• HIRVIJAHTI PYSÄYTTÄVÄLLÄ KOIRALLA FASAANI PELTORIISTALINTU VALKOHÄNTÄ­ PEURA HAVAINNOT OMA RIISTAAN KAUSI 2021-2022 METSÄKANALINTUJEN METSÄSTYSAJAT VINKIT PYYN PILLI­ TYKSEEN 5/2021 Lehti yli 300 000 metsästäjälle
• METSÄSTYS 14 Mika Pihlaja, 1990-luvun metsästäjä 22 Pyyn pillitys kiehtoo – 7 vinkkiä 26 Fasaanista on moneksi 30 Hirvijahti pysäyttävällä koiralla – muuttuva metsästysmuoto 37 Massaruokinnasta houkutteluruokintaan 40 Kohdista kivääri järkevästi 44 Katselukiikarit ja metsästyksen turvallisuus 50 Metsästyksenjohtajan päivä 52 Miksi hirvijahti ei houkuttele? 60 Reseptit a la Kati Pohja 64 Pysy hengissä, osa 3: Vammapotilaan alilämpöisyys 68 Yöksi metsään Tunnelmallinen avomajoite RIISTA 38 Heinäsorsan iän määrittäminen 48 Valkohäntäpeurahavainnointi muuttuu 58 Metsästäjät iskevät vesilinnuston taantumista vastaan 66 Supikoiraseurantaa hirvenkaadoilta 70 Kestävä metsästys Sotka-kosteikoilla AJANKOHTAISET 5 Uutisia 9 Metsäkanalintujen metsästysajat 2021-2022 18 Nuorten toimitus 73 Eräilmoitukset 74 Áigeguovdilis ságat sámegillii KOLUMNIT 3 Pääkirjoitus 4 Vieraskynä 6 Puheenjohtajalta 63 Ministeriön kuulumisia TUTKITTUA 54 Riistakolmiolaskennoista rohkaisevia tuloksia 56 Vesilintuseurannan tuloksia LAIT &LUVAT 62 Metsästyskartta ja lupapäätös täsmäämään 22 Pyyn pillitys kiehtoo 58 Metsästäjät iskevät vesilinnuston taantumista vastaan 44 Katselukiikarit ja metsästyksen turvallisuus 26 Fasaanista on moneksi 2 Metsästäjä 5/2021 Sisältö
• Metsästys on monitahoinen harrastus J ulkista keskustelua seuratessa jää toisinaan miettimään, osaammeko antaa tarpeeksi laajan kuvan metsästyksen moninaisuudesta. Perinteiset lintuja hirvieläinjahdit ovat monille tuttuja, mutta metsästäjien laajaan työsarkaan kuuluu paljon muutakin aina suurriistavirka-avusta monipuoliseen koiraharrastukseen ja luonnonja riistakantojen hoitoon sekä eräruokakulttuuriin saakka, vain muutamia mainitakseni. Tämä ja paljon muuta tehdään metsästäjien, metsästysseurojen sekä seurueiden vapaaehtoistyönä ja sitä hallinnoivat riistanhoitoyhdistykset vapaaehtoisvoimin, aina julkisia hallintotehtäviä myöten. Vaikka harrastuksemme herättää tunteita niin puolesta kuin vastaan, kokonaisuudessaan maassamme vallitsee myönteinen ilmapiiri metsästystä kohtaan. Sen säilyttäminen ja kehittäminen on meidän kaikkien vastuulla. Emme ole suinkaan tulleet nykytilanteeseen sattumalta, vaan se rakentuu useiden sukupolvien työlle. Vuosikymmenien määrätietoinen työ on mahdollistanut metsästyksen kehittymisen koko kansan harrastuksena, mikä osaltaan edistää myönteistä ilmapiiriä. Harrastuksemme tunnetaan ja tästä on pidettävä vastuullisesti huolta myös jatkossa. Tulevaisuuden Suomi on yhä moninaisempi ja meidän tulee kehittää avarin silmin omaa toimintaamme. Voimme vaikuttaa esimerkiksi riistan elinympäristöjen ja siten myös luonnon monimuotoisuuden säilymiseen, josta hyvänä esimerkkinä ovat riistametsänhoidon menetelmät. Meidän tulee edelleen kehittää metsästyksen etiikkaa ja turvallisuutta. Voisimme myös nähdä paremmin muiden metsästäjien ja harrastuksemme moninaisuuden. Mukaan tarvitaan kaikki, olipa kiinnostuksen kohteena mikä toimintamme osa-alue tahansa. Ollaan siis avoimia ja kehitetään toimintaamme yhdessä. JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus 48 Valkohäntä­ peurahavainnointi muuttuu 9 Metsäkanalintujen metsästysajat 2021­2022 Pääkirj itus 3 Metsästäjä 5/2021
• L yön korttini heti avoimena pöydälle: minä en ole koskaan metsästänyt. Olen urbaanin ihmisen malliesimerkki, joka käy kiltisti ”metsästämässä” ruoka-annoksensa lähimarketista aseenaan pankkikortti ja kauppakassi. Toisaalta minulla on metsästyskoiria, noutajia, jotka koristavat sohvaa. Yhden urokseni vein aikoinaan taipumuskokeisiin. Se läpäisi kokeen ja tuomari kirjoitti arvosteluun: ”Koira suoritti testin mallikkaasti – omistajastaan huolimatta”. Metsästys ei ole siis valttini, mutta tulevaisuus on, sillä olen ammatiltani tulevaisuuden tutkija. Tulevaisuuden tutkijan tehtävänä on tarkastella muutoksia laajasti ja pohtia erilaisia yllättäviäkin vaihtoehtoja, mitä tulevaisuudessa voisi tapahtua. Mitä tapahtuu metsästykselle tulevaisuudessa? Tulevaisuuden tutkija lähtee tarkastelemaan metsästystä, kuten mitä tahansa muutakin aihetta, erilaisten trendien kautta. Megatrendit ovat suuria globaaleja kehityssuuntia, jotka ovat olleet voimassa jo pidempään ja ne kannattaa huomioida myös tulevaisuuskatselmuksissa. Megatrendejä ovat esimerkiksi ilmastonmuutos, väestönkasvu, väestörakenteen muutos (joissain maissa, kuten Suomessa, väestö ikääntyy, joissain maissa taas nuoria on hurjat määrät), kaupungistuminen, ekokriisi, digitalisaatio ja teknologian kehitys. Metsästyksen kannalta esimerkiksi ilmastonmuutos ja ekokriisi ovat kiinnostavia trendejä. Ilmastonmuutos vaikuttaa Suomenkin luontoon. Itse asiassa pohjoiset alueet lämpenevät keskivertoa nopeammin. Tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi uusia eläinlajeja leviää tulevaisuudessa Suomeen. Mahdollisia tulokkaita ovat esimerkiksi pesukarhu, euroopansakaali ja kattohaikara. Viheliäisen punkin elinalue laajenee myös pohjoisemmaksi vuosi vuodelta. Ekokriisi-megatrendiin liittyy luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen. Kun esimerkiksi metsiä raivataan kaupunkien, teiden ja peltojen alta pois, eläinten elintila pienenee, mikä vaikuttaa myös eläinpopulaatioiden kokoon. Väestönkasvusta Suomessa on turha huolehtia, sillä meillä väestömäärä alkaa laskemaan nykyisellä kehityksellä vuonna 2031. Suomi on varsin ikääntyvää kansaa: olemme top viiden ikääntyvimmän valtion joukossa maailmassa. Suomi on jo nyt varsin kaupungistunut: tilastoijasta riippuen Suomessa 70–84 prosenttia kansalaisista asuu kaupunkialueilla. Nämä megatrendit yhteenlaskettuna: riittääkö meillä tulevaisuudessa nuoria innokkaita metsästäjiä vai onko riskinä se, että metsästyksestä tulee häviävä taito kuten vaikka pontikan keitosta? Digitalisaatio muuttaa monet asiat bittimuotoon. Metsästystä voi harrastaa nykyään kotisohvalta ”muovihaulikko” kainalossa peurahahmoja televisioruudulta ampuen. Istuuko tulevaisuuden metsästäjä sipsipussi kourassa sohvalla tietokonepelin lumoissa vai voisiko digitalisaation vyöry toisaalta kannustaa digivirrasta irrottautumiseen esimerkiksi luontoon lähtemisen muodossa? Metsä on halpa elämysmaailma digimaailmaan uppoutuneille. Tulevaisuus voi aina yllättää. Voi käydä niin, että tulevaisuudessa kaltaiseni urbaani keski-ikäinen nainen rämpii intoa puhkuen hirvimetsällä ekologisen liha-aterian toivossa. Ehkä tulevaisuudessa tämänkin kolumnin kirjoittaja löytää koirilleen lajinmukaista toimintaa sohvalla makailun sijaan. ELINA HILTUNEN on futuristi, yrittäjä, kirjailija ja kahden noutajan emäntä. Uusia lajeja, digipeuroja, urbaaneille elämyksiä ja ekolihaa? 4 Metsästäjä 5/2021 Vi raskynä
• Valon ja yötähtäinten avulla voidaan metsästää myös pimeänä aikana. POIKKEUSLUPA VALON JA YÖTÄHTÄIMEN KÄYTTÖÖN VALKOHÄNTÄPEURAJAHDISSA Suomen riistakeskus on myöntänyt Suomen metsästäjäliitolle poikkeusluvan, joka on voimassa 1.9.2021 – 15.2.2022. Se sallii poikkeuslupa-alueella käyttää valkohäntäpeuran vahtimismetsästyksessä valoa ja elektronisesti kuvaa muuttavaa yötähtäintä. K yseessä on tutkimusluonteinen kokeilu valkohäntäpeuran metsästyksen tehostamiseksi tilanteessa, jossa kannanhallinnallinen leikkaus ei ole onnistunut. Valon ja yötähtäinten avulla voidaan metsästää myös pimeänä aikana. Tarkoituksena on selvittää menetelmien käyttökelpoisuutta muun muassa vahinkojen estämiseen tarkoitetussa poikkeuslupamenettelyssä. Osallistuminen on vapaaehtoista Suomen metsästäjäliitto tiedottaa myöhemmin siitä, kuinka kokeiluun voi päästä mukaan. SML hyväksyy mukaan myös muita kuin jäsenseurojaan. Poikkeusluvan käyttäminen edellyttää pyyntiluvan saajan suostumuksen ja yhteisluvan osalta hallinnollisen haltijan ja kyseisen lupaosakkaan suostumuksen. Kokeilussa kaadettavat eläimet ovat tavanomaisen pyyntilupamenettelyn piiriin kuuluvia valkohäntäpeuroja. Jokainen metsästäjä hankkii laitteet omalla vastuullaan, ja tiedostaa, että kokeilu on määräaikainen. Laitteet voivat jäädä tarpeettomiksi. Sinänsä laitteet ovat laillisia ja niitä voi käyttää edelleen vieraspeto supikoiran poistamiseen. Osallistujat raportoivat Suomen metsästäjäliitolle. Poikkeuslupa-alue Suomen riistakeskuksen Varsinais-Suomen alueen riistanhoitoyhdistykset. Satakunta: Porin, Ulvilan piirin, Lavian seudun, Kokemäen-Kauvatsan, Mouhijärven piirin, Sastamalan, Ala-Satakunnan, Punkalaitumen, Säkylän-Köyliön, Harjavallan, Euran seudun ja LounaisSatakunnan riistanhoitoyhdistykset. Pohjois-Häme: Nokian seudun, Tampereen, Lempäälän seudun, Jalannin ja SääksmäenValkeakosken riistanhoitoyhdistykset. Etelä-Häme: Urjalan, Jokiläänin, Lopen, Forssa-Tammelan, Hattulan-Kalvolan, Rengon seudun, Janakkalan ja HausjärvenRiihimäen riistanhoitoyhdistykset. Uusimaa: Hyvinkään, Nurmijärven, Vantaan, Helsingin, EspooKauniaisten, Kirkkonummen, Vihdin ja Karkkilan, Lohjan, Nummi-Pusulan, Sammatin, Karjalohjan ja Länsi-Uudenmaan riistanhoitoyhdistykset. Lisäksi: Mikäli pyyntiluvan saajan metsästysalue ulottuu edellä mainittujen riistanhoitoyhdistysten ulkopuolelle, pyyntialue kokonaisuudessaan kuuluu poikkeusluvan piiriin. Lisätietoja: Poikkeuslupaa hallinnoi Suomen metsästäjäliitto, joka antaa lisätietoja. Suomen metsästäjäliitto myös tiedottaa poikkeuslupaan mukaan pääsemisestä sekä raportoinnin yksityiskohdista. TE RO KU IT UN EN 5 Metsästäjä 5/2021 Uutis t
• Rautojen asianmukainen käyttö Karhun tassun jääminen kiinni pienpetopyydykseen Lieksassa on herättänyt keskustelua. Pienpedoille asianmukaisesti viritetyt raudat eivät aiheuta vaaraa ihmisille, lemmikeille tai rauhoitetuille eläimille. Raudat sijoitetaan jämäkkään ja riittävän pitkään suojaputkeen tai suojalaatikkoon. Rautalaatikon kulkureikä mitoitetaan kooltaan siten, että muut lajit, kuten saukko tai karhu eivät voi päästä rautoihin käsiksi. Käytetään vain hyväkuntoisia ja herkästi laukeavia rautoja. Mikäli karhu tai muu suurikokoinen eläin pyrkisi rajua voimaa käyttäen rautoihin, raudat laukeavat vaarattomiksi jo ennen kuin niihin pääsee ulkopuolelta käsiksi. Loukkuun on hyvä lisätä huomiomerkki, josta ilmenee pyydyslaitteen laillisuus. Myös yhteystietojen jättäminen pyydykseen on kohteliasta. Minkkipyydyksen sijoittelusta ja asettamisesta tarkempaa tietoa vieraspeto.fi-sivustolta. Suomen riistakeskus kannustaa kaikkia luonnonhoidosta kiinnostuneita mukaan vieraspetojen torjuntatyöhön. Lisätietoa vieraspedoista ja niiden poistosta löytyy vieraspeto.fi-sivustolta. TAUNO PARTANEN Puheenjohtaja Suomen riistakeskus Runsaasti eräelämyksiä tarjolla M etsästäjät ovat jälleen laskeneet talkootyönä riistakolmiot. Määräaikaan mennessä laskettiin 945 kolmiota, joiden tulokset osoittavat kanalintukantojen edelleen kasvaneen pääosassa maata. Metson kanta on kasvanut 6 %, teeren 19 % ja pyyn 32 %, joskin alueellinen vaihtelu on suurta. Lausunnolla olevan metsästysaika-asetuksen mukaan osassa Itäja Pohjois-Suomea teeren ja metson metsästysaika jatkuisi joulukuulle ja urosmetson ja -teeren tammikuinen latvalinnustus olisi mahdollista laajoilla uusilla alueilla Itäja Pohjois-Suomessa. Suomalainen riistatiedon keruusysteemi on jälleen osoittanut toimivuutensa. Vastaavaa ei ole missään muualla maailmassa. Meidän on syytä olla ylpeitä ajantasaisesta sekä joustavasta metsästysaikojen määrittelytavastamme. Valkohäntäpeurakannan kasvu tihentymäalueilla herättää tunteita. Suomen Metsästäjäliitto sai äskettäin riistakeskukselta tämän kauden vahtimismetsästykseen poikkeusluvan, jolla rajatulla tihentymäalueella saadaan käyttää keinovaloa ja yötähtäintä. Metsästäjien piirissä tämä yllättäen tullut poikkeuslupapäätös on aiheuttanut keskustelua. On kommentoitu jopa, että valkohäntäpeurasta oltaisiin tekemässä supikoiraan rinnastettava haittaeläin. On syytä todeta, että kyseessä on vain yhdelle kaudelle myönnetty lisäkeino tihentymäalueen peurakannan säätelyyn ja että kokeiluun osallistuminen on täysin vapaaehtoista. Käsitykseni mukaan metsästäjien kannalta haitallisempaa olisi se, että tihentymäalueen valkohäntäpeurakanta ja sen myötä vahingot jatkaisivat kasvuaan. Myös karhunmetsästäjät pääsevät ennätykselliseen jahtiin. Poikkeuslupamäärä kasvoi edelliseen vuoteen verrattuna runsaalla seitsemälläkymmenellä. Alkanut metsästysvuosi tarjoaakin metsästäjille runsaita ja monipuolisia eräelämyksiä. Tärpit vieraspetopyyntiin Alkuvuodesta julkaistu vieraspeto.fi-sivusto täydentyy syksyn aikana uusilla havainnollistavilla videoilla ja vinkeillä. Lyhyillä videoilla näytetään esimerkiksi, mihin minkkiloukku kannattaa sijoittaa ja miten se voidaan syötittää. Sivusto on tarkoitettu kaikille minkeistä ja supikoirista sekä niiden monipuolisista pyyntitavoista tietoa etsiville. Käy tutustumassa vieraspeto.fi Jämäkkään suojaputkeen sijoitetun raudan kulkuaukon koko estää muiden kuin kohdelajien joutumisen rautoihin. Pyydys on sijoitettu minkin kulkureitille. K lumni Uutis t Metsästäjä 5/2021 6
• VX-5HD RUGGED PERFORMANCE. RELENTLESS CLARITY. Huippulaadukas Leupold VX-5HD -sarja. Hinnat alkaen 1179 €. maahantuonti: KATSO HINNAT JA MALLIT WWW.ASE.FI
• 200 000 Oletko sinä 200 000:s rekisteröitynyt Oma riistan käyttäjä? @metsalla_ja_metsassa Lappeenrantalaisella Nea Laihasella oli kesällä aikaa taiteelle tulevan metsästysvuoden jahteja odotellessa. Hänen huomionsa kiinnittyi suvun laavun seinustalla vuosien ajan roikkuneeseen, kannosta sahattuun puupalaan. – Siinä seinustalla se oli saanut pintaansa hienon patinan. Aikani sitä katseltuani inspiraatio iski. Oli heti selvää, että puun pintaan polttopiirtyy hirvisonni ja hirvikoira. Nyt teos komeilee ulko-oveni pielessä. Suurpetojen jäljillä -paketti esittelee suurpedot koululaisille Suomessa asuu neljä suurpetoa: karhu, susi, ilves ja ahma. Suurpedoilla on luonnossa merkittävä rooli muiden lajien saalistajana. Ne herättävät ihmisissä ihailua, huolta ja pelkoakin. Tuhdin koulumateriaalin avulla oppilas tutustuu suomalaiseen luontoon karhun, ilveksen, suden ja ahman kautta. Oppilas oppii tunnistamaan petojen jälkiä, hahmottamaan luonnon monimuotoisuutta ja pohtimaan aihetta monelta näkökantilta. Oma osuutensa on myös sille, kuinka kannattaa toimia, jos kohtaa suurpedon. Suurpedot ovat monipuolisempi aihe kuin mitä ensivilkaisulla käy ilmi. Materiaalissa esitellään lajien lisäksi suurpetojen aiheuttamia vahinkoja, suurpetojen metsästystä, petoja kulttuurissa, suden herättämiä tunteita, Haamuraja lähestyy Tämän lehden tekohetkellä Suomen riistakeskuksen Oma riista palvelulla oli hieman yli 197 000 käyttäjää. Oma riistaa hyödyntävien määrä lähestyy siis pyöreää tasalukua 200 000. www.oma.riista.fi ammatteja petojen parissa ja suurpetotutkimusta. Koulumateriaali sisältää kaksi ikäversiota: alakouluun 3—6-luokkalaisille ja yläkouluihin 7—9-luokkalaisille. Kullekin ikäryhmälle on oma opettajan opas ja diapaketti. Materiaalista löytyy videoita, tehtäviä, julisteita ja esite suurpetojen jäljistä. Tervetuloa mukaan suurpetojen jäljille! Koulumateriaali on tuotettu SusiLIFE-hankkeessa vuonna 2021, jossa ovat mukana Luonnonvarakeskus, Suomen riistakeskus, Metsähallitus, Itä-Suomen poliisilaitos ja Suomen Luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri. Koulumateriaali on vapaasti kopioitavissa ja käytettävissä opetusja kasvatuskäyttöön. https://riistahavainnot.luke.fi/cms/suurpedot/ koulumateriaalit 8 Metsästäjä 5/2021 Uutis t SOMESTA POIMITTUA Jos haluat kuvasi tähän, käytä IG-tägiä #metsästäjälehti. Poimimme joka lehteen yhden kuvan ja otamme kuvaajaan yhteyttä tarinan jakamiseksi. Kuvan julkaisusta maksetaan 50 euron palkkio.
