Pääkirjoitus
Jari Pigg
apulaistoiminnanjohtaja
Laillinen aseenomistus - uhkako?
Kesän aikana kuului kummia EU:n suunnalta. En tarkoita Suomen sokerintuotannon yllä leijuvia uhkakuvia tai kaavailuja maatalouden 141 -tuen lakkauttamisesta. Asiani koskee EU:n ampuma-asedirektiiviin esitettyjä muutoksia, joilla ampuma-aseen hallussapito ja itsenäinen käyttö sallittaisiin vain täysi-ikäisille, siis 18 vuotta täyttäneille. Toteutuessaan muutos olisi vähintään lievän katastrofin paikka suomalaiselle metsästykselle ja ampumaurheilulle. Metsästyksen ja ampumaurheilun hyväksi tehdyltä nuorisotyöltä, kasvatukselta ja valistukselta vedettäisiin käytännössä matto alta, koska "direktiivi vaatii". Eläköön ukkoutuminen! Meillä ikäraja aseen hankkimiselle ja omistukselle on 15 vuotta, jonka jälkeen holhoojan suostumuksella nuori on voinut hankkia aseen ja käyttää sitä itsenäisesti. Järjestelmä on osoittautunut hyväksi ja onnistuneeksi. Suomessa on jo nuorena opeteltu ja opittu oikea ja vastuullinen aseenkäyttö. Suomea on monessa yhteydessä luonnehdittu EU:n mallioppilaaksi. Voisiko nyt EU puolestaan ottaa mallia suomalaisesta järjestelmästä tai ainakin jättää puuttumatta järjestelmään, joka on kiistatta edistänyt turvallisen aseenkäsittelyn omaksumista? Käsitykseni mukaan kaikki suomalaiset parlamentaariset ja muut korkeat voimat ovat ainakin yrittäneet vaikuttaa sen puolesta, että Suomessa voisivat jatkossakin 15 vuotta täyttäneet käyttää itsenäisesti asetta metsästäessään ja ammuntaa harrastaessaan. Kiitos siitä! Toivottavasti tämä työ ei mene hukkaan. Kokemuksesta olemme oppineet, että uskomme vasta, kun näemme. EUlupauksiin ei ole ollut aina luottamista. Kummia kuuluu myös kotimaasta. Sisäasiainministeriö antoi lokakuun puolivälissä uudet ohjeet aselupakäytäntöjen yhtenäistämiseksi. Ohje tuli voimaan saman tien. Uusilla ohjeilla pyritään siihen, että aselupia myönnettäisiin koko maassa samoilla yhdenmukaisilla perusteilla ja että aselupien haltijoita kohdeltaisiin yhdenvertaisesti koko maassa. Hyvä tavoite. Tunnettuahan on ollut se, että aikaisemmin jossakin kihlakunnassa ei saanut lupaa sotakoneen näköiselle pyssylle ja toisessa lupa heltisi haastattelun jälkeen tai ilman haastatteluakin. Ikävää on, että yhtenäistäminen näyttää merkitsevän sitä, että jatkossa yhä useammin lupaa ei anneta ikävän näköiselle pyssyvärkille missään, eikä kenellekään eikä millään perusteilla. Erikoisemman ampuma-aseen tai pistoolin hankintaa suunnitteleva valmistautukoon erityiseen syyniin ja selvitysten tekoon, samoin kuin puoliautomaattisen kiväärin hankkija. Vaarivainaan "kuuskolmevitosta" sikalahtipistoolia on kyseenalaista edes yrittää "luvittaa". Voidaan vielä hyvinkin kysyä, oliko riittävästi perusteita ottaa yksittäiset huonot esimerkit malliksi koko maan kihlakunnille? Perusolettamuksena näyttää olevan, että "helposti kätkettävä, tulivoimainen ja tehokas ase" voi joutua vääriin käsiin ja aiheuttaa riskin yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle! Eivät lailliset aseet ja ammunnan harrastaminen ole Suomessa mikään ongelma yleiselle järjestykselle ja turvallisuudelle. Minkä ihmeen riskin laillinen ase voisi vastuuntuntoisissa käsissä aiheuttaa? Nykyisellä asehallinnon tasolla ei niin ole eikä tule olemaan. Ammuntaa pitää voida ja saada harrastaa ilman, että on olympiamitalin kiilto silmissä. Se, että jollakin henkilöllä on omistuksessaan aseita, on osoitus siitä, että hän on kunnon ihminen. Hulluille ja väkivaltaisesti käyttäytyville ei ole tähänkään asti aseita annettu tai ne on haettu pois. Poliisilla tulee olla aikaa ja asetuntemusta haastatella, puhuttaa ja huomauttaa tarvittaessa aseluvan haltijaa tai hakijaa, kuten nyt monissa kihlakunnissa etenkin maaseudulla on tehty. Poliisin toiminnan tarkoituksena on edistää ihmisten lainmukaista käyttäytymistä ja se pitää ottaa huomioon myös aselupa-asioissa. Poliisi on aseenomistajille tuttu. Samoin aseenomistajat ovat poliisin vanhoja tuttuja myönteisessä mielessä. Toivottavasti näin on myös jatkossa kihlakuntauudistuksen edetessä. Yhtenäistämisohjeessa mainitaan, että mitä selkeämpi ja yhdenmukaisempi on lupaviranomaisten aseasioissa noudattama linja, sitä todennäköisemmin lupa-asioissa tehtävät ratkaisut saavuttavat yleisen hyväksyttävyyden. Mitäs jos ratkaisut tehtäisiin siltä "vanhanaikaiselta" pohjalta, että ne ovat järkeviä ja yleisesti hyväksyttäviä? Aika näyttää uuden ohjeen toimivuuden. Hyvää siinä on ainakin se, että asettamiskirjeen mukaan "Tämä ohje ei rajoita lupaviranomaisen lakiin perustuvaa harkintavaltaa eikä siten ole oikeudellisesti sitova". Järjen, asetuntemuksen ja ammattitaidon käyttö on siis jatkossakin sallittua kihlakunnissa, jos niin halutaan. G
2
Metsästäjä 6 / 2007
Tässä numerossa
N:o 6 09.11.2007 56. vuosikerta. Metsästäjä on Metsästäjäin Keskusjärjestön valistuslehti, joka lähetetään jokaiselle riistanhoitomaksun suorittaneelle. Painos on 290 000 kpl. Metsästäjä ilmestyy kuutena numerona vuodessa, seuraavan kerran 23.01.2008. Lehti ei vastaa toimitukseen pyytämättä lähetetyistä kirjoituksista ja kuvista. Toimitus: Päätoimittaja: Raimo Vajavaara Toimittaja: Klaus Ekman Ulkoasu: Ilkka Eskola Toimitusneuvosto: Tapani Pääkkönen (pj), Klaus Ekman, Juha Immonen, Leif Norrgård, Jarkko Nurmi, Marko Mikkola ja Raimo Vajavaara. Asiantuntijajäsenet: Ilkka Eskola ja Vesa Ruusila. Toimituksen osoite: Metsästäjäin Keskusjärjestö, Fantsintie 13-14, 01100 Itäsalmi, puh. 09-2727 8116. Osoitteenmuutokset ja metsästyskorttiasiat 0303 9777. Kirjapaino: HANSAPRINT2007/ MET07_06 Kansikuva: Hannu Huttu
Uusi säätiö peltopyyn tueksi
sivu 12
sivu 39
Pienriistan jäljillä
sivu 60
Trofeet kuntoon
Vesilintukeitaita peltojen reunoille ja ojien varteen 4 MKJ tiedottaa 6 Lordien mailla ja Lakeurella: Peltopyykannan hoito Englannissa ja Ilmajoella 10 Tutkijan tuntoja: Nuoren tutkijan tuntoja - riistabiologi ihmistutkijana 12 Uusi säätiö peltopyyn tueksi 16 Konsteilla kettukin kellistyy 22 Valkohäntäpeura meillä ja USA:ssa: Missourilaiset peura-asiantuntijat järjestön Laitialan toimintakeskuksessa 26 Pyssyt paukkukoot: Pohjalaiset kehittävät ampumaratojaan 32 Jahtitornista on moneksi 36 Kuluvan vuosituhannen saaliit 39 Pienriistan jäljillä 42 Linnunpönttöjä liukuhihnalta 43 MMM:n määräys 44 MMM:n määräys 45 Talkoilla Kanu-loukkuja 46 Maataloustuella kosteikkoja ja uusia metsästysmahdollisuuksia 48 52 56 57 58 60 65 66 69 70 72 76 76 77 80 82 84 85 Vesilintukeitaita peltojen reunoille ja ojien varteen Jaktlerduvan aktiivista nuorisotyötä Piireissä tapahtuu Eräaatoksia valtionmailta: Metsähallituksen metsästysjärjestelyt mahdollisuuksien taidetta Hirvieläintietoa liikenteeseen Trofeet kuntoon Metsästyskausi avattiin vakavalla mielellä Hirvi ja kuusen kuorivauriot puhuttavat Ilveksille lähettimiä Metsästysoikeuden vuokrauskustannukset nousussa Naturaa malliksi (osa 2) Jurvan Metsästysseura rakensi sisäampumaradan Nuorisotoiminta-avustusta haettavissa! Kaurissaaliin ilmoituslomake Tilaa joululahjaksi! Rakkaudesta ruokaan: Aila Hietala Osoitteet Kaupantekoa
Metsästäjä 6 / 2007 3
sivu 48
Aikakauslehtien liiton jäsen
ISSN 0047-6986
Jari Niskanen
I Metsästäjäin Keskusjärjestö on järjestänyt riistanhoitopiirien, -yhdistysten ja metsästäjien käyttöön lakipalveluita puitesopimuksilla Maanomistajien Arviointikeskus Oy:n ja Vuosaaren lakiasiaintoimiston kanssa. Maanomistajien Arviointikeskus Oy:n erikoisaloina ovat: I kaavoitus- ja rakentamisoikeus I ympäristö- ja luonnonsuojeluoikeus I sopimus- ja korvausoikeus I vesioikeus Yhteystiedot: Arviointikeskuksella on toimipaikat Helsingissä, Kouvolassa, Oulussa, Seinäjoella ja Turussa. Yhteystiedot löytyvät osoitteesta www.arviointikeskus.fi tai puh. vaihde 020 7411 050. Vuosaaren lakiasiaintoimiston erikoisaloina ovat: I sopimukset I yhtiö- ja yhteisöjuridiikka I verotus I perhe- ja perintöoikeus Yhteystiedot: Olli Piironen, puh.09-341 1191, fax.09-341 1197, e-mail olli.piironen@kolumbus.fi, osoite Vuotie 45, 00980 HELSINKI.
Lakipalveluja metsästäjille
I FACE, the Federation of Associations for Hunting and Conservation of the EU, is seeking to recruit from January 2008 onwards for its Brussels' based Secretariat a I La FACE, la Fédération de chasse et de Conservation de la Faune Sauvage de l'EU, souhaite engager à partir de janvier 2008 pour son Secrétariat basé à Bruxelles, un I FACE, der Zusammenschluss der Verbände für Jagd und Wildtiererhaltung in der EU, sucht ab Januar 2008 für sein Sekretariat in Brüssel einen
Director of Conservation
I to develop and implement the Federation's programmes and associated policies for biodiversity conservation, habitat protection and wildlife species management. The post holder will be responsible for developing and implementing a coherent strategy which is in tune with the policies of the European Union and the Council of Europe. This will require significant coordination and liaison with external bodies, international agencies and conservation organisations, European officials and politicians and the media. I pour développer et mettre en oeuvre les programmes de la Fédération et les politiques associées pour la conservation de la biodiversité, la protection des habitats et la gestion des espèces de la faune sauvage. Le candidat à ce poste sera responsable du développement et de la mise en oeuvre d'une stratégie cohérente en ligne avec les politiques de l'Union européenne et du Conseil de l'Europe. Ceci nécessitera une coordination et des contacts avec des organismes extérieurs, des agences internationales et des organisations de conservation de la nature, des fonctionnaires et politiciens européens et les médias. I für die Entwicklung und Umsetzung der Verbandsprogramme und entsprechender Vorgehensweisen zur Erhaltung der biologischen Vielfalt, Lebensraumschutz und dem Management wild lebender Arten. Der Stelleninhaber wird verantwortlich für die Entwicklung und Umsetzung einer kohärenten Strategie, die im Einklang mit den Politiken der Europäischen Union und des Europarats stehen soll. Dies wird eine signifikante Koordinierung und Zusammenarbeit mit externen Institutionen, internationalen Behörden und Naturschutzorganisationen, Europäischen Beamten und Politikern und der Medien verlangen. I A full description of the position as well as the terms and conditions can be found on I Une description complète de la fonction ainsi que les termes et conditions peuvent être consultés sur I Eine ausführliche Stellenbeschreibung sowie die Bedingungen und Konditionen können gefunden werden auf http://www.face.eu/Director.Conservation.pdf www.face.eu FACE - Federation of Associations for Hunting and Conservation of the EU Rue F. Pelletier 82, B - 1030 Brussels Tel: +32.2.732 69 00, Fax: +32.2.732 70 72 info@face.eu www.face.eu
Metsästäjä 6 / 2007
5
MKJ tiedottaa
Muistithan tilata Metsästäjän Kalenterin!
I Uusi Metsästäjän Kalenteri on taas saatavissa hyvin varustetuissa kirjakaupoissa ja metsästysalan liikkeissä sekä tilattavissa suoraan Eräkontti Oy:stä, puh. 019-760 690. Kalenteri on Metsästäjäin Keskusjärjestön ja Suomen Metsästäjäliiton yhteistuotantoa.
Ilmainen palvelu!
Metsästysmahdollisuuksia Internetistä Metsästysmahdollisuudet palvelu löytyy osoitteesta www.riistainfo.fi . Tällä hetkellä palveluun on rekisteröitynyt kolmisensataa henkilöä ja näkyvillä olevia ilmoituksia on viitisenkymmentä kappaletta. Kiinnostavimpia ilmoituksia on avattu katselunäkymään tähän mennessä yli 1500 kertaa, ja yhteydenottoja sähköpostitse tarjoajalle on tullut parhaimmillaan toista kymmentä. Tarjoa tai selaa metsästysmahdolisuuksia! Metsästysmahdollisuudet-palvelussa voit rekisteröitymisen jälkeen tallentaa metsästystä tarjolla-ilmoituksesi ilmaiseksi. Ilmoitusten selaaminen ei vaadi edes rekisteröitymistä. Ilmoitukset voivat olla vaihtometsästystä, kaupallisia tai sopimuksen mukaan. Tallennettuja ilmoituksia voi selata alueen ja riistalajin perusteella. Ota yhteyttä Kun ilmoitusta klikataan, se saadaan lähempään tarkasteluun ja kaikki ilmoituksen tiedot esiin. Samalla selaajalle avautuu mahdollisuus jättää tarjoajalle yhteydenottopyyntö sähköpostitse. Näin mahdollisuuden tarjoaja voi yhteydenoton saatuaan ottaa esimerkiksi puhelimitse yhteyttä mahdollisuudesta kiinnostuneeseen ja tarkemmat neuvottelut asian tiimoilta voivat käynnistyä. Ilmoita ilmaiseksi!
Aloite yhtenäisen joulurauha-ajan julistamisesta
I Riistaeläinten joulurauhamenettelyn yhtenäistämiseksi MKJ suosittelee tänäkin vuonna, että riistaeläinten joulurauha alkaisi jouluaattona klo 12.00 ja päättyisi joulupäivän iltana klo 24.00.
Hirviluotitutkimus jatkuu
- osallistu kyselyyn
I Metsästäjäin Keskusjärjestö jatkaa yhteistyötä norjalaisten tutkijoiden kanssa hirviluotikyselyn tiimoilla. Toivomme Sinun hirvenmetsästäjänä osallistuvan tutkimusmateriaalin keräämiseen vastaamalla kyselykaavakkeeseemme. Tarkemmat ohjeet ja kyselykaavakkeet löytyvät Metsästäjäin Keskusjärjestön internet-sivuilta www.riista.fi. Tarkoituksena on saada mahdollisimman paljon hirven ampujilta täytettyjä lomakkeita ja niitä luoteja, jolla kyselykaavakkeen hirvi kaatui. Tulosta lomake internetistä. Hirvipatruunoiden ja luotien ominaisuuksien selvittäminen on katsottu tarpeelliseksi yhteispohjoismaisen tutkimuksen avulla. Tutkimus on alkanut Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa syksyllä 2005. Tutkimustuloksia aiheen tiimoilta tullaan julkaisemaan jatkossakin Metsästäjä-lehdessä. Suomessa kyselykaavakkeen palauttaneiden kesken arvotaan viisi tavarapalkintoa.
Digikuvakisan kuvat Netissä
I Nuorille suunnatun riista-aiheisen digikuvauskisan parhaimmisto on vihdoin katsottavissa Netissä sivuillamme osoitteessa www.riista.fi . Kilpailukuvat löytyvät muun muassa etusivun pikavalikosta.
Osoitteenmuutoksia
G Inarin rhy: Pertti Vikeväkorva, Koppelontie 822, 99800 Ivalo, 040 7291 375, pertti.vikevakorva@pp.inet.fi G Kittilän rhy: Vilho Molkoselkä, Molkojärventie 480, 97420 Lohiniva, 0400 154 589, kittila@riista.fi G Hyrynsalmen-Ristijärven rhy: Timo Toivonen, Likolahdentie 11, 88300 Paltamo, puh. 044-5748560, s-posti: hyrynsalmi-ristijarvi@riista.fi G Someron rhy: uusi toiminnanohjaaja Jukka Hakamäki, Mäntytie 24, 31400 Somero, puh. 050 5913 808
4
Metsästäjä 6 / 2007
Lordien mailla ja Lakeurella
Peltopyykannan hoito Englannissa ja Ilmajoella
Artikkelissa esitellään Game Conservancy Trustin tutkijoiden peltopyykannan hoidosta saatuja kokemuksia Etelä-Englannin olosuhteissa ja verrataan niitä Ilmajoen pyyalueilla ikänsä pyitä seuranneen riistanhoitajan kokemuksiin.
Jarkko Nurmi, riistapäällikkö, Pohjanmaan riistanhoitopiiri
6
Metsästäjä 6 / 2007
ENGLANTI, Hertfordshiren kreivikunta, Royston
P
uikkelehdimme autolla kivitalojen ja pensasaitojen reunustamien peltoteiden halki kohti tapaamispaikkaa: suomalaisittain väärällä kaistalla, mutta perille päästiin turvallisesti vasemmanpuoleisesta liikenteestä huolimatta. Paikallisen kylätalon tiloissa meitä odottivat Game Conservancy Trustin tutkijat Ian Lindsay, Peter Thompson sekä Roystonin koealueen riistanhoitaja Malcolm Brockless. Tiedossa oli siis peltopyykannan hoidon tutkimustietoa höystettynä käytännön kenttämiehen näkökannoilla. Roystonin kuudesta eri tilasta koostuva koealue tuli Game Conservancy Trustin hoitoon viitisen vuotta sitten. Tutkimushankkeen idea oli selvittää kuinka paljon aktiivisella riistanhoidolla voidaan parantaa peltopyykantaa silloin kun hoito aloitetaan normaalissa viljelykäytössä olevan alueen perustilanteesta. Malcolm asettui taloksi ja veti "riistanhoitokoneensa" käyntiin. Pyiden elinympäristöjä parannettiin muun muassa uusien suoja-alueiden luomisella ja aktiivisella viljelijäyhteistyöllä. Tavoitteena oli kehittää pyyn riistanhoidon menetelmiä, joita voitaisiin
soveltaa käytännön viljelyssä koko maassa. Pyy otettiin siis osaksi peltoalueiden maatalouskäytön suunnittelua. Tietenkin myös petopyyntiä tehostettiin. Brittiläinen käsitys pedoista on laajempi kuin suomalainen ja niinpä Malcolm jahtasi kettuja, kärppiä, rottia ja varislintuja ympäri vuoden. Tulosta syntyi.
laskun merkkejä vuosikausiin. Riistanhoidon vaikutus oli siis pysyvä. Tutkija Ian Lindsay mainitsee kolme peltopyykannan hoidon päätekijää, jotka perustuvat brittiläisiin tutkimuksiin ja käytännön riistanhoitajien havaintoihin. I suojaisten pesäpaikkojen kehittäminen I poikueajan suojan kehittäminen I talviaikaisen suojan kehittäminen Näiden kaikkien peruselementtien tulisi olla pyylle tarjolla suhteellisen lähellä toisiaan, sillä elinympäristöä etsivä, vaelteleva poikue joutuu helposti pedon saaliiksi tai nääntyy vaelluksellaan. Pyy-ympäristön riistanhoitoa suunnittelevan tärkein tehtävä on varmistaa, että viljelymaisemasta löytyvät kaikki yllämainitut kolme elementtiä.
Pyykanta nousuun
Malcolm osoittautui varsin tehokkaaksi pyiden suojelusenkeliksi, sillä alueen pyykanta nousi kahdesta parista sadalla hehtaarilla 18: sta pariin. Kanta vakiintui lähtötilannetta huomattavasti korkeammalle tasolle eikä se ole osoittanut
Pyy-ympäristön tärkeät ominaisuudet
Peltopyy pesii Ianin, Peterin ja Malcolmin mukaan Englannissa aina kuloheinään. Tällaista ympäristöä on tarjolla alueilla, joita ei niitetä vuosittain. Käytännössä tämä tarkoittaa sielläkin ojanvarsia ja muita viljelyn muokkaustoimien ulkopuolelle jääviä alueita. Pyy pesii ylivuoti-
Luonnon- ja riistanhoitosäätiö tarjosi elokuussa asiantuntijajäsenilleen mahdollisuuden piipahtaa Englannissa tutustumassa paikallisen peltopyykannan hoitoon. Elinympäristöjen hoidon yhdistäminen maatalouden osaksi oli resepti piipertäjien menestykseen Sumujen Saarella. Pätevätkö englesmannien opit suomalaisen peltopyykannan hoitoon?
Heinillä on eroa: peltopyy pesii lähes aina ylivuotiseen kuivuneeseen heinikkoon näyttää Peter Thompson
"Täällä ne viihtyvät virnan ja pillikkeiden syönnissä" toteaa Jaakko Hakola kesantoalan vieressä
SUOMI, Ilmajoki, Munakka
pitkin jalkapelissä pitkiä matkoja. Pyyt ovat pulassa, jos talvi tuiskuaa ojat täyteen lunta.
Pahanperän peltopyyalue
Kierrellessämme Ilmajoen peltoaukeita viittoo Jaakko sinne tänne ja toistaa valitettavan usein sanat: "liian steriili peltopyylle". Tällaisen tuomion saavat alueet ovat yleensä suuria lohkoja, joissa ei ole avo-ojia, matalia pensaita tai pieniä metsä-/pajusaarekkeita peltomaiseman autiutta rikkomassa. Lisäksi tällaisilla aukeilla viljellään yleensä vain yhtä viljalajia. Eli valitettavasti juuri sellaisia aukeita, joita nykyviljely tuottaa. Pahanperän peltoaukealle saapuessamme innostuu Jaakko silminnähden: avo-ojaa, saarekkeita ja latoja löytyy. Eikä latojenkaan reunoja ole nuoltu kantilleen viljelykäyttöön vaan niitä reunustavat pajut ja pihlajat. Tuossa on pajusaareke, johon koirani kerran seisoi, eikä se suostunut millään etenemään. Heitin sinne lakkini ja muutaman neliömetrin alta pörähti kymmeniä pyitä lentoon. Tuntui kuin koko puska olisi noussut ilmojen teille, nauraa Jaakko kuusikymmentäluvun jahtimuistolleen. Jaakko saattoi silloin ampua syksyssä viitisenkymmentä peltopyytä ja verotus ei tuntunut kannassa. Jokaiseen parveen tuli Jaakon mukaan jättää vähintään kuusi lintua. Pahanperän
I
lmajoen Alajoen pyylakeuden laidalla ikänsä asunut peltopyyaktivisti Jaakko Hakola tuntee peltojen linnun elinpiirit ja elintavat. Hän on hankkinut tietonsa tarkkailemalla ja hoitamalla alueensa pyykantaa. Kenttähavaintojensa tueksi hän on kerännyt laajempaa näkökulmaa alan kirjallisuudesta: pirtin pöydät notkuvat Suomen Riista-julkaisuja ja muuta kirjallisuutta. Munakan maastoissa suoritettu sateinen kiertoajelu osoittaa Jaakon tuntevan pyypaikkansa ja kohtaamme lyhyen peltokierroksen aikana kolme eri pyypoikuetta. Peltopyyllä menee nyt Pohjanmaalla hyvin ja lintuja on enemmän kuin pariinkymmeneen vuoteen. Jaakko vahvistaa englantilaisen peltopyykannan elinympäristöjen hoidon teesien pätevän myös Ilmajoella, ne vain on sovellettava kotoiseen viljelymaisemaan ja kasvivalikoimaan. Pesä ovat lähes aina avo-ojan reunan kuloheinässä. Poikueet puolestaan viihtyvät horsmikossa, pajujen alla ja villivatussa, toteaa Jaakko. Jaakon havainnot ovat mielenkiintoisia, sillä Englannissakin painotettiin poikueiden viihty-
vän vankkavartisissa, mutta ilmavissa kasvustoissa kesäaikaan. Niissä poikueet eivät kastu ja ne löytävät runsaasti hyönteisravintoa. Munakkalaisen peltoaukean horsmikot ja pajukoiden alustat ovatkin täynnä pyiden rypykuoppia. Pajut ovat pyille tärkeitä talviajan suojapaikkoja, etenkin mutkittelevien pelto-ojanvarsien holvistot, joiden alla pyyt ovat turvassa. Ne ovat varsinaisia haukkajarruja ja linnut kulkevat ojia
Metsästäjä 6 / 2007
7
sen ruskean ja kuivan kuloheinän alle, jonne tehty lyhyt käytävä tarjoaa linnulle erinomaisen suojan. Poikueajan suojasta tutkijoilla on myös täysin selvä näkemys: vankkavartinen, harva kasvusto. Se pitää poikaset kuivina, silloin kun niiden oma lämmönsäätelykyky on pienpoikasvaiheessa huono. Lisäksi tällainen kasvusto tarjoaa katon petolintujen aiheuttamaa ilmavaaraa vastaan. Tärkeää on, että kasvusto on harva ja ilmava ja että kasvuston sisässä on paljasta maata näkyvissä rypemistä ja kuivattelua varten. Sikuri oli englantilaisten käyttämä poikueajan suojakasvi. Talvi-aikainen suojapaikka muistutti suurelta osin poikueajan ympäristöä ja se oli ehkä kasvustoltaan hieman tiheämpi. Tärkeää oli, että se pysyisi talven viimoissa pystyssä tai kaatuisi korkeintaan mataliksi "holveiksi", sillä pitkin pituuttaan kaatuvalla kasvilla ei ole toivottua suojavaikutusta. Englannissa lunta on talvellakin vain harvoin, joten kasvuston ei tarvitse olla niin vankkaa kuin Suomen oloissa. Tällaiset kohteet tarjosivat talvehtimispaikan myös hyönteisille ja etanoille, joita pyyt popsivat tärkeänä talviravintonaan.
Ian harmistuu selkeästi, kun hän pohtii monien englantilaisten suojelutahojen vähättelevää suhtautumista petopyynnin merkitykseen ja tuhahtaa lopuksi: "It is bloody ridiculous".
Beetlebank eli "pöppiäiskaista" tarjoaa pyille suojaa ja hyönteisravintoa viljelylohkojen keskellä.
Englantilainen peltopyyn poikueympäristö on usein vankkavartinen ja harva kasvusto.
"Kaikki on turhaa, jos petoja ei pyydetä"
Ianin puheet peltopyykannan hoidosta kuulostivat tutuille myös suomalaisesta näkökulmasta. Tehostunut viljelymaan käyttö supistaa pyyn elintilaa sielläkin ja hyvinvoiva kanta edellyttää aktiivista otetta elinympäristöjen hoidossa. Seuraavakin murhe kuulostaa tutulta.
alueen keväinen pyyparitiheys oli Jaakon mukaan silloin noin seitsemän - kahdeksan paria neliökilometrillä. Vaikka Ilmajoki lienee edelleen maan parhaita pyyalueita, on tiheys pudonnut noin kahteen pariin neliökilometrillä. Silloinkin puhutaan jo kohtalaisen hyvästä pyyvuodesta. Yllämainittujen elementtien lisäksi Jaakon resepti pyykantojen hoitoon on kesantomaiden määrän lisäys. Pyyt tarvitsisivat alueita, joiden
kasvillisuuden annettaisiin kehittyä vapaasti kahden vuoden ajan: kasvavat mitä kasvavat. Tällaisilta alueilta pyyt löytäisivät pillikettä ja virnaa evääksi. Ne toimisivat myös vähälumisten aikojen talviympäristöinä.
Sakoluku ja pyykato
Jaakko Hakolan havaintojen mukaan pyykannan alamäki alkoi Ilmajoella 1960-luvun loppupuolella. yhtenä syynä laajassa kokonaisuudessa hän mainitsee sen, että rukiin viljelylle silloin
asetettu sakolukuvaatimus ei täyttynyt alueen pelloilla. Ruis ei siis kelvannut enää leipäviljaksi ja sen viljelypinta-ala romahti alueella. Rukiin oras on pyylle erittäin tärkeä ravintokasvi talven ja kevään aikana, toteaa Jaakko. Mikäli sitä ei ole saatavilla, tarvitsevat pyyt ruokintaa. Pyiden ahdingon kyllä huomaa, sillä ne alkavat kerääntyä pihoihin ja viljakuivureiden lähelle. Karjatilojen ympäristöt ovat kohteita, joista pyyt löytävät purtavaa kovan talven aikana. Jaakko itse ruokkii pyitä myös peltoalueen ladoissa, joihin pyyt pujahtavat oveen tehdystä pienestä aukosta ja sisällä ne ovat turvassa ilmavaaralta. Kanahaukkakysymyskin nousee tietysti esille, sillä Jaakon mielestä kanahaukka säätelee Ilmajoen Alajoen peltolakeuden pyykantaa tällä hetkellä. Elinympäristöt ovat heikentyneet ja silloin haukan vaikutus korostuu. Kun elinympäristöt olivat paremmassa kunnossa, eivät haukat aiheuttaneet Jaakon mukaan pyille tappioita juuri lainkaan. Mielestäni lintuharrastajat ja peltopyykannan hoitajat voisivat yhdessä miettiä rajattua haukkapyyntiä, joka tapahtuisi yhteistyössä ja vain
Viljelijä on jättänyt osan hankalan muotoisen peltolohkon nurkasta pyille, jotka viihtyivät kesannolla koko viime talven.
Kierrellessämme peltoaukeita viittoo Jaakko sinne tänne ja toistaa valitettavan usein sanat: "liian steriili peltopyylle".
8
Metsästäjä 6 / 2007
Elinympäristön hoitoon panostaminen on täysin turhaa, jos unohdat tärkeimmän: petopyynnin. Tämä tahtoo usein unohtua, sillä suojelupuolella elinympäristöjen hoito on paljon seksikkäämpi aihe. Petopyynnistä puhuminen ei ole yhtä suosittua ja sinun täytyy olla hemmetin hyvä työssäsi, jotta saisit siihen liittyvän viestisi perille, sanoo Ian. Ian harmistuu selkeästi, kun hän pohtii monien englantilaisten suojelutahojen vähättelevää suhtautumista petopyynnin merkitykseen ja tuhahtaa lopuksi: "It is bloody ridiculous". Roystonissa petopyynti on arvossaan ja Malcolm pyytää 1000 hehtaarin alueelta 35-40 kettua vuodessa, saman verran saaliiksi kertyy
kärppiä. Variksia ja harakoita hätyytetään koko kesän ajan pyiden pesien suojelemiseksi ja vuosisaaliksi kumpiakin lajeja kertyy satakunta nokkaa.
Kettu on silti pahin toteaa Malcolm riistanhoitajan varmuudella.
Kanahaukkaa ei alueella esiinny ja varpushaukan aiheuttamat tuhot osoittautuivat tutkimuksissa paljon riistanhoitajien kuvittelemia pienemmiksi. Ian nauraa vanhojen käsitysten murtamisen vaikeutta. Kun esittelimme varpushaukan aiheuttamiin tappioihin liittyvää uutta tutkimustietoa, joka siis osoitti varpushaukan vähäisen roolin pyyn
saalistajana, jätimme varmuuden vuoksi automme käyntiin pihaan, kertoo Ian osallistumisestaan paikallisten riistanhoitajien värikkääseen vuosikokoukseen. Ianilta riittää kyllä ymmärtämystä isompien haukkojen kanssa painiville riistanhoitajille, sillä kanahaukka on Englannissakin todettu melkoiseksi pyysurmaksi. Luojan kiitos, Roystonin alueella ei esiinny kanahaukkaa, sillä silloin pyykannan hoitomme olisi vaikeuksissa
Maatalous tukee pyykannan hoitoa
Game Conservancy Trust on saavuttanut Englannissa arvostetun aseman riistanhoidon tutkimuksessa. Säätiö saa rahoituksensa lahjoituksista ja Ian kehaiseekin hieman omaa työtään. Olemme melko hyviä tutkijoita ja pirun hyviä pyytämään rikkailta ihmisiltä lisää rahaa tutkimuksiimme. Lisäksi haemme paljon EU-pohjaista rahoitusta. Säätiön yhteydenpito hallituksen maatalousasioista päättäviin viranomaisiin on tiivistä ja jatkuvaa. Tutkimustulokset pyykantojen hoidosta implementoidaan osaksi yleistä maaseutupolitiikkaa ja päätökset suosivat peltopyytä. Taannoinkin paikallinen ympäristöasioista vastaava ministeri puolusti riistanhoitajia ajaessaan peltopyyasioita osaksi maatalouspolitiikkaa. Kun skeptikot epäilivät pyykannan hoidon onnistumista, oli ministeri tokaissut: "Olen nähnyt miten ne tekevät sen Roystonissa, miksi se ei olisi mahdollista muuallakin".
Riistanhoitaja Malcolm Brockless sai Roystonin peltopyykannan kasvamaan yhdeksänkertaiseksi. Resepti: elinympäristöjen hoito ja petopyynti.
Suomeen sovellettavaa ?
Roystonin opeista valtaosa olisi sovellettavissa Suomeenkin. Erityisen silmiinpistävää oli se, että Englannissa riistanhoidon status on korkeampi kuin Suomessa: johtuneeko siitä, että pyiden ja fasaanien pyynti on rahakkaiden lordien ykkösharrastus. Tiiviimpää yhteydenpitoa riistantutkijoiden ja -hoitajien sekä maatalousasioista päättävien viranomaisten kanssa tarvittaisiin myös meillä. Suurin ongelma on siinä, että maatalouden ympäristöohjelman luonnonhoitotavoitteet ovat liian yleisluontoisia. Tästä on saatu huonoja kokemuksia myös Englannissa, sillä Ianin mukaan paikallisen ympäristöohjelman generalistiset tavoitteet haittasivat heidänkin toimintaansa takavuosina. Kun yritettiin suosia kaikkea peltoluonnon hyvää ja kaunista yhtäaikaa, loppujen lopuksi mikään laji ei hyötynyt toimenpiteistä. Omaa ympäristöohjelmaamme rasittaa lisäksi suunnaton byrokratia ja toinen toistaan hankalammat kotikutoiset säännöt. Jos esimerkiksi kosteikkojen kuivattaminen olisi tehty 1950-luvulla yhtä vaikeaksi kuin nyt niiden palauttaminen, olisivat peltoalueet vieläkin varsin vetisiä... Petopyynnin ja varislintujen jahtaamisen liberaalit käytännöt Englannissa hämmästyttivät reissulla mukana olleita suomalaisia: variksia vähennettiin koko kesän ajan, valon käyttö oli sallittu kettujen pyynnissä kuten myös monta muuta menetelmää, jotka on Suomessa kielletty jo kymmeniä vuosia sitten. Kuitenkin molemmat maat ovat EU:n jäseniä! En kaipaile moisia menetelmiä laajemmin Suomeen, sillä eettisten arvojen korostaminen metsästyksessä ja riistanhoidossa on suomalaisen eränkäynnin vahvuus. Toisaalta kuitenkin tuntuu, että aluekohtaisesti voitaisiin kokeilla hieman laajempaa keinovalikoimaa peltopyykantojen elvyttämisessä. G
Metsästäjä 6 / 2007 9
Peltopyy tarvitsee viihtyäkseen pensaita, heinikoita ja monipuolista viljelyä.
niillä alueilla, joissa panostetaan pyykannan hoitoon merkittävästi. Jaakko kaipaa peltopyykannan hoidon tueksi myös vanhaa kunnon varishäkkiä, sillä lakeuksien valtavat "poikamiesvarisparvet" aiheuttavat peltolintujen pesinnälle melkoiset tuhot. Varishäkkien pyyntitehohan on heikentynyt merkittävästi, sillä metsästyslainsäädäntömme
kieltää elävän houkuttimen käytön. Häkin teho perustui siihen, että sisällä olevat linnut houkuttivat häkkiin lisää asiakkaita. Jaakon näkemyksen mukaan poikkeuslupia tarvittaisiin peltopyyn hoitoalueille, sillä variksia voisi hyvin käyttää houkutuslintuina ja pyyntitehon parantajina muutaman päivän ajan ilman eläinsuojelullisia ongelmia. G
Tutkijan tuntoja
Nuoren tutkijan tuntoja
- riistabiologi ihmistutkijana
Tapasin vastikään 77-vuotiaan tätini, joka asuu Ruotsissa. Hänellä on tapana kysyä, miten "luvut" menevät. Yhtään vierailua ei mene ilman, että tutkijan ammatistani puhutaan ja lukuintojani kehutaan. Tätini on välkky nainen, jonka luovuudella ja innostuksella yliopisto-opinnot olisi suoritettu helposti. Sen sijaan hän päätyi hinnoittelemaan tuotteita tavarataloon ja rakasti työpaikkaansa.
Saija Sirkiä, Kirjoittaja on Riistapäivilläkin väitöskirjatyötään esitellyt tohtorikoulutettava.
G Yritän useimmiten hillitä tätini akateemisuusihastusta. Valmistuessani maisteriksi kolme vuotta sitten olin varma, että minusta ei tutkijaa tule. Tuttuni valuivat jatko-opiskelijoiksi, koska muualta ei oman alan töitä ja rahoitusta irronnut. Itse heräsin samaan tilanteeseen pari vuotta sitten. Nykyisenä tohtorikoululaisena saan olla kiitollinen opetusministeriön myöntämästä nelivuotisesta rahoituksesta. Suoritan jatkoopintojani Helsingin yliopistossa, mutta edustan samalla Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitosta, josta saan ohjausta ja tukea. Väitöskirja siintää silti kaukana tulevaisuudessa hyvin epämääräisenä maalitauluna. Joskus yritän myös selittää tädilleni, ettei tutkijantyö ole pelkkää lukemista ja opiskelua. Tässä törmään kuitenkin hyvin äkkiä vaikeuksiin. Mitä tämä työ oikein onkaan? Miten selittää akateemisia käytäntöjä niitä tuntemattomalle,
kun on tuskin itsekään työtavoista perillä? Ystäväni sanojen mukaan kaksi ensimmäistä vuotta tutkijakoulutettavana menevätkin lähinnä sen hämmästelyyn, että mitä sitä seuraavaksi tekisi. Ohjaaja oli ilmoittanut, että tutkinnon tavoitteena on tehdä opiskelijasta itsenäinen ajattelija. Käytännön väitöskirjatyöstä ei kursseja kuitenkaan tarjota. Usein joudun tilanteeseen, jossa työmotivaatio on vähissä, päämäärä hakusessa. Tieteellisten käsikirjoitusten vaatimien pikkutarkkuuksien parissa kokonaisuus hämärtyy ja käytännönläheisyys on kaukana. Kysyn itseltäni, mihin tällä tähtään? En pelkkään tutkintoon, se on varmaa. Mielessä vilahtelevat sanat "asiantuntija" ja jopa "yleissivistys". Tie itsenäiseksi ajattelijaksi tuntuu olevan kova ja kivinen. Onneksi valopilkkujakin on. Samaisella Ruotsin reissulla pistäydyin Uppsalassa, kansainvälisessä riistabiologikongressissa. Lähes 500 osallistujaa eri maista omine tutkimusaiheineen tuntui yhtäkkiä muodostavan sen kauan kaivatun kokonaiskuvan. Keskustelu kollegoiden kanssa sai aivonystyröihin eloa ja mieleen jonkinlaista kirkkautta: eihän minun pitänytkään ratkaista kaikkea yksin! Tieteen ominaisluonne, asioiden monipuolisuus ja -mutkaisuus nousi esiin joka esitelmästä. Yhdessä raotamme tätä luonnon mystistä verhoa, kukin omasta kulmastamme, ja näemme oman pikku palasemme "totuutta". Tiedättekö, mikä on tällä hetkellä riistabio-
logisen tutkimuksen kuumin aihe? En tarkoita DNA-tekniikoita tai tilastomenetelmiä. Tämän hetken kuuminta "hottia" riistabiologiassa on ihminen. Uppsalassa "human dimensions of wildlife" -teemasta pidettiin nelisenkymmentä esitelmää ja esitettiin yli 50 posteria. Voisi sanoa, että vihdoinkin lopetamme kiipeämisen perse edellä puuhun, ja alamme tarkastella biologisia ilmiöitä ihmisnäkökulmasta. On toki tärkeää, että tiedämme mahdollisimman paljon luonnosta ja lajeista päätöstemme taustaksi. Yhtä tärkeää, ellei jopa tärkeämpää, on olla selvillä itse päätöksentekijöistä ja heihin vaikuttavista asioista. Harto Lindén on tällä palstalla jo todennut: "Voimme tietenkin manipuloida luontoa riistan hyväksi, mutta huomattavasti tehokkaampaa olisi manipuloida ihmistä ja yhteiskuntaa, sillä ihmistoimet ovat määränneet myös riistan hyvinvoinnin, jo vuosisatojen ajan". Päätöksentekijöillä en tässä tarkoita poliitikkoja, vaan kaikkia niitä ihmisiä, intressipiirejä, joilla on tavoitteita ja toiveita riistalajien hoidon suhteen. Kuten kestävän kehityksen määritelmässä todetaan, lajien hoidon tulisi olla sosiaalisesti kestävällä pohjalla. Tämä tarkoittaa yksinkertaisesti, että eri intressipiirejä tulee kuunnella ja kuulla. Euroopassa tämä kuuleminen on kuitenkin vielä usein mielletty pelkäksi palaveeraamiseksi ja työryhmäkokoontumisiksi. Tieteen keinoin ihmisnäkökulmia on vasta hiljattain alettu tarkemmin selvitellä. Riista-asioissa tärkeimpiä toimijoita Suomessa ovat metsästäjät. Meillä ei pelkästään metsästetä, vaan kerätään maailmanlaajuisestikin mitattuna yhtä kattavimmista ja edustavimmista riistakantojen seuranta-aineistoista. Tämän valtaisan riistanhoidollisen työn lisäksi tulevat vielä metsästysseurojen omat projektit ja seurannat, joiden lukumäärää ja vaikutuksia en edes lähde arvailemaan. Metsästys- ja erästyskulttuurilla on laajemmin vaikutusta suomalaiseen kansallistuntoon ja koko tapaamme elää. Uppsalassa kuulemissani esitelmissä käsiteltiin metsästystä ja ihmisnäkökulmia monelta eri kantilta. Tutkimuksia oli tehty niin metsästäjien ikääntymisestä, uusien metsästäjätulokkaiden piirteistä kuin riekonmetsästäjien metsästystyytyväisyyteen vaikuttavista tekijöistäkin. Niin, ja asenteista. Asenteista tulokaslajeja, suojelua vaativia lajeja ja petoja kohtaan. Asenne- ja tietämysmittauksia esiteltiin useita kymmeniä. Merkillepantavaa oli, että useissa todettiin vastaajien kaksijakoisuus mielipiteissään: toisaalta laji haluttiin säilyttää, toisaalta hävittää ainakin lähiympäristöstä. Monet tutkimukset osoittivat myös, että kertaluonteisilla tapahtumilla saattoi olla suuri vaikutus mielipiteiden heilahtamisessa jompaankumpaan ääripäähän. Omat mielipiteeni tutkijanammatista ovat selvästi jakaantuneet kahtaalle. Ehkä siksi ihmisnäkökulma kiinnostaa myös minua. Ajatus biologisen tiedon yhdistämisestä ihmislähtöiseen tutkimukseen antaa toiveita eheämmän kokonaiskuvan saamiseksi omassa tutkimuksessani. Se herättää optimistisen ajatuksen, että näistäkin tutkimuksista voisi olla jotain käytännön hyötyä. Siksi esitän nöyrän toiveen, että metsästäjäkuntamme jaksaisi ruksailla mielipiteitään kyselylomakkeisiin ja vastata haastatteluihin. Olette meille nuorille riistabiologeille tärkeä tietolähde ja motivaation ylläpitäjä. G
w
O R
10
Metsästäjä 6 / 2007
LUMICAMO
Uusi kalvopuku talvijahtiin - JahtiJakt LumiCamo!
Talvimetsästäjän suosikkipuku lämmittää ja pitää kuivana
Uusinta uutta jälleen Erätukusta. Loppukauden jahtiin uskomattoman upeasti maastoon ja talveen sopeutuva asu; LUMICAMO-kalvopuku, takki ja housut.
Kimmo Takarautio X2-huippukalvo, vedenpitävyys ja
säädettävä lippa
Tuo ten ro: JJS C1 01
johdolle
housuissa
TUOTENUMERO: JJSC101
www.ERATUKKU.fi
Puhelintilaukset
Ma-Pe 9-18
020 747 7000
OULU: Alasintie 8 VANTAA: Valimotie 27 TAMPERE: Possijärvenkatu 4 RAAHE: Sovionkatu 4 - 6 HAAPARANTA: Ikano-talo
Uusi säätiö peltopyyn tue t
Viime vuonna Suomeen perustettiin uusi riista-asioihin keskittynyt Luonnon- ja riistanhoitosäätiö. Toukokuun alussa säätiö käynnisti ensimmäisen hankkeensa, jonka päätavoitteeksi on asetettu elinkykyisen ja kestävää käyttöä sallivan peltopyykannan palauttaminen lajin entisille pääesiintymisalueille.
S
Marko Svensberg, erikoissuunnittelija, Metsästäjäin Keskusjärjestö
äätiön perustamisessa aktiivisesti toimineen Fredrik von Limburg Stirumin mukaan toiminnan alkuvaiheessa säätiö tarjoaa taloudellisia voimavaroja sekä peltopyyn että tarvittaessa muun riistalajiston ja peltoluonnon hyvinvoinnin turvaamiseksi. Säätiö tukee mm. sellaisia realistisia ja hyvin suunniteltuja hankkeita, jotka tähtäävät peltopyyn palauttamiseen alueille, joilta se on jo kadonnut tai on katoamassa. von Limburg Stirumin mukaan säätiön perusperiaatteena on edistää riistanhoitotyötä, vaalia suomalaista metsästyskulttuuria ja edistää sen kansainvälistä hyväksyttävyyttä sekä toimia luonnon suojelemisen ja ympäristön taloudellisen hyötykäytön yhteensovittamisen puolesta.
Peltopyyopas, pilottialueita ...
Toukokuun alussa Luonnon- ja riistahoitosäätiön peltopyyhankkeen projektipäällikkönä aloitti Sakari Mykrä. von Limburg Stirum toimii säätiön asiamiehenä ja osa-aikaisesti Mykrän rinnalla. Säätiön taustatukena toimii myös 12 jäseninen riista-, maatalous- ja linnustoasioihin perehtynyt asiantuntijaryhmä, jonka tehtävänä on avustaa projektien suunnittelussa ja esimerkiksi uuden valmisteilla olevan peltopyyoppaan kirjoitustyössä. Elinympäristöjen parantamiseen ja kannan
12 Metsästäjä 6 / 2007
elinkyvyn turvaamiseen tähtäävän oppaan lisäksi peltopyyprojektin ensi vaiheen tehtävänä on perustaa elinympäristöjen hoidon pilottialueita sekä turvata alkuperäisen, itäisen peltopyyrotumme tarhakannan säilyminen. Käytännössä säätiö on siis etsinyt kokeilualueita, joissa ryhdytään tekemään toimenpiteitä peltopyyn elinympäristöjen parantamiseksi yhteistyössä paikallisten metsästäjien, viljelijöiden ja maanomistajien kanssa. Omalta osaltaan säätiön peltopyyhanke jo toteuttaa maa- ja metsätalousministeriössä valmisteilla olevaa kansallista peltopyykannan hoitosuunnitelmaa. Maa- ja metsätalousministeriö, Metsästäjäin Keskusjärjestö ja alueelliset riistanhoitopiirit ovatkin jo käynnistäneet ja tehneet säätiön kanssa yhteistyötä peltopyyn hyväksi. Keskusjärjestön roolina on toimia lähinnä asiantuntijaryhmässä ja tiedotuksessa, sekä pyrkiä vaikuttamaan mm. maatalouden ympäristötukien suotuisuuteen riistan kannalta. Alueellisella tasolla riistanhoitopiirien koordinointityö on tärkeää jo itse käytännön riistanhoitotyön ja yhteistyöverkkojen luomisen toteuttamisessa. Esimerkiksi Pohjanmaan riistanhoitopiiri on varautunut osallistumaan alueelleen perustettavan itäisen rodun tarhaamiseen keskittyvän tarhan perustamiskuluihin.
Omalta osaltaan säätiön peltopyyhanke jo toteuttaa maa- ja metsätalousministeriössä valmisteilla olevaa kansallista peltopyykannan hoitosuunnitelmaa.
