• METSÄKANALINTUJEN METSÄSTY S AJAT VALKO­HÄNTÄ­ PEURAN VALIKOIVA METSÄSTYS HARMAASORSA TULI JÄÄDÄKSEEN SRVA­ VAKUUTUSTURVA ON KUNNOSSA KAUSI 2024-2025 5/2024 Lehti yli 300 000 metsästäjälle 01_Kansi_ME0524.indd 1 01_Kansi_ME0524.indd 1 27.8.2024 14.44 27.8.2024 14.44
• METSÄSTYS 9 Metsäkanalintujen metsästysajat 1.8.2024–31.7.2025 22 Nuorten toimitus 26 Valkohäntäpeuran valikoiva metsästys 30 Hirvihorkka 32 Hirvikannanhoitoa Finnmarkissa 48 7 vinkkiä metsästysseuralle 50 Haulikko naiselle 52 Kiväärin hihna on muutakin kuin kantolaite 54 Paukusta pakkaseen – jäniseläimet 56 Riistareseptit 63 Yhteistyössä on voimaa 64 Turvallisuus ensin RIISTA 12 Kolmiolaskentojen tulokset 16 Valkohäntäpeurahavaintojen kirjaaminen on tärkeää 18 Harmaasorsa tuli jäädäkseen 20 Tunnista harmaasorsa ja sinisorsa 34 Hirven tautiseuranta – näytteet Ruokavirastoon 39 Vesilintujen taantuma jatkuu 47 Levähdysalue on tehokasta riistanhoitoa AJANKOHTAISET 4 Uutiset 14 Kannanhoidollisen metsästyksen koukerot 42 Onko SRVA-toimijan vakuutusturva kunnossa? 44 SRVA välittää metsästäjien apua poliisille 46 SRVA-tapahtuman kulku 58 Valtakunnallinen riistaneuvosto – riistapolitiikan vaikuttaja valtakunnan tasolla 60 Alueelliset riistaneuvostot aloittivat 65 Eräilmoitukset 66 Áigeguovdilis ságat sámegillii KOLUMNIT 3 Pääkirjoitus 6 Puheenjohtajalta 41 Ministeriön kuulumisia LAIT & LUVAT 40 Päivitystä poikkeuslupa-asetukseen 41 Kysymyksiä lupahallinnosta 18 Harmaasorsa tuli jäädäkseen 26 Valkohäntäpeuran valikoiva metsästys hyödyttää kaikkia 42 Onko SRVA-toimijan vakuutusturva kunnossa? 56 Riistareseptit 2 Metsästäjä 5/2024 Sisältö 2-3_Sisällys_ME0524.indd 2 2-3_Sisällys_ME0524.indd 2 27.8.2024 14.46 27.8.2024 14.46
• HE NR I LE H TO LA Päätöksenteko ei perustu mielipiteisiin R iistakantojen sopivasta koosta on käyty tänä vuonna tavallistakin vilkkaampaa keskustelua. Olisi toivottavaa, että keskustelu perustuisi tosiasioihin, mutta usein mielipiteet tuntuvat hallitsevan keskustelua. Toisten mielestä eläimiä on vähän, kun toisille vähänkin on liikaa. Olemme pitkään pyrkineet suuntamaan metsästystä lajeihin, joiden kannat kestävät tai kaipaavat leikkaamista. Jotta siinä onnistutaan, tarvitaan luotettava tieto eläinten määrästä ja kannankehityksestä. Tätä työtä – kannanarviointia – tehdään yhdessä. Metsästäjät ja muut luonnossa liikkujat keräävät havainnot, tutkijat jalostavat ne kanta-arvioiksi, joihin nojaten riistahallinto pyrkii mitoittamaan saalismäärät toivotun kehityksen mukaisiksi suosituksin tai pyyntiluvin. Tämän kaiken täytyy tapahtua tietenkin pykälien ja vallitsevan oikeuskäytännön mukaisesti. Luotettava kannanarviointi olisi saatava toimimaan myös vallitsevassa hankalassa tilanteessa, jossa esimerkiksi suurpetolupia ei juurikaan ole pystytty myöntämään. Lupapäätökset eivät tulevaisuudessakaan voi perustua mielipiteisiin vaan tutkimustietoon. Tarvitsemme yhteistyötä, jotta kanta-arviot saadaan pysymään luotettavina ja mahdollisesti myönnettävät luvat kestävät myös tarvittaessa oikeuskäsittelyn. Havaintojen kirjaamisen tärkeyttä ei voi korostaa liiaksi, lajista riippumatta. Toivon että, niitä kirjattaisiin niin runsaasti, että saisimme entistä paremmin hallintaan esimerkiksi hirvieläinten kannan huiput ja laaksonpohjat. Mikäli pystyisimme ennustamaan milloin kannan kasvun tai vähenemisen kiihtyminen pysähtyy, voisimme yrittää paremmin ennakoida tarvittavia lupamääriä ja päätyä tasaisempiin kantoihin ilman suuria heilahteluita. Mikäli emme saa riittävästi riistahavaintoja, kantaarvioiden epävarmuus kasvaa ja riistakantojen hallinnassa onnistuminen ja tarvittavien lupien myöntäminen vaikeutuu edelleen. JARI VARJO Johtaja Suomen riistakeskus 9 METSÄKANALINTUJEN METSÄSTYSAJAT 2024-2025 50 Millainen on naisen haulikko? Pääkirj itus 3 Metsästäjä 5/2024 2-3_Sisällys_ME0524.indd 3 2-3_Sisällys_ME0524.indd 3 27.8.2024 14.46 27.8.2024 14.46
• S uomessa pesivät vesilinnut ja kahlaajat muuttavat etelään valtaosin läntistä muuttoreittiä pitkin. Osa päätyy Britteinsaarille ja toiset aina Italiaan asti, lentäen Etelä-Ruotsin, Tanskan, Saksan ja Ranskan yli. Suurin osa Euroopan jouhisorsista ja miltei puolet telkistä pesivät pohjoisilla suoalueillamme. Muuttavat vesilinnut ovat yhteisiä ja siksi Suomen Riistanhoito-Säätiö on verkostoitunut eurooppalaisten metsästysjärjestöjen perustaman Waterfowlers’ Networkin kanssa ja ryhtynyt kehittämään yhteistä varainkeruuta. Metsästysmyönteinen arvopohja Englantilainen Waterfowlers Networkin jäsenorganisaatio, British Association for Shooting and Conservation (BASC) ilmaisi olevansa kiinnostunut rahoittamaan elinympäristötöitä, mikäli perusteet ovat kohdallaan. Suomen Riistanhoito-Säätiö haki tukea BASCilta ja sai vuoden 2023 elokuussa tukipäätöksen sen alaiselta Wildlife Fund -rahastolta. BASC myönsi Suomen Riistanhoito-Säätiölle 46 500 euroa käytettäväksi kolmeen eri kosteikkokohteeseen yhteistyössä SOTKA-kosteikot hankkeen kanssa. Päätöksessä oleellisia tekijöitä olivat Suomen merkitys eurooppalaisen vesilinnuston pesimäalueena, tiivis yhteistyö Suomen riistakeskuksen SOTKA-kosteikot -hankkeen kanssa ja metsästysmyönteinen, mutta samalla metsästyksen kestävyyttä ja luonnon monimuotoisuutta vaaliva arvopohja. Konetyötä ja tarvikkeita SOTKA-kosteikot vastaa kosteikkosuunnitelmien teosta maaja metsätalousministeriön rahoituksella. Konetyöt ja tarvikkeet hankitaan BASCin tuella. Suomen Riistanhoito-Säätiö vastaa rahoituksen allokoinnista kohteisiin, projektikoordinaatiosta ja raportoinnista BASCille. Muista SOTKA-kosteikkokohteista poiketen BASCin rahoitus toi kohteille mukanaan vastineeksi rahoituksesta hieman tavallista pidemmän hoitovelvoitteen. Maanomistajat sitoutuvat raportoimaan vuosittain kohteiden tilasta 10 vuoden ajan kohteiden valmistumisen jälkeen. Pitkä raportointijakso heijastelee BASCille tärkeitä monimuotoisuustavoitteita ja tehtyjen toimien pitkäkestoisuutta. Kohteilla tehdään vuosittain kunnossapitoraivauksia, vesilintulaskentaa ja pienpetojen pyyntiä. Kosteikot toteutetaan patoamalla. Säätöpatojen avulla mahdollistetaan kausikosteikkomainen vedenpinnan vaihtelu, joka ylläpitää hyvää elinympäristöä selkärangattomille, jotka ovat vesilintujen poikasten ravintoa. BRITTIRAHA KOSTEIKKOTÖIDEN MAHDOLLISTAJANA Koska Suomi on Euroopan merkittävimpiä vesilintujen ja kahlaajien pesimäalueita, elinympäristötyöt Suomessa ovat avainasemassa Euroopan vesilintujen hyvinvoinnissa. Niitä ollaankin valmiita rahoittamaan myös ulkomailta. Uutis t BASC BASCin rahoitus on suurin yksittäinen rahoitus mikä on saatu talvehtimisalueiden mailta pohjoisten lisääntymiselinympäristöjen kunnostamiseen. Rahoitus toimii erinomaisena esimerkkinä 2019 perustetun Waterfowlers’ Network -järjestön merkityksestä. Waterfowlers’ Network kokoaa toimijoita Waterfowlers’ Network kokoaa muuttoreitin varrelta metsästysjärjestöjä yhteen koordinoidakseen rahoitusta ja tukea yli valtiorajojen merkittäviin tutkimusja elinympäristöhankkeisiin. Waterfowlers’ Networkin jäsenjärjestöt ovat rahoittaneet aikaisemmin SOTKA-kosteikkokohteita Ilomantsissa, Vöyrissä, Ylitorniossa ja Rovaniemellä ja tukeneet monikansallista Project Penelope -haapanatutkimusta. H O LT TI H AK O NE N 4 Metsästäjä 5/2024 4-8_Uutiset_ME0524.indd 4 4-8_Uutiset_ME0524.indd 4 27.8.2024 14.48 27.8.2024 14.48
• Susisuojaliivikokeilun osallistujat on valittu SusiLIFE-hanke etsi metsästyskoiria ohjaajineen testaamaan susisuojaliivejä. Kokeilusta kiinnostuneet koiranomistajat jättivät yhteensä 281 hakemusta. Hanke sai paljon hyviä hakemuksia aktiivisilta metsästyskoiraharrastajilta eri puolelta Suomea. Mukana oli kattavasti eri koirarotuja ja metsästysmuotoja. Testikäyttäjiksi valittiin lopulta 200 koirakkoa. Testikäyttäjien valinnassa arvioitiin muun muassa metsästyskoiran käytön aktiivisuutta sekä suden aiheuttaman vahingon riskiä käytettävillä metsästysalueilla. Samalla pyrittiin huomioimaan liivitestaajien alueellinen kattavuus. Kokeilussa kerätään metsästäviltä koirakoilta kokemuksia suojaliivien käyttöominaisuuksista ja näkemyksiä liivien kehittämistarpeista Suomen olosuhteissa. Kevytrakenteiset, kestävästä kuiturakenteesta valmistetut suojaliivit on suunniteltu ehkäisemään susien ja villisikojen metsästyskoirille aiheuttamia vahinkoja. Kokeilussa käytettävät, teräspiikeillä varustetut suojaliivimallit on valittu testaukseen Ruotsissa suojaliivien käytöstä saatujen kokemusten perusteella. Kokeilun tuloksista tiedotetaan SusiLIFE-hankkeen kanavissa myöhemmin. Osallistu lukija tutkimukseen! Kehitämme Metsästäjä-lehteä ja siksi toivomme lukijoidemme osallistuvan lukijatutkimukseen, joka toteutetaan yhteistyössä Aikakausmedian kanssa. Pääset vastaamaan tällä QR-koodilla tai osoitteessa: https://link.webropol.com/s/Metsastaja Kaikkien osallistujien kesken arvotaan 2 kappaletta Uovision Glory 4G LTE Cloud -riistakameroita (arvo 389 euroa). Vastausaika päättyy 4.10.2024. Metsästäjät innolla mukana lintuatlas kartoituksessa Kuluneena kesänä moni metsästäjä kirjasi jälleen havaintoja riistalinnuista ja rauhoittamattomista linnuista Oma riista -palveluun ja osallistui samalla arvokkaaseen vapaaehtoistyöhön, lintuatlaskartoitukseen. Oma riistaan kirjatut havainnot riistalinnuista ja rauhoittamista linnuista aikaväliltä 1.2.-31.8.2024 tarkastetaan ja tallennetaan syksyn aikana osaksi lintuatlasaineistoa Laji.fi-palveluun. Havaintojen alustava tarkastelu kertoo kirjaamisaktiivisuuden pysyneen viimevuotisella tasolla. Havaintojen tarkka lukumäärä ja alueellinen kattavuus selviävät, kun aineisto saadaan tarkastettua. Meneillään oleva Suomen 4. lintuatlaskartoitus antaa tärkeää tietoa Suomessa tavattavien lintulajien pesimälevinneisyydessä tapahtuneista muutoksista. Tulokset huomioidaan myös riistalintujen metsästyksen säätelyssä, esimerkiksi taantuneiden vesilintulajien metsästyksen kestävyyttä tarkasteltaessa. Tästä syystä on tärkeää, että kartoitus saadaan toteutettua mahdollisimman kattavasti koko maassa. Lintuatlaskartoitus jatkuu vielä pesimäkauden 2025 ajan. Suomen riistakeskus kannustaa kaikkia metsästäjiä kirjaamaan havaintojaan Oma riistaan ympäri vuoden ja erityisesti lintujen pesimähavaintoja jälleen ensi kevään ja kesän aikana. Lisätietoa: lintuatlas.fi M AR I TI KK UN EN GE TT Y IM AG ES 5 Metsästäjä 5/2024 4-8_Uutiset_ME0524.indd 5 4-8_Uutiset_ME0524.indd 5 27.8.2024 14.48 27.8.2024 14.48
• Ota nuori mukaan M etsästäjätutkintoon valmentavia koulutuksia ja metsästäjätutkintoja järjestäessä on ollut ilo huomata, miten suurella innolla ja mielenkiinnolla nuoret tutkivat tulevan harrastuksensa mahdollisuuksia. Metsästykseen liittyviä asioita halutaan selvittää laajasti ja tulokulma voi olla todella mielenkiintoinen ja avarakatseinen. Halu ja tarve saada tietoa ja kartuttaa taitoja on suorastaan intohimoinen. Heitä me tarvitsemme tulevaisuudessa. Nuoret metsästäjät kun ovat tulevaisuuden luonnonhoitajia. Kaikilla nuorilla ei kuitenkaan ole ympärillään verkostoa, josta löytyy kokenut, osaava ja ennen kaikkea nuoren huomioon ottava metsästäjä. Nyt kun jahtikausi on meneillään, on hyvä miettiä, miten itse voi edesauttaa nuoren urapolkua metsästäjänä. Me kokeneemmat metsästäjät voimme ottaa nuoria mukaan harrastukseen. Järjestää mahdollisuuksia ammunnan harjoitteluun, riistan käsittelyyn, riistanhoitoon sekä innostaa nuoria mukaan seuratoimintaan. Kun kuuntelee nuoren metsästäjän mielipiteitä, huomaa usein oppivansa myös itse. Esiin voi tulla asioita, joita yhteiskunnan ja ympäristön muuttuminen on saanut aikaan, mutta joita itse ei ole osannut huomioida. Tuoreet ajatukset ovat aina tervetulleita. Nuorten osallistuminen metsästykseen, riistanhoitoon ja riistapolitiikkaan ovat tärkeä palanen myös metsästysperinteen jatkumisen kannalta. TEPPO KAKKONEN Varapuheenjohtaja Suomen riistakeskus RAJAVARTIOLAITOS: Käytä metsästyskoiraa harkiten ja seuraa ohjeita Metsästäjiä kehotetaan välttämään koirien irti päästämistä valtakunnanrajan läheisyydessä, jotta koiria ei päätyisi Venäjän puolelle. Kotieläinten rajan ylitykset on pyrittävä estämään Suomen ja Venäjän rajajärjestyssopimuksen perusteella. Muista merkitä koiran varusteisiin selkeästi omistajan yhteystiedot ennen metsästyksen aloittamista. Tiedot auttavat mahdollisissa koirien rajanylitystilanteissa. Rajavyöhykelupa Rajavyöhykelupa myönnetään, jos siihen on esimerkiksi harrastuksesta johtuva hyväksyttävä syy. Metsästykseen rajavyöhykkeellä myönnetään lupia pääsääntöisesti vain vahinkoa aiheuttavien eläinten tai poikkeuslupaperusteiseen metsästykseen. Ilmoita havaintosi Jos teet havaintoja rikollisesta toiminnasta rajan läheisyydessä, ilmoita havainnoistasi. Rajavartiolaitoksen vihjekanava: raja.fi/anna-vihje OMA RIISTA -VINKKI Tiesitkö, että voit vaihtaa sähköposti osoitteesi? Jos sähköpostiosoitteesi vaihtuu, sen vaihtaminen Oma riistaan tapahtuu rekisteröitymällä uudestaan: ? Mene osoitteeseen oma.riista.fi ? Valitse ”Luo tunnus” ? Kirjoita uusi sähköpostiosoitteesi, napsauta ”Aloita rekisteröityminen” ja seuraa saamiasi ohjeita. Prosessi on sama kuin rekisteröityessäsi käyttäjäksi ensimmäisen kerran. Erona on vain se, että kaikki Oma riistaan kertyneet tietosi ovat tallessa ja tulevat näkyviin uuden rekisteröitymisen jälkeen. Kun kuuntelee nuoren metsästäjän mielipiteitä huomaa usein oppivansa myös itse. TE RO SA LM EL A K lumni Metsästäjä 5/2024 6 4-8_Uutiset_ME0524.indd 6 4-8_Uutiset_ME0524.indd 6 27.8.2024 14.48 27.8.2024 14.48
• RIISTAKOLMIOLASKENNASSA KÄVELTIIN YLI 31 000 km OMA RIISTASSA NYT Metsästäjä ? Voit maksaa metsästyskorttisi Oma riista -palvelussa ? Kirjaa kaikki saaliisi ja havaintosi välittömästi omaan riistalokiisi; näin hoidat mahdolliset lakisääteiset velvoitteet ja ilmoitukset seurallesi / seurueellesi / luvansaajalle automaattisesti ? Metsästyskorttitodistukset ulkomailla metsästystä varten tulostat Oma riista -verkkopalvelusta ? Varmista, että maastosovelluksen viimeisin sovellusversio on päivitetty puhelimeesi. Metsästyksenjohtaja ? Hyväksy ehdotetut saaliit ja havainnot Oma riistassa 7 vuorokauden kuluessa. ? Tarkista metsästysalueesi aluepäivitykset ja lupapäätöksen aluerajaukset. ? Määrittele passipaikat Oma riistassa ja tee liitos metsästysalueeseen. Seurasi jäsenet näkevät passipaikat Oma riista -maastosovelluksessa valitsemalla seuran alueen. Seuran yhteyshenkilö ? Varmista, että kaikki seuran jäsenet ovat saaneet kutsun Oma riista -palveluun. ? Varmista, että tarvittavat metsästyksenjohtajailmoitukset on tehty ennen metsästyksen aloittamista. Oma riista -helpdesk auttaa tarvittaessa arkisin 12.00–16.00, p. 029 431 111 tai sähköpostilla oma@riista.fi KOIRILLE, JOILLA ON AIKAA VAIN YHTEEN MADOTUSKERTAAN. Dronbits tabletit koirien pyöröja heisimatojen häätöön. Vaikuttavat aineet: Febanteeli, pyranteeliembonaatti, pratsikvanteeli. Annostus: Dronbits 150 mg/144 mg/50 mg 1 tabl./10 kg, Dronbits 525 mg/504 mg/175 mg 1 tabl./35 kg. Ei saa käyttää tiineyden kahden ensimmäisen kolmanneksen aikana. Markkinoija: Orion Pharma Eläinlääkkeet. Lue pakkausseloste ennen käyttöä. Apteekista. SUOLISTOMADOT KERRALLA POIS 1 TABL./10 KG TAI 1 TABL./35 KG KERTA-ANNOS. 8/ 20 22 Tehoaa myös hirviekinokokkiin! Iänmäärityslaskuri julkaistu valkohäntäpeuralle Metsästyskaudella 2021-2022 kerättiin vapaaehtoisten ja riistakeskuksen voimin saaliiksi saatujen valkohäntäpeurapukkien hammasnäytteitä ja sarvimittoja. Yhteensä noin 770 pukin hammasnäytteet lähetettiin Yhdysvaltoihin Matsonin laboratorioon ikämääritystä varten. Tarkoista ikämäärityksistä ja sarvimitoista Luonnonvarakeskus kehitti mallin, jonka avulla voidaan arvioida peuran ikää sarvimittojen perusteella. Excel-pohjainen laskuri on nyt kaikkien saatavilla Luonnonvarakeskuksen sivulla. Seuraavassa Metsästäjälehdessä kerrotaan tarkemmin keräyshankkeesta. Suuret kiitokset vapaaehtoisille kerääjille! Laskuri: www.luke.fi/fi/luonnonvaratieto/tiedetta-ja-tietoa/hirvi-jasorkkaelaimet/valkohantapeura HE IK KI M IK KO LA 7 Metsästäjä 5/2024 Uutis t 4-8_Uutiset_ME0524.indd 7 4-8_Uutiset_ME0524.indd 7 27.8.2024 14.48 27.8.2024 14.48
• Uutis t Kevätlaskentainto yllätti positiivisesti Pienten hirvieläinten kevätlaskentaohjeistus ja -työkalu oli kuluneena keväänä ensimmäistä kertaa käytössä koko Suomessa. Laskentainto yllätti positiivisesti. Oma riistan laskentatyökalua käytti yhteensä 131 metsästysseuraa, jotka raportoivat yli 16 000 nähtyä valkohäntäpeuraa, 2 500 metsäkaurista ja 160 kuusipeuraa. Näiden lisäksi on paljon seuroja, jotka ovat laskennan suorittaneet, mutta eivät ole raportoineet tuloksia Oma riistaan. Kevätlaskentojen kautta saadaan ennen kaikkea paikallistason tietoa pienten hirvieläinten kantojen kehityksestä. Laskentainto osoittaa, että metsästysseuroilla on suuri halu seurata kantojen kehitystä ja käyttää sitä verotussuunnittelun tukena. Paikallinen ajantasainen riistatieto on tässä tärkeässä roolissa, ja jälleen kerran metsästäjät osoittivat aktiivisuutensa riistatiedon keruussa. Laskentoja kannattaa tehdä myös jatkossa, sillä ilman pidempää aikasarjaa tuloksia ei voida luotettavasti tulkita. Kaikki tulokset kannattaa kirjata Oma riistaan, sillä silloin ne ovat arkistoituna ja kaikkien seuran jäsenten katsottavissa. Suuret kiitokset laskijoille! HE IK KI M IK KO LA Metsästysseuroille osio Riistainfoon Riistainfo-palveluun on lisätty metsästysseuroille materiaaleja, kuten Opas metsästysseuratoimintaan sekä metsästysvuokrasopimuslomakkeet. Löydät seuramateriaalit ”Tietoa”-alas pudotusvalikosta. OIKAISUJA Metsästäjä-lehden numerossa 3/2024 julkaistussa jutussa ”Valkohäntäpeurako haitallinen vieraslaji” oli virhe. Valkohäntäpeuralahjoituksen idean isä oli konsuli Eino A. Aaltio, ei Aalto, kuten tekstissä virheellisesti todettiin. Metsästäjä 4/2024:n metsästysaikaluettelossa oli väärä oravan metsästyskauden aloitusajankohta. Sallittu pyyntiaika alkaa 1.11.2024 ja päättyy 28.2.2025. Metsästäjä 4/2024:n ”Majavalajien kannat pysyneet vakaina” -artikkelin kuvaksi oli päätynyt otos rämemajavasta, ei euroopantai kanadanmajavasta, kuten oli tarkoitus. Toimitus pahoittelee virheitä. Tarjolla putkiponttoneita pesimälauttamateriaaleiksi SOTKA-kosteikot -hanke tarjoaa putkiponttoneita soveltuville kohteille. Jos alueellasi on rehevä lampi, järvi tai kosteikko, jonka poikastuottoa voisi parantaa pesimäsaarekkeilla ja pienpetopyyntiä tehostamalla, ota yhteyttä kosteikko@riista.fi. Esitä sähköpostiviestissä karttalinkki alueelle ja kerro kuinka monen lautan tarve sinulla on. Varmista etukäteen, että maanomistajat tai vesialueen omistajat hyväksyvät ajatuksen pesimälautoista. Ponttoneista kiinnostuneelta odotetaan valmiutta: ? hankkia muut lauttoihin tarvittavat materiaalit ja vastata ponttonien rahtikuluista. ? laatia yhdessä SOTKA-kosteikot -hankkeen kanssa yksinkertainen ”hoitosuunnitelma”, jossa kuvataan alue ja pesimälauttojen tarve sekä sijoittelu. ? allekirjoittaa kosteikkosopimus ja sitoutua pelisääntöihin sekä lintulaskentaan järkevän kokoisella alueella pesimälauttojen ympärillä. Katso video pesimälautoista täältä: 8 Metsästäjä 5/2024 4-8_Uutiset_ME0524.indd 8 4-8_Uutiset_ME0524.indd 8 27.8.2024 14.48 27.8.2024 14.48
• Metsäkanalintujen metsästysajat 1.8.2024–31.7.2025 Karttojen väritys kertoo metsästysajan kunnittain. Lihavoiduilla tekstillä kirjoitetut alueet ovat maakuntia ja kaksoispisteen jälkeen luetellut ovat kyseisen maakunnan kuntia, joissa metsästysaika on voimassa. Haapavesi, Hailuoto, Kalajoki, Kempele, Kärsämäki, Liminka, Lumijoki, Merijärvi, Muhos, Nivala, Oulainen, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe, Reisjärvi, Sievi, Siikajoki, Siikalatva, Tyrnävä ja Ylivieska. 10.9.–10.10. Etelä-Karjala, Kainuu, Kymenlaakso, Lappi, Uusimaa, Pohjois-Pohjanmaa: Ii, Kuusamo, Oulu, Pudasjärvi, Taivalkoski, Utajärvi ja Vaala. Sievi, Siikajoki, Siikalatva, Tyrnävä, Utajärvi, Vaala ja Ylivieska, Pohjois-Savo: Joroinen, Kaavi, Kuopio, Leppävirta, Rautalampi, Siilinjärvi, Suonenjoki, Tervo, Tuusniemi, Varkaus ja Vesanto. 10.9.–10.11. Etelä-Karjala, Etelä-Pohjanmaa, Kanta-Häme, Keski-Suomi, Kymenlaakso, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Kainuu: Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Ristijärvi ja Sotkamo, Lappi: Enontekiö ja Utsjoki, Pohjois-Savo: Iisalmi, Keitele, Kiuruvesi, Lapinlahti, Pielavesi, Rautavaara, Sonkajärvi ja Vieremä. 10.9.–10.10. Keski-Pohjanmaa. 10.9. –30.9. Uusimaa, Varsinais-Suomi. METSO 10.9.–10.12. ja 10.1.–31.1. Lappi: Inari, Kemijärvi, Kittilä, Kolari, Muonio, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Rovaniemi, Salla, Savukoski, Sodankylä ja Ylitornio, PohjoisKarjala: Heinävesi, Ilomantsi, Joensuu, Kitee, Kontiolahti, Liperi, Outokumpu, Polvijärvi, Rääkkylä ja Tohmajärvi. Pohjois-Pohjanmaa: Kuusamo ja Taivalkoski. 10.9.–10.12. Etelä-Savo, Päijät-Häme, Satakunta, Kainuu: Puolanka ja Suomussalmi, Lappi: Kemi, Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola ja Tornio, Pohjois-Karjala: Juuka, Lieksa ja Nurmes, Pohjois-Pohjanmaa: Alavieska, Haapajärvi, Haapaveden, Hailuoto, Ii, Kalajoki, Kempele, Kärsämäki, Liminka, Lumijoki, Merijärvi, Muhos, Nivala, Oulainen, Oulu, Pudasjärvi, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe, Reisjärvi, Urosmetson talvimetsästys on sallittua sinisellä merkityllä alueella. PYY 10.9.–10.12. Satakunta. 10.9.–10.11. Etelä-Pohjanmaa, Etelä-Savo, Kanta-Häme, Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, PohjoisSavo, Päijät-Häme ja Varsinais-Suomi, Pohjois-Pohjanmaa: Alavieska, Haapajärvi, 9 Metsästäjä 5/2024 9-11_Kanalintujen_metsästysajat_2024_ME0524.indd 9 9-11_Kanalintujen_metsästysajat_2024_ME0524.indd 9 27.8.2024 14.49 27.8.2024 14.49
