VINKIT ALKUKAUDEN PEURAJAHTIIN SORSASTUSTA HUIPPUKOHTEELLA PINTAPYYNNILLÄ TEHOA SUPIKOIRIEN POISTOON RIISTAKOLMIOTULOKSET KAUSI 2023–2024 METSÄKANALINTUJEN METSÄSTYSAJAT 5/2023 Lehti yli 300 000 metsästäjälle 01_Kansi_ME0523.indd 1 01_Kansi_ME0523.indd 1 25.8.2023 8.33 25.8.2023 8.33
Sisältö 16 Peuran vuosi -artikkeli sarjan ensimmäisessä osassa vinkit tulokselliseen alkukauden valkohäntäpeurajahtiin. 20 Pintapyynti tehostaa alueen tyhjentämistä supikoirista. Lue myös pintapyytäjän varusteesittely sivulta 52. 42 Hirvivahingot vähiin metsänhoidolla – uudet ohjevideot avuksi. 46 Sydän ja maksa valmistuvat jahtipäivän nuotion hiilloksella. METSÄSTYS 9 Metsäkanalintujen metsästysajat 16 Vinkit alkukauden peurajahtiin 20 Supikoiran pintapyynti 28 ”Havaitse ja hiivi” -metsästys 32 Värisokeana jahdissa 44 Metsästystä kunnostetulla kosteikolla 46 Sydäntä ja maksaa hiilloksella 50 Metsästyskoirien käyttö itärajan läheisyydessä 52 Pintapyytäjän varustepaketti 56 Riistareseptit 58 Confitelirasvakypsennys RIISTA 12 Kolmiolaskentojen tuloksia 2023 24 Luonnonvaraisten eläinten rabiesrokotukset 42 Hirvivahingot vähiin metsänhoidolla 48 Hirvi riistaeläimenä – Kuumat kesät ja paksut hanget 64 Supikoirahavaintojen metsästystä pohjoisessa 68 Metsäjänistä suosiva metsäsuunnitelma 70 Vesilintulaskentojen tulokset AJANKOHTAISET 5 Uutisia 34 Nuorten toimitus 38 Rakkaudesta riistaan 54 Rikos & Rangaistus 60 Kuluttajat haluavat riistalihaa 62 Valtion maiden erityispiirteet pohjoisessa 72 Turvallisuus ensin 73 Eräilmoitukset 74 Áigeguovdilis ságat sámegillii KOLUMNIT 3 Pääkirjoitus 4 Vieraskynä 5 Varapuheenjohtajalta 67 Ministeriön kuulumisia LAIT & LUVAT 66 Ilmoita hirvieläinsaalis seitsemän vuorokauden sisällä 67 Vesilintujen hämärämetsästyskielto 2 Metsästäjä 5/2023 2-3_Sisa?llys+Pa?a?kirjoitus_ME0523.indd 2 2-3_Sisa?llys+Pa?a?kirjoitus_ME0523.indd 2 25.8.2023 8.39 25.8.2023 8.39
50 Metsästyskoirien käytössä itärajan läheisyydessä kannattaa huomioida raja-alueemme muuttunut tilanne. 9 METSÄKANALINTUJEN METSÄSTYSAJAT 2023–2024 Harkintaa ja vastuullisuutta M etsästäjien henkilökohtaista vastuullisuutta ja harkintaa tarvitaan metsästyksessä laajasti alkaen jahtien järjestelyistä aina saaliin käsittelyyn saakka. Ampumatta jätettyä laukausta ei tarvitse koskaan katua, eikä turvallisuudesta voida milloinkaan tinkiä. Nyt jahtikauden alettua on jälleen vitsauksena lintuinfluenssa. Metsästäjien harkintaa ja vastuullisuutta tarvitaan niin ruokintojen, metsästyksen kuin saaliinkäsittelyn osalta erityisesti alueilla, missä on esiintynyt lintukuolemia. Vastuuviranomaisina tilannetta seuraavat ja ohjeistuksia antavat Ruokavirasto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Myös riistakantojen verotuskestävyys ansaitsee harkintaa. Metsästys tulee kohdistaa lajeihin, joiden kannat kestävät verotusta tai kaipaavat leikkaamista. Näin turvaamme riistan tulevaisuutta ja lunastamme paikkamme yhteiskunnassa pyrkimällä hillitsemään riistan aiheuttamia vahinkoja. Syksyn hirvieläinjahtien käynnistyessä hirvikannat ovat monin paikoin pienimpiä pitkään aikaan. Suurimmassa osassa maata hirvikannat ovat yhdessä asetettujen tavoitteiden mukaisia ja hirvien vähentämistä on tavoiteltukin vahinkojen välttämiseksi. Samaan aikaan vasatuotto näyttää monin paikoin heikentyneen ja vasat ovat olleet totuttua pienempiä, johon ei ole toistaiseksi pystytty osoittamaan selvää yksittäistä syytä. Olemme tilanteessa, jossa hirven tulevaisuus ansaitsee metsästäjien huomion. Valkohäntäpeuran tilanne on toisenlainen. Kanta kestää ja paikoin vaatii reipasta verotusta. On kuitenkin syytä huomioida alueelliset erot ja pyrkiä keskittämään metsästystä sinne, missä onnettomuudet ja eläinten aiheuttamat vahingot vaivaavat. Alueellista vaihtelua on ylipäätään hankala huomioida säännöksissä ja ohjeissa, ja sen osalta vastuu on metsästäjillä. Hoidetaan oman alueemme riistakantoja vastuullisesti ja tulevaisuutta turvaten, mutta myös siten, että vahingot eivät muodostu yhteiskunnalle kohtuuttomiksi. JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus Pääkirj itus 3 Metsästäjä 5/2023 2-3_Sisa?llys+Pa?a?kirjoitus_ME0523.indd 3 2-3_Sisa?llys+Pa?a?kirjoitus_ME0523.indd 3 25.8.2023 8.39 25.8.2023 8.39
M issä kaksi metsästäjää sattuu samoille tulille, pian alkaa väittely, mikä on paras metsästyksen laji. Hirvijahti? Ei, vaan hyljejahti. Peurakytis ehdottomasti! Samanlaista jankkausta käydään pubin nurkkapöydässä, kun mietitään maailman parasta rokkibiisiä. Ihan turha suukopu. Yksimielisyyttä ei löydy, mutta tulipahan nautittua muutama huurteinen. Pian alkava kanalintujahti on oma suosikkini. Samalta seisomalta olen valmis myöntämään, että jokaisessa metsästyksen alalajissa on oma viehätyksensä. Menen jopa niin pitkälle, että väitän peribrittiläisen fasaanijahdin puolustavan paikkaansa maailman metsästyslajien kirjossa, vaikka suomalainen eräjorma mokomalle snobbailulle tuhahtaa. Kuvitelkaapa mielessänne viktoriaanista nostalgiaa tihkuva, sumuinen aamu jossakin Ylämaan nummilla. Tweet-takkiset herrasmiehet seisovat tupsusukissaan mersunhintaisia haulikkojaan kannatellen alppiruusupensaiden katveessa. Hobitin näköinen, hallavapartainen loader seisoo taustalla vaihtopatruunat valmiina kädessään. ”Oh, they are soooo fast, sir”, hän lohduttaa, kun lordi posauttaa ohi. Nolot hudit unohtuvat, kun puolen päivän aikaan nautitaan portiviiniä ja juustoa suoraan Land Roverin takakontista. Taisi olla edesmennyt professori ja entinen ulkoministeri Keijo Korhonen, joka muistelmissaan nosti omaksi suosikikseen englantilaisen ketun metsästyksen ratsastaen. Missään muussa jahdissa ei kuulemma pääse lähellekään samaa ylvästä tunnelmaa, joka aikoinaan vallitsi ratsuväkieskadroonan hurjassa atakissa. Kuinka moni voi väittää kokeilleensa kumpaakaan? Joka tapauksessa, kun lähipäivinä heitän repun pykälään ja suunnistan haulikko kädessä ruskan kirjomaan kairaan Koillismaan ylängöllä, tiedän, että käsillä on yksi metsästysvuoden parhaista hetkistä. Edessä on useampi vuorokausi illuusioissa, että on päässyt irti kaikesta. Kaukana kavala maailma. Selkosta tarpoessa unohdan aktiivisesti, että Suomessa ei oikeastaan missään pääse enää irti kaikesta. Sellaista erämaata ei ainakaan napapiirin eteläpuolelta taida löytyä, jossa ei tunnin tai parin taivalluksen jälkeen törmäisi metsätiehen, sähkölinjaan tai kuulisi jonkinlaisen polttomoottorin säksätystä epämääräisestä suunnasta. Kun istumme kavereiden kanssa taukotulilla, ylitse jyrisee lentokone kuljettamassa ruskaretkeläisiä pohjoiseen nauttimaan luonnonrauhasta jossakin hyvin varustellussa, sähköistetyssä kelohuvilassa hiihtokeskuksen rinneravintolan vieressä. Mutta kuitenkin: kun pitkän päivämarssin päätteeksi lysähdän varauskämpän (ei sähköistetty) portaille, ähellän sisältä kostuneet kumisaappaat jaloistani ja katselen tihkusateiselle lammelle, tunnen saaneeni jotakin, vaikka olisin ampunut ohi kuin englantilainen lordi. Jahdin jälkeinen zeniläinen mielenrauha koskee niin ylhäisiä kuin alhaisiakin. Saunalla jahtikaveri kalisuttelee halkoja kiukaan pesään ja toinen kantaa lammesta ämpärillä vettä muuripataan. Oma tehtäväni on lähinnä työnjohdollinen. Illaksi valmistamme sakean höystön riistalinnusta, joka talvehti kiepissä helsinkiläispakastimessa juuri tätä jahtiviikkoa varten. Liialliseen kulinariaan taipuvainen erätoveri viskaa loppuvaiheessa soossiin vielä pari pilkottua jalapenoa ja ristii lopputuloksen Texmex-teereksi. Jahdissa on aina yllätyselementtejä. Kun lautaset on viimeisellä rieskanpalalla nuoltu puhtaaksi, istumme vielä tovin rautakamiinan loimussa. Se on juuri oikea hetki aloittaa keskustelu siitä, mikä mahtaa olla parasta metsästystä. PEKKA ERVASTI Kirjoittaja on vapaa politiikan toimittaja, joka viihtyy erällä ympäri vuoden. Paras jahti ikinä JA AK KO VÄ H ÄM ÄK I 4 Metsästäjä 5/2023 Vi raskynä 4-8_Uutiset_ME0523.indd 4 4-8_Uutiset_ME0523.indd 4 25.8.2023 8.41 25.8.2023 8.41
L intuatlaskartoituksella seurataan pesimälinnuston levinneisyyttä Suomessa. Kartoitus on perinteisesti ollut lintuharrastajien varassa, mutta tänä vuonna metsästäjiä kannustettiin mukaan tiedonkeruuseen etenkin riistavesilintujen osalta. Riistaja rauhoittamattomien lajien poikueista kirjattiin lähes 2 600 ja pareista yli 1 000 havaintoa. Loput havainnoista olivat pesintään viittaavia näkö-, soidinja pesähavaintoja. Osallistuminen oli tehty Oma riista -sovelluksessa erittäin helpoksi. Suuri kiitos kaikille, jotka lähtivät tähän mukaan. Toivottavasti saamme ensi vuonna entistä enemmän poikuehavaintoja, etenkin taantuneista vesilinnuista ja esimerkiksi peltopyystä, sanoo erikoissuunnittelija Matti Kervinen. Taantuneita vesilintuja ovat muun muassa haapana, jouhija lapasorsa, tukkasotka sekä tukkaja isokoskelo. Havaintoja tarvitaan varsinkin harvaan asutuilta alueilta erityisesti pohjoisesta Suomesta. Kaikki havainnot ovat kuitenkin arvokkaita. Kartoitusta tehdään Suomessa vuosien 2022–2025 ajan. Tämän vuoden osalta pesimäkausi on valtaosin päättynyt. Havaintojen keruu jatkuu jälleen ensi keväänä ja kesänä. Oma riistaan tänä vuonna kirjatut pesimähavainnot siirretään yhtäaikaisesti syksyn aikana lintuatlas-aineistoon, jolloin ne näkyvät myös kartalla lintuatlas.fi-sivustolla. Vuosittain tehtävien vesilintulaskentojen tiedot siirtyivät automaattisesti osaksi lintuatlasta. METSÄSTÄJÄT AUTTOIVAT SELVITTÄMÄÄN VESILINTUJEN PESIMÄLEVINNEISYYTTÄ Kesän aikana metsästäjät kirjasivat innokkaasti pesimähavaintoja Oma riistaan. Yli 10 000 havaintoa siirretään syksyllä osaksi lintuatlasta. Havaintoja tarvitaan varsinkin harvaan asutuilta alueilta erityisesti pohjoisesta Suomesta. JA AK KO VÄ H ÄM ÄK I Tukkasotkapoikueista toivotaan ensi vuonna uusia havaintoja. 5 Metsästäjä 5/2023 Uutis t 4-8_Uutiset_ME0523.indd 5 4-8_Uutiset_ME0523.indd 5 25.8.2023 8.41 25.8.2023 8.41
Hämärästä aamunkoittoon U usi asetus vesilintujen hämärämetsästyksen kieltämisestä on aiheuttanut paljon keskustelua kiellon tarpeellisuudesta sekä tulkinnasta. Keskustelun pääaiheeksi on noussut epäselvyys kellonajasta, eli mihin aikaan metsästyksen voi aamulla aloittaa ja milloin metsästys tulee illalla lopettaa. Toisena aiheena on ollut tulkinta metsästyksen määritelmästä: katsotaanko metsästys alkaneeksi tai käynnissä olevaksi, kun koira etsii ja tuo haavoittuneen linnun ”kiellettynä” aikana? Asetus on onneksi yksiselitteinen. Se sallii metsästyksen aloittamisen tasan tuntia, eli 60 minuuttia, ennen auringonnousua ja kieltää metsästyksen tasan tunnin päästä auringonlaskusta. Päivittäin oman metsästyspaikkakunnan auringonnousu ja -laskuaikojen tarkastaminen vaatii metsästäjältä hieman viitseliäisyyttä, mutta onneksi nykyteknologia auttaa. Haavoittuneen saaliseläimen etsiminen ja lopettaminen on ilman muuta sallittua myös kiellon aikana. Eläinsuojelullisesta näkökulmasta tarkastellen haavoittunut saaliseläin pitää aina pyrkiä löytämään ja lopettamaan nopeasti. Tästä syystä myös koiran käyttäminen haavoittuneen vesilinnun etsimiseen on sallittua sekä tarkoituksenmukaista. Hämärämetsästyskiellon tarkoitusta voi ajatella niin, että varsinaisia riistalaukauksia ei saa ampua kiellettynä aikana. Silloin saadaan tehdä vain toimia, joilla sallittuna aikana ammutut linnut saadaan talteen. Tällä metsästyskaudella metsästäjät joutuvat kuitenkin harkitsemaan koirien käyttöä vesilinnustuksessa etenkin alueilla, joilla on todettu lintuinfluenssaa. Seurataan Ruokaviraston ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen suosituksia ja käytetään maalaisjärkeä. Vesilintujen pesintä näyttää tänä vuonna onnistuneen hyvin. Poikueet ovat selvinneet kohtuullisen runsaslukuisina lentokykyisiksi, joten voidaan odottaa hienoja metsästystilanteita ja saalista edellisvuosien tapaan. TEPPO KAKKONEN Varapuheenjohtaja Suomen riistakeskus Valtakunnallinen majavalaskenta alkaa S yksyllä 2023 kerätään valtakunnallisesti majavahavaintoja. Laskentaan voi osallistua esimerkiksi hirven metsästyksen yhteydessä. Metsästäjä, kirjaa Oma riista -palveluun kaikki majavapesähavaintosi (asutut talvipesät) sekä laji (euroopanmajava tai kanadanmajava). Hirvijahdin päättymisilmoituksessa kysytään lisäksi esiintyykö alueella majavia, arvio kannan koon muutoksesta (kasvanut/pienentynyt/ennallaan), metsästyksestä sekä mahdollisten tuhoalueiden ja veden vallassa olevien alueiden koko. Lisätietoihin merkitään esimerkiksi oma arvio majavakantojen muutokseen mahdollisesti vaikuttaneista tekijöistä. Kaikki havainnot ovat arvokkaita Toivomme Oma riista -palveluun mahdollisimman paljon pesähavaintoja sekä muita majavahavaintoja (näkö-, patoja syönnöshavaintoja). Lastunäytteestä selviää laji Lisäksi Luonnonvarakeskus (Luke) toivoo lastunäytteitä alueilta, joilla voi olla molempia lajeja. Ohjeet lastunäytteiden lähettämiseen löytyvät Luken sivuilta: luke.fi/fi/seurannat/majavalajienkannanseuranta Tietoja käytetään majavakantojen koon ja levinneisyyden arvioimiseksi sekä majavien elin ympäristöjen käytön tutkimuksessa. Pesätiheys ilmoitetaan kartalla 20 km x 20 km ruuduilla osoitteessa luonnonvaratieto.luke.fi/ kartat?panel=pienriista Lisätietoa majavapesälaskennasta: majavapesa@luke.fi H AN N U HU TT U Euroopanmajava Kanadanmajava Alueella molempia lajeja K lumni Metsästäjä 5/2023 6 4-8_Uutiset_ME0523.indd 6 4-8_Uutiset_ME0523.indd 6 25.8.2023 8.41 25.8.2023 8.41
VUONNA 2022 SUOMESSA SYÖTIIN RIISTALIHAA 9 250 000 kg OMA RIISTASSA NYT Metsästäjä ? Kirjaa kaikki saaliisi ja havaintosi välittömästi omaan riistalokiisi; näin hoidat mahdolliset lakisääteiset velvoitteet ja ilmoitukset seurallesi / seurueellesi / luvansaajalle automaattisesti ? Metsästyskorttitodistukset ulkomailla metsästystä varten tulostat Oma riista -palvelusta ? Varmista, että maastosovelluksen viimeisin sovellusversio on päivitetty puhelimeesi. Metsästyksenjohtaja ? Hyväksy ehdotetut saaliit ja havainnot Oma riistassa 7 vuorokauden kuluessa. ? Tarkista metsästysalueesi aluepäivitykset ja lupapäätöksen aluerajaukset. ? Määrittele passipaikat Oma riistassa ja tee liitos metsästysalueeseen. Seurasi jäsenet näkevät passipaikat Oma riista maastosovelluksessa valitsemalla seuran alueen. Voit myös siirtää passipaikat koiratutkasovelluksiin GPX-tiedostona. Seuran yhteyshenkilö ? Varmista, että kaikki seuran jäsenet ovat saaneet kutsun Oma riista -palveluun. Oma riista -helpdesk auttaa tarvittaessa arkisin 12.00–16.00, p. 029 431 111 tai sähköpostilla oma@riista.fi @bambikuiskaaja Jenna (@bambikuiskaaja) sai mynämäkeläiseltä talonisännältä vinkin läheisen ladon luona nähdyistä supikoirista. ”Kaveri kilautti koiramiehelle, lähdetäänkö katsomaan. Itse seurasin keltanokkana kahden metsästäjän ja koiran toimia vierestä kameran kanssa. Lato oli idyllinen vehreässä maalaismaisemassa, pikkusen kenollaan suuntaan jos toiseenkin. Jotain lattian alla oli, mutta mitään ei tällä kertaa saatu esille. Pitää siis mennä uudelleen, paikka on niin sanotusti vakipaikka supien pyyntiin.” Haaveiletko pesimälautasta? Jos alueellasi on rehevä lampi, järvi tai kosteikko, jonka vesilintujen poikastuottoa voisi parantaa pesimäsaarekkeilla, ota yhteyttä kosteikko@ riista.fi. SOTKA-kosteikot-hanke tarjoaa soveltuville kohteille putkiponttoneita pesimälauttojen rakentamista varten. Laita viestisi otsikoksi ”putkiponttonit” ja esitä viestissäsi karttalinkki alueelle. Varmista, että maanomistajat tai vesialueen omistajat hyväksyvät ajatuksen pesimälautoista. ? Lue tarkemmat ehdot kosteikko.fi/sotka-kosteikot ? Yksinkertaiset ohjeet pesimälautan rakentamiseen metsastajalehti.fi TE RO SA LM EL A 7 Metsästäjä 5/2023 Uutis t SOMESTA POIMITTUA Jos haluat kuvasi tähän, merkitse @metsastajalehti Instagram-julkaisuusi. Poimimme joka lehteen yhden kuvan ja otamme kuvaajaan yhteyttä tarinan jakamiseksi. Kuvan julkaisusta maksetaan 50 euron palkkio. 4-8_Uutiset_ME0523.indd 7 4-8_Uutiset_ME0523.indd 7 25.8.2023 8.41 25.8.2023 8.41
Aseturvallisuuden 4 ehdotonta sääntöä 1. Kaikki aseet ovat aina ladattuja 2. Älä ikinä osoita aseen piipulla mitään, mitä ei ole tarkoitus ampua 3. Pidä sormi pois liipaisimelta 4. Ole varma kohteesta KOIRILLE, JOILLA ON AIKAA VAIN YHTEEN MADOTUSKERTAAN. Dronbits tabletit koirien pyöröja heisimatojen häätöön. Vaikuttavat aineet: Febanteeli, pyranteeliembonaatti, pratsikvanteeli. Annostus: Dronbits 150 mg/144 mg/50 mg 1 tabl./10 kg, Dronbits 525 mg/504 mg/175 mg 1 tabl./35 kg. Ei saa käyttää tiineyden kahden ensimmäisen kolmanneksen aikana. Markkinoija: Orion Pharma Eläinlääkkeet. Lue pakkausseloste ennen käyttöä. Apteekista. SUOLISTOMADOT KERRALLA POIS 1 TABL./10 KG TAI 1 TABL./35 KG KERTA-ANNOS. 8/ 20 22 Tehoaa myös hirviekinokokkiin! VAKUUTUSYHTIÖN TERVEISET Tavoitteena nolla metsästysvahinkoa Metsästyskortin mukana tulevan metsästäjä vakuutuksen olemassaolo tunnetaan hyvin, mutta sen laajuus ei niinkään. Hyvä nyrkki sääntö on, että se korvaa aseella aiheutuneita henkilö vahinkoja, niin itselle kuin sivulliselle. Ottaen huomioon metsästäjien ja metsästystapahtumien suuren määrän, tapahtuu henkilövahinkoja erittäin vähän. Jokainen tapaus on vakava paikka, ja läheltä piti –tilanne liikaa. Yleisimmät vahingot ovat ampuma-aseen huolimaton käyttö, aseen toimintavika sekä kaatuminen. Vakavimmat vahingot syntyvät kimmokkeista tai pahimmillaan suorasta osumasta. Metsästyksen turvallisuus kiteytyy vastuulliseen aseen käsittelyyn, johon riippumatta jahtikokemuksesta on kiinnitettävä herkeämätön huomio. Erityishuolellisuuteen on syytä ampumatilanteiden jälkeen, mahdollisen kaadon yhteydessä, aseita autoon pakatessa, tauolla sekä asetta puhdistettaessa. Passipaikalla selvitä turvalliset ampumasektorit ja kanssametsästäjien sijainti, varmista ennen ampumista, ettei laukauksesta aiheudu vaaraa ihmisille, koirille tai omaisuudelle ja että ampumasuunnan tausta on turvallinen. Asetta on aina käsiteltävä niin kuin se olisi ladattu. Metsästyksen johtajilla on vastuu suunnitella ja ohjeistaa metsästys niin että turvallisuusriskit minimoidaan. Vahinkotilastot kertovat viime vuosien olleen muun muassa sorsastusja hirvivahinkojen osalta parempia. Alkoholin käytön eriyttäminen riistatilanteista on ollut pidempiaikainen, tärkeä ja merkittävä muutos. Tinkimättömästi metsästysturvallisuuteen panostamalla rakennamme hyvää porukkahenkeä ja varmistamme hienoja eräja luontokokemuksia kanssametsästäjille sekä muille luonnossa liikkujille. Antoisaa metsästyskautta! Metsästyskoiran tapaturmavakuutus Metsästyskoiran tapaturmavakuutus koskee vain SRVA-toimeksiannoissa tapahtuvia vahinkoja. Tavanomaisessa metsästystilanteessa tapahtuneet koiravahingot, eivät kuulu metsästäjävakuutuksesta korvattavien vahinkojen piiriin. Villieläinten tautiseuranta uhattuna – Ruokavirasto hakee kuumeisesti kuljetusratkaisua Näytteiden kuljetuksessa on käytetty Matkahuollon pikapakettia, mutta nyt Matkahuolto on muuttanut toimintatapaansa, eikä se ole enää mahdollista. Ruokavirasto etsii nyt kuumeisesti kuljetusratkaisua, jolla saataisiin koko valtakunnan alueelta näytteet viraston Oulun toimipaikkaan kohtuullisessa ajassa ja kohtuulliseen hintaan. Syksy 2023 joudutaan joka tapauksessa elämään hankalassa tilanteessa. Ruokavirasto edelleen tutkii toimipisteisiinsä tuotuja luonnonvaraisia eläimiä. Paikallista laihahkoa lohtua tarjoavat Lappeenrannan pienpetopakastimet sekä useille viraston toimipaikoille sijoitetut kylmäkontit, mutta niiden verkosto on valitettavan harva. Eläinperäisten näytteiden, esimerkiksi trikiinitutkimusnäytteiden, lähettämiseen voidaan käyttää Postin Express-pakettia. Paketissa ei kuitenkaan voi lähettää kokonaisia kuolleita eläimiä. Metsästettyjen villisikojen afrikkalaisen sikaruton (ASF) näytteille (alle 2 kg) Ruokavirastosta voi tilata keltamustia Postin vastauslähetyslaatikoita ja näytteenottotarvikkeita. Digitalisaation hyödyntämistä ja mahdollisuuksia raadonavauksien suorittamiseen maastossa selvitetään, mutta näillä näkymin niillä ei voida täysin korvata kuljetuspalveluita. Villieläinten tuominen tutkimuksiin Ole ensin yhteydessä Ruokavirastoon puhelimitse. Puhelinnumerot ja yhteystiedot sekä päivitetyt ohjeet tuotavan eläinnäytteen pakkaamisesta: ruokavirasto.fi/laboratoriopalvelut/elaintautitutkimukset/naytteenotto-ohjeet/villielaimet Lintujen joukkokuolemien yhteydessä tulee olla ensimmäiseksi yhteydessä alueen virkaeläinlääkäriin. 8 Metsästäjä 5/2023 Uutis t 4-8_Uutiset_ME0523.indd 8 4-8_Uutiset_ME0523.indd 8 25.8.2023 8.41 25.8.2023 8.41
Metsäkanalintujen metsästysajat 1.8.2023–31.7.2024 Karttojen väritys kertoo metsästysajan kunnittain. Lihavoiduilla tekstillä kirjoitetut alueet ovat maakuntia ja kaksoispisteen jälkeen luetellut ovat kyseisen maakunnan kuntia, joissa metsästysaika on voimassa. Kolari, Muonio, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Ranua, Rovaniemi, Salla, Savukoski, Simo, Sodankylä, Tervola, Tornio ja Ylitornio. 10.9.–10.10. Etelä-Karjala, Päijät-Häme, Uusimaa, Lappi: Enontekiö, Inari ja Utsjoki. Rauhoitus Kymenlaakso. ja Ylivieska, Pohjois-Savo: Joroinen, Kaavi, Kuopio, Leppävirta, Rautalampi, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi ja Varkaus. 10.9.–10.11. Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Kymenlaakso, Pirkanmaa, Päijät-Häme, Satakunta, Kainuu: Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Ristijärvi ja Sotkamo, Lappi: Enontekiö ja Utsjoki, Pohjois-Karjala: Nurmes, Pohjois-Savo: Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti, Pielavesi, Rautavaara, Sonkajärvi, Vesanto ja Vieremä. 10.9.–10.10. Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa. 10.9. –30.9. Uusimaa, Varsinais-Suomi. METSO 10.9.–10.12. ja 10.1.–31.1. Kainuu: Puolanka, Suomussalmi, Lappi: Inari, Kemijärvi, Kittilä, Kolari, Muonio, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Ranua, Rovaniemi, Sallan, Savukoski, Sodankylä, Ylitornio, Pohjois-Karjala: Heinävesi, Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kitee, Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Rääkkylä ja Tohmajärvi, Pohjois-Pohjanmaa: Ii, Kempele, Kuusamo, Liminga, Lumijoki, Muhos, Oulu, Pudasjärvi, Taivalkoski, Tyrnävä, Utajärvi ja Vaala. 10.9.–10.12. Etelä-Savo, Lappi: Kemi, Keminmaa, Simo, Tervola, Tornio, Pohjois-Pohjanmaa: Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Hailuoto, Kalajoki, Kärsämäki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe, Reisjärvi, Sievi, Siikajoki, Siikalatva Urosmetson talvimetsästys on sallittua sinisellä merkityllä alueella. PYY 10.9.–10.12. Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Savo, Kanta-Häme, Keski-Pohjanmaa, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Satakunta, Varsinais-Suomi. 10.9.–10.11. Kainuu, Keski-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa, Lappi: Kemi, Kemijärvi, Keminmaa, Kittilä, 9 Metsästäjä 5/2023 09-11_Kanalintujen_metsa?stysajat_ME0523.indd 9 09-11_Kanalintujen_metsa?stysajat_ME0523.indd 9 25.8.2023 8.42 25.8.2023 8.42
Metsästysajat löytyvät osoitteista metsastajalehti.fi ja riista.fi sekä Oma riista -maastosovelluksesta. Karttakuvat sisältävät Maanmittauslaitoksen Kuntajako 1/2023 -aineistoa. Tarkasta maakuntaja kuntarajat Maanmittauslaitoksen verkkosivuilla olevasta kartasta: maanmittauslaitos.fi ? Kartat ja paikkatieto ? Kartat ? Tilaston pohjakartat RIEKKO 10.9.–31.3. Lappi: Enontekiö, Inari ja Utsjoki. 10.9.–31.10. Lappi: Kemijärvi, Kittilä, Muonio, Pelkosenniemi, Posio, Salla, Savukoski ja Sodankylä, PohjoisPohjanmaa: Kuusamo, Pudasjärvi ja Taivalkoski. EI METSÄSTYSTÄ Muualla maassa. KIIRUNA 10.9.–31.3. Lappi: Enontekiö, Inari ja Utsjoki. EI METSÄSTYSTÄ Muualla maassa. Urosteeren talvimetsästys on sallittua sinisellä merkityllä alueella. Metsäkanalintujen metsästysajat 1.8.2023–31.7.2024 TEERI 10.9.–10.12. ja 10.1.–31.1. Pohjois-Karjala, Pohjois-Savo, Kainuu: Paltamo, Puolanka, Lappi: Inari, Kemi, Kemijärvi, Keminmaa, Kittilä, Kolari, Muonio, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Ranua, Rovaniemi, Salla, Savukoski, Simo, Sodankylä, Tervola, Tornio ja Ylitornio, Pohjois-Pohjanmaa: Ii, Kempele, Kuusamo, Liminka, Lumijoki, Muhos, Oulu, Pudasjärvi, Taivalkoski, Tyrnävä, Utajärvi ja Vaala. 10.9.–10.12. Keski-Pohjanmaa, Kainuu: Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi, Pohjois-Pohjanmaa: Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Hailuoto, Kalajoki, Kärsämäki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe, Reisjärvi, Sievi, Siikajoki, Siikalatva ja Ylivieska. 10.9.–10.11. Etelä-Karjala, Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Savo, Keski-Suomi, Kymenlaakso, Pohjanmaa, PäijätHäme, Satakunta, Lappi: Enontekiö ja Utsjoki. 10.9.–10.10. Kanta-Häme, Pirkanmaa, Uusimaa. RauhoITuS Varsinais-Suomi. Hinnat voimassa toistaiseksi, oikeudet hintamuutoksiin pidätetään. Ajantasaisen hintatiedon saat Elisan verkkosivuilta, asiakaspalvelusta tai myymälästä. BLACK EDITION VAIN ELISALTA! Burrel S22 WA on edistyksellisellä laajakulmaoptiikalla varustettu, helppokäyttöinen, lähettävä riistakamera valvontaan ja riistantarkkailuun. • Paras toimintavarmuus • Uudistettu kuorirakenne • Edistyksellinen optiikka • Näkymätön mustasalama • Havaitsee liikkuvan kohteen jopa 25 m asti • Myyntipakkaus sisältää valvontakyltin ja ikkunatarrat 24,90 €/kk, 12 kk sopimus. Kokonaishinta 298,80 €. 299 € BURREL-LIITTYMISSÄ TYYTYVÄISYYSTAKUU! EI AVAUSMAKSUA JA ENSIMMÄISET 14 VRK MAKSUTTA. TILAA OMASI: elisa.fi/burrelkamerat | elisa.fi/burrelplus 0800 93 93 93 3 99 € /KK BURREL LIITTYMÄT ALK. NOPEAN TILAAJAN ETU Kaupan päälle Burrellippis ja kylmälaukku 200 ensimmäiselle tilaajalle! BURREL S22 WA -VALVONTAPAKETTI TARJOUS VOIMASSA 30.9 ASTI. 895953_Elisa_Laitenetti_S22WA_Burrel_Plus_Metsastaja_8_2023_210x275.indd 1 895953_Elisa_Laitenetti_S22WA_Burrel_Plus_Metsastaja_8_2023_210x275.indd 1 31.7.2023 15.35 31.7.2023 15.35 Metsästäjä 5/2023 10 09-11_Kanalintujen_metsa?stysajat_ME0523.indd 10 09-11_Kanalintujen_metsa?stysajat_ME0523.indd 10 25.8.2023 8.42 25.8.2023 8.42