Aikaisempiin riistatalouden projekteihin verrattuna uutta ja mielenkiintoista on se, että säätiö on kerännyt peltopyyhankkeeseen rahoitusta valtion lisäksi elinkeinoelämän piiristä ja yksityisiltä lahjoittajilta. Tästä suomalaiset metsästäjät voivat olla tyytyväisiä. Säätiön taustalla onkin joukko merkittävimpiä elinkeinoelämän
Oppia Englannista. Osa säätiön asiantuntijaryhmästä kävi tutustumassa englantilaisen riistanhoitosäätiön peltopyyhankkeisiin.
yn tueksi n
Itäistä peltopyytä
I Asiaa tutkineiden henkilöiden vallitsevan käsityksen mukaan Suomessa peltopyyn luonnonvarainen kanta edustaa alalajia Perdix perdix lucida, joka on maahamme idästä Karjalan kannaksen kautta maanviljelyksen mukana levinnyt alalaji. Eurooppalaista alalajia edustaa Perdix perdix perdix, jonka alkuperäinen levinneisyys on selkeästi eteläisempi kuin suomalaisen rodun. Näiden kahden alalajin välillä on selkeä geneettinen ero ja niiden on laskettu eronneen toisistaan noin miljoona vuotta sitten. Suomalaisissa tarhoissa kasvatetut ja istutuksissa käytettävät linnut ovat käytännössä kaikki eurooppalaista eli ns. läntistä alalajia. Peltopyytutkija Tuija Liukkosen mukaan luonnossa esiintyvistä peltopyistä kerätyt näytteet ja niistä tehdyt DNA-määritykset antavat vahvoja viitteitä, että luonnostamme ei juuri löydy tarhasta istutettujen eurooppalaista alalajia edustavien peltopyiden jälkeläisiä. Vieraan alalajin istutuksien mielekkyys on ollut koetuksella, sillä läntisellä, tarhaolosuhteisiin kouliintuneella peltopyyn alalajilla ei ole saavutettu menestystä, vaikka lintuja on maastoon viety tuhansia. Tällä hetkellä ei ole tietoa siitä, olisivatko tulokset erilaisia, jos istukkaina oli ollut omaa luonnonvaraista, itäistä peltopyyalalajiamme. Tiedon puutteesta huolimatta vieraslajien aiheuttama problematiikka on ollut pinnalla jo hyvin kauan ja sitä ei kannata metsästäjien keskuudessakaan unohtaa. On selvää, että Suomessa tullaan tulevaisuudessakin tarhaamaan peltopyitä, ja siksi on tärkeää, että tarhatut linnut edustaisivat sitä kantaa, mitä meillä esiintyy luonnonvaraisena. Tämä varmistaisi sen, että istutettavat linnut olisivat sopeutuneet vallitseviin ympäristöoloihin myös geneettisesti. Nykyinen tilanne ei ole luonnonhoidon kannalta imarteleva. Käytännössä ideaali tilanne voisi olla sellainen, että pidemmällä aikajänteellä kaikki tarhaajat luopuisivat keskieurooppalaisen peltopyyn tarhauksesta ja siirtyisivät kasvattamaan itäistä alalajia. Asia ei ole kuitenkaan aivan yksinkertainen, sillä itäinen ja läntinen rotu eroavat merkittävästi käyttäytymiseltään. Meillä tähän asti saatujen kokemusten mukaan itäisen alalajin arkuuden ja epäluuloisuuden johdosta sen kasvatus tarhassa on ollut hankalampaa ja vaativampaa. Ero läntisen serkun helpompaan tarhakasvatukseen on luultavasti seurausta siitä, että meillä itäisiä lintuja on tarhaolosuhteissa kasvatettu vasta hyvin vähän aikaa, kun taas läntistä on kasvatettu tarhoissa jo vuosikymmeniä. Tarhaolosuhteissa menestyvät monesti ihmisiin tottuneet ja kesyyntyneet linnut, jotka ovat yleensä stressittömimpiä ja tätä kautta myös parhaita lisääntyjiä. Joka tapauksessa tarhakasvatukseen liittyvät vaikeudet pitäisikin voittaa ennen alalajin vaihtoa. Luonnonvaraisen peltopyymme tarhakannan saavuttamiseksi maa- ja metsätalousministeriö käynnisti jo vuonna 2002 itäisen peltopyyalalajin geenipankkiprojektin ja sitä aiotaan jatkaa myös Riistan- ja luonnonhoitosäätiön aloittamassa hankkeessa. Alkuperäisen peltopyyrodun käyttöä peltopyyistutuksissa onkin tarkoitus lisätä sekä kehittää etsimällä lisää sen kasvatuksesta kiinnostuneita tarhaajia.
Luonnon- ja riistanhoitosäätiön Fredrik von Limburg Stirumin (oik.) ja Sakari Mykrän toiveena on, että säätiön toiminnasta kiinnostuneet tahot yhä enemmissä määrin osallistuisivat tuleviin hankkeisiin sekä taloudellisen että toiminnallisen avun kautta.
vaikuttajia. Säätiön hallituksen puheenjohtajana toimii Jukka Härmälä ja varapuheenjohtajana Björn Wahlroos. Muita hallituksen jäseniä ovat Antti Herlin, Jukka Koivisto, Fredrik von Limburg Stirum, Jorma Ollila ja Hannu Salokorpi. On myös hienoa, että elinkeinoelämän huippunimet ovat metsästäjinä kiinnostuneet luonnonja riistanhoidon kysymyksistä ja ovat valmiita panostamaan omaa aikaansa metsästäjille tärkeiden asioiden hyväksi. Toivottavasti mahdollisimman moni muukin metsästäjä on valmis myös panostamaan ja tekemään työtä riistan ja metsästyksen vuoksi. G
Peltopyystä maatalousluonnon monimuotoisuuden indikaattorilaji
I Peltopyykantojen tulevaisuus on pitkälti kiinni maatalouden muovaamasta peltomaisemasta. Kuinka hyvän elinympäristön se pystyy tarjoamaan peltopyylle? Avainkysymys on haluaako maatalous muuttua entistä luontoystävällisemmäksi? Mahdollisuuksia on, jos halua riittää. Maataloustuista ympäristötuki ja sen erityistuet antavat jo nyt lähes kaikille viljelijöille mahdollisuuksia peltopyyn elinympäristöjen parantamiseen. Lienee selvää, että suomalainen maataloustuotanto ei luultavasti tule koskaan kilpailemaan määrällä vaan laadulla ja siksi korkeat terveys- ja ympäristövaatimukset täyttävät tuotteet todennäköisesti olemaan entistä tärkeämpiä myös tulevaisuudessa. Suomalaiset arvostavat puhdasta ja luonnon huomioonottavaa maataloustuotantoa. Jotta tavallisten kansalaisten ja koko yhteiskunnan hyväksyttävyys maatalouden tukipolitiikkaa kohtaan säilyisi, tulisikin ottaa rohkeita askeleita entistä ympäristöystävällisempään, luonnon monimuotoisuutta painottavaan maatalouspolitiikkaan. Maataloustuista erityisesti ympäristötukea kannattaisi suunnata edelleenkin yhä vahvemmin edistämään maatalousluontomme monimuotoisuutta. Ajankohtainen ympäristökeskustelu on ollut jo vuosia vilkasta vesistöjen rehevöitymisen ja ravinnepäästöjen osalta. Maanviljelijä on todettu pääsyylliseksi ja armoa ei ole annettu. Maatalousluonnon monimuotoisuus voi olla hyvinkin seuraava haaste maataloudellemme ja astumalla etulinjaan viljelijät voisivat jo etukäteen vastata tähän haasteeseen. Panostamalla luonnon monimuotoisuuteen viljelijät voisivat jopa saada hyötyä luonnon monimuotoisuudesta ja esimerkiksi peltopyyn hyvinvoinnista. Maataloustuotteiden markkinointi- ja myyntivaltti voisi olla monimuotoinen ja luontoystävällinen maatalousluonto. Hyvinvoiva peltopyykanta voisi toimia ekologisesti kestävän, monimuotoisen ja luontoystävällisen maataloustuotannon paikallisena mittarina indikaattorina.
Metsästäjä 6 / 2007
13
yy
Kettu on niin viekas eläin, ettei sen pyytäminen onnistu noin vain. Mutta niin kuin vanha räisäläläinen sananparsi sanoo: "Onhan revonnahka niin kallis, jotta kannattaa sitä pyytää vaikkei saakaan."
Eero Keskinen
Metsästäjä 6 / 2007
17
K
Syöttikaloja haaskaan.
ettu ja varsinkin sen pyynti edellyttää usein ennakkovalmisteluja. Ennen pyyntiä niitä on vähän houkuteltava. Rakenna jo syyskesällä houkutushaaska kyttäyspaikan lähelle. Jos käytät vain naru- tai loukkupyyntiä, tee haaska joka tapauksessa. Se lisää kettujen ja supikoirien liikettä alueella. Kaiva routarajan alapuolelle ulottuva monttu. Täyttele sitä roskakaloilla ja muulla pilaantuvalla eloperäisellä, ei kuitenkaan tuotantoeläimistä peräisin olevalla teurasjätteellä niiden käyttöä on lainsäädännöllä rajoitettu. Kun montussa on pari ämpärillistä ainetta, tuoksu alkaa olla jo mojova. Hanki nyt pätkä mustaa muoviputkea, jonka halkaisija on pari tuumaa. Pituutta putkella pitäisi olla sen verran, että se ulottuu montun pohjalta lähelle tulevaa lumen pintaa, kuitenkin enintään 30 senttiä yli maan pinnan. Pane putki pystyyn jätteisiin ja täytä monttu putken ympäriltä maalla. Tuoksut houkuttelevat kyllä ihailijoita, mutta itse aine on turvassa toistametrisen maakerroksen alla. Houkutin toimii koko talven. Aikanaan se maatuu mullaksi eikä saastuta ympäristöä.
Kyttäyskoju, lämmin tai kylmä
Nykyisin osa ketuista on urbanisoitunut ja kesyyntynyt kapisiksi tunkioeläimiksi. Ne ovat menettäneet normaalit vaistonsa ja niiden mukana luontaisen arkuutensa. Yritän nyt tässä kertoa konsteista, joilla korpikettukin saadaan saaliiksi. Valitse kojusta (koju = kyttäyspaikka) ampuma-aukon suunta siten, että kuu paistaa ainakin iltayön selkäsi takaa. Näin varjot eivät haittaa. Jos saat kojuun sähkölämmityksen, anna sen olla päällä pienellä teholla ne kuukaudet, kun kyttäystä harrastat. Lisää lämpöä tarvittaessa jo edellisenä päivänä. Jos käytät puulämmitystä, lämmittele kojua pari kertaa viikossa tervaspuilla, vaikket olisikaan kytiksessä. Kun olet menossa kytikseen, lämmitä tarpeeksi, mutta jo aamupäivällä. Jos kyttäät "tunkiokettuja", voit onnistua jopa kylmästä kojusta. Täytä pari suurta muovikanisteria tosi kuumalla vedellä ja kuljeta ne heti kojuun. On kuitenkin käytettävä apuria, joka poistuu paikalta. Aseta kuumat kanisterit kahta puolta istuintasi. Näin tarkenet pitkäänkin, jollei ole kova pakkanen.
Ampuma-aukon tulee olla noin 20 senttiä korkea, leveydeltään 50 senttiä. Varusta aukko ulkopuolelta pitkällä lipalla, ettei kuun valo pääse paistamaan aseen piippuun. Pehmusta aukko vaahtokumilla tai muulla pehmeällä aineella. Näin piippu ei pääse kolahtamaan vahingossa. Rakenna sisäpuolelle alusta, alustalle pehmustettu nojatuoli, joka ei natise. Siitä on hyvä ampua. Eteesi teet pehmustetun telineen, jolta saa aseen äänettömästi käsille. Mene kytikseen kuutamoyöksi jo viiden maissa iltapäivällä. Mukana voi olla parikin apuria,
jotka saattelevat sinut kojulle kiertotietä. Kojulla sinä pujahdat sisälle, muut jatkavat pysähtymättä matkaa. Tankkaa tukevasti kofeiinia ennen kytikseen menoa. Evääksi voit ottaa jotain pehmeää, mahdollisimman hajutonta syötävää. Juotavaksi käy pelkkä vesi. Pissahädän varalta on hyvä olla mukana tyhjä, korkillinen pullo.
Haaskan paikka aseen mukaan
Aseta syöttinä oleva haaska noin 30 metrin päähän kojusta, jos käytät haulikkoa. Se on varmin ase. Jos käytät luodikkoa, haaska voi olla 100 metrin päässä, eikä omien hajujen suhteen tarvitse olla yhtä tarkka. Haaskan pitää olla tehty niin, etteivät ketut pysty kuljettamaan sitä pois. Jos haaskalla on vaikka hirvensorkkia, ne on jäädytettävä isoon nippuun. Iso ruho on paras haaska. Haaskaa voit lisätä talven mittaan, kun uutta ainesta ilmaantuu. Älä mene haaskan äärelle, vaan yritä saada lisäykset paikalle heittämällä tai vähintäänkin sukset jalassa. Ammutut ketut on samoin haettava sukset jalassa ja vedettävä ne pois pitkällä riu´ulla. Älä hae ammuttua kettua heti pois haaskalta, sillä ihme kyllä toinen kettu voi tulla haaskalle vielä samana yönä. Haaska on useimmiten lumen alla, joten kettu tekee siihen sivusta onkaloita. Kun kettu tulee, se menee suoraan onkaloon. Odota hetki, kunnes se tulee ulos katsomaan. Ammu silloin heti.
Tankkaa tukevasti kofeiinia ennen kytikseen menoa. Evääksi voit ottaa jotain pehmeää, mahdollisimman hajutonta syötävää. Juotavaksi käy pelkkä vesi.
Konsteja narupyyntiin
Jos olet jalkanaru- ja loukkupyytäjä, käytä hajuhaaskan lisäksi vanhaa, hyväksi koettua konstia. Kypsytä hevostilan tai ravitallin lantakasassa tai kompostissa sitkeää ja kulutusta kestävää lihanahkaronttia pari viikkoa. Supikoira kelpaa paremman puutteessa. Laita paistos pitävän, noin kymmenmetrisen narun perään, ja hiihtele paistia vetäen erämaita hyvin kaukana lenkkiä tehden. Kyllä alkaa kettuja ilmestyä. Toista homma kuukausittain. Myös lämpimässä pidetty kalanmaksaöljy on tepsivää roisketta, samoin ruotsalaiset hapansilakat. Purkkeja vain lämpimään ja sitten maastoon. Lopuksi ammut pienoiskiväärillä reiän purkin kylkeen turvallisen kaukaa.
Äänettömyys ja hajuttomuus ovat A ja O.
w
O R
18
Metsästäjä 6 / 2007
Uusi "näkymätön" JahtiJakt Camo -kalvopuku
Ylivoimaisesti maastoutuva Camo- kalvopuku-uutuus
JahtiJaktin uusi Camo-puku edustaa materiaaleiltaan ja muotoilultaan uusinta pukuteknologiaa. Maastoon sulautuva Camo-kuvioitu kangas, uusi AIR-TEX2kalvo, ja mullistava SCENTECH-hajunesto tekevät puvusta lähes "näkymättömän" riistalle. Loppu riippuukin sinusta. Uusi 'näkymätön' Camo-kangas
Maastokuvioidun Camo-kankaan värit ja koko kuosi on taiteilija, metsästäjä Kimmo Takaraution tarkkaan suunnittelema kokonaisuus, joka on sovitettu suomalaisen luonnon väreihin ja kasvillisuuteen. Camo-puvussaan metsästäjä tai luonnossa liikkuja sulautuu luonnon väreihin ja pääsee huomaamattomana lähemmäs kohdettaan. Uuden Camo-kalvopuvun vedenpitävyys, hengittävyys ja keveys ovat parasta huippuluokkaa!
Voittamaton, uusi -kalvo
Suoraan puvun pintakankaaseen lämpölaminoitu UUSI AIR-TEX2 -kalvo säilyttää erinomaiset ominaisuutensa kovan käytön ja usean pesukerran jälkeenkin. Tampereen Teknillisen Yliopiston Älyvaatelaboratorion testeissä uuden AIR-TEX2kalvon hengittävyys todettiin erinomaiseksi sekä uutena että kolmen pesukerran jälkeen. Samoissa testeissä kalvo sai parhaat arvot myös erinomaisesta vedenpitävyydestään
KAHD EN
OT TU
OS TEEN TAJALL
E
L
CAM UMI
O 0
-hajunestoteknologia
Uudessa JahtiJakt Camo-metsästyspuvussa käytetään ainutlaatuista ScentechTMhajunestoteknologiaa. Sen avulla estetään ihmiskehosta lähtevää hajua kulkeutumasta pintakankaan läpi maastoon riistan vainuttavaksi. JahtiJakt on kehittänyt ScentechTMhajunestoteknologian yhteistyössä alan parhaiden asiantuntijoiden ja tutkimuslaitosten kanssa ensimmäisenä Suomessa.
Teknologia perustuu hopeahiukkasiin, jotka tuhoavat ihmiskehon tuottamat hajubakteerit. Silverpartikal-hopeahiukkaset on sijoitettu lankaan jo valmistusvaiheessa. Näin langoista kudottu Camo-puvun kangas pitää hajunesto-ominaisuutensa ikuisesti! Ominaisuus ei poistu pesussa eikä vaatteen iän mukana. Puku on antibakteriakäsitelty ja tuote on myös antibakteriatestattu (KS K0693, JIS L1902).
TUOTENUMERO: JJC0101
Kaupan päälle JahtiJakt Camo-pukuun. Vastaavien tuotteiden yhteisarvo 176 :
päälle Kaupan sta: tuku VAIN Erä
1. Camo-fleece
Tyylikäs Camo-kuosinen fleecetakki kerrospukeutumiseen ja vapaa-aikaan.
3. MicroDry Camo-alusasu
Kosteutta siirtävä, miellyttävä Camo-kuosinen MicroDry-alusasu kerrospukeutumiseen.
3. Camo henkselit
4. Camo-maastolakki
Joustavat ja kestävät Camo-kuvioidut henk- Kevyt, mukava ja näkymätön Camo-kuosinen selit. Vahvat nahkapidikkeet ja nappikiinnitys. maastolakki metsälle.
www.ERATUKKU.fi
Puhelintilaukset
Ma-Pe 9-18
020 747 7000
OULU: Alasintie 8 VANTAA: Valimotie 27 TAMPERE: Possijärvenkatu 4 RAAHE: Sovionkatu 4 - 6 HAAPARANTA: Ikano-talo
Nykyään kun ei ole enää hevosten polkemia talviteitä, on hiihdettävä ansaladut vakituiseen käyttöön. Seuraa kettujen kulkureittejä. Älä aseta heti jalkanaruja pyyntiin, vaan anna kannan tihentyä. Missä useampi jälki yhtyy, siinä on ansan paikka. Kuuntele sääennusteet. On turha laittaa ansoja suojasäällä, jos keli on pakastumaan päin tai on tulossa kova lumimyräkkä. Kettu menee jalkanaruun sitä paremmin mitä kauempana se on tiestä tai ladusta. Ansan vienti kauemmas vaatii hajuttomat vaatteet ja välineet. Vuole ohuesta laudasta noin metrin mittainen pieni lapio, jonka terän leveys on noin 20 senttiä. Teroita se loivasti aivan teräväksi ja vie ulkoilmaan, missä se ei ole kosketuksessa ihmiseen tai eläimiin. Varaa hyvin pitkävartiset luonnonkuituiset saappaat tai huopatossut. Voit myös valmistaa karkeasta pellavakankaasta pitkävartiset suojukset, kuin kahluusaappaat. Säilytä ne samalla tavalla ihmisen hajuista vapaana. Käytä suksia aina kun se on mahdollista. Lumikengätkin käyvät. Ne ovat jopa suksia paremmat, jos täytyy hävittää jälkiä pitkältä matkalta. Jälkien peittämisessä ylivoimaisia ovat kuusenhavut ja -pihka. Kun nyt havaitset hyvän jalkanarupaikan parinkymmenen metrin päässä ladustasi, kaiva repustasi steriilit kintaat, ellet jo lähtiessä ole pannut niitä käsiisi. Katsele mitkä puuntaimet, ruohomättäät tai muut hangen pintaa rikkovat törröttäjät ovat käytettävissä. Sitten vain harppomaan sitä paikkaa kohti, johon jalkanarun asetat. On helpompi kätkeä jälkensä virityksen jälkeen taimien, mättäiden ja ruohotupsujen kohdalla. Kun viet pyydön, ota mukaan pitkävartiset kintaat, lautalasta ja nivaska kuusenhavuja. Mene sen verran lähelle jälkeä, että yletyt virittämään jalkanarun horjahtamatta jäljen päälle. Jalkanarun virittämiseen kannattaa perehtyä joko kokeneemman metsästäjän tai esimerkiksi alan kirjallisuuden avulla. Silottele jälki sitten lastalla mahdollisimman hyvin. Astu takaperin tulojälkiisi horjahtamatta. Ota nippu kuusenhavuja ja lakaise varovasti jälkiäsi. Toista tämä vielä seuraavalla askelparilla. Sen jälkeen otat lastalla lunta jälkiesi vierestä ohuina siivuina ja pöllytät sen ilmaan jälkiesi peitoksi. Taidon oppii kokeilemalla, ja käyntijäljet häipyvät näkymättömiin. Tee tämä niin monta kertaa, että pääset takaisin tielle tai ladulle minkäänlaisia jälkiä jättämättä. Jos sää muuttuu ja pilaa tilanteen, nouda jalkanarut pois, sillä niitä on vaikea löytää kovan lumipyryn jälkeen eikä jalkanarun toiminnastakaan voi olla varma. Kun kettu on saatu jalkanaruun, se jää paikalleen lähellä olevan puun oksien alle. Käytä aina ampuma-asetta, mieluimmin haulikkoa, eläimen lopettamiseen, jos se on muualla kuin loukussa. Lopeta eläin nopeasti ja varmasti. Supikoira on mestari näyttelemään kuollutta, kokemusta on riittävästi. Totea aina lopetuksen yhteydessä, että sen aivot on lävistetty.
Siima nostellaan puun taimien oksille tai latvoihin noin 30 sentin korkeudelle. Jos on aivan aavaa kenttää, jätetään siimaa maahan vähän rönsyillen. Kun lippusiiman päät on saatu toisiinsa kiinni, kettu on kierroksessa.
Usein kettu ilmestyy kuin aave passimiehen näkyville. Silloin ei missään nimessä saa riuhtaista asetta nopeasti ampuma-asentoon. Kettu nimittäin suojautuu salamannopeasti piiloon, eikä sitä sen jälkeen näe. Kun asetut passiin, valitse selkäsi taakse jokin tumma tausta, ellet ole lumipuvussa. Älä kasaa eteesi mitään poikkeavaa näkösuojaa. Kun kettu ilmestyy näkösälle, pysy täysin liikkumattomana. Kun kettu häviää puun taakse, nosta ase hiljaa poskelle. Kun kettu taas tulee näkyville, ammu heti. Vältä ampumasta suoraan edestä. Kettu helposti vain haavoittuu ja pakenee. Älä ammu, jos ampumamatkaa on yli 30 metriä. Käytä vallankin pakkasella karkeita hauleja. Lippusiimametsästys on nykyään harvojen harrastama urheilullinen metsästyslaji. Se vaatii taitoa ja ennen kaikkea kovaa kuntoa. Se on suurien salojen hiihtämistä. Tunkiokettuja lippusiima ei pitele, sillä ne ovat tottuneet kaikenvärisiin nauhoihin. Siimapyynnissä etsitään hiihtäen tuoreet yölliset ketunjäljen suurelta metsäalueelta. Kun jäljet näyttävät osoittavan vuoreen tai metsäsaarekkeeseen, hiihtäjät erkanevat kahta puolen. He tekevät halkaisijaltaan lähes kilometrin lenkin ja tavoittavat toisensa ringin vastapuolella. Ringin koko riippuu maastosta. Jos ketun todetaan olevan kierroksessa ja on varmistettu, ettei se ole tullut sieltä pois takaisin
jälkiään, aloitetaan siiman purkaminen keloilta hiihtäen jo valmista latua. Jos miehiä on useampi, on yhden syytä jäädä jo passiin menojäljen lähelle. Siima nostellaan puun taimien oksille tai latvoihin noin 30 sentin korkeudelle. Jos on aivan aavaa kenttää, jätetään siimaa maahan vähän rönsyillen. Kun siiman päät on saatu toisiinsa kiinni, kettu on kierroksessa. Asetetaan passit vähän siiman ulkopuolelle muuten samoin kuin edellä kuvatussa ringistä passaamisessa. Tärkeitä paikkoja ovat menojäljen lisäksi ne kohdat, joissa siima menee taajan metsän läpi. Kun kettu saadaan hitaasti liikkeelle, se yleensä alkaa kiertää siiman vartta. Jos se pelotetaan täyteen laukkaan, se menee heti pois kierroksesta. Sen uudelleen kiertäminen samana päivänä on vaikeaa. Jos kettu karkaa siimasta jo aamulla, on pieni mahdollisuus saada se iltapäivällä uudelleen kierrokseen. Siima valmistetaan vahvimmasta kalastajalangasta. Sen pitää kestää jopa miehen vetäminen suksilla. Värikkäät liput tehdään kangassuikaleista, joiden koko on noin 5 kertaa 40 senttiä. Ne neulotaan kiinni siimaan, etteivät ne luista nipuksi. Kelat ovat kuin suuria uistimenkeloja. Niitä löytyy malliksi ainakin museoista. Siimoja pitää olla vähintään pari kilometriä. Joku on kehittänyt kerämallin, jossa siima purkautuu repusta hiihdettäessä. Minulla ei ole laitteesta kokemusta.
I LUM
CAM
O
ERÄTUK ETUPAK
Ajokoiralla metsästys
Koirametsästys on oma lajinsa, joka onnistuu alueilla, missä on peltoa, järvikannaksia sekä yksityis- ja metsäautoteitä. Aika toivotonta se on suurilla nevoilla ja kangasmailla. Kyläkunnissa taas koiraa vaanii auton alle jääminen. Heikot salmien jäät ovat vieneet monta koiraa, kettu kyllä osaa konstinsa ja pärjää heikollakin jäällä. Kettu voi viedä koiran myös vilkasliikenteiselle maantielle tai junan alle. Ei ole ketun syy, että se on syntynyt ketuksi. Senkin pitää pysyä hengissä. Ei se kostonhalusta temppujansa tee. G
Ketun kiertäminen ja lippusiimametsästys
Tunkioketut ovat rohkeita ja makaavat päivisin kylien lähellä mäenkumpareilla. Jos toteaa ketun olevan kierroksen sisällä, niin kavereita vain apuun passiin tai ajomiehiksi. Usein paras paikka on sisäänmenojäljen sivustalla. Ajomies lähtee ringin vastakkaiselta puolelta ja kulkee leveää siksakkia hitaasti edeten. On hyvä laulella tai jutella kuin itsekseen, mutta kovaa meteliä ja vauhtia ei saa pitää.
20 Metsästäjä 6 / 2007
w
O R
PREMIUM
Premium-luokan kalvokenkä
uutuus kovaan käyttöön
Vedenpitävä, hengittävä ja 'hajuton'
JahtiJakt Premium -kalvokengässä on käytetty peräti kolminkertaista vedenpitävyysteknologiaa. Rakenne päästää myös jalan tuottaman kosteuden ulos ja pitää jalan kuivana. Sisävuoren Scentech-hajuneston ansiosta pääset huomaamattomasti entistä lähemmäs riistaa.
Ja JahtiJakt Premium kengissä on käytetty uusinta AIR-TEX2o kalvoa, joka takaa jalkineelle ka loistavan vedenpitävyyden ja lo hengittävyyden kaikissa oloissa. h Ulkopuolelta tuleva vesi ei läpäise U kalvoa, mutta hikoilun tuottama ka kosteus pääsee ulos. Uuden AIRko TEX2 -kalvon erinomainen toimiT vuus vu on testattu useissa laboratorio- ja maastotesteissä.
90
KAHD EN
O TU
EN OSTAJA TTE LL
T Tuo ten ro: 60 2P RE
350
Mullistava SCENTECHTM -hajunestoteknologia eliminoi hajua aiheuttavat bakteerit ja estää ihmisen hajua pääsemästä maastoon riistan vainuttavaksi. Teknologia nyt myös kengissä. Lisäksi mm.:
E
LUM
O ICAM
0
TUOTE TUOTENUMERO: TUOTENUMERO: 602PRE RE
· Pitävä Vibram-pohja am-pohja · Saumat teipattu AIR-TEX2-kalvoteipillä · Varressa kestävää Corduraa Pohjoism hj hj · Pohjoismainen lestitys · Antibakteerikäsitelty pohjallinen Antibakte bakt bk · Kiertojäykkä ja rullaava pohjarakenne Kiertojäyk tojä to äyk o · Suojaava k Suojaava Suojaava kärkivahvike ojaav j · Iskua vaime Isku vaimentava energiapohjallinen Iskua vaim skua m
KU ERÄTUK TTI Kaupan päälle JahtiJakt Premium-kenkiin. ETUPAuKaE päälle apn
K tukusta: VAIN Erä
1. Liner-sukat, 2 paria
Ohuet Liner-sukat. CoolMaxmateriaali pitää jalat kuivina.
VERKKOKAUPPA
Tutustu uudistettuun, jatkuvasti täydentyvään ja palvelevaan Erätukun verkkokauppaan!
2. Kenkävaha
Luonnon raaka-aineista tehty mehiläisvaha. Suojaa kenkää lialta ja vedeltä.
www.ERATUKKU.fi
www.ERATUKKU.fi
Puhelintilaukset
Ma-Pe 9-18
020 747 7000
OULU: Alasintie 8 VANTAA: Valimotie 27 TAMPERE: Possijärvenkatu 4 RAAHE: Sovionkatu 4 - 6 HAAPARANTA: Ikano-talo
Valkohäntäpeura meillä ja USA:ssa
Missourilaiset peura-asiantuntijat järjestön Laitialan toimintakeskuksessa
22 Metsästäjä 6 / 2007
Metsästäjäin Keskusjärjestön Laitialan toimintakeskuksessa järjestettiin 18. - 19.9.2007 valkohäntäpeuran metsästystä ja kannanhoitoa koskeva koulutus- ja asiantuntijakokous, jossa Missourin osavaltion luonnonsuojeluosaston (Dept. of Conservation) tutkija Jeff Beringer ja kenttämestari Jamie Decoske vaihtoivat ajatuksia suomalaisten peurasta kiinnostuneiden kanssa.
T
Misssouri Välimeren korkeudella
Kokouksessa verrattiin Suomen ja USA:n peu- Eedenin riistanhoitokohteen ruokintakatoksen "sarvivarstat" kiinnostivat Missourin asiantuntijoita. Heille ratilannetta, hoitoa ja metsästystä. Niissä näh- tällainen jättösarvien keräämisen apuväline antoi intoa kehitellä vastaavaa toimintaa kotimaansa paikallisten tiin useita yhtäläisyyksiä, mutta myös maantie- peuraurosten laadun määrittelemiseksi. teellisestä sijainnista ja perinteestä johtuvia erilaisuuksia. Aluksi mukanaolevien oli totuteltava ajatuksästäjän toimesta. Suomessa, joka on pari kerPeurasaalis on viime vuosina taa Missouria suurempi, peurakanta on nykyiseen, että vieraat kertoivat tilanteesta Missourin osavaltiossa, joka ollut Missourissa noin 300 000 sin ennen metsästystä noin 35 000 40 000 ja saalis noin puolet, eli vähän yli 20 000 peuraa. pääosiltaan sijaitsee leveyspiiriltään luokkaa noin puolen miljoonan Etelä-Ranskan ja Marokon pohjoisMissourissa peuroja on "kaikkialla", mutta Suoosien välissä. Tämä mielessä pitäen metsästäjän toimesta. messa runsaimmin vain maan lounaisosassa. monessakin mielessä peuranhoiMissourissa peurat metsästetään toon ja metsästykseen liittyvät samankaltaisuudet paljon pohjoisempana ja ko- mia kymmeniä pukkeja vuodessa. Kanta alkoi valoisana aikana konaan toisessa maanosassa olevaan Suomeen nopeasti kasvaa 1950-luvulta alkaen ja samalla Missourilaiset vieraat hieman ihmettelivät suoolivat yllättäviä. kasvoivat saalismäärätkin. Tämä johtuu osaksi malaisten tapaa metsästää valkohäntäpeurat Missourissa valkohäntäpeura on osavaltion tehostuneesta valikoivasta metsästyksestä. pääasiassa hämärissä ja lähinnä ruokintapaikVarsinkin viime vuosikymmeninä Missourin kojen liepeiltä. Heille kävi tilanne selväksi, kostärkein riistaeläin. Sielläkin valkohäntäpeura merkitsee kuitenkin eri ihmisille eri asiaa. sekä peurakanta että peurasaalis ovat olleet ka ruokintapaikoilla peuroja ei juuri näy päiLuonnosta kiinnostuneelle lajin näkeminen on jyrkästi nousuvoittoisia ja kanta on nyt aivan väsaikaan. Suomalaiset valkohäntäpeurat ovat tavoiteltu elämys, tiellä liikkujalle se on onnet- toisessa tilanteessa kuin 1920 luvulla. Tällä metsästysaikana liikkeellä lähinnä hämärässä ja tomuusuhka, maanviljelijälle taas mahdollinen hetkellä vuotuinen kanta on runsaat miljoona saapuvat useimmiten näkyville ennen auringon satovahingon aiheuttaja, metsästäjälle tavoiteltu valkohäntäpeuraa, joka on suurempi kuin en- nousua tai vasta auringon laskiessa. Missourissa saalis. nen 1600-luvulla alkanutta siirtolaisuutta. Peu- ei peurojen metsästystä varten saa perustaa varNiin meillä kuin Missourissakin valkohän- rasaalis on viime vuosina ollut Missourissa noin täpeurojen kannan hoito ja kestävä verotus on 300 000 luokkaa noin puolen miljoonan mettaiteilua näiden keskenään ristiriitaisten asenteiden välillä. Missourissa tavoitteena on kannan pitäminen tasolla, mikä parhaiten palvelee yhteisön etuja. Tämän saavuttamiseksi maanomistaja on avainasemassa, koska valkohäntäpeuran hoito tapahtuu lähes yksinomaan yksityisten mailla (93 % maasta on yksityisomistuksessa).
Suomessa kasvua - Missourissa rajuja vaihteluita
Meillä vakohäntäpeurakannat ovat 70 vuoden aikana ensin siirtoistutusten jälkeen lähes tyhjästä nousseet, sitten vahvasti voimistuneet, vähentyneet tehometsästyksen vuoksi ja viime vuosina jälleen nousseet. Missourissa 1600-luvun puolivälistä lähtien kanta hiljakseen pieneni kahden sadan vuoden ajan, kunnes kanta putosi lähes nollille (400 eläintä) kovan metsästyksen ja elinympäristöjen katoamisen vuoksi. 1920 luvun alussa, kannan ollessa aallonpohjassa, alettiin miettiä metsästyksen rajoittamista ja metsästys kiellettiin vv. 1938-1943. Osin siirtoistutusten avulla kanta alkoi elpyä ja seuraavina vuosina ammuttiin vain muuta-
Pentti Vikberg
Peuraseminaarin osanottajina oli riistatutkimuksen ja hallinnon edustajia. Eturivissä RKTL:n tutkimusjohtaja Vesa Ruusila, Pohjois-Hämeen riistapäällikkö Jani Körhämö ja Keski-Suomen riistapäällikkö Jukka Purhonen.
Metsästäjä 6 / 2007
23
Jouni Tanskanen
ilaisuuteen oli mukaan ilmoittautunut alun kolmatta kymmentä toimihenkilöä Metsästäjäin Keskusjärjestöstä, niin sanotuista peurariistanhoitopiireistä, riistantutkimuksesta sekä Suomen Metsästäjäliitosta. Retkeily ja tutustuminen Laitialan toimintakeskukseen kuului tilaisuuden toisen päivän ohjelmaan.
sinaisia ruokintapaikkoja. Riistapeltoja riistalle ja muulle eläimistölle sen sijaan voidaan viljellä ja riistapellot katsotaan maatalousympäristön monimuotoisuutta lisääväksi ja rikastuttavaksi toiminnaksi. USA:ssa valkohäntäpeurojen metsästys tapahtuu pääsääntöisesti valoisana aikana. Valkohäntäpeuraa voi Missourissa metsästää jousella ja ampua sekä tavallisella kiväärillä että mustaruutiaseella. Jousimetsästyksessä eläimen ampumiseen käytetyn nuolen on oltava sellaisen, että osuma on heti tappava (leikkaava nuolenkärki). Meillä on kauriin metsästyksessä jo jousen käyttö sallittu. On ehkä ajan kysymys, että valkohäntäpeuran metsästyksessä sallittaisiin jousen käyttö myös Suomessa.
Kannan arvioinnissa eroja
Keski-Suomen riistapäällikkö Jukka Purhonen totesi alustuksessaan Suomen valkohäntäpeurakannan todellisen runsaustiedon Kuuden ja kahdentoista olevan hakusessa. Mitään katta- vanhoille, vielä ilman via peuralaskentoja ei ole ja kan- metsästäjätutkintoa oleville, nan muutoksia varten joudutaan analysoimaan erilaisia tilastoja, annetaan mahdollisuus kuten saalismäärien kehitystä ja sarvettoman valkohäntäpeuran vertailua hirvihavaintokorttien nähtyjen eläinten ja "jäljelle jää" metsästykseen sellaisena aineistoihin, uroksiin, naaraisiin jaksona, jolloin kiväärin ja vasoihin liittyvää metsästys- käyttö on sallittu. painetta ja kolaritilastoja. Kannan arvioinnin parantamiseen olisi jo kiire. Missourissa on peuralaskentoihin kehitetty erilaisia menetelmiä, jotka en toteutuminen johtuu osaltaan siitä, että siellä tuntuivat antavan luotettavamman tuloksen metsästäjien panos peuranhoitoon ja metsästykkuin meillä Suomessa. seen liittyvään toimintaan on useita miljoonia Suomessa riistanhoitopiirit arvioivat valko- dollareita. häntäpeuratiheytensä piirin metsästyspinta-alan pohjalta (lähinnä peltojen ja metsien pinta-ala). Melkein puolet vasoista menehtyy Missourissa tiheydet arvioidaan peuroille sopi- Missourissa vasojen menehtyminen tuntui suovan elinympäristön pinta-alan pohjalta. Tämä malaisista melko korkealta. Tutkimuksen muselvitti sen, minkä vuoksi peuratiheydet olivat kaan noin 40 prosenttia alle puolen vuoden ikäiaivan eri luokkaa kuin meillä. Mahdollisuuksi- sistä vasoista menehtyy tauteihin, petojen suihin
Pienen aamupäivälenkin saalista Sonkajärven Samoilijoiden majalla tarkastelemassa toiminnanohjaaja Jukka Heiskanen, Jamey Decoske, suomenajokoira Meripojan Kajon omistaja Aulis Kervinen, Pohjois-Savon riistanhoitopiirin puheenjohtaja Tauno Partanen ja Jeff Beringer.
tai niittokoneisiin. Ilman metsästystä puolivuotiaiden ja näitä vanhempien eläinten kuolleisuus on vain alle viisi prosenttia. Aikuisten kuolleisuudessa metsästys on tärkein syy. Vuosittain sarvettomista pukeista ammutaan 40-70 % ja neljännes naaraista. Suomalaisessa metsästyksessä vasojen ja naaraiden osuus saaliissa näyttää olevan suurempi Missourissa metsästyksen aiheuttama kuolleisuus vaikuttaa kaikkein eniten siihen, väheneekö, kasvaako vai pysyykö kanta nykyisellään. Suomessakin, jossa talviruokinta estää talviset valkohäntäpeurojen joukkokuolemat, metsästys näyttää vaikuttavan vastaavalla tavalla kantaan (ainakin toistaiseksi pedoista huolimatta). Vaikka liikenne Missourissa on varmasti lounaisen Suomen peura-alueen kokoluokkaa, liikenteessä kuolleiden eläinten määrä oli selvästi vähäisempi kuin meillä.
Peuranmetsästys yllättävän erilaista
Peuranmetsästykseen Missourissa metsästäjät käyttävät yhteensä yli kolme miljoonaa metsästäjäpäivää. Peuranmetsästysajat ovat suunnilleen samat kuin meillä. Meillä metsästys on yhtäjaksoista ja metsästys pysyy samankaltaisena syyskuun viimeisestä lauantaista tammikuun loppuun. Missourissa koko metsästyskausi on jaettu jaksoihin, eri käyttäjäryhmien tarpeisiin normaalille kiväärille mustaruutiaseille jousimetsästykselle nuorten metsästykselle taajama/esikaupunkimetsästykselle
Toimittaja Sari Penttinen, tutkija Tuire Nygren, tutkija Kaarlo Nygren, tutkija Jeff Beringer (edessä) ja kenttämestari Jamey Decoske keskustelevat Ilomantsin riistantutkimusasemalla riistantutkimuksen haasteista meillä ja Missourissa.
Missourin osavaltio on pyrkinyt rekrytoimaan nuoria metsästäjänalkuja harrastuksen piiriin.
24
Metsästäjä 6 / 2007
6-12 vuotiaille, vielä ilman metsästäjätutkintoa oleville, annetaan mahdollisuus sarvettoman valkohäntäpeuran metsästykseen sellaisena jaksona, jolloin kiväärin käyttö on sallittu. Nuorilla on mahdollisuus lunastaa tämä seitsemän dollarin hintainen lupa niille osavaltion alueille, jotka sallivat sarvettoman peuran metsästyksen. Metsästyksessä edellytetään, että nuoren vieressä (välittömästi valvomassa) on metsästyksen aikana aikuinen, metsästäjätutkinnon suorittanut henkilö. Vuosittain noin 40 000 nuorta osallistuu tähän nuorten peuranmetsästystapahtumaan. Kannattaisiko kokeilla meilläkin?
RUOTSIN, NORJAN, RANSKAN JA SAKSAN MENESTYKSEN JÄLKEEN VIHDOINKIN SUOMESSA!
Vieraat tutustuivat meikäläiseen peurakannan hoitoon
Toisen päivän alkuohjelmaksi missourilaiset vieraat vietiin toimintakeskuksen riistanhoitoalueen länsiosassa olevaan niin sanottuun Eedeniin, joka on metsän ympäröimä parin hehtaarin suuruinen peurojen riistapelto- ja metsästysalue. Toiveena oli, että hiljaa hiipimällä voitaisiin saada pellolta näkyviin peuroja, mutta pelto oli päiväsaikaan ilman asukkeja. Alueen riistapellot herättivät runsaasti mielipiteiden ja kokemusten vaihtoa. Sen jälkeen tutustuttiin erilaisiin kosteikkokohteisiin ja niiden puoleensa vetämiin satoja lintuja käsittäviin sinisorsa- ja taviparviin. Paluumatkalla tutustuttiin monivaikutteisten riistapeltojen sijoitteluun. Vieraille esiteltiin toimintakeskuksen alueella olevia erilaisia metsästystorneja. Paluumatkalla nähtiin vielä muutama pellolla ruokaileva metsähanhi sekä pellon yli lentävä usean kymmenen linnun sepelkyyhkyparvi. Vieraat ihmettelivät suomalaisen luonnon monimuotoisuutta. Toisesta maasta tulevat asiantuntijat tuovat mukanaan usein ideoita, joita voisi meilläkin kokeilla.. Missourin vieraat ovat tällaisesta ajatusten vaihtamisesta mitä parhain esimerkki. Hekin saivat vuorostaan hyvän kuvan siitä, miten amerikansuomalaisten meille uudeksi arvokkaaksi riistaeläimeksi lahjoittamat valkohäntäpeurat ovat olleet alkuna nykyiselle peurakannalle, jota hoidetaan vastuullisesti ja verotus tapahtuu kestävästi, tarkan suunnittelun mukaan. Metsästys ja kannanhoito vain ovat löytäneet monessa Sonkajärven riistahoitoyhdistyksen toiminnanohmielessä alkuperämaa- jaaja Jukka Heiskanen opastaa Jeff Beringeriä ja han nähden erilaiset, Jamey Decoskea suomalaisen koiratutkateknolouudet ja Suomeen sovel- gian saloihin. Suomalainen metsästyskoirien toituvat puitteet. G minta ja niiden käyttö metsästyksessä teki suuren
vaikutuksen missourilaisiin metsästäjiin.
Geowell HunterTM Ge eowe
· Erittä helppokäyttöinen E Erittäin · Metsästysalueesi kartat Mets valm valmiina muistikortilla · Integroitu, herkkä, Inte qua helix- GPS antenni quad Hinta 7344 + toimituskulut 19,904
NYT!
100 ensimmäistä tarjoushintaan 6494 + toimituskulut 19,904 Metsästäjän paketti sis. molemmat laitteet 13684 + toimituskulut 19,904
NYT!
100 ensimmäistä pakettia tarjoushintaan 10494 + toimituskulut 19,904
G owell Panta-GPS Geo Geowell Pan
· Hui Huipputehokas ipputehokas voimaisen kevyt · Yliv Ylivoimaisen kev · Laitetta suojaava Panta rakenne Laitetta Hinta 6344 + toim Hinta toimituskulut 19,904
NYT!
100 ensimmäistä tarjoushintaan 5494 ensimmäistä tarj + toimituskulut 19,904 toimituskulut 19,9
Missourin valkohäntäpeurasta ja sen metsästyksestä sekä riistahallinnosta saat lisätietoja: www.mdc.mo.gov Jousikaatotilastot: http://mdc4.mdc.mo.gov/Documents/15560.pdf Kiväärikaatotilastot: http://mdc4.mdc.mo.gov/Documents/15559.pdf Vain nuorille tarkoitetulla peurakaudella (28 ja 29 lokakuuta 2006) kaadetut eläimet : http://mdc.mo.gov/hunt/deer/deerhunt/2006/youth.htm Urbaanipeurakaudella (6.-9.10.2006) kaadetut eläimet: http://mdc.mo.gov/hunt/deer/deerhunt/2006/urban.htm
Myynti: ma-pe 08-18.00 040-8400163 tai 040-5407086
Metsästäjä 6 / 2007
geowell85x270.indd 1
25
23.10.2007 15:43:52
uko aukk yt p yss P
Pohjalaiset kehittävät ampumaratojaan
Jarkko Nurmi, riistapäällikkö, Pohjanmaan riistanhoitopiiri
Etelä-Suomessa kasvukeskusten laajentumisen mukanaan tuovat paineet laittavat lähivuosina salvan monen ampumaradan portille. Ympäristölupaa ei tunnu hevillä heruvan: melu ei miellytä elinpiiriään maaseudun rauhaan laajentavia uudisasukkaita. Rata saa usein väistyä, mikäli sen lähelle kaavoitetaan asuintontteja ja uudet asukkaat valittavat laukausmelusta. Pohjanmaalla ampumaratoja on onneksi vielä voitu kehittää talkoohengen ja jopa yhteiskunnan rahallisen tuen turvin.
26 Metsästäjä 6 / 2007
P
ohjanmaan riistanhoitopiirin alueeltakin löytyy esimerkkejä ampumaratojen sulkemisuhkista ja usein syynä on radan sijainti pohjavesialueella. Tällaisissa tapauksissa ympäristöluvan saamiselle saatetaan asettaa niin tiukkoja ehtoja, että niiden noudattaminen tulee mahdottomaksi rahallisten resurssien puuttumisen takia. Ilahduttavia esimerkkejä sen sijaan löytyy runsaammin. Useita pohjalaisia ampumaratoja on laajennettu viime vuosina metsästysseurojen, riistanhoitoyhdistysten ja alueen kuntien määrätietoisella yhteistyöllä. Ratkaisevaa yhteistyön onnistumiselle näyttää olevan kunnan myötämielisyys hankkeelle. Kuntaviranomainen myöntää ympäristöluvan pyydettyään asiasta ympäristökeskuksen lausunnon. Kunnan ei tarvitse noudattaa lausuntoa kirjaimellisesti, vaan se voi käyttää myös omaa
harkintaansa ympäristöluvan ehtojen suhteen. Paikkakunnan yhteistyöhenki taas ratkaisee sen, valitetaanko myönnetystä luvasta vai ei. Ilman valituksia asiat hoituvat yleensä helposti. Enää tarvitaankin "vain" hartiapankkia... Tässä artikkelissa esitellään kaksi ammunnan harrastajien kannalta onnellisen lopun saanutta hanketta, joista molemmat saivat Etelä-Pohjanmaan Työvoima- ja elinkeinokeskukselta kymmenien tuhansien eurojen tuen ampumaratojen kehittämiseen. Tervetuloa Kuortaneen Kymppiin ja Peräseinäjoen Näätämajalle.
Kuortaneen Kymppi
Ampumarata Kymppi perustettiin vuonna 1974 ja 26 hehtaarin laajuisen alueen omistavat Kuor-
koot u
"Ei kerinnyt rata kauaa vanheta, kun Rauno jo penkkaan täräytti", huomaa Eero Rantanen.
Vuonna 2005 aloitettu hanke on vielä osin kesken, sillä alueelle ei ole vielä saatu rakennettua suunniteltua skeet- rataa. Muuten ampujien ja metsästäjien suunnitelmat ovat toteutuneet.
Kuortaneen Kympin ampumaradan puuhamiehiä. Vasemmalta Mika Jokiniemi, Eero Rantanen ja Markku Rintala.
Metsästäjä 6 / 2007
27
taneen riistanhoitoyhdistys ja Kuortaneen kunta. Paikalla on näihin päiviin saakka toiminut muun muassa hirvirata, trap- rata, pistoolirata ja useita kivääriratoja. Ne kaipasivat kuitenkin jo kunnostusta ja turva-alueita ja meluntorjuntaa haluttiin parantaa. Vuonna 2005 aloitettu hanke on vielä osin kesken, sillä alueelle ei ole vielä saatu rakennettua suunniteltua skeet- rataa. Muuten ampujien ja metsästäjien suunnitelmat ovat toteutuneet. Kympin maja on peruskorjattu, alueelle on saatu uusi huoltorakennus ja kaikki vanhat radat on kunnostettu ja niiden meluntorjuntaa on parannettu mittavien maavallien avulla. "Kuntokympin kehittämishankkeen" budjetti oli yhteensä 160 000 euroa. Kuortaneen kun-
nan ja Työvoima- ja elinkeinokeskuksen rahallinen tuki kattoi 60% kehittämishankkeen kokonaisbudjetista ja loppu 40 % jäi metsästäjien ja ampujien talkootyön varaan. Pohjalainen "kökkätyö" olikin arvossaan ja sitä tehtiin yhteensä 6500 työtunnin edestä. Kuortaneen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Mika Jokiniemi pitää hankkeen haasteellisimpana osuutena talkoolaisten motivoimista pari vuotta kestävään työhön. - Mukana oli yhteensä 260 henkilöä, joista hankkeelle lähes kaikkensa antaneita oli kahdeksan - kymmenen. Osa heistä oli jo aamutalkoissa ennen leipätyöhön lähtemistään ja kiiruhti taas illaksi takaisin Kymppiin, kun töistä vapautui, ihmettelee Jokiniemi. Yksi työmuurahaisista oli Eero Rantanen,
jolle kertyi hankkeessa yhteensä noin 150 talkootuntia. Suoran miehen motiivit työinnolleen olivat selkeitä. - Tehtiin parempi rata, jotta saadaan tulevaisuudessakin ampua kotoseudulla ampumakokeita ja harjoitella jopa liikkuvankin hirven kaatoa, toteaa "Ellu". Kuortaneella on aina ollut runsaasti ampumaurheilun harrastajia ja uudistetun radan myötä nuorten ampumainnostus on ollut selkeässä kasvussa.
Peräseinäjoen Näätämaja
Peräseinäjoen ampumarataprojekti alkoi vuoden 2002 loppupuolella, kun paikkakunnan met-
Ympäristölupa
I Ympäristöluvan saamisen vaikeus on kehittynyt ampuja- ja metsästäjäpiireissä jo lähes kaupunkilegendaksi: moni kauhistuu etukäteen ja uskoo ettei sen saaminen ole mahdollista ilman suuria panostuksia. Ehdot ovat kovat, haulitkin pitäisi kerätä ja luvan saamisen ehdoksi on asetettu hinnakkaiden selvitysten laatiminen...eiköhän luovuta radastamme suosiolla. Joillakin alueilla alueellisten ympäristökeskusten lausunnot ratojen lupa-asioihin on koettu liian tiukoiksi ja jopa mahdottomiksi toteuttaa. Keskusten roolista lupa-asioissa on liikkeellä paljon väärää informaatiota, sillä ympäristökeskuksilla on ampumarata-asioissa valvova ja ohjaava rooli, mutta se ei suinkaan aina ole varsinainen lupaviranomainen ympäristölupa-asioissa. Mikäli radan ympäristövaikutukset rajoittuvat yhden kunnan alueelle, toimii luvan myöntäjänä kunta, joka myös määrittää myöntämänsä luvan ehdot. Kunnat ovat siis itsenäisiä toimijoita ampumarata-asioissa.
