• Me tsästäjä 5 l 2015 Leikkaa talteen riistaonnettomuusmerkki Uusi suunta hirvikannan hoidolle Metsäkanalintujen metsästysajat
• 2 l Metsästäjä 5 l 2015 Metsästäjä -lehti Nro 5/2015 64. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 13.11.2015. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite : Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus : Vastaava päätoimittaja: Reijo Orava Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Henna Väyrynen, puh. 029 431 2121 Ulkoasu: Ilkka Eskola (Hansaprint Oy) Toimitusneuvosto : Klaus Ekman, Ilkka Eskola, Erkki Kiukas, Jouni Tanskanen, Annamari Alanne, Marko Svensberg, Petri Vartiainen ja Henna Väyrynen Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset-palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Osoitteenmuutokset Puh. 030 600 2301, metsastajarekisteri@innofactor.com Kirjapaino : Hansaprint 2015/Met15_05 Kansikuva : Hannu Huttu ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakauslehtien liiton jäsen Osoitteet Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001 arkisin klo 9 – 15 asiakaspalvelu@riista.fi Sompiontie 1, 00730 Helsinki Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri c/o GoExcellent Munkkiniemen puistotie 25 00330 Helsinki puh. 030 600 2301 faksi 030 600 2302 metsastajarekisteri@innofactor.com Verkkokauppa ja varasto Puh. 020 331 515 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Yhteystietoja 1. Muuttoilmoitus Postin tai maistraatin kautta Postin tai maistraatin kautta tehty virallinen muuttoilmoitus päivittyy myös Suomen riistakeskuksen metsästäjärekisteriin. Osoitteenmuutoksen Postille ja muuttoilmoituksen maistraatille voi tehdä yhdessä ja samassa palvelussa, joko a) sähköisessä asiointipalvelussa osoitteessa www.muuttoilmoitus.fi (24 h/vrk) verkkopankkitunnusten, henkilökortin tai Postin käyttäjätunnuksen avulla. Postin tunnus on maksuton. Sen saa postitoimipaikasta. b) soittamalla muuttopuhelimeen, puh. 02 95 535 535 (pvm/mpm). Myös jonotus on maksullista. Avoinna maanantaista perjantaihin klo 8.00–16.00. Numerossa palvellaan suomen ja ruotsin kielellä. c) muuttoilmoituslomakkeella, jonka voi noutaa postista tai maistraatista. 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: Metsästäjätai Jägaren–lehden osoitetiedot päivittyvät postiin tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan metsästäjäMetsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Maaja metsätalousministeriö PL 30, 00023 Valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 0295 160 01. www.mmm.fi Luonnon virkistyskäyttöyksikkö Käyntiosoite, Hallituskatu 3 A, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 Valtioneuvosto Metsähallitus PL 94 (Vernissakatu 4), 01301 Vantaa, Vaihde 0205 64 100 www.metsa.fi Metsähallituksen luvat Erälupien palvelunumero 020 692 424, www.eraluvat.fi Luonnonvarakeskus Viikinkaari 4, 00790 Helsinki, puh. 029 532 6000. www.luke.fi Riistan tautija kuolinsyyselvitykset Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA/ Tuotantoja villieläinterveyden tutkimusyksikkö, Elektroniikkatie 3, 90590 Oulu (käyntiosoite: Elektroniikkatie 5), puh. 029 530 4924. Eläinnäytteet osoitteella: EVIRA, Matkahuolto, Oulu. www.evira.fi Suomen Metsästäjäliitto Kinturinkuja 4, PL 91, 11101 Riihimäki. Puh. vaihde 010 8410 050 www.metsastajaliitto.fi rekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Jägaren-lehti samoin kuin metsästyskortti, toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä-lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri c/o GoExcellent Munkkiniemen puistotie 25 00330 Helsinki puh. 030 600 2301 fax. 030 600 2302 metsastajarekisteri@innofactor.com
• Metsästäjä 5 l 2015 l 3 Tässä numerossa l 5 l 2015 5 Pääkirjoitus: Arvoa hirvestä 7 Metsäkanalintujen metsästysajat 8 Metsäkanalintujen taantuma jatkui 10 Miltä näyttää tulevaisuuden hirvikanta? 12 Hirvikannan rakenne metsästyksen keskipisteenä 14 Uusia opaskirjoja hirvitalousalueiden hoitoon 15 Puheenjohtajan palsta: Uusi syksy, uudet haasteet 18 Hirvipolitiikassa ristiriitoja hallitaan 19 Hirvipolkujen salat auki 20 Torniturvallisuus on elintärkeää 22 Oma riista loikkaa seurojen metsästysmaille 24 Hirvimerkki!-hanke 26 Ota autoosi riistaonnettomuusmerkki 27 Riistaonnettomuusmerkki 29 Vainulla ja sinnikkyydellä oikeille jäljille 32 Juliste: Teeri 36 Riistatalous kansainvälistyy, osa 6: Suomessa keskitytään liikaa haittoihin 38 Riistataloudessa on mahdollisuuksia 40 Riistanhoidon vuosikello 42 Peltopyiden talviruokintapaikat rakennetaan nyt 44 Luo Oma riista -tunnus 46 Merilinnustus vaatii valmistautumista 48 Metsästysretken eväät 50 Aseet turvallisesti säilöön 52 Riistantutkimuksen historiaa, osa 5: Millenium mullisti tutkimuksen 56 Uutismakasiini 59 Lajiesittely: Haapana 60 Niksinurkka 61 Eräilmoitukset 62 Áigeguovdilis ságat sámegillii Seurapilotti käynnistyi elokuussa, s. 22 Er kk i Ka uppi Ohjeet ampumaaseiden säilyttämiseen, s. 50 Riistakolmiolaskentojen tulokset, s. 8 Ha n nu H ut tu Eväistä energiaa jahtireissulle, s. 48 Ee rik ki R und gr en
• KYSY PUKU JA OMA LT A SFC JÄ LEENMYY JÄ LT ÄSI!
• Metsästäjä 5 l 2015 l 5 Pääministeri Sipilän hallitusohjelmassa esitetään metsien ja vesien virkistyskäytön tuottamien hyvinvointivaikutusten ja liiketoimintamahdollisuuksien selvitystä. Riistataloudella on tässä runsaasti mahdollisuuksia sekä aineellisen että aineettoman hyvinvoinnin tuottajana. Riistatalous voisi monipuolistaa maaseudun elinkeinotoimintaa ja lisätä maaseudun elinvoimaisuutta. Suomi voisi olla luonnonolosuhteidensa puolesta riistatalouden suurmaa. Suhteellisen alhaiset riistakantamme mahdollistavat nyt kuitenkin vain omien metsästysseurojemme harrastusmuotoisen toiminnan. Elinkeinomuotoisesta riistataloudesta on tosin jo orastavia, rohkaisevia esimerkkejä. Mitä sitten pitäisi tehdä, että riistataloudesta tulisi biotalouden merkittävä osa ja että se toteuttaisi hallitusohjelman tavoitteita tuottamalla hyvinvointia kansalaisille ja elinkeinotoiminnan mahdollisuuksia yrittäjille? Jyväskylän ammattikorkeakoulussa on tehty selvitys riistatalouden mahdollisuudesta tuottaa ammattimaista liiketoimintaa. Alan yrittäjät ovat tuossa yhteydessä tehneet kuvitteellisen laskelman, että Keski-Suomen riistakeskusalueen hirvikantaa nostettaisiin yhdellä hirvellä 1000 hehtaaria kohti ja että sen tuottamasta lisämetsästysmahdollisuudesta neljännes hyödynnettäisiin eräpalveluina jo toimivan liiketoimintamallin mukaan. Laskelman lopputulos oli, että tuo toiminta tuottaisi alueelle 3–4 miljoonaa euroa. Miksi tuollainen visio ei sitten voi toteutua? Suurin ja täysin oikeutettu syy on se, että maanomistajat eivät hyödy riistasta. Hirvikannan hoidon ja metsästysvuokrasopimusten tavoite on metsätalouden näkökulmasta hirven aiheuttamien vahinkojen minimointi. Ja vahingot ovat minimissä silloin, kun hirvikanta on mahdollisimman alhainen. Tilanne voisi muuttua, jos hirvi tuottaisi taloudellista hyötyä myös maanomistajalle. Korkeamman hirvikannan lisätuotto kattaisi kasvavia haittoja. Kun vuokraa maksetaan ja sen suuruus riippuisi riistakannan tuotosta, löytyisi haittojen ja hyötyjen optimitilanne. Tämän suuntaisia optimointilaskelmia ei ole meillä tehty. Ja syy on se, että laskelmassa tarvittava hyötynäkökulma puuttuu, kun maanomistajalle ei yleensä makseta reaalista vuokraa. Hirvi esiintyy vain vahinkokustannuksena metsätalouden kannattavuuslaskelmissa. Visioon Suomesta riistatalouden suurmaana liittyy monia hyötyjä: Lisätuottoa maanomistajille, elinkeinotoiminnan mahdollisuuksia eräpalveluyrittäjille, lisää erilaisia metsästysmahdollisuuksia kotija ulkomaisille metsästäjille ja laadukasta villilihaa kuluttajille. Kaikki tekijöitä, jotka lisäisivät riistatalouden ja metsästyksen arvoa, suosiota ja hyväksyttävyyttä. Nyt tarvittaisiinkin keskustelua riistatalouden potentiaalisesta hyödystä ja sen jaosta. Metsästysalueiden vuokra voisi olla sidottu riistan tuottoon. Taloudellisen hyödyn jaolle maanomistajan ja metsästystoimijan kesken pitäisi löytää moraalisesti oikeudenmukainen jakosuhde. Kysyntä ja tarjonta huolehtivat varmasti siitä, että mitään äkkimuutoksia maamme metsästysoloissa ei kuitenkaan tapahtuisi. Tiedän tätä kirjoittaessani, että sohaisen ampiaispesään. Aihe on tabu ja pahoittelen jo etukäteen, että monet pahoittavat mielensä. Ajatuksen tulevat kaatamaan nurin niin metsätalouden edunvalvojat kuin ampumaan alas metsästysseurojenkin edustajat. Suomi tarvitsee nyt kuitenkin uutta toimeliaisuutta. Hallitusohjelmamme peräänkuuluttaa sitä. Kaikkia mahdollisuuksia on uskallettava tarkastella ennakkoluulottomasti. Riista tuottaa hyvinvointia. Se voisi tuottaa sitä merkittävästi enemmänkin, sekä aineetonta että taloudellista. Arvoa hirvestä Reijo Orava Johtaja Suomen riistakeskus Pääkirjoitus
• HUIPPUMERKKIMME Lapua® ja Vihtavuori voittamattomat yhdessä! Nordic Distribution Oy Nordis PL 5, 62101 LAPUA www.nordis.fi Ostaessasi 500 kpl Lapua®-hylsyjä tai Lapua®-luoteja, saat 25 € erikoisalennuksen kilosta Vihtavuori Premium -jälleenlatausruutia. N100 Vihtavuori -ruudit, 79,00 € / 1,0 kg (svh. 104,00 €) N500 Vihtavuori -ruudit, 85,00 € / 1,0 kg (svh. 110,00 €) N300 Vihtavuori -ruudit, 47,50 € / 0,5 kg (svh. 60,00 €) N300 Vihtavuori -ruudit, 149,00 € / 2,0 kg (svh. 199,00 €) Lisätietoja asiantuntevalta kauppiaaltasi! Nordis Oy Lapua ja Vihtavuori Metsästäjä nro 5 2015.indd 1 15.7.2015 10:42:00
• Metsästäjä 5 l 2015 l 7 Metsäkanalintujen metsästysajat metsästysvuonna 1.8.2015–31.7.2016 Pyy: Pyyn metsästysaika 10.–30.9.: Keski-Suomen maakunnassa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Alavieskan, Haapajärven, Kalajoen, Nivalan, Pyhäjärven, Reisjärven, Sievin ja Ylivieskan kunnissa. Pyyn metsästysaika 10.9.–15.10.: Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa, Etelä-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Isojoen, Jalasjärven, Karijoen ja Kauhavan kuntia sekä Pohjois-Savon maakunnassa lukuun ottamatta Rautavaaran, Sonkajärven ja Vieremän kuntia. Pyyn metsästysaika 10.9.–31.10.: Muualla maassa. Riekko: Riekon metsästysaika 10.–20.9.: Kainuun maakuntaan kuuluvassa Suomussalmen kunnassa, Lapin maakuntaan kuuluvassa Posion kunnassa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Kuusamon, Pudasjärven ja Taivalkosken kunnissa. Riekon metsästysaika 10.–30.9.: Lapin maakuntaan kuuluvissa Kittilän, Kolarin, Muonion ja Sodankylän kunnissa. Riekon metsästysaika 10.9.–31.3.: Lapin maakuntaan kuuluvissa Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa. Riekko on rauhoitettu: Muualla maassa. Kiiruna: Kiirunan metsästysaika 10.9.–31.3.: Lapin maakuntaan kuuluvissa Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa. Kiiruna on rauhoitettu: Muualla maassa. Tarkasta maakuntaja kuntarajat Maanmittauslaitoksen verkkosivuilla olevasta kartasta: www.maanmittauslaitos.fi ? Kartat ? Karttatuotteet ? Digitaaliset kartat ? Tilaston pohjakartat Metso: Metso on rauhoitettu: Keski-Suomen maakuntaan kuuluvissa Kannonkosken, Kinnulan, Kivijärven, Pihtiputaan ja Viitasaaren kunnissa, Pohjois-Karjalan maakuntaan kuuluvissa Outokummun ja Polvijärven kunnissa, Pohjois-Savon maakunnassa lukuun ottamatta Rautavaaran, Sonkajärven ja Vieremän kuntia, Uudenmaan maakunnassa lukuun ottamatta Askolan, Lapinjärven, Loviisan, Myrskylän, Mäntsälän ja Pukkilan kuntia sekä Varsinais-Suomen maakunnassa. Metson metsästysaika 10.–30.9.: Lapin maakuntaan kuuluvissa Kemin, Keminmaan, Simon, Tervolan ja Tornion kunnissa, Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Alavieskan, Haapajärven, Kalajoen, Nivalan, Pyhäjärven, Reisjärven, Sievin ja Ylivieskan kunnissa sekä Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaan maakunnissa. Metson metsästysaika 10.9.–15.10.: Keski-Suomen maakunnassa lukuun ottamatta Kannonkosken, Kinnulan, Kivijärven, Pihtiputaan ja Viitasaaren kuntia sekä Etelä-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Isojoen, Jalasjärven, Karijoen ja Kauhajoen kuntia. Metson metsästysaika 10.9.–31.10.: Muualla maassa. Teeri: Teeren metsästysaika 10.9.–30.9.: Keski-Suomen maakunnassa sekä Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluvissa Alavieskan, Haapajärven, Kalajoen, Nivalan, Pyhäjärven, Reisjärven, Sievin ja Ylivieskan kunnissa. Teeren metsästysaika 10.9.–15.10.: Pohjanmaan ja Keski-Pohjanmaan maakunnissa, Etelä-Pohjanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Isojoen, Jalasjärven, Karijoen ja Kauhajoen kuntia, Satakunnan maakunnassa lukuun ottamatta Honkajoen, Jämijärven, Kankaanpään, Karvian, Merikarvian, Pomarkun, Porin ja Siikaisten kuntia, Pirkanmaan maakunnassa lukuun ottamatta Kihniön ja Parkanon kuntia, Etelä-Savon maakuntaan kuuluvissa Hirvensalmen, Kangasniemen, Mikkelin, Mäntyharjun, Pertunmaan ja Puumalan kunnissa, Päijät-Hämeen maakuntaan kuuluvissa Hartolan, Heinolan ja Sysmän kunnissa sekä Pohjois-Savon maakunnassa lukuun ottamatta Rautavaaran, Sonkajärven ja Vieremän kuntia. Teeren metsästysaika 10.9.–31.10.: Muualla maassa. Urosteeren talvimetsästys tammikuussa on kielletty koko maassa. Metsästysajat löytyvät karttapohjaisina Suomen riistakeskuksen nettisivuilta osoitteessa www.riista.fi. Yllä olevat karttakuvat sisältävät Maanmittauslaitoksen Kuntajako 1/2015 -aineistoa.
• 8 l Metsästäjä 5 l 2015 Pekka Helle & Katja Ikonen, Luonnonvarakeskus Metsäkanalintujen taantuma jatkui – viileä kesä aiheutti poikaskuolemia Riistakolmiolaskennat suoritettiin edellisvuotiseen tapaan heinä-elokuun vaihteessa. Suositelluimpana laskenta-aikana 25.7.–5.8. laskettiin 841 riistakolmiota, ja tulos antoi hyvät tiedot kanalintukannoista metsästysaika-asetuksen pohjaksi. Kaikkien metsäkanalintujen kannat heikkenivät viime vuodesta. Lintutiheydet pienenivät voimakkaammin EteläSuomessa kuin pohjoisessa. etsäkanalintujen kannat ovat heikentyneet jo kahden kolmen vuoden ajan. Teeri-, pyyja riekkokannat ovat alhaisempia kuin 10 vuoden aikana keskimäärin, kun taas metsokanta on sama kuin 10-vuotiskauden keskiarvo. Lintutiheydet ovat nyt noin 60 prosenttia viime aikojen huippuvuosista 2011–2013. Pitkällä aikavälillä kantojen koon vaihtelu on tyypillistä. Jaksoittainen vaihtelu luonnehti 1960–80-lukuja, mutta sen jälkeen säännönmukaisuus rikkoontui. Näyttää siltä, että syklisyys olisi palaamassa, ja nyt havaittu tasainen tiheyden lasku on siihen kuuluva piirre. Sateinen toukokuu oli varsinkin Suomen eteläja länsiosissa keskimääräistä kylmempi. Sama koleus jatkui kesäkuussa ja heinäkuun alussa, ja sademäärät olivat suuria. Jatkuva viileys ja sateisuus ovat varmasti aiheuttaneet poikaskuolemia. Havaintoja uusintapesinnästä Metsäkanalintujen pesimisen onnistumiseen vaikuttaa keskeisesti pesiin ja poikasiin kohdistuva pienpetojen saalistus. Tämän voimakkuus riippuu petojen sekä niiden ravinnon, erityisesti pienjyrsijöiden, määrästä. Luonnonvarakeskuksen (Luke) seurantatutkimuksen mukaan eteläisessä Suomessa myyräkannat romahtivat laajoilla alueilla viime talven aikana. Maassa pesiville linnuille, kuten metsäkanalinnuille, tilanne on huono, sillä pienpedot saalistavat linnunpoikasia muun ravinnon ollessa vähissä. Pohjois-SuoM Ta nj a H uu sk o nen
• Metsästäjä 5 l 2015 l 9 Kannat ovat heikentyneet jo kahden kolmen vuoden ajan. Metsäkanalintujen tiheys (yksilöitä metsämaan neliökilometrillä) ja poikasosuus (poikaslintujen prosenttiosuus kaikista havaituista yksilöistä) heinä–elokuussa 2015. Runsauden muutos edellisvuodesta ilmaistu plusja miinusmerkein: ± muutos < 15 % +ja – muutos 15–30 % ++ ja – – muutos > 30 %) Riekosta esitetään tiedot vain Pohjois-Suomeen, mistä aineistoa on riittävästi. Metso Teeri Pyy Riekko Lask ettuja k olmioit a Tihe ys (yk s./km²) Muut os % Poik asosuus % Tihe ys (yk s./km²) Muut os % Poik asosuus % Tihe ys (yk s./km²) Muut os % Poik asosuus % Tihe ys (yk s./km²) Muut os % Poik asosuus % Etelä-Häme 25 3,3 x 57 4,2 ? ? 27 9,5 ± 39 Etelä-Savo 69 3,1 ? 21 4,7 ? 37 6,8 ? 30 Kaakkois-Suomi 52 3,8 ± 26 5,7 xx 44 5,9 ± 34 Kainuu 82 4,6 ± 44 8,3 ? 54 5,2 ± 54 1,6 xx 56 Keski-Suomi 76 2,3 ? ? 19 5,9 ± 53 5,9 ± 38 Lappi 143 4,0 ± 32 2,7 ± 38 1,6 ± 44 1,5 ± 62 Oulu 131 3,2 ? 26 6,7 ? 40 2,6 ? ? 42 0,8 ± 42 Pohjanmaa 85 2,7 ± 34 6,1 ? 43 2,7 ? ? 26 Pohjois-Häme 32 2,9 ? 21 4,3 ? 38 7,8 ? 36 Pohjois-Karjala 81 4,0 ? 44 7,3 ? 42 6,8 ± 51 Pohjois-Savo 67 1,3 ? ? 10 6,9 ± 43 6,2 ? ? 42 Rannikko-Pohjanmaa 19 1,5 ? 40 5,8 ? 47 3,4 ? ? 49 Satakunta 57 3,5 ± 33 4,9 ? 39 6,9 ± 37 Uusimaa 20 3,3 x 57 4,9 ± 23 9,0 ± 38 Varsinais-Suomi 11 2,0 ? ? 15 5,1 ± 49 4,9 ? 38 Koko maa 950 3,3 ± 31 5,1 ? 41 4,4 ? 41 1,3 ± 53 Metso, pyy, teeri, riekko Yksilöä/km2 metsämaata Metsäkanalintujen kehitys vuosina 2006–2015 neljällä suuralueella Suomessa: Lappi LAPPI Oulu-Kainuu OUKA Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Keski-Suomi, Pohjanmaa, Rannikko-Pohjanmaa KESKI Kaakkois-Suomi, Etelä-Savo, Uusimaa, Etelä-Häme, Pohjois-Häme, Satakunta, Varsinais-Suomi ETELÄ 14 12 10 8 6 4 2 Metso Pyy Teeri Riekko 5 4 3 2 1 20 18 16 14 12 10 8 6 4 2 7 6 5 4 3 2 1 Yk silö 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2005 2007 2009 2011 2013 2015 } } messa myyräkannat olivat hyvin vahvat, ja linnunpoikaset menestyivät siellä paremmin. Kolmiolaskijoilta saatiin loppukesällä paljon havaintoja nuorista, kehittymättömistä poikaslinnuista merkkinä uusintapesimisestä. Onnistuessaankaan uusintapesueet eivät täysin korvaa ensipesintöjä, ja paikoin alhaiset poikasosuudet kuvastavat huomattaviakin munaja poikaskauden menetyksiä. Metsoja teerikanta pienenivät Metsokannan tiheys aleni viime vuodesta noin 15 prosenttia. Suuntaus oli sama valtaosassa Suomea, mutta Lapissa, Kainuussa ja osassa eteläisintä Suomea tiheys jopa kasvoi hieman. Korkeimmat metsotiheydet havaittiin Kainuussa, Kaakkois-Suomessa ja Etelä-Savossa. Jyrkimmin metsokanta pieneni Keski-Suomessa, Pohjois-Savossa ja PohjoisKarjalassa. Myös teeren tiheys aleni vuodesta 2014 noin 15 prosenttia lähes koko maassa, eniten Lounais-Suomessa ja Oulun alueella. Teerikanta kasvoi Kaakkois-Suomessa. Tiheimmät teerikannat löydettiin Kainuusta, Pohjanmaalta sekä Pohjois-Karjalasta. Teeri selviytyi talvesta jonkin verran tavanomaista heikommin. Pyykanta pieneni, riekkokanta viime vuoden tasolla Pyytiheys pieneni noin 20 prosenttia lähes koko maassa. Aivan eteläisessä Suomessa kanta vahvistui hieman viime vuodesta. Kainuun ja Lapin tiheydet olivat ennallaan. Jyrkimmin pyytiheys pienentyi Oulun, Pohjanmaan ja Pohjois-Savon alueilla. Tiheimmät pyykannat olivat Uudellamaalla ja Hämeessä. Pyy lisääntyi ja selviytyi talvesta keskimääräisesti. Riekkokanta oli viime vuoden tasolla, mutta kuitenkin tuntuvasti alhaisempi kuin viimeisen 10 vuoden aikana keskimäärin. Kanta pieneni selvästi Oulun alueella. Kainuussa ja Lapissa muutosta viime vuoteen ei ollut. Riekko selviytyi talven yli hieman viime vuotta paremmin, mutta selviytyminen oli pitkäaikaista keskiarvoa alhaisempi. Poikasten osuus oli lähes tavanomaisella tasolla ja Lapissa jopa hieman keskimääräistä korkeampi. Ylä-Lapin osalta parempi käsitys saadaan koira-avusteisista laskennoista. Vapaaehtoiset laskivat metsäkanalintuja 25.7.–5.8. välisenä aikana 841 riistakolmiolla 8 000 kilometrin matkalta koko maassa. Tähän mennessä kolmioita on laskettu 950 kappaletta. Suurin osa laskentatuloksista palautettiin Luken riistakolmiot.fi-järjestelmän kautta. Luke hyödyntää aineistoa muun muassa kannanarvioinnissa ja monissa tutkimuksissa. Lisätietoja riistakolmiolaskennoista ja kesälaskentojen tulokset osoitteessa riistakolmiot.fi.
• 10 l Metsästäjä 5 l 2015 Miltä näyttää tulevaisuuden hirvikanta?
• Metsästäjä 5 l 2015 l 11 Hirvikantojen rakenteissa on suuria alueellisia eroja. Kantojen vinoutumat vaikuttavat aina hirvien kiimasta ja sen onnistumisesta saaliiden teuraspainoihin. Uudistettu hirvikannan hoitosuunnitelma antaakin metsästäjille enemmän vastuuta hirvikannan hyvinvoinnista. Hirvitalousalueiden keskinäinen yhteistyö ja suunnitelmallisuus ennen jahtia luovat hyvät puitteet hirvikantojen tasapainottamiselle.
