 Halli 475 349 290 Vesilinnut Metsähanhi 7 900 5 100 3 600 Merihanhi 9 700 8 900 5 500 Kanadanhanhi 7 000 6 200 8 500 Haapana 49 000 38 500 33 700 Tavi ja heinätavi 119 900 124 300 126 200 Sinisorsa 263 000 265 400 258 500 Jouhisorsa 7 900 7 200 6 300 Lapasorsa 4 400 4 000 3 500 Punasotka 900 900 400 Tukkasotka 6 300 1 400 2 500 Haahka 4 300 5 200 7 100 Alli 13 400 8 000 8 600 Telkkä 42 500 52 500 50 300 Tukkakoskelo 2 100 1 100 900 Isokoskelo 5 200 5 100 4 000 Metsäkanalinnut Pyy 59 700 92 100 117 400 Riekko 4 600 8 400 61 700 Teeri 101 100 170 600 242 900 Metso 21 400 35 100 73 100 Muut riistalinnut Peltopyy 5 900 5 000 3 500 Fasaani 50 500 35 600 43 900 Sepelkyyhky 232 900 232 100 239 800 Nokikana 300 600 700 Lehtokurppa 5 800 4 700 4 100 2012 2013 155 900 187 700 66 600 66 100 1 100 1 150 3 500 7 100 3 600 4 200 2 300 3 600 50 600 46 100 144 500 157 200 3 500 2 000 36 300 40 000 500 700 17 600 22 700 13 400 8 600 1 3 39 979 22 135 38 75 3 632 42 90 38 025 21 385 11 59 3 559 40 160 15 106 401 177 10 131 518 .. 3 900 3 300 7 700 4 900 3 200 7 800 35 100 35 500 94 100 124 000 241 600 282 400 2 400 4 800 2 400 3 600 500 600 4 400 3 400 1 100 4 300 11 700 19 400 44 300 41 600 1 400 300 3 700 1 700 75 100 75 500 21 800 27 900 183 600 202 200 36 300 50 600 1 600 2 300 34 200 22 100 220 500 260 800 400 800 3 100 3 700 *Saalis metsästyskauden aikana, alustava tieto vuodelta 2013 Riistasaaliin arvo 2013 Jänikset Majavat Hirvi Muut hirvieläimet Karhu Villisika Vesilinnut Metsäkanalinnut Muut riistalinnut Yhteensä Yksilöä 254 950 4 200 38 025 25 014 131 160 537 600 356 200 289 700 1000 kg 500 50 5 030 1 035 10 13 300 255 95 7 288 1000 € 7 600 200 35 200 6 200 300 130 6 000 7 600 1 600 64 830
• Metsäkanalintujen metsästysajat metsästysvuonna 1.8.2014–31.7.2015 Metso: Metso on rauhoitettu: Varsinais-Suomen maakunnassa sekä Uudenmaan maakunnassa, lukuun ottamatta Loviisan, Lapinjärven ja Myrskylän kuntia. Metson metsästysaika 10.–30.9.: Lapin maakuntaan kuuluvissa Enontekiön, Kittilän, Kolarin, Muonion ja Utsjoen kunnissa. Metson metsästysaika 10.9.–15.10.: Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa, Etelä-Karjalan maakuntaan kuuluvassa Parikkalan kunnassa, Etelä-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Evijärven ja Kauhavan kunnissa, Etelä-Savon maakuntaan kuuluvissa Enonkosken, Heinäveden, Joroisten, Pieksämäen ja Savonlinnan kunnissa, Keski-Suomen maakuntaan kuuluvissa Kinnulan, Pihtiputaan ja Viitasaaren kunnissa, Pohjois-Karjalan maakuntaan kuuluvissa Kiteen, Rääkkylän, Liperin ja Outokummun kunnissa sekä Pohjois-Savon maakunnassa lukuun ottamatta Kaavin, Kiuruveden, Rautavaaran, Sonkajärven ja Vieremän kuntia. Metson metsästysaika 10.9.–31.10.: Muualla maassa. (Siis myös Uudenmaan maakuntaan kuuluvissa Loviisan, Lapinjärven ja Myrskylän kunnissa ja Pohjois-Savon maakuntaan kuuluvissa Kaavin, Kiuruveden, Rautavaaran, Sonkajärven ja Vieremän kunnissa.) Teeri: Teeren metsästysaika 10.–30.9.: Etelä-Karjalan, Kymenlaakson ja Uudenmaan maakunnissa, sekä Lapin maakuntaan kuuluvissa Enontekiön, Kittilän, Kolarin, Muonion ja Utsjoen kunnissa. Teeren metsästysaika 10.9.–15.10.: Etelä-Savon maakunnassa, Keski-Suomen maakuntaan kuuluvissa Kannonkosken, Kinnulan, Kivijärven, Pihtiputaan ja Viitasaaren kunnissa sekä Pohjois-Savon maakunnassa lukuun ottamatta Kiuruveden, Rautavaaran, Sonkajärven ja Vieremän kuntia. Teeren metsästysaika 10.9.–31.10.: Muualla maassa. (Siis myös Pohjois-Savon maakuntaan kuuluvissa Kiuruveden, Rautavaaran, Sonkajärven ja Vieremän kunnissa). Pyy: Pyyn metsästysaika 10.–30.9.: Lapin maakuntaan kuuluvissa Enontekiön, Kittilän, Kolarin, Muonion ja Utsjoen kunnissa. Pyyn metsästysaika 10.9.–31.10.: Muualla maassa. Riekko: Riekon metsästysaika 10.–30.9.: Lapin maakuntaan kuuluvissa Kemin, Keminmaan, Sallan, Savukosken, Simon, Sodankylän, Ranuan, Tornion ja Tervolan kunnissa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Iin, Pudasjärven ja Taivalkosken kunnissa. Riekon metsästysaika 10.9.–31.3.: Lapin maakuntaan kuuluvissa Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa. Riekko on rauhoitettu: Muualla maassa. Kiiruna: Kiirunan metsästysaika 10.9.–31.3.: Lapin maakuntaan kuuluvissa Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa. Kiiruna on rauhoitettu: Muualla maassa. Tarkasta maakunta- ja kuntarajat Maanmittauslaitoksen verkkosivuilla olevasta kartasta: www.maanmittauslaitos.fi ? Kartat ? Karttatuotteet ? Digitaaliset kartat ? Tilaston pohjakartat Metsästysajat löytyvät karttapohjaisina riistakeskuksen nettisivulta osoitteessa www.riista.fi . Oranssia päälle hirvenpyyntiin!   