5/2020 Lehti yli 300 000 metsästäjälle HIRVI ELÄINTEN PAKOLLISET SAALIS ILMOITUKSET KÄTEVÄSTI OMA RIISTALLA HOUKUTTELU RUOKINTA LINTUJEN METSÄSTYSAJAT 2020-2021 METSÄKANAmetsästyksen ABC Pystykorva
METSÄSTYS 4 Ensiosuma 12 Sorkkaeläinkauden startti alkaa peltopassissa 20 Pystykorvapyynnin ABC 24 Kanalinnustus liikuttaa koiria ja ihmisiä 30 Hirvenmetsästysmuodot: Pysäyttävällä koiralla 40 Vieraspedoille kyytiä: pintapyynti 44 Koiran kanssa: pystykorva apuna vieraspetopyynnissä 53 Tapahtui erästellessä 60 Houkutusherkut hirvieläimille 62 Aseturvallisuuden 4 sääntöä 64 Metsästäjän aseet: Tukin liimaaminen RIISTA 28 Riistakolmiolaskentojen tulokset 42 Nimikkomerihanhet: pesintä 48 Suunnittelun suhinaa SOTKA-kosteikoilla 50 Telkkä vei mennessään Pentti Rungon haastattelu 54 Tutkittua: Hirvenmetsästäjä 2020-luvulla 56 Valtionmaiden hirvijahti liikuttaa rahaa 66 Petäjävedellä tehostettiin vesilintulaskentaa 70 Reseptit a la Akseli Herlevi 72 Lajiesittely: Metsähanhi 37 48 9 Metsäkanalintujen metsästysajat 2020-2021 Suunnittelun suhinaa SOTKA-kosteikoilla Työnalla ensimmäiset 22 kohdetta eri puolilla Suomea Oma riista -tunnukset alaikäiselle Lakisääteisten saalisilmoitusten tekeminen on helpointa Oma riistassa 42 Nimikkomerihanhien pesintä AJANKOHTAISET 5 Uutiset 9 Oma riista -tunnukset alaikäiselle 16 Nuorten toimitus 37 Metsäkanalintujen metsästysajat 2020–2021 73 Eräilmoitukset 74 Áigeguovdilis ságat sámegillii KOLUMNIT 3 Pääkirjoitus 6 Varapuheenjohtajalta 69 Ministeriön kuulumisia LAIT JA LUVAT 68 Metsästäjävakuutusasioiden hoitamista helpotettiin 2 Metsästäjä 5/2020 Sisältö ME0520_book.indb 2 28.8.2020 10.31
20 JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus Monenlaista vastuullisuutta M eille metsästäjille vastuullisuus on tuttua, koska kuva metsästyksestä harrastuksena ja metsästäjistä kanssaihmisinä rakentuu edelleenkin useimmiten jonkun tutun metsästäjän kautta. Olemme kaikki vastuussa siitä, mitä harrastuksestamme ja toiminnastamme yhteiskunnassa ajatellaan. Metsästäjiä koskeva vastuu ei ole osoittelevaa tai eristävää vastuuta, pikemminkin näkisin sen perinteisenä luonnon ja elämän kunnioittamisena. Vaikkapa niin, että saaliiksi saadun linnun pää taivutetaan vanhaan tapaan siiven alle ennen reppuun laittamista, saaliiksi ei oteta enempää kuin kanta kestää, eikä kestävyydenkään rajoissa koskaan enempää kuin tarvitaan ja ollaan halukkaita käyttämään. Eikä ammuta epävarmoissa tilanteissa. Näin olemme tehneet ja teemme jatkossakin yhdessä työtä niin tulevaisuuden kuin harrastusmahdollisuuksien parhaaksi. Me metsästäjät olemme tottuneet puhumaan vastuullisuudesta niin aseiden käsittelyssä, koirien käytössä, kestävässä metsästysverotuksessa, riistan ruokinnassa kuin riistaeläinten eettisessä kohtelussa. Nämä kaikki ovat yhä aivan yhtä tärkeitä, mutta nyt koronapandemia on nostanut esiin uuden näkökulman. Vastuullisuus koskee pandemian hallintaa myös metsästyksen yhteydessä. Jos siihen pystytään hygienialla ja etäisyyksiä pitämällä, uskon sen olevan metsästyksen osalta hyvin mahdollista. Keinoiksi ei pidä ottaa eristämistä tai osoittelemista, vaan tulee miettiä kullekin kulmakunnalle ja metsästysmuodolle toimivat keinot. Esimerkiksi passissa ja nuotiolla on helppo pitää turvaetäisyyksiä, kunhan asiaan paneudutaan. Niin, eikä tietenkään osallistuta seuruejahteihin sairaana. Kaikkialla toimivia metsästyksen koronaohjeita ei pystytä antamaan. Olen kuitenkin varma siitä, että paikallisesti pystytte sellaiset luomaan. Te kaikki olette omien metsästysolosuhteidenne ja -tapojenne parhaita asiantuntijoita. Hoidetaan jahdit vastuullisesti ja myös koronaturvallisuus mielessä. 62 Aseturvallisuuden 4 sääntöä Noudattamalla näitä estät kaikki vahingot Houkutusherkut hirvieläimille Annosteleva ruokintaautomaatti tarjoaa rehua, mutta rajallisesti Pystykorvapyynnin ABC Pystykorva on kulkenut suomalaisen metsästäjän mukana vuosisatoja 60 3 Metsästäjä 5/2020 Pääkirj itus ME0520_book.indb 3 28.8.2020 10.31
M onelle sepelkyyhkyjahdin aloitus 10.8. tarkoittaa metsästyskauden aloitusta. Marko Heikkiselle tuo päivämäärä on jäänyt mieleen hetkenä, jolloin oma metsästysharrastus otti harppauksen eteenpäin: Hän sai tiputettua ensimmäisen riistaeläimensä. Oltiin viime vuonna iltalennolla. Tarkkailin horisonttia, jospa kyyhkyt tulisivat lepopuille, Heikkinen kertoo. Pellonlaidalla, katajikon suojissa, sijaitsevan kyttäyspaikan Varsinais-Suomen Yläneellä oli valinnut Heikkisen appiukko, jolla oli pitkältä ajalta paikallistuntemusta. Appiukolta Heikkinen oli alkujaan saanut kipinän metsästykseen. Hän oli aluksi kiertänyt appiukon mukana metsillä pari vuotta, kunnes kypsyi päätös aloittaa itsekin metsästys. Kesällä suoritetun metsästäjätutkinnon jälkeen alkoi kauden odotus. Levoton koira ja varma laukaus Heikkinen joutui jonkin aikaa odottamaan kyyhkyjen saapumista. Odottaminen oli varsin hektistä, sillä mukana ollut kokematon, iso ja vaalea kultainennoutaja ei malttanut pysyä paikallaan. Tästä huolimatta lopulta yksi sepelkyyhky ilmestyi näköpiiriin ja liisi puun latvaan vain 20 metrin päähän. Kyllähän se jännitti suuresti, suuta kuivasi ja sydän hakkasi tuhatta ja sataa, Marko Heikkinen muistelee tapahtumia. Hän otti linnun hitaasti tähtäykseen, poisti varmistimen ja veti liipaisimesta ilman epäröintiä. Lintu tippui. Adrenaliiniryöppy oli vahva. Tuntui kuin olisin toiminut autopilotilla. Tiesin, mitä tehdä, enkä alkanut häsläämään. Hienoa se oli. Tuli sellainen ylpeydentunne, mitä on vaikea selittää. Koira otti nätisti linnun suuhunsa ja kantoi sen ehjänä ampujille. Seuraavat riistalaukaukset tuntuivat jo tyystin erilaisilta. Laukauksiin sai mukaan rentoutta. Päivän aikana saadut linnut päätyivät ”pulupataan”. Sittemmin Heikkinen on käynyt ahkerasti, lähes joka viikko, ampumassa skeettiä ja hionut tekniikkaa ja todennäköisesti pulupataa keitellään tulevanakin syksynä. ”Sydän hakkasi tuhatta ja sataa” Turkulaisen Marko Heikkisen ensimmäinen onnistunut riistalaukaus osui iltalennolla liitävään sepelkyyhkyyn. teksti Johanna Hellman kuva Aku Kallio 4 Metsästäjä 5/2020 Ensi suma ME0520_book.indb 4 28.8.2020 10.31
Pilotin aikana Oma riistaa kehitetään palautteen pohjalta, jotta kaikki toimii ennen valtakunnallista käyttöönottoa. Kiitos pilottiin osallistuville Merikarvian, Pornaisten, Leppävirta-Varkauden, Lempäälän, Marttilan seudun, Laihian ja Jokiläänin riistanhoitoyhdistyksille! HAVAINNOT TARKENTAVAT TIETOA PEURAKANNASTA Metsästäjien kirjaamien havaintojen käyttäminen hirvien kanta-arvion tarkentamisessa on tuttua jo usean vuosikymmenen ajalta – nyt se tulee myös osaksi valkohäntäpeurakannan arviointia. V alkohäntäpeurakannan arviointi ottaa uuden askeleen syyskuussa 2020 käynnistyvän peurapilotin myötä. Pilottiin osallistuvien riistanhoitoyhdistyksien metsästäjät kirjaavat peurajahdin yhteydessä näkemänsä peurat Oma riistaan. Havaintojen keräämisen tavoitteena on saada tarkempaa tietoa peurakannan sukupuolija ikäjakaumasta Suomen eri osista. Havaintotieto palautuu raporttien muodossa metsästäjien käyttöön riistanhoitoyhdistystasolta koko Suomen tasolle. Näin helpotetaan metsästysverotuksen suunnittelua riistanhoitoyhdistyksissä ja riistakeskusalueilla. Metsästysseurat huomio! Muistakaa lähettää Oma riista -jäsenkutsut kaikille seuran jäsenille. Metsästäjänumeroita voi kysellä myös vaikkapa kokouksissa. Näin seura saa entistä kattavammat statistiikat uusittuun saalistilasto-näkymään. Metsästäjä huomio! Lähetä metsästäjänumerosi seuran yhteyshenkilölle. Saat käyttöösi Oma riistan seuraominaisuudet, kuten seuran metsästysalueiden kartat. 5 Metsästäjä 5/2020 Uutis t ME0520_book.indb 5 28.8.2020 10.31
Uusi metsästysvuosi uusi aika? H anhien metsästyksessä siirryttiin uuteen aikakauteen, kun niille määrättiin kausija päiväkohtaisia kiintiöitä. Uutta on myös taigametsähanhen ja tiettyjen sorsien saalisilmoitusvelvollisuus. Kiintiöt ja saalisilmoitusvelvollisuudet ovat tulleet jäädäkseen. Ne voivat joitakin ärsyttää, mutta metsästysmahdollisuus näillä ehdoilla on totaalista kieltoa parempi vaihtoehto. Viime vuosina tulleista muutoksista voisi esittää pitkän luettelon, mutta mainitsen muutamia: kanalintujen pidennetyt metsästysajat (latvalinnustus), vieraslajisäännön uudistukset, hirvieläinten metsästykseen käytettävien koirien säkäkorkeuden muutos sekä jousimetsästyksen salliminen peuroille ja villisialle. Kun luetteloon vielä lisätään nopeassa aikataulussa valmisteltu metsästysasetuksen muutos hirvieläinten metsästysajoista, voi olla tyytyväinen asioiden etenemisestä. Se, että muutoksen voimaantulo tälle metsästyskaudelle näyttää kaatuvan kalkkiviivoilla on oma tarinansa ja huonompi sellainen. Muutokset osoittavat positiivista kehitystä. Tasan 10 vuotta sitten Metsästäjäin Keskusjärjestö piireineen ja MMM saivat aluehallintouudistuksen uhkaamana yhteistyössä väännettyä esityksen Suomen riistakeskuksesta ja riistahallintolaista, jotka toteutuivat uutena riistahallintolakina vuonna 2011. Parin viimeisen vuoden aikana on löytynyt samanlainen hyvä yhdessä tekemisen meininki, uusi aikakausi, vai löytyikö se sittenkään? Haluan uskoa, että yhdessä tuleviin haasteisiin vastaaminen ja eteenpäin vieminen positiivisessa hengessä on kaikkien etu. Hyvää, tapahtumarikasta ja turvallista metsästysvuotta 2020—2021 kaikille metsästäjille. ERKKI HUHTA Varapuheenjohtaja Suomen riistakeskus Muovittomat haulikon patruunat Erityisesti maatalousympäristöissä haulikonpat ruunoista maahan päätyvä muovi voi olla ongelma sen päätyessä tuotantoeläinten ruoansulatukseen. Perinteinen vaihtoehto muoville on ollut huo pavälitulppa, joka ei kuitenkaan sovellu esimerkiksi teräshaulien kanssa käytettäväksi. Nyt patruuna valmistajat ovat ryhtyneet tarjoamaan uusia vaihto ehtoja. Välitulppien uusina materiaaleina ovat esi merkiksi kartonki ja biohajoavat polymeerit. Oma riista -vinkit hirvi eläinten metsästykseen Luvansaaja: jaa luvat osakkaille. Lupaosakkaat: huolehdi siitä, että metsästykseen käytettävä alue Oma riistassa vastaa pyyntilupapäätöksellä olevaa aluet ta – pois rajatut kiinteistöt poistetaan myös seuran omalta kartalta. Päivitä metsästysryhmät lisäämällä/poistamalla jäseniä. Metsästyksenjohtajailmoitus lähtee automaattisesti, kun ryhmälle on liitetty lupa. Katso ohjeet: www.riistainfo.fi/oma-riista-ohjeet/ Sekä välitulpat että hylsyt voidaan valmistaa kasvipohjaisista materiaaleista. Nyt voidaan molemmat komponentit valmistaa kasvipohjaisesta polymeeristä, joka kestää kosteutta, mutta hajoaa maaperän pieneliöstön toimesta. Metsästäjärekisteri palvelee metsästäjää Suomen riistakeskus pitää metsästäjistä rekisteriä. Rekisterinpitoa säätelee laki riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta. Metsästäjärekisterin osoitteistoa käytetään muun muassa Metsästäjälehden ja riistanhoitomaksun tilillepanokortin lähettämistä varten. Metsästäjärekisterin asiakaspalvelu palvelee metsästäjiä puhelimitse, sähköpostitse ja kirjeitse. metsastajarekisteri@innofactor.com, 029 431 2002 K lumni Metsästäjä 5/2020 6 ME0520_book.indb 6 28.8.2020 10.31
OMA RIISTA KÄYTTÄJIÄ ON JO YLI 175 000 Liisa Hirvonen jakoi kuvan jämtlanninpystykorva Sinkistä, joka oli apuna sepelkyyhkyjen ruokinnassa. ”Siinä yhtä täydentäessä, rupesi toiselta rouskutus kuulumaan. Nälässä varmaan pietään, tai sitten riistamaissi vaan maistuu, niin riistalle kuin riistaverisillekin”, Hirvonen kertoo. ”Ruokinta on ollut onnistunut. Molemmilta paikoilta ollaan saatu hyvin saalista, ja täten päästy mekin nauttimaan erinomaisesta riista ruoasta”, hän jatkaa. Kaniinien myksomatoosia todettu ensimmäistä kertaa Suomessa Suomessa todettiin heinäkuussa 2020 uusi eläintauti, myksomatoosi, Espoosta kuolleena löytyneestä villika niinista. Myksomatoosi on myksoomaviruksen aiheut tama, usein kuolemaan johtava kaniinien tauti, jonka oireita ovat muun muassa silmäluomien märkivä tuleh dus, pään turvotus ja nahkaan muodostuvat patit. Virus leviää suorassa kosketuksessa sekä lentävien hyönteisten ja ulkoloisten mukana. Muihin eläimiin tai ihmisiin virus ei tartu, mutta rusakko ja metsäjänis saattavat saada tartunnan. Ruokavirasto tutkii villikaniineja osana villieläinten tautiseurantaa. Kohdatessaan epäilyttävän eläimen met sästäjä voi lähettää sen Ruokavirastoon tutkittavaksi. Sähköposti osoite vaihtunut? Muista päivittää sähkö postiosoitteesi Oma riistaan. Valitse Luo Oma riista -tunnus ja rekiste röidy uudelleen. Vanhat tunnukset poistuvat käytöstä. Kaikki muut tietosi säilyvät pal velussa ennallaan. Uuden tunnuksen voi luoda verkkopalvelussa: https://oma.riista.fi, ei mobiilisovelluksella. Tyypillisiä oireita: Silmän alla näkyy märkäeritettä ja patti (kuonon sivulla). HUOMIO! 1.12.2020 alkaen yli viisi asetta on säily tettävä turva kaapissa Hyväksytyt turvakaapit Yli viiden aseen säilyttämiseen hyväksy tyn turvakaapin tunnistaa kaapin sisältä olevasta tarrasta, josta tulee löytyä kaapin valmistamisessa noudatetut stan dardit. Sisäministeriön asetuksen (956/2017) mukaan hyväksyttyjä standardeja ovat EN 14450 taso S1 ja EN 1143-1 taso 0. Poliisihallitus on lisäksi arvioinut ruotsalaisen SSF 3492 -normin vastaavan edellä mainittujen standardien vaatimuk sia ja hyväksynyt normin mukaiset kaapit yli viiden aseen säilyttämiseen. 7 Metsästäjä 5/2020 Uutis t Jos haluat kuvasi tähän, käytä IG-tägiä #metsästäjälehti. Poimimme joka lehteen yhden kuvan ja otamme kuvaajaan yhteyttä tarinan jakamiseksi. Kuvan julkaisusta maksetaan 50 euron palkkio. SOMESTA POIMITTUA ME0520_book.indb 7 28.8.2020 10.31
S uomen riistakeskus ja Luonnonvarakeskus (Luke) suorittavat jälleen tänä syksynä valtakunnallisen majavalaskennan. Tietoja käytetään majavakantojen koon ja levinneisyyden arvioimiseksi sekä majavien elinympäristöjen käytön tutkimuksessa. Pesätiheys ilmoitetaan kartalla 20 km x 20 km ruuduilla osoitteessa http:// riistahavainnot.fi/pienriista/majavatiheys. Tarkkoja sijaintitietoja ei julkaista. Pyydämme, että metsästysseura tai hirviseurue valitsee yhden henkilön, joka ilmoittaa keskitetysti metsästysalueen majavapesähavainnot (asutut talvipesät) hirvenmetsästyskautena syksyllä 2020. Yhteyshenkilö kirjaa Oma riista –palveluun majavahavainnot (euroopanmajava tai kanadanmajava), johon täytetään pesätiedot. Hirvenmetsästyskauden päätteeksi jahdin päättymisilmoituksessa jokaiselta metsästysseuralta kysytään lisäksi, esiintyykö alueella majavia, arvio kannan koon muutoksesta (kasvanut/pienentynyt/ennallaan), metsästyksestä sekä mahdollisten tuhoalueiden ja veden vallassa olevien alueiden koko. Lisätietoihin merkitään esimerkiksi majavakantojen muutokseen mahdollisesti vaikuttaneet tekijät. Toivomme Oma riista –palveluun myös mahdollisimman paljon yksittäisiä pesähavaintoja sekä myös muita majavahavaintoja (näkö-, patoja syönnöshavainnot) tarkkoina paikkatietoina. Lisäksi Luke toivoo lastunäytteitä sellaisilta alueilta, joilla voi olla molempia lajeja, (kts. kartta ja http://riistahavainnot.fi/pienriista/majavatiheys). Ohjeet lastunäytteiden lähettämiseen: www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/riista/ majavat/majavanaytteiden-kerays-2 Lisätietoa majavapesälaskennasta majavapesa@luke.fi MAJAVAPESÄLASKENTA SYKSYLLÄ 2020 DNA-määritetyt majavahavainnot. euroopanmajava kanadanmajava AVOIMIA TYÖPAIKKOJA Suomen riista keskus hakee • riistasuunnittelijaa Pohjanmaan toiminta-alueelle vakituiseen työsuhteeseen. • suunnittelijaa määräaikaiseen työsuhteeseen Hirvitalousalueiden toiminnan kehittäminen -hankkeeseen (päättyy 31.12.2021). Lue lisää: www.riista.fi/avoimettyopaikat Perinteinen naisten peurajahti järjestetään 3.10.2020 Sastamalassa. Jahti tapahtuu koirajahtina. LEIDIT TYRVÄÄLLÄ Ilmoittaudu mukaan mistä päin Suomea tahansa. Jahtipäivän hinta on 70 euroa sisältäen keittolounaan maastoon sekä ruokailun lauantai-iltana. Majoitus ei sisälly jahtimaksuun. Mahdollisuus sopia myös iltajahdista perjantaija lauantai-iltana. Mukaan tarvitset: kivääri, metsästyskortti, aselupa, voimassa oleva ampumakoetodistus ja metsästys puhelin. Lisätietoja ja ilmoittautumiset Katja Saari, katja.saari04@gmail.com tai 0405135527 8 Metsästäjä 5/2020 Uutis t ME0520_book.indb 8 28.8.2020 10.31
M etsästäjän on kätevintä hoitaa lakisääteinen ilmoitusvelvollisuutensa Oma riistan kautta: riittää, että kirjaa saaliinsa henkilökohtaiseen riistalokiin. Tämän jälkeen palvelu muodostaa tarvittaessa automaattisesti lakisääteisen saalisilmoituksen. Metsästäjänumerolla saaliin voi kirjata Oma riistaan myös toinen palvelun käyttäjä. Tunnistautumiseen verkkopankki tunnukset tai mobiilivarmenne Palveluun rekisteröitymiseksi tarvitaan henkilökohtainen sähköpostiosoite ja matkapuhelinnumero sekä tunnistautumista varten suomalaiset verkkopankkitunnukset tai mobiilivarmenne. Tunnistautumista varten kaikki suomalaiset pankit myöntävät verkkopankkitunnuksia 15 vuotta täyttäneille nuorille ja osa pankeista jopa ilman alaikärajaa. Asiaa kannattaakin tiedustella ensin omasta pankista. Ensimmäisten verkkopankkitunnusten saamiseksi vaaditaan vanhempien suostumus ja henkilökohtainen Oma riista käyttöön alaikäiselle metsästäjälle Lakisääteisen saalisilmoitusvelvollisuuden laajentumisen myötä Oma riista -palvelun hankkiminen on ajankohtaista kaikille metsästäjille. teksti Lasse Heimo ja Mari Kelkka piirros Asmo Raimoaho käynti pankin palvelupisteessä. Alaikäisen henkilöllisyys todennetaan kuvallisella poliisin myöntämällä henkilöllisyystodistuksella, kuten passilla tai henkilökortilla. Verkkopalvelutunnusten avulla nuori voi itse tunnistautua myös monien muiden viranomaisten verkkopalveluissa. Mobiilivarmenteen voi hankkia, jos puhelinliittymä on vanhemman nimissä, mutta liittymän haltijana on mainittu 15 vuotta täyttänyt alaikäinen henkilö. Oma riista -maastosovelluksen voi ladata uusimpiin Androidja IOS -älypuhelimiin. Lataamalla puhelimeen Oma riista -maastosovelluksen saa käyttöönsä sähköisen metsästyskortin, joka on kaikissa tilanteissa yhtä pätevä kuin paperinen metsästyskortti. Lue lisää Oma riista -palvelusta: riista.fi/riistahallinto/sahkoinen-asiointi Oma riista -neuvonta auttaa ongelmatilanteissa Puhelin 029 431 2111 (arkisin klo 12–16) Sähköposti oma@riista.fi Oma riista on kaikille ilmainen. Ota palvelu käyttöön osoitteessa oma.riista.fi .fi 9 Metsästäjä 5/2020 ME0520_book.indb 9 28.8.2020 10.31
Anar Hirvas miesten tai naisten metsästyspuku Anar Hirvas metsästyspuku on suunniteltu suomalaiseen hirvija peurajahtiin. Äärimmäisen hiljainen Vedenpitävä ja hengittävä materiaali Suomessa suunniteltu ja testattu Koot: XSXXXL Suurempia elämyksiä Anar tarjoaa käyttöösi vaatteita ja varusteita, joiden kanssa elämyksistä tulee vielä suurempia. Oikeat varusteet muuttavat olosuhteet suotuisiksi ja antavat tilaa hyville muistoille. Yli 200 000 tuotetta • Nopea toimitus • Ilmainen palautus • 100% kotimainen Tilaa Anarin tuotteet Suomen suurimmasta verkkokaupasta! 269,VAIN! ME0520_book.indb 10 28.8.2020 10.31
Anar Hirvas miesten tai naisten metsästyspuku Anar Hirvas metsästyspuku on suunniteltu suomalaiseen hirvija peurajahtiin. Äärimmäisen hiljainen Vedenpitävä ja hengittävä materiaali Suomessa suunniteltu ja testattu Koot: XSXXXL Suurempia elämyksiä Anar tarjoaa käyttöösi vaatteita ja varusteita, joiden kanssa elämyksistä tulee vielä suurempia. Oikeat varusteet muuttavat olosuhteet suotuisiksi ja antavat tilaa hyville muistoille. Yli 200 000 tuotetta • Nopea toimitus • Ilmainen palautus • 100% kotimainen Tilaa Anarin tuotteet Suomen suurimmasta verkkokaupasta! 269,VAIN! ME0520_book.indb 11 28.8.2020 10.31
M etsästäjät ovat monella tapaa uuden tilanteen edessä toimiessaan entistä korostuneemmin kannanhallintaan kohdistuvien odotusten toteuttajina. Etenkin runsaimman valkohäntäpeurakannan alueilla takavuosien riemukas riistanhoitotyön tulosten seuranta on saanut aivan uusia sävyjä. Maanomistajat ja muut sidosryhmät asettavat huomattavaa painetta kannan koon pienentämiseen. Metsästäjät osaavat ja tekevät paljon, mutta sekään ei aina tunnu riittävän, kun tavoitteista puhutaan. Monen mielestä riistaa on liikaa. Toiset taas näkevät kasvavan riistakannan mahdollisuutena. Kuinka metsästäjät selviävät urakasta? Mitkä toimet ratkaisevat jahdin onnistumisen ja mihin nyt pitäisi keskittyä? Jahtia koko kauden mitalta Yksittäisen luvanhakijan peurasaalis voi helposti tätä nykyä nousta satoihin, jopa toiselle tuhannelle. On selvää, että jahdin aloituksen lykkääminen ei monessa paikassa tule enää kyseeseen, vaan metsästyspaine on jaettava tasaisesti koko kaudelle. Sorkkaeläinkauden startti alkaa peltopassista Sorkkaeläinjahti on muuttunut etenkin eteläisimmässä Suomessa koko kauden kestäväksi kannanhallinnaksi, jossa metsästysseurojen on täytynyt omaksua luovia ratkaisuja. Parhaat tulokset on saavutettu aloittamalla tasainen metsästyspaine vahinkokohteissa heti syyskuun alusta. teksti Panu Hiidenmies kuvat Panu Hiidenmies ja Jyrki Ravantti On täysin mahdollista, että pienten sorkkaeläinten kannat jatkavat kasvuaan. Kannassa on pääomaa ja potentiaalia valmiina. Monipuolista jahtia riittää jatkossa entistä enemmän. 12 Metsästäjä 5/2020 ME0520_book.indb 12 28.8.2020 10.31