• 12 l Metsästäjä 5 l 2015 Teksti ja kuvat: Mikael Wikström, Suomen riistakeskus Hirvikannan rakenne metsästyksen keskipisteenä Hirvikannan nykyinen rakenne eroaa monin tavoin ihannerakenteesta. Tämän takia hirvitalousalueiden tavoitteena onkin palauttaa kannan tasapaino. Jokaisella yksittäisellä hirvenmetsästäjällä on keskeinen asema tämän tavoitteen saavuttamisessa. iime vuosikymmenen hirvisaalistilastot osoittavat kaadettujen sonnien osuuden olleen monin paikoin suhteellisen suuri ja vasojen osuuden suhteellisen matala. Tämä on vuosien mittaan johtanut lehmäpainoitteiseen hirvikantaan, josta suuri osa on ollut nuoria eläimiä. Monin paikoin maata kannassa on kiima-ajan alkaessa ollut vain noin puoli sonnia jokaista lehmää kohti. Kiimaan osallistuneista aikuisista hirvistä jopa joka kolmas on ollut vain puolitoistavuotias. Yksi vuorokausi ratkaisee Hirvilehmät ovat tarkkoja valikoimaan täysikasvuisen ja vahvan sonnin vasojensa isäksi, jonka jälkeen ne haluavat paritella kaikessa rauhassa. Täysikasvuisten sonnien puute voi johtaa siihen, etteivät kaikki hirvilehmät hedelmöity sen vuorokauden aikana, jolloin niiden biologia mahdollistaa hedelmöittymisen. Tämä voi johtaa lehmillä uusintakiimaan noin kuukauden päästä. Mikäli ne eivät silloinkaan hedelmöity, ne voivat tulla jälleen kiimaan taas kuukauden kuluttua. Metsästyssaaliin tulisi koostua pääosin vasoista. Vasat tunnistaa lyhyestä ja kolmikulmaisesta päästä sekä tuuheasta karvasta ja pienestä ruhosta. V
• Metsästäjä 5 l 2015 l 13 tasapainoinen. Hyvinvoivassa hirvikannassa on suhteellisen vähän nuoria yksilöitä ja paljon täysikasvuisia eläimiä. Tällöin vain noin viidesosa aikuisista hirvistä on puolitoistavuotiaita kiiman aikana. Verotuksen suunnitteleminen ja toteuttaminen kannan rakenteen perusteella on erittäin tärkeää tasapainoisen hirvikannan ja sitä kautta myös luonnollisemman kiimakäyttäytymisen luomiseksi. Samalla nämä toimenpiteet tuottavat metsästäjille saaliita, joilla on suurempi teuraspaino ja komeampi sarvikruunu. Hirvilehmät ovat tarkkoja valikoimaan sonneja. Jokaisella kaadolla on väliä Metsästäjät ovat suurin hirvikannan kuolleisuuteen vaikuttava tekijä, joten heillä on myös mahdollisuus vaikuttaa kannan tiheyteen ja rakenteen kehittymiseen. Jokainen kaadettu ja kaatamatta jätetty hirvi vaikuttaa tulevaisuuden hirvikantaan. Yksittäiset metsästysseurat ja riistanhoitoyhdistykset ovat yleensä liian pieniä kyetäkseen yksin tasapainottamaan kantaa, koska hirvet liikkuvat usein laajoilla alueilla. Tämän takia tarvitaan hirvitalousalueiden keskinäistä toimivaa yhteistyötä. Hirvikannan hoitosuunnitelma keskittyy kannan rakenteeseen, ja keskeisenä hirvitalousyksikkönä toimiville hirvitalousalueille on kehitetty uusi kannanhoitojärjestelmä. Yleisesti ottaen hirvikannan rakennetta voidaan parantaa kaatamalla vähemmän sonneja ja enemmän vasoja. Erityisesti 2,5?5,5-vuotiaiden sonnien metsästyspainetta kannattaa vähentää, jotta yhä useammat nuoret sonnit saisivat mahdollisuuden kasvaa täysikasvuiseksi ( ?6,5 -vuotias), minkä jälkeen ne voidaan kaataa. Mikäli sonnien metsästyspainetta lasketaan, on tärkeää pitää huolta siitä, ettei kaadeta liian montaa tuottavaa lehmää. Seurauksena saattaisi olla lehmien keski-iän lasku, mikä puolestaan johtaisi alhaisempaan tuottavuuteen. Kaadettujen vasojen osuutta voidaan säätää siten, että jahdin päätyttyä noin viidesosa talvikannasta koostuu vasoista. Tämä voi monissa tapauksissa tarkoittaa, että noin 60 prosenttia metsästyssaaliista koostuu vasoista. Olosuhteet voivat vaihdella suurestikin eri puolilla maata myös vuodesta toiseen, mikä tulee ottaa huomioon kannanhoidossa. Täysikasvuiset sonnit tunnistaa massiivisesta ruhosta, joka voi näyttää nelikulmaiselta, sekä rotevasta niskasta ja täysin kehittyneestä sarvikruunusta. Riittävän monen nuoren sonnin tulisi antaa kasvaa teuraskypsäksi ennen niiden kaatamista. Hirvilehmät, jotka hedelmöittyvät vasta toisen tai kolmannen kiima-ajan jälkeen, synnyttävät vasansa kuukauden tai kaksi tavallista myöhemmin. Nämä vasat eivät ehdi hyötyä kevään korkealaatuisesta ravinnosta. Kaiken lisäksi vasoilla on yksi tai kaksi kuukautta vähemmän aikaa kerätä tarvittavaa ravintoa ennen syksyn tuloa. Myös metsästäjät kärsivät Hirvien lisääntymiseen liittyvät ongelmat näkyvät selvästi myös metsästyssaaliissa. Yhä useampien kaadettujen hirvenvasojen teuraspaino on 30?60 kiloa, koska ne ovat syntyneet tavallista myöhemmin. Kaadetuista sonneista yhä harvempi on 10?20-piikkisiä, sillä kannassa ei ole juurikaan täysikasvuisia sonneja. Hyvin toimivassa hirvikannassa on lähestulkoon yhtä paljon aikuisia sonneja ja lehmiä. Hirvet ovat evoluution myötä kehittyneet niin, että niiden käyttäytyminen esimerkiksi kiima-aikana toimii parhaiten kannan ollessa Hirvikannan rakennetta voi parantaa kaatamalla vähemmän sonneja ja enemmän vasoja.
• 14 l Metsästäjä 5 l 2015 Teksti ja kuvat: Mikael Wikström, Suomen riistakeskus Uusia opaskirjoja hirvitalousalueiden hoitoon Hirven kannanhoitojärjestelmää on tänä vuonna uudistettu, mikä merkitsee joitakin uusia tehtäviä kannanhoitoon osallistuville. Hirvenmetsästäjille on annettu aiempaa enemmän vastuuta hirvikannan hyvinvoinnista, mikä tarkoittaa samalla sitä, että metsästäjät tarvitsevat enemmän tietoa metsästyksen vaikutuksista hirvikantaan. Uudet opaskirjat on laadittu helpottamaan metsästäjien uusia tehtäviä. paskirjat sisältävät tässä vaiheessa kolme osaa, jotka kuuluvat ”Metsästyksenjohtajan perustaidot” -opassarjaan. Oppaat on tarkoitettu pääasiassa metsästyksenjohtajille, mutta ne soveltuvat hyvin kaikille hirvenmetsästyksestä kiinnostuneille. Kannanhoidon perustana oleva ”Hirven biologia” -opas muodostaa yhden osan kolmiosaisesta sarjasta. Oppaassa kuvaillaan muun muassa hirven lisääntymiskäyttäytymistä ja hirvikannan erilaisten tiheyksien ja rakenteiden vaikutusta kannan kehitykseen. Oppaassa kerrotaan uudesta kannanhoitojärjestelmästä ja siitä, mitkä tehtävät kuuluvat millekin tasolle tavoitteiden asettamisessa ja verotuksen suunnittelussa. Metsästyksenjohtajalla on koko prosessissa hyvin keskeinen rooli tavoitteiden saavuttamiseksi, joten yksi opas on omistettu juuri metsästyksen johtamiselle. Opaskirjat löytyvät Suomen Riistakeskuksen verkkosivuilta PDF-tiedostoina, ja ne voidaan myös tarvittaessa tulostaa vihkomuotoon. Niitä voidaan käyttää keskustelun pohja-aineistona esimerkiksi metsästysseurojen kokouksissa tai ennen metsästyksen aloittamista. Opaskirjat on laadittu suomeksi ja ruotsiksi. Suomen riistakeskus on tuottanut aineiston maaja metsätalousministeriön rahoittamana. Lisää opaskirjoja on tulossa muun muassa valkohäntäpeuran ja metsäkauriin biologiasta ja kannanhoidosta pääasiassa metsästyksenjohtajia varten. Oppaiden laadinnalla pyritään helpottamaan myös alueellisten riistaneuvostojen ja hirvitalousalueiden tehtäviä, sillä pitkäjänteisten tavoitteiden asettamisessa ja vuosittaisen verotuksen suunnittelussa tarvitaan kattavaa tietoa hirvikannan toiminnasta. Tässä sarjassa käsitellään muun muassa sitä, mikä on suurpetojen vaikutus saaliseläinkantaan, ja miten riistan tuottamaan hyötyyn ja haittaan voidaan vaikuttaa. O
• Metsästäjä 5 l 2015 l 15 Tauno Partanen Puheenjohtaja Suomen riistakeskus Puheenjohtajan palsta Kyyhkynmetsästäjät ovat jo tätä juttua kirjoitettaessa päässeet alkaneena metsästysvuonna tositoimiin. Viljojen puinnin viivästyminen koko maassa on tosin hankaloittanut jahdin onnistumista, ja saaliit ovat paikoin olleet aikaisempaa tiukemmassa. Vesilinnustus on niin ikään alkanut ja ainakin sen voi todeta, että vesilinnut eivät ole kärsineet alhaisesta vedenpinnasta missään päin maatamme. Ilmeisesti vesilintujen poikueet ovat onnistuneet kohtuullisen hyvin sateisesta ja viileästä kesäsäästä huolimatta. Metsäkanalintujen kolmiolaskennat on myös saatu tehtyä. Kolmioita saatiin laskettua kaikkiaan lähes tuhat, joten tiheysindeksin kehityksen pystyy toteamaan jo suhteellisen luotettavasti. Kuten olettaa saattoi, kesän sääolosuhteet ovat selkeästi vaikuttaneet heikentävästi poikueiden selviämiseen. Samoin edellinen talvi oli varsinkin teeren kannalta epäedullinen. Alueittaiset vaihtelut kanalintukannoissa näyttävät olevan jälleen varsin suuria. Hyvä mustikkasato tosin takaa poikuevaiheesta selvinneille hyvän ravintotilanteen syksyä ajatellen. Ministeriön asetus metsäkanalintujen metsästysajoista on parhaillaan lausuntokierroksella, ja rajoituksia on väistämättä tulossa tietyille alueille. Metson kohdalla jouduttaneen paikoin menemään jopa täysrauhoitukseen, kun kolmioiden tulokset näyttävät syvää aallonpohjaa. Syksyn lopulliset metsästysajat on annettu tässä lehdessä (s. 7). Tammikuinen teeren metsästys näyttää siirtyvän varmuudella taas vähintään vuodella eteenpäin. Sen sijaan riekon kohdalla tunturialueilla kanakoirien avulla tehtyjen linjalaskentojen tulokset osoittavat, että riekko on onnistunut erinomaisesti pesinnässään. Alustavat tulokset viittaavat siihen, että riekkokanta olisi reippaassa kasvussa viime vuoteen verrattuna. Ilmeisesti myös myyräkannan runsaus on merkittävästi vähentänyt petojen saalistuspainetta riekkopoikueisiin ja on siten edesauttanut kannan suotuisaa kehitystä. Kanakoirametsästäjille näyttäisi tilanteita olevan tarjolla tunturialueilla. Elokuun alussa voimaan tullut metsästyslain muutos tuo karhunmetsästäjille uusia haasteita. Karhunmetsästyksessä on kiellettyä käyttää haaskaa tai mitä tahansa ihmisen perustamaa houkutinta, joka perustuu hajuun tai karhun ravintoon, jos tarkoituksena on karhun houkuttelu sen avulla. Samaten karhua ei saa nurmipeltoa lukuun ottamatta ampua pellolta, jolta satoa ei ole korjattu. Toivottavasti lainmuutos selkeyttää karhunmetsästystä koskevia vaatimuksia. Samalla se tosin myös ankaroittaa kiellon rikkomisesta seuraavaa rangaistusseuraamusta ja mahdollistaa poliisiviranomaiselle laajemmat esitutkintakeinot. Karhuluvan saajia on informoitu lakimuutoksen vaikutuksista metsästykseen, mutta oletettavaa on, että viranomaisilla on karhujahdin jälkeen muutama lakimuutoksesta johtuva ennakkotapaus tutkittavanaan. Joulukuun alussa astuvat voimaan uudistetut aseja ampumaratalait. Muutokset koskettavat tavalla tai toisella jokaista metsästäjää. Lakiin sisältyy varsin merkittäviä muutoksia liittyen muun muassa aseiden säilyttämiseen kotona sekä metsästysmatkojen aikana autossa, kun auto jää vartiotta. Yli viiden aseen omistajia koskevalle turvakaappivaatimukselle on tosin sallittu viiden vuoden siirtymäaika. Ampuma-aseisiin liittyen jokaisen metsästäjän on myös syytä huomioida korkeimman hallinto-oikeuden kesäkuun lopussa antama päätös 30.6.2015/1872. Sen mukaan yksittäinen pahoinpitelyrikos muodosti lähtökohtaisesti riittävän perusteen ampuma-aseen hallussapitoluvan peruuttamiselle. Suosittelen tutustumaan tarkemmin päätökseen, koska tätä linjaa tullaan suurella todennäköisyydellä noudattamaan jatkossa vastaavantyyppisissä tapauksissa. Uusi syksy, uudet haasteet
• 18 l Metsästäjä 5 l 2015 Katri Puranen Ari Ko rk al a Hirvipolitiikassa ristiriitoja hallitaan Vaikka hirviä on Suomessa paljon ja vahinkoja tulee, hirvien kanssa on opittu toimimaan. Jere Niemisen tuore väitöskirja osoittaa, että hirvi on opettanut suomalaisille ristiriitojen hallintaa. irvi liikuttaa isoa määrää ihmisiä, kuvaa tutkija, maaja metsätaloustieteiden maisteri ja hallintotieteiden tohtori Jere Nieminen. Tämä ei liene uutinen, sillä 2000-luvun taitteessa Suomen hirvikannat ovat olleet tiheämpiä kuin koskaan aikaisemmin. Uusi ajatus sen sijaan on, että hyötynä ja haittana koettu eläin on opettanut nykysuomalaisille risteävien intressien sovittelua. – Suomalainen hirvipolitiikka toimii, tiivistää Nieminen. Hirveen kehräytyy erilaisia sävyjä: Tien yli pyyhkäisevä kruunupää pelottaa autoilijaa, eikä hirven vierailu männyntaimikossa ilahduta metsänomistajaa. Metsästäjille hirvi sen sijaan tarkoittaa paitsi lihaa, myös mielekästä tekemistä. Vaikka kokemukset ja näkemykset ovat ristiriidassa keskenään, eläin ei kuumenna tunteita. – Hirven kanssa toimimiseen on ehtinyt syntyä rutiineja. Suuren hirvikannan vuoksi erilaisia tilanteita on harjoiteltu, ja toistuvien kohtaamisten myötä hirvien kanssa on opittu toimimaan, Nieminen selittää. Hirvi muuttuu numeroiksi Varsinaiset kohtaamiset tapahtuvat liikenteessä, metsissä ja pelloilla, mutta hirven läsnäoloa hallitaan lainsäädännön ja tilastojen avulla. Vertailtavat numerot syntyvät vahingoista ja kannansäätelystä, kun seurantaja arviointilomakkeille kootut kaadot ja taimikkotuhot muuntuvat euroiksi. – Kohtaamisissa hirvi on toisinaan kivi kengässä ja kanto kaskessa, mutta kun se muuttuu numeroiksi ja euroiksi, se pelkistyy välittäjän rooliin. Karvat eivät tule mukaan politiikkaan, Nieminen toteaa. Hirvi on myös tuonut kokemusperäisen paikallistiedon toimivaksi osaksi byrokratiaa. Hirven hallinnointiin on tarjolla työkaluja, kuten seurantalomakkeita ja luokituksia. Jos jokin työkalu ei toimi, sen käyttöä sovelletaan paikallisesti. – Metsätalousinsinööri soveltaa taimikon arviointia, metsästäjät koiran käyttöä, kuvailee Nieminen. Hirvimiesten mukana liikkuessa Nieminen sai todeta, että metsästäjien asiantuntijuus on paikallistuntemusta, oman koiran tuntemusta ja aiempia kokemuksia siitä, missä hirviä on liikkunut. – Hallinto pyrkii siihen, että kaikki on säädeltyä. Kattavien sääntöjen laatiminen on mahdotonta, ehkä ei edes aina tarpeellistakaan. Hirven kohdalla homma toimii, koska käytänteissä on pientä joustoa, Nieminen kertoo. Hirvipolitiikan hiljaiset äänet Hirvipolitiikan konsensus ja toimivat käytänteet korostuvat, kun tilannetta vertaa petopolitiikkaan ja vaikkapa susien ympärillä käytävään keskusteluun. Näkemykset ovat hyvin kaukana toisistaan, eikä yleisesti hyväksyttyjä toimintatapoja tunnu löytyvän. Hirvipolitiikassakin on kuitenkin ääniä, jotka eivät vielä kuulu. Vakiintuneen hirvipolitiikan voisivat haastaa kysymykset hirven vaikutuksesta luonnon monimuotoisuuteen tai virkistyskäyttöön. Suoraan ihmiseen vaikuttaa hirvikärpänen, joka karkottaa marjastajia metsistä. Hirvikärpäset eivät ihmisten mielissä yhdisty hirvikantaan, eikä kysymys hirvestä metsälajiston muokkaajanakaan ole politisoitunut. Nähtäväksi jää, joustaako hirvipolitiikka edelleen ja opettaako hirvi tulevaisuudessa suomalaisia etsimään tapoja monimuotoisemmalle rinnakkaiselolle. Jere Niemisen väitöskirja ”Hirviä ja ihmisiä – Hirven yhteiskunnallisen läsnäolon hallinta 2000-luvun alussa” on luettavissa ja ladattavissa ilmaiseksi osoitteessa http: //tampub.uta.fi/handle/10024/97022 H – Hirven ja siihen liittyvien konfliktien hallinnointi on kirjanpitoa, tiivistää Jere Nieminen. Laskennallisesti hirvi aiheuttaa yhteiskunnalle vuosittain 130–175 miljoonan euron laskun. Tulomomentille puolestaan kertyvät pyyntiluvat, ja veroeuroja kerryttää metsästykseen liittyvä liiketoiminta. ”Karvat eivät tule mukaan politiikkaan. ”
• Metsästäjä 5 l 2015 l 19 Hia Sjöblom Ja nneTu o m as S ep pänen Hirvipolkujen salat auki Kymmenet riistakamerat tallentavat hirvipolkujen kulkijoita Kainuun metsissä noin sadan neliökilometrin tutkimusalueella. Lisää kameroita hankitaan ja tutkija Janne-Tuomas Seppänen kutsuu kaikki mukaan tekemään tiedettä. utkija ja intohimoinen metsästäjä Janne-Tuomas Seppänen aikoo selvittää hirvipolkujen salaisuudet. Miksi hirvet vuodesta toiseen astelevat samoja reittejä, vaikka metsää kulkemiseen on ympärillä mielin määrin? Kamerat kertovat, että näitä tallattuja polun pätkiä käyttävät myös monet muut nisäkkäät. Seppäsellä on monia avoimia kysymyksiä. — Miksi samat polut ovat suosittuja vuodesta ja sukupolvesta toiseen? Opettaako emä poikasilleen polkujen paikat vai johtuuko se kulttuuriperimästä? Ensimmäiset kamerat tutkimusta varten asennettiin maaliskuussa. Nyt ne kertovat, että samassa paikassa on kulkenut hirvien lisäksi ainakin ahma ja kettu. Metsä on täynnä kysymysmerkkejä Pitkässä tutkimushankkeessa on tarkoitus saada vastauksia avoimiin kysymyksiin. Seppäsen tutkimuksen etenemistä voi seurata verkossa, missä muun muassa kameroiden kuvat ovat näkyvissä. Seppänen ei ole yksin liikkeellä. Saarikylän Metsästäjät ovat olleet innokkaasti mukana esimerkiksi polkujen paikkojen löytämisessä. — Nyt pitäisi selvittää enemmän yksilöiden liikkumista ja sitä, miten tieto eläinten välillä siirtyy. Vastausten saaminen vie aikaa, Seppänen sanoo. Seppänen sai alkusysäyksen tutkimukseen sedältään Ale Seppäseltä, joka pitkään on kiertänyt tuttuja kainuulaismetsiä ja pohtinut metsien salaperäisten polunpätkien tarinaa. — Tietoa riittää kaiveltavaksi, ja siitä on apua myös riistan kannanhoidossa. Vastauksia haetaan vaikkapa siihen, mistä eläimet etsivät uusien polkujen paikat, ja miten se tapahtuu. Paikallisesti hirvien tiheys saattaa muuttua etäälläkin, kun jostain syystä tuttu polku on katkaistu. Kanta ei kuitenkaan välttämättä muutu, vaan reitti kenties vain vaihtuu. Hirvet ovat saattaneet myös hakea uusia reittejä siirtymiseen kesäja talvilaidunten välillä. Seppänen pohtii, miten polkujen ja niitä tallaavien eläinten käy, kun maastossa tapahtuu jotain radikaalia. Ison hakkuun jäljiltä maisema muuttuu ja polku saattaa kadota. — Olisi mielenkiintoista tietää, mihin kulkijat tekevät seuraavat polkunsa. Metsä on täynnä kysymysmerkkejä, joihin nyt haetaan vastauksia. Tutkija JanneTuomas Seppänen aikoo selvittää hirvipolkujen salaisuudet. Mukana maastossa ja metsällä Riistapirtin Gorba. Ylivuotinen hirvenvasa poseerasi tietämättään riistakameralle. T Kaikki mukaan tiedetalkoisiin lll Janne Seppänen haastaa kaikki mukaan avoimeen tieteen tekemiseen. Tutkimuksen verkkosivuilla voi ilmoittaa löytyneitä polkuja Kainuusta ja muualta Suomesta sekä keskustella aiheesta. — Joitakin vihjeitä on jo tullut. Etenkin koiran kanssa metsästäviltä olen saanut vinkkejä polkujen paikoista. Lähes kaikilla metsästäjillä on puhelimet ja paikantimet mukanaan, ja he myös käyttävät niitä, Janne Seppänen iloitsee ja suuntaa itsekin metsälle. Koneen Säätiö on myöntänyt tutkimusta varten apurahan FT JanneTuomas Seppäselle. Tutkimus tehdään yhteistyössä Luonnonja riistanhoitosäätiön projektijohtajan FT Heli Siitarin, Metsähallituksen erätalouspäällikön FT Jukka Bisin, ja Suomen Riistakeskuksen hirvieläinten hoidon asiantuntijan Mikael Wikströmin kanssa. Tutkimuksen verkkosivut: www.riistapolkuverkko.fi. Lisää tutkimuksesta Järki-hankkeen uutiskirjeestä: http://jarki.fi/fi/hirven-polut
• 20 l Metsästäjä 5 l 2015 Jouni Tanskanen, Suomen riistakeskus R eijo O ra va Torniturvallisuus on elintärkeää Hirvieläinten metsästys passitorneista on yleistä. Siitä huolimatta tornien turvallisuudesta puhutaan harvemmin, vaikka jokaisen torneissa metsästävän tulisi ottaa vastuu yhdessä käytettävistä torneista. ikäli onnettomuus sattuu, metsästäjävakuutus ei tätä korvaa ja seuraukset voivat olla vakavia. Torniturvallisuuden neljä peruspilaria ovat huolellinen sijoittaminen, materiaalien valinta, rakentaminen ja säännölliset tarkastukset. Metsästystornit ja muut vastaavat rakenteet alkoivat yleistyä Suomessa 1980-luvulla, jolloin kaadettavien eläinten ja jahtiin osallistuvien metsästäjien määrät alkoivat selvästi kasvaa. Pääasiassa torneista metsästetään hirvieläimiä, eli hirviä, peuroja ja kauriita. Valkohäntäpeuran myötä levisivät myös keskieurooppalaiseen väijymispyyntikulttuuriin kuuluvat passitornit maahamme. Korkealle paikalle matala torni Ei ole yhdentekevää, minne passitornit maastossa sijoitetaan, sillä hyvä näkyvyys on yksi tornien tärkeimmistä ominaisuuksista. Maastonmuotojen huomioiminen ja suunnitelmallinen sijoittaminen lisäävät passituksen turvallisuutta huomattavasti. Torneille sopiva korkeus on pari metriä. Sopivalle töyräälle tai mäen nyppylälle sijoitetun tornin ei tarvitse olla kovinkaan korkea. Kun tornit eivät ole liian korkeita, ne ovat helposti siirrettävissä uuteen paikkaan ympäröivän taimikon kasvaessa liian pitkäksi. Siirrettävyyttä helpottaa edelleen, jos kestopuuelementit kootaan ruuveilla. Hirvieläinten kyttäämiseen tarkoitettujen tornien rakentamissa erityishuomio tulee kiinnittää poikittaisten tikaspuiden, kaidepuiden ja pohjan kiinnittämiseen sekä niiden materiaaleihin. Tekemällä tikkaan runkopuuhun pienet loveukset ja käyttämällä askelmiksi kestopuuta tai riittävän vahvaa puutavaraa lisätään rakenteen turvallisuutta entisestään. Hyvä turvallisuutta lisäävä vinkki on kiinnittää passilavan lattiaan katiskaverkko, joka parantaa kengän pitoa syksyn jääkeleillä. Materiaali kestävää ja lahoamatonta Tornien rakenteista tai rakentamisesta ei ole olemassa yhtenäistä sääntelyä. TorniKaltevat tikkaat helpottavat torniin nousua Pieni loveaminen lisää askelman kestävyyttä M Hyvä näkyvyys on yksi tornien tärkeimmistä ominaisuuksista.