lll Suomalaisessa hirven- metsästyksessä sattuu harrastajamäärään ja käytettyyn aikaan nähden erittäin vähän vahinkoja. Suuri syy siihen lienee se, että meillä seuruemetsästyksessä on vuosikymmenet käytetty punaisia tai oransseja huomioasusteita. Varusteista säädetään yksityiskohtaisesti metsästysasetuksen 22 §:ssä. Asetusmuutoksen myötä  käytettävien liivien, takkien ja lakkien osalta punainen väri jää nyt historiaan. Tulevana pyyntikautena hirven, valkohäntäpeuran, kuusipeuran ja metsäpeuran metsästykseen osallistuvien on käytettävä oranssinpunaista tai oranssia päähinettä tai päähineen suojusta ja ylävartalon peittävää vaatetta. Väriä on oltava vähintään kaksi kolmasosaa vaatteen ja päähineen näkyvästä pinta-alasta. Vaatimus ei koske metsästäjää, joka metsästää rakennelman suojasta kuten kyttäyskopista. Nuorisotoiminnan ABC -opas ilmestynyt   lll Suomen Metsästä- jäliitto julkaisi syyskuun alussa Nuorisotoiminnan ABC -oppaan. 96-sivuinen opas toimii apuna eränkäynnin, riistanhoidon ja metsästyksen opettamisessa lapsille ja nuorille. Se sisältää valmiita kokonaisuuksia, joista on helppo rakentaa ohjelma eräkerhoon ja -leirille. Tavoitteena on herättää lapsen ja nuoren kiinnostus eränkäyntiin, riistanhoitoon ja metsästykseen. Tekemällä oppimisen kautta opetetaan myös hyviä metsästäjätapoja ja luonnossa liikkumista. Opas on ladattavissa sähköisessä muodossa Suomen Metsästäjäliiton internetsivuilta metsastajaliitto.fi. Metsästäjä 5 l 2014 l 65
• Áigeguovdilis ságat sámegillii Ari Kontiainen & Laura Ticklén Divššo áššiidat vaikko meahcis lll Oma riista -bálvalus lea fuo??ohálddahusa elektronalaš áššiiddikšunbálvalus meahcásteaddjiide. Dat lea stuorra lávki ovddos guovlluid suopmelaš fuo??ohálddahusas – máhcahaga vuo?ul maid bures lihkosmuvvan. Dál mii vástidit muhtin dávjá jerrojuvvon gažaldagaide ja addit rávvagiid, mo oa??ot buoremus ávkki du iežat siidduin. 1. Sáhtángo registreret guoimmi dahje skihpára bá?kodovddaldagaiguin? It sáhte. Elektronalaš identifiserema dihte nuppi olbmo beales ii sáhte registreret. Bá?kodovddaldagaid dahje mobiilasihkkarastima vehkiin áššiiddikšunbálvalus máhttá ohcat álbmotregistaris du nama, riegádanáiggi ja oktavuohtadie?uid. Mii lea háliidan dahkat áššiid nu álkin go vejolaš: eat bivdde maidege die?uid, maid sáhttit oažžut eará registariin, dego álbmotregistaris ja meahcásteaddjiregistaris. Don dárbbašat lasihit dušše telefonnummira ja suollemassáni. E -poasta?ujuhus doaibmá du geavaheaddjidovddaldahkan. 2. Sáhttágo mu mánná oažžut Oma riista -dovddaldagaid? De sáhttá, dalán go son deavdá 15 jagi. Váidalahtti gal dan nuorabut eai sáhte geavahit Oma riista –áššiiddikšunbálvalusa danin, go bá?kkut eai mie?it dovddaldagaid eaige operáhtorat mie?it identifiserensihkarastinneavvuid vuollái 15-jahkása??aide. Elektronalaš identifiserema dihte fuo??ohálddahusasge eai sáhte lasihit geavaheddjiid. Oahpes ollesolmmoš sáhttá goittotge merket muitui máná goddin sállaša Oma riista –bálvalusa fuo??olokii (sg. riistaloki) vuordit dan go mánná rávásmuvvá (geah?a ?uokkis 11.). Muitui merkemis geavahuvvo meahcásteaddjinummir. 3. Sáhtángo dikšut áššiid maid sámegillii? Váidalahtti bálvalus lea dušše suoma- ja ruo?agillii. 66 l Metsästäjä 5 l 2014 4. Mu skihpáris eai leat velá dovddaldagat, sáhtángo almmuhit su sállašiid? Dá sáhtát. Sáhtát merket muitui fuo??osállaša fuo??olokis maid du skihpára nammii, jus die?át su meahcásteaddjinummira. Go son háhká dovddaldagaid, de sutnje merkejuvvon sálaš oaidno su iežas fuo??olokis. 5. Sáhttágo merket muitui má?ggaid fuo??olottiid seamma háve? It sáhte vel. Dál gánniha vel ?állit seamma šládjii gullevaš sálašeallimeriid alcces muitui ovdamearkka dihte fuo??oloki Govvádus –teakstagie??ái. 6. Mobiilaaplikašuvdna merkii sállaša goddinbáikin meahccestobu, gos leimmet. Sáhtángo sirdit sállaša rivttes báikái? De sáhtát. Mobiilaaplikašuvndna merke sállaša justa dohko, gos don dalle leat. Goddinbáikki sirdin ii vel mobiilaaplikašuvnnain lihkosmuva, muhto dihtoriin gal sáhtát álkit sirdit sállaša justa rivttes báikái. 7. Sáhtángo dahkat lágas geatnegahttojuvvon sálašalmmuhusa Oma riista -mobiilaaplikašuvnnain? Sáhtát merket sállaša mobiilaaplikašuvnnain iežat fuo??olokii, muhto lágas geatnegahttojuvvon almmuhusa deavdimii dárbbašat dihtora. Oma riista –siidduid eai leat velá dán ?áledettiin huksen doaibmat tableahttadihtoriid interneahttaprográmmaiguin. 8. Mas die?án ahte, leago mu sálašalmmuhus dohkkehuvvon? Lágas geatnegahttojuvvon sálašalmmuhusa ovdáneami sáhttá ?uovvut johtolat?uovggain, mat leat fuo??oloki bálddas: ruoksat = fuo??oalmmuhus dagakeahttá, fiskat = sálašalmmuhus gu??ojuvvon, ruoná = sálašalmmuhus dohkkehuvvon. Ruoksadis fiskadii sirdáseapmi gáibida sálašalmmuhusskovi deavdima ja sáddema. Fiskadis ruonái sirdáseapmi lea gitta fuo??oeiseválddi dárkkisteamis. Maiddái mobiilaaplikašuvdna ?ájeha sálašalmmuhusa dili.