Hinnat voimassa toistaiseksi, oikeudet hintamuutoksiin pidätetään. Ajantasaisen hintatiedon saat Elisan verkkosivuilta, asiakaspalvelusta tai myymälästä. BLACK EDITION VAIN ELISALTA! Burrel S22 WA on edistyksellisellä laajakulmaoptiikalla varustettu, helppokäyttöinen, lähettävä riistakamera valvontaan ja riistantarkkailuun. • Paras toimintavarmuus • Uudistettu kuorirakenne • Edistyksellinen optiikka • Näkymätön mustasalama • Havaitsee liikkuvan kohteen jopa 25 m asti • Myyntipakkaus sisältää valvontakyltin ja ikkunatarrat 24,90 €/kk, 12 kk sopimus. Kokonaishinta 298,80 €. 299 € BURREL-LIITTYMISSÄ TYYTYVÄISYYSTAKUU! EI AVAUSMAKSUA JA ENSIMMÄISET 14 VRK MAKSUTTA. TILAA OMASI: elisa.fi/burrelkamerat | elisa.fi/burrelplus 0800 93 93 93 3 99 € /KK BURREL LIITTYMÄT ALK. NOPEAN TILAAJAN ETU Kaupan päälle Burrellippis ja kylmälaukku 200 ensimmäiselle tilaajalle! BURREL S22 WA -VALVONTAPAKETTI TARJOUS VOIMASSA 30.9 ASTI. 895953_Elisa_Laitenetti_S22WA_Burrel_Plus_Metsastaja_8_2023_210x275.indd 1 895953_Elisa_Laitenetti_S22WA_Burrel_Plus_Metsastaja_8_2023_210x275.indd 1 31.7.2023 15.35 31.7.2023 15.35 09-11_Kanalintujen_metsa?stysajat_ME0523.indd 11 09-11_Kanalintujen_metsa?stysajat_ME0523.indd 11 25.8.2023 8.42 25.8.2023 8.42
Tutkittua Riistakolmiolaskennan perusteella kanalintuja on valtakunnallisesti tarkasteltuna kolmatta vuotta peräkkäin suunnilleen saman verran. TeksTi Andreas Lindén, Antti Paasivaara ja Katja Ikonen kuva Hannu Huttu T ulos koskee kokonaisarvioita (poi kaset ja aikuiset) metsolla, teerellä, pyyllä ja riekolla lisääntymiskauden jälkeen. Aikuisten lintujen kannoissa on havaittavissa pientä muutosta: kasvua metsolla ja pyyllä sekä taantumista teerellä ja riekolla. Lapissa kaikkien neljän lajin kannanti heydet ovat kasvaneet. PohjoisPohjan maalla taas pienentyneet. Teeren ja metson tiheydet ovat kasvaneet Uudellamaalla, ja taantuneet Hämeessä ja RannikkoPohjan maalla. Muut selkeät kannanmuutokset ovat pitkälti laji tai aluekohtaisia. Huomattavat alueelliset kannanvaihtelut ovat metsäkana linnuille tyypillisiä. Esimerkiksi teeri nou dattaa monilla alueilla 6–7 vuoden sykliä. Poikastuotto on ollut kaikilla lajeilla keskitasoa. Laji ja aluekohtaisesti löytyy joitakin poikkeustapauksia, joissa poikas osuus on useimmiten paikallista keskiarvoa matalampi. Poikasosuus näyttää paikallisesti olevan yhtenevä kokonaiskannan tiheys muutosten kanssa. Havaittu keskitasoinen tai jokseenkin heikko pesimämenestys selittyy pitkälti kesän olosuhteilla. Poikastuotto onnistuu parhaiten alkukesän ollessa lämmin, koska poikaset tarvitsevat hyönteisravintoa. Tänä vuonna alkukesä oli kylmä suurimmassa osassa maata ja monin paikoin esiintyi hallaa. Kesäkuun puolen välin jälkeen oli lämpimämpää, jopa hellettä. Metso Metsolla kokonaiskanta on pysynyt viime vuoden tasolla ja aikuiskannassa on pientä nousua. Edellisvuoteen nähden kannanti heydet ovat kasvaneet maltillisesti Lapissa, KeskiSuomessa, sekä Uudellamaalla ja VarsinaisSuomessa. Maan länsiosissa, PohjoisPohjanmaalla sekä Hämeessä kanta on taantunut viime vuodesta. Lapissa, PohjoisKarjalassa ja EteläHämeessä metson aikuiskannan tiheys on edelleen pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolella. Poikasosuus on Kainuussa, Pohjanmaalla ja KaakkoisSuomessa 11–14 prosenttia paikallisen keskiarvon alapuo lella. Teeri Teerellä kokonaiskanta on koko maassa viime vuoden tasolla, aikuiskanta on hieman pienempi. Kokonais ja aikuiskannat ovat kasvaneet Lapissa, Satakunnassa ja Uudella maalla. Kanta on taantunut huomattavasti Hämeessä, kohtalaisesti KaakkoisSuomes sa, Pohjois ja EteläSavossa, VarsinaisSuo messa sekä Pohjois ja RannikkoPoh janmaalla. Kannantiheydet ovat Lapissa, Metsäkanalintukannat viime vuoden tasolla – riekolla huippuvuosi Ylä-Lapissa Lisätietoja sekä alueittaiset ja kolmiokohtaiset raportit: oma.riistakolmiot.fi ja luonnonvaratieto.luke.fi 12 Metsästäjä 5/2023 12-13_Kolmiolaskentojen_tuloksia_ME0523.indd 12 12-13_Kolmiolaskentojen_tuloksia_ME0523.indd 12 25.8.2023 8.43 25.8.2023 8.43
Pohjois-Karjalassa ja Pohjois-Savossa selvästi keskiarvon yläpuolella, Pohjois-Hämeessä ja Rannikko-Pohjanmaalla taas keskiarvon alapuolella. Taantuman alueille on yhteistä korkeintaan keskinkertainen poikasosuus. Lapissa teeren poikasosuus on keskiarvoa suurempi. Pohjois-Hämeessä ja Pohjois-Savossa poikasosuus on 8–11 prosenttia keskimääräistä pienempi. Pyy Pyyllä maan kokonaiskanta on viime vuoden tapaan pysynyt ennallaan, samalla aikuiskannassa on pientä kasvua. Tiheydet ovat kasvaneet selvästi edellisvuodesta Lapissa ja Etelä-Hämeessä. Maltillisempaa kasvua on havaittavissa Etelä-Savossa, Etelä-Karjalassa, Kymenlaaksossa sekä Varsinais-Suomessa. Sen sijaan tiheys on hieman pienentynyt Pohjois-Pohjanmaalla, Kainuussa, Pohjois-Hämeessä ja Uudellamaalla. Lapissa pyyn kannantiheys on huomattavasti paikallisen keskiarvon yläpuolella, PohKiitokset jokaiselle laskijalle! Loppukesän aikana laskettiin 819 riistakolmiota (tilanne 6.8.2023). Laskeminen vaati erityistä ponnistelua metsästäjiltä, joista monet ovat jo vuosikymmenien ajan keränneet arvokasta tietoa alueensa riistakannoista. Näistä havainnoista on saatu koottua pitkäjänteistä lajikohtaista tietoa kantojen kehityksestä sekä laskijoiden omalta alueelta että valtakunnallisesti. jois-Savossa ja Pohjois-Karjalassa maltillisemmin. Uudellamaalla tiheys on liki puolet normaalista. Tulos koskee sekä aikuisettä kokonaiskantaa lisääntymisen jälkeen. Poikasosuus on Satakunnassa 14 prosenttia paikallista keskiarvoa korkeampi, kun taas Kaakkois-Suomessa, Etelä-Hämeessä, Etelä-, Keskija Pohjois-Pohjanmaalla se on 10–14 prosenttia keskiarvoa matalampi. Riekko Riekolla metsäpeitteisen Suomen kokonaiskanta on samoissa lukemissa kuin viime vuonna. Aikuiskanta on hieman laskussa. Kainuussa ja Metsä-Lapissa kanta on hieman kasvanut edellisvuodesta. Etelämpänä niillä alueilla, joilla riekkoa vielä esiintyy, alamäki näyttää jatkuvan. Poikasosuus ja poikuekoko eivät eroa paikallisista keskiarvoistaan. Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Metsä-Lapissa riekon kannantiheydet ovat jonkin verran paikallisten pitkäaikaisten keskiarvojensa alapuolella. Ylä-Lapin tuntureissa riekkokanta Metso Teeri Pyy Riekko RIISTAKESKUSALUE KO LM IO ID EN LU KU MÄ ÄR Ä TIH EY S (Y KS . / KM ²) MU UT OS 1 V. (% ) PO IK AS OS UU S (% ) KE SK IM . PO IK UE KO KO TIH EY S (Y KS . / KM ²) MU UT OS 1 V. (% ) PO IK AS OS UU S (% ) KE SK IM . PO IK UE KO KO TIH EY S (Y KS . / KM ²) MU UT OS 1 V. (% ) PO IK AS OS UU S (% ) KE SK IM . PO IK UE KO KO TIH EY S (Y KS . / KM ²) MU UT OS 1 V. (% ) PO IK AS OS UU S (% ) KE SK IM . PO IK UE KO KO Etelä-Häme 23 2,1 – 18 2,0 3,5 – 43 3,3 10,6 ++ 31 3,1 Etelä-Savo 50 3,7 ± 35 4,1 5,2 – 45 4,5 10,4 + 40 4,1 Kaakkois-Suomi 44 3,0 ± 23 2,3 4,5 – 38 3,6 6,0 + 24 2,6 Kainuu 81 4,1 – 42 3,4 10,9 ± 51 3,8 5,4 – 55 3,8 1,3 ++ 70 5,2 Keski-Suomi 77 3,4 ++ 40 3,4 7,8 ± 46 3,8 8,2 ± 45 3,6 Lappi 125 6,0 + 41 3,1 5,9 + 53 3,7 2,9 + 56 4,3 2,5 ± 68 4,9 Oulu 112 4,6 – 42 3,1 12,1 – 54 3,8 5,3 – 40 3,7 1,1 ± 55 4,7 Pohjanmaa 64 3,3 – 28 3,8 10,3 ± 55 4,0 5,9 ± 35 4,0 Pohjois-Häme 31 2,6 ± 30 2,4 3,9 – – 35 3,6 9,5 – 37 3,6 Pohjois-Karjala 77 6,0 ± 47 3,3 11,5 ± 52 3,7 10,8 ± 56 4,0 Pohjois-Savo 49 3,3 ± 39 3,4 11,4 – 45 3,5 14,8 ± 55 4,1 Rannikko-Pohjanmaa 19 1,9 – – 24 3,0 6,2 – – 45 3,7 8,4 ± 40 3,8 Satakunta 42 3,8 ± 48 3,1 6,7 + 50 4,0 10,3 ± 59 4,1 Uusimaa 13 3,0 + 28 3,5 8,2 ++ 40 4,8 5,4 – 51 4,0 Varsinais-Suomi 12 2,5 ++ 36 2,0 3,2 – – 15 4,0 9,4 + 42 3,7 Koko maa 819 4,4 ± 38 3,2 7,8 ± 48 3,8 6,6 ± 48 3,9 1 ± 36 2,6 Metsäkanalintujen tiheys (yks./metsämaan km2), poikasosuus (%) ja keskimääräinen poikuekoko heinä–elokuussa (tilanne 6.8.2023). Riekosta esitetään tiedot vain Pohjois-Suomelle, mistä aineistoa on riittävästi. Alle 25 kolmioon perustuviin arvioihin liittyy huomattavaa tilastollista epävarmuutta. Runsauden muutos edellisvuodesta on ilmaistu plusja miinusmerkein: ± muutos < 15 % / + ja – muutos 15–30 % / ++ ja – – muutos > 30 % vaihtelee omaan tahtiinsa ja sitä seurataan erillisillä kanakoira-avusteisilla laskennoilla. Tänä kesänä riekolla on koko Ylä-Lapissa meneillään huippuvuosi. 13 Metsästäjä 5/2023 12-13_Kolmiolaskentojen_tuloksia_ME0523.indd 13 12-13_Kolmiolaskentojen_tuloksia_ME0523.indd 13 25.8.2023 8.43 25.8.2023 8.43
HOUSUT ALASKA PREDATOR 119,Vedenpitävä ja hengittävä Rain-Stop® -kalvo. Sivusaumoissa tuuletusventilaatiot. Lahkeissa kiristyshihnat. Irrotettavat henkselit. METSÄSTYSPUKU ALASKA EXTREME LITE 3 199,Harjattu hiljainen pintamateriaali. 100 % vedenja tuulenpitävä sekä hengittävä APS 2-layer kalvo. Housuissa tarrakiristys pohkeissa ja lahkeensuissa. KUULONSUOJAIN BURRELL ACTIVE HUNTER 49 95 Metsästäjän aktiivikuulonsuojain vahvistaa alle 85 dB ääniä ja sulkee pois kuuloa vaurioittavan yli 85 dB melun, mm. aseiden laukausäänet. 3,5 mm liitäntä esim. VHF-puhelinta varten. VAIN MYYMÄLÖISTÄ! LASERKOHDISTIN BURRELL BORESIGHTER 39 95 Kiinnitä kohdistin aseen piippuun ja käynnistä laser, jonka jälkeen voit säätää tähtäimen laserpisteen mukaisesti. Sopii kaikille yleisimmille kaliibereille (.22 .50). ETÄISYYSMITTARI BURRELL ELITE XT RANGEFINDER 159,Pro-tason laseretäisyysmittari jopa 720 m mittausmatkalla. Pinseeker -pistemittaus, kaltevuuden mittaus ja etäisyyden kaltevuuskorjaus. KUMISAAPPAAT VIKING TROPHY 84 95 Metsästysja vaelluskäyttöön suunnitellut luonnonkumisaappaat. Istuva ja nilkkaa tukeva muotoilu. Pitää märässä ja vaikeakulkuisessa maastossa. METSÄSTYSVALO BURREL STD VIHREÄ 89 95 Tehokas vihreää valoa tuottava LEDvalaisin esim. supikoirajahtiin ja SRVA -toimintaan. Etäkytkin. Asekiinnike, kantohihna, laturi ja kaksi akkua. VEITSI VERN DOUBLE BLADE SKINNER 29 95 Laadukas nylkyveitsi, jossa on tavallisen terän lisäksi myös avausterä. Terän pituus 75 mm. Mukana vyökotelo. RAJOITETTU ERÄ KATSELUKIIKARIT BUSHNELL H20 8X42 159,NORM. 199,00 Laadukkaat vedenpitävät kiikarit. Erikoispinnoitetut BaK-4 prismat ja korkealuokkainen optiikka. 30 päivän alin hinta 199 €. METSÄSTYSKENGÄT VIKING VILLREIN II BOA GTX 189,Tukevat kengät metsästyskäyttöön. GORETEX® Performance -kalvo takaa vedenpitävyyden ja hengittävyyden. Kiertojäykkä UGC-urapohja varmistaa pidon. HANKKIJALTA METSÄSTYSVAATTEET JA TARVIKKEET SYKSYN JAHTEIHIN KUULONSUOJAIN BURRELL EAR BUDS 89 95 Aktiivinen nappikuulonsuojain sulkee pois kuuloa vaurioittavan yli 85 dB melun, mm. aseiden laukausäänet. Eri äänitilat ulkoja sisäkäyttöön. Toimintaaika yhdellä latauskerralla jopa 8 tuntia. Hankkija_Metsästäjä5_420x275_2023.indd 2 Hankkija_Metsästäjä5_420x275_2023.indd 2 16.8.2023 9.24.55 16.8.2023 9.24.55 TAKKI ALASKA REVERSIBLE 79 95 Kääntötakki kaksipuolisella värityksellä alkusyksyn jahteihin. Tilavat taskut, joita voi käyttää molemmilla väripuolilla. HIRVILIIVI BEAR CLAW 29 95 Kaksi vetoketjullista sivutaskua, sekä rintatasku radiopuhelinta varten. Antennipidike ja säädettävä vyötärö. Korkea kaulus suojaa viimaa vastaan. SADEVIITTA 29 95 Hupulla varustettu sadeviitta. Hiljainen, kahisematon materiaali. Edessä tasku. RAJOITETTU ERÄ PIMEÄNÄKÖLAITE BURREL NV-400 HD 399,Laadukkaat digitaaliset yökiikarit, jopa 500 m kantama. HD-kuvanlaatu. Videotallennustoiminto. Ladattavat 18650 akut. Käyttää 4-32 GB microSD -muistikorttia (ei sisälly). RADIOPUHELIN GENZO ROYAL 70XTM 299,Herkkä vastaanotin ja Suomen taajuuksille viritetty antenni takaavat erinomaisen kuuluvuuden. Bluetooth -valmius. Tehokas 3400 mAh akku. Suomenkielinen valikko. LIHAMYLLY PREMIUM LITE 129,Jauhatuskapasiteetti 1 kg/min. Mukana leikkuuterät, makkarasuutin ja 2 kpl reikälevyjä. HAUDUTUSPATA FOODMASTER PRO 3,5 L 49 95 Lasitettu ja keraaminen. Helppo pitää puhtaana. Ajastin ja lämpötilan säätö. VAKUUMIKONE FOODMASTER COMPACT 129,Tehokas kahdella tyhjiöpumpulla varustettu vakuumikone. Automaattija käsisäätötoiminnot. METSÄSTYSPUKU ALASKA BLAZE 3 229,Täyttää uuden metsästyslain vaatimukset hirvija karhujahtiin. Huomioväri takaa turvallisuuden ja Blaze™ -camokuvio maastouttaa erinomaisesti. 100% vedenja tuulenpitävä, sekä hengittävä Rain-Stop®-erikoiskalvo. VAKUUMIKONEEN OSTAJALLE KAUPAN PÄÄLLE MARINOINTIASTIA! (ARVO 14,90€) LEIKKUULAUTA 800 X 400 MM 39 95 Korkealaatuinen, 13 mm paksusta elintarvikemuovista valmistettu. Suuri leikkuuala mahdollistaa hirvenlihan ja ison kalan käsittelyn. Reunassa nesteura. REPPUJAKKARA RETKI PRO 53 69 95 Istuinkorkeus 53 cm. Pohjassa vedenpitävä materiaali. Tukeva, hengittävä ja pehmeä selkäosa sekä hihnat. Tilavuus 40 litraa, lisäksi kolme pienempää taskua. Thermo System -lämpöeristetty pullotasku. HANKKIJALTA METSÄSTYSVAATTEET JA TARVIKKEET SYKSYN JAHTEIHIN Hankkija_Metsästäjä5_420x275_2023.indd 3 Hankkija_Metsästäjä5_420x275_2023.indd 3 16.8.2023 9.24.59 16.8.2023 9.24.59 14-15_Ilmoitus_ME0523.indd 14 14-15_Ilmoitus_ME0523.indd 14 25.8.2023 8.44 25.8.2023 8.44
HOUSUT ALASKA PREDATOR 119,Vedenpitävä ja hengittävä Rain-Stop® -kalvo. Sivusaumoissa tuuletusventilaatiot. Lahkeissa kiristyshihnat. Irrotettavat henkselit. METSÄSTYSPUKU ALASKA EXTREME LITE 3 199,Harjattu hiljainen pintamateriaali. 100 % vedenja tuulenpitävä sekä hengittävä APS 2-layer kalvo. Housuissa tarrakiristys pohkeissa ja lahkeensuissa. KUULONSUOJAIN BURRELL ACTIVE HUNTER 49 95 Metsästäjän aktiivikuulonsuojain vahvistaa alle 85 dB ääniä ja sulkee pois kuuloa vaurioittavan yli 85 dB melun, mm. aseiden laukausäänet. 3,5 mm liitäntä esim. VHF-puhelinta varten. VAIN MYYMÄLÖISTÄ! LASERKOHDISTIN BURRELL BORESIGHTER 39 95 Kiinnitä kohdistin aseen piippuun ja käynnistä laser, jonka jälkeen voit säätää tähtäimen laserpisteen mukaisesti. Sopii kaikille yleisimmille kaliibereille (.22 .50). ETÄISYYSMITTARI BURRELL ELITE XT RANGEFINDER 159,Pro-tason laseretäisyysmittari jopa 720 m mittausmatkalla. Pinseeker -pistemittaus, kaltevuuden mittaus ja etäisyyden kaltevuuskorjaus. KUMISAAPPAAT VIKING TROPHY 84 95 Metsästysja vaelluskäyttöön suunnitellut luonnonkumisaappaat. Istuva ja nilkkaa tukeva muotoilu. Pitää märässä ja vaikeakulkuisessa maastossa. METSÄSTYSVALO BURREL STD VIHREÄ 89 95 Tehokas vihreää valoa tuottava LEDvalaisin esim. supikoirajahtiin ja SRVA -toimintaan. Etäkytkin. Asekiinnike, kantohihna, laturi ja kaksi akkua. VEITSI VERN DOUBLE BLADE SKINNER 29 95 Laadukas nylkyveitsi, jossa on tavallisen terän lisäksi myös avausterä. Terän pituus 75 mm. Mukana vyökotelo. RAJOITETTU ERÄ KATSELUKIIKARIT BUSHNELL H20 8X42 159,NORM. 199,00 Laadukkaat vedenpitävät kiikarit. Erikoispinnoitetut BaK-4 prismat ja korkealuokkainen optiikka. 30 päivän alin hinta 199 €. METSÄSTYSKENGÄT VIKING VILLREIN II BOA GTX 189,Tukevat kengät metsästyskäyttöön. GORETEX® Performance -kalvo takaa vedenpitävyyden ja hengittävyyden. Kiertojäykkä UGC-urapohja varmistaa pidon. HANKKIJALTA METSÄSTYSVAATTEET JA TARVIKKEET SYKSYN JAHTEIHIN KUULONSUOJAIN BURRELL EAR BUDS 89 95 Aktiivinen nappikuulonsuojain sulkee pois kuuloa vaurioittavan yli 85 dB melun, mm. aseiden laukausäänet. Eri äänitilat ulkoja sisäkäyttöön. Toimintaaika yhdellä latauskerralla jopa 8 tuntia. Hankkija_Metsästäjä5_420x275_2023.indd 2 Hankkija_Metsästäjä5_420x275_2023.indd 2 16.8.2023 9.24.55 16.8.2023 9.24.55 TAKKI ALASKA REVERSIBLE 79 95 Kääntötakki kaksipuolisella värityksellä alkusyksyn jahteihin. Tilavat taskut, joita voi käyttää molemmilla väripuolilla. HIRVILIIVI BEAR CLAW 29 95 Kaksi vetoketjullista sivutaskua, sekä rintatasku radiopuhelinta varten. Antennipidike ja säädettävä vyötärö. Korkea kaulus suojaa viimaa vastaan. SADEVIITTA 29 95 Hupulla varustettu sadeviitta. Hiljainen, kahisematon materiaali. Edessä tasku. RAJOITETTU ERÄ PIMEÄNÄKÖLAITE BURREL NV-400 HD 399,Laadukkaat digitaaliset yökiikarit, jopa 500 m kantama. HD-kuvanlaatu. Videotallennustoiminto. Ladattavat 18650 akut. Käyttää 4-32 GB microSD -muistikorttia (ei sisälly). RADIOPUHELIN GENZO ROYAL 70XTM 299,Herkkä vastaanotin ja Suomen taajuuksille viritetty antenni takaavat erinomaisen kuuluvuuden. Bluetooth -valmius. Tehokas 3400 mAh akku. Suomenkielinen valikko. LIHAMYLLY PREMIUM LITE 129,Jauhatuskapasiteetti 1 kg/min. Mukana leikkuuterät, makkarasuutin ja 2 kpl reikälevyjä. HAUDUTUSPATA FOODMASTER PRO 3,5 L 49 95 Lasitettu ja keraaminen. Helppo pitää puhtaana. Ajastin ja lämpötilan säätö. VAKUUMIKONE FOODMASTER COMPACT 129,Tehokas kahdella tyhjiöpumpulla varustettu vakuumikone. Automaattija käsisäätötoiminnot. METSÄSTYSPUKU ALASKA BLAZE 3 229,Täyttää uuden metsästyslain vaatimukset hirvija karhujahtiin. Huomioväri takaa turvallisuuden ja Blaze™ -camokuvio maastouttaa erinomaisesti. 100% vedenja tuulenpitävä, sekä hengittävä Rain-Stop®-erikoiskalvo. VAKUUMIKONEEN OSTAJALLE KAUPAN PÄÄLLE MARINOINTIASTIA! (ARVO 14,90€) LEIKKUULAUTA 800 X 400 MM 39 95 Korkealaatuinen, 13 mm paksusta elintarvikemuovista valmistettu. Suuri leikkuuala mahdollistaa hirvenlihan ja ison kalan käsittelyn. Reunassa nesteura. REPPUJAKKARA RETKI PRO 53 69 95 Istuinkorkeus 53 cm. Pohjassa vedenpitävä materiaali. Tukeva, hengittävä ja pehmeä selkäosa sekä hihnat. Tilavuus 40 litraa, lisäksi kolme pienempää taskua. Thermo System -lämpöeristetty pullotasku. HANKKIJALTA METSÄSTYSVAATTEET JA TARVIKKEET SYKSYN JAHTEIHIN Hankkija_Metsästäjä5_420x275_2023.indd 3 Hankkija_Metsästäjä5_420x275_2023.indd 3 16.8.2023 9.24.59 16.8.2023 9.24.59 14-15_Ilmoitus_ME0523.indd 15 14-15_Ilmoitus_ME0523.indd 15 25.8.2023 8.44 25.8.2023 8.44
Valk häntäpeuran vuosi Alkusyksyn päivät ovat pitkiä ja valkohäntäpeurat aktiivisia valoisaan aikaan. Miten tästä antoisasta ajankohdasta saa mahdollisimman paljon irti, kun tuttu ruokintapaikka ei vielä vedä peuroja puoleensa? TeksTi ja kuvaT Taneli Sinisalo V alkohäntäpeurojen metsästys heti alkukaudesta on parhaimmillaan erittäin tehokas ja miellyttävä pyyntimuoto. Peurat ovat sankoin joukoin liikkeellä valoisassa, ja sää on mukavan lämmin passitukseen pellon laidalla, passitornissa tai puupassissa. Myös kannanhoidollisesti jahdin painottuminen alkukauteen on tärkeää, sillä suurin osa peurakolareista tapahtuu loka-marraskuussa ja jahti auttaa leikkaamaan kantaa ennen niin sanotun ”kolarikauden” alkua. Peuran elämä pyörii ravinnon ympärillä Alkukauden metsästykseen perehtymistä helpottaa valkohäntäpeuran luontaisen ruokailukäyttäytymisen tunteminen. Valkohäntäpeura on erittäin säännöllinen ruokailija. Luonnollisessa ruokailurytmissään, luontaisella ravinnolla, ilman ruokintaa, se ruokailee neljä kertaa vuorokaudessa. Peura syö kerran päivällä, yleensä makuupaikan välittömässä läheisyydessä. Tällöin se syö muun muassa metsän uuskasvustoa, pajua, lehtipuiden lehtiä, mustikoita ja niiden varpuja. Päivän ehdottomasti tärkein ruokailu Vinkit alkukauden peurajahtiin tapahtuu iltapäivällä tai illalla. Tällöin valkohäntäpeura etsii mahdollisimman energiarikasta ruokaa, jotta se pystyy paikkaamaan päivän aikana aiheutuneen energiavajeen. Peuran suosikkiravintoon lukeutuvat palkokasvit kuten herne ja härkäpapu, apila, juurikaskasvit, kumina ja kaura. Yön aikana valkohäntäpeura ruokailee kaksi kertaa. Pimeyden turvin ne usein kerääntyvät isoiksi laumoiksi laajoille peltoaukeille. Kun on aikaa syödä koko yö, ei ravinnon laadulla ole niin suurta merkitystä. Yön pimeän ajan peurat viettävät usein kokonaan pelloilla, vuorotellen lepäämisen ja syömisen välillä. Tällöin pimeänäkötai lämpölaitteilla pystyy pelloilta havaitsemaan makuulla olevia peuroja ja isoja laumoja. Metsästyskauden alku on tärkeää tankkaamisen aikaa kaikille peuroille. Pukit ? Valkohäntäpeura löytää alueelta energiapitoisimmat ravinnonlähteet. ? Tiedustelua voi suorittaa helpoimmin autolla. Laadukkaat katselukiikarit ovat erinomainen apuväline eläinten tunnistamisessa. Passissa liikkuminen kannattaa pitää minimissään ja keskittyä rauhallisesti hyvään riistalaukaukseen. 16 Metsästäjä 5/2023 16-19_Valkoha?nta?peuran_vuosi_alkukausi_ME0523.indd 16 16-19_Valkoha?nta?peuran_vuosi_alkukausi_ME0523.indd 16 25.8.2023 8.44 25.8.2023 8.44
dottoman tärkeä apuväline ovat laadukkaat katselukiikarit, joiden merkitys korostuu auringon painuessa mailleen ja pimeyden alkaessa laskeutua. Ilman valovoimaisia katselukiikareita jää helposti moni peura näkemättä, sillä niillä on käsittämättömän hyvä kyky hävitä takamaastossa olevan kasvuston sekaan. Tiedustelua voi suorittaa myös riistakameroiden avulla. Niitä voi asettaa seuraamaan esimerkiksi voimakkaasti kuluneita metsäpolkuja, jotka johtavat makuualueilta ruokailualueille. Näin saadaan tietoa siitä, mihin aikaan peurat ruokamaille liikkuvat sekä millaisia peuroja alueella liikkuu. Riistakameroita voi asentaa myös peltojen laidoille, kunhan ne eivät häiritse peltoa viljelevän tahon työskentelyä. Asiasta kannattaa keskustella viljelijän kanssa, vaikka maanomistajan lupa kameroille jo olisikin, mikäli pellon viljelysoikeus on vuokrattu. Tiedustelua voi harrastaa myös samalla tavalla kuin itse kyttäysjahtiakin. Ainoana erona on, että ase vaihtuu kaukoputkeen, katselukiikareihin tai miksei vaikka kameraan. Loppukesän ja alkusyksyn illat tarjoavat sään puolesta erinomaiset puitteet iltaiselle luonnossa istumiselle. Näin saat erinomaisen kuvan siitä, mistä peurat saapuvat peltoon ja pystyt huomattavasti paremmin suunnittelemaan jahtiasi sen perusteella. Luonto ohjaa peurojen liikettä ja aktiivisuutta Itselleni ylivoimaisesti tärkeimmäksi apuvälineeksi peurajahdin suunnitteluun on muodostunut älypuhelin. Enkä tarkoita passissa somettamista, vaan sääennusteiden katsomista älypuhelimen sovelluksista. Vallitseva sää, etenkin lämpötila ja tuuli, vaikuttaa peurojen liikehdintään radikaalisti. Pitkän lämpimän jakson päätteeksi saapuva kylmä rintama ajaa peurat jalkeille lähes sadan prosentin varmuudella. Parhaat illat, jolloin peurat ovat aktiivisimmillaan, ovat yleensä kylmän rintaman saapumista edeltävä, sekä ensimmäinen ilta kylmän rintaman vaikutuksen alla. Tämän jälkeen aktiivisuus tasaantuu. Äkilliset muutokset laukaisevat peuroissa tarpeen kerryttää energiavarastoja. Kuun kierrolla ja etenkin täysikuulla on todettu olevan vaikutusta peurojen aktiivisuuteen. Pohjois-Amerikassa tehtyjen tutkimusten mukaan peurojen ilta-aktiivisuus on huipussaan seitsemän vuorokautta ennen täysikuuta ja aamuaktiivisuus seitsemän vuorokautta täydenkuun jälkeen. Tämä ei tarkoita, etteivätkö peurat olisi aktiivisia muinakin kuunkierron vaiheina, vaan näihin aikoihin aktiivisuus korostuu. Myrsky ja rankka vesisade laskevat merkittävästi peurojen aktiivisuutta. Voimakas Kaikessa yksinkertaisuudessaan tiedustelu tarkoittaa alueen peurojen kartoitusta: missä ne ruokailevat, mihin aikaan niitä näkyy pelloilla ja mistä ne useimmiten peltoon saapuvat. Koska iltaruokailu tapahtuu useimmiten laadukkailla ruokamailla, tiedustelua kannattaa suunnitella alueen viljelysten perusteella. Yksinkertaisimmillaan tiedustelu on autolla metsästysalueen haarukointia. Ehvarautuvat kiimaan, lehmät palautuvat rankasta synnytysja imetyskaudesta ja vasat pyrkivät keräämään itselleen mahdollisimman paljon massaa tulevaa talvea varten. Kaikki alkaa tiedustelulla Olipa metsästettävä eläin mikä tahansa, pätee vanha lainalaisuus: Tiedustelu on onnistuneen jahdin peruspilari. Valkohäntäpeuran metsästys ei tee poikkeusta. Katso video Vinkit jahtia edeltävään tiedusteluun metsastajalehti.fi 17 Metsästäjä 5/2023 16-19_Valkoha?nta?peuran_vuosi_alkukausi_ME0523.indd 17 16-19_Valkoha?nta?peuran_vuosi_alkukausi_ME0523.indd 17 25.8.2023 8.44 25.8.2023 8.44
Lämpimät kelit haasteena riistankäsittelylle Moni metsästäjä kertoo jättävänsä peurat ampumatta alkukaudesta, koska kelit ovat liian lämpimät eläimen riiputtamiseen ilman kylmälaitteistoa. Se pitää riiputuksen puolesta täysin paikkaansa, sillä lämpimillä keleillä bakteerit ja kärpäset tekevät ruholle kiusaa hyvin nopeasti. Onneksi nykyään monella metsästäjällä on metsästysseuran puolesta mahdollisuus riiputtaa saalistaan kylmälaitteilla jäähdytetyissä käsittelytiloissa. Kaikilla ei kuitenkaan ole. Mikä tällöin neuvoksi? Itse suosittelen yli +10 °C lämpötiloissa käyttämään riiputettavalle eläimelle riistapussia. Se ehkäisee tehokkaasti kärpästen pääsyn ja munimisen ruhoon. Jos et ole vielä hankkinut riistapussia ja peura jo odottaa kinnerpuuhun pääsyä, niin esimerkiksi vanha pussilakana ajaa hätätapauksessa riistapussin virkaa. Pujota peuran jalat pussilakanan pienistä rei’istä läpi ja kiristä esimerkiksi nippusiteellä luun ympärille. Sulje pussilakanan isompi reikä alapäästä, jotteivat kärpäset pääse sitä kautta ruhon kimppuun. Suosittelen riistapussia sen hengittävyyden vuoksi, mutta hätätilanteessa pussilakana on osoittautunut kelpo ratkaisuksi. Jos peuran joutuu riiputtamaan lämpimällä säällä ilman kylmälaitteistoa, se kannattaa ehdottomasti leikata jo kaatoa seuraavana päivänä. Leikkuun jälkeen liha vakuumiin, jääkaappiin reiluksi viikoksi raakakypsytykseen mureutumaan ja sieltä joko lautaselle tai pakkaseen odottamaan parempaa ruokailuhetkeä. Peuran kaataminen alkukaudesta on järkevää kulinaristisestakin näkökulmasta katsottuna. Alkukauden peura on yleensä todella vähärasvainen myöhemmin kaudella kaadettuun verrattuna. Valkohäntäpeuran vuosi -artikkelisarjassa kerrotaan valkohäntäpeurasta ja sen metsästyksestä. Kirjoittaja on perehtynyt valkohäntä peurojen biologiaan, elintapoihin ja metsästää aktiivisesti tiheän peura kannan alueella. Hänen tekemisiään voi seurata Instagramissa @peuranjaljilla sekä Facebookissa että YouTubessa Peuran Jäljillä -tilien kautta. tuuli tuo turvattomuuden tunnetta, sillä se heikentää merkittävästi niin näkö-, kuulokuin hajuaistia ja peurasta tulee huomattavasti haavoittuvampi kaikille saalistajille, niin metsästäjille kuin susille ja ilveksille. Myrskyllä peurat pysyttäytyvät mieluummin tiheikön turvassa. Tämä luo metsästäjälle loistavan mahdollisuuden: myrskyn jälkeinen ilta. Peura on äärimmäisen säännöllinen ruokailija ja jos sen luontainen ruokailurytmi sään vaikutuksesta muuttuu, se stressaantuu. Kun peuran stressitaso nousee, kasvaa merkittävästi myös energiankulutus. Näin syntyvä energiavaje täytyy paikata laadukkaalla ravinnolla ja voit olla varma, että myrskyä seuraavana iltana peurat ovat todella aktiivisesti liikkeellä. H-hetki on koittanut Kun almanakasta saa kääntää elokuun sivun lehtiön takapuolelle, on peurakausi alkamassa ja monen kuukauden odotus päättyy. On tullut aika laittaa tiedustelulla kerätty tieto käytäntöön ja laatia suunnitelma kauden ensimmäisen peuran kaatamiseksi. Kun sääolosuhteet ovat kohdillaan ja tiedetään pelto, jonka laitaan asettaudutaan kytikselle sekä parhaimmassa tapauksessa mistä peurat todennäköisimmin peltoon saapuvat, pitää tarkastaa se kaikkein tärkein passipaikan valintaan vaikuttava seikka eli tuulen suunta. Peuran nenä on sellainen instrumentti, ettei sitä pysty huijaamaan. Keskivertokoiralla on nenässään rodusta riippuen noin 125–250 miljoonaa hajureseptoria ja sinulla niitä on viisi miljoonaa. Peuralla hajureseptoreita on 297 miljoonaa. Tämän tiedon valossa haluat varmasti olla oikealla puolen tuulta, kun peura astelee ampumaetäisyydelle. Jos et ole, tilanne kuivuu suurella todennäköisyydellä kasaan. Passipaikka tulee valita niin, ettei tuuli käy peurojen oletettuun tulosuuntaan. Muutoin peura haistaa sinut jo kauan ennen saapumistaan peltoon, etkä ehdi nähdä peurasta vilaustakaan. Suunnittele siis passipaikkasi niin, että ehdit suorittaa varman ja turvallisen riistalaukauksen ennen kuin peura saa sinusta hajun. Varmista myös, että passipaikassa on selän takana näkösuojaa, jotta siluettisi häviää mahdollisimman hyvin ympäröivään luontoon sekä taustaan. Peuran syvyysnäkö on heikohko, mutta ylimääräinen liike paljastaa hyvinkin piiloutuneen metsästäjän armotta. Suorita suurimmat liikkeet peuran syödessä pää alhaalla tai, kun se on liikkeessä. Kun peura tähyilee ympärilleen, on syytä minimoida liike. Peuran näkökentän laajuus on noin 300 astetta, joten se saattaa huomata liikkeen vaikkei se vaikuttaisi katsovan suoraan kohti. Kehnohkon syvyysnäkönsä vuoksi peura yrittää monesti päätä kääntämällä luoda eri kuvakulmista hahmotelmaa epäilyttävästä liikkeenaiheuttajasta. Kun tilaisuus tulee, suorita varma riistalaukaus ja kauden ensimmäinen valkohäntäpeura odottaa noutajaansa. Voit olla varma, että myrskyä seuraavana iltana peurat ovat todella aktiivisesti liikkeellä. O D O T T A M I N E N O N V A I N O S A S I T Ä . Lue metsää ja kuuntele hiljaisuutta vihjeiden varalta. Odota, niin näet kuka sen ensimmäisenä rikkoo. Se on kärsivällisyyden ja molemminpuolisen kunnioituksen mittelö. Pitelet Browning -asetta käsissäsi luottaen siihen, että se on yhtä valmis kuin sinäkin. Sen tunnokas laukaisu ja nopea uudelleenlataus on suunniteltu täydellisesti metsästykseen. Siinä on kaikki, mitä tarvitset siihen yhteen osumaan, joka kruunaa päiväsi, joskus jopa elämäsi. — BROWNI N G — F O R T H O S E I N T H E K NOW. M I T Ä T A H A N S A E T E E S I T U L E E K A A N , S E O N O D O T U K S E N A R V O I S T A K A T S O L I S Ä Ä w w w . a s e . ? 18 Metsästäjä 5/2023 16-19_Valkoha?nta?peuran_vuosi_alkukausi_ME0523.indd 18 16-19_Valkoha?nta?peuran_vuosi_alkukausi_ME0523.indd 18 25.8.2023 8.44 25.8.2023 8.44