• Metsäkanalintujen metsästysajat 1.8.2021–31.7.2022 Karttojen väritys kertoo metsästys ajan kunnittain. Lihavoidulla tekstillä kirjoitetut alueet ovat maakuntia ja kaksois pisteen jälkeen luetellut ovat kyseisen maa kunnan kuntia, joissa metsästys aika on voimassa. 10.9.–10.11. Etelä-Karjala, Kainuu, Keski-Suomi ja Kymenlaakso, Lappi: Kemi, Kemijärvi, Ke­ minmaa, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Ranua, Rovaniemi, Salla, Savukoski, Simo, Tervola, Tornio ja Ylitornio sekä, Pohjois-Pohjanmaa: Kuusamo, Pudasjärvi ja Taivalkoski. 10.9.–10.10. Lappi: Enontekiö, Inari, Kittilä, Kolari, Muonio, Sodankylä ja Utsjoki. 10.9.–10.11. Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Savo, Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa ja Pohjanmaa, Lappi: Enontekiö, Kemi, Keminmaa, Kolari, Pello, Simo, Tervola, Tornio, Utsjoki ja Ylitornio. 10.9.–10.10. Etelä-Karjala ja Kymenlaakso. 10.9.–30.9. Uusimaa ja Varsinais-Suomi. METSO 10.9.–10.12. ja 10.1.–31.1. Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu: Hyrynsalmi, Kuhmo ja Suomussalmi, Pohjois-Karjala: Heinävesi, Ilomantsi, Joensuu, Kitee, Kontio­ lahti, Lieksa, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Rääkkylä ja Tohmajärvi sekä Lappi: Inari, Kemijärvi, Kittilä, Muonio, Pelkosenniemi, Posio, Ranua, Rovaniemi, Salla, Savukoski ja Sodankylä. 10.9.–10.12. Kanta-Häme, Pohjois-Savo, Päijät-Häme ja Satakunta sekä Kainuu: Kajaani, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi ja Sotkamo sekä Pohjois-Karjala: Juuka ja Nurmes. Urosmetson talvimetsästys on sallittua sinisellä merkityllä alueella. PYY 10.9.–10.12. Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Savo, Kanta-Häme, Keski-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Päijät-Häme, Satakunta, Uusimaa, Varsinais-Suomi sekä Pohjois-Pohjanmaa: Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Hailuoto, Ii, Kalajoki, Kempele, Kärsämäki, Liminka, Lumijoki, Merijärvi, Muhos, Nivala, Oulainen, Oulu, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe, Reisjärvi, Sievi, Siikajoki, Siikalatva, Tyrnävä, Utajärvi, Vaala ja Ylivieska. 9 Metsästäjä 5/2021
• Metsästysajat löytyvät osoitteista metsastajalehti.fi ja riista.fi sekä Oma riista -maastosovelluksesta. Karttakuvat sisältävät Maanmittauslaitoksen Kuntajako 1/2021 -aineistoa. Tarkasta maakuntaja kuntarajat Maanmittauslaitoksen verkkosivuilla olevasta kartasta: maanmittauslaitos.fi ? Kartat ja paikkatieto ? Kartat ? Tilaston pohjakartat RIEKKO 10.9.–31.3. Lappi: Enontekiö, Inari ja Utsjoki. 10.9.–31.10. Lappi: Kittilä, Muonio, Pelkosenniemi, Posio, Salla, Savukoski ja Sodankylä sekä Pohjois-Pohjanmaa: Kuusamo, Pudasjärvi ja Taivalkoski. Ei mEtsästystä Muualla maassa. KIIRUNA 10.9.–31.3. Lappi: Enontekiö, Inari ja Utsjoki. Ei mEtsästystä Muualla maassa. TEERI 10.9.–10.12. ja 10.1.–31.1. Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo, sekä Lappi: Inari, Kemijärvi, Kittilä, Muonio, Pelkosenniemi, Posio, Ranua, Salla, Savu­ koski ja Sodankylä. 10.9.–10.12. Etelä-Pohjanmaa ja Satakunta. Urosteeren talvimetsästys on sallittua sinisellä merkityllä alueella. Metsäkanalintujen metsästysajat 1.8.2021–31.7.2022 10.9.–10.11. Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Kanta-Häme, Keski-Suomi, Kymenlaakso, Pirkanmaa, Pohjanmaa ja Päijät-Häme sekä Lappi: Enontekiö, Kemi, Keminmaa, Kolari, Pello, Rovaniemi, Simo, Tervola, Tornio, Utsjoki ja Ylitornio. 10.9.–10.10. Uusimaa ja Varsinais-Suomi. TILAA OMASI: www.elisa.fi/burrelkamerat 0800 93 93 93 Burrel+ palvelun kautta voit vastaanottaa kameran lähettämiä kuvia ja videoita, sekä muuttaa kameran asetuksia etänä. Halutessasi voit ottaa kuvat vastaan myös mm. sähköpostiin tai matkapuhelimeen. VUODEN KOVIN RIISTAKAMERAUUTUUS BURREL S12 HD+SMS PRO (BURREL+) Helppo käyttöönotto. Luo käyttäjätili Burrel+ -palveluun ja parita kamera pakkauksen mukana tulevalla Burrel ID:llä suoraan palvelussa. Kuvat ja videot siirtyvät reaaliaikaisesti suoraan Burrel+ -palvelun kuvagalleriaan. Etäohjaa kameraa ja sen asetuksia suoraa Burrel+ -palvelusta verkkosivuilta. Burrel S12 HD+SMS Pro (Burrel+) value pack sisältää: • Burrel S12 HD+SMS Pro (Burrel+) riistakamera • Sandisk 16 Gb muistikortti • Burrel riistakameran turvakotelo • Alaska lippis Burrel-logolla • 12.0 Megapikselin still-kuvat ja FullHD videokuvaus äänellä (1080p) • Verkkotuki 4G-, 3Gja 2G-verkoille • FullHD 1080p videot @ 30 fps. Myös videoiden lähetys • IP68 suojaluokituksen kotelo • 2.0” väri LCD-näyttö • 12kk Burrel+ lisenssi. • Myyntipakkaus sisältää itseaktivoitavan Burrel SIM-kortin 7,74 €/kk, 36 kk sopimus. Kokonaishinta 278,64 €. 50 € Säästä norm. 329 € Value pack rajoitettu erä VAIN ELISALTA! Kätevä mm. luontokuvaukseen, riistanvalvontaan tai vaikkapa omaisuudenvalvontaan. 37203_Elisa_Burrel_Valuepack_Metsastaja_210x275.indd 1 20.8.2021 13.30 Metsästäjä 5/2021 10
• TILAA OMASI: www.elisa.fi/burrelkamerat 0800 93 93 93 Burrel+ palvelun kautta voit vastaanottaa kameran lähettämiä kuvia ja videoita, sekä muuttaa kameran asetuksia etänä. Halutessasi voit ottaa kuvat vastaan myös mm. sähköpostiin tai matkapuhelimeen. VUODEN KOVIN RIISTAKAMERAUUTUUS BURREL S12 HD+SMS PRO (BURREL+) Helppo käyttöönotto. Luo käyttäjätili Burrel+ -palveluun ja parita kamera pakkauksen mukana tulevalla Burrel ID:llä suoraan palvelussa. Kuvat ja videot siirtyvät reaaliaikaisesti suoraan Burrel+ -palvelun kuvagalleriaan. Etäohjaa kameraa ja sen asetuksia suoraa Burrel+ -palvelusta verkkosivuilta. Burrel S12 HD+SMS Pro (Burrel+) value pack sisältää: • Burrel S12 HD+SMS Pro (Burrel+) riistakamera • Sandisk 16 Gb muistikortti • Burrel riistakameran turvakotelo • Alaska lippis Burrel-logolla • 12.0 Megapikselin still-kuvat ja FullHD videokuvaus äänellä (1080p) • Verkkotuki 4G-, 3Gja 2G-verkoille • FullHD 1080p videot @ 30 fps. Myös videoiden lähetys • IP68 suojaluokituksen kotelo • 2.0” väri LCD-näyttö • 12kk Burrel+ lisenssi. • Myyntipakkaus sisältää itseaktivoitavan Burrel SIM-kortin 7,74 €/kk, 36 kk sopimus. Kokonaishinta 278,64 €. 50 € Säästä norm. 329 € Value pack rajoitettu erä VAIN ELISALTA! Kätevä mm. luontokuvaukseen, riistanvalvontaan tai vaikkapa omaisuudenvalvontaan. 37203_Elisa_Burrel_Valuepack_Metsastaja_210x275.indd 1 20.8.2021 13.30
• Hyvä kauppa jo vuodesta 1911! 10v. Suomessa 110v. Ruotsissa Genzo Lämpöliivi Arctic 6000 mAh Asiakkaiden suosikki 15 000 asiakasta eivät voi olla väärässä! Genzon lämpöliivi stretchillä. Täydellinen metsästykseen ja ulkoiluun, sopii sekä naisille että miehille. Mukana akku ja laturi. 149,00 € Genzo Radiopuhelin 70XTM Suosittu metsästysradio, joka on testivoittaja sekä Suomessa että Ruotsissa. 3 vuoden takuu. 299,00 € Bradley Smoker Digital 6-hyllyinen Savustin 599,00 € Zeiss Victory HT 3-12x56 ASV+ H Kiikaritähtäin 60 1990,00 € Aimpoint® ACRO C-1 Punapistetähtäin 569,00 € Reppujakkara Vindrarp Kevyt ja kestävä reppujakkara alumiinista. 59,00 € Lasten metsästyspuku Forest 99,50 € Oranssi Sadeviitta Luja ja kestävä viitta hihoilla. 29,00 € Treksta Lynx Boa 8” 189,00 € Crispi Titan Brown GTX 369,00 € Pard NV008P Tehokas digitaalinen päiväja yötähtäin antaa erityisen selkeän kuvan yöllä. 629,00 € Pard NV007S 940nm 549,00 € Genzo Tyhjiöpakkaaja ProPack V4 299,50 € Härkila Dog Keeper II Metsästysasu 749,00 € Kaikkea metsästykseen Creek Metsästysasu 229,00 € Stone Metsästysasu 199,00 € Rough GTX Metsästysasut Art.nr. 808491055383 Luja metsästysasu koiranohjaajalle. Rough GTX varmistaa, että varustuksesi todella kestää kulutusta. Korkea laatu ja vahvikkeet. 749,00 € Sis. Genzo Arctic lämpöliivin Arvo 149,00 € Uutuuksia Testivoittaja! Suursuosikki Sis. ampumatuen Arvo 59,50 € Bolyguard BG584G riistakamera (sis. pilvipalvelu) 199,50 € Sis. 3kk:n HylteSIM info@hylte.fi Hylte Hunting & Outdoor Vaunusepäntie 4, 68660 PIETARSAARI Kaikki hinnat sis. alv. Pidätämme oikeudet painovirheiden, loppuunmyynnin ja mahdollisten hintamuutosten osalta. Voimassa niin kauan kuin tuotteita riittää. Rahtikulut lisätään hintaan. Katso koko laaja valikoimamme täältä: www.hylte.fi Netissä teet ostoksia laajasta valikoimastamme vuorokauden ympäri! Myymälä avoinna: ma-pe klo 9-17 (rajoitettu valikoima)
• Hyvä kauppa jo vuodesta 1911! 10v. Suomessa 110v. Ruotsissa Genzo Lämpöliivi Arctic 6000 mAh Asiakkaiden suosikki 15 000 asiakasta eivät voi olla väärässä! Genzon lämpöliivi stretchillä. Täydellinen metsästykseen ja ulkoiluun, sopii sekä naisille että miehille. Mukana akku ja laturi. 149,00 € Genzo Radiopuhelin 70XTM Suosittu metsästysradio, joka on testivoittaja sekä Suomessa että Ruotsissa. 3 vuoden takuu. 299,00 € Bradley Smoker Digital 6-hyllyinen Savustin 599,00 € Zeiss Victory HT 3-12x56 ASV+ H Kiikaritähtäin 60 1990,00 € Aimpoint® ACRO C-1 Punapistetähtäin 569,00 € Reppujakkara Vindrarp Kevyt ja kestävä reppujakkara alumiinista. 59,00 € Lasten metsästyspuku Forest 99,50 € Oranssi Sadeviitta Luja ja kestävä viitta hihoilla. 29,00 € Treksta Lynx Boa 8” 189,00 € Crispi Titan Brown GTX 369,00 € Pard NV008P Tehokas digitaalinen päiväja yötähtäin antaa erityisen selkeän kuvan yöllä. 629,00 € Pard NV007S 940nm 549,00 € Genzo Tyhjiöpakkaaja ProPack V4 299,50 € Härkila Dog Keeper II Metsästysasu 749,00 € Kaikkea metsästykseen Creek Metsästysasu 229,00 € Stone Metsästysasu 199,00 € Rough GTX Metsästysasut Art.nr. 808491055383 Luja metsästysasu koiranohjaajalle. Rough GTX varmistaa, että varustuksesi todella kestää kulutusta. Korkea laatu ja vahvikkeet. 749,00 € Sis. Genzo Arctic lämpöliivin Arvo 149,00 € Uutuuksia Testivoittaja! Suursuosikki Sis. ampumatuen Arvo 59,50 € Bolyguard BG584G riistakamera (sis. pilvipalvelu) 199,50 € Sis. 3kk:n HylteSIM info@hylte.fi Hylte Hunting & Outdoor Vaunusepäntie 4, 68660 PIETARSAARI Kaikki hinnat sis. alv. Pidätämme oikeudet painovirheiden, loppuunmyynnin ja mahdollisten hintamuutosten osalta. Voimassa niin kauan kuin tuotteita riittää. Rahtikulut lisätään hintaan. Katso koko laaja valikoimamme täältä: www.hylte.fi Netissä teet ostoksia laajasta valikoimastamme vuorokauden ympäri! Myymälä avoinna: ma-pe klo 9-17 (rajoitettu valikoima)
• Kiekot eivät oikein särkyneet rippilahjahaulikolla, vaikka ase toimi hienosti. 14 Metsästäjä 5/2021
• M ika Pihlajan isä oli erittäin myötämielinen metsästysharrastusta kohtaan, ja niin hän saikin rippilahjaksi haulikon vuonna 1995. Tuo Tikka M912 pääsi heti erittäin aktiiviseen käyttöön radalla. Treenien lisäksi haulikko joutui toki tositoimiin metsällä, kanalintujen ja sorsalintujen parissa. Mika muistelee kaiholla, että 90-luvulla sai metsähanhiakin jahdata. Niitä riitti, joten hän meni usein koulupäivän jälkeen suoraan hanhisuolle. – Mustaasnevalla aivan asuttiin joka koulupäivän jälkeen. Saalista tuli, mutta kyllä siellä oli porukkaakin, Mika muistaa. Metsästyskortin hankkiminen oli Mikan koulukavereiden kesken erittäin yleistä. Enemmän kuin puolelle pojista se tuntui Mikan mukaan olevan itsestäänselvyys. Intistä lomalle ja ampumaradalle Mika kulki ahkerasti Karijoen radalla ampumassa ”mettäpöllöä” eli skeet-ammunnan metsästysversiota, joka tunnetaan Metsästäjäliiton kirjoissa lajina nimeltään metsästyshaulikko. Armeija-aikanakin piti päästä radalle, sillä intissä ei juuri haulikolla treenailla. – Lomille tullessa käytiin vain kotona vaihtamassa vaatteet ja ajeltiin Karijoen radalla mettäpöllöä ampumaan, Mika kertoo. Jutunteon kunniaksi menemme tuolle Karijoen seuran radalle muistelemaan 1990-lukua. Mikan viime visiitti tälle radalle ampumaan tapahtuikin juuri sillä vuosikymmenenä. Eikä se rippihaulikkokaan ole hetkiin käytössä ollut. – Osa panoksistakin taitaa olla yli 20 vuotta vanhoja, Mika hymähtää. Rippihaulikon käyttämättömyys näkyy. Kiekot alkavat särkymään normaalitahtiin vasta, kun Mika ottaa käsiinsä nykyään aktiivikäytössä olevan haulikkonsa. Tutulla Mossberg-pumpulla menee jo enemmän kuin puolet kiekoista rikki. – Silloin ysärillä kyllä kävin aika ahkerasti radalla, ja lopuksi kyllä saatiin aika hyviäkin tuloksia. Silloin Mika ehti myös kivääriradalle mukavasti. Hän on ampunut täydet hirvisarjassa enemmän kuin yhdessä kilpailussa. Vaikka Mikan isällä Hannulla ei tuohon aikaan ollut metsästyskorttia, oli hän suurena apuna monissa jänisjahdeissa. – Ei ollut koiraa, niin isä oli koirana jänishommissa, ja saalistahan tuli, vaikka ajonopeus ei ollut mitään aivan mahdotonta, Mika nauraa. Seuratyötä ja nuorisotyötä Mikan isä innostui vasta 2000-luvulla hankkimaan metsästyskortin. Pikku-Mikan varsinainen innoittaja ja esikuva oli metsästysja kalastustaidoistaan laajasti tunnettu isoisä Aaro Ala-Kyyny. Ehkäpä isoisän innokkuus aiheutti sen, että Mikasta tuli vahva toimija myös seuratoiminnassa. Hän on toiminut Päntäneen metsästysseuran sihteerinä, puheenjohtajana, varapuheenjohtajana ja ollut 90-LUVUN METSÄSTÄJÄ MIKA PIHLAJA Hanhisuolle koulupäivän jälkeen Kauhajoen Päntäneellä ikänsä asunut Mika Pihlaja päätti 1990-luvun alussa hankkia metsästyskortin. Vaikka hänen vanhempansa eivät olleet silloin metsästäjiä, halusi Mika-poika opiskella kortin ja sehän onnistui kerralla. TeksTi ja kuvaT Olli Kangas vuotta Patruunatehtailua Päntäneen metsästysseuran majalla. 15 Metsästäjä 5/2021
• hallintoneuvostossa mukana iät ajat, ja on edelleen. Yhteisten asioiden hoitamisen into on mennyt niin pitkälle, että Mika tuli valituksi kaupunginvaltuustoon. – Kyllä meinaan ajaa metsästysseurojen ja muunkin seuratoiminnan asiaa, ja nuorisotyö on mulle aina ollut tärkeätä, Mika miettii motiivejaan. Nuorisotyötä hän on tehnyt monin eri tavoin. Näyttävin projekti on Mikan ja hänen kavereidensa kehittämä tanssiryhmä Pienet Joutsenet. Äijäryhmä ”tanssii balettia” sukkahousuissa ja mekossa. Suosio on ollut suurta. Monissa häissä, syntymäpäivillä ja isommillakin festivaaleilla on ihasteltu ja kauhisteltu tämän karvaisen ballerinaryhmän menoa. Luonnollisesti ryhmä on ilahduttanut kansaa myös monissa metsästysseurojen tilaisuuksissa. Terriericocktail aloitti koiraelämän Vuosituhannen vaihteen paikkeilla Mika sai ensimmäisen koirasa, saksanmetsästysterrierin ja karkeakarvaisen kettuterrierin risteytyksen. Se oli vahvasti metsästysviettinen paketti. – Se koira toimi maalla, merellä ja ilmassa. Sillä saatiin monta kettua, lukematon määrä supeja, ja se vielä nouti vesilinnut ja ajoi kaurista ja peuraa, Mika muistelee tehokoiraansa. – Se oli niin matalajalkainen yksilö, että sillä sai ajaa kaurista 90-luvunkin säännöillä, hän kertoo. Nyt Mikan tarhassa elelee yksi jämtlanninpystykorva ja muutama karjalankarhukoira. Sekä melko ärhäkkä luonnepaketti mäyräkoira-terrierisekoitus. Ajokoiraa ei tällä hetkellä ole, mutta se asia korjaantunee pian. – Kyllä sellainen piiskahäntä pitäisi joka talossa olla, Mika miettii ajokoiran puutettaan. Hirvituomarikortti tuli hankittua jo 90-luvun puolella. Vuonna 2009 syntyneen Kelmi-koiran kanssa koeinnostus lähti todella lentoon. – Kelmin kanssa sai heti kaikki ”sirkuspisteet” eli yhteydenotot suoritettua aivan nappiin, käytiin ahkerasti kokeissa, Mika kertoo. 12-vuotias karjalankarhukoira Kelmi ei ehkä enää pääse mukaan karhujahtiin, mutta hirven perään se saattaa vielä tänä syksynä lähteä. – Muuten Kelmi on virkeä, mutta kuulo on lähes tyystin mennyt, hän toteaa. Myös Mikan Aaro-pojalla ja Tanja-vaimolla on hirvituomarikortit. – Se on mukavaa. Ei tarvitse tuomareita soitella pitkin kyliä, kun on omassa perheessä tuomarit, Mika iloitsee. Hänen poikansa Aaro on innokas metsästäjä, ja vaimokin on metsästyskortin hiljattain hankkinut. Korona ja kiireet haittasivat Tanjan aseluvan hankintaa, mutta kun hirvijahtiin on mieli. – Toivottavasti ensi vuoden syksynä olen jo mukana, Tanja toteaa. Pariskunnan neljästä lapsesta nuorimmainen, Vihtori, aikoo hankkia metsästyskortin tämän syksyn aikana. Tytöt Laura ja Bertta eivät niinkään ole jahtimielisiä. Tosin Bertta käy koirineen innokkaasti koiranäyttelyissä, joten sieltä saattaa myöhemmin syttyä into metsästykseenkin. Otsojahti paras jahti Vuosi 2021 on Mika Pihlajan 22. syksy hirvijahdissa. Tänä aikana suurin muutos on ollut koirien gps-seuranTerrieri-mäyräkoiran kanssa pitää isonkin koiran olla varovainen. Pihalta löytyy metsästysseuran soppatykki, jota vuokrataan ahkerasti. Hyväntekeväisyyttä voi tehdä sukkahoususillaankin: Pienet Joutsenet -ryhmä valmistautuu jälleen yhteen esitykseen. 16 Metsästäjä 5/2021
• nan kehittyminen. Hän pitää myönteisenä asiana myös lupakäytäntöä. – Lupia tulee paljon, ja metsästäjät saavat päättää montako ammutaan. Pystytään tekemään kannanhoidollista metsästystä, se on hyvä asia, Mika miettii. Petoyhdyshenkilönä hän on toiminut noin kymmenen vuotta. – Susihavaintoja tulee enemmän, kerran viikossa jostain päin Kauhajokea. Ahmoja on yllättävän paljon ja karhuja vain silloin tällöin, Mika kertoo. Hän on tietenkin mukana myös SRVA-toiminnassa. Pikkusorkkien yleistyessä niitäkin palveluja tarvitaan entistä enemmän myös Kauhajoella. – 90-luvulla ei oikeastaan ollut peuraa ja kaurista ollenkaan. Nyt SRVA-lähtöjä on suunnilleen joka toinen viikko, Mika vahvistaa. Myös majava on 90-luvun jälkeen ilmestynyt riistaeläin Kauhajoen alueella. Päntäneenjoessakin niitä ui. Mika on rantagrilliltään usein nähnyt talttahampaan. – Parhaillaan on kolme poikasta tuossa leikkinyt kerrallaan, eikä ne piittaa ihmisestä mitään, hän ihmettelee majavia. Monipuolisen metsästäjän suurimman elämyksen tuottaa tällä hetkellä karhujahti. Jutuntekopäivä on heinäkuussa, mutta mielessä on jo elokuu ja lomareissu itää kohti. – Elokuun 18. päivänä alkaa viikon loma. Silloin mennään Uimaharjulle karhujahtiin. Karhunpyynti on tällä hetkellä se ykkösasia, hän toteaa. Vanha Kelmi ei mukaan lähde, mutta Kelmin tyttöpentu Friitu lähtee karhujahtia opiskelemaan. Kaatoja Mikalla on vasta yksi, vuodelta 2012. Aivan ilmeistä on, ettei se tule jäämään ainokaiseksi. Ehkäpä elokuussa tapahtuu se toinen. Erinomaisena kokkina tunnettu Mika grillaa usein avotulella. Mikan vaimo Tanja on myös hirvikoiratuomari, ja metsästyskorttikin on juuri hankittu. Mikan isä Hannu sai metsästyskortin vasta 2000-luvulla. Tuula-äidin kanssa puutyöt käyvät ammattimaisesti. 17 Metsästäjä 5/2021
• E nnen koira päästämistä vapaaksi saarelle on hyvä tietää etukäteen, miltä ympäristö näyttää. Onko siinä kapeita kohtia, joihin voisi mennä kyttäämään tai kallioita, joita eläimet yleensä käyttävät? Kun tietää, millaista luontoa saarelta löytyy, on helpompaa arvioida halutun riistaeläimen sijaintia. Esimerkiksi jänikset viihtyvät pienien, tuuheiden katajapensaiden tai kuusien alla, eivätkä ne mielellään mene avoimelle alueelle merikotkien takia. Saaressakin metsästettäessä avainasemassa on niin oman koiran kuin riistan ajattelutavan tunteminen. Mikä onkaan ihanampi ääni kuin koiran ajo? Kokenut koira osaa ohjata riistan jopa metsästäjän luokse, mikä helpottaa metsästystä. Nuori koira taas tarvitsee vielä harjoittelua ja joskus ohjausta, mutta se on työn arvoista. TeksTi ja kuvaT Elisabeth Mattson Koirametsästys saarella 18 Metsästäjä 5/2021 Nu rten toimitus
• Yhteistyötä metsästäjäkuntaan K eskustelin hiljattain eräissä juhlissa nykypäivän metsästyskulttuurista useiden muiden eri seurojen metsästäjien kanssa. Erityisesti mieleeni jäi keskustelu, jonka aiheena olivat sekä metsästäjien että metsästysseurojen välisen yhteistyön toteutuminen nykypäivänä. Nykyisin metsästys on harrastus, joka suoraan sanottuna hankaloituu vähitellen erilaisten säädösten myötä. Lisäksi metsästyksen julkinen imago heilahtelee kovasti sen mukaan, miten media esittää harrastukseemme liittyviä asioita, sekä miten me metsästäjät itse käyttäydymme ollessamme luonnossa toisten ihmisten kanssa. Mielestäni olisi metsästyksen tulevaisuuden turvaamisen kannalta ensiarvoisen tärkeää, että muun muassa edellä mainituista syistä metsästäjät tekisivät poikkilinjaista sekä pyyteetöntä yhteistyötä yli seurojen välisten kahinoiden, ajattelematta hierarkiaa ja olemalla ainoastaan harrastustovereita toisille metsästäjille. Riippumatta asuinpaikasta, metsästettävästä riistasta, sosiaalisesta asemasta tai mistään muustakaan hölmöstä ennakko-olettamuksesta, metsästäjät pystyisivät laajalla yhteistoiminnalla osoittamaan, kuinka hieno, vastuullinen sekä perinteinen harrastus onkaan kyseessä. Yhteistyön luomat mahdollisuudet ovat aivan varmasti suuremmat kuin kukaan edes osaa kuvitella. Laajamittainen ja onnistunut yhteistyö vaatii kuitenkin ponnisteluja sekä asennemuutoksia metsästäjien keskuudessa. ”Minä-minä”tai ”Meidän seura ensin” -ajattelusta on päästävä eroon heti alkuunsa. Vanhat kaunat olisi syytä unohtaa, ja opittava ymmärtämään, että olemme kaikki aina saman perusasian äärellä lähtiessämme metsälle. Esitänkin seuraavanlaisen haasteen edellisen pohjalta: Jokainen seura voisi tulevan jahtikauden aikana ottaa jonkinlaista kontaktia omiin naapuriseuroihinsa, ja miettiä potentiaalisia yhteistyön mahdollisuuksia. Tällä tavoin saisimme hiljalleen liikkeelle yhtenäisemmän, entistä vahvemman metsästäjäkunnan, jolloin tulevaisuudessa harrastuksen vastuullinen jatkumo olisi paremmin turvattu. LAURI LIUKO kangasalalainen, lukiota käyvä metsästäjä " Luonto ja musiikki ovat minulle kaksi tärkeintä asiaa elämässä" Alueen rajoittuneisuuden vuoksi saarella koiran kiinniottaminen on suhteellisen helppoa, ellei se lähde uimaan. Oivallisia kohtia ottaa koira kiinni ovat sellaiset saaren kapeat kohdat, joita ei voi kiertää. Mielenkiintoinen syksy tulossa Olen metsästänyt koko ikäni koiran kanssa erikokoisilla ja -muotoisilla saarilla. Olen nähnyt yhden koiran koko elämän, pennusta loppuun saakka, ja nykyään nuoren koiran treenaaminen on näyttänyt, miten eri koirat ajattelevat ja toimivat. Suomenajokoiramme Lady oli todella rauhallinen kotona. Nuorena se oli kuitenkin metsästystilanteessa niin innoissaan, että hutiloi katajapensaiden tarkistamisessa. Vuosien kuluessa Lady oppi, että jänikset yleensä istuvat juuri siellä. Mitä vanhemmaksi se tuli, sen enemmän se viisastui. Jos saarella ei ollut jäniksiä, Lady tuli luokse ja odotti toiseen paikkaan lähtemistä. Viime vuonna syntynyt dreeverimme on täysin eri maata. Klinga on todella ylivilkas kotona, mutta harjoitellessamme verijäljitystä se keskittyy täysillä ja pitää ikäänsä nähden kuonon hyvin maassa. Emme ole vielä kirjoitushetkellä päässeet metsästämään, mutta treenaamme tärkeitä taitoja, esimerkiksi verijälkien seuraamista ja noutoa vedestä. Tavoitteenamme on saada Klingasta monipuolinen metsästyskoira, joka ajaisi kaikkea kauriista jänikseen ja noutaisi vesilintuja merestä. Viimeisintä ajatellen heittelimme aluksi keppejä veteen noudettaviksi. Nyt olemme siirtyneet vanhoihin telkänsiipiin, jotta koira saisi aistia sulkapeitteen ja telkän hajun. Klingan pitäisi vielä tajuta, että telkänsiiven voisi myös antaa meille takaisin, eikä syödä sitä metrin päästä rannasta... Saaristossa metsästävän koiran on hyvä oppia varhain veneellä liikkumisen taidot, ettei se esimerkiksi pelkäisi venematkan aikana. K lumni Metsästäjä 5/2021 19
• MAINOS M ikä eläin tekee tuhojaan pihamaalla tai käy pudottamassa jätöksensä kesämökin rannan tuntumaan? Joko pääskysten pesässä on elämää? Millaista liikettä on metsään sijoitetulla nuolukivellä tai ruokintapaikalla? Tekikö syysmyrsky tuhojaan? Riistakamerat ovat kiinteistönomistajan, luonnonystävän ja metsänkävijän käteviä digiajan apuvälineitä. Luontokuvaaja voi tallentaa jopa HD-tason otoksia eläimistä, joita muuten on vaikea saada kameran eteen. Paitsi että opettavat uutta luonnosta, riistakamerat ovat hyviä valintoja myös omaisuuden kustannustehokkaaseen valvontaan. Parhaassa tapauksessa kamera auttaa pääsemään niin riistan kuin kutsumattomien vieraidenkin jäljille. Omakotitontille, liikekiinteistöön tai kesämökille asennettu riistakamera voi tarjota arvokasta apua esimerkiksi murtojen selvittämiseen. Kameraa asennettaessa on kuitenkin varmistettava, että ei syyllistytä naapurin puolelle ulottuvaan salakatseluun tai -kuunteluun. Tallentavasta kameravalvonnasta on tiedotettava kyltein tai tarroin. Luontoon sijoitettaville kameroille on aina hankittava maanomistajan lupa. Anna kameran valvoa ja nuku itse rauhassa. Tai ota lähes reaaliaikainen yhteys luonnon helmaan. Modernit riistaja valvontakamerat ovat monipuolisia ja säänkestäviä digiajan apuvälineitä, joista on hyötyä myös omaisuuden suojelemisessa. Kuvanlaadullaankin ne yllättävät. Valvontadigiä kotiin ja metsälle RIISTAKAMERA VALVOO VÄSYMÄTTÄ Pilvessä, satoi tai paistoi Uovision Compact 4G LTE Cloud 20 megapikselin kamera kuvanlaatua arvostaville. Kuvaa myös Full HD -videota. Tehokas ja huomaamaton inframustasalama pimeäkuvaukseen. Sääsuoja varjelee luonnonvoimilta vuoden ympäri. Kompakti riistakamera on helppo asentaa huomaamattomasti. Lähettävät ja etäohjattavat Uovisionin testivoittajakamerat sopivat erinomaisesti luontokuvaukseen. 279 € Kuvat ja videot liikkeelle Nopea nettiyhteys auttaa ottamaan riistakamerasta kaiken irti. DNA Laitenetti Plus -liittymä Riistaja valvontakameroiden edullinen luottokumppani, joka sopii myös tutkapantaan ja kodin hälytyslaitteisiin. Suunniteltu HD-tasoisen kuvan ja videon välittämiseen 3Gja 4G-laitteista. Lähetysnopeus 5 Mbit/s. Hinta alkaen 4,90 €/kk. Hanki DNA Kaupasta tai DNA Nettikaupasta. dna.fi/laitenetti DNA Super Prepaid -liittymään ladattava Laitenetti Voit hankkia Laitenetti-datapaketin myös DNA Super Prepaid -liittymään. Helpoiten hankit DNA Super Prepaidin (4,90 €) ja Laitenetin (29,90 €) R-kioskilta. DNA Super Prepaid -liittymään ladattava Laitenetti on voimassa 180 vrk. Laitenetti-datapaketin lähetysnopeus on 5 Mbit/s. dna.fi/laitenetti DNA Vinkki Älä kuvaa salaa Jos riistatai valvontakamera aiotaan sijoittaa maastoon, siihen on pyydettävä lupa maanomistajalta. Valvonnasta täytyy myös ilmoittaa esimerkiksi kyltillä tai tarroilla. Jos kuvaat omalla tontilla, älä riko naapurin kotirauhaa. DNA_advertoriaali_oikea_sivu_FI.indd 2 20.8.2021 15.14 Kainuulainen karjun kaataja M immu Juntunen metsästää kaikenlaista riistaa, mutta Juntusrannassa villisika on harvinainen saalis. – Villisika oli pyörinyt mummolan naapurissa pellolla ja olimme käyneet sitä jo yhtenä iltana kyttäämässä. Silloin villisika oli sellaisessa kohdassa, etten pystynyt ampumaan. Seuraavana iltana se sattui hyville kohdille ja pääsin kaatamaan sen. Saaliiksi saadusta karjusta otettiin trikiiniloisnäyte, joka osoittautui puhtaaksi. Mimmu kertoo, että villisiasta tehdään ainakin jauhelihaa ja kallosta tulee trofee. Saalis on kaikin puolin erityinen, sillä villisikoja tavataan pohjoisessa harvoin. Vielä harvinaisempaa on saaliin saaminen, sillä villisian metsästäminen ei ole helppoa. Villisika voi kulkea päivässä helposti kymmeniä kilometrejä ja sillä on erinomainen hajuaisti. Monipuolinen metsästäjä Mimmu kertoo metsästävänsä kaikenlaista riistaa pääasiassa koirien kanssa. Kotoa löytyy kuusi koiraa: kolme harmaata norjanhirvikoiraa, kaksi bretonia ja plottinajokoira. Paras metsästysmuoto on kuitenkin hirvenpyynti. Mimmu kuuluu hirviporukkaan ja on innokkaana lähdössä jahtiin. Myös karhunpyynti ja linnustaminen ovat ajankohtaisia tänä syksynä. Mimmun suurin metsästysunelma on karhun kaataminen, mitä varten hän on suorittanut karhumerkin. Metsästyksen ulkopuolella hän puuhailee koirien kanssa ja käy ratsastamassa. Mimmu on kulkenut mukana metsällä koko ikänsä ja metsästyskortin hän suoritti syksyllä 2019. Nyt aikeena on hankkia rinnakkaisluvat haulikolle ja kiväärille. Se avaa uusia mahdollisuuksia esimerkiksi metsästysreissuille lähtemiseen ja yksin metsästämiseen. Juntusen mielestä parasta metsästyksessä on luonnossa oleminen. Se onkin monia metsästäjiä ja muita luonnossa liikkujia yhdistävä, tärkeä asia. 15-vuotias Mimmu Juntunen kaatoi kesäkuussa Suomussalmen Juntusrannassa harvinaisen villisian. Karju saatiin saaliiksi pellolta kyttäämällä. TeksTi ja kuva Reetta Hokkanen 20 Metsästäjä 5/2021 Nu rten toimitus