• Metsästysajat löytyvät osoitteista metsastajalehti.fi ja riista.fi sekä Oma riista -maastosovelluksesta. Karttakuvat sisältävät Maanmittauslaitoksen Kuntajako 1/2024 -aineistoa. Tarkasta maakuntaja kuntarajat Maanmittauslaitoksen verkkosivuilla olevasta kartasta: maanmittauslaitos.fi ? Kartat ja paikkatieto ? Kartat ? Tilaston pohjakartat RIEKKO 10.9.–31.3. Lappi: Enontekiö, Utsjoki ja Inari. 10.9.–31.10. Lappi: Kittilä, Muonio, Pelkosenniemi, Posio, Salla, Savukoski ja Sodankylä, Pohjois-Pohjanmaa: Kuusamo ja Taivalkoski. EI METSÄSTYSTÄ Muualla maassa. KIIRUNA 10.9.–31.3. Lappi: Enontekiö, Inari ja Utsjoki. EI METSÄSTYSTÄ Muualla maassa. Urosteeren talvimetsästys on sallittua sinisellä merkityllä alueella. Metsäkanalintujen metsästysajat 1.8.2024–31.7.2025 TEERI 10.9.–10.12. ja 10.–31.1. Lappi: Inari, Kemijärvi, Kittilä, Kolari, Muonio, Pelkosenniemi, Pello, Posio, Rovaniemi, Salla, Savukoski, Sodankylä ja Ylitornio, Pohjois-Pohjanmaa: Kuusamo ja Taivalkoski. 10.9.–10.12. Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Satakunta, Lappi: Kemi, Keminmaa, Ranua, Simo, Tervola ja Tornio, Pohjois-Pohjanmaa: Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Hailuoto, Ii, Kalajoki, Kempele, Kärsämäki, Liminka, Lumijoki, Merijärvi, Muhos, Nivala, Oulainen, Oulu, Pudasjärvi, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Pyhäntä, Raahe, Reisjärvi, Sievi, Siikajoki, Siikalatva, Tyrnävä, Utajärvi, Vaala ja Ylivieska. 10.9.–10.11. Etelä-Karjala, Etelä-Pohjanmaa, Kainuu, Kanta-Häme, Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Kymenlaakso, Pirkanmaa, Pohjanmaa, Pohjois-Karjala ja Päijät-Häme, Lappi: Enontekiö ja Utsjoki 10.9.–10.10. Uusimaa. RauhoITuS Varsinais-Suomi. BURREL-LIITTYMÄT ALK. 4,99 €/KK, EI AVAUSMAKSUA. KAMERAN VOIT TILATA MYÖS SOITTAMALLA MAKSUTTA 0800 93 93 93 Syksyn uutuuskamerat riistametsälle tai valvontaan Huippuominaisuuksilla varustellut Burrelin uutuusriistakamerat nyt Elisalta. Kameran mukana saat esiasennetun SIM-kortin, jonka aktivoit ilman avausmaksua ja saat ensimmäiset 14 vrk veloituksetta. Tutustu ja tilaa omasi: elisa.fi/metsastaja 249?€ E24 -riistakamera 199?€ N24 -riistakamera 100 ensimmäiselle uutuuskameran ostajalle kaupan päälle kylmälaukku ja lippis! 893882_Elisa_Big_Logo_Burrel_E_N24_Mokkipaketti_Kettu_Metsastaja_8_24_v3.indd 1 893882_Elisa_Big_Logo_Burrel_E_N24_Mokkipaketti_Kettu_Metsastaja_8_24_v3.indd 1 15.8.2024 14.23 15.8.2024 14.23 Metsästäjä 5/2024 10 9-11_Kanalintujen_metsästysajat_2024_ME0524.indd 10 9-11_Kanalintujen_metsästysajat_2024_ME0524.indd 10 27.8.2024 14.49 27.8.2024 14.49
• BURREL-LIITTYMÄT ALK. 4,99 €/KK, EI AVAUSMAKSUA. KAMERAN VOIT TILATA MYÖS SOITTAMALLA MAKSUTTA 0800 93 93 93 Syksyn uutuuskamerat riistametsälle tai valvontaan Huippuominaisuuksilla varustellut Burrelin uutuusriistakamerat nyt Elisalta. Kameran mukana saat esiasennetun SIM-kortin, jonka aktivoit ilman avausmaksua ja saat ensimmäiset 14 vrk veloituksetta. Tutustu ja tilaa omasi: elisa.fi/metsastaja 249?€ E24 -riistakamera 199?€ N24 -riistakamera 100 ensimmäiselle uutuuskameran ostajalle kaupan päälle kylmälaukku ja lippis! 893882_Elisa_Big_Logo_Burrel_E_N24_Mokkipaketti_Kettu_Metsastaja_8_24_v3.indd 1 893882_Elisa_Big_Logo_Burrel_E_N24_Mokkipaketti_Kettu_Metsastaja_8_24_v3.indd 1 15.8.2024 14.23 15.8.2024 14.23 9-11_Kanalintujen_metsästysajat_2024_ME0524.indd 11 9-11_Kanalintujen_metsästysajat_2024_ME0524.indd 11 27.8.2024 14.49 27.8.2024 14.49
• Alkukesä helli lämpimillä jaksoillaan ja muun muassa paarmoja pörräili harvinaisen aikaisin. Kanalintujen suhteen olosuhteet näyttivät lupaavilta, mutta toisin kävi. TeksTi Andreas Lindén ja Katja Ikonen M etsäkanalintuja laskettiin 27.7.– 11.8. välisenä aikana. Laskentojen perusteella usean runsaan vuoden jälkeen metsäkanalintujen kannat ovat kääntyneet laskuun kaikilla tarkasteltavilla lajeilla. Joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta kaikilla lajeilla ja alueilla kanantiheydet ovat nyt keskiarvojen tuntumassa tai niiden alapuolella, paikoin selkeästi. Yhtenä poikkeuksena on Lappi, jossa kannat ovat tulleet alas, mutta teerellä ja metsolla tiheydet ovat edelleen korkeita. Luontaista kannanvaihtelua Metsäkanalinnuille on tyypillistä huomattavat alueelliset kannanvaihtelut. Niillä alueilla, joilla nähdään nyt hurjimmat pudotukset, on viime vuosina nähty kasvua ja varsin runsaat kannat. Esimerkiksi teerikanta noudattaa monilla alueilla säännöllistä 6–7 vuoden sykliä. Nyt nähtävä muutos noudattaa kohtalaisen hyvin tätä rytmiä, sillä edellinen pohjavuosi oli monella alueella vuonna 2017. Metsäkanalintujen poikastuotto onnistuu parhaiten, jos alkukesä on lämmin. Pienet poikaset tarvitsevat hyönteisravintoa ja lämpimällä sitä on hyvin tarjolla. Toukokuusta heinäkuuhun oli normaalia lämpimämpää ja suuressa osassa maata paljon hellepäiviä. Sateisuus vaihteli alueittain melko paljon. Sekä mustikkaettä puolukkasato on ollut hyvä, mikä osaltaan tarjoaa ravintoa metsäkanalintujen poikasille loppukesästä. Sään tai marjasadon puolesta ei olisi pitänyt olla suurempaa ongelmaa metsäkanalintujen pesinnälle. Myös myyrien syklinen kannanvaihtelu vaikuttaa metsäkanalintujen pesintöihin, sillä kun myyriä on vähän, monet maapedot keskittyvät saalistuksessaan maassa pesiviin lintuihin. Myyriä on ollut vaatimattomasti monilla alueilla, mikä on saattanut alentaa pesimämenestystä. Myös viime vuoden alhaiset poikastuotot ovat vaikuttaneet kantojen laskuun. Kanalintukannat ovat vähentyneet viime vuodesta Metso-, teeri-, pyyja riekkokannat ovat kääntyneet selvään laskuun. Varsinkin Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa, KainuusRiistakolmiolaskentojen tuloksia Metsäkanalintukannat kääntyneet laskuun Tutkittua H AR RI TA AV ET TI 12 Metsästäjä 5/2024 12-13_Riistakolmiolaskennat_2024_ME0524.indd 12 12-13_Riistakolmiolaskennat_2024_ME0524.indd 12 27.8.2024 14.50 27.8.2024 14.50
• Metso Teeri Pyy Riekko RIISTAKESKUSALUE KO LM IO ID EN LU KU MÄ ÄR Ä TIH EY S (Y KS . / KM ²) MU UT OS 1 V. (% ) PO IK AS OS UU S (% ) KE SK IM . PO IK UE KO KO TIH EY S (Y KS . / KM ²) MU UT OS 1 V. (% ) PO IK AS OS UU S (% ) KE SK IM . PO IK UE KO KO TIH EY S (Y KS . / KM ²) MU UT OS 1 V. (% ) PO IK AS OS UU S (% ) KE SK IM . PO IK UE KO KO TIH EY S (Y KS . / KM ²) MU UT OS 1 V. (% ) PO IK AS OS UU S (% ) KE SK IM . PO IK UE KO KO Etelä-Häme 20 2,9 ± 55 3,8 6,4 ++ 33 3,9 7,8 – 23 3,7 Etelä-Savo 61 3,9 ± 30 4,2 7,2 ++ 49 4,2 9,5 ± 33 3,6 Kaakkois-Suomi 43 3,2 + 28 3,4 5,1 + 42 4,3 6,4 ± 30 3,9 Kainuu 84 3,4 ± 49 3,7 6,8 – – 50 4,2 4,1 – 56 3,9 0,9 – 78 7,2 Keski-Suomi 80 2,8 – 27 2,7 8,6 ± 51 4,2 7,8 ± 45 3,9 Lappi 130 5 – 39 3 5,2 ± 56 3,7 2,3 – 44 3,7 1,6 – – 42 4,1 Oulu 126 3,6 – 38 3,3 10 – 55 3,8 4,3 – 49 3,8 0,6 – – 69 5,7 Pohjanmaa 72 3,4 + 43 3,7 8,8 ± 47 4,3 5,6 ± 51 3,7 Pohjois-Häme 30 3,2 + 43 4,8 5,5 + 43 4,5 11,1 + 49 3,7 Pohjois-Karjala 77 4,8 ± 52 4 7,4 – – 47 3,6 6,6 – – 50 3,6 Pohjois-Savo 56 2,1 – 42 3,2 9,7 – 54 4 8,4 – – 43 3,9 Rannikko-Pohjanmaa 18 3,2 ++ 17 1,5 5,7 – – 18 3,3 6,9 – 43 3,8 Satakunta 50 5,3 ++ 36 3 6,9 ± 46 3,6 9,7 ± 53 4,2 Uusimaa 11 5,1 ++ 42 3,8 4,7 – 42 5 7,6 ++ 41 4,4 Varsinais-Suomi 11 1,8 ± 14 2 2,2 – – 47 4 6,8 – 32 2,1 Koko maa 869 4 ± 38 3,3 6,8 ± 50 3,9 5,4 – 45 3,7 0,6 – – 32 2,7 Metsäkanalintujen tiheys (yks./metsämaan km2), poikasosuus (%) ja keskimääräinen poikuekoko heinä–elokuussa (tilanne 12.8.2024). Riekosta esitetään tiedot vain Pohjois-Suomelle, mistä aineistoa on riittävästi. Alle 25 kolmioon perustuviin arvioihin liittyy huomattavaa tilastollista epävarmuutta. Runsauden muutos edellisvuodesta on ilmaistu plusja miinusmerkein: ± muutos < 15 % / + ja – muutos 15–30 % / ++ ja – – muutos > 30 % sa, ja Pohjois-Pohjanmaalla kannan pudotus on varsin jyrkkä. Viime vuonna runsaat kannat ovat vaihtuneet heikoiksi tai korkeintaan paikallisten keskiarvojen vaiheilla oleviin tiheyksiin. Myös Lapissa kannat ovat pudonneet viime vuodesta. Metsolla väheneminen on hieman muita lajeja loivempaa. Tulos näkyy sekä kokonaismäärässä että aikuisten kannassa. Muilla alueilla kannantiheydet ovat joko viime vuoden kaltaisia tai maltillisesti kasvavia. Etelä-Suomessa teerija metsokannat ovat laajoilla alueilla jonkin verran kasvaneet. Pyyllä Suomen kokonaiskanta ja aikuiskanta ovat viime vuodesta pienentyneet usean melko runsaan vuoden jälkeen. Alueellisesti pyykanta on kasvanut vain Pohjois-Hämeessä ja Uudellamaalla, jossa jälkimmäisessä on vain 10 kolmion otanta ja siten suurta epävarmuutta. Länsi-Lapissa pyykanta on kasvanut, vaikka koko maakunnan mittakaavassa kanta laskee. Kanalintujen pesintämenestys on ollut useimmilla alueilla keskitasoinen tai heikko. Metsolla ja teerellä poikuekoko, poikasosuus ja poikueellisten naaraiden osuus ovat lähellä paikallisia keskiarvojaan. Riekolla poikueellisten naaraiden osuus oli ennätyksellisen matala ja poikueet ovat olleet normaalia pienempiä. Seurantajakson aikana nämä molemmat pesimämenestyksen mittarit ovat pienentyneet riekolla tasaisesti. Etelämpänä riekkoa esiintyy niin harvinaisena, ettei kantaa pysty kunnolla seuraamaan riistakolmiolaskennan avulla johtuen Riistakolmiolaskenta Riistakolmiolaskenta on havumetsävyöhykkeelle kehitetty kannanseurantamenetelmä. Laskentaa on tehty pysyvillä tasasivuisilla kolmioilla kesäisin vuodesta 1988 alkaen. Lapissa riistakolmioita lasketaan Metsä-Lapissa, kun taas Ylä-Lapin tunturialueilla tehdään erillisiä, kanakoira-avusteista riekkojen linjalaskentaa. Tämän artikkelin vuoden 2024 tulokset perustuvat 869 riistakolmion tietoihin. Se on hieman enemmän kuin viime vuonna suositellun laskenta-ajan loputtua. Laskentaa voi tehdä ja laskentatietoja palauttaa vielä tämänkin jälkeen. Riistakolmioiden kesälaskenta palvelee metsäkanalintujen kannanhoitoa ja kestävää verotusta. Sitä käytetään myös monipuolisesti hyväksi tieteellisessä tutkimuksessa. Metsästäjät osallistuivat laskentaan jälleen kiitettävästi. Vallinneissa oloissa maastotyö vaati suuria ponnisteluja ja ihailtavaa sitoutumista! Suuri kiitos kaikille työstä laadukkaan riistatiedon hyväksi. liian pienestä otannasta. Eteläisemmillä alueilla, joilla lajia vielä esiintyy, kuten Pohjanmaalla, Keski-Suomessa ja Pohjois-Karjalassa, tiheydet ovat olleet erittäin matalia noin vuoden 2010 jälkeen. On mahdollista, että laji häviää joiltakin näiltä alueilta ennen pitkää, esimerkiksi ilmastonmuutoksen asettamien haasteiden myötä. H AR RI TA AV ET TI 13 Metsästäjä 5/2024 12-13_Riistakolmiolaskennat_2024_ME0524.indd 13 12-13_Riistakolmiolaskennat_2024_ME0524.indd 13 27.8.2024 14.50 27.8.2024 14.50
• K orkeimman hallinto-oikeuden (KHO) tekemien uusien linjausten vuoksi poikkeuslupia ei voida enää myöntää samoin perustein kuin aikaisemmin. Metsästäjäkentässä tätä ei ole ollut helppo ymmärtää varsinkaan, kun Ruotsissa vastaavat oikeudelliset tulkinnat eivät ole tiukentuneet ja kannanhoidollinen suurpetojen metsästys on edelleen mahdollista entisin perustein. Asiakokonaisuutta ei helpota sekään, ettei luontodirektiivissä tai metsästyslaissa ole sanottu suoraan sitä, mikä kannanhoidollisen metsästyksen peruste eli päämäärä on. Päämäärän asettaminen jää näin ollen kansalliseen harkintaan. Kun kyse on harkinnasta, on selvää, että päätöksentekijän eli Suomen riistakeskuksen käyttämä päämäärä on altis kritiikille. Päämäärän oikeellisuus ratkeaakin lopulta vasta oikeuskäsittelyssä. Tämä on kuitenkin äärimmäisen hidas tapa ratkoa asiaa, koska viime kädessä asian ratkaisee KHO 1–2 vuotta kestävässä oikeusprosessissa. Mitä asetettavalta päämäärältä edellytetään? Unionin tuomioistuin katsoi ennakkoratkaisussaan (C-674/17), että luontodirektiivin 16 artiklan 1 kohdan e alakohtaa on tulkittava siten, että päämäärät, joihin poikkeuksella pyritään, on tuotava päätöksessä esiin selvästi ja täsmällisesti ja tuettava perusteluin (tuomion kohta 41). Eli tuomioistuimen mukaan alakohtaa onkin tulkittava siten, ettei lupaa voida myöntää, jos poikkeuslupien päämäärää ei ole tuettu selvin ja täsmällisin perusteluin ja jos kansallinen viranomainen ei kykene täsmällisten tieteellisten tietojen perusteella osoittamaan, että poikkeusluvilla kyetään saavuttamaan tämä päämäärä. KHO viittaakin ilveksen kannanhoidollista metsästystä koskevassa ennakkopäätöksessään (KHO 2022:48) edellä Kannanhoidollisen metsästyksen koukerot mainittuun unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisuun ja toteaa, ettei pelkästään asetuksen tai kansallisen hoitosuunnitelman yleisten tavoitteiden toteuttaminen ole yksinään riittävä peruste poikkeusluvan myöntämiselle, ellei poikkeusluvasta samalla ilmene selvästi ja täsmällisesti se luontodirektiivin mukainen hyväksyttävä päämäärä, johon kannanhoidollisella metsästyksellä kyseisellä alueella pyritään, sekä se, miten metsästyksellä saavutettaisiin tämä päämäärä. Ennakkopäätöksessä todetaan myös, ettei luontodirektiivin tiukasti suojeltavaan lajiin kohdistuva kannanhoidollinen metsästys voi sellaisenaan olla luontodirektiivin (16 artiklan 1 kohdan e alakohdan) ja sen myötä myöskään metsästyslain (41 a §:n 3 momentin) soveltamisen edellytyksenä oleva päämäärä. Niiden lisäksi metsästyksellä pitää pyrkiä johonkin luontodirektiivin mukaiseen hyväksyttävään päämäärään. Tästä seuraa se, että vaikka metsästyksellä ei käytännössä olisi haitallista vaikutusta lajin, kuten esimerkiksi karhun tai ilveksen suojelun tasoon, asialla ei ole merkitystä. KHO:n mukaan poikkeusluvalla sallittu kannanhoidollinen metsästys voi sinänsä kuitenkin olla keino luontodirektiivin mukaisen hyväksyttävän päämäärän saavuttamiseksi. M AR I TI KK UN EN Suurpetojen kannanhoidolliseen metsästykseen liittyvän lainsäädännön kansallinen tulkinta on kiristynyt viime vuosina merkittävästi. TeksTi Sauli Härkönen 14 Metsästäjä 5/2024 14-15_Kannahoidollinen_metsästys_ME0524.indd 14 14-15_Kannahoidollinen_metsästys_ME0524.indd 14 27.8.2024 14.50 27.8.2024 14.50
• Komission luontodirektiivin soveltamista koskevan ohjeasiakirjan mukaan poikkeus luontodirektiivin 16 artiklan 1 kohdan e alakohdan nojalla voidaan myöntää vain, jos on olemassa erityinen ongelma tai tilanne, johon on puututtava. Ohjekohtaan nojaten KHO toteaakin karhua koskevissa ennakkopäätöksissä (KHO 2023:99 ja KHO 2023:100), että luontodirektiivin 16 artiklan 1 kohtaan perustuvaa poikkeusta voidaan kuitenkin soveltaa vain konkreettisesti ja tapauskohtaisesti ja vain, jos on olemassa erityinen ongelma tai tilanne, johon on puututtava. Lisäksi KHO toteaa, että päämäärän hyväksyttävyyttä arvioitaessa voidaan ottaa huomioon lajiin liittyvät erityispiirteet. Esimerkiksi karhun osalta kannanhoidon tulisi liittyä aluekohtaisiin, karhukannan liiallisesta kasvusta aiheutuviin konkreettisiin vaikutuksiin ja ongelmiin. Lisäksi KHO toteaa, että poikkeusluvan perusteena tulee olla riittävä selvitys mainituista vaikutuksista nimenomaan poikkeuslupahakemusta koskevalta alueelta. Muistutettakoon vielä, että KHO toteaa olevan sinänsä selvää, että liian tiheä karhukanta voi aiheuttaa ongelmia, joiden ratkaiseminen on mahdollista vain metsästyksellä. KHO pitääkin mahdollisena, että karhukannasta johtuvien sosiaalisien ongelmien lieventäminen voisi tapahtua hallitusti karhujen määrää vähentämällä. Miten muuttuneet tulkinnat näkyvät käytännössä? Edellä kuvatut tiukentuneet kansalliset oikeustulkinnat ovat johtaneet tilanteeseen, jossa entisin perustein tehdyt hakemukset eivät enää johda myönteiseen päätökseen. Lupien myöntämiseksi hakijan on voitava osoittaa esimerkiksi karhun osalta hakemusalueen karhukannan kasvu ja siitä johtuvat paikalliset ongelmat yksilöllisesti. Lisäksi Suomen riistakeskuksen on todennettava nämä. Pelkät yleisluontoiset väitteet tai uskomukset eivät johda mihinkään. Toisin sanoen esimerkiksi karhun kannanhoidon tulisi liittyä aluekohtaisiin, karhukannan liiallisesta kasvusta aiheutuviin konkreettisiin vaikutuksiin ja ongelmiin. Lisäksi poikkeusluvan perusteeksi tulee olla riittävä selvitys mainituista vaikutuksista nimenomaan lupahakemusta koskevalta alueelta. On myös huomattava, etteivät vähäiset vahinkotapahtumat tai pihakäynnit riitä kannanhoidollisten poikkeuslupien perusteeksi. Tämä siksi, että yksittäistapaukset voi olla mahdollista hoitaa niin sanotuilla vahinkotai turvallisuusperusteisilla poikkeusluvilla. Suomen riistakeskus tekikin valtaosaan kesän karhuhakemuksia kielteisen päätöksen, koska hakemukset eivät täyttäneet perusedellytyksiä (laillinen päämäärä ja sen perusteet yhdessä). Kielteisissä päätöksissä hakijat eivät olleet tukeneet selvin ja täsmällisin perusteluin poikkeusluvan päämäärää hakemusalueeseen yksityiskohtaisesti kytkeytyvillä tiedoilla. Pelkästään yleisluontoiset kuvailut pyynnin tarpeesta eivät ole riittäviä. Kielteisissä päätöksissä ei voitu myöskään tieteellisten tietojen perusteella osoittaa sitä, miten kannanhoidollisella metsästyksellä keinona saavutettaisiin hakemukselle asetettu päämäärä. Suomen riistakeskus katsoi ainoastaan yhden karhuhakemuksen osalta, että edellytykset luvan myöntämiselle täyttyivät. Täyttä oikeudellista varmuutta tästäkään ei vielä ole, sillä päätökselle hyväksyttyä päämäärää ja sille annettuja perusteluita ei ole hallintooikeudessa (ja KHO:ssa) läpi käyty. Mitä jatkossa? Kannanhoidollisen metsästyksen kriteerit ovat yhä osittain hämärän peitossa. Maaja metsätalousministeriö onkin asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on tehdä ehdotuksia suurpetojen kannanhoidollisen metsästyksen mahdollistamiseksi. Ratkaisuehdotukset voivat olla lainsäädäntöön tehtäviä muutoksia, hallintoon tai toimintatapoihin liittyviä muutoksia. Työryhmän työn tulisi valmistua 15.10.2024 mennessä. Lisäksi ministeriö on tuonut pitempikestoisena ratkaisuna esille sen, että suotuisalla suojelun tasolla olevat lajit tulisi siirtää luontodirektiivin liitteestä IV liitteeseen V. Tätä toivetta tukeekin useampi EU-maa. Siirto mahdollistaisi metsästyksen järjestämisen nykyistä joustavammin Liitemuutoksissa aloitevalta on kuitenkin EU:n komissiolla. Aika näyttää, löytyykö komissiolta aitoa tahtotilaa niiden edistämiseen. Jos tahtotila löytyisi, prosessi veisi kuitenkin useampia vuosia. Lisäksi liitemuutoksiin tarvitaan kaikkien jäsenmaiden yksimielinen puolto, jonka saaminen ei ole mitenkään itsestään selvää. Näin ollen jäämme odottamaan ministeriön asettaman työryhmän ratkaisuehdotuksia ja niiden pohjalta mahdollisesti muotoutuvaa uutta kansallista oikeuskäytäntöä. Näin ollen nopeita ratkaisuja ei ole olemassa. Tästä huolimatta suurpetohavainnoinnin ja SRVA-toiminnan jatkuvuus on ensiarvoisen tärkeää, vaikka niitäkin on koetettu kentällä keppihevosina käyttää nykytilanteen turhauttaessa. Eikä tule unohtaa voimassa olevien suurpetokantojen hoitosuunnitelmien kokonaisvaltaisen toteuttamisen tärkeyttä. Kirjoittaja on Suomen riistakeskuksen julkisten hallintotehtävien päällikkö Luontodirektiivin 16 artiklan 1 kohdan e alakohta Kokonaisuuden selventämiseksi on hyvä kiinnittää huomio luontodirektiivin 16 artiklan sisältöön: 16 artikla 1 Jollei muuta tyydyttävää ratkaisua ole ja jollei poikkeus haittaa kyseisten lajien kantojen suotuisan suojelun tason säilyttämistä niiden luontaisella levinneisyysalueella, jäsenvaltiot voivat poiketa 12, 13 ja 14 artiklan ja 15 artiklan a ja b alakohdan säännöksistä: a) luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelemiseksi ja luontotyyppien säilyttämiseksi; b) erityisen merkittävien vahinkojen ehkäisemiseksi, jotka koskevat viljelmiä, karjankasvatusta, metsiä, kalataloutta sekä vesistöjä ja muuta omaisuutta; c) kansanterveyttä ja yleistä turvallisuutta koskevista tai muista erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavista syistä, mukaan lukien sosiaaliset ja taloudelliset syyt, sekä jos poikkeamisesta on ensisijaisen merkittävää hyötyä ympäristölle; d) näiden lajien tutkimusja koulutus-, uudelleensijoittamisja uudelleenistuttamistarkoituksessa ja näiden tarkoitusten kannalta tarvittavien lisääntymistoimenpiteiden vuoksi, mukaan lukien kasvien keinotekoinen lisääminen; e) salliakseen tarkoin valvotuissa oloissa valikoiden ja rajoitetusti tiettyjen liitteessä IV olevien lajien yksilöiden ottamisen ja hallussapidon kansallisten toimivaltaisten viranomaisten määrittelemissä rajoissa. A–d alakohdissa tuodaan esiin tavoitellut päämäärät: luonnonvaraisen eläimistön suojeleminen, luontotyyppien säilyttäminen, vahinkojen ehkäiseminen, kansanterveys ja niin edelleen. Niissä kerrotaan selkeät päämäärät poikkeuksille, mutta nämä kohdat eivät koske kannanhoidollista metsästystä, vaan vahinkoperusteisia poikkeuslupia. Mutta e-alakohdassa ei mainita päämäärää, johon poikkeuksella pyritään. Toistaiseksi KHO on kuitenkin kaikissa päätöksissään todennut, ettei poikkeuslupien myöntämisen perusteet ole täyttäneet e-alakohdan päämäärää. Mikä sellainen hyväksyttävä päämäärä olisi, ei ole vielä selvinnyt. M AR I TI KK UN EN 15 Metsästäjä 5/2024 14-15_Kannahoidollinen_metsästys_ME0524.indd 15 14-15_Kannahoidollinen_metsästys_ME0524.indd 15 27.8.2024 14.50 27.8.2024 14.50
• Vuosittainen valkohäntäpeurojen pyyntiponnistus alkoi taas 1.9. kun kausi käynnistyi vahtimis metsästyksenä suuressa osassa Suomea. Kirjaamalla jahdin­aikaiset­havainnot­Oma riistaan­ voidaan valkohäntä peuran kantaarviota ja verotuskestävyyden arviointia parantaa. Havaintoja voivat kirjata kaikki valkohäntä peuroja metsästävät. TeksTi Kalle Koskinen kuva Tero Salmela V alkohäntäpeurakantaa Suomessa seuraa Luonnonvarakeskus. Kanta-arvio perustuu metsästäjien arvioon kannan koosta, vuotuiseen metsästyssaaliiseen, vasatuottoon, ikäja sukupuolijakaumaan, sekä peurakolareiden ja ilveksen aiheuttamaan poistumaan. Näistä tiedoista Luonnonvarakeskus muodostaa arvion valkohäntäpeurojen määrästä riistanhoitoyhdistysten ja hirvitalousalueiden tasolla. Vaikka kanta-arviot ovat kehittyneet ja valkohäntien määrästä saadaan entistä luotettavampi kuva, on arvion tarkkuudessa edelleen parantamisen varaa. Kirjaa havaintosi Oma riistaan Vuodesta 2021 metsästäjien on ollut mahdollista kirjata metsästyksen aikaiset valkohäntäpeurahavainnot Oma riista -palveluun. Näitä tietoja on hyödynnetty kannan rakennetta ja vasatuottoa arvioitaessa. Ilman metsästäjien tuottamaa aineistoa arviointi ei onnistu. Kirjatut havaintomäärät vaihtelevat alueittain, mutta liikaa havaintoja ei ole miltään alueelta saatu. Keskimäärin jahdinaikaisia havaintoja kirjataan Oma riistaan vähemmän kuin saaliiksi saatuja peuroja. Havaintojen kirjaaminen on kuitenkin tärkeää, koska valkohäntäpeuran verotuskestävyyden arviointiin liittyy monta asiaa. Kasvavat suurpetokannat verottavat entistä enemmän valkohäntäpeuroja ja petojen Kirjaa valkohäntäpeurahavaintosi! 16 Metsästäjä 5/2024 16-17_VHP-havaintojen_kirjaaminen_ME0524.indd 16 16-17_VHP-havaintojen_kirjaaminen_ME0524.indd 16 27.8.2024 14.50 27.8.2024 14.50