• Metsästäjä 5 l 2015 l 21 R eijo O ra va Annamari Alanne ”En enää pääse hiihtämään, ratsastamaan enkä laskemaan koskia” lll Syyskuussa 2014 Hannu S. Laine oli jahtitornissa, kun tapahtui jotain odottamatonta: Laine tippui neljän metrin korkeudesta selälleen maahan. Putoamisen seurauksena rintaja lannerangasta murtui kolme nikamaa, ja Laine istuu pyörätuolissa lopun ikäänsä. — Alaraajat ovat täysin halvaantuneet, samoin vatsalihakset ja alaselän lihakset. Ei varmaan ollut kaukana, että olisin muuttanut majani pysyvästi Hausjärven kirkkomaalle, Laine kertoo. Onnettomuudesta Laine ei muista mitään. — Viimeinen muistikuvani on, että istun kauniissa syysillassa tornissa. Seuraavaksi heräsin maasta ja totesin, etten pysty nousemaan ylös, eikä alakropassa ole tuntoa. Soitin kännykällä veljelleni, joka hälytti ambulanssin ja ohjasi ensihoitajat paikalle. Jälkeenpäin selvisi, että tornin istuimen kiinnitys petti, minkä seurauksena Laine putosi lattian ja kaiteen välisestä raosta maahan. Hän oli tarkistanut tornin itse pari kuukautta aiemmin ja todennut sen olevan kunnossa. Tornin runko oli teräsputkea, joka loi mielikuvan tornin kestävyydestä, jolloin muukin tarkistus jäi hyvin pintapuoliseksi. Järjestelmällisyys lisäisi turvallisuutta Hannu S. Laineen mielestä torniturvallisuudessa on paljon parannettavaa. Keskeisin ongelma on, että jahtitornien turvallisuutta ei ylipäätään mietitä. Laine uskoo, että järjestelmällisesti vuosittain yhdessä toisen metsästäjän kanssa tehtävät tarkistukset lisäisivät turvallisuutta ja edesauttaisivat puutteiden löytämistä ajoissa. Muuttuvat sääolosuhteet tulee niin ikään ottaa huomioon. — Torneja tarkistettaessa on valoisaa, ja vaatteet ovat kevyet. Talvella torniin kiivetessä kroppa on kylmästä ja runsaasta vaatetuksesta jäykkä, on hämärää ja portailla ja lavalla on lunta ja jäätä. Pitää miettiä, miten turvallisuus varmistetaan juuri näissä jälkimmäisissä olosuhteissa. Ennaltaehkäisyn lisäksi Laine heittää haasteen Suomen riistakeskukselle, jotta metsästäjille olisi alueittain tarjolla ensiapukoulutuksia odottamattoman varalle. Hän korostaa, että tällä hetkellä yksin liikkuvalle metsästäjälle taskussa oleva matkapuhelin on lähes ainoa turva onnettomuuden sattuessa. Laine harmittelee, että vakavan onnettomuuden seurauksena hän ei enää pääse hiihtämään, ratsastamaan tai laskemaan koskia. Hän kiittää kuitenkin modernia ja vammaisystävällistä metsästyslainsäädäntöä siitä, että on voinut onnettomuuden jälkeenkin jatkaa rakasta metsästysharrastustaan. — Ei halvaantuminen kuitenkaan mikään maailmanloppu ole. Hannu S. Laine on kokenut riistamies ja valtakunnallisen riistaneuvoston puheenjohtaja. Hänen ajatuksiaan riistataloudesta voi lukea laajemmin Laineen tähtäimessä -blogista: riista.fi/blogi. en rakennusaineena käytetään kuitenkin useimmiten puuta. Keväällä kaadetusta ja kuoritusta alikasvoskuusesta saa kestävää materiaalia passitornien nurkkapylväiksi ja askelmiksi. Tiivis ja hitaasti kasvanut puuaines kestää hyvin, kun se suojataan kosteudelta. Uusi puutavara kannattaa ennen rakenteen kokoamista harmaannuttaa ja suojata lahottavilta homeilta rautasulfidilla eli rautavihtrillillä ja käyttää naulaamiseen galvanoituja nauloja. Tornin jalat voidaan asentaa esimerkiksi kivien tai tiilien päälle ja näin estää maakosteuden lahottaminen. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää tulella hiiltämistä, jota aikoinaan on käytetty esimerkiksi aidanseipäiden kyllästämisessä. Keski-Euroopassa käytetään myös jalkoihin naulattuja pieniä suolataskuja, joista tornin jalkaa pitkin hiljalleen valuva suolaneste estää lahoamisen. Kädet vapaina kiivetessä Vaikka torni olisi tukeva ja turvallinen, pitää tietysti kiinnittää huomiota myös aseturvallisuuteen ja käyttäytymiseen torneissa. Passitorneille siirrytään aina aseet lataamattomina. Torniin kiivetessä on turvallisinta laittaa reppu ja ase selkään, näin molemmat kädet ovat käytössä kiipeämiseen. Vaihtoehtoisesti tavarat voi nostaa torniin nostonarulla. Ase ladataan vasta tornissa. Ennen jahdin alkamista on syytä selvittää, mitä metsästyksenjohtajan antamat turvalliset ampumasuunnat käytännössä tarkoittavat. Mahdolliset ampumatilanteet on hyvä pohtia etukäteen ja myös painaa mieleensä eläimen käyttäytyminen laukauksen jälkeen. Kun on tarkkaillut eläimen liikkeet kaadon jälkeen, ei tornista tarvitse kiirehtiä alas. Ase on aina syytä tyhjentää ennen tornista alas laskeutumista. Rakenteista ei ole olemassa yhtenäistä sääntelyä.
• 22 l Metsästäjä 5 l 2015 Teksti ja kuvat: Ari Kontiainen, Suomen riistakeskus loikkaa seurojen metsästysmaille Oma riista -palvelu on tarjonnut metsästysvuoden 2014–2015 aikana monia uusia toimintoja metsästäjälle ja luvansaajalle. Nyt on aika ottaa seuraava askel. Käynnistimme elokuussa 2015 seurapilotin, jossa noin kolmenkymmentä metsästysseuraa testaa uusia, nimenomaan metsästysseuroille ja -seurueille tarkoitettuja sähköisen asioinnin ominaisuuksia. iimeisen vuoden aikana metsästäjä on voinut helposti kirjata muistiin saaliita ja havaintoja, tehdä saalismerkinnöistä lakisääteisiä saalisilmoituksia ja hyödyntää sähköistä metsästyskorttiaan. Luvansaajan ilmoitusvelvoitetta on helpottanut kanssametsästäjien mahdollisuus esittää luvalle Seuran metsästysalueen määrittely tapahtuu valitsemalla kartalta kiinteistöjä tai niiden osia V saamiaan saaliita palvelussa. Yksi uusimpia aluevaltauksia sähköisessä asioinnissa on seurapilotti, joka on luotu metsästysseurojen ja -seurueiden tarpeisiin. Metsästysalueen määrittely helpottuu Palvelumme uusista toiminnoista merkittävin on se, että seuran yhteyshenkilö voi helposti määritellä ja ylläpitää tietoa seuran metsästysalueesta. Alue merkitään kartalle valitsemalla kiinteistöjä, palstoja tai niiden osia. Isonkin metsästysalueen määrittely käy näin nopeasti ja virheettömästi. Valintojen perusteella palvelu näyttää automaattisesti sekä kiinteistöluettelon että kunkin palstan ja koko alueen pinta-alan. Jokainen seuraan kuuluva henkilö näkee määrittelyn jälkeen Oma riista -palvelussa seuran ajantasaisen metsästysalueen kartan. Muutos on monessa seurassa toivottu. Suunnitelmissamme on käyttää määriteltyä metsästysaluetietoa jatkossa myös Oma riista -mobiilissa sekä pyyntija poikkeuslupien haussa. Tämän riistanhoitomaksuvaroilla toteutetun ilmaisen palvelun lisäksi metsästysalueiden määrittelyyn ja ylläpitoon on tarjolla useita kaupallisia palveluita. Monista näistä on hyötyä vuokrasopimusten hallinnassa, mikäli ylläpidettäviä sopimuksia on paljon. Olemme toteuttaneet Oma riista -palveluun toiminnallisuuden, jonka avulla muista palveluista voidaan tuoda metsästysaluetietoja. Seura voi
• Metsästäjä 5 l 2015 l 23 halutessaan ylläpitää metsästysaluetietoja jossakin kaupallisessa palvelussa ja hyödyntää niitä Oma riista -palvelussa. Pilotin aikana toimintoa testataan ja myöhemmin tiedotetaan, mitkä kaupalliset palvelut on testattu yhteensopiviksi. Ajantasaista tietoa seuran jäsenille Jotta seuraan kuuluvat henkilöt pääsisivät näkemään metsästysaluetietoja, tulee seuran yhteyshenkilön lisätä nämä palveluun metsästyskortin numeron avulla. Koska kaikilla seuraan kuuluvilla ei välttämättä ole metsästyskorttia, voi heidät lisätä palveluun myöhemmin myös henkilötunnuksella. Henkilölle tämä lisääminen näkyy Omat tiedot -näkymässä kutsuna, joka pitää hyväksyä. Hyväksymisen jälkeen henkilö voi päättää, miten hänen yhteystietonsa näkyvät muille seuraan kuuluville henkilöille. Hän voi näyttää yhteystietonsa (osoite, puhelinnumero, sähköposti) kaikille seuraan kuuluville, vain seuran yhteyshenkilölle tai vain itselleen. Oletuksena on aina viimeinen vaihtoehto. Monet metsästysseurat keräävät metsästysvuosittaista saalistilastoa, jonka tuottaminen teettää seuran sihteerillä paljon työtä. Seuran metsästysalueja henkilölistatiedon perusteella voimme automaattisesti tuottaa seuraan kuuluville henkilöille Saalistilasto kertoo seuran alueelta saadut eläinlajikohtaiset saalismäärät Henkilö näkee seuraan liittämiskutsun Omat tiedot -näkymässään Henkilö määrittelee, miten hänen yhteystietonsa näkyvät seuraan kuuluville ajantasaisen saalistilaston, mikäli henkilöt kirjaavat saaliinsa Oma riista -palveluun. Tilasto näyttää metsästysvuosittain eläinlajikohtaiset saalismäärät, jotka seuraan kuuluvat henkilöt ovat kirjanneet saaduksi seuran metsästysalueella. Saalistilastosta käy ilmi ainoastaan saaliiden lukumäärä seuran omalla alueella. Haluamme pitää käyttäjien riistalokin tiedot yksityisinä. Uusia ominaisuuksia tulossa Seurapilotti on ensimmäinen vaihe Oma riista -palvelun ominaisuuksissa, jotka hyödyttävät sekä seurojen vastuuhenkilöitä että jokaista seuraan kuuluvaa henkilöä. Seuraavassa numerossa kerromme enemmän Luonnonvarakeskuksen kanssa toteutettavasta hirvitietopilotista, jonka tavoitteena on digitalisoida hirvenmetsästyksen aikana tapahtuva tiedonkeruu. Tavoitteemme on päästä vähitellen eroon paperisista hirvihavaintokorteista, saalisilmoituslomakkeista ja metsästyksenjohtajailmoituksista. Sähköistämisen avulla voimme tuoda seuran näkyville hirvenmetsästyksen aikana tehtyjä ajantasaisia ennusteita, jotka perustuvat metsästyksen aikana palveluun kirjattuun tietoon. Edellä esitellyt seurapilotin ominaisuudet tulevat kaikkien seurojen ja seurueiden käyttöön heti, kun olemme saaneet vihreää valoa pilottiin osallistuvilta seuroilta. Sitä odotellessa kannattaa luoda itselleen Oma riista -tunnus ja tutustua palvelun tämänhetkisiin ominaisuuksiin osoitteessa oma.riista.fi. www.lunarex.fi Näkymätön mustasalama! Ohjaa kameraa PUHELIMELLASI! Kuvat PUHELIMEEN JA SÄHKÖPOSTIIN! GLX8 Download from Windows Phone Store nordhunter_metsastaja_no_5_lunarex_neljasosvaaka_082015.indd 1 25.8.2015 13.12
• 24 l Metsästäjä 5 l 2015 Kai Tikkunen Hirvimerkki!-hanke – tavoitteena vähentää hirvieläinonnettomuuksia Tätä näkyä autoilija ei halua eteensä. Tilannenopeuden valinnasta ja muista hirvieläinkolarin ehkäisemiskeinoista kerrotaan tarkemmin Hirvimerkki! -teemapäivänä. Onnettomuuksista valtaosa sattuu hämärässä tai pimeässä. Ha n nu H ut tu
• Metsästäjä 5 l 2015 l 25 Metsästäjäliiton ja Autokoululiiton vetämässä hankkeessa ovat mukana ST1/Shell HelmiSimpukka, V-Traffic (Mediamobile), Paikkatieto Online, Volvo Cars Finland, Liikenteen turvallisuusvirasto Trafi, Suomen riistakeskus ja Garmin. Metsästäjäliitto ja Autokoululiitto ovat käynnistäneet kampanjan hirvieläinonnettomuuksien vähentämiseksi. Tavoitteena on kouluttaa autoilijoita ennakoimaan hirvikolareita, kehittää uusia tapoja varoittaa riskialueista ja antaa toimintaohjeita kolarin sattuessa. iikenneviraston tilastojen mukaan vuonna 2013 maanteillämme tapahtui yhteensä 1 517 hirvieläinonnettomuutta, joiden laskennalliset kustannukset yhteiskunnalle olivat 53 miljoonaa euroa. Hirvieläinonnettomuuksia tapahtuu koko maassa, erityisesti vilkkailla kaksikaistaisilla pääteillä. Vaarallisin kausi ajoittuu syyskuusta joulukuuhun, ja onnettomuuksista valtaosa sattuu hämärässä tai pimeässä. Pimeinä vuodenaikoina teillä liikuttaessa korostuukin oikeaoppinen valojen käyttö, havainnointi sekä oikean tilannenopeuden valinta erityisesti hirvivaara-alueilla. Autokoulujen perusja syventävän vaiheen koulutuksissa pyritään Hirvimerkki!-hankkeen myötä havainnollistamaan näitä asioita entistäkin paremmin. Teknologia hirvikolareiden ehkäisyyn Hirvimerkki!-hankkeen aikana aloitetaan uuden hirvieläinten liikkeistä varoittavan järjestelmän tuottaminen autoihin. Uutta teknologiaa hyödyntävää järjestelmää kehitetään hankkeessa mukana olevien tahojen kesken. Järjestelmän kehittämisessä hyödynnetään muun muassa usean vuoden ajalta kertyneitä kolaripaikkatietoja. Järjestelmän kehittäminen aloitettiin metsästyskauden 2015–2016 alussa Pohjois-Karjalassa, josta se laajentuu valtakunnalliseksi vuoden 2016 aikana. Järjestelmä varoittaa autoilijaa vain, jos on olemassa tieto hirvieläimestä tien lähettyvillä tai riski hirvieläimestä arvioidaan muuten erittäin korkeaksi. Teemapäivä syyskuussa Näkyvin osa hanketta on vuotuiseksi kaavailtu teemapäivä, joka tänä vuonna järjestetään lauantaina 19.9. klo 12.00–16.00. Hanke jalkautuu silloin 26:lle Shell HelmiSimpukka -asemalle ympäri Suomea. Päätapahtumapaikkana toimii Shell Liperi Ylämylly Pohjois-Karjalassa. Kullakin asemalla on Autokoululiiton jäsenkoulujen ajo-opettajia ja metsästäjiä muistuttamassa tielläliikkujia pimeän vuodenajan haasteista, kertomassa hirvieläinvahinkojen ennalta ehkäisemisestä sekä antamassa toimintaohjeita kolaritilanteisiin. Tapahtumassa esitellään myös, kuinka uusi varoitusjärjestelmä toimii auton navigointilaitteissa. Kunkin aseman 100 ensimmäistä vierasta saa mukaansa huomioliivipaketin, jossa on liivien lisäksi mukana riistaonnettomuusmerkki tarkan kolaripaikan merkitsemiseksi, ohjeistus vaaratilanteiden välttämiseksi ja toimintaohjeet kolaritilanteen sattuessa. Riistaonnettomuusmerkin voit leikata talteen autoosi seuraavalta aukeamalta. Hirvimerkki!-teemapäivät Päätapahtuma: Shell Liperi Ylämylly Muut paikkakunnat: Shell Aura, Shell Halikko, Shell Ii, Shell Iittala, Shell Jämsä, Shell Kalajoki, Shell Raasepori Karjaa, Shell Kempele Zeppelin, Shell Kokkola Vitsari, Shell Laitila, Shell Lapua Tamppari, Shell Lievestuore, Shell Muurame, Shell Mäntsälä P, Shell Parkano, Shell Pihtipudas, Shell Porvoo Kuninkaanportti, Shell Rovaniemi Teollisuustie, Shell Siilinjärvi, Shell Luumäki Pitkä-Shell, Shell Vantaa Ruskeasanta, Shell Äänekoski Hirvaskangas, Shell Ylöjärvi, HelmiSimpukka Hyrylä, Shell Turku Oriketo L Tilannenopeudella on väliä lll Riski kuolla ja loukkaantua hirvikolarissa kasvaa jyrkästi nopeuden noustessa. Vaaratilanteen sattuessa tilannenopeudella on suuri merkitys pysähtymismatkan kannalta. Nopeuden pudottaminen 100:sta 80 kilometriin tunnissa lyhentää jo merkittävästi paitsi jarrutusmatkaa myös reaktioviiveen aikana kuljettua matkaa. Jos reagoit metsästä äkisti ilmestyvään hirveen sekunnissa 80 kilometrin tuntinopeudessa, autosi liikkuu sen aikana 22 metriä. Satasen vauhdissa se liikkuisi jo 28 metriä. Hirvimerkki!-hankkeen aikana aloitetaan myös uuden, hirvieläinten liikkeistä varoittavan järjestelmän tuottaminen suoraan autoihin. M at ti S eimo la
• 26 l Metsästäjä 5 l 2015 Ota autoosi riistaonnettomuusmerkki Erkki Nyyssönen ja Reima Laaja, Suomen riistakeskus Leikkaa viereiseltä sivulta talteen riistaonnettomuusmerkki ja pidä sitä aina mukana autossasi. Merkki on tarkoitettu hirvieläinkolaripaikan merkitsemiseen ja helpottaa suurriistavirka-apua onnettomuuspaikan löytämisessä. Mikäli vaaraa ei ole, sillä voidaan myös merkitä villisikatai suurpeto-onnettomuuspaikka. että merkki voidaan havaita autolla ajettaessa. Jos ajat kolarin karhun tai villisian kanssa, älä nouse ulos autosta kolaripaikalla. Loukkaantunut karhu tai villisika on ihmiselle hengenvaarallinen. Jos autolla voi edelleen ajaa, etene parisataa metriä eteenpäin tietä ja merkitse paikka. Kun teet ilmoituksen, kerro poliisille, kuinka kaukana kolaripaikasta olet. Riistaonnettomuusmerkki asetetaan siihen kohtaan, missä onnettomuudessa kuollut eläin on tai mistä loukkaantunut eläin on kadonnut metsään. Ellei riistaonnettomuusmerkkiä ole käytettävissä, merkitään paikka vaikkapa muovikassilla tai jollakin muulla vastaavalla hyvin näkyvällä esineellä. Merkin voi myös tulostaa osoitteesta: riista.fi/riistatalous/ riistavahingot-ja-konfliktit/ Syksyn aikana merkkejä on tulossa jakoon myös huoltoasemille ja katsastuskonttoreille. Riistaonnettomuusmerkki taitetaan keskeltä, ja se kannattaa rei’ittää valmiiksi. Säilytä merkki muiden autossa säilytettävien dokumenttien kanssa ja varaa autoon kuminauhaa tai narua lipukkeen kiinnittämistä varten. irvieläin-, villisikatai suurpeto-onnettomuuden sattuessa varoita ensin muuta liikennettä, huolehdi loukkaantuneista ja ilmoita onnettomuudesta poliisille. Tämän jälkeen hirvieläinonnettomuuspaikka merkitään riistaonnettomuusmerkillä, joka sidotaan kolaripaikalla olevaan kaiteeseen, aurausmerkkiin, puun oksaan tai muuhun sopivaan paikkaan siten, H lll Suurriistavirka-apu (SRVA) on riistanhoitoyhdistysten ylläpitämä organisaatio, joka välittää poliisille metsästäjien virka-apua suurriistakonflikteissa. Hälytyksen saanut SRVA-yhteyshenkilö hälyttää kussakin tilanteessa tarvittavan valmiusryhmän (jäljestystai karkoituspartio) paikalle. Onnettomuuspaikan merkitseminen yhdessä hyvän paikkakuvauksen kanssa edesauttaa tehokasta jälkiselvitystyötä. Näin SRVA -toimijat voivat löytää loukkaantuneen eläimen ajoissa ja lyhentää sen kärsimyksiä. Se ei tee kompromisseja. Sille mikään etäisyys ei ole liian pitkä. SWAROVSKI OPTIK on määritellyt X5/X5i -tähtäinkiikarien tarkkuuden uudelleen. Koe äärimmäinen elämys pitkän matkan ammunnan asiantuntijan kanssa. Laukaus laukaukselta ehdottoman luotettavasti. SEE THE UNSEEN WWW.SWAROVSKIOPTIK.COM TUOTTEISTAMME SAAT TIETOA ASIANTUNTEVISTA JÄLLEENMYYNTILIIKKEISTÄ JA VERKKOSIVUSTOLTA WWW.SWAROVSKIOPTIK.COM X5/X5i PITKÄN MATKAN MESTARI LUE LISÄÄ X5/X5i:STÄ. H28_Metsas_185x133_FI.indd 1 19.08.15 07:22
• Metsästäjä 5 l 2015 l 27 • Kolarissa loukkaantunut eläin on arvaamaton. Loukkaantunutta eläintä ei saa jättää tielle kitumaan, mutta suuren eläimen mahdollinen lopettaminen on syytä jättää viranomaisten hoidettavaksi. Soita yleiseen hätänumeroon 112 ja ilmoita poliisille sitä kautta riistakolarista. Karhutai villisikakolarin sattuessa älä poistu autosta kolaripaikalla. Loukkaantunut suurpeto on ihmiselle vaarallinen. • Merkitse kolaripaikka. Karhuja villisikakolareissa 100 – 200 m onnettomuuspaikalta. VILTOLYCKA Ring 112 Gör hål här för fastet ANMÄLNINGSPLIKT ÅTGÄRDER VID OLYCKSPLATSEN MARKERING AV KOLLISIONSPLATSEN HJÄLPER UNDVIK EN VILTOLYCKA • Ring alltid till nödnumret 112 om du krockar med ett hjortdjur, stort rovdjur eller vildsvin. Utgående från meddelandet inleder polisen verksamheten jägarnas storviltsassistens (SRVA). SRVA tar hand om det döda djuret eller utreder det skadade djurets kondition. Ett skadat stort rovdjur eller vildsvin är farligt, avlägsna dig inte ur bilen förrän hjälp har anlänt. • Märk ut platsen för kollisionen med hjortdjuret, med det här markeringsmärket. Vid kollision med ett stort rovdjur eller vildsvin, vänta i bilen tills hjälp anlänt. • Varna övrig trafik, sätt ut varningstriangel • Ta hand om skadade • Ring 112, lyssna till de instruktioner du får • Meddela olycksplatsen så noggrant som möjligt. Ladda ner GPS positioneringstjänst på förhand till din smarttelefon. • Märk ut kollisionsplatsen med det här markeringsmärket • Genom att märka ut kollisionsplatsen hjälper du SRVA aktörerna att finna den rätta händelseplatsen och därmed minskar du det skadade djurets lidande. • på http://riista.fi/sv/vilthushallning/viltskador-och-konflikter/ sidorna finner du tilläggsuppgifter. • Sänk hastigheten på områden med fara för hjortdjur • Använd helljus så mycket som möjligt • Följ noggrant med vägens kantzoner och ställen, där trädbeståndet sträcker sig nära vägen • Var särskilt uppmärksam vid gryningen och kvällsskymningen • Väj undan bakom djur som dyker upp på vägen RIISTAONNETTOMUUS Soita 112 Tee reikä kiinnitysnauhalle ILMOITUSVELVOLLISUUS TOIMINTA ONNETTOMUUSPAIKALLA • Soita aina hätänumeroon 112, jos ajat kolarin hirvieläimen, suurpedon tai villisian kanssa. Ilmoituksen perusteella poliisi käynnistää metsästäjien suurriistavirka-apu (SRVA) -toiminnan. SRVA noutaa kuolleen eläimen tai selvittää loukkaantunen eläimen kunnon. Loukkaantunut suurpeto tai villisika on vaarallinen, älä poistu autosta ennen avun tuloa. • Merkitse hirvieläinkolaripaikka tällä merkillä. Suurpeto ja villisikakolareissa odota autossa avun tuloa. • Varoita muuta liikennettä, aseta varoituskolmio. • Huolehdi loukkaantuneista • Soita 112, kuuntele saamasi ohjeet • Ilmoita onnettomuuspaikka mahdollisimman tarkasti. Lataa ennakkoon älypuhelimeesi GPS paikannuspalvelu. • Merkitse kolaripaikka tällä merkillä. KOLARIPAIKAN MERKINTÄ AUTTAA • Kolaripaikan merkinnällä autat SRVA toimijoita löytämään oikean tapahtumapaikan ja vähennät näin loukkaantuneen eläimen kärsimyksiä. • http://riista.fi/riistatalous/riistavahingot-ja-konfliktit/ sivuilta löydät lisätietoja • Vähennä nopeutta hirvieläin vaara-alueella • Käytä mahdollisimman paljon kaukovaloja • Seuraa tarkasti tien reuna-alueita ja kohtia, joissa puusto ulottuu tien läheisyyteen • Ole erityisen tarkkaavainen aamuja iltahämärissä • Väistä tielle tulevaa eläintä takaa VÄLTÄ RIISTAONNETTOMUUS Ta ita ke ske ltä Vi k på m itten
• 28 l Metsästäjä 5 l 2015 • Kolarissa loukkaantunut eläin on arvaamaton. Loukkaantunutta eläintä ei saa jättää tielle kitumaan, mutta suuren eläimen mahdollinen lopettaminen on syytä jättää viranomaisten hoidettavaksi. Soita yleiseen hätänumeroon 112 ja ilmoita poliisille sitä kautta riistakolarista. Karhutai villisikakolarin sattuessa älä poistu autosta kolaripaikalla. Loukkaantunut suurpeto on ihmiselle vaarallinen. • Merkitse kolaripaikka. Karhuja villisikakolareissa 100 – 200 m onnettomuuspaikalta. GAME-INVOLVED COLLISION Call 112 Make a hole for fastening rope OBLIGATION TO REPORT WHAT TO DO AT THE ACCIDENT SITE MARKING THE ACCIDENT SITE HELPS THE OFFICIALS AVOID A GAME-INVOLVED COLLISION • Always call 112 if you are in a car collision with a deer animal, a large carnivore or a wild boar. Based on your report, the police activates the SRVA operation concerning official assistance in large game matters. SRVA retrieves the dead animal or determines the state of the injured animal. An injured large carnivore or wild boar is dangerous. Remain in the car and wait for help. • Mark the site of the deer collision with this mark. If you are in a car collision with a large carnivore or a wild boar, wait for help in the car. • Warn other road-users and put a warning triangle on the ground. • Take care of any injured persons. • Call 112 and listen to the instructions. • Report the location as precisely as possible. Download in advance a GPS positioning service into your smartphone. • Mark the accident site with this mark. • By marking the accident site you help the SRVA officials to find the right location. In this way you also help reduce the suffering of the injured animal. • http://riista.fi/riistatalous/riistavahingot-ja-konfliktit/ More information on the website. • Reduce your speed in a deer danger zone. • Use your long-distance lights as much as possible. • Watch closely the roadside areas and places where the trees extend close to the road. • Be particularly watchful when driving at dusk and dawn. • If an animal runs onto the road, try to dodge it from behind. • Kolarissa loukkaantunut eläin on arvaamaton. Loukkaantunutta eläintä ei saa jättää tielle kitumaan, mutta suuren eläimen mahdollinen lopettaminen on syytä jättää viranomaisten hoidettavaksi. Soita yleiseen hätänumeroon 112 ja ilmoita poliisille sitä kautta riistakolarista. Karhutai villisikakolarin sattuessa älä poistu autosta kolaripaikalla. Loukkaantunut suurpeto on ihmiselle vaarallinen. • Merkitse kolaripaikka. Karhuja villisikakolareissa 100 – 200 m onnettomuuspaikalta. ?????????? ?????? ? ?????? ????????? ??????? 112 ???????? ????????? ??? ?????????? ??????????? ???????? ? ?????????? ?????? ?? ????? ??????????? ?????? ??????????? ????? ???????????? ????????? ??????????? ? ????? ???????? • ? ?????? ???????????? ?????? ????????????????? ???????? ? ????? ????????: ?????, ??????? ????????, ??????? – ??????????? ?????? ??????? ????????? ?? ??????????? ?????? 112. ???? ????????? ? ???????????? ???????? ?????????? ??? ???????? ??????? ?? ???????? ?????? ? ?????? ? ???????? ?????? ????????? (??????????? SRVA), ? ???? ??????? ???????????? ????? ????????? ????????? ??? ????????? ????????? ???????? ?????????. ??????? ??????? ?????? ??? ????? ???????????? ?????????, ??????? ???????? ?????????? ?? ???????? ?????? ????????????. • ?????????? ????? ???????????? ? ????? ?????? ??????. ??? ???????????? ? ??????? ???????? ??? ??????? ?? ????????? ??????????, ????????? ???????? ??????. • ???????????? ?????????? ????????? ????????, ????????? ???????????????. • ??????? ?????? ????????????. • ??????? 112, ???????? ???????? • ???????? ????? ???????????? ??? ????? ??????, ??????? ??????? ? ????? ????????? ??????? ??????????? ?????????????? GPS. • ?????????? ????? ???????????? ?????? ??????. • ?????? ??????????? ????? ???????????? ??????? ?????????? ??????? ????? ????? ????????????, ??? ????? ???????? ????????? ???????? ?????????. • ???. ?????????? ??. ?? ?????? http://riista.fi/riistatalous/riistavahingot-ja-konfliktit/ • ?? ????????, ?????????? ????????????????? ??????, ???????? ???????? ???????? • ??? ????? ?????? ??????????? ??????? ?????? ??? • ??????????? ??????? ?? ????????? ??????, ??? ??? ??????? ??????????????? ?? ??????? • ?????? ???????? ?????????? ?? ???? ? ????? ?????? • ?????? ??????? ?????????? ?? ?????? ????????? ????????? ????? ?? ????????? Fol d her e ?? ?? ?? ? ?????