• Milla Niemi Beatnagiid suodjaleapmi gumppiin – bargojoavku smiehttamin o??a rá?iid lll Gumppiid dagahan vahágat meahcástanbeatnagiidda leat okta dain stuorimus hehttehusain, man meahcásteaddji adnet gumppiid dagahit. Jahkása??at statistihkaide merkejuvvojit logit beatnagat, mat leat gártán gumppe njálbmái. Buhttejuvvon beatnagat leat goittotge dušše oasáš váttisvuo?as: logiduháhat bivdit, geat meahcástit gumppiin eallinguovlluin, leat fuolas ja ballet njealjejuolggat bivdoverddeset beales. Beanavahágat ja beatnagiid suodjalanvuogit leat earenoamáš áigeguovdila dál, go Suoma fuo??oguovddáš ja Fuo??oja guolledoaludutkanlágádus leat válmmaštallamin ovttasrá?iid o??a gumpenáli dikšunplána. Fáttá olis leage álggahuvvon uhca fidnu, man ulbmilin lea ?oaggit oktii dán rádjái ?oggon vásáhusaid ja oainnuid dain vahágiin, maid gumppet dagahit bivdobeatnagiidda. Dasa lassin ulbmilin lea gávdnat vugiid easttadit vahágiid. Ulbmil lea buvttadit konkrehtalaš idéaid das, mo suodjalit bivdobeatnagiid gumppiin ja seammás doaibmat šaldin fuo??okonsearna ja meahcásteddjiid gaskkas. Jus die?át vuogas vuogi easttadit gumpevahágiid dahje vuogi, man gánnihiv??e iskkadallat, muital dan birra! Sáhtát váldit oktavuo?a fidnu bargái (milla.niemi@rktl.fi; 050 4420 813). Prošeakta nohká golggotmánu loahpas, oktavuo?a gánniha váldit ma?imustá mánu álgogeah?en – ná jurdagiid oažžu sihkkarepmosit báhpára ala. Maria Nikunlaakso Maid rádjegozáhus bearráigeah??á meahcásteami lll Rádjegozáhus lea rádjeguovlluin dehálaš doaibmi meahcásteami Kainuu rádjegozáhusa arkiiva bearráigeah?us poliisa ja Meahcirá??ehusa bivdobearráigeah??iid lassin. Maid fuo??ogáhttenservviiguin barget ovttas bearráigeah?us, mii laktása meahcástangoartaáššiide. – Meahcásteami bearráigeah??u lea lunddolaš oassi rádjebearráigeah?u doppe, gos rádjefávttat johtet, muitala kapteaidna Petteri Seppänen. Son lea dutkamiid jo?iheaddji Kainuu rádjegozáhusas. Meahcástanbaji álggus maid rádjegozáhus bidjá eanet go dábálaš resurssaid meahcásteami bearráigeah??ui. Eiseválddiid resurssaid geavahit beaktilit dalle go rádjegozáhus, poliisa ja Meahcirá??ehus ordnejit oktasaš bearráigeah??ooperašuvnna. – Dalle rádjefávttat viiddidit doaibmaguovlluset rádjeguovlluin oarjelabbui siseatnamii, Seppänen muitala. Kainuu rádjegozáhus bearráigeah??á Kainuu ja Koilismaa guovlluin nuortarájá, man guhkkodat lea badjelaš 400 kilomehtera. Deaivvadettiin jerret ságaid Kainuu rádjegozáhusa doaibmaguovllus leat vihtta rádjestašuvnna. Gu?ege stašuvnnas vulget juohke beaivvi okta dahje moadde joavkku meahccái. Joavkui gullet 2-3 rádjefávtta. – Rádjeguovlluin, gos olbmot leat unnán, lea lunddolaš, ahte rádjefávttat háleštit meahcásteddjiiguin ja dárkkistit lobiid álot go deaivvadit, earret dalle jus bivdi lea oahpis ja su lobit leat gieskat dárkkistuvvon, Seppänen dadjá. Jahkása??at Kainuu rádjegozáhus dutká sullii vihttalot meahcástanrihkkosa ja -rihkkumuša. Dábálamos ovdadutkamii boahtán áššit leat eanalottiid báh?in geainnuid alde, ealgabivdorihkkumušat ja ráppiid geavaheapmi guovžabivddus. Dábálamosit olbmot sáhkohallet dakkár dáhpáhusain, mas meahcástanlobit eai leat ortnegis dahje bivdit eai leat geavahan lobálaš láttaid dahje juos leat fievrredan biillas suddjetkeahtes dahje láddejuvvon bissu. Maiddái beatnagiid luovusin doallamii leat muhtimin šaddan giddet fuomášumi. – Eanaš oassi meahcásteaddjiin goittotge ?uovvu lágaid, Seppänen dadjá. Danin go lágas lea mearriduvvon meahcásteami bearráigeah??u rádjegozáhusa bargguide, de maid rádjefávtta doaibmaváldi lea mearriduvvon lágas. ?ak?amánu álggu rájes sin doaibmaváldi lea measta seammá go poliisas. Metsästäjä 5 l 2014 l 67
• Sakari Lähteenmäki Piirros: Jouko Moisa l Repen ja Riinan Lintujen tunnistus Fasaani Teeri Harakka Metso Lapasorsa Joutsen Tavi Sepelkyyhky Tukkasotka 1. Yhdistä lintulajit oikeisiin kuviin. 2. Mitä lintulajia ei ole kuvassa? l Metsästäjä 5 l 2014 Riistaeläimiä ovat hirvi, metsäjänis, metsäkauris ja metso. 68 Oikeat vastaukset: 2. tavi, 3. joutsen ja harakka 3. Mitkä kaksi kuvan lintua eivät ole riistalintuja?