palkitsevampaa tarkkailla sen täyttyessä jo etupainotteisesti. Vähäluminen talvi tai yllättävät jahtiin vaikuttavat tekijät eivät pääse rasittamaan metsästyksen etenemistä täydellä voimallaan. Helpotusta vastuunkantajille Olisi väärin ajatella metsästäjien olevan vain kannanhoitoa suorittava ryhmä. Metsästyksen tulee olla harrastus tai elämäntapa. Suurien kaatolupamäärien aikaan onkin hyvä tiedostaa myös se tosiasia, että kovien tavoitteiden saavuttamisesta saattaa aiheutua painetta, joka heijastuu koko metsästysseurueeseen kovenevana kielenkäyttönä ja tiukkenevina ilmeinä. Näitä oman seuran vastuullisia ja muita vastuunkantajia onnistunut alkukauden jahti helpottaa huomattavasti. On leppoisampaa lähteä joulutauolle, kun iso osa saaliista on jo vakuumissa ja sarvia keitellään. Säilyttäkää elämyksellisyys Valkohäntäpeurojen kannanhoitoon etsitään kiivaasti uusia keinoja ja peurakannan koko mietityttää myös metsästäjiä. Monilla alueilla valkohäntäpeura on kokonaan uusi riistavara ja nykyinen suuri riistamäärä voi olla uusi asia. Tässä tilanteessa sidosryhmien tarpeita on kuultava ja ne on otettava vakavasti. Siitä huolimatta metsästyksen taustalla voi olla elämyksellisyyden tavoittelu, jonka kautta voi löytyä myös paikallisesti sopivan kokoinen riistakanta. Elämyksellisyyden ylimenevälle osalle kun löytyy nykyisin ottajansa: monet ovat kiitollisia saalispalasta tai jahtimahdollisuuksista. Pienten sorkkaeläinten runsaan kannan alueella yleiskeinoksi onkin noussut koko kauden kestävä jahti. Metsästysseuroissa, joissa valkohäntäpeurojen kyttäysjahti aloitetaan heti syyskuun alusta, ja jatketaan kaikkien metsästysmuotojen osalta tasaisesti koko kauden mitalta, on saavutettu hyviä tuloksia. Monipuolisilla metsästystavoilla päästään peurajahtiin ripeällä startilla ja saalistilasto täyttyy. Peuroja on hyvä metsästää koko kauden aikana, joka vaatii luovuutta hirvijahdin ja muiden syksyn kiireiden vyöryessä kunnolla käyntiin. Saalistilastoa on huomattavasti Tulemme tarvitsemaan pelkästään verijäljelle ohjattuja koiria jatkossa nykyistä enemmän. 14 Metsästäjä 5/2020 ME0520_book.indb 14 28.8.2020 10.31
Pidemmällä aikavälillä paikallisesti sopiva kanta tarjoaa riittävät riistaresurssit harrastajille ja riistatalousyrittäjille. Metsästäjien tuleekin käydä keskustelua eri intressiryhmien kanssa ja sovittaa alueiden riistatiheydet niiden perusteella sopiviksi. Pellot ja liikenne etusijalla Alkukauden jahtistartilla päästään pureutumaan kunnolla viljelyksen ja liikenteen kannalta ongelmallisimpiin kohteisiin. Metsästysseurat voivat tarkastella riistanhoidon ja jahdin toteuttamista karttaharjoituksin, joissa rauhallisemmilta ydinalueilta saattaa löytyä hyviä paikkoja riistapelloille ja ruokinnalle. Näillä alueilla metsästyspaine voi kaiken kaikkiaan olla pienempi. Piirretään ne yhdessä kartalle. Viljelijöiden näkökulma on monella herkkänä mielessä alkukauden jahteja suunniteltaessa. Pitkien valoisien iltojen kyttäyspaikka voi löytyä paksun peurapolun varresta ennen kaurapeltoa. Tällöin ehkä saadaan myös kaato muualle kuin pystyviljaan. Sokerijuurikkaat, porkkanaja kuminapellot voivat kärsiä peurojen ruokailun vuoksi merkittävästi. Kohdistamalla selkeää ja tuloksellista jahtipainetta näihin kohteisiin, saavutetaan elintärkeää maanomistajien luottamusta. Lienee selvää, että monilla alueilla edelleen kasvavat liikenteen kolarimäärät kertovat riistakannan kasvusta ja vahvasta potentiaalista. Alkukauden jahtipaikoista ei ole puutetta, kun tehdään karttaharjoitus, jossa pahimmat kolarisumat laitetaan oman metsästysseuran karttapohjalle. Jokainen ennalta estetty kolari säästää kustannuksia ja turvaa vahingoilta. Saaliin käsittely korostuu Alkukauden peurarynnistyksessä saaliin käsittely korostuu. Ilman jäähdytyskoneita toimiva metsästysseurue joutuu herkästi tukeutumaan naapurien kylmälaitteilla varustettuihin lihankäsittelytiloihin. Syyskuun alun lämpö pitää kärpäset virkeinä ja kaadon tapahduttua on toimittava heti. Vahvan valkohäntäpeurakannan alueen aikainen jahtistartti on lisännyt lahtivajojen kylmälaitevarustelua jo kiitettävästi. Jousi sopii moneen paikkaan Kauden ensimmäisten kyttäyspaikkojen suunnittelussa on hyvä muistaa myös jousiaseen tuomat mahdollisuudet äänettömään ja tehokkaaseen jahtiin vaikkapa aivan pihojen tuntumassa. Tulevasta metsästyksestä on tarpeen kertoa etukäteen asukkaille. Etukäteiskeskustelu mahdollistaa aivan lähellekin sijoitettavat passipaikat ja etenkin turvallisuuden kannalta tärkeät toimintatavat käydään etukäteen läpi. Puutarhoistaan ja pihaistutuksista huolehtivat asukkaat ottavat paikoitellen avosylin vastaan osaavat jousimetsästäjät. Onnistuneen puutarhan suojametsästyksen tuloksena annettu valkohäntäpeuran kaatopala lujittaa metsästyksen asemaa ja on mitä parhainta paikallisbrändin rakentamista koko harrastuksellemme. Koirillekin uusia vaatimuksia Jahtikauden alkaessa heti syyskuun alussa kasvillisuus on runsasta ja riistanhajuja maastossa riittää. Etenkin runsaan riistakannan alueella törmätään haasteisiin jäljestystilanteissa. Ovatko ajotoiminnassa ja karkottajina käytettävät peurakoirat motivoituneet verijälkeen siten että jäljellä myös pysytään? Verijälkispesialisteille on etenkin alkukauden jahdeissa huimaa tilausta. Monipuolista jahtia jatkossa entistä enemmän Sorkkaeläinkannat ovat olleet kasvusuunnassa eritoten pienempien, metsäkauriin ja valkohäntäpeuran osalta. Kannassa on nyt pääomaa ja potentiaalia siihen, että kannat jatkavat kasvuaan. Jos edessä on leutoja talvia eikä petojen, metsästyksen sekä liikenteen aiheuttama kokonaisverotus leikkaa kasvua, saatetaan nähdä entistäkin vahvempia riistavuosia. Uusia jahdin toteuttamistapoja varmasti jatkossa tarvitaan, mutta ennen kaikkea peuranmetsästäjien olisi hyvä päästä käyttämään koko jahtikausi hyödyksi, kuhunkin aikaan parhaiten sopivalla tavalla. Tämä puolestaan saattaa edellyttää uusia toiminatamalleja ja tapoja pyynnin toteutuksessa. Pitkien valoisien iltojen kyttäyspaikka voi löytyä paksun peurapolun varresta ennen kaurapeltoa. Tällöin ehkä saadaan myös kaato muualle kuin pystyviljaan. 15 Metsästäjä 5/2020 ME0520_book.indb 15 28.8.2020 10.31
E nsimmäisen haulikon on hyvä olla mahdollisimman monikäyttöinen, sillä harva tietää harrastusta aloittaessa tarkalleen mitä aikoo tulevaisuudessa metsästää. Haulikon valinnassa tulee kiinnittää huomiota erityisesti sen sopivuuteen itselle. Parhain olisi mahdollisimman monilla säädöillä varustettu perä, mutta sellainen on usein vain kalliimmissa haulikoissa. Jos perä ei ole sopiva, asesepällä voi sitä lyhennyttää tai pidennyttää, teettää siihen säädettävän poskipakan tai vaikka kokonaan uuden tukin. Nuoren kohdalla täytyy myös huomioida mahdollinen pituuskasvu. Uusi vai käytetty? Varsinkin nuorilla rajoittava tekijä on usein budjetti, joten kannattaa miettiä tarkkaan tarvitseeko ihan uutta, yleensä käytetty ENSIASEEN VALINNANVAIKEUS, OSA 1 Haulikko Ensiaseen valinta voi tuottaa aloittavalle metsästäjälle vaikeuksia. Tässä muutama asia, jotka kannattaa ottaa huomioon haulikkoa hankittaessa. teksti ja kuva Karlo Ruotsalainen laatuase on parempi kuin samanhintainen uusi. Vanhoissa haulikoissa tulee kuitenkin ottaa huomioon, etteivät kaikki kestä teräshauleja. Merkki kannattaa olla ainakin sen verran tunnettu, että siihen on tarvittaessa saatavilla varaosia. Pääsääntö asetta hankkiessa on ostaa paras mihin on varaa. Kaliiperi Kaliiperia valittaessa täytyy muistaa myös käyttökustannukset, koska mitä yleisempi kaliiperi, sitä halvempia patruunat ovat. Varsinkin harrastuksen alkuvaiheessa tämä korostuu, koska silloin täytyisi harjoitella paljon. Ensimmäiseksi haulikoksi suositellaan 12-kaliiperista. Se sopii kaikelle haulikolla metsästettävälle riistalle, patruunat ovat halpoja ja niitä on hyvin saatavilla. Myös pienempiä 16ja 20-kaliiperisia käytetään jonkin verran aseen keveyden vuoksi, mutta ensiaseeksi sellaista ei kannata ostaa, sillä patruunat maksavat enemmän, jolloin harjoittelu jää usein vähemmälle. Toimintatapa Usein ensimmäiseksi haulikoksi hankitaan päällekkäispiippuinen, sillä se on yksinkertainen käyttää ja toimintavarma. Jos taas tietää, että tulee harrastamaan erityisesti vesilinnustusta, itselataava tai pumppuhaulikko ovat hyviä vaihtoehtoja. Mistä apua? Jos lähipiiristä löytyy haulikkoammuntaharrastuneita, heiltä kannattaa kysyä neuvoa itselle sopivan haulikon valintaan. Haulikoita voi käydä katselemassa eri aseliikkeissä ja kysyä apua. Myös netistä löytää tietoa valinnan pohjaksi. 16 Metsästäjä 5/2020 Nu rten toimitus ME0520_book.indb 16 28.8.2020 10.31
LAURI LIUKO kangasalalainen, lukiota käyvä metsästäjä SRVA tuo jahtikaudelle jatkoa M etsästäjältä näyttävä ihminen kuljeksii vilkkaasti liikennöidyn tien varrella keltainen liivi päällään ja ase kädessään. Mistä mahtaa olla kyse? Suurriistavirka-aputoiminta eli SRVA on metsästysharrastuksen osa-alueena varmasti monelle metsästäjälle tuttu. Toiminta antaa harrastukselle ympärivuotista jatketta kiivaimman metsästyskauden ollessa ohitse. Kulunut kesä ja sitä edeltänyt kevät ovat olleet valitettavan kolaririkkaita omalla asuinpaikkakunnallani Kangasalla. Etenkin metsäkauriit ovat olleet liikekannalla, eikä yhteentörmäyksiltä autojen kanssa ole vältytty. Kauris on sitkeä eläin, eikä kovakaan törmäys auton kanssa vie välttämättä sen henkeä, vaan haavoittaa sitä pahasti. Sama koskee tietysti myös peuroja, hirviä ja karhuja. Kituva eläin on eettisistä syistä syytä lopettaa, mikäli metsästäjä sen vain tavoittaa. Jäljitys voi olla pitkä ja haastava. Etenkin kesällä mahdollisen verijäljen löytäminen voi koirankin kanssa olla hankalaa. Haavakon jäljitys SRVA-tilanteessa alkaa parhaimmassa tapauksessa suoraan kolaripaikalta. Usein autoilija tai poliisi ei ole merkinnyt kolaripaikkaa, eikä metsästäjä pysty havaitsemaan kolarin jälkiä. Tällöin haavoittuneen eläimen jäljille pääseminen on huomattavasti vaikeampaa. Kesällä jäljestämiseen lisävaikeutta tuovat paikoin runsas kasvillisuus, muut metsässä sinkoilevat eläimet sekä verijäljen vaikea havainnointi tummasta maasta. Hyviä keinoja haavoittuneen eläimen tavoittamiseksi kannattaakin olla takataskussa useampia. Jokaisen metsästäjän kannattaa osallistua SRVA-toimintaan, tietenkin omien mahdollisuuksiensa mukaan. SRVA-jäljityksillä metsästyskausi saa jatkoa, pakastin mahdollista täytettä sekä ennen kaikkea erilaista näkökulmaa metsästykseen. Itse ainakin olen SRVA-toimintaan osallistuessani päätynyt paikkoihin ja tilanteisiin, joihin en normaalissa jahdissa ikinä päätyisi. Osaatko rakentaa kyttäyssuojan? Ennen vesilintujen metsästyksen aloittamista kannattaa rakentaa kyttäyssuoja, ellei satu löytämään juuri sopivaa, suojaisaa paikkaa. teksti ja kuva Elisabeth Mattsson R annikolla kyttäyssuojat tavattiin rakentaa rantakallioille kivistä. Osa niistä on edelleen pystyssä ja käytössä. Uusia kyttäyssuojia voi rakentaa niin kivistä kuin laudoistakin. Uuden kivisuojan rakentamiseen tarvitaan maanomistajan lupa. Rakentamisen alkuvaiheessa on hyvä löytää tukeva pohja jo olemassa olevista isoista kivistä tai kallion muodostamasta syvennyksestä. Tämä helpottaa huomattavasti rakentamista, koska silloin pystyy tukemaan kiviä kiinteisiin kohteisiin. Pohjakerrokseen laitetaan suuria, tukevasti maassa olevia kiviä. Sitten alkaa haastava vaihe. Pohjakerroksesta ylöspäin käytetään pienempiä kiviä ja kasataan niitä siten, että suojasta tulee tukeva. Suoja ei saa kaatua pienestä tönäisystä. Suojan korkeuden tulee sellainen, että lyhyinkin metsästäjä pystyy käsittelemään asetta sujuvasti. Suoja laudoista ja kankaasta Jos kivisuojan rakentaminen ei houkuttele tai siihen ei saa maanomistajalta lupaa, niin ei hätää. Suojan voi rakentaa myös käyttämällä muutamaa lautaa sekä esimerkiksi kalastuslaatikoita ja kangasta, joka voi olla maaston väristä tai vaikka harmaita räsymattoja. Suojalle valitaan samantyylinen paikka kuin kivisuojaa rakentaessa. Ellei sellaista löydy, voidaan suoja rakentaa metsään tai tasaiselle kalliolle. Laatikot laitetaan pystysuoraan ja niiden sisälle jotakin painavaa, jotta suoja ei kaadu. Laudat asetellaan tukevasti laatikoiden päälle. Reunassa olevat laudat laitetaan nojaamaan laatikkoa vasten tuomaan sivuille lisäsuojaa. Sen jälkeen kangas laitetaan lautojen yli siten, että reunat osoittavat suojan sisälle. Kankaan päälle, myös alareunaan, asetellaan kiviä, jotta se pysyisi paikallaan. Kangas kannattaa yrittää saada niin kireäksi, ettei se liiku tuulessa. Liike karkottaa linnut. Sitten vain houkutuslinnut vesille. K lumni Metsästäjä 5/2020 17 ME0520_book.indb 17 28.8.2020 10.31
R iistakolmio on tasasivuinen kolmio, jonka yksi sivu on neljän kilometrin mittainen. Kolmion kokonaispituus on 12 kilometriä. Sama kolmio on tarkoitus laskea joka vuosi uudelleen, jotta voidaan verrata vuosittaista kannanvaihtelua. Lähdin mukaan kolmiolaskentaan muutama vuosi sitten, sillä metsästän kanalintuja saksanseisojani kanssa. Tänä vuonna laskin uutta kolmiota itärajan tuntumassa Suomussalmella. Laskentaporukkamme oli kahdeksanhenkinen. Jakauduimme pienemmiksi ryhmiksi, joista jokainen käveli ennalta sovitun pätkän kolmiosta. Kävelin viiden kilometrin reitin isäni ja savolais-kainuulaisen teerenkuiskaajan kanssa. Ideana on kävellä kolmen hengen rivissä niin, että laskijoiden välissä on 20 metriä. Kanalintuja korpi kolmioilla Metsäkanalintukantojen vaihteluun vaikuttavat pedot, sääolosuhteet ja elinympäristöjen muutokset. Vaikka kuvittelisimme pienpoikasajan hyvien olosuhteiden takaavan hyvän lintuvuoden, vasta riistakolmiolaskennat paljastavat asian todellisen laidan. teksti ja kuva Reetta Hokkanen Omalla osuudellani keskimmäinen laskija suunnisti ja merkitsi havainnot talteen. Luulo ei ole tiedon väärti Odotimme huippua lintuvuotta, sillä kanalintujen poikasten kuoriutumisen aikaan oli lämmintä ja itikoita oli paljon. Laskentatuloksemme oli siihen nähden pettymys. Havaitsimme osuudellamme kaksi aikuista teertä, kolme aikuista ukkometsoa ja yhden kahden poikasen metsopoikueen. Kahdella muulla laskentaosuudella oli yhteensä kaksi teertä, jolloin riistakolmion kokonaistulos oli kymmenen lintua. Riistakolmioita tarvitaan paljon totuudenmukaisen kanalintukannan määrittämiseksi, sillä alueellinen vaihtelu voi olla suurta. Jokainen laskettava kolmio on osa suurempaa kokonaisuutta: tuloksia käytetään apuna metsäkanalintujen metsästyskiintiöiden ja metsästysaikojen suunnittelussa Laskentaan kannattaa lähteä, sillä se vaikuttaa suoraan syksyn metsästysaikoihin ja lupamääriin. Isommalla porukalla kolmion voi jakaa moneen osaan, jolloin ei tarvitse kävellä pitkiä matkoja. Kun mukana on vettä, karttatuloste, paikannusväline tai kompassi, tallennusvälineenä Oma riista, varavälineenä lyijykynä ja jalassa hyvät kengät, onnistuu laskenta mainiosti. Laskennassa voi tapahtua vaikka mitä mielenkiintoista. Meidän osuuteemme mahtui tuoreet karhunjäljet, majavan tulva-altaan ylitys, suohon uponnut isä ja hurja määrä lakkoja. Matka taittui mukavasti lakkoja syödessä ja luonnon menoa ihmetellessä. Tästä voi innokkain mielin jatkaa kohti syksyn lintujahtia! 18 Metsästäjä 5/2020 Nu rten toimitus #BERELENTLESS LEUPOLD.COM VX-5HD TWILIGHT MAX HD LINSSIJÄRJESTELMÄ HUIPPU VALONLÄPÄISYLLÄ ZERO LOCK KOROSÄÄTÖNUPPI NOLLATASON PIKALUKITUKSELLA GUARD-ION LINSSIPINNOITE HYLKII VETTÄ JA EHKÄISEE NAARMUJA TÄYSIN VESITIIVIS LEUPOLDIN 30 VUODEN TAKUU VX-5HD VX-5HD KATSO LISÄTIETOA WWW.ASE.FI • TARJOUSHINNAT VOIMASSA SITOUMUKSETTA 30.10.2020 ASTI • MAAHANTUOJA: HJORTH URHEILUTUKKU OY Kauden tarjoukset VX-5HD 1-5x24 Duplex (ei valaistu) 979€ VX-5HD 1-5x24 FireDot valaistu 1179€ VX-5HD 2-10x42 FireDot valaistu 1219€ VX-5HD 3-15x44 FireDot valaistu 1299€ VX-5HD 3-15x56 FireDot valaistu 1499€ ME0520_book.indb 18 28.8.2020 10.31
#BERELENTLESS LEUPOLD.COM VX-5HD TWILIGHT MAX HD LINSSIJÄRJESTELMÄ HUIPPU VALONLÄPÄISYLLÄ ZERO LOCK KOROSÄÄTÖNUPPI NOLLATASON PIKALUKITUKSELLA GUARD-ION LINSSIPINNOITE HYLKII VETTÄ JA EHKÄISEE NAARMUJA TÄYSIN VESITIIVIS LEUPOLDIN 30 VUODEN TAKUU VX-5HD VX-5HD KATSO LISÄTIETOA WWW.ASE.FI • TARJOUSHINNAT VOIMASSA SITOUMUKSETTA 30.10.2020 ASTI • MAAHANTUOJA: HJORTH URHEILUTUKKU OY Kauden tarjoukset VX-5HD 1-5x24 Duplex (ei valaistu) 979€ VX-5HD 1-5x24 FireDot valaistu 1179€ VX-5HD 2-10x42 FireDot valaistu 1219€ VX-5HD 3-15x44 FireDot valaistu 1299€ VX-5HD 3-15x56 FireDot valaistu 1499€ ME0520_book.indb 19 28.8.2020 10.31
V anhassa metsässä, kynttiläkuusien ja käkkärämäntyjen lomassa, raikaa pystykorvan sitkeä, tasainen haukku. Nuori metsokukko tuijottaa koiraa männyn oksalta hypnoottisen haukun pitäessä sitä aloillaan. Metsästäjä taittaa matkaa lähemmäs kasvillisuuden suomia näkösuojia hyväkseen käyttäen, kunnes havaitsee linnun olinpaikan, laskeutuu varovasti sopivaan ampuma-asentoon ja ottaa linnun jyvälle. Lintu tipahtaa kuusen juurelle ja ikiaikainen yhteistyö metsästäjän ja koiran välillä saa jälleen yhden palkinnon. Metsästäjän ja koiran yhteisymmärrystä Jussi Sorjonen Ivalosta on metsästänyt vuosikymmeniä sekä suomenettä pohjanpystykorvan kanssa ja tuomaroinut haukkukokeita. Mieleisimpien pystykorvan kanssa tehtävien pyyntireissujensa Sorjonen kertoo olevan monen päivän mittaisia rauhallisia jotoksia vanhoilla, rauhallisilla metsäalueilla. Ihannetilanteessa sekä koira että metsästäjä oppivat Pysty Pystykorva on kulkenut suomalaisen metsästäjän mukana vuosisatoja “kaiken viljan koirana”, viime vuosikymmeninä erityisesti kanalintujen metsästyksessä. Ivalolaisella Jussi Sorjosella on pystykorvapyynnistä kattava kokemus. teksti Antti Saarenmaa kuvat Antti Saarenmaa ja Jussi Sorjonen korva pyynnin ABC 20 Metsästäjä 5/2020 ME0520_book.indb 20 28.8.2020 10.31
rytmittämään tahtiaan ja löytävät sopivan, kestävän, yhteisen kulkuvauhdin. Matkaa taitetaan joskus lintujen, joskus houkuttelevien maisemien ja maastopaikkojen johdattelemina, Sorjonen sanoo. Sorjosen mukaan kilpailuissa menestyvän koiran nopeampi ja laajempi haku ei aina tue pitkiä, monen päivän mittaisia metsästysreissuja, ja Sorjonen toteaakin toteutetun metsästystavan määrittelevän ja opettavan myös koiraa sopivaan energiankäyttöön. Pystykorvapyynti vaatii metsästäjän ja koiran yhteisymmärrystä ja yhteistyötä, Sorjonen toteaa. Tyypillisiä metsästysaseita pystykorvan kanssa kanalintuja pyydettäessä ovat kevyemmän kaliiperin kiväärit, haulikko ja myös metsästysjousi. Sorjonen kehuu erityisesti hitaampia kaliipereita, kuten perinteistä Suomen ensimmäisiin tehdasvalmisteisiin luettavaa pienriistakaliiperia 7x33 tai pienempää .22 Hornetia. Ampumamatkat jäävät käytännössä usein lyhyehköiksi, jolloin hitaammin lentävä luoti aiheuttaa usein vähemmän vahinkoa syötävään riistalintuun. Asetyypeistä myös rihlakko on monikäyttöisyytensä tähden monen metsästäjän suosikki. Peitteisemmässä maastossa ja lähietäisyyksiltä haulikon käytettävyys paranee entisestään ja mahdollisuus valita luotitai haulipiippu ampumatilanteen mukaan on selkeä etu. Itselleen mieluisimmaksi aseeksi Sorjonen kuitenkin nostaa metsästysjousen. Jousella metsäkanalinnun saaminen eräksi pystykorvan haukusta vaatii erittäin sujuvaa yhteistyötä koiran kanssa ja lintua lähestyttäessä maaston tarkkaa tutkimista, Sorjonen toteaa. Onnistuminen metsästysjousella vaatii Sorjosen mukaan keskimäärin 10 lähestymisyritystä ennen riistalaukausta, ja on omiaan koulimaan sekä metsästäjää että koiraa. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 JUSSI SORJOSEN 10 VINKKIÄ ONNISTUNEESEEN PYSTYKORVAJAHTIIN: Toimiva haku kehittyy olemalla kärsivällinen. Luo koiralle luottamus omistajaansa. Tarjoa jo aikaisessa vaiheessa kosketuksia lintuun ja ole kärsivällinen, koiran työskentely käynnistyy ennemmin tai myöhemmin. Älä ammu lintuja, joita koira ei ole merkannut ja havainnut. Ja myöhemmin, joille se ei ole työskennellyt. Pidä lähestyessäsi aurinko selkäsi takana. Häikäisevä aurinko antaa tasoitusta linnun tarkinta aistia, näköä, vastaan. Vältä sivuttaisliikkeitä. Tee ne aina mahdollisimman hyvän näkösuojan takana. Lähestyessäsi koeta pitää lintu vaikkapa viereisen puunlatvuksen takana. Sinun ei ole tarvetta nähdä itse lintua ennen ampumapaikkaan asettumista. Maastokuvioinen vaatetus ei pelasta metsästäjää havaitsemiselta. Liike, erityisesti sivuttaisliike, karkottaa linnun varmimmin. Lähimatkoilla vaaleat kasvot voivat silti paljastaa, joten esimerkiksi metsästysjousella tai haulikolla metsästettäessä kasvosuojuksesta voi olla hyötyä. Jätä kiire ja tulostavoitteet pois! Haukun alkaessa tutki rauhassa mahdollisia lähestymisreittejä. 22 Metsästäjä 5/2020 ME0520_book.indb 22 28.8.2020 10.31