"Kymppiä pukkaa" toteaa rata-aktiivi ja Peräseinäjoen metsästysseuran puheenjohtaja Aarno Kiviniemi.
Aarrekivi neuvoo
Suomen ampumaurheiluliiton toimitusjohtaja Risto Aarrekivi edistää työkseen suomalaista ampumaharrastusta ja on valitettavasti törmännyt viime vuosina tiukkoihin tulkintoihin, jotka ajavat ampumaratoja alas. - Ampumaradat palvelevat monia toimijoita, urheilijoita, metsästäjiä, reserviläistoiminnan harrastajia ja poliisiviranomaisia ja koko maan kattavan verkoston säilyttäminen on välttämätöntä, sanoo Aarrekivi. Hän peräänkuuluttaa laajaa yhteistyötä ratojen käyttäjäryhmien välillä ja korostaa kunnallisen päätöksenteon roolia ympäristölupien myöntämisessä. Toimivat ampumaradat ovat eräs kuntien vetovoimatekijä tulevaisuudessa, sillä ammunnan harrastajia on Suomessa satoja tuhansia. - Ympäristölupien liian tiukoista ehdoista voi myös valittaa ja esimerkiksi Vaasan hallinto-oikeus on valituksen perusteella hiljattain lieventänyt kohtuuttomina pitämiään ehtoja. Maaperänäytteiden ottoon ja melunmittauksiin liittyvät ehdot saattavat aiheuttaa luvanhakijalle tuhansien eurojen lisäkulut. Mielestäni tällaisia ehtoja tarvitaan vain poikkeustapauksissa.
Ympäristöluvan hakeminen
Ampumaratatoiminta on tarkkaan säätelyyn perustuvaa ja radan perustamiseen ja rakentamiseen tarvitaan useita eri lupia: lääninhallituksen lupa, ympäristölupa ja rakennuslupa. Näiden lisäksi poliisiviranomainen antaa radan turvallisuudesta lausuntonsa. Ympäristönsuojeluasetuksen mukaan ampumaratojen ympäristölupien myöntäminen kuuluu kunnan ympäristönsuojeluviranomaisten tehtäviin. Ympäristölupahakemuksen sisältö on määritelty ympäristönsuojeluasetuksen (169/2000) 9 §:ssä. Hakemuksessa tulee olla eriteltynä muun muassa kuvaus toiminnasta eli tiedot laukausmääristä ja radan vaikutuksesta lähiympäristöön, selvitys melutasosta, turva-alueista ja hakijan näkemys maaperän ja pohjaveden suojelemiseksi tarvittavista toimenpiteistä. Perusprosessin hinta on noin 3000 euroa. Hanke kallistuu huomattavasti, mikäli lupahakemus joutuu valituskierteeseen. Turhan työn välttämiseksi kannattaa jo alkuvaiheessa kartoittaa hankkeen mahdolliset ympäristöriskitekijät. Tärkeimpiä on radan sijainti suhteessa pohjavesialueisiin ja vedenottamoihin. Valituskierre alkaa kuitenkin useimmiten ampumamelun lähiseudun asukkaille aiheuttamasta häiriöstä. Risto Aarrekivi korostaa yhteistyön ja suunnittelun merkitystä. - Luotiloukut, meluntorjunta, ja radan kunnollinen jätehuolto kuuluvat arkipäivään nykyradoilla. Ympäristölupaa haettaessa tulee toimijoiden esitellä suunnitelmansa näiden asioiden järjestämisestä viranomaisille jo alkuvaiheessa, jotta heidän näkemyksensä voidaan ottaa huomioon. Tutustumiskäynti alueella lisää yleensä molemminpuolista ymmärrystä.
w
O R
28
Metsästäjä 6 / 2007
Suosituin sarkapuku nyt erikoishintaan!
Aito sarkapuku on aina suosiossa!
Monille metsästäjille sarkapuku on yhä edelleen se mieluisin metsästysasuste. Varsinkin kylmillä ilmoilla aito sarkapuku on lämmin ja miellyttävä päällä, se kestää pientä kastumistakin menettämättä lämpimyyttään. Erätukku kehitti yhdessä metsästäjien ja vaatealan asiantuntijoiden kanssa aitoa sarkapukua edelleen. Syntyi kaikkien aikojen edistyksellisin sarkapuku.
Sarkapuvun hintakin on nyt kohdallaan
Erätukun tärkein perusajatus on tarjota metsästäjille testattuja, laadukkaita tuotteita edulliseen hintaan. Laadukkaimmat sarkapuvut maksavat kaupoissa noin 360. Erätukun edullisempi hinta perustuu suuriin valmistuseriin ja suoraan toimintaan ilman kaupan välikäsiä. Erätukusta saat tämän uuden ja aidon JahtiJakt Sarkapuvun murto-osahinnalla.
KAHD EN
OT TU
OS TEEN TAJALL
E
LU
AM MIC
O 0
TUOTENUMERO: 0011
päälle Kaupan sta: tuku VAIN Erä
Nämä kaupan päälle JahtiJakt PRO-pukuun. Vastaavien tuotteiden yhteisarvo 221 .
1. Sarkalakki
2. Pipo
3. Kynsikkäät
4. Alusasu
5. Fleece-väliasu
www.ERATUKKU.fi
Puhelintilaukset
Ma-Pe 9-18
020 747 7000
OULU: Alasintie 8 VANTAA: Valimotie 27 TAMPERE: Possijärvenkatu 4 RAAHE: Sovionkatu 4 - 6 HAAPARANTA: Ikano-talo
Tuo ten ro: 00 11
Osa Peräseinäjoen ratahankkeen 10 000 talkootunnin tehotiimistä.
sästäjät ja kilpa- ampujat alkoivat kaivata uutta ampumarataa. Vanha oli joutunut vaikeuksiin ja tarina oli tuttu: maa-alue oli liian pieni ja rata sijaitsi liian lähellä asutusta. Silloinen Peräseinäjoen kunta tuki uuden radan perustamista alusta asti ja osallistui muun muassa sopivan maa-alueen etsimiseen. Hanke eteni nopeasti sopivan maa-alueen löydyttyä ja keväällä 2003 jätettiin lupahakemus läänin poliisiosastolle ja ympäristöviranomaisille sekä kehittämishankehakemus Työvoima- ja elinkeinokeskukselle. Ympäristölupa saatiin kesällä 2003 ja myönteinen rahoituspäätös TE-keskuksesta tuli alkuvuonna 2004. Työsuunnitelman mukaan 17,5 hehtaarin suuruiselle ampumarata-alueelle nousisi kahden seuraavan vuoden kuluessa: I kaksi skeet-rataa I kaksi trap-rataa I pistoolirata I viilikarju-/pienoishirvirata I 75 ja 100 metrin hirviradat I 150 metrin kiväärirata I huoltorakennus Hankkeen kustannusarvio oli 178 680 euroa. Radan rakentamiskustannusten kattamiseen saatiin 53 500 euroa TE -keskuksen avustusta ja Peräseinäjoen kunta sijoitti hankkeeseen samansuuruisen summan, loppusumma katettiin alueen metsästäjien talkootyöllä.
sen myötä ja aina kun yhdestä selvittiin, uusi kolkutti jo ovella. - Ympäristöluvan hakeminen vaati paljon paperia ja yhteydenpitoa viranomaisiin Pyrimme jo suunnitteluvaiheessa varmistamaan, että teemme sellaisia ratkaisuja, jotka viranomaiset voivat hyväksyä. Talkooväen jaksamisen jaksottaminen kahdelle vuodelle oli myös haastavaa, sillä alkuhuuma vaihtuu helposti väsymykseen. Kaikki tehtiin mitä luvattiin, toteaa Kiviniemi. Hannu Ilomäki lienee toipunut talkootyön rasituksista, sillä hän kaipailee hankkeelle jo jatkoa. - Uskon, että kehitys kulkee kohti monipuolisia maakunnallisia ampumakeskuksia, joilla voidaan järjestää SM-tason metsästysampumakilpailuja. Tällä hetkellä kapasiteettimme ei vielä aivan siihen riitä, mutta aiomme jatkaa rata-alueen kehittämistä. Se voisi olla Peräseinäjoellekin melkoinen voimavara ja aiomme ottaa idean paikallisen kyläsuunnitelman painopisteeksi.
Peräseinäjoen metsästysseura järjestää radalla vuosittain toimintapäiviä alueen koululaisille.
TE- keskus tukee toimintaa jatkossakin
Etelä-Pohjanmaan TE- keskuksen kylähankkeista vastaava yritystutkija Jarmo Kallio kertoo talkoohengen elävän alueen yhdistyksissä voimakkaana. Uusi ohjelmakausi on alussa ja jo nyt ovat monet metsästysseurat tiedustelleet tukien hakumahdollisuuksia. Useimmiten hankerahalla tuetaan lahtivajan rakentamista, mutta ampumaratahankkeitakin on ollut useita. - Toimintamme painopistealueena on kylien kehittäminen ja kyläsuunnitelmissa nousevat usein esille harrastusmahdollisuudet ja niiden myötä myös ampumaradat. Kuortaneen ja Peräseinäjoen ratojen lisäksi olemme tukeneet Ylistaron Alapään ampumaradan kunnostusta, kertoo Kallio. Kylien kehittämissuunnitelmia päivitetään jatkuvasti ja Kallio kehottaakin metsästysseuroja tuomaan omat ideansa mukaan suunnitelmiin. Maaseudun kehittämisohjelman yhdistystukien haku alkoi syyskuussa ja rahoituspäätöksiä voidaan odotella loppuvuodesta. G
Pääpukarit
Hankkeen moottoreina toimivat Peräseinäjoen Metsästysseuran puheenjohtaja Aarno Kiviniemi ja Metsästäjäliiton Pohjanmaan piirin puheenjohtaja Hannu Ilomäki. Heidän vastuullaan
oli töiden organisointi. Järjestelykykyä tarvittiinkin, jotta lähes 10 000 työtunnin talkoopanos saatiin ohjattua mahdollisimman tehokkaasti yhteisen hyvän hyödyksi. - Yhdessä saimme mittavan urakan tehtyä. Töihin osallistui lähes 400 metsästysseuran jäsentä, toteaa Kiviniemi. Hankkeen suurinta haastetta Kiviniemen on vaikea nimetä, sillä ne vaihtelivat työn etenemi-
Ympäristöluvan hakeminen vaati paljon paperia ja yhteydenpitoa viranomaisiin Pyrimme jo suunnitteluvaiheessa varmistamaan, että teemme sellaisia ratkaisuja, jotka viranomaiset voivat hyväksyä.
30 Metsästäjä 6 / 2007
Metsästäjä 6 / 2007
31
Jahtitornista on moneksi
Kaksoistorni tarjoaa jahtipaikan sekä ruutiaseella että jousella metsästävälle. Lisäksi se tarjoaa mahdollisuuden eläinten tarkkailuun ympäri vuoden.
32
Metsästäjä 6 / 2007
a
Metsästysalueiden pirstoutuminen on paikoitellen vaikeuttanut seuruemetsästystä. Varsinkin ajavilla koirilla tapahtuva jahti on usein vaarassa päättyä maantielle, eikä taajama-alueellakaan katsota suopeasti asein sonnustautunutta seuruetta. Kyttäysmetsästys onkin lisääntynyt viimevuosina, osin pienten hirvieläinten ansiosta.
yttäämällä tapahtuvan metsästyksen edut ovat monet. Sen etuja ovat muun muassa vähäinen häiriö ympäristölle sekä eläimistölle. Lisäksi saalis voidaan valikoida rauhassa ja luoti lähettää matkaan hyvältä tuelta. Tornista tai muualta, maasta korkeammalta ammuttu laukaus suuntautuu jyrkässä kulmassa maahan, jolloin kimmokkeen vaara on minimaalinen. Jahtimiesten mieltymykset kyttikopin suhteen vaihtelevat suuresti. Toinen tykkää ns. avolavasta, jolloin eläinten äänet ja liikkeet kuuluvat, samoin kuin itse metsästäjänkin. Toinen taas astuu vain lämmitettävään koppiin, missä voi ottaa vaikka pikku torkutkin pakkasen paukkuessa nurkissa. Totuus lienee kuitenkin se, että yhtä oikeaa ratkaisua ei ole olemassa kyttikopinkaan suhteen. Metsästäjät lienevät kuitenkin samaa mieltä siitä että ampumatuki on kopista löydyttävä, jotta laukaisusta saadaan tarkka huonommassakin olosuhteessa.
K
Riistamestarikokelaat Teuvo Rulja ja Kimmo Korhonen rakentamassa jousikoppia. Kypärät ovat osa työturvallisuutta, etenkin korkeissa rakenteissa esimerkiksi tippuvat esineet voivat olla vaarallisia.
Yksi torni, kolme rakennetta
MKJ Laitialan uusimmasta tornista piti alun perin tulla "vain" tavallinen tolppien nokkaan sijoitettu kyttikoppi. Reilun neljän metrin korkeuteen rakennettava koppi näyttäisi kuitenkin hieman alastomalta, joten päätettiin rakentaa alaosaan myös koppi jousimetsästystä varten. Rakentelun aikana virisi vielä ajatus ruokintakatoksesta tornin juurella. Tällaisia rakennelmiahan näkee joskus ainakin Virossa ja Keski-Euroopassa. Niinpä tornin yhteyteen rakennettiin vielä heinäkatos viljakaukaloineen ja nuolukivineen. Tornin jalat ovat painekyllästettyä tolppaa, joiden alla on 40x 40 cm:n betonilaatat. Toinen vaihtoehto olisi upottaa topat maahan. Laattojen päälle pystytetyt tolpat ovat kuitenkin pitkäikäisemmät, varsinkin kun ne ovat eristetty vielä kattohuovan paloilla. Pylväiden yläpäähän rakennettu, lämmitettävän kopin runko tehtiin 50x50mm soirosta. Eristyksenä käytettiin finnfoam eristelevyä. Sisäseinät rakennettiin havuvanerista ja katoksi tuli huopakatto. Avattavia ikkunoita sijoitettiin kahdelle laidalle, jolloin koko peltosektori on tarkkailun alaisena. Ikkunoina toimivat yksinkertaisesti kirkkaasta pleksistä leikatut, noin viiden millin paksuiset saranoidut palat. Saranoidut pleksipalat kiinnitettiin seinään hieman vinoon, jolloin ikkuna aukeaa itsestään lukituksen vapauduttua. Auennut ikkuna vastaa seinässä olevaan pehmikkeeseen joten kolahduksia ei kuulu. Näin ampuja voi ikkunan availun sijasta keskittyä riistaan.
Marko Muuttola, suunnittelija, MKJ Laitialan toimintakeskus
Kulku jousikoppiin käy yläkopin portaiden kautta. Eri sivuille sijoitetut, pitkittäiset ampuma-aukot antavat mahdollisuuden laukaisuun eri etäisyyksille.
Pieni tasanne oven edessä helpottaa sisään nousua.
Vanha toimiston ympäripyörivä tuoli toimii loistavasti tällaisessa kopissa, missä ampumasuuntia on useampia. Ampuma-aukkojen korkeus vaihtelee kopin korkeuden mukaan, mitä korkeampi koppi, sitä alemmas ikkunat tulevat. Yleensä ampumakorkeus liikkuu 100-110
Alakertaan rakennettiin jousimetsästystä varten oma koppi. Kopin seisontakorkeus maasta on noin kaksi metriä, mikä on ihan riittävä antamaan turvallisen ampumasektorin.
cm välillä. Ikkunoiden alapuolella seinustaa kiertää noin 40 sentin levyinen pöytä, joka takaa tukevan laukaisun. Pöytä on tehty 12 millin havuvanerista, päällystettynä kankaalla mikä vaimentaa mahdollisia kolahduksia. Ampumatuen lisäksi pöytä toimii lämpimän ilman ohjurina, ohjaten kaasulämmittimen lämmittämän ilman ikkunoiden kohdilla olevista raoista suoraan ikkunoihin. Näin kosteushöyry haihtuu ensimmäisenä lasista, eikä ikkunoita tarvitse jatkuvasti pyyhkiä rätillä. Säädettävä kaasulämmitin on hyvä vaihtoehto lämmönlähteeksi, kunhan muistaa että tuule-
Metsästäjä 6 / 2007
33
tuksen on toimittava kopissa. Seinän alalaitaan onkin tehtävä halkaisijaltaan noin 10 senttinen reikä raikasilman saamiseksi. Poistoilman reikä tehdään vastakkaisen seinän ylälaitaan taikka kattoon, molemmat kannattaa tehdä säädettäviksi. Säädössä kannattaa olla kuitenkin niin sanottu stoppari joka estää ilmareiän kokonaan sulkeutumisen. Näin varmistetaan ilmankierto ja estetään häkämyrkytyksen vaara. Tässä kopissa poistoputki yltää vielä noin kaksi metriä katon yläpuolelle, lähes kahdeksaan metriin, joten hajut häviävät varmasti taivaalle.
Jousella alakerrasta
Alakertaan rakennettiin jousimetsästystä varten oma koppi. Kopin seisontakorkeus maasta on noin kaksi metriä, mikä on ihan riittävä antamaan turvallisen ampumasektorin. Kopin seinät tehtiin samasta havuvanerista kuin yläkoppikin. Eristeitä ei tähän koppiin laitettu, sillä tilaa oli muutenkin niukasti käytettävissä jousimetsästyksen edellyttämällä tavalla. Jousella tapahtuvassa jahdissa kopin mitoituksessa tulee huomioida jousen virittämiseen tarvittava tila, sekä esimerkiksi jousen lapojen liike laukaistaessa. Optimaalinen sisätila olisi 190 cm, jolloin metsästäjä voisi paremmin valita asentonsa tilanteen mukaan. Tällä kertaa lämmitettävän kopin mitat kuitenkin määräsivät jousikopin mitat, joten siitä tuli hieman pienempi. Jousen virittäminen onnistuu kuitenkin tästäkin, toki liikkumistilaa voisi olla enemmän. Pystyasentoon sijoitetut kapeat 20 senttiä leveät ampuma-aukot antavat tilaa toimia eri etäisyyksille.
Tarvikelista Kopit Pylväs 6000 x 150 Betonilaatta 400 x 400 Lankku 100 x 50 Lankku 125 x 50 Soiro 50 x 50 Havuvaneri 9 x 1220 x 2440 Havuvaneri 12 x 1220 x 2440 Kestopuu 95 x 28 Eriste 50 x 585 x 2385 Pleksit 400 x 250 Ilmanvaihtoputki 75-100 Katto Raakaponttilauta Kattohuoparulla Ruokintakatos Kestopuutolppa Heinähäkki: Viljakaukalo: Kattoon:
mm mm mm mm mm mm mm mm mm mm mm
4 6 20 12 30 17 1 90 10 4 n. 2
kpl kpl m m m kpl kpl m kpl kpl m
Tolppien ja reisilankkujen alle Portaiden askelmat + rungon alajuoksut Portaiden reisilankut Runko Koppien sisäseinät + katto Lattia + pöytä Jousikopin lattia + käytävä
23x 95 mm 1 kpl
102 m
2 kpl Rima 28 x50 Havuvaneri (filmi) 12 Soiro 50x50 Kattotiilet 1200 x 900 Yläkoppi 450 190/200+160+140 25 x 40 100-110
mm mm mm mm
n.15 n. 1 n. 10 4
m m2 m kpl
Mittoja (cm) Pohjan korkeus maasta Sisämitat k+l+s Ikkunat Pöytä lattiasta
Jousikoppi 230 230+160+140 (230 x 190 x190) 120x 20
Rakentelun aikana virisi vielä ajatus ruokintakatoksesta tornin juurella.
pa käydä tutkimassa lähemminkin esimerkiksi lajitoverinsa sisälmyksiä. Pienille hirvieläimille tarjottavaa sapuskaa ei kuitenkaan ole hyvä laittaa ihan haaskan tuntumaan. Muutaman kymmenen metrin "hajurako" minimissään on hyvä jättää jo hygienia syistä. Metsästä kulkeva valkohäntäpeurojen polku kiemurtelee läheiselle riistapellolle kopin editse, joten nähtävää ainakin pitäisi illan hämärtyessä olla. Tornin juureen rakennettu talviruokintapaikka lisännee "säpinää" entisestään kunhan rusakot ja kauriit saapuvat talviruokinnan piiriin. Varsinainen talviruokinta onkin tärkeää jahtikauden jälkeen kohti kevättä mentäessä, sillä luonnonantimet ovat kevätkaudella vähäisimmillään. Lisäksi metsästyskauden jälkeistä eläinkantaa voidaan paremmin arvioida talviruokintapaikoilta. Jahtitornin levyinen ruokintakatos koostuu heinähäkistä ja viljakaukalosta. Heinähäkin pinnat ovat noin 30 sentin välein naulattuna räystään alareunaan ja alapäästä viljakaukalon yläreunaan. Kaltevaan asentoon sijoitetut pienat ovat 130 senttiä pitkiä. Tällöin apilapitoinen heinä on pienten hirvieläinten hyödynnettävissä koko heinähäkin matkalta ja pitkäkorsinenkin heinä irtoaa helposti. Viljakaukalon reuna on 40 sentin korkeudella maasta ja etulaita on irrotettava, jolloin kaukalo voidaan puhdistaa vaivattomasti. Lisäksi paikalla on suolakivi tarjoamassa helpotusta kivennäisten puutteeseen. G Haaskapyynnin muistilista I maanomistajan lupa haaskan pitämiseen I riistan teurasjätteitä sekä kalaa (ei kasvatettu) voi käyttää ilman lupamenettelyä I tuotantoeläimistä sekä niiden teurasjätteistä tehtävä ilmoitus kunnaneläinlääkärille. Ilmoituksesta selvittävä: haaskan pitäjä, käyttötarkoitus, haaskapaikka, käytettävä eläinlaji, eläinjätteen keräyspaikkoja koskevat tiedot sekä keräysalue I naudat ja lampaat kokonaan kiellettyjä!
Ympäristössä monenlaista tarjottavaa
Tornirakennelman päätarkoitus tulee olemaan pienpetojen haaskapyynti. Pienpetojen houkuttelu onkin aloitettu jo loppukesällä viemällä muun muassa kalaa lähimaastoon. Syksyn myötä sapuskaa lisäillään ja lumien tultua päästäänkin tositoimiin. Haaskatoiminta ei poissulje muutakaan jahtia. Valkohäntäpeurat ja kauriit eivät hätkähdä haaskan hajuja, vaan voivat jo-
Pehmustettu pöytä antaa hyvän tuen laukaisuun sekä ohjaa lämpimän ilman ikkunoihin, jolloin ne eivät huurru. Pyörivä tuoli kääntyy tarvittavaan suuntaa, eikä asentoa tarvitse muuttaa.
Viljakaukalon etuseinä on sijoitettu uraan, jolloin kaukalon puhdistaminen käy helposti nostamalla etuseinä pois paikoiltaan.
34
Metsästäjä 6 / 2007
Metsästäjä 6 / 2007
35
Metsäkanalinnut ovat suomalaisen metsästäjän suosikkiriistaa.
Metsästyksellä on ollut sijansa suomalaisten elämässä kautta aikojen. Metsästys jatkuu edelleen uuden vuosituhannen alettuakin. Eränkäynnin luonne toki muuttui jo viime vuosisadalla elannon hankinnasta vapaa-ajan viettotavaksi, jonka myötä pyyntitavatkin vaihtuivat.
36 Metsästäjä 6 / 2007
Kuluvan vuosituhannen saaliit
Aslak Ermala,
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Antti Saraja
etsästyksestä on tullut huomattavan sosiaalista, johon liittyy myös suoranaisen metsästyksen ulkopuolista toimintaa. Eränkäyntiä koskevat säädökset ovat tarkentuneet ja muuttuvat jatkossakin. Varsinainen metsästysseuratoiminta lähti käyntiin metsästyslain perusremontin jälkeen 1960-luvulla. Toki metsästysseuroja oli perustettu jo edellisen vuosisadan lopulla, mutta paljon on juhlittu 50-vuotiaita metsästysseuroja ja laadittu historiikkeja, mikä vielä jatkuu lähivuosina.
M
Taulukko 1. Metsästäjien määrät, otoksen suuruus, vastausprosentit ja aktiivisten metsästäjien määrät 2000-luvulla. 2000 2001 2002 2003 2004 2005 Metsästäjiä 289256 290951 293589 297110 299600 302525 Tiedustelun otos 5 291 5 332 5 274 5 319 5 391 5 395 Vastausprosentti 83,7 82,7 83,0 84,1 82,7 80,2 Metsällä käyneitä 215000 217000 215000 220000 217000 220600 Ilman saalista jäi % 30,0 31,0 32,0 32,0 33,0 32,0 Taulukko 2. Metsäkanalintujen saalismäärät 2000-luvulla. 2000 2001 2002 2003 2004 Pyy 82300 69800 88500 106300 85000 Riekko 80200 67500 74800 106800 98900 Teeri 125800 126700 118500 148700 140200 Metso 27800 30600 33600 43600 32200 Taulukko 3. Peltolintujen saalismäärät 2000-luvulla. Peltopyy 3500 1400 2600 1600 600 Fasaani 21700 31200 23600 20400 15900 Kyyhky 106100 143300 144400 176100 167700 Taulukko 4. Vesilintujen saalismäärät 2000-luvulla. Merihanhi 3100 3900 3400 7200 4800 Metsähanhi 3200 4700 4000 8900 4800 Kanadanhanhi 2830 4100 3400 5500 3600 Tavi 139400 132200 113300 128200 109300 Heinätavi 17000 18500 Sinisorsa 239600 267300 219300 248700 281100 Haapana 54300 65100 Haahka 9300 8400 7200 9700 10700 Alli 24500 7200 6200 10200 9100 Telkkä 91000 84200 61200 73200 75300 Isokoskelo 8600 9200 Tukkakoskelo 1600 1900 Jouhisorsa 9600 10700 8100 8900 12200 Lapasorsa 6400 6400 5400 5200 7900 Tukkasotka 9300 6300 3100 7200 6400 Punasotka 2000 1600 Taulukko 5. Kahlaajien ja liejukanojen saalismäärät 2000-luvulla Lehtokurppa 6200 2300 5200 6000 3200 Nokikana 1900 1900 900 3400 2200 Taulukko 6. Varislintujen ja lokkien saalismäärät 2000-luvulla Varis 192300 191300 180500 176900 174900 Harakka 119200 114000 116700 107800 97000 Lokit 64200 Taulukko 7. Jänisten saalismäärät 2000-luvulla. Metsäjänis 282900 193500 195800 194300 200200 Rusakko 63700 71500 62100 62900 63300 Taulukko 8. Turkiseläinten saalismäärät 2000-luvulla. Orava 4500 6300 4200 3600 3300 Majava 2544 3485 2898 3500 3100 Piisami 22900 12100 4900 15500 6200 Kettu 50800 56200 39700 65000 61500 Supikoira 84700 110800 95700 129100 116000 Kärppä 4300 4500 2500 3500 2900 Minkki 84300 85100 53100 70700 49700 Hilleri 400 500 400 400 500 Näätä 12800 16500 10600 15100 14900 Mäyrä 7400 12100 9700 8600 7800 Saukko 14 14 16 26 11 2005 87700 103100 162700 42800 1100 29800 179200 4100 6400 5600 113900 14800 295900 56500 6300 8000 60400 3700 1400 7900 6500 6100 800 2200 1200 192100 109700 65200 188600 73200 4400 3078 9900 63000 98300 3100 53600 500 16600 10800 20
2006 304105 5 395 81,3 218800 29,0 2006 95800 89400 216000 58000 2300 25400 212200 5000 11200 4300 114800 15900 281400 46800 3200 12900 67900 6900 400 5300 6100 3300 600 4600 900 204200 115400 48300 200000 68800 7300 4100 10000 64100 120600 3400 55200 400 15100 10200 17
Saalistieto on tärkeä
Yhteistyö Metsästäjäin Keskusjärjestön, metsästäjien ja Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kesken on toiminut jo pitkään kitkattomasti. Saalistilaston merkitys metsästyksen ohjauksen apuna on sisäistetty kentällä kiitettävästi, mikä näkyy muun muassa saalistiedustelun vastausprosentin säilymisenä vuodesta toiseen korkealla tasolla (taulukko 1). Vuotuinen pienriistasaalistilasto kootaan otantatutkimuksella. Metsästäjien määrä nousi yli 300 000 kahtena viimeisenä tilastointivuotena. Määrän kasvu ei ole ollut mitenkään rajua, mutta uusien metsästäjien mukaan tulo on ollut jatkuvasti suurempi kuin vuotuinen poistuma. Eränkävijöiden määrästä voi kuitenkin todeta, että muutamat piikit ovat ajoittuneet metsästyslakien muutosten yhteyteen lukuun ottamatta viimeisintä lakiuudistusta 1990-luvulla. Metsällä käyneiden eränkävijöiden määrä on vaihdellut vuosittain, mikä on saattanut johtua hyvistä lintu- tai jänisvuosista, mutta vaihteluun vaikuttaneet myös hirvieläinkantojen muutokset.
Metsäkanalintujen metsästys painottuu Pohjois-Suomeen
Teeri on selvästi runsaslukuisin metsäkanalintusaalis. Saalismäärät ovat sillä vaihdelleet hyvin voimakkaasti jopa niin, että parhaimpana vuotena saalismäärä on ollut lähes kaksinkertainen verrattuna tarkastelujakson huonoimpaan vuoteen (taulukko 2.). Saalismäärien vaihtelu ei sellaisenaan osoita kantojen tilaa, mutta kuitenkin kannan vaihtelun suunnan. Huonoina vuosina voimaan asetetut pyyntirajoitukset vähentävät saalismääriä voimakkaammin kuin mitä kannoissa tapahtuva muutos todellisuudessa on. Vastaavasti taas hyvänä vuotena saaliskiintiöiden tai alueellisten rauhoitusten vähäisyys kasvattavat saalismääriä voimakkaammin kuin kannan kasvu todellisuudessa on. Riekkosaalis on huomattavasti pienempi kuin teerisaalis, mikä johtuu siitä, että suuressa osassa maata laji ei edes esiinny tai ainakaan sen metsästys ei ole sallittua. Metso on varsin tavoiteltu saalislintu, mutta sen metsästystä on rajattu niin rauhoituksin kuin seurojen asettamien pienin saaliskiintiöin. Pyyn saalismäärät näyttävät huomattavasti vähemmän vaihtelevilta verrattuina muihin metsäkanalintuihin. Tosin tarkastelujakson joukkoon mahtuu yksi hieman muita heikompi vuosi, jakson toinen vuosi, mutta mitään romahdusta se ei kuitenkaan osoita.
Sepelkyyhkysaaliit jatkuvassa kasvussa
Vasta viime vuosisadan jälkipuoliskolla tapahtuneen sepelkyyhkyn yleistymisen jälkeen siitä on tullut runsaslukuisin saalislintu peltolintujen joukossa (Taulukko 3.). Saalismäärän kasvu näyttää selkeältä ja suunta ylöspäin, saalis on kaksinkertaistunut edelleen tarkastelujakson aikanakin. Fasaani esiintyy osassa maata luonnonvaraisena, mutta saaliit ovat suurelta osin
Metsästäjä 6 / 2007
37
kuitenkin riippuvaisia vuotuisesta istutuspanostuksesta. Peltopyyn voi vain todeta taantuneen entisestään, huolimatta tehdyistä tukitoimista.
Hanhet ja sinisorsa tavoiteltuja saaliita
Sorsastus on metsästäjien keskuudessa varsin suosittua. Se sopii hyvin taajamissa asuville metsästäjille, Taulukko 10. Riistaeläimistä saatavan syötävän lihan määrä 2000-luvulla. koska pyynti keskittyy aamu- ja iltatunneille ja varKilot 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 sinainen vaeltelu on tarpeeMetsäkanalinnut 184194 182508 189882 244506 209394 246438 307356 tonta. Sinisorsa ja tavi ovat Peltolinnut 47643 4854 60228 67290 61425 74586 81738 meillä yleisimmät saalislinVesilinnut 290652 309546 248663 330200 339579 333436 327372 nut. Niiden saalismäärät ovat pysytelleet tarkasteluLehtokurppa ja nokikana 1705 1003 1215 2134 1258 768 1107 jakson aikana varsin tasaiJänikset 662100 519900 501480 500700 512280 515160 525120 sena, kun taas merilintujen Turkiseläimet 32054 43911 36515 44100 39060 38783 51660 vuotuiset saalismäärät ovat Muffloni ja villisika 270 280 475 315 410 595 390 vaihdelleet huomattavasti (Taulukko 4.). Ulkoiset teHirvieläimet 9014986 9499514 12123656 12235338 10086501 10783830 11104056 kijät vaikuttavat merkittäYhteensä 10233604 10621516 13162114 13424583 11249907 11993596 12398799 västi merellä tapahtuvaan pyyntiin. Etenkin myöhäissyksyllä metsästettävän allin muuttoreitti voi säi- kosaaliit sen sijaan ovat pysytelleet jokseenkin kaupallisessa mielessä vaan pikemminkin niiden vuoksi muuttua siten, etteivät ne välttämät- samansuuruisina koko tarkastelujakson ajan. den aiheuttamien vahinkojen vuoksi. Saukko tä tule metsästäjiemme ulottuville rannikolla ja rauhoitettiin 1970-luvulla, mutta pyynti on taas Supikoirasta muita turkiseläimiä saaristossa. sallittua erityislupien nojalla vahinkojen estäViime vuosina hanhikantamme ovat runsas- yleisempi saalis miseksi. tuneet selvästi, mikä on kasvattanut saalismää- Turkiseläinten pyynnistä voi todeta, että turkisten riä etenkin, kun joukkoon on tullut istutettu ka- pyynti myyntiin on loppunut lähes tyystin, min- Saaliin arvo vaihtelee 60-79 miljoonan nadanhanhi. kä vuoksi saalismäärät monen lajin kohdalla on euron välillä suorastaan romahtaneet, vaikka kannat eivät sitä Eurojen aikaan koko riistasaaliin arvioitu arvo Lehtokurpan metsästys harvojen huvia ole tehneet. Osa turkiseläinten pyynnistä perustuu on vaihdellut 60:stä 79 miljoonaan euroa (TauAinoa metsästettävä kahlaajamme on lehtokurp- vahinkojen estämiseen. Osa saaduista turkiksista lukko 9.). Kauppaa ei juurikaan käydä, joten laspa, jonka metsästys meillä Suomessa on suhteel- käytetään pyytäjien omissa talouksissa - silloin, kelma on ensisijaisesti teoreettinen. Käytännössä lisen vähäistä, vaikka se muualla Euroopassa on kun ne ovat tarkoitukseensa kelpaavia. Toisaalta vuotuisen vaihtelun synnyttää pääasiallisesti hirhyvinkin tärkeä metsästyskohde. Vähäiset lehto- pyydettyjen turkisten hyötykäyttö on vähentynyt visaaliin suuruus. Toisaalta mittavalta näyttävä kurppasaaliit heilahtelevat melkoisesti (taulukko osittain turkisten käsittelytaidon kadotessa. rahamäärä jakautuu kuitenkin monen metsästä5.). Toinen vähän metsästetty lajimme on nokiUusin pienpetotulokkaamme on supikoira. jän kesken. Metsästäjiä on 300 000, joista vuokana, joka kuuluu liejukanoihin. Sen metsästys Sen saalismäärät ovat suurimmat turkiseläinten sittain metsällä käy 200 000 eränkävijää ja hiron ollut sallittua vasta muutamia vuosikymme- joukossa (Taulukko 8.). Aiemmin minkinpyyn- vieläinten pyytäjiä 100 000. Jos vuotuisen saaliin nistä saatiin suurimmat saaliit, mutta nyttemmin arvon jakaa tasaisesti metsästäjien kesken jää niä ja saaliit ovat jääneet vähäisiksi. saalismäärät ovat pudonneet kettusaaliin kanssa jokaisen taskuun vain 263 euroa, mikä peittää Variksia hävitetään edelleen samalla tasolla. Näätä, joka oli runsas 50 vuotta vain harvoilla metsästykseen käytettyjä kuluja Riistalintuihin kuulumattomia variksia ja hara- sitten ja oli sittemmin hävitä kokonaan maas- ilman mitään investointeja. Vaikka huippuvuokoita on ammuttu tai pyydystetty häkeillä mel- tamme, on viime aikoina levittäytynyt kaikkialle den saalisarvon jakaisi tasaisesti "aktiivisten" ko tasaisesti vuosittain. Saalismäärät ovat ko- maahamme. Sen saalismääriä tarkastellessa voi- metsästäjien kesken, ei silloinkaan metsästäjän osuus ole kuin 395 euroa, joten mistään tulonhonneet suhteellisen suuriksi, joskin harakoita si uskoa kantojen edelleenkin vahvistuvan. saadaan lähes puolet vähemmän kuin variksia Mäyrän pyynti näyttää pysytelleen samalla lähteestä ei ole kysymys. Jos tarkastelee asiaa (taulukko 6.). Lokkeja (harmaa- ja merilokki) tasolla jo pitkään. Sen sijaan orava, jonka mer- hirvieläinsaaliin ja hirvieläinten pyytäjien kesammutaan vieläkin vähemmän kuin harakoita. kitys 100 vuotta sitten oli monelle pyyntimie- ken osuudeksi jäi huippuvuotena 576 euroa. Saalismäärät jäävät noin puoleen harakkasaa- helle leivän jatke, on menettänyt merkitystään liin määrästä. eränkävijöiden keskuudessa ja pyynti on enää Lihaa metsästä yli 10 miljoonaa kiloa todella vähäistä. Samankaltaisen kohtalon on Vuotuisesta riistasaaliista saatava syötävän liJänis on kestosuosikki läpi käynyt maahamme lähes 100 vuotta sitten han määrä on vaihdellut 10-13 miljoonaan kiJänisjahti on myös suosittua metsästäjien kes- suurin toivein istutettu piisami, jonka kultaiset loa, josta hirvieläinten osuus on 9-12 miljoonaa kuudessa. Toisaalta jänisten metsästysaikakin vuodet kestivät aina 1970-luvulle saakka. Nah- kiloa (Taulukko 10.). Määrä on arvio, sillä osa on pitkä eli puolivuotta. Metsäjänissaalis on kojen hintojen romahduksen myötä ja osin myös lihoista menee hukkaan käsittelyvirheiden ja ollut aiemmin huomattavasti tarkastelujakson pyyntilaitesäädösten vuoksi piisamien pyynti on osin myös epäonnistuneiden osumien vuoksi. saaliita suurempia, mutta monin paikoin jänis- hiipunut pohjalukemiin. Näin on käynyt maja- Jos lihamäärä jaetaan kaikkien metsästäjien kannat eivät ole vieläkään palautuneet ennalleen vallekin, jonka turkiksilla pari vuosisataa sitten kesken, jää henkilökohtainen osuus 43 kiloon 80-luvun lopun romahduksesta. Myös tarkaste- käytiin kauppaa ja se onnistuttiin hävittämään ja vastaava osuus "aktiivimetsästäjien" kesken lujakson ensimmäisenä vuotena saalis oli lähes 1800-luvulla maastamme. Palautusistutus on parhaanakin vuotena kohoaa vain 65 kiloon. 300 000 jänistä, mikä ei sekään yllä aiempiin kuitenkin tuottanut tulosta ja pyyntiä on voitu Hirvieläinsaaliista huippuvuotena vastaava lähes miljoonan jäniksen huippusaaliisiin 1980- harjoittaa uudelleen jo lähes 50 vuoden ajan, osuus hirvieläinten pyytäjien kesken jaettuna aluksi erityislupien nojalla ja nyt jo muutami- olisi ollut 113 kiloa. luvun alussa. G Tarkastelujakson muina vuosina saalis on py- en vuosien ajan kanadanmajavan pyyntiin ei ole sytellyt 200 000 jäniksessä (Taulukko 7.). Rusak- enää tarvittu erillistä lupaa. Majavaa ei pyydetä
38 Metsästäjä 6 / 2007
Taulukko 9. Riistaeläinten saalisarvo euroina 2000-luvulla. Eurot 2000 2001 2002 2003 Metsäkanalinnut 2779642 2721196 2825809 3617470 Peltolinnut 844976 1149900 1059248 1171093 Vesilinnut 4362458 4648209 3767578 5173965 Lehtokurppa ja nokikana 40870 21192 30778 47429 Jänikset 3236104 2589253 2482117 2480267 Turkiseläimet 2871002 3339287 2469823 3606201 Muffloni ja villisika 1816 1228 2540 2119 Hirvieläimet 46169147 48645092 62185681 62775245 Yhteensä 60306015 63115358 74823574 78873789
2004 2005 2006 3137546 3641185 4515173 1063116 1310689 1424047 5296070 5259068 5157483 27246 17155 27751 2535265 2570921 2607586 3249979 3211868 3461223 2430 2363 1640 51701974 55475011 57205968 67013627 1488260 74400871
Pienriistan jäljillä
Pienriistametsästyspäiviä kertyi vuoden 2006 aikana runsaat kaksi miljoonaa. Keskivertometsästäjä kävi metsällä 13 päivänä.
M
etsästäjämäärät ovat jatkaneet hidasta kasvuaan viime vuosina. Vuonna 2005 ylittyi 300 000 metsästäjän raja. Metsällä käyneiden eränkävijöiden määrä on vaihdellut vuosittain hyvin vähän. Vaihteluun vaikuttavat saaliskiintiöiden määrät, yleiset ja alueelliset rauhoitukset sekä joidenkin lajien osalla myös sääolosuhteet kuin myös talven tulon ajankohta. Myös säädösten muuttuminen saattaa osaltaan vaikuttaa metsästyspäivien määriin. Yleensä metsästykseen osallistuminen on jokavuotista, mutta metsästäjien henkilökohtaisista syistä johtuen aika ajoin pidetään välivuosia.
Taulukko 1. Vuosien 2001- 2006 metsästäjien, metsällä käyneiden, ei metsästäneiden sekä pienriistapäivien määrät koko maassa. Vuosi MetsästäjäKäyneet Ei metsästä- Ei pienriista- Pienriistamäärä metsällä nyt saalista päiviä 2001 290 951 217 020 73 931 67 808 2 148 711 2002 293 589 215 417 78 172 69 004 2 272 272 2003 297 110 219 620 77 490 69 502 2 280 638 2004 299 600 216 549 83 051 71 900 2 175 717 2005 302 525 220 609 81 916 69 738 2 185 634 2006 304 105 218 788 85 317 65 109 2 236 283 dollisuus siihen, että erältä kotiin palatessa on tuotavana muuta hyvää kuin vain virkistäytynyttä mieltä.
Kaksi miljoonaa päivää
Kaiken kaikkiaan vuoden mittaan kertyy runsaat kaksi miljoonaa metsästyspäivää pienriistaa jahdattaessa (taulukko1.). Metsästyspäivällä tässä yhteydessä ei tarkoiteta koko vuorokautta kestänyttä metsästysjaksoa, vaan kyse on lähinnä metsästysrupeamasta. Metsällä käyntihän voi kestää muutamasta tunnista valoisan hetken alkuhetkestä pimenemiseen asti. Osa metsästäjistä voi lähteä suoraan metsälle koti ovelta, kun taas joillakin etäisyys käyttämälleen metsästysalueelle voi olla jopa useita satoja kilometrejä. Pelkästään eteläisen ja pohjoisen Suomen päivän valoisan hetken keston ero on sangen suuri, mikä osaltaan vaikuttaa metsästysretken pituuteen. Lumettoman myöhäsyksyn aikana Lapissa
Hannu Huttu
Kolmannes pitää välivuoden
Syitä välivuosiin on moninaisia. Työ on monelle esteitä synnyttävä, mutta sairaudet, opiskelu ja nykyisin myös lapsen syntyminen voi johtaa lyhyelle tauolle, muutamia esimerkkejä mainitakseni. Niinpä vajaa kolmannes metsästäjäkunnastamme ei käy vuoden aikana kertaakaan metsällä, mutta kuitenkin maksaa riistanhoitomaksun, mikä osoittanee sitä, että tarkoitus on edelleen jatkaa metsästämistä tulevina vuosina. Ilman pienriistasaalista jää metsällä käyneistä eränkävijöistä joka neljäs metsästäjä. Toisaalta se tuntuu aika suurelta joukolta, mutta se osoittaa, että metsästyksessä on nautittavissa muuta kuin vain saaliin saamisen iloa. Monelle koiran toiminta metsästyksessä on jo sellaisenaan palkitsevaa. Tuntuukin, että varsin suuri merkitys on sillä, että asetta mukana kantaessa on mah-
Aslak Ermala,
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Metsäkanalintujen metsästys pystykorvalla on suomalaista pienriistanmetsästystä tyypillisimmillään.
Metsästäjä 6 / 2007
39
riittää valoisuus vain muutamiin tunteihin, kun taas etelässä valoa riittää pyyntiin vastaavana ajankohtana lähes puoli vuorokautta. Metsästyspäivien määrät eivät vuosittain vaihtele suurestikaan, sillä ero enimmillään tämän vuosituhannen puolella on ollut 132 000 metsästyspäivää, mikä on vain 6 % jahtipäivien kokonaismäärästä.
Keskivertometsästäjä 13 päivänä metsällä
Noin kahden viikon verran kuluu aikaa eränkäynnin parissa. Alueellisia eroja esiintyy jonkin verran, mutta mitenkään suuria erot eivät ole. Riistanhoitopiirikohtainen pienriistapäivien keskiarvo määrä vaihteli 8 14 metsällä käyntikerran välillä (taulukko 2.). Etelä-Savossa jahtikertojen määrä keskivertoeränkävijällä oli pienin eli 8, kun se enimmillään oli PohjoisKarjalassa 14. Metsästyspäivien määrään osaltaan vaikuttaa myös alueen metsästyskohteiden runsaus niin lajistosta kuin kantojen suhteen. Myös metsästysajan pituus, alueelliset rauhoitukset ja saaliskiintiöt eri lajeilla ja osin ilmastolliset seikat voivat lisätä tai vähentää metsästyskertojen määrää. Esimerkiksi metsäkanalintujen metsästysajat lukuun ottamatta riekkoa ovat vain muutamia viikkoja, kun taas jäniksiä voi pyytää puoli vuotta ja vesilintujakin yli neljän kuukauden ajan, millä varmaan on vaikutusta jahtipäivien määrään.
Taulukko 2. Metsästäjien, aktiivimetsästäjien ja pienriistapäivien määrät sekä keskiarvometsästäjien pienriistapäivien määrät riistanhoitopiireittäin/osa-alueittain vuonna 2006. Riistanhoitopiiri/ MetsästäjäAktiiviset Pienriista- Pienriistapäivä/ osa-alue määrä metsästäjät päivät aktiiviset metsästäjä Etelä-Häme 11 315 8 200 78 900 10 Etelä-Savo 16 659 12 500 103 400 8 Kainuu 16 638 13 500 129 500 10 Keski-Suomi 17 965 13 600 155 000 11 Kymi 16 233 12 100 112 700 9 Ala-Lappi 21 687 16 500 155 400 9 Keski-Lappi 10 381 7 900 79 100 10 Ylä-Lappi 2 872 1 900 22 300 12 Oulu-etelä 25 776 18 600 183 500 10 Oulu-pohjoinen 15 774 12 200 105 000 9 Pohjanmaa 22 937 15 600 168 100 11 Pohjois-Häme 11 747 7 300 73 100 10 Pohjois-Karjala 19 688 15 100 204 900 14 Pohjois-Savo 27 512 21 500 224 300 11 Ruotsink.Pohjanmaa 9 426 6 700 60 800 9 Satakunta 15 155 9 500 112 500 12 Uusimaa 28 690 17 000 163 500 10 Varsinais-Suomi 13 650 9 300 104 300 11 Taulukko 3. Vuosien 2001-2006 aikana pienriistapäivien ryhmitelty prosenttijakautuma. 1-7 pv 8-14 pv 15-21 pv 22-30 pv 31-60 pv 61-90 pv 2001 48,1 21,4 15,3 7,7 5,8 0,8 2002 46,6 20,4 16,2 8,7 6,1 1,0 2003 44,6 21,9 16,5 8,5 6,8 1,2 2004 46,3 22,8 14,5 8,5 6,4 0,9 2005 48,3 21,4 14,5 8,2 5,6 0,9 2006 47,5 21,8 15,6 7,9 5,7 1,0 viides metsästäjä käy erällä enintään kahden viikon verran. Vielä vajaa viidennes metsästäjistä käy erällä enintään kolmen viikon ajan, mutta heitä useammin on metsällä liikkeellä enää vain joka kymmenes eränkävijä. Alueellisessa tarkastelussa metsästyspäivien jakautumiseen syntyy enemmän eroja verrattu-
Joka toinen metsästää viikon
Osa metsästäjistä osallistuu vain muutamiin jahtikauden avauksiin, mutta joukkoon mahtuu erämiehiä, jotka viettävät metsästyksen parissa lähes koko vuoden. Vuosien välillä ei näytä olevan eroja juuri ollenkaan metsästäjäkohtaisessa ajankäytössä. Pienriistapäivien metsästäjäkohtainen päiväkertymäkään ei juuri eroa vuositasolla. Tarkastelujakson mukaan lähes joka toinen metsästäjä käy metsällä enintään viikon verran vuoden mittaan (taulukko 3.). Kuitenkin metsästyspäiviä voi kertyä vuodessa enemmänkin, koska arviolta joka toinen aktiivimetsästäjistä osallistuu myös hirvieläinten pyyntiin. Joka
>90 pv 0,9 1,0 0,6 0,5 1,1 0,5
na metsästäjäkohtaisiin pyyntirupeamien määriin. Enintään viikon verran metsällä käyneiden prosentuaalinen osuus vaihteli riistanhoitopiireittäin 42,4 ja 55,8 välillä (taulukko 4.). YläLapissa ja Pohjois-Karjalassa oli vähemmän kuin muualla enintään viikon verran metsällä käyneitä, kun taas Pohjois-Hämeessä oli muita enemmän enintään viikon verran metsällä käyneitä. Enintään kaksi viikkoa metsällä käyneiden prosenttiosuudet vaihtelivat 17 ja 27 välillä (Uusimaa 17,0 ja Kainuu 27,4). Enintään kolmen viikkoa metsällä käyneitä oli 10 20 prosenttiin (Etelä-Savo 10,1 ja Pohjois-Karjala 20,3). Enintään kaksi kuukauden ajan metsällä käyneitä oli selvästi eniten Ylä-Lapissa (25,4 %) ja enintään kaksi kuukautta metsällä käyneitä Satakunnassa (9 %). Satakunta ja PohjoisKarjalan riistanhoitopiireissä löytyi eniten useamman kuukauden ajan metsällä käyneitä verrattuna muihin riistanhoitopiireihin. G
Antti Saraja
Pienriistan metsästäjät käyttävät harrastukseensa yli kaksi miljoonaa metsästyspäivää.
40
Metsästäjä 6 / 2007
MyWay Dog GPS on ainoa koira-GPS paikannin, jota voi pitää pannassa ja koiran turvaliivissä. Koira on helpompi huomata maastossa ja maantiellä, kun käytät MyWay GPS turvaliiviä tosi tilanteessa. MyWay GPS turvaliivejä on kaikenkokoisille koirille mäyräkoirasta isoon hirvikoiraan. Turvaa jahdin tärkein apulaisesi.