• saalistus kohdistuu erityisesti nuoriin yksilöihin. Olisi tärkeää tietää, miten paljon vasatuotto heikkenee esimerkiksi alueilla, joilla suurpetojen aiheuttama saalistuspaine on suurta. Samaan aikaan kasvavien suurpetokantojen kanssa on valkohäntäpeurakanta pienentynyt, mikä väistämättä aiheuttaa lisääntyvää saalistuspainetta jäljelle jäävään peurapopulaatioon. Havaintoja tarvitaan kattavasti kaikkialta peura-alueelta Yksittäisen metsästysseuran alueen panos on merkittävä, mutta paras hyöty havainnoista saadaan kun niitä saadaan kattavasti riistanhoitoyhdistyksen ja hirvitalousalueen kokoisilta alueilta. Valkohäntäpeurakanta ja petotilanne voivat vaihdella esimerkiksi rakennetun infran ja petoeläinten reviirien mukaan pienelläkin alueella. Havainnot hyödyttävät metsästäjiä Metsästäjien talkootyönä keräämä havaintoaineisto hyödyttää eniten metsästäjiä ja metsästysseuroja, jotNäin kirjaat Oma riistaan jahdinaikaiset peura havainnot: ? Merkitse karttaan havaintopaikka. ? Merkitse havainnon päivämäärä ja kellonaika. ? Valitse ”kyllä” kenttään ”Peuran metsästyksen yhteydessä”, jolloin havaintotyypiksi muuttuu automaattisesti ”Näkö”. ? Valitse metsästystapa alasvetovalikosta. ? Merkitse kaikkien havaittujen eläinten määrä niille varattuihin kenttiin. ? Jahdinaikaisilla havainnoilla kerätään tietoa valkohäntäpeuran kannanrakenteesta ja vasatuotosta. Havaintoja kerätään niin kyttäysjahdista kuin ajojahdistakin ja ne on helppo kirjata jo maastossa Oma riista -sovelluksella. Kirjaamisen voi tehdä myös jälkikäteen, jos kirjaaminen unohtui jahdin tiimellyksessä. Kirjaa valkohäntäpeurahavaintosi! ka voivat tarkemman verotuskestävyysarvion perusteella suunnitella valkohäntäpeurojen verotuksen alueellaan tavoitteiden mukaiseksi. Havaintojen kirjaaminen on helppoa Havainnot voi kirjata suoraan Oma riista -mobiilisovellukseen vaikka passipaikalta. Havaintoja on tarkoitus kirjata niin kytiskuin ajojahdeistakin. Tietojen kirjaamisen voi siis aloittaa heti kauden alusta. Tarvittaessa havainnot voi kirjata myös takautuvasti valitsemalla oikean havaintoajan ja -paikan. Havainnot voi kirjata suoraan Oma riista -mobiilisovellukseen vaikka passipaikalta. 17 Metsästäjä 5/2024 16-17_VHP-havaintojen_kirjaaminen_ME0524.indd 17 16-17_VHP-havaintojen_kirjaaminen_ME0524.indd 17 27.8.2024 14.50 27.8.2024 14.50
• Harmaasorsa on kiintoisa poikkeus sorsalajistossamme. Monien muiden taantuessa harmaasorsa runsastuu ja leviää yhä laajemmalle. TeksTi ja kuvaT Veli-Matti Väänänen V iimeisin Suomeen luontaisesti levinnyt uusi sorsa on harmaasorsa. Se on peräisin Keskija Itä-Aasiasta, josta se on levinnyt kohti länttä ja valloittanut Euroopan aina Portugalia ja Islantia myöten. Suomessa ensimmäisiä pesijöitä alkoi ilmaantua 1970-luvulla, mutta kanta oli vain muutamia kymmeniä pareja vielä 1990-luvun alussa. Silloin harmaasorsa oli jo yleinen Suomenlahden eteläpuolella Virossa. Harmaasorsa alkoi runsastua Suomen rannikon rehevillä merenlahdilla 1990-luvulla. Vieraspedot eivät olleet silloin vielä riesa, joten siitä alkoi Suomen harmaasorsakannan ripeä kasvu. Ensin Helsingin, Turun ja Oulun seudun reheville vesille muodostui useiden parien keskittymiä, joista harmaasorsat levisivät 2010-luvulle mennessä harvakseltaan rannikolle Virolahdelta Tornioon. Myös monille reheville sisämaan lintujärville ja jätevesien puhdistamoiden lampareille ilmestyi pareja. 2020-luvulla harmaasorsan leviämisvauhti on kiihtynyt. Rannikolla niitä on jo saaristossa ja sisämaassa harva levinneisyys ulottuu metsä-Lappiin asti. Pohjoisimmat parihavainnot ovat Inarista. Voimakas runsastuminen voi osin perustua neljännen lintuatlaksen tehokkaampaan havainnointiin, mutta edellisiin atlaksiin verrattuna harmaasorsa on runsastunut joka tapauksessa hämmästyttävän paljon. Suomen pesivä harmaasorsakanta lienee jo yli 1 500 paria. Poikkeuksellinen menestyjä sorsien joukossa? Etelä-Suomen rannikolla harmaasorsapoikueet ovat yhä yleisempi näky. Poikueet ovat usein isoja ja ne tuntuvat varttuvan hyvin lentokykyiseksi. Poikastuotto tuntuu olevan hyvä. Petoja harmaasorsat välttävät suosimalla saaria pesäpaikkoinaan. Siellä ei juuri supikoiria tai kettuja ole. Saariston lokkija tiirayhdyskunnista löytyy suojaa muitakin pesärosvoja, kuten varislintuja, vastaan. Saarilta emot johdattavat poikueitaan rannikon reheville kosteikoille, kuten Espoon Suomenojalle. Sinne Harmaasorsa tuli jäädäkseen MENESTYJÄ SORSIEN JOUKOSSA ? Harmaasorsan poikastuotto tuntuu olevan hyvä. Esimerkiksi Espoon Suomenojalla poikueita ja sulkivia lintuja on paljon. Suomessa harmaasorsa on varsin uusi tulokas. Nykyään se on jo melko yleinen Suomen rannikkoalueilla Vironlahdelta Tornioon. 18 Metsästäjä 5/2024 18-19_Harmaasorsa_yleistyy_ME0524.indd 18 18-19_Harmaasorsa_yleistyy_ME0524.indd 18 27.8.2024 14.51 27.8.2024 14.51
• kertyy parhaimmillaan lähes 20 poikuetta. Pääkaupunkiseutu onkin ollut ja on edelleen tärkeässä roolissa harmaasorsan runsastumisessa. Hyvien poikueympäristöjen lisäksi alueella on mainioita ruokailuympäristöjä syksyllä. Espoon Matalajärvellä on Suomen suurin harmaasorsan syyskeskittymä. Siellä on viime vuosina syksyisin ollut yli 500 harmaasorsaa haapanoiden seurana ruokailemassa usein lokakuun lopulle saakka. Muita hyviä syksyisiä levähdysja ruokailupaikkoja tunnetaan varsinkin Lounais-Suomesta. Mitä sorsasaalis kertoo harmaasorsasta? Harmaasorsa on Suomessa luonnonsuojelulailla rauhoitettu vesilintu. Muualla Euroopassa harmaasorsaa saa pääosin metsästää. Se on vaikea tunnistettava syksyn niukassa valossa iltalennoista puhumattakaan. Niinpä rauhoitettu laji metsästettävien sorsien joukossa on hankala yhdistelmä sekä metsästyksen että suojelun näkökulmasta. Kuopion seudun pitkäaikaisista vesilintujen siipikeräyksistä harmaasorsia löytyy saaliista harvakseltaan vain joinakin sellaisina vuosina, kun niitä on tutkimusjärvillä pesinyt. Käytännössä harmaasorsa löytyy sorsasaaliissa jotakuinkin siinä suhteessa, mitä niiden osuus sorsissa on. Myös valtakunnallisissa siipikeräyksissä on harmaasorsista jokunen näyte. Viimeisimmästä keräyksestä on kuitenkin jo vajaa kymmenen vuotta ja harmaasorsan kiihtyvä runsastuminen on tapahtunut vasta sen jälkeen. Myös Etelä-Suomen kosteikoilla on aika ajoin kerätty sorsien siipiä, ja niissä keräyksissä harmaasorsa näyttäisi yleistyneen näytteissä kannan kasvun myötä. Siipikeräykset tuntuvat kertovan paitsi harmaasorsan runsastumisesta, mutta myös sen vaikeasta tunnistettavuudesta. Harvalukuisen lajin luotettava esiintyminen saaliissa vaatii pitkäaikaisia laajoja aikasarjoja sekä saaliista että pesivistä linnuista. Sellaisia aineistoja Suomessa ei ole. Mitä tulevaisuudessa? Suomessa harmaasorsa on sopeutunut hyvin elämään taajamien kosteikoilla, jätevesialtaissa, saaristossa ja lintuvesillä. Rannikon taajamat antavat sille laajalti suojaa metsästykseltä ja petopoistot tukevat sen pesintämenestystä lintuvesillä. Tahattomasta metsästyksestä huolimatta harmaasorsa näyttää runsastuvan. Harmaasorsan tilanne on siis Suomessa suotuisa. Olisiko syytä pohtia sen siirtämistä metsästettävien lajien joukkoon? Se tuskin lisäisi sen metsästyskuolleisuutta, sillä sitä ei ole tunnistettu ja eikä tulla tunnistamaan jatkossakaan metsästystilanteissa. Näin voitaisiin välttää tahattomat lainrikkomukset. Suomesta löytyy lajeja, kuten lapasorsa ja punasotka, jotka ovat nykyisin harmaasorsaa harvinaisempia tai ovat taantuneet jo lähelle sen nykyistä runsautta. Ehkä olisi järkevää vapauttaa harmaasorsa metsästykselle ja rauhoittaa harvinaisempia vesilintuja nokikanan ja punasotkan tavoin? Hyvässä valossa sinija harmaasorsan erottaminen on vielä melko helppoa (kuvassa harmaasorsanaaras). Mutta syksyllä lentävän harmaasorsan hyvät tuntomerkit, nokan reunojen laajalti oranssinkeltainen väri ja siipipeilin valkea kuvio, on vaikea havaita. 19 Metsästäjä 5/2024 18-19_Harmaasorsa_yleistyy_ME0524.indd 19 18-19_Harmaasorsa_yleistyy_ME0524.indd 19 27.8.2024 14.51 27.8.2024 14.51
• Vaaleanruskea poski Tumma päälaki Naaraalla ruskeankirjava höyhenpuku Naaraalla ruskeankirjava höyhenpuku Pesintä Pesintä Varma Todennäköinen Mahdollinen Pesintä Pesintä Varma Todennäköinen Mahdollinen Sinisorsa Anas platyrhynchos Mallard/Gräsand Harmaasorsa Mareca strepera Gadwall/Snatterand Sinieli heinäsorsa on suurin ja tukevarakenteisin puolisukeltajistamme. Sinisorsa on selvästi leveäsiipisempi kuin muut Anas-lajit. Laji on myös ylivoimaisesti yleisin sorsalintumme. Syyspukuinen koiras ja nuoret yksilöt muistuttavat naarasta. Esiintyy hyvin yleisenä koko maassa, mutta on Etelä-Suomessa selvästi runsaampi. Pieni osa kannasta talvehtii Suomessa kaupunkien sulapaikoilla. Vesilinnuista tärkein riistalintu. Harmaasorsa on rauhoitettu puolisukeltaja. Kooltaan harmaasorsa on sinisorsaa hieman pienempi ja olemukseltaan sirompi. Syyspukuinen koiras, nuoret yksilöt ja naaraat muistuttavat höyhenpuvultaan paljon sinisorsaa. Harmaasorsa on Suomessa tulokaslaji. Kanta vahvin Etelä-Suomen rannikoilla, mutta tavataan myös pohjoisempana rehevillä merenlahdilla. Selvästi harvinaisempi sisämaan järvillä, mutta on runsastunut niissäkin. Sinisorsa Harmaasorsa Sinisorsa Harmaasorsa Harmaasorsa Sinisorsa Sinisorsa Harmaasorsa Tumma nokka Tummalla ja oransilla selkeä raja Keltainen nokka Harmaankeltainen nokka Vanhalla naaraalla enemmän täpliä nokassa Kapea siipisempi Valkoinen laikku erottuu hyvin lennossa Nokan väritys vaihtelee. Päältä tumma ja sivuilta oranssi Kevät Kevät Kevät Kevät Kevät Syksy Syksy Syksy Syksy Kevät Kapeampi ja notkoharjaisempi nokka Pidempi olemus Kulmikkaampi olemus Pyöreämpi pää Jyrkempi otsa Leveämpi ja korkeampi nokka Laaja valkoinen vatsalaikku Vaaleanruskea kuviollinen vatsa Oranssinkeltaiset jalat Koiraan juhlapuvun yleisilme on harmaanruskea Rinta ja sivut hienoa mustavalkoista kuviointia Kokonaan musta perä Metallinhohtoinen sininen siipipeili Erottuva sininen siipipeili Mustavalkoiset reunat Laaja siipipeili Kastanjanruskea laikku Vaatimaton siipipeili Puhtaan valkoinen laikku Kuvitus: Asmo Raimoaho Oranssit jalat 0,9–1,3 kg 81 –9 5 cm 50– 60 cm kg 0,8–1,0kg 78 –8 5 cm 47–58 cm kg Selvärajainen nokka Tummat silmäkulmajuovat ja päälaki Oranssi nokka, jossa tummia kuvioita Valkoinen kaularengas Ruskea rinta ja harmaa vatsa Vihreä pää Harmaanruskea selkä Lähde: Lintuatlas.? Lähde: Lintuatlas.? C M Y CM MY CY CMY K Heinasorsa_harmaasorsa.pdf 1 5.8.2024 7.24 20 Metsästäjä 5/2024 20-21_Graafi_harmaasorsa+sinisorsa_ME0524.indd 20 20-21_Graafi_harmaasorsa+sinisorsa_ME0524.indd 20 27.8.2024 14.52 27.8.2024 14.52
• Vaaleanruskea poski Tumma päälaki Naaraalla ruskeankirjava höyhenpuku Naaraalla ruskeankirjava höyhenpuku Pesintä Pesintä Varma Todennäköinen Mahdollinen Pesintä Pesintä Varma Todennäköinen Mahdollinen Sinisorsa Anas platyrhynchos Mallard/Gräsand Harmaasorsa Mareca strepera Gadwall/Snatterand Sinieli heinäsorsa on suurin ja tukevarakenteisin puolisukeltajistamme. Sinisorsa on selvästi leveäsiipisempi kuin muut Anas-lajit. Laji on myös ylivoimaisesti yleisin sorsalintumme. Syyspukuinen koiras ja nuoret yksilöt muistuttavat naarasta. Esiintyy hyvin yleisenä koko maassa, mutta on Etelä-Suomessa selvästi runsaampi. Pieni osa kannasta talvehtii Suomessa kaupunkien sulapaikoilla. Vesilinnuista tärkein riistalintu. Harmaasorsa on rauhoitettu puolisukeltaja. Kooltaan harmaasorsa on sinisorsaa hieman pienempi ja olemukseltaan sirompi. Syyspukuinen koiras, nuoret yksilöt ja naaraat muistuttavat höyhenpuvultaan paljon sinisorsaa. Harmaasorsa on Suomessa tulokaslaji. Kanta vahvin Etelä-Suomen rannikoilla, mutta tavataan myös pohjoisempana rehevillä merenlahdilla. Selvästi harvinaisempi sisämaan järvillä, mutta on runsastunut niissäkin. Sinisorsa Harmaasorsa Sinisorsa Harmaasorsa Harmaasorsa Sinisorsa Sinisorsa Harmaasorsa Tumma nokka Tummalla ja oransilla selkeä raja Keltainen nokka Harmaankeltainen nokka Vanhalla naaraalla enemmän täpliä nokassa Kapea siipisempi Valkoinen laikku erottuu hyvin lennossa Nokan väritys vaihtelee. Päältä tumma ja sivuilta oranssi Kevät Kevät Kevät Kevät Kevät Syksy Syksy Syksy Syksy Kevät Kapeampi ja notkoharjaisempi nokka Pidempi olemus Kulmikkaampi olemus Pyöreämpi pää Jyrkempi otsa Leveämpi ja korkeampi nokka Laaja valkoinen vatsalaikku Vaaleanruskea kuviollinen vatsa Oranssinkeltaiset jalat Koiraan juhlapuvun yleisilme on harmaanruskea Rinta ja sivut hienoa mustavalkoista kuviointia Kokonaan musta perä Metallinhohtoinen sininen siipipeili Erottuva sininen siipipeili Mustavalkoiset reunat Laaja siipipeili Kastanjanruskea laikku Vaatimaton siipipeili Puhtaan valkoinen laikku Kuvitus: Asmo Raimoaho Oranssit jalat 0,9–1,3 kg 81 –9 5 cm 50– 60 cm kg 0,8–1,0kg 78 –8 5 cm 47–58 cm kg Selvärajainen nokka Tummat silmäkulmajuovat ja päälaki Oranssi nokka, jossa tummia kuvioita Valkoinen kaularengas Ruskea rinta ja harmaa vatsa Vihreä pää Harmaanruskea selkä Lähde: Lintuatlas.? Lähde: Lintuatlas.? C M Y CM MY CY CMY K Heinasorsa_harmaasorsa.pdf 1 5.8.2024 7.24 21 Metsästäjä 5/2024 20-21_Graafi_harmaasorsa+sinisorsa_ME0524.indd 21 20-21_Graafi_harmaasorsa+sinisorsa_ME0524.indd 21 27.8.2024 14.52 27.8.2024 14.52
• Kävin tutustumassa Päijälän Seudun Metsästysseuran uuteen hirvihalliin. TeksTi ja kuvaT Martta Malin P ihapiirissä on vanha maalaistalo, josta on remontoitu hyvin varusteltu hirvimaja. Pihapiiristä on rakentunut seuran toiminnan keskus ja nykyaikaisen hallin rakentaminen hirvien käsittelyä varten oli luonnollinen osa jatkumoa. Seuran toiminta ei rajoitu pelkästään hirvieläinten metsästykseen, vaan se on aktiivinen toimija kylän monissa tapahtumissa ja esimerkiksi MM-rallien järjestämisessä. Hirvihallia on rahoitettu rallituotoilla ja Euroopan unionin Leader-hankkeen kautta. Päijälän Seudun Metsästysseura osallistuu MM-ralleihin muun muassa majoittamalla tuomaristoa, vastaamalla Päijälän erikoiskokeella ruuista sekä tienreunoihin vaadittavista kylteistä ja aidoista. Rallipäivänä metsästysseura osallistuu talkootyönä rallikansan turvallisuuden ja kylläisyyden varmistamiseen. Jäsenet osallistuvat aktiivisesti talkootöihin Päijälän Seudun Metsästysseuran puheenjohtaja Mika Liehu kertoi jäsenten osallistumisen rakennustöihin tärkeäksi tavaksi säästää rahaa. Kun omasta metsästysseurasta löytyy monen alan ammattilaisia, säästää paljon kustannuksissa. Hirvihalli on elintarvikelainsäädännön mukainen, joten se soveltuu monipuolisiin käyttötarkoituksiin. Kuitenkaan myyntiin lihaa ei viedä. – Elintarvikelainsäädännön mukaisen hallin rakentamisessa on tiukat säännökset. Esimerkiksi lattian on noustava hieman seinille asti, hirvieläin menee likaisemmasta huoneesta puhtaampaan ja kaikkiin huoneisiin on omat siivousvälineet, jotka on merkitty, Liehu kertoo. Liehu toteaa hallin onnistuneen kokonaisuutena hyvin. Hän nimeää onnistuneimmaksi katossa menevän radan, jonka avulla hirvet liikkuvat tilasta toiseen sujuvasti. Ensin hirvi tuodaan sisälle ruhon käsittelytilaan, jossa se suolistetaan ja nyljetään sitä varten suunnitellussa suolistuskärryssä. – Hirvi nostetaan sähkövinssillä kiskoille, joita pitkin ruho siirretään seuraavaan tilaan eli kylmiöön. Kylmiössä radassa on myös ohituskaista, jotta hirvien järjestystä kiskoilla pystyy muuttamaan. Kylmiöstä ruho siirretään lihanlaittohuoneeseen. Lihanlaittohuoneen puolella kiskot laskevat alaspäin mahdollistaen lihan irrottamisen ruhosta helposti. Samassa huoneessa liha punnitaan ja pakataan muovilaatikoihin. Tilassa on myös moderni lihamylly, Liehu kertoo. Lihankäsittelylinjasto on talvella kylmillään. Ympäri vuoden lämpöisenä pidettäviä ovat suihkutilat, keittiötila ja WC. Keittiötilaan on suunnitteilla makkarakone ja muita parannuksia. – Vaikka rakennuksen lopputarkastus on suoritettu, osa suunnitteilla olevista asioista on vielä työn alla. Tilojen käyttöönkin liittyy vielä opettelua, Liehu kertoo. Vierailemassa upouudella hirvihallilla ? Takaosa, josta hirvieläin tuodaan sisälle halliin. Betonissa on lämmitys, jottei jäiden aikaan tarvitse liukastella. ? Puhtain huone on 10 metriä pitkä mahdollistaen tauluun ampumisen. Lila taustapaperi on peräisin paperikoneesta. 22 Metsästäjä 5/2024 Nu rten toimitus 22-25_Nuorten_toimitus_ME0524.indd 22 22-25_Nuorten_toimitus_ME0524.indd 22 27.8.2024 14.52 27.8.2024 14.52
• Kotoa omilleen muuton jälkeen monen nuoren metsästys­ harrastus muuttaa muotoaan. Omalla kohdallani matkaa seuran metsästysalueille tuli yli 700 kilometriä. Harrastuksen jatkaminen ei välttämättä ole helppoa, mutta onnistuminen on paljolti itsestä kiinni. TeksTi ja kuva Reetta Hokkanen K un herää seitsemältä, lähtee ajamaan yhdeksältä ja pitää kaksi taukoa, on perillä Suomussalmella hyvällä tuurilla viideltä. Illalla ehtii purkaa ja pakata auton uudelleen, sillä seuraavana päivänä alkaa hirvijahti. Aamulla vielä tunti ajoa metsästysmaille. Viime syksynä Helsingissä tarvittiin kesärenkaita, kun aloitusaamuna pohjoisessa satoi kymmenen senttiä lunta. Opiskelen Helsingin yliopistossa ja metsästän Kainuussa sekä nykyään myös Pirkanmaalla. Aikaisemmin metsästysmaat alkoivat lähestulkoon kotipihasta ja nyt matkaa on satoja kilometrejä. Harrastus muuttui kertaheitolla, mutta ei mielestäni hankalammaksi, vaan erilaiseksi. Viikonloppuihin ja lomiin painottuva metsästys vaatii enemmän suunnittelua ja panostusta, mutta koen, että reissut myös antavat enemmän. Suurin haaste ei ole aika tai välimatka, vaan opiskelijan budjetti. Minulla on ollut mukana onnenkantamoisia. Olen päässyt metsästämään avopuolisoni Laurin metsästysseurassa vieraana, ja tätä kautta välimatka jahteihin on pienentynyt huomattavasti. Tänä keväänä minut valittiin myös seuran jäseneksi. Omilla kontakteilla ja yrittämisellä on suuri merkitys siinä, miten pääsee harrastamaan. Viime syksynä opiskelin arkipäivät ja metsästin viikonloppuisin. Kävin Suomussalmella hirvijahdissa kaksi kertaa ja jouluna pyysin pohjoisessa kettua. Tenttiviikolla tein tenttejä etänä ja muutamia luentoja opiskelin itsenäisesti. Opinnoista ei tarvinnut juurikaan tinkiä, kun reissujen ajankohdat suunnitteli hyvin etukäteen. Raha rallin ratkaisee Vaikka intoa olisi muille jaettavaksi, on rahalla iso merkitys opiskeluvaiheessa. Opiskelijana rahaa on rajallisesti, mutta junaliput ja polttoaineet on maksettava. Varallisuuden takia joutuu miettimään reissujen määrää ja kannattavuutta. Avaimena tähän näen kesätyöt, sillä niitä tekemällä voi kerryttää säästöjä, jotka mahdollistavat metsästysreissut kotiin. Toisaalta kesätienesteistä huolimatta olen joutunut jättämään monta reissua välistä, eikä se ole johtunut metsästysinnon puutteesta. Useilla opiskelijoilla harrastus hiipuu hetkellisesti ja työelämään pääsyn jälkeen aktivoituu uudelleen. Metsästämällä voi toki säästää hieman ruokakuluissa, jos lihaa kertyy pakkaseen. Opiskelijana riistaa osaa arvostaa aivan uudella tavalla. Kannustan kaikkia nuoria opiskelemaan ja myös lähtemään omalta kotipaikkakunnalta. Maailman näkeminen avartaa myös metsästysharrastusta ja harrastusta on mahdollista jatkaa opintojen ohella, kun on sinnikäs ja suunnitelmallinen. Kontakteja luomalla voi löytää uusia mahdollisuuksia ja asvalttiviidakossakin selviää, kun metsästyksen pariin pääsee tarpeeksi usein nollautumaan. Kotiseudulta asvalttiviidakkoon Suolistuskärry, jossa pienemmät putket ovat siirrettäviä. Näin myös peurojen sekä vasojen suolistaminen onnistuu helposti. Kylmiö, jossa on kahdet kiskot vierekkäin. Kylmiö viilenee noin puolessa tunnissa. 23 Metsästäjä 5/2024 22-25_Nuorten_toimitus_ME0524.indd 23 22-25_Nuorten_toimitus_ME0524.indd 23 27.8.2024 14.52 27.8.2024 14.52
• Koirat ovat olleet metsästäjän parhaita kavereita aikojen saatosta asti. Nuori metsästäjä voi oppia koiran kanssa metsästämisestä ja siitä huolehtimisesta paljon. TeksTi ja kuvaT Siiri Niskala O len suurimman osan elämästäni kasvanut isovanhempieni suomenpystykorva Rikun rinnalla ja olen oppinut sen kanssa paljon. Riku haettiin uuteen kotiin alkusyksystä 2013, jolloin olin 8-vuotias. Pennusta huolehtiminen opetti kärsivällisyyttä ja pitkäjänteisyyttä, joita olen tarvinnut myöhemmin metsällä ollessani. Kun Riku aloitti metsästämisen ukin kanssa syksyllä 2014, se oppi nopeasti kulkemaan vaistojensa varassa ja etsimään kohderiistaa. Metsästyksen ohella Riku on aina kulkenut perheen mukana sienessä, marjassa ja kalalla. Metsästäjäksi koiran rinnalla Rikun kanssa touhuaminen sai minut kiinnostumaan metsästämisestä ja vuonna 2019 suoritin metsästäjätutkinnon. Pian sen jälkeen hain rinnakkaisluvan ja aloitin hirven metsästyksen. Rikun kanssa metsästäminen on opettanut minulle haukkuvan lintukoiran toimintaa ja ohjaamista metsässä kuin myös metsästyskoiran huoltoa päivän päätteeksi. Lokakuussa 2022 sain kokea ison onnistumisen, kun ammuin ensimmäisen riistalintuni Rikun haukkuun. Riku oli tuolloin jo 9-vuotias, mutta haukkui sitkeästi puussa istuvaa koppeloa sillä välin kuin hiivin läheisen kuusen suojaan. Huomasin linnun istuinpaikan Rikun ansiosta ja ammuin. Lintu putosi maahan ja kun pääsin ampumapaikalta puun alle, Riku odotti minua saalista tutkien. Metsästyskoiran eläkepäivät Kesällä 2024 Riku täytti 11 vuotta. Kesät se viettää nukkuen ja nautiskellen mummolan vieraiden rapsutuksista. Kuumina kesäpäivinä Riku pääsee läsimään läheisen järven rannalle ja köllöttämään kotipihan viileälle nurmikolle. Vaikka Rikulla alkaa jo ikä näkymään, odottaa se edelleen syksyisiä metsästysretkiä minun ja ukin kanssa. Otamme Rikun matkaan niin kauan kuin innostusta riittää – vaikka se olisikin vain eväsretkille. Metsästäjän paras kaveri Minä ja Riku 11 vuotta sitten, kun Riku saapui uuteen kotiin. ? Ensimmäinen riistalintuni Rikun haukkuun syksyllä 2022. Riku on vanhallakin iällä aina ollut innoissaan lähdössä metsälle. 2023 syksyn reissuilla Riku oli 10-vuotias. 24 Metsästäjä 5/2024 Nu rten toimitus 22-25_Nuorten_toimitus_ME0524.indd 24 22-25_Nuorten_toimitus_ME0524.indd 24 27.8.2024 14.52 27.8.2024 14.52
• VX-FREEDOM RUGGED PERFORMANCE. RELENTLESS CLARITY. Leupoldin paras hinta-laatusuhde. Hinnat alkaen 399 €. KATSO HINNAT JA MALLIT WWW.ASE.FI 22-25_Nuorten_toimitus_ME0524.indd 25 22-25_Nuorten_toimitus_ME0524.indd 25 27.8.2024 14.52 27.8.2024 14.52
• Valk häntäpeuran vuosi Valikoiva metsästys on tehokas kannanhoidollinen toimenpide, jolla taataan laadukas valkohäntäpeurakanta. Metsästäjä 5/2024 26 26-29_Valkohäntäpeuran_vuosi_valikoiva_metsästys_ME0524.indd 26 26-29_Valkohäntäpeuran_vuosi_valikoiva_metsästys_ME0524.indd 26 27.8.2024 14.52 27.8.2024 14.52