O D O T T A M I N E N O N V A I N O S A S I T Ä . Lue metsää ja kuuntele hiljaisuutta vihjeiden varalta. Odota, niin näet kuka sen ensimmäisenä rikkoo. Se on kärsivällisyyden ja molemminpuolisen kunnioituksen mittelö. Pitelet Browning -asetta käsissäsi luottaen siihen, että se on yhtä valmis kuin sinäkin. Sen tunnokas laukaisu ja nopea uudelleenlataus on suunniteltu täydellisesti metsästykseen. Siinä on kaikki, mitä tarvitset siihen yhteen osumaan, joka kruunaa päiväsi, joskus jopa elämäsi. — BROWNI N G — F O R T H O S E I N T H E K NOW. M I T Ä T A H A N S A E T E E S I T U L E E K A A N , S E O N O D O T U K S E N A R V O I S T A K A T S O L I S Ä Ä w w w . a s e . ? 16-19_Valkoha?nta?peuran_vuosi_alkukausi_ME0523.indd 19 16-19_Valkoha?nta?peuran_vuosi_alkukausi_ME0523.indd 19 25.8.2023 8.44 25.8.2023 8.44
P intapyyntiä voi toteuttaa täsmäpyyntinä, jossa lasketaan koiria tuoreisiin tilanteisiin mahdollisimman korkein onnistumisprosentein. Menetelmä perustuu kattavaan haaskaverkostoon. Haaska jokaista neliökilometriä kohden ei ole liioittelua, jotta mahdollisimman moni aluetta asuttava supikoira vierailisi ainakin jollain niistä. Haaskat varustetaan lähettävillä riistakameroilla. Kameroiden avulla opitaan kellonajat, jolloin koirakoiden kannattaa olla öisin lähtövalmiudessa ja osataan resursoida käyttöön riittävä määrä koiria ja pyyntiöitä. Jotta mahdollisimman moni koiran irrotus tuottaa tulosta, kannattaa haaskat sijoittaa harkiten. Helmi-vieraspetohankkeessa on sovellettu pitkän linjan pintapyytäjän, riistasuunnittelija Tomi Nevalaisen hyviksi osoittautuneita oppeja: Pysäköintipaikan on hyvä sijaita kohtuullisen lähellä haaskaa, mutta silti katveen, kuten korkean kummun tai tiheän metsän takana. Näin koira päästään irrottamaan supikoirien vielä ollessa haaskalla tai sen lähellä. Mitä nopeammin koira tavoittaa ja pysäyttää supikoirat, sitä varmemmin lähtö onnistuu ja sitä useampia lähtöjä ehditään saman yön aikana ottaa. Tutustuta koira haaskapaikkaan Haaska sijoitetaan niin, etteivät supikoirat ehdi paeta koiraa läheltä löytyviin luoliin tai louhiin. Myös hyvin upottavien mutalikkojen lähistöjä kannattaa välttää. Koirat on hyvä tutustuttaa haaskoihin etukäteen. Kun koira muistaa missä mikäkin haaska sijaitsee, se osaa lähteä parkkipaikalta heti oikeaan suuntaan ottamaan vainun. Hyvät ja parhaiten toimivat paikat vakiintuvat kokeillen. Pintapyyntihaaskoja voi sijoittaa myös peitteisen kasvuston tai puuston sisään, jolloin aratkin supikoirayksilöt uskaltautuvat käyttämään niitä. Vakiintunutta haaskaverkostoa voi täydentää väliaikaisilla ”pikahaaskoilla”. Haaskamateriaaleiksi soveltuvat hyvin riistaeläinten teurasjätteet, kolarieläimet sekä kala. Mikäli operoidaan SUPIKOIRAN PINTAPYYNTI Tehoa haaskakamera verkostolla Supikoiran pintapyynnillä saadaan poistettua yksilöitä, joita ei saada pois loukuin, luolista tai kyttäämällä. Pintapyynti mahdollistaa supikoirakantojen painamisen yhä alemmas siitä, missä muiden menetelmien rajat tulevat vastaan. TeksTi Jyri Mononen JA NI AU VI NE N 20 Metsästäjä 5/2023 20-23_Supikoiran_pintapyynti_ME0523.indd 20 20-23_Supikoiran_pintapyynti_ME0523.indd 20 25.8.2023 8.45 25.8.2023 8.45
paljon retkeillyillä tai asutuilla alueilla, esteettisempänä haaskatarpeena toimii tarvittaessa koirannappula, sekä syksyisin vaikkapa omenakasa. Haaskakameraverkostoon kannattaa panostaa Teiden varsilla lampuin tai lämpökameroin tapahtuva etsiskely saattaa olla tehotonta harvan supikoirakannan alueella suhteessa ajankäyttöön ja polttoainekuluihin. Vapaahaussa etenkin kevätkaudella on riski, että supikoirat aistivat maastossa liikkuvan koirakon ja painuvat turvaan ennen kuin koira edes ehtii jäljille. Nämäkin menetelmät toimivat alkukaudesta ja tietysti silloin, kun supikoirakanta on runsas. Supikoiria kannattaa etsiä lamputtaen esimerkiksi puiduilta nurmitai viljapelloilta sekä marjaviljelmiltä. Jo tehopyydetyllä seudulla on tarpeen panostaa täsmäpyyntiin haaskakameraverkosto rakentaen, jolloin valvomiset palkitaan paljon todennäköisemmin. Haaskakameraverkosto tarjoaa hyvän tiedon alueen ajankohtaisesta supikoirati? Kirkkonummella sijaitseva oikeaoppinen supikoirahaaska, joka on sijoitettu lähelle pysäköintipaikkaa ja metsänreunan viereen. Huomaa haaskalaatikko, joka on päältä suojattu metalliverkolla vähentämään ruuan päätymistä varislinnuille ja kotkille. Kun laatikon ympärille levitettiin muutaman yön ajan öljyistä koirannappulaa ja laatikon sisälle kaadettiin roskakalaa, supikoirat saapuivat nopeasti paikalle. Vaikka haaska pidettiin ruuassa aina toukokuulle asti, näiden kahden jälkeen uusia supikoiria ei enää alueelta ilmaantunut. Juuri siihen pyritään, ettei tulijoita enää olisi lintujen herkimpään pesimäaikaan. ? Saksanseisoja Kuura oli lähtövalmiudessa noin kolmen kilometrin päässä, kun haaskakamera lähetti supikoirakuvan. Kuura vilahtaa kuvassa ja supikoirat säntäsivät vain hetkeä tätä ennen haaskalta karkuun. Samaan aikaan saksanseisoja Ulme oli tuloksellisesti poistamassa yksittäistä, saman pyyntialueen toiselle haaskalle aiemmin ilmaantunutta supikoiraa. Poistettu supikoirapari matkaa autolle ja Kuura palaa kokoontumispaikalle odottamaan lisää kuvia. Parin tunnin päästä töitä jälleen tuli ja yksittäinen supikoira saatiin uudelta haaskalta pois. Kumpikaan koira ei häirinnyt lainkaan muuta eläimistöä, koska menetelmänä oli täsmäpyynti ainoastaan varmoihin ja tuoreisiin supikoiratilanteisiin sekä käytössä koirat, jotka eivät supikoiran jäljiltä vaihda muihin eläimiin. ? Rantasalmelainen amerikankettukoira Pilvi haaskakameran hetkeä ennen ilmiantaman supikoiran kanssa. JA NI AU VI NE N PA UL -E RI K GE RK M AN / HE LM IVI ER AS PE TO H AN KK EE N RI IS TA KA M ER A 21 Metsästäjä 5/2023 20-23_Supikoiran_pintapyynti_ME0523.indd 21 20-23_Supikoiran_pintapyynti_ME0523.indd 21 25.8.2023 8.45 25.8.2023 8.45
LÄMPÖKAMERALLA LISÄTEHOJA lanteesta ja mahdollistaa uusien supikoiratulokkaiden nopean poiston. Hyvä ja ahkera pohjatyö on tässäkin lajissa onnistumisen edellytys. Jatkuvassa ruuassa pidetty, alueen hyvin kattava kamerahaaskaverkosto motivoi pintapyytäjiä jatkamaan harvennetunkin kannan alueilla työtä, koska valvomista ja vapaa-aikaansa voi pintakoirakko tällöin käyttää joustavasti. Kamerakuvia ja tilanteita voi odotella makkaratulilla tai huoltoasemalla pullakahveilla. Lähdöt saattavat onnistua jopa kotisohvalta käsin. Mikäli haaskaverkosto hiljenee täysin, sitten vain laajennetaan aluetta. Näin pyydettävä ei koskaan lopu. Motivaatio ratkaisee Kun Helmi-vieraspetohankkeen pyyntejä aloiteltiin 2021–2022, useimmilla kohteilla supikoirasaalista kertyi runsaasti pyyntitavoista riippumatta. Sovellettuja pyyntimuotoja merkittävämpää oli hankepyytäjien ahkeruus. Onnistumisen avaimia ovat poikkeuksetta olleet motivoituneet pyytäjät ja aktiivinen pyyntiryhmän johtaja. Mitä pidemmälle supikoirakannan leikkaamisessa alueella päästään, sitä merkittävämmäksi pyyntimuodoksi nousee edellä kuvailtu täsmäpyynti pintakoirilla. Malliesimerkki tällaisesta on Nummi-Pusulan Koisjärvi, jossa aktiivinen pintapyynti on edesauttanut maakunnan Helmi-hankekohteista kaikkein alhaisimman supikoiraindeksin saavuttamista – vaikka lähtötilanteessa kohde oli koko valtakunnan pahimpia supikoiratihentymiä. Hankkeen edetessä saadaan kokemuspohjaista tietoa siitä, kuinka intensiivistä pyyntitoiminnan tulee olla, jotta tärkein onnistumisen mittari – linnuston toipuminen – on tulevaisuudessa todennettavissa. Alustavasti esimerkiksi Uudenmaan perinteisissä supikoiratihentymissä Turun yliopiston seuraamat tiheysindeksit osoittavat kohteilla huomattavaa kannanlaskua ja keinopesäkokeissakin munat säästyvät aiempaa selvästi paremmin. Supikoiran merkitys aiemmin merkittävimpänä munien tuhoajina tippui hoitokohteilla jo huomattavasti esimerkiksi varislintuja vähäisemmäksi. Voitko olla ylpeä oman metsästysalueesi supikoiratilanteesta ja oman metsästysseurasi vastuunkannosta riistanja luonnonhoidon osalta? Mikäli supikoira on alueillasi yhä tavanomainen näky riistakameroissa tai autonvaloissa, pintapyynnin edistäminen on ensimmäinen asia, josta kannattaa ratkaisua hakea. Olisivatko tulevan syksyn hirvenja peuranmetsästyksen suolikasat sekä teurasjätekuopat heti syytä hyödyntää ja varustaa ne lähettävin riistakameroin? JY RI M O N O NE N Helmi-pyytäjä Jari Vihersalon saksanseisoja Ulme teki täsmälähtöjä kolmelle espoolaiselle haaskalle vain muutaman tunnin sisällä tulleisiin kamerahälytyksiin ja sai maaliskuisessa yössä neljä supikoiraa. Usein pintapyynnissä supikoiraparin puolisko, jota koira ei seuraa, hakeutuu päinvastaiseen suuntaan harhauttaakseen koiraa. Mikäli koiranohjaajalla on pintapyynnissä kaveri mukana, tällaiselle ”passihenkilölle” jää aktiivinen rooli seurata koko ympäristöä toisen supikoiran havaitsemiseksi. Jahtikaverin mahdolliset havainnot nopeuttavat tuplan löytymistä, kun koiralla ei tarvitse haetuttaa kuuminta hajujälkeä jälkikentästä, jota haaskan ympärille muodostuu. Viime syksyn hankepyynneissä kokeiltiin pintapyyntiä pienissä porukoissa. Hankkeella oli lainata lämpökameroita niin, että niitä voitiin käyttää useita samanaikaisesti. Lämpökameroiden ja porukkapyynnin avulla saatiin saaliiksi sellaisiakin pariskuntia, joista vain toinen näyttäytyi kameraan toisen jäädessä piiloon. En olisi välttämättä laskenut koiraa uusintahakuun vain yhden kameravierailijan perusteella. Muiden tekemät aktiiviset lämpökameratarkkailut kuitenkin paljastivat nuo piilottelevat ”lesketkin”. Lämpökameroiden avulla saadaan ympäristöstä muutakin arvokasta tietoa. Niillä voidaan lisätä koiraturvallisuutta sekä minimoida mahdollisia lieveilmiöitä. Syksyn Helmi-pyynneissä havaitsimme lämpökameralla suden alueelta, jonne olimme juuri laskemassa kaksi koiraa vapaaseen hakuun. Koirat jäivät tietysti irti laskematta. Hyvät pintakoirat eivät petojahdeissa hairahda sorkan tai jäniksen perään. Nuorten koirien koulutusvaiheessa lämpökameroista saadaan hyvää apua, kun pystytään ennalta poissulkemaan irtilaskut muiden eläinten kuin supikoirien perään. Kokeneella petokoiralla voi huoletta pyytää pedot pois aivan sorkkalauman jaloistakin, mutta nuorella koiralla kannattaa harjoitukset tehdä vahingot minimoiden. ILKKA JÄRVINEN 22 Metsästäjä 5/2023 20-23_Supikoiran_pintapyynti_ME0523.indd 22 20-23_Supikoiran_pintapyynti_ME0523.indd 22 25.8.2023 8.46 25.8.2023 8.46
Rotuhygieenikkojen ei tarvitse huokaista. En ole jalostustyötä tekemässä tai uutta rotua keksimässä, vaan vastaamassa tarpeeseen löytää potentiaalinen petokoiran pentu pintapyytäjille. Remu näyttää nauttivan leipätyöstään supikoiran pintapyynneissä. Kelpaavat sille toki tarvittaessa muutkin pedot ja nuorempana olisi ollut vetoa muullekin riistalle, mutta hoksaavaisena koirana se nopeasti huomasi, mikä isäntää kiinnostaa ja mikä ei. Lukuisilla riistakameralähdöillä vahvistettiin yhteistä tahtotilaa hakea supikoiraa sotkeutumatta muuhun. Pintapyynti on tehokasta ja mukavaa silloin, kun ei tarvitse stressata, hairahtaako koira sorkan tai jänisten perään. Kuluneena keväänä Remu löysi itselleen morsmaikun päijäthämäläisestä petojen kauhusta Raikusta, itäsiperianlaikan ja harmaan norjanhirvikoiran yhdistelmästä. Syvällisen pohdinnan jälkeen koirien romanttiselle kohtaamiselle oli omistajilta täysi siunaus. Kahdelle tervepäiselle ja hyvälle sekarotuiselle pystykorvalle syntyi kesällä yhdeksän pentua. Minulla on kaksi puhdasrotuista terrieriä luolakoirana ja yksi puhdas noutaja lintuhommiin, mutta ei vielä puhdasta pintakoiraa petotyöskentelyyn. Olisiko jollain puhdasrotuisten kasvattajalla sellaista tarjota kysyjille? Toisille hirvi, lintu tai jänis kun on korkeintaan lisämauste. ILKKA JÄRVINEN Myös sekarotuiset toimivat pintapyynnissä ja sellaiseen itsekin aikoinani päädyin. Ajatus oman pintapyyntikoiran hankinnasta vahvistui luolapyyntien sivutuotteena. L uolapyynti on tehokasta luolien ollessa asuttuja, mutta monena lämpimänä talvena supikoirat juoksentelivat pinnalla tammikuussakin. Luolakoirien kaveriksi suunnittelin ottavani suomenpystykorvan, sillä lapsuudenkodissani sellainen pysäytti supikoiran pihamme marjapuskan alle heti ensikohtaamisella. Marjapuskaepisodista yli kolme vuosikymmentä myöhemmin minulle tarjoutui mahdollisuus saada pentu itäsiperianlaikan ja karjalankarhukoiran vahinkopentueesta. Olin nähnyt molempia rotuja petopyynneissä, joten ajatus suomenpystykorvan hankkimisesta jäi tulevaisuuteen. Meille muuttanut pentu sai nimekseen Remu. Selvää on, ettei monirotuisilla ole asiaa Kennelliiton kokeisiin eikä näyttelyihin, vaan tarvinneeko kaikkien käydäkään? Käytännössä pysäyttävistä koirista on kuitenkin vaikeaa löytää vain ja ainoastaan petojen pyyntiin jalostettua puhdasta rotukoiraa. Hyviä ajavia koiria löytyy kyllä, mutta sellaista en nyt havitellut. Tarpeeni muodostui pimeällä tapahtuvista pyynneistä, joissa ääneen ajavat koirat eivät aina ole omimmillaan. Erityisesti supikoirapariskunnan löytymistä ja pysäyttämistä helpottaa, kun koira ei volise seuraamisen aikana. Se onnistuu sekuliltakin. Kattava riistakameraverkosto tehosti pyyntiä Rantasalmella Rantasalmella Putkilahden Helmihoito kohteella pintapyyntiä on saatu organisoitua ja tehostettua entisestään ja se ulottuu yli seurarajojen. H elmi-hankkeelta saadut riistakamerat ja haaskatarpeet ovat olleet yksi suurimmista pyynnin tehostajista, mutta tärkeintä on ollut motivoitunut ja tiivis ryhmä, joka on pystynyt suunnittelemaan pintapyyntiverkoston kolmen seuran alueelle. – Kattavan haaskakameraverkoston avulla supikoirien liikkeistä on saatu tietoa reaaliajassa ryhmän sisällä ja se on tehostanut ajankäyttöä merkittävästi. Nopeat täsmälähdöt ovat lisänneet saalisvarmuutta ja siten poistettujen supikoirien määrä on lisääntynyt paljon, kertoo pyyntiryhmänjohtaja Jani Auvinen. Auvisen mukaan kattavan haaskakameraverkoston avulla supikoirakannan arviointi alueella on parantunut. Monesti on tullut yllätyksenä se, että haaskalta poistetun pariskunnan jälkeen paikalle ilmaantuu nopeasti uusi pariskunta eli haaskalla onkin käynyt useampi supikoirapari yhden sijaan. Raikun ja Remun pentue – toivottavasti tulevaisuudessa petokoiria jokainen! Auvisen mukaan kattavan haaskaverkoston perustamisessa tärkeää on paikallistuntemuksen omaavat henkilöt, jotta haaskat perustetaan sopiviin paikkoihin. Aktiivinen syötittäminen sekä valmius vaihtaa haaskapaikkaa ovat tärkeitä haaskojen pidossa. Lisäksi haaskojen pidossa on oleellista helppo tavoitettavuus, jotta haaskoja on tehokasta huoltaa. Myös koirien turvallisuus sekä maanomistajien kanssa sovitut pelisäännöt on huomioitava. Vaikka pintapyynti on oikein toteutettuna erittäin tehokas pyyntimuoto, Auvinen muistuttaa alueellisen supikoirakannan hallitsemiseen tarvittavan silti muitakin toimivia pyyntimuotoja. VEIJO KRÖGER Pintapyynti koiraa ei ole karvoihin katsominen Remu-koira lempipuuhissaan vierailevana tähtenä Haminassa. Kamerahaaskaverkoston hälytyksien täsmäiskuissa saatiin kaksi pariskuntaa pyydettyä vain parissa tunnissa. JY RI M O N O NE N VE IK KO VI IT AN IE M I 23 Metsästäjä 5/2023 20-23_Supikoiran_pintapyynti_ME0523.indd 23 20-23_Supikoiran_pintapyynti_ME0523.indd 23 25.8.2023 8.46 25.8.2023 8.46
Syöttirokotteiden avulla EU:n alue on lähes vapaa pienpetojen rabieksesta. Syöttirokote on turvallinen paitsi pienpedoille myös koirille. TeksTi Tiina Nokireki L uonnonvaraisille eläimille rokotteet tarjoillaan kaloista tehtyyn massaan kätketyn kapselin avulla. Kapseli sisältää nestemäistä, elävää heikennettyä rokotevirusta, joka on vaaratonta eläimille. Eläin rikkoo syödessään kapselin, rokoteneste vapautuu eläimen suuhun ja elimistö alkaa tuottaa vasta-aineita virusta vastaan. Luonnonvaraisten eläinten rokotLuonnonvaraisten eläinten rabiesrokotukset taminen rabiesta vastaan on ainoa tehokas tapa juuria rabies alueelta ja estää uusien tartuntojen leviäminen. EU tukee rabiesta vastaan rokottavia maita osallistumalla rokottamisesta ja taudin seurannasta aiheutuviin kustannuksiin. Rokotukset vuosittain Rokotukset voidaan toteuttaa joko kahdesti tai kerran vuodessa. Suomessa on päädytty rokottamaan kerran vuodessa, lentolevityksellä syys-lokakuussa. Rokotusalue on noin 50 kilometriä leveä kaistale Kaakkois-Suomessa, Venäjän rajalla. Lentokone ajaa linjoja, jotka ovat noin 700–800 metriä toisistaan ja pudottaa syöttejä noin 60 metrin välein. Syöttirokotteiden levittäjä voi keskeyttää syöttien pudotuksen koneen ylittäessä asutuskeskuksia, asuinrakennuksia tai vesistöjä. Syksy on otollinen ajankohta Syöttirokotukset joudutaan toteuttamaan syksyllä, jolloin se osuu päällekkäin metsästyskauden kanssa. Kesällä rokote ei säily riittävän kauan. Rokotevirus toimii vain, jos se pääsee elävänä ja riittävän suurena määränä eläimen elimistöön. Lämpötilan ollessa korkea virus tuhoutuu sitä nopeammin, mitä nopeammin syöttimassa sulaa foliokapselin päältä ja rokote näin altistuu UV-valolle ja lämmölle. Talvella supikoirat ovat talviunessa ja liikkuvat satunnaisesti. Keväällä poikaset ovat liian nuoria syömään syöttejä, eivätkä emotkaan juuri liiku pesistään. Syksyllä suRU O KA VI RA ST O 24 Metsästäjä 5/2023 24-25_Rabies-rokotukset_ME0523.indd 24 24-25_Rabies-rokotukset_ME0523.indd 24 25.8.2023 8.46 25.8.2023 8.46
NYT 99 99,-,? Nopea toimitus ? Ilmainen palautus ? 100% kotimainen ? Suomen suurin valikoima! ? Yli 300 000 tuotetta Anar on laatutietoisen valinta ? Suomalaista suunnittelua ? Suomessa testattu Anar Bear Pro oranssi metsästysliivi Metsästysliivi vaativimmankin metsästäjän tarpeisiin. Hiljainen liivi monipuolisilla taskuilla ja ominaisuuksilla. 99 99 00 00 Anar Hetta istuinreppu Anar Hetta istuinreppu on täydellinen valinta niin metsästys-, kalastuskuin lintujen bongausretkille. Repussa on tukeva sisäänrakennettu alumiinirunko ja pehmustettu istuinosa, joiden ansiosta repun päällä on mukava istua. 129 129 00 00 Anar Silent Pro metsästyshousut Anar Silent Pro miesten metsästyshousut 179 179 00 00 Anar Dulkot oranssi/ camo kääntötakki Tyylikäs ja käytännöllinen kääntötakki kaikenlaiseen metsästykseen. Oranssilta Digicamo-puoli täyttää hirvieläinmetsästyksen vaatimukset. Kääntötakki on tuulenpitävä, mutta kuitenkin hengittävä. 149 149 00 00 Anar Hirvas metsästyspuku Anar Hirvas metsästyspuvun ominaisuuksia suunniteltaessa on lähtökohtana ollut jahtikauden alati muuttuvat sääolosuhteet sekä metsästäjien toiveet. Lopputuloksena on syntynyt täysin tuulenja vedenpitävä puku, joka on äärimmäisen hiljainen. 149 149 00 00 99 99 00 00 housut housut takki takki Anar Silent Pro sarkatakki Lämmin ja erittäin hiljainen italialaisesta villasekoitteesta valmistettu metsästystakki tyylitellyillä yksityiskohdilla. Tyylikäs ja laadukas sarkatakki niin metsälle kuin vapaa-aikaan! 199 199 00 00 Anar Garra merinovilla kerrastohousut Lämmin aluskerros metsästykseen, ulkoiluun, urheiluun ja retkeilyyn Materiaali: 100 % mulesing-vapaa merinovilla, 250 g/m² 49 49 00 00 Anar Garra merinovilla kerrastopaita Lämmin aluskerros metsästykseen, ulkoiluun, urheiluun ja retkeilyyn Materiaali: 100 % mulesing-vapaa merinovilla, 250 g/m² 59 59 00 00 Anar Rosto asereppu Anar Rosto on tukeva ja kapealinjainen asereppu, jonka pehmustettuun aselokeroon mahtuu isommallakin kiikarilla varustettu kivääri. Repun kokonaistilavuus on noin 30 l, joten sinne mahtuu hyvin tavaraa mukaan metsästysreissun ajaksi. Anar Tsarmi Vaelluskenkä Korkeavartiset Anar Tsarmi vaelluskengät ovat kevyet kengät, jotka sopivat niin metsästäjille kuin vaeltajille. 199 199 00 00 Anar Magga 2.0 metsästyspuku Naisten metsästyspuku sopii erinomaisesti jahtiin ja monipuoliseen luonnossa liikkumiseen. Teknisten ominaisuuksien ja laadukkaan materiaalin ansiosta pukua on miellyttävä käyttää. 279 279 00 00 Uutta Anar Suohtas 2.0 metsästyspuku Tyylikäs miesten metsästyspuku sopii erinomaisesti jahtiin ja muihin luontoaktiviteetteihin. Tekniset ominaisuudet ja laadukas materiaali tekevät puvusta miellyttävän käyttää. 279 279 00 00 Uutta Karkkainen_Metsastaja_9_23_420x275_JUU.indd 1 Karkkainen_Metsastaja_9_23_420x275_JUU.indd 1 16.8.2023 15.32.39 16.8.2023 15.32.39 26-27_Ilmoitus_ME0523.indd 26 26-27_Ilmoitus_ME0523.indd 26 25.8.2023 8.46 25.8.2023 8.46
NYT 99 99,-,? Nopea toimitus ? Ilmainen palautus ? 100% kotimainen ? Suomen suurin valikoima! ? Yli 300 000 tuotetta Anar on laatutietoisen valinta ? Suomalaista suunnittelua ? Suomessa testattu Anar Bear Pro oranssi metsästysliivi Metsästysliivi vaativimmankin metsästäjän tarpeisiin. Hiljainen liivi monipuolisilla taskuilla ja ominaisuuksilla. 99 99 00 00 Anar Hetta istuinreppu Anar Hetta istuinreppu on täydellinen valinta niin metsästys-, kalastuskuin lintujen bongausretkille. Repussa on tukeva sisäänrakennettu alumiinirunko ja pehmustettu istuinosa, joiden ansiosta repun päällä on mukava istua. 129 129 00 00 Anar Silent Pro metsästyshousut Anar Silent Pro miesten metsästyshousut 179 179 00 00 Anar Dulkot oranssi/ camo kääntötakki Tyylikäs ja käytännöllinen kääntötakki kaikenlaiseen metsästykseen. Oranssilta Digicamo-puoli täyttää hirvieläinmetsästyksen vaatimukset. Kääntötakki on tuulenpitävä, mutta kuitenkin hengittävä. 149 149 00 00 Anar Hirvas metsästyspuku Anar Hirvas metsästyspuvun ominaisuuksia suunniteltaessa on lähtökohtana ollut jahtikauden alati muuttuvat sääolosuhteet sekä metsästäjien toiveet. Lopputuloksena on syntynyt täysin tuulenja vedenpitävä puku, joka on äärimmäisen hiljainen. 149 149 00 00 99 99 00 00 housut housut takki takki Anar Silent Pro sarkatakki Lämmin ja erittäin hiljainen italialaisesta villasekoitteesta valmistettu metsästystakki tyylitellyillä yksityiskohdilla. Tyylikäs ja laadukas sarkatakki niin metsälle kuin vapaa-aikaan! 199 199 00 00 Anar Garra merinovilla kerrastohousut Lämmin aluskerros metsästykseen, ulkoiluun, urheiluun ja retkeilyyn Materiaali: 100 % mulesing-vapaa merinovilla, 250 g/m² 49 49 00 00 Anar Garra merinovilla kerrastopaita Lämmin aluskerros metsästykseen, ulkoiluun, urheiluun ja retkeilyyn Materiaali: 100 % mulesing-vapaa merinovilla, 250 g/m² 59 59 00 00 Anar Rosto asereppu Anar Rosto on tukeva ja kapealinjainen asereppu, jonka pehmustettuun aselokeroon mahtuu isommallakin kiikarilla varustettu kivääri. Repun kokonaistilavuus on noin 30 l, joten sinne mahtuu hyvin tavaraa mukaan metsästysreissun ajaksi. Anar Tsarmi Vaelluskenkä Korkeavartiset Anar Tsarmi vaelluskengät ovat kevyet kengät, jotka sopivat niin metsästäjille kuin vaeltajille. 199 199 00 00 Anar Magga 2.0 metsästyspuku Naisten metsästyspuku sopii erinomaisesti jahtiin ja monipuoliseen luonnossa liikkumiseen. Teknisten ominaisuuksien ja laadukkaan materiaalin ansiosta pukua on miellyttävä käyttää. 279 279 00 00 Uutta Anar Suohtas 2.0 metsästyspuku Tyylikäs miesten metsästyspuku sopii erinomaisesti jahtiin ja muihin luontoaktiviteetteihin. Tekniset ominaisuudet ja laadukas materiaali tekevät puvusta miellyttävän käyttää. 279 279 00 00 Uutta Karkkainen_Metsastaja_9_23_420x275_JUU.indd 1 Karkkainen_Metsastaja_9_23_420x275_JUU.indd 1 16.8.2023 15.32.39 16.8.2023 15.32.39 26-27_Ilmoitus_ME0523.indd 27 26-27_Ilmoitus_ME0523.indd 27 25.8.2023 8.46 25.8.2023 8.46
Havaitse ja hiivi – aktiivista metsästystä Havaitse ja hiivi eli spot & stalk -metsästys on riistaeläimen etsimistä ja havainnointia ensin kauempaa, jota seuraa varovainen lähestyminen ja hyvä riistalaukaus. Asevalinnasta ja ympäristöstä riippuen se voi olla helppoa ja yksinkertaista tai hermoja raastava pitkäkestoinen hivuttautuminen aivan lähelle. TeksTi ja kuvaT Antti Saarenmaa S pot & stalk on maailmalla yleinen metsästystapa. Erityisen paljon sitä käytetään alavilla ja vaihtelevan kumpuilevilla alueilla: aroilla ja matalahkon kasvuston avoimilla alueilla, joilla riistaeläimet voivat vaihtaa sijaintiaan helposti pitkänkin matkan päähän, ja jossa elintilaa on runsaasti, kuten vuoristoissa ja esimerkiksi pensaiden täplittämillä savanneilla. Samalla tavalla se soveltuu metsästysmuotona myös Suomeen: pohjoisen aukeille selkosille, eteläisille pelto-niittyaukeille, ja myös pienipiirteisemmille alueille – spot & stalk sopii myös jousta tai haulikkoa käyttävälle metsästäjälle. Aikaa kiikarointiin Metsästysmuodon kulmakiviä on eläimen havaitseminen kaukaa ja mahdollisuus lähestyä häiriintymätöntä riistaeläintä. Varuillaan olevan eläimen lähestyminen on moninkertaisesti vaikeampaa kuin rauhallisesti laiduntavan, ja tästä syystä eläinten havainnointi aloitetaan niin kaukaa, ettei riskiä niiden säikyttämisestä ole Kaukaa havainnoitaessa parassilmäisinkään metsästäjä ei näe makuulla olevia riistaeläimiä kasvuston joukosta ilman laadukasta katselukiikaria. Optiikkaan kannattaa panostaa, ja kiikareita kannattaa käytellä rauhassa tutkaillen ja havainnoiden ennen lähestymistä. ? Aamu-usva ja tyyni sää rikkaassa maalaismaisemassa on upea kokemus, mutta hiipiminen täysin tyynellä voi olla haastavaa. 28 Metsästäjä 5/2023 28-31_Spot&Stalk-metsa?stys_ME0523.indd 28 28-31_Spot&Stalk-metsa?stys_ME0523.indd 28 25.8.2023 8.47 25.8.2023 8.47