Mitä pystykorvalla pyynti on? Pystykorvan kanssa metsästys on usein yhden metsästäjän ja koiran välinen metsästys tapahtuma, mutta pyyntiä voi kuitenkin tapaus kohtaisesti harjoittaa myös pienellä porukalla. P ystykorva totutetaan pienestä pitäen hakemaan omatoimisesti lähimaastosta metsäkanalintuja, hakualueen ollessa paristasadasta metristä noin puoleen kilometriin. Koiran löytäessä riistalinnun ja linnun pysähdyttyä puun oksalle, koira ryhtyy haukkumaan kohdettaan tasaisen terhakkaasti, pitäen sekä linnun huomion itsessään, että merkaten metsästäjälle olinpaikkansa. Ihannetilanteessa koira haukkuu tasaisesti, mutta ei liian kiihkeästi karkottaen lintua. Haukun alkaessa metsästäjä ensin tutkii ja arvioi maastoa, liikkumiseen sopivia kasvuston tai maaston muodostamia näkösuojia, ja aloittaa varovasti lähestymisen. Hyvällä yhteistyöllä kokenut koira oppii siirtämään linnun huomiota poispäin metsästäjästä siirtymällä hieman puun vastapuolelle metsästäjään nähden. Lähestymisessä metsästäjältä vaaditaan malttia, sillä metsäkanalinnut ovat hyvin tarkkanäköisiä. Tarkoituksena on päästä koiran haukun aikana siirtymään hiljalleen sopivaan ampumapaikkaan suorittamaan riistalaukaus. Tyypilliset ampumamatkat riippuvat käytetystä metsästysaseesta ja maaston peitteisyydestä. Hyvällä yhteistyöllä sekä metsästäjä että koira auttavat toisiaan onnistuneeseen riistatilanteeseen. Linnun karkotessa kokenut koira onnistuu silloin tällöin seuraamaan lintua ja ottaa uusintahaukun hetken kuluttua, antaen uuden mahdollisuuden. Pohjoisen metsästysmuoto Pystykorvalla kanalintujen pyynti on selkeästi yleisempää maan pohjoispuoliskolla kuin etelämpänä. Sekä sopivat maastotyypit, laajat erämaa-alueet että paikoitellen vahva metsokanta luovat hyvät olosuhteet pystykorvan kanssa metsästämiselle. Pystykorvien on usein sanottu olevan yhden metsästäjän koiria, johtuen niiden leimautumisesta yhteen ihmiseen ja metsästyksessä vaadittavasta yhteisymmärryksestä ja keskinäisestä luottamuksesta. Heti pentuvaiheessa koiraan juurrutetaan luottamus omistajaansa niin, että se rohkenee laajentamaan hakuaan ja tietää löytävänsä omistajansa palatessaan lähtöpaikkaansa. Jos nuoren koiran opetellessa hakua aikoo kävellä, pitää kävellä hyvin rauhakseen ja hitaasti. Tärkeintä on, ettei koira koe jääneensä yksin. Suomentai pohjanpystykorvan hankintaa metsästyskäyttöön pohtiessa kannattaa Sorjosen mukaan kiinnittää erityistä huomiota, kuten muidenkin metsästyskoirien kohdalla, pennun vanhempien menestykseen metsällä ja mahdollisesti kilpailuissa. Ensimmäisen pystykoiran hankintaa pohtiessaan kannattaa keskustella osaavan harrastajan, tai vaikkapa lähimmän jalostusneuvojan kanssa. Lisätietoa löydät esimerkiksi Suomen Pystykorvajärjestön sivuilta www.spj.fi. 23 Metsästäjä 5/2020 ME0520_book.indb 23 28.8.2020 10.31
Turvalliseen aseen kantamiseen on useita mahdollisuuksia. Jotkut tykkäävät kantaa asetta käsissä, toiset hihnan varassa olalla. Metsästäjä 5/2020 24 ME0520_book.indb 24 28.8.2020 10.31
L intukoirien metsästyskäytöllä on vankat perinteet suomalaisessa metsästyksessä. Metsästyspäivä hyvän koiran kanssa on aina onnistunut, vaikka saalista ei olisi saatukaan. Näinhän se menee. Hyvillä koirilla linnut usein kyllä löytyvät ja jos pudotuksia tavoitellaan, pataankin päätyy laitettavaa. Rodut vaihtelevat kotimaisista perinteisistä pystykorvista seisovien ja karkottavien koirien alati kasvavaan ja laajaan kirjoon. Rodusta ja metsästystyylistä riippumatta myös ohjaaja saa liikettä. Jahtipäivän aikana koiranohjaajan aistit ovat auki ja tunnelmat vaihtelevat jännityksestä, hyvänolon voitokkaisiin hetkiin sekä ehkä pettymyksiinkin. Kanalinnustajan maastot vaihtelevat avotunturista umpimetsiin ja rämeiden laitoihin. Kaikissa maastoissa metsästäjän liikunta on pitkäkestoista ja rauhallista. Luonnon vaikutus tehostaa hyvinvointia lisäävää ulkoilua ja koiran onnistuneen työskentelyn seuraaminen tuo vielä lisää hyvänolon tunnetta. Metsästyskoiran kanssa kyllä edetään, mutta koiran työskentelytapa määrittää vauhdin. Lintukoira liikuttaa ympäri vuoden Linnustuksessa käytettävät rodut ovat poikkeuksetta aktiivisia, energisiä ja liikunnallisia. Linnustuskausi on myös kohtuullisen pitkä, joten varsinainen metsästyskäyttö tuo koiralle ja Kanalinnustus liikuttaa koiria ja ihmisiä Monille suomalaisille metsästäjille kanalinnustus on koko metsästyksen ydin. Kanalinnustukseen sisältyy kiinteästi ajatus luontoyhteydestä sekä usein myös liikkuvasta jahtityylistä. teksti ja kuvat Panu Hiidenmies ohjaajalle merkittävän määrän maastokilometrej ä jahtikaudella. Kiinnipitoaikana lintukoira saa usein omistajansa säännöllisille pyörä tai juoksulenkeille. Ainoastaan kesähelteet pistävät jalkaisin tapahtuvan liikkeen lähes olemattomiin. Uintia voi sentään harrastaa silloinkin. Valistuneet koiranharrastajat tietävät hyvin helteen ja ylikuumenemisen vaarat, jotka ovat koiralle todelliset. Linnustusta koirillaan harrastavat metsästäjät ovat lähes poikkeuksetta myös liikunnallisia. Monet linnustajat liikkuvat juuri sen vuoksi, että jaksavat taittaa taivalta syksyllä jahdissa. Voi aiheuttaa myös stressiä Pääsääntöisesti maastosta haetaan hyvänolon tunnelmaa ja rauhallista mieltä. Koiran kanssa metsällä olo voi kuitenkin aiheuttaa myös ajoittaista stressiä. Vaikka metsäkanalintuja pyydetään tyypillisesti alueilla, joissa liikenteen koiralle aiheuttama uhka on vähäisempi, ei sitä kaikilla alueilla voida sulkea pois. Liikenteen sekaan juokseva lintukoira voi hetkessä ajaa ohjaajansa koviin stressilukemiin. Myös sorkkaeläimiä ajava lintukoira voi aiheuttaa ohjaajalleen päänvaivaa ja stressihormonien voimakastakin erittymistä. Poronhoitoalueella kiva linnunmetsästyspäivä voi kääntyä hetkessä katastrofiksi, mikäli koira ei ollutkaan porovapaa. 25 Metsästäjä 5/2020 ME0520_book.indb 25 28.8.2020 10.31
Suurpetojen ja erityisesti koiralle todellisen uhan aiheuttavan suden esiintyminen metsästysalueella, voi aiheuttaa omistajalleen epämiellyttävää tunnetta mahdollisen hyökkäyksen pyöriessä mielessä. Erityisesti selkeää toimintamallia vaativien seisovien ja karkottavien koirien ohjaajat voivat myös nostaa verenpainettaan koiran ollessa koulutusvaiheessa. Jos tottelevaisuuden harjoittelu on jätetty jahtireissulle, voi päivästä muodostua painajaismainen nuoren ja kokemattoman koiran ryntäillessä riistan perään. Käytöskulttuurin muutos käsillä Lintukoirien koulutukseen ja toimintaan panostetaan tällä hetkellä todella paljon. Kokemattomammat koiranohjaajat saavat apua kasvattajilta tai koulutuspalveluita tarjoavilta toiminnanharjoittajilta. Osaavaa koulutustarjontaa riittää ja sitä myös otetaan vastaan. Onkin nähtävissä, että huono käytös ja toimimattomat lintukoirat jäävät hiljalleen pysyvästi historiaan. Toimivia koiria arvostetaan ja käytöstä seurataan tarkemmin kuin aiemmin. Turvallisuus kuntoon metsällä Kaikessa metsästyksessä turvallisuus on ykkösasia, mutta kuinka turvallisuutta voisi varmistaa koirien avulla tapahtuvassa kanalinnustuksessa? Etenkin karkottavilla ja seisovilla koirilla linnustettaessa tärkeimmät seikat ovat koiran toimintatavan vaatima tottelevaisuus riistatilanteissa sekä ampujien turvallinen aseenkäsittely. Näiden kahden kokonaisuuden ollessa kunnossa ollaan jo pitkällä. Ampujan osalta korostuu aseen käsittely koko jahtipäivän aikana ja silloin kun maastossa liikutaan koiran hakiessa riistaa. Etenkin seisovilla koirilla metsästettäessä voi ase olla lataamatonkin, koska sen ehtii lataamaan koiran saadessa seisonnan. Ladattua asetta on liikuteltava varmistettuna ja piiput taivasta tai maata kohden, kunnes ampumatilanne syntyy. Olipa kyseessä sitten seuruemetsästys tai ampuja on liikkeellä koiran kanssa kaksistaan, on huomioitava lisäksi koiran turvallisuus sekä mahdolliset muut maastossa liikkuvat ihmiset. Haukkuvat lintukoirat ovat lähes poikkeuksetta ampumasektorin ulkopuolella. Vain aivan alimmalla oksalla istuva poikalintu tai risukkoinen ampumatilanne kimmokevaaroineen saattaa aiheuttaa pystykorvaiselle riskin ampumatilanteessa. Puuhun luotiaseella ammuttaessa tulee tiedostaa luodin lentorata ja sen aiheuttamat riskit. Paikannus on osa turvallisuutta Paikannuslaitteiden käyttäminen jakaa edelleen mielipiteitä, mutta jäädäkseen ne ovat tulleet. Monet uskovat paikantimien vaikuttavan metsästykseen ja niinhän ne tekevätkin. Silloin kun metsästys perustuu paikantimeen lintukoiran työskentelyn jäädessä toissijaiseksi, on varmuudella jo ylitetty raja. Paikannuslaitteiden hyödyntäminen varsinkin koulutusvaiheessa voi olla palkitsevaa ja tuovathan ne paljon tietoa koiran toiminnasta. Haun laajuus, koiran eteneminen, vauhti ja päivän kokonaismatka jäisivät kaikki arvailujen varaan. Tärkeimpänä seikkana lienee kuitenkin turvallisuusnäkökohta ja rakkaan jahtikaverin löytyminen etenkin vahinkotilanteissa. Toki ilman paikannuslaitettakin voi maastoon lähteä, tai sitä voi pitää repussa pahimman varalla. Varsinkin vieraissa maastoissa liikkuva linnustaja paikantaa itsensä parhaiten puhelimesta löytyvän tai erillisen GPSpaikantimen avulla. Näin vältetään ikävä eksyminen kielletylle rauhoitusalueelle tai väärälle lupa-alueelle. Varusteillakin on väliä Linnustajan kantolaite on ilman muuta reppu. Aseen kantamiseen on useita tyylejä. Jotkut tykkäävät kantaa asetta käsissä, toiset hihnan varassa olalla. Erämaahan tai pidemmälle reissulle suuntaava eränkävijä saattaa valita suosituksi tulleen aserepun, jolloin kädet jäävät kokonaan vapaiksi ja ase säilyy repun suojassa. Franchi Affinity 3 Elite Pro Bronze, 12/76 puoliautomaatti haulikko, hinta 949 € Tämä uutuus FRANCHI -aselaukussa vain meiltä! Beretta 686 Silver Pigeon 1 MY19, 12/76 Laadukas 686 on näyttävillä kaiverruksilla varusteltu päällekkäispiippuinen haulikko, hinta 1750,Tikka T3x Lite Adjustable Kaliberit 6,5CM, 308, ja 9,3x62. Synteettinen tukki ja säädettävä poskipakka. Hinta 1250,Franchi Affinity 3 Elite Cobalt, 12/76 puoli automaatti haulikko, hinta 949 €. Tämä Cobalt-väri ja toimitus Franchi-aselaukussa vain meiltä! Steiner Ranger 3-12x56 NSI STEEL WATERFOWL 35g 12/76 Huippu teräspatruuna vesilinnustukseen, lähtö 442m/s, 129 €/250 ptr OULUN ASE OY Planeettatie 5, 90440 KEMPELE | Puh. 08-516 370 | info@oulunase.com | Liike auki ark 10–18 ja la 10–14 | Verkkokauppa www.oulunase.fi VUODEN SAKOKAUPPIAS Sako Patruuna kannu 200 ptr 308 Sako Range + 20 ptr Sako Superhammerhead + NATO ammuslaatikko 950,199,– Maahantuomme laadukkaat NSI-patruunat urheiluammuntaan ja metsästykseen. OULUN ASE Tuotteita rajoitetusti. Toimitus Metsästäjä paketilla, sisältää puhdistusvälineet + kantohihnan ja asepussin. Benelli m2 Comfortech 26" ja 28" Kaliberi 12/76. Vakiotoimitukseen kuuluu 5 sisäpuolista vaihtosupistajaa, toimitus salkussa. Hinta 1400,Benelli m1 Super 90 28" Kaliberi 12/76 puoliautomaattihaulikko. Vakiotoimitukseen kuuluu 3 sisäpuolista vaihtosupistajaa: IC/****M/***-F/* ja supistaja-avain. Hinta 895,26 Metsästäjä 5/2020 ME0520_book.indb 26 28.8.2020 10.31
Reppuun mahtuu saalis ja voihan lintuja roikuttaa jäähtymässä myös repun ulkopuolella linturihmoissa. Repun sisällön määrittää paitsi metsästäjän kokemus myös reissun pituus, sääolosuhteet ja maastot. Vähintäänkin on päivärepusta löydyttävä tulentekovälineet, eväät, ensiapuvälineet ja patruunoita. Paikannuslaite, kartta ja kompassi ovat pakollisia. Kokemus on osoittanut, että hyödyllisiä ovat myös teippi, naru, kuivat sukat, vaihtovaatteet, monitoimityökalu ja kuulosuojaimet. Mikäli jahti on pidempi, ovat yöpymissuoja, makuupussi, makuualusta, eräkokkausvarusteet, valaisin ja lisävaatteet välttämättömiä. Metsästäjältä löytyy tietysti aina myös puukko. Metsästyskoirille voi sattua maastossa kaikenlaista ja pikaensiavun antamiseen myös koiralle on varauduttava. Ei ole aivan tavatonta, että vauhdikkaasti maastossa liikkuva koira saa haavauman tai koiratappelussa revenneen korvalehden. Vähintäänkin haavanpuhdistus ja sidetarpeet kuuluvat repun sivutaskun vakiovarusteisiin. Saalis kruunaa hetken Lintukoiraharrastajan jahtipäivän kruunaa pudotus. Sitä hetkeä on voitu odottaa pitkäänkin. Kunnes pystykorva löytää ja haukkuu sopivasti. Tai kunnes kanakoiralla on riittävä määrä kunnollisia tilanteita takana. Kaikki yhtä tärkeitä ja merkityksellisiä hetkiä omistajille ja tietysti myös koirille. Kaikille jotka asian tuntevat, lienee selvää, että tuolloin onnistuneen tilanteen jälkeen hyvinvointi on metsällä huipussaan. Saalis kruunaa hetken. Onnistuneen tilanteen jälkeen hyvinvointi on metsällä huipussaan. Franchi Affinity 3 Elite Pro Bronze, 12/76 puoliautomaatti haulikko, hinta 949 € Tämä uutuus FRANCHI -aselaukussa vain meiltä! Beretta 686 Silver Pigeon 1 MY19, 12/76 Laadukas 686 on näyttävillä kaiverruksilla varusteltu päällekkäispiippuinen haulikko, hinta 1750,Tikka T3x Lite Adjustable Kaliberit 6,5CM, 308, ja 9,3x62. Synteettinen tukki ja säädettävä poskipakka. Hinta 1250,Franchi Affinity 3 Elite Cobalt, 12/76 puoli automaatti haulikko, hinta 949 €. Tämä Cobalt-väri ja toimitus Franchi-aselaukussa vain meiltä! Steiner Ranger 3-12x56 NSI STEEL WATERFOWL 35g 12/76 Huippu teräspatruuna vesilinnustukseen, lähtö 442m/s, 129 €/250 ptr OULUN ASE OY Planeettatie 5, 90440 KEMPELE | Puh. 08-516 370 | info@oulunase.com | Liike auki ark 10–18 ja la 10–14 | Verkkokauppa www.oulunase.fi VUODEN SAKOKAUPPIAS Sako Patruuna kannu 200 ptr 308 Sako Range + 20 ptr Sako Superhammerhead + NATO ammuslaatikko 950,199,– Maahantuomme laadukkaat NSI-patruunat urheiluammuntaan ja metsästykseen. OULUN ASE Tuotteita rajoitetusti. Toimitus Metsästäjä paketilla, sisältää puhdistusvälineet + kantohihnan ja asepussin. Benelli m2 Comfortech 26" ja 28" Kaliberi 12/76. Vakiotoimitukseen kuuluu 5 sisäpuolista vaihtosupistajaa, toimitus salkussa. Hinta 1400,Benelli m1 Super 90 28" Kaliberi 12/76 puoliautomaattihaulikko. Vakiotoimitukseen kuuluu 3 sisäpuolista vaihtosupistajaa: IC/****M/***-F/* ja supistaja-avain. Hinta 895,ME0520_book.indb 27 28.8.2020 10.31
P ohjois-Suomessa lumi viipyi pitkälle kesään ja tämä herättikin paljon kyselyjä siitä, miten mahtaa kanalinnuille käydä. Etelämmässä paikoin ennätyksellisen lämmin kesäkuu asetti taas odotukset korkealle metsäkanalintujen pesintämenestyksen suhteen. Viileä ja epävakainen heinäkuu kovine rankkasateineen saattoi kuitenkin osittain vesittää lupaavan oloisen pesintävuoden. Lapin itäosissa ja etelärannikolla heinäkuu oli kuitenkin lämmin tai normaali. Poikasosuus ja poikueiden koot ovat olleet useimmilla lajeilla ja alueilla keskiarvonsa tuntumassa, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta. Esimerkiksi teerellä poikuekoot ovat olleet normaalia suuremmat osissa Etelä-Suomea sekä Pohjois-Karjalassa ja Pohjanmaalla. KOLMIOLASKENTOJEN TULOKSET Metsäkanalinnuilla menee kohtalaisen hyvin – alueellista vaihtelua paljon Suomi on maantieteellisesti pitkä maa ja etenkin tänä vuonna etelän ja pohjoisen välillä oli selkeät erot kanalintujen pesintäolosuhteissa. Mitä tuoreet kolmiolaskentojen tulokset kertovat riistakantojen kehittymisestä? teksti Andreas Lindén ja Katja Ikonen, Luonnonvarakeskus kuva Hannu Huttu 28 Metsästäjä 5/2020 ME0520_book.indb 28 28.8.2020 10.32
Metso Teeri Pyy Riekko LA SK ET TU JA KO LM IO ITA TI HE YS (Y KS ./K M² ) MU UT OS % PO IK AS OS UU S % TI HE YS (Y KS ./K M² ) MU UT OS % PO IK AS OS UU S % TI HE YS (Y KS ./K M² ) MU UT OS % PO IK AS OS UU S % TI HE YS (Y KS ./K M² ) MU UT OS % PO IK AS OS UU S % Etelä-Häme 24 3,2 ++ 26 5,8 ++ 51 6,6 ± 29 Etelä-Savo 66 3,1 ? 14 6,7 + 44 8,1 ± 38 Kaakkois-Suomi 38 3,2 ? 31 5,4 + 43 4,5 ? 18 Kainuu 94 4 ± 45 10,7 + 51 4,1 ?? 52 1,4 ++ 66 Keski-Suomi 70 3,1 + 35 9,8 ++ 53 7,2 ± 41 0,2 ++ 80 Lappi 137 4,9 ± 27 3,9 ++ 43 2,3 + 50 2,3 ± 51 Oulu 154 5,8 + 34 12,8 ++ 53 5,2 + 52 1,2 ± 57 Pohjanmaa 78 4,5 ± 33 12,6 ++ 51 7 ++ 45 0,4 ++ 31 Pohjois-Häme 35 2,7 ± 11 4,8 ± 37 13,4 ++ 45 Pohjois-Karjala 75 4,8 + 38 7,6 ± 50 7,6 ± 44 Pohjois-Savo 64 3,2 ± 30 11,3 ++ 56 10,9 ++ 53 Rannikko-Pohjanmaa 22 1,6 ? 33 6,4 ± 28 8,1 ± 42 Satakunta 58 3,9 ? 45 8,2 ++ 53 9,9 + 51 Uusimaa 16 3,3 ± 38 11,9 ++ 51 8,9 ? 48 Varsinais-Suomi 11 2,2 ++ 33 2,6 + 7,2 ± 52 Koko maa 942 4,2 ± 30 7,6 + 46 5,8 ? 47 1 ± 33 Lämmin alkukesä suosii metsäkanalintujen pienten poikasten selviytymistä, muun muassa runsaamman hyönteisravinnon ansiosta. Ilmastonmuutoksen myötä alkukevät on lämmennyt Suomessa, samalla kun kesäkuun keskilämpötila on jopa kylmentynyt. Teerellä on osoitettu, että tämä johtaa yhä aikaisempaan pesintään, jolloin poikaset kuoriutuvat yhä kylmempiin olosuhteisiin, joissa selviytyvyys on huonoa. Metso ja teeri Metsolla ja teerellä menee yleisesti ottaen hyvin suurissa osissa maata. Vaikka tiheydet ovat monin paikoin pienentyneet vuosituhannen vaihteesta, kanta on tällä hetkellä elinvoimainen ja jotakuinkin vakaa. Kesän 2020 laskennoissa tiheydet ovat enimmäkseen pysyneet samalla tasolla kuin viime vuonna, tai kasvaneet paikoin lievästi. Lapissa ja Oulun seudulla teeri ja metsotiheydet ovat paremmat kuin normaalisti. Teerellä oli keskiarvoa suuremmat poikueet Uudellamaalla, Pohjois-Karjalassa sekä Eteläja KeskiPohjanmaalla. Joillakin alueilla on havaittavissa elpymistä 3–5 vuoden takaisesta aallonpohjasta. Kuluvana kesänä tiheydet ovat keskimääräistä paremmat Uudellamaalla, Metsäkanalintujen tiheys (yks./metsämaan km2) ja poikasosuus (%) heinä?elokuussa 2020 (tilanne 10.8.2020). Runsauden muutos edellis vuodesta ilmaistu plusja miinus merkein: ± muutos < 15 %, + ja ? muutos 15?30 %, ++ ja -muutos >30 %. Riekosta esitetään tiedot vain Pohjois-Suomeen, mistä aineistoa on riittävästi. Pohjois-Savossa, Oulussa ja Lapissa. Kannantiheys on sen sijaan noin 20–40 prosenttia tavanomaista matalampi Pohjois-Hämeessä ja Rannikko-Pohjanmaalla, joissa tilanne on ollut samankaltainen jo kuusi vuotta peräkkäin. Pyy ja riekko Vaarantuneeksi luokitellulla pyyllä tiheydet ovat monella alueella kasvaneet 2–4 vuotta peräkkäin, aallonpohjan jälkeen. Myös vaarantuneeksi luokitellulla riekolla taas pitkän aikavälin kannankehitys on voimakkaasti taantuva kautta maan. Mutta riistakolmiolaskentojen valossa riekollakin on aivan viime vuosina ollut havaittavissa elpymistä. Metsä-Lapissa ja Kainuu–Oulussa tiheysarvio pysy viime vuoteen nähden ennallaan tai on kasvanut hieman. Suuret kiitokset laskentaan osallistuneille! Loppukesän riistakolmiolaskennoissa metsästäjät ovat jälleen laskeneet metsäkanalintuja kolmen henkilön avoriveissä. Koko Suomessa laskettiin tänä vuonna 9.8.2020 mennessä 895 riistakolmiota. Tämä on todella upea ja kiitettävä suoritus. Metsäkanalintujen vuotuiset metsästysajat asetetaan riistakolmiolaskennan tuoreiden tulosten perusteella. Lisäksi laskenta-aineistoja käytetään kanalintukantojen tiheyksien, poikastuoton sekä kannanmuutosten arvioinnissa, muun muassa seurantaja tutkimustarkoituksessa. Metsolla ja teerellä menee yleisesti ottaen hyvin suurissa osissa maata. Riistakolmioita lasketaan vuosittain noin 12 000 kilometriä. 29 Metsästäjä 5/2020 ME0520_book.indb 29 28.8.2020 10.32
S iikalatvan Piippolan kylässä asustava Eero Haapala sai kipinän hirvikoiraharrastukseen 1980-luvun alkupuolella. Siitä lähtien metsästyskaverina on ollut harmaa norjanhirvikoira. Pysäyttävän hirvikoiran tehtävänä on löytää hirvi ja nimensä mukaisesti pysäyttää se paikoilleen haukkumalla. Samalla koira ilmaisee haukullaan hirven sijainnin sekä peittää hirven korviin kantautuvia ääniä. Tällöin metsästäjä voi pyrkiä lähestymään hirveä ampumaetäisyydelle. – Vaikka tässä onnistuttaisiinkin, sopivan ampumalinjan löytäminen voi olla haastavaa tai laukaisumahdollisuus jää lyhyeksi, Haapala kertoo. Pysäyttävä hirvikoira on hirvijahdissa käytetyin ja useimmille hirvenpyytäjille tutuin metsästysmuoto. Sen käyttö vaihtelee paljon esimerkiksi alueen ja seurueen koon mukaan. Toisaalla se voi olla esimerkiksi koiran ja metsästäjän keskinäistä tiimityöskentelyä. Seuruemetsästyksessä se on usein myös yhdistetty passittamiseen, jolloin metsästys on koko porukan yhteistyötä. Yhden vai useamman pysäyttävän taktiikka? Honkaperän hirviporukka on yksi Piippolan metsästysyhdistyksen seitsemästä hirvenmetsästysryhmästä. Hirviporukan muodostaa reilu kaksikymmentä metsästäjää sekä yhdeksän koiraa. Pysäyttävät hirvikoirat ja passiketju on koettu niin porukalle kuin metsästysalueellekin sopivaksi yhdistelmäksi. Pyyntialue on enimmäkseen metsätalousvaltaista ja peltoja on vain muutamia. Metsästyspäivien määrän ollessa rajallinen, kukin koiranomistaja voi tuoda yhden koiran jahtiin. Syksyisestä metsästä kantautuu korviin haukku. Oranssiin pukeutuneet metsästäjät seuraavat valppaina tilannetta. Pysäyttävä hirvikoira on hirvijahdin spesialisti, joka ei pelkää suurempiaan. teksti ja kuvat Risto Paakkonen HIRVENMETSÄSTYSMUODOT, OSA 6 Pysäyttävällä koiralla Eero Haapala on aktiivinen metsästäjä ja hirvikoiraharrastaja. Hirvikoetuomaritoiminnan myötä hän tutustui lajiin ja 1980-luvun alusta lähtien talossa ollut yksi tai kaksi harmaa norjanhirvikoiraa perheenjäsenenä ja metsästyskaverina. Kuvassa mukana myös puolitoistavuotias Murtokorven Nasse. 31 Metsästäjä 5/2020 ME0520_book.indb 31 28.8.2020 10.32