• Valikoiva metsästys on paljon muuta, kuin trofeiden kasvattamista. Valikoivalla metsästyksellä varmistetaan, että Etelä-Suomen tärkeimmän riistalajin kanta pysyy laadukkaana ja hyvinvoivana. TeksTi ja kuvaT Taneli Sinisalo V alkohäntäpeuran valikoivasta metsästyksestä puhuttaessa monella tuntuu olevan se käsitys, että tämä on vain urosten valikointiin perustuva toimenpide. Näin ei kuitenkaan ole, vaan oikein toteutettuna, sillä voidaan vaikuttaa peurakantaan monialaisesti ja sen hyödyt ovat kiistattomat. Varsinkin kovan verotuspaineen aikana valikoiva metsästys oli monelle metsästäjälle lähes yhdentekevä termi. "Ei ole varaa valikoida, kun paljon pitää saada ammuttua", kuului tuohon aikaan monen metsästäjän suusta. Totuus kuitenkin on, että juuri tuolloin valikoiva metsästys on avainasemassa. Kun peuroja on paljon, niin sanotusti riesaksi asti, nimenomaan on varaa valikoida, eikä ole tarvetta ampua jokaista vastaan tulevaa eläintä. Silti pystytään verottamaan tarpeeksi ja samalla taataan, että jäljelle jäävä kanta on rakenteeltaan mahdollisimman laadukas. Alueilla, jossa tehopyyntiä on toteutettu valikoimatta, voi kanta pahimmassa tapauksessa olla pieni ja sen rakenne pahasti vinoutunut. Jos kanta halutaan tasapainoon, on edessä monen vuoden pitkäjänteinen ja itsekuria koetteleva ajanjakso. Kolme eri osa-aluetta Valikoivalla metsästyksellä voidaan vaikuttaa kannan sisällä käytännössä kolmeen eri osa-alueeseen: ikärakenteeseen, sukupuolijakaumaan sekä erikseen urosten ikärakenteeseen. Jotta peurakanta voisi mahdollisimman hyvin, ja tuottaisi mahdollisimman laadukasta jälkikasvua, tulisi kannan olla tasapainossa. Tasapainolla tarkoitetaan mahdollisimman lähelle 50/50 sukupuolijakaumaa ja ikärakenteessa sitä, että jokaisessa aikuisessa ikäryhmässä olisi edustusta tasaisesti. Täydelliseen tilanteeseen pääseminen on villin eläinkannan kanssa mahdotonta tai vähintään äärimmäisen haastavaa, mutta siihen vaikuttamisessa on avaimet lyöty täysin metsästäjien käteen. Metsästäjä on valkoValikoiva metsästys 27 Metsästäjä 5/2024 26-29_Valkohäntäpeuran_vuosi_valikoiva_metsästys_ME0524.indd 27 26-29_Valkohäntäpeuran_vuosi_valikoiva_metsästys_ME0524.indd 27 27.8.2024 14.52 27.8.2024 14.52
• häntäpeuran ainoa verottaja, joka voi valikoida. Pedot ottavat sen, jonka sattuvat saamaan, mutta metsästäjällä on mahdollisuus tehdä päätös, kaatuuko ristikon edessä oleva eläin vai ei. Naaraiden ikärakenteen määrittäminen on vaikeaa Kannan ikärakenteella tarkoitetaan eri ikäisten yksilöiden suhdetta toisiinsa. Valkohäntäpeuran tapauksessa tarkoitetaan lähtökohtaisesti aikuisten naaraiden, aikuisten urosten ja vasojen määrän suhdetta toisiinsa. Naaraista on vaikea tehdä tarkkaa ikärakenteen määrittämistä, sillä naaraan saavutettua täysi-ikäisyyden on sen iän määrittäminen metsästystilanteessa haastavaa. Onneksi sillä ei ole kovin suurta merkitystä, sillä peuranaaras tulee sukukypsäksi toisena elinvuotenaan ja mikäli se tulee silloin tiineeksi, saa se käytännössä poikkeuksetta yhden vasan. Seuraavana vuonna se saa kaksi vasaa, ja näin on käytännössä sen elämän loppuun saakka. Poikkeuksia ovat tietysti kolmosvasat, mutta ne ovat verrattain harvinaisia, vaikka hyvä ravintotilanne mahdollistaa kolmosvasojenkin synnyttämisen. Yllättävän usein, jos näkee peuraemon kolmen tai jopa neljän vasan kanssa, on osa niistä niin sanottuja ottolapsia, joiden oma emo on kuollut. Sukupuolijakauma ja ikärakenne ovat vahvasti kytköksissä Jos sukupuolijakauma on kutakuinkin yhden suhde yhteen, on isossa kuvassa myös ikärakenne kohdillaan. Optimaalinen jäävän kannan rakenne kauden päätyttyä on, että kannasta noin 25 prosenttia on vasoja ja loput 75 prosenttia on aikuisia. Kun peuranaaraan laskennallinen tuotto on 1,6 vasaa per naaras, on jahtikauden alkaessa vasoja noin 33 prosenttia, naaraita noin 33 prosenttia ja uroksia noin 33 prosenttia metsästettävästä kannasta. Tämä pätee silloin, kun kanna sukupuolijakauma on kohdillaan. Tällöin pystytään pitämään vasaosuus noin 50 prosentin kieppeillä kokonaissaaliista ja kannan ikärakenne pysyy hyvänä. Vasojen verotus on kannan ikärakenteen osalta avainasemassa, sillä vasaverotuksella vaikutetaan siihen, laskeeko vai nouseeko alueen kannan keski-ikä. Suuri vasaverotus nostaa kannan keski-ikää, ja matala vasaverotus taas nuorentaa sitä. Urosten valikoiva verotus ei ole vain trofeita varten Tätä ei voi metsästäjille toistaa liikaa. Vaikka valikoivalla urosten metsästyksellä on suora yhteys trofeepukkien määrään, vaikuttaa se esisijaisesti vasatuottoon ja vasomisaikaan ja näin ollen vasojen kokoon. Valikoivan urosverotuksen pohjimmainen periaate on taata mahdollisimman laaja urosten edustus jokaisessa ikäluokassa 1,5-vuotiaista aina 6,5 ikävuoteen asti. Näiden ikäryhmien edustajat ovat kiimatoiminnassa kannan aktiivisimmat. Kun edustusta löytyy joka ikäluokassa tarpeeksi, toimii marraskuun kiima-aika mahdollisimman hyvin, ja jokaiselle naaraalle löytyy astuja, ja mieluiten vielä ensimmäisen kiimakierron aikana. Jos tiinehtyminen ei tapahdu ensimmäisessä kiimakierrossa, viivästyy myös vasan syntyminen noin kuukaudella. Myöhään syntynyt vasa on huomattavasti pienempi ja se tulee olemaan pienempi koko elinikänsä ajan. Valikoiva urosverotus vaikuttaakin suoraan saatavien ruhokilojen määrään ja palvelee myös lihametsästäjiä, jotka eivät ole kiinnostuneet trofeista. Jotta urosten valikoiva metsästys on mahdollista ja sillä pystytään vaikuttamaan ikärakenteeseen, nousee kannan tuntemus arvoonsa. Metsästyseurojen antamat ohjeistukset ja linjaukset urosten verotukseen ovat hyvä ohjenuora esimerkiksi seuruejahdeissa, mutta enemmän vaikuttavat metsästäjien omat valinnat ja alueellinen kannantuntemus. Parhaiten urosten valikoiva metsästys onnistuu seuratasolla, kun jokainen metsästäjä huolehtii oman alueensa pukkikannasta. Kannattaa kommunikoida ympärillä metsästävien seurakavereiden kanssa ja vertailla esimerkiksi riistakamerakuvia, jotta pystytään hah? Valkohäntäpeuranaaras voi tuottaa jopa kolme vasaa, mutta se on verrattain harvinaista. Urosten valikoivassa metsästyksessä pyritään varmistamaan, että edustusta olisi mahdollisimman tasaisesti kaikissa ikäluokissa. Vasojen verotus on kannan ikärakenteen osalta avainasemassa. Katso kolme videota peuran valikoivasta metsästyksestä metsastajalehti.fi 28 Metsästäjä 5/2024 26-29_Valkohäntäpeuran_vuosi_valikoiva_metsästys_ME0524.indd 28 26-29_Valkohäntäpeuran_vuosi_valikoiva_metsästys_ME0524.indd 28 27.8.2024 14.53 27.8.2024 14.53
• mottamaan, miten paljon pukkien elinalueet risteävät. On tavallista, että sama pukki vierailee säännöllisesti esimerkiksi usealla ruokintapaikalla. Näin pystytään porukassa päättämään, mitä uroksia voidaan alueelta verottaa ja mitkä jätetään kantaa jatkamaan, jotta jokaisessa ikäluokassa olisi edustajia mahdollisimman tasaisesti. Pukin iän arviointi tehdään vartalosta, ei sarvista Jo vuosikymmeniä sarvet ovat olleet pukin iän arvioinnin perustana. On ollut erilaisia ohjeistuksia esimerkiksi piikkiluvuista tai sarvien leveydestä suhteessa korviin, mutta on syytä muistaa, että jokainen pukki on yksilö. Toiset pukit eivät välttämättä koskaan kasvata edes 8 piikkiä, kun toiset saavat reilusti toistakymmentä piikkiä omaavan kruunun. Toisilla voi olla hyvin kapean malliset sarvet, vaikka ikää olisi reilusti, ja toisilla taas voi sarvien leveys ylittää korvat jo 2,5tai 3,5-vuotiaana. Ruumiinrakenteelliset erot ovat pienempiä ja eri ominaisuudet tulevat pukeille iän myötä. 1,5-vuotias uros muistuttaa ruumiinrakenteeltaan naarasta, selkeimmät piirteet ovat selkeästi takapainotteinen vartalo, takapää on usein korkeampi kuin etupää, pitkännäkö iset jalat vartaloon nähden, ylhäällä oleva kaulan yhdyskohta rintaan, ohut kaula, sekä selkeästi notkolla oleva selkälinja. 2,5-vuotiaalla on etu ja takapään korkeusero alkanut hieman tasoittua, ja etupäähän on kertynyt jo vähän lihasmassaa, jalat eivät ole enää niin pitkän näköiset, niska on jykevöitynyt ja kaulan yhdyskohta on aavistuksen laskeutunut alaspäin. 3,5-vuotiaan pukin vartalossa alkaa näkymään muutoksia jo selkeämmin. Etu ja takapää ovat kutakuinkin samassa tasossa, selkälinja alkaa olla suora, sekä vatsassa on havaittavissa jo pientä roikkumista ja kaulan yhtymäkohta alkaa olla lähellä rintalastan alaosaa. Luustonrakenteeltaan täysikasvuisella eli 4,5-vuotiaalla uroksella alkaa vartalo olemaan laatikkomaisempi, sen etupäässä on jo hyvin massaa ja kaulan yhtymäkohtaa rintalastasta on vaikea erottaa. Myös vatsa alkaa selkeästi roikkumaan. Tästä eteenpäin pukki vanhetessaan on vaan entistä massiivisemman näköinen etenkin vartalon etupäästä. Mitä vanhempi pukki on kyseessä sitä enemmän sen vatsalinja alkaa roikkua. Etenkin kiima-aikaan vanha peurapukki on todella vaikuttava näky kaikessa massiivisuudessaan. 90 vuotta hienoa riistanhoitotyötä Valikoiva metsästys on oikein toteutettuna erittäin hyödyllinen kannanhoidollinen toimenpide niin metsästäjille kuin valkohäntäpeurakannalle, eikä sitä tulisi missään nimessä sivuuttaa. Valikoivalla metsästyksellä pystytään takaamaan, että Etelä-Suomen tärkeimmän riistalajin kanta pysyy laadukkaana ja hyvinvoivana. Ja miksei näin tehtäisi, sillä onhan valkohäntäpeuran eteen tehty valtava määrä hienoa ja laadukasta riistanhoidollista työtä viimeiset 90 vuotta. Nyt kun upea metsästettävä riistalaji on saatu vakiinnutettua Suomen luontoon, on meidän metsästäjien vastuulla pitää kannasta hyvää huolta. Ei pelkästään itsemme, vaan myös luonnon sekä tulevien sukupolvien vuoksi. Ei siis anneta kaiken tehdyn riistanhoitotyön valua hukkaan, vaan pidetään omilla valinnoillamme peurakannastamme huolta. Se takuulla palkitsee. ? Ero aikuisen ja nuoren uroksen vartalon massiivisuudessa on selkeästi havaittavissa. IP68-vedenpitävä sekä Yhdysvaltojen sotilasstandardin mukainen ääriolosuhteidenja iskunkestävyys (MIL-STD810H). Oikeat puhelimet metsästäjille myy: UUTUUS: Äärimmäistä kestävyyttä niin arkeen kuin metsälle. 29 Metsästäjä 5/2024 26-29_Valkohäntäpeuran_vuosi_valikoiva_metsästys_ME0524.indd 29 26-29_Valkohäntäpeuran_vuosi_valikoiva_metsästys_ME0524.indd 29 27.8.2024 14.53 27.8.2024 14.53
• Vaikka maailma on muuttunut, ihmisen fysiologia on säilynyt hyvin pitkälti muuttumattomana. Kehomme reagoi stressiin ikiaikaisilla tavoilla. TeksTi Arto Määttä kuva Hannu Huttu A drenaliinin ja noradrenaliinin erittymistä tapahtuu suorituskykyä vaativissa stressitilanteissa. Se liittyy pako-taistelureaktioon, ja aiheuttaa verenpaineen nousua, lihasten verenkierron parantumista ja pintaverenkierron heikkenemistä. Adrenaliinin ja noradrenaliinin eritys riistatilanteissa tuntuu Riistatilanteiden sisäerityksellinen lisämauste nousseena sykkeenä ja hienomotoriikan heikentymisenä. Adrenaliini vaikuttaa myös keskushermostoon toimien välittäjäaineena. Adrenaliinin erittymisen ongelma riistatilanteissa liittyy siihen, että elimistö valmistautuu fyysiseen ja suoraviivaiseen suoritukseen, mutta riistalaukaus on hienomotoriikkaa vaativa suoritus. Toisin sanoen keho valmistautuu jännittävään tilanteeseen päinvastoin kuin olisi suotavaa. Normaali ilmiö Suomalaisten metsästäjien keskuudessa tätä fysiologista reaktiota pidetään usein heikkoutena, eikä ilmiöstä siksi puhuta. Se on kuitenkin itsenäisen hermoston sanelema Adrenaliini on välittäjäaine ja hormoni, jota yhdessä noradrenaliinin kanssa erittyy suorituskykyä vaativissa stressitilanteissa, erityisesti osana pako-/taistelureaktiota. HIRVIHORKKA 30 Metsästäjä 5/2024 30-31_Hirvihorkka_ME0524.indd 30 30-31_Hirvihorkka_ME0524.indd 30 27.8.2024 14.53 27.8.2024 14.53
• Muistilista hirvihorkan varalle ? Hirvihorkka koskee kaikkia ? Horkan saa menemään ohi itsensä tietoisella rauhoittamisella ? Pahimman horkan alaisuudessa ei tule suorittaa riistalaukausta ? Riistalaukauksen jälkeen on edelleen syytä rauhoittaa itseään, jotta havainnointi ja toiminta on rationaalista ja turvallista ? Adrenaliinin vaikutukseen voi tottua esimerkiksi kilpailemalla tai ampumalla sosiaalisesti paineistavassa tilanteessa ? Ensikertalaiset saattavat kokea horkan epämiellyttävänä ? Yleensä horkan jälkituntemuksena on euforia kohti. Tällöin pahin tärinä on usein jo ohi, kun ampumatilanne lopulta tulee. Horkan haittavaikutukset Yleensä pahimmat horkan vaikutukset näkyvät heikentyneenä ampumasuorituksena. Ampuja ei siis pääse taitotasolleen käsien tärinän takia. Horkkaan liittyy myös harkintakyvyn alentuminen, joka näkyy hätiköintinä ja harkitsemattomina ratkaisuina. Monissa tapauksissa tilanteet ovat niin nopeita, että itse ampumatilanteessa horkan vaikutuksia ei ehditä havaita. Tällöin vaikutukset alkavat vasta riistalaukauksen jälkeen. On tavallista, että havainnot tilanteesta ovat puutteellisia tai vääristyneitä, eikä toiminta kaadolla ole rationaalista. Koska ampujan näkemykset riistatilanteesta eivät ole selkeitä, voi siitä olla haittaa esimerkiksi ammutun riistaeläimen löytämisessä. Samaan aikaan aiheutuu usein myös laiminlyöntejä aseenkäsittelyssä ja vääriä tai suorastaan hölmöjä toimenpiteitä ruhonkäsittelyssä. Kokemus auttaa Vaikka hirvihorkassa on kyse automaattisesta fysiologisesta ilmiöstä, voidaan ilmiöön vaikuttaa. Keinoja ovat muun muassa hengityksen avulla tapahtuva rauhoittuminen ja istuminen alas pahimmaksi aikaa. Toinen keino on itsensä totuttaminen stressaaviin tilanteisiin. Parhaita stressitasoa nostattavia harjoitteita erityisesti ampumatilanteita varten ovat kilpailut. Kilpailujännityksessä on kyse samasta ilmiöstä kuin hirvihorkassa, eli parhaimmillaan pieni jännitys kääntyy kokemuksen myötä eduksi ampumatilanteissa. Tämän takia pienet pullakahvivedot ovat hyvä lisä ampumaharjoitteluun. Kun stressaava tilanne on normaali, onnistuu toiminta myös stressaavissa riistatilanteissa. ilmiö, joka on täysin normaali ja koskee kaikkia. Eroja metsästäjien välillä on lähinnä siinä, mitkä tilanteet sen laukaisevat ja missä vaiheessa tilannetta adrenaliinin erittyminen tapahtuu. Hyvä esimerkki hirvihorkan ilmaantumisesta, pahimmalla mahdollisella tavalla, on passiivinen kyttäysjahti. Siinä metsästäjä siirtyy nopeasti liki puoliunesta ampumatilanteeseen. Adrenaliinia ryöpsähtää ja horkka iskee. Tällöin metsästäjän tulee ensisijaisesti odottaa, että pahin menee ohi, jotta sulava riistalaukaus on mahdollinen. On myös tilanteita, joissa ilmiö ajoittuu reilusti aikaisempaan vaiheeseen kuin itse riistalaukaus. Tällaisesta esimerkkinä olkoon hetki, kun koira aloittaa haukun tai passimies tiedostaa hirven ja koiran tulevan passipaikkaa Metsästäjät pitävät hirvihorkkaa usein heikkoutena, mutta ilmiö on täysin normaali. 31 Metsästäjä 5/2024 30-31_Hirvihorkka_ME0524.indd 31 30-31_Hirvihorkka_ME0524.indd 31 27.8.2024 14.53 27.8.2024 14.53
• Manner-Norjan pohjoisimmassa kolkassa Finnmarkissa pyydetään hirviä. Yöttömän yön valoisina tunteina jännitetään saapuvaa lupapäätöstä ja syksyn vauhdilla pimenevät päivät lopettavat jahdin ja hirvestäjän vuodenkierron. TeksTi Pirkka Peltonen H aastattelin paikallista eräsuunnittelija Kristin Hornsetia ja huomasin, että Pohjois-Norjan hirviasioissa on paljon samaa ja toisaalta paljon erilaista kuin rajan tällä puolen. 95 prosenttia Finnmarkin pinta-alasta eli noin 46 000 km² omistaa Norjan toiseksi suurin maanomistaja Finnmarkseiendommen Finnmarkkuopmodat (FeFo). FeFo syntyi vuonna 2006, kun Norjan valtion maat Finnmarkissa siirrettiin paikallisten ihmisten omistukseen. Norjan saamelaiskäräjät ja Finnmarkin maakuntavaltuusto valitsevat kumpikin kolme henkilöä FeFon johtokuntaan. Vaikka FeFon omistamat maat eivät ole valtion maata, muistuttaa se tehtäviltään paljon Metsähallitusta. FeFo hallinnoi alueidensa maankäyttöä sekä sääntelee metsästystä ja kalastusta. Sen toimintaa sääntelee laki, jossa sen tehtävät on määritelty. FeFossa työskentelevä Hornset tuumaa, että metsästys ja kalastus eivät ole liiketalou dellisesti sen suurimmat toimialat, mutta ne herättävät selvästi eniten keskustelua. Tavoitetaso asetetaan kunnissa Finnmarkissa päätös hirvikannan tavoitetasosta tehdään kunnissa joko poliittisesti tai virkamiestyönä. Tavoitteet eivät usein ole kovin yksityiskohtaisia, vaan yleisimmin käytetyt ovat joko kannan kasvattaminen, pienentäminen tai pitäminen ennallaan. Norjassa laki velvoittaa maanomistajia tekemään kannanhoitosuunnitelman ja FeFo Finnmarkin ainoana merkittävänä maanomistajana tekee suunnitelmat alueelleen. Sopivaa kaatomäärää arvioidaan esimerkiksi edellisten vuosien metsästystilastoista sekä hirvihavainnoista. Hirvikannanhoitoa Finnmarkissa 32 Metsästäjä 5/2024 32-33_Hirvikanta_Finnmarkissa_ME0524.indd 32 32-33_Hirvikanta_Finnmarkissa_ME0524.indd 32 27.8.2024 14.53 27.8.2024 14.53
• FeFo vetää Finnmarkissa viittä alueellista työryhmää, joissa yhteistyössä sidosryhmien kanssa neuvotellaan sopivasta kaatomäärästä. Kannanhoidolle tehdään nelivuotissuunnitelmat ja vuosittain pohditaan sopivaa lupamäärää. Viime kädessä kunta päättää alueensa vuosittaisesta hirvikiintiöstä. Vaadittava pinta-ala vaihtelee Suomessa tarvitsee hirven metsästykseen tuhannen hehtaarin yhtenäisen maa-alueen. Finnmarkissa pienin alue, jolla hirveä saa metsästää, vaihtelee. Esimerkiksi Altassa pienin yhteen hirvilupaan ja hirven metsästykseen oikeuttava alue vaihtelee 400 ja 1 500 hehtaarin välillä. Kahteen lupaan tarvitaan kaksi kertaa minimin verran maata, joten tässä mielessä logiikka eroaa Suomen vastaavasta. Finnmarkissa ei suuria maanomistajia FeFon lisäksi juuri ole. Yksityiset maanomistajat saattavatkin muodostaa ”yhteislupia” FeFon alueiden kanssa saadakseen maansa hirvenpyynnin piiriin. Suuri arvonta Pohjois-Suomessa voi valtionmaalla yhdellä pyyntialueella olla useampi hirviseurue joko kuntalaisen metsästysoikeuden tai Metsähallituksen alueosoituksen perusteella. Finnmarkissa vain yksi seurue saa pyytää yhdellä alueella. Finnmark on jaettu noin 300 hirvenpyyntialueeseen ja alueet arvotaan hakijoiden kesken. Lupahaku aukeaa yleensä pääsiäisen tietämillä. Hakijat hakevat hirvenpyyntioikeutta valitsemilleen alueille ja laittavat ne mieluisuusjärjestykseen. Alueet ovat kooltaan vaihtelevia ja osa on toista suositumpia. FeFo jakaa kunnan hirvikiintiön pyyntialueilleen ja huolehtii arvonnassa, että vähintään 60 prosenttia hirvikiintiöstä tulee paikallisten seurueiden käyttöön. Osa alueista on hakuvaiheessa varattu paikallisille. Hirviseurueen minimikoko on neljä henkilöä ja seurue lasketaan paikalliseksi, kun sen johtaja ja vähintään puolet porukasta asuu kunnassa. Ulkokuntalaisseurueissa täytyy johtajan ja vähintään puolen porukasta asua Finnmarkin läänin alueella. Finnmarkissa hirviä metsästää vuosittain noin 2 000 henkilöä ja näistä noin 100–200 saapuu Finnmarkin ulkopuolelta. Lupa ampua Finnmarkissa hirviluvat on jaettu aikuisiin naaraisiin, aikuisiin uroksiin, ylivuotisiin ja vasoihin. Luvan voi käyttää nuoremman ikäluokan eläimeen, mutta yhdellä ison hirven luvalla ei saa Suomen malliin ampua kahta vasaa. Jokaisesta hirven luvasta maksetaan noin 250 euron arvoinen luvankäsittelymaksu ennen pyyntiä. Kauden jälkeen seurue saa ammutuista hirvistä käsittelymaksun takaisin, mutta Hirvikoirat Finnmarkissa Jokaisella pyyntiseurueella pitää Finnmarkissa olla käytössään jäljitystestin läpäissyt koira. Koirien käyttäminen on suosittua ja niitä käytetään sekä vapaana että liinaamalla. Jotkut alueet soveltuvat toisia paremmin koirapyyntiin ja poronhoidon huomioiminen toiminnassa on tärkeää. Suosituimmat rodut ovat harmaa norjanhirvikoira ja jämtlanninpystykorva. Finnmarkin jahtikausi Kaarasjoen ja Kautokeinon alueet ovat tärkeitä porojen talvilaitumia ja siellä hirvijahti aloitetaan 1. syyskuuta. Muualla Finnmarkissa kausi alkaa 25. syyskuuta. Norjassa hirven metsästys päättyy jouluaattoon, mutta Finnmarkissa pyynti on päätetty lopettaa jo marraskuun ensimmäisenä viikonloppuna. Pimeys ja lumi tekevät pyynnistä sen jälkeen vaikeaa. jokaisesta hirvestä maksetaan teuraspainoon perustuva kaatolupamaksu. Pienemmät hirvet ovat kilohinnaltaan edullisempia. Tällä ohjataan metsästäjiä säästämään suurempia eläimiä. Esimerkiksi maksu pienestä vasasta voi olla noin 3,5 euroa / teuraskilo verrattuna ison sonnin noin 5,5 euroon / teuraskilo (luvuista ei ole vähennetty 250 euron lupamaksua). Hirven päädyttyä saaliiksi kiinnitetään siihen Amerikasta tuttu luvan mukana tuleva ”tagi”, josta ilmenee päivämäärä ja eläimen lupatyyppi. Kaadosta ilmoitetaan välittömästi tekstiviestillä tai mobiilisovelluksella. Eläin täytyy kymmenen päivän sisällä punnita ja ilmoittaa sen teuraspaino. Ilmoitettuja painoja valvotaan pistotarkastamalla ruhoja aktiivisesti. Kristin Hornset kertoo pienriistan metsästyksen ja kalastuksen olevan Finnmarkissa hirvijahtia suositumpia, mutta hirvestäjät ovat asialleen hyvin omistautuneita. 33 Metsästäjä 5/2024 32-33_Hirvikanta_Finnmarkissa_ME0524.indd 33 32-33_Hirvikanta_Finnmarkissa_ME0524.indd 33 27.8.2024 14.53 27.8.2024 14.53
• Suomen hirvissä on todettu kahta kansallisiin seurantoihin kuuluvaa tautia, vanhojen hirvien näivetystautia ja hirviekinokokkia. Niiden seurannassa metsästäjien havainnot ja heiltä saadut näytteet ovat avainasemassa. Ruokavirasto tutkii näytteitä ja raportoi tuloksista. TeksTi ja kuvaT Ruokavirasto N äivetystaudin hirvimuoto (sporadinen CWD) tunnetaan Pohjoismaissa. Pohjois-Amerikassa esiintyy hirvieläinten näivetystautia (chronic wasting disease, CWD), jota on myös Norjassa. Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa on lisäksi löytynyt vanhoista hirvistä samaan rappeuttavien aivotautien ryhmään (TSE-taudit) kuuluvia tautitapauksia. Pohjoismainen tutkijaryhmä on nimennyt hirvien taudin sporadiseksi CWD:ksi. Suomessa on löydetty kolme sporadiseen CWD:hen sairastunutta vanhaa (15-18 vuotiasta) naarashirveä vuosina 2018, 2020 ja 2022. Hirvissä esiintyvä tautimuoto on aivoperäinen eikä se leviä imusolmukkeisiin ja sitä kautta sisäelimiin. Tämän vuoksi tarttuminen eläimestä toiseen on erittäin epätodennäköistä. Myös tutkimusten perusteella Pohjoismaiden tautitapaukset esiintyvät yksittäistapauksina eivätkä tartu eläimestä toiseen. Hirviekinokokki voi tarttua ihmiseen Hirviekinokokkia (Echinococcus canadensis genotyyppi 10) esiintyy erityisesti Itä-Suomessa, mutta myös muualla susien ja hirvien levinneisyysalueella. Hirviekinokokki on heisimato, jonka toukkarakkuloita voi olla hirvissä, poroissa ja metsäpeuroissa. Loisen pääisäntä luonnossa on susi, jonka suolessa ekinokokkimato elää. Myös koira voi toimia pääisäntäHirvien tautiseuranta – näytteet Ruokavirastoon ? Hirveä teurastaessa kannattaa tutkia erityisesti keuhkot ekinokokkirakkuloiden varalta. M IK KO SI RK IÄ 34 Metsästäjä 5/2024 34-35_Hirven_näivetystauti_ME0524.indd 34 34-35_Hirven_näivetystauti_ME0524.indd 34 27.8.2024 14.54 27.8.2024 14.54