• Metsästäjä 5 l 2015 l 29 ShowHau -sarjan jaksot ja SRVA-videot voi katsoa ohjelman verkkosivuilla osoitteessa www.showhau.fi. Lisää tietoa suurriistavirka-avusta on srva.fi-osoitteessa. ShowHau-televisiosarja esittelee yhdessä Suomen riistakeskuksen kanssa suurriistavirka-avun ammattilaisia kautta maan. Jari Ylinen SRVA-koiralta vaaditaan paljon Vainulla ja sinnikkyydellä oikeille jäljille Vesilahtelainen Jyrki Savolainen ja hänen 5-vuotias labradorinnoutajansa Brandy ovat mukana vapaaehtoisuuteen perustuvassa ja tärkeässä suurriistavirka-aputoiminnassa (SRVA) Lempäälän riistanhoitoyhdistyksen alueella. Tarvittaessa he ovat valmiita lähtemään kauemmaksikin. Ismo P ak ar inen yrki Savolainen ja labradorinnoutaja Brandy ovat lyömätön pari. Brandylla on erinomainen kyky jäljittää haavoittunutta riistaa, ja Savolainen taas osaa tulkita koiransa käyttäytymistä. Parivaljakko on mukana vuosittain noin neljässäkymmenessä SRVA-tilanteessa, joissa he työskentelevät loukkaantuneen eläimen löytämiseksi ja sen kärsimysten lopettamiseksi. Brandyä käytetään pääasiassa kytkettynä, mutta sitä on käytetty menestyksekkäästi myös irtilaskettuna pysäyttävänä koirana. Sinnikkyys tuottaa tulosta Savolaisen ja Brandyn yhteistyö mitattiin syyskesällä 2015. Tuolloin tapahtui kolari, ja Viialan alueen SRVA-yhteyshenkilö Mika Järvelä kutsui Savolaisen koirineen peurakolaripaikalle. Kolariautosta oli etuvalo rikki ja tuulilasi säröillä, mutta paikalla ei ollut tippaakaan verta eikä ainuttakaan karvaa. Brandy merkkasi kuitenkin peuranjäljen välittömästi pientareelta. Savolainen tuntee koiransa ja tietää, milloin Brandy on päässyt jäljille. Savolainen ja Järvelä lähtivät Brandyn johdolla jäljittämään peuraa. Peura, jonka toinen takajalka J oli vahingoittunut niin pahasti, että se oli lähes kokonaan irronnut hieman sorkan yläpuolelta, saatiin jäljitettyä ja lopetettua. Brandy oli seurannut vahingoittuneen jalan aiheuttamaa maanmurtumaa ja siihen jäänyttä hajua. Alkumatka jäljestä mentiin jälkitarkasti maavainulla ja viimeinen sata metriä ilmavainun avulla. Brandyn toiminnan ja sinnikkyyden ansiosta peuran kärsimykset voitiin lopettaa. Ongelmanratkaisukyky ratkaisee Savolainen antaa kaiken kunnian Brandylle. — Ilman koiraa näistä hommista ei tulisi yhtään mitään. Brandyllä on metsästyskoirien jäljestämiskoeeli MEJÄ-tausta, ja se on Pohjoismaiden jäljestämisvalio. Sitä harjoitettiin pennusta asti seuraamaan verijälkiä, ja taitotason karttuessa matkan pituutta lisättiin. Ensimmäiset oikeat jäljitykset Brandy teki noin vuoden ikäisenä. — Jälkikoiralla pitää olla omaa ongelmanratkaisukykyä ja sinnikkyyttä. Harvassa ovat ne kerrat, jolloin ohjaaja pystyy koiraa auttamaan jäljen hukkuessa, Savolainen jatkaa. Savolainen kouluttaa Brandylle jo uutta SRVA-kaveria, sillä perheeseen on muuttanut uusi labradorinnoutaja, Darra. Savolaisen odotukset tulokkaasta ovat korkealla, ja Darra onkin jo päässyt eläimen verijäljelle ja raadolle opetusmielessä. Jyrki Savolaisen ShowHau SRVA-video katsottavissa kevään 2015 jaksossa nro 3. osoitteessa www.showhau.fi ja osoitteessa riista.fi/julkaisut/videot Jyrki Savolainen ja Brandy jäljittävät peuraa kolaripaikalla.
• 30 l Metsästäjä 5 l 2015 RAJOITETTUJA ERIÄ VAIN NOPEILLE! Kärkkäinen Ylivieska Ollilanojankatu 2, 84100 Ylivieska ? 010 430 3000 Aukioloajat: ma—pe 8.00—21.00, la 8.00—18.00, su 12.00—18.00 Kärkkäinen Lahti Pasaasi 2, Renkomäki, 15700 Lahti ? 010 430 3630 Aukioloajat: ma—pe 8.00—21.00, la 8.00—18.00, su 12.00—18.00 Kärkkäinen Oulu Alasintie 12, 90400 Oulu ? 010 430 3020 Aukioloajat: ma—pe 9.00—21.00, la 9.00—18.00, su 12.00—18.00 Kärkkäinen Ii Sorosentie 2, 91100 Ii ? 010 430 3820 Aukioloajat: ma—pe 9.00—21.00, la 9.00—18.00, su 12.00—18.00 Verkkokaupan asiakaspalvelu: ? 010 430 3030 (arkisin klo 8–16) KÄRKKÄISELTÄ EDULLISESTI KAIKKI METSÄSTÄJÄLLE METSÄSTYSTEKSTIILIT: Parhaat merkit metsälle! Sniper SAMETTITEERI Houkutin teeri. Vetoketjulla suljettava, helppo täyttää. Hubertus TEERIPILLI Teeren soidinääntä matkivalla pillillä houkuttelet linnut jahtipaikallesi 790€ CZ 455 Standard PIENOISKIVÄÄRIPAKETTI Z 455 Standard pienoiskivääri pyökkipuutukilla ja avotähtäimillä. Aseessa vaihtopiippumahdollisuus .22wmr ja .17hmr piipuille. Paketti sisältää 4x32 NikkoStirling Mountmaster tähtäinkiikarin, kiikarinjalat ja kotimaisen TalWaffe purettavan äänenvaimentimen. Sako Quad Synthetic PIENOISKIVÄÄRI Aseen suora tukki on ruiskuvalettua lasikuituvahvisteista polypropyleenimuovia ja sen otepintojen muotoilusta vastaa italialainen muotoilutalo Giugiaro Desing. Varmista tuotteen saatavuus aina ennen tilausta. Armusa Becada 40 g HAULIKONPATRUUNA Minimagnum metsästyspatruuna kaliiberi 12/70 10 patruuna/rs Haulikoot 2,9mm-3,9mm Gyttorp G3/S1/8/D ASEKAAPPI Uuden aselain täyttävä turvakaappi jopa kahdeksalle ampuma-aseelle. Ovi ja runkorakenne valmistettu 3mm teräksestä. Doublebit-turvalukko. Tarjous voimassa: Ylivieska, Oulu, Lahti Anar 47 ASEKAAPPI Aselain vaatimukset täyttävä asekaappi, mikäli omistat alle 5 asetta! Korkeus: 1560 mm Leveys: 370 mm Syvyys: 320 mm Paino: 50 kg Anar Luohti TELTTA Tilava ja korkea harjateltta kestävää polyester 600D kangasta. Teräksiset telttakepit. Seinät ja ovi voidaan rullata ylös. Pohjapinta-ala n. 11,8 neliömetriä. Mitat: 320x 370 x 265 cm SK 22 Lr. Magazine PATRUUNAT Perinteiset purkkipatruunat. Paketissa 500 patruunaa. Luodin lähtönöpeus 320 m/s. Garmin Alpha 100 & T5 GPS KOIRATUTKA Garmin Astro 320 & T5 GPS KOIRATUTKA Ferei 730 KÄSIVALAISIN Erittäin tehokas, alumiinirunkoinen käsivalaisin kalastukseen, retkeilyyn, vaellukseen jne. Linssi ultrakirkasta karkaistua lasia. -Cree XM-L 9W LED (Cool White) -Valoteho 800 lumenia -Valokeilan pituus jopa 270 m -Mitat 148 x 45mm (varsi 27mm) Borniak UW-70 SAVUSTUSKAAPPI Tilava savustuskaappi, jolla saat ruokasi maistumaan entistäkin paremmalta. Sinkitty runko kestää paremmin ulkoilmassa. 500 W termostaatti säätää lämpötilan juuri haulammallesi tasolle. Kaappiin mahtuu kerralla jopa 10 kg lihaa. Jännite 230V.Vastus 500W.Tilavuus 70l Tarjous voimassa: Ylivieska, Oulu, Lahti 499€ 269€ 590€ 3990€ 638€ 548€ 99€ Anar Safety METSÄSTYSLIIVI Metsästysliivi uudella turvacamo kuviolla, Liivissä korkea tuulelta suojaava kaulus., pehmeä kahisematon pintakangas, radiopuhelintasku antennipaikalla, selkätasku sekä vetoketjulla suljettavat lämmittely taskut kevyellä fleecevuorella. Ohut mesh verkko lisää hengittävyyttä. 2490€ Fjällräven Lappland Hybrid METSÄSTYSTAKKI/HOUSUT Kevyt ja kestävä puku metsästäjälle, joka etsii erittäin toiminnallista vaatetta aktiivisiin metsästyspäiviin. Suunniteltu siten, että voit liikkua nopeasti ja vapaasti pitkiäkin matkoja Tarjous voimassa: Ylivieska, Oulu, Lahti Nokian Jalkineet Finnjagd SAAPPAAT Lintumiesten ja lapinvaeltajien suosima, tukevasti istuva kävelysaapas. Kapeanilkkainen malli, jolla on kevyt liikkua poluilla, teillä ja normaalissa metsämaastossa. 269€ 189€ 69€ 449€ 10€ 3rs 2rs/ 20€ 3kpl/ 10€ 469€ 619€ Armusa 12/76 Pla-3 50g HAULIKONPATRUUNA Tehokas magnum patruuna syksyn jahteihin. kaliiberi 12/76 Lataus 50 grammaa haulin koot 2,9-4,25mm 25kpl/rs.
• Metsästäjä 5 l 2015 l 31 RAJOITETTUJA ERIÄ VAIN NOPEILLE! Kärkkäinen Ylivieska Ollilanojankatu 2, 84100 Ylivieska ? 010 430 3000 Aukioloajat: ma—pe 8.00—21.00, la 8.00—18.00, su 12.00—18.00 Kärkkäinen Lahti Pasaasi 2, Renkomäki, 15700 Lahti ? 010 430 3630 Aukioloajat: ma—pe 8.00—21.00, la 8.00—18.00, su 12.00—18.00 Kärkkäinen Oulu Alasintie 12, 90400 Oulu ? 010 430 3020 Aukioloajat: ma—pe 9.00—21.00, la 9.00—18.00, su 12.00—18.00 Kärkkäinen Ii Sorosentie 2, 91100 Ii ? 010 430 3820 Aukioloajat: ma—pe 9.00—21.00, la 9.00—18.00, su 12.00—18.00 Verkkokaupan asiakaspalvelu: ? 010 430 3030 (arkisin klo 8–16) KÄRKKÄISELTÄ EDULLISESTI KAIKKI METSÄSTÄJÄLLE METSÄSTYSTEKSTIILIT: Parhaat merkit metsälle! Sniper SAMETTITEERI Houkutin teeri. Vetoketjulla suljettava, helppo täyttää. Hubertus TEERIPILLI Teeren soidinääntä matkivalla pillillä houkuttelet linnut jahtipaikallesi 790€ CZ 455 Standard PIENOISKIVÄÄRIPAKETTI Z 455 Standard pienoiskivääri pyökkipuutukilla ja avotähtäimillä. Aseessa vaihtopiippumahdollisuus .22wmr ja .17hmr piipuille. Paketti sisältää 4x32 NikkoStirling Mountmaster tähtäinkiikarin, kiikarinjalat ja kotimaisen TalWaffe purettavan äänenvaimentimen. Sako Quad Synthetic PIENOISKIVÄÄRI Aseen suora tukki on ruiskuvalettua lasikuituvahvisteista polypropyleenimuovia ja sen otepintojen muotoilusta vastaa italialainen muotoilutalo Giugiaro Desing. Varmista tuotteen saatavuus aina ennen tilausta. Armusa Becada 40 g HAULIKONPATRUUNA Minimagnum metsästyspatruuna kaliiberi 12/70 10 patruuna/rs Haulikoot 2,9mm-3,9mm Gyttorp G3/S1/8/D ASEKAAPPI Uuden aselain täyttävä turvakaappi jopa kahdeksalle ampuma-aseelle. Ovi ja runkorakenne valmistettu 3mm teräksestä. Doublebit-turvalukko. Tarjous voimassa: Ylivieska, Oulu, Lahti Anar 47 ASEKAAPPI Aselain vaatimukset täyttävä asekaappi, mikäli omistat alle 5 asetta! Korkeus: 1560 mm Leveys: 370 mm Syvyys: 320 mm Paino: 50 kg Anar Luohti TELTTA Tilava ja korkea harjateltta kestävää polyester 600D kangasta. Teräksiset telttakepit. Seinät ja ovi voidaan rullata ylös. Pohjapinta-ala n. 11,8 neliömetriä. Mitat: 320x 370 x 265 cm SK 22 Lr. Magazine PATRUUNAT Perinteiset purkkipatruunat. Paketissa 500 patruunaa. Luodin lähtönöpeus 320 m/s. Garmin Alpha 100 & T5 GPS KOIRATUTKA Garmin Astro 320 & T5 GPS KOIRATUTKA Ferei 730 KÄSIVALAISIN Erittäin tehokas, alumiinirunkoinen käsivalaisin kalastukseen, retkeilyyn, vaellukseen jne. Linssi ultrakirkasta karkaistua lasia. -Cree XM-L 9W LED (Cool White) -Valoteho 800 lumenia -Valokeilan pituus jopa 270 m -Mitat 148 x 45mm (varsi 27mm) Borniak UW-70 SAVUSTUSKAAPPI Tilava savustuskaappi, jolla saat ruokasi maistumaan entistäkin paremmalta. Sinkitty runko kestää paremmin ulkoilmassa. 500 W termostaatti säätää lämpötilan juuri haulammallesi tasolle. Kaappiin mahtuu kerralla jopa 10 kg lihaa. Jännite 230V.Vastus 500W.Tilavuus 70l Tarjous voimassa: Ylivieska, Oulu, Lahti 499€ 269€ 590€ 3990€ 638€ 548€ 99€ Anar Safety METSÄSTYSLIIVI Metsästysliivi uudella turvacamo kuviolla, Liivissä korkea tuulelta suojaava kaulus., pehmeä kahisematon pintakangas, radiopuhelintasku antennipaikalla, selkätasku sekä vetoketjulla suljettavat lämmittely taskut kevyellä fleecevuorella. Ohut mesh verkko lisää hengittävyyttä. 2490€ Fjällräven Lappland Hybrid METSÄSTYSTAKKI/HOUSUT Kevyt ja kestävä puku metsästäjälle, joka etsii erittäin toiminnallista vaatetta aktiivisiin metsästyspäiviin. Suunniteltu siten, että voit liikkua nopeasti ja vapaasti pitkiäkin matkoja Tarjous voimassa: Ylivieska, Oulu, Lahti Nokian Jalkineet Finnjagd SAAPPAAT Lintumiesten ja lapinvaeltajien suosima, tukevasti istuva kävelysaapas. Kapeanilkkainen malli, jolla on kevyt liikkua poluilla, teillä ja normaalissa metsämaastossa. 269€ 189€ 69€ 449€ 10€ 3rs 2rs/ 20€ 3kpl/ 10€ 469€ 619€ Armusa 12/76 Pla-3 50g HAULIKONPATRUUNA Tehokas magnum patruuna syksyn jahteihin. kaliiberi 12/76 Lataus 50 grammaa haulin koot 2,9-4,25mm 25kpl/rs.