• MAINOS M ikä eläin tekee tuhojaan pihamaalla tai käy pudottamassa jätöksensä kesämökin rannan tuntumaan? Joko pääskysten pesässä on elämää? Millaista liikettä on metsään sijoitetulla nuolukivellä tai ruokintapaikalla? Tekikö syysmyrsky tuhojaan? Riistakamerat ovat kiinteistönomistajan, luonnonystävän ja metsänkävijän käteviä digiajan apuvälineitä. Luontokuvaaja voi tallentaa jopa HD-tason otoksia eläimistä, joita muuten on vaikea saada kameran eteen. Paitsi että opettavat uutta luonnosta, riistakamerat ovat hyviä valintoja myös omaisuuden kustannustehokkaaseen valvontaan. Parhaassa tapauksessa kamera auttaa pääsemään niin riistan kuin kutsumattomien vieraidenkin jäljille. Omakotitontille, liikekiinteistöön tai kesämökille asennettu riistakamera voi tarjota arvokasta apua esimerkiksi murtojen selvittämiseen. Kameraa asennettaessa on kuitenkin varmistettava, että ei syyllistytä naapurin puolelle ulottuvaan salakatseluun tai -kuunteluun. Tallentavasta kameravalvonnasta on tiedotettava kyltein tai tarroin. Luontoon sijoitettaville kameroille on aina hankittava maanomistajan lupa. Anna kameran valvoa ja nuku itse rauhassa. Tai ota lähes reaaliaikainen yhteys luonnon helmaan. Modernit riistaja valvontakamerat ovat monipuolisia ja säänkestäviä digiajan apuvälineitä, joista on hyötyä myös omaisuuden suojelemisessa. Kuvanlaadullaankin ne yllättävät. Valvontadigiä kotiin ja metsälle RIISTAKAMERA VALVOO VÄSYMÄTTÄ Pilvessä, satoi tai paistoi Uovision Compact 4G LTE Cloud 20 megapikselin kamera kuvanlaatua arvostaville. Kuvaa myös Full HD -videota. Tehokas ja huomaamaton inframustasalama pimeäkuvaukseen. Sääsuoja varjelee luonnonvoimilta vuoden ympäri. Kompakti riistakamera on helppo asentaa huomaamattomasti. Lähettävät ja etäohjattavat Uovisionin testivoittajakamerat sopivat erinomaisesti luontokuvaukseen. 279 € Kuvat ja videot liikkeelle Nopea nettiyhteys auttaa ottamaan riistakamerasta kaiken irti. DNA Laitenetti Plus -liittymä Riistaja valvontakameroiden edullinen luottokumppani, joka sopii myös tutkapantaan ja kodin hälytyslaitteisiin. Suunniteltu HD-tasoisen kuvan ja videon välittämiseen 3Gja 4G-laitteista. Lähetysnopeus 5 Mbit/s. Hinta alkaen 4,90 €/kk. Hanki DNA Kaupasta tai DNA Nettikaupasta. dna.fi/laitenetti DNA Super Prepaid -liittymään ladattava Laitenetti Voit hankkia Laitenetti-datapaketin myös DNA Super Prepaid -liittymään. Helpoiten hankit DNA Super Prepaidin (4,90 €) ja Laitenetin (29,90 €) R-kioskilta. DNA Super Prepaid -liittymään ladattava Laitenetti on voimassa 180 vrk. Laitenetti-datapaketin lähetysnopeus on 5 Mbit/s. dna.fi/laitenetti DNA Vinkki Älä kuvaa salaa Jos riistatai valvontakamera aiotaan sijoittaa maastoon, siihen on pyydettävä lupa maanomistajalta. Valvonnasta täytyy myös ilmoittaa esimerkiksi kyltillä tai tarroilla. Jos kuvaat omalla tontilla, älä riko naapurin kotirauhaa. DNA_advertoriaali_oikea_sivu_FI.indd 2 20.8.2021 15.14
• 22 Metsästäjä 5/2021
• Pyyn pillitys kiehtoo 7 vinkkiä Miten pyyn pillityksessä pääsee alkuun? Mitä siinä kannattaa huomioida onnistumisen mahdollisuuksien parantamiseksi? TeksTi ja kuvaT Antti Saarenmaa P yy on pienin kanalintumme noin kolmasosakilon painollaan. Pyy on levittäytynyt lähes joka puolelle Suomea ja pienen reviirinsä ja suhteellisen helpon houkuteltavuutensa myötä se tarjoaa kiinnostavia houkuttelumetsästyshetkiä kaikille metsästäjille. 1 Etsi sopiva elinympäristö Pyy vaatii kasvillisuuden tarjoamaa suojaa ja lentää harvoin avoimella alueella, ellei tule hätyytetyksi. Pyy viihtyy tiheähköissä sekametsissä ja arvostaa pieniä vesialueita, kuten puronotkoja, ojia tai lampareita. Etsi alue, jolta löydät tarpeeksi suojaa ja aluskasvillisuutta pyylle, mutta näet itse ympärillesi. 2 Etene hitaasti ja kuunnellen Löydettyäsi lupaavan oloista tiheähköä maastoa, etene hitaasti ja rauhallisesti, ja kuuntele. Runsailla pyypaikoilla ensimmäiset havainnot saadaan usein jo sopivaa pillityspaikkaa etsiessä, kun pyyt väistävät kulkijaa ja pyrähtelevät sivuun. Pyyn matala ja nopea siipien pörinä jää tottumattomalta helposti huomaamatta, mutta on sen tunnistavalle erinomainen signaali pysähtyä etsimään sopivaa istumapaikkaa ja kaivamaan pyypilliä esiin. Joskus pyy saattaa lurauttaa lyhyen laulelman varoituksena. 3 Asemoi itsesi ajatuksella Päätettyäsi pysähtyä pillittämään tarkkaile ympäristöä ja kasvuston tarjoamaa suojaa ennen kuin istut alas tai seisahdat puun rungon sivuun. Näkösuojasta on Pyyn pillitykseen on tarjolla useita erilaisia pillejä. Toimivan pillitystyylin oppii vain ja ainoastaan harjoittelemalla. 23 Metsästäjä 5/2021
• etua pillitettäessä, mutta se harvoin avittaa ampumasuoritusta. Ihanteellinen sijainti mahdollistaa suojan hakemisen vaikkapa kuusen alaoksistosta tai suuremmasta kannosta, mutta mahdollistaa sopivan ampuma-alan hallitsemisen ja lähestyvän pyyn paikallistamisen. On hyvä muistaa, että pyy ei aina lähesty lentäen. Pidä siis huoli, että näet asemapaikastasi laajalti. 4 Ole hetki hiljaa paikallasi ennen pillittämistä Jos tulet havaituksi saapuessasi paikalle, pillitys heti pyyn säikähdettyä on harvoin hedelmällistä. Pysähtyminen ja paikallaanolo 10–15 minuutin ajan parantaa mahdollisuuksiasi, jotta pyyn uteliaisuus ottaisi vallan aloitettuasi pillityksen. Käytä aika tarkkailuun ja kuuntelemiseen. Anna ympäröivän luonnon rauhoittua ja unohtaa läsnäolosi. Saatat havaita muitakin pyitä, kuulla niiden pyrähtelyn tai kaukaisemman piipityksen. 5 Pillitä rauhallisesti ja kuuntele Pyyn ääntelyyn ja sen voimakkuuteen kannattaa perehtyä etukäteen. Pyyn ääni kuuluu maastosta ja säästä riippuen enimmillään noin sataan metriin asti. Kun aloitat pillityksen, älä puhalla keuhkojesi täydeltä. Kuuntele aina pilliä käytettyäsi rauhassa mahdollisia reaktioita. Mikäli pyy on “juttutuulella”, on pillitys upeaa ja vastavuoroista: pyy vastaa pillittäjälle, pillittäjä pyylle. Joskus höyhenpukuinen keskustelukumppani jättää vastailut sikseen ja pitää mykkäkoulua. Pyy saattaa käyttää pillitysajan ja sen väliset hiljaisuudet tarkkailuun, pillityksen äänenlähteen paikallistamiseen ja usein varovaiseen lähestymiseen. Havaitun, mutta hiljaisen pyyn pillitys vaatii usein kylmiä hermoja ja varovaisuutta. Joskus pyy ei kiinnostu lähestymään pillittäjää, vaan vaikuttaa vastailevan paikaltaan loputtomiin. Vanha niksi on vaihtaa paikkaa äärettömän hiljaa noin kymmenen metriä sivuun ja jatkaa pillittämistä pienen tauon jälkeen uudesta paikasta. Pyy havaitsee Joskus höyhenpukuinen keskustelukumppani jättää vastailut sikseen ja pitää mykkäkoulua. Pyy vaatii alus­ kasvillisuutta ja tiheikköjä suojakseen. Pienet puronotkot ovat usein loistavia pillityspaikkoja. Haulikon lisäksi pienois kivääri toimii pyyn pilli­ tyksessä oivana aseena. 24 Metsästäjä 5/2021
• pienenkin äänenlähteen siirtymisen, ja muutos saattaa innostaa sitä lähestymään. 6 Varaudu yllättäviin tilanteisiin Hyvästä etukäteisvarautumisesta ja pillityspaikkaan asemoitumisesta huolimatta pyy tyypillisesti pörähtää paikalle yllättävästä suunnasta tai istahtaa odottamattomaan sijaintiin. Monituisia kertoja pyy on lentänyt suoraan kohti pillittäjää kummankin säikähtäessä toisiaan vain metriä ennen törmäystä. Pyy saattaa tyypillisesti istahtaa suoraan pillittäjän yläpuolelle oksistoon kurkkimaan ylös. Se voi myös kiertää maata pitkin erilaisia notkoja hyväksi käyttäen aivan pillittäjän viereen. Käy siis mahdollisia pyyn lähestymisreittejä etukäteen mielessäsi läpi. Pidä asentosi ja aseesi niin, että ulotut ampumaan moneen suuntaan. Huomioithan, että pyyn ampumaetäisyys on usein lyhyt. Laukaus kannattaa erityisesti haulikkoa käytettäessä tähdätä päävoittoisesti, jotta hienot mutta pienet, vaaleat täkkälihat eivät tärvelly osumasta. 7 Säällä on merkitystä Tyypillisesti pyy huutelee eniten kauniina, kuulaina syysaamuina teerien kukerruksen kuuluessa kauas ja lämpötilan pyöriessä nollan tuntumassa. Tuulisina päivinä huutelua on vähemmän, tai ainakin sen kuuluvuus kärsii huomattavasti. Pyyn löytäminen suttuisina päivinä onnistuu usein parhaiten kävelemällä sopivia alueita hitaasti, kunnes lentopyrähdys tai lyhyt varoituspiippaus paljastaa linnun olinpaikan. Tyyninä, kuulaina päivinä sekä pillitys että pyyn oma ääni kuuluvat kaus, jolloin on kannattavampaa antaa pyyn löytää pillittäjä. Pyy on pieni ja sulautuu maastoon erinomaisesti. Pyytä pillittävän kan­ nattaakin tarkkailla ympäristöään jatkuvasti ­ pyy voi kipittää paikalle yllättäen myös maata pitkin. Moni pitää pyytä riistalinnuistamme parhaimman makuisena. Pyyn täkkälihat ovat muista metsäkanalinnuista poiketen vaaleat. VI LL E KA NK AR E TE RO SA LM EL A 25 Metsästäjä 5/2021
• T eertä suurempi fasaani on ulkomuodoltaan miellyttävä. Naaras on pröystäilemätön mutta kaunis, kukko koristeellisemman höyhenpeitteensä ja pitkän pyrstönsä kanssa hyvinkin huomionherättävä ilmestys. Fasaani on kiitollinen istutettava sen säilyttäessä hyvin sijaintinsa. Moni lintukoiraharrastaja aloittaa uuden koiransa harjoittamisen helposti synnytettävillä ja toistettavilla riistatilanteilla. Fasaanin lisäsi vain harvan riistalinnun kanta on tarpeeksi tiheä, jotta se mahdollistaisi samanlaiset esimerkiksi seisovan tai karkottavan koiran harjoittelupuitteet. Fasaani myös tarjoaa haastetta eritasoisille koirille. Fasaanikana pitäytyy koiran seisonnassa helpommin, kun taas fasaanikukko luistaa kokemattoman koiran seisonnasta metsokukon lailla. Fasaanikasvattajia löytyy erityisesti Suomen eteläiseltä puoliskolta monesta kunnasta mahdollistaen uuden seisovan lintukoiran kontrolloidun ensikosketuksen oikeaan riistatilanteeseen. Osa harrastajista ostaa fasaaFasaania kasvatetaan ja metsästetään erityisesti eteläisemmässä Suomessa, mutta kasvattajia löytyy myös pohjoisempaa. Mihin kaikkeen fasaani lopulta soveltuukaan, ja minkälaisia pyyntija harrastusmuotoja fasaanin ympärille Suomessa on syntynyt? TeksTi Antti Saarenmaa kuvaT Antti Saarenmaa ja Ville Kankare neita myös kotitiluksilleen mahdollistaakseen koirilleen säännöllisen koulutuksen. Peltoriistalintu Seisovien lintukoirien omistajille peltoriistalla ja fasaanilla on erityinen merkitys. Esimerkiksi englantilainen kanakoirakulttuuri keskittyy ensisijaisesti peltoriistan, erityisesti fasaanin ja peltopyyn metsästykseen aukeilla alueilla. Sekä englantilaiset että mannermaiset kanakoirat ovat kehittyneet nopeiksi etenijöiksi ja kattamaan laakeita alueita järjestelmällisellä hakutyöllään ja erityisen tarkalla vainullaan. Fasaani on, sekä paikallisesti luonnonvaraisena että Erityisesti naaraat ja nuoret fasaanit kestävät hyvin seisonnassa. Fasaani onkin oiva riistalintu tuoreelle metsästyskoiralle ja miksei tuoreelle metsästäjällekin. Fasaani on merkittävässä osassa myös puhtaassa koirankoulutustoiminnassa. Jokaista lintua ei tarvitse ampua. Fasaanista on moneksi 26 Metsästäjä 5/2021
• istutuksin ylläpidettynä, nyky-Suomen pääasiallinen peltoriistalintu perinteisten peltolajien kuten peltopyyn taannuttua tai kadottua monelta alueelta viljelytapojen muututtua. Ilman fasaania perinteisen peltoriistaan keskittyvän kanakoirakulttuurin harjoittamiskeinot olisivat vähissä lukuun ottamatta Ylä-Lapin riekkoylänköjä. Hyvällä porukalla aktiivista pyyntiä Fasaani tarjoaa erinomaiset mahdollisuudet ennen kaikkea sosiaaliseen ja aktiiviseen pyyntiin sopivan kokoisilla pienryhmillä sekä seisovilla, karkottavilla että haukkuvilla lintukoirilla. Tyypillinen jahtiporukka koostuu 3–6 metsästäjästä ja jahti etenee rauhallisesti riistatilanteesta toiseen joko ampumasektorit tilannekohtaisesti tarkasti jakaen tai ampumavuoroa vaihtaen. Fasaanin paikallisuudesta johtuen koirakot voivat edetä järjestelmällisesti sopivan kokoisia alueita ja jahti on helppo organisoida. Monelle metsästäjälle, kuten myös metsästyskoiralle, fasaani on oiva ensimmäinen riistatapahtuma ja saalislintu. Suuret jahdit ja shooting Moni on kuullut tarinoita suurista fasaanijahdeista joissa linnut ajetaan kohti ampujista koostuvaa ketjua, saaliit poimitaan erityisten poimijoiden toimesta, ja ampujat ovat parhaimmillaan keskittyneet vain ja ainoastaan am27 Metsästäjä 5/2021
• Paikallinen eläinlääkärisi ympäri maan. -verkosto – kahdeksan 24/7 eläinsairaalaa ja 30 eläinlääkäriasemaa ympäri maan. ja -sairaalaverkosto. Palveluksessasi Suomen laajin eläinlääkäri Evidensia toimii kahdeksan eläinsairaalan ja 30 eläinlääkäriaseman voimin ympäri maan. Sairaalamme ovat avoinna 24/7. Palvelemme sinua kaikissa tilanteissa. Asiakkaanamme lemmikkisi tiedot ovat koko verkostomme käytössä, mikä helpottaa asiointia missä tahansa liikuttekin. Turvallista metsästyskautta! Esa Kesti on ortopediaan paneutunut pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Evidensiassa. Hän tietää kokemuksesta millaisia vaaroja koira saattaa metsästysretkellä kohdata. AP UA JOPA Pientenkin kasvattajien ilo Fasaanin metsästys saattaa herättää vaihtelevia mielikuvia. Toisille fasaani edustaa herraskaista ja yltäkylläistä metsästyskulttuuria, toisille tärkeää koirapyynnin osaa. Fasaanin kasvatus, sekä aikuisten lintujen pito että munien haudotus, onnistuu tarvittaessa myös kotitoimin kanojen, kalkkunoiden tai viiriäisten tapaan. Fasaani tosin vaatii villinä lintuna hieman enemmän häkkitilaa ja varautumista esimerkiksi soidinajan kommervenkkeihin. Parhaiten fasaani viihtyy kasvatusvaiheen jälkeen vapaana ja moni pienkasvattaja vapauttaakin fasaaneja lähiympäristöönsä säännöllisesti. Fasaanin elinedellytysten turvaamiseksi se kuitenkin vaatii sopivaa kasvillisuutta, suojapaikkoja petolinnuilta ja pienpetojen kannanhallintaa. Fasaanin kasvattajia on Ruokaviraston eläintenpitäjäja pitopaikkarekisterin mukaan Suomessa yli 300. pumiseen, lataajien hoitaessa lataamisenkin. Jahtimuoto on vanha ja juontaa juurensa Englantiin, jossa kyseistä jahtimuotoa eli “shootingia” harrastettiin alkuun muun riistan kanssa, myöhemmin erityisesti fasaaneilla. Tämäntyyppisiä fasaanijahteja järjestetään myös Suomessa suurempien fasaanija riistatilojen toimesta. Shooting on tilallisille usein elinkeino ja toimeentulon lähde ja sen yhdistyessä laadukkaaseen vieraiden kestitsemiseen ja seurusteluun, myös selkeästi sosiaalinen tapahtuma. Englannissa fasaanien kasvatusta ja ylläpitoa tehdään joidenkin lähteiden mukaan jopa 14 prosentilla metsäalueista, Suomessa laajassa mittakaavassa muutamalla isoimmalla tilalla. Fasaanin elinolosuhteiden ylläpito – pienpetopyynti ja muut riistanhoidolliset toimenpiteet – tukevat myös muita riistalajeja, luonnon monimuotoisuutta ja tuovat elinkeinon lisäksi mukanaan muitakin välittömiä ja välillisiä positiivisia vaikutuksia. Lähtökohtaisesti fasaanit elävät alueilla kasvatusajan jälkeen vapaina luonnonmukaisissa olosuhteissa, erottaen sen selkeästi esimerkiksi puhtaasti ruoantuotantoon tarkoitetun siipikarjan kasvatuksesta. Erinomainen, mutta huomiota vaativa ruokalintu Fasaanilla on keskeinen osa monessa riistareseptissä, erityisesti englantilaisessa riistakeittiössä. Fasaanin liha on melko vaaleaa ja sen aromi hienovarainen. Ravintola Nokan keittiöpäällikkö Ari Ruohon mukaan fasaanin kanssa toimivat parhaiten hienot lehtimäiset yrtit kuten rakuuna, miedot riistaliemet tai kermalla loivennetut riistaiset kastikkeet, omena, päärynä ja yleisesti kevyemmät makumaailmat. Tärkeimpänä huomioitavana asiana Ari Rouho mainitsee fasaanin kypsennyksen – rintafileitä ei kannata kypsentää yli vaan ne tulee jättää mediumiksi – muuten makukokemus jää kuivaksi. Karl Fazerin 1850-luvulla suomeen tuoma fasaani tarjoaa erinomaisen ja monipuolisen riistalinnun kotimaisen peltoja metsäkanariistamme lisäksi. Ilman fasaania moni metsästysmuotomme olisi nykytilannettaan köyhempi ja maaseutumme hiljaisempi. Fasaanista on moneksi! Fasaani tarjoaa mahdollisuuksia monenlaiseen pyyntiin. Lähtökohtaisesti fasaanit elävät kasvatusajan jälkeen vapaina luonnonmukaisissa olosuhteissa. 28 Metsästäjä 5/2021
• Paikallinen eläinlääkärisi ympäri maan. -verkosto – kahdeksan 24/7 eläinsairaalaa ja 30 eläinlääkäriasemaa ympäri maan. ja -sairaalaverkosto. Palveluksessasi Suomen laajin eläinlääkäri Evidensia toimii kahdeksan eläinsairaalan ja 30 eläinlääkäriaseman voimin ympäri maan. Sairaalamme ovat avoinna 24/7. Palvelemme sinua kaikissa tilanteissa. Asiakkaanamme lemmikkisi tiedot ovat koko verkostomme käytössä, mikä helpottaa asiointia missä tahansa liikuttekin. Turvallista metsästyskautta! Esa Kesti on ortopediaan paneutunut pieneläinsairauksien erikoiseläinlääkäri Evidensiassa. Hän tietää kokemuksesta millaisia vaaroja koira saattaa metsästysretkellä kohdata. AP UA JOPA
• hirvi oli yhä ympärivuotisesti rauhoitettu metsästykseltä. Toisen maailmansodan jälkeen alkoi sotakorvausten aika. Koska puuta tarvittiin nopeasti ja paljon, ryhdyttiin suosimaan suurempia hakkuualoja ja avohakkuita. Hakkuualoille syntyneet suuret taimikkoalueet toimivat hirvelle erinomaisena ravintopankkina ja vasojen kasvatusalueena. Niinpä hirvikannan elpyminen jatkui ja sen metsästystä päästiin jatkamaan. Nousuvuodet ja runsas hirvikanta sysäsivät kehitykseen Todelliseen huippuvauhtiin hirvikannan kasvu pääsi 1970-luvulla hirvijahdin suoHirvijahti pysäyttävällä koiralla Pysäyttävä koira on tärkeä osa suomalaista hirvenmetsästys kulttuuria ja monessa seurassa onnistuneen hirvijahdin kulmakivi. Näin ei kuitenkaan ole aina ollut. TeksTi Antti Saarenmaa kuvaT Antti Saarenmaa, Hannu Huttu, Ville Kankare ja Tero Salmela – jatkuvasti muuttuva metsästysmuoto H irven metsästys ja sen eri muodot ovat sidoksissa hirvikantamme kokoon. Viime vuosisadan alussa Suomen hirvikanta oli lähes tyystin kadonnut, mikä osalti johtui salametsästyksestä. Kanta-arviot vaihtelivat tuolloin lähteestä riippuen kymmenistä yksilöistä joihinkin satoihin yksilöihin. Hirvikantaa ryhdyttiin elvyttämään muun muassa tarhaamalla; metsänhoitaja Gustaf Wrede af Elimän toimesta muutamia hirviä pyydettiin vartioituun aitaukseen suojaan salametsästykseltä. Näin muutamaa vuotta myöhemmin hirviä saatettiin päästää suurempana laumana takaisin luontoon. Elvytystoimista huolimatta vuoden 1934 metsästyslaissa 30 Metsästäjä 5/2021
• sion kasvaessa samaa tahtia. Kuumimpina 1900-luvun hirvijahtivuosina metsästys oli elävän maaseudun ja kyläyhteisöjen myötä todella jokamiehen harrastus nykyiseen kaupungistuneempaan Suomeen verrattuna. Hirviä metsästettiin valtaosin pitkiä ajoja passiketjuja hyödyntäen. Koiria käytettiin ajomiesten apuna riistan liikkeelle saattamiseen, mutta käytetyt koirarodut vaihtelivat runsaasti käyttötapojenkin ollessa melko kirjavia. Hirvijahdissa käytettävän ajavan koiran maksimisäkäkorkeus määriteltiin ensimmäistä kertaa vuoden 1971 metsästysasetuksessa. Vaikka suomenpystykorva on toiminut kautta aikain kaiken riistan koirana, hirvenmetsästykseen haukkuvat koirat alkoivat vakiintumaan suuressa mittakaavassa vasta 1980-luvulla. Kun pysäyttävien metsästyskoirien Tekninen kehitys vaikuttaa niin hirvi­ jahtiin kuin muuhunkin metsästykseen. Metsästyspäivän toimet vaihtuvat aikojen saatossa uusiin. 31 Metsästäjä 5/2021
• käyttö hirvijahdissa alkoi yleistyä sekä karhukoirarotuja, pystykorvia että muissa pohjoismaissa jo aikaisemmin hirvenpyyntiin käytettyjä koiria hyödyntäen, alkoi nykyisen hirvijahdin pääasiallinen metsästystapa muotoutumaan. Runsas hirvikanta ja kasvavat kaatomäärät johtivat metsästysmuotojen kehittämiseen ja tehostamiseen. Teknologia muovaa Viime vuosikymmeninä pysäyttävän hirvikoiran käyttö on edelleen yleistynyt sen mahdollistaessa metsästyksen pienelläkin seurueella. Yleistymiseen on vaikuttanut myös tutkapantateknologian kehittyminen. Moderni tutkapanta kertoo koiran olinpaikan, etenemisnopeuden ja esimerkiksi haukkutiheyden lähes reaaliaikaisesti. Tutkapanta mahdollistaa laajan hakutyöskentelyn ilman pelkoa arvokkaan metsästystoverin katoamisesta. Tämän seurauksena koiran käyttötapa ja sen työskentelyominaisuuksien arvostaminen on muuttunut. Laajahakuisuuden ja itsenäisyyden merkitys on paikannuslaitteiden yleistymisen myötä kasvanut, koska koiran löytäminen tai sen palaaminen lähtöpaikkaan eivät ole yhtä suuressa roolissa kuin aikaisemmin. Tutkapantasovellukset mahdollistavat myös metsästysseurueen jäsenten reaaliaikaisen sijaintitiedon jakamisen, metsästystapahtuman reaaliaikaisen suunnittelun ja reagoinnin esimerkiksi kauempana tapahtuvaan karkkoon ja äkilliseen liikesuuntaan, joka vielä muutama vuosikymmen sitten olisi saattanut jäädä havaitsematta. Moderni teknologia onkin muuttanut koko hirvenmetsästyksen strategiaa, koska se on muovannut sekä metsästyskoiralta haluttuja ominaisuuksia ja käyttötapaa että yksittäisen metsästäjän tyypillisen hirvijahtipäivän kulkua. Hirvijahti vuonna 2050? Tällä hetkellä, aluekohtaisista eroista ja seuruekokojen vaihtelusta huolimatta, pysäyttävän koiran kanssa tapahtuva hirvenmetsästys esiintyy eri muodoissaan pääasiallisena hirven metsästysmuotona etelästä pohjoiseen. Pysäyttävästä hirvikoirasta on tullut viimeistään modernin teknologian siivittämänä suomalaisen hirvenmetsästäjän ensisijainen metsästystoveri ja täysipainoinen jahtiporukan jäsen, usein se tärkein. Suomalainen hirvenmetsästyskulttuuri on muuttunut Väestön ikääntyminen, maan­ omistuksen sirpaloituminen ja kaupungistuminen vaikuttavat osaltaan metsästyskäytäntöjen muutokseen. Suomalainen hirvijahti tulee edelleen kehittymään ympäröi­ vien olosuhteiden, yhteiskun­ nan tarpeiden ja lisääntyvän tiedon myötä. Moderni tutkapanta mahdollistaa koiran seuraamisen välimat­ kasta huolimatta. 32 Metsästäjä 5/2021
• Koiran työskentely mahdollistaa hallitun riistatilanteen Pysäyttävän koiran tarkoitus on haravoida metsästysmaastoa tarpeeksi laajalti tavoittaakseen tarpeeksi tuoreita hirven hajujälkiä ja lähteäkseen tavoittamaan riistaeläintä. Hirven löytäessään pysäyttävä koira ihannetilanteessa onnistuu kiertämään eläimen kulkusuunnan etupuolelle ja haukkumalla pysäyttää sen paikalleen. Hirvillä työskentelevä koira haukkuu kiertäen yhtä tai useampaa hirveä väsymättä tarvittaessa tuntikausia ja mahdollistaa näköesteiden suojissa lähestyvän metsästäjän hiipimisen sivutuulessa tai tuulen alapuolelta riistalaukausetäisyydelle. Pysäyttävän hirvikoiran käyttö mahdollistaa hallitun riistatilanteen, jossa riistaeläintä voidaan havainnoida ja tarvittaessa sopivaa yksilöä valikoida rauhassa ja näin kohdistaa pyyntipainetta tavoitteiden mukaisesti. Pysäyttävän koiran käyttö mahdollistaa tehokkaan pyynnin myös rajatummilla alueilla ja tilanteissa, joissa perinteinen ajometsästys voisi aiheuttaa riskejä teiden tai asutuksen vuoksi. Monimuotoista metsästystä Pysäyttävän hirvikoiran käytön keskiössä on hirvien paikallistaminen ja saattaminen metsästäjän tähtäimeen. Metsästystapa kuitenkin vaihtelee eri puolilla Suomea olosuhteista, tieverkostoista ja metsästysalueiden koosta riippuen. Erityisesti pohjoisemmassa Suomessa hirvenmetsästystä harjoitetaan alueittain ilman suurta seuruetta, usein vain yhden tai vain muutaman metsästäjän ja koiran kesken. Suuret selkoset ja vähäiset tieyhteydet nostavat laajahakuisen ja sitkeän hirvikoiran merkityksen arvoon arvaamattomaan. Pienellä porukalla ja suurilla erämaa-alueilla karkko voi johtaa jopa päivien työhön koiran tavoittamiseksi ja uuden mahdollisuuden saamiseksi. Lisäksi passiketjujen vetäminen tiettömään maastoon on hyvin haastavaa ja usein jopa mahdotonta. Näillä alueilla korostuvat entisestään sekä metsästäjän ymmärrys hirvien liikkeistä metsästyspaineen alla että koiran laajahakuisuus ja työskentelysitkeys. Etelän pienimuotoisilla alueilla tiestö on tiheä ja suuresta seurueesta on huomattavasti enemmän hyötyä passilinjojen vetämisessä. Siellä pysäyttävän koiran kanssa tapahtuva metsästys voi olla luonteeltaan hyvin erilaista pohjoiseen verrattuna. Karkko voi johtaa hirven passilinjaan ja onnistunut haukulle hiipiminen ei välttämättä ole yhtä merkityksellinen kuin pohjoisempana. ja kehittynyt hirvikannan koon mukana. Siihen ovat vaikuttaneet voimakkaasti myös teknologia, metsästyskoirien rotuja koulutuspainotusten muuttuminen, ympäristön asettamat vaatimukset sekä maanomistuksen sirpaloituminen ja kaupungistuminen. Historian valossa lienee selvää, että muutos on jatkuvaa ja suomalainen hirvijahti tulee edelleen muovautumaan ja kehittymään ympäröivien olosuhteiden, yhteiskunnan tarpeiden ja lisääntyvän tiedon myötä. Hirvijahti vuonna 2050 tuskin tulee olemaan täsmälleen samanlaista kuin nyt. Vaikka painotukset muuttuvat, väestö ikääntyy ja teknologia kehittyy, pysäyttävä hirvikoira saattaa silloinkin yhä olla hirvijahdin keskiössä. Lähteinä: Metsästyslainsäädäntö 1934 ja 1962, Metsästysasetukset 1956-1971 Haastattelut: Suomen Pystykorvajärjestö: Pentti Isoviita, Suomen Harmaahirvikoirajärjestö: Jukka Immonen Metsästyskoiran koulutus ja arvostet­ tavat ominaisuudet ovat muovautuneet. Kolmen kuukauden ikäinen Rinnanmitan Prinsessa (Sessa) totuttelee ympä­ ristöönsä ja uuteen pantaan. Jämt lan nin pys ty­ kor va on yksi ylei­ simmistä Suomessa hirvenpyynnissä käytetyistä koira­ roduista. 33 Metsästäjä 5/2021