• Venäjänajok. pent. synt.3.7. I:MVA , kettu 1, jänis 1, e: jänis1 ja 2. Puh. 0500 377 210 Kaupantekoa Dreeverinarttu 8kk sekä 4-vuotias beaglenarttu hyvään kotiin. Puh. 0400 264 727 Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (43 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden, korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien. Käytä tekstauskirjaimia. Vuonna 2014 hinta on 20 euroa / rivi. Vähimmäiskoko on kaksi riviä. Ilmoitukset laskutetaan lehden ilmestyttyä. Ilmoitusta ei julkaista, mikäli ilmoittajalla on erääntyneitä laskuja. Ilmoitusaineisto, jossa on laskutusosoite, lähetetään osoitteeseen Metsästäjä-lehti/ilmoitukset Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki tai sähköpostilla marja.kraufvelin@riista.fi. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Otamme vastaan vain metsästyksen ja riistanhoidon aihepiiriin kuuluvia ilmoituksia. Metsästäjä nro 6/2014 ilmestyy 14.11.2014. Siihen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa viimeistään 10.10.2014. HUOM! Emme ota ilmoitusaineistoa vastaan puhelimitse. Beaglen pentuja ajavista vanhemmista. Isä kaksoisvalio. P. 040 584 3751 Patterdalenterrierin pentujen luovutus vko 41. Vanhemmat toimivia luolakoiria, e. Killerin Black Mississippi ja i. Oliver Viazanko. puh. 0500 646 524 Kk.mäyräkoiran pentuja ajavalinjaisista vanhemmista, i. KVA-A Utorax Angus, e. 2 x MÄAJ1 Bedlam Timmi Tilda. Pennuista od. erittäin metsästysintoisia, luovutusikäisiä puh. 040 547 6809 tai 044 750 3326 ilt Amerikankettukoiran urospentuja s. 13.5. puh. 041 464 4691 Venäjänajok. narttup. s. vko 22. Hyvät palkitut vanhemmat, sitkeitä, isä huippu ilves- ja kettukoira. p. 050 408 5927. Myydään Koira-, minkki-, loukku-, ym. verkkoja www.rautarantala.com / 09 876 5291 Järjestöt ja Yhdistykset Haluatko hyvän hirvikoiran? Suomen Harmaahirvikoirajärjestö-FJGK ry:n jalostusneuvojilta saat tietoa. Jämptit: Janne Rantanen 0400 267 098, Janne Romakkaniemi 050 365 9222 tai Keijo Vitri 0400 193 317. Harmaat norjanhirvikoirat: Marko Niemelä 045 131 6109 tai Jyrki Piispa 050 3304 647. Hällefors ja valkoinen ruotsinhirvikoira: Esa Tammenoksa 040 709 8928. Soita Marja-Helena ILvonen 050 572 7010. Internet www.shhj.info Laikoista kaaiken riistan koirista tietoja antaa Suomen laikajärjestö ry. Puheenjohtaja Jukka Tuikka puh. 044 360 3178 Hankkiessasi noutajaa metsästyskäyttöön ota yhteys Suomen Metsästysnoutajat ry:n pentuvälitykseen 0400 176 934. Jäsenasiat 0500 562 679. www.metsastysnoutajat.com Oletko hankkimassa mäyräkoiraa? Kattava tietopaketti ja Suomen Mäyräkoiraliiton pentuvälitys löytyy osoitteesta www.mayrakoiraliitto.fi. Liity samalla jäseneksi: jasenasiat@mayrakoiraliitto.fi Suomen Pystykorvajärjestön neuvojat auttavat pentujen valinnassa. Suomenpystykorva: Asko Ränkman 050 569 9221, Marja Kontas 040 543 8382, Juha Prinkkilä 050 563 5983. Karjalankarhukoira: Annamari Pirinen 040 828 1489, Jenni Suoknuuti 044 579 3546. Pohjanpystykorva: Eija Karppila 050 411 9928, Raija Tiilikainen 040 778 9900. Kysy samalla jäseneduista ja liity jäseneksi. Järjestön internetsivut: www.spj.fi. Esa Kemppainen, Mattilantie 56, Janakkala. Puh. 050 563 0169. www.trofeet.fi Raimo Lietsala, Orivesi. Lasisilmiä – täyttötarvikkeita. 040 558 4019, www.lietsala.net Antti Mäkilä, Tammela alan työt! puh. 0400 879 581 antti.makila@elaintentaytto.fi Alan työt. Seppo Malmi Jyväskylänseutu. Puh. 0500 627 346 Taxidermy Art, Markku Natri, Lapua. Puh. 06 438 8901, 0400 363 345. www.markkunatri.fi. Jari Niskanen, Laukaa puh. 0400 317 828, www.jariniskanen.net Taitoa ja kokemusta Trofe Art Jarno Raiski, Ähtäri 040 581 9624 www.trofeart.tk T:mi Eläinkonservaattori Teemu Salonen. www.elainkonservaattori.fi Inkoo. Puh. 050 563 7820 Erityisesti kalat, myös muut alan työt. Studio Antti Saraja Oy. Puh. 019 784 871 tai 0400 712 149. Preparoin linnut, nisäkkäät, teen myös trofeet. Pertti Siipola, Kilinkuja 10, 70780 Kuopio. Puh. 017 361 1073, 0400 177 588. Eero Suomus, Vihti Kaikki alan työt, puh. 0400 788 636 Suomen Eläintäyttämö, Uusimaa p.040 501 5166, Österberg. Koiria Eläintentäyttäjiä Jämtlanninpystykorvan pentuja KVA