– Useamman koiran käyttäminen on havaittu meillä toimivaksi. Tämä on suuren metsästysalueen hyviä puolia, tilaa riittää kaikille. Kauden viimeistä pyyntilupaa käytettäessä koiria on metsässä yleensä yksi, korkeintaan kaksi. Metsästystä valikoiden ja turvallisesti Koiran tarkka vainu on loistoapu hirvien löytämisessä. Metsästysmuodon etuna on myös hyvä mahdollisuus saalisyksilöiden valikointiin, joka jää metsästäjän tehtäväksi. – Tavoitteena on metsästää suositusten mukaan. Aikuisia vasattomia naaraita pyritään ampumaan alkukaudesta, jolloin niiltä ei ole vielä kaadettu vasaa. Vasoja kaadetaan vain yksi tilanteestaan. Haapala luottaa tuttuun .30-06-kaliiperin ja kupariluotiin. Hän muistuttaa ampumatilanteessa varmistumaan myös koiran turvallisuudesta sekä hirvien määrästä ja sijainnista haukulla. Valmistautuminen ja varusteet – Varsinaisen hirvenmetsästyskauden alkuun pyritään valmistautumaan lenkkeilemällä koiran kanssa viileään aikaan ja saamaan alle ainakin kaksi-kolme harjoituskäyntiä metsässä. Koiranohjaajien varusteet vaihtelevat paljon. Lisävarusteet tuovat myös lisää painoa kannettavaksi. – Metsästyspäivän pituutta ja tapahtumien kulkua on usein vaikea ennakoida, repussa kulkee ainakin ensiaputarvikkeet, hieman evästä, kirves ja varalipas. Haukulle koiranohjaajan mukaan Koiranohjaajat hallitsevat haukulle hiipimisen taidon ja yleensä neuvovat uusia harrastajia. Turvallisuuden vuoksi haukulle eivät muut saa noin vain lähteä hiippailemaan, jos ei erikseen määrätä. Koiranohjaaja voi toki ottaa toisen metsästäjän mukaansa ja yrittää ohjata hänet haukulle. – Tarjoamme uusille jäsenille sekä vanhemmillekin mahdollisuutta lähteä koiranohjaajan mukaan. Tällä kertaa on neljä koiraa lähdössä metsään, yksi näistä on Murtokorven Nasse, harmaa norjanhirvikoira. Teija Mursu on hirviporukan uusimpia jäseniä, eikä ole vielä kaatanut hirveä. Hän ilmoittautuu koiranohjaajan mukaan. Metsästyksenjohtajan puhuttelussa kerrataan ohjeet turvalliseen jahtiin. Tällä kertaa voidaan ampua vasaa ja sonnia. Hiljaa tuulta päin Kun puhelimeen tulee ilmoitus porukan valmiudesta, koirat lasketaan hakemaan passiketjun molemmin puolin. Koirilla on reilusti etäisyyttä toisiinsa. Passittajia on myös alueen reunalla, yksi heistä on valmiudessa lähtemään autolla koiran eteen sen kiinniottamiseksi, mikäli hirvi ja koira lähtevät kohti naapuriseuran aluetta tai valtatie neljää. ”Yleensä hirviä pyritään etsimään ja lähestymään vastatuuleen tai ainakin sivuttaiseen. Näin koira voi hyödyntää hajuaistiaan. Tuulen päälle ei kannata joutua, jottei hirvi haista metsästäjää.” Suurimmalla osalla porukasta on käytössään karttaohjelmia, jossa koirien ja metsästäjien paikat näkyvät kartalla. Haukulle hiipiessä kannattaa tarkkailla kuusia ja muita näköesteitä ja edetä niiden suojassa haukkua kohden. Pienikin sivuliike voi paljastaa metsästäjän sijainnin hirvelle. 32 Metsästäjä 5/2020 ME0520_book.indb 32 28.8.2020 10.32
Pian haukku paljastaa Nassen löytäneen jotain, se vaikuttaa pysyvän paikallaan. Tutka kertoo etäisyydeksi noin kilometrin. – Haukulle ei yleensä kannata kiirehtiä, vaan antaa hirven rauhoittua puolesta tunnista tuntiin. Kohta etäämmältä kuuluu uusi haukku ja pian toinenkin, kaksi muutakin koiraa ovat löytäneet hirven. Onneakin mukana Kello käy ja on aika liikkua. Nassen haukku sijaitsee erittäin tiheässä risukossa, ampumaetäisyydelle pääseminen olisi todella vaikeaa. – Mennään tuohon viereiselle penkkatielle odottamaan. Jostain syystä haukku alkaa liikehtimään ja lähestymään hiljalleen. Suunta on suoraan samalle penkkatielle ja lähestyy edelleen. Yhtäkkiä vasa nousee risukosta ja seisahtaa penkkatielle. Koira paimentaa hirvilehmää sivummalla. Teija ei saa hirveä ristikkoon, vaan kehottaa Eeroa ampumaan, joka toimiikin nopeasti. Vasa on juuri lähdössä jatkamaan matkaansa, kun laukaus suistaa sen viereiseen ojaan. Haukku katkeaa ja emä pakenee jäljilleen. Nasse seuraa perässä ja kohta haukku alkaa muutaman sadan metrin päässä. Nopea ilmoitus porukalle kaatuneesta vasasta ja pian kaksi läheisintä passia on ohjeistettu tulemaan avuksi vasan suolistamiseen. Nasse jatkaa työskentelyään emällä ja lähestymme haukkua. Tarkoitus ei ole kuitenkaan kaataa emää. Koira näkyy välillä puiden välistä ja mahdolliset näköesteet käyvät vähemmäksi. – Katso tarkkaan, tuossa se hirvi on, Haapala sanoo ja osoittaa kädellään. Hetken kuluttua tasaisen harmaa maisema herää eloon hirven liikahtaessa. Muutama vihellys ja haukku katkeaa, Nasse tulee pois haukulta, on aika palata lahtivajalle. Joku porukasta taisi metsään lähdettäessä sanoakin, ”puolilta päivin ollaan sitten takaisin”. Liekö mukana ollut huumoriakin, mutta piti tällä kertaa kutinsa. Yleensä kun metsässä vierähtää huomattavasti enemmän aikaa. Monta rotua Pystykorvaisia koiria on jalostettu hirven pysäyttämiseen pitkäjänteisesti niin Suomessa kuin naapurimaissakin. Suosituimmat rodut ovat jämtlanninpystykorva, harmaa norjanhirvikoira ja karjalankarhukoira, mutta useita muitakin rotuja käytetään. Lisätietoa hirvenhaukkukokeista ja pysäyttävistä hirvikoiraroduista: • kennelliitto.fi – hirvenhaukkukoe, hirvikoirien kokeet • shhj.fi – Suomen Harmaahirvikoirajärjestö • spj.fi – Suomen Pystykorvajärjestö • laikajarjesto.fi Tällä kertaa saalis saatiin noudettua traktorilla, maanomistajan luvalla tietysti. Yleensä saalis noudetaan maastosta vetolevyllä ja hiukankin pidemmät vetomatkat vuodattavat ”hikikarpalon” jos toisenkin. Vuonna 2019 koirajahteja oli 83,5 % hirven metsästys päivistä. 33 Metsästäjä 5/2020 ME0520_book.indb 33 28.8.2020 10.32
HOUSUT ALASKA PREDATOR 119,RET512183-7 Monipuoliset housut metsästykseen ja luonnossa liikkumiseen. 100 % vedenpitävä ja erinomaisesti hengittävä Rain-Stop®-kalvo. Sivusaumoissa pitkät tuuletusventilaatiot. Irrotettavat henkselit. TAKKI ALASKA REVERSIBLE 79 90 RET513363-7 Monikäyttöinen kääntötakki kaksipuolisella värityksellä. Tilavat taskut. Soveltuu mainosti alku syksyn liikkuviin jahteihin. Oranssi puoli täyttää metsästyslain vaatimukset. METSÄSTYSKENKÄ VIKING HUNTER GTX 199,NORM. 229,| VI37445037-47 Tukeva ja kestävä kenkä metsästäjälle ja vaeltajalle. GORE-TEX® Performance -kalvo takaa veden pitävyyden ja hengittävyyden. Kiertojäykkä UGC -urapohja varmistaa pidon. SUPILOUKKU 36x31x107 CM 79,GRAOF20 MINKKILOUKKU 16x18x72 CM 34 90 GRAOF10 Varmatoimiset, kotimaiset loukut. Valmistus materiaalina säänkestävä alusinkkiverkko, galvanoidut 4 mm lankavahvikkeet. JAHTIKAUTEEN HANKKIJALTA! SASTA PUVUN (TAKKI+HOUSUT) OSTAJALLE KAUPAN PÄÄLLE SASTA -PIPO! (ARVO 39,90€) HOUSUT SASTA WOLF 199,SAS0788063248-56 Korotettu joustava vyötärö lisää käyttömukavuutta ja lämmittää ristiselkää. Lahkeensuissa leveät tarrasäädöt. Äänetön ja nopeasti kuivuva päällyskangas. Hengittävä GORE-TEX® -kalvo pitää kuivana kovassakin kelissä. TAKKI SASTA WOLF 279,SAS16910632S–XXL Hyvä säädettävyys takaa sopivuuden eri vartalotyypeille, reilu mitoitus mahdollistaa kerrospukeutumisen. Äänetön ja nopeasti kuivuva päällyskangas. Hengittävä GORE-TEX®-kalvo pitää kuivana kovassakin kelissä. METSÄSTYSPUKU ALASKA BLAZE 3 229,RET515853-7, RET515873-7 Täyttää uuden metsästyslain vaatimukset hirvija karhujahtiin. Huomioväri takaa turvallisuuden ja Blaze™ -camokuvio maastouttaa erinomaisesti. 100% vedenja tuulenpitävä, sekä hengittävä Rain-Stop®-erikoiskalvo. HIRVILIIVI 14 90 VOPA427123V-VXL Hirviliivissä vetoketjukiinnitys ja puhelintasku. Helmassa oleva heijastin lisää turvallisuutta teiden varsilla. RAJOITETTU ERÄ! KUULONSUOJAIN BURREL ACTIVE HUNTER 49 90 RET022258, RET710291 Metsästäjän aktiivikuulonsuojain vahvistaa alle 85 dB ääniä ja sulkee pois kuuloa vaurioittavan yli 85 dB melun, mm. aseiden laukausäänet. 3,5 mm liitäntä esim. VHFpuhelinta varten. Matalaprofiilinen muotoilu. TARJOUKSET VOIMASSA 30.9.2020 SAAKKA. TUOTTEITA RAJOITETUT ERÄT. VALIKOIMAT VAIHTELEVAT MYYMÄLÖITTÄIN. ETÄISYYSMITTARI BURREL ELITE XT RANGEFINDER 159,RET750237 Pro-tason laseretäisyysmittari jopa 720 m mittausmatkalla. Soveltuu metsästyksen lisäksi myös golfiin. Pinseeker-pistemittaus, kaltevuuden mittaus ja etäisyyden kaltevuuskorjaus. KAUPAN PÄÄLLE MARINOINTIASTIA! (ARVO 14,90 €) KATSELUKIIKARIT BUSHNELL TROPHY 8x56 349,NORM. 429,| NOBU30335856 Erittäin valovoimaiset kiikarit hämärämetsästykseen. Kestävä, täysin vesitiivis rakenne. Erikoispinnoitetut BaK-4 prismat ja korkealuokkainen optiikka takaavat erinomaisen kuvanlaadun. PIMEÄNÄKÖLAITE BURREL NV-400 299,RET750241 Laadukkaat digitaaliset yökiikarit, jopa 400 m kantama. Erinomainen kyttäyspyyntiin riistan lajin/sukupuolen määritykseen. Videotallennustoiminto ja AV/USB -liitännät. VAKUUMIKONE FOODMASTER COMPACT 129,RET004735 Tehokas, kaksi tyhjiöpumppua. Tyhjiöpakkaa lihan, kalan, sekä muut elintarvikkeet nopeasti ja helposti. Automaattija käsisäätötoiminnot. -80€ RADIOPUHELIN GENZO ROYAL 66 VHF 299,NAV694091 Herkkä vastaanotin ja Suomen taajuuksille viritetty antenni takaavat erinomaisen kuuluvuuden. Tehokas 3400 mAh akku. Suomenkielinen valikko. Saatavana myös Bluetooth -valmiudella, hinta 325 €. RIISTAKAMERA BURREL S12HD+SMS3 199,RET810021 Näkymättömällä inframustasalamalla varustettu. Liiketunnistin, jopa 25 m. Tallentaa kuvat ja videot muistikortille ja lähettää kuvat sähköpostiin. Etäohjaus puhelimella. 12 Mb kuvanlaatu ja Full HD -videokuvaus. KAUPAN PÄÄLLE PITKÄ MAASTOANTENNI, (ARVO 29,90 €) RADIOPUHELIN BURREL PRO VHF 149,RET710295 Täysin pölyja vesitiivis rakenne (IP67). Kohinasalpa, kuiskaustoiminto, FM-radio, headset-valmius ja ääniaktivointi. 128 kanavapaikkaa, joista 26 ohjelmoitu valmiiksi. SYKSYN 2020 UUTUUS! RIISTAKAMERA BURREL S12HD PRO 4G 249,RET820025 Tallentaa 12 MP:n kuvia ja HD-laatuista 1080p:n videota muistikortille ja lähettää sähköpostiin. Toimii myös 2G ja 3G -verkoissa. Reagointiaika 0,6 s. Sarjakuvaus 1-10 kuvaa, videot 1-30 s. Valvontakäyttöön soveltuva inframustasalama. -MERKITTY TUOTE SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankkija.fi RAJOITETTU ERÄ! ME0520_book.indb 34 28.8.2020 10.32
HOUSUT ALASKA PREDATOR 119,RET512183-7 Monipuoliset housut metsästykseen ja luonnossa liikkumiseen. 100 % vedenpitävä ja erinomaisesti hengittävä Rain-Stop®-kalvo. Sivusaumoissa pitkät tuuletusventilaatiot. Irrotettavat henkselit. TAKKI ALASKA REVERSIBLE 79 90 RET513363-7 Monikäyttöinen kääntötakki kaksipuolisella värityksellä. Tilavat taskut. Soveltuu mainosti alku syksyn liikkuviin jahteihin. Oranssi puoli täyttää metsästyslain vaatimukset. METSÄSTYSKENKÄ VIKING HUNTER GTX 199,NORM. 229,| VI37445037-47 Tukeva ja kestävä kenkä metsästäjälle ja vaeltajalle. GORE-TEX® Performance -kalvo takaa veden pitävyyden ja hengittävyyden. Kiertojäykkä UGC -urapohja varmistaa pidon. SUPILOUKKU 36x31x107 CM 79,GRAOF20 MINKKILOUKKU 16x18x72 CM 34 90 GRAOF10 Varmatoimiset, kotimaiset loukut. Valmistus materiaalina säänkestävä alusinkkiverkko, galvanoidut 4 mm lankavahvikkeet. JAHTIKAUTEEN HANKKIJALTA! SASTA PUVUN (TAKKI+HOUSUT) OSTAJALLE KAUPAN PÄÄLLE SASTA -PIPO! (ARVO 39,90€) HOUSUT SASTA WOLF 199,SAS0788063248-56 Korotettu joustava vyötärö lisää käyttömukavuutta ja lämmittää ristiselkää. Lahkeensuissa leveät tarrasäädöt. Äänetön ja nopeasti kuivuva päällyskangas. Hengittävä GORE-TEX® -kalvo pitää kuivana kovassakin kelissä. TAKKI SASTA WOLF 279,SAS16910632S–XXL Hyvä säädettävyys takaa sopivuuden eri vartalotyypeille, reilu mitoitus mahdollistaa kerrospukeutumisen. Äänetön ja nopeasti kuivuva päällyskangas. Hengittävä GORE-TEX®-kalvo pitää kuivana kovassakin kelissä. METSÄSTYSPUKU ALASKA BLAZE 3 229,RET515853-7, RET515873-7 Täyttää uuden metsästyslain vaatimukset hirvija karhujahtiin. Huomioväri takaa turvallisuuden ja Blaze™ -camokuvio maastouttaa erinomaisesti. 100% vedenja tuulenpitävä, sekä hengittävä Rain-Stop®-erikoiskalvo. HIRVILIIVI 14 90 VOPA427123V-VXL Hirviliivissä vetoketjukiinnitys ja puhelintasku. Helmassa oleva heijastin lisää turvallisuutta teiden varsilla. RAJOITETTU ERÄ! KUULONSUOJAIN BURREL ACTIVE HUNTER 49 90 RET022258, RET710291 Metsästäjän aktiivikuulonsuojain vahvistaa alle 85 dB ääniä ja sulkee pois kuuloa vaurioittavan yli 85 dB melun, mm. aseiden laukausäänet. 3,5 mm liitäntä esim. VHFpuhelinta varten. Matalaprofiilinen muotoilu. TARJOUKSET VOIMASSA 30.9.2020 SAAKKA. TUOTTEITA RAJOITETUT ERÄT. VALIKOIMAT VAIHTELEVAT MYYMÄLÖITTÄIN. ETÄISYYSMITTARI BURREL ELITE XT RANGEFINDER 159,RET750237 Pro-tason laseretäisyysmittari jopa 720 m mittausmatkalla. Soveltuu metsästyksen lisäksi myös golfiin. Pinseeker-pistemittaus, kaltevuuden mittaus ja etäisyyden kaltevuuskorjaus. KAUPAN PÄÄLLE MARINOINTIASTIA! (ARVO 14,90 €) KATSELUKIIKARIT BUSHNELL TROPHY 8x56 349,NORM. 429,| NOBU30335856 Erittäin valovoimaiset kiikarit hämärämetsästykseen. Kestävä, täysin vesitiivis rakenne. Erikoispinnoitetut BaK-4 prismat ja korkealuokkainen optiikka takaavat erinomaisen kuvanlaadun. PIMEÄNÄKÖLAITE BURREL NV-400 299,RET750241 Laadukkaat digitaaliset yökiikarit, jopa 400 m kantama. Erinomainen kyttäyspyyntiin riistan lajin/sukupuolen määritykseen. Videotallennustoiminto ja AV/USB -liitännät. VAKUUMIKONE FOODMASTER COMPACT 129,RET004735 Tehokas, kaksi tyhjiöpumppua. Tyhjiöpakkaa lihan, kalan, sekä muut elintarvikkeet nopeasti ja helposti. Automaattija käsisäätötoiminnot. -80€ RADIOPUHELIN GENZO ROYAL 66 VHF 299,NAV694091 Herkkä vastaanotin ja Suomen taajuuksille viritetty antenni takaavat erinomaisen kuuluvuuden. Tehokas 3400 mAh akku. Suomenkielinen valikko. Saatavana myös Bluetooth -valmiudella, hinta 325 €. RIISTAKAMERA BURREL S12HD+SMS3 199,RET810021 Näkymättömällä inframustasalamalla varustettu. Liiketunnistin, jopa 25 m. Tallentaa kuvat ja videot muistikortille ja lähettää kuvat sähköpostiin. Etäohjaus puhelimella. 12 Mb kuvanlaatu ja Full HD -videokuvaus. KAUPAN PÄÄLLE PITKÄ MAASTOANTENNI, (ARVO 29,90 €) RADIOPUHELIN BURREL PRO VHF 149,RET710295 Täysin pölyja vesitiivis rakenne (IP67). Kohinasalpa, kuiskaustoiminto, FM-radio, headset-valmius ja ääniaktivointi. 128 kanavapaikkaa, joista 26 ohjelmoitu valmiiksi. SYKSYN 2020 UUTUUS! RIISTAKAMERA BURREL S12HD PRO 4G 249,RET820025 Tallentaa 12 MP:n kuvia ja HD-laatuista 1080p:n videota muistikortille ja lähettää sähköpostiin. Toimii myös 2G ja 3G -verkoissa. Reagointiaika 0,6 s. Sarjakuvaus 1-10 kuvaa, videot 1-30 s. Valvontakäyttöön soveltuva inframustasalama. -MERKITTY TUOTE SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankkija.fi RAJOITETTU ERÄ! ME0520_book.indb 35 28.8.2020 10.32
Jahti&Vahti Extra Energia ja Energia ovat asiantuntijoiden kehittämiä energiapitoisia erikoisruokia harrastus-, metsästys-, vetoja urheilukoirille. Ruoat vastaavat kovan rasituksen asettamiin vaatimuksiin: koira jaksaa paremmin ja sen hyvä kunto pysyy yllä pidempään. Jahti&Vahti-kuivamuonat ovat premiumlaatua ja tarjoavat markkinoiden parhaan hinta-laatusuhteen. EXTRA ENERGIA ENERGIA Jokaiselle Jahti&Vahti Energia tai Extra Energia -säkin ostajalle Jahti&Vahti Palautusjuomajauhe (350 g) kaupan päälle. Testaa ja huomaa vaikutus koirasi työkuntoon! Jahti&Vahti Palautusjuomajauhe KAUPAN PÄÄLLE Tarjous voimassa 30.9. saakka. ENERGIAPITOISET TÄYSRAVINNOT AKTIIVISEEN MENOON 27 90 JO4472 (1,86 €/KG) 31 20 JO4470 (2,08 €/KG) JAHTI&VAHTI LIHA-ATERIA 1 KG 3,LEM4536 (3,00 €/KG) Kotimainen täysravinto, joka sisältää naudanja sianlihaa. Monen koiran luottotuote! JAHTI&VAHTI KANA JA RIISI 15 KG 32 70 JO4474 (2,18 €/KG) Sopii kaikkien koirien ja erityisesti herkkävatsaisen koiran ruuaksi. Sisältää hyvin sulavaa kanaa. JAHTI&VAHTI OMEGAÖLJY 1 L 17 90 NORM. 19,90 | JV82238 (17,90 €/L) Monipuoliset raaka-aineet. Lisätty E-vitamiinia, jonka tarve kasvaa lisättäessä ruokintaan öljyä. TARJOUKSET VOIMASSA 30.9.2020 SAAKKA. TUOTTEITA RAJOITETUT ERÄT. VALIKOIMAT VAIHTELEVAT MYYMÄLÖITTÄIN. -MERKITTY TUOTE SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankkija.fi LIHAMYLLY PREMIUM LITE 129,RET004797 Jauhaa lihat ja vihannekset tehokkaasti nelisiipisillä terillään. Jauhatuskapasiteetti 1 kg/min. Mukana leikkuuterät, makkarasuutin ja 2kpl reikälevyjä. VEITSISETTI VERN BUTCHER 49 90 RET940042 Nylkemiseen ja lihan paloitteluun. Sisältää avausveitsen, 6" nylkyveitsen, 6"paloitteluveitsen sekä teroituspuikon. Terät pysyvät terävinä pitkään ja ne on helppo teroittaa. VEITSI VERN DOUBLE BLADE SKINNER 29 90 RET740375 Laadukas nylkyveitsi, jossa on tavallisen terän lisäksi myös avausterä. Terän pituus 75 mm, karhennettu kumikahva. Mukana vyökotelo. REPPUJAKKARA NOORVIK COMMANDER 49 90 RET016080 Kahisematonta ja pehmeää kangasta. Ulkopohja vedenpitävä. Ulommat runkoputket on päällystetty kankaalla, ase ei kolise niitä vasten. Ristiselän tuki ja muotoillut olkaviillekkeet. Istumakorkeus 52 cm. Tilavuus 40 l, paino 2,4 kg. ME0520_book.indb 36 28.8.2020 10.32
Metsäkanalintujen metsästysajat 1.8.2020–31.7.2021 Karttojen väritys kertoo metsästys ajan kunnittain. Lihavoidulla tekstillä kirjoitetut alueet ovat maakuntia ja kaksois pisteen jälkeen luetellut ovat kyseisen maa kunnan kuntia, joissa metsästys aika on voimassa. PYY 10.9.–10.12. Etelä-Pohjanmaa, Keski-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Pohjanmaa ja Satakunta. 10.9.–10.11. Etelä-Savo, Kanta-Häme, Keski-Suomi, Lappi, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo, Päijät-Häme, Uusimaa ja Varsinais-Suomi. 10.9.–10.10. Etelä-Karjala, Kainuu ja Kymenlaakso. 10.9.–10.10. Pohjanmaa 10.9.–30.9. Uusimaa: Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä ja Pukkila. ei metsästystä Uusimaa: Espoo, Hanko, Helsinki, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Nurmijärvi, Pornainen, Porvoo, Raasepori, Sipoo, Siuntio, Tuusula, Vantaa ja Vihti sekä Varsinais-Suomi. METSO 10.9.–10.12. ja 20.–31.1. Pohjois-Pohjanmaa, Lappi: Kemijärvi, Kittilä, Kolari, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Ranua, Rovaniemi, Salla, Savukoski, Sodankylä. 10.9.–10.11. Etelä-Karjala, Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Savo, Kainuu, Kanta-Häme, Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Kymenlaakso, Pirkanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Päijät-Häme ja Satakunta, sekä Lappi: Enontekiö, Inari, Kemi, Keminmaa, Muonio, Simo, Tervola, Tornio, Utsjoki ja Ylitornio Urosmetson talvimetsästys on sallittua sinisellä merkityllä alueella. Metsästäjä 5/2020 37 ME0520_book.indb 37 28.8.2020 10.32
Metsästysajat löytyvät osoitteista metsastajalehti.fi ja riista.fi sekä Oma riista -maastosovelluksesta. Karttakuvat sisältävät Maanmittauslaitoksen Kuntajako 1/2020 -aineistoa. Tarkasta maakuntaja kuntarajat Maanmittauslaitoksen verkkosivuilla olevasta kartasta: maanmittauslaitos.fi -> Kartat -> Karttatuotteet -> Tilaston pohjakartat RIEKKO 10.9.–31.3. Lappi: Enontekiö, Utsjoki ja Inari 10.9.–10.10. Lappi: Kittilä, Kemijärvi, Muonio, Pelkosenniemi, Posio, Ranua, Salla, Savukoski ja Sodankylä Pohjois-Pohjanmaa: Kuusamo, Pudasjärvi ja Taivalkoski ei metsästystä Muualla maassa KIIRUNA 10.9.–31.3. Lappi: Enontekiö, Inari ja Utsjoki ei metsästystä Muualla maassa TEERI 10.9.–10.12. ja 20.–31.1. Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu: Kajaani, Pal tamo ja Puolanka, Lappi: Kemijärvi, Kittilä, Kolari, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Ranua, Rovaniemi, Salla, Savukoski ja Sodankylä Pohjois-Savo: Kiuruvesi ja Vieremä. 10.9.–10.11. Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Keski-Suomi, Kymenlaakso, Pirkanmaa, Pohjanmaa ja Pohjois-Karjala, Kainuu: Hyrynsalmi, Kuhmo, Ristijärvi ja Sotkamo, Lappi: Enon tekiö, Inari, Kemi, Keminmaa, Muonio, Simo, Tervola, Tornio, Utsjoki ja Ylitornio Uusimaa: Askola, Lapinjärvi, Loviisa, Myrskylä, Mäntsälä ja Pukkila. 10.9.–10.12. Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Savo, KeskiPohjanmaa, Päijät-Häme ja Satakunta, Kainuu: Suomussalmi, Pohjois-Savo: Iisalmi, Kaavi, Keitele, Kuopio, Leppävirta, Lapinlahti, Piela vesi, Rautalampi, Rautavaara, Siilinjärvi, Sonkajärvi, Suonen joki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus ja Vesanto. 10.9.–10.10. Varsinais-Suomi sekä Uusimaa: Espoo, Hanko, Helsinki, Hyvinkää, Inkoo, Järvenpää, Karkkila, Kauniainen, Kerava, Kirkkonummi, Lohja, Nurmijärvi, Pornainen, Porvoo, Raase pori, Sipoo, Siuntio, Tuusula, Vantaa ja Vihti. Urosteeren talvimetsästys on sallittua sinisellä merkityllä alueella. Metsäkanalintujen metsästysajat 1.8.2020–31.7.2021 Metsästäjä 5/2020 38 ME0520_book.indb 38 28.8.2020 10.32
W ith lo ve fro m H el lo an d Fr ie nd s. Lafayette Smart asettaa uuden standardin metsästysradioille. Kompaktista koosta huolimatta radiossa on suuri ja selkeä näyttö. Smart on vienyt ominaisuudet uudelle tasolle, siinä on paras IP-luokitus, kuorisuojaus ja pienin virrankulutus. Selkeä suomen tai ruotsinkielinen valikko tekee puhelimen käytöstä todella helppoa. INFO -nappi ja sisäänrakennettu ohjekirja täydentää helppokäyttöisyyttä. Älykkään kantamatestin avulla varmistat, että radio on toiminnassa kantaman sisällä ja olet yhteydessä muihin. Smart kommunikoi myös digitaalisesti ja hiljaa. SMS -tekstiviestitoimintoa käyttämällä kommunikoit helposti yhden vastaanottajan tai koko jahtiporukan kanssa. Toiminto vaatii, että kaikilla käyttäjillä on digitaaliset radiot. Uudistettu 70 Mhz punainen antenni on entistä kestävämpi ja taipuisampi. Radion mukana tulevalla maakaapelilla parannat kuuluvuutta entisestään. Katso lähin Lafayette Smart kauppiaasi osoitteessa: www.hjorth.fi Tulevaisuuden metsästysradio: pieni, älykäs ja yksinkertainen. Testivoittaja Svensk Jakt nro 6 2018 ME0520_book.indb 39 28.8.2020 10.32