Riistaeläintä ja sen ympäristöä tarkkaillaan tarpeeksi pitkään, jotta hahmotetaan kokonaiskuva ja kyetään suunnittelemaan lähestymisreitti. Tuuli ja maastonmuodot Lähestyminen suoritetaan aina tuulen alta tai sivutuuleen. Metsästäjä valmistautuu lähestymiseen tarkkailemalla tuulen kulkua reitin varrella ja huomioimalla vaihtelevat maastonmuodot. Kummut, kalliot ja suuremmat metsäsaarekkeet vaikuttavat tuulen pyörteilyyn ja saattavat pyöräyttää tuulen hetkittäin täysin päinvastaiseksi. Kohtalainen tuuli on metsästäjän ystävä. Tyynehkön tuntuisella ilmalla tuuli saattaa pyöriä ja puhaltaa metsästäjän hajut suoraan riistaeläimen nenään. Kohtalaisen voimakas tuuli pitää usein paremmin suuntansa eikä aiheuta yllätyksiä. Tuulen tarkkailemisen lisäksi metsästäjän on havainnoitava lähestymisväylää ja valittava se niin, että kulkiessa voi hyödyntää näkösuojia. Hiipiessä on pidettävä jatkuvasti näköeste välissä tai vaihtoehtoisesti siirryttävä nelivetovaihteelle, eli edetä niin matalana kuin mahdollista. Yksikin virhe lähestymisessä voi säikyttää riistaeläimen ja lopettaa riistatilanteen ennen ? Peli on menetetty, ainakin lähestymisen puolesta. ? Tyypillinen tilanne. Miten päästä sopivaan sijaintiin riistalaukausta varten kun pelto on täynnä silmäpareja? ? Jos tuuli on heikkoa ja sen suunta epäselvä, talkkipullo on oiva apuväline. ? Laadukas optiikka ja etäisyysmittari ovat tärkeitä apuvälineitä liikkuvassa jahdissa. TE RO SA LM EL A 29 Metsästäjä 5/2023 28-31_Spot&Stalk-metsa?stys_ME0523.indd 29 28-31_Spot&Stalk-metsa?stys_ME0523.indd 29 25.8.2023 8.47 25.8.2023 8.47
kuin se ehtii edes alkaa. Onnistunut lähestyminen vaatii todellisuudessa usein lukuisia peräkkäisiä onnistumisia ja ennakointia. Varo myös muita riistaeläimiä Metsästäjän on ennen kaikkea vältettävä valitsemansa riistaeläimen säikäyttämistä. Siksi metsästäjän on oltava valppaana muiden riistayksilöiden suhteen. Pellolta säikäytetty valkohäntäpeura ajaa suurella todennäköisyydellä myös muut nelijalkaiset tiehensä pomppiessaan valkoinen varoituslippunsa pystyssä pois aukealta. Metsästäjän on kuljettava varoen jokaista alueen riistaeläintä, joka pahimmillaan voi tehdä lähestymisestä todellisen erikoissuorituksen. Hanhiparvikaan kun ei karkkoa pellolta hiljaa. Spot & Stalk haastaa kaikki aistit Kaukaa havaitun riistaeläimen lähelle hiipiminen pistää koetukselle metsästäjän kaikki aistit. Riistaeläimen lähestyminen vaatii jatkuvaa varautumista, reagointia, kykyä tehdä muutoksia suunnitelmiin, havainnointia ja päätöksentekoa. Lisäksi tällainen metsästys on aktiivista ja liikkuvaa, joka on usein kaikkein antoisinta, mutta ei valitettavasti onnistu joka paikassa. Hiipiessä ja ampumapaikan vaihtuessa on alituiseen oltava tietoinen takavaara-alueesta ja tunnettava oman metsästysaseensa ominaisuudet. Spot & Stalk on yhdistelmä tarkkailua, havainnoin? Tämä mufloni tuli tiensä päähän vauhdikkaan ja monivaiheisen lähestymisen päätteeksi jyrkillä heinikkorinteillä Tsekeissä. tia ja aktiivista yrittämistä, jossa metsästäjä omilla taidoillaan ja tekemisillään pyrkii riistaeläimen lähelle. Asevalinta ratkaisee, millaisilla alueilla tätä voidaan harjoittaa. ? Spot & stalk -metsästys on yksinkertaisimmillaan vain aktiivista, liikkuvaa hiipimisjahtia erityisesti pienimuotoisilla alueilla. Aukeammilla aloilla se saattaa vaatia huomattavasti enemmän istumista ja kiikarointia. ? Spot & Stalk on yleinen metsästystyyli Pohjois-Amerikassa karhujen, hirvien, wapitien ja peuralajien metsästyksessä, erityisesti kumpuilevassa, aukeassa maastossa. Samat edellytykset ja maastonpiirteet esimerkiksi hirvien metsästykseen löytyvät Pohjois-Suomesta. Riistaeläimen lähestyminen vaatii jatkuvaa varautumista, reagointia, kykyä tehdä muutoksia suunnitelmiin, havainnointia ja päätöksentekoa. 30 Metsästäjä 5/2023 28-31_Spot&Stalk-metsa?stys_ME0523.indd 30 28-31_Spot&Stalk-metsa?stys_ME0523.indd 30 25.8.2023 8.47 25.8.2023 8.47
Vaiettu tabu vai tietämättömyyttä? Kysymys tulee väistämättä mieleen, kun värisokeana aloittaa metsästyksen. Huomioväreihin liittyvissä säädöksissä, varusteissa ja sovelluksissa ei väri sokeita ole aiemmin juuri huomioitu. Onneksi muutos on käynnissä. TeksTi ja kuvaT Klaus Ekman S uomessa värisokeus on miesten vaiva. Kahdeksan prosenttia miehistä mutta vain puoli prosenttia naisista on värisokeita. Niinpä noin 280 000 metsästävästä miehestä yli 22 000 on värisokeita. Pienriistan metsästäjille, jotka pääsääntöisesti metsästävät haulikolla, ei värisokeudesta juurikaan ole vaivaa. Aivan toisen tason asiasta on kyse, kun siirrytään hirvieläinten tai esimerkiksi karhun metsästykseen, jossa metsästys pääsääntöisesti tapahtuu luotiaseilla. Reilun 100 000 hirvieläinmetsästäjän määrästä on värisokeita yli 8 000 ja suurin osa heistä punavihervärisoikeita. Silti metsästyssäädöksissä oli aina vuoteen 2014 asti vaatimus turvallisuussyistä käyttää hirvenmetsästyksessä punaista liiviä ja punaista päähinettä. Punavihervärisokealta ne jäävät vihreässä metsässä näkemättä. Oranssi syrjäytti punaisen – vihdoinkin Vajaa kymmenen vuotta sitten lainsäätäjä tiedosti ja tunnisti värisokeat metsästäjät. Syksystä 2014 alkaen punainen muuttui oranssiksi. Värisokeakin uskalsi vieraammassa porukassa tai metsästysalueella ampua turvallisesti. Muutos oli kauan toivottu. Värisokeuden eri asteita on lukematon määrä, eikä Värisokeana jahdissa Säädökset ja varusteet värejä näkevien ehdoin Värisokean ikuinen dilemma: onko koirapanta ladattu täyteen vai ei? Kuva on lähetettävä kaverille tarkastettavaksi! ? Värisokealle neonkeltainen koiraliivi on ylivoimaisesti näkyvin vaihtoehto. Metsästäjän oma oranssi pukeutuminen katoaa värisokean silmissä helposti ruskan väreihin. 32 Metsästäjä 5/2023 32-33_Va?risokeana_jahdissa_ME0523.indd 32 32-33_Va?risokeana_jahdissa_ME0523.indd 32 25.8.2023 8.48 25.8.2023 8.48
ole yhtenäistä määritelmää sille, miten tai mitkä värit näkyvät värisokeille. Yleensä värin näkyminen perustuu värin “valoisuuteen” tai vaaleuteen, minkä vuoksi vaaleampi oranssi erottuu aivan toisella tavalla taustastaan kuin vanha punainen, joka oli vaaleus-, tai tummuusasteeltaan sama kuin taustan metsä. Saavutettavuusdirektiivi on värisokean “lottovoitto” Metsästyksen yhteydessä EU-direktiivit eivät ole aivan suosituimmuuslistan kärjessä, koska keskieurooppalaiseen faunaan säädetyt luontoja lintudirektiivi eivät juurikaan osanneet huomioida Pohjolan erityispiirteitä, ristiriitoja käsitellään jatkuvasti EY-tuomioistuimessa tai paikallisemmissa hallinto-oikeuksissa. Mutta EU:n saavutettavuusdirektiivin myötä on moni asia parantunut värisokeiden metsästäjien kannalta. Saavutettavuusdirektiivi on viimeisen viiden vuoden aikana avannut monet metsästyksen kannalta olennaiset tietovarannot myös värisokeille: esimerkiksi riistalaskentojen tulosten tiheystai niin sanotut lämpökartat olivat ennen värisokeille täyttä hepreaa, kun tiheimmän kannan alue näytettiin tumman punaisena ja harvimman kannan alue tumman vihreänä. Kuvatekstit ja selitteet sai lukea todella tarkkaan saadakseen selville, kumpi alue oli kumpi. Sama koski esimerkiksi Metsästäjä-lehden kanalintujen metsästysaikoja koskevia karttoja, joista värisokean oli lähes mahdoton saada selko värikoodien perusteella, mikä metsästysaika milläkin alueella oli voimassa. Saavutettavuusdirektiivi avasi värisokealle pääsyn näiden metsästyksen kannalta olennaisten tietojen pariin. Varustesuunnittelijatkin heränneet Metsästykseen liittyy tänä päivänä valtava määrä erilaisia varusteita tekstiileistä aina tietoteknisiin sovelluksiin. Takavuosina ei metsästyskoiralle ollut kaupallisesti tarjolla muita kuin punaisia huomioliivejä, siis värisokealle koirametsästäjälle täysin soveltumattomia. Oli itse ommeltava huomioliivit koirille. Värisokealle ei edes oranssi ole paras vaihtoehto. Vasta kun kangaskauppoihin alkoi ilmestyä lähinnä lastenvaatteissa käytettäväksi tarkoitettua neonkeltaista kangasta, oli punavihervärisokean metsästäjän koiraliiviongelma ratkaistu. Oma riista ja muut karttaja koiratutkaohjelmat ovat tänä päivänä jo pääosiltaan direktiivin edellyttämällä tasolla, mutta eri toimintoja kuvastavien värien väliseen tummuuskontrastiin kannattaisi kiinnittää vieläkin enemmän huomiota. Sama koskee erilaisten laitteiden lataukseen liittyviä huomiovaloja. Koiratutkaa lataava värisokea metsästäjä joutuu ottamaan kuvan tutkan latauksen merkkivalosta ja lähettämään kuvan värejä näkevälle saadakseen selville, onko punainen latausvalo muuttunut vihreäksi. Vaikka tämä kuulostaa vitsiltä se ei sitä ole, vaan karua todellisuutta. Syksystä 2014 alkaen punainen muuttui oranssiksi. Muutos oli kauan toivottu. 33 Metsästäjä 5/2023 32-33_Va?risokeana_jahdissa_ME0523.indd 33 32-33_Va?risokeana_jahdissa_ME0523.indd 33 25.8.2023 8.48 25.8.2023 8.48
Jäljestys on metsästyskoiralle luontainen harjoittelumuoto. Jälki vie mennessään niin koiran kuin ohjaajankin, koska laji on helppo aloittaa ja vaivaton toteuttaa. Verijäljellä treenaaminen auttaa koiraa setvimään hukkia myös aidoissa metsästystilanteissa. TeksTi ja kuvaT Reetta Hokkanen V erijälki eli jäljestys on laji, jossa kytketty koira selvittää maastoon tehdyn verijäljen kulkua. Sen tarkoituksena on treenata koiran kykyä seurata haavoittunutta riistaeläintä. Lajin harjoitteleminen auttaa koiraa seuraamaan ja etsimään jälkiä myös metsästystilanteissa, koska harjoittelun ja toistojen avulla koiran sekä ohjaajan varmuus ja taidot paranevat. Verijäljen tekeminen on helppoa ja yksinkertaista. Ensin valitaan maasto, johon jälki tehdään maanomistajan luvalla. Välineiksi tarvitaan verisieni, narua, palkinto eli kaato, naudan tai hirvieläimen verta, merkkausnauhoja ja koiran varusteet. Tärkeää ensimmäisille jäljestyskerroille on, että jälki tehdään rauhalliseen metsään, jotta koira saa keskittyä työskentelyyn. Miten verijälki tehdään? Sieni sidotaan naruun ja kastellaan vedellä. Jäljen alkuun tehdään ”makaus”, josta potkaistaan hieman maata sivuun. Makauspaikalla sieneen valutetaan verta pullosta niin, että sitä jää myös maahan. Verta voi painella sieneen esimerkiksi oksalla. Oksa jätetään makauspaikalle, jotta jäljen lähtö on selkeä. Tämän jälkeen kävellään noin 40–90 metriä sieni narun perässä. Ensimmäisten jälkien tulee olla lyhyitä ja mutkattomia, jotta koira ei kyllästy ja luovuta, vaan onnistuu jäljen ajamisessa. Jälkeä voi merkitä puun oksiin nauhalla. Näin ohjaaja tietää myöhemmin, missä jälki kulkee. Loppuun tehdään uusi makaus ja maahan jätetään palkinto, esimerkiksi hirven sorkka tai luu. Lopuksi sieni nostetaan vaikkapa muovipussiin, ettei verta valu maahan. Jäljen päältä ei myöskään kävellä, ettei verta tartu kengänpohjiin. Jäljen annetaan olla vähintään pari-kolme tuntia, jonka jälkeen se voidaan ajaa koiran kanssa. Koiran varusteisiin kuuluvat valjaat ja noin kymmenen metriä pitkä liina. Jos koira erkaantuu jäljeltä, sille annetaan aikaa ja tilaa etsiä se uudelleen. Koiran on tarkoitus työskennellä itsenäisesti. Jos hukka tulee, koiran voi ohjata takaisin jäljelle. On tärkeää opettaa koiralle käsky, jota käytetään aina jäljestettäessä. Olen itse käyttänyt ”etsi jälki” -käskyä. Koiran onnistuessa lyhyemmillä pätkillä, jäljen pituutta kasvatetaan pikkuhiljaa. Siihen lisätään myös mutkia, katkoja tai 90 asteen kulmia ja makauksia. Katkoissa sieni nostetaan pussiin, palataan muutama metri taaksepäin ja jälkeä jatketaan sivuun. Jännittävää ja palkitsevaa treenaamista Jäljestystä voi harrastaa kaiken ikäisten tai rotuisten koirien kanssa. Pennun opettamiseen riittää muutaman metrin mittainen jälki, jonka päässä on ruokakuppi. Tärkeintä on saada onnistumisia. Aikuiselle, osaavalle koiralle voi tehdä jopa useamman kilometrin mittaisen jäljen. Metsästyskoiralle jäljestys on mielekästä, luontaista työtä. Hienointa ja merkityksellisintä siinä on, että koira ja sen ohjaaja oppivat toimimaan yhteistyössä keskenään. Ohjaaja oppii lukemaan koiran työskentelyä ja koira tietää, että valjaat päällä tehdään töitä. Heille, joita kiinnostavat myös saavutukset ja haasteet: jäljestyksessä voi kilpailla MEJÄ-, tai VAHI-kokeiden muodossa ja niistä voi valioitua. Luotettavat jälkikoirat palvelevat myös suurriistavirka-apu-tehtävissä. Jokaisessa metsästysseurassa tulisi olla tiedossa jälkikoira, sillä jonain päivänä haavakko voi sattua omallekin kohdalle. Verijäljestys haltuun – tästä ohjeet alkuun Nu rten toimitus ? Koirallakin on jäljestyksessä kieli keskellä suuta. ? Välineitä jäljen tekoon ei paljoa tarvita. Katso ohjevideo metsastajalehti.fi 34 Metsästäjä 5/2023 34-37_Nuorten_toimitus_ME0523.indd 34 34-37_Nuorten_toimitus_ME0523.indd 34 25.8.2023 8.48 25.8.2023 8.48
Perinne sai kuin saikin minusta jatkoa M etsästys on ylisukupolvinen perinne, mikä herättää niin mielenkiintoa kuin suoranaista vihaakin. Suvussamme se on kulkenut vuosisatoja ja ollut niin pyhä kuin uskonnottomassa tapakulttuurissa vain olla voi. Kartoin ajatusta hirvimettästä vajaat 15 vuotta. Siitä jauhettiin joka ikisessä puuduttavassa pöytäkeskustelussa, jossa sattui paikalla olemaan pari mettästäjää tai porukkaa, joiden serkun kaverin kaveri oli jotain räksiä nuorena täräytelly. Yliannostus on edelleen lievä termi sietoasteikkoni ylittymiselle syksyisin. Monet metsästysseurat järjestävät lapsille hirvijahtiin tutumispäiviä. Aivan loistava idea nyky-yhteiskunnassa, jossa nuorista metsästäjistä on pulaa konkarien pappautuessa. Vaikka idea on mitä mahtavin, saattaa päivästä jäädä traumatisoivia muistoja esimerkiksi hirven suoliston näkemisestä. Kiitos papalleni, joka yritti parhaansa, ettei näin olisi käynyt. Kyseinen päivä oli luultavasti ihan onnistunut, vaikka ilmoitinkin, etten enää ikinä osallistu hirvijahtiin. Kun päädyimme hankkimaan karjalankarhukoiran, ei sekään minua mukaan innostanut. Koirat tuovat metsälle riemua ja täyttä kaaostakin, mutta ovat silti vaivan väärti. Vaikka vanhemmassa ajomiessysteemissä on omat etunsa, kuten rauhallisemmat tilanteet, eikä ajomiehiä tarvitse juosta kiinni, silti koirakiiturit ovat mahtava lisä motivaatioon ja metsästettävien eläinten tavoittamiseen. Pari vuotta sitten omakin lamppuni viimein syttyi äidin kysyttyä minua vitsillä mukaan. Liityin koirapartioon ja sille tielle jäätiin. Oma intohimoni metsästyksessä ovat ehdottomasti eläimet – niin hirvet kuin niiden ”pysäyttäjätkin”. Meidän oma kiiturimme tosin ei pysäyttämistä paljoa arvosta, vaan tykkää juosta maratoneja mahdollisimman kovaa hirvien perässä. Vieläkään eivät joulupöydän jahtikeskustelut edes glögin vertaa lämmitä enkä aseeseen tartu, mutta metsästys on silti asettunut osaksi elämäntapaani. Täytyyhän sitä aina jonkun olla perässä juoksemassa ja autoa lämmittämässä. MARTTA MALIN Kirjoittaja on 16-vuotias kuhmoislainen, jonka mielestä metsästyksessä parasta on koiran kanssa yhdessä toimiminen. TeksTi ja kuvaT Karlo Ruotsalainen Kaulakoruni kulkee mukana päivittäin. Ketju on ruostumatonta terästä ja luoti messinkiä. Hylsyjen ja luotien lisäksi korujen teossa voi käyttää eläinten höyheniä, luita tai sarvia. Eräaiheisten korujen tekeminen ei ole erityisen vaikeaa, eikä niihin tarvitse kasapäin työkaluja tai koneita. Siksi niiden teko sopii hyvin kotinikkareille. K aulassani roikkuu päivittäin niin sanotun ysikolmosen luoti teräsketjussa. Kyseisen korun työvaiheet lasketaan yhden käden sormin. Hankin ruostumattomasta teräksestä valmistetun kaksi millimetriä paksun kaulaketjun ja messinkisen luodin. Porasin kolmen millin reiän luodin läpi, pujotin sen ketjuun ja koru oli valmis. Kaulakoruissa vaihtoehtoja on lukematon määrä. Ketjuja on saatavilla paljon erilaisia ja riipuksen valinnassa vain mielikuvitus on rajana. Riipuksena voi käyttää luotia tai esimerkiksi hylsyä. Mikäli riipuksen tekee luodista, kannattaa valita lyijytön vaihtoehto lyijyn myrkyllisyyden vuoksi. Kupari on yleisin lyijyttömien luotien materiaali, mutta itse päädyin käyttämään messinkiä, koska sen väri sopi koruun paremmin. Harrastus esiin arjessa ja juhlassa Korvakorun lähtökohtana toimii korvakorukoukku tai -tappi riippuen siitä, minkä mallisia koruja halutaan tehdä. Itse tein kolmenlaisia. Tein kiväärin hylsyn kannasta nappikorvakorut. Hylsy piti sahata poikki hyvin juuresta, jotta siitä ei tullut liian painava. Korvakorutapin kiinnitin liimalla. Roikkuvia korvakoruja tein kahta mallia, joista toisissa käytin haulikon hylsyn kantaa. Poistin hylsystä muoviosan, porasin pienen reiän hylsyn kannan kylkeen ja taivuttelin silmukan paikoilleen. Hylsyn kannan tyhjän tilan täytin epoksimassalla ja kuivumisen jälkeen hioin tasaiseksi ja kiinnitin korvakorukoukkuun. Toiset korvakorut tein teeren höyhenistä. Ne tein liimaamalla höyhenen nauhanpäätteeseen ja kiinnittämällä korvakorukoukkuun. Korvakoruihin sopivat samat materiaalit kuin kaulakoruihin, mutta usein rajoittavana tekijänä on korun paino. Varsinkin nappimallisten korvakorujen täytyy olla melko kevyitä, jotta niitä on mukava käyttää. Koruina metsästysmuistot kulkevat mukana Koruja on helppo tehdä kotioloissa, ja monitoimityökalulla pääsee pitkälle. Omia toiveita ja ideoita pääsee hyvin toteuttamaan. Koruja voi tehdä esimerkiksi hylsyistä, joilla on tullut saalista. Tällöin metsästysmuistot kulkevat mukana päivästä toiseen. Hylsyjen ja luotien lisäksi korujen teossa voi käyttää eläinten luita tai sarvia. Tee-se-itse: Onnenamuletti metsälle K lumni 35 Metsästäjä 5/2023 34-37_Nuorten_toimitus_ME0523.indd 35 34-37_Nuorten_toimitus_ME0523.indd 35 25.8.2023 8.48 25.8.2023 8.48
Nu rten toimitus Omien aseiden hankinta on varsinkin nuorelle unohtumaton ja jännittävä kokemus. Minun matkani aseenomistajaksi alkoi varaamalla aika poliisin lupapalveluihin, joista saisin aseluvat. Sain varattua ajan heti syntymäpäivälleni maaliskuussa. TeksTi ja kuvaT Siiri Niskala E nnen varattua aikaa minun oli täytettävä poliisin nettisivuilta löytyvä perustelulomake lupapalveluita varten. Lomakkeeseen kirjoitin tiiviisti, missä metsästän, mitä lajeja aion metsästää hankittavilla aseilla ja mitä aikaisempi metsästysharrastukseni sisältää. Aseluvan hakeminen lupapalveluissa Minut pyydettiin vuoronumerolla sisään pieneen huoneeseen, jossa lupapalveluiden virkailija kyseli aseiden tulevasta ja nykyisestä säilytyksestä ja käyttötarkoituksesta. Hän halusi tietää, mitä aseita olen suunniMatka aseenomistajaksi tellut ostavani ja merkitsi lupahakemukseen tietoja, kuten kaliiperit ja toimintatavat. Jos en ollut varma jostain, hän laittoi kohtaan useamman vaihtoehdon. Niistä merkitsin oikean myöhemmin. Virkailija sanoi minun olevan hyvissä ajoin liikenteessä lupien kanssa ja sanoi käsittelyn kestävän pari viikkoa. Hän kertoi aselupien käsittelyajan olevan pisin kesällä ja syksyllä ennen metsästyskauden alkamista. Aseluvat saapuivat postissa muutamaa viikkoa myöhemmin. Jos suunnittelee usean aseen ostoa, kannattaa hakea luvat samalla kertaa. Niin ne tulevat halvemmaksi. Aselupapapereiden täyttäminen Aselupien saavuttua postissa täytin ne yhdessä aseen omistajien kanssa pääsiäisen aikaan. Jokaista hankittavaa asetta kohden tulee täytettäväksi neljä kopiota hankkimisluvasta. Aseiden edelliset omistajat; isoisäni, isäni ja kummitätini täyttivät aseidensa tiedot omista hallussapitoluvistaan papereihin ja minä allekirjoitin jokaisen kopion. Neljästä paperista yksi jää aseen myyjälle eli isäni, isoisäni ja kummitätini saivat kukin kopion todistukseksi aseen myynnistä. Loput kopiot lähtivät mukaani poliisiasemalle. On hyvä muistaa, että hankitut aseet tulee käydä näyttämässä poliisiasemalla viimeistään kahden viikon sisällä luovutuspäivästä. Varasin näyttöajan poliisiasemalle heti saatuani paperit täytettyä. Halusin varmistaa, ettei kahden viikon esittämisaika ylity. Aseiden näyttö poliisiasemalla Kun aseluvat on täytetty ja aseet on luovutettu haltuuni, tulee minun käydä esittämässä aseet poliisiasemalla. Poliisi tarkastaa, että aseet ovat turvallisia, vastaavat hankkimiani lupia ja luvallisia ilmoittamaani käyttötarkoitusta varten. Aseiden omistajan vaihtuminen kirjataan ylös ja vanhat hallussapitoluvat tuhotaan. Aseiden näyttö oli kaikista jännittävin osa aseiden hankintaa. Poliisiasemalla oli eristetty huone, jossa oli paksu lasi ja kaiutin. Huoneessa oli myös asekaappi, jonne virkailija pyysi laittamaan aseet sekä kaikki tarvittavat paperit ja todistukset. Lasin toisella puolella tarkastaja katsoi aseita ja merkitsi tietokoneelle ylös niistä löytyviä merkintöjä. Aseiden tarkastuksessa meni noin puoli tuntia. Lopuksi tarkastaja antoi hankintaluvista paperin numero kaksi takaisin, sillä se toimii väliaikaisena hallussapitolupana kunnes lupakortit tulevat postissa. Oikeat luvat saapuvat Tarkastaja arveli aselupien tulevan muutaman viikon sisällä ja niinhän ne tulivatkin. Noin kolmen viikon päästä postiluukusta tipahti kolme kirjekuorta poliisiaseman leimalla varustettuina. Niistä paljastui kolme kellertävää korttia, minun aseideni aseluvat. ? Hankkimani aseet ovat minulle ennestään tuttuja. Ensimmäisen kerran pääsin kokeilemaan kivääriäni kummitädin neuvonnassa vuonna 2016. Rovaniemen poliisiasemalla on vasta uudistettu, aseiden näyttöön tarkoitettu, muusta asemasta erillinen suojattu tila. 36 Metsästäjä 5/2023 34-37_Nuorten_toimitus_ME0523.indd 36 34-37_Nuorten_toimitus_ME0523.indd 36 25.8.2023 8.48 25.8.2023 8.48
Näin huoneessa olevan ikkunan läpi, mitä tarkastaja teki. Hän kyseli kysymyksiä ja jutteli kanssani kuvassa näkyvän valkoisen kaiuttimen kautta. ? Asetarkastushuoneessa oli kaksiovinen asekaappi, jonne tarkastaja pyysi minua laittamaan aseet ja tarvittavat todistukset. Asekaapin pystyi avaamaan vain yhdeltä puolelta kerrallaan. ? Tarkastaja huomioi myös tilan, missä aseet kuljetetaan poliisiasemalle. Aseet eivät saa olla ladattuja ja niissä on hyvä pitää liipaisinlukkoja. allesi koir Lihaisaa laatua Kotimaiset Jahti&Vahti Energia ja Extra Energia ovat erikoisruokia metsästys-, harrastusja työkoirille. Ruoat vastaavat kovan rasituksen asettamiin vaatimuksiin: koira jaksaa paremmin ja sen hyvä kunto pysyy yllä pidempään. Hinta-laatu -suhteeltaan markkinoiden parhaissa aktiivikoirien ruuissa on nyt korotetut valkuaisja rasvapitoisuudet. TÄYSRAVINNOT AKTIIVISEEN MENOON ENERGIAPITOISET 38, 65 12 kg 3,22 €/k norm. 42,95€ 33, 25 12 kg 2,77 €/kg norm. 36,95€ Hinnat voimassa Hankkijan myymälöissä 30.9. saakka. Saatavilla myös muilta hyvinvarustelluilta jälleenmyyjiltä. 34-37_Nuorten_toimitus_ME0523.indd 37 34-37_Nuorten_toimitus_ME0523.indd 37 25.8.2023 8.48 25.8.2023 8.48
Vastuullisuus on suuri sana. Mitä vastuullinen linnustus on ja kuinka se näkyy metsästyksessä? Kuvat Hannu Huttu N ykyään puhutaan paljon vastuullisuudesta ja käsite on tullut jäädäkseen myös metsästykseen. Juhlapuheista tuttu sana voi tuntua kaukaiselta ja vaikealta lähestyä. Kuinka yksittäinen metsästäjä voi vaikuttaa harrastuksen vastuullisuuteen? Miten lähteä hyvillä mielin sorsastamaan tai metsäkanalintujen pyyntiin? Vastuullisuus on pieniä tekoja ja hyviä valintoja. Rutiineja, joita noudattamalla pidetään huolta lintukannoista, metsästyksen yleisestä hyväksyttävyydestä ja pysytään hyvissä väleissä naapureiden kanssa. Vastuullisuusohjeet tarjoavat mahdollisuuden pohtia oman harrastuksen arvoja ja valintoja. Vastuullisen metsästäjän periaatteet ohjaavat sitoutumaan yhteiskunnan hyväksymiin arvoihin. Jokainen metsästäjä voi omalla toiminnallaan vahvistaa metsästyksen hyväksyttävyyttä. Periaatteissa korostuvat Vastuullisen linnustajan polulla 38 Metsästäjä 5/2023 38-39_Rakkaudesta_riistaan_ME0523.indd 38 38-39_Rakkaudesta_riistaan_ME0523.indd 38 25.8.2023 8.49 25.8.2023 8.49
ja sen elinympäristöjen hoitoon. Pienpetojen pyynti, kosteikon kunnostus tai metsän hoitaminen metsäkanalintuja suosien ovat tapoja antaa takaisin luonnolle. Ehkä Tapio palkitsee hyväntekijän tulevina vuosina. Kaikkea kivaa ei ole kielletty Vastuullisuus ei estä metsästyksestä nauttimista. Vastuullinen metsästäjä näkee saaliinsa eteen vaivaa, eikä saalista helpoimmalla mahdollisella tavalla. Omien taitojen ja voimien käyttö lisää metsästyksen tuottamaa iloa. Onnistuin omin voimin ja taidoin! Koiran käyttö lisää paitsi metsästyksen mielekkyyttä myös auttaa saaliin valikoinnissa ja mahdollisten haavakoiden löytämisessä. Vastuullinen metsästäjä lähtee mielellään koiran kanssa lintumetsälle ja nauttii täysin rinnoin koiran työskentelystä riistan parissa. Kunnioita saalista Riistalintu on hieno saalis. Sen valmistaminen ateriaksi on juhlahetki, josta saa ja kannattaa nauttia. Kutsu perhe tai ystävät aterialle ja kertaa onnistumisen tuottaneen reissun kohokohdat. Moni metsästäjä haluaa jakaa onnistuneen jahdin myös sosiaalisessa mediassa. Mieti kuitenkin, millaisia kuvia ja tarinoita jaat. Tyylikkäät saaliskuvat ja -videot sekä tunnelmien jakaminen antavat metsästyksestä hyvän kuvan myös ulkopuolisille. Onnistumisista saa iloita, mutta tehdään se kunnioittavasti. Lue lisää vastuullisesta metsästyksestä Riistainfosta. turvallisuus, oikeudenmukaisuus sekä riistaeläinten, luonnon ja muiden ihmisten arvostaminen ja kunnioittaminen. Kestävyys kaiken pohjana Vastuullinen metsästys on kestävää. Harkitse saalismääriäsi ja valikoi saaliisi. Metsästyksen tavoitteena eivät ole suuret saaliit ja lintukasat, vaan jahdista nautitaan myös päivinä, joina reppu jää tyhjäksi. Osallistu riistalaskentoihin, kuten vesilintuja riistakolmiolaskentoihin. Kirjaa riistahavainnot ja saaliit Oma riistaan. Riistatieto on paras keino varmistaa metsästyksen kestävyys ja jatkuminen myös tulevaisuudessa. Noudata kiintiöitä ja suosituksia, ne on tehty lintukantojen kestävyyden turvaamiseksi. Kannattaa myös itse muodostaa kuvaa alueen lintutilanteesta seuraamalla luontoa ympäri vuoden. Samalla opit paljon riistasta, mistä on hyötyä myös metsästyksessä. Valikoivan metsästyksen perusta on hyvä lajintuntemus. Käytä aikaa ja vaivaa lajintuntemuksen opiskeluun. Valmista ei ole koskaan. Tulevaisuutta voi turvata osallistumalla riistanVastuullisuus rakentuu pienistä teoista ja hyvistä valinnoista. Metsästyskulttuurimme vanhoja ja kunnioitettuja arvoja ja toimintatapoja on syytä vaalia. ? Metsästä koiran avulla aina kun siihen on mahdollisuus. Katso videolta riistapäällikkö Juha Kuittisen mietteitä vastuullisesta metsästyksestä. metsastajalehti.fi Pienpetojen pyynti, kosteikon kunnostus tai metsän hoitaminen metsäkanalintuja suosien ovat tapoja antaa takaisin luonnolle. 39 Metsästäjä 5/2023 38-39_Rakkaudesta_riistaan_ME0523.indd 39 38-39_Rakkaudesta_riistaan_ME0523.indd 39 25.8.2023 8.49 25.8.2023 8.49