• Teeri Lyrurus tetrix Hannu Huttu
• www.HHsport.fi Tilaa ostoksesi suoraan kotiovelle helposti verkkokaupastamme osoitteessa HHsport.fi varaudutaan hirvenpyyntiin saaliin käsittelyyn ALAHÄRMÄ • IISALMI • KIIMINKI • KOKKOLA • NIVALA • RAAHE Sasta Teeri puku Housut 129,Takki 199,Neverfind oranssi kalvotakki Viking Trophy Saapas Sako Range .308 8g 120A 50kpl Meopta Meopro 3.5-10X44 BDC Meopta Meopro 6-18X50 Mil-Dot ras Viking Hunter GTX Kenkä Sasta Vasama Blaze Takki Sako A7 Syn.ss .308 Aimpoint ESCORT Ultracom Novus GPS-panta Säilykepurkki Crown 400g kpl Erätapio Purkinsulkija Täysin kotimainen korkealaatuinen purkinsulkija täysliha-/kalasäilykkeiden valmistukseen. Sopii halk. 99mm säilykepurkeille. 200g, 400g sekä 800g purkkikoolle. Sanelli Paloitusveitsi käyrä / notkea Genzo Royal 66XT VHF-puhelin Lafayette Micro 5+ Paketti Escort Extreme 12/89 28” tai 12/76 26” piipulla puoliautomaattihaulikko Beretta A300 Outlander 12/76 Camo Trophy on varustettu Vikingin ainutlaatuisella UGC®-pohjalla. Radalle ja pienriistalle Meopta-tähtäimet ovat laadukkaita tsekkiläisiä tuotteita. Gore-Texit korvaavan kalvon hinnalla. Lämmin passitakki Housut 328,119,79,4490 499,589,199,295,1590,729,049 335,1695 299,339,399,899,195,Uusi Mossy® Oak BreakUp Country -kuosi Crown säilykepurkkiin säilöt lihat, kalat yms talven varalle. Yhtenä laitteen suunnittelun lähtökohtana on ollut eri koirarotujen vaatimukset – yksi laite kaikille koiraroduille. Matala tyköistuva muotoilu, itse vaihdettava pantaosa, etäohjattava huomiovalo ja monet muut tekijät tekevät Ultracom Novus-pannasta uuden edelläkävijän seurantapantojen markkinoille. Genzo VHF on kehitetty Ruotsissa, jossa sillä vuonna 2013 oli 37,2% markkinaosuus. Lafayette Micro 5 on ainoa metsästyspuhelin, joka täyttää IP68-standardin mukaiset vaatimukset. Tämä metsästyspuhelin on täysin vedenpitävä, ja puhelimen kuori on metallia. AMMATTILAISEN LIHAPUUKKO Täysin kotimainen tuote! Tarjoukset voimassa 9.9.-30.9.2015
• www.HHsport.fi Tilaa ostoksesi suoraan kotiovelle helposti verkkokaupastamme osoitteessa HHsport.fi varaudutaan hirvenpyyntiin saaliin käsittelyyn ALAHÄRMÄ • IISALMI • KIIMINKI • KOKKOLA • NIVALA • RAAHE Sasta Teeri puku Housut 129,Takki 199,Neverfind oranssi kalvotakki Viking Trophy Saapas Sako Range .308 8g 120A 50kpl Meopta Meopro 3.5-10X44 BDC Meopta Meopro 6-18X50 Mil-Dot ras Viking Hunter GTX Kenkä Sasta Vasama Blaze Takki Sako A7 Syn.ss .308 Aimpoint ESCORT Ultracom Novus GPS-panta Säilykepurkki Crown 400g kpl Erätapio Purkinsulkija Täysin kotimainen korkealaatuinen purkinsulkija täysliha-/kalasäilykkeiden valmistukseen. Sopii halk. 99mm säilykepurkeille. 200g, 400g sekä 800g purkkikoolle. Sanelli Paloitusveitsi käyrä / notkea Genzo Royal 66XT VHF-puhelin Lafayette Micro 5+ Paketti Escort Extreme 12/89 28” tai 12/76 26” piipulla puoliautomaattihaulikko Beretta A300 Outlander 12/76 Camo Trophy on varustettu Vikingin ainutlaatuisella UGC®-pohjalla. Radalle ja pienriistalle Meopta-tähtäimet ovat laadukkaita tsekkiläisiä tuotteita. Gore-Texit korvaavan kalvon hinnalla. Lämmin passitakki Housut 328,119,79,4490 499,589,199,295,1590,729,049 335,1695 299,339,399,899,195,Uusi Mossy® Oak BreakUp Country -kuosi Crown säilykepurkkiin säilöt lihat, kalat yms talven varalle. Yhtenä laitteen suunnittelun lähtökohtana on ollut eri koirarotujen vaatimukset – yksi laite kaikille koiraroduille. Matala tyköistuva muotoilu, itse vaihdettava pantaosa, etäohjattava huomiovalo ja monet muut tekijät tekevät Ultracom Novus-pannasta uuden edelläkävijän seurantapantojen markkinoille. Genzo VHF on kehitetty Ruotsissa, jossa sillä vuonna 2013 oli 37,2% markkinaosuus. Lafayette Micro 5 on ainoa metsästyspuhelin, joka täyttää IP68-standardin mukaiset vaatimukset. Tämä metsästyspuhelin on täysin vedenpitävä, ja puhelimen kuori on metallia. AMMATTILAISEN LIHAPUUKKO Täysin kotimainen tuote! Tarjoukset voimassa 9.9.-30.9.2015
• 36 l Metsästäjä 5 l 2015 – Suomen riistakantojen kasvaminen voisi tuoda suoraa taloudellista hyötyä metsästäjille ja maanomistajille, toteaa Suomen riistakeskuksen projektipäällikkö Mikael Wikström. Hän toivoo, että riistakeskustelu siirtyisi haitoista oivaltaviin uusiin ratkaisuihin ja hyötyjen esiin tuomiseen. Venäjän kanssa virallista yhteistyötä yritetään käynnistää eri tavoin, mutta toistaiseksi virallisia sopimuksia ei ole olemassa, koska yksityiskohtia ei ole saatu paperille. Virallinen sopimus olisi kuitenkin hyödyllinen molemmille maille, sillä riistakannat ovat samankaltaiset ja liikkuvuus rajan yli yleistä. — Tuloksena voisi olla esimerkiksi laajempaa ja tarkempaa tilastotietoa riistasta rajan molemmin puolin. Wikström uskoo, että henkilökohtaiset suhteet ovat mahdollisesta sopimuksesta huolimatta avainasemassa myös tulevaisuudessa. Riista ei tunnusta maiden rajoja Mikael Wikström on kiinnostunut myös riistan ja varsinkin hirvieläinten liikkuvuudesta. Koska riista liikkuu rajojen yli ja toisinaan vaeltaa uusille asuinalueille, hyödyttäisivät maiden väliset sopimukset kantojen hoitoa. Venäjällä toivotaan valkohäntäpeuran levittäytyvän rajan yli jopa siinä määrin, että maassa on kiinnostusta saada valkohäntäpeuroja pyydystettyä Suomesta ja päästää niitä vapaaksi luontoon Venäjällä. Projektipäällikkö Mikael Wikström: Suomessa keskitytään liikaa haittoihin Annamari Alanne Mik ael W ik ström Riistatalous kansainvälistyy Maanomistajan korvaus on usein kutsu peijaisiin kerran vuodessa. ikael Wikströmille eräs tärkeä tavoite työelämässä ja vapaa-ajalla on ollut oppia, miten eri maat ovat ratkaisseet riistatalouden haasteita. Aktiivisuus metsästysseura-, riistanhoitoyhdistysja aluetasoilla on paljastanut monia käytännön haasteita ja lisännyt entisestään kiinnostusta riista-asioihin. Wikström työskentelee erityisesti hirvieläinten kannanhoidollisten asioiden parissa. Suomi on maailmalla erityisen tunnettu toimivista ja luotettavista laskentamenetelmistä sekä hyvin järjestetystä metsästysorganisaatiosta. Wikström kuitenkin toteaa, että Suomella olisi myös opittavaa muilta mailta. – Suomen riistataloudessa ei välttämättä aina tarvitsisi keksiä uutta. Joskus voisi vain poimia rusinoita muiden maiden kakuista ja leipoa Suomen olosuhteisiin sopivia ratkaisuja. Vaikkapa sorkkaeläinten valikoivaan verotukseen voisi ottaa vaikutteita muualta. Käydäänhän keskustelua riistakantojen hyödyistä ja haitoista usein laajalti yhteiskunnassa. M — On mielenkiintoista, että keskustelu haitoista on Suomessa usein paljon vilkkaampaa kuin muualla, vaikka esimerkiksi sorkkaeläintiheydet ovat vaatimattomammat naapurimaihin verrattuna. ”Henkilökohtaiset suhteet ovat tärkeitä” Wikströmillä on laaja kansainvälinen verkosto, sillä hän on ollut Kansainvälisen riistansuojeluneuvoston CIC:n jäsen vuosia, ja hän on mukana riistatalouteen liittyvässä lähialueyhteistyössä erityisesti Venäjän suuntaan. Hän on lisäksi viimeisen 25 vuoden aikana tutustunut eri maiden riistahallintoihin ja metsästänyt sekä monissa Euroopan maissa että useimmilla maanosilla. Yhteistyön laatu ja määrä kuitenkin vaihtelevat naapurimaiden kesken. Venäjän kanssa riista-asioita hoidetaan nykyisin lähinnä henkilökohtaisella tasolla, kun taas Pohjoismaiden välillä yhteistyö on järjestäytyneempää.
• Metsästäjä 5 l 2015 l 37 Tulevaisuudessa Wikström uskoo, että saksanhirvi saattaisi metsäkauriin tapaan levittäytyä Suomeen joko Venäjältä tai Ruotsista, jos ilmasto lämpenee ja metsästyspaine pysyy kohtuullisena. —Loppujen lopuksi eläinten liikkuvuuteen vaikuttaa hyvin paljon kannan tiheys. Paine lähteä vaeltamaan pois synnyinalueelta kasvaa, jos alue ei ole tuttu ja kanta on tiheä. Kun eläin sitten on löytänyt oman elinpiirinsä, yksilö pysyy sitä pienemmällä alueella, mitä tiheämpi kanta on. Riistan arvostusta nostettava Wikströmin mielestä yksi Suomen keskeisimmistä riistaongelmista on, että täällä ei osata arvostaa riistaa täysmittaisesti. – Vahinkoja kyllä seurataan, mutta harvemmin hyötyjä ja arvoa. Jos riistakannat Suomessa olisivat runsaammat, voisivat metsästäjät saada yhtä paljon lihaa kuin nykyisinkin, mutta myös maanomistajat voisivat saada osuutensa tuotosta. — Muiden Pohjoismaiden tapaan suuremmista kannoista olisi suoraa taloudellista hyötyä sekä metsästäjille että maanomistajille. Tämä voisi tarkoittaa Mikael Wikström on metsästänyt Suomen lisäksi useimmissa Euroopan maissa ja lähes kaikilla maanosilla. vaikkapa uusia työmahdollisuuksia maaseudulla, jos maatalouden ja metsätalouden ohella tuloja saisi myös riistataloudesta, Wikström toteaa. Ruotsissa sorkkaeläinten määrä nostaa tilastojen mukaan metsätilan arvoa. Suomessa taas myyntihinnat korreloivat ennemminkin puumäärien mukaan. Wikström pohtii, että maanomistajien saaman hyödyn vuoksi Ruotsissa on paljon tiheämmät sorkkaeläinkannat kuin Suomessa. – Suomessa maanomistajan korvaus on usein vain kutsu peijaisiin ja hirvisoppaa kerran vuodessa, Wikström vertaa. Wikström haluaa haastaa liian yksioikoisen näkemyksen riistasta ja muistuttaa, että jokaisella maalla on omat ajatusmallinsa ja toimintatapansa. Ruotsissa sorkkaeläimet nostavat metsätilan arvoa. Suomessa hirvieläimiä pidetään usein syyllisinä onnettomuuksiin, ja kuljettaja voi saada korvauksia vahingoista. Venäjällä vastuussa on kuljettaja, joka voi kolarin sattuessa joutua maksamaan sekä sakkoja että korvauksia hirven ruhopainon mukaisesti. Samoin Suomessa ratkaisu liikenneonnettomuuksien vähentämiseen on usein juuri hirvieläinkantojen leikkaaminen eikä vaikkapa riista-aitojen lisääminen. Ruotsissa riista-aidattuja teitä on kuusi kertaa enemmän kuin Suomessa. — Ehkä ristiriita johtuu siitä, että Suomessa vain kymmenesosa liikenteen verotuloista menee takaisin tiestöön. Lyhyt, kevyt, kestävä! Maahantuonti: www.hjorth.fi www.aimsport.se Apteekista ilman reseptiä. Drontal® comp. vet. tabl. ja Drontal® comp. Forte vet. tabl.: Febanteeli, pyranteeliembonaatti, pratsikvanteli. Koirien pyöröja heisimatojen häätöön. Ei saa käyttää tiineyden kahden ensimmäisen kolmanneksen aikana. Drontal® vet. tabl.: Pyranteeliembonaatti, pratsikvanteli. Kissojen pyöröja heisimatojen häätöön. Ei saa käyttää tiineyden aikana. Droncit® vet. tabl.: Pratsikvanteli. Koirien ja kissojen heisimatojen häätöön. Welpan® vet. oraalisuspensio: Febanteeli, pyranteeli. Koiranpentujen ja enintään vuoden ikäisten koirien pyörömatojen häätöön. Lue pakkausseloste ennen käyttöä. 08/2015 Hyvä metsästyskoiran omistaja. Muistathan että koirasi heisimatolääkitys suositellaan tehtäväksi aina ennen ja jälkeen metsästyskauden. Ehkäise hirviekinokokki ja heisimatotartunnat.
• 38 l Metsästäjä 5 l 2015 Henna Väyrynen Riistataloudessa on mahdollisuuksia Erä-Korpinen: Erämatkailusta sivuelinkeino Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva Erä-Korpinen on yrittäjä Sakari Muuttolan luotsaama eräja luontomatkailuyritys. Alun perin yritys lähti liikkeelle 90-luvun alussa omaan käyttöön rakennetusta Koppelo-mökistä. – Aloin vuokrata sitä, kun en ehtinyt siellä viljan puinnin aikoihin käymään. Asiakkaina olivat valtion metsästysalueilla metsästävät pienriistan pyytäjät. Erämatkailun kehittymiseen vaikutti myös Muuttolan oma kiinnostus metsästykseen sekä riistanhoitoja metsästysseuratyöhön. Erämaiset järvimaisemat ja valtion metsästysmaat houkuttelivat lisää kävijöitä, ja maatalouden ohella aloitetusta erämatkailusta kasvoi sivuelinkeino. Yhteistyöllä eteenpäin Erä-Korpisen päätuote on tällä hetkellä mökkien vuokraaminen ja lisäksi yritys organisoi metsästysreissuja ja välittää lupia pienriistaa metsästäville. – Suurin osa Erä-Korpisen asiakkaista on suomalaisia. Mukana on myös ulkomaalaisia, jotka haluavat päästä esimerkiksi hirvitai kanalintumetsälle. Paikallinen yhteistyö varsinkin metsästysseurojen kanssa on tärkeää. – Alueellisista metsästysseuroista olen saanut oppaita opastamaan asiakkaita kanalintuja hirvijahtiin metsästysseurojen alueille sekä koiria käyttöön. Yhteistyö on vaatinut panostusta mutta on jo useita vuosia toiminut loistavasti, kiittelee Muuttola. Muuttolan mukaan metsästysja erämatkailu hyödyttää erityisesti aluetaloutta. – Kävijöiden käyttämä raha leviää useammalle taholle aina kaupoista huoltoasemiin ja hotellija ravintola-alalle. Myös toiminnassa mukana olevat metsästysseurat saavat osansa. Riistatalousyrittämisen ja metsästysmatkailun kehittäminen vaatisi Muuttolan mielestä sekä lainsäädännöllisiä muutoksia että paikallista sopimista. – Paikallinen yhteistyö voi tapahtua esimerkiksi seurojen ja maanomistajien välillä. Metsästysseurat voivat esimerkiksi hoitaa maanomistajien metsäteiden varsia ja saada tehdystä työstä metsästysoikeuden korvauksetta. www.erakorpinen.fi Sakari Muuttola ja onnellinen hirvenkaataja Klaus Bauer. Erä-Korpinen, Jamen Eräpalvelut ja Sauvalan kartano 0vat metsästysmatkailuun erikoistuneita riistatalousyrityksiä. Kunkin yrityksen palveluntarjonta on hioutunut yrittäjän itsensä näköiseksi ja paikalliseen ympäristöön sopivaksi. Yrittäjiä yhdistää kiinnostus metsästykseen ja ajatus, että mahdollisuuksia riistataloudelle olisi Suomessa vieläkin enemmän. Sa ka ri M uut to la
• Metsästäjä 5 l 2015 l 39 Sauvalan kartano: Riistatalous työllistää Sauvalan kartano on maaja metsätalouteen sekä riistayrittämiseen keskittynyt tila Janakkalassa. Yrittäjä ja ammattiriistanhoitajain puheenjohtaja Heikki Sauvala kertoo, että riistapuolen liiketoiminta alkoi yrityksen ostettua 250 fasaaniuntuvikkoa vuonna 1992. – Tarkoitus oli luoda lintukoiraharrastukselle mahdollisuudet. Silloin ei ollut liiketoimintasuunnitelmaa tai käsitystä, mihin toiminta lopulta johtaisi, Sauvala muistelee. Nykyään Sauvalan kartano on yksi Suomen suurimpia fasaanin tuottajia myyden munia ja untuvikkoja sekä fasaanin lihaa eteenpäin. Yrityksen päätuote ovat englantilaistyyppiset fasaanijahdit. Tyypillisessä jahdissa on mukana 8–12 asiakasta ja 15–45 henkeä töissä koirineen. Sauvala painottaa, että riista-ala on erittäin ihmistyöpainotteista. – Valmiissa tuotteessa fasaanin munasta vakuumiin on yhdentoista ihmisen kädenjälki. Työhön kuuluu paljon sellaista, mitä ei voi tehdä koneellisesti. Perusmaatila työllistäisi Sauvalan mukaan noin 1,5 henkilöä, kun taas kartanon riistapuoli työllistää tällä hetkellä noin 5,5 henkilöä perhe mukaan lukien. Jahtipäivinä väkeä on vielä enemmän töissä. – Riista-ala voisi olla maaseudulle merkittävä työllistäjä, korostaa Sauvala. Tahtotila vaaditaan Sauvala peräänkuuluttaa tahtotilaa riista-alan kehittämisessä. Riistan arvostuksen tulisi kasvaa ja haittojen sijaan tulisi puhua hyödyistä. – Meiltä löytyy hyviä riistalajeja, mutta kannat ovat laadultaan heikkoja ja tiheyksiltään pieniä. Kuitenkin riista-alalla olisi paljon mahdollisuuksia. Jos lihaa olisi enemmän markkinoilla, sitä olisi enemmän ei-metsästävien saatavilla ja näin myös metsästyksen hyväksyttävyys kasvaisi. Kaupallinen metsästys hyödyttäisi myös ympäristöä ja riistakantoja. Maanomistajat olisi myös Sauvalan mielestä otettava huomioon. – Ajatusmallina voisi esittää, että maanomistaja saisi hyödyn riistasta ja siitä, että hän huolehtii riistalle suotuisasta ympäristöstä. Tuskin ketään haittaisi vuotuinen pienlisätulo perusmetsätalouden lisäksi. Tällöin myös muutama syöty taimi olisi hyväksyttävissä. – Sauvalassa järjestetään myös sorsajahteja ja naapuritilan kanssa yhteistyössä hirvieläinten metsästystä, kertoo Heikki Sauvala. Jamen Eräpalvelut: Riekkojahdissa ensi kosketus avotunturiin Jamen Eräpalvelut on yrittäjä Jarmo Helanderin yhdenmiehen yritys Utsjoelta, joka tarjoaa palveluita nuohouksesta kiinteistöhuoltoon sekä riekkojahdeista Tenon kalastusretkiin. Eräpalveluista suosituimpia ovat riekkojahdit, joissa käy pääasiassa yritysasiakkaita. Sesonki on lyhyt – vain noin kaksi kuukautta. Riekkojahtien tukikohtana on tunturin kupeessa sijaitseva mökki, josta tehdään päiväreissuja erämaahan. – Keskimäärin asiakkaat viettävät riekkojahdissa kolme vuorokautta, ja yleensä heitä on kerrallaan noin kolme henkilöä. Pääosa Helanderin asiakkaista on suomalaisia ja suurin osa heistä jo vuosien varrella tutuiksi tulleita vakioasiakkaita. Tarvittavan apuvoiman retkille Helander ostaa alihankintana. – Tällä hetkellä haluan pitää homman melko pienimuotoisena. Käytännössä työntekijöiden palkkaaminen tarkoittaisi toiminnan kasvattamista ja samalla paperityön kasvua. Riekkojahdissa on myös huomioitava senhetkisen kannan tilanne. – Huonoina riekkovuosina sääntönä on ollut, että metsästetään vain sen verran, mitä syödään. Metsästysmatkailussa on pystyttävä joustamaan, sillä joka vuosi ei voi ampua samaa määrää saaliita, painottaa Helander. Oppia riekkometsältä Jarmo Helander uskoo, että metsästysretkien ja muiden eräpalveluiden suosio piilee avotunturin viehätyksessä ja hiljaisuudessa. – Retkillä käy myös mukana paljon sellaisia ihmisiä, joilla ei ole metsästyskorttia. Osa haluaa vain ottaa kuvia metsästyksestä. Jotkut haluavat riekkojahdeissa saada tuntumaa tunturiin ja nähdä koirien toimintaa. Helander uskoo, että metsästysmatkailu ja eräyrittäminen ovat edelleen kasvava trendi. Kysyntää on myös kotimaan markkinoilla, jossa kaupallinen metsästys tarjoaa mahdollisuuksia esimerkiksi maattomille metsästäjille. – Saattaa olla, että jonkun metsästäjän ura alkaa jopa järjestetyllä metsästysretkellä. Ne tarjoavat mahdollisuuden oppia ja sitä kautta taitoja käydä itsenäisesti metsällä, toteaa Helander. personal.inet.fi/yritys/jamenera/ Ka ta R o ih a Jarmo Helander koiransa Jepen kanssa riekkojahdissa. Mik ael a S au va la
• Pienpetohaaskat perustetaan. Muista maanomistajan lupa ja ilmoitus virkaeläinlääkärille, jos haaskalla käytetään tuotantoeläinjätettä. Luonnonvaraisen kalan ja riistan käyttö haaskana ei tarvitse ilmoitusta. Pienpetopyydykset, raudat ja loukut, kunnostetaan, tarkastetaan ja viritetään pyyntiin. Kunnosta riistarakenteet. Ruokinta-automaatit ja katokset tarkastetaan ja laitetaan ruokinta-paikoille. T alviruokinta aloitetaan. Aloitettu ruokinta saadaan lopettaa vasta keväällä lumien sulettua. KUVITUS: ASMO RAIMOAHO C M Y CM MY CY CMY K riistakalenteri_4_fin.pdf 1 26/08/15 01:02 40 l Metsästäjä 5 l 2015
• 42 l Metsästäjä 5 l 2015 Teksti ja kuvat: Tuomo Karsikas Peltopyiden talviruokinta on hyvä aloittaa ennen lumen tuloa eli heti viljan puimisen jälkeen. Ruokapaikkoja tarvitaan, sillä maatalousteknologia on muuttunut. Enää ei ole puimaloita ja latoja, joista haettavasta eläintenruoasta tippuisi talvisaikaan linnuille siemeniä. uokintapaikat kannattaa laittaa valmiiksi hyvissä ajoin. Peltopyyt tulevat ruokintapaikoille heti ensilumen tultua, tai kun vesi jäätyy pelloille estäen ravinnon saannin. Sitä ennen ne käyvät jo tarkistamassa, onko ruokaa tarjolla. Keväisin hanget tuottavat peltopyille vaikeuksia, koska ne eivät pääse kaivautumaan jäätyneen lumikuoren läpi. Ruokintapaikalla voi käydä syömässä useampi peltopyyparvi. Yleensä voimakkain parvi ruokailee parhaaseen aikaan ja heikompi myöhemmin. Ruokailu tapahtuu aamuja iltahämärässä. Ruokintapaikkoja tulee olla lähietäisyydellä kolmesta neljään. Jos yhdellä vierailee petoeläin, peltopyyt hylkäävät paikan pariksi viikoksi tai jopa lopullisesti. Petopyyntiä tuleekin tehostaa ruokintapaikkojen lähellä. Ruokintapaikan valinta Peltopyiden ruokintapaikka kannattaa laittaa sinne, missä lintuja yleensä tapaa. Se on helpompaa kuin saada parvi muuttamaan ruokinnan perässä. Vanhojen latojen seinustat ovat myös hyviä ruokintapaikkoja. Varsinkin kevättalvella lumien sulaessa peltopyyt hakeutuvat latojen seinustoille. Ladon alla pyiden ravinnoksi käyttämät jyvät pysyvät kuivina. Myös niin sanottu läpiajettava lato on mainio ratkaisu, sillä lumen aiheuttama haitta vähenee, eikä pyryn jälkeen ruokapaikkaa tarvitse käydä kaivamassa esiin. Ruokintapaikan tulisi olla mahdollisimman luonnonmukainen ja turvallinen. Tavanomainen ruokinta-automaatti, jota käytetään teerien ruokintapaikoilla, käy hyvin myös peltopyyn Ruokintapaikan tulisi olla luonnonmukainen ja turvallinen. Peltopyiden talviruokintapaikat rakennetaan nyt R
• Metsästäjä 5 l 2015 l 43 ruokintaan. Tynnyristä otetaan kansi ja pohja pois ja sen alle laitetaan lava. Haasionmallinen ruokintakatos on niin ikään hyvä ratkaisu. Se tehdään A:n muotoiseksi ja pituutta sillä voi olla jopa parikin metriä. Sen päällystämiseen käytetään olkea tai järviruokoa. Alta katos jätetään auki ja automaatti laitetaan sen sisään. Puiden ja pensaiden alukset ovat myös peltopyille turvallisia ruokapaikkoja. Pajupensaikon latvat kannattaa sitoa nipuksi vaikka rautalangalla ja sijoittaa ruokinta-automaatti sen alle. Pajut suojaavat näin peltopyitä kanahaukoilta. Etelä-Pohjanmaalla lintuja on ruokittu pyöröpaalien välisissä onkaloissa, jotka antavat näkösuojan linnuille. lll Peltopyiden ruokana kannattaa tarjota lajittelutähdettä, jos ei ole vaaraa rikkaruohojen kulkeutumisesta viljelyksille. Muissa paikoissa voi tarjota ruista, kauraa tai vehnää. Rypsin ja rapsin siemenet ovat erinomaista ravintoa runsaan rasvapitoisuuden vuoksi. Peltopyy on ainoa kanalintu, joka kerää rasvaa vararavinnoksi. Peltopyyt tarvitsevat myös vihantaa, jonka parhaita lähteitä ovat syysrukiit ja syysvehnät. Näiden tilalla voidaan myös käyttää vihantanurmea. Lisäksi ruokintapaikalle on hyvä tuoda lintujen jauhinkiviksi soraa, jottei niiden tarvitse mennä hakemaan sitä maantieltä. Anna peltopyille ruokarauha Ruokintapaikoilla ei kannata vierailla muutoin kuin ruokatäydennysten ja puhdistustöiden takia. Toimenpiteet on ajoitettava niin, että ne aiheuttavat vain vähän haittaa. Peltopyyt tulevat ja lähtevät ruokintapaikalta tarkan aikataulun mukaan, joten omat käynnit on helppo ajoittaa. Yleensä linnut tulevat ruokintapaikoille ympäristöä tarkkaillen. Ne poistuvat jalkaisin, jollei niitä häiritä. Kannattaa välttää tilanteita, joissa linnut joutuvat poistumaan pakopyrähdyksellä, koska se saattaa karkottaa ne jopa pidemmäksi ajaksi. Joskus kovien pakkasten aikaan linnut yöpyvät kiepissä vain kymmenen metrin päässä ruokintapaikasta säästääkseen energiaa. On hyvä muistaa, että ruokintapaikkaa ei saa käyttää koirien koulutuspaikkana. Fasaanit ja rusakot ovat myös tuttu näky ruokintapaikoilla. Peltoriistalle tarkoitetuilla paikoilla vierailevat joskus jopa teeret ja riekot. Ruoassa pitää olla rasvaa Luonnollinen ja helposti tehtävä ruokintapaikka peltopyille on ruislyhteistä tehty kuhilas, jonka alle laitetaan kauranjyviä. Haasio on linnuille mieluinen, koska ne pääsevät vaaran uhatessa karkuun joka puolelta. Ruokinta-automaatti kannattaa sijoittaa etelän puolelle ja peltosaarekkeen reunaan. Tällöin se tarjoaa suojaa ja aurinkoa.