Koiralla tapahtuva supikoiran pintapyynti on tehokas keino rajoittaa paikallista supikoirakantaa. Riistanhoidollisten hyötyjen lisäksi pintapyynti on monipuolinen jahtimuoto, jota voidaan harrastaa monenlaisilla koirilla. teksti Kari Karhula kuva Juho Äyräs S upikoiran pintapyynti on lajina jäänyt monelle tuntemattomaksi, vaikka jahtimahdollisuuksia on Suomessa lähes kaikkialla. Keinovalonkaan puute ei ole enää usein hämärässä tapahtuvan pyynnin esteenä. Yksinkertaisuudessaan pintapyynti toimii siten, että koira hakee tai jäljittää supikoiran, pysäyttää sen seisontahaukkuun ja pitää paikoillaan kunnes metsästäjän onnistuu se lopettaa. Pintapyynnissä toimivat hyvin pysäyttävät, ajavat ja seisovat metsästyskoirarodut, mutta myös muita koirarotuja ja sekarotuisia koiria käytetään menestyksekkäästi. Supikoira on monelle koiralle erittäin mieluinen jahdattava, ja jotkut riistalle ’’mykätkin’’ koirat ovat innostuneet haukkumaan kärisevää supikoiraa. Koiran harjaannuttaminen Aluksi on tärkeää tarjota riittävän tuoretta jälkeä, jotta koira pääsee hommasta jyvälle. Koiran kouluttaminen ja pyynti ylipäätään onkin tehokkainta pintapyyntipisteiden avulla. Pintapyyntipiste on käytännössä lähettävän riistakameran ja supikoirahoukuttimen, esimerkiksi haaskan, yhdistelmä. Riistakameran lähettäessä kuvan supikoirasta koira viedään välittömästi tuoreelle jäljelle. Tällöin supikoira yleensä yhytetään vielä läheltä pintapyyntipistettä. VarSupikoiran pintapyynti sinkin kokemattomalle koiralle on hyvä antaa riittävästi mahdollisuuksia jäljittämiseen ja seisontahaukun opettelemiseen, jotta koira ymmärtää mitä sen pitää tehdä. Pintapyyntipisteillä tai ilman Pintapyyntipisteet ovat ehdottomasti tehokkaan supikoirajahdin edellytys, mutta kokeneella koiralla supikoiria voidaan haetuttaa myös niiden suosimista elinympäristöistä. Erityisesti alkusyksystä supikoirat suosivat kosteikkojen laitoja sekä peltojen reunoja, puutarhoja unohtamatta. Satokauden hiipumisen myötä syyskuussa supikoirat alkavat kulkemaan aktiivisemmin pintapyyntipisteillä. Haaskojen pitämisessä kannattaa pitää maltti, jotta pintapyyntipiste ei muutu supikoiraruokinnaksi. Suositeltavaa on käyttää pintapyyntipisteellä haaskalaatikkoa, josta leviää hajua ympäriinsä, mutta supikoirat eivät pääse syömään siitä mielin määrin. Ilmojen kylmetessä marras-joulukuussa supikoirien OSA 5 Supikoira pyrkii haukussa usein turvaamaan selustansa hakeutumalla kiveä tai kalliota vasten. 40 Metsästäjä 5/2020 Vi raspedoille kyytiä! ME0520_book.indb 40 28.8.2020 10.32
liikkumisaktiivisuus vähenee, ja loppuu lumien tultua usein lähes kokonaan. Kevätkausi alkaa ilmojen läm mettyä maaliskuussa, jolloin supikoirat alkavat jälleen käydä aktiivisemmin pintapyyntipisteillä. Kevätkauden pyynti on mahdollista ainoastaan pysäyttävällä spesia listikoiralla, joka ei häiritse muita riistaeläimiä. Vastuullista pyyntiä Supikoiran pintapyynnin tehoa on aikaisemmin rajoitta nut keinovalokielto. Uudistuneen vieraslajilainsäädän nön myötä keinovalon käyttö on sallittua ja pintapyynti onnistuu lokakuun synkimpinäkin öinä. Lisäksi supikoiralta poistui metsästysaika. Pysäyt tävällä spesialistikoiralla jahti on siis mahdollista nykylainsäädännöllä ympäri vuoden. Kevätaikainen pyynti penää metsästäjiltä vastuullisuutta, sillä koira ei saa missään tapauksessa häiritä muita eläimiä jahdin aikana. Samaten on varmistuttava, että supikoiran pennut pyydetään aina ennen niiden emoa. jahtivahti.fi Hankkijan myymälöistä ja hyvin varustelluilta jälleenmyyjiltä. hankkija.fi Jahti&Vahti Extra Energia ja Energia ovat asiantuntijoiden kehittämiä energiapitoisia erikoisruokia harrastus-, metsästys-, vetoja urheilukoirille. Ruoat vastaavat kovan rasituksen asettamiin vaatimuksiin: koira jaksaa paremmin ja sen hyvä kunto pysyy yllä pidempään. Jahti&Vahti-kuivamuonat ovat premiumlaatua ja tarjoavat markkinoiden parhaan hinta-laatusuhteen. ENERGIAPITOISET TÄYSRAVINNOT AKTIIVISEEN MENOON EXTRA ENERGIA ENERGIA KAUPAN PÄÄLLE Jokaiselle Jahti&Vahti Energia tai Extra Energia -säkin ostajalle Jahti&Vahti Palautusjuomajauhe (350 g) kaupan päälle. Testaa ja huomaa vaikutus koirasi työkuntoon! Jahti&Vahti PALAUTUSJUOMAJAUHE Tarjous voimassa 30.9. saakka. ME0520_book.indb 41 28.8.2020 10.32
Nimikko hanhien kesä GPS-lähettimillä merkatut Metsästäjä-lehden nimikkohanhet selvisivät hengissä talven yli ja palasivat keväällä pesimäalueilleen. Kesän aikana yksi linnuista pesi onnistuneesti muiden epäonnistuessa. Pesinnässään epäonnistuneet linnut antoivat kiinnostavaa tietoa merihanhien sulkasatoalueista. teksti Antti Piironen, Turun yliopisto kuva Roland Felten Seuraa nimikkohanhien matkaa nimikkohanhet.fi .fi H ila (F32) palasi kevätmuutolta edelliskesän pesimäalueilleen Kirkkonummelle maaliskuun alussa. Se tankkasi pesintää varten noin kuukauden, teki pesänsä pieneen puustoiseen saareen ja alkoi hautomaan huhtikuun alussa. Hila onnistui haudonnassaan ja poikaset kuoriutuivat 29 päivän haudonnan jälkeen toukokuun alussa. Viitteitä poikueen menetyksestä ei kesän aikaisissa paikannuksissa ole, joten poikaset ovat luultavasti selvinneet lentokykyisiksi asti. Ensimmäiset sulkasadon jälkeiset lentopyrähdykset Hila otti 8.7. ja pelloilla ruokailun se aloitti muutamaa päivää myöhemmin. Kuuminainen, Pukholma ja Uolio epäonnistuivat pesinnässään Kuuminainen (F29) ja Pukholma (F34) tekivät molemmat pesänsä pieniin saariin ja aloittivat haudontansa huhtikuun alussa. Kuuminaisen pesintä epäonnistui jo viikon haudonnan jälkeen, ja Pukholman pesä tuhoutui täpärästi vain joitain päiviä ennen poikasten kuoriutumista. Pesintöjen epäonnistuttua linnut viettivät joitain viikkoja pesimäalueillaan. Pukholma siirtyi toukokuun lopussa sulkasatoa varten reilun kymmenen 42 Metsästäjä 5/2020 ME0520_book.indb 42 28.8.2020 10.32
ajan. Takaisin Kalajoelle se palasi heinäkuun toisella viikolla. Pesimättömien sulkasatoalueet pesimäalueiden lähellä Pesinnässään epäonnistuneiden merihanhien seurannassa erityisen kiintoisaa on, missä linnut viettävät sulkasatonsa. Monilla hanhilajeilla pesimättömät ja pesinnässään epäonnistuneet linnut voivat lähteä sulkasatomuutolle kauas synnyinja pesimäalueiltaan. Hyvä esimerkki sulkasatomuutosta ovat suomalaiset taigametsähanhet, jotka muuttavat sulkimaan Novaja Zemljan saarelle Jäämerelle (kts. Metsästäjä 6/2019). Suomalaisten merihanhien mahdollisesta sulkasatomuutosta ? tai sen puutteesta ? ei ole tietoa. Nimikkohanhet eivät lähteneet pitkille sulkasatomuutoille. Pesinnässään epäonnistuneista linnuista Pukholma siirtyi sulkimaan ulommas saaristoon reilun kymmenen kilometrin päähän pesimäalueestaan ja Rahja Kokkolan ulkosaaristoon noin 50 kilometrin päähän. Kuuminainen ja Uolio puolestaan sulkivat pesimäalueillaan. Onnistuneesti pesinyt Hila vietti sulkasadon odotetusti samalla alueella, jossa se liikkui poikueensa kanssa ennen sulkasatoa. YHTEISTYÖSSÄ kilometrin päähän pesimäalueistaan ja saavutti lentokykynsä uudelleen heinäkuun alussa. Kuuminainen aloitti sulkasatonsa ja saavutti lentokykynsä noin kaksi viikkoa myöhemmin. Uolio (F42) on ainoa koiraspuolinen nimikkohanhi. Koiraan liikkeistä on naaraita vaikeampaa päätellä pesinnän aikataulua ja onnistumista, koska hanhikoiraat eivät haudo eivätkä paikannukset siten osoita munintaa, haudonnan alkua ja pesän sijaintia. Se palasi keväällä pesimäalueelleen itäiselle Suomenlahdelle ennen maaliskuun puoltaväliä ja alkoi liikkua tiiviisti yhden saaren ympärillä noin 19.4 alkaen. Tämä viittaa siihen, että se vartioi samassa saaressa hautovaa puolisoaan.Uolio poistui saaren läheltä noin kuukautta myöhemmin. Se liikkui kuitenkin paljon lentämällä, mikä viittaisi pesinnän tuhoutumiseen haudonnan loppuvaiheessa tai poikasten menehtymiseen aivan pienenä. Varmuutta asiasta ei ole paikannusten perusteella saatavissa. Uolio aloitti sulkasadon heti kesäkuun alussa ja lentokyvyn se saavutti heinäkuun ensimmäisellä viikolla. Myös aikainen sulkasato viittaa epäonnistuneeseen pesintään. Rahja jätti pesinnän väliin Kalajoella pesivä Rahja (F36) saapui pesimäalueelleen huhtikuun toisella viikolla, mutta ei yrittänyt pesiä tänä vuonna lainkaan. Pesimättömyyden syytä voi vain arvailla. Se liikkui viimevuotisilla pesimäalueillaan kesäkuun alkuun asti, jolloin se pyörähti ulkosaaristossa Kokkolan edustalla ilmeisesti tarkastamassa tulevaa sulkasatoaluetta. Se palasi samalle alueelle Kokkolaan muutaman päivän päästä ja vietti siellä sulkasadon Rahja (F36) siirtyi kummihanhista kauimmas pesimäalueistaan sulka satoa varten. Siirtyminen Kalajoen pesimäalueilta sulkasatopaikalle Kokkolaan on merkitty punaisella viivalla, sulkasadon aikaiset paikan nukset keltaisella ja paluu Kala joelle valkoisella viivalla. Pesimä ja sulkasatoalueiden välinen etäisyys on noin 50 kilometriä. 43 Metsästäjä 5/2020 ME0520_book.indb 43 28.8.2020 10.32
Yön saalista ihailemassa väsynyt ja tyytyväinen karjalan karhukoira Alli. 44 Metsästäjä 5/2020 ME0520_book.indb 44 28.8.2020 10.32
J ohannes Lehtomäki on intohimoinen metsästäjä ja koiramies. Karjalankarhukoira, Sisukkaan Alli on hänen ykköskumppaninsa, kun hän hoitaa luonnon monimuotoisuutta hävittämällä metsiimme pesiytyneitä vieraspetoja. Supikoirat ovat levinneet kaikkialle. Poistamme niitä alueeltamme noin sata vuosittain. Eikä tämä ole mitenkään supikoirien ykkösaluetta. Viime vuosina olemme onnistuneet saamaan kantaa kuriin. Meillä on täällä tekevää ja innostunutta porukkaa. Vieraspetojen poistoon panostetaan aikaa säästämättä. Hommaa hoidetaan monenlaisten koirien avulla, metsäasiantuntijana työskentelevä Lehtomäki hehkuttaa. Paikallinen pienpetopyyntiporukka keskittyy supien metsästykseen elokuun alusta huhtikuun loppuun. Pesintärauha on jätettävä vieraspedoillekin. Lehtomäen mukaan työ tuottaa tulosta, mutta sitä täytyy tehdä alueellisesti kattavasti. Supikoirat löytävät helposti metsästystyhjiöt. Koira jäljittää, metsästäjä ampuu Olemme panostaneet aktiiviseen supipyyntiin koirilla ja onnistuminen edellyttää tehokasta koirien koulutusta, Lehtomäki sanoo ja rapsuttaa Allia kannustavasti. Koirat ovat loukkuja tehokkaampia, kun ne osaavat hommansa. Vieraspetopyynnissä tarvitaan erityisosaamista. Karjalankarhukoirat ovat erinomaisia suurriistakoiria. Hirven jäljestäminen sujuu, ja koira on yleensä koulutettu pysäyttämään hirvi haukkumalla. PYSTYKORVA APUNA VIERASPETOPYYNNISSÄ Sinnikäs Alli jäljittää ja pysäyttää Karjalankarhukoira on yksi tehokkaimmista vieraspetopyytäjistä. Multialainen metsästäjä ja karjalankarhukoirien kasvattaja Johannes Lehtomäki tietää, että hyvin koulutettuna se jäljittää sinnikkäästi ja tehokkaasti, ja osaa jättää viimeistelyn metsästäjälle. teksti Hia Sjöblom kuvat Jani Honkakoski Joskus se pyörii hirven ympäri kuin hyrrä. Karhukoiran vahvuus on nimenomaan pysäyttäminen. Samaa taitoa tarvitaan supikoiran pyynnissä. Tärkeää on metsästäjien ja koirien yhteistyö. Kun metsästäjä saa vihjeen supikoirasta, hän tekee yöllisen iskun alueelle koiran kanssa. Sopivalla koiralla supia voi etsiä vapaalla haulla tai laskea koira suoraan tuoreelle jäljelle. Karjalankarhukoira on nopea, riittävän vahva ja vainu on tarkka. Se seuraa supikoiran jälkiä tarvittaessa useita kilometrejä, mutta ei pelota sitä haukkumalla. Äänimerkki annetaan vasta, kun ollaan kohdalla, Lehtomäki sanoo. Sitten on metsästäjän vuoro. Kun saalis on ammuttu, pääsee koirakin haistelemaan ja jopa ravistelemaan sitä. Sillä tavalla se saa oman osansa metsästystuloksen nautinnosta, Lehtomäki sanoo. Hän katsoo supipyyntikaveriaan ja kertoo koulutuksen kuvioista. Yhdeksänvuotias Alli siirtyi supipyyntikaartiin parivuotiaana. Se oli jo silloin kohtuullinen hirvikoira, mutta minulla oli niitä ennestään. Alli on aina ollut hyvä oppimaan uusia asioita. Päätin kouluttaa siitä nimenomaan vieraspetopyytäjän, eli hiljaisen jäljittäjän. Alli etsii supikoiran seuraamalla sen hajujälkeä haukkumatta. Se ei säikäytä tulevaa saalistaan, eikä supikoira mene piiloon tai lähde kaivautumaan koloihin, joista sen esiin saaminen olisi työlästä. Metsästäjä voi seurata koiran vauhdikasta kulkua GPS-paikantimen avulla. Supikoira liikkuu jopa kymmeniä kilometrejä yön aikana. 45 Metsästäjä 5/2020 Koiran kanssa ME0520_book.indb 45 28.8.2020 10.32
Hyvät porukat yhteistyön ydin Lehtomäki kehuu Alli-koirakaveriaan ja kertoo lainaavansa sitä välillä joillekin metsästyskavereilleen. Siihen on myös ajankäytöllinen perustelu: Supikoiria metsästetään pimeän aikaan. Täytyyhän metsästäjänkin jossain käänteessä nukkua. Ei kaikkia öitä voi metsässä juosta, kun päivätöissäkin pitäisi ehtiä olla. Luonnonja riistanhoitosäätiön toimitusjohtaja Kim Jaatinen on yksi tyytyväisistä Allin lainaajista. Yhdessä hoidettiin joitakin vuosia sitten eräs rannikon suojelualue tyhjäksi vieraspedoista. Saimme saaliiksi myös Allin ensimmäisen minkin. Siitä innostuneena hankin itsellenikin karjalankarhukoiran, josta koulutin vieraspetokoiran. Nyt se työskentelee LRS:n saaristohankkeessa, Jaatinen hehkuttaa. Johannes Lehtomäki kertoo olleensa aina ”koirahullu” ja metsästyksestä innostunut. Ensimmäisen koiransa hän löysi kotikylältä. Se oli karjalankarhukoira ja huomasin heti, että tämä on ehdottomasti minun rotuni. Tärkeitä ominaisuuksia kunnon metsästyskoirassa ovat älykkyys ja kumppanuus. Vahva valtti on tietenkin myös kotimaisuus. Koko perheen juttu Asiat ovat kulkeneet suvussa. Isä ja isoisä olivat innokkaita metsämiehiä ja nyt 14-vuotias poika Paavo on mukana jahtireissuilla. Vaimo Janna suoritti myös metsästyskortin. Tyttäret Hilma ja Sylvi ovat innokkaita koiraihmisiä, Johannes Lehtomäki kertoo perheestään. Hän pitää supikoiran pyyntiä myös hyvänä keinona innostaa nuoria mukaan metsästämään ja sitä kautta kantamaan vastuuta tulevaisuudesta ja suomalaisen luonnon hoidosta. Sisukkaan kennelissä Lehtomäen Sisukkaan kennelissä on tällä hetkellä viisi karjalankarhukoiraa, yksi suomenajokoira ja yksi tsekinpaimenkoira, jonka tehtävänä on isännän mukaan ”olla lähinnä kotikoira”. Koirien kouluttaminen on Lehtomäelle tärkeää. Haasteisiinkin törmää, hän nauraa ja kertoo, miten Allilla oli alkuvuosinaan tapana lähteä välillä ketun perään, vaikka isännältä ei käskyä tullutkaan. Aika ja kokemus kasvattavat yhteistyötä. Käskysanat tulevat tutuiksi. Hommat hoituvat. Kouluttamalla virheet väistetään, mutta siinä tarvitaan sinnikkyyttä. ”Pystykorvaiset rodut, kuten karjalan karhukoira, käyttävät ilmavainua ja tavoittavat supin tai minkin nopeasti. Minkin päivämakuun ja pesien paikat löytyvät, kun koira osuu jäljille tai tuulen alle.” KIM JAATINEN, LUONNONJA RIISTANHOITOSÄÄTIÖ Metsästysretken saalis ja Lauri Kinnunen saksanmetsästysterrieri Uunon kanssa, Paavo Lehtomäki sylissään jackrussell Pentti, Teemu Alapiha, Johannes Lehtomäki ja karjalankarhukoira Alli, Henrik Saarelainen ja Antti Poikonen suomenajokoira Kyllikin kanssa. Perintömme on avain tulevaisuuteemme Unkarissa ja ympäri maailman Yhtä luonnon kanssa Metsästyksen ja luonnon maailmannäyttely Unkari 25. 09. – 14. 10. 2021. 46 Metsästäjä 5/2020 ME0520_book.indb 46 28.8.2020 10.32
Perintömme on avain tulevaisuuteemme Unkarissa ja ympäri maailman Yhtä luonnon kanssa Metsästyksen ja luonnon maailmannäyttely Unkari 25. 09. – 14. 10. 2021. ME0520_book.indb 47 28.8.2020 10.32
K olmevuotisen hankkeen tavoitteena on kunnostaa vähintään 40 kosteikkoa, yhteispinta-alaltaan yli 400 hehtaaria. – Olemme saaneet monta hyvää kohdehakemusta, ja on ilahduttavaa, miten paljon eri tahot ovat valmiita tekemään kosteikkoluonnon puolesta, kertoo hankkeen suunnittelija Holtti Hakonen. Maanomistajien tuki on ehdoton edellytys kosteikkohankkeeseen osallistumiselle. Kosteikon rakennustyöt pyritään tekemään mahdollisimman kustannustehokkaasti, jolloin saadaan perustettua ja kunnostettua isoja pinta-aloja ja paikallisten omarahoitusosuus jää pienekSuunnittelun suhinaa SOTKA-kosteikoilla Keväällä käynnistynyt SOTKA-hanke on ottanut ensimmäiset siiveniskunsa turvatakseen taantuvia vesilintukantoja. Suunnitteluun on tällä hetkellä valikoitunut 28 kosteikkokohdetta, noin 300 hehtaaria eri puolilta Suomea. Kunnostukset on jo aloitettu ensimmäisillä kohteilla. teksti Mikko Alhainen, Jarkko Nurmi, Elina Sorvali, Johanna Hellman, Holtti Hakonen ja Lauri Laitila kuvat Lauri Laitila ja Mikko Alhainen si. Tämä tarkoittaa, että hankkeessa pyritään suosimaan padottamalla toteutettavia kohteita, jolloin kaivutyöt jäävät maltillisiksi. Omarahoitusosuuteen voidaan laskea mukaan talkootyö sekä esimerkiksi paikallisten yritysten sponsorointi. Hyviä kohde-esityksiä tarvitaan edelleen lisää. Toivottavasti mahdollisimman moni heräisi miettimään, löytyisikö esimerkiksi oman seuran mailta kosteikoksi sopiva alue, josta voisi kunnostamalla saada todellisen luonnonkeitaan. Soveltuvimmat kohteet valitsemme toteutukseen. Valintakriteereihin voi tutustua kosteikko.fi-sivulta, Hakonen jatkaa. Entiset turvesuot tarjoavat hyvän kausikosteikon vesilinnuille, sammakoille ja hyönteisille. Sopiva veden pinnan nosto ja tulvan viivytys lisäävät alueen arvoa vesilinnuille, jolloin tästäkin hyvästä lintukohteesta saadaan erinomainen poikuepaikka. Metsästäjä 5/2020 48 ME0520_book.indb 48 28.8.2020 10.32
SOTKA-kosteikoilla sitoudutaan alueen aktiiviseen hoitoon. Pyytämällä vieraspetoja, metsästämällä maltillisesti sekä niittämällä rantoja sekä ruovikoita annetaan kuoriutuville poikasille parhaat eväät nousta siivilleen. Lisäksi kohteisiin perustetaan viralliset lintulaskentapisteet, jotta toimenpiteiden vaikutusta voidaan seurata. Mukaan voi ehdottaa myös kokonaan metsästykseltä rauhoitettuja kohteita tai alueita. Kosteikoilla viihtyvät muutkin Kosteikkoja kunnostamalla lisätään laajasti luonnon monimuotoisuutta, sillä niistä hyötyvät sorsalintujen lisäksi myös muut linnut, nisäkkäät, sammakkoeläimet ja hyönteiset. Kosteikko toimii luonnostaan valumavesien puhdistajana pienentämällä maatalouden sekä metsäojitusten aiheuttamaa ravinneja kiintoaineskuormitusta. Mitä useampi kosteikko valuma-alueella on, sen puhtaampaa vettä virtaa jokia myöten Itämereen. Lisäksi kosteikot monipuolistavat maisemaa ja tarjoavat mahdollisuuksia metsästykseen ja luonnon tarkkailuun. Huippuluokan poikue-elinympäristö ja syksyn paras jahtipaikka eivät välttämättä sijaitse samassa osoitteessa. Mukaan voi ehdottaa monenlaisia kohteita, jotka voidaan kunnostaa kosteikoksi patoamalla. Lisätietoja: www.kosteikko.fi ja www.facebook.com/SOTKAkosteikot Elina Sorvali, suunnittelija, puh. 029 431 2118 (Etelä-Häme, Pohjois-Häme, Keski-Suomi, Satakunta, Pohjois-Savo) Lauri Laitila, suunnittelija, puh. 029 431 2119 (VarsinaisSuomi, Uusimaa, Kaakkois-Suomi, Etelä-Savo, Pohjois-Karjala) Holtti Hakonen, suunnittelija, puh. 029 431 2268 (Lappi, Oulu, Kainuu, Pohjanmaa, Rannikko-Pohjanmaa) 49 Metsästäjä 5/2020 ME0520_book.indb 49 28.8.2020 10.32
Kalevalan mukaan telkän munasta on syntynyt koko maailmankaikkeus. Melkoinen meriitti kelle vain, Runko toteaa. 50 Metsästäjä 5/2020 ME0520_book.indb 50 28.8.2020 10.32
rengastanut arviolta yli puolet Suomen rengastetuista telkistä. Aitoa omistautumista Palomiehenä toimiva Pentti Runko käyttää keväisin lähes koko vuoden lomansa telkille. Tarvittaessa hän ottaa lisäksi palkatonta vapaata, johon tänä vuonna saatu apuraha käytettiin. Päivät ovat intensiivisiä, sillä hän herää aamuyöstä kiertämään pesiä. Tavoitteena on häiritä lintua mahdollisimman vähän ja ehtiä pöntölle pesinnän kannalta juuri oikeaan aikaan. Ei tämä touhu mitään mukavaa tai nautinnollista ole. Päivät ovat pitkiä, joskus aamuneljästä iltakuuteen, ja vielä useamman tunnin muistiinpanojen puhtaaksikirjoittaminen siihen päälle. Hän ajaa tarvittaessa lähes 200 kilometriä ja meloo kanootilla päästäkseen pesille. Runko kertoo olevansa äärirajoilla sen suhteen, kuinka monella pesäpöntöllä voi käydä. Kaikesta huolimatta telkkä pitää otteessaan. Telkkä on todella kiehtova ja pehmeäluontoinen lintu, jonka sosiaalisen elämän seuraaminen muistuttaa saippuaoopperaa. Näiden vuosien aikana olen oppinut, etten tiedä telkästä vielä mitään. Koko ajan löytyy jotain uutta. Runko kertoo vuosien tuoneen työhön enemmän harmaan sävyjä. Hän haluaa entistä enemmän myös kunnioittaa telkän pesimärauhaa. Kevät on telkän vuoden kohokohta ja sen koko Pentti Runko on rengastanut telkkiä 37 vuotta, mihin hänelle myönnettiin hiljattain Hako Ollikaisen säätiön apuraha. Millaista on omistaa elämänsä telkille? teksti Johanna Hellman kuvat Pierre-Lou Chapot Telkkä vei mennessään M aaninkalainen Pentti Runko vastaa puhelimeen päivällä, oltuaan aamutuimaan maastossa kiertämässä telkänpönttöjä. Kevät on ollut pesinnälle erinomainen, sillä huolimatta vähäisestä pesien määrästä ne ovat onnistuneet hyvin. Rungon seuraamalla 88 pesällä suuri osa poikasista kuoriutui. Tämä tarkoittaa lähes 600 poikasta, joita hän on rengastanut poikkeuksellisesti melkein kaksi kuukautta toukokuun alusta kesäkuun loppuun. Rungon keräämät laajat, pitkäaikaiset rengastusaineistot ovat arvokas lahja tieteelle ja telkälle, joka hänen sanojensa mukaan sopisi Suomen kansallislinnuksi. Aineiston pohjalta on kirjoitettu useita tieteellisiä artikkeleita, jotka valottavat Kalevalastakin tutun linnun elämää. Innostus lähti jo lapsuudesta. Minulla oli jo pikkupoikana kiinnostusta kaikkeen lentävään. Kun ripustin ensimmäisen telkänpönttöni puuhun niin, eikös siihen mennyt pesimään ampiainen. Näin kuulemma käy vain joka tuhannes kerta, Runko nauraa. Toivottu eläinlaji kiinnostui pöntöstä seuraavana vuonna, kun telkkänaaras muni pönttöön kuusi kauniin turkoosinvihreää munaa. Jotenkin sillä hetkellä telkkä vei mennessään. Muistan vieläkin hyvin elävästi sen näyn, vaikka sittemmin on tullut rengastettua yli 18 000 telkkää ja näin ollen aika monta pesäpönttöä nähtyä. Runko kertoo juhlistavansa aina tuhannen rengastetun telkän rajapyykin ylitystä. Hän on vapaaehtoistyönä Metsästäjä 5/2020 51 ME0520_book.indb 51 28.8.2020 10.32