• nä. Pääisännän ulosteissa on madon munia, joista hirvi saa tartunnan. Ihminenkin voi saada tartunnan saatuaan suuhunsa koiran ulosteissa tai turkissa olevia munia. Loinen muodostaa hirven keuhkoihin ja joskus myös maksaan tai munuaisiin nestetäyteisiä rakkuloita. Samanlaisia nesterakkuloita muodostuu myös tartunnan saaneen ihmisen keuhkoihin. Hirviekinokokin tarttuminen ihmisiin estetään parhaiten estämällä koirien tartunnat. Koirille ei pidä syöttää hirvien keuhkoja eikä mielellään muitakaan sisäelimiä tuoreeltaan. Hirven teurasjätteet tulisi hävittää niin, etteivät eläimet pääse niihin käsiksi. Jos hirven sisäelimiä haluaa antaa koiralleen, elimet tulisi ensin joko kypsentää hyvin tai pakastaa useita päiviä -20 °C:ssa. Kaikki metsästyskoirat on hyvä lääkitä heisimatoihin tehoavalla lääkkeellä hirvenmetsästyksen alussa ja etenkin sen jälkeen. Hirven elinten käsittelystä ihminen ei saa ekinokokkitartuntaa Hirveä teurastaessa kannattaa tutkia erityisesti keuhkot ekinokokkirakkuloiden varalta. Rakkulat ovat yleensä pallomaisia ja halkaisijaltaan 1–4 cm. Ne voivat näkyä keuhkojen pinnalle tai olla kokonaan keuhkon sisällä, jolloin ne voi löytää käsin tunnustelemalla. Jos rakkulan sattuu leikkaamaan auki, sieltä purskahtaa kirkasta nestettä ja rakkulan valkoinen sisäkalvo paljastuu. Rakkula voi ajan myötä rappeutua, jolloin sisältö on tiiviimpää massaa. Hirvinäytteitä voi toimittaa Ruokavirastoon Näivetystaudin varalta tutkitaan kuolleena löydetyt tai sairaaksi epäillyt aikuiset hirvet tai muut hirvieläimet. Näytteeksi toimitetaan pää. Tarvittaessa voi näytteeksi ottaa myös sisäelimiä tai muita kudoksia. Jos löydät hirviekinokokilta vaikuttavia muodostumia hirven keuhkoista tai muista elimistä, toimita ne tutkittavaksi. Ruokavirasto ottaa vastaan hirvien elinnäytteitä myös muun sairauden syyn selvityksen takia. Huolellinen pakkaaminen on tärkeää Elinnäytteen voi nykyään lähettää maksuttomana Postin pikapakettina, kun pyytää Ruokavirastosta ensin lähetyskoodin. Näytteitä ei enää toimiteta Matkahuollon paketteina. Jäähdytä näyte (noin – +5 asteeseen) ennen pakkaamista, mutta pakasta se vain, jos säilytysaika venyy pitemmäksi. Suojaa kätesi pakatessa, ja pese kädet hyvin käsittelyn jälkeen. Elinnäytteet lähetetään mahdollisimman kokonaisina. Pää kääritään ensin (sanomalehti)paperiin, joka imee mahdollisesti valuvat nesteet, ja sitten ehjään muovipussiin tai -säkkiin. Sisäelinnäytteet pakataan suoraan ehjään muovipussiin. Sulje näyte vielä toiseen vahvaan muovipussiin ja laita pussien väliin paperia tai muuta nesteitä imevää ainetta. Varalta voi käyttää useampiakin muovipusseja. Pakkaa lopuksi tukevaan laatikkoon, joka kestää kuljetuksen kolhut. Täytä tyhjä tila täyteaineella. Laatikkoon voi laittaa lämpimänä vuodenaikana kylmävaraajia näytteen säilymisen parantamiseksi. Laatikkoon pitää laittaa mukaan myös lähete, jossa on omat yhteystiedot ja näytteen taustatiedot. Laatikko teipataan kiinni. Käytä keltamustaraidallista huomioteippiä. Kirjoita pakkauksen päälle merkintä ”Eläinperäinen näyte – vapautettu”. Lähettäjä saa tutkimustulokset Ruokavirasto toimittaa näytteen lähettäneelle tutkimustulokset sähköpostilla tai kirjeitse. Näivetystautiseurannan tuloksia voi katsoa Ruokaviraston avoimesta tiedosta avointieto.ruokavirasto.fi. Hirviekinokokin tarttuminen ihmisiin estetään parhaiten estämällä koirien tartunnat. Näytteen lähetyksestä sopiminen ? Ruokaviraston toimisto, p. 029 530 4181, oulu@ruokavirasto.fi ? Tutkijat Marja Isomursu, p. 040 512 1248, Minna Nylund, p. 040 489 3393. ? Hirviekinokokki muodostaa hirven keuhkoihin ja joskus myös maksaan tai munuaisiin nestetäyteisiä rakkuloita. Suurikokoinen hirviekinokin aiheuttama rakkula poron keuhkossa. M IK KO SI RK IÄ 35 Metsästäjä 5/2024 34-35_Hirven_näivetystauti_ME0524.indd 35 34-35_Hirven_näivetystauti_ME0524.indd 35 27.8.2024 14.54 27.8.2024 14.54
• KUULONSUOJAIN BURRELL ACTIVE HUNTER 50 55 Metsästäjän aktiivikuulonsuojain vahvistaa alle 85 dB ääniä ja sulkee pois kuuloa vaurioittavan yli 85 dB melun, mm. aseiden laukausäänet. 3,5 mm liitäntä esim. VHF-puhelinta varten. VAIN MYYMÄLÖISTÄ! MYYMÄLÖISTÄ! LASERKOHDISTIN BURRELL BORESIGHTER 40 43 Kiinnitä kohdistin aseen piippuun ja käynnistä laser, jonka jälkeen voit säätää tähtäimen laserpisteen mukaisesti. Sopii kaikille yleisimmille kaliibereille (.22 .50). ETÄISYYSMITTARI BURRELL ELITE XT RANGEFINDER 160 92 Pro-tason laseretäisyysmittari jopa 720 m mittausmatkalla. Pinseeker -pistemittaus, kaltevuuden mittaus ja etäisyyden kaltevuuskorjaus. KUMISAAPPAAT VIKING TROPHY 85 98 Metsästysja vaelluskäyttöön suunnitellut luonnonkumisaappaat. Istuva ja nilkkaa tukeva muotoilu. Pitää märässä ja vaikeakulkuisessa maastossa. METSÄSTYSVALO BURREL STD VIHREÄ 91 04 Tehokas vihreää valoa tuottava LEDvalaisin esim. supikoirajahtiin ja SRVA -toimintaan. Etäkytkin. Asekiinnike, kantohihna, laturi ja kaksi akkua. PIMEÄNÄKÖLAITE BURREL NV 400 HD 353 22 Laadukkaat digitaaliset yökiikarit, jopa 500 m kantama. HD-kuvanlaatu. Videotallennustoiminto. Ladattavat 18650 akut. Käyttää 4-32 GB microSD -muistikorttia (ei sisälly). KATSELUKIIKARIT BUSHNELL H20 8X42 159,NORM. 201,41 Laadukkaat vedenpitävät kiikarit. Erikoispinnoitetut BaK-4 prismat ja korkealuokkainen optiikka. 30 päivän alin hinta 159,00 €. METSÄSTYSKENGÄT VIKING VILLREIN II BOA GTX 191 29 Tukevat kengät metsästyskäyttöön. GORETEX® Performance -kalvo takaa vedenpitävyyden ja hengittävyyden. Kiertojäykkä UGC-urapohja varmistaa pidon. HANKKIJALTA METSÄSTYSVAATTEET JA TARVIKKEET SYKSYN JAHTEIHIN KUULONSUOJAIN BURRELL EAR BUDS 91 04 Aktiivinen nappikuulonsuojain sulkee pois kuuloa vaurioittavan yli 85 dB melun, mm. aseiden laukausäänet. Eri äänitilat ulkoja sisäkäyttöön. Toimintaaika yhdellä latauskerralla jopa 8 tuntia. IRROTETTAVA HYTTYSVERKKO SUOJAA MYÖS HIRVIKÄRPÄSIÄ JA PUNKKEJA VASTAAN! METSÄSTYSPUKU HAGHUS HOSSA 60 68 Kevyt hupullinen anorakkipuku hyttysverkolla. Tilava vetoketjullinen etutasku. Housuissa kaksi tilavaa taskua. Tehokkaasti maastouttava digicamo -väritys. MERINOVILLA ALUSASU ALASKA 89 95 NORM. 101,16 Lämmin ja pehmeä alusasu, joka lämmittää myös kosteana. 100 % merinovillaa, joka on nopeasti kuivuva ja antibakteerinen materiaali, huolloksi riittää usein pelkkä tuuletus. 30 päivän alin hinta 99,95 €. MIESTEN JA NAISTEN MALLIT Hankkija_Metsästäjä5_420x275_2024.indd 2-3 Hankkija_Metsästäjä5_420x275_2024.indd 2-3 36-38_Ilmoitus_ME0524.indd 36 36-38_Ilmoitus_ME0524.indd 36 27.8.2024 14.54 27.8.2024 14.54
• TAKKI ALASKA REVERSIBLE 80 92 Kääntötakki kaksipuolisella värityksellä alkusyksyn jahteihin. Tilavat taskut, joita voi käyttää molemmilla väripuolilla. HIRVILIIVI BEAR CLAW 30 31 Kaksi vetoketjullista sivutaskua, sekä rintatasku radiopuhelinta varten. Antennipidike ja säädettävä vyötärö. Korkea kaulus suojaa viimaa vastaan. RADIOPUHELIN GENZO ROYAL 70XTM 302 62 Herkkä vastaanotin ja Suomen taajuuksille viritetty antenni takaavat erinomaisen kuuluvuuden. Bluetooth -valmius. Tehokas 3400 mAh akku. Suomenkielinen valikko. METSÄSTYSPUKU ALASKA BLAZE 3 231 77 Täyttää uuden metsästyslain vaatimukset hirvija karhujahtiin. Huomioväri takaa turvallisuuden ja Blaze™ -camokuvio maastouttaa erinomaisesti. 100% vedenja tuulenpitävä, sekä hengittävä Rain-Stop®-erikoiskalvo. VAKUUMIKONE W+S 5181 PRO 135 W 159,NORM. 181,17 Tehokas kahdella tyhjiöpumpulla varustettu vakuumikone. Tyhjiöpakkaa lihan, kalan, sekä muut elintarvikkeet nopeasti ja helposti. Automaattija käsisäätötoiminnot. 30 päivän alin hinta 181,17,00 €. LEIKKUULAUTA 800 X 400 MM 40 43 Korkealaatuinen, 13 mm paksusta elintarvikemuovista valmistettu. Suuri leikkuuala mahdollistaa hirvenlihan ja ison kalan käsittelyn. Reunassa nesteura. REPPUJAKKARA RETKI PRO 53 70 80 Istuinkorkeus 53 cm. Pohjassa vedenpitävä materiaali. Tukeva, hengittävä ja pehmeä selkäosa sekä hihnat. Tilavuus 40 litraa, lisäksi kolme pienempää taskua. Thermo System -lämpöeristetty pullotasku. HANKKIJALTA METSÄSTYSVAATTEET JA TARVIKKEET SYKSYN JAHTEIHIN SADEVIITTA ORANSSI TAI VIHREÄ CAMO 30 31 Hupulla varustettu sadeviitta on nopea pukea ja riisua. Camo-kuviointi maastouttaa tehokkaasti. Hiljainen, kahisematon materiaali. Edessä tasku. RIISTAVAAKA GENZO 1000 KG 80 92 Korkealaatuinen digitaalinen riistan, rehun, lannoitteiden ym. punnitsemiseen. Punnituskapasiteetti jopa 1000 kg asti. Tarkkuus 100 g. HINNAT VOIMASSA 30.9.2024 ASTI. VALIKOIMAT VAIHTELEVAT MYYMÄLÖITTÄIN. TUOTTEET SAATAVILLA MYÖS VERKKOKAUPASTA hankk? a.fi RAJOITETTU ERÄ! RAJOITETTU ERÄ! RADIOPUHELIN NITEFORCE TIGER VHF 159,NORM. 181,17 50 cm tehoantenni, korvanappimikrofoni, 1800 mAh tehoakku, 26 kanavaa, lataustelakka ja vyöklipsi. 30 päivän alin hinta 159,00 €. VEITSISETTI 5ETTA 34 95 Sisältää kolme veistä 135 mm terällä, sekä suolistusveitsen 80 mm terällä. Mukana säilytyskotelo. 16.8.2024 16.55 16.8.2024 16.55 36-38_Ilmoitus_ME0524.indd 37 36-38_Ilmoitus_ME0524.indd 37 27.8.2024 14.54 27.8.2024 14.54
• MINKKILOUKKU 16X18X72 CM 35 37 SUPILOUKKU 36X31X107 CM 80 92 Varmatoimiset, kotimaiset loukut. Valmistusmateriaalina säänkestävä alusinkkiverkko, galvanoidut 4 mm lankavahvikkeet. JALMARIN LAATIKKORAUTA PIENPETORAUTA 65 74 Erityisesti minkin ja näädän pyyntiin silloin kun loukkua ei voida käydä kokemassa päivittäin. JAHTI&VAHTI ENERGIA 12 KG 34 15 NORM. 37,95 2,85 €/ KG Tarkasti suunniteltu aktiivisen koiran kuivaruoka. 30 päivän alin hinta 37,95 €. JAHTI&VAHTI EXTRA ENERGIA 12 KG 39 55 NORM. 43,95 3,29 €/KG Erittäin aktiiviseen menoon ja kovaan kulutukseen. 30 päivän alin hinta 43,95 €. JAHTI&VAHTI LOHIÖLJY 1 L 19 79 NORM. 21,99 19,79 €/L Energialisäksi ja tukemaan ihon, turkin ja nivelten hyvinvointia. 30 päivän alin hinta 21,99 €. METSÄLLE HANKKIJAN KAUTTA RIISTAKAMERA NITEFORCE MINI 20 MP 80 92 Pienikokoinen ja huomaamaton riistakamera, sopii myös valvontakäyttöön. Tallentaa 20 MP:n kuvia tai HD (720P) -laatuista videokuvaa. Tallennus 2-32 GB SD-muistikortille. Inframustasalama. RIISTAKAMERA NITEFORCE LIVE 360 GREEN 4G 282 38 Katso reaaliaikaista videokuvaa kohteesta. Käännä ja zoomaa kameraa puhelimen sovelluksella. Tallenteet voi jakaa usealle käyttäjälle. KAUPAN PÄÄLLE USB C LATURI ARVO 20,23 € . WEKE KATISKAN OSTAJALLE KAUPAN PÄÄLLE WEKE HOUKUTUS SYÖTTI 1 KG! ARVO 10,11 € WEKE KATISKAT 150 80 191 29 Kotimaiset, äärimmäisen hyvästä pyytävyydestään tunnetut testivoittaja katiskat. Kolme erikokoista mallia, Wiekas, Werraton ja Woitokas, joissa kaikissa norppalukko. RIISTAKAMERA BURREL S22WA 4G 282 38 Tallentaa 24 MP kuvia ja 2K-laatuista 1440 p videota muistikortille. Lähettää kuvat sähköpostiin tai Burrel+ sovellukseen. Toimii myös 2G ja 3G -verkoissa. 110° laajakuvalinssi. Inframustasalama. RAJOITETTU ERÄ! KAUPAN PÄÄLLE VERKKOLAITE + SEINÄTELINE ARVO 35,40 € . ASEKAAPPI SUOMI RS8 687 21 Uuden aselain mukainen (EN-14450:2006 S1) asekaappi 8 aseen säilyttämiseen. 3 mm terästä. Ulkomitat: 149 x 55 x 35 cm. Paino: 100 kg. KANULOUKKU 150X100X50 CM 353 22 Erittäin tukeva kotimainen elementeistä koottava loukku supikoiran, mäyrän ja ketun pyyntiin. Sisältää laukaisulaitteen. KAUPAN PÄÄLLE BURREL OTSALAMPPU! ARVO 60,68 € . Hankkija_Metsästäjä5_420x275_2024.indd 4 Hankkija_Metsästäjä5_420x275_2024.indd 4 16.8.2024 16.55 16.8.2024 16.55 36-38_Ilmoitus_ME0524.indd 38 36-38_Ilmoitus_ME0524.indd 38 27.8.2024 14.54 27.8.2024 14.54
• Tutkittua Vesilintulaskentojen päätavoitteena on seurata pesimäkantojen muutoksia ja selvittää sorsien vuotuinen lisääntymistulos erityyppisillä vesillä eri puolilla Suomea. Aineisto koostuu vapaaehtoisten metsästäjien ja lintuharrastajien suorittamien parija poikuelaskentojen tiedoista. TeksTi Markus Piha, Aleksi Lehikoinen ja Katja Ikonen S inisorsan valtakunnallinen kanta oli huipussaan vuoden 2015 tietämillä, josta kanta on vähentynyt kymmenessä vuodessa noin 23 prosenttia. Pohjoisessa kanta on jatkanut kasvuaan. Vuoteen 2023 verrattuna parimäärä on noin 10 prosenttia pienempi ja 11,5 prosenttia pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella. Kannat ovat tänä vuonna pienempiä erityisesti pohjoisessa (?22 %) ja keskisessä Suomessa (?17 %). Poikasten kokonaismäärä on pysynyt vakaana, mutta sinisorsan parikohtainen poikastuotto on pienentynyt. Vuonna 2024 poikasten kokonaismäärä oli 7 prosenttia ja parikohtainen poikastuotto noin 5 prosenttia pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella. Vuoteen 2023 verrattuna poikasia oli hieman vähemmän, ja parikohtainen poikastuotto edellisvuotisella tasolla. Tavin Suomen pesimäkanta on pitkällä aikavälillä vähentynyt 26 prosenttia. Jyrkintä taantuma on maan pohjoisosissa (?58 %) ja keskiosissa (?37 %). Vuoden 2024 parimäärä on noin 24 prosenttia pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella ja lähellä viime vuoden tasoa. Sekä poikasten kokonaismäärä että parikohtainen poikastuotto on pitkällä aikavälillä pienentynyt, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana se on ollut vakaa. Vuonna 2024 poikasten kokonaismäärä oli 21 prosenttia ja parikohtainen poikastuotto 8 prosenttia pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella ja vuoteen 2023 verrattuna hieman pienempiä. Haapanan parimäärä on pienentynyt 39 vuodessa 59 prosenttia ja on ollut 16 vuotta pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella. Kanta on vähentynyt pohjoisessa 65 prosenttia, maan keskiosissa 38 prosenttia ja etelässä 66 prosenttia. Viimeisen kymmenen vuoden aikana haapanakannan taantuminen on jatkunut, mutta merkitsevästi vain maan keskiosissa (?30 %). Vuonna 2024 haapanan valtakunnallinen parimäärä on viime vuoden tasolla ja 40 prosenttia pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella. Poikasten kokonaismäärä on pienentynyt voimakkaasti (?39 %) parimäärän vähenemisen myötä. Viimeisen kymmenen vuoden aikana poikasten kokonaismäärä on ollut vakaa ja parikohtainen poikastuotto on kasvanut (16 % pitkäaikaisen keskiarvon yläpuolella). Sekä poikasten kokonaismäärä että parikohtainen poikastuotto olivat tänä vuonna lähellä viimevuotisia tasoja. Telkän valtakunnallinen parimäärä on pienentynyt pitkällä aikavälillä 13 prosenttia. Viimeisen kymmenen vuoden aikana parimäärä on pienentynyt etelässä 22 prosenttia, kun taas pohjoisessa kanta kasvoi 32 prosenttia. Vuoden 2024 telkän valtakunnallinen parimäärä on 19 prosenttia pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella ja noin 17 prosenttia pienempi kuin vuonna 2023. Erityisesti maan keskiosissa telkkäkanta oli edeltävää vuotta pienempi (29 %). Parikohtainen poikastuotto sekä poikasten kokonaismäärä ovat pitkällä aikavälillä pienentyneet, mutta viimeisen kymmenen vuoden aikana ne ovat olleet vakaita. Vuonna 2024 poikastuotto oli kehnoa. Poikasten kokonaismäärä oli 22 prosenttia ja parikohtainen poikastuotto 23 prosenttia pitkäaikaisen keskiarvon alapuolella ja vuoteen 2023 verrattuna selvästi pienempiä. Vesilintujen taantuma jatkuu ? Sinisorsan, tavin, haapanan (kuvassa) ja telkän parimäärän, poikasten kokonaismäärän ja parikohtaisen poikastuoton kehitys. Poikasten määrä perustuu pelkästään poikuelaskentaan, kun taas parikohtainen poikastuotto yhdistää aineistoja parija poikuelaskennoista. Kunkin aikasarjan keskiarvo on 100, johon vuosittaiset arvot ovat verrannollisia. Mustat pisteet ja viivat kuvaavat arvioita vuosittaista runsauksista ja siniset alueet ovat arvioiden 95 prosentin luottamusvälit. HA AP AN A TA VI TE LK KÄ SIN ISO RS A 140 120 100 80 160 140 120 100 80 60 150 100 50 200 150 100 50 Pareja Poikasia Poikasia/pari 1990 2000 2010 2020 1990 2000 2010 2020 1990 2000 2010 2020 JA RI PE LT O M ÄK I 39 Metsästäjä 5/2024 39_Vesilintulaskennat_ME0524.indd 39 39_Vesilintulaskennat_ME0524.indd 39 27.8.2024 14.54 27.8.2024 14.54
• Valtioneuvoston asetusta metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista muutettiin heinäkuussa siten, että poikkeuslupien avulla voitaisiin tehokkaammin puuttua suurpetojen aiheuttamiin vahinkoihin. Kuva Hannu Huttu Päivitystä poikkeuslupaasetukseen M uutoksen myötä Suomen riistakeskuksen on vahinkoja turvallisuusperusteisten poikkeuslupien myöntämisedellytyksiä arvioidessaan otettava huomioon suurpetojen kohdalla lajin biologiset ominaispiirteet, kuten reviirikäyttäytyminen ja saalistus. Jos poikkeusluvalla pyritään suojelemaan muuta lajistoa, kuten metsäpeuraa, myös turvattavan lajin kanta sekä lajin biologiset ominaispiirteet ja lajin elinvoimaisuuteen liittyvät uhat tulee ottaa huomioon. Poikkeusluvan kohdentamisen vaatimuksia joustavoitetaan tilanteissa, missä vahinkoa tai uhkaa aiheuttavan suurpetoyksilön tunnistaminen ei sääolosuhteista, lajin biologisista ominaispiirteistä tai muusta syystä ole mahdollista. Muutoksella on tarkoitus vastata erityisesti vahinkoja turvallisuusperusteisten poikkeuslupien käyttöön liittyviin haasteisiin sulan maan aikana. Metsästyslain 41 a §:n 1 momentin nojalla myönnettyjen poikkeuslupien enimmäisvoimassaoloaika pitenee 21 vuorokaudesta 31 vuorokauteen. Muutos koskee ahman, ilveksen, karhun, saukon tai suden niin sanottuja vahinkoperusteisia poikkeuslupia. 40 Metsästäjä 5/2024 Lait ja luvat LAIT & LUVAT ON SUOMEN RIISTAKESKUKSEN JULKISTEN HALLINTOTEHTÄVIEN (JHT) PALSTA. JHT ON RIIPPUMATON PROSESSI, JOKA MUUN MUASSA KÄSITTELEE PYYNTIJA POIKKEUSLUVAT, HOITAA METSÄSTÄJIEN RYHMÄVAKUUTUKSEN SEKÄ METSÄSTÄJÄREKISTERIASIAT JA NIMITTÄÄ MONET RIISTANHOITOYHDISTYSTEN TOIMIJAT. 40-41_Lait&luvat_ME0524.indd 40 40-41_Lait&luvat_ME0524.indd 40 27.8.2024 14.55 27.8.2024 14.55
• Miksi hirvilupien maksaminen on tehty niin vaikeaksi? Kun eri henkilöt hoitavat maksut ja tilien hoidon, niin ei voida käyttää maksuun ohjelmassa olevaa ”maksa” toimintoa. Joudutaan aina erikseen pyytämään sähköpostiin lasku kaatomaksuista. Verkkopankissa ei voi valita seuran tiliä maksuun. Hirvilupia maksettaessa heittää suoraan luvanhakijan henkilökohtaiselle tilille eikä voi valita hakijan käytössä olevaa seuran tiliä, jolla nimellä lupa on haettu, vaan on maksettava omalta tililtä ja sitten summa siirrettävä seuran tililtä omalle tilille. VASTAUS: Ongelma saattaa johtua käytetystä pankista, ei Oma riista -palvelusta: Jos verkkopankkiin on kirjautuneena henkilönä, voi olla, etteivät seuran tilit näy, vaikka henkilöllä olisi käyttöoikeus niihin. Samoin seuran tileiltä täytyy olla sallittuna verkkokauppaostaminen. Mikäli luvanhakija ei ole seuran tilinkäyttöoikeudellinen, sihteerin tai muun tilin käyttäjän saa lisättyä Oma riistassa metsästäjänumerolla luvan hallintanäkymään oikeasta yläkulmasta ”Muokkaa luvan pääkäyttäjiä”. Aina on myös mahdollista pyytää käyttöön käsittelymaksun tai kaatomaksujen lomake paperisena tai PDF-muotoisena osoitteesta lupahallinto.kirjaamo@riista.fi. Kysymyksiä lupahallinnosta JANNE PITKÄNEN Erityisasiantuntija Maaja metsätalousministeriö Luonnonvaraosasto Erätalousyksikkö EU:n komissio esittää vesilintujen metsästykseen kieltoja ja rajoituksia M onien vesilintujen pesimäkannat ovat taantuneet Suomessa jo pitkään. EU:n komissio käynnisti vuonna 2022 Lintulajien elvyttämisen työryhmän (Task Force on the Recovery of Bird Species), jonka tehtävänanto koskee lintudirektiivin liite II:n taantuvien metsästettävien lajien elvyttämiseksi tehtäviä toimenpiteitä. Erityisesti muuttolinnuilla valtioiden rajat ylittävä tarkastelu on perusteltu, koska metsästyspaine koko muuttoreitin varrella voi olla liian suuri. Muuttavien lintujen metsästyskiintiöitä ei ole aiemmin EU:ssa lintudirektiivin nojalla jaettu jäsenvaltioiden välillä, vaan metsästyksen säätely on kuulunut jäsenvaltion toimivaltaan. Kesäkuussa komissio toi yllättäen työryhmän kokoukseen esityksen, jonka mukaan haapanan ja punasotkan metsästys olisi kiellettävä kaikissa jäsenvaltioissa, kunnes niille on valmisteltu sopeutuvan metsästyksen säätelyn mekanismit. Sen lisäksi lapasorsan ja jouhisorsan metsästyssaalista tulisi vähentää 50 prosenttia nykyisestä, kunnes niiden metsästyksen kestävyyden varmistamiseksi tarvittavat tiedot ja analyysit on saatu tehtyä. Tämä voisi viedä vuosia. Tätä kirjoitettaessa Suomen virallista kantaa suositukseen ei ole päätetty. Valitettavasti tarve rajoittaa metsästystä ei tullut yllätyksenä. Taantuvien vesilintujen metsästyksen on valmisteltu rajoituksia jo aiemmin. Muun muassa punasotkan metsästys on ollut kiellettyä seitsemän vuotta. Viime vuodesta lähtien myös nokikanan metsästys on kielletty. Viime vuonna maaja metsätalousministeriön asettama työryhmä ehdotti puolisukeltajasorsien metsästyksen rajoittamista 50 prosenttia. Metsästystä voidaan rajoittaa monella tavalla. Työryhmän enemmistö puolsi ravintohoukuttimen käytön rajoittamista eli käytännössä viljaruokinnan avulla tapahtuvan metsästyksen lopettamista, sekä saaliskiintiöitä. AS KO H ÄM ÄL ÄI NE N K lumni Lait ja luvat 41 Metsästäjä 5/2024 40-41_Lait&luvat_ME0524.indd 41 40-41_Lait&luvat_ME0524.indd 41 27.8.2024 14.55 27.8.2024 14.55
• Nyt avaamme suurriistavirkaaputoimijan vakuutusturvaa poliisihallinnon näkökulmasta ja lopuksi annamme vastauksen otsikon kysymykseen. TeksTi Harri-Pekka Pohjolainen S uurriistavirka-apu (SRVA) on maailmanlaajuisesti ainutlaatuinen verkosto. Viime vuosina SRVA-tehtäviä on ollut vuosittain noin 15 000, joiden hoitamiseen on osallistunut noin 30 000 metsästäjää ja työtunteja on kertynyt noin 50 000. SRVA-toiminnan edellyttämä varallaolo ja varautuminen tehtävien suorittamiseen on arvioitu noin 1 800 henkilötyövuoden suuruiseksi. Tunnusluvuista voi jokainen päätellä, että SRVA avustaa poliisia merkittävällä tavalla ja se on yhteiskunnallisestikin merkittävä. Kaikki edellä mainittu edellyttää, että toimijoiden vakuutusturva on kattava, jos ja kun erilaisia vahinkotilanteita joka tapauksessa aina silloin tällöin tapahtuu. SRVA-toiminta perustuu poliisin ja riistanhoitoyhdistysten väliseen SRVAsopimukseen. Viime syksyn ja kevään 2024 aikana on toistuvasti kuulunut väitteitä siitä, ettei SRVA-toimijan vakuutusturva olisi kunnossa, se olisi monimutkainen ja koostuisi liian monesta vastuutoimijasta. Itä-Suomen poliisilaitoksen alueella on kahdeksan riistanhoitoyhdistystä irtisanonut SRVA-sopimuksen vedoten muun muassa siihen, ettei SRVA-toimijan vakuutusturva ole kunnossa. Mistä vakuutusturva koostuu? SRVA-toiminnassa syntyneet vahingot korvataan ensisijaisesti metsästäjävakuutuksesta siinä määrätyin ehdoin. Metsästäjävakuutus sisältyy riistanhoitomaksuun, eli on voimassa metsästyskortin lunastaneilla. Toissijaisesti vahingot korvataan poliisilain mukaisesti. Poliisilain (8 luvun 4§ 1 momentin) mukaan avustustyöhön (9 luvun 3 tai 4 § mukaisesti) osallistuneelle henkilölle maksetaan valtion varoista korvaus tehtävässä turmeltuneista tai hävinneistä työvälineistä, vaatteista ja varusteista tai vahingoittuneesta kulkutai kuljetusvälineestä (esineja varallisuusvahingot). Korvausta on haettava kirjallisesti kuuden kuukauden kuluttua päivästä, jona avustustyö suoritettiin tai korvaukseen oikeutettu sai tiedon vahingosta. Valtiokonttori vastaa julkisen vallan käyttämisestä aiheutuneista henkilövahingoista (SRVA-toiminta on julkisen vallan käyttöä). Valtiokonttorilla on käsittelyssä Siilinjärvellä heinäkuussa 2021 tapahtunut henkiOnko SRVA-toimijan vakuutusturva kunnossa? Suurriistavirkaaputehtävät Tavallisimpia SRVA-tehtäviä ovat kolareissa loukkaantuneiden hirvieläinten, suurpetojen ja villisikojen jäljestäminen sekä suurpetojen karkotukset rakennetusta ympäristöstä. Suurriistavirkaaputehtäviä ovat myös eläimen lopettamis-, kuljettamisja käsittelytehtävät. TE RO SA LM EL A 42 Metsästäjä 5/2024 42-43_SRVA_vakuutusehdot_ME0524.indd 42 42-43_SRVA_vakuutusehdot_ME0524.indd 42 27.8.2024 14.55 27.8.2024 14.55