• HOUSUT ALASKA PREDATOR 119,Vedenpitävä ja hengittävä Rain-Stop®kalvo. Sivusaumoissa tuuletusventilaatiot. Lahkeissa kiristyshihnat. Irrotettavat henkselit. METSÄSTYSPUKU ALASKA EXTREME LITE 3 199,Harjattu hiljainen pintamateriaali. 100 % vedenja tuulenpitävä sekä hengittävä APS 2-layer kalvo. Housuissa tarrakiristys pohkeissa ja lahkeensuissa. REPPUJAKKARA NOORVIK COMMANDER 49 90 Kahisematon kangas. Ulkopohja vedenpitävä. Ulommat runkoputket on päällystetty kankaalla. Istumakorkeus 52 cm. Tilavuus 40 l, paino 2,4 kg. KUULONSUOJAIN BURRELL ACTIVE HUNTER 49 90 Metsästäjän aktiivikuulonsuojain vahvistaa alle 85 dB ääniä ja sulkee pois kuuloa vaurioittavan yli 85 dB melun, mm. aseiden laukausäänet. 3,5 mm liitäntä esim. VHF-puhelinta varten. KATSELUKIIKARIT BURREL DIAMO 8X34 119,Laadukkaat vedenpitävät kiikarit, jotka mahtuvat metsästystakin taskuun. Erikoispinnoitetut BaK-4 prismat ja korkealuokkainen optiikka takaavat erinomaisen kuvanlaadun. VAIN MYYMÄLÖISTÄ! MYYMÄLÖISTÄ! LASERKOHDISTIN BURRELL BORESIGHTER 39 90 Kiinnitä kohdistin aseen piippuun ja käynnistä laser, jonka jälkeen voit säätää tähtäimen laserpisteen mukaisesti. Sopii kaikille yleisimmille kaliibereille (.22 .50). ETÄISYYSMITTARI BURRELL ELITE XT RANGEFINDER 159,Pro-tason laseretäisyysmittari jopa 720 m mittausmatkalla. Pinseeker -pistemittaus, kaltevuuden mittaus ja etäisyyden kaltevuuskorjaus. KUMISAAPPAAT VIKING TROPHY 79 90 Metsästysja vaelluskäyttöön suunnitellut luonnonkumisaappaat. Istuva ja nilkkaa tukeva muotoilu. Pitää märässä ja vaikeakulkuisessa maastossa. TAKKI ALASKA REVERSIBLE 79 90 Kääntötakki kaksipuolisella värityksellä alkusyksyn jahteihin. Tilavat taskut, joita voi käyttää molemmilla väripuolilla. METSÄSTYSVALO BURREL STD VIHREÄ 89,Tehokas vihreää valoa tuottava LED-valaisin esim. supikoirajahtiin ja SRVA -toimintaan. Etäkytkin. Asekiinnike, kantohihna, laturi ja kaksi akkua. VEITSI VERN DOUBLE BLADE SKINNER 29 90 Laadukas nylkyveitsi, jossa on tavallisen terän lisäksi myös avausterä. Terän pituus 75 mm. Mukana vyökotelo. HANKKIJALTA METSÄSTYSVAATTEET JA TARVIKKEET SYKSYN JAHTEIHIN Hankkija_Metsa?sta?ja?5_420x275.indd 2-3
• HINNAT VOIMASSA 30.9.2021 ASTI. KAIKKI TUOTTEET SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankk? a.fi HIRVILIIVI 14 90 Vetoketjukiinnitys ja puhelintasku. He? astin lisää turvallisuutta teiden varsilla. SADEVIITTA 29 90 Hupulla varustettu sadeviitta. Hiljainen, kahisematon materiaali. Edessä tasku. PIPO ALASKA BLAZE 14 90 Joustava ja hyvin hengittävä pipo hirvimetsälle. Erinomainen valinta alkukauden jahteihin ja ajomiehille. PIMEÄNÄKÖLAITE BURRELL NV 400 299,Digitaaliset yökiikarit, jopa 400 m kantama. Erinomainen kyttäyspyyntiin. Videotallennustoiminto ja AV/USB -liitännät. Käyttää 4-32 Gb microSD-muistikorttia (ei sisälly). RADIOPUHELIN GENZO ROYAL 70XTM 299,Herkkä vastaanotin ja Suomen taajuuksille viritetty antenni takaavat erinomaisen kuuluvuuden. Bluetooth -valmius. Tehokas 3400 mAh akku. Suomenkielinen valikko. RADIOPUHELIN BURREL PRO VHF 149,Täysin pölyja vesitiivis rakenne (IP67). Kohinasalpa, kuiskaustoiminto, FM-radio, headset-valmius ja ääniaktivointi. 128 kanavapaikkaa, joista 26 ohjelmoitu valmiiksi. KAUPAN PÄÄLLE BURREL MAASTO ANTENNI, ARVO 29,90 € KAUPAN PÄÄLLE PUHELIN VALJAAT, ARVO 29,90 € LIHAMYLLY PREMIUM LITE 129,Jauhatuskapasi-teetti 1 kg/min. Mukana leikkuuterät, makkarasuutin ja 2 kpl reikälevyjä. LIHAMYLLY VEITSISETTI VERN BUTCHER 49 90 Nylkemiseen ja lihan paloitteluun. Sisältää avausveitsen, 6" nylkyveitsen, 6" paloitteluveitsen sekä teroituspuikon. HAUDUTUSPATA FOODMASTER PRO 3,5 L 49 90 Lasitettu ja keraaminen. Helppo pitää puhtaana. Ajastin ja lämpötilan säätö. VAKUUMIKONE FOODMASTER COMPACT 129,Tehokas kahdella tyhjiöpumpulla varustettu vakuumikone. Automaattija käsisäätötoiminnot. HANKKIJALTA METSÄSTYSVAATTEET JA TARVIKKEET SYKSYN JAHTEIHIN METSÄSTYSPUKU ALASKA BLAZE 3 229,Täyttää uuden metsästyslain vaatimukset hirvija karhujahtiin. Huomioväri takaa turvallisuuden ja Blaze™ -camokuvio maastouttaa erinomaisesti. 100% vedenja tuulenpitävä, sekä hengittävä Rain-Stop®-erikoiskalvo. VAKUUMIKONEEN OSTAJALLE KAUPAN PÄÄLLE MARINOINTIASTIA! ARVO 14,90€ 20.8.2021 14.43
• MINKKILOUKKU 16X18X72 CM 34 90 SUPILOUKKU 36X31X107 CM 79,Varmatoimiset, kotimaiset loukut. Valmistusmateriaalina säänkestävä alusinkkiverkko, galvanoidut 4 mm lankavahvikkeet. JALMARIN LAATIKKORAUTA PIENPETORAUTA 64 90 Erityisesti minkin ja näädän pyyntiin silloin kun loukkua ei voida käydä kokemassa päivittäin. MÄYRÄLOUKKU 116X41X46 CM 139,Kotimainen, vankkarakenteinen paksusta 3,5 mm verkosta valmistettu loukku. Silmäkoko 1x2”. Paino: 13 kg. VAIN MYYMÄLÖISTÄ! ASEKAAPPI SUOMI RS8 469,Uuden aselain mukainen (EN-14450:2006 S1) asekaappi 8 aseen säilyttämiseen. 3 mm terästä. Ulkomitat: 149 x 55 x 35 cm. Paino: 100 kg. SUOMI ASEKAAPIN OSTAJALLE KAUPAN PÄÄLLE ASEKAAPPIVALO ARVO 19,90€ RIISTAKAMERA BURREL S12HD + SMS3 199,Liiketunnistin, jopa 25 m. Tallentaa kuvat ja videot muistikortille ja lähettää kuvat sähköpostiin. Etäohjattava. 12 Mb kuvanlaatu ja Full HD -videokuvaus. Huomaamaton inframustasalama. UUSI BURREL+ MOBIILISOVELLUS! RIISTAKAMERA BURREL S12HD PRO 4G BURREL+ 249,Tallentaa 12 MP:n kuvia ja HD-laatuista 1080p:n videota muistikortille ja lähettää sähköpostiin. Toimii myös 2G ja 3G -verkoissa. Sarjakuvaus 1-10 kuvaa, videot 1-30 s. Inframustasalama. MOBIILISOVELLUS! RIISTAKAMERA BURREL EDGE HD 129,HD+ -kuvanlaatu ja Full HD -videokuvaus. Tallentaa kuvan muistikortille. Sarjakuvaus 1-10 kuvaa. Kuva+video -tila. Inframustasalama. Liiketunnistin, jopa 25 m. Reagointiaika 0,6 s. METSÄLLE HANKKIJAN KAUTTA HINNAT VOIMASSA 30.9.2021 ASTI. KAIKKI TUOTTEET SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankk? a.fi PALJON LIIKKUVIEN KOIRIEN VALINNAT JOKAISELLE JAHTI&VAHTI ENERGIA, EXTRA ENERGIA TAI VILJATON SÄKIN OSTAJALLE JAHTI&VAHTI KANA , RIISTA TAI LIHA ATERIA KAUPAN PÄÄLLE. TUTUSTU MAISTUVIIN UUTUUKSIIN! JAHTI&VAHTI EXTRA ENERGIA 15 KG 32 20 JO4470 2,15 €/KG Rankkaa työtä tekevän ja erittäin paljon energiaa tarvitsevan aktiivikoiran vaihtoehto. galvanoidut 4 mm lankavahvikkeet. PALJON LIIKKUVIEN KOIRIEN VALINNAT JAHTI&VAHTI JAHTI&VAHTI ENERGIA 15 KG 27 90 JO4472 1,86 €/KG Paljon liikkuvan ja energiaa tarvitsevan aktiivikoiran täysravinto. JAHTI&VAHTI VILJATON 10 KG 36 90 JO4498 3,69 €/KG Maissiton ja viljaton täysravinto, joka sopii hyvin liikkuville ja herkille koirille. Hankkija_Metsa?sta?ja?5_420x275.indd 4 20.8.2021 14.35
• Tukitai massaruokinta eroaa houkutteluruokinnasta siten, että tarkoituksena on eläinten menestymisen parantaminen alueella. Pienten hirvieläinten tukiruokintaa ei tule harjoittaa tiheän kannan alueella lounaisessa Suomessa, koska tavoitteena on kannan pienentäminen. Ruokinta on suhteutettava kannan kokoon ja talven lumisuuteen Eteläisessä Suomessa valkohäntäpeura ja metsäkauris selviävät talvesta hyvin ilman ylimääräisen rehun tarjoamista. Yltäkylläinen ravinnon määrä kasvattaa kannan vasatuottoa, mikä ei ole tiheän kannan alueella toivottavaa. Tähän mennessä pienten hirvieläinten ruokintojen laatuun ei ole kiinnitetty tarpeeksi huomiota. Ylimääräinen pilaantuva rehu, joka ei palvele jahdin onnistumista, ei ole kenenkään etu. Vanha käytäntö, jossa kauraa ja porkkanaa on kuljetettu peräkärMassaruokinnasta houkutteluruokintaan Tulevalla metsästyskaudella valkohäntäpeuran saalis­ tavoitteet ovat ennätykselliset ja myös metsäkauriskanta on ollut kovassa kasvussa. Tehokas houkutteluruokinta on runsaan saaliin edellytys, mutta suurista tukiruokinnoista tulee tiheän kannan alueella luopua. TeksTi Pirkka Peltonen H oukutteluruokinta tarkoittaa ruokintaa, jonka tarkoitus on houkutella kohde-eläimet helpommin metsästettäviksi ja pois vahinkokohteiden lähistöltä. Houkutteluruokinnalle on ominaista eläimille tarjottavan ravinnon säännöstely. rykaupalla metsään, on syytä jättää menneeseen. Nykypäivää ovat esimerkiksi annostelevat ruokinta-automaatit, jotka tarjoavat vain tietyn määrän rehua kerralla. Eläimille tarjottavan ravinnon tulee olla monipuolista ja määrän kohtuullinen. Sijoita oikein Ruokinnan järkevään sijoittamiseen on myös syytä kiinnittää huomiota. Ruokinnat tulee sijoittaa mahdollisimman kauas maatalouden vahinkoriskikohteista, eikä niiden sijoittelu saa lisätä tiestön yli liikkuvien peurojen määrää. Ruokinnan perustamiseen tarvitaan aina maanomistajan lupa, mikä on hyvä muistaa. Peurasaaliista yli 80 % ammutaan kyttäämällä ruokintojen lähistöltä. Onnistunut ruokinta on peurakannan säätelyn elinehto. Saaliin valikointi on myös helpompaa vahtimalla kuin ajojahdissa. Katso METSÄSTÄJÄ 5/2020, jossa on valmiit piirustukset annostelevaan ruokintaautomaattiin: https://metsastajalehti.fi/ metsastys/houkutus herkuthirvielaimille 20.8.2021 14.35 37 Metsästäjä 5/2021
• Heinäsorsasaaliit Vuosittaiset saalismäärät Siipi Sinisorsa Anas platyrhynchos Mallard/Gräsand Nuori Nuori Vanha Vanha Kulunut, kapea ja tylppäkärkinen Nokan väri on tasainen Leveä, harmaa ja pyöreämuotoinen Leveä, pyöreämuotoinen ja leveä valkoinen reunus Kulunut ja epäselvärajainen valkoinen reunus Ei kulunut, leveä, harmaa ja kärki pyöreämuotoinen Ei kulunut, leveä ja pyöreäkärkinen Kulunut, kapea ja tylppäkärkinen Lähde: Lintuatlas.? Pesintä Isot tertiaalien peitinhyöhenet Isot tertiaalien peitinhyöhenet Pienet ja keskimmäiset peitinhöyhenet Pienet ja keskimmäiset peitinhöyhenet Kyynärsulat Tertiaalit KUVITUS: ASMO RAIMOAHO Käsisulat Vanha Vanha Vanha Vanha Kulunut, kapea ja tylppäkärkinen Nuori Nuori Nuori Nuori Sinieli heinäsorsan iän voi helpoiten määrittää nokan värityksestä ja siipisulkien muodosta, värityksestä ja höyhenten kuluneisuudesta. (kevät) Sinieli heinäsorsa on suurin ja tukevarakenteisin puolisukeltajistamme. Heinäsorsa on selvästi leveäsiipisempi kuin muut Anas-lajit. Laji on myös ylivoimaisesti yleisin sorsalintumme. Esiintyy hyvin yleisenä koko maassa, mutta on Etelä-Suomessa selvästi runsaampi. Heinäsorsat muuttavat loka–marraskuussa talvehtimaan Etelä-Skandinaviaan, Länsija Keski-Eurooppaan. Pieni osa kannasta talvehtii Suomessa kaupunkien sulapaikoilla. Munii huhtikuun lopussa ja toukokuun alussa 5–12 munaa. Pesä ruoikossa, rantaniityllä tai tekopesässä. Joskus kaukanakin vedestä. Vesilinnuista tärkein riistalintumme. Vuosisaalis on vaihdellut noin 210 000 – 300 000 yksilön välillä. Varma Todennäköinen Mahdollinen Tasainen nokan väri Selkeitä täpliä nokan reunoilla Vähän täpliä nokan reunoilla Nokan värityksessä paljon vaihtelua Keltainen tai oliivinvihreä Väritys epätasainen Koiraalla keskimmäiset pyrstösulat ovat ylöspäinkiertyneet (Syksy) Ravinto Vesija rantakasvit kuten pikkulimaska sekä niiden siemenet. Hyönteiset, äyriäiset ja selkärangattomat. Tummat silmäkulmajuovat ja päälaki Oranssi nokka, jossa tummia kuvioita Valkoinen kaularengas Naaraalla ruskeankirjava höyhenpuku Jyvät ja siemenet Vesikasvit, kuten limaskat Vesihyönteiset Keltainen nokka (kesä) Ruskea rinta ja harmaa vatsa Oranssit jalat ja räpylät Vihreä pää 0,9–1,3 kg 81– 95 cm 50– 60 cm kg Harmaanruskea selkä Kappaletta 00 01 02 03 04 05 06 07 08 10 09 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 300 000 Kesällä koiras muistuttaa naarasta Pää on tummempi kuin naaraalla Punaruskea rinta C M Y CM MY CY CMY K Heinasorsa_ika.pdf 1 24/08/2021 22.54 38 Metsästäjä 5/2021
• Heinäsorsasaaliit Vuosittaiset saalismäärät Siipi Sinisorsa Anas platyrhynchos Mallard/Gräsand Nuori Nuori Vanha Vanha Kulunut, kapea ja tylppäkärkinen Nokan väri on tasainen Leveä, harmaa ja pyöreämuotoinen Leveä, pyöreämuotoinen ja leveä valkoinen reunus Kulunut ja epäselvärajainen valkoinen reunus Ei kulunut, leveä, harmaa ja kärki pyöreämuotoinen Ei kulunut, leveä ja pyöreäkärkinen Kulunut, kapea ja tylppäkärkinen Lähde: Lintuatlas.? Pesintä Isot tertiaalien peitinhyöhenet Isot tertiaalien peitinhyöhenet Pienet ja keskimmäiset peitinhöyhenet Pienet ja keskimmäiset peitinhöyhenet Kyynärsulat Tertiaalit KUVITUS: ASMO RAIMOAHO Käsisulat Vanha Vanha Vanha Vanha Kulunut, kapea ja tylppäkärkinen Nuori Nuori Nuori Nuori Sinieli heinäsorsan iän voi helpoiten määrittää nokan värityksestä ja siipisulkien muodosta, värityksestä ja höyhenten kuluneisuudesta. (kevät) Sinieli heinäsorsa on suurin ja tukevarakenteisin puolisukeltajistamme. Heinäsorsa on selvästi leveäsiipisempi kuin muut Anas-lajit. Laji on myös ylivoimaisesti yleisin sorsalintumme. Esiintyy hyvin yleisenä koko maassa, mutta on Etelä-Suomessa selvästi runsaampi. Heinäsorsat muuttavat loka–marraskuussa talvehtimaan Etelä-Skandinaviaan, Länsija Keski-Eurooppaan. Pieni osa kannasta talvehtii Suomessa kaupunkien sulapaikoilla. Munii huhtikuun lopussa ja toukokuun alussa 5–12 munaa. Pesä ruoikossa, rantaniityllä tai tekopesässä. Joskus kaukanakin vedestä. Vesilinnuista tärkein riistalintumme. Vuosisaalis on vaihdellut noin 210 000 – 300 000 yksilön välillä. Varma Todennäköinen Mahdollinen Tasainen nokan väri Selkeitä täpliä nokan reunoilla Vähän täpliä nokan reunoilla Nokan värityksessä paljon vaihtelua Keltainen tai oliivinvihreä Väritys epätasainen Koiraalla keskimmäiset pyrstösulat ovat ylöspäinkiertyneet (Syksy) Ravinto Vesija rantakasvit kuten pikkulimaska sekä niiden siemenet. Hyönteiset, äyriäiset ja selkärangattomat. Tummat silmäkulmajuovat ja päälaki Oranssi nokka, jossa tummia kuvioita Valkoinen kaularengas Naaraalla ruskeankirjava höyhenpuku Jyvät ja siemenet Vesikasvit, kuten limaskat Vesihyönteiset Keltainen nokka (kesä) Ruskea rinta ja harmaa vatsa Oranssit jalat ja räpylät Vihreä pää 0,9–1,3 kg 81– 95 cm 50– 60 cm kg Harmaanruskea selkä Kappaletta 00 01 02 03 04 05 06 07 08 10 09 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 50 000 100 000 150 000 200 000 250 000 300 000 Kesällä koiras muistuttaa naarasta Pää on tummempi kuin naaraalla Punaruskea rinta C M Y CM MY CY CMY K Heinasorsa_ika.pdf 1 24/08/2021 22.54 39 Metsästäjä 5/2021
• Kohdista järkevästi Jokaisessa riistaeläimessä on tietynkokoinen osuma-alue, johon luoti pyritään sijoittamaan. Metsästyskivääri kannattaa kohdistaa niin, että osumaalueen keskelle tähtääminen tuo toivotun tuloksen sekä läheltä että hieman kauempaa. TeksTi ja kuvaT Arto Määttä L yhyille etäisyyksille kohdistetusta aseesta lähetetty luoti ei missään vaiheessa lentoaan käy tähtäyslinjan yläpuolella, tai se vain sivuaa sitä. Tyypillisesti tällaisia etäisyyksiä ovat juuri 75 ja 100 metriä, jotka ovat meillä kaikkein yleisimpiä kivääriampumaratojen mittoja. Luoti siis nousee tähtäinlinjalle ja lentää siinä joitain kymmeniä metrejä, jonka jälkeen luoti putoaa nopeahkosti tähtäyspisteen alapuolelle. Lyhyt kohdistusetäisyys on ongelmallinen. Ensinnäkin luodin lentoradan nopea laskeutuminen liian kauas tähtäyslinjasta syö kiväärin potentiaalista käyttöetäisyyttä. Toinen huomionarvoinen asia on psykologinen: kun ase kohdistetaan, hyväksytään usein jonkin verran kohdistusvirhettä, joka kertautuu etäisyyden kasvaessa. Pidemmälle etäisyydelle kohdistettu ase on siis tarkemmin kohdistettu ja lisäksi se vähentää etäisyysarvioinnin virheiden vaikutusta. Kohdista keskipitkälle etäisyydelle Keskipitkälle etäisyydelle kohdistetusta aseesta ammuttu luoti nousee ensin tähtäyslinjalle, käy lentonsa Keltainen viiva on luodin lentorata järkevän pitkällä kohdistusetäisyydellä: luoti käy myös tähtäyslinjan yläpuolella ennen laskeutumistaan takaisin. Pidempi kohdistusetäisyys mahdollistaakin kohteen osuma-alueen keskelle tähtäämisen ja siihen osumisen vielä silloinkin, kun lyhyelle etäisyydelle kohdistettu ase vie jo selvästi ali. Tämä liioiteltu piirroskuva havainnollistaa lyhyen ja pitkän kohdistusetäisyyden käytännön eroa. Punainen viiva on tähtäyslinja. Sininen viiva on luodin lentorata, kun ase on kohdistettu lyhyelle etäisyydelle: luoti vain käy tähtäyslinjalla ja osuu aina alle jos ampumaetäisyys kasvaa. M tsästäjän aseet Metsästäjä 5/2021 40
• Kohdistusetäisyys 150 metriä Kohdistusetäisyys 75 metriä ? Jos verrataan eroja 200 metrissä, on luodin putoama 150 metrin kohdistuksella puolet siitä, mitä se on lyhyen kohdistusetäisyyden tapauksessa. Käytännössä ero hirven tai peuran kokoisissa maaleissa saattaa tällä etäisyydellä tarkoittaa eroa kaadon ja haavakon välillä. 75 metriä 150 metriä 175 metriä 200 metriä 150 metriä 175 metriä 200 metriä 100 metriä Esimerkki 1 kohdistusetäisyyden vaikutuksesta on kuvaava. 75 metrin kohdistuksella kivääri ampuu tähtäyspisteen alapuolelle ja suurriistakäytössäkin kiväärin suurin tehokas käyttöetäisyys on noin 130 metriä. Sen jälkeen osumat alkavat olla voimakkaan alavoittoisia. 150 metrin kohdistuksella tehokasta käyttöetäisyyttä on noin 180 metriin saakka. Esimerkki 1 ? Aseen kaliiperi .308 Winchester, kiikaritähtäimen korkeus piippulinjasta 40 mm (tähtäyslinja) ? Patruuna Lapua Mega 12 g, lähtönopeus 765 m/s Matka Kohdistusetäisyys 75 metriä 150 metriä m -4,0 cm (piipun ja tähtäinlinjan ero) 25 m -1,5 cm -0,3 cm 50 m -0,1 cm +2,4 cm 75 m +3,9 cm 100 m -1,1 cm +4,0 cm 125 m -3,7 cm +2,8 cm 150 m -7,6 cm 175 m -13,0 cm -4,0 cm 200 m -20,5 cm -10,1 cm AN TT I YR JÖ LÄ 41 Metsästäjä 5/2021 M tsästäjän aseet
• välivaiheessa tähtäyspisteen yläpuolella, laskeutuu tähtäyslinjalle ja lopussa lentää tähtäyslinjan alapuolella aina niin pitkään, että se laskeutuu hyväksytyn hyvän osuma-alueen alapuolelle. Kyse keskipitkissä kohdistusetäisyyksissä on siis etäisyyshaarukasta, jossa luoti lentää mahdollisimman pitkään oletetun kohteen hyväksyttävällä osuma-alueella. Tällöin metsästäjän ei tarvitse “kompensoida” osumaa tähtäämällä yli, vaan tähtääminen haluttuun osumapisteeseen tuottaa tavoitellun lopputuloksen. Keskipitkä kohdistusetäisyys riippuu siis kaliiperista ja kohderiistasta. Hirvellä hyväksyttävä osuma-alue on paljon suurempi kuin vaikkapa teerellä. Jos tavoitellaan tilannetta jossa luoti kulkee “kymmenen sentin putkessa”, eli lentoradallaan ± 5 cm tähtäyslinjasta, on maksimietäisyydessä useiden kymmenien metrien ero optimaalisesti kohdistetun kiväärin ja lyhyille etäisyyksille kohdistetun kiväärin välillä. Entä jos ei ole käytössä pidempää ampumarataa? Monilla metsästäjillä ei ole pääsyä esimerkiksi 150 metrin radalle, joten kiväärit on kohdistettava lyhyemmiltä etäisyyksiltä. Tällöin käytettävissä on yksi keino, jolla kohdistuksen voi saada vastaamaan keskipitkän etäisyyden kohdistusta. 75 metriin tai 100 metriin kohdistettaessa asetta ei kohdisteta keskelle, vaan tähtäyspisteen yläpuolelle. Esimerkiksi hirvitai peura-aseen kohdistuksessa näiltä etäisyyksiltä neljä (4) senttimetriä yli käyvä kohdistus vastaa karkeasti 150 metrin kohdistusta. Tämä muistisääntö toimii siis niin 75, kuin 100 metrin radoilta kohdistettaessa ja kattaa käytännössä kaikki yleisimmät kaliiperit, kuten .308 Winchesterin, .30-06 Springfieldin ja 9,3x62:n. Esimerkki 2 ? Aseen kaliiperi .243 Winchester, kiikaritähtäimen korkeus piippulinjasta 40 mm (tähtäyslinja) ? Patruuna Sako Speedhead 5,8 g, V0 875 m/s Matka Kohdistusetäisyys 75 metriä 100 metriä 150 metriä m -4,0 cm (piipun ja tähtäinlinjan ero) 25 m -1,8 cm -1,7 cm -1,1 cm 50 m -0,4 cm -0,2 cm +1,1 cm 75 m +0,4 cm +2,3 cm 100 m -0,5 cm cm +2,6 cm 125 m -2,0 cm -1,4 cm +1,8 cm 150 m -4,6 cm -3,8 cm 175 m -8,3 cm -7,4 cm -2,9 cm 200 m -13,3 cm -12,3 cm -7,2 cm Esimerkistä 2 voidaan huomata, että 75 ja 100 metrin kohdistusetäisyyksien välinen ero on vähäinen lentorataa ajatellen. Vaikka kohteen koko on linnustuksessa pienempi, on 150 metriin kohdistetulla aseella pelivaraa jälleen useita kymmeniä metrejä pidemmille etäisyyksille. Keskipitkä kohdistusetäisyys riippuu kaliiperista ja kohderiistasta. 42 Metsästäjä 5/2021
• 02_Ingressi 03_Nimet 01_Otsikko K yttäysmetsästyksen yleistyminen on lisännyt katselukiikarien käyttöä, mutta edelleen Suomessa on luvattoman paljon metsästäjiä, joilta tämä oleellinen varuste puuttuu. Olemme niiden käyttäjinä selkeästi muuta maailmaa jäljessä. Kiikaritähtäimellä EI SAA tähystää Tähtäimellä tähystettäessä rikotaan aseturvallisuuden perussääntöä. Samalla kun suunnataan myös ase kohteeseen, jota ei ole välttämättä tunnistettu etukäteen, eikä sitä olla välttämättä valmiita ampumaan. Tämä turvallisuusrikkomus on alussa mainitun kohteen tunnistamisen tai taustan varmistamisen puutteen lisäksi hyvin yleinen suomalaisten metsästäjien keskuudessa. Kaksi silmää näkee paremmin kuin yksi Katselukiikarin optinen etu on kahden silmän myötä muodostuva parempi kuva kohteesta ja sen ympäristöstä. Kyse on erosta hahmottamisessa, jossa katselukiikarit vetävät aina pidemmän korren. Yksi aseturvallisuuden neljästä perussäännöstä koskee kohteen tunnistamista ja taustan varmistamista ennen riistalaukausta. Katselukiikarit ovat tässä korvaamaton apuväline. TeksTi ja kuvaT Arto Määttä Katselukiikarit ja metsästyksen turvallisuus HYVISSÄ KÄSISSÄ euromaster.fi EUROMASTERILTA TALVIRENKAAT KAIKILLE TEILLE Talvi on metsästäjälle muutakin kuin puuterilumen kimallusta. Olosuhteet vaihtuvat ja maasto on haastavaa perillepääsy, pito ja turvallisuus varmistetaan oikeilla talvirengasvalinnoilla. X-Ice North 4 X-Ice Snow Katso lähin Euromaster-palvelupisteesi verkkosivuiltamme tai soita 0207 700 800* *Matkaja lankapuhelimesta soitettaessa 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min (alv 24%). 44 Metsästäjä 5/2021 M tsästäjän varusteet
• Jotta katselukiikareita tulee myös käytettyä, on oleellista valita sopivat katselukiikarit. Liian suuret kyttäys­ kiikarit saattavat jäädä pois matkasta jos tiedossa on esimerkiksi hiippailu­ jahtia peltojen reunoilla. Laadukkaat 42 mm linssillä varustetut kiikarit ovat hyvä kompromissi hämärätehon ja kuljetettavuuden välillä. Syvyyden, kohteen piirteiden ja maaston hahmottaminen on selvempää ja ylipäätään kaikesta saa katselukiikarin kautta realistisemman kuvan kuin tähtäimellä tähystettäessä. Katselukiikareita käyttämällä metsästykseen tulee uusi ulottuvuus. Kohteiden ominaisuuksista saa paremmin selvää, yksilötunnistus helpottuu ja ylipäätään ymmärrys sekä kohteesta, että sen taustasta paranee. Katselukiikareiden käyttö myös helpottaa metsästystä. Tähystäminen helpottuu niin merkittävästi, että käytännössä metsästäjällä on jatkuvasti enemmän informaatiota metsästysalueesta ja sen tapahtumista. Erityisesti hämärässä ja pimeässä katselukiikarilla kohteet on helpompi poimia jo hyvissä ajoin ennen kuin niitä voi nähdä paljaalla silmällä. Todellista informaatiota kohteesta Katselukiikarin käyttäminen on järkevää myös ihmisen tekemien näköhavaintojen ja aivojen niistä tekemien tulkintojen kannalta. Tyypillisesti ihmisen havainnot ovat puutteellisia, jolloin aivot alkavat lisätä todellisuuteen elementtejä, jotta puutteellisista havainnoista tulee kokonaisia. Tämä selittää useimmille metsästäjille tutun ilmiön, jossa kivi, kanto tai pajupuska näyttää riistaeläimeltä. Se saattaa näyttää jopa liikkuvan. Katselukiikarit vähentävät tätä aivojen tarvetta täydentää havaintoja, sillä niiden avulla saadaan enemmän todellista informaatiota sekä kohteesta, että sen taustasta. Turvallisuuden kannalta katselukiikarit ovat siis tässäkin mielessä tärkeä varuste, sillä niitä käyttämällä havaintojen paikkansapitävyys kohenee merkittävästi. Katselukiikareiden tarpeellisuuden metsästyksessä ymmärtää yleensä vasta siinä vaiheessa, kun niitä pääsee kokeilemaan tositoimissa. Vasta tällöin metsästäjälle kirkastuvat kaikki katselukiikarien tarjoamat edut lajitunnistuksessa, ympäristön hahmottamisessa ja jahdin tehostumisessa. HYVISSÄ KÄSISSÄ euromaster.fi EUROMASTERILTA TALVIRENKAAT KAIKILLE TEILLE Talvi on metsästäjälle muutakin kuin puuterilumen kimallusta. Olosuhteet vaihtuvat ja maasto on haastavaa perillepääsy, pito ja turvallisuus varmistetaan oikeilla talvirengasvalinnoilla. X-Ice North 4 X-Ice Snow Katso lähin Euromaster-palvelupisteesi verkkosivuiltamme tai soita 0207 700 800* *Matkaja lankapuhelimesta soitettaessa 8,35 snt/puh + 16,69 snt/min (alv 24%).