elämän tarkoitus on lisääntyä. Yritän olla enemmän hyödyksi kuin haitaksi pitämällä pönttöjä kunnossa, vähentämällä minkkejä ja häätämällä naaraan pesältä vain tarvittaessa. Pesintä on aikaistunut Suomi on telkälle tärkeä pesintäalue ja täällä pesii suuri osa maailman telkistä. Pentti Runko on rengastuksien aikana huomannut, että pesintä on aikaistunut jopa kolme viikkoa. Osa telkistä on hyvin paikkauskollisia, ja suvut jäävät samoille alueille useiksi sukupolviksi. Itsekin vesilinnustusta harrastavaa Runkoa nämä asiat pohdituttavat. Metsästyksen tulisi olla maltillista, jotta pesiviä lintuja olisi tulevinakin vuosina. Jos jälkeläisten verotus on kovin voimakasta, vaikuttaa se pesivään kantaan ja sen tulevaisuuteen. Kannan täytyy antaa uusiutua. Miten verotus olisi paikallisesti kestävä toteuttaa, ettei sahaisi omaa oksaansa? Runko miettii. Naakan pyynnin sallimisesta hän on iloinen, sillä ne vievät telkille kallisarvoiset pesimäpöntöt. Naakka oppii nopeasti vaihtamaan maisemaa, jos niitä häiritään. Myös osa minkeistä on oppinut telkkien makuun ja tyhjentävät taitavasti pöntöt. Minkin pyynnin lisäksi pönttöjen ripustaminen on yksinkertainen tapa auttaa telkkää. Pönttö ei saa olla kovapohjainen, eikä sitä pidä missään nimessä siivota. Näin tieto pesinnän onnistumisesta tai epäonnistumisen syistä jäävät seuraavalle pöntöstä kiinnostuneelle telkälle arvioitavaksi, Runko neuvoo. Telkkä tietää temput Pentti Rungolle on vuosien aikana jäänyt vahvasti mieleen kerta, kun hänen piti ottaa tutulta telkkänaaraalta mitat tutkijoita varten. Naaraasta merkitään ylös paino, siiven ja pyrstön mitat sekä silmän värikalvon, nokan kärjen ja jalkojen värit, joiden perinnöllisyyttä halutaan selvittää. Tyypillisesti ensimmäisellä kerralla emo syöksyy suoraan haaviin. Toisella kerralla ne ovat jo oppineet pysymään pöntössä, jolloin nostan ne katon kautta hissun kissun kuin hissillä. Tämän yhden tietyn naaraan olin kohdannut jo ainakin 12 kertaa, joten se tiesi mitä odottaa. Ajatteli, ettei auta vastustella. Naaras nousi pöntön lentoaukon reunalle ja käänsi päätään vasemmalle ja oikealle katsoakseen ensin Runkoa ja hänen seurassaan ollutta miestä. Sitten se ”huokaisi syvään” ja hypähti puolivoltilla haaviin. Vaikka se tuli näin kiltisti, taisi sitä silti harmittaa. Kun päästin sen vapaaksi, se jäi lähelle kiroilemaan. Pentti Rungolla on tavoitteena käydä pesillä kolme kertaa. Ensin käymään munat läpi, sitten pyydystämään naaraan ja lopulta rengastamaan poikaset. Kaikista suurin onnistumisen hetki on, kun löydän pöntöstä naaraan, jonka olen poikasena rengastanut, Runko kertoo. 52 Metsästäjä 5/2020 ME0520_book.indb 52 28.8.2020 10.33
M ieleenpainuvin hirvijahtini ajoittuu vuoteen 1983. Mukana oli tuolloin kuusivuotias norjanharmaakäyttövalio Santtu, jolta kaikkineen ammuttiin haukkuun toistasataa hirveä. Jahti alkoi normaalin tapaan. Passiketju pantiin tuulen päälle ja koiramies, eli minä, lähdin Santun kanssa 1,5 kilometrin päästä lumettomaan maastoon etsimään hirviä. Hetken kuluttua alkoi haukku puolen kilometrin päässä passiketjusta. Haukku jatkui siirtyvänä kohti passiketjua. Hyvä juttu, tuumasin. Kaksi paukkua kuului. Ampumapaikalle päästyäni ampuja, porukan nyt jo edesmennyt nestorijohtaja tuumasi, että ”Tossa se on mäennyppylän takana, oli siinä sellainen kolina ja iso sarvipää kuin mikä”. Kun ei koiraa muuten löytynyt, katsoin silloin käytössä olleella piippatutkalla ja tuumasin ampujalle, että kaksi kilometriä on ainakin. Lopulta hirvi jäikin haukkuun, nyt joen varteen suolle. Passit pantiin ympärille ja lähdin tuulen alta haukulle. Edellisenä yönä oli pakkasta ollut 10 astetta, joten suonpinta kesti hyvin kävellä. Hiippailin jäätynyttä ojanpohjaa pitkin ja kohta näkyikin hirven etulapa haukussa alle 100 metrin päässä. Ammuin, koska tiesin ettei Santtu vaihda hirveä. Siihen se kaatui, melkein ampumapaikalle. Yllätys oli suuri, kun menin kaadolle. Olipa isokokoinen, kuusi piikkiä puolellaan. Laskin veret ja ilmoitin porukalle kaadosta. Kun apuja saapui, hirvi suolistettiin. Siitä ei löytynyt muita reikiä kuin se yksi, jonka ammuin. Kahdeksan hengen porukalla ajateltiin vetää hirvi jäätynyttä suonpintaa pitkin tielle, johon matkaa oli reilu 500 metriä. Kaksi tarttui sarviin ja loput vetämään narusta ja koivista. Yritettiin ja yritettiin, muttei lähtenyt kulkemaan. Pää oli niin painava ja sarvet hänksötti. Vain vaivaiset 20 metriä saatiin etenemään. Tuumauksen jälkeen haettiin naapurin nelivetotraktori. Sehän tulikin osan matkaa suolle, mutta sinne se upposi. Ja ei kun toinen neliveto sitä vetämään ja sekin upposi suohon. Kolmannessa traktorissa oli onneksi vinssi ja sillä vedettiin uponneet traktorit suosta. Ilta alkoi hämärtyä, joten ei auttanut muu kun ryhtyä nylkemään ja paloittelemaan hirveä. Lopulta paloina saimme sen tienvarteen ja metsästysmajalle. Ilta oli jo kymmenen ennen kuin päästiin majalta pois, eli 12 tunnin talkoot ampumisesta meni. Sonnia ei koskaan punnittu, mutta arvio oli yli 300 kg. Tunnettu erämies Toivo Varonen seurassamme sanoi, ettei ole niin leveitä kylkiluita ennen nähnyt. Pään täytätin. Se oli aluksi seuramme metsästysmajan seinällä, sittemmin siirsin sen oman kesämökin seinälle muistoja herättelemään. Sarvilla on leveyttä 122 cm. teksti Kari Pölönen piirros Antti Yrjölä Mahtisonnin jahti 53 Metsästäjä 5/2020 Tapahtui erästell ssä ME0520_book.indb 53 28.8.2020 10.33
H irvenmetsästys on muutoksessa – uusia tehtäviä, osallistumisrooleja, teknologiaa ja palveluja syntyy samalla kun yhteiskuntarakenne muuttuu. Perinteinen ajoketjumetsästys on jo vuosikymmeniä harvinaistunut, ja korvautunut koirametsästyksellä useimmilla alueilla. Millaisia ovat 2020-luvun vaihteen hirvenmetsästäjät? Hirvenmetsästäjäkysely syksyllä 2019 Luonnonvarakeskus toteutti yhdessä Suomen riistakeskuksen kanssa syksyllä 2019 verkkokyselyn hirvenmetsästäjille. Kyselykutsu lähetettiin kaikille 2019/2020 hirvilupien hakijoiden yhteyshenkilöille, joita pyydettiin vastaamisen lisäksi välittämään kyselykutsu seurueensa jäsenille. Vastauksia kertyi kiitettävästi, kaikkiaan 4496, joista runsaat puolet (54 %) oli yhteyshenkilöiltä. Täydentävää tiedonkeruuta tehtiin muiden kyselyiden osana hirvenmetsästyskauden päätyttyä kevättalvella. Monenlaisia hirvijahtiin osallistujia Runsas kolmannes hirvenmetsästäjistä ei nykyään omista lainkaan maata tai asu hirvenmetsästysalueellaan. Noin neljännes on asukas ja maanomistaja ja noin viidennes joko vain maanomistaja tai vain asukas. Eniten hirvenmetsästäjiä on Lapin riistanhoitoyhdistysten jäsenissä, lähemmäs 16 000. Tämä artikkeli aloittaa juttusarjan, jossa esitellään hirvenmetsästystä ja sen luomaa riistataloudellista arvoa viimeaikaisen tutkimuksen perusteella. TEKSTI Janne Artell ja Jani Pellikka, Luonnonvarakeskus kuva Getty Images Luontokokemukset ja elämykset Stressistä palautuminen ja rentoutuminen Liikenneonnettomuuksien riskien vähentäminen Oma aika ja rauha Fyysisen kunnon ylläpitäminen Yhdessäolo perheen tai ystävien kanssa Perinteiden ylläpito Omien taitojen kehittäminen ja oppiminen Metsätalousvahinkojen estäminen Uusien kokemuksien etsiminen Koiran kanssa työskentely Hirvenlihan saanti Saaliin saaminen Velvollisuus muita kohtaan Hirvenmetsästykseen motivoivat tekijät 1 2 3 4 5 ei lainkaan tärkeä hyvin tärkeä Koiranohjaajat Hirvenmetsästäjä 2020-luvulla 54 Metsästäjä 5/2020 Tutkittua 54-57_Tutkittua_ME0520.indd 54 28.8.2020 11.55
Hirvijahdin roolit Jahtipäivä lähtee lähes poikkeuksetta liikkeelle autoilulla. Vain 5 prosenttia metsästysmatkoista tehtiin muulla tavoin, esimerkiksi kaverin autolla, veneellä tai kevyen liikenteen välineillä. Metsästyspäivän rahankäytöstä merkittävä osa koostuu matkustamisesta. Metsästyspäivän eteneminen riippuu paljon roolista. Pääasiallinen osallistumistapa on yleisimmin ampujana toimiminen (65 %). Koirametsästyksen yleistyminen näkyy siinä, että tätä nykyä pääasiallisesti koiranohjaajina toimii 26 % osallistujista. Vastaajista noin 5 % kertoi päivän kuluneen pääosin metsästyksen organisoinnissa tai johtamisessa. Harvinaisempia pääasiallisina rooleina mainittiin mm. jäljestäjänä, ajoketjun ajajana, lihanleikkaajana tai tukitehtävissä toimiminen. Toimintaroolit eivät näytä eriytyneet suuresti toisistaan poikkeaviksi. Jahtipäivänä saadaan monenlaista liikuntaa – kävelyä kertyi keskimäärin eniten (6–7 km) jäljestäjille, ajoketjuun osallistujille sekä koiranohjaajille. Fyysistä rasitusta saivat runsaasti myös lihankäsittelijät. Eniten paikallaanoloa kertyi ampujina toimiville vastaajille, 3–4 tuntia päivässä. Erityistä fyysistä rasitusta jahdissa kertyi hirven vedosta ja saaliin käsittelystä. Enemmistölle metsästäjiä, jotka aina jahtipäivän päätteeksi palasivat kotiinsa (64 %), kertyi metsästyspaikalla oloa keskimäärin 6–7 tuntia. Kaiken kaikkiaan vain noin 10 % teki pelkästään yön yli ulottuvia jahtiviikonloppuja tai pitempiä matkoja. Hirvenmetsästyspäiviä kertyi ennen vuodenvaihdetta 2020 tyypillisesti 11–13, ja 90 prosentilla alle 25. Kauden jatkuessa osallistumiskertojen määrä vähenee lupien vähetessä ja säiden kovetessa. Luontoelämykset metsästys motivaation kärkipäässä Vastanneet arvostivat erityisesti metsästyksen luontokokemuksia ja elämyksiä (erittäin tärkeä syy metsästää 54 %). Tärkeänä pidettiin myös elpymistä arjen stressistä, omaa aikaa ja rauhaa. Jälkimmäisiä tarjoavat vastausten mukaan etenkin jäljestäminen tai koiranohjaajana toimiminen. Vastanneiden kommenteissa ilmaistiin usein merkityksellisenä metsästyksen tarjoamaa yhdessäoloa ystävien tai perheen kanssa. Koiranohjaajille koiran kanssa toimiminen on luonnollisesti merkittävä osa hirvenmetsästämisen motivaatiota. Hirven kaadossa onnistumista tai lihan saantia ei pidetty ensisijaisen tärkeänä osallistumismotiivina (erittäin tärkeä syy metsästää noin 10 %) . Kommenttien perusteella hirvenmetsästys onkin kokonaisvaltainen kokemus, jossa useat tekijät luovat arvoa itse metsästyksen ympärille. Metsästyksen kustannukset ja hirvenlihan arvo eivät yksin kuvaa hirvenmetsästyksen arvoa, taloudellisestikaan. Tähän palaamme seuraavassa osassa. Tyypillinen 2020-luvun alun hirven metsästäjä Mies 95 % 60–69 vuotta 30 % Ammattikoulu 35 % Ei maanomistaja eikä metsästysalueen asukas 36 % Lappi 14 % Työntekijä 25 % 13 päivää vuonna 2019 6–7 h / metsästyspäivä Fyysinen rasitus Hirvijahtiin keskimääräisesti käytetty aika Eläimen käsittely Hirven veto Vaikeassa maastossa (lumi/suo) liikkuminen, huono sää Haukulle kulkeminen ja muu koiratoiminta (kiinniotto jne.) Muu Haavakon etsintä tai jäljitys Ajoketjussa kävely tai muu kävely/juoksu Vain noin 10% hirvenmetsästäjistä tekee aina yön yli ulottuvan jahtiviikonlopun tai pidemmän matkan. Viime vuosina runsaat 110 000 metsästyskortin lunastanutta on osallistunut hirvenmetsästykseen. Osallistujien kokonaismäärä on tätä jonkin verran suurempi, kun huomioidaan myös erilaisissa avustavissa rooleissa toimijat kortittomat osallistujat. Eniten paikallaanoloa kertyi ampujina toimiville vastaajille, 3–4 h/pv LÄ HD E: LU O NN O N VA RA KE SK US SUKUPUOLI IKÄ KOULUTUSTAUSTA AMMATTIASEMA MAANOMISTUS JA ASUMINEN ASUINPAIKKA 55 Metsästäjä 5/2020 ME0520_book.indb 55 28.8.2020 10.33
Valtionmaiden hirvijahti liikuttaa rahaa Valtion alueet tarjoavat monille mahdollisuuden eränkäyntiin. Reissuista jää hyvä mieli, kohentunut terveys sekä usein myös saalista. Aina ei hoksata ajatella, että samalla syntyy taloudellista hyötyä koko yhteiskunnalle. teksti ja kuva Mikko Rautiainen, Metsähallitus Maakuntien taloudet hyötyvät Vuonna 2019 valtion alueille luvan hankkineiden metsästäjien ja kalastajien rahankäyttö synnytti kaikkiaan noin 46,7 miljoonan euron aluetalousvaikutuksen. Kokonaisvaikutus lasketaan taloustieteellisen mallin avulla perustuen lupa-asiakkaille määrävälein tehtäviin kyselyihin ja myytyjen lupien määrään. Hirvenmetsästäjien osuus tästä summasta on noin 13,1 miljoonaa. Nämä eurot tuovat piristystä etenkin Itäja Pohjois-Suomen K ymmenet tuhannet metsästäjät käyttävät valtion alueiden tarjoamia hirvenpyyntimahdollisuuksia. Metsästys järjestetään 352 hirvilupa-alueella, joiden pinta-ala on noin 7,5 miljoonaa hehtaaria. Lisäksi valtion alueita on vuokrattu metsästysseuroille. Alueita käyttävät sekä paikalliset että kauempaa matkaavat. Pyynti tapahtuu useimmiten seurueessa, johon eri puolilla maata asuvat ystävät vuodesta toiseen kokoontuvat. 56 Metsästäjä 5/2020 Tutkittua ME0520_book.indb 56 28.8.2020 10.33
Lapissa hirven pyynnissä vieraillut matkailija käytti reissullaan rahaa keskimäärin yhteensä 761 € syrjäseuduille, sillä suurin vaikuttavuus kohdentuu Lapin maakuntaan (6,1 milj. €), Kainuuseen (2,5 milj. €) ja Pohjois-Pohjanmaalle (1,5 milj. €). Rahaa kuluu reissussa Hirvenmetsästäjä tekee kyselyiden perusteella 2–4 matkaa metsästysalueelleen. Reissuilla käytetään muun muassa majoituspalveluilta ja ostetaan päivittäistavaroita. Yhä useammin on kysyntää myös muille paikallisille palveluille, kuten maastokuljetukselle ja opastukselle. suuri merkitys Pohjois-Suomessa, sillä noin viidennes suomalaisista metsästäjistä asuu metsästyslain 8§ mukaisella alueella. Mökin omistaminen liittyy usein metsästysharrastukseen. Moni on hankkinut kesätai pikemminkin syysasunnon metsästysalueiden tuntumasta, jolloin kiinteistövero jää kuntaan ja kylän kauppa saa asiakkaita. Entäpä terveys ja hyvinvointi? Metsästyksen yhteisöllisyys ja fyysisesti liikuttava vaikutus hyödyttää kansanterveyttä laajalti. Kuinka paljon tämä on euroissa mitattuna, on tuhannen taalan kysymys. Valtion alueilta pyydettiin vuonna 2018 yhteensä 9500 hirveä. Saaliin lihan arvo on karkeasti 8–9 miljoonaa euroa. Tähän päälle pienriista, karhut ja kalansaalis. Eränkäynnin taloudellinen kokonaisarvo muodostuu edellä kuvatuista palasista. Tarkempi tutkimus toisi esille sen huomattavan yhteiskunnallisen merkityksen ja antaisi eräharrastuksille painoarvoa. Kaikkea eränkäyntiin liittyvää ei toki kannata edes yrittää muuttaa euroiksi. Eräelämys, vaikkapa kuulas aamu ja hirvikoiran sumun keskeltä lähestyvä haukku, on usein jotakin mittaamattoman arvokasta. Viimeisimmän, vuonna 2017 tehdyn rahankäyttökyselyn perusteella hirvenmetsästäjä käyttää reissullaan keskimäärin 342 euroa. Tästä 117 € kohdistui polttoaineeseen, 106 € päivittäistavaroihin ja 61 € majoitukseen. Loput kulut kohdistuivat kahvilaja ravintolapalveluihin (21 €), metsästyspalveluihin (16 €) ja muihin ostoihin, palveluihin ja paikallismatkoihin (yht. 22 €). Keskimääräisissä kustannuksissa oli suurta vaihtelua maakunnan asukkaiden ja maakunnan ulkopuolelta saapuneiden välillä. Esimerkiksi Lapissa hirvenpyynnissä vieraillut matkailija käytti reissullaan rahaa keskimäärin yhteensä 761 €, josta 233 € kului polttoaineeseen, 226 € ruokaan ja päivittäistavaraan, 156 € majoitukseen, 64 € kahvilaja ravintolapalveluihin, 50 € metsästyspalveluihin ja 33 € muuhun. Erätalouden kokonaisarvoa ei vielä tunneta Arvioitu aluetalousvaikutuslaskelma ei ole kattava. Sen ulkopuolelle jää esimerkiksi metsästyslain 8§ mukaiseen metsästysoikeuteen liittyvä rahankäyttö. Tällä on varmasti 57 Metsästäjä 5/2020 ME0520_book.indb 57 28.8.2020 10.33
Anar Muorra/Galda merinovilla-alusasu Ohut ja mukava alusasu aktiiviseen liikkumiseen ja ulkoiluun. Ei kutita ja kuivuu nopeasti. Lämmittää kylmällä säällä sekä myös kosteana. Siirtää tehokkaasti kosteutta pois iholta. 100% merinovillaa. 89 00 Anar Garra metsästyskenkä Täydellisesti istuvat Anar Garra metsästyskengät on valmistettu laadukkaasta nahasta. Vesitiivis ja hengittävä kalvo Vibram-ulkopohja pitää kaikissa olosuhteissa Kengät kiinnitetään helpolla ja nopealla Anar A-Lock Systeemillä Koot: 38-46 189,Anar Muorra/Galda miesten tai naisten huppari Tekninen jokapaikan huppari ulkoiluun, vaellukseen, metsälle, töihin tai kouluun. Materiaali 100% polyesteria Värit miehille: oranssi, sininen, musta ja vihreäVärit naisille: punainen ja vihreä Koot miehille: XS 3XL Koot naisille: XXSXXL Yli 200 000 tuotetta • Nopea toimitus • Ilmainen palautus • 100% kotimainen Tilaa Anarin tuotteet Suomen suurimmasta verkkokaupasta! Anar Garra miesten tai naisten metsästyspuku Erinomaisesti hengittävä puku monipuoliseen metsästykseen. Värit: ruskea ja vihreä Koot naisille: XXSXXL Koot miehille: XS-XXXL 269,VAIN! 69 00 Anar Garra/Galda merinovilla-alusasu Anar Garra miesten merinovilla alusasu on lämmin ja pehmeä alusasu syksyn ja talven ulkoiluun. Materiaali 100% merinovillaa Lämmittää kylmällä säällä Siirtää tehokkaasti kosteutta pois iholta Ei kutita ja kuivuu nopeasti 99 00 Anar Savka Digicamo lippalakki Anar Savka Digicamo lippalakki. Erittäin hyvin istuva Yhden koon malli Vedenpitävä materiaali Värit: vihreä ja oranssi Myymälät ja Karkkainen.com 19 90 Anar Savka putkihuivi Anar Savka putkihuivi on monikäyttöinen tuubihuivi nopeasti kuivuvasta materiaalista. Materiaali: 100% polyesteri Saumaton rakenne Väri: Camovihreä ja camo-oranssi Myymälät ja Karkkainen.com 12 90 ME0520_book.indb 58 28.8.2020 10.33
Anar Muorra/Galda merinovilla-alusasu Ohut ja mukava alusasu aktiiviseen liikkumiseen ja ulkoiluun. Ei kutita ja kuivuu nopeasti. Lämmittää kylmällä säällä sekä myös kosteana. Siirtää tehokkaasti kosteutta pois iholta. 100% merinovillaa. 89 00 Anar Garra metsästyskenkä Täydellisesti istuvat Anar Garra metsästyskengät on valmistettu laadukkaasta nahasta. Vesitiivis ja hengittävä kalvo Vibram-ulkopohja pitää kaikissa olosuhteissa Kengät kiinnitetään helpolla ja nopealla Anar A-Lock Systeemillä Koot: 38-46 189,Anar Muorra/Galda miesten tai naisten huppari Tekninen jokapaikan huppari ulkoiluun, vaellukseen, metsälle, töihin tai kouluun. Materiaali 100% polyesteria Värit miehille: oranssi, sininen, musta ja vihreäVärit naisille: punainen ja vihreä Koot miehille: XS 3XL Koot naisille: XXSXXL Yli 200 000 tuotetta • Nopea toimitus • Ilmainen palautus • 100% kotimainen Tilaa Anarin tuotteet Suomen suurimmasta verkkokaupasta! Anar Garra miesten tai naisten metsästyspuku Erinomaisesti hengittävä puku monipuoliseen metsästykseen. Värit: ruskea ja vihreä Koot naisille: XXSXXL Koot miehille: XS-XXXL 269,VAIN! 69 00 Anar Garra/Galda merinovilla-alusasu Anar Garra miesten merinovilla alusasu on lämmin ja pehmeä alusasu syksyn ja talven ulkoiluun. Materiaali 100% merinovillaa Lämmittää kylmällä säällä Siirtää tehokkaasti kosteutta pois iholta Ei kutita ja kuivuu nopeasti 99 00 Anar Savka Digicamo lippalakki Anar Savka Digicamo lippalakki. Erittäin hyvin istuva Yhden koon malli Vedenpitävä materiaali Värit: vihreä ja oranssi Myymälät ja Karkkainen.com 19 90 Anar Savka putkihuivi Anar Savka putkihuivi on monikäyttöinen tuubihuivi nopeasti kuivuvasta materiaalista. Materiaali: 100% polyesteri Saumaton rakenne Väri: Camovihreä ja camo-oranssi Myymälät ja Karkkainen.com 12 90 ME0520_book.indb 59 28.8.2020 10.33
Houkutusherkut hirvieläimille – tukiruokintaan tolkkua Valkohäntäpeuraja metsäkauriskantojen kasvaessa etenkin Lounais-Suomessa käydään keskusteluja hirvieläinten ruokinnan tarpeellisuudesta. Tukiruokinnalle ei alueella ole juurikaan tarvetta, joten massiivisista ruokinnoista tulisi siirtyä houkutteluruokintaan. teksti Antti Rinne kuvat Antti Rinne, Jyri Rinne R iistanruokinta voidaan jakaa karkeasti houkutteluruokintaan ja riistanhoidolliseen tukiruokintaan. Houkutteluruokinta tähtää metsästyksen tehostamiseen houkuttelemalla eläimiä sopiviin paikkoihin ammuttavaksi sekä välttämään vahinkokohteiden läheisyyttä. Houkutteluruokinta on yleisesti hyväksyttyä sidosryhmien keskuudessa. Harvan peuraja kauriskannan alueilla riistanhoidollisella tukiruokinnalla on edelleen paikkansa, mutta sille ei ole juurikaan tarvetta tiheän kannan alueella lounaisessa Suomessa. Houkutteluruokinta edellytys suurelle peurasaaliille Kyttäyspaikat yleensä sijaitsevat ruokintapaikkojen läheisyydessä, jolloin ruokinnalle tulevista eläimistä valikoidaan sopiva saaliseläin kaadettavaksi. Eläimet ovat ruokintapaikalla rauhallisia, mikä mahdollistaa varman riistalaukauksen. Tämän takia ruokinta on välttämätön edellytys peurakantojen tehokkaaseen kannanhoitoon. Houkutteluja tukiruokinta eroavat ravinnon tarjoamisen määrässä ja ajankohdassa. Tukiruokinnassa ravintoa on runsaasti tarjolla koko syksyn ja talven, Annostelevassa ruokinta-automaatissa rehua on vain rajoitettu määrä, mutta se houkuttelee silti hyvin peuroja. 60 Metsästäjä 5/2020 ME0520_book.indb 60 28.8.2020 10.33