MINKKILOUKKU 16X18X72 CM 34 95 SUPILOUKKU 36X31X107 CM 79 95 Varmatoimiset, kotimaiset loukut. Valmistusmateriaalina säänkestävä alusinkkiverkko, galvanoidut 4 mm lankavahvikkeet. JALMARIN LAATIKKORAUTA PIENPETORAUTA 64 95 Erityisesti minkin ja näädän pyyntiin silloin kun loukkua ei voida käydä kokemassa päivittäin. MÄYRÄLOUKKU 116X41X46 CM 139,Kotimainen, vankkarakenteinen paksusta 3,5 mm verkosta valmistettu loukku. Silmäkoko 1x2”. Paino: 13 kg. LIPPIS+KASVONAAMIO LIVE DEOYS GEAR 9 99 Maastokuvioitu lippis, jossa kasvonaamio. Kevyt ja ilmava naamio alkusyksyn kyyhky-/sorsajahteihin. NAAMIOVERKKO LIVE DECOYS GEAR 1,5 X 3 M 19 99 Kevyt ja kestävä naamioverkko, joka pakkautuu kuljetettaessa pieneen tilaan. Kolmiulotteinen Natural Blind -metsäkuvio maastouttaa erittäin hyvin. IRROTETTAVA HYTTYSVERKKO SUOJAA MYÖS HIRVIKÄRPÄSIÄ JA PUNKKEJA VASTAAN! METSÄSTYSPUKU HAGHUS HOSSA 59 95 Kevyt hupullinen anorakkipuku hyttysverkolla. Tilava vetoketjullinen etutasku. Housuissa kaksi tilavaa taskua. Tehokkaasti maastouttava digicamo -väritys. KYTTÄYSKOPPI 129,Kevyt ja nopeasti kasattava kyttäyskoppi, jossa on integroitu tuoli. Tähystys-/ampuma-aukot eteen ja sivuille. Vetoketjulla suljettava oviaukko. Suomalaiseen maastoon sopiva väritys. Mukana kanto-/säilytyspussi. Mitat kasattuna: Korkeus n. 135 cm, syvyys n. 105 cm, leveys n. 85 cm. HANKKIJALTA METSÄSTYSVAATTEET JA TARVIKKEET SYKSYN JAHTEIHIN LIPPALAKKI SWEDTEAM DESOLVE FIRE/VEIL 19 99 Laadukas lakki hirvimetsälle ja karhujahtiin. Desolve® Fire/Veil -kuviointi maastouttaa riistalta erinomaisesti. Säädettävä koko. KÄSINEET LIVE DECOYS GEAR 9 99 Ohuet metsästyskäsineet, joilla saa hyvän tuntuman aseeseen. NAAMIOHUPPU SWEDTEAM DESOLVE VEIL 19 99 Kevyt kasvot peittävä huppu. Desolve® Veil-kuviointi maastouttaa riistalta erinomaisesti. Hankkija_Metsästäjä5_420x275_2023.indd 4 Hankkija_Metsästäjä5_420x275_2023.indd 4 16.8.2023 9.25.03 16.8.2023 9.25.03 ASEKAAPPI SUOMI RS8 679,Uuden aselain mukainen (EN-14450:2006 S1) asekaappi 8 aseen säilyttämiseen. 3 mm terästä. Ulkomitat: 149 x 55 x 35 cm. Paino: 100 kg. RIISTAKAMERA BURREL S12HD + SMS3 199,Liiketunnistin, jopa 25 m. Tallentaa kuvat ja videot muistikortille ja lähettää kuvat sähköpostiin. Etäohjattava. 12 Mb kuvanlaatu ja Full HD -videokuvaus. Huomaamaton inframustasalama. UUSI BURREL+ MOBIILISOVELLUS KAUPAN PÄÄLLE BURREL OTSALAMPPU! (ARVO 59,95 €) RIISTAKAMERA BURREL S12HD PRO 4G BURREL+ 249,Tallentaa 12 MP kuvia ja HD-laatuista 1080p videota muistikortille ja lähettää sähköpostiin. Toimii myös 2G ja 3G -verkoissa. Sarjakuvaus 1-10 kuvaa, videot 1-30 s. Inframustasalama. HINNAT VOIMASSA 30.9.2023 ASTI. VALIKOIMAT VAIHTELEVAT MYYMÄLÖITTÄIN. TUOTTEET SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankkija.fi JAHTI&VAHTI ENERGIA 12 KG 33 25 NORM. 36,95 (2,77 €/ KG) Tarkasti suunniteltu aktiivisen koiran kuivaruoka. 30 päivän alin hinta 36,95 €. JAHTI&VAHTI EXTRA ENERGIA 12 KG 38 65 NORM. 42,95 (3,22 €/KG) Erittäin aktiiviseen menoon ja kovaan kulutukseen. 30 päivän alin hinta 42,95 €. RIISTAKAMERA BURREL S22WA 4G 299,Tallentaa 24 MP kuvia ja 2K-laatuista 1440p videota muistikortille. Lähettää kuvat sähköpostiin tai Burrel+ sovellukseen. Toimii myös 2G ja 3G -verkoissa. 110° laajakuvalinssi. Inframustasalama. KAUPAN PÄÄLLE MUISTIKORTTI JA PARISTOT (ARVO 22,98 €) ASEPUSSI ALASKA 24 95 Topattu asepussi haulikolle tai kiikarikiväärille. Pituus 124 cm. ASEEN PUHDISTUSNARU BORESNAKE 19 99 Harjaa, puhdistaa ja öljyää aseen piipun yhdellä vedolla. Kolme eri mallia: .22, .222, .223 / .308 (7,62) / cal. 12 haulikko. ASEÖLJY FORREST 150 ML 8 99 Korkealaatuinen synteettinen NATOhyväksytty aseöljy. Suojaa, voitelee ja puhdistaa. Jähmettymispiste -58 °C. JAHTI&VAHTI LOHIÖLJY 1 L 19 49 NORM. 21,99 (19,49 €/L) Runsaasti elimistölle tärkeitä omega-3 rasvahappoja, sisältäen erityisesti EPA:a ja DHA:a. 30 päivän alin hinta 21,99 €. KOIRANRUOAT VERKKOKAUPASTA ILMAN TOIMITUSKULUJA HANKKIJALTA METSÄSTYSVAATTEET JA TARVIKKEET SYKSYN JAHTEIHIN Hankkija_Metsästäjä5_420x275_2023.indd 5 Hankkija_Metsästäjä5_420x275_2023.indd 5 16.8.2023 9.25.06 16.8.2023 9.25.06 40-41_Ilmoitus_ME0523.indd 40 40-41_Ilmoitus_ME0523.indd 40 25.8.2023 8.49 25.8.2023 8.49
MINKKILOUKKU 16X18X72 CM 34 95 SUPILOUKKU 36X31X107 CM 79 95 Varmatoimiset, kotimaiset loukut. Valmistusmateriaalina säänkestävä alusinkkiverkko, galvanoidut 4 mm lankavahvikkeet. JALMARIN LAATIKKORAUTA PIENPETORAUTA 64 95 Erityisesti minkin ja näädän pyyntiin silloin kun loukkua ei voida käydä kokemassa päivittäin. MÄYRÄLOUKKU 116X41X46 CM 139,Kotimainen, vankkarakenteinen paksusta 3,5 mm verkosta valmistettu loukku. Silmäkoko 1x2”. Paino: 13 kg. LIPPIS+KASVONAAMIO LIVE DEOYS GEAR 9 99 Maastokuvioitu lippis, jossa kasvonaamio. Kevyt ja ilmava naamio alkusyksyn kyyhky-/sorsajahteihin. NAAMIOVERKKO LIVE DECOYS GEAR 1,5 X 3 M 19 99 Kevyt ja kestävä naamioverkko, joka pakkautuu kuljetettaessa pieneen tilaan. Kolmiulotteinen Natural Blind -metsäkuvio maastouttaa erittäin hyvin. IRROTETTAVA HYTTYSVERKKO SUOJAA MYÖS HIRVIKÄRPÄSIÄ JA PUNKKEJA VASTAAN! METSÄSTYSPUKU HAGHUS HOSSA 59 95 Kevyt hupullinen anorakkipuku hyttysverkolla. Tilava vetoketjullinen etutasku. Housuissa kaksi tilavaa taskua. Tehokkaasti maastouttava digicamo -väritys. KYTTÄYSKOPPI 129,Kevyt ja nopeasti kasattava kyttäyskoppi, jossa on integroitu tuoli. Tähystys-/ampuma-aukot eteen ja sivuille. Vetoketjulla suljettava oviaukko. Suomalaiseen maastoon sopiva väritys. Mukana kanto-/säilytyspussi. Mitat kasattuna: Korkeus n. 135 cm, syvyys n. 105 cm, leveys n. 85 cm. HANKKIJALTA METSÄSTYSVAATTEET JA TARVIKKEET SYKSYN JAHTEIHIN LIPPALAKKI SWEDTEAM DESOLVE FIRE/VEIL 19 99 Laadukas lakki hirvimetsälle ja karhujahtiin. Desolve® Fire/Veil -kuviointi maastouttaa riistalta erinomaisesti. Säädettävä koko. KÄSINEET LIVE DECOYS GEAR 9 99 Ohuet metsästyskäsineet, joilla saa hyvän tuntuman aseeseen. NAAMIOHUPPU SWEDTEAM DESOLVE VEIL 19 99 Kevyt kasvot peittävä huppu. Desolve® Veil-kuviointi maastouttaa riistalta erinomaisesti. Hankkija_Metsästäjä5_420x275_2023.indd 4 Hankkija_Metsästäjä5_420x275_2023.indd 4 16.8.2023 9.25.03 16.8.2023 9.25.03 ASEKAAPPI SUOMI RS8 679,Uuden aselain mukainen (EN-14450:2006 S1) asekaappi 8 aseen säilyttämiseen. 3 mm terästä. Ulkomitat: 149 x 55 x 35 cm. Paino: 100 kg. RIISTAKAMERA BURREL S12HD + SMS3 199,Liiketunnistin, jopa 25 m. Tallentaa kuvat ja videot muistikortille ja lähettää kuvat sähköpostiin. Etäohjattava. 12 Mb kuvanlaatu ja Full HD -videokuvaus. Huomaamaton inframustasalama. UUSI BURREL+ MOBIILISOVELLUS KAUPAN PÄÄLLE BURREL OTSALAMPPU! (ARVO 59,95 €) RIISTAKAMERA BURREL S12HD PRO 4G BURREL+ 249,Tallentaa 12 MP kuvia ja HD-laatuista 1080p videota muistikortille ja lähettää sähköpostiin. Toimii myös 2G ja 3G -verkoissa. Sarjakuvaus 1-10 kuvaa, videot 1-30 s. Inframustasalama. HINNAT VOIMASSA 30.9.2023 ASTI. VALIKOIMAT VAIHTELEVAT MYYMÄLÖITTÄIN. TUOTTEET SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankkija.fi JAHTI&VAHTI ENERGIA 12 KG 33 25 NORM. 36,95 (2,77 €/ KG) Tarkasti suunniteltu aktiivisen koiran kuivaruoka. 30 päivän alin hinta 36,95 €. JAHTI&VAHTI EXTRA ENERGIA 12 KG 38 65 NORM. 42,95 (3,22 €/KG) Erittäin aktiiviseen menoon ja kovaan kulutukseen. 30 päivän alin hinta 42,95 €. RIISTAKAMERA BURREL S22WA 4G 299,Tallentaa 24 MP kuvia ja 2K-laatuista 1440p videota muistikortille. Lähettää kuvat sähköpostiin tai Burrel+ sovellukseen. Toimii myös 2G ja 3G -verkoissa. 110° laajakuvalinssi. Inframustasalama. KAUPAN PÄÄLLE MUISTIKORTTI JA PARISTOT (ARVO 22,98 €) ASEPUSSI ALASKA 24 95 Topattu asepussi haulikolle tai kiikarikiväärille. Pituus 124 cm. ASEEN PUHDISTUSNARU BORESNAKE 19 99 Harjaa, puhdistaa ja öljyää aseen piipun yhdellä vedolla. Kolme eri mallia: .22, .222, .223 / .308 (7,62) / cal. 12 haulikko. ASEÖLJY FORREST 150 ML 8 99 Korkealaatuinen synteettinen NATOhyväksytty aseöljy. Suojaa, voitelee ja puhdistaa. Jähmettymispiste -58 °C. JAHTI&VAHTI LOHIÖLJY 1 L 19 49 NORM. 21,99 (19,49 €/L) Runsaasti elimistölle tärkeitä omega-3 rasvahappoja, sisältäen erityisesti EPA:a ja DHA:a. 30 päivän alin hinta 21,99 €. KOIRANRUOAT VERKKOKAUPASTA ILMAN TOIMITUSKULUJA HANKKIJALTA METSÄSTYSVAATTEET JA TARVIKKEET SYKSYN JAHTEIHIN Hankkija_Metsästäjä5_420x275_2023.indd 5 Hankkija_Metsästäjä5_420x275_2023.indd 5 16.8.2023 9.25.06 16.8.2023 9.25.06 40-41_Ilmoitus_ME0523.indd 41 40-41_Ilmoitus_ME0523.indd 41 25.8.2023 8.49 25.8.2023 8.49
Uudet videot neuvovat, mitä metsän hoidossa voi tehdä hirven aiheuttamien vahinkojen vähentämiseksi. TeksTi Marko Svensberg ja Lauri Itkonen H irvivahinkojen vähentämiseksi on menneinä vuosikymmeninä tehty paljon ohjeita ja oppaita. Ohjeet eivät ole jalkautuneet käytäntöön, vaan ne ovat jääneet pölyttymään oppaiden sivuille. Sorkka-hankkeessa yhteistyössä Metsäkeskuksen kanssa tuotetuissa, uusissa Metsänhoito ja hirvi -videoissa esitellään tiiviisti, miten hirven aiheuttamia vahinkoja voidaan vähentää metsänhoidon menetelmillä. Metsänhoito ja hirvi -sarjassa on viisi erilaiseen teemaan keskittyvää jaksoa. • Kuusen taimikon hoito • Männyn taimikon hoito • Sekapuustoisen taimikon perustaminen • Ravinnon lisääminen maisematasolla vähentää vahinkoja • Hakkuutähteet hirville Ravintoa laajoilla alueilla Hirven aiheuttamien vahinkojen painopiste kohdistuu männyn ja rauduskoivun kasvatukseen. Hirvelle mieluisinta puuravintoa ovat lehtipuut haapa, pihlaja, paju ja koivu. Hirvelle tulisikin olla maisematasolla tasaisesti tarjolla männyn ja rauduskoivun ohella muuta vaihtoehtoista ravintoa. Myös kenttäkerroksen kasvillisuudella, kuten kanervakasveilla, on tärkeä merkitys. Jos hirvelle mieluisaa kasvillisuutta ei ole saatavilla, syönti kohdistuu mäntyyn ja rauduskoivuun. Talviravintona hirvelle maistuu männyntaimet. Mäntytaimikot olisi hyvä perustaa luontaisesti tai kylvön kautta, jotta saavutetaan riittävän tiheitä, särkymävaralla varustettuja taimikoita. Kuusitaimikoissa tulisi tarjota vaihtoehtoisena ravintona lehtipuita. Kasvatusmetsien alikasvosta – erityisesti Hirvivahingot vähiin metsänhoidolla ? Metsänhoidon tavoitteena tulisi olla vähintään kolmen puulajin sekametsät ja särkymävaralla varustetut taimikot. Vaihtoehtoisen ravinnon tuottamisessa kannattaa hyödyntää esimerkiksi voimalinjat. Videot ovat katsottavissa Riistainfossa ja Metsästäjäverkkolehdessä Metsästäjä 5/2023 42 42-43_Sorkkavideot_ME0523.indd 42 42-43_Sorkkavideot_ME0523.indd 42 25.8.2023 8.53 25.8.2023 8.53
lehtipuita – tulisi säästää laajoilla alueilla. Hirvien talvilaidunalueilla mäntyja koivuvaltaisten metsien harvennukset ja päätehakkuut olisi hyvä sijoittaa talvikauteen ja nostella latvuksia hangen päälle ravintovarojen lisäämiseksi. Sekapuustoisuuden lisääminen on tärkeää. Se on varautumista ilmastonmuutokseen ja metsävahinkoihin, sillä vahingonaiheuttaja ei yleensä iske kaikkiin puulajeihin. Tavoitteena tulisi olla vähintään kolmen puulajin sekametsät, jossa vähemmistöpuulajien yhteenlaskettu tavoiteosuus on vähintään 20–30 prosentHuomioi ainakin nämä Hirvieläinten ravinnon ja metsänhoidon menetelmien kehittämisen osalta nousee esille kolme keskeistä pääkohtaa, joihin tulisi panostaa laajoilla alueilla. 1 Vaihtoehtoisten ravinto resurssien saatavuus 2 Sekapuustoisuuden ylläpito ja lisääminen 3 Taimikoiden särkymävara tia ja pääpuulajin osuus enintään 80 prosenttia kokonaistilavuudesta. Kolmen puulajin sekametsiin kuuluu mäntyä, kuusta ja jotain lehtipuuta. Karuilla kasvupaikoilla männyn osuus voidaan pitää suurempana. Liiallista raivaamista tulisi välttää kaikissa metsänhoidon työvaiheissa: raivataan pois vain se, mikä on kasvutilan vapauttamiseksi ja hakkuutyön onnistumisen kannalta tarpeen. Vaihtoehtoisen ravinnon tuottamisessa kannattaa hyödyntää voimalinjat, tien varret, peltojen reunat, riistapellot ja joutomaat. 43 Metsästäjä 5/2023 42-43_Sorkkavideot_ME0523.indd 43 42-43_Sorkkavideot_ME0523.indd 43 25.8.2023 8.53 25.8.2023 8.53
Elokuun 20. puolenpäivän hetkeä edeltää aivan omanlaisensa toiveikas jännitys. Se väreilee ilmassa myös Kauhavan Pääjärvellä, mutta siellä ei tarvitse jännittää, onko vesilintuja. Niitä nimittäin on. TeksTi Tero Kuitunen kuvaT Tero Salmela J oni Pirhonen ja Kalle Leemet ovat aamun tunteina kuljettaneet kojunsa, kaaveet ja irlanninsetteri Alitan saareen keskelle Pääjärven kunnostettua kosteikkoa. Viimeiseen kanoottikuormaan pääsevät toimittaja ja kuvaaja, sillä ilman venekyytiä Pirhosen ja Leemetin sorsastuspaikkaan ei pääse. Saari antaa periksi jalan alla ja vettä on vähintään nilkkaan saakka. Kojun pohjaksi on kuljetettu kuormalava. – Kun kosteikko kunnostettiin, veden pintaa nostettiin noin metrillä ja se sai nämä kaivamattomat alueet irtoamaan pohjasta. Myrskyllä saaret voivat liikkua ja viime vuonna tämän metsästyspaikan ympäristö oli ihan eri näköinen, Pirhonen kertoo. Kunnostus on ollut sanalla sanoen mittava. Auki on kaivettu 42 hehtaaria. Kaivinkone teki työtä useampana talvena, jotta kilometrien pituinen reunavalli muodostui umpeen kasvamassa olleesta järvestä. Kauden avaukseen kosteikolle on kokoontunut kymmenkunta metsästäjää Kauhavan Alakylän Metsästysseurasta ja Härmän metsästysyhdistyksestä. Pirhonen kuuluu seuroista ensin mainittuun, Leemet on jahdissa päiväkortilla. Satoja sorsia Kello 12.00 kuuluvat ensimmäiset laukaukset kaukaisuudesta. Kosteikolla on hetken hiljaista, mutta sitten alkaa tapahtua. Kojussa päät kääntyilevät Pirhosen ja Leemetin arvioidessa sopivaa tilaisuutta riistalaukaukseen. Lintuja on ilmassa jatkuvasti ja seurattavaa on hetkittäin niin, että kokenutkin vesilinnustaja häkeltyy. – Liian kaukana, kuuluu kojusta toistuvasti. Kirkkaassa ja kauniissa säässä vesilinnut lentävät tunnetusti korkealla, ja niin nytkin. Kun lintuja on paljon, tilanteita väkisinkin syntyy ja niitä voi rauhassa odottaa. Vesilinnuille varta vasten rakennettu kosteikko vetää lintuja puoleensa ja se väistämättä luo metsästäjän kannalta suotuisia tilanteita. Kun kiivain lento aavistuksen hiipuu ja Alita-koira on hoitanut saaliit talteen, Pirhonen ja Leemet kertovat lisää vesilintuparatiisistaan. Heitä ei tunnu haittaavan, vaikka haastattelun aikana sorsia pyyhältää hyvältäkin hollilta ja tilaisuuksia jää hyödyntämättä. – Aloituksessa olemme täällä perinteisesti koko päivän, joten tilaisuuksia kyllä tulee, Leemet naurahtaa. Vesilinnustusta hyvällä omallatunnolla Pirhonen kertoo käyvänsä kosteikolla jahdissa yleensä kolme kertaa kauden aikana, vaikka periaatteessa voisi käydä vaikka joka ilta. – Alkukaudella metsästäjiä on enemmän, loppukaudesta on rauhallista ja silloin kosteikko on enemmän muuttavien lintujen levähdyspaikka, hän kertoo. Alueen kunnostustyö jatkui 2020-luvun puolelle, mutta lajisto on ehtinyt runsastua jo muutamassa vuodessa. Pääjärvellä pesii eri sorsalintujen lisäksi muun muassa nokikanoja, haikaroita ja lukuisa joukko erilaisia kahlaajia. – Tarkkana saa metsästyksessä olla. Heinäsorsia ja taveja on paljon ja niistä saalis Metsästystä kunnostetulla kosteikolla Katso video Millaista on vesilinnustus kunnostetulla kosteikolla? metsastajalehti.fi 44 Metsästäjä 5/2023 44-45_Metsa?stysta?_kosteikolla_ME0523.indd 44 44-45_Metsa?stysta?_kosteikolla_ME0523.indd 44 25.8.2023 8.53 25.8.2023 8.53
pääasiassa koostuu. Heinäsorsa on onneksi helppo tunnistaa ja pienemmät sorsat voi epävarmassa tilanteessa jättää ampumatta, Leemet toteaa. Kysymykseen siitä, miten metsästys tällaisella kosteikolla poikkeaa muusta vesilinnustuksesta, heille tulee mieleen monta eroavaisuutta. – Onhan tämä ympäristönä aivan erilainen, koska on rakennettu nimenomaan vesilinnuille ja niiden viihtyvyyttä ajatellen. Lajisto on selvästi monipuolisempi ja lintuja on paljon, koska kosteikko itsessään tuottaa niitä. Myös turvallisuus on täällä parempi, koska metsästäjät ovat hajallaan, eikä muutaman kymmenen metrin välein, kuten pahimmillaan jokivarsilla. Saalis ei tietenkään ole sivuseikka. Pirhosella ja Leemetillä on siihenkin selkeä näkemys. – Sellainen kolmesta neljään heinäsorsaa on meille täydellinen saalis ja täällä ne todellakin voi metsästää hyvällä omallatunnolla, Pirhonen sanoo. Pääjärven kunnostettu kosteikko Kauhavalla sijaitsevan Pääjärven umpeen kasvaminen on ollut tosiasia jo kauan. Tilanteeseen yritettiin saada muutosta vuosikymmeniä ja lopulta, kun asiat loksahtivat kohdalleen, alkoi tapahtua. Pääjärven kunnostuksen vastuuhenkilöksi lupautui riistamestari Mika Hopiavuori, ja tulosta syntyi Pohjanmaan Ely-keskuksen, Kauhavan kaupungin ja Sotka-kosteikot-hankkeen tuella. Laajat kunnostustyöt tehtiin talvina 2019–2021 kaivinkonetyönä ja nyt Kauhavan Alakylän Metsästysseura ja Härmän metsästysyhdistys saavat nauttia oman kosteikon tuottamasta vesilintusaaliista. Metsästys on mitoitettu olemaan enintään puolet kosteikon poikuelaskennassa lasketusta poikastuotosta, jotta kosteikko on aidosti positiivinen vesilintukannoille. Merkittävä osa järvestä on vielä kunnostamatta. Jos rahoitus joskus järjestyy, ovat paikalliset valmiita saattamaan senkin vesilintujen paratiisiksi. Katso video Mika Hopiavuori kertoo Pääjärviprojektista metsastajalehti.fi ? Pääjärvi on näyttävä esimerkki huippuluokan vesilintu kosteikosta, jolla on 2,8 kilometriä pituutta, noin 300 metriä leveyttä ja 42 hehtaaria kunnostettua pintaalaa. Joni Pirhosella ja Kalle Leemetillä on varaa valita parhaat ampumatilanteet. ? Noutavalla koiralla riittää tekemistä. ? Kaivuutöiden ja vedennoston jälkeen vesilinnustukseen sopivia paikkoja on runsaasti. Pirhosen ja Leemetin passipaikkaan pääsee vain veneellä. 45 Metsästäjä 5/2023 44-45_Metsa?stysta?_kosteikolla_ME0523.indd 45 44-45_Metsa?stysta?_kosteikolla_ME0523.indd 45 25.8.2023 8.54 25.8.2023 8.54
puhdasta, mikäli nuotiolla ei ole vastikään poltettu sinne kuulumattomia asioita. Anna palojen olla sijoillaan nuotiossa, kääntele muutamaan otteeseen, mutta vältä läpikypsymistä. Nosta sisäelinpalat lankun tai kannon päälle vetäytymään. Jos sinulla on pieni pala alumiinifoliota, sen voi kääräistä paistos ten ympärille vetäytymisen ajaksi. Palojen koosta riippuen voit pienimpiä nostella pois Avotulen taikaa – sydäntä ja maksaa hiilloksella hiillokselta jo aikaisemmin ja antaa isompi en kypsyä hetken pidempään. Vetäytymisen jälkeen leikkaa palat ohuiksi siivuiksi, mausta vielä ripauksella suolaa ja nauti! Lehtipuuhiilloksen savu aro mi ja suola tuovat perinteisesti pannulla paistetuille tai suolaliemessä keitetyille sisäelimille aivan uuden ulottuvuuden. Muista, että kumpaakaan sisäelintä ei mis sään nimessä pidä kypsentää läpikypsäksi! Tiesitkö, että yksi mauk kaimmista sisäelin resepteistä on äärettömän helppo ja tehtävissä vaikka heti kaadon jälkeen? Tarvitset vain sopivan kokoisen lehtipuuhiilloksen ja hieman suolaa. TeksTi ja kuvaT Antti Saarenmaa P uhdista sydän ja maksa verestä, huuhtele erityisesti sydämen ontelot tarkasti. Leikkaa sydän paloiksi ja siisti vaaleat kohdat pois. Poista maksasta kalvot ja siivuta se parin sentin paksuisiksi pötköiksi. Ripottele molemmille pintasuola ja anna maustua hetken. Laske sisäelimet suoraan hehkuvan leh tipuuhiilloksen päälle. Älä huoli, tuhka on Sydän ja maksa hyvän maalaisleivän päällä ja muutama puolukka survottuna oheen. Peittoaa lenkkimakkaran mennen tullen! TILAA OSOITTEESTA ALASKABRANDS.FI @ALASKABRANDS Uutuus! Kaikkien aikojen paras vedenpitävä metsästyspukumme Alaska Superior Pro -metsästyspuku Brown / Mud BlindTech SafetyMix BilndTech Blaze MYÖS NAISILLE MYÖS NAISILLE 299,(319,80) 89,90 679,99,90 329,(349,80) 329,(349,80) 329,(349,80) Takki + housut Liity uutiskirjeen tilaajaksi ja saat 10% alennuksen ensimmäisestä ostoksestasi 329,(349,80) MYÖS CAMO Kaikkiin asekaappeihin Burrel asevalosetti KAUPAN PÄÄLLE! 269,(299,50) Lippis + kauluri KAUPAN PÄÄLLE! Alaska Elk Hunter Pro miesten hirviliivi Alaska Tundra hirvimiehen puku Suomi RS8 asekaappi, musta Smurre Supervoima koiranruoka 5 x 20 kg Burrel Ear Buds aktiivikuulosuojaimet Alaska ThermoDry miesten välikerrasto 59,90 46 Metsästäjä 5/2023 46-47_Avotulen_taikaa_ME0523.indd 46 46-47_Avotulen_taikaa_ME0523.indd 46 25.8.2023 8.54 25.8.2023 8.54
TILAA OSOITTEESTA ALASKABRANDS.FI @ALASKABRANDS Uutuus! Kaikkien aikojen paras vedenpitävä metsästyspukumme Alaska Superior Pro -metsästyspuku Brown / Mud BlindTech SafetyMix BilndTech Blaze MYÖS NAISILLE MYÖS NAISILLE 299,(319,80) 89,90 679,99,90 329,(349,80) 329,(349,80) 329,(349,80) Takki + housut Liity uutiskirjeen tilaajaksi ja saat 10% alennuksen ensimmäisestä ostoksestasi 329,(349,80) MYÖS CAMO Kaikkiin asekaappeihin Burrel asevalosetti KAUPAN PÄÄLLE! 269,(299,50) Lippis + kauluri KAUPAN PÄÄLLE! Alaska Elk Hunter Pro miesten hirviliivi Alaska Tundra hirvimiehen puku Suomi RS8 asekaappi, musta Smurre Supervoima koiranruoka 5 x 20 kg Burrel Ear Buds aktiivikuulosuojaimet Alaska ThermoDry miesten välikerrasto 59,90 46-47_Avotulen_taikaa_ME0523.indd 47 46-47_Avotulen_taikaa_ME0523.indd 47 25.8.2023 8.54 25.8.2023 8.54
Hirvi riista läimenä Boreaalisella vyöhykkeellä elämä on sopeutunut vuodenaikojen vaihteluihin ja tästä seuraaviin rajuihin muutoksiin. Talvella ei auta etsiä tuoreita lehtipuun lehtiä tai herkullisia vesikasveja. On kyettävä sopeutumaan, tavalla tai toisella. TeksTi Markus Melin, Lauri Mehtätalo, Juho Matala, Jyrki Pusenius, Petteri Packalen ja Tuula Packalen kuva Asko Hämäläinen K un lämpötila on pudonnut kesän +20 °C:sta talven vastaaviin pakkaslukemiin, osa eläimistä on vaihtanut maisemaa ja osa horrostaa. Osa on kasvattanut paksun turkin ja muuttanut käytöstään olosuhteiden mukaisiksi. Näin toimii hirvi. Sorkkaeläimistämme hirvi on yksi parhaiten lumeen ja kylmyyteen sopeutuneista: sillä on vartaloon nähden hyvin korkeat ja voimakkaat jalat, joiden lisäksi sorkille tuleva paine on hirven suureen kokoon nähden verrattain pieni. Tämä yhdessä hirven voimakkaan rakenteen kanssa mahdollistaa liikkumisen syvässäkin hangessa, samalla kun paksu talviturkki pitää lämpimänä. Syvän lumen aikaan hirvi pyrkii minimoimaan liikkumisensa säästääkseen energiaa. Vaan miten paljon lunta tulee olla, että se näkyy hirven liikkumisessa? Tästä on aiemmin ollut vain ulkomaista tutkimustietoa, eikä sekään perustunut aktiiviseen GPS-seurantaan. Lumi ja liike Kun artikkelisarjassa aiemmin esiteltyä pantahirvien GPS-aineistoa yhdistettiin Ilmatieteen laitoksen lumensyvyysaineistoon, voitiin tutkia hirvien liikkumisen muuttumista lumentulon myötä. Tutkimusaineistona oli 49 urosta, 73 vasatonta naarasta ja 44 eri vuosina vasonutta naarasta. Niiden Kuumat kesät ja paksut hanget Hirvi on eläimistämme kenties herkin nouseville lämpötiloille, sekä kesällä että talvella. 48 Metsästäjä 5/2023 48-49_Hirvi_riistaela?imena?_osa3_ME0523.indd 48 48-49_Hirvi_riistaela?imena?_osa3_ME0523.indd 48 25.8.2023 8.55 25.8.2023 8.55
liikkumista seurattiin läpi talven. Tutkimus tehtiin kolmella alueella: Häme-Uusimaa, Rannikko-Pohjanmaa sekä Kainuu-Etelä-Lappi. Hirvien liikkuminen alkoi vähentyä melko tasaisesti lumen tullessa. Kun lumen syvyys saavutti noin 30–40 cm, lisälumi ei enää aiheuttanut merkittävää muutosta. Eläimet olivat siis tarpeelliset vaelluksensa tehneet ja talvilaidun oli löytynyt. Pohjoisella tutkimusalueella hirvet liikkuivat enemmän kuin eteläisellä alueella, jopa silloin kun lunta oli pohjoisessa lähes metri: karummassa ympäristössä ravintoa täytyy etsiä laajemmalta alueelta. Vasallisten tai vasattomien naaraiden tai uroksien välillä ei ollut merkittäviä eroja liikkumisen määrässä tai siinä, miten ne reagoivat lumeen. Ääripäästä toiseen Siinä missä hirvi on erinomaisesti sopeutunut kylmyyteen, niin lämpöön se ei ole. Tutkimusten perusteella talviaikaisella lämpimällä ilmalla voi olla fysiologisia haittavaikutuksia jo nollan tienoilla ja kesällä vastaavasti jo +15 °C:n jälkeen. Kesähelteiden vaikutusta hirven liikkeisiin päästiin tutkimaan ennätyskuumana kesänä 2010. Tutkimus toteutettiin länsirannikon pantahirvillä, 7 uroksella ja 11 naaraalla. Niiden liikkeisiin yhdistettiin GPS-paikannusten aikaista säätietoa Ilmatieteen laitokselta sekä metsän rakennetta kuvaavaa laserkeilausdataa; miten sekä millaisissa metsissä hirvi kuumimpaan aikaan liikkui. Panta-aineiston perusteella hirvi joutui selvästi tasapainottelemaan vuorokausirytminsä kanssa, etenkin kun päivät olivat kuumimpia. Pahimmillaan eläimet viettivät suurimman osan vuorokaudesta paikallaan ja kävivät syömässä viileimpään yöaikaan. Kun päivälämpötilat ylittivät +20 °C, myös elinympäristö valittiin tarkemmin: kuumat päivät pötköteltiin suurien, tiheiden latvusten alla, missä ei muulloin viihdytty, ja yöaikaan tehtiin nopeita vierailuja nuoriin metsiin ja aukoille ruokailemaan. Hirvet siis hakivat metsistä niin sanottuja lämpösuojia, joissa varjostus piti lämpötilan päiväsaikaan siedettävänä. Käytös on normaalia, mutta sen voimakkuus ja selvyys kuumina päivinä osoittaa kuumuuden olevan hankalaa hirvelle. Elinympäristön valintaa ja käytöstä ajoi olosuhteiden pakko, ei valinta siitä, mikä olisi muutoin ollut mieluisinta. Hirvi on eläimistämme kenties herkin nouseville lämpötiloille, sekä kesällä että talvella. Tulevaisuus näyttää, kuinka muuttuva ilmastomme hirveen vaikuttaa. On syyEsimerkki Lappi-Kainuu-tutkimusalueen hirvien liikemääristä suhteessa lumensyvyyteen. Kesäaikaisia sijainteja väritettynä vuorokauden ajan mukaan. Sinisellä yöaikaiset (22–06) sijainnit ja punaisella tämän ajan ulkopuoliset. Yöaikaan on liikuttu pääosin taimikoissa ja aukoilla, kun taas päiväsaikaan tiheimmissä metsissä. Keltaisella ympyröidyillä alueilla hirvi 4848 vietti lähes paikallaan yli 12 tuntia. 20 40 60 80 100 50 10 00 15 00 20 00 Lumen syvyys (cm) Lii ke m ää rä (m /2 4 h) Urokset Naaraat Vasalliset naaraat LATVUSKORKEUSMALLI Puuston korkeus (m) NAARASHIRVEN 4848 LIIKKEITÄ Yöaikaiset sijainnit Päiväaikaiset sijainnit tä todeta, että Suomen keskilämpötilat ovat nousseet jo yli 2 °C kuluneen 200 vuoden aikana – selvästi maapallon keskilämpötilaa nopeammin. Lämpenevän ja muuttuvan ilmaston vaikutukset eläinlajeihin nousevat ajankohtaisiksi tutkimusaiheiksi. Linkit alkuperäisartikkeleihin löydät Metsästäjä-verkkolehdestä: metsastajalehti.fi 49 Metsästäjä 5/2023 48-49_Hirvi_riistaela?imena?_osa3_ME0523.indd 49 48-49_Hirvi_riistaela?imena?_osa3_ME0523.indd 49 25.8.2023 8.55 25.8.2023 8.55