Dog GPS TTA-310i
Testivoittajan uusi vielä parempi panta SuperSense® tekniikalla. Nyt P INT kauppiaaltasi turvaliivi kaupan päälle! 500 kpl erä! (liivi erikseen: 69)
MyWay
1. UUSI SuperSense® GPS 2. 33 % parempi virrankesto pannassa. Liivissä vieläkin parempi. 3. Haukkulaskuri 4. Haukkuhälytys (Alku-Lopetus) 5. Paikkatiedossa koiran jälkihistoria (4 min) 6. GPRS toiminnot valmiina pannassa 7. Kevein, vain 230 g 8. Sopii myös MyWay turvaliiviin 9. Kaikki lujassa paketissa (ei kaapelia pannassa) 10. Mikrofoni
Kysy ta rjous
P INT
MyWay
MyWay
1000 9,95
Tracker Oy, Kauppiaantie 30, 90460 Oulunsalo, sales@tracker.fi
P INT kauppiaasi
MyWay Point tarjoaa täyden tuen MyWay tuotteille. 36 ympäri Suomen sijoittunutta MyWay Pointia palvelee ja neuvoo asiakkaita sekä tarjoaa uutuudet, lisävarusteet, huollon ja varaosat. Lähimmän MyWay Point myymälän löydät osoitteesta www.tracker.fi/mywaypoint.
ESPOO MARTINKYLÄN AUTOPUHELIN FORSSA TEKNISET LEHTOVIRTA HÄIJÄÄ HÄIJÄÄN HUOLTOKESKUS OY IISALMI SAARIVAINIO OY (TEKNISET) IMATRA EXPERT E.HATAKKA JOENSUU MARKANTALO JYVÄSKYLÄ MIDARE OY KAJAANI MUSTA-PÖRSSI KEMI FOTORES KY KOKKOLA KOKKOTEL OY KUHMO PAIKALLIS-SÄHKÖ KUOPIO MARKANTALO KUUSAMO PRISMA LAPPEENRANTA EXPERT E.HATAKKA LEMPÄÄLÄ BUDGET SPORT C/O Koy Ideapark LIEKSA ESAN KODINKONE OY MIKKELI KARIKON AUTOTALO MARIEHAMN ÅLANDS DATATELEFON NIVALA EXPERT PÄIVÄRINTA OULAINEN TEKNISET TOKOLA OULU R.RINTAMÄKI, OULUN TELEPALVELU OY PIEKSÄMÄKI ASENNUSPALVELU REIJO HALONEN PIETARSAARI EXPERT HÖGLUND PUDASJÄRVI T:mi KOILLIS-TELE RAAHE RAAHEN KONTTORIKONE OY ROVANIEMI A.OLLAKKA OY SALO MARKANTALO SAVONLINNA KARIKON AUTOTALO SEINÄJOKI WEXTRA OY SUOMUSSALMI PAIKALLIS-SÄHKÖ OY TAMPERE RXTX-TUOTE MIKA RISSANEN OY TURKU TURUN TELE-PÖRSSI OY / PUHEMIES VANTAA BUDGET SPORT VARKAUS KESKI-SAVON VIESTINTÄ ÄÄNEKOSKI NISKANEN OY KODINTEKNIIKKA JA URHEILU
Lisätietoja www.tracker.fi tai 08 521 9290 MyWay-myynti MyWay Point myymälät kautta maan Asiakastuki 0600 414 610 0,95 min+pvm (ma-pe klo 8-20, la klo 9-16)
Metsästäjä 6 / 2007
41
Talkoot Ahvenanmaalaisittain:
LINNUNPÖNTTÖJÄ LIUKUHIHNALTA
Valmistus vauhdissa. Pöntönaiheet nostetaan jyrsimelle etukuormaajalla koska elevaattori oli rikki.
Muutama sata jyrsittyä telkänpönttöä pohja ylöspäin mahdollisen sateen varalta.
42
Metsästäjä 6 / 2007
#
innunpönttöjen teko on aina tärkeä osa riistanhoitotyöstä. Pöntön teko ja ripustaminen sopivaan puuhun lähellä kotia kuuluu ensimmäisiin töihin, joita luonnonsuojelusta kiinnostunut nuorukainen haluaa tehdä. Kun sitten pönttöön muuttaa asukkaita keväällä ja pöntöntekijä pääsee alkukesästä näkemään poikasten syntymisen ja varttumisen, hän kokee suurta mielihyvää ja hänen luontoharrastuksensa saa lisäpotkua. Muistan hyvin omalta osaltani, miten minä ja moni luokkakavereistani teimme koulun veistotunneilla ensimmäisiä kottaraisille ja tiaisille tarkoitettuja pönttöjä. Ehkeivät valmiina olleet täysin vedottomia ja saattoi siellä täällä törröttää jokunen naulakin, mutta hällä väliä - olihan kuitenkin syntynyt oikea linnunpönttö. Eräs seikka, joka on voimakkaasti saanut nuoria poikia täällä Ahvenanmaalla arvostamaan linnunpönttöjen tekoa, on täällä aiemmin keväisin harrastettu vesilinnustus. Uskon, että erityisesti saaristolaispojat muistavat pienestä pitäen kauniit telkät, jotka vuodesta toiseen pesivät pöntöissä, joita saattoi olla venevajan seinällä tai kotisatamaa ympäröivien rantojen puissa. Kun onni joskus oli myötäinen, saattoi nähdä miten emo houkutteli poikasiaan alas pöntöstä ja ruovikon suojaan. Pojat saivat yleensä myös varsin nuorina isiensä tai vanhempien veljiensä kanssa olla mukana istumassa iltaa ampumakojussa. Sieltä he pystyivät tarkkailemaan vedessä olevia kuvia, seuraamaan lintujen käyttäytymistä ja kokemaan kevätmetsästyksen huikeata tunnelmaa. Linnunpönttöjä on valmisteltu kaikkina aikoina. Varhaisempina aikoina oli lähinnä kyse kottaraisen-, telkän- ja isokoskelonpöntöistä. Siihen aikaan koskelon aikainen muninta tuotti varsin arvostetun lisän saaristolaisten ruokapöytiin. Tänä päivänä ei kovinkaan usein enää tehdä pönttöjä erikseen isokoskeloille. Nyt ne saavat luvan pyrkiä johonkin telkänpönttöön tai jonkun ranta-aitan tai kesämökin alle tukkakoskelon tapaan. Aikaisemmin pöntöt tehtiin usein jostain sisältä lahonneesta lepän- tai haavanrungon osasta, joka sattui löytymään, kun talven polttopuu-
L
tarpeet hakattiin. Näiden pönttöainesten sisätila saatiin sopivan suuruiseksi polttamalla. Sen ajan telkänpönttöjä saatettiin myös valmistaa vanhasta 30 litran silakkanelikosta tai sopivan kokoisesta puulaatikosta. Siitä lähtien, kun Ahvenanmaan riistanhoitoyhdistykset perustettiin 1960-luvun puolivälissä, on linnunpönttöjen valmistus ollut tärkeä osa niiden toimintaa. Muutaman vuoden välein on järjestetty pöntönvalmistuksen talkoopäiviä, jolloin metsästäjät ovat kokoontuneet ja nikkaroineet laudoista pönttöjä muutama kymmenen kappaletta. Tiettyihin pönttöjen osiin on myös käytetty öljykarkaistua masoniittia. Parhaassa tapauksessa on metsäyhtiöiltämme saatu onttoa kuitupuuta, josta sitten suhteellisen helpolla moottorisahalla saa aikaan hienoja linnunpönttöjä. Muutamassa riistanhoitoyhdistyksessä on joka toisena vuonna riistanhoitotyön puitteissa saatu aikaan melkoisia määriä pönttöjä. Kunnia heille! Ei voi kieltää, etteikö tämän toiminnan osittaisena kannustimena olisi ollut huolenpito niistä pöntöissä pesivistä vesilinnuista, joita metsästetään. Tämä on ollut eräs tapa osoittaa kiitollisuuttaan. Kuten kaikki tänään tiedämme, ovat Brysselin "asiantuntijat" nykyisin sekaantuneet myös meidän perinteisiin pohjoismaisiin metsästysmuotoihimme. Heidän asianosaisille määräämänsä rajoitukset ovat valitettavasti varsin arveluttavasti perusteltuja ja vailla todellisuuspohjaa.
Eräät tahot ovat esittäneet, että vastalauseena luopuisimme pesäpönttöjen valmistuksesta, koska meiltä on viety linnustus. Tällainen pohdinta kohdistuu kuitenkin väärään osapuoleen. Luettuamme jokin aika sitten artikkelin Jägaren-lehdestä henkilöistä, joilla oli jyrsinkone pöntöntekoa varten, päätettiin yhdistyksessämme (Hammarlandin riistanhoitoyhdistys) ottaa yhteyttä näihin henkilöihin. Monen yrityksen jälkeen onnistui yhteydenottomme. Jyrsinkoneen omistajat olivat valmiit tulemaan tänne viikoksi kesäkuun puolessa välissä. Yhdistyksemme pani tällöin sanan kiertämään muille 15 riistanhoitoyhdistykselle ja lopputuloksena oli, että yhteensä 11 yhdistystä liittyi yhteen suureen pöntöntekoprojektiin. Sopivan paksua puuraaka-ainetta (tukkeja) ostettiin paikallisen metsänomistajaliiton (Ålands skogsägarförbund) omistamalta sahalaitokselta, Ab Skogenilta. Jokaista rh-yhdistystä velvoitettiin asettamaan 2-3 miestä puoleksi päiväksi tukkien sahaamiseksi pönttöaineiksi jyrsinkoneella käsittelyä varten. Sunnuntaina kesäkuun 10. päivänä saapuivat Arvo ja Raine Vesanto Taivassalosta jyrsinkonetta kuljettavan katetun kuorma-autonsa kanssa ja koekäyttivät saman tien jyrsintä. Maanantaista torstaihin oli sitten täysi vauhti päällä klo 9:stä alkaen noin klo 19-20:een ja vielä perjantaina paiskittiin työtä puoleen päivään asti. Työ sujui varsin hyvin. Oli sovittu, että valmistetaan sopivan kokoisia pönttöjä tiaisille, kottaraisille ja telkille. Tiaispönttöja syntyi kaksi kappaletta minuutissa, kottaraispöntöt hivenen hitaammin ja telkänpönttöjä 25-30 tunnissa. Kone jyrsi ensin sopivan kokoisen sisäänmenoreiän ja tämän jälkeen pöntön sisätilan jättäen puuta noin viisi senttiä pohjaksi. Sisäpinnasta tuli sileä ja hyvä. Kun vielä huovalla päällystetty katto ja ripustamislanka on asennettu paikoilleen on saatu aikaan hieno pönttö moneksi vuodeksi. Näiden neljän ja puolen päivän aikana valmistettiin yhteensä 2247 pönttöä. Ne jaettiin tasan 11 riistanhoitoyhdistyksen kesken. Lintulajeittain pöntöt jakaantuivat siten, että telkille tuli 359, pöllöille 34, kottaraisille 764 ja tiaisille 1090 pönttöä. Tulevan talven aikana jäsenet viimeistelevät pönttöjä ja asettavat ne maastoon. Osittain niitä myydään tai lahjoitetaan kiinnostuneille. Tässä vaiheessa ne varastoitiin. Toivottavasti operaatio lieventää asuntopulaa kolopesijöiden keskuudessa. Eräs henkilö, jonka asuinalueella esiintyy paljon hyttysiä oli lukenut, että tiainen syö noin 500 hyttystä päivässä. Hän on kuuleman mukaan hyvin halukas ostamaan useampia tiaispönttöjä! G
Bengt Häger
#
#
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Voimassaoloaika
MÄÄRÄYS Toistaiseksi
Pyyntiluvan nojalla sallittava metsästysasetuksen 28 §:n mukainen metsästys
MÄÄRÄYS Maa- ja metsätalousministeriö on päättänyt antaa pyyntilupien nojalla sallittavan metsästyksen rajoittamista, pyyntiluvan myöntämisen edellytyksiä ja pyyntiluvan myöntämisessä noudatettavaa menettelyä koskevan määräyksen.. Tämä määräys on voimassa toistaiseksi ja koskee metsästysasetuksen 28 §: ssä säädettyä pyyntiluvanvaraista metsästystä. Tämän määräyksen lisäksi riistanhoitopiireille annetaan vuosittain erilliset enintään yhden metsästysvuoden voimassa olevat lajikohtaiset määräykset, joissa asetetaan riistanhoitopiireille vuosittaiset pyyntilupien nojalla metsästettäväksi sallittavien yksilöiden alueelliset ylärajat lajeittain ja joissa tarvittaessa rajoitetaan riistanhoitopiirikohtaisesti myös sitä minkä erityisten metsästysasetuksen 28 §: ssä mainittujen poikkeamisperusteiden nojalla pyyntilupia voidaan myöntää. Tämä määräys kumoaa 16.6.2006 annetun pysyvän määräyksen (3405/720/2006). 1) Suotuisa suojelutaso Riistanhoitopiireille erillisillä määräyksillä määrättävät pyyntilupien nojalla metsästettäväksi sallittavien yksilöiden lajikohtaiset alueelliset ylärajat perustuvat Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen antamiin tietoihin. Kun alueellinen yläraja määrätään maa- ja metsätalousministeriössä vuosittain annettavilla erillisillä määräyksillä, niissä on jo otettu huomioon alueellisen ylärajan vaikutus kunkin lajin suotuisaan suojelutasoon ja varmistuttu, ettei mahdollisesti myönnettävän pyyntiluvan nojalla tapahtuva metsästys vaaranna poikkeamisen kohteena olevan lajin suotuisaa suojelutasoa. 2) Metsästysasetuksen 28 §:n 1 momentin mukaisten poikkeamisperusteiden selvittäminen A) Metsästysasetuksen 28 §:n 1 momentin poikkeamisperusteet 1-3 Riistanhoitopiirin on selvitettävä ennen pyyntiluvan myöntämistä poikkeamisperusteiden kohdissa 1-3 seuraavat asiat ja kirjattava selvitykseen perustuvat perustelut pyyntilupapäätökseen. 1. luonnonvaraisen eläimistön tai kasviston suojelemiseksi Hyödyn yksilöinti luonnonvaraiselle eläimistölle tai kasvistolle ja Arvio siitä miten metsästysasetuksen 28 §:ssä mainitun lajin suojelusta poikkeaminen parantaa sen lajin tilannetta, jonka suojelemiseksi pyyntilupaa haetaan. Mikäli tehty yksilöinti ja arvio osoittavat, että hyöty suojeltavalle lajille ei ole riittävä, pyyntilupaa hakemuksen kohteena olevan lajin yksilön metsästämiseksi ei tule myöntää. 2. erityisen merkittävän vahingon estämiseksi Erityisen merkittävän vahingon yksilöinti Potentiaalisen vahinkoalueen (vahinkokohteiden) yksilöinti, joka perustuu seurantatietoon ja jo mahdollisesti syntyneisiin vahinkoihin Vahingon suuruus, jota metsästysasetuksen 28 §:ssä mainitun lajin metsästyksellä pyrittäisiin estämään ja Arvio vahingon uhkan todennäköisyydestä tai vahingon toistumisen todennäköisyydestä. Mikäli kyseessä ei ole välitön tapahtuma, jossa hakemuksen kohteena oleva yksilö / yksilöt ovat aiheuttamassa erityisen merkittävän vahinkoa tai vahingon uhkaa, jota pyritään estämään, pyyntilupaa hakemuksen kohteena olevan lajin yksilön metsästämiseen ei tule myöntää. 3. kansanterveyden, yleisen turvallisuuden tai muun erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavista syistä, mukaan lukien sosiaaliset ja taloudelliset syyt, sekä jos poikkeamisesta on ensisijaisen merkittävää hyötyä ympäristölle Kansanterveyden tai yleisen turvallisuuden yksilöinti, jota erityisesti suojeltavan lajin yksilön metsästämisellä pyritään turvaamaan Arvio kansanterveyden tai yleisen turvallisuuden vaarantumisen todennäköisyydestä Muun erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavan syyn yksilöinti (ml. taloudelliset ja sosiaaliset syyt) Ympäristölle ensisijaisen merkittävän hyödyn yksilöinti. Mikäli po. kohdat eivät täyty ja mikäli kyseessä ei ole välitön tapahtuma, pyyntilupaa hakemuksen kohteena olevan lajin yksilön metsästämiseen ei tule myöntää. tävän suurilukuinen kanta tai joiden alueella kannanarvio osoittaa merkittävää kannan kasvua. Poikkeamisperusteen käyttö sallitaan vain niiden lajien osalta, joiden kanta koko Suomessa voidaan Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kannanarvion perusteella katsoa olevan riittävän suuri ja hoitosuunnitelmien mukainen lajin kannanhoito on mahdollista tai että kyseisen lajin kannanhoito edellyttää lajin yksilöiden metsästämistä myös silloin, kun kannan tiheydestä ja/tai yksilömäärästä johtuen on mahdotonta osoittaa tiettyä yksilöä, jonka osalta erityisesti olisi osoitettavissa metsästysasetuksen 28 §:n 1 momentin 1-3 kohtien mukaisten poikkeamisperusteiden täyttyminen. Poikkeamisperusteen käytön tulee olla lajikohtaisten hoitosuunnitelmien linjausten mukaista ja tukea osaltaan metsästysasetuksen 28 §:n mukaisten lajien suojelua ja hoitoa. Lajikohtaisiin hoitosuunnitelmiin liittyvät perustelut tulee kirjata pyyntilupapäätökseen. 3) Muun tyydyttävän ratkaisun olemassaolo Riistanhoitopiirin on ennen jokaisen pyyntiluvan myöntämistä selvitettävä onko metsästysasetuksen 28 §:n 1 momentin 1-4 kohtien mukaiselle pyyntiluvan myöntämiselle muuta tyydyttävää ratkaisua ja kirjattava selvityksen keskeiset kohdat pyyntilupapäätökseen. Mikäli selvitys osoittaa, että muita tyydyttäviä ratkaisuja tietyn lupahakemuksen osalta on olemassa, pyyntilupaa ei tule myöntää. A) Poikkeamisperusteet 1-3 Poikkeamisperusteen 1 osalta riistanhoitopiirin on selvitettävä, onko tämän kohdan mukaisesti annetun pyyntilupapäätöksen nojalla suojelun kohteena oleva laji (muu laji) sellainen, että vain sallimalla metsästysasetuksen 28 §:n mukaisen lajin (susi, karhu, ilves ja saukko) metsästys, muun lajin suojelutasoa voidaan parantaa. Mikäli muu laji on riistalaji, riistanhoitopiirin on ensin selvitettävä onko muuna tyydyttävänä ratkaisuna pidettävä muun lajin metsästyksen rajoittamista. Mikäli muu laji on luonnonsuojelulain mukainen laji, tulee riistanhoitopiirin pyytää toimivaltaisen alueellisen ympäristökeskuksen lausunto asiasta. Poikkeamisperusteen 2 osalta riistanhoitopiirin on selvitettävä, minkälaisia keinoja hakemuksessa mainitun vahingon ehkäisemiseksi ylipäätään on olemassa ja miten ne soveltuvat hakemuksessa tarkoitettuun tilanteeseen. Vastaavasti riistanhoitopiirin on selvitettävä, minkälaisia muita tyydyttäviä ratkaisuja hakemuksessa mainittuun tilanteeseen on jo tehty (esim. karkottaminen eri keinoin, aitaamista kotieläinten suojaamiseksi, sähköaidat jne.) ja millaisia vaikutuksia niillä on ollut. Vastaava selvitys on tehtävä poikkeamisperusteen 3 osalta. B) Poikkeamisperuste 4 Riistanhoitopiirin on ennen pyyntiluvan myöntämistä selvitettävä, onko metsästysasetuksen 28 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaiselle pyyntiluvan myöntämiselle muuta tyydyttävää ratkaisua ottaen huomioon lajin hoitosuunnitelmassa esitetyt kannanhoidolliset tavoitteet ja muut vaihtoehtoiset ratkaisut, ja kirjattava selvityksen keskeiset kohdat pyyntilupapäätökseen. 4) Pyyntiluvan myöntäminen Yllä mainittujen edellytysten täyttyessä riistanhoitopiiri voi myöntää alueellisen ylärajansa puitteissa ja annettujen muiden määräysten mukaisesti pyyntilupia. Pyyntilupa tulee harkita tapauskohtaisesti ja pääsääntöisesti yhden pyyntiluvan nojalla voidaan myöntää lupa vain yhden metsästysasetuksen 28 §:n mukaisen lajin yksilön metsästämiseen. Pyyntilupapäätöksessä on erikseen viitattava suotuisan suojelutason osalta maa- ja metsätalousministeriön vuosittain antamaan määräykseen, jossa on asetettu erilliset lajikohtaiset alueelliset ylärajat. Pyyntilupa tulee myöntää vain rajatulle alueelle ottaen huomioon yhtäältä metsästysasetuksen 28 §:n 1 momentin 1-3 kohtien mukaisten poikkeamisperusteiden täyttyminen ja toisaalta 4 kohdan mukaisen poikkeamisperusteen osalta lajin hoitosuunnitelmassa asetetut kannanhoidolliset tavoitteet. Yllä mainittujen metsästysasetuksen 28 §:n poikkeamisperusteiden 1-3 kohtien mukaisesti myönnetyt pyyntiluvat tulee alueellisesti rajata ottaen huomioon turvattavan kohteen/kohteiden sijainti. Koko riistanhoitopiirin alueen kattavia pyyntilupia ei tule myöntää. Poikkeamisperusteiden 2-3 mukaiset pyyntiluvat tulee kohdistaa vain poikkeamisperusteiden 2-3 edellytykset täyttäviin välittömiin tilanteisiin ja pyyntiluvat tulee olla määräaikaisia. Koko metsästysajan kattavia pyyntilupia ei näissä tapauksissa saa myöntää. Määräaikainen pyyntilupa voidaan uusia samaan tapaukseen, mikäli se myös tällöin täyttää tämän määräyksen mukaiset kriteerit. Poikkeamisperusteen 4 mukaiset pyyntiluvat tulee kohdistaa riistanhoitopiirin alueella vain lajin vahvaan esiintymisalueeseen tai siten, että pyyntiluvat kohdistetaan yksilöihin, jotka liikkuvat säännöllisesti pysyvän asutuksen tai potentiaalisen vahinkokohteen läheisyydessä tai aiheuttavat perusteltua huolestumista paikallisissa asukkaissa. Edellä mainittujen seikkojen selvittäminen ja tarkastaminen on kirjattava päätökseen. Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Ylitarkastaja Sami Niemi
#
B) Metsästysasetuksen 28 §:n 1 momentin poikkeamisperuste 4 (tarkoin valvotuissa oloissa valikoiden ja rajoitetusti tiettyjen yksilöiden ottamiseksi) Poikkeamisperusteen käyttö sallitaan lajikohtaisissa vuosittaisissa määräyskirjeissä ainoastaan niissä riistanhoitopiireissä, joiden alueella Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen kannanarvion perusteella voidaan katsoa olevan riit-
Metsästäjä 6 / 2007
43
#
MAA- JA METSÄTALOUSMINISTERIÖ Voimassaoloaika
MÄÄRÄYS 1.10.2007-31.7.2008
Pyyntiluvan nojalla tai alueellisen kiintiön puitteissa sallittava suden, ilveksen ja saukon metsästys
MÄÄRÄYS Maa- ja metsätalousministeriö on päättänyt antaa pyyntilupien nojalla sallittavan metsästyksen rajoittamisesta, pyyntiluvan myöntämisen edellytyksistä, pyyntiluvan myöntämisessä noudatettavasta menettelystä sekä sallittua metsästystä koskevasta selvityksestä seuraavat määräykset: 1. Susi poronhoitoalueen ulkopuolella. Riistanhoitopiirien metsästysasetuksen 28 §:n perusteella myöntämien pyyntilupien nojalla metsästettäväksi sallittavien susien määrä saa olla enintään seuraava: Itäisen Suomen kannanhoitoalue Kainuun riistanhoitopiiri joista poronhoitoalueeseen rajoittuvissa kunnissa Pohjois-Karjalan riistanhoitopiiri Kymen riistanhoitopiiri itärajaan rajoittuvissa kunnissa Pohjois-Savon riistanhoitopiiri Etelä-Savon riistanhoitopiiri perusteella myönnettyjen poikkeuslupien nojalla taikka muutoin tietoon tulleet ihmisen toimesta tapetut saukot, riistanhoitopiirien tulee ottaa pyyntilupien nojalla metsästettäväksi sallittavien saukkojen määrissä vähennyksenä huomioon. Riistanhoitopiirien on toimitettava maa- ja metsätalousministeriölle ja Metsästäjäin keskusjärjestölle pyyntiluvan myöntämisen jälkeen jäljennös pyyntiluvasta sekä saukon metsästyskauden lopussa luontodirektiivin 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu kertomus myönnetyistä pyyntiluvista, kunkin pyyntiluvan myöntämisen perusteista sekä metsästyksen tuloksesta. 3. Ilves. Riistanhoitopiirien metsästysasetuksen 28 §:n perusteella myöntämien pyyntilupien nojalla metsästettäväksi sallittavien ilvesten määrä saa olla enintään seuraava: Poronhoitoalue Kainuun riistanhoitopiiri Oulun riistanhoitopiiri Lapin riistanhoitopiiri Muu Suomi Etelä-Hämeen riistanhoitopiiri Etelä-Savon riistanhoitopiiri Kainuun riistanhoitopiiri Keski-Suomen riistanhoitopiiri Kymen riistanhoitopiiri Pohjanmaan riistanhoitopiiri Pohjois-Hämeen riistanhoitopiiri Pohjois-Karjalan riistanhoitopiiri Pohjois-Savon riistanhoitopiiri Ruots. Pohjanmaan riistanhoitopiiri Satakunnan riistanhoitopiiri Varsinais-Suomen riistanhoitopiiri Uudenmaan riistanhoitopiiri
10 kpl 7 kpl 6 kpl 3 kpl 2 kpl 1 kpl
5 kpl 3 kpl 5 kpl
Muiden kuin em. riistanhoitopiirien alueille ei tule myöntää pyyntilupia suden metsästämiseksi. Pyyntilupa suden metsästämiseksi saadaan myöntää ainoastaan metsästysasetuksen 28 §:n 1 momentin 1-4 kohdissa mainituissa tarkoituksissa. Pyyntiluvan myöntämisperuste on lupapäätöksessä mainittava erikseen kunkin yksilön osalta. Lisäpoistuma, joka käsittää tämän määräyksen antamisen jälkeen metsästyslain (615/1993) 41 §:n 2 momentin tai poliisilain (493/7.4.1995) 25 §: n perusteella myönnettyjen poikkeuslupien nojalla taikka muutoin tietoon tulleet ihmisen toimesta tapetut sudet, riistanhoitopiirien tulee ottaa pyyntilupien nojalla metsästettäväksi sallittavien susien määrissä vähennyksenä huomioon. Riistanhoitopiirien on toimitettava maa- ja metsätalousministeriölle ja Metsästäjäin keskusjärjestölle pyyntiluvan myöntämisen jälkeen jäljennös pyyntiluvasta sekä suden metsästyskauden lopussa luontodirektiivin 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu kertomus myönnetyistä pyyntiluvista, kunkin pyyntiluvan myöntämisen perusteista sekä metsästyksen tuloksesta. Tätä määräyskirjettä voidaan täydentää suden pyyntilupien osalta ennen metsästysajan päättymistä. 2. Saukko. Riistanhoitopiirien metsästysasetuksen 28 §:n perusteella myöntämien pyyntilupien nojalla metsästettäväksi sallittavien saukkojen määrä saa olla enintään seuraava: Etelä-Savon riistanhoitopiiri Kainuun riistanhoitopiiri Keski-Suomen riistanhoitopiiri Lapin riistanhoitopiiri Oulun riistanhoitopiiri Pohjanmaan riistanhoitopiiri Pohjois-Hämeen riistanhoitopiiri Pohjois-Karjalan riistanhoitopiiri Pohjois-Savon riistanhoitopiiri Satakunnan riistanhoitopiiri Uudenmaan riistanhoitopiiri 5 kpl 5 kpl 5 kpl 5 kpl 5 kpl 5 kpl 5 kpl 5 kpl 5 kpl 5 kpl 5 kpl
7 kpl 13 kpl 5 kpl 13 kpl 9 kpl 2 kpl 7 kpl 13 kpl 25 kpl 5 kpl 5 kpl 1 kpl 9 kpl
Muiden kuin em. riistanhoitopiirien alueille ei tule myöntää pyyntilupia saukon metsästämiseksi. Riistanhoitopiirit voivat myöntää pyyntilupia saukon metsästämiseksi ainoastaan, mikäli ei ole muuta tyydyttävää ratkaisua kalan- tai ravunkasvatukselle kasvatusaltaissa aiheutuvan erityisen merkittävän vahingon estämiseksi. Luonnon-vesissä saukon metsästystä ei tule sallia. Pyyntiluvan myöntämisperuste on lupapäätöksessä mainittava erikseen kunkin yksilön osalta. Lisäpoistuma, joka käsittää tämän määräyksen antamisen jälkeen metsästyslain (615/1993) 41 §:n 2 momentin tai poliisilain (493/7.4.1995) 25 §:n
Muiden kuin em. riistanhoitopiirien alueille ei tule myöntää pyyntilupia ilveksen metsästämiseksi. Pyyntilupa ilveksen metsästämiseksi metsästysasetuksen 28 §:n 1 momentin 4 kohdassa mainitussa tarkoituksessa tulee rajoittaa tiettyjen yksilöiden ottamiseen ja enintään yhden riistanhoitoyhdistyksen alueelle taikka muutoin selvästi määriteltävälle enintään 100 000 ha:n suuruiselle yhtenäiselle kannanhoitoalueelle. Mainitussa tarkoituksessa annettua pyyntilupaa ei ole mahdollista sen myöntämisen jälkeen vaihtaa toiseen yksilöön tai toiselle alueelle. Pyyntiluvan myöntämisperuste on lupapäätöksessä mainittava erikseen kunkin yksilön osalta. Lisäpoistuma, joka käsittää tämän määräyksen antamisen jälkeen metsästyslain (615/1993) 41 §:n 2 momentin tai poliisilain (493/7.4.1995) 25 §:n perusteella myönnettyjen poikkeuslupien nojalla taikka muutoin tietoon tulleet ihmisen toimesta tapetut ilvekset, riistanhoitopiirien tulee ottaa pyyntilupien nojalla metsästettäväksi sallittavien ilvesten määrissä vähennyksenä huomioon. Riistanhoitopiirien on toimitettava maa- ja metsätalousministeriölle ja Metsästäjäin keskusjärjestölle pyyntiluvan myöntämisen jälkeen jäljennös pyyntiluvasta sekä ilveksen metsästyskauden lopussa luontodirektiivin 16 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu kertomus myönnetyistä pyyntiluvista, kunkin pyyntiluvan myöntämisen perusteista sekä metsästyksen tuloksesta. 4. Pyyntiluvan myöntämisessä on lisäksi noudatettava maa- ja metsätalousministeriön 1.10.2007 antamaa määräystä (Dnro 2611/720/2007) pyyntiluvan nojalla sallittavasta metsästyksestä. Muutoin pyyntilupien myöntämisessä on noudatettava mitä metsästyslaissa ja metsästysasetuksessa säädetään.
#
Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttila Ylitarkastaja Sami Niemi
w
O R
44
Metsästäjä 6 / 2007
KAHD EN
OT TU
OS TEEN TAJALL
E
LUM
O ICAM
0
TUOTENUMERO: JJ0103
päälle Kaupan sta: tuku VAIN Erä
Kaupan päälle JahtiJakt Premium-pukuun. Vastaavien tuotteiden yhteisarvo 419 .
Order from: www.arcticoutdoor.co.uk
1. JahtiJakt neule
Tyylikäs neule metsälle ja vapaa-aikaan. Kyynärpäissä ja hartioilla kangasvahvikkeet. Suojaava kaulus.
2. Alusasu
Kerrospukeutumiseen. Erityisesti JahtiJakt Premium pukuun suunniteltu, Scentech - teknologialla toteutettu alusasu. Micro1Dry -kangas imee kosteuden pois.
3. Fleece-väliasu
Erittäin lämmin väliasu kylmemmille keleille. Materiaali miellyttävä Mikrodry fleece, joka hengittää ja siirtää kosteuden hengittävän puvun läpi ulos.
4. Kääntölakki
AIR-TEX kalvolla varustettu kääntölakki, jossa toinen puoli on oranssi huomioväripinta. Käännettävät läpät ja säädettävä pään ympärys.
5. Flanellipaita
Metsästykseen ja vapaa-aikaan. Laadukasta puuvillaa. Uusi muodikas ulkonäkö. Kaksi rintataskua. Jatketut helmat peittävät alaselän.
6. Turvaliivi
Hyvin erottuva oranssi huomioväri. Heijastinauhat edessä ja takana. Mahtuu kätevästi vaikka taskuun. Varustettu vetoketjulla.
7. Henkselit
Vahvat nahkapidikkeet, kestävä ja varma nappikiinnitys. Joustava ja kestävä materiaali. Uusi tyylikäs ulkonäkö.
8. Istuinsuoja
JahtiJakt istuinsuojat suojaavat autosi penkit tehokkaasti. Sopii kaikkiin automalleihin. Helppo irrottaa ja pestä 60 asteisessa pesussa. Vettä ja likaa hylkivää polyesteriä.
www.ERATUKKU.fi
Puhelintilaukset
Ma-Pe 9-18
020 747 7000
OULU: Alasintie 8 VANTAA: Valimotie 27 TAMPERE: Possijärvenkatu 4 RAAHE: Sovionkatu 4 - 6 HAAPARANTA: Ikano-talo
TUOTENUMERO: JJ0103
# #
PREMIUM
Ylimmän luokan ykkösuutuus
JahtiJakt Premium-kalvopuku
Uusi teknologia mullistaa metsästyksen
Premium-puvun omistajana pääset huomaamattomasti entistä lähemmäksi riistaa. Puvussa olevan Scentech-hajunestoteknologian avulla estetään ihmisen hajujen kulkeutuminen riistan vainuttavaksi. Premium-puvun UUSI AIR-TEX2 -kalvo on laminoitu suoraan pintakankaaseen, jolloin puku on mukavampi, kestävämpi ja entistä kevyempi myös sateella. Tutustu ja tilaa heti!
Voittamaton, uusi
-kalvo
Suoraan puvun pintakankaaseen lämpölaminoitu UUSI AIR-TEX2 -kalvo säilyttää erinomaiset ominaisuutensa kovan käytön ja usean pesukerran jälkeenkin. Tampereen Teknillisen Yliopiston Älyvaatelaboratorion testeissä uuden AIR-TEX2 -kalvon hengittävyys todettiin aivan erinomaiseksi sekä uutena, että kolmen pesukerran jälkeen (hengittävyys >11 000 g/ m2/24h). Samoissa testeissä kalvo sai parhaat arvot myös erinomaisesta vedenpitävyydestään (vesipilarin korkeus > 10.000 mm). Ja huippuominaisuudet olivat ennallaan vielä useiden pesukertojen jälkeenkin!
-hajunestoteknologia
Uudessa JahtiJakt Premium-metsästyspuvussa käytetään ainutlaatuista ScentechTMhajunestoteknologiaa. Sen avulla estetään ihmiskehosta lähtevää hajua kulkeutumasta pintakankaan läpi riistan vainuttavaksi. JahtiJakt on kehittänyt ScentechTM-hajunestoteknologian yhteistyössä alan parhaiden asiantuntijoiden ja tutkimuslaitosten kanssa ensimmäisenä Suomessa.
GARMIN GPSmap 60Cx
Testeissä menestystä ja suosiota kerännyt Garmin 60C -kartta-GPS sai seuraajakseen Garmin 60Cx:n. Nyt voit ladata MUISTIKORTILLE kuin koskaan aiemmin. 60Cx Suomen edullisimpaan hintaan, vain Erätukustojen kanssa täysin ylivoimainen GPS mm. metsästyskäyttöön.
nüvi 200W
Garmin nüvi 200W on edullinen laajakuvanäytöllinen autonavigaattori. Laitteessa on kirkas auringonvalossakin luettava 4,3" laajakuvainen kosketusnäyttö ja siihen on esiladattu yksityiskohtaiset kartat valmiiksi. Automaattinen suomenkielinen reititys.
Ominaisuudet
Tuotteen ominaisuudet ja tekniset tiedot
tukku Erä TAAN HIN
Mukana 128 Mb muistikortti!
Jopa 100 x 100 km -karttaa
+ ohjelmointi- ja toimituskulut Tuotenumero: 005CX60
479
päälle Kaupan sta: tuku VAIN Erä
Valitse yksi 1-16 alueesta!
Meiltä myös lisämuistikortit!
TESTIVOITTAJA!
TM (19/05) testasi Garmin 60 CS ja
Vakiovarusteet
kku ErätuAAN HINT
Nämä kaupan päälle tähän tuotteeseen. Vastaavien tuotteiden yhteisarvo 207 .
229
+ toimituskulut
Tuotenumero: 010-00656-13
3. Lisämuistikortti 1 Gb
www.ERATUKKU.fi
Puhelintilaukset
Ma-Pe 9-18
020 747 7000
w
O R
OULU: Alasintie 8 VANTAA: Valimotie 27 TAMPERE: Possijärvenkatu 4 RAAHE: Sovionkatu 4 - 6 HAAPARANTA: Ikano-talo
PRO
Täydellisesti uudistettu JahtiJakt PRO kalvopuku viime kauden hintaan!
Täydellisesti uudistettu suosikkipuku kaikille säille.
Eurooppalaisten metsästäjien toiveista ja ideoista kehitetty korkealaatuinen metsästysasu vaativaan käyttöön. Parhaimman luokan uusi AIR-TEX2-kalvo sekä muut uudet huippuominaisuudet tekevät PROpuvusta ainutlaatuisen metsästysasun kaikille säille.
Vedenpitävä
Uuden AIR-TEX2-kalvon erinomainen vedenpitävyys on testattua huippuluokkaa. Kalvopuvun kaikki saumat on käsitelty vedenpitäviksi.
Hengittävä
PRO-puvun uusi AIR-TEX2-kalvo sai Älyvaatelaboratorion (SWL) testeissä huipputulokset. Testiraportin mukaan AIR-TEX2-kalvon hengittävyys on erinomaista luokkaa sekä uutena että kolmen pesukerran jälkeen ( >11.000 g/m2 24 h).
Kevyt
Pintakankaaseen laminoidun AIR-TEX2-kalvon ansiosta PRO-kalvopuku on uskomattoman kevyt ja joustava. Teflon-käsitelty pintakangas ei vety ja säilyttää sen vuoksi keveytensä myös sateella.
KAHD EN
OT TU
OS TEEN TAJALL
E
Til aa
er heti www.
uk
at
ku
LU
.fi
AM MIC
O 0
TUOTENUMERO: JJ0102
ut
13
lle Nämä kaupan päälle JahtiJakt PRO-pukuun. Vastaavien tuotteiden yhteisarvo 152 . pan pää Kau tukusta: VAIN Erä
1. Fleecetakki
2. AIR-TEX-kalvolakki
3. Turvaliivi
4. MicroDry-alusasu
5. AIR-TEX-kalvohuppu
6. Hirvikärpäshuppu
www.ERATUKKU.fi
Puhelintilaukset
Ma-Pe 9-18
020 747 7000
OULU: Alasintie 8 VANTAA: Valimotie 27 TAMPERE: Possijärvenkatu 4 RAAHE: Sovionkatu 4 - 6 HAAPARANTA: Ikano-talo
Tuo ten ro: JJ0 10 2
Talvipakkasten voittaja uudistunut JahtiJakt kalvohaalari!
Uudistuneet huippuominaisuudet:
JahtiJakt kalvohaalari on erittäin lämmin ja suunniteltu pohjolan kylmiin olosuhteisiin. Tarkkaan harkittujen yksityiskohtien ansiosta haalarin käyttömukavuus on vertaansa vailla. Lämmin ja silti hengittävä JahtiJakt kalvohaalari sopii kaikkeen talviseen liikkumiseen. Veden- ja tuulenpitävä sekä hengittävä AIR-TEX2-kalvo Rintataskut 2 kpl läpän alla Rintataskut 2 kpl vetoketjuilla Lämmittelytaskut 2 kpl Vyötärötaskut 2 kpl Reisitaskut 2 kpl Vedenpitävä napoleon/povitasku, jossa läpivienti esim. radiopuhelimen johdolle Täytteenä erittäin lämmintä Thermo AIR-TEXlämmöneristettä Heijastimet muun muassa selkäosassa ja lahkeissa takaavat näkyvyyden Säädettävä kalvohuppu, joka voidaan kääriä kaulukseen Lahkeensuissa lumilukot Tarrakiristykset hihoissa ja lahkeensuissa Sisäpuolen kaulus lämmintä fleeceä Käden lämmittimet hihansuissa Vahvikkeet polvissa ja takamuksessa Lahkeissa täyspitkät vetoketjut läppäsuojauksella
Tuo ten ro: 00 07
Vastaavien tuotteiden arvo 79 .
TUOTENUMERO: 0007
0
www.ERATUKKU.fi
Puhelintilaukset
Ma-Pe 9-18
päälle Kaupan sta: tuku VAIN Erä
MicroDRY-alusasu
020 747 7000
OULU: Alasintie 8 VANTAA: Valimotie 27 TAMPERE: Possijärvenkatu 4 RAAHE: Sovionkatu 4 - 6 HAAPARANTA: Ikano-talo
ERÄ -lehti nro 8/2007
-lehden TESTIVOITTAJA!
Testivoittajan Huippu-uutuusmallit 2008
Panta ilman ohjelmisto Pointer on maailmanlaajuisesti ylivoimainen koiraGPS -laitteissa. Kymmenien tuhansien käyttäjien VAIN toiveiden pohjalta on nyt kehitetty uusi Pointer Panta-GPS.
Pointer Panta-GPS + Pointer GPS -ohjelmisto
a
699
+ ohjelmointikulut + toimituskulut
VAIN
Panta + ohjelmisto NYT YHTEISHINTA AN
V
819
+ GPS-moduli + ohjelmointikulut + toimituskulut
Puhelintilaukset
Ma-Pe klo 8-17
Nettitilaukset:
www.ERATUKKU.fi
Joka päivä
klo 8-18
020 747 7080 0400 245 083
7
Testivoittajalta aina parhaat herkut!
Nyt nopeimmille Pointer Panta-GPS:n + ohjelmiston ostajille 240 :n arvoinen PITOKOKKI-haudutuspata kaupan päälle! 1 pata/tilaus
Pieni erä jäljellä!
Arvo 240
Pointer GPS -ohjelmisto
Pointer GPS -ohjelmapaketti sisältää:
Teemme täysin käyttövalmiita settejä erimallisten puhelimien kanssa.
Kysy ohittamaton tarjous!
Pointer GPS -ohjelmisto
VAIN
199
+ GPS-moduli + toimituskulut
Paras liittymä parhaalle tuotteelle!
Myymälät:
www.pointersolutions.com
OULU: Alasintie 8 VANTAA: Valimotie 27 TAMPERE: Possijärvenkatu 4 RAAHE: Sovionkatu 4 - 6 HAAPARANTA: Ikano-talo
9
Kalvollinen toppapukusetti
Pakkaseen ja lasketteluun!
Talviulkoilijan ja laskettelijan unelmapuku vahvalla 120/100 g:n lämpövanutoppauksella. Parhaissa alan laboratorioissa testattu AIR-TEX-kalvo pitää erinomaisesti veden, tuulen ja pakkasen. Sen hengittävyys on parasta tasoa ja kalvollinen toppapuku pitää sinut lämpimänä kovimmillakin pakkasilla.
Helposti irrotettavan hupun saa aina sopivaksi kaksisuuntaisella säätömahdollisuudella.
Kainaloiden tuuletusaukot on suojattu roisketiiviillä vetoketjuilla.
Säädettävällä helmakiristyksellä saa takin sopimaan keliin kuin keliin.
Sin. puvussa kaksi tilavaa vetoketjullista taskua takin sivuilla ja kaksi rintamuksessa.
Pun.takin vuoressa vetoketjullinen sekä tarrallinen povitasku. Lisäksi tilava verkkotasku.
Hihojen napakka tarrakiristys estää kylmän ja lumen pääsyn ranteisiin.
Pun. mallissa roisketiivis vetoketju suojaa hiha-/ hissilipputaskussa olevia tarvikkeita.
Miellyttävä, tarroilla säädettävä joustovyötärö on takaa korotettu suojaamaan ristiselkää.
Housujen henkselit ovat kätevästi vetoketjulla irrotettavissa.
Punaisen puvun koot: XS - L Sinisen puvun koot: XS - XL
Lahkeiden vetoketju- ja tarrakiristyksellä lahkeensuut saa helposti esim. monon päälle.
päälle Kaupan sta: tuku VAIN Erä
Vastaavien tuotteiden yhteisarvo 237 .
Tuotenumero/PUNAINEN ASUSETTI: 0095S06 Tuotenumero/SININEN ASUSETTI: 0085S06
2 värivaihtoehtoa!
Tekninen alusasu Fleece-väliasu Kintaat RIB-pipo Fleece-kaulahuivi
www.ERATUKKU.fi
Puhelintilaukset
Ma-Pe klo 9-18
020 747 7000
OULU: Alasintie 8 VANTAA: Valimotie 27 TAMPERE: Possijärvenkatu 4 RAAHE: Sovionkatu 4-6 HAAPARANTA: Ikano-talo
9
Talkoilla Kanu-loukkuja
Aktiiviset puuhamiehet Matti Alasilta, Jussi Leppikallio ja Pekka Stenbacka hitsasivat loukkujen runkoja kasaan.
Lopen riistanhoitoyhdistyksen ja alueen metsästysseurojen yhteisprojektina valmistui Erälopen pihalla 25.7.2007 33 kappaletta pienpetojen pyyntiin tarkoitettua Kanu-loukkua. Loukku on laatikkomainen ja eläin menee helposti sen alle, jolloin laukaisin pudottaa yhdeltä reunalta saranoidun loukun ja saalis jää loukun sisälle elävänä. Loukun on havaittu olevan huomattavasti putkimaisia verkkoloukkuja tehokkaampi.
Loukut valmistuivat ripeästi, kuin liukuhihnalta, Toivosen, Saarenojan ja Järvisen käsissä.
L
open riistanhoitoyhdistyksen alueella toimii 12 metsästysseuraa ja yksi seurue, jäseniä riistanhoitoyhdistyksessä on yhteensä yli 600. Kanu-loukkuja tehtiin Lopella talkoilla nyt ensimmäisen kerran näin mittavassa määrin. Idea loukkutalkoista oli hautunut riistahoitoyhdistyksessä jo parin vuoden ajan. Aktiivisimpien puuhamiesten, Matti Alasillan, Pekka Stenbackan ja Jussi Leppikallion hoitaessa alkuvalmistelut, saatiin projekti vihdoin toteutettua. Hienoa oli nähdä, että kaikki metsästysseurat osallistuivat innolla talkoisiin ja suuri kiitos täytyy antaa myös Erälopen Tomi Järviselle, joka järjesti tilat loukkujen tekemiselle. Lopen riistahoitoyhdistys kustansi loukkujen hinnasta puolet ja lopusta huolehtivat metsästysseurat, jotka lunastivat loukut itselleen. Jokainen loukku numeroitiin ja vastuuhenkilöt pitävät kirjaa saaliista. Riistahoitoyhdistyksen kokouksessa kerätään tiedot yhteen ja tehdään tilastoa siitä, kuinka pienpetojen pyydystäminen on onnistunut. Lopen riistanhoitoyhdistyksen alueella olevat seurat eivät siis ole vielä kadottaneet talkootaitoa ja onhan ampumarataakin yhdessä rakennettu talkoilla yli kymmenen vuotta. Hyvästä yhteistyöstä kertoo myös jo pitkäaikainen hirvieläinten yhteislupa, jonka ansiosta voidaan metsästää suunnitelmallisesti. G
Valmiit loukut matkasivat Lopen metsiin. Osa loukuista on jo pyytämässä pienpetoja, kertoivat Erälopen Tomi Järvinen ja Riistahoitoyhdistyksen puheenjohtaja Kari Kuparinen.
Kanu-loukkutalkoisiin osallistui yli 30 aktiivista metsämiestä, joista osa kuvassa.
Metsästäjä 6 / 2007
45
Maataloustuella kosteikkoja ja uusia metsästysmahdollisuuksia
Nyt viljelijän kannattaa aloittaa maatalouskosteikon suunnittelu, sillä ensi keväänä tukea voi hakea monivaikutteisen kosteikon perustamiskustannuksiin. Tukea voi saada maksimissaan 4000 per hehtaari. Tämän lisäksi kosteikon hoitoon voi saada vuosittaista tukea enintään 450 per hehtaari.
erikoissuunnittelija, Metsästäjäin Keskusjärjestö
M
aatalousalueiden kosteikkojen rakentamiseen ja hoitoon voi saada rahoitusta maatalouden ympäristötuesta ja ei-tuotannollisten investointien tuesta. Ensi keväänä hakuun tuleva ei- tuotannollinen investointituki kosteikon perustamiskustannusten korvaukseen on uusi, riistatalouden kannalta ehkä merkittävin tukimuoto uudessa maaseudun kehittämisohjelmassa. Investointituen saamisen edellytyksenä on, että kosteikon perustamisen jälkeen sen hoidosta tehdään 5- tai 10-vuotinen ympäristötuen erityistukisopimus. Uutta kosteikkojen hoidossa ja perustamisessa on myös se, että tällaista tukea voivat hakea viljelijöiden lisäksi myös rekisteröidyt yhdistykset Leader-toimintatavan mukaisesti.
46 Metsästäjä 6 / 2007
Monta kärpästä yhdellä iskulla
Uudessa ympäristötukiohjelmassa (2007-2013) maatalousalueiden kosteikkojen asema ympäristötoimenpiteenä korostui aiempiin tukikausiin verrattuna. Kosteikkojen avulla pyritään ensisijaisesti vähentämään maatalouden ravinnekuormitusta vesistöihin. Keskeinen tavoite on kuitenkin tuottaa ympäristövaikutuksiltaan mahdollisimman monivaikutteinen kosteikko, jossa voitaisiin yhdistää vesiensuojelullisia, linnustollisia, maisemallisia ja kalataloudellisia tavoitteita mahdollisimman hyvin. Metsästäjälle ja metsästysseuroille ympäristötuki tarjoaakin hienot mahdollisuudet parantaa vesilintujen ja muiden riistalajien elinympäristöjä sekä tietysti omia metsästysmahdollisuuk-
Marko Svensberg,
sia. Ympäristöhyödyt ovat kuitenkin tätäkin laaja-alaisempia ja eivät rajoitu oman harrastuksemme ympärille. Kosteikkoja perustamalla metsästäjäkunta voi olla vaikuttamassa merkittävästikin Itämeren ja sisävesien tilaan. Kosteikoista on hyötyä myös suurelle joukolle muitakin kuin metsästettäviä lintuja, sillä kosteikoilla ja niiden ympäristöissä tavataan noin puolet maassamme pesivistä reilusta 200 lintulajista. Kosteikkoja voidaan hyödyntää myös muun muassa tulvien hallinnassa, kasteluveden varastona, rapualtaina ja linnuston seurannassa.