houkutteluruokinnassa selkeästi vähemmän ja lyhyemmän aikaa. Rehua tarjolle, mutta rajallisesti Miten houkutteluruokintaa kannattaisi harjoittaa, jos ei aina jaksa kantaa ämpärillistä viljaa ennen kytikselle menemistä? Maailmalla on läjäpäin erilaisia ruokinta-automaatteja, joissa on isot säiliöt rehua vaivannäön säästämiseksi. Niissä on kuitenkin ongelmana, että rehua valuu kaukaloon sitä mukaa, kun sitä syödään. Jos ruokinnalla käy esimerkiksi 50 peuraa vuorokauden ympäri, niin rehun kulutus on hyvin suurta. Automaatin tulisi siis syöttää vain tietty määrä rehua riippumatta siitä, paljonko syöjiä on. Annosteleva ruokinta-automaatti Kätevä ratkaisu ovat erilaiset automaattiset levitinyksiköt, jotka ajastimella syöttävät rehua halutun määrän. Levitinyksiköt maksavat 50–80 euroa ja sisältävät usein ajastimen. Tarjolla on valmiita automaatteja levitinyksikköineen, joita pystyy ohjaamaan kännykkäsovelluksella. Tällaisten laitteiden hinnat nousevat pitkälti toiselle tuhannelle. Levittimeen säädetty syöttöaika ja teho kannattaa säätää ensin pieneksi, jotta rehua ei lennä kaukaloon liikaa ja tuki laitetta. Syöttöä voi lisätä sitä mukaa, kun eläimet alkavat syksyn aikana käydä ruokinnalla. Rehua ei kuitenkaan kannata tarjota liikaa. Ainoastaan sen verran, että eläimet oppivat käymään ruokinnalla säännöllisesti. Etelä-hämäläisellä ruokintapaikalla peuroja käy vuorokaudessa 4–10, jolloin rehua tarjotaan 2–4 kg/vrk. Ajastimen voi säätää niin, että rehua syötetään hieman sen jälkeen, kun kytikselle olisi tarkoitus mennä. Jos lopputalvesta tulee runsasluminen ja keväällä on kovat hanget, voi syöttöä lisätä tarvittaessa. Automaatin lisäksi voi ruokintapaikalla pitää kohtuullisen määrän juureksia tai heinää. Kovilla keleillä kannattaa rehun lisäksi tarjota AIV-rehua, jota eläinten ruuansulatus pystyy hyvin sulattamaan. • Runko kestopuu 48*98 mm sekä 44*44 mm, kaukalo 25*95 mm • Seinät, siilon ja kaukalon pohjat9mmsileääfilmivaneria • Katto maalattua peltiä • Siilontilavuusnoin270litraa, mahtuunoin160kgkauraa • Levitinyksikködigitaalisella ajastimellajaaurinkokennolla • 12 V auton akku ESIMERKKIRAKENNELMAT Levitinyksikön ympärille rakennetaan esimerkiksi vanerista tai isosta muovitynnyristä seinät, päälle säiliö ja alapuolelle kaukalo. Kun ajastin pyöräyttää levitinyksikköä haluttuna aikana, lentävät jyvät seiniä päin ja tippuvat kaukaloon. Säiliö kannattaa rakentaa riittävän suureksi, jotta sitä ei tarvitse käydä täyttämässä jatkuvasti. Villisikaa ajatellen kaukalo on hyvä tehdä riittävän korkeaksi, jotta siat eivät siitä yllä syömään. Levittimeen liitetään joko 6 V tai 12 V akku. Osassa on aurinkokenno mukana pidentämään akun kestoa. Ruokinta-automaatin voi tehdä 200 litran muovitynnyristä. Periaate on sama kuin vanerista tai laudasta tehdyssä automaatissa: päälle säiliö, väliin jyväviska ja alle kaukalo. Sähköisesti ohjattu ruokinta-automaatti 1180 mm 1600 mm 1350 mm rehusiilo 270 litraa 750 mm 300 mm 300 mm 800 mm 300 mm 200 mm 1560 mm huoltoluukku sisäiset osat 1680 mm siipipyörä siipipyörä rehunheitin rehunheitin 61 Metsästäjä 5/2020 ME0520_book.indb 61 28.8.2020 10.33
S uomalaisessa metsästyksessä tapahtuu vuosittain metsästäjävakuutuksen piiriin kuuluvia ampuma-aseella aikaansaatuja vahinkoja. Valitettavasti vahinko johtaa joskus myös metsästäjän kuolemaan. Nämä tapaukset ovat kuitenkin vain jäävuoren huippu, sillä jokaista henkilövahinkoon päätynyttä tilannetta kohden tapahtuu huomattavasti suurempi määrä läheltä piti -tilanteita. Tähän voidaan saada muutosta ainoastaan vaatimalla metsästäjiä noudattamaan aseiden käsittelyssä toimintatapoja, jotka takaavat turvallisuuden. Onneksi jo vuosikymmeniä sitten on luotu neljä yksinkertaista sääntöä, jotka kattavat Aseiden käsittelyyn on olemassa yksinkertaiset säännöt, joita noudattamalla taataan turvallisuus. teksti ja kuvat Arto Määttä ASETURVALLISUUDEN 4 SÄÄNTÖÄ Näistä EI neuvotella kaiken. Ne on aikoinaan listannut Jeff Cooper, suurriistan metsästäjä ja eräs aseja ampuma-alan suurista vaikuttajista. Muutosta käytäntöihin Näiden sääntöjen noudattaminen saattaa vaatia muutosta totuttuihin tapoihin. Tässä muutamia esimerkkejä. Aseen kiikaritähtäimen läpi tähystäminen rikkoo aseturvallisuuden sääntöjä numero 2 ja 4, sillä ase suunnataan tunnistamatta kohdetta ja samaan aikaan kiikarissa saattaa näkyä jotain, joka ei ole kohderiistaa. Aseen suuntaaminen äänen perusteella ajojahdissa, jolloin oletetun hirven sijaan kiikarissa onkin ajomies Tavallisin syy aseilla tapahtuviin onnettomuuksiin on sormikurin puute. Jos ase on ehjä, laukauksen lähteminen johtuu aina liipaisimen painamisesta. Pidä sormi pois liipaisinkaaren sisältä niin kauan, että näet tähtäimien läpi kohteen, jota olet valmis ampumaan. Metsästäjä 5/2020 62 ME0520_book.indb 62 28.8.2020 10.33
Turvallisuus on tunteita tärkeämpää Ihmisten herkkyys ja käsitys sopivasta tavasta ilmaista asiat on viime vuosina muuttunut ja myös virheelliseen aseenkäsittelyyn puuttumista arastellaan vastaanottajan loukkaantumisen pelossa. Tämä on huono kehityssuunta, koska aseet ovat edelleen aseita. Millään ei saa olla vaikutusta niiden käsittelyssä vaadittavaan kurinalaisuuteen. Aseturvallisuudessa ei ylipäätään tule sallia minkäänlaista joustoa. Havaittaessa virheitä, tulee niistä huomauttaa välittömästi ja vaatia korjausta. Aseet ovat potentiaalisesti hengenvaarallisia välineitä, joten välinpitämättömyys muodostaa riskin kaikille käsittelijän ympäristössä. Töpeksijän saama henkinen kolhu on painoarvoltaan mitätön verrattuna mahdollisiin henkilötai materiaalivahinkoihin. Fiksu ihminen ei huomautuksesta loukkaannu, vaan on tyytyväinen mahdollisen vaaratilanteen estyessä. Ja ottaa huomautuksesta opikseen. tai koira, on esimerkki tyypillisestä, mutta vakavasta aseturvallisuuden rikkomuksesta. Aseen huolimaton kantaminen maastossa muodostaa turvallisuusriskin, jos olalla kannettaessa kiväärin piippu valuu vaaka-asentoon sen sijaan, että se olisi pystyssä osoittaen neutraaliin suuntaan. Tällöin rikotaan sääntöä numero 2. Sormen laittaminen liipaisinkaaren sisälle ilman akuuttia ampumistarkoitusta olisi saatava kokonaan loppumaan (sääntö 3). Vastuu ”vahingonlaukauksesta” kuuluu aina sormen omistajalle. Moni on kuullut tapauksista, jossa on ammuttu ”tyhjälaukaus” asetta autoon laitettaessa. Jos vire on pakko poistaa, suunnataan piippu turvalliseen suuntaan (sääntö 2), tarkastetaan että ase on varmasti lataamaton (sääntö 1) ja vasta sitten painetaan liipaisinta. Aina voimassa Nämä säännöt pätevät aina. Olipa kyse aseen kuljetuksesta, toiminnasta ampumaradalla tai metsästyksestä. Tälle ehdottomuudelle on vahvat perusteet: jos näitä sääntöjä noudatettaisiin aina ja kaikkien toimesta, ei aseilla tapahtuisi lainkaan vahinkoja. Sen sijaan, että puhutaan vahingoista, olisi oikeampaa puhua huolimattomuudesta tai välinpitämättömyydestä. 1 Kaikki aseet ovat aina ladattuja “En tiennyt, että se oli ladattu!” on lause, jota kenenkään ei pitäisi koskaan joutua kuulemaan. Älä siis koskaan oleta aseen olevan lataamaton. Tarkasta aseen tila jokaisen käsittelykerran aluksi ja noudata sen jälkeenkin muita sääntöjä. 2 Älä ikinä osoita aseen piipulla mitään, mitä ei ole tarkoitus ampua Aseella saa osoittaa vain kohteeseen, jonka ampumiseen on olemassa henkinen valmius, vaikka sitä ei olisikaan tarkoitus ampua. Tilannetta ei muuta edes se, että ase olisi lataamaton (katso sääntö 1). Turvallisia suuntia ovat ”kohti maata” tai ”kohti taivasta”. 3 Pidä sormi pois liipaisimelta ”Se vain laukesi vahingossa!” Ei, aseet eivät laukea itsekseen, vaan joku laukaisee ne. Pidä sormi suorana liipaisinkaaren ulkopuolella aina siihen saakka, kunnes näet kohteen tähtäimessä. Tämän kohdan rikkomukset kattavat valtaosan aseella tapahtuvista vahingoista. 4 Ole varma kohteesta Älä ammu kohdetta, jota et ole tunnistanut. Varjoa, ääntä tai siluettia ei tule ampua, jos kohdetta ei voi nähdä kunnolla. Varmista myös tausta, jotta kohteen kokonaan läpäisevä luoti tai kohteeseen osumattomat haulit eivät aiheuta vaaraa. Avoin lukko tai taitettu piippu on visuaalinen varmistus siitä, ettei ase ole toimintavalmis. Aseturvallisuuden kannalta oleellista on kuitenkin neljän perussäännön noudattaminen, eikä aseen valmiustilalla saa olla vaikutusta aseen käsittelyyn. Aseisiin suhtau du taan aina siten, että ne ovat ladattuja. 63 Metsästäjä 5/2020 ME0520_book.indb 63 28.8.2020 10.33
Metsästysaseessa puuosat joutuvat koville ja saattavat rikkoontua. Vanhan osan korjaaminen voi olla kannattavampi vaihtoehto kuin uuden hankkiminen. Tässä muutamia esimerkkejä ideoiksi ja inspiraatioksi. teksti ja kuvat Markus Forsström Tukin liimaaminen Tornista pudonnut Heym. Tikka LSA 55 ja tyypillinen ”raudat löysällä” -halkeama. Edellinen korjattuna ja sisäpuolelta 10 mm kierretangolla vahvistettuna. Tukin kaulaa korjattaessa se kannattaa samalla vahvistaa sisäpuolelta. Epoksille tartuntapintaa. 64 Metsästäjä 5/2020 M tsästäjän aseet ME0520_book.indb 64 28.8.2020 10.33
Liimat PVA (polyvinyyliasetaatti) eli niin sanottu valkoliima on varmaankin yleisin puun liimaukseen käytetty tuote. Sen etuina ovat käyttöä helpottava vesiliukoisuus sekä joustavan sitkeä liitos ja läpinäkyvyys. Tunnetuin tuotenimi lienee kotimainen Erikeeper. PU (polyuretaani) paisuu ja tunkeutuu kuivuessaan. Tästä on erityistä hyötyä, kun paikattavana on syviä ja ahtaita halkeamia, joihin liima on hankala saada laitettua. Liuotinpohjaisena se on erittäin tarttuvaa, vaikka puu olisi hieman rasvaista. EPOKSI, kirkas kaksikomponenttinen epoksihartsiliima on monipuolinen aine mitä erilaisimpiin käyttötarkoituksiin. Hitaasti kovettuvana se on anteeksiantava säätöjen suhteen, mutta on lopulta hyvin luja ja kova. Siihen voi lisätä erilaisia täyteaineita ja väripigmenttiä. Epoksia saa myös nopeampana, noin viidessä minuutissa kovettuvana versiona. Sellaisella on helppo täyttää esimerkiksi kolo, reikä, puuttuva säle tai muu vastaava. Puhtaasta ja kuivasta pähkinäpuusta talteen otetulla hiomapölyllä saadaan epoksiin sekoittamalla oiva täytekitti pieniin korjauksiin. Lohkeama korjattu liimaamalla puunsäle epoksilla, sauma puuteroitu puuhieellä. Uretaani paisuu täyttäen hankalimmatkin hiushalkeamat. Pikaepoksiin sekoitettu puuhiettä lohkeaman korjaukseen. Petausmassalla ja romutukista otetulla pähkinäpuupalalla korjattu Tikka M65. 65 Metsästäjä 5/2020 ME0520_book.indb 65 28.8.2020 10.33
P etäjävedellä vesilintukantojen seurantaa on tehty 1990-luvun puolivälistä alkaen. Viimeisen kymmenen vuoden aikana laskentatuloksissa on havaittu hälyttäviä muutoksia. Vesilintujen pesimätulos on monella rehevällä laskentakohteella roimasti heikentynyt. Petäjäveden riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Keijo Ekman on huolissaan vesilinnustuksen tulevaisuudesta. – Laskentoja lisäämällä olemme mukana hakemassa ongelmiin lisäselvyyttä. Vesilintujen keväisillä parilaskennoilla selvitetään muutolta palaavan, Suomessa pesivän kannan kokoa keväällä. Heinäkuisilla poikuelaskennoilla selvitetään pesinnän onnistumista ja metsästettävän kannan kokoa. Laskennat antavat tärkeää tietoa lajien runsaudesta ja vuosien välisistä muutoksista. Riittävillä laskennoilla voidaan saada tietoa myös paikallisesti. LaskentatieMiksi vesilintujen kannat ovat monella hyvällä lintujärvellä huomattavasti vähentyneet? Miten laaja ongelma on ja, koskeeko se vain reheviä lintujärviä? Huoli tärkeän metsästysmuodon tulevaisuudesta herätti tarttumaan toimeen. teksti ja kuvat Lauri Ijäs Petäjävedellä tehostettiin vesilintulaskentaa tojen perusteella voidaan arvioida metsästysaikoja ja verotusta. Riistanhoitoyhdistyksen rooli tärkeä Petäjävedellä seurannassa on nyt runsaat parikymmentä kohdetta aiempien vajaan kymmenen sijaan. Laskentaa on tehostettu erityisesti parin viime vuoden aikana. Kohteiden on tarkoitus olla vuodesta toiseen pysyviä havaintopaikkoja. Riistanhoitoyhdistyksen rooli laskentojen lisäämisessä on ollut merkittävä kannustaessaan seuroja osallistumaan. Keväällä 2019 riistanhoitoyhdistys järjesti aiheeseen liittyvän koulutustilaisuuden ja jatkoa on suunnitteilla. Aineiston edustavuuteen on pyritty kiinnittämään huomiota suuntaamalla laskentoja riittävästi karummille vesistötyypeille. Seurannassa on nyt rehevien lintujärvien (4) lisäksi karuja metsäjärviä ja -lampia (12), luonnonra66 Metsästäjä 5/2020 ME0520_book.indb 66 28.8.2020 10.33
Vesilintulaskennan nettilomake helpottaa havaintojen ilmoittamista Vesilintuhavaintojen keruu on nyt keskitetty Laji.fi:n Vihko-havaintojärjestelmään. Uusi järjestelmä mahdollistaa sujuvamman tiedonkeruun sekä tarkentaa kohteiden paikkatietoja. Järjestelmä on kerännyt käyttäjiltä pääasiassa kiitosta ja kehitystyötä tehtiin vielä kevään ja kesän aikana palautteen perusteella. Tälle vuodelle järjestelmään on ilmoitettu jo yli 4 000 havaintoerää! Osa laskijoista on intoutunut ilmoittamaan myös vanhoja pöytälaatikkoon jääneitä laskentatuloksiaan, joten aikasarja alkaa jo vuodesta 1973. Metsästäjät ovat jatkaneet aktiivista vesilintutyötä ja havaintoja on kertynyt runsaasti niin uusilta kuin elvytetyiltä vanhoilta kohteilta. Laji.fi-portaaliin voi kirjautua Oma riista -tunnuksilla Järjestelmään ilmoitetaan sekä pariettä poikuelaskentojen havainnot. Vanhoja laskentakohteita voi hakea joko järven nimen, tunnusnumeron tai kunnan perusteella. Edellinen laskentakerta tulee järjestelmässä näkyviin, minkä toivotaan rohkaisevan hiljentyneiden kohteiden elvyttämisessä. Kiinnostuitko vesilintupisteen laskemisesta? Ota yhteyttä: Erityisasiantuntija Katja Ikonen (LUKE) katja.ikonen@luke.fi, 0295327010 Projektikoordinaattori Sari Holopainen (Luomus) sari.holopainen@helsinki.fi, 0504489538 vintolammikoita (2) ja isojen järvien lahtia (2). Kohteiksi voisi ottaa vielä lisää isojen järvien osa-alueita ja jokia. Metsästäjäkoulutuksessa painoa asiaan Metsästäjätutkintoon liittyvässä koulutuksessa on nyt tarkoitus kiinnittää enemmän huomiota vesilintukantojen seurantaan ja lajien tunnistamiseen. – Nuoria metsästäjiä voisi näin saada laskentoihin mukaan, Ekman toteaa. Olisi tärkeää, että kaikki kohteella tavattavat vesilintulajit laskettaisiin. Laskijoita voisi perehdyttää myös maastossa vesilintujen lajituntemukseen, koska laskentatilanteessa vastaan saattaa tulla tavallisten riistasorsien lisäksi vaikkapa lapasorsia, jouhisorsia ja uikkuja. Karummilla vesillä voi havaita kuikkalintuja ja koskeloita. Tunnistamisessa ongelmia aiheuttavat lintujen pukujen muutokset ja ilman emoa näkyvät poikaset. Sinisorsaemo johdattamassa hyvin kehittynyttä poikuetta. Laskennoista apua muutosten ymmärtämiseen Elinympäristön muutokset vaikuttavat lintukantoihin. Kalat ovat osa vesiluontoa ja kalastuksen väheneminen vaikuttaa paikallisesti vesistön ravintoketjuihin, sillä kalaston rakenteen muutokset voivat aiheuttaa ravintokilpailua. Toisaalta suuret petokalat voivat verottaa pieniä sorsanpoikasia. Yleistyneet laulujoutsenet vaikuttavat vesiriistan ravintovaroihin. Pienpedot ja varislinnut tuhoavat pesiä. Säännöstelemättömällä vesilinnustuksella voidaan vaikuttaa vesilintukantaan paitsi meillä myös muuttomatkoilla. Paikallisesti on hyvä pohtia, mitkä ovat parhaat riistanhoitotoimet vesilintujen auttamiseen. Tehokkaalla vesilintulaskennalla saadaan lisätietoa vesilintujen elinympäristöjen hoidon suunnitteluun ja metsästyksen mitoittamiseen sekä vesiluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. 67 Metsästäjä 5/2020 ME0520_book.indb 67 28.8.2020 10.33
Metsästäjävakuutus asioiden hoitamista helpotettiin Metsästäjävakuutus muodostuu tapaturmapuolesta sekä vastuuvakuutuksesta. Metsästäjävakuutukselle on annettu tähän saakka vain yksi vakuutusnumero, joka on jossain tapauksissa aiheuttanut viivästystä korvauskäsittelyssä. Jotta varmistetaan vahinkojen ripeä käsittely, on vakuutuksilla nyt omat numerot. Vahingon tapahduttua: Ottakaa välittömästi yhteyttä LähiTapiolan korvauspalveluun Vastuuja koiravahingot puh. 09 453 4150 Mainitse puhelimessa vakuutusnumero 312-0042105-H Suurasiakkaiden vastuukorvaukset ja koiravahingot suurasiakkaidenoma@lahitapiola.fi Metsästäjän ja toimitsijan tapaturmavahingot puh. 09 453 3666 Mainitse puhelimessa vakuutusnumero 353-4344930-S Yritysten henkilökorvaukset: yritysten.henkilovahingot@lahitapiola.fi Tapaturmista vahinkoilmoituksen voi tehdä myös verkossa: www.lahitapiola.fi/yritys/ hae-korvausta Henkilövahinko -> Vapaa-ajalla sattunut tapaturma -> Yrityksen ottama yksityistapaturmavakuutus Ennen lopullista korvauspäätöstä LähiTapiolalle tulee toimittaa kopio metsästyskortista joko sähköpostilla tai verkkolomakkeen kautta. Yritysten henkilökorvaukset: yritysten.henkilovahingot@lahitapiola.fi Vastuukorvaukset ja koiravahingot: suurasiakkaidenoma@lahitapiola.fi Lisätietoa: riista.fi/metsastajavakuutus Metsästäjä vakuutuksessa on nykyään mukana myös Suomen riistakeskuksen karkottamis päätöksiin liittyvät tapahtumat vastaavalla tavalla kuin poliisin määräämissä SRVA-tehtävissä. 68 Metsästäjä 5/2020 Lait ja luvat LAIT & LUVAT ON SUOMEN RIISTAKESKUKSEN JULKISTEN HALLINTOTEHTÄVIEN (JHT) PALSTA. JHT ON RIIPPUMATON PROSESSI, JOKA MUUN MUASSA KÄSITTELEE PYYNTIJA POIKKEUSLUVAT, HOITAA METSÄSTÄJIEN RYHMÄVAKUUTUKSEN SEKÄ METSÄSTÄJÄREKISTERIASIAT JA NIMITTÄÄ MONET RIISTANHOITOYHDISTYSTEN TOIMIJAT. ME0520_book.indb 68 28.8.2020 10.33
JANNE PITKÄNEN Erityisasiantuntija Maaja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Erätalousyksikkö Pyyntitavat puntarissa L apissa sallitussa metsähanhen rajoitetussa pyynnissä sekä merihanhen aikaistetussa peltopyynnissä kiellettiin ravintohoukuttimen käyttö. Käytännössä siis kiellettiin hanhien ampuminen viljaruokinnan tai riistapellon avulla houkuttelemalla. Esitysten valmisteluvaiheessa luonnonsuojeluja lintujärjestöt vaativat myös kaaveiden käytön kieltoa. Eri pyyntimenetelmillä, kuten viljaruokinnalla, kaaveilla tai houkutuspillien käytöllä on kuitenkin hyvin erilaiset vaikutukset riistaan sekä laajemminkin luontoon ja ympäristöön. Vaikka sanotaan, että Suomen kesä on lyhyt, mutta vähäluminen, niin vesilintujen elinkierrossa pohjoisen pallonpuoliskon havumetsävyöhyke ja jopa puuton tundra yöttömine öineen tarjoavat runsaat ravintovarat munintaan ja sulkimiseen. Viljaruokinta muuttaa vesilintujen ravinnonsaantia ja käyttäytymistä, eikä sille ole ekologisesta näkökulmasta arvetta. Viljan tuotannolla on ympäristövaikutuksia muun muassa vesistöihin sekä ilmastoon ja viljan kaataminen vesistöön jopa traktorilla riistanhoidon nimissä voi olla sekä ympäristönsuojelullisesti että yhteiskunnallisesti kyseenalaista. Viljaruokinnalta ampuminen on myös erittäin tehokas keino saada saalista samaan aikaan, kun lähes kaikkien sorsalajien kannat ovat kääntyneet alaspäin. Kaaveiden käyttö ei ole yhtä tehokas pyyntimenetelmä, eikä se muuta lintujen ravintoa ja elinpiiriä, vaan vain lentoreittiä metsästyspäivänä, jos silloinkaan. Metsästäjältä se vaatii erilaisia taitoja kuin viljakuorman ajaminen. Houkutuspillit ja –äänet ovat vielä oma lukunsa, koska ne vaativat metsästäjältä runsaasti harjoittelua ja perehtymistä lintuihin. Metsästys luo hyvinvointia, vaikka saalista ei aina saisikaan. Rhy:t voivat nyt hakea yhdistymisavustusta Riistanhoitoyhdistysten yhdistymisavustusten hakuaika on alkanut 24.7.2020 ja jatkuu toistaiseksi. Sitä voivat hakea vuonna 2020 toimintansa aloittaneet uudet yhdistyneet riistanhoitoyhdistykset ja vuonna 2020 yhdistymispäätöksen tekevät yhdistykset. Maaja metsätalousministeriö voi myöntää avustusta sekä uuden yhdistyksen toiminnan vakiinnuttamiseen että uuden yhdistyksen toiminnanohjauksen vahvistamiseen uusilla toimintamalleilla. Lisätietoja osoitteesta: https://mmm.fi/-/hankehaku-auki-mmm- tukee-riistatalouden-edistamista-ja-uusienrahoitusmallien-kehittamista Kirjaa saaliisi aina onnistuneen riista laukauksen jälkeen Tallenna kaikki saaliit Oma riista -maastosovelluksella heti kaadolta tai pudotukselta. Samalla hoituvat näppärästi myös pakolliset saalisilmoitukset. Suomen riistakeskukselle on tehtävä lakisääteinen saalis ilmoitus seitsemän vuorokauden kuluessa metsäkauriin, villisian, hillerin, metsähanhen, haapanan, jouhisorsan, heinätavin, lapasorsan, punasotkan, tukkasotkan, haahkan, allin, tukkakoskelon, isokoskelon sekä nokikanan pyydystämisestä. Punasotka ja tukkakoskelo ovat määräaikaisessa metsästyskiellossa. Poronhoitoalueen karhun kiintiömetsästyksen saalisilmoitus on tehtävä välittömästi. Saaliiksi saadusta hallista on ilmoitettava viimeistään kolmantena arkipäivänä siitä, kun eläin on saatu saaliiksi. Kirjalliset ja video-ohjeet ilmoituksen tekemiseen löytyvät riistainto.fi -koulutussivustolta. Voit tarkistaa lakisääteiset saalisilmoituksesi Oma riista -verkkopalvelusta 24 tunnin kuluttua kirjauksesta. Ilmoitukset löytyvät Saalisrekisteri-toiminnosta. 69 Metsästäjä 5/2020 K lumni ME0520_book.indb 69 28.8.2020 10.33