vanhemmista. Synt. 5.6.2014. Kaksi urosta ja kaksi narttua.Puh.040 8484269 Pasi Ahopelto 0400 567 078. www.lehonpaja.net Jämtlanninpystykorvan pentuja I: K&MVA E: KVA. p. 040 842 9689 Alf Cederlund, Pyhtää puh. 050 341 4947 Varhaiskypsiä luovtusikäisiä Jämtlanninpystykorvan pentuja Kva vanhemmista. Punasuon Kennel 050 461 8479 Markku Haapaniemi Teuva Puh. 0500 360 962. Vesa Kapanen Virrat Puh.0400 996 618. Kaikki alan työt, 20- vuoden kokemuksella Eläintentäytön huippulaatua. Suur riista Linnut, nisäkkäät, karhun lattiataljat, Afrikkalaiset yms  vaativat työt Sami Karppinen.juva puh. 050 383 4352 Luonnontieteellisen alan konservaattori 7/8 Suomenpystykorvan pentuja Synt. vko 33 Luov. vko 42-43 isä KVA puh 050 409 4888 Venäjänajok. narttup. s. vko 22. Hyvät palkitut vanhemmat, sitkeitä, isä huippu ilves- ja kettukoira. p. 050 408 5927. Venäjänajokoiran pentuja s.29.7. Itärajan Kennel puh. 05 548 5403. Minkki ja supikoira/kettuloukkuja. Erittäin tukevia ja toimintavarmoja. Soita ja kysy lisää tai katso netistä. www.granlunds.com. Granlundin Tarhatarvike 06 764 1033. Kanuloukun varmatoimiset laukaisulaitteet sekä kanuloukkuja, ym. Tutustu tuotteisiin www.ph-riista.fi / tai soittele 050 566 2691 Kanu-loukkuja + laukaisulaite Itse koottavia Hinta 165,- sis alv Edullinen Kaukokiito rahti Katso netistä www.westmenlind.fi Puh 040 129 0200 050 374 2562 Jalkanarut, raudat ja loukut pienpedoille, myös majavalle. Puh. 0400 181 498, Taisto Hietala, www.kesavaylan.net Finn 612SC Black +asepussi 950,Tikka T3 Lite SS 890,Tikka T3 Forest 950,Haenel SLB 2000+, cal 9,3x62 1095,Leupold VX-1 2-7x33 265,Leupold VX-1 3-9x40 315,Leupold VX-3 3,5-10x50 valolla 980,Meopta R1r 3-12x56RD 850,Kahles KX 3,5-10x50 valolla 995,Aimpoint 9000 L 399,Ahti Huvila Oy, 63800 Soini 06 528 1203. www.ahtihuvila.fi 31v. Rehtiä Asekauppaa!Mossber 12/76syn 360e,12/89 syn 440e Tikka T3, CZ, Yildiz, Baikal, Marlin Sasta Gorepuvut, Chiruca vaell. Kengät Ultrapoint GPS-tutkat, Garmin GPS. Anon Ase ja Tukku, Pudasjärvi 08 821 337, 0400 384 118, 0400 384 518 Posti, MH: Edullisesti ja Nopeasti! Käytetyt: laaja vaihtuva asevalikoima Uudet: Howa, GRS, Guerini, Docter, Leupold ym. www.euroase.fi 050 465 4695 Tikka T3 pakettitarjoukset kiikarilla alk.1099€ Sako A7.308 Burris Foux-X 3-12x56 paketti 1990€ Beretta,Benelli,Guerini, FC, CZ ja Howa ! Ylöjärven asetarvike Rantakiventie 7, Ylöjärvi P. 03 348 4004 www.asetarvike.fi Valmet kiskohaulikko 12/76. päällekkäispiiput, kantopussi ja patruunavyö. Hyvin vähän käytetty. h. 800,00. puh. 0400 478 198 Hirvikivääri¨308¨kiikarilla, kunto hyvä. Pienoiskivääri hp. yht. 500e. puh. 0400 255 092 Lataus-, ammunta- ja metsästystarvikkeet, optiikka ja koiratutkat edullisesti netistä www.asetarvike.com puh. 040 540 1182 Aseet, patr. + lataustarv.+ratalaitteet + kahvat puh. 019 782 307 www.mattikauppi.fi Aseita ja tarv. myynnissä, katso kuvat netistä. porinase.fi
• 1-os 290,2-os 370,(kuvassa) 2-os maxi 440,- Myydään kalustettu loma-asunto Kuusamosta hyvien riistamaiden ja kalavesien ääreltä. Edulliset käyttökustannukset. 60m2 / 59.000 €. P. 0400 455 999. Lämpöeristetyt koirankopit Myydään 44ha metsäpalsta, jossa laaja kumpu metsästysmökin paikaksi Valtion soratie 200m päässä palstasta.  Hp. 19 900 € Kaupan mukana kalastusoikeudet ja pääsy metsästysseuraan. Tutustu: www.prova.fi > Kuva-albumi > Metsäpalsta Saukkovuoma Lisäkysymykset ja tarjoukset! 0400 871 774 tai kimmo.vaarala@pp.inet.fi  TMI R.Kivineva 06-4534 333 (tilaa ilmainen esite) Myös iltaisin ja viikonloppuisin www.koirankoppi.fi Tasokas mökki MYYNTIIN/vuokralle vuodeksi Enontekiön riistamailta. 040 541 3249 Kuljetus järjestyy! Nahkasaapas, vuorittomia tai teddyvuorilla, vettä hylkivä nahka, öljynkestopohjalla 67€ koot 37-48, sama saapas Hinta myös 1/2 pitkällä varrella, saappaita myös kumiterällä. Korkealaatuinen. vahvarakenteinen, Boots, tylppäkärkinen, musta. 