Useiden metsästäjien sekä metsästysseurueiden jahtimaat rajoittuvat suuren itäisen naapurimme rajaan. Ennen jahtikautta on hyvä kerrata käytännön asioita liittyen koirien käyttöön sekä metsästykseen rajan läheisyydessä. TeksTi ja kuvaT Kai-Eerik Nyholm A ikojen saatossa suomalaisia metsästyskoiria on mennyt rajan yli lukuisia kertoja. Jotkut tarinat ovat päättyneet onnellisesti venäläisten rajaviranomaisten palauttaessa koiran ra janylityspaikalla takaisin omistajalleen. Mutta useat koirat ovat jääneet sille tielleen: ehkä joutuneet tapaturmaan, susien saalistamaksi tai saaneet itselleen uuden omistajan. Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022, itäisen raja-alueemme tilanne muuttui merkittävästi. Yhteydenpito ja vierailut Venäjälle suorastaan romahtivat. Tällä voi olla vaikutusta myös koirien palautumiseen itärajan yli suuntautuvilta reissuiltaan. Kaiken kaikkiaan viranomaisyhteistyö on sujunut toistaiseksi erittäin hyvin ja koiria on palauteltu puolin ja toisin. Kokemuksia rajan pinnasta Pekka Kunnaksen pihapiirin itälaidalla seisoo rajavyöhykemerkki. Tätä lähempänä itänaapuria ei oikeastaan voi asua. Innokkaana erämiehenä Kunnaksella on paljon kokemusta metsästyskoirien käytöstä rajan läheisyydessä. Hänellä on Venäjän puolella myös paljon henkilökohtaisia ystäviä, mutta nyt kriisin aikana yhteydenpito on ollut vähäistä. Häneltä ei ole yhtään koiraa hävinnyt Venäjän reissuillaan, vaan ne ovat aina palanneet isäntänsä luo omia jälkiään. – Monia asioita täytyy huomioida jo ennakkoon. Kun ollaan itärajan läheisyydessä, on jahtipäälliköllä paljon suunniteltavaa. Hyvin usein suurriista Venäjän rajan tuntumassa pyrkii jahtitilanteissa itään. Tämän vuoksi itärajan tuntumassa oleva passiketju on aina tiivis, Kunnas kertoo. Metsästyskoirien käyttö itärajan läheisyydessä Rajavyöhyke on merkitty selkein keltaisin merkein ja sinne kulku ilman erityislupaa on sakon uhalla kielletty. Koiratutka on tärkeä apuväline rajan taakse kadonneen koiran etsimisessä ja erityisesti VHF-toiminnoista katvealueella on apua. 50 Metsästäjä 5/2023 50-51_Metsa?styskoirat_ja_ita?raja_ME0523.indd 50 50-51_Metsa?styskoirat_ja_ita?raja_ME0523.indd 50 25.8.2023 8.55 25.8.2023 8.55
Koirien rokotuksien tulee olla kunnossa ja nykyisten koiratutkien kaikki lukitustiedot purettuna, jotta koiria voidaan seurata tarvittaessa vapaasti myös itärajan takana. Jos haavoittunutta eläintä joudutaan seuraamaan rajavyöhykkeelle, se tehdään aina mahdollisuuksien mukaan kytketyllä koiralla. Uusi itärajan aita mietityttää rajan varressa metsästäviä. Miten riistan käyttäytyminen muuttuu ja miten riistaportit toimivat. Itätuulella koira kytkettynä Yrjö Eronen Lieksasta on ollut lukuisia kertoja odottelemassa omia pyyntikavereitaan takaisin pilkotuksen tuolta puolelta. Toistaiseksi yhtään koiraa ei ole niille reissuille jäänyt. – En laske koiria rajan läheisyydessä irti, jos vallitsevat tuulet ovat idästä tai pohjoisesta. Tällöin riski koiran harhautumiseen kauemmas rajan taakse on suuri. Haukussa oleva riistaeläin sekä koira suuntaavat mielellään vastatuuleen. Jos puhuri käy Venäjän suunnasta, matka jatkuu usein syvemmälle itänaapurin saloille, Eronen sanoo. Hän korostaa metsästyskoirissa ominaisuutta, joka on erityisen tärkeä rajan varressa: kun haukku on päättynyt, koiran tulisi palata omia jälkiään tai suorinta tietä takaisin omistajan luo. Valitettavasti nykyajan tutka-aikakaudella tämä on usein toisinpäin; omistaja menee koiran luo. Mutta Venäjän rajan yli ei tuosta vaan mennäkään perässä. Jälleennäkemisiä Erosellakin oli kerran lähellä oman sitkeän karhukoiran menetys. Koira oli mennyt hirven perässä Venäjälle ja hävisi. Suomalainen rekkakuski oli työreissullaan huomannut siviiliauton etupenkillä karjalankarhukoiran tutkapanta kaulassaan ja pysäyttänyt auton. Hetken neuvottelun jälkeen koira lähti lieksalaisen kuljettajan mukaan ja palautui Erosen tarhaan. Jos rajan ylittänyt koira joutuu siviilien käsiin, on riski häviämiselle paljon suurempi kuin viranomaisten käsissä. Pisin hirvihaukku, jonka Eronen on rajan varressa tavannut, kesti leikkisästi ilmaistuna kokonaisen vuoden. Myöhään syksyllä marraskuussa lumien aikaan eräs lupaava norjanharmaa meni hirven kanssa Ilomantsin Kivivaarassa Haapajoen kohdalta rajan yli. Koiran omistaja teki venäläisille luovutuspyynnön, mutta koiraa ei saatu takaisin. Seuraavana vuonna keskitalvella suomalaiset rajavartijat havaitsivat samoilla kohdilla norjanharmaan, joka tuli Venäjän puolelta hirven kanssa Suomeen. Lunta oli paljon ja rajavartijat ottivat koiran kiinni moottorikelkalla. Venäläiset rajavartijat huitoivat käsiään raja-aukolla ja vaativat koiraa takaisin. Suomalaiset rajavartijat arvasivat, TOIMI NÄIN ? Merkitse ennakolta koiran pantaan omistajan puhelinnumero. ? Ilmoita tapahtuneesta alueen rajakomppaniaan; kerro mistä koira meni yli, koiran rotu ja nimi sekä tuntomerkit. ? Jätä koiralle jotain tuttua hajua sisältävää kohtaan, josta se meni Venäjälle. ? Suurriista suuntaa hyvin usein rajan pinnassa itään. Tässä karhuperheen jäljet itää kohti menevällä suojuotilla. että kyse on edellisenä vuonna kadonneesta koirasta, joka oli otettu Venäjällä metsästyskäyttöön. Omistaja tunnisti sen omakseen. Venäjältä tuli koirasta luovutuspyyntö, mutta Ilomantsin nimismies teki koirasta hallinnollisen takavarikon. Yhteistyötä rajavartio laitoksen kanssa Aina kun Venäjän rajan tuntumassa tulee metsästykseen liittyviä ongelmia, kannattaa olla välittömästi ja matalalla kynnyksellä yhteydessä alueen rajavartioasemaan tai jopa komentopaikkaan. Metsästäjät muualtakin Suomesta suuntaavat usein reissunsa Karjalan laulumaille, jonne tullaan karhujen, hirvien sekä metsäkanalintujen perässä. Tällöin on tärkeä tietää, kuinka rajan läheisyydessä toimitaan. Rajavartiolaitokselta tulee ohjeistuksia metsästyksen osalta ennen jokaista jahtikautta: • rajan suuntaan sekä yli ampuminen on kiellettyä. • haavakkotilanteissa, joissa metsästysseurueella ei ole rajavyöhykelupaa, voi johtokeskus myöntää suullisen luvan kiireellisenä. • 500 metriä lähempänä rajaviivaa tapahtuvasta tai aiotusta aseen käytöstä tulee aina ilmoittaa johtokeskukseen. • rajavyöhykelupa myönnetään aina tapauskohtaisen harkinnan perusteella ja sen myöntämisen keskeisimpänä edellytyksenä on, ettei toiminnasta saa aiheutua haittaa tai vaaraa rajaturvallisuuden ja -järjestyksen ylläpitämiselle. Sitkeät suurriistakoirat voivat mennä vuorokausia hirven tai karhun perässä. Olisi tärkeää, että ne tulisivat takaisin omia jälkiään. 51 Metsästäjä 5/2023 50-51_Metsa?styskoirat_ja_ita?raja_ME0523.indd 51 50-51_Metsa?styskoirat_ja_ita?raja_ME0523.indd 51 25.8.2023 8.56 25.8.2023 8.56
Pintapyytäjän varustepaketti 1 2 8 9 Pintapyytäjän perusvarusteiksi riittävät laadukas otsavalo, koiratutka sekä lopetusase. Tässä esiteltävä varustekokonaisuus on muotoutunut monivuotisen ja tavoitteellisen pintapyynti kokemuksen sivutuotteena. TeksTi ja kuva Tomi Nevalainen 1. KOIRATUTKA: Garmin 320 Astro, joka toimii hanskat kädessä ja vesisateessa. Pannassa Garmin DC40 ja Tracker Supra. Kaksi tutkaa varmuuskertoimen sekä turvallisuuden lisäämiseksi, ja koska Tracker mahdollistaa käyttämisen puhelinsovelluksella. Yhdelläkin tutkalla pärjää. Huomaa pannassa olevat kaksi sinistä vilkkuvaloa koiran turvallisuuden lisäämiseksi. Lisäksi luolatutka (Bellman), mikäli käyttää terrieriä jahdin tehostajana. 2. TABLETTITIETOKONE: Esimerkiksi auton kojelautaan sijoitettuna lisää liikenneturvallisuutta, kun koiraa seurataan jäljestystilanteissa. 3. LOPETUSASE: Kuvassa revolveri lasertähtäin kahvalla varustettuna. 4. PATRUUNAPUSSI sekä paristoja koiratutkaan. 5. LÄMPÖKAMERA 6. HAKUVALO 7. LÄHETTÄVÄ RIISTAKAMERA ja akku. 8. VARUSTEVYÖ 9. RASSIT: Kuvassa 1,2 ja 2,5 metrin pituiset, joilla kivien ja rakennusten alle tai rumpuputkiin lopetetut supikoirat saadaan talteen. 10. VARUSTELIIVIT: Muokattu timpurin liiveistä. Sisältää muun muassa aseen ja hakuvalon kotelot sekä patruuna ja paristotaskuja. 11. KUULOSUOJAINSANGAT: Kuulon suojaaminen on suositeltavaa kivien tai rakennusten alle sekä varsinkin rumpuputkiin lopettaessa ja ylipäätään paikoissa, missä voi aiheutua kuulovaurioita. 12. OTSAVALO: Huomaa erillinen, kainalokotelossa kulkeva, riittävän iso ja kylmältä suojattu akku. + KOIRAN HUOMIOLIIVIT: Tärkeä koiran turvallisuutta lisäävä edullinen varuste. 52 Metsästäjä 5/2023 M tsästäjän varusteet 52-53_Pintapyyta?ja?n_varusteet_ME0523.indd 52 52-53_Pintapyyta?ja?n_varusteet_ME0523.indd 52 25.8.2023 9.02 25.8.2023 9.02
AN TT I YR JÖ LÄ H irvenmetsästyksessä mukana ollut jämtlanninpystykorva oli mennyt erään maatilan pihaan. Maatilan omistajan isä oli kertomansa mukaan pyrkinyt estämään koiraa menemästä pressutakaseinäiseen navettaan ampumalla koiran vieressä haulikolla sillä seurauksella, että haulisuihku oli osunut koiran mahaan. Enempien kärsimysten välttämiseksi hän oli tämän jälkeen ampumalla lopettanut koiran. Häntä syytettiin vahingonteosta. Koiran ampunut kiisti syyllistyneensä rikokseen, ja piti tapahtumaa vahinkona ja tapaturmana. Hän kertoi yrittäneensä suojata nautoja. Hän oli ollut kuulemma myös huolissaan siitä, että koira joutuisi navettaan mennessään nautojen tallomaksi. Koiran omistaja vaatii korvauksena menetetyn koiran arvoa ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamista, koska koira oli hänen mukaansa ammuttu ilman syytä. Koira oli elänyt koko ikänsä maalaistalossa, jossa on nautoja samassa pihapiirissä, eikä se ollut omistajansa mukaan koskaan osoittanut mitään mielenkiintoa nautoja kohtaan. Koiran omistaja ei uskonut koiran yrittäneen mennä navettaan. TAHALLINEN TEKO VAI TAPATURMA? Tapahtumankulusta sinänsä ei ollut kiistaa. Selvitettävänä olikin, oliko kyseessä ollut tahallinen teko vai tapaturma. Vahingonteko on rangaistavaa vain tahallisena. Tapauksessa arvioitiinkin sitä, oliko koiraa ampunut tarkoittanut vahingoittaa koiraa tai oliko hän pitänyt tekonsa todennäköisenä seurauksena koiran vahingoittumista. Ampujan kertoman mukaan hän oli koiran tullessa pihaan ollut harakkametsällä, mistä syystä hänellä oli ase mukanaan. Hän kertoi koiran yrittäneen mennä navettaan ja ärisseen hänelle, eikä se ollut totellut komentamista. Hän kertomansa mukaan tarttui osittain jo navetan sisäpuolella ollutta koiraa hännästä ja toisella kädellään ampui. Metsästyskoiran ampuminen navetan läheisyydessä Hänen tarkoituksenaan oli kuulemma ampumisella pelottaa koiraa, jotta se ei menisi navettaan, mutta tässä koira sai kuitenkin osuman haulista mahaansa. Hän kertoi sen jälkeen lopettaneensa koiran, koska näki sen kärsivän. Koiran vammoista oli todisteena valokuva. Siitä ei käynyt ilmi, että koiralla olisi vammoja muualla kuin vatsassa. Koiratutkan jälkilokin avulla selvisi, että koira oli ollut kyseisen maatilan pihapiirissä vain joitain minuutteja. Koiraa ampuneen miehen näkemyksen mukaan metsästysoikeuden vuokrasopimus oli purettu, eikä se olisi ollut enää tapahtuma-aikaan voimassa. Tilanteessa oli siksi epäselvää, oliko kyseessä luvallinen metsästysalue. Käräjäoikeus katsoi, ettei tällä ollut asiassa merkittävää vaikutusta. Koiraa ampuneen tahallisuutta ei arvioitaisi eri tavalla, vaikka koira olisi ollut luvattomasti hänen pihapiirissään. KÄRÄJÄOIKEUS TUOMITSI VAHINGONTEOSTA Koiraa ampunut mies oli ampunut aivan koiran viereen pitäen samalla kiinni koiran hännästä, eli ampuminen oli tapahtunut hyvin lähietäisyydeltä. 54 Metsästäjä 5/2023 METSÄSTÄJÄ-LEHTI JULKAISEE JA KÄSITTELEE ”RIKOS JA RANGAISTUS” -PALSTALLA AJANKOHTAISIA, RIISTAAN, METSÄSTYKSEEN, YHDISTYSTOIMINTAAN SEKÄ ASEISIIN LIITTYVIÄ OIKEUSTAPAUKSIA. TAPAUKSET ON KOONNUT ASIANAJAJA PANU HIIDENMIES APPLEX ASIANAJOTOIMISTOSTA. Rik s ja rangaistus 54-55_Rikos_ja_rangaistus_ME0523.indd 54 54-55_Rikos_ja_rangaistus_ME0523.indd 54 25.8.2023 8.57 25.8.2023 8.57
P oropaimenta syytettiin vahingonteosta ja eläinsuojelurikoksesta. Syytteen mukaan poropaimen oli aiheuttanut taloudellista vahinkoa koiran omistajalle ampumalla tämän jämtlanninpystykorva-rotuisen koiran. Eläinsuojelurikokseen poropaimen oli syytteen mukaan syyllistynyt aiheuttamalla koiralle tarpeetonta kipua ja tuskaa ampumalla koiraa kolme kertaa kylkeen yhden aivoihin kohdistuvan laukauksen sijaan. Lisäksi syytteen mukaan poropaimenen käyttämä pienoiskivääri ja patruunat olisivat olleet liian tehottomia koiran ampumiseen. Poronhoitolain mukaan poropaimen saa oman paliskuntansa alueella tappaa isännättömän koiran, joka koirien kiinnipitoaikana tavataan ajamasta poroja niiden laitumella tai joka muuna aikana tavataan repimästä ajamaansa poroa. Koiraa ei kuitenkaan saa tappaa, mikäli se saadaan kiinni tai vahinko voidaan muulla tavoin estää. Tapahtuma-aikana ei ollut koirien kiinnipitoaika. EPÄSELVÄT TAPAHTUMAOLOSUHTEET Poropaimen kertoi saaneensa yöllä puhelun naapuriltaan poroa ajavasta irtokoirasta, jota naapuri ei ollut saanut kiinni. Poropaimen oli lähtenyt katsomaan tilannetta ja oli yrittänyt karjaisemalla säikäyttää koiran pois poron luota. Koira oli lähtenyt poropaimenta kohti, mutta kääntynyt sitten takaisin poroa kohti. Poropaimen ei kertomansa mukaan ollut voinut saada turvallisesti koirasta otetta käsillään eikä koira ollut antanut ottaa kiinni. Tilanne oli ollut nopea, ja hän oli ampunut koiraa Käräjäoikeus totesi, että mikäli kyse olisi ollut varoituslaukauksesta, olisi se ammuttu todennäköisesti ilmaan tai kauemmas koirasta ja näin varmistettu, ettei laukaus osu koiraan. Ei katsottu myöskään olleen kovin uskottavaa, että ampumisääniin tottunutta metsästyskoiraa pyrittäisiin pelottamaan ampumisella. Koiraa ampuneella todettiin olleen oikeus suojella omaa omaisuuttaan eli navetassa olleita nautoja. Koiran ei kuitenkaan osoitettu uhanneen nautoja sillä tavalla, että sen ampumista olisi voitu pitää sallittuna puolustuksena. Ampujan kertomaa harakoiden metsästyksestä pidettiin mahdollisena selityksenä aseen mukana olemiselle sen sijaan, että ase olisi otettu mukaan juuri koiran ampumista varten. Käräjäoikeus ei katsonut koiraa ampuneen välttämättä sinänsä tarkoittaneen aiheuttaa koiran vahingoittumista tai kuolemaa, mutta hänen todettiin suhtautuneen vähintäänkin välinpitämättömästi mahdollisuuteen koiran vahingoittumisesta ja kuolemasta. Käräjäoikeus katsoi hänen toimineen tahallisesti ja siten syyllistyneen vahingontekoon. Koiraa ampunut määrättiin maksamaan sakkoja ja korvaamaan koiran omistajalle koiran arvo ja oikeudenkäyntikulut. Lisäksi hän menetti haulikon valtiolle. Tuomittu valitti tuomiostaan hovioikeuteen, mutta hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa, joten käräjäoikeuden ratkaisu jäi pysyväksi. Poropaimenen oikeus tappaa poroa ajava koira sydämeen aivojen sijaan, koska koiran pää ei ollut häntä kohti. Koiran omistajan mukaan koira oli taitava ja toimiva metsästyskoira, jolta oli koulutettu pois tapa ajaa poroa jo vuosia aikaisemmin. Koira oli omistajan mukaan antanut tuntemattomien ihmisten ottaa sen kiinni metsästystilanteissa. Koiran omistaja ei uskonut poropaimenen kertomukseen koiran käyttäytymisestä, eikä koira ollut hänen kertomansa mukaan ollut koskaan aiemmin aggressiivinen. Käräjäoikeus piti molempien osapuolten kertomuksia tapahtumista uskottavina ja johdonmukaisina. Painoarvoa annettiin sille, että vain poropaimen oli ollut tilanteessa paikalla. Koiran omistajan kertomus perustui hänen paikalta myöhemmin tekemiinsä havaintoihin ja koiran tuntemiseen. Eräs todistaja kertoi koiran käyttäytymisestä poropaimenen kertomusta tukien, kuinka koira ei antanut ottaa itseään kiinni. Valokuvista ilmeni tapahtumapaikan olosuhteita sekä koiran ja poron sijainnit ampumishetkellä. Metsässä oli ollut lunta noin nilkan korkeudelle. Poron takaosasta otetussa lähikuvassa näkyi pieni ruhje poron toisessa takajalassa, ja maassa poron ympärillä oli veritippoja. Poron taljan sisäpuolelta otetussa lähikuvassa oli nähtävissä taljan läpi pieni reikä. KÄRÄJÄOIKEUS HYLKÄSI SYYTTEET Poronhoitolaissa ei ole tarkemmin määritelty, mitä poron repimisellä tarkoitetaan. Tapauksessa katsottiin kuitenkin näytetyksi, että koira oli ajanut poroa ja näykkinyt sitä takajalkaan saaden aikaan verta vuotavan ruhjeen. Käräjäoikeus totesi kyseessä olleen poronhoitolaissa tarkoitettu poron repiminen ja tällä perusteella poropaimenella oli ollut oikeus koiran tappamiseen. Poropaimenen mukaan koira ei ollut antanut tilanteessa ottaa itseään kiinni ja oli ollut palaamassa huudosta huolimatta takaisin poron luokse. Käräjäoikeus otti lisäksi huomioon sen, ettei tilanteessa ollut muita ihmisiä sekä sen, että koira oli ollut poron ja poropaimenen välissä eikä poron suojaaminen olisi ollut mahdollista koiraa tappamatta. Poropaimen oli ollut pimeässä metsässä keskellä yötä ja joutunut nopeasti tekemään päätöksen siitä, onko kyseessä poronhoitolain mukainen tilanne, jossa isännättömän koiran saa tappaa. Käräjäoikeus katsoi näistä syistä, ettei poropaimenella ollut mahdollisuuksia toimia toisin. Käräjäoikeus katsoi poropaimenen antaneen uskottavan selityksen siitä, miksi hän oli ampunut koiraa sydämeen aivojen sijasta. Kaksi muuta ammuttua laukausta olivat hänen kertomansa mukaan olleet varotoimia. Koira oli kuollut poropaimenen mukaan heti eikä asiassa ollut edes väitetty muuta. Käräjäoikeus katsoi, ettei poropaimen ollut aiheuttanut koiralle tarpeetonta kipua ja tuskaa, eikä hän ollut siksi syyllistynyt eläinsuojelurikokseen. Syytteet poropaimenta vastaan hylättiin kokonaisuudessaan, häneltä takavarikoitu kivääri määrättiin palautettavaksi ja valtio määrättiin korvaamaan hänen oikeudenkäyntikulunsa. Syyttäjä ja koiran omistaja valittivat tuomiosta hovioikeuteen, mutta hovioikeus ei myöntänyt jatkokäsittelylupaa ja käräjäoikeuden ratkaisu jäi pysyväksi. 55 Metsästäjä 5/2023 METSÄSTÄJÄ-LEHTI JULKAISEE JA KÄSITTELEE ”RIKOS JA RANGAISTUS” -PALSTALLA AJANKOHTAISIA, RIISTAAN, METSÄSTYKSEEN, YHDISTYSTOIMINTAAN SEKÄ ASEISIIN LIITTYVIÄ OIKEUSTAPAUKSIA. TAPAUKSET ON KOONNUT ASIANAJAJA PANU HIIDENMIES APPLEX ASIANAJOTOIMISTOSTA. Rik s ja rangaistus 54-55_Rikos_ja_rangaistus_ME0523.indd 55 54-55_Rikos_ja_rangaistus_ME0523.indd 55 25.8.2023 8.57 25.8.2023 8.57
METSÄKAURIIN, VALKOHÄNTÄPEURAN TAI KUUSIPEURAN POTKAA Hirvieläimet käyttävät jalkojaan jatkuvasti. Siksi potkien sitkeiden lihasten kypsentämiseen on suhtauduttava rakkaudella. Se on kuitenkin vaivan arvoista, sillä lihasta tulee mureaa, hienoa ja maukasta. 8 luullista etutai takapotkaa porkkanoita palsternakkaa keltasipulia timjamia rosmariinia valkosipulia voita lihan keitinlientä suolaa ja pippuria Hiero lihan pintaan suola ja pippuri, ja ruskista lihanpalat paistinpannulla. Siirrä lihat kattilaan, peitä vedellä ja anna porista tunnin ajan. Säästä hieman keitinvettä ja käytä sitä liemenä. Kuori porkkanat sekä palsternakka, ja leikkaa ne paloiksi. Kuori ja leikkaa sipulit lohkoiksi. Levitä porkkanat, palsternakat ja sipulit syvään uunivuokaan. Lisää niiden päälle voinokareita ja rosmariininoksia. Nosta keitetty liha kasvisten päälle ja kaada päälle hieman keitinlientä. Kypsennä 170-asteisessa uunissa noin tunnin ajan. Valele lihan päälle paiston aikana lisää lihalientä joitakin kertoja. Lisuke molempiin: GREMOLATA Gremolata on raikas ja herkullinen italialainen seos, joka sopii hienosti riistan kanssa. 2 rkl persiljaa 1 rkl tuoretta timjamia 3 valkosipulinkynttä 1 rkl sitruunankuorta 1 dl öljyä suolaa ja pippuria Hienonna persilja, timjami ja valkosipulinkynnet. Pese sitruuna huolella ja raasta sen kuoresta keltainen osa hienoksi raasteeksi. Laita kaikki ainekset kulhoon ja soseuta sauvasekoittimella. 56 Metsästäjä 5/2023 Ru ka VUONNA 2023 METSÄSTÄJÄ-LEHDEN LUKIJOILLE HERKUT VALMISTAA MICKE BJÖRKLUND. TeksTi Michael Björklund kuvaT Linus Lindholm 56-57_Reseptit_ME0523.indd 56 56-57_Reseptit_ME0523.indd 56 25.8.2023 9.05 25.8.2023 9.05
VILLISIKARIBSIT Keitetty grillikylki maustetaan sipulilla ja porkkanalla. Makua vahvistaa valkosipulinen glaze, jota sivellään lihan pintaan ennen sen uunissa paistamista. 1 villisian kylki (2–3 kg) 1 porkkana 2 keltasipulia 6 valkosipulinkynttä Suolaa ja pippuria MAKEA VALKOSIPULIGLAZE 2 tl dijonsinappia 4 rkl teriyakikastiketta 4 rkl chilikastiketta 2 rkl siirappia 2 rkl hunajaa 2 rkl hienonnettua valkosipulia Kuori ja lohko sipulit ja valkosipulinkynnet. Laita liha, porkkana, sipuli, valkosipuli, suola ja pippuri kattilaan. Kypsennä liedellä miedolla lämmöllä, kunnes liha on mureaa. Valmista valkosipulinen glaze sekoittamalla kaikki ainekset tehosekoittimella kastikkeeksi. Siirrä keitetty liha uunivuokaan ja sivele sen pintaan valkosipuliglaze. Kaada vuokaan hieman vettä ja kypsennä lihaa 160 asteessa 20 minuuttia. Valele ribsejä paistoliemellä kypsennyksen aikana. 57 Metsästäjä 5/2023 56-57_Reseptit_ME0523.indd 57 56-57_Reseptit_ME0523.indd 57 25.8.2023 9.05 25.8.2023 9.05
Riistaru an menetelmät Confit on mainio tapa kypsentää riistalihaa. Erityisen hyvin se sopii pienten, luullisten osien, kuten lintujen koipien ja siipien kypsentämiseen. TeksTi ja kuvaT Kati Pohja O letko tilannut ravintolassa confit-lihaa ja miettinyt, miten ihmeessä siitä on saatu niin mehevää? Kyseessä on lihan rasvakypsennys, virallisemmin confit ja tuttavallisemmin conffaus. Se on helppo kypsennystapa, jolla on ollut ennen kylmäsäilytystilojen yleistymistä vankka asema myös lihan säilönnässä. Nykyisin rasvasäilöntää ei enää tarvita, mutta sillä saa edelleen valmistettua mahdottoman mehevää lihaa. Ei kuivata lihaa Confit-kypsennys sopii kaikille lihoille ja ruhonosille, mutta erityisesti se sopii lintujen koiville ja siiville. Confit eli rasva kypsennys haltuun Puhdistetut, kevyesti suolatut linnun koivet ja siivet peitetään ankantai hanhenrasvalla. Mukaan voi laittaa myös muutaman rosmariininoksan. Lihaa haudutetaan 100-asteisessa uunissa 2–3 tuntia, tai kunnes liha on mehevän ylikypsää ja luista irtoavaa. ? Kypsä, mehevä confit-liha on helppo nyhtää lihassyiksi. Rasvakypsennyksessä ei kuivumisen riskiä ole. 58 Metsästäjä 5/2023 58-59_Ruoanvalmistus_Confit_ME0523.indd 58 58-59_Ruoanvalmistus_Confit_ME0523.indd 58 25.8.2023 9.09 25.8.2023 9.09
Näistä pienehköistä ruhonosista ajatellaan usein, ettei niissä ede ole juuri mitään syötävää. Perinteisesti käytetyt kypsennystavat, paistaminen ja keittäminen, herkästi kuivattavat nämä luiden lähellä olevat lihakset. Koivissa ja siivissä on kuitenkin hyvää lihaa, joka rasvakypsentämällä saadaan mehevän ylikypsäksi ja helposti luista irtoavaksi. Riistalintujen koiville ja siiville rasvakypsennys sopii myös siksi, että pienten osien peittämiseen rasvaa ei tarvita tuhotonta määrää. Kypsentäminen Kevyesti suolatut lihat asetellaan sellaiseen uuniin sopivaan astiaan, johon ne mahtuvat astian pohjalle tiiviisti yhteen tai kahteen kerrokseen aivan vieri viereen. Päälle lisätään rasvaa niin paljon, että se peittää lihat kokonaan. Klassisia confit-rasvoja ovat ankanja hanhenrasva, joita voi hankkia hyvin varustetuista ruokakaupoista tai delimyymälöistä purkkitavarana. Harmillisesti nämä rasvat ovat kalliita, joten puolet rasvan määrästä voi korvata neutraalin makuisella ruokaöljyllä, esimerkiksi rypsiöljyllä. Astia peitetään kannella ja kypsennetään 100-asteisessa uunissa 2,5–3 tuntia, tai kunnes lihat tippuvat luista kevyesti ravistamalla. Confit-lihat voi mainiosti kypsentää jo päiviä ennen tarjoamista, sillä ankanja hanhenrasva hyytyy jäähtyessään. Kun hyytynyt rasvakerros peittää lihat kokonaan, se muodostaa lihoille ilmatiiviin peitteen. Näin peitettynä lihat säilyvät jääkaapissa jopa viisi päivää. Säilymisessä tärkeää on, että lihoihin tai rasvaan ei kosketa käsin, jotta pintaan ei siirry bakteereita. Rasvan voi käyttää uudestaan Ennen lihan tarjoamista astiaa lämmitetään sen verran, että lihat voi nostaa pois rasvasta. Loppu rasva kannattaa purkittaa uutta käyttöä odottamaan. Lihat voi pyyhkiä kuivaksi, jonka jälkeen lihassyyt voi riipiä haarukalla säikeiksi. Näin irrotettu liha sopii monipuolisesti ruoanlaittoon. Sillä voi täyttää sämpylöitä, hampurilaisia tai tortilloja, mutta yhtä hyvin se sopii maustettuna juhlaillalliselle kasvisja perunalisukkeiden rinnalle. Perinteinen tapa käyttää confattua lihaa on sekoittaa siihen mausteita sekä hiukan ankantai hanhenrasvaa ja tarjota se juhlavana rillette-annoksena illallisen pääruokana. Lihan voi myös hienontaa hyvin, purkittaa ja peittää hyytyvällä ankantai hanhenrasvalla, jolloin se on juhlava rillette-patee. Erinomainen lahjaidea esimerkiksi riistaruokaa arvostavalle ystävälle. Confit-lihat voi mainiosti kypsentää jo päiviä ennen tarjoamista. 59 Metsästäjä 5/2023 58-59_Ruoanvalmistus_Confit_ME0523.indd 59 58-59_Ruoanvalmistus_Confit_ME0523.indd 59 25.8.2023 9.09 25.8.2023 9.09
20 % eri mieltä 23 % eri mieltä 53 % samaa mieltä 33 % samaa mieltä Tutkimuksen toteutti Taloustutkimus Oy 7.4.–10.5.2023. Noin puolet 1 063 vastaajasta haastateltiin henkilökohtaisesti ja puolet vastasi internetpaneeliin. Vastaajat olivat 15–79-vuotiaita. Kyselyn mukaan riistanliha maistuu suomalaisille ja sitä pidetään eettisenä. Vastaajat toivovat riistaa ruokakauppojen tarjontaan ja kokevat sen saatavuuden heikoksi. 33 % täysin samaa mieltä 36 % jonkin verran samaa mieltä 15 % ei samaa eikä eri mieltä 4 % jonkin verran eri mieltä 3 % täysin eri mieltä 9 % ei osaa sanoa Riistanlihaa on helppo saada? 53 % on eri mieltä Riistanliha on kohtuuhintaista suhteessa laatuun Haluan korvata osan syömästäni naudan-, siantai siipikarjanlihasta riistanlihalla 63 % 16 % 21 % Samaa mieltä Eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä tai ei osaa sanoa 31 % täysin samaa mieltä 37 % jonkin verran samaa mieltä 16 % ei samaa eikä eri mieltä 6 % jonkin verran eri mieltä 4 % täysin eri mieltä 5 % ei osaa sanoa € Lisää riistaa ruokapöytiin Kysyimme suomalaisilta, mitä he ajattelevat riistanlihasta. Haluaisin syödä enemmän riistaa (hirvi, valkohäntäpeura ja metsäkauris) mielestä riistanliha on eettisin ja ilmastokestävin liha 69 % haluaisi, että riistanlihaa löytyisi ruokakaupasta 68 % 60 Metsästäjä 5/2023 60-61_Suhtautuminen_riistalihaan_ME0523.indd 60 60-61_Suhtautuminen_riistalihaan_ME0523.indd 60 25.8.2023 9.10 25.8.2023 9.10