• lövahinko, joka tapahtui Itä-Suomen poliisilaitoksen johtamassa SRVA-toimintaan liittyvässä ampumaharjoituksessa. Tätä kirjoittaessa korvauspäätöstä ei vielä ole tehty. Metsästäjävakuutus Metsästäjävakuutus korvaa metsästyskoirien aiheuttaman vahingon ihmiselle ja kotitai tuotantoeläimelle, joka on syntynyt poliisin toimeksiannosta tapahtuvassa suurriistavirka-aputehtävässä. Metsästäjävakuutus antaa turvaa myös vakuutetun tai tämän kanssa samassa taloudessa asuvan perheenjäsenen omistamalle metsästyskoiralle SRVA-tehtävässä tapahtuvien vahinkojen varalta. Metsästyskoiran tapaturmavakuutukseen tuli 1.8.2024 muutos, jossa hoitokulut nousivat 2 000 eurosta 4 000 euroon ja 100 euron omavastuu poistui kokonaan. Suomen riistakeskus on ollut kiitettävän aktiivinen metsästäjävakuutuksen sisällön ja vakuutusturvan kehittämisessä kuten uudistus koiran hoitokulujen korottamisen osalta osoittaa. Mikäli metsästäjävakuutuksen enimmäiskorvausmäärä tulee vastaan – esimerkiksi koiran hoitokulujen osalta – tapahtumapaikan poliisilaitos korvaa yli menevän osuuden, kuten tähänkin saakka, mikäli korvauksen edellytykset muutoin täyttyvät. Lisäksi on syytä muistaa, että metsästäjävakuutuksesta korvataan vakuutetun ampuma-aseella SRVA-tehtävässä toiselle aiheuttamat henkilövahingot voimassa olevan vahingonkorvauslain perusteiden mukaan. Henkilövahinkoihin liittyvät vahingonkorvausmäärät on tarkemmin avattu metsästäjävakuutuksen vakuutusehdoissa. Vahinkoja vain harvoin Poliisihallitus teki tammikuussa 2024 kyselyn poliisilaitoksille siitä, millaisia vahinkoja SRVA-tehtävien yhteydessä on viime vuosien aikana tapahtunut ja miten niiden osalta korvausasiat ovat sujuneet. Vastauksista kävi ilmi, että vahinkoja on tapahtunut tehtävämääriin suhteutettuna harvoin ja lähinnä ne ovat olleet esineja varallisuusvahinkoja, kuten rikkoontuneita tai kadonneita silmälaseja, matkapuhelimia tai metsästyskoirien hoitokuluja. Henkilövahingot ovat olleet – onneksi – erittäin harvinaisia. Poliisiyksiköt ovat korvanneet esineja varallisuusvahingot pääsääntöisesti hakemusten mukaisesti, eikä niissä ole esiintynyt ongelmia. Yleisesti poliisiyksiköt totesivat vastauksissaan, että SRVA-toimijan vakuutusturva on kokonaisuutena kattava ja poliisin korvausvastuut niissä selkeät. Onko SRVA-toimijan vakuutusturva kunnossa? Mielestäni on, kuten myös poliisiyksiköt läpi Suomen ovat todenneet. VakuutusturMUUTAMIA ESIMERKKEJÄ POLIISIYKSIKÖIDEN KORVAUSPÄÄTÖKSISTÄ 1| Omaisuusvahinko SRVA-toimijalle itselleen (perävaunu). X on ollut suorittamassa virka-aputehtävää. Siirrettäessä liikenneonnettomuudessa kuollutta hirveä auton peräkärryssä pois paikalta, peräkärry on ”heitossa” ennalta-arvaamatta irronnut vetokoukusta ja mennyt aisa edellä metsään, jolloin peräkärryn kuomu ja aisa ovat vaurioituneet. X oli lainannut peräkärryn kaveriltaan tehtävää varten ja joutuu siten korvaamaan hänelle korjauskelvottoman peräkärryn arvon 2 500 euroa. PÄÄTÖS: Itä-Suomen poliisilaitos korvaa X:lle korjauskelvottomaksi vaurioituneen peräkärryn arvona 2 500 euroa. SRVA-toiminnassa kulkuneuvolle aiheutuneet vahingot korvataan toissijaisesti poliisilain 8 luvun 4 §:n nojalla. Ensisijainen korvausmenettely metsästäjävakuutuksesta ei tässä tapauksessa tule kysymykseen. On ilmeistä, että peräkärryssä kuljetettavana olleen aikuisen hirven ruhon painolla on ollut vaikutusta vahingon syntymiseen. 2| Omaisuusvahinko SRVA -toimijalle itselleen (silmälasit) X on ilmoittanut Itä-Suomen poliisilaitoksen eräyhdyshenkilölle, että hänen silmälasinsa ovat samana päivänä rikkoutuneet korjauskelvottomiksi poliisin antamalla SRVA-tehtävällä. X on ylikomisario H:n ohjeen mukaisesti käynyt ostamassa uudet silmälasit ja vaatii poliisilaitosta korvaamaan silmälasien hankintahinnan ostokuitin mukaisesti 284,50 euroa. PÄÄTÖS: SRVA-toiminnassa silmälaseille aiheutuneet vahingot korvataan toissijaisesti poliisilain 8 luvun 4 §:n nojalla. Itä-Suomen poliisilaitos korvaa vaatimuksen mukaisesti 284,50 euroa. 3| Huomattava omaisuusvahinko kolmannelle osapuolelle (arvokas ravihevonen) Huomattavasta omaisuusvahingosta kolmannelle osapuolelle ei ole Suomessa ennakkoratkaisua, joten kyseessä on kuvitteellinen skenaario. X laskee hirvikoiransa vapaaseen hakuun löytääkseen liikenneonnettomuudessa loukkaantuneen hirven. Haun aikana koira juoksee läheisen talon ulkoaitaukseen, jossa on arvokas ravihevonen. Hevonen pillastuu ja juoksee päin aitauksen rakenteita loukaten jalkansa. Loukkaantunut hevonen joudutaan myöhemmin lopettamaan. KORVAUSMEKANISMI: Metsästäjävakuutus korvaa metsästyskoiran aiheuttaman vahingon ihmiselle tai toiselle eläimelle, joka on syntynyt poliisin tai hätäkeskuksen toimeksiannosta tapahtuvassa, organisoidussa suurriistavirka-aputehtävässä. Vakuutusmäärä vahinkoa kohti on 1 200 000 euroa. Tämä muutos tuli Metsästäjävakuutukseen 17.9.2021 alkaen. va kattaa kaikki tunnistettavat ja realistiset vahinkomuodot eikä ”kolmen luukun malli” aiheuta käytännössä ongelmia korvausten hakemisessa tai korvauspäätösten tekemisessä. Näkemykseni mukaan suurimmat haasteet liittyvät siihen, ettei metsästäjäkunta tunne korvausmekanismeja riittävän hyvin ja siitä on aiheutunut tarpeetonta epäluuloa. Myös virheelliset ja puutteelliset tulkinnat vakuutusehtojen sisällöstä ovat saaneet osan toimijoista arvostelemaan sitä perusteettomasti. Tässä myös poliisilla on osaltaan korostettu vastuu jakaa ajantasaista ja oikeaa tietoa SRVA-toimintaan liittyvästä vahingonkorvausjärjestelmistä ja niiden sisällöistä. Kirjoittaja on rikosylikomisario Itä-Suomen poliisilaitokselta ja vastaa toimialueellaan poliisin SRVA-toiminnasta. TE RO SA LM EL A 43 Metsästäjä 5/2024 42-43_SRVA_vakuutusehdot_ME0524.indd 43 42-43_SRVA_vakuutusehdot_ME0524.indd 43 27.8.2024 14.55 27.8.2024 14.55
• Suurriistavirka-apu (SRVA) on riistanhoitoyhdistysten ylläpitämä organisaatio, joka välittää poliisille virka-apua suurriistakonflikteissa. Tavallisimpia SRVAtehtäviä ovat kolareissa loukkaantuneiden hirvieläinten, suurpetojen ja villisikojen jäljestäminen sekä suurpetojen karkotukset taajaan asutulta alueelta. TeksTi Reima Laaja ja Mirja Rantala kuvaT Tero Salmela S RVA-toiminta perustuu poliisin ja riistanhoitoyhdistysten välisiin sopimuksiin sekä riistahallintolakiin. Hälytysjärjestelmä käynnistyy poliisin antamalla virka-apupyynnöllä. Mukana olevat metsästäjät, koiranohjaajat ja metsästysseurat toimivat vapaaehtoispohjalta. SRVA-tapahtumia on vuosittain 14 000–15 000. Niistä 13 000 on hirvieläinkolareita ja noin 200 tehtävää liittyy suurpetoihin. Toiminta perustuu sopimukseen poliisin kanssa Poliisilta tulleen virka-apupyynnön jälkeen tapahtuvaan jäljestysja karkotustoimintaan on kukin riistanhoitoyhdistys luonut omat toimintamallinsa ja verkostonsa. Käytännön toimijoita ovat alueen metsästysseurat, kokeneet suurriistan metsästäjät sekä koulutetut koiranohjaajat ja koirat. SRVA-toiminnassa ei ole kyse metsästysoikeuteen sidotusta metsästyksestä vaan eläinsuojelullisista syistä poliisin valtuuttamana suoritettavasta tehtävästä, joka voidaan suorittaa metsästysoikeudesta riippumatta. Toiminta perustuu valtakunnalliseen sopimusmalliin, johon kukin riistanhoitoyhdistys sitoutuu erikseen. Suomen 279 riistanhoitoyhdistyksestä 10 on irtisanonut sopimuksen (tilanne 7/2024). Liikenneonnettomuudessa kuollut tai lopetettu hirvieläin ja villisika kuuluu kolaripaikan riistanhoitoyhdistykselle. Hirvieläin SRVA-tapahtumien määrä on yksi peruste riistanhoitoyhdistyksille maksettavalle valtionavulle. Lisäksi poliisi maksaa määräämistään suurpetotehtävistä erillisen korvauksen. SRVA välittää metsästäjien apua poliisille 44 Metsästäjä 5/2024 44-46_SRVA_miksi_ME0524.indd 44 44-46_SRVA_miksi_ME0524.indd 44 27.8.2024 14.56 27.8.2024 14.56
• Hälytyspuhelimen pirinä käynnistää SRVA-keikan Jokaiseen riistanhoitoyhdistykseen on nimetty yhteys­ henkilöitä vastaanottamaan poliisilta tulevia virka­ apupyyntöjä. Yhteyshenkilöt huolehtivat alueellaan toiminnan käynnistämisestä tai tehtävän edelleen ohjaa­ misesta. Riistanhoitoyhdistyksen näkökulmasta SRVA­tapah­ tuma saa alkunsa poliisilta hälytyspuhelimeen tulleesta soitosta. Vuodesta 2017 SRVA­toimijoilla on ollut käytössä hälytyspuhelinjärjestelmä. Poliisilla on käytössään yksi valtakunnallinen hälytysnumero sekä riistanhoitoyh­ distyskohtaiset alanumerot. Alanumeron valitsemalla soitto ohjautuu oikealle SRVA­yhteyshenkilöryhmälle. Jos ryhmän ensimmäinen päivystäjä ei vastaa, soitto oh­ jautuu automaattisesti seuraavalle. Puheluun vastataan keskimääriin 45 sekunnin kuluessa. Riistanhoitoyhdistyksen SRVA­yhteyshenkilö käyn­ nistää tehtävän alueellisesti sovitulla tavalla. Jos eläin on kuollut liikenneonnettomuudessa, ruho noudetaan pois ja käsitellään. Loukkaantuneiden eläinten kunto selvitetään ja tilanteen niin vaatiessa eläin lopetetaan. Tehtävän lopuksi SRVA­toimija tallentaa tapahtuman tiedot Oma riista ­palveluun. Oma riistan SRVA­omi­ naisuudet ovat olleet käytössä vuodesta 2017 lähtien. SRVA­toimijoiden keräämä tieto on merkittävästi tar­ kentanut riistakolareista tilastoitavaa tietoa. Suurpetojen karkotus poliisijohtoista Suurpedon karkotus taajamasta on aina poliisijohtoista. Karkotustapahtumassa eläimeen pyritään saamaan suora kontakti sen turvalliseksi ohjaamiseksi pois taajama­ alueelta. Ihmisarkuutensa menettäneiden yksilöiden karko­ tuksessa eläimelle pyritään antamaan huono ihmisko­ kemus. Menetelmänä voi olla ääntä, kipua tai muuta epämiellyttävää kokemusta tuottava keino. SRVA on yhteiskunnallisesti ehkä näkyvintä metsästäjien tekemää vapaaehtoistyötä. Toiminta on saanut paljon näkyvyyttä mediassa ja metsästäjien koetaan tekevän arvokasta eläinsuojelutyötä. ? Onnettomuuspaikan merkitseminen riistakolarimerkillä auttaa loukkaantuneen eläimen jäljestämisessä. 45 Metsästäjä 5/2024 44-46_SRVA_miksi_ME0524.indd 45 44-46_SRVA_miksi_ME0524.indd 45 27.8.2024 14.56 27.8.2024 14.56
• SRVA-tapahtuman kulku SUURRIISTAKOLARI Soita 112 ja merkitse kolaripaikka SRVA-toimija (jäljestäjä, ruhon noutaja) hoitaa tehtävän ja tallentaa SRVA-kirjauksen Oma riistaan 112 välittää tiedon poliisille Poliisi välittää SRVA-tehtävän hälytyspuhelimen kautta Rhy:n SRVA-yhteyshenkilö ottaa tehtävän vastaan Tehtävän välitys SRVA-toimijalle Tapahtumamäärät, työpanos, toiminnan laatu, SRVA-sopimuksen toteutuminen, tapahtumaraportti poliisille. Rhy:n SRVA-yhteyshenkilö tai toiminnanohjaaja hyväksyy kirjauksen (tai muokkaa tai poistaa) Riistavahinkorekisteri Avoin rajapinta esim. Liikennevirasto Kolaritiedot Metsästäjä 5/2024 46 44-46_SRVA_miksi_ME0524.indd 46 44-46_SRVA_miksi_ME0524.indd 46 27.8.2024 14.56 27.8.2024 14.56
• Vesilintukantojen taantuminen on lisännyt tarvetta elinympäristöjen hoitotyöhön. Uusia kosteikoita perustetaan poikastuotantoympäristöiksi sekä metsästyskohteiksi. Miksei myös levähdysalueiksi? TeksTi Veli-Matti Pekkarinen kuva Heikki Helle S OTKA-levähdysaluehankkeen päämääränä on palauttaa vesilintujen syysmuuton ajankohta biologisen rytmin mukaiseksi. Eri syistä varhentunut syysmuutto ajaa puolikuntoisia emolintuja ja keskenkasvuisia saman vuoden poikasia talvehtimisalueille, joilla kuntoutuminen on vaikeampaa kuin lähellä kotivesiä. Vaikutukset voivat näkyä myös muuttokuolleisuudessa sekä seuraavan kevään pesimämenestyksessä. Kotimaisille lisääntymisalueille ja niiden lähialueille perustetut SOTKA-hankkeen levähdysalueet perustuvat vapaaehtoisuuteen. Syysaikaiset häiriövapaat vesilintuympäristöt mahdollistavat sulkasadon saattamisen loppuun, poikasten kehittymisen muuttokuntoisiksi sekä yleisen kunnon ja rasvakerroksen kehittymisen luonnonravintokohteilla. Viipyilevät linnut pidentävät metsästyskautta Paikalliset levähdysalueet ovat osaratkaisu vesilintukantojen taantumaan. Vastuuta kantojen hoidosta annetaan paikallisille yhteisöille, kuten osakaskunnille sekä muille metsästysoikeuden haltijoille. Vesilintukohteiden hoidon ja kunnostuksen lisäksi tarvitaan suunnitelmallista sekä sopeutuvaa metsästysverotusta, joka huomioi lajikohtaiset kannanvaihtelut ja lintujen muuttokäyttäytymisen. Syvänniemen Keihäsjärvi on kunnostettu luonnonvesi, jonka Rasvanki-Virmasveden osakaskunta liitti levähdysalueverkostoon. Vesistö on laadukas poikastuotantoalue sekä merkittävä syksyinen vesilintujen tankkauspaikka. Kohti suunnitelmallista ja kestävää vesilinnustusta SOTKA-levähdysaluehankkeen toiminta alkoi kesällä 2020. Hankkeen tehtävänä on kotiuttaa Suomeen uusi riistanhoitomuoto. Toteutuksesta vastaavat Metsästäjäliitto sekä BirdLife Suomi. Hankkeen kymmenet koulutustilaisuudet, viestintä ja laaja yhteistyö ovat synnyttäneet kolmisenkymmentä levähdysaluetta eri puolille maata ja lisää on tulossa. Lisätietoja levähdysaluekohteista: Veli-Matti Pekkarinen, Metsästäjäliitto Heikki Helle, BirdLife Suomi Levähdysalue on tehokasta riistanhoitoa 47 Metsästäjä 5/2024 47_SOTKA-levähdysalueet_ME0524.indd 47 47_SOTKA-levähdysalueet_ME0524.indd 47 27.8.2024 14.56 27.8.2024 14.56
• 1 Kartta auttaa perille Moni metsästäjä on saanut passipaikkaohjeeksi mennä ”vanhan Joosepin heinäladon nurkalle” isännän unohtaessa mainita tulokkaalle, että se heinälato paloi maan tasalle jo 1970-luvulla. Tällaisissa tilanteissa vieraiden ja uusien metsästäjien on vaikea löytää passipaikoilleen ja ylipäätään hahmottaa metsästyksen kulkua. Seuruejahdissa ajantasainen ja kaikkien käytettävissä oleva kartta nopeuttaa metsästystapahtumaa ja parantaa yleistä turvallisuutta. Esimerkiksi Oma riista -palvelun kartta paikkapistellä on suositeltava. Kartta voidaan toteuttaa myös perinteisesti paperilla, jossa suositeltavin on luonnonolosuhteita kestävä ja vettä hylkivä niin sanottu ’pioneerikartta’. M tsästysseuran kuntokuuri vinkkiä parempaan jahtiin TeksTi ja kuvaT Christoffer Wallgren Kaikki rakennelmat, mukaan lukien kyttäyskoppi ja passitorni, vaativat maanomistajan luvan. 4 Oikeilla ruuveilla turvallisia rakennelmia Vääräntyyppisen ruuvin käyttö on aiheuttanut muun muassa hirvitornien sortumisia. Syynä ovat olleet ”tavalliset” sähkösinkityt C1-luokitellut ruuvit, jotka eivät kestä luonnonvoimille alttiissa rakennelmassa. Painekyllästettyyn puuhun valitaankin RST tai haponkestävä ruuvi. Ilmastorasitusluokan tulee olla vähintään C3, kun kyseessä on painekyllästetty puu ja Suomen ankarat sääolosuhteet. 3 Passitornin monet edut Riistaeläimet eivät yleensä havaitse ylempänä olevaa metsästäjää. Tornista on parempi näkyvyys ja riistaeläimen tulo on helpompi ennakoida, jolloin ampumatilanteesta tulee rauhallisempi. Tornista laukaus suuntautuu turvallisesti kohti maata ja se on myös helposti löytyvä maamerkki, johon turvalliset ampumasuunnat on helppo merkitä näkyvästi. Passitorneja on erilaisia. Tässä esimerkiksi mitat torniin, jossa voi istua mukavasti ja samalla ampua vakaasti tuelta. ? Korkeus tornin lattiatasosta istumatasoon on 45 cm ? Korkeus istuintasosta yläkaiteeseen, joka toimii ampumatukena on 45 cm. ? Yläkaiteen leveys vähintään 10 cm, jotta tuki on vakaa ? Suunnitteluvaiheessa Facebookin ’Kyttäyskopit’-ryhmä voi olla idearikas ja hyödyllinen apu. 2 Passipaikkakortit sujuvoittavat Passipaikkojen arvonnassa käytetään usein pelikortteja, mutta parhaiten se tapahtuu niin sanotuilla passipaikkakorteilla, joista näkee passipaikan numeron, onko kyseessä torni vai maapassi sekä sallitut ampumasuunnat. 7 Oma riistan kartalle voidaan merkitä passipaikat paikkapisteillä, jolloin jokainen löytää omansa helposti. M IK AE L W IK ST RÖ M JO RM A SA UK KO NE N 48 Metsästäjä 5/2024 48-49_7_vinkkiä_seuralle_ME0524.indd 48 48-49_7_vinkkiä_seuralle_ME0524.indd 48 27.8.2024 14.57 27.8.2024 14.57
• Tavoitteena parempi metsästysseura? Lisää vinkkejä ja neuvoja metsästysseurasi toiminnan kehittämiseen löydät osoitteesta: riistainfo.fi/metsastysseurat 7 Riistakäsittelytilat kuntoon Suuremmat pyyntimäärät, erityisesti valkohän­ täpeuran, vaativat käsittelytiloilta toimivuutta. Nykyaikainen elintarvikehuoneistoksi rekisteröity lahtivaja, niin sanottu ilmoitettu elintarvikehuoneisto, mahdollistaa luonnonvaraisen riistan lihan myymisen ja lahjoittamisen. Sellaisesta saa myydä vuodessa tar­ kastamattomina esimerkiksi 150 valkohäntäpeuraa, 10 hirveä, 100 metsäkaurista tai vaikkapa 1 000 jänistä ja 3 000 lintua. Tarvittavia investointeja voi rahoittaa esimerkiksi myymällä riistan lihaa tai järjestämällä vierasjahteja. Ulkopuolista rahoitustakin on mahdollista saada tietyin edellytyksin. 6 Korkeusmitta kyttäyspaikalle Yksinäisen eläimen koko voi olla vaikea hah­ mottaa illan hämärtyessä. Siinä auttaa kyttäyspaikalle sijoitettu selvästi näkyvä merkki, jonka korkeus on metsästäjän tiedossa. Esimerkiksi valkohäntä­ peuran vasa on säkäkorkeu­ deltaan noin 50–75 cm ja aikuinen noin 100–120 cm. Peuran kyttäyspaikalle merkki kannattaakin sijoittaa 75 cm korkeuteen. 5 Riistaruokinnat – sijoita oikein Ruokintapaikka auttaa riistaeläimiä selviytymään talvikuukausista, mutta on usein myös oleellinen osa metsästystä toimiessaan houkuttimena. Ruokintapaikka on valittava niin, että riista saa olla rauhassa ja ’turvassa’, samalla kun minimoidaan riistan tekemiä vahinkoja metsille tai peltoviljelyksille. Erityistä huomiota vaatii riistan kulku ruokintapaikalle, jotta vältetään autotiet ja junaradat. Jos riista joutuu ylittämään vilkkaan autotien päästäkseen ruokintapaikalle, voi olla parempi siirtää ruokinta uuteen turvallisempaan paikkaan, tai perustaa kaksi ruokintaa molemmin puolin tietä. Hyvän metsästystavan mukaisesti riistaruokintapaikkaa ei laiteta 200 metriä lähemmäksi naapurin rajaa, ilman naapurin tai naapuriseuran suostumusta. KO N TR O & RI NN E 20 24 ; ’R IIS TA RU O KI N TA O PA S’ , SU O M EN RI IS TA KE SK US 49 Metsästäjä 5/2024 48-49_7_vinkkiä_seuralle_ME0524.indd 49 48-49_7_vinkkiä_seuralle_ME0524.indd 49 27.8.2024 14.57 27.8.2024 14.57
• Mikä tekee haulikosta naisten haulikon ja miksi asia on tärkeä? TeksTi ja kuvaT Arto Määttä E rot naisten ja miesten haulikoissa painottuvat kolmeen kriittiseen mitoituseroon. Tärkein niistä liittyy kämmenen kokoon, joka naisilla on usein muutamaa numeroa pienempi kuin miehillä. Siksi naisen haulikossa on oltava pienempi pistoolikahva ja lyhyempi etäisyys liipaisimelle, jotta ote voidaan ottaa oikeasta kohtaa, eikä ampuvan käden asentoa tarvitse muutella. Kämmenen koko on niin merkittävä, että se kannattaa huomioida ensimmäisenä haulikkoa valitessa, olipa kyseessä mies tai nainen. Toinen helposti havaittava ero on perän harjan korkeudessa, johon on syynä naisten keskimäärin pienempi silmän ja poskipään välinen etäisyys. Tarvitaan korkeampi perän harja, jotta silmä linjautuu oikein tähtäyskiskoon nähden. On hyvä, jos haulikon perän harja on säädettävissä. Kolmas ero liittyy hartiaseutuun. Naisten haulikoissa tukin lavan tulee olla kierompi kuin miesten haulikossa. Kun perälevyn alareuna on selvästi ulompana aseen keskilinjasta kuin perälevyn harja, haulikko asettuu naisilla keskimäärin suoraan. Vähemmän kiero eli neutraalimpi perän lapa yleensä väännättää naisilla haulikkoa kyljelleen. Muita näkyviä eroja Vaikka perän harja naisten haulikoissa on korkeampi, ei perälevyn korkeus poikkea paljoa miesten haulikoista. Siksi naisten haulikoissa on usein kivääreistä tutumpi perälinjasta ylöspäin nouseva poskipakka. Hartialinja ja olkapään sijainti eivät poikkea paljoa miehistä, mutta poskipakan tulee olla selkeästi korkeammalla. Naisille suunnatussa haulikossa on usein myös lyhyempi perä. Se ei kuitenkaan liity niinkään käsien pituuteen, vaan pienempään kämmeneen ja lyhyempiin sormiin. Vetopituus mitataan toki liipaisimesta, joten perät ovat kokonaisuudessaan keskimäärin lyhyempiä kuin miehille tarkoitetuissa haulikoissa. Haulikko ei saa olla liian painava Naisten yläruumiin lihaksiston voimataso on keskimäärin noin 30 prosenttia pienempi kuin miehillä. Tämä tarkoittaa saman lihasmassan voimatasoa. Kun tähän yhdistetään pienempi fyysinen koko ja pienempi lihasmassa, saattaa tyypillinen miesten haulikko muodostua painoltaan liian raskaaksi. Haulikko naiselle M tsästäjän aseet 50 Metsästäjä 5/2024 50-51_Haulikko naiselle_ME0524.indd 50 50-51_Haulikko naiselle_ME0524.indd 50 27.8.2024 14.57 27.8.2024 14.57