74€ koot 37-46 Hinta Maihari, vettä hylkivä nahka, öljynkestopohjalla, varren suussa lumilukko, kiinteä iltti, sisäreunassa vetoketju. Hinta 72€ koot 37-48 Saapas, "custom" tyylinen, vahva vettähylkivä nahka, pitävä pohja, kestävällä tekstiilivuorilla. Hinta koot 36-48 69€ Nahkasaapas, kosteutta kestävä nahka, teddykarva vuori, varrensuussa nauhakiristys, pitävä pohja Hinta koot 38-48 74€ Kiikarinjalka haulikkorihloihin. Uusi jalka jättää turhan irrotus ja kiinnitys vaiheen pois koska se ei peitä tähtäimiä, maalia eikä maastoa. Näin ollen ase on jatkuvasti tilanne valmis kaikkiin ammunta muotoihin. Puh. 017 824 123 tai 040 527 4440 Kauko Hämäläinen, Kihmulank. 11, 74130 Iisalmi. www.valiokoiravarusteet.fi kopit, tarhat, lämmittimet, tutkat, haukunrajoitinpannat, pihavahdit ym.tuotteet. Puh. 0500 176 596 Silentum ja Noise Stopper kiväärivaimentimet cal 22LR-50BMG. Valmistaja Suomen Jahtivaruste Ky, Hästöntie 432, 25500 Perniö puh. 0400 842 196 www.jahtivaruste.fi Asekaappi, kotimainen SIS 3492- hyv. sertifikaatti. Lisätiedot www.corrosafe.fi  Huollan jahtiradiot, koiratutkat RJAK, Pl 38, 44101 Äki ilt./vkl puh. 050 557 2000 Kertalaukeava 12/76 kal. vasenkätisen haulikko Etelä-Suomesta. p. 050 367 0363. VHF-puhelimet edullisesti ja luotettavasti alan liikkeestä. Akut, antennit, monofonit ym. Peltor kuulonsuojaimet, uudet ja käytetyt aseet. Metsästäjän erikoisliike Raimo Olkkonen Oy, Haapajärvi, puh. 08 761 831, 0400 296 517. www.raimoolkkonen.fi Ostamme karhunruhoja ja karhunlihaa, p. 040 731 5747/Elviira Mäenpää, A&S Ravintolat Helsinki. VHF-puhelimet, uusimmat mallit. Lafayette, Zodiac, Hunter, Rexon. Riistakamerat, kuulonsuojaimet. RitKos Oy, Mäntsälä 0400 203 398 www.ritkos.fi Turkisnahkojen muokkaus. Kiikalan Raktur Oy, Takamaantie 10 25390 KIIKALA. Ahola 02 7287503, 050 462 5938 VHF-puhelimet ja tarvikkeet,myös ajoneuvoon. Puh. 040 764 7495 www.ulapuhelimet.fi Kotimaiset sarkapuvut, peltipaidat ja muut varusteet www.tuntsa.fi. Myös uusihirviliivi. 040 522 3480 Stick-On Oy Houkutuspillit ja hajusteet maan laajimmasta valikoimasta, suoraan maahantuojalta. puh. 0400 835 511 WWW.HOUKUTUSPILLIT.NET Kotimaiset PURKINSULKIJAT suoraan valmistajalta. ERÄTAPIO OY P. 040 585 8133 www.eratapio.fi Puuru-hirvenvetolevyt, katso esittely puh 0400 368 144. Tehoa riistan käsittelyyn. Liha- luusaha KT400. Ammattilaisen peli. Käytetty, mutta hyväkuntoinen. Kuluvat osat uusittu. Mukaan nippu uusia teriä, käämitty varamoottori, ym. Hp.1900.- Juha Viertorinta Joutseno. Puh. 0400 734 716 Fasaaneja istutuksiin ja koiran koulutukseen Taivalkoskella. p. 040 553 2706 l Metsästäjä 5 l 2014 Metsästäjä huomio: Hyrynsalmella nähtävänä metsästysmaja/vapaa-ajan asunto. Esittely: www.etuosi.com . Kohdenumero 958424. Tiedutelut Jukka Lauhanen puh. 045 151 6173 Suomen maaseutuvälitys OY LKV Ostetaan Puukonrakennustarvikkeita, www.brisa.fi puh. 06 729 0431 06 724 7815 Tehokas ALFA tai ULTRA-ALFA - kiväärin äänenvaimennin, alkaen 130 euroa, asennus 65 euroa teräs tai alum. runkoinen, ei hitsattu, halkaisija 50 mm, paino alkaen 210 g, Keveät piipun päälle menevät teleskooppiset mallit www.ouluntyostokeskus.com japanilaiset ja keskiaikaiset miekat puh. 08 311 3133, 040 508 5833 Lapin yhteismetsän osuuksia, metsätila Inarissa 62 ha + Inarin ym. osuuksia. Katso www.METSÄKAUPAT.fi Jouset ja tarvikkeet, vaimentimet, luolatutkat, loukut, riistakamerat, vacumipakkajat ja lihamyllyt, vaatteet, VHF-puhelimet, aseseppäpalvelut puh. 02 239 0930 WWW.ASEJAERA/FI MIDWAY SUOMI OYJo noin 100 000 tuotetta yli 300 valmistajalta! Jälleenlatausvälineet, luodit ja hylsyt. Kiikaritähtäimet, katselukiikarit, laserit. Jalustat, renkaat ja pikajalat kiikareille. Aseiden osat ja varusteet, mm. tukit, lippaat. Asesepän tarvikkeet ja työkalut, mm. kalvaimet. Luodinvalutarvikkeet, ammuntavarusteet jne. Puhelinmyynti ark. 12-17 puh. 09 512 2933 Kaikki tuotteet ja varastotilanne netissä www.midway.fi  70 Maisema ja puronvarsitontteja Tanhuassa alk. 5000 e, pääsee metsästysseuraan. Maisematontteja Vuotsossa ja Ivalossa alk. 5000 er. Savukoskella 2 x 20 ha erämaa palstaa h. 10.000 e toinen 15.000 e puh. 040 832 0190 Ostetaan supin, ketun ym. nahkoja myös hirven sarvia. R. Pentinmäki, Jäpintie 344 C, 60800 Ilmajoki. Puh. 050 554 6852. Työsuorituksia Aseiden korjaukset, varaosat, Apel kiikarinjalat Asekorjaamo K. Götsch puh. 040 581 3124. Aseseppä J. Immonen. Tukit ja muut asealan