• 44 l Metsästäjä 5 l 2015 Rekisteröityminen: Viisi vaihetta 1 Lähetämme antamaasi sähköpostiosoitteeseen viestin, jolla varmistamme osoitteen toimivuuden. 2 Jatkat rekisteröitymistä klikkaamalla sähköpostiviestissä olevaa linkkiä. 3 Hyväksyt palvelun käyttöehdot. 4 Tunnistaudut pankkitunnuksillasi Vetuma-palvelussa. 5 Määrittelet itsellesi salasanan ja matkapuhelinnumeron. TEHDÄÄN VAIN KERRAN Sähköinen metsästyskortti Palvelu toimii ja ja päivittyy verkon kautta. Käytä kotikoneellasi ja älypuhelimessasi. Rekisteröidy ensin! Rekisteröityäksesi oma.riista.fi -palveluun tarvitset toimivan, henkilökohtaisen sähköpostiosoitteen. 1 Mene osoitteeseen oma.riista.fi, klikkaa ”luo Oma riista -tunnus” ja anna sähköpostiosoitteesi 1 3 2 2 3 4 5 4 4 Vetuma on kansalaisen tunnistuspalvelu 5 s-postiosoite + salasana = Oma riista -tunnuksesi Luo Oma riista -tunnus ja hoida riista-asioitasi verkossa Näin rekisteröidyt Oma riistaan Näin käytät Oma riistaa Lataa ilmainen mobiilisovellus Mobiilipalveluun pääsyyn vaaditaan rekisteröityminen 1 Riistanhoitomaksu maksettu? Sähköinen metsästyskortti päivittyy Oma riista -palveluun. Lataa ilmainen mobiilisovellus Googlen, Applen tai Microsoftin sovelluskaupasta. Nyt sinulla on metsästyskortti älypuhelimessasi Yhtä pätevä kuin paperinen! Voit myös tulostaa Oma riista -palvelusta todistuksen riistanhoitomaksun maksamisesta ja sertifikaatin ulkomaan metsästysreissua varten. 1 5 2 3 4 Kirjaat myös helposti riistahavainnot ja saaliit sekä teet saalisilmoitukset Oma riista -palvelussa! 6 LATAA JA KÄYTÄ ILMAISEKSI C M Y CM MY CY CMY K omariista_paivitys.pdf 1 21/08/15 23:34
• Tarjoukset voimassa 31.10.2015 saakka tai niin kauan kuin tavaraa riittää. Hinnat sis. alv 24 %. Oikeudet muutoksiin pidätetään. Katso lähin kauppiaasi www.ikh.fi Metsästäjälle! LED hakuvalo, vesitiivis •??500?lm •??4-toiminen?kytkin:?? 100?%?/?50?%?/?? Flash?/?OFF •??magneetilla •??paristotyyppi?3?x?1,5?V?D? (ei?sis.) CRX116 3390 Lihalaatikko 45 l •??elintarvikehyväksyttyä?muovia •??mahdollista?pinota?sisäkkäin?? tai?päällekkäin •??P?580,?L?380,?K?315?mm DM5005 1190 Takki Basel •??klassinen?Helly?Hansen? -keinoturkistakki •??100?%?polyesteri,?? 360?g/m² •??erittäin?kestävä?ja?? lämmin?FiberLock?®? -materiaali? •??pidennetty?takahelma •??hihoissa?peukalolenkit •??käännettävä •??väri:?tumma?oranssi •??koot?S-3XL HH72262-290-S/3XL 99,Sähkötalja •??1600?W?/?230?V •??500?/?1000?kg •??nostovara?? 11?m?/?5,5?m AWD155 499,Ketjutalja •??1000?kg?/?2,25?m XK1000A 55,Lahtivajaan! Asekaappi neljälle aseelle •??L?25?x?K?125?x?S?25?cm AK4 129,149,Pipo, •??100?%?akryyli •??alaosassa?? fleece?vuori •??väri?hi-vis?oranssi PAT156-ONE 990 A LB IIT TI Myymälöissä vko 37! Koiran kuljetushäkki •??P?90?x?L?57?x?K?62?cm •??korkeus?kokoon?? taitettuna?8?cm •??paino?7,1?kg XK8008 79,Talvilakki •??100?%?polyesteri •??tuulenpitävä •??väri?hi-vis?oranssi PAT128A-ONE 1990 C E SI UM Myymälöissä vko 37! KO TIMAIN EN P E R H E Y R I T Y S Ladattava akku NiMH 2600 mAh •??AA GP201062A 1990 Koiratutkaan! IKH_Metsastaja_210x297_09092015.indd 1 25.8.2015 10.53
• 46 l Metsästäjä 5 l 2015 Kaisa Huttunen Merilinnustus vaatii valmistautumista – hyvät varusteet ja tilanteiden ennakointi tärkeitä Moni metsästäjä aloittelee harrastustaan vesilinnustuksen parissa. Merillä valtion omistamilla yleisillä vesialueilla on tarjolla paljon linnustusmahdollisuuksia. Vesillä liikuttaessa tulee ennakoida sään vaihtelevuus ja mahdolliset vaaratilanteet. Myrskyllä metsästämään ei ole menemistä. arasta merilinnustusaikaa on syysmarraskuu, jolloin merellä voi nähdä valtavia muuttoparvia. Reissuun kannattaa lähteä aamuvarhain, jotta perille ehditään ennen auringonnousua. Aamulento kestää yleensä puoleenpäivään saakka. Iltalento kestää alkuillasta pimeän tuloon. Merilinnustuksessa pätevät samat säännöt kuin muussakin vesilinnustuksessa: Jos lintuja ammutaan veneestä, moottori ei saa olla käynnissä. Moottorin käyttö on sallittua haavakon jäljittämisessä ja lopettamisessa. Lyijyhaulit ovat kiellettyjä samoin kuin itselataavat aseet, joiden lippaaseen mahtuu enemmän kuin kaksi patruunaa. Odottelua passissa Merilinnustuksessa käytetään kaaveita, eli linnun näköisiä houkuttimia. Ne ankkuroidaan rivissä veteen parinkymmenen metrin päähän ampumapaikasta. P R eijo Neno nen Alli on runsaslukuinen läpimuuttaja ja haahkan ohella suosittu merilinnustussaalis.
• Metsästäjä 5 l 2015 l 47 Metsästäjä odottaa passissa lintujen laskeutumista kaaveiden luokse. Lintu kannattaa ampua jo laskeutumisvaiheessa, sillä haulien osumapinta-ala on silloin suurempi kuin linnun kelluessa vedessä. Saalis voidaan noutaa vedestä joko veneellä tai koiraa käyttäen. – Jos saalis noudetaan veneellä, kannattaa ottaa pitkävartinen haavi mukaan. Noutava koira helpottaa metsästäjän työtä mutta ei ole yhtä merkityksellinen kuin sisävesistöissä, missä linnut saattavat maastoutua heinikkoon, kertoo seitsemisen vuotta Helsingin ja Espoon edustalla merilinnustusta harrastanut Markku Ruuth. Merellä on syksyllä kylmä, aallot ovat usein korkeita ja kalliot liukkaita. Ruuthin mukaan olosuhteisiin tottumattomat koirat saattavat mennä paniikkiin, jos sopivaa ylösnousupaikkaa ei löydy. – Koirilla kannattaa käyttää kahvallisia pelastusliivejä tai valjaita, joista ne voidaan tarvittaessa nostaa vedestä, neuvoo Ruuth. Merisää on arvaamaton Metsästäjän tulee noudattaa merillä erityistä varovaisuutta. Jos sääennuste näyttää alueelle tuuulta yli 5 m/s ei pyyntiin ole asiaa. – Huonolla kelillä kannattaa pysyä maissa. Ennusteita kannattaa tarkkailla merilläkin, sillä sää saattaa muuttua nopeasti. Pahviset merikortit tai sähköiset plotterit ovat ehdottomia, jotta venettä ei rikota kiviin väylien ulkopuolella liikuttaessa. Ulkomerellä mainingit saattavat olla kovat, Ruuth painottaa. – Kelluntatai pelastautumispuvut pitävät kuivana ja lisäävät turvallisuutta. Veneeseen tulee varata myös kunnon ankkurit. Ruuthin mukaan luodoilta löytää harvoin helppoja rantautumispaikkoja, ja kovalla kelillä aallokko saattaa hakata venettä kallioita vasten, jos sitä ei osata kiinnittää kunnolla. – Paras vaihtoehto on pienehkö merikelpoinen alumiinivene, joka on ketterä ja kestää vähän kolhuja. Joskus ulkoluodoilla törmää lll Metsästyslain mukaan kaikki Suomessa pysyvästi asuvat metsästyskortin haltijat voivat vapaasti metsästää merellä sellaisilla valtion omistamilla yleisillä vesialueilla, jotka eivät ole rauhoitettuja tai joiden hallintaa ei ole luovutettu. Merilinnustus onkin tärkeää etenkin maattomille eteläsuomalaisille, joiden metsästysmahdollisuudet ovat vähäisiä. Metsästyspaikkojen selvittäminen ei kuitenkaan ole aivan yksinkertainen juttu. – Kaikissa merikorteissa ei näy kylänrajoja ja rauhoituspaikkoja. Retkikartta.fi-sivuilla näkyvät kylänrajat, mutta ei saarten omistajuutta. En ymmärrä, miksi nämä eivät ole jossain yhdessä paikassa selkeästi esillä, ihmettelee Ruuth. Myös Helsingin riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja Kari Nuutinen on törmännyt samaan ongelmaan: – Meiltä kysellään paljon luodoista, joilla saa metsästää. Esimerkiksi Helsingin edustalla osa kylänrajojen ulkopuolisista saarista on annettu kaupungille. Näissä helsinkiläiset voivat metsästää ostamalla kaupungilta luvan. – Helsingin kaupunki ei luotoja kauheasti mainosta, mutta minä olen suositellut näitä aloitteleville helsinkiläismetsästäjille. Niissä veneet saadaan paremmin suojaan kuin ulommilla valtion luodoilla, eikä myrskyn yllättäessä jouduta yhtä helposti merihätään, toteaa Nuutinen. Kari Nuutisen mukaan luonnonsuojelualueiden selvittäminen ei onneksi ole Helsingissä yhtä vaikeaa kuin esimerkiksi Turun saaristossa, jossa suojeltuja saaria on paljon. – Olisikin tärkeää, että jossain olisi kootusti merikarttapohjalla kaikki Suomen saaret, joissa saa vapaasti metsästää. Samalle pohjalle voitaisiin merkitä rauhoitetut alueet sekä alueet, jotka ovat jonkun muun tahon kuin valtion hallinnassa. Merilinnustus kiinnostaa maattomia eteläsuomalaisia ”Ulkomerellä mainingit saattavat olla kovat” Markku Ruuth Merilinnustuksessa käytettävän koiran tulee osata noutaa kovassakin aallokossa. Ka is a H ut tunen metsästäjiin, jotka eivät ole suhtautuneet vakavasti meren voimaan ja joiden veneet ovat sitten kolhiintuneina rantakivikossa, kertoo Ruuth. Kokenut merenkulkijakin voi joutua vaaratilanteisiin tai muuttamaan suunnitelmiaan säiden vuoksi. – Eväitä, lämpimiä vaatteita ja polttopuita kannattaa varata mukaan, jos joutuu jäämään luodoille suunniteltua pidemmäksi ajaksi. Veneessä tulee tietenkin olla aina hätäraketit ja useampi lamppu kaiken varalta. Vaaratilanteita aiheuttavat myös liukkaat kalliot, ja siksi kumisaappaisiin on hyvä kiinnittää vaikkapa liukuesteet, neuvoo Ruuth. Metsähallituksen Retkikartta.fi-karttapalvelusta voi hakea Metsähallituksen metsästysja kalastuskohteita. Retkikartan verkkoversio löytyy osoitteesta retkikartta.fi ja mobiiliversio löytyy osoitteesta m.retkikartta.fi.
• 48 l Metsästäjä 5 l 2015 Teksti ja kuvat: Eerikki Rundgren Metsästysretken eväät Raitis ulkoilma yhdessä kevyen liikunnan kanssa kasvattaa kummasti ruokahalua. Päivän tai useamman vuorokauden jahtireissu vastaa parhaimmillaan pitkäkestoista urheilusuoritusta, josta palautuminen vaatii tuhdit eväät. Kunnon eväistä saa virtaa, ja ne ovat yhdessä leppoisten taukojen kanssa oleellinen osa jahtinautintoa. ahtipäivään valmistautuminen aloitetaan tukevalla aamupalalla. Puurosta, myslistä ja leivästä lisukkeineen saa energiaa pitkälle päivään. Eväsleivät niin aamupalalle kuin muillekin aterioille voi tehdä valmiiksi etukäteen. Tämä helpottaa aamutoimia eritoten kylmän yön jälkeen. Ilmojen viiletessä ruuan säilyvyydestä ei tarvitse juuri murehtia, joten leivän päälle voi varata levitteen ohella lihaa, juustoa ja jopa kalaa. Leiripaikalla herätessään ensimmäisen leivän voi syödä vaikka makuupussissa maatessaan. Leivän saa mukavan lämpimäksi ottamalla sen makuupussiin hieman ennen syömistä. Metsästysretkellä kuluu ruokaa siinä missä muissakin ulkotöissä. Asioista ei kannata tehdä kuitenkaan vaikeampia, kuin ne ovat. Päivittäinen energiantarve tulee tyydytettyä, kun syö vähintään sen, mitä tavallisestikin. Ennen retkeä kannattaa kuitenkin hieman suunnitella aterioiden sisältöä, ja sitä, kuinka aikoo ne maasto-olosuhteissa valmistaa. Kevyesti kuivatuista Helppo ja nopea tapa saada vatsantäytettä on varata reppuun pakastekuivattuja valmiiruoka-annoksia kuin itse haluaa. Esimerkiksi kuivatuista aineista tehty jauhelihakeitto valmistuu retkellä nopeasti, kun annospusseihin pakatut raaka-aineet laitetaan ennallistumaan eli likoamaan veteen riittävän ajoissa. Pakastekuivattujen valmiiden ruoka-annosten ja kuivatuista raaka-aineista koottujen aterioiden hyvä puoli on niiden keveys. Päivän tai kahden jahtireissuilla säilykkeitä ja tuoretta ruoka-annoksia. Ruoka on valmista suuhunpantavaksi, kun muonapussiin sekoitettu kuuma vesi hautuu yhdessä kuiva-ainesten kanssa kymmenisen minuuttia. Lounastauko sujuu vieläkin ripeämmin, kun on keittänyt veden aamulla termospulloon. Valmiita ruokia maittavamman aterian saa kuivaamalla itse ainesosat. Näin niistä saa myös koota juuri sen kokoisia ja makuisia Valmiista retkimuonista saa vatsantäytettä nopeasti ja helposti, eikä jahtiin tule pitkää taukoa. J
• Metsästäjä 5 l 2015 l 49 ta lihaa vielä jaksaa kantaa mukana, mutta useamman päivän reissulla ne alkavat painaa liikaa ja vievät myös tilaa repussa. Riittävästi vettä Jahtipäivän päätyttyä ruuanvalmistukseen kannattaa ryhtyä saman tien, kun kämpälle on palattu tai leiri saatu pystytettyä. Päivän tukevimman aterian jälkeen kannattaa syödä vielä kevyt iltapala. Varsinkin ulkona yövyttäessä esimerkiksi mysli ja leipä antavat energiaa lämpimänä pysymiseen. Vähintään yhtä tärkeää energiantarpeen tyydyttämisen lisäksi on huolehtia riittävästä nesteytyksestä. Jatkuvassa rasituksessa vettä tulisi nauttia desistä pariin jopa parinkymmenen minuutin välein. Pelkän kahvin tai teen varaan päivän nestetarvetta ei ole hyvä jättää. Myös päivän päätyttyä kannattaa juoda, Jahtipäivään valmistautuminen aloitetaan tukevasta aamupalasta. Tulistelussa on oma tunnelmansa. vaikka se yöllä ulkona juoksuttaisikin. Riittävä nesteytys yhdessä runsaan päivällisen kanssa nopeuttaa palautumista päivän rasituksista ja helpottaa valmistautumista seuraavaan jahtipäivään. Kevyt venyttely ennen nukkumaanmenoa ei ole sekään pahitteeksi. Retkikeittimellä vaivaton ateria Metsästyslupa valtion mailla sisältää yleensä oikeuden tulentekoon. Ruuanvalmistuksessa kannattaa hyödyntää valmiita tulipaikkoja siellä, missä niitä on. Tulistelussa on oma tunnelmansa, mutta varsinkin kesken jahtipäivän ruuanlaitto avotulella voi olla turhan vaivalloista. Sen sijaan retkikeittimellä ruoka valmistuu nopeasti. Jos tulien teko ei ole mahdollista esimerkiksi metsäpalovaroituksen vuoksi, on keitin välttämätön. Termospullo tuo mukavuutta elämään varsinkin ulkona yövyttäessä. Yöllä ja etenkin aamulla on huomattavasti mukavampi hörpätä janoon lämmintä kuin kylmää vettä. Vielä kun muistaa aamutoimien yhteydessä kiehauttaa vettä termospulloon, valmistuu lounaskin jälleen nopeasti pakastekuivatusta retkimuonasta. Ruuanlaittovälineeksi saattaa metsästysretkelle riittää pelkkä kattila, jolla yksinkertaiset ruoat valmistuvat niin autiotuvan kaasuliedellä, retkikeittimellä kuin avotulellakin. Pienellä nokipannulla keittää kahvien lisäksi vedet pakastekuivattuihin retkimuoniin. Paistinpannu kerryttää painoa mutta on välttämätön lettukesteillä. Päivän päätteeksi nautittu tukeva lihapala lisukkeineen auttaa palautumaan jahtipäivän rasituksista.
• Sauli Härkönen, Suomen riistakeskus Aseet turvallisesti säilöön – kotona ja metsällä mpuma-aseen ja patruunoiden haltija on velvollinen pitämään ampuma-aseesta ja patruunoista sellaista huolta, ettei vaaraa niiden joutumisesta asiattomien haltuun ole. Tavallisin tapa on, että luvanhaltija säilyttää ampuma-asetta vakituisessa asunnossaan. Ampuma-asetta voidaan säilyttää myös muussa paikassa, jossa luvanhaltija pysyvästi oleskelee, kuten esimerkiksi perheen kakkosasunnossa. Lisäksi ampuma-asetta voidaan säilyttää näihin kiinteästi liittyvässä tilassa, esimerkiksi autotallissa, joka turvatasoltaan ja valvottavuudeltaan vastaa näitä paikkoja. Tällaisiksi paikoiksi ei lueta esimerkiksi erillisiä pihapiirissä olevia autotallitai varastorakennuksia. Edellä tarkoitetuissa sallituissa paikoissa ampuma-asetta on säilytettävä: 1) sisäministeriön asetuksen mukaisesti murtoturvallisessa ja lukitussa turvakaapissa, 2) lukitussa paikassa, kuten lukittavassa asekaapissa, joka ei ole niin sanottu turvakaappi tai lukittava komero 3) muuten lukittuna siten, että ampuma-ase ei ole helposti otettavissa luvattomasti käyttöön. Asetuksen mukaisia hyväksyttyjä turvakaappeja ovat SFS 5870 -standardin täyttävät kaapit taikka turvallisuustasoa koskevilta vaatimuksiltaan vähintään sitä vastaavat muun Euroopan talousalueella hyväksytyn turvakaappeja koskevan standardin mukaiset turvakaapit. Ampuma-asetta voidaan myös säilyttää lukitsemalla ase esimerkiksi piippuun tai patruunapesään asetettavalla lukolla tai lukitsemalla ase liipaisinkaarilukolla. Lisäksi on sallittua säilyttää ampuma-asetta osiin purettuna niin, että aseen jokin osa äänenvaimenninta lukuun ottamatta säilytetään erillään lukittuna joillakin edellä mainituista tavoista. Aseen muiden osien tulee olla tällöin hyvin kätkettyinä. Säilytys kodin ulkopuolella Ampuma-asetta voidaan säilyttää myös kyseisen ampuma-aseen lainaamiseen oikeutetun henkilön luona. Säilytyksen tulee tapahtua silloin vastaavilla periaatteilla kuin omassa kodissa tapahtuvassa säilytyksessä. Joskus ampuma-asetta on tarpeen säilyttää kodin ulkopuolella esimerkiksi työstä, opisAseiden turvallisella säilyttämisellä pyritään ehkäisemään asunnossa säilytettävien aseiden päätyminen asunnossa oleskelevien lasten tai sivullisten käsiin. Ampuma-aselain uudistuminen 1.12.2015 alkaen tuo mukanaan uusia säännöksiä, joilla lisätään metsästäjien ja muiden aseenomistajien aseturvallisuutta sekä turvallista ampumaharrastusta. Metsästäjän on tärkeää tietää, millaiset ohjeet koskevat ampuma-aseiden säilyttämistä. A 50 l Metsästäjä 5 l 2015
• Metsästäjä 5 l 2015 l 51 kelusta, muutosta tai asunnon korjaustöistä johtuen. Aseita on tällöin mahdollisuus säilyttää niin sanotuissa asehotelleissa, jotka ovat luvan saaneiden asealan elinkeinoharjoittajien ylläpitämiä. Tällaisten tilojen tulee olla murtoturvalliset. Lisäksi aseita on mahdollista säilyttää kodin ulkopuolella poliisin hyväksymissä tiloissa. Säilyttämisen erityisvaatimukset Jos säilytettävänä on yli viisi ampuma-asetta, on aseet säilytettävä sisäministeriön asetuksen mukaisessa murtoturvallisessa ja lukitussa turvakaapissa. Turvakaappia ei kuitenkaan edellytetä, jos aseiden säilytysalueen poliisilaitos on hyväksynyt säilytystilat. Erityisen vaaralliset ampuma-aseet tulee aina säilyttää turvakaapissa. Turvakaapin hankkimiseen on säädetty viiden vuoden siirtymäaika lain voimaantulosta. Jos samassa asunnossa asuu useita luvanhaltijoita, aseet on säilytettävä siten, että luvanhaltijat eivät pääse käsiksi toistensa aseisiin, joiden hallussapitoon heillä ei ole oikeutta lupiensa tai lainaamisoikeutensa perusteella. Jos sinulla on esimerkiksi lainaussäännöksiin sopimaton ase, johon toisella ei ole oikeutta, voit laittaa aseen jonkin osan (lukuun ottamatta äänenvaimenninta) tai koko aseen lukittuun kassalippaaseen ja kassalippaan asekaappiin. Säädetyt muutokset eivät siis edellytä tällaisessa tapauksessa omia asekaappeja jokaiselle aselupien haltijalle tai moninkertaisia lupia jokaiselle aseelle, joita asekaapissa säilytetään. Säilytettäviin ampuma-aseisiin lasketaan ampuma-aselain muutoksen myötä myös tehokkaat luvanvaraiset ilma-aseet. Aseen säilytys metsällä Metsästysmatkalla joudutaan usein väliaikaisesti säilyttämään ampuma-asetta. Tällöin ase tai jokin sen osa lukuun ottamatta äänenvaimenninta tulee säilyttää lukitussa paikassa tai muuten lukittuna. Asetta voidaan siis säilyttää esimerkiksi metsästysmajassa tai lukitussa hotellihuoneessa, jonne ei ole pääsyä muilla kuin säilytettävän ampuma-aseen hallussapitoon tai lainaamiseen oikeutetuilla henkilöillä. Lisäksi ampuma-asetta voidaan esimerkiksi metsästysreissulla säilyttää siten, että ampuma-ase tai sen osa on luvanhaltijan tai muun kyseisen ampuma-aseen hallussapitoon tai lainaamiseen oikeutetun metsästyskaverin välittömässä valvonnassa. Lukitsemattomassa autiotuvassa aseen luvanhaltijan on siis pidettävä huolta ja valvotAse ei saa olla havaittavissa kulkuneuvon ulkopuolelta. tava, että kukaan ei voi viedä hänen asettaan. Mikäli aseen luvanhaltija joutuu poistumaan lukitsemattomasta säilytyspaikasta ja jättämään aseen, hänen tulee ottaa mukaansa jokin aseen osa, lukuun ottamatta äänenvaimenninta. Tällöin kokonaisen ampuma-aseen anastaminen ei ole mahdollista. Aseen säilytys autossa Kulkuneuvossa ampuma-asetta saa säilyttää vain väliaikaisesti aseen käyttötai kuljetustapahtumaan liittyen. Väliaikainen säilytystarve voi syntyä esimerkiksi, kun pidetään taukoa huoltoasemalla. Metsästämisen yhteydessä asetta voi olla tarpeen säilyttää väliaikaisesti autossa, kun metsässä liikutaan välillä haulikon ja välillä kiväärin kanssa. Aseita ei kuitenkaan saa laittaa edellisenä iltana autoon odottamaan seuraavan päivän metsästysreissua. Aseita ei myöskään saa jatkuvasti säilyttää autossa. Kun asetta säilytettään väliaikaisesti esimerkiksi autossa, tulee sen olla lukitussa paikassa tai muuten lukittuna ja säilytettynä siten, että se ei ole havaittavissa kulkuneuvon ulkopuolelta. Lukittuna paikkana pidetään lukittua matkustamoa ja tavaratilaa. Koska ampuma-aseen anastaminen lukitustakin kulkuneuvosta on yleensä helppoa esimerkiksi rikkomalla ikkuna, on ampuma-asetta säilytettävä niin, että se ei ole havaittavissa kulkuneuvon ulkopuolelta. Ase tulee säilyttää autossa paikassa, josta sitä ei voi nähdä (esimerkiksi peräkontti). Toinen vaihtoehto on piilottaa ase autoon takilla tai peitteellä häivyttäen samalla aseen, asesuojapussin tai -kotelon muodot. lll Ampuma-asetta saa kuljettaa yleisellä paikalla sekä tiloissa, joihin yleisöllä on pääsy, vain lataamattomana suojuksessa. Asetta saa kantaa ja kuljettaa vain silloin, kun siihen on hyväksyttävä syy. Moottorikäyttöisessä ajoneuvossa ampuma-asetta saa kuljettaa vain lataamattomana suojuksessa tai sijoitettuna suojattuun tilaan sekä kantaa vain silloin, kun siihen on hyväksyttävä syy. Mopolla, moottoripyörällä ja mönkijällä asetta voi kuljettaa lataamattomana suojuksessa kuten tähänkin asti. Metsästysaseen kuljettamisessa on lisäksi otettava huomioon metsästyslain säännökset. Aseen kantaminen ja kuljettaminen Er kk i Ka uppi l Asuinhuoneistossa saa säilyttää enintään 2 kg ruutia sekä yhteensä enintään 20 000 ampuma-aseissa käytettävää patruunaa ja niiden sytytysnallia. l Vastaavasti räjähteiden omistajan hallinnassa olevassa muussa tilassa saa säilyttää ruutia yhteensä enintään 5 kg sekä yhteensä enintään 30 000 ampuma-aseissa käytettävää patruunaa. Ruudin ja patruunoiden säilyttäminen
• 52 l Metsästäjä 5 l 2015 Harto Lindén & Petra Partanen, Luonnonvarakeskus Riistantutkimuksen historiaa osa 5/6 Millenium mullisti tutkimuksen Historiasarjassamme on edetty jo 2000-luvulle. Yhdentyvä Eurooppa ja uusi teknologia toivat lisänsä riistatalouteen. Kannanhoitosuunnitelmat ja suurpetojen aiheuttamat konfliktit asettivat tutkimuksen uuteen asemaan. Satelliittipaikannus ja riistakolmiolaskennat olivat tärkeitä tiedonlähteitä. Näihin aikoihin syntyi myös riistarikkausindeksi. Ilpo Ko jola
• Metsästäjä 5 l 2015 l 53 usi vuosituhat valkeni epäilyksistä huolimatta, niin maailmassa kuin riistantutkimuksessa. Globalisaatio ja viestinnän vallankumous yhdistivät maailman, ja tietopulasta pulahdettiin informaatiotulvaan. Euroopan yhdentyminen jatkui, ja yhteinen valuutta otettiin Suomessa käyttöön vuonna 2002. Maailma astui suomalaiseen luonnonvaratalouteen omistajan elkein. Perinteinen eräkulttuuri joutui vastakkain eurooppalaisen ympäristöajattelun kanssa. Kaupungistuminen kiihdytti luonnosta vieraantumista. Eränkäynnissä ravinnonhankintamotiivi korvautui viihdearvoilla. Metsästysmuodot moninaistuivat, kun nuori polvi toi uusimman teknologian perinnäisten metsästystapojen rinnalle. Kannanhoitosuunnitelmat loivat vaateita Uusi aika toi riistantutkimukselle uudet vaatimukset mutta myös uusia menetelmiä. Monien riistalajien kannat taantuivat, ja toimia koskevassa päätöksenteossa tarvittiin tutkimustietoa. Samaan aikaan petokonflikti saavutti kiehumispisteen. Avuksi ja ristiksi saatiin kannanhoitosuunnitelmat. Kannanhoitosuunnitelmien tulo riistapolitiikkaan oli merkittävä askel myös tutkimukselle. Susi, karhu ja ilves saivat kannanhoitosuunnitelmansa ensimmäisinä. Suunnitelmien laadinnassa keskeisenä periaatteena on avoimuus ja yhteistyö järjestöjen ja harrastajien kanssa. Uudistuksilla oli myös varjopuolensa. Monet kokivat päätäntävallan päässeen lipumaan pois paikalliselta tasolta – pahimmillaan Euroopan unioniin saakka. Vaikeaa tilannetta ei Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen kannalta helpottanut se, että rahapula vei riista-asemia ja heikensi suhteita maakuntiin. Välittäjänä oli vaikea toimia, kun itsekin näytti edustavan isompien keskusten sanelupolitiikkaa. Konfliktien kolmas pyörä Suurpetotutkimukselle vuosituhannen alku lupaili hyvää. Tutkimustiimi ja sen satelliittilähettimin varustamat eläimet saivat julkisuutta, jollaisen kohteeksi tutkimus oli ennen harvoin päässyt tai joutunut. Petojen pyynti ja merkintä onnistui jopa odotettua paremmin, ja sankaritarinoita kiersi lehdistössä. Onnistumisen kollektiivinen riemu oli niin suuri, että kaikki mahdolliset intressiryhmät olivat vaatimassa lisää rahaa ja panostusta suurpetotutkimukseen. Pian alkoi kuitenkin nousta esiin erimielisyyksiä petokantojen koon arvioinneista. Ihmisten oli vaikea ymmärtää, että jokainen heidän selvästi näkemänsä susi ei lisännytkään Suomen susikantaa yhdellä yksilöllä. ”Riistantutkimus arvioi — me laskemme” -lausumat antoivat sytykettä kiihkeille kannanotoille. Petopantojen tekniset ongelmat vihastuttivat jo ennestään ärsyyntyneitä ihmisryhmiä. Toisaalta pannoitukset nähtiin kaikkien ongelmien keskeiseksi ratkaisukeinoksi. Tutkimuslaitos jäi suurpetokysymyksessä kolmanneksi pyöräksi suojelijoiden ja verottajien välisessä mittelössä. Petokonfliktiin kytkeytyi myös huoli alati pienenevien metsäpeurakantojen kohtalosta. Hallinnollisen suojeluvelvoitteen ja populaation tilasta johtuvan suojelutarpeen välinen ristiriita kiteytettiin toisinaan kysymykseen ”susi vai peura?”. Peurakannan kokoa selvitettiin Venäjän Karjalassa tehdyin lentolaskennoin, ja satelliittipantaseurannat toivat tietoa eläinten liikkumisesta ja laidunalueiden käytöstä. Hirvien aiheuttamia liikennevahinkoja alettiin ehkäistä lähetinseurannalla. Tutkimuksissa selvitettiin, kuinka laajalle alueelle hirvet levittäytyvät siirtyessään pois talvehtimisalueiltaan kesiksi ja metsästyksen ajaksi sekä millaiset seikat vaikuttavat hirvieläinten Suojelueläinten kohtaamisen lopputulos. Metsäpeurahirvaan sarvet eivät sentään susille maistuneet. Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen tiedustelupalvelun urkkijanorppa valmistautumassa sukellustehtävään. Norppa sai hankituksi tietoa lähinnä omasta elämästään. Pe tr i T imo nen U Maailma astui suomalaiseen luonnonvaratalouteen omistajan elkein.