• ? Nopea toimitus ? Ilmainen palautus ? 100% kotimainen ? Suomen suurin valikoima! ? Yli 200 000 tuotetta Anar Hirvas naisten metsästyshousut Anar Hirvas Green naisten metsästyspuku on suunniteltu suomalaiseen hirvija peurajahtiin. Äärimmäisen hiljainen Vedenpitävä ja hengittävä materiaali Suomessa suunniteltu ja testattu Naisille saatavilla asusta myös Curved-malli Koot: XSXXXL 139,Anar Ailla II tai Ruossa II retkeilyhousut Jämäkästi istuvat ja joustavat trekkinghousut. Materiaali: 92% polyamidi, 8% elastaani Koot: naisille XXS XXL Koot miehille : XS XXXUseita eri värejä 79 00 Anar Ropi II lasten retkeilyhousut Anar Ropi II lasten retkeilyhousut ovat jämäkästi istuvat ja joustavat lasten trekkinghousut. Päivitetty malli Erinomainen valinta viileämmille keleille Materiaali: 95% polyesteri, 5% spandex Koot: 122 164cm Useita eri värejä 59 00 Anar Dorvu metsästysliivi Anar Dorvu metsästysliivi on varustettu uudella turvaoranssi camokuviolla. Veden – ja tuulen pitävä Oikealla puolella radiopuhelintasku painonapilla ja antennipidikkeellä Koot S-XXXL. 39 00 Anar Dorvu JR metsästysliivi Uudella turvaoranssi camokuviolla varustettu metsästysliivi. Oikealla puolella radiopuhelintasku painonapilla ja antennipidikkeellä. Veden – ja tuulen pitävä 32 90 Anar Hirvas tuplapuukko Suunniteltu erityisesti metsästäjälle. Isomman puukon pituus: 9 cm / 20.5 cm Avauspuukon pituus: 7.5 cm / 19 cm Tuppi: Mustaa nahkaa Terä: Karkaistua hiiliterästä 49 90 Anar Pro terästermos Uudistunut Anar Pro terästermos ei kylmene kovassakaan kelissä. Materiaali; ruostumaton teräs Perinteinen kestävä kierrekorkki Säilyttää juoman 12h jälkeen 65 c° ja 24h jälkeen 54 c° Tilavuus; 0,5L ja 0,75L Värit; hopeinen, musta ja vihreä 19 90 Anar Garra metsästyskenkä Täydellisesti istuvat Anar Garra metsästyskengät on valmistettu laadukkaasta nahasta. Vesitiivis ja hengittävä kalvo Vibram-ulkopohja pitää kaikissa olosuhteissa Kengät kiinnitetään helpolla ja nopealla Anar A-Lock Systeemillä Koot: 38-46 189,Anar Coasus fleeceväliasu Anar Coasus fleeceväliasu on hyvin istuva ja miellyttävän tuntuinen välikerrosasu. Kosteutta siirtävä välikerros Suojaava vetoketjullinen kaulus Unisex mitoitus: käy sekä miehille että naisille Materiaali: 100 % polyesteri 39 00 Anar NanoQ Safety camo metsästystakki Anar NanoQ on aktiivisen metsästäjän valinta liikkuvaan jahtiin. Takki on täysin vedenpitävä, hengittävä, kevyt ja pakkautuu tarvittaessa pieneen tilaan. 3 kerroskuoritakki teipatut saumat Hiljainen harjattu Anar Digicamo-pinta Ventilaatiot sivuilla Vedenpitävyys 20 000 mm Hengittävyys 40 000 g/m2/24 h Anar Hirvas metsästyspuku Anar Hirvas metsästyspuku on suunniteltu suomalaiseen hirvija peurajahtiin. Äärimmäisen hiljainen Vedenpitävä ja hengittävä materiaali Suomessa suunniteltu ja testattu Miehille saatavilla housuista Short-malli Miesten koot: XSXXXL Naisten koot: XXSXXL 269,169,139,299,159,Anar Hirvas lasten metsästyspuku Suunniteltu suomalaiseen hirvija peurajahtiin. Erityinen kaksikerroksinen materiaali on erittäin hiljainen maastossa liikuttaessa ja teknisten ominaisuuksien ansiosta miellyttävä käyttää. • Takki: Vedenpitävä ADS-kalvo 10,000 mm Hengittävä 5,000 g/m2/24hrs 80 g vanutäyte irrotettava huppu nepparikiinnityksellä • Housut: Vedenpitävä ADS-kalvo 10,000 mm Hengittävä 5,000 g/m2/24hrs 80 g vanutäyte Säädettävät ja irrotettavat henkselit, kiristysnyöri vyötäröllä, tarranauha kiristys lahkeensuussa 99,79,129,159,129,159,Anar Silent Pro miesten ja naisten sarkatakki Tyylikäs italialaisesta villasekoitteesta valmistettu sarkatakki tyylitellyillä yksityiskohdilla. Äärimmäisen hiljainen takki on täydellinen valinta esimerkiksi passiiviseen metsästykseen villan luonnollisten lämmönsäätely ominaisuuksien johdosta. Tekomokkanahkaiset tyylitellyt yksityiskohdat Neljä vetoketjullista taskua sekä yksi rintatasku takin sisäpuolella rrotettava huppu Anar Magga Camo naisten metsästyspuku Anar Magga camo on erityisesti naisille mitoitettu upea ja hyvin istuva metsästyspuku. Vedenpitävä ja hengittävä materiaali Kevyt rakenne Suomessa suunniteltu ja testattu Koot: XXS-XXL Anar Suohtas Camo miesten metsästyspuku Anar Suohtas Camo metsästyspuku on erinomainen valinta aktiiviselle metsästäjälle. Suomessa suunniteltu ja testattu Erittäin miellyttävä materiaali ja hyvä istuvuus Vedenpitävä ja hengittävä Koot: XXSXXXXL 199,249,249,Anar Lite Hike vaelluskenkä Kevyet kengät päivävaellukseen ja ulkoiluun. Pitävä ja joustava Vibram pohja sekä vednpitävä Sympatex kalvo. Fitgo –pikasulkimen ansiosta kengät on nopea kiristää ja avata. Lenkkitossumaiset vaelluskengät ovat joustavat, hengittävät ja napakat kengät monenlaiseen ulkoiluun. 129,
• ? Nopea toimitus ? Ilmainen palautus ? 100% kotimainen ? Suomen suurin valikoima! ? Yli 200 000 tuotetta Anar Hirvas naisten metsästyshousut Anar Hirvas Green naisten metsästyspuku on suunniteltu suomalaiseen hirvija peurajahtiin. Äärimmäisen hiljainen Vedenpitävä ja hengittävä materiaali Suomessa suunniteltu ja testattu Naisille saatavilla asusta myös Curved-malli Koot: XSXXXL 139,Anar Ailla II tai Ruossa II retkeilyhousut Jämäkästi istuvat ja joustavat trekkinghousut. Materiaali: 92% polyamidi, 8% elastaani Koot: naisille XXS XXL Koot miehille : XS XXXUseita eri värejä 79 00 Anar Ropi II lasten retkeilyhousut Anar Ropi II lasten retkeilyhousut ovat jämäkästi istuvat ja joustavat lasten trekkinghousut. Päivitetty malli Erinomainen valinta viileämmille keleille Materiaali: 95% polyesteri, 5% spandex Koot: 122 164cm Useita eri värejä 59 00 Anar Dorvu metsästysliivi Anar Dorvu metsästysliivi on varustettu uudella turvaoranssi camokuviolla. Veden – ja tuulen pitävä Oikealla puolella radiopuhelintasku painonapilla ja antennipidikkeellä Koot S-XXXL. 39 00 Anar Dorvu JR metsästysliivi Uudella turvaoranssi camokuviolla varustettu metsästysliivi. Oikealla puolella radiopuhelintasku painonapilla ja antennipidikkeellä. Veden – ja tuulen pitävä 32 90 Anar Hirvas tuplapuukko Suunniteltu erityisesti metsästäjälle. Isomman puukon pituus: 9 cm / 20.5 cm Avauspuukon pituus: 7.5 cm / 19 cm Tuppi: Mustaa nahkaa Terä: Karkaistua hiiliterästä 49 90 Anar Pro terästermos Uudistunut Anar Pro terästermos ei kylmene kovassakaan kelissä. Materiaali; ruostumaton teräs Perinteinen kestävä kierrekorkki Säilyttää juoman 12h jälkeen 65 c° ja 24h jälkeen 54 c° Tilavuus; 0,5L ja 0,75L Värit; hopeinen, musta ja vihreä 19 90 Anar Garra metsästyskenkä Täydellisesti istuvat Anar Garra metsästyskengät on valmistettu laadukkaasta nahasta. Vesitiivis ja hengittävä kalvo Vibram-ulkopohja pitää kaikissa olosuhteissa Kengät kiinnitetään helpolla ja nopealla Anar A-Lock Systeemillä Koot: 38-46 189,Anar Coasus fleeceväliasu Anar Coasus fleeceväliasu on hyvin istuva ja miellyttävän tuntuinen välikerrosasu. Kosteutta siirtävä välikerros Suojaava vetoketjullinen kaulus Unisex mitoitus: käy sekä miehille että naisille Materiaali: 100 % polyesteri 39 00 Anar NanoQ Safety camo metsästystakki Anar NanoQ on aktiivisen metsästäjän valinta liikkuvaan jahtiin. Takki on täysin vedenpitävä, hengittävä, kevyt ja pakkautuu tarvittaessa pieneen tilaan. 3 kerroskuoritakki teipatut saumat Hiljainen harjattu Anar Digicamo-pinta Ventilaatiot sivuilla Vedenpitävyys 20 000 mm Hengittävyys 40 000 g/m2/24 h Anar Hirvas metsästyspuku Anar Hirvas metsästyspuku on suunniteltu suomalaiseen hirvija peurajahtiin. Äärimmäisen hiljainen Vedenpitävä ja hengittävä materiaali Suomessa suunniteltu ja testattu Miehille saatavilla housuista Short-malli Miesten koot: XSXXXL Naisten koot: XXSXXL 269,169,139,299,159,Anar Hirvas lasten metsästyspuku Suunniteltu suomalaiseen hirvija peurajahtiin. Erityinen kaksikerroksinen materiaali on erittäin hiljainen maastossa liikuttaessa ja teknisten ominaisuuksien ansiosta miellyttävä käyttää. • Takki: Vedenpitävä ADS-kalvo 10,000 mm Hengittävä 5,000 g/m2/24hrs 80 g vanutäyte irrotettava huppu nepparikiinnityksellä • Housut: Vedenpitävä ADS-kalvo 10,000 mm Hengittävä 5,000 g/m2/24hrs 80 g vanutäyte Säädettävät ja irrotettavat henkselit, kiristysnyöri vyötäröllä, tarranauha kiristys lahkeensuussa 99,79,129,159,129,159,Anar Silent Pro miesten ja naisten sarkatakki Tyylikäs italialaisesta villasekoitteesta valmistettu sarkatakki tyylitellyillä yksityiskohdilla. Äärimmäisen hiljainen takki on täydellinen valinta esimerkiksi passiiviseen metsästykseen villan luonnollisten lämmönsäätely ominaisuuksien johdosta. Tekomokkanahkaiset tyylitellyt yksityiskohdat Neljä vetoketjullista taskua sekä yksi rintatasku takin sisäpuolella rrotettava huppu Anar Magga Camo naisten metsästyspuku Anar Magga camo on erityisesti naisille mitoitettu upea ja hyvin istuva metsästyspuku. Vedenpitävä ja hengittävä materiaali Kevyt rakenne Suomessa suunniteltu ja testattu Koot: XXS-XXL Anar Suohtas Camo miesten metsästyspuku Anar Suohtas Camo metsästyspuku on erinomainen valinta aktiiviselle metsästäjälle. Suomessa suunniteltu ja testattu Erittäin miellyttävä materiaali ja hyvä istuvuus Vedenpitävä ja hengittävä Koot: XXSXXXXL 199,249,249,Anar Lite Hike vaelluskenkä Kevyet kengät päivävaellukseen ja ulkoiluun. Pitävä ja joustava Vibram pohja sekä vednpitävä Sympatex kalvo. Fitgo –pikasulkimen ansiosta kengät on nopea kiristää ja avata. Lenkkitossumaiset vaelluskengät ovat joustavat, hengittävät ja napakat kengät monenlaiseen ulkoiluun. 129,
• Valkohäntäpeura­ havainnointi muuttuu ja kanta­arvio tarkentuu T arkka kanta-arvio on tärkeä tekijä valkohäntäpeurakannan hallinnassa. Sitä on kehitetty kolmen viime vuoden ajan koska haluttiin varmistua, että käyttökelpoista tietoa kerätään parhaalla mahdollisella tavalla. Niinpä päädyttiin jahdin yhteydessä tehtyihin havaintoihin, joilla saadaan lisätietoa kannan sukupuolija ikärakenteesta. Myös riistakameroita ja DNA-menetelmiä selvitettiin, mutta havaintojen kirjaaminen nähtiin valtakunnallisen tiedonkeruun kannalta parhaana ratkaisuna. Miten ja mitkä havainnot käytännössä kirjataan? Havaintojen syöttäminen Oma riistaan on hirvenmetsästäjille tuttua puuhaa. Valkohäntäpeurahavaintoja kirjatessa perusperiaate on sama, mutta havainnot eivät kulje metTähän asti metsästäjät ovat pystyneet kirjaamaan havaintoja valkohäntäpeurasta Oma riista -palveluun omaan käyttöönsä. Tästä syksystä lähtien havaintoja kerätään uudella vakioidulla menetelmällä, joka muistuttaa hirvihavaintojen keräämistä – valkohäntäpeurahavaintojen osalta vastuu on jokaisella peuranmetsästäjällä. TeksTi Eerojuhani Laine ja Pirkka Peltonen, Suomen riistakeskus; Sami Aikio, Luonnonvarakeskus kuva Hannu Huttu sästyksenjohtajan hyväksyttäväksi. Jokainen metsästäjä vastaa itse havaintojen kirjaamisesta ja kirjaukset tehdään yksityishenkilö -roolin alla. Havaintojen kirjaamisen edellytyksenä on, että metsästäjä kuuluu Oma riistassa metsästysseuraan ja on lisättynä ryhmään, joka on linkitetty voimassa olevaan pyyntilupaan. Helpoiten havainnon kirjaaminen onnistuu Oma riista -mobiilisovelluksella heti kytisillan tai passituksen päätteeksi. Havainnon pystyy kirjaamaan myös tietokoneella selainversiossa. Kirjatut havainnot tulevat hirvihavaintojen tapaan näkyviin kaikille seuran jäsenille. Peuroista kirjataan näköhavaintoja ja ne jaotellaan uroksiin, naaraisiin, vasoihin ja tunnistamattomiin. Jokainen metsästäjä vastaa havaintojensa merkitsemisestä kirjaten jahdissa itse näkemänsä eläimet. Havaintoa kirjatessa on erityisen tärkeää muistaa merkitä havainnon tapahtuneen Katso ohjevideo peurahavainnon kirjaamisesta: https:// www.riistainfo.fi/videot/ valkohanta­peura­ havaintojen­kirjaaminen 48 Metsästäjä 5/2021
• ”Peuran metsästyksen yhteydessä”. Seuruejahdeissa ei ole merkitystä, vaikka sama eläin tulisi kirjatuksi useampaan kertaan. Jahtivieraiden ja Oma riistaa käyttämättömien metsästäjien havainnot voidaan jättää kirjaamatta tai joku voi tehdä kirjaukset heidän puolestaan. Tällöin toisen metsästäjän tekemät havainnot kirjautuvat kuitenkin kirjaajan omaan lokiin. Tärkeää on kirjata havainnot valikoimatta, eli jahtipäivän ajalta kirjataan kaikki tehdyt valkohäntäpeurahavainnot. Jo käyntiin pyörähtäneen metsästyskauden valkohäntäpeuran pyyntilupamäärät ovat valtakunnallisesti ennätyssuuret – jälleen kerran. Ennätyssuurten saaliiden ohessa haastetaan jokainen peuran metsästäjä kirjaamaan havaintoja peurajahdin yhteydessä. Mikäli kysymyksiä herää, olkaa yhteydessä Oma riistan neuvontapalveluun tai alueenne hirvitalousaluesuunnittelijoihin. Mitä lisätietoa havainnoista muodostuu? Lisätietoa tulee sekä seuratasolle, että laajemmin riistakeskusalueiden metsästysverotuksen suunnitteluun, sekä toisaalta valtakunnalliseen kanta-arvioon ja edelleen tarkempiin hirvitalousaluekohtaisiin valkohäntäpeura-arvioihin. Havaintoraportit täydentävät Oma riistassa jo entuudestaan olevaa saalisraportointia. Oma riistan käyttäjillä on mahdollisuus päästä tutustumaan raportteihin seuraavilla askeleilla. 1. Valitse oma seurasi 2. Valitse välilehti ”RAPORTIT” 3. Valitse lajiksi valkohäntäpeura 4. Pääset selaamaan kattavaa Luonnonvarakeskuksen tuottamaa raportointia Valitse ”Uusi havainto” HAVAINTOKIRJAUS MOBIILISOVELLUKSELLA Valitse lajiksi ”Valkohäntäpeura” ja ”Peuran metsästyksen yhteydessä” Valitse metsästystapa ja kirjaa havaitsemasi eläimet Havainnot näkyvät riistalokissasi 3 4 1 2 4 1 2 3 49 Metsästäjä 5/2021
• R ovaniemellä Haukitaipaleen Erämiesten metsästyksenjohtajana toimii Terhi Posio. Oma aktiivisuus, seuran tuki ja metsästyksenjohtajakoulutus auttavat tehtävässä. Posio on harrastanut metsästystä yli kymmenen vuotta ja toimii lisäksi seuran sihteerinä. Aamulla lupien tarkistus Haukitaipaleen Erämiehet kokoontuvat aamulla kämpälle. Posio käy läpi saalistilanteen sekä tarkistaa ampumakokeen ja metsästyskortin ensimmäistä kertaa metsästämään tulleelta. Metsästyksenjohtajan on myös hyvä varmistaa, että kaikilla on lainmukainen vaatetus. Puheensorinassa kuuluu, että hirvihavaintoja on tehty useita ja ”varma” vasaporukka on tiedossa. Tänään metsälle lähtee useampi koiranohjaaja, jotka valitsevat maastot arvontajärjestyksessä. Passiin mennään kun koirat ovat löytäneet hirvet ja koiranohjaajat tehneet ilmoituksen. GPS lisää turvallisuutta Metsästyksessä turvallisuus on tärkein asia. Ampumasektorit ja sallitut passipaikat tulee kaikkien tietää. Posio kertoo, että suurin osa seuran metsästäjistä on hankkinut koiratutkaohjelman. Tällöin passissa olijat näkevät Metsästyksenjohtajan päivä Hirvijahdissa metsästyksen­ johtajalla on vastuuta ja velvollisuuksia, joista tärkein on turvallisuudesta huolehtiminen. TeksTi ja kuvaT Ville Viitanen koiran sekä viereisessä passissa olijat. Metsästyksenjohtajan sekä passissa olijoiden pitää tietää jokaisen henkilön sijainti, koiratutkasta huolimatta. WhatsApp ja koiratutkan viestipalvelu tarjoavat nopeaa tiedonkulkua. Yhteydenpidon tärkeys korostuu, jos koira juoksee naapuriseuran tai valtion maille. – Metsästämme pääasiassa yksityismailla, mutta jos koira juoksee esimerkiksi Posio saa tarvittaessa tukea aikaisemmalta metsästyksenjohtajalta Tapani Tuiskulta, joka toimii seuran puheenjohtajana. ? Metsästyksenjohtaja käy aamulla läpi turvallisuusasiat ja jakaa tarvittaessa kirjalliset ohjeet. Metsästäjiltä tarkistetaan ampumakoe ja metsästyskortti. 50 Metsästäjä 5/2021
• valtionmaille tai naapuriseuran alueelle, ilmoitamme siitä aina alueen metsästyksenjohtajalle, Posio kertoo. Posio saa viestin puhelimeen: ”Vasaporukka haukussa”. Hirvien päätetään antaa rauhoittua haukulle, joten metsästäjät kokoontuvat tulille kahvittelemaan ja sopimaan passipaikoista. Metsästyksenjohtaminen opettaa Posion mielestä metsästyksenjohtaminen on mielenkiintoista ja tehtävässä oppii paljon itsestään, kun toimii erilaisissa tilanteissa. – Tehtävään tulee olla itse vapaaehtoinen. Porukan tuki ja hyvä yhteishenki auttavat johtamisessa, Posio kertoo. Hyvä johtaja on määrätietoinen ja antaa selviä ohjeita. Tämä tulee esille etenkin silloin, kun jokin asia ei onnistu tai tulee erimielisyyksiä. – Joskus metsästyspäivän aikana on tullut esityksiä esimerkiksi lihanjakoperusteista. Täytyy kuitenkin pysyä sovituissa asioissa, eikä pidä alkaa lennosta soveltamaan, Posio tuumaa. Johtaja huomioi jokaisen Haukitaipaleen seurassa nuorin metsästäjä on alle 20 ja vanhin yli 80-vuotias. Posion mielestä onkin tärkeää, että porukassa on monen ikäisiä. – Nuorille pitää antaa mahdollisuuksia ja kokemuksia, kun taas vanhemmilta metsästäjiltä on hyvä kuunnella neuvoja, Posio miettii. Metsästyksenjohtajan on hyvä olla perillä alueensa asioista. Metsästysvuokrasopimukset, naapuriseurat, suhteet maanomistajiin ja kyläisiin sekä tieto alueen hirvikannasta ja tavoitteista ovat tärkeitä hallita. Saaliit ja havainnot Oma riistaan Nokipannukahvien jälkeen siirrytään passiin, ja koiranohjaaja lähtee hiipimään haukulle. Passissa olijat jännittävät pysyvätkö emä ja vasa haukulla vai siirtyvätkö ne lähemmäs omaa passia. Metsästyksen eettisyys tulee ottaa huomioon. Vasaporukasta ammutaan aina ensin vasa ja saalista tulee kunnioittaa. Posio sanoo, etteivät he ammu vasaa ja emää samalle haukulle: – Annetaan emälle mahdollisuus, ja onhan siinä vasassakin työtä. Metsästyksenjohtajan muistilista ? Kerro kaikille turvallisuusja metsästysohjeet ? Tarkista metsästäjien ampumakoe ja metsästyskortti ? Ole tasapuolinen: huomioi koirien käyttö ja uudet metsästäjät ? Huolehdi Oma riistaan metsästyspäivä-, saalisja havaintokirjaukset ? Jaa tarvittaessa tehtäviä varajohtajien kanssa ? Jokainen ammuttu laukaus ilmoitetaan metsästyksenjohtajalle ? Mahdolliset ohilaukaukset tarkistetaan huolella ja osaavan koiran kanssa Kohta kuuluu laukaus ja pian tulee viesti: ”Vasa nurin, hakekaa vetolevy ja peräkärry.” Metsästyksenjohtajan tehtäviin kuuluu muun muassa huolehtia viralliset saalisilmoitukset. Saalisilmoitukset sekä metsästyspäivien ja havaintojen tekeminen käy helpoiten Oma riistassa. Tehtäviä voidaan jakaa varajohtajien kesken, etenkin jos varsinainen metsästyksenjohtaja ei ole aina paikalla. (Metsästyksenjohtajan tehtävät on määritelty metsästysasetuksessa 23§). Tämän päivän tapahtumat Posio merkitsee Oma riistaan: Havaittu yksi vasa ja aikuinen naaras, sekä jo metsässä tehty vasan saalisilmoitus hyväksytään. Koira on juuri aloittanut seisontahaukun. Haukitaipaleen Erämiehet suunnittelevat passituksen kahvinkeiton lomassa. Koiratutkaohjelmien avulla passissa olijat näkevät koirien liikkeet sekä viereiset passit, mikä lisää metsästyksen turvallisuutta. Toimivilla koirilla, tiiviillä yhteistyöllä ja hyvällä johtamisella saadaan saaliista. 51 Metsästäjä 5/2021