Tavoitteena 45 000 maatalouskosteikkoa
Suomen ympäristökeskuksen tekemän arvion mukaan Suomessa on noin 650 000 hehtaa-
ria peltoa, joiden vedet voitaisiin käsitellä kosteikoissa. Laskelmien mukaan tähän tarvitaan kaikkiaan 45 000 maatalouskosteikkoa. Jotta tämä valtaisa tavoite voitaisiin saavuttaa, tarvitaan monien eri tahojen välistä yhteistyötä. Kosteikkojen perustamiselle asetetun tavoitteen saavuttamisessa metsästäjäkunnalla voisi olla merkittäväkin rooli. Huomattava joukko viljelijöistä metsästää itse, metsästäjien kontaktit viljelijöihin ovat tiiviitä ja maastotuntemus metsästäjäkunnalla on hyvin laaja-alaista. Kontaktien luonti viljelijöihin, kiinnostuksen herättäminen kosteikkoasioihin ja osallistuminen kosteikkojen laaja-alaisempaan suunnitteluun voisivat olla sellaisia toimia, missä metsästysseurojen ja metsästäjien rooli olisi tärkeä. Tuntevathan monet metsästäjät oman metsästysalueensa hyvin tarkasti ja tästä tiedosta olisi hyötyä, kun suunnitellaan laajemmalla alueella mahdollisia kosteikkojen paikkoja. Kosteikkoasiat eivät myöskään ole metsästäjillä uusia asioita, sillä onhan kosteikkoja riistanhoidolliseen tarkoitukseen tehty ja kunnostettu useita satoja viimeisten vuosikymmenten aikana.
vaniityt ja painanteet sekä joen ja puron haarat. Kosteikkojen vesiensuojeluhyödyt perustuvat kosteikkojen omiin luonnollisiin puhdistusmekanismeihin. Kiintoaines ja siihen sitoutuneet ravinteet laskeutuvat kosteikon pohjalle. Vähintään 20 prosenttia vesistön yläpuolisesta valuma-alueesta tulee olla viljelykäytössä, jotta kosteikko kannattaa rakentaa. Hyvin toimiva kosteikko edellyttää asiantuntevaa suunnittelua ja siksi monet viljelijät eivät välttämättä selviydy siitä omin voimin.
Julkaisussa esitetään mm. rakennettujen kosteikkojen ratkaisuja, rakenteellisia yksityiskohtia, suunnittelun ja mitoituksen keskeisiä periaatteita, käsitellään kenttätutkimusta ja suunnittelussa tarvittavia taustatietoja. Julkaisussa keskitytään maatalouskosteikkoihin, vaikkakin periaatteita voidaan soveltaa myös metsätalouden, turvetuotannon ja taajama-alueiden kosteikkojen suunnitteluun. Julkaisu on ensisijaisesti suunnattu kosteikkosuunnittelijoiden käyttöön. G
Metsästäjälle ja metsästysseuroille ympäristötuki tarjoaakin hienot mahdollisuudet parantaa vesilintujen ja muiden riistalajien elinympäristöjä sekä tietysti omia metsästysmahdollisuuksia.
Oppaita suunnittelun avuksi
Perustettavien kosteikkojen laadun ja määrän lisäämiseksi maa- ja metsätalousministeriön rahoittamassa hankkeessa laadittiin ohjeet kosteikkojen alueelliseen yleissuunnitteluun ja kosteikkojen yksityiskohtaiseen mitoitukseen. Yleissuunnittelun avulla etsitään kosteikoille luontaiset ja sopivimmat perustamispaikat. Tavoitteena on tunnistaa ja paikallistaa luontaiset kosteikkopaikat ja arvioida niiden toteuttamiskelpoisuutta kosteikoksi. Kosteikkojen yksityiskohtaista suunnittelua ja rakentamista ohjeistetaan Suomen ympäristökeskuksen julkaisemassa kosteikkojen suunnittelu- ja mitoitusoppaassa. Rakennettavalle kosteikolle sopivia paikkoja ovat kuivatetut tul-
Mistä tietoa?
I Tätä kirjoitettaessa valtioneuvoston asetus sekä maa- ja metsätalousministeriön asetus koskien ei-tuotannollisia investointitukia on vielä valmisteilla. Myös rekisteröidyt yhdistykset voivat hakea kyseistä tukea Leader-toimintatavan mukaisesti. Tarkemmat hakuohjeet ja lomakkeet kosteikkoihin liittyviin ei-tuotannollisten investointitukien hakemiseen valmistunevat kevään korvalla. Hakemuslomakkeet tulevat niiden valmistuttua osoitteeseen http:// lomake.mmm.fi. Lomakkeita on saatavissa keväällä myös TE-Keskusten maaseutuosastoilta. Hakuaika ei-tuotannollisen investointituen saamiseksi päättyy nykyisten suunnitelmien mukaan huhtikuun viimeisenä päivänä. Jutussa mainitut oppaat löytyvät internetistä. Maatalouden monivaikutteisten kosteikkojen suunnittelu ja mitoitus: www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=245183&lan=fi Maatalousalueiden monivaikutteisten kosteikkojen yleissuunnitteluopas: www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=228395&lan=fi&clan=fi
Metsästäjä 6 / 2007
47
Vesilintukeitaita peltojen reunoille ja ojien varteen
Vesien suojelua palvelevia kosteikkoja on tehty sadoittain riistanhoidon ja luonnon monimuotoisuuden lisäämiseksi ympäristötuella ja ilman ympäristötukea. Tässä artikkelissa on esimerkinomaisena kerrottu kahdesta kohteesta Uudeltamaalta. Toisessa ei ole saatu mitään maatalouden tukea ja toinen on vuorostaan LUMO kohde. Näistä saatuja kokemuksia voidaan käyttää uuden tukikauden monivaikutteisten kosteikkojen suunnittelussa.
Eri vesilintulajit ja kahlaajat saattavat elinympäristövaatimuksissaan aiheuttaa ristiriitatilanteita savenottoalueiden kunnostusta mietittäessä. Kun tavi vaatii etenkin poikasaikana melko sulkeutunutta ja suojaista elinympäristöä savenottoalueelta, telkkä vaatii suurempaa aukeutta ja yleensäkin vesilinnut mahdollisimman suurta näkyvyyttä vesialueelta ympäristöönsä. Metsiköstä kauempana olevan, suuremman kuopan pahasti umpeenkasvanutta osaa päätettiin kunnostaa kaivamalla uutta avovettä ja kasaamalla keinosaari lammen keskelle. Samalla sorsille saatiin lisää syvyydeltään vaihtelevaa elintilaa. Rantatörmän kaltevuutta loivennettiin. Näin saatiin luoduksi kahlaajalle lietteisiä rantakohtia. Voimakkaasti pensoittunut ja metsittynyt reunus kuopan ja pellon välistä raivattiin niin, että sinne tänne jätettiin vain muutama maisemapuuryhmä maisemaa elävöittämään. Myös kuoppien välinen pensaikko ja puusto raivattiin. Savenottoa varten useaan kohtaan kasattu ruokamulta tasattiin. Metsikön puoleinen, pohjoisempi savenottokuoppa jätettiin suurelta osin "luonnontilaiseksi" puolisukeltajien poikueympäristöksi eli vesialue on melko umpeutunut ja osin pensoittunut. Metsikönpuoleisella kuopan reunoilla kasvaa edelleen pensaikkoa ja puita, mutta kuopan pellon puolelta pensaikkoa on raivattu pois. Myöhemmät kunnostustoimet määritetään umpeenkasvun ja rannan sulkeutumisen edistymisen perusteella.
I
Pentti Vikberg, riistanhoidon kokeilujohtaja, Metsästäjäin Keskusjärjestö
lkka Stèn hankki omistukseensa entisen tiilitehtaan 1,5 hehtaarin savenottoalueen Tuusulan Huikosta läheltä Jokelaa vuosituhannen vaihteessa. Alueella on kaksi erillistä lampea, joiden yhteinen ala on vajaa hehtaari. Entinen savenottoalue on laajahkon peltoalueen reunassa. Mikäli vain valuma-alue on riittävä, kohde olisi tällä hetkellä periaatteessa kunnostettavissa nykyisen "kosteikkoympäristötuen" kautta. Huikon savenottokuoppien veden korkeus vaihtelee kesien ja pohjaveden korkeuden mukaan. Syyskuun seitsemäntenä, kuvausaikana, vesi oli normaalia alempana suhteellisen sateisista säistä huolimatta, toisessa lammessa vajaa puoli metriä ja toisessa hieman ylempänä.
Savenottoalueesta monipuolinen lintuvesi
Ilkka Sténin tarkoituksena oli saada hankkimastaan alueesta mielenkiintoinen kahlaaja- ja vesilintukohde sopivia kunnostustoimenpiteitä käyttäen. Alueella on maakannaksen erottamat kaksi savikuoppaa. Kunnostushanke suunniteltiin toteutettavan vaiheittain, pitkällä aikajaksolla. Tällöin olisi mahdollista arvioida kunkin osasuorituksen merkitys vesilinnuille ja kahlaajille ja arvioida lisätyön tarve kummassakin kuopassa. Kunnostusprojektissa paikallisen Lintin metsästysseuran talkootyö on ollut merkittävää.
Huikon savenottoalueen eteläisemmästä kuopasta on kunnostuksen jälkeen kehittynyt kahlaajille ja vesilinnuille mieluinen ympäristö, jonka vetovoimaa on lisätty pöntötyksellä ja lokkien pesimäalustoilla.
Pönttöjä telkille, alustoja lokeille
Pohjan muotoilu lisää veden virtausaikaa lammessa ja auttaa liuenneen typen ja fosforin poistumista.
Telkkien viihtyvyyttä on lisätty pöntötyksellä. Vuosittain alueella pesii 2-3 telkkäparia. Erityisesti aukottamalla kunnostettu eteläisempi kuoppa on ollut telkkien mieleen. Ilkka Stèn on menestyksellisesti kokeillut lokkien pesimistä paalun päähän lyödyn poikittaisen pesimätason avulla. Alueella vuosittain asustava kalalokkipari otti yhden tason heti käyttöönsä. Alueella havaittu linnusto on ollut monipuolinen. Vuoden 2006 suurin sulkasatoaikainen päivittäinen sinisorsamäärä oli noin 400 lintua, joista valtaosa oli uroksia. Samaan aikaan alueella oli myös puolisensataa tavia. Alueella on tänä vuonna ollut joutsenpari, mutta se ei pesinyt. Harmaahaikara on tuttu vieras savenottoalueella. Yleisimmät puolisukeltajat, sinisorsa ja tavi esiintyvät melkoisina parvina muuttoaikoina. Myös kahlaajalajisto on monipuolinen. Naapurina oleva viljelijä on osallistunut hankkeeseen jättämällä vapaaehtoisesti savenottoalueen ohrapellon reunan puimatta, jolloin sorsille on syntynyt hyvä ruokailupaikka lammen rannalle.
Lähipellot riistapelloiksi
Savenottokuoppien reunan läheiset pellot haluttaisiin riistapelloiksi, jolloin vesilintujen viihtyminen lisääntyisi ja samalla varmistettaisiin rantojen pysyminen aukeana. Toisaalta alueen
Huikon savenottoalue on laajahkon peltoaukean reunassa, jonne sorsat uskaltava laskeutua vapaan näkyvyyden vuoksi.
48
Metsästäjä 6 / 2007
n en
Kauppa kaikille aisteille
Elämä maalla. Tunnelma, tuoksut ja aito ympäristö. Lämmön, laadun ja aitouden tunne. Kaiken tämän saat Butiken på Landet kaupoista. Ylläty laajasta valikoimastamme kauniita vaatteita, kenkiä, laukkuja ja asusteita sekä miehille että naisille. Valmistajamme tulevat mm Iso-Britanniasta, Irlannista, Ranskasta, Saksasta ja Itävallasta. Kokeile, tunnustele ja löydä omat suosikkisi kauniissa ympäristössä ilman stressiä. Tee syysretki Butiken på Landet kauppaan!
www.bpl.fi
LINEARIS
KULLOON KARTANO, PORVOO 019 652 206 FISKARS, FISKARS 0400 138 675
KUIKON TILA, HUITTINEN 02 566 107 WEHMAAN KARTANO, JUVA 015 651 301 KAUPAT RUOTSISSA
HULKOFFGÅRDEN, KORPIKYLÄ, HAPARANDA +46 922 320 15 ALMARS GÅRD, KARLSTAD +46 54 53 47 05 FREDRIKSLUNDS GÅRD, UPPSALA +46 18 38 30 55
SKÄVESUNDS GÅRD, ÖREBRO +46 19 46 56 70
ENHÖRNA, SÖDERTÄLJE +46 8 550 490 13 MINSJÖ SÄTERI, SÖDERKÖPING +46 11 707 92 HELLEKIS SÄTERI, LIDKÖPING +46 510 54 42 00 HESSE, BORLÄNGE +46 243 23 99 89
GRÖNEKULLA GÅRD, SVEDALA +46 40 48 60 30
BUNNSTRÖMS GÅRD, GRÄNNA +46 390 100 44
Laatu ja käytännöllisyys yhdistettynä italialaiseen vaatesuunnitteluun ovat tunnusomaisia piirteitä Berettan mallistossa. Valikoimista löydät mm. housuja, lampaanvillaneuleita, tweedjakkuja, puuvillakauluspaitoja ja Gore-Tex takkeja.Korkealaatuiset materiaalit antavat yhdessä italialaisen intohimon kanssa mielikuvaa perinteistä ja tyylikkyydestä.
STENSJÖ GÅRD, HUNNEBOSTRAND +46 523 330 68 HEAGÅRD, HALMSTAD +46 35 12 55 80
Metsästäjä 6 / 2007
49
ympäristö alkaa nopeasti muuttua kunnostustoimenpiteiden jälkeen. Eteläisellä kuopalla vesikasvit valtaavat vähitellen kaivetut avovesialueet. Kahlaajalietteiksi tarkoitetut liejurannat kasvittuvat. Pajut ikään kuin saavat vesomisesta lisää vauhtia kasvuunsa. Samalla näkyvyys ympäristöön heikkenee. Rannat alkavatkin kohta vaatia uudelleenraivausta. Tavoitteena on, että kosteikko jatkossakin toimisi ympärillä olevilta pelloilta tulevan typen ja fosforin talteen ottajana, kun linnut syövät kasveja ja pieneläimiä, pensaikkoja raivataan ja umpeutunutta vesialuetta aukotetaan. Siksi olisikin mielenkiintoista selvittää, soveltuuko tällainen kohde maatalouden ympäristötuen piiriin.
Valtaojan kastelulampi on samalla monimuotoisuuskohde
Hannu Rinnekari on omin voimin kaivanut Nurmijärven Nummenpäähän mullan ottamista ja erikoiskasvien kastelua varten 0,6 hehtaaria laajuisen lammen, josta on kehittymässä monipuolinen lintukosteikko. Lammen teko liittyi tilan LUMO hankkeeseen. Sopimus alkoi vuonna 2005 ja kestää kymmenen vuotta. Työt aloitettiin vuoden 2005 syksyllä ja saatiin tehdyksi loppuun suunnitelman mukaisesti talven 2006-7 aikana. Havaittiin, että suuren peltoaukean läpi kulkevan valtaojan varteen rakennettu lampi veti heti runsaasti sinisosia. Varsinkin muuttosorsia on syksyn mittaan alueella havaittu runsaasti, joukossa myös taveja ja haapanoita. Pääasiallinen tarve lammen rakentamiseksi oli tulva-alttiin ja multaisen peltolohkon mullan käyttäminen ylempänä olevan pellon multavuuden lisäämiseksi. Projekti aloitettiin mullan kaivamisella ja poissiirtämisellä. Tila hoiti kaivuun omalla traktorikaivurilla eli "mehumaijalla" ja mullan siirron traktorilla ja peräkärryllä. Kaivuukohteesta hieman edempänä ja ylempänä oleva saviperäinen erikoisviljelmäalue edellytti savisen maan laadun parantamisesta. Multaa ajettiin kaikkiaan 40005000 kuutiota keskimäärin 10 senttimetriä korkeaksi kasvupohjaksi savisen maan päälle. Tämän jälkeen se sekoitettiin alla olevan vanhan peltopohjan kanssa. Keskimäärin multaa ajettiin päivässä 30 kuormaa. Tulevan lammen alueelta mullan alla olevaa savea kuorittiin 2000 kuutiota, jolla nostettiin ympärillä olevan tulva-alttiin pellon korkeutta. Savella täytettiin myös pellon reunassa olevia vanhoja savikuoppia.
Nummenpään mullanottoalue on peltojen keskellä olevan lampena sinisorsien suosiossa varsinkin tulva-aikoina.
Nummenpään vesilintuprojektin tuloksellisuus varmistetaan pienpetopyynnillä.
Sormimainen pohjan muotoilu
Lammen rakennetta mietittäessä vastaan tuli kysymys: miten lammen jälkihoito hoidettaisiin siinä vaiheessa kun puoli metriä syvät lampareet
ovat kasvamassa umpeen ja mataloituneet liettymisen ja vedessä kelluvien kasvinosien vuoksi. Ratkaisuksi löydettiin sormimaiset traktorilla kuljettavat kulkukäytävät rannasta kohti lammen keskiosaa. Sekä sormien, että niiden välissä olevien lampareiden leveys on kaksi kaivurin työskentelyleveyttä. Sormien välit kaivettiin puolimetriä syviksi lampareiksi. Aikanaan umpeutuneen kasvillisuuden ja pohjaan kasaantuneen lietteen poistamiseksi tarvitsee talvikautena, maan kantaessa peräkaivurin, ajaa lammelle kepillä merkittyjä sormimaisia kulku-uria pitkin ja kerätä haluttu massa pois kaivurin avulla "sormien välistä". Pohjan muotoilu lisää veden virtausaikaa lammessa ja auttaa liuenneen typen ja fosforin poistumista. Umpeenkasvaneen kasvillisuuden ja pohjaan painuneen lietteen poistolla saadaan vuorostaan vähennettyä vedestä liettyneeseen
Nummenpään lampareen pohjan muotoilu. Sinisellä on merkitty kuivanakin kesäkautena veden alla olevat, vesilintujen käyttöön tarkoitetut kaivuualueet.
kiintoainekseen ja kasvillisuuteen sitoutunut typpi ja fosfori. Lammen jälkeen jatkuva valtaojan suora reuna muotoiltiin mutkittelevaksi samalla kun ojan kohtaa levennettiin. Sekä lammen että ojan reunaluiskien kaltevuudeksi muotoiltiin 1:5.
Vedenpinnan vaihtelu lisää monimuotoisuutta
Valtaojan normaalin vedenkorkeuden aikana lampi on maan ja veden mosaiikkimainen kuvio, jossa lampareissa vettä on noin puolisen metriä ja kulku-urat poikittaisina mättäinä juuri ja juuri vedenpinnan yläpuolella. Syyskuun 7. päivänä, kuvanottovaiheessa, sadekausi oli nostanut veden normaalista noin 25 cm korkeammaksi ja koko lampi näytti yhtenäiseltä. Syyskuun loppupuolella vesi oli noussut edelleen sateiden myötä vajaalla metrillä ja lampi oli muuttunut yli 2 hehtaaria suuruiseksi pikkujärveksi veden tulviessa sänkipelloille vastavirtaan Lepsämäjoesta. Sopivan peltojen keskellä olevan sijainnin ja kastelutarpeen jälkeen aloitetun viljaruokinnan vuoksi lampi on muodostunut hyväksi sorsastuskohteeksi ja syyskuun lopun tulvajärvessä paikalla oleilevien sorsien päivittäinen määrä on ylittänyt sadan. G
50
Metsästäjä 6 / 2007
Juhlatarjoukset
HELPPOA! 3-värinen ledivalorivi helpottaa suuntimista. Haukunilmaisin; valo ja ääni muuttuu koiran haukkuessa. Lähikytkin (koira alle 1,5 km etäisyydellä) näyttää koiran suunnan ja etäisyyden hetkessä. Valmius kahden koiran seuraamiseen. Laitteessa mykistysmahdollisuus, tällöin suunnitaan pelkällä valolla.
off
on
FlashDot parempi osuma päivällä ja hämärissä
1,5 6x42
Hinnasto 2007 6 x 42 6 x 42 7x50 7x50 8 x 56 8 x 56 8 x 56 8 x 56 10 x 42 1,1-4 x 24 1,1-4 x 24 1,5-6 x 42 1,5-6 x 42 1,5-6 x 42 3-12 x 42 3-12 x 42 3-12 x 50 3-12 x 50 3-12 x 50 3-12 x 50 2,5-10 x 56 2,5-10 x 56 2,5-10 x 56 2,5-10 x 56 4-16 x 50 12,5-50 x 56 12,5-50 x 56 2,5-10 x 56 3-12 x 50 4-16 x 50 1,1-4 x 20 3-12 x 50 3-12 x 50 3-12 x 50 4-16 x 50 4-16 x 50 5-25 x 56 12,5-50x56 HUN Klassik Klassik Klassik valoristikolla HUN Klassik HUN valoristikolla Klassik valoristikolla Klassik ovh sis alv. 505 620 750 1.045 555 750 875 1045 670
Kuuluvuus - Erittäin pitkä, taajuus 138 MHz, teho 150 mW Tarkkuus - Tracker-tecknologian ansiosta huipputarkka suunta ja matka Suuntimanopeus - Tracker-teknologia mahdollistaa todella nopean ja helpon suuntimisen Rakenne - kovaan metsästyskäyttöön rakennettu tutka, luja alumiinirunko sekä patentoidut, kestävät antennit Haukkuhälytys - Haukunilmaisin toimii virheettömästi joka säässä Classic-paketti
549
+ toimituskulut
Zenith 965 Zenith FlashDot 1270 Klassik 830 Zenith 995 Zenith FlashDot 1225 Klassik 990 valoristikolla 1305 Klassik 990 Klassik valoristikolla 1260 Zenith 1170 Zenith FlashDot 1380 Klassik 1005 Zenith 1170 Klassik valoristikolla 1285 Zenith FlashDot 1380 Varmint 1285 FieldTarget Parallax 1835 (Ilmakiv.) FT valoristikolla+Parall. 2055 (Ilmakiv.) Precision Hunter (P3Mildot) 1220 Precision Hunter (P3Mildot) 1205 Precision Hunter (P3Mildot) 1440 PM Short Dot PM II PM II Parallax säädöllä PM II/LP valoristikolla+parallax PM II PM II/LP PM II/LP PM II/LP 1580 1490 1660 2020 1715 2015 2185 UUSI
Ergonominen kaulanmyötäinen Erittäin pitkä kuuluvuus, taajuus 138 MHz Luja ja vesitiivis rakenne Ladattava akku Merkkivalot Säädettävä haukunilmaisin Vaihdettavat antennit lyhyt ja pitkä malli Kaikille koirille, pienimmästä mäyräkoirasta suurimpaan ajokoiraa
Classic-paketti Pico-pannalla
+ toimituskulut
599
Kevyt lähetin alumiinia, paino alk. vain 72 g Taajuus 433 MHz, erittäin tarkka Erittäin nopea ja helppo käyttää Säädettävä haukunilmaisin Merkkivalo patterille Exact-paketti
335
+ toimituskulut
Tilaa UUSI esitteemme!
Käyttövalmiisiin paketteihin sisältyy: lähetinpanta, paristot, vastaanotin, vyökotelo, käyttöohje, pantalaturi(Pico).
Soita & tilaa!
Pohjoisranta 22, 00170 HELSINKI, FINLAND, Tel. 09 -135 135 8, Fax 09-135 167 1
08 5400 600 0400 245 083 020 7477 080
(8-20 joka päivä)
(8-20 joka päivä)
(arkisin 9-17)
Tracker Oy, Kauppiaantie 30, 90460 Oulunsalo www.tracker.fi
Metsästäjä 6 / 2007
Tr ac ke r
Uu
Puolet kevyempi 110 g
tu
51
Pi co
us
!
Ruotsinkielisen Pohjanmaan riistanhoitopiiri:
JAKTLERDUVAN - voimakas panostus nuoriin
Mathias Lindström, riistapäällikkö, Ruotsinkielisen Pohjanmaan riistanhoitopiiri
M
etsästäjien jatkuvasti nouseva keski-ikä on viimeaikoina puhuttanut useissa yhteyksissä. Metsästyskorttinsa maksaneiden metsästäjien lukumäärä Ruotsinkielisen Pohjanmaan riistanhoitopiirissä on laskenut ensimmäisen kerran viime vuonna noin 70 kappaleella. Ongelman ratkaisemiseksi on riistanhoitopiirin hallitus päättänyt panostaa nuorisotyöhön. Työtä on tarkoitus jatkaa aina vuoteen 2012, jonka jälkeen arvioidaan työn tulokset. Ensimmäinen isompi tähän liittyvä tilaisuus oli nuorille tarkoitettu Jaktlerduvan 2007.
Metsästystietoutta kouluaikana
Jaktlerduvan 2007 oli tilaisuus, joka kohdistettiin metsästyksestä, ammunnasta ja luonnosta kiinnostuneille yläasteikäisille nuorille. Tilaisuus järjestettiin Jakobstads skytteförening:in ampumaradalla keskiviikkona 30.5.2007. Jaktlerduvan 2007 on yhteinen nimitys niille eri
52 Metsästäjä 6 / 2007
aktiviteeteille, joihin nuorilla oli päivän aikana mahdollisuus osallistua. Jaktlerduvan 2007 tavoitteena ja tarkoituksena oli opettavassa mielessä lisätä oppilaiden tietoa aseen käsittelyssä sekä soveltaa metsästyslainsäädäntöä käytännössä metsästysetiikkaa painottaen. Samalla annettiin osallistujille tietoa Ruotsinkielisen Pohjanmaan vanhoista metsästysperinteistä. Osallistujat saivat myös tietoa metsästäjätutkinnon suorittamiseen liittyvistä asioista, kuten esimerkiksi miten ja milloin tutkinto voidaan suorittaa. Jaktlerduvan 2007 esityöt käynnistettiin jo talven ja kevään 2006 aikana. Projektin vetäjä ja aloitteentekijä John-Erik Jussila sekä Ruotsinkielisen Pohjanmaan riistanhoitopiirin riistanhoidonneuvoja Stefan Pellas olivat yhteydessä piirin jokaiseen yläasteeseen, jonka jälkeen John-Erik ja Stefan vierailivat henkilökohtaisesti niissä kouluissa, jotka kiinnostuivat asiasta. Vierailun yhteydessä kerrottiin Jaktlerduvan 2007
sisällöstä. Samalla valittiin koulun metsästyksestä kiinnostunut opettaja yhteyshenkilöksi. Mukana oli oppilaita Närpiön, Petolahden, Mustasaaren, Vöyrin, Uusikaarlepyyn, Pietarsaaren, Pedersören ja Kruunupyyn kouluista. Eli osallistujia oli lähes koko riistanhoitopiirin alueelta.
Metsästyspolulta tietoja ja taitoja
Osallistujilla oli mahdollisuus käydä läpi kuusi rastia sisältänyt metsästyspolku, jolla testattiin oppilaan tietoja metsästyksessä, metsästysetiikassa, lajituntemuksessa ja etäisyyden arvioinnissa. Niillä oppilailla, joilla oli aseenkantolupa, oli mahdollisuus myös osallistua ampumakilpailuun haulikolla. Kilpailu ammuttiin Jakobstads skytteförening:in erinomaisella Sportingradalla. Kilpailua valvoi tarkasti JSF:n henkilöstö. Rata oli sovitettu aloittelijoiden käyttöön, mutta siitä huolimatta se oli erittäin vaativa. Edellisten lisäksi eri rasteilla jaettiin tietoa
loukuista, aseista, aseenkäsittelystä ja koiran koulutuksesta. Päivän aikana oppilaille tarjottiin grillimakkaraa sekä pullakahvit. Huomionarvoista on se, että sekä tiedotustilaisuudet sekä itse Jaktlerduvan 2007 järjestettiin kouluaikana, jonka vuoksi on erittäin tärkeää, että yhteistyö ko. koulujen kanssa toimii hyvin. Jaktlerduvan 2007 tarjoaa metsästyksestä ja luonnosta kiinnostuneille oppilaille mahdollisuuden hoitaa ja harjoittaa kiinnostustaan myös kouluaikana.
Hedelmällinen yhteistyö
Jaktlerduvan 2007 panostuksen takana oli järjestelytoimikunta, jossa oli edustajia Pedersörenseudun riistanhoitoyhdistyksestä ja Jakobstads Skytteföreningenistä. Puheenjohtajana toimi John-Erik Jussila. Pedersören kunta on sallinut työntekijöidensä käyttää työaikaansa Jaktlerduvan 2007järjestelyihin. Sursikin koulu on luovuttanut sekä opettajia että oppilaita Jaktlerduvan 2007 työhön, asia, joka on nähtävä ihailtavana avustuksena järjestäjille. Avustuksia on saatu myös joiltain paikallisilta säätiöiltä ja yrityksiltä. Ruotsinkielisen Pohjanmaan riistanhoitopiiri osallistui rahoitukseen sekä valmisteleviin töihin. Puheenjohtaja Bror Blusi, riistapäällikkö Mathias Lindström sekä riistanhoidonneuvoja Stefan Pellas olivat mukana koko päivän. Jaktlerduvan kokeilu aloitettiin ensimmäi-
Jaktlerduvan 2007 tavoitteena ja tarkoituksena oli opettavassa mielessä lisätä oppilaiden tietoa aseen käsittelyssä sekä soveltaa metsästyslainsäädäntöä käytännössä metsästysetiikkaa painottaen.
sen kerran jo 1992 ja silloin osallistujina oli 60 oppilasta. Tänä vuonna panostus oli suurempi ja ajatuksena oli, että tämä vuosi toimisi kokeiluvuotena sille, että kartoitetaan kiinnostus ja edellytykset vuosittain toistuvalle toiminnalle. Tarve ja kiinnostus näyttää olevan suuri. Meillä oli aloitusvaiheessa 150 kiinnostunutta oppilasta, mutta valitettavasti yhteensattumien vuoksi joissain kouluissa lopullinen osallistujamäärä oli 93, sanoo John-Erik Jussila. Jussila työskentelee opettajana Sursikin koulussa. Hän oli myös aloitteentekijänä järjestelyihin vuonna 2007. Sekä Sursikin koulu että Pedersören kunta ovat tukeneet projektia täysin sydämin ja ilman heidän tukeaan projekti läpivieminen olisi ollut erittäin vaikeaa, jatkaa Jussila, joka on uransa aikana opettajana, metsästäjänä ja metsästäjätutkintokurssien vetäjänä kouluttanut yli 350 metsästäjää. Työt ja tehtävät oli jaettu siten, että Pedersörenseudun riistanhoitoyhdistys ja sen jäsenet huolehtivat metsästyspolun järjestelyistä ja Jakobstads skytteförening jäsenineen järjestelivät ampumakilpailun. Pedersörenseudun riistanhoitoyhdistys on erittäin aktiivinen yhdistys ja nykyään se on myös riistanhoitopiirin suurin yhdistys 1800:lla jäsenellä. Olen erittäin iloinen, että me onnistuimme mobilisoimaan niin monta vapaaehtoista vanhempaa metsästäjää toimitsijoiksi tähän tilaisuuteen. Suuret kiitokset myös JSF:lle, joka piteli langoista ampumakilpailun aikana sekä suurkiitokset myös sponsoreille ja säätiöille, jotka tukivat meitä taloudellisesti, kiitteli Håkan Stenbacka, riistanhoitoyhdistyksen puheenjohtaja ja järjestelytoimikunnan jäsen. Oppilaat, jotka osallistuivat, onnistuivat myös erittäin hyvin. Polun maksimipisteet olivat 73 ja näistä onnistui Robin Björklund Petolahdesta raapimaan yhteen kokonaista 63 pistettä ja voitti näin metsästyspolku kilpailun. Toiseksi sijoittui Björn Sandqvist Vöyriltä ja kolmanneksi sijoittui Anton Tapanainen Sursikin koulusta, molempien tulos oli 59 pistettä. Myös ampumakilpailussa oli kilpailu kova, ja uusinnan jälkeen kruunattiin Tobias Hellström Ådalenin koulusta voittajaksi 18 kiekolla 25:stä. Toiseksi ja kolmanneksi Christoffer Anderssén ja Jimmy Sigfrids 18 ja 16 kiekolla. Yhdistelmäkilpailun (ampuma- ja metsästyspolkukilpailut) voitti Björn Sandqvist Vöyriltä. Kilpailuun osallistui myös kolme nuorta naista, Regina Edfelt ja Martina Sjöblom Sursikin koulusta sekä Jenny Nysund Vöyriltä. Parhaiten sijoittuneet osallistujat saivat vali-
N
Metsästäjä 6 / 2007
53
ta palkintopöydältä palkinnon. Palkintopöydän yhteisarvo oli noin 800 euroa. Kiitos järjestelyiden ja taitavien ja kiinnostuneiden osallistujien, Jaktlerduvan 2007 oli erittäin onnistunut tilaisuus. Toivomus on, että voimme tehdä tästä vuosittain toistuvan perinteen ja että jokin toinen riistanhoitoyhdistys piirimme alueelta ottaa vastuun ensivuoden järjestelyistä. Tämä on erinomainen tapa nuorille ja vanhoille metsästäjille olla yhdessä yli sukupolvirajojen ja tarjota vaihtoehto myös niille oppilaille, jotka eivät ole kiinnostuneita urheilusta, sanoo Mathias Lindström, Ruotsinkielisen Pohjanmaan riistapäällikkö.
Paikallisilta metsästysseuroilta vaaditaan myös panostuksia
Kuten jo aiemmin mainittiin, niin Jaktlerduvan 2007 tarkoituksena oli saada lisää nuoria kiinnostumaan metsästyksestä ja riistanhoidosta. Tämän lisäksi yrittävät Ruotsinkielisen Pohjanmaan riistanhoitopiiri ja riistanhoitoyhdistykset tehostaa yhteistyötä piirin alueen koulujen kanssa sekä ala- että yläastetasolla. Joissain yläastekouluissa, muun muassa Perdersören ja Vöyrin alueilla, on jo mahdollisuus valita riistatalous valinnaisaineeksi ja toivomuksena on, että tämä mahdollistettaisiin myös muissa kouluissa. Metsästyshän on, kuten kaikki harrastajat tietävät, vapaa-ajanharrastus, joka erittäin hyvin liittyy kouluaineisiin kuten biologia, maantiede, historia, yhteiskuntaoppi ja sopii sillä tavalla myös koulun raameihin. Vanhemmat, jotka tietävät, että heidän lapsensa on kiinnostunut metsästyksestä ja riistanhoidosta, voivat välittää koululle toivomuksen, että tämä aine lisätään lukujärjestykseen. Panostukset nuoriin piirin, riistanhoitoyhdistysten ja koulujen taholta eivät kuitenkaan yksinään riitä. Vaaditaan myös, että metsästysseurat pakallisesti ottavat uudet metsästäjät hyvin vastaan. Vanhempien metsästäjien on tunnettava vastuunsa ja huolehdittava siitä, että uusille nuorille metsästäjille tarjotaan mahdollisuus harjoittaa uutta harrastustaan ja siten myös huolehtia siitä, että metsästyksen harrastajien jälkikasvu turvataan. Tuollaisia toimenpiteitä voivat olla esimerkiksi lahtivajamaksun poistaminen, poistetaan monien seurojen yhä käyttämät liian kovat vaatimukset jäseneksi hyväksymiselle ja niin edelleen. Yhteiskunta tarjoaa nuorille tänään suuren joukon vapaa-ajanharrastuksia pienin kustannuksin ja läheltä kotia ja mikäli kynnys metsästykselle on liian korkea, katoaa iso joukko nuoria muiden harrastusten pariin. Kaikkein tärkeintä on ehkä kuitenkin tarjota opastusta uusille metsästäjille. Ottakaa heidät mukaan metsään ja ampumaradalle. Pyytäkää heitä talkooiltoihin ja kehottakaa heitä osallistumaan hirvijahtiin. Sen sijaan, että luodaan esteitä metsästykselle, on luotava mahdollisuuksia siihen ja huolehdittava siitä, että he tuntevat olevansa yksi "joukosta".
54 Metsästäjä 6 / 2007
Monilta uusilta metsästäjiltä puuttuu luonnollinen kontakti metsästykseen ja metsästäjiin, jonka monet meistä ovat saaneet luonnollisesti vanhempiemme ja sukulaisten kautta. Metsästäjälle, ilman tuota luonnollista kontaktia vanhempiin metsästäjiin, on äärimmäisen tärkeää, että vanhempi, kokenut metsästäjä käytännössä voi näyttää miten metsästys tapahtuu ja miten metsässä käyttäydytään muita metsästäjiä, maanomistajia ja muita luonnonharrastajia kohtaan ja ennen kaikkea opettaa kunnioitusta riistaa kohtaan, joka on resurssi, jota yhteisesti hoidamme. Usein puhutaan, että nuoriso on metsästyksen tulevaisuus. Näinhän se toisasiassa onkin, luonnollisista syistä johtuen, mutta vanhemmat metsästäjät ovat korvaamattomia tien näyttäjiä tälle nuorelle metsästäjäkaartille. Heidän on opetettava nuorille mitä metsästys on ja siirtää olemassa oleva metsästysperinne edelleen nuorille. Grönlannin alkuperäisväestö olettaa kylmästi, että vanhempi metsästäjä on parempi metsästäjä. Siinä lienee jotain, jota tulee miettiä.
Vierailuja ala-asteella ja nuorisoleirejä
Ruotsinkielisen Pohjanmaan riistanhoitopiirin nuorisopanostukseen sisältyy myös vierailuja ala-asteen kouluihin, jotka ovat kiinnostuneita järjestämään teemapäivän, jossa käsitellään metsästystä ja riistanhoitoa tai jotka muutoin
vain ovat kiinnostuneet kuulemaan riistanhoitopiirin toiminnasta. Tämä on myös asia, jonka riistanhoitoyhdistykset ja paikalliset metsästysseurat voivat ottaa tehtäväkseen ja tällä tavalla herättää metsästysinnostuksen eloon. Tilaisuuksissa voidaan esimerkiksi tiedottaa mitä vaaditaan yhdistyksen jäseneksi pääsemiselle, missä voidaan suorittaa metsästäjätutkinto, missä ja milloin metsästetään, ja minkälaisia koiria metsästyksessä käytetään Ruotsinkielisen Pohjanmaan riistanhoitopiiri järjestää myös vuosittain toistuvan nuorisoleirin Södra Vallgrundissa elokuun alussa. Kiinnostuneet 13-18 vuotiaat nuoret voivat olla yhteydessä paikalliseen riistanhoitoyhdistykseen ja ilmoittautua sinne. Leirille otetaan kolme nuorta per riistanhoitoyhdistys ja tilaisuuteen otetaan sekä tyttöjä että poikia. Metsästyskortti ei ole pakollinen. Maalahdenseudun riistanhoitoyhdistys on myös erinomainen esimerkki siitä, miten riistanhoitoyhdistys voi osallistua metsästäjien uushankintaan. Maalahdenseudun riistanhoitoyhdistys on aktiivisen toiminnanjohtajansa Ola Sandqvistin johdolla viimeisen kahdeksan vuoden aikana vuosittain järjestänyt nuorisoja naisillan, illan joka on ollut erittäin pidetty ja suosittu. Tilaisuus järjestetään vuosittain juhannusviikolla ja osallistuminen on osallistujille ilmainen. Tilaisuudessa tarjoillaan makkaran grillausta, limsaa ja maalahden sokeri possuja. Illan aikana vieraat voivat osallistua erilaisiin aktiviteetteihin. Tällä tavalla pyritään saamaan kontakti yhdistyksen nuorisoon ja naisiin ja tässä on myös onnistuttu hyvin. Riippuen ilmasta on osallistujia ollut vuosittain 30-70. Osallistujamäärä on erittäin hyvä, kun otetaan huomioon, että Maalahden riistanhoitoyhdistyksen alueella toimii ainoastaan seitsemän metsästysseuraa. Osallistujille tarjotaan mahdollisuus kokeilla erilaisia ammuntoja: ilmakivääri pienimmille osallistujille ja hirvirata varttuneimmille. Kaikki tapahtuu tarkan valvonnan alaisuudessa ja valvontaan osallistuu iso joukko yhdistyksen jäseniä. Osallistujilla on mahdollisuus tutustua myös pieneen riistapolkuun ja yhdistyksen omaan linnunpönttösorviin. Ruotsalaisen Pohjanmaan riistanhoitopiiri osallistuu vuosittain tilaisuuteen järjestämällään loukkunäyttelyllä. G
Metsästäjä 6 / 2007
55
Piireissä tapahtuu
Jahtimiesveteraani
< varmista luustosi kunto !
Nuoret selviävät maailman kolhuista usein vähin vammoin, mutta asia on toinen ikääntyneillä. Harmillinen tosiasia on nimittäin, että iän mukana ihmisen luusto heikentyy ja siksi luunmurtumien esiintyminen on ikääntyneillä henkilöilä paljon suurempi kuin nuoremmilla. Erityisen alttiita luunmurtumille ovat ne ikäihmiset, joille on kehittynyt osteoporoosi, tämä luuston sairaus, jossa luun mineraalitiheys on alentunut ja luun lujuus heikentynyt. Siksi heillä jo melko vähäinen ulkoinen voima pystyy murtamaan luun. Tavallisia osteoporoottisia murtumia ovat esim. kaatumisen yhteydessä syntyvät ranteen, reisiluun kaulan, olkaluun ja selkänikamien murtumat. Kaatumiset jäisellä tiellä, kallioilla, ryteiköissä, liukkailla rantakivillä, veneissä jne. ovat tavallisia tapaturmamekanismeja. Ja missäpä muualla jahtimies liikkuu, kuin juuri tällaisissa paikoissa ! Kaatumiset kotona vaikkapa rapuissa tai kompastuminen mattoon ovat myös yleisiä murtuman aiheuttajia. Tyypillistä näille osteoporoottisille murtumille on, että ne saattavat syntyä jo aika pienestä väkivallasta, sellaisesta, josta nuorelle henkilölle ei koituisi mitään seurauksia. Prof. Matti Välimäki on vuosikausia tutkinut osteoporoosia, sen diagnosoimista varhaisessa vaiheessa sekä sen hoitoa. Nyt aloitettavasssa tutkimuksessa halutaan selvittää kenellä 65- 85-vuotiaista miehistä on osteoporoosi. Tällainen löytyy arviolta noin joka seitsemänneltä mieheltä. Ja keltä löytyy, hänet otetaan hoitoon uudella hyvin tehokkaalla ja vaikuttavalla lääkeaineella, joka annetaan laskimosuoneen kerran vuodessa. Tarkemmin asiasta kts. oheinen ilmoitus. Jatkuvasti hoetaan, että "jahtiporukat ukkoutuvat". Tämä pitää paikkansa, mutta mitäpä siitä, kyllä ukotkin pärjäävät, kunhan vaan luut kestävät. Tässä on nyt hyvä tilaisuus selvittää itse kunkin jahtiveteraanin luuston kunto ja tarvittaessa myös hoitaa se kuntoon. Osteoporoottisia murtumia enemmän kuin tarpeeksi nähneenä, suosittelen lämpimästi. Erkki J Valtonen Professori Myös itse jahtimiesveteraani
Etelä-Häme
I Etelä-Hämeen riistanhoitopiiri järjestää suurpetotilannetta ja petohavainnointia käsittelevän metsästäjäillan keskiviikkona 12.12.2007 klo 18.00 alkaen Hämeenlinnassa, hotelli Vaakunassa (Possentie 7). Esitelmöitsijänä tilaisuudessa ovat Kymen riistanhoitopiirin alueen petohavainnoinnin asiantuntijat. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Tervetuloa!
Suurpetoilta Hämeenlinnassa
Kainuu
Kainuun Erätulet Kuhmossa 15.12.2007
I Jo perinteeksi muodostuneet Kainuun Erätulet syttyvät kahdeksatta kertaa. Tällä kertaa Erätulia vietetään Kuhmossa Kalevala-kylässä. Tilaisuus alkaa alkaa klo 12.00 paneelikeskustelulla, jonka teema on ajankohtainen; susi ja metsäpeura Kainuussa. Illan hämärtyessä siirrytään ulos nuotioiden ja jätkänkynttilöiden piiriin kuulemaan ajankohtaisia katsauksia riistatilanteesta. Tarjolla on hirvikeittoa ja nuotiokahvia sekä asearvontaa. Samalla julkistetaan vuoden Erämies ja Eräkoira. Tilaisuuden päätteeksi järjestetään erätanssit. Tapahtumaan odotetaan noin tuhatta kävijää. Kainuun erätulien järjestelyistä vastaavat Kainuun riistanhoitopiiri, Kuhmon riistanhoitoyhdistys, Suomen Metsästäjäliiton Kainuun piiri, Kainuun kennelpiiri, Metsähallitus, Kalevala Spirit ja paikalliset metsästysseurat ja yksittäiset metsästäjät.
OLETKO KIINNOSTUNUT LUUSTOSI KUNNOSTA? OSTEOPOROOSILÄÄKETUTKIMUS MIEHILLE
Keski-Suomi
Kirjaa metsohavainnot
annat arvokasta tietoa metson elinympäristöistä I Keski-Suomen Metsoparlamentti kerää havaintokortin avulla tietoa metson elinympäristövaatimuksista. Kysely on suunnattu erityisesti metsäalan ammattilaisille Keski-Suomessa. Tietojen avulla pyritään tarkentamaan metsometsien käsittelyohjeita. Metso on mielletty vanhojen metsien lajiksi. Viime aikojen havainnot ja tutkimukset kuitenkin osoittavat, että metso voi viihtyä myös nuorissa metsissä. Ei ole kuitenkaan täysin selvää, millä edellytyksillä metso hyväksyy elinympäristökseen nuoren kasvatusmetsän. Asiasta kaivataan lisätietoa. Metson havaintokortti Havaintokortteja voi tilata Keski-Suomen riistanhoitopiiristä. Yhdessä vihkossa on 30 havaintokorttia. Havaintokortti täytetään jokaisesta yksittäisestä metsohavainnosta tai usean metson ryhmästä. On tärkeää, että lomake täytetään maastossa liikuttaessa jokaisesta metsohavainnoista kohteita valikoimatta. Havaintokortin täyttäjälle metsätalouden termistön tuntemus on välttämätön. Havaintokorttiin arvioidaan mahdollisimman tarkasti kasvupaikka- ja puustotiedot normaalin metsätalouskäytännön mukaisesti. Tarkemmat ohjeet löytyvät havaintokortin kansista. Maastossa täytetyt kortit voi palauttaa Keski-Suomen riistanhoitopiirille postitse tai siirtää tiedot nettilomakkeelle http:// www.metsoparlamentti.fi/havainnot2.html Metsoparlamentin sivuilla lähetystä varten. Metsoparlamentin sivuilta löydät myös http://www.metsoparlamentti.fi/metsohavaintovihko.pdf metsohavaintovihkon pdf -muodossa.
Osteoporoosi eli luukato haurastuttaa luuta ja altistaa luunmurtumille, joista pahin on lonkkamurtuma. Osteoporoosi on myös miesten sairaus. Yhdellä seitsemästä yli 50-vuotiaasta miehestä murtuu jäljellä olevan elämän aikana nikama, ranne tai lonkka. Uusilla lääkkeillä luunmurtumia voidaan estää. Helsingin Lääkärikeskuksessa on alkamassa tutkimus, jossa selvitetään, voidaanko ns. bisfosfonaatteihin kuuluvalla uudella osteoporoosilääkkellä pysäyttää osteoporoosin eteneminen miehillä. Tutkimuksen vastuullisena johtajana Suomessa toimii professori Matti Välimäki. Tutkimuksen kesto on 2 vuotta, jona aikana käyntejä tutkimuskeskuksessa on 10. Voitte olla sovelias osallistumaan tutkimukseen, jos < olette 65-85-vuotias mies < ette jo käytä osteoporoosilääkitystä (Fosamax, Optinate, Bonviva, Bonefos, Didronate, Miacalcic) tai kortisonihoitoa Tutkimukseen haluavilta mitataan lannerangan ja lonkan luun mineraalitiheys. Mittaus on kivuton ja vaaraton. Varsinaiseen tutkimukseen soveliaita ovat miehet, joilla tiheysmittauksessa todetaan osteoporoosi. Jotkut aiemmat sairaudet ja käytössä olevat lääkitykset voivat estää osallistumisenne. Tutkimuslääke annetaan kerran vuodessa laskimon sisäisenä 15 minuutin infuusiona. Tutkimus on kaikilta osiltaan täysin ilmainen. Varsinaiseen tutkimukseen osallistuville korvataan kohtuulliset matkakulut julkisia kulkuneuvoja käyttäen kodin ja tutkimuskeskuksen välillä. Ensimmäisen tiheysmittauksen osalta matkakuluja ei korvata. Tutkimuksesta kiinnostuneita pyydetään täyttämään esitietolomake. Tämän ja tutkimusesitteen voitte tilata tutkimushoitaja Mervi Tuomiselta soittamalla numeroon 0405308738 tai lähettämällä yhteystietonne osoitteella tutkimushoitaja Mervi Tuominen, Helsingin Lääkärikeskus, Mannerheimintie 12A, 00100 Helsinki. Otamme Teihin yhteyden myöhemmin.