FASAANIBURGERIT 4 kpl Vaasan Naughty BRGR sämpylöitä 400 g fasaanin rintafileitä 400 g kylmää kuohukermaa 2 dl vehnäjauhoja 100 g voita 4 dl Naughty BRGR Base Aiolia ½ pnt ruohosipulia, hienonnettuna 2 dl metsäsieniä, kuten suppilo vahveroita 1 punasipuli, kuorittuna ja ohuesti viipaloituna 1 varsi kevätsipulia, hienonnettuna 1 dl väkiviinaetikkaa 1 dl vettä 0,5 dl sokeria 1 rkl suolaa 1 tl sinapinsiemeniä 2 kpl laakerinlehteä 8 kpl babygemsalaatinlehteä suolaa ja pippuria kuvat Elina Himanen Tämän burgeripihvin resepti onnistuu kaikista linnuista yhtä hyvin. Kiehauta kattilassa etikka, vesi, sokeri, suola ja sinapinsiemenet sekä laakerinlehti. Lisää joukkoon sienet ja punasipuliviipaleet. Anna maustua vähintään 15 minuuttia ja lisää lopuksi hienonnettu kevätsipuli. Sekoita Base Aioli ja hienonnettu ruohosipuli keskenään ja laita kylmään. Leikkaa fasaaninrinta kuutioiksi ja laita tehosekoittimeen. Laita sekoitin päälle ja lisää kylmä kuohukerma joukkoon ohuena nauhana, kunnes seoksesta on tullut tasaista. Mausta seos suolalla ja pippurilla. Käytä nuolijaa, jotta saat muotoiltua massasta 4 tasakokoista palleroa. Levitä vehnäjauho leveälle tasaiselle lautaselle ja laita fasaanipullat sen päälle yksitellen ja painele massasta sämpylänlevyisiä pihvejä. Paista pihvit pannulla reilussa voissa kullankeltaisiksi ja kypsiksi. Paahda sämpylät uunissa 180 °C:ssa 5 minuuttia tai grillaa ne lämpimiksi. Nosta pikkelöidyt sienet ja sipulit siivilään valumaan ja kokoa burgeri reseptiaineksista. 70 Metsästäjä 5/2020 Ru ka METSÄSTÄJÄ-LEHDEN ERÄKOKKINA HÄÄRII TOP CHEF -VOITTAJA, "MISTER NAUGHTYBRGR" AKSELI HERLEVI. INNOKKAANA METSÄSTÄJÄNÄ HÄN LOIHTII RESEPTIT SUUSSA SULAVIIN RIISTAHERKKUIHIN. Seuraa Akseli Herleviä Instagramissa @akseliherlevi ME0520_book.indb 70 28.8.2020 10.33
10_Laatikonteksti_nega FASAANIA SORSAKASTIKKEESSA Sorsaliemi keitetään uunissa 160 °C:ssa puoli tuntia paahdetuista sorsanrangoista ja liemijuureksista. Keittoaika on pari tuntia miedolla lämmöllä ja samalla kuoritaan rasvaa ja vaahtoa pinnalta pois. Kun pari tuntia on keitetty, siivilöidään liemestä irtotavara pois. Sitten pelkkää lientä keitetään kovemmalla lämmöllä, kunnes jäljellä on noin 4–5 dl. Tästä tehdään sitten kastike. Liementekovaihe kannattaa tehdä vaikka päivää ennen ruoanvalmistusta. 4 kpl fasaaninrintaa 0,5 l sorsalientä 0,5 dl portviiniä 1 dl kuohukermaa 1 rkl aurajuustoa 1 rkl mustaherukkahyytelöä 2 rkl voita suolaa ja pippuria Tätä ystäväni reseptiä luulin aluksi vitsiksi, mutta sorsan luista keitetty kastike on erinomaisen herkullista herkästi kuivuvan fasaaninrinnan kanssa. Laita sorsaliemi kattilaan portviinin, kerman, aurajuuston ja herukkahyytelön kanssa ja keitä keskilämmöllä, kunnes määrästä on noin puolet jäljellä. Lisää voi ja sekoita sauvasekoittimella tasaiseksi. Mausta tarvittaessa suolalla ja pippurilla. Voit sekoittaa varovasti tilkan kermaa kastikkeeseen juuri ennen tarjoilua, jos haluat kastikkeen näyttävän hieman marmorimaiselta. Mausta fasaaninrinnat suolalla ja pippurilla. Paista maustetut rinnat kuumalla pannulla voissa noin 2–3 minuuttia per puoli ja nosta hetkeksi leikkuulaudalle vetäytymään. Tarjoile paistetut rinnat kastikkeen ja vaikkapa paistettujen ruusukaalinlehtien kera. Metsästäjä 5/2020 71 ME0520_book.indb 71 28.8.2020 10.33
Metsähanhi on solakampi ja kevytrakenteisempi kuin merihanhi. Kaula pitkä ja ohut verrattuna muihin harmaisiin hanhiin. Siivet ovat pitkät ja leveät. Linnun yläpuoli yhtenäisen tumma (ero merihanheen), myös pää, kaula ja siiven alapinta muuta ruumista tummempia. Pyrstöraita leveämpi kuin merihanhella. Nokka kaksivärinen, musta ja oranssinkeltainen. Koivet oranssit. Varottava sekoittamasta lyhytnokkahanheen, jolla nokka ja jalat aina vaaleanpunaiset. Nuoret vanhoja hintelämpiä, nokka himmeämpi harmaasävyinen. Kaulasta puuttuu aikuisen uurteisuus. Pesivänä Pohjois-Suomessa ja maan keskiosien erämaisimmilla alueilla (1000–2500 paria) Munii toukokuussa 4–8 harmaanvalkeaa munaa. Pesä metsässä tai suomättäällä. metsästystä säädellään vuosittain. Rajoitettu t a i g a m e t s ä h a n h e n metsästys on sallittu osalla pesimäaluetta. Runsaslukuista tundrametsähanhea saa metsästää loppusyksyllä päälevähdysalueella. KUVITUS: ASMO RAIMOAHO Metsähanhi Anser fabalis Bean goose/Sädgås Ravinto Ruoho, kosteikkokasvit, mustikka ja viljelykasvit. Siipi Muna Lähde: Lintuatlas.fi Vilja Ruoho Leväkkö Metsähanhisaalis Vuosittaiset saalismäärät 1,7–3,6 kg 16 cm kg 75–8 2 cm Pesintä Pesintä Varma Todennäköinen Mahdollinen Tumma yläpuoli Nokka musta ja oranssinkeltainen Leveä pyrstöraita Oranssit koivet Tummat siiven alapuolet Uurteinen kaula 2 4 6 8 10 12 Tuhatta yksilöä 00 08 04 12 14 16 18 10 06 02 Suomessa metsästettävät hanhet suuruusjärjestyksessä Metsähanhi Merihanhi Kanadanhanhi Nuori Aikuinen Taigametsähanhi Tundrametsähanhi Anser fabalis rossicus Anser fabalis fabalis Valkoinen perä Pitkä kaula Metsähanhen C M Y CM MY CY CMY K metsähanhi.pdf 1 24/08/2020 14.24 72 Metsästäjä 5/2020 ME0520_book.indb 72 28.8.2020 10.33
TYÖSUORITUKSIA HUOM!!!!!!!!Aseiden huollot ja korjaukset! YLÖJÄRVEN ASETARVIKE. Puh. 0407188170 Vesitä suunnitelmasi> perusta kosteikko!Kosteikkosuunnittelua Juha.Siekkinen@ kosteikkomaailma.fi, p. 040 413 9606. Hei metsästäjät.Voitte teettaa itse pyytämistänne nahoista hatun,rukkaset,liivin, turkin.Teemme turkistyöt ammattitaidolla p.0505004233 RAHTISAVUSTUSTA! Valmistamme sinulle palvia,wurstimakkaraa,grillimakkaraa ja täyssäilykettä 30 vuoden kokemuksella! Toivosen Lihansavustamo Jarno Prittinen/0408267709 MYYDÄÄN Käytettyjä aseita,tarvikkeita,aseenosia. 040 5417308 www.porinase.fi Laadukkaat koirankopit 1-os 310,2-os 390,06-4534333 www.koirankoppi.fi 43v. Rehtiä kauppaa. Mossber308+kiik 399 € Mossb 12/89 synt 560 €,Tikka T3x, Sako, Yildiz Marlin. Sasta Gorepuvut, HAIX vael. kengät, Ultracom GPS-tutkat,Kiikarit yms Anon Ase ja Tukku,Pudasjärvi 0400-384 118 WWW.ANONASE.COM VERKKOKAUPASTA HETI ERÄTAPIO PURKINSULKIJAT suoraan valmistajalta. P. 040 5858133 www.eratapio.fi Suojaudu PUNKEILTA! PUNKKISUKAT 19,90 e / 2 paria. Sukkia voi ostaa www.nearby.fi/naajamed Lisäinfoa www.naajamed.fi Aseet, patruunat, metsästystarvikkeet, tracker-koiratutkat ym. www.ahtarineravaruste.fi puh.0405388827 RENKAITA: Auto/mönkijä/MP www.riekko.eu METÄNELÄJÄLLE Mökki pyöröhirrestä, 60m 2 Kontiolahdella, lammen rannassa, tie perille,kaivo, tontti 8,9 ha, puustoa 900 m 3 , talvellakin tarkenee, aurinkokennovalot, hp 70000,Hannu Perälä 040-5639409 hannu.perala@kotiportti.f VANNESAHANTERÄT: www.ilaritools.fi KOIRANKOPPILÄMMITTIMET, p.040-5599007, myynti@purewarm.com,kauppa.purewarm.fi Myydään erämaamökki Sallan Aatsingissa, itärajan tuntumassa. Tarkemmat tiedot www.etuovi.com, kohde p34633. Metsäkiinteistövälitys Ulla Käkelä LKV, ulla@kakela.fi Myydään talo Perhossa Jängän kylässä hyvien metsästysmaiden, kalastusvesien ja Salamajärven kansallispuiston lähellä. Lisäinfoa asuntobjorndahl.fi 040 7084425 Beretta-liivit, L-kokoa, a '60€, 0500-919513 I lk Metsässtys/kalastushuvila Kitkalla Myyjä 050-5669880, noidanniemi@gmail.com Muista www.tuntsa.fi 040 5223480 Öljylamppujen varaosia, lämmittimien sydämiä. www.oljylamppu.net 0400-847780 RIISTAJUURIKASTA SUURSÄKEISSÄ! Pakkauskoko n. 900 litraa Toimitusalue Turku Helsinki Hanko-akseli Hinta 120,00€/sk kuljetettuna, lisäsäkit 80,00€ samassa toimituksessa (sis.alv.) Toimitukset 01.10 alkaen TILAUKSET : info@kiviasema.fi Lataus-, ammuntaja metsästystarvikkeet, optiikka ja koiratutkat edullisesti netistä www.asetarvike.com puh. 0405401182 Trapper 90! Hetitappavat raudat minkille ja näädälle. www.finntrapper.fi Aseet, osat, tarvikkeet! www.euroase.fi Tarvikkeet eläintentäyttämiseen sekä kalloja sarvitrofeiden tekoon. (Mm. valkaisuaineet, alustat ja taustat trofeille.) www.tayttotarvike.fi, p. 0409642611 OSTETAAN Ostamme peuran/hirven/kauriin ruhoja. Yhteydenotot ja tiedustelut 045-616 5562 VUOKRALLE TARJOTAAN Erälle Kainuuseen; nettimokki.com/5968 Hyvin varusteltu mökki Ranualla valtion riistamaiden keskellä puh. 0400398208 Majoitusta isommallekin metsästystai kalastusporukalle Suomussalmella. Kts. lisää www.naljanganmetsastajat.fi Vuokrataan Etelä-Kuhmosta metsästysmaja. Valtion maat vieressä. p.0407620492 METSÄSTYSTÄ ETSITÄÄN: kauriin/peuranmetsästystä korvausta vastaan. Nv@eraverkko.fi/0400781179 MÖKKI + LUVAT KUUSAMO 0400-281229 Karhun ja linnun metsästysmatkat Venäjälle. Unto Myllyvirta 0400199470 www.taigaerapalvelut.fi Metsästystä Kanadassa jo 32v. Karhu, susi, hirvi, karibu. Myös kalastus. www.paulpalmu.fi Sorsasasta Hyvinkäällä.Ridasjarvi.fi/kalastuskunta.puh.0400-882871,0400-464362 Metsäkauriin metsästystä 044 0123629 Vielä ehtii riekkojahtiin Ylä-Lappiin. Topin kalajahti p.050 3221377 Metso, teeri ja riekko. Parhaat kanalintupaikat Tervolassa. 400 ha linturikas metsästysalue, jossa vain yksi seurue kerrallaan. Majoituskin ok. Soita 0400930199 Vuokrataan hyvä eräkämppä saunoineen (puro vieressä) metsästyskäyttöön tai luontoelämyksiin. Lisätietoja p. 044-5662958 FASAANEJA omille maille tai maastoomme JAHTIIN. 045-3496096 WWW.FASAANITILA.NET ERÄ-KORPINEN.FI: Metsästys (pienriista-hirvi), latvalinnustus mahd. 2021?, rantamökki maj./kalastus. Puh; +358 40 555 1394/Sakari KOIRIA Myydään suomenajokoiran pentuja. ei rek 0452072987 Suomenajokoiran pentuja. 0468859768 Käyttölinjan Englanninspringerspanielin pentuja puhtaista Eng. metsästyslinjoista. Tuomo Kotasaari 0400 287465 ELÄINTENTÄYTTÄJIÄ KALAT. Studio Antti Saraja Oy. 0400 712149 Pasi Ahopelto 040 056 7078 lehonpaja.net Esa Kemppainen www.trofeet.fi 0505630169 Mattilantie 56 12450 Vähikkälä Ilomantsin-elaintentaytto.fi Aki Ikonen 050 3385729 Täytän kalat, linnut ja nisäkkäät. Juhani Hirvonen puh. 045-3303 417 www.studionaturalia.fi Järvenpää Suomen eläintäyttämö, Vantaa p. 040 501 5166 Markku Haapaniemi TEUVA m.a.haapaniemi@gmail.com 0500360962 Metsähanhi on solakampi ja kevytrakenteisempi kuin merihanhi. Kaula pitkä ja ohut verrattuna muihin harmaisiin hanhiin. Siivet ovat pitkät ja leveät. Linnun yläpuoli yhtenäisen tumma (ero merihanheen), myös pää, kaula ja siiven alapinta muuta ruumista tummempia. Pyrstöraita leveämpi kuin merihanhella. Nokka kaksivärinen, musta ja oranssinkeltainen. Koivet oranssit. Varottava sekoittamasta lyhytnokkahanheen, jolla nokka ja jalat aina vaaleanpunaiset. Nuoret vanhoja hintelämpiä, nokka himmeämpi harmaasävyinen. Kaulasta puuttuu aikuisen uurteisuus. Pesivänä Pohjois-Suomessa ja maan keskiosien erämaisimmilla alueilla (1000–2500 paria) Munii toukokuussa 4–8 harmaanvalkeaa munaa. Pesä metsässä tai suomättäällä. metsästystä säädellään vuosittain. Rajoitettu t a i g a m e t s ä h a n h e n metsästys on sallittu osalla pesimäaluetta. Runsaslukuista tundrametsähanhea saa metsästää loppusyksyllä päälevähdysalueella. KUVITUS: ASMO RAIMOAHO Metsähanhi Anser fabalis Bean goose/Sädgås Ravinto Ruoho, kosteikkokasvit, mustikka ja viljelykasvit. Siipi Muna Lähde: Lintuatlas.fi Vilja Ruoho Leväkkö Metsähanhisaalis Vuosittaiset saalismäärät 1,7–3,6 kg 16 cm kg 75–8 2 cm Pesintä Pesintä Varma Todennäköinen Mahdollinen Tumma yläpuoli Nokka musta ja oranssinkeltainen Leveä pyrstöraita Oranssit koivet Tummat siiven alapuolet Uurteinen kaula 2 4 6 8 10 12 Tuhatta yksilöä 00 08 04 12 14 16 18 10 06 02 Suomessa metsästettävät hanhet suuruusjärjestyksessä Metsähanhi Merihanhi Kanadanhanhi Nuori Aikuinen Taigametsähanhi Tundrametsähanhi Anser fabalis rossicus Anser fabalis fabalis Valkoinen perä Pitkä kaula Metsähanhen C M Y CM MY CY CMY K metsähanhi.pdf 1 24/08/2020 14.24 Riistainfon syventävät koulutukset tarjoavat uutta kokeneellekin metsästäjälle! Katso myös kesän etäkoulutusten tallenteet: riistainfo.fi/syventavat-koulutukset 73 Metsästäjä 5/2020 ERÄILMOITUKSET HUOM! Metsästäjä-lehden Eräilmoituspalstan ilmoitusmyynti tapahtuu Eräverkko-palvelussa. Osoitteessa www.eraverkko.fi/ilmoitukset voit jättää sähköisesti ilmoituksen valitsemaasi Metsästäjä-lehteen. Eräverkko-palvelussa on selkeät ohjeet ilmoituksen jättämiseksi sekä lisätiedot palvelusta. Käy tutustumassa! Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (42 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden ja korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien. Vuonna 2020 hinta on 20 euroa/ rivi (40 merkkiä). Ilmoitukset maksetaan verkkopankkitunnuksilla ilmoituksen jättöhetkellä. Eräverkko-palvelu tuottaa aineiston lehteä varten siinä muodossa kuin asiakas sen palveluun syöttää. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Metsästäjä nro 6/2020 ilmestyy 20.11.2020. Siihen tarkoitettu aineisto on jätettävä Eräverkko-palvelun kautta viimeistään 30.10.2020. Huom! Rivi-ilmoitukset Eräilmoituspalstalle otetaan vastaan ainoastaan Eräverkko-palvelun kautta. Eräverkon asiakaspalvelun yhteystiedot ovat osoitteessa www.eraverkko.fi. ME0520_book.indb 73 28.8.2020 10.33
D án jagi mátti ja davvi gaskkas ledje ?ielga earut vuoncceslottiid bessendiliin. Davvi-Suomas muohta lei eatnamis guhkás geassái ja dát bovttige olu jearaldagaid, ahte moson vuoncceslottit birgejedje. ?uk?á ja hurri ?uv??ás ja hurris manná oppala??at bures stuorámus oasis riikka. Vaikke dávjodagat leat má?gga sajis unnon jahkeduháha molsašumis, nálli lea dál ealaskas ja oalle stá?is. Geasi 2020 rehkenastimiin dávjodagat ledje eanaš bisson seammá dásis go diibmá, dahje báikkuid vehá lassánan. ?uk?á Hurri Bakku Rievsst RE HK EN AS TO JU VO N GO LB MA ?I EG AT DÁ VJ OD AT (O VT T./ KM ²) NU PP ÁS TU S % ?I VG AO SS OD AT % DÁ VJ OD AT (O VT T./ KM ²) NU PP ÁS TU S % ?I VG AO SS OD AT % DÁ VJ OD AT (O VT T./ KM ²) NU PP ÁS TU S % ?I VG AO SS OD AT % DÁ VJ OD AT (O VT T./ KM ²) NU PP ÁS TU S % ?I VG AO SS OD AT % Mátta-Häme 24 3,2 †† 26 5,8 †† 51 6,6 ± 29 Mátta-Savo 66 3,1 ? 14 6,7 † 44 8,1 ± 38 Máttanuorta-Suopma 38 3,2 ? 31 5,4 † 43 4,5 ? 18 Kainuu 94 4 ± 45 10,7 † 51 4,1 ?? 52 1,4 †† 66 Gaska-Suopma 70 3,1 † 35 9,8 †† 53 7,2 ± 41 0,2 †† 80 Lappi 137 4,9 ± 27 3,9 †† 43 2,3 † 50 2,3 ± 51 Oulu 154 5,8 † 34 12,8 †† 53 5,2 † 52 1,2 ± 57 Nuortaba?aeana 78 4,5 ± 33 12,6 †† 51 7 †† 45 0,4 †† 31 Davvi-Häme 35 2,7 ± 11 4,8 ± 37 13,4 †† 45 Davvi-Gárjil 75 4,8 † 38 7,6 ± 50 7,6 ± 44 Davvi-Savo 64 3,2 ± 30 11,3 †† 56 10,9 †† 53 Riddo-Nuortaba?aeana 22 1,6 ? 33 6,4 ± 28 8,1 ± 42 Satakunta 58 3,9 ? 45 8,2 †† 53 9,9 † 51 Uusimaa 16 3,3 ± 38 11,9 †† 51 8,9 ? 48 Áitosaš-Suoma 11 2,2 †† 33 2,6 † 7,2 ± 52 Olles riika 942 4,2 ± 30 7,6 † 46 5,8 ? 47 1 ± 33 Meahccevuoncceslottiid dávjodat (ovtt. / meahcceeana km2) ja ?ivgaossodat (%) suoidne– borgemánus (dilli 10.8.2020). Valljivuo?a nuppástus ovddit jagis almmuhuvvon plusja minusmearkkain: ± nuppástus < 15 % + ja – nuppástus 15?30 % ++ ja – – nuppástus > 30 % Rievssahis ovdanbuktojuvvojit die?ut dušše Davvi-Supmii, gos materiála lea doarvái. Meahccevuoncceslottiin manná viehka bures – guvllolaš molsašuddamat olu teaksta Andreas Lindén ja Katja Ikonen, Luondduriggodatguovddáš Lappis ja Oulu guovllus hurri ja ?uv??á dávjodagat leat buoret go dábála??at. Bakku ja rievssat Vára vuollái klassifiserejuvvon baggos dávjodagat leat má?gga guovllus lassánan 2-4 jagi ma??álaga, nállemolsašuddama bárrovuo?u ma??á. Maiddái vára vuollái klassifiserejuvvon rievssahis, guhkes áigegaskka nálleovdáneapmi lea garrasit ma?os mannan oppa riikkas. Fuo??ogolbma?iegarehkenastimiid mielde rievssahisge leaa ma?imuš jagiid áicamis náli ealáskeapmi. Meahcce-Lappis ja Kainuu-Oulu guovllus dávjodatárvu bisui mannan jagi ektui seammá dásis dahje lea vehá lassánan. Stuorra giitosat rehkenastimii oassálastán olbmuide! Loahppagease fuo??ogolbma?iegarehkenastimiin meahcásteaddjit leat rehkenastán meahccevuoncceslottiid golmma olbmo rabasráidduin. Oppa Suomas rehkenaste dán jagi 9.8.2020 rádjai 895 fuo??ogolbma?iega. Dát lea duo?aid fiinna ja giittehahtti olahus. Meahccevuoncceslottiid jahkásaš meahcástanáiggit ásahuvvojit fuo??ogolbma?iegaid varas bohtosiid vuo?ul. Lassin rehkenastinmateriálat ávkkástallojuvvojit meahccevuoncceslottiid dávjodagaid, ?ivgabuvttadeami ja nállenuppástusa árvvoštallamis, earret eará ?uovvunja dutkandárkkuhusas. 74 Metsästäjä 5/2020 Áig guovdilis ságat sámegillii ME0520_book.indb 74 28.8.2020 10.33
M eahcásteaddjái lea álkimus dikšut sálašalmmuhusa Oma riista bokte: lea doarvái, ahte merke sállašis persovnnalaš fuo??olokii. Dán ma??á bálvalus dahká dárbbašettiin automáhtala??at lágasásahuvvon sálašalmmuhusa. Meahcásteaddjinummiriin sállaša sáhtte merket Oma riistai maiddái nubbi geavaheaddji. Identifiseremii neahttabá?kodovddaldagat dahje mobiilasihkkarastin Bálvalussii registreremii dárbbaša persovnnalaš šlea?gapoasta?ujuhusa ja mátketelefonnummira sihke identifiserema várás suopmelaš neahttabá?kodovddaldagaid dahje mobiilasihkkarastima. Identifiserema várás buot suopmelaš bá?kkut mie?ihit neahttabá?kodovddaldagaid 15-jagi deavdán nuoraide ja oassi bá?kkuin juobe almmá ahkerájá. Ášši gánneha di?oštallat vuos iežas bá?kkus. Vuosttas bá?kodovddaldagaid oažžumii gáibidit vánhemiid miehtama ja persovnnalaš galledeami bá?kku bálvalanbáikkis. Vuolleahkása??a personvuohta gávnnahuvvo bolesa mie?ihan personduo?aštusain, dego pássain dahje personkoarttain. Neahttabá?kodovddaldagaiguin nuorra sáhttá ieš identifiseret maiddái má?ggaid earáid virgeoapmaha??aid neahttabálvalusas. Mobiilasihkkarastima sáhttá skáhppot, jus telefonsoahpamuš lea vánhema namas, muhto soahpamuša hálddašeaddjin lea máinnašuvvon 15 jagi deavdán vuolleahkásaš. Oma riista -mobiilaheivehusa sáhttá lu?et o??aseamos Androidja IOS-fihttotelefovnnaide. Lu?emiin Oma riista -mobiilaheivehusa oažžu atnui elektrovnnalaš meahcástankoartta, mii lea buot diliin ovtta doallevaš go báberhámi koarta. Loga lasi Oma riista -bálvalusas https://riista.fi/riistahallinto/sahkoinen-asiointi Oma riista -rávven veahkeha váttisvuo?ain Telefon 029 431 2111 (árgan dmu 12–16) Šlea?gapoasta oma@riista.fi Oma riista atnui maiddái vuolle ahkásaš meahcásteaddjiide Lágasásahuvvon sálašalmmuhangeatnegasvuo?a viiduma mielde Oma riista -bálvalusa skáhppon lea áigeguovdil maiddái vuolleahkásaš meahcásteaddjái. teaksta Lasse Heimo ja Mari Kelkka Oma riista lea buohkaide nuvttá. Váldde bálvalusa atnui ?ujuhusas oma.riista.fi Metsästäjä 5/2020 75 Nro 5/2020 69. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 20.11.2020. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus Vastaava päätoimittaja: Jari Varjo Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Arja Karjula (Aste Helsinki Oy) Toimitusneuvosto: Klaus Ekman, Tero Kuitunen, Marko Mikkola, Mirja Rantala, Jouni Tanskanen, Marko Svensberg, Petri Vartiainen, Johanna Hellman ja Arja Karjula. Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset-palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 ja Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Paino: Hansaprint 2020/Met20_05 Kansikuva: Hannu Huttu ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakauslehtien liiton jäsen Verkkokauppa ja varasto Puh. 020 331 515 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001 arkisin klo 9 – 15 asiakaspalvelu@riista.fi Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Oma riista –helpdesk Puh. 029 431 2111 arkisin klo 12–16 oma@riista.fi Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Sompiontie 1, 00730 Helsinki Osoitteet Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL 22, 00331 Helsinki ,puh. 029 431 2002 metsastajarekisteri@innofactor.com ME0520_book.indb 75 28.8.2020 10.33
PB Metsästäjä 5/2020 H U I P P U M E R K K I M M E Nordic Distribution Oy Nordis PL 5, 62101 LAPUA www.nordis.fi Lue lisää edustuksistamme Ruutia ja Rautaa -blogistamme! Ta rj ou s on vo im as sa 31 .1 2. 20 20 sa ak ka . Esittelyssä: GRS Ragnarok, GRS Bifrost ja GRS Warg GRS Warg Tikka T3 -tukin ostajalle Tikka T3 -pikavaihtojalusta Optilockrenkaille sekä GRS-ampumatukipussi kaupan päälle! GRS Bifrost -synteettinen tukki •säädettävä vetopituus, poskipakan korkeus sekä perälevyn korkeus ja kallistus •Picatinny-kisko mahdollistaa lisävarusteiden kiinnittämisen •kumiset otepinnat Suositusvähittäishinta 645,00 € GRS Warg -synteettinen tukki •säädettävä vetopituus, poskipakan korkeus sekä perälevyn korkeus ja kallistus •erilaiset lisävarusteet kiinnitettävissä etutukkiin •M-Lok yhteensopiva Suositusvähittäishinta 835,00 € GRS Ragnarok -alumiininen tukki •säädettävä vetopituus, poskipakan korkeus sekä perälevyn korkeus ja kallistus •erilaiset lisävarusteet kiinnitettävissä etutukkiin •M-Lok yhteensopiva Suositusvähittäishinta 1 455,00 € Tu ot ek uv is sa es iin ty vi ä va ru st ei ta (a se , ää ne nv ai m en ni n, tä ht äi nk iik ar i, la m pp u, bi po d) ei to im it et a G RS -t uk in m uk an a. Nordis Oy GRS_Metsästäjä nro 5 2020_210x240.indd 1 11.8.2020 9:26:30