Suomalaiset syövät riistaa enemmän kuin kotimaasta on tällä hetkellä saatavilla. Viime vuosina Suomeen on tuotu keskimäärin noin miljoona kiloa riistalihaa vuodessa. Luonnonvarakeskuksen mukaan suomalaisten riistanlihan käyttö oli vuonna 2022 • Hirvieläimiä 1,5 kg / henkilö • Jäniksiä 0,1 kg / henkilö • Muuta riistaa 0,1 kg / henkilö Mitä riistasta ajatellaan? Hyvinvointia riistasta -hankkeen vuonna 2021 tekemän selvityksen mukaan kuluttajien mielikuvat riistasta ovat myönteiset. Riistanliha on kuluttajien mielestä puhdasta, antibioottivapaata, turvallista ja ravintoarvoiltaan hyvää. Lisäksi sitä pidetään perinteisenä ja ympäristöystävällisenä. Riistanlihan koettiin olevan myös maukasta ja helppoa valmistaa. Riista maistuu suomalaisille Kuinka metsästysseura voi myydä lihaa? Sallitut riistanlihan myyntimäärät ovat kasvaneet. Riistanlihan myyntimääriä koskeva säädös (§ 746/2023) muuttui keväällä 2023. Metsästysseura voi leikata ja myydä tarkastamatonta riistanlihaa suoraan kuluttajille tai paikalliseen vähittäismyyntiin lahtivajasta, joka on ilmoitettu elintarvikehuoneisto (rekisteröity lahtivaja). Metsästysseura voi myydä paikalliseen vähittäismyyntiin vuodessa • 10 hirveä • 150 valkohäntäpeuraa sekä 30 muuta peuraa (esimerkiksi kuusipeuraa) • 100 metsäkaurista • 1 000 jänistä ja 3 000 lintua. Riista voidaan nylkeä, liha voidaan leikata, jäähdyttää, pakata ja pakastaa. Makkaran tai jauhelihan valmistukselle on korkeammat vaatimukset kuin lihan leikkaamiselle. Mitä suomalaiset söivät vuonna 2022? TO TE UT US TE RO SA LM EL A • VA LO KU VA T AS KO H ÄM ÄL ÄI NE N JA TE RO SA LM EL A • PI IR RO SK UV AT SA NN A PI IR AI NE N/ VI RN A M AR KK IN O IN TI 61 Metsästäjä 5/2023 60-61_Suhtautuminen_riistalihaan_ME0523.indd 61 60-61_Suhtautuminen_riistalihaan_ME0523.indd 61 25.8.2023 9.10 25.8.2023 9.10
Suurin osa valtion maista sijaitsee Pohjois-Suomessa. Näillä alueilla metsästysjärjestelyt ovat erilaisia kuin muualla ja siellä metsästävän tulee huomioida alueen erityispiirteet, kuten poronhoito, sekä muut alueella metsästävät. TeksTi Ville Viitanen kuvaT Eräpalvelut M etsähallituksen Eräpalvelut tarjoaa metsästysmahdollisuuksia valtion alueilla. Pitkän Suomen monipuoliset maastot ja olosuhteet tarjoavat eräkokemuksia vaativallekin kulkijalle. Erilaiset metsästyskulttuurit ja paikalliset erityispiirteet ovat rikkaus, jotka tuovat eränkäyntiin vaihtelua. Eräretkillä on hyvä ottaa huomioon luonto, riista ja muu alueella tapahtuva toiminta. Varmista alueella olevat poronhoitotyöt Jokaisen koiranomistajan kannattaa huolehtia riittävästä koiran perustottelevaisuudesta, jolloin koiran ohjaaminen on helpompaa ja turvallisempaa. Koiran kouluttaminen porovapaaksi edistää sujuvaa metsästystä ja vähentää olennaisesti poroihin kohdistuvia vahinkoja. Erityisesti koiran kanssa metsästäessä on hyvä selvittää poronhoitotöiden tilanne ennen metsästyksen aloittamista. Parhaiten tämä selviää ottamalla suoraan yhteyttä paikalliseen poroisäntään (yhteystiedot paliskunnat.fi/py/poroisannat). Lisäksi kannattaa hyödyntää karttapalvelua, johon osa paliskunnista ilmoittaa porotyöt (porotyot. fi). Mahdollisten vahinkojen estämiseksi tulisi välttää koiran liikkumista kiinteiden poroaita-alueiden eli erotusaitojen lähettyvillä sekä alueilla, joilla on meneillään porojen paimennustyöt. Mikäli koira aiheuttaa vahinkoa poroille, ilmoita siitä aina avoimesti poroisännälle. Huomioi muut luonnossa liikkujat Samalla alueella voivat liikkua muun muassa marjastajat, metsästäjät ja poronhoitajat. Metsästys ei anna etuoikeutta, joten asioista tulee sopia ja tarvittaessa antaa tilaa toiselle. Moni eränkävijä on voinut huomata, että metsäautotiellä tai polulla vastaantulijat tervehtivät toisiaan. Hyvät käytöstavat onkin syytä muistaa, jotta jokaiselle on viihtyisää käyttää valtion maita. Valtion mailla metsästää samaan aikaan Kiinteät poroja erotusaidat löydät eräluvat.fi-osoitteesta, kunkin lupaalueen kohdekartoista. Metsästys Pohjois-Suomessa 62 Metsästäjä 5/2023 62-63_Metsa?stys_Pohjois-Suomessa_ME0523.indd 62 62-63_Metsa?stys_Pohjois-Suomessa_ME0523.indd 62 25.8.2023 9.10 25.8.2023 9.10
useita metsästäjiä. Lisäksi Pohjois-Suomessa metsästää samalla alueella useita hirviseurueita, niin paikallisia kuin ulkopaikkakuntalaisia. Tällöin alueluvan saaneiden henkilöiden tulee olla keskenään yhteyksissä jo pelkästään turvallisuuden vuoksi, mutta käytännön metsästysjärjestelyistäkin on hyvä sopia. Alue tutuksi ennen jahtia Olitpa sitten pientai suurriistanmetsästäjä, on alueeseen hyvä tutustua ennakolta. Paikallinen metsästyskulttuuri, alueen erityispiirteet ja ajankohtaiset asiat on syytä jokaisen selvittää. Paikalliset riistanhoitoyhdistykset järjestävät muun muassa metsästyksenjohtajakoulutuksia, joihin kaikkien alueella metsästävien hirvenmetsästyksenjohtajien tulisi osallistua. Koulutuksissa saa paikallista ja ajankohtaista tietoa, josta on apua syksyn metsästyksessä. Metsähallituksen Eräpalvelut Eräpalvelut vastaa metsästyksen ja kalastuksen järjestämisestä valtion alueilla. Eräpalveluiden tehtäviin kuuluu muun muassa lupakiintiöiden suunnittelu, lupien myyminen ja erävalvonta. Lupatulot käytetään riistanhoitoon, kalaja riistanelinympäristöjen hoitoon sekä kestävän metsästyksen suunnitteluun. Lisäksi Eräpalveluiden kautta tilitetään kalastonhoitomaksut maaja metsätalousministeriölle. Eräpalvelut huomioi toiminnassaan sidosryhmät sekä mahdolliset yleisja erityisoikeudet. Sidosryhmiä ovat esimerkiksi paikalliset riistanhoitoyhdistykset ja paliskunnat. Metsästyslain 8§ alueilla Metsähallituksella on hallituspaikka paikallisissa riistanhoitoyhdistyksissä. Lisäksi metsästyksen erityisasiantuntija osallistuu paliskuntien merkkipiirien kokouksiin. Pohjoisen Suomen pienriistalupakiintiön suunnittelussa huomioidaan kuntalaisen vapaa metsästysoikeus kotikuntansa valtion mailla (MetsL 8§). Kiintiön eli lupamäärän koko ja mahdollinen alueellinen jako mitoitetaan kestävän metsästyksen ja riistakantojen lisäksi, paikallisen metsästyspaineen ja erityisolosuhteiden mukaan. Metsähallituksen toimintaa ohjaavat maaja metsätaloussekä ympäristöministeriö. Ministeriöt puolestaan toimivat valtioneuvoston ja eduskunnan asettamien tavoitteiden ja lakien mukaisesti. Metsähallituksen konserni on monipuolinen, sillä siihen kuuluvat Konsernitoiminnot, Metsätalous Oy, Kiinteistökehitys, MH-Kivi Oy, Siemen Forelia Oy, Nuuksiokeskus Oy sekä julkiset hallintotehtävät Luontoja Eräpalvelut. Metsästäjille laadittiin oma Eräetiketti valtion alueille Valtion alueilla metsästävien odotetaan jatkossa noudattavan Eräetikettiä. Etiketti on jatkoa retkeilijöiden Retkietiketille, jota kaikkien odotetaan noudattavan esimerkiksi kansallispuistoissa. Eräetikettiin on kerätty kaikki hyvät tavat ja käytänteet, joita metsästäjien odotetaan noudattavan lainsäädännön ja lupaehtojen lisäksi. Eräetiketissä on kuusi pääotsikkoa. 1 Huomioi muut luonnossa liikkujat Metsästäjiä muistutetaan hyvistä käytöstavoista, turvallisuudesta, leiriytymisestä ja paikallisista erityispiirteistä. 2 Älä roskaa Roskaaminen on eränkäynnissä ja retkeilyssä yleinen ongelma. Metsästäjiä muistutetaan keräämään myös hylsyt pois maastosta. 3 Kunnioita riistaa Metsästäjiä muistutetaan siitä, ettei eläimille koskaan aiheuteta tarpeetonta kärsimystä. Saatu saalis hyödynnetään ja sitä kunnioitetaan myös saaliskuvissa. 4 Ota muut huomioon autoillessasi Metsästäjien auton käyttö ja pysäköinti aiheuttavat usein palautetta. Metsästäjien tulisi myös tunnistaa tien ja maaston raja, sillä maastoliikennettä koskevat eri säännöt. 5 Tee tulet vain sallituille paikoille Ennen nuotion tekemistä metsästäjien tulee muistaa, että niin sanottuja monikäyttömetsiä ja suojelualueita koskevat eri säännöt. 6 Pidä huolta koirastasi Eräetiketti muistuttaa huolehtimaan hyvin nelijalkaisesta metsästyskaverista. Poronhoitoalueella metsästäjien tulee selvittää porotyöt etukäteen ja kouluttaa koiristaan porovapaita. Eraluvat.fi/eraetiketti 63 Metsästäjä 5/2023 62-63_Metsa?stys_Pohjois-Suomessa_ME0523.indd 63 62-63_Metsa?stys_Pohjois-Suomessa_ME0523.indd 63 25.8.2023 9.10 25.8.2023 9.10
L apin alueella supikoirasaaliit ovat olleet laskusuunnassa vuodesta 2010, eli siitä kun pohjoismainen yhteistyö alkoi. Tehostettu pyynti, kiitos vapaaehtoisten metsästäjien, on tuonut tulosta. Ruotsista kerrotaan, että tulijoita Suomen suunnalta on ollut vähemmän kuin 2010-luvulla. Lapin supikoirasaaliin painopiste on Lounais-Lapin kunnissa sekä Rovaniemen ja Ranuan alueella. Supikoiralla on lisääntymispotentiaalia pohjoisessakin. Kemijärveltä saatiin 2021 saaliiksi noin parikymmentä supikoiraa, mikä viittaa onnistuneisiin pentueisiin. Pyynnin ja seurannan on oltava siten jatkuvaa. Ylä-Lapin supikoirahavainnot ovat olleet viime vuosina hyvin harvassa. Yllättäen Norjasta Neidenistä reilun 10 km etäisyydeltä Suomen rajasta saatiin supikoira marraskuussa 2022. Aikuinen uros ammuttiin kettuhaaskalta. Pyytäjät epäilivät sen olleen liikkeellä parin kanssa, mutta naarasta ei kuitenkaan tavoitettu. Supikoirahavaintojen metsästystä pohjoisessa OSALLISTU ARVONTAAN: Nappaa tuore kuva supikoirasta Pohjois-Suomessa Lähetä syys-joulukuussa 2023 supikoirasta saatu riistakamerakuva Lapin alueelta tai Kuusamon, Taivalkosken, Pudasjärven tai Iin riistanhoitoyhdistyksen alueelta Lapin aluetoimistolle (lappi@riista.fi). Kuvan lähettäneiden kesken arvotaan noin 50 euron arvoinen palkinto. Lisäksi palkitaan pohjoisin kampanjan aikana riistakameralla kuvattu supikoirakuva. Tehostettu riistakameraseuranta ja arvonta on käynnissä 1.9.-31.12.2023. Voittajiin otetaan yhteyttä henkilökohtaisesti. Kuvakeruun tavoitteena on saada lisätietoa supikoiran esiintymisestä Pohjois-Suomessa. Koska saalis on Lapissa vähentynyt, Pohjoismainen supikoirahanke on lisännyt yhteistyötä ja koulutusta Lapin eteläpuolella. Tehopyyntialue laajentuu. Kaikki havainnot tarpeen – maastosta, tien varsilta ja somen syövereistä Metsästäjät saavat havaintoja supikoirista haaskapaikoilta, saaliina loukuistaan ja koirat löytävät supikoiria haukkuunsa. Varsinkaan harvan supikoirakannan alueella metsästävän ei kannata pelätä koiran käytön jatkossa vaikeutuvan siitä, että lopettaa supikoiran haukkuun. Enemmän ongelmia tulee, jos supikoirat lisääntyvät. GPS-seurannassa olleiden yksilöiden on huomattu löytävän helposti hirvien suolistuspaikkoja. Hirven suolia ja roippeita kannattaakin käyttää riistakameraseurantaan, kunhan luvat maanomistajalta on kunnossa. Yleinen havainto on tien pientareelta ilmoitettu supikoira. Kesällä ja alkusyksystä auton alle jääneet pennut kertovat siitä, että alueelta saattaa löytyä supikoiria enemmänkin. Havainnot kannattaa ilmoittaa eteenpäin. Erikoisimpia havaintoja tiestöltä on Enontekiöltä kelikameran tallentama supikoira. Sosiaalisessa mediassakin kannattaa olla tarkkana. Kyläyhteisöjen ryhmissä saattaa olla kuvia supikoiran vierailuista mökin pihamaalla tai kuvia supikoiran jätöksistä pihapolulla. Nopea tiedonkulku metsästäjille auttaa pyynnin toteutuksessa. Supikoirat voidaan poistaa ennen kuin ne ehtivät lisääntyä. Pohjoismaisessa supikoira hankkeessa pidetään Lapin supikoira kanta mahdollisimman harvana ja estetään supikoirien leviäminen Ruotsiin ja Norjaan. Harventunut supikoirakanta vaatii tarkkuutta – seurannan ja pyynnin osalta ote ei saa herpaantua. TeksTi Sami Tossavainen kuva Erik Lund, SNO, Norja Norjasta saatu kuva Neidenin supikoirasta. Tuolireppu Berge 35 Tuolireppu kestävää ja vettä hylkivää mikrokangasta. Tilavuus 35 litraa. 37,00 € Reppujakkara Vindrarp Kevyt ja kestävä alumiinirunkoinen reppujakkara. Tilavuus 40 litraa. 89,00 € Titan Brown GTX Nahkakenkä Erittäin kevyt kenkä metsästykseen ja patikointiin. Päällinen nupukkinahkaa. Gore-Tex-kalvo. 359,00 € Suursuosikki! Lehtipuku Takki + Housut Edullinen, kätevä ja toimiva maastopuku, johon on ommeltu irtolehtiä, auttaa sinua maastoutumaan. 65,50 € Workglove Western Pehmeä ja mukava käsine hirvennahasta. Vuoraamaton tai thinsulatella. Vuoraamaton 23,00 € Thinsulatella 26,50 € Uutuus! Naamiointiverkko 4 x 1,50 m Esimerkiksi metsästystornin ja valokuvaustai jahtipiilon naamiointiin. 18,00 € Naamiointiverkko Pelto 4x1,50 m Ruokoja ruohokuvioinen naamiointiverkko. 21,50 € Kardog JEHU Kelluntaliivi GPS-taskulla Koiran kelluntaliivi GPS-taskulla. Irrotettava kelluntatyyny. Toiselta puolelta keltainen, toiselta oranssi. 89,00 € Uutuus! Wapiti XP Tussock Green Erittäin suorituskykyinen takki, joka on tuulenja vedenpitävä ja samalla hengittävä. 519,00 € Dog Keeper Liivi 100% tuulenja vedenpitävä. 99,00 € Trijicon AccuPoint Kiikaritähtäin 2,5-10x56 BAC Kiikaritähtäin laadukkaalla optiikalla, monikerroksisilla linsseillä ja valaistulla ristikolla mahdollisuus nopeisiin laukauksiin! 1059,00 € 5etta Snurresäcken Reppujakkara 360° kiertyvällä istuimella Hieno ja käytännöllinen reppujakkara kätevillä yksityiskohdilla! Istuimessa äänetön 360° kierto, asepidike ja monta kätevää taskua uusi suosikkisi. 119,00 € Vakuumipakkaaja ProPack V5 Tyhjiöpakkaa lihan ja elintarvikkeet helposti kotona. 289,00 € Netissä teet ostoksia laajasta valikoimastamme vuorokauden ympäri! info@hylte.fi www.hylte.fi Kaikki hinnat sis. alv. Pidätämme oikeudet painovirheiden, loppuunmyynnin ja mahdollisten hintamuutosten osalta. Hinnat on ilmoitettu mainoksen julkaisupäivänä voimassa olevan Ruotsin kruunun vaihtokurssin mukaan. Katso voimassa olevat hinnat verkkosivuilta. Rahtikulut lisätään hintaan. Katso koko laaja valikoimamme täältä: hylte.fi 64 Metsästäjä 5/2023 64-65_Supikoirahavaintoja_pohjoisesta_ME0523.indd 64 64-65_Supikoirahavaintoja_pohjoisesta_ME0523.indd 64 25.8.2023 9.11 25.8.2023 9.11
Tuolireppu Berge 35 Tuolireppu kestävää ja vettä hylkivää mikrokangasta. Tilavuus 35 litraa. 37,00 € Reppujakkara Vindrarp Kevyt ja kestävä alumiinirunkoinen reppujakkara. Tilavuus 40 litraa. 89,00 € Titan Brown GTX Nahkakenkä Erittäin kevyt kenkä metsästykseen ja patikointiin. Päällinen nupukkinahkaa. Gore-Tex-kalvo. 359,00 € Suursuosikki! Lehtipuku Takki + Housut Edullinen, kätevä ja toimiva maastopuku, johon on ommeltu irtolehtiä, auttaa sinua maastoutumaan. 65,50 € Workglove Western Pehmeä ja mukava käsine hirvennahasta. Vuoraamaton tai thinsulatella. Vuoraamaton 23,00 € Thinsulatella 26,50 € Uutuus! Naamiointiverkko 4 x 1,50 m Esimerkiksi metsästystornin ja valokuvaustai jahtipiilon naamiointiin. 18,00 € Naamiointiverkko Pelto 4x1,50 m Ruokoja ruohokuvioinen naamiointiverkko. 21,50 € Kardog JEHU Kelluntaliivi GPS-taskulla Koiran kelluntaliivi GPS-taskulla. Irrotettava kelluntatyyny. Toiselta puolelta keltainen, toiselta oranssi. 89,00 € Uutuus! Wapiti XP Tussock Green Erittäin suorituskykyinen takki, joka on tuulenja vedenpitävä ja samalla hengittävä. 519,00 € Dog Keeper Liivi 100% tuulenja vedenpitävä. 99,00 € Trijicon AccuPoint Kiikaritähtäin 2,5-10x56 BAC Kiikaritähtäin laadukkaalla optiikalla, monikerroksisilla linsseillä ja valaistulla ristikolla mahdollisuus nopeisiin laukauksiin! 1059,00 € 5etta Snurresäcken Reppujakkara 360° kiertyvällä istuimella Hieno ja käytännöllinen reppujakkara kätevillä yksityiskohdilla! Istuimessa äänetön 360° kierto, asepidike ja monta kätevää taskua uusi suosikkisi. 119,00 € Vakuumipakkaaja ProPack V5 Tyhjiöpakkaa lihan ja elintarvikkeet helposti kotona. 289,00 € Netissä teet ostoksia laajasta valikoimastamme vuorokauden ympäri! info@hylte.fi www.hylte.fi Kaikki hinnat sis. alv. Pidätämme oikeudet painovirheiden, loppuunmyynnin ja mahdollisten hintamuutosten osalta. Hinnat on ilmoitettu mainoksen julkaisupäivänä voimassa olevan Ruotsin kruunun vaihtokurssin mukaan. Katso voimassa olevat hinnat verkkosivuilta. Rahtikulut lisätään hintaan. Katso koko laaja valikoimamme täältä: hylte.fi 64-65_Supikoirahavaintoja_pohjoisesta_ME0523.indd 65 64-65_Supikoirahavaintoja_pohjoisesta_ME0523.indd 65 25.8.2023 9.11 25.8.2023 9.11
Metsästysasetuksen 9 §:n mukaisesti jokaisesta pyyntiluvan nojalla saaliiksi saadusta hirvieläimestä on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle seitsemän vuorokauden kuluessa siitä, kun eläin on tullut pyydystetyksi. TeksTi Harri Norberg ja Saana Harju S uositeltavaa on tehdä saalisilmoitus Oma riista -palvelussa joka päivä jahdin jälkeen. Saalisilmoituksen lisäksi saaliseläimet tulisi kirjata Oma riistaan myös hirvieläinhavainnoksi muiden nähtyjen hirvieläinten kanssa. Velvollisuus koskee hirveä, valkohäntäpeuraa, kuusipeuraa, metsäpeuraa, saksanhirveä ja japaninpeuraa. Saalisilmoituksen voi myös lähettää lomakkeella seitsemän vuorokauden kuluessa siitä, kun eläin on saatu saaliiksi. Ilmoituksessa on mainittava ampujan nimi ja metsäsIlmoita hirvieläinsaalis seitsemän vuorokauden sisällä kaadosta Laiminlyönti on lainvastaista Saaliin ilmoittamisesta säädetyn velvollisuuden tai määräajan laiminlyönti on lainvastaista. Metsästyslain mukaan metsästysrikkomuksesta tuomitaan se, joka tahallaan tai huolimattomuudesta menettelee vastoin metsästysasetuksessa saaliin ilmoittamisesta säädettyä velvollisuutta tai määräaikaa. täjänumero, saaliiksi saatujen eläinten laji ja määrä, niiden sukupuoli, pyyntiajankohta, pyydystettyjen aikuisten hirvieläinten ja vasojen lukumäärä sekä pyyntipaikan koordinaatit. Saalisilmoituslomakkeita voi tulostaa Suomen riistakeskuksen kotisivuilta riista. fi/metsastys/saalisilmoitukset/hirvielainsaalis. Lomakkeelle kirjattu saalisilmoitus lähetetään osoitteeseen Suomen riistakeskus, Lupahallintokirjaamo, Kuralankatu 2, 20540 Turku tai sähköpostitse osoitteeseen saaliit@riista.fi. Päättymisilmoitus On tärkeää muistaa, että vaikka saalisilmoitukset tehdään jokaisen yksittäisen kaadetun hirvieläimen osalta seitsemän vuorokauden kuluessa saaliin kaatamisesta, metsästyksen päätyttyä tulee ilmoittaa vielä erikseen koko pyyntikauden saalis sekä muut päättymisilmoituksen yhteydessä kysyttävät tiedot. Ilmoitus on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa (kaikkien) pyyntiluvassa mainittujen eläinten tultua pyydystetyiksi taikka, jos eläimiä on jäänyt pyydystämättä, seitsemän vuorokauden kuluessa rauhoitusajan alkamisesta. Helpoiten koko pyyntikauden saaliin ja havaintojen ilmoittaminen onnistuu Oma riistassa, mutta tiedot voi lähettää Suomen riistakeskukseen myös hirvitietokortilla. Hirvitietokortti sekä ohjeet saaliin ja havaintojen ilmoittamisesta löytyvät osoitteesta riista.fi/metsastys/saalisilmoitukset/ hirvielainsaalis. TA NE LI SI NI SA LO 66 Metsästäjä 5/2023 LAIT & LUVAT ON SUOMEN RIISTAKESKUKSEN JULKISTEN HALLINTOTEHTÄVIEN (JHT) PALSTA. JHT ON RIIPPUMATON PROSESSI, JOKA MUUN MUASSA KÄSITTELEE PYYNTIJA POIKKEUSLUVAT, HOITAA METSÄSTÄJIEN RYHMÄVAKUUTUKSEN SEKÄ METSÄSTÄJÄREKISTERIASIAT JA NIMITTÄÄ MONET RIISTANHOITOYHDISTYSTEN TOIMIJAT. Lait ja luvat 66-67_Lait&Luvat_ME0523.indd 66 66-67_Lait&Luvat_ME0523.indd 66 25.8.2023 9.11 25.8.2023 9.11
Metsästyksen eettisyys ja vastuullisuus muutoksessa M aaja metsätalousministeriö on päivittänyt julkisen riistakonsernin strategiaa. Päivitystyöhön osallistuivat asiantuntijoiden ja riistaneuvostojen puheenjohtajien lisäksi muun muassa Metsästäjäliiton, lintuharrastusja luonnonsuojelujärjestöjen sekä MTK:n asiantuntijoita. Aiemmassa strategiassa tavoiteltiin sitä, että metsästys ja riistanhoito on eettistä ja vastuullista. Se oli aika paljon sanottu. Varsinkin, jos se käsitettiin toteamuksena asioiden vallitsevasta tilasta. Vuosien kuluessa se alkoi kuulostaa ehkä hieman kumileimasimelta. Siksi uudessa strategiassa yhtenä kriittisenä menestystekijänä onkin, että metsästäjien osaaminen kasvaa ja eettisyys ja vastuullisuus kehittyvät vahvistaen metsästyksen yhteiskunnallista hyväksyttävyyttä. Osaamiseen voimme vaikuttaa metsästäjien koulutuksella. Lainsäädäntö edellyttää metsästyskorttia ja tiettyjen lajien metsästyksessä hyväksyttyä ampumakoetta. Moniin muihinkin asioihin on tarjolla entistä enemmän koulutusta. Eettisyys ja vastuullisuus ovat kuitenkin ympäröivän yhteiskunnan määrittämiä asioita, jotka muuttuvat koko ajan. Se, mikä kymmenen vuotta sitten oli ok, ei sitä enää välttämättä ole. Lainsäätäjä voi kieltää epäeettisiä metsästystapoja. Tällöin voidaan ajatella, että myös lainsäädännöllä voidaan metsästyksen eettisyyttä varmistaa. Tänä vuonna säädetty vesilintujen hämärämetsästyksen kielto on tästä hyvä esimerkki. Joskus eettisyydeksi on esitetty lainsäädännön noudattamista. Lain noudattamatta jättämiselle on kuitenkin aivan muita termejä – esimerkiksi rikos ja rikkomus. Ja kaikki, mikä on laillista, ei silti välttämättä ole oikein. Metsästäjien kannattaa olla etujoukoissa itse määrittelemässä eettistä metsästystä. Sillä joku sen eettisyyden joka tapauksessa määrittelee. Vastuullisuus on myös laaja käsite. Kuka on vastuussa ja mistä? Metsästyksellä on aina vaikutusta riistakantaan ja monesti se on tavoitteenakin. Voisiko vastuullisuus olla esimerkiksi sitä, että metsästäjä tiedostaa laukauksen vaikutuksen paitsi tähtäimessä olevaan riistaeläimeen ja ampumasuunnassa olevaan taustaan, myös jäljelle jäävään riistakantaan ja muuhun luontoon. Pelkkä tiedostaminen ei kuitenkaan vielä riitä. Tiedon pitää myös välittyä jo ennen laukausta liipaisinsormeen asti. JANNE PITKÄNEN Erityisasiantuntija Maaja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Erätalousyksikkö GE TT Y IM AG ES Hämärämetsästyskielto Metsästyslain 38 §:n nojalla maaja metsätalousministeriön asetuksella kiellettiin vesilintujen hämärämetsästys. A setuksen voimassaollessa vesilintujen ampumisen voi aloittaa tuntia ennen auringon nousua ja se tulee lopettaa tunti auringon laskun jälkeen. Haavoittuneen eläimen saa kuitenkin etsiä, lopettaa ja ottaa metsästäjän haltuun. Ammutun riistan etsiminen ja noutavan koiran käyttäminen on siten sallittua, suorastaan suositeltavaa, myös kyseisten ajankohtien ulkopuolella. Asetus on tullut voimaan 1.8.2023 ja se on voimassa 31.7.2026 asti. Hämärämetsästyksen kieltämisellä tavoiteltavia positiivisia vaikutuksia ovat lajintunnistuksen ja amputilanteen parantuminen, sekä sosiaalisen kestävyyden paraneminen. Metsästäjän on tarkistettava ennen metsästyksen aloittamista kyseisen paikkakunnan auringon nousutai laskuaika. Auringonnousu ja -laskuajat on saatavissa älypuhelimella esimerkiksi Ilmatieteenlaitoksen Sää-sovelluksesta. Muista saalisilmoitus Saaliiksi saadusta merihanhesta, metsähanhesta, haapanasta, jouhisorsasta, heinätavista, lapasorsasta, punasotkasta, tukkasotkasta, haahkasta, allista, tukkakoskelosta sekä isokoskelosta on tehtävä saalisilmoitus. Saalisilmoitus tehdään Suomen riistakeskukselle ensisijaisesti Oma riista -palvelun kautta tai vaihtoehtoisesti Suomen riistakeskuksen vahvistamalla lomakkeella. Saalisilmoitus on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa eläimen pyydystämisestä. Saalisilmoituksessa on oltava metsästäjän nimi ja metsästäjänumero, pyydystettyjen eläinten määrä ja laji, saaliiksi saamisen päivämäärä sekä kunta, jossa yksilö saatiin saaliiksi. Metsästyslain mukaan metsästysrikkomuksesta tuomitaan se, joka tahallaan tai huolimattomuudesta jättää saaliin ilmoittamatta vastoin asetuksessa säädettyä ilmoitusvelvollisuutta. K lumni 67 Metsästäjä 5/2023 66-67_Lait&Luvat_ME0523.indd 67 66-67_Lait&Luvat_ME0523.indd 67 25.8.2023 9.11 25.8.2023 9.11
Metsäjänis on yksi yleisimmistä nisäkkäistä ja perinteisimmistä riistalajeista Suomessa. Sitä on mahdollista huomioida jokaisessa metsänhoidon vaiheessa. TeksTi Klaudia Kajava kuva Hannu Huovila M etsäjänisten määrä on vähentynyt, samoin kuin saalismäärät. Vuonna 1996 saaliiksi saatiin 450 000 jänistä, mutta vuonna 2021 saalismäärä oli enää 90 500 yksilöä. Kannat ovat vaihdelleet perinteisesti 4–11 vuoden sykleissä, mutta nykyisin tätä tapahtuu enää lähinnä Keskija Pohjois-Suomessa. Tällä hetkellä suurimmassa osassa maata on kannan kasvamisvaihe. Jäniksen monet uhat Jäniskannan laskun syiksi on arveltu ilmastonmuutosta sekä metsien käsittelyä. Myös rusakon lisääntyminen on potentiaalinen uhka metsäjänikselle. Metsäjänisnaaraan ja rusakkouroksen tiedetään voivan risteytyä keskenään, jolloin ei synny puhtaita metsäjäniksiä. Rusakkonaaras taas parittelee vain rusakkourosten kanssa, joten risteymät eivät ole rusakoille haitallisia. Rusakot ovat myös sopeutuneet metsäjänistä paremmin leudompiin talviin ja voivat uhata metsäjäniksen menestymistä levittäytymällä yhä pohjoisemmaksi samaan aikaan kun lumettomat talvet vaikeuttavat metsäjäniksen selviytymistä. Jänis vaihtaa talviturkkinsa valon määrän perusteella. Ilmastonmuutos lyhentää pysyvän lumen aikaa sekä syksyllä että keväällä. Lumettomasta maastosta valkoinen jänis erottuu helposti ja jää siksi helpommin petojen saaliiksi. Paksun lumen olosuhteissa metsäjänis pysyy rusakkoa paremmin pinnalla ”lumikenkiensä” avulla, mutta lumen vähetessä se menettää etunsa. Elin ympä ris tön suojaavuuden merkitys siis kasvaa. Suoja on Metsäjänis on helppo huomioida metsäsuunnitelmassa Valtaosa metsäjänisten elinympäristöistä on metsässä, joten metsänhoidolla on suuri merkitys. 68 Metsästäjä 5/2023 Tutkittua 68-69_Metsa?ja?nis_ja_metsa?suunnitelma_ME0523.indd 68 68-69_Metsa?ja?nis_ja_metsa?suunnitelma_ME0523.indd 68 25.8.2023 9.12 25.8.2023 9.12