56
Metsästäjä 6 / 2007
Ol i J
Eräaatoksia valtion mailta
Metsähallituksen metsästysjärjestelyt
mahdollisuuksien taidetta
G Metsähallitus joutuu pohtimaan kansalaisille järjestettäviä metsästysmahdollisuuksia monien ristipaineiden viidakossa. Pohjoisen kuntalaisten vapaa metsästysoikeus on turvattava ensisijaisesti eduskunnan säätämän erityisoikeuden nojalla. Saamelaisen kulttuurin turvaamisessa myös metsästys tulee ottaa huomioon lupia mitoitettaessa saamelaisten kotiseutualueille. Kansalaisille, joilla ei ole kohtuullista metsästysmahdollisuutta, tulee luvat antaa ensisijaisena, ellei lupia riitä kaikille halukkaille. Metsästysmatkailun yritystoiminta on tullut luontomatkailusektorille jäädäkseen, vaikka valtion maiden metsästysoikeus on turvattu säädöksillä lähinnä kansalaisille. Metsähallitus on luontopalvelujen viranomaisena nyt toteuttanut kohta kolme vuotta lainsäätäjän tahtoa. Toiminta alkaa muotoutua vakiintuneisiin uomiinsa. Tosin vieläkin kuulee puhuttavan Villin Pohjolan lupa-alueista ja liiketoiminnasta. Hyvä brändi ei helposti unohdu! Todettakoon vielä kerran, että metsästys ja kalastus eivät ole enää Villin Pohjolan liiketoimintaa. Villi Pohjola vain hoitaa lupien jakelun. Luontopalvelut vastaa mm. lupamääristä ja lupamuodoista, ja hinnat määrätään ministeriön asetuksella. Erätalouspäällikön antamat lakisääteiset metsästyskiintiöt, joilla eri intressipiirien tarpeet pyritään sovittamaan yhteen, on testattu erilaisten valitusten kautta hallinto-oikeudessa ja korkeimmassa oikeudessa. Mitoituksen perusteet on todettu päteviksi. Sovittelua ja arvioimista Metsästyksen järjestelyissä Metsähallitus joutuu sovittamaan eri kansalaistahojen lakisääteisiä oikeuksia käytännön toiminnaksi. Metsästystä säätelevä lainsäädäntömme ei ole voinut reagoida tapahtuneisiin yhteiskunnan muutoksiin aina riittävällä nopeudella. Historian myötä on syntynyt vaikeitakin yhteensovittamisen malleja, jopa kansalaisten erilaisten oikeuksien kesken, puhumattakaan kaupallisen metsästysmatkailun mahdollisuuksista. Kun metsästyslain mukaan etusija lupien saamisessa on annettava metsästysmahdollisuutta vailla oleville, voidaan kysyä, miten tämä toteutetaan! Metsästysmahdollisuuden puuttuminen tulkitaan hyvin monitahoisesti luvan hakijoiden piirissä, milloin se on maattomuutta, metsästysseurattomuutta, milloin susikanta tai hirvikärpäset estävät omien alueiden käytön, milloin pitkät etäisyydet ovat esteenä jne. Käytännössä lupia puhelinpalvelusta tai netistä ostettaessa tätä lainsäätäjän vaatimusta ei voida edes toteuttaa. Niinpä vain ennakkohaun kautta
kausilupien ja hirvenmetsästysoikeuksien jaossa asiaa voidaan tarkastella metsästäjän oman ilmoituksen perusteella. Kova halu päästä pohjoisille jahtimaille on houkutellut monia myös epäkelpoihin toimintamalleihin: väärien tietojen antamiseen lupaviranomaiselle, hirvenmetsästysoikeuksilla keinotteluun ja puutteellisten säädösten hyväksi käyttämiseen oman edun tavoittelussa. Viranomaisen on näihin jatkossa pakko puuttua. Ylä-Lapin erityisvaatimukset Saamelaisten kulttuurinsa harjoittamiseen kuuluu myös metsästys. Metsähallituslaki edellyttää myös tämän huomioon ottamisen metsästyksen järjestelyissä. Kun metsästyslailla on säädetty kaikille kuntalaisille, siis myös saamelaisille kunnassa asuville, metsästysoikeus valtion maille, pyritään tämä ottamaan huomioon lupametsästyksen muuta maata tiukemmalla mitoituksella. Asiasta käydään vuosittain paikallisten sidosryhmien kesken neuvotteluja. Lopputulokseen ei etelän mies tai yrittäjä ole useinkaan tyytyväinen. Pohjoisten alueiden karu riistatuotto otetaan myös yhtenä tekijänä huomioon. Turistin saalisosuutta seurattaessa otetaan myös huomioon paikallisen ansapyynnin osuus ja sen jatkuvuuden edellytysten turvaaminen. Luontomatkailun liiketoiminta on tuonut uusia haasteita myös valtion maiden metsästyksen sektorille. Yritystoiminnasta, joka kilpailee samoista rajallisista luonnonvaroista, ei ole säädöksiä. Vaikka metsähallituslaki sinänsä lopetti metsästyksen kytkykaupan yrittäjätoimintana, on se jatkuvan keskustelun teemana. Kilpailulainsäädännön kannalta valtion viranomaisluvan kytkeminen yksityiseen liiketoimintaan olisi valitusten kautta johtanut varmasti samaan lopputulokseen. Ehkä ikävintä on, että metsästysmatkailun liiketoiminta hakee nyt varjomahdollisuuksia ja synnyttää epäterveitä muotoja, jotka vaikuttavat koko metsästyskulttuurimme kehittymiseen. Erityisen räikeää tämä on valtion maiden hirvenmetsästyksen sektorilla. Taidetta jonka hallitsemme Metsästys valtion mailla on aina ollut kansalaisten ja poliitikkojen erityisen mielenkiinnon kohteena. Eikä tämä mikään ihme olekaan, käyttäähän yli puolet maamme metsästäjistä valtion maita harrastukseensa. Luonnon hyödyntämiseen liittyvät erilaiset muut harrastukset vapaa-ajan kasvun myötä, erilaisten suojelualueiden metsästyskysymykset, metsästysmatkailun tarpeet jne. tuovat mukaan elementin, jossa muutkin yhteiskunnan käyttäjäpaineet tulee ottaa huomioon myös metsästyksen käytännön järjestelyissä. Nämä antavat riistakantojen vaihtelun ja kestävyyden toteuttamisen ohessa haastetta Metsähallituksen suunnittelulle. Onneksi meillä on nykyaikainen tutkimus- ja seurantatietoa hyväksi käyttävä atk-pohjainen suunnittelujärjestelmä, jolla voidaan ottaa huomioon alueelliset erityispiirteet. Metsästäjä kokee lupabyrokratian luonnollisesti omista näkökulmistaan. Metsähallituksen on kuitenkin katsottava asiaa edellä mainittujen monitahoisten kysymysten kentässä. Kaikille pyritään antamaan mahdollisuus nauttia valtion salojen eräelämästä. Sen toteuttamisesta vain on tullut taitoa vaativaa taidetta! Väitämme kyllä osaavamme tämän taiteenlajin. G
Metsästäjä 6 / 2007 57
Olavi Joensuu, erätalouspäällikkö
Petteri Kontila
Hirvieläintietoa liikenteeseen
Hirvieläinonnettomuuksista aiheutuu vuosittain kymmenien miljoonien eurojen kustannukset. Onnettomuusriskiä on lisännyt viime vuosikymmeninä tieverkoston laajentuminen, liikennemäärien kasvu sekä pienten hirvieläinlajien runsastuminen. Riskiä voidaan kuitenkin pienentää tiedostamalla olemassaoleva vaara ja huomioimalla se omassa liikennekäyttäytymisessä. Hirvieläintietoa liikenteeseen hanke
Pohjois-Hämeen ja Etelä-Hämeen riistanhoitopiireissä ongelmaksi on viime vuosina noussut erityisesti valkohäntäpeurakolareiden määrän lisääntyminen, kun samaan aikaan hirvionnettomuudet ovat kannan pienentämisen seurauksena merkittävästi vähentyneet. Peurakantaa on pyritty leikkaamaan viime vuosina pyyntilupamääriä korottamalla, mutta tämä ei yksistään riitä. Liikennekäyttäytymiseen vaikuttamisen katsottiin olevan myös olennainen ja tärkeä osa hirvieläinonnettomuuksien välttämiseksi tulevaisuudessa. Asiaa kokoonnuttiin pohtimaan yhdessä liikenneopetukseen ja liikenneturvallisuuteen liittyvien yhteistyötahojen kanssa. Pöydän ääreen istuivat edustajat Poliisista, Liikenneturvasta,
Hirvieläimet eivät osaa välttää kolareita - tämä tehtävä jää meille ihmisille.
H
irvieläimet muodostavat maamme merkittävimmän riistavaran. Viimeisen viiden vuoden aikana on kaadettu vuosittain keskimäärin 75 000 hirveä, 21 000 valkohäntäpeuraa ja vajaat 3000 metsäkaurista. Hirvieläinten metsästykseen osallistuu arviolta runsas kolmannes maamme noin 300 000 metsästäjästä. Hirvieläinten metsästys on pyritty tasapainottamaan siten, että eri lajien aiheuttamat vahingot niin metsä- ja maataloudelle kuin liikenteellekin pysyisivät mahdollisimman vähäisinä.
Tiehallinnosta, Autokoululiitosta sekä edellä mainituista riistanhoitopiireistä. Näkökulma laajennettiin heti koko maan kattavaksi, koska hirvieläinonnettomuuksia sattuu joka puolella Suomea. Olivatpa kyseessä hirvien ohella sitten pohjoisen porot tai eteläisen suomen pienet hirvieläimet, niin kuljettajien valppaus ja havainnointitaidot ovat tärkeässä asemassa onnettomuuksien välttämisessä. Palaverin seurauksena päätettiin anoa hankeavustusta Maa- ja metsätalousministeriöstä valistusmateriaalin työstämiseksi. Myönteisen päätöksen myötä Maa- ja metsätalousministeriön rahoittama Hirvieläintietoa liikenteeseen -hanke saatiinkin käynnistettyä keväällä 2007. Hankkeen tavoitteena oli tuottaa ajantasaista ja tasapuolista opetusmateriaalia hirvieläinonnettomuuksista ajo-opetuksen ja yleisen liikennevalistuksen käyttöön. Materiaalin avulla pyritään ennaltaehkäisemään hirvieläinonnettomuuksia kuljettajien hirvieläintietoutta lisäämällä.
Kannat elinvoisina ja vahingot kurissa
Lainsäädäntö velvoittaa alueellisia riistanhoitopiirejä huolehtimaan toisaalta siitä, että hirvieläinten, kuten muidenkin riistalajien, kannat säilyvät elinvoimaisina ja toisaalta siitä, että niiden aiheuttamat vahingot pysyvät kohtuullisella tasolla. Hirvieläimet kuuluvat suomalaiseen luontoon ja kannansäätelystä huolimatta on aina olemassa riski törmätä hirvieläimiin liikenteessä. Liikenneonnettomuudet eivät ole suoranaisesti hirvieläinten syytä - ne liikkuvat vaistojensa ohjaamina ihmisen rakentaman tieverkoston keskellä. Hirvieläimet eivät osaa välttää kolareita - tämä tehtävä jää meille ihmisille.
58 Metsästäjä 6 / 2007
Hankkeen tärkeimmäksi tehtäväksi katsottiin aikaansaada opetuselokuva, jonka avulla autoilijat ja moottoripyöräilijät saataisiin miettimään etukäteen, miten hirvieläimet tulisi huomioida omassa liikennekäyttäytymisessä.
Tositapahtumia liikenteestä
Moottoriajoneuvojen kuljettamiseksi Suomessa vaaditaan henkilöltä ajokortti, jonka voi saada suorittamalla tarvittavan opetusmäärän ja kuljettajatutkinnon. Kuljettajatutkintoon liittyvässä opetusmateriaalissa ei aikaisemmin ole juurikaan ollut hirvieläimiin liittyviä asioita. Hankkeen tärkeimmäksi tehtäväksi katsottiin aikaansaada opetuselokuva, jonka avulla autoilijat ja moottoripyöräilijät saataisiin miettimään etukäteen, miten hirvieläimet tulisi huomioida omassa liikennekäyttäytymisessä. Opetuselokuvan työstämiseksi laadittiin hankkeen ohjausryhmän toimesta käsikirjoitusluonnos, jonka pohjalta Arttu Kotisara Videosarasta työsti valmiin lopputuotteen. Filmille taltioitui paljon elävää kuvaa hirvieläimistä liikenteessä. - Työaikani alkoi kevätiltoina yhdeksän tienoilla ja jatkui niin pitkään kuin valoa riitti. Ajelin kamera repsikan paikalle varustettuna seuduilla, joilla tiesin hirvikannan runsaaksi. Valkohäntäpeurojen kuvaaminen onnistui Vesilahdella Narvan metsästysseuran myötävaikutuksella. Kahden päivän kuvauskeikka toi saaliiksi runsain mitoin peurakuvia, myös niitä, joissa peurat tulevat tielle. Metsäkauris- ja metsäpeurakuvauksiin ei liittynyt erityistä dramatiikkaa, mutta porojen perässä oli ajettava Lapin perukoille asti. Myös onnistuneimmat hirviotokset syntyivät Lapissa, Inarin Menesjärvellä, kertoo Arttu Kotisara haastavan kuvaustehtävän vaiheista. Elokuvassa kerronnalla pyritään korostamaan oleellisimpia asioita, jotka jokaisen aloittelevan autoilijan ja moottoripyöräilijän tulisi huomioida. Elokuvan lisäksi valmistettiin kuusisivuinen haitari-esite, johon on koottu hirvieläimiin ja onnettomuuksiin liittyviä asioita. Elokuva ja esitemateriaali julkistettiin 26.10.2007 Tampereen poliisikoululla järjestetyssä seminaarissa. Päivän kestäneessä tilaisuudessa kuultiin keskeisten liikenneturvallisuustyötä tekevien tahojen, kuten tiehallinnon, Poliisin ja autokoululiiton sekä riistahallinnon puheenvuorot hirvieläinonnettomuuksiin liittyvistä aiheista. Kuulijoiksi oli kokoontunut laaja joukko hankealueen autokoulujen, riistahallinnon sekä hankkeessa mukana toimineiden tahojen edustajia. Loppuvuoden aikana elokuva ja esite lähetetään hankkeen kustantamana jokaiselle autokoululle ympäri Suomea. Näin kaikilla ajo-opetusta antavilla tahoilla on mahdollisuus hyödyntää aikaansaatua materiaalia omassa opetuksessaan. Mikäli valmistetun materiaalin avulla vältetään tulevaisuudessa yksikin hirvieläinonnettomuus, niin työ on täyttänyt tarkoituksensa. G
HIRVIELÄIMET LIIKENTEESSÄ
Hirvieläimet liikenteessä
on ohjelma, joka antaa tietoa hirvieläinten käyttäytymisestä liikenteessä ja opastaa, kuinka jokainen tiellä liikkuja voi ehkäistä ennakolta törmäystilanteita. Ohjelma on tehty ensi sijassa autokouluja varten, mutta se on erittäin hyödyllinen jokaiselle autoilijalle ja moottoripyöräilijälle. Ohjelma on tuotettu osana Pohjois- ja Etelä-Hämeen riistanhoitopiirien toimesta toteutettua Hirvieläintietoa liikenteeseen -hanketta.
HIRVIELÄIMET LIIKENTEESSÄ
Kuvaus ja ohjaus: Arttu Kotisara Valmistumisvuosi: 2007 Kesto: 11 min.
Pohjois-Hämeen riistanhoitopiiri Etelä-Hämeen riistanhoitopiiri
Hämeen tiepiiri
Videosara
Poliisi / Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitos
Hirvieläimet liikenteessä
käsikirjoitus painopaikka tuottanut painosmäärä Hankkeen ohjausryhmä/Arttu Kotisara Keski-Suomen Painotuote Oy Videosara/Arttu Kotisara 50 000 kpl
DVD
ESITE
MITEN ELÄINONNETTOMUUDEN VOI VÄLTTÄÄ?
· ota eläimistä varoittavat merkit vakavasti · muista, että eläimiä liikkuu myös varoitusalueiden ulkopuolella · ole tarkkana myös riista-aidoin varustetuilla tieosuuksilla, eläin voi harhautua aitojen väliin · jos eläin tulee tielle, pyri väistämään se takaa · pidä nopeus riskialueilla ja riskiaikoina enintään 80 km/h
VARO!
JOS TÖRMÄYS TAPAHTUI...
· varoita muuta liikennettä ja estä lisävahinkojen syntyminen · soita hätäkeskukseen 112 · pyri auttamaan loukkaantuneita · älä lähesty kolarieläintä vaikka se näyttäisi kuolleelta · pyri havainnoimaan loukkaantuneen eläimen kulkusuunta · ilmoita kolarista vaikka eläin pakenisikin paikalta · auton alle jäänyt karhu tai villisika on erityisen vaarallinen, pysy autossa ja pyydä apua hätäkeskuksesta 112
Korvausasioiden hoitamiseksi ota yhteyttä vakuutusyhtiöösi.
Keskisuomalaisen arkisto
HIRVIELÄINKOLARIA
Pohjois-Hämeen riistanhoitopiiri Etelä-Hämeen riistanhoitopiiri
Hämeen tiepiiri
Poliisi / Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitos
SUURIN RISKI
SUURIN RISKI
· aamu- ja iltahämärässä · sade, matalalta paistava aurinko sekä vastaantulevien valot vaikeuttavat havainnoimista · hämärässä hirvieläin on vaikea huomata
· hirvikolarihuiput keväällä ja syksyllä · valkohäntäpeuraonnettomuuksia tapahtuu eniten marras-joulukuussa · elo-joulukuu pahinta porokolariaikaa · moottoripyöräilijällä ei ole onnettomuustilanteissa auton tarjoamaa suojaa
Hirvieläintietoa liikenteeseen hanke
Pohjois-Hämeen riistanhoitopiiri/ Etelä-Hämeen riistanhoitopiiri
Ohjausryhmä: Jani Körhämö P-H rhp, Jyri Rauhala E-H rhp, Marko Mikkola P-H rhp, Antti Jortikka Tiehallinto Hämeen tiepiiri, Matti Joki Liikenneturva, Timo Ojala Poliisi Hämeenlinnan kihlakunnan poliisilaitos, Juha Kulmala Autokoululiitto Ry
MIKSI ELÄINKOLAREITA TAPAHTUU?
· kuljettajan väsymys ja välinpitämättömyys · hirvieläimet ovat nopealiikkeisiä, tilanteet tulevat yllättäen · liian suuri tilannenopeus ja liian lyhyt turvaväli eivät jätä kuljettajalle aikaa reagoida · eläimet eivät osaa varoa ne toimivat vaistojensa mukaisesti
Hirvieläinonnettomuuksien jakauma vuorokauden aikana
Hirvieläinonnettomuudet kuukausittain
Metsästäjä 6 / 2007
59
TROFEET KUNTOON
Metsästyskausi on kiivaimmillaan ja laajimmillaan. Eletään metsästyksen sadonkorjuuaikaa. Sadonkorjuussa on siirrytty monelta osin suurriistan metsästykseen. Kaikkien hirvieläinten metsästys on edennyt jo varsin pitkälle, jatkuen vuoden loppuun saakka ja eräiden lajien kohdalla aina tammikuun loppuun saakka. Muflonin ja suden metsästys on käynnissä ja kohta alkaa myös ilveksen metsästyskausikin. Kaikista saaliseläimistä voidaan ottaa itselle mukavia metsästysmuistoja. Yleisimpiä metsästysmuistoja ovat mm. sarvi-, nahka- ja kallotrofeet. Oikein valmistettuna ja säilytettyinä trofeet ovat lähes ikuisia, jos ne on asiallisesti valmistettu trofeekuntoon.
netty juurikaan kaatolupia. Suomenselän metsäpeurakanta on viime vuosina tuottanut hyviä trofeita. Tämä on tyypillistä kannan kasvuvaiheessa, jolloin kantaa vielä aliverotetaan ja jotkin yksilöt ehtivät kasvaa tarpeeksi vanhaksi. Riistalajistoomme kuuluu myös mufloni. Muflonia esiintyy istutettuna Suomessa vain muutamilla paikkakunnilla saaristossa. Muflonikannat ovat peräisin aikaisemmista tarhauksista. Suomessa ammutaan vuosittain vain muutama kymmenen yksilöä. Metsästys on säännösteltyä, vaikka nykyään sen pyyntiin ei tarvita pyyntilupaa. Trofeenäyttelyissä arvosteltavana on melko usein suomalaisten metsästäjien ulkomailla kaatamia mufloneita.
ys. Nahkoja arvosteltaessa mittatulosten lisäksi nahalle voidaan antaa lisä- tai miinuspisteitä. Seuraavassa on selvitetty metsäpeura-, susi-, ilves- ja muflonitrofeiden arvosteluperusteet. Suomessa trofeearvostelussa noudatetaan CIC:n (kansainvälinen riistansuojelu- ja metsästysneuvosto) määrittämiä trofeearvostelunormeja. Trofeet voidaan virallisesti arvostella vain virallisissa näyttelyissä. Näyttelyjä järjestetään CIC:n Suomen näyttely- ja trofeekomission luvalla erilailla messuilla ja muissa näyttelyissä. Oheisista arvosteluohjeista on varmaan apua trofeen omistajalle, joka miettii kannattaako trofee viedä viralliseen näyttelyyn arvosteltavaksi.
Metsäpeuratrofeen arvosteluohjeet
Metsäpeuran sarvien arvostelu perustuu amerikkalaisten (Boone&Crockett) kehittämään arvostelukaavaan, jonka perusteena on karibun sarvien arvostelukriteerit. CIC on vahvistanut metsäpeuran arvostelunormit 1977. Metsäpeuran sarvien arvostelussa kiinnitetään huomiota sarvipuoliskojen symmetriaan. Mittaukset sarvipuoliskoissa tehdään aina vastaavista kohdissa eri sarvipuoliskoissa. Näiden mittaustulosten erotukset merkitään miinuspisteiksi. Mittaukset tehdään senttimetreinä yhden desimaalin tarkkuudella (esim.23,7). Ohessa on myös arvostelulomake, johon tiedot voidaan kirjata. Siinä on helppo laskea trofeen kokonaispistemäärä. Tukitiedot: Tukitiedot eivät vaikuta pisteytykseen, niitä käytetään trofeiden tunnistamistietoina. Kärkiväli mitataan sarvipuoliskojen pisimpien piikkien välisenä mittana. Suurin leveys on sarvipuoliskojen uloimpien osien välinen etäisyys. Mittaustiedot: Sisäpintaetäisyys mitataan sarvilapioiden kohdalta sisäpintojen suurimpana etäisyytenä. Mittaus tulee tehdä kohtisuorana mittauksena. Jos sisäpintaetäisyys on suurempi kuin suuremman sarvipuoliskon pituus, merkitään erotus erotussarakkeeseen miinuspisteiksi. Piikkien lukumäärä (ilman silmälapiota). Piikeiksi lasketaan kaikki vähintään 1,27 cm:n (1/2 tuuma) pituiset piikit. Tähän arvostelukohtaan ei oteta lukuun silmälapiossa olevia piikkejä. Oikean ja vasemman sarvipuoliskon piikkien lukumäärän erotus merkitään miinuspisteiksi.
Nahka ja kallo
Suurpedoista, kuten sudesta ja ilveksestä saadaan kummastakin kaksi eri trofeeta, kallo ja nahka. Kallojen arvostelu on varsin yksinkertaista. Kalloista mitataan vain niiden pituus ja leve-
S
arvitrofeet on syytä valmistaa trofeekuntoon heti kaadon jälkeen. Kallo pudistetaan ja keitetään, jolloin pehmuskudokset irtoavat kalloluusta. Kalloluu tarpeen mukaan sahataan oikeaan kokoonsa. Lisäksi voidaan tehdä valkaisu esimerkiksi vetyperoksidiliuoksella. Sen jälkeen sarvitrofee laitetaan kiinni taustalevyyn. Näin ne säilyvät lähes ikuisesti.
Suolaa hyvin!
Nahkojen käsittelyssä on tärkeää nahan avaus ja nylkeminen. Petoeläimillä kynnet jätetään nahkaan kiinni. Hankalia nylkemiskohtia kynsien lisäksi ovat korvat, silmäaukot ja suun ympäristö. Nylkemisen jälkeen paras keino estää nahan pilaantuminen on sen suolaus. Suolaa ei kannata säästää, sitä pitää laittaa nahan joka kohtaan, myös nahan reunoille ja käpäliin. Tämän jälkeen nahka toimitetaan muokattavaksi. Metsäpeurakannasta on kehittynyt Suomenselälle merkittävä saalistuskohde. Kainuussa ja Itä-Suomessa metsäpeurakanta on sen sijaan selvästi taantunut, eikä niille alueille ole myön-
Veli Lappalainen
Kallotrofeista mitataan niiden suurin pituus ja leveys. Suomen parhaalla suden kallolla on 44,48 pistettä. Eläin on kaadettu 1986 Ilomantsissa.
Piikkiluku silmälapiossa lasketaan silmälapion piikit, mikäli niitä esiintyy. Oikean ja vasemman silmälapion piikkiluvun erotusta ei lasketa virhepisteeksi. Sarvipuoliskon pituus mitataan sarven ulkopintaa pitkin tyven yläreunasta pisimmän piikin kärkeen. Sarvipuoliskojen pituuksien erotus merkitään miinuspisteiksi. Silmälapion pituus mitataan sarvirungon reunasta keskilinjaa pitkin lapion kärkeen. Sarvipuoliskojen silmälapioiden pituusero merkitään miinuspisteiksi. Kakkoslapion pituus mitataan sarvirungon reunasta keskilinjaa pitkin lapion kärkeen. Sarvipuoliskojen pituuserot merkitään miinuspisteiksi.
60
Metsästäjä 6 / 2007
Ahmapiikin pituus mitataan sarvirungon reunasta piikin kärkeen. Sarvipuoliskojen ahmapiikkien pituusero merkitään miinuspisteiksi. Kärkilapion pisimmän piikin pituus mitataan sarvirungon reunasta piikin kärkeen. Pituuksien erotus merkitään miinuspisteiksi. Kärkilapion 2. pisimmän piikin pituus mitataan sarvirungon reunasta piikin kärkeen. Pituuksien erotus merkitään miinuspisteiksi. Silmälapion leveys mitataan kohtisuorana mittana lapion leveimmästä kohdasta. Sarvipuoliskojen leveyksien erotusta ei lasketa, eikä anneta miinuspisteitä. Kärkilapion leveys mitataan leveimmästä kohdasta lapiota. Leveyksien erotus merkitään miinuspisteiksi. Alempi ympärysmitta mitataan ohuimmasta kohdasta ykköslapion ja kakkoslapion välistä. Ympärysmittojen erotus merkitään miinuspisteiksi. Keskimmäinen ympärysmitta mitataan ohuimmasta kohdasta kakkoslapion ja ahmapiikin välistä. Ympärysmittojen erotus merkitään miinuspisteiksi. Ylempi ympärysmitta mitataan ohuimmasta kohdasta ahmapiikin ja kärkilapion välistä. Ympärysmittojen erotus merkitään miinuspisteiksi. Ympärysmitta kärkilapion kahden pisimmän piikin välistä. Ympärysmittojen erotus merkitään miinuspisteiksi.
Suden nahasta mitataan sen pituus ja leveys. Muotopisteitä annetaan karvan pituudesta, tasaisuudesta ja massavuudesta sekä kauluksen leveydestä.
Metsäpeuransarvien arvostelussa on varsin monta mittauskohtaa. Arvostelussa kiinnitetään huomiota sarvipuoliskojen symmetriaan. Mittaukset tehdään aina vastaavista kohdista eri sarvipuolikkaissa. Suomen parhaan metsäpeuratrofeen pistemäärä on 915,20 pistettä.
Muflonilla on ns. täyteissarvet, jotka kasvavat koko eläimen iän. Arvostelussa sarvien ympärys mitataan kolmesta eri kohtaa. Lisäksi mitataan sarvien koko pituus ja kärkiväli. Lisäpisteitä voidaan antaa käyryydestä, väristä ja kasvurenkaista.
Metsästäjä 6 / 2007
61
Mitaliluokat ja Suomen paras Kulta 800 p. Hopea 750 p. Pronssi 700 p. Suomen paras metsäpeuratrofee 915,20 pistettä. Eläin on kaadettu 2004 Perhossa.
NAHAT TROFEINA
Nylkemisessä jo ensimmäiset puukonviillot määrittävät millainen lopputulos nahkaan tulee. Nahka avataan alaleuasta peräaukkoon. Eturaajoja nyljettäessä ja avattaessa on tärkeää oikea nivuksien viilto, jotta kainaloihin ei jää epämääräisiä kielekkeitä, koska nahan leveys mitataan kapeimmasta kohtaa etukäpälien jälkeen. Nahka, joka on nyljetty tuppeen, ei voida arvostella. Kallo tai tekokallo voi olla nahkatrofeessa kiinni tai täytettynä, se ei vaikuta arvosteluun. Nahka voidaan kiinnittää myös sopivalle kangasalustalle, jolloin se tullee olemaan paremmin esillä. Mittaukset tehdään senttimetreinä yhden desimaalin tarkkuudella (esim. 145,6 cm) ILVES Nahan pituus mitataan kuonon kärjestä hännänkärkeen. Mittaukseen ei saa sisältyä karvan pituutta. Nahan leveys mitataan kohtisuoraan pituusmittalinjaa vasten nahan kapeimmasta kohdasta etukäpälien takaa. Käpäläväli mitataan etukäpälien välisenä etäisyytenä keskimmäisten kynsien juuresta kohtisuoraan pituusmittalinjaa vastaan. Muotopisteet Mittatulokseen voidaan lisätä enintään 25 % muotopisteitä. Muotopisteiden määritys on trofeetuomareiden (subjektiivinen) näkemys arvosteltavista ominaisuuksista, joka perustuu arvostelijoiden kokemukseen. On huomioitava, että karvan laatu vaihtelee nahan eri osissa. Karvan ominaisuuksia arvosteltaessa sormilla voidaan haroa karvaa, jolloin sen pituus, massavuus ja pohjakarvoitus paljastuu. Muotopisteiden määrä määritellään kaavasta: (PITUUS x LEVEYS + KÄPÄLÄVÄLI): 200. Karvan pituus (enintään 2,5 %) ja massavuus (enintään 2,5 %) Karvan tulee olla vähintään 3,5 cm pitkää, jotta voidaan antaa täydet (2,5 %) pisteet. Karvoituksen massavuutta, eli tiheyttä ja peittävyyttä arvioidaan haromalla sormilla karvoitusta, jolloin paljastuu pohjakarvoitus ja myös karvattomat nahan osuudet. Korvatupsut ja viikset * korvatupsut (enintään 3 %) * viikset (enintään 2 %) Pilkut (enintään 5 %). Mitä enemmän on näkyviä ja mustansävyisiä pilkkuja, sitä paremmat muotopisteet voidaan antaa. Poskiparta (enintään 10 %). Poskipartaa arvioitaessa sormilla harotaan karvoitusta ja arvioidaan poskiparran pituutta ja leveyttä. SUSI Nahan pituus mitataan kuononkärjestä hännäntyveen. Hännän pituutta eikä myöskään karvoitusta saa sisällyttää mittaukseen. Nahan leveys mitataan nahan kapeimmasta
62 Metsästäjä 6 / 2007
Ilveksen nahalle voidaan antaa lisäpisteitä karvan pituudesta ja massavuudesta, pilkuista, korvatupsuista ja viiksistä sekä poskiparrasta. Trofeetuomarit arvioivat kokemuksensa perusteella näitä ominaisuuksia.
Ilveksen nahka voidaan asetella myös taustakankaalle. Trofeearvostelussa nahasta mitataan sen pituus, leveys ja käpäläväli. Lisäpisteitä annetaan pilkuista ja muista karvoituksen ominaisuuksista. Mitä näkyvämmät pilkut, sitä enemmän lisäpisteitä.
METSÄPEURA Rangifer tarandus fennicus TUKITIEDOT Kärkiväli ____ Suurin leveys ____ PISTETIEDOT Sisäpintaetäisyys
CIC Suomen näyttely- ja trofeekomissio TROFEEARVOSTELU CIC:n mukainen arvostelu
ILVES, nahka Lynx lynx MITTAUS Nahan pituus Nahan leveys Käpäläväli
CIC Suomen näyttely- ja trofeekomissio TROFEEARVOSTELU CIC:n mukainen arvostelu ____ cm ____ cm ____ cm Pisteet
oikea ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ +
vasen ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ -
erotus ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____ ____
Pisteet: (Pituus X leveys+ käpäläväli):200 Piikkiluku (ilman silmälapiota) Silmälapion piikkiluku Sarvipuoliskon pituus Silmälapion pituus Kakkoslapion pituus Ahmapiikin pituus Kärkilapion pisimmän piikin pituus Kärkilapion 2. pisimmän piikin pituus Silmälapion leveys Kärkilapion leveys Alempi ympärysmitta Keskimmäinen ympärysmitta Ylempi ympärysmitta Ympärysmitta pisimpien piikkien välistä Yhteensä ____ + KOKONAISPISTEMÄÄRÄ Mitaliluokat Kulta 800 p. Hopea 700 p.Pronssi 600 p. Suomen paras: 915,20 pistettä Perho 2004 KALLOT SUSI KARHU ILVES KETTU MÄYRÄ SUPIKOIRA MAJAVA MITTAUS Kallon pituus Kallon leveys Canis lupus Ursus arctos Lynx lynx Vulpes vulpes Meles meles Nyctereutes procyonoides Castor fiber, Castor canadensis kerroin _______ _______ x1 x1 pisteet _____ p. _____ p. _____ p. MUFLONI Ovis musimon Nahkojen mitaliluokat ja Suomen parhaat MITTAUS Sarven pituus Tyven ympärys Ympärys 1/3 tyvestä Ympärys 2/3 tyvestä Suurin leveys ARVOINTI Muotopisteet Värisyys Vuosirenkaat Käyryys VIRHEPISTEET Epäsymmetria Paikka Vuosi Oikea ____ ____ ____ ____ vasen ____ ____ ____ ____ Yht. ____ ____ ____ ____ ____ ka. ____ ____ ____ ____ X 1,0 1,0 1,0 1,0 1,0 CIC Suomen näyttely- ja trofeekomissio TROFEEARVOSTELU CIC:n mukainen arvostelu ARVIOINTI Muotopisteet Karvan pituus ja massavuus Pilkut Korvatupsut ja viikset Poskiparta
____
(enintään 5 %) (enintään 5 %) (enintään 5 %) (enintään 10 %)
____ ____ ____ ____ ____
KOKONAISPISTEMÄÄRÄ Mitaliluokat Kulta 125 p. Hopea 115 p. Pronssi 105 p. Suomen paras: 149,95 pistettä Salla 2007 SUSI, nahka Canis lupus MITTAUS Nahan pituus Nahan leveys CIC Suomen näyttely- ja trofeekomissio TROFEEARVOSTELU CIC:n mukainen arvostelu ____ cm ____ cm Pisteet ____
Pisteet: (Pituus X Leveys):100 ARVIOINTI Muotopisteet Karvan pituus Karvan tasaisuus ja massavuus Kauluksen leveys KOKONAISPISTEMÄÄRÄ Mitaliluokat Kulta 120 p. Hopea 110 p. Pronssi 100 p. Suomen paras: 110,95 pistettä
(enintään 10 %) (enintään 10 %) (enintään 5 %)
____ ____ ____ ____
KOKONAISPISTEMÄÄRÄ (pituus + leveys)
Ilves Susi Karhu Kettu Supikoira Mäyrä Majava
26,0 41,0 55,0 25,0 21,5 22,0 26,0
24,5 39,0 53,0 24,5 21,0 21,5 25,5
23,0 37,0 51,0 24,0 20,5 21,0 25,0 Pronssi
29,10 p. 44,48 p. 67,74 p. 25,97 p. 21,12 p. 24,27 p.
Kalvola Ilomantsi Nurmes Ruovesi Hyvinkää Tampere
1988 1986 2003 2004 2006 2006 2004
Pisteet ____ ____ ____ ____ ____
Pronssi
Pisteet
Hopea
Paikka
Vuosi
Kulta
25,95 p. Ähtäri
(0-3 p.) (0-3 p.) (0-5 p.) (0-5 p.) ____
____ ____ ____
Nahkojen mitaliluokat ja Suomen parhaat Pisteet Hopea Kulta
KOKONAISPISTEMÄÄRÄ Mitaliluokat Kulta 205 p. Hopea 195 p. Pronssi 185 p. Suomen paras: 189,75 pistettä Säppi 1992
____
Ilves, nahka 125 Karhu, nahka 300 120 Susi, nahka
115 275 110
105. 250 100
149,56 346,19 110,95
Salla Imatra
2007 2003
Metsästäjä 6 / 2007
63
KESTOkartat!
Metsästäjä, tilaa nyt säänkestävä KESTOkartta!
Maastotietokantaan perustuvat KESTOkarttatulosteet voidaan rajata haluamaltasi alueelta, ja haluttuun mittakaavaan valmistettuina. Kartoille voidaan lisätä toiveittesi mukaan kiinteistörajat ja numeroinnit, passipaikat, metsästystornit, koordinaattiruudustot ja muut haluamasi merkinnät. Muoville valmistetut metsästyskartat kestävät pakkasta ja vettä repeämättä, ja sopivat erinomaisesti eräkäyttöön! Laskemme mielellämme tarjouksen koko metsästysseuralle! Ota yhteyttä: p. 0205 777 583 / 0205 777 460
kohdasta etukäpälien takaa kohtisuoraan pituusmittaan nähden. Muotopisteet Mittaustulokseen voidaan lisätä enintään 25 % lisäpisteitä muotopisteinä. Muotopisteiden määrä määritellään kaavasta: (PITUUS x LEVEYS) : 100 Karvan pituus (enintään 10 %) Karvoituksen tulee olla vähintään 4,5 cm pitkää, jotta täydet lisäpisteet voidaan antaa. Karvan tasaisuus ja massavuus (enintään 10 %) Karvan tasaisuutta ja massavuutta arvioidaan kokonaisuutena nahan eri osissa. Arvosteltaessa on huomioitava, että sudella on usein varsin vähäkarvaisia osia mm. mahan alla, kainaloissa ja nivuksissa. Kauluksen leveys Suden nahassa arvioidaan kauluksen leveys ja muoto * voimakas, selvästi erottuva (enintään 5 %) * keskimääräinen (enintään 2 %) * kapea, lähes huomaamaton (0 %) KALLOT Kaikkien kallojen mittausperusteet ovat samanlaiset. Kallon pituudella tarkoitetaan kallon suurinta pituutta ja sen leveydellä kallon suurinta leveyttä. Mittaukset suoritetaan senttimetreinä kahden desimaalin tarkkuudella (esim. 15,47 cm). Kallon pituus. Kallon pituutena mitataan kuonoluun uloimman kohdan ja takaraivoluun välinen etäisyys. Kallon leveys. Leveys mitataan kohtisuoraan pituuslinjaan nähden kallon leveimmästä kohdasta. MUFFLONITROFEEN ARVIOINTI Muflonin sarvet ovat ns. onttosarviset. Se ei pudota niitä vuosittain, vaan ne kasvavat jatkuvasti koko eläimen iän. Ympärysmittojen paikkojen määrittämistä varten molempien sarvipuoliskojen pituus jaetaan kolmeen osaan. Mittaukset tehdään millimetrin tarkkuudella ja kirjataan senttimetreinä (esim. 24,5 cm). Sarven pituus mitataan tyven alareunasta sarven kärkeen käyryyksiä mukaillen pinnanmuotoisena.
Tyven ympärysmitta mitataan tyvestä paksuimmasta kohdasta. Ympärysmitta 1/3 mitan päästä koko sarven pituudesta tyvestä lähtien. Ympärysmitta 2/3 mitan päästä tyvestä sarven kokonaispituudesta. Suurin leveys Sarvien kärkien välinen etäisyys. Muotopisteet Muotopisteiden määritys perustuu trofeetuomareiden näkemykseen arvosteltavista ominaisuuksista. Värisävy ja tummuus * vaalean ruskeat 1 piste * ruskeat 2 pistettä * lähes mustat 3 pistettä Vuosirenkaat * lähes huomaamattomat * keskimääräiset * voimakkaat, syvät
1 piste 2 pistettä 3 pistettä
· Vettähylkivä ja kulutusta kestävä materiaali · Kartta rajataan haluamaltasi alueelta haluamaasi mittakaavaan · Kartoissa ajantasaiset kiinteistörajat ja rekisterinumerot · Tilauksesta myös passipaikat, metsästystornit ja muut merkinnät · Seuratilauksista erikoisalennus! · Tulosteen saa myös paperisena · Karttavaihtoehdot: Maastokartta 1:5000 - 50 000 Kaupunkikartta 1:10 000 - 20 000 Veneilykartta 1:50 000 GT Tiekartta 1:100 000 - 200 000 AT Autoilijan tiekartta 1:400 000 - 800 000
Sarvien käyryys Sarvien käyryydestä, niiden tasaisuudesta ja sopusuhtaisuudesta voidaan antaa 0 - 5 lisäpistettä. Sarvista mitataan ulkohalkaisija molemmista sarvipuoliskoista. Ulkohalkaisijoiden keskiarvot antavat seuraavasti muotopisteitä: - keskiarvo alle 25,9 cm 0.0 pistettä - keskiarvo 26,0 -26,9 cm 1,0 p - keskiarvo 27,0 27,9 2,0 p - keskiarvo 28,0 28,9 cm 3,0 p - keskiarvo 29,0 29,9 cm 4,0 p - yli 30, 0 cm 5,0 p Sarvien epäsymmetriasta, toispuoleisuudesta ja muista virheistä voidaan antaa enintään 5 virhepistettä. Sarvien leveyden ja kärkivälin C-indeksi suhteesta (C-indeksi = leveys: kärkiväli) annetaan miinuspisteitä seuraavasti C-indeksi 2,5 2,69 1 miinuspiste, C-indeksi 2,7 2,89 2 miinuspistettä ja C-indeksi yli 2,9 3 miinuspistettä. Mitaliluokat ja Suomen paras Kulta 205 p. Hopea 195 p. Pronssi 185 p. Suomen paras muflonitrofee 189,75 pistettä. Eläin on kaadettu 1992 Säpissä. G
Kaiken maailman karttoja
64
Metsästäjä 6 / 2007
Metsästyskausi avattiin vakavalla mielellä
uluvana vuonna Pohjois-Pohjanmaalla sijaitseva Pudasjärven riistanhoitoyhdistys tahtoi olla esimerkkinä muun Suomen eräväelle aloittamalla uuden metsästysvuoden Pudasjärven kirkossa pidetyllä metsästäjien jumalanpalveluksella. Metsästys on aina ollut tärkeä vapaa-ajan harrastus Pudasjärvellä ja yhdistys halusi näin osoittaa kunnioitusta menneitten sukupolvien eräperinteille, jotka ovat kautta aikain muodostaneet oleellisen osan täkäläistä kansan kulttuuria. Kirkossakäynnin jälkeen kokoonnuttiin viereisen kotiseutumuseon kentälle metsästyskauden avajaisjuhlaan, jossa Pudasjärven torvisoittokunta viihdyttti yleisöä reippailla musiikkiesityksillä. Tilaisuudessa pidettyjen puheiden keskeisin sanoma oli suunnattu seudun nuorisolle, jolle puhujat muistuttivat kuinka eräharrastus voi nykyaikanakin vielä antaa monia hienoja elämyksiä nuorille eränaisille ja miehille. Eräharrastuksen perinteitä kannattaa jatkaa ja pitää ne kunniassa nykyajan valtavirtausten houkutuksista huolimatta. Nuorisossa on isänmaan tulevaisuus ja siksi metsästäjäjärjestö haluaa pysäyttää nuoret ajattelemaan, että kotiseudun metsästysmahdollisuudet antavat heille todellisen virkistysmahdollisuuden myös tulevaisuudessa. Pohjois-Pohjanmaalla Iijoen keskijuoksulla sijaitseva Pudasjärvi on maamme nuorimpia kaupunkeja, pinta-alaltaan 5875,48 km². Tuo
K
lukema oikeuttaa sen Oulun läänin laajimmaksi kaupungiksi. Väkiluku täällä vuonna 2006 oli 9380 henkeä. Aikoinaan Pudasjärven seutua on asuttanut lappalaisväestö, jonka muistoja ovat monet paikannimet kuten Lapinniemi, Puhos, Kollaja, jne. Iijokivarren myöhempää uudisasutusta on vuosisatojen varrella kohdanneet monet raskaat katovuodet, jotka Pudasjärven laajaan erämaapitäjään jättivät jälkeensä nälkää ja kuolemaa. Hallavuosina asukkaiden elämä on täällä ollut riistan varassa, jolloin elämän eväät on hankittu metsästämällä ja kalanpyynnillä. Eränkäynnillä onkin Pudasjärvellä pitkät perinteet. Menneinä aikoina ovat riistakannat olleet täällä hyvinkin runsaita. Metsäisen pitäjän laajat erämaa-alueet ovat kautta aikain antaneet paikalliselle väestölle ja kauempaakin tulleille vieraille metsästyksen tuottamaa virkistystä. Vasta nykyvuosien laajat hakkuut ovat ainakin joksikin aikaa rajoittaneet riistan elinolosuhteita ja metsästys on muuttunut yhä enemmän ulkoiluharrastukseksi upeassa luonnossa. Pudasjärven luonto vaihtelee tasaisesta suomaisemasta itäosien kumpuileviin vaaroihin, joihin kuuluu myös Suomen eteläisin tunturi Iso Syöte. Tämän seudun luonnon nimikkolajeiksi on nimetty kaloista hauki, nisäkkäistä karhu, linnuista kotka ja kasveista suopursu. Pudasjärven riistanhoitoyhdistyksen jäsen-
määrä on noin kolmen tuhannen paikkeilla. Yhdistyksen alueella toimii 54 rekisteröityä metsästysseuraa. Pudasjärven metsästysmahdollisuuksista nauttii runsaslukuinen joukko paikallisia metsästäjiä. Heidän lisäkseen tänne tulee vierasmetsästäjiä Oulun kaupungista ja muualta Pudasjärven ulkopuolelta. G
Kalevi Jokikokko
Oulun riistanhoitopiirin riistapäällikkö Keijo Kapiainen tuo piirin tervehdyksen metsästäjien juhlatilaisuuteen.
Metsästysvuoden aloittajaisjuhlan yleisöä Pudasjärven kotiseutumuseon kentällä.
Metsästäjä 6 / 2007
65
Hirvi ja kuusen kuorivauriot puhuttavat
66
Metsästäjä 6 / 2007
Metsänomistajien kannalta merkittävimmät hirvivahingot kohdistuvat männyn- ja koivuntaimikoihin. Taimien katkomisista syntyvät kasvu- ja laatutappiot arvioidaan vuosittain miljoonien eurojen arvoisiksi.
P
erinteisten metsävahinkojen lisäksi hirvet aiheuttavat myös kuorivaurioita. Kuorivaurioita esiintyy Suomessa etenkin haavalla, mutta havaintoja on myös taimikko- ja harvennusikäisistä kuusi- ja mäntymetsiköistä. Esimerkiksi kuusen osalta kuorintaa on havaittu rinnankorkeusläpimitaltaan 5-40 cm: n paksuisissa puissa, yleisimmin välillä 20-25 cm. Kuorinnan kohteeksi joutuneet kuuset ovat useimmiten olleet sileäkuorisia ja hyväkasvuisia. Kuusenkuorintaa näyttää esiintyvän varsinkin rehevillä kasvupaikoilla sekä harvennuksen jälkeen kasvuaan lisänneissä puissa. Kuorintaa on todettu tapahtuvan pitkin talvea.
matalakuituisen kevätvihantaravinnon aikana. Tätä ajatusta tukeekin se, että kuoresta saadun ravinnon määrä jää yleensä painoltaan vähäiseksi, jolloin sillä ei liene suurtakaan energeettistä painoarvoa hirven ravintotaloudessa. Jotkut ovat olleet puolestaan sitä mieltä, että hirvet pyrkivät kuorensyönnillä korjaamaan ravinnepuutoksia tai että keväällä tapahtuva kuorensyönti olisi viimeinen oljenkorsi talven aikana heikentyneen yksilön ruokavaliossa.
Paljon hirviä vähän ruokaa?
Paljon on saanut kannatusta myös ajatus, että kuorensyöntiä selittävänä tekijänä olisi ravintovaroihin nähden runsas hirvikanta. Toisin sanoen runsas hirvikanta kuluttaisi parhaan
Korvattu vain vähän
Hirvien aiheuttamia kuorivaurioita on korvattu metsänomistajille vuosien 20022006 aikana pyyntilupamaksuvaroilla vain kolmessakymmenessä tapauksessa, eivätkä korvaussummat ole olleet kovinkaan suuria yhtä vahinkotapausta kohden. Korvatut vahinkokohteet ovat sijainneet pääosin Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueella. Lisäksi muutamia tapauksia on ollut Häme-Uudenmaan, Lapin ja PohjoisSavon metsäkeskusten alueilla. Tässä suhteessa vahingonkorvaustilastot eivät kuitenkaan kerro kaikkea, sillä pienialaisina esiintyvät kuorivauriot eivät useinkaan ylitä korvaamiskynnystä. Metsänomistajan kannalta kuorivauriot ovat joka tapauksessa haitallisia, sillä etenkin kuusi saa vähäisestäkin runkoviasta nopeasti etenevän lahon. Rungosta voi pilaantua yli 3 m alle kymmenessä vuodessa, ja pahimmillaan vioitetut puut kuolevat. Vahinkoa syntyy usein samoilla alueilla jatkuvasti, mutta puulajin vaihto mäntyyn ei useinkaan ole mahdollista. Vaikka kuorivauriot eivät meillä olekaan olleet suuria, niin esimerkiksi Virossa arvioitiin vuonna 1990, että peräti 18 %:ssa kuusimetsiköistä esiintyi hirvien aiheuttamia kuorivaurioita. Ne olivat haitallisia siksi, että kuorinta keskittyi etenkin harvennuksen jälkeen kasvatettavaksi aiottuun parhaaseen osaan puustoa. Hirvitiheyden sittemmin laskettua ongelma ei enää ole ollut niin merkittävä.
Sauli Härkönen, Metla, Joensuu. Risto Heikkilä, Metla, Vantaa. Mauri Krusberg, Satakunnan riistanhoitopiiri
Hirvi on jyystänyt alahampaillaan kuorensiivuja kuusesta.
Miksi hirvi syö kuorta?
Hirven ja ylipäänsä erilaisten hirvieläinten aiheuttamia kuorivaurioita on tutkittu maailmalla suhteellisen paljon. On tehty monenlaisia kemiallisia analyysejä kuorinnan kohteeksi joutuneiden ja koskemattomien puiden kuorista. Analyyseissä on saatu jonkinlaisia eroja esimerkiksi fosfori-, kali- ja kalsiumpitoisuuksien sekä tärkkelys- ja kokonaishiilihydraattipitoisuuksien Hirvien on havaittu aiheuttavan Lounais-Suomessuhteen, mutta yksiselitteistä syytä ravintoarvol- sa kuusen kuorivaurioita kaaliruokintapaikkojen taan ja sulavuudeltaan heikon kuoren kaluami- läheisyydessä. seen ei ole kuitenkaan löydetty. Kuorensyöntiä selittävissä tutkimuksissa on jouduttu spekuloi- Kuusenkuorintaa näyttää maan milloin milläkin tekijällä. Jotkut tutkijat ovat esittäneet, että esiintyvän varsinkin hirvi pyrkii etenkin keväällä syö- rehevillä kasvupaikoilla sekä mään kuorta, jotta ruuansulauharvennuksen jälkeen kasvuaan tus toimisi moitteettomasti suuren kosteusprosentin omaavan ja lisänneissä puissa.
taimiravinnon vähiin, jolloin hirvet joutunevat tinkimään ravinnon laadusta, ja kohdistamaan syöntiä myös helposti saatavilla olevaan kuoriravintoon. Tässä mielessä metsiemme kuusivaltaistuminen on omiaan lisäämään kuorivaurioita. Hirvien kuusiin kohdistama kuorensyönti saattaa olla myös pelkkää kokeilunhalua ja koska kuorensyönnistä ei näytä olevan hirville haittaakaan, tämä saattaa johtaa siihen, että jotkut hirviyksilöt oppivat kuorensyöntiin, varsinkin kun syöntiä näyttää esiintyvän samoilla alueilla vuodesta toiseen. Kuusenkuorta syödään usein rehevillä metsäalueilla, jotka ovat otollisia hirvien laidunmaita ainakin kesäaikaan. Vaikka hirviä kerääntyykin näille alueille paljon talvisaikaan, ne voisivat tavoittaa muuta ravintoa siirtymällä mäntyvaltaisempiin metsiin. Paksu lumipeite vähentää liikkumista ja on omiaan lisäämään kaikkiin puulajeihin kohdistuvaa kuorimista.
Metsästäjä 6 / 2007
67
Aiheuttaako hirvien kaaliruokinta kuusen kuorivaurioita?