• metsästäjän kuulonsuojaimet liikkeessä ja verkkokaupassa Turvalliseen metsästykseen www.korvabuusti.? • Erittäin korkealaatuinen ääni • Toimii 4 eri ohjelmalla • Paristokäyttöinen • Irrotettava kaulanauha • Radiopuhelimeen kytkettävä johto NYT -10% www.novavox.? S yitä tähän voidaan hakea monista suunnista. Usein vedotaan seurojen nihkeyteen uusien jäsenten hankinnassa, mutta tämä ei ole koko totuus. Seuroihin kyllä liitytään entiseen malliin, mutta hirvijahtiin uudet jäsenet osallistuvat yllättävän vähän. Pääsyynä eivät siis ole seurojen jäsenyyden ongelmat. Miksi edes maanomistajajäsenten perheenjäsenet eivät aina osallistu innolla hirvijahtiin? Metsästäjien kahtiajako Hirvenmetsästys on sitovin ja eniten velvoitteita pursuava suomalainen metsästysmuoto. Se sopii niille, joille hirvijahti on ensisijainen metsästysmuoto. Heille hirvijahti kaikkine oheistoimintoineen on yhtä kuin metsästys ja metsästys on yhtä kuin hirvijahti. Se kattaa viikonloppujen harrastustarpeen jahtikaudella ja jahtikauden ulkopuolinen toiminta talkoineen ja ampumaharjoituksineen tähtää samaan tarkoitukseen. Usein tällaisilla metsästäjillä on myös metsästyskoiria ja hirvijahti vaikuttaa jopa heidän asuinpaikkaansa ja ammatinvalintaansa. Tästä porukasta löytyy usein se seuratason hirvenmetsästyksellinen runko, jonka ympärillä jahti pyörii ja joka Miksi hirvijahti ei houkuttele? Metsästäjätutkintoja suoritetaan tasaiseen tahtiin ja metsästyksen suosio on edelleen korkealla. Monin paikoin kuitenkin tuskaillaan hirvijahdin houkuttelevuuden puutetta uusien metsästäjien keskuudessa. TeksTi Arto Määttä määrittää miten jahtijärjestelyt tehdään. Toinen merkittävä ryhmä koostuu metsästäjistä, joille hirvijahdin mielekkyyden määrää jahdin tapahtumarikkaus, sujuva läpivienti ja tehokkuus. Nämä metsästäjät näkevät hirvijahdin vain yhtenä osana metsästystä ja heillä saattaa olla muitakin vapaa-ajan käyttötapoja. Haasteena on siis jälkimmäisen ryhmän mukaan saaminen. He eivät ole valmiita ympärivuotiseen harrastamiseen hirvijahdin ympärillä, saati sitten valmiita sitomaan itsensä hirvipasseihin koko kauden ajaksi. On vielä muistettava se, että hirvenmetsästys sopii joukkuelajina toisille paremmin kuin toisille. Kahtiajako jahtijärjestelyissä Myös hirvijahdin järjestelyt on mahdollista jakaa karkeasti kahteen lähestymistapaan: toisessa pyritään koko kauden mittaiseen jahtiin, toisessa tehokkuuteen. Näistä uusia jäseniä houkuttelevampi on tehokkuuteen tähtäävä tapa, koska se tarkoittaa tapahtumarikasta ja mielenkiintoista metsästystä sekä saaliin saamista. Myös tietoisuus siitä, että hirvijahti saadaan pakettiin ilman koko kauden sitoutumista, miellyttää heitä. Vakiintuneet tavat ja muutosvastarinta Monissa metsästysseuroissa jahti suunnitellaan ja toteutetaan lähtökohtaisesti siten, että se venyy pitkäkestoiseksi. Metsästysponnisteluja ei välttämättä suhteuteta kaatotavoitteisiin ja tehokkuus jahdissa on lähes vakio vuodesta toiseen. Tiettyjä metsästystapoja saatetaan vieroksua tai jopa kieltää, ja myös arkipäivinä tapahtuva pyynti saattaa olla mahdottomuus. Edellä kuvattu on valitettavan usein synonyymi tehottomuudelle. Tällaiset vakiintuneet toimintatavat ovat usein syvällä ”seurojen DNA:ssa” ja niiden muuttaminen on vaikeaa. Mutta vieläkin vaikeampaa on kyetä näkemään sitä, että hirvijahdin houkuttelevuuden puute saattaa johtua juuri perinteisistä toimintatavoista. Seuratasolla hirvenmetsästystä tulisi tarkastella siten, että onko jahti osallistujille niin sanottu joko/tai valinta. Tarkoittaako hirvenmetsästykseen osallistuminen luopumista muista harrastuksista ja metsästysmuodoista vai onko hirvenmetsästys mielekäs osa kautta ja vuodenkiertoa? Liian läheltä ja vain omista intresseistä tarkastellen tätä eroa voi olla vaikea nähdä. Syytä nuorten metsästäjien innottomuuH AN N U HU TT U 52 Metsästäjä 5/2021
• metsästäjän kuulonsuojaimet liikkeessä ja verkkokaupassa Turvalliseen metsästykseen www.korvabuusti.? • Erittäin korkealaatuinen ääni • Toimii 4 eri ohjelmalla • Paristokäyttöinen • Irrotettava kaulanauha • Radiopuhelimeen kytkettävä johto NYT -10% www.novavox.? Ohjeet hirvijahdin houkuttelevuuden lisäämiseen 1 Sallikaa seurassa kaikki lailliset pyynti muodot ja mahdollistakaa täysipainoinen osallistuminen jahtiin niillekin, jotka haluavat esimerkiksi pyytää oman osuutensa kyttäämällä. 2 Sallikaa seurassa arkipäivinä tapahtuva pyynti erityisesti jahtikauden tehokkaana aikana, jolloin metsä antaa saalista ja jolloin pyynti on mielekästä. Se mahdollistaa esimerkiksi pidemmän hirvenmetsästysloman pitkänmatkalaisille. 3 Vähentäkää sitovuutta painottamalla jahtikauden ulkopuoliset talkoot vain niihin toimiin, jotka oikeasti tähtäävät hirvijahdin tehostamiseen: tornitalkoot, ampumalinjojen raivaus, riistapeltojen teko, nuolukivien vienti. 4 Välttäkää viimeiseen asti turhia ”makkaranpaistoviikonloppuja”, jolloin jahdin tavoitteellisuus unohtuu. 5 Pyrkikää nopeaan ja tehokkaaseen jahdin perusosaan ja säästäkää tarvittaessa lupia niille, joille hirvijahti on koko kauden mittainen harrastus. delle haetaan usein nuorista, mutta tämän asian kanssa jahkaaminen ei ole hedelmällistä. Hirvijahti ON kiinnostavaa ja moni siihen haluaa osallistua. Nuorten ja pyynti-intoa pursuavien metsästäjien ajatus on se, että hirvenmetsästyksessä toiminnan pitää tähdätä saaliin saamiseen. Esimerkiksi polttopuutalkoot ovat jo sellaisia, ettei niiden takia mielellään ajele asuinpaikkakunnan ja metsästysseuran väliä. Hirvijahdissahan metsästetään hirviä, ei opiskella makkaranpaistoa. Se on mahdollista Seurojen haaste onkin kyetä tarjoamaan jokaiselle mahdollisuus pyytää hirviä haluamillaan tavoilla. Tämä vaatii ottamaan huomioon niin hirvijahtia pääasiallisesti harrastavat, kuin myös ne, jotka haluavat hoitaa hirvijahdit nopeasti. Kenties helpoin ja myös käytännössä toimivaksi osoittautunut tapa on seuraava: ison porukan seuruejahdit suunnitellaan mahdollisimman tehokkaiksi. Mielellään lyhyitä vetoja, joissa ei istuteta passimiehiä huvin vuoksi turhan panttina. Mitä enemmän tapahtumia päivään saadaan, sitä suurempi on saaliin saamisen mahdollisuus ja sitä mielekkäämpää metsästys on. Kun valtaosa hirvistä on nurin, voidaan innokkaimmille jättää lupia pienten porukoiden koirajahteihin. Tai jos jotkut haluavat kytätä, osoitetaan siihen muutama lupa. Tai jos joku haluaa hiihtää hirvien perässä, sidotaan siihenkin lupia. Mutta ei sidota kaikkia muutamien harrastukseen. H AN N U HU TT U
• K esän säät vaikuttavat metsäkanalintujen poikastuottoon. Tyypillisesti lämmin alkukesä suosii poikasten selviytymistä ja se takaa myös hyönteisravinnon saatavuuden. Tänä vuonna kesäkuu oli toista vuotta peräkkäin poikkeuksellisen lämmin ja hellepäiviä oli ennätykselliset 25. Edellisvuodesta poiketen, myös heinäkuu oli hyvin lämmin, sekä kuiva. Helteistä ei ollut nähtävästi haittaa, sillä kuluvan kesän pesinnät ovat onnistuneet oikein hyvin. Metso Metson valtakunnallinen kannankehitys on ollut edellisten kahden vuosikymmenen aikana lievästi kasvava. Viime vuoteen verrattuna tiheydet keskimäärin kasvoivat hiukan. Tiheydet ovat normaalia suuremmat viidellä riisRIISTAKOLMIOLASKENNAT Rohkaisevia tuloksia Loppukesän riistakolmiolaskennat on jälleen tehty metsäkanalintukantojen tilan arvioimiseksi. Kaikilla laskettavilla metsäkantalintulajeilla on havaittavissa kannankasvua. TeksTi Andreas Lindén, Luonnonvarakeskus takeskusalueella ja matalampia vain Pohjois-Hämeessä. Metson poikasosuus oli keskimääräistä suurempi Oulussa, kun taas Lapissa havaittiin keskimääräistä isompia poikueita. Sen sijaan Pohjois-Hämeessä ja Keski-Suomessa oli normaalia pienempi poikasosuus ja harvinaisen pieniä poikueita. Teeri Teeren valtakunnallinen kannankehitys on ollut kahden viime vuosikymmenen aikana vakaa. Viime vuoteen verrattuna tiheydet keskimäärin kasvoivat, mutta paikallista vaihtelua on melko paljon. Viidellä riistakeskusalueella tiheydet ovat keskiarvoa korkeampia, monilla alueilla jopa huomattavasti. Pohjois-Hämeessä ja Uudellamaalla teeritiheydet ovat poikkeuksellisen matalat ja Uudellamaalla ne ovat romahtaneet liki puoleen edellisvuoteen verrattuna. Teeren poikasosuus oli huomattavan suuri (yli 60 prosenttia) Kainuussa, Oulussa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa, jossa myös poikueiden koot olivat keskimääräistä suurempia. Pyy Pyykannat ovat jo 3–5 vuoden ajan näyttäneet selviä palautumisen merkkejä pahimmasta aallonpohjasta, joka HA NN U HU TT U 54 Metsästäjä 5/2021 Tutkittua
• Isot kiitokset laskijoille! Suomen riistakantojen seuranta on kansainvälisestikin katsoen huippuluokkaa, ja riistakolmiot ovat yksi seurannan lippulaivoista. Riistakolmiolaskennassa mitataan vuosittain Suomen metsäpeitteisen osan alueellisia kanalintutiheyksiä, poikastuottoa ja poikuekokoja. Laskenta tehdään vapaaehtoisvoimin metsästäjien toimesta. Koko Suomessa laskettiin tänä vuonna 10.8.2020 mennessä 890 riistakolmioita. Tämä on sekä tärkeä että kiitettävä suoritus. Laskenta-aineistoja käytetään seurantatarkoituksessa kantojen tilan ja muutosten arvioinnissa. Lisäksi aineistoja käytetään tutkimustarkoituksessa, sekä kannanhoidon suunnittelussa. Tuoreita riistakolmiolaskentojen tuloksia käytetään vuosittain metsäkanalintujen alueellisia metsästysaikoja asetettaessa. Metso Teeri Pyy Riekko RIISTAKESKUSALUE KO LM IO ID EN LU KU MÄ ÄR Ä TIH EY S (Y KS . / KM ²) MU UT OS 1 V. (% ) PO IK AS OS UU S (% ) KE SK IM . PO IK UE KO KO TIH EY S (Y KS . / KM ²) MU UT OS 1 V. (% ) PO IK AS OS UU S (% ) KE SK IM . PO IK UE KO KO TIH EY S (Y KS . / KM ²) MU UT OS 1 V. (% ) PO IK AS OS UU S (% ) KE SK IM . PO IK UE KO KO TIH EY S (Y KS . / KM ²) MU UT OS 1 V. (% ) PO IK AS OS UU S (% ) KE SK IM . PO IK UE KO KO Etelä-Häme 25 3,7 + 29 3,0 7,2 ++ 41 3,2 9,3 ++ 35 3,7 Etelä-Savo 53 3,2 ± 38 3,5 5,5 – 48 4,0 9,4 + 43 3,8 Kaakkois-Suomi 43 3,1 ± 30 2,8 4,7 ± 44 3,7 6,5 ++ 38 3,6 Kainuu 89 4,7 + 55 3,7 13,9 ++ 65 4,9 6,5 ++ 61 5,0 1,7 ++ 77 6,6 Keski-Suomi 73 2,8 ± 28 2,7 9,5 ± 53 4,6 9 + 45 3,6 Lappi 126 5,2 ± 45 3,8 4,3 + 53 4,1 2,5 + 45 4,5 3 ++ 61 5,4 Oulu 134 4,9 ± 48 3,8 15,2 + 61 4,6 6,9 ++ 56 4,1 1,5 + 69 6,3 Pohjanmaa 82 3,7 – 38 3,6 13,4 ± 55 4,6 7,5 ± 53 4,6 Pohjois-Häme 33 2,1 – 21 2,0 4,1 – 41 3,5 12 ± 47 3,9 Pohjois-Karjala 78 5,4 + 49 4,0 12,6 ++ 66 4,9 11,8 ++ 60 4,2 Pohjois-Savo 54 3,9 + 42 3,3 14,1 + 63 4,8 15,5 ++ 53 4,3 Rannikko-Pohjanmaa 20 3,5 ++ 40 3,2 10,6 ++ 48 5,8 12,6 ++ 50 3,8 Satakunta 49 3,6 ± 40 3,8 8,8 ± 49 4,1 11,9 + 56 4,1 Uusimaa 21 4,3 + 40 4,8 4,4 – – 33 3,5 10,2 ++ 50 4,1 Varsinais-Suomi 10 2,9 ++ 10 1,0 4,1 ++ 38 5,0 6,5 ± 25 5,0 Koko maa 890 4,3 ± 41 3,5 8,6 + 54 4,4 7,2 + 49 4,3 1,3 + 40 3,7 Metsäkanalintujen tiheys (yksilöä/metsämaan km2), poikasosuus (%) ja keskimääräinen poikuekoko heinä–elokuussa (tilanne 10.8.2021). Vuoden 2021 arviot, joiden alueelliset 90 % luottamusvälit eroavat pitkäaikaisista keskiarvoista on esitetty lihavoidulla tekstillä; punaisella jos arvio on keskiarvon yläpuolella ja sinisellä jos arvio on keskiarvon alapuolella. Runsauden muutos edellisvuodesta on ilmaistu plusja miinusmerkein: ± muutos < 15 % / + ja – muutos 15–30 % / ++ ja – – muutos > 30 % Riekosta esitetään tiedot vain Pohjois-Suomelle, mistä aineistoa on riittävästi. Alle 25 kolmioon perustuviin arvioihin liittyy huomattavaa tilastollista epävarmuutta. oli 2016–2017. Viime vuoteen verrattuna pyyn tiheydet kasvoivat poikkeuksellisen yhtenäisesti eri puolilla maata. Pohjois-Karjalassa, Rannikko-Pohjanmaalla ja Kainuussa kasvu on ollut voimakasta. Satakunnassa, Pohjois-Karjalassa ja Oulussa pyytiheys on pitkäaikaisen keskiarvonsa yläpuolella, kun taas Pohjois-Hämeessä aikuiskanta on hieman normaalia pienempi. Muilla alueilla kannat ovat jo lähellä keskiarvoaan. Pyyn poikasosuus oli huomattavan suuri Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa, mutta muillakin alueilla pesintä on onnistunut normaalia paremmin. Riekko Riekon kanta on kasvanut maltillisesti jo neljättä tai viidettä vuotta peräkkäin. Kasvu keskittyi lajin vahvimmille alueille Lappiin, Ouluun ja Kainuuseen. Etelämpänä, siellä missä lajia vielä esiintyy, kanta taantui hieman tai pysyi vakaana. Tiheys on nyt Lapissa pitkäaikaisen keskiarvonsa vaiheilla, mutta jää edelleen sen alapuolelle Oulussa ja Kainuussa. Riekon poikasosuus oli kuluvana kesänä poikkeuksellisen korkea Kainuussa, kun taas Lapissa se oli hieman keskiarvonsa alapuolella. Muuten poikastuotto oli jotakuinkin normaali. 55 Metsästäjä 5/2021
• VESILINTUSEURANNAN TULOKSIA Sinisorsalla erinomainen poikastuotto Tärkeimpien riistasorsalajimme pesimäkannoissa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tavin, haapanan ja telkän kannat jäivät pitkäaikaisen keskiarvon alapuolelle, sinisorsakanta pysyi keskiarvon tuntumassa. TeksTi Hannu Pöysä, Andreas Lindén, Markus Piha, Tuomas Rajala, Luonnonvarakeskus, Sari Holopainen, Aleksi Lehikoinen Luonnontieteellinen keskusmuseo V aikka vesilintujen pesimäkannat vaihtelevat voimakkaasti vuodesta toiseen, seuranta on paljastanut selviä pitkäaikaismuutoksia. Sinisorsan pesimäkanta (pesivien parien määrä) on ollut pitkällä aikavälillä kasvussa, mutta 2010-luvun puolivälissä kasvu taittui. Viimeisen kymmenen vuoden aikana kannankehityksessä ei ole havaittavissa selkeää suuntausta. Kanta oli tänä vuonna pitkän aikavälin (1989–2021) keskiarvon tuntumassa. Tavin pesimäkanta on pitkällä aikavälillä taantunut, mutta viimeiset kymmenen vuotta kanta on vaihdellut ilman selvää suuntausta. Telkän pesimäkanta on taantunut sekä pitkällä aikavälillä että viimeisen kymmenen vuoden aikana. Tavin pesimäkanta laski hieman viime vuodesta, telkän kasvoi. Molempien lajien pesimäkantaindeksi pysyi pitkän aikavälin keskiarvon alapuolella. Haapanan pesimäkanta on taantunut voimakkaasti ja lähes yhtäjaksoisesti 1990-luvun puolivälistä lähtien. Pesimäkantaindeksi putosi nyt koko seurantajakson alhaisimmalle tasolle, mikä on erityisen huolestuttavaa lajin metsästyskestävyyttä silmällä pitäen. Muutoksissa vähän alueiden välisiä eroja Sinisorsan, tavin ja telkän pesimäkantojen pitkäaikaiskehityksessä ei ole merkittäviä alueiden välisiä eroja. Sitä vastoin haapanan pesimäkanta on taantunut eteläisessä ja pohjoisessa Suomessa voimakkaammin kuin maan keskiosissa. Erot taantuman voimakkuudessa viittaavat siihen, että ilmiön taustalle on useita syitä, joista toiset vaikuttavat voimakkaammin etelässä, toiset pohjoisessa. Tukkasotkan pesimäkanta on taantunut selvästi maan eteläja keskiosissa, mutta ei pohjoisessa. Tulos on odotettu, sillä aiempien tutkimusten mukaan tukkasotka on vähentynyt erityisesti rehevillä lintujärHA NN U HU TT U Metsästäjä 5/2021 56 Tutkittua
• villä sekä merialueella. Rehevien lintujärvien osuus seurannassa olevista vesistöistä on etelässä suurempi kuin pohjoisessa. Lisäksi tuore tutkimus osoittaa tukkasotkan lisääntymistuloksen heikentyneen erityisesti rehevillä vesillä. Niistä lajeista, joista löytyy riittävästi seuranta-aineistoa Eteläja Keski-Suomesta, jouhisorsan, lapasorsan, tukkakoskelon, silkkiuikun ja nokikanan kannat ovat taantuneet molemmilla alueilla, isokoskelon vain eteläisimmässä Suomessa. Pesimäkantojen taantuminen koskee siis suurta joukkoa lajeja ja suurta osaa Suomea. Lajikohtaisissa kannanmuutoksissa on havaittavissa yllättävän vähän alueiden välisiä eroja, mutta joukossa on myös lajeja, joilla alueelliset erot ovat merkittäviä. Poikastuotto Sinisorsan poikastuotto kasvoi 16 % viime vuodesta, ja poikastuottoindeksi nousi ennätyksellisen korkeaksi. Poikuekoossa ei ollut suurta eroa edellisvuoteen verrattuna, joten todennäköisesti poikastuottoa kasvatti pesintöjen onnistuminen. Poikastuoton voimakas kasvu sinisorsalla voi olla osittain näennäistä. Aineistossa saattaa korostua viime aikoina enenevässä määrin laskentoihin mukaan tulleet pienkosteikot, joilla sorsapoikueita ilmeisesti havaitaan laskennoissa paremmin. Nähtäväksi jää, heijastuuko sinisorsan hyvä poikastuotto syksyn metsästyssaaliissa. Tavin, telkän ja haapanan poikastuotto on laskenut pitkällä aikavälillä. Poikastuotto on Indeksit on skaalattu siten, että ”100 %” kuvaa jakson 1989–2021 keskiarvoa. Indeksin ympärillä oleva värillinen alue on 95 % luottamusväli, joka kuvaa aineistossa esiintyvästä hajonnasta aiheutuvaa epävarmuutta indeksin arvossa. Tärkeimpien riistasorsien parimäärän ja poikasten kokonaismäärän kehitystä kuvaavat indeksit valtakunnan tasolla (indeksi %). HA AP AN A Parit Poikaset TA VI TEL KK Ä SIN ISO RS A 1990 2000 2010 2020 1990 2000 2010 2020 125 100 75 200 150 100 50 175 150 125 100 75 50 160 140 120 100 80 näilläkin lajeilla kohentunut viimeisen kahden vuoden aikana; haapanalla ja telkällä se oli nyt pitkäaikaisen keskiarvon tuntumassa, mutta jäi tavilla selvemmin sen alle. Kiitokset metsästäjille ja lintuharrastajille Erityisesti vesilintujen parilaskentoihin osallistuvien henkilöiden ja parilaskentakohteiden määrä on kasvanut viime vuosina huimasti; tänä vuonna laskenta tehtiin reilulla 2 000 kohteella. Tämä kehitys omalta osaltaan mahdollistaa yhä paremmin alueellisten kannankehitysten tarkastelun. 1990 2000 2010 2020 1990 2000 2010 2020 1990 2000 2010 2020 Pohjoinen Keski Etelä TA VI TEL KK Ä HA AP AN A SIN ISO RS A Tärkeimpien riistasorsien pesimäkantojen kehitys Etelä-, Keskija Pohjois-Suomessa jaksolla 1986–2021 (indeksi %). 200 100 200 100 200 100 150 100 50 250 200 150 100 50 POHJOINEN KESKI ETELÄ Vesilintujen parija poikuelaskennat ovat osa valtakunnallisia riistaseurantoja. Ne on toteutettu 1980-luvun jälkipuoliskolta alkaen; parilaskennat tehtiin nyt 36. kerran ja poikuelaskennat 33. kerran. Kannankehityskuvaajat valtakunnan tasolla ja maan eri osissa on esitetty Luonnonvarakeskuksen nettisivuilla osoitteessa www.luke.fi/tietoa-luonnonvaroista/riista/vesilinnut 57 Metsästäjä 5/2021
• Helmi-vieraspetohanke käynnistyi Suomen riistakeskus ja Metsähallitus organisoivat tehostetut vieraspetopyynnit noin 70 suojelualueelle. Nämä lintuvedet ovat valtakunnallisesti merkittäviä taantuneiden riistavesilintujemme lisääntymisalueita. TeksTi Jyri Mononen, Jussi Ruskeala ja Kari Karhula kuva Jussi Ruskeala V ieraspetohankkeen tavoitteena on turvata pesimärauha taantuville ja uhanalaisille vesija rantalinnuille. Metsästäjät ovat hankkeen tärkein toteuttava resurssi ja näin osoitamme kantavamme päävastuun taantuneista riistalajeista. Lähde mukaan! Kohdealueiden riistanhoitoyhdistykset pyydetään mukaan, jotta pyyntialueet saadaan mahdollisimman yhtenäisiksi. Nimetyt vieraspetoryhmät poistavat vieraspetoja tärkeiltista vielä tehokkaammin. Kaikki pyyntitoimintaan mukaan niillä resursseilla mitä kullakin on! Tietoa vieraspedoista ja niiden pyynnistä päivitämme vieraspeto.fi-sivuille. Hanke on osa maaja metsätalousministeriön sekä ympäristöministeriön yhteistä Helmi-ohjelmaa, jossa parannetaan valtakunnan laajuisesti linnuston elinympäristöjä. Hanke jatkuu ensivaiheessa 31.12.2023 asti. Samaan aikaan on käynnissä muitakin vieraspetopyyntiä edistäviä hankkeita, kuten MMM:n rahoittama SOTKA-vieraspetohanke ja Metsästäjäliiton organisoima ”Mökkiläiset vieraspetopyyntiin” -hanke. tä linnustokohteilta ja niiden ympäristöstä. Kohteet ovat Natura 2000-alueita, joissa usein myös vesilinnustus on olennainen osa virkistyskäyttöä. Vieraspetopyyntiin on mahdollista päästä mukaan syksyllä avattavan rekrytoinnin kautta. Pyyntiryhmiin tulevat valituiksi kunkin alueen ammattimaisimmat ja motivoituneimmat vieraspetopyytäjät. Kannustamme myös innokkaita nuoria ja tulevia vieraspetopyynnin ammattilaisia osallistumaan. Parhaiden pyytäjien mukaan saaminen on edellytys onnistumiselle, koska tehopyynnin kunnianhimoisena tavoitteena on tyhjentää pyyntialueet vieraspedoista hankkeen aikana – ja sen jälkeenkin. Koska kohteet sijoittuvat suojelualueille, tulee pyytäjien sitoutua pyyntisuunnitelmiin ja sovittuihin pelisääntöihin. Hankekokonaisuuden yksityiskohdista sekä pyyntitoiminnan käytännöistä tiedotamme tarkemmin loppusyksystä. Kaikkien panosta tarvitaan Haluamme muistuttaa, että aivan kaikkien metsästäjien panos on nyt välttämätön. Yksittäinenkin minkkija supikoirasaalis on kotiin päin ja kaikkien metsästäjien osallistuessa saadaan merkittävä muutos aikaan. Meillä on jo kova kiire toimia tähänasMetsästäjät iskevät vesilinnuston taantumista vastaan 58 Metsästäjä 5/2021
• Nähdään metsällä ja täällä: tracker.fi – facebook.com/tracker.fi. Lataa Tracker Hunter 6 Google Playsta tai App Storesta. PYSY EDELLÄ 2021 uutuudet: Tracker Map Planner: uusi kartansuunnitteluohjelma, jonka avulla suunnittelet kartat helposti tietokoneella. Ryhmäristiinpaikannus: Olipa ystäväsi sitten Trackerin tai Ultracomin käyttäjä, nyt voitte kuulua kaikki samaan ryhmään. Safety: Nyt näet myös Ultracom-käyttäjät ja koirat kahden kilometrin säteellä itsestäsi! Lue lisää verkkosivuiltamme tai kysy lähimmältä jälleenmyyjältäsi. MONIPUOLISET KARTAT TRACKER SAFETY RYHMÄT & RISTIINPAIKANNUS JÄLKIPELIT PALJON MUITA HYVIÄ OMINAISUUKSIA UUDISTUNUT SAFETYTOIMINTO!
• Kanalintujen metsästysaika on käsillä. Pienikokoisesta, vaalealihaisesta pyystä valmistuu herkullista riistaruokaa. R asvaeli confit-kypsennys, sopii monille luullisille lihoille, mutta erityisen hyvin se sopii pienille, kokonaisille linnuille sekä isompien lintujen koiville ja siiville. Rasvassa kypsennettäessä liha säilyy erityisen mureana ja maukkaana, sillä kuivumisen riskiä ei ole. Rasvakypsennyksen periaate on, että kypsennettävät palat laitetaan tiiviisti pataan tai kattilaan, peitetään rasvalla ja kypsennetään miedohkossa lämmössä. Paras rasva on neutraalin makuista ankantai hanhenrasvaa, joita voi ostaa tölkitettyinä hyvin varustetuista marketeista. Niiden sijaan tai lisäksi voi käyttää myös neutraalin makuista rypsiöljyä. Rasvassa kypsennettyä lihaa voi syödä sellaisenaan tai sitä voi käyttää raaka-aineena ruoanvalmistuksessa. Maukasta pyytä rasvakypsentämällä 60 Metsästäjä 5/2021 Ru ka Seuraa Kati Pohjaa Instagramissa @sorsalassa LUKIJOILLEMME RIISTAHERKKUJA VALMISTAA METSÄSTÄVÄ RUOKATOIMITTAJA KATI POHJA, JOLTA ILMESTYI VUONNA 2018 RIISTARUOKAKIRJA RIISTAA LAUTASELLA. kuvat Laura Riihelä
• AJVAR-PYYPASTA 4 annosta 2–3 rasvassa kypsennettyä pyytä 2 sipulia 1 rkl öljyä tai voita 1–2 valkosipulinkynttä 1 prk (350 g) ajvaria eli paprika-munakoisotahnaa 1 tl timjamia ¼ tl mustapippuria (suolaa tarvittaessa) 350 g nauhapastaa Aloita laittamalla pasta kiehumaan reilusti suolattuun veteen. Anna kiehua pakkauksen ohjeen mukainen aika. Irrota lihat luista. Kuori ja hienonna sipulit. Kuullota sipulit rasvassa pannulla ja nosta loppuvaiheessa joukkoon lihat. Paista sekoitellen vielä hetki. Lisää pannulle ajvar-tahna ja mausteet. Kuumenna kiehuvaksi. Ota 1–2 desiä pastan keitinvettä talteen ja valuta pasta. Lisää kastikkeen joukkoon keitinvettä, kunnes se on sopivan sakeaa. Keitinvedestä tulee ruokaan suolaa, joten lisää sitä vain, mikäli kastike maistuu suolattomalta. Sekoita pasta kastikkeeseen ja tarjoa heti. Vinkki: Balkanilta kotoisin olevaa ajvaria, eli paprika-munakoisotahnaa, löytyy hyvin varustetuista marketeista ja etnisistä ruokakaupoista. Netistä löytyy myös ohjeita itse tehtyyn ajvariin. RASVASSA KYPSENNETYT PYYT noin 4 annosta 2–4 pyytä, mielellään kynittyinä 1 tl suolaa 1 tlk (400 g) hanhentai ankanrasvaa noin 1 l rypsiöljyä Puhdista ja kuivaa pyyt. Ripottele päälle suolaa ja anna maustua hetki huoneenlämmössä. Nosta linnut vieriviereen pataan tai teräskattilaan. Käytä sen kokoista astiaa, että palat juuri ja juuri mahtuvat pohjalle, sillä näin tarvittavan rasvan määrä vähenee. Kaada lintujen päälle tölkkirasva. Jos se ei riitä peittämään lihoja, lisää sen verran rypsiöljyä, että linnut peittyvät. Nosta kansi päälle ja kypsennä 100-asteisessa uunissa noin 2 ½ tuntia. Anna jäähtyä ennen kuin nostat linnut rasvasta ja irrotat lihat luista. Vinkki: Jos et käytä lihoja heti, niin nosta huoneenlämpöiseksi jäähtynyt astia jääkaappiin. Kylmässä tölkkirasva hyytyy ja tekee lihoille suojaavan peitteen. Rasvan alla ilmatiiviissä lihat säilyvät käyttökelpoisina muutamia päiviä. Luista riivityt lihat voi myös pakastaa myöhempää käyttöä varten. Vinkki: Myös muut linnut ja niiden koivet sekä siivet sopivat rasvakypsennettäviksi. 61 Metsästäjä 5/2021
• P yyntiluvanvaraisten eläinten (esimerkiksi hirven) kohdalla pitää varmistua siitä, että käyttöön otettava metsästyskartta vastaa lupapäätöstä. Suomen riistakeskus on velvoitettu hirven osalta tutkimaan sirpalealueet ja eri hakijoiden päällekkäisyydet hakemuksissa. Tästä johtuen hakualueesta on voitu rajata osa lupa-alueen ulkopuolelle. Ennen jahtia nämä rajaukset tulee poistaa metsästykseen käytettävästä kartasta. Suomen riistakeskus ei tee poistoja. Karttojen muokkaus on seuran Oma riista -yhteyshenkilön tehtäviä. Hän löytää luDigitalisaation myötä metsästysseurojen kartat ovat siirtyneet metsästysmajojen seiniltä seuran jäsenten älylaitteisiin. Kun kartta on ajan tasalla ja paikannus toiminnassa, voi metsästäjä itse puhelimestaan varmistaa passipaikan sijaitsevan laillisella alueella. Metsästyskartta ja lupapäätös täsmäämään papäätöksen, jossa on lueteltu poistettavat alueet, seuran Oma riista -sivuilta kohdasta ”LUVAT”. Korjaukset kannattaa tehdä siihen karttaan, jonka aluetunnus on annettu hakuvaiheessa. Samalla kannattaa siivota seuran ”ALUEET” -kohdasta turhat kartat pois ja nimetä jäljelle jäävät selkeästi, esimerkiksi; ”Hirvijahti 2021 Hutilan Erä”. Korjattu kartta seuraavan kevään hakukartaksi Metsästyskarttaan ei voi lisätä sellaisia alueita, joita ei ole merkitty hakemuskarttaan. Näin ollen hakemisen jälkeen vuokrattu alue ei ole käytettävissä saman syksyn hirvijahdissa, sillä kyseisen alueen osalta ei ole tehty sirpaleja päällekkäisyystarkastelua. Seuraavan kevään hakukarttaan sen voi lisätä. Valitettavan usein samat sirpaleet ja päällekkäisyydet ovat mukana vuodesta toiseen lupahakemuksissa. Korjattua karttaa kannattaa käyttää seuraavan hakemuksen perustana. Oma riista päivittää kiinteistötietonsa muutaman kerran vuodessa maanmittauslaitoksen aineistosta. Muutokset voivat koskea rekisterinumeroa tai pinta-aloja. Ominaisuus helpottaa seuran sopimusten ylläpitoa, mutta hakualuetta ei voi kasvattaa näitä korjauksia tehtäessä. ”Korjaa” -toiminnon vaikutukset pitää tarkastaa kiinteistökohtaisesti. ”Jaahas, katsotaanpas sitten niitä henkilöpapereita, teidän seuranne maat alkavat tuolta puolen kilometrin päästä…” ”Kiitos, se olikin Hutilan Erän ensimmäinen tänä syksynä, niille sijoilleenhan tuo tipahti.” ”Erätarkastaja Jurola huomenta ja onnittelut hirven kaadosta.” TE RO KU IT UN EN 62 Metsästäjä 5/2021 Lait ja luvat LAIT & LUVAT ON SUOMEN RIISTAKESKUKSEN JULKISTEN HALLINTOTEHTÄVIEN (JHT) PALSTA. JHT ON RIIPPUMATON PROSESSI, JOKA MUUN MUASSA KÄSITTELEE PYYNTIJA POIKKEUSLUVAT, HOITAA METSÄSTÄJIEN RYHMÄVAKUUTUKSEN SEKÄ METSÄSTÄJÄREKISTERIASIAT JA NIMITTÄÄ MONET RIISTANHOITOYHDISTYSTEN TOIMIJAT.
• Vuosikymmenen kanalintusyksy K esän riistakolmiolaskennat osoittivat kanalintukantojen nousseen monin paikoin lähes kymmenen vuoden takaisen huipun tasolle ja se antaa nyt mahdollisuuden pidempiin metsästyskausiin. Jälleen kerran vapaaehtoiset laskijat ansaitsevat suuren kiitoksen. Ajantasaiseen ja kattavaan laskentatietoon perustuva metsästyksen säätely on harvinaisuus Euroopassa. Sitä kelpaa esitellä hyvänä esimerkkinä. Tämän ovat tunnustaneet monet suomalaiset luonnonsuojelujärjestöt ja kansainvälisesti muun muassa Afrikan ja Euraasian muuttavien vesilintujen suojelusopimus esittelee sitä esimerkillisenä metsästyksen säätelynä. Siirtymä ajantasaisen tiedon käyttöön ei kuitenkaan tapahtunut helpolla eikä hetkessä. Viitisentoista vuotta sitten ongelmana oli myös kolmioverkoston kattavuuden heikentyminen. Vuosina 1987-89 laskennat käynnistäneiden sukupolvien poljento oli 20 vuodessa alkanut hiipua. Laskentatulokset kirjattiin paperilomakkeille ja lähetettiin postissa. Niiden tallennus ja yhteenveto vei aikaa. Riistaja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL aloittikin sähköisen tulosten tallennuksen ja Ylä-Lapin riekkojen laskentaan otettiin käyttöön kanakoira-avusteinen linjalaskenta. Riistahallintouudistuksessa (2011) metsästysaikojen rajoittamisen toimivalta siirrettiin maaja metsätalousministeriölle ja Suomen riistakeskuksen Kestävä metsästys -tiimin tehtäväksi tuli valmistella esitys metsästysajoiksi. Koska aiemmin niistä oli päätetty 15 riistanhoitopiirissä, olivat käytännöt olleet osin erilaisia. Niiden yhtenäistämisessä on auttanut riistakeskuksen ja Itä-Suomen yliopiston kehittämä tietokonemalli, jolla pystytään lintukannan kehitystä tarkastelemaan 50x50 ja 25x25 kilometrin ruuduilla koko maassa. Uusia järjestelmiä piti opetella käyttämään ja löytää uusia innokkaita laskijoita. Metsästysseuroissa tarvittiin uutta motivaatiota. Sellaista näyttää onneksi löytyneen. Toivon mukaan paras motivaatio valtavalle talkooponnistukselle on, että tieto menee heti käyttöön – sillä turvataan riistakantojen elinvoimaisuus myös tulevien sukupolvien iloksi. JANNE PITKÄNEN Erityisasiantuntija Maaja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Erätalousyksikkö Itämerennorpan metsästykseen ei tarvita enää pyyntilupaa Jatkossa itämerennorpan metsästys tapahtuu alueellisen saaliskiintiön nojalla, kuten harmaahylkeen eli hallin pyynti. Metsästys päätetään Suomen riistakeskuksen antamalla määräyksellä, mikäli saaliskiintiö täyttyy ennen metsästysajan päättymistä. Kiintiön täyttymistä voi seurata www.riista.fi -etusivulta. Norppasaaliista on tehtävä ilmoitus Suomen riistakeskukselle viimeistään kolmantena arkipäivänä siitä, kun eläinyksilö on saatu saaliiksi. Helpoiten ilmoituksen jättäminen onnistuu Oma riista -palvelussa. Vesilinnustaja, muista saalisilmoitus! Syystuulet tuovat muuttosorsia mukanaan, ja muun muassa haapanoita ja jouhisorsia voi ilmestyä ampumasektoriin suurinakin parvina. Suomen riistakeskus toivoo malttia taantuvien vesilintulajien metsästykseen myös muuttoaikana ja muistuttaa metsästäjiä lakisääteisestä saalisilmoitusvelvollisuudesta, joka käsittää kaikki riistasorsat lukuun ottamatta sinisorsaa, tavia ja telkkää. Vaivattominta on kirjata kaikki saaliit Oma riista -palveluun, jolloin ei tarvitse erikseen miettiä mitä lajeja saalisilmoitusvelvollisuus koskee. ES KO IN GB ER G TO M I M UU KK O NE N Lait ja luvat 63 Metsästäjä 5/2021 K lumni
• T ässä artikkelissa ei paneuduta löydetyn alilämpöisen potilaan hoitoon, vaan keskitytään nimenomaan vammautuneen potilaan alilämpöisyyden ehkäisyyn, sekä avaamaan sen haitallisuuden syitä erityisesti verta vuotavan potilaan hoidossa. Kehon lämpötilan laskiessa elimistön stressi lisääntyy, veren hyytyminen sekä verenkierron jakautuminen PYSY HENGISSÄ, OSA 3 Vammapotilaan alilämpöisyys Alilämpöisyys eli hypotermia on suuri uhka eräretkillä. Alilämpöisenä pidetään potilasta, jonka kehon lämpötila on 35 astetta tai alle. Erityisesti vammautumisen yhteydessä sen haitat korostuvat. TeksTi ja kuva Ville Voipio häiriintyy ja tajunnan ongelmat uhkaavat. Se lisääkin vammapotilaiden kuolleisuutta jyrkästi. Tässä opetussarjassa on keskitytty pääasiassa vakaviin verenvuotoihin, joissa lämpötalouden hallinta on yksi selviytymisen kulmakivi. Kiitollinen kulmakivi siksi, että sen huomioiminen on mahdollista eräoloissakin. Estä jäähtymistä ja lämmitä Ihmisen kehon neutraali ympäristölämpötila on 27 astetta. Näin on helppo ymmärtää, että kehon jäähtyminen tapahtuu Suomen ilmasto-olosuhteissa lähes poikkeuksetta, mikäli ihminen ei liiku ja tuota lämpöä. Hypotermian hoito on yksinkertaisesti lämmön menettämisen estämistä ja mahdollisuuksien mukaan potilaan lämmittämistä. Heti aluksi, henkeä pelastavien toimenpiteiden jälkeen, otetaan määrätietoiset askeleet lämmönhukan estämiseksi. Minimoidaan lämmönhukka johtumalla kylmään maahan, sekä jäähtyminen tuulen ja kylmän ilman vuoksi. 64 Metsästäjä 5/2021
• 1 2 3 4 5 6 Potilaan ja kylmän alustan väliin pyritään saamaan eristystä, esimerkiksi makuupussi. Mikäli mahdollista, siirretään potilas sisätiloihin, kylmältä ja tuulelta suojaan, tai tehdään tulet lämmön saamiseksi. Mahdollisuuksien mukaan vaihdetaan veren, veden tai muun nesteen kastelemat vaatteet kuiviin, tai ainakin pyritään eristämään potilas niistä. Avaruuslakana ensiapulaukkuun Markkinoilla on saatavilla lukuisia erilaisia hypotermian ehkäisyyn ja hoitoon tarvittavia välineitä. Yksinkertaisimmillaan se on kevyt, mutta kunnollinen avaruuslakana, hienoimmillaan hypotermiapussi ja lämpöpaneelit. Kaikki kuitenkin tähtäävät samaan, eristämään potilaan kylmästä ja siten vähentämään lämmön menetystä. Kevyt avaruuslakana ei vie ensiapupakkauksesta paljoa tilaa, eikä kiristä eräretkeilyn grammantarkkojakaan suuresti. Avaruuslakanan käyttöperiaate on äärettömän yksinkertainen: Loukkaantunut pyritään eristämään kylmästä ja märästä. Potilaan voi esimerkiksi nostaa auttajan syliin eli jaloille, vaatteita raotetaan vartalon alueelta ja avaruuslakana pujotetaan vaatteiden ja ihon väliin. Avaruuslakanan pitkälle sivulle on hyvä solmia solmu, jolloin muodostuvaa ”pussia” voidaan käyttää huppuna. Pään suojaaminen tulee muistaa, sillä verenkierron keskittyessä vuodon myötä elintärkeisiin elimiin, lämmönhukka pään alueelta on suurta. Keskivartalo peitetään lakanalla ja vaatteet asetetaan takaisin lakanan päälle. Tämän jälkeen potilas voidaan asettaa esimerkiksi makuupussiin tai, muulla keinolla estetään lämmönhukkaa. 1. Avaruuslakanan sivulle tehdään solmu ja potilas nostetaan auttajan syliin, hengitysteitä auki pitäen. 2-3. Avaruuslakana asetetaan ihoa vasten, eristäen märät vaatteet ihosta. 4-5. Avaruuslakana kierretään koko ylävartalon ympäri mahdollisimman tiiviisti ja vaatteet asetetaan avaruuslakanan päälle. 6. Potilas pidetään maasta irti, auttajan sylissä/polvilla, hengitysteitä auki pitäen sekä potilaan vointia seuraten. 65 Metsästäjä 5/2021
• Pohjoismaisessa supikoira­ hankkeessa pyritään estämään supikoirien leviäminen Ruotsiin ja Norjaan ja pitämään Lapin supikoirakanta mahdollisimman harvana. GPS­pannoitettujen supikoirien avulla on testattu hirven suolistuspaikoille jäävien sisäelimien potentiaalia. TeksTi Sami Tossavainen G PS -pannoitettujen supikoirien avulla on havaittu, että ne voivat pohjoisen Suomen alueella liikkua pitkiä matkoja etsiessään paria ja elinalueita. Laajoilla alueilla korostuu tehokkaan pyynnin ohella tehokas supikoirien seuranta. Seuranta perustuu aktiiviseen yhteistyöhön ja tiedon kulkuun metsästäjien ja kaikkien kansalaisten kesken. Supikoirahavainnot on tärkeää saada metsästäjien tietoon mahdollisimman pian, jotta pyynti päästään aloittamaan välittömästi, eikä paikallista kantaa ehdi muodostua. Supikoirahankkeessa on vuosittain muoOunasjoen varrella Rovaniemellä saatiin viime syksynä loukkuun paikallisten metsästäjien toimesta urossupikoira, joka vapautettiin GPS-panta kaulassa jatkamaan matkaa. Supikoiralle kertyi parin kuukauden aikana matkamittariin noin 250 km, kunnes yksilö kuvautti itsensä hirvensuolihaaskalla varsin lähellä vapautuspaikkaa. Yksilöllä ei ollut vielä paria, joten sen annettiin jatkaa edelleen matkaansa. Kameraseurannassa ei lähiseuduilta saatu havaintoja muista supikoirayksilöistä. Lapin hirvenpyytäjät huomio! dostettu Lapin alueelle pienten haaskojen ja riistakameroiden avulla seurantalinjoja. Viime vuosina on seurannoissa testattu haaskoina hirven kaadolle jääviä jätteitä. Suolet ja muut jätteet on kevyesti peitetty ja järjestetty alueelle riistakameraseuranta. Lapin alueen yksityismailla metsästäviä seuroja ja seurueita kannustetaan kokeilemaan tulevana syksynä, löytääkö supikoira tiensä kaatuneen hirven suolille. Havaintojen ilmaantuessa pyritään yksilöt pyytämään pois alueelta. Supikoirahavainnoista voi ilmoittaa myös Pohjoismaisen supikoirahankkeen Juha Mäkimartille. Supikoira seurantaa hirven kaadoilta KR IS TJ AN LA UG E / GE TT Y IM AG ES Kameran käyttöön on muistettava pyytää maanomistajan lupa. 66 Metsästäjä 5/2021
• W ith lo ve fro m H el lo an d Fr ie nd s. Lafayette Smart asettaa uuden standardin metsästysradioille. Kompaktista koosta huolimatta radiossa on suuri ja selkeä näyttö. Smart on vienyt ominaisuudet uudelle tasolle, siinä on paras IP-luokitus, kuorisuojaus ja pienin virrankulutus. Selkeä suomen tai ruotsinkielinen valikko tekee puhelimen käytöstä todella helppoa. INFO -nappi ja sisäänrakennettu ohjekirja täydentää helppokäyttöisyyttä. Älykkään kantamatestin avulla varmistat, että radio on toiminnassa kantaman sisällä ja olet yhteydessä muihin. Smart kommunikoi myös digitaalisesti ja hiljaa. SMS -tekstiviestitoimintoa käyttämällä kommunikoit helposti yhden vastaanottajan tai koko jahtiporukan kanssa. Toiminto vaatii, että kaikilla käyttäjillä on digitaaliset radiot. Uudistettu 70 Mhz punainen antenni on entistä kestävämpi ja taipuisampi. Radion mukana tulevalla maakaapelilla parannat kuuluvuutta entisestään. Katso lähin Lafayette Smart kauppiaasi osoitteessa: www.hjorth.fi Tulevaisuuden metsästysradio: pieni, älykäs ja yksinkertainen. Testivoittaja Svensk Jakt nro 6 2018
• P itkällä eräreissulla majoitteen halutaan olevan mahdollisimman kevyt ja tällöin erinomainen vaihtoehto on pelkkä laavukangas. Se painaa vain puolisen kiloa ja on helppo laittaa pystyyn. Lisäksi sen eteen on helppo tehdä tulet, josta heijastuu hyvin lämpöä laavun sisään. Nykypäivänä metsästysreissuilla tukikohtana on yleensä rakennus, jossa on katto pään päällä. Ainutkertaisia elämyksiä on kuitenkin tarjolla roppakaupalla, kun lähdetään yöksi metsään. TeksTi ja kuvaT Kai-Eerik Nyholm Tunnelmallinen avomajoite Makuupussit ovat kehittyneet merkittävästi ja metsäöitä suunnittelevalle eränkävijälle voi lämpimästi suositella laadukasta kolmen vuodenajan kuitupussia. Tällainen makuupussi on käyttökelpoinen myös syksyllä ja on huomattavasti helpompi kuivattaa kuin untuvamakuupussi. Leiripaikan valinta ja majoitteen pystytys Leiripaikan valintaan kannattaa kiinnittää huomiota. Mielellään se saisi olla vesistön äärellä, jotta vesihuolto on mahdollisimman helppoa. Tasaista maastoa tulisi olla ainakin majoitteen pohjapinta-alan verran, jotta nukkuminen on miellyttävää. Toki joissakin maastoissa tasaisen kohdan löytäminen voi olla haasteellista. Avomajoitteen pystytykseen voi käyttää mielikuvitusta. Esimerkiksi 3x3 metrisen laavukankaan voi pystyttää siten, että yhdestä kulmasta sidottu naru Avomajoitteet valmiina loka kui seen yöhön. Yöksi metsään 68 Metsästäjä 5/2021
• Elämyksiä Avomajoitteessa on vuosien varrella kertynyt hienoja elämyksiä: upeita auringonlaskuja täydellisessä luonnonrauhassa, mahtavia aamuherätyksiä keskellä kairaa kaukana sivistyksen tuomasta melusta punainen tai mustavalkoinen koira eräkaverina. Eräs mieleenpainuvista herätyksistä oli eräänä toukokuisena aamuna Ivalojoen törmällä. Olin pystyttänyt laavun illalla ja aamuyöstä heräsin makuupussissa unenomaiseen tunnelmaan, jossa kuulin metson sointia. Kohta tajusin, että laavu oli tullut sattumalta asetettua metson kiimapaikalle. Varovasti kohottauduin puoli-istuvaan asentoon ja näin metsokukon virittelevän sointiaan Ivalojoen kupeelta nousevaa aurinkoa vasten. Sain seurata tätä hienoa näytelmää muutaman tunnin laavusta käsin, jonka jälkeen aloin virittelemään tulia kahvinkeittoa varten. Metsästyskauden haaste on heitetty, lähde yöksi metsään! kiinnitetään puuhun, jonka jälkeen liepeet voi kiinnittää kiilojen avulla maahan. Laavun kulmaa voi säädellä kiinnityskohdan korkeudella. Toinen tapa on ottaa kolme ohuempaa puuta, jotka sidotaan toisiinsa niin sanottuun kolmijalkamuotoon. Kangas laitetaan maahan ja keskimmäinen puista asetetaan kankaan päälle kulmasta kulmaan kohtaan, jossa kankaassa on tarkoitusta varten kiinnitysnarut. Kun kaikki vaiheet on tehty, jalka voidaan nostaa pystyyn, jolloin keskipuu on majoitteen takapuolella keskitukena ja sivupuut tulevat majoitteen molemmille puolille sivutuiksi. Turvallisuus ja jokamiehenoikeudet Yöleirissä turvallisuus on tärkeä asia. Kun tehdään tulia yöksi, mietitään ennakkoon jo muutamia seikkoja. Jos mahdollista, ei valita tulipuuksi kuusta, koska se räiskyy ja kipinöi. Joskus toki ollaan erällä kuusikkokairassa ja silloin ei paljon vaihtoehtoja ole. Kynnyspuu makuupaikan ja tulen välissä on tärkeä. Myös sammutusvesi kannattaa olla käden ulottuvilla esimerkiksi vesipussissa. Jokamiehenoikeuksien mukaan leiriytyminen on sallittua yhdessä paikassa muutaman päivän ajan. Eli toisen maille ilman lupaa ei saa perustaa kiinteitä leirejä majoituksineen. Lisäksi tulipuiden hankkimisessa täytyy muistaa, että on oltava maanomistajan lupa (tietyillä valtion mailla maapuiden käyttö on sallittu). Kansalliskoira mietteliäänä yötulien äärellä jossain Savukosken kairassa. Kunnon rakotulia pääsee nykyään enää harvoin virittelemään, koska pystyssä olevat kelohongat ovat luonnonsuojelulailla rauhoitettuja. Erämiehet iltatulilla ennen nukkumaanmenoa. Metsässä vietetyissä öissä on oikeaa erätunnelmaa. Jokamiehenoikeuksien mukaan leiriytyminen on sallittua yhdessä paikassa muutaman päivän ajan. 69 Metsästäjä 5/2021
• M etsästys toteutetaan hankkeen kosteikolla vaarantamatta vesilintujen poikastuotantoa. Saaliskiintiö lasketaan niin, että kosteikkosopimuksen vaikutuspiirissä olevan alueen poikastuotannon tulee olla vuotuista saalismäärää suurempi. Toisin sanoen kiintiö on korkeintaan puolet laskennoissa havaitusta poikasmäärästä. Kestävä metsästys SOTKA-kosteikoilla Sotkan pääperiaatteita on kestävän metsästyksen toteuttaminen, johon paikallinen metsästysoikeuden haltija kosteikkoa perustettaessa sitoutuu. TeksTi Elina Sorvali, Lauri Laitila ja Holtti Hakonen Metsästäjät voivat tehdä vapaaehtoisesti myös omia tiukempia rajoituksia vesilintukantojen turvaamiseksi. Osalla hankkeen kosteikoista metsästäjät ovat esimerkillisesti ryhtyneet parantamaan vesilintujen tilaa entisestään ja tehneet alueellisia tai paikallisia rauhoituksia. Metsästäjät ovat esimerkiksi rauhoittaneet koko kosteikkoalueen tai tietyn sen osan määräajaksi tai kokonaan metsästykseltä. Tällöin vesilinnuille löytyy aina hyvä ja rauhallinen levähdyspaikka myös muuton aikana. Rauhallisten levähdysalueiden määrän kasvaminen vähentää alueen metsästettävien vesilintujen ennenaikaista muuttoa. Metsästäjät hyötyvät, kun vesilintukausi pitenee ja jahteja voi jatkaa mielekkäästi pidemmälle syksyyn. Rauhoitetut alueet ovat myös lisänneet kosteikkojen läheisten vesistöjen lintumääriä tarjoten parempia sorsastusmahdollisuuksia. Paikalliset linnut ? Ilmakuva Vähäjärven (taka-alalla) ja Saarenjärven (edessä) rantakosteikosta heinäkuussa 2021. Kosteikot kuuluvat ensimmäisiin hankkeessa toteutettuihin kohteisiin viime vuonna. HA NN U HU TT U 70 Metsästäjä 5/2021
• SOTKA-kosteikot -hanke Kosteikkoja on kadonnut vuosikymmenien kuluessa muun muassa kuivatustoiminnan ja rehevöitymisestä johtuvan umpeenkasvun seurauksena. Elinympäristöjen häviäminen ja tilan heikkeneminen on vaikuttanut niistä riippuvaisten lajien, kuten vesi-, rantaja kahlaajalinnuston menestymiseen. SOTKA-kosteikot-hankkeessa pyritään palauttamaan kadonneita vesilintujen elinympäristöjä ja parantamaan erityisesti taantuneiden vesilintulajien pesimämenestystä. Kosteikot lisäävät luonnon monimuotoisuutta ja elinympäristöjen vaihtelevuutta. Kosteikot toimivat myös luonnon omina vedensuodattimina, elävöittävät maisemaa ja tasoittavat tulvavirtaamia. Kosteikkojen avoimuus, loivapiirteiset rannat, vaihtelevat syvyysvyöhykkeet ja suojakasvillisuus tarjoavat hyvät lähtökohdat vesilintujen poikasten menestymiseen. SOTKA-kosteikoilla ei harjoiteta kevättai kesäaikaista viljaruokintaa. Sorsalinnut löytävät kaiken tarvitsemansa ravinnon luonnosta ja poikue-elinympäristön keskiössä olevat sorsalintujen poikaset tarvitsevat normaaliin kehitykseen runsaasti valkuaisaineita sisältävää hyönteisravintoa. Lisätietoa SOTKA-kosteikot -hankkeesta: • www.kosteikko.fi • www.facebook.com/SOTKAkosteikot LA UR I LA IT IL A HA NN U HU TT U jahtivahti.fi Hankkijan myymälöistä ja hyvin varustelluilta jälleenmyyjiltä. ENERGIAPITOISET TÄYSRAVINNOT AKTIIVISEEN MENOON KAUPAN PÄÄLLE Tarjous voimassa 30.9. saakka. Jahti&Vahti Extra Energia ja Energia sekä Viljaton ovat asiantuntijoiden kehittämiä energiapitoisia erikoisruokia metsästys-, harrastusja urheilukoirille. Ruoat vastaavat kovan rasituksen asettamiin vaatimuksiin: koira jaksaa paremmin ja sen hyvä kunto pysyy yllä pidempään. Jahti&Vahti -kuivamuonat ovat premiumlaatua ja tarjoavat markkinoiden parhaan hinta-laatusuhteen. Jahti&Vahti -ATERIA Jokaiselle Jahti&Vahti Energia, Extra Energia tai Viljaton-säkin ostajalle Jahti&Vahti Kana-, Riistatai Liha-ateria kaupan päälle. Tutustu maistuviin uutuuksiin! EXTRA ENERGIA VILJATON ENERGIA
• löytävät vanhasta muistista rauhallisimmat alueet. Ne palaavat myös näille mielellään uudestaan pesimään. Lintulaskennoilla on helppo seurata kosteikon kehitystä SOTKA-kosteikolle perustetaan Luonnonvarakeskuksen ohjeiden mukaisesti tarvittava määrä vesilintujen laskentapisteitä. Näiltä pisteiltä tehdään vuosittain keväisin parilaskennat ja heinäkuussa poikuelaskennat. Vuosittain tehdyistä laskennoista pystytään seuraamaan kosteikon tilaa ja sen kehitystä vesilintujen elinympäristönä. Mikäli laskennoissa havaitaan lintujen määrän vähenemistä, on syytä selvittää, mistä se johtuu. Tiedä mitä metsästät Suositeltavaa on, että metsästys kosteikoilla kohdistettaisiin Suomessa pääsääntöisesti runsaslukuisimpiin sorsalintuihin, esimerkiksi heinäsorsaan ja vältettäisiin taantuvien sorsalintujen haapanan, tukkasotkan, jouhisorsan tai lapasorsan ampumista. Taantuvien vesilintulajien saalismäärät jäävät yleensä pieniksi, mutta esimerkiksi haapana on paikoin merkittävä lisä saaliiseen. Metsästäjien on syytä miettiä tarkkaan, tarvitseeko taantuneita lajeja metsästää lainkaan. Haapanoiden metsästysverotus kannattaa painottaa loppukauteen, koska alkusyksystä saalis koostuu pääasiassa Suomessa pesivistä linnuista ja niiden jälkeläisistä. Metsästäjien lajintuntemus tulee pitää hyvällä tasolla. Tunnistustaitojaan voi harjoittaa esimerkiksi osallistumalla paikallisen lintuyhdistyksen retkille, muihin järjestettäviin koulutuksiin tai tutustumalla riistainfon koulutuspakettiin. Vinkkejä kestävään vesilinnustukseen ja vesilintujen tunnistamiseen voi käydä vilkaisemassa osoitteesta: https://www.riistainfo.fi/syventavat-koulutukset/ vastuullinen-vesilinnustaja/ Metsästys kannattaa kosteikoilla kohdistaa runsaslukuisimpiin sorsalintulajeihin, kuten heinäsorsaan. VE LI -M AT TI VÄ ÄN ÄN EN RIISTANHOITAJA, Luontoalan ammattitutkinto 150 osp TUTKINNON OSAT riistanhoito, riistan tarhaus, metsästyspalvelun toteuttaminen ja luonnon tuotteistaminen sekä yksi vapaavalintainen tutkinnonosa. KOULUTUSAIKA 11.1.2022 30.5.2023, monimuotokoulutuksena (tiistai-ilta / vko ja lauantaina / 1 krt kk.) KATSO LISÄÄ JA HAE 28.11. mennessä www.sakky.fi/riista LISÄTIETOJA Harri Karppinen, vastuukouluttaja, 044 785 4161 Lisätietoja hakemisesta: Sari Kohvakka, opinto-ohjaaja, 044 785 3086 Sähköpostit: etunimi.sukunimi@sakky.fi SAVON AMMATTIOPISTO Haapamäentie 1, 70900 Toivala Puh. 044 785 4109 K E S T Ä V Ä N T U L E V A I S U U D E N T E K I J Ä 72 Metsästäjä 5/2021
• ERÄ-KORPINEN.FI:Metsästys/Kalastus/Lomat/Marjastus/Sienestys: Rantamökkimajoitus 4 kpl mets.al. +358405551394/Sakari Metsäkauriin metsästystä 044 0123629 Metsäpeurauroksen lupa Lestijärvellä. p.0405903576 Tarjoukset 15.9. mennessä, tapani.erkkila@kase.fi www.metsastyspalvelut.com Pohjoispohjanmaa Reisjärvi 0445410437 Peltotreeniä koirallesi, haukkuja metsänpuolella pystärille. WWW.FASAANITILA.NET Metsästysluvat yksityisalueelle ja majoitus paikan päällä Tervolassa, Länsi-Lapissa. P. 0400930199. Hyvä kanalintukanta. Jahdit Kanadassa 2022 nyt varattavissa. Karhu, hirvi, susi, karibu ja kalastus. www.paulpalmu.fi Metsästysoikeuksia Itä-Kuusamossa noin 10.000 hehtaarin alueille pienriistan metsästykseen vuosiluvilla. 0400-216 800 Räätälöidyt fasaanijahdit Siikalatvalla Multakorven Erä oy Anne 0503668864 OSTETAAN Ostan Valmet 412 rihlapiipun 12/76-308 tai 7,62x53R 0400835290 KOIRIA Karjalankarhukoiran pentuja käyttövaliovanhemmista s. 19.5. puh 0407717138 Myydään sekarotuisia pystykorvan pentuja. Vanhemmat riistaverisiä, pääsääntöisesti lintua metsästetty. Haukkuihin ammuttu satoja lintuja. Pennut luovutetaan vko 42 eläinlääkärin tarkastamana ja sirutettuna. Juha Kaarela 0400294029 Posio Venäläis-Eurooppalaisen laikan urospentuja,luovutus 17.9. 0442351044 3 valmista hirvikoiraa ja ohjaaja valmiina tarjoamaan apua hirvenpyyntiin ilmaiseksi. Soittele: 0504024035 Amerikankettukoira pentuja 0504283127 Käyttölinjan Englanninspringerspanielin pentuja. Puhtaista Englantilaisista käyttölinjoista. T Kotasaari puh 0400 287465 Ostetaan rekisteröity BEAGLE. Tarjoa. P. 040-5843751 JÄRJESTÖT JA YHDISTYKSET Jäseneksi metsästysseuraan? Oriveden Erämiehet ry ottaa uusia jäseniä seuraan. Metsästysalueet OrivedenJuupajoen alueilla. Yht.otot: PJ Antero Ojanen 0400211622 tai siht Ville Henttonen 0405145799. MUUT RENKAAT: 4x4, ATV, MP, AUTO www.riekko.eu Täytän kalat linnut ja nisäkkäät. Juhani Hirvonen puh. 045-3303 417 Ilomantsin-elaintentaytto.fi ikonenaki1@gmail.com Aki Ikonen puh.050 3385729 Suomen eläintäyttämö, Vantaa p.0405015166 Eläintentäyttäjä: Markku Haapaniemi Teuva m,a,haapaniemi@gmail.com 0500360962 Esa Kemppainen, trofeet.fi ,050 5630169 TYÖSUORITUKSIA HUOM!!!!!!!! Aseiden huollot ja korjaukset! YLÖJÄRVEN ASETARVIKE. Puh. 0407188170 Hei metsästäjät.Voitte teettää itse pyytämistänne nahoista hatun, rukkaset, liivin, turkin. Teemme turkistyöt ammattitaidolla. p.0505004233 Pienriistan turkismuokkausta. Nahkamuokkaamo Eräturkis. Puh 040 7237084, eraturkis@gmail.com Vesitä suunnitelmasi > perusta kosteikko! Kosteikkosuunnittelua Juha.Siekkinen@ kosteikkomaailma.fi, p. 040 413 9606. LIHAN JALOSTUSTA 30 vuoden kokemuksella Pertunmaan Savustamolla! Lihan noutoa Uudenmaan, Kymenlaakson ja Hämeen alueella sovitusti! Palvi, säilyke, nakki, grilli, wursti. Tuotteisiin pääsee tutustumaan myymälässämme Mäyrätie 2, 19410 Kuortti. Yhteydenotot: 0408267709/ jpritti@gmail.com TURKISMUOKKAUSPALVELU R.Halkola puh 040 5278219 halkolareijo@gmail.com Riistakylmiöt ja lahtivajojen kylmätilat tarpeidenne mukaan räätälöitynä. Myös kylmälaitteiden mitoitus ja toteutus sekä vanhojen koneiden huollot, korjaukset sekä lakisääteiset tarkastukset. Kohteita ympäri Suomea. 0400 733992 ristopitkanenoy@gmail.com VUOKRALLE TARJOTAAN Erälle Kainuuseen nettimokki.com/5968 Hyvin varusteltu mökki Ranualla valtion riistamaiden keskellä puh.0400398208 Metsälle hossaan,majoitus,vuokravälineet ja kuljetus www.hossanportti.fi Suomussalmi eräkämppä, metsästysmaat ympärillä puh.0500335555 Oletko tulossa metsälle Kittilän Kaukoseen. Mökki vuokralle puh. 0449322279 Matti Majoitus, Taivalkoski. Petipaikat 11 + 5. www.backwoodshusky.com/elsanaho Hinta 120€/vrk tai 500€/vk. Puh. 0445187748 tai 0442592306 Majoitusta luoteis-Suomussalmella. www.naljanganmetsastajat.fi METSÄSTYSTÄ SORSASTAMAAN HYVINKÄÄLLE! kalastuskunta.ridasjarvi.fi 0400882871, 0400464362 MYYDÄÄN Käytettyjä aseita,tarvikkeita,aseenosia. 040 5417308 www.porinase.fi 44v.Rehtiä kauppaa. Mossbe12/89synt 560€ TikkaT3x, Sako, Yildiz. Sasta Gorepuvut, Jalkanarut, Ultracom GPS-tutkat, Kiikarit Anon Ase ja Tukku,Pudasjärvi 0400-384118 WWW.ANONASE.COM VERKKOKAUPASTA HETI Koirankopit 1-os 330,ja 2-os 430,P. 06-4534333 www.koirankoppi.fi MUISTA www.tuntsakauppa.fi 0405223480 GRIPFINGER AMPUMATUKIPIIKKI UUTUUS! Kotisivut FB:ssa.MYYT.alan liik.p040-5606113 Drillinki Merkel 12/70/222 Hint.2000 e puh. 0449726582 ERÄTAPIO PURKINSULKIJAT suoraan valmistajalta. P. 040 5858133 www.eratapio.fi Ranuan Simojärvellä tontti ja purkukuntoinen mökki myytävänä. https://www.etuovi. com/kohde/1302684?haku=M1699497739 Myydään metsästäjälle valmis kokonaisuus Itä-Lapista Saijan kylästä. Sis. saunamökki, metsäpalsta n. 24 ha ja Sallan yhteismetsäosuus. Myydään www.huutokaupat. com sivustolla kohdenumerolla 2900729. Huutokauppa päättyy 18.9. klo. 19. Kiinteistö Enontekiöllä Leppäjärvi Sopiva kohde metsästäjälle ja kalastajalle! soita: Jorma +358443093854 Metsäst.kivääri 7,62x53R. Tikkapiipulla. Puh. 040 5966723 Myyd. 1/16 osuus 300 m2 savottakämpästä Lieksan Kollosta. Hp 5000 e, p.0407546265 facebook.com/maija.kokkonen.927 Nurmes, erämökki (honkarakenne), 2010. 30m2. Valt.maiden sisällä, 22 tuh.ha. järven rannassa. Sähköt on. H. 49th. p.0405087242. Merkel drillinki 12/70,luotipiippu .222 kiikari Nickel. Riihimäki 0400 642578 RIISTAJUURIKASTA SUURSÄKEISSÄ! Pakkauskoko n. 900 litraa. Toimitusalue Turku Helsinki Hanko-akseli. Hinta 120,00€/ sk kuljetettuna, lisäsäkit 80,00€ samassa toimituksessa (sis.alv.). Toimitukset 01.10. alkaen. TILAUKSET: info@kiviasema.fi Fasaanit jahtiin: www.selkeensulka.fi. 44v. Rehtiä kauppaa. Mossb12/89 synt 560€, TikkaT3x,Sako,Yildiz.Sasta Gorepuvut, Gore vael.kengt, Ultracom GPS-tutkat, Kiikarit ym Anon Ase ja Tukku,Pudasjärvi 0400-384118 WWW.ANONASE.COM MH ja Posti Lihasahanterät: WWW.ILARITOOLS.FI Ampumatukipiikki Gripfinger Uutuus! Kotisivut FB:ssa. MYYT alan liik.p. 0405606113 Aseet-Osat-Tarvikkeet www.euroase.fi Kotimaiset koirankoppilämmittimet p. 0405599007, www.kauppa.purewarm.fi Aladdin, Hasag, Matador, Petromax, Tilley, Pod, Valor, ym. Varaosia, ym. www.oljylamppu.net 0400-847780 ELÄINTENTÄYTTÄJIÄ Pasi Ahopelto 0400 567 078 lehonpaja.net Esa Kemppainen. trofeet.fi, 050 5630169 KALAT Studio Antti Saraja Oy 0400 712149 73 Metsästäjä 5/2021 ERÄILMOITUKSET HUOM! Metsästäjä-lehden Eräilmoituspalstan ilmoitusmyynti tapahtuu Eräverkko-palvelussa. Osoitteessa www.eraverkko.fi/ilmoitukset voit jättää sähköisesti ilmoituksen valitsemaasi Metsästäjä-lehteen. Eräverkko-palvelussa on selkeät ohjeet ilmoituksen jättämiseksi sekä lisätiedot palvelusta. Käy tutustumassa! Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (42 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden ja korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien. Vuonna 2021 hinta on 20 euroa/ rivi (40 merkkiä). Ilmoitukset maksetaan verkkopankkitunnuksilla ilmoituksen jättöhetkellä. Eräverkko-palvelu tuottaa aineiston lehteä varten siinä muodossa kuin asiakas sen palveluun syöttää. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Metsästäjä nro 6/2021 ilmestyy 18.11.2021. Siihen tarkoitettu aineisto on jätettävä Eräverkko-palvelun kautta viimeistään 29.10.2021. Huom! Rivi-ilmoitukset Eräilmoituspalstalle otetaan vastaan ainoastaan Eräverkko-palvelun kautta. Eräverkon asiakaspalvelun yhteystiedot ovat osoitteessa eraverkko.fi.
• G easi dálkkit váikkuhit meahccevuoncceslottiid ?ivgabuvttadeapmái. Dábála??at liegga álgogeassi doarju ?ivggaid ceavzima ja dáhkida maiddái divrebiepmu oažžuma. Dán jagi geassemánnu lei jo nuppi jagi ma??álaga earenoamáš liekkas ja báhkkabeaivvit ledje olahusla??at 25. Ovddit jagi ektui, maiddái suoidnemánnu lei hui liekkas, ja goikkis. Báhkain ii orron leamen hehttehus, go vássán geasi bessemat leat lihkostuvvan hui bures. ?uk?á ?uv??á riikkaviidosaš nálleovdáneapmi leamašan ovddit guovtti logijagi áigge gulul FUO??OGOLBMA?IEHKAREHKENASTIMAT Roahkasmahtti bohtosat Loahppagease fuo??ogolbma?iehkarehkenastimat leat vuot dahkkon meahccevuonccesloddenáliid árvvoštallama várás. Buot rehkenastojuvvon meahccevuonccesloddešlájain leat áican nállelassáneami. TeaksTa Andreas Lindén, Luondduriggodatguovddáš ?uk?á Hurri Bakku Rievssat FUO??OGUOVDDÁŠGUOVLU GO LB MA ?IE GA ID LK M DÁ VJO DA T (O VT T. / KM ²) NU PP ÁS TU S 1 V. (% ) ?IV GA OS SO DA T (% ) GA SK AM . BE AS SÁ DA TS TU RR OD AT DÁ VJO DA T (O VT T. / KM ²) NU PP ÁS TU S 1 V. (% ) ?IV GA OS SO DA T (% ) GA SK AM . BE AS SÁ DA TS TU RR OD AT DÁ VJO DA T (O VT T. / KM ²) NU PP ÁS TU S 1 V. (% ) ?IV GA OS SO DA T (% ) GA SK AM . BE AS SÁ DA TS TU RR OD AT DÁ VJO DA T (O VT T. / KM ²) NU PP ÁS TU S 1 V. (% ) ?IV GA OS SO DA T (% ) GA SK AM . BE AS SÁ DA TS TU RR OD AT Mátta-Häme 25 3,7 + 29 3,0 7,2 ++ 41 3,2 9,3 ++ 35 3,7 Mátta-Savo 53 3,2 ± 38 3,5 5,5 – 48 4,0 9,4 + 43 3,8 Máttanuorta-Suopma 43 3,1 ± 30 2,8 4,7 ± 44 3,7 6,5 ++ 38 3,6 Kainuu 89 4,7 + 55 3,7 13,9 ++ 65 4,9 6,5 ++ 61 5,0 1,7 ++ 77 6,6 Gaska-Suopma 73 2,8 ± 28 2,7 9,5 ± 53 4,6 9 + 45 3,6 Lappi 126 5,2 ± 45 3,8 4,3 + 53 4,1 2,5 + 45 4,5 3 ++ 61 5,4 Oulu 134 4,9 ± 48 3,8 15,2 + 61 4,6 6,9 ++ 56 4,1 1,5 + 69 6,3 Nuortaba?aeana 82 3,7 – 38 3,6 13,4 ± 55 4,6 7,5 ± 53 4,6 Davvi-Häme 33 2,1 – 21 2,0 4,1 – 41 3,5 12 ± 47 3,9 Davvi-Gárjil 78 5,4 + 49 4,0 12,6 ++ 66 4,9 11,8 ++ 60 4,2 Davvi-Savo 54 3,9 + 42 3,3 14,1 + 63 4,8 15,5 ++ 53 4,3 Riddo-Nuortaba?aeana 20 3,5 ++ 40 3,2 10,6 ++ 48 5,8 12,6 ++ 50 3,8 Satakunta 49 3,6 ± 40 3,8 8,8 ± 49 4,1 11,9 + 56 4,1 Uusimaa 21 4,3 + 40 4,8 4,4 – – 33 3,5 10,2 ++ 50 4,1 Áitosaš-Suopma 10 2,9 ++ 10 1,0 4,1 ++ 38 5,0 6,5 ± 25 5,0 Koko maa 890 4,3 ± 41 3,5 8,6 + 54 4,4 7,2 + 49 4,3 1,3 + 40 3,7 Meahccevuoncceslottiid dávjodat ovtt. / meahcceeatnama km2), ?ivgaossodat (%) ja gaskamearálaš beassádatsturrodat suoidne-borgemánus (dilli 10.8.2021). Jagi 2021 árvvoštallamat, maid guvllolaš 90 % luohttámušgaskkat spiehkkasit guhkit áigge gaskaárvvuin buoiduduvvon teavsttain; ruoksadin jus árvu lea gaskaárvvu bajábealde ja alihiin jus árvu lea gaskaárvvu vulobealde. Valljodaga nuppástus ovddit jagis lea bukton ovdan plusja minusmearkkaiguin: ± nuppástus < 15 % / + ja – nuppástus 15–30 % / ++ ja – – nuppástus > 30 %. Rievssahis leat die?ut dušše Davvi-Supmii, gos materiála lea doarvái. Vuollel 25 golbma?ihkii vuo??uduvvan árvvoštallamiidda laktásit mearkkašahtti statistihkalaš eahpesihkkarvuo?at. stuorru. Mannan jagi ektui dávjodagat gaskameari mielde sturro vehá. Dávjodagat leat dábála??a stuorábut vi?a fuo??oguovddášguovllus ja vuollegut dušše Davvi-Hämes. ?uv??á ?ivgaossodat leat gaskamearála??a stuorit Oulus, go fas Lappis áice gaskamearála??a stuorit beassádagaid. Dáid ektui Davvi-Hämes ja Gaska-Suomas lei dábála??a unnit ?ivgaossodat ja hárvenaš unna beassádagat. Hurri Hurri riikkaviidosaš nálleovdáneapmi leamašan ovddit guovtti logijagi áigge stá?is. Mannan jagi ektui dávjodagat gaskamearála??at sturro, muhto báikkálaš molsašuddan 74 Metsästäjä 5/2021 Áig guovdilis ságat sámegillii
• lei viehka olu. Dávjodagat leat dábála??a stuorábut vi?a fuo??oguovddášguovllus, má?ggain guovlluin juobe mearkkašahtti stuorábut. Davvi-Hämes ja Uusimaas hurredávjodagat leat spiehkastatlaš vuollega??at ja Uusimaas juobe gah??an beallái ovddit jagi ektui. Hurri ?ivgaossodat lei mearkkašahtti stuoris (badjel 60 proseantta) Kainuus, Oulus, Davvi-Savos ja Davvi-Gárjilis, gos maiddái beassádagaid sturrodagat ledje stuorit go gaskamearála??at. Bakku Bakkonálit leat jo 3-5 jagi áigge ?ujuhan ?ielga máhccama mearkkaid vearrámus bárrovuo?u ektui, mii lei 2016-2017. Mannan jagi ektui bakku dávjodagat lassánedje spiehkastatlaš oktila??at sierra guovlluin riikka. Davvi-Gárjilis, Riddo-Nuortaba?aeatnamis ja Kainuus lassáneami lei garas. Satakuntas, Davvi-Gárjilis ja Oulus bakku dávjodat lea guhkes áiggi gaskaárvvu bajábealde. go fas Davvi-Hämes rávisloddenálli lea vehá unnit go dábála??at. Eará guovlluin nálit leat jo lahka gaskaárvvuset. Bakku ?ivgaossodat lei mearkkašahtti stuoris Kainuus ja Davvi-Gárjilis, muhto earáge guovlluin bessen lea lihkostuvvan buorebut go dábála??at. Rievssat Rievssaha nálli lea lassánan mášola??at jo njealját dahje vi?at jagi ma??álagaid. Lassáneapmi lei eanaš šlája nannoseamos guovlluin Lappis, Oulus ja Kainuus. Máddelis, gos šládja vel dihtto, nálli manai ma?os vehá dahje bisui stá?isin. Dávjodat lea dál Lappis guhkes áiggi gaskaárvvu sulain, muhto báhcá ain vuollelii Oulus ja Kainuus. Rievssaha ?ivgaossodat lei vássán gease earenoamáš allat Kainuus, go fas Lappis vehá gaskaárvvus vulobealde. Stuorra giitosat rehkenastiide! Suoma fuo??onáliid ?uovvun lea riikkaviidosa??atge earenoamáš alla dásis, ja fuo??ogolbma?iegat leat okta ?uovvuma ofela??ain. Fuo??ogolbma?iehkarehkenastimis mihtidat jahkása??at Suoma vuovdeguovllu oasi guvllolaš meahccevuonccesloddedávjodagaid, ?ivgabuvttadeami ja beassádagaid sturrodagaid. Rehkenastin dahkko eaktodáhtolašfámuiguin meahcásteaddjiid vehkiin. Oppa Suomas rehkenaste dán jagi 10.8.2021 rádjái 890 fuo??ogolbma?iega. Dát lea sihke dehálaš ja giitehahtti bargu. Rehkenastinmateriálat ávkkástallojuvvojit ?uovvunulbmilis náliid dili ja nuppástusaid árvvoštallamis. Lassin materiálaid ávkkástallet dutkanulbmilii, ja nálledikšuma plánemis. Varas fuo??ogolbma?iegarehkenastimiid bohtosiid ávkkástallet jahkásaš meahccevuoncceslottiid guvllolaš meahcástanáiggiid ásaheamis. Áig guovdilis ságat sámegillii Nro 5/2021 70. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 18.11.2021. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus Vastaava päätoimittaja: Jari Varjo Päätoimittaja: Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Toimitussihteeri: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Markku Pakarinen (Aste Helsinki Oy) Toimitusneuvosto: Klaus Ekman, Tero Kuitunen, Marko Mikkola, Mirja Rantala, Jouni Tanskanen, Marko Svensberg, Matti Kervinen, Johanna Hellman ja Markku Pakarinen. Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset-palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 ja Klaus Ekman, puh. 029 431 2103 Paino: Hansaprint 2021/Met21_05 Kansikuva: Getty Images ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakausmedia ry:n jäsen Verkkokauppa ja varasto Puh. 020 331 515 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001 arkisin klo 9 – 15 asiakaspalvelu@riista.fi Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Oma riista -helpdesk Puh. 029 431 2111 arkisin klo 12–16 oma@riista.fi Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Sompiontie 1, 00730 Helsinki Osoitteet Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL 22, 00331 Helsinki, puh. 029 431 2002 metsastajarekisteri@riista.fi 75 Metsästäjä 5/2021
• H U I P P U M E R K K I M M E Nordic Distribution Oy Nordis PL 5, 62101 LAPUA www.nordis.fi Lue lisää Ruutia ja Rautaa -blogistamme! A-Tec Optima 45 A-Lock • A-Lock -pikakiinnityksellä • kokonaismitta 230 mm • jatkaa asetta 150 mm • halkaisija 44,4 mm • vaimennusteho n. 29 dB (.308Win) • paino 310 g • suositusvähittäishinta 399,00 € A-Tec H2-3 • kolme moduulia • kokonaismitta 230 mm • jatkaa asetta 150 mm • halkaisija 49,4 mm • vaimennusteho n. 33 dB (.308Win) • paino 410 g • suositusvähittäishinta 355,00 € A-Tec H2 -suujarrumoduuli • moduuli integroidulla suujarrulla • paino 105 g • suositusvähittäishinta 89,00 € A-Tec Optima -suujarrumoduuli • moduuli integroidulla suujarrulla • paino 55 g • suositusvähittäishinta 89,00 € A-Tec -tähtäinrengas • A-Tec H2ja Optima -äänenvaimentimille • alla Picatinny-kisko valolle tai kameralle • suositusvähittäishinta 69,00 €