• Jotta hyvä ampuma-asento on mahdollinen, ei haulikko saa olla liian painava ampujan voimille. Liian raskasta haulikkoa kannateltaessa tasapainoa haetaan työntämällä lantionseutua eteenpäin, jolloin sujuva liikkuvaan maaliin ampuminen on käytännössä mahdotonta. Ei ole perusteetonta suositella naisille kaliiperiksi muuta kuin tyypillistä 12 kaliiperia. Yleensä 20 kaliiperin haulikot ovat puolisen kiloa kevyempiä ja siksi sopivat usein paremmin naisille. Puoli kiloa saattaa vaikuttaa vähäiseltä erolta, mutta kun se on vipuvartena eteen työnnettyjen käsien välissä, muodostuu siitä helposti ongelma. Perinteinen lähestymistapa romukoppaan Tyypillisesti metsästys tai ampumaharrastus aloitetaan perintöhaulikoilla tai laina-aseilla, Osaavalta haulikkoammunnan valmentajalta saa harrastuksen alkuvaiheessa äärimmäisen tärkeää oppia. Heillä on usein myös silmää haulikon ominaisuuksille ja henkilökohtaiselle sopivuudelle. jotka ovat miehille mitoitettuja. Tämä sopii keskimääräisille miehille, koska moni miesten haulikko sopii vähintään kohtuudella suurimmalle osalle sellaisenaan. Sopivuudessa on toki eroja, aivan kuten eroja on myös keskimääräisen miehen käsitteessä. Erot ovat kuitenkin sellaisia, että ampuminen on pääsääntöisesti mahdollista. Naisilla ongelmat miesten haulikoiden kanssa ovat enemmän sääntö kuin poikkeus. Vaaditaan vähintään haulikon perän täydellistä muokkaamista naiselle sopivaksi, jotta ampumisesta tulee yhtään mitään. Naisten kohdalla ampumaharjoittelun aloittaminen vaatikin usein erityistä perehtymistä välineeseen. Naisten haulikoiden ja miesten haulikkojen erot ovat siis perustavaa laatua. Ampujan mukautuminen aseen mittoihin ei usein ole mahdollista ja keskittyminen välineen Vielä kymmenisen vuotta sitten naisten haulikoiden valikoima ei ollut suuri, mutta asevalmistajat ovat heränneet muuttuneeseen tilanteeseen ja tarjontaa on tullut runsaasti. Eräs tapa päästä kokeilemaan naisille suunnattuja haulikoita on osallistua ampumatapahtumiin. Niissä on usein mahdollista kokeilla erilaisia aseita ja nykyään mukana on liki poikkeuksetta myös naisten mitoituksilla varustettuja haulikoita. ergonomisiin puutteisiin vie suuren osan huomiosta. Ampuminen kärsii valtavasti, jos se ylipäätään onnistuu. Asenneongelmia kampittamaan Suurimman esteen naisten haulikoiden yleistymiselle muodostavat asiantuntemattomat miehet. Merkittävä osa naisista tulee harrastuksen pariin joko isänsä tai puolison harrastuksen kautta, jolloin mentorin vahvat näkemykset saattavat viedä asevalinnan väärälle uralle. Samalla ampumaharjoittelulta viedään pohja pois. “Hyvä haulikko” on samanlainen asia kuin ”hyvät saappaat”. Vaikka 45-koon kumisaappaat olisivat kuinka laadukkaat ja ehjät, ei 38-koon jalalla varustetun naisen oleteta käyttävän niitä metsillä. Hänelle hankitaan juuri itselleen sopivat. 51 Metsästäjä 5/2024 50-51_Haulikko naiselle_ME0524.indd 51 50-51_Haulikko naiselle_ME0524.indd 51 27.8.2024 14.57 27.8.2024 14.57
• M tsästäjän varusteet Asehihnaa käytetään tukena monessa kiväärikilpailulajissa, mutta pienellä harjoittelulla hihnasta voi hyötyä kuka tahansa kiväärillä metsästävä. TeksTi ja kuvaT Antti Saarenmaa K un hihnaa käytetään tukena, se kiepautetaan etukäden ympäri kiertämään kyynärpään takaa. Polvelta tai istualtaan ammuttaessa hihna kiristää aseen olkapäätä vasten kun kyynärpäätä viedään hieman ulospäin. – Hihna vakauttaa ampuma-asentoa todella selkeästi, tosin asia on helpompi demonstroida videolta ja kuvista kuin selittää, Haulikkoja kiväärikoulun vastuukouluttaja Markku Vehmas toteaa naurahtaen. Vehmaan opastuksella hihnan käyttö onnistuu helposti ja vakauttava vaikutus on hyvin selkeä ilman pidempää harjoitteluakin. Kyynärpään nojatessa polveen hihna kiristyy ampuma-asennossa ja lukitsee aseen paikalleen uskomattoman hyvin. Hihnassa on hyvä olla reilusti säätövaraa – Asehihnalle ei sinänsä ole kummempia vaatimuksia, jotta siitä saisi tukea ampumiseen. Mutta säätövaraa on hyvä olla runsaasti, Vehmas toteaa. Hihna on voitava säätää sopivaan pituuteen, jotta se lopulta ampuma-asennossa kiristyy oikealla hetkellä. Kun etukäden kyynärpää tuetaan esimerkiksi polveen, Katso video Asehihna taipuu osaavan ampujan käsissä lisätueksi ampumatilanteissa metsastajalehti.fi Kiväärin hihna on muutakin kuin kantolaite ? Asehihna on usein helposti irrotettavissa. Lisäksi sen pituuden olisi oltava hyvin säädettävissä. 52 Metsästäjä 5/2024 52-53_Varusteet_hihna tukena_ME0524.indd 52 52-53_Varusteet_hihna tukena_ME0524.indd 52 27.8.2024 14.57 27.8.2024 14.57
• hihnaan ei saa jäädä löysää. Suurin osa uudemmista synteettisistä hihnoista on laajasäätöisiä, mutta perinteisemmissä nahkaisissa ampumahihnoissa samanlaista säätövaraa ei aina ole. Pikakiinnitys antaa lisämahdollisuuksia Hihna on useimmissa kivääreissä kiinnitetty joko nopeasti irrotettavilla QD-painonappikiinnikkeillä tai ruuvattavilla pikaliittimillä. Hihnan saa kummassakin tapauksessa suhteellisen nopeasti irti aseen perästä. Vehmas demonstroi eräänä käyttötapana, miten hihna irroitetaan aseen perästä, pyöräytetään puun ympäri ja toisella kädellä kiristäen tuetaan ase puuhun ampumista varten. Hihna pitää aseen tukevasti puun kyljessä, mutta luo saranan tähtäyspisteen muuttamiselle ja antaa aseen liikkua riittävästi. Toinen käsi pitää kiinni hihnasta ja samalla nojaa siihen pitäen sen kireällä, toinen käsi on aseen kahvalla. Aseen hihnasta saa siis nopeasti toimivan pidikkeen aseen kiinnittämiseksi puun runkoon. Asehihnan käyttöä kannattaa harjoitella Vehmaan esimerkki asehihnan käyttötavoista on vakuuttava ja rohkaiseva. Asehihna toimii tukena erinomaisesti, mutta sen käytössä Vehmaan käsissä näkyy myös kokemus. – Asehihnan käyttöä tukena on harjoiteltava jonkin verran, jotta se onnistuu nopeasti itse metsästystilanteessa. Mutta harjoittelun hedelmät ovat nopeasti korjattavissa. allesi koir Lihaisaa laatua Kotimaiset Jahti&Vahti Energia ja Extra Energia ovat erikoisruokia metsästys-, harrastusja työkoirille. Hinta-laatu-suhteeltaan markkinoiden parhaat aktiivikoirien ruoat vastaavat kovan rasituksen asettamiin vaatimuksiin: koira jaksaa paremmin ja sen hyvä kunto pysyy yllä pidempään. TÄYSRAVINNOT AKTIIVISEEN MENOON ENERGIAPITOISET 39, 55 12 kg 3,29 €/k norm. 43,95€ 34, 15 12 kg 2,85 €/kg norm. 37,95€ Hinnat voimassa Hankkijan myymälöissä 30.9. saakka. Saatavilla myös muilta hyvinvarustelluilta jälleenmyyjiltä. 52-53_Varusteet_hihna tukena_ME0524.indd 53 52-53_Varusteet_hihna tukena_ME0524.indd 53 27.8.2024 14.57 27.8.2024 14.57
• Paukusta pakkaseen Oikein käsitellyistä jäniksenruhoista ja hyvin pakatuista lihoista on ilo aloittaa ruoanlaitto. TeksTi ja kuvaT Kati Pohja K un jänis tai rusakko on saatu saaliiksi, sen kunto ensin tarkistetaan, ja tarvittaessa lopetetaan päähän kohdistuvalla napakalla iskulla. Mahdollisimman pian tämän jälkeen eläin suolistetaan, jotta paljon bakteereja sisältävä suolisto saadaan pois ja ruho alkaa jäähtyä nopeasti. Jäniksen käsittelyyn kannattaa varata kumihanskat, puukko sekä riistasakset ja kinnerpuu. Vakuumikone ja -pussit sekä vedenkestävä tussi ovat paloitteluhetken työvälineet. Suolistus Suolistus aloitetaan painelemalla eläimen alavatsaa takajalkojen välistä, jotta mahdollinen virtsa poistuu. Vatsa avataan lantiosta rintalastan kärkeen varoen, ettei vahingossa puhkaista suolia tai virtsarakkoa. Peräsuolen poistamista varten suoliluu halkaistaan puukolla, jonka jälkeen suolet poistetaan kädellä auttaen. Lopuksi keuhkot ja sydän poistetaan pallealihaksen takaa vatsaontelon yläosasta. Sydämen ja maksan voi ottaa talteen. Jänis asetetaan hetkeksi makaamaan mahalleen pää hiukan yläviistoon, jotta loppu veri valuu maahan. Ennen kotiin lähtöä vatsaan voi laittaa havunoksia. Riiputus Avattua jänistä voidaan riiputtaa eläimen iän mukaan muutamasta päivästä noin viikkoon +1–+6 asteen lämpötilassa, tarvittaessa hyönteisiltä suojattuna. Vaihtoehtoisesti riiputuksen aikana tapahtuvan lihan raakakypsymisen voi korvata nylkemällä ja paloittelemalla ruho heti, ja raakakypKinnerpuussa roikkuva jänis on helppo nylkeä. Katso ohjevideot jäniseläinten suolistamisesta, riiputtamisesta, nylkemisestä ja paloittelusta: riistainfo.fi Jäniseläimet onnistuneesti pakastimeen 54 Metsästäjä 5/2024 54-55_Paukusta pakkaseen_jäniseläimet_ME0524.indd 54 54-55_Paukusta pakkaseen_jäniseläimet_ME0524.indd 54 27.8.2024 14.58 27.8.2024 14.58
• syttämällä vakumoidut lihat jääkaapissa vastaavan ajan. Nylkeminen Ennen nylkemistä takajalkojen kinnerjänteiden väliin laitetaan kinnerpuu, josta ruho laitetaan roikkumaan pää alaspäin. Kinnerpuun voi valmistaa itse, mutta myös kaupallisia tuotteita löytyy markkinoilta. Nylkeminen aloitetaan leikkaamalla etujalat poikki ranteiden nivelistä. Takajalkojen nilkkoihin tehdään viillot poikittain jalan ympäri sekä alaspäin avattuun takaperään asti. Takajalat nyljetään erikseen, jonka jälkeen keskivartalo voidaan vetää tuppeen. Tarvittaessa nahan ja lihan välissä olevia kalvoja voi auttaa varovasti puukolla. Lopuksi etujalat vedetään irti nahasta ja pää katkaistaan kaulasta, jolloin nahka ja pää irtoavat. Paloittelu Nyljetty jänis pyyhitään puhtaaksi. Kastelemista ei suositella, mutta ääritilanteessa ruhon voi huuhdella nopeasti kylmällä vedellä ja kuivata hyvin. Tässä vaiheessa on eduksi, jos tietää mitä lihasta aikoo kokata, sillä paloittelun voi tehdä sen mukaisesti. Jos kokkaus on vielä hämärän peitossa, niin ruhon voi leikata paloihin ja pakata vakuumiin hyvillä merkinnöillä varustettuna. Näin sulamaan voi aina ottaa sen ruhonosan, jonka aikoo laittaa ruoaksi. Aloita paloittelu poistamalla osumakohdan verihyytymät sekä karvat. Leikkaa etujalat irti lapojen takaa. Poista vatsanahat sekä kylkiluut. Jäniksen satulaksi kutsutaan selkärankaa ja sen molemmin puolin sijaitsevia ulkoja sisäfileitä. Satulan voi jättää kokonaiseksi tai leikata paloiksi. Takajalat leikataan tekemällä viillot nivusten puolelta. Jalkaa liikuttamalla näkee lihasten yhtymäkohdat sekä nivelten paikat. Jalat irrotetaan nivelten kohdalta leikaten. Kokonaisesta satulasta fileet voi varovasti irrottaa, tai sen voi leikata nivelten kohdalta parikyljyksiksi. Niin sanotusta tu, niin pakettien annetaan olla jääkaapissa raakakypsymässä muutamasta päivästä noin viikkoon ennen pakastimeen siirtämistä. Vähärasvaisena jäniksenliha säilyy pakastimessa seuraavaan jahtikauteen asti. Vatsanahkoja, kylkiluita sekä kaularankaa ei pakasteta, vaan niistä keitetään jänisliemi heti. Riiputuksen aikana tapahtuvan raakakypsymisen voi korvata raakakypsyttämällä vakumoidut lihat jääkaapissa. Vakuumissa lihat säilyvät hyvin ja ne on helppo ottaa käyttöön, kun päällä on asianmukaiset merkinnät. Kulhossa olevista ”roippeista” keitetään jänisliemi. Patavalmiiksi paloitellut rusakonlihat. patavalmiiksi leikatusta jäniksestä satula on leikattu 2–4 osaan ja etusekä takajalat ovat kokonaisina tai leikattu pariin osaan. Pakastaminen Paloittelun jälkeen palat pakataan vakuumiin ja päälle kirjoitetaan ruhonosien nimet sekä päivämäärä. Jos jänistä ei ole riiputet55 Metsästäjä 5/2024 54-55_Paukusta pakkaseen_jäniseläimet_ME0524.indd 55 54-55_Paukusta pakkaseen_jäniseläimet_ME0524.indd 55 27.8.2024 14.58 27.8.2024 14.58
• METSÄKAURISMAKKARA 4 annosta Makkaroiden täyttäminen ei ole kovin vaikeaa. Yksi temppu on käyttää nitriittisuolaa. Sen lisäksi, että nitriittisuola pitää massan kasassa, se antaa valmiille makkaralle ruokahalua lisäävän värin. Varmista, että massa on riittävän löysää. Näin massa on helpompi täyttää suoleen, ja lopputulos on paljon mehukkaampi. 1,5 kg metsäkauriinlihaa 1,5 kg kylkisilavaa 35 g nitriittisuolaa 0,25 dl timjamia 0,25 dl rosmariinia 0,5 valkosipuli 5 keltasipulia 1,5 punaista chiliä n. 3,5 dl vettä Mustapippuria Lampaansuolta Paistinarua Leikkaa metsäkauriinliha ja kylkisilava paloiksi ja jauha palat lihamyllyn 2–5-millisen reikälevyn avulla. Huolehdi, että liha pysyy kylmänä jauhamisen aikana. Lisää suola. Anna jauhelihan tekeytyä jääkaapissa vähintään vuorokausi ennen makkaran valmistamista. Lisää pippuri seokseen. Hämmennä, kunnes seos alkaa tuntua tukevahkolta. Hienonna yrtit, valkosipuli, sipulit ja chili, lisää ne täytteeseen. Sekoita kunnolla. Kaada lopuksi joukkoon vesi ja sekoita, kunnes koostumus tuntuu sopivalta. Lisää täyte suoleen. Solmi makkarat tiukasti paistinarulla sopivan kokoisiksi. Keitä makkarat. Paista tai grillaa makkarat ennen tarjoilua. Tarjoile risonimuhennoksen kanssa. RISONIMUHENNOS Italialaiset ovat käyttäneet ruoanlaitossa jyvänmuotoista pastaa riisin korvatakseen. Haudutettu risoni muistuttaa tästä syystä nopeasti valmistuvaa risottoa. 1 keltasipuli 1 rkl voita 8 dl kasvislientä tai riistalientä 3 dl risonipastaa 3 dl kermaa 1 dl juustoraastetta Suolaa ja pippuria Hienonna sipuli ja kuullota se kattilassa voinokareessa. Kaada joukkoon liemi ja anna seoksen kiehahtaa. Lisää risonipasta. Anna kiehua noin viisi minuuttia. Sekoita, ja kaada joukkoon kerma. Mausta suolalla ja pippurilla. Anna kypsyä, kunnes koostumus on täydellisen kermainen. Sekoita joukkoon juustoraaste. 56 Metsästäjä 5/2024 Ru ka TeksTi Michael Björklund kuvaT Linus Lindholm VUONNA 2024 METSÄSTÄJÄ-LEHDEN LUKIJOILLE HERKUT VALMISTAA MICKE BJÖRKLUND. 56-57_Reseptit_ME0524.indd 56 56-57_Reseptit_ME0524.indd 56 27.8.2024 14.59 27.8.2024 14.59
• HIRVENMAKSAPATEE 10 annosta Tämä on kaikkien maksapasteijan ystävien unelma-annos. Hirvenmaksapatee sopii alkupalaksi tai levitteeksi. Ota siis lihamylly esiin, se on ehdottomasti vaivan arvoista. 550 g hirven maksaa 250 g porsaan niskaa 1 tl valkopippuria 1 tl timjamia 2 tl suolaa 3 valkosipulinkynttä 1 keltasipuli 2 rkl voita 2 dl omenamehua ½ dl omenabrandyä 2 kananmunaa 300 g ohuita savukylkiviipaleita vuoan vuorausta varten (erityisen ohuita viipaleita voi tilata erikseen) Aloita jauhamalla hirvenmaksa ja porsaan niska. Sekoita joukkoon mausteet. Hienonna sipuli ja valkosipuli ja paista voissa. Kaada joukkoon omenamehu ja kiehauta. Ota kattila liedeltä, kaada joukkoon brandy ja anna seoksen jäähtyä. Aja sipuliseos lihamyllyn läpi ja sekoita se maksan ja niskan kanssa. Aja seos lihamyllyn läpi 3 kertaa. Peitä 1,5–2 litran vuoka kelmulla. Vuoraa vuoka savukylkiviipaleilla niin, että viipaleet jäävät roikkumaan reunan yli. Kaada vuokaan jauheliha ja peitä se savukylkiviipaleilla. Peitä kelmulla ja paista uunin vesihauteessa 120 asteessa, kunnes sisälämpötila on 70 astetta. Aseta lämpömittarin kärki vuoan keskelle. Poista vuoka uunista ja anna pasteijan jäähtyä ja jähmettyä. Leikkaa patee viipaleiksi ja tarjoile näkkileivän, suolakurkkujen, hyytelöiden ja marmeladien kanssa. 57 Metsästäjä 5/2024 56-57_Reseptit_ME0524.indd 57 56-57_Reseptit_ME0524.indd 57 27.8.2024 14.59 27.8.2024 14.59
• Valtakunnallisen riistaneuvoston työ tukee muun muassa hirvieläinja suurpetopolitiikkaan liittyvää avointa ja vuorovaikutteista sidosryhmäyhteistyötä ja erilaisten intressien yhteensovittamista. Monipuolinen kokoonpano luo moniäänisyyttä Valtakunnallisen riistaneuvoston kokoonpano on säädetty riistahallintolaissa. Riistaneuvostoon kuuluu riistanhoitoyhdistysten asettama edustaja kultakin Suomen riistakeskuksen 15 toiminta-alueelta, joten maan eri osat erityispiirteineen ovat kattavasti edustettuina. Lisäksi kokoonpanoon kuuluvat edustajat maaja metsätalousministeriöstä, ympäristöministeriöstä, Metsähallituksesta, Metsäkeskuksesta, Luonnonvarakeskuksesta, Maametsätaloustuottajain Keskusliitosta, Metsästäjäliitosta ja Luonnonsuojeluliitosta. Laaja sidosryhmäedustus takaa sen, että riistapolitiikkaa koskevat erilaiset näkökulmat kuuluvat riistaneuvoston toiminnassa. Suomen riistakeskuksen yhteydessä toimiva valtakunnallinen riistaneuvosto on riistapolitiikkaa tukeva strateginen toimielin, jonka tehtävänä on käsitellä riistataloutta koskevia asioita koko maan tasolla. Neuvoston työn tuloksena on syntynyt useita metsästykseen vaikuttaneita säädösmuutoksia ja linjauksia. TeksTi ja kuva Antti Impola R iistaneuvostot syntyivät vuoden 2011 riistahallinnon uudistuksen yhteydessä, jolloin nähtiin tarpeelliseksi vahvistaa riistanhoitoyhdistysten, keskeisten sidostahojen ja kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia alueellisiin ja valtakunnallisiin riista-asioihin. Riistapolitiikan vaikuttaja valtakunnan tasolla Valtakunnallinen riistaneuvosto kokoontuu kaksi tai kolme kertaa vuodessa. Asialistalla on yleensä katsaus ajankohtaisiin riistahallinnon asioihin, mutta myös laajempia kokonaisuuksia, kuten valmisteilla olevia riistalajien hoitosuunnitelmia, riistatalouden kehittämiseen liittyviä hankkeita, metsästystä koskevan lainsäädännön muutosesityksiä ja riista-alan kansainvälistä yhteistyötä. Säännöllisesti riistaneuvostossa toistuvia teemoja ovat kolmen vuoden välein tehtävä esitys riistakeskuksen hallituksen jäsenistä, sekä vuosittainen katsaus hirvieläintavoitteiden toteutumiseen alueellisten riistaneuvostojen antamien raporttien pohjalta. Aloitteita riistanhoitoyhdistyksiltä Valtakunnallisen riistaneuvoston käsiteltäväksi tulee erilaisia esityksiä. Suurin osa esityksistä tulee riistanhoitoyhdistyksiltä, kiertäen aluekokousten ja alueellisten riistaneuvostojen kautta valtakunnalliselle riistaneuvostolle käsiteltäväksi. VALTAKUNNALLINEN RIISTANEUVOSTO 58 Metsästäjä 5/2024 58-59_Valtakunnallinen_riistaneuvosto_ME0524.indd 58 58-59_Valtakunnallinen_riistaneuvosto_ME0524.indd 58 27.8.2024 14.59 27.8.2024 14.59
• Valtakunnallinen riistaneuvosto 1.8.2024–31.7.2027 VARSINAINEN JÄSEN VARAJÄSEN Satakunta Erkki Kallio, puheenjohtaja Jari Katara Lappi Jari Huhtamella, varapuheenjohtaja Jari Makkonen Etelä-Savo Esa Hinkkanen Kari Hänninen Etelä-Häme Pekka T. Partanen Jukka Lehtinen Kaakkois-Suomi Ilkka Tiainen Kai Korpi Kainuu Jouko Heikkinen Perttu Kivioja Keski-Suomi Timo Pessinen Reijo Vesterinen Oulu Markku Halonen Jouko Arvo Pohjanmaa Henna Laakso Toni Peltoniemi Pohjois-Häme Elina Vaittinen Kimmo Alakoski Pohjois-Karjala Pasi Parviainen Vellu Lipponen Pohjois-Savo Niina Halonen Risto Juntunen Rannikko-Pohjanmaa Pasi Sandvik Karl-Gustaf Hietanen Uusimaa Niklas Christensen Tom Rikberg Varsinais-Suomi Martin Hägglund Reino Kallio Maaja metsätalousministeriö Sanna Paanukoski Sami Niemi Ympäristöministeriö Maria Westerman Petri Ahlroth Metsähallitus Riikka Myllylä Mikko Rautiainen Suomen metsäkeskus Jouni Rantala Jussi Lappalainen Luonnonvarakeskus Katja Holmala Otso Huitu Maaja metsätaloustuottajain Keskusliitto Mikko Tiirola Timo Leskinen Suomen Metsästäjäliitto Ilkka Mäkelä Jaakko Silpola Suomen luonnonsuojeluliitto Hanna Halmeenpää Riku Lumiaro Valtakunnallisen riistaneuvoston viides toimikausi alkoi elokuun alussa. Neuvoston uutena puheenjohtajana aloitti parkanolainen Erkki Kallio. TeksTi Mirja Rantala K alliolla on pitkä kokemus riistahallinnon luottamustoimista niin alueelliselta kuin valtakunnalliselta tasolta. Valtakunnalliseen riistaneuvostoon hän on kuulunut jäsenenä tai varajäsenenä Suomen riistakeskuksen perustamisesta lähtien. Kallion mukaan riistaneuvoston merkitys on vuosien mittaan vahvistunut. Esimerkiksi hoitosuunnitelmatyöhön osallistuminen on tärkeää, sillä hyväksytyt suunnitelmat vaikuttavat myöhemmin moneen asiaan. Neuvoston tehtävää hän kuvaa yhteisen näkemyksen etsinnäksi ja vaikuttamiseksi, sillä neuvostolla on suora yhteys muun muassa maaja metsätalousministeriöön. Alkaneelta kaudelta Kallio toivoo rakentavaa ja avointa keskustelua. – Avoimuutta kuulla erilaisia näkemyksiä ja kunnioittaa kaikkien näkemyksiä. Kaikkien pitää osata antaa pikkasen löysää, jotta voidaan päästä kompromissiin, Kallio sanoo. Uuden puheenjohtajan lisäksi neuvostossa aloitti useita uusia jäseniä. Uudet näkemykset ovat Kallion mukaan tervetulleita, vaikka samalla on vahvuus, että mukana on myös kokeneita jäseniä. Uusi toimikausi on vasta käynnistymässä, mutta Kallio uskoo tuttujen aiheiden, kuten suurpetojen ja hirvieläinten, pysyvän neuvoston agendalla. – Umpikujassa oleva suurpetokeskustelu jatkuu. Toivottavasti asiaan löydetään toimiva malli, jonka kaikki pystyvät hyväksymään. Riistanhoitoyhdistyksiä Kallio kannustaa tekemään rohkeasti esityksiä alueellisille riistaneuvostoille, jotka sitten harkitsevat, mitkä asiat viedään eteenpäin valtakunnalliseen neuvostoon. Esitysten etenemiselle on yleensä eduksi, mitä kattavammin asiaa on taustoitettu ja perusteltu. Valtakunnalliselle riistaneuvostolle osoitettujen esitysten olisi myös hyvä olla luonteeltaan laajempaa merkitystä omaavia. Riistaneuvoston vahvuus on sen kokoonpanon laaja-alaisuus. Riistaneuvosto tarjoaa eri alueiden ja taustatahojen edustajille mahdollisuuden yhteensovittaa erilaisia näkökulmia. Valtakunnallisessa riistaneuvostossa yhteisesti muodostetut linjaukset ja jatkoesitykset ovat usein olleet hyvä lähtökohta asioiden viemiseksi eteenpäin. Riistaneuvoston toiminta on luonteeltaan pitkäjänteistä. Asioiden eteneminen kestää toisinaan vuosia. Esimerkkejä valtakunnallisen riistaneuvoston edistämistä asioista ovat hirvieläinten vasasuojan rangaistavuuden poisto, hirvieläinten metsästysaikojen muutokset, useat käynnissä olevat riistan elinympäristöjen kunnostukseen liittyvät hankkeet ja DNA:n hyödyntäminen susikannan arvioinnissa. Toiveissa rakentavaa ja avointa keskustelua ? Edellinen valtakunnallinen riistaneuvosto piti viimeisen kokouksensa Suomen Metsästysmuseolla 7.6.2024. 59 Metsästäjä 5/2024 58-59_Valtakunnallinen_riistaneuvosto_ME0524.indd 59 58-59_Valtakunnallinen_riistaneuvosto_ME0524.indd 59 27.8.2024 14.59 27.8.2024 14.59
• Kymmenhenkisten alueellisten riistaneuvostojen uusi toimikausi alkoi elokuun alussa. TeksTi Mikko Sirkiä A lueen riistataloutta koskevia asioita käsittelevässä riistaneuvostossa on edustajat maakuntaliitosta, ELYkeskuksesta, Suomen metsäkeskuksesta ja alueellisesti merkityksellisestä maanomistajajärjestöstä sekä kuusi edustajaa alueen riistanhoitoyhdistyksistä. Alueellisten riistaneuvostojen tehtäviin kuuluu huolehtia riistalajien hoitosuunnitelmatyöhön ja riistatalouden suunnitteluun liittyvästä alueellisesta sidosryhmien kuulemisesta. Neuvosto asettaa muun muassa hirvitalousalueille tavoitteet sidosryhmäkuulemisen perusteella. Lisäksi se osallistuu Suomen riistakeskuksen strategiseen suunnitteluun sekä riistalajien ja elinympäristöjen hoitosuunnitelmien valmistelutyöhön. Alueellisten riistaneuvostojen yhteystiedot löytyvät riista.fisivuston yhteystietohausta. Alueelliset riistaneuvostot aloittivat kolmivuotisen toimikautensa Maametsätalousministeriö nimittää rhy:n edustajat riistaneuvostoon aluekokousten esityksestä. Sidosryhmien edustus nimitetään asianosaisten tahojen esittämistä henkilöistä. Jokaisella riistakeskusalueella toimii alueellinen riistaneuvosto. Etelä-Häme Etelä-Savo Kaakkois-Suomi Kainuu Keski-Suomi Lappi Oulu Pohjanmaa Pohjois-Häme Pohjois-Karjala Pohjois-Savo Rannikko-Pohjanmaa Satakunta Uusimaa Varsinais-Suomi RIISTANHOITOYHDISTYKSEN KOKOUS ALUEKOKOUS Ehdokkaat riistaneuvostoihin Esitys riistaneuvostojen jäsenistä NIMITYS MINISTERIÖ ALUEELLISET RIISTANEUVOSTOT VALTAKUNNALLINEN RIISTANEUVOSTO RIISTAKESKUKSEN HALLITUS Esitys RK:n hallitukseen Esitys NIMITYS 60 Metsästäjä 5/2024 60-61_ARN_esittely_ME0524.indd 60 60-61_ARN_esittely_ME0524.indd 60 28.8.2024 10.26 28.8.2024 10.26
• Superior Pro Uutuus! Kaikkien aikojen paras vedenpitävä metsästyspukumme. TILAA OSOITTEESTA WWW.ALASKABRANDS.FI Vedenpitävyys: 20 000 mm Hengittävyys: 20 000 g/m 2 /24 h PFC-vapaa käsittely hylkii likaa ja vettä (DWR) Ekologinen valinta valmistettu kierrätyskuiduista KEVEYS VEDENPITÄVYYS KESTÄVYYS HILJAISUUS OMINAISUUDET < -20°C -10°C 0°C 10°C 20°C 30°C > KÄYTTÖLÄMPÖTILAT Alaska Superior Pro -metsästyspuku menestyi erinomaisesti norjalaisen Jakt (9-2023) -lehden metsästyspukutestissä! Tälle vuodelle pukua on päivitetty tarjoten vieläkin paremman istuvuuden, vedenpitävyyden ja värityksen! 329,Takki + housut alk. SAATAVILLA SEURAAVISSA VÄREISSÄ Brown/ Black BlindTech Invisible II BlindTech Safety Mix BlindTech Blaze MIEHILLE JA NAISILLE!