Pienten hirvieläinten talviruokinta on erittäin suosittu riistanhoitomuoto lounaisen Suomen alueella. Ruokintapaikoilla ja riistapelloilla käy myös hirviä. Lounaisen Suomen alueella kasvatetaan monin paikoin muun muassa kukkakaalia ja keräkaalia. Kaalisadon korjuussa pelloille jää huonokuntoisia kaaleja. Lisäksi kaaleja kauppakuntoon laitettaessa kaaleista poistetaan usein päällimmäiset lehdet. Myös pilaantumaan alkaneet kaalit poistetaan. Tätä helposti saatavilla olevaa kaalimateriaalia käytetään paikoin runsaasti riistan ruokintaan. Peurat ja hirvet syövätkin erittäin mielellään tarjottuja kaaleja. Mielenkiintoisina havaintoina on kuitenkin raportoitu, että eräillä kaalien syöttöpaikoilla hirvet ovat iskeneet hampaansa ruokintapaikan läheisyydessä kasvavien kuusten ja joissain tapauksissa myös mäntyjen kuoreen. Paikoitellen kuorintaa on ollut silmiinpistävän paljon.
vastaavia kuorintavahinkoja ei ole esiintynyt. Myöskään porkkana- tai punajuuriruokinnan ei ole havaittu aiheuttaneen kuorintavahinkoja. Miksi kuorintavauriot ovat esiintyneet nimenomaan kaaliruokinnan yhteydessä? Herääkin ajatus, että hirvet hakevat kuorensyönnillä lisäravinteita tai että ne pyrkivät parantamaan kuusenkuorella pötsin toimintaa. Kaaliravintoa ei voi ainakaan pitää kovin ravintorikkaana, vaan ennemminkin se lienee nopeasti saatavaa pötsintäytettä. Myöskään kaaliravinnon suuri vesipitoisuus ei liene hyvästä hirven talvisen ravintotalouden kannalta.
Tutkimus kaipaa havaintoja
Kuusen kuorivaurioiden esiintymistä ruokintapaikkojen ympäristössä ei ole aiemmin tarkemmin selvitetty. Myöskään ilmiön laajuudesta ei ole tarkempaa tietoa. Jos kuuseen kohdistuvia kuorivaurioita esiintyy nimenomaan kaaliruokinnan yhteydessä, tämä tulisi ottaa huomioon kaaliruokintapaikkojen sijoittelussa. Tällä hetkellä tämän suhteen ei voida antaa tutkimukseen perustuvaa ohjeistusta. Metsäntutkimuslaitos tulee selvittämään aihepiiriä tarkemmin. Havaintoja kuuseen kohdistuneista kuorensyönneistä riistan ruokintapaikkojen läheisyydessä voi toimittaa osoitteella Sauli Härkönen, Metla, PL 68, 80101 Joensuu tai sähköpostilla sauli.harkonen@metla.fi. G
Porkkana ja punajuuri "syyttömiä"
Samanlaisia havaintoja on tehty myös metsän keskellä kasvatettujen isohkojen rehukaalipeltojen ympäryskuusikoissa. Sen sijaan kauran kanssa sekakylvönä perustetuilla rehukaali- tai rehurapsipelloilla ja niiden ympärysmetsissä
Hirven aiheuttamassa kuorivauriokohdassa kuusta lahottaa nopeasti etenevä verinahakkasieni.
Virossa arvioitiin vuonna 1990, että peräti 18 prosentissa kuusimetsiköistä esiintyi hirvien aiheuttamia kuorivaurioita.
68
Metsästäjä 6 / 2007
Ilveksille lähettimiä
Kolmen riistanhoitopiirin (Uusimaa, Pohjois-Häme ja Pohjois-Savo) ilveksille pyritään asentamaan satellittilähettimiä. Tutkimuksen tavoitteena on saada tietoa mm. ihmisasutuksen määrän ja saaliseläinkantojen vaikutuksista ilveksen liikkumismalleihin ja elinpiireihin. Tärkeä piirre on yhteistyö paikallisten metsästäjien kanssa.
voimakkaimmin eroaa Pohjois-Savo, missä ilveksen saalistus painottuu voimakkaasti metsäjänikseen. Kaikki tutkimusalueet edustavat keskimääräistä tiheämmän ilveskannan aluetta. Metsästetyistä ilveksistä kertynyt aineisto on myös keskeisen tärkeä aineisto yhdessä petoyhdyshenkilöiden kirjaamien havaintojen kanssa. Ruhoaineistosta saadaan tärkeää tietoa mm. ilveskantamme sukupuoli- ja ikärakenteesta, ilvesten fysiologisesta kunnosta sekä loisten määrästä. Ruhoaineistoa käytetään myös tutkimukseen suomalaisen ilveskannan geneettisestä rakenteesta. Levittäytymismalleistakin on mahdollista saada tietoa DNA-analyysien kautta. Satelliittipantaseurannasta saatavaa aineistoa käytetään myös ilveksen levittäytymisen ja esiintymisen muutosten mallintamiseen. G Yhteystiedot: Päätutkija Katja Holmala p. 020 575 1325 katja.holmala@rktl.fi Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Viikinkaari 4, PL 2 00791 Helsinki Hankkeen vastuullinen johtaja Erikoistutkija Ilpo Kojola Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos Oulun riistan- ja kalantutkimus Tutkijantie 2 E 90570 Oulu Lisätietoa tutkimuksesta internet-sivuilta: http://www.rktl.fi/riista/suurpedot/
M
Katja Holmala ja Ilpo Kojola
aa- ja metsätalousministeriön tuore ilveskannan hoitosuunnitelma ottaa esille useita tutkimukseen liittyviä kehittämistarpeita, joilla ilveskannan hoidon tarvitsemaa tietopohjaa saadaan vahvistettua. Ilveskannan runsausarvion ja kannanhoidon tulisi pohjautua Suomessa elelevistä ilveksistä saatuihin tutkimustuloksiin, sillä elinympäristöllä on tunnetusti huomattava vaikutus eläinten elintapoihin. Ilveksen liikkuvuutta, elinpiirien kokoa ja saalistuskäyttäytymistä on tutkittu lähetintekniikan avulla Ruotsissa, Norjassa ja Puolassa. Kaikki aiemmilla tutkimusalueilla saaliseläinkannat poikkeavat meikäläisten ilvesten elinalueiden saaliseläintilanteesta. Petoyhdyshenkilöt kirjaamien pentuehavaintojen tarkastelussa, jossa arvioidaan erillisten pentueiden määrä, pentueiden elinpiirejä koskeva tietämys pohjautuu toistaiseksi muissa pohjoismaissa tehtyihin tutkimuksiin. Tänä syksynä alkaneessa hankkeessa pääasialliset erot tutkimusalueiden välillä ovat ihmisasutuksen tiheydessä, lumen määrässä ja saaliseläinkannoissa. Kahdesta muusta tutkimusalueesta
Metsästäjä 6 / 2007
69
Osa 6
Metsästysseuratutkimus 2005
Metsästysoikeuden vuokrauskustannukset nousussa
G Rahan merkitys metsästysoikeuden vuokrauksessa vahvistuu G Peijaisten merkitys yhä tärkeä peijaisia vuosittain 2 500 G Seurat tarjoavat vieraille 100 000 metsästyspäivää
T
Marko Svensberg, Pentti Vikberg
ässä metsästysseurakyselyn kuudennessa artikkelissa tuomme esille metsästysmaan vuokrauskustannuksia, seurojen nuoriso-, koulutus- ja sidosryhmätoimintaa, metsästysseurojen mailla tapahtuvaa vierasmetsästystä, sekä metsästysseurojen atk-valmiuksia.
Metsästysmaa maksaa yhä enemmän
Kyselyn mukaan suurin osa - 69 % - seurojen metsästysalueista on vuokrattu seurojen käyttöön ilman rahallista korvausta. Noin kolmannes metsästysalueista vuokrataan siis rahalla. Suuntaus rahallisen vuokrauksen lisääntymiseen näyttäisi vahvistuvan merkittävästi, sillä vuoden 2000 kyselyssä rahalla vuokrattiin 13 % alueista. Alueelliset erot metsästysvuokrauksen suh70 Metsästäjä 6 / 2007
teen ovat suuria. Pohjois-Karjalassa metsästysseurojen rahalla korvaamien vuokramaiden osuus on 65 %, kun taas Varsinais-Suomessa vain 8 % vuokratuista alueista korvataan rahallisesti. Ero on luultavasti seurausta suurelta osin siitä, että Pohjois-Karjalassa on paljon metsäyhtiöiden ja valtion maita, joille rahallinen korvaaminen peijaisten sijaan on usein ainut vaihtoehto. Varsinais-Suomen pientä osuutta selittänee se, että lähes kaikki maat ovat yksityisomistuksessa ja metsästys on monilla alueilla perinteisesti keskittynyt lähinnä omien ja naapuriomistajien kanssa muodostettujen metsästysmaiden ympärille. Hehtaarikohtaiset metsästysmaan vuokrauskustannukset eri maanomistajatahojen maista ovat melko lähellä toisiaan. Keskimääräises-
ti eniten vuokraa maksetaan metsäyhtiöiden maista, 67 senttiä hehtaarilta. Valtionmaiden vuokrien keskiarvo seurakyselyn mukaan oli 51 senttiä, yksityisten 45 senttiä ja yhteisöjen (kunta, seurakunta ym.) 43 senttiä hehtaarilta. Vuoden 2000 tilanteeseen verrattuna metsästysmaan vuokrauskustannukset ovat nousseet melko rivakasti joidenkin vuokraajien osalta. Keskimääräiset vuokrahinnat ovat viiden vuoden aikana kohonneet yksityisten metsänomistajien osalta 51 %, metsäyhtiöillä 38 %, yhteisöjen mailla 18 %. Toisaalta valtion mailla hinnat ovat pysyneet samoina, nousua on ollut vain viisi prosenttia. Keskimääräinen metsästysseura maksaa kaikista maistaan rahallista vuokraa 585 euroa vuodessa. Yhteensä suomalaisilta metsästys-
vaikea ennustaa, mutta luultavaa on, että kehitys jatkuu samankaltaisena.
Peijaisperinne elää
Rahan käytön vahvistuminen metsästysoikeuden vuokrauksessa on mielenkiintoista, sillä se ei ole kuulunut meillä vallinneeseen perinteeseen. Rahallisen vastikkeen sijaan metsästysoikeuden vuokraus on korvattu usein peijaisilla juhlilla, joihin kutsutaan yleensä maanomistajatahoja, sidosryhmiä ja seuran jäsenistöä. Tämän perinteen vuoksi ei olekaan yllättävää, että peijaisia Suomessa järjestetään eniten kaikista seurojen järjestämistä tilaisuuksista, yhteensä 2500 vuosittain. Maamme seuroissa peijaisia on vuosittain pidetty päälle kahden tuhannen kaikkien kolmen seurakyselyn aineiston perusteella, joten suuria muutoksia tämän suhteen ei näyttäisi tapahtuneen vajaan 10 vuoden aikana. Vaikka peijaisten määrä ei ole muuttunut, niin silti voidaan kysyä, onko niiden rooli hiipumassa? Maanomistajat asuvat yhä tavallisemmin kaupungeissa ja yhteys perinnöksi saatuun maahan ja alueen kyläyhteisöön ei ole välttämättä enää entisenlainen. Peijaisten kaltaisiin maanomistajia ja seuran jäsenistöä yhteen tuoviin juhliin on paljon mukavampi mennä, jos asuu paikkakunnalla ja tuntee juhlaväkeä. Tuntemattomamman kaupunkilaisen maanomistajan kynnys lähteä peijaisiin on luultavasti korkeampi ja siksi rahan merkitys voi vahvistua, kun vastiketta metsästysoikeuden vuokrauksesta ei haeta peijaisista niin kuin ennen vanhaan.
Nuorisotoiminta lisääntynyt
Seurojen järjestämien koulutus- ja neuvontatilaisuuksien määrässä on havaittavissa tasaista nousua. Vuonna 2005 tilaisuuksia pidettiin 870, kun viisi vuotta sitten tilaisuuksia oli 710. Tiedotustoiminnan 360 tapahtumaa on hieman vähäisempi kuin viisi vuotta sitten. Myös muu suhdetoiminta on hieman hiipunut, 2005 tilaisuuksia oli 1270 ja viisi vuotta aiemmin 1410. Nuorisotoimintaa on viime vuosina pyritty tehostamaan ja tämän toiminnan osalta nuorisoleirien järjestäminen on lisääntynyt. Vuonna 2005 leirejä järjestettiin koko maassa 110, kun vastaavia tilaisuuksia oli viisi vuotta aikaisemmin 60. Nuorisolle järjestettävät tutustumiskäynnit metsästysmajalle ja vastaaviin paikkoihin ovat myös lisääntyneet 2000 vuoden 430 tilaisuudesta 660 tilaisuuteen. Vastaavana ajankohtana kouluissa järjestettävät teemapäivät ovat sen sijaan hieman vähentyneet 240 tilaisuudesta 210 tilaisuuteen. Kokonaisuudessaan nuorisotoiminnan suosion kehitys näyttää varsin hyvältä. Ehkä tämän takia Suomessa metsästäjämäärät ovatkin kasvaneet viime vuosina. Naapurimaissa ja muuallakin Euroopassa metsästäjämäärät ovat sitä vastoin kulkeneet alamäkeä.
05
seuroilta kuluu metsästysvuokriin rahaa noin 1,2 miljoonaa euroa vuodessa. Metsästysmaan vuokratason tarkastelu ei kuitenkaan ole aina yksinkertaista. On pidettävä mielessä se, että rahallista korvausta parempi vastine maanomistajalle tulee usein peijaisten tai hirvenlihan muodossa. Suomessa keskimääräiset tilakoot ovat niin pieniä, että muutamien kymmenien senttien hehtaarivuokrasta ei yleensä kerry merkittäviä vuokrasaatavia. Vuokrista puhuttaessa mielessä on pidettävä myös se, että hyvin monet maanomistajat metsästävät itse ja tällöin on hyvin luonnollista, että vuokraa ei seuran/seurueen omalle jäsenelle makseta. Selvää on kuitenkin, että rahan merkitys ja hehtaarikohtaiset hinnat ovat vahvistuneet merkittävästi varsin lyhyellä aikavälillä. Tulevaisuutta on aina
23 000 päivänä. Puolet seurojen mailla tapahtuvasta vierasmetsästyksestä liittyykin näiden kahden lajin pyyntiin. Jänisjahdissa käy vieraita eniten jänisten ruokintaan vahvimmin panostavassa Pohjois-Savossa, kun taas vesilintujen pyynnissä vierailee eniten metsästäjiä Oulun riistanhoitopiirin alueella. Hirvijahdissä vierailee 5 700 henkilöä, jotka keskimäärin ovat kolmena päivänä mukana jahdissa. Vastaava määrä vieraita käy kanalintujahdissa, tosin vierailu kestää yleensä pari päivää. Kyyhkynpyynnissä käy pari tuhatta metsästäjää ja peuranpyynnissä 1 500 ja vierasmetsästyspäiviä molemmissa kertyy noin neljän tuhannen tienoilla. Aikaisempiin, vuonna 1997 ja 2000 toteutettuihin seurakyselyihin verrattuna vierasmetsästys on vähentynyt voimakkaammin jäniksen metsästyksen osalta. Päivien määrä on puolittunut, sillä vuonna 1997 vierasjahtipäiviä jäniksen osalta kertyi 54 000 ja vuonna 2000 yhteensä 48 000. Ulkopuolisten metsästäjien eri lajien metsästyspäivien kokonaismäärä on vähentynyt 20-30 000 verrattuna edellisiin kyselyihin ja tämä onkin suurelta osin selitettävissä pelkästään jäniksen metsästyksen vähentymisellä. Jäniskannat ovatkin riistakolmiolaskentojen perusteella selvästi pienentyneet. Vierasmetsästyksen vähentymistä on tapahtunut myös kanalintujahdin osalta. Hirvijahdin osalta vierasmetsästys on pysynyt samoissa lukemissa, kun taas peurajahdin osalta vierasmetsästys on tasaisesti lisääntynyt eri kyselyjen mukaan. Keskimääräisesti vieraita käy kussakin seurassa eri jahdeissa 5-15 henkilön välillä. Vierasmetsästys seurojen metsästysmaille on varsin edullista vieraalle. Yhden vuorokauden vieraskortti maksaa keskimäärin 7,5 euroja ja kausiluvat maksavat keskimäärin 53 euroa. Viiden vuoden aikana päiväkorttien keskimääräinen hinta ei ole myöskään kohonnut kuin yhden euron ja kausikorttien osalta 5 euroa. On toki muistettava, että monet seurat ottavat vieraita vastaan myös ilman minkäänlaista korvausta. Seuran toimesta ulkopuolisille metsästäjäryhmille jahteja järjesti 17 % seuroista, joista korvausta vastaan yhdeksän prosenttia. Jahteja ulkopuolisille metsästäjäryhmille järjestävien seurojen määrä on kaksinkertaistunut vuoden 2000 tilanteesta, sillä tuolloin yhteensä vain 8 % seuroista järjesti jahteja ilman korvausta ja korvausta vastaan.
Tietotekniikka lisääntyy vahvasti
Vuoden 2005 kyselyn mukaan 73 % seuroista käyttää tietokonetta apuna seuran asioiden hoidossa. Kehitys tietokoneen hyödyntämisen suhteen on ollut hyvin merkittävää, sillä vuoden 2000 kyselyssä noin puolet seuroista hyödynsi tietokoneita toiminnassaan. Internet- yhteys on käytössä 39 % seuroista. Määrä on tuplaantunut viiden vuoden takaisesta 18 %:sta. Myös Metsästäjäin Keskusjärjestön ylläpitämät riista.fi sivusto on ahkerassa käytössä, sillä 39 % seuroista hyödyntää sivustoa toiminnassaan. Kuten oletettua, myös seurakyselyn mukaan tietoteknistyminen lisääntyy merkittävästi metsästysseurojen arjessa. Tietoteknistyminen asettaa omia haasteita myös metsästäjien organisaatioille. On tarkoin pohdittava, millä tavoin organisaatiot voivat palvella metsästysseuroja parhaiten? Kuinka käyttää internet-yhteyttä yhä tehokkaammin? G
Paljon vierasmetsästäjiä
Metsästysseurojen metsästysmaat eivät ole pelkästään oman jäsenkunnan käytössä, sillä lähes 90 % metsästysseuroista sallii metsästävien vieraiden tulon metsästysmailleen. Pääasiassahan vieraat metsästävät seuran jäsenen kanssa. Ulkopuolisille metsästäjille seurat tarjoavat vuosittain noin 100 000 metsästyspäivää. Vieraita metsästysseurojen mailla käy sekä määrällisesti että päivien yhteismäärässä mitaten eniten metsästämässä jänistä ja vesilintuja. Jänisjahdissa käy 16 000 metsästäjää ja päiviä kertyy 27 000. Vesilintujen pyynnissä puolestaan vierailee 14 000 metsästäjää, yhteensä
Metsästäjä 6 / 2007
71
raa at u N ksi alli m
Lehtemme edellisessä numerossa Suomen "N2K National ambassador" Veikko Seuna valotti Naturan merkitystä koko Euroopassa ja näissä seuraavissa lehdissä hän esittelee erilaisia esimerkkikohteita, joissa Natura-alueilla metsästys ja suojelu on sujuvasti sovitettu yhteen.
Osa 2
E
nsimmäisen työpajan eli Workshopin aluksi meille melkein joka EU maasta kokoontuneille "ambassadoreille" esiteltiin Belgian metsästys- ja luonnonsuojeluoloja. Esimerkiksi Belgiassa pienin metsästykseen käypä alue on 40 hehtaarin kokoinen ja luonnonsuojelualueen koko vähintään 1000 ha. Runsaimmin metsästetään vesilintuja, metsäkaurista, villisikaa ja saksanhirveä.
"Tietysti täällä metsästetään"
Heti alku antoi ajattelemisen aihetta, kun meille kerrottiin, että tietysti sikäläisillä Natura 2000alueilla metsästetään. Poikkeuksena metsästyskiellot ainoastaan erikseen määritetyillä HDBA- alueilla ( High Density Bird Areas - erityisen arat lintualueet), joilla esimerkiksi sinisorsan metsästysaika oli lyhennetty 1.9.-15.11. kun muilla N2K- paikoilla se kesti syyskuun alusta tammikuun puoliväliin.
72 Metsästäjä 6 / 2007
Belgian BirdLifen nimeltään Natagora edustaja R. de Schaetzen selvitti N2K:n merkitystä linnustonsuojelun kannalta ja toivotti muut asianosaistahot tervetulleeksi mukaan tähän yhteiseen projektiin. Varsin seikkaperäinen esitys Natura-alueen luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä ja metsästyksestä tutkimus- ja seurantatietoineen kuultiin Belgian Kuninkaallisen St. Hubert Clubin edustajilta. Olimmehan juuri tutustumassa heidän noin 4200 hehtaarin metsästysalueeseensa, missä meneillään oli LifeNature- projekti, jossa selvitettiin metsästyksen vaikutusta luonnontilaan. Aikanaan paikka oli kuulunut kuninkaalle, joka kuitenkin lahjoitti sen valtiolle ja nyt sen toimintaa jatkaa Converserie Foundation säätiö. Siellä esimerkiksi kokeillaan erilaisia aitauksia. Vaikkapa villisikaa pidättelemään riittää 80 senttiä korkea aita, mistä muu riista kuitenkin
Veikko Seuna
pääsee helposti yli. Alueen saksanhirvikantaa pyritään säätelemään metsästämällä 2/3 saaliista naaraita, ja pukeista noin neljäsosa otetaan trofeeluokan eläiminä. Monien vuosien sarvikehityssarjoja saimme katseltavaksi. Valittivat metsästyksen vaikeutta ja henkilökunnan ja metsästäjien puutetta tässä yrityksessä. Päämääränä koko alueella oli eläinkantojen järkevä tiheyden säätely suhteessa metsänkasvatukseen. Lopputoteamus oli, että metsästys on todella tarpeellinen ja käytännössä ainoa hoitokeino. Nimenomaan järkevä metsästys kestävän käytön periaatteella sustainable hunting. Vilkkaiden keskustelujen ja lounaan jälkeen siirryttiin parin tunnin bussimatkalla Avesnois´in, Pohjois-Ranskaan, seuraavaan N2K tutustumiskohteeseen.
Paikallista perinnettä
Paikka oli pienen joen tai oikeastaan vaan puron
Tutkijoille tarkoitettu järeä jahtitorni.
Unkarin edustaja sorsanmetsästysbunkkerin vieressä. Verkon takana ovat elävät houkutussorsat.
Life-Natura aluetta Belgiassa.
varteen laaksopainanteeseen säätelypadottujen muutaman noin hehtaarin laajuisten lammikoiden jono. Erityisesti sorsastusta varten jo 80 vuotta sitten tehty. Ja koska paikka oli samalla muuttunut monipuoliseksi kosteikoksi, siitä oli nyt muodostettu Natura 2000-alue. Omistajasuvun vanhaisäntä kertoili ylpeänä alueen historiasta ja lajistosta. Oli kuulemma nähty toisinaan jäniksiäkin. Ja poikansa teki selkoa sorsanmetsästyksestä. Rantapenkkaan oli kaivettu ja betonista rakennettu ikään kuin katettuja isoja poteroita, sen kokoisia, että niissä mahtui hyvin seisomaan. Jopa kerroslaveri oli tuotu pidemmän oleskelun tarpeisiin. Pöydällä oli saalispäiväkirja ja seinällä tietysti kaunis kalenteri. Ampuma-aukko veteen päin niin, että sen alareuna oli parikymmentä senttiä vedenpinnan tasosta. Metsästys tapahtui illalla ja yöllä ampumalla veteen yöpuulle saapuvia vesilintuja. Tehokeinoksi lintuja houkuttelemaan oli bunkkerin kupeeseen laitettu osittain vedessä olevia isoja häkkejä, missä uiskenteli eläviä houkutuslintuja. Olisittepa nähneet BirdLife Internationalin Konstatin Kreiserin ilmeen, varsinkin kun hän sai vastaukseksi kysymykseensä kuinka voi niin pimeässä varmasti tunnistaa ammuttavan kohteen? -Ihan helposti, vedenpinnalla uivan sorsan siluetista, kuului isännän vastaus. Tällainen sorsanpyynti on Pohjois-Ranskassa
Metsästäjä 6 / 2007
73
vanha perinne ja pyyntipaikat kulkevat perintönä isältä pojalle. Pelkästään Avesnois´ssa noin 10000 metsästäjää saalistaa 250:sta tällaisesta yöpyyntipaikasta. Paikat on rekisteröity ja niiden pitäjillä on saalistilastointi- ja ilmoitusvelvoite. Ranskan Pohjois-Departementissa on näitä yöpyyntipaikkoja rekisterissä1350. Että sellaista N2K:ta. Siirryttiin Cherengiin, Chateau de Monteul kartanoon, minkä omistaa ja pitää päämajanaan Pohjois-Ranskan alueen metsästäjien liitto Fédération Départementale des Chasseurs du Nord. Juhlallinen vastaanotto tapahtui metsästyskäyrätorvisoittokunnan esityksillä ja ilta jatkui runsaalla riistaillallisella komeassa vanhassa kunnostetussa päärakennuksessa ja puistossa vaistojousimetsästyksen esittelyllä ja epävirallisella kisalla, missä Suomi totta kai näytti vähän mallia.
Ampuma-aukko yösorsastusbunkkerissa siis Natura-alueella!
Jotain pussinpohjalle
Päivän päätöskeskusteluissa monet osallistujat esittivät näkökantoinaan: I Miksi joissain jäsenvaltioissa suunnitellaan lisärajoituksia N2K-alueiden käytöille, varsinkin kun metsästäjät ovat hoitaneet asiat ja toimineet ilman että mitään vahinkoja tai haittaa on syntynyt? I EU-parlamentin mukaan kansalliset säädökset voivat tosin mennä pidemmälle kuin perusdirektiivi edellyttää, mutta minkä takia? Toisaalta Natura-säädökset eivät saa heikentää alueen jo olemassa olevaa suojelutasoa. I N2K-alueita on käsiteltävä aluekohtaisesti niiden omaleimaisuus huomioiden, edellytettiin monissa kannanotoissa. I On erotettava N2K-alueet muista suojelualueista esimerkiksi metsästysaikojen vuoksi. I Maanomistaja ja/tai metsästäjä ei hyväksy lisärajoituksia pelkästään N2K-leimasta johtuen. I Huomioon on otettava myös se, että näilläkin alueilla riistaeläimet ovat saalista vain osan vuotta ja suojeltuna/rauhoitettuna muuna aikana. I Todettiin, että Natura 2000- ohjelma voi olla ainakin paikoittain myös mahdollisuus tuoden mukanaan muun muassa uudenlaisia, jopa maksullisia käyttömuotoja. Tulipa muuten ranskaa riittävästi sille päivälle. Ilman erinomaista tulkkia, joka samalla kun itsekin oli metsästäjä, osasi tiivistää ja huumorilla höystäen kääntää englanniksi hankalatkin sanonnat, olisi anti meille monelle jäänyt aika köyhäksi. Sunnuntai-iltana nelipäiväisen kahden ensimmäisen workshopin jälkeen koko kansainvälinen parikymmenpäinen työryhmämme sitten hajaantui kotimatkoilleen. Yhteishenkeä tuntui syntyneen erilaisista taustaryhmistä ja alkuperämaista riippumatta. Paljon oli sulateltavaa, ja seuraavaan kolmanteen työpajaan Espanjassa suhtauduttiin aikamoisin odotuksin. Mutta se onkin taas jo eri juttu. G Joitain aiheeseen liittyviä nettiosoitteita omatoimiseen tutustumiseen: www.faceNATURA2000.net www.chasse59.net/ www.foundationfaunesauvage.com www.frc-paysdelaloire.com
Metsästyksen suurmaa
Toisen työpajan sunnuntaiaamulla avasivat FDCN:n (Pohjois-Ranskan Metsästäjien liitto) varapuheenjohtaja Marcel Binoit ja Mr. Bidault (FNC) Kansallisesta Metsästäjäliitosta. Jälkimmäinen toimii samalla Villin Luonnon Elinympäristöjen Suojelusäätiön puheenjohtajana. Saatiin perusteellinen läpileikkaus Ranskan metsästysoloista ja luonnonsuojelun tilasta sekä Natura2000-ohjelman ja metsästyksen yhteensovittamisesta. Sarvisarjaa St Hubertin Life-Natura tutkimuskohteessa. Ranskassa muuten on liki kaksi miljoonaa metsästäjää ja jopa Metsästyspuolue, minkä vaikutus erityisesti pai- monia riistantutkimusprojekteja mm. tautien ja kallistason päätöksenteossa on varteenotettava. kuolinsyiden seurantaa, elinympäristöyhteistyöJa varoja tuntuu olevan käytettävissä aivan eri hankkeita, riistanhoidon edistämistoimintaa ja mitassa kuin vaikka meillä täällä Suomessa. myös järjestelmällistä Natura-alueiden hoitoEsimerkiksi runsaasti erilaista monipuolista suunnitelmien tekoon osallistumista ja niiden materiaalia esittelyihin, koulutukseen ja tiedot- hallinnointia yhteistyössä maanomistajien ja tamiseen on tarjolla. Melkeinpä kateeksi kävi. paikallisten muiden toimijoiden kanssa. Ja aluMutta toisaalta metsästys myös maksaa enem- eiden, jopa N2K, hankkimista käyttöön. Villieläinbiologiasta kuultiin F.Auroyn katsamän kuin meillä. Eipä ole ihan jokapojan harrastus. us. Maanomistajien liiton toimitusjohtaja Girard Näillä Pohjoisen Jahtimiehillä (Chasseurs du Ronan selvitti Ranskan N2K-alueiden hallintoa. Nord) on runsasta ja kattavaa erilaista koulu- Samoin paikallisen BirdLifen Y.Tariel kertoi esitusta niin uusille metsästäjille kuin muillekin merkein yhteistyöstä muun muassa petolintujen luontoharrastajille ja suurelle yleisölle. Samoin suojelussa Natura-alueilla. G
EU-vallan ytimessä parlamenttitalo Brysselissä.
74
Metsästäjä 6 / 2007
Joululahjaksi kotimainen
Metsästyselokuva
Valmistumassa jouluksi seuraavat uutuudet: 1. Näädänpyytäjät Kahden taitavan näädänpyytäjän sekä pystykorvan vaiherikas näätäjahti Kuhmon talvisilla saloilla. Korvessa kaikuu näätähaukku, yötulilla ulvovat sudet. Tosimetsästäjien tuloksellista pyyntiä! Kesto n. 45 min., h. 26 euroa. 2. Hanhia mereltä Komea elokuva merihanhien pyynnistä sekä mereltä että ruokailupelloilta. Hienoja tilanteita, uskomattoman upeita maisemia ja todella runsaasti riistaa! Kesto vajaa tunti, h. 26 euroa. Tilaa uutuudet jo ennakkoon, niin saat ne heti kun valmistuvat! Runsaasti myös muita erä- ja luontoelokuvia, esim. Lumisten kairojen metsohaukut, Eränkäyntiä karhusaloilla, Tavoitteena talviriekot, Linnustajan eräsyksy ja ym. Tutustu sivuilla www.videosara.fi ja tekstitä tai soita tilauksesi numeroon 0400-229739 tai sähköpostita osoitteeseen arttu@videosara.fi Osa tuotannosta saatavana myös Viitasaaren ABC-liikennemyymälästä. Videosara/Arttu Kotisara, Viitasaari
METSÄHALLITUKSEN HIRVIELÄINTEN METSÄSTYKSEN ALUELUPIEN HAKU VUONNA 2008
Metsähallitus aikaistaa hirvieläinten metsästyksen aluelupien hakua vuonna 2008. Ensi vuoden lupahakemukset on jätettävä Metsähallituksen käsittelyyn tammikuun loppuun mennessä. Hakumenettelyä aikaistetaan, koska hirvieläinlupien käsittelyaika on pidentynyt hakijamäärän kasvun myötä. Hakemuslomakkeita saa 2.1.2008 alkaen www-palvelusta www.villipohjola.fi tai niitä voi tilata puhelimitse numerosta 0203 44122. Näistä saa myös lopulliset luettelot haettavista alueista. Hakemusten tulee olla Metsähallituksen toimipaikoissa viimeistään 31.1.2008 klo 16.00. Päätökset tehdään 14.3.2008 mennessä.
Metsästäjä 6 / 2007
75
Tiesittekö tämän?
Metsästäjäin Keskusjärjestöllä on Nuorisotoimintarahasto, josta jaetaan tukea metsästykseen ja riistanhoitoon liittyvän vapaaehtoisen nuorisotoiminnan tukemiseksi. Rahaston yhteistyökumppaneina ovat K. Hjorth Oy, Sako Oy ja Metsästäjän Erätukku Oy. Kyseiset tahot haluavat lahjoituksillaan olla tukemassa edellä mainittua metsästyksen tulevaisuudelle tärkeätä toimintaa. Niinpä he ovat kerryttäneet rahastoa jo usean vuoden ajan lahjoituksillaan. Rahastosta voi hakea tukea alla olevan hakuohjeen mukaisesti.
Nuorisotoimintatuki 2007 - hakuohje
Nuorisotoimintatuki: MKJ:n Nuorisorahastosta on jälleen haettavissa tukea paikalliseen metsästykseen ja riistanhoitoon liittyvään vapaaehtoiseen nuorisotoimintaan. Vuonna 2007 tuki on haettavissa neljättä kertaa. Kiinnostus on ollut melkoinen ja hakemuksia on tullut vuosittain runsaasti. Millaisesta toiminnasta: Tukea voidaan myöntää vuoden 2007 aikana tehdystä metsästykseen tai riistanhoitoon liittyvästä paikallistason vapaaehtoisesta nuorisotoiminnasta. Tällaista toimintaa ovat esimerkiksi kurssit nuorille metsästäjille, teema- ja puuhapäivät kouluille ja oppilaitoksille, metsästyskummitoiminta tai muut aiheeseen liittyvät merkittävät valistustoimintaan tähtäävät tapahtumat, tempaukset tai hankkeet. Rahastosta tuetaan ensisijaisesti hakemusten perusteella, olosuhteet huomioon ottaen esimerkillisimpiä ja vaikuttavimpia hankkeita. Stipendimuotoinen tuki voidaan myöntää tehdystä toiminnasta annettavan selvityksen perusteella. Selvitys tehdään hakulomakkeella ja siitä tulee ilmetä toiminnan muoto, laajuus, vaikuttavuus, työn määrä sekä mahdolliset taloudelliset panostukset. Lomakkeesta tulee ilmetä selkeästi toteuttajataho, eli taho, jolle mahdollinen tuki myönnetään. Kenelle tukea voidaan myöntää: Metsästysseuroille, riistanhoitoyhdistyksille tai muille yhteisöille sekä yksityishenkilöille. Aiempina vuosina tehdystä toiminnasta kyseistä tukea saaneet tahot eivät voi saada tukea vastaavasta vuonna 2007 tehdystä toiminnasta. Haku: Hakuohje ja lomake on saatavana Internetistä osoitteen www.riista.fi lomakepalvelusta tai tilaamalla Metsästäjäin Keskusjärjestön varastolta. Hakemukset lähetetään osoitteeseen: Metsästäjäin keskusjärjestö, Fantsintie 13-14, 01100 Itäsalmi. Kuoreen merkintä " Nuorisotoimintarahasto". Hakuaika: Hakemuksen tulee olla viimeistään joulukuun 14. päivänä 2007 Metsästäjäin Keskusjärjestössä. Tuen määrä ja saajat päätetään helmikuussa 2008. Tiedustelut: Tuomo Pispa kehittämispäällikkö 0400-700 778 Klaus Ekman viestintäpäällikkö 0400-463 943
Jurvan Metsästysseura rakensi sisäampumaradan
I Metsästysseura onnistui rahoittamaan 40 000 euron hankkeensa omalla talkootyöllään ja Suupohjan Kehittämisyhdistys ry:n myöntämällä EU:n Leader- ohjelman rahoituksella. EU-rahoituksen osuus kokonaiskustannusarviosta oli noin 60%. Rata avattiin syyskuussa 2007. Ilmakivääriammunnassa radalla on mahdollista käyttää neljää erilaista liikkuvaa maalia: putoavien ja elektronisten taulujen ampumisen lisäksi siellä onnistuu myös perinteinen pahvihirven reikiminen. Radalla on myös 22 ampumapaikkaa paikalleen tapahtuvaa ilmakivääriammuntaa varten. Radan mielenkiintoisin herkku lienee kuitenkin haulikkoammuntasimulaattori, jonka avulla voidaan harjoitella elektronisesti kaikkia haulikkolajeja. "Kiekko" on punainen piste, joka sinkoutuu tavoiteltavaksi seinälle maalatuille maastopohjille. Ammunta on yllättävän samankaltaista kuin oikea haulikkoammunta ulkosalla. Jurvan Metsästysseuran aktiivisuus tarjoaa Suupohjan alueen ampujille lokoisat olot talvikaudenkin harjoitteluun ja uutta rataa voidaan käyttää myös nuorien metsästäjien ampumakoulutukseen. G
76 Metsästäjä 6 / 2007
#
#
#
versiona.
#
Metsästäjä 6 / 2007
77
# #
78
Metsästäjä 6 / 2007
# #
Metsästäjä 6 / 2007 79
Tilaa joululahjaksi uusia pelejä, julisteita, kirjoja ja filmejä!
Suomen riistaeläimet
Riistanisäkkäät
muistipeli!
U UTU U S!
d Uusi muistipeli, jonka korteissa on maamme riistanisäkkäät Dick Forsmanin
kuvittamina. Pelissä on 32 korttiparia. Tekstit suomeksi ja ruotsiksi. Hinta 10 euroa.
d Nyt ensimmäistä kertaa Suomen riistalinnut ja- nisäkkäät laadukkaina julisteina. Metsästäjän Oppaan lajintunnistuskuvat ovat julisteissa Dick Forsmanin kuvittamina. Linnut ja nisäkkäät omissa julisteissaan. Koko A2. Hinta 1,5 euroa/juliste.
julisteet
U UTU U S!
Tuo hiisi hirviäsi
Metsästyksen kulttuurihistoria Suomessa
d Heikki Lehikoisen kirjoittama kirja esittelee
U UTU U S!
Lumijälkiopas!
d Melkoisen suosion saanut maastokokoinen opas lumijälkien tunnistamiseen on erämiehen perusteos. Mukana on myös piirroskuvat lajeista, levinneisyyskartat sekä runsaasti laadukkaita valokuvia, nyt myös lintujen lumijäljistä. Oppaan teksteistä ja suunnittelusta on vastannut Marcus Wikman Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksesta. Opasta myydään MKJ:n varastolta 5 euron hintaan.
suomalaisen metsästyksen perinteitä kivikaudelta 1900-luvulle asti. Varsinaisten pyyntimenetelmien ja käytäntöjen lisäksi kirjassa käsitellään varhaista metsästyslainsäädäntöä, metsien jumaluuksia, uskomuksia ja riittejä. Aineistona on käytetty muun muassa uusimpien arkeologisten tutkimusten tuloksia, käräjäpöytäkirjoja sekä aikalaiskertomuksia. 303 s. WSOY 2007. Hinta 28 euroa euroa.
Tietopaketti metsäkauriista DVD:nä
d Metsäkauris-filmi on uusi 32 minuutin pituinen kattava tietopaketti metsäkauriista ja sen metsästyksestä Suomessa. Ohjelma kertoo metsäkauriin tuntomerkeistä ja elintavoista, kannan vastuullisesta hoidosta metsästysseuroissa, metsästyksestä eri muotoineen, verotussuunnittelusta, kauriiden tunnistamisesta ja iänmäärityksestä sekä saaliin käsittelystä. Myös Metsäkauriin aiheuttamia vahinkoja käsitellään. Filmi on tilattavissa MKJ:n varastolta DVD:nä tai VHS:nä. Filmin hinta on 25 euroa. Saatavana myös ruotsinkielisenä
80 Metsästäjä 6 / 2007
Pyy pivossa riistaekologian jäljillä!
d Riistaekologian perusteet hauskassa ja opettavaisessa muodossa Villiä Elämää tekijöiden Keijo Taskisen ja Seppo Leinosen kynästä Metsästäjäin Keskusjärjestön tuottamana. Kirjassa käsitellään ekologian lainalaisuuksia ja ilmiöitä, syy- seuraussuhteita sekä metsästyksen perusteita kaikille aukeavassa muodossa. Kirjanen on tarkoitettu yhtä hyvin koulu- tai harrastuskirjaksi lapsille ja nuorille, kuin varttuneemmillekin iltojen iloksi ja opiksi. Sisältää myös teemoihin liittyvät tehtävälaatikot. Taskisen tekstit ja Leinosen kuvitus takaavat persoonallisen osaavan otteen ja oivaltavan kuvamaailman. Kirjassa on 48 sivua. Hinta MKJ:n varastolta 10 euroa.
Uusia dvd:itä varastollamme
Lumisten kairojen metsohaukut
d Elokuva Lapin metsomailta pystykorvametsästäjän paratiisista. Elokuva kuvaa upealla tavalla ikivanhaa suomalaista metsästysmuotoa asiantuntevan metsästäjän ja huippuluokan koiran matkassa. Videosaran takuutuotantoa. Kesto 50 min. Videosara 2007. Hinta 26 euroa.
Riistavisa-lautapeli
metsästäjätutkintoon valmistautujille tai varttuneemmille metsänkävijöille joulupakettiin! d Riistavisa on Metsästäjän Op-
Pieni maastokirja
jäljet
d WSOY:n koulukirjatuotannon jälkikirja tutustuttaa selkeällä ja asiallisella tavalla muun muassa riistaeläintemme jälkiin ja jätöksiin. Lajeista hyvät kuvat sekä perustiedot. Oiva opas opettelijalle. 84 s. Hinta 6 euroa.
paaseen perustuva tietopeli, jonka kysymysten aihealueina ovat yleiset teoriakysymykset, metsästys- ja aselainsäädäntö sekä lajintunnistukset. Pelissä liikutaan Suomen kartalla riistaisissa maisemissa. Tunnelmallisen pelilaudan on kuvittanut erätaiteilija Seppo Polameri ja tunnistuskuvat ovat Dick Forsmanin piirtämiä Metsästäjän Oppaan lajitunnistuskuvia! (Riistavisan voi tilata myös ruotsinkielisenä.) Pelin hinta 32 euroa! Jälleenmyyjä, mikäli haluat tilata Riistavisaa hyllyysi, soita A-Tuotteelle numeroon 044-755 5557 !
#
Tavoitteena talviriekot
d Elokuva Ylä-Lapin erämaista. Riekonpyynti
maaliskuisessa tunturierämaassa on eränkäyntiä hienoimmillaan. Elokuvassa seurataan seisovalla koiralla tapahtuvaa riekkojahtia sekä ammattimiesten ansapyyntiä. Riekostuksen lomassa narrataan tunturijärvien kaloja ja erämaiden näätiä. Videosara 2006. Kesto 55 min. Hinta 26 euroa.
Tilaamalla ennen 14.12.2007 varmistatte, että tilaamanne tuotteet ehtivät jouluksi.
Uuden Riistanisäkkäät -muistipelin tilaukset postitetaan joulukuussa.
Pelit: Riistaeläimiä muistipeli Riistavisa Suomen riistaeläimet pelikortit Ranta ja vesilintuja pelikortit Suomen kalat pelikortit Pihapiirin lintuja - pelikortit Pihapiirin kasveja pelikortit Pihapiirin pikkueläimiä pelikortit Riistalinnut Riistanisäkkäät Laukauksia ja latvateeriä Haaveitteni metsähanhi Lumisten kairojen metsähaukut Tavoitteena talviriekot Hirvieläimet liikenteessä Metsäkauris Tuo hiisi hirviäsi Pyy pivossa Lumijälkiopas Pieni maastokirja jäljet Metsästäjän opas Villiä elämää Jäniksen selässä 10 e 32 e 5e 5e 5e 5e 5e 5e _____ kpl _____ kpl _____ kpl _____ kpl _____ kpl _____ kpl _____ kpl _____ kpl
Julisteet: DVD:
1,50 _____ kpl 1,50 _____ kpl 26 e 26 e 26 e 26 e 17 e 25 e 28 e 10 e 5e 6e 30 e 5e 7e _____ kpl _____ kpl _____ kpl _____ kpl _____ kpl _____ kpl _____ kpl _____ kpl _____ kpl _____ kpl _____ kpl _____ kpl _____ kpl
Laukauksia ja latvateeriä
d Metsästyskertomus latvalintujen metsästyksestä sumuisella teerinevalla ja lumen verhoamilla jahtimailla. Kesto 55 min. Tuotanto MH-jahtivideot 2007. Hinta 26 euroa
Oppaat ja Kirjat:
Tutustu laajempaan tuotevalikoimaamme netti-sivuillamme www.riista.fi Tilaukset postitetaan postiennakolla, 3,35 postiennakkomaksu + postimaksu painon mukaan.
Haaveitteni metsähanhi
d Kertomus metsästäjästä, jonka haaveena on saada saaliikseen arvostettu metsähanhi. Myös latvalintujahdissa pistäydytään. Kesto 35 min. Tuotanto MH-jahtivideot 2006. Hinta 26 euroa
Tilaa ennen 14.12.2007.
Tilaukset postitse: Metsästäjän keskusjärjestö; Varasto, Fantsintie 13-14, 01100 Itäsalmi Puhelin: 09 - 2727 8120. Tilaukset netin kautta: www.riista.fi
___________________________________________________________________________________ Nimi ___________________________________________________________________________________ Lähiosoite ___________________________________________________________________________________ Postinumero Postitoimipaikka ___________________________________________________________________________________ Puhelinnumero
#
Metsästäjä 6 / 2007
81
udestaan Rakka ruoka
Kestosuosikki kaikissa lehdissä on ruokasivut. Metsästäjä-lehdessä ei ole muutamaan vuoteen ollut "reseptinurkkaa", mutta nyt on! Kuluvan vuoden ajan metsästäjien keittiöniksejä rikastuttaa Aila Hietala Punkalaitumelta. Viettäkää herkullisia hetkiä riistan parissa!
Jänislihakeitto
Lihan keittäminen 1 kg jäniksen lihaa koivet ym pienet palat 1½ l vettä 2 tl suolaa 15 kpl maustepippuria 15 kpl valkopippuria 3 kpl laakerinlehteä 2 kpl sipulia 1. Pyyhi kuivaksi talouspaperia apuna käyttäen lihapalat käytän keitossa pienet palat mitkä jäniksestä jää 2. Kiehauta vesi lisää lihapalat. 3. Kuori vaahto pois pinnalta kun liemi alkaa kiehua 4. Lisää suola ja mausteet 5. Anna kiehua kypsäksi 6. Ota pois kypsät lihat liemestä 7. Siivilöi liemi Keitto 1l ½l 15 15 3 1 1 100 3 80 50 2 500 kpl kpl kpl kpl tl gr kpl gr gr kpl gr vettä jäniksen lihalientä lihan keittämisestä tullut maustepippuria valkopippuria laakerin lehteä lihaliemikuutio suolaa lanttua porkkanaa selleriä palsternakkaa sipulia perunaa nippu persiljaa
Täytetty lihamureke
6:lle 750 gr jauhelihaa voit käyttää naudan tai hirven jauhelihaa 1 kpl sipulia 2 dl perunasosetta 2 dl kermaa 1 kpl kananmunaa 1 dl vettä + ¾ dl korppujauhoja 2 tl suolaa 1 tl mustapippuria 1 tl paprikajauhetta ½ tl valkopippuria ½ tl cayenne pippuria Täyte: 1 kpl vihreää omenaa 1 pss aurajuustomurua 1. Kuori sipuli kuutio ja ruskista se öljyssä. 2. Laita korppujauhot hetkeksi turpoamaan veteen. 3. Tee perunamuusi pussin ohjeen mukaan tai käytä tähteeksi jäänyttä muusia. 4. Sekoita aineet kaikki yleiskoneessa tasaiseksi taikinaksi. 5. Voitele öljyllä leivinpaperi levitä öljytyin käsin taikina tasaisesti leivinpaperin päälle. 6. Levitä aurajuustomuru taikinan päälle. 7. Kuori omena ja viipaloi se ohuiksi viipaleiksi. 8. Levitä omenaviipaleet seuraavaksi. 9. Kääri tiukaksi rullaksi katso kuvaa
82 Metsästäjä 6 / 2007
1. Kuori ja kuutioi kasvikset pieniksi kuutioiksi 2. Kuori perunat ja kuutioi ne isommaksi kuin juurekset 3. Laita liemi kiehumaan ja lisää mausteet 4. Lisää ensin lanttukuutiot ja anna hetki kiehua lisää seuraavaksi muut juurekset ja anna kiehua noin 10 minuuttia 5. Lisää perunakuutiot ja anna keiton kiehua melkein kypsäksi 6. Kuutio lihapalat pieniksi kuutioiksi ja lisää keittoon anna hautua vielä hetki 7. Laita hienonnettua persiljaa pinnalle kun tarjoilet keittoa
10. Tee viiltoja murekkeen päälle kevyesti ei halkeile uunissa 11. Paista 200 asteessa noin 50 minuuttia. Ota pois uunista ja anna murekkeen vetäytyä ennen kuin leikkaat sen viipaleiksi. 12. Tee sienistä kastike murekkeelle. 13. Tarjoa perunoiden ja vihannesten kera.
Hirvenlihaperunalaatikko
ohje on 4:lle 1,2 1 2 1 100 75 100 3 1 600 ¼ ½ ½ 5 1 kg perunoita kuorittuna tl suolaa sipulia kpl porkkanaa gr selleriä gr palsternakkaa gr purjoa valkosipulinkynttä tl timjamia gr hirvenpaistia dl öljyä tl mustapippuria tl valkopippuria dl vettä rkl suolaa
Teeripaisti
Marinadi 3 kpl teeriä ½ dl öljyä 2 dl punaviiniä 2 rkl soijakastiketta 2 sipulia 3 valkosipulinkynttä 2 porkkanaa 2 tl pippurista yrttisekoitusta 1 tl cayennepippuria 1 tl riistamaustetta 1 tl mustapippuria Pataan 2 tl suolaa lintujen pintaan marinointiliemi mausteineen 1½ dl vettä Kastike padasta siivilöity liemi yhteensä 5 dl ½ lihaliemikuutiota 4 rkl tummaa maizena suurustetta 1½ dl kahvia ¼ dl ruokakermaa 1. Sekoita marinadi aineet keskenään. 2. Sulata linnut ja pyyhi kuivaksi 3. Laita kannelliseen astiaan marinointi liemi päälle kansi kiinni 4. Sekoita välillä anna marinoitua 3 vrk 5. Ota linnut pois marinointiliemestä hiero suola lintujen pintaan siirrä ne pataan kaada marinointiliemi päälle sekä 1½ dl vettä. Siirrä 200 asteeseen uuniin ilman kantta alenna lämpöä puolen tunnin jälkeen laita kansi päälle kääntele lintuja välillä paiston aikana 6. Anna paistua linnut hyvin kypsäksi noin 2 tuntia voit kokeilee irtoaako liha rintaluista silloin liha on kypsää 7. Ota pois padasta siivilöi liemi lientä tulee olla 5 dl 8. Kun liemi kiehahtaa suurusta tummalla maizenalla lisää lihaliemikuutio vahva kahvi sekä ruokakerma anna kastikkeen kiehahtaa 9. Irrota lihat luistaleikkaa ne ohuiksi viipaleiksi laita tarjoiluastiaan vierekkäin 10. Laita folio päälle kuumenna uunissa tarjoilulämpöiseksi 11. Kaada kastiketta lihojen päälle ennekuin tarjoilet koristele hakatulla persiljalla ja roseepippurilla 12. Tarjoile uunijuuresten puolukkahillon ja tomaattisipulisalaatin kanssa.