• 54 l Metsästäjä 5 l 2015 lll Suurpetotutkimusryhmä ”Susijengi” oli Kuhmossa ajamassa sutta kiinni pannoitusta varten. Paksu hanki oli sudelle vaikea, joten se hyppäsi vanhalle kelkanjäljelle. Toinen kelkka ajoi eteen hidastamaan, toinen kelkka tuli suden takana. Ahtaaseen rakoon joutunut susi yritti raivata pakotiensä vapaaksi. Kun kelkan rauta oli liian kovaa purtavaksi, peto kävi hampaillaan kiinni kelkkamiehen kumisaappaan kantapäähän. Seuraavana päivänä mies asteli kauppaan vaatimaan takuuseen uusia saappaita, kun entiset eivät olleet kestäneet tavanomaista työkäyttöä. Ei saanut. Huonolaatuinen saapas liikkumiseen, kuolevuuteen ja elinympäristön käyttöön. Ristiriidat raastoivat myös rannikkoseutuja, kun hyljekantojen elpyminen alkoi verottaa kalastajien saaliita. Niin riistankuin kalantutkimuksenkin puolella ryhdyttiin työhön ongelman ratkaisemiseksi. Hylkeiden käyttäytymistä tutkittiin satelliittipaikannuksen avulla. Tutkimuksissa selvisi, että hylkeet oppivat muistamaan kalaisat pyydykset ja vaelsivat jopa sadan kilometrin matkoja mieleisilleen rysäkalastuspaikoille. Avuksi eri tutkimusaloja koskettavien konfliktien hallinnassa tuli sosioekonominen tutkimus, jonka tavoitteena oli etsiä tapoja sovittaa yhteen eri ryhmien tarpeet ja toiveet. Myös metsästystä alettiin uudella vuosituhannella tarkastella entistä ihmiskeskeisemmästä näkökulmasta. Lintututkimuksen uudet haasteet Monien riistasorsien pesimäkannat taantuivat selvästi 2000-luvulla. Euroopan tasolla metsästyspaineen vaihtelut eivät selittäneet kantojen muutossuuntia, vaan kantojen pienenemisen todettiin olevan yhteydessä näiden muuttavien lintulajien elinympäristöihin. Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen omassa metsäkanalintujen tutkimuksessa tapahtui suunnanmuutos, kun sen keskuspaikka Meltaus Rovaniemen maalaiskunnassa suljettiin. Tutkimus alkoi yhä enemmän keskittyä riistakolmioihin ja valtakunnallisiin metsätiedostoihin. Uudelle vuosituhannelle tultaessa riistakolmioaineisto kattoi jo toistakymmentä vuotta, mikä mahdollisti monimuotoiset analyysit. Useat yliopistolliset opinnäytetyöt tukeutuivat riistakolmiodataan. Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen itsenäisen tutkimusuran päättyessä kolmioaineistoa oli käytetty jo lähes 30 väitöskirjassa. Yhteistyöllä eteenpäin Uusi vuosituhat tiivisti riistaverkostoja. Yliopistojen kanssa lähennyttiin, kun omat tutkimuspoliittiset linjaukset ajoivat yhteisille kampuksille. Yhteistyötä syntyi ennen kaikkea suurpetotutkimukseen kaivatun geneettisen ja matemaattisen osaamisen saralla. Helsingin yliopiston LUOVA-tohtorikoulu jatkoi ponnistuksiaan pääkaupunkiseudun tutkimuslaitosten ja yliopiston vahvuuksien yhdistämiseksi. Metsäntutkimuksen kanssa tehtiin tärkeää, riistakolmioiden dataan perustuvaa yhteistyötä. Elinympäristötutkimus ja maisemaekologia saivat pontta. Myös kansainväliset yhteydet vahvistuivat: erityisesti naapurusten suhteet lämpenivät, ja sekä Pohjoismaiden että Venäjän kanssa tehtiin yhdessä merkittävää työtä. Riistaja kalatalouden tutkimuslaitoksen yhteistyö venäläistutkijoiden ja Helsingin yliopiston tutkijoiden kanssa talvisten lumijälkilaskentojen hyödyntämisessä jatkui läheisenä. Erityisen tiiviisti töitä tehtiin yhdessä maaja metsätalousministeriön kanssa. Ministeriön luonnonvarastrategiassa nostettiin keskeisiksi teemoiksi riistavarojen käytön pitäminen uusiutumisja tuottokyvyn rajoissa ja riistan tuottokyvyn parantaminen. Luonnonvarojen käytössä haluttiin ottaa huomioon luonnon monimuotoisuuteen liittyvät kysymykset. Luonnonvarastrategiassa esitettiin toive monimuotoisuusindeksin kehittämisestä. Indeksillä varmistettaisiin, että biodiversiteetissä ei pääsisi tapahtumaan yllättäviä, epätoivottuja muutoksia. Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos tarttui ministeriön toiveeseen. Kehitetty riistarikkausindeksi tukeutui riistakolmioverkostoon sekä kuudentoista metsäriistalajin esiintymiseen ja runsauteen. Indeksin avulla voidaan myös tulevaisuudessa huolehtia luonnon monimuotoisuudesta ja riistavarojen riittävyydestä. Ilpo Ko jola Sudenajo on kylmää kyytiä. Rahapula vei riista-asemia ja heikensi suhteita maakuntiin. Metsästystä alettiin tarkastella entistä ihmiskeskeisemmästä näkökulmasta.
• 56 l Metsästäjä 5 l 2015 Uutismakasiini Oikaisu lll Metsästäjä-lehden 4/2015 metsästysaikataulukossa oli virhe villisian ja peltopyyn metsästysaikojen päivämäärien kohdalla. Korjatut päivämäärät ovat: villisian metsästysaika 1.6.–29.2. ja peltopyyn metsästysaika 1.9.–31.10. Havaintokortin uusi palautusosoite lll Hirvikannan seurannan avustaminen havaintokortteja täyttämällä ja palauttamalla on eräs suomalaisen metsästäjäkunnan talkootyön suurimpia voimannäyttöjä. Hirvenmetsästäjät voivat kirjata hirvihavaintonsa Luonnonvarakeskuksen (Luke) sähköiseen järjestelmään, jotta kannanseurannassa on käytettävissä ajantasaista tietoa. Sähköisen järjestelmän osoite on: www.rktl.fi/riista/hirvielaimet/hirvi/hirven_kannanarvioinnin_menetelmat/hirvihavaintokortti.html. Myös paperinen havaintokortti on edelleen käytössä, mutta sen palautusosoite on muuttunut. Luonnonvarakeskus Tunnus 5003955 Info HIRVI 00003 VASTAUSLÄHETYS MAAJA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Suomen riistakeskus on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, jonka tehtävänä on edistää kestävää riistataloutta, tukea riistanhoitoyhdistysten toimintaa, huolehtia riistapolitiikan toimeenpanosta ja hoitaa sille säädetyt julkiset hallintotehtävät. Suomen riistakeskusta ohjaa ja valvoo maaja metsätalousministeriö. Riistakeskuksen toiminnasta säädetään riistahallintolaissa (158/2011). Suomen riistakeskuksessa on haettavana seuraava toimi JOHTAJA Suomen riistakeskuksen johtajan tehtävänä on johtaa ja kehittää Suomen riistakeskuksen toimintaa lukuun ottamatta julkisia hallintotehtäviä sekä vastata toiminnan tuloksellisuudesta. Tehtävät on tarkemmin määritelty riistahallintolaissa. Suomen riistakeskuksen johtajan pätevyysvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys riistatalouteen sekä käytännössä osoitettu johtamistaito. Toimen menestyksellinen hoitaminen edellyttää metsästyksen ja riistanhoitoyhdistyskentän tuntemusta sekä perehtyneisyyttä prosessimaisen organisaation toimintaan. Suurpetopolitiikan haasteiden tuntemus luetaan hakijalle eduksi. Kielitaitovaatimuksena on suomen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Tehtävien hoito vaatii lisäksi hyvää englannin kielen taitoa. Muu kielitaito katsotaan hakijalle eduksi. Tehtävän hoito edellyttää matkustamista koko maassa. Palkkatoivomus pyydetään esittämään hakemuksessa. Suomen riistakeskuksen päätoimipaikka ja johtajan sijoituspaikka on Helsinki. Suomen riistakeskus tarjoaa kuitenkin kattavat etätyöskentelymahdollisuudet. Hakemukset pyydetään toimittamaan viimeistään 30.9.2015 kello 16.15 ensisijaisesti valtion työnhakusivustolle osoitteeseen www.valtiolle.fi. ID-numero 30-582015 ohjaa suoraan ilmoitukseen. Tarvittaessa valtioneuvostolle osoitetut kirjalliset hakemukset voi toimittaa osoitteella maaja metsätalousministeriö, PL 30, 00023 Valtioneuvosto (käyntiosoite Hallituskatu 3 A, Helsinki). Hakemukset ovat julkisia. Hakemuksia ei palauteta. Valtioneuvosto nimittää Suomen riistakeskuksen johtajan siten, että johtaja aloittaa toimensa 1.2.2016 lukien. Lisätietoja antavat Osallistu supihaasteeseen lll Pohjoismainen Supikoirahanke haastaa kaikki metsästämään supikoiria Lapissa. GPS-pannoitetun supikoiran pyynnistä palkkiona lahjakortteja Eränettiin! Voit seurata hanketta Facebookissa Suomen riistakeskuksen seinältä ja Instagramissa @supihanke ja #supihanke. Kysy lisätietoja ja ilmoita havainnot sekä saaliit Jussi Juntille ja Juha Mäkimartille: jussi.juntti@riista.fi / 029 431 2253 ja juha.makimartti@riista.fi / 029 431 2412 apulaisosastopäällikkö Christian Krogell, puh 0295 16 2202, neuvotteleva virkamies Sami Niemi puh 0295 16 2391 ja hallituksen puheenjohtaja Tauno Partanen, puh 050 436 8066.
• Metsästäjä 5 l 2015 l 57 Susiyksilöistä kerätään tietoa lll Luonnonvarakeskus ja Suomen riistakeskus käynnistävät valtakunnallisen hankkeen susien yksilötietojen keräämiseksi. Tieto yksilön tunnistamiseksi saadaan DNA-analyyseillä. Lisäksi analyyseillä saadaan tietoa susilaumoista. DNA analysoidaan metsästetyistä susista sekä susien ulostenäytteistä. Ulostenäytteitä kerätään erikseen järjestettävillä keräyksillä. Kolmivuotisen hankkeen aikana keräyksen on tarkoitus kattaa kaikki alueet, joilla on useampia laumoja lähekkäin ja joissa tarve tiedolle on suurin. Ensimmäinen keräys käynnistyy syksyllä 2015 kahdeksalla tunnetulla susireviirillä. Suomen riistakeskus luo ja kouluttaa keräysverkoston vapaaehtoisista metsästäjistä ja luonnossa liikkujista. Kullekin keräysalueelle nimetään vastuuhenkilö, joka kokoaa näytteet ja toimittaa ne tutkittaviksi. Kerätyt tiedot julkaistaan avoimessa karttapalvelussa, jossa esitetään DNA-analyysiin perustuvat susien yksilölliset tiedot (yksilöllinen tunnistetieto, sukupuoli, keräyspäivämäärä). Ensimmäisen vaiheen mukainen verkkopalvelu on tarkoitus saada käyttöön syksyllä. Radioluvat kuntoon lll Ennen metsästystä tulee huolehtia, että metsällä käytettyjen laitteiden kuten VHF-radiopuhelimien ja koiratutkien radioluvat ovat kunnossa. Metsästysradion hallussapito edellyttää voimassaolevaa radiolupaa, ja laitteita saa käyttää vain niille varatuilla taajuuksilla. Radiolupaa voi hakea Viestintäviraston sähköisessä asiointipalvelussa, joka on osoitteessa www.viestintavirasto.fi. lll Ensimmäinen suomalainen kaikki maamme kahdeksan kanalintulajia yksiin kansiin kokoava kuvateos ”Metson suku – Suomen kanalinnut” on valmis. Kirjan kuvituksesta vastaa maamme eturivin lintukuvaajiin kuuluva Markus Varesvuo. Teoksen on kirjoittanut tietokirjailija ja lintuasiantuntija Pertti Koskimies. Teos sisältää ennen näkemätöntä kuva-aineistoa kanalintujen elämästä. Mukana on muun muassa kuvasarja teeren kaivautumisesta kieppiin. Lähes kaikki kirjan kuvat on otettu Suomessa. Metson suku – Suomen kanalinnut -teos julkaistaan 18.10.2015. Metsästysmajojen historiankeruu lll Suomen metsästysmuseo ja Suomen Metsästäjäliitto keräävät metsästysseurojen majojen historiaa ja perinteitä. Nykyisten ja lakkautettujen metsästysseurojen muisteluita ja materiaaleja tallennetaan museon arkistoon ja käytetään tutkimuksissa, julkaisuissa ja näyttelyissä. Tärkeitä perustietoja ovat muun muassa majan sijainti, rakennusaika, rakentajat ja majan sisustus. Lisäksi halutaan tietoa majan käyttötarkoituksesta: toimiiko se pääasiassa metsästysseuran kokouspaikkana vai järjestetäänkö siellä myös juhlia, hirvipeijaisia, seuran jäsenten syntymäpäiviä tai muita tilaisuuksia. Kiinnostavaa on myös saada tietoa majan ylläpidosta kuten pihatöiden tekemisestä ja siivouksesta. Valokuvat majasta, sen rakentamisesta, kunnostamisesta ja käytöstä ovat tärkeitä, kuten myös pohjapiirrokset. www.metsastysmuseo.fi Kirja metson klaanista Seuruejahtikoulutus Aika: 16.–18.10.2015 Paikka: Uusikaupunki lll Koulutus pitää sisällään perjantaina 2,5 tunnin teoriakoulutuksen ja kaksi hirvijahtipäivää ajomiehenä. Koulutuksen hinta on 130€/henkilö ja pitää sisällään kahden yön yöpymiset ja ruokailut. Koulutukseen otetaan 10 henkilöä. Ilmoittautuminen 25.9 mennessä osmo.luotonen@uusikaupunki.fi Lisätiedot: www.kalanti-rhy.net/koulutus tai Osmo Luotonen puh 0440 718565
• 58 l Metsästäjä 5 l 2015 Uutismakasiini lll Suomen Metsästäjäliitto valmistelee yhtenäistä Metsästysammunnan ABCkoulutusformaattia metsästäjien turvallisen aseenkäsittelyn ja ammunnan perusteiden opetusta varten. Ampumakouluttajien ja koulutusta kaipaavien metsästäjien toivotaan vastaavan koulutuskysyntää ja -tarjontaa kartoittavaan kyselytutkimukseen. Video metsästysammuntakurssista lll Monelle aloittavalle metsästäjälle ampumaradalle meneminen voi tuntua pelottavalta. Kuinka siellä toimitaan? Miten kokeneemmat metsästäjät suhtautuvat uuteen tulijaan? Fabula Outdoorin uusin video kertoo Hyvinkään ampumaurheilukeskuksen järjestämästä metsästysammuntakurssista, jossa opetellaan metsästysamMuista osallistua kuvakisaan lll Haastoimme Metsästäjä-lehdessä 2/2015 kaikki metsästävät viljelijät perustamaan monimuotoisuuskaistan ainakin yhdelle lohkolle joko riistakasvustona tai jättämällä satokasvia korjaamatta. Ota monimuotoisuuskaistallasi viihtyvistä riistaeläimistä valokuva ja lähetä se meille. Viisi parasta kuvaa julkaistaan Metsästäjä-lehdessä ja palkitaan tavaroin. Lähetä kuvat sähköpostitse 30.9.2015 mennessä osoitteella henna. vayrynen@riista.fi. Kirjoita viestiin RIISTAKAISTA 2015 sekä oma nimesi ja kotikuntasi. Kysely Metsästysammunnan ABC-koulutusformaatista Oma riista -palvelun käyttöohjeita on nyt selkeinä videoina riista.fi-sivuilla. munnan tärkeitä asioita teoriassa ja käytännössä. Kurssilla käydään läpi mm. turvallisuusasioita, ampumaratakäyttäytymistä ja erilaisia ampumalajeja. Videon ja kurssin avulla halutaan kannustaa aloittavia metsästäjiä ampumaradalle harjoittelemaan. fabulaoutdoor.com Naisten peurajahti Tyrväällä Aika: 27.–29.11.2015 Paikka: Sastamala lll ”Leidit Tyrväällä” -peurajahti naisille. Jahti tapahtuu koirajahtina noin 10 hengen ryhmissä eri seurojen alueilla. Osallistua voi mistäpäin Suomea tahansa ja mukaan sopii noin 40 henkilöä. Mukaan kivääri, metsästyskortti, aseenkantolupa ja voimassaoleva metsästyskortti. Jahtipäivän hinta on lauantailta 50 euroa ja sunnuntailta 40 euroa. Hinta sisältää keittolounaan maastoon molempina päivinä sekä ruokailun lauantai-iltana. Ilmoittaudu mukaan 15.11.2015 mennessä. Lisätietoja: Katja Saari, katja.saari04@gmail.com tai 040 5135527 Kyselytutkimus ampumakouluttajille on osoitteessa: https://fi.surveymonkey.com/s/ABCkouluttajat Kyselytutkimus ampumakoulutuksesta kiinnostuneille metsästäjille on osoitteessa: https://fi.surveymonkey.com/s/ABCmetsastajat
• Haapana on keskikokoinen, töpäkkä puolisukeltaja. Nokka on päätä lyhempi, otsa on korkea ja kaula lyhyt. Heinäsorsaa selvästi pienempi puolisukeltaja. Siipipeili vihreä, naaraalla vihreä loiste heikko tai puuttuu. Lennossa näkyy siivenpäällisen tyvessä valkea laikku, joka on naaraalla himmeämpi, sekä tunnusomainen jyrkkäreunainen valkea vatsalaikku. Haapana naaras on väriltään ruskeankirjava, mutta heinäsorsalle tunnusomaiset tummat silmäkulmajuovat puuttuvat Syyspukuinen koiras ja nuoret yksilöt muistuttavat naarasta. Nuoren haapanan höyhenyksen kuviointi tiheämpää kuin vanhan ja kuvun sivuilla on verkkomaista kuviointia. Esiintyy koko maassa, mutta kanta on runsain Pohjois-Suomessa. Haapanat aloittavat syysmuuton jo elokuussa ja muutto jatkuu Lokakuun loppuun saakka. Haapanat talvehtivat pääosin Länsi-Eurooppassa. Munii toukokuussa 7–10 kermanväristä munaa. Pesä metsässä pensaan alla tai ruohikossa. Merkittävä riistalintu, mutta määrällisesti ei lähelläkään heinäsorsasaaliita. Vuosisaalis vaihtelee noin 50 000 – 30 000 yksilön välillä. Haapana Anas penelope Eurasian wigeon/Bläsand Suomen puolisukeltajat suuruusjärjestyksessä Heinätavi Tavi Haapana Lapasorsa Jouhisorsa Heinäsorsa Siipi Munia 7–10 kpl Juhlapukuisen koiraan höyhenpuku muistuttaa paikon jouhisorsan höyhenpukua (kesä) KUVITUS: ASMO RAIMOAHO (alkukesä) Haapanasaaliit Vuosittaiset saalismäärät Tuhatta 03 04 05 06 07 08 10 09 11 12 13 14 Ravinto Haapanan ravinto kostuu pääosin vesikasveista ja vesikasvien osista. Syö ruohoa maalla. Tummat silmäkulmajuovat puuttuvat Vihreä siipeili Valkoinen laikku siiven päällä Siniharmaa nokka, jossa musta kärki Naaraalla ruskeankirjava höyhenpuku Ruoho ja heinäkasvit Vesirutto Limaskat Kermanvalkea otsakilpi (kevät) Punertavanharmaa rinta Jyrkkäreunainen valkea vatsalaikku Harmaat jalat ja räpylät Kanelinruskea pää 10 20 30 40 50 60 70 80 Syyspukuinen koiras muistuttaa naarasta 600–850 g 73 –8 7 cm 42– 52 cm g Lähde: Lintuatlas.? Pesintä Pesintä Varma Todennäköinen Mahdollinen Juhlapukuinen koiras on hyvin värikäs Koiraan kevätääni on korkea ”vii-urr” -vihellys C M Y CM MY CY CMY K Haapana_sivu.pdf 1 25/08/15 09:13 Metsästäjä 5 l 2015 l 59
• 60 l Metsästäjä 5 l 2015 Teksti ja kuvat: Petri Vartiainen Hirven ja peuran veri hyötykäyttöön Hirvissä ja peuroissa on muutakin kuin lihaa ja luuta. Veri unohdetaan usein raaka-aineena, vaikka sitä voi käyttää esimerkiksi veriletuissa, jäljestyskoirien harjoituksissa ja pienpetojen houkuttelussa haaskalle tai loukkuihin. Veren talteenottoon tarvitset tukevan muovisäkin, suurisuisia ja korkillisia pulloja (2 dl – 1 l), sauvasekoittimen, kaatoastian ja suojakäsineet. Veren hyytymät eivät haittaa. Tehosekoittimella saat ne helposti rikottua ja juoksevaan muotoon. Loukkuja haaskapyytäjät tietävät, että koiran nappulat ovat helppo ja toimiva pienpetohoukutin. Lisää tehoa saat lisäämällä joukkoon verta. Pari desilitraa verta vedellä laimennettuna riittää maustamaan sangollisen houkutusnappuloita. Talja talteen kaadon jälkeen 1. ÄLÄ PÄÄSTÄ KOIRAA REPIMÄÄN HIRVEÄ KAADON JÄLKEEN. 2. VÄLTÄ VETOVIKOJA HIRVEN SIIRROSSA. KÄYTÄ PULKKAA/ VETOLIINOJA. 3. NYLJE HUOLELLA, VÄLTÄ VIILLOT JA REIÄT NAHKAAN. 4. LEIKKAA PÄÄ, KORVAT JA KOIVET. 5. KÄYTÄ NOIN 5–10 KG SUOLAA JÄÄHTYNEESEEN TALJAAN. 6. SÄILYTÄ NAHAT KATOKSEN ALLA PINOTTUNA LIHAPUOLI YLÖSPÄIN. Niksinurkka aadetusta hirvestä voi saada verta useita litroja. Yhden hirven tai peuran verellä tehdään monta harjoitusjälkeä tai hajustetaan koko syksyn ajan supiloukut. Veri kannattaa ottaa talteen metsässä eräsäkkiin tai muuhun tukevaan muovipussiin ja tehdä jatkokäsittely annospulloihin vasta lahtivajalla tai kotona. Astiat tulee jättää hieman vajaiksi jäätymävaran takia. Veren voi ottaa talteen myös nylkemisen ja teurastuksen yhteydessä. Ei haittaa vaikka joukossa olisi suuriakin hyytymiä. K Julkaistu Metsästäjä 6/2009