• Kolme varsinaissuomalaista metsästys­ seuraa suunnitteli ja toteutti keväällä ensimmäistä kertaa naisille suunnatun ”Naismetsästäjien Sunnuntai­ tapahtuman”. TeksTi Maarit Krug I dea tapahtumaan syntyi suomalaiseen tapaan Varsinais-Suomen Jousimetsästäjien naisten saunahetkestä. Puheenjohtaja Henna Juntunen sai tapahtuman järjestelyihin mukaan Kosken T.l. Eränkävijät ja VarsiNaiset Eräladyt. Osallistujien kokemus ja lähtötaso metsästäjinä vaihteli ja haasteena oli rakentaa metsästyksen laajasta kokonaisuudesta mielenkiintoinen ja kaikille sopiva tapahtumapäivä. Kolmen seuran yhteistyö tuotti hedelmää ja ohjelmaan saatiin sisällytettyä jokaisen seuran ominta osaamista ja tietotaitoa. Aseita ja saaliin käsittelyä Tärkeäksi nähtiin tutustuminen eri ampumalajeihin: kivääri-, haulikkoja jousiammuntaan. Päivän aikana osallistujat saivat tutustua ja kokeilla erilaisia ruutiaseita ja jousia, joiden käytössä ammattilaiset ja järjestävien seurojen jäsenet ohjasivat ja opastivat. Moni tarttui aseeseen ensimmäistä kertaa elämässä ja joku sai elämänsä ensimmäisen kiekon rikki päivän aikana. Aseet ja ampuminen kiinnostivat ja osallistujat toivoivatkin jatkossa enemmän tietoa, oppia ja varmuutta aseenkäsittelyyn ja ampumiseen. Kestävä kehitys ja eettinen metsästys on lähellä naismetsästäjien sydäntä. Saalista kunnioitetaan ja se halutaan käyttää mahdollisimman tarkasti hyödyksi. Tuula Vainio-Syrjälä opasti videon avulla saaliin oikeaoppista suolistamista ja nylkemistä ja Eräladyt olivat keränneet erilaisia saaliin jatkojalostustuotteita näytille. Esillä oli upeita koruja, peurannahasta tehty asepussi, hirvenkorvahansikkaat, supikoiran turkilla kehystetty lakki ja peurannahkainen ”noitarumpu”. Riistanhoitoa ja metsästyskoiria Hankevastaava Petri Passila Metsästäjäliitosta tähdensi esityksessään pienpetopyynnin tärkeyttä osana metsästystä ja kertoi vetämästään Mökkiläiset vieraspetopyynYhteistyössä on voimaa ”Ihan hitsin hyvä tapahtuma! Tykkäsin kovasti, vaikka osa olikin itselle toki jo ennaltaan tuttua asiaa. Mieluusti jatkoa tällaisille!” Leena Paavola tutustuu jousi­ ammuntaan Henna Juntusen johdolla Nikolas Taalikka opasti aseiden käsittelyssä ja esitteli erityisesti naisille sopivia aseita. 62 Metsästäjä 5/2024 62-63_Yhteistyössä_voimaa_ME0524.indd 62 62-63_Yhteistyössä_voimaa_ME0524.indd 62 27.8.2024 15.00 27.8.2024 15.00
• tiin -hankkeesta. Lisäksi esillä oli erilaisia loukkuja. Metsästyskoirat – nuo metsästäjän parhaat ystävät – saivat myös tilaa ohjelmassa. Paikalla esittäytyivät muun muassa sileäkarvainen saksanseisoja, dreeveri, barbet ja labradorinnoutaja ohjaajineen. Osallistujilta riitti kysymyksiä koiriin liittyen. Tilaisuudessa esiteltiin myös suurriistavirka-apua sekä koiran työskentelyä haavoittuneen eläimen jäljestämisessä. Yhdessä tehty Hyvä suunnittelu ja parikymmentä talkoolaista takasivat onnistuneen tapahtuman. Iloinen puheensorina kuului koko päivän, kaikkea sai kysyä ja ihmetellä ääneen eikä ”tyhmiä kysymyksiä” tarvinnut hävetä. Mielenkiintoiset aiheet, kiinnostuneet osallistujat, innokkaat osaavat ohjaajat sekä tietysti hyvä riistaruoka, niistä on hyvä päivä tehty! Selvää on, että tällaisille tilaisuuksille on tarvetta jatkossakin. Tämä päivä tehtiin yhdessä. Maiju Tuomikoski piti näytöksen siitä, miten peuranrasvasta tehdään luonnonmukaista saippuaa. Jatkojalostuksen tuotteita: noitarumpu, hirvenkorvahanskat, koruja ja saippuaa. Tapahtuman 30 paikkaa täyttyivät hetkessä. 63 Metsästäjä 5/2024 62-63_Yhteistyössä_voimaa_ME0524.indd 63 62-63_Yhteistyössä_voimaa_ME0524.indd 63 27.8.2024 15.00 27.8.2024 15.00
• Turvallisuus nsin 1. Suomen haapanakanta a) taantuu b) kasvaa voimakkaasti, c) on vakaa 2. Valikoivalla metsästyksellä voidaan vaikuttaa valkohäntäpeurakannan a) ikärakenteeseen b) sukupuolijakaumaan c) ikärakenteeseen ja sukupuolijakaumaan 3. Riistaneuvoston toimikausi on a) 2 vuotta b) 3 vuotta c) 4 vuotta 4. SRVA-puheluun vastataan keskimäärin a) 45 sekunnissa b) 90 sekunnissa c) 3 minuutissa 5. Hirviekinokokin tarttuminen ihmiseen estetään parhaiten a) välttämällä hirven lihan syöntiä b) välttämällä hirven lihan käsittelyä raakana c) estämällä koirien tartunnat 6. Suomen pesivä harmaasorsakanta lienee a) alle 500 paria b) noin 800 paria c) yli 1500 paria 7. Millaisia ruuveja käytetään kun rakennelma tulee ulkotiloihin? a) C1-luokan b) vähintään C3-luokan c) mitä sattuu löytymään 8. Jännittävässä tilanteessa metsästäjän kokema ”hirvihorkka” on a) karskiuden puutetta b) normaali reaktio c) kokemattomuutta 9. Norjan Finnmarkissa hirven kaatolupamaksu on a) 100 euroa (aikuinen) tai 50 euroa (vasa) b) määräytyy eläimen iän perusteella c) määräytyy teuraspainon perusteella 10. Metsästyksen aikaiset valkohäntäpeurahavainnot kirjaa Oma riistaan a) metsästyksenjohtaja b) seuran yhteyshenkilö c) metsästäjä itse Oike at vas tau kse t: 1a, 2c, 3b, 4a, 5c, 6c, 7b, 8b, 9c, 10c Testaa tiet si Syksyn tullessa aseet on testattu toimintakuntoisiksi ja aseen käsittelyja ampumataitoa hiottu ampumaradalla. Kaikki hyvin tähän saakka, mutta kuinka jahdissa? TeksTi Marko Mikkola M etsästystilanteet ovat nopeita, adrenaliini virtaa ja päätökset ampumisesta tai ampumatta jättämisestä joutuu tekemään välillä nopeasti. Onkin syytä palauttaa mieliin muutamia tärkeitä asioita. Tunnista kohde – näe ja näy Jos riista on paikallaan, on sen tunnistamiseen ja turvallisen onnistuneen riistalaukauksen ampumiseen yleensä enemmän aikaa. OIeellista on käyttää apuna aina kun mahdollista katselukiikareita. Ihminen näkee nopeassa tilanteessa usein sitä mitä toivoo näkevänsä ja tällöin katselukiikareilla asian varmistaminen johtaa oikeaan päätelmään. Mikäli näet linnun paikallaan kauempana, varmista näkemäsi käyttämällä kiikareita. Jos nopeassa tilanteessa et tunnista lentoon lähtevää lintua varmuudella, jätä ampumatta. Kun kuljet kanalinnustamassa, huolehdi näkymisestäsi muille metsästäjille. Oranssi lippalakki, pipo tai tarvittaessa jopa paita, takki tai liivi varmistavat sen, että muut metsästäjät havaitsevat sinut. Väritys ei käytännössä haittaa saaliin saamista. Mikäli lähdet hiipimään kauempaa tai hiipiessäsi pystykorvan haukulle, voit hetkellisesti jättää oranssit värit reppuun. Huomiovärit ovat erityisen suositeltavia useamman henkilön metsästäessä ryhmänä esimerkiksi seisovan lintukoiran kanssa tai ketjussa kulkien. Poista patruunat tarvittaessa Kun ylität vaikeakulkuisia maastonkohtia, poista aseesta patruunat. Näin se ei laukea vahingossa, mikäli sattuisit kaatumaan. Ylivarovaisuus on parempi kuin riskien ottaminen. Kun pysähdyt tauolle, poista aina patruunat aseesta ja taita ase tai jätä lukko auki, jotta muut näkevät aseesi olevan vaaraton. Tauolla metsästyskoira voi kaataa aseen, joka ladattuna saattaa laueta. Tekemällä tietyt asiat aina, niistä tulee automaattinen toimintatapa, joka lisää turvallisuutta. Huomioi koiran turvallisuus Metsästettäessä pitää muistaa myös koirien turvallisuus. Susialueilla käytä harkintaa missä ja milloin lasket koirasi irti. Vältä liikkumista liikennöityjen teiden läheisyydessä sekä heikkojen jäiden aikaan pahoja vesistöjä. Ampumatilanteessa huomioi aina koiran sijainti. Jos et ole varma missä koira on, älä ammu vaakalaukauksia. Turvallista kanalinnustusta! Turvallisesti kanalinnustamassa TE RO SA LM EL A 64 Metsästäjä 5/2024 64_Turvallisuus_ensin_ME0524.indd 64 64_Turvallisuus_ensin_ME0524.indd 64 27.8.2024 15.01 27.8.2024 15.01
• Kanalintulupia ja saunamökkejä Tervolan Kätkävaarassa. P. 0400930199 Metsästysja kalastuspalvelut Inarin alueella. Topin kalajahti p. 0503221377 VUOKRALLE TARJOTAAN Tasokas mökki Ranualla puh. 0400398208 Lomalle ja erälle Kainuuseen laattaja.fi Centralt boende för er jakt/fiskeresa till Åland, 6-8 personer. Kontakt: konsenshus@aland.net Lomalle/erälle Parkano. Valtionmaat lähellä. Nettimökki.fi 50539 OSTETAAN Valkohäntäpeuran/-kauriin häntiä, Suolattuna ilman häntäruotoa Jussi Hakala 040-1480520 Ostan vanhoja rahoja, rahakokoelmia. Nouto onnistuu, p. 0500-572712 Timo KOIRIA Käyttölinjan Englanninspringerspanielin pentuja puhtaista Engl. käyttölinjoista 0400287465, Kotasaari Tuomo, 10.8.-24, Oulu Suomenpystykorvan pentuja. 050 5988158 (iltaisin) M. Lielahti 8/2024 Parkano Kk mäyräkoiran pentuja luovutus 10.9 alkaen Mika Kalliokoski 23.7.2024 Säkylä ELÄINTENTÄYTTÄJIÄ Heikki Ahopelto 0400249094 lehonpaja.net Tom's Taxidermy, Kouvola. 040 7361609 Täytän kalat linnut ja nisäkkäät. Juhani Hirvonen puh. 045 3303417 Ilomantsin eläintentäyttö. Aki Ikonen ikonenaki1@gmail.com Puh. 050 3385729 Alf Cederlund. Pyhtää Puh. 050-3414947 Pienriistaa Ilomantsi p. 044-0661382/jani markku@markkunatri.fi 0400-363345, LAPUA Kaikki alantyöt p. 0405015166 Vantaa, Akaa METSÄSTYSTÄ SORSASTAMAAN HYVINKÄÄLLE kalastuskunta.ridasjarvi.fi 040 191 3200, 0400 882 871 Espanjassa vikingarcos.org FI/SV/EN WWW.FASAANITILA.FI Treenimaasto Forssa Seurat Huom 2 haukkuvaa Karjalankarhukoiraa mukaan pyyntiin. 0400 267 322 Muflonjahti Puolassa tammikuun 23-27 5pv. Karhujahdit Kanadaan 2025. Varaa nyt 0440308566 Koirankoulutusmahd. Hauholla www.ellilänfasaanitila.net TYÖSUORITUKSIA Aseen tukkien korjausta ammattitaidolla. Hartwood Oy / Puh. 0504047042 Asesepän työt ammattitaidolla! YLÖJÄRVEN ASETARVIKE Puh: 0407188170 Kyttäyskoppeja. 0400453889 Purkitusta ja palvausta rahtipalveluna. Kuljetuspalvelu alkaa 8.10.2024. Kotipalvaamo Hirviherkku 0404181595 www.kuosmalatuote.fi Nahkojen muokkausta. Eraturkis@gmail.com P. 0505621553 MUUT Valkosipulit! www.anttilanluomutila.fi MYYDÄÄN Puoliautom.haul. 12/70 Benelli 0400522685 Hyväkuntoisia käytettyjä aseita ja tarvikkeita. 040-5417308, porinase.fi Koirankopit 1-os 360€ ja 2-os 480€ maxi 560€ P. 050-5117465 www.koirankoppi.fi Erämökki Pöyrisjärven kansallispuiston tuntumassa, Enontekiön Leppäjärvellä, Palojoen itärannalla. Puolen kilometrin venematka autopaikasta. P. 040 5148542. Myydään kämppäosuus n. 80m2 Lieksasta (Elimo-Kitsi-Piilo) h. 19 500, jarikasnanen@gmail.com WEATHERBY 460 suurriistakivääri+Leupold kiikari+Apel pikajalka. 3500€. 0400433640 Eräpirtti, hirsinen, kt 698-408-173-5 Niesinkylässä, makuutilat 8-10:lle, upea isotila, 1,3 ha, järvenrantapaikka. Vain ruuat ja juomat puuttuu. Hinta 15000e / henkilö/10 henkilöä. Aulis, 0405035318 Mökki Savukoski Tanhua, irtaimineen, 742-404-14-2. Hp 87t, Lisät. 0408326689 Sähköist. erämökkikiint. omalla metsäisellä tontilla.Sij. Puolanka/Suomussalmi seud. Eritt. hyvät kulkuyhteydet. Hyvä kaivo, ei jätekuluja. Tontilla useita rakenn. Ymp. valtion-ja yhtiöiden maita, useita mets.seuroja. Tied.p. 050-4011168. 5 mm rosterijousiteräksestä käsityönä tehdyt jalkanarut, 50 mm astinlaudalla 25€ kpl. Yli 10 tilaukset 20€ P. 0405707596 Hyväk. mökki keskellä kala & metsämaita. Hyvä tie. 30 min. Joensuun torilta. Sähköt. 32 000€. Etuovi.com kohde 20607797 Uudenveroinen Valmet 412S, drillinki S&S, kilpapistoolit Walther vakioja olympia, ym. p. 0405744798. Talvirenkaat edullisesti www.riekko.eu Tilaa koirankoppilämmitin! purewarm.fi myynti@purewarm.com, p.040-5599007. Muista www.tuntsa.fi mukaan metsälle ERÄ Steiner Clip-On lämpökamera 1749€ (ovh. 3999€) www.sissos.fi 0445155051 Lihasahanterät: WWW.ILARITOOLS.FI Oma järvi Käsivarresta ja yhteismetsäosuuksia. Kts. www.lapinmetsakiinteistot.fi/ erapaikat-lapista/ p. 0405330834 Asetalvitie.fi Matti 0500-526008 Patruunat aseet, osat, tukit, jalustat, sepäntyöt, tähtäimet. Varaston vähennys/erik.tarjouksia Beretta itselataava kertatuli AL391 TEKNYS, kal.12/76(3). Hinta 1700 €. Kuusamo. ERÄTAPIO PURKINSULKIJAT suoraan valmistajalta. p.040 585 8133 | www.eratapio.fi Kuusamo edullinen eräkämppä omalla tontilla. Rajoittuu metsäh. Iivaaran palstaan (305-419-2-8) tied 0400346921 65 Metsästäjä 5/2024 ERÄILMOITUKSET HUOM! Metsästäjä-lehden Eräilmoituspalstan ilmoitusmyynti tapahtuu Eräverkko-palvelussa. Osoitteessa www.eraverkko.fi/ilmoitukset voit jättää sähköisesti ilmoituksen valitsemaasi Metsästäjä-lehteen. Eräverkko-palvelussa on selkeät ohjeet ilmoituksen jättämiseksi sekä lisätiedot palvelusta. Käy tutustumassa! Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (42 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden ja korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu noin 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien. Vuonna 2024 hinta on 25 euroa/ rivi (40 merkkiä). Ilmoitukset maksetaan verkkopankkitunnuksilla ilmoituksen jättöhetkellä. Eräverkko-palvelu tuottaa aineiston lehteä varten siinä muodossa kuin asiakas sen palveluun syöttää. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Metsästäjä nro 6/2024 ilmestyy 15.11.2024. Siihen tarkoitettu aineisto on jätettävä Eräverkko-palvelun kautta viimeistään 21.10.2024. Huom! Rivi-ilmoitukset Eräilmoituspalstalle otetaan vastaan ainoastaan Eräverkko-palvelun kautta. Eräverkon asiakaspalvelun yhteystiedot ovat osoitteessa eraverkko.fi. 65_Eräilmoitukset_ME0524.indd 65 65_Eräilmoitukset_ME0524.indd 65 27.8.2024 15.01 27.8.2024 15.01
• ?uk?á Hurri Bakku Rievssat FUO??OGUOVDDÁŠGUOVLU GO LB MA ?IE GA ID LK M DÁ VJO DA T (O VT T. / KM ²) NU PP ÁS TU S 1 V. (% ) ?IV GA OS SO DA T (% ) GA SK AM . BE AS SÁ DA TS TU RR OD AT DÁ VJO DA T (O VT T. / KM ²) NU PP ÁS TU S 1 V. (% ) ?IV GA OS SO DA T (% ) GA SK AM . BE AS SÁ DA TS TU RR OD AT DÁ VJO DA T (O VT T. / KM ²) NU PP ÁS TU S 1 V. (% ) ?IV GA OS SO DA T (% ) GA SK AM . BE AS SÁ DA TS TU RR OD AT DÁ VJO DA T (O VT T. / KM ²) NU PP ÁS TU S 1 V. (% ) ?IV GA OS SO DA T (% ) GA SK AM . BE AS SÁ DA TS TU RR OD AT Mátta-Häme 20 2,9 ± 55 3,8 6,4 ++ 33 3,9 7,8 – 23 3,7 Mátta-Savo 61 3,9 ± 30 4,2 7,2 ++ 49 4,2 9,5 ± 33 3,6 Máttanuorta-Suopma 43 3,2 + 28 3,4 5,1 + 42 4,3 6,4 ± 30 3,9 Kainuu 84 3,4 ± 49 3,7 6,8 – – 50 4,2 4,1 – 56 3,9 0,9 – 78 7,2 Gaska-Suopma 80 2,8 – 27 2,7 8,6 ± 51 4,2 7,8 ± 45 3,9 Lappi 130 5 – 39 3 5,2 ± 56 3,7 2,3 – 44 3,7 1,6 – – 42 4,1 Oulu 126 3,6 – 38 3,3 10 – 55 3,8 4,3 – 49 3,8 0,6 – – 69 5,7 Nuortaba?aeana 72 3,4 + 43 3,7 8,8 ± 47 4,3 5,6 ± 51 3,7 Davvi-Häme 30 3,2 + 43 4,8 5,5 + 43 4,5 11,1 + 49 3,7 Davvi-Gárjil 77 4,8 ± 52 4 7,4 – – 47 3,6 6,6 – – 50 3,6 Davvi-Savo 56 2,1 – 42 3,2 9,7 – 54 4 8,4 – – 43 3,9 Riddo-Nuortaba?aeana 18 3,2 ++ 17 1,5 5,7 – – 18 3,3 6,9 – 43 3,8 Satakunta 50 5,3 ++ 36 3 6,9 ± 46 3,6 9,7 ± 53 4,2 Uusimaa 11 5,1 ++ 42 3,8 4,7 – 42 5 7,6 ++ 41 4,4 Áitosaš-Suopma 11 1,8 ± 14 2 2,2 – – 47 4 6,8 – 32 2,1 Koko maa 869 4 ± 38 3,3 6,8 ± 50 3,9 5,4 – 45 3,7 0,6 – – 32 2,7 Meahccevuoncceslottiid dávjodat ovtt. / meahcceeatnama km2), ?ivgaossodat (%) ja gaskamearálaš beassádatsturrodat suoidne-borgemánus (dilli 12.8.2023). Rievssahis leat die?ut dušše Davvi-Supmii, gos materiála lea doarvái. Vuollel 25 golbma?ihkii vuo??uduvvan árvvoštallamiidda laktásit mearkkašahtti statistihkalaš eahpesihkkarvuo?at. Valljodaga nuppástus ovddit jagis lea bukton ovdan plusja minusmearkkaiguin: ± nuppástus < 15 % / + ja – nuppástus 15–30 % / ++ ja – – nuppástus > 30 %. Álgogeassi lei liekkas ja lávžát girde juo hui árrat. Meahccevuoncceslottiid ektui dilit orro leamen buorit, muhto manai nuppe láhkai. TeaksTa Andreas Lindén ja Katja Ikonen M eahccevuoncceslottiid rehkenaste 27.7.–11.8. gaskkas. Rehkenastimiid mielde má?gga valljái jagi ma??á meahccevuoncceslottiid nálit leat njiedjagoahtán. Muhtun spiehkastagaid vuhtii válddekeahttá dávjoMeahccevuonccesloddenálit njiedjagoahtán dagat leat gaskaárvvuid sulain dahje daid vuolábealde, báikkuid ?ielgasitge. Oktan spiehkastahkan lea Lappi, gos nálit leat njiedjan, muhto hurris ja ?uv??ás dávjodagat leat ain allin. Lunddolaš nállemolsašuddan Meahccevuoncceslottiide lea mihtilmas, ahte guvllola??at nálit molsašuddet. Dain guovlluin, gos dál oaidnit garrage njiedjamat, lea mannan jagiin oaidnán lassáneami ja oalle valjis náliid. Ovdamearkan hurrenálli ?uovvu má?ggain guovlluin jeavddalaš 6-7 jagi sykla. Dál oidnojuvvon nuppástus ?uovvu oalle bures dán ritmma, go ovddit bodnejahki lei má?ggain guovlluin jagi 2017. Dálkki dahje muorješattu beales ii liv??ii galgan leat stuorit váttisvuohta meahccevuoncceslottiid bessemii. Maiddái muolddahiid nállemolsašuddan váikkuha meahccevuoncceslottiide, dalle go muolddahat leat unnán, má?ggat spiret bivdet lottiid. Muolddahat leamašan unnán má?ggain guovlluin, mii lea sáhttán vuolidit bessenmenestumi. Vuonccesloddenálit leat geahppánan ovddit jagis ?uk?á-, hurre-, bákkoja rievssatnálit leat jorgalan ?ielgasit njiedjama guvlui. Eandalii 66 Metsästäjä 5/2024 Áig guovdilis ságat sámegillii 66-67_Saame_ME0524.indd 66 66-67_Saame_ME0524.indd 66 27.8.2024 14.48 27.8.2024 14.48
• Suoma nuortaosiin (Davvi-Gárjilis ja Davvi-Savos), Kainuus ja Davveba?aeatnamis njiedjan lea oalle ceakkus. Maiddái Lappis nálit leat njiedjan mannan jagis. ?uv??ás geahppáneapmi lea vehá njoaiddut go eará šlájain. Bákkonálli lea lassánan Oarje-Lappis, vaikke olles eanagotti mihttolávas nálli njiedjá. Rievssahis beassádagaid nji??álasaid oassi lea olahuslaš vuollin ja beassádagat ledje unnit go dábála??at. Máddelis rievssat dihtto nu hárvenažžan, ahte náli ii sáhte albma láhkai ?uovvut fuo??ogolbma?iegarehkenastimi in. Nuortaba?aeatnamis, Gaska-Suomas ja Davvi-Gárjilis dávjodagat leamaš hui vuollin sulaid jagi 2010 ma??á. Lea buresge vejolaš, ahte šládja jávká dáid guovlluin áiggi mielde, ovdamearkan dálkkádatrievdama ásahan hástalusaid mielde. Fuo??ogolbma?iega­ rehkenastin Fuo??ogolbma?iegarehkenastin lea goahccevuovdeavádahkii dahkkojuvvon nálle?uovvunvuohki. Rehkenastin lea dahkkon bissovaš dássesiiddot golmma?iegagiin geassit jagi 1988 rájes. Lappis fuo??ogolmma?iegagiid rehkenastet Vuovde-Lappis, go fas Davvi-Sámi duottarguovlluin dahket sierra, rievssahiid linnjárehkenastimiid vuonccesloddebeatnaga vehkiin. Dán artihkkala jagi 2024 bohtosiid vuo??un leat 869 fuo??ogolmma?iegaga die?uin. Dat lea vehá eanet go mannan jagi ávžžuhuvvon rehkenastináiggi nogadettiin. Rehkenastima sáhttá dahkat ja máhcahit vel dán ma??áge. Fuo??ogolmma?iegagiid geasserehkenastin bálvala meahccevuoncceslottiid nálledikšuma ja suvdilis vearuheami. Dat ávkkástallo maiddái má?ggabealagiid die?alaš dutkamušas. Meahccebivdit oassálaste rehkenastimii vuot giiteva??at. Rehkenastima áigge lean meahccebargguid dilit gáibidedje stuorra rah?amiid ja fiinna ?atnašumi! Stuorra giitosat buohkaide barggus alladási fuo??odie?u buorrin. H AR RI TA AV ET TI Áig guovdilis ságat sámegillii 67 Metsästäjä 5/2024 Nro 5/2024 73. vuosikerta Metsästäjä on Suomen riistakeskuksen tiedotuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun maksaneelle. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 15.11.2024. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimituksen osoite Metsästäjä-lehti, Suomen riistakeskus Sompiontie 1, 00730 Helsinki Sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi@riista.fi Toimitus Vastaava päätoimittaja: Jari Varjo Päätoimittaja: Mikko Sirkiä, puh. 029 431 2109 Toimitussihteeri: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 Ulkoasu: Markku Pakarinen (Aste Helsinki Oy) Toimitusneuvosto: Tero Kuitunen, Marko Mikkola, Markku Pakarinen, Mirja Rantala, Tero Salmela, Mikko Sirkiä, Marko Svensberg ja Petri Vartiainen. Ilmoitukset Rivi-ilmoitukset Eräilmoitukset-palstalle: www.eraverkko.fi/ilmoitukset Muut ilmoitusasiat: Tero Kuitunen, puh. 029 431 2122 ja Mikko Sirkiä, puh. 029 431 2109 Paino: Hansaprint 2024/Met24_5 Kansikuva: Pekka Kotkatniemi ISSN-L 0047-6986 ISSN 0047-6986 ISSN 2323-1475 Aikakausmedia ry:n jäsen Metsästyskorttiasiat ja osoitteenmuutokset Metsästäjärekisteri PL 22, 00331 Helsinki, puh. 029 431 2002 metsastajarekisteri@riista.fi Sompiontie 1, 00730 Helsinki Asiakaspalvelu ja neuvonta Puh. 029 431 2001, arkisin klo 9–15, asiakaspalvelu@riista.fi Oma riista -helpdesk Puh. 029 431 2111 arkisin klo 12–16 oma@riista.fi Lupahallinto lupahallinto.kirjaamo@riista.fi Kirjaamo kirjaamo@riista.fi Alueiden yhteystiedot www.riista.fi Verkkokauppa ja varasto Puh. 09 5840 4500 kauppa@riista.fi kauppa.riista.fi 66-67_Saame_ME0524.indd 67 66-67_Saame_ME0524.indd 67 27.8.2024 14.48 27.8.2024 14.48
• www.blaser.de Blaser K95 -kertalaukauskivääri on paras valinta metsästäjälle, joka arvostaa aseessa keveyttä, kompaktia kokoa ja helppoa käsiteltävyyttä. Blaser K95 Success -kiväärin ergonominen peukaloreikätukki mahdollistaa Blaserkertalaukauskivääreiden legendaarisen tarkkuuden hyödyntämisen myös kaikkein vaativimmissa ampumatilanteissa. Vakaa ote – tarkat laukaukset! KAIKKIIN TILANTEISIIN! A se ita ja pa no ks ia m yy dä än va in lu va nh alt ijo ille . N ou da ta m et sä st ys lak ia kä yt tä es sä si lis äla itt ei ta , ku te n läm pö ka m er ao pt iik ka a ta i ää ne nv aim en tim ia . Ku va n as e va lin na isi lla lis äv ar us te illa . K95 SUCCESS Maahantuoja: Nordic Distribution Oy www.nordis.fi © 20 24 68_Takakansi_ME0524.indd 68 68_Takakansi_ME0524.indd 68 27.8.2024 14.47 27.8.2024 14.47