1. Leikkaa kohmeisesta paistista lastuja 2. Ruskista ne öljyssä lisää pippurit 3. Kuori perunat ja viipaloi laita kylmään veteen siksi aikaa kun käsittelet juureksia 4. Kuori juurekset ja suikaloi ne ohuiksi tikuiksi leikkaa purjo viipaleiksi kuutioi sipulit 5. Freesaa ne kevyesti öljyssä lisää timjami juuresten joukkoon 6. Valuta perunat lävikössä ja lisää 1 tl suolaa perunoiden joukkoon laita kerroksittain voideltuun uunivuokaan perunaviipaleita, freesatut juuressuikaleet ja ruskistetut hirvenlihalastut 7. Tee niin että perunaviipaleet ovat päällimmäisenä 8. Sekoita veteen 1rkl suolaa ja kaada vuokaan 9. Paista 175 asteessa noin 1½ tuntia alenna lämpöä 150 asteeseen ja paista vielä tunti 10. Painele lastalla välillä etteivät perunat päällä kuivu 11. Tarjoile punajuuriomenaraasteen kanssa
1. Sekoita notkean rasvan joukkoon rahka ja vehnäjauhot 2. Laita taikina kylmään siksi aikaa kun teet täytettä 3. Keitä kananmunat hienonna ne haarukalla 4. Keitä riisit ja jäähdytä 5. Ruskista jauheliha ja sienet 6. Sekoita täytteen aineet keskenään 7. Kaaviloi leivinpaperin päällä puolet taikinasta uunipellin kokoiseksi levyksi 8. Siirrä levy uunipellille leivinpaperin kanssa pistele levy haarukalla 9. Levitä täyte levylle tasaisesti 10. Kaaviloi toinen puoli taikinasta leivinpaperin päällä kanneksi 11. Voitele pohjalevyn reunat kylmällä vedellä 12. Siirrä kansilevy leivinpaperia apuna käyttäen kanneksi painele reunat hyvin pistele kansi haarukalla 13. Voitele kansi munalla 14. Paista 200 asteessa 45 minuuttia 15. Tarjoile iltapalalla
Lihapiirakka
uunipellillinen 250 gr rasvaa 250 gr maitorahkaa 4½ dl hiivaleipäjauhoja Täyte 750 gr 300 gr 3 rkl 1 dl 4 2 3 2 prk tl 1 tl 1 tl 1 tl 2½ tl hirvenjauhelihaa sieniä öljyä riisiä kananmunaa sipulia valkosipulinkynttä ranskankermaa riistamaustetta paprikajauhetta timjamia mustapippurirouhetta suolaa Aila Hietala on Oulun läänin Paavolassa syntynyt keittäjä-emäntä, jolla on 40 vuoden ruoanlaittokokemus suurtalouksissa. Tällä hetkellä hän toimii keittäjä-emäntänä Punkalaitumen yhteiskoulussa. Työn lisäksi hänellä on harrastuksena uusien reseptien suunnittelu ja kokeilu. Sen myötä on syntynyt kaksi keittokirjaa. Ailan keittokirja 2 ilmestyi keväällä 2006, josta on reseptejä tässä teille tarjolla. Nämä ja lisää maukkaita reseptejä löytyy Ailan Keittokirja 2:sta, jonka saa tilaamalla gsm 040-8314418 tai sähköpostilla aila.hietala@kolumbus.fi
Metsästäjä 6 / 2007
83
Osoitteita
Metsästäjäin Keskusjärjestö,
MKJ
Fantsintie 13-14, 01100 ITÄSALMI Puhelimet: Vaihde 09-272 7810, telefax 09-272 78130 e-mail: etunimi.sukunimi@riista.fi
www.riista.fi
Riistanhoitopiirit
e-mail: etunimi.sukunimi@riista.fi Etelä-Häme: Jyri Rauhala, Lukiokatu 14, 13100 Hämeenlinna, puh. 03-644 650, 0400-225 745, telefax 03-644 6522. Etelä-Savo: Virastotie 3, PL 14, 51901 Juva, puh. 0440-452 830, telefax 015-452 831. Rp Petri Vartiainen puh. 0500-257 407, Rh-neuvoja Veli-Matti Pekkarinen, puh. 0400-257 407. Kainuu: Jukka Keränen, Syväyksenkatu 1 B 27, 89600 Suomussalmi, puh. 08-713 480, 0400-137 028, telefax 08-712 397. Rh-neuvoja Markus Pekkinen, puh. 0400-268 390. Keski-Suomi: Jukka Purhonen, Kauppakatu 19 A 7, 40100 Jyväskylä, puh. 020 747 9630, 0400-242 727, telefax 020 7479 639. Rh-neuvoja Olli Kursula, puh. 0400-243 414. Kymi: Erkki Kiukas, Pikkuympyräkatu 3 A, 49400 Hamina, puh. 05-344 0965, 0400-258 479, telefax 05-344 0998. Rh-neuvoja Jouni Tolvanen, puh. 040-716 2223. Lappi: Teuvo Eskola, Vanamokatu 3 D, PL 8050, 96101 Rovaniemi,
G toiminnanjohtaja, Raimo Vajavaara, puh. 09-2727 8111. G talous: Pekka Lehikoinen, puh. 09-2727 8118, 0400-648 678. G metsästys ja riistanhoito, koulutus ja neuvonta: Jari Pigg, puh. 09-2727 8112, 0400-463 942, Tuomo Pispa, puh. 09-2727 8115, 0400-700 778, Pentti Vikberg, puh. 09-2727 8117, 0400-341 771,
Marko Svensberg, puh. 09-2727 8119, 040-557 3827. G viestintä, Metsästäjä- ja Jägaren-lehdet: Klaus Ekman, puh. 09-2727 8116, 0400-463 943, G varasto ja tilaukset: Marion Sundqvist, puh. 09-2727 8150. G Laitialan toimintakeskus: Metsästäjäntie 39, 16790 Manskivi, puh. 03-882 570, telefax 03-882 5711, Ilkka Ala-Ajos, 0500-817 913, Marko Muuttola, 050-911 3832.
Osoitteenmuutokset: 0303 9777
puh. 016-379 0081, 0400-864 329 (tsto), 0400-392 667, telefax 016-379 0085. Rh-neuvoja Urpo Kainulainen, puh. 0400-394 329. Karhupalvelunumero 016-379 0086 Oulu: Keijo Kapiainen, Ratatie 41, PL 35, 91501 Muhos, puh. 08-535 3500, 0500-387 705, telefax 08-533 3555. Rh-neuvoja Harri Hepo-oja, puh. 0500-282 082. Pohjanmaa: Jarkko Nurmi, Vapaudentie 3234 B 21, 60100 Seinäjoki, puh. 06-421 7223, 0400-180 084, telefax 06-421 7225. Rh-neuvoja Juha Heikkilä, puh. 06-421 7222, 0400-180 083. Pohjois-Häme: Jani Körhämö, Finnentie 8, 36200 Kangasala, puh. 03-3140 9400, telefax 03-3140 9450, 0400-231 452. Rh-neuvoja Marko Mikkola, puh. 03-3140 9417, 045-135 9690. Pohjois-Karjala: Teollisuuskatu 15, 80100 Joensuu, puh. 013-285 260, telefax 013-285 263. Rp Juha Kuittinen, puh. 013-285 261, 0400-376 189. Rh-neuvoja Reijo Kotilainen, puh. 013-285 262, 0500-196 622. Pohjois-Savo: Kiekkotie 4, 70200 Kuopio, telefax 017-282 3005. Rp Jouni Tanskanen, puh. 017-265 3830, 0500-376 800. Rh-neuvoja Ville Hokkanen, puh. 017-265 3820, 050-431 1276. Ruots. Pohjanmaa: Mathias Lindström, Kungsgårdsvägen 58 G, 65380 Vaasa, puh. 06-356 0352, 050-349 0175, telefax 06-356 0360, Rh-neuvoja Stefan Pellas, puh. 06-356 0351, 050-511 7279. Satakunta: Mauri Krusberg, Porintie 9, 29250 Nakkila, puh. 02-531 9000, 0500-638 062, telefax 02-531 9001. Rh-neuvoja Reima Laaja, puh. 0500-742 354. Uusimaa: Reijo Orava, Sompiontie 1, 00730 Helsinki, puh. 09-350 7230, 0500-420 810, telefax 09-387 2878. Rh-neuvoja Visa Eronen, puh. 050-366 1114 Pääkaupunkiseudun metsästäjätoimisto: Veikko Seuna, puh. 09-350 7244, 0500-458 357. Varsinais-Suomi: Heikki Uotila, Tehdastie 2, 21530 Paimio, puh. 02-477 9610, 0400-530 548, telefax 02-477 9615. Rh-neuvoja Jörgen Hermansson, puh. 02-477 9620, 0400-909 565.
Metsähallitus Maa- ja metsätalousministeriö
PL 30, 00023 valtioneuvosto, puh. Valtioneuvoston vaihde 09-16 001. Kala- ja riistaosasto Käyntiosoite, Mariankatu 23, 00170 Helsinki. Postiosoite, PL 30, 00023 valtioneuvosto, telefax 09-1605 2284. Osastopäällikkö Apulaisosastopäällikkö Christian Krogell, puh. 09-1605 3373, 040-735 3173. Ylitarkastaja Sami Niemi, puh. 09-1605 3374. Ylitarkastaja Madeleine Nyman, puh. 09-1605 2469, 040-752 3302. Ylitarkastaja Jussi Laanikari, puh. 09-1605 2283, 040-733 6229. Luontopalvelut / metsästys- ja riistanhoitoasiat Erätalouspäällikkö Olavi Joensuu, PL 81, 90101 Oulu, puh. 020 564 6609, 0400-290 707, olavi.joensuu@metsa.fi Ylitarkastaja Jukka Bisi, puh. 040-537 0993, jukka.bisi@metsa.fi
Villi Pohjola
Asiakaspalvelu ja lupamyynti puh. 020 344 122, www.villipohjola.com Riistan tauti- ja kuolinsyyselvitykset: Elintarviketurvallisuusvirasto EVIRA, Oulun tutkimusyksikkö, Satamatie 15, 90520 Oulu, Postiosoite: PL 517, 90101 Oulu, puh. 020 772 003. Eläinnäytteet osoitteella: EVIRA, Matkahuolto, Oulu. Rengas-, hirvieläin ja siipimerkkilöydöt: Rengastustoimisto, PL 17, 00014 Helsingin yliopisto (Käyntios. P. Rautatienkatu 13), puh. 09-1912 8847. Suomen Metsästysmuseo: Metsästyskirjasto, arkisto. Tehtaankatu 23 A, 11910 Riihimäki, puh. 019-722 293, telefax: 019-719 378, sähköposti: info@metsastysmuseo.com, internet: http://www.metsastysmuseo.com Metsästäjävakuutus: Tiedustelut metsästykseen liittyvissä vakuutusasioissa: Tapiola-Yhtiöt puh. 09-4531.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos
Riistantutkimus, PL 2, 00791 Helsinki, Käyntios.: Viikinkaari 4 puh. 020 57 511, telefax 020 575 1201. G Ilomantsin riistantutkimusasema, 82900 Ilomantsi, puh. 020 575 1500, telefax 020 575 1509. G Joensuun riistan- ja kalantutkimus, Yliopistokatu 6, 80100 Joensuu, puh. 020 575 1400, telefax 020 575 1409. G Evon riistantutkimusasema, Rahtijärventie 291, 16970 EVO, puh. 020 57 511, telefax 020 575 1429. G Oulun riistan- ja kalantutkimus, Tutkijantie 2 A, 90570 Oulu, puh. 020 575 1870, telefax 020 575 1879. G Söderskärin riistantutkimusasema, puh. 020 575 1896. G Taivalkosken riistan- ja kalantutkimus, Ohtaoja, 93400 Taivalkoski, puh. 020 575 1550, telefax 020 575 1559. G Turun riistan- ja kalantutkimus, Itäinen Pitkäkatu 3, 20520 Turku, puh. 020 575 1680, telefax 020 575 1689.
MKJ kansainvälistä edunvalvontaa
84
Metsästäjä 6 / 2007
Kaupankäyntiä
HUOM! Rivi-ilmoitusten hinta on muuttunut 15 eur / 40 merkkiä 1.1.2007 alkaen
Palstalla julkaistaan ainoastaan yhden palstan (43 mm) levyisiä rivi-ilmoituksia. Ilmoitusten tulee olla vähintään kahden, korkeintaan kymmenen rivin mittaisia. Riville mahtuu 40 merkkiä sanavälit mukaan lukien, painetussa lehdessä rivimäärä voi vaihdella painoteknisistä syistä johtuen. Käytä tekstauskirjaimia. Vältä faxien lähettämistä, jotta vältymme turhilta epäselvyyksiltä. Vuonna 2007 hinta on 15 Eur / rivi. Ilmoituksen vähimmäiskoko on kaksi riviä. Ilmoitukset laskutetaan lehden ilmestyttyä. Toistoalennus peräkkäisissä numeroissa julkaistusta ilmoituksesta on 15 %. Ilmoitusta ei julkaista, mikäli ilmoittajalla on erääntyneitä laskuja. Ilmoitusaineisto on lähetettävä lehden toimitukseen. Os. on Fantsintie 13-14, 01100 Itäsalmi. Email: marja.kraufvelin@riista.fi. Toimituksen vastuu virheistä rajoittuu ilmoituksen hintaan. Otamme vastaan vain metsästyksen ja riistanhoidon aihepiiriin kuuluvia ilmoituksia. Metsästäjä nro 1/2008 ilmestyy 23.01.2008. Siihen tarkoitetun aineiston on oltava toimituksessa viimeistään 13.12.2007. Suomenajokoiran pentuja.Synt: 1.8.07. 5u & 5n. kettu/jänis miehille. Isä Ajoketun Jenkka fin35525/01 Emä Lola fin29544/03. Tapani Granqvist. Puh: 040-412 2409. Porvoo. Suomenajokoiran pentuja isä XXX Pokon Mika. Puh. 0400-429 971. Suomenajokoiran luovutus ikäisiä pentuja ajavista palk. vanhemmista. Puh. 045-650 0068 Venäjänajokoiran pentuja / aikuisia puh. 050-548 5403, kotisivu.mtv3.fi/itarajan. Sileäkarvaisen noutajan pentuja terveistä palkituista vanhemmista. Isä käyttövalio emä jälkivalio. Molemmilla vanhemmilla näyttelyistä serti. Puh 040-536 5174 Dreeverin pentuja erinom.vanhemmista. Puh. 0400-139 236. Mustavalkoisia dreeverin pentuja. S.12.8.07 ajavista vanhemmista Oulaisissa. P. 040-743 3714. Beagle-pentuja metsästykseen ja hyviksi kotikoiriksi. Puh. 019-677 1041, 0400-607 415. Beaglen pentuja syntyi viik. 37, vain metsästäjille. Puh. 040-419 6244. Beaglen pentuja isä KVA, ei: KVA M-97. Puh. 050-360 6986, 050-593 7441. Saksanmetsästysterrierin pentuja palkituista ja metsäverisistä vanhemmista. puh. 040-743 4915 Joutsa Saksanmetsästysterrierin pentuja kovasukuisista vanhemmista puh. 0500-198 163 Saksanmetsästysterrierin pentuja, valiovanhemmista. Mainarin kennel M.Nissinen puh. 0400-157 055 Gordon+englanninsetterin risteytys pentuja. gsm 0400-730 298 KK.mäyräkoiran pentuja ajavalinjaisista palk. vanh. Puh. 040-913 8660 Vihdoinkin saatavana! Kk.mäyräkoiran pentuja vahvoista käyttölinjoista. Tiedustelut: Jekkuketun kennel p. 0500-674 871 Bretonin pentuja tutkituista vanhemmista. Synt. 7.7.07. P. 050-370 9741/ilt. Grand basset griffon vendéenin pentuja. Emä kaksoisvalio. p. 0400-834 689 Käyttölinjan englanninspringerspanielin pentuja puhtaista Engl metsästyslinjoista. Metsästyskokeissa hyvin palk. vanhemmat. Tuomo Kotasaari 0400-287 465.
Järjestöt ja Yhdistykset Eläintentäyttäjiä
Bassetit metsästykseen! Ota yhteys Suomen Bassetkerhon Seppo Erkkylä puh. 0400-174 992 Dreeveri on ajavien koirien "pikku jättiläinen" , joka kestävien jalkojensa ansiosta soveltuu erittäin hyvin jäniksen ja ketun metsästykseen. Pentuvälitys: 040-547 0448. Jäsenasiat 040-508 3588. www.dreeveri.fi Beagle on iloinen, vainunsa avulla riistaa, pääasiassa jänistä, ajava pieni englantilainen jäniskoira. Aikoessasi hankkia beaglen ota yhteys Suomen Beaglejärjestöön. Pentuvälitys, puh. 03-633 6150, jäsenrek. ja rahastonhoitaja, puh. 040-522 2839. Haluatko hyvän hirvikoiran? Suomen Harmaahirvikoirajärjestö - Finska Jämt- och Gråhundklubben ry:n pentuneuvojilta saat tietoa hyvistä pentueista. Jämptin pennuista tietää Petri Teräs puh. 0500-122 588 ja Norjan harmaista Jaakko Kytönen puh. 06-232 1269, 040-705 4785. Rotujärjestömme jäsenenä pysyt ajan tasalla hirvikoira asioissa. Soita Marja Kytönen puh. 050-572 7010 ja saat jo seuraavan jäsenlehden. Internet http:www.shhj.fi Laikoista, kaiken riistan koirista, tietoja antaa Suomen Laikajärjestö ry. Sihteeri Saara Heikkinen 044-526 5647 sekä www.laikajarjesto.fi Hankkiessasi noutajaa metsästyskäyttöön ota yhteys Suomen Metsästysnoutajat ry:n pentuvälitys puh. 0400-176 934 tai 03-515 3230 ja jäsenasiat puh. 09-874 7230. Kotisivut: http://www.metsastysnoutajat.com Oletko hankkimassa mäyräkoiraa? Ota yhteys Suomen Mäyräkoiraliiton Finska Tax-klubben ry:n pentuvälitykseen, puh. 03-342 1532, 040-531 1340 tai 0400-774 914 www.mayrakoiraliitto.fi Suomen Pystykorvajärjestön neuvojat auttavat pentujen valinnassa. Suomenpystykorva: Asko Ränkman 02-826 0491. Karjalankarhukoira: Jorma Tahkola 014-485 429, Jukka Puominen 0400-178 417. Pohjanpystykorva: Timo Järvinen 050-563 8811, Ensio Lehisto 0400-286 311. Lisäksi: pj. Antti Aarnio, 050-338 9437. Kysy samalla jäseneduista ja liity jäseneksi. Järjestön internet-sivut: http://www.spj.fi Hankkiessasi setteriä tai pointteria ota ensin yhteyttä rotujärjestön KanakoirakerhoHönshundssektionen ry:n jalostusneuvojiin. Pointteri: Risto Lehmunen 014-372 1626, englanninsetteri: Matti Juuti 040-505 6935 / me.juutit@kolumbus.fi, irlanninsetteri: Pekka Soini 0400-688 616, Tapio Ranta 0400-870 788, gordoninsetteri: Juha Mäkinen 0400-017 270. Venäjänajokoirayhdistys Ry. Pentuvälitys p. 0400-798 704. Jäsenasiat puh.050-538 6434. Liity tyytyväiseen joukkoomme. Venäjänajokoira on monipuolinen ja säänkestävä jahtikaveri. Saatavana kettua ja jänistä ajavista vanhemmista. Internet: www.venajanajokoirayhdistys.net Kettuterrieri monipuolinen metsästyskoira. Pentuvälitys: 040-706 6810. Jäsensihteeri 040-734 6356. www.foxterrier.fi Suomen Metsästäjä- ja Kalastajaliitto ry Jo 60 vuotta metsästäjien ja kalastajien edunvalvontaa maa ja vesialueita omistamattomien harrastajien puolesta. Tule mukaan toimintaan! Lisätietoja 03-212 6543 ja www.eramies.org. Harri Huuhtanen, Ahmas. 0400-346 109. www.konservaattori.com Pasi Ahopelto, Soini. 0400-567 078. Joensuussa Kyösti 050-371 4496. Kaikki työt! www.lehonpaja.net Tapio Eloranta, Ahlainen puh. 044-569 1604. Vesa Kapanen, Virrat, 0400-669 918. Kaikki alan työt ammattitaidolla! Luonnontieteellisen alan konservaattori Esa Kemppainen, (15 km Riihimäeltä) Mattilantie 56, 12450 Vähikkälä. Puh. 050-563 0169, 019-449 223. Täytän linnut, nisäkkäät ja kalat. Opetan pienriistan täyttöä, sekä myyn täytettyjä eläimiä. Soini Kinisjärvi, Lehmilehto, 97420 Lohiniva. Puh. 016-659 131. Kinnu, nisäkkäät, trofeet Tapio Kontula puh. 040-729 3683. Jouko Launonen, Siilinjärvi. Puh. 0400-170 601. Raimo Lietsala, 35300 Orivesi. Lasisilmiä täyttötarvikkeita. Puh. 03-334 4719, 040 558 4019, www.lietsala.net Seppo Malmi Jyväskylän seutu puh. 0500-627 346. Taxidermy Art, Markku Natri, Lapua. Myös lasisilmien myynti sekä alan opetus. Puh. 06-438 8901, 0400-363 345. markku.natri@taxidermy.inet.fi Jari Niskanen, Laukaa puh. 0400-317 828 Taitoa ja kokemusta Trofe Art Jarno Raiski, Ähtäri / Vaasa 040-581 9624 www.trofeart.tk Huippu laatua. Eläinkonservaattori Teemu Salonen, Inkoo puh. 050-563 7820. Ari Santala, Merikarvia puh. 0500-594 362. Kaikki työt. Erityisesti kalat, myös muut alan työt. Studio Antti Saraja Oy. Puh. 019-784 871 tai 0400-712 149. Preparoin linnut, nisäkkäät, teen myös trofeet. Pertti Siipola, Kilinkuja 10, 70780 Kuopio. Puh. 017-361 1073, 0400-177 588. Lintujen ja eläinten täytöt Reijo Tyni Puh. 040-737 5724 Kuusamo, 0400-887 590 varanumero. Juhani Tyvelä, Kaijantie 12, Oulu. Puh. 0400-199 477. Trofeetyöt Vantaalla: Lauri Ylikorpi puh. 050-366 6876. Suomen eläintäyttämö Österberg, Palokalliontie 41, 01490 Vantaa. Puh. 09-823 5757, 040-501 5166.
Myydään
Verkkoja. Minkki-, koira-, lammas-, poro-strutsi, sika- ym. Puh. 09-876 5291. Kalastukseen Timo-laatuverkot ja tarvikkeet edullisesti. T:mi Timo - Paula. Puh 044-584 3611. Minkki ja supikoira/kettuloukkuja. Erittäin tukevia ja toimintavarmoja. Soita ja kysy lisää tai katso metistä. www.granlunds.com. Granlundin Tarhatarvike 06-764 1033. Pienpetopyydykset valmistajalta. Valmistettu vahvasta sinkitystä verkosta. Minkille / näädälle 72 x 18 x 15 cm 24 e/kpl. Molemmista päistä pyytävä 105 x 18 x 15 cm 36 e/kpl. Supille ja ketulle 120 x 35 x 38 cm 55 e/kpl. Opetusvideo loukkupyyntiin 60 min 25 e/kpl + pk. V. Syynimaa, 62310 Voltti. Puh. 06-484 9116, 040-700 7528, 06-484 5221. Heti tappavat loukut minkille ja näädälle V. Marjamäki 050-562 2352.
Tikka T3 Lite ss 760,-, Tikka Varmint 950,Browning Phoenix 980,-, A Bolt Stalker 660,SKB 505 1350,-, CZ ZKM452 + kiikari 350,Norinco TT Olympia 169,-, Holek 241 290,Aimpoint 7000L 245,-, Bushnell 3-9x40 120,Leupold 2-7x33?läpät 890,-, 1,5-6x42 990,Swarovski 1,25x24 890,-, 1,5-6x42 990,Ahti Huvila Oy, puh 06-528 1203, 63800 Soini, www.ahtihuvila.fi 27 v. Rehtiä asekauppaa! Mossber 12/76 synt. 360 e,12/ 89 Synt. 430 e. Tikka T3, CZ, Yildiz, Baikal, Marlin, Sasta Gorepuvut, Chiruca vaell. kengät, Ultrapoint GPS-koiratutkat Anon Ase ja Tukku, Pudasjärvi, 08-821 337, 0400-384 118, 0400-384 518. Posti, MH: Edullisesti ja Nopeasti! www.anonase.com Myymme uusia ja käyt. mets. aseita: Benelli, Remington, Lincoln, Baikal ym. sekä patruunoita, ruutia, nalleja, luoteja ja muita metsästystarvikkeita kilpailukykyiseen hintaan. Krono Järn, Torgarev. 2, Kruunupyy Puh. 06-834 5003, 050-411 0473. Pienkiv. CBC 22LR + kiikari ja vaimennin, puolalainen karbiini M44 pistimineen, 7,62x53R tarkk. pist. Ruger MK6 22LR, tarkk. revolveri H. Schmidt 22LR + magnumrulla. Kivääreilla ammuttu vain kohdistuslaukaukset. Tarpeettomina eniten tarjoavalle. Puh. 050-410 7675 Kerava. Laatumerkit nettihinnoin, Optiikka; Simmons 3-9x40 54e, Tasco 3-9x40 valoristikolla 86e, Barska 20-60x60 109e, Etäisyysmittari Bushnell 219e. Luodinnopeusmittari ProChrono 116e. Peltor kuuleva kuulosuojain 99e. Savikiekonheitin 69e. Bore Snake piippukäärme 21e. Kauppa on avoinna osoitteessa: www.eranetti.fi Kiikaritarjous! Tasco 3-9x40 (75:-) takuu 10 v. Sako, Tikka kiväärit. Benelli, Beretta, Finn Classic ja Lincoln haulikot. Kysy Tarjous! Ylöjärven Asetarvike, Rantatie 7, 33480 Ylöjärvi. Puh. 03-348 4004, Käytetyt aseet netissä: www.ylojarvenasetarvike.com. Infrapuna(yö-kiikari) h.500e. Espoo. 0400-278 234 IT-kiväärin vaimentimet kal. .22 hornet-.458 IT-Asepaja Runkotie 17, 54120 Jout-seno puh. 0500 497 981 www.it-asepaja.com. Kotimainen AU jet- Z äänenvaimennin. Huipputehokas, kevyt ja kestävä. Kaikkiin kiväärikalibereihin (22LR 0,50 MG). Asesepänliike Ase Utra, Rahkeentie 6, 80100 Joensuu. Puh. / fax 013-227 234, 050-569 0499.
Koiria
Hirven ja karhun metsästäjille karhukoiran pentuja. Kelpuutan jalostukseen vain koepalkitut nartut tai joilla on VOI I palkittuja jälkeläisiä. R. Ikonen, puh. 013-881 985, 0500-279 777. Karj. karhuk. kasvateill. 6 I & 40 II + dipl. karhukok. Ammuttu 40 karhua. Vuolasvirt. p. v. 94, vuosim. v. 89 + 92, hirvikr. v. 93., 2 kpl jvr mv v. 98, voitt. v. 00, evv. v. 06. 5 peräkkäis.vuod. hirvik. Sukut. löytyy, vahvat Erauspoj. koirien veret. Pennut hirv. + karh. h. tak. Esko & Markku Halme puh. 0400-126 824, 0400-282 669. Karhukoiran pentuja, s. 11.9.-07. Emä; Karh1, AVO1, isä 3 x VOI1. Kysy puh. 0440-331 245. Itälaikan pent. takuu.040-564 9740 www.suojarannankennel.fi Länsisiperianlaikan pentuja. Puh.0400-186 986 A. Halonen Suomenpystykorvan pentuja valiovanhemmista p. 040 582 1043 Englantilais-venäläisen ajokoiran pentuja synt. 9.9.-07. puh. 0400-165 111 tai 044-592 1885.
Metsästäjä 6 / 2007
85
SAK-äänenvaimentajat hirvikiväärille 120.00 Lintukiväärille(5.7/222 rem)SAK-vaim. 75.00 Pienoiskiv./-pistooleille SAK-vaim. 37.00 Kivääreille SAK-MILrs-ampumatuki 120.00 Asetarvikkeita kotisivuilla, japanilaiset ja keskiaikaiset miekat. Puh. 08-311 3133. 040-508 5833, www.ouluntyostokeskus.com Nyt uusia Baikal/Toz merkkisten aseiden varaosia piippuja, tukkeja ym. Kysy Asekmo O. Putkonen, puh. 0400-941 715, sähköp. olavi.putkonen@dnainter.net Pantentoidut Reflex-äänenvaimentimet kaikkiin luotiaseisiin, vaimennusteho yli 90%. Asesepänliike BR-Tuote Oy Sahamyllynkatu 33, 80170 Joensuu. Puh. 013-896 862. Nettiosoite guns. connect.fi, sähköposti: markku@guns.connect.fi Seinälle kiinnitettäviä lukittavia asetelineitä. Valmistettu teräksestä. Musta maalattu. Sopii kaikkiin aseisiin. 3 aseelle 50 e, 4 aseelle 55 e, 5 aseelle 60 e, 6 aseelle 65 e + toimituskulut. Puh. 06-834 5377, 040-547 0607, 050-594 9670. Valio koiravarusteet, kopit, tarhat, lämmittimet, tutkat, haukunrajoitinpannat ym. alan tuotteet. Puh. 0400-176 596. Koirankopit 1-os 220,- ja 2-os 320,tilaa esite Puh. 050-511 7465 Koiratarhaelementtejä p.040-773 0562 www.elisanet.fi/kymppitarhat Luolatutkat, Deben, uusin malli Mark III(180e) ja pitkä kantama(260e), sisältää kaikki kulut. Puh.02-458 8615 Deben luolatutka Terrier Finder MK III sekä long range.Heti tappavat näädän / minkin loukut. Aseet ja optiikka, kannattaa kysyä! Katso myös www.kimitojaktbod.fi puh. 0500-826 404 tai 02-423 804, fax 02-423 805 Tracker GPS-koiratutkia varastossa. Lisäksi Tracker Classic, Maxima vastaanottimet ( 1000 taajuutta) 138 Mhz ja 230 Mhz. Käytetyt takuuhuolletut tutkat. Nopea tutkahuolto, taajuuksien säädöt. Antennit ja paristot. Ostamme uudempia käytettyyjä Tracker-tutkia. VHF-puhelimet + täydellinen lisävarustus. Haukunrajoitin: Bark Control Deluxe. Koulutuspanta: Petsafe Deluxe Trainer. Larsmo Helcom, Nils Hellman, Peltotie 9, 68570 Larsmo. Puh. 0400-362 136, 06-728 1520, www.larsmohelcom.fi
Ultrapoint koiragps koiratutkia sekä perustutkia edullisesti, lithium-paristoja alk. 5 e/kpl. Tutkapanta Oy, Puh. 040-913 8660 Koiratutkaparistot / Tracker GPS:t edullisesti. Puh. 0400-783 784. Star Hunter ja Lafayette VHF-puhelimet, Akut, antennit, monofonit, autolaturit Peltor-kuulonsuojaimet, suojalasit Lafayette PMR-puhelimet, vaihtopörssi Edullisesti!! Nopea toimitus: Posti/MH Agripalvelu Ky, Joutsa Puh. 014-881 095, 0400-642 215 www.agripalvelu.fi. (netti-kauppa 24 h /vrk) VHF-jahtiradiot, GPS:t sekä tarv. myös koiratutka yms huolto edullisimmin Hankoniemestä Utsjoelle. RJAK, Pl 26, 44101 ÄKI. Puh. 050-557 2000. VHF-puhelimet edullisesti ja luotettavasti alan liikkeestä. Akut, antennit, monofonit ym. Peltor kuulonsuojaimet, uudet ja käytetyt aseet. Metsästäjän erikoisliike Raimo Olkkonen Oy, Haapajärvi, puh. 08-761 831, 0400-296 517. www.raimoolkkonen.fi VHF-puhelimet, uudet mallit. Lafayette, Star PA8099, sekä muut merkit. Kuulonsuojaimet. RitKos Oy Mäntsälä. 019-688 4111, 0400-203 398 www.ritkos.fi Erätelttoja, kaminoita, yökiikareita. Puh. 040-586 7152. www.haukka.fi Petroolilämm. + öljylamppujen varaosia Forssa puh. 0400-847 780, www.oljylamppu.net Kaislaleikkurit suoraan valmistajalta, myös mökkikäyttöön puh. 015-361 955, 0500-652 241 myös iltaisin ja viikonloppuisin. www.kaislaleikkurit.net Kiikarinjalat ja kiikarien erikoisasennukset suoraan valmistajalta. Myös pistoolien jalat. Asesepänliike BR-Tuote Oy, Sahamyllynkatu 33, 80170 Joensuu. Puh. 013-896 862. Nettiosoite: guns.connect.fi, sähköposti: markku@guns.connect.fi Kiikarinjalka haulikkorihloihin. Uusi jalka jättää aikaa vievät irroitus ja kiinnitys vaiheen pois koska se ei peitä tähtäimiä, maalia eikä maastoa. Näin ollen ase on jatkuvasti tilanne valmis kaikkiin ammunta muotoihin. Puh. 017-824 123 tai 040-527 4440 Kauko Hämäläinen, Kihmulank. 11, 74130 Iisalmi.
Metsästys-, kalastus- sekä venetarvikkeet myy, ostaa, vaihtaa. Eräpori, Teljänkatu, 10 Pori. Puh. 02-633 0400. Puukonteriä ja tarvikkeita puukonvalmistukseen, myös retkiluistimia. Puh. ja faxi 06-724 7813,puh.06-729 0431. Reput, kotelot ja panosvyöt. Aitoa nahkaa. Soita ja kysy lisää. Puh. 040-767 4293 tai katso www.lukkojanahkapisila.com Eräsawo - www.erasawo.fi Erä- ja metsästystarvikkeet edullisesti suoraan tukusta - suoraan kotiovelle toimitettuna! EräSawo Oy - www.erasawo.fi p.040-50 20 815 posti@erasawo.fi Pienpetopyydykset; ketun jalkanaru/varavaijeri, raudat minkki/näätä, jousia. http://www.kesavaylan.net/ Taisto Hietala, puh. 0400-181 498. Ketunjalkanaru, rakennettu vahvaseinäseen, valkeaan nailonputkeen. Kestävä, helppo ja turvallinen asentaa. Puh. 044-523 0554. MIDWAY SUOMI OY Jo noin 70000 tuotetta yli 300 valmistajalta! Jälleenlatausvälineet, luodit ja hylsyt. Kiikaritähtäimet, katselukiikarit, laserit. Jalustat, renkaat ja pikajalat kiikareille. Aseiden osat ja varusteet, mm. tukit, lippaat. Asesepän tarvikkeet ja työkalut, mm.kalvaimet. Luodinvalutarvikkeet, ammuntavarusteet jne. Puhelinmyynti ark. 09-17 puh. 09-5122 933 Kaikki tuotteet ja varastotilanne netissä www.midwaysuomi.com Yhdistetty maasto-/ lumipuku eli Wehrmachtkääntöpuku,. Tositoimissa testattu! Nyt repro / Saksa. ks.www.wh-varuste.fi tai tilaa esite puh. 0400-722 007 / Hki Uutuuksia sorsastajille ja muille erähenkisille; kalvovaatteet, pillit, termarit, reput, kaaveet jne. Suoraan maahantuojalta! Erä-Tomppa, www.eratomppa.fi Laadukkaat, kotimaiset purkinsulkijat suoraan valmistajalta. Puh.040-585 8133. Katso netistä osoite: www.eratapio.fi Fasaanit Alajärveltä, 0400-567 758/Olli Katto- ja seinäpeltiä suoraan valmistajalta. Myös tiilikuvio. Koto-Pelti Oy, 43700 Kyyjärvi. Puh. 014-471 475, fax 471 523, 0400-661 379.
Houkutuspillit ja hajusteet maan laajimmasta valikoimasta, suoraan maahantuojalta. Sorsahanhi-pyy-varis-haukka-kyyhky-fasaani-hirvipeura-kauris-karhu-susi-kettu-supi-minkki-jne. puh. 0400-835 511. www.houkutuspillit.net Alkuperäinen samettiteeri®. Täytettävä, kankainen houkutuskuva. Myynnissä eräliikkeissä kautta maan. www.erastaja.com, erastaja@erastaja.com Kylmäsavuvastus, toimii 12 voltilla. Hinta 35 e + tk. puh. 0400-304 633. Puuru hirvenvetolevyt, katso esittely www.puuru.com. Puh.044-368 1441. Suosittu, kestävä Joke-vetopressu Eur 130 sis alv. Heti varastosta. Puh. 0500-627 883 vaarala@phpoint.fi Metsänpoika- metsästysseurojen ATK-ohjelma, jossa vuokra-alueet ja kaadot voidaan merkitä kartalle. Kattava seurakirjanpito jossa mm. vuokrasopimukset, jäsenet, s-postilaskutus, pyyntiluvat ja seuran ilmoitukset. Katso www.winsu.net tai tilaa ilmainen esittelyohjelma: p. 013- 651 023 /Pentti Kuokkanen. Hirvensarvitaustoja, erä- ym. aiheisia Lahjatarvikkeita www.kyyhky.info Myydään sarvitrofeetaustalevyjä hirvi 15e, peura 12e, kauris 10e. Puh. 050-561 6493. Sarvikilpiä männystä puuvalmiina katso www.lindbackstra.fi puh. 0400-868 140. Hirvensarvitrofee upea 8-piikk. virall. taustalevy. H. 150 e. P. 0400-486842 Lapissa, Tanhuassa puronv. tontteja (1-2 ha). Pääsy metsästysseuraan. Rak.lupa ok. Myös marjastajille. H.alk.4000e. Puh.040-832 0190. Mökki Kittilä Alakylä 1,49 ha. Osuus Peittoselän 2928 ha yhteismetsiin. Kalastus-ja metsästysoikeus! Katso Etuovi.com nro 944877 tai 040-5052210 Hp 29.000 e. Nurmes, Mujejärvi Metsästysmaja/Piilopirtti. Erinomainen paikka valtion maitten keskellä, lähellä Peurajärven retkeilykalastusaluetta. Tilan pinta-ala 3 ha. Hyväkuntoinen pyöröhirsinen mökki, rv. 1992 tupa,sauna parveke, terassi 29 m2/41 m2 + laavu. 48.000 e Tied. Pielisen OPKK puh. 013-474 1480 Metsäpalsta myytävänä Ruovedellä noin 10 ha. Kylätie palstan halki. Hyvät mahdollisuudet harrastaa metsästystä. Puh. 050-598 8156
RAMI RIISTAPUSSI
Loistava Rami riistan riiputuspussi Rami riistapussi on tilava (750x1200mm), kestävämateriaalinen ja erittäin näppäräkäyttöinen riistan riiputuspussi. Kärpäset ja muut pienhyönteiset eivät häiritse vaivalla hankitun linnun, jäniksen jne. saaliin riiputusta. Rami riistapussi on valmistettu kotimaisista tarvikkeista ja takuuvarmasti kestävä ja pitkäikäinen. Pussi sisältää 2kpl riiputusnaruja. Pakattuna pussi mahtuu noin "kourapohjaan" eli vie minimaalisen vähän tilaa repussa. Tilaa ja kokeile. Tämän tuotteen hankinta ei harmita jälkikäteen. Puhelin 040 735 6606 Sähköposti rk@nastamark.fi
Hinta on 19,90 e + postituskulut.
Nastamark Oy
86
Metsästäjä 6 / 2007
MAHTAVA UUTUUS !
Hanhi haaveena - sorsia saaliina
Bennäs: LUCKYEVE Haapajärvi: Raimo Olkkonen Oy Helsinki: Hiidenkivi Iisalmi:Kalastusväline Rutilus Joensuu: Eräraate Juva: Vihonen Kajaani: E. Kainuulainen Kangasala: Sea Hill Oy Kokkola: Kokkolan kalastus ja erä Korpilahti: Pikku-Puoti Kuopio: Armoria Kitee: Sportia-Kitee Klaukala: Juhani Sinisalo Oy Lempäälä: Budget Sport Nummela: Hong kong Nummela Oy Pudasjärvi: Kesport Pudasjärvi Pulkkila: Kala-Oskarin Teerikirnu Seinäjoki: Eränurkka Turku: Ampumakeskus Tornio: Lapland Kitchen Ware Tornio: Haukkuhalli Valtimo: Kone-Valkkari Vantaa: Budget Sport Vampula: Vampulan Erätarvike
tai tilaamalla netistä....
044-929 1344
.fi
Ostetaan
Ostetaan kaikkia turkisnahkoja kilpailukykyisin hinnoin jatkuvasti O. Mauranen, Tyyppäläntie 4 a 2, 40250 Jyväskylä. Puh. 0400-271 291. Ostetaan supin, ketun ym. nahkoja myös hirvensarvia R. Pentinmäki, Jäpintie 344 C, 60800 Ilmajoki. Puh. 050-554 6852. Ostamme hirven- ja peurannahkoja ja noudamme nahat sopimuksen mukaan. Muokkaamme myös meille lähetetyt nahat nappanahaksi tai vaihdamme ne valmiiseen nappanahkaan. Veljekset Brandt Nahkatehdas Oy, Kokkola. Puh. 06-831 3543. Konttoriajan jälkeen 040-516 7815 tai 0400-763 542.
Työsuorituksia
Turkisnahkojen muokkaus. Kiikalan Raktur Oy, Juhani Ahola, Takamaantie 10, 25390 Kiikala. Puh. 02-728 7503. Muokkaamme kaikkia turkisnahkoja; Lammas, nauta, hirvi, kettu yms. Nahkajalostamo M. Salonen Ky, 51900 Juva. puh. 015-651 113. www.TALJATUKKU.FI Turkisompelimo Helena Järvenpää 041-518 3183 Helsinki. Nahka-ja turkis ompelimo.Turkit, reput, asusteet ,ym . Nahkaparkki Kati Juujärvi Kansankatu 7. Rovaniemi. puh. 040-513 5470 T:mi Aseola. Kaikki asealan arviointi-, muutos-, sinistys- ja korjaustyöt. Iisalmi, puh. 0400-674 668. JP Gunsmith Asesepänliike Pohjoiskymenlaaksossa. Puh. 0400-920 870, 08.00-17.00. www.jp-gunsmith.fi Aseiden korjaukset, varaosat, Apel kiikarinjalat Asekorjaamo K. Götsch puh. 03-779 6268. http://koti.phnet.fi/gotsch. Aseseppä J. Immonen. Tukit ja muut asealan työt. Koivuniementie, Kuhmo, puh. 044-565 0257 Aseet, korjaukset ja tarvikkeet. Asesepänliike Kettunen Ky. Puh. 040-410 2150 Valkeala
Oulun Asepaja Ky. Kaikki asealan korjaus- ja muutostyöt. Tukkitie 4, 90520 Oulu. Puh. 08-311 6520, 0500-435 703. Maahantuojan valtuuttama vaihtopiippujen sovituspalvelu. Finnclassic, Valmet ja Tikka 512 aseisiin. Kauttani myös suoraan vaihtopiiput sovitettuna. Nopea toimitus. Myös muut alan työt, aseet, patruunat ja tarvikkeet. Ase- ja optiikkahuolto. Vienankatu 14, 87100 Kajaani. Puh. 08-613 0655, 040-535 4134. www.asejaoptiikkahuolto.net Suomen Asetekniikka. Asesepänliike Varkaudessa. puh. 0400528 098. Huollan jahtiradiot, koiratutkat... RJAK, Pl 26, 44101 ÄKI. Puh. 050-557 2000. Valt. Tracker - koiratutkahuolto Parkanon TV-EL Huolto, Peltokuja 6, 39700 Parkano. Puh. 03-448 1296. Auktorisoitu Tracker ja Pointer koiratutkahuolto. Lidholmnin TV-huolto, Pl 1, 66601 Vöyri, käyntiosoite: Uusikatu 1. Puh. 06-383 2980. Optifocus Oy, Suomen kiikarihuolto, kiikaritähtäinten huollot ja korjaukset. Peltoniementie 4, 36600 Pälkäne. Puh. 020-830 0030. www.optifocus.fi. Metsästys-, yhdistys- ja muut lakiasiat. Puhelinjuristit 0600-17 270 (2,84 e + ppm) 10v. kokemuksella klo 8-20 nervk. 1, hki.
Metsästystä
Suomessa: Hirvi, valkohäntäpeura ulkolaisryhmille, Virossa: Villisika, hanhi, karhu, saksanhirvi, kauris. Puh. 050-520 6100. E-mail: juhani.tuomaala@nic.fi Afrikka, 3 kaadon paketti 1685e Kanada, mustakarhu-paketti 2000e www.jahtimatkat.net puh.0400-220 557 Etelä-Afrikka, Namibia, Zimbabwe ja Mosambik. Laadukkaat metsästyssafarit, alk. 1490 e! www.brhunting.fi puh. 040-417 8807
Lähde yksilöllisille ja tasokkaille jahtimatkoillemme riistarikkaille alueille Viroon, Namibiaan tai Etelä Afrikkaan. Tiedustelut e-mail: scanhunting@co.inet.fi tai puh 040-561 1000. Laadukkaita metsästysmatkoja jo vuodesta 1993. Scanhunting Oy Tule lintumetsälle Pohjois-Ruotsiin. Hyvät riistamaat ja metsälintukannat, majoitusmahd. mukavuuksin varustetussa talossa. Tarvittavat luvat saat vaivattomasti. Puh. +46 9253 0029. Villisian metsästystä Viron Hiidenmaalla. 4-8 metsästäjän ryhmille. Varaa ajoissa, sillä paikkoja rajoitetusti. Puh. 041-449 5846 tai 0400-672 076. Kuusamossa pienriistan/hirven metsästystä yht. n. 8000 ha:n alueillamme, jotka sijaitsevat n. 45 min ajomatkan päässä lentoasemasta. Jahdit ovat aina opastettuja. Majoitus, kuljetukset, ruokailut, koirat ja paljon muuta tarpeidenne mukaan. Kysy tarjous puh.040-520 3867 tai käy sivuillamme www.kiinteistoteema.fi Hauholla fasaaninmetsästystä ja koirankoulutusmahd., sorsa-ja kyyhkyjahteja, kysy myös majoitus-ja ruokapalv. Auvo Kokkala puh.040-841 0999/Ulla puh.050-588 9593. Jahteja ulkomailla vuodesta 2000, villisika Virossa ja Valko-Venäjälla, karhu Kamchatkalla, puh 0400-888 875, hunt@vsdgroup. Metsästys-, kalastus- ja muut eräretket Karjala, Kainuu, Venäjä, Ruotsi, Lappi Karhu, villisika, linnut (latva), majava yms www.kauniskarjala.com 040-772 0092 Lohjalla fasaanijahdit koirank. S-sauna majoitus. www.elamystila.net puh. 040-558 1422.
Lomamökkejä Kuhmon itärajalla. www.kuhmonet.fi/kiekinkoskenlomamokit Puh.0500-253 563. WWW.ULVOVASUSI.FI Majoitusta Ilomantsissa. 4-8 hlön huoneistoja mukavuuksilla + sauna, kota, kylmiöt, koiratarha jne. Keskellä VP 7652 (39 000 ha) ja VP 7638:n vieressä (60 000ha) varaukset puh. 0400-240 072 Salla Naruskajärvi juuri valmistunut luxusmökki kaikilla herkuilla 8 hlöä. Puh. 045-137 4590. Vuotso Lokka-Porttipahta alue 24m2 + parvi saunamökki mukav. 2-4hlöä. Puh 0400-632 548. Lukuisia vuokramökkejä hyvillä paikoilla Inarissa ja Utsjoella www.ylalapinvuokramokit.com puh. 0400-949 972 iltaisin Erämökki+savusauna, MH:n maiden keskellä, Varkaudessa. Puh.050-559 8145. Metsästysmaja Rautavaaralla. Tied. Juha Korhonen, 0400-945 999. Ranuanjärven rannalle mukava 120 m2 hirsihuvila. Rauhallinen paikka, 7km keskustaan Hyvät metsästys, kalastus, uima, sieni ja marja mahd. Lähelle valtionmaata. 10+2 hlo laplandholiday.cjb.net 0400-790 850 Ranuan Simojärveltä 7 henk. huvila, verkkolupa ja vene on. Hyvät kalastus-, metsästys- ja marjastus mahd. Puh. 050-345 3109. Mökki mukav. Pyhältä parill. viik. la-la (joulu) 350 e. Puh. 0400-215 188. Pyhällä mökki, 6 hlö; mh, tupakeittiö ja parvi. Puh. 0400-394 192.
Muut
RAHAA RAHAA !!! Kätevästi panttaamalla esim. aseesi. Tule tai soita P-H Pantti, Lahti 03-781 8350, Luottopantti, Joensuu 013-227 010 Halutaan ostaa hirven ja metsäpeuran kaatolupa tai jahtilupa. puh 0400-529 4490
Vuokralle tarjotaan
Luostolla hirsimökki mukav. rauhallisella paikalla. Puh. 040-546 7385. Mökkejä vuokrattava Kuhmon Saunajärvellä. Hyvät metsästys- marjastus- ja kalastusmahdollisuudet. puh. 0400-892 194. personal.inet.fi/yritys/saunajarvi/default.htm
Metsästäjä lehden osoitteenmuutokset ja metsästäjärekisteri
1. Muuttoilmoitus Suomen Postin kautta G Postin viralliselle lomakkeelle tehdyllä muuttoilmoituksella osoitteenmuutos päivittyy valtakunnalliseen väestötietorekisteriin (maistraatille) ja postin osoitetiedostoon. Posti lähettää ilmoituksen tehneelle vahvistuskirjeen, jossa ilmoitetaan, mille yrityksille ja yhteisöille uusi osoite välittyy. Metsästäjäin keskusjärjestön metsästäjärekisteri on myös tässä luettelossa. Postin muuttopuhelimen numero on 0203 456 456 (suom.), 0203 457 457 (ruots.) Puhelun hinta on 0,08 e + 0,01 e/min, matkapuhelin 0,29 e/min. Muuttoilmoitus kääntää myös postinkulun uuteen osoitteeseen. 2. Metsästäjän omat muutosilmoitukset rekisteriin: G Metsästäjä- tai Jägaren lehden osoitetiedot päivittyvät postiin tehdyllä muuttoilmoituksella. Tilapäiset osoitteenmuutokset ja osoitteenmuutokset ulkomailla tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Mikäli henkilön osoite vaihtuu, mutta hän ei muuta, muutosilmoitus tehdään suoraan metsästäjärekisteriin. Metsästäjä tai Jägaren samoin kuin metsästyskortti toimitetaan metsästäjärekisterin tietojen perusteella. Metsästyskortti toimitetaan Metsästäjä lehden no 4 olevassa kannen liitteessä. Metsästyskorttiin liittyvät epäselvät tapaukset: YAP solutions Oy /Metsästäjärekisteri Puhelin 0303 9777 (Paikallisverkkomaksu) Telefax 09-794031, e-mail: metsastaja.rekisteri@yap.fi 3. ilmoitukset muuttuneesta riistanhoitoyhdistyksestä tehdään kirjallisesti osoitteeseen: YAP Oy /Metsästäjärekisteri, PL 22, 01621 VANTAA Telefax 09-794031 e-mail: metsastaja.rekisteri@yap.fi
Metsästäjä 6 / 2007
87
Metsästäjäin Keskusjärjestö ja Metsästäjä-lehti toivottavat kaikille rauhaisaa joulua ja riistarikasta uutta erävuotta 2008.