työt. Koivuniementie, Kuhmo, puh. 044 565 0257 Oulun Asepaja Ky. Kaikki asealan korjausmuutostyöt. Myyntimiehenkuja 6, 90420 Oulu. Puh. 08 311 6520, 0500 435 703. Suomen Asetekniikka. Asesepänliike Varkaudessa. puh. 0400 528 098. Asesepäntyöt, aseet, patruunat ja tarvikkeet. Ase ja Optiikkahuolto, Kasarminkatu 43 b , 87500 Kajaani, Puh. 08 613 0655, 040 535 4134 www.asehuolto.net Aseiden korjaukset ja huollot !Ylöjärven asetarvike puh. 040 718 8170 Asemekaanikko Etelä-Pohjanmaalla Asetekniikka K. Kapela, Korpuusentie 72, 60550 Nurmo. P. 050 524 1838. Ark. 9-18 Huollan jahtiradiot, koiratutkat… RJAK, Pl 38, 44101 ÄKI. Puh. 050 557 2000. Tracker ja Pointer-koiratutkahuolto Parkanon TV-EL Huolto, Peltokuja 6, 39700 Parkano. Puh. 03 448 1296. Optifocus Oy, Suomen kiikarihuolto, kiikaritähtäinten huollot ja korjaukset. Hirsimetsäntie 21, PL 12, 15101 Lahti. Puh. 0400 150 356. www.optifocus.fi. Metsästystä Hanhi ja kaikki suurriista EST/FIN, 050 520 6100, Elämäsi eräretket www.kauniskarjala.com Laadukkaat metsästysmatkat ympäri maailman! Euroopan ajojahdit: villisika,saksanhirvi ja metsäkauris. Afrikka: linnustus, tasankoriista ja Big-5. Argentiina:linnustus ja suurriista. Kanadan karhujahdit, sekä useita muita vaihtoehtoja. Tarkoin valitut ja testatut kohteet kilpailukykyisin hinnoin! B&R Hunting Oy p. 040 417 8807 tai 050 545 4865 www.brhunting.fi, info@brhunting.fi Karhun ja kanalintujen metsästystä Suomussalmella. p. 050 325 8966 www.erapalvelu.net Hyljejahdit perämerellä Seanature.net 0400 154 600 Hauholla fasaaninmetsästystä ja koirankoulutusmahd. sekä kasvatuslintujen myyntiä. Kysy ruokailu- ja majoituspalv. auvo.kokkala@aina.net. Ulla ja Auvo Kokkala 050 588 9593 Sorkkaeläin-ja sorsanmetsästystä Sauvossa. WWW.prohunting.fi/ 040 558 9012 pro.hunting@luukku.com Hirvi- ja villisikajahtia Virossa. Jahti koirilla ja tornista, hyvä alue. Mikko 040 465 1556 villisikajahdit@gmail.com www.villisikajahdit.fi Tule pienriistajahtiin keskisuomeen,jänis/ kanalinnut. Katso majoitus villipohjola/ raiski. Lisätiedot 040 564 7615/ savolko@live.com Metsästämään, kalastamaan, lomalle. Lapin luontoa. Suoraan mökin ovelta. Puh. 0400 789 005 Vuokralle tarjotaan ERÄ-KORPINEN: Metsästys-KalastusKesälomat www.erakorpinen.fi ; puh. 040 555 1394 Mökki P-Pohjanmaan Pyhäjärvellä. Metsästysalueita+kalastusmerkit sis. vuokraan. 0400 362 985 Metsästysmaja metsästysoikeudella Saarijärvellä. Myös mahdollisuus koirien koulutukseen. Yhteystiedot Mahlun Riistamiehet/Jaakko Ilvonen, 040 742 6787. VP:n keskellä, lähellä Varkautta mökki, savusauna, kota, vene yms. Puh. 050 559 8145. Lestijärvellä metsästys, kalastus, majoitus. www.lestipuu.fi 040 506 0340 Savukoski Lomajoosula tarjoaa majoitusta keskustassa ,kemijoen rannalla.hyvien metsästys ja kalastus alueiden keskellä! Lomajoosula@gmail.com Pentti Jokiperä 0400 622 559 Hirvi- ja villisikajahtia Itä-Virossa. Majoitus ensiluokkaisissa rivitalohuoneistoissa. Täysi ylöspito ja savusauna jahdin jälkeen. Voit ottaa mukaan ampumaasi riistaa eri korvausta vastaan. puh. 040 825 96 84. Sotkamossa metsästys – kalastuskesälomat. Valtionm. keskellä. Puh. 040 582 6397 Vuokrataan mökki Lapista vuosivuokralle, saat mökin täysin omaankäyttöösi. Vasta valmistunut, kalustettu, hyvä varustetaso mm. tv, psp. Hinta vain 4900e, mokki.lapista@posti24.fi
• Metsästäjä -lehti No. 5/2014 63. vuosikerta, Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Levikki on 303 241 kpl (LT 2009). Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 14.11.2014. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite: Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus, Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki. Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Kaupantekoa-palstalle: Marja Kraufvelin, puh. 029 431 2112 Muut ilmoitusasiat: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitusneuvosto: Reijo Orava (pj.), Aku Ahlholm, Klaus Ekman, Ilkka Eskola, Maria Nikunlaakso, Laura Ticklén, Ilkka Lampi, Erkki Kiukas, Vesa Ruusila, Marko Svensberg, Jouni Tanskanen, Petri Vartiainen. Osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri puh. 0303 9777, metsastaja.rekisteri@yap.fi Toimitus: Vastaava päätoimittaja: Reijo Orava Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Maria Nikunlaakso, puh. 029 431 2109, Laura Ticklén, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Ilkka Eskola, (Hansaprint Oy) Osoitteet Fantsintie 13-14, 00890 Helsinki Alueiden yhteystiedot www.riista.fi/yhteystiedot Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri puh. 0303 9777, metsastaja.rekisteri@yap.fi Varasto ja tilaukset Puh. 029 431 2111, marion.sundqvist@riista.fi www.riista.fi/tilaukset Kirjapaino: Hansaprint 2014/Met14_05 Kansikuva: Hannu Huttu ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakauslehtien liiton jäsen Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001, arkisin klo 9 – 15, asiakaspalvelu@riista.fi Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset 1. Muuttoilmoitus Postin tai maistraatin kautta Postin tai maistraatin kautta tehty virallinen muuttoilmoitus päivittyy myös Suomen riistakeskuksen metsästäjärekisteriin. Osoitteenmuutoksen Postille ja muuttoilmoituksen maistraatille voi tehdä yhdessä ja samassa palvelussa, joko a) sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi (24 h/vrk) verkkopankkitunnusten, henkilökortin tai Postin käyttäjätunnuksen avulla. Postin tunnus on maksuton. Sen saa postitoimipaikasta. b) soittamalla muuttopuhelimeen, puh. 02 95 535 535 (pvm/mpm). Myös jonotus on maksullista. Avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.00–16.00. Numerossa palvellaan suomen ja ruotsin kielellä. c) muuttoilmoituslomakkeella, jonka voi noutaa postista tai maistraatista. 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: Metsästäjä- tai Jägaren–lehden osoitetiedot päivittyvät postiin tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan metsästäjä rekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Jägaren-lehti samoin kuin metsästyskortti, toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. Metsästyskorttiin liittyvät epäselvät tapaukset: YAP Solutions Oy /Metsästäjärekisteri Puhelin 0303 9777 Puhelut lankaverkosta 0,0821 euroa/puhelu + 0,0320 e/min Puhelut matkaviestimistä 0,190 euroa/min. Puhelut ulkomailta ulkomaisen operaattorin asettama hinta. Telefax 09 794 031, e-mail: metsastaja.rekisteri@yap.fi 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: YAP Solutions Oy /Metsästäjärekisteri, PL 243, 01511 VANTAA Telefax 09 794 031 e-mail: metsastaja.rekisteri@yap.fi Yhteystietoja Maa- ja metsätalousministeriö PL 30, 00023 Valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 0295 160 01. www.mmm.fi Luonnon virkistyskäyttöyksikkö Käyntiosoite, Hallituskatu 3 A, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 Valtioneuvosto Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Riistantutkimus, PL 2, 00791 Helsinki, Käyntios.: Viikinkaari 4, puh. 0295 301 000. www.rktl.fi Metsähallitus PL 94 (Vernissakatu 4), 01301 Vantaa, Vaihde 0205 64 100 www.metsa.fi Metsähallituksen luvat Erälupien palvelunumero 020 692 424, www.eraluvat.fi Riistan tauti- ja kuolinsyyselvitykset Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA/ Tuotanto- ja villieläinterveyden tutkimusyksikkö, Elektroniikkatie 3, 90590 Oulu (käyntiosoite: Elektroniikkatie 5), puh. 029 530 4924. Eläinnäytteet osoitteella: EVIRA, Matkahuolto, Oulu. www.evira.fi Suomen Metsästäjäliitto Kinturinkuja 4, PL 91, 11101 Riihimäki. Puh. vaihde 010 8410 050 www.metsastajaliitto.fi Metsästäjä 5 l 2014 l 71
• HUIPPUTARJOUKSEMME Tarjous on voimassa 31.12.2014 saakka tai niin kauan kuin kampanjatuotteita riittää. Blaser R93 Professional Success - laatutietoiselle! • • • • • Blaser R93 & Leica Blaser R93 Professional Success .308Win Leica ERi 2,5-10x42, Blaser-pikajalla Blaser A-Tec -hiilikuituvaimennin Blaser-kuljetuslaukku Lapua® Naturalis .308Win, 20 kpl 4 890,00 € Nordic Distribution Oy Nordis PL 5, 62101 LAPUA www.nordis.fi • • • • • Blaser R93 & Aimpoint Micro H1 Blaser R93 Professional Success 9,3x62 Aimpoint Micro H1-punapistetähtäin, Blaser -pikajalalla Blaser A-Tec -hiilikuituvaimennin Blaser-kuljetuslaukku Lapua® Naturalis 9,3x62, 20 kpl 3 950,00 € Kysy kauppiaaltasi!