• Metsästäjä 5 l 2015 l 61 ERÄILMOITUKSET HUOM! Metsästäjä-lehden Kaupantekoa-palstan ilmoitusmyynti on siirtynyt Eräverkko-palveluun. Samalla palstan nimi on muuttunut ”Kaupantekoa”-palstasta muotoon ”Eräilmoitukset”.Osoitteessa www.eraverkko.fi/ilmoitukset voit jättää sähköisesti ilmoituksen valitsemaasi Metsästäjä-lehteen. Eräverkko-palvelussa on selkeät ohjeet ilmoituksen jättämiseksi sekä lisätiedot palvelusta. Käy tutustumassa! Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (43 mm) levyisiä riviilmoituksia. Ilmoituksien tulee olla vähintään kahden ja korkeintaan kymmenen rivin mittaisia . Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien . Vuonna 2015 hinta on 20 euroa/rivi (40 merkkiä). Ilmoitukset maksetaan verkkopankkitunnuksilla ilmoituksen jättöhetkellä. Eräverkko-palvelu tuottaa aineiston lehteä varten siinä muodossa kuin asiakas sen palveluun syöttää. Metsästäjä nro 6/2015 ilmestyy 13.11.2015. Siihen tarkoitettu aineisto on jätettävä Eräverkko-palvelun kautta viimeistään 25.10.2015. Huom! Rivi-ilmoitukset Eräilmoituspalstalle otetaan vastaan ainoastaan Eräverkkopalvelun kautta. Eräverkon asiakaspalvelun yhteystiedot löydät www.eraverkko.fi. Nahkasaapas, vuorittomia tai teddyvuorilla, vettä hylkivä nahka, öljynkestopohjalla Hinta 67€ koot 37-48, sama saapas myös 1/2 pitkällä varrella, saappaita myös kumiterällä. Korkealaatuinen. vahvarakenteinen, Boots, tylppäkärkinen, musta. Hinta 73€ koot 37-46 Maihari, vettä hylkivä nahka, öljynkestopohjalla, varren suussa lumilukko, kiinteä iltti, sisäreunassa vetoketju. Hinta 72€ koot 37-48 Saapas, "custom" tyylinen, vahva vettähylkivä nahka, pitävä pohja, kestävällä tekstiilivuorilla. Hinta 69€ koot 36-48 METSÄSTYSTÄ: Kainuussa Hyrynsalmella metsästystä ja kalastusta. Tololan Lomat. Varaa. Katso netti: www.vjk-group.fi Karhun ja kanalinnun metsästystä Suomussalmella p.050 325 8966 www.erapalvelu.net Kuusamo mökki+luvat 0400 281 229 Koirien koulutukseen turvallinen maasto. Varauskalenteri suoraan kotisivuilla. WWW.FASAANITILA.NET 045 349 6096 Forssa www.brhunting.fi 040 417 8807 Hauholla fasaaninmetsästystä ja koirankoulutusmahd. sekä kasvatuslintujen myyntiä. Kysy ruokailuja majoituspalv. www.ellilänfasaanitila.net Ulla ja Auvo Kokkala 050 588 9593. Hyljejahdit seanature.net 0400 154 600 Metsästystä Saarenmaalla ja Itä-Virossa. Hanhi, villisika, kauris, saksanhirvi ja hirvi. Tiedustelut puh. 040 825 9684. Otamme metsästysseuraamme uusia jäseniä. Jos olet kiinnostunut,käy kotisivullamme http://kajriistamiehet.suntuubi.com/ Pyhäjoella erähenkistä majoitusta. www.erapalvelut.net 0440 281 792. Sorkkaeläin ja sorsanmetsästystä Sauvossa. www.prohunting.fi/ 040 558 9012 pro.hunting@luukku.com MYYDÄÄN: 38v. Rehtiä kauppaa. Mossberg 308+kiik 399€ 12/89 synt 450€, TikkaT3, Sako, CZ, Yildiz Baikal, Marlin. Sasta Gorepuvut, HAIX vael kengät, Ultrapoint ja Garmin GPS-tutkat, Anon Ase ja Tukku, Pudasjärvi 08 821 337 0400 38 4118, Posti, MH: Edullinen ja Nopea www.anonase.com VERKKOKAUPASTA NOPEASTI Puukontarvikkeita www.brisa.fi 06 729 0431 Jalkanarut, raudat ja loukut pienpedoille, myös majavalle. Puh. 0400 181 498. taisto.hietala@ pp.inet.fi, www.kesavaylan.net. Kotimaiset Erätapio PURKINSULKIJAT. Puh 040 585 8133 www.eratapio.fi VHF-telefon och hundradarbatterier m.m CELLPAC 06 364 1565 www.cellpac.net Kuusamossa oma-kotitalo + ulkorakennus, tontti n.3 ha, sopisi metsäja kalamiehille. Kuusamon yhteismetsän ja valtionmaat lähellä. Soita 040 752 5228. Metsälle TUNTSA-Kaupan kautta,mm sarkapuvut ym. www.tuntsa.fi tai 040 522 3480 Riistalintuja ympäri vuoden: fasaani ja peltopyy, selkeensulka.fi. P. 040 500 3888. Kuhmolainen erämies Matti Kyllönen muistelee Saamamies-kirjassa. Tilaukset: seppo.kamarainen@kuhmo.net. 25 € + postik. Karjalankarhukoiran pentuja: 0400 695 108 Benelli M2 Comfortech 1480€ Sasta-puvut alk. 329€ Genzo Royal 66XT-Vhf 299€ Merkel Helix Black 6,5x55 2590€ Finn 612 alk. 1290€ CZ Canvasback 12/76 725€ puh. 02 822 8282 www.sissos.fi Liike Raumalla ma-pe 9-17.30, la 10-14 Kanuloukut, laukaisulaitteet, ampumatuki riistakameran jalusta ym. valmistajalta. www.ph-riista.fi tai soita 050 566 2691 Kesämökki Naarvanjärvenniemi, Ilomantsi. 8,37 ha tila, omaa rantaa 1 k Tupa, keittiö, alk, ph, s, 39,5 m2 Rak.v. 1975, 2012. Varastorak. Aurinkosähköistys+agrekaatti. Venematka 500 m. 59000 € www.tilitalo.fi, 040 300 0722 Laatuvalikoma käytettyjä sekä myös uusia Guerini/Howa/Leupold/Docter tarjouksia! Erikoisliike www.euroase.fi 050 465 4695 Kauraa, hernettä, vehnää ja maissia riistan ruokintaan. siilinmylly.weebly.com. 050 387 0505 Siilinjärvi Konttisen Pikahihna sopii kivääriin ja haulikkoon Testivoittaja 045 265 8137 HIRVIVAAKA 300 kg koukkuvaaka Hinta 160€ sis.alv. Kysy myös muut vaa`at. Puh. 0400 197 344, info@vaakamyynti.fi www.vaakamyynti.fi Suomenpystykorvan pentuja 050 598 8158. Hyväkuntoinen ja ajanhenkeen remontoitu rintamamiestalo Pihtiputaan maasedulla. Hp. 129 000 € p. 0400 427 761. KIIKARIN PIKAJALKA UUTUUS! MAAILMAN NOPEIN JA PARAS! Myös jälleenmyyjille. WWW.forpgun.com. Puh. 040 809 5990 Metsästyskartano Viro: KOIMA.WEEBLY.COM Kanuloukkuja 134.90 euro www.loukkutehdas. netanvia.fi puh 045 614 5502 Tikka T3 pakettitarjoukset alk. 1099€ Sako A7 .308/30-06 paketti alk. 1590€ Beretta, Guerini,Howa, Zeiss, Blaser, Leica. Ylöjärven asetarvike,Rantakiventie 7, Ylöjärvi Puh. 03 348 4004 www.asetarvike.fi WWW.HOUKUTUSPILLIT.NET puh.0400 835 511 LIHASAHANTERÄT verkkokaupasta. www.ilaritools.fi ELÄINTENTÄYTTÄJIÄ: Preparoin linnut, nisäkkäät ja teen trofeet. Kuopio Pertti Siipola 0400 177 588 Erityisesti kalat. Studio Antti Saraja Oy, puh. 0400 712 149 Pasi Ahopelto 0400 567 078. Lehonpaja.net Kaikki alan työt ammattitaidolla. Luonnontieteellisen alan konservaattori Esa Kemppainen, Mattilantie 56, 12450 Vähikkälä. 050 563 0169. www.trofeet.fi Jouko Launonen, Siilinjärvi 0400 170 601 Täytän linnut,nisäkkäät,myös myyn. Soini 040 831 2566 Kittilä 97420 Lohiniva Raimo Lietsala Orivesi www.lietsala.net alan työt+täyttötarvikkeet 040 558 4019 Jari Niskanen. Laukaa puh 0400 317 828 www.jariniskanen.net Eläintentäyttöä ja Erätaidetta ! Kuopio / Nilsiä www.huntingart.fi 050 597 4545 TYÖSUORITUKSIA: TURKISMUOKKAUSTA FinSkin Oy, Jääkäritie 5, 50150 MIKKELI p. 010 387 3090, www.taljatukku.fi Asekomo Putkonen Korjaa/huoltaa, aseita, tekee vaimennin ja kiikari asennukset. Varast:Baikal aseiden vara-osia. Eri aseisiin myös tukkeja. Puh. 0400 941 715 os. Tuomikatu 18,50120 Mikkeli(sovi käynti) Lihanleikkuuta ja leikkuukoulutusta. Raakalihatuotteet koirille www.lihatrio.fi Turkisnahkojen muokkaus. Kiikalan Rak-tur Oy. Takamaantie 10 25390 KIIKALA. Ahola 02 728 7503, 050 462 5938 Aseiden korjaukset ja huollot! Ylöjärven asetarvike Puh. 040 718 8170 VUOKRALLE TARJOTAAN: Metsästys, kalastus vapaaika Ranuan Simojärvellä Loma-Apaja 0400 193 351 Lestijärvellä metsästys, kalastus, majoitus. www.lestipuu.fi 040 506 0340 Mökkejä Orivedellä, hyvät lintumaastot lähellä. www.iso-tarkkala.fi/040 726 3730 Mökkimajoitusta järven rannalla Kuusamossa. metsästysalue n. 60 000 ha. Luvat paikan päältä. tied. 040 773 0128 www.rukajarvenlomamajat.fi ERÄ-KORPINEN: Metsästys,-Kalastus,-Luontolomat: www.erakorpinen.fi; 040 555 1394 Metsästämään Kuusamon Kitkajärvelle. Lomamökkejä vuokralle,luvat kalalle ja metsälle 60000 ha, luvat omistajalta. HUOM. latval. www.taivallahti.fi. 0400 284 988. Metsälle Puolangalle.Viihtyisiä mökkejä vuokrattavana edullisesti. p.040 545 5406 E-S:ssa, VP:n kesk., erämaajärvellä mökki, savus., kota. EI NAAP. 050 559 8145 Mökit LIEKSASSA HATTUVAARA-KITSI 040 512 1176 Vuokrattavana eräkämppä Pyhännällä. Kts. www.ahokylanera.fi OSTETAAN: Sarvia ( ei seinämallia) 050 586 2157 Ostetaan ehjiä ukko-teeren pyrstöjä. Puh. 040 503 0093 tai 040 778 0079. JÄRJESTÖT JA YHDISTYKSET: www.dreeveri.fi Pentuvälitys 040 547 0448 Hankkiessasi noutajaa metsästyskäyttöön, ota yhteys Suomen Metsästysnoutajat ry:n pentuvälitykseen 0400 176 934. Jäsenasiat 0500 56 2679. www.metsastysnoutajat.com. Haluatko hyvän hirvikoiran? Tutustu Suomen Harmaahirvikoirajärjestön rotuihin ja toimintaan www.shhj.info. Liity jäseneksi netissä, p. 050 572 7010,tai marja.ilvonen@elisanet.fi. KOIRIA: Myydään kk mäyräkoiran pentuja metsäs. vanhemmat www.ripenrannan.fi 040 903 0791 Käyttösukuisia gordoninsetterin pentuja. Puh. 0400 542 472. www.gordoninsetteri.fi Dreeverin pentuja: 045 670 8700 Engl.springerspanielin pentuja. Luov.vk.lla 38 p. 045 678 9555 Karjalankarhukoiran pentuja koepalkituista vanhemm. S. vko 35 040 761 1111. Jämtin pentuja. S. 8.4.15 2U ja 1N Rokotettu E KVA/I K&MVA. P 040 526 8571 Käyttölinjan springerspanielin pentuja. Kennel Field’s End 0400 592 606 Norjan Harmaan 2 uros pentua synt: 31.5 Kva&Mva vanhemmista puh: 0500 876 716 Beaglen pentuja, synt. 9.6-15, uros ja narttu, EK-vanhemmat P. 050 352 3843 Venäjänajokoiran pentuja, luovutus viikko 37. p.040 545 6549 Kolmiv. dreeverinpentuja.metsäveriset suvut. Myös 3-vuotias narttu. 050 304 0559 Plottinajok. pentuja. Suurriistaverisiä. Rek.sirutettu,ell.tark. p. 040 745 3368 lkss uroksia, uros ja narttu jalostusrekisterissa. molemmilla a-lonkat. jouko vänskä p. 0500 176 252. Gordoninsetterin pentuja metsästäviin koteihin hyväsukuisista riistaverisistä vanhemmista. Tiedustelut: 040 762 5833. 3,5 kk ik. suomenajok. pentuja 044 266 8024
• 62 l Metsästäjä 5 l 2015 Áigeguovdilis ságat sámegillii Báh?invearjolága o?asmuvvan 1.12.2015 rájes mielddisbuktá o??a njuolggadusaid, maiguin lasihit meahcásteddjiid ja eará bissooamasteddjiid dorvvolašvuo?a ja dorvvolaš astoáiggi báh?ima. Meahcásteaddjái leage dehálaš diehtit, makkár rávvagat gusket báh?invearjjuid seailluheami. lll Báh?invearjju ja láttaid hálddašeaddji galgá fuolahit bissu ja láttaid nu bures, ahte dat eai gártta olggobeale olbmuid háldui. Dábálamos vuohki lea, ahte lohpehálddašeaddji seailluha bissu fásta orrunsajistis. Bissu sáhttá seailluhit maid eará báikkis, gos lohpehálddašeaddji bissova??at orru. Dasa lassin bissu sáhttá seailluhit ássanvissui gullevaš báikkis dahje báikkis, mii lea bissova??at ássanviesu oktavuo?as dego ovdamearkka dihte biilastállas, mii dorvvolašvuo?a ja fáktema olis vástida bissovaš ássanbáikki. Ovddibuš máinnašuvvon lobálaš sajiin bissu galgá seailluhit: 1) sisministeriija ásahusa mielde dakkár dorvoskáhpes, masa ii sáhte gaikut sisa, 2) lohkkaduvvon skáhpes dahje báikkis, dego bissoskáhpes, man sáhttá lohkkadit muhto mii ii leat nu goh?oduvvon dorvoskáhppe 3) mu?ui lohkas nu, ahte bissu ii sáhte álkit váldit geavahussii. Earenoamáš seailluhangáibádusat Jus galgá seailluhit badjel vihtta bissu, de bissuid galgá doallat dakkár lohkkaduvvon skáhpes, masa ii sáhte gaikut sisa. Ná gáibida sisministeriija ásahus. Dorvoskáhpe ii dalle dárbbaš, juos bissuid seailluhanbáikki lea boles fitnan dohkkeheamen seailluhanbáikin. Dorvoskáhpe skáhppomis leat mearridan vi?a jagi sirdásanáiggi das go láhka boahtá fápmui. Seailluhuvvon bissun rehkenastet báh?invearjolága nuppástusa mielde maiddái beaktilis áibmobissuid, maidda dárbbaša lobi. Bissu seailluheapmi meahcis Meahcástantuvrras gártá dávjá gaskaboddosa??at seailluhit bissu ain gos nu. Dalle bissu dahje muhtin oasi, earet jietnaláivudeaddji, galgá seailluhit lohkkaduvvon báikkis dahje mu?ui lohkas. Bissu sáhttá seailluhit ovdamearkka dihte bivdobarttas dahje lohkkaduvvon hoteallalanjas. Báiki galgá leat dakkár gosa earát eai beasa, earret dat, geain lea bissu guoddinlohpi dahje dakkárat, geain lea vuoigatvuohta luoikkahit bissu. Dáid báikkiid lassin bissu sáhttá seailluhit maid nu, ahte bissu dahje dan oassi lea lohpeeaiggáda hálddus dahje juo gean nu eará hálddus ja geain lea vuoigatvuohta luoikkahit bivdoskihpára bissu. Fievrru siste bissu oažžu seailluhit dušše gaskaboddosa??at, jus beare seailluheapmi laktása bissu geavaheapmái dahje fievrredeapmái. Go bissu seailluhuvvo gaskaboddosa??at biillas, de dat galgá leat lohkkaduvvon báikkis dahje mu?ui lohkas ja seailluhuvvon nu, ahte dan ii sáhte oaidnit biilla olggobealde. Lohkkaduvvon báikin dollet biilla siskkobeali ja biilla ma??egeaži. Bissu galgá seailluhit biillas nu, ahte dan ii sáhte oaidnit, omd. ma??egeah?en. Nubbi molssaeaktu lea ?iehkat bissu jáhka dahje gok?as vuollái nu, ahte ii sáhte oaidnit bissu dahje bissosuoji hámi. Sauli Härkönen Bissuid dorvvolaš seailluheapmi – ruovttus ja meahcis Mikael Wikström Ealganáli variašuvnnas lea má?gga sajis buoridanmunni. Jagiid mielde nálli lea šaddan nuorabun ja nji??álasaid mearri lea lassánan. Dat ovttas o??a ealganáli dikšunplánain lasiha meahcásteddjiid ovddasvástádusa ealganális. lll Ealggaid ekonomiijaguovlluid ja o??a ealganáli dikšunplána ulbmil lea oažžut variašuvnna buorebut dássededdui. Goddinstatistihkat ?ájehit, ahte goddojuvvon varrásiid mearri lea ma?imuš logi jagi siste leamaš mealgat stuoris, go fas ?earpmahiid leat goddán oalle unnán. Dan dihte ealganális leatge dán áigge menddo unnán sarvát. Vai ealgga ragat lihkosmuvvá ja nálli nanosmuvvá, galgá ráves varris ealggaid meari lasihit. Dálá dilli dagaha dan, ahte má?ggat nji??álasat gipmet vel o??asit. Nubbi ragat lea sullii mánotbaji dahje guokte mánu ma??á dábálaš ragaha. O??a ragadis sahkanan miesit eai geargga oažžut doarvái ollu biepmu ovdal ?av??a ja dat fas váikkuha daid sturrodahkii ja nu maid sáhttá heajudit náli. Dan dihte go meahcásteaddjit leat ealggaid stuorimus geahpedeaddjit, de bivddu plánen buoridiv??e náli variašuvnna ja váikkuhiv??e maid elliid deddui mearkkašahtti ollu. O??a oahpistangihppagiin leat rávvagat meahcásteami jo?iheddjiide Geavadis meahcásteaddjit galggašedje báh?it uhcit meari nuorra varrásiid ja eanet ?earpmahiid vai nálli nanosmuvašii ja stuorit mearri varrásiin beasašii stuorrut ráves sarván. Maiddái nji??álasaid báh?ima galgá ráddjet, amas nji??álasaid produktivitehta geahppán. Meahcásteddjiid ovddasvástádus lea stuoris dasgo juohke báh??ojuvvon ealga váikkuha njuolgga dasa, man ollu ealggat guovllus leat. Suoma fuo??oguovddáš leage almmustahttán eanaja meahccedoalloministeriija ruhtademiin golbma o??a oahpistangihppaga, maid ulbmil lea veahkehit meahcásteddjiid o??a bargguin ja bistevaš mearrádusaid dáhkamis bivddu áigge. Meahcásteami jo?iheaddji vuo??odáiddut -ráiddu gihppagat gie?ahallet ealgga biologiija, náli dikšunortnega ja meahcásteami jo?iheami. Oahpistangihppagat leat dárkkuhuvvon meahcásteami jo?iheddjiide, muhto gihppagiid gánniha buohkaid, geat váldet oasi ealgabivdui, lohkat. Oahpistangihppagiid sáhttá lu?et ja ?álihit suomaja ruo?agillii Suoma fuo??oguovddáža neahttasiiddus pdf-filan. Ealganáli variašuvdna dehálaš ealgabivddus Er kk i Ka uppi
• Metsästäjä 5 l 2015 l 63 Álggaheimmet borgemánus 2015 pilohtaiskkadeami, mas sullii golbmalogi meahcástansearvvi iskkadallet o??a, namalassii meahcástanservviide ja -joavkkuide dárkkuhuvvon, elektronalaš áššiiddikšunbálvalusaid. lll Bálvalusa o??a iešvuo?ain dehálamos lea dat, ahte searvvi oktavuo?aolmmoš sáhttá álkit ieš merket diehtovuorkái die?uid searvvi meahcástanguovlluin. Guovlu merkejuvvo gártái nu, ahte vállje prográmmas giddodagaid, bálsttáid dahje daid osiid, mat gulle searvvi bivdoguvlui. Válljejumiid vuo?ul bálvalus ?ájeha automáhtala??at giddodatlogahallama ja gu?ege bálsttá ja olles guovllu viidodaga. Juohkehaš, guhte gullá searvái, oaidná merkema ma??á searvvi bivdoguovllu gárttas Oma riista -bálvalusas. Prográmma ?ájehan gártá lea máddái áiggi dásis. Searvvi meahcástanguovluja persovdnalisttá vuo?ul sáhttá automáhtala??at maid buvttadit searvái gullevaš olbmuide sálašstatistihkaid, mat leat maid áiggi dásis. Dát iešvuohta gáibida goittotge dan, ahte olbmot vurkejit sálašdie?uideaset Oma riista -bálvalussii. Statistihkka ?ájeha meahcástanjagiid sálašmeriid eallišlájaid mielde. Statistihkka šaddá das, go searvvi olbmot merkejit prográmmii iežaset sállaša searvvi meahcástanguovllus. Teaksta ja govat: Ari Kontiainen -bálvalus doaibmagoahtá servviid bivdoeatnamiin maid Searvvi meahcástanguovllu meroštallan dáhpáhuvvá válljemiin gárttas giddodagaid dahje daid osiid. Ha n nu H ut tu Ovdalis muitaluvvon bálvalusa iešvuo?at bohtet buot servviid ja joavkkuid atnui dalán go fuo??oguovddáš leat ožžon miehtemielat signála oassálasti searvvis. Dan vuorddedettiin gánnihage ráhkadit alcces Oma riista -dovddaldaga ja oahpásmuvvat bálvalusa dálá sisdollui ?ujuhusas oma.riista.fi.