erityisen tärkeää kantaville ja imettäville emoille sekä poikasille. Apua hyvästä elinympäristöstä Vaikka pedot vaikuttavat jäniskantoihin, suurin vaikutus on elinympäristöllä. Valtaosa metsäjänisten elinympäristöistä on metsässä, joten metsänhoidolla on suuri merkitys. Keskeistä riistametsänhoidossa ovat puuston tiheysja kokovaihtelut, eri puulajit, riistatiheiköt sekä runsas alikasvillisuus. Metsäjäniksen kannalta hyvässä metsässä pääpuulajia saisi olla enintään 80 prosenttia ja vaakanäkyvyys olla noin 20–70 metriä. Tämä on useimmilla metsätyypeillä helppo saavuttaa riistatiheiköiden ja alikasvoskuusten avulla. Toimia voidaan tehdä missä tahansa kehitysvaiheessa sekä tasaettä eri-ikäisrakenteisessa metsässä. Jänistä suosiva metsäsuunnitelma Kuusamossa tehtiin opinnäytetyönä erityisesti metsäjäniksen huomioiva metsäsuunnitelma noin 50 hehtaarin kokoiselle metsätilalle. Alue sisälsi sekä kivennäisettä turvemaata, josta osa oli suota. Talven aikana tehtiin kaksi maastokäyntiä. Niiden aikana tehtyjen jälkihavaintojen avulla määritettiin alueet, joissa metsäjänikset viihtyivät. Jänistä huomioivat metsänhoitotoimet kohdistetaan näille suosituille alueille. Ne olivat usein metsätaloudellisesti vajaatuottoisia metsikkökuvioita, mutta myös nuorista tai varttuneista kasvatusmetsistä löytyi jälkihavaintoja. Alueita yhdisti lehtipuiden esiintyminen sekä tiheä aluskasvillisuus. Metsäjänistä on helppo huomioida jokaisessa metsänhoidon vaiheessa. Riistatiheikkö on tehokas keino, sillä sen avulla vaikutetaan sekapuustoisuuteen, aluskasvillisuuden suojaavuuteen sekä puuston rakenteelliseen vaihteluun. Tiheiköt koostuvat yleensä kuusista sekä eri lehtipuista. Kuusi tuo metsäjänikselle ja muulle riistalle suojaa ja lehtipuut ruokaa. Sopiva riistatiheikön koko on noin 0,5 aaria. Maastokäyntien perusteella metsäjänis oli vältellyt hakkuuaukkoja sekä taimikkoja. Näille alueille jätetyistä riistatiheiköistä löytyi kuitenkin merkkejä jäniksestä ja metsäkanalinnuista. Kirjoittaja opiskelee Oulun ammattikorkeakoulussa agrologiksi. Hän teki opinnäytetyönään metsä suunnitelman, joka huomioi luonnon monimuotoisuutta erityisesti metsäjäniksen näkökulmasta. Talvella ravinnosta voi olla pulaa Kesäisin ravintoa ja suojaa on runsaasti saatavilla, joten huomio kannattaa keskittää talviravinnon riittävyyteen. Perinteisesti metsäjäniksille on kaadettu haapoja maalis-huhtikuussa. Haapoihin voidaan vuosi ennen kaatamista porata reikiä ja täyttää ne merisuolalla. Jäniksiä voi lisäksi ruokkia heinällä, lehtikerpuilla sekä viljalla. Metsäjänissaalis on laskenut muutamassa vuosikymmenessä alle neljäsosaan. Jänisten vahva kulkureitti oli kangasmetsän ja suon välissä, vaihettumisvyöhykkeellä. Vyöhykkeet ovat riistan kannalta hyvin tärkeitä alueita ja sijaitsevat kahden elinympäristön välillä, jolloin niissä on piirteitä kummastakin. Yleensä vaihettumisvyöhykkeillä on runsaasti varpukasvillisuutta sekä kerroksellinen ja monilajinen kasvusto. Niiden hoidolla saavutetaan suuri hyöty riistalle pienillä kustannuksilla. Alueilla tehdään riistatiheikköjä ja vältetään ennakkoraivausta. LÄ HD E: LU KE N TI LA ST O TI ET O KA N TA Metsäjäniksen saalismäärän muutos 500 000 450 000 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 1996 2000 2005 2010 2015 2020 69 Metsästäjä 5/2023 68-69_Metsa?ja?nis_ja_metsa?suunnitelma_ME0523.indd 69 68-69_Metsa?ja?nis_ja_metsa?suunnitelma_ME0523.indd 69 25.8.2023 9.12 25.8.2023 9.12
Vesilintukannat viime vuoden tasolla Vesilintujen tilanne on puhuttanut viime vuosina monia metsästäjiä ja syystäkin. Pitkällä aikavälillä vesi lintu seurannan 16 lajista suurin osa on taantunut. Vuoden 2023 vesilintu laskentojen mukaan vesilintukannat ovat edellisvuoden tasolla. TeksTi Markus Piha, Aleksi Lehikoinen, Andreas Lindén, Katja Ikonen ja Tuomas Rajala S INISORSAN valtakunnallinen pesimäkanta on kasvanut 38 seurantavuoden aikana viidenneksellä, mutta viimeisen 20 vuoden aikana kanta ei ole enää kasvanut. Vuoden 2023 parimäärä on viime vuosien tasolla ja pitkäaikaisen keskiarvon tuntumassa. Vuonna 2023 poikasten kokonaismäärä oli 12 prosenttia pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella ja myös parikohtainen poikastuotto oli 15 prosenttia pitkäaikaista keskiarvoa pienempi. Viime vuoteen verrattuna poikasia on hieman vähemmän, ja etenkin parikohtainen poikastuotto oli edellisvuotista heikompaa. TAVIN Suomen pesimäkanta on pitkällä aikavälillä vähentynyt liki neljänneksen. Vuoden 2023 valtakunnallinen parimäärä on noin 24 prosenttia pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella, lähellä viime vuoden tasoa. Vuonna 2023 poikasten kokonaismäärä oli 25 prosenttia pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella, mutta parikohtainen poikastuotto ilahduttavasti 7 prosenttia pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolella. Vuoteen 2022 verrattuna sekä poikasten kokonaismäärä että parikohtainen poikastuotto olivat suurempia. HAAPANAN parimäärä on pienentynyt vesilintuseurannan 38 vuoden aikana peräti 58 prosenttia. Kannan hupeneminen on ollut voimakkaampaa etelässä ja pohjoisessa kuin maan keskiosissa. Vuonna 2023 valtakunnallinen parimäärä on 10 prosenttia viime vuotta pienempi ja noin 44 prosenttia pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella. Vuosi 2023 oli pesintämenestyksen kannalta kuitenkin heikommasta päästä, sillä poikasten määrä oli 47 prosenttia pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella ja parikohtainen poikastuottokin 6 prosenttia pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella. Sekä poikasten kokonaismäärä että parikohtainen poikastuotto olivat tänä vuonna selvästi vuotta 2022 pienempiä. TELKÄN parimäärä on pienentynyt 38 vuoden aikana 11 prosenttia. Alueelliset tarkastelut osoittavat, että parimäärä on pienentyt maan eteläosissa myös lyhyellä aikavälillä. Pohjoisessa telkkä on runsastunut. Vuoden 2023 ? Telkän parimäärä on pitkäaikaisen keskiarvon tuntumassa ja noin 9 prosenttia suurempi kuin vuonna 2022. ? Haapanan pesintämenestys oli heikommasta päästä, sillä poikasten määrä oli 47 prosenttia pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella. 70 Metsästäjä 5/2023 Tutkittua 70-71_Vesilintulaskentojen tuloksia_ME0523.indd 70 70-71_Vesilintulaskentojen tuloksia_ME0523.indd 70 25.8.2023 9.12 25.8.2023 9.12
valtakunnallinen parimäärä on pitkäaikaisen keskiarvon tuntumassa ja noin 9 prosenttia suurempi kuin vuonna 2022. Nyt poikasten kokonaismäärä oli 14 prosenttia ja parikohtainen poikastuotto 16 prosenttia pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella. Sekä poikasten kokonaismäärä että poikastuotto olivat edeltävän vuoden tasolla. Tärkeimpien riistasorsien parimäärän ja poikasten kokonaismäärän kehitystä kuvaavat indeksit valtakunnan tasolla (indeksi %). Arvo 100 kuvaa pitkäaikaista keskiarvoa. Pareja Poikasia Poikasia/pari 1990 2000 2010 2020 1990 2000 2010 2020 1990 2000 2010 2020 140 120 100 80 160 140 120 100 80 60 150 100 50 200 150 100 50 HA AP AN A TA VI TE LK KÄ SIN ISO RS A JA RI PE LT O M ÄK I TO M AS KA N SA N AH O Suuret kiitokset laskijoille! Vesilintuaineisto koostuu vapaaehtoisten suorittamista parija poikuelaskennoista. Tänä vuonna parilaskentoja tehtiin 1 256 ja poikuelaskentoja 642 kohteelta. Laskennoissa seurataan pesimäkantojen muutoksia ja selvitetään vuotuista lisääntymistulosta. Tuloksia käytetään elinympäristöjen hoidon suunnitteluun, metsästyksen mitoittamiseen, vesiluonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen sekä tutkimushankkeissa selvitettäessä esimerkiksi, miten rakennetut kosteikot auttavat vesilintuja, ja miten vieraspedot vaikuttavat vesilintukantoihin. Lue lisää: ? urn.fi/URN:ISBN:978-952-380-768-6 ? luke.fi/fi/seurannat/vesilintuseurannat 71 Metsästäjä 5/2023 70-71_Vesilintulaskentojen tuloksia_ME0523.indd 71 70-71_Vesilintulaskentojen tuloksia_ME0523.indd 71 25.8.2023 9.12 25.8.2023 9.12
Testaa tiet si 1. Miten Suomen ja Venäjän välinen rajavyöhyke on merkitty? a) vihreillä tolpilla b) keltaisilla merkeillä c) ei mitenkään 2. Kuinka suuri osuus suomalaisista miehistä on värisokeita? a) 0,5 % b) 1,2 % c) 8,0 % 3. Miksi rabies-syöttirokotteita ei levitetä kesällä? a) rokote ei säily riittävän hyvin b) rokote on vaarallinen pienpetojen pennuille c) pienpedot eivät ole liikkeellä 4. Valkohäntäpeura ruokailee luonnollisessa rytmissään ja luontaisella ravinnolla a) 2 kertaa vuorokaudessa b) 4 kertaa vuorokaudessa c) 8 kertaa vuorokaudessa 5. Mihin supikoiran täsmäpyynti perustuu? a) aktiiviseen etsintään b) kuunkiertoon c) laajaan haaskaverkostoon 6. Miten Ylä-Lapin riekkokantaa seurataan? a) kanakoira-avusteisilla laskennoilla b) riistakolmiolaskennoilla c) helikopterilaskennoilla 7. Millaisen lihan kypsentämiseen confit eli rasvakypsennys sopii? a) suurten paistien b) pienten, luullisten osien, kuten linnun koipien c) sisäelinten 8. Hirvi on sopeutunut hyvin a) kylmiin olosuhteisiin b) lämpimiin olosuhteisiin c) sekä lämpimiin että kylmiin olosuhteisiin 9. Vesilintujen hämärämetsästyskielto koskee a) noutavan koiran käyttämistä b) haavakon lopettamista c) riistalaukausten ampumista 10. Vuonna 2022 suomalainen söi hirvieläinten lihaa keskimäärin a) 100 g b) 1,5 kg c) 17 kg Oike at vas tau kse t: 1b, 2c, 3a, 4b, 5c, 6a, 7b, 8a, 9c, 10b Kesä on hyvää aikaa tarkistaa metsästysrakenteiden kunto. Jos se jäi tekemättä, nyt on korkea aika. TeksTi Marko Mikkola M ikäli kesäaikaan kaikki rakenteet tarkastettiin ja tarvittaessa korjattiin, on asia yleensä kunnossa. Erityisesti, jos rakentamisessa ja kunnostamisessa on käytetty säänkestäviä ruuveja. Viimeistään ennen kiipeämistä on tarkistettava, että passitorni tai muu kiivettävä rakenne on kunnossa ja tukeva. Rakenteita ei kannata käyttää, mikäli ne vaikuttavat huterilta tai ei ole varmuutta siitä, milloin ne on tarkastettu. Tämä kannattaa pitää mielessä etenkin vieraana, jos kukaan ei ole maininnut rakenteiden kunnosta. Kiipeä järjen kanssa Kun passitorni on havaittu tukevaksi ja turvalliseksi, tulee vielä kiivetessäTurvallisesti tornissa Kun torni on todettu turvalliseksi, nostetaan ensin tavarat ja kiivetään perässä. Syksyn sateissa puiset rakenteet muuttuvat erittäin liukkaaksi, mikä kannattaa pitää mielessä sekä portaissa että ylhäällä tornissa! kin muistaa turvallisuus. Nostetaan ase lataamattomana suojuksessa, sitten muut varusteet ja vasta sitten kiivetään itse. Kun käsissä ja selässä ei ole mitään ylimääräistä, on torniin nouseminen turvallisempaa. Myös tornista alas tultaessa ase on lataamattomana suojuksessa. Jos laskeuduttaessa ase kolahtaisi rakenteisiin, suojaa suojus asetta vaurioitumiselta. Ennakoi, ennakoi, ennakoi Passipaikalla tulee ennen metsästyksen aloittamista varmistaa turvalliset ja sallitut ampumasuunnat sekä tausta. Oma riistan kartalle merkityt passipaikat on hyvä keino siihen, että kaikki tietävät toistensa sijainnin tarkasti. Muista, että turvallisuus lähtee asioiden miettimisestä etukäteen eikä vasta vahingon satuttua. Onko kaikki varusteet ja rakenteet tarkastettu tälle metsästyskaudelle? Jos ei, ota ne työlistalle ja vältyt varmemmin ikäviltä yllätyksiltä. Muistuta myös metsästyskaveriasi. Turvallisuusasiat vaativat ennakointia ja tervettä maalaisjärkeä. Turvallista metsästyskautta! TE RO SA LM EL A 72 Metsästäjä 5/2023 Turvallisuus nsin 72_Turvallisuus_ensin_ME0523.indd 72 72_Turvallisuus_ensin_ME0523.indd 72 25.8.2023 9.13 25.8.2023 9.13
Riistakylmiöt ja lahtivajojen kylmätilat tarpeidenne mukaan räätälöitynä. Myös kylmälaitteiden mitoitus ja toteutus sekä vanhojen koneiden huollot, korjaukset sekä lakisääteiset tarkastukset. Kohteita ympäri Suomea. 0400 733 992 ristopitkanenoy@gmail.com www.ristopitkanenoy.fi TURKISMUOKKAUSPALVELU R.Halkola, Kurikka. halkolareijo@gmail.com 040 527 8229 ELÄINTENTÄYTTÄJIÄ Markku Natri Lapua 0400 363 345 markku@markkunatri.fi A. Rönnqvist Bergö 050 327 0740 Niko Heinonen, Laitila, 040 528 3563 Eläintäyttämö Akaa ja Vantaa 040 501 5166 www.ilomantsin-elaintentaytto.fi Aki Ikonen 050 338 5729 Eläintentäyttäjä Alf Cederlund Pyhtää Puh. 050-3414947 Täytän kalat, linnut ja nisäkkäät. Juhani Hirvonen puh. 045 3303 417 Tom’s Taxidermy, Kouvola. 040 736 1609 Markku Haapaniemi m.a.haapaniemi@gmail.com 0500 360 962 TEUVA KOIRIA Sileäkarvaisen noutajan pentuja. Turku 0400 842 998, Nivala 040 7655 350 Jämtlanninpystykorvan pentuja KVA vanhemmista karhu verisiä 045 111 8944 Myydään suomenajokoiran pentuja. S.18.6.3N+5U. T. Granqvist 045 202 7052, Porvoo. Jämtin uros pentuja. Synt. 07.06.2023 KVA vanhemmat.p. 040 848 4269 jukka.lammi@hirvenhaukkuja.fi Karhukoiran pentuja Luotisuoran Opri/ Risunevan Turo s. 2.4.2023 puh: 040 535 9438 Ostetaan rekisteröity BEAGLE Tarjoa P. 040-5843751 Kk mäyräkoiran pentuja ajovalio vanhemmista Porissa. 040 578 4021 Suomenpystykorvan pentuja 044 049 0777. Patterdalenterrieri pentuja, luovutus 27.8. Markku Möttönen 040-9636602 DREEVERIN pentuja p. 0400 241 330 Jämtlanninpystykorvan 4kk ikäisiä pentuja(n) KVA-vanhemmista, Oulu. P. 040 771 9272 Amerikankääpiöterrierin pentuja. 045 630 4345, 045 636 0596, www.toyfox.fi Ajavia, sekarot. koiranpentuja. Synt. 9.6.23. Jälj 2 narttua. P. 040 548 5801 HALUTAAN VUOKRATA Metsästysja kalastuspalvelut Ylä-Lapissa. Topin kalajahti p. 050 322 1377 Huomio Metsästäjät. Kainuussa myytävänä sähköistetty erämökki omalla tontilla joen varrella. Eritt. hyvät kulkuyhteydet. Lähistöllä useita metsästysseuroja, sekä metsäyhtiöidenja valtion maita. Sopii isommallekin seurueelle. Tied. 050-4011168. V-E LAIKAN narttupent, karhun, villisian ja pienriistan metsästykseen 044 235 1044 Loppuerä Remington V3 12/76 haulikoita 37 50% alennuksella! – www.Sissos.fi – puh: 02-8228282 Laadukkaita sarvitrofeetaustalevyjä hirvi 15€ peura 12€ kauris 10€ 050 561 6493 METSÄSTYSTÄ SORSASTAMAAN HYVINKÄÄLLE! kalastuskunta.ridasjarvi.fi 040 1913200, 0400 882871 Metsästyssafarit (kivääri/jousi), Etelä-Afrikassa. www.seeprasafaris.com Villiskajahtia Ruotsissa. 3vrk 790€/Hlö Ei kaatomaksuja. Lihat saa pitää. www.blackfire.fi 045 323 8250 / 044 252 9333 Metsäkauriin metsästystä puh. 044 012 3629 Hirviporukat huom! Tarjolla erittäin hyvä hirvikoira mukaan jahtiin. 044 529 6555 Kanalinnut jäniksenmetsästystä Pohjois-Pohjanmaa Reisjärvi puh. 044 541 0437 Metsästyspalvelut Kokkoniemi Ismo Metsälle valtion maille Kuhmoon. Majoitusta p. 0400 892 194, www.saunajarvi.com WWW.FASAANITILA.FI Forssa 045-3496096 Pienriista metsästystä Kainuu Paljakka. Kysy tarjousta majoitus+metsästyslupia. P. 0400-688163 Paljakan Safari. Nyt on kanalintuja maastossa, Tervolassa. Vuokraa mökki ja lintuluvat, yksinoikeudella. P. 0400 930 199 Ostetaan peuralupa&metsäkauris. hannu.lahteenmaki@pp8.inet.fi 040 419 83 64 Hyljejahdit seanature.net 0400-154600 ERÄ-KORPINEN: www.erakorpinen.fi; metsästys/rantamökki maj. Sakari 040-5551394 TYÖSUORITUKSIA Asesepän työt ammattitaidolla! YLÖJÄRVEN ASETARVIKE Puh: 040 718 8170 Vesitä suunnitelmasi > perusta kosteikko! Kosteikkosuunnittelua Juha.Siekkinen@ kosteikkomaailma.fi, p. 040 413 9606, Kempele Hei metsästäjät.Voitte teettää itse pyytämistänne parkituistanahkoista hatun, rukkaset, liivin ym. p. 050 500 4233 Turkisatelje Lihan purkitusta ja palvausta. Kylmäauton reitti ym. www.kuosmalatuote.fi Kotipalvaamo Hirviherkku 040 4181595 Pienriistan nahkojen muokkausta. Nahkamuokkaamo Eräturkis. Puh: 040 723 7084. MUUT Valkosipulit! www.anttilanluomutila.fi VUOKRALLE TARJOTAAN Vuokrataan mökki metsästysoikeudella omistajan maille+kyyhkyt 2 ruok.paikkaa. 0400362985, 86800 Pyhäsalmi Erämökit Ylä-Kainuussa laattaja.fi Loma Apaja kaikkinen toimintoineen rantasaunoineen puh 0400 193351 Sotkamossa tasokas mökki valtionmaiden lähellä. hyvä riistakanta. P 044 266 3203 Thule Tepui 2 hlön kattoteltta pohjoisen eräreissuille. Vapauttaa suuntaamaan retken vapaasti. Nouto Oulusta. p. 040 030 0552 Kolari, Mökki Erä-ja kalamiehille 100m v.metsästysmaat ja 4km Muoniojoki. 1.10.2023 alkaen. Laplandriverside.com Vuokrattavana Hirvaskosken Kartano Pudasjärvellä. Kartano sijaitsee valtion metsästysmaiden läheisyydessä. Koirille on majoitusmahdollisuus entisessä tallissa. Kalastusluvat ja kaksi pienriistanpyyntilupaa kuuluvat vuokran hintaan. www.hirvaskoski.fi p. 040-5318118 P-KARJALA! 4/2 HLÖN PERÄKÄRRYSAUNA/ MÖKKI 550EUR/VKO, VUOKRAASAUNA.FI KUPONKIK: ML Tukikohta valtionmaiden keskellä Lieksassa. www.kalastusretket.fi/mantyjarvi Karesuvannosta mökki / 040 739 6382 vuokralle tarjotaan okt 120m2 Inarinjärven rannalta, 0408752368 Mäkinen Majoitusta Suomussalmen pohjoisosassa Näljängän metsästäjien kämpällä. Tiedustelut nalmetspj@gmail.com MYYDÄÄN Lämpöeristetyt koirankopit 1-os 350€ ja 2-os 460€. Meiltä myös lämmittimet ja oviläpät 050-5117465, www.koirankoppi.fi Hyväkuntoisia käytettyjä aseita ja tarvikkeita. 040-5417308, porinase.fi ERÄTAPIO PURKINSULKIJAT suoraan valmistajalta. p. 040 585 8133 | www.eratapio.fi Metsään TUNTSA kaupan kautta, paidat, anorakit ym www.tuntsa.fi 040 522 3480 Metsästysmaja Hailuodon Viinikanlahdella. Hanhet omalta rannalta. P. 0400 322 426. Karjalan kk pentuja isä kva emä 2hirv.1 vanhemmat varhaiskypsiä puh. 040 351 7728 Kuhmo okt -81 4h,k,s 109m2, p. 040 550 4006 Metsästäjät ja asekeräilijät! Uutta kotia hakee suomalaisen merkkihenkilön vuonna 1989 Belgiasta hankkima upeasti kaiverrettu Browning-haulikko ”B25 Customs 12/70” alkuperäisessä nahkaisessa kuljetuslaukussa. Ensimmäinen omistaja maksoi aseesta 27 000 markkaa, nykyrahassa 8 000 euroa. Hinta nyt 5 000 euroa. Ostokuitit yms. tallella ja kuvia pyydettäessä. Vakavat tiedustelut os. varpa@icloud.com Tikka M65 lippaita 040 758 1366 Lihasahanterät: WWW.ILARITOOLS.FI Tarvikkeet eläintentäyttämiseen ja trofeiden tekoon. Mm. valkaisuaineet ja sarvilevyt www.tayttotarvike.fi, p. 040 964 2611 Asetalvitie.fi 0500-526008 Aseet, vaimentimet, patruunat, tähtäimet, jalustat, osat, sepäntyöt , YM. Aseita erikoistarjouksessa Sileäkarvaisen kettuterrierin 2 narttupentua. S. 13.6. Hyvistä kva-vanhemmista. Matias Viinikka/044 343 8034 73 Metsästäjä 5/2023 ERÄILMOITUKSET HUOM! Metsästäjä-lehden Eräilmoituspalstan ilmoitusmyynti tapahtuu Eräverkko-palvelussa. Osoitteessa www.eraverkko.fi/ilmoitukset voit jättää sähköisesti ilmoituksen valitsemaasi Metsästäjä-lehteen. Eräverkko-palvelussa on selkeät ohjeet ilmoituksen jättämiseksi sekä lisätiedot palvelusta. Käy tutustumassa! Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (42 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden ja korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien. Vuonna 2023 hinta on 20 euroa/ rivi (40 merkkiä). Ilmoitukset maksetaan verkkopankkitunnuksilla ilmoituksen jättöhetkellä. Eräverkko-palvelu tuottaa aineiston lehteä varten siinä muodossa kuin asiakas sen palveluun syöttää. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Metsästäjä nro 6/2023 ilmestyy 17.11.2023. Siihen tarkoitettu aineisto on jätettävä Eräverkko-palvelun kautta viimeistään 20.10.2023. Huom! Rivi-ilmoitukset Eräilmoituspalstalle otetaan vastaan ainoastaan Eräverkko-palvelun kautta. Eräverkon asiakaspalvelun yhteystiedot ovat osoitteessa eraverkko.fi. 73_Era?ilmoitukset_ME0523.indd 73 73_Era?ilmoitukset_ME0523.indd 73 25.8.2023 9.13 25.8.2023 9.13
Fuo??ogolmma?iegahasrehkenastima vuo?ul vuoncceslottit leat riikkaviidosaš guorahallama ektui goalmmát jagi ma??álagaid sullii seammá veardde. Lappis buot njealji šlája nálledávjodagat leat sturron. ? ivgabuvttadeapmi leamašan buot šlájain gaskadásis, man duohken leat geasi dilit. ?ivgabuvttadeapmi lihkostuvvá buoremusat liegga álgogease, go ?ivggat dárbbašit divrebiepmu. Dán jagi álgogeassi lei galmmas eanaš oasis Meahccevuoncceslottiid dávjodat ovtt. / meahcceeatnama km2), ?ivgaossodat (%) ja gaskamearálaš beassádatsturrodat suoidne-borgemánus (dilli 6.8.2023). Rievssahis leat die?ut dušše Davvi-Supmii, gos materiála lea doarvái. Vuollel 25 golbma?ihkii vuo??uduvvan árvvoštallamiidda laktásit mearkkašahtti statistihkalaš eahpesihkkarvuo?at. Valljodaga nuppástus ovddit jagis lea bukton ovdan plusja minusmearkkaiguin: ± nuppástus < 15 % / + ja – nuppástus 15–30 % / ++ ja – – nuppástus > 30 %. ?uk?á Hurri Bakku Rievssat FUO??OGUOVDDÁŠGUOVLU GO LB MA ?IE GA ID LK M DÁ VJO DA T (O VT T. / KM ²) NU PP ÁS TU S 1 V. (% ) ?IV GA OS SO DA T (% ) GA SK AM . BE AS SÁ DA TS TU RR OD AT DÁ VJO DA T (O VT T. / KM ²) NU PP ÁS TU S 1 V. (% ) ?IV GA OS SO DA T (% ) GA SK AM . BE AS SÁ DA TS TU RR OD AT DÁ VJO DA T (O VT T. / KM ²) NU PP ÁS TU S 1 V. (% ) ?IV GA OS SO DA T (% ) GA SK AM . BE AS SÁ DA TS TU RR OD AT DÁ VJO DA T (O VT T. / KM ²) NU PP ÁS TU S 1 V. (% ) ?IV GA OS SO DA T (% ) GA SK AM . BE AS SÁ DA TS TU RR OD AT Mátta-Häme 23 2,1 – 18 2,0 3,5 – 43 3,3 10,6 ++ 31 3,1 Mátta-Savo 50 3,7 ± 35 4,1 5,2 – 45 4,5 10,4 + 40 4,1 Máttanuorta-Suopma 44 3,0 ± 23 2,3 4,5 – 38 3,6 6,0 + 24 2,6 Kainuu 81 4,1 – 42 3,4 10,9 ± 51 3,8 5,4 – 55 3,8 1,3 ++ 70 5,2 Gaska-Suopma 77 3,4 ++ 40 3,4 7,8 ± 46 3,8 8,2 ± 45 3,6 Lappi 125 6,0 + 41 3,1 5,9 + 53 3,7 2,9 + 56 4,3 2,5 ± 68 4,9 Oulu 112 4,6 – 42 3,1 12,1 – 54 3,8 5,3 – 40 3,7 1,1 ± 55 4,7 Nuortaba?aeana 64 3,3 – 28 3,8 10,3 ± 55 4,0 5,9 ± 35 4,0 Davvi-Häme 31 2,6 ± 30 2,4 3,9 – – 35 3,6 9,5 – 37 3,6 Davvi-Gárjil 77 6,0 ± 47 3,3 11,5 ± 52 3,7 10,8 ± 56 4,0 Davvi-Savo 49 3,3 ± 39 3,4 11,4 – 45 3,5 14,8 ± 55 4,1 Riddo-Nuortaba?aeana 19 1,9 – – 24 3,0 6,2 – – 45 3,7 8,4 ± 40 3,8 Satakunta 42 3,8 ± 48 3,1 6,7 + 50 4,0 10,3 ± 59 4,1 Uusimaa 13 3,0 + 28 3,5 8,2 ++ 40 4,8 5,4 – 51 4,0 Áitosaš-Suopma 12 2,5 ++ 36 2,0 3,2 – – 15 4,0 9,4 + 42 3,7 Koko maa 819 4,4 ± 38 3,2 7,8 ± 48 3,8 6,6 ± 48 3,9 1 ± 36 2,6 Meahccevuoncceslottiid nálit ovddit jagi dásis – rievssahis olahusjahki Davvi-Sámis riikka ja muhtun sajiid ledje idjabuollašat. Geassemánu beallemuttu ma??á lei lieggasut, juobe báhkkasat. ?uk?á Ovddit jagi ektui nálledávjodagat leat sturron mášola??at Lappis, Gaska-Suomas sihke Uusimaas ja Aitosaš-Suomas. Lappis, Davvi-Gárjilis ja Mátta-Hämes rávesnáli dávjodat lea ain guhkesáiggi gaskaárvvu bajábealde. Hurri Oppalašja rávesnálit leat lassánan Lappis, Satakuntas ja Uusimaas. Nálledávjodagat leat Lappis, Davvi-Gárjilis ja Davvi-Savos ain ?ielgasit gaskaárvvu bajábealde. Lappis ?ivgaoassi lea stuorát go gaskaárvu. Bakku Dávjodagat leat sturron ?ielgasit ovddit jagis Lappis ja Mátta-Hämes. Mášolut lassáneapmi lea áicamis Mátta-Savos, Mátta-Gárjilis, Kymeenlaaksos ja Aitosaš-Suomas. Rievssat Rievssahis vuovdeeatnamiid Suoma oppalašnálli lea seammá loguin go mannan jagi. Rávesnálli lea vehá njiedjan. Kainuus ja Vuovde-Lappis nálli lea vehá sturron ovddit jagis. Máddelis daid guovlluin, main rievssat vel dihtto, mihtolat orru joatkašuvvamin ain. ?ivgaoasis ja beassádatsturrodagas eai leat earut báikkálaš gaskaárvvuideaset ektui. Kainuus, Davveba?aeatnamis ja Vuovde-Lappis rievssaha nálledávjodagat leat TeaksTa Andreas Lindén, Antti Paasivaara ja Katja Ikonen 74 Metsästäjä 5/2023 Áig guovdilis ságat sámegillii 74-75_Saame_ME0523.indd 74 74-75_Saame_ME0523.indd 74 25.8.2023 9.14 25.8.2023 9.14
Meahcásteaddjit veahkehedje ?ielggadit ?áhcelottiid beassanleavvama Geasi áigge meahcásteaddjit merkejedje movttegit bessenáicamiid Oma riistai. Badjel 10 000 áicama sirdojuvvojit ?ak?at oassin loddeatlasii. L oddeatlaskártemiiguin ?uovvut bessenlottiid leavvama Suomas. Kárten lea árbevirola??at leamašan loddeberošteaddjiid ovddasvástádussan, muhto dán jagi meahcásteaddjiid duvde mielde die?u?oaggimii eandalii fuo??o?áhcelottiid bokte. Fuo??oja ráfáidahtekeahtes šlájaid beassádagain girjejedje measta 2 600 ja párain badjel 1 000 áicama. Loahpat áicamiin ledje bessemii ?ujuhan oaidnin-, gihkanja beasseáicamat. Oassálastin lea dahkkon Oma riista -applikašuvnnas hui álkin. – Stuorra giittus buohkaide, geat vulge dása mielde. Sávvamis oažžut boahtte jagi ain eanet beassádatáicamiid, eandalii ma?osmannan ?áhcelottiin ja ovdamearkan bealdobaggus,dadjá spesiálaplánejeaddji Matti Kervinen. Ma?osmannan ?áhcelottit leat earret eará snárttal, biek?avuojaš ja spoa??oduoršu, vuoktafiehta ja vuoktaja gussagoalsi. Áicamiid dárbbašat hárveásson guovlluin eandalii Davvi-Suomas. Buot áicamat leat goittotge mávssola??at. Kártema dahkat Suomas jagiid 2022–2025 áigge. Dán jagi oasil bessenáigodat lea eanaš nohkan. Áicamiid ?oaggin joatkašuvvá fas boahtte gi?a ja gease. muhtun veardde báikkálaš guhkesáigásašgaskaárvvuid vuolábealde. Davvi-Sámi duoddariin rievssatnálli molsašuddá iežas távtta mielde ja dan ?uvvot sierra rehkenastimiin, main leat vuonccesbeatnagat veahkkin. Dán gease rievssahis lea Davvi-Sámis valljái alimusjahki Giitu buot rehkenastiide! Loahppageasi áigge rehkenaste 819 fuo??ogolmma?iegahasa dilli 6.8.2023). Rehkenastin gáibidii eandalii rah?ama meahcásteaddjiin, geat leat jo jahkelogiid áigge ?oaggán mávssolaš die?u guovllus fuo??onáliin. Lassedie?uid ja guvllolaš ja golmma?iegahasa guovdu lean raporttat: oma.riistakolmiot.fi ja luonnonvaratieto.luke.fi JA AK KO VÄ H ÄM ÄK I 75 Metsästäjä 5/2023 Nro 5/2023 72. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 17.11.2023. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus Vastaava päätoimittaja: Jari Varjo Päätoimittaja: Mikko Sirkiä, puh. 029 431 2109 Toimitussihteeri: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Markku Pakarinen (Aste Helsinki Oy) Toimitusneuvosto: Johanna Hellman, Tero Kuitunen, Marko Mikkola, Markku Pakarinen, Mirja Rantala, Mikko Sirkiä, Marko Svensberg, Jouni Tanskanen ja Petri Vartiainen. Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset-palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 ja Mikko Sirkiä, puh. 029 431 2109 Paino: Hansaprint 2023/Met23_05 Kansikuva: Nina Pelkonen ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakausmedia ry:n jäsen Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL 22, 00331 Helsinki, puh. 029 431 2002 metsastajarekisteri@riista.fi Sompiontie 1, 00730 Helsinki Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001, arkisin klo 9–15, asiakaspalvelu@riista.fi Oma riista -helpdesk Puh. 029 431 2111 arkisin klo 12–16 oma@riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Verkkokauppa ja varasto Puh. 09 5840 4500 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi 74-75_Saame_ME0523.indd 75 74-75_Saame_ME0523.indd 75 25.8.2023 9.14 25.8.2023 9.14
Valmiina hämärään. Metsästettäessä hämärässä tai huonolla säällä, metsästäjän on voitava luottaa metsästysoptiikkaansa. Vielä illan pimetessäkin Leica Geovid R loistaa erinomaisella optisella suorituskyvyllään, tarkalla ja nopealla etäisyysmittauksella sekä helppokäyttöisyydellään. Leica Fortis 6 1,8-12 x 42 i –tähtäinkiikari 6,7-kertaisen suurennuskertoimen ja laajan näkökentän ansiosta on ihanteellinen tähtäinkiikari käytettäväksi yhdessä suorituskykyisen Leica Calonox Sight SE -lämpökameran kanssa. Calonox Sight SE tarjoaa ainutlaatuisen terävän, yksityiskohtaisen ja korkean kontrastin kuvan – maksimaalisella tarkkuudella ja toistettavuudella. Täydellinen yhdistelmä vastuulliseen metsästykseen. www.leica-sportoptics.com Maahantuonti: Valokuvaustukku Foka Oy Markkinointi: Nordic Distribution Oy NorDis LEICA GEOVID R 8?x?56 Noudata metsästyslakia käyttäessäsi lisälaitteita. LEICA FORTIS 6 1.8-12?x?42?i LEICA CALONOX SIGHT SE UUTTA! NorDis Oy Leica_Fortis42-Calonox-SE-GeovidR_Metsästäjä nro 5 210x240 mm.indd 1 NorDis Oy Leica_Fortis42-Calonox-SE-GeovidR_Metsästäjä nro 5 210x240 mm.indd 1 3.8.2023 10.33.24 3.8.2023 10.33.24 76_Takakansi_ME0523.indd 76 76_Takakansi_ME0523.indd 76 25.8.2023 9.15 25